79 Käyttäjää paikalla!
0.0053849220275879
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: .. .. 2: TOISET YALTIOPAIYAT 3: 1908 4: 5: ASIAKIRJAT 6: 7: VIIDES OSA 8: 9: ENSIMÄINEN NIDOS 10: 11: 12: 13: 14: HELSINGISSÄ 1908 15: 1 16: 1 17: 1 18: 1 19: 1 20: 1 21: 1 22: 1 23: 1 24: 1 25: 1 26: 1 27: 1 28: 1 29: 1 30: 1 31: 1 32: 1 33: 1 34: 1 35: Sisällys: 36: Edusk. 37: eslt. 38: ml et. 39: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen Edus- 40: kunnassa tehdyn, tientekolainsäädännön uudistamista koske- 41: van esitysehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 1. 42: 43: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1 kunnallisen lain- 44: säädännön uudistamista koskevain eduskuntaesitysten johdosta 2. 45: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13. 46: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13 a. 47: Suomen Eduskunnan eräiden eduskuntaesitysten johdosta 48: päättämä! alamaiset ehdotukset maalaiskuntain kunnallisasetuk- 49: seksi, kaupunkien kunnallisasetukseksi, asetukseksi kunnalli- 50: sista vaaleista ja asetukseksi Iaajaväkisten maalaisyhdyskun- 51: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 52: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 S:n muuttamisesta. 53: 54: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesityksen 55: johdosta, joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lanzpuotitilan 56: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta . • . . . . . . . . 3. 57: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 7. 58: 59: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3 kyytilainsää- 60: dännön uudistamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta . 4. 61: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 14. 62: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päät- 63: tämä alamainen ehdotus kyytiasetukseksi. 64: 65: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 yleisen oppivelvolli- 66: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia koske- 67: vain eduskuntaesitysten johdosta . . . . . . . . . . . . . . 5. 68: 69: Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 eduskuntaesityksen joh- 70: dosta, joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi 71: lisäyksistä Rikoslain 16 lukuun . . . . . . . . • . . . . . 6. 72: 2 73: Edusk. 74: : eslt. 75: mlet. 76: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesi- 77: tyksestä, joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoitta- 78: misen oikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7. 79: 80: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 2 eduskuntaesi- 81: tyksestä, joka sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista . . 8. 82: 83: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 3 eduskuntaesi- 84: tyksestä, joka sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä . . . . . 9. 85: 86: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa 87: tehtyjen metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista 88: tarkoittavain eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten johdosta . J0. 89: 90: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle 91: tehdyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka tar- 92: koittavat voimassaolevan palkkaussäännön tarkastamista tahi 93: kumoamista sekä uuden työsopimusta koskevan lain aikaan- 94: saamista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1. 95: 96: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 säästöpankkiasetuksen 97: 1 §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta 12. 98: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 11. 99: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta päättämä 100: alamainen ehdotus asetukseksi 19 päivänä kesäkuuta 1895 säästö- 101: pankeista annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. 102: 103: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh- 104: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä . . . . . 13. 105: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1. 106: 107: 108: 109: 110: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 111: ti n t ö n: o 2 Suomen Eduskunnassa tehdyn, 112: tientekolainsäädännön uudistamista koske- 113: van esitysehdotuksen johdosta. 114: 115: 116: Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 18 päivältä 117: elokuuta UlOS valmistelavaa käsittelyä varten laki- ja 118: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Laineen y. m. 119: tekemän esitysehdotuksen n:o 14, joka sisältää ehdotukset 120: laiksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla; 121: sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä; ja 122: on valiokunta samalla saanut vastaanottaa myöskin pöytä- 123: kirjanotteen asiasta Eduskunnassa tapahtuneesta alusta- 124: vasta keskustelusta. 125: 126: 127: Sittenkun Suomen V altiosäädyt 1894 vuoden valtio- 128: päivillä olivat tehneet alamaisen anomuksen, jossa pyy- 129: dettiin armollista esitystä teitten tekemis- ja siltain ra- 130: kennusrasituksen huojentamisesta, ja sen johdosta asetettu 131: komitea, jonka tuli laatia ehdotus muutetuiksi säännök- 132: siksi teitten ja siltain tekemisestä, oli vuonna 1899 saanut 133: mietintönsä valmiiksi, on v. 1904-1905 koossa olleille 134: Valtiosäädyille ja sen jälkeen Suomen Eduskunnalle niin 135: hyvin vuoden 1907 kuin tämän vuoden ensimäisillä valtio- 136: päivillä annettu tientekolainsäädännön uudistamista tar- 137: koittavat armolliset esitykset, jotka ovat osaksi perustu- 138: 2 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 139: 140: neet mainitun komitean ehdotukseen. Ne ovat kuitenkin 141: tähän asti jääneet valtiopäivillä lopullisesti käsittelemättä. 142: Nyt esillä oleva eduskuntaesitysehdotus on raken- 143: nettu niille periaatteille, joiden mukaan laki- ja talous- 144: valiokunta 1907 vuoden ja 1908 vuoden edellisillä valtio- 145: päivillä on uudestaan valmistanut yllämainituissa armolli· 146: sissa esityksissä Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun laki- 147: ehdotuksen. Siinä on asetuttu sille kannalle, että maantiet 148: yleisen liikkeen välittäjinä ovat olemassa koko kansan tar- 149: vetta ja hyötyä varten. Yhdessä rautatieverkon ja laiva- 150: reittien kanssa ne muodostavat yleistä liikettä välittävät 151: kulkuneuvot. Tästä johtuu, että yleiset maantiet ovat 152: valtiovaroilla rakennettavat ja kunnossa pidettävät. 153: Sanotun periaatteen toteuttamista maanteihin nähden 154: Suomessa tukevat myöskin seuraavat käytölliset syyt: 155: maantiet tulevat valtion toime:;;ta järjestelmällisesti 156: ja tarkoituksenmukaisesti rakennetuiksi ja kunnossa pide- 157: tyiksi; ja 158: siitä johtuva rasitus voidaan tasaisesti jakaa eri 159: paikkakunnissa asuvain verovelvollisten kAsken, niin ettei- 160: vät toisen paikkakunnan asukkaat tule suhteellisesti enem- 161: män rasitetuiksi kuin toisenkaan. 162: Vuodelta 1894 hankittujen tietojen mukaan nousivat 163: kustannukset maanteitten ynnä niihin kuuluvain siltojen ja 164: lossien kunnossapitämisestä kesäaikana sekä lumireenve- j 165: dosta, lumen luomisesta ja tien viitoittamisesta talvisaikaan ~ 166: 167: 168: Uudenmaan läänissä 127 mk. 74 p:iin 169: Turun ja Porin 153 02 170: " 171: Hämeen " 99 92 " 172: Viipurin 173: " 81 174: " " 175: 91 " 55 " 176: " 177: :Mikkelin 178: Kuopion 179: " 77 180: " 181: 22 " 182: Vaasan " 131 " 51 183: " 184: " 185: Oulun läänissä, Lapinmaata lukuun- 186: " " 187: ottamatta. 118 28 188: " " 189: Tielaki. 3 190: 191: eli s11s koko maassa keskimäärin 110 markkaan 38 pen- 192: niin kilometriltä. 193: Kokemus on kuitenkin usein osottanut, että kus- 194: tannukset suuremmista töistä tulevat kruunun toimitta- 195: mina kalliimmiksi kuin yksityisten teettäminä. Jos tu- 196: loksena yleisten maanteitten siirtämisestä kruunun raken- 197: nettaviksi ja kunnossapidettäviksi olisi, että se suuri vuosi- 198: meno, jota tientekovelvollisuuden täyttäminen Suomessa 199: kysyy, melkoisesti lisääntyisi, olisi tietysti koetettava muun 200: järjestelmän perustuksella saada aikaan parannuksia niihin 201: epäkohtiin, jotka nykyistä tientekorasitusta haittaavat. 202: Tätä varten onkin sekä yllämainituissa armollisissa esi- 203: tyksissä että laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä 1904 204: -1905 vuoden valtiopäivillä ehdotuksia tehty. Mutta 205: niitä vastaan on tehtävä se muistutus, että tientekorasi- 206: tuksen oikeudenmukaista tasoitusta ei niiden kautta voi- 207: taisi saavuttaa. Sitä vastoin voidaan eräitä näissä ehdo- 208: tuksissa esitettyjä keinoja käyttäen nähtävästi saavuttaa 209: se, että tientekorasitus ei kruunun vastattavana tulisi kal- 210: liimmaksi kuin tientekolahkojenkaan suorittamana. Jos 211: maanteitten kunnossapidon toimittaminen jätetään maalais- 212: kunnille, jotka nen lähinnä toimittavat asettamainsa tie- 213: hallitusten kautta, ja jos käytetään urakkajärjestelmää 214: yhdistettynä ennen urakkatarjouksia toimitettaviin seikka- 215: peräisiin arvioimisiin kunnossapidon kustannuksista, niin 216: valtio voinee siten yhtä hyvällä menestykse!lä kuin tien- 217: tekolahkotkin hyväkseen käyttää eri paikkakunnissa saa- 218: vutettua asiantuntemusta. Täten voidaan myöskin välttää 219: uusien valtionvirkojen perustamista. Ainoastaan missä 220: liikkeen suuruuden tähden, niinkuin kaupunkien tai tär- 221: keämpäin rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyydessä, 222: maanteitten kunnossapito vaatii niissä syntyvien vikojen 223: korjaamista viipymättä tai tavallista kestävämpää ja siis 224: myöskin kalliimpaa rakennustapaa, joka ehkä vaatisi kruu- 225: nun välitöntä tointa, näyttäisi olevan tarpeen asettaa mo- 226: niaita valtion työnjohtajia. Mutta kaikkialla muualla 227: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 228: 229: maanteitten kunnossapito sekä kesäisin että talvisin tulisi 230: urakalle annettavaksi, joka menettelytapa on yleisissä 231: töissä osottautunut edullisimmaksi sekä työnantajalle että 232: työn suorittajalle. 233: Mietintöön liitettyyn kustannusarviotauluun, joka 234: on laadittu asianymmärtäjän laskujen perustuksella, ovat 235: vuosikustannukset maanteitten kunnossapitämisestä mer- 236: kityt 140 markaksi kilometriltä, josta määrästä itse 237: tiepohjan kunnossapidon osalle jakautuu 75 %, silto- 238: jen korjauksiin 6 %, rumpujen ylläpitoon 1,5 %, kilo- 239: metri- ja muitten patsaitten kunnossapitoon O,n °/o, erityi- 240: siin menoihin, kuten tulvien tuottamien vaurioitten kor- 241: jaamiseen, tiehallituksen jäsenten palkkauksiin y. m. sem- 242: moisiin 7 Ofo sekä teitten kunnossapitoon talvisaikaan 10 243: 0 /o. Jos Suomen maanteitten pituus, joka vuoden 1898 244: lopussa oli 25,623 kilometriä, nykyään arvostellaan 26,500 245: kilometriksi, olisivat valtion menot maanteitten kunnossa- 246: pidosta siis laskettavat 3, 710,000 markkaan vuodessa. 247: Tähän summaan on uusia teitä ja kalliimpia siltoja ynnä 248: muita keinotöitä varten lisättävä 500,000 markan vuotui- 249: nen menoerä, jolla voitaisiin, milloin sanottuja suurempia 250: keinotöitä ei satu tehtäväksi, tehdä 300-400 kilometriä 251: uutta maantietä, minkä ohessa paikallisteitten avustami- 252: seksi olisi varattava 40,000 markan suuruinen määrä- 253: raha vuodessa. Maantiemenojen kokonaissumma tulisi 254: siten vuodessa olemaan 4,250,000 markkaa. 255: Samalla kuin yleistä kulkuyhteyttä välittäväin maan- 256: teitten rakentaminen ja kunnossapito on katsottu kuu- 257: luvan valtion tehtäviin, samalla on puheena olevassa 258: eduskuntaesitykseRsä kylä- eli paikallisteihin nähden ase- 259: tuttu nykyiselle kannalle, jonka mukaan paikallistiet jäi- 260: sivät niitten tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka sel- 261: laista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Esitysehdotuk- 262: sessa on, säilyttäen pääkohdissa tienosakasten oikeus va- 263: paaehtoisten suostumusten kautta järjestää paikallistietä 264: koskevat asiat, melkoisesti kehitetty kyläteitä koskevia, 265: Tielaki. 5 266: 267: nykyään voimassa olevia säännöksiä. Sitä paitsi on kun- 268: nille varattu oikeus piirissään ottaa paikallisteitä raken- 269: taakseen ja kunnossapitääkseen, jotta maalaiskunnat siten 270: pääsisivät tilaisuuteen yleisistä maanteistä syrjässä asuvain 271: jäsentensä tietarvetta tyydyttämään. 272: Punnitessaan yllä kosketeitoja periaatteita, jot.ka ovat 273: laajemmin esitettyinä laki- ja talousvaliokunnan 1907 274: vuoden valtiopäivillä asiasta valmistamassa mietinnössä, 275: on valiokunta katsonut ne edelleen päteviksi ja mahdol- 276: lisiksi toteuttaa. 277: Asiata käsitellessään on laki- ja talousvaliokunta sii- 278: hen nähden, etteivät valtion varsinaiset tulot ehkä riit.. 279: täisi, paitsi niihin tarpeihin, ioita valtion entuudestaan on 280: tyydytettävä, sen lisäksi vielä puheenalaiseen ja muihinkin 281: hankkeissa oleviin uudistuksiin, jonka tähden tientekora- 282: situksen kustannukset olisivat kannettavaksi säädettävällä 283: tieverolla ainakin osaksi suoritettavat, valmistanut ehdo- 284: tuksen laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä 285: pääasiassa yhtäpitäväksi esitysehdotuksessa olevan tievero- 286: lakiehdotuksen kanssa. Samalla oli valiokunta ehdotta- 287: maansa lakiin maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta 288: maalla ottanut viittauksen sanottuun tieverolakiin (14 §). 289: Näistä ehdotuksistaan on valiokunta sitten pyytänyt ja 290: valtiovarainvaliokunnalta saanut tähän liitetyn lausunnon. 291: Kun siitä käy ilmi, että suostunnan luontoista tieveroa, 292: joka tulisi kannettavaksi vasta sen jälkeen kuin tielaki, 293: niinkuin laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksessa oli suun- 294: niteltu, olisi 1 päivänä tammikuuta 1912 astunut voimaan, 295: ei näillä valtiopäivillä voitaisi lopullisesti päättää, on valio- 296: kunta, jonka keskuudessa tämän asiankäänteen aiheutta- 297: masta menettelytavasta on esitetty eri mielipiteitä, m. m. 298: sekin, että puheenaoleva eduskuntaesitys, koska siinä eh- 299: dotettua lakia tieverosta ei voida näillä valtiopäivillä sää- 300: tää, olisi kokonaisuudessaan hyljättävä, jotenka asia jäisi 301: lepäämään kunnes yleinen verotusjärjestelmän uudistus 302: saataisiin toimeen, ääne~tyksen kautta päättänyt luopua 303: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 304: 305: ehdotuksestaan tieverolaiksi ja siis ehdottaa, että Edus- 306: kunta nyt hyväksyisi ainoastaan lakiehdotuksen teitten teke- 307: misestä ja kunnossapidosta maalla. Tämän johdosta olisi 308: mainittu viittaus tieverolakiin tuosta ehdotuksesta pois- 309: tettava, ja hallitukselle jätettävä valta valita valtiovaras- 310: tolle sovelias aika, jolloin tielaki olisi astuva voimaan 311: (55 ja 57 §). Valiokunta on kuitenkin katsonut pitävänsä 312: tähän mietintöön liittää mainitun tieverolakiehdotuksen 313: peruste!uineen Eduskunnan nähtäväksi ja siltä varalta, 314: että Eduskunta, jos se ehkä katsoisi, että tievero on muo- 315: dossa taikka toisessa näillä valtiopäivillä säädettävä, saat- 316: taisi antaa valtiovarainvaliokunnalle toimeksi valmistaa 317: siitä mietinnön. 318: Valiokunta pyytää siis nyt puoltaa eduskuntaesityk- 319: sen tekijäin ehdottaman tielain hyväksymistä. Tätä eh- 320: dotusta seikkaperäisesti tarkastaesaaan on valiokunta kat- 321: sonut tarpeelliseksi ehdottaa, paitsi muodollista laatua ole- 322: via korjauksia, seuraavat asialliset muutokset tehtäviksi. 323: 5 ja 55 §. Paitsi tavalliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen, 324: käytetään maanteitä tarpeen vaatiessa myöskin sellaisten 325: raskasten koneitten ja muitten esineitten kuljetukseen, 326: joitten paino eräissä tapauksissa on suurempi kuin tietä 327: tehtäessä on voitu edellyttää. Sellaisesta raskaasta kuOI·mi- 328: tuksesta johtuvan siltain, lossien ja lauttain rikkoutumisen 329: välttämiseksi on niiden kantovoima asianmukaisesti määrät~ 330: tävä ja tietä käyttävän yleisön tietoon saatettava, niin että 331: jokainen, jolla on kuletettavana raskaampi paino kuin yli- 332: menopaikalla olevan ilmoituksen mukaan on korkeintaan 333: sallittu, voi ryhtyä tarpeen vaatimiin varo- ja vahvistus- 334: keinoihin. Tästä on valiokunta lisännyt määräyksen laki- 335: ehdotuksen 5 §:ään sekä pannut 51 §:ään rangaistuksen 336: sille, joka varokeinoihin ryhtymättä vie sillalle, lossiin tai 337: lautalle raskaamman kuin sallitun kuorman. 338: 16 §. Kun on tarpeellista että kuulutus huutokaupasta tu- 339: lee kyllin hyvissä ajoin ei ainoastaan annetuksi vaan 340: myös yleisön tietoon saatetuksi, on valiokunta pitänyt 341: Tielaki. 7 342: 343: tarpeellisena 16 §:ssä säätää, että huutokauppakuulutus 344: on julkaistava 14 päivää ennen huutokauppaa, ja on valio.,. 345: kunta sen ohessa ehdottanut, että puheena oleva kuulutr 346: taminen on toimitettava niinkuin kunnallisista kuulutuk- 347: sista säädetään. 348: Lakiehdotuksen mukaan on maanteitten kunnossa- 34 §. 349: pidon toimeenpano jätettävä maalaiskunnille niiden valitr 350: semain tiehallitusten kautta. Kun tiehallitukseen nähden 351: on mikäli mahdollista sovellettava samat säännökset kuin 352: muihinkin kunnallisiin hallituskuntiin nähden, niin valio- 353: kunnasta on näyttänyt asianmukaisemmalta, että kunta 354: saa määrätä tiehallituksen puheenjohtajan ja varapuheen- 355: johtajan. Samoin kuin kuntakokouksen ja kunnallislauta- 356: kunnan esimiehen ja varaesimiehen on tiehallituksenkin 357: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista, sittenkun 358: se on toimitettu, viivyttelemättä ilmoitettava kuvernöö- 359: rille, jonka on määrättävä tiehallitukselle tuleva palkkio 360: ja muutoinkin valvottava tiehallituksen toimintaa. 361: Saattaakseen säännökset kelpoisuudesta tiehallituksen 362: jäseneksi ja oikeudesta kieltäytyä sellaiseen toimeen ru- 363: peamasta varmoiksi senkin varalta, että niinkuin on eh- 364: dotettu kunnallisasiain hoito maalla kokonaan tulisi siir- 365: tymään kuntakokoukselta kunnanvaltuustolle, on valio- 366: kunta uudestaan muodostanut 34 §:n 2 momentin, sää- 367: täen siinä, että puheena olevassa suhteessa on sovellettava 368: mitä kunnanvaltuusmiehistä säädetään. 369: Koska paikallistie muuttuneiden olosuhteiden, esim. « § 370: uuden tien valmistumisen johdosta saattaa käydä jollekin, 371: joka sitä aikaisemmin on tarvinnut tai jolla siitä on ollu~ 372: hyötyä, tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi, niin valiokunta 373: tarpeellisen selvyyden aikaansaamiseksi on 44 §:ään lisän- 374: nyt säännöksen siitä menettelytavasta, jota paikallistien 375: osakkaan on sellaisissa tapauksissa noudatettava päästäk- 376: seen tien kunnossapitovelvollisuudesta vapaaksi. 377: Monissa, varsinkin tiheämmin asutuissa paikoissa ovat 45 §. 378: eräät paikallistiet verrattain lyhyitä ja keskenään m.uo- 379: 8 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 380: 381: dostavat verkon, jonka eri osia varten,jos jokaiselle tielle 382: olisi asetettava eri tiehallitus, paikkakunnalla tarvittaisiin 383: tarpeettoman suuri luku paikallisteiden tiehallituksia. Tä- 384: hän nähden on valiokunta ollut sitä mieltä, että paikal- 385: listeitten osakkaitten on sallittava, milloin he sen pitävät 386: sopivampana, asettaa kahdelle tai useammalle paikallis- 387: tialle yhteinen tiehallitus. 388: Siellä taas, missä erikoiset asianhaarat tekevät tie- 389: hallituksen asettamisen jollekin tielle tarpeettomaksi, on 390: sitä vastoin tienosakkaille varattava tilaisuus järjestää 391: tieasiansa käytteleminen olojen ja tarpeen mukaisesti 392: muulla tavalla. Kuitenkin on sellaisissa tapauksissa lopul- 393: linen ratkaisuvalta pidätettävä lääninhallitukselle, koska 394: muutoin ei aina ole varmuutta siitä, että se tapa, joka 395: aijotaan ottaa käytäntöön, vastaa tarkoitustaan. 396: 46 §. Se kunnallislainsäädännön suunniteltu uudistus, josta 397: ylempänä on mainittu, on antanut valiokunnalle aihetta 398: poistaa 46 §:stä siinä olevat viittaukset kuntakokouk- 399: sista voimassa oleviin lainsäännöksiin ja niitten sijaan 400: asettaa samansuuntaisia säännöksiä kuin ne, jotka maalais- 401: kuntain kunnallislakiehdotuksessa ovat ehdotetut käytän- 402: töön otettaviksi manttaaliin pantua maata ja laitoksia 403: koskevain asiain käsittelemisessä ja jotka, siinä tapauk- 404: sessa että sanottu lakiehdotus astuisi lakina voimaan en- 405: nen tielakia, tulisivat noudatettaviksi. 406: s2 §. Lisäksi saa valiokunta mainita, että laki- ja talous- 407: valiokunta 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä oli kiin- 408: nittänyt huomionsa siihen, että sittenkun jään muodostu- 409: minen syksytalvella on tapahtunut eräissä virtapaikoissa 410: maassamme, jään särkeminen laivoilla on tuottanut vai- 411: keita ja pitkällisiä haittoja maanteitten ylikulkupaikoissa, 412: joissa kulkuyhteyttä veden poikki lossilla voimassa pide- 413: tään. Jään särjettyä syntyy nim. siellä jäitten kulku, 414: joka suuresti vaikeuttaa lossin kuljetusta poikki virran, 415: jopa joskus tekee sen siinä määrässä mahdottomaksi tai 416: vaaralliseksi, että kulkuyhteys täytyy kokonaan keskeyt- 417: Tlelakl. 9 418: 419: tää kunnes vesijakso jälleen menee jäähän. V aan koska 420: tähän uudestaan jäätymiseen saattaa kulua pitempi aika 421: ja liike maantiellä siten tulla keskeytetyksi tai ainakin 422: suuresti vaikeutetuksi, oli valiokunnassa lausuttu suota- 423: vaksi, että voitaisiin lainsäädännön kautta estää sellaisia 424: satunnaisia kulkuyhteyden keskeytyksiä. Siihen nähden, 425: että laivakulkua ei ole kuitenkaan estettävä niissä virta- 426: vesissä, joilla talvisin laivaliikettä säännöllisesti harjoite- 427: taan, oli valiokunnasta näyttänyt mahdolliselta jättää läänin- 428: hallituksille valta määrätä niissä virtavesissä, joissa talvi- 429: kulkua ei harjoiteta, ajan, milloin vesistön jäässä ollessa 430: ei lossipaikoissa siellä ole lupaa laivoilla kulkea. Kun 431: lääninhallituksen olisi ennen sellaisen määräyksen anta- 432: mista hankittava tarpeellinen selvitys ja kun sellainen 433: kieltomääräys olisi ajoittain saatettava yleisesti tiedoksi, 434: oli valiokunta katsonut, että eri. paikkakuntain erilaiset 435: olot ja kulkuyhteystarpeet voisivat sellaisen järjestelyn 436: kautta paraiten tulla huomioon otetuiksi. Näitten näkö- 437: kohtien perustuksella oli valiokunta lakiehdotuksen 32 §:n 438: alkuun liittänyt uuden momentin, sekä saman pykälän 439: loppuun tehnyt lisäyksen siltä varalta, että lääninhalli- 440: tuksen yllämainittu kielto tulisi rikotuksi ja liikkeen kes- 441: keytys sen kautta tapahtuisi. 442: Valiokunta on puheena olevaa pykälää nyt tarkas- 443: taessaan havainnut laki- ja talousvaliokunnan silloisen 444: ehdotuksen hyväksyttäväksi. 445: 446: 447: Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, sekä viita- 448: ten 1907 vuoden laki- ja talousvaliokunnan esittämiin, 449: ehdottamansa tielain erinäisiä pykäliä valaiseviin perus- 450: teluihin valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 451: 452: . että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen 453: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi 454: seuraavan lain: 455: 10 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 456: 457: 458: Laki 459: teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. 460: 1 Luku. 461: 462: Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muutta- 463: misesta. 464: 465: 1 §. 466: Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian- 467: mukaisessa järjestyksessä kunnossa' pidettäviksi määrätyt 468: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös- 469: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulku- 470: yhteydelle tarpeelliset laitokset. 471: Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka- 472: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit- 473: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai 474: sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei- 475: sen hyödyn ja tarpeen vaatima. 476: Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä, 477: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kesken 478: taikka muuten on paikallisten olojen vaatima. 479: 480: 2 §. 481: Maantie on tehtävä sinne, mtssa se on tarpeellinen 482: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim- 483: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitse- 484: män sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suu- 485: rempaa nousua sallittavaksi. 486: 487: 3 §. 488: Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on 489: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake- 490: Tielaki. 11 491: 492: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta- 493: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille 494: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan, paa- 495: luttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdotettua 496: tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan 497: piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin myös 498: ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten tar- 499: peelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat. Kuver- 500: nöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja vesiraken- 501: nusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava päätös, jossa 502: on myöskin määrättävä asian aiheuttamain kustannusten 503: maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt maantien 504: tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat 505: senaatin tutkittavaksi alistettava. 506: Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa 507: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat 508: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien 509: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken- 510: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir- 511: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka 512: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, 513: sekä maantien lakkauttamista. 514: 515: 4 §. 516: Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun 517: mukaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polku- 518: tie on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii. 519: Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt mää- 520: rätty vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat. 521: sallivat, sen jäädä sillensä. 522: Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuu- 523: lustettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajo- 524: radaksi tehtävä. 525: 5 §. 526: Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,: 527: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee 528: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 529: 530: sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan raken- 531: nettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yllä- 532: pidettävä. 533: Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto- 534: voiman sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri, 535: hankittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen 536: lausunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa 537: senaatin tutkittavaksi alistettava. 538: Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus 539: ylimenopaikalle julkipantava. 540: 541: 6 §. 542: Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän 543: leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tie- 544: hallitus harkitse niitä tarpeettomiksi. 545: 546: 7 §. 547: Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey- 548: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin 549: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi- 550: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut. 551: 552: 8 §. 553: Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi 554: kuin 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä 555: ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellai- 556: sen tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi 557: kuin 3 metrin päähän tien syrjästä. 558: Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on 559: erittäin säädetty. 560: 561: 9 §. 562: Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa 563: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle. 564: Tielaki. 13 565: 566: 10 §. 567: Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien- 568: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita laitettava. 569: 570: 11 §. 571: Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia, 572: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer- 573: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja kun- 574: tien välillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli- 575: sella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaantuu 576: kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon tienviitta, 577: osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie 578: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tie- 579: hallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen 580: kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi. 581: Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla 582: tavalla merkittävä. 583: 584: 12 §. 585: Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada 586: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä var- 587: ten, on alue pakkolunastettava. 588: Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen 589: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta, 590: kuin 7 §:ssä tarkoitetaan. 591: 592: 13 §. 593: Tientekoainetta älköön tois~n maasta ilman maan- 594: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven 595: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava, 596: ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko- 597: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida maan- 598: omistajan kanssa sopia. 599: Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen 600: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus, 601: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 602: 603: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnet- 604: tävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, 605: joka kohtuullisesti on mainitun~ oikeuden nauttimisesta 606: suoritettava. 607: 608: 609: 610: 611: II Luku. 612: 613: Teitten teko- ja kunnossapltovelvolllsista. 614: 615: 14 §. 616: Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiovaroilla 617: suoritettava. 618: Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen 619: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveliaiksi 620: määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on huolen- 621: pito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskuntain toi- 622: mena niinkuin tässä laissa säädetään. 623: Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden 624: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kummanko 625: kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi tai lautta 626: on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja kaupunki- 627: kunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä, onko nyt 628: sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi molem- 629: pain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös tällaisessa 630: asiassa senaatin tutkittavaksi alistettava. 631: 632: 633: 15 §. 634: Paikallisti et ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin 635: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka 636: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. 637: Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh- 638: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu. 639: Tielaki. 15 640: 641: Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa- 642: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har- 643: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava. 644: 645: 646: 647: IIl Luku. 648: 649: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä 650: talvisaikaan sekä yleiselle kulkuyhteydelle 651: tarpeellisista talviteistä. 652: 653: 16 §. 654: Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, 655: pylväitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja laut- 656: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän auki- 657: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on 658: mikäli ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehal- 659: lituksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vähin- 660: tään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee 661: tien sitä varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tie- 662: hallitus määrää. 663: Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa 664: sen ede11isenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto- 665: kaupasta kuulutus julkaistava vtthintttttn 14 pttivttti sittt 666: ennen sillti tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista on 667: sttttdetty tai stitidetättn. 668: Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit- 669: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja eri- 670: tyisten talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen. 671: Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie 672: valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa 673: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini- 674: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kun- 675: nossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn 676: suorittaminen myöskin urakalle annettava. 677: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 678: 679: 17 §. 680: Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar- 681: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen 682: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain 683: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitosten 684: vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen 685: arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran ja muit- 686: ten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta. 687: 688: 18 §. 689: Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon 690: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta, 691: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä- 692: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä. 693: Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk- 694: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen 695: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, 696: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine 697: asiakirjoine ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka 698: asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista sa- 699: mallaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa. 700: Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme 701: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on alin 702: asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin urakoit- 703: sijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita antavan 704: riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka tarjous 705: havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin kohtuullista ja 706: kruunun edun mukaista on. 707: Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyyäksyttävää 708: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko 709: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla 710: kunnossapidettävä. 711: 19 §. 712: Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt- 713: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet- 714: Tielaki. 17 715: 716: tavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija ole 717: itse sellaisia aineita muualta hankkinut. 718: 719: 20 §. 720: Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö 721: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa teh- 722: dään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta- 723: misen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoon- 724: paneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima. 725: 726: 21 §. 727: Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä 728: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimittavat, 729: maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitettakoon 730: urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei 731: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti kor- 732: jattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannuk- · 733: set ulosotettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia ei voida 734: urakoitsijalta saada, ovat ne hänen takausmiehiltään ulos- 735: haettavat tai muusta urakoitsijan panemasta vakuudesta 736: otettavat. 737: 22 §. 738: Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka 739: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät, 740: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara- 741: siltaa, lossia tai )auttaa, kunnes uusi silta ennätetään 742: rakentaa. 743: 23 §. 744: Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, 745: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä 746: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu, 747: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä. 748: 2 749: 18 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 750: 751: 24 §. 752: Maantielle älköön pantako muita kuin tien kun- 753: nossapitoon vttlttttmttttlJmttsti tarvittavia ainevarastoja, 754: älköönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia 755: haittaa kärsii. 756: 757: 25 §. 758: Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm- 759: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen 760: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan, 761: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai- 762: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen. 763: Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva 764: tai muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saat- 765: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan- 766: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura- 767: .koitsijan suoritettavaksi panna. 768: 769: 770: 26 §. 771: Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 §:ssä 772: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun 773: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku- 774: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen 775: ja urakoitsija kolmannen. 776: Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua 777: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen 778: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies 779: valvomaan niskoittelevan oikeutta. 780: Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta 781: haettako. 782: Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen 783: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, 784: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön, 785: Tielaki. 19 786: 787: saattakaan palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat- 788: kaistavaksi. 789: 27 §. 790: Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi- 791: reellä ja luomisella. 792: Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver- 793: nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi- 794: teituja määräyksiä. 795: Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet 796: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää- 797: rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa. 798: 799: 28 §. 800: Missä maantielle ~okoontuu paljon lunta, niin että 801: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi- 802: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun- 803: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, 804: jos se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta 805: käy päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suostuu. 806: Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osot- 807: taa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä 808: auki samalla tavalla kuin päätietä. 809: Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan- 810: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa 811: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin 812: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin- 813: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle siitä 814: syntyvän vahingon. 815: 816: 29 §. 817: Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus- 818: teltuaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku- 819: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi 820: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on 821: johdettava vesistössä oleva. .leisen kulkuväylän poikki. 822: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 823: 824: 30 §. 825: Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty, 826: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä 827: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava. 828: Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa 829: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna 830: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin 831: keväällä pantava kuljettavaan kuntoon. 832: 833: 834: 31 §. 835: Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten 836: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie 837: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja 838: tai railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pan- 839: tava niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen 840: talvitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla 841: merkitsemään. 842: 843: 32 §. 844: Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los- 845: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä 846: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa, 847: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet- 848: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin 849: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaikka sil· 850: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin 851: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja 852: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie· 853: doksi saatettava. 854: Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki 855: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin 856: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava 857: sellainen silta, lautta tai l<.>ssi taikka muu laitos ynnä 858: siihen ehkä tarvittava va.upa ja vahtipalvelus, kuin 859: Tielaki. 21 860: 861: kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee 862: tarpeelliseksi. 863: Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia 864: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli- 865: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli- 866: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesi- 867: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja 868: on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia satun- 869: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään 870: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val- 871: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey- 872: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa 873: tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoitta- 874: mista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustan- 875: nuksen. 876: 877: 33 §. 878: Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole- 879: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä 880: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis- 881: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö- 882: neeltä perittävä niinkuin 21 §:ssä sanotaan. 883: 884: 885: 886: 887: IV Luku. 888: 889: 890: Tl ehallituksesta. 891: 892: 34 §. 893: Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete- 894: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara- 895: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun lop- 896: 22 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 897: 898: pua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenktt 899: tiehallituksen jtisenistti tulee olla puheenjohtajana ja vara- 900: puheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehttivtt kuvernöö- 901: rille, joka mtittrtitt tiehallitukselle tulevan palkkion. 902: (Poist.) Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä 903: kieltäytymisestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä 904: kunnanvaltuutetuista stittdettittn. 905: 906: 907: 35 §. 908: Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin 909: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen 910: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa 911: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallituk- 912: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen. 913: Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie- 914: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sää- 915: detään. 916: 917: 918: 36 §. 919: Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päi- 920: vaa valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täy- 921: dellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain 922: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio- 923: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty- 924: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, 925: Iaaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehallituk- 926: sen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin 927: laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolaskuun myös- 928: kin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamattomien me- 929: nojen varalle. 930: Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se 931: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi- 932: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä 933: Tielaki. 23 934: 935: läänin muista kunnista tulleitten samallaisten arviolaskujen 936: kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä se- 937: naatin tutkittavaksi alistettava. 938: 939: 940: 941: V Luku. 942: 943: Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta. 944: 37 §. 945: Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou- 946: datettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun- 947: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle har~ 948: kitaan sopivimmaksi. 949: Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis- 950: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu- 951: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan 952: luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai 953: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien 954: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joit- 955: ten tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja tien- 956: tekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hake- 957: mukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen. 958: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille_ tie 959: tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, 960: minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi 961: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul- 962: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen 963: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään 964: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla 965: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua 966: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen 967: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan. 968: Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi- 969: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi 970: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 971: 972: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on 973: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit- 974: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos kaikki 975: tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee, ovat 976: olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia. 977: Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on 978: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja 979: vahvistettavaksi lähetettävä. 980: 981: 38 §. 982: Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk- 983: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit- 984: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami- 985: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus. 986: Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan 987: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 988: 37 §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää- 989: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis- 990: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on 991: hankittu. 992: Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös 993: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä. 994: 995: 39 §. 996: Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat 997: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk- 998: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hy- 999: väksyä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tar- 1000: jousta ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi 1001: tai tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi. 1002: 1003: 1004: 40 §. 1005: Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa- 1006: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksik- 1007: · Tielakl. 25 1008: 1009: köjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitet- 1010: tavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kun- 1011: nossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat. 1012: Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat 1013: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin 1014: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin 1015: suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat 1016: torppaa. 1017: Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien 1018: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin nouda- 1019: tettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät. 1020: 1021: 1022: 41 §. 1023: Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut 1024: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien- 1025: osakkaat, tiehaJlituksen ehdotuksesta, edu11isimmaksi har- 1026: kitsevat. 1027: 1028: 42 §. 1029: Tienosakasten tulee paikalJistien ynnä siihen kuulu- 1030: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa- 1031: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehalli- 1032: tuksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä saa- 1033: mansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn 1034: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan, 1035: joitten suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie 1036: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka 1037: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon 1038: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suoritta- 1039: maosa kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen 1040: tulevaa vuosimaksua vähempi. 1041: Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus 1042: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan. 1043: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on 1044: 26 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1045: 1046: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikköjen- 1047: pano lähetettävä kuvernöörin vahvistcttavaksi. 1048: Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu- 1049: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä 1050: kunnallisveroista on säädetty. 1051: Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä- 1052: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta, 1053: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja 1054: vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi. 1055: 1056: 1057: 43 §. 1058: Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja 1059: kunnossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannuk· 1060: set suoritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista 1061: varoista. 1062: 1063: 44 §. 1064: Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä 1065: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien 1066: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen- 1067: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautumaan 1068: tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoittakoot( 1069: tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pankoon 1070: hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tie- 1071: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja hake- 1072: koon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tienosak- 1073: kaaksi rupeamaan. 1074: Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito- 1075: velvollisuudesta irti pttttsttt, antakoon slittt tiehallituk- 1076: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen 1077: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jttl- 1078: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; 1079: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona pttttt(Js 1080: tienosakkaan vapauttamisesta on saanut lain voiman. 1081: Tie laki. 1082: 1083: Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis- 1084: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset, 1085: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla kol- 1086: mella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuksen 1087: ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osa- 1088: kasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua 1089: ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos so- 1090: pimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä 1091: saada toimeen, on asia" jätettävä uskottuin miesten rat- 1092: kaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden 1093: sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen. 1094: Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk- 1095: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään. 1096: 1097: 1098: 45 §. 1099: 1100: Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie- 1101: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen- 1102: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi 1103: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena 1104: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo- 1105: roonsa. 1106: Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat 1107: tahtovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, ol- 1108: koon se sallittu. 1109: Paitsi 35 §:ssti sätidettyjti tehttiviä, on tiehallituk- 1110: sen asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuo- 1111: dessa kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimis- 1112: miehen kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tu- 1113: lee tienosakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallis- 1114: tien tekemiseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja 1115: tehdä niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta en- 1116: nen seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakas- 1117: ten kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua 1118: annettava. 1119: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1120: 1121: Tiehallitus oil oikeutettu saamaan tierahastosta koh- 1122: tuullisen palkkion. 1123: Jos tienosakkaat ptiätttivtit, ettti paikallistietti kos- 1124: kevat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta 1125: ktiyteltlivtit, olkoon se noudatettava, jos kuverntitiri on 1126: sen ptitittJksen hyvliksynyt. 1127: 1128: 46 §. 1129: Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran 1130: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa 1131: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta 1132: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16 1133: §:n 2 kohdassa stilidetyllti tavalla ja jossa on ilmoitus 1134: niistti asioista, jotka siinti tulevat käsiteltliviksi. Kokouk- 1135: sessa johtaa asiain klisittelyli se, jonka osanottajat kes- 1136: kuudestaan valitsevat. 1137: Älinet kokouksessa luetaan ptitiluvun mukaan. 1138: Holhunalaisen puolesta liänesttiktitin holhooja tahi, 1139: jos holhoojia on useampia, se heistli, jonka he siihen 1140: valitsevat. 1141: Yhteisen omaisuuden puolesta iilktitin useampi kuin 1142: yksi henkiltJ ktiytttiktJ puhevaltaa tlillaisessa kokouksessa. 1143: YhtitJn puolesta valitkoon edustajan yhtitJ itse tahi sen 1144: hallitus ja jakamattoman pestin puolesta sen osakkaat. 1145: Konkurssipestin puolesta tilktitin liänestetttikti. 1146: Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosak- 1147: kaaksi merkityn henkiltin sijaan, saakoon, jos hän sen 1148: todeksi ntiyttlili, ktiyttliä liänivaltaa htinen sijastaan. 1149: Puhe- ja lititzivaltansa ktiyttlimisen saa litinivaltainen 1150: luovuttaa toiselle titinivaltaiselle henkiltille. Älktitin kui- 1151: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla kliyttliktJ puhe- ja litini- 1152: valtaa useamman kuin kahden titinivaltaisen puolesta. 1153: 1154: 47 §. 1155: Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on 1156: Tielaki. 29 1157: 1158: pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella 1159: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen 1160: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava. 1161: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa 1162: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta taksoitusta, 1163: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät- 1164: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta- 1165: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu- 1166: toksen luetteloon. 1167: 1168: 48 §. 1169: Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös 1170: niistä tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakas- 1171: ten kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa 1172: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin- 1173: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua. 1174: 1175: 49 §. 1176: Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou- 1177: datettava mitä tämän lain 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä 1178: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on sääd~ttynä. 1179: 1180: 50§. 1181: Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, 1182: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty. 1183: 1184: 1185: 1186: VI Luku. 1187: 1188: Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta. 1189: 1190: 51 §. 1191: Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai- 1192: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka 1193: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1194: 1195: täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä 1196: (poist.) lumireenvetämiseen ja lumenluomiseen nähden on 1197: velvoilisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämätU1 1198: erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien, 1199: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista- 1200: koon enintään 50 markan sakolla. 1201: Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa 1202: enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, 1203: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka 1204: hän on johtanut maantien tahi paikallistien alitse. 1205: 7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rik- 1206: komisesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa. 1207: Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan 1208: silta- tai lassirahan kantaa, ilman syytä on viivyttänyt 1209: matkustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin 1210: määrätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkusta- 1211: vaisen kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan 1212: sakolla. 1213: Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuk- 1214: sen että silta- tai lassiraha on maksettava, sen laiminlyö 1215: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään JOO markan 1216: sakolla. 1217: Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin 1218: minktt sillan kantovoima siettttt, eiktt ole ryhtynyt tar- 1219: peelliseen toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon 1220: eninttiiitz 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama 1221: olkoon laki, jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa 1222: lossin lai lautan taikka sittt vahingoittaa. 1223: Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko- 1224: muksista rikoslaissa on säädetty. 1225: 1226: 1227: 52§. 1228: Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin 1229: mukaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu- 1230: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi. 1231: Tielaki. 31 1232: 1233: 1234: VII Luku. 1235: 1236: Erinäisiä säännöksiä. 1237: 1238: 53§. 1239: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa 1240: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin • 1241: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty. 1242: 1243: 54§. 1244: Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar- 1245: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat. 1246: 1247: 55 §. 1248: Tämä laki astuu voimaan 1249: . Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryh- 1250: dyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin 1251: toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14 §:n mää- 1252: räyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätök- 1253: sellä, joka on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä, 1254: mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myös- 1255: kin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta. 1256: 1257: 56§. 1258: Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis- 1259: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen 1260: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut lai- 1261: tokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä var- 1262: ten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruunulle 1263: ilman lunastusta luovutettava!. Sama olkoon laki niistä 1264: tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat 1265: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk- 1266: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset- 1267: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät 1268: niinkuin 26 §:ssä säädetään. 1269: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1270: 1271: Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos 1272: on ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on 1273: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä 1274: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun 1275: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka- 1276: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen 1277: • tämän lain julistamista urakalle annettu. 1278: 1279: 57§. 1280: Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten 1281: maanteitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kun- 1282: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai 1283: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän 1284: lain voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tienteko- 1285: velvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen 1286: hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tientekolahkoon 1287: kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken niitten tie- 1288: manttaalien mukaan sen edellisentt vuonna, jona fttmtt 1289: laki astuu voimaan: ja ovat ne kuntain tiemenoihin käy- 1290: tettävät. 1291: Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta- 1292: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle. 1293: 1294: 58§. 1295: Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25 1296: luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä 1297: tammikuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemi- 1298: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut 1299: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk- 1300: set, jotka ovat ristiriidassa tämän lain kanssa. 1301: Tielaki. 33 1302: 1303: Käsitellessään kysymystä paikallisteitten oikeussuh- 1304: teista ei valiokunta ole saattanut olla huomaamatta, että 1305: n. s. tilusteitten oikeussuhteet ainoastaan varsin vähäi- 1306: sessä määrässä saattavat tulla nyt puheena olevan lainkautta 1307: järjestetyiksi. Jos tie, joka talon kartanalta vie talon vilje- 1308: lysmaille tai metsätiluksille, on niin suunnattu, että sitä voi 1309: joku suurempi ryhmä paikkakunnan asukkaista yhdessä 1310: käyttää, on tietysti mahdollista järjestää sellaisen tien teke- 1311: minen ja kunnossapito niinkuin paikallisteistä säädetään. 1312: Mutta suuri osa varsinaisista tilusteistä tulee edelleen jää- 1313: mään nykyään voimassa olevain varsin niukkojen sään- 1314: nösten varaan. Rakennuskaaren 4 luvun 1 §:ssä sääde- 1315: tään, että ajotie kylästä ja kylään, pellolle ja niitylle on 1316: pantava ,jakamattomasta maasta". Tämän mukaisesti on- 1317: kin maanjakotoimituksissa tilusteitä huomioon otettu siinä 1318: määrin kuin maat ovat viljeltyinä olleet tai viljelykseen 1319: otettaviksi aijotut, ja etenkin on silloin pidetty huolta, 1320: että tiloille on käynyt mahdolliseksi kartanoiltaan toisen 1321: maan yli päästä maantielle tai kylätielle. Se on huo- 1322: mioon otettu myöskin maanmittausohjesäännössä touko- 1323: kuun 15 päivältä 1848, jonka 68 §:ssä säädetään, että 1324: taloa teiseen paikkaan muutettavaksi määrättäessä uusi 1325: talonasema on valittava niin, että siitä on muliava päästä 1326: tielle; ja saman ohjesäännön 74 §:ssä määrätään, että teitä 1327: on koetettava saada tilojen välirajoiksi. Mutta viljelyk- 1328: sen laajetessa ovat mainitut säännökset käyneet riittämät- 1329: tömiksi. Siinä ehdotuksessa jakolaiksi, joka hallituksen 1330: esityksenä on edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle an- 1331: nettu, löytyy jonkun verran tarkempia säännöksiä tar- 1332: peellisen maa-alan määräämisestä tilusteitä varten, vaan 1333: koska nämät säännökset olisivat sovellettavissa ainoastaan 1334: maanjakaja toimitettaessa, eivät ne riitä tyydyttämään 1335: tilusteitä erityisesti koskevan lainsäädännön tarvetta. Kun 1336: talojen tilukset maassamme yleensä ovat useassa, toisten 1337: talojen maitten erottamassa lohkossa, on niihin mahdoton 1338: talon kartanalta päästä muuten kuin kulkemalla yhden 1339: 3 1340: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1341: 1342: tai useamman muun tilan maan yli. Jos sellainen tois- 1343: ten omistamain tilusten takana oleva maa otetaan vilje- 1344: lykseen, niin kohtaa sinne johtavan, maanviljelyskoneit- 1345: ten y. m. kuljettamista varten tarvittavan ajotien toimeen 1346: saamista useinkin suuria hankaluuksia, joskus ehkä voit- 1347: tamattomia esteitä, varsinkin jos ne toisten omistamat tiluk- 1348: set, joille tilustie tulisi tehtäväksi, ovat viljelykseen tai 1349: aitauksiin tarkoin otetut. Kysymys tilusteitä koskevain 1350: oikeussuhteitten järjestämisestä viljelyksen tarpeita tyy- 1351: dyttävällä tavalla on sentähden valiokunnasta näyttänyt 1352: olevan maanviljelyksen edistymiselle suuresta merkityk- 1353: sestä. Valiokunta pyytää siis kunnioittaen ehdottaa: 1354: 1355: että Eduskunta anoisi lainsäätämistointa 1356: tilusteitä koskevain oikeussuhteitten järjestämi- 1357: seksi sekä että siitä Eduskunnalle annettaisiin ar- 1358: mollinen esitys. 1359: 1360: 1361: 1362: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1908. 1363: 1364: 1365: 1366: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa, puheenjohtaja 1367: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet, Heimbiirger 1368: (ositt.), Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix (ositt.), Paunu 1369: (ositt.), Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalai- 1370: nen, Salo, Wahe ja Wirkki sekä varajäsenet Bäck (ositt.), 1371: A. P. Hämäläinen (ositt.) ja Poutiainen (ositt.). 1372: Tielaki. 35 1373: 1374: 1375: 1376: 1377: Vastalause. 1378: Koska emme voi yhtyä valiokunnan enemmistön lo- 1379: pullista mielipidettä kannattamaan, pyydämme täten esit- 1380: tää eriävän mielipiteemme. 1381: Olemme kyllä yhtä mieltä valiokunnan enemmistön 1382: kanssa siinä, että se yleinen perusjohde, jonka mukaan 1383: teiden teko ja kunnossapito on otettava valtion toimeksi, 1384: on oikea. Mutta jo valiokunnan mietinnön perusteluis- 1385: sakin ilmituodaan epäilys siitä, ettei valtion vakinaiset 1386: tulot nykyisin riittäisi peittämään teiden tekorasituksen 1387: aiheuttamia kuluja. Eikä valiokunnan mietintöön liite- 1388: tyssä, tätä asiata koskevassa valtiovarainvaliokunnan lau- 1389: sunnossakaan esiinny mitään selvitystä asian rahallisesta 1390: puolesta eli siitä, olisiko mahdollista muitta mutkitta ot- 1391: taa teiden teosta ja kunnossapidosta johtuvat kustannuk- 1392: set valtion varoilla suoritettaviksi. Sen sijaan on valtio- 1393: varainvaliokunta asian oikeudelliseen puoleen nähden an- 1394: tanut tietää, ettei erityistä tieverolakia, joka tulisi voi- 1395: maan vasta 1 päivänä tammikuuta 1912, voitaisi nyt suos- 1396: tunnan luontoisena päättää. 1397: Näin ollen ei valiokunnan aikaisemmin omaksumalla 1398: katsantokannalla, että kustannukset teiden teosta ja kun- 1399: nossapidosta olisivat suoritettavat, osaksi valtion varoista, 1400: osaksi erityisellä tieverolailla, ole mielestämme mitään 1401: mahdollisuutta toteutua. 1402: On myös mielestämme liiaksi uskallettua, ilman var- 1403: moja takeita siitä, että valtion varat riittäisivät asiain ny- 1404: kyisellä kannalla ollen niin suuren menoerän suorittami- 1405: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1406: 1407: seen kuin maantiemenojen kokonaissumma tulisi olemaan, 1408: käydä ehdottamaankaan toimenpidettä, että teiden teko 1409: ja kunnossapito olisi valtion varoista suoritettava, joten 1410: valtiotaloudenkaan kannalta katsoen emme voi yhtyä 1411: valiokunnan enemmistön mielipiteeseen. 1412: Näiden jo kylläkin asiallisten syiden lisäksi on vielä 1413: huomattava, miten valtion varat nykyisin suurimmaksi 1414: osaksi otetaan välillisinä veroina, jotka etenkin tullivero- 1415: tuksen kautta paljon raskaammin rasittavat köyhälistön 1416: elintarpeita, kuin tuotannon lisäarvoa, joten tientekorasi- 1417: tuksen valtion haltuun ottaminen, valiokunnan enemmistön 1418: ehdotuksen mukaan, ei suinkaan tulisi paljoakaan poista- 1419: maan olevia luonnottomia epäkohtia, vaan pikemmin päin- 1420: vastoin niitä suurentamaan, jopa luomaan uusiakin epä- 1421: kohtia. 1422: Ylläolevilla perusteilla saamme kunnioittaen ehdottaa, 1423: 1424: että Eduskunta hylkäisi valiokunnan mie- 1425: tinnössä olevan lakiehdotuksen teiden tekemisestä 1426: ja kunnossapidosta maalla. 1427: Helsinki syyskuun 23 p:nä 1908. 1428: 1429: Frans W. Rantanen. V. Perttilä. 1430: J. Mäki. A. Salo. 1431: Penna Paunu. A. Ruotsalainen. 1432: Tie laki. 37 1433: 1434: 1435: SUOMEN EDUSKUNN/11'1 1436: 1437: W\LTIOVl\Rl\INVRLIOKUNTl\ 1438: 1439: HELSINKI 1440: syyskuun 15 p. 1908. 1441: N:o 13. 1442: 1443: 1444: 1445: Laki- ja talousvaliokunnalle. 1446: 1447: 1448: Lähettämässään kirjelmässä N:o 3 on Laki- ja talous- 1449: valiokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa 1450: tientekolainsäädännön uudistamisesta valmistamastaan mie- 1451: tinnöstä N:o 2, erityisesti mikäli koskee ehdotettua teiden 1452: tekemisen ja kunnossa pitämisen järjestelmää sekä siitä 1453: aiheutuvaa valtiomenoa ynnä säännöksiä tieveron maksa- 1454: misesta ja sen käyttämisestä. Asiaa kiisiteltyään Valtio- 1455: varainvaliokunta saa täten esittää seuraavaa. 1456: Ehdotusta tientekorasituksen siirtämisestä valtiolle 1457: Valiokunta puolestansa periaatteessa kannattaa samoilla 1458: syillä kuin mitä mietinnössä on esitetty. Mutta tästä ai- 1459: heutuvien kustannusten korvaamiseksi tarvittavaa veroa, 1460: jos se tulisi suostunnan luontoiseksi, ei Valiokunnan mie- 1461: lestä voida lopullisesti päättää vielä näillä valtiopäivillä, 1462: koska se tulisi kannettavaksi vasta vuodesta 1912 alkaen, 1463: eikä Eduskunnalla Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan 1464: ole oikeutta lopullisesti päättää suostuntaa suoritettavaksi 1465: muuten, kuin jos valtion tulot eivät muuten riitä menoja 1466: korvaamaan. Ehdotettu suostunta olisi siis harkittava ja 1467: lopullisesti päätettävä 1911 vuoden tulo- ja menoarvion 1468: yhteydessä. Luonnolliselta kuitenkin näyttää, että Edus- 1469: kunta, jos se kerran päättää tientekorasituksen valtiolle 1470: siirrettäväksi, on myöskin valmis tarpeen tullen siitä syn- 1471: tyvistä kulungeista vastaamaan. 1472: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1473: 1474: Mitä erityiseen tuloihin perustuvaan progressiiviseen 1475: tieveroon tulee, on V aliakunnassa esiintynyt sellainen 1476: mielipide, ettei sitä olisi säädettävä, vaan jätettävä koko 1477: tientekovelvollisuuden alalla ajateltu uudistus siksi, kuin 1478: yleinen tulovero otetaan käytäntöön, johon suuntaan käy- 1479: pää verotuslaitoksen uudistamisehdotusta Valiokunta par- 1480: aikaa valmistelee. V aliakunnan mielipiteiden tasan käy- 1481: dessä arvan kautta syntynyt enemmistö on kuitenkin ollut 1482: sitä mieltä, että asia täten lykkäytyisi epämääräiseen tule- 1483: vaisuuteen, jonka takia teidenteko- ja kunnossapitolaki 1484: olisi nyt hyväksyttävä ja teiden teosta johtuvat kustan- 1485: nukset joko järjestettävä väliaikaisen lain kautta, kunnes 1486: yleinen tulovero otetaan käytäntöön, tahi jäätävä odotta- 1487: maan Hallitukselta ehkä tarpeelliseksi havaittua tievero- 1488: lain esitystä. 1489: 1490: Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 1491: 1492: E. 0. Palmen. 1493: L. Harmaja. 1494: 1495: 1496: 1497: Vastalause. 1498: Kun emme voi yhtyä V aliakunnassa arvan kautta 1499: voitolle päässyttä mielipidettä kannattamaan, pyydämme 1500: täten Laki- ja Talousvaliokunnalle esittää eriävän kan- 1501: tamme. 1502: Olemme yhtä mieltä edellä olevan lausunnon kanssa 1503: siinä, että teiden tekemisen ja ylläpitämisen siirtäminen 1504: valtiolle on toivottava, koska tämäntapaiset yhteiset kulku- 1505: välineet luonnollisimmin kuuluvat valtion hoitoalaan, sa- 1506: moinkuin siinä, että ehdotettua suostuntaveroa tienteko- 1507: rasituksesta johtuvien menojen peittämiseksi ei voida 1508: näillä valtiopäivillä päättää. 1509: Tielaki, 39 1510: 1511: Jo periaatteessakin kuitenkin vastustamme erityisen 1512: uuden veron hyväksymistä tientekoon tarvittavien varojen 1513: keräämistä varten, olkoon se sitte ajateltu vakinaiseksi 1514: veroksi tai suostunnan muotoisena kannettavaksi. Yh- 1515: tenäisyyden saavuttamiseksi valtion varainhoidon alalla 1516: on mielestämmfl pyrittävä siihen, että kaikkia tämäntapai- 1517: sia, erikoisia tarkotuksia varten aijottuja veroja vältettäi- 1518: siin ja erilaiset rasitukset suoritettaisiin yleisistä valtion 1519: varoista. Tämän vuoksi emme voi hyväksyä edelläole- 1520: vassa lausunnossa esitettyä mielipidettä, että teiden teosta 1521: johtuvat kustannukset olisi järjestettävä väliaikaisella lailla 1522: tai jäätävä odottamaan hallitukselta ehkä tarpeelliseksi 1523: havaittua tieverolain esitystä. 1524: Kun sitäpaitsi tientekorasitusten siirtäminen nykyi- 1525: sjltä kantajiltaan koko yhteiskunnan maksettavaksi on 1526: läheisessä yhteydessä koko verotuslaitoksemme uudista- 1527: misen kanssa, olisi mielestämme kysymys uudistuksesta 1528: tientekovelvollisuuden alalla kokonaisuudessaan käsiteltävä 1529: koko verotuslaitoksemme uudistamisen yhteydessä. 1530: 1531: 1532: J. W. Sainio. A. J. Partanen. 1533: W. Korhonen. W. Wuolijoki. 1534: Väinö Tanner. A. Sivenius. 1535: J, H. Saaristo. 1536: Kustannusarvio Suomen maanteitten kunnossapidosta ja uusien teitten ~ 1537: rakentamisesta (vuodelta). 1538: 1539: 1540: ~ bl 1541: <jp::jl 1542: es 1543: t;j 1544: ~ 1545: s:~ j 1546: ~ 1547: ~~ 1548: si& 1549: 0 l:l 1550: me:! 1551: sp;-;..:... 1552: s 1 1553: (1) 1554: l:l 1555: '-.::1 1556: w 1557: s~ s 1558: s 1559: >60s 1560: ~('[) 1561: rn~ 1562: l:l '"So 1563: 8.~. 1564: ~P': 1565: §os 1566: l:l >ooo 1567: (1) .... 1568: l:l i& 1569: Smko - 1570: ~ 1571: 0 po: 0 1572: [/) 1573: po: 1574: ei" 1575: .s: 1576: P' 1577: ~ 1578: ei" ~ '10 s «jl:l 1579: 0 <j 1580: 1 1581: c1-C:..,.,o 1582: P' 1583: CD 1584: 1 ~ 'P 1585: 1586: ~ 1587: Maanteitten kunnossapito o 0 26,5001 140:- 75 Ofo 6% 1,5 °/o 5% 7% 10% 3, 710,000: - = 1588: ~ 1589: = 1590: Uusien teitten rakentaminen 400 1,250: - 67% 20 Ofo 9% 2,5 °/o 1% - 500,000: - s- 1591: tD 1592: "' 1593: Avustusta paikallisteitä varten - 1594: - 1595: - 1596: - 1597: - 1598: - 1599: - 1600: - 1601: 0- 1602: - 1603: - 1604: - 1605: - 1606: 1607: - 1608: - 1609: - 1610: 40,000: - ! 1611: 4,250,000: _l 1612: 1 1613: f.... 1614: ;- 1615: = 1616: Pohjois-Saksassa: - 1617: . 1618: ö 1619: 1620: 1621: 1622: Maanteittim kunnossapito 0 - 150-190 87,2 %[3,2% 0,4 °/o 9,2 °/o -1- - 1623: Liite. 41 1624: 1625: 1626: (Liite). 1627: 1628: 1629: 1630: 1631: Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta 1632: ja käyttämisestä. 1633: 1634: Ehdottaessaan, että maanteitten rakentaminen ja 1635: kunnossapitäminen määrättäisiin valtion tehtäväksi, on 1636: valiokunta ollut siinä käsityksessä, että tästä aiheutuvien 1637: kustannusten suorittamiseksi uusi suostuntavero on tar- 1638: peen vaatima. Ei nimittäin ole odotettavissa, että valtion 1639: nykyiset vakinaiset tulot riittäisivät, paitsi niihin tarpei- 1640: siin, joita valtion nykyäänkin on tyydytettävä, sen lisäksi 1641: vielä puheenalaiseen ja muihinkin hankkeissa oleviin, valtio- 1642: varoja kysyviin uudistuksiin. Mutta jotta Eduskunta saisi 1643: tilaisuuden tuon tuostakin tarkastaa, onko veron kanta- 1644: minen puheenalaista tarkoitusta varten tarpeen, olisi tie- 1645: vero kuitenkin otettava suoritettavaksi ainoastaan lyhyem- 1646: mäksi määräajaksi kerrallaan. Ja kun näin ollen tieveroa 1647: koskevain lainsäännösten yhdistäminen säännöksiin teitten 1648: tekemisestä ja kunnossapidosta aiheuttaisi sen, että myös- 1649: kin jälkimäiset säännökset täytyisi tuon tuostakin uudes- 1650: taan esittää Eduskunnan hyväksyttäviksi, josta taas joh- 1651: tuisi epävarmuutta tätä alaa koskevassa järjestelmässä, 1652: niin on edullisempaa koota tieveron suoritusta ja käyttä- 1653: mistä koskevat säännökset eri lakiin. 1654: Jos ollaan sitä mieltä, että maantiet yleisen liikkeen 1655: välittäjinä ovat kaikille kansalaisille hyödyksi, niin seuraa 1656: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 1657: 1658: siitä, että kaikkien kansalaisten, mikäli heidät varallisuu- 1659: tensa puolesta katsotaan siihen kykeneviksi, eikä kuten 1660: nykyään ainoastaan eräitten kansanluokkain tulee käydä 1661: osallisiksi niitten kustannusten suorittamiseen, joita maan- 1662: teitten tekeminen ja kunnossapito vaatii. 1663: Kaupunkien asukasten nauttimaa vapautusta maan- 1664: tientekorasituksesta on puolustettu sillä, että näillä on 1665: kalliimmat elantokustannukset, kuin maalla asuvilla, sekä 1666: sen lisäksi suuremmat kunnalliset ulosteot, jota paitsi 1667: kaupunkilaisten tulee tehdä ja kunnossapitää kadut, torit 1668: ja muut yleiset paikat. V aliakunta ei kuitenkaan saata 1669: näille näkökohdille nykyisissä oloissa tunnustaa pätevyyttä. 1670: Kaikille kaupungeille, olkootpa ne rautatieverkon yhtey- 1671: dessä tai eivät, ovat sinne johtavat maantiet erittäin tär- 1672: keät, eikä siis ole muuta kuin kohtuuden mukaista, että 1673: kaupunkien asukkaat käyvät yleisten maanteitten aiheut- 1674: tamiin kustannuksiin osallisiksi. Tähän on sitäkin enem- 1675: män syytä, kun enin osa suurista tehdas- ja kauppaliik- 1676: keistä, jotka ennen kaikkia tarvitsevat kulkuneuvoja, sijait- 1677: sevat kaupungeissa, joissa myöskin asuvat useimmat pää- 1678: omillaan eläjät ja suurimpain palkkain nauttijat, mitkä 1679: paremmin kuin muut yhteiskunnan jäsenet kykenevät ja 1680: ovat velvolliset suorittamaan veroja yleisiin tarpeisiin. 1681: Valiokunta ei sen tähden ole epäillyt hyväksyä laki- 1682: ehdotuksen määräystä siitä, että verotettava tulo kau- 1683: pungeissakin on velvollinen osaltaan kantamaan tie- 1684: rasitusta, varsinkin kun valiokunta on edellyttänyt, että 1685: kaupunkien valtatiet ja valtakadut säädettävän lain kautta 1686: määrätään tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi samalla ta- 1687: voin kuin maantiet. 1688: Samalla kuin valiokunta kannattaa esitysehdotuk- 1689: sessa olevaa ehdotusta, että tieveroa olisi suoritettava 1690: myös kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista 1691: saadusta tulosta, joksi olisi luettava niiden antama todel- 1692: linen tulo, on valiokunta ollut sitä mieltä, että Suomen 1693: Liite. 43 1694: 1695: pankin säästyneestä voitosta olisi, koska kulkuneuvot vai- 1696: kuttavat elvyttävästi liike-elämään yleensä ja siten ovat 1697: omansa ainakin välillisesti edistämään myös Suomen pan- 1698: kin liikettä, niinikään tieveroa suoritettava samojen perus- 1699: teiden mukaan kuin kruunun metsistä saadusta tulosta. 1700: Alempana mainituilla poikkeuksina tulisi siten tie- 2 §. 1701: veroa maksettavaksi kunnallisverotuksen alaisesta tulosta 1702: niin hyvin kaupungeissa kuin :maalla sekä kruununpuis- 1703: toista ja muista kruunun metsämaista saadusta tulosta 1704: ja Suomen pankin vuosivoitosta. 1705: Osasta valiokunnan jäseniä ei ole näyttänyt oikeu- 1706: denmukaiselta määrätä tieveroa maksettavaksi kaikesta 1707: maaomaisuudesta huolimatta siitä lähtevän vuositulon 1708: suuruudesta, samalla kuin muusta tulosta olisi suoritet- 1709: tava tieveroa ainoastaan jos se nousee johonkin vähim- 1710: pään määrään vuodessa. Koska puheenalainen rasitus 1711: verovelvollisten piirissä tapahtuvan laajennuksen ja ehdo- 1712: tetun ylenevän verotuksen johdosta tulisi nykyisille tien- 1713: tekovelvollisille paljoa helpommaksi kantaa kuin ennen, 1714: ei valiokunnan enemmistö kuitenkaan ole tahtonut koko- 1715: naan vapauttaa pientilallisia heidän kannettavanaan ny- 1716: kyään olevasta rasituksesta. On näyttänyt kohtuuttomalta 1717: päästää ketään nykyisistä tieverovelvollisista vapaaksi 1718: samalla kuin uusia verotusesineitä vedetään tieveron alai- 1719: siksi, erittäinkin koska tilanomistajat maalla, joilla on 1720: juhdat ja ajoneuvot, maantietä ajoissaan kuluttavat. Li- 1721: säksi on pidettävä tarkoituksen mukaisena, että puheena 1722: olevassa asiassa uudistuksen kautta asteittain siirrytään 1723: vallitsevista oloista uusiin. Valiokunnan enemmistön aja- 1724: tuksen mukaan tulisi siis kaikkien, joilla on kunnallis- 1725: verotuksen alaista tuloa manttaaliin pannusta maasta sekä 1726: kruunulle maakirjaveroa maksavista ulkopalstoista ja tor- 1727: pista, edelleen olla velvollisia tieveron suoritukseen. Mui- 1728: den vähävaraisempien yhteiskuntaluokkien veronmaksu- 1729: velvollisuus voisi sitä vastoin kohtuuden mukaan alkaa 1730: 44 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1731: 1732: maalla vasta 800 markan ja kaupungeissa 1,500 markan 1733: vuositulosta; ja koska isompituloisten yleensä on katsot- 1734: tava voivan suorittaa veroa suhteellisesti suuremmassa 1735: määrässä kuin pientuloisten, on valiokunta, huomioon 1736: ottaen tämän näkökohdan, tieveron suorittamista varten 1737: laatinut verolakiehdotuksen 3 §:ssä olevan ylenevän as- 1738: teikon. 1739: a §. Mutta vaikka tulo yleensä pantaisiin tieveron mak- 1740: samisen perustukseksi, on kuitenkin oikeuden ja kohtuu- 1741: den mukaista, että niitä, joilla on maantiestä erityinen 1742: hyöty, verotetaan muita runsaammin. Selvää on, että 1743: maantien varrella sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla ja kaup- 1744: paliikkeillä, jotka tavarainsa kuljetukseen voivat sellaista 1745: tietä välittömästi hyväksensä käyttää, niin myös maan- 1746: tien varrella asuvilla tilallisilla, jotka kotiajoihinsa maan- 1747: tietä käyttävät, on siitä muihin verraten erityistä hyötyä, 1748: koska maantiestä loitoromalla asuvain täytyy tietarvettaan 1749: tyydyttääkseen kustantaa itselleen paikallis- ja tilusteitä. 1750: V erotus on sen vuoksi järjestettävä myöskin sen erimää- 1751: räisen hyödyn mukaan, joka kullakin veronmaksajana 1752: arvioidaan maantiestä olevan. Tämän on valiokunta jä- 1753: lempänä olevaa lakiehdotusta tarkastaessaan varteen otta- 1754: nut, lisäten esitysehdotukseen sitä koskevan säännöksen. 1755: Asianmukaisinta tietysti olisi, että tieveroa kannettaisiin 1756: aina kerrallaan itsekultakin, joka maantietä ajoihinsa käyt- 1757: tää, vaan koska tällainen veronkantotapa on paljon kus- 1758: tannuksia kysyvä sekä veronmaksajille hankala ja kiusal- 1759: linen, minkä tähden siitä muissa maissa yhä enemmän 1760: onkin luovuttu, ei valiokunta ole katsonut olevan syytä 1761: ehdottaa tätä veronkantotapaa käytäntöön otettavaksi. 1762: Saatavissa olevain tilastollisten ainesten perustuk- 1763: sella on valiokunta tehnyt arviolaskun siitä, minkälaisiin 1764: tuloksiin nyt puheena oleva verotustapa johtaisi.- Kau- 1765: pungeissa olisi sen mukaan vuonna 1900 ollut tieveron 1766: alaisia henkilöitä ja yhtiöitä 19,413 ja maalaiskunnissa 1767: Liite. 45 1768: 1769: vuonna 1904 152,175; viimeksi mainituista on 121,627 1770: tilanomistajia ja tilanhaltijoita. Tuloja, joista veroa olisi ollut 1771: suoritettava, oli kaupungeissa v. 1900 155,711,250 mark- 1772: kaa, jotka vastaavat 1,182,012 tieäyriä, valiokunnan vero- 1773: lakiehdotuksessa mainittuja lisä-äyrejä lukuunottamatta. 1774: Maaseudulla taasen oli v. 1904 tieveron alaisia tuloja 1775: kaikkiaan 251,126,846 markkaa, joista 175,723,252 mark- 1776: kaa olivat tuloja manttaaliin pannusta maasta. Tieäyrejä 1777: olisi siten maalaiskunnissa ilman edellä mainittuja lisä- 1778: äyrejä karttunut: manttaaliin pannun maan tuloista 851,409 1779: ja muista tuloista 439,975 eli yhteensä 1,291,384 tieäyriä. 1780: Se seikka, että ero tieäyrien luvun välillä maaseudulla 1781: ja kaupungeissa ei ole suurempi, johtuu siitä, että kau- 1782: pungeissa on suhteellisesti paljon P-nemmän suurituloisia 1783: verollisia kuin maaseudulla. Jos Suomen pankin säästy- 1784: nyt voitto lasketaan 5 miljoonaksi sekä kokonaistulo kruu- 1785: nunpuistoista ja muista kruunun metsämaista 8 miljoo- 1786: naksi markaksi vuodessa, tulisi näitten verotusesineitten 1787: osalle, lisä-äyrejä lukuunottamatta, 130,000 tieäyriä. Kaik- 1788: kiaan kertyisi siten puheena olevia tieäyrejä, joita valio- 1789: kunta jälempänä erotukseksi lisä-äyreistä on nimittävä 1790: varsinaisiksi tieäyreiksi, suunnilleen 2,603,396. 1791: Sanottuun määrään tulee erinäisiä lisäyksiä. Ensik- 1792: sikin on siihen lisättävä ne äyrit, jotka lakiehdotuksen 1793: siitä sisältämän määräyksen perustuksella ylenevän astei- 1794: kon mukaan tulisivat asetettaviksi suuremmille tuloluo- 1795: kille. Kaupungeissa olisi puheena olevia lisä-äyrejä v. 1796: 1900 karttunut noin 185,000 ja maalla v. 1904 suunnil- 1797: leen 88,500. Suomen pankin voitosta tulisi 14,955 lisä- 1798: äyriä ja kruununpuistojen ja muitten kruunun metsämait- 1799: ten kokonaistulosta 23,955 lisä-äyriä. Kysymyksessä ole- 1800: vain lisä-äyrien luku nousisi täten suunnilleen 312,410:een. 1801: Niitten eri tuloryhmien osalle, joihin nähden lisä-äyrien 1802: asettamistapa tulisi olemaan erilainen, jakaantuisivat lisä- 1803: äyrit kaupungeissa siten, että niille, 1804: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1805: 1806: joilla on 60-109 varsin. tieäyriä, tulisi kaikkiaan 3,500 lisä-äyriä; 1807: 110-309 24,500 1808: ", vähintään 310 , " 157,000 1809: " 1810: Maalaiskunnissa taasen jakaantuisivat lisä-äyrit niin, 1811: että niille, 1812: 1813: joilla on 60-109 varsin. tieäyriä, tulisi yhteensä 4,200 lisä-äyriä; 1814: 110-309 18,200 " 1815: , , vähintään 310 • 66,100 *) 1816: 1817: Paitsi edellä mainittuja lisä-äyrejä on varsinaisten 1818: tieäyrien lukuun vielä lisättävä ne äyrit, jotka veron- 1819: alaisille olisi asetettava sen erityisen hyödyn mukaan, 1820: joka heillä katsotaan maalla maanteistä olevan. On ar- 1821: vioitu, että nämä lisä-äyrit tulisivat olemaan noin kolmas- 1822: osa maaseudun kaikkien muitten äyrien yhteenlasketosta 1823: määrästä, ja on niitten luku sen vuoksi laskettu nousevan 1824: nom 459,961:een. 1825: 1826: Edellä esitettyjen laskujen mukaaan kertyisi siten 1827: seuraava määrä tieäyrejä: 1828: 1829: kaupungeissa: 1830: varsinaisia tieäyrejä 1,182,012 1831: lisä-äyrejä tulojen perustuksella 185,000 1832: ------------------~--- 1833: yhteensä 1,367,012 1834: 1835: *) Lisä-äyrejä pantaessa noudatettavan laskutavan selityk- 1836: seksi mainittakoon seuraavaa. Lakiehdotuksen mukaan tulisi yksi 1837: lisä-äyri ensimmäisestä täydestä kymmenestä äyristä 50 äyrin yli, 1838: siis 60 äyristä yksi lisä-äyri; 70 äyristä tulisi 2 lisä-äyriä, 80:stä 3, 1839: 90;stä 4 ja lOO:sta 5. Sen jälkeen olisi 2 äyriä lisättävä kustakin 1840: täydestä kymmenestä äyristä yli 100 varsinaisen äyrin, jotenka 1841: 110 äyristä tulisi yhteensä 7 lisä-äyriä, 120 äyristä 9, 130 äyristä 1842: 11 j. n. e. aina 300 äyriin asti, joista tulisi 45 lisä-äyriä. 310 var- 1843: sinaisesta äyristä alkaen lisättäisiin kustakin täydestä kymmenestä 1844: äyristä 300 äyrin yli 3 äyriä, jotenka 310 äyristä tulisi 48 lisä- 1845: äyriä, 320 äyristä 51 lisä-äyriä j. n. e. 1846: Liite. 47 1847: 1848: maalaiskunnissa: 1849: manttaalin pannun maan äyrejä 851,409 1850: muita varsinaisia tieäyrejä 439,975 1851: lisä-äyrejä tulojen perustuksella 88,500 1852: " erityisen hyödyn perustuksella . 459,961 1853: ------------------~-- 1854: yhteensä 1,839,845 1855: 1856: 1857: Suomen pankin säästyneestä voitosta kertyvät 1858: varsinaiset tieäyrit 50,000 1859: lisä-äyrit 14,955 1860: yhteensä 64,955 1861: 1862: Kruununpuistojen ja muitten kruunun metsämaitten 1863: kokonaistulosta kertyvät 1864: varsinaiset tieäyrit 80,000 1865: lisä-äyrit 23,955 1866: yhteensä 103,955 1867: 1868: 1869: Kaikkiaan olisi tieäyrien luku siis 3,375,767. Kun 1870: laskujen pohjana on käytetty tietoja aikaisemmalta ajalta 1871: ja veronalaiset tulot vuosia myöten kasvavat, niin on se 1872: määrä, joksi tieäyrien luku siten on saatu, nykyisiin oloi- 1873: hin nähden jonkun verran liika pieni. Laskien vuotuiset 1874: menot maanteitten kunnossapidosta 4,250,000 markaksi, 1875: tulisi siis, jos pidetään kiinni edellä olevasta tieäyrien 1876: määrästä, yhdeltä äyriltä vuosittain suoritettavaksi tieveroa 1877: noin 1 markka 26 penniä. 1878: V altiovarastolle suoritettavain verojen ylöskantoa !. s ja 7 §. 1879: varten on valtiolla omat virkamiehensä. Olisi siis johdon- 1880: mukaisinta, että tieveronkin ylöskanto, käyttäminen ja 1881: tilittäminen määrättäisiin näitten viranomaisten toimitetta- 1882: vaksi. Kun kuitenkin maanteitten tekeminen ja kun- 1883: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1884: 1885: nossapito nyt ehdotetun tielain mukaan tulisi kun- 1886: nallisten viranomaisten huostaan, vaikka kustannukset 1887: siitä suoritetaan yleisistä varoista, ja tieäyrinpanokin so- 1888: pivimmin saadaan toimitetuksi kunnallisverotuksen yhtey- 1889: dessä, niin ja kun ehdotettu tievero valiokunnan arvelun 1890: mukaan tulisi olemaan ainoastaan väliaikainen vero, 1891: joka hankkeissa olevan verotusreformin yhteydessä olisi 1892: uudestaan järjestettävä, on katsottu käytännöllisem- 1893: mäksi ainakin toistaiseksi uskoa kunnallistoimelle myös 1894: tieveron kantaminen ja käyttäminen. Mitä erittäin tulee 1895: tieveron kantamiseen, niin on toivottavaa, että hallitus 1896: koettaisi järjestää sen niin ajoissa tapahtuvaksi, että se 1897: voitaisiin toimittaa kunnallisverojen ylöskannon yhteydessä 1898: ja samoilla verokuiteilla. Siten voitaisiin maksun laimin- 1899: lyön~eltä tievero ulosottotoimin periä yhtaikaa kunnallis- 1900: verorästien kanssa ja uudistetut ulosmittaukset välttää. 1901: 8 §. Vaikka valiokunta, kuten edellä on esitetty, ei ole 1902: katsonut voivansa ehdottaa tieveron kantamista yleensä 1903: järjestettäväksi siten, että jokainen, joka maantietä ajoi- 1904: hinsa käyttää, erittäin kultakin kerralta suorittaisi siitä 1905: tieveroa, näyttää kuitenkin olevan tarpeellista jättää hal- 1906: litukselle valta määrätä erityinen maksu lossin tai lautan 1907: tahi suuremman maantiesillan taikka myös kallisrakentei- 1908: sen tien käyttämisestä, milloin tällaisen maksun kantami- 1909: nen voidaan sopivasti järjestää niin, ettei siitä aiheudu 1910: sanottavaa hankaluutta tietä käyttäville, etenkin kun 1911: tällaisten parannettujen kulkuneuvojen aikaansaaminen 1912: eräissä tapauksissa ainoastaan siten saattaa käydä mah- 1913: dolliseksi. 1914: 9 §. Sitä paitsi on arveltu olevan eduksi, että laki sää- 1915: detään voimassa olevaksi jonkun verran pitemmän ajan 1916: kuin esitysehdotuksessa on tarkoitettu, jotta voitaisiin 1917: saavuttaa riittävää kokemusta sen sovelluttamisessa ja 1918: sen vaikutuksesta; ja on sen vuoksi lain voimassa oloaika 1919: katsottu olevan pitennettävä vuoden 1915 loppuun asti. 1920: Liite. 49 1921: 1922: Mietintöönsä on valiokunta liittänyt kysymystä va- 1923: laisevia tilastollisia yleiskatsauksia verovelvollisten luku- 1924: määrästä, eri verotusesineitten ryhmityksestä y. m., ja saa 1925: valiokunta niihin viitata. 1926: 1927: 1928: 1929: 1930: 4 1931: 50 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1932: 1933: 1934: 1935: 1936: Laki 1937: tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä. 1938: 1939: 1 §. 1940: Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten 1941: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava 1942: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan. 1943: 1944: 2 §. 1945: Tieveron suoritukseen ovat velvolliset: 1946: a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan- 1947: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista 1948: ulkopalstoista ja torpista; 1949: b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk- 1950: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa 1951: vuodessa; 1952: c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka 1953: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä 1954: d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun 1955: metsä maat. 1956: 3 §. 1957: Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori- 1958: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie- 1959: äyrejä pantava: 1960: Tieverolaki. 51 1961: 1962: 1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse 1963: 800 markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 mar- 1964: kalle kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 1965: markalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800 1966: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä 1967: ja siitä yli menevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi 1968: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle; 1969: 2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden 1970: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä 1971: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä 1972: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän 1973: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositulosta 1974: niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu; 1975: 3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden 1976: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan, 1977: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan, 1978: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan, 1979: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta 1980: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan 1981: tulolle; sekä 1982: 4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie- 1983: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan 1984: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun- 1985: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama 1986: kokonaistulo. 1987: Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 1988: §:n sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, 1989: ovat nämä tulot laskettavat yhteen ja siten Saatavalle sum- 1990: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesineistä 1991: säädetään. 1992: Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä 1993: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh- 1994: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen 1995: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi 1996: listi-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan, 1997: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä 1998: u2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 1999: 2000: yli kaksi lisd-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien luku- 2001: määrä on yli kolmensadan, on jolmiseen kymmeneen tie- 2002: äyriin siitä yli lisättävä kolme lisd-äyriä. 2003: Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella 2004: arvioidaan maalla maantiesta olevan, on hdnelle lisat- 2005: ttivä tiedyrejd yli tdssa saddetyn md(irtin, kuitenkaan ei 2006: enempäti kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitti. 2007: 2008: 4 §. 2009: Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa 2010: mainituista verotusesineistä, toimitettava kunnallisvero- 2011: tuksen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoi- 2012: tuksesta on säädettynä. 2013: Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen 2014: muutosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes- 2015: tyksessä. 2016: 2017: 5 §. 2018: Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi- 2019: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia(poist.) odotta- 2020: matta, lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee se- 2021: naattiin toimittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteen- 2022: lasketusta lukumäärästä; ja on senaatin, maanteistä teh- 2023: tyjen kulunkiarvioitten perustuksella sekä ottaen huomioon 2024: mitä yleisistä valtiovaroista voidaan tarkoitusta varten 2025: varata, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta, 2026: määrättävä minkä verran samana vuonna on tieveroa täy- 2027: sissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja antaa 2028: senaatti siitä yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuver- 2029: nöörien kautta kullekin kunnalle erityisen tiedon. 2030: 2031: 6 §. 2032: Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös- 2033: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään. 2034: Tieverolaki. 53 2035: 2036: 7 §. 2037: Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris- 2038: saan olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee 2039: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä 2040: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili. 2041: Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo- 2042: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut- 2043: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas- 2044: tosta kunnalle lähetettävtt. Jos ylijäämää sy~tyy, on se 2045: lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava. 2046: Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon 2047: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain 2048: ennen joulukuun loppua. 2049: 2050: 8 §. 2051: Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli- 2052: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko 2053: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu 2054: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallis- 2055: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös 2056: sellaisessa asiassa alistettava senaatin tutkittavaksi. 2057: Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau- 2058: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan 2059: viereen. 2060: 9 §. 2061: Tämä laki on oleva voimassa vuodet 2062: ; ja on senaatin asiana antaa tieveron tak- 2063: soitusta, ylöskantoa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tar- 2064: kemmat määräykset. 2065: 54 2066: 2067: 2068: Tieäyrejä maaseudulla. 2069: a) Maaomaisuuden tuloista pannut äyrit. 2070: 2071: tl kj 2072: Tulot ~~: ~:o ~ 2073: ro 2074: Tulot Tulot 2075: Smk. ~ ~·r § smk. Smk. 2076: ~ ~: 2077: 2078: 6,300 501 50 10,500 92 4 96 24,000 2271 29 256 2079: 6,400 51 • 51 11,000 97 4 101 25,000 2371 31 268 2080: 6,500 52 52 11,100 98 4 102 26,000 247 33 280 2081: 6,600 53 53 11,200 99 4 103 27,000 257 35 292 2082: 6,700 54 54 11,300 100 5 105 28,000 267 37 304 2083: 6,800 55 55 11,400 101 5 106 29,000 277 39 316 2084: 6,900 56 56 11,500 1 102 5 107 30,000 287 41 328 2085: 7,000 57 57 12,000 107 5 112 31,000 2971 43 340 2086: 7,100 58 58 12,100 108 5 113 31,100 298 43 341 2087: 7,200 59 59 12,200 109 5 114 31,200 299 43 342 2088: 7,300 60 1 61 12,300 110 7 117 31,300 300 45 345 2089: 7,400 61 1 62 12,400 111 7 118 31,400 301 45 346 2090: 7,500 62 1 63 12,500 112 7 119 31,500 302 45 347 2091: 7,600 63 1 64 13,0001 117 7 124 31,600 303 45 348 2092: 7,700 64 1 65 13,300 120 9 129 31,700 304 45 349 2093: 7,800 65 1 66 14,000 127 9 136 31,800 305 45 350 2094: 7,900 66 1 67 14,300 130 11 141 31,900 306 45 351 2095: 8,000 67 1 68 15,000 137 11. 148 32,000 307 45 352 2096: 8,100 68 1 69 15,300 140 13 153 32,100 308 45 353 2097: 8,200 69 1 70 16,000 147 13 160 32,200 309 45 354 2098: 8,300 70 2 72 16,300 150 15 165 32,300 310 48 358 2099: 8,400 71 2 73 17,000 157 15 172 32,400 311 48 359 2100: 8,500 72 2 74 17,300 160 17 177 32,500 312 48 359 2101: 9,000 77 2 79 18,000 167 17j 184 35,0001 337 54 360 2102: 9,100 78 2 80 18,300 170 19 189 40,0001 387 69 391 2103: 9,200 79 2 81 19,000 177 19 196 50,000 487 99 456 2104: 9,300 80 3 83 19,300 1801 21 201 100,000 987 249 586 2105: 9,400 81 3 84 20,000 187 21 208 200,000 1,987 549 1,236 2106: 9,500 82 3 85 20,300 190 23 213 500,000 4,987 1,449 2,536 2107: 10,000 87 3 90 21,000 197 23 220 1,000,00019,987 2,949 6,436 2108: 10,100 88 3 91 21,300 200 25 225 12,9361 2109: 10,200 89 3 92 22,0001 207 25 232 2110: 10,300 90 4 94 22,3001 210 27 237 2111: 10,400 91 4 95 23,000 2171 27 244 1 1 1 1 2112: 55 2113: 2114: b) Muut ll.yrit. 2115: 1 2116: Tulot Smk. Äyrejä Lisä-äyrejä Yhteensä 2117: 1 1 1 2118: 2119: 2120: 6,500 50 - 50 2121: 7,500 60 1 61 2122: 8,500 70 2 72 2123: 9,500 80 3 83 2124: 10,000 85 3 88 2125: 10,500 90 4 94 2126: 11,500 100 5 105 2127: 12,500 110 7 117 2128: 20,000 185 21 206 2129: 22,500 210 27 237 2130: 32,500 310 48 358 2131: 50,000 485 99 584 2132: 52,500 510 108 618 2133: 100,000 985 249 1,234 2134: 200,000 1,985 549 2,534 2135: 1 2136: 500,000 4,985 1,449 6,434 2137: 1 1,000,000 9,985 2,949 12,934 2138: 2139: 2140: c) Tiell.yrejll. kaupungeissa. 2141: 2142: 1 2143: Tulot Smk. Äyrejä Lisä-äyrejä Yhteensä 2144: 1 1 1 2145: 2146: 2147: 7,200 50 - 50 2148: 8,200 60 1 61 2149: 9,200 70 2 72 2150: 10,000 78 2 80 2151: 10,200 80 3 83 2152: 11,200 90 4 94 2153: 12,200 100 5 105 2154: 13,200 110 7 117 2155: 20,000 178 19 197 2156: 23,200 210 27 237 2157: 33,200 310 48 358 2158: 50,000 478 96 574 2159: 53,200 510 108 618 2160: 100,000 978 246 1,224 2161: 200,000 1,978 546 2,524 2162: 500,000 4,978 1,446 6,424 2163: 1,000,000 9,978 2,946 12,924 2164: 56 2165: 2166: Varsinaisten tieäyrien luku kaupungeissa 1900 vuoden 2167: tuloverotuksen perusteella. 2168: 2169: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrien 2170: Kullakin äyrejä 2171: Smk. jain luku luku 2172: 2173: 2174: 1,500-1,799 2,955 1 2,9551 2175: 1,800-2,099 2,514 2 5,0281 2176: 2,100-2,299 1,088 3 3,2641 2177: 2,300-2,499 1,085 4 4,3401 2178: 2,500-2,699 607 5 3,035 i 2179: 2,700-2,899 607 6 3,6421 2180: 2,900jasenyli 1 10,557 7 +(tulot-2,900):100* 1,159,748' 2181: - 1 1,182,012 i 2182: Summa 1 19,413 1 2183: 2184: 2185: * Kaavan perusteella saattaa helposti laskea, kuinka monta 2186: tieäyriä tulisi kullekin puheenaolevaan tuloryhmään kuuluvalle 2187: veronalaiselle. 2,900 markan tuloista tulee jokaiselle ensiksikin 2188: 7 äyriä. Tähän äyrimäärään on lisättävä ne äyrit, jotka saadaan, 2189: kun se osa tuloista, joka nousee yli 2,900 markan, jaetaan 100:lla 2190: (koska 100 markan tuloista tulee 1 äyri). - Esim. 3,500 markan 2191: tuloista tulee 7 äyriä + ne 6 äyriä, jotka saadaan, kun se osa 2192: tuloista, joka nousee 2,900 markan yli, nimittäin 600 markkaa, 2193: jaetaan 100:lla, siis yhteensä 13 äyriä. 2194: Niiden veronalaisten yhteinen tieäyrimäärä, joiden tulot teke- 2195: vät 2,900 markkaa tai enemmän, saadaan myöskin helposti selville. 2196: V eronalaisten luku kerrotaan ensiksi 7 :llä, koska kaikilla 2,900 2197: markan tuloista on 7 äyriä. Kun se tulomäärä, joka vastaa täten 2198: saatuja pohjaäyriä ja joka saadaan, kun veronalaisten luku kerrotaan 2199: 2,900 markalla, vähennetään puheena olevaan tuloryhmään kuulu- 2200: vain veronmaksajain koko tulomäärästä, käyvät ne tulot näkyviin, 2201: joista lasketaan 1 äyri kutakin 100 markkaa kohti. Nämä tulot 2202: jaetaan 100:lla ja osamäärä lisätään siihen tieäyrimäärään, joka 2203: saatiin, kun veroitettujen luku kerrottiin 7:llä. Siten saadaan tie- 2204: äyrien koko luku. - Esim. yllä olevassa tapauksessa, jossa niitten 2205: verotettujen tieäyrit on laskettava, joitten tulot kaupungeissa nou- 2206: sevat 2,900 markkaan tai sen yli, menetellään seuraavalla tavalla. 2207: Verotettujen luku 10,557 kerrotaan ensin 7:llä äyrillä, jolloin saa- 2208: daan 73,899 äyriä. Tämä äyrimäärä vastaa sitä osaa verotettujen 2209: tuloista, joka nousee 2,900 markkaan. Tämä osa tuloista tekee yh- 2210: teensä Smk. 30,615,300 ( = 10,557 X 2,900). Kun se vähennetään 2211: puheena olevien veronalaisten koko tulomäärästä, Smk. 139,200,250, 2212: jää jälelle Smk. 108,584,950. Tästä määrästä kertyy 1,085,849 tie· 2213: äyriä, koska kutakin 100 markkaa kohti tulee 1 äyri. Kun näihi11 2214: äyreihin lisätään edellä mainitut 73,899 ä,y:riä, saadaan 1,159,748 2215: äyriä, mikä osottaa kuinka paljon tieäyreJä niille veronalaisilla 2216: yhteensä tulisi, joitten tulot nousevat 2,900 markkaan tai sen yli. 2217: Samaan tapaan on tieäyrit seuraavissakin tauluissa laskettu. 2218: fi7 2219: 2220: 2221: Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 2222: vuoden tuloverotuksen perusteella. 2223: a) manttaalin pannun maan äyrit. 2224: 2225: 1 2226: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrienl 2227: Kullakin äyriä 2228: Smk. jain luku luku 2229: 2230: 2231: 1 2232: Alle 800 48,837 1 2233: 48,&'7 1 2234: 2235: 800-1,099 19,550 2 39,100 2236: 1,100-1,399 14,838 3 44,514 2237: 1,400-1,599 7,487 4 29,948 1 2238: 2239: 2240: 1.600-1,799 5,084 5 25,420 1 2241: 2242: 2243: 1,800-1,999 5,086 6 30,516 ! 2244: 2,000 ja sen yli 20,745 7 + (tulot-2,000):100* 633,074 1 2245: 2246: 1 2247: Yhteensä 1 121,627 1 - 1 851,409 i 2248: 2249: 2250: * Tuloja jotka nousivat vähintään 2,000 markkaan, oli Smk. 2251: 90,275,974. 2252: 2253: 2254: Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 2255: vuoden tuloverotuksen perusteella. 2256: b) muut äyrit. 2257: ! 2258: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrienl 2259: Kullakin äyrejä. 2260: Smk. jain luku luku 2261: 1 2262: 2263: 1 2264: 1 1 2265: 1 1 2266: 2267: 800-1,099 11,915 1 11,915 : 2268: 1,100-1,399 5,925 2 11,850 2269: 1 2270: 1 1,400-1,599 2,651 3 7,953 2271: 1,600-1,799 1,356 4 5,424 1 2272: 1 2273: 1,800-1,999 1,357 5 6,785 1 2274: 2275: 2276: 1 2,000-2,199 778 6 4,668 1 2277: 2278: 2279: 2,200 ja sen yli 6,566 7 + (tulot-2,200): 100* 391,380 1 2280: Yhteensä 1 30,548 1 439,975 ! 2281: 2282: 2283: 2284: * Tuloja, jotka nousivat vähintään 2,200 markkaan, oli noin 2285: Smk. 48,987,041. 2286: Tuloveron alaiset maalaiskunnissa (v. 1904). 2287: 01 2288: ~ 2289: Tulolnokat Smk. 1 2290: 2291: Ammattiluokat. Yhteensä 2292: 200-599 1 600-799 1 800-999 11,000-1,19911,200-1,49911,500-1,9991 ~i?: ;1~ 1 2293: 2294: 2295: 2296: 1. Julkisissa viroissa olevia 2297: henkilöitä. 2298: Virkamiehiä ja ylipäällystöä 407 336 526 735 779 598 1,913 5,294 2299: Palvelijoita, alipäällystöä ja 2300: miehistöä. 2,131 1,300 877 430 295 197 125 5,355 2301: Yhteensä 1 2,538 1,6361 1,403 1,1651 1,074 795 2,038 10,649 2302: o;o 23,8 15,4 13,2 10,g 10,1 7,5 19,1 100,o 2303: II. Maanviljelyksen ja sen 2304: sivuelinkeinojen harjoittajia. 2305: o;o 25,3 14,7 1 12,0 10,o 10,5 10,4 17,1 lOO,o 2306: Manttaaliin pannun rälssi- 2307: tahi perintötilan omistajia 25,604 15,761 13,272 10,959 11,928 11,862 19,560 108,946 2308: Kruunutalojen asukkaita va- 2309: kinaisella asukasoikeudella 1,890 1,287 678 460 436 394 392 5,537 2310: Kruunun virkatalojen, kunin- 2311: kaan- tahi kunink. karjata- 2312: lojen vuokraajia . . . ·t 19 35 39 58 88 146 430 815 2313: Muita vnokraajia. . . . . 3,376 865 615 423 377 310 363 6,329 2314: Torppareita . . . . . . 44,373 4,630 1,527 620 347 184 93 51,774 2315: Eläkeläisiä . . . . . . . 6,896 626 273 162 89 76 64 8,186 2316: 1 Palvelijoita . . . . . . . 35,432 779 294 157 127 82 60 36,931 2317: Itsellisiä ja muita . . . . 127,776 7,458 1 2,895 1 1,117 836 1 569 505 141,156 l 2318: Yhteensä 1 245,3661 31,441 1 19,593 13,9561 14,2281 13,6231 21,4671 359,674 2319: % ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ 1~ 2320: III. Muiden e inkeinojen 2321: harjoitta jia, 1 1 1 2322: Kauppiaita . 767 452 384 488 307 479 1,388 4,265 2323: Tehtaanomistajia 47 11 10 28 14 32 240 382 2324: Käsityöläisiä . 10,590 1,925 715 390 233 192 147 14,192 2325: Merenkulkijoita 3,395 708 198 129 109 81 115 4,735 2326: 'l'yöntekijöitä 16,013 3,2641 1,657 7951 525 2751 177 22,706 2327: Muita . . . . .. .. 1 1,374 457 336 347 315 371 1,222 4,422 2328: Yhteensä 32,186 6,817 3,300 2,177 1,503 1,430 3,289 50,702 2329: % 63,5 13,4 6,5 4,3 3,0 2,8 6,5 100,o 2330: IV. Muita h enkilöitii. 2331: Koroilla eläjiä . 190 66 52 59 44 53 182 646 2332: Muita . . . . 568 178 108 108 68 84 329 1,443 2333: Yhteensä 758 244 160 167 112[ 137 511 2,089 2334: o;o 36,3 11,7 7,7 8,0 5,4 6,6 24,s lOO,o 2335: 1 2336: V. Juridisia h enkilöltii. 2337: Teollisuusyhtiöit c 197 47 40 56 50 58 493 941 2338: Kauppayhtiöitä 16 5 4 17 7 16 69 134 2339: Yhtiöitä kuljetus iikkeen har- 2340: joittamista var .en. 8 5 2 6 1 2 27 51 2341: Muita yhtiöitä. 163 39 25 38 15 14 93 387 2342: Muita juridisia h mkilöitä 88 20 17 14 16 28 102 285 2343: Yhteensä 1 4721 1161 881 131 1 891 1181 7841 1,798 2344: o;o 26,3 6,4 4,9 7,3 4,9 6,6 43,6 100o ' 2345: Kaikkiaan 1 281,320 1 40,2541 24,5441 17,5961 17,0061 16,1031 28,0891 42:!:9121 01 2346: <:0 2347: % 66,2 9,5 5,8 4,2 4,0 3,8 6,5 100,o 2348: Verotuksen alaiset tulot maalaiskunnissa (v. 1904). 2349: ------------- 2350: ·- 2351: 1 2352: 2353: 1 2354: 1 2355: Tuloluokat Smk. 2356: Ammattiluokat. Yhteensä 2357: 2,000 ja g; 2358: 1- 200-599 1 600-799 800-999 11,000-1,19911,200-1,499 1,500-1,9991 siitä yli 2359: 2360: 2361: I. Julkisissa viroissa olevia 2362: henkilöitä. 2363: Virkamiehiä ja ylipäällystöä . 167,124 217,715 440,500 757,090 986,189 983,309 9,589,401 13,141,328 2364: Palvelijoita, alipäällystöä ja 2365: miehi::;töä . 774,226 834,098 733,312 440,706 369,500 322,540 316,329 3,790,711 2366: Yhteensä 1 941,350 1,051,8131 1,173,812 1,197,796 1,335,689 1,305,849 9,905,730 16,932,039 2367: % 5,6 6,2 6,9 7,1 8,o 7,7 58,5 100,o 2368: II. Maanviljelyksen ja sen 2369: sivuelinkeinojen harjoittajia. 2370: Ofo 6,7 6,6 7,o 7,o 9,3 12,o 51,4 100,o 2371: Manttaaliin pannun rälssi- tahi 2372: perintötilan omistajia 9,881,934 10,162,070 11,175,366 11,316,835 15,288,562 19,636,800 85,846,222 63,307,789j 2373: 1 2374: Kruununtalojen asukkaita va- 1 2375: 2376: 1 2377: 2378: kinaisella asukasoikeudella. 737,129 827,501 574,251 475,051 555,876 658,358 1,393,711 5,221,877! 2379: Kruunun virkatalojen, kunin- 1 2380: 2381: 2382: 2383: kaan- tahi kunink. kalja- 2384: talojen vuokraajia. 7,850 22,500 32,600 59,500 112,205 247,592 1,811,192 2,293,439 2385: ' 2386: Muita vuokraajia . 1,204,284 549,518 506,430 431,822 478,109 505,135 1,224,849 4,900,147 2387: Torppareita . 14,240,576 2,922,138 1,267,122 632,021 434,610 296,101 280,300 20,072,868 2388: Eläkeläi~iä 2,133,6551 394,550 226,400 165,500 112,050 123,688 219,050 3,374,893 2389: Pahelijoita . . . . 1 2390: 9,641,415 487,986 243,8981 159.675 157,710 129,750 153,165 10,973,599 2391: 1 Hsellisiä ja muita • 1 2392: 37,960,751 4,653,235 2,401,772 1,130,682 1,043,71+, 919,311 1,510,071 49,619,536 2393: Yhteeu~ä 'i 75,~07,5941 20,019,4981 16,42:,8391 14,371:0861 18,182.,83()1 22,516,7351 92,~38,5601 259,764,1481. 2394: ;o 29,3 7,7 1 6,3 : 5,.. 7,o 1 8,7 1 2395: 35,5 1 100,o 2396: 'i III. Muitten e iinkeinojen l 1 2397: i 2398: harjoitt 11.jia. 1 1 2399: 1 2400: 1 2401: Kauppiaita . . 305,7861 285,732 316,850 493 9681 386,907 767,104 5,984,298 8,540,445 2402: Tehtaanomistajia 18,550 7,0fi0 8,200 ' 2403: 28,250 17,650 51,100 3,845,367 3,976,167 2404: Käsityöläisiä . . 3,631,523 1,209,068 591,212 395,511 291,591 307,985 428,588 6,855,478 2405: 1 2406: Merenkulkijoita. 1,207,047 451,8251 164,720 131,812 138,485 130,750 366,685 2,591,324 2407: Työntekijöitä : 1 5,457,127 2,093,621 1,393,432 811,294 664,507 448,751 456,023 11,324,755 2408: Muita ... . 1 489,918 288,489 280,192 352,524 395,147 600,551 6,737,919 9,144,740 2409: Yhteensä 11,109,951 4,335,585 2,754,606 2,213,359 1,894,287 2,306,241 17,818,880 42,432,909 2410: o;o 26,1 10,s 6,5 5,2 4,5 5,4 42,o 100,o 2411: IV. Muita henkilöitä. 2412: Koroilla eläjiä 67,920 41,611 43,550 60,850 56,738 87,600 1,539,799 1,898,068 2413: Muita . . . . • 1 197,409 112 675 89,615 109,960\ 86,652 135,600 1,738,815 2,470,726 2414: Yhteensä 265,329 154,286 133,165 170,810 143,390 223,200 3,278,614 4,368,794 2415: o;o 6,1 3,5 3,o 3,9 3,3 5,1 75,1 100,o 2416: V. Juridisia tenkilöitä. 2417: Teollisuusyhtiöit l . 74,156 29,850 32,900 56,500 62,700 93,650 14,787,255 15,137,011 2418: Kauppayhtiöitä . 6,100 3,350 3,425 17,150 8,500 25,795 361,928 426,248 2419: Yhtiöitä kuljetu :liikkeen har- 2420: joittamista va rten. 3,500 3,200 1,700 6,000 1,200 3,300 136,8001 155,7001 2421: Muita yhtiöitä . 59,877 24,530 20,500 38,300 18,400 21,700 1,064,672 1,247,979 2422: Muita juridisia h 3nkilöitä . . ' 32,1251 12,500 14,425 14,200 20,000 45,100 1,065,476 1,203,826 2423: Yhteensä 1 115,7501 73,4301 72,9501 132,1581 110,8001 189,5451 17,416,1311 18,170,764 2424: % 1,o 0,4 0,4 0,7 0,6 1,1 95,s 100,o 2425: Kaikkiaan 1 88,299,982\ 25,634,6121 20,562,3721 18,085,2011 21,687,0021 26,541,5701140,857,9151 341,668,654 2426: % 25,9 ! 7,5 2427: 1 2428: 6,0 ' 5,3 1 6,3 7,s , 41,2 100,o c:. 2429: ..... 2430: 62 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 2431: 2432: 2433: 2434: 2435: Vastalauseita. 2436: I. 2437: 2438: Niinkuin tiedetään, kootaan nykyään valtion tulot 2439: suurimmaksi osaksi välillisillä veroilla, jotka aivan koh- 2440: tuuttomasti painavat vähävaraisinta kansanluokkaa. Tämä 2441: tällainen verotustapa on kokonaan väärä ja onkin siitä 2442: syystä herättänyt kansan syvissä riveissä oikeutettua suut- 2443: tumusta. Siitä huolimatta ei valiokunnan enemmistö ole 2444: jaksanut luopua tuosta köyhälistöä rasittavasta verotus- 2445: tavasta. Samalla kun se on asettavinaan tierasituksista 2446: johtuvat menot tieverotuksesta saatavien tulojen pohjalle, 2447: on se kuitenkin asettanut mietintönsä 14 §:län 1 moment- 2448: tiin seuraavat sanat: ,Maantien tekeminen ja kunnossa- 2449: pito on osaksi yleisillä valtiovaroilla, osaksi erikseen sää- 2450: dettävällä tieverolla suoritettava". 2451: Vastamainitut sanathan aivan selvästi edellyttävät, 2452: että teiden tekemiseen ja kunnossapitoon tullaan käyttä- 2453: mään yleisiä valtionvaroja, jotka kuten jo alussa mainittu 2454: ovat suurimmaksi osaksi saatuja välillisten verojen kautta. 2455: Vielä kummallisempaa ja Tistiriitaista edelläpuheenaolleessa 2456: momentissa on, ettei siitä ollenkaan selviä, kuinka paljo 2457: tullaan tierasituksiin varoja kokoomaan tieverotuksen 2458: kautta, kuinka paljo on aikomus käyttää yleisiä valtio- 2459: varoJa. 2460: Kaiken yllätuomani perusteella pyydän sentähden 2461: ehdotttaa, että laki- ja talousvaliokunnan mietinnön , Teit- 2462: Vastalause l. 2463: 2464: ten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla" 14 §:n 1 mo- 2465: mentti muutettaisiin näin kuuluvaksi: 2466: ,Maantien tekeminen ja kunnossapito on erikseen 2467: säädettävällä tieverolla suoritettava." 2468: Helsingissä, 4 päivä syyskuuta 1908. 2469: 2470: A. Salo. 2471: Yhdymme edelliseen 2472: 2473: J. Mäki. Mikko Virkkl. 2474: 64 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 2475: 2476: 2477: 2478: 2479: II. 2480: 2481: V aliakunnan enemmistö on asettanut alimmaksi veroi- 2482: tettavaksi tuloksi maalla kunnallisveroituksen alaisen tulon 2483: manttaaliin pannusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa 2484: maksavat ulkopalstat ja torpat, joka päätös mielestämme 2485: jättää eräät tulonnauttijat omituiseen asemaan silloin kuin 2486: eräitä tulonnauttijoita veroitetaan vasta 800 markan vuosi- 2487: tuloista ja toisia sangen alhaisista vuosituloista, joten emme 2488: tuollaista suuntaa voi hyväksyä, kuin kerran on päätetty 2489: manttaalirasitukset teiden tekoon poistaa. 2490: Suomen pankin tulisi myöskin ottaa osaltaan tie- 2491: veron suoritukseen osaa, joka käsitys on mielestämme 2492: väärä syystä että Suomen pankki on kansan omaisuutta 2493: ja siis jos sitä veroitetaan poistetaan osaltaan sitä merki- 2494: tystä tieveroilta kuin mielestämme sillä tulisi olla että 2495: varakkaammat ja veronsuoritukseen kykenevämmät kansa- 2496: laiset saisivat pääasiassa siihen ottaa osaa ja ne kansa- 2497: laiset joiden ansiotulot kuluvat välttämättömiin elin- 2498: ehtoihin tuosta vapautettaisiin. 2499: Myöskin on valiokunnan enemmistö päättänyt, että 2500: senaatin on määrättävä mitä yleisistä valtiovaroista voi- 2501: daan tarkoitusta varten varata, pidämme tuon määräyksen 2502: sangen venyvänä sillä sen mukaanhan senaatti voisi varata 2503: miltei kaikki tarvittavat varat yleisistä valtionvaroista. 2504: Ehdoitamme että Lakiehdoituksen Tieveron maksa- 2505: misesta ja sen käyttämisestä 2:nen ja 3:mas pykälä muu- 2506: tettaisiin näin kuuluviksi: 2507: Vastalause 11. 65 2508: 2509: 2 §. 2510: Tieveron suorittamiseen ovat velvolliset: 2511: a) kunnallisveroituksen alainen tulo maalla, joka on 2512: vähintään 800 markkaa vuodessa; 2513: b) kunnallisveroituksen alainen tulo kaupungissa, 2514: joka on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä 2515: c) kruununpuistot ja muut kruunun metsämaat. 2516: 2517: 3 §. 2518: Kaikista 2 §:ssä mainituista veroitusesineistä suori- 2519: tettava tievero on jaettava tieäyrin mukaan, ja on tie- 2520: äyrejä pantava. 2521: 1. a) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden 2522: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä 2523: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä 2524: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän 2525: tieäyriä 2,200 markan ja siitä yli menevästä tulosta mai- 2526: nittujen tieäyrien lisäksi yksi tieäyri jakaiselle täyden 2527: sadan markan tulolle; 2528: 2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden 2529: 1,500 markan vuositulolle kaksi tieäyriä 1,800 markan, 2530: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan 2531: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2, 700 markan, 2532: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta 2533: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan 2534: tulolle ; sekä 2535: 3. c) kohdassa mainituille veroitusesineille yksi tie- 2536: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan 2537: kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista niiden 2538: antama kokonaistulo. 2539: Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykä- 2540: lässä olevien määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku 2541: nousee yli kahdenkymmenen, on kuhunkin täyteen kymme- 2542: neen varsinaiseen tieäyriin siitä yli lisättävä yksi lisä-äyri; 2543: jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli viidenkymmenen, 2544: 5 2545: 66 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 2546: 2547: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä 2548: yli kaksi lisä-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien luku- 2549: määrä on yli sadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin 2550: siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä. 2551: Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella 2552: havaitaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä 2553: tieäyrejä yli tässä pykälässä säädetyn määrän, kuitenkaan 2554: ei enempää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä. 2555: 5 §:lään ehdoitamme senlaisen muutoksen, että siinä 2556: oleva lause "sekä ottaen huomioon mitä yleisistä valtion- 2557: varoista on tarkoitusta varten varattava, poistettaisiin. 2558: Helsingissä 4 p. syyskuuta 1908. 2559: 2560: V. Perttilä. A. Salo. 2561: 2562: 2563: Tähän yhtyy paitsi mikäli se koskee 2 § c) kohtaa 2564: ja 3 §:län 3:tta kohtaa 2565: 2566: J. Mäki. Mikko Virkki. 2567: 2568: 2569: Yhdyn ylläolevaan paitsi mikäli se koskee 2 §:län 2570: c). kohtaa ja 3:mien §:län 3:tta kohtaa sekä 5:ttä §:lää. 2571: 2572: Aatu Ruotsalainen. 2573: Vastalause 111. 67 2574: 2575: 2576: 2577: 2578: m. 2579: Kun mma, poikkeamaila valiokunnan enemmistöstä, 2580: en ole voinut hyväksyä niitä periaatteita, joihin kyseen- 2581: alainen lakiehdotus perustuu, pyydän saada alempana ly- 2582: hykäisyydessä esittää eriävän kantani. 2583: Vuosien 1904-5 valtiopäiväin laki- ja talousvalio- 2584: kunta oli tulevaisuuden päämääräksi, johon olisi pyrittävä, 2585: asettanut sen, että valtion tulisi kokonaan ottaa haltuunsa 2586: maanteiden tekeminen ja kunnossapito, sekä ehdottanut, 2587: että maata varten olisi muodostettava yhteinen tierahasto 2588: ja tientekokustannukset siten jaettava tasan koko maalle. 2589: Tämän ehdotuksen tueksi esitettiin pääasiallisesti, että 2590: maanteiden tekeminen ja kunnossapito yleisen kulkuyhtey- 2591: den etuja tarkoittavana, oli yleinen valtiotarkoitus, jonka 2592: tähden sen täyttämisenkin pitäisi olla valtion velvollisuu- 2593: tena. Tämän todistehm oikeutusta vastaan on vuosien 2594: 1907 ja 1908 valtiopäiville annetussa esityksissä teiden 2595: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla huomautettu, että 2596: vaikkakin edellytettäisiin, että maantiet etupäässä täyttä- 2597: vät yleisen kulkuyhteyden tarvetta, niin ei siitä olisi vält- 2598: tämättömänä seurauksena se, että maan eri osain ja sen 2599: kaikkien asujainten olisi aivan samassa määrässä otettava 2600: osaa niiden kunnossapitorasitukseen. Kaikilla eri seuduilla 2601: ei näet voisi olla yhtä suurta hyötyä maanteistä, jotka 2602: eivät ole tasan jaetut koko maata kohti eivätkä yhtä hel- 2603: posti kaikkien sen asujainten käytettävissä. Mutta sekin 2604: tehtävä, mikä maanteillä oli ollut yleisen kulkuyhtey- 2605: den palveluksessa, oli vähitellen muuttunut. Sittenkuin 2606: 68 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1. 2607: 2608: maamme sisäiset järvikulkuneuvot olivat melkoisesti ke- 2609: hittyneet ja varsinkin sittenkuin rautatieverkkomme oli 2610: ulotettu, yleisesti sanoen, miltei kaikkiin osiin maata, ja 2611: rautatiet niin muodoin tulleet liikkeen valtasuoniksi, olivat 2612: maantiet yhä enemmän lakanneet olemasta suuren yleisen 2613: kulkuyhteyden välittäjinä sekä olivat nyttemmin pääasial- 2614: lisesti paikallisia liikennereittejä tahi rautateille vieviä 2615: paikallisia kulkuteitä. 2616: Lisäksi tuli vielä että, jos tientekorasitus tehtäisiin 2617: maan yhteiseksi asiaksi, kustannukset siitä epäilemättä 2618: tulisivat verrattomasti paljoa suuremmiksi, kuin mitä ne 2619: nykyään ovat. Sen kysymyksen ratkaisemista varten, 2620: onko jokin tie katsottava maantieksi tai kylätieksi, on 2621: viranomaisten yleensä turvauduttava siihen selvitykseen, 2622: mikä paikkakunnan väestöitä on saatavissa. Mutta jos 2623: maanteiden tekeminen ja kunnossapito tulisi yhteiseksi 2624: koko maalle, niin tämä varmaankin vaikuttaisi sen, että 2625: tehtäisiin lukuisia vaatimuksia saada kyläteitä maanteiksi 2626: julistetuiksi ja niiden kunnossapito siten siirretyksi maan 2627: yhteiseksi rasitukseksi. Täten saatettaisiin aikaan alituista 2628: tyytymättömyyttä, koska toinen seutu yleensä tuntisi it- 2629: sensä syrjäytetyksi toisen rinnalla ja huonompiosaiseksi 2630: tätä. Mutta myöskin vaatimukset teiden kunnossapitoon 2631: nähden epäilemättä tulisivat suuressa määrin kohoamaan 2632: ja kustannukset sitenkin lisääntymään. Puheenaolevan 2633: periaatteen käyttäminen tulisi senvuoksi, johtamatta rasi- 2634: tuksen oikeudenmukaiseen jakoon, varmaankin rasitusta 2635: melkoisesti lisäämään. Tähän nähden on esityksessä kat- 2636: sottu oikeudenmukaiseksi, että huolenpito yleisistä teistä 2637: pysytettäisiin etupäässä paikallisena asiana. 2638: Yhtyen siihen käsityskantaan, joka kerrotulla tavalla 2639: on lausuttu puheenaolleessa armollisessa esityksessä, en 2640: myöskään voi katsoa olevan syytä, kuten eduskuntaesi- 2641: tyksen tekijät ovat ehdottaneet ja valiokunta hyväksynyt, 2642: siihen, että ne verotusesineet, joita tientekorasitus tätä nykyä 2643: kohtaa, melkein kokonaan vapautetaall; siitä ja rasitus 2644: Vastalause DL 69 2645: 2646: siirretään maan kaikille veroamaksaville asujamille. Ei 2647: ole kiellettävissä, että maalaiskiinteistöjen maantienteosta 2648: ja kunnossapidosta johtuva meno on luonteeltaan alituinen, 2649: maata rasittava vero, joka on vaikuttanut niiden nykyis- 2650: ten omistajien hallussa olevien maatilojen hintaan, ja että 2651: tuntuvampi muutos· tämän rasituksen jakaantumiseen tu- 2652: lisi pääoman lisäykseksi näille ja niiden maksettavaksi, 2653: joille rasitus heiltä joutuisi. Lisäksi tulee että, kuten maini- 2654: tussa esityksessä on lausuttu, nykyiset tientekijät, s. o. 2655: manttaaliin pantu maa ja teollisuuslaitokset, luonteensa 2656: mukaan paljon suuremmassa määrässä kuin muut verotus- 2657: esineet, joilla on samallainen vuositulo, tarvitsevat maan- 2658: teitä ja käyttävät niitä. Jo näi~tä syistä näyttää olevan 2659: syytä hyljätä valiokunnan ehdotus tältä osalta. Mutta 2660: valiokunnan katsantokantaa vastaan sotii vielä toinenkin 2661: seikka, jota valiokunta tosin on kosketellut, mutta jolle 2662: se ei ole pannut kylliksi huomiota. 2663: Samaten kuin maanteiden kunnossapidon pääasialli- 2664: sesti kustantaa manttaaliin pantu maa, on kaupunkien 2665: katujen ja yleisten paikkojen tekeminen sekä kunnossa- 2666: ja puhtaanapito siellä olevan maan omistajain velvollisuu- 2667: tena. Kaupunki kustantaa ensi kädessä uudesta tehtävien 2668: katujen tasoituksen, mutta näistä menoista saa kaupunki 2669: korvauksen tonttien myyntihinnan vastaavassa kohoami- 2670: sessa. Katujen tekemisestä ja kunnossapidosta sekä ka- 2671: tujen puhtaanapidosta pitää huolta osaksi kaupunki osaksi 2672: talonomistajat, kukin tonttinsa vieressä. Jossain määrin 2673: valaistakseni, missä suhteessa maalaisteiden kunnossapito- 2674: kustannukset ovat vastaaviin menoihin kaupungeissa, saa- 2675: nen esittää seuraavat tosin epätäydelliset numerot. Vuonna 2676: 1894, jolta vuodelta eräs komitea on tietoja hankkinut, 2677: oli maanteiden ynnä niihin kuuluvien siltojen ja lossien 2678: kunnossapidosta kuin myös lumireenvedosta ja lumenluou- 2679: nista sekä yleisten talviteiden viitoittamisesta johtuneiden 2680: menojen kokonaissumma 2,843,108 markkaa 39 penniä, 2681: josta määrästä kruununpuistojen maantieosien kunnossa- 2682: 70 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t. 2683: 2684: pidon osalle tuli 31,304 markkaa 68 penniä sekä manttaa- 2685: liinpannun maan osalle 2,811,803 markkaa 71 penniä. 2686: Viimemainittuun määrään sisältyy 113,587 markan 69 pen- 2687: nin suuruinen summa, jolla teollisuuslaitokset olivat hy- 2688: vittäneet asianomaisia maanomistajia. Kyläteiden kun- 2689: nossapitokustannukset nousivat 650,9"47 markkaan 60 pen- 2690: niin; siis olivat maanteiden ja kyläteiden kunnossapito- 2691: kustannukset vuonna 1894 kaikkiaan 3,494,055 markkaa 2692: 99 penniä. Katujen tasoituksesta, kiveämisestä, uudestaan 2693: kiveämisestä ja korjauksista, lumenvedosta ja muusta puh- 2694: taanapidosta johtuneet kokonaismenot olivat yksinomaan 2695: Helsingissä vuonna 1907 1,062,000 markkaa, kuten lä- 2696: hemmin selvennee tähän liitetystä taulusta. Tässä yhtey- 2697: dessä huomautettakoon vielä, että vaikka katujen kiveä- 2698: minen y. m. on rasitus, joka ensi kädessä kohtaa talon- 2699: omistajia, niin siirtyy rasituksesta johtuva kustannus kui- 2700: tenkin luonnollisesti kohonneiden vuokrien ja muutoin 2701: lisääntyneiden elantokustannusten muodossa kaupungin 2702: muillekin asukkaille, mistä syystä erehdystä pelkäämättä 2703: voidaan väittää, että kaikki mainittuun tauluun sisältyvät 2704: kustannukset kohtaavat kaupungin asukkaita yhteisesti, 2705: vieläpä ehkä köyhempää väestöä suhteellisesti enemmän 2706: kuin varakkaampaa. *) 2707: Jos valiokunnan ehdotus tulisi laiksi, niin ei ainoas- 2708: taan puheena ollut taakka painaisi kaupunkilaisia ylimal- 2709: kaan, vaan olisivat nämä sitäpaitsi pakotetut, vapautta- 2710: maHa maanomistajat vastaavasta menoerästä, ottamaan osaa 2711: maalaisteiden kunnossapitokustannuksiin. Ja ettei tässä 2712: ole kysymys suuruudeltaan vähäpätöisestä määrästä, joka 2713: vaadittaisiin kaupunkilaisilta mainittuja, sille melkoisesti 2714: kaukaisia tarkoituksia varten, näkyy valiokunnan laskel- 2715: mista. Niiden mukaan tulisi tieäyrien luku olemaan kaik- 2716: kiaan 3,375,767. Tästä luvusta tulisi maalaiskuntien 2717: 2718: *) Jos nim. on totta, että ruumiillisen työn tekijä maksaa 2719: suhteellisesti suuremman vuokran kuin varakkaampi. 2720: Vastalause 111. 71 2721: 2722: osalle 1,839,845 ja kaupungeille 1,367,012. Valiokunta 2723: katsoo tieäyrin tulevan vastaamaan noin 1 markan 26 2724: pennin vuotuista menoa. Kaupunkien osuus maalaisteiden 2725: kunnossapitoon tulisi siis valiokunnan arvion mukaan joka 2726: vuosi nousemaan yli 1, 700,000 markan. 2727: V aliakunnassa on tosin kyllä, asian käsittelyn kes- 2728: täessä, edellytetty, että kaupunkien yleisten teiden ja 2729: katujen tekeminen ja kunnossapito olisi lainsäädäniiötietä 2730: järjestettävä samalla tavalla kuin maalaisteiden tekeminen 2731: ja kunnossapito. Mutta sellainen toimenpide tulisi vielä 2732: suuremmassa määrässä kuin vastaava toimenpide maan- 2733: teiden suhteen tuottamaan suoranaisen varallisuudenlisäyk- 2734: sen kaupunkitonttien nykyisille omistajille. Joka tapauk- 2735: sessa kai pitäisi kaduntekovelvollisuus kaupungeissa lak- 2736: kauttaa yhtaikaa· kuin tientekovelvollisuus maalla, sillä 2737: muussa tapauksessahan täytyy tulla ajanjakso, jolloin kau- 2738: punkilaisia, kuten valiokunta itse yllämainitussa lausun- 2739: nossaan näyttää myöntävän, kohtuuttomasti verotetaan 2740: maaseudun tientekovelvollisten eduksi. - Ja eiköhän 2741: muutoin kaupunkien ja maaseudun tientekorasituksen tun- 2742: nollinen tutkiminen osoittaisi, että molemmat puolet, kau- 2743: punki ja maaseutu, jo nyt kumpanenkin kantavat sitä 2744: osaa taakasta, joka oikeuden ja kohtuudenmukaisen tilin 2745: nojalla tulisi niiden osalle. 2746: Minun mielipiteeni mukaan olisi teiden tekemistä ja 2747: kunnossapitoa maalla koskeva lainsäädäntö rakennettava 2748: pääasiassa seuraaville perusteille. 2749: a) Tientekotyö pysytetään pääasiallisesti paikallisena 2750: asiana, järjestettynä jokseenkin sen ehdotuksen mukaisesti, 2751: joka sisältyy 1907 ja 1908 vuosien valtiopäiville annet- 2752: tuun armolliseen esitykseen. 2753: b) Tientekorasitus, joka manttaaliin pannulle maalle 2754: jo on käynyt pysyväisen veron luontoiseksi, pysytetään 2755: tähän veroesineeseen nähden sellaisenaan. Kuitenkin lie- 2756: vennettäköön ja tasoitettakoon tätä rasitusta, esimerkiksi 2757: vaihtamalla se kerta kaikkiaan suuruutensa puolesta mää- 2758: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 1. 2759: 2760: rättyyn veroon, joka, siitä huolimatta että tientekorasi- 2761: tuksen tuottama meno vuosi vuodelta kohoaa, ei kohoaisi, 2762: jota vastoin sanottuun rasitukseen sen lisäksi tarvittava 2763: meno suoritettaisiin osaksi kunnallisilla varoilla, osaksi 2764: valtion apumaksuilla. 2765: c) Siitä, mitä edellä a) kohdassa on mainittu, seu- 2766: raa, ettei kaupunkeja ole velvoitettava ottamaan osaa tei- 2767: den tekemiseen ja kunnossapitoon maalla. 2768: Esittämilläni syillä saan kunnioittaen ehdottaa 2769: 2770: että kysymyksenalainen lakiehdotus palau- 2771: tettaisiin valiokuntaan muodostettavaksi edellä 2772: esittämieni perusteiden mukaiseksi. 2773: 2774: Helsingissä, 4 p:nä syyskuuta 1908. 2775: 2776: W. F. Helmbiirger. 2777: ----- 2778: 2779: 2780: 2781: 1903 2782: 1904 ~ 1905 1906 2783: 1 2784: 1907 1 2785: 2786: 2787: 2788: Smk. 1 Smk. Smk. 1 Smk. Smk.l Smk. Smk.l Smk. Smk.l Smk. 2789: 1 2790: 1 Kaduntasoitustyöt. 1 1 1 II - 1 1 2791: Kaupungin varoja 205,4001205,400 239,ooo 239,000 245,600 245 60ol 305,700 305,7001402,700 402,700 2792: ' --- 2793: Kivellmistyöt. 2794: Kaupungin varoja . . . 43,700 45,600 54,200 77,100 27,600 2795: Yksityisten varoja (arvion 2796: mukaan) . . . . . . . 35,000 78,700 36,500 82,100 43,400 97,600 46,000 123,100 -50,000 77,600 2797: -- 2798: Uudestaan kivellminen ;'a kor- 2799: 1 Jaukset. 2800: Kaupungin varoja . . . 82,500 105,800 134,600 139,950 ' 104,400 2801: Yksityisten varoja (arvion 2802: mukaan) . . . . . . . 66,000 148,500 84,600 190,400 107,700 242,300 112,000 115,000 2803: 251,950 - 219,400 2804: -- 2805: Puhtaanapito (lumenkulJetusta 2806: lukematta). 2807: Kaupungin varoja . . . 77,000 79,500 89,400 121,300 134,800 2808: Yksityisten varoja (arvion 2809: mukaan) . . . . . . . 61,600 138,600 63,600 143,100 71,500 160,900 97,000 218,3001107,000 241,800 2810: ---'--- 2811: Lumenkul,jetus. 1 2812: 2813: Kaupungin varoja . . . 11,900 13,300 14,800 27,000 40,500 2814: Yksityisten varoja (arvion 2815: mukaan) . . . . . . . 60,000 71,900 65,000 78,300 70,000 84,800 75,000 102,200 80,000 120,500 2816: 1 643,100 1 732,900 1 831,200 11,001,05(] 11,062,000 -:] 2817: Henkirahaa maksavien henki- ~ 2818: 2819: löiden luku . 57,165 59,250 61,405 2820: Meno henkirahaa maksavaa 2821: ja vuotta kohti 11 mk. 25 p. 12 mk. 37 p. 13 mk. 54 p. l 2822: Helsinki 1H08. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA. 2823: 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 2824: 2825: 2826: 2827: 2828: Kunnallisvaliokunnan mietintö 2829: N:o 1 kunnallisen lainsäädännön uudistamista kos- 2830: kevain eduskuntaesitysten johdosta. 2831: 2832: Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 18 pmvana 2833: elokuuta 1908 Valmistelevaa käsittelyä varten kunnallis- 2834: valiokuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyt edustajain 2835: Erkon ja Ahmavaaran sekä Koiviston y. m. eduskunta- 2836: esitykset N:o 5 ja 8. 2837: Käsitellessään näitä eduskuntaesityksiä on valiokun- 2838: nalla ollut käytettävänään hallituksen kunnallislainsää- 2839: dännön tarkastamista varten asettaman komitean ehdo- 2840: tukset maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kun- 2841: nallislaiksi, kuunailiseksi vaalilaiksi sekä laiksi taajaväkis- 2842: ten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk- 2843: sissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 2844: 9 §muuttamisesta, ynnä-sanottujen ehdotusten perustelut. 2845: Sitä paitsi on valiokunta Keis. Senaatin puheenjohtajalta 2846: pyytänyt, että mainitun komitean mietinnön johdosta 2847: Senaatille annetut kuntain lausunnot valiokunnalle annet- 2848: taisiin. Nämä lausunnot saapuivat kuitenkin valiokun- 2849: nalle vasta sen jälkeen kun se oli tehnyt lopulliset 2850: päätöksensä lakiehdotuksista. 2851: 2852: 2853: 2854: Kun Suomen kansalaisille 1906 vuoden valtiopäivä- 2855: järjestyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen val- 2856: tiollinen äänioikeus, ja laajoille kansankerroksille, joilta 2857: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1. 2858: 2 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 2859: 2860: tätä ennen oli puuttunut oikeus suoranaisesti vaikuttaa 2861: valtiolliseen yhteiskuntatoimintaan, täten suotiin siihen 2862: tilaisuus, kävi tarpeelliseksi saattaa lainsäädännön kaut- 2863: ta järjestetyksi kansalaisten toiminta toisellakin, tähän 2864: verrattavalla yhteiskuntaelämän alalla, nimittäin kun- 2865: nallisella, samalle kansanvaltai::muden periaatteita vas- 2866: taavalle kannalle. 2867: Tätä silmälläpitäen päätti hallitus 3 päivänä touko- 2868: kuuta 1907 asettaa komitean kunnallista äänioikeutta, 2869: vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa koskevia säännöksiä tar- 2870: kastamaan 8ekä antamaan niistä mietinnön ja ehdotuksen, 2871: minkä ohessa komitea, kun kunnalliset verotusolo tkin halli- 2872: tuksen mielestä olivat saatetta-vat ajanmukaisemmalle 2873: kannalle, sai toimekseen laatia ehdotuksen siitäkin. Saadak- 2874: seen työnsä, mikäli se koski kunnallisia äänioikeusoloja - 2875: jotka komitean mielestä ensi sijassa kaipasivat uudista- 2876: mista- mahdollisimman pian valmiiksi, laati komitea, jät- 2877: täen kunnallisverotusta koskevan puolen asiaa tuonnem- 2878: maksi, aluksi erityisen mietinnön kunnallisen äänioikeu- 2879: den, vaalikelpoisuuden ja vaalitavan uudistamisesta, saa- 2880: den sen valmiiksi helmikuulla tänä vuonna. 2881: Sitä ennen, vuonna 1907 ensi kerran uuden valtiopäivä- 2882: järjestyksen mukaisesti kokoontuneilla valtiopäivillä, oli 2883: asia jo kumminkin pantu vireille eduskuntaesitysten ja 2884: anomusehdotusten muodossa. Niiden käsittelyä kum- 2885: minkaan ei silloin ehditty loppuun saattaa. Seuraavilla 2886: eli kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä oli asia 2887: eduskunnalle j ätettyj en, edellämainitun komitean mietinnön 2888: pohjalle laadittujen eduskuntaesitysten perusteella uu- 2889: delleen käsittelyn alaisena. Vaan kun valtiopäiväin työ 2890: eduskunnan hajoittamisen johdosta keskeytyi, jäi asia 2891: silläkin kertaa keskeneräiseksi. Viimemainituilla valtio- 2892: päivillä asetettu kunnalli~valiokunta ehti kumminkin val- 2893: mistaa ja jakaa eduskunnalle mietintönsä. Nyt koossa 2894: olevilla valtiopäivillä, joille armollista esitystä ei vielä 2895: ole saapunut, ovat kunnallisvaliolmnnan valmistelevasti 2896: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 3 2897: 2898: käsiteltävänä olleet edellämainitut edustajain Erkon ja 2899: Ahmavaaran sekä edustaja Koiviston y. m. kunnallisen 2900: lainsäädännön uudistamista koskevat eduskuntaesitykset. 2901: Siihen nähden, että viimemainittu esitys on, paria kohtaa 2902: lukuunottamatta, sanasta sanaan yhtäpitävä viime valtio- 2903: päiväin kunnallisvaliokunnan mietinnön kanssa, on valio- 2904: kunta laatinut oman mietintönsä vastamainitun jälkimäi- 2905: sen esityksen perustalle. 2906: Kun valiokunnalle jätetyt esitykset, samoin kuin 2907: hallituksen asettaman komitean mietintökin, tarkoittavat 2908: voimassaolevan kunnallisen lainsäädännön uudistamista 2909: pääasiassa ainoastaan äänioikeuteen, vaalitapaan sekä 2910: kunnan päätäutövallan käyttämiseen nähden, ja koskette- 2911: levat kunnallisia verotusoloja, niihin perinpohjaisempia 2912: muutosehdotuksia tekemättä, ainoastaan sikäli kuin uudis- 2913: tukset tämän yhteydessä ovat olleet mahdollisia eniten 2914: rasitettujen veronmaksajain aseman parantamiseksi, ei 2915: valiokuntakaan, jouduttaakseen lainsäätämistyötä niillä 2916: kunnallisen elämän aloilla, jotka kipeimmin kaipaavat 2917: korjaamista, ole ryhtynyt laatimaan ehdotusta kunnalli- 2918: sen verotusjärjestelmän perinpohjaiseksi uudistamiseksi, 2919: semminkin kun tällainen työ olisi edellyttänyt laaja- 2920: peräisiä valmistelutöitä, joita hallituksen asettama komi- 2921: tea ei vielä ole ehtinyt suorittaa. 2922: 2923: 2924: 2925: Puheenaolevat eduskuntaesitykset käsittelevät, kuten 2926: jo mainittiin, pääasiassa kunnallisia äänioikeusoloja. Voi- 2927: massa olevain, kunnallisesta hallinnosta annettujen asetus- 2928: ten mukaan on äänioikeus kunnallisissa asioissa ainoastaan 2929: niillä kunnan jäsenillä, jotka ovat velvolliset maksamaan 2930: veroa kunnalle, ja noudatetaan äänioikeuden käyttämi- 2931: seen nähden veroäyrilukuun perustuvaa varallisuusasteik- 2932: koa, kuitenkin sillä r·ajoituksella, että kunnankokouk- 2933: sissa maalla saa äänestää korkeintaan viidennellätoista 2934: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 2935: 2936: osalla äänestykseen osaa ottavien yhteenlasketusta 2937: ääniluvusta ja että korkein aammaara kaupungeissa on 2938: viisikolmatta. Sen ohessa noudatetaan maalaiskunnissa 2939: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevissa asioissa 2940: manttaalin suuruuteen perustuvaa ääniasteikkoa. Naisen 2941: äänioikeuden suhteen taasen on olemassa sellainen ra- 2942: joitus, että naimisissa olevat naiset, muutamia poik- 2943: keuksia lukuunottamatta, ovat äänioikeutta vailla, 2944: Tällaiset äänioikeusolot, varsinkin mitä varallisuus- 2945: asteikkoon tulee, eivät ole sopusoinnussa tasa-arvoisuu- 2946: den periaatteen kanssa, joka on syvälle juurtunut kansan 2947: oikeustajuntaan. Kun sen lisäksi otetaan huomioon, että 2948: kaikilla kansalaisilla jo on yhtäläinen valtiollinen ääni- 2949: oikeus, on sitä vähemmän syytä säilyttää kunnallises- 2950: sakaan lainsäädännössä tämäntapaista jaottelua. Tästä 2951: syystä on valiokunnan enemmistö asettunut esitysten 2952: kannalle siinä, että ääniasteikko on kokonaan poistet- 2953: tava, sekä samalla yksimielisesti katsonut oikeuden- 2954: mukaiseksi ehdottaa, että, kun kerran naisille on myön- 2955: netty valtiollinen äänioikeus, heidät kuunailisenkin ääni- 2956: oikeuden suhteen olisi saatettava yhdenvertaisiksi mies- 2957: puolisten kansalaisten kanssa. 2958: Valiokunnassa on arveltu, että yleisen äänioikeuden 2959: myöntäminen kaupungeissa kunnan Veroamaksamatto- 2960: mille jäsenille sisältäisi muutoksen porvaristolle ja kau- 2961: pungeille 23 päivänä helmikuuta 1789 annetun Kunink. 2962: vakuutuksen 5 kohtaan, sellaisena kuin se on Keis. 2963: asetuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873, ja sen johdosta 2964: vaadittu, että perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tästä 2965: hankiitava, mutta valiokunnan enemmistö, jonka mie- 2966: lestä varsinaisen porvariston etuoikeutettu asema kau- 2967: pungin yhteisten asiain päätäntöön ja vaaleihin nähden 2968: on viimemainitun asetuksen kautta kumottu, ei ole pitä- 2969: nyt lausunnon hankkimista tarpeellisena. 2970: Mitä tulee ikärajaan, on valiokunnassa tehty ehdotus 2971: sen alentamiseksi 20 vuoteen, koska yhteiskunnalliset 2972: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 5 2973: 2974: rasitukset kohtaavat 20 vuotta nuorempiakin ja koska Suo- 2975: men kansalainen jo 15 vuoden ikäisenä saa hallita, mitä itse 2976: voi työllään ansaita, 16 vuotiaana suorittaa henkilöllistä 2977: veroaja 18 vuotta täytettyään on rikosoikeudellisesti täysin 2978: vastuunalainen teoistaan. Mutta kun voimassaolevan hol- 2979: houslain mukaan henkilöllä, joka ei ole täyttänyt yhtä- 2980: kolmatta vuotta, ei ole, mainittua poikkeusta lukuunotta- 2981: matta, valtaa hallita omaisuuttaan, niin on valiokun- 2982: nan enemmistö, jonka mielestä olisi epäjohdonmukaista 2983: suoda tällaisille omaisuuteensa nähden vajavaltaisille 2984: henkilöille oikeus päästä, kunnallista äänioikeutta käyt- 2985: tämällä, osallisiksi kunnallisten varain hoitoon, pitänyt 2986: esitysten puoltamaa 21 vuoden ikärajaa soveliaampana. 2987: Siitä, kuinka laajalle kunnallinen äänioikeus olisi 2988: ulotettava, on eduskuntaesitysten välillä olemassa sama 2989: eroavaisuus, joka on ylempänä mainitun komitean 2990: tässä kohden laatiman kahden vaihtoehdotuksen välillä. 2991: Toisessa esityksessä on asetuttu sille kannalle, että 2992: äänioikeuden saavuttamisen ehtona edelleenkin olisi oleva 2993: veronmaksuvelvollisuus kunnalle. Tätä voimassaolevan 2994: lainsäädännön kantaa puolustetaan muun muassa seuraa- 2995: villa syillä. On huomautettu, että kunnallishallinto etu~ 2996: päässä kohdistuu kunnan varain käyttämiseen ja kun- 2997: nallistalouden hoitoon, joissa määräämisvalta olisi pysy- 2998: tettävä verovelvollisten käsissä, koskapa veroista vapaat 2999: kunnan jäsenet, joille kunnan varojen liiallinen käyttä- 3000: minen ei tuottaisi mitään kustannuksia, voisivat väärin- 3001: käyttää vaikutusvaltaansa ja siten saattaa · kunnan 3002: talouden siihen tilaan, että varsinkin maanviljelyksen ja 3003: elinkeinojen harjoittajat sekä muut verovelvolliset, jotka 3004: eivät, kuten tilapäisistä ansioista eläjät, voi välttää 3005: verojen pakollista suoritusta eivätkä muuttaa toisiin 3006: kuntiin, joutuifivat liian raskaan verotuksen alaisiksi. 3007: Näin saattaisi käydä varsinkin kun meillä ei ole sellaisia 3008: laajempia itsehallintopiirejä, joiden eduskunnille voitaisiin 3009: siirtää tärkeimpäin kunnallisten asiain lopullinen ratkaisu- 3010: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3011: 3012: valta ja tämäntapaisia väärinkäytöksiä siten estää, eikä 3013: meidän oloihimme nähden olisi soveliasta laajentaa val- 3014: tion viranomaisten määräämisvaltaa kunnallisissa asioissa 3015: niin pitkälle, että edellämainittua laatua olevat mahdolli- 3016: suudet sen kautta olisivat vältettävissä. Viittaamalla 3017: äänioikeusolojen kehitykseen ulkomailla on sen ohessa 3018: huomautettu, että vaikka kehitys on pyrkinyt saattamaan 3019: kunnallisen äänioikeuden yhtä laajaksi kuin valtiollisen- 3020: kin, on pidetty tarpeellisena, kunnalliselle elämälle epä- 3021: terveellisten yllätysten ja enemmistösorron välttämiseksi, 3022: säätää vastamainittua laatua olevia laajemman itsehal- 3023: lintopiirin tai viranomaisten valvontaan perustuvia takeita. 3024: Tämän ohessa on vielä huomautettu, että verovelvolli- 3025: suus on omiaan kehittämään kunnallisten asiain hoi- 3026: dossa tarpeellista säästäväisyyttä ja asianharrastusta, ja 3027: että näitä ominaisuuksia suuresti tulisi puuttumaan 3028: sellaisilta henkilöiltä, joiden vuositulot ovat alinta vero- 3029: tettavaa tulomäärää pienemmät ja joilla sen vuoksi 3030: omain elatushuoltensa takia ei ole aikaa eikä tilaisuutta 3031: siinä määrin perehtyä kunnan yhteisiin asioihin, että 3032: voisivat oikein ja omintakeisesti käyttää äänioikeudesta 3033: riippuvaa vaikutusvaltaansa. Kun sitäpaitsi on ehdo- 3034: tettu sellaisia muutoksia voimassaoleviin veroperusteihin, 3035: että alin verotettava tulo jokseenkin vastaisi sellaista 3036: vuosituloa, joka on välttämätön edellytys toimeentulo- 3037: mahdollisuudelle kullakin paikkakunnalla, on pidetty var- 3038: mana, ettei puheenaoleva äänioikeusperuste estäisi niitä 3039: kansalaisia, joilla on harrastusta kunnallisiin asioihin, 3040: pääsemästä äänioikeutta käyttämään. 3041: Toisen esityksen mukaan kunnallisen äänioikeuden 3042: perusteeksi ei olisi pantava tuloveron maksamista, vaan 3043: asetuttava samalle yleisen äänioikeuden kannalle, joka 3044: on valtiollisten äänioikeusolojemme pohjana. Tämän 3045: kannan puolustukseksi on huomautettu, että kunnan 3046: omaisuutta ja tuloja ei hankita eikä kartuteta ainoastaan 3047: tuloveroilla, vaan useissa tapauksissa -etenkin kaupunki- 3048: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 7 3049: 3050: kunnissa - suureksi osaksi varoilla, joiden kokoamisessa 3051: tuloveroa maksavilla ei ole suurempaa osaa kuin kunnan 3052: muillakaan jäsenillä, minkä vuoksi olisi kohtuutonta pi- 3053: dättää määräämisvalta kunnan asioissa yksinomaan tulo- 3054: veroa maksavain käsissä. Ei myöskään ole pidetty oikeana 3055: sitä käsityskantaa, että yksinomaan tuloveron suorittami- 3056: sen velvollisuus olisi omiaan herättämään kunnan jäse- 3057: nissä harrastusta ja kykyä kunnan asiain hoitoon, kos- 3058: kapa varattomuus ja vähätuloisuus useissa tapauksissa ei 3059: tiipu asianomaisen henkilön kyvyttömyydestä ja harras- 3060: tuksen puutteesta, vaan useinkin voi johtua yhteiskun- 3061: nallisista epäkohdista ja muista yksilölle voittamattomista 3062: syistä, joiden torjumiseen kunnallisen yhteistoiminnan 3063: kautta tällaisillakin kunnan jäsenillä voi edellyttää ole- 3064: van omaan kokemukseen perustuvaa harrastusta. Kun 3065: kunnallisen itsehallinnon alalla esiintyvät asiat ovat 3066: yhteisiä kaikille kunnan jäsenille ja kun näiden asiain hoito 3067: usein vaikuttaa syvimmin juuri vähävaraisten kunnan 3068: jäsenten henkiseen ja taloudelliseen elämään, on kat- 3069: sottu oikeudenmukaiseksi, jopa välttämättömäksikin, että 3070: heillekin suodaan oikeus ottaa osaa kunnallisten asiain 3071: ratkaisuun. Sen ohessa on viitattu ehdotettuihin varo- 3072: keinoihin, jotka ovat omiansa estämään k11nnallisten varain 3073: tuhlaamista ja siitä johtuvaa liiallista verotusta. 3074: Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt viimemaini- 3075: tun kannan, pitäen kumminkin välttämättömänä, että 3076: kun äänioikeus ulotetaan näin laajalle, lakiin ~amalla 3077: on otettava määräyksiä, jotk'a antavat riittäviä takeita 3078: siitä, että kunnan asioissa noudatetaan tarpeellista säästä- 3079: väisyyttä. Tällaiset takeet saavutettaisiin siten, että 3080: kunnan tuloveroa maksaville jäsenille, rajoittamalla kun- 3081: nan valtuuston päättämisvaltaa, annettaisiin ratkaiseva 3082: sananvalta asioissa, jotka koskevat tuloveron kantamista 3083: yli laissa määrätyn prosentin veronalaisten vuosituloista 3084: tai lainan ottamista taikka sellaisiin taloudellisiin yrityk- 3085: siin ryhtymistä, jotka tulevaisuudessa voivat vaikuttaa 3086: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3087: 3088: kunnalliseen verotukseen. Tätä silmälläpitäen kannattaa 3089: valiokunnan enemmistö ehdotusta, että äskenmainittua 3090: laatua olevat asiat ovat alistettavat tutkittaviksi ja rat- 3091: kaistaviksi lisätyssä valtuustossa, jonka lisätyt jäsenet 3092: ovat tuloveroa maksavain kuntalaisten valitsemia, ja 3093: jossa asiain ratkaisemiseen sitä paitse vaaditaan määrä- 3094: enemmistö, niinkuin tästä maalaiskuntain kunnallislaki- 3095: ehdotuksen 12, 13 ja 26 §:ssä sekä kaupunkien kunnallis- 3096: lakiehdotuksen 12, 13 ja 22 §:ssä säädetään. Kun näiden 3097: säännösten mukaan se tulovero, joka olisi valtuuston 3098: määrättävissä, ei saisi noustamaalaiskunnissa yli 3 °/0 :n 3099: eikä kaupungeissa yli 4 of 0 :n verotettavasta tulosta ja 3100: tätä suuremman tuloveron kantaminen tulisi riippumaan 3101: lisätystä valtuustosta, niin valiokunnan enemmistön mie- 3102: lestä ei ole aihetta pelätä, että ehdotettu äänioikeuden 3103: ulottaminen uhkaisi tuloveroa maksavia kunnan jäseniä 3104: liiallisella verotuksella. 3105: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on kunnalle 3106: tuloveroa suorittavalla kunnan jäsenellä siellä äänioikeus, 3107: vaikka hänen asuntonsa ja kotipaikkansa onkin muualla, 3108: joten sama henkilö voi nauttia äänioikeutta useammassa 3109: eri kunnassa. Kun tällainen oikeus ei valiokunnan mie- 3110: lestä ole yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteiden 3111: mukainen, on valiokunta yksimielisesti esitysten kannalla 3112: siinä, ettei äänioikeutta kunnanvaltuutettujen vaalissa 3113: olisi suotava niille kunnan jäsenille, joiden asunto ja koti- 3114: paikka ei ole kunnassa. Valiokunnan enemmistö pitää 3115: kumminkin oikeudenmukaisena että tälläisillekin kunnan 3116: verovelvollisille jäsenille olisi suotava äänioikeus lisättyjen 3117: valtuutettujen vaalissa. Mitä taasen tulee yhtiöiden 3118: äänioikeuteen, on valiokunta ollut yksimielinen siitä, että 3119: se olisi poistettava, koska yhtiöitä edustavilla henkilöillä 3120: muuten tulisi olemaan kaksinkertainen äänioikeus. Niin- 3121: ikään on valiokunta yhtynyt ehdotuksiin siinä, että ääni- 3122: oikeutta on käytettävä mieskohtaisesti eikä valtamiehen 3123: kautta. 3124: :Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 9 3125: 3126: 3127: Mitä sitten äänioikeuden rajoittamiseen erilaisissa 3128: tapauksissa tulee, on osa valiokunnan jäsenistä vastusta- 3129: nut kaikkia rajoituksia, jotavastoin valiokunnan enem- 3130: mistö, joka on pitänyt suotavana ja tarpeellisena, että 3131: kunnalliset ja valtiolliset äänioikeusolot tässäkin kohden 3132: saatetaan yhdenmukaisiksi, on ehdottanut, että lakiin 3133: otetaan ne rajoitukset, jotka luetellaan edustaja Koiviston 3134: y. m. esitysehdotuksessa ja joita vastaavat valtiollista 3135: äänioikeutta rajoittavat määräykset ovat Valtiopäivä- 3136: järjestyksen Ei §:ssä. 3137: Vaalikelpoisuuteen nähden on esitysten välillä ole- 3138: massa eroavaisuus. Toisen mukaan on kunnanvaltuu- 3139: tetuksi ja lisä valtuutetuksi vaalikelpoinen jokainen, joka 3140: on oikeutettu niitä valitsemaan ja joka ennen vaalivuotta 3141: on täyttänyt 24 vuotta, sekä muihin kunnallisiin luotta- 3142: mustoimiin se, joka on vaalikelpoinen knnnanvaltuute- 3143: tuksi. Toisen mukaan taasen olisi vaalikelpoisuus kaik- 3144: kiin edellämainittuihin toimiin jokaisella, joka on oikeu- 3145: tettu kunnanvaltuutettuja valitsemaan. Vaalikelpoisuu- 3146: den ikärajaan nähden ei valiokunta ole epäillyt asettua 3147: jälkimäisen ehdotuksen kannalle, koskei todenmukaisesti 3148: voida otaksua, että liian nuoria henkilöitä valittaisiin kun- 3149: nallisiin luottamustoimiin, elleivät ne ole siihen todella 3150: kykeneviä. Mutta sitävastoin piti toinen puoli valio- 3151: kunnan jäsenistä epäjohdonmukaisena myöntää vaali- 3152: kelpoisuutta lisätyn valtuuston jäseneksi henkilöille, jotka 3153: eivät edes ole oikeutettuja lisättyjä valtuutettuja valitse- 3154: maan. Toiset taas olivat sitä mieltä, ettei tästä käy- 3155: tännössä syntyisi mitään haittaa, jotapaitsi valitsijat 3156: täten saisivat vapaammin valita ehdokkaitaan; ja jäi 3157: jälkimäinen mielipide äänestyksen jälkeen, jonka arpa 3158: ratkaisi, valiokunnassa voitolle. 3159: Kunnan jäsenet voivat voimassaolevain asetusten 3160: mukaan käyttää päätäutövaltaansa maalla ja pienemmissä 3161: kaupungeissa joko valitsemainsa valtuutettujen kautta 3162: tai välittömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsit- 3163: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3164: 3165: telyyn ja ratkaisemiseen, maalla kunnankokouksissa ja 3166: kaupungeissa raastuvankokouksissa. Kun näihin koko- 3167: uksiin, ehdotetun yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön, 3168: voisi monasti ottaa osaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi 3169: asiain käsittely niissä käymään pitkälliseksi ja hankalaksi, 3170: puhumattakaan siitä, että asiain perinpohjainen pohti- 3171: minen kävisi mahdottomaksi ja päätökset niin ollen usein- 3172: kin tulisivat riippumaan sattumasta. Näistä syistä ja 3173: kun kehitys viime vuosina yleensä on käynyt siihen suun- 3174: taan, että kunnan päätösvalta yhä useammissa kunnissa on 3175: siirretty kunnanvaltuustolle, on valiokunta yksimielisesti 3176: asettunut sille kannalle, että kunnallista päätäntävaltaa, 3177: äänioikeuden näin laajennuttua, olisi käytettävä yksin- 3178: Dmaan kunnan äänivaltaisten jäsenten valitsemain val- 3179: tuutettujen kautta. Sovelluttamalla valtuutettujen vaa- 3180: leihin ehdotettua suhteellista vaalitapaa, tulisi va- 3181: liokunnan mielestä kunnallisessa elämässä vähemmistö- 3182: jenkin vaikutus yhteisten asiain hoitoon paremmin 3183: turvatuksi, kuin jos päätösvaltaa käytettäisiin suurissa 3184: kokouksissa, joissa eri näkökantoja edustavain henkilöi- 3185: den voimasuhteet voivat olla aivan satunnaisia. Valio- 3186: kunta ei myöskään ole katsonut olevan syytä otaksua, että 3187: kunnallisten asiain harrastus tämän kautta tulisi laimen- 3188: tumaan, kun kaikille kunnan äänivaltaisille jäsenille 3189: vuosittain uudistuvain vaalien kautta tarjoutuisi 3190: tilaisuus äänioikeuttaan käyttämällä vaikuttaa val- 3191: tuuston kokoonpanoon, ja kunnan verovelvollisilla jäse- 3192: nillä sitäpaitsi, kuten edellä on huomautettu, valiokunnan 3193: kannattaman ehdotuksen mukaan tarpeen tullen 3194: Dlisi oikeus valita heidän etujaan lähimmin koskevia 3195: asioita varten asetettavaan lisättyyn valtuustoon jäseniä, 3196: minkä ohessa kunnan jäsenillä olisi oikeus, saapu- 3197: malla valtuuston kokouksiin, läheisesti tarkata kunnal- 3198: listen asiain käsittelyä. Valiokunta on kumminkin, siihen 3199: nähden, että erinäisissä asetuksisa, joita eivät uudet 3200: kunnallislait tulisi muuttamaan, kaupunkien muutamain 3201: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 1L 3202: 3203: virka- ja palvelusmiesten vaaleihin nähden säädetään, 3204: että ne ovat toimitettavat raastuvankokouksessa, pitänyt 3205: välttämättömänä, että kaupunkien kunnallislakiin otetaan 3206: sellaisia lisämääräyksiä, jotka tekevät raastuvankokousten 3207: pitämisen mainitunlaisia asioita varten mahdolliseksi. 3208: Osa valiokunnan jäseniä on sen ohessa ehdottanut, 3209: että kun kunnankokoukset ja, edellämainittua poikkeusta 3210: lukuun ottamatta, raastuvankokouksetkin on ehdotettu 3211: lakkautett~viksi, lakiehdotuksiin otettaisiin sellainen 3212: määräys, että asiat, joissa tehdyt päätökset ovat alistet- 3213: tavat hallintoviranomaisten tutkintoon taikka edellyttä- 3214: vät määräenemmistön, lopullisesti olisivat ratkaista- 3215: vat yleisellä kansanäänestyksellä. Mutta kun eh- 3216: dotuksen tueksi ei esiintuotu valiokunnan enemmistön 3217: mielestä päteviä syitä, ei se saavuttanut riittävää 3218: kannatusta. 3219: 3220: 3221: 3222: Kuten jo huomautettiin, on suhteellinen vaalitapa 3223: välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko- 3224: koonpanolle, että siinä tulee oikeassa suhteessa eduste- 3225: tuksi erilaiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mieli- 3226: piteet ja pyrinnöt. Kun suhteellisen vaalitavan käytän- 3227: töön ottaminen Lapin kihlakunnan laajoissa ja harvaan- 3228: asutuissa kunnissa kumminkin voisi käydä hankalaksi, on 3229: valiokunta sitä mieltä, ettei suhteellista vaalitapaa tois- 3230: taiseksi olisi siellä säädettävä pakolliseksi, ja ehdottaa 3231: sen sijaan että kunnat, kun enemmistövaalitapa niissä 3232: on käytännössä, olisivat jaettavat ainakin niin moneen 3233: vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on vähintäänkin kol- 3234: mannes valtuutettujen koko lukumäärästä, jottei satun- 3235: nainen enemmistö näissä kunnissa pääsisi yksin määrää- 3236: mään koko valtuuston kokoonpanoa. Osa valiokunnan 3237: jäseniä on ollut sitä mieltä, ettei suhteellista vaalitapaa 3238: olisi säädettävä muuallakaan pakolliseksi, huomauttaen 3239: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3240: 3241: että tämän vaalitavan sovelluttaminen sellaisilla seuduilla, 3242: joilla kansa ei ole tarpeeksi kehittynyttä, voisi käydä 3243: vaikeaksi jopa mahdottomaksikin, ja että sen käytän- 3244: töön ottamisesta johtuisi alituista, kunnallista elämää 3245: häiritsevää kiihotusta, tuottaen sitä paitsi paljon ku- 3246: luja, joten se tulisi olemaan varsinkin rauhalliselle 3247: maalaisväestölle vastenmielinen. Valiokunnan enem- 3248: mistö kumminkin uskoo, että kansa,· joka valtiollisten 3249: vaalien kautta jo on jossain määrin ehtiny~ perehtyä 3250: tämän tapaiseen vaalitapaan, pian on voittava aluksi mah- 3251: dollisesti esiintyvät hankaluudet, sekä katsoo luultavaksi, 3252: ettei kiihoitus kunnallisissa vaaleissa siihen nähden, 3253: että valitsijat näissä useimmiten jo ennestään tuntevat 3254: ehdokkaat, voi aikaan saada häiriötä, ja on sen vuoksi 3255: ehdottanut suhteellisen vaalitavan pakolliseksi kaikkialla 3256: muualla paitsi Lapissa. 3257: Puheenaolevaa vaalitapaa koskevat säännökset, ne 3258: kun ovat yhteisiä sekä maalais- että kaupunkikunnille, 3259: on parhaiten voitl.l sovittaa erityiseen ehdotukseen kuu- 3260: nailiseksi vaalilaiksi. Tämä ehdotus nojautuu n. s. kil- 3261: pailevien listojen menettelytapaan ja on muutenkin sovel- 3262: tuvissa kohdin yhdenmukainen valtiollisen vaalilain kans- 3263: sa. Tärkeitäkin eroavaisuuksia on kumminkin olemassa. 3264: Kun valtiollisissa vaaleissa sallittu vaaliliittojen muo- 3265: dostaminen olisi, tuottamatta vastaavaa etua, omiansa 3266: vaikeuttamaan ja hidastuttamaan kunnallisten vaalien 3267: tuloksen määräämistä, ei tällainen eri valitsijayhdistysten 3268: ryhmittyminen ehdotuksen mukaan ole luvallinen; mutta 3269: kun valitsijayhdistysten ehdoRa'llistat kunnallisissa vaa- 3270: leissa ehdotuksen mukaan saavat sisältää niin monta nimeä 3271: kuin vaalissa on valittava ehdokkaita ynnä sen lisäksi 3272: kolmannes viimemainittua lukua, ja kun eri listat, joista 3273: äänestäjillä on oikeus mielensä mukaan pyyhkiä pois nimiä 3274: ja muuttaa nimien järjestystä, sen ohessa voivat sisältää 3275: yhteisiä ehdokkaita, joiden kussakin eri ääniryhmässä 3276: saama äänimäärä otetaan vaalin tulosta määrättäessä 3277: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 13 3278: 3279: 3280: huomioon, niin tulevat kunnan eri osissa ilmaantuvat 3281: paikalliset harrastukset ja puolueiden keskuudessa huo- 3282: matut eri katsantokantain vivahdukset täten vaarino- 3283: tetuiksi, joten vaaliliittoja ei tätä varten kaivata. Sitäpaitsi 3284: edelläkerrottu menettelytapa helpottaa yleisesti kykene- 3285: väin henkilöiden valitsemista, vaikkeivät he olisi- 3286: kaan niin selvästi liittyneet mihinkään määrättyyn aate- 3287: ryhmään, että tämä ottaisi heidät etupäässä kannatta- 3288: mainsa ehdokasten joukkoon. On tosin huomattava, 3289: että vaalin tuloksen määrääminen yhteisten ehdokasten 3290: ottamisella eri valitsijayhdistysten ehdokaslistoihin 3291: käy jonkun verran vaikeammaksi, kuin jos sellainen oi- 3292: keus olisi kielletty, mutta tämän kautta saavutettavat 3293: edut ovat kuitenkin siksi tärkeitä, ettei valiokunta 3294: ole epäillyt puolestaan kannattaa puheenaolevaa vaa- 3295: lilakiehdotusta tässäkin kohden. 3296: 3297: 3298: Syistä, joihin edellä on viitattu, ei valiokunta ole 3299: katsonut voivansa ryhtyä tekemään syvemmälle ulottu- 3300: via ehdotuksia kunnallisen verotuksen uudistamiseksi. 3301: V aliakunnassa on tosin ehdotettu, että olisi kokonaan luo- 3302: vuttava nykyään käytännössä olevasta verotusta- 3303: vasta, jonka mukaan kustakin tulomäärästä- pienim- 3304: piä tuloluokkia lukuunottamatta, joihin nähden asteettain 3305: aleneva verotus on voimassa - on suoritettava sama vero- 3306: prosentti ja sen sijaan otettava alimmaksi verotetta- 3307: vaksi tuloksi maalla 600 ja kaupungissa 1,200 markkaa. 3308: Sitä suurempiin tuloihin nlihden olisi noudatettava 3309: asteettain ylenevää eli progressiivista verotustapaa. 3310: Mutta kun ei valiokunnalle ole esitetty minkäänlaisia 3311: perusteluita, jotka osoittaisivat, että se progressiivisen 3312: verotustavan käyttämismuoto, jonka mainittu ehdotus 3313: sisältää, olisi mejkäläisiin oloihin soveltuva tai edes käy- 3314: tännössä mahdollinen, ei valiokunnan enemmistö ole kat- 3315: sonut voivansa ryhtyä sanotun ehdotuksen pohjalla näin 3316: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3317: 3318: 3319: laajaperäistä kysymystä käsittelemään. Esitysten mu- 3320: kaan nykyisiin verotusoloihin tehtävät muutokset kos- 3321: kevat ensiksikin alinta verotettavaa tulomäärää, jossa suh- 3322: teessa esitysten välillä on olemassa sellainen eroavai- 3323: suus, että tuo tulomäärä toisen mukaan on ehdotettu ole- 3324: maan maalla 300 markkaa ja kaupungissa 600 markkaa, 3325: toisen mukaan taasen maalla 300-400 markkaa ja kaupun- 3326: gissa 600-800 markkaa. Valiokunta puolestaan on, äänes- 3327: tyksen jälkeen, päättänyt asettua samalle kannalle kuin 3328: viime valtiopäiväin kunnallisvaliokunta, jonka mukaan alin 3329: verotettava tulomäärä voi vaihdella maalla kolmestasa- 3330: dasta viiteensataan ja kaupungissakuudestasadasta tuhan- 3331: teen markkaan, riippuen, kuten viimeksimainitun esityk- 3332: senkin mukaan, siitä miten valtuustot paikkakunnallisiin 3333: oloihin nähden aina vähintään kolmen ja enintään viiden 3334: vuoden ajaksi määräävät. Sitä suuremmasta tulosta olisi 3335: kummankin esityksen ja valiokunnankin mielipiteen mu- 3336: kaan pantava maalla kultakin täydeltä sadan ja kaupun- 3337: gissa kultakin kahdensadan markan määräitä yksi äyri 3338: lisäksi, joten siis alempiin tuloluokkiin nähden ei nouda- 3339: tettaisi sellaista nykyään voimassa olevaa asteettain ale- 3340: nevaa verotustapaa, joka ei ole osoittautunut tarkoitus- 3341: taan vastaavaksi, sitä kun useinkaan ei ole voitu käytän- 3342: nössä sovelluttaa sen vuoksi, että melkein samansuuruiset 3343: tuloluokat sen mukaan tulevat liian eri tavalla verote- 3344: tuiksi. Sen sijaan puoltavat molemmat esitykset asteet- 3345: taista veroäyriluvun alennusta perheen lukuisuuden perus- 3346: teella, ollen niiden välillä tässä kohden eroa sikäli, että toi- 3347: sen ehdottama alennustapa on ylimalkaisempi toisen 3348: taasen perustuva sellaiseen ryhmittämiseen, että alennuk- 3349: sen määrä olisi eri suuri sitä mukaa kuin lapsia olisi enem- 3350: män tai vähemmän ja tulot suuremmat tai pienemmät. 3351: Kannattaen jälkimäistä ehdotusta liittää valiokunta tä- 3352: hän viimeksi mainittujen määräysten selvittämiseksi viime 3353: valtiopäiväin kunnallisvaliokunnan mietinnössä olevan tau- 3354: lun, joka on laadittu sillä edellytyksellä, että alin verotet- 3355: tava tulo kunnassa on 300 markkaa. 3356: Kunnallisen lains~ädännön uudistaminen. 15 3357: 3358: 3359: E l ä t e t t ä v i e n l a s t e n l u k u. 3360: 3361: 1 1 3362: 1 3363: 2-3 3364: 1 3365: 4-5 1 3366: 1 3367: 6- 3368: -- 3369: Taksoitet.tu_l--- r 3370: 3371: 3372: jen tulojen Alen- 1 Ayrien Alen- ! Äyrien Alen- Äyri en 1 3373: 3374: 3375: nuksen luku nuksen luku nuksen luku 3376: määrä 1 3377: 3378: määrä korkein· määrä korkein- määrä korkein- 3379: Yin;t. 1 3380: .'!in;t: taan Yfr~F taan 3381: 1 3382: .%"'" taa n 3383: 1 1 3384: 3385: 3386: 1 3387: 3388: 0--300 100 0 200 0 300 0 3389: 301-400 100 1 200 0 300 0 3390: 401-500 100 2 200 1 300 0 3391: 501-600 100 3 200 2 300 1 3392: 601--700 100 4 200 3 300 2 3393: 701-800 100 5 200 4 300 3 3394: 801-900 100 6 200 5 300 4 3395: 901-1,000 100 7 200 6 300 5 3396: 1,001--1,100 0 9 100 8 200 7 3397: 1,101 - 1,200 0 10 100 9 200 8 3398: 1,201 -1,300 0 11 0 11 100 10 3399: 1,301--1,400 0 12 0 12 100 11 3400: 3401: 3402: 3403: ' 3404: 1 3405: 1401 1,500 0 13 1 3406: 0 13 0 13 3407: 3408: Sitä paitsi on valiokunta katsonut tarpeelliseksi 3409: ehdottaa kunnallista verotusta koskeviin säännöksiin 3410: muutamia lisäyksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa 3411: verotettavien tulojen selville saamista ja tehdä taksoit- 3412: tamatta jääneiden tuloeräin jäiestäpäin verottaminen 3413: mahdolliseksi. Näistä ehdotuksista tehdään jälempänä 3414: tarkemmin selkoa. 3415: 3416: 3417: 3418: Kun kuntakokoukset maalaiskuntia koskevan kunnal- 3419: lislakiehdotuksen mukaan tulisivat lakkautettaviksi, on esi- 3420: tyksiin vielä otettu tästä aiheutuva ehdotus laiksi taajavä- 3421: kisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk- 3422: sissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 3423: 9 §:n muuttamisesta siihen suuntaan, että tällaisten 3424: yhdyskuntain jäsenille vastedes suodaan oikeus valita 3425: 16 1908 n V p. - Eduskunta esitysmiet. N:o 2. 3426: 3427: valtuutetut yhdyskunnan päättämisvaltaa käyttämään ja 3428: että mainituista lainkohdista tarkalleen käy selville, mitä 3429: yhdyskunnan valtuuston valitsemiseen nähden ja sen toi- 3430: minnassa on noudatettava. Tämä ehdotus, joka sen ohessa 3431: sisältää säännöksen siitäkin, että yhdyskunnan valtuustolla 3432: on kahteen prosenttiin verotettavain tulojen kokonaissum- 3433: masta rajoittuva verotusoikeus, olisi valiokunnasta näh- 3434: den tarpeen vaatimana varteen otettava. 3435: 3436: 3437: Tämän lisäksi pitää valiokunta tarpeellisena erikois- 3438: kohtaisesti perustella niitä asiallisia muutoksia, joita on 3439: tehty mietinnön pohjana olevaan esitykseen. Sen ohessa 3440: on valiokunta tässä yhteydessä kosketellut sellaisia koh- 3441: tia, joihin nähden valiokunnan kannan selvittäminen 3442: muuten on katsottu asianmukaiseksi. 3443: 3444: 3445: A. Maalaiskuntain kunnallislaki. 3446: 1 §. V ahokunnassa on lausuttu epäilyksiä siitä, voidaanko 3447: tähän §:ään sisältyvää kunnan alueen määrittelyä pitää 3448: tarpeeksi selvänä. Vaan kun seurakunnalliset pitäjä- ja 3449: kappeli-alueet ovat tarkalleen määrättyjä eikä puheena 3450: oleva, voimassaolevasta kunnallisasetuksesta otettu sana- 3451: muoto, jonka tarkoituksen käytäntö on saattanut täysin 3452: selväksi, ole antanut aihetta väärinkäsityksiin, ei valio- 3453: kunta ole katsonut olevan syytä ehdottaa siihen muutosta. 3454: 2 §. Seurakunnilla voidaan 1 momentissa tarkoittaa ainoas- 3455: taan maaseurakuntia; ja johtuu vastaavan sanan muutta- 3456: minen siitä. 3457: 3 §. Valiokunta on pitänyt sanoja >>siihen katsomatta, mi- 3458: hin kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu>>, tässä tarpeettomina 3459: ja erehdyttävinäkin, koska ei voi olla kysymystäkään siitä, 3460: että kuuluminen johonkin kirkkoyhdyskuntaan olisi kun- 3461: nan jäsenenä olemisen edellytys. 3462: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 17 3463: 3464: Esitysten mukaan olisivat lisävaltuutetut valittavat 8 §. 3465: joka kerta erikseen käsittelemään ja päättämään asioita, 3466: jotka ovat heidän ratkaistaviaan, mutta kun kunnassa näin 3467: ollen useinkin voisi tulla toimitettavaksi monet vaalit 3468: vuodessa, mikä suhteellista vaalitapaa käytettäessä kävisi 3469: varsin hankalaksi, on valiokunta äänestyksen jälkeen päät- 3470: tänyt ehdottaa, että tarpeen tullessa valittujen lisävaltuu- 3471: tettujen tulisi pysyä toimessaan sen vuoden loppuun asti, 3472: jona heidät on valittu. Valiokunnan enemmistö on katso- 3473: nut voivansa olettaa, ettei lisättyjen valtuutettujen merki- 3474: tys tämän kautta tule vähentymään, koskapa niiden ja 3475: varsinaisten valtuutettujen valitseminen ei kuulu samalle 3476: -valitsij aryhmälle. 3477: Kuten jo edellä huomautettiin, on osa valiokunnan 9 §. 3478: jäseniä vastustanut tämän §:n 2 momentin 2-7 kohdissa 3479: mainittuja äänioikeuden rajoituksia. Valiokunnan enem- 3480: mistön mielestä taasen nämä rajoitukset ovat välttämät- 3481: tömiä. Ei voitane väittää, että henkilö, joka mielisairau- 3482: den, tuhlaavaisuuden tai juoppouden takia tahi muusta 3483: :sellaisesta syystä, joka tekee hänet' kykenemättömäksi 3484: jtseään ja omaisuuttaan hoitamaan, voisi omintakeisesti 3485: ja yhteiskunnalle hyödyllisellä tavalla kunnallista ääni- 3486: oikeutta käyttää. Vakinaista vaivaisapua itselleen saa- 3487: villa henkilöillä ja sellaisilla, jotka muun syyn kuin varat- 3488: tomuuden tähden kahtena vuonna peräkkäin ovat laimin- 3489: lyöneet kunnallisen veronmaksuvelvollisuutensa, ei myös- 3490: kään voi olettaa tarpeellisia . edellytyksiä kunnallis- 3491: ten asiain hoitoon. Niinikään henkilöä, joka niin usein 3492: on joutunut irtolaisuudesta viranomaisten käsittelyn 3493: alaiseksi, että hänet on ollut pakko tuomita yleiseen 3494: työhön, ei heti työlaitoksesta päästyään voida pitää ääni- 3495: oikeutta ansainneena, vaan vasta sitten kun hän jonkun 3496: aikaa on viettänyt säännöllistä elämää. Kohtuullista on 3497: myöskin, että sellaiset henkilöt, jotka, ostamalla tahi myy- 3498: mällä ääniä tai sellaista yrittämällä taikka äänestämällä 3499: useammassa kuin yhdessä paikassa tahi törkeästi häiritse- 3500: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1. 2 3501: 18 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet N:o 2. 3502: 3503: mällä vaalivapautta, ovat osottautuneet arvottomiksi 3504: äänioikeutta käyttämään, siitä määräajaksi pidätetään. 3505: Mitä lopuksi kansalai'sluottamuksensa menettäneihin tulee, 3506: on itsestään selvää, ettei näille yleisiä oikeusperiaatteita 3507: loukkaamatta voida myöntää oikeutta, jonka menettämi- 3508: nen itsestään sisältyy mainittuun heille tuomittuun rikok- 3509: sen seuraamukseen. 3510: Muuten on viimemainittuun kohtaan nähden huomat- 3511: tava, että se ei enää valiokunnan ehdotuksen mukaan 3512: tulisi koskemaan sellaisia ehkä vielä löytyviä, vanhemman 3513: lain mukaan häpeällisistä rikoksista rangaistuja henkilöitä, 3514: joita ei ole tuomittu kunniaansa menettäneeksi, vaan joi- 3515: den muuten on katsottava olevan hyvää mainetta vailla. 3516: Sitävastoin tarkoitetaan tässä kansalaisluottamusta vailla 3517: olevilla myöskin sellaisia, jotka ovat kunniansa menettä- 3518: neiksi tuomittuja, koska kunnian menettämiseen luonnolli- 3519: sesti on katsottava sisältyvän myöskin kansalaisluotta- 3520: muksen menettäminen. 3521: Koska tämän §:n 3 momentista, sellaisena kun se on 3522: eduskuntaesityksessä N:o 8, voisi saada sen käsityksen, 3523: että henkilö, jonka aviopuoliso 2 momentin 2, 5, 6 ja 3524: 7 kohdan mukaan on vaalioikeutta vailla, sen johdosta 3525: olisi estetty äänioikeutta käyttämästä, on tähän mo- 3526: menttiin, mainitun väärinkäsityksen välttämiseksi, ollut 3527: tarpeellista tehdä selventävä oikaisu. 3528: _15 §. Valiokuf!nan mielestä olisi sellaisille henkilöille, jotka 3529: kolmena lähinnä edellisenä vuotena ovat olleet tässä mai- 3530: nituissa kunnallisissa toimissa, suotava sen p~rusteella 3531: oikeus saada vapautusta kolmen vuoden ajaksi. 3532: Siihen nähden, että kunnanvaltuutetuiksi ja lisäval- 3533: tuutetuiksi, varallisuudesta riippumattoman äänioikeu- 3534: den ja vaalikelpoisuuden vallitessa, voi tulla valituksi 3535: vähävaraisia henkilöitä, joille valtuuston tehtäväin aiheut- 3536: tama ajanhukka ja matkat voisivat käydä rasittavam- 3537: miksi, kuin mitä kohtuudella voidaan vaatia, on valio- 3538: kunnan mielestä oikeudenmukaista, että valtuuston jäse- 3539: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 19 3540: 3541: nille myönnetään harkinnan mukaan kohtuullinen kor- 3542: vaus menetetystä työajasta ja välttämättömistä matka- 3543: kustannuksista. 3544: Niinikään on valiokunta pitänyt asianmukaisena eh- 16 3545: dottaa, että lakiin otetaan säännös valtuuston puheen- 3546: johtajan palkkion määräämisestä, koskapa jo on yleisenä 3547: tapana tällaisia palkkioita suorittaa. 3548: Kun kirkossa kuuluttamisella ei enää ole sanottavaa 19 §. 3549: käytännöllistä merkitystä ja kun nyttemmin on tarjona 3550: muita tehokkaampia ilmoitustapoja, on valiokunta eh- 3551: dottanut, että kunnallisten kuulutusten lukeminen kir- 3552: koissa kokonansa lakkautettaisiin, varsinkin kun se on 3553: helposti korvattavissa kuulutusten määräaikaisella julki- 3554: panolla. Ehdotuksen mukaan tulisivat nykyään kuu- 3555: luttamisesta lasketut määräajat luettaviksi ilmoitusten 3556: julkipanopäivästä. Tästä on johtunut myöskin ne muu- 3557: tokset, joita ilmoittamistapaan nähden on tehty erinäi-_ 3558: siin muihinkin §:iin ja joista jälempänä ei ole erikseen 3559: mainittu. 3560: Valiokunnan mielestä tässä §:ssä mainitut vaalit, jos 25 §. 3561: valittavia on kaksi tai useampia, olisivat toimitettavat 3562: suhteellista vaalitapaa noudattamalla ainoastaan siinä 3563: tapauksessa, että neljännes valtuuston jä~eniä sitä vaa- 3564: tii, koskei täniän vaalitavan käyttämisestä olisi mitään 3565: hyötyä, ellei melkoinen vähemmistö ottaisi vaaliin osaa. 3566: Tässä luvussa mainittuja kokouksia olisi valiokun- 111 luku. 3567: nan mielestä kutsuttava kuntain edustajain kokouksiksi 3568: eikä yhteisiksi kunnanvaltuutettujen kokouksiksi, jollai- 3569: sia ne eivät ole, niihin kun eivät ota osaa kunnanvaltuu- 3570: tetut, vaan näiden valitsemat kuntain edustajat, joiksi 3571: voidaan valita muitakin kuin valtuustojen jäseniä. 3572: Valiokunta on väärinkäsitysten välttämiseksi poista- 65 §. 3573: nut tästä §:stä määräyksen, että puheenjohtaja saapi ottaa 3574: ja erottaa tarvittavat apumiehet, koska tällainen sään- 3575: nös, mikäli sen katsottaisiin koskevan muita kuin puheen- 3576: johtajan itseään varten ottamia apulaisia, olisi ristiriidas- 3577: 20 1908 IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3578: 3579: sa 56 §:n säännösten kanssa ja taas ainoastaan puheenjoh- 3580: tajan yksityisiä apumiehiä tarkoittavana kokonaan tar- 3581: peeton, koska on itsestään selvää, että puheenjohtaja saa 3582: ottaa ja erottaa itse palkkaamansa apulaiset. 3583: 10 §. Siihen nähden, että elantokustannukset toisissa maa- 3584: laiskunnissa, riippuen suurempien kaupunkien läheisyy- 3585: destä y. m. seikoista, ovat paljoa korkeammat kuin toi- 3586: sissa, on valiokunnan enemmistö pitänyt kohtuullisena 3587: ehdottaa, että kunnille olisi suotava oikeus ulottaa alimman 3588: verotettavan tulomäärän rajaa aina viiteensataan mark- 3589: kaan asti. 3590: 73 §. Kun kokemus on osoittanut, että taksoituksessa usein 3591: melkoisia tuloeriä, joita verovelvollisella on voinut tak- 3592: soitusvuotena olla, jää kokonaan huomioon ottamatta, 3593: syystä ettei niistä sitä vuotta koskevassa taksoituksessa 3594: ole taksoituslautakunnalla ollut tietoa, eikä niitä, nykyään 3595: voimassa olevien säännösten mukaan, enää myöhemmin ole 3596: voitu ottaa lukuun, olisi valiokunnan mielestä taksoitus 3597: ulotettava myöskin sellaisiin, verovelvollisella taksoitus- 3598: vuoden kolmena edellisenä vuonna olleisiin verotettaviin 3599: tuloeriin, joita ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai arvioitu. 3600: Kuten valiokunnan ehdotuksesta käy selville, ei tämä 3601: jälkiverotus tulisi koskemaan sellaisia tuloeriä, joista vero- 3602: velvollista jo ennemmin on verotettu, vaikkakin jäiestäpäin 3603: havaittaisiin, että ne on taksoitettaessa arvattu liian pie- 3604: niksi. 3605: Sen ohessa on valiokunta pitänyt suotavana, että kun- 3606: nallisen verotuksen helpottamiseksi olisi säädettävä tulo- 3607: jen ilmoittamisvelvollisuus. Kun tämä velvoitus valio- 3608: kunnan ehdotuksen mukaan tulisi -- ellei asianomai- 3609: nen kunnanvaltuusto pidä tarpeellisena toisin määrätä 3610: - kohdistumaan ainoastaan niihin kunnan jäseniin, 3611: joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu vähin- 3612: tään tuhannen markan tuloista ja kun sen laiminlyömi- 3613: sestä ei olisi muuta seuraamusta kuin taksoitetun tulon 3614: määrää koskevan valitusoikeuden menettäminen, ei pu- 3615: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 21 3616: 3617: heenaolevan uudistuksen toteuttaminen kävisi vaikeaksi. 3618: Sitäpaitsi on valiokunta katsonut voivansa edellyttää, 3619: että tämäntapainen ilmoitusvelvollisuus olisi omiaan to- 3620: tuttamaan kansalaisia siihen ilmoittamispakkoon, joka 3621: epäilemättä tulee olemaan tärkeänä edellytyksenä niille 3622: uudistuksille, joita kunnalliset ja valtiolliset verotusolom- 3623: • me kaipaavat. 3624: Siihen nähden, että verovelvollisten etu usein voi vaa- 3625: tia, ettei heidän taloudellisesta tilastaan antamiansa tie- 3626: toja saateta julkisuuteen, on valiokunta pitänyt asian- 3627: mukaisena ehdottaa lakiin otettavaksi säännöksiä siitäkin. 3628: Edustaja Koiviston y. m. esityksen mukaan saatai- 74 §. 3629: siin verotettavasta tulosta maalaiskunnissa lukea pois 3630: kiinnitetyn velan korko. Mutta kun tällainen muutos voi- 3631: massa oleviin veroperusteihin tekisi tarpeelliseksi vero- 3632: järjestelmän muuttamisen muissakin tärkeissä kohdin, 3633: ei valiokunnan enemmistö, jossa on oltu osittain sitäkin 3634: mieltä, ettei kiinnitetyn velan korkojen vähentäminen 3635: olisi nykyoloissa kohtuullistakaan, ole katsonut voivansa 3636: esitykseen tässä kohden yhtyä. 3637: Kun meno- ja tuloarvioiden saattaminen valtuutettu- 79 §. 3638: jen ja muiden asianomaisten tietoon ennen tarkastamis- 3639: tilaisuutta on välttämätön edellytys arvioissa esiintyväin 3640: asiain seikkaperäiselle harkinnalle, on tätä tarkoittava 3641: säännös katsottu laissa tarpeen vaatimaksi. 3642: Koska ilmoituksen tekijöitä tulee olla ainakin niin 89 §. 3643: monta, että heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanval- 3644: tuutettujen kolmenkertaista lukumäärää, eli siis pienim- 3645: missäkin kunnissa ainakin 36, ei voitane otaksua, ettei 3646: heistä kukaan kykenisi vaadittua vakuutta antamaan tai 3647: ainakin hankkimaan, ja on valiokunta sen vuoksi ehdotta- 3648: nut tästä §:stä poistettavaksi päinvastaiseen olettamukseen 3649: perustuvat kohdat. 3650: Tähän tehdyt muutokset aiheutuvat ehdotetusta 99 §. 3651: kirkois&a kuuluttamisen lakkauttamisesta. 3652: 22 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3653: 3654: B. Kaupunkien kunnallislaki. 3655: Sellaisia tähän tehtyjä muutoksia, jotka ovat samoja 3656: kuin maalaiskuntain kunnallislakiehdotuksen perusteluis- 3657: sa selostetut, enää lähemmin koskettelematta, saa valio- 3658: kunta esittää perustelunsa seuraaviin lisämuutoksiin. 3659: 1 §. Itsestään selvää, 1873 vuoden asetuksesta otettua 2 3660: momenttia ei valiokunta pidä enää tässä tarpeellisena. 3661: 18 §. Lisäämällä sanat •>mikäli mahdollista•> suotaisiin val- 3662: tuustolle edelleenkin oikeufi ottaa käsittelyn alaiseksi sel- 3663: laisiakin asioita, joista ei ole voitu kutsumuksessa ilmoit- 3664: taa. 3665: 27 §. Kaupungeissa esiintyväin moninaisten asiain käsitte- 3666: lyä varten voi olla tarpeellista valita tässä mainittuihin 3667: erityisiin valiokuntiin jäseniä valtuuston ulkopuoleltakin 3668: ja on sana •>keskuudestaan>> sen vuoksi tästä poistettu. 3669: 35 §. Valiokunta ·on pitänyt tarpeellisena, että kaupungin- 3670: valtuustolle suodaan myöskin oikeus tehdä alote rahatoi- 3671: mikamarin ohjesäännön laatimiseksi, niinkuin nykyään- 3672: kin käytännössä on laita. 3673: 38 §. Katsoen siihen, että alin verotettava tulomäärä on 3674: kaupungissa ehdotettu kahta vertaa suuremmaksi -kuin 3675: maalaiskunnissa, on se tulomäärä, joka on oleva ilmoitus- 3676: velvollisuuden perusteena, ehdotettu 2,000 markaksi. 3677: 40 § Saattaakseen maalaiskuntain ja· kaupunkien kun- 3678: nallislakiehdotukset taksoituksesta valittamiseen nähden 3679: keskenään yhdenmukaisiksi, on valiokunta tehnyt tähän 3680: §:ään sitä tarkoittavan muutoksen sekä lisännyt jä- 3681: lemmäksi säännöksen siitä, miten valitus tutkijalauta- 3682: kunnan päätöksestä on tehtävä. 3683: 47 §. Poisto aiheutuu siitä, että on olemassa kaupunkeja, 3684: joissa ei sanomalehtiä ilmesty. 3685: V luku. Kunink. vakuutuskirjassa porvaristolle ja kaupungeil- 3686: le 23 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan näille m. m. 3687: järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita ja valita 3688: neuvosmiehiä sekä ottaa itsellensä alempia virkamiehiä. 3689: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 23 3690: 3691: 3692: Keis. asetuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873 on sittem- 3693: min säädetty, että tämä oikeus on kuuluva kaupunkikun- 3694: tain kaikille raastuvankokouksissa äänivaltaisille jäsenille; 3695: ja 6 päivänä elokuuta 1889 annetun Keis. asetuksen mu- 3696: kaan on pormestarin-, raatimiehen-ja maistraatinsihteerin- 3697: virkojen täyttämistä varten kaupungeissa pidettävissä 3698: vaaleissa noudatettava niitä säännöksiä, jotka vaalita- 3699: paan ja järjestykseen nähden ovat voimassa vaalioikeutta 3700: ja äänivaltaa yleisessä raastuvankokouksessa käytettäessä. 3701: Valiokunnan mielestä ei näitä raastuvankokouksien tehtä- 3702: viä voida siirtää kaupunginvaltuustolle edellämainittuja 3703: erioikeuksia perustuslain mukaisessa järjestyksessä muut- 3704: tamatta. Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 33 §:n 3705: sanamuodosta päättäen ei sellaista siirtoa ole tarkoitettu- 3706: kaan ja aikomus näyttää siis olleen, että nämä vaalit edel- 3707: leenkin raastuvankokouksissa toimitettaisiin. V aan kun 3708: kaikki säännökset raastuvankokousten pitämisen tavasta 3709: ja järjestyksestä, äänioikeuden käyttämisestä niissä ja 3710: muusta sellaisesta löytyvät kunnallishallinnosta kaupun- 3711: gissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetussa a&etuksessa, 3712: jonka uusi ehdotettu kaupunkien kunnallislaki tulisi ku- 3713: moamaan, on valiokunta pitänyt välttämättömänä liittää 3714: ehdotukseensa erityisen luvun raastuvankokouksista, jossa, 3715: huomioonottamalla mitä voimassa olevat lait ja asetukset 3716: siitä sisäHävät, säädetään, miten raastuvankokouksia por- 3717: mestarin-, raatimiehen ja maistraatinsihteerin vaaleja 3718: varten pidetään, kutka tämän lakiehdotuksen mukaisesti 3719: olisivat niissä äänioikeutettuja, miten raastuvankokouk- 3720: seen on kutsuttava sekä millä tavalla siinä tehty pöytä- 3721: kirja tarkistetaan. 3722: Edellä 40 §:n kohdalla mainitusta syystä on tähän 71 §. 3723: eri §:nä lisätty säännös siitä, miten tutkijalautakunnan 3724: päätöksestä voidaan valittaa. 3725: Sen johdosta mitä valiokunta V luvussa on eh- 72 §. 3726: dottanut, on tähän eri §:nä lisätty säännökset siitä, 3727: miten raatimiehen- ja maistraatisihteerin- vaalista vali· 3728: 24 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysnriet. N:o 2. 3729: 3730: tetaan Ja, pormestarin vaalista valittamiseen nähden, 3731: huomautus, että siitä on erikseen säädetty. 3732: 3733: 3734: C. Kunnallinen vaalilaki. 3735: 3 §. Kun suhteellisten vaalien toimittaminen vaatii tot- 3736: tumusta, on valiokunnan mielestä suotavaa, että sitä 3737: varten valitut henkilöt pysyvät kolme vuotta toimessaan. 3738: Muuten on valiokunta pitänyt tarpeellisena liittää tähän 3739: säännöksiä myöskin täydennysvaalista. 3740: 4 §. Muutokset aiheutuvat siitä, ettei muutamia Lapin 3741: harvimmin asuttuja kuntia kävisi jakaminen yhtä moneen 3742: vaalipiiriin kuin on valittava valtuutettuja, koska äänes- 3743: täjäin luku muutamissa vaalipiireissä näin järjestäen 3744: tulisi olemaan varsin vähäinen. V aliakunta on ollut sitä 3745: mieltä, että valtuustolle tässä mainitulla rajoituksella 3746: olisi suotava oikeus määr~tä niin hyvin vaalipiirien kuin 3747: niissä valittavain valtuutettujenkin luku. 3748: 7 §. Kun yhdenmukaisuus kunnallista vaalioikeutta kos- 3749: kevain asiain käsittelyssä on tarpeellinen, tulisi valiokun- 3750: nan mielestä näissä asioissa korkeimpana oikeusasteena 3751: olla Senaatin Talousosaston eikä kuvernöörien. On tosin 3752: selvää, että Senaatin päätöksiä ainoastaan poikkeustapauk- 3753: sissa ehdittäisiin saada ennen joulukuussa toimitettavia 3754: vaaleja, mutta näillä päätöksillä olisi sittenkin{merkitys 3755: seuraaviin vaaleihin nähden, jota paitsi ne ennakkopää- 3756: töksinä olisivat apuna vastaisia riitakysymyksiä tul- 3757: kittaessa. 3758: s §. Muutokset tähän §:ään aiheutuvat vastamainitusta 3759: valitusoikeuden laajentamisehdotuksesta. 3760: 24 §. Valtiollisissa vaaleissa saavutettu kokemus on osoitta- 3761: nut, että useamman kuin yhden sinetin käyttäminen voi 3762: olla tarpeen väärinkäytösten estämiseksi. Tätä silmällä 3763: pitäen on sinetillä sulkemista koskevat määräykset muis- 3764: sakin tämän lakiehdotuksen §:issä muutettu. 3765: Kunnallisen lainsäädännnön uudistaminen. 25 3766: 3767: 3768: Tähän §:ään ehdotettu muutos aiheutuu 4 §:n muutta- 29 §. 3769: misesta. 3770: Samasta syystä on valiokunta pitänyt tarpeellisena 44 §. 3771: lisätä tähän eri §:nä ehdotuksen säännöksiksi siitä, miten 3772: äänestyksen tulos enemmistövaalitapaa käytettäessä on 3773: määrättävä. 3774: Valiokunnan mielestä on syytä ehdottaa nimenomaan 53 §. 3775: säädettäväksi, että maistraatin ja kunnallislautakunnan 3776: asettamien keskuslautakuntain ja vaalilautakuntain tulee 3777: pysyä toimessaan, kunnes valtuusto on valinnut uudet 3778: lautakunnat. 3779: 3780: 3781: Lakiehdotukseen sisältyvän suhteellisen vaalitavan 3782: selvittämiseksi on valiokunta pitänyt sopivana liittää 3783: tähän seuraavat hallituksen asettaman komitean mietin- 3784: nöstä otetut esimerkit: 3785: l:nen esimerkki. 3786: Valittava on kymmenen valtuutettua. Seuraavat 3787: neljä ehdokaslistaa on ilmoitettu: 3788: I: A B C D E F G H, 3789: II: K G L F M N P, 3790: III: R M T U V, 3791: IV: M B X Y Z. 3792: Näiden listojen puolesta on järjestyksessä annettu 3793: seuraavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja: 3794: 1500, 1200, 900, 650, 3795: jotka luvut siis ovat eri ääniryhmien äänimäärät (32 §). 3796: 33 §:n mukaan on meidän muodostettava seuraavat 3797: osamäärät: 3798: I II 111 II 3799: 1500 1200 900 650 3800: 750 600 450 325 3801: 500 400 300 3802: 375 300 3803: 300 3804: 26 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3805: 3806: sekä kirjoitettava nämä osamäärät sarjaan suuruutensa 3807: mukaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan 3808: alusta on erotettava järjestyksessä kymmenen ensimäistä 3809: osamäärää. Nämä ovat järjestyksessä: 3810: 1500 (1) 3811: 1200 (II) 3812: 900 (111) 3813: 750 (1) 3814: 650 (IV) 3815: 600 (II) 3816: 500 (1) 3817: 450 (III) 3818: 400 (II) 3819: 375 (1) 3820: 3821: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryhmän osa- 3822: määristä kukin osamäärä on otettu. Kuten näkyy, kuuluu 3823: täten erotetuista osamääristä 4 ryhmään 1, 3 ryhmään II, 3824: 2 ryhmään 111 ja 1 ryhmään IV. 3825: 3826: 3827: 3828: 34 §:n 1 momentin mukaan on siis kustakin ensimäi- 3829: seen ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta luettava 4 ensi- 3830: mäistä nimeä, toisen ryhmän vaalilipuista 3 ensimäistä 3831: nimeä, kolmannen ryhmän vaalilipuista 2 ensimäistä 3832: nimeä, ja vihdoin neljännen ryhmän v~alilipuista ainoas- 3833: taan ensimäinen nimi. 3834: Voidaksemme tehdä selväksi vaalilain eri pykälien so- 3835: veltamisen, otaksumme että eri ryhmissä on annettu 3836: seuraavanlaisia vaalilippuj a: 3837: 3838: 3839: ~·1,000 3840: 1,000 muuttamatta, 3841: Ryhmässä 1: 3842: 500, joissa järjestys on A F G B C D E H. 3843: muuttamatonta, 3844: Ryhmässä II: ) 3845: 200, joissa järjestys on K F M G L N P. 3846: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 27 3847: 3848: 3849: Ryhmässä III: kaikki 900 vaalilippua muuttamattomina. 3850: Ryhmässä IV: kaikki 650 vaalilippua muuttamattomina. 3851: 34 §:n 2 momentin mukaan muodostuu äänten laske- 3852: minen seuraavaksi. 3853: 3854: Ryhmässä 1 saa 3855: muuttamattomista vaalilipuista: muu tetuista vaalilipuista: 3856: A 1000 ääntä A 500 ääntä 3857: B 500 , F 250 , 3858: C 333 1 / 3 , G 1662/3 , 3859: D 250 B 125 3860: " " 3861: Kun saman ehdokkaan saarnat äänet lasketaan yhteen 3862: ja ehdokkaat sitten järjestetään heidän äänimääräinsä suu- 3863: ruuden mukaan, saadaan seuraava sarja: 3864: 3865: A 1500 ääntä 3866: B 625 , 3867: c 333 /s " 3868: 1 3869: 3870: (I) D 250 ääntä 3871: F 250 , 3872: G 1662fs , 3873: 3874: D:llä ja F:llä on sama äänimäärä, mutta kun valitsija- 3875: yhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa D käy F:n edellä, 3876: on tässäkin annettava D:lle etusija (34 § 3 mom.). 3877: Näin muodostuneen nimisarjan alusta erotetaan, kuten 3878: edellä on viivalla osotettu, neljä ensimäistä nimeä (34 § 3879: 4 mom.). 3880: 3881: Ryhmässä II saa 3882: muuttamattomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista: 3883: K 1000 ääntä K 200 ääntä 3884: G 500 , F 100 , 3885: L 3331/3 , 3886: 2 3887: M 66 /3 , 3888: 28 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysm.iet. N:o 2. 3889: 3890: ja ryhmän nimisarjaksi tulee siis 3891: K 1200 ääntä 3892: G 500 3893: (II) 3894: " 3895: L 3331/3 " 3896: F100 3897: M 662/3 3898: " 3899: " 3900: ja tässä meidän on erotettava kolme ensimäistä nimeä .. 3901: Ryhmässä II/, jonka vaalilipuista kaksi ensimäistä 3902: nimeä on luettu, saa 3903: R 900 ääntä 3904: (III) M 450 , 3905: 3906: jotka molemmat nimet erotetaan ryhmän puolesta. 3907: Ryhmässä IV, jonka vaalilipuista ainoastaan ensimäi- 3908: nen nimi on luettava, saapi vihdoin 3909: (IV) M 650 ääntä, 3910: 3911: ja tämä yksi nimi erotetaan ryhmän puolesta. 3912: 3913: Näin on 34 § sovellettu kaikkiin ryhmiin. Ellei eri 3914: ryhmien nimisarjoissa olisi ollut yhtään yhteistä nimeä,. 3915: olisi nyt siirryttävä suoraan 38 §:ään. 3916: 3917: 3918: 3919: Puheenaolevassa esimerkissä on mainituissa sarJOissa 3920: kuitenkin kolme nimeä, G, F, M, jotka ovat yhteisiä kah- 3921: delle tai useammalle niistä, ja näistä kuuluvat G ja M 3922: (jotka ovat r,Jiir,Jan yläpuolella) niihin nimiin, jotka ovat 3923: erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. 3924: Ne äänet, jotka ehdokkaat G ja M kumpikin ovat- 3925: saaneet eri ääniryhmissä, ovat laskettavat yhteen ja näin 3926: saatu summa on ehdokkaan lopullinen äänimäärä (35 § 3927: 1 mom.). Lopullinen äänimäärä on siis 3928: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 3929: 3930: G:n: 1662/s-i-500 = 666 2 /s, 3931: M:n: 66 2 /3 f450+650 = 11662 /s 3932: 3933: Ehdokas F taasen on saanut ääniä kahdessa ryhmässä 3934: <I ja II), mutta hänen nimeänsä ei ole erotettu kumpa- 3935: 'Senkaan ryhmän nimisarjasta, vaan on se niissä molem- 3936: missa (Jii(Jan alapuolella. 3937: 35 §:n 2 momentin mukaan on meidän laskettava yh- 3938: teen ne äänet, jotka F eri ryhmissä on saanut: 3939: 3940: 250 + 100 = 350, 3941: sekä sitten verrattava tätä summaa pienimpään äänimää- 3942: rään, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdok- 3943: kaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan on 3944: reotettu (siis pienimpään niiden ehdokasten äänimääristä, 3945: jotka eri ryhmien nimisarjoissa ovat lähinnä viivan ylä- 3946: puolella). Tämä pienin äänimäärä on 250. Kun edelli- 3947: nen luku on suurempi, on meidän erityiseen luetteloon kir- 3948: joitettava nimi F ja hänen äänimääränsä 350. 3949: 3950: 3951: Ellei kukaan yhteinen ehdokas olisi saanut nimeänsä 3952: ~rotetuksi useammasta kuin yhdestä ryhmästä, olisi mei- 3953: dän pitänyt sovellettuamme 35 §:n määräykset siirtyä suo- 3954: rastaan 38 §:ään. 3955: Puheenaolevassa esimerkissä on kuitenkin yksi nimi 3956: (M), jo1ca on erotettu kahdessa eri ääniryhmässä (III ja IV) 3957: 36 §:n mukaan on merkittävä kumpasellekin näistä ryh- 3958: mistä sen ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä. 3959: Ryhmässä III oli erotettu kaksi osamäärää, ja sen 3960: seuraava osamäärä on 300. 3961: Ryhmässä IV oli erotettu ainoastaan yksi osamäärä, 3962: ja sen toinen osamäärä on 325. 3963: Kun edellinen luku on pienempi, on 36 §:n mukaan 3964: nimi M säilytettävä ryhmässä III; mutta poistettava ryh- 3965: mästä IV. 3966: 30 1908. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 3967: 3968: 37 §:n mukaan saa ryhmä IV erottaa uuden nimen 3969: M:n asemasta, joka on poistettu (d'Hondtin säännön 3970: mukaan on ryhmällä IV, jonka lähin erottamaton osa- 3971: määrä on suurempi, parempi oikeus kuin ryhmällä III 3972: uuden edustajan valitsemiseen). Kun nimi B jo on ero- 3973: tettu ryhmän 1 puolesta, on se sivuutettava ja sitä seu- 3974: raava nimi X erotettava ryhmän IV puolesta, ja ehdok- 3975: kaan X äänimääräksi on merkittävä sama äänimäärä, 3976: jonka ryhmässä oli saanut sen ainoa aikaisemmin erotettu 3977: nimi M, siis luku 650. 3978: 3979: 3980: 3981: Sittenkuin ylläolevat seikat on otettu huomioon, on 3982: eri ryhmien erotetuissa nimisarjoissa seuraavat nimet, 3983: järjestettyinä ja lopullisine äänimäärineen: 3984: 1 II III IV 3985: A 1500 ääntä K 1200 ääntä R 900 ääntä X 650 ääntä 3986: B 625 , G 666 2/ 3 , M1166 2/3 , 3987: 1 1 3988: c 333 /3 " L 333 /3 , 3989: D 250 3990: " 3991: Vielä on olemassa: 3992: erityinen luettelo 3993: F 350 ääntä. 3994: 38 §:n 1 momentin mukaan ovat ylläolevat nimet 3995: kirjoitettavat järjestykseen äänimäärien suuruuden mu- 3996: kaan, jolloin saadaan seuraava sarja: 3997: A 1500 ääntä 3998: K 1200 3999: M 11662/3 ," 4000: R 900 4001: G 666 2/3 " 4002: x· 650 " 4003: B 625 " 4004: " 4005: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 31 4006: 4007: F 350 ääntä 4008: c 3331 ja , 4009: L 333 1 ja , 4010: D 250 4011: " 4012: kun otaksumme, että C arvan kautta on päässyt L:n edelle. 4013: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi ne kymmenen 4014: ehdokasta, joiden nimet ovat tämän nimisarjan ensi- 4015: mäiset, siis kaikki paitsi D (38 § 2 mom.). 4016: 39 §:n 1 momentin mukaan katsotaan A, B ja C vali- 4017: tuiksi ryhmästä I, K, G ja L ryhmästä II, M ja R ryh- 4018: mästä III sekä X ryhmästä IV. 4019: F taasen, joka on säilynyt erityisessä nimiluettelossa, 4020: katsotaan 39 § 2 momentin mukaan valituksi siitä ääni- 4021: ryhmästä, jossa hän on saanut suurimman äänimäärän, 4022: siis ryhmästä I, 4023: Puheenaolevien neljän ryhmän osalle on siis tullut 4024: järjestyksessä 4, 3, 2, 1 valtuutettua. 40 §:n nojalla saavat 4025: ne siis valita ensimäinen ryhmä 2 varajäsentä ja kukin 4026: seuraava yhden varajäsenen. 4027: Varajäseneksi kunkin ääniryhmän puolesta valitaan 4028: kunkin ryhmän ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, sää- 4029: detty määrä ehdokkaita, sittenkun kaikkien niiden nimet, 4030: jotka ovat valitut valtuutetuiksi, ovat siitä poistetut. 4031: Varajäseniksi tulevat siis 4032: ryhmässä I: D, E 4033: II: N 4034: " III: T 4035: " IV: y 4036: " 4037: Täydellinen vaalin tulos puheenaolevassa esimerkissä 4038: on siis seuraava: 4039: Ryhmä I: valtuutettuja A, B, C, F, varajäseniä D, E. 4040: Ryhmä II: valtuutettuja K, G, L, varajäsen N. 4041: Ryhmä III: valtuutettuja M, R, varajäsen T. 4042: Ryhmä IV: valtuutettu X, varajäsen Y. 4043: '32 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4044: 4045: ll:nen esimerkki. 4046: On valittava kaksitoista valtuutettua. Seuraavat 4047: ehdokaslistat on ilmoitettu: 4048: I: A B c D E F G H I, 4049: II: K C L M N E F p Q, 4050: . III: R D s E c L, 4051: IV: T R U VW, 4052: V: X y Z, 4053: ja näiden listojen puolesta on annettu järjestyksessä seu- 4054: raavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja: 4055: 1500, 1260, 924 780, 310, 4056: jotka luvut siis ovat kysymyksessä olevien ryhmien ääni- 4057: määrät. 4058: 33 §:ssä mainitut osamäärät tulevat olemaan: 4059: 4060: I II III IV V 4061: 1500 1260 924 780 310 4062: 750 630 462 390 155 4063: 500 500 420 308 260 4064: 375 375 315 231 195 4065: 300 252 4066: 250 4067: 4068: ja saman §:n 2 momentin mukaan on meidän järjestet- 4069: tävä nämä osamäärät seuraavasti: 4070: 4071: 1500' ( I) 4072: 1260 (II) 4073: 924 (III) 4074: 780 (IV) 4075: 750 (I) 4076: 630 (II) 4077: 500 (I) 4078: 462 (111) .) 4079: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 33 4080: 4081: 4082: 420 (II) 4083: 390 (IV) 4084: 575 {1) 4085: 315 (II) 4086: 310 (V) 4087: 308 (111) 4088: 300 (1) 4089: 4090: sekä, 3 momentin mukaan, erotettava tämän sarjan alusta 4091: järjestyksessä 12 ensimäistä osamäärää. Neljä ensimäistä 4092: ryhmää saavat silloin erotetuiksi järjestyksesssä 4, 4, 2, 2 4093: osamäärää, kuten edellä jo on osotettu, jota vastoin vii- 4094: dennen ryhmän puolesta ei eroteta yhtään osamäärää. 4095: 4096: 4097: Otaksukaamme että ryhmässä 1 on annettu 4098: 1000 vaalilippua muuttamattomina, 4099: { 500 vaalilippua joissa järjestys,on A E F B C D G H 1, 4100: 4101: sekä ryhmässä II 4102: \1000 vaalilippua muuttamattomina, 4103: ! 260 vaalilippua, joissa järjestys on K C E F L M N P Q, 4104: ja että kolmessa muussa ryhmässä kaikki vaaliliput ovat 4105: jääneet muuttamatta. 4106: 34 §:n mukaan muodostuu silloin äänten laskeminen 4107: seuraavaksi: 4108: Kustakin ääniryhmään 1 kuuluvasta vaalilipusta 4109: luetaan neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saa 4110: 4111: m uuttamattomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista 4112: A 1000 ääntä A 500 ääntä 4113: B 500 E 250 4114: c 333 1/s"" F 166 2j3 ," 4115: D 250 B 125 4116: " " 4117: Kunnalliwaliokunnan mietintö N:o 1. 3 4118: 34 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4119: 4120: ja ryhmän nimisarjaksi tulee 4121: 4122: 4123: A 1500 ääntä 4124: B 625 4125: (I) c 3331j8 ", 4126: D 250 4127: " 4128: E 250 4129: F 4130: " 4131: 166 2/8 , 4132: 4133: Kustakin toisen ryhmän vaalilipusta luetaan samaten 4134: neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saapi 4135: 4136: muuttama ttomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista: 4137: K 1000 ääntä K 260 ääntä 4138: c 500 4139: " 4140: c 1.30 " 4141: L 3331/3 , E 862/s, 4142: M 250 F 65 4143: " " 4144: 4145: Tämän ryhmän nimisarjaksi tulee siis 4146: K 1260 ääntä 4147: c 630 , 4148: (II) L 333tj3 , 4149: M 250 , 4150: E 862/s" 4151: F 65 , 4152: Kustakin ryhmään III kuuluvasta vaalilipusta on luet- 4153: tava kaksi ensimäistä nimeä, ja samaten ryhmään IV kuu- 4154: tuvista vaalilipuista. Näiden ryhmien nimisarjoiksi tulee: 4155: R 924 ääntä 4156: (III) 4157: D 462 , 4158: T 780 ääntä 4159: (IV) 4160: R 390 4161: " 4162: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 35 4163: 4164: 4165: Ryhmää V ei sitävastoin ollenkaan oteta huomioon 4166: 34 §:ää sovellettaessa, kun sen puolesta ei ole erotettu 4167: yhtään osamäärää. Sen vaalilippujen lukeminen ei siis 4168: ensinkään tule kysymykseen, olkootpa liput muutettuja 4169: tai muuttamattomia. 4170: 4171: 4172: 35 §:n 1 momentin mukaan saavat ehdokkaat C, D, R 4173: seuraavat lopulliset äänimäärät: 4174: 4175: C: 333 1 ja]+ 630 = 963 1 ja, '' 4176: D: 250 + 462 = 712, 4177: R: 924l + 390 = 1314. 4178: " 4179: Saman §:n 2 momentin mukaan tulee meidän taas 4180: laskea yhteen ne äänet, jotka ehdokkaat E ja F kumpa- 4181: nenkin ovat saaneet kahdessa ensimäisessä ääniryhmässä: 4182: 4183: E: 250 86 2 j3 = 336 2 ja, 4184: F: 166 2 ja + 65 2 4185: = 231 ja, 4186: 4187: 4188: sekä verrata näitä summia pienimpaan äänimäärään, 4189: minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdokkaista, 4190: joiden nimet samari §:n 4 momentin mukaan on erotettu. 4191: Tämä pienin äänimäärä on 250. Kun E:n äänten summa 4192: on suurempi, mutta F:n äänten summa pienempi tätä 4193: lukua, tulee 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen 4194: luetteloon kirjoitettavaksi ainoastaan 4195: 4196: E 366 2 ja ääntä. 4197: 4198: Puheenaolevassa esimerkissä on kolme ehdokasta, 4199: joiden nimet ovat erotetut useammassa kuin yhdessä 4200: ryhmässä: C ryhmissä I ja II, D ryhmissä I ja III, R. 4201: ryhmissä III ja IV. 4202: 36 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4203: 4204: Ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä on taulun 4205: mukaan 4206: 4207: 4208: ryhmässä 1: 300, 4209: II: 252, 4210: " 4211: 111: 308, 4212: " 4213: IV: 260. 4214: " 4215: 4216: 36 §:n määräyksen mukaan on siis C säilytettävä ryh- 4217: mässä II, mutta poistettava ryhmästä 1, koskapa kysy- 4218: myksessä oleva osamäärä on pienempi edellisessä kuin 4219: jälkimäisessä ryhmässä. Samalla tavalla on D säily- 4220: tettävä ryhmässä 1 ja poistettava ryhmästä III, sekä R 4221: säilytettävä ryhmässä IV ja poistettava ryhmästä III. 4222: Ryhmästä 1 on siten poistettu yksi nimi, C, ja ryh- 4223: mästä III kaksi nimeä, D ja R. 4224: 37 §:n mukaan on siis yksi uusi nimi erotettava ryh- 4225: mälle 1 ja kaksi uutta nimeä ryhmälle 111, ja 2 momentin 4226: mukaan on erottaminen toimitettava ensin ryhmälle I, 4227: joka on suurempi kuin 111. 4228: Ehdokaslistan 1 ensimäinen nimi, joka ei kuulu 34 4229: §:n mukaan minkään ryhmän puolesta erotettuihin, on 4230: nimi E, ja on se siis erotettava ensimäisen ryhmän puo- 4231: lesta ja kirjoitettava saman ryhmän puolesta ennen ero- 4232: tettujen nimien jälkeen (joista kumminkin C on poistettu 4233: 36 §:n nojalla). 4234: Määrätäksemme E:n äänimäärän on meidän katsot- 4235: tava, minkä äänimäärän ryhmässä I on saanut sen puo- 4236: lesta viimeisenä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi, 4237: siis D. Tämä äänimäärä on 250. Kuitenkin on ehdokas 4238: E kirjoitettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen 4239: luetteloon ja sillä on siellä äänimäärä 336 2ja. Kun tämä 4240: on suurempi kuin 250, on, 37 §:n 1 momentin lopussa 4241: olevan määräyksen mukaisesti, E:lle annettava ääni- 4242: määrä 336 2/s. 4243: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 37 4244: 4245: 4246: Vielä on 37 §:n 3 momentin mukaan E poistettava 4247: erityisestä luettelosta, josta meidän ei siis enää tarvitse 4248: välittää. 4249: Ryhmälle III piti meidän erottaa kaksi uutta nimeä 4250: R:n ja D:n sijaan, jotka molemmat oli siitä ryhmästä pois- 4251: tettu. Ryhmän ehdokaslistassa on, kun R ja D sivuute- 4252: taan, S ensimäisenä nimenä ja siis ensimäisenä erotet- 4253: tava. Lähinnä seuraava nimi E erotettiin ryhmän I puo- 4254: lesta nyt puheenalaisen 37 §:n määräysten perusteella, 4255: ja on se siis sivuutettava. Sama koskee ehdokaslistan 4256: jälellä olevia nimiä C ja L, jotka molemmat on aikaisem- 4257: min erotettu 34 §:n 4 momentin mukaisesti. Nimi S on 4258: siis ainoa, joka erotetaan ryhmän III puolesta, ja sen 4259: äänimäärä on sama kuin ryhmässä on saanut sen viimei- 4260: senä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi D, siis 462. 4261: 4262: 4263: Ryhmien nimisarjoissa on siis nyt järjestyksessä seu- 4264: raavat nimet lopullisine äänimäärinensä: 4265: 4266: A 1500 ääntä K 1260 ääntä S 462 ääntä T 780 ääntä 4267: B 625 c 9631/2 R 1314 4268: D 712 " L 333 1 4269: /s " " 4270: E 3362 Js " M 250 " 4271: " " 4272: 38 §:n 1 momentin mukaan pitäisi yllämainitut nimet 4273: kirjoittaa järjestykseen äänimäärien suuruuden mukaan 4274: ja 2 momentin mukaan olisi katsottava valtuutetuiksi 4275: valituiksi ne kaksitoista ehdokasta, joiden nimet ovat 4276: tämän nimisarjan ensimäiset. Näitä nimiä on kuitenkin 4277: ainoastaan 11, ja olemme siten joutuneet 38 §:n 3 momen- 4278: tissa edellytettyyn tapaukseen, jolloin ei lain edellisten 4279: määräysten nojalla ole saatu valituksi riittävää määrää 4280: valtuutettuja. 4281: Valtuutettujen lukumäärän täydentämistä varten 4282: tulee meidän 38 §:n 3 momentin mukaan katsoa, mihin 4283: 38 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4284: 4285: ryhmään se osamäärä kuuluu, joka lähinnä seuraa 33 §:n 4286: 3 momentin mukaisesti erotettujen osamäärien jälkeen. 4287: Kysymyksessä oleva osamäärä on tässä tapauksessa 310 4288: ja kuuluu ryhmään V. Kahdenneksitoista valtuutetuksi 4289: on siis määrättävä X, jonka nimi on ensimäisenä viiden- 4290: nen ryhmän ehdokaslistassa. 4291: 40 §:n nojalla saavat ryhmät I ja II kumpikin valita 4292: 2 varajäsentä sekä ryhmät III, IV ja V kukin yhden 4293: varajäsenen. Vaalin täydellinen tulos on siis seuraava: 4294: 4295: Ryhmä I: valtuutettuja A, D, B, E; varajäseniä F, G, 4296: Ryhmä II: ,, K, C, L, M; , N, F, 4297: Ryhmä 111: valtuutettu S; 4298: Ryhmä IV: valtuutettuja R, T;J varajäsen U. 4299: Ryhmä V: valtuutettu X; Y. 4300: " 4301: Ryhmällä 111 ei ole omaa varajäsentä. Jos sen val- 4302: tuutettu S eroaa, tulee 45 §:n 2 momentin nojalla hänen 4303: sijaansa lähinnä astumaan Y, ja sen jälkeen U. 4304: 4305: 4306: Sen nojalla mitä tässä on esitetty, saa flalio- 4307: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hy- 4308: fläksyisi seuraaf!at lakiehdotukset: 4309: • 4310: 4311: A. 4312: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä 4313: kesäkuuta 1898 annettu asetus, säädetään 4314: seuraava 4315: 4316: Maalaiskuntain kunnallislaki. 4317: 4318: 1 LUKU. 4319: Yleisiä säännöksiä. 4320: 4321: 1 §. 4322: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek- 4323: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan 4324: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi- 4325: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi- 4326: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul- 4327: kisen viranomaisen käyteltäviä. 4328: 4329: 2 §. 4330: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnallis- 4331: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan 4332: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo 4333: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia 4334: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallin- 4335: toon (poist.), olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi- 4336: tyksen johdosta ja asianomaisia kuulusteltuansa, näkee 4337: olevan syytä siihen suostua. 4338: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö 4339: yhteiseen kunnallishallintoon (poist.) Milloin kuitenkin 4340: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4341: 4342: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan ole- 4343: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta 4344: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär- 4345: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää .. 4346: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi. 4347: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä 4348: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi 4349: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä 4350: hallinnosta, siitä säädetään muualla. 4351: 3 §. 4352: Maalaiskunnan jäsen on (poist.) jokainen, jolla kun- 4353: nassa on asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tahi 4354: viljelee maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; 4355: taikka joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi 4356: ammattia. 4357: 4 §. 4358: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse- 4359: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta. 4360: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja 4361: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun- 4362: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa 4363: tahi muualla tarkemmin säädetään. 4364: 5 §. 4365: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin- 4366: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 4367: tuottava oikeus, sam·oin myöskin valtion kunnalle myön- 4368: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi- 4369: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä 4370: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem- 4371: pänä sanotaan. 4372: Niihin menoihin (poist.), joita mainittujen varojen 4373: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen 4374: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannetta- 4375: vaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan. 4376: Maalaiskuntain kunnallislaki. 41 4377: 4378: 4379: II LUKU. 4380: 4381: K u n n a n v a 1 t u u s t o s t a. 4382: 4383: 6 §. 4384: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 4385: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka 4386: väkiluku on 4387: 4388: eneminän kuin 1,000, vaan e1 yli 2,000, 15 4389: 2,000 4,000, 18 4390: " " 4,000 4391: " " " 6,000, 21 4392: " " 6,000 4393: " " " 8,000, 24 4394: " " 8,000 4395: " " " 10,000, 27 4396: " " 4397: 10,000 4398: " " " 15,000, 30 4399: " " " " " 4400: 15,000 . . . . . .. . 36 . 4401: " " 4402: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa 4403: vaalilaissa säädetään. 4404: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 4405: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä. 4406: 4407: 7 §. 4408: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit- 4409: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla. 4410: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt 4411: kuitenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin 4412: tämä laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista 4413: vaalitapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo 4414: ottaa käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin 4415: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val- 4416: tuuston ratkaistava. 4417: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen 4418: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta 4419: käytettäkö. 4420: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4421: 4422: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali- 4423: laissa. 4424: 8 §. 4425: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui- 4426: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo- 4427: pussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol- 4428: man,nes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa 4429: on säädetty. 4430: (poist.) Enemmistövaalitapaa käytettäessä päättyy 4431: valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kuluttua, jol- 4432: loin uudet vaalit ovat toimitettavat. 4433: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun 4434: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 4435: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallise~sa vaali- 4436: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö- 4437: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on 4438: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä. 4439: Lisävaltuutetut valitaan tarpeen tullessa käsittelemään 4440: ja päättämään tämän lain mukaan heidän ratkaistaCJiaan 4441: asioita, ja pysyCJät toimessa CJuoden loppuun asti. 4442: 4443: 9 §. 4444: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia 4445: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, 4446: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaali- 4447: vuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 4448: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 4449: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa; 4450: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 4451: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 4452: apu ole ainoastaan satunnaista; 4453: 4) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisten 4454: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt 4455: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden 4456: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot; 4457: Maalaiskuntain kunnallislaki. 43 4458: 4459: 4460: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen 4461: työhön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän 4462: työlaitoksesta pääsi. 4463: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on (poist.) 4464: kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan 4465: palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; 4466: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 4467: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä 4468: tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin 4469: yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella 4470: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun 4471: siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 4472: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 4473: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kunnal- 4474: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta- 4475: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun- 4476: nallisverot, sekä hänen yksikolmatta CJuotta täyttänyt aCJio- 4477: puolisonsa. Tätä oikeutta CJailla on kuitenkin se, joka 4478: 2 momentin 2, 5, 6 tai 7 kohdan mukaan ei ole oikeu- 4479: tettu kunnanpaltuutettuja CJalitsemaan. 4480: 4481: 10 §. 4482: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute- 4483: tuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokai- 4484: nen, joka on oikeutettu kunnanvaltuutettuja valitsemaan. 4485: 11 §. 4486: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä 4487: seuraavista asioista, nimittäin: 4488: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk- 4489: sen edistämisestä; 4490: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis- 4491: tämisestä; 4492: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei- 4493: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat- 4494: sotaan tarpeellisiksi; 4495: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4496: 4497: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta; 4498: 5) vaivaishoidosta; 4499: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 4500: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi- 4501: tuksiin (poist.) aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal- 4502: linnosta; 4503: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle- 4504: tusmakasiinien perustamisesta; 4505: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk- 4506: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta- 4507: vista toimenpiteistä; 4508: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise- 4509: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta; 4510: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin 4511: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas- 4512: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin- 4513: päästön antamisesta; 4514: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien 4515: edustajain sekä kunnaHislautakunnan puheenjohtajan, 4516: varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista; 4517: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta- 4518: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 4519: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallisia utakunnan 4520: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal- 4521: lintoa varten; sekä 4522: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan 4523: yhteiseen toimialaan. 4524: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa 4525: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut 4526: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saadak- 4527: seen. (poist.) 4528: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu- 4529: kaan ovat kuntakakouksen käsiteltäviä, tulevat tämän 4530: lain voimaan astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi. 4531: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen 4532: säädetty. 4533: Maalaiskuntain kunnallislaki. 45 4534: 4535: 4536: 12 §. 4537: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan 4538: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse- 4539: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu- 4540: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii- 4541: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia 4542: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi. 4543: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee 4544: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin 4545: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös 4546: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä 4547: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto 4548: on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka, jos se 4549: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val- 4550: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta- 4551: vaksi määrätä. 4552: 13 §. 4553: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val- 4554: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat 4555: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 4556: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 4557: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 4558: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 4559: sen oikeuden muuttamista tahi supistumista, mikä kun- 4560: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu- 4561: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti 4562: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen. 4563: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston 4564: ratkaistava, siitä säädetään 7, 34 ja 105 §:ssä. 4565: 4566: 14 §. 4567: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si- 4568: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi 4569: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä 4570: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi- 4571: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4572: 4573: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa 4574: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei ku- 4575: vernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto kat- 4576: soo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jota- 4577: kin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettä- 4578: köön kihlakunnanoikeutta (poist.) uhkasakkoa korottamaan. 4579: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa- 4580: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin 4581: kunnalliset tiedonannot. 4582: 4583: 4584: 15 §. 4585: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu 4586: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan 4587: ulkopuolella taikka (poist.) ole täyttänyt kuuttakym- 4588: mentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena 4589: on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislauta- 4590: kunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaa- 4591: tuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten 4592: asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu 4593: kolmen seuraaCJan CJuoden kuluessa nauttimaan CJapautta kun- 4594: nanCJaltuutetun ja lisäCJaltuutetun toimesta. Jos valittu sel- 4595: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa. 4596: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 4597: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 4598: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon 4599: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei 4600: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea 4601: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu 4602: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel- 4603: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 4604: KunnanCJaltuutetut ja lisäCJaltuutetut saapat korCJausta 4605: menetetystä työajasta CJaltuuston harkinnan mukaan korkein- 4606: taan kolme markkaa päiCJältä sekä, jos matka heidän kotoaan 4607: kokouspaikalle on Piiden tai useamman kilometrin pituinen, 4608: sitäpaitsi korkeintaan yhden heCJosen kyytirahan edestakaisin 4609: Maalaiskuntain kunnallislaki. 47 4610: 4611: 4612: taikka, jos rautatietä tahi höyrylaiPaa saattaa matkalla käyt- 4613: tää, maksun halPimmasta sijasta junalla tai höyrylaiPalla. 4614: 4615: 16 §. 4616: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit- 4617: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön 4618: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä 4619: vuotena ole ollut samassa toimessa. 4620: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun- 4621: nimismiestä eikä alempaa kruununpalvelijaa. 4622: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, 4623: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen 4624: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen 4625: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. 4626: KunnanPaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion 4627: määrääminen. 4628: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 4629: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen il- 4630: moituksen. 4631: 17 §. 4632: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen- 4633: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy- 4634: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin 4635: tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen pu- 4636: heenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali määrä- 4637: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä. 4638: 4639: 18 §. 4640: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta- 4641: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto 4642: on määrännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto 4643: johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä. 4644: 19 §. 4645: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh- 4646: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla (poist.) ilmoitus 4647: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4648: 4649: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka 4650: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki 4651: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sovi- 4652: liaaseen paikkaan (poist.) sekä ilmoitettava valtuutetuille 4653: muulla (poist.) valtuuston määrättävällä tavalla. 4654: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta- 4655: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja 4656: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu- 4657: heenjohtaja. 4658: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä- 4659: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus 4660: on julkipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi 4661: eikä koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen 4662: ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä 4663: kutsumuksen julkipanosta. 4664: 4665: 20 §. 4666: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin 4667: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa 4668: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin 4669: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä 4670: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta, 4671: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta; 4672: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan 4673: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys- 4674: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi- 4675: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse- 4676: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu- 4677: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten 4678: tulevaksi vuodeksi. 4679: 4680: 21 §. 4681: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val- 4682: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var- 4683: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka 4684: Maalaiskuntain kunnallislaki. 49 4685: 4686: 4687: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta- 4688: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen 4689: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi- 4690: seen, kuin 99 §:ssä sanotaan. 4691: 22 §. 4692: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako, 4693: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman- 4694: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 4695: 23 §. 4696: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada 4697: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen- 4698: johtaja ennen kokouksen hajaantumista toisen päivän sen 4699: käsittelyn jatkamiseksi (poist.) Siitä ei tarvitse erittäin 4700: ilmoittaa. 4701: 24 §. 4702: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä 4703: :asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin 4704: {poist.) ilmoitettuj a asioita päätetä. Jos siinä noste- 4705: taan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä 4706: lopullisesti ratkaistako, ennenkuin uudessa kokouksessa, 4707: edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen. 4708: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär- 4709: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun- 4710: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem- 4711: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajotta- 4712: koon kokouksen. 4713: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa 4714: -varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va- 4715: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan. 4716: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 4717: :sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule- 4718: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 4719: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon 4720: Kunnallisvaliok. mietintö N: 1. 4 4721: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4722: 4723: kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja vara- 4724: puheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Sama 4725: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen esteen 4726: sattuessa on ajoissa kutsunut varajäsentä kokoukseen. Jos 4727: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä- 4728: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. 4729: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta- 4730: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen 4731: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus- 4732: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa 4733: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole 4734: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi 4735: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä 4736: eikä päätöksiä tekemästä. 4737: 4738: 4739: 25 §. 4740: 4741: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus- 4742: teltu (poist.) ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty- 4743: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että 4744: vastaus >>jaa>> taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. 4745: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 4746: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi 4747: ja vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, 4748: vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitetta,- 4749: koon se julkisesti ja nimenhuudolla. 4750: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak- 4751: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun- 4752: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam- 4753: pia, tapahtukoot (poist.) suhteellista vaalitapaa noudatta- 4754: malla, jos neljännes Paaliin osaaottaPista sitä Paatii. 4755: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaali- 4756: tapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen 4757: äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee 4758: arpa. 4759: Maalaiskuntain kunnallislaki. 51 4760: 4761: 4762: 26 §. 4763: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an- 4764: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau- 4765: tuvat tasan. eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli- 4766: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy. 4767: Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan 4768: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök- 4769: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä.;. 4770: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten~ 4771: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin 4772: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero- 4773: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei 4774: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä- 4775: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä. 4776: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon 4777: puheenjohtaja päätöksen. 4778: 4779: 27 §. 4780: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu- 4781: heenjohtaja tai hänen johdollansa valtuuston sitä var- 4782: ten valitsema henkilö. 4783: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava 4784: heti; muuten antakoon valtuusto (poist.) vähintään kahden 4785: aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytä- 4786: kirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä. 4787: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel- 4788: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se 4789: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on 4790: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan 4791: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val- 4792: tuuston kokoukseen. 4793: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja (poist.) sekä 4794: vähintään kaksi valtuutettua. Jos muu kuin puheen- 4795: johtaja on tehnyt pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle. 4796: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa 4797: .52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4798: 4799: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki- 4800: luettava. 4801: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 4802: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy- 4803: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää- 4804: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas- 4805: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon 4806: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir- 4807: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista. 4808: 28 §. 4809: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä 4810: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie- 4811: doksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä 4812: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka 4813: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, j ol- 4814: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa. 4815: 29 §. 4816: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän- 4817: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, 4818: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön 4819: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain 4820: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi 4821: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän- 4822: töönpanemista kieltää. 4823: 30 §. 4824: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston 4825: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite- 4826: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja 4827: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane- 4828: minen on. 4829: 31 §. 4830: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval- 4831: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja 4832: Maalaiskuntain kunnallislaki. 5.3. 4833: 4834: 4835: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohden nouda- 4836: tettava, mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätök- 4837: sistä tässä laissa on säädetty. 4838: 4839: 4840: III LUKU. 4841: Kuntain edustajain kokouksista. 4842: 4843: 32 §. 4844: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa 4845: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu- 4846: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat kuntain 4847: edustajain kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla, 4848: nimittäin: 4849: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi 4850: niiden osille; 4851: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei- 4852: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä 4853: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain edus- 4854: tajain kokoukseen lausunnon antamista varten. 4855: 4856: 33 §. 4857: Kuntain edustajain kokous pidetään (poist.) paikassa 4858: ja (poist.) .aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske- 4859: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri 4860: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt. 4861: 4862: 34 §. 4863: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vä- 4864: hintään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta- 4865: Jam kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi- 4866: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin 4867: monta, että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston 4868: jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole ja- 4869: ollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yhdellä. 4870: 54 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4871: 4872: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 4873: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää- 4874: rästä. 4875: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 4876: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 4877: Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n 4878: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista, 4879: olkoon tällainen kysymys ratkaistava kuntain lisättyjen 4880: edustajain kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen valitsevat 4881: kunkin kunnan lisätyt valtuustot kaksi kertaa niin 4882: monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2 momen- 4883: tissa on säädetty. 4884: 4885: 35 §. 4886: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien 4887: valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava 4888: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii- 4889: rissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä 4890: pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina (poist.). 4891: 4892: 36 §. 4893: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja 4894: ilman laillista estettä jää kuntai.n edustajain kokouk- 4895: seen tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan, 4896: jota hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä 4897: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää, 4898: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut 4899: varaedustajaa ·kokoukseen, taikka jos edustaja ilman lail- 4900: lista syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakottamisesta 4901: päättää sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on 4902: maksettava. 4903: 4904: 37 §. 4905: Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun 4906: vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista 4907: on tullut saapuville. 4908: Maalaiskuntain kunnallislaki. 55 4909: 4910: 4911: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu- 4912: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja 4913: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes- 4914: taan valitsevat. 4915: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla- 4916: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla 4917: äänestäminen luvallista. Jos äänet j akautullat tasan eri 4918: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide, 4919: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa 4920: arpa ratkaiskoon (poist. ). 4921: Asioissa, jotka 34 §:n 4 momentin mukaan ovat 4922: kuntain lisättyjen edustajain kokouksessa käsiteltävät, 4923: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol- 4924: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa. 4925: 4926: 38 §. 4927: Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouk- 4928: sessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka 4929: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki 4930: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus- 4931: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat 4932: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt, 4933: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen 4934: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, 4935: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty. 4936: 4937: 39 §. 4938: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami- 4939: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul- 4940: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val- 4941: tuuston puheenjohtajan toimesta lliillyttelemättä julki- 4942: pantallaksi 19 § :ssä säädetyllä tallalla. 4943: 4944: 40 §. 4945: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy- 4946: täntöön, niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu- 4947: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 4948: 4949: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa 4950: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat, 4951: että ne määräajaksi jättävät eri henkilön toimeksi 4952: pöytäkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouk- 4953: sista aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu. 4954: 4955: 41 §. 4956: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota 4957: hän edustaa. 4958: Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat kus- 4959: tannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan. 4960: 4961: 42 §. 4962: Jos kuvernööri vaatii kuntain edustajain kokouk- 4963: selta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko- 4964: kouksen pitämisen (poist.) ajan ja paikan ja antakoon 4965: siitä kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennä- 4966: tetään siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla. 4967: 4968: 43 §. 4969: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh- 4970: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa 4971: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii- 4972: hen kuuluvista asianhaaroista. 4973: 4974: 4975: IV LUKU. 4976: 4977: KunnaI 1i s 1a u t a kunnasta. 4978: 4979: 44 §. 4980: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta- 4981: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden 4982: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi- 4983: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää 4984: Maalaiskuntain kunnallislaki. 57' 4985: 4986: 4987: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee 4988: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset. 4989: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh- 4990: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on 4991: (poist.) lautakunnan jonkun jäsenen PalPonnan alainen .. 4992: 4993: 45 §. 4994: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka 4995: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta- 4996: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä- 4997: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun- 4998: taa koskevista asioista. 4999: 5000: 46 §. 5001: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan 5002: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, 5003: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut 5004: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle. 5005: 5006: 47 §. 5007: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset- 5008: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey- 5009: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai- 5010: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko- 5011: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja 5012: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou- 5013: dattaa, mitä niistä erikseen säädetään. 5014: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, 5015: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen- 5016: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, 5017: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun- 5018: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen- 5019: pitoa. 5020: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu- 5021: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä 5022: 58 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5023: 5024: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heistä (poist.) huolta 5025: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah- 5026: dollista, tarpeenmukaista opetusta. 5027: 5028: 48 §. 5029: 5030: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos- 5031: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita, 5032: on erikseen säädetty. 5033: 5034: 49 §. 5035: 5036: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan 5037: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär- 5038: jestystä kunnan alueella ja estää ilki~altaa ja yleisen lain 5039: tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä 5040: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, 5041: jotka 56 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta 5042: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin 5043: kunnanvaltuusto saattaa määrätä. 5044: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan 5045: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal- 5046: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel- 5047: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu- 5048: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä ilki~altaa tahi 5049: epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä. 5050: 5051: 50 §. 5052: 5053: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin 5054: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä 5055: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel- 5056: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi. 5057: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli- 5058: sena tilastollisten tietoj()n kokoamisessa niiden määräys- 5059: ten ja kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lauta- 5060: kunnalle ovat antaneet tahi vasta antavat. 5061: :Maalaiskuntain kunnallislaki. 59 5062: 5063: 5064: 51 §. 5065: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan 5066: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi- 5067: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on 5068: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä 5069: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta 5070: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken- 5071: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, 5072: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia, 5073: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja 5074: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar- 5075: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi- 5076: detaan ja käytetään. 5077: 5078: 52 §. 5079: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita 5080: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön- 5081: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa 5082: tai asetuksessa ole toisin säädetty. 5083: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei- 5084: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan- 5085: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu- 5086: vussa. 5087: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa- 5088: <Olosta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi- 5089: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten 5090: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili. 5091: 5092: 53 §. 5093: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus- 5094: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut 5095: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat 5096: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen 5097: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15 5098: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa viimeksi 5099: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5100: 5101: kuluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka ovat 5102: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan. 5103: 5104: 54 §. 5105: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 §:ssä maini- 5106: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel- 5107: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy- 5108: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen, 5109: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta 5110: muuten voida saada aikaan. 5111: 5112: 55 §. 5113: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa-- 5114: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus 5115: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, (poist.) valtuuston 5116: tarkemman määräyksen mukaan. 5117: 5118: 56 §. 5119: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan- 5120: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas- 5121: tonhoitajan sekä katsastajoita ja muita sellaisia henki- 5122: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har- 5123: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii- 5124: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin 5125: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallis- 5126: lautakunta kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta 5127: olkoon velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan 5128: valtuustonkokouksen harkittavaksi. 5129: 57 §. 5130: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara- 5131: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan 5132: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee 5133: kunnan vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi ker- 5134: rallaan. Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä 5135: varajäseniä. 5136: Maalaiskuntain kunnallislaki. 61 5137: 5138: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, 5139: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla (poist.) ja sitten vuo- 5140: roonsa. 5141: 58 §. 5142: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai 5143: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislauta- 5144: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun halli- 5145: tuskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi- 5146: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 5147: 57 §:ssä mainittuun toimeen. 5148: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä 5149: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn 5150: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu- 5151: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty. 5152: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel- 5153: -voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun- 5154: nassa. 5155: 5156: 59 §. 5157: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen- 5158: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen- 5159: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua 5160: lautakunnasta. 5161: 60 §. 5162: Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja 5163: varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöö- 5164: rille kirjallisen ilmoituksen. 5165: 5166: 61 §. 5167: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa- 5168: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa- 5169: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou- 5170: lua koskevista asioista keskustelemassa, mutta ei päät- 5171: tämässä. ellei hän ole lautakunnan jäsen. 5172: 62 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5173: 5174: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä 5175: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta- 5176: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun 5177: hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä 5178: muualla on säädetty. 5179: 5180: 62 §. 5181: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä 5182: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin 5183: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä- 5184: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. 5185: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja (poist.) lauta- 5186: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla. 5187: 5188: 63 §. 5189: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi 5190: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää- 5191: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä- 5192: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku 5193: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa 5194: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut 5195: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen 5196: kokoukseen. 5197: 5198: 64 §. 5199: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu- 5200: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahj 5201: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin 5202: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen 5203: järjestykseen, on soveltuviltakohdin noudatettava, mitä 22, 5204: 24 ja 26 (poist.) §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa kunnanval- 5205: tuustosta on säädetty. 5206: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä 5207: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on 5208: Maalaiskuntain kunnallislaki. 63 5209: 5210: 5211: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin 5212: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi 5213: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain- 5214: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sää- 5215: detyllä ta(Jalla (poist. ). 5216: 5217: 5218: 65 §. 5219: 5220: Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjoh- 5221: taja pöytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti 5222: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta, 5223: kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäi(Jäkirjat ja luettelot anta- 5224: mistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osote- 5225: tut kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy 5226: säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii 5227: niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen 5228: palkkion, jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten mää- 5229: rää. (Poist.) 5230: 5231: 5232: 66 §. 5233: 5234: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii- 5235: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta- 5236: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa 5237: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu- 5238: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi. 5239: 5240: 5241: 67 §. 5242: 5243: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie- 5244: tojen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kun- 5245: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa 5246: ttJ.ysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai- 5247: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava. 5248: <64 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5249: 5250: 68 §. 5251: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli- 5252: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan 5253: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan. 5254: 5255: 69 §. 5256: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvol- 5257: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen 5258: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän 5259: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar- 5260: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon- 5261: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta 5262: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää 5263: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä 5264: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas- 5265: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden mar- 5266: kan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä 5267: tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lauta- 5268: kunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän 5269: sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka- 5270: kunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen nou- 5271: tamiseen (poist.). 5272: 5273: 5274: V LUKU. 5275: 5276: K unnallisveroista, niiden kantamisesta ja 5277: tilityksestä. 5278: 5279: 70 §. 5280: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi- 5281: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on 5282: {poist.) kansalaisoikeudesta huolimatta 5283: (poist.) jokainen, jolla kunnassa on asunto ja koti- 5284: paikka, sekä sitä paitsi 5285: Maalaiskuntain kunnallislaki. 65 5286: 5287: 5288: (poist.) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, 5289: siellä omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta 5290: kiinteätä omaisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, 5291: liikettä tai ammattia, 5292: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä- 5293: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 5294: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 5295: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 5296: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 5297: Kunnanvaltuusto määrää vähintään kolmen ja enin- 5298: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa 5299: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea- 5300: sataa markkaa pienempi eikä ~iittäsataa markkaa suu- 5301: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy- 5302: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 5303: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi- 5304: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuo- 5305: rempia lapsia, 5306: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei 5307: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa 5308: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli; 5309: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa, 5310: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 5311: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam- 5312: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo- 5313: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja 5314: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark- 5315: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 5316: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen 5317: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa 5318: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata 5319: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse- 5320: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman 5321: kunnassa verotettavan tulomäärän. 5322: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 5 5323: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2 5324: 5325: 71 §. 5326: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal- 5327: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 §:ssä mai- 5328: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais- 5329: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle 5330: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak- 5331: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten 5332: on säädetty. 5333: 5334: 72 §. 5335: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen 5336: seuraavan vuoden helmikuun loppua ja toimittaa sen 5337: taksoituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tar- 5338: peellisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä. 5339: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla 5340: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei- 5341: nonharjoittajia ja muita kunnar1 jäseniä. 5342: 5343: 5344: 73 §. 5345: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja 5346: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle vero~el~olli 5347: sen (poist.) saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun- 5348: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin- 5349: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun- 5350: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muis- 5351: ta varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä 5352: niinkuin 70 §:ssä sanotaan. Jos ~erovel~ollisella kolmen 5353: lähinnä edellisen ~uoden kuluessa on ollut ~erotetta~a tulo- 5354: erä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai ar~ioitu, otettakoon 5355: sekin ~eroäyrejä pantaessa huomioon. 5356: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mukaan, 5357: ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannat- 5358: tavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli- 5359: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. 5360: Maalaiskuntain kunnallislaki. 67 5361: 5362: 5363: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta 5364: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla. 5365: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko- 5366: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen 5367: sakkoa, niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu. 5368: Jokaisen kunnalle rerorelrollisen, jota edellisen ruoden 5369: taksoituksessa on rerotettu rähintään tuhannen markan tu- 5370: loista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle antaa 5371: kunnallislautakunnan sitä rarten ralmistamain kaarakkei- 5372: den mukaan tehty ilmoitus tuloistansa rerotettaralta ruodelta. 5373: Kunnanraltuustolla on kuitenkin oikeus, samalla kertaa ja 5374: yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 §:n mukaan määrää sen 5375: tulomäärän, joka rastaa yhtä reroäyriä, ulottaa mainittu 5376: ilmoitusrelrollisuus sellaisiinkin rerorelrollisiin, joita edelli- 5377: sen ruoden taksoituksessa on rerotettu tuhatta markkaa pie- 5378: nemmistä tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee, menettä- 5379: köön ralitusoikeutensa, mikäli taksoitetun tulon määrään 5380: tulee, ellei roi näyttää laillista ilmoittamisen estettä. 5381: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 5382: räksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 5383: taksoituksesta ralitetaan, niille riranomaisille, joiden tutkit- ~ 5384: ta(Ja ralitus on. Jos rerorelrollinen sitä raatii, tulee taksoi- 5385: tuslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoituksen 5386: tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimitettaraksi 5387: lautakunnan sitä rarten ralitun jäsenen arulla; eikä sellai- 5388: sessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalautakunnalle 5389: antaa lähempää selritystä ilmoituksen sisällöstä kuin tak- 5390: soittamisen toimittamista rarten rälttämättömästi on tarpeen. 5391: 5392: 74 §. 5393: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 5394: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku- 5395: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi- 5396: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 5397: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, 5398: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden ynnä 5399: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5400: 5401: muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuo- 5402: tuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työpai- 5403: kat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle mene- 5404: vät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja laatuisia tahansa. 5405: Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn fJelan korkoa, 5406: eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myöskään 5407: veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin 5408: on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään 5409: varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä 5410: mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois 5411: sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on 5412: kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin 5413: ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän 5414: osinkona on saanut osake- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka 5415: .sille yhtiölle olisikin 70 §:n mukaan pantu kunnallisveroa. 5416: Kuitenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi 5417: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan yle- 5418: nevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. 5419: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli- 5420: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet- 5421: tävänä omat tai aviopuolisoosa ijäkkäät työkyvyttömät 5422: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah- 5423: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa 5424: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa 5425: hänet kokonaan veroa maksamasta. 5426: Jos kiinteistöstä, eliokeinosta tahi liikkeestä sääs- 5427: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on 5428: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota 5429: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei 5430: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen 5431: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut- 5432: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian 5433: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, 5434: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä. 5435: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka 5436: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta. 5437: Maalaiskuntain kunnallislaki. 69 5438: 5439: 5440: 75 §. 5441: 5442: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve- 5443: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu 5444: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista 5445: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineeltä sekä se 5446: veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veron- 5447: alainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään 5448: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten 5449: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek- 5450: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant- 5451: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu. 5452: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon 5453: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliinpan- 5454: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka 5455: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan. 5456: tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääniluku, 5457: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus- 5458: teella. 5459: 5460: 76 §. 5461: 5462: Sittenkun taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet- 5463: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka 5464: tulee 19 §:ssä säädetyllä ta"alla antaa tiedoksi, missä 5465: paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä tarkastaa nel- 5466: jäntoista päivän kuluessa ilmoittamisesta. 5467: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoi- 5468: tukseen tyytymättömällä oikeus (poist.) joko kirjalli- 5469: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk- 5470: sensa tutkijalautakunnalle, mikäli ne lwske()at häntä itseään 5471: kohdannutta taksoitusta. Tutkijalautakunnan tulee ottaa 5472: tarkoin tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia 5473: on tehty, ja muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asian- 5474: haarat sekä asiassa ilmitulleen selvityksen perusteella an- 5475: taa muistutusten johdosta päätöksensä. 5476: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5477: 5478: 77 §. 5479: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun- 5480: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul- 5481: len lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa 5482: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit- 5483: semia edustajia. 5484: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on 5485: noudatettava mitä 72 §:n 2 momentissa taksoituslauta- 5486: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan 5487: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, josta ilmoitetaan 5488: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää- 5489: detty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on 5490: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä, 5491: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin 5492: tutkijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä rangaistus 5493: on esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä 5494: olkoon voimassa mitä 73 §:ssä on taksoituslautakunnasta 5495: säädetty. 5496: 78 §. 5497: Kunnallislautakunnan tulee joka.vuodeksi tehdä me- 5498: no- ja tuloarvio. 5499: Menoarvioon pannaan: 5500: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin 5501: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna; 5502: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat 5503: suoritettavat samana vuonna; 5504: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat- 5505: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana 5506: vuonna; ja 5507: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin 5508: odottamattomiin tarpeisiin. 5509: Tuloarvioon pannaan: 5510: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö; 5511: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat 5512: tulevana vuonna kannettavat; 5513: Maalaiskuntain kunnallislaki. 71 5514: 5515: 5516: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella 5517: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja 5518: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä eh- 5519: dotus, miten se on hankittava. 5520: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase- 5521: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, 5522: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun- 5523: nallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi niistä 5524: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuuluvat. 5525: 5526: 79 §. 5527: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina, 5528: että ne voidaan esittää kunnanvaltuuston tarkastetta- 5529: viksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouksessa, 5530: ja olkoot ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa sitä 5531: ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa. 5532: Sittenkun tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty 5533: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat 5534: arviot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun- 5535: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät 5536: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu- 5537: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitus- 5538: luettelon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluet- 5539: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta- 5540: vaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava niiden 5541: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo- 5542: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron 5543: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero- 5544: äyrien kesken. 5545: 80 §. 5546: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus 5547: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa 5548: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko 5549: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä 5550: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 5551: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5552: 5553: 71 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen 5554: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit, 5555: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja 5556: häneltä taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon tarpeelli- 5557: sen silmälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla 5558: eri sarekkeet maksujen ja rästien merkitsemistä varten. 5559: 5560: 81 §. 5561: Maksunpano- ja kantoluettelo on, ilmoitettua, (poist.) 5562: pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä, kuten 5563: 76 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty. 5564: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 5565: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun- 5566: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa- 5567: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia 5568: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon 5569: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk- 5570: sessa käsiteltäväksi. 5571: 5572: 82 §. 5573: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu- 5574: tukset maksunpano-ja kantoluetteloa vastaan 81 §:ssä on 5575: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa 5576: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan 5577: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja 19 §:ssä 5578: säädetyllä tafJalla ilmoitettuihin paikkoihin verotettujen 5579: saataviksi. 5580: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin 5581: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet- 5582: tävä veronkanto, josta on ilmoitettava neljätoista päivää 5583: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot- 5584: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies. 5585: 5586: 83 §. 5587: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu 5588: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak- 5589: Maalaiskuntain kunnallislaki. 73 5590: 5591: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän 5592: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron, 5593: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii- 5594: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että 5595: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun- 5596: nassa vm e1. 5597: 84 §. 5598: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä 5599: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus- 5600: luetteloa tahi maksunpano- fa kantoluetteloa vastaan 5601: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis- 5602: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita 5603: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa 5604: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä 5605: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel- 5606: vollinen veronkannassa suorittamaan hänen maksetta- 5607: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen 5608: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin 5609: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut 5610: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun- 5611: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta. 5612: 5613: 85 §. 5614: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei 5615: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä 5616: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa 5617: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi- 5618: sestä paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee lailli- 5619: sessa järjestyksessä koota maksamatta olevat verot ja 5620: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili. 5621: 5622: 86 .§. 5623: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta 5624: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö, 5625: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat. 5626: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5627: 5628: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain 5629: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen 5630: helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53 5631: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen 5632: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat 5633: olleet heidän huostassansa. Nämä kertomukset ja tilit 5634: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto- 5635: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan 5636: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan 5637: vuoden maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen- 5638: johtajalle annettava. 5639: 5640: 87 §. 5641: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 5642: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista, 5643: kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä 5644: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas- 5645: tajaa. 5646: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka 5647: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu- 5648: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainituista on 5649: säädetty. 5650: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, 5651: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä. 5652: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden 5653: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 5654: taja hänen sijaansa. 5655: 5656: 88 §. 5657: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen 5658: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 §:ssä mai- 5659: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä 5660: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo- 5661: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus, 5662: Maalaiskuntain. kunnallislaki. 75 5663: 5664: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston 5665: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä 5666: tac;alla ilmoitettuansa, pitää tilit, ja tarkastuskertomus 5667: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka ohessa 5668: hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistutusten 5669: johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilintekijöiltä. 5670: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti 5671: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa 5672: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin 5673: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun- 5674: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain 5675: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai- 5676: suudesta tehtyjen, 51 §:ssä mainittujen luettelojen joh- 5677: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden 5678: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän 5679: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville 5680: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että 5681: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee 5682: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa 5683: siitä muistutus. 5684: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde- 5685: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri- 5686: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli- 5687: sessä tapauksessa tahi jos ,muistutusta ei ole tehty tai ei 5688: tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa taikka tehtyä muistu- 5689: tusta ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vas- 5690: tuunvapauden heidän hallinnostansa. 5691: 5692: 89 §. 5693: Jos vähintään neljännes kunnanvaltuutetuista tahi 5694: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että 5695: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettu- 5696: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille 5697: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty 5698: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä 5699: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät- 5700: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5701: 5702: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa 5703: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan. 5704: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta- 5705: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, 5706: älköön kunnanvaltuusto antako 88 §:ssä mainittua vas- 5707: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijain lausunto tarkas- 5708: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty. 5709: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään 5710: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain 5711: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk- 5712: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa 5713: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista (poist.). 5714: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan 5715: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen 5716: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan 5717: suurempia virheitä tai epäkohtia, (poist.) mutta muissa 5718: tapauksissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät. 5719: 5720: 5721: 90 §. 5722: 5723: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnan- 5724: valtuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilirelrollinen halli- 5725: tuskunta yhtä monta, joko kunnan omistajäsenistä taikka 5726: muista luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tilioel- 5727: rollinen hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa täyt- 5728: tämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan- 5729: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita 5730: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat 5731: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee 5732: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole 5733: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa 5734: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he 5735: kaikki valitsevat keskuudestaosa puheenjohtajan. Sovinto- 5736: oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus 5737: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen 5738: Malllaiskuntain kunnallislaki. 77 5739: 5740: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon 5741: ei saa hakea muutosta. 5742: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä 5743: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja 5744: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta. 5745: 5746: 5747: 5748: 5749: VI LUKU. 5750: 5751: Manttaaliinpantua maata ja laitoksia koske- 5752: v a 1 n a s i a i n k ä s i t.t e 1e m i s e s t ä. 5753: 5754: 91 §. 5755: 5756: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsitel- 5757: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin 5758: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on 5759: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä 5760: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan 5761: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi, 5762: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai 5763: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta 5764: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen 5765: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa 5766: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä 5767: ääniluetteloon merkittäväksi. 5768: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan 5769: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit- 5770: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista 5771: maata tai laitoksia hallitsevat. 5772: Äänivaltainen ;aa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa 5773: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä 5774: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen 5775: edessä ajamaan toisen asiaa. 5776: 78 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5777: 5778: 92 §. 5779: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 91 5780: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten- 5781: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa 5782: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes 5783: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen- 5784: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin 5785: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi 5786: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi. 5787: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi 5788: äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden ääni- 5789: valtaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta 5790: äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla 5791: äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä. 5792: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin 5793: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk- 5794: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu- 5795: kaan ovat olleet voimassa. 5796: 93. §. 5797: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi, 5798: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen 5799: valitsevat. 5800: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin 5801: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa. 5802: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen 5803: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat. 5804: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö. 5805: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka 5806: haltijaksi toinen henkilö 75 §:ssä mainittuun ääniluette- 5807: . oon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen 5808: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa 5809: ja sen todeksi näyttää. 5810: 94 §. 5811: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan 5812: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa 5813: Maalaiskuntain kunnallislaki. 79 5814: 5815: 5816: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 5817: 91 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, 5818: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk- 5819: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai ase- 5820: tuksien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi 5821: yksityisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valit- 5822: sevat kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja 5823: laitosten haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa 5824: äänestämään, siten että kun manttaaleja on 5825: 5826: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa, 5827: yli 20, vaan ei yli 30, , 3 5828: " 5829: " 30 " " " 50, " 4 " 5830: " 50 " " " 70, " 5 " 5831: " 70 " " " 100, " 6 " 5832: " 100 " " " 130, " 7 " 5833: " 130 " " " 160, " 8 " 5834: " 160 . . . . . . . . . . . . . . " 9 5835: " 5836: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 5837: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä. 5838: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 5839: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 5840: 5841: 95 §. 5842: 5843: Kokouksen, josta 91 §:ssä säädetään, kutsuu (poist.) 5844: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa 5845: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan 5846: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa 5847: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä 5848: niissä johtamaan. 5849: 94 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu (poist.) ja avaa 5850: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous 5851: pidetään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan- 5852: ottajat keskuudestaan valitsevat. 5853: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 5854: 5855: 96 §. 5856: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon 5857: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kun- 5858: nanvaltuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on 5859: säädetty. 5860: 5861: 5862: VII LUKU. 5863: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a. 5864: 97 §. 5865: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan, 5866: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja 5867: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai- 5868: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih- 5869: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut 5870: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei- 5871: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin 5872: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa, 5873: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista- 5874: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun. 5875: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava 5876: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka 5877: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit- 5878: tuun osastoon. 5879: 5880: 98 §. 5881: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista 5882: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä 5883: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä 5884: sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta 5885: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi. 5886: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on 5887: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku- 5888: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, 5889: 1tlaalaiskuntain kunnallislaki. 81 5890: 5891: 5892: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus (poist.) vahvistuksen 5893: kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosastoon. 5894: 5895: 5896: 99 §. 5897: 5898: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt 5899: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta- 5900: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston 5901: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, 5902: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä 5903: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava 5904: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja 5905: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka 5906: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa 5907: järjestyksessä taikka julkipantu 39 (poist.) ja 64 §:ssä 5908: säädetyllä ta~Jalla, siitä päivästä, jona sellainen julki- 5909: lukeminen (poist.) taikka julkipano on tapahtunut; 2) 5910: jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislautakunnan päätös 5911: koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä 21 §:ssä 5912: mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää 5913: kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitul'; kos- 5914: kee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona 5915: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää- 5916: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt. 5917: 5918: 5919: 100 §. 5920: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta 5921: kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin 5922: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan 5923: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan 5924: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil- 5925: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt- 5926: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi 5927: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi 5928: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 6 5929: 82 1908. II Vp. - Edusk.untaesitysmiet. N:o 2. 5930: 5931: kuntain edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn vali- 5932: tuksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja 5933: (poist.) asianomaiset edustajat kokoontumaan siihen paik- 5934: kaan ja sinä aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä 5935: antamaan. Sellainen kutsumus on toimiteltaPa julkipa- 5936: nolla eri kunnissa 19 § :ssä säädetyllä taPalla. 5937: Sittekun kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös 5938: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja 5939: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös 5940: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen- 5941: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, 5942: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil- 5943: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja 5944: on päätös sitten viivyttelemättä esitettävä kunnanval- 5945: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko- 5946: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen 5947: viranomaisen tiedoksi saatettuna. 5948: 5949: 101 §. 5950: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa 5951: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei- 5952: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät- 5953: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee 5954: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 5955: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen 5956: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus 5957: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja 5958: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo- 5959: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien 5960: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko- 5961: nansakin kumotuksi. 5962: 5963: 102 §. 5964: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain 5965: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta 5966: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden- 5967: :M:aalaiskuntain kunnallislaki. 83 5968: 5969: 5970: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon- 5971: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil- 5972: loin noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä 5973: on säädetty. 5974: 5975: 5976: VIII LUKU. 5977: 5978: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä. 5979: 5980: 103 §. 5981: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek- 5982: sensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka 5983: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais- 5984: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami- 5985: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta 5986: kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala 5987: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. 5988: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot 5989: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet. 5990: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu- 5991: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis- 5992: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole 5993: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup- 5994: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun- 5995: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli 5996: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on 5997: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia 5998: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen tak- 5999: Boituksen mukaan. 6000: 6001: 104 §. 6002: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivais- 6003: hoitoasioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri- 6004: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltä- 6005: 84 1908. ll Vp. - Eduskunta.esitJsmiet. N:o 2. 6006: 6007: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin 6008: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden 6009: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan. 6010: Tällaiset kokoukset kutsuu (poist.) ja avaa ensi ker- 6011: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka val- 6012: tuusto siihen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka 6013: piirin jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enin- 6014: tään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön 6015: näin valittu puheenjohtaja tästä toimestansa erotko, 6016: ennenkun uusi puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu. 6017: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero 6018: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee 6019: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista 6020: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta- 6021: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa 6022: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk- 6023: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on 6024: ilmoitettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista 6025: sitä kannattaa. 6026: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, 6027: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty. 6028: 6029: 105 §. 6030: Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on yh- 6031: teinen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yh- 6032: den seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn 6033: osaa ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut. 6034: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa- 6035: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia 6036: ratkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden 6037: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin, ja päättäkööt siitä, 6038: sittenkun asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes- 6039: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu- 6040: tetut erikseen. 6041: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishal- 6042: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen 6043: M:aalaiskuntain kunnallislaki. 85 6044: 6045: 6046: kunnallishallintoon (poist.), on sekin asia lisättyjen val- 6047: tuustojen ratkaistava. 6048: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais- 6049: ten tapausten varalta on säädetty. 6050: 6051: 106 §. 6052: Jos sen lisäksi, mitä 56 (poist.) ja 82 §:ssä säädetään, 6053: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä 6054: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, 6055: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä 6056: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve- 6057: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen 6058: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt. 6059: 6060: 107 §. 6061: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val- 6062: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh- 6063: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei- 6064: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä 6065: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta- 6066: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne 6067: seuraaj allensa. 6068: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen 6069: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran- 6070: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön 6071: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet- 6072: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen 6073: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas- 6074: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin 6075: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan 6076: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei- 6077: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi 6078: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan- 6079: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä- 6080: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityisille henkilölle, 6081: jota päätös koskee 6082: 86 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6083: 6084: 108 §. 6085: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne- 6086: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä 6087: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta 6088: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan 6089: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta 6090: postimaksuista, siitä säädetään muualla. 6091: 6092: 109 §. 6093: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit- 6094: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolasta määrää- 6095: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, 6096: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 §:ssä on 6097: kunnallisveroista säädetty. 6098: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk- 6099: sen nojalla annettujen järjestysääntöjen ja määräysten 6100: rikkomisen tähden voipi olla vikapää. tuomitsee yleinen 6101: oikeus. 6102: 6103: 110 §. 6104: Jos joku loukkaa edellämainittujen, kunnallisviran- 6105: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä 6106: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää 6107: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden, 6108: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä 6109: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka 6110: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan 6111: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan, 6112: 6113: 111 §. 6114: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk- 6115: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi- 6116: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus- 6117: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan 6118: tavattu "arojen hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi 6119: Maalaiskuntain kunnallislaki. 87 6120: 6121: muusta epärehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus 6122: pidättää hänet (poist.) virantoimittamisesta, jonka ohessa 6123: asia on viivyttelemättä jätettä(!ä tuomioistuimen käsiteltä- 6124: väksi ja siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille. 6125: 6126: 112 §. 6127: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin- 6128: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke- 6129: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja 6130: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, 6131: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita 6132: lainsäännöksiä. 6133: 6134: 6135: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. 6136: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu- 6137: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda- 6138: tettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen 6139: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia 6140: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi laki 6141: on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemai- 6142: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääse- 6143: vät voimaan. 6144: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta 6145: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 6146: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 6147: B. 6148: Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8 6149: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osit- 6150: tain muuttavat asetukset 15 päivältä elokuuta 1883 ja 6151: 15 päivältä joulukuuta 1897, säädetään seuraava 6152: 6153: 6154: 6155: Kaupunkien kunnallislaki. 6156: 6157: 6158: I LUKU. 6159: 6160: Y l e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä. 6161: 1 §. 6162: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek- 6163: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan 6164: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa 6165: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa 6166: olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen 6167: viranomaisen käyteltäviä, 6168: (Poist.) 6169: 6170: 2 §. 6171: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö 6172: yhteiseen kunnallishallintoon (poist. ). Milloin kuitenkin 6173: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan 6174: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä 6175: Kaupunkien kunnallislaki. 89 6176: 6177: 6178: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä- 6179: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia 6180: Senaatin Talousosaston päätettäväksi. 6181: 6182: 3 §. 6183: Kaupunkikunnan jäsen on (poist.) jokainen, jolla kau- 6184: pungissa taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; 6185: joka siellä omistaa talon, tontin tahi maata; taikka siellä 6186: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 6187: 6188: 4 §. 6189: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse- 6190: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen 6191: kautta. 6192: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, 6193: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain 6194: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä 6195: varten valitsee. 6196: 6197: 5 §. 6198: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa 6199: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin 6200: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun- 6201: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta 6202: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin 6203: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä 6204: jälempänä mainitaan. 6205: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais- 6206: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa 6207: olevain säännösten mukaan. 6208: Niihin menoihin (poist. ), joita 1 momentissamainittujen 6209: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi 6210: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja 6211: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- 6212: kaan. 6213: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6214: 6215: 6 §. 6216: Tämä laki ei mitenkäänmuutaniitäkunnallisiaoikeuk- 6217: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk- 6218: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä jeille- 6219: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota vastoin 6220: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka 6221: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista- 6222: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin 6223: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi. 6224: 6225: 6226: II LUKU. 6227: 6228: K a u p u n g i n v a l t u u s t o s t a. 6229: 7 §. 6230: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka 6231: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jonka 6232: väkiluku on 6233: 6234: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, 24 6235: 6,000 10,000, 30 6236: " " 10,000 " " " 20,000, 36 6237: " " 6238: 20,000 6239: " " " 50,000, 42 6240: " " " " " 6241: 50,000 48. 6242: " " 6243: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa 6244: vaalilaissa säädetään. 6245: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 6246: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä. 6247: 6248: 8 §. 6249: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit- 6250: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin kunnallisessa 6251: vaalil:tissa säädetään. 6252: Kaupunkien kunnallislaki. 91 6253: 6254: 6255: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen 6256: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy- 6257: tettäkö. 6258: 6259: 9 §. 6260: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. 6261: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden 6262: lopussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol- 6263: mannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa 6264: on säädetty. 6265: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun 6266: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 6267: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali- 6268: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä 6269: eronneelia olisi ollut jälellä. 6270: Lisävaltuutetut valitaan tarpeen tullessa käsittele- 6271: mään ja päättämään tämän lain mukaan heidän ratkais- 6272: ta~iaan asioita, ja pysy~ät toimessa ~uoden loppuun asti. 6273: 6274: 10 §. 6275: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, ja tilintarkas- 6276: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että nai- 6277: sella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaa- 6278: livuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 6279: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 6280: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa; 6281: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 6282: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 6283: apu ole ainoastaan satunnaista; 6284: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten 6285: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt 6286: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden 6287: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot; 6288: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 6289: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 6290: laitoksesta pääsi. 6291: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6292: 6293: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 6294: laisluottamusta (poist.) vailla taikka on kelvoton maan 6295: palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan. 6296: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 6297: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 6298: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 6299: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt 6300: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä 6301: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 6302: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 6303: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kun- 6304: nallista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen mak- 6305: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden 6306: kunnallisverot, sekä hänen yksikolmatta vuotta täyttänyt 6307: aviopuolisonsa. Tätä oikeutta vailla on kuitenkin se, joka 6308: 2 momentin 2, 5, 6 tai 7 kohdan mukaan ei ole oikeutettu 6309: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan. 6310: 6311: 11 §. 6312: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu- 6313: tetuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on 6314: jokainen, joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valit- 6315: semaan. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernöö- 6316: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, 6317: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja 6318: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, 6319: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallitus- 6320: kunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa 6321: tilintekoon v.elvollinen. 6322: 6323: 12 §. 6324: Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau- 6325: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau- 6326: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro- 6327: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista 6328: Kaupunkien kunnallislaki. 93 6329: 6330: 6331: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel- 6332: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista- 6333: vaksi. 6334: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee 6335: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi 6336: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin 6337: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on 6338: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka 6339: valtuusto sinä vuonna on kannettavaksi määrännyt, taikka 6340: jo!'l se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä 6341: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet- 6342: tavaksi määrätä. 6343: 13 §. 6344: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val- 6345: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat 6346: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 6347: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 6348: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi, 6349: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 6350: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun- 6351: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy- 6352: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista; 6353: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun- 6354: nalliseen verotukseen. 6355: 14 §. 6356: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu 6357: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kau- 6358: pungin alueen ulkopuolella taikka (poist.) ole täyttänyt 6359: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edelli- 6360: senä vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna tahi 6361: kaupungin asiain toimeenpanoå ja hallintoa (!arten ase- 6362: tetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu kol- 6363: men seuraavan Puoden kuluessa nauttimaan papautta kau- 6364: punginpaltuutetun ja lisäPaltuutetun toimesta. Jos valittu sel- 6365: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen häft.en sijaansa. 6366: 94 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6367: 6368: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 6369: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 6370: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau- 6371: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei 6372: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea 6373: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu 6374: toimessa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel- 6375: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 6376: 6377: 15 §. 6378: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo- 6379: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön 6380: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä 6381: vuotena ole ollut samassa toimessa. 6382: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 6383: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuver- 6384: nöörille kirjallisen ilmoituksen. 6385: 6386: 16 §. 6387: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei 6388: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä 6389: toisin määrää. 6390: 17 §. 6391: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta- 6392: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele- 6393: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljän- 6394: nes valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri 6395: tai maistraatti sitä vaatii. 6396: 18 §. 6397: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val- 6398: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val- 6399: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mahdol- 6400: lista myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka 6401: siinä tulevat käsiteltäviksi. 6402: Kaupunkien kunnallislaki. 95 6403: 6404: 6405: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37, 6406: 43 ja 54 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään 6407: neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin 6408: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään 6409: kokouksen edellisenä päivänä. 6410: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin 6411: ja rahatoimikamarin puheenjohtajille annettava. 6412: 19 §. 6413: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot- 6414: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi 6415: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa- 6416: puvilla. 6417: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 6418: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule- 6419: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 6420: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau- 6421: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheen- 6422: johtaja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Sama 6423: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen 6424: esteen sattuessa, ajoissa on kutsunut varajäsentä kokouk- 6425: seen. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi 6426: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kak- 6427: sinkertainen. 6428: 20 §. 6429: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin 6430: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; 6431: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako 6432: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi- 6433: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel- 6434: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka 6435: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta- 6436: vaksi. 6437: 21 §. 6438: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik- 6439: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti 6440: 96 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6441: 6442: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset 6443: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa 6444: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa 6445: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa- 6446: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä. 6447: 6448: 22 §. 6449: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus- 6450: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, 6451: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa>> 6452: taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus 6453: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsi- 6454: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon 6455: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä. 6456: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja 6457: nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten 6458: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta 6459: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön päätök- 6460: senä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. 6461: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit- 6462: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali- 6463: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä sitä 6464: vaatii (poist.). Jos yksi on valittava tai milloin enem- 6465: mistövaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksin- 6466: kertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan rat- 6467: kaisee arpa. 6468: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val- 6469: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen, 6470: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes- 6471: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo- 6472: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak- 6473: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii- 6474: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa 6475: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero- 6476: tuksen puolesta äänestä. 6477: Kaupunkien kunnallislaki. 97 6478: 6479: 6480: 23 §. 6481: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä- 6482: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä 6483: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä 6484: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val- 6485: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään 6486: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi 6487: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi- 6488: vänä. 6489: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet- 6490: tuna päivänä julkiluettava. 6491: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää 6492: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja. 6493: 6494: 24 §. 6495: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 6496: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause 6497: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo 6498: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, 6499: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään 6500: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista. 6501: 6502: 25 §. 6503: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on, 6504: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti 6505: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa 6506: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna. 6507: 6508: 26 §. 6509: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada 6510: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat- 6511: sovat. 6512: 27 §. 6513: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi 6514: havaitsee, (poist.) asettaa erityisiä valiokuntia asioita 6515: valmistamaan. 6516: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 7 6517: 98 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6518: 6519: 28 §. 6520: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston koko- 6521: uksessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, 6522: toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto- 6523: masti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi 6524: ehkäistä, hajottakoon kokouksen. 6525: 6526: 29 §. 6527: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin- 6528: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja 6529: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin nouda- 6530: tettava, mitä kaupungin valtuuston kokouksista ja pää- 6531: töksistä tässä laissa on säädetty. 6532: 6533: 6534: III LUKU. 6535: 6536: M a i s t r a a t i s t a. 6537: 6538: 30 §. 6539: Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä pitää 6540: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja 6541: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten 6542: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden 6543: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin- 6544: valtuuston laillisesti tekemät päätökset. 6545: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval- 6546: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia 6547: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas- 6548: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen 6549: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään 6550: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel- 6551: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit- 6552: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen- 6553: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai- 6554: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes- 6555: Kaupunkien kunnallislaki. 6556: 6557: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist- 6558: raatin päätöksiin. 6559: 6560: 31 §. 6561: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk- 6562: sia kaupungin yhteisissä asioissa. 6563: 6564: 32 §. 6565: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai 6566: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle 6567: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät. 6568: 6569: 33 §. 6570: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä~ 6571: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- 6572: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus- 6573: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon 6574: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on sää- 6575: detty. 6576: 6577: 34 §. 6578: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki 6579: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta 6580: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin erityisesti 6581: asetetun hallituksen hoidettavina. 6582: 6583: 6584: IV LUKU. 6585: 6586: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a. 6587: 6588: 35 §. 6589: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari, 6590: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha- 6591: 100 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6592: 6593: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyksessä 6594: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau- 6595: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten annetun 6596: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha- 6597: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. 6598: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on mais- 6599: traatin tai kaupunginrJaltuuston toimesta tehtäfJä sekä, sit- 6600: tenkun kaupunginvaltuusto on sen tarkastanut ja hyväk- 6601: synyt, (poist.) kuvernöörin kautta lähetettäfJä Senaatin 6602: Talousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi. 6603: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvis- 6604: tettu ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaiseksi, 6605: sikäli kuin se on sopusoinnussa tässä laissa säädettyjen 6606: perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, 6607: tehtäköön se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä 6608: uuden ohjesäännön tekemisestä on säädetty. 6609: 6610: 6611: 36 §. 6612: 6613: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten, 6614: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak- 6615: soittamalla, on, (poist.) kansalaisoikeudesta huolimatta, 6616: (poist.) jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja koti- 6617: paikka, sekä sitäpaitsi 6618: (poist.) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kau- 6619: pungissa, siellä omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä 6620: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia (poist.), 6621: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä- 6622: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 6623: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin 6624: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, 6625: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista. 6626: Kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen ja 6627: enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas- 6628: Kaupunkien kunnallislaki. 101 6629: 6630: 6631: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla 6632: kuuttasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suu- 6633: rempi. Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä 6634: kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 6635: 6636: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuo- 6637: situlosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta 6638: nuorempia lapsia, 6639: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa mark- 6640: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusi- 6641: sataa markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulo- 6642: määrän yli; 6643: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa, 6644: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 6645: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse 6646: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen 6647: alimman tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja 6648: 6649: c) jos lapsia on kuusi tai usempia, kuusisataa mark- 6650: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 6651: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei 6652: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa 6653: markkaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomää- 6654: rän, ja kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin 6655: suurempi nousematta korkeammalle"'kuin tuhat markkaa 6656: yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän. 6657: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau- 6658: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa elin- 6659: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä (poist.) 6660: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä- 6661: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai- 6662: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk- 6663: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa 6664: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä 6665: eläke-eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa. 6666: 102 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6667: 6668: Henkilöiliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on suo- 6669: ritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat 6670: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus- 6671: teiden mukaan suoritettavat. 6672: 6673: 37 §. 6674: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi- 6675: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi jou- 6676: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har- 6677: harjoittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nautti- 6678: vat palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden 6679: joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta, ja tulee kau- 6680: punginvaltuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väki- 6681: luvun mukaan, määrätä taksoituslautakunnan jäsenten 6682: luku. 6683: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös- 6684: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin 6685: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul- 6686: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak- 6687: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden 6688: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana, 6689: jonka tehtävistä 40 §:ssä mainitaan. 6690: 6691: 38 §. 6692: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta, 6693: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel- 6694: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot, jotka 6695: kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena 6696: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella, 6697: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma- 6698: tista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa, 6699: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka tulot 6700: merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tämän 6701: nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Jos verovelvollisella 6702: kolmen lähinnä edellisen vuoden kuluessa on ollut vero- 6703: Kaupunkien kunnallislaki. 103 6704: 6705: 6706: tetta\Ja tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai ar- 6707: IJioitu, otettakoon sekin ~Jeroäyrejä pantaessa huomioon. 6708: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu- 6709: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet 6710: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se 6711: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes- 6712: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lauta- 6713: kunnan jäsenistä olla saapuvilla. 6714: • Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000 6715: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaautua 6716: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan; jätettäköön 6717: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut, 6718: , koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi. 6719: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko- 6720: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen 6721: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute- 6722: tuista. 6723: Jokaisen kaupungille \Jero~Jel()ollisen, jota edellisen \Juo- 6724: den taksoituksessa on ()erotettu ()ähintään kahdentuhannen 6725: markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäse- 6726: nelle antaa rahatoimikamarin sitä ()arten ()almistamain kaa- 6727: IJakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa \Jerotetta()alta 6728: \Juodelta. KaupungiMaltuustolla on kuitenkin oikeus, sa- 6729: malla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 36 §:n mukaan 6730: määrää sen tulomäärän, joka ()astaa yhtä ()eroäyriä, ulottaa 6731: mainittu ilmoitus()el()ollisuus sellaisiinkin ()erMel()ollisiin, 6732: joita edellisen (,JUOden taksoituksessa on IJerotettu kahta- 6733: tuhatta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista 6734: ilmoitusta tee, menettäköön (Jalitusoikeutensa mikäli taksoi- 6735: tetun tulon määrään tulee, ellei ()Oi näyttää olleensa lailli- 6736: sesti estetty ilmoitusta tekemästä. 6737: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 6738: IJäksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 6739: taksoituksesta \Jalitetaan, niille ()iranomaisille, joiden tutkit- 6740: ta(Ja ()alitus on. Jos ()ero\Jel()ollinen sitä ()aatii, tulee taksoi- 6741: tuslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoituksen 6742: 104 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6743: 6744: tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimitetta~aksi 6745: lautakunnan sitä ~arten ~alitunjäsenen a~ulla; eikä sellai- 6746: sessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalautakunnalle 6747: antaa lähempää sel~itystä ilmoituksen sisällöstä kuin tak- 6748: soittamisen toimittamistä ~arten ~älttämättömästi on tarpeen. 6749: 6750: 39 §. 6751: 6752: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 6753: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan 6754: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi-arvioi- 6755: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 6756: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, 6757: testamentin, sääntöperinnön, löydön, eläkerahan, armo- 6758: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä 6759: tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustan- 6760: nukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle 6761: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä 6762: ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiin- 6763: nitetyn velan korkoa eikä myöskään vero~el~ollisen ja hänen 6764: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, 6765: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä 6766: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin 6767: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä vero~el 6768: ~ollinen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, 6769: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sel- 6770: laiseen, eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut 6771: osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 6772: 36 §:n 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa. Kui- 6773: tenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sään- 6774: töperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää 6775: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. 6776: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol- 6777: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä- 6778: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttö- 6779: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli 6780: Kaupunkien kunnallislaki. 105 6781: 6782: 6783: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa 6784: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa 6785: hänet kokonaan veroa maksamasta. 6786: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy- 6787: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty- 6788: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, vero- 6789: tettafJan liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota 6790: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus- 6791: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu- 6792: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian 6793: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, 6794: josta sellaiselle verofJelfJolliselle on pantava veroäyrejä. 6795: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka 6796: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta. 6797: 6798: 6799: 40 §. 6800: Sittenkun taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty 6801: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla 6802: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian- 6803: omaiset verofJelfJolliset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi- 6804: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki- 6805: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä 6806: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon (poist.) sanoma- 6807: lehdissä. 6808: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon 6809: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät- 6810: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä 6811: vastaan, mikäli se koskee häntä itseään kohdannutta tak- 6812: soitusta, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet- 6813: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian, sittenkun se on 6814: kirjoihin merkitty, tutkijalautakuntaan, jonka tulee (poist.) 6815: ottaa tarkoin tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuksia 6816: on tehty, ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä 6817: asiassa ilmitulleen selfJityksen perusteella antaa muistu- 6818: tusten johdosta päätöksensä. 6819: 106 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6820: 6821: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on 6822: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri- 6823: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 38 §:ssä 6824: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä pois- 6825: saoJosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama 6826: laki kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista. 6827: Tutkijalautakunnan päätökset orat julkiluettarat 1 'mo- 6828: mentissa säädetyllä taralla ilmoitettnna päiränä. 6829: 6830: 41 §. 6831: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti: 6832: i:ksi. Tuloja talosta, tontista tai maasta; 6833: 2:ksi. Tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista; 6834: sekä 6835: 3:ksi Palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita 6836: ei jo ole nimitetty. 6837: 6838: 42 §. 6839: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto- 6840: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli- 6841: seen otetaan; 6842: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin 6843: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna; 6844: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan 6845: ovat samana vuonna suoritettavat; 6846: 3) ne menot, joita luullaan tarvittavan kunnan 6847: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja 6848: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto- 6849: miin tarpeisiin käytettäväksi. 6850: Tuloarvioon otetaan: 6851: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö; 6852: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka 6853: ovat tulevana vuonna kannettavat; 6854: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana 6855: vuonna saavan; sekä 6856: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä 6857: ehdotus, miten se on hankittava. 6858: Kaupunkien kunnallislaki. 107 6859: 6860: 6861: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri- 6862: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia 6863: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana 6864: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja 6865: tuloista. 6866: 43 §. 6867: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti 6868: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidet- 6869: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista 6870: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa 6871: paikassa. Sanotussa kokouksessa otettakoot keskustel- 6872: tavikRi ja päätettäviksi kysymykset kaikista niistä meno- 6873: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi 6874: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan. 6875: Sittenkun tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty 6876: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan 6877: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille, 6878: jonka tulee niihin päätetyt muutokset ja lisäykset tehdä 6879: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak- 6880: sunpano- ja kantoluettelo. 6881: 6882: 44 §. 6883: ~ Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi, 6884: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden mak- 6885: settavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta 6886: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä 6887: jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen vero- 6888: äyrien kesken. 6889: 45 §. 6890: Maksunpano-ja kantoluettelossa pitää lueteltaman jo- 6891: kainen vero~Jel~Jollinen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi- 6892: tusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritettavak- 6893: sensa pantu, sekä niiltä laskettu vero, ja tulee sen muu- 6894: toin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka mais- 6895: traatti antaa. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon 6896: 108 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6897: 6898: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet mak- 6899: sujen ja rästien merkitsemistä varten. 6900: 46 §. 6901: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu 6902: veroPelrollinen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak- 6903: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on 6904: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn 6905: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta 6906: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen, 6907: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut 6908: kunnassa vai ei. 6909: 47 §. 6910: Sittenkun maksunpano- ja kantoluettelo on tehty, 6911: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneelia tai 6912: muussa soveliaassa paikassa nähtävänä, jotta ne kunnan 6913: jäsenet, jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja 6914: ilmoituttakoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla 6915: soveliaalla, valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös 6916: kuulutuksella (poist.) sanomalehdissä. 6917: 6918: 48 §. 6919: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 6920: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene- 6921: tetty, yhden viikon kuluessasen ajan perästä, joka 47 §:ssä 6922: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä 6923: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian- 6924: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten- 6925: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak- 6926: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali- 6927: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin. 6928: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä 6929: aikana tehnyt muistutusta ma.ksunpano- ja kantoluette- 6930: loa vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyk- 6931: sessä ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttä- 6932: mään esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on 6933: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu. 6934: Kaupunkien kunnallislaki. 109 6935: 6936: 6937: 49 §. 6938: Sittenkun maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää- 6939: detyssä järjestyksessä on verotettujen nähtävänä pidetty, 6940: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon 6941: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi 6942: havaitsee. 6943: 50 §. 6944: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen 6945: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen ve- 6946: ronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon 6947: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli- 6948: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille 6949: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu- 6950: nut siitä kun maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on 6951: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä 6952: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette- 6953: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis- 6954: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist- 6955: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan- 6956: tujen verojen perimiseksi. 6957: 6958: 51 §. 6959: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu- 6960: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta 6961: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten 6962: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta,. 6963: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne 6964: 53 §:ssä mainituille tilintarkastajille ja samalla heille 6965: määrätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa 6966: tarkastuskertomus on annettava. 6967: 6968: 52 §. 6969: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen 6970: helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa 6971: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä 6972: 110 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 6973: 6974: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan varojen ylei- 6975: siin tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas- 6976: tettaviksi. 6977: 53 §. 6978: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 6979: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveli- 6980: aista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo- 6981: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin- 6982: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia. 6983: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden,fjoka 6984: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuut-ettu- 6985: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää- 6986: detty. 6987: Jos tilintarkastaj a kuolee tai laillisen syyn tähden 6988: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 6989: taja hänen sijaansa. 6990: 54 §. 6991: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille, 6992: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii 6993: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai- 6994: sin, että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan 6995: antaa kaupunginvaltuuston tutkittaviksi toukokuun ku- 6996: luessa pidettävässä kokouksessa. 6997: 55 §. 6998: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako 6999: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen 7000: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel- 7001: lisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty 7002: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa, tahi 7003: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun- 7004: vapauden heidän hallinnostansa. 7005: 56 §. 7006: Jos vähintään neljännes kaupunginvaltuutetuista tahi 7007: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että 7008: Kaupunkien kunnallislaki. 111 7009: 7010: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutet- 7011: tujen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille 7012: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty 7013: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä 7014: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huoma:uttamatta, määrät- 7015: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa 7016: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan. 7017: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet 7018: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön 7019: valtuusto antako 55 §:ssä mainittua vastuunvapautta, 7020: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä 7021: on valtuustolle esitetty. 7022: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään 7023: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain 7024: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi- 7025: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa 7026: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista (poist.). 7027: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan 7028: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen 7029: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan 7030: suurempia virheitä tai epäkohtia, (poist.) mutta muissa 7031: tapauksissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät. 7032: 7033: 57 §. 7034: Joka kolmas kuukausi tarkastakoon yksi maistraatin 7035: jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen valitsemaa 7036: henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon maistraa- 7037: tilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välinkin, jos 7038: tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus. 7039: 7040: 58 §. 7041: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa, 7042: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel- 7043: laista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine huo- 7044: nekaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas- 7045: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä. 7046: 112 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7047: 7048: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin 7049: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto sitä 7050: varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen tava- 7051: ran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita 7052: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä 7053: kaupungin omaisuudessa tapahtunut. 7054: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas 7055: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan, 7056: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk- 7057: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko 7058: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot. 7059: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta 7060: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin- 7061: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen, 7062: johon syytä on. 7063: 59 §. 7064: Jos jollakin kaupungilla on sellaista maata tai muuta 7065: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah- 7066: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa, mitä lahjoitus- 7067: kirjassa on säädetty. 7068: 7069: 7070: V LUKU. 7071: 7072: R a astuvan k o k o u k s e s t a. 7073: 7074: 60 §. 7075: Raastur;ankokous pidetään pormestarin-, raatimiehen- 7076: Ja maistraatinsihteerin- r;aaleja r;arten. 7077: Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, pormesta- 7078: nn tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla. 7079: 7080: 61 §. 7081: Vaalioikeus raastur;ankokouksissa on niillä kunnan jäse- 7082: nillä, jotka or;at oikeutetut ottamaan osaa kaupungin r;altuu- 7083: Kaupunkien kunnallislaki. 113 7084: 7085: 7086: tettujen t,Jaaliin; ja on kaikilla t,Jaalioikeutetuilla yhtäläinen 7087: äänioikeus. 7088: Älköön t,Jaalioikeutta t,Jaltamiehen kautta käytettäkö. 7089: 7090: 62 §. 7091: Raastut,Jankokouksen ääniluettelona käytetään kunnalli- 7092: sessa t,Jaalilaissa mainittua t,Jaaliluetteloa. 7093: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan- 7094: tuessa tasan, ratkaisee arpa. 7095: 7096: 63 §. 7097: Kutsumus raastut,Jankokoukseen on t,Jähintään neljä- 7098: toista päit,Jää sitä ennen maistraatin annettat,Ja sekä ilmoitet- 7099: tat,Ja julkipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten jul- 7100: kaisemisesta säädetyllä tat,Jalla. Kutsumus sisältäköön myös- 7101: kin ilmoituksen siitä, mitä tarkoitusta t,Jarten kokous pidetään. 7102: 7103: 64 §. 7104: Ennenkuin raastu\!ankokous päätetään, ilmoittakoon 7105: maistraatti minä päi\!änä ja hetkenä kokouksessa pidetty 7106: pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettat,Jaksi. Tarkistukseen ei 7107: tar\!ita muuta kutsumusta. 7108: 7109: 7110: VI LUKU. 7111: Ali s ta m i se s ta j a v a l i t u k se s ta. 7112: 65 §. 7113: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi- 7114: maan tullakseHsa, alistettavat Senaatin Talousosaston 7115: tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat: 7116: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai- 7117: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka 7118: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja 7119: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar- 7120: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 7121: 114 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7122: 7123: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa, 7124: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen 7125: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista; 7126: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu- 7127: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja 7128: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei- 7129: sestä liikkeestä, niinkuin tie~, silta-, satama- ja lauttara- 7130: hoihin y. m. 7131: 66 §. 7132: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava 7133: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman 7134: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee 7135: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun 7136: osastoon. 7137: 67 §. 7138: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne paa- 7139: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden, 7140: terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edis- 7141: tämiseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuon- 7142: na erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen mää- 7143: räämistä tai muuttamista. 7144: 68 §. 7145: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava, 7146: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta 7147: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver- 7148: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä. 7149: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt 7150: kieltoonsa, ja on kaupunginvaltuustolla (poist.) oikeus 7151: vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosas- 7152: toon. 7153: 69 §. 7154: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston 7155: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on 7156: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että 7157: Kaupunkien kunnallislaki. 115 7158: 7159: 7160: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa tahi ettei 7161: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii 7162: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin- 7163: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom- 7164: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä 7165: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin 7166: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona 7167: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan 7168: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen 7169: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi 7170: annettiin sekä myös, ennenkun neljätoista päivää on 7171: kulunut siitä kun valitusaika loppui, maistraatille jättää 7172: diaaritodistus valituksen tekemisestä. 7173: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on 7174: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön. 7175: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä 7176: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin. 7177: 70 §. 7178: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes- 7179: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain 7180: tai asetuksen kanssa taikka muuten menee kaupungin- 7181: valtuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, 7182: jos näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää 7183: päätöksen toimeenpanon. 7184: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen 7185: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen 7186: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka 7187: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa, 7188: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase- 7189: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen 7190: kokonansakin kumotuksi. 7191: 71 §. 7192: Joka ei tyydy tutkijalautakunnan päätökseen, saapi 7193: siihen hakea muutosta kuvernööriin annetulla valituksella 7194: kolmenkymmenen päivän kuluessa julkilukemisesta. 7195: 116 1908. IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7196: 7197: 72 §. 7198: Jos joku tahtoo ralittaa raasturankokouksessa toimite- 7199: tusta raatimiehen- tahi maistraatinsihteerinraalista, t-eh- 7200: köön sen kirjallisella ralituksella, joka riimeistään kolman- 7201: tenakymmenentenä päiränä sen jälkeen kun kokouksessa 7202: pidetty pöytäkirja tarkistettiin, on läänin kurernöörille jätet- 7203: tärä. 7204: V alituksista pormestarinraalista on erikseen säädetty. 7205: 7206: 73 §. 7207: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa- 7208: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista 7209: kolmantenakymmenentenä pa1vana tiedoksisaamisesta, 7210: sitä päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon 7211: siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on 7212: säädetty. 7213: 74 §. 7214: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten 7215: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun- 7216: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat 7217: yhteiseen kunnallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jat- 7218: kaa siten määrättyä toimintaansa kunnes ne muutokset, 7219: jotka saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa jär- 7220: jestyksessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupungin- 7221: valtuuston asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat 7222: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan 7223: alaisina. 7224: 75 §. 7225: Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisävaltuutettuja 7226: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset- 7227: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa. 7228: 7229: 7230: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 7231: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina 7232: Kaupunkien kunnallislaki. 117 7233: 7234: 7235: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt 7236: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan 7237: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu- 7238: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin 7239: uusi laki on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, 7240: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi- 7241: tukset pääsevät voimaan. 7242: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker- 7243: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 7244: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 7245: c. 7246: Kunnallinen vaalilaki. 7247: 7248: 1 LUKU. 7249: 7250: Äänestysalueista ja vaaliviranomaisista. 7251: 7252: 1 §. 7253: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien 7254: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on alo- 7255: tettava 3 päivänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava 7256: samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä. 7257: 7258: 2 §. 7259: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto 7260: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin 7261: valtiopäiville toimitetta(Jaa edustajain vaalia varten. Tätä 7262: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali- 7263: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on 7264: saanut lain voiman. 7265: 7266: 3 §. 7267: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas 7268: (Juosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä 7269: (poist.) keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja 7270: ja neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta 7271: Kunnallinen vaalilaki. 119 7272: 7273: 7274: on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestys- 7275: aluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheen- 7276: johtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä, ja kes- 7277: tää heidän toimikautensa kunnes uudet lautakunnat on 7278: valittn. 7279: Jos keskuslautakunnan tahi r;aalilautakunnan puheen- 7280: johtaja, jäsen tai r;arajäsen kuolee tahi poismuuton tai 7281: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa 7282: päättymistä, on täydennysr;aali toimitettar;a. 7283: 7284: 4 §. 7285: Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte- 7286: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa 7287: kunta niin moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on 7288: vähintäänkin kolmannes r;altuutettujen koko lukumäärästä. 7289: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker- 7290: rallaan niin monta r;altuutettua ja r;arajäsentä kuin kun- 7291: nanr;altuusto kuhunkin r;aalipiiriin kuulur;ain r;aalioikeu- 7292: tettujen lur;un perusteella on määrännyt. 7293: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta 7294: yhtenä vaalipiirinä. 7295: 7296: 7297: II LUKU. 7298: Vaaliluettelosta. 7299: 5 §. 7300: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle (poist.) teh- 7301: köön alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaali- 7302: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan 7303: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka 7304: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta 7305: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jol- 7306: lakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioike- 7307: utta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. 7308: Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon. 7309: 120 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7310: 7311: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä 7312: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä 7313: mahdollisesti tapahtuvaan lisävaltuutettujen vaaliin. 7314: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali- 7315: luettelon kullekin äänestysalueelle (poist. ). 7316: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä 7317: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset 7318: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 7319: 6 §. 7320: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen 7321: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisella 7322: valvonnalla (poist. ), tarkastettavaksi esille pantuna sopi- 7323: vassa paikassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava 7324: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista ilmoituksista on 7325: määrätty. 7326: 7 §. 7327: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty 7328: pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta vailla 7329: olevaksi, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen 7330: kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 7331: 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti 7332: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku 7333: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet- 7334: teloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati- 7335: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päi- 7336: vänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle. 7337: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali- 7338: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen- 7339: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä 7340: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa 7341: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään loka- 7342: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli- 7343: tyksensä. 7344: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vas- 7345: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin 7346: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla 7347: Kunnallinen vaalilaki. 121 7348: 7349: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto 7350: on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla val- 7351: tuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 7352: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel- 7353: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa mar- 7354: raskuun 2 päivänä. 7355: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake- 7356: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver- 7357: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa 7358: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle ja toimittakoon 7359: lautakunta päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3 7360: momentissa on säädetty. Ku(Jernöörin päätökseen saa ha- 7361: kea muutosta Senaatin Talousosastolta (Jiimeistään kolmen- 7362: kymmenen päi(Jän kuluessa päätöksen antamispäi(Jästä, sitä 7363: päit,Jää kumminkaan lukuunottamatta. 7364: Senaatin Talousosasto toimituttaa ku(Jernöörin kautta 7365: fJaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 7366: 7367: 7368: R §. 7369: 7370: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole 7371: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer- 7372: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo 7373: on lainvoimainen. 7374: Jos muutosta on Paadittu, tulee lautakunnan, sitten- 7375: kun sen Paatimuksen johdosta antama päätös on saanut 7376: lain Poiman taikka lopullinen päätös tehtyihin (Jalituksiin 7377: on (Jaalilautakunnalle saapunut, merkitä t,Jaaliluetteloon 7378: mainituista päätöksistä johtut,Jat oikaiszlt, minkä jälkeen 7379: luetteloon on kirjoitetta(Ja todistus, että sitä näin oikaistuna 7380: on (Jaalissa noudatetta(Ja. Ja älköön (Jaalin toimittamista 7381: estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei 7382: lopullista päätöstä (Jaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn paa- 7383: timukseen ole ennen (Jaalipäi(Jää ehditty antaa tai f.!aali- 7384: lautakunnan tietoon saattaa. 7385: 122 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7386: 7387: III LUKU. 7388: V a 1i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä. 7389: 7390: 9 §. 7391: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle- 7392: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä 7393: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa 7394: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu- 7395: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo- 7396: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali- 7397: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir- 7398: joittajia tulee olla vähintään niin monta kuin kunnassa 7399: on valtuutettuja, älköönkä sama henkilö allekirjoittako 7400: useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan. 7401: 7402: 10 §. 7403: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon 7404: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen 7405: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, 7406: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa 7407: on valittava valtuutettuja ynnä kolmannes viimemaini- 7408: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi 7409: toimi selvästi mainittava. 7410: 7411: 11 §. 7412: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- 7413: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun- 7414: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello 7415: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia- 7416: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk- 7417: sessa tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt, joiden 7418: nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat 7419: kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat 7420: sen allekirjoittaneet. 7421: Kunnallinen vaalilaki. 123 7422: 7423: 7424: IV LUKU. 7425: 7426: K esku sl autakunnan valmista vis ta toimen- 7427: p i t e i s t ä v a a l i a v a r t e n s e k ä v a a l i l i p u i s t a. 7428: 7429: 12 §. 7430: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJOin tiedoksi, 7431: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se 7432: tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin 7433: muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty, 7434: sekä julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 7435: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 7436: ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä. 7437: 13 §. 7438: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa 7439: ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat 7440: jätetyt, ja saattaa nevaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla 7441: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä- 7442: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 7443: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty 7444: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon 7445: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja 7446: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä 7447: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen 7448: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuk- 7449: sen hylkäämisen. 7450: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, 7451: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla 7452: on tehnyt. 7453: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali- 7454: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samal- 7455: la tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki- 7456: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sel- 7457: laisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaa- 7458: mattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mah- 7459: 124 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7460: 7461: dollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä- 7462: monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsija- 7463: yhdistys on perustettu, on allekirjoittajia. 7464: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi- 7465: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatet- 7466: tava. 7467: 14 §. 7468: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija- 7469: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä, kuin ne 7470: ovat jätetyt, kukin varustettuna järjestysumerollaan sekä 7471: erotettuina toisistaan selvillä viivoilla. 7472: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen 7473: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali- 7474: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat. 7475: 7476: 15 §. 7477: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui- 7478: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänes- 7479: tysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, 7480: johon on merkittävä tieto niiden luvusta. 7481: 7482: 7483: V LUKU. 7484: Vaaleista. 7485: 7486: 16 §. 7487: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaali- 7488: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah- 7489: deksaan illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo 7490: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään 7491: kahden tunnin väliajaksi (poist.) vaalilautakunnan mää- 7492: räyksen mukaan. 7493: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä- 7494: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt- 7495: tämästä vaalioikeuttaan. 7496: Kunnallinen vaalilaki. 125 7497: 7498: 7499: 17 §. 7500: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä 7501: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin. 7502: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan 7503: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute- 7504: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali- 7505: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja 7506: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa. 7507: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava 7508: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, 7509: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, 7510: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin 7511: vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lak- 7512: kautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, 7513: suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelli- 7514: "3eksi katsoo. 7515: 18 §. 7516: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet- 7517: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja,. keho- 7518: tuksia julkipantaka tahi valitsijoille jaettako. 7519: 19 §. 7520: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta- 7521: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua 7522: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten 7523: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput 7524: ovat. 7525: 20 §. 7526: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit- 7527: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen 7528: vaalilipun. 7529: 21 §. 7530: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslis- 7531: tan, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä 7532: 126 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7533: 7534: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä 7535: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1 7536: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2 7537: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron 7538: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan 7539: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien 7540: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk- 7541: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo- 7542: kaslistassa. 7543: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii- 7544: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää. 7545: 7546: 22 §. 7547: 7548: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va- 7549: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta- 7550: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan. 7551: 7552: 7553: 23 §. 7554: 7555: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, 7556: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt 7557: vaalioikeuttansa. 7558: 7559: 24 §. 7560: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul- 7561: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja ~ähintään yh- 7562: den jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun 7563: toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen 7564: sinettien poistamista tarkastaa, että ne o~at ehjät. 7565: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville 7566: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen 7567: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an- 7568: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys 7569: julistetaan päättyneeksi. 7570: Kunnallinen vaalilaki. 127 7571: 7572: 25 §. 7573: 7574: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut 7575: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama- 7576: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali- 7577: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut- 7578: taan käyttäneet. 7579: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä- 7580: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja 7581: CJähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkeCJat. 7582: Kuoreen kirjoitetaan sitten osoite keskuslautakun- 7583: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä. 7584: 7585: 7586: 26 §. 7587: 7588: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh- 7589: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan 7590: suhteen kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen 7591: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraa- 7592: vana päivänä. 7593: 7594: 7595: 27 §. 7596: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali- 7597: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi- 7598: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, 7599: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet- 7600: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali- 7601: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo- 7602: reen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pan- 7603: naan pöytäkirjaan. 7604: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue- 7605: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit- 7606: see, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pan- 7607: naan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella 7608: varustettuun kuoreen. 7609: 128 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7610: 7611: 28 §. 7612: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja 7613: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol- 7614: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 7615: §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa 7616: keskuslautakunnalle. 7617: 7618: 29 §. 7619: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa 7620: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin 7621: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta kuin 7622: kunnanraltuusto on määrännyt raltuutettuja ja rarajäse- 7623: niä yhteensä raalipiiristä ralittaraksi ja käyttäköön hän 7624: tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muu- 7625: toin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin 7626: voimassa, mitä tässä laissa säädetään. 7627: 7628: 7629: VI LUKU. 7630: 7631: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen 7632: m ä ä r ä ä m i s e s t ä. 7633: 7634: 30 §. 7635: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat 7636: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat 7637: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes- 7638: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun. 7639: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät 7640: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan. 7641: 7642: 31 §. 7643: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole 7644: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten- 7645: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden. 7646: Kunnallinen vaalilaki. 129 7647: 7648: 7649: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt 7650: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen 7651: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä 7652: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket- 7653: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n 7654: määräyksiä sovellettaessa. 7655: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia 7656: kuin yhden ehdokaslistan, 7657: tahi (poist.) tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan 7658: muullaiset kuin 21 §:ssä mainitut muutokset, 7659: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun 7660: .asiaankuulumattoman merkin, 7661: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 7662: vaalilippua. 7663: tahi jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi, 7664: olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 7665: 7666: 32 §. 7667: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa- 7668: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä 7669: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok- 7670: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä. 7671: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku. 7672: 7673: 33 §. 7674: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa 7675: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija- 7676: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla. 7677: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar- 7678: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki- 7679: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän 7680: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes- 7681: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. 7682: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää- 7683: l'ää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja. 7684: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 9 7685: 130 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7686: 7687: 34 §. 7688: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalili- 7689: pusta luetaan äänestäjän määräämässä järjestyksessä niin 7690: monta nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 7691: §:n 3 momentin mukaan erotettu. 7692: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa, 7693: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle 7694: kolmannes, neljännelle neljännes, viidennelle viidennes ja 7695: jokaiselle seuraavalle kuudennes ääntä. Kunkin ehdok- 7696: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä 7697: siinä ääniryhmässä. 7698: Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin 7699: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääräinsä 7700: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa- 7701: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen 7702: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok- 7703: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka 7704: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy 7705: toisen edellä. 7706: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä, 7707: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän 7708: kustakin vaalilipusta. 7709: 7710: 35 §. 7711: Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka nimi 7712: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh- 7713: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh- 7714: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä- 7715: nen lopullinen äänimääränsä. 7716: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu 7717: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä 7718: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin 7719: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä 7720: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan 7721: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet- 7722: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa. 7723: Kunnallinen vaalilaki. 131 7724: 7725: 7726: 36 §. 7727: Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi 7728: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam- 7729: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä 7730: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä 7731: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja pois- 7732: tetaan se kaikista muista. 7733: 7734: 7735: 37 §. 7736: 7737: Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla 7738: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis- 7739: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär- 7740: jestyksessä yhtä monta nimeä kuin poistettujen luku, 7741: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo- 7742: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaesssa 7743: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet- 7744: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär- 7745: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien 7746: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää- 7747: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei- 7748: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n 7749: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on 7750: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam- 7751: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni- 7752: määränsä. 7753: Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan 7754: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä, 7755: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni- 7756: määräin suuruuden mukaan. 7757: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momentin 7758: nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puolesta, 7759: ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen 7760: nimiluetteloon, poistetaan se sieltä. 7761: 132 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7762: 7763: 38 §. 7764: Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no- 7765: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi- 7766: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär- 7767: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu- 7768: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta. 7769: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni- 7770: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä, 7771: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero- 7772: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen, 7773: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen- 7774: tin nojalla. 7775: Valtuutetuiksi pidetään valittuina, säädettyyn luku- 7776: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän 7777: nimisarjan ensimäiset. 7778: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi 7779: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään 7780: jälellä olevat paikat järjestyksessä ensimäisellä valitse- 7781: matta jääneellä ehdokkaalla kustakin niistä ääniryhmistä, 7782: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä 7783: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja 7784: osamääriä. 7785: 7786: 39 §. 7787: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän eroi- 7788: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi 7789: siitä ääniryhmästä. 7790: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis- 7791: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali- 7792: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman 7793: äänimäärän. 7794: 7795: 40 §. 7796: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni- 7797: ryhmästä kolmannes siitä valittujen valtuutettujen lu- 7798: Kunnallinen vaalilaki. 133 7799: 7800: 7801: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi 7802: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh- 7803: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni- 7804: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta- 7805: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n 7806: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi. 7807: 7808: 41 §. 7809: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitääkaikki vaali- 7810: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes- 7811: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä. 7812: 7813: 42 §. 7814: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään 7815: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien 7816: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut 7817: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet 7818: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki 7819: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes- 7820: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi- 7821: siinsa yhdistää. 7822: 43 §. 7823: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali- 7824: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var- 7825: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole- 7826: maan saapuvilla. 7827: 44 §. 7828: Milloin enemmistöPaalitapa on käytännössä, erotetaan 7829: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi ja 7830: sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista Parajäsenet. 7831: 7832: 45 §. 7833: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut- 7834: kin kunnan tiedonannot. 7835: 134 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7836: 7837: VII LUKU. 7838: 7839: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä. 7840: 7841: 46 §. 7842: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä 7843: luopuu, taikka on estetty saapumasta valtuuston kokouk- 7844: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä 7845: oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puolesta pois- 7846: tunut tai estetty on valittu. 7847: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan 7848: pienimmän ääniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, jär- 7849: jestyksessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e. 7850: 7851: 7852: 47 §. 7853: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh- 7854: köön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuus- 7855: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen 7856: julkaisupäivästä. 7857: 7858: 7859: 48 §. 7860: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, 7861: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin 7862: toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, 7863: kunnes uusi vaali on toimitettu. 7864: 7865: 7866: 49 §. 7867: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty 7868: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava 7869: arkipäivä määräpäivänä. 7870: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen 7871: vaalipäivä seuraavana maanantaina. 7872: Kunnallinen vaalilaki. 135 7873: 7874: 7875: 50§. 7876: 7877: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus- 7878: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai- 7879: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain 7880: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13 7881: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta- 7882: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin 7883: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet- 7884: tyjen määräpäivien väliajoista. 7885: 7886: 7887: 51 §. 7888: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat 7889: valitaan samalla kert~a kuin valtuutetut, ja on vaalissa 7890: noudatettava tätä va?lilakia, kui~enkin niin, että valit- 7891: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin 7892: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia 7893: ja varatarkastajia yhteensä. 7894: 7895: 7896: 52§. 7897: 7898: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh- 7899: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu- 7900: heenjohtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muu- 7901: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain 7902: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35 7903: 36, 37, 38, 39, 40 ja 46 §:ää. Keskuslautakuntana toimii 7904: valtuuston valitsema vaalilautakunta. 7905: 7906: 7907: 53§. 7908: 7909: Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan 7910: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis- 7911: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden 7912: vaalilautakunnat, jotka pysyllät toimessa kunnes \laltuusto 7913: 136 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7914: 7915: on uudet lautakunnat <,~alinnut. Muutkin tässä laissa val- 7916: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittaa 7917: maistraatti ja kunnallislautakunta. 7918: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua 7919: kuin kunnallislaeissa säädetään. 7920: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne 7921: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman- 7922: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo- 7923: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen- 7924: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n 7925: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet. 7926: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse- 7927: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana. 7928: 7929: 54§. 7930: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten 7931: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa 7932: kunta. 7933: D. 7934: Laki taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär- 7935: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä- 7936: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttami- 7937: sesta. 7938: 7939: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär- 7940: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 7941: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:ää säädetään, että mai- 7942: nitut §:t ovat näin kuuluvat: 7943: 7944: 5 §. 7945: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä 7946: mainitaan, olkoon noudatettava: 7947: 1) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo- 7948: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota 7949: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista 7950: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; 7951: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys 7952: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh- 7953: dista; 7954: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa 7955: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään 7956: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu- 7957: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa- 7958: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka 7959: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam- 7960: pia pakkolunastuskustannuksia voidaa,n toimeenpanna; 7961: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo- 7962: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa- 7963: 138 1908. IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 7964: 7965: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden- 7966: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa, 7967: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar- 7968: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä 7969: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk- 7970: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava 7971: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista 7972: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun- 7973: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia, 7974: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle 7975: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen 7976: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan 7977: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita. 7978: 7979: 9 §. 7980: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa 7981: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka 7982: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit- 7983: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamisek- 7984: si, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohje- 7985: sääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä 7986: päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja 112 7987: §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lauta- 7988: kuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yh- 7989: dyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa. 7990: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon 7991: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain 7992: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa valtuustosta 7993: ja lisätystä valtuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde- 7994: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö 7995: yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi mitä he 7996: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli 7997: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin 7998: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettaPista tuloista 7999: viimeisen taksoituksen mukaan. · 8000: Laki taajaväkisten yhdysk. järj. 139 8001: 8002: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-, 8003: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki 8004: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta- 8005: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat 8006: .sellaiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi- 8007: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker- 8008: taa valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston 8009: valitsemisesta on säädetty. 8010: 8011: 8012: 8013: Näiden as1am käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 8014: heenjohtaja Erkko, varapuheenjohtaja Torppa, jäsenet 8015: Halonen, A. R. Hedberg, Hoikka, Anton Huotari, Kirves, 8016: Koskinen, Lehtinen, Riihelä, Sipponen, Stenbäck, Tikka- 8017: nen, Turkia, Wiljakainen ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä 8018: osittain varajäsenet, Aro, Herrala, Kivioja, Kaskinen, Wei- 8019: jola ja Wichmann. 8020: 8021: Heh;ingissä 16 p:nä syyskuuta 1908. 8022: . 8023: VASTALAUSEET 8024: Vastalause I. 143 8025: 8026: 8027: 8028: 8029: 1. 8030: 8031: Käsitellessä tässä mietinnössä esiintyviä lakiehdo- 8032: tuksia on ollut huomattavissa sangen omituinen vastak- 8033: kaisuus valiokunnan enemmistön mielipiteissä. Tämä 8034: enemmistökin on tunnustanut tähänastisissa kunnallis- 8035: laeissamme olevan nykyisiin katsantokantoihin soveltu- 8036: mattomia, jopa jo suorastaan oikeustuntoa loukkaavia 8037: määräyksiä. Sellaista on sanottu olevan varsinkin nykyi- 8038: sessä kunnallisessa äänioikeusjärjestelmässä, mutta vaikka 8039: epäkohtia tunnustetaankin olevan, niin samalla koetetaan 8040: toiselta puolelta ehkäistä uudistusten tulemista perin- 8041: pohjaisiksi ja täysin oikeudenmukaisiksi. Valiokunnan 8042: päätökset määrännyt enemmistö on koettanut kiinteästi 8043: puolustaa monen sellaisen säädöksen pysyttämistä, joiden 8044: on katsottava jo aikansa eläneiksi ja kunnallisen itse- 8045: hallinto-oikeuden periaatteisiin soveltumattomiksi. Tuol- 8046: lainen kaksinainen kanta on sitäkin kummallisempaa, kun 8047: sama valiokunnan enemmistökin on sentään sanonut 8048: haluavansa toteuttaa kunnallisen elämän alalla kansan- 8049: valtaiset periaatteet. Kuitenkin osottavat useat kohdat 8050: käsilläolevissa lakiehdotuksissa kaikkea muuta kuin kan- 8051: sanvaltaisuutta. 8052: Kunnallislakeja uudistettaessa on meidän mieles- 8053: tämme otettava täysi askel, eikä jäätävä puolitiehen, 8054: joka ehdottomasti tapahtuisi, jos valiokunnan ehdotukset 8055: sellaisenaan hyväksyttäisiin. Emme voi luopua siitä 8056: esittämästämme katsantokannasta, että kunnalliselle itse- 8057: hallinnolle on eduksi asettua jyrkästi kansanvaltaiselle 8058: ja kaikkien kansalaisten yhdenmukaiset oikeudet tunnus- 8059: 144 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8060: 8061: tavalle kannalle. Valiokunnan kannan omaksuminen syn- 8062: nyttäisi vaan tyytymättömyyttä kaikissa niissä kansan- 8063: kerroksissa, jotka huomaisivat oikeuttaan loukatuksi ja 8064: siten jäisi edelleenkin vallitsemaan olotila, joka suinkaan 8065: ei olisi yhteiskunnalle hyödyksi. 8066: Esitettyjen lakiehdotusten useitakin määräyksiä tar- 8067: kastellessaan ei voi tulla muuhun kuin siihen tulokseen, 8068: että valiokunnan enemmistö ehdotuksessaan on nojautunut 8069: katsantokantoihin, joita on pidettävä omistavien luokkien 8070: valta-asemaa tukevina, vaikka sitä on koetettukin joilla- 8071: kin tekosyillä peitellä. Sellaista omistavien luokkien 8072: etujen tukemista on havaittavissa ensinnäkin valiokunnan 8073: lakiehdotusten äänioikeusmääräyksissä. 8074: Valiokunta on jättänyt äänioikeudesta osattomiksi 8075: melkoisen joukon väestöä köyhyyden tai joidenkin muiden 8076: syiden perusteella. Sitäpaitsi on vähävaraisilta todelli- 8077: suudessa viety kaikki valta tärkeimmissä kunnallisissa 8078: kysymyksissä, kun lakeihin on otettu määräys lisävaltuus- 8079: tosta, jonka vaaliin saavat ottaa osaa ainoastaan vero- 8080: velvolliset kunnan jäsenet. Tämän kannan hyväksymi- 8081: nen tietäisi sitä, että katsottaisiin henkilöiden kykeneväi- 8082: syyden yhteisiä asioita käsittelemään riippuvan edelleen- 8083: kin siitä, miten kullakin on tuloja. Valiokunta peruste- 8084: luissaan ei ole kyennyt sen puolesta mitään pätevää 8085: esiintuomaan. Paitsi äänioikeuden rajoituksia, olemme 8086: olleet valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä siinäkin, 8087: miten kunnan jäsenten päätäutövalta eräissä asioissa on 8088: sovitettava. Valiokunnan enemmistö on asettunut sille 8089: kannalle, että tärkeimmistä taloudellisista sekä muistakin 8090: kysymyksistä päättäisi lisätty valtuusto. Meidän mie- 8091: lestämme on lisävaltuusto aivan tarpeeton laitos, kun 8092: käytännössä saavutettu kokemuskin puhuu sitä vastaan. 8093: Sen sijaan olisi päätäutövalta tällaisissa asioissa annet- 8094: tava kaikille kuntalaisille siten, että niistä toimitettaisiin 8095: kansanäänestys. Valiokunnan mietinnössä sanotaan, ettei 8096: tämän katsantokannan tueksi ole tuotu päteviä syitä. 8097: Vastalause I. 145 8098: 8099: 8100: Mielestämme on siinä syitä kylliksi, kun äänioikeutetut 8101: saisivat siten välittömästi sanoa mielipiteensä näistä 8102: asioista ja päätös tulisi silloin kuntalaisten enemmistön 8103: tahdon mukainen. Kansanvaltaisuuden periaate kun- 8104: nallisessa elämässä tulisi vasta tällä tavalla täydellisem- 8105: min toteutetuksi. 8106: Verotusuudistus on ollut toinen tärkeä kysymys, 8107: jossa enemmistö ei ole jaksanut vapautua vanhasta kat- 8108: santotavasta. Valiokunta on edelleen asettunut vero- 8109: äyrittäin maksettavan verotuksen kannalle. Allekirjoit- 8110: taneet taas ovat olleet sitä mieltä, että verotusuudistus 8111: on nyt samalla toimeenpantava kuin kunnallislait muu- 8112: tenkin uudistetaan. Valiokunnan enemmistö onkin tun- 8113: nustanut tämän vaatimuksen oikeutetuksi, mutta pidät- 8114: täytynyt uudistuksesta sillä syyllä, että muka nyt ei ole 8115: aikaa siihen ja että ylenevän verotustavan sovelluttamista 8116: oloihimme ei ole riittävästi valmisteltu. Kun tätä asiaa 8117: kaikissa piireissä on jo pitemmän aikaa käsitelty ja aivan 8118: yksityiskohtaisestikin harkittu, ei se ole niin outo, ettei 8119: sitä jo nyt voitaisi ottaa käytäntöön. Jos asiaa olisi 8120: tahdottu jouduttaa, olisi se kyllä ehditty näille valtio- 8121: päiville saada valmiiksi hallituksen taholtakin, mutta 8122: koska sitä ei ole tehty, osottaa se pelkkää haluttomuutta, 8123: ja silloin on Eduskunnan itsensä otettava tässäkin alote. 8124: Esittämällämme verotustavalla on siksi suuret edut puo- 8125: lellaan, ettei luulisi kenenkään oikeutta harrastavansitä 8126: vastustavan. 8127: Kuntien itsenäisestä päättämisvallasta ovat mie}i- 8128: piteemme myös olleet ristiriidassa valiokunnan katsanto- 8129: kannan kanssa, sillä allekirjoittaneiden mielestä ei hallin- 8130: nolliselle vallalle ole jätettävä sekaantumisoikeutta näihin 8131: asioihin. Valiokunta taas on pitänyt useissa tapauksissa 8132: hallintovallan auktoriteetin suuremmassa arvossa kuin 8133: asianomaisten kuntalaisten tahdon. Sen oikeudellisuu- 8134: desta emme ole päässeet valiokunnan enemmistön perus- 8135: teluista vakuutetuiksi. 8136: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 10 8137: 146 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8138: 8139: Koska eduskunnan tulisi sekä muodollisesti että tosi- 8140: asiallisesti edustaa Suomen kansaa, olisi myös luonnollista, 8141: että se tällaisissa suurissa uudistuskysymyksissä, kuin 8142: kunnallisten olojen uudistus on, asettuisi tinkimättömästi 8143: samalle kannalle, jolla se tietää kansan suurimman osan 8144: olevan. Toiselle kannalle asettuminen olisi arveluttava 8145: merkki siitä, että vielä valtiollisen elämän uudistuksen 8146: jälkeenkin tämän kansan laillinen edustuslaitos asettuu 8147: muutamien luokkien etuoikeuksia puoltavalle ja taas 8148: toisten luokkien oikeuksia Vastustavalle kannalle. 8149: 8150: Yksityiskohtaisesti pyydämme Eduskuntaa kiinnit- 8151: tämään huomiota seuraaviin kohtiin maalais- sekä kau- 8152: punkikuntain kunnallislakiehdotuksissa. 8153: 2 §. Kun itsehallintoperiaatetta käytännössä sovellutetaan, 8154: niin täytyy vaatia siihen osallisille täysi valta päättää 8155: asioistaan, joten emme voi katsoa minkään seikan vaati- 8156: van, että useamman kunnan halutessa yhdistyä yhteisen 8157: kunnallishallinnon alaiseksi tai halutessa siitä erota, olisi 8158: se jätettävä kuvernöörin tai hallituksen ratkaistavaksi. 8159: Mielestämme on kunnille jätettävä siinä täysi valta ja 8160: säilytettävä ainoastaan ilmoittamisvelvollisuus. 8161: 4 §. Kansanvaltaiset periaatteet vaativat, että kansa itse 8162: saa määrätä asioistaan. Sen vuoksi on ratkaisuvalta kai- 8163: kissa tärkeämmissä kysymyksissä jätettävä itselleen kan- 8164: salle. Tähän nojaten olemme tahtoneet pykälään ottaa 8165: määräyksen äänestysalueittain toimeenpantarasta kansan- 8166: äänestyksestä. Sen avulla ratkaistavaksi tulisivat eri- 8167: näiset tässä lakiehdotuksessa määrätyt asiat, jotka ovat 8168: tärkeämpiarvoisia. Koska kansanäänestystä menestyk- 8169: sellä käytetään Sveitsin tasavallassa lainsäädännön yhtey- 8170: dessä, voidaan sitä sitäkin paremmalla menestyksellä 8171: käyttää siinä pienemmässä piirissä, jota kunta edustaa ja 8172: niissä jokaiselle hyvin käsitettävissä asioissa,jotka kun- 8173: nassa tulevat kysymykseen. Kun kerran olisi pakko 8174: toimittaa lisävaltuusmiesvaalit näitä asioita varten, niin 8175: Vastalause I. 147 8176: 8177: 8178: samalla vaivallahan voi toimeenpanna kansanäänes- 8179: tyksenkin. Nykyisenä valistuksen aikana ei kansan- 8180: äänestyksen toimeenpaneminen tuottaisi mitään vaaroja, 8181: kuten jotkut ovat pelänneet, vaan päinvastoin olisi omansa 8182: lisäämään yhteisten asiain harrastusta. 8183: Suhteellista vaalitapaa noudattaessa on jo meilläkin 6 § M. k. laki 8184: huomattu, että jos valittavien henkilöiden luku on liian 7 § K. k. laki 8185: pieni, eivät pienemmät ryhmät saa valituksi edustajia 8186: ollenkaan, jonka vuoksi katsomme olevan hyödyksi lisätä 8187: valittavien lukua. Onhan asialle eduksi että valtuustossa 8188: tulevat eri virtaukset edustetuiksi, ja muutenkin on kat- 8189: sottava suurempi luku kunnan asioista päätettäessä olevan 8190: asiain perusteelliselle käsittelylle hyödyksi. Koska edellä 8191: on jo esitetty lisävaltuuston kokonaan hylkäämistä ja 8192: kansanäänestyksen toimeenpanemista, johtuu siitä, että 8193: kaikki määräykset lisävaltuutetuista jäisivät pois. 8194: Lisävaltuutettujen poistamisesta johtuu, että maa-7 § M. k. laki 8195: laiskuntain kunnallislakiehdotuksessa oleva määräys suh- a § K. k. laki 8196: teellisen vaalitavan käytäntöön ottamisesta Lapin kihla- 8197: kunnan kunnissa olisi muutettava niin, että ratkaisu 8198: tapahtuisi kansanäänestyksellä. 8199: Kansanäänestyksen hyväksyminen yhdeksi kunnal- 9 § M. k. laki 8200: Iisen äänioikeuden käyttämisen muodoksi edellyttää, että 10 § K. k. laki 8201: se mainittaisiin tämän §:n 1 momentissa. Äänioikeus- 8202: ikärajaan nähden on valiokunta asettunut sille kannalle, 8203: että äänioikeus olisi myönnettävä vasta 21 vuotta täyttä- 8204: neille. Tämä on mielestämme kunnallisissa asioissa tar- 8205: peettoman korkea ikä, jonka vuoksi ehdotamme ikärajaksi 8206: 20 vuotta. Valiokunnan kantaa on puollettu sillä, että 8207: meillä henkilö tulee muutenkin täysi-ikäiseksi 21 vuotiaana, 8208: mutta meillähän on monia >>laillisen ijän» muotoja. 16 8209: vuotiaana on henkilö jo velvoitettu maksamaan veroja, 8210: 18 vuotiaana saa hän täysin vastata teoistaan. Kun 8211: yhteiskunta asettaa velvollisuuksia, täytyy sen antaa 8212: myös oikeuksia. Määräämällä ikärajan 20 vuodeksi jo 8213: kylliksi estettäisiin kokemattomia pääsemästä vaikutta- 8214: 148 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8215: 8216: maan kunnan asioihin. Äänioikeus voitaisiin myöntää 8217: 20 vuotta täyttäneille sitäkin suuremmalla syyllä, koska 8218: kunnan asiat ovat siksi selvästi käsitettäviä, ettei mitään 8219: pelkoa olisi äänioikeuden väärinkäytöstä. Sitäpaitsi on- 8220: han Sveitsissä 20 vuotiailla valtiollinenkin äänioikeus, 8221: jonka oikein käyttämiseen on katsottava vaadittavan suu- 8222: rempi pätevyys. 8223: Mitä taas äänioikeuden rajoituksiin tulee, niin olemme 8224: sitä mieltä, että ne ovat kaikki poistettavat. Äänioikeu- 8225: den kieltäminen köyhyyden tai rangaistujen rikosten 8226: perusteella on kaikkea siveellistä pohjaa vailla, joten moi- 8227: nen ei saisi tulla edes kysymykseenkään. Merkille pan- 8228: tavaa muuten on, että valiokunta on ryhtynyt näitä 8229: poikkeusmääräyksiä sovittamaan lakiin vielä enemmän 8230: kuin edellisten valtiopäiväin kunnallisvaliokunta. Sel- 8231: laisina lisäyksinä on otettu vaivaisapua nauttivain ja 8232: irtolaistuomion saaneiden äänioikeuden kielto. Tuollai- 8233: nen taaksepäin kulkeminen ei suinkaan ole omansa lisää- 8234: mään kansan tyytyväisyyttä näihin lakiehdotuksiin. 8235: Pykälän viimeinen momentti si!lältää äänioikeuden 8236: riistämisen sangen laajoilta kansalaisjoukoilta köyhyyden 8237: perusteella. Heitä rangaistaan siis äänioikeuden mene- 8238: tyksellä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei heillä ole kyl- 8239: liksi tuloja. Moista ei voi puolustaa mihinkään oikeus- 8240: periaatteeseen nojaten. Kun momentti sitäpaitsi sisältää 8241: lisävaltuustojärjestelmän hyväksymisen, jota emme voi 8242: pitää kunnalliselle elämälle hyödyllisenä, olisi tämä kohta 8243: samoin kuin kaikki äänioikeusrajoitukset pykälästä pois- 8244: tettavat. 8245: 11 § M. k. laki Tämän §:n 1 momentin 5 kohdassa määrätään val- 8246: tuusto käsittelemään asioita >>vaivaishoidosta>>. Tuo sana 8247: kajahtaa korvaan vastenmieliseltä sekä on sitäpaitsi liian 8248: rajoitettu, joten se olisi muutettava ehdottamallamme 8249: tavalla. Koska kunnan toimialan tulee jo nykyisenkin 8250: katsantokannan mukaan käsittää paljon sellaista toi- 8251: mintaa, jota ei §:ssä mainita ja kun on toivottava sen 8252: Vastalause I. 149 8253: 8254: suuntautuminen yhä enemmän köyhempien kansanluok- 8255: kien tilan kohotusta tarkoittaviin toimenpiteisiin, ehdo- 8256: tetaan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi useampia uusia 8257: kohtia, jotka olisivat omiaan edistämään edelläsanottua 8258: tarkoitusta. Kukaan kunnallisten uudistusten harras- 8259: taja ei voine muuta kuin hyväksyä tällaiset välttämättö- 8260: mät lisäykset. 8261: Kun olemme sitä mieltä, että nykyistä kunnallislakien 12 §. 8262: uudistusta tehdessä on myös verotus uudistettava ylenevän 8263: tuloveron pohjalle, niin seuraa siitä, ettei mitään määrättyä 8264: verotusprosentin ylintä rajaa ole laissa mainittava, koska 8265: verotus tulee eri henkilöille erilaiseksi sen mukaan, miten 8266: kullakin on vuosituloja. Pykälän ensimäinen momentti 8267: siis olisi poistettava kokonaan. Toiseen momenttiin olisi 8268: tehtävä sellainen muutos, että siinä mainitut asiat olisivat 8269: määräenemmistöllä ratkaistavat. 8270: Mitä 4 §:n yhteydessä on sanottu kansanäänestyk-13 §. 8271: sestä, niin olisi se sovellutettava tässä §:ssä mainittuihin 8272: asioihin. 8273: Uhkasakot valtuuston hyväksymien sääntöjen rikko-14 § M. k. laki 8274: misesta lienevät joissakin tapauksissa kyllä paikallaan. 8275: Tarpeetonta on kuitenkin sekottaa uhkasakon vahvista- 8276: miseen kuvernööriä. Uskomme valtuuston itsensä voi- 8277: van arvostella, milloin sen on sakko määrättävä. 8278: Valiokunnan ehdottamassa muodossa sisältäisivät 15 § M. k. laki 8279: nämä pykälät niin paljon mahdollisuuksia kieltäytymiseen 14 § K. k.; laltl 8280: kunnallisista luottamustoimista, ettBmme katso sitä eduksi 8281: kunnille. Voisihan olla mahdollista, että tahdottaisiin 8282: pelkästä haluttomuudesta tämän nojalla kieltäytyä näistä 8283: toimista. 8284: Kansanäänestyksen hyväksymisestä seuraisi pykälään 20 § M. k. laki 8285: lisäys, ·että kesäkuussa valittavat vaalilautakunnat toi- 8286: mivat myös kansanäänestyslautakuntina. 8287: Lisävaltuustojärjestelmän hylkäämisestä seuraa maa- 26-31 §M.k.laki 8288: laiskuntain kunnallislakiesityksen 26 §:Iän 2 momentin ja 22·29§K.k.laki 8289: kaupunkien kunnallislakiehdotuksen 22 §:Iän 3:nnen mo- 8290: 150 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8291: 8292: 8293: mentin poistaminen, samoinkuin niiden pykäläin kokonaan 8294: poistaminen, joissa näiden kokousten järjestyksestä pu- 8295: hutaan. 8296: 34 § M. k. laki Pykälän viimeinen momentti valiokunnan lakiehdo- 8297: tuksessa edellyttäisi lisävaltuustojärjestelmää. Koska 8298: sellainen ei ole mielestämme toivottavaa missään muo- 8299: dossa, niin johtuu siitä, että sellaiset ovat poistettavat 8300: kuntain edustajainkin kokouksia koskevista säännöksistä. 8301: Kun kansanäänestys, jota olemme vastaavissa tapauksissa 8302: esittäneet kuntien omassa keskuudessa, voisi ehkä olla 8303: tällaisissa tapauksissa hankala toimeenpanna, ehdotetaan, 8304: että kuntien edustajat saisivat nämäkin asiat ratkaista, 8305: mutta vaadittaisiin päätöksen tekemiseen 2 /s enemmistö. 8306: 37 § M. k. laki Sen johdosta, mitä 34 §:stä on sanottu, on 4 momentti 8307: tästä jätettävä pois. 8308: 57 § M. k. laki Valiokunnan hyväksymä muoto pykälässä johtaa 8309: ilmeisesti siihen, että pienemmät ryhmät eivät koskaan 8310: voisi vaikuttaa valittavien vähälukuisuuden takia kunnal- 8311: lislautakunnan vaaliin. Jos sen sijaan kaikki jäsenet 8312: valittaisiin vuodeksi kerrallaan, niin voisivat nämä pie- 8313: nemmätkin ryhmät vaaliin vaikuttaa. 8314: 61 § M. k. laki :;Ensimäinen momentti on poistettava, koska toinen 8315: momentti kylliksi vakuuttaa läsnäolon kunnallislauta- 8316: kunnan kokouksissa niille virkamiehille, jotka erityisten 8317: asetusten mukaan ovat siihen oikeutetut. 8318: 70 § M. k. laki Valiokunnan enemmistö on verovelvollisuuden ulo- 8319: § 36 K. k. laki tuttanut niinkin pieniin tuloihin, jotka eivät riitä kun- 8320: nollisesti edes välttämättömiin elintarpeisiin, vielä vähem- 8321: min niistä jää veronmaksuun. Valiokunta on kyllä myön- 8322: tävinään verotusuudistuksen tarpeellisuuden, mutta se 8323: uudistus, joka tässä valiokunnan ehdotuksessa näennäi- 8324: sesti ilmenee, ei ole mikään uudistus. Verotettavan tulon 8325: alin raja tämän kautta kyllä kohoaisi maaseudulla 100 mar- 8326: kalla ja kaupungissa 200 markalla niissä kunnissa, joissa 8327: nykyisin noudatetaan alinta sallittua verotusperustetta, 8328: mutta samalla on otettava huomioon se elantosuhteiden 8329: Vastalause I. 151 8330: 8331: 8332: kohoaminen, joka varsinkin viimeisinä aikoina on tapah- 8333: tunut. Se kun lasketaan mukaan, niin ei tämä alimman 8334: verorajan mitätön korotus ole mikään parannus verotusoloi- 8335: himme. Köyhempiä kansanluokkia kohtaa ilmankin kaik- 8336: kein raskain verotus välillisten verojen ynnä kaikenmoisten 8337: henkilömaksujen muodossa, joten on suorastaan kiristystä 8338: asettaa heidän maksettavakseen kunnallisverot jo niin 8339: pieniltä tuloilta kuin valiokunta ehdottaa. V ahokunnan 8340: kanta on sitäkin käsittämättömämpää, kun se kuitenkin 8341: myöntää, että verotusoloissamme on epäkohtia, jotka 8342: tarvitsevat korjausta. Se korjaus ei suinkaan tule tapah- 8343: tumaan valiokunnan ehdottarualla tavalla. Verotet- 8344: tavan alinta tulon rajaa on mielestämme niinhyvin maa- 8345: seudulla kuin kaupungeissakin tuntuvasti korotettava ja 8346: sellaisena soveliaana rajana pitäisimme maaseudulla 600 8347: markan ja kaupungeissa 1,200 markan vuositulot. Koska 8348: eri paikkakuntien olot ovat erilaiset, jättäisimme ylimmän 8349: verovapaan tulon määrämisen sikseen ja antaisimme kun- 8350: nille vapaat kädet määrätä alimman verotettavan tulon 8351: niin korkeaksi kuin kukin kunta itse haluaa. 8352: Mutta vielä tärkeämpi kuin edellä mainittu alimman 8353: verotettavan tulon korottaminen, on kunnallisen verotus- 8354: järjestelmän muuttaminen kokonaan uudelle kannalle. 8355: Mielestämme on jo aika tullut meilläkin asteettain yleneCJän 8356: tuloveron toimeenpanemiseen. Nykyisessä verotuksessa 8357: on vielä monien. muiden epäkohtien lisänä se vääryys, 8358: että veron suuruus ei ole suhteellinen verotetun maksu- 8359: kykyyn, vaan saa pienituloinen maksaa niistä vähistä 8360: tuloistaan suhteellisesti yhtä korkean veron kuin mikä 8361: miljoonantuloilla elelevä pohatta tahansa. Selittämättä- 8362: kin käsittää, mikä huutava epäkohta tässä on. V alia- 8363: kunnan ehdotuksen mukaan tulisi eteenkinpäin pienen 8364: vuositulon nauttija antamaan vähästä tuloerästään kunnan 8365: yhteisiin tarpeisiin yhtä suuren osan kuin suurituloinenkin . 8366: .Suurituloisen omaisuuteen ei äyrien mukaan kannettu 8367: -veromäärä suurtakaan lovea tee, mutta pikkutuloisen 8368: 152 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8369: 8370: kukkarossa se näennäisesti vähäinenkin summa kyllä 8371: tuntuu. Epäkohtaa ei saada poistetuksi, ellei asetuta 8372: lainsäädännössä sille kannalle, että korkeampien tulojen 8373: nauttijat velvoitetaan, tulojensa mukaan, maksamaan 8374: suhteellisesti ylenevän määrän veroja yhteiskunnalle ja 8375: pienituloinen vuorostaan päästetään helpommalla. Se 8376: on ainoa oikea periaate verotukesssa ja sitä on yhä ylei- 8377: semmin alettu kaikkialla noudattaa. 8378: Kummastuttavaa on, ettei valiokunnan enemmistö 8379: ole tahtonut omaksua tätä oikeudenmukaista kantaa, 8380: vaan on halunnut pysyttää entisen äyriverotuksen kaik- 8381: kine haittoineen ja suhteettomine verotusperusteineen 8382: voimassa. Koska lainsätääjän lakiuudistusta luodessaan 8383: on koetettava laki saada niin täydelliseksi ja oikeuden- 8384: mukaiseksi kuin suinkin, ehdotamme verotuspykälille 8385: sellaisen muodon, että niissä tulee suhteellisesti ylenevä 8386: verotus otetuksi käytäntöön. 8387: 73 § M. k. laki Valiokunta on hyväksynyt tulojen ilmoittamisvel- 8388: 38 § K. k. laki vollisuuden, mutta jättänyt kuitenkin uudistuksen puo- 8389: littaiseksi, kun väärin ilmoittamisesta ei ole ilmoituksen- 8390: tekijälle mitään rangaistusta. Pidämme sen vuoksi tar- 8391: peellisena sakkomääräyksen ottamisen lakiin. 8392: 75 § M. k. laki Tämän pykälän 2:nen momentti on poistettava, koska 8393: siinä manttaaliinpannun maan omistajille edellytetään 8394: eri oikeuksia joistakin asioista päätettäessä ja vieläpä 8395: sallitaan ääneasteikko, joka sentään kaikkialla muualla 8396: on hyljätty. 8397: 79 § M. k, laki Ylenevän tuloverotuksen käytäntöön ottamisesta seu- 8398: 44 § K. k. laki raisi, että viittaukset veroäyreihin olisivat poistettavat. 8399: sekä näistä pykälistä että muistakin, joissa se valiokunnan 8400: ehdotuksissa esiintyy. 8401: 89 § M. k. laki Valiokunta on käsittelyn pohjana olevasta esitysehdo- 8402: 56 § K. k. laki tuksesta poistanut säädöksen, että nekin kunnan jäsenet,. 8403: jotka eivät kykene pykälissä mainittuja vakuuksia kulun- 8404: kien suorituksesta antamaan, saisivat tehdä mainitun 8405: ilmoituksen kunnan tilien uuden tarkastuksen toimeen- 8406: Vastalause I. 153 8407: 8408: 8409: panemisesta. Kun tämä oikeus tulisi kiellettäväksi yksin- 8410: omaan köyhyyden perusteella, olisi esitysehdotuksessa 8411: oleva säännös säilytettävä laissa. 8412: Manttaaliinpannun maan omistajain etuoikeuksiin 91-96 §§ M.k. 8413: eräitä asioita päätettäessä ei valiokunta ole ruvennut teke- laki 8414: mään mitään muutoksia, vaan tahtoo säilyttää edelleen 8415: maanomistajille erioikeuksia näitä asioita ratkaistaessa. 8416: On käsittämätöntä, kuinka valiokunta on nykyisenä tasa- 8417: arvon aikana voinut omaisuuden perusteella rakennella 8418: moisia raja-aitoja. Sitäpaitsi on manttaaliinpannun maan 8419: omistajilla nykyisin yhteisenä pyrkimyksenä vapautua 8420: noista heille aikaisemmin asetetuista velvollisuuksista. 8421: Mitä varten sitten olisivat tuollaiset erikoissäännökset 8422: laissa säilytettävät ja äänioikeuskin noissa erikoiskokouk- 8423: sissa vielä manttaalilla mitattava? Ehdotamme koko kuu- 8424: dennen luvun tarpeettomana poistettavaksi. 8425: Kunnallisen itsehallinnon uudistusta toimeenpannessa 97-99 §§ M.k. 8426: o~ samall~ tätä itsehallint~a käsitettävä ni.i~, ~ttä h~lli.t~~- _!;k~§ kk. 8427: 65 8428: VIranomaisten sekaantumista kunnan as101hm VOitaisun laki. 8429: yhä enemmän välttää, ja sen vuoksi ovat pykälät, joissa 8430: tästä puhutaan, muodostettavat sellaisiksi, jotta tarpeeton 8431: sekaantuminen ei voi tulla kysymykseen. 8432: Yhteisestä kunnallishallinnosta erotessa tai sellaiseen 105 § M.k. 8433: laki. 8434: hallintoon yhtyessä on parasta, että kunnat kansanäänes- 8435: tyksellä saavat sellaisen asian ratkaista. 8436: Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme, että 8437: 8438: Eduskunta hyväksyisi maalais- ja kaupun- 8439: kikuntain kunnallislait näin kuuluvina: 8440: 8441: 8442: 8443: Maataiskunlain kunnallislaki. 8444: 8445: 1 §. 8446: Samoinkun valiokunnan mietinnössä. 8447: 154 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8448: 8449: 2 §. 8450: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnal- 8451: lishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan 8452: kuin seurakunnat siitä sopivat. .T os joku niistä tahtoo 8453: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia 8454: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishal- 8455: lintoon, olkoon sekin luvallista, jos kaikkien yhty- 8456: mistä tai eroamisesta haluailain kuntain jäsenten enemmistö 8457: sitä kansanäänestyksessä puoltaa. Tämänlaisesta yhtymi- 8458: sestä tai eroam1:sesta on läänin kuilernöörille tehtäilä kirjalli- 8459: nen ilmoitus, jonka näiden kuntain iJaltuutetut allekirjoitta- 8460: ilat kokouksessa, joka on pidettäilä iliimeistään kolmenkym- 8461: menen päiilän kuluttna siitä päiilästä kuin päätös teh#in· 8462: Ensimmäisen yhteisen iJaltuutettujen kokouksen kutsuu ko- 8463: koon ja määrää kokouspaikan sen kunnan ilaltuuston puheen- 8464: johtaja, jonka puolelta eroamis- tai yhtymiskysymys on pantu 8465: alkuun. 8466: Maa ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö 8467: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys 8468: yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan- 8469: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä yh- 8470: teisessä edustajain kokouksessa päättää. 8471: 3 momentti samoinkuin valiokunnan. 8472: 8473: 3 §. 8474: Samoinkuin valiokunnan. 8475: 8476: 4 §. 8477: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse- 8478: mainsa kunnanvaltuutettujen ja äänestysaluettain toimeen- 8479: pantailan kansanäänestyksen kautta. 8480: 2 momentti samoinkuin valiokunnan. 8481: 8482: 5 §. 8483: Samoinkuin valiokunnan. 8484: Vastalause I. 155 8485: 8486: 8487: 6 §. 8488: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 8489: luku on 1,000 tahi vähemmän, 15, ja kunnassa, jonka väki- 8490: luku on 8491: enemmän kuin 1,000, fJaan ei yli 2,000-21. 8492: 2,000 4,000--24. 8493: " " 4,000 " ,," " 6,000-27. 8494: " " 6,000 " " 8,000--30. 8495: " " 8,000 " " "" 10,000--33. 8496: " " 10,000 ",, " " 12,000-36. 8497: " " 12,000 ",, " 15,000-39. 8498: " " 15,000 " -42. 8499: " " 8500: 2 mom. samoinkuin valiokunnan 8501: 3 mom. poistettava. 8502: 8503: 7 §. 8504: Kunnanvaltuutetut (poist.) valitaan välittömillä ja 8505: suhteellisilla vaaleilla. 8506: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui- 8507: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä 8508: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali- 8509: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa 8510: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin 8511: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia kansanäänes- 8512: tyksellä ratkaistava. 8513: 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan. 8514: 8515: 8 §. 8516: 1. 2. ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan 8517: 4 mom. poistettava. 8518: 8519: 9 §. 8520: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia 8521: 156 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8522: 8523: sekä ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella 8524: kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suo- 8525: men kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyt- 8526: tänyt kaksikymmentä ruotta ja joka riimeksi toimitetussa 8527: henkikirjoituksessa on kuntaan hengille kirjoitettu. 8528: 2 ja 3 mom. ovat poistettavat. 8529: 8530: 10 §. 8531: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja (poist.) mui- 8532: hin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka on 8533: oikeutettu niitä valitsemaan. 8534: 8535: 11 §. 8536: 8537: 1 mom. 1, 2, 3, ja 4 kohta samoinkuin valiokunnan. 8538: 5) työttömiksi, työkyryttömiksi ja muutoin turratto- 8539: miksi joutuneitten arustamisesta; 8540: 6) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen 8541: ottamisesta kunnan haltuun; 8542: 7) työttömyysrahastojen perustamisesta; 8543: 8) köyhäin asianajotoimesta; 8544: 9) kunnallisen ammattien tarkastajan asettamisesta; 8545: 10) työnrälitystoimistojen perustamisesta; 8546: 11) työräen asuntoolojen järjestämisestä; 8547: 12) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 8548: 13) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi- 8549: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal- 8550: linnosta; 8551: 14) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle- 8552: tusmakasiinien perustamisesta; 8553: 15) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk- 8554: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta- 8555: vista toimenpiteistä; 8556: 16) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise- 8557: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta; 8558: Vastalause I. 157 8559: 8560: 17) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin 8561: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas- 8562: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin- 8563: päästön antamisesta; 8564: 18) yhteiseen kuntain edustajain kokoukseen lähe- 8565: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen- 8566: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten 8567: vaalista; 8568: 19) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta- 8569: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 8570: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li- 8571: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal- 8572: lintoa varten; sekä 8573: 20) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan 8574: yhteiseen toimialaan. 8575: 2, 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan. 8576: 8577: 8578: 12 §. 8579: 8580: 1 mom. poistettava. 8581: Jos kunnanvaltuusto havaitsee syytä olevan ottaa 8582: kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin seuraavan tili- 8583: kauden kuluessa maksettavaksi, niin myös jos samana 8584: vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä suurempi 8585: kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto on sinä 8586: vuonna kannettavaksi määrännyt, olkoon päätös pätefJä, 8587: jos kaksi kolmannesta "altuuston jäsenistä sitä kannattaa. 8588: 8589: 8590: 13 §. 8591: 8592: Kansanäänestys on toimeenpanta()a kysymyksissä, jotka 8593: koskefJat 8594: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 8595: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 8596: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 8597: 8598: 8599: • 8600: 158 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8601: 8602: sekä sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi 8603: sen oikeuden muuttamista tahi supistamisa, mikä kun- 8604: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu- 8605: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti vaik- 8606: kuttaa kunnalliseen verotukseen. 8607: Missä muissa tapauksissa kansanäänestys on toimeen- 8608: pantapa säädetään 2, 7 ja 98 §§:ssä. 8609: 8610: 14 §. 8611: 8612: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveel- 8613: lisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter- 8614: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös 8615: oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia 8616: uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa 8617: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei 8618: kaksikolmannesta valtuuston jäsenistä sitä kannata. Jos 8619: valtuusto katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi, 8620: pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan. 8621: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa- 8622: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin 8623: kunnalliset tiedonannot. 8624: 8625: 15 §. 8626: 8627: Kunnanvaltuutetuksi valittu älköön kieltäytykö siitä 8628: toimesta, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta 8629: tahi kolmena lähinnä edeflisenä vuotena ollut kunnanval- 8630: tuutettuna tai kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai 8631: jäsenenä tahi muun senlaatuisen kunnan asiain toimeen- 8632: panoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan puheen- 8633: johtajana tai (poist.) ellei hänellä ole esteenä kopanlainen 8634: sairaus tai perheolot. Jos fJalittu sellaisesta syystä kieltäy- 8635: tyy, astuu parajäsen hänen sijaansa. 8636: 2 mom. poistettava. 8637: 8638: 16, 17, 18 ja 19 §§. Samoinkuin valiokunnan . 8639: 8640: • 8641: Vastalause 1. 159 8642: 8643: 8644: 20 §. 8645: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin 8646: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa 8647: ja parahiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin 8648: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä 8649: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta 8650: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta; 8651: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan 8652: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansan- 8653: äänestystä varten; syyskuussa, iolloin valitaan virkamie- 8654: het niihin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat 8655: avonaisiksi. sekä jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; 8656: ja marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion 8657: määräämistä varten tulevaksi vuodeksi. 8658: 8659: 8660: 21 ja 22 §§. 8661: 8662: Samoinkuin valiokunnan. 8663: 8664: 8665: 23, 24 ja 25 §§. 8666: 8667: Samoinkuin valiokunnan. 8668: 8669: 26 §. 8670: 8671: 1 mom. samoinkuin valiokunnan. 8672: 2 mom. poistettava. 8673: 3 mom. samoinkuin valiokunnan. 8674: 8675: 27, 28, 29 ja 30 §§. 8676: Samoinkuin valiokunnan. 8677: 8678: 31 §. 8679: On poistettava. 8680: 160 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8681: 8682: 31 ja 32 §§. 8683: Samoinkuin valiokunnan" 32 ja 33 §§. 8684: 8685: 33 § (34 §). 8686: 1, 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan. 8687: Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n 8688: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista, 8689: on päätös päter,Jä, jos kaksikolmannesta kokouksessa läsnä- 8690: o[er,Jista edustajista sitä kannattaa. 8691: 8692: 34 ja 35 §§. 8693: Samoinkuin valiokunnan 35 ja 36 §§. 8694: 8695: 36 §. (37 §). 8696: 1, 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokennan. 8697: 4 mom. poistettava. 8698: 8699: 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 ja 47 §§. 8700: Samoinkuin valiokunnan 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 8701: 45, 46, 47 ja 48 §§. 8702: 8703: 48 §. (49 §). 8704: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaist:udessaan 8705: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär- 8706: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen 8707: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä 8708: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöilt.ä, 8709: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta 8710: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin 8711: kunnanvaltuusto saattaa määrätä. 8712: 2 mom. samoinkuin valiokunnan. 8713: 49, 50, 51 ja 52 §§ samoinkuin valiokunnan 50, 51, 8714: 52 ja 53 §§. 8715: Vastalause I. 161 8716: 8717: 8718: 53 §. (54§). 8719: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini- 8720: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel- 8721: voUisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy- 8722: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen, 8723: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta 8724: muuten voida saada aikaan. 8725: 8726: 54 ja 55 §§ samoin kuin valiokunnan 55 ja 56 §§. 8727: 8728: 56 §. (57 §). 8729: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara- 8730: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan 8731: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee 8732: kunnan vaalikelpoisten joukosta (poist.) fJUodeksi kerral- 8733: laan. Samalla kmtaa valitaan heille tarpeellinen määrä 8734: varajäseniä. 8735: 2 mom. poistettava. 8736: 8737: 57 §. (58 §). 8738: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai 8739: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislauta- 8740: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun haUi- 8741: tuskunnan virka- tai palvelusmies, JOka on velvollinen toi- 8742: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 8743: 56 §:ssä mainittuun toimeen. 8744: 2 ja 3 mom. samoin kuin valiokunnan. 8745: 8746: 58 ja 59 §§ samoina kuin valiokunnan 59 ja 60 §§. 8747: 8748: 60 §. (61 §). 8749: 1 mom. poistettava. 8750: 2 samoinkuin valiokunnan. 8751: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 11 8752: 162 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8753: 8754: 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67 ja 68 §§ samoinkuin valio- 8755: kunnan 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68 ja 69 §§. 8756: 8757: 69 §. (70 §.) 8758: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi- 8759: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on 8760: kansalaisoikeudesta huolimatta 8761: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, 8762: sekä sitä paitsi 8763: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä 8764: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä 8765: omaisuutta; 8766: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia, 8767: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä- 8768: nelle taksoituksessa on pantu verotettavia tuloja. 8769: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 8770: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 8771: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 8772: Kunnanvaltuusto määrää vähintään kolmen ja enin- 8773: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka on pidet- 8774: tä"ä alimpana "erotetta,ana tulona, kuitenkin niin, ettei se 8775: saa olla kuuttasataa markkaa pienempi. Tämän määrän 8776: ylimene,istä tuloista "erotetaan kutakin "erMel,ollista, niin- 8777: kuin alempana sanotaan. 8778: Jos tulo nousee 600 markkaan, mutta ei 1,200 markkaan, 8779: on 400 markkaa "erosta "apaa; jos tulo nousee 1,200 mark- 8780: kaan, mutta ei 1,600 markkaan, on 300 markkaa, ja jos 8781: tulo nousee 1,600 markkaan, mutta ei 2,000 markkaan, on 8782: 20() markkaa "erosta "apaa. 8783: Jos tulo nousee 2,000 markkaan, mutta ei yli 2,500 8784: markan, "erotetaan koko tulosummasta. 8785: Tulon noustessa yli 2,500 markan, otetaan 2,500 mar- 8786: kan tulo muuttamattomana, jota,a.stoin 8787: sitä osaa tulosta joka menee yli 2,500 m:kan, mutta ei yli '6,000 m:kan, lisätään 50 prosentilla, 8788: 6,000 10,000 100 8789: " ," " ," " " 10,000 " " " " " " 150 8790: " 8791: " 15,000 8792: " " " 15,000 " ", " " 20,000 " " " 8793: 200 ,. 8794: " " " " " " 20,000 " " " 25,000 " ", 250 8795: " " " " " " 25,000 " " " " 30,000 " " 8796: 300 8797: " " " " " " 8798: 30,000 " " " " 35,000 " " " 8799: " " " " " " 35,000 " " " " 40,000 " " 8800: 350 8801: " ...~ 8802: , 8803: " 8804: " 8805: " 8806: " 8807: " 8808: " 8809: " 8810: " 8811: " 8812: " 8813: " 8814: " 8815: 40,000 8816: 45,000 " 8817: " " 8818: " 8819: " " 8820: 45,000 8821: " " 50,000 " 8822: " " 8823: " 8824: 400 8825: 450 8826: 500 ," 8827: f... 8828: Cl) 8829: 8830: 8831: " " " " " " " " " " " " !-4 8832: 50,000 60,000 550 8833: " " " " ", " 60,000 " " ", " 70,000 " " " 8834: 600 8835: " " " " ", 70,000 " " " " " " 8836: 80,000 , 650 8837: " " " " " 8838: 80,000 " " " " 90,000 " 700 8839: " 8840: " " " " ," " 8841: 90,000 8842: " " " " 8843: , 100,000 " " 750 " 8844: " " " " " " " 8845: ," ," 100,000 - -"- - " 8846: 800 8847: " " " " " " " 8848: ...... 8849: 0> 8850: w 8851: 164 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8852: 8853: kuitenkin niin, että perotetta~;aa summaa missään tapa~lk 8854: sessa ei saa laskea korkeammaksi kuin kahdeksan kertaa 8855: niin suureks1:, kuin PerotettaPan todellinen tulo on. 8856: Määrätessä tämän {j:n mukaan summia, joista Peroa 8857: lasketaan, Mat täysien sataluknjen yli menePät markat 8858: jätettäPät lask,tista pois. 8859: Jos tulot Mat korkotulo ja, korotettakoon Perotettapa 8860: summa 50 prosentilla. 8861: 8862: 70 ja 71 §§ samoinkuin valiokunnan 71 ja 72 §§. 8863: 8864: 72 §. (73 §). 8865: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja 8866: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvol- 8867: lisen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun- 8868: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin- 8869: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun- 8870: nassa asunto ja koti'paikka, palkasta, eläkerahasta tai muis- 8871: ta varoista. Sen nojalla pannaan kunkin verovelvollisen 8872: maksetta.vaksi niin monta prosenttia tuloista, kuin kun- 8873: nan valtuusto on tuloverona kannettavaksi määrännyt. 8874: 2, 3, 4 ja 5 mom. samoinkuin valiokunnan. 8875: Sitä, joka ilmoittaa tulonsa pienemmäksi, Perotta- 8876: knon taksoituslautaknnta 25 prosentin korotuksella, kun saa 8877: tiedon hänen todellisista tnloistaan. 8878: 8879: 73_ §. (74 §). 8880: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 8881: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan 8882: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi- 8883: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 8884: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, 8885: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden 8886: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, 8887: vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ- 8888: Vastalause I. 165 8889: 8890: 8891: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle 8892: menevät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja laatuisia ta- 8893: hansa sekä lisäksi sairaus-, eläke- ja hautansapukassoille 8894: sekä henki(!akuutuslaitoksille menevät suoritukset aina 300 8895: markkaan asti (!Uodessa. Sitä vastoin ei saa lukea pois 8896: kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon 8897: vuokraa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä 8898: elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi 8899: vuokrattt., sekä hänen itseään Yarten pitämänsä palvelus- 8900: väen palkkaus ja--elatus ynnä mitä on muuta niihin ver- 8901: rattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalai- 8902: nen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, 8903: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellai- 8904: seen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osa- 8905: ke- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 69 8906: §:n mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan 8907: lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka 8908: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa 8909: polvea olevalle perilliselle. 8910: 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan. 8911: 4 mom. poistettava. 8912: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli- 8913: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet- 8914: tävänä oma tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät 8915: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah- 8916: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa 8917: hänelle kuulu(!aa (!eroa taikka vapauttaa hänet kokonaan 8918: veroa maksamasta. 8919: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs- 8920: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on 8921: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota 8922: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei 8923: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen 8924: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut- 8925: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian 8926: 166 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 8927: 8928: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, 8929: josta sellaiselle verovelvoliselle on pantava veroa. 8930: 74 §. (75 §). 8931: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve- 8932: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu 8933: sa?.neen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista 8934: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineeltä sekä se 8935: verotettaf-·an tulon määrä, mikä hänelle siitä on pantu. 8936: Jos verotettu on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, 8937: merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain 8938: tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suoritetta- 8939: vat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voimassa 8940: oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu. ~~ 8941: 2 mom. poistettava. 8942: 75, 76, 77 §§ samoinkuin valiokunnan 76, 77 ja 78~§§. 8943: 8944: 78 §. (79 §). 8945: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina, 8946: että ne voidaan esittää kunnanvaltuuston tarkastetta- 8947: viksi marras- tai joulu~uussa pidettävässä kokouksessa, 8948: ja olkoot ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa sitä 8949: ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa. 8950: Sittenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto (poist.) on 8951: arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat arviot ja val- 8952: tuuston päätös annettavat kunnaJlislautakunnalle, jonka 8953: tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät muutokset ja 8954: lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettujen meno- ja 8955: tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitmluettelon perus- 8956: tuksella tehdä maksunpano- ja kantoluettelo. Mitä on 8957: myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi, on kuluvan 8958: vuoden kunnallisverona pantava niiden maksettavaksi, 8959: jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta maksamaan 8960: kunnalle veroa, siten että koko veron määrä jaetaan tasan 8961: kaikkien kunnassa taksoitettujen tulomarkkojen kesken. 8962: Vastalause I. 167 8963: 8964: 79 § (80 §). 8965: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus 8966: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa 8967: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko 8968: taksoitetun tulomäärän taikka muun laissa tahi erityisessä 8969: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 70 8970: §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen 8971: veronalaisen asunto ja nimi, verMelPolliselle pantu vero- 8972: tettaPan tulon määrä, hänen luoksensa verolle pantujen 8973: henkilöiden luku ja häneltä taksoitetl1t kunnallisverot. 8974: Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon '·uoksi pitää luet- 8975: telossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien 8976: merkitsemistä varten. 8977: 8978: 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86 ja 87 §§ samoinkuin valiokun- 8979: nan 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88 §§. 8980: 8981: 88 ~ (89 §). 8982: 1 mom. samoinkuin valiokunnan. 8983: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään 8984: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain 8985: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk- 8986: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa 8987: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista tahi kun- 8988: nan viranomaisen todistus siitä, etteivät ilmoituksen tekijät 8989: kykene tällaista Paknutta antamaan. 8990: Asiantuntijan palkkio ja kulungit. suoritetaan kunnan 8991: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen 8992: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan 8993: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään 8994: ilmoituksen tekijöistä todistctun varattomuuden takia ole 8995: siihen kykenevä, mutta muissa tapauksissa vastatkoot 8996: niistä ilmoituksen tekijät. 8997: 8998: 89 § samoin kuin valiokunnan 90 §. 8999: J68 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9000: 9001: Valiokunnan ehdotuksen 91, 92, 93, 94, 95 ja 96 §§ 9002: poisteUavat. 9003: 9004: 9005: 90 § (97 §). 9006: Kunnanvaltuuston t a i k a n s a n ä ä n e s t y k s e n 9007: kautta syntyneestä päätöksestä on tieto 9008: a n n e t t a v a S e n a a t i n T a l o u s o s a s t o ll e s i l- 9009: l o i n k u i n se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden 9010: tahi oiket· den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, 9011: joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan 9012: omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö- 9013: dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun 9014: se koskee sellaista välipuhEtta tahi sopimusta, joka vaikut- 9015: taisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista., mikä 9016: kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun. 9017: Senaatin Talousosastnlle l ä h e t e t t ä v ä i l m o i- 9018: t u s on jätettävä k u v e r n ö ö r i n v i r a s t o on, 9019: jonka tulee toimittaa asiakirjat mainittuun osastoon. 9020: 9021: 9022: 91 §. (98 §). 9023: Kuvernöörille on~- i l m o i te t ta v a sellaisista asi- 9024: . oista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä 9025: laif"sa erittäin määrätään, sekä sitäpaitsi päätökset palo- 9026: apuyhdistyksen perustamisesta ja leinan ottamisesta 9027: kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi. 9028: K u. v e r n ö ö r i ll e i l m o i te t t u päätös on, jos 9029: kuCJernööri havaitsee siinä lainvastaista 9030: p a l a u t e t t a v a l a u s ll n t o i n e e n k u n n a n v a l- 9031: t u u s t o ll e, j o n k a t u l e e a s i a a h a r k i t t u a an 9032: ottaa huomioon kuvernöörin huomautus 9033: tai vedota lausunnon johdosta asia Se- 9034: n a a t i n T a l o u s o s a s t o n r a t k a i s t a v a k s i, 9035: k u t e n 95 §: ssä sanotaan. 9036: Vastalause I. 169 9037: 9038: 9039: 92 §. (99 §). 9040: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt 9041: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta- 9042: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston 9043: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka 9044: ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai 9045: hänen (poist.) valtuuttamansa asiamiehen annettava ku- 9046: vernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja 9047: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, 9048: joka luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sano- 9049: tussa järjestyksessä taikka julkipantu 38 ja 63 §:ssä sää- 9050: detyllä tevallan siitä päiväRtä, jona sellainen julkilukemi- 9051: nen on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallis- 9052: ]autakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti 9053: sekä 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, 9054: tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun 9055: valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, 9056: jona se julistettiin. Jos valittaja laimiinlyö mitä tässä on 9057: määrätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettä- 9058: nyt. 9059: 9060: 9061: 93 § (100 §.) 9062: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta 9063: kuulustelt.avaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin 9064: suinkin asiakirjat n i i ll e l a u ta kun n i ll e tai he n 9065: k i l ö i ll e, jo i ta r a s t a a n r a l i t n s o n t e h t y, 9066: ja määrätköön ajan milloin heidän on 9067: a s i a s t a a n t a m i n e n s e l r i t y k s e n s ä. 9068: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä. 9069: 9070: 9071: 94, 95, 96 ja 97 §§samat kuin valiokunnan 101, 102, 9072: 103 ja 104 §§. 9073: 170 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9074: 9075: 98 §. (105 §). 9076: 1 mom. samom kuin valiokunnan. 9077: Jos kysymys nostetaan sellaisen maasl:'urakunnan eroa- 9078: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia 9079: ratkaistavaksi kansanäänestyksellä kuten 2 §:ssä 9080: sanotaan aikaisintaan vuoden kuluttua 9081: s i i t ä k u i n kysy m y s n o s t e t t i i n. J o s k a n s a n- 9082: äänestyksen ttdos kustakin seurakun n a s ta. 9083: e r i k s e e n o s o t t a a , e t t ä k a i k k i n ä m ä s e u- 9084: rakunnat tai joku niistä haluaa erota 9085: y h t e i s e s t ä k u n n a ll i s h a ll i n n o s t a, p a n- 9086: takoon päätös toimeen siten kuin 2§:ssä 9087: s a n o t a a n. E r o a v a i n k u n t a i n y h t e i s e t 9088: t a l o u d e l l i s e t a s i a t, e l l e i n i i s t ä v o i d a 9089: s o p i a, r a t k a i s t a a n s o v i n t o - o i k e u d e s s a. 9090: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellii. kunnallishal- 9091: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen 9092: kunnallishallintoon, meneteltäköön siten kuin 2 §:ssä sää- 9093: detään. 9094: 3 mom. poistettava. 9095: 9096: 99 §. (106 §). 9097: Jos sen lisäksi, mitä 55, 64 ja 81 §:ssä säädetään 9098: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä 9099: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, 9100: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä 9101: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve- 9102: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen 9103: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt. 9104: 100 ja 101 §§ samoin kuin valiokunnan 107 ja 108 §§. 9105: 9106: 102 §. (109 §). 9107: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit- 9108: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää- 9109: Vastalause I. 171 9110: 9111: 9112: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, 9113: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 84 §:ssä on 9114: kunnallisveroista säädetty. 9115: 9116: 103, 104 ja 105 §§ samoin kuin valiokunnan 110, 111 9117: ja 112 §§. 9118: 9119: 9120: 9121: 9122: ,. 9123: Kaupunkien kunnallislaki. 9124: 9125: 1 §. 9126: Samoinkuin valiokunnan. 9127: 9128: 2 §. 9129: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö 9130: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys 9131: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan- 9132: saatava, on asianomaisilla kunnilla oikeus näistä yhteisessä 9133: edustajain kokouksessa päättää. 9134: 9135: '3 §. 9136: Samoinkuin valiokunnan. 9137: 9138: 4 §. 9139: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse- 9140: mainsa kaupunginvaltuutettujen, (poist.) sekä äänestys- 9141: alueittain toimeenpantafJan kansanäänestyksen kautta. 9142: 9143: 5 ja 6 §§. 9144: Samoinkuin valiokunnan. 9145: 172 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9146: 9147: 7 §. 9148: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka 9149: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 21, ja kaupungissa, jonka 9150: väkiluku on 9151: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 4,000 27, 9152: 4,000, 6,000 30, 9153: " " 6,000, " " " 8,000 33, 9154: " " 8,000, " " " 10,000 = 36, 9155: " " 10,000, " " " 15,000 39, 9156: " " 15,000, " " ,," 20,000 42, 9157: ",, " 20,000, " " 35,000 45, 9158: " 35,000, " " " 50,000 48, 9159: " " 50,000 " " " - 54. 9160: " " 9161: 2 mom. samoinkuin valiokunnan. 9162: 3 mom. poistettava. 9163: 9164: 8 §. 9165: Kaupunginvaltuutetut (poist.) valitaan välittömillä 9166: ja suhteellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa vaalilaissa 9167: säädetään. 9168: 2 mom. samoinkuin valiokunnan. 9169: 9170: 9 §. 9171: 1 ja 2 mom. samoinkuin valiokunnan 9172: 3 mom. poistettava. 9173: 9174: 10 §. 9175: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja (poist.) ja tilin- 9176: tarkastajia sekä ottaa osaa kansanäänestykseen on jokaisella 9177: kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suo- 9178: men kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyttä- 9179: nyt kaksikymmentä vuotta sekä (!iimeksi pidetyssä henki- 9180: kirjoituksessa kuntaan hengille kirjoitettu. 9181: Vastalause I. 173 9182: 9183: 9184: 11 §. 9185: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi (poist.) sekä 9186: muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka 9187: on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan. Älköön 9188: niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä, lääninsihteeriä, 9189: lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, varalääninkamreeria 9190: maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisikamarin virka- 9191: tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupungin rahatoi- 9192: milaitoksen tai muun sen hallituskunnan virka- tai pal- 9193: velusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon velvollinen. 9194: 9195: 12 §. 9196: 1 mom. poistettava. 9197: ( Poist.) Jos kaupunginvaltuusto havaitsee syytä olevan 9198: ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi kuin seuraavan 9199: tilivuoden kuluessa maksettavaksi niin myös jos samana 9200: vuonna tarvittavien lainojen määrä on suurempi kuin 9201: neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto sinä vuonna 9202: on kannettavaksi määrännyt, olkoon sellainen päätös 9203: päte()ä, jos kaksi kolmannesta kaupungiMaltuu,tetuista sitä 9204: kannattaa. 9205: 9206: 13 §. 9207: Kansanäänestyksellä on ratkaistava kysymykset, jotka 9208: koskevat 9209: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 9210: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 9211: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi, 9212: sekä sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi 9213: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun- 9214: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy- 9215: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista; 9216: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun- 9217: nalliseen verotukseen. 9218: 174 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9219: 9220: 14 §. 9221: Kaupungin valtuutetuksi (poist.) valittu älköön kiel- 9222: täytykö siitä toimesta ellei hän asu kaupungin ulkopuo- 9223: lella, taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta tai 9224: kolmena lähinnä edellisenä vuotena toiminut kaupungin- 9225: valtuutettuna tahi muun senlaatuisen kaupungin asiain 9226: toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun komitean pu- 9227: heenjohtajana tai ellei hänellä ole esteenä ko~anlainen sai- 9228: raus tai perheolot. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäy- 9229: tyy, astuu varajäsen hänen sijaansa. • 9230: 2 mom. poistettava. 9231: 9232: 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 §§. 9233: Samoinkuin valiokunnan. 9234: 9235: 22 §. 9236: 1 ja 2 mom. samoinkuin valiokunnan. 9237: 3 mom. poistettava. 9238: 9239: 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 §§. 9240: Samoinkuin valiokunnan. 9241: 9242: 29 §. 9243: On poistettava. 9244: 9245: 29, 30, 31, 32, 33 ja 34 §§. 9246: Samoinkun valiokunnan 30, 31, 32, 33, 34 ja 35.§§. 9247: 9248: 35 §. (36 §). 9249: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten, 9250: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak- 9251: soittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta 9252: Vastalause. 175 9253: 9254: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka, 9255: sekä sitäpaitsi 9256: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, 9257: siellä omistaa kiinteätä omaisuutta, 9258: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammat- 9259: tia, 9260: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä- 9261: nelle taksoituksessa on pantu verotettaPaa tuloa. 9262: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin 9263: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, 9264: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista. 9265: Kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen ja 9266: enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka on 9267: pidettäPä alimpana PerolettaPana tulona, kuitenkin niin, 9268: ettei se saa olla tuhatkaksisataa markkaa pienempi. Jonka 9269: tulot nousepat alimmaksi PerotettaPaksi tuloksi määrättyyn 9270: summaan tai sitä korkeammaksi, Perotetaan niinkuin alem- 9271: pana sanotaan. 9272: Jos tulo nousee 1,200 markkaan, mutta ei 2,000 mark- 9273: kaan, on 800 markkaa Perosta Papaa; jos tulo nousee 2,000 9274: markkaan, mutta ei 3,000 markkaan, on 600 markkaa, ja 9275: jos tulo nousee 3,000 markkaan, mutta ei 4,000 markkaan, 9276: on 400 markkaa perosta Papaa. 9277: Jos tulo nousee 4,000 markkaan, mutta ei yli 5,000 9278: markan, Perotetaan koko tulosummasta. 9279: Tulon noustessa yli 5,000 markan, otetaan 5,000 mar- 9280: kan tulo muuttamattomana, jotaPastoin 9281: sitä osaa tulosta, joka menee yli 5,000 m:kan, mutta ei yli 8,000 m:kan, lisätään 50 prosentilla, 9282: Cl'i 9283: 8,000 12,000 100 9284: 12,000 " 9285: ~ 9286: 0 9287: " " " " " " " " 15,000 " " " 9288: 150 9289: ~ " " " " " " " 9290: , " " " " " 9291: 15,000 20,000 200 9292: ·a 9293: Q) 9294: " " " " " 9295: 20,000 " 9296: " " 25,000 " 9297: " " 30,000 " 9298: " 250 9299: " 9300: "" 9301: .t> 9302: ..... 9303: " " " " " 25,000 " " " 300 9304: " 9305: ""llli 9306: Q) " " " " " " " " " 35,000 " " 350 " 9307: 30,000 9308: ~ 9309: " " " " " " 9310: J) 9311: " " 40,000 " " " 9312: ] 35,000 9313: " " " 45,000 9314: 400 9315: 40,000 " 9316: J) 9317: 9318: " " " " " /! 9319: 9320: 450 " 9321: ~"" " " " " " " 9322: J) 9323: " J) 9324: " " 45,000 9325: " 50,000 500 9326: r:.l 9327: ",, " " " 9328: J) 9329: 9330: 50,000 " " " " 60,000 " " 550 " 9331: 1 " " " " 70,000 " " " 9332: " " " " 60,000 600 9333: ~ " 9334: J) 9335: " " " 70,000 " 9336: " " " 80,000 " "J) 650 " 9337: 1::: " " " 7' 9338: " " " " " 90,000 " " 9339: 80,000 700 9340: " " " 100,000 " " 9341: " 90,000 "J) " 9342: a:i 9343: J) 9344: " " " 750 9345: 0 9346: 0) 9347: " " " " " " " J) " " " 9348: .-4 100,000 800 9349: " " 9350: J) 9351: " " " " " 9352: <:t:> 9353: t- 9354: ,..., 9355: Vastalause I. 177 9356: 9357: kuitenkin niin, että i,Jerotettai,Jaa summaa m~ssaan tapauk- 9358: sessa ei saa laskea korkeammaksi kuin kahdeksan kertaa 9359: niin suureksi kuin i,Jerotettai,Jan todellinen tulo on. 9360: Määrätessä tämän §:n mukaan summia, joista i,Jeroa 9361: lasketaan, OI,Jat täysien satalukujen yli menei,Jät markat 9362: jätettäi,Jät laskuista pois. 9363: Jos tulot Mat korkotulo ja, korotettakoon i,Jerotettai,Ja 9364: summa i,Jiidelläkymmenellä prosentilla. 9365: 9366: 36 §. (37 §). 9367: 1 mom. samoinkuin valiokunnan. 9368: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös- 9369: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin 9370: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul- 9371: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak- 9372: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöi- 9373: den kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalauta- 9374: kuntana, jonka tehtävistä 39 §:ssä mainitaan. 9375: 9376: 37 §. (38 §). 9377: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja 9378: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli- 9379: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun- 9380: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin- 9381: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun- 9382: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muis- 9383: ta varoista. Sen nojalla pannaan kunkin verovelvollisen 9384: maksettavaksi niin monta prosenttia tuloista, kuin kun- 9385: nan valtuusto on tuloverona kannettavaksi määrännyt. 9386: 2, 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan. 9387: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen 9388: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahden 9389: tuhannen markan tuloista, tulee 'taksoituslautakunnalle 9390: tai sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten val- 9391: mistamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistan- 9392: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 12 9393: 178 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9394: 9395: sa verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on 9396: kuitenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi 9397: kuin se 35 §:n mukaan määrää sen tulomäärän, joka on 9398: pidettäfJä alimpana fJerotettafJana tulona, ulottaa mainittu 9399: ilmoitusvelvollisuus sellaisiinkin verovelvollisiin, joita 9400: edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu kahtatuhatta 9401: markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista ilmoi- 9402: tusta tee, menettäköön valitusoikeutensa mikäli taksoi- 9403: tetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää olleensa 9404: laillisesti estetty ilmoitusta tekemästä. Joka ilmoittaa 9405: tulonsa pienemmäksi, fJerottakoon taksoituslautakunta asi- 9406: anomaista hänen tuloistaan tiedon saatuaan 25 prosentin 9407: korotuksella. 9408: 6 mom. poistettava. 9409: 9410: 38 §. (39 §). 9411: 9412: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 9413: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan 9414: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi- 9415: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 9416: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, 9417: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden 9418: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, 9419: vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ- 9420: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle 9421: menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia ta- 9422: hansa sekä lisäksi sairaus-, eläke- ja hautausapukassoille 9423: sekä henkiflakuutuslaitoksille menefJät suoritukset aina 9424: 300 markkaan asti fJuodessa. Sitä vastoin ei saa lukea 9425: pois kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruunun virka- 9426: talon vuokraa eikä myöskään verovelvollisen ja hänen 9427: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, 9428: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä 9429: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta nii- 9430: hin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä 9431: Vastalause I. 179 9432: 9433: 9434: veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut 9435: koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muu- 9436: hun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on 9437: saanut osake- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle 9438: olisikin pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea 9439: pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on 9440: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaapolvea 9441: olevalle perilliselle. 9442: 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan. 9443: 4 mom. poistettava. 9444: 9445: 39, 40 Ja 41 §§. 9446: Samoinkuin valiokunnan 40, 41 Ja 42 §§. 9447: 9448: 42 §. (43 §). 9449: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti 9450: kaupunginvaltuuston tarkastettavaksi joulukuussa pidet- 9451: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista 9452: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa 9453: paikassa. Sanotussa kokouksessa otettakoot keskustelta- 9454: viksi ja päätettäviksi kysymykset kaikista niistä meno- 9455: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi 9456: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihifl niitä vaaditaan. 9457: Sittenkun tämä on tapahtunut ja valtuusto (poist.) on 9458: arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan arviot sekä 9459: niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille, jonka 9460: tulee niihin päätetyt muutokset ja lisäykset tehdä ja sit- 9461: ten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen maksun- 9462: pano- ja kantoluettelo. 9463: 9464: 43 §. (44 §). 9465: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi, 9466: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden 9467: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo- 9468: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron 9469: 180 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9470: 9471: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen 9472: tulomarkkojen kesken. 9473: 9474: 44, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51, 52, 53 ja 54§§. 9475: Samoinkuin valiokunnan 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51, 9476: 52, 53, 54 ja 55. §§ .. 9477: 55 §. (56 §). 9478: 1 mom. samoinkuin valiokunnan. 9479: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään 9480: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain 9481: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi- 9482: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa 9483: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista, tahi 9484: kunnan riranomaisen todistus siitä, etteirät ilmoituksen 9485: tekijät kykene tällaista (Jakuutta antamaan. 9486: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan 9487: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen 9488: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan 9489: suurempia virheitä tai· epäkohtia, taikka jos ei yksi- 9490: kään ilmoituksen tekijöistä todistetun rarattomuuden 9491: takia ole siihen kykene(Jä, mutta muissa tapauksissa 9492: .. 9493: vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät . 9494: 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62 ja 63 §§. 9495: Samoinkuin valiokunnan 57, 58, 59, 60, 61, 62,:63 9496: ja 64 §§. 9497: VI LUKU. 9498: Ilmoittamisesta, alistamisesta ja ralituksesta. 9499: 9500: 64 §. (65 §). 9501: Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettarat sellaiset 9502: kansanäänestyksellä syntyneet ja raltuuston tekemät pää- 9503: tökset, jotka koskevat: 9504: Vastalause I. 181 9505: 9506: 9507: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai- 9508: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, jcka 9509: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja 9510: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar- 9511: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sopimusta, 9512: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen 9513: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista; 9514: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu- 9515: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja 9516: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei- 9517: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta- 9518: rahoihin y. m. 9519: Sellaiset ilmoitukset ovat jätettävät kuvernöörin vi- 9520: rastoon, jonka tulee toimittaa ne Senaatin Talousosastoon. 9521: 9522: 66 §. 9523: On poistettava. 9524: 9525: 65 §. (67 §.) 9526: K uvernöörille on ilmoitetta~a ne päätökset, jotka kos- 9527: kevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoidon 9528: sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämisestä kaupun- 9529: gissa. (poist. ). 9530: 9531: 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72 ja 73 §§. 9532: Samoinkuin valiokunnan 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74 ja 9533: 75 §§. 9534: 9535: 9536: 9537: 9538: Vielä viitaten vastalauseemme perusteluissa esiin- 9539: tuotuihin äänioikeutetun ikärajaa ja lisättyä valtuustoa 9540: koskeviin kohtiin, ehdotamme että kunnallisen vaalilain 9541: 5 §:n l momentti tulisi kuulumaan: 9542: 281 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9543: 9544: ,,Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alu- 9545: een vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon 9546: on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne 9547: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen 9548: kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä 9549: (Juotta"; sekä 9550: että saman §:n 2 momentti ja 52 §:stä sana •>lisätyn 9551: (Jaltuuston" poistettaisiin. 9552: 9553: Valiokunta on kyllä kunnallisen vaalilakiehdotuksen 9554: 1:essä §:ssä määrännyt valtuutettuj~n vaalin tapahtu- 9555: vaksi 3 p:nä Joulukuu ta, mutta 49 §;ssä on valiokunnan 9556: enemmistö määrännyt: jos silloin sattuu olemaan pyhä- 9557: päivä tai jos Joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäi- 9558: nen vaalipäivä siirrettävä seuraavaksi maanantaiksi. 9559: Kun kuitenkaan mitään pätevää syytä vaalipäivän siir- 9560: tämiseen ei valiokunnan enemmistökään ole esiintuonut, 9561: ehdotamme, että 9562: mainittu 49 § kokonaan poistettaisiin, joten 9563: vaalit ynnä muut kunnan asioissa sattuvat 9564: toimitukset voitaisiin toimittaa mistäkään eri- 9565: tyisestä viikon päivästä huolimatta. 9566: 9567: Edellä olevain maalais- ja kaupunkien kunnallislakei- 9568: hin ja kunnalliseen vaalilakiin ehdottamiemme muutosten 9569: johdosta, ehdotamme 9570: että •>lain taajaväkisten maalaisyhdyskun- 9571: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päi- 9572: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9573: 9 § muuttamisesta•> 9 §:stä sana •>ja lisätystä 9574: (Jaltuustosta•> poistettaisiin. 9575: Viitaten vastalauseeseemme sisältyviin 2, 7 ja 13 §:n 9576: muutosehdotuksiin, ehdotamme että Eduskunta hyväk- 9577: syisi seuraavan lain: 9578: Vastalause I. 83 9579: 9580: 9581: 9582: Laki kansanäänestyksestä. 9583: 9584: 1 §. 9585: Yleinen kansanäänestys on toimitettava milloin maa- 9586: laiskuntain kunnallislain 2 , 7 ja 13 §§:ssä mainitut ja 9587: kaupunkikuntain kunnallislain 13 §:ssä mainitut asiat 9588: -ovat ratkaistavat. 9589: 9590: 2 §. 9591: Äänestys toimitetaan äänestysalueittain ja on kun- 9592: nallisia vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvolli- 9593: nen toimittamaan sen kunnanvaltuuston antamien oh- 9594: jeitten mukaap.. 9595: Äänestys on toimitettava ainoastaan pyhänä, alkaen 9596: k:lo 8 aamulla ja jatkuen, jos tarve vaatii, k:lo 9:ään 9597: illalla. 9598: Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimes- 9599: ta hankittava äänestyslippuja, joihin on painettu sanat 9600: >>jaa>> ja >>ei>>, kuin myöskin kirjeenkuoria äänestyslipun 9601: sisäänsulkemista varten. 9602: Äänestyslautakunta pitäköön myös huolen siitä, 9603: -että äänestys on salainen, ja noudattakoon tässä kohden 9604: kunnallisen vaalilain määräyksiä. 9605: 9606: 3 §. 9607: Äänestysluettelosta on voimassa se, mitä kunnallisen 9608: vaalilain 5 §:ssä on vaaliluettelosta säädetty. 9609: 9610: 4 §. 9611: Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja 9612: hylkäävän ehdotuksen välillä ja siten, että 2 §:n 2 momen- 9613: tissa mainitusta äänestyslipusta äänestäjä pyyhkii toisen 9614: siinä olevan sanan ylitse. 9615: 184 1908. ll Vp. -. Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9616: 9617: 5 §. 9618: 9619: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, 9620: pyytäköön äänestyslautakunnalta äänestyslipun, pyyh- 9621: kiköön toisen siellä olevan sanan ylitse, taittakoon lip- 9622: punsa ja sulkekoon sen kuoreen, vieköön sen leimattavaksi 9623: ja senjälkeen uurnaan sekä merkitköön äänestyslauta- 9624: kunta luetteloon, että hän on äänestänyt. 9625: 9626: 6 §. 9627: Aänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan al- 9628: kamisesta, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta,. 9629: pöytäkirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä kes- 9630: kuslautakunnalle lähettämisestä noudatettakoon, mitä 9631: kunnallisessa vaalilaissa on näistä sanottu. 9632: 9633: 7 §. 9634: Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten 9635: asetettu keskuslautakunta ja kokoontuu se heti kun jon- 9636: kun äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet, 9637: menetellen kuten vaalilain 30 §:ssä säädetään. 9638: 9639: 8 §. 9640: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituk- 9641: sensa tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai 9642: jos toista siinä olevaa sanaa ei ole pyyhitty ylitse tai jos 9643: lippu on leimaamaton, on sellainen lippu mitätön. 9644: 9645: 9 §. 9646: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet 9647: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon ne ja 9648: merkitköön kumpasenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan sekä 9649: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna 9650: kunnanvaltuustolle. 9651: Vastalause I. 185 9652: 9653: 9654: 10 §. 9655: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi 9656: yksinkertainen äänten enemmistö on annettu. Päätös on 9657: saatettava kuntalaisten tietoon sillä tavalla kuin muutkin 9658: kunnan ilmoitukset ja tiedonannot. 9659: 9660: 11 §. 9661: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole 9662: valitusoikeutta. 9663: 9664: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1908. 9665: 9666: F. Koskinen. Matti Turkia. 9667: Sandra Lehtinen. Juho Kirves. 9668: P. Tikkanen. Matti Hoikka. 9669: Anton Huotari. 9670: 186 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9671: 9672: 9673: 9674: 9675: II. 9676: 9677: Allekirjoittanut ei ole voinut yhtyä siihen kaupunki- 9678: kuntain kunnallislain 60 §:n sanamuotoon, jollaisena se 9679: esiintyy valiokunnan ehdotuksessa. Sen mukaan olisi 9680: kaupunkilaisilla itsellään oikeus ottaa osaa ainoastaan 9681: pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaalei- 9682: hin. Kaikkien muiden kaupungin virkamiesten vaalit 9683: jäisivät kaiketi tämän johdosta kaupunginvaltuuston toi 9684: mitettavaksi. Nykyisin jo toimitetaan, ainakin muuta- 9685: missa kaupungeissa, muidenkin kuin edellämainittujen 9686: virkamiesten vaali raastuvankokouksessa. Mainitsen sel- 9687: laisena esimerkkinä kaupunginlääkärien vaalin, joka useim- 9688: missa kaupungeissa tapahtunee nykyisin raastuvan- 9689: kokouksissa. Ja vastaisuudessa voi olla tarpeellista aset- 9690: taa kaupungeille uusia virkamiehiä, joiden vaalit on 9691: edullisempi toimittaa raastuvankokouksissa. Jos pykälä 9692: hyväksyttäisiin valiokunnan ehdottamassa muodossa, olisi 9693: mahdoton niitä yleisäänestyksellä valita ja niissäkin kau- 9694: pungeissa, joissa tähän asti on valittu tuollaisia virka- 9695: miehiä raastuvankokouksissa, pitäisi ehkä luopua tuosta 9696: tavasta sen jälkeen, kun tämä laki olisi tullut hyväksy- 9697: tyksi. 9698: Ei tarvinne tässä lähemmin selittää niitä etuja, joita 9699: virkamiesten valitsemisesta yleisillä vaaleilla on. Kunta- 9700: laiset silloin voivat itse suoranaisesti vaikuttaa vaalin 9701: tulokseen ja kansanvaltaiselta kannalta on tämä oikea 9702: periaate. Muutamien virkamiesten valitseminen kunnan 9703: edustuslaitoksen, valtuuston, kautta saattaa kyllä olla 9704: Vastalause II. 187 9705: 9706: 9707: paikallaan, mutta on myöskin virkamiehiä, joiden toimet 9708: ovat sellaisia, että kuntalaisten välitön vaikutus heidän 9709: vaaliinsa on tarpeellinen. Senvuoksi olisi §:n 1 momentti 9710: muodostettava sellaiseksi, ettei se sulkisi pois mahdolli- 9711: suutta valita muitakin virkamiehiä raastuvankokouksessa. 9712: Edellä olevan perusteella ehdotan, 9713: että Eduskunta hyfläksyisi kaU;punkikun- 9714: tain kunnallislain 60 § :n näin kuuluf!ana: 9715: 9716: 60 §. 9717: Raastuvankokous pidetään pormestarin-, raatimie- 9718: hen ja maistraatinsihteerin- sekä niiden muiden kaupun- 9719: gin flirkamiesten flaaleja f!arten, jotka oflat määrätyt raas- 9720: tuflankokouksessa toimitettaflikst. 9721: 2 mom. samoin kuin valiokunnan. 9722: 9723: Helsingissä, syyskuun 16 p:nä 1908. 9724: 9725: Anton Huotari. 9726: 188 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9727: 9728: 9729: 9730: 9731: III. 9732: 9733: Sen lisäksi, mitä valiokunnan mietinnössä on sanottu 9734: verovelvollisuudesta äänioikeuden ehtona, katsomme tar- 9735: peelliseksi tukea mielipidettämme vielä seuraavalla: 9736: Valiokunnan enemmistön vaatimus, että äänioikeus 9737: kunnissa olisi myönnettävä veroa maksamattomillekin, 9738: perustuu pääasiallisesti siihen, että valtiollinenkin ääni- 9739: oikeus on myönnetty kaikille kansalaisille. Näillä asioilla 9740: ei kuitenkaan ole sanottavaa yhteyttä toistensa kanssa. 9741: Kunnissa ei säädetä lakeja, vaan päätetään kunnallislakien 9742: rajoissa itsehallinnon toteuttamiseen kuuluvista toimista, 9743: joissa ne kunnan jäsenet, jotka joko tilapäisesti ovat kun- 9744: nan kirjoissa tai elävät kunnassa toisten varassa, eivät voi 9745: olla osallisina eikä heille myöskään koidu samoja seuraa- 9746: muksia siitä, mitä velvollisuuksiansa täyttävät kuntalai- 9747: set päättelevät. 9748: Ollaan erimielisiä siitä, initen suurista tuloista vero- 9749: velvollisuuden tulisi alkaa. Jos äänioikeus pantaisiin vero- 9750: velvollisuudesta riippuvaksi, niin päästäisiin luullaksemme 9751: helposti yksimielisyyteen, koska jokainen olisi valmis 9752: asettamaan rajan siihen, missä omavarainen toimeentulo 9753: alkaa. Valiokunnassa onkin ollut puhetta siitä, että veron- 9754: maksu alimmilla tuloasteilla olisi tehtävä niin kevyeksi, 9755: ettei se ketään rasittaisi siinä määrässä, että olisi pakko 9756: äänioikeudesta luopua. Täten menettelemällä ei olisi 9757: aihetta puhua ihmisyyden loukkaamisestakaan, jonka 9758: välttämiseksi verovapautta vaaditaan. 9759: Vastalause II1. 189 9760: 9761: 9762: Valiokunnan enemmistö perustelee verovelvollisuu- 9763: desta vapauttamista silläkin, ettäkunnilla on muitakin kuin 9764: verotustuloja, mutta ei käy lähemmin selittelemään näiden 9765: muiden tulojen luonnetta. Jos se olisi siihen ryhtynyt, 9766: olisi huomattu, ettei maalaiskunnilla niitä ole nimeksi- 9767: kään muita kuin valtioapuja ja henkilöveroja. Edelliset 9768: ovat kuitenkin myönnetyt, edellyttäen, että kunta, nimit- 9769: täin veroa maksavat kuntalaiset, suorittaa samoihin tar- 9770: koituksiin osansa. Jälkimäiset taas olisivat kaikki korvat- 9771: tavat tuloverolla, koska henkilöverot aina ovat mielival- 9772: taisia. 9773: Tiedot noista muista tuloista kaupungeissa ovat mel- 9774: kein poikkeuksetta liioiteltuja sekä riippuvat siitä, että 9775: kaupungeissa on henkilöitä, jotka kykenevät pitämään 9776: niiden tulolähteet tuottavassa kunnossa. Jollei heitä olisi 9777: tai jos kunnalliset olot kävisivät sellaisiksi, etteivät kunta- 9778: laiset voisi niitä hyväkseen käyttää, jäisivät tulotkin saa- 9779: matta. Niiden perusteella ei siis voida myöntää mitään 9780: velvollisuuksista vapauttavaa oikeutta. 9781: Kunnallista äänioikeutta myönnettäessä ei olekaan 9782: niin paljon pantava painoa sille, kuinka paljon kukin kun- 9783: talainen luovuttaa varoja kunnan yhteisiin tarpeisiin, kuin 9784: siihen, mikä asema hänellä muuten kunnassa on. Se, 9785: jolla on pysyväinen toimeentulo kunnassa, kiinnittää tie- 9786: tysti paljoa enemmän huomiota kunnallisiin oloihin kuin 9787: tilapäisesti kunnassa oleskeleva henkilö, joka milloin hy- 9788: vänsä saattaa siirtyä toiseen kuntaan. Tärkeintä sentäh- 9789: den on, että kunnallinen äänioikeus tehdään riippuvaksi 9790: siitä, että henkilö on vakituisesti asettunut kuntaan, siellä 9791: verotettu ja veronsa suorittanut. Huolenpito näistä sei- 9792: koista on jo omiaan herättämään kuntalaisen harrastusta 9793: yleisiin asioihin. Kunnista poistuneet eivät tosin voisi 9794: äänioikeuttaan käyttää, kun valtakirjalla ei saa äänestää, 9795: mutta kuntiin äsken tulleet, joilla ei ole aavistustakaan 9796: kunnan asioista, voisivat vilkasliikkeisissä kunnissa rat- 9797: 190 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9798: 9799: kaisevasti vaikuttaa kunnan luottamusmiesten vaaliin ja 9800: se tekisi kunnan asiain hoidon epävarmaksi. 9801: Emme myöskään voi hyväksyä sitä kantaa, jolle osa 9802: valiÖkunnan enemmistöä on asettunut, että nimittäin kun- 9803: nanvaltuuston vaali katsottaisiin vähemmän tärkeäksi 9804: kuin lisättyjen valtuutettujen vaali. Kunnanvaltuuston 9805: on hoidettava kaikkia kunnan asioita, jotavastoin lisätyt 9806: valtuutetut käsittelevät määrättyjä, ennakolta valmistel- 9807: tuja kysymyksiä, joista jo valitsijoillakin useimmissa 9808: tapauksissa on varma mielipide. Siitäpä syystä ei lisätty- 9809: jen valtuusmiesten vaali kaupungeissa koskaan ole voinut 9810: herättää yleisempää osanottoa silloinkaan, kun varsinais- 9811: ten valtuusmiesten vaalin suhteen ollaan kiihkeimmässä 9812: kiistassa. Eikä valittavien ominaisuuksia lisättyjä val- 9813: tuusmiehiä valitessa yleisesti pidetä silmällä, vaan kiinni- 9814: tetään huomio yksistään siihen, mikä heidän kantansa on 9815: siinä kysymyksessä, jota varten heitä valitaan. Pikem- 9816: min voisi sentähden myöntää vaalioikeuden verottomilie- 9817: kin kuntalaisille lisättyjen valtuusmiesten vaalissa, vaikka 9818: varsinaisten vaaliin saisivat osaaottaa ainoastaan verote- 9819: tut kuntalaiset. Siihen suuntaan käykin enemmistön toi- 9820: sen osan pyrkimys, kun vaaditaan lisättyjen valtuutettu- 9821: jen asemesta kansan äänestystä. 9822: Tyytymättömyys nykyisiin kunnallis-asetuksiin ei 9823: johdu siitä, että kunnan asioita olisi ylipäänsä huonosti 9824: hoidettu, vaan on tyytymättömyyden syynä se, että 9825: varallisuudelle myönnetty liian suuri vaikutusvalta tekee 9826: vähävaraiset välinpitämättömiksi kunnan asioihin ja 9827: yleensä yhteiskunnallisiin kysymyksiin katsoen. Mutta 9828: jos uudistusta toimeenpantaessa äänioikeus myönnetään 9829: sellaisillekin, joista ei tiedetä, tuleeko heistä kunnan vaki- 9830: naisia jäseniä, saattaa siitä olla seurauksena, että niiden 9831: vaikutus, joilla olisi kykyä ja taitoa kunnan asiain kel- 9832: volliseen hoitoon, kävisi niin vähäiseksi, että kuntain asiat 9833: joutuisivat rappiolle. Voisipa siitä olla seurauksena sekin, 9834: että asiain alkaessa mennä väärään suuntaan, asioihin 9835: Vastalause m. 191 9836: 9837: 9838: perehtyneimmät kuntalaiset vetäytyisivät syrJaan, jät- 9839: täen niiden hoidon pelkästään kokeilijain käsiin. 9840: Tämän nojalla rohkenemme esittää, 9841: että Eduskunta hyräksyisi 9842: 9843: .a. M aalaiskuntain kunnallislain 9 § 9844: näin kuuluraksi: 9845: 9846: 9 §. 9847: 9848: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja, lisäraltuutettuja 9849: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä mie- 9850: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka 9851: ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä 9852: on relrollinen maksamaan kunnallista tuloreroa. S amallai- 9853: nen oikeus on hänen ariopuolisollansa, joka on tullut mai- 9854: nittuun ikään. 9855: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 9856: 1. se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa; 9857: 2. se, joka on holhouksen alaisena; 9858: 3. se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 9859: apu ole ainoastaan satunnaista. 9860: 4. se, joka (poist.) on jättänyt suorittamatta hänen 9861: maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden 9862: kunnallisverot; 9863: 5. se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 9864: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 9865: laitoksesta pääsi; 9866: 6. se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on (poist.) 9867: kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan pal- 9868: velukseen tai toisen asiaa ajamaan; 9869: 7. se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 9870: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 9871: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 9872: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt 9873: 192 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9874: 9875: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien 9876: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 9877: 9878: 9879: 9880: 70 §:n 3 mom. Jos 9 § muutettaisiin meidän esityksemme mukaan, 9881: niin tulisi kunnanvaltuusto 70 §:n 3 momentin mukaan ta- 9882: vallaan sen määrääjäksi, kellä on äänioikeus ja kellä ei. 9883: Tästä asiasta on nykyisenkin kaupunkia koskevan asetuk- 9884: sen aikana ollut useissa kaupungeissa kinasteluja, joissa 9885: puoluenäkökohdat ovat olleet liiankin paljon vaikuttavina. 9886: Olisi sentähden parempi, että laki veivoittaisi kunnan 9887: kerta kaikkiaan määräämään veroäyrin perusteen olevais- 9888: ten olojen mukaan. Mutta kuntien oloissa voisi aikain 9889: kuluessa tapahtua muutoksia, jotka vaatisivat joko korot- 9890: tamaan tai alentamaan veroäyrin perustetta. Muutoksen 9891: tekeminen olisi sentähden myönnettävä ainoastaan Senaa- 9892: tin Talousosaston luvalla, joten momentin tulisi kuulua: 9893: ,Kunnan valtuusto määrää sen tulomäärän, joka vas- 9894: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin j. n. e. (kohdan loppuun). 9895: Jos kunnan(Jaltuusto katsoo tarpeelliseksi korottaa tai 9896: alentaa kerran määrättyä (Jeroäyrin perustetta. hakekoon 9897: siihen Senaatin Talousosastolta lu(Jan." 9898: 9899: 9900: 9901: B. Kaupunkien kunnallislain 9902: 9903: 10 §. 9904: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, tisä(Jatwutet- 9905: tuja ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä 9906: miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja 9907: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta 9908: sekä on (Jel(Jollinen maksamaan kunnallista tulMeroa. Sa- 9909: mallainen oikeus on hänen a(Jiopuolisollansa, joka on tul- 9910: lut mainittuun ikään. 9911: Vastalause lli. 193 9912: 9913: 9914: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 9915: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa; 9916: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 9917: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 9918: apu ole ainoastaan satunnaista; 9919: 4) se, joka (poist.) on jättänyt suorittamatta hänen 9920: maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden 9921: kunnallisverot; 9922: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 9923: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 9924: laitoksesta pääsi. 9925: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 9926: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 9927: seen tai toisen asiaa ajamaan; 9928: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 9929: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 9930: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 9931: paikassa, taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt 9932: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä 9933: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 9934: 9935: 9936: 9937: 9938: Samoilla perusteilla kuin maalaiskuntain lakiin esi- 36 §. 9939: tämme tässäkin 36:nnen §:n 3:nnen momentin näin kuulu- 9940: vaksi: 9941: ,Kaupunginvaltuusto määrää sen tulomäärän, joka 9942: vastaa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla 9943: kuuttasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa 9944: suurempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin 9945: täydeltä kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 9946: Jos r;altuusto haluaa korottaa tai alentaa kerran määrättyä 9947: r;eroäyrin perustetta, hakekoon siihen Senaatin Talousosas- 9948: tolta lur;an". 9949: 9950: 9951: 13 9952: 194 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 9953: 9954: 37 §. Kunnalliskomitean mietinnössä oli Kaupunkien kun- 9955: nallislain 37 §:ään jätetty nykyisestä kunnallisasetuksesta 9956: muuttamatta se määräys, että taksoittajia on valittava 9957: tasan yhtä monta kiinteimistön omistajista, elinkeinon 9958: harjoittajista ja palkannauttijoista. Valiokunnan enem- 9959: mistö on kuitenkin mielestämme ilman päteviä syitä pois- 9960: tanut määräyksen tasan valitsemisesta. On sanottu suh- 9961: teellisesta vaalitavasta johtuvan, että taksoittajiakin on 9962: valittava samassa suhteessa kuin taksoitettavia on, 9963: mutta tämä suhteellisuus on soveltumaton, jos katsotaan, 9964: mitä kunta eri luokissa taksoittaa, sillä palkannauttijat, 9965: jotka enemmistön ehdotuksen mukaan saisivat paljoa 9966: suuremman luvun taksoittajia kuin toiset luokat yhteensä, 9967: eivät verotettaviin tuloihin katsoen tarvitsisi saada edes 9968: yhtä suurta lukua kuin nuo toiset. Mutta kun saattaa olla 9969: tarpeen, että kiinteistö- ja elinkeinotuloja tutkiessa on 9970: jäävittömiäkin taksoittajia, niin tuntuu entinen tasan- 9971: jako tarpeelliselta säilyttää, jonkatähden esitämme §:n 9972: Kunnalliskomitean mietinnön mukaan näin kuuluvaksi: 9973: 9974: 37 §. 9975: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava tak- 9976: soituslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi 9977: joulukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka 9978: harjoittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nauttivat 9979: palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden jou- 9980: kosta, joilla on kiinteää omaisuutta, yhtä monta kustakin 9981: ryhmästä; ja tulee kaupunginvaltuuston joka kolmas vuosi 9982: kaupungin väkiluvun mukaan, määrätä taksoituslauta- 9983: kunnan jäsenten luku. 9984: Vastalause m. 195 9985: 9986: 9987: C. Kunnallinen ~aalilaki. 9988: Maalaiskuntain kunnallislain 9 §:n ja kaupunkien 9989: kunnallislain 10 §:n edellä ehdotetuna tavalla muutta- 9990: misesta seuraa, että Kunnallisen ~aalilain 5 § :n 2 mo- 9991: mentti olisi poistetta~a. 9992: Helsingissä 16 p. syyskuuta 1908. 9993: K. Viljakainen. T. Riihelä. 9994: Eero Erkko. 9995: 9996: 9997: Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy, mikäli kau- 9998: punkien kunnallislain 37 §:ään tulee 9999: Gösta Stenbäck. 10000: 196 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2 10001: 10002: 10003: 10004: 10005: IV 10006: Kun emme voi yhtyä valiokunnan enemmistöön 10007: siinä, että Maalaiskuntain kunnallislain 74. §:ään ja Kau- 10008: punkien kunnallislain 39 §:ään jää määräys kiinnitetyn 10009: velan koroista, ettei niitä saisi taksoituksessa poislukea, 10010: pyydämme tämän poikkeavan mielipiteemme tueksi esiin- 10011: tuoda seuraavaa: 10012: Yleisenä pyrkimyksenä luottoasioissa nykyisin on, 10013: että henkilövakuudesta olisi siirryttävä tavaravakuuteen. 10014: Kun tavaravakuuden, niinkuin kiinnityksen, antamisesta 10015: velanottajalle muutenkin on enemmän kuluja kuin hen- 10016: kilöluotolla, olkoonpa takuulla tai ilman, lainatessa, on 10017: kiinnitetyn velan korkojen asettaminen poikkeusasemaan 10018: kohtuutonta sekä oikeasuuntaisen taloudellisen kehityk- 10019: sen vastustamista. Se on sitä vähemmän paikallaan, 10020: kun kunnat lyhentämättä taksoittamalla kiinnitet- 10021: tyjä kiinteimistöjä ja laitoksia tulisivat erityisesti paina- 10022: maan niitä, joita valtio, kunnat itse ja rahalaitokset 10023: koettavat avustaa, huokeakorkoisilla kuoletuslainoilla. 10024: Samalla kuin tällainen velan ja velan erotteleminen aset- 10025: taisi epävarman yritteliäisyyden edullisempaan asemaan 10026: kuin varmoille takeille perustuvan, joudutaan siten ve- 10027: rottamaan kiinnitystä vastaan annettua pääomaa kah- 10028: teen kertaan, jotavastoin henkilöluotolla saadusta ei kan- 10029: neta kaksinkertaista verL a. Kiinteimistöverotuksessa on 10030: kyllä tilaisuus taksoittajilla verottaa niitä taloja ja lai- 10031: toksia, jotka eivät ole täyteen arvoonsa kiinnitettyjä. 10032: Vastalause IV. 197 10033: 10034: 10035: Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioit- 10036: tavimmin ehdottaa, ettäeduskunta päättäisi Maa- 10037: laiskuntain kunnallislain 74 § :stä ja Kaupun- 10038: kien kunnallislain 39 § :stä poistaa sanat <<kiin- 10039: nitetyn velan korkoa>>. 10040: 10041: Helsingissä syysk. 16 p:nä 1908. 10042: 10043: K. Wiljakainen. T. Riihelä. 10044: Juho Torppa. Yrjö Halonen. 10045: Mikko Sipponen. A. R. Hedberg. 10046: 198 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N.o 2. 10047: 10048: 10049: 10050: 10051: V. 10052: Ennenkuin ryhdytään niin perinpohjaiseen ja tulok- 10053: siltaan vaikeasti laskettavaan kunnallishallintoa koske- 10054: vaan uudistukseen kuin kysymyksessä olevat eduskunta- 10055: esitykset tarkoittavat, näyttää minusta asia pitävän ottaa 10056: mahdollisimman tarkan ja jokapuolisen valmistelun alai- 10057: seksi. Tätä alaa koskevan lainsäädännön tarpeeksi pun- 10058: nitsematta uudistaminen voipi johtaa siihen, että kunnan 10059: asiain hallinta, jota tähän saakka ylimalkaan on hoidettu 10060: tyydyttävällä tavalla, joutuu sellaisten henkilöiden käsiin, 10061: joilta puuttuu taitoa niiden asianmukaiseen hoitamiseen, 10062: ja seuraukset tästä olisivat luonnollisesti turmiolliset. 10063: Tosin on myönnettävä, että asia on ollut valmistelta- 10064: vana sekä eräässä Keisarillisen Suomen Senaatin asetta- 10065: massa komiteassa, jonka mietintö on ollut eduskunta- 10066: esitysten perustana, että edellisillä valtiopäivillä. Tunne- 10067: taan kuitenkin, että Keisarillisella Senaatilla, senjälkeen 10068: kuin maan kunnille on annettu tilaisuus lausunnon anta- 10069: miseen mainitun komitean mietinnön johdosta ja suuri 10070: luku kuntia sellaisia lausuntoja on antanutkin, tätä nykyä 10071: on asia käsittelyn alaisena ja että Senaatti aikoo valmis- 10072: taa ehdotuksen sitä koskevaksi esitykseksi. Näin ollen ei 10073: eduskunnan minun ymmärtääkseni tulisi käydä hallituk- 10074: sen edelle, vaan odottaa sen alotetta asiassa. Tämän puo- 10075: lesta puhuu sekin seikka, että kunnallisvaliokunnalla asian 10076: käsittelyssä ei ole ollut käytettävänään kuntien yllämai- 10077: nittuja lausuntoja ja ettei se siis ole voinut ottaa huo- 10078: Vastalause V. 199 10079: 10080: 10081: mioon niitä näkökohtia, joita näissä lausunnoissa ehkä on 10082: esitetty. 10083: Koska, kuten edellä on sanottu, ei voitane syyllä 10084: väittää, että nykyään kuntien asioita mainittavassa mää- 10085: rässä huonosti hoidettaisiin, ei myöskään ole mitään vaa- 10086: raa siitä, että annetaan kyseenalaisen reformin jäädä seu- 10087: raaviin valtiopäiviin, joille luultavasti on odotettavissa 10088: esitys tästä asiasta. Asian ratkaisun lykkääminen muu- 10089: tamia kuukausia tai muutaman vuoden eteenpäin ei saa 10090: herättää epäilyksiä, kun siten saavutetaan suurempi va- 10091: kuus sen onnellisesta ratkaisusta ja ehkä myöskin mah- 10092: dollisuus samalla kertaa uudistaa kunnallisverotus, josta 10093: viime mainitusta I'eformista kysymys kunnallisesta ääni- 10094: oikeudesta olennaisesti riippuu. 10095: Ylläolevan nojalla uskallan ehdottaa, 10096: etteirät eduskuntaesitykset antaisi aihetta 10097: mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puo- 10098: lelta. 10099: 10100: 10101: Siltä varalta, ettei Eduskunta hyväksyisi ylläesitet- 10102: tyä ehdotusta, olen katsonut itseni pakotetuksi ilmoitta- 10103: maan erityisesti vastalauseen valiokunnan mietintöä vas- 10104: taan allamainittavissa kohdissa. 10105: Mitä ensiksikin äänioikeuteen tulee, ehdottaa valio- 10106: kunnan enemmistö, että se kunnan- ja kaupunginvaltuus- 10107: ton sekä tilintarkastajain vaaliin nähden ulotettaisiin kun- 10108: tien kaikkiin täysi-ikäisiin jäseniin siitä huolimatta, ovatko 10109: he velvolliset maksamaan kunnallista tuloveroa; ja tulisi- 10110: vat näin ollen monessa, ehkäpä kaikissa kunnissa valitsi- 10111: jain enemmistön muodostamaan kunnan veroa maksa- 10112: mattomat jäsenet. Täytyy kuitenkin epäillä olisiko kun- 10113: nille hyödyksi, että mainituille jäsenille suotaisiin ratkai- 10114: seva vaikutus kunnallishallintoon. Se otaksuma on lähellä, 10115: että nämä jäsenet koettaisivat hankkia itselleen kohtuut- 10116: tomia etuja veronmaksajain kustannuksella. Varmaa 10117: 200 1908. II - Vp. Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10118: 10119: ainakin on, etteivät he kunnan asioita hoitaessaan toimisi 10120: samalla edesvastuuntunnolla kuin kunnan veroa maksa- 10121: vat jäsenet, jotka olisivat tietoisia siitä, että kunnan 10122: talouden huono hoito suoranaisesti kohtaisi heitä. 10123: Valiokunnan enemmistökään ei omasta puolestansa 10124: ole täysin luottanut yleisen äänioikeuden tuloksiin, vaan 10125: on pitänyt tarpeellisena ehdottaa eräitä takeita äkkinäi- 10126: siä ja vahingollisia päätöksiä vastaan. Siinä suhteessa 10127: määrätään, että kysymykset, jotka koskevat kiinteistön 10128: ostamista tai myyntiä, uutta yritystä, joka voipi tuntu- 10129: vasti vaikuttaa kunnalliseen verotukseen, lainan ottamista 10130: pitemmälle maksuajalle tai korkeampaan määrään, kuin 10131: myös tuloveron määräämistä enemmäksi kuin kolmeksi,. 10132: vast. neljäksi prosentiksi maksuvelvollisten yhteenlaske- 10133: tuista verotettavista tuloista viimeisen taksoituksen mu- 10134: kaan, ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, minkä ohessa 10135: päätöksen pätevyyteen vaaditaan määräenemmistö. Oi- 10136: keus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin olisi ainoastaan 10137: kunnan verovelvollisilla jäsenillä ynnä näiden aviovai- 10138: moilla. 10139: Nämä takeet eivät kuitenkaan liene tehokkaita. Usein 10140: on vaikeaa edeltäkäsin ratkaista, tuleeko joku uusi yritys 10141: tuntuvasti vaikuttamaan verotukseen vai ei. Yritys saat- 10142: taa aluksi olla vähäinen, mutta jonakin seuraavana vuonna 10143: tuntuvasti laajeta; ja silloin yritys ei enää ole uusi. Lisäksi 10144: tulee, ettei ole mitään ohjeita sen kysymyksen ratkaisemi- 10145: seen, milloin yrityksen on katsottava tunturasti vaikutta- 10146: van verotukseen. -- Eivät myöskään ne määräykset, että 10147: lisävaltuutettujen suostumus vaaditaan määrätyn tulojen 10148: prosentin yli menevään verotukseen ole omiaan estämään 10149: liian korkeaa verotusta, sillä varsinaisten valtuutettujen 10150: vallassa on kyllä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka tekevät 10151: lisävaltuustolle pakottavakai tarpeeksi suuremman veron 10152: myöntämisen. H uomautettakoon sitäpaitsi, että kaupun- 10153: geissa saavutettu kokemus lisävaltuustosta ei puhu sen 10154: eduksi. 10155: Vastalause V. 201 10156: 10157: 10158: Järkevän kunnallishallinnon turvaamiseksi on minun 10159: mielestäni tarpeellista, että äänioikeutta ei uloteta muihin 10160: kuin kunnan verovelvollisiin jäseniin ja näitten aviovai- 10161: moihin. Mutta sitäpaitsi on tarpeen, että riittävä vaiku- 10162: tusvalta kunnallisiin asioihin suodaan kuntien enemmin 10163: verotetuille jäsenille. Jos nykyinen ääniasteikko poiste- 10164: taan ja jos jokainen äänioikeutettu saa ainoastaan yhden 10165: äänen, minkä minä puolestani pidän toivottavana, on 10166: sanottu enemmin verotettujen vaikutusvalta muulla tavoin 10167: varmistettava. Valiokunnan ehdottaman suhteellisen vaa- 10168: litavan mukaan voisi valitsijain vähemmistökin saada 10169: edustajia valtuustoon valituksi, mutta nämä edustajat 10170: eivät valtuustossa saisi mielipidettään kuuluville valtuus- 10171: ton enemmistöä vastaan eivätkä voisi estää loukkausta 10172: sen puolelta. Suhteellinen vaalitapa on sitäpaitsi sangen 10173: mutkikas sekä aiheuttaa ajanhukkaa ja tuntuvia kustan- 10174: nuksia;ja monissa kunnissa tuskin löytyisikään henkilöitä, 10175: jotka kykenisivät tyydyttävästi suorittamaan ne tehtä- 10176: vät, jotka ehdotuksen mukaan keskuslautakunnilla tulisi 10177: olemaan. 10178: Sentähden minusta on näyttänyt, että pitäisi ottaa 10179: varteen se niinhyvin erään ennenmainitun komitean jä- 10180: senen kuin Helsingin kaupunginvaltuustonkin, lausuntoa 10181: annettaessa mainitusta komiteanmietinnöstä, esittämä eh- 10182: dotus, että valtuuston vaalin tulisi tapahtua kahdessa luo- 10183: kassa, niin että kumpikin luokka erikseen valitsisi puolet 10184: valtuutettujen luvusta. Toisen luokan voisivat maalla 10185: muodostaa ne, jotka olisivat taksoitetut suuremmasta 10186: kuin tuhannen viidensadan markan tulosta sekä vä- 10187: hintään 0,01 manttaalisen maan omistajat, vaikkakaan 10188: näiden tulot eivät nousisi vastamainittuun määrään. Toi- 10189: sena luokkana taas olisivat kunnan muut verovelvolli- 10190: set jäsenet. Kaupungeissa, joiden asukasluku on korkein- 10191: taan kymmenentuhatta, olisi se tulomäärä, joka määräisi 10192: molempien luokkien välisen rajan, esimerkiksi tuhatviisi- 10193: sataa markkaa; suuremmissa kaupungeissa taasen kaksi- 10194: 202 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10195: 10196: tuhattaviisisataa tai kolmetuhatta markkaa. Naidulla nai- 10197: sella olisi äänioikeus samassa luokassa kuin hänen miehel- 10198: lään. Jotta eri luokissa löytyvien vähemmistöjen oikeu- 10199: tetut vaatimukset edustajain saamisesta valtuustoon otet- 10200: taisiin varteen, olisi kukin kunta jaettava vaalipiireihien, 10201: jotka jokainen erikseen valitsisivat määräluvun valtuutet- 10202: tuja, yhtä monta kummankin valitsijaluokan puolesta. 10203: Sellaisella vaalitavalla voitaisiin välttää suhteellinen vaali- 10204: tapa ja lisävaltuustolaitos. 10205: Tätä vaalitapaa vastaan voidaan tosin muistuttaa, 10206: että se maassamme on uusi ja koettelematon, mutta sama 10207: muistutus voidaan tehdä useimpien uudistusten suhteen. 10208: Mitä erittäin tulee valitsijain jakamiseen eri luokkiin, niin 10209: sisältäähän valiokunnan ehdotus samantapaisen määräyk- 10210: sen siinä, että oikeus lisävaltuutettujen valitsemiseen vas- 10211: tamainitun ehdotuksen mukaan kuuluisi osaksi toiselle 10212: valitsijaryhmälle kuin se, joka on oikeutettu valitsemaan 10213: Viitaten siihen mitä edellä on esiintuotu, saan kun- 10214: nioitsaen ehdottaa 10215: 10216: että mietintö palautettaisiin kunnallisl'alio- 10217: kuntaan lakiehdotusten muodostamista l'arten 10218: kosketeltuun suuntaan. 10219: 10220: 10221: 10222: Sen sanamuodon mukaan, minkä valiokunta äänestyk- 10223: sen jälkeen on antanut maalaiskuntain kunnallislakiehdo- 10224: tuksen 10 §:lle, voitaisiin 1isävaltuutetuiksi valita henki- 10225: löitä, jotka eivät ole oikeutetut ottamaan osaa näiden val- 10226: tuutettujen valitsemiseen. Tämä on minun ajatukseni 10227: mukaan perusteeton poikkeaminen siitä valiokunnan muu- 10228: toin noudattamasta periaatteesta, että vaalioikeuden ja 10229: vaalikelpoisuuden edellytysten tulee olla samat. Jotakin 10230: kai myöskin merkinnee, että lisävaltuutetuiksi saadaan 10231: valita ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat pakote- 10232: Vastalause V. 203 10233: 10234: 10235: tut itse maksamaan osan päätetyistä veroista. Uskallan 10236: sentähden esittää, 10237: että Eduskunta, siinä tapauksessa että lisä- 10238: valtuustolaitos säilytetään, hyPäksyisi puheena- 10239: olePan §:n näin kuuluPana: 10240: 10241: 10 §. 10242: 10243: Vaalikeipoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuutetuksi 10244: on jokainen, joka on oikeutettu niitä Palitsemaan. Mitä 10245: vaalikelpoisuudesta kunnaMaltuutetun toimeen on säädetty, 10246: olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin luottamustoimiin 10247: nähden>>. 10248: 10249: 10250: 10251: Maalaiskuntain kunnallislakiehdotuksen 15 §:ään on 10252: valiokunta ottanut määräyksen, että kunnanvaltuutetut 10253: ja lisävaltuutetut olisivat oikeutetut saamaan ei ainoas- 10254: taan korvausta matkakuluistaan vaan myöskin korvausta 10255: ajanhukasta. Puolestani en voi kannattaa valiokunnan 10256: ehdotusta mikäli se koskee viimemainittua korvausta. Ei 10257: ole mitenkään syytä tehdä kunnallisia luottamustoimia 10258: taloudellisesti halutuiksi, ja täytyy voida vaatia, että 10259: henkilöt, jotka näihin toimiin valitaan, epäitsekkäästä 10260: harrastuksesta niihin antautuvat, vaatimatta korvausta 10261: muusta kuin suoranaisista kulungeistaan. Saan sentäh- 10262: den kunnioittaen ehdottaa, 10263: 10264: että 15 § :n viimeiselle momentille annettai- 10265: siin seuraava sanamuoto: 10266: >>Kunnanvaltuutetut ja lisäPaltuutetut saaPat, jos matka 10267: heidän kotoaan kokfUspaikalle on Piiden tai useamman kilo- 10268: metrin pituinen, matkarahoja, valtuuston harkinnan mu- 10269: kaan, ei kuitenkaan enempää kuin yhden hePosen kyytirahan 10270: edestakaisin taikka, jos rautatietä tai höyrylaiPaa saattaa 10271: 204 1908. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10272: 10273: matkalla käyttää, maksun haliJimmasta sijasta junalle tai 10274: höyrylaiiJalla1>, 10275: 10276: 10277: Viitaten siihen mitä yllä on esitetty maalaiskuntain 10278: kunnallislakiehdotuksen 10 §:n suhteen, uskallan esittää, 10279: että kaupunkien kunnallislakiehdotukselle 10280: annettaisiin seuraaiJa sanamuoto: 10281: 10282: »11 §. 10283: V aalikelpoinen kaupungiMaltuutetuksi ja lisäiJaltuute- 10284: tuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä iJalitsemaan. 10285: Älköön niiksi - - - - (valiokunnan ehdotuksen mu- 10286: kaan) toimestansa tilintekoon velvollinen. 10287: Mitä iJaalikelpoisuudesta kaupunginiJaltuutetun toimeen 10288: on säädetty, olkoon iJoimassa myös muihin kunnallisiin luot- 10289: tamustoimiin nähden>>. 10290: Helsingissä, 16 p:nä syyskuuta 1908. 10291: 10292: Gösta Stenbäck. 10293: 10294: Ylläolevaan vastalauseeseen, paitsi mitä tulee ehdo- 10295: tukseen ääniasteikon poistamisesta ja luokkavaalien käy- 10296: täntöön ottamisesta, yhtyy 10297: A. R. Hedberg. 10298: 10299: Edellä olevaan vastalauseesen, mikäli se koskee 10300: maalaiskuntain kunna1lislain 10 §:ää ja kaupunkien 10301: kunnallislain 11:ää, yhtyvät: 10302: 10303: Eero Erkko. Juho Torppa. 10304: Yrjö Halonen. M. Sipponen . 10305: • 10306: Vastalause VI. 205 10307: 10308: 10309: 10310: 10311: VI. 10312: 10313: Kunnallisvaliokunta on käsiteltävänä olevia lakiehdo- 10314: tuksia valmistaessaan asettunut yleisen ja yhtäläisen ääni- 10315: oikeuden pohjalle, ja esittää sen perusteeksi, että voimassa 10316: olevat äänioikeussuhteet eivät ole sopusoinnussa kansaan 10317: syvälle juurtuneen ihmisten keskeisen yhdenvertaisuuden 10318: vaatimuksen kanssa. Kun tämä vaatimus on otettu huo- 10319: mioon siten että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on otettu 10320: käytäntöön valtiollisissa vaaleissa, täytyy, valiokunnan 10321: enemmistön mielipiteen mukaan, kunnallisissakin vaaleissa 10322: ääniasteikko poistaa ja äänioikeus tehdä yleiseksi ja yhtä- 10323: läiseksi. 10324: On vaikeaa ratkaista, kuinka yleinen tämä kansan 10325: monessa tapauksessa kiihoituksen kautta syntynyt yhden- 10326: vertaisuuden vaatimus lienee, mutta varmaa on, että 10327: laveissakin kansankerroksissa se käsitys on yleinen, että 10328: kunnallisenkin elämän alalla oikeudet vaativat vastaavia 10329: velvollisuuksia. 10330: Kunnan tarkoitukseen kuuluu etupäässä sellaisten 10331: kysymysten ratkaiseminen, jotka ovat taloudellista luon- 10332: netta taikka sisältävät hallintotehtäviä. Asiat, jotka muis- 10333: sakin suhteissa ovat lähellä kunnallista elämää kuten kan- 10334: sansivistys-, terveydenhoito- ja siveellisyyskysymykset 10335: ovat suurimmaksi osaksi järjestetyt lailla ja asetuksilla, 10336: jotka ovat syntyneet yleisen äänioikeuden mukaan vali- 10337: tun kansaneduskunnan myötävaikutuksella ja siis eivät 10338: 206 1901:!. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10339: 10340: vaadi yhtäläisen kunnallisen äänioikeuden käytäntöön 10341: ottamista. 10342: Niin oikeutetuksi kuin on katsottava, että kunnan 10343: omaisuuden ja tulojen hoito pysytetään niiden käsissä, 10344: jotka huomattavassa määrässä ovat vaikuttaneet niiden 10345: syntymiseen yhtä oikeutettua on että tätä hallintoa hoi- 10346: taa laitos, joka on valittu ottamalla jossain määrin huo- 10347: mioon suurempi tai pienempi osuus näihin varoihin. 10348: Jos ainoastaan veroamaksavat, vaan kaikki samalla 10349: äänimäärällä, ovat äänioikeutettuja kunnallisissa vaa- 10350: leissa, ei ole takeita siitä että saadaan toimeen vastuun- 10351: alainen ja harkitseva kunnallishallinto. Osittaisten ja 10352: itsekästen pyyteiden vaikutusta ei voida tarpeeksi rajoit- 10353: taa ainoastaan tällä äänioikeuden rajoituksella. 10354: Ne takeet tässä suhteessa, jotka valiokunnan enem- 10355: mistö on hyväksynyt, nimittäin että lisävaltuutetut mää- 10356: rätään pakolliseksi laitokseksi maaseudullekin kuin myös 10357: määräenemmistö veroitusasioita ratkaistaessa, eivät myös- 10358: kään riitä estämään epäjärjestystä ja hämmennystä kun- 10359: tien hallinnossa eikä siitä johtuvaa kuntien raha-asiain 10360: huononemista. 10361: Jos voidaan syyllä sanoa, että kunnallishallinto 10362: yleensä tähänkin saakka vallinneiden äänioikeusolojen 10363: aikana on tyydyttävästi tarkoituksensa täyttänyt, on 10364: kuitenkin myönnettävä, että voimassa oleva ääniasteikko, 10365: joka maaseudulla on melkein rajaton ja kaupungeissa 10366: kohoaa 25 ääneen sekä johon sisältyy äänioikeus yhtiöille, 10367: on liian korkea. Suurten pääomain liian suuri vaikutus 10368: kunnallisten asiain ratkaisuun on rajoitettava. 10369: Valiokunnassa on ehdotettu kuuria- vaalijärjestelmä 10370: käytäntöön ottamista. Kuinka tarkoituksenmukaisena 10371: tätä järjestelmää teoreettisesti katsoen pidettänee eri har- 10372: rastusten huomioon ottamiseen nähden, on kysymys tämän 10373: vaalitavan sopivaisuudesta ja sen vaikutuksesta meidän 10374: maamme oloihin kokonaan selvittämättä - ja järjestelmä 10375: ainakin siinä kohden vastenmielinen, että se mielivaltai- 10376: Vastalause VI. · 207 10377: 10378: 10379: sen ja luonnottoman tulorajan perusteella jakaa kunnan 10380: jäsenet muutamiin jyrkästi eroitettuihin luokkiin, joilla 10381: on sangen erilainen ja väärin jaettu vaikutus kunnan hal- 10382: lintoon. 10383: Sen suuren vaikutuksen supistaminen, mikä suur- 10384: pääomalla tätä nykyä on katsottava olevan kunnalliseen 10385: elämään, ei vaadi ääniasteikon poistamista, minkä astei- 10386: kon säilyttäminen perustuu historialliseen käytäntöön ja 10387: jonka vaikutuksista kokemusta on olemassa. Åäniasteik- 10388: ko, jonka rajoina ovat yksi ja kymmenen ääntä, siten 10389: että yksi ääni annetaan tuhannen markan taikka sitä 10390: vähemmästä tulosta ja kultakin lisäksi tulevalta aina tu- 10391: hanteen markkaan nousevalta määräitä lisätään uusi ääni, 10392: olisi tätä nykyä sopiva keskitie yhtäisen äänioikeuden 10393: radikaalisen vaatimuksen ja nyt voimassa olevien ääni- 10394: oikeusmääräysten välillä. Täten olisi raivattu tietä laveam- 10395: piin tämän suuntaisiin uudistuksiin. Se supistus, jota 10396: puheenalainen ääniasteikko tietää, ei tee mahdottomaksi 10397: suoda äänioikeutta naidulle naiselle, kuten myöhemmin 10398: tulee osotettavaksi, sekä lakkauttaa yhtiöiden ja vajaval- 10399: taisten kuin myös valtakirjaan nojautuvan äänioikeuden, 10400: minkä ohessa äänioikeus tehdään kotipaikkaoikeudesta 10401: riippuvaksi. Selvää on, että näilläkin määräyksillä ote- 10402: taan huomattavia askeleita suurempien omaisuuksien vai- 10403: kutuksen kunnallisiin vaaleihin vähentämiseksi - tulos, 10404: jonka ehdotettu ääniasteikko tuo mukanaan, siitä huoli- 10405: matta käytetäänkö suhteellista vaalitapaa vai ei. 10406: Että suhteellisen vaalitavan soveltaminen tulisi 10407: aiheuttamaan tuntuvia menoja ja ajanhukkaa sekä agi- 10408: tatsionia, rauhattomuutta ja puoluetaisteluita ja sillä 10409: tavoin aikaansaamaan häiriötä yhteiskuntaelämään, ei ole 10410: vaikea ajatella. Peljättävä myös on, että tämän tavan 10411: soveltaminen, erityisesti maaseudulla, käypi hyvin vai- 10412: keaksi, katsoen sellaisten henkilöiden puutteeseen, joilla 10413: olisi vaalitoimituksiin tarpeelliset tiedot. Kun ehdotettu 10414: ääniasteikko enemmistövaalejakin käyttäen on omansa 10415: 208 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10416: 10417: täyttämään melkoisen pitkälle meneviä uudistusvaati- 10418: muksia, olisi suhteellisen vaalitavan käytäntöön otta- 10419: minen ainakin maaseudulla jätettävä kuntien oman pää- 10420: töksen varaan. 10421: 10422: 10423: Kunnallisia vaaleja varten ehdotetun suhteellisen 10424: vaalitavan edut saavutetaan ainoastaan osaksi kunnallis- 10425: valiokunnan enemmistön hyväksymällä lakiehdotuksella. 10426: Tyydyttävä suhteellisuus valtuuston kokoonpanossa toteu- 10427: tuu nimittäin ainoastaan ensi kerran tapahtuvassa vaa- 10428: lissa. Seuraavissa vaaleissa, joissa valitaan ainoastaan 10429: kolmasosa valtuutettujen luvusta, tulisi erinomattain pie- 10430: nemmissä yhteiskunnissa kunnan eduskuntaan valtuutet- 10431: tuja, jotka olisivat aivan vähälukuisten valitsijaryhmien 10432: valitsemia, samalla kuin huomattavia vähemmistöjä koko- 10433: naan syrjäytettäisiin. Se enemmistösorto, jota suhteelli- 10434: sella vaalitavalla on tahdottu estää, olisi osaksi jälellä. 10435: Se, että yhdellä kertaa valittaisiin täysi määrä val- 10436: tuutettuja, joko lyhemmäksi tai pitemmäksi ajaksi, täyt- 10437: täisi kyllä suhteellisuuden vaatimuksen, mutta siten 10438: jäisi kunnan eduskunnan yhtäjaksoisuuden tarve huo- 10439: mioon ottamatta. Lisäksi mainittakoon, että joka vuosi 10440: uudistuva vaalitaistelu sitä seuraavine riitoineen, ajan- 10441: hukkineen ja menoineen on etenkin maaseudulla kaikkea 10442: muuta kuin toivottava. Eri pyrkimykset tyydytettänee 10443: parhaiten sillä tavoin, että valtuutetun toimiaika tehdään 10444: kaksivuotiseksi ja koko lukumäärä valitaan joka toinen 10445: vuosi, mutta valitulla on oikeus kieltäytyä tästä toimesta 10446: vasta sitten kuin hän on siinä ollut kahden toimikauden 10447: aikana. 10448: 10449: 10450: Suuret etäisyydet maaseudulla tekevät tarpeelliseksi, 10451: että jos vähempivaraistenkin mieli voida heidän omasta 10452: keskuudestaan valittujen edustajain kautta ottaa osaa 10453: Vastalause VI. 209 10454: 10455: 10456: kunnallislain lupaamaan kunnan eduskuntaan, ainakin val- 10457: tuutettujenmatkakulutkorvataan kunnan varoilla. Jotteivät 10458: nämä kustannukset kokousten todennäköisen lukuisuuden 10459: vuoksi nousisi melkoisiin määriin, ei valtuutettuje• lukua 10460: saisi määrätä suuremmaksi kuin välttämätön tarve vaatii. 10461: Kun maaseudulla sekä asujamiston elinehdot että kunnal- 10462: liselämään vaikuttavat olosuhteet ovat samassa kunnassa 10463: hyvin yhtäläiset, ei tarvitakaan kovin suurta määrää val- 10464: tuutettuja, jotta tyydytettäisiin eri kunnallisten asiain 10465: tarpeellisen tuntemisen vaatimusta, Lisäksi tulee, että 10466: valtuustolla on valta, tarpeen vaatiessa, asettaa erinäisiä 10467: jaostoJa, joissa voi olla valtuustoon kuulumattomiakin 10468: asiantuntijoita. 10469: 10470: 10471: 10472: Samalla kun pidän tarpeellisena huomauttaa, että 10473: minun mielipiteeni mukaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeu- 10474: den käytäntöön ottaminen kaupunkien kunnallisissa vaa- 10475: leissa sisältää muutoksen porvariston ja kaupunkien eri- 10476: oikeuksiin, saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta 10477: kunnallislakiehdotusten II lnkua käsiteltäessä päättäisi 10478: seuraavaa: 10479: 10480: Oikeus valita kunnan valtuutettuja ja tilin- 10481: rarkastajia sekä vaalikelpoisuus näihin toimiin 10482: on jokaisella kunnassa asuvalla hyvämaineisella 10483: miehellä tai naisella, jolla on Suomen kansalais- 10484: oikeus ja saa itse hallita itseänsä ja omaisuut- 10485: tansa sekä joka on maksanut veroa kunnalle sen 10486: vuoden lähinnä edellisenä vuonna, jona vaali- 10487: luettelo tehdään. .Tos valitsijan lähinnä edelli- 10488: sessä taksoituksessa määrätty tulo ei nouse yli 10489: tuhannen markan, antakoon hän vaalissa yhden 10490: äänen; jos hänen tulonsa on yli tuhannen mutta 10491: ei yli kahdentuhannen markan, antakoon kaksi 10492: 210 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10493: 10494: ääntä, ja niin edelleen aina kymmeneen ääneen, 10495: joka on korkein äänimäärä, minkä iJalitsija POi 10496: antaa. Samallainen oikeus on täten ilaalioikeu- 10497: tetun aiJioraimolla, joka ennen ilaaliiJuotta on 10498: täyttänyt yksikolmatta iluotta ja jolla on omai- 10499: suudenyhteys miehensä knssa; ja antakoon hän 10500: ilaalissa saman äänimäärän kuin mieheusä. 10501: Kaupunkien ilaltuutetut iJalitaan suhteelli- 10502: silla ilaaleilla. 10503: M aalaiksuntien ilaltuutetut Palitaan suh- 10504: teellisilla ilaaleilla, jos kunnat itse niin päättäilät. 10505: Älköön kukaan käyttäkö äänioikeutta mui- 10506: den kuin itsensä puolesta. 10507: 10508: Siltä varalta että ylläoleva ehdotus tulisi Eduskun- 10509: nan päätökseksi, saan samalla kunnioittaen ehdottaa: 10510: että kunnallisilaliokunnan kaikki kysymyk- 10511: sessä oleilat lakiehdotukset palautettaisiin Palio- 10512: kuntaan niiden muutosten tekemistä ilarten, jotka 10513: johto<.Jat ylläolePasta ehdotuksesta. 10514: 10515: Toiseksi saan edottaa, että maalaiskuntain kunnallis- 10516: lain 8, 15 ja 87 § muutettaisiin näin kuuluvaksi: 10517: 10518: (A) 8 §. 10519: Kunnanvaltuutetut valitaan kahdeksi vuodeksi. (Mo- 10520: m13ntin loppu poistetaan). 10521: 2, 3 ja 4 mom. (vaihtoehtoisesti) kuten valiokunnan 10522: ehdotuksessa. 10523: 10524: 15 §. 10525: Kunnanvaltuutetuksi (tahi lisävaltuutetuksi) valittu 10526: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan 10527: ulkopuolella taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta 10528: tahi neljänä lähinnä edellisenä vuotena ollut kunnanval- 10529: Vastalause VI. 211 10530: 10531: 10532: tuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohtajana 10533: tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toi- 10534: meenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan 10535: puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, 10536: astuu varajäsen hänen sijaansa. 10537: 2 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa. 10538: 10539: 87 §. 10540: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 10541: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista 10542: kunnassai;tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä 10543: kahdeksi vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi 10544: varatarkastaj aa. 10545: 2, 3 ja 4mom. kuten Valiokunnan ehdotuksessa. 10546: Yhdenmukaisesti edellisen kanssa ehdotan, että kau- 10547: punkien kunnallislain 9, 14 ja 53 § muutettaisiin näin: 10548: 10549: (B.) 9 §. 10550: Kaupunginvaltuutetut valitaan kahdeksi vuodeksi. 10551: (momentin loppu poistetaan). 10552: 2 ja (vaihtoehtoisesti) 3 mom. kuten Valiokunnan 10553: ehdotuksessa. 10554: 10555: 14 §. 10556: Kaupunginvaltuutetuksi (tahi lisävaltuutetuksi) va- 10557: littu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kun- 10558: nan ulkopuolella taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä 10559: vuotta tahi neljänä lähinnä edellisenä vuotena ollut kau- 10560: punginvaltuutettuna Jos valittu sellaisesta syystä kiel- 10561: täytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa. 10562: 10563: 53 §. 10564: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valitse- 10565: vat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista 10566: 212 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 10567: 10568: kaupungeissa tahi muualla asuvista henkilöistä kahdeksi 10569: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin~ 10570: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia. 10571: 2 ja 3 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa. 10572: Nämä muutokset aiheuttavat kunnallisen vaalilain 10573: ehdotukseen seuraavia muutoksia: 10574: 10575: (C). 1 §. 10576: Maalaiskuntain Kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien 10577: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on alo- 10578: tettava 3 p:nä joulukuuta sinä ruonna jona raali toimite- 10579: taan, ja loppuun saatettava samana tai, jos valtuusto niin 10580: määrää, seuraavana päivänä. 10581: 10582: 3 §. 10583: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto kesäkuussa 10584: kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kahden vuoden ajaksi 10585: keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä 10586: jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu 10587: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta var- 10588: ten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja 10589: neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä. 10590: 10591: 52 §. 10592: 1 ja 2 mom. kuten Valiokunnan ehdotuksessa. 10593: 3 ja 4 mom. poistetaan. 10594: Kolmanneksi ehdotan maalaiskuntain kunnallislaki- 10595: ehdotuksen 6 §:lle seuraavan sanamuodon: 10596: 10597: 6 §. 10598: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 10599: luku on 1,000 tahi vähemmän, 10 ja kunnassa, jonka 10600: väkiluku on 10601: Vastalause VI. 213 10602: 10603: 10604: -~nemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000, 12 10605: 2,000 4,000, 14 10606: " " " " " 6,000, 10607: 4,000 16 10608: " " " 10609: 6,000 8,000, 18 10610: " " " " " 10611: 8,000 , 10,000, 20 10612: " " " " 10,000, 10613: 8,000 20 10614: " " " " " 10615: 10,000 15,000, 22 10616: " " " " " 10617: 15,000 ........ 24 10618: " " 10619: 2 ja (vaihtoehtoisesti) 3 mom. kuten Valiokunnan 10620: ehdotuksessa. 10621: Helsingissä, 16 p:nä syyskuuta 1908. 10622: 10623: A. R. Hedberg. 10624: 10625: 10626: 10627: Allekirjoittanut yhtyy siihen ylläolevassa vastalau- 10628: seessa tehtyyn ehdotukseen, että kunnanvaltuutetut ja 10629: kaupunginvaltuutetut, siinä tapauksessa että suhteellinen 10630: vaalitapa otetaan käytäntöön, valittaisiin kahdeksi vuo- 10631: deksi. Samaten on allekirjoittanut vastalauseen tekijän 10632: kanssa yhtä mieltä kunnanvaltuutettujen lukumäärästä. 10633: 10634: Gösta Stenbeck. 10635: 1 10636: 1 10637: 1 10638: 1 10639: 1 10640: 1 10641: 1 10642: 1 10643: 1 10644: 1 10645: 1 10646: 1 10647: 1 10648: 1 10649: 1 10650: 1 10651: 1 10652: 1 10653: 1 10654: 1 10655: 1 10656: 1 10657: 1 10658: 1 10659: 1 10660: Helsinki 1908. Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag. 10661: 1908. II Vp. - S. V. M. 10662: 10663: 10664: 10665: 10666: Suuren valiokunnan mietintö 10667: N:o 13 kunnallisen lainsäädännön uudista- 10668: mista koskevain eduskuntaesitystenjohdosta. 10669: 10670: 10671: Käsiteltyänsä niitä lakiehdotuksia, jotka sisältyvät 10672: Kunnallisvaliokunnan tästä asiasta antamaan mietintöön 10673: N :o 1, Suuri valiokunta puolestansa saa lausua seuraavaa. 10674: Mitä tulee niihin syihin, jotka vaativat kunnallis- 10675: lainsäädäntömme uudistamista sekä niihin periaatteisiin, 10676: joiden mukaan tuon uudistamisen tulisi tapahtua, on Suuri 10677: valiokunta katsonut voivansa yhtyä Kunnallisvaliokunnan 10678: mietinnössä tehtyihin ehdotuksiin, ja perustuu siis Suuren 10679: valiokunnan ehdotuksen mukaan kunnallinen itsehallinto 10680: siihen, että kaikilla yksikolmatta vuotta täyttäneillä kun- 10681: talaisilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläinen äänioikeus 10682: kunnan perusorgania, kunnanvaltuustoa, valittaessa. Syy- 10683: nä siihen, että Suuri valiokunta kuitenkin on pitänyt asia- 10684: nansa ehdottaa puheenaoleviin lakiehdotuksiin melkoisia 10685: muutoksia, on ollut huolenpito siitä, etteivät kunnan ylei- 10686: set asiat huonosti harkittujen toimenpiteiden kautta muo- 10687: dostuisi yhteiskunnalle turmiollisiksi ja nimenomaan, että 10688: saataisiin riittävät takeet siitä, ettei kunnan varoja käytetä 10689: muuhun kuin sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat sopusoin- 10690: nussa kunnan tarkoitusperien kanssa. 10691: Paitsi niitä muutosehdotuksia, jotka johtuvat vasta- 10692: mainitusta katsantokannasta, on Suuri valiokunta päättä- 10693: nyt ehdottaaa Kunnalilsvaliokunnan lakiehdotuksiin erinäi- 10694: Suuren valiokunnan mietiniö N:o 13. 10695: 2 1908. II Vp. - S. V. M. 10696: 10697: siä muodollisia muutoksia. Näiden joukossa on ensi kä- 10698: dessä mainittava se, että Suuri valiokunta ehdottaa laki- 10699: ehdotusten otsakirjoitukset niin muutettaviksi, että niissä 10700: ,laki" sanan sijaan, sen mukaisesti kuin nykyisessä kun- 10701: nallislainsäädännössä on asianlaita, käytettäisiin sanaa 10702: ,asetus." Muihin muutosehdotuksiin kosketeliaan seuraa- 10703: vassa. 10704: Asetus maalaiskuntain hallinnosta. 10705: 10706: s §. Kunnallisvaliokunnan ehdotuksen mukaan tulisivat 10707: lisävaltuutetut valittaviksi tarpeen tullen käsittelemään ja 10708: päättämään heidän ratkaistaviaan asioita ja pysyisivät 10709: toimissaan sen vuoden loppuun, jonka kuluessa heidät 10710: on valittu. Samalla kuin Suuri valiokunta on ehdottanut, 10711: että valtuusto lisätyin luvuin saisi useita tehtäviä, jotka 10712: tekisivät sen jokavuotisen valitsemisen tarpeen vaatimaksi, 10713: on Valiokunnan mielestä ollut tarkoituksenmukaista tehdä 10714: lisävaltuustolaitos yhtä vakinaiseksi kuin varsinainen val- 10715: tuusto, ja olisivat tähän nähden lisävaltuutetut valittavat 10716: yhtä pitkäksi ajaksi ja samalla kertaa kuin varsinaisetkin. 10717: Tämän muutoksen Suuri valiokunta on katsonut voivansa 10718: tehdä sitä suuremmalla syyllä, kun täten saadaan melkoi- 10719: sesti vähennetyksi se tuntuva kustannus, minkä vaalit kun- 10720: nille epäilemättä tulevat tuottamaan. 10721: Pääasiallisesti viimemainitusta syystä, mutta myös- 10722: kin säilyttääkseen kuntalaisia siitä levottomuudesta, minkä 10723: ehtimiseen uusiintuvat vaalit voivat aikaansaada, on Suuri 10724: valiokunta ehdottanut myöskin, että valtuuston vaalit toi- 10725: mitettaisiin ainoastaan joka kolmas vuosi, sen sijaan että 10726: Kunnallisvaliokunta ne on ehdottanut jokavuotisiksi. To- 10727: sin on Valiokunnassa lausuttu epäilyksiä siitä, että kunnal- 10728: lishallinnon yhtenäisyys täten tulisi vaaranalaiseksi; mut- 10729: ta kun ei ole epäilemistäkään, etteivät valtuutetut, jotka 10730: kyvykkäästi ovat tointansa hoitaneet, suhteellista vaa- 10731: litapaa käytettäessä edelleen tulisi toimiaikansa pää- 10732: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 3 10733: 10734: tyttyä v~ltuustoon valituiksi, ei Valiokunta ole katsonut 10735: voivansa panna huomiota näihin epäilyksiin. 9 §. 10736: Pääasiallisesti Suuri valiokunta, kuten yllä jo mai- 10737: nittiin, on vaalioikeuden perusteihin nähden asettunut 10738: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksissa ilmenevälle kannalle. 10739: Kuitenkin on V aliakunta katsonut, että 9 § :n 2 momentin 10740: I kohdassa oleva säänös ei riittävästi rajoita aivan 10741: äsken kuntaan muuttaneiden ja siis sen aswt- 10742: hin vallan perehtymättömien henkilöiden vaikutusval- 10743: taa kunnallisiin vaaleihin, ja on V aliakunta tähän 10744: nähden asettanut vaalioikeuden edellytykseksi sen, että 10745: henkilö on kunnassa hengille kirjoitettuna. Kun 10746: kunnalliset vaalit toimitetaan vuoden lopulla, ja kunnassa 10747: ovat hengille kirjoitettuina ainoastaan ne henkilöt, jotka 10748: viimeistään edellisen vuoden kuluessa ovat sinne muut- 10749: taneet, on katsottu tällaisen muutoksen estävän tässä pe- 10750: lättyjä epäkohtia syntymästä. 10751: Huomioonottamalla, että se ikäraja, joka vaaditaan 10 §. 10752: kelpoisuusehtona erinäisiin luottamustoimiin, on jois- 10753: sakin tapauksissa määrätty erilaiseksi kuin se, jonka pu- 10754: heenaolevan asetusehdotuksen ro § sisältää, on ollut tar- 10755: peellista ottaa pykälään määräys, josta näkyy, ettei sen 10756: tarkoituksena ole muuttaa tällaista erikseen säädettyä kel- 10757: poisuusehtoa. 10758: Niiden tehtävien joukossa, jotka kunnanvaltuustol"ie 11 §. 10759: tulevina luetellaan asetusehdotuksen I I § :ssä, mainitaan 10760: myöskin paloapuyhdistysten perustaminen. Kun kuiten- 10761: kin paloapuyhdistyksistä nykyään on voimassa erityinen 10762: laki, joka sisältää niitä koskevat määräykset, ei Suuren 10763: valiokunnan mielipiteen mukaan ole ollut syytä säilyttää 10764: tässä kohden puheenaolevaa säännöstä, vaan ehdotetaan 10765: se poistettavaksi. 10766: Edellä on jo viitattu siihen, että Suuri valiokunta on 12 §. 10767: pitänyt tarpeellisena vahventaa niitä takeita, joita Kun- 13 §. 10768: nallisvaliokumi.an ehdotukset sisältävät kunnan asiain, erit- 10769: 4 1908. II Vp. - S. V. M. 10770: 10771: täinkin varainhoidon, tarkoituksenmukaisesta hallinnosta. 10772: Sen vuoksi ovat 12 ja 13 § kokonaan uudestaan 10773: muodostetut siihen suuntaan, että eräitä tärkeitä hallinto- 10774: toimia siirretään varsinaiselta valtuustolta lisätyn valtuus- 10775: ton toimipiiriin. Edelleen on samassa tarkoituksessa eh- 10776: dotettu muutoksia 57 § :ään, asettamalla kelpoisuusehdoksi 10777: 97 §. kunnallislautakunnan jäsenyyteen samat edellytykset, jot- 10778: 70 §. ka vaaditaan lisävaltuutetuilta, 70 § :ään, jossa veroäyrin 10779: perusteen määrääminen on siirretty lisätylle valtuustolle, 10780: 79 §. sekä 79 § :ään, jossa ehdotetaan perustettavaksi kokonaan 10781: uusi organi, kunnan raha-asiain valiokunta, etupäässä 10782: kunnan meno- ja tuloarvioehdotusten tarkastamista varten. 10783: Näin menetellen ja etenkin raha-asiain valiokunnan ko- 10784: koonpanoon ja tehtäviin sekä toimintatapaan nähden Suuri 10785: valiokunta on katsonut saatavan täydet takeet siitä, ettei 10786: kunnan varoja kevytmielisesti käytetä. 10787: 89 §. Samassa tarkoituksessa kuin vasta mainittiin, on Kun- 10788: nallisvaliokunta, puheenaolevan asetusehdotuksen 89 § :ssä, 10789: ehdottanut, että kuntalaiset, jotka epäilevät kunnan tilin- 10790: tarkastusta tehottomaksi, erinäisillä ehdoilla voivat ku- 10791: vernöörin välityksellä saada tilit asiantuntijan tarkastet- 10792: taviksi. Suuri valiokunta on kuitenkin katsonut, ettei 10793: olisi kunnallisen itsehallinto-oikeuden mukaista suoda ku- 10794: vernöörille valtaa tässä tapauksessa sekaantua kunnan si- 10795: säisten asiain hoitoon, ja on Valiokunta päättänyt ehdottaa 10796: tämän pykälän asetusehdotuksesta kokonaan poistettavaksi. 10797: Ne muut, verrattain vähäpätöiset muutokset, joita 10798: Suuri valiokunta ehdottaa asetusehdotukseen tehtäviksi, 10799: selvenevät tähän liittyvästä lakitekstistä. 10800: 10801: 10802: Asetus kunnallishallinnosta kaupungissa. 10803: 10804: Kun ne muutokset, joita Suuri valiokunta ehdottaa 10805: tehtäviksi kaupunkien kunnallishallintoa koskevaan ase- 10806: tukseen, periaatteiltaan ja useimmissa tapauksissa sana- 10807: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 5 10808: 10809: muodoltaankin vastaavat niitä muutoksia, joista edellä 10810: maalaiskuntain kunnallishallintoa koskevan asetusehdotuk- 10811: sen yhteydessä on ollut puhe, pyytää V aliakunta ainoas- 10812: taan saada viitata siihen, mitä viimemainituista yllä on 10813: lausuttu. 10814: 10815: 10816: Asetus kunnallisista vaaleista. 10817: Samaten kuin Kunnallivaliokunta, on Suuri valio- 10818: kuntakin asettunut kunnallisten vaalien järjestelyyn näh- 10819: den sille kannalle, että suhteellinen vaalitapa niissä on 10820: tuleva käytäntöön. Tässä on kuitenkin, vielä suurem- 10821: massa määrässä kuin valtiollisiin vaaleihin nähden, ollut 10822: tärkeätä koettaa saada itse vaalitoimitus samaten kuin sen 10823: tuloksen määrääminenkin niin helpoksi kuin mah- 10824: dollista. Ja kun se vaalilakiehdotus, jota Kunnallisvalio- 10825: kunta on hyväksyttäväksi ehdottanut, tältä kannalta kat- 10826: soen on V aliakunnan mielestä nimenomaan vaalin tulok-· 10827: sen määräämiseen nähden ollut siksi vaikea käytännössä 10828: toteuttaa, varsinkin maaseudulla, jossa laskuopillisiin teh- 10829: täviin perehtyneitä henkilöitä ei monestikaan ole saata- 10830: vissa, että sen hyväksyminen on joutunut epäilyksenalai- 10831: seksi, on Suuri Valiokunta antanut erään keskuudestaan 10832: asettamansa jaoston tehtäväksi harkita, voitaisiinko saada 10833: aikaan suhteellista vaalitapaa, joka, samalla kuin se veisi 10834: oikeihin tuloksiin, olisi käytännössä helpompi toteuttaa, 10835: ja onkin jaosto muuttanut Kunnallisvaliokunnan ehdotta- 10836: man vaalilain sanotun toivomuksen mukaisesti. Tämän 10837: saavuttamiseksi on tosin ollut uhrattava joitakin alkupe- 10838: räisen ehdotuksen tarjoamia etuja, kuten oikeus vaali- 10839: lippujen muuttamiseen ja yhteisten ehdokasten ääni- 10840: määrien yhteenlaskeminen. Kun kuitenkin tämä vaalitapa 10841: yksinkertaisuuden ohella toteuttaa suhteellisuuden peri- 10842: aatteen, on Suuri valiokunta omaksunut jaoston tekemän 10843: ehdotuksen ja päättänyt suorittaa sitä Eduskunnan hy- 10844: väksyttäväksi. 10845: 6 1908, II Vp. - S. V. M. 10846: 10847: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä 10848: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun 10849: asetuksen 5 ja 9 §:n muuttamisesta. 10850: Tähän asetusehdotukseen ehdottaa Suuri valiokunta 10851: ainoastaan sellaisia muutoksia, jotka johtuvat asetuseh- 10852: dotusten nimikkeiden muuttamisesta. 10853: 10854: 10855: Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, Suuri va- 10856: liokunta saa kunnioittaen ehdottaa: 10857: 10858: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen 10859: maalaiskuntain kunnallislaiksi K unnallisvalio- 10860: kunnan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin pois- 10861: tamalla sen 89 § :n ja tekemällä sitä seuraa- 10862: vien pykälien järjestysnumeroihin poistosta joh- 10863: tuvat muutokset, sekä muuttamalla sen nimik- 10864: keen ja allamainittavat pykälät näin kuuluviksi: 10865: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 7 10866: 10867: 10868: 10869: 10870: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä kesä- 10871: kuuta 1898 annettu asetus, säädetään seuraava 10872: 10873: 10874: Asetus 10875: maalaiskuntain hallinnosta. 10876: 1 §. 10877: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek- 10878: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen 10879: mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, 10880: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi- 10881: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul- 10882: kisen viranomaisen käyteltäviä. 10883: 10884: 10885: 2 ja 3 §. 10886: M uuttamattomina. 10887: 10888: 10889: 10890: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse- 10891: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta. 10892: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja 10893: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain 10894: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa 10895: tahi muualla tarkemmin säädetään. 10896: 8 1908. II Vp. - S. V. M. 10897: 10898: 5 §. 10899: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin- 10900: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 10901: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön- 10902: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi- 10903: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me- 10904: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä 10905: sanotaan. 10906: Niihin menoihin, foihin varoja edellä mainittujen 10907: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen eri- 10908: tyisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi 10909: tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan. 10910: 10911: 6 §. 10912: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 10913: luku henkikirjan mztkaan on 1,000 tahi vähemmän, 12, 10914: ja kunnassa, jonka väkiluku on 10915: 10916: enemmän kuin 1,000, vaan e1 yli 2,000, IS 10917: 2,000, 4,000, 18 10918: " " " 10919: 4,000, 6,ooo, 21 10920: " " " " " 10921: o,ooo, 8,000, 24 10922: " " 10923: ," 10924: " " 10925: 8,ooo, 10,000, 27 10926: " " " " 10927: " " 10928: 10,000, 10929: " "" 10930: 15,000, JO 10931: 15,000, .......... 36 10932: " " 10933: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 10934: kunnallisista vaaleista säädetään. 10935: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 10936: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetuk- 10937: sessa kunnallisista vaaleista säädetään. 10938: 10939: 7 §. 10940: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit- 10941: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla. 10942: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 9 10943: 10944: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui- 10945: tenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä ase- 10946: tus astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali- 10947: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa 10948: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin 10949: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyin val- 10950: tuuston ratkaistava. 10951: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää- 10952: nioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käy- 10953: tettäkö. 10954: Vaalien toimittamisesta säädetään asetuksessa kun- 10955: nallisista vaaleista. 10956: 10957: 8 §. 10958: Kunnanvaltuutetut ja lisä·valtuutetut valitaan kolmek- 10959: si vuodeksi. (Poist.) 10960: (2 mom. poist.) 10961: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun 10962: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 10963: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetul~sessa kun- 10964: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään 10965: enemmistövaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajä- 10966: sen; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi 10967: ollut jälellä. 10968: ( 4 mom. poist.) 10969: 10970: 9 §. 10971: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia 10972: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, 10973: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta 10974: on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 10975: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin : 10976: I) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä 10977: asuva; 10978: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 10979: 10 1908. II Yp. - S. V. .M. 10980: 10981: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 10982: apu ole ainoastaan satunnaista; 10983: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu- 10984: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden 10985: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut 10986: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai 10987: henkilömaksut; 10988: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 10989: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 10990: laitoksesta pääsi; 10991: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 10992: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 10993: seen tai toisen asiaa ajamaan; 10994: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 10995: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 10996: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 10997: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 10998: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien 10999: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 11000: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 11001: kunnanvalt1tutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol- 11002: linen maksamaan kunnallista tulov~roa ja joka on suorit- 11003: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel- 11004: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen ( poist.) aviopuoli- 11005: sonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 11006: (Poist.) 11007: IO §. 11008: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute- 11009: tuksi on ( poist.) jokainen, joka on oikeutettu niitä valit- 11010: semaan. Mitä 'lJaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toi- 11011: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli- 11012: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty. 11013: 11014: II §. 11015: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu- 11016: raavista asioista, nimittäin: 11017: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 11 11018: 11019: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk- 11020: sen edistämisestä ; 11021: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis- 11022: tämisestä; 11023: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei- 11024: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat- 11025: sotaan tarpeelliseksi ; 11026: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanp.oidosta; 11027: 5) vaivaishoidosta; 11028: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 11029: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi- 11030: tuksiin aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta; 11031: 8) yleisten warranttia antamamaan oikeutettujen tal- 11032: letusmakasiinien perustamisesta ; 11033: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk- 11034: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavis- 11035: ta toimenpiteistä; 11036: 10) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise- 11037: misestä ( poist.); 11038: II) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpei- 11039: siin taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan ra- 11040: hastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä 11041: tilinpäästön antamisesta ; 11042: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien 11043: edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, va- 11044: rapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista; 11045: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta- 11046: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 11047: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li- 11048: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal- 11049: lintoa varten ; sekä 11050: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan 11051: yhteiseen toimialaan. 11052: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja an- 11053: taa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi 11054: muut viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saa- 11055: dakseen. 11056: 12 1908. II Vp. - S. V. M. 11057: 11058: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu- 11059: kaan ovat kutakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän ase- 11060: tuksen voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi. 11061: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen 11062: säädetty. 11063: 12 §. 11064: Lisätyn ·valtuuston on ratkaistava kysymykset) jotka 11065: koskevat: 11066: I) sellaisen kiinteistön tahi oil<euden myymistä) pant- 11067: taamista tahi vaihta,mistaJ joka lahjan) testamentin tahi 11068: mutm laillisen saannon kautta on tullnt kunnan omaksi) 11069: sekä sellaista välipnhetta tahi sovintoa) joka vaikuttaisi 11070: sen oikenden JWuttttamista tahi st~pistamista, mikä kun- 11071: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 11072: 2) kiinteän omaisuuden ostamista; 11073: 3) meno- ja tulo-ar·vion vahvistarnista; 11074: 4) yritystä tahi menoa) johon varoja ei ole osotettu 11075: vahvistetussa meno- ja tulo-an,iossaJ taht~ semmoista asiaa, 11076: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti 7.Jaikuttaa ktmnalliseen 11077: verotukseen; 11078: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy- 11079: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja 111uitten pääomien sijoi- 11080: tusta ja käyttämistä; 11081: 6) lainanottoa kunnalle; 11082: 7) kunnallislautakunnan ja kansakoulujen johtokun- 11083: nan sekä kunnan lainamakasiinin johtokunnan vaalia; sekä 11084: 8) tämän asetuksen 7 §:n 2 momentissa sekä 34 ja 11085: I04 § :ssä lisätyn valtuuston käsiteltävinä mainituita 11086: asioita. 11087: 11088: 13 §. 11089: Jos vuoden kuluessa osottautuuJ että meno- ja tulo- 11090: arviossa johonkin tarkoitukseen osotetttt määräraha ei rii- 11091: tä) on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val- 11092: tuuston ratkaistavaksi. 11093: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 13 11094: 11095: I4 §. 11096: Muuttumattomana. 11097: 11098: IS §. 11099: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu äl- 11100: köön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ( poist.) ole täyt- 11101: tänyt kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edel- 11102: lisenä vuotena on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka 11103: kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi 11104: muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallin- 11105: toa varten asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on 11106: oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan 11107: vapautta kunnanvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta. 11108: Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen 11109: hänen sijaansa. 11110: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 11111: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 11112: tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kun- 11113: nanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä 11114: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen 11115: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa, 11116: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen 11117: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 11118: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut saavat korvausta 11119: menetetystä työajasta valtuuston harkinnan mukaan kor- 11120: keintaan kolme markkaa päivältä sekä, jos matka heidän 11121: kotoaan kokouspaikalle on viiden tai useamman kilometrin 11122: pituinen, sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen kyytirahan 11123: edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa 11124: matkalla käyttää, maksun halvimmasta sijasta junalla tai 11125: höyry laivalla. 11126: I6 §. 11127: Kunnan lisätyt valtuutetut valitsevat ( poist.) vuosit- 11128: tain valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 11129: 14 1908. II Vp. - S. V. M. 11130: 11131: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edel- 11132: lisenä vuotena ole ollut samassa toimessa. 11133: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun- 11134: uiruismiestä eikä alempaa kruununpalvelijaa. 11135: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, 11136: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen 11137: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen 11138: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. 11139: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion 11140: •••••••• 0 11141: 11142: 11143: maaraammen. 11144: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 11145: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 11146: tuksen. 11147: 17-20 §. 11148: M u uttamattomina. 11149: 11150: 2I §. 11151: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val- 11152: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, 11153: anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee tut- 11154: kia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos 11155: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla 11156: myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 11157: 98 § :ssä sanotaan. 11158: 22-23 §. 11159: M uuttamattomina. 11160: 24 §. 11161: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä 11162: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin 11163: ilmoitettu ja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys 11164: jostakin uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkais- 11165: tako, ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen il- 11166: moittamisen jälkeen. 11167: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta 11168: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 15 11169: 11170: järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois 11171: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy 11172: semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajot- 11173: takoon kokouksen. 11174: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa 11175: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va- 11176: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan. 11177: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 11178: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tu- 11179: lematta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 11180: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon kun- 11181: nan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapu- 11182: heenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. (Poist.) 11183: Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä- 11184: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. 11185: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta- 11186: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen 11187: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus- 11188: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa 11189: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole 11190: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi 11191: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä 11192: eikä päätöksiä tekemästä. 11193: 11194: 11195: 25 §. 11196: M uuttamattomana. 11197: 11198: 11199: 26 §. 11200: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an- 11201: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Tos äänet jakau- 11202: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide 11203: voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy . 11204: .Asioissa, jotka ( poist.) ovat lisätyn valtuuston rat- 11205: 16 1908. II Vp. - S. V. M. 11206: 11207: kaistavat, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä ase- 11208: tuksessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä- 11209: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä 11210: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan- 11211: nettavaksi enempää kuin viisi prosenttia maksuvelvollisten 11212: yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen taksoi- 11213: tuksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään kol- 11214: me neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puolesta 11215: äänestä. 11216: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon 11217: puheenjohtaja päätöksen. 11218: 27-39 §. 11219: Muuttamattomina. 11220: 11221: 40 §. 11222: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy- 11223: täntöön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mu- 11224: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa 11225: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat, 11226: että ne määräajaksi jättävät eri henkilöiden toimeksi pöy- 11227: täkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouksista 11228: aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu. 11229: 11230: 41 ja 42 §. 11231: M uuttamattomina. 11232: 11233: 43 §. 11234: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh- 11235: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuk- 11236: sessa on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista 11237: siihen kuuluvista asianhaaroista. 11238: 11239: 44 §. 11240: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta- 11241: kunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden 11242: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 17 11243: 11244: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi- 11245: ranomainen laillisesti voipi noudatettaviksi käskeä, pitää 11246: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee 11247: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset. 11248: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh- 11249: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on 11250: lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alainen. 11251: 11252: 11253: 45-51 §. 11254: Muuttamattomia. 11255: 52 §. 11256: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita 11257: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön- 11258: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa 11259: tai asetuksessa ole toisin säädetty. 11260: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei- 11261: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan- 11262: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen 11263: V :ssä luvussa. 11264: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on pois- 11265: saolasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi- 11266: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten 11267: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili. 11268: 11269: 11270: 53-56 §. 11271: M uuttamattomina. 11272: 11273: 57 §. 11274: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu- 11275: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä- 11276: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee 11277: kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten joukosta 11278: kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa valitaan 11279: heille tarpeellinen määrä varajäseniä. 11280: 2 11281: 18 1908. II Vp. - S. V. M. 11282: 11283: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, 11284: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa. 11285: 11286: s8-6o §. 11287: Muuttamattomina. 11288: 11289: 61 §. 11290: ( I mom. poist.) 11291: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä 11292: ( poist.) kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislau- 11293: takunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten ase- 11294: tetun hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä 11295: siitä muualla on säädetty. 11296: 11297: 11298: 11299: Muuttamattomina. 11300: 11301: 70 §. 11302: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi- 11303: hin 5 § :n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, 11304: on kansalaisoikeudesta huolimatta 11305: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, 11306: sekä sitä paitsi 11307: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä 11308: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä 11309: omisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai am- 11310: mattia, 11311: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle 11312: taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 11313: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 11314: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 11315: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 11316: Lisätty valtuusto määrää vähintään kolmen ja enin- 11317: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa 11318: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 19 11319: 11320: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea- 11321: sataa markkaa pienempi eikä viittäsataa markkaa suu- 11322: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy- 11323: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 11324: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi- 11325: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorem- 11326: pia lapsia, 11327: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei 11328: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa 11329: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli; 11330: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa, 11331: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 11332: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam- 11333: malle kuin yhdeksänsataa markkaa, yli sen alimman tulo- 11334: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja 11335: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark- 11336: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 11337: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen 11338: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa 11339: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata 11340: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse- 11341: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman 11342: kunnassa verotettavan tulomäärän. 11343: 11344: 71-72 §. 11345: M uuttamattomina. 11346: 11347: 73 §. 11348: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja ar- 11349: vioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli- 11350: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa ole- 11351: vasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta, 11352: liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa 11353: asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista 11354: varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä 11355: 20 1908. II Vp. - S. V. M. 11356: 11357: niinkuin 70 § :ssä sanotaan. Jos verovelvollisella ( poist.) 11358: lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut vero- 11359: tettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai 11360: taksoitett~tJ otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huo- 11361: mioon. 11362: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu- 11363: kaan, ja olkoon voimassa se arvio} jota enimmät äänet 11364: kannattvat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se 11365: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. 11366: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta 11367: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla. 11368: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko- 11369: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen 11370: sakkoa, niinkuin 24 § :ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu. 11371: Jokaisen kunnalle verovelvollisen, jota edellisen vuo- 11372: den taksoituksessa on verotettu vähintään tuhannen mar- 11373: kan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle 11374: antaa kunnallislautakunnan sitä varten valmistamain kaa- 11375: vakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa verotetta- 11376: valta vuodelta. Kunnanvaltuustolla on kuitenkin oikeus, 11377: samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 § :n mu- 11378: kaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa yhtä veroäyriä, 11379: ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sellaisiinkin verovel- 11380: vollisiin, joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu 11381: tul;latta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista 11382: ilmoitusta tee, menettäköön valitusoikeutensa, mikäli tak- 11383: soitetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää laillista 11384: ilmoittamisen estettä. 11385: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 11386: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 11387: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut- 11388: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee 11389: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi- 11390: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi- 11391: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla; 11392: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta- 11393: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 21 11394: 11395: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä 11396: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi 11397: on tarpeen. 11398: 74-78 §. 11399: M uuttamattomina. 11400: 11401: 79 §. 11402: Meno- ja tulo-arviot pitää olla niin aikaiseeil valmii- 11403: na, että ne voidaan esittää kunnan lisätyn valtuuston tar- 11404: kastettaviksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouk- 11405: sessa, ja olkoon ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa 11406: sitä ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa. 11407: Ennenkuin meno- ja tuloarviot lisätylle valtuustolle 11408: vahvistettaviksi esitetään, ovat ne tarkastettavat erityisessä 11409: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee 11410: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin 11411: kunnallislautakunnassa on jäseniä, lautakunnan puheen- 11412: johtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina, ei kuiten- 11413: kaan kahtatoista '/Jtseampia. Jos kunnallislautakunnan jä- 11414: senluku ei ole kahtatoista suurempi, astukoon se kokonai- 11415: suudessaan raha-asiain ·valiokuntaan, 1nutta 1nuussa ta- 11416: pauksessa valitkoon keskwudestaan siihen puheenjohta- 11417: jansa ja ·varapuheen.fohtajansa lisäksi kymmenen jäsentä. 11418: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä pan- 11419: tava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon 11420: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siiken otettavaksi eh- 11421: dotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää 11422: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut 11423: erä ehdotetaan poistetta·vaksi, ja kaksi kolmannesta raha- 11424: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis- 11425: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi, 11426: mutta raukeaa muussa tapauksessa. 11427: Täten tarkastetut meno- ja tuloarviot esitetään lisä- 11428: tylle valtuustolle, joka hyväksyy ne semmoisinaan tai niillä 11429: muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme neljän- 11430: 22 1908. II Vp. - S. V. M. 11431: 11432: nestä lisätyn 'valtuuston läsnäole'vista jäsenistä kannat- 11433: tavat. 11434: Niissä kohdin) joissa riittävää enemmistöä ei muu- 11435: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val- 11436: tuustossa saavuteta) jää edellisen vuoden arvio voimaan. 11437: Kun lisiitty valtuusto näin on meno- ja tuloarviot 11438: vahvistanut) ovat arviot ja valtuuston päätös annettavat 11439: kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioihin merkitä val- 11440: tuuston tekemät muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin 11441: näin vahvistettujen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkas- 11442: tetun taksoitusluettelon perustuksella tehdä maksunpano- 11443: ja kantoluettelo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna 11444: kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pan- 11445: tava niiden maksettavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi 11446: siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko 11447: veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitet- 11448: tujen veroäyrien kesken. 11449: 11450: 8o-88 §. 11451: M uuttamattomina. 11452: 11453: 11454: Poistetaan. 11455: 89-92 (90-93) §. 11456: M uuttamattomina. 11457: 11458: 93 (94) §. 11459: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan yh- 11460: teisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi 11461: tisellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 90 11462: § :ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, tilo- 11463: jen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk- 11464: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetuk- 11465: sien mukaan tarvita kutain yksimielistä päätöstä tahi yksi- 11466: tyisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat 11467: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 23 11468: 11469: kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten 11470: haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään, 11471: siten että kun manttaaleja on 11472: 11473: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa, 11474: yli 20, vaan ei yli 30, 3 11475: 50, " 4 11476: " 11477: 30 11478: " 50 " " " 70, " 5 " 11479: " 70 " " " 100, " 6 11480: " 11481: " 100 " " " 130, " 7 " 11482: " 130 " " " 160, " 8 11483: " 11484: " 160 " " " " 9 11485: " 11486: " " " 11487: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 11488: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä. 11489: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 11490: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 11491: 11492: 94 (95) §. 11493: Kokouksen, josta 90 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa 11494: kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain kä- 11495: sittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat, 11496: elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä ko- 11497: kouksia kokoontutsumaan ja asiain käsittelyä niissä joh- 11498: tamaan. 11499: 93 § :ssä säädetyn kokouksen kutsuu ja avaa sen kun- 11500: nanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous pide- 11501: tään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat 11502: keskuudestaan valitsevat. 11503: 11504: 95--96 (96--97) §. 11505: Muuttamattomina. 11506: 97 (98) §. 11507: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista 11508: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä 11509: 24 1908. II Vp. - S. V. M. 11510: 11511: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä sitä 11512: paitsi päätökset ( poist.) lainan ottamisesta kymmentä 11513: vuotta pitemmäksi ajaksi. 11514: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah- 11515: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri 11516: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon 11517: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va- 11518: littaa Senaatin Talousosastoon. 11519: 11520: 98-IOI (99-102) §. 11521: Muuttamattomina. 11522: 11523: 102 ( !03) §. 11524: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana it- 11525: seksensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka 11526: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais- 11527: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta 11528: eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta kuulus- 11529: taa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on, 11530: sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Sii- 11531: hen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot 11532: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet. 11533: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu- 11534: vilta kohdin noudatettavana mitä asetuksessa kaupunkien 11535: kunnallishallinnosta säädetään, kuitenkin niin, että jos 11536: kauppala ei ole eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön 11537: määrätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, 11538: mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, 11539: mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan 11540: on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia 11541: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen taksoi- 11542: tuksen mukaan. 11543: 11544: 103-107 (104-108) §. 11545: M uuttamattomina. 11546: Kaupunkien kunnallisasetns. 25 11547: 11548: I08 (109) §. 11549: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit- 11550: semat lautakunnat tämän asetuksen nojalla poissaolasta 11551: määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosote- 11552: taan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 § :ssä 11553: on kunnallisveroista säädetty. 11554: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk- 11555: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten 11556: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen 11557: oikeus. 11558: I09 ja I IO (IlO ja II I) §. 11559: 11560: M u uttamattomina. 11561: III (II2) §. 11562: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin- 11563: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten tekemän- 11564: sä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja kuver- 11565: nööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, jollei kat- 11566: so sen olevan vastoin tätä asetusta tahi muita lainsään- 11567: nöksiä. 11568: 11569: 11570: Tämä asettts astuu voimaan I päivänä tammikuuta 11571: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina 11572: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt 11573: noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuk- 11574: sen mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia 11575: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi ase- 11576: tus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viime- 11577: mainitun asehtksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset 11578: pääsevät voimaan. 11579: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta 11580: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 11581: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 11582: leista säädetään. 11583: 26 1908. II Vp. - S. V. M. 11584: 11585: Samaten Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa : 11586: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen kau- 11587: punkien kunnallislaiksi K umnallisvalio kunnan 11588: ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin poistamalla 11589: sen 56 § :n ja tekemällä sitä seuraavien pykär 11590: Iien järjestysnumeroihin poistosta johtuvat 11591: muutokset, sekä mm..ttamalla sen nimikkeen ja 11592: allamainittavat pykälät näin kuuluviksi: 11593: 11594: Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8 11595: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osittain 11596: muuttavat asetukset I 5 päivältä elokuuta r881 ia 15 päi- 11597: vältä joulukuuta 1897, säädetään seuraava 11598: 11599: 11600: Asetus 11601: kunnallishallinnosta kaupungissa. 11602: I §. 11603: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek- 11604: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mu- 11605: kaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, 11606: hoitaa yhteiset järjestys-_ ja talousasiansa, mikäli ne voi- 11607: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julki- 11608: sen viranomaisen käyteltäviä. 11609: 11610: 2-4 §. 11611: Muuttamattomina. 11612: 11613: 5 §. 11614: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa 11615: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu- 11616: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille 11617: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta 11618: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin 11619: Kaupunkien kunnallisasetus. 27 11620: 11621: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä 11622: jälempänä mainitaan. 11623: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais- 11624: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa 11625: olevain säännösten mukaan. 11626: Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen 11627: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen 11628: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet- 11629: tavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan. 11630: 11631: 11632: 6 §. 11633: Tämä asetus ei mitenkään muuta niitä kunnallisia 11634: oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka 11635: erioikeuksissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat erik- 11636: sensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota 11637: vastoin kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, 11638: jotka tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talon- 11639: omistajille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä 11640: lähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi. 11641: 11642: 11643: 7 §. 11644: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka 11645: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jon- 11646: ka väkiluku on 11647: 11648: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,ooo, 24 11649: 6,000 10,000, 30 11650: " " JO,OOO 11651: " " " 20,000, 36 11652: " " 20,000 11653: " " " so,ooo, 42 11654: " " " " " 11655: ................... 48. 11656: so,ooo 11657: " " 11658: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 11659: kunnallisista vaaleista säädetään. 11660: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 11661: 28 ~908. II Vp. - S. V. M. 11662: 11663: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk- 11664: sessa kunnallisista vaaleista säädetään. 11665: 11666: 8 §. 11667: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan raas- 11668: tuvankokouksessa välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla, 11669: niinkuin asetuksessa kunnallisista vaaleista säädetään. 11670: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää- 11671: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy- 11672: tettäkö. 11673: 9 §. 11674: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol- 11675: meksi vuodeksi. (Poist.) 11676: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun 11677: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 11678: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kunnal- 11679: lisista vaaleista on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, 11680: mikä eronneelia olisi ollut jälellä. 11681: ( 3 mom. poist.) 11682: 11683: 10 §. 11684: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas- 11685: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että 11686: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen 11687: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 11688: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin : 11689: I) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna 11690: siellä asuva; 11691: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 11692: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 11693: apu ole ainoastaan satunnaista; 11694: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten 11695: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt 11696: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä- 11697: Kaupunkien kunnallisasetus. 29 11698: 11699: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö- 11700: maksut; 11701: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 11702: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 11703: laitoksesta pääsi; 11704: 6) se, joka lainvoitnaisen tuomion nojalla on kansa- 11705: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 11706: seen tai toisen asiaa ajamaan; 11707: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 11708: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä 11709: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai- 11710: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 11711: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien, 11712: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 11713: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 11714: kaupunginvaltuutettufa valitsemaan oikeutettu, joka on 11715: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on 11716: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä 11717: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen ( poist.) avio- 11718: puolisonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt yksikolmatta 11719: vuotta. (Poist.) 11720: 11721: 11 §. 11722: 11723: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ( poist.) sekä 11724: muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka 11725: on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan. 11726: V aalikelpoinen lisävaltuutetuksi on fokainen foka on 11727: 1 11728: 11729: oikeutettu ottamaan osaa tähän vaaliin. 11730: Älköön näihin toim,iin kuitenkaan valittako kuvernöö- 11731: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, 11732: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja 11733: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, 11734: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun- 11735: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin- 11736: tekoon velvollinen. 11737: 30 1908. II Vp. S. V. M. 11738: 11739: 12 §. 11740: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka 11741: koskevat: 11742: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 11743: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 11744: muun laillisen sa([;1tnon kautta on tullut kunnan omaksi, 11745: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 11746: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun- 11747: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 11748: 2) kiinteän omaisuuden ost([;1nista; 11749: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista; 11750: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu 11751: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa, 11752: joka vastaisuudessa voi tuntwvasti vaikuttaa kunnalliseen 11753: verotukseen.; 11754: 5) kun,nan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen 11755: kassojen ja muitten pääomien sijoifttsfa ja käyttämistä; 11756: 6) lainanottoa kttnnalle; sekä 11757: 7) kansakoulttjen johtokunnan ynnä rahatoimikama- 11758: rin sekä muitten kaupungin varoja hoitaruien tai käyttä- 11759: vien lattiakuntien ja toimihenkilöiden vaalia. 11760: 11761: 13 §. 11762: Jos vuoden ku,luessa osottautuu, että meno- ja tulo- 11763: arviossa johon1<in tarkoitukseen osotettu määräraha ei 11764: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val- 11765: tuuston ratkaista~'aksi. 11766: 11767: M uuttamattomana. 11768: IS §. 11769: Kaupungin lisätyt valtuutetut valitsevat ( poist.) vuo- 11770: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön 11771: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä 11772: vuotena ole ollut samassa toimessa. 11773: Kaupunkien kunnallisasetus. 31 11774: 11775: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 11776: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö- 11777: rille kirjallisen ilmoituksen. 11778: 11779: I6-2I §. 11780: M u uttamattomina. 11781: 22 §. 11782: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus- 11783: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, 11784: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus 11785: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun 11786: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä- 11787: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vah- 11788: vistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaran- 11789: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 11790: kisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertai- 11791: nen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä 11792: yhtä monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidet- 11793: täköön päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja kan- 11794: nattaa. 11795: Kaupunginvaltuuston tomitettavat vaalit, jos valit- 11796: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali- 11797: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä 11798: sitä vaatii. Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö- 11799: vaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinker- 11800: tainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkai- 11801: see arpa. 11802: Asioissa, jotka ( poist.) ovat lisätyn valtuuston rat- 11803: kaistavat, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä ase- 11804: tuksessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä- 11805: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä 11806: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan- 11807: nettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia maksuvelvol- 11808: listen yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen 11809: taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään 11810: 32 1908. II Vp. - S. V. M. 11811: 11812: kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puo- 11813: lesta äänestä. 11814: 23-28 §. 11815: M u uttamattomina. 11816: 29 §. 11817: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin- 11818: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja 11819: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatet- 11820: tava, mitä kaupungin valtuuston kokouksista ja päätök- 11821: sistä tässä asetuksessa on säädetty. 11822: 11823: 30-33 §. 11824: M u uttamattomina. 11825: 34 §. 11826: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoon kaikki 11827: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän asetuksen 11828: kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eri- 11829: tyisesti asetetun hallituksen hoidettavina. 11830: 11831: 35 §. 11832: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari, 11833: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha- 11834: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk- 11835: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät 11836: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne- 11837: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha- 11838: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty kaupunginvaltuusto. 11839: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist- 11840: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä, 11841: sittenkun lisätty kaupunginvaltuusto on sen tarkastanut ja 11842: hyväksynyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Ta- 11843: lousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi. 11844: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu 11845: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaseksi, sikäli kuin 11846: se on sopusoinnussa tässä laissa säädettyjen perusteiden 11847: Kaupunkien kunnallisasetus. 33 11848: 11849: kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön se 11850: samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje- 11851: säännön tekemisestä on säädetty. 11852: 11853: 36 §. 11854: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten, 11855: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava 11856: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta, 11857: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka, 11858: sekä sitäpaitsi 11859: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä 11860: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin- 11861: keinoa, liikettä tahi ammattia, 11862: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä- 11863: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 11864: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 11865: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 11866: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 11867: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen 11868: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas- 11869: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuut- 11870: tasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi. 11871: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden- 11872: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 11873: Kuitenkin vähennettäköön sen verottavasta vuositu- 11874: losta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia 11875: lapsia, 11876: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksitaa markkaa, 11877: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa 11878: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää- 11879: rän yli; 11880: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa, 11881: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 11882: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse 11883: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim- 11884: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja 11885: 3 11886: 34 1908. II Vp. - S. V. M. 11887: 11888: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark- 11889: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 11890: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen 11891: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark- 11892: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja 11893: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi 11894: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim- 11895: man kaupungissa verotettavan tulomäärän. 11896: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau- 11897: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa 11898: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä 11899: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä- 11900: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai- 11901: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk- 11902: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa 11903: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke- 11904: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa. 11905: Henkilölliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on 11906: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, 11907: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen 11908: perusteiden mukaan suoritettavat. 11909: 11910: 37 §. 11911: Muuttumattomana. 11912: 11913: 38 §. 11914: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta, 11915: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel- 11916: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot, 11917: jotka kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kulu- 11918: neena vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen 11919: alueella, siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä 11920: tai ammatista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja 11921: kotonsa, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka 11922: tulot merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tä- 11923: Kaupunkien kunnallisasetus. 35 11924: 11925: män nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Jos verovelvol- 11926: lisella ( poist.) lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa 11927: on ollut verotettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoi- 11928: tettu tai taksoitettu) otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa 11929: huomioon. 11930: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu- 11931: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet 11932: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se 11933: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes- 11934: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lautakun- 11935: nan jäsenistä olla saapuvilla. 11936: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000 11937: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaantua 11938: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan; jätettäköön 11939: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut, 11940: koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi. 11941: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko- 11942: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen 11943: sakkoa, niinkuin 19 § :ssä on sanottu kaupunginvaltuute- 11944: tuista. 11945: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen 11946: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahdentu- 11947: hannen markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai 11948: sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten valmis- 11949: tamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa 11950: verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on kui- 11951: tenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin 11952: se 36 § :n mukaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa 11953: yhtä veroäyriä, ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sel- 11954: laisiinkin verovelvollisiin, joita edellisen vuoden taksoi- 11955: tuksessa on verotettu kahtatuhatta markkaa pienemmistä 11956: tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee) menettäköön va- 11957: litusoikeutensa mikäli taksoitetun tulon määrään tulee, 11958: ellei voi näyttää olleensa laillisesti estetty ilmoitusta teke- 11959: mästä. 11960: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 11961: 36 1908. II Vp. - S. V. M. 11962: 11963: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 11964: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut- 11965: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee 11966: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi- 11967: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi- 11968: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla; 11969: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta- 11970: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä 11971: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi 11972: on tarpeen. 11973: 11974: 39-42 §. 11975: M u uttamattomina. 11976: 11977: 43 §. 11978: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti 11979: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidettä- 11980: vässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista 11981: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa 11982: paikassa. 11983: Ennenkuin meno- ja tttloarviot lisätylle valtuustolle 11984: vahvistettaviksi esitetään) ovat ne tarkastettavat erityises- 11985: sä raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valit- 11986: see lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä 11987: kuin maistraatissa ja rahatoimikamarissa yhteensä on jä- 11988: seniä, maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat nii- 11989: hin luettuina) ja näitten lisäksi astuvat valiokuntaan mais- 11990: traati ja rahatoimikamari kokonaisuudessaan. 11991: T arkastttksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä 11992: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon 11993: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi eh- 11994: dotettu erä on uusi tai edellisen ar·vion vastaavaa erää 11995: suurempi tai pienempi) tai jos edellisessä arviossa ollut 11996: erä ehdotetaan poistettavaksi) ja kaksi kolmannesta raha- 11997: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa) aliste- 11998: Kaupunkien kunnallisasetus. 37 11999: 12000: taan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi, 12001: mutta raukeaa muussa tapauksessa. 12002: Täten tarkastetut meno- ja tuloarviot esitetään lisä- 12003: tylle ·valtuustolle) joka hyväksyy ne semmoisinaan tai niillä 12004: muutoksilla tai lisäyksillä) joita vähintiiän kolme neljän- 12005: nestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kannat- 12006: tavat. 12007: Niissä kohdin) joissa riittävää enemmistöä ei muu- 12008: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val- 12009: tu~tstossa saavuteta) jää edellisen vttoden arvio voimaan. 12010: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarviot 12011: vahvistanut) annetaan arviot sekä niiden johdosta tehdyt 12012: päätökset maistraatille, jonka tulee niihin päätetyt muu- 12013: tokset ja lisäykset tehdä ja siten rahatoimikamarilla teet- 12014: tää asianmukainen maksunpano- ja kantoluettelo. 12015: 12016: 12017: 44-54 §. 12018: M u uttamattomina. 12019: 12020: 55 §. 12021: Lisätyn kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, 12022: saako tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen 12023: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. 12024: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty 12025: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa, tahi 12026: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuunva- 12027: pauden heidän hallinnostansa. 12028: 12029: 12030: s6 §. 12031: Poistetaan. 12032: 12033: 56-61 (57-62) §. 12034: M u uttamattomina. 12035: 38 1908. II Vp. - S. V. M. 12036: 12037: 6r (62) §. 12038: Raastuvankokouksen ääniluetteJona käytetään asetuk- 12039: sessa kunnallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa. 12040: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan- 12041: tuessa tasan, ratkaisee arpa. 12042: 12043: 62--74 (63--75) §. 12044: M u uttamattomina. 12045: 12046: 12047: 12048: 12049: Tämä asetus astuu voimaan r päivänä tammikuuta 12050: r9--. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina 12051: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt 12052: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan 12053: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu- 12054: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin 12055: uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, 12056: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi- 12057: mitukset pääsevät voimaan. 12058: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker- 12059: ta toimitettava r9-- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 12060: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 12061: leista säädetään. 12062: Kunnalliset vaalit. 39 12063: 12064: Edelleen Suuri valiokunta ehdottaa : 12065: 12066: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen 12067: kunnallise ksi vaalilaiksi K unnallisvalio kunnan 12068: ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin muuttamalla 12069: sen nimikkeen ja allaolevat pykälät näin kuu- 12070: luviksi: 12071: 12072: 12073: 12074: 12075: Asetus kunnallisista vaaleista. 12076: I §. 12077: Maalaiskuntain hallinnosta annetun asetuksen 7 § :ssä 12078: ja kaupunkien kunnallishallinnosta annetun, asetuksen 8 12079: § :ssä säädetty valtuutettujen vaali on alotettava 3 päi- 12080: vänä joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai, jos 12081: valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä. 12082: 12083: 2 §. 12084: l\tl uuttamattomana. 12085: 12086: 3 §. 12087: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas 12088: vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kes- 12089: kuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jä- 12090: sentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu 12091: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten 12092: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi 12093: jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimi- 12094: kautensa kunnes uudet lautakunnat on valittu. 12095: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheen- 12096: johtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai 12097: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa 12098: päättymistä, on täydennysvaali toimitettava. 12099: 40 1908. II Vp. - S. V. M. 12100: 12101: 4 §. 12102: :\II uu ttnmattomana. 12103: 12104: 5 §. 12105: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön 12106: alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluette- 12107: loon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki 12108: ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ku- 12109: luvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta. 12110: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette- 12111: loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se mer- 12112: kittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta- 12113: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon. 12114: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä 12115: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä 12116: ( poist.) lisävaltuutettujen vaaliin. 12117: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali- 12118: luettelon kullekin äänestysalueelle. 12119: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä 12120: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset 12121: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 12122: 12123: 6-I2 §. 12124: M u uttamattomina. 12125: 13 §. 12126: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne 12127: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jäte- 12128: tyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla 12129: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä- 12130: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 12131: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty 12132: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon asia- 12133: miehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoi- 12134: tettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on kui- 12135: tenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen 12136: Kunnalliset vaalit. 41 12137: 12138: oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkää- 12139: misen . 12140: .Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, 12141: jotka asiamies I momentissa mainitun oikeuden nojalla 12142: on tehnyt. 12143: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali- 12144: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla 12145: tavoin kuin I momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki- 12146: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Yksi 12147: kappale tätä z;aalilippua, keskuslautakunnan toimesta kel- 12148: paamattomaksi leimattuna, annettakoon myös ( poist.) jo- 12149: kaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle ( poist.). 12150: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi- 12151: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava. 12152: 12153: I4 §. 12154: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija- 12155: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä kuin ne ovat 12156: jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä ero- 12157: tettuina toisistaan selvillä viivoilla. 12158: V aalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen 12159: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali- 12160: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestys- 12161: nrumeroineen. 12162: IS §. 12163: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen ( poist.) 12164: vaalilipun, jos kunnanvaltuusto on päättänyt monisteitujen 12165: vaalilippu,jen käyttämisen vaalissa, ja lähettäköön sellai- 12166: sia vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle 12167: tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto 12168: niiden luvusta. 12169: Ellei monistetun vaalilipun käyttämistä vaalissa ole 12170: katsottu tarpeelliseksi, lähettäköön keskuslautakunta kun- 12171: kin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän 12172: valmiiksi leikattuja ja keskuslautak1mnan leimalla varus- 12173: tettuja, kahdeksasosa arkin kokoisia valkeita vaaliliuskoia 12174: 42 1908. II Vp. S. V. M. 12175: 12176: 16 §. 12177: Muuttamattomana. 12178: 12179: 17 §. 12180: Xänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä 12181: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin 12182: sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänii riittävä 12183: määrä vaalilipun jäljennöksiä. 12184: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan 12185: saa monistettua vaalilippua, jos sellaista käytetään, tahi 12186: IS § :n 2 momentissa mainittua leimattua vaaliliuskaa 1 12187: 12188: ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että 12189: valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaali- 12190: lippuunsa tahi z;aaliliuskaansa merkitä, miten hän äänes- 12191: tää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saata- 12192: vtssa. 12193: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava 12194: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, 12195: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, 12196: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaali- 12197: toimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkau- 12198: tettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, sulje- 12199: taan odotuspaikka, JOS vaalilautakunta sen tarpeelliseksi 12200: katsoo. 12201: r8 §. 12202: Muuttamattomana. 12203: 19 §. 12204: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta- 12205: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua 12206: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten 12207: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput 12208: tahi leimatut vaaliliuskat ovat. 12209: 12210: 20 §. 12211: Valitsija. joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, 12212: Kunnalliset vaalit. 43 12213: 12214: ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadak- 12215: seen vaalilipun tahi leimatun vaalili~tskan. 12216: 12217: 2I §. 12218: Vaalissa merkitköön valitsija, milloin monistettua 12219: vaalilippua käytetään, viivalla sen ehdokaslistan, jota hän 12220: tahtoo äänestää, tahi, ellei monistettua vaalilippua käytetä, 12221: vaalilautakunnalta saamansa vaaliliuskan leimatulle puo- 12222: lelle sen ehdokaslistan järjestysnumeron, jota hän tahtoo 12223: äänestää. 12224: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa 12225: vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää. 12226: 12227: 22 §. 12228: Tehtyään äänestysmerkintänsä vieköön valitsija vaali- 12229: lippunsa tahi vaalilipptma käytetyn vaalilittskansa kokoon- 12230: taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon lei- 12231: matun vaalilipun vaaliuurnaan. 12232: 12233: 23 §. 12234: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun tahi vaali- 12235: liuskan uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on 12236: käyttänyt vaalioikeuttansa. 12237: 12238: 24-29 §. 12239: Muuttamattomina. 12240: 12241: 30 §. 12242: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat 12243: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja 12244: vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestys- 12245: alueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun. 12246: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjes- 12247: tettävät, että ne, joissa ·valitsijat ovat antaneet äänensä 12248: smnan ehdokaslistan pu,olesta, yhdistetään yhdeksi ääni- 12249: ryhmäksi. 12250: 44 1908. II Vp. S. V. M. 12251: 12252: 31 §. 12253: Jos joku nnsta, joita valitsija on äänestänyt, ei ole 12254: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kui- 12255: tenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden. 12256: (Poist.) 12257: Jos valitsija on, milloin ehdokaslistat ovat vaalilip- 12258: puun monistetutJ siinä merkinnyt useampia kuin yhden 12259: ehdokaslistan, tahi) milloin ehdokaslistoja ei ole vaali- 12260: lippuun monistettu) siihen kirjoittanut useamman kuin yh- 12261: den ehdokaslistan järjestysnumeronJ· 12262: ( poist.) 12263: 12264: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun 12265: asiaankuulumattoman merkin; 12266: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 12267: vaalilippua; 12268: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta- 12269: kunnan leimaa J. 12270: 12271: 12272: olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 12273: 12274: 32 §. 12275: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaali- 12276: lippujen luku. 12277: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslis- 12278: toissa on sama nimi ensimäisenäJ muodostavat nämä ääni- 12279: ryhmät yhdistetyn ääniryhm.änJ jonka äänimäärä on sii- 12280: hen kuuluvien yksinkertaisten) 30 § :n 2 momentissa mai- 12281: nittujen ääniryhmien äänimäärien summa. 12282: 12283: 33 §. 12284: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryh- 12285: män äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kol- 12286: mella j. n. e., tarpeen mukaan) korkeintaan ääniryhmän 12287: ehdokkaiden luvulla. 12288: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar- 12289: Kunnalliset vaalit. 45 12290: 12291: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja mer- 12292: kitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi 12293: yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. 12294: Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkai- 12295: see arpa. 12296: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta 12297: lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja. 12298: 12299: 34 §. 12300: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä 12301: saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osa- 12302: määriä on 33 § :n 3 momentin mukaan erotettu. 12303: (Poist.) 12304: 12305: 35 §. 12306: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta ero- 12307: tetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin 12308: ääniryhmälle 34 § :n mukaan tulee paikkoja zmltuustossa, 12309: ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut. 12310: 12311: 36 §. 12312: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus- 12313: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensi- 12314: mäisenä kaikissa yhdistettyä ääniryhmää muodostavien 12315: yksinkertaisten ääniryhmien ehdokaslistoissa, ja katsotaan 12316: hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, 12317: jonka äänimäärä on suurin. 12318: Muut yhdistetylle äänir,yhmälle tulleet paikat valtuus- 12319: tossa jaetaan ääniryhntään kuttluvien yksinkertaisten ääni- 12320: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 § :ssä säädetään, 12321: jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan VU01'0onsa 12322: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., saadut osamäärät jär- 12323: jestetään sarjaan suuruutensa tnukaan, sarjasta erotetaan. 12324: sen alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä 12325: ääniryhmällä vielä on oikeus täyttää 'Valtu,u,ston paikkoja, 12326: 46 1908. II Vp. - S. V. M. 12327: 12328: ja kuLlekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta 12329: paikkaa 'valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu. 12330: 12331: 37 §. 12332: Ehdokas, jonka nim,i on erotettu kahdesta tahi useam- 12333: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinker- 12334: taisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen 12335: n,imensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos 12336: hänen nimellään kahdessa tai ztseammassa ehdokaslistassa 12337: on järjestykseen nähden smna asema, katsotaan hän vali- 12338: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän pzwlesta, jonka ääni- 12339: määrä on StiUrempi, tnutta jos näiden äänimäärä on sama, 12340: ratkaisee arpa. 12341: 12342: 38 §. 12343: Kun ääniryhmä, 37 § :n säännöksiä sovellettaessa, on 12344: kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, as- 12345: tuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, 12346: vielä valitsematta oleva ehdokas. 12347: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useam- 12348: paan ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääni- 12349: ryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjes- 12350: tyksessä ääniryhmzien suuruuden mukaan. 12351: 12352: 39 §. 12353: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan- 12354: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään 12355: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis- 12356: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä 12357: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua 12358: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä 12359: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa- 12360: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 34 § :ssä mainittua osa- 12361: määrien erottamista olisi jatkettu. 12362: Kunnalliset vaalit. 47 12363: 12364: 40 §. 12365: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin- 12366: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittu- 12367: jen valtuutettujen luvusta, tahi, jos siten syntyy murto- 12368: osia, lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä 12369: varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta 12370: eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääni- 12371: ryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamalla ainoastaan 12372: niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo ovat valitut valtuu- 12373: tetuiksi. 12374: 12375: 41-45 §. 12376: Muuttamattomina. 12377: 12378: 46 §. 12379: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä 12380: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä 12381: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka 12382: puolesta poistunut tai estetty on valittu. 12383: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan, 12384: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim- 12385: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse- 12386: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienem- 12387: män j. n. e., ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pie- 12388: nimmän yksinkertaisen äiiniryhmän varajäsenet ehdokas- 12389: listan järjestyksessä j. n. e. 12390: 12391: 12392: 12393: Muuttamattomina. 12394: 12395: 49 §. 12396: Jos tässä asetuksessa jotakin tapausta varten säädetty 12397: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava ar- 12398: kipäivä määräpäivänä. 12399: 48 1908. II. Vp. - S. V. M. 12400: 12401: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaa- 12402: lipäivä seuraavana maanantaina. 12403: 12404: 50 §. 12405: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan samaan 12406: aikaan kuin valtuutettujen vaali, käytetään 5 § :ssä mai- 12407: nittua vaaliluetteloa ja noudatetaan tämän asetuksen sään- 12408: nöksiä, kuitenkin niin, että vaalilippuun tahi vaaliliuskaan 12409: käytettäköön värillisiä paperia. 12410: 12411: 51 §. 12412: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat 12413: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa 12414: noudatettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsija- 12415: yhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta 12416: nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja vara- 12417: tarkastajia yhteensä. 12418: 12419: 52 §. 12420: Valtuuston ja lisävaltuuston toimitettavissa suhteel- 12421: lisissa valeissa jätetään ehdokaslistat valtuuston puheen- 12422: johtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muuten 12423: soveltuvissa kohdin noudatettava tämän asetuksen 14, rs, 12424: 21 ja 22 § :ää, 30 § :n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 12425: 37, 38, 39, 40 ja 46 § :ää. Keskuslautakuntana toimii val- 12426: tuuston valitsema vaalilautakunta. 12427: 12428: 53 §. 12429: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va- 12430: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun- 12431: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys- 12432: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes 12433: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä 12434: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät 12435: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta. 12436: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 49 12437: 12438: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin 12439: asetuksissa maalaiskuntain hallinnosta ja kunnallishallin- 12440: nosta kaupungissa asetuksissa säädetään. 12441: ( 3 ja 4 mom. poist.). 12442: 12443: 12444: 54 §. 12445: Muuttumattomana. 12446: 12447: 12448: 12449: 12450: Vielä Suuri valiokunta ehdottaa: 12451: 12452: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase- 12453: tukseksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär- 12454: jestämisestä eräissä tapauksissa IS päivänä kesä- 12455: kuuta I898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muut- 12456: tamisesta näin kuuluvana: 12457: 12458: 12459: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskun- 12460: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 12461: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 12462: 5 ja 9 §:n muuttamisesta. 12463: 12464: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär- 12465: jestämisestä eräissä tapauksissa I 5 päivänä kesäkuuta 12466: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :ää säädetään, että mai- 12467: nitut § :t ovat näin kuuluvat : 12468: 12469: 12470: 5 §. 12471: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 § :ssä 12472: mainitaan, olkoon noudatettava: 12473: 4 12474: 50 1908. II Vp. - S. V. M. 12475: 12476: r) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo- 12477: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota 12478: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista nä- 12479: kyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; b) ra- 12480: kennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys on an- 12481: nettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista kohdista; 12482: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa 12483: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään 12484: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu- 12485: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa- 12486: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka 12487: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam- 12488: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna; 12489: 3) että yhdyskunnalle määrättävien ohjeitten ehdo- 12490: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa- 12491: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden- 12492: hoito-- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa, 12493: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar- 12494: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä 12495: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan mää- 12496: räyksiä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava 12497: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista 12498: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun- 12499: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia, että 12500: myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle itsel- 12501: leen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen kautta 12502: käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan sitä yh- 12503: dyskuntaa koskevia asioita. 12504: 12505: 12506: 9 §. 12507: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa 12508: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka 12509: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa 12510: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi, 12511: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään- 12512: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 51 12513: 12514: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä 12515: maalaiskuntain hallinnosta annetun asetuksen 5 ja I I I 12516: § :ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lauta- 12517: kuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yh- 12518: dyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa. 12519: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon 12520: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä asetuksessa maa- 12521: laiskuntain hallinnosta ja asetuksessa kunnallisista vaa- 12522: leista valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä niiden va- 12523: litsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto äl- 12524: köön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen 12525: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo- 12526: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, 12527: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet- 12528: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan. 12529: Jos yhdyskunnalle ennen I päivää tammikuuta r9-, 12530: jolloin tänä päivänä annettu asetus maalaiskuntain hallinr 12531: nosta astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta- 12532: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel- 12533: laiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä- 12534: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa 12535: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va- 12536: litsemisesta on säädetty. 12537: 12538: 12539: Samalla Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 12540: että Eduskunta jättäisi Keisarillisen Majesteetin 12541: armollisesti päätettäväksi, 11tinkä vuoden tam- 12542: mikuun I päivänä edelläolevat asetukset maa- 12543: laiskunlain hallinnosta ja kunnallishallinnosta 12544: kaupungissa astuvat voimaan. 12545: 12546: 12547: Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta r9o8. 12548: 52 12549: 12550: Liite I. 12551: 12552: 12553: Esimerkkejä asetukseen suhteellisista 12554: vaaleista. 12555: 12556: I esimerkki. 12557: 12558: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä. Yhteisiä 12559: ehdokkaita ei ole. 12560: On valittava I6 valtuutettua, jota vaalia varten on 12561: esitetty kolme ehdokaslistaa : 12562: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1, m. 12563: II : n, o, p, r, s, t, u, v. 12564: III : x, y, z, ä, ö. 12565: Näiden listojen puolesta on järjestyksessä annettu 12566: seuraavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja: 12567: I200 900 soo, 12568: 12569: jotka siis ovat ääniryhmien äänimäärät ( 32 § I mom.). 12570: Kun toimitetaan 33 § :ssä säädetty jako, saadaan seu- 12571: raavat osamäärät: 12572: I II III 12573: I200 900 soo 12574: 6oo 450 250 12575: 400 300 I66,7 12576: 300 '225 125 12577: 240 I8o 100 12578: 200 12579: -ISO 12580: - 12581: I7I,4 !28,6 12582: ISO I I2,5 12583: I33·3 12584: I20 12585: I09,I 12586: IOO 12587: 53 12588: 12589: Nämä osamäärät kirjoitetaan sarjaan suuruutensa 12590: mukaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan 12591: alusta on erotettava järjestyksessä kuusitoista ensimäistä 12592: osamäärää. Nämä ovat järjestyksessä: 12593: 1200 (I) 12594: goo (II) 12595: 6oo (1) 12596: soo (III) 12597: 450 (II) 12598: 400 (1) 12599: 300 (1) 12600: 300 (II) 12601: 250 (III) 12602: 240 (1) 12603: 225 (II) 12604: 200 (1) 12605: 180 (II) 12606: 171.4 (1) 12607: 166,7 (III) 12608: ISO (1) 12609: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryh- 12610: män osamääristä kukin osamäärä on otettu ja on silloin 12611: arpa määrännyt sekä seitsemännen että kuudennentoista 12612: paikan ääniryhmälle 1. Kuten näkyy, kuuluu täten ero- 12613: tetuista osamääristä 8 ryhmään 1, 5 ryhmään II ja 3 ryh- 12614: mään III. 12615: V altuutetuiksi siis tulevat ( 34 §) : 12616: I: a, b, c, d, e, f, g, h. 12617: II: n, o, p, r, s. 12618: III: x, y, z. 12619: ja heidän varajäsenikseen (40 §): 12620: 1: i, k, 1. 12621: II: t, u. 12622: III: ä. 12623: 54 12624: 12625: II esimerkki. 12626: 12627: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä, joilla on yhteisiä 12628: ehdokkaita. 12629: On valittava 16 valtuutettua, ja vaalia varten on 12630: esitetty neljä ehdokaslistaa, 12631: 12632: I: a, b, c, d, e, f, g, h, k, n1, o, v, 12633: II: d, 1, c, 12634: III: n, c, p, r, e, i, x, t, u, v. 12635: IV: x, c, z, n, y, ö. 12636: Ääniryhmien äänimäärät ( 32 §) ovat: 12637: 1,200 SIO 6oo soo, 12638: joten osamäärät ovat 12639: I II III IV 12640: 1,200 SIO 6oo soo 12641: 6oo 255 300 250 12642: 400 170 200 166,7 12643: 300 I'"O 12644: .') 125 12645: 240 120 IOO 12646: 200 100 12647: 171,4 12648: ISO 12649: 133.3 12650: 120 12651: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 § 2 mom). 12652: 1,200 (I) 12653: 6oo (III) 12654: 6oo (l) 12655: SIO (II) 12656: soo (IV) 12657: 400 (I) 12658: 300 (UI) 12659: 55 12660: 12661: JOO (I) 12662: 255 (II) 12663: 250 (IV) 12664: 240 (I) 12665: 200 (I) 12666: 200 (III) 12667: I7IA (I) 12668: I70 (II) 12669: I66,7 (IV) 12670: ISO (III) 12671: ISO (I) 12672: IJJ,J (I) 12673: I25 (IV) 12674: 12675: Arpa on ratkaissut yhtäsuurien osamäärien järjes- 12676: tyksen ( 33 § 2 mom. ) . 12677: 12678: Valituksi tulevat 12679: 12680: I a, b, c, d, e, f, g. 12681: II d, 1, c. 12682: III n, c, p. 12683: IV X, c, z. 12684: 12685: Kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta ovat va- 12686: litut: 12687: c (I, II, III ja IV lista) ja d (I ja II lista). 12688: Koska c on kolmantena nimenä listoissa I ja II ja toisena 12689: listoissa III ja IV, on hän luettava valituksi siitä jälki- 12690: mäiseen ryhmään kuuluvasta ääniryhmästä, jonka ääni- 12691: määrä on suurempi, eli ääniryhmän III puolesta ( 37 §). 12692: Muut ääniryhmät, joiden puolesta hän myöskin tuli va- 12693: lituksi, saavat uuden ehdokkaan hänen sijaansa. Tämä 12694: on suurimmassa ääniryhmässä (I) h. Lähinnä suurim- 12695: malla ääniryhmällä (II) ei ole enää ehdokkaita, joten 12696: uusi valtuutettu on otettava siitä ääniryhmästä, jonka osa- 12697: 56 12698: 12699: määrä lähinnä olisi ollut erotettava, ( 39 §) eli ääniryh- 12700: mästä III, joten valituksi tulee r. Ääniryhmästä IV olisi 12701: lähinnä n, mutta koska hän jo on valittu, astuu sijaan y 12702: (38 §). Koska d on neljäntenä nimenä I :ssä ja ensi- 12703: mäisenä II :ssa, on hän katsottava valituksi II :sta, ja hä- 12704: nen sijaansa astuu I :ssä ehdokas k. 12705: 12706: Valituksi ovat siis tulleet: 12707: I: a, b, e, f, g, h, k. 12708: II: d, 1. 12709: III : n, c, p, r. 12710: IV: x, z, y. 12711: 12712: Varajäsenet ovat. 12713: I: m, o, v. 12714: II: ei ole. 12715: III: i, t. 12716: IV: ö. 12717: 12718: III esimerkki. 12719: 12720: Vaaliliitto ja yhteisiä ehdokkaita. 12721: On valittava 16 valtuutettua ja vaalia varten on esi- 12722: tetty viisi ehdokaslistaa : 12723: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1. 12724: II: a, m, b. 12725: III : a, c, h, i, k, 1. 12726: IV: n, c, p, r, e, x, t, v, y. 12727: V: x, c, z, n, v, y, ö. 12728: ja saavat ne seuraavat äänimäärät (32 §, I mom.). 12729: soo 300 400 Soo 6oo. 12730: Listat I, II ja III muodostavat yhdistetyn ääniryh- 12731: män (32 §, 2 mom. ), jonka äänimäärä on 1,200. Osa- 12732: määrät ovat: 12733: 57 12734: Vaaliliitto IV V 12735: 1,200 8oo 6oo 12736: 6oo 400 300 12737: 400 266,7 200 12738: 300 200 ISO 12739: 240 160 100 12740: 200 12741: -133,3 12742: 171,4 114,3 12743: ~ 12744: 133,3 12745: 120 12746: 12747: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 §, 2 mom.). 12748: 12749: 1,2oo (Liit.) 12750: 8oo (IV) 12751: 6oo (V) 12752: 6oo (Liit.) 12753: 400 (IV) 12754: 400 (Liit.) 12755: 300 (V) 12756: 300 (Liit.) 12757: 266,7 (IV) 12758: 240 (Liit.) 12759: 200 (Liit.) 12760: 200 (V) 12761: 200 (IV) 12762: I7IA (Liit.) 12763: 160 (IV) 12764: ISO (Liit.) 12765: ISO (V) 12766: 133,3 (Liit.) 12767: 133,3 (IV) 12768: 120 (Liit.) 12769: Siis tulee valituksi vaaliliiton puolesta 8, listasta IV 5 12770: ja listasta V 3 valtuutettua, jos arpa olisi määrännyt kuu- 12771: 58 12772: dennentoista paikan liitolle ( 34 §). Vaaliliiton puolesta 12773: on ensimäisenä valittu a, ja muut 7 paikkaa on 12774: jaettava liittyneiden ääniryhmien kesken niiden äänimää- 12775: rien mukaan (36 §). Osamäärät ovat: 12776: 12777: I II III 12778: soo 300 400 12779: 250 ISO 200 12780: 166,7 100 133,3 12781: 125 IOO 12782: 100 12783: 12784: ja osamääräsarja: 12785: 12786: soo (I) 12787: 400 (III) 12788: 300 (II) 12789: 250 (I) 12790: 200 (III) 12791: 166,7 (I) 12792: ISO (II) 12793: 133,3 (III) 12794: 125 (I) 12795: Siis tulevat valituiksi eri ääniryhmien puolesta: 12796: 12797: I: a, b, c, d. 12798: II: m, b. 12799: III: c, h. 12800: IV: n, c, p, r, e. 12801: V: x, c, z. 12802: 12803: Useampien ääniryhmien valitsemia ovat b (I ja II) 12804: ja c (I, III, IV ja V). Ehdokas b on toisena nimenä 12805: listassa I ja kolmantena listassa II. Hän on siis luettava 12806: listan I puolesta valituksi, ja listan II puolesta 12807: on valittava uusi valtuutettu. Mutta koska sillä 12808: ei enää ole ehdokkaita, on tämä otettava siitä vaaliliittoon 12809: 59 12810: 12811: kuuluvasta ehdokaslistasta, jonka osamäärä ( 133,3) olisi 12812: lähinnä ollut erotettava (39 §), eli listasta III. Paikkaan 12813: astuu siis i. Koska ehdokkaan c :n nimi on kolmantena 12814: listassa I, mutta toisena listoissa III, IV ja V, on hän 12815: katsottava valituksi siitä viimeksi mainituista ääniryh- 12816: mistä, jonka äänimäärä on suurin, eli siis ääniryhmästä 12817: IV, ja muut saavat uuden ehdokkaan hänen sijalleen 12818: (37 §). Tyhjäksi jääneitä paikkoja täytettäessä on ensin 12819: huomioon otettava ääniryhmä V, sitten I ja viimeksi 12820: III (38 § :n 2 mom.), jolloin paikkaan astuu ryhmässä 12821: V ehdokas v, koska n jo on valittu, ryhmässä I ehdokas f, 12822: koska e jo on valittu, ja ryhmässä III ehdokas k, koska 12823: i jo on valittu. 12824: 12825: Valtuutetuiksi siis tulevat: 12826: I: a, b, d, f. 12827: II: m. 12828: III: h, i, k. 12829: IV: n, c, p, r, e. 12830: V: x, z, v. 12831: ja heidän varajäsenikseen: 12832: I: g, 1. 12833: II: ei ole 12834: III: 1. 12835: IV: t, y. 12836: V: y. 12837: 60 12838: 12839: Liite II. 12840: 12841: 12842: 12843: 12844: Yhdistelmä, 12845: 12846: jonka K unnallisvaliokunta on Suuren valio- 12847: kunnan pyynnöstä tehnyt niistä lausunnoista, 12848: joita maan kunnat o·vat antaneet kunnallislain- 12849: säädännön tarkastamista varten asetetun komi- 12850: tean ehdotusten johdosta maalaiskuntain kun- 12851: nallislaiksi, kauptmkien, kunnallislaiksi, kunnat- 12852: liseksi vaalilaiksi, sekä laiksi Iaajaväkisten maa- 12853: laisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk- 12854: sissa I5 päivänä kesäkuuta I898 annetun ase- 12855: tuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta. 12856: 12857: 12858: 12859: Lausuntoa ei ole saatu läheskään kaikilta kunnilta, 12860: ja moni kunta on nimenomaan kieltäytynyt lausuntoa anta- 12861: masta. Syynä tähän ovat toiset ilmoittaneet olevan 12862: sen, että katsovat Eduskunnan voivan asiaa ilmankin ar- 12863: vostella; toiset taas moittivat lausunnon antamista varten 12864: myönnetyn ajan niukkuutta, jota samaa useat niistäkin 12865: kunnista, joilta lausunto on saatu, valittavat. Niinikään 12866: ovat useat kunnat huomauttaneet että verotusolojen perin- 12867: 61 12868: 12869: pohjainen uudistaminen olisi ollut otettava lainsäädännön 12870: alaiseksi samalla kuin äänioikeuden laajentaminen. 12871: Seuraava taulu osottaa missä määrin lausuntoja on 12872: kussakin läänissä annettu. 12873: 12874: 12875: 12876: 12877: Lausunn. 12878: !vastausta 12879: Kuntain Lausun- antami- ei ole 12880: luku non on sesta on 12881: lainkaan 12882: antanut kieltäyty- antanut 12883: Läänit nyt 12884: i'::: ;>;"Si: i'::: ;>;"Si: i'::: ;>;"Si: ?': ;>;"Si: 12885: $>:> ::::~>:> $>:> :::: $>:> $>:> :::: $>:> $>:> :::: $>:> 12886: ;>;"":::: ::tll:> ;>;"":::: ::t $>:> ;>;"":::: ::t $>:> ;>;"":::: ::t $>:> 12887: -·-o .... p; IlO:: ~[ 12888: -""0 -""t:) -"t:l 12889: ;-[ 12890: ~>:>:::: $>:>:::: ~§: $>:>:::: 12891: ::t $>:> - · 12892: $>:>00 12893: 1 12894: ::t 1>:> en1 ::t $>:>"' 12895: 1 12896: ::t $>:>00 12897: 1 12898: 1 1 1 1 12899: 12900: 12901: 1 1 12902: 12903: 12904: Uudenmaan lääni 5 5 26 - 3 - 10 12905: Turun ja Porin lääni 6 ,:: 1 2 47 - - 4 72 12906: Hämeen lääni 2 12907: 4911 12908: 2 21 - 3 - 25 12909: Viipurin lääni 6 55 1 3 36 1 18 ~ 1 12910: Mikkelin lääni 3 26 - 12 - - 3 14 12911: Kuopion lääni 3 34 2 18 - 9 1 7 12912: Vaasan lääni 7 84 3 43 - 11 4 30 12913: Oulun lääni 5 68 1 3 31 1 7 1 30 12914: Yhteensä IJ 37 1474 II 20 l234ll 2l 51 II 15 1189 12915: 12916: 12917: 12918: 12919: Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi. 12920: 12921: Ehdotusta sellaisenaan puoltaa (vaihtoehto- 12922: tuksia mainitsematta) .............. . 8 kuntaa. 12923: Ehdotuksen kokonaisuudessaan hylkää . . . . . IO 12924: " 12925: 62 12926: 12927: E r i k o i s k o h t a i s i a 1 a u s u n t o j a. 12928: 12929: 1 §. Toivomuksen, että suuret maaseurakunnat voi- 12930: taisiin jakaa eri kuntain alueiksi lausuu I kunta. 12931: ! §. Valtuuston asettamisen pakollisuutta vastus- 12932: taa .............................. . I5 12933: Lisättyä valtuustoa vastustaa ............ . 12 " 12934: Sensijaan ehdottaa yleistä kansanäänestystä .. I " 12935: ,. 12936: 6 §. Mielipiteen, että ~ valtuuston jäsenistä tulisi 12937: olla kiinteimistönomistajia, lausuu ..... I I 12938: Valtuutettujen lukua ehdottaa suuremmaksi.. 2 " 12939: , , ,, pienemmäksi .. 3 12940: " 12941: Että lisättyjen valtuutettujen luku tulisi olla " 12942: suurempi kuin valtuutettujen, ehdottaa .. 5 12943: 'i §. Suhteellisten vaalien pakollisuutta vastustaa .. 52 12944: " 12945: Suhteellisten vaalien vaihtoehtoistakin käyttä- " 12946: mistä vastustaa .................... . 23 12947: Otto Wreden vastalausetta kannattaa ..... . 8 " 12948: " 12949: Muullaisia ryhmävaaleja , ...... . 7 12950: Vaalioikeuden käyttämistä valtamiehen kautta 12951: " 12952: puoltaa .......................... . 3 12953: Oikeutta aviopuolisoille käyttää valtakirjalla 12954: " 12955: toistensa vaalioikeutta ehdottaa ....... . I 12956: " 12957: Oikeutta saman perheen jäsenille käyttää tois- 12958: tensa puolesta vaalioikeutta valtakirjalla 12959: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 12960: 8 §. Valtuutettujen vaaleja ehdottavat toimitetta- 12961: " 12962: viksi 12963: joka 3:s vuosi ..................... 15 12964: joka 2:n vuo~ ..................... 2 12965: " 12966: joka 3 :s vuosi tai vuosittain, riippuen 12967: " 12968: kunnan päätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . I 12969: " 12970: Lisävaltuutettujen valitsemista määräajaksi 12971: pitää suotavana kaikkiaan . . . . . . . . . . . . 28 12972: Näistä ehdottaa määräaikaa 3 vuotiseksi . . . . 2 12973: " 12974: ja yksivuotiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 12975: " 12976: " 12977: 63 12978: 12979: Äänioikeuden myöntämistä kaikille 20 vuotta 9 §. 12980: täyttäneille kunnan jäsenille ilman rajoi- 12981: tuksia puoftaa ..................... . 4 kuntaa. 12982: Ääniasteikon säilyttämistä kannattaa ...... . 18 12983: I vaihtoehdotusta sellaisenaan kannattaa ... . 49 12984: " 12985: I vaihtoehdotusta erinäisillä poikkeuksilla kan- 12986: " 12987: nattaa ............................ 38 12988: Näistä ehdottavat, 12989: " 12990: että ikärajan tulisi olla 20 vuotta . . . . . . 1 12991: " 12992: että , , , 24 , 4 12993: että äänioikeus olisi myönnettävä ainoas- 12994: " 12995: taan sellaisille kunnan jäsenille, joiden 12996: asunto ja kotipaikka on kunnassa . . . . 1 12997: jotka ovat olleet 2 vuotta kunnan jäseninä 5 12998: " 12999: " 13000: jotka ovat olleet 2 vuotta kunnan jäse- 13001: ninä tai omistavat manttaaliin pantua 13002: maata tai laitoksia . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13003: jotka ovat suorittaneet 2 lähinnä edellisel- 13004: " 13005: tä vuodelta veroa kunnalle . . . . . . . . . . 1 13006: " 13007: että 2 momentin 3 kohdan sijaan olisi 13008: pantava II vaihtoehdotuksen 2 momen- 13009: tin 4 kohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13010: että 2 momentin 3 kohta poistettaisiin . . 1 13011: " 13012: että , , 4 , , 1 13013: " 13014: että äänioikeus olisi suotava myöskin ve- 13015: " 13016: rovelvollisen puolisolle Ja muille 21 13017: vuotta täyttäneille perheen jäsenille . . 1 13018: Lisävaltuutettujen valitsemiseen nähden 13019: " 13020: poikkeavalla kannalla on näistä . . . . . . 26 13021: II vaihtoehdotusta sellaisenaan kannattaa . . . 41 13022: " 13023: II vaihtoehdotusta erinäisillä poikkeuksilla 13024: " 13025: kannattaa ......................... 25 13026: Näistä ehdottaa 13027: " 13028: että ikärajan tulisi olla 20 vuotta 2 13029: " 13030: että , , 24 , 4 13031: " 13032: 64 13033: 13034: että 2 momentin 1 kohta olisi poistettava 2 kuntaa. 13035: että , , 2 I 13036: että , , 3 13037: " 13038: , 13039: " " 13040: , 10 13041: " 13042: että , , 4 kohdan SIJaan olisi " 13043: otettava I vaihtoehdotuksen 2 momen- 13044: tin 2 kohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13045: " 13046: että 2 momentin 5 kohta olisi poistettava 7 13047: että , , , , , Iievennettävä 4 13048: " 13049: että äänioikeus olisi suotava vain sellai- 13050: " 13051: selle kunnan jäsenelle, joka on ,aina" 13052: maksanut kunnalliset veronsa. . . . . . . . 1 13053: Lisävaltuutettujen valitsemiseen nähden " 13054: on näistä poikkeavana kannalla . . . . . . 7 13055: 0. Wreden vastalausetta sellaisenaan kannattaa 3 13056: " 13057: 0. vV reden vastalausetta erinäisillä poikkeuk- 13058: " 13059: silla kannattaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 13060: Näistä ehdottaa, 13061: " 13062: että ikärajan tulisi olla 24 vuotta . . . . . . 1 13063: että äänioikeus olisi suotava ainoastaan 13064: " 13065: niille, jotka ovat olleet vähintään 2 13066: vuotta kunnan kirjoissa . . . . . . . . . . . . 1 13067: jotka ovat maksaneet 2 edellisen vuoden 13068: " 13069: kunnanverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13070: Lisävaltuuston vaaliin nähden ovat näistä 13071: " 13072: poikkeavana kannalla . . . . . . . . . . . . . . 4 13073: " 13074: Oikeutta valitsemaan lisävaltuutettuja ehdot- 13075: taa myönnettäväksi ainoastaan niille, 13076: joita on verotettu vähintään 1,500 mar- 13077: kan tuloista tai jotka omistavat mant- 13078: taaliin pantua kiinteimistöä . . . . . . . . I 13079: joita on verotettu vähintään r,ooo mar- " 13080: kan tuloista tahi jotka ovat maatilan- 13081: omistajia tai kruununtilan asukkaita, 13082: ynnä näiden vaimoille . . . . . . . . . . . . . 23 13083: joita on verotettu vähintään r ,ooo mar- 13084: " 13085: kan tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 13086: " 13087: 65 13088: 13089: joita on verotettu vähintään 8oo markan 13090: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 kuntaa. 13091: joita on verotettu vähintään 6oo markan 13092: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13093: joita on verotettu vähintään 6oo markan 13094: " 13095: tuloista ja jotka ovat maatilanomistajia 13096: tai kruununtilan haltijoita . . . . . . . . . . 1 13097: joita on verotettu vähintään 500 markan 13098: " 13099: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13100: joille taksoituksessa on pantu 8 veroäyriä r " 13101: jotka yleensä suorittavat melkoisempia " 13102: veroja kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 13103: jotka ovat maanomistajia ja kruununtilan " 13104: haltijoita ja niihin verrattavia torppa- 13105: reja ja mäkitupalaisia. . . . . . . . . . . . . . r 13106: Vaalikelpoisuutta puoltaa myönnettäväksi kai- 13107: " 10 §. 13108: kille vaalioikeutetuille . . . . . . . . . . . . . . . r6 13109: " 13110: ainoastaan niille 24 vuotta täyttäneille 13111: vaalikelpoisille, jotka ovat asuneet kun- 13112: nassa vähintään 2 vuotta . . . . . . . . . . . 3 13113: Vaalikelpoisuutta lisävaltuutetuksi puoltaa 13114: " 13115: myönnettäväksi ainoastaan niille 24 vuot- 13116: ta täyttäneille vaalioikeutetuille, joita on 13117: verotettu vähintään r,ooo markan tuloista 13118: tahi jotka ovat maatilan omistajia tai 13119: kruununtilan vuokraajia. . . . . . . . . . . . . . r 13120: " 13121: Kunnallisten toimimiesten valitseruisoikeuden 11 §. 13122: pidättämistä kaikille kunnan äänivaitai- 13123: sille puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r 13124: Taksoituslautakunnan ja tutkijalautakunnan " 13125: vaalin pidättämistä kaikkien äänivaltais- 13126: ten oikeutena kannattaa . . . . . . . . . . . . . . r 13127: Kunnanvaltuuston verotusoikeuden ulottamis- 13128: " 12 §. 13129: ta 4 prosenttiin verotettavista tuloista 13130: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13131: " 13132: 5 13133: 66 13134: 13135: 13 §. Tulo- ja menoarvion laatimisen ja hyväksymi- 13136: sen siirtämistä lisätyn valtuuston asiaksi 13137: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 5 kuntaa. 13138: H §. Toivomuksena, että kihlakunnanoikeus saisi 13139: vahvistaa kaikki ehdotetut sakkomää- 13140: räykset lausuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13141: " 13142: ja ettei sakkomääräykset ollenkaan kai- 13143: paisi viranomaisten vahvistusta . . . . . . 1 13144: " 13145: 1o §. Kunnallisiin luottamustoimiin nähden ehdottaa, 13146: että oikeutta kieltäytymiseen ei olisi suo- 13147: tava muille kuin 6 vuotta toimessa 13148: olleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13149: ettei valtuutetuille olisi suoritettava palk- 13150: " 13151: kiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13152: " 13153: että valtuutetuille olisi suoritettava palk- 13154: kio kokouspäivältä . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13155: " 13156: että valtuutetuille olisi maksettava palk- 13157: kiota vähintään 3 markkaa päivältä . . 1 13158: " 13159: että valtuuston jäsenille olisi suoritettava 13160: kyytiraha, mutta palkkiota ainoastaan 13161: valtuuston puheenjohtajalle . . . . . . . . 1 13162: " 13163: 18 §. Kokousten tulisi ehdottomasti olla julkisia, 13164: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13165: ja että salaisia kokouksia saisi pitää 13166: " 13167: ainoastaan jos f.4 läsnäolevista vaatii 1 13168: 19 §. Kirkoissa kuuluttamista ehdottaa lakkautetta- 13169: " 13170: vaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 , 13171: 20 §. Kokous meno- ja tuloarvion määräämistä var- 13172: ten olisi pidettävä tammikuussa, ehdottaa 1 13173: " 13174: 22 §. Tulisi olla vähintään ,0 saapuvilla, ehdottaa 1 13175: " 13176: " " " ~ " " 1 " 13177: Lisätyssä valtuustossa tulisi päätöstä tehtäessä 13178: olla % lisävaltuutetuista saapuvilla, eh- 13179: dottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13180: " 13181: 67 13182: 13183: Puheenjohtajalle olisi suotava oikeus käskeä 2<l §. 13184: pois valtuutettu, joka käyttäytyy sopi- 13185: mattomasti, ehdottaa ............... . I kunta. 13186: Poissaalasakkojen korottamista ehdottaa .. . I 13187: Sakkomääräysten tulisi koskea myöskin kutsu- 13188: " 13189: muksen saanutta varajäsentä ja sellaista 13190: valtuutettua, joka ei ole laillisen esteen 13191: sattuessa ajoissa kutsunut varajäsentä, 13192: ehdottaa ......................... . I , 13193: Suhteellisia vaaleja olisi käytettävä aina kun 25 §. 13194: on valittava 2 tai useampia . . . . . . . . . . . I , 13195: Olisi vaadittava f4 enemmistö, kun määrätään 26 §. 13196: kannettavaksi yli 4 % . . . . . . . . . . . . . . I , 13197: Aina käytettävä erityistä pöytäkirjuria . . . . . I 2? §. 13198: Olisi laissa nimenomaan määrättävä, mitkä 13199: " 29 §. 13200: asiat ovat pidettävät kiireellisinä ja näihin 13201: ei olisi luettava verotusasioita . . . . . . . . . I 13202: Kokouksia olisi kutsuttava kuntain edustajain 13203: " 13204: III luku. 13205: kokouksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13206: " 13207: Valtuuston puheenjohtajan tulisi aina olla 33 §. 13208: itseoikeutettu edustajaksi . . . . . . . . . . . . I 13209: " 13210: Edustajain luvun tulisi vastata kuudennesta 13211: valtuutettujen kaksinkertaisesta luku- 13212: määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13213: Sakkomääräykset ovat kohtuuttomia, ellei 13214: " 13215: 35 §. 13216: matkakuluja suoriteta . . . . . . . . . . . . . . . I 13217: Vaalit olisivat toimitettavat suljetuilla lipuilla, 13218: " 13219: 36 §. 13220: jos joku edustaja sitä vaatii . . . . . . . . . . I 13221: Pöytäkirjan jäljennös olisi lähetettävä määrä- 13222: " 13223: 38 §. 13224: ajan kuluessa 40 markan sakon uhalla. . I 13225: Kunnallislautakuntaa ei olisi velvoitettava val- 13226: " 13227: <l<l §. 13228: mistelemaan asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13229: Myöskin tylsämielisille olisi toimitettava hoi- 13230: " 13231: <l9 §. 13232: toa ja opetusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13233: " 13234: Virkailijain määrä tulisi olla mahdollisimman 55 §. 13235: pieni I 13236: " 13237: 68 13238: 13239: 96 §. Kunnallislautakunta olisi valittava ainoastaan 13240: yhdeksi vuodeksi kerrallaan ......... . I kunta. 13241: Sen jäsenet olisivat valittavat kunnassa asu- 13242: vista ............................ . I 13243: " 13244: Varajäsenten tulisi pysyä toimessaan aina 3 13245: vuotta ........................... . I 13246: 67 §. Sana ,kuvernööri" olisi turhana poistettava I 13247: " 13248: " 13249: 60 §. Tämän § :n I kohta olisi poistettava ....... . 6 13250: " 13251: Sanat ,papin ja" olisivat poistettavat 2 koh- 13252: dasta ............................ . I 13253: 63 §. Tärkeissä asioissa olisi päätös saatettava tie- 13254: " 13255: doksi muullakin lautakunnan määrää- 13256: mällä soveliaalla tavalla . . . . . . . . . . . . . . I 13257: " 13258: 67 §. Puheenjohtajan yksin tulisi vastata ....... . 13259: " 13260: Sekä lautakunnan että kunnan valtuuston 13261: tulisi vastata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 13262: " 13263: 69 §. Verotusolojen jättämistä entiselleen toivoo 2 13264: " 13265: Asteettain ylenevää ja alenevaa tuloveroa 13266: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13267: " 13268: Asteettain ylenevää tuloveroa puoltaa . . . . . . 6 13269: " 13270: , 2,000 markasta ylenevää tuloveroa 13271: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 13272: " 13273: Tämän § :n selventämistä yhtiöiden verotta- 13274: miseen nähden toivoo . . . . . . . . . . . . . . . . 2 13275: " 13276: Pienimmän verotettavan tulomäärän alenta- 13277: mista ehdottaa 13278: yleensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 13279: " 13280: IOO markkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13281: " 13282: 200 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 13283: " 13284: Alinta verotettavaa tulomäärää ehdottaa mää- 13285: rättäväksi 13286: 400 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 13287: " 13288: 200-500 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . I 13289: " 13290: 300--500 , . . . . . . . . . . . . . . . . I 13291: " 13292: 500 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 13293: " 13294: 6oo , .................... ! 13295: " 13296: 69 13297: 13298: 6o0--900 markaksi ................ . 1 kunta. 13299: 1,000 markaksi .................... . 1 13300: Viimeisen momentin poistamista toivoo .... . 4 " 13301: " 13302: Helpoitusperusteiden määräämisen jättämistä 13303: kunnan asiaksi puoltaa .............. . 1 13304: Saman jättämistä taksoituslautakunnan asiaksi 5 13305: " 13306: Helpotuksen myöntämistä kivulloisuudenkin 13307: " 13308: perusteella puoltaa ................. . 1 13309: Lapsien lukuun perustuvaa helpotusta koske- " 13310: vain määräysten muuttamista ja täyden- 13311: tämistä pitää suotavana ............. . 4 13312: Taksoituslautakunnassa tulisi olla myös kun- " 71 §. 13313: nallislautakunnan jäseniä, ehdottaa .... 1 13314: Taksoituslautakunnan valitsemista suhteelli- 13315: " 13316: silla vaaleilla kaikkiin kansanluokkiin 13317: kuuluvista kunnan jäsenistä ehdottaa . . . 1 13318: Taksoitus olisi toimitettava tammikuussa, ellei 13319: " 13320: valtuusto toisin määrää, ehdottaa . . . . . . 1 13321: Ennen taksoitusta olisi lautakunnalle toimi- 13322: " 13323: ?2 §. 13324: tettava tarpeelliset luettelot kunnan jäse- 13325: nistä, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13326: Ilmoitusvelvollisuuden pakolliseksi säätämistä 13327: " ?S §. 13328: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 13329: Pykälän sanamuodon selventämistä toivoo, 13330: " 13331: mikäli se koskee kiinnittämättömän velan 13332: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13333: sanoihin ,itseään varten pitämänsä palve- 13334: " 13335: lusväen palkkaus" nähden . . . . . . . . . . 1 13336: " 13337: Tuloveron lisäksi ehdottaa pääomaveroa . . . . 1 13338: " 13339: Perinnöstä olisi verotettava 2 5 7o ehdottaa 1 13340: Verotettavasta tulosta ehdottaa vähennettäväksi 13341: " 13342: kiinnitetyn velan korot . . . . . . . . . . . . . . 21 13343: muun kiinnitetyn velan paitsi kuoletuslai- 13344: " 13345: nan korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13346: kaikki korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13347: " 13348: " 13349: kiinteimistöstä suoritettavat eläkemaksut 4 13350: " 13351: 70 13352: 13353: kruununvirkatalon ja muun kiinteistön 13354: vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 kuntaa. 13355: asuntomenot omasta tai vuokratusta huo- 13356: neustosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13357: Toisen momentin poistamista ehdottaa . . . . . 1 13358: " 13359: ja siinä olevan tulorajan kohottamista " 13360: 1 ,ooo markkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 13361: ?Ii §· V erovelvollisille suotavaksi oikeus valittaa " 13362: myöskin toisen taksoittamisesta ehdottaa 2 13363: 80 §. Maksunpano- ja kantoluettelon tarkastamis- 13364: " 13365: aikaa pitää liian pitkänä . . . . . . . . . . . . . . 1 13366: " 13367: 81 §. V eronkannasta olisi kuulutettava samalla ta- 13368: valla kuin kunnan valtuutettujen kokouk- 13369: sista, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13370: " 13371: 83 §. Ulosotto olisi saatava toimittaa huolimatta sii- 13372: tä, että verotuksesta on valitettu, ehdottaa 1 13373: 84 §. Sanan ,kuluessa" sijaan ehdottaa sanaa ,ku-_ 13374: luttua" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13375: " 13376: Sellaista muutosta, että rästiluettelo olisi toi- 13377: mitettava ulosottomiehelle 30 päivän ku- 13378: luessa veronkannon päättymisestä ehdottaa 1 13379: " 13380: 86 §. Tilintarkastajain valitsemista kolmeksi vuo- 13381: deksi kannattaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 13382: Lisätyn valtuuston tulisi saada valita tilintar- 13383: " 13384: kastajat .ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13385: " 13386: 88 §. Tässä tarkoitettua toimenpidettä aiheuttaak- 13387: seen olisi ilmoituksen tekemiseen vaadit- 13388: tava ainakin puolet kunnan valtuutetuista, 13389: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r 13390: " 13391: VI luku. Koko luvun poistamista pitää suotavana . . . . . 2 13392: 90 §. Toiseen momenttiin ehdottaa lisättäväksi sanat 13393: " 13394: ,vesialuetta, -laitosta ja satamaolojen 13395: järjestämistä" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r 13396: " 13397: 91 §. Näissäkin asioissa tulisi kullakin äänivaltai- 13398: sella olla ainoastaan r ääni, ehdottaa . . . 2 13399: " 13400: 71 13401: 13402: Jotta eivät teollisuuslaitosten omistajat satst 13403: liian suurta sananvaltaa, ehdotetaan kor- 13404: keimmaksi äänimääräksi IO . . . . . . . . . . 1 kunta. 13405: Viranomaisten tulisi saada ainoastaan tarkas- 00 ja 97 §§. 13406: taa, ovatko päätökset lainmukaisia . . . . . 1 13407: Muutosta siihen suuntaan, että yksityinen 13408: " 13409: 104 §. 13410: seurakunta voisi päästä erilleen ainoas- 13411: taan sillä ehdolla, että kaikki yhteiseen 13412: kunnallishallintoon kuuluvat kunnat sii- 13413: hen suostuvat, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . 1 13414: " 13415: 13416: 13417: Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi. 13418: 13419: Ehdotusta kokonaisuudessaan vastustavat Kristiinan 13420: kaupungin ja Tornion valtuustot. 13421: Helsingin, Hangon, Loviisan, Porvoon, Tampereen 13422: ja Viipurin kaupungit huomauttavat, että kunnallisten 13423: verotusolojen uudistaminen olisi ollut käsiteltävä samalla 13424: kuin äänioikeusreformikysymykset. 13425: 13426: 13427: Yksityiskohtaiset lausunnot. 13428: 13429: Helsingin ja Viipurin valtuustot ehdottavat, että sel- 3 §. 13430: laiset maalla asuvat henkilöt, joilla on kaupungissa hoi- 13431: dettavanaan valtion tai kunnan virka, olisivat luettavat 13432: kaupunkikunnan jäseniksi. 13433: Helsingin, Hangon, Jyväskylän, Käkisalmen ja Vii- .J §. 13434: purin kaupungit pitävät lisättyä valtuustoa tarpeettomana. 13435: Helsingin ja Viipurin kaupungit ehdottavat tähän 13436: otettavaksi säännöksiä raastuvankokouksista. 13437: Hämeenlinnan ja Kuopion kaupungit pitävät ehdo- 7 §. 13438: tettua valtuutettujen lukua liian suurena varsinkin pieniin 13439: kaupunkeihin nähden. 13440: 72 13441: 13442: 8 §. Helsingin, Hangon, Hämeenlinnan, Iisalmen, Por- 13443: voon, Tammisaaren ja Viipurin kaupungit vastustavat 13444: suhteellisia vaaleja. 13445: Ääniasteikkoa kannattavat Hango, Kaskinen, N ur- 13446: meksen kauppala, Tampere, Turku ja Viipuri (Viipuri 13447: vaihtoehtoisesti ryhmävaaleja) sekä lisävaltuutettujen vaa- 13448: leihin nähden Iisalmi. 13449: Ryhmävaaleja ehdottavat käytäntöön otettaviksi Hel- 13450: sinki, Hämeenlinna, Iisalmi, Loviisa ja Viipuri (Viipuri 13451: vaihtoehtoisesti ääniasteikkoa). 13452: Kaupunkien jakamista yhden miehen vaalipiireihin 13453: pitävät suotavana Porvoon jaViipurin kaupungit. 13454: 9 §. · Lisävaltuuston valitsemista määräajaksi ehdottavat 13455: Hämeenlinnan, Käkisalmen, Porin, Tampereen, Turun ja 13456: Viipurin kaupungit. 13457: V eronmaksuvelvollisuutta äänioikeuden edellytyksenä 13458: kannattavat Hanko, Helsinki, Hämeenlinna, Iisalmi, J y- 13459: väskylä, Kajaani, Kuopio, Käkisalmi, Lappeenranta, Oulu, 13460: Porvoo, Tammisaari, Tampere ja Viipuri. 13461: Ensimäistä vaihtoehdotusta muissakin osin kannattavat 13462: näistä Hämeenlinna, Iisalmi, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, 13463: Käkisalmi, Lappeenranta, Oulu ja Tammisaari, kummin- 13464: kin niin, että Hämeenlinna, Iisalmi, Oulu ja Tammisaari 13465: ehdottavat, ettei äänioikeutta olisi suotava henkilöille, 13466: jotka eivät ole olleet määrättyä aikaa kunnan jäseninä, 13467: sekä että Iisalmen, Kuopion, Käkisalmen ja Tammisaaren 13468: kunnat ovat eroavalla kannalla lisävaltuutettujen valitse- 13469: miseen nähden, jota paitsi Hämeenlinnan kaupunki ehdot- 13470: taa ettei äänioikeutta olisi suotava sille, joka ei ole suo- 13471: rittanut lähinnä edellisen vuoden kunnallisveroja. 13472: Toisen vaihtoehdotuksen kannalla, mikäli koskee val- 13473: tuutettujen ja tilintarkastajain -vaalia, on Porin kaupunki. 13474: Naisiin nähden ehdottc.a Turun valtuusto, että ääni- 13475: oikeus olisi suotava aviovaimolle ainoastaan, kun pesää 13476: on taksoitettu vähintään kaksi kertaa alinta veroitettavaa 13477: tulomäärää suuremmasta tulosta sekä Viipurin valtuusto, 13478: 73 13479: 13480: ettei aviovaimolle, jonka miehelle on pantu ainoastaan yksi 13481: veroäyri, olisi suotava äänioikeutta. 13482: Lisävaltuutettujen valitsemisen oikeuteen nähden eh- 13483: dottavat Iisalmen, Kuopion, Käkisalmen, Porvoon ja 13484: Tammisaaren kaupungit, että mainittu oikeus olisi myön- 13485: nettävä ainoastaan eniten verotetuille. 13486: Toisen momentin poistamista ehdottaa Helsingin vai- 11 §. 13487: tuusto. 13488: Molempia aviopuolisoita ei saisi yht'aikaa valita val- 13489: tuuston jäseniksi, ehdottaa Käkisalmen kunta. 13490: Päättämisvalta näissä ja muissakin taloudellisissa 12 §. 13491: asioissa olisi säilytettävä korkeimmin verotetuille, ehdottaa 13492: Jyväskylän kaupunki. 13493: Tulo- ja menoarvion laatiminen ja hyväksyminen olisi 13 §. 13494: myös luettava lisätyn valtuuston toimiin, ehdottaa Tam- 13495: pereen kaupunki. 13496: Tämä § olisi Kajaanin valtuuston mielestä täyden- 13497: nettävä niin, että siitä näkyisi, saako varsinainen valtuusto 13498: alustavastikaan käsitellä näitä asioita. 13499: Jos Yz koko valtuuston jäsenistä ovat yksimielisiä, 19 §. 13500: olisi päätös Helsingin valtuuston mielestä voitava tehdä, 13501: vaikk'ei % valtuuston jäsenistä olisikaan läsnä kokouk- 13502: sessa. 13503: Maistraatin puheenjohtajalle olisi Helsingin valtuus- 21 §. 13504: ton mielestä suotava oikeus aiotteiden tekemiseen valtuus- 13505: ton kokouksissa. 13506: Rahatoimikamaria edustamassa voisi Tampereen val- 13507: tuuston ehdotuksen mukaan olla joku Rahatoimikamarin 13508: virkailijakin. 13509: Suhteellisen vaalitavan käyttämistä valtuustossa pitää 22 §. 13510: Helsingin kaupunki tarpeettomana. 13511: Valtuuston päätös voitaisiin Helsingin valtuuston 26 §. 13512: mielestä saattaa Maistraatin tietoon osanannolla konsepti- 13513: pöytäkirjasta. 13514: 74 13515: 13516: UI ja IV luku. Valtuuston, maistraatin ja rahatoimikamarin tehtä- 13517: vät olisivat Tampereen kaupungin ehdotuksen mukaan 13518: määriteltävät tarkemmin. 13519: 36 §. Kaupungissa ansaitusta tulosta olisi Lappeenrannan 13520: valtuuston mielestä verotettava kaikkia niitäkin, joilla ei 13521: ole asunto- ja kotopaikkaa kaupungissa. 13522: Osuuskuntia olisi Hangon kaupungin ehdotuksen mu- 13523: kaan verotettava samoin kuin osakeyhtiöitä. 13524: Alimmaksi verotettavaksi tuloksi ehdottaa Helsingin 13525: valtuusto kaupungeissa, joissa on alle ro,ooo asukasta, 13526: 6oo markkaa ja sitä suuremmissa kaupungeissa Soo 13527: markkaa. 13528: Neljättä momenttia ehdottaa Helsingin kaupunki 13529: paistettavaksi. 13530: Lasten luvun perusteella ei Hämeenlinnan kaupungin 13531: ehdotuksen mukaan olisi suotava huojennusta. 13532: 36 §. Taksoituslautakunta olisi, Hämeenlinnan valtuuston 13533: mielestä valittava raastuvankokouksessa, kunnes koko ve- 13534: rotusjärjestelmä on uudistettu. 13535: Yhtenä ryhmänä taksoituslautakunnassa tulisi Tam- 13536: pereen kaupungin ehdotuksen mukaan olla vuosipalkan- 13537: nauttijat. 13538: Taksoituslautakunta olisi valittava samalla tavalla 13539: kuin valtuusto, ehdottavat Helsingin ja Viipurin kau- 13540: pungit. 13541: 37 13542: §. Ehdotonta tulojen ilmoittamisvelvollisuutta puoltaa 13543: Tammisaaren kaupunki. 13544: Helsingin valtuusto huomauttaa ettei nykyinen tak- 13545: soitustapa ole tarpeeksi yhtenäinen. 13546: 38 §. Toisen momentin poistamista ehdottaa Helsingin 13547: kaupunki. 13548: Samasta momentista ehdottaa Tampereen kaupunki 13549: poistettavaksi sanan ,ijäkkäät", pitäen suotavana, että 13550: alennusta myönnettäisiin yhdenmukaisesti 35 § :n kanssa. 13551: 39 §. Tutkijalautakunnan tehtävät olisivat jätettäviit jolle- 13552: kin toiselle viranomaiselle, joka olisi kokoonpanaltaan 13553: 75 13554: 13555: ,vakavammalla tavalla järjestetty", ehdottaa Viipurin 13556: kaupunki. 13557: Sama kaupunki ehdottaa, että olisi suotava oikeus 13558: valittaa myöskin verotuksen määrästä. 13559: Määräaikain pidentämistä myöhemmälle ehdottaa oO ja 01 §. 13560: Helsingin kaupunki. 13561: Siirtyminen uuden lain noudattamiseen olisi tapah- 66 §. 13562: tuva vähitellen asteettain ehdottavat Helsingin, Hämeen- 13563: linnan, Kajaanin ja Tampereen valtuustot. 13564: 13565: 13566: 13567: Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi. 13568: 13569: Ehdotettua suhteellista vaalitapaa pitävät useat kun- 13570: nat, varsinkin harvaanasutut maalaiskunnat liian moni- 13571: mutkaisena. 13572: 13573: 13574: E r i k o i s k o h t a i s i a 1 a u s u n t o j a. 13575: 13576: Vaaliaikaa pitää sopimattomana ......... . 1 kunta. 1 §. 13577: Kunnan tulisi saada olla yhtenä äänestysaluee- 2 §. 13578: na, ehdottaa ...................... . 1 13579: " 13580: Kunnan tulisi saada itse määrätä moneenko 13581: äänestysalueeseen se on jaettava, ehdottaa 1 13582: " 13583: Keskus- ja vaalilautakuntain jäsenten valitse- 3 §. 13584: mista 3 vuodeksi ehdottaa . . . . . . . . . . . 1 ,. 13585: Vaaliluettelon laatimista kunnallislautakunnan 0 §. 13586: tehtäväksi ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 13587: " 13588: Ensimäistä vaihtoehdoitusta kannattaa 1 13589: " 13590: Toista , , 6 13591: " 13592: Neljättä vastalausetta kannattaa . . . . . . . . . . 6 13593: " 13594: Määräystä että asiakirjan allekirjoittajia tulee 9 §. 13595: olla vähintään kaksi kertaa mm monta 13596: kuin kunnassa on valtuutettuja, pitää 13597: liian ankarana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13598: " 13599: 76 13600: 13601: 16 §. Vaalit olisivat lopetettavat aikaisemmin illa1Ia, 13602: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kunta. 13603: 21 §. Ehdokaslistoja olisi äänestettävä muuttamat- 13604: tomina, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 13605: V aalili ppuna tulisi olla erityinen lanketti, ja- 13606: " 13607: hon valitsija saisi merkitä äänestämänsä 13608: listan numeron, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . 1 13609: 3? §. Toisesta momentista ei käy selville miten on 13610: meneteltävä kun ääniryhmäin äänimäärät 13611: ovat yhtä suuret, huomauttaa . . . . . . . . 1 13612: 41 §. Sanat ,keskuslautakuntaan kuulumaton" eh- 13613: " 13614: dottaa poistettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . I 13615: 52 §. Ensi kerralla olisi valittava ainoastaan ;,-;3, eh- 13616: " 13617: dottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 13618: " 13619: 13620: 13621: Ehdotus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain 13622: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 p:nä 13623: Kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 13624: §:n muuttamiseksi. 13625: 13626: Helsingin kaupungin valtuusto ehdottaa että taaja- 13627: väkisiä yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö olisi kokonai- 13628: suudessaan uudistettava ja että sitä varten olisi joko ase- 13629: tettava eri komitea tai kutsuttava kunnalliskomiteaan 13630: asiantuntijoita. 13631: 13632: 13633: 13634: 13635: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 13636: 1908. II Vp. - S. V. .M. 13637: 13638: 13639: 13640: 13641: Suuren valiokunnan mietintö 13642: N: o 13 a kunnallisen lainsäädännön uudis- 13643: tamista koskevain eduskuntaesitysten joh- 13644: dosta. 13645: 13646: 13647: Käsiteltyänsä toistamiseen kunnallisen lainsäädännön 13648: uudistamista tarkoittavia asetusehdotuksia, Suuri valio- 13649: kunta saa kunnioittaen 13650: 13651: puoltaa asetusehdotuksia, jotka koskevat 13652: 1naalais- ja kaupunkikuntain hallintoa sekä kun- 13653: nallisia vaaleja, niin myös taajaväkisten yhdys- 13654: kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa an- 13655: netun asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamista, hyväk- 13656: syttäviksi Eduskunnan päätöksen mukaan, kui- 13657: tenkin nimikkeiltään ja allamainittavilta koh- 13658: diltaan muutettuina näin kuuluviksi: 13659: 2 1908. II Vp. - S. V. M. 13660: 13661: 13662: 13663: 13664: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 13665: 13666: 4 §. 13667: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse- 13668: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta, 13669: joista edelliset toimivat .foko yksinään taikka yhdessä 13670: lisävaltuutettujen kanssa lisättynä valtuustona. 13671: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja 13672: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain 13673: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa 13674: tahi muualla tarkemmin säädetään. 13675: 13676: 6 §. 13677: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 13678: luku henkikirjan mukaan on 13679: 13680: 3,000 tai sitä pienempi I2 13681: enemmän kuin 3,000, vaan et yli 6,ooo I6 13682: 6,000, IO,OOO 20 13683: " 13684: . . . . . . .". . . . . . . . . . 24 . 13685: " " " 13686: IO,OOO, 13687: " " 13688: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 13689: kunnallisista vaaleista säädetään. 13690: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 13691: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetuk- 13692: sessa kunnallisista vaaleista säädetään. 13693: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 3 13694: 13695: 8 §. 13696: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol- 13697: meksi vuodeksi. 13698: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun 13699: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista. 13700: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kun- 13701: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään 13702: enemmistövaalitapaa, ensimäinen samasta vaalipiiristä va- 13703: littu, vielä käyttämättä oleva varajäsen; ja on tämä toi- 13704: messa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä. 13705: 13706: 9 §. 13707: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia 13708: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, 13709: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta 13710: on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 13711: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 13712: I ) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä 13713: asuva: 13714: 2) se, joka on holhouksen alaisena: 13715: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 13716: apu ole ainoastaan satunnaista; 13717: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu- 13718: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden 13719: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut 13720: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai 13721: henkilömaksut : 13722: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 13723: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 13724: laitoksesta pääsi; 13725: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 13726: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 13727: seen tai toisen asiaa ajamaan; 13728: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 13729: 4 1908. II Vp. - S. V. M. 13730: 13731: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 13732: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 13733: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 13734: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien 13735: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 13736: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 13737: kunnanvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol- 13738: linen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on suorit- 13739: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel- 13740: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolisonsa, 13741: jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 13742: 13743: 10 §. 13744: 13745: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, jo- 13746: ka on oikeutettu sellaisia valtuutettu ja valitsemaan, ja vaa- 13747: likelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen,, jolla on oikeus ot- 13748: taa osaa lisävaltuutettujen vaaliin. 13749: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen 13750: on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin 13751: luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty. 13752: 13753: 12 §. 13754: Lisätyn valtuuston on ratkaistava 1 I § :ssä mainituis- 13755: ta asioista ne kysymykset, jotka koskevat: 13756: r) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 13757: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 13758: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 13759: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 13760: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun- 13761: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 13762: 2) kiinteän omaisuuden ostamista ; 13763: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista sekä sitä kerto- 13764: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas- 13765: taan kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksesta; 13766: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu 13767: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 5 13768: 13769: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa, 13770: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen 13771: verotukseen ; 13772: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy- 13773: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja muitten pääomien sijoi- 13774: tusta ja käyttämistä; · 13775: 6) lainanottoa kunnalle ; 13776: 7) kunnallislautakunnan, kansakoulujen johtokunnan 13777: ;a raha-asiain 'valiokunnan sekä kunnan lainamakasiinin 13778: johtokunnan vaalia; sekä 13779: 8) tämän asetuksen 7 ( poist.), 34, 79 ( poist.) ja 104 13780: § :ssä lisätyn valtuuston käsiteltävinä mainituita asioita. 13781: 13782: 16 §. 13783: Lisätty valtttusto valitsee vuosittain kunnanvaltuute- 13784: tuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes- 13785: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena 13786: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa. 13787: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun- 13788: nimismiestä eikä alempaa kruununpalveliiaa. 13789: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, 13790: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen 13791: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen 13792: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. 13793: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion 13794: määräämin en. 13795: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 13796: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 13797: tuksen. 13798: 31 §. 13799: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval- 13800: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja pää- 13801: töksiin nähden muuten soveltuvissa kohden noudatettava, 13802: mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätöksistä tässä 13803: asetuksessa on säädetty. 13804: 6 1908. II Vp. S. V. M. 13805: 13806: 34 §. 13807: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin- 13808: tään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta- 13809: jain kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista jä- 13810: senista valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta, 13811: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten 13812: luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuu- 13813: della, on edustajain lukua lisättävä yhdellä. 13814: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 13815: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää- 13816: rästä. 13817: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 13818: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 13819: Jos 32 § :ssä mainittu asia on sellainen kuin I 2 § :ssä 13820: ( poist.) sanotaan, ( poist.) olkoon tällainen kysymys rat- 13821: kaistava kuntain lisättyjen edustajain kokouksessa. Täl- 13822: laiseen kokoukseen valitsevat kunkin kunnan lisätyt val- 13823: tuustot kaksi kertaa niin monta edustajaa ja varaedusta- 13824: jaa, kuin I ja 2 momentissa on säädetty. 13825: 13826: 57 §. 13827: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu- 13828: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä- 13829: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki lisätty valtuusto valit- 13830: see kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten jou- 13831: kosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa vali- 13832: taan heille tarpeellinen määrä varajäseniä. 13833: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, 13834: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa. 13835: 13836: 64 §. 13837: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu- 13838: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi 13839: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös 13840: äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen jär- 13841: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 7 13842: 13843: jestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22 ja 13844: 24 § :ssä, 25 § :n I momentissa sekä 26 § :ssä kunnanval- 13845: tuustosta on säädetty. 13846: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä 13847: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä on 13848: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin 13849: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi 13850: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain- 13851: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sääde- 13852: tyllä tavalla. 13853: 87 §. 13854: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 13855: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista, kun- 13856: nan tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöstä kolmeksi 13857: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas- 13858: tajaa. 13859: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka 13860: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu- 13861: jen vaali, on noudatettava, mitä viime mainituista on sää- 13862: detty. 13863: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, pi- 13864: dettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä. 13865: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden 13866: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 13867: taja hänen sijaansa. 13868: 13869: 88 §. 13870: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen 13871: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 § :ssä mai- 13872: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä 13873: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo- 13874: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus, 13875: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston 13876: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä 13877: tavalla ilmoitettuansa, pitää tilit ja tarkastuskertomus 13878: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka 13879: 8 1908. II Vp. - S. V. M. 13880: 13881: ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistu- 13882: tusten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilinteki- 13883: jöiltä. 13884: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti 13885: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa 13886: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin 13887: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun- 13888: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain 13889: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuu- 13890: desta tehtyjen, 5 I § :ssä mainittujen luettelojen johdolla 13891: vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden kat- 13892: sastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omai- 13893: suuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville saa- 13894: miseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omai- 13895: suutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee muu- 13896: ta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä 13897: muistutus. 13898: Kokouksessa, josta 20 § :ssä säädetään, päättää lisätty 13899: valtuusto, saako muistutus raueta vai onko se erityisen 13900: sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edellisessä 13901: tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty tai ei tehdä 13902: ( poist.) valtuuston kokouksessa taikka tehtyä muistutusta 13903: ei hyväksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vas- 13904: tuunvapauden heidän hallinnostansa. 13905: 13906: 91 (92) §. 13907: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 13908: 90 § :ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kui- 13909: tenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa 13910: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes 13911: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen- 13912: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin kun- 13913: nalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi ker- 13914: rallaan tai pitemmäksikin ajaksi. 13915: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- 13916: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden 13917: 13918: • 13919: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 9 13920: 13921: äänivaltaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puo- 13922: lesta äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista 13923: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni- 13924: määrästä. 13925: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin 13926: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk- 13927: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu- 13928: kaan ovat olleet voimassa. 13929: 97 (98) §. 13930: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista 13931: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä 13932: asetuksessa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä 13933: sitä pa1ts1 päätökset lainan ottamisesta kymmentä 13934: vuotta pitemmäksi ajaksi. 13935: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah- 13936: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri 13937: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon 13938: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va- 13939: littaa Senaatin Talousosastoon. 13940: 13941: 13942: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain 13943: hallinnosta IS päivänä kesäkuuta I898 annettu 13944: asetus> astuu voimaan I päivänä tammikuuta 13945: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne mäarättyinä aikoina 13946: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt 13947: noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuk- 13948: sen mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia 13949: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi ase- 13950: tus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viime- 13951: mainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset 13952: pääsevät voimaan. 13953: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta 13954: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 13955: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 13956: leista säädetään. 13957: 10 .. 1908. II Vp. - S. V. M. 13958: 13959: 13960: 13961: 13962: Kaupunkien kunnallisasetus. 13963: 4 §. 13964: Kaupunkikunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse- 13965: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen 13966: kautta, joista edelliset toimi·vat joko yksinään taikka yh- 13967: dessä lisävaltuutettujen kanssa lisäft)•nä valtuustona. 13968: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, 13969: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain 13970: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä 13971: varten valitsee. 13972: 5 §. 13973: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa 13974: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu- 13975: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille 13976: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta 13977: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin 13978: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä 13979: jälempänä mainitaan. 13980: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais- 13981: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa 13982: olevain säännösten mukaan. 13983: Niihin menoihin, joihin varoja edellä manuttujen 13984: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen 13985: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet- 13986: tavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan. 13987: Kaupunkien kunnallisasetus. 11 13988: 13989: 7 §. 13990: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka 13991: väkiluku henkikirjan mukaan on 13992: 13993: 4,000 tai sitä pienempi 12 13994: enemmän kuin 4,000, vaan e1 yli 10,000, 18 13995: 10,000 30,000, 24 13996: " " 13997: 30,000 13998: " " ",, 60,000, 30 13999: " " " " 14000: 60,000 36. 14001: " " 14002: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 14003: kunnallisista vaaleista säädetään. 14004: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 14005: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk- 14006: sessa kunallisista vaaleista säädetään. 14007: 14008: 8 §. 14009: Kaupunginvaltuustetut ja lisävaltuutetut valitaan vä- 14010: littömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin asetuksessa 14011: kunnallisista vaaleista säädetään. 14012: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää- 14013: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy- 14014: tettäkö. 14015: IO §. 14016: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas- 14017: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että 14018: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen 14019: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 14020: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin : 14021: I) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna 14022: siellä asuva; 14023: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 14024: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 14025: apu ole ainoastaan satunnaista; 14026: 12 1908. II Vp. - S. V. M. 14027: 14028: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten 14029: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt 14030: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä- 14031: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö- 14032: maksut; 14033: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 14034: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 14035: laitoksesta pääsi ; 14036: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 14037: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 14038: seen tai toisen asiaa ajamaan; 14039: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 14040: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä 14041: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai- 14042: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 14043: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien, 14044: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin_ 14045: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 14046: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on 14047: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on 14048: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä 14049: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolison- 14050: sa, jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 14051: 14052: 11 §. 14053: V aalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ( poist.) on 14054: jokainen, joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valit- 14055: semaan, ja 'lJaalikelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla 14056: on oikeus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin. 14057: Älköön näihin toimiin kuitenkaan valittako kuvernöö- 14058: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä. 14059: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja 14060: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, 14061: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun- 14062: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin- 14063: tekoon velvollinen. 14064: Kaupunkien kunnallisasetus. 13 14065: 14066: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi- 14067: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli- 14068: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin sää- 14069: detty. 14070: I2 §. 14071: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka 14072: koskevat: 14073: r) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 14074: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 14075: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 14076: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 14077: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla 14078: on semmoiseen kiinteistöön ; 14079: 2) kiinteän omaisuuden ostamista; 14080: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista sekä sitä kerto- 14081: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas- 14082: taan kaupungin tilien ja hallinnon tarkastuksesta; 14083: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu 14084: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa, 14085: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen 14086: verotukseen ; 14087: 5) kunnan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen 14088: kassojen ja muitten pääomien sijoitusta ja käyttämistä; 14089: 6) lainanottoa kunnalle ; sekä 14090: 7) kansankoulujen johtokunnan, rahatoimikamarin 14091: ja raha-asiain valiokunnan sekä muitten kaupungin varoja 14092: haitavien tai käyttävien lautakuntien ja toimihenkilöiden 14093: vaalia. 14094: 14 §. 14095: Kaupunginvaltuutetuksi tahi Iisävaltuutetuksi valittu 14096: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ( poist.) ole 14097: täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä 14098: edellisenä vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna ta- 14099: hi kaupungin asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten ase- 14100: tetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu koi- 14101: 14 1908. II Vp. - S. V. M. 14102: 14103: men seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kau· 14104: punginvaltuutetun ja lisävaltuuteun toimesta. Jos valittu 14105: sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen si- 14106: jaansa. 14107: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 14108: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 14109: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau- 14110: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä 14111: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen 14112: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa, 14113: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen 14114: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 14115: 14116: 14117: IS §. 14118: Lisätty valtuusto valitsee vuosittain kaupunginval- 14119: tuutetuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän 14120: keskuttdestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahte- 14121: na lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa. 14122: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 14123: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö- 14124: rille kirjallisen ilmoituksen. 14125: 14126: 14127: 19 §. 14128: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi otta- 14129: ko, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman- 14130: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 14131: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 14132: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule- 14133: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 14134: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau- 14135: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh- 14136: taja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. (Poist.) 14137: Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä- 14138: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. 14139: Kaupunkien kunnallisasetus. 15 14140: 14141: 24 §. 14142: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 14143: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi pöytäkirjaa tar- 14144: kistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan. 14145: Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perus- 14146: teltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti 14147: pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan julkilukemis- 14148: päivänä ennen sen julkilukemista. 14149: 14150: 35 §. 14151: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari. 14152: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha- 14153: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk- 14154: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät 14155: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne- 14156: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha- 14157: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty ( poist.) valtuusto. 14158: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist- 14159: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä, 14160: sittenkun lisätty ( poist.) valtuusto on sen tarkastanut ja 14161: hyväksynyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Ta- 14162: lousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi. 14163: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu 14164: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaseksi, sikäli kuin 14165: se on sopusoinnussa tässä asetuksessa säädettyjen perustei- 14166: den kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön 14167: se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje- 14168: säännön tekemisestä on säädetty. 14169: 14170: 36 §. 14171: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten. 14172: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava 14173: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta, 14174: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka. 14175: sekä sitäpaitsi 14176: 16 1908. II Vp. - S. V. M. 14177: 14178: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä 14179: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin- 14180: keinoa, liikettä tahi ammattia, 14181: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä- 14182: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 14183: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 14184: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 14185: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 14186: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen 14187: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas- 14188: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuut- 14189: tasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi. 14190: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden- 14191: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 14192: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuositu- 14193: losta, jolla on· elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia 14194: lapsia, 14195: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa, 14196: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa 14197: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää- 14198: rän yli; 14199: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa, 14200: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 14201: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse 14202: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim- 14203: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja 14204: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark- 14205: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 14206: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen 14207: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark- 14208: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja 14209: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi 14210: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim- 14211: man kaupungissa verotettavan tulomäärän. 14212: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau- 14213: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa 14214: Kaupunkien kunnallisasetus. 17 14215: 14216: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä 14217: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä- 14218: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai- 14219: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk- 14220: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa 14221: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke- 14222: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa. 14223: Henkilöiliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on 14224: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, 14225: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen 14226: perusteiden mukaan suoritettavat. 14227: 14228: 53 §. 14229: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 14230: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista 14231: kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä kolmeksi 14232: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin- 14233: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia. 14234: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka 14235: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaJltuutettu- 14236: jen vaali, on noudatettava, mitä viimeimainitusta on sää- 14237: detty. 14238: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden 14239: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 14240: taja hänen sijaansa. 14241: 54 §. 14242: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille, 14243: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii asian- 14244: omaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikaisin, että 14245: ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan antaa 14246: lisätyn ( poist.) valtuuston tutkittaviksi toukokuun kulues- 14247: sa pidettävässä kokouksessa. 14248: 14249: 55 §. 14250: Lisätyn ( poist.) valtuuston päätöksestä riippukoon, 14251: saako tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen 14252: 2 14253: 18 1908. II Vp. - S. V. M. 14254: 14255: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. 14256: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty 14257: taikka ei tehdä ( poist.) valtuuston kokouksessa, tahi ei hy- 14258: väksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuunva- 14259: pauden heidän hallinnostansa. 14260: 14261: 14262: 14263: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan kunnallishalli- 14264: tuksesta kauptmgissa 8 päi7Jänä joulukuuta r873 annettu 14265: asetus sekä sitä osittain muuttavat asetukset IS päi- 14266: z·ältä elokuuta r883 ja IS päivältä joulukuuta r897 . 14267: astuu voimaan I päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin 14268: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun- 14269: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouclatet- 14270: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan ase- 14271: tuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu- 14272: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin 14273: uusi asetus on tullut nouclatettavaksi, kunnes yhtäläiset, 14274: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi- 14275: mitukset pääsevät voimaan. 14276: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker'- 14277: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 14278: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 14279: leista säädetään. 14280: Kunnalliset vaalit. 19 14281: 14282: 14283: 14284: 14285: Asetus kunnallisista vaaleista. 14286: I §. 14287: Maalaiskuntain kunnallisasetuksen 7 § :ssä ja kaupun- 14288: kien kunnallisasetuksen 8 § :ssä säädetty valtuutettujen 14289: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi- 14290: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana 14291: parvana. 14292: 29 §. 14293: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa 14294: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin 14295: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta kuin kun- 14296: nanvaltuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä 14297: yhteensä vaalipiiristä valittavaksi ja käyttäköön hän täl- 14298: löin sellaista vaalilippua kiun hän itse haluaa. Muutoin 14299: on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin voi- 14300: massa, mitä tässä asetuksessa säädetään. 14301: 14302: 14303: 39 §. 14304: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan- 14305: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään 14306: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis- 14307: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä 14308: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua 14309: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä 14310: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa- 14311: 20 1908. II Vp. - S. V. M. 14312: 14313: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 33 § :ssä mainittua osa- 14314: määrien erottamista olisi jatkettu. 14315: 14316: 46 §. 14317: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä 14318: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä 14319: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka 14320: puolesta poistunut on valittu. 14321: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan. 14322: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim- 14323: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse- 14324: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienem- 14325: män j. n. e., ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pie- 14326: nimmän yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokas- 14327: listan järjestyksessä j. n. e. 14328: 14329: 53 §. 14330: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va- 14331: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun- 14332: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys- 14333: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes 14334: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä 14335: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät 14336: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta. 14337: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin 14338: maataiskunlain fa kaupunkien kunnallisasetuksissa sääde- 14339: tään. 14340: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 21 14341: 14342: 14343: 14344: 14345: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskun- 14346: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 14347: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 14348: 5 ja 9 §:n muuttamisesta. 14349: 14350: 9 §. 14351: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa 14352: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka 14353: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa 14354: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi, 14355: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään- 14356: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä 14357: annetun maalaiskuntain kunnallisasetuksen 5 ja r r r § :ssä 14358: säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lautakuntia, 14359: hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yhdyskun- 14360: nan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa. 14361: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon 14362: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain 14363: kunnallisasetuksessa ja kunnallisista vaaleista annetussa 14364: asetuksessa valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä nii- 14365: den valitsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto 14366: älköön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi, sen 14367: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo- 14368: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus. 14369: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet- 14370: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan. 14371: Jos yhdyskunnalle ennen r päivää tammikuuta 19-. 14372: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallisase- 14373: 22 1908. II Vp. - S. V. M. 14374: 14375: tus astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta- 14376: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel- 14377: laiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä- 14378: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa 14379: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va- 14380: litsemisesta on säädetty. 14381: 14382: 14383: Helsingissä, 28 päivänä lokakuuta rgo8. 14384: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 14385: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 14386: 14387: 14388: 14389: 14390: S u o m en E d u s kun n a n eräiden edus- 14391: kuntaesitysten johdosta päättämät a 1a m a i se t 14392: e h d o t u k s et maa1aiskuntain kunnallisasetuk- 14393: seksi, kaupunkien kunnallisasetukseksi, ase- 14394: tukseksi kunnallisista vaaleista ja asetukseksi 14395: taajaväkisten maa1aisyhdyskuntain järjestämi- 14396: sestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä- 14397: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n 14398: muuttamisesta. 14399: 14400: 14401: 14402: 14403: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 14404: ja Suuriruhtinas! 14405: 14406: 14407: 14408: 14409: Eduskunnassa on tehty kaksi eduskuntaesitystä voi- 14410: massa olevan kunnallislainsäädännön uudistamisesta. Nä- 14411: mät esitykset, jotka molemmat sisältävät ehdotukset maa- 14412: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z. 14413: 14414: laiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kunnallislaiksi, 14415: kunnalliseksi vaalilaiksi sekä laiksi taajaväkisten maalais- 14416: yhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa I 5 päi- 14417: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muut- 14418: tamisesta, on Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsi- 14419: tellyt. 14420: 14421: Sittenkuin Suomen kansalaisille 1906 vuoden valtio- 14422: päiväjärjestyksellä on vakuutettu yleinen ja yhtäläinen val- 14423: tiollinen äänioikeus, ja laajoille kansankerroksille, joilta 14424: sitä ennen oli puuttunut oikeus suoranaisesti vaikuttaa 14425: valtiolliseen yhteiskuntatoimintaan, täten on suotu siihen 14426: tilaisuus, on käynyt tarpeelliseksi ryhtyä lainsäädännön 14427: kautta samojen periaatteiden mukaan järjestämään kansa- 14428: laisten toimintaa kunnal11sellakin alalla. 14429: Tätä silmälläpitäen on hallitus asettanut komitean 14430: kunnallista äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa 14431: koskevia säännöksiä tarkastamaan, joka komitea on anta- 14432: nut mietintönsä kuluvan vuoden alussa. Kun armollista 14433: esitystä asiasta ei kuitenkaan ole ehditty Eduskunnalle 14434: antaa, on asia Eduskunnassa pantu vireille puheena 14435: olevain eduskuntaesitysten kautta, jotka ovat laaditut mai- 14436: nitun komitean mietinnön pohjalle. Nämät esitykset tar- 14437: koittavat voimassaolevan kunnallisen lainsäädännön uudis- 14438: tamista pääasiassa ainoastaan äänioikeuteen, vaalitapaan 14439: sekä kunnan päätäntävallan käyttämiseen nähden, ja kos- 14440: kettelevat kunnallisia verotusolo ja, niihin perinpoh j aisem- 14441: pia muutosehdotuksia tekemättä, ainoastaan sikäli kuin 14442: uudistukset tällä alalla ovat tarpeen eniten rasitettujen 14443: veronmaksajain aseman parantamiseksi. Jouduttaakseen 14444: lainsäätämistyötä niillä kunnallisen elämän aloilla, jotka 14445: kipeimmin kaipaavat korjaamista, ei Eduskuntakaan ole 14446: ryhtynyt laatimaan ehdotusta kunnallisen verotusjärjes- 14447: telmän perinpohjaiseksi uudistamiseksi, semminkin kun 14448: tällainen työ olisi edellyttänyt laajaperäisiä valmistelu- 14449: töitä, joita ei ole ehditty suorittaa. 14450: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 14451: 14452: Voimassa olevain kunnallisesta hallinnosta annettujen 14453: asetusten mukaan on äänioikeus kunnallisissa asioissa ai- 14454: noastaan niillä kunnan jäsenillä, jotka ovat velvolliset 14455: maksamaan veroa kunnalle, ja noudatetaan äänioikeuden 14456: käyttämiseen nähden veroäyrilukuun perustuvaa varalli- 14457: suusasteikkoa, kuitenkin sillä rajoituksella, että kunnan- 14458: kokouksissa maalla saa äänestää korkeintaan viidennellä- 14459: toista osalla äänestykseen osaa ottavien yhteen lasketusta 14460: ääniluvusta ja että korkein äänimäärä kaupungeissa on 14461: viisikolmatta. Sen ohessa noudatetaan maalaiskunnissa 14462: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevissa asioissa 14463: manttaalin suuruuteen perustuvaa ääniasteikkoa. Naisen 14464: äänioikeuden suhteen on olemassa sellainen rajoitus, että 14465: naimisissa olevat naiset, muutamia poikkeuksia lukuun- 14466: ottamatta, ovat äänioikeutta vailla. 14467: Tällaiset äänioikeusolot, varsinkin mitä varallisuus- 14468: asteikkoon tulee, eivät ole sopusoinnussa tasa-arvoisuuden 14469: periaatteen kanssa, joka on syvälle juurtunut kansan 14470: oikeustajuntaan. Kun sen lisäksi otetaan huomioon, että 14471: kaikilla kansalaisilla jo on yhtäläinen valtiollinen ääni- 14472: oikeus, on sitä vähemmän syytä säilyttää kunnallisessa- 14473: kaan lainsäädännössä tämäntapaista jaottelua. Tästä 14474: syystä on Eduskunta sitä mieltä, että ääniasteikko olisi ko- 14475: konaan poistettava, samalla kuin Eduskunta on katsonut 14476: oikeudenmukaiseksi että, kun naisille on myönnetty 14477: valtiollinen äänioikeus, heidät kunnallisenkin äänioikeuden 14478: suhteen olisi saatettava yhdenvertaisiksi miespuolisten kan- 14479: salaisten kanssa. 14480: Mi:tä tulee kysymykseen, kuinka laajalle äänioikeus 14481: olisi ulotettava, niin Eduskunnan mielestä ei ole syytä pan- 14482: na äänioikeuden perusteeksi tuloveron maksamista. Kun- 14483: nan omaisuutta ja tuloja ei hankita eikä kartuteta ainoas- 14484: taan tuloveroilla, vaan useissa tapauksissa - etenkin kau- 14485: punkikunnissa - suureksi osaksi varoilla, joiden kokoa- 14486: misessa tuloveroa maksavilla ei ole suurempaa osaa kuin 14487: kunnan muillakaan jäsenillä, minkä vuoksi olisi kohtuu- 14488: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z. 14489: tonta pidättää määräämisvalta kunnan asioissa yksinomaan 14490: tuloveroa maksavain käsissä. Ei myöskään ole pidetty 14491: oikeana sitä käsityskantaa, että yksinomaan tuloveron suo- 14492: rittamisen velvollisuus olisi omiaan herättämään kunnan 14493: jäsenissä harrastusta ja kykyä kunnan asiain hoitoon, kos- 14494: .. kapa varattomuus ja vähätuloisuus useissa tapauksissa ei 14495: riipu asianomaisen henkilön kyvyttömyydestä ja harras- 14496: tuksen puutteesta, vaan johtuu yhteiskunnallisista epä- 14497: kohdista ja muista yksilölle voittamattomista syistä, joi- 14498: den torjumiseen kunnallisen yhteistoiminnan kautta 14499: tällaisillakin kunnan jäsenillä voi edellyttää olevan 14500: omaan kokemukseen perustuvaa harrastusta. Kun kun- 14501: nallisen itsehallinnon alalla esiintyvät asiat ovat yhteisiä 14502: kaikille kunnan jäsenille, ja kun näiden asiain hoito usein 14503: vaikuttaa syvimmin juuri vähävaraisten kunnan jäsenten 14504: henkiseen ja taloudelliseen elämään, on katsottu oikeuden- 14505: mukaiseksi, jopa välttämättömäksikin, että heillekin suo- 14506: daan oikeus ottaa osaa kunnallisten asiain ratkaisuun. 14507: Kun äänioikeus myönnetään näin laajoille kansan- 14508: kerroksille, on kuitenkin välttämätöntä, että samalla saa- 14509: daan riittävät takeet siitä, etteivät kunnan yleiset asiat 14510: huonosti harkittujen toimenpiteiden kautta joudu epä- 14511: järjestykseen ja nimenomaan siitä, että kunnan varoja 14512: hoidettaessa noudatetaan tarpeellista säästäväisyyttä ja 14513: ettei niitä käytetä muihin kuin sellaisiin tarkoituksiin, 14514: jotka ovat sopusoinnussa kunnan tarkoitusperien kanssa. 14515: Tällaiset takeet ovat Eduskunnan mielestä saavutettavissa 14516: siten, että ratkaiseva sananvalta erinäisissä tärkeimmissä 14517: asioissa, erittäinkin sellaisissa, jotka koskevat kunnan 14518: raha-asiain hoitoa, annetaan kunnan tuloveroa maksaville 14519: jäsenille, ja että tätä tarkoitusta varten säädetään, ettei 14520: sanottujen asiain ratkaiseminen kuulu kunnan varsinaisille 14521: valtuutetuille yksin, vaan näille yhdessä lisävaltuutettujen 14522: kanssa, jotka viimeksimainitut, luvultaan yhtä monta kuin 14523: varsinaisia valtuutettuja, kunnan verovelvolliset jäsenet 14524: keskuudestaan valitsevat. Sitäpaitsi olisi yleensä mainit- 14525: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 14526: 14527: tuja asioita ratkaistaessa vaadittava, että kaksi kolman- 14528: nesta, muutamissa tapauksissa kolme neljännestäkin lisä- 14529: tyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä päätöstä kannattaa. 14530: Mitä tulee ikärajaan, jolloin äänioikeus kunnallisissa 14531: asioissa alkaisi, on Eduskunta katsonut, ettei mitään muu- 14532: tosta nyt voimassa oleviin säännöksiin olisi tehtävä, vaan 14533: että ikäraja edelleen olisi määrättävä kahdeksikymmeneksi- 14534: yhdeksi vuodeksi. 14535: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on kunnalle 14536: tuloveroa suorittavalla kunnan jäsenellä siellä äänioikeus, 14537: vaikka hänen asuntonsa ja kotipaikkansa onkin muualla, 14538: joten sama henkilö voi nauttia äänioikeutta useammassa 14539: eri kunnassa. Kun tällainen oikeus ei ole yleisen ja yhtä- 14540: läisen äänioikeuden periaatteiden mukainen, on Eduskunta 14541: ollut sitä mieltä, ettei äänioikeutta olisi suotava niille kun- 14542: nan jäsenille, joiden asunto ja koti,paikka ei ole kunnassa. 14543: Mitä taasen tulee yhtiöiden äänioikeuteen on Eduskunta 14544: katsonut, että se olisi poistettava, koska yhtiöitä edusta- 14545: villa henkilöillä muuten tulisi olemaan kaksinkertainen 14546: äänioikeus. Niinikään on katsottu, että äänioikeutta kun- 14547: nallisissa vaaleissa, samoin kuin valtiollisissakin, olisi käy- 14548: tettävä mieskohtaisesti eikä valtamiehen kautta. 14549: Mitä sitten äänioikeuden rajoittamiseen erinäisissä 14550: tapauksissa tulee, on Eduskunta pitänyt tarpeellisena, että 14551: kunnalliset ja valtiolliset äänioikeusolot tässäkin kohden 14552: saatetaan yhdenmukaisiksi ja on sentähden asetusehdo- 14553: tuksiin ottanut samansuuntaisia rajoittavia määräyksiä, 14554: kuin valtiolliseen äänioikeuteen nähden luetellaan Valtio- 14555: päiväjärjestyksen 5 § :ssä. 14556: Vaalikelpoisuuteen nähden kunnan- tai kaupungin- 14557: valtuutetun ja lisävaltuutetun toimiin on Eduskunta aset- 14558: tunut sille kannalle, että vaalioikeuden ja vaalikelpoisuu- 14559: den edellytysten tulee olla yhtäläisiä. Vaalikelpoisuuden 14560: ikäraja tulee tosin siten olemaan jokseenkin alhainen, 14561: mutta voidaan todenmukaisesti otaksua, ettei aivan nuo- 14562: ria henkilöitä valita kunnallisiin luottamustoimiin, ellei- 14563: vät ne ole siihen todella kykeneviä. Mitä vaalikelpoisuu- 14564: ' 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. mlet. N:o z. 14565: desta kunnan- tahi kaupunginvaltuutetun toimeen on sa- 14566: nottu, on myöskin sovellettava muihin kunnallisiin luot- 14567: tamustoimiin, joista ei erikseen ole toisin säädetty. 14568: 14569: Kunnan jäsenet voivat voimassa olevain asetusten 14570: mukaan käyttää päätäntävaltaansa maalla ja pienemmissä 14571: kaupungeissa joko valitsemainsa valtuutettujen kautta tai 14572: välittömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsittelyyn 14573: ja ratkaisemiseen, maalla kunnankokouksissa ja kaupun- 14574: geissa raastuvankokouksissa. Kun näihin kokouksiin, eh- 14575: dotetun yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön, voisi mo- 14576: nasti ottaa osaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi asiain käsit- 14577: tely niissä käymään pitkälliseksi ja hankalaksi, puhumat- 14578: takaan siitä, että asiain perinpohjainen pohtiminen kävisi 14579: mahdottomaksi ja että eri näkökantoja edustavat voima- 14580: suhteet voisivat olla aivan tilapäisiä, joten päätökset usein- 14581: kin tulisivat riippumaan sattumasta. Näistä syistä ja kun 14582: kehitys viime vuosina yleensä on käynyt siihen suuntaan, 14583: että kunnan päätösvalta yhä useimmissa kunnissa on siir- 14584: retty valtuustolle, on Eduskunta asettunut sille kannalle, 14585: että kunnallista päätäntävaltaa, äänioikeutta näin laajen- 14586: nettaessa, olisi käytettävä yksinomaan kunnan äänivaltais- 14587: ten jäsenten valitsemain valtuutettujen kautta. Eduskunta 14588: ei ole katsonut olevan syytä otaksua, että kunnallisten 14589: asiain harrastus tämän kautta tulisi laimentumaan, kun 14590: kaikille kunnan äänivaltaisille jäsenille vaalien kautta tar- 14591: joutuisi tilaisuus äänioikeuttaan käyttämällä vaikuttaa val- 14592: tuuston kokoonpanoon, minkä ohessa kunnan jäsenillä olisi 14593: oikeus, saapuroalla valtuuston kokouksiin, läheisesti tar- 14594: kata kunnallisten asiain käsittelyä. Soveltamalla valtuu- 14595: tettujen vaaleihin suhteellista vaalitapaa, tulisi kunnalli- 14596: sessa elämässä vähemmistöjenkin vaikutus yhteisten asiain 14597: hoitoon oikeudenmukaisesti turvatuksi. - Koska erinäi- 14598: sissä asetuksissa, joita eivät uudet kunnallisasetukset tulisi 14599: muuttamaan, kaupunkien eräiden virka- ja palvelusmies- 14600: ten vaaleihin nähden säädetään, että ne ovat toimitettavat 14601: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 7 14602: 14603: raastuvankokouksessa, on Eduskunta kuitenkin pitänyt 14604: välttämättömänä, että kaupunkien kunnallisasetukseen ote- 14605: taan sellaisia määräyksiä, jotka tekevät raastuvankokous- 14606: ten pitämisen mainitunlaisia asioita varten mahdol- 14607: liseksi. 14608: 14609: Syistä, joihin edellä on viitattu, ei Eduskunta ole 14610: katsonut voivansa ryhtyä tekemään syvemmälle ulottuvia 14611: ehdotuksia kunnallisen verotuksen uudistamiseksi. Ny- 14612: kyisiin verotusoloihin tehdyt muutokset koskevat ensik- 14613: sikin alinta verotettavaa tulomäärää, jossa suhteessa on 14614: ehdotettu säännös, jonka mukaan tuo tulomäärä voi vaih- 14615: della maalla kolmestasadasta viiteensataan ja kaupungissa 14616: kuudestasadasta tuhanteen markkaan, riippuen siitä miten 14617: lisätty valtuusto paikkakunnallisiin oloihin nähden aina 14618: vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden ajaksi mää- 14619: raa. Sitä suuremmasta tulosta olisi pantava maalla kul- 14620: takin täydeltä sadan ja kaupungissa kultakin kahdensadan 14621: markan määräitä yksi äyri lisäksi. Alempiin tuloluokkiin 14622: nähden siis ei noudatettaisi nykyään voimassa olevaa ve- 14623: robstapaa, minkä mukaan se, jonka tulon on katsottu 14624: vastaavan ainoastaan yhtä veroäyriä, on kunnallisveroista 14625: vapaa, sekä se, jolle on pantu kaksi veroäyriä, maksaa 14626: vain yhdestä ja se, jolle on pantu kolme veroäyriä, mak- 14627: saa kahdesta veroäyristä. Tämä verotustapa ei olekaan 14628: osottautunut tarkoitustaan vastaavaksi, sitä kun usein ei 14629: ole voitu käytännössä sovelluttaa sen vuoksi, että melkein 14630: samansuuruiset tulot sen mukaan tulevat liian eri tavalla 14631: verotetuiksi. Sen sijaan olisi myönnettävä veroäyriluvun 14632: alennus perheen lukuisuuden perusteella; ja olisi alennuk- 14633: sen määrä erisuuruinen sitä mukaa kuin lapsia olisi enem- 14634: män tai vähemmän ja tulot suuremmat tai pienemmät. 14635: Kunnallista verotusta koskeviin säännöksiin nähden 14636: on myöskin tehty muutamia lisäyksiä, joiden tarkoituk- 14637: sena on helpottaa verotettavien tulojen selville saamista ja 14638: tehdä taksoittamatta jääneiden tuloeräin jäiestäpäin verot- 14639: 8 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 14640: 14641: taminen mahdolliseksi. Näistä ehdotuksista tehdään jälem- 14642: pänä tarkemmin selkoa. 14643: 14644: 14645: Kuten jo on huomautettu, on suhteellinen vaalitapa 14646: välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko- 14647: koonpanolle, että siinä tulevat oikeassa suhteessa eduste- 14648: tuiksi erilaiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mieli- 14649: piteet ja pyrinnöt. Kun suhteellisen vaalitavan käytän- 14650: töön ottaminen Lapin kihlakunnan laajoissa ja harvaan- 14651: asutuissa kunnissa kumminkin voisi käydä hankalaksi, on 14652: Eduskunta katsonut, ettei suhteellista vaalitapaa toistai- 14653: seksi olisi siellä säädettävä pakolliseksi, ja että sen sijaan 14654: kunnat, kun enemmistövaalitapa niissä on käytännössä, 14655: olisivat jaettavat ainakin niin moneen vaalipiiriin, että nii- 14656: den lukumäärä on vähintäänkin kolmannes valtuutettujen 14657: koko lukumäärästä, jottei satunnainen enemmistö näissä 14658: kunnissa pääsisi yksin määräämään koko valtuuston ko- 14659: koonpanoa. On myöskin lausuttu se mielipide, ettei suh- 14660: teellista vaalitapaa olisi säädettävä muuallakaan pakolli- 14661: seksi, koska tämän vaalitavan sovelluttaminen sellaisilla 14662: seuduilla, joilla kansa ei ole tarpeeksi kehittynyttä, voisi 14663: käydä vaikeaksi jopa mahdottomaksikin, ja sen käytän- 14664: töön ottamisesta joka tapauksessa johtuisi alituista, kun- 14665: nallista elämää häiritsevää kiihotusta, jota paitsi se tuot- 14666: taisi paljon kuluja ja siis tulisi olemaan varsinkin maalais- 14667: väestölle vastenmielinen. Eduskunta kumminkin uskoo, 14668: että kansa, joka valtiollisten vaalien kautta jo on jossain 14669: määrin ehtinyt perehtyä tämäntapaiseen vaalitapaan, pian 14670: on voittava aluksi mahdollisesti esiintyvät hankaluudet, 14671: sekä katsoo luultavaksi, ettei kiihotus kunnallisissa vaa- 14672: leissa siihen nähden, että valitsijat näissä useimmiten jo 14673: ennestään tuntevat ehdokkaat, voi aikaan saada häiriötä, 14674: ja on sen vuoksi ollut sitä mieltä, että suhteellinen vaali- 14675: tapa on tehtävä pakolliseksi kaikkialla muualla paitsi 14676: Lapissa. 14677: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 9 14678: 14679: Puheenaolevaa vaalitapaa koskevat säännökset, ne 14680: kun ovat yhteisiä sekä maalais- että kaupunkikunnille, on 14681: parhaiten voitu sovittaa erityiseen ehdotukseen asetukseksi 14682: kunnallisista vaaleista. Tämä ehdotus nojautuu n. s. kil- 14683: pailevien listojen menettelytapaan ja on monessa kohden 14684: yhdenmukainen valtiollisen vaalilain kanssa. Eroavaisuu- 14685: net johtuvat pääasiallisesti siitä, että on koetettu saada 14686: itse vaalitoimitus ja erittäinkin sen tuloksen määräämi- 14687: nen niin helpoksi kuin mahdollista, mikä kunnallisissa 14688: vaaleissa on katsottava tärkeämmäksikin kuin valtiolli- 14689: sissa vaaleissa, koska useissa kunnissa maaseudulla ei 14690: liene saatavissa henkilöitä, jotka voisivat suorittaa kes- 14691: kuslautakunnan tehtävät, jos käytettäisiin monimutkai- 14692: sempaa vaalitapaa. 14693: 14694: 14695: Kun kuntakokoukset maataiskuntien kunnallisasetus- 14696: ehdotuksen mukaan tulisivat lakkautettaviksi, on tarpeel- 14697: lista, että taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämi- 14698: sestä eräissä tapauksissa I 5 päivänä kesäkuuta I 898 anne- 14699: tun asetuksen 5 ja 9 § muutetaan siihen suuntaan, että 14700: tällaisten yhdyskuntain jäsenille vastedes suodaan oikeus 14701: valita valtuutetut yhdyskunnan päättäruisvaltaa käyttä- 14702: mään, ja että mainituista lainkohdista tarkalleen käy sel- 14703: ville, mitä yhdyskunnan valtuuston valitsemiseen nähden 14704: ja sen toiminnassa on noudatettava. Tähän nähden on 14705: Eduskunta hyväksynyt ehdotuksen asetukseksi mainittu- 14706: jen pykälien muuttamisesta, mikä ehdotus sen ohessa 14707: sisältää säännöksen siitäkin, että yhdyskunnan valtuustolla 14708: on kahteen prosenttiin verotettavain tulojen kokonaissum- 14709: masta rajoittuva verotusoikeus. 14710: 14711: 14712: Sen lisäksi mitä edellä on lausuttu tahtoo Eduskunta 14713: esittää muutamia perusteluja eräisiin asetusten yksityis- 14714: kohtaisiin määräyksiin. 14715: 10 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 14716: 14717: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 14718: 6 §. Kunnanvaltuutetume ei ole tähän saakka valittu va- 14719: rajäseniä, vaan kun joku valtuutetuista on eronnut ennen 14720: toimiaikansa loppumista, on täydennysvaali toimitettu. 14721: Kun suhteellista vaalitapaa noudatetaan, käy tämä kuiten- 14722: kin vaikeaksi, osaksi vaalin tuottamien tuntuvien kustan- 14723: nusten vuoksi, osaksi syystä että suhteellinen vaalitapa 14724: edellyttää, että valittavia on useampia. Tähän nähden on 14725: välttämätöntä, että myöskin varajäseniä valitaan; ja on 14726: tästä 6 § :ään otettu säännös. Varajäsen astuisi valtuu- 14727: tetun sijaan tämän erotessa toimestaan, mutta ei hänen 14728: ollessaan ainoastaan satunnaisesti estettynä. 14729: 8 §. Voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallishallin- 14730: nosta maalla valitaan valtuutetut kolmeksi vuodeksi, mutta 14731: kun kolmannes valtuutetuista vuosittain eroaa, on vaali 14732: toimitettava joka vuosi. Suhteellisen vaalitavan tullessa 14733: käytäntöön lisääntyvät kustannukset vaaleista melkoisesti, 14734: ja jos vaalit olisivat jokavuotisia, kävisivät nuo kustan- 14735: nukset kunnille sangen rasittaviksi. Tästä syystä ja suo- 14736: jellakseen kuntalaisia siitä levottomuudesta, minkä ehti- 14737: miseen uusiintuvat vaalit voisivat aikaansaada, on Edus- 14738: kunta ollut sitä mieltä, että kunnanvaltuutettujen vaali 14739: olisi toimitettava ainoastaan joka kolmas vuosi, ja on 14740: 8 § :ään ottanut määräyksen siitä. Kun näin ollen kaikki 14741: valtuutetut samalla kertaa eroaisivat, on tosin lausuttu 14742: epäilyksiä siitä, että kunnallishallinnon yhtäjaksoisuus tä- 14743: ten tulisi vaaranalaiseksi, mutta kun ei ole epäilemistäkään, 14744: etteivät valtuutetut, jotka kyvykkäästi ovat tointansa hoi- 14745: taneet, suhteellista vaalitapaa käytettäessä edelleen tulisi 14746: toimiaikansa päätyttyä valtuustoon valituiksi, ei Edus- 14747: kunta ole voinut panna huomiota näihin epäilyks.iin. 14748: Koska lisätty valtuusto saisi useita tehtäviä, jotka 14749: aiheuttaisivat jokavuotisia kokouksia, on Eduskunnan mie- 14750: lestä ollut tarkoituksenmukaista tehdä lisävaltuustolaitos 14751: yhtä vakinaiseksi kuin kunnanvaltuusto, ja olisivat tähän 14752: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 11 14753: 14754: 14755: nähden lisävaltuutetut valittavat yhtä pitkäksi ajaksi ja 14756: samalla kertaa kuin varsinaisetkin. 14757: Rajoittaakseen aivan äsken kuntaan muuttaneiden ja 9 §. 14758: siis sen asioihin vallan perehtymättömien henkilöiden vai- 14759: kutusvaltaa kunnallisiin vaaleihin, on Eduskunta 9 § :n 14760: 2 momentin I kohtaan asettanut vaalioikeuden edellytyk- 14761: seksi, että henkilö on kunnassa hengille kirjoitettuna. Kun 14762: kunnalliset vaalit toimitetaan vuoden lopulla, ja kunnassa 14763: ovat hengille kirjoitettuina ainoastaan ne henkilöt, jotka 14764: viimeistään edellisen vuoden kuluessa ovat sinne muutta- 14765: neet, on katsottu tällaisen määräyksen estävän tässä pe- 14766: lättyjä epäkohtia syntymästä. 14767: Tämän pykälän 2 momentin 2-7 kohdissa mainitut 14768: äänioikeuden rajoitukset on Eduskunta katsonut välttä- 14769: mättömiksi. Ei voitane väittää, että henkilö, joka mielisai- 14770: rauden, tuhlaavaisuuden tai juoppouden takia tahi muusta 14771: sellaisesta syystä, joka tekee hänet kykenemättömäksi 14772: itseään ja omaisuuttaan hoitamaan, on asetettu holhouk- 14773: sen alaiseksi, voisi omintakeisesti ja yhteiskunnalle hyö- 14774: dyllis.ellä tavalla kunnallista äänioikeutta käyttää. Vaki- 14775: naista vaivaisapua itselleen saavilla henkilöillä ja sellai- 14776: silla, jotka muun syyn kuin varattomuuden tähden kahtena 14777: vuonna peräkkäin ov<llt laiminlyöneet suorittaa heielän mak- 14778: settavikseen pannut kunnalliset tuloverot tai henkilömak- 14779: sut, ei myöskään voi olettaa olevan tarpeellisia edellytyksiä 14780: kunnallisten asiain hoitoon. Niinikään henkilöä, joka niin 14781: usein on joutunut irtolaisuudesta viranomaisten käsittelyn 14782: alaiseksi, että hänet on ollut pakko tuomi,ta yleiseen työ- 14783: hön, ei heti työlaitoksesta päästyään voida pitää ääni- 14784: oikeutta ansainneena, vaan vasta sitten kun hän jonkun 14785: aikaa on viettänyt säännöllistä elämää. Kohtuullista on 14786: myöskin, että sellaiset henkilöt, jotka, ostamalla tahi myy- 14787: mällä ääniä tai sellaista yrittämällä taikka äänestämällä 14788: useammassa kuin yhdessä paikassa tahi törkeästi häiritse- 14789: mällä vaalivapautta, ovat osottautuneet arvottomiksi ääni- 14790: oikeutta käyttämään, siitä määräajaksi pidätetään. Mitä 14791: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 14792: 14793: lopuksi kansalaisluottamuksensa menettäneihin tulee, on 14794: itsestään selvää, ettei näille yleisiä oikeusperiaatteita louk- 14795: kaamatta voida myöntää oikeutta, jonka menettäminen 14796: itsestään sisältyy mainittuun heille tuomittuun rikoksen 14797: seuraamukseen. 14798: 10 §. Huomioonottamalla, että se ikäraja, joka vaaditaan 14799: kelpoisuusehtona erinäisiin kunnallisiin luottamustoimiin, 14800: on joissakin tapauksissa määrätty erilaiseksi kuin se, jonka 14801: IO § sisältää, on ollut tarpeellista ottaa pykälään määräys, 14802: josta näkyy, ettei sen tarkoituksena ole muuttaa tällaista 14803: eribeen säädettyä kelpoisuusehtoa. 14804: lo §. Eduskunnan mielestä olisi sellaisille henkilöille, jotka 14805: kolmena lähinnä edellisenä vuotena ovat olleet 1 5 § :ssä 14806: mainituissa kunnallisissa toimissa, suotava sen perusteella 14807: oikeus saada vapautusta kunnan valtuutetun ja lisävaltuu- 14808: tetun toimesta kolmen vuoden ajaksi. 14809: Siihen nähden, että kunnanvaltuutetuiksi ja lisäval- 14810: tuutetuiksi voi tulla valituksi vähävaraisia henkilöitä, joille 14811: valtuuston tehtäväin aiheuttama ajanhukka ja matkat voi- 14812: sivat käydä hyvinkin rasittaviksi, on Eduskunnan mielestä 14813: oikeudenmukaista, että valtuuston jäsenille myönnetään 14814: harkinnan mukaan kohtuullinen korvaus menetetystä työ- 14815: ajasta ja välttämättämistä matkakustannuksista. 14816: 16 §. Niinikään on Eduskunta pitänyt asianmukaisena, että 14817: asetukseen otetaan säännös valtuuston puheenjohtajan 14818: palkkion määräämisestä, koskapa jo on yleisenä tapana 14819: tällaista palkkiota suorittaa, ja on säännös siitä otettu 14820: asetusehdotuksen 16 § :ään. 14821: 19 §. Kun kirkossa kuuluttamisella ei enää ole sanottavaa 14822: käytännöllistä merkitystä ja kun nyttemmin on tarjona 14823: muita tehokkaampia ilmoitustapoja, on Eduskunta ollut 14824: sitä mieltä, että kunnallisten kuulutusten lukeminen kir- 14825: koissa kokonansa lakkautettaisiin, varsinkin kun se on hel- 14826: posti korvattavissa kuulutusten määräaikaisella julkipa- 14827: nolla 19 § :ssä mainitulla tavalla. Tämän johdosta tuli- 14828: sivat nykyään kuuluttamisesta lasketut määräajat luetta- 14829: viksi ilmoitusten julkipanopäivästä. 14830: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 13 14831: 14832: Asetusehdotuksen 25 § :ssä mainitut vaalit olisivat, jos 21) §. 14833: valittavia on kaksi tai useampia, toimitettavat suhteellista 14834: vaalitapaa noudattamalla ainoastaan siinä tapauksessa, että 14835: neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii, koskei tämän 14836: vaalitavan käyttämisestä olisi mitään hyötyä, ellei vaaliin 14837: osaa ottava vähemmistö ole melkoisen suuri. 14838: Kunnallislautakunnan sangen tärkeiden tehtävien 1)7 §. 14839: vuoksi, joista erittäinkin on mainittava kunnan raha-asiain 14840: hoito, on Eduskunta katsonut, että lautakunnan puheen- 14841: johtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi olisi va- 14842: littava ainoastaan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoi- 14843: sia kuntalaisia; ja on tästä säädetty 57 § :ssä. 14844: Siihen nähden, että elantokustannukset toisissa maa- 70 §. 14845: laiskunnissa, riippuen suurempien kaupunkien läheisyy- 14846: destä y. m. seikoista, ovat paljoa korkeammat kuin toi- 14847: sissa, on Eduskunta, niinkuin asetusehdotuksen 70 § :ssä 14848: olevasta säännöksestä käy ilmi, pitänyt kohtuullisena, että 14849: kunnille olisi suotava oikeus ulottaa alimman verotettavan 14850: tulomäärän rajaa aina viiteensataan markkaan asti. 14851: Kun kokemus on osottanut, että taksoituksessa usein 73 §. 14852: melkoisia tuloeriä, joita verovelvollisella on voinut taksoi- 14853: tusvuot·ena olla, jää kokonaan huomioon ottamatta, syystä 14854: ettei niistä sitä vuotta koskevassa taksoituksessa ole tak- 14855: soituslautakunnalla ollut tietoa, eikä niitä, nykyään voi- 14856: massa olevien säännösten mukaan, enää myöhemmin ole 14857: voitu ottaa lukuun, olisi taksoitus ulotettava myöskin sel- 14858: laisiin, verovelvollisella taksoitusvuoden edellisenä vuonna 14859: olleisiin verotettaviin tuloeriin, joita ei aikaisemmin ole 14860: ilmoitettu tai taksoitettu. Kuten 73 § :n sanamuodosta 14861: käy selville, ei tämä jälkiverotus tulisi koskemaan sellaisia 14862: tuloeriä, joista verovelvollista jo ennemmin on verotettu, 14863: vaikkakin jäiestäpäin havaittaisiin, että ne on taksoitet- 14864: taessa arvattu liian pieniksi. 14865: Sen ohessa on pidetty suotavana, että kunnallisen 14866: verotuksen helpottamiseksi olisi säädettävä tulojen ilmoit- 14867: tamisvelvollisuus. Kun tämä velvoitus tulisi - ellei asian- 14868: 14 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z. 14869: 14870: omainen valtuusto pidä tarpeellisena toisin määrätä - 14871: kohdistumaan ainoastaan niihin kunnan jäseniin, joita 14872: edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään tu- 14873: hannen markan tuloista, ja kun sen laiminlyömisestä ei 14874: olisi muuta seuraamusta kuin taksoitetun tulon määrää 14875: koskevan valitusoikeuden menettäminen, ei puheenaolevan 14876: uudistuksen toteuttaminen kävisi vaikeaksi. Sitäpaitsi on 14877: Eduskunta katsonut voivansa edellyttää, että tämäntapai- 14878: nen ilmoitusvelvollisuus olisi omiaan totuttamaan kansa- 14879: laisia siihen ilmoittamispakkoon, joka epäilemättä tulee 14880: olemaan tärkeänä edellytyksenä niille uudistuksille, joita 14881: kunnalliset ja valtiolliset verotusolomme kaipaavat. 14882: Siihen nähden, että verovelvollisten etu usein voi vaa- 14883: tia, ettei heidän taloudellisesta tilastaan antamiansa tie- 14884: toja saateta julkisuuteen, on Eduskunta pitänyt asian- 14885: mukaisena ottaa asetukseen säännöksiä siitäkin. 14886: 79 §. Kun meno- ja tuloarvion saattaminen valtuutettu- 14887: jen ja muiden asianomaisten tietoon ennen tarkastamis- 14888: tilaisuutta on välttämätön edellytys arviossa esiintyväin 14889: asiain seikkaperäiselle harkinnalle, on tätä tarkoittava 14890: säännös katsottu tarpeen vaatimaksi ja otettu 79 § :ään. 14891: Tämän pykälän säännöksien mukaan on meno- ja 14892: tuloarvio, ennenkuin se lisätylle valtuustolle vahvistetta- 14893: vaksi esitetään, tarkastettava erityisessä raha-asiain valio- 14894: kunnassa. Perustamalla tämän uuden laitoksen, niin ko- 14895: koonpantuna ja toimivana ja niine tehtävineen, kuin pykä- 14896: lässä mi:tinitaan, on Eduskunta arvellut vieläkin lisäävänsä 14897: takeita siitä, ettei kunnan varoja kevytmielisesti käytettäisi. 14898: VI luku. Kun kunnanvaltuuston luonnolEsesti ei tule puuttua 14899: semmoisiin, tähän asti kuntakokouksessa käsiteltyihin 14900: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua 14901: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, joita on pantu mant- 14902: taaliin olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa, 14903: on ollut välttämätöntä asetukseen ottaa määräyksiä näiden 14904: asiain käsittelemisestä mainitunlaisten maiden, tilojen tai 14905: laitosten omistajain tai haltijain kokouksissa, ja ovat sa- 14906: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. Hi 14907: 14908: notut määräykset kuudennessa luvussa. Puheenalaisten 14909: asiain taloudelliseen laatuun nähden on Eduskunta pitä- 14910: nyt asianmukaisena, että niistä päätettäessä äänet luettai- 14911: siin manttaalin mukaan, kuitenkin sillä rajoituksella, ettei 14912: kukaan saisi äänestää enemmällä kuin viidenneHätoista 14913: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni- 14914: määrästä. Samasta syystä saataisiin äänestää myöskin 14915: holhunalaisen, yhteisen omaisuuden ja yhtiön puolesta 14916: sekä olisi myönnettävä äänivaltaiselle oikeUis luovuttaa 14917: puhe- ja äänivaltansa toiselle henkilölle. 14918: 14919: 14920: Kaupunkien kunnallisasetus. 14921: 14922: Ne ehdotuksessa kaupunkien kunnallisasetukseksi ole- 14923: vat säännökset, jotka vastaavat ylempänä kosketeltuja 14924: pykäliä ehdotuksessa maalaiskuntain kunnallisasetukseksi, 14925: eivät kaivanne sen enempää perustelua. Ensinmainitun 14926: asetusehdotuksen erinäisiin muihin pykäliin nähden on 14927: Eduskunta tahtonut esiintuoda seuraavaa. 14928: Kuten 27 § :n sanamuodosta selviää, on kaupungin- 27 §. 14929: valtuusto oikeutettu pykälässä mainittuihin valiokuntiin 14930: valitsemaan myöskin sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole 14931: valtuuston jäseniä. Täten voivat moninaiset kaupunkien 14932: hallinnossa esiintyvät asiat paremmin tulla asianymmär- 14933: täväisellä tavalla valmistetuiksi, kuin jos valiokuntain jä- 14934: senet olisivat valittavat yksinomaan valtuuston keskuu- 14935: desta. 14936: Voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallishallin- Sö §. 14937: nosta kaupungissa on maistraatin asiana tehdä ja kau- 14938: punginvaltuuston tai raastuvankokouksen tarkastettavaksi 14939: ja hyväksyttäväksi jättää ehdotus rahatoimikamarin ohje- 14940: säännöksi. Eduskunta on kuitenkin pitänyt tarpeellisena, 14941: että myöskin kaupunginvaltuustolle suodaan oikeus tehdä 14942: alote sellaisen ohjesäännön laatimiseksi, ja on asetusehdo- 14943: tuksen 35 § laadittu tämän mukaisesti. 14944: 16 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 14945: 14946: 38 §. Katsoen siihen, että aJin verotettava tulomäärä on 14947: kaupungissa ehdotettu kahta vertaa suuremmaksi kuin 14948: maalaiskunnissa, on 38 § :ssä se tulomäärä, josta ilmoi- 14949: tusvelvollisuus alkaa, ehdotettu 2,000 markaksi. 14950: ro §. Säännösten mukaan voimassa olevassa asetuksessa 14951: kunnallishallinnosta kaupungissa ei voida valittaa tutkija- 14952: lautakunnan päätöksestä verotettavan tulon määrästä. 14953: Eduskunta on kuitenkin sitä mieltä, ettei tässä suhteessa 14954: olisi tehtävä mitään erotusta maalaiskuntain ja kaupun- 14955: kien välillä, ja että sen vuoksi myöskin kaupunkien tutkija- 14956: lautakuntain päätöksiin nähden olisi asianomaisille myön- 14957: nettävä valitusoikeus; ja on Eduskunta sentähden laati- 14958: nut 40 § :n yhdenmukaiseksi maalaiskuntain kunnallisase- 14959: tuksen vastaavain säännösten kanssa sekä jälempänä ase- 14960: tusehdotukseen ottanut määräyksen siitä, miten valitus 14961: tutkijalautakunnan päätöksestä on tehtävä. 14962: V luku. Kuninkaallisessa vakuutuskirjassa porvaristolle ja 14963: kaupungeille 23 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan 14964: näille m. m. järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita 14965: ja valita neuvosmiehiä sekä ottaa itsellensä alempia virka- 14966: miehiä. Keisarillisessa asetutksessa 8 päivältä joulukuuta 14967: 1873 on sittemmin säädetty, että tämä oikeus on kuuluva 14968: kaupunkikuntain kaikille raastuvankokouksissa aant- 14969: valtaisille jäsenille; ja 6 päivänä elokuuta 1889 anne- 14970: tun asetuksen mukaan on pormestarin-, raatimiehen- 14971: ja maistraatinsihteerin-virkojen täyttämistä varten kaupun- 14972: geissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä säännöksiä, 14973: jotka vaalitapaan ja järjestykseen nähden ovat voimassa 14974: vaalioikeutta ja äänivaltaa yleisessä raastuvankokouksessa 14975: käytettäessä. Eduskunnan mielestä ei näitä raastuvan- 14976: kokouksien tehtäviä voida siirtää kaupunginvaltuustolle 14977: edellämainittuja erioikeuksia perustuslain mukaisessa jär- 14978: jestyksessä muuttamatta. Kuten esillä olevan kaupunkien 14979: kunnallisasetusehdotuksen 33 § :n sanamuodosta käy sd- 14980: ville ei sellaista siirtoa ole tarkoitettukaan, vaan olisivat 14981: nämä vaalit edelleenkin raastuvankokouksissa toimitetta- 14982: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 17 14983: 14984: vat. Mutta kun kaikki säännökset raastuvankokousten 14985: pitämisen tavasta ja järjestyks,estä, äänioikeuden käyttä- 14986: misestä niissä ja muusta sellaisesta löytyvät kunnallishal- 14987: linnosta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta r873 annetussa 14988: asetukses~Sa, jonka uusi kunnallisasetus tulisi kumoamaan, 14989: on ollut välttämätöntä viimemainittuun asetukseen ottaa 14990: ~erityinen luku raastuvankokouksista, jossa säädetään, 14991: miten raastuvankokouksia pormestarin-, raatimiehen- ja 14992: maistraatinsihteerin-vaaleja varten pidetään, kutka ovat 14993: niissä äänioikeutettuja, miten raastuvankokoukseen on 14994: kutsuttava sekä millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkis- 14995: tetaan. 14996: 14997: 14998: Asetus kunnallisista vaaleista. 14999: 15000: Kun sekä varsinaiset valtuutetut ja lisävaltuutetut 3 §. 15001: että tilintarkastajatkin valitaan samalla kertaa kolmeksi 15002: vuodeksi ja vaali siis säännöllisesti toimitetaan ainoastaan 15003: joka kolmas vuosi, ei ole tarpeellista useammin valita 15004: jäseniä keskus- ja vaalilautakuntiinkaan. Kuitenkin on 15005: asetusehdotuksen 3 § :ään otettu määräys siitä, että näiden 15006: lautakuntien jäsenten tulee olla toimessaan kunnes uudet 15007: lautakunnat on valittu, koska voi tapahtua, että valtuu- 15008: tettujen tahi tilintarkastajain vaali, tehdyn valituksen joh- 15009: dosta, kumotaan ja uusi vaali määrätään toimitettavaksi. 15010: Koska muutamien Lapin kuntain väkiluku on siksi 4: §. 15011: pieni, ettei näitä kuntia sopisi jakaa yhtä moneen vaali- 15012: piiriin kuin on valittava kunnanvaltuutettuja, on Edus- 15013: kunta ollut sitä mieltä, että valtuustolle, 4 § :ssä maini- 15014: tulla rajoituksella, olisi suotava oikeus määrätä niin hyvin 15015: vaalipiirien kuin niissä valittavain valtuutettujenkin luku. 15016: Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi kunnallista vaa- 7 §. 15017: Iioikeutta koskevain asiain käsittelyssä on Eduskunta kat- 15018: sonut, että olisi myönnettävä oikeus hakea kuvernöörin 15019: päätökseen muutosta Senaatin Talousosastolta; ja on ase- 15020: 2 15021: 18 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15022: 15023: tusehdotuksen 7 § laadittu tämän mukaisesti. On tosin 15024: selvää, että Senaatin päätöksiä ainoastaan poikkeustapauk- 15025: sissa ehdittäisiin saada ennen joulukuussa toimitettavia 15026: vaaleja, mutta näillä päätöksillä olisi sittenkin merkitys 15027: seuraaviin vaaleihin nähden, jota paitsi ne ennakkopää- 15028: töksinä olisivat apuna vastaisia riitakysymyksiä ratkais- 15029: taessa. 15030: lö ja 21 §. Kun vaalilippujen monistaminen ehkä useissakin 15031: tapauksissa kävisi vaikeaksi, on Eduskunta ollut sitä 15032: mieltä, ettei monistettujen vaalilippujen käyttäminen 15033: vaaleissa olisi määrättävä pakolliseksi, vaan jätet- 15034: tävä, kuten asetusehdotuksen IS § :ssä mainitaan, riipptt- 15035: vaksi kunnan valtuuston päätöksestä. Ellei valtuusto olisi 15036: päättänyt monistettujen vaalilippujen käyttämistä, tapah- 15037: tuisi äänestys siten, että valitsija vaalilipun sijasta saisi 15038: vaalilautakunnalta valmiiksi leikatun ja keskuslautakunnan 15039: leimalla varustetun vaaliliuskan, jolle hänen tulisi merkitä 15040: sen ehdokaslistan järjestysnumero, jota hän tahtoo äänestää. 15041: Jos valitsija1le myönnettäi'Siin oikeus muuttaa vaali- 15042: lippuun otettua ehdokaslistaa tahi, käyttämättä minkään 15043: valitsijayhdistyksen ehdokaslistaa, kirjoittaa vaalilippuun 15044: niiden henkilöiden nimet, joita hän tahtoo äänestää, kä- 15045: visi vaalin tuloksen määrääminen, joka ennen mainitusta 15046: syystä olisi tehtävä niin helpoksi kuin mahdollista, suu- 15047: ressa määrässä vaikeammaksi. Tähän nähden on 2 I § :ssä 15048: säädetty, että valitsijan tulee äänestää jotakuta vaaliHp- 15049: puun otetuista ehdoka:slistoista sekä ettei hän saa millään 15050: tavalla muuttaa listaa. 15051: 32 §. Asetusehdotuksen 32 § :n 2 momentin mukaan ovat 15052: ne ääniryhmät, joiden ehdokaslistoissa sama nimi on ensi- 15053: mäisenä, käsiteltävät yhdistettynä ääniryhmänä, ja kat- 15054: sotaan siis näiden ääniryhmien tehneen vaaliliiton keske- 15055: nään, vaikkei siitä ole erittäin ilmoitettu. Täten vältetään 15056: se monimutkainen menettely, joka on säädetty vaaliliiton 15057: tekemiseen nähden valtiopäivämies-vaaleissa. 15058: 37 §. Muitakin yhteisiä nimiä saa olla valitsijayhdistysten 15059: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 19 15060: 15061: listoilla, mutta, yksinkertaisuuden saavuttamiseksi vaalin 15062: tulosta määrättäessä, ei näille eri ääniryhmistä tulleita 15063: vertauslukuja lasketa yhteen, vaan katsotaan sellainen 15064: ehdokas valituksi ainoastaan siinä tapauksessa, että hän 15065: jossakin yksityisessä ääniryhmässä on saanut riittävän 15066: äänimäärän. rviinkä ääniryhmän puolesta sellainen ehdo- 15067: kas on katsottava valituksi, joka oikeastaan on kahden 15068: tai useamman yksityisen ääniryhmän valitsema, on 37 15069: § :ssä määrätty, ja tapahtuu se alkuperäisissä ehdokas,_ 15070: listoissa olevien nimien järjestyksen mukaan tavalla, joka 15071: e1 vaadi erityisten äänimäärien yhteenlaskemista. 15072: 15073: Ylläolevan nojalla saa Eduskunta alamaisuudessa 15074: ilmoittaa: 15075: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt 15076: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli- 15077: sesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää 15078: seuraavat neljä asetusehdotusta: 15079: 20 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15080: 15081: 15082: 15083: 15084: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 15085: 15086: I LUKU. 15087: Yleisiä säännöksiä. 15088: 15089: I §. 15090: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek- 15091: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen 15092: mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, 15093: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi- 15094: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul- 15095: kisen viranomaisen käyteltäviä. 15096: 15097: 15098: 2 §. 15099: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kun- 15100: nallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan 15101: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo 15102: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia 15103: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallin- 15104: toon, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esityksen 15105: johdosta ja asianomaisia kuulusteltuansa, näkee olevan 15106: syytä siihen suostua. 15107: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö 15108: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys 15109: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 21 15110: 15111: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan- 15112: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä sei- 15113: koista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestämi- 15114: sestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Se- 15115: naatin Talousosaston päätettäväksi. 15116: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä 15117: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi toi- 15118: sessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteis,estä 15119: hallinnosta, siitä säädetään muualla. 15120: 15121: 3 §. 15122: Maalaiskunnan jäsen on jokainen, jolla kunnassa on 15123: asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tai viljelee 15124: maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka 15125: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 15126: 15127: 4 §. 15128: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse- 15129: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta, 15130: joista edelliset toimivat joko yksinään taikka yhdessä lisä- 15131: valtuutettujen kanssa lisättynä valtuustona. 15132: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja 15133: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain 15134: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa 15135: tahi muualla tarkemmin säädetään. 15136: 15137: 5 §. 15138: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin- 15139: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 15140: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön- 15141: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi- 15142: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me- 15143: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä 15144: sanotaan. 15145: 22 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15146: 15147: Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen 15148: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen eri- 15149: tyisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi 15150: tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan. 15151: 15152: 15153: 15154: II LUKU. 15155: 15156: Kunnanvaltuustosta. 15157: 15158: 6 §. 15159: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki- 15160: luku henkikirjan mukaan on 15161: 15162: 3,000 tai sitä pienempi .... 12 15163: enemmän kuin 3,000, vaan ei yli 6,ooo .... r6 15164: 6,ooo, , , IO,OOO . . . . 20 15165: " " 15166: , IO,OOO 15167: " 15168: . . . . • . . . • . . . . . . . . . 24. 15169: " 15170: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 15171: kunnallisista vaaleista säädetään. 15172: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 15173: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetu.l<- 15174: sessa kunnallisista vaaleista säädetään. 15175: 15176: 7 §. 15177: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit- 15178: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla. 15179: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui- 15180: tenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä ase- 15181: tus astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali- 15182: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa 15183: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin 15184: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val- 15185: tuuston ratkaistava. 15186: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 23 15187: 15188: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää- 15189: nioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käy- 15190: tettäkö. 15191: Vaalien toimittamisesta säädetään asetuksessa kun- 15192: nallisista vaaleista. 15193: 8 §. 15194: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol- 15195: meksi vuodeksi. 15196: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun 15197: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 15198: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kun- 15199: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään 15200: enemmistövaalitapaa, ensimäinen samasta vaalipiiristä va- 15201: littu, vielä käyttämättä oleva varajäsen; ja on tämä toi- 15202: messa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä. 15203: 15204: 9 §. 15205: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia 15206: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisellia, 15207: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta 15208: on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 15209: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin : 15210: r) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä 15211: asuva; 15212: 2) se, joka on holhouksen alaisena ; 15213: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 15214: apu ole ainoastaan satunnaista; 15215: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu- 15216: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden 15217: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut 15218: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai 15219: henkilömaksut; 15220: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 15221: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ- 15222: laitoksesta pääsi ; 15223: 24 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15224: 15225: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 15226: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 15227: seen tai tois-en asiaa ajamaan; ja 15228: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 15229: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai 15230: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä 15231: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 15232: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien 15233: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 15234: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 15235: kunnanvaltuutettu ja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol- 15236: linen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on suorit- 15237: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel- 15238: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolisonsa, 15239: jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 15240: 15241: IO §. 15242: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, jo- 15243: ka on oikeutettu sellaisia valtuutettuja valitsemaan, ja vaa- 15244: likelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla on oikeus ot- 15245: taa osaa lisavaltuutettujen vaaliin. 15246: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen 15247: on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin 15248: luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty. 15249: 15250: II §. 15251: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu- 15252: raavista asioista, nimittäin: 15253: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk- 15254: sen edistämisestä ; 15255: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis- 15256: tämisestä; 15257: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei- 15258: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat- 15259: sotaan tarpeellisiksi ; 15260: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 25 15261: 15262: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta; 15263: 5) vaivaishoidosta; 15264: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 15265: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi- 15266: tuksiin aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta; 15267: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle- 15268: tusmakasiinien perustamisesta; 15269: 9) metsästy!ksestä ja otuksenpyynni,stä sekä kalastuk- 15270: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta- 15271: vis,ta toimenpiteistä; 15272: ro) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise- 15273: misestä; 15274: r r) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpei- 15275: siin taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan ra- 15276: hastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä 15277: tilinpäästön antamisesta; 15278: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien 15279: edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, va- 15280: rapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista; 15281: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta- 15282: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 15283: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li- 15284: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal- 15285: lintoa varten ; sekä 15286: I4) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan 15287: yhteiseen toimialaan. 15288: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja an- 15289: taa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi 15290: muut viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saa- 15291: dakseen. 15292: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu- 15293: kaan ovat kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän ase- 15294: tuksen voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi. 15295: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen 15296: säädetty. 15297: 26 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15298: 15299: !2 §. 15300: Lisätyn valtuuston on ratkaistava r r § :ssä mainituis- 15301: ta asioista ne kysymykset, jotka koskevat: 15302: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 15303: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 15304: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 15305: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 15306: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun- 15307: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 15308: 2) kiinteän omaisuuden ostamista; 15309: 3) meno- ja tuloarvion vahvistamista sekä sitä kerto- 15310: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas- 15311: taan kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksesta; 15312: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu 15313: vahvistetussa meno- ja tuloarviossa, tahi semmoista asiaa, 15314: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen 15315: verotukseen ; 15316: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy- 15317: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja muitten pääomien sijoi- 15318: tusta ja käyttämistä; 15319: 6) lainanottoa kunnalle ; 15320: 7) kunnallislautakunnan, kansakoulujen johtokunnan 15321: Ja raha-asiain valiokunnan sekä kunnan lainamakasiinin 15322: johtokunnan vaalia; sekä 15323: 8) tämän asetuksen 7, 34, 79 Ja 104 § :ssä lisätyn 15324: valtuuston käsiteltävinä mainituita asioita. 15325: 15326: 13 §. 15327: Jos vuoden kuluessa osottautuu, että meno- ja tulo- 15328: arviossa johonkin tarkoitukseen osotettu määräraha ei 15329: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val- 15330: tuuston ratkaistavaksi. 15331: 14 §. 15332: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si- 15333: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi 15334: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 27 15335: 15336: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös 15337: oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia 15338: uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suu- 15339: rempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei ku- 15340: vernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto kat- 15341: soo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jota- 15342: kin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettä- 15343: köön kihlakunnanoikeutta uhkasakkoa korottamaan. 15344: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa- 15345: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin kun- 15346: nalliset tiedonannot. 15347: I5 §. 15348: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu 15349: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ole täyttänyt 15350: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edel- 15351: lisenä vuotena on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka 15352: kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi 15353: muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallin- 15354: toa varten asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on 15355: oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan 15356: vapautta kunnanvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta. 15357: Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen 15358: hänen sijaansa. 15359: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 15360: nen kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 15361: tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kun- 15362: nanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä 15363: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen 15364: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa. 15365: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen 15366: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 15367: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut saavat korvausta 15368: menetetystä työajasta valtuuston harkinnan mukaan kor- 15369: keintaan kolme markkaa päivältä sekä, jos matka heidän 15370: kotoaan kokouspaikalle on viiden tai useamman kilometrin 15371: 28 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15372: 15373: pituinen, sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen kyytirahan 15374: edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa 15375: matkalla käyttää, maksun halvimmasta sijasta junalla tai 15376: höyry laivalla. 15377: 16 §. 15378: Lisätty valtuust<i valitsee vuosittain kunnanvaltuute- 15379: tuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes- 15380: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena 15381: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa. 15382: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun- 15383: nimismiestä eikä alempaa kruununpalveliiaa. 15384: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, 15385: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen 15386: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen 15387: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. 15388: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion 15389: määrääminen. 15390: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 15391: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 15392: tuksen. 15393: 17 §. 15394: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen- 15395: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy- 15396: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin 15397: tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen 15398: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali mää- 15399: rätään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa 15400: ryhtyä. 15401: 18 §. 15402: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnantalossa 15403: tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto on mää- 15404: rännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johon- 15405: kin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä. 15406: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 29 15407: 15408: 19 §. 15409: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh- 15410: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla ilmoitus kokouksen 15411: ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat 15412: käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki kunnantaloon 15413: tahi muuhun valtuuston määräämään soveliaaseen paik- 15414: kaan sekä ilmoitettava valtuutetuille muulla valtuuston 15415: määrättävällä tavalla. 15416: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta- 15417: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja 15418: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan puheen- 15419: johtaja. 15420: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä- 15421: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus 15422: on julkipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi 15423: eikä koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen 15424: ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä 15425: kutsumuksen julkipanosta. 15426: 20 §. 15427: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin 15428: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa 15429: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin pää- 15430: tetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kun- 15431: nallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta, sekä 15432: tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta; ke- 15433: säkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan ja 15434: vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys- 15435: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi- 15436: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse- 15437: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu- 15438: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten 15439: tulevaksi vuodeksi. 15440: 21 §. 15441: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val- 15442: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, 15443: ~u 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15444: 15445: anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee tut- 15446: kia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos 15447: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla 15448: myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 15449: 98 § :ssä sanotaan. 15450: 22 §. 15451: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako, 15452: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman- 15453: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 15454: 15455: 23 §. 15456: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada 15457: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheenjoh- 15458: taja ennen kokouksen hajaantumista toisen päivän sen 15459: käsittelyn jatkamiseksi. Siitä ei tarvitse erittäin ilmoittaa. 15460: 15461: 24 §. 15462: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä 15463: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin 15464: ilmoitettu ja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys 15465: jostakin uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkais- 15466: tako, ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen il- 15467: moittamisen jälkeen. 15468: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta 15469: järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois 15470: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy 15471: semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajoit- 15472: takoon kokouksen. 15473: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa 15474: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va- 15475: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan. 15476: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 15477: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tu- 15478: lematta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 15479: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 31 15480: 15481: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon kun- 15482: nan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapu- 15483: heenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Jos kokous 15484: läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on 15485: lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. 15486: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta- 15487: kunnan puheenjohtajan tahi sen, ionka lautakunta siihen 15488: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus- 15489: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa 15490: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole 15491: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi 15492: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä 15493: eikä päätöksiä tekemästä. 15494: 15495: 25 §. 15496: Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus- 15497: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, 15498: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus 15499: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun 15500: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä- 15501: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvis- 15502: takoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön- 15503: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki- 15504: sesti ja nimenhuudolla. 15505: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, taksoi- 15506: tuslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskuntain 15507: toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useampia, 15508: tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos nel- 15509: jännes vaaliin osaaottavista sitä vaatii. 15510: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa 15511: muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten 15512: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 15513: 15514: 26 §. 15515: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an- 15516: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau- 15517: 32 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15518: 15519: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide 15520: voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy. 15521: Asioissa, jotka ovat lisätyn valtuuston ratkaista- 15522: vai, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä asetuk- 15523: sessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä- 15524: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä 15525: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan- 15526: nettavaksi enempää kuin viisi prosenttia maksuvelvollisten 15527: yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen taksoi- 15528: tuksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään kol- 15529: me neljännestä läsn~iolevista sellaisen verotuksen puolesta 15530: äänestä. 15531: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon 15532: puheenjohtaja päätöksen. 15533: 15534: 15535: 27 §. 15536: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu- 15537: heenjohtaja tai hänen johdollansa valtuuston sitä varten 15538: valitsema henkilö. 15539: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava 15540: heti; muuten antakoon valtuusto vähintään kahden aina 15541: kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan 15542: tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä. 15543: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel- 15544: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se 15545: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on 15546: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan 15547: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val- 15548: tuuston kokoukseen. 15549: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja sekä vähin- 15550: tään kaksi valtuutettua. Jos muu kuin puheenjohtaja on 15551: tehnyt pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle. 15552: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnan talossa 15553: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki- 15554: luettava. 15555: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 33 15556: 15557: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 15558: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy- 15559: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää- 15560: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vasta- 15561: lauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon 15562: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir- 15563: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista. 15564: 15565: 28 §. 15566: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä 15567: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie- 15568: doksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä 15569: osotus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka 15570: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jolloin 15571: se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa. 15572: 15573: 29 §. 15574: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän- 15575: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on 15576: se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön 15577: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain 15578: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi hyö- 15579: dyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytäntöön- 15580: panemista kieltää. 15581: 30 §. 15582: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston 15583: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan 15584: kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henki- 15585: löiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpaneminen on. 15586: 15587: 3I §. 15588: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval- 15589: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja pää- 15590: töksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatettava, 15591: mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätöksistä tässä 15592: asetuksessa on säädetty. 15593: 3 15594: 34 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15595: 15596: 15597: III LUKU. 15598: 15599: Kuntain edustajain kokouksista. 15600: 15601: 32 §. 15602: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa 15603: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seuraa- 15604: vissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat kuntain edus- 15605: tajain kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla, 15606: nimittäin: 15607: r) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi 15608: niiden osille; 15609: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että 15610: yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä 15611: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain edus- 15612: tajain kokoukseen lausunnon antamista varten. 15613: 15614: 33 §. 15615: Kuntain edustajain kokous pidetään paikassa ja ai- 15616: kana, josta kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi 15617: jonka kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen 15618: saatuaan on määrännyt. 15619: 15620: 34 §. 15621: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin- 15622: tään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta- 15623: jain kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista jä- 15624: senistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta, 15625: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten 15626: luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuu- 15627: della, on edustajain lukua lisättävä yhdellä. 15628: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 15629: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää- 15630: rästä. 15631: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 35 15632: 15633: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 15634: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 15635: Jos 32 § :ssä mainittu asia on sellainen kuin 12 § :ssä 15636: sanotaan, olkoon tällainen kysymys ratkaistava kuntain 15637: lisättyjen edustajain kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen 15638: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuustot kaksi kertaa 15639: niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin I ja 2 mo- 15640: mentissa on säädetty. 15641: 35 §. 15642: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien 15643: valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava 15644: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii- 15645: rissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä 15646: pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina. 15647: 15648: 36 §. 15649: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja 15650: ilman laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen 15651: tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan, jota 15652: hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä mark- 15653: kaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää, että 15654: hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut vara- 15655: edustajaa kokoukseen, taikka jos edustaja ilman laillista 15656: syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakottamisesta päät- 15657: tää sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on mak- 15658: settava. 15659: 37 §. 15660: Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun 15661: vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista 15662: on tullut saapuville. 15663: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu- 15664: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja 15665: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes- 15666: taan valitsevat. 15667: 36 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15668: 15669: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kul- 15670: lakin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla 15671: lipuilla äänestäminen luvallista. Jos äänet jakautuvat 15672: tasan eri mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se 15673: mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaa- 15674: leissa, joissa arpa ratkaiskoon. 15675: Asioissa, jotka 34 § :n 4 momentin mukaan ovat kun- 15676: tain lisättyjen edustajain kokouksessa käsiteltävät, katso- 15677: taan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kolman- 15678: nesta läsnäolevista sitä kannattaa. 15679: 15680: 15681: 38 §. 15682: Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouk- 15683: sessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka hän 15684: siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki ko- 15685: kouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edusta- 15686: jat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat 15687: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt, 15688: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen 15689: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, 15690: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty. 15691: 15692: 15693: 39 §. 15694: Neljäntoista pmvan kuluessa pöytäkirjan tarkistami- 15695: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul- 15696: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val- 15697: tuuston puheenjohtajan toimesta viivyttelemättä julkipan- 15698: tavaksi 19 § :ssä säädetyllä tavalla. 15699: 15700: 40 §. 15701: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy- 15702: täntöön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mu- 15703: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa 15704: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat, 15705: Maataiskuntalo kunnallisasetus. 37 15706: 15707: että ne määräajaksi jättävät eri henkilöiden toimeksi pöy- 15708: täkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouksista 15709: aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu. 15710: 15711: 41 §. 15712: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota 15713: hän edustaa. 15714: Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat kus- 15715: tannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan. 15716: 15717: 42 §. 15718: Jos kuvernööri vaatii kuntain edustajain kokoukselta 15719: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen 15720: pitämisen ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon 15721: niin aikaiseen, että edustajat ennätetään siihen valita 15722: tässä luvussa sanotulla tavalla. 15723: 15724: 15725: 43 §. 15726: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh- 15727: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuk- 15728: sessa on sääeletty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista 15729: siihen kuuluvista asianhaaroista. 15730: 15731: 15732: 15733: 15734: IV LUKU. 15735: 15736: Kunnallislautakunnasta. 15737: 15738: 44 §. 15739: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta- 15740: kunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden 15741: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi- 15742: ranomainen laillisesti voipi nouclatettaviksi käskeä, pitää 15743: 38 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o z. 15744: 15745: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee 15746: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset. 15747: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh- 15748: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on 15749: lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alainen. 15750: 15751: 15752: 45 §. 15753: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka 15754: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta- 15755: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä- 15756: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittu ja mietintöjä kun- 15757: taa koskevista asioista. 15758: 15759: 46 §. 15760: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan 15761: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, 15762: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut 15763: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle. 15764: 15765: 15766: 47 §. 15767: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset- 15768: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey- 15769: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai- 15770: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko- 15771: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja 15772: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou- 15773: dattaa, mitä niistä erikseen säädetään. 15774: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, 15775: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvi- 15776: kaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka 15777: ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan 15778: kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa. 15779: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu- 15780: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä 15781: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 39 15782: 15783: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä, 15784: toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tar·· 15785: peenmukaista opetusta. 15786: 15787: 15788: 15789: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne 15790: koskevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia 15791: asioita, on erikseen säädetty. 15792: 15793: 15794: 49 §. 15795: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan 15796: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär- 15797: jestystä kunnan alueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain 15798: tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä 15799: varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, jotka 15800: s6 § :n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta kunnan 15801: jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnan- 15802: valtuusto saattaa määrätä. 15803: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan 15804: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal- 15805: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel- 15806: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu- 15807: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä ilkivaltaa tahi 15808: epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä. 15809: 15810: 15811: so §. 15812: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin 15813: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä 15814: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel- 15815: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi. 15816: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli- 15817: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten 15818: ja kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle 15819: ovat antaneet tahi vasta antavat. 15820: 40 1908. II Vp. - Edttsk. asetusehd.- Edttsk. esit. miet. N:o 2. 15821: 15822: 51 §. 15823: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan yh- 15824: teisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta 15825: ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidet- 15826: tävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä toi- 15827: messaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta 15828: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken- 15829: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin 15830: myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, 15831: rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja asian- 15832: mukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tarkoin 15833: niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoidetaan 15834: ja käytetään. 15835: 52 §. 15836: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita 15837: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön- 15838: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa 15839: tai asetuksessa ole toisin säädetty. 15840: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei- 15841: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan- 15842: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen 15843: V :ssä luvussa. 15844: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on pois- 15845: saolasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi- 15846: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten 15847: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili. 15848: 15849: 15850: 53 §. 15851: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallitus- 15852: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut 15853: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat 15854: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen 15855: alaisia, ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15 15856: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa vii- 15857: Maalaiskuntain kunnallisasetus. -4-1 15858: 15859: meksi kuluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka 15860: ovat laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan. 15861: 15862: 15863: 54 §. 15864: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 § :ssä mai- 15865: nitut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel- 15866: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy- 15867: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen, 15868: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta 15869: muuten voida saada aikaan. 15870: 15871: 15872: 55 §. 15873: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa- 15874: liskuun I 5 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus vii- 15875: meksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkemman 15876: määräyksen mukaan. 15877: 56 §. 15878: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan- 15879: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas- 15880: tonhoitajan sekä katsastajia ja muita sellaisia henki- 15881: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har- 15882: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja niiden 15883: määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin tarpei- 15884: siin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallislauta- 15885: kunta kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta olkoon 15886: velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan valtuus- 15887: tonkokouksen harkittavaksi. 15888: 15889: 15890: 57 §. 15891: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu- 15892: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä- 15893: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki lisätty valtuusto valit- 15894: see kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten jou- 15895: 4o2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 15896: 15897: kosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa vali- 15898: taan heille tarpeellinen määrä varajäseniä. 15899: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, 15900: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa. 15901: 15902: 15903: 58 §. 15904: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai 15905: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislautakun- 15906: nan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun hallitus- 15907: kunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi- 15908: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 15909: 57 § :ssä mainittuun toimeen. 15910: Näihin toimiin valitun kieltäytymisoikeudesta ja niistä 15911: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn 15912: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuute- 15913: tuista 8, I5 ja r6 § :ssä on säädetty. 15914: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan 15915: velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun- 15916: nassa. 15917: 59 §. 15918: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen- 15919: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen- 15920: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua 15921: lautakunnasta. 15922: 6o §. 15923: Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja 15924: varapuheen johtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöö- 15925: rille kirjallisen ilmoituksen. 15926: 15927: 6I §. 15928: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä 15929: kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan 15930: tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallitus- 15931: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 15932: 15933: kunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla 15934: on säädetty. 15935: 62 §. 15936: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä 15937: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin 15938: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan 15939: jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. 15940: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan 15941: päättämällä soveliaalla tavalla. 15942: 15943: 63 §. 15944: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Jaavm tahi 15945: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrät- 15946: tyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian käsitte- 15947: lyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku toi- 15948: nen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa tapauk- 15949: sessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut este, 15950: tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen ko- 15951: koukseen. 15952: 64 §. 15953: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko- 15954: oikeuteen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen 15955: tahi kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin 15956: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen 15957: järjestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 15958: 22 ja 24 § :ssä, 25 § :n I momentissa sekä 26 § :ssä kunnan- 15959: valtuustosta on säädetty. 15960: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä 15961: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä on 15962: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin 15963: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi 15964: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain- 15965: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sääde- 15966: tyllä tavalla. 15967: 44 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 15968: 15969: 6s §. 15970: Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjoh- 15971: taja pöytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti 15972: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta, 15973: kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot anta- 15974: mistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut 15975: kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy 15976: säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii 15977: niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palk- 15978: kion, jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. 15979: 15980: 66 §. 15981: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vu- 15982: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta- 15983: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa tar- 15984: kistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä puheen- 15985: johtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi. 15986: 15987: 15988: 67 §. 15989: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden 15990: tietojen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kun- 15991: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa 15992: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai- 15993: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava. 15994: 15995: 68 §. 15996: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnal- 15997: lisen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan 15998: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan. 15999: 16000: 69 §. 16001: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvol- 16002: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen 16003: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 45 16004: 16005: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän 16006: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään 16007: tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi 16008: jonkun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön 16009: kautta on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päi- 16010: vää ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta 16011: eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen 16012: kassaan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden markan 16013: sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä tulemaan 16014: saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan pää- 16015: töksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään 16016: ole saapunut, anokoon lautakunta paikkakunnan kruunun- 16017: nimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamiseen. 16018: 16019: 16020: 16021: V LUKU. 16022: 16023: Kunnallisveroista, niiden kant~misesta ja tilityksestä. 16024: 16025: 70 §. 16026: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi- 16027: hin 5 § :n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on 16028: kansalaisoikeudesta huolimatta 16029: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, 16030: sekä sitä paitsi 16031: jokainen! joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä 16032: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä 16033: omaisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai 16034: ammattia, 16035: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle 16036: taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 16037: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 16038: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 16039: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 16040: Lisätty valtuusto määrää vähintään kolmen ja enin- 16041: 46 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 16042: 16043: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa 16044: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea- 16045: sataa markkaa pienempi eikä viittäsataa markkaa suu- 16046: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy- 16047: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 16048: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi- 16049: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorem- 16050: pia lapsia, 16051: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei 16052: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa 16053: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli; 16054: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa, 16055: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 16056: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam- 16057: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo- 16058: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja 16059: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark- 16060: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 16061: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen 16062: tulonsa nouse korkeamma-lle kuin vhdeksänsataa markkaa 16063: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata 16064: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse- 16065: matta korkeammalle kuin tuhat sata markkaa yli alimman 16066: kunnassa verotettavan tulomäärän. 16067: 16068: 7I §. 16069: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnallis- 16070: veroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 § :ssä mainitun 16071: perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalaisten, jotka 16072: muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle veroa, tulee 16073: ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien maksujen suorit- 16074: tamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten on säädetty. 16075: 16076: 72 §. 16077: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen 16078: seuraavan vuoden helmikuun loppua ja toimittaa sen tak- 16079: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 16080: 16081: soituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tarpeelli- 16082: sen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä. 16083: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla sekä 16084: kiinteistön- ja maanomistajia että myös elinkeinonharjoit- 16085: tajia ja muita kunnan jäseniä. 16086: 16087: 16088: 73 §. 16089: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja ar- 16090: vioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli- 16091: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa ole- 16092: vasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta, 16093: liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa 16094: asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista 16095: varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä 16096: niinkuin 70 § :ssä sanotaan. Jos verovelvollisella lähinnä 16097: edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut verotettava 16098: tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai taksoitettu, 16099: otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huomioon. 16100: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu- 16101: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet 16102: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se 16103: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. 16104: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta 16105: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla. 16106: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko- 16107: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen 16108: sakkoa, niinkuin 24 § :ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu. 16109: Jokaisen kunnalle verovelvollisen, jota edellisen vuo- 16110: den taksoituksessa on verotettu vähintään tuhannen mar- 16111: kan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle 16112: antaa kunnallislautakunnan sitä varten valmistamain kaa- 16113: vakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa verotetta- 16114: valta vuodelta. Kunnanvaltuustolla on kuitenkin oikeus. 16115: samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 § :n mu- 16116: kaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa yhtä veroäyriä, 16117: 48 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 16118: 16119: ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus se1laisiinkin verovel- 16120: vollisiin, joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu 16121: tuhatta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista 16122: ilmoitusta tee, menettäköön valitusoikeutensa, mikäli tak- 16123: soitetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää laillista 16124: ilmoittamisen estettä. 16125: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 16126: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 16127: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut- 16128: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee 16129: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi- 16130: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi- 16131: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla; 16132: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta- 16133: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä 16134: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi 16135: on tarpeen. 16136: 74 §. 16137: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 16138: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan 16139: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi- 16140: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 16141: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, tes- 16142: tamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden ynnä 16143: muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuo- 16144: tuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ- 16145: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle 16146: menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia 16147: tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan 16148: korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myös- 16149: kään veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, 16150: joihin on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen 16151: itseään varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus 16152: ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettaka 16153: pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi 16154: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 49 16155: 16156: on kuluttanut koneisiin, uutisrakennuksiin, uutisviljelyk- 16157: siin ynnä muuhun sellaiseen, eikä myös sitäkään, mitä hän 16158: osinkana on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille 16159: yhtiölle olisikin 70 § :n mukaan pantu kunnallisveroa. Kui- 16160: tenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntö- 16161: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää 16162: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. 16163: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli- 16164: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet- 16165: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät 16166: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah- 16167: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa 16168: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa 16169: hänet kokonaan veroa maksamasta. 16170: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä säästy- 16171: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt 16172: vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota veron- 16173: alaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei katsota 16174: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus- 16175: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan 16176: kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian arvos- 16177: telemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta 16178: sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä. 16179: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka 16180: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta. 16181: 16182: 16183: 75 §. 16184: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin 16185: veronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu 16186: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista 16187: varoista, erikseen jokaiselta eri verotusesineettä sekä se 16188: veroäyrimäärä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veron- 16189: alainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään 16190: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tahi asetusten 16191: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek- 16192: 4 16193: 50 190S. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16194: 16195: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant- 16196: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu. 16197: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon 16198: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliin- 16199: pantua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; 16200: jonka tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen 16201: maan tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääni- 16202: luku, mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin 16203: perusteella. 16204: 76 §. 16205: Sittenkuin ta:ksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet- 16206: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka 16207: tulee 19 § :ssä säädetyllä tavalla antaa tiedoksi, missä pai- 16208: kassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä tarkastaa neljäntoista 16209: päivän kuluessa ilmoittamisesta. 16210: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoituk- 16211: seen tyytymättömällä oikeus joko kirjallisesti tai suullisesti 16212: esittää luetteloa vastaan muistutuksensa tutkijalauta- 16213: kunnaUe, mikäli ne koskevat häntä itseään kohdannutta 16214: taksoitusta. Tutkijalautakunnan tulee ottaa tarkoin tut.- 16215: kittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja 16216: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä 16217: asiassa ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutus- 16218: ten johdosta päätöksensä. 16219: 16220: 77 §. 16221: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kunnan 16222: väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tullen 16223: lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa vas- 16224: taava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valitse- 16225: mia edustajia. 16226: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on 16227: noudatettava mitä 72 § :n 2 momentissa taksoituslauta- 16228: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan pää- 16229: tyttyä määräaikana ja -paikassa, josta ilmoitetaan niinkuin 16230: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 51 16231: 16232: 19 § :ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta säädetty. Tut- 16233: kijalautakunnan päätös kustakin asiasta on heti sen rat- 16234: kaistua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tutkija- 16235: lautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tutkija- 16236: lautakunta on päätöksenvoipa ja mikä rangaistus on 16237: esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä olkoon 16238: voimassa mitä 73 § :ssä on taksoituslautakunnasta säädetty. 16239: 16240: 16241: 78 §. 16242: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä meno- 16243: Ja tuloarvio. 16244: Menoarvioon pannaan: 16245: I) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin 16246: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna; 16247: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan 16248: ovat suoritettavat samana vuonna; 16249: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä 16250: katsoo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana 16251: vuonna; ja 16252: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnai- 16253: siin odottamattomiin tarpeisiin. 16254: Tuloarvioon pannaan : 16255: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö; 16256: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat 16257: tulevana vuonna kannettavat; 16258: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuk- 16259: sella arvellaan tulevana vuonna saavan; ja 16260: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä 16261: ehdotus, miten se on hankittava. 16262: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase- 16263: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, 16264: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa 16265: kunnallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi 16266: niistä menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuu- 16267: luvat. 16268: 52 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16269: 16270: 79 §. 16271: Meno- ja tuloarvion pitää olla niin aikaiseen valmii- 16272: na, että se voidaan esittää kunnan lisätyn valtuuston tar- 16273: kastettavaksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouk- 16274: sessa, ja olkoon se vähintään neljäntoista päivän kuluessa 16275: sitä ennen asianomaisten nähtävänä ilmoitetussa paikassa. 16276: Ennenkuin meno- ja tuloarvio lisätylle valtuustolle 16277: vahvistettava:ksi esitetään, on se tarkastettava erityisessä 16278: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee 16279: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin 16280: kunnallislautakunnassa on jäseniä, lautakunnan puheen- 16281: johtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina, ei kuiten- 16282: kaan kahtatoista useampaa. Jos kunnallislautakunnan 16283: jäsenluku ei ole kahtatoista suurempi, astukoon se koko- 16284: naisuudessaan raha-asiain valiokuntaan, mutta muussa 16285: tapauksessa valitkoon keskuudestaan siihen puheenjohta- 16286: jansa ja varapuheenjohtajansa lisäksi kymmenen jäsentä. 16287: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä 16288: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon 16289: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi 16290: ehdotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää 16291: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut 16292: erä ehdotetaan poistettavaksi, ja kaksi kolmannesta raha- 16293: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis- 16294: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi, 16295: mutta raukeaa muussa tapauksessa. 16296: Täten tarkastettu meno- ja tuloarvio esitetään lisä- 16297: tylle valtuustolle, joka hyväksyy sen semmois,enaan tai 16298: niillä muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme 16299: neljännestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kan- 16300: nattaa. 16301: Niissä kohdin, joissa riittävää enemmistöä ei muu- 16302: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val- 16303: tuustossa saavuteta, jää edellisen vuoden arvio voimaan. 16304: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarvion 16305: vahvistanut, ovat arvio ja valtuuston päätös annettavat 16306: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 5..., 16307: kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioon merkitä val- 16308: tuuston tekemät muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin 16309: näin vahvistetun meno- ja tuloarvion ynnä tarkas- 16310: tetun taksoitusluettelon perustuksella tehdä maksunpano- 16311: ja kantoluettelo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna 16312: kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pan- 16313: tava niiden maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi 16314: siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko 16315: veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitet- 16316: tujen veroäyrien kesken. 16317: 16318: So §. 16319: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittal.)S 16320: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa 16321: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko pan- 16322: tujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä ase- 16323: tuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 71 § :ssä 16324: sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen veron- 16325: alaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit, hänen 16326: luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja häneltä 16327: taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon tarpeellisen sil- 16328: mälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarek- 16329: keet maksujen ja rästien merkitsemistä varten. 16330: 16331: 81 §. 16332: Maksunpano- ja kantoluettelo on, ilmoitettua, pidet- 16333: tävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä, kuten 16334: 76 § :ssä on taksoitusluettelosta säädetty. 16335: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 16336: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kunnallis- 16337: lautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaarain 16338: mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia lauta- 16339: kunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon asian- 16340: osaiseHa valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouksessa 16341: käsiteltäväksi. 16342: 5-t 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16343: 16344: 82 §. 16345: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu- 16346: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 81 § :ssä on 16347: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa 16348: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan 16349: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja 19 § :ssä 16350: säädetyllä tavalla ilmoitettuihin paikkoihin verotettujen 16351: saataviksi. 16352: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin 16353: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet- 16354: tävä veronkanto, josta on ilmoitettava neljätoista päivää 16355: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot- 16356: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies. 16357: 16358: 16359: 83 §. 16360: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu 16361: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak- 16362: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän 16363: sittenkin velvoUinen maksamaan hänelle määrätyn veron, 16364: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta siihen 16365: kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että se 16366: on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kunnassa 16367: vat et. 16368: 84 §. 16369: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä 16370: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus- 16371: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan sää- 16372: detyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis- 16373: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita vas- 16374: taan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa hän 16375: tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä kuin tässä 16376: alempana sanotaan. Kuitenkin on hän velvollinen veron- 16377: kannassa suorittamaan hänen maksettavakseen pannun 16378: veromäärän, mutta olkoon, jos hänen valituksensa hyväk- 16379: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 55 16380: 16381: sytään, oikeutettu saamaan sen takaisin ynnä korvauksen 16382: niistä kuluista, joita hänellä on ollut muutoksen hakemi- 16383: sesta, ellei ole erinomaista syytä kunnan vapauttamiseen 16384: sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta. 16385: 16386: ss §. 16387: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, JOlta ei 16388: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä 16389: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa 16390: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymisestä 16391: paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee laillisessa jär·- 16392: jestyksessä koota maksamatta olevat verot ja niistä lauta- 16393: kunnalle virkatietä tehdä tili. 16394: 16395: 86 §. 16396: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta 16397: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö, ovat 16398: aina kalenterivuodelta laadittavat. 16399: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain 16400: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen 16401: helmikuun I 5 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53 § :ssä 16402: mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen ohessa, tili 16403: niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat olleet heidän 16404: huostassansa. Nämä kertomukset ja tilit ovat myös otet- 16405: tavat supistettuina siihen yleiseen kertomukseen ja tiliin 16406: kunnan varoista, joka on lautakunnan tehtävä ja joka 16407: kultakin vuodelta on ennen seuraavan vuoden maaliskuun 16408: 15 päivää kunnanvaltuuston puheenjohtajalle annettava. 16409: 16410: 87 §. 16411: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 16412: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista, kun- 16413: nassa tahi kunnan nlkopuolella asuvista henkilöistä kol- 16414: meksi vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi vara- 16415: tarkasta jaa. 16416: 56 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 16417: 16418: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka 16419: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettujen 16420: vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on säädetty. 16421: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, pi- 16422: dettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä. 16423: Jos tiEntarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden 16424: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 16425: taja hänen sijaansa. 16426: 16427: 88 ~- 16428: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen 16429: uhalla huolellisesti läpikäyelä ja tarkastaa 86 § :ssä mai- 16430: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä 16431: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo- 16432: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus, 16433: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston 16434: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä 16435: tavalla ilmoitettuansa, pitää tilit ja tarkastuskertomus 16436: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka 16437: ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistutus- 16438: ten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilintekijöiltä. 16439: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti 16440: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa 16441: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin 16442: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun- 16443: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain 16444: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuu- 16445: desta tehtyjen, 5I § :ssä mainittujen luettelo jen johdolla 16446: vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden kat- 16447: sastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omai- 16448: suuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville saa- 16449: miseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omai- 16450: suutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee 16451: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa 16452: siitä muistutus. 16453: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 57 16454: 16455: Kokouksessa, josta 20 § :ssä säädetään, päättää lisätty 16456: valtuusto, saako muistutus raueta vai onko se erityisen 16457: sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edellisessä 16458: tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty tai ei tehdä 16459: va:ltuuston kokouksessa taikka tehtyä muistutusta ei hy- 16460: väksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuun- 16461: vapauden heidän hallinnostansa. 16462: 16463: 16464: 16465: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnan- 16466: valtuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilivelvollinen hal- 16467: lituskunta yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä 16468: taikka muista luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tili:. 16469: velvollinen hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa 16470: täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia kunnan- 16471: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita 16472: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat 16473: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee 16474: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole 16475: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa 16476: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki 16477: valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Sovinto-oikeu- 16478: den tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus on 16479: hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen johdosta 16480: vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon ei saa 16481: hakea muutosta. 16482: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä 16483: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja 16484: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta. 16485: 58 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16486: 16487: 16488: VI LUKU. 16489: 16490: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain 16491: käsittelemisestä. 16492: 16493: 90 §. 16494: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsiteltyihin 16495: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua 16496: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin 16497: pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa, 16498: älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan jääkööt ne niitten 16499: kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi, jotka semmoisia 16500: maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat ja ovat 16501: Suomen kansalaisia; ja on äänivalta maan haltijalla, ol- 16502: koonpa maa kruunun, yleisen laitoksen tahi yksityisen 16503: henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa ja ole itselleen 16504: pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä ääniluetteloon 16505: merkittäväksi. 16506: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan 16507: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit- 16508: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista 16509: maata tai laitoksia hallitsevat. 16510: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa 16511: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä 16512: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen 16513: edessä ajamaan toisen asiaa. 16514: 16515: 16516: 9I §. 16517: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 16518: 90 § :ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kui- 16519: tenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa 16520: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes 16521: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen- 16522: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin kun- 16523: Maalaiskuntain kunnallisasetus. .59 16524: 16525: nalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi ker- 16526: rallaan tai pitemmäksikin ajaksi. 16527: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- 16528: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden 16529: äänivaltaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puo- 16530: lesta äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista 16531: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni- 16532: määrästä. 16533: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin 16534: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk- 16535: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu- 16536: kaan ovat olleet voimassa. 16537: 16538: 16539: 92 §. 16540: Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi, 16541: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valit- 16542: sevat. 16543: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin 16544: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa. 16545: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen 16546: hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta sen osakkaat. 16547: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö. 16548: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, 16549: jonka haltijaksi toinen henkilö 75 § :ssä mainittuun ääni- 16550: luetteloon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen 16551: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa 16552: ja sen todeksi näyttää. 16553: 16554: 93 §. 16555: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan yh- 16556: teisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi 16557: sellaisia ,eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 16558: 90 § :ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, 16559: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk- 16560: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetuk- 16561: 60 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16562: 16563: sien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksi- 16564: tyisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat 16565: kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten 16566: haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään. 16567: siten että kun manttaaleja on 16568: 16569: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa, 16570: yli 20, vaan e1 yli 30, 3 16571: " " 16572: 30, 50, 4 16573: " " " " " " 16574: 50, 70, 5 16575: " " " " " " 16576: 70, IOO, 6 16577: " IOO, " " " " " 16578: 130, 7 16579: " " " " " 16580: 130, 160, 8 16581: " " " " " " 16582: 160 .............. 9 16583: " " " 16584: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita 16585: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä. 16586: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa- 16587: lista ei saa valitusta erikseen tehdä. 16588: 16589: 94 §. 16590: Kokouksen, josta 90 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa 16591: kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain kä- 16592: sittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat, 16593: elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä ko- 16594: kouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä joh- 16595: tamaan. 16596: 93 § :ssä säädetyn kokouksen kutsuu ja avaa sen kun- 16597: nanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous pide- 16598: tään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat 16599: keskuudestaan valitsevat. 16600: 95 §. 16601: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon 16602: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnan- 16603: valtuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on sää- 16604: detty. 16605: Maalaiskuntain kunnallisasetus. fil 16606: 16607: 16608: 16609: VII LUKU. 16610: 16611: Alistamisesta ja valituksesta. 16612: 16613: g6 §. 16614: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan, 16615: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja vah- 16616: vistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden 16617: tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, 16618: joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan 16619: omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö- 16620: dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun 16621: se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikut- 16622: taisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä 16623: kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun. 16624: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava 16625: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka 16626: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit- 16627: tuun osastoon. 16628: 97 §. 16629: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista 16630: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä 16631: asetuksessa siten alistettaviksi erittäin määrätään, sekä 16632: sitä paitSI päätökset lainan ottamisesta kymmentä 16633: vuotta pitemmäksi ajaksi. 16634: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah- 16635: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri 16636: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon 16637: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va- 16638: littaa Senaatin Talousosastoon. 16639: 16640: g8 §. 16641: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt 16642: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalautakunta 16643: 62 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16644: 16645: taikka 21 § :ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheen- 16646: johtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä 16647: valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen 16648: laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava kuvernöö- 16649: riin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapin- 16650: maasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka lue- 16651: taan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 § :ssä sanotussa 16652: järjestyksessä taikka julkipantu 39 ja 64 § :ssä sääde- 16653: tyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julkilukeminen 16654: taikka julkipano on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston 16655: tahi kunnallislautakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä 16656: yksityisesti sekä 2 1 § :ssä mainitussa tapauksessa, tiedon- 16657: antopäivästä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; 16658: sekä 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, 16659: siitä päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö 16660: mitä tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vas- 16661: taan menettänyt. 16662: 99 §. 16663: Kun asianomalSla määrätään valituksen johdosta 16664: kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin 16665: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan 16666: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan, 16667: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil- 16668: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt- 16669: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi 16670: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi 16671: kuntain edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituk- 16672: sen johdosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja asian- 16673: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä 16674: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. 16675: Sellainen kutsumus on toimitettava julkipanolla eri kun- 16676: nissa 19 § :ssä säädetyllä tavalla. 16677: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös 16678: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja 16679: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös pää- 16680: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 63 16681: 16682: töksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh- 16683: tajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, 16684: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil- 16685: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja 16686: on päätös sitten viivyttelemättä esitettävä kunnanvaltuus- 16687: ton tahi asianomaisten kunnaHisviranomaisten kokouk- 16688: sessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen 16689: viranomaisen tiedoksi saatettuna. 16690: 16691: 16692: 100 §. 16693: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa 16694: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen 16695: lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päättäjäin 16696: toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan 16697: syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 16698: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen 16699: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus 16700: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja 16701: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huomata 16702: olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien kanssa, jol- 16703: loin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonansakin ku- 16704: motuksi. 16705: lOI §. 16706: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain 16707: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta 16708: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden- 16709: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon- 16710: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon silloin 16711: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on 16712: säädetty. 16713: 64 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 16714: 16715: 16716: VIII LUKU. 16717: 16718: Erityisiä säännöksiä. 16719: 16720: 102 §. 16721: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana it- 16722: seksensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka 16723: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais- 16724: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta 16725: eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta kuulus- 16726: taa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on, 16727: sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Sii- 16728: hen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot 16729: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet. 16730: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu- 16731: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis- 16732: asetuksessa säädetään, kuitenkin niin, että jos kaup- 16733: pala ei ole eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön mää- 16734: rätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, 16735: mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, 16736: mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan 16737: on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia 16738: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen taksoi- 16739: tuksen mukaan. 16740: 103 §. 16741: Jos joku kunnan osa -on kansakoulu- tai vaivaishoi- 16742: toasioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten 16743: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen 16744: asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin jäsenet 16745: ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden perusteiden 16746: mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan. 16747: T:illaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kun- 16748: nanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto sii- 16749: hen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka piirin jäse- 16750: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 65 16751: 16752: net keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi 16753: vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön näin valittu 16754: puheenjohtaja tästä toimestansa erotko, ennenkun uusi 16755: puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu. 16756: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero 16757: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee 16758: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista 16759: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta- 16760: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa 16761: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk- 16762: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on 16763: ilmoitettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista 16764: sitä kannattaa. 16765: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, 16766: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty. 16767: 16768: 16769: 104 §. 16770: Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on 16771: yhteinen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan 16772: yhden seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsit- 16773: telyyn osaa ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat val- 16774: tuutetut. 16775: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa- 16776: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia rat- 16777: kaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden ku- 16778: luttua siitä kuin kysymys nostettiin, ja päättäkööt siitä, 16779: sittenkun asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes- 16780: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu- 16781: tetut erikseen. 16782: Milloin kaksi tai useampia itsenäisenä kunnallishallin- 16783: nolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen 16784: kunnallishallintoon, on sekin asia lisättyjen valtuustojen 16785: ratkaistava. 16786: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 § :ssä tällais- 16787: ten tapausten varalta on säädetty. 16788: ~6 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z. 16789: 16790: 105 §. 16791: Jos sen lisäksi, mitä s6 ja 82 § :ssä säädetään, havai- 16792: taan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnal- 16793: lishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon 16794: kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla 16795: sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palvelukseen 16796: otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen vaatiessa 16797: antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt. 16798: 16799: 106 §. 16800: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val- 16801: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh- 16802: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei- 16803: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä 16804: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kuntalais- 16805: ten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne seuraa- 16806: jallensa. 16807: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen- 16808: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran- 16809: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä 16810: kieliettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annettava 16811: joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen va- 16812: ralta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas- 16813: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin 16814: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan 16815: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei- 16816: siä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi 16817: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan- 16818: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytäkir- 16819: janotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle, jota 16820: päätös koskee. 16821: 107 §. 16822: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne- 16823: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä 16824: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta va- 16825: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 67 16826: 16827: pautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan 16828: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta 16829: postimaksuista, siitä säädetään muualla. 16830: 16831: ro8 §. 16832: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit- 16833: semat lautakunnat tämän asetuksen nojalla poissaolasta 16834: määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosote- 16835: taan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 § :ssä 16836: on kunnallisveroista säädetty. 16837: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk- 16838: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten 16839: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen 16840: oikeus. 16841: rog §. 16842: Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviran- 16843: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä 16844: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää 16845: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden, 16846: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä 16847: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka 16848: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan 16849: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan. 16850: 16851: IlO §. 16852: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk- 16853: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi- 16854: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus- 16855: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan ta- 16856: vattu varojen hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta 16857: epärehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää 16858: hänet virantoimittamisesta, jonka ohessa asia on viivytte- 16859: lemättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi ja siitä 16860: ilmoitus tehtävä kuvernöörille. 16861: 68 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. ·- Edusk. esit. miet. N:o 2. 16862: 16863: II I §. 16864: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin- 16865: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten tekemän- 16866: sä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja kuver- 16867: nööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, jollei kat- 16868: so sen olevan vastoin tätä asetusta tahi muita lainsään- 16869: nöksiä. 16870: 16871: 16872: 16873: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain 16874: hallinnosta 1 5 päivänä kesäkuuta 1898 annettu asetus, 16875: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin 16876: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun- 16877: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatettavan, 16878: kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen mukaan on 16879: ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia lukuunottamatta, 16880: voimassa senkin jälkeen kuin uusi asetus on tullut nou- 16881: datettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemainitun asetuksen 16882: mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan. 16883: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta 16884: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 16885: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 16886: leista säädetään. 16887: Kaupunkien kunnallisasetus. 69 16888: 16889: 16890: 16891: 16892: Kaupunkien kunnallisasetus. 16893: 16894: 16895: I LUKU. 16896: 16897: Yleisiä säännöksiä. 16898: 16899: I §. 16900: 16901: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek- 16902: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mu- 16903: kaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, 16904: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi- 16905: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julki- 16906: sen viranomaisen käyteltäviä. 16907: 16908: 16909: 2 §. 16910: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yh- 16911: teiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys 16912: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan- 16913: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä seikois- 16914: ta lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestämisestä 16915: ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Senaatin 16916: Talousosaston päätettäväksi. 16917: 70 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 16918: 16919: 3 §. 16920: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa 16921: taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; joka siellä 16922: omistaa talon, tontin tahi maata; taikka siellä harjoittaa 16923: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 16924: 16925: 4 §. 16926: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse- 16927: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen 16928: kautta, joista edelliset toimivat joko yksinään taikka yh- 16929: dessä lisävaltuutettujen kanssa lisättynä valtuustona. 16930: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, 16931: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain 16932: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä 16933: varten valitsee. 16934: 5 §. 16935: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa 16936: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu- 16937: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille 16938: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta 16939: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin 16940: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä 16941: jälempänä mainitaan. 16942: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais- 16943: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa 16944: olevain säännösten mukaan. 16945: Niihin menoihin, joihin varoja edellä marmttujen 16946: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen 16947: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet- 16948: tavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan. 16949: 16950: 6 §. 16951: Tämä asetus ei mitenkään muuta niitä kunnallisia 16952: oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka 16953: Kaupunkien kunnallisasetus. 71 16954: 16955: erioikeuksissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat erik- 16956: sensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota 16957: vastoin kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, 16958: jotka tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talon- 16959: omistajille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä 16960: lähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi. 16961: 16962: 16963: 16964: II LUKU. 16965: 16966: Kaupunginvaltuustosta. 16967: 16968: 7 §. 16969: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka 16970: väkiluku henkikirjan mukaan on 16971: 16972: 4,000 tai sitä pienempi .... 12 16973: enemmän kuin 4,000, vaan ei yli 10,000 . . . . 18 16974: , 10,000, " " " 30,000 . . . . 24 16975: " , , , 6o,ooo .... 30 16976: " 30,000, 16977: , 6o,ooo ................... 36. 16978: " 16979: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa 16980: kunnallisista vaaleista säädetään. 16981: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu- 16982: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk- 16983: sessa kunnallisista vaaleista säädetään. 16984: 16985: 8 §. 16986: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan vä- 16987: littömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin asetuksessa 16988: kunnallisista vaaleista säädetään. 16989: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää- 16990: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy- 16991: tettäkö. 16992: 72 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 16993: 16994: 9 §. 16995: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol- 16996: meksi vuodeksi. 16997: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun 16998: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, 16999: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kunnal- 17000: lisista vaaleista on säädetty; ja on tämä toirnessa sen ajan, 17001: mikä eronneella olisi ollut jälellä. 17002: 17003: 10 §. 17004: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas- 17005: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että 17006: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen 17007: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 17008: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 17009: 1) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna 17010: siellä asuva ; 17011: 2) se, joka on holhouksen alaisena; 17012: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei 17013: apu ole ainoastaan satunnaista; 17014: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten 17015: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt 17016: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä- 17017: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö- 17018: maksut; 17019: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 17020: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän tyÖ·· 17021: laitoksesta pääsi ; 17022: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa- 17023: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk- 17024: seen tai toisen asiaa ajamaan; ja 17025: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän 17026: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä 17027: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai- 17028: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali- 17029: Kaupunkien kunnallisasetus. 73 17030: 17031: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien, 17032: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin. 17033: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen 17034: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on 17035: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on 17036: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä 17037: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolison- 17038: sa, jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta. 17039: 17040: II §. 17041: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi on jokainen, 17042: joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan, ja 17043: vaalikelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla on oikeus 17044: ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin. 17045: Älköön näihin toimiin kuitenkaan valittako kuvernöö- 17046: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, 17047: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja 17048: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, 17049: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun- 17050: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin- 17051: tekoon velvollinen. 17052: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi- 17053: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli- 17054: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty. 17055: 17056: 12 §. 17057: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka 17058: koskevat: 17059: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant- 17060: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi 17061: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi, 17062: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi 17063: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla 17064: on semmoiseen kiinteistöön; 17065: 2) kiinteän omaisuuden ostamista ; 17066: U 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17067: 17068: 3) meno- ja tuloarvion vahvistamista sekä sitä ker- 17069: tomusta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas- 17070: taan kaupungin tilien ja hallinnon tarkastuksesta; 17071: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu 17072: vahvistetussa meno- ja tuloarviossa, tahi semmoista asiaa, 17073: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen 17074: verotukseen ; 17075: 5) kunnan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen 17076: kassojen ja muitten pääomien sijoitusta ja käyttämistä; 17077: 6) lainanottoa kunnalle; sekä 17078: 7) kansakoulujen johtokunnan, rahatoimikamarin 17079: ja raha-asiain valiokunnan sekä muitten kaupungin varoja 17080: haitavien tai käyttävien lautakuntien ja toimihenkilöiden 17081: vaalia. 17082: I3 §. 17083: Jos vuoden kuluessa osottautuu, että meno- ja tulo- 17084: arviossa johonkin tarkoitukseen osotettu määräraha ei 17085: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn yaJ>... 17086: tuuston ratkaistavaksi. 17087: 17088: I4 §. 17089: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu 17090: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ole täyttänyt 17091: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edellisenä 17092: vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna tahi kaupun- 17093: gin asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun 17094: hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu kolmen 17095: seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kaupun- 17096: ginvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta. Jos valittu sel- 17097: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa. 17098: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai- 17099: nen kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka 17100: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau- 17101: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä 17102: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen 17103: Kaupunkien kuooallisasetus. 75 17104: 17105: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa, 17106: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen 17107: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan. 17108: 17109: 17110: 15 §. 17111: Lisätty valtuusto valitsee vuosittain kaupunginvaltuu- 17112: tetuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes- 17113: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena 17114: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa. 17115: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 17116: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö- 17117: rille kirjallisen ilmoituksen. 17118: 17119: 17120: 16 §. 17121: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei 17122: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toi- 17123: sin määrää. 17124: 17 §. 17125: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta- 17126: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele- 17127: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes 17128: valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri tai 17129: maistraatti sitä vaatii. 17130: 17131: 18 §. 17132: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val- 17133: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja 17134: valtuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mah- 17135: dollista myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka 17136: siinä tulevat käsiteltäviksi. 17137: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37, 17138: 43 ja 54 § :ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään 17139: neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin 17140: 76 1908. II Vp. - Ednsk. asetusehd. - Ednsk. esit. miet. N:o 2. 17141: 17142: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään 17143: kokouksen edellisenä päivänä. 17144: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin 17145: ja rahatoimikamarin puheenjohtajille annettava. 17146: 17147: 19 §. 17148: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi otta- 17149: ko, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman- 17150: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 17151: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut- 17152: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule- 17153: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel- 17154: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau- 17155: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh- 17156: taja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Jos kokous 17157: läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi 17158: on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen. 17159: 17160: 20 §. 17161: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin val- 17162: tuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; 17163: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako 17164: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi- 17165: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel- 17166: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka 17167: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta- 17168: vaksi. 17169: 2I §. 17170: 17171: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat 17172: taikka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti 17173: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolli- 17174: set olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa 17175: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa 17176: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa- 17177: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä. 17178: Kaupunkien kunnatlisasetus. 77 17179: 17180: 22 §. 17181: Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus- 17182: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, 17183: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus 17184: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun 17185: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä- 17186: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vah- 17187: vistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaran- 17188: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 17189: kisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertai- 17190: nen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä 17191: monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön 17192: päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. 17193: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit- 17194: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali- 17195: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä 17196: sitä vaatii. Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö- 17197: vaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinker- 17198: tainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkai- 17199: see arpa. 17200: Asioissa, jotka ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, 17201: eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä asetuksessa 17202: ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vähin- 17203: tään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä 17204: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan- 17205: nettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia maksuvelvol- 17206: listen yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen 17207: taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään 17208: kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puo- 17209: lesta äänestä. 17210: 23 §. 17211: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä- 17212: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä 17213: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä 17214: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Vai- 17215: 78 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17216: 17217: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään 17218: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi- 17219: meksi pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä 17220: päivänä. 17221: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet- 17222: tuna päivänä julkiluettava. 17223: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää 17224: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja. 17225: 17226: 17227: 24 §. 17228: 17229: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 17230: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi pöytäkirjaa tar- 17231: kistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan. 17232: Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perus- 17233: teltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti 17234: pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan julkilukemis- 17235: päivänä ennen sen julkilukemista. 17236: 17237: 17238: 25 §. 17239: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on, 17240: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti 17241: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa 17242: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna. 17243: 17244: 17245: 26 §. 17246: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada 17247: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat- 17248: sovat. 17249: 17250: 27 §. 17251: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi ha- 17252: vaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan. 17253: Kaupunkien kunnallisasetus. 79 17254: 17255: 28 §. 17256: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk- 17257: sessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toi- 17258: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. 17259: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh- 17260: käistä, hajoittakoon kokouksen. 17261: 17262: 29 §. 17263: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin- 17264: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja 17265: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatet- 17266: tava, mitä kaupunginvaltuuston kokouksista ja päätök- 17267: sistä tässä asetuksessa on säädetty. 17268: 17269: 17270: 17271: III LUKU. 17272: 17273: Maistraatista. 17274: 17275: 30 §. 17276: Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä 17277: pitää silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja 17278: ja oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten 17279: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden 17280: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin- 17281: valtuuston laillisesti tekemät päätökset. 17282: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuus- 17283: ton tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai 17284: asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vastaan, 17285: taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen olisi 17286: pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään apuansa 17287: tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sellaisessa ta- 17288: pauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoittaa kaupun- 17289: ginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen, 17290: 80 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17291: 17292: esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomaisilla on valta 17293: semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjestyksessä, joka on 17294: säädetty muutoksen hakemisesta maistraatin päätöksiin. 17295: 17296: 31 §. 17297: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk- 17298: sia kaupungin yhteisissä asioissa. 17299: 17300: 32 §. 17301: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai 17302: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle 17303: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät. 17304: 17305: 33 §. 17306: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä- 17307: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- 17308: ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus- 17309: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon 17310: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on 17311: säädetty. 17312: 34 §. 17313: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki 17314: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän asetuksen 17315: kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eri- 17316: tyisesti asetetun hallituksen hoidettavina. 17317: 17318: 17319: 17320: IV LUKU. 17321: 17322: Kaupungin rahatoimesta. 17323: 17324: 35 §. 17325: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimi kamari, 17326: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha- 17327: Kaupunkien kunnallisasetus. 81 17328: 17329: as101ta, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk- 17330: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät 17331: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne- 17332: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha- 17333: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty valtuusto. 17334: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist- 17335: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä, 17336: sittenkuin lisätty valtuusto on sen tarkastanut ja hyväk- 17337: .synyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Talous- 17338: osaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi. 17339: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu 17340: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaiseksi, sikäli kuin 17341: se on sopusoinnussa tässä asetuksessa säädettyjen perustei- 17342: den kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön 17343: se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje- 17344: säännön tekemisestä on säädetty. 17345: 17346: 17347: 17348: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten, 17349: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava 17350: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta, 17351: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka, 17352: sekä sitäpaitsi 17353: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä 17354: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin- 17355: keinoa, liikettä tahi ammattia, 17356: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä- 17357: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä. 17358: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu- 17359: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin- 17360: keinosta, liikkeestä tai muista varoista. 17361: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen 17362: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas- 17363: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuutta- 17364: sataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi. 17365: 6 17366: 82 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet N:o Z. 17367: 17368: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden- 17369: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi. 17370: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuositu- 17371: losta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia 17372: lapsia, 17373: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa, 17374: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa 17375: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää- 17376: rän yli; 17377: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa, 17378: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa 17379: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse 17380: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim- 17381: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja 17382: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark- 17383: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh- 17384: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen 17385: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark- 17386: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja 17387: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi 17388: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim- 17389: man kaupungissa verotettavan tulomäärän. 17390: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau- 17391: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa 17392: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä 17393: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä- 17394: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai- 17395: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk- 17396: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa 17397: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke- 17398: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa. 17399: Henkilölliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on 17400: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, 17401: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen 17402: perusteiden mukaan suoritettavat. 17403: Kaupunkierr kunnallisasetus. 83 17404: 17405: 37 §. 17406: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoitus- 17407: lautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi joulu- 17408: kuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka harjoit- 17409: tavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nauttivat palkkaa, 17410: eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden joukosta, joilla 17411: on kiinteää omaisuutta, ja tulee kaupunginvaltuuston joka 17412: kolmas vuosi, kaupungin väkiluvun mukaan, määrätä tak- 17413: soituslautakunnan jäsenten luku. 17414: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös- 17415: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin 17416: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä lu- 17417: vultaan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak- 17418: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden 17419: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana, 17420: jonka tehtävistä 40 § :ssä mainitaan. 17421: 17422: 38 §. 17423: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta, 17424: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel- 17425: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot, 17426: jotka kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kulu- 17427: neena vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen 17428: alueella, siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä 17429: tai ammatista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja 17430: kotonsa, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka 17431: tulot merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tämän 17432: nojalla pannaan kullekin veroä yre j ä. Jos verovelvollisella 17433: lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut vero- 17434: tettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai tak- 17435: soitettu, otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huomioon. 17436: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu- 17437: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet 17438: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se 17439: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes- 17440: 84 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17441: 17442: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lautakun- 17443: nan jäsenistä olla saapuvilla. 17444: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee kahtakym- 17445: mentä tuhatta henkeä suuremmaksi, saa taksoituslauta- 17446: kunta jakaantua eri osastoihin valtuuston päätöksen mu- 17447: kaan; jätettäköön kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys 17448: on tapahtunut, koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätet- 17449: täväksi. 17450: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko- 17451: • kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen 17452: sakkoa, niinkuin 19 § :ssä on sanottu kaupunginvaltuute- 17453: tuista. 17454: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen 17455: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahdentu- 17456: hannen markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai 17457: sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten valmis- 17458: tamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa 17459: verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on kui- 17460: tenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin 17461: se 36 § :n mukaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa 17462: yhtä veroäyriä, ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sel- 17463: laisiinkin verovelvollisiin, joita edellisen vuoden taksoi- 17464: tuksessa on verotettu kahtatuhatta markkaa pienemmistä 17465: tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee, menettäköön va- 17466: litusoikeutensa mikäli taksoitetun tulon määrään tulee, 17467: ellei voi näyttää olleensa laillisesti estetty ilmoitusta teke- 17468: mästä. 17469: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä- 17470: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos 17471: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut- 17472: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee 17473: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi- 17474: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi- 17475: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla; 17476: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta- 17477: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä 17478: Kaupunkien kunnallisasetus. 85 17479: 17480: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi 17481: on tarpeen. 17482: 39 §. 17483: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- 17484: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan 17485: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksiarvioi- 17486: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen 17487: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, 17488: testamentin, sääntöperinnön, löydön, eläkerahan, armo- 17489: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tar- 17490: peelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset 17491: ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kun- 17492: nalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja Iaatuisia 17493: tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan 17494: korkoa eikä myöskään verovelvollisen ja hänen perheensä 17495: elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi 17496: vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelus- 17497: väen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrat- 17498: tavaa. Älköön luettaka pois sitäkään, mitä verovelvollinen 17499: liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uutis- 17500: rakennuksiin, uutisviljelyksiin ynnä muuhun sdlaiseen, 17501: eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osake- 17502: tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 36 § :n 17503: 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saa- 17504: daan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, 17505: joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa 17506: polvea olevalle perilliselle. 17507: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli- 17508: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätettä- 17509: vänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttömät van- 17510: hemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli tuhannen 17511: markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa hänelle pan- 17512: tavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa hänet koko- 17513: naan veroa maksamasta. 17514: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästyneen 17515: 86 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 17516: 17517: tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt 17518: vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, verotettavan 17519: liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota voitavan 17520: hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, tulee 17521: taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuansa kaikki 17522: asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian arvostelemi- 17523: sessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta sellai- 17524: selle verovelvolliselle on pantava veroäyrejä. 17525: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka 17526: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta. 17527: 17528: 40 §. 17529: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty 17530: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla 17531: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian- 17532: omaiset verovelvolliset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi- 17533: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki- 17534: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä sove- 17535: liaalla tavalla sekä kuulututtakoon sanomal.ehdissä. 17536: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon 17537: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät- 17538: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä 17539: vastaan, mikäli se koskee häntä itseään kohdanuutta tak- 17540: soitusta, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet- 17541: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian, sittenkuin se on 17542: kirjoihin merkitty, tutkijalautakuntaan, jonka tulee ottaa 17543: tarkoin tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuksia on tehty, 17544: ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä asiassa ilmi- 17545: tulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten johdosta 17546: päätöksensä. 17547: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on 17548: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri- 17549: mielisyyden ilmaantuessa menetellään niinkuin 38 § :ssi 17550: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa- 17551: olasta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki 17552: kuin 19 § :ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista. 17553: Kaupunkien kunnallisasetus. 87 17554: 17555: Tutkijalautakunnan päätökset ovat julkiluettavat r 17556: momentissa säädetyllä tavalla ilmoitettuna päivänä. 17557: 17558: 17559: 4I §. 17560: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti: 17561: 1) tuloja talosta, tontista tai maasta; 17562: 2) tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista; sekä 17563: 3) palkkaetu ja, eläkettä tahi muita tuloja, joita ei 17564: jo ole nimitetty. 17565: 42 §. 17566: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto- 17567: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli- 17568: seen otetaan : 17569: I) ne velat, jotka joko kokönansa taikka joksikin 17570: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna; 17571: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan 17572: ovat samana vuonna suoritettavat; 17573: 3) ne menot, joita luullaan tarvittavan kunnan yhtei- 17574: siin tarpeisiin tulevana vuonna; ja 17575: 4) arviolta joku rahamäärä satunnaisiin odottamat- 17576: tomiin tarpeisiin käytettäväksi. 17577: Tuloarvioon otetaan : 17578: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö; 17579: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka 17580: ovat tulevana vuonna kannettavat; 17581: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana 17582: vuonna saavan; sekä 17583: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä 17584: ehdotus, miten se on hankittava. 17585: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden 17586: erinäisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia 17587: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä 17588: aikana sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista 17589: ja tuloista. 17590: 88 1908 II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17591: 17592: 43 §.· 17593: Näin tehdyn meno- ja tuloarvion jättää maistraatti 17594: kaupunginvaltuuston tarkastettavaksi joulukuussa pidettä- 17595: vässä kokouksessa, ja olkoon se vähintään neljäntoista 17596: päivän kuluessa asianomaisten nähtävänä ilmoitetussa 17597: paikassa. 17598: Ennenkuin meno- ja tuloarvio lisätylle valtuustolle 17599: vahvistettavaksi esitetään, on se tarkastettava erityisessä 17600: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee 17601: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin 17602: maistraatissa ja rahatoimikamarissa yhteensä on jäseniä, 17603: maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat niihin 17604: luettuina, ja näitten lisäksi astuvat valiokuntaan maist- 17605: raatti ja rahatoimikamari kokonaisuudessaan. 17606: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä 17607: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon 17608: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi 17609: ehdotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää 17610: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut 17611: erä ehdotetaan poistettavaksi, ja kaksi kolmannesta raha- 17612: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis- 17613: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi, 17614: mutta raukeaa muussa tapauksessa. 17615: Täten tarkastettu meno- ja tuloarvio esitetään lisä- 17616: tylle valtuustolle, joka hyväksyy sen semmoisenaan tai 17617: niillä muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme 17618: neljännestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kan- 17619: nattaa. 17620: Niissä kohdin, joissa riittävää enemmistöä ei muu- 17621: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val- 17622: tuustossa saavuteta, jää edellisen vuoden arvio voimaan. 17623: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarvion 17624: vahvistanut, annetaan arvio sekä sen johdosta tehdyt 17625: päätökset maistraatille, jonka tulee siihen päätetyt muu- 17626: tokset ja lisäykset tehdä ja sitten rahatoimikamarilla teet- 17627: tää asianmukainen maksunpano- ja kantoluettelo. 17628: Kaupunkien kunnallisasetus. 89 17629: 17630: 44 §. 17631: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi, 17632: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden mak- 17633: settavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi siltä vuodelta 17634: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä 17635: jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen vero- 17636: äyrien kesken. 17637: 45 §. 17638: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman 17639: jokainen verovelvollinen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne 17640: verotusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritet- 17641: tavaksensa pantu, sekä niiltä laskettu vero, ja tulee sen 17642: muutoin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka 17643: maistraatti antaa. V eronkannon tarpeellisen silmälläpidon 17644: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet maksu- 17645: jen ja rästien merkitsemistä varten. 17646: 17647: 46 §. 17648: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu 17649: verovelvollinen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta 17650: maksunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista. on 17651: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn 17652: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta 17653: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen, 17654: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut 17655: kunnassa vai ei. 17656: 47 §. 17657: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo on tehty, 17658: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneelia tai 17659: muussa soveliaassa paikassa nähtävänä, jotta ne kunnan 17660: jäsenet, jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja 17661: ilmoituttakoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla 17662: soveliaalla, valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös 17663: kuulutuksella sanomalehdissä. 17664: to 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 17665: 17666: 48 §. 17667: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 17668: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on 17669: menetetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 17670: 47 § :ssä määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tu- 17671: lee siitä antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä 17672: asianmukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon 17673: kuitenkin velvollinen veronkannassa suorittamaan hänen 17674: maksettavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos 17675: valitus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin. 17676: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä 17677: aikana tehnyt muistutusta maksunpano- ja kantoluetteloa 17678: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä 17679: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään 17680: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on lop- 17681: punut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu. 17682: 17683: 49 §. 17684: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää- 17685: detyssä järjestyksessä on verotettujen nähtävänä pidetty, 17686: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon 17687: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi 17688: havaitsee. 17689: so §. 17690: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen 17691: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen 17692: veronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon 17693: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli- 17694: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille suo- 17695: rittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulunut 17696: siitä kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on maist- 17697: raatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä varat- 17698: tomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luetteloihin 17699: liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodistukset 17700: sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maistraatti on 17701: Kaupunkien kunnallisasetus. 91 17702: 17703: ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pantujen verojen 17704: perimi seksi. 17705: 51 §. 17706: Rahatoimikamarin tulee annettujen maaraysten mu- 17707: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta 17708: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten 17709: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta- 17710: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne 17711: 53 § :ssä mainituille tilintarkastajille ja sanJJalla heille mää- 17712: rätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa tar- 17713: kastuskertomus on annettava. 17714: 17715: 52 §. 17716: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen 17717: helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa 17718: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä 17719: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan varojen yleisiin 17720: tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkastetta- 17721: viksi. 17722: 53 §. 17723: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit- 17724: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista 17725: kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä kolmeksi 17726: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tiEn- 17727: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia. 17728: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka 17729: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu- 17730: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää- 17731: detty. 17732: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden 17733: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas- 17734: taja hänen sijaansa. 17735: 54 §. 17736: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille, 17737: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii asian- 17738: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17739: 17740: omaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikaisin, että 17741: ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan antaa 17742: lisätyn valtuuston tutkittaviksi toukokuun kuluessa pidet- 17743: tävässä kokouksessa. 17744: 55 §. 17745: Lisätyn valtuuston päätöksestä riippukoon, saako 17746: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen 17747: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. 17748: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty 17749: taikka ei tehdä valtuuston kokouksessa, tahi ei hyväksytä, 17750: antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuunvapauden 17751: heidän hallinnostansa. 17752: 56 §. 17753: Joka kolmas kuukausi tarkastakoon yksi maistraatin 17754: jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen valitsemaa 17755: henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon maistraa- 17756: tilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välinkin, jos 17757: tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus. 17758: 17759: 57 §. 17760: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se pel- 17761: toa, niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta 17762: sellaista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine 17763: huonekaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine 17764: varastoineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä. 17765: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin 17766: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto sitä 17767: varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen tava- 17768: ran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita edel- 17769: lisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä kau- 17770: pungin omaisuudessa tapahtunut. 17771: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas 17772: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan, so- 17773: veliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuksen, 17774: Kaupunkien kunnallisasetus. 93 17775: 17776: tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko sen 17777: haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot. 17778: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta 17779: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin- 17780: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen, 17781: johon syytä on. 17782: ss §. 17783: Jos jollakin kaupungilla on sellaista maata tai muuta 17784: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah- 17785: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa, mitä lahjoitus- 17786: kirjassa on säädetty. 17787: 17788: 17789: V LUKU. 17790: 17791: Raastuvankokouksesta. 17792: 17793: 59 §. 17794: Raastuvankokous pidetään pormestarin-, raatimiehen- 17795: Ja maistraatinsihteerin-vaaleja varten. 17796: Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, por- 17797: mestarin tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla. 17798: 17799: 6o §. 17800: Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niillä kunnan 17801: jäsenillä, jotka ovat oikeutetut ottamaan osaa kaupungin- 17802: valtuutettujen vaaliin; ja on kaikilla vaalioikeutetuilla 17803: yhtäläinen äänioikeus. 17804: Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö. 17805: 17806: 6r §. 17807: Raastuvankokouksen ääniluettelona käytetään asetuk- 17808: sessa kunnallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa. 17809: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan- 17810: tuessa tasan ratkaisee arpa. 17811: 94 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17812: 17813: 62 §. 17814: Kutsumus raastuvankokoukseen on vähintään neljä- 17815: toista päivää sitä ennen maistraatin annettava sekä ilmoi- 17816: tettava julkipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten jul- 17817: kaisemisesta säädetyllä tavalla. Kutsumus sisältäköön 17818: myöskin ilmoituksen siitä, mitä tarkoitusta varten kokous 17819: pidetään. 17820: 17821: 17822: Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon 17823: maistraatti minä päivänä ja hetkenä kokouksessa pidetty 17824: pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen 17825: ei tarvita muuta kutsumusta. 17826: 17827: 17828: 17829: 17830: VI LUKU. 17831: 17832: Alistamisesta ja valituksesta. 17833: 17834: 64 §. 17835: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi- 17836: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston tut- 17837: kittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat: 17838: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai- 17839: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lah- 17840: jan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on 17841: määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tarkoitta- 17842: vaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka 17843: vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen ole- 17844: van oikeuden muuttamista tahi supistamista; 17845: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu- 17846: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja 17847: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei- 17848: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta, satama- ja lauttara- 17849: hoihin y. m. 17850: Kaupunkien kunnallisasetus. 95 17851: 17852: 6s §. 17853: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava 17854: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman lau- 17855: sunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee 17856: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun 17857: osastoon. 17858: 66 §. 17859: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne pää- 17860: tökset, jotka koskevat: 17861: a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoi- 17862: don sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi kau- 17863: pungissa; ja 17864: b) useampana kuin viitenä vuonna erinäistä tarvetta 17865: varten suoritettavain maksujen määräämistä tai muutta- 17866: mista. 17867: 67 §. 17868: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava, 17869: lähetetään maistraatin kautta yhdessä tämän asiasta an- 17870: taman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver- 17871: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä. Jos 17872: vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt kiel- 17873: toonsa, ja on kaupunginvaltuustolla oikeus vahvistuksen 17874: kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosastoon. 17875: 17876: 68 §. 17877: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston 17878: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on 17879: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että pää- 17880: tös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, tahi ettei sitä ole 17881: tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii yleistä 17882: lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupunginvaltuusto 17883: muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulommaksi, ha- 17884: kea muutosta siihen valituksella, joka ynnä valituksen- 17885: alainen päätös on annettava kuvernööriin kolmenkymme- 17886: 96 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 17887: 17888: nen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon 17889: päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja 17890: tulee valittajan samalla valitukseen liittää todistus päi- 17891: västä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös, 17892: ennenkuin neljätoista päivää on kulunut siitä kuin valitus- 17893: aika loppui, maistraatille jättää diaaritödistus valituksen 17894: tekemisestä. 17895: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on 17896: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön. 17897: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä 17898: päivänä, jona se 23 § :n mukaan julkiluettiin. 17899: 17900: 69 §. 17901: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes- 17902: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain 17903: tai asetuksen kanssa taikka muuten menee kaupunginval- 17904: tuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos 17905: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää pää- 17906: töksen toimeenpanon. 17907: ] os valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen 17908: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen va- 17909: litus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on 17910: valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei 17911: sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai asetusten 17912: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonan- 17913: sakin kumotuksi. 17914: 70 §. 17915: Joka ei tyydy tutkijalautakunnan päätökseen, saapi 17916: siihen hakea muutosta kuvernööriin annetulla valituksella 17917: kolmenkymmenen päivän kuluessa julkilukemisesta. 17918: 17919: 71 §. 17920: Jos joku tahtoo valittaa raastuvankokouksessa toimi- 17921: tetusta raatimiehen- tahi maistraatinsihteerin-vaalista, teh- 17922: Kaupunkien kunnallisasetus. 97 17923: 17924: köön sen kirjallisella valituksella, joka viimeistään kol- 17925: mantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kuin kokouk- 17926: sessa pidetty pöytäkirja tarkistettiin, on läänin kuvernöö- 17927: rille jätettävä. 17928: Valituksista pormestarinvaalista on erikseen säädetty. 17929: 17930: 17931: 72 §. 17932: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Se- 17933: naatin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista 17934: kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä 17935: päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon siinä, mitä 17936: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty. 17937: 17938: 73 §. 17939: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten 17940: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun- 17941: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat 17942: yhteiseen kunnallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jatkaa 17943: siten määrättyä toimintaansa kunnes ne muutokset, jotka 17944: saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjestyk- 17945: sessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupunginvaltuus- 17946: ton asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat ne hallin- 17947: tonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan alaisina. 17948: 17949: 74 §. 17950: Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisävaltuutettuja 17951: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset- 17952: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa. 17953: 17954: 17955: 17956: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan kunnallishalli- 17957: tuksesta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annettu 17958: asetus sekä sitä osittain muuttavat asetukset I 5 päi- 17959: 7 17960: 98 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z. 17961: 17962: vältä elokuuta 1883 ja 15 päivältä joulukuuta 1897. 17963: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin 17964: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun- 17965: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatet- 17966: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan ase- 17967: tuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu- 17968: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin 17969: uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, 17970: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi- 17971: mitukset pääsevät voimaan. 17972: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker- 17973: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava, 17974: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa- 17975: leista säädetään. 17976: Asetus kunnallisista vaaleista. 17977: 17978: 17979: 17980: 17981: Asetus kunnallisista vaaleista. 17982: 17983: I LUKU. 17984: 17985: Äänestysalueista ja vaaliviranomaisista. 17986: 17987: I §. 17988: Maalaiskuntain kunnallisasetuksen 7 § :ssä ja kaupun- 17989: kien kunnallisasetuksen 8 § :ssä säädetty valtuutettujen 17990: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi- 17991: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana 17992: päivänä. 17993: 2 §. 17994: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto 17995: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin 17996: valtiopäiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä 17997: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali- 17998: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut 17999: lain voiman. 18000: 3 §. 18001: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas 18002: vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kes- 18003: kuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jä- 18004: sentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu 18005: 100 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 18006: 18007: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten 18008: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi 18009: jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimi- 18010: kautensa kunnes uudet lautakunnat on valittu. 18011: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheen- 18012: johtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai 18013: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa 18014: päättymistä, on täydennysvaali toimitettava. 18015: 18016: 18017: 4 §. 18018: Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte- 18019: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa 18020: kunta niin moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on 18021: vähintäänkin kolmannes valtuutettujen koko lukumää- 18022: rästä. 18023: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker- 18024: rallaan niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kun- 18025: nanvaltuusto kuhunkin vaalipiiriin kuuluvain vaalioikeu- 18026: tettujen luvun perusteella on määrännyt. 18027: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta 18028: yhtenä vaalipiirinä. 18029: 18030: 18031: II LUKU. 18032: 18033: Vaaliluettelosta. 18034: 18035: 5 §. 18036: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön 18037: alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. V aalil uette- 18038: loon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki 18039: ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ku- 18040: luvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta. 18041: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette- 18042: loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se mer- 18043: Asetus kunnallisista vaaleista. 101 18044: 18045: kittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta- 18046: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon. 18047: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä 18048: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä 18049: lisävaltuutettujen vaaliin. 18050: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali- 18051: luettelon kullekin äänestysalueelle. 18052: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä 18053: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset 18054: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 18055: 18056: 18057: 6 §. 18058: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen sa- 18059: man kuun T 5 päivän loppuun asti olla, asianmukaisella 18060: valvonnalla, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa pai- 18061: kassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä jär- 18062: jestyksessä kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty. 18063: 18064: 18065: 7 §. 18066: 18067: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jä- 18068: tetty pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta 18069: vailla olevaksi, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön 18070: sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouk- 18071: sessa 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti 18072: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku 18073: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet- 18074: teloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati- 18075: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä 18076: vaalilautakunnan puheenjohtajalle. 18077: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali- 18078: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen- 18079: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä tie- 18080: don, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa pai- 18081: 102 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z. 18082: 18083: kassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään lokakuun 18084: kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä. 18085: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vas- 18086: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta 18087: toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toi- 18088: mittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä 18089: paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston 18090: kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 18091: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään 18092: ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa marraskuun 18093: 2 päivänä. 18094: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon 18095: ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuvernöö- 18096: riltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää- 18097: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta- 18098: kunta päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3 mo- 18099: mentissa on säädetty. Kuvernöörin päätökseen saa hakea 18100: muutosta Senaatin Talousosastolta viimeistään kolmen- 18101: kymmenen päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä 18102: päivää kumminkaan lukuunottamatta. 18103: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta 18104: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 18105: 18106: 18107: 8 §. 18108: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sää- 18109: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkit- 18110: köön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on 18111: lainvoimainen. 18112: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkuin 18113: sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain 18114: voiman taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on 18115: vaalilautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mai- 18116: nituista päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luet- 18117: teloon on kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna 18118: on vaalissa noudatettava. Ja älköön vaalin toimittamista 18119: Asetus kunnallisista vaaleista. 103 18120: 18121: estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei 18122: lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn 18123: vaatimukseen ole ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaali- 18124: lautakunnan tietoon saattaa. 18125: 18126: 18127: III LUKU. 18128: 18129: Valitsijayhdistyksistä. 18130: 18131: 9 §. 18132: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekir- 18133: joittamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaa- 18134: lissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mai- 18135: nittua henkilöä, ori sellainen valitsijayhdistys oikeutettu 18136: keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan 18137: julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota 18138: vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee 18139: olla vähintään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, 18140: älköönkä sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yh- 18141: den sellaisen asiakirjan. 18142: 18143: IO §. 18144: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon 18145: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen 18146: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, 18147: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa 18148: on valittava valtuutettuja ynnä kolmannes viimemaini- 18149: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi 18150: toimi selvästi mainittava. 18151: 18152: II §. 18153: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- 18154: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun- 18155: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello kah- 18156: 104 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o 2. 18157: 18158: tatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, 18159: jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee 18160: asiamiehen vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat 18161: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa 18162: vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat sen allekirjoit- 18163: taneet. 18164: 18165: 18166: IV LUKU. 18167: 18168: Keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä vaalia 18169: varten sekä vaalilipuista. 18170: 18171: 12 §. 18172: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom tiedoksi, 18173: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se ta- 18174: pahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista 18175: kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty sekä jul- 18176: kipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 18177: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 18178: ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä. 18179: 18180: 13 §. 18181: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne 18182: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jäte- 18183: tyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla 18184: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä- 18185: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 18186: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty 18187: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon asia- 18188: miehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoi- 18189: tettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on kui- 18190: tenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen 18191: oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkää- 18192: misen. 18193: Asetus kunnallisista vaaleista. 105 18194: 18195: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, 18196: jotka asiamies I momentissa mainitun oikeuden nojalb 18197: on tehnyt. 18198: Tämän jälkeen laaditaan \·aalissa käytettävä vaali- 18199: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samall:t 18200: tavoin kuin I momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki- 18201: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Yksi 18202: kappale tätä vaalilippua, keskuslautakunnan toimesta kel- 18203: paamattomaksi leimattuna, annettakoon myös jokaisen 18204: valitsija yhdistyksen asiamiehelle. 18205: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi- 18206: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava. 18207: 18208: 18209: 14 §. 18210: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija- 18211: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä kuin ne ovat 18212: jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä ero- 18213: tettuina toisistaan selvillä viivoilla. 18214: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen 18215: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali- 18216: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnume- 18217: roineen. 18218: I5 §. 18219: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen vaali- 18220: lipun, jos kunnanvaltuusto on päättänyt monistettujen 18221: vaalilippujen käyttämisen vaalissa, ja lähettäköön sellai- 18222: sia vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle 18223: tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto 18224: niiden luvusta. 18225: Ellei monistetun vaalilipun käyttämistä vaalissa ole 18226: katsottu tarpeelliseksi, lähettäköön keskuslautakunta kun- 18227: kin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän 18228: valmiiksi leikattuja ja keskuslautakunnan leimalla varus- 18229: tettuja, kahdeksasosa arkin kokoisia valkeita vaaliliuskoja. 18230: 106 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 18231: 18232: 18233: V LUKU. 18234: 18235: Vaaleista. 18236: 18237: I6 §. 18238: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaali- 18239: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah- 18240: deksaan illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo 18241: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään 18242: kahden tunnin väliajaksi vaalilautakunnan määräyksen 18243: mukaan. 18244: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä- 18245: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt- 18246: tämästä vaalioikeuttaan. 18247: 18248: 18249: I7 §. 18250: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä 18251: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin 18252: sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä 18253: määrä vaalilipun jäljennöksiä. 18254: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan 18255: saa monistettua vaalilippua, jos sellaista käytetään, tahi 18256: I 5 § :n 2 momentissa mainittua leimattua vaaliliuskaa. 18257: ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että 18258: valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaali- 18259: lippuunsa tahi vaaliliuskaansa merkitä, miten hän äänes- 18260: tää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saata- 18261: VIssa. 18262: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava 18263: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille. 18264: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, 18265: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaali- 18266: toimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkau- 18267: tettavan. Milloin toimit'tls päivällä keskeytetään, sulje- 18268: Asetus kunnallisista vaaleista. 107 18269: 18270: taan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi 18271: katsoo. 18272: 18 §. 18273: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet- 18274: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho- 18275: tuksia julkipantaka tahi valitsijoille jaettako. 18276: 18277: !9 §. 18278: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta- 18279: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua 18280: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten 18281: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput 18282: tahi leimatut vaaliliuskat ovat. 18283: 18284: 20 §. 18285: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, 18286: ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadak- 18287: seen vaalilipun tahi leimatun vaaliliuskan. 18288: 18289: 2! §. 18290: Vaalissa merkitköön valitsija, milloin monistettua 18291: vaalilippua käytetään, viivalla sen ehdokaslistan, jota hän 18292: tahtoo äänestää, tahi, ellei monistettua vaalilippua käytetä, 18293: vaalilautakunnalta saamansa vaaliliuskan leimatulle puo- 18294: lelle sen ehdokaslistan järjestysnumeron, jota hän tahtoo 18295: äänestää. 18296: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa 18297: vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää. 18298: 18299: 22 §. 18300: Tehtyään äänestysmerkintänsä vieköön valitsija vaati- 18301: lippunsa tahi vaalilippuna käytetyn vaaliliuskansa kokoon- 18302: taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon lei- 18303: matun vaalilipun vaaliuurnaan. 18304: 108 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 18305: 18306: 23 §. 18307: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun tahi vaali- 18308: liuskan uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on 18309: käyttänyt vaalioikeuttansa. 18310: 18311: 24 §. 18312: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul- 18313: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yh- 18314: den jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun 18315: toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinet- 18316: tien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät. 18317: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapu- 18318: ville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyk- 18319: sen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus 18320: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänes- 18321: tys julistetaan päättyneeksi. 18322: 18323: 25 §. 18324: Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut 18325: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten 18326: lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluet- 18327: teloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan 18328: käyttäneet. 18329: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä- 18330: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja 18331: vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat. 18332: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakunnalle 18333: ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä. 18334: 18335: 26 §. 18336: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh- 18337: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan 18338: suhteen kuten 24 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annet- 18339: tujen vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seu- 18340: raavana päivänä. 18341: Asetus kunnallisista vaaleista. 109 18342: 18343: 27 §. 18344: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali- 18345: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi- 18346: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, 18347: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet- 18348: tiin paättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali- 18349: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo- 18350: reen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pan- 18351: naan pöytäkirjaan. 18352: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue- 18353: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, 18354: että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan kes- 18355: kuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella varustet- 18356: tuun kuoreen. 18357: 28 §. 18358: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja 18359: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista 18360: joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 § :ssä 18361: mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa kes- 18362: kuslautakunnalle. 18363: 29 §. 18364: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa 18365: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin 18366: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta, kuin kun- 18367: nanvaltuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä 18368: yhteensä vaalipiiristä valittavaksi, ja käyttäköön hän täl- 18369: löin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muutoin 18370: on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin voi- 18371: massa, mitä tässä asetuksessa säädetään. 18372: II 0 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 18373: 18374: 18375: VI LUKU. 18376: 18377: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen määräämisestä. 18378: 18379: 30 §. 18380: Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat 18381: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja 18382: vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestys- 18383: alueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun. 18384: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjes- 18385: tettävät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä 18386: saman ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääni- 18387: ryhmäksi. 18388: 31 §. 18389: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole 18390: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kui- 18391: tenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden. 18392: Jos valitsija on, milloin ehdokaslistat ovat vaalilip- 18393: puun monistetut, siinä merkinnyt useampia kuin yhden 18394: ehdokaslistan, tahi, milloin ehdokaslistoja ei ole vaali- 18395: lippuun monistettu, siihen kirjoittanut useamman kuin yh- 18396: den ehdokaslistan järjestysnumeron; 18397: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun 18398: asiaankuulumattoman merkin; 18399: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 18400: vaalilippua ; 18401: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta- 18402: kunnan leimaa ; 18403: olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 18404: 18405: 18406: 32 §. 18407: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaali- 18408: lippujen luku. 18409: Asetus kunnallisista vaaleista. 111 18410: 18411: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslis- 18412: toissa on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääni- 18413: ryhmät yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on sii- 18414: hen kuuluvien yksinkertaisten, 30 § :n 2 momentissa mai- 18415: nittujen ääniryhmien äänimäärien summa. 18416: 18417: 33 §. 18418: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryh- 18419: män äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdellä, kahdella, kol- 18420: mella ja niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääni- 18421: ryhmän ehdokkaiden luvulla. 18422: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar- 18423: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja mer- 18424: kitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi 18425: yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. 18426: Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkai- 18427: see arpa. 18428: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta 18429: lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja. 18430: 18431: 34 §. 18432: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä 18433: saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osa- 18434: määriä on 33 § :n 3 momentin mukaan erotettu. 18435: 18436: 35 §. 18437: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta ero- 18438: tetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin 18439: ääniryhmälle 34 § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, 18440: ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut. 18441: 18442: 36 §. 18443: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus- 18444: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensi- 18445: 112 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 18446: 18447: mäisenä kaikissa yhdistettyä ääniryhmää muodostavien 18448: yksinkertaisten ääniryhmien ehclokaslistoissa, ja katsotaan 18449: hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, 18450: jonka äänimäärä on suurin. 18451: Muut yhclistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus- 18452: tossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääni- 18453: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 § :ssä säädetään, 18454: jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroansa 18455: yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, saadut osa- 18456: määrät järjestetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta 18457: erotetaan, sen alusta alkaen. niin monta osamäärää, kuin 18458: yhclistetyllä ääniryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuus- 18459: ton paikkoja, ja kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle 18460: tulee niin monta paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä 18461: on erotettu. 18462: 37 §. 18463: Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useam- 18464: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinker- 18465: taisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen 18466: nimensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos 18467: hänen nimellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa 18468: on järjestykseen nähden sama asema, katsotaan hän vali- 18469: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ääni- 18470: määrä on suurempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, 18471: ratkaisee arpa. 18472: 18473: 18474: Kun ääniryhmä, 37 § :n säännöksiä sovellettaessa, on 18475: kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, as- 18476: tuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, 18477: vielä valitsematta oleva ehdokas. 18478: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useam- 18479: paan ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääni- 18480: ryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjes- 18481: tyksessä ääniryhmien suuruuden mukaan. 18482: Asetus kunnallisista vaaleista. 113 18483: 18484: 18485: 39 §. 18486: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan- 18487: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään 18488: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis- 18489: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä 18490: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua 18491: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä 18492: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa- 18493: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 33 § :ssä mainittua osa- 18494: määrien erottamista olisi jatkettu. 18495: 18496: 18497: 40 §. 18498: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin- 18499: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittu- 18500: jen valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto- 18501: osia, lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä 18502: varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta 18503: eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääni- 18504: ryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamaila ainoastaan 18505: niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo ovat valitut valtuu- 18506: tetuiksi. 18507: 4I §. 18508: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali- 18509: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus- 18510: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä. 18511: 18512: 18513: 42 §. 18514: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään 18515: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaali- 18516: lippujen luku kussakin äänestysalueessa sekä valitut hen- 18517: kilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjes- 18518: tyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki 18519: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes- 18520: 8 18521: 114 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2. 18522: 18523: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi- 18524: siinsa yhdistää. 18525: 43 §. 18526: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali- 18527: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var- 18528: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole- 18529: maan saapuvilla. 18530: 44 §. 18531: Milloin enemmistövaalitapa on käytännössä, erotetaan 18532: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi ja 18533: sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista varajäsenet. 18534: 18535: 45 §. 18536: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut- 18537: kin kunnan tiedonannot. 18538: 18539: 18540: 18541: VII LUKU. 18542: 18543: Erityisiä säännöksiä. 18544: 18545: 46 §. 18546: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä 18547: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä 18548: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka 18549: puolesta poistunut on valittu. 18550: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan, 18551: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim- 18552: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse- 18553: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienim- 18554: män ja niin edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäi- 18555: senä, pienimmän yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet 18556: ehdokaslistan järjestyksessä ja niin edespäin. 18557: Asetus kunnallisista vaaleista. 115 18558: 18559: 18560: 47 §. 18561: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh- 18562: köön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuus- 18563: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen jul- 18564: kaisupäivästä. 18565: 18566: 18567: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee 18568: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit- 18569: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes 18570: uusi vaali on toimitettu. 18571: 18572: 18573: 49 §. 18574: Jos tässä asetuksessa jotakin tapausta varten säädetty 18575: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava ar- 18576: kipäivä määräpäivänä. 18577: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaa- 18578: lipäivä seuraavana maanantaina. 18579: 18580: 18581: 50 §. 18582: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan samaan 18583: aikaan kuin valtuutettujen vaali, käytetään 5 § :ssä mai- 18584: nittua vaaliluetteloa ja noudatetaan tämän asetuksen sään- 18585: nöksiä, kuitenkin niin, että vaalilippuun tahi vaaliliuskaan 18586: käytettäköön värillistä paperia. 18587: 18588: 18589: sr §. 18590: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat 18591: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa 18592: noudatettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsija- 18593: yhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta 18594: nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja vara- 18595: tarkastajia yhteensä. 18596: 116 1908. II Vp. - Edusk. asetuselut. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 18597: 18598: 52 §. 18599: Valtuuston ja lisävaltuuston to1m1tettavissa suhteel- 18600: lisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston puheen- 18601: johtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muuten 18602: soveltuvissa kohdin noudatettava tämän asetuksen 14, 15, 18603: 21 ja 22 § :ää, 30 § :n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 18604: 37, 38, 39, 40 ja 46 § :ää. Keskuslautakuntana toimii val- 18605: tuuston valitsema vaalilautakunta. 18606: 18607: 53 §. 18608: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va- 18609: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun- 18610: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys- 18611: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes 18612: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä 18613: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät 18614: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta. 18615: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin 18616: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallisasetuksissa sääde- 18617: tään. 18618: 54 §. 18619: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten 18620: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa 18621: kunta. 18622: Asetus taajaväkisten ybdysk. järj. 117 18623: 18624: 18625: 18626: 18627: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain 18628: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä 18629: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n 18630: muuttamisesta. 18631: 18632: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär- 18633: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 18634: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :ää säädetään, että mai- 18635: nitut pykälät ovat näin kuuluvat: 18636: 18637: 5 §. 18638: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 § :ssä 18639: mainitaan, olkoon noudatettava: 18640: 1) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo- 18641: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota 18642: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista nä- 18643: kyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; b) ra- 18644: kennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys on an- 18645: nettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista kohdista; 18646: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa 18647: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään 18648: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu- 18649: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa- 18650: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka 18651: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam- 18652: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna; 18653: 118 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z. 18654: 18655: 3) että yhdyskunnalle määrättävien ohjeitten ehdo- 18656: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa- 18657: Joille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden- 18658: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa, 18659: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar- 18660: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä 18661: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan mää- 18662: räyksiä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava 18663: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista 18664: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun- 18665: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia, että 18666: myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle itsel- 18667: leen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen kautta 18668: käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan sitä yh- 18669: dyskuntaa koskevia asioita. 18670: 18671: 18672: 9 §. 18673: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa 18674: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka 18675: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa 18676: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi, 18677: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään- 18678: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä 18679: annetun maalaiskuntain kunnallisasetuksen 5 ja 111 § :ssä 18680: säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lautakuntia, 18681: hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yhdyskun- 18682: nan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa. 18683: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon 18684: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain 18685: kunnallisasetuksessa ja kunnallisista vaaleista annetussa 18686: asetuksessa valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä nii- 18687: den valitsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto 18688: älköön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi, sen 18689: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo- 18690: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, 18691: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. ll!J 18692: 18693: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet- 18694: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan. 18695: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-, 18696: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallisase- 18697: tus astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta- 18698: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel- 18699: laiset asiat sen jälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä- 18700: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa 18701: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va- 18702: litsemisesta on säädetty. 18703: 18704: 18705: 18706: 18707: Tämän ohessa saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa: 18708: 18709: että Eduskunta jättää Teidän Keisarillisen 18710: Majesteettinne armollisesti päätettäväksi} minkä 18711: vuoden tammikuun I päivänä edelläolevat maa- 18712: laiskunlain kutznallisasetus ja kaupunkien kun- 18713: nallisasetus astwvat voimaan. 18714: 18715: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 18716: 18717: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908. 18718: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 18719: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 18720: 18721: 18722: 18723: 18724: Maatalousvaliokunnan mietintö 18725: N:o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka kos- 18726: kee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitllan ja 18727: mäkitupa-alueen vuokrauksesta. 18728: 18729: Esillä olevan edustajain H. G. Paloheimon y. m. alle- 18730: kirjoittaman eduskuntaesityksen N:o 4 on Eduskunta val- 18731: mistelevaa käsittelyä varten pöytäkirjanotteella 18 päivältä 18732: viime elokuuta lähettänyt Maatalousvaliokuntaan, joka 18733: myös on saanut vastaanottaa lähetekeskustelusta Eduskun- 18734: nassa tehdyn pöytäkirjan. 18735: 18736: 18737: 18738: Tarkastaessaan tätä eduskuntaesitystä, joka sisällyk- 18739: seltään ja muodoltaan on yhtäpitävä sen lakiehdotuksen 18740: kanssa, jonka Maatalousvaliokunta viime valtiopäivillä laati 18741: ja Eduskunnalle jätti mietinnössään N:o 1, kuitenkin otta- 18742: malla huomioon eräät siihen liitetyt vastalauseet, ei valio- 18743: kunta muutamissa tärkeissä periaatteellisissa kysymyksissä 18744: ole voinut asettua samalle kannalle kuin eduskuntaesitys, 18745: vaan on niihin nähden pitänyt tarpeellisena ehdottaa eri- 18746: näisiä muutoksia tehtäväksi. 18747: Tärkeimmät niistä kohdista, JOissa valiokunta on 18748: katsonut tarpeeHiseksi asettua eduskuntaesityksestä poikkea- 18749: valle kannalle, ovat kysymykset vuokra-ajasta, tehtyjen pa- 18750: rannusten korvaamistavasta sekä siitä, millaisessa tuomio- 18751: istuimessa vuokranantajan ja vuokramiehen väliset riitai- 18752: suudet ovat ratkaistavat. 18753: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 18754: 18755: vuokra-aika. Voimassa olevassa 19 p:nä kesäkuuta 1902 anne- 18756: tussa laissa maanvuokrasta maalla on pisimmäksi vuokra- 18757: ajaksi määrätty viisikymmentä vuotta. Lyhimmästä vuok- 18758: ra-ajasta ei sitävastoin sanotussa laissa ole mitään yleistä 18759: määräystä. Ainoastaan poikkeustapauksia varten on sää- 18760: detty kymmenen vuoden vähin vuokra-aika sikäli, että 18761: jos vuokrakirjassa ei ole mitään määräystä vuokra- 18762: ajasta, on sopimus voimassa kymmenen vuotta, ja jos 18763: suullinen vuokravälipuhe oikeuden päätöksellä vahviste- 18764: taan voimassa olevaksi, niin tulee senkin aika kestämään 18765: kymmenen vuotta. Jos taasen määräaikainen vuokra jat- 18766: kuu siten, että vuokramies ilman poismuuttokäskyä on 18767: saanut pysyä paikoillaan kuusi kuukautta vuokra-ajan um- 18768: peen kulumisen jälkeen, niin katsotaan uusi vuokrasopimus 18769: tehdyksi yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus, ei 18770: kuitenkaan kymmentä vuotta kauemmaksi. 18771: Valiokunnassa on ollut käsiteltävänä muun muassa 18772: seuraavat ehdotukset lyhimmästä vuokra-ajasta. 18773: Ensinnä eduskuntaesityksen ehdotus viidenkymmenen 18774: vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta siihen yhdistettyine 18775: vuokramaksujärjestelyineen. 18776: Toiseksi viidenkymmenen vuoden lyhin vuokra-aika 18777: ilman oikeutta vuokramaksun muuttamiseen vuokrasopi- 18778: musaikana. 18779: Vihdoin viidenkolmatta vuoden lyhin vuokra-aika. 18780: Eduskuntaesityksen mukaan olisi sopimus torpan, 18781: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta tehtävä 18782: määräajaksi, vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi, jonka 18783: ajan kuluessa asianosaisilla olisi valta, ellei ole toisin 18784: sovittu, alistaa vuokramaksu vuokralautakunnan tutkitta- 18785: vaksi, jos seikat, jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa 18786: yhteydessä, tekevät vuokramaksun korottamisen tai alen- 18787: tamisen kohtuulliseksi, missä tapauksessa vuokralauta- 18788: kunnalla olisi oikeus, ottaen huomioon ainoastaan edellä- 18789: mainitut asianhaarat, määrätä sen suuruus. Korottaminen 18790: ei kuitenkaan saisi tapahtua ennenkuin viisikolmatta vuotta 18791: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 3 18792: 18793: on kulunut vuokrasopimuksen tekemisestä, eikä uusi koro- 18794: tus ennenkuin viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin 18795: edellinen korotus tapahtui. 18796: Tätä ehdotusta viisikymmenvuotisesta lyhimmästä 18797: vuokra-ajasta ·siihen kuuluvine vuokramaksujärjestelyineen 18798: ei valiokunta ole voinut hyväksyä. Mainittu vuokramaksun- 18799: järjestäminen olisi vuokramiehelle kovin epäedullinen. Kun 18800: eduskuntaesityksen mukaan vuokranantajalla, ellei ole toi- 18801: sin sovittu, on oikeus eduskuntaesityksessä olevilla edel- 18802: lytyksillä saada vuokramaksu aina kahdenkymmenenviiden 18803: vuoden perästä siten korotetuksi kuin vuokralautakunta 18804: määrää, voisi, jos vuokrasopimus vaan olisi· tehty lyhim- 18805: mäksi vuokra-ajaksi eli viideksikymmeneksi vuodeksi ja 18806: jos maanomistaja vaan kerran uudistaisi vuokrasopimuk- 18807: sen, tapahtua, että sadan vuoden ajanjaksona vuokra- 18808: miehen olisi alistuminen kolmeen vuokramaksun pakolli- 18809: seen korotukseen, ilman että hänellä itsellään olisi vä- 18810: hintäkään oikeutta ottaa sen määräämiseen osaa, eikä 18811: vuokramaksua korotettaessa sanoutua vuokrasopimuksesta 18812: irti. Kun eduskuntaesityksen mukaan maanomistaja olisi 18813: ilman vuokramiehen suostumusta oikeutettu vuokramiehen 18814: tekemäin parannusten korvausten rahallisen suorituksen ase- 18815: mesta saamaan niin hyvin vuokrasopimuksen kerta toisensa 18816: perästä uudistetuksi kuin myös vuokramaksun jokaisen vii- 18817: denkolmatta vuoden jälkeen tarkastuksen alaiseksi korotta- 18818: mista varten, ei vuokramiesluokkaa suinkaan asetettaisi mi- 18819: hinkään kadehdittavaan asemaan. Yksistään maanomistajan 18820: tahdon ilmauksesta tulisi täten vuokramiesluokka epämää- 18821: räiseksi tai ainaiseksi ajaksi kytketyksi turpeeseen samalla 18822: kun sitä aina viidenkolmatta vuoden perästä olisi uhkaa- 18823: massa viranomaisen määräämä vuokran korotus. Tosin 18824: 32 §:ssä myönnetty siirto-oikeus jättää vuokramiehelle 18825: mahdollisuuden, siirtämällä vuokraoikeutensa toiselle hen- 18826: kilölle, päästä irti vuokrasuhteesta ja saada vastikkeeksi 18827: siirtosumman, joka kuitenkaan ei saisi nousta sitä kor- 18828: vausta korkeammaksi, jonka siirtäjä olisi oikeutettu vuok- 18829: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 18830: 18831: ranantajalta saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. 18832: Mutta tämä mahdollisuus olisi tuskin toteutettavissa. 18833: Katsoen siihen eduskuntaesityksessä vuokranantajalle 18834: varattuun yksipuoliseen oikeuteen saada vuokrasopi- 18835: mus aina ja kerta toisensa perästä uudistetuksi viideksi- 18836: kymmeneksi vuodeksi, - siis niissäkin tapauksissa, jolloin 18837: vuokramiehelle tuleva korvaus olisi kuitattu lyhemmän 18838: kuin viidenkymmenen vuoden vuokra-ajan uudistamisella- 18839: sekä siihen vuokramaksun korotukseen, joka aina kahden- 18840: kymmenenviiden vuoden kuluttua olisi uhkaamassa häntä, 18841: on luultavaa että todellisuudessa vuokramiehelle kävisi 18842: varsin vaikeaksi siirron kautta irtautua siitä orjuutta- 18843: vasta vuokrasuhte~sta mihin hän kerran on joutunut. 18844: Ja jospa hän onnistuisikin löytämään sellaisen hen- 18845: kilön, jonka vuokranantaja tai vuokralautakunta hyväk- 18846: syisi ja joka olisi taipuvainen astumaan hänen sijalleosa 18847: vuokrasuhteeseen ja alistumaan siitä johtuvien edellä esi- 18848: tettyjen vuokramiehen vapaata määräämis- ja toiminta- 18849: valtaa rajoittavien säännösten alle, niin on epäiltävää, oli- 18850: siko tämä halukas suorittamaan lainkaan mitään kor- 18851: vausta siirtäjälle vuokraesineen parantamiseen pan- 18852: nusta pääomasta ja työstä. Kernaammin on otaksut- 18853: tavaa, ettei niin tulisi olemaan asianlaita, jo siitäkin 18854: syystä, että uuden vuokramiehen olisi mahdotonta edes 18855: tietää milloin hän voisi, vai voisiko hän lainkaan, saada 18856: sen summan, minkä vuokraoikeuden siirtäjä vaatii häneltä 18857: vuokraesineeseen pantujen parannusten korvauksena suo- 18858: ritettavaksi, takaisin rahassa vuokraesineen omistajalta. 18859: Vuokramies tulisi siis, ellei hän olisi niin tuskastunut tuka- 18860: laan asemaansa, että hän haluaisi siitä päästä hinnasta 18861: mistä tahansa yhä edelleen pysymään entisessä vuokramies- 18862: asemassaan, asemassa, jossa hänellä, kerran sellaisen vuok- 18863: rasopimuksen tehtyään, ei ole valtaa päättää suostuuko hän, 18864: vuokra-ajan kestettyä viisikolmatta vuotta, maksamaan koro- 18865: tettua vuokraa vaiko ei; ei myöskään milloinkaan oikeutta rat- 18866: kaista haluaako hän vuokrakauden umpeen kuluttua vuokra- 18867: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 5 18868: 18869: sopimuksen jatkettavaksi vaiko lopetettavaksi; ei konsanaan 18870: valtaa valita haluaako hän vuokra-ajan umpeen kuluttua 18871: hänelle tulevan korvauksen rahassa suoritettavaksi vaiko 18872: kuitattavaksi vuokrasopimusta entisillä ehdoilla joksikin 18873: aikaa jatkamalla; sillä näitten kahden seikan ratkaiseminen 18874: riippuu yksistään vuokranantajasta. 18875: Edellisestä käynee selville, ettei eduskuntaesityksen 18876: määräyksellä viidenkymmenen vuoden lyhimmästä vuokra- 18877: ajasta siihen liittyvine vuokramaksujärjestelyineen yhtä vä- 18878: hän kuin sen 27 §:n korvauksen suorittamistapaa koske- 18879: villa säännöksillä, joihin valiokunta tuonnempana tulee 18880: koskettelemaan, suinkaan saavutettaisi sitä torppien, lam- 18881: puotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokramiesten turvaa- 18882: mista ja oikeudellisen aseman parantamista, johon vuokra- 18883: lainsäädännön uudistamisella on tahdottu pyrkiä. 18884: Mitä taasen tulee ehdotukseen, että lyhin vuokra- 18885: aika olisi määrättävä viideksikymmeneksi vuodeksi, ilman 18886: että asianosaisilla vuokrasopimuksen kestäessä olisi oikeutta 18887: saada vuokramaksu uudelleen järjestetyksi, on tätä ehdo- 18888: tusta sen kannattajien puolelta puolustettu seuraavilla 18889: syillä: 18890: Maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin nähden olisi 18891: se vuokramuoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman 18892: kauan ja jonka kestäessä ei vuokramies tule vasten tah- 18893: toaan minkäänlaisten vuokramaksun korotusten alaiseksi. 18894: Kun vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluettaan 18895: kauan häiritsemättä viljellä ja että sitä työtä, minkä hän 18896: maahan panee, hänen perillisensä vielä voivat jatkaa, olisi 18897: se omiansa synnyttämään vuokramiehessä turvallisuuden 18898: tunnetta ja vuokratilalla voimaperäistä viljelystä. Näin ei 18899: kuitenkaan tulisi käymään, jos hyväksyttäisiin joko ehdo- 18900: tettu viidenkymmenen vuoden vuokra-aika vuokramaksu- 18901: järjestelyineen tai viidenkolmatta vuoden lyhin vuokra-aika. 18902: Sillä edellisen ehdotuksen mukaan tulisi yleisen maan- 18903: arvon nousun aiheuttama vuokramaksun korotus silloin 18904: kohtaamaan vuokramiestä kun hän on miehuutensa voi- 18905: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 18906: 18907: mat kuluttanut, josta mahdollisena seurauksena voisi olla 18908: jopa sekin, että vuokramies katsoisi itselleen edullisem- 18909: maksi jättää koko vuokratila ja lähteä korvausta saa- 18910: matta vuokra-alueelta pois, jälkimäisessä tapauksessa hän 18911: niinikään joutuisi vaaraan saada vanhemmilla päivillä 18912: jättää kotinsa. Kaikki tämä vältettäisiin, jos lyhimpänä 18913: vuokra-aikana olisi viisikymmentä vuotta, ilman vuokra- 18914: maksun korotusoikeutta. Siten ·tulisi myös yhteiskunnalli- 18915: sista syistä johtuva ja siis ansioton maan arvon nousu 18916: vuokramiehen hyväksi, sen hyväksi, joka maata viljelee. 18917: Huomioon olisi sitäpaitsi otettava, että vuokramiehet edus- 18918: tajakokouksiensa kautta ovat vaatineet torppiin, lampuoti- 18919: tiloihin ja mäkitupa-alueisiin nähden lyhimmäksi vuokra- 18920: ajaksi viisikymmentä vuotta, ilman että sen kuluessa 18921: minkäänlainen vuokramaksun korotus saisi kysymykseen 18922: tulla. Mäkitupa-alueisiin nähden ei tosin olisi olemassa 18923: samallaisia maatalouden tarpeisiin perustuvia syitä, jotka pu- 18924: huvat viidenkymmenen vuoden lyhimmän vuokra-ajan puo- 18925: lesta torppien vuokrauksessa. Mutta katsoen toiselta puo- 18926: len siihen suureen vahinkoon, minkä vähävarainen työ- 18927: mies voi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra-ajan 18928: päätyttyä on pakotettu hajottamaan kotinsa ja muuttamaan 18929: muualle, toiselta puolen siihen tosiasiaan, että maanomis- 18930: tajille tällaisista vuokramiehistä useimmiten on hyötyä, 18931: kun he niistä voivat saada kiireellisinä aikoina välttämä- 18932: töntä aputyöväkeä, olisi niihinkin nähden viidenkymmenen 18933: vuoden lyhin vuokra-aika tarpeen vaatima. 18934: Edellä mainittua viidenkymmenen vuoden lyhintä 18935: vuokra-aikaa vastaan ilman vuokramaksun järjestelyoikeutta 18936: on taasen niiden puolelta, jotka ovat kannattaneet vii- 18937: denkymmenen vuoden lyhintä vuokra-aikaa oikeudella 18938: vuokramaksujärjestelyyn tuotu esille se muistutus, että 18939: sen kautta kohtuuttoman pitkäksi ajaksi riistettäisiin 18940: maanomistajalta nykyisen yhteiskuntajärjestyksen mukaan 18941: hänelle tuleva oikeus maan arvon ansioUoman nousun 18942: saantiin eikä jätettäisi vuokramiehelle mahdollisuutta, maan- 18943: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 7 18944: 18945: arvon odottamattomien tapausten vuoksi aletessa, saada 18946: vuokramaksuansa kohtuullisesti alennetuksi. 18947: Lyhimmän vuokra-ajan määräämistä vastaan viideksi- 18948: kymmeneksi vuodeksi semmoisenaan, katsomatta siihen 18949: onko sen aikana vuokramaksujärjestely sallittu vai- ei, on 18950: valiokunnassa niitten sen jäsenten puolelta, jotka pitävät 18951: tällaista lyhintä vuokra-aikaa haitallisena ja kannattavat 18952: kahdenkymmenenviiden vuoden lyhintä vuokra-aikaa, 18953: tuotu esille joukko muistutuksia, joista tässä alempana 18954: tehdään selkoa. Niinpä on näitten jäsenten puolesta sa- 18955: nottu, että sellaisen askeleen ottaminen, jonka kautta ny- 18956: kyisen maanvuokralain tarkoittamasta yhden vuoden ly- 18957: himmästä vuokra-ajasta yht'äkkiä siirryttäisiin viidenkym- 18958: menen vuoden lyhimpään vuokra-aikaan, olisi varsin roh- 18959: keata ja antaisi aihetta mitä painavimpiin muistutuksiin niin 18960: hyvin mikäli tuollaisen määräyksen tarkoituksenmukai- 18961: suutta kuin sen seurauksia koskee. Tavallisesti ei vuokran- 18962: antaja eikä vuokramieskään olisi elossa vuokrakauden lo- 18963: pussa, vaan olisivat he kuitenkin sitoneet oikeudenomis- 18964: tajansa sellaiseen sopimukseen, joka · näille kentiesi olisi 18965: suurena haittana ja rasituksena. 18966: Viideksikymmeneksi vuodeksi tehty vuokrasopimus 18967: torpasta tai mäkitupa-alueesta voisi olla maanomistajalle 18968: voittamattomana esteenä muuttuneitten olosuhteitten joh- 18969: dosta saada maanviljelyksensä ja maataloutensa sopivam- 18970: min järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellä maini- 18971: tuista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellaisten 18972: vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuokra- 18973: aikana olisi viisikymmentä vuotta, olemaan vastenmieli- 18974: nen. Maanomistaja ei siis muutoin kuin suurimman pa- 18975: kon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksia torpiksi ja 18976: mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuokrauksesta. 18977: Edelleen olisi huomioon otettava seuraavat seikat: että 18978: ennen nykyisen maanvuokralain voimaan astumista, ei ole 18979: ollut mitään nimenomaista määräystä korvausvelvollisuuden 18980: 8 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 18981: 18982: suorittamisesta vuokramiehelle hänen tekemistään paran- 18983: nuksista; että eduskuntaesityksen lakiehdotuksessa mää- 18984: rätty korvauksen suorittamisperuste tulisi ankarammaksi 18985: kuin nykyään voimassa olevassa laissa; ettei vuokramaksun 18986: suuruuden määrääminen enään tulisi riippumaan asian- 18987: osaisista itsestään ; että samatiainen on siirron laita sekä 18988: että ylimalkaan eduskuntasesitys paljoa suuremmassa mää- 18989: rin rajoittaa maanomistajan sopimisoikeutta vuokraväli- 18990: puheita tehtäessä kuin tätä nykyä on asian laita. Jo nämä 18991: seikat yksistään tulisivat synnyttämään maanomistajissa 18992: vastenmielisyyttä vuokrasopimusten tekemiseen. Tämä 18993: vastenmielisyys tulisi luonnollisesti kasvamaan, jos vasta- 18994: mainittujen määraysten lisäksi lyhin vuokra-aika määrät- 18995: täisiin viideksikymmeneksi vuodeksi. 18996: Viidenkymmenen vuoden lyhimmän vuokra-ajan voi- 18997: maan astumisesta olisi seurauksena, että se kenties arvaa- 18998: mattomissa määrin ehkäisisi uusien vuokrasopimusten ja siis 18999: uusien torppien ja mäkitupa-alueitten syntymistä. Sillä en- 19000: siksikin jäisivät vuokrasopimukset torpista, lampuotitiloista 19001: ja mäkitupa-alueista tekemättä sellaisissa tapauksissa, jolloin 19002: maanomistajat syystä tai toisesta pitäisivät viidenkymme- 19003: nen vuoden vuokra-aikaa liian pitkänä, mutta kyllä olisivat 19004: taipuvaiset, jos halukkaita vuokramiehiä tarjoutuisi, teke- 19005: mään vuokrasopimuksen lyhemmäksi ajaksi esim. neljäksi- 19006: kymmeneksi, kolmeksikymmeneksi, tai viideksikolmatta vuo- 19007: deksi, joka ei kumminkaan olisi mahdollista. Edelleen ei voi- 19008: taisi maata vuokrata torpiksi, lampuotitiloiksi ja mäkitupa- 19009: aineiksi niissäkään tapauksissa, jolloin asianosaiset kumpi- 19010: kin, niin maanomistaja kuin vuokramies, syystä tai toi- 19011: sesta haluaisivat lyhemmäksi kuin viidenkymmenen vuo- 19012: den ajaksi tehdä sopimuksen jonkin maa-alan vuokrauk- 19013: sesta torppaa tai mäkitupa-aluetta varten. Määräys viiden- 19014: kymmenen vuoden vähimmästä vuokra-ajasta asettaisi 19015: siinä kohden asianasaisille voittamattomia esteitä. Ehdo- 19016: tettu määräys viidenkymmenen vuoden lyhimmästä vuokra- 19017: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. .9 19018: 19019: ajasta ei siis ainakaan olisi omiansa edistämään tilatto- 19020: man maalaisväestön kiinnittämistä maanvuokrauksella maa- 19021: han, eikä uutisviljelystäkään. 19022: Mitä taasen koskee sitä kysymystä miten määräys 19023: alimmasta viisikymmenvuotisesta vuokra-ajasta vaikuttaisi 19024: ennen tehtyjen vuokrasopimusten uusimiseen, tulisi tällai- 19025: sen lyhimmän vuokra-ajan määräämisestä kaikesta päät- 19026: täen seurauksena olemaan se, että ne maanomistajat, joiden 19027: vuokrasopimukset menevät umpeen ennen uuden lain voi- 19028: maan astumista, eivät enään uudistaisi vuokrasopimuksia 19029: torppiensa, lampuotitilojensa ja mäkitupa-alueittensa vuok- 19030: rauksesta, vaan luopuisivat tykkänään vuokramuodosta. 19031: Täten joutuisi joukko torppareita ja mäkitupalaisia perhei- 19032: neen pois vuokra-alueiltaan mieron tielle, josta syntyisi 19033: kurjuutta ja köyhyyttä; tämä taasen kysyisi valtion väliin- 19034: tymistä suuremmassa määrin kuin valtiovarat sallisivat. 19035: Tunnettuahan on, että jo tällä hetkellä lukuisat maanomis- 19036: tajat laajoissa osissa maata ovat irtisanoneet vuokramie- 19037: hensä siltä varalta, jos uusi maanomistajan ja vuokramie- 19038: hen sopimusvapautta laajalti rajoittava maanvuokralaki 19039: tulisi Eduskunnassa hyväksytyksi. 19040: 19041: Kun valiokunnan on ollut päätettävä niistä eri ehdo- 19042: tuksista lyhimmäksi vuokra-ajaksi, joista edellä on tehty 19043: selkoa, on se eri äänestysten kautta tullut siihen pä!i.tök- 19044: seen, että se, omaksuen eduskuntaesityksen periaatteen 19045: vuokramaksun pysyttämisestä kaksikymmentäviisi vuotta 19046: korottamattomana, ehdottaa hyväksyttäväksi viisikolmatta 19047: vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi. 19048: Jos lyhin vuokra-aika määrätään kahdeksikymmeneksi- 19049: viideksi vuodeksi, joka sisältää varsin pitkän askeleen ny- 19050: kyään voimassa olevan maanvuokralain kannasta, jonka 19051: mukaan, kuten jo edellä on osotettu, lyhin vuokra-aika 19052: yleensä on yksi vuosi, ei tarvitsisi pelätä sellaisia haitallisia 19053: seurauksia, joita eduskuntaesityksen ehdottama määräys 19054: 10 1908. II Vp, - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19055: 19056: alimmasta vuokra-ajasta ja siihen yhdistetystä vuokramaksu- 19057: järjestelystä aikaansaisi. Vuokramies ei nimittäin tällöin 19058: olisi vasten omaa tahtoaan pakotettu vuokrakauden kes- 19059: täessä alistumaan minkäänlaiseen vuokramaksun korotuk- 19060: seen ja olisi vuokramiehellä vuokrakauden umpeen kulut- 19061: tua ja saatuaan täyden korvauksen parannuksistaan, jonka 19062: saanti tekee hänet taloudellisesti riippumattomammaksi, 19063: siinä tapauksessa, että vuokranantaja haluaisi korottaa 19064: vuokramaksua, täysi valintavapaus vuokrasopimuksen teke- 19065: miseen nähden. Tällainen oikeus korvauksen saantiin olisi 19066: sitäpaitsi omansa turvaamaan vuokramiestä mielivaltaisen, 19067: maanomistajan puolelta tapahtuvan vuokrasuhteen keskeyt- 19068: tämisen varalta vuokra-ajan päättyessä. Samalla kuin mää- 19069: räys alimmasta viidenkolmattavuotisesta vuokra-ajasta va- 19070: kaannuttaisi vuokramiehen oikeudellista asemaa paljoa suu- 19071: remmassa määrässä kuin tätä nykyä on asianlaita, ei se 19072: myöskään vaikuttaisi kovin pelottavasti maanomistajaan, 19073: kun täten määrätty alin vuokra-aika ei tulisi sitomaan 19074: hänen käsiään kaukaiseksi tulevaisuudeksi. 19075: 19076: K:orvaus. Vuoden 1902 maanvuokralain 49 ja 50 §:n mukaan 19077: on vuokramies, joka on parantanut tilaa maan, raken- 19078: nusten tahi muiden laitosten puolesta, vuokrakauden lo- 19079: pussa tai vuokrasuhteen muuten lakatessa oikeutettu saa- 19080: maan siihen panemastaan työstä ja kustannuksista kor- 19081: vausta sen verran kuin tilan arvo parannusten kautta on 19082: kohonnut, ei kuitenkaan sitä kustannusta suurempaa mää- 19083: rää, kuin työn suorittamiseen on mennyt. Korvauksen 19084: määrää laskettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko 19085: vuokramies lisääntyneen tulon kautta saanut tekemänsä 19086: parannukset isommalta tai pienemmältä osalta korvatuiksi, 19087: niin että jos katsotaan vuokramiehen, parannuksen tuotta- 19088: man hyödyn kautta, saaneen kustannuksistaan täyden 19089: hyvityksen, vuokranantaja on kaikesta korvausvelvollisuu- 19090: desta vapaa. 19091: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 11 19092: 19093: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan nämä rajoitukset 19094: poistettavaksi ja on valiokunta tässä suhteessa hyväksy- 19095: nyt eduskuntaesityksen kannan. Oikeuden ja kohtuuden 19096: mukaisena on nimittäin pidettävä, ettei korvauksesta 19097: tule vähentää sitä hyötyä, minkä parannus vuokramie- 19098: helle itselleen on tuottanut, sillä se on ansaittu hyvitys 19099: siitä yritteliäisyydestä ja toimeliaisuudesta, jota vuokra- 19100: mies parannuksia toimeenpannessaan on osottanut, ja 19101: siitä tappionvaarasta, jonka alaiseksi hän on antautunut. 19102: Valiokunta on sitä mieltä, että korvausta laskettaessa 19103: olisi lähdettävä siitä, minkä arvoinen parannus vuokrakau- 19104: den lopussa maanomistajalle on. Tästä syystä pitää valio- 19105: kunta oikeudenmukaisena myös sen, että korvauksen suu- 19106: ruutta ei rajoiteta niiden kustannusten määrään, joka vuok- 19107: ramieheltä työn suorittamiseen on mennyt. Sillä vuokra- 19108: mies on saattanut suorittaa työn halvemmalla kuin millä 19109: maanomistaja sen olisi voinut saada aikaan. On myös 19110: kohtuullista, että vuokramies saa hyväkseen sen erotuksen, 19111: mikä mahdollisesti on olemassa parannukseen tarvittavien 19112: kustannusten määrän välillä silloin kun ne maanomista- 19113: jalle luovutetaan ja silloin kun ne tehtiin. Valiokunta 19114: on kuitenkin selventääkseen tätä koskevaa määräystä eh- 19115: dottanut eduskuntaesityksen 25 §:n sanamuodon muutetta- 19116: vaksi. 19117: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan sellaista menet- Korvauksen 19118: suorlttamls- 19119: telyä korvauksen maksamisessa, että maan omista)· alle tapa. 19120: annetaan oikeus vuokra-ajan umpeen kuluttua suorit- 19121: taa eduskuntaesityksen 25 §:ssä määrätty korvaus vil- 19122: jelysparannuksista sekä hänelle kuuluvista rakennuksista, 19123: uudistamalla vuokrasopimuksen siinä määrätyksi lyhim- 19124: mäksi ajaksi ja sallimalla vuokramiehen nauttia vuokra- 19125: sopimusta entisillä ehdoilla niin pitkän ajan, kuin, elleivät 19126: asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannus- 19127: ten arvon mukaan määrää. Jos vuokranantaja haluaisi, 19128: myöntämällä suuremman vuokramaksun alennuksen, toisin 19129: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19130: 19131: sanoen vähentämällä sitä vuokranmaksua, joka ennen vuok- 19132: rasopimuksen uudistamista on maksettu, suorittaa kor- 19133: vauksen lyhemmässä ajassa, olisi sekin sallittava. Sit- 19134: tenkun korvaus täten olisi suoritettu, tulisi vuokrananta- 19135: jan saada sellainen . korotettu vuokramaksu, jonka oikeut- 19136: tavat, ei ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana 19137: vallitsevat olot, vaan myöskin tällä tavalla korvatut paran- 19138: nukset. Jotta se määrä, johon vuokramaksu tulisi koro• 19139: tettavaksi, ei jäisi asianasaisille epätietoiseksi eikä aiheut- 19140: taisi myöhemmin riitaisuuksia, olisi se sopimusta uudis- 19141: tettaessa, jolloin parannukset voidaan tarkoin arvostella, 19142: vuokrakirjaan merkittävä. 19143: Kun eduskuntaesityksen mukaan vuokrasopimuksen 19144: uudistaminen aina on tehty vuokranantajasta riippuvaksi,eikä 19145: vuokramies milloinkaan olisi oikeutettu vuokrakauden um- 19146: peenkuluttua vaatimaan korvausta rahassa, jos vuokranantaja 19147: tarjoisi hänelle vuokrasopimuksen uudistamista, ja vuokra- 19148: mies senkautta tulisi epämääräiseksi ajaksi vuokrasuhtee- 19149: seen sidotuksi, ehdottaa valiokunta korvauksen suoritta- 19150: mistapaan nähden hyväksyttäväksi järjestelmän, joka aset- 19151: taisi sekä vuokranantajan, että vuokramiehen tässä suh- 19152: teessa enemmän tasapuoliseen asemaan. Tämä tapahtuisi 19153: siten, että vuokranantajalle myönnettäisiin ehdoton oi- 19154: keus päästä korvauksen suorituksesta vuokramiehen toi- 19155: mittamista parannuksista, jos hän samoilla ehdoilla tar- 19156: joutuu uudistamaan vuokrasopimuksen yhtä pitkäksi ajaksi 19157: kuin alkuperäinen vuokrasopimus on tehty. Uudistamis- 19158: ajan loppuun kuluttua olisi maanomistajana ainoastaan 19159: siinä tapauksessa, että vuokramies siihen suostuu, oi- 19160: keus vapautua vuokramiehen pitennettynä vuokra-aikana 19161: tekemistä korvauksista jälleen uudistamalla vuokrasopi- 19162: muksen samoilla ehdoilla kahdeksikymmeneksiviideksi 19163: vuodeksi. Täten ei maanomistaja ainoastaan oman tah- 19164: tonsa ilmauksesta voisi, vuokrasopimusta uudistamalla 19165: vapautua korvauksen ·suorittamisesta, eikä vuokramiestä 19166: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 13 19167: 19168: kiinnitettäisi epämääräiseksi ajaksi turpeeseen, niinkuin 19169: tulisi tapahtumaan eduskuntaesityksen ehdottaman kor- 19170: vaussuoritusjärjestelmän mukaan, vaan olisi vuokramie- 19171: hellä, jos maanomistaja kerran on uudistanut vuokrasopi- 19172: muksen, ja vielä tarjoutuisi sitä uudistamaan entisilla 19173: ehdoilla ja yhttt pitktiksi ajaksi vapautusta vastaan 19174: korvauksen suorituksesta, valta päättää, tahtooko hän 19175: korvauksen rahassa itselleen suoritettavaksi., vai tyy- 19176: tyykö hän vuokrasopimuksen uusimiseen korvauksen 19177: asemesta. Vuokramaksua ei vuokranantaja sitäpaitsi 19178: olisi uudistettaessa oikeutettu korottamaan ei ensimäi- 19179: sen viidenkolmatta eikä seuraavankaan viidenkolmatta 19180: vuoden kuluessa, joten vuokramaksu pysyisi samana vii- 19181: denkymmenen vuoden aikana. 19182: 19183: Eduskuntaesityksen määräykset vuokralautakunnasta Vuokralauta- 19184: kunta. 19185: ehdottaa valiokunta hyväksyttäväksi. Valiokunnassa on to- 19186: sin myös ehdotettu, että vuokralautakunnasta tehtäisiin pa- 19187: kollinen välitysoikeus kaikkien vuokrasopimuksesta johtu- 19188: vien vuokranantajan ja vuokramiehen välisten riitaisuuksien 19189: ratkaisemista varten, myöntämällä kuitenkin tyytymättö- 19190: mälle oikeus muutoksenhakuun tuomioistuimessa. 19191: Tämän suuntainen järjestely voitaisiin ajatella mah- 19192: dolliseksi yksinkertaisempiin ja vähemmän tärkeisiin rii- 19193: toihin nähden, jos vuokralautakunta olisi niin kokoon- 19194: pantu, että sillä ja eritoten sen puheenjohtajalla voisi odot- 19195: taa olevan kykyä tarpeellisessa määrässä noudattaa tavalli- 19196: seen välitysoikeudenkäynti-menettelyyn kuuluvia sääntöjä 19197: asiain käsittelyssä, pöytäkirjan pitämisessä, niiden kirjoit- 19198: tamisessa y. m. Mutta kun vuokralautakunta ehdotuksen 19199: mukaan tulisi käyttelemään ja ratkaisemaan myöskin mo- 19200: nimutkaisia oikeusriitoja, joiden ratkaisuun siltä ilmeisesti 19201: tulisi puuttumaan pätevyyttä, on näiden ominaisuuksien 19202: puute sitä arveluttavampi. Vastamainittua laatua olevain 19203: asiain käsittely vuokralautakunnassa tulisi olemaan esteenä 19204: niiden välittömälle ottamiselle käsiteltäväksi pätevässä tuo- 19205: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19206: 19207: mioistuimessa ja siten aikaansaamaan tarpeetonta mut- 19208: kallisuutta ja ajanhukkaa, mikä olisi sitä hankalampaa, 19209: kun vuokralautakunnassa esitetyt näytteet olisivat jälleen 19210: esiteitävät tuomioistuimessa, kun siellä haetaan muutosta 19211: tuomioon. Valiokunta ei siksi ole voinut hyväksyä tätä 19212: ehdotusta. 19213: 19214: vuokra-asiain Ne vuokra-asioita koskevat riitaisuudet, joissa joku 19215: kislttely ol- asianosaisista on tyytymätön vuokralautakunnan päätök~ 19216: keudessa. 19217: seen, samoinkuin eduskuntaesityksen 8 §:ssä mainitut asiat, 19218: olisivat eduskuntaesityksen mukaan käsiteltävät erityisessä 19219: vuokratuomioistuimessa. Vuokratuomioistuimena toimisi 19220: kihlakunnanoikeus, kuitenkin siten, että varsinaisen lauta- 19221: kunnan sijalle astuisi erityinen kuusijäseninen lautakunta, 19222: jonka jäsenistä puolet olisivat vuokranantajien ja puolet 19223: vuokramiesten valitsemia. Puheenjohtajana vuokratuomio- 19224: istuimessa olisi vakinainen kihlakunnantuomari, sekä hänen 19225: esteellisenä ollessaan joku muu tuomarin tehtäviin hyvin har- 19226: jaantunut henkilö, minkä ohessa oikeudenkäyntimenettely, 19227: lukuunottamatta eräitä ehdotuksessa erittäin mainittuja 19228: seikkoja, olisi sama kuin alioikeudessa yleensä. 19229: Tämä ehdotus on tehty sitä varten, että tuomitsevalla 19230: viranomaisella olisi mahdollisimman suuri asiantuntemus. 19231: Kuitenkaan ei suinkaan syyllä voida väittää, että kihla- 19232: kunnan lautakunnalta suuremmassa määrässä kuin erityi- 19233: sesti valitulta lautakunnalta puuttuisi naid.en juttujen rat- 19234: kaisemiseen tarpeellista asiantuntemusta ja kokemusta. Jos 19235: kihlakunnan lautakunta ylipäänsä on vastannut tarkoitus- 19236: taan kihlakunnanoikeuksissa esiintyvien moninaisten asioi- 19237: den käsittelyssä siten, että se on kyennyt antamaan luo- 19238: tettavia henkilökohtaiseen tuntemukseen ja harkittuun arvos- 19239: teluun perustuvia tietoja paikallisista olosuhteista y. m., 19240: niin on asianlaita ollut sama kysymyksenalaista laatua 19241: olevissa asioissakin. Erityisesti valitulla lautakunnalla voi- 19242: daan sitä vähemmän edellyttää olevan suurempaa tietoa 19243: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. lfi 19244: 19245: ja kokemusta, kun ei voitane otaksua, että siihen tavalli- 19246: sesti tulisi kuulumaan jäseniä, joilla olisi korkeampi sivis- 19247: tys ja ammattikokemus kuin tavallisilla lautamiehillä. Ne 19248: vastakkaiset harrastukset, jotka itse vaalitavan kautta ja 19249: vaalissa ovat tulleet ilmi, tulisivat myöskin todennäköisesti 19250: painamaan leimansa lautakunnan toimintaan sekä riistä- 19251: mään siltä sen puolueettomuuden, mikä ehdottomasti tulee 19252: tuomioistuimella olla. Tämä seikka myönnetään tavallaan 19253: todeksi ehdotuksen säännöksen kautta, että eri valit- 19254: sijaryhmien valitsemain jäsenten aina tulee olla lautakun- 19255: nassa yhtä monilukuisina, siten vastaten toistensa ääni- 19256: voimaa. Itse teossa tulisi täten asian ratkaisu olemaan 19257: sen puheenjohtajalla ja se suurempi varmuus päätöksen 19258: oikeudenmukaisuudesta, joka on luultu saavutettavan 19259: sillä määräyksellä, että asia ratkaistaan sen mielipiteen 19260: mukaan, jota enemmistö kannattaa, siis raukeaisi tyh- 19261: jiin. Näin ollen ei valiokunnan mielestä voida edellyt- 19262: tää, että lautakunnan kokoonpanoon ehdotettu muutos 19263: tulisi tuottamaan tuomioistuimelle toivottavaa suurempaa 19264: asiantuntemusta ja puolueettomuutta, ja katsoo valio- 19265: kunta siis, että ehdotetun erikoisen vuokratuomioistuimen 19266: asettaminen ei olisi asianhaarain vaatima eikä hyvin 19267: harkittu. 19268: Kun lautamiesehdokkaitten vaali voimassaolevain 19269: määräysten mukaan toimitetaan kuntakokouksessa, niin 19270: ottavat kokouksessa kunnan äänioikeutetut osaa niitten valit- 19271: semiseen. Se kunnallisen äänioikeuden muuttaminen, josta 19272: on ollut kysymys, tulisi myöskin antamaan vuokramiehille 19273: ja heidän vertaisilleen tilaisuutta enemmän kuin tähän 19274: saakka vaikuttamaan ehdokkaitten vaaliin ja siten edistä- 19275: mään sitä, että kihlakunnan lautakunnassa monipuoli- 19276: sempi asiantuntemus tulee edustetuksi. 19277: Valiokunta ei sentähden ole tässä kohden voinut 19278: hyväksyä eduskuntaesitystä, vaan ehdottaa, että ne· asiat, 19279: joissa vuokralautakunnalle ei anneta lopullista ratkaisuval- 19280: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19281: 19282: taa, tulisivat kihlakunnanoikeuden eivätkä erityisen vuokra- 19283: tuomioistuimen käsiteltäväksi. 19284: Edelleen on valiokunta, poiketen siinäkin eduskunta- 19285: esityksen kannasta katsonut asiakseen ehdottaa, että kihla- 19286: kunnanoikeuden päätökseen voitaisiin hakea muutosta hovi- 19287: oikeudessa, joka tulisi olemaan viimeinen oikeusaste vuokra- 19288: asioissa. 19289: Vihdoin on valiokunta, hyväksyen sen eduskuntaesi- 19290: tyksessä esiintyvän periaatteen, että vuokra-asioita käsit- 19291: televälle tuomioistuimelle annnettaisin valta ratkaistessaan 19292: tällaisia asioita, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet 19293: asianhaarat, päättää, mitä asiassa on todeksi katsottava, 19294: ehdottanut sellaisen vallan antamista niinhyvin kihlakun- 19295: nanoikeudelle kuin hovioikeudellekin. 19296: 19297: 19298: 19299: 19300: Tämän yleisen perustelun jälkeen valiokunta seuraa- 19301: vassa käypi tekemään selkoa muista eduskuntaesitykseen 19302: ehdottamistaan muutoksista. 19303: 19304: 19305: a §. Lakiehdotukseen on otettu säännös, että vuokramak- 19306: sun tulee olla rahassa määrätyn. Koska kuitenkin vuokra- 19307: maksu meillä vielä enimmäkseen suoritetaan päivätöissä, 19308: tuottaisi äkillinen siirtyminen rahavuokran suorittamiseen 19309: vuokramiehille vaikeuksia. Tämän tähden on ehdotettu 19310: tähän pykälään otettavaksi säädös, jonka mukaan vuokra- 19311: sopimukseen olisi oikeus ottaa sellainen määräys, että 19312: vuokramaksu lyhyemmältä tai pitemmältä ajalta on suori- 19313: tettava luonnontuotteina tai päivätöinä paikkakunnalla 19314: käyvän hinnan mukaan. Tämä siis sisältää sen, ettei 19315: vuokrasopimukseen voitaisi panna muuta määräystä päivä- 19316: töiden ja luonnontuotteitten hinnasta, kuin se, että ne 19317: ovat paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettavat. 19318: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 17 19319: 19320: Ainoastaan siinä tapauksessa että asianosaisten välillä 19321: syntyy erimielisyyttä siitä, mikä hinta on pidettävä paikka- 19322: kunnalla käypänä, olisi se vuokralautakunnan määrättävä. 19323: Kun kokemus miltei kaikkialla Suomessa on osotta- 6 §. 19324: nut, että pienten vuokra-alueiden vuokramiehet joutuvat mak- 19325: samaan hyvinkin korkeita vuokria, jotka eivät ole missään 19326: suhteessa näitten vuokraesineitten myyntiarvoon eikä samalla 19327: paikkakunnalla sijaitsevien suurempien vuokraesineitten 19328: vuokramaksuun, on vuokralautakunnalle ohjeeksi vuokra- 19329: maksun kohtuullisuutta arvosteltaessa tähän pykälään otettu 19330: määräys, että vuokralautakunnan tulee vuokraehtoja tutkies- 19331: saan pitää silmällä, että pienten vuokraesineitten vuokra- 19332: maksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen 19333: erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla sijait- 19334: sevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokra- 19335: maksua suhteellisesti korkeampi. 19336: Eduskuntaesityksen mukaan olisi velvollisuus uudesta 11 §. 19337: rakentaa tulipalon hävittämä, torppaan tai lampuotitilaan 19338: kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus järjes- 19339: tettävä samojen perusteitten mukaan kuin siinä tapauk- 19340: sessa, että rakennus vanhuuttaan on rappeutunut. Kun 19341: vuokranantajan ja vuokramiehen osuus hävinneen raken- 19342: nuksen uudestaanrakentamisessa tämän mukaan olisi kat- 19343: sottava jotenkin yhtä suureksi, ehdotetaan eduskuntaesi- 19344: tyksessä että vuokranantajan ja vuokramiehen, puoleksi 19345: kummankin, tulisi suorittaa palovakuutusmaksut, minkä 19346: v.uoksi myös palovakuutuskorvaus olisi jaettava tasan hei- 19347: dän keskensä. 19348: Tähän ehdotukseen ei valiokunta kuitenkaan ole 19349: voinut yhtyä. Oikeudenmukaiseksi on katsottava, että 19350: torppaan tai lampuotitilaan kuuluvat, sen viljelemiseen tar- 19351: 'peelliset rakennukset, jotka ovat vuokranantajan omat, 19352: ovat myöskin vuokranantajan, eikä suinkaan vuokra- 19353: miehen uudestaan rakennettavat, jos ne tulipalon kautta 19354: tai muuten ilman vuokramiehen syytä häviävät tai sii- 19355: 2 19356: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o S. 19357: 19358: hen määrin vahingoittuvat, että ne tulevat uudestaan 19359: rakennettaviksi. Olisi todella kohtuutonta, jos vuokra- 19360: mies sen johdosta, että vuokranantajan huoneet tulipalon 19361: kautta häviäisivät, olisi velvollinen hankkimaan rakennuk- 19362: seen tarvittavat aineet, lukuunottamatta vuokranantajan 19363: toimitettavia puuaineita ja muita luonnosta sellaisinaan 19364: saatavia eli luonnollisia rakennusaineita, sekä suorittamaan 19365: työn rakennuksiin, jotka edelleen tulisivat olemaan vuokran- 19366: antajan omat ja joista vuokramies ei vuokra-ajan päättyes- 19367: säkään olisi oikeutettu saamaan muuta korvausta kuin 19368: korkeintaan sen arvonerotuksen, jolla vuokramiehen uutis- 19369: rakennukseen uhraaman pääoman ja työn johdosta uusi 19370: rakennus olisi arvokkaampi kuin entinen. Luonnotonta 19371: on, kuten eduskuntaesityksessä ehdotetaan, että vuokra- 19372: mies koko vuokra-ajan kuluessa joutuisi maksamaan puo- 19373: let vuokranantajalle kuuluvain huoneitten palovakuutus- 19374: maksuista, samaten kuin toiselta puolen sekin, että hän 19375: vuokranantajan omistamista huoneista saisi kantaa palo- 19376: vakuutuksen korvauksen, siitä huolimatta, voisiko tai tah- 19377: toisiko hän myöhemmin ensinkään suorittaa uutisrakennus- 19378: työtä tai olisiko hän sellaisissa varoissa, että vuokran- 19379: antajana on olemassa mitään varmuutta tuon työn vas- 19380: taisesta suorittamisesta. Kun uutisrakennustyö sitäpaitsi 19381: tavallisesti tulisi kalliimmaksi kuin puolet vanhan raken- 19382: nuksen palovakuutuksen korvauksesta, joutuisi vuokra- 19383: mies miltei aina siten kärsimään tappiota. Jos entinen 19384: rakennus olisi hävinnyt tai vahingoittunut muuten kuin 19385: tulipalon kautta, ei vuokramies saisi mitään korvausta 19386: vanhaan rakennukseen tekemistään parannuksista. Yksin- 19387: kertaisin ja oikeudenmukaisin on arm. esityksessä vuo- 19388: den 1907 valtiopäiville samaten kuin mainittujen valtio- 19389: päiväin Maatalousvaliokunnan lakiehdotuksessakin julki- 19390: lausuttu periaate, että niinhyvin rakennusaineitten hankki- 19391: minen ja rakennustyön kuin vuotuisten palovakuutusmak- 19392: sujen suorittaminenkin tällaisessa tapauksessa on oleva 19393: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 19 19394: 19395: vuokranantajan velvollisuutena, jolloin palovakuutuskor- 19396: vaus luonnollisesti myöskin kuuluu hänelle, minkä vuoksi 19397: valiokunta ehdottaa tällaiselle periaatteelle rakennetun 19398: määräyksen hyväksyttäväksi. 19399: Koska työpäivän kohtuuton pituus on useissa seu- t9 §. 19400: duin tehnyt vuokramiehen aseman vaikeaksi ja aiheutta- 19401: nut riitaisuuksia vuokranantajien ja vuokramiesten välille, 19402: ja koska sitäpaitsi on tahdottu vuokramaksu saada suu- 19403: ruudeltaan tarkasti määrätyksi, on valiokunta katsonut suo- 19404: tavaksi, että lakiin otettaisiin määräys pisimmästä työ- 19405: ajasta vuokrasopimuksessa sovittua päivätyövelvollisuutta 19406: suoritettaessa. Valiokunnan mielestä olisi pisimmäksi 19407: ajaksi määrättävä kuutena kesäkuukautena yksitoista tuntia 19408: ja kuutena talvikuukautena keskimäärin yhdeksän tun- 19409: tia. Maanomistajan ja vuokramiehen välillä vuokra- 19410: sopimuksen ulkopuolella tehty välipuhe ylityön tekemi- 19411: sestä eri maksua vastaan tulisi luonnollisesti siitä huoli- 19412: matta olemaan sallittu. Kysymyksessä oleva määräys si- 19413: sältäisi ainoastaan sen, ettei vuokrasopimuksen nojalla 19414: voitaisi pitempää työaikaa vaatia. 19415: Esitysehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että jos 2a §. 19416: veropäivätyön suorittaminen huonon sään vuoksi on sinä 19417: päivänä estynyt, vuokramies olisi velvollinen, jos vuokran- 19418: antaja vaatii, uudelleen viikon kuluessa siitä päivästä lukien 19419: saapuroaan sitä päivätyötä suorittamaan. Valiokunta on 19420: kuitenkin ehdottanut, että vuokranantajalle tässä pykälässä 19421: ehdotettu oikeus keskeyttää päivätyö rajoitettaisiin ainoas- 19422: taan hevospäivätyöhön, koska on katsottu hänen sade- 19423: päivänä voivan hankkia jalkapäivätyötä tekevälle vuokra- 19424: miehelle katon alla suoritettavaa työtä. 19425: Valiokunta on ehdottanut 21 §:stä poisjätettäväksi 21 §. 19426: määräyksen siitä että vuokralautakunnan tulisi antaa suos- 19427: tumuksensa niinhyvin vuokranantajan kuin vuokramiehen 19428: tahtoessa vuokran suorittamisessa siirtyä rahamaksukan- 19429: nalle. Valiokunta on myöskin ehdottanut, että se aika, 19430: 20 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 0. 19431: 19432: jonka kuluttua siirtymisen tulee astua voimaan, lyhennettäi- 19433: siin kahdesta vuodesta yhdeksi vuodeksi siitä laissa 19434: määrätystä palkollisten muuttopäivästä, joka rahamaksu- 19435: kannalle muuttamisesta tehdyn ilmoituksen jäiestä ensiksi 19436: seuraa. 19437: 19438: 19439: Muut valiokunnan tekemät muutokset ovat selven- 19440: nyksiä. 19441: 19442: 19443: Edellä olevan nojalla valiokunta kunnioittaen eh- 19444: dottaa, 19445: etta Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli- 19446: sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi 19447: jtltttiisi seuraavan lakiehdotuksen: 19448: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 21 19449: 19450: 19451: 19452: 19453: Laki 19454: torpan, lampuotitllan ja mäkitupa-alueen 19455: vuokrauksesta. 19456: 19457: 1 Luku. 19458: 19459: Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta. 19460: 19461: 1 §. 19462: Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka 19463: maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle annetaan 19464: ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu 19465: niillä varustettavaksi. 19466: Lampuotitilaksi sanotaan semmoista maanviljelykseen 19467: käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka hallin- 19468: tonsa puolesta on päätaion alainen. 19469: Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka anne- 19470: taan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuu- 19471: luvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön 19472: tai perheen asunto-alueeksi. 19473: 19474: 2 §. 19475: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on 19476: tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintään viideksi- 19477: kolmatta vuodeksi. 19478: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta 19479: tahi jos vuokra-aika on määrätty lyhemmäksi tai muulla 19480: tavalla kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon sopimus voi- 19481: massa viisikolmatta vuotta. 19482: 22 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19483: 19484: Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa- 19485: liskuun 14 päivään, mikä päivä on pidettävä lähtöpäivänä. 19486: Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin 19487: laskettava, noudatettakoon sitä määräystä. 19488: 19489: 3 §. 19490: Vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty, ja vuokra- 19491: kirjaan koko se vastike merkitty, mikä vuokramiehen on 19492: saamistaan eduista todellisesti suoritettava. 19493: Vuokrasopimukseen olkoon kuitenkin oikeus ottaa 19494: sellainen määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitem- 19495: mältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla 19496: käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai 19497: päivätöinä. 19498: Jos asianosaisten valillä syntyy erimielisyyttä siita, 19499: mikä hinta on pidettävä paikkakunnalla Mypäna, on se 19500: 6 luvussa mainitun vuokralautakunnan määrättävä (poist.). 19501: Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on 19502: oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 21 §:ssä. 19503: 19504: 4 §. 19505: Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todis- 19506: tajan läsnä ollessa. 19507: 5 §. 19508: Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikk~ 19509: missä ja aikaa milloin se on tehty: 19510: sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuu- 19511: luu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske 19512: koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka 19513: selvitys siitä; 19514: vuokra-aika; sekä 19515: vuokramaksun määrä. 19516: Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että 19517: vuokramiehellä on oikeus metsäntuoHeihin tai laidunmaa- 19518: han taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, ovat 19519: nekin vuokrakirjaan pantavat 19520: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 23 19521: 19522: Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, mer- 19523: kittäköön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan. 19524: Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappa- 19525: letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra- 19526: lautakuntaa varten. 19527: 19528: 6 §. 19529: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tut- 19530: kittavaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralauta- 19531: kunnan pitää silmällä, ettei pienten vuokraesineitten 19532: vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra- 19533: alueen erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla 19534: sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa 19535: vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta 19536: huomaa vuokrakirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot 19537: eivät tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle 19538: kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuk- 19539: sen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä 19540: kummankin asianosaisen että vuokralautakunnan vuokra- 19541: kirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on 19542: mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei 19543: vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianasaisille ilmoi- 19544: tettavat. 19545: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun 19546: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut. 19547: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis- 19548: tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt 19549: siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta 19550: kohdin voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty. 19551: 19552: (7 § edusk. esit. poist.) 19553: 19554: 7 § (8 §). 19555: Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokra- 19556: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä 19557: tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen 19558: 24 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19559: 19560: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra- 19561: mies, Vuokranantajalie toimittamaosa haasteen nojalla, kih- 19562: lakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. 19563: Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoi- 19564: tusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan hei- 19565: dän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuok- 19566: ralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan 19567: selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus 19568: koskee, sekä vuokramaksusta, ja oikeus havaitsee, että 19569: vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat, vah- 19570: vistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kes- 19571: ken, huomioonottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n 19572: 2 momentissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopi- 19573: mus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen 19574: vuokrasopimus. 19575: Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli- 19576: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuu- 19577: den kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pan- 19578: nut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin 1 momen- 19579: tissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa 19580: hänet. 19581: 19582: 19583: 2 Luku. 19584: 19585: Vuokrakirjan rekisteröimisestä. 19586: 19587: 8 § (9 §). 19588: Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vah- 19589: vistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kui- 19590: tenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse 19591: tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä. 19592: Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys, 19593: tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudis- 19594: tetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralautakunta 19595: on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut. 19596: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 25 19597: 19598: Kun suullinen vuokravälipuhe on 7 §:ssä säädetyssä 19599: järjestyksessä vahvistettu, on se kihlakunnanoikeuden pu- 19600: heenjohtajan toimesta rekisteröitävä. 19601: 19602: 9 § (10 §). 19603: Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esitet- 19604: täköön samalla selvitys vuokranantajan omistusoikeudesta. 19605: Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakun- 19606: nalle tai, 8 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa, 19607: kihlakunnanoikeuden puheenjohtajalle antamaan vastamai- 19608: nittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat. 19609: Vuokrakirjan rekisteröiminen myös sukukartanoon 19610: olkoon sallittu. 19611: 19612: 10 § (11 §). 19613: Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä varten 19614: laadittuun vuokrarekisteriin, joka, samoinkuin siihen kuu- 19615: luvat liitteet, on julkinen ja pidettävä jokaisen nähtävissä, 19616: jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä 19617: tietoa. 19618: Otteita vuokrarekisteristä ja siihen kuuluvista asia- 19619: kirjoista annettakoon säädettyä maksua vastaan. 19620: 19621: 11 § (12 §). 19622: Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokra- 19623: mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin jos 19624: vuokrakirja olisi rekisteröimispäivänä tilaan kiinnitetty. 19625: Ilmoituksen rekisteröimisestä saa tehdä kihlakunnan 19626: tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoon re- 19627: kisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnä seu- 19628: raavissa varsinaisissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan, 19629: ja rekisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitä 19630: päivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin. 19631: Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa, 19632: kunnes se kuoletetaan. 19633: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19634: 19635: 12 § (13 §). 19636: Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokra- 19637: mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän lain voi- 19638: maanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, olkoon 19639: oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröidyksi siinä 19640: järjestyksessä kuin 8, 9 ja 10 §:ssä seka 11 §:n 2 mo- 19641: mentissa sanotaan. 19642: Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja 19643: uudistusta kiinnitykselle haetaan ennen sen voimassaolo- 19644: ajan umpeenkulumista, on kiinnityksen uudistuksen si- 19645: jasta vuokrakirja merkitlava rekisteriin ja pysyköön 19646: vuokramiehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksen no- 19647: jalla oli saanut. 19648: 13 §. 19649: Menettelystä rekisterUJimisasioissa noudatettakoon 19650: soveltuvilta kohdin . mita kiinnitysasioitten kayttelysta 19651: oikeudessa on saadetty. 19652: 14 §. 19653: Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröimi- 19654: sestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä. 19655: 19656: 3 Luku. 19657: Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. 19658: 15 §. 19659: Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan 19660: vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä- 19661: mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka 19662: ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin, etteivät 19663: ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone. 19664: Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi 19665: katsottava. 19666: 16 §. 19667: Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon vuok- 19668: ramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, oikeu- 19669: tettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niinkuin par- 19670: Laki torpan y. rn. vuokrauksesta. 27 19671: 19672: haaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies vuokran- 19673: antajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta 19674: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu. 19675: Vuokrasopimuksessa älköön kieliettäkö viljelysparan- 19676: nuksia toimeenpanemasta. 19677: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra- 19678: mies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeek- 19679: seen käyttämään. Jos tällaista käyttämistä varten on 19680: tehty suunnitelma, noudatettakoon sitä. 19681: Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys- 19682: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas- 19683: tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty. 19684: 19685: 17 §. 19686: Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljeler 19687: miseen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan 19688: oma, on tulipalon kautta tahi muuten ilman vuokramie- 19689: hen tuottamasta hävinnyt tahi niin vahingoittanut, ettet 19690: se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan, ellei 19691: ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen . 19692: •Jos semmoinen rakennus, kuin tetssä edellä on mai- 19693: nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju- 19694: listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, 19695: vuokninantajan tilan tai päätaion alueelta osotettava tahi 19696: sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen 19697: • 19698: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet 19699: sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritettava 19700: uutisrakennustyö. 19701: (2 mom. edusk. esit. poist.) 19702: Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon 19703: myöskin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden 19704: rakennuksen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla 19705: yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai 19706: vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan 19707: välttämättömäksi. 19708: Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel- 19709: vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki- 19710: 28 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19711: 19712: miseen, sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuotiti- 19713: laan kuuluvain, maanviljelykseen tarpeellisten rakennus- 19714: ten kunnossapitoon. 19715: Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk- 19716: sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään, 19717: olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuk- 19718: sella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö 19719: taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies ol- 19720: koon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen. 19721: 19722: 18 §. 19723: Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuot- 19724: teina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokra- 19725: mies ne kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua. 19726: Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole so- 19727: vittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen 19728: tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon 19729: vuokrattu maa kuuluu. 19730: 19731: 19 §. 19732: Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, maa- 19733: rättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti sem· 19734: moiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään 19735: hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, 19736: jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta. 19737: Kun päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokrasopi· 19738: muksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästä ajasta 19739: ole sovittu, eninttitln yksitoista tuntia pitkti kuutena kesä- 19740: kuukautena ja keskimtitlrin yhdeksän tuntia muina kuu- 19741: kausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta. 19742: Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivä- 19743: työvelvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, kor- 19744: vatkoon vuokranantajan vahingon. 19745: 19746: 20 §. 19747: Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramie- 19748: Laki torpan y. m. vuokrä.uksesta. 29 19749: 19750: helle annettava viimeistään vuorokautta enn~n, ellei päivä- 19751: töiden suorittamisen ajasta erittäin ole sovittu. 19752: Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta- 19753: jalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut, tai 19754: puolestaan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan työ- 19755: velvollisuutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivätyötä 19756: vastaanottamasta. 19757: Jos hevospäivätyön suorittaminen huonon sään vuoksi 19758: on sinä päivänä estynyt, olkoon vuokramies, jos vuokran- 19759: antaja vaatii, velvollinen uudelleen viikon kuluessa siitä 19760: päivästä lukien saap~maan sitä päivätyötä suorittamaan. 19761: Siitä ajan hukasta, jonka vuokramies on tullut kärsimään 19762: matkasta työpaikalle ja sieltä takaisin, korvatkoon vuok- 19763: ranantaja puolet. 19764: Jos kaikki päivätyöt 3 momentissa mainitulla tavalla 19765: eivät tule suoritetuiksi, maksakoon vuokramies puuttuvan 19766: rahalla. 19767: 21 §. 19768: Jos vuokrakirjassa on määrätty että vuokramaksu 19769: joko kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuot- 19770: teissa tai päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siir- 19771: tymästä rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle il- 19772: moittaa sitä haluavansa (poist.). Muutos on astuva voi- 19773: maan kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä 19774: palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen 19775: jäiestä ensiksi seuraa. 19776: Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla. 19777: Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempien asian- 19778: osaisten suostumusta peruuttaa. 19779: 19780: 22 §. 19781: Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa teh- 19782: nyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa sen 19783: vuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi ollut 19784: suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden menet- 19785: tänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan. 19786: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19787: 19788: 23 §. 19789: Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 15 ja 16 §:ssä 19790: on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon velvollinen 19791: vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päätty- 19792: essä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon. 19793: Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra- 19794: ajalla toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoita- 19795: neen vuokraesinettä, korjatkoon tämä puutteet katselmuk- 19796: sessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokran- 19797: antaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa. 19798: 19799: 24 §. 19800: Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu- 19801: musta toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa 19802: siitä. Jos vuokramies on alaikäinen tai on käynyt sai- 19803: raaJoiseksi taikka jos muita (poist.) painavia syitä on ole- 19804: massa, tutkikoon vuokralautakunta, onko tällainen vuok- 19805: ralleauto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi, Muuten nou- 19806: datettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitä tässä 19807: laissa säädetään. 19808: 25 §. 19809: Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on pa- 19810: rantanut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten 19811: ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tar- 19812: peelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokra- 19813: suhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan saamaan 19814: vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä 19815: vuokraesineelle on näiden parannusten kautta tullut, ei 19816: kuitenkaan sitä kustannusta enempää, kuin työn suoritta- 19817: miseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten 19818: päättyessä olisi mennyt. 19819: Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen 19820: vuokramies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamis- 19821: taan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan 19822: viljelysparannuksista. Älköön kuitenkaan huoneista mak- 19823: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 81 19824: 19825: settavaa korvausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mitä 19826: sellaisen perheen, jota 1 §:n 3 momentissa tarkoitetaan, 19827: paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttämättömine 19828: ulkohuoneineen arvioidaan maksavan. 19829: 19830: 19831: 26 §. 19832: Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta teh- 19833: täessä on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin, 19834: vuokramiehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos 19835: vuokramies on saanut parannuksiin suoranaista apua 19836: vuokranantajalta, tahi vuokran alennusta tai muuta vel- 19837: vollisuuksiensa helpotusta, niin se on korvausta määrät- 19838: täessä otettava kohtuuden mukaisesti huomioon. 19839: 19840: 19841: 27 §. 19842: Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta 19843: vuokramiehen tekemistä parannuksista, jos vuokranantaja 19844: katselmuksen tapahduttua tarjoutuu entisilla ehdoilla 19845: tekemätin uuden sopimuksen vuokramiehen kanssa yhtti- 19846: pitktiksi ajaksi, joksi alkupertiinen vuokrasopimus on 19847: tehty. 19848: Jos vuokranantaja,joka kerran on uudistanutvuokra- 19849: sopimuksen, haluaa, vapautuaksensa suorittamasta kor- 19850: vausta vuokramiehen pitennettynti vuokra-aikana toimit- 19851: tamista parannuksista, 1 momentissa mtiärtityllti tavalla 19852: vieltikin uudistaa vuokrasopimuksen, hankkikoon siihen 19853: vuokramiehen suostumuksen. 19854: Siinti katselmuksessa, joka 48 §:n 3 momentin mu- 19855: kaan pidettiän, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osot- 19856: taa vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi 19857: laskettuna. Mätirtitttiessä lopullisen korvaussumman suu- 19858: ruutta, jonka perustukseksi osottamaan viimeksi umpeen 19859: kuluneella vuokra-ajalla tehtyjti parannuksia, vastamai- 19860: nittu katselmus on pantava, on katsottava, ettei vuokran- 19861: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19862: 19863: antaja tule suorittamaan korvausta muuta kuin niistti 19864: parannaksista, jotka todellisesti htinelle jtitivtit. 19865: Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n 19866: mukaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokra- 19867: mies olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kauvan 19868: kuin vuokra-alue on vuokramiehen hallussa. Jos vuokran- 19869: antaja jonkun vuokra-ajan umpeen kuluttua tahtoo ottaa 19870: vuokra-alueen haltuunsa, suorittakoon korvauksen maini- 19871: tuista rakennuksista niiden silloisen arvon mukaan. 19872: 19873: 28 §. 19874: Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisano- 19875: misoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokran- 19876: antaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on 19877: vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvolli- 19878: suudesta. 19879: 29 §. 19880: Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joita vuok- 19881: ranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan 19882: lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoon myös raken- 19883: nusten sijan kuntoon. Jos hän ei vie rakennuksia pois 19884: kahden vuoden kuluessa, olkoon maanomistaja oikeutettu 19885: julkisella huutokaupalla myymään ne vuokramiehen las- 19886: kuun. 19887: 30 §. 19888: Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa 19889: maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta 19890: puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta 19891: tilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muun 19892: vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran 19893: huonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä anta- 19894: nut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidät- 19895: tää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota lail- 19896: lisesti saadaan ulosmitata, siksi kuin vuokramies on tämän 19897: velkansa suorittanut tahi antanut siitä vakuuden. 19898: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 33 19899: 19900: 31 §. 19901: Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuokra- 19902: miehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, olkoon 19903: vuokramies, ellei maanomistaja anna korvauksesta täyttä 19904: vakuutta, oikeutettu nauttimaan vuokraa hyväkseen sen 19905: vuokravuoden loppuun, jolloin korvaus suoritetaan; ja 19906: olkoon vuokramiehellä tällaisessa tapauksessa oikeus kui- 19907: tata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan. 19908: Ellei vuokramies tarjottua vakuutta hyväksy, on asia 19909: alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. 19910: 19911: 19912: 4 Luku. 19913: 19914: Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta. 19915: 19916: 32 §. 19917: Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen- 19918: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi 19919: tyytyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, 19920: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman 19921: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, 19922: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja pt:tätettävtt. 19923: Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvausta suu- 19924: remmaksi, jonka vuokramies 25 §:n nojalla olisi oikeutettu 19925: saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Sitä varten 19926: on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan vahvistetta- 19927: vaksi; ja noudattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen 19928: ja siirtokirjaan siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6 19929: §:ssä on sanottu. 19930: Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokra-oikeu- 19931: tensa muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan 19932: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän lain määräysten 19933: alainen. 19934: Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin 19935: vuokramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen 19936: 3 19937: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 19938: 19939: taikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja 19940: oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa 19941: siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 mo- 19942: mentissa mainitusta siirtosummasta. 19943: 19944: 33 §. 19945: Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole 19946: annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että 19947: uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra- 19948: -miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta, 19949: niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä 19950: ajalla tulleesta vahingosta. 19951: 19952: 34 §. 19953: Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa- 19954: koot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväk- 19955: sensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun. 19956: Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil- 19957: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai sisaruksillaan sa- 19958: mallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos sitä 19959: vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuole- 19960: masta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan 19961: voivan uuteen vuokramieheen tyytyä. 19962: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu- 19963: tettu ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan 19964: vuokraoikeuden. 19965: Perinnönjaossa älköön vuokra-oikeutta arvioitako 19966: korkeammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty. 19967: 19968: 35 §. 19969: Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos- 19970: ottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra- 19971: oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti- 19972: sanomaan vuokramiehen. 19973: Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa 19974: vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi- 19975: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 35 19976: 19977: pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta 19978: omistajaa kohtaan, jos sopimus on oikeassa järjestyksessä 19979: vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuokratun alueen 19980: haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettu taikka jos 19981: vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta haltuunsa, olkoon 19982: uusi omistaja oikeutettu sanomaan irti vuokramiehen, paitsi 19983: siinä tapauksessa että vuokraoikeus kiinnityksen tai re- 19984: kisteröimisen nojalla edelleenkin on oleva voimassa tahi 19985: tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokraoikeuden pysy- 19986: väisyydestä. 19987: 36 §. 19988: Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta 19989: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai 19990: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou- 19991: tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi. 19992: Jos joku ·osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tul- 19993: van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman 19994: kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähene- 19995: vät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun 19996: vähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulli- 19997: seksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luo- 19998: pua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän, jos 19999: vuokra-alueen poisjoutuminen tahi tapaturma olisi ennalta 20000: arvattu, ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hä- 20001: nellä oikeus sanoutua irti sopimuksesta. 20002: 20003: 37 §. 20004: Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu 20005: toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuok.ramieheltä, 20006: mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta, 20007: taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen 20008: tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä 20009: lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niin- 20010: kuin 36 §:ssä sanotaan. 20011: Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon johdosta 20012: on saanut menettämiensä tilusten sijaan paremmin viljeltyä 20013: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20014: 20015: maata ja jos vuokra sen kautta on kaynyt vuokramiehelle 20016: melkoisesti tuottavammaksitai jos vuokranantaja on toimeen- 20017: pannut sellaisia vuokramaan tuottavaisuuteen vaikuttavia 20018: kuivaustöitä, joihin htin lain mukaan on ollut velvollinen ot- 20019: tamaan osaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu irtisanomaan 20020: vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdo sitoutua kohtuul- 20021: liseen vuokralautakunnan hyväksyttävään vuokramaksun 20022: korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi. 20023: 20024: 38 §. 20025: Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korot- 20026: tamisesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä 20027: tai vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluessa, 20028: 35 ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta lukien, 20029: jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta, tilan luovutus 20030: tapahtui tai vahinko sattui, sekä niissti tapauksissa, jotka 20031: 37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako-osat vastaan- 20032: otettiin tai kuivaustyöt loppuun saatettiin. 20033: 20034: 39 §. 20035: Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentissa 20036: mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus 20037: saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään parannuk- 20038: sista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta, jonka 20039: hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen takia on 20040: kärsinyt. 20041: Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa- 20042: koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta 20043: ja parannuksista. 20044: Vuokramies, joka 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n 1 20045: momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu 20046: saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuksista. 20047: 20048: 40 §. 20049: Jos maanomistaja myy tilansa tai osan siitti tilattomaan 20050: väestöön kuuluville henkilöille ositettavaksi, ja tilaan kuuluvaa 20051: torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta koskeva vuokra- 20052: Laki torpan y. nt. vuokrauksesta. 37 20053: 20054: sopimus on siihen esteenä, lakatkoon vuokrasopimus ja 20055: saakoon vuokramies korvauksen tekemistään parannuksista 20056: sen mukaan kuin 25 §:ssä on sanottu. Olkoon vuokra- 20057: mies myös oikeutettu, jos sitä haluaa, ostamaan osan ti- 20058: lasta omakseen. 20059: 20060: 41 §. 20061: Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis 20062: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen: 20063: a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti 20064: rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa kor- 20065: jaa puutteita; 20066: b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta, vuok- 20067: ranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokraesinettä 20068: muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja 20069: c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois. 20070: Jos vuokramies a) kohdassa tarkotetussa tapauksessa 20071: näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn 20072: tähden olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaa- 20073: maan puutteita, pankoon hänelle kihlakunnanoikeus sitä 20074: varten uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottaka 20075: tnenetetyksi, jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää vel- 20076: vollisuutensa. 20077: Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä, har- 20078: kitkoon oikeus, eikö vuokramies voi päästä ainoastaan 20079: vahingonkorvauksen suorittamisella. 20080: 20081: 42 §. 20082: Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi 20083: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan vuokraesineen 20084: hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan 19 §:n 3 momen- 20085: tissa tai 41 §:n 3 momentissa mainitun vahingon, ei täytti 20086: velvollisuuttaan taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovu- 20087: tettu konkurssiin, eikä vuokrakirjassa ole määräystä, että 20088: vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle luo- 20089: vuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan hänen 20090: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20091: 20092: tai vuokralautakunnan hyviiksymiiä vakuutta vuokraehto- 20093: jen täyttämisestä. 20094: Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden 20095: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajana 20096: valta sanoa irti vuokrasopimus. 20097: 43 §. 20098: Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa mai- 20099: nitaan, älköön vuokranantajana tai sillä, jolle hänen oikeu- 20100: tensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa olevaa 20101: vuokrasopimusta. 20102: 44 §. 20103: Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pi- 20104: dättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta 20105: muissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan. 20106: 45 §. 20107: Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden umpeenkulut- 20108: tua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokrasopimus lak- 20109: kaa irtisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava seu- 20110: raavan vuokravu"oden lopussa. Jos irtisanominen tapahtuu 20111: 17, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoon vuokramiehellä, jos hän 20112: ei tahdo hyväkseen nauttia tässä mainittua lähtöaikaa, 20113: oikeus luopua vuokra-alueesta sinä lähtöpäivänä, joka lä- 20114: hinnä seuraa kaksi kuukautta irtisanomisen jälestä. 20115: Vuokramies, joka on menettänyt vuokraoikeutensa, 20116: olkoon velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä, ellei 20117: oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on jo 20118: sitä ennen muuttaminen. 20119: 46 §. 20120: Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi 20121: otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei 20122: ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellai- 20123: sen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty 20124: vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon 20125: lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle. 20126: Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta- 20127: vaksi, käy irtisanomisesta. 20128: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 39 20129: 20130: 20131: 5 Luku. 20132: 20133: Katselmuksista. 20134: 20135: 47 §. 20136: Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine 20137: on silloin kuin se vuokramiehelle luovutetaan, on pidet- 20138: tävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen ra- 20139: kennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat, 20140: ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittä- 20141: vät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät. Jos 20142: vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuksessa 20143: tarkastettava ja seliteltävä. Semmoinen katselmus on pi- 20144: dettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä kuin 20145: vuokramies on ottanut vuokraesineen haltuunsa, kuitenkin 20146: ottaen huomioon, että maa katselmuksen aikana on sen 20147: pitämiseen sovelias. 20148: 20149: 48 §. 20150: Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai paran- 20151: nuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä 20152: lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtö- 20153: päivästä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty. 20154: Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi 20155: asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikai-. 20156: semmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen. 20157: Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat s~ 20158: pineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauksen 20159: määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökatselmus 20160: olko tarpeellinen. 20161: Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uudis- 20162: tetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selville saami- 20163: seksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä katselmus 20164: sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten on sää- 20165: detty. 20166: 20167: 20168: 20169: 20170: • 20171: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20172: 20173: 49 §. 20174: Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kunnossa 20175: vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 47 ja 48 20176: §:ssä on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramies vaatii. 20177: 20178: 50§. 20179: Jos tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jos tulokat- 20180: selmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä 20181: viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään ole 20182: tehneet sellaista sopimusta, kuin 48 §:n 2 momentissa 20183: tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeutu- 20184: misesta tahi parannuksesta maksettako korvausta. 20185: · Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 47 §:ssä sääde- 20186: tyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidetty 20187: katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra- 20188: esine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saata- 20189: koon vaatia korvausta ainoastaan sen jäiestä syntyneestä 20190: rappiosta ja tehdyistä parannuksista. 20191: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään seuraamukseksi 20192: siitä, että tulo- tai lähtökatselmus jätetään pitämättä, ol- 20193: koon voimassa myöskin 48 §:n 3 momentissa mainittuun 20194: katselmukseen nähden. 20195: 20196: 51 §. 20197: Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat- 20198: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu 20199: kuin 65 §:ssä sanotaan, taikka, jos jompikumpi asianosai- 20200: nen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolme 20201: maanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin 20202: asianosainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen 20203: puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat katselmus- 20204: miehet eivät sovi kolmannesta, valitsee kihlakunnanoikeus 20205: puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdeksan päivän ku- 20206: luessa sen jäiestä kuin on saanut vastapuolelta kehotuksen, 20207: valitse katselmusmiestä, kutsukoon vuokralautakunnan pu- 20208: heenjohtaja sopivan henkilön katselmusmieheksi. 20209: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 41 20210: 20211: 52§. 20212: Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakunnan 20213: puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon 20214: toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset toimi- 20215: tukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katselmus- 20216: miehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asianosai- 20217: nen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sitä 20218: tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopivan 20219: henkilön katselmusmieheksi. Jos kutsumuksen saanut 20220: asianosainen jää pois, älköön se estäkö katselmuksen toi- 20221: mittamista. 20222: Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnan 20223: kautta syystä tai toisesta saada riittäväksi katsottavan ajan 20224: kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jomman- 20225: kumman asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toimitta- 20226: miseen. 20227: 53§. 20228: Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se mieli· 20229: pide päätökseksi, jota useimmat kannattavat. 20230: 20231: 54§. 20232: Katselmuksesta bn tehtävä toimituskirja, johon pan- 20233: takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat pää- 20234: töksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava kap- 20235: pale kummallekin asianosaiselle. 20236: 20237: 55§. 20238: Kustannukset sekä vuokralautakunnan että erityisen 20239: katselmuslautakunnan toimittamista katselmuksista suori- 20240: tetaan siten kuin 66 §:n 2, 3 ja 4 momentissa säädetään. 20241: 20242: 56§. 20243: Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakunnan 20244: antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta kihlakun- 20245: nanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vasta- 20246: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20247: 20248: puolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa katselmuksen 20249: jälestä; muussa tapauksessa jääköön katselmuslautakunnan 20250: päätös voimaan ja pantakoon täytäntöön, niinkuin ulos- 20251: ottolaissa säädetään välitystuomiosta. 20252: Oikeus pitäköön vuokra-alueella katselmuksen, jos 20253: katsoo sen tarpeelliseksi. 20254: 20255: 57§. 20256: Joka tahtoo valittaa siitä että katselmusmies on ollut 20257: jäävillineo tai muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka 20258: että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut muu 20259: virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 56 §:ssä on sää- 20260: detty. Jos kihlakunnanoikeus havaitsee sellaisen virheen 20261: tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide sen 20262: takia on hylättävä, niin poistakaan sen toimenpiteen ja 20263: määrätköön uuden katselmuksen pidettäväksi. Siihen pää- 20264: tökseen älköön haettako muutosta. 20265: 20266: 20267: 20268: 6 Luku. 20269: 20270: Vuokralautakunnasta. 20271: 20272: 58§. 20273: Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta. 20274: Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useam- 20275: pia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta 20276: on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava 20277: läänin kuvernöörille. 20278: Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä laissa 20279: on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta kos- 20280: kevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen vä- 20281: lillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä 20282: ottaa riitakysymys molempien riitapuolten tai heidän lailli- 20283: sesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa käsi- 20284: teltäväksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi. 20285: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 43 20286: 20287: Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja, 20288: joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellai- 20289: sen sovinnon täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä 20290: ulosottolaissa välitystuomiosta säädetään. 20291: Jos sovitteltfa ei ole saatu toimeen syystä, että 20292: asianosainen ei ole noudattanut vuokralautakunnan kut- 20293: sumusta saapuroaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyt- 20294: tänyt laillista estettä, rangaistakoon kihlakunnanoikeu- 20295: dessa virallisen syyttäjän kanteesta vähintään sadan ja 20296: enintään viiden sadan markan sakolla. 20297: Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa 20298: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia 20299: tietoja sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa. 20300: 20301: 59§. 20302: Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi 20303: tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kol- 20304: men kalenterivuoden ajaksi kerrallaan. 20305: Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava 20306: varapuheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsi- 20307: naista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheen- 20308: johtajan tai varsinaisen jäsenen sijaan. 20309: Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuokra- 20310: lautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä. 20311: Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen en- 20312: nen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikä 20313: lautakuntaan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästi 20314: jäseniä, valittakoon loppuajaksi uusi jäsen poistuneen 20315: sijaan. 20316: 60 §. 20317: Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne kunnassa 20318: tai piirissä asuvat maanomistajat, jotka ovat torpan, lam- 20319: puotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokralle antajia, joko yh- 20320: den, tai kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä sekä 20321: kunnassa tai piirissä asuvat torppien, lampuotitilojen ja 20322: mäkitupa-alueitten vuokramiehet saman määrän varsinaisia 20323: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20324: 20325: ja varajäseniä. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies 20326: viimeistään syyskuussa sinä vuonna, jonka loputtua va- 20327: littujen on lautakuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella 20328: valitsijalla yksi ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkais- 20329: taan vaali arvalla. 20330: Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaali- 20331: oikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla. 20332: Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan 20333: jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman kuin 20334: yhden äänivaltaisen puolesta. 20335: Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaali- 20336: luettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista 20337: tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä mää- 20338: räyksiä. 20339: 61 §. 20340: Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman 20341: jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohta- 20342: jan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa 20343: kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja 20344: ja varapuheenjohtaja paikkakunnan kihlakunnanoikeuden 20345: määrättävä ja on tätä varten toimitusta johtaneen vuokra- 20346: lautakunnan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus 20347: oikeuden puheenjohtajalle. 20348: Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on 20349: valittu, on hänen läänin kuvernöörille annettava tieto sekä 20350: omasta että vuokralautakunnan jäsenten vaalista. 20351: 20352: 62 §. 20353: Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi, 20354: varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa 20355: asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikään 20356: ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se, 20357: joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös- 20358: kään se, joka lainvoimaisen tuomion perusteella on kel- 20359: voton maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan. 20360: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 45 20361: 20362: Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen- 20363: johtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassa 20364: asuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suos- 20365: tuu toimen vastaanottamaan. 20366: 20367: 63 §. 20368: Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh- 20369: tajan tahi jäsenen toimesta älköön, 62 §:n 2 momentissa 20370: mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettako muita 20371: kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, se joka 20372: viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toiminut sekä 20373: se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa hoita- 20374: masta. 20375: 64 §. 20376: Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjoh- 20377: tajan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön 20378: sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kol- 20379: menkymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos 20380: valittu valittaa, sen jäiestä kuin hän sai vaalista tiedon; 20381: ja annettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden 20382: istuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti 20383: astumaan toimeen. 20384: Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan 20385: päätökseen älköön muutosta haettako. 20386: 20387: 65 §. 20388: Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat 20389: toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset. 20390: Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajan 20391: kutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla 20392: puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun vuokra- 20393: lautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen, älköön 20394: jäsenten luku olko kahta suurempi. 20395: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäseniä 20396: olkoon aina vuokralautakunnassa saapuvilla yhtä monta; 20397: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20398: 20399: ja ratkaistakoon tarpeen tullen arvalla kenen jäsenen on 20400: astuttava pois. 20401: Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytä- 20402: kirja. 20403: 66 §. 20404: Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka 20405: suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suori- 20406: tetaan valtion varoista. 20407: (Poist.) Palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista suorit- 20408: taa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisverojen 20409: taksotuksen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alaisten, 20410: 60 §:n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain ja vuokra- 20411: miesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kun- 20412: nallisverojen kannassa. 20413: Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, har- 20414: kitkoon katselmuksen toimittanut lautakunta ovatko kus- 20415: tannukset jommankumman asianomaisen vai molempain 20416: yhteisesti maksettavat. 20417: Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritet- 20418: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan taksan 20419: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus, kuntakokouksen esi- 20420: tyksestä, tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa. 20421: 20422: 67 §. 20423: Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokra- 20424: lautakunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralauta- 20425: kunnan puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajan 20426: milloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija sen 20427: jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan päivää 20428: ennen kokousta todisteHavan tiedon vastapuolelle. 20429: Asiassa, joka ei koske riitakysymystli, on vastapuo- 20430: len noudatettava kutsua sillä uhalla, että se voidaan 20431: päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla. 20432: Vastapuolen velvollisuudesta saapua vuokralauta- 20433: kunnan eteen riitakysymysten sovittelua varten, siiiide- 20434: tlilin 58 §:n 4 momentissa. 20435: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 47 20436: 20437: 68 §. 20438: Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kun- 20439: nissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten luku on 20440: vähäinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muuten sitä 20441: vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi annet- 20442: tavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi (poist.). 20443: Kuitenkin on vuokralautakunta (poist.) asetettava 20444: kuntaan, jossa vähintään kaksikymmentä vuokranantajaa 20445: tai vuokramiestä sitä vaatii. · 20446: 20447: 69 §. 20448: Vuokralautakunnan ptilitökseen tilköön 3 §:n 3 mo- 20449: mentin, 31 §:n 2 momentin ja 42 §:n 1 momentin mainit- 20450: semissa tapauksissa muutosta haettako. 20451: Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen 20452: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen 20453: on ollut jäävillineo tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi 20454: että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu 20455: virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen 20456: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymme- 20457: nen päivän kuluessa siitä kun vuokralautakunnan päätös 20458: annettiin. 20459: 20460: 20461: 7 Luku. 20462: 20463: Vuokra-asiain käsittelystil oikeudessa. 20464: 20465: (70 § edusk. esit. poist.) 20466: (71 § edusk. esit. poist.) 20467: 20468: (72 § edusk. esit. poist.) 20469: 20470: 70 § (73 §.) 20471: (Poist.) Vuokranantajan ja vuokramiehen välistä 20472: riita-asiata älköön kihlakunnanoikeus (poist.) ottako käsitel- 20473: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:q 3. 20474: 20475: täväkseen, (poist.) ellei kantaja näytä, että asia sitä ennen 20476: on ollut vuokralautakunnassa sovittelun alaisena, taikka 20477: jommankumman riitapuolen poissaolon takia siellä jäänyt 20478: käsittelemättä. 20479: (74 § edusk. esit. poist.) 20480: 20481: (75 § edusk. esit. poist.) 20482: 20483: (77 § edusk. esit. poist.) 20484: 20485: 71 § (78 §). 20486: Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin jompikumpi 20487: asianosainen sitä vaatii tai oikeus muuten katsoo sen tar- 20488: peelliseksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen 20489: varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istuntopaikalla 20490: saapuvilla. 20491: 72 § (79 §). 20492: (Poist.) Hovioikeuden vuokra-asioissa antamaan tuo- 20493: mioon älköön muutosta haettako. 20494: 20495: 73 § (76 §). 20496: Vuokra-asioita ratkaistaessa (poist.) päättäköön oikeus, 20497: vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, mitä 20498: asiassa on todeksi katsottava. 20499: 20500: (80 § edusk. esit. poist.) 20501: 20502: 20503: 20504: 8 Luku. 20505: 20506: Erityisiä määräyksiä. 20507: 20508: 74 § (81 §). 20509: Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuok- 20510: rattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön. 20511: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 49 20512: 20513: 75 § (82 §). 20514: Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan 20515: tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle 20516: henkilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokra- 20517: mieheltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautinta- 20518: oikeuden, olkoon laki niinkuin 74 §:ssä sanotaan. Jos 20519: vuokramiehen nautiotaoikeus ainoastaan supistuu myö- 20520: hemmin myönnetyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeu- 20521: den haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli 20522: se loukkaa vuokramiehen nautintaoikeutta. 20523: 20524: 76 § (83 §). 20525: Vuokranautajan Iuoastettavan asuin- tahi ulkohuo- 20526: neisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai sei- 20527: nässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiin· 20528: nitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon 20529: vuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hän . 20530: vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahi kor• 20531: vatkoon vahingon. 20532: 77 § (84 §). 20533: Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas- 20534: toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön. 20535: 20536: 78 § (85 §). 20537: Maanomistajalla tässä laissa ymmärretään myös suku- 20538: kartanon omistajaa. 20539: 79 § (86 §). 20540: Tämä laki ei koske vuokrausta, jonka esineenä on 20541: kruununtaloon, kuninkaankartanoon, sotilas- ja siviilivirka- 20542: kunnan sekä papiston virkataloon, ja kaupungin yhdistet- 20543: tyyn maahan kuuluva torppa tai mäkitupa-alue, seka 20544: (poist) kaupungin muuhun maahan kuuluva torppa, lam- 20545: puotitila tai mäkitupa-alue. 20546: Älköön tätä lakia myöskään sovellettako valtion tai 20547: kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankkiman 20548: 4 20549: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20550: 20551: tilan osien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä myös- 20552: kään huoneenvuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sel- 20553: laiseen vuokraan. 20554: 20555: 80 § (87 §). 20556: Tämän lain voimaanpanemista varten tarpeelliset 20557: määräykset antaa senaatti. 20558: 20559: 81 § (88 §). 20560: Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että 20561: siihen asti kunnes vuokralautakunnat (poist.) on asetettu, 20562: niiden toimet suorittaa kunnallislautakunta (poist.). 20563: Senaatin asiana on määrätä, milloin vuokralauta- 20564: kunnat (poist.) viimeistään tulee olla asetettuina. 20565: 20566: 82 § (89 §). 20567: Siitä alkaen kuin tämä laki on. astunut voimaan, 20568: älköön 19 p:nä kesäkuuta 1902 annettua lakia maan- 20569: vuokrasta maalla eikä muita stlltnnöksitt, mikäli ne ovat 20570: tämän lain mtiltrttysten vastaisia, sovellettako sellaisiin 20571: sen voimaanastumisen jttlkeen tehtyihin vuokrasopimuk- 20572: siin kuin (poistJ 1 §:ssä sanotaan. 20573: (Poist.) 20574: Laki torpan y. m. vuQkrauksesta. · 51 20575: 20576: 20577: 20578: 20579: Valiokunnan edellä hyväksyttäväksi ehdottama laki 20580: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 20581: aiheuttaa eräitä muutoksia myös kiinteään omaisuuteen 20582: koskevan lain 22 §:ään sekä ulosottolain 17, 21, 24, 31" 20583: 32, 38 ja 51 §:ään. Valiokunta sentähden kunnioittaen 20584: ehdottaa: 20585: etttt Eduskunta hyvttksyisi ja Keisarillisen 20586: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jttt- 20587: tttisi seuraavat lakiehdotukset: 20588: Laki, jolla muutetaan kiinnitystä kiin- 20589: teään omalsuuten koskevan asetuksen 22 §, 20590: semmolsena kuin se on joulukuun 3 päivänä 20591: 1895 annetussa asetuksessa. 20592: 22 §. 20593: Vahvistettu kiinnitysoikeus olkoon voimassa siitti 20594: pttivttsttt, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti, 20595: oikeuteen annettiin; ja merkittttköön se pttivtt tarkalleen 20596: siihen pttttttJkseen, jolla kiinnitys vahvistetaan. 20597: Jos sama kiinteisttJ on kiinnitty useammista saami- 20598: sista, olkoon aikaisemmalla kiinnitykselltt etuoikeus mak- 20599: suun mytJhemmttn edellil ja samanpttivttisillti kiinnityksilltt 20600: sama oikeus. Maksamattoman kauppahinnan pantti- 20601: oikeudella olkoon etuoikeus siitti ajasta lukien, jolloin 20602: kauppa tehtiin; ja pysyktJtJn sama etuus myyjttlltt edel- 20603: leenkin, jos httn on kiinnityttttnyt panttioikeutensa Maa- 20604: kaaressa sttitdetyn ajan kuluessa. 20605: Jos kiintett omaisuus on maksamattoman kauppa- 20606: summan oikeutta koskevain sttttnntJsten mukaan vastaava 20607: nautintaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun 20608: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20609: 20610: etuun, joka omaisuuden luovutuksessa on pidätetty, taikka 20611: jos sellainen oikeus on omaisuuteen kiinnitetty, ja jos 20612: omaisuus samaan aikaan tai mytJhemmin on joutunut 20613: saamisesta pantiksi,· niin väistyktJtJn saaminen mainitun 20614: oikeuden tieltä. Jos omaisuus aikaisemmin oli saamisesta 20615: panttina, väistyktJtJn oikeus saamisen tieltä, jollei tämä 20616: muuten tule täysin suoritetuksi. Jos oikeus tuloon tahi 20617: muuhun etuun siten katoaa, ja jos se on määrätty vis- 20618: siksi raha- tahi tavaramääräksi; saakoon sen oikeuden 20619: haltija sen pääoma-arvon puolesta, joka samalle oikeu- 20620: delle on pantava, sen mukaan, kuin Ulosottolain 5 luvun 20621: 30 §:ssä on säädetty, sen etuoikeuden, mikä tässä edellä 20622: olevan 2 momentin mukaisesti saamiselle on tuleva. Sa- 20623: malla etuoikeudella suoritettakoon mytJs aina mitä sel- 20624: laista tuloa tai etua on maksamatta, jos se ei ole ollut 20625: suorittamatta pitempää aikaa kuin kolme vuotta lankee- 20626: mispäivästä tahi jos sen uloshaku on sanotun ajan ku- 20627: luessa alettu ja sitten keskeyttämättä jatkettu. 20628: Kiinnitetystä tahi muutoin saamisen panttina ole- 20629: vasta kiinteisttJstä älktJtJn tämän saamisen edellä otettako 20630: ulos muuta kuin viimeisen ja kuluvan vuoden palkat 20631: niille, jotka kiinteisttJn hoitoa varten ovat omistajan va- 20632: kinaisessa palveluksessa, niin mytJs kruunulle, kunnalle 20633: tahi yksityiselle tuleva ulosteko ja senkaltainen määrä- 20634: maksu, niinkuin relssivero, tonttivero, palstatilan palkinto- 20635: vero tahi maanjaon apumaksu, joka on kiinteisttJlle lail- 20636: lisesti määrätty ja maksettavaksi langennut eikä ole ollut 20637: suorittamatta pitempää aikaa kuin Maakaaressa sanotaan. 20638: Sama oikeus kuin pääomasta olkoon pantinhaltijalla 20639: korostakin ja muusta säädetystä maksusta, joka ei ole 20640: maksamatta pitempää aikaa kuin 3 momentissa on sa- 20641: nottu, niin mytJs saamisen ulosottoon menevistä ulos- 20642: mittaus- ja muista kuluista. 20643: Ylempänä tässä §:ssä mainittujen saamisten 20644: ja oikeuksien jäiestä on kiintetsttJ lähinnä vas- 20645: taava sellaisen vuokra-alueen nautintaoikeu- 20646: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 53 20647: 20648: desta, jonka vuokramies on ottanut haltuunsa 20649: vuokrakirjan nojalla, joka on kiinnittttmttttä, 20650: mutta joka, milloin sen ptttevyyttä varten vaa- 20651: ditaan vahvistus, on asianmukaisesti vahvistettu. 20652: Jos kiinteistö on vastaava useammista tällaisista 20653: vuokraoikeuksista, olkoon vanhemmalta vuokra- 20654: oikeudella etusija myöhemmttn rinnalla; jos vuok- 20655: rakirjat ovat samana pttivttnä tehdyt, olkoon niilltt 20656: yhtälttinen oikeus. 20657: Panttioikeus, joka perustuu ainoastaan hallinnan- 20658: saantiin, olkoon kuitenkin tehoton toista paniinhaltijaa 20659: vastaan, niin myös sittt vastaan, joka on saanut kiin- 20660: teistön ulosmittaukseen; ja olkoon sellainen panttioikeus 20661: aina rauennut, jos kiinteistö luovutetaan konkurssiin. 20662: 20663: 20664: 20665: 20666: Laki, jolla muutetaan muutamia 3 päi- 20667: vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 20668: pykäliä. 20669: 5 Luku. 20670: 20671: Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta. 20672: 20673: 17 §. 20674: Se, jonka toimitettava huutokauppa on, hankkikoon 20675: rasitustodistuksen kiinteistösttt sektt velallisen omistus- 20676: oikeuden vahvistamiseksi tahi kiinteistöön kiinnitetyn tai 20677: rekisteröidyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tarpeel- 20678: liset ja vietti saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeu- 20679: delta saatavissa, niin myös, milloin maalaiskiinteistö. on 20680: myytttvtt, tarpeellisen otteen maarekisteristä; kuitenkin 20681: olkoon velkoja, jos huutokaupan toimittaja vaatii, vel- 20682: vollinen edelttt maksamaan asiakirjan lunastamiseen tar- 20683: peelliset kulut. 20684: 54 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20685: 20686: 21 §. 20687: Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoi- 20688: tetaan, pitiilt myös mainita, ettit kaikkein asianomistajain 20689: tulee huutokaupassa, taikka jos 19 §:n mukaan eri ko- 20690: kous keskustelua varten on mititrittty, tttssit kokouksessa 20691: oikeutensa valvoa ;a ettit saaminen tai vuokraoikeus, joka 20692: 26 ja 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pititit huutokaupan 20693: toimittajalle viimeistititn keskustelussa ilmoitettaman, se kit 20694: ettit vuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee 20695: nityttitit vuokrakirjansa tai oikeaksi todistettu 20696: jtiljennös siitit. 20697: Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauk- 20698: sen tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoi- 20699: keuden- rekisteröidyksi, taikka joilla on saaminen tai 20700: muu oikeus, josta omaisuus maksamatloman kauppasum- 20701: man oikeutta koskevain sittinnösten mukaan tai muuten 20702: on vastaava, taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiin- 20703: teistöstti etuoikeudellista veroa tahi muuta maksettavaa, 20704: pittiit sen ohessa, jos he ja heidtin asuinpaikkansa tiede- 20705: tittin, huutokauppakeskustelusta ja huutokaupasta annet- 20706: laman tieto eri kutsumuskirjeillit. Sellainen tieto on, 20707: ellei sitti ole saaduksi eritttiin tunnustettu, katsottava 20708: asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vtihinttitin neljtiti 20709: viikkoa ennen\ huutokauppaa on pantu postiin sistitin- 20710: kirjoitett.nfl' 20711: ,,.J 20712: kuljetettavaksi. 20713: 24 §. 20714: Kun kiinteistö on myyttivti, lukekoon huutokaupan 20715: toimittaja julki ulosmittauspöyttikirjan tahi sen ptititök- 20716: sen, jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulos- 20717: mitatuksi, niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17 20718: ja 21 §:ssti mainitut asiakirjat, seka kehoittakoon niitti, 20719: joilla on saaminen tahi muu oikeus, mikti on kiinteistösta 20720: suoritettava tahi muuten myymisessit huomioon otettava, 20721: sen ilmoittamaan; antakoon myös ltisnitoleville velkojille 20722: sekit velalliselle, jos htin on saapuvilla, tilaisuuden lau- 20723: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 55 20724: 20725: sua mielipiteenstt niisttt saamisvaatimuksista, jotka ovat 20726: ilmoitetut tahi ttsken sanotuista asiakirjoista kttyvttt ilmi, 20727: niin myos myyntiehdoistakin. 20728: Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n 20729: mukaan eri kokous on mättrtttty pidettavttksi, noudatet- 20730: takoon siintt mittt tttsstt on sttttdetty; ja toimitettakoon 20731: silloin huutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkiluke- 20732: minen. 20733: 20734: 31 §. 20735: Jos saamisesta tai muusta oikeudesta myonnetyn 20736: kiinnityksen tai rekisterlJimisen ptttevyys on erityisen 20737: tutkimuksen varassa tahi ratkaistu ptttttOkselltt, joka ei 20738: ole saanut laillista voimaa, taikka jos sellaista kiinni- 20739: tysta tai rekisterlJimisttt on haettu, mutta hakemusta 20740: ei vieltt ole tutkittu, merkittttklJOn sekin saaminen tahi 20741: oikeus velkojain luetteloon ja otettakoon lukuun alinta 20742: tarjousta mtittrtittttesstt. 20743: 20744: 32 §. 20745: Nautintaoikeus, josta kiinteisUJ kiinnityksen tai re- 20746: kisterOimisen nojalla tahi maksamattoman kauppahin- 20747: nan oikeutta koskevain stttinnosten mukaan on vastaava, 20748: merkitttiklJOn etuoikeutensa mukaan velkojain luetteloon, 20749: sille kuitenkaan mitttttn arvoa kirjoittamatta. Sama ol- 20750: koon laki oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on 20751: jollekulle myonnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei 20752: sittt oikeutta saateta, sen mukaan mittt 30 §:n 2 momen- 20753: tissa on sanottu, panna luetteloon pttttoma-arvoonsa, 20754: niin mylJs sellaisesta kiinnittttmttttömttstti tai 20755: rekisteröimttttömttstti vuokraoikeudesta, josta 20756: kiinteistö sen mukaan kuin erikseen on sättdetty 20757: on vastaava ja joka on velkojain keskustelussa 20758: tai kirjallisesti sittt ennen huutokaupan toimit- 20759: tajalle ilmoitettu. 20760: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet, N:o 3. 20761: 20762: 38 §. 20763: Jos kiinteistö velkojain luetteloon on mer- 20764: kitty vastaavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta 20765: tuloon tahi muuhun etuun, joka jollekulle on mytJn- 20766: netty kiinteistöstä suoritettavaksi; huudettakoon kiinteisttJ 20767: sillti ehdolla myytävtiksi että se oikeus on voimassa 20768: pysyvä. Jos silloin havaitaan, että joku, jolla on pa- 20769: rempi oikeus, ei voi tarjotusta kauppasummasta saada 20770: tttyttti hyvitystä, pantakoon, ellei ttimti suostu jättämtitin 20771: tapahtunutta huutoa voimaansa, kiinteisttJ uudestaan 20772: huutoon, tekemtittti ehtoa oikeuden pysyvtiisyydestä. Jos 20773: kauppasumma silloin nousee suuremmaksi, ja jos viime- 20774: mainitun oikeudenhaltija ei heti maksa sistiän mitti pa- 20775: rempl-oikeuksinen on ylijätimtistä saapa, olkoon viimeinen 20776: myyminen ptitevti; muussa tapauksessa jtitiktJtJn ensim- 20777: mtiinen pysyväiseksi. 20778: 51 §. 20779: Kun kiintetin omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt 20780: tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehkötJn huuto- 20781: kaupan toimittaja siitti heti ilmoituksen, maalla tuoma- 20782: rille ja kaupungissa oikeudelle; liittttktJtJn siihen mytJs- 20783: kin, kun kiinnitetty kiinteisttJ on myyty, tarpeellisen otteen 20784: 6 luvun 9 §:ssti mainitusta luettelosta ja ne kiinnitys- 20785: kirjat, jotka koskevat kauppasummasta maksettua velkaa, 20786: kuin mytJskin ilmoituksen pysytetyistti ja rauenneista 20787: nautinto-oikeuksista sekti oikeuksista tuloon tahi muuhun 20788: etuun, jotta voitaisiin merkitti, mitkti kiinnitykset ja re- 20789: kistertJimiset on pysytetty voimassaan, sekä kuolettaa 20790: rauenneet kiinnitykset ja rekistertJimiset. 20791: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 57 20792: 20793: 20794: 20795: 20796: Samoinkuin eduskuntaesityksen ei valiokunnankaan 20797: ehdottamaa lakia olisi sovellutettava vuokraukseen, joka 20798: koskee semmoista manttaaliin pantua, maanviljelykseen 20799: käytettäväksi tarkotettua tilaa, joka ei ole minkään pää- 20800: taion alainen, eikä myöskään sellaiseen vuokraukseen, jossa 20801: joku toiselle antaa vuokralle tilan tai tilan osan muuta 20802: kuin maanviljelys- tai mäkitupalaisasuntotarkotusta varten, 20803: tai maanviljelystarkotusta varten alueen, joka ei ole varus- 20804: tettu rakennuksilla eikä aiottu niillä varustettavaksi. Laki- 20805: ehdotuksen määräyksiä ei myöskään sovellettaisi 79 §:ssä 20806: mainittuihin vuokriin. 20807: Valiokunnan mielestä ovatkin vuoden 1902 maan- 20808: vuokralain määräykset, mikäli ne koskevat itsenäistilojen 20809: ynnä muun sellaisen yksityisten hallussa olevan maan 20810: vuokrausta yleensä tyydyttäviä. Valiokunnan mielestä olisi- 20811: vat kuitenkin nämä määräykset yksityiskohtiinsa nähden 20812: tarkastettavat, sekä koottavat erityiseen lakiin. 20813: Kun tukkiyhtiöitten ja muut puutavaraliikettä varten 20814: tarkotetut, vuokralle annetut tilat muodostavat eri ryhmän 20815: on valiokunta pitänyt tärkeänä, että hallitus antaisi tutkia ja 20816: ottaisi harkittavakseen olisiko syytä ryhtyä eri lainsäädäntö- 20817: toimenpiteen kautta turvaamaan tällaisilla tiloilla olevien 20818: vuokramiesten asemaa. 20819: Edellä sanotun nojalla valiokunta kunnioittaen eh- 20820: dottaa, että Eduskunta alamaisessa vastauskirjelmässään 20821: anoisi: 20822: ettti hallitus niin pian kuin mahdollista 20823: ryhtyisi toimiin itsenttistilojen ynnti muuta 20824: sellaista yksityisen omistuksessa olevan maan 20825: 58 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20826: 20827: vuokrausta koskevan lainstiiidtinn6n tarkasta- 20828: miseksi, johon torpan, lampuotitilan ja mtiki- 20829: tupa-alueen vuokrauksesta annetun lain säti- 20830: döksiti ei sovelluteta; 20831: ettti hallitus ottaisi harkittavaksi, olisiko 20832: maanvuokralaissa olevia stitinnöksiti soveltu- 20833: vilta kohdin ulotettava myöskin kruununtalo- 20834: jen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, siviili- ja 20835: kirkollisvirkakunnan virkatalojen sekti ntiihin 20836: tiloihin kuuluvain torppain ja mtikitupa-aluei- 20837: den vuokraukseen; ja 20838: ettti hallitus ottaisi harkittavakseen oli- 20839: siko syytti ryhtyti lainstitidtintö-toimenpiteen 20840: aikaansaamiseksi tukkiyhti6itten ja muitten 20841: puutavara/iikeitti varten tarkotettujen tilojen 20842: vuokramiesten aseman turvaamiseksi, sekä 20843: etta Eduskunnalle annettaisiin armolliset 20844: esitykset niistti kyseenalaisista lainstitittimis- 20845: toimenpiteistti, joihin tarvitaan Eduskunnan 20846: myöttivaikutusta, sekä että Eduskunta, miktili 20847: tarvittavat muutokset kuuluvat hallinnollisen 20848: lainstitidtinnön alalle, saisi tilaisuuden niistti 20849: antaa lausuntonsa. 20850: 20851: Helsingissä 8 p. syysk. 1908. 20852: 20853: 20854: 20855: Tämän asian käsittelyssä ovat osallisina olleet pu- 20856: heenjohtaja Castren, jäsenet Cederberg, Eloranta, Eronen, 20857: Heikkinen, Hokkanen, Huttunen, Kairamo, Käpy, Nylander, 20858: Paloheimo, Rannikko, Siren, Storhjörk, Telkkä ja S. Wuoli- 20859: joki; sekä varajäsenet Ahlström, Hannes Gebhard, Heimo- 20860: n en, Pöysti, Savolainen ja Tanttu. 20861: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 59 20862: 20863: 20864: 20865: 20866: Vastalauseita. 20867: I. 20868: 20869: 2 § vuokra-ajasta. 20870: Sekä 1907 v. että 1908 v. ensimmäisillä valtiopäi- 20871: villä oli Maatalousvaliokunta puoltanut 50 vuotta lyhim- 20872: mäksi laissa sallituksi vuokra-ajaksi. Huolimatta siitä että 20873: valiokunnan enemmistö tässä suhteessa edelleen lienee sa- 20874: malla kannalla kuin ennenkin, on mietintö kuitenkin muut- 20875: tunut siten, että lyhimmäksi vuokra-ajaksi nyt ehdotetaan 20876: 25 vuotta. Niitä syitä, jotka puhuvat, 50:n vuoden lyhim- 20877: män vuokra-ajan puolesta ja joihin maatalousvaliokunta 20878: edellisillä valtiopäivillä on rakentanut ehdotuksensa, ei 20879: mielestämme ole nytkään voitu valiokunnassa kumota. 20880: Ja katsoen siihen, että valiokunnan enemmistö, joka innok- 20881: kaasti on tahtonut mietinnössä saada esitetyiksi ei ainoas- 20882: taan sitä, mikä puhuu 25:n vuoden lyhimmän vuokra- 20883: ajan puolesta, vaan myöskin sitä, minkä luullaan puhu- 20884: van 50:n vuoden vuokra-aikaa vastaan, mutta sen sijaan, 20885: muistutuksista huolimatta, on jättänyt aivan vaillinaisen 20886: referaatin varaan ne syyt, jotka puolustavat 50:n vuoden 20887: vuokra-aikaa, sekä koska tätä asiata käsittelevää viime 20888: valtiopäivien maatalousvaliokunnan mietintöä on enää vai- 20889: kea saada, pyydämme tässä saada esiintuoda pääkohdat 20890: niistä mainitun mietinnön perustetuista, jotka puhuvat 20891: 50:n vuoden vuokra-ajan puolesta (kts. Maatalousvalio- 20892: kunnan mietintö n:o 1, siv. 5-7, 1908 v. ensimmäisillä 20893: valtiopäivillä): 20894: 60 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20895: 20896: Tällainen lyhin vuokra-aika on tärkeä niinhyvin var- 20897: sinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin kuin mäki- 20898: tupa-alueisiin nähden. Mitä varsinaisiin maanviljelystorp- 20899: piin ja lampuotitiloihin tulee, niin on sekä vuokramiehen 20900: edun, että maanviljelyksen edistymisen kannalta se vuokra- 20901: muoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman pitkän ajan, 20902: ja onnellisimmaksi olisi sellainen kehitys katsottava, että 20903: vuokramies saisi tilaisuuden, sovittuaan siitä maanomista- 20904: jan kanssa, lunastaa viljelemänsä maan omakseen. Kun 20905: vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluetta kauan vil- 20906: jellä ja että sitä työtä, minkä hän maahan panee, hänen 20907: perillisensä vielä voivat jatkaa, hoitaa hän viljelystään heti 20908: alusta alkaen sillä kiintymyksellä, jota ilman voimaperäistä 20909: maanviljelystä ei saata syntyä. Näin ei kuitenkaan tulisi 20910: olemaan asianlaita, jos mietinnössä ehdotettu 25 vuoden 20911: aika hyväksyttäisiin lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Tällainen 20912: määräys vuokra-ajasta aikaansaisi, että vuokrasopimus 20913: menisi umpeen silloin kuin vuokramies on miehuutensa 20914: voimat kuluttanut ja hän joutuisi vaaraan saada vanhuu- 20915: tensa päivinä jättää kotinsa. Se olisi myös omiansa ai- 20916: heuttamaan, että torpparien lapset, tultuaan työikään, läh- 20917: tevät pois kodistaan ja jättävät vanhempansa, koska ei 20918: ole varmuutta siitä, saavatko he vanhempainsa viljelystä 20919: jatkaa. 20920: Viisikymmenvuotista lyhintä vuokra-aikaa säädet- 20921: täessä on lisäksi otettava huomioon, että useimmissa ta- 20922: pauksissa vuokralle annetut tilukset lienevät asemansa 20923: takia sellaiset, että maanomistajalle ei ole edullista ottaa 20924: niitä omaan viljelykseensä. Nykyisen kehityksen suunta 20925: maatalouden alalla ei myöskään edistä eri viljelmien 20926: yhdistämistä, vaan ·on päinvastoin omansa joudutta- 20927: maan uusien viljelmien lohkeamista tilojen ulkopals- 20928: toilla ja syrjäisillä mailla. Kun siis maanomistaja ei oman 20929: etunsa kannalta yleensä pyri saamaan torppien viljelys- 20930: maita haltuunsa, niin hänen ei tarvitse pelätä itselleen 20931: haittoja siitä, että ne pitkäaikaisen vuokrasopimuksen 20932: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 61 20933: 20934: kautta joutuvat tarkoituksenmukaisen hoidon alaisiksi, 20935: kun hän vaan saattaa luottaa siihen, että hänelle kuuluvat 20936: kohtuulliset tulot vuokra-alueesta samalla hänelle turva- 20937: taan. Tämän lisäksi katsomme sitäkin suuremmalla 20938: syyllä voivamme ehdottaa viisikymmenvuotista vuokra- 20939: aikaa, koska se eräissä osissa maata jo pitemmän aikaa 20940: talonpoikaistiloilla on ollut käytännössä, samalla kun toi- 20941: sissa osissa maata olot ovat siten muodostuneet, että 20942: vuokramiehet miespolvia ovat pysyneet paikallaan. 20943: Näillä perusteilla saamme kunnioittavimmin ehdottaa, 20944: että valiokunnan lakiehdotuksen toisen pykälän 1 ja 2 20945: mom. muutettaisiin näin kuuluviksi: 20946: 20947: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuok- 20948: raamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään 20949: sadaksi, vähintään viideksi k y mm en e k s i 20950: vuodeksi. 20951: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuok- 20952: ra-ajasta tahi jos vuokra-aika on määrätty 20953: lyhemmäksi tai muulla tavalla kuin 1 mo- 20954: mentissa sanotaan, olkoon sopimus voimassa 20955: viisikymmentä vuotta. 20956: 20957: 20958: Vuokramaksun järjestelystä vuokrakauden aikana. 20959: 20960: Tärkein muistutus, mikä lyhimmän vuokra-ajan mää- 20961: räämistä vastaan 50:ksi vuodeksi on tehty, on se, että 20962: näin pitkän vuokrakauden alussa on miltei mahdotonta 20963: arvioida vuokramaksu sellaiseksi, että se koko ajan tulisi 20964: olemaan kohtuullinen. On näet luonnollista, että seikat, 20965: jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa yhteydessä, saattavat 20966: tehdä vuokralle annetun maan nauttimisen vuosikymme- 20967: nien kuluessa paljoa edullisemmaksi, kuin mitä se oli vuok- 20968: ralle annettaessa, ilman että vuokramiehellä on siitä ollut 20969: mitään vaivaa tai kustannuksia. Sellaisia seikkoja ovat 20970: 62 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 20971: 20972: teollisuuslaitoksen perustaminen, väkiluvun kasvaminen 20973: esim. kulkuneuvojen paraneminen paikkakunnalla, uuden 20974: taikka yleensä maanviljelystuotteiden hintain yleinen ja 20975: pysyvä kohoaminen maailman markkinoilla. 20976: Tähän voidaan kyllä huomauttaa, ettei myöskään 20977: maanomistajana ole ollut mitään vaivaa tai kustannuksia 20978: tällaisesta maan arvon ansiottomasta kasvamisesta ja että 20979: se ei siis kuuluisi hänellekään. Olemme kuitenkin sitä 20980: mieltä, että nykyisen yhteiskunta-järjestelmän mukaan epäi- 20981: lemättä on oikeudenmukaista, että vuokrasuhdetta määrä- 20982: tessä lasketaan maanomistajan hyväksi, mikäli mahdol- 20983: lista, puheena oleva maanarvon ansioton nousu. 20984: Selvää on näet ensiksikin, että jos laki määrää vuok- 20985: ra-ajan vähintäin SO:ksi vuodeksi, niin sen kautta, ellei 20986: mitään verojärjestelyä sallita, ilman pakottavaa syytä riis- 20987: tetään maanomistajalta se oikeus nauttia hyväkseen maan- 20988: arvon nousua, mikä hänellä olisi, jos vuokra-aika olisi 20989: lyhyt. Tästä syystä onkin Englannissa, kun siellä äsket- 20990: täin säädettiin uusi laki pakollisesta vuokrasta ja siinä 20991: määrättiin aika 35:ksi vuodeksi, samalla säädetty, että 20992: erityinen viranomainen järjestää veromäärän aina 7:ksi 20993: vuodeksi kerrallaan. 20994: Lisäksi on otettava huomioon, että meilläkin se mieli- 20995: pide alkaa voittaa alaa, että maan ansioton arvon nousu 20996: oikeastaan olisi tuleva yhteiskunnalle. Sen vuoksi olisikin 20997: mielestämme paikallaan, että jos esim. valtio omistaa maata 20998: ja antaa sitä vuokralle, sen pitäisi järjestää vuokramaksun 20999: sillä tavoin, että valtio pääsisi nauttimaan sitä maan ar- 21000: von kasvamista, joka ei johdu vuokramiehen omista pa- 21001: rannuksista. Johdonmukaisesti tullaan siis siihen katsan- 21002: tokantaan, että maan arvon nousu yleensä kuuluu maan- 21003: omistajalle, eikä sen viljelijälle. Ja jos vastaisuudessa tah- 21004: dottaisiin jossakin muodossa tai joissakin tapauksissa ve- 21005: rottaa yksityisiä puheena olevasta maanarvon noususta, 21006: kuten esim. äskettäin Tanskassa on päätetty tehdä sen 21007: maan arvon nousun suhteen, mikä tapahtuu siinä seu- 21008: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 63 21009: 21010: dussa, jonka läpi rakennetaan uusi rautatie, niin tietysti 21011: vero on asetettava maanomistajille, eikä sen viljelijöille. 21012: Luonnollisena seurauksena tästä on, että maanomistajana 21013: taas puolestaan pitää olla tilaisuus kantaa sama vero vuok- 21014: raajiltaan siitä osalta hänen maataan, jota he, eikä hän 21015: itse, nauttivat hyväkseen. 21016: Ihan toinen on asian laita sen maan arvon nousun 21017: suhteen, joka syntyy sen kautta, että työmies tekee työtti 21018: tilallansa. Tämä tulee suoranaisesti hänen itsensä hy- 21019: väksi ja hän tulee meidän ehdotuksemme mukaan myös- 21020: kin täydellisesti nauttimaan sen hedelmiä, osaksi sen kautta 21021: mitä hän vuokra-ajalla vuosi vuodelta tilastaan saapi, osaksi 21022: sen kautta että maanomistaja vuokrakauden päättyessä on 21023: velvollinen suorittamaan vuokramiehelle täyden korvauk- 21024: sen siitä maan arvon nousemisesta, joka on tapahtunut 21025: tämän työn kautta. 21026: Sitä vastoin se osallisuus, mikä vuokramiehen työllä 21027: voipi tämän lisäksi olla maanarvon ansiottomaan nouse- 21028: miseen, ei liene suurempi kuin esim. minkä kaupunkilai- 21029: sen työmiehen tahansa, eikä hän siis ole siihen enemmän 21030: oikeutettu kuin muutkaan yksityiset työmiehet. Ja verrat- 21031: tuna siihen osallisuuteen, mikä maan arvon ansiottomaan 21032: nousemiseen on maailman markkinoiden hintojen kohoa- 21033: misella, valtion y. m. yleisillä toimenpiteillä, tehtailla y. 21034: m. s. supistuu yksityisen vuokramiehen osallisuus tähän 21035: yhteiskunnallisista syistä tapahtuvaan maanarvon nousuun 21036: luonnollisesti aivan mitättömiin. Ja juuri siitä syystä sitä 21037: sanotaankin ansiottomaksi arvon nousemiseksi. 21038: Mutta maanarvo ei suinkaan aina yhtämittaisesti 21039: nouse. Se voipi päinvastoin odottamattomien tapahtu- 21040: main vuoksi silloin tällöin pitemmäksikin ajaksi siinä mää- 21041: rässä aleta, että maanvuokraajat voisivat joutua suoras- 21042: taan ahdinkotilaan, ellei heillä 50:n vuoden ajalla olisi 21043: tilaisuutta saada tällaisten olosuhteiden vuoksi vuokramak- 21044: suansa kohtuuden mukaan alennetuksi. Sellainen ahdin- 21045: kotila voi esim. syntyä kun tehdas, joka jollakin paikkakun- 21046: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21047: 21048: nalla on pitänyt pitemmän ajan maidonhintaa korkealla, 21049: lopettaa liikkeensä sillä seurauksella, että paikkakunnan 21050: maidosta ei enää saa kuin ehkä 2 /s siitä, mitä ennen mak~ 21051: settiin. Olisihan väärin, ellei vuokramies, joka itse on 21052: syytön tällaiseen olosuhteitten muutokseen, voisi sen joh- 21053: dosta saada alennetuksi sitä vuokramaksua, joka vuokra- 21054: sopimusta tehtäessä silloisen korkeamman hinnan valli- 21055: tessa oli huomattu kohtuulliseksi. Ei ole mahdotonta se- 21056: kään että voinhinnat maailman markkinoilla pitemmäksi 21057: ajaksi alenisivat, kuten 1860-70-luvulla kävi viljanhinto- 21058: jen. Siinä tapauksessa joutuisivat ne vuokramiehet, joiden 21059: vuokramaksut olisivat määrätyt nykyisten korkeitten voin- 21060: hintojen vallitessa, samanlaiseen ahdinkotilaan kuin maan- 21061: vuokraajat Englannissa 1870-luvulla, jolloin he osaksi jou- 21062: tuivat vararikkoon, osaksi olivat pakotetut jättämään vuok- 21063: ratilansa kesken vuokra-ajan, mikäli maanomistaja ei suos- 21064: tunut vastoin sopimusta alentamaan vuokramaksuja. Täl- 21065: laisten tapahtumain varalta on mielestämme välttämätöntä, 21066: että vuokralautakunnalle myönnetään valta ryhtyä järjes- 21067: tämään vuokramaksu kohtuulliseksi. 21068: Tässä esitettyjä näkökohtia silmällä pitäen saattaa 21069: tulla siihen johtopäätökseen, joka myöskin alussa vastasi 21070: suomalaisen puolueen kantaa, että molemmilla asianosai- 21071: silla, niin hyvin vuokranantajana kuin vuokramiehelläkin, 21072: pitäisi olla oikeus, milloin havaitsevat asianhaarat niin 21073: vaativan, kääntyä vuokralautakunnan puoleen ja pyytää 21074: sitä vuokramaksun määrää tarkastamaan. Tätä vastaan 21075: on kuitenkin muistutettu, että tällainen oikeus helposti 21076: aiheuttaa turhanpäiväisiä vaatimuksia, jopa rettelöitäkin 21077: sekä sen kautta tarpeettomia kustannuksia. Jos nämä 21078: muistutukset myönnetään oikeutetuiksi, tullaan jotenkin 21079: lähelle sitä säädöstä, joka Englannissa on otettu käytän- 21080: töön, ja josta ylempänä mainittiin. Tästäkin epäilemättä 21081: oikeasta ajatuksesta luovuttiin kuitenkin 1907 v. valtio- 21082: päivillä huomioon ottaen muitten puolueryhmien toivo- 21083: muksia ja ehdotettiin suomalaisen puolueen taholta sel- 21084: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 65 21085: 21086: lainen kompromissimuoto, jonka luultiin voivan tyydyt- 21087: tää niitä, jotka pitivät kiinni siitä, että lyhin vuokra-aika 21088: ei saisi olla pitempi kuin 25 vuotta. Tämä ehdotus, joka 21089: myöskin saavutti silloisen Maatalousvaliokunnan enem- 21090: mistön kannatuksen, tarkoitti, että vuokramaksun määrä 21091: pitäisi voida vuokralautakunnan välityksellä alentaa milloin 21092: tahansa, mutta korottaa ainoastaan 25:n vuoden kuluttua. 21093: Näitä tässä esittämiämme tosiasioita ja järkisyitä 21094: sekä niihin nojautuvia perusteluja ei valiokunnassa, kuten 21095: mietinnöstäkin näkee, ole voitu kumota. Siitä huolimatta 21096: on valiokunta hylännyt ehdotuksemme verojärjestelyn ja 21097: koettaa mietinnön sivuilla 3-5 tätä päätöstään perustella. 21098: Tämä perustelu on kuitenkin rakennettu yksipuolisille 21099: väitteille ja liioitteluille, joista asiata tyyneesti harkitessa 21100: huomaa, että niillä ei ole paljon tekemistä todellisen elä- 21101: män, eritoten maalaiselämän, maanviljelyksen ja vuokra- 21102: suhteitten kanssa. 21103: Yksi tärkeimpiä kulmakiviä, joille mietinnön perus- 21104: telu on rakennettu, on pelottelu siitä, että aina 25:n vuo- 21105: den perästä vuokramiestä on muka , uhkaamassa" niin 21106: ankara veronkorotus, että sen johdosta hän tulisi , tus- 21107: kastumaan tukalaan (1) asemaansa" sekä että on muka 21108: ,epäiltävää", voisiko hän siirtäessään torppansa toiselle, 21109: saada tältä "lainkaan mitään korvausta" hänen ,vuokra- 21110: esineen parantamiseen panemastaan pääomasta ja työstä". 21111: Esityksessä on tuskin ollenkaan pantu huomiota sii- 21112: hen, että tuota vuokramaksun korotusta ei saa olla mää- 21113: räämässä maanomistaja enempää kuin vuokramieskään, 21114: vaan määrää sen puolueeton vuokralautakunta; että ko- 21115: rottamiseen ei saa vaikuttaa mikään muu kuin ansioton 21116: maanarvon nousu, ei siis myöskään torpparien tekemät 21117: parannukset, ja että kun ainoastaan maanarvon nousu 21118: voi vaikuttaa vuokramaksun korotukseen, niin tämä koro- 21119: tus tuskin voi tulla vuokramiehelle kohtuuttomaksi tai 21120: rasittavaksi. Sillä tällaisen järjestelyn kauttahan vuokra- 21121: maksu asetetaan ainoastaan samaan suhteeseen vuokra- 21122: 5 21123: 66 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21124: 21125: esineeseen nähden kuin missä se oli 25 vuotta aikaisem- 21126: min. Ja vihdoin syrjäyttää mietintö puolueellisesti koko 21127: sen puolen järjestelyehdotuksestamme, että vuokramaksu 21128: voipi jäädä entiselleen tai myöskin aleta, jos maanarvo 21129: on pysynyt entisellään tai laskenut, ja kuitenkin todistaa 21130: kaikkien kultturimaitten taloudellinen historia, että sellais- 21131: takin tapahtuu. 21132: Toinen kulmakivi, jolle mietintö on rakennettu, on 21133: se olettamus, että maanomistajat. meidän ehdotuksem- 21134: me mukaan eivät kykenisi tai haluaisi, maksamalla 21135: torpparille vuokrakauden päättyessä hänelle tulevaa kor- 21136: vausta parannuksista, lopettaa vuokrasuhdetta, vaan koet- 21137: taisivat muka sitoa torpparit turpeeseen kiinni. Tälläkään 21138: olettamuksella ei ole paljoa perustusta todellisuudessa. 21139: Sillä selväähän on, että, mitä nykyisiin torppiin tulee, tuo 21140: korvausvelvollisuus harvoin voinee nousta niin mahdotto- 21141: miin summiin, ettei maanomistaja kykenisi sitä täyttämään. 21142: Ja onhan luonnollista - mitä muuten oikeiston puolelta 21143: alituisesti on uhattukin ja vasemmiston puolelta valitettu 21144: - että maanomistaja pyrkii vapautumaan vuokrasuhteesta, 21145: sillä sen kautta hän meidän ehdotuksemme mukaan ainakin 21146: 50:n vuoden perästä pääsee siihen asemaan, johon valio- 21147: kunta hänet tahtoo asettaa jo 25:n vuoden kuluttua. 21148: Vuokrasuhteen purkautuminen eli päättyminen tietää näet 21149: sen, että maanomistaja vapautuu vuokralautakunnan hol- 21150: houksesta ja pääsee uudelleen itse määräämään vuokra- 21151: ehdot, huomioon ottamalla ei ainoastaan mikä olisi koh- 21152: tuullista maanarvon ansiottoman nousun vuoksi, mutta 21153: lisäksi vielä niin paljon kuin maanomistajain monapooli- 21154: asema toiselta ja vuokramiesten ja tilattomaio sankkojen 21155: parvien yhä kasvava tarve toiselta puolen hänelle tarjoo. · 21156: Samalla tulee vielä ottaa huomioon, että tällaiseen vapau- 21157: tumisen haluun vaikuttaa usein myöskin se, että· maan- 21158: omistaja sen kautta voipi päästä epämiellyttävästä vuok- 21159: raajasta ja valita itselleen mieluisen. 21160: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 67 21161: 21162: Näin ollen valiokunnan verrattain laajalla ja moni- 21163: sanaisella todistelulla ei ole todellisuudessa perustuksia, 21164: joten se itse asiassa on ollut omiansa yhä enemmän va- 21165: kuuttamaan meitä siitä, että se periaate, jolle meidän eh- 21166: dotuksemme on rakennettu, on luonnollinen ja kohtuullinen. 21167: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla saamme kun- 21168: nioittaen ehdottaa että lakiehdotukseen palautettaisiin vä- 21169: hän selvennettynä näin kuuluva pykälä: 21170: 21171: 7 §. 21172: Jos seikat, jotka eivät ole vuokra- 21173: suhteen kanssa yhteydessä, niinkuin 21174: uuden rautatien rakentaminen, uuden 21175: teollisuuslaitoksen perustaminen tai 21176: vanhan häviäminen taikka olojen muut- 21177: tumisesta aiheutuva hintojen yleinen 21178: ja pysyvä kohoaminen tai aleneminen, 21179: tekevät vuokramaksun korottamisen 21180: tai alentamisen kohtuulliseksi, olkoon, 21181: ellei toisin ole sovittu, kummallakin 21182: asianosaisella valta alistaa vuokra- 21183: maksu vuokralautakunnan tutkitta- 21184: vaksi, joka, ottaen huomioon ainoas- 21185: taan edellämainitut asianhaara!, mää- 21186: rää sen suuruuden, joten veron li- 21187: säystä siis ei saa aiheuttaa se vuokra- 21188: tilan arvon nousu, joka on muodos- 21189: tunut vuokramiehen työstä tai hänen 21190: vuokratilaan uhraamastaanpääomasta. 21191: Älköön kuitenkaan vuokramak- 21192: sua korotettako, ennenkuin viisikol- 21193: matta vuotta on kulunut vuokrasopi- 21194: muksen tekemisestä, älköönkä sitä 21195: uudestaan koro te ttako, ennenkuin 21196: viisikolmatta vuotta on kulunut siitä 21197: kuin edellinen korotus tapahtui. 21198: 68 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21199: 21200: 21201: 21202: 17 § rakentamisvelvoltisuudesta. 21203: Rakentamisvelvollisuus torppaan tai lampuotitilaan 21204: kuuluviin uutisrakennuksiin nähden on valiokunnan ehdo- 21205: tuksen mukaan yleensä järjestetty tyydyttävällä tavalla. 21206: Poikkeuksen muodostavat kuitenkin sellaiset tapaukset, 21207: jolloin rakennus ilman vuokramiehen tuottamusta, esim. 21208: tulipalon kautta, on hävinnyt tai niin vahingoittunut että 21209: se on uudestaan rakennettava. Valiokunta pitää sääntönä, 21210: että rakennusvelvollisuus tällöin kuuluu vuokranantajalle. 21211: Käytännössä noudatetaan kuitenkin meillä yleisesti 21212: tätä nykyä sitä menettelytapaa, että torppari ja maan- 21213: omistaja suorittavat palovakuutusmaksut puoleksi kumpi- 21214: kin ja saavat, tulipalon sattuessa niinikään kumpikin puo- 21215: let vahingonkorvauksesta. Uudestaan rakentaminen ta- 21216: pahtuu sitten sillä tavoin ja niillä ehdoilla, jotka ovat 21217: esitetyt mietinnön 17:n §:n 2 momentissa. 21218: Mielestämme tällainen järjestely vastaa oikeuden ja 21219: kohtuuden vaatimuksia yhtä hyvin kuin kansaan juurtu- 21220: nutta menettelytapaa. Valiokunnassa ei myöskään ole 21221: esitetty sellaisia syitä, jotka tekisivät valiokunnan ehdotta- 21222: man poikkeussäädöksen tulipalon tuottamaan vahinkoon 21223: nähden ymmärrettäväksi. Sen sijaan se on periaatteessa 21224: ristiriidassa niiden korvaussäädösten kanssa, jotka laki- 21225: ehdotuksessa muuten ehdotetaan, jota paitsi se antaa 21226: tilaisuuden kunnattomalle ja huolimattomalle vuokramie- 21227: helle-joita aina myöskin löytyy- koettaa vaikkapa murha- 21228: polton kautta siirtää sen rakennusvelvollisuuden, joka hä- 21229: nelle kuuluu, vuokranantajalle. 21230: 21231: Rohkenemme siis ehdottaa että Eduskunta hyväksyisi 21232: 17 :n §:n 1 ja 2 momentin näin kuuluviksi: 21233: Jos torppaan tai lampuotitilaan kuu- 21234: luva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus, 21235: joka on vuokranantajan oma on vanhuuttaan 21236: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 69 21237: 21238: rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kel- 21239: paamattomaksi, taijos se on tulipalon kautta, 21240: tai muuten ilman vuokramiehen luottamusta 21241: hävinnyt tai niin vahingoittunut, että se on 21242: uudestaan rakennettava, niin on, ellei ole 21243: toisin sovittu, vuokranantajan tilan tai pää- 21244: taion alueelta osotettava tahi sinne hankit- 21245: tava rakennuksen uudestaan rakentamiseen 21246: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset 21247: rakennusaineet sekä vuokramiehen hankit- 21248: tava muut aineet ja suoritettava uutisraken- 21249: nustyö. 21250: 1 momentissa mainitut rakennuk- 21251: set ovat vuokranantajan toimesta täy- 21252: teen arvoonsa vakuutettava!. Palova- 21253: kuutusmaksut suorittaa vuokranantaja, 21254: ollen vuokramies velvollinen korvaa- 21255: maan hänelle puolet niistä. Palova- 21256: kuutuskorvauksen kantaa vuokranan- 21257: taja, joka siitä suorittaa puolet vuokra- 21258: miehelle sen mukaan kuin uudesta- 21259: rakentaminen edistyy. 21260: Jos vuokranantaja laiminlyö va- 21261: kuutusvelvollisuutensa, niin on hänen, 21262: ellei ole toisin sovittu, toimitettava 21263: tulipalon aiheuttama uudestarakenta- 21264: minen. 21265: Tästä muutoksesta seuraa, että 3:nen ja 4:nen koh- 21266: dan alkusanat tulisivat kuulumaan: 21267: Mitä 1 momentissa on säädetty 21268: 21269: 19 §, työpäivän pituuden määräämisestä. 21270: Emme myöskään ole voineet hyväksyä valiokunnan 21271: enemmistön kantaa siinä, että kysymys työpäivän rajoitta- 21272: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21273: 21274: misesta kytkettäisiin tähän torpparien ja maanomistajain 21275: vuokrasuhdetta SO:ksi vuodeksi järjestävään lakiin, ja 21276: pyydämme sen vuoksi saada tässä esiintuoda seuraavaa. 21277: Yleisen lain kautta ei ole vielä edes teollisuuden 21278: alalla määrätty pisintä työpäivää muuta kuin aniharvoissa 21279: maissa ja niissäkään ei ole Euroopassa yleensä menty pi- 21280: temmälle kuin 11 :een, paitsi Ranskassa 1O:een tuntiin. 21281: Syyt miksi on katsottu tarpeelliseksi teollisuuden alalla lain 21282: kautta rajoittaa työajan pituutta, ovat pää-asiassa seuraavat: 21283: tehtaissa työskentely voi tapahtua läpi vuoden yhtä pitkän 21284: ajan päivässä; tehtaassa työskentelemisen epäterveellisyys 21285: ruumiille ja kuolettava yksitoikkoisuus sielulle; sen vuoksi 21286: on hankittava tilaisuutta tehdastyöväelle sekä ruumiinsa 21287: virvottamiseen ulkoilmassa että henkiseen virkistykseen 21288: luennoilla, kokouksissa y. m. s. Tällaisia syitä ei ole maa- 21289: työssä. Siellä tapahtuu näet työnteko pääasiallisesti ulko- 21290: ilmassa ja on työ siellä tehdastyöhön nähden alituisesti 21291: vaihtelevaa; vakaumuksemme mukaan esim. leipuriliikkeen 21292: työmies, joka jo 8-tuntisesta työstä keväällä tuntee itsensä 21293: väsyneeksi, varmasti 12-tuntisessa maatyössä kesäaikana 21294: voimistuisi. Vaihtelu maatöissä ilmenee siinäkin, että työ- 21295: päivä talvella itsestään jo on paljoa lyhempi kuin kesällä, 21296: ja lyhempi kuin mihin teollisuustyöväki lainsäädännön- 21297: kin avulla pitkiin aikoihin voinee päästä, sekä että ilmo- 21298: jen epätasaisuus antaa kesäHäkin työväelle ylimääräisiä 21299: lepohetkiä silloin tällöin. Mitä taas tulee tilaisuuden hank- 21300: kimiseen henkistä virkistystä ja kehittymistä varten, niin 21301: lyhyet kesämme eivät voi sellaista sanottavasti tarjota maa- 21302: työnantajillekaan, eikä meillä sellaisia tilaisuuksia (esitelmiä, 21303: kokouksia j. m. s.) kesällä maaseudulla paljo tarjotakaan, 21304: jota vastoin pitkät talvemme ovat erittäin sopivia sellai- 21305: sille sekä esitelmänpitäjäin että yleisönkin kannalta. Tä- 21306: hän tulee vielä lisäksi se tosiasia, että tutkimus on osot- 21307: tanut, että työpäivän lyhentäminen kehittymätromissä 21308: oloissa voipi vaikuttaa turmiollisestikin, ja jos mitkään, 21309: niin ovat kai Suomen maalaisolot suuressa osassa maata 21310: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 71 21311: 21312: vielä niin kehittymättömät, että maatyömiehellä ei vielä 21313: ole sanottavasti tilaisuutta käyttää lepohetkiään henkiseksi 21314: edistymisekseen. Tämä kaikki työväen kannalta. 21315: Mutta maanviljelyksenkin kannalta katsottuna työ- 21316: päivän määrääminen lain kautta tuntuu ainakin toistaiseksi 21317: vaikealta. Tutkijat taloustieteen alalla katsovat yleensä 21318: mahdottomaksi laissa määrätä työpäivän pituutta niissä 21319: ammateissa, joissa ollaan tekemisissä luonnon kanssa, 21320: kuten kalastamisessa, metsätöissä ja maanviljelyksessä. Ja 21321: huomioon on otettava, ettei niissäkään harvoissa maissa, 21322: joissa työpäivä tehdastyössä on yleisen lain kautta rajoi- 21323: tettu, ole tietääksemme edes otettu puheeksikaan samanlai- 21324: sen rajoituksen ulotuttamista maaviljelystyön alalle, niihin 21325: luettuna Uusi Seelantikin, jossa työväen suojeluksessa on 21326: menty kaikista pisimmälle. Ja jos muualla mahdollisesti 21327: voitaisiinkin mennä pitkälle tässä suhteessa, niin voipi 21328: se olla vaikeampaa täällä pohjoisessa, missä kesä on ly- 21329: hyt ja vaatii tavallista suurempia ponnistuksia; usein 21330: mitä suurinta kiirettä. Sitä paitsi tulee välttämättömästi 21331: ottaa huomioon, että maatöihin kuuluu m. m. myöskin 21332: karjan ja hevosten hoito, joka ei salli työpäivien rajoitta- 21333: mista sillä tavalla kuin koneitten hoito tehtaissa. 21334: Edellä esitetyn johdosta voidaan luonnollisesti väit- 21335: tää, että tässä ei olekaan kysymyksessä yleinen työväen·· 21336: suojeluslainsäädäntö maatöitä varten, vaan ainoastaan sen 21337: työpäivän pituuden määrääminen, jonka maanomistaja on 21338: oikeutettu vaatimaan torppareilta. Ja tämähän onkin ai- 21339: van totta: tässä itse asiassa on kysymyksessä suurtilallis- 21340: ten suojeluslaki, sillä heille tämän kautta varataan lailli- 21341: nen oikeus vaatia ulkotöissä torppareiltaan 11 tuntia ke- 21342: sällä ja keskimäärin 9 tuntia talvella, samaan aikaan kuin 21343: torpparit jo ovat monin paikoin sovinnossa saaneet tämän 21344: ajan määrätyksi lyhemmäksi. On siis luonnollista, että suur- 21345: tilalliset eivät omasta puolestaan vastusta tällaista lainsää- 21346: däntöä, sillä heillä on muutakin työväkeä käytettävänään 21347: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21348: 21349: kuin torppareita, ja hehän helposti voivat maksaa yli- 21350: työstäkin, silloin kuin tarve vaatii. 21351: Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikku- 21352: tilallisten laita, jotka enimmäkseen kaukana salomailla 21353: taistelevat kovaa taisteluaan karua luontoamme vastaan 21354: yhden ainoan apumiehen, kuten kesällä päivätyönä veronsa 21355: suorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin avulla, kun 21356: tämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät juuri 21357: tärkeällä hetkellä yksin. Ja mitä tulisivat sanomaan täl- 21358: laisesta laista ne kymmenet tuhannet torpparit, joilla on 21359: renki tai muonamies, joka osaksi heidän puolestaan suo- 21360: rittaa päivätyöt kartanoon, osaksi tekee työtä kotona tor- 21361: passa, jos tämä kartanosta palattuaan ei enää haluakaan 21362: yli laissa määrätyn ajan auttaa torppari-isäntäänsä edes 21363: hevosenhoidossa tai muissa välttämättämissä ja kiireelli- 21364: sissä töissä, joihin hän itse joka tapauksessa on pakotettu. 21365: Voipi näet olla aivan varma siitä, että jos puheena 21366: oleva määräys otetaan vuokralakiin, tulee se vaikuttamaan 21367: sen, että muukin maanviljelystyöväki, kuin torpparit, yksin 21368: karjanhoito- ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaa- 21369: timaan samanlaista työajan rajoitusta, kuin torpparit naut- 21370: tisivat. 21371: Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalais- 21372: työväki yleensä on ja miten häikäilemättömiä vääristele- 21373: mään agitaattorit useinkin ovat, niin ei pitäisi olla vaikea 21374: nähdä, että tällainen lainkohta tulee aikaansaamaan paljon 21375: katkeruutta ja levottomuutta siinä elinkeinossa, joka kai- 21376: kista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta. 21377: Maanviljelystyö-olomme kaipaavat kyllä järjestämistä 21378: yhteiskunnan puolelta. Mutta sen, kuten kaiken menes- 21379: tyksellisen sosialipolitisen reformin, tulee tapahtua sellai- 21380: sen lainsäädännön kautta, joka laaditaan tutkimusten poh- 21381: jalla ja silmällä pitäen maanviljelystyön erikoisluonnetta, 21382: sekä tarkoittaa työväenoloja yleensä eikä ainoastaan sen 21383: osan, joka vuokransa suorittaa päivätöillä. Meiltä puuttuu 21384: vielä täydellisesti tässä tarkoituksessa suoritettu tutkimus 21385: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 73 21386: 21387: maanviljelystyön alalta. Ja niiden puolelta, jotka ovat 21388: koetteeksi äskettäin suostuneet lyhentämään ulkotöissä 21389: suoritettavan työpäivän pituutta, ilmoitetaan, ettei ole vielä 21390: voitu löytää sellaista työaikojen ja lepoaikojen sopivaa 21391: jakoa, joka voisi pitemmän päälle tyydyttää edes työn- 21392: suorittajia. Näin ollen olisi ilmeisesti kevytmielistä lähteä 21393: nyt vielä tässä puheena-olleeseen lainsäätämistoimeen. 21394: Sitä vastoin olisi toistaiseksi torppareilla riittävä turva, 21395: sellaisesta lakimääräyksestä, että työpäivän pituudesta y. 21396: m. s. syntyvien riitaisuuksien sovittelu on jätettävä vuokra- 21397: lautakunnalle, joka voipi ottaa huomioon eri maanosien 21398: ja eri yhteiskuntaryhmien tavat ja tarpeet paremmin kuin 21399: yleinen laki. 21400: Edellä esitetyn nojalla pyydämme siis kunnioittavim- 21401: min saada ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi 19 §:n 2:n 21402: kohdan näin kuuluvaksi: 21403: 21404: Vuokralautakunnan tulee, jos 21405: jompikumpi asianosaisista sitä vaatii, 21406: vuokramiehen tehtäviin tavallisim- 21407: piin töihin nähden määrätä, millai- 21408: sen työn suorittaminen on katsottava 21409: kohtuulliseksi päivätyöksi, ynnä työ- 21410: päivän pituus. 21411: 21412: 21413: 21414: 21415: 21 § rahakannalle siirtymisestä. 21416: 21417: Kun on tarkoitus toteuttaa niin suuria ja syvälle 21418: tähtääviä uudistuksia, kuin mitä valiokunnan vuokralaki- 21419: ehdotus sisältää, niin on lainsäätäjän velvollisuus välttää 21420: jyrkkiä määräyksiä, jotka tarpeettomasti vaikeuttavat siir- 21421: tymistä vanhasta uuteen. 21422: Valiokunnan ehdotuksen mukaan on niinhyvin vuok- 21423: ranantajana kuin vuokramiehellä oikeus milloin hyvänsä 21424: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21425: 21426: sanoutua irti vuokramaksun suorittamisesta päivätöinä ja 21427: siirtyä puhtaalle rahakannalle. Koska vuokramaksu meillä 21428: vielä enimmäkseen suoritetaan päivätöissä, aikaansaa äsken 21429: mainittu muutos, varsinkin siellä missä samalla tilalla on 21430: paljon vuokramiehiä, täydellisen mullistuksen tilanhaltijan 21431: taloudessa. On tärkeää että hänellä silloin on riittävästi 21432: aikaa, voidaksensa ryhtyä tarpeellisiin valmistuksiin muu- 21433: toksen johdosta. Se aika, jonka kuluttua muutos astuu 21434: voimaan, on mietinnössä määrätty liika lyhyeksi ja voi- 21435: daan sitä mieluummin pidentää, koska toiselta puolen 21436: vuokramiehelle ei sen kautta kuitenkaan koitune mitään 21437: mainittavaa haittaa. 21438: Vaikeudet uuden vuokralain toteuttamisessa ovat siksi 21439: suuret, että yleiseltä kannalta ehdottomasti on eduksi, jos 21440: niitä voidaan edes toisarvoisissa kohdissa lieventää. 21441: Asettuen tässä kysymyksessä samoin kuin valiokunta 21442: täydellisen yhdenvertaisuuden kannalle vuokramiesten ja 21443: vuokranantajien suhteen olemme me kuitenkin tulleet sii- 21444: hen käsitykseen, että, jos asianosaisille alusta pitäen jäte- 21445: tään . rajaton päätösvalta, siitä helposti voi aiheutua äkki- 21446: pikaisia, vähemmin harkittuja muutoksia, jotka eivät vas- 21447: taa paikkakunnan taloudellista kehityskantaa ja liikeoloja 21448: sekä sen vuoksi ovat omansa tuottamaan heille enemmän 21449: haittaa kuin toivottua etua ja riippumattomuutta. 21450: Siihen nähden että uusi vuokralaki muutenkin tulee 21451: aikaansaamaan tuntuvia mullistuksia oleviin vuokrasuhtei- 21452: siin, vaatinee tarpeellinen varovaisuus, että oikeus raha- 21453: maksukannalle siirtymiseen niin toisen kuin toisenkin asian- 21454: osaisen suhteen ainakin toistaiseksi olisi tehtävä riippu- 21455: vaksi vuokralautakunnan suostumuksesta. Tämä rajoitus 21456: on helppo poistaa niin pian kuin käy selväksi, että se 21457: vaaratta saattaa tapahtua. 21458: Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla rohkenemme 21459: ehdottaa, että 19 § hyväksyttäisiin näin kuuluvaksi: 21460: 21461: Jos vuokrakiljassa on määrätty että 21462: vuokramaksu joko kokonaan tai osaksi on 21463: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 75 21464: 21465: suoritettava luonnontuotteissa tai päivätöissä 21466: älköön se estäkö vuokramiestä siirfgmästä 21467: rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle 21468: ilmoittaa sitä haluavansa ja jos vuokra- 21469: lautakunta siihen suostuu. Muutos on 21470: astuva voimaan kun on kulunut kaksi 21471: vuotta siitä laissa määrätgstä palkollisten 21472: muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen 21473: jäiestä ensiksi seuraa. 21474: Sama oikeus olkoon myös vuokrananta- 21475: jalla. 21476: Semmoista ilmoitusta ei saa ilman mo- 21477: lempien asianosaisten suostumusta peruuttaa. 21478: 21479: 21480: 27 § vuokramiehelle suoritettavasta korvauksesta. 21481: 21482: Lähimmässä yhteydessä vuokra-ajan kanssa on ky- 21483: symys siitä korvauksesta, jonka vuokranantaja on velvol- 21484: linen suorittamaan vuokramiehelle tämän tekemistä pa- 21485: rannuksista kun vuokrasopimus lakkaa. 21486: Se mitä valiokunta mietinnön 27:ssä §:ssä on tässä 21487: suhteessa ehdottanut, poikkeaa oleellisesti siitä, mitä Maa- 21488: talousvaliokunta viime valtiopäivillä ehdotti, ja se on ilmei- 21489: sesti vuokramiehelle epäedullisempi sekä mielestämme 21490: kansantaloudelliselta kannalta katsottuna häiritsevä ja va- 21491: hingollinen. 21492: Ensiksikin on selvää, että sellainen korvausvelvolli- 21493: suus, joka kuitataan uudistamalla vuokrasopimus yhtä 21494: pitkäksi ajaksi, kuin alkuperäinen sopimus oli tehty, ei 21495: mitenkään sovellu pitempiaikaisiin vuokrasopimuksiin kuin 21496: 25-vuotisiin. Sellainen lakimääräys tulee sen vuoksi estä- 21497: mään pitempiaikaisten vuokrasopimusten aikaansaamista 21498: ja vaikuttaa suorastaan taantumukselliseen suuntaan niissä 21499: laajoissa osissa maata, missä 50-vuotiset torpankontrahdit 21500: ovat yleisesti käytännössä. 21501: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21502: 21503: Toiseksi on huomattava, että pidennetty vuokra 21504: entisillä ehdoilla ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen 21505: aniharvoin tarkasti vastannee sitä korvausta, mikä asialli- 21506: sen arvioimisen kautta olisi havaittu kohtuulliseksi. Jos 21507: tämä kohtuullinen korvaus on pienempi kuin ne edut, 21508: jotka vuokramies pidennetyn vuokrasopimuksen kautta 21509: tulisi nauttimaan, niin on maanomistajana useimmiten 21510: helppo suorittaa rahakorvaus ja hankkia torppaan uusi 21511: asukas korotettua vuokraa vastaan. Entinen vuokramies 21512: joutuu silloin, viljeltyään tilaansa 25 vuotta, siitä pois 21513: tavallisesti siinä ijässä, jolloin hänellä jo on perin vaikea 21514: ryhtyä itselleen uutta hankkimaan. 21515: Jos taas arvioitu korvaus on suurempi kuin ne edut, 21516: mitkä pidennetty vuokra torpparille suo, niin hän kyllä 21517: saa jäädä paikalleen, mutta ei saakaan sitä korvausta, 21518: jonka hän oli työllään itselleen ansainnut. 21519: Tähän tulee, että vuokramies, kun 25-vuotinen vuokra- 21520: aika päättyy, tavallisesti on siinä ijässä, että hänen tar- 21521: monsa ja työkykynsä jo ovat vähenemään päin. Niitä ei 21522: suinkaan vahvista tieto siitä että vuokraesine lopulta ko- 21523: konaisuudessaan ja ilmaiseksi siirtyy takaisin maanomis- 21524: tajalle. Useimmissa tapauksissa sopii sen vuoksi odottaa, 21525: että vuokramies pidennetyn vuokrasopimuksen aikana yllä- 21526: pitää tilan viljelyksiä ja rakennuksia ainoastaan sen ver- 21527: ran, ettei hän siitä joudu edesvastuuseen. Itse asiassa 21528: vuokraesine joutuu takaisin maanomistajalle niin huonossa 21529: kunnossa, että koko 50-vuotisen vuokrakauden tuloksena 21530: ei ole edistys, vaan ilmeinen vahinko. Tällaista kansan- 21531: taloudelliselta kannalta turmiollista järjestelmää emme voi 21532: kannattaa. 21533: Rohkenemme sen vuoksi kunnioittavimmin ehdottaa, 21534: että Eduskunta 27 §:ään nähden hyväksyisi sellaisen muu- 21535: toksen, että sen kolmen ensimäisen kohdan sijaan tulisi 21536: näin kuuluvat kaksi kohtaa: 21537: 21538: Jos vuokranantaja vuokra-ajan 21539: umpeen kuluttua tahtoo uudistaa 21540: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 77 21541: 21542: vuokrasopimuksen tässä laissa maa- 21543: räty ksi ly h immäksi ajaksi, olkoon 21544: hänellä valta suorittaa 25 §:ssä mää- 21545: rätty korvaus viljelysparannuksista 21546: sekä rakennuksista, jotka ovat vuok- 21547: ranantajan omat, antamalla vuokra- 21548: miehelle oikeuden nauttia vuokra- 21549: sopimusta entisillä ehdoilla niinpit- 21550: kän ajan vuokrakaudesta, kuin, el- 21551: leivät asianosaiset siitä sovi, vuokra- 21552: lautakunta tehtyjen parannusten ar- 21553: von mukaan määrää. Jos vuokran- 21554: antaja haluaa, myöntämällä suurem- 21555: man vuokramaksun alennuksen, suo- 21556: rittaa korvauksen ly hemmässä ajassa, 21557: olkoon se sallittu. 21558: Sittenkun korvaus täten on suori- 21559: tettu, saakoon vuokranantaja sellaisen 21560: korotetun vuokramaksun, jonka ei ai- 21561: noastaan vuokrasopimuksen uudistu- 21562: misaikana vallinneet olot, vaan myös 21563: tällä tavalla korvatut parannukset oi- 21564: keuttavat. Tämän korotetun vuokra- 21565: maksun määrä on sopimusta uudistet- 21566: taessa vuokrakirjaan merkittävä. 21567: 21568: 21569: 21570: 68 ja 70-80 §§ vuokratuomioistuimesta. 21571: Valiokunta on hylännyt eduskuntaesityksen säännök- 21572: set, mikäli ne tarkoittavat erityisten vuokratuomioistuinten 21573: asettamista. Vuokratuomioistuimet ovat kuitenkin välttä- 21574: mättömiä edellytyksiä uuden vuokralain onnistumiselle. 21575: Kun tarkotus kerran on estää pitkällisiä oikeudenkäyntejä 21576: ja rajoittaa muutoksen hakuoikeutta mahdollisimman vä- 21577: hään, on välttämätöntä että ne tuomioistuimet, jotka 21578: 78 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21579: 21580: vuokra-asioita käsittelevät, tarjoavat takeita siitä, että asiat 21581: tulevat näissä tuomioistuimissa asiantuntemuksella käsitel- 21582: lyiksi ja että muutoksen hakuoikeutta voidaan ilman oikeu- 21583: den vaaraa supistaa. 21584: Monin verroin suuremmassa määrässä kuin nykyi- 21585: set kihlakunnanoikeudet antaisivat ehdottamamme vuokra- 21586: tuomioistuimet nämä takeet, niissä kun olisi lautamiehinä 21587: vuokranantajien ja vuokramiesten omat luottamusmiehet 21588: sekä puheenjohtajana kihlakunnanoikeuden varsinainen 21589: puheenjohtaja tai hänelle esteen sattuessa joku muu 21590: tuomioistuimissa hyvin harjaantunut henkilö. 21591: Ehdotamme siis, että lakiehdotukseen otetaan näin 21592: kuuluvat pykälät: 21593: 68 §. 21594: Senaatilla olkoon valta määrätä, että 21595: sellaisissa kunnissa, joissa vuokranantajien ja 21596: vuokramiesten luku on vähäinen, tai joissa 21597: paikkakunnalliset olot muuten sitä vaativat, 21598: vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi an- 21599: nettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi, 21600: sekä vuokratuomioistuimen tehtävät 21601: paikkakunnan kihlakunnanoikeudelle, 21602: nzzn kokoonpantuna kuin yleisessä 21603: laissa säädetään. 21604: Kuitenkin on vuokralautakunta ja 21605: vuokratuomioistuin asetettava kuntaan, 21606: jossa vähintään kaksikymmentä vuokran- 21607: antajaa tai vuokramiestä sitä vaatii. 21608: 21609: 7 Luku. 21610: 21611: Oikeudenkäynnistä vuokra-asioissa. 21612: 21613: 70 §. 21614: Vuokratuomioistuimena toi- 21615: miipaikkakunnan k i h 1a kunnan- 21616: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 79 21617: 21618: oikeus, kuitenkin siten, että 21619: vuokra-asioita käsiteltäessä var- 21620: sinaisen lautakunnan sijalle as- 21621: t u u e r it y i n en kuusijäsen i ne n 21622: lautakunta, joka kutakin kun- 21623: taa varten valitaan tämän py- 21624: kälän 3 momentissa sanotulla 21625: ta va II a. 21626: Vakinaiseen tuomarin esteel- 21627: lisenä ollessa määrätköön hovi- 21628: oikeus vuokratuomioistuimen 21629: puheenjohtajaksi muun lainop- 21630: pineen ja tuomarin toimissa hy- 21631: vin harjaantaneen henkilön. 21632: Lautakunnan jäsenet ja vara- 21633: jäsenet, joiden toimiaika me- 21634: nee umpeen samalla kertaa, va- 21635: litaan kussakin kunnassa kol- 21636: m e k s i v u o d e k s i. N ii d e n v a a Iista 21637: ja vaalikelpoisuudesta olkoon 21638: muuten sovelluvilla kohdin voi- 21639: massa mitä 60, 62, 63 ja 64 §:ssä 21640: vuokralautakunnasta on sää- 21641: detty. 21642: Sittenkun vaali on toimi- 21643: tettu, ja toimituksesta laadittu 21644: pöytäkirja tarkistettu, toimit- 21645: takoon kuntakokouksen esimies 21646: siitä otteen vuokratuomioistui- 21647: m en p u h e e n jo h ta ja II e. 21648: 21649: 71 §. 21650: Vuokratuomioistuimen lau- 21651: takunnan jäsenen pitää, ennen- 21652: kuin hän oikeuteen astuu, tehdä 21653: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21654: 21655: tuomarinvala, ellei hän sellais- 21656: ta valaa ennen ole vannonut. 21657: Jollei oikeus ole tuomionvoipa, 21658: olkoon sen puheenjohtaja oi- 21659: keutettu sanotun valan vanno- 21660: tuttamaan. 21661: 21662: 72 §. 21663: Vuokratuomioistuin, joka ko- 21664: koontuu puheenjohtajan kutsu- 21665: muksesta niin usein kuin asiain 21666: käsittelemistä varten on tar- 21667: peen, on tuomionvoipa, kun lau- 21668: takunnassa on saapavilla neljä 21669: jäsentä. 21670: Vuokranantajain ja vuokra- 21671: miesten valitsemia jäseniä tu- 21672: lee aina olla lautakunnassa läs- 21673: nä yhtä monta; tarpeen tullen 21674: ratkaiskoon arpa, kenen jäsenen 21675: on lautakunnasta astuttava pois. 21676: 21677: 21678: 73 §. 21679: Vuokratuomioistuimen teh- 21680: tävänä on, sen lisäksi mitä tässä 21681: laissa edellä on määrätty, vuokra- 21682: suhdetta koskevien vuokranan- 21683: tajan ja vuokramiehen välillä 21684: syntyvien riitaisuuksien ratkai- 21685: seminen. Ä 1k ö ö n vuokratuomi o- 21686: istuin kuitenkaan ottako käsi- 21687: teltäväkseen mitään asiata, ellei 21688: kantaja näytä, että asia sitä en- 21689: nen on ollut vuokralautakun- 21690: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 81 21691: 21692: na.ssa. sovittelun alaisena. taikka. 21693: jommankumman riitapuolen 21694: poissa-olon takia. siellä jäänyt 21695: käsittelemättä. 21696: 21697: 74 §. 21698: Vuokratuomioistuimessa kä- 21699: siteltävät asiat pa.nta.koon vi- 21700: reille kirjallisen haasteen no- 21701: ia.lla.. 21702: Jos tuomari, kun haastetta. 21703: häneltä pyydetään, havaitsee, et- 21704: tei asia kuulu vuokra.tuomio- 21705: istuimeen, ilmoitta.koon sen ha- 21706: kijalle ja. antakoon vaadittaessa 21707: s ii t ä k i r ja. II i s e n t o d i s t u k s e n. 21708: Tyytymättömällä olkoon oikeus 21709: siitä valittaa hovioikeuteen sen 21710: ajan k u 1 u e s s aja siinä j ä r j e s t y k- 21711: sessä kuin 79 §:ssä sanotaan. 21712: 21713: 75 §. 21714: Jos vuokratuomioistuimen 21715: puheenjohtaja tehdyn väitteen 21716: johdosta tai muuten havaitaan 21717: jäävilliseksi, ilmoittakoon hän 21718: siitä viipymättä hovioikeudelle, 21719: jonka asiana on silloin, kuin 21720: myös, jos hovi oikeuden 79 §: ssä 21721: mainitun valituksenjohdosta on 21722: julistanut vuokratuomioistui- 21723: men puheenjohtajan jäävillisek- 21724: si, määrätä toinen tuomarin teh- 21725: täviin pätevä ja niissä harjaan- 21726: tunut henkilö hänen sijaansa. 21727: 6 21728: 82 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21729: 21730: Sijaisen palkkio suoritetaan val- 21731: tion varoista. 21732: 21733: 76 §. 21734: Ratkaistessaan kä.siteltä.viä.ä.n 21735: a s i o it a p ä. ä. tt ä. k ö ö n vuokra tuo m i o- 21736: istuin, vapaasti harkittuan kaik- 21737: ki esille tulleet asianhaarat, mi- 21738: tä. asiassa on todeksi katsottava. 21739: 21740: 77 §. 21741: Asioita vuokratuomioistui- 21742: messa käsiteltäessä. noudatet- 21743: takoon, mikäli tässä. luvussa ei 21744: ole toisin määrätty, mitä. ylei- 21745: nen laki ja muut asetukset oi- 21746: keudenkäynnistä. kihlakunnan- 21747: oikeudessa sä.ä.tä.vä.t. 21748: Eri mielien ilmaantuessa 21749: tulkoon tuomioistuimen paa- 21750: tökseksi se mielipide,jotaä.ä.nes- 21751: tyksessä. useimmat kannattavat. 21752: 21753: 78 §. 21754: Vuokratuomioistuin kuulus- 21755: telkoon, milloin jompikumpi 21756: asianosainen sitä. vaatii tai oi- 21757: keus muuten katsoo sen tar- 21758: peelliseksi, vuokralautakunnan 21759: puheenjohtaiaa, jonka sen va- 21760: ralta tulee olla vuokratuomio- 21761: istuimen istuntopaikalla saa- 21762: puvilla. 21763: 79 §. 21764: Joka tahtoo valittaa siitä., 21765: että. vuokratuomioistuimen pu- 21766: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 83 21767: 21768: he e nj o h t aja tahi j ä. sen on o ll u t 21769: jä.ä.villinen tai muuten toimeen- 21770: sa oikeudeton, taikka että asian 21771: käsittelyssä. on tapahtunut muu 21772: virhe, hakekoon siihen oikaisua 21773: h o v i o i k e u d e s s a neljä. n kymmenen- 21774: viiden pazvän kuluessa siitä., 21775: kun vuokratuomioistuimen lo- 21776: p u lli n e n p ä. ä. t ö s o n j u Ii s te t t u. 21777: Jos hovioikeus havaitsee sel- 21778: laisen virheen tapahtuneen, että. 21779: vuokratuomioistuimen toimen- 21780: pide sen takia on hyljättävä., 21781: poistahoon toimenpiteen, ja ot- 21782: takoon vuokratuomioistuin asian 21783: uudestaan lain mukaisesti kä.- 21784: siteltä.vä.ksi, ellei hovioikeus ole 21785: katsonut, ettei asia kuulu vuok- 21786: ra t u o m i o i s t u i m e e n. H o v i o i k e u- 21787: den tällaisessa asiassa antamas- 21788: ta päätöksestä älköön valitet- 21789: tako, ä.lköönkä. muissa kuin nyt 21790: mainituissa tapauksissa vuok- 21791: ratuomioistuimen päätökseen 21792: m u u t o s ta h a e t t a k o. 21793: 21794: 80 §. 21795: Vuokratuomioistuimen lau- 21796: takunnan jäsenten palkat mää- 21797: rätään ja suoritetaan samalla 21798: tavalla kuin kihlakunnan oikeu- 21799: den lautakunnan palkkauksesta 21800: o n s ä. ä d e tt y. 21801: 21802: Siinä tapauksessa että ehdotuksemme vuokra-asioit- 21803: ten käsittelystä vuokratuomioistuimissa saavuttaa Edus- 21804: 84 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21805: 21806: kunnan hyväksymisen, on luonnollista että 7, 9, 41, 51, 21807: 55, 57, 61, 66, 69 §:iin on tehtävä sellaiset muutokset 21808: että kihlakunnanoikeuden sijalle asetetaan vuokratuomio- 21809: istuin. 21810: 21811: Helsingissä syysk. 8 p:nä 1908. 21812: 21813: A. Osw. Kairamo. Juho Rannikko. 21814: H. 0. Paloheimo. Aleksi Käpy. 21815: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 85 21816: 21817: 21818: 21819: 21820: II. 21821: Emme ole voineet yhtyä tärkeissä kohdissa Maa· 21822: talousvaliokunnan enemmistön mielipiteisiin. 21823: Maanvuokralakia laadittaessa tulee mielestämme pi- 21824: tää ensiksikin silmällä sitä, että vuokramiesluokka on suo- 21825: jelevilla lakimääräyksillä turvattava, jotta se voisi, niin hy- 21826: vin kuin se oloihin nähden on mahdollista, kestää sen 21827: taloudellisen murrosajan, jossa meidän maanviljelyksemme 21828: kapitalistisen kehityksen tähden nyt juuri on, sekä toi- 21829: seksi sitä, että ei aseteta keinotekosia esteitä kapitalistisen 21830: kehityksen tielle, jotka esteet, turvaamatta millään tavalla 21831: vuokramiesluokan asemaa, vain hidastuttaisivat maatalou- 21832: dellista kehitystä. 21833: Näistä periaatteista johtuu ensiksikin se, että vuokra- 21834: miesluokka on itsenäistytettävä paljoa suuremmassa mää- 21835: rässä kuin valiokunta sen on tehnyt sekä turvattava maan- 21836: omistajaluokan puolelta mahdollisesti tapahtuvia väärin- 21837: käytöksiä ja mielivaltaa vastaan, sekä se, että meidän 21838: torpparitaitoksestamme on ehdottomasti poistettava ne 21839: feodaliset jätteet, jotka jo vuosikymmeniä ovat vapaata 21840: maataloudellista kehitystä hidastuttaneet, josta taas on 21841: kärsinyt niinhyvin maanviljelys kuin teollisuuskin, s. s. 21842: siitä on kärsinyt koko maan taloudellinen tila. 21843: Nämät näkökohdat aiheuttavat valiokunnan lakiehdo- 21844: tukseen useita muutoksia, joista seuraavassa yksityiskoh- 21845: taisemmin tehdään selkoa. 21846: 86 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o S. 21847: 21848: §. Saman lain alle kuin lampuodit, jotka viljelevät ti- 21849: laa, joka on hallintonsa puolesta päätaion alainen, olisi 21850: mielestämme saatava muutkin kokotilan vuokramiehet, 21851: jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torpparien ja 21852: 1 §:n 2 mom:ssa mainittujen lampuotitilain vuokramiehien 21853: vertaiset. Erittäin mainittakoon tällaisten joukossa metsä· 21854: yhtiöitten omistamien tilojen lampuodit, joiden oikeudelli- 21855: nen asema on varsin epävarma ja joiden toimeentulo on 21856: yhtä huono kuin torpparienkin. Olisi mielestämme siis 21857: väärin kieltää näiltä torppariluokan kanssa samanlaisessa 21858: taloudellisessa asemassa olevilta vuokramiehiltä se oikeus- 21859: turva, minkä tämä laki torppareille, lampuodeille ja mäki- 21860: tupalaisille suo. 21861: 2 §. Vuokra-ajan pituudeksi ehdottaa valiokunta enintäin 21862: sata, vähintäin viisikolmatta vuotta. Tässä valiokunta ei 21863: mielestämme ole osannut asettua sille kannalle, mikä olisi 21864: vuokramiesluokan toiveitten mukainen. Maamme vuokra- 21865: miesluokan keskuudessa on nimittäin aivan yleinen toive, 21866: saada lakiin määräys, jonka mukaan vuokrakontrahtia ei 21867: saisi tehdä muuta kuin vähintäin 50 vuodeksi. Se toivo- 21868: mus on vuokramiesten kesken julkilausuttu jo paljoa en- 21869: nen Tampereella, kevättalvella v. 1906 pidettyä yleistä 21870: maanvuokramiesten kokousta. Sittemmin on tämän vuo- 21871: den alkupuolella toinen yleinen Suomen vuokramies- 21872: ten kokous myöskin asettunut samalle kannalle. Mutta 21873: yhteydessä tämän vuokra-aikakysymyksen kanssa käsit- 21874: teli mainittu kokous, jossa yli 60,000 vuokramiestä oli 21875: edustettuna, kysymystä siitä, saako tämän vuokra-ajan 21876: kuluessa ylentää vuokramiehelle vuokramaksua tai yleensä 21877: muuttaa vuokraehtoja ja hyväksyi kokous tässä suhteessa 21878: näin kuuluvan ponnen: ,Torppareille, lampuodeille ja mäki- 21879: tupalaisille on saatava lainmääräämäksi lyhimmäksi mah- 21880: dolliseksi vuokra-ajaksi 50 vuotta, josta ei saa vuokra- 21881: lautakunnan yksimieliselläkään suostumuksella poikkeusta 21882: tehdä, ja jonka kuluessa ei minkäänlaista veronkorotusta 21883: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 87 21884: 21885: saa tapahtua". - Tämmöisessä ydinkysymyksessä on mie- 21886: lestämme Eduskunnan annettava täysi arvo vuokramiesten 21887: toivomukselle, semminkin kun se ei sellaisenaan ole risti- 21888: riidassa maan yleisen taloudellisen kehityksen kanssa. 21889: Päinvastoin. Jos vuokra-aika on 50 vuotta, voi vuokramies 21890: levollisena katsoa tulevaisuuteen sekä panna maahan työtä 21891: ja pääomaa, sillä tällöin hän voi varmuudella tietää, että 21892: saa nauttia itse työnsä hedelmät. Eikä ainoastaan hän 21893: itse, vaan vieläpä hänen lapsensakin. Jos taas vuokra- 21894: miehelle tarjoutuu tämän vuokra-ajan kestäessä joku edul- 21895: lisempi tilaisuus elatuksen hankkimiseksi, on hän esteetön 21896: siirtymään vuokratilalta pois, myymällä eli siirtämällä 21897: vuokraoikeutensa toiselle. 21898: Meille ei ole suinkaan tuntematonta, että osa valio- 21899: kunnan porvarillisia jäseniä olisi ollut valmis hyväksymään 21900: 50 vuoden vuokra-ajan, jos olisi samalla lakiin pantu mää- 21901: räys, että 25 vuoden kuluttua tämän vuokra-ajan alkami- 21902: sesta lukien olisi voitu vuokraehtoja muuttaa mikäli ylei- 21903: nen maanarvon nousu tai lasku olisi muutoksia aiheutta- 21904: nut. Mutta katsoen etenkin siihen, että Tampereen ylei- 21905: nen vuokramiesten kokous oli tämän vuoden tammikuulla 21906: pitämässään kokouksessa sillä ehdolla asettunut 50 vuo- 21907: den vuokra-ajan kannalle, että sen kuluessa ei saa vuokra- 21908: ehtoja muuttaa, emme ole voineet tämmöistä, torpparia 21909: orjuuttavaa ehdotusta ruveta kannattamaan, jossa ei vuokra- 21910: miehellä, kun hänelle vastoin hänen tahtoaan 25 vuoden 21911: kuluttua vuokramaksua korotetaan, ei ole oikeutta edes 21912: sanoutua irti vuokrasta. 21913: Pääasiallisesti näistä syistä - joita voisi muuten 21914: luetella enemmänkin, - olemme ehdottaneet mainitun 21915: pykälän toisin kuuluvaksi. 21916: Valiokunta on kyllä asettanut tähän pykälään mää- 3 §. 21917: räyksen, että , vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty", 21918: mutta sen ohella on valiokunta tahtonut edelleen sallia, 21919: että vuokramaksu on lyhemmältä tai pitemmältä ajalta, 21920: 88 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 21921: 21922: joko kokonaan tahi osaksi paikkakunnalla käyvän hinnan 21923: mukaan suoritettava myös päivätöinä. 21924: Juuri tämä päivätyövelvollisuus se on, joka pääasial- 21925: lisesti antaa meidän torpparilaitoksellemme sen feodalisen 21926: luonteen. Päivätyövelvollisuuden suorittaminen asettaa en- 21927: siksikin vuokramiehen enemmän kuin moni muu määräys 21928: maanomistajasta persanallisesti riippuvaan asemaan ja 21929: päivätyövelvollisuuden avulla on kannatettu meillä vuosi- 21930: satoja semmosta maataloudellista tuotantomuotoa, joka 21931: kenties ei ole ollut taloudellisesti edullisin. Päivätyövel- 21932: vollisuuden suorittaminen on myös omiansa estämään 21933: vuokramiehen ansiomahdollisuutta, kun hän on velvollinen 21934: joko itse saapumaan tai lähettämään toisen edestään aina 21935: määräaikana, maanomistajalta aina vuorokautta ennen 21936: sanan saatuaan, suorittamaan maanomistajan hyväksi 21937: päivätöitä. Tämmöinen järjestelmä onkin Europan sivistys- 21938: maista vuosikymmeniä, osaksi vuosisatojakin takaperin 21939: taloudellisesti haitallisena, keskiaikaisena laitoksena pois- 21940: tettu, mutta meillä - meillä kummittelee se kaikessa 21941: feodalisuudessaan vielä tänäkin päivänä. 21942: Valiokunta on kyllä ottanut 3 §:ään määräyksen, 21943: että vuokramaksu tulee olla rahassa määrätty, mutta tä- 21944: män määräyksen vaikutuksen on valiokunta suuresti hei- 21945: kantanut, koska se edelleenkin on tahtonut päivätyövel- 21946: vollisuuden säilyttää. Tämmöisessä kysymyksessä, josta 21947: riippuu ei ainoastaan vuokramiehen hyvinvointi ja persa- 21948: nallinen vapaus, vaan vieläpä koko maan taloudellinen 21949: kehitys, on mielestämme suorastaan hairahdus, ettei oteta 21950: täyttä askelta. Ei se suinkaan liian aikaista ole, huo- 21951: mioon ottaen sen, että esimerkki muista maista ei anna 21952: aihetta minkäänlaisiin epäilyksiin, vaan päinvastoin on 21953: omiaosa kehottamaan. 21954: Nyt voidaan kyllä huomauttaa, että eikö olisi 21955: vuokramiehen kannalta katsoen epäedullista, jos päivätyö- 21956: velvollisuuden suorittaminen ei enää ole uuden lain hen- 21957: gen mukaista. Mutta tässä tulee ottaa huomioon muuta- 21958: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 89 21959: 21960: mia seikkoja. 1) Jo se määräys, että vuokramaksu pitää 21961: olla rahassa määrätty, tulee monin pa*oin alentamaan 21962: vuokramaksua, sillä kun vuokramaksu ennen on määrätty 21963: päivätöissä, eivät vuokramiehet ole useinkaan tulleet itse 21964: ajatelleeksi, miten korkeiksi heidän rasituksensa todellisuu- 21965: dessa nousevat. 2) Helpponee rahansaanti torpparille yhä 21966: enemmän ja enemmän, sillä kulkuneuvot paranevat, työ- 21967: palkat kohoavat, osuusmeijereitä syntyy yli koko Suomen 21968: kuin sieniä sateella, osuuskassoja, osuuskauppoja peruste- 21969: taan, s. s. raha rupeaa tulemaan yhä enemmän liikku- 21970: vaksi. 3) Vaikka me panisimme lakiin kymmenen sem- 21971: moista määräystä, jotka estävät vuokranantajaa velvotta- 21972: masta torppariaan saapumasta päivätöihin, ei se tietysti 21973: lopettaisi torpparin työtä kartanon pellolla, sillä täytyyhän 21974: kartanonherran edelleenkin saada työvoimaa ja mikäs on 21975: sen luonnollisempaa, kuin että hän saa sitä kartanonsa 21976: lähellä olevista torpista. Ero on vaan siinä, että yllämai- 21977: nitun pykälän voimassa ollessa torppari työskentelisi hänen 21978: pelloillaan vapaana palkkatyöläisenä, saaden vuodenaiko- 21979: jen ja kunkin paikkakunnan hintojen mukaan isännäitä 21980: palkan työstään. Mutta jos samoihin aikoihin sattuisi 21981: olemaan edullisempaa työansiota muualla, tai jos, mikä 21982: onkin luonnollisempaa, torppari saa suuremman tulon 21983: työstään työskentelemällä omalla pellollaan, niin hän ei 21984: ole silloin velvollinen menemään kartanonherrojen eloja 21985: korjaamaan. - Torpparien kannalta katsoen tämä veron- 21986: maksutapa olisi siis ehdottomasti edullinen. 21987: Ehdottamastamme muutoksesta 15 §:ään seuraa, että o §. 21988: sanamuoto esillä olevan pykälän kolmanteen momenttiin 21989: on selvennettävä, niin että siitä käy ilmi vuokramiehen 21990: ehdoton oikeus metsänkäyttöön ja karjanlaitumeen vuokra- 21991: alueella. 21992: Jos vuokralautakunnalle myönnetään vuokrasopimuk- 6 §. 21993: sia hyväksyttäessä niin rajoitettu valta, kuin 6 §:n 1 mo- 21994: mentissa ehdotetaan, ei sen toiminnasta ole vuokramie- 21995: helle suurta hyötyä odotettavana. Jos vuokralautakunta 21996: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3, 21997: 21998: kieltäytyy vuokrasopimusta hyväksymästä kohtuuttomien 21999: ehtojen tähden,. tulee sen hyväksymisoikeus vaan joko 22000: estämään vuokrasopimusten tekemistä, tai aiheuttamaan 22001: lain kiertämistä eikä juuri sanottavasti auta vuokramiestä, 22002: jonka toimeentulonsa vuoksi on pakko hakea itselleen 22003: vuokratilaa. Samoin tulee vuokralautakunnalle myöntää 22004: oikeus asettaa vuokrakirja muuten lailliseen muotoon, 22005: elleivät asianosaiset sitä jo ole tehneet. Pääasiassa tästä 22006: syystä on esillä oleva pykälä ehdottamaamme muotoon 22007: asetettava. 22008: 7 §. Suullisia sopimuksia vahvistettaessa on noudatettava 22009: luonnollisesti samoja määräyksiä kuin kirjaliisiakio sopi- 22010: muksia vahvistettaessa, sillä muuten voidaan suullisia 22011: sopimuksia tekemällä kiertää vuokralain määräyksiä. 22012: Sitäpaitsi on vuokralautakunta sopivampi mielestämme 22013: tässäkin tapauksessa olemaan sinä laitoksena, jossa vuokra- 22014: mies saa vaatia suullista välipuhetta vahvistettavaksi, kuin 22015: kihlakunnanoikeus. Vuokralautakunnalla voidaan edellyt- 22016: tää olevan suuremman asian- sekä paikkakunnallisten 22017: olojen tuntemuksen. 22018: 16 §. Yleisissä perusteluissa mainituista syistä tulee 16 §:n 22019: 1 mom. ehdottamaamme suuntaan muutettavaksi. 22020: 16 §:n 3 mom:ssa on, juuri vuokramiesluokan itse- 22021: näistyttämistä silmällä pitäen, tahdottu vuokramiehelle 22022: turvata joka tapauksessa oikeus käyttää kotitarpeekseen 22023: vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää, tietystikin noudattaen 22024: määrättyä suunnitelmaa, jos sellainen on olemassa. Vii- 22025: meisessä momentissa olevat sanat ,jos vuokrasopimuk- 22026: sessa ei ole toisin määrätty", ovat jätetyt pois, sillä maan- 22027: viljelijällä tulee olla näihin etuihin suurempi oikeus, kuin 22028: maanomistajalla. 22029: 17 §. Valiokunta ei ole mielestämme tämänkään pykälän 22030: 1 mom. suhteen ottanut huomioon sitä, että vuokramies 22031: on miltei säännöllisesti heikompi sopijapuoli, ja että sen- 22032: tähden on mahdollisimman paljo vältettävä semmoisia koh- 22033: tia, jotka sallivat maanomistajan erikoissopimuksen nojalla 22034: Laki torpan y, m. vuokrauksesta. 91 22035: 22036: vapautua lain määräyksistä. Jos semmoisia aukkoja jäte- 22037: tään, tulevat maanomistajat luonnollisesti aivan säännölli- 22038: sesti käyttämään niitä hyväkseen. Tästä syystä olemme 22039: ehdottaneet 1 momentista pois sanat ,ellei toisin ole 22040: sovittu". 22041: Samaa periaatetta kuin 1 mom. on julkilausuttu, 22042: pitäisi mielestämme sovelluttaa jo johdonmukaisuudenkin 22043: vuoksi niihin vuokratilan rakennuksiin, jotka vanhuuttaan 22044: ovat rappeutuneet ja katselmuksessa julistetut kelpaamat- 22045: tomiksi. Tämän määräyksen lakiin asettamista puolustaa 22046: vielä sekin seikka, että tämän kautta tulisivat vuokratilan 22047: rakennukset siirtymään vähitellen vuokramiehen omiksi, 22048: johon mielestämme kehityksen tulisi pyrkiä. - Seuraa- 22049: vasta momentista on poistettava sanat ,jos tilan metsä- 22050: varat sen sallivat", sillä ne sanat voivat tehdä koko mo- 22051: mentin tehottomaksi. Jos kerran rakennukset ovat vuok- 22052: ranantajan, josta mielestämme seuraa, että rakennusvel- 22053: vollisuuskin on hänen, niin olkoon hän velvollinen raken- 22054: tamaan vaikka tiilistä semmoisen rakennuksen, josta tässä 22055: momentissa puhutaan. Muuten tämäkin määräys on mie- 22056: lestämme omiaan viemään kehitystä siihen suuntaan, että 22057: vuokratilan rakennukset tulevat vuokramiehen omiksi. 22058: Kolmanteen pykälään ehdottamamme muutoksen joh- 19 §, 22059: dosta tulee tämä pykälä kokonaan poistettavaksi. 22060: Samoin myös 20 § sekä 21 §. 22061: Koska taloudellinen kehitys näyttää viittaavan siihen, 23 §. 22062: että pienviljelys ei maataloudellisena tuotantomuotona mah- 22063: dollisesti olisi kilpailukykyinen suurviljelyksen kanssa, 22064: vaan joutuisi suurtuotannon yhä edistyessä ja pääoman 22065: ylivoimaisesti ahdistamana yhä enemmän ja enemmän 22066: takapajulle, on myöskin syytä pelätä että tulevaisuudessa 22067: taloudelliset olosuhteet tekisivät torpparin viljelyksen tuot- 22068: tamattomaksi ja että se siis mahdollisesti ilman torpparin 22069: tuottamusta rappeutuisi. Valiokunta on semmoisen tapauk- 22070: sen varalta ottanut mietintönsä 23 §:ään sangen anka- 22071: roita määräyksiä, joitten mukaan vuokramies, silloinkin kun 22072: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22073: 22074: hänet häädettäisiin, sen johdosta että on laskenut vuokra- 22075: esineen melkoisesti rappiolle eikä ole katselmuksessa mää- 22076: rätyn ajan kuluessa korjannut puutteita, tulisi myös mak- 22077: samaan vahingonkorvausta. Tämä määräys, jos mikään, 22078: on tuommoisen kriisin sattuessa omiaan pidättämään 22079: vuokramiestä vuokratilallaan silloinkin, kun hänen vuokra- 22080: tilalla pysymisensä olisi epäedullista sekä vuokramiehelle 22081: itselle että koko yhteiskunnalle. Sillä vuokratilan rappeu- 22082: tuessa koettaa vuokramies tietysti korjata puutteita niin 22083: paljon kuin suinkin voi, käyttää vuokratilaan liikatyötä 22084: yhä enemmän ja enemmän, eikä sittekään voi lopuksi 22085: ,katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa korjata puutteita". 22086: Jos kehitys menee siihen suuntaan kuin tässä olemme 22087: olettaneet, niin vuokramies ei ylivoimaisilla ponnistuksil- 22088: lakaan voi täyttää tämän lain määräämiä ehtoja. Ja silloin 22089: on hänellä niskassaan yhtäaikaa sekä häätö että kruunun- 22090: vouti. Olisi kuitenkin edullisempaa, että tämmöisen ta- 22091: pauksen sattuessa, kun vuokramies siis 41 §:n mukaan 22092: häädetään - ellei tämä pykälä nimittäin tule muutettua - 22093: hän ei häädön tapahduttua enää olisi velvollinen vahin- 22094: gonkorvaukseen. 22095: §§ 25, Nämät korvausta koskevat pykälät ovat valiokunnan 22096: 26, Z1 ehdottamassa muodossa kerrassaan epämääräiset, epä- 22097: 29 22098: ja • oikeudenmukaiset ja takaportteja täynnä. Läpikäyvänä 22099: lankana on niissä se periaate, että maan ansioton arvon- 22100: nousu kuuluu isännälle, maan omistajalle, eikä sille vil- 22101: jelijälle, joka jo vuosikymmeniä on vuokratilaa viljellyt ja 22102: siitä vuokralautakunnan kohtuulliseksi harkitsemaa vuokra- 22103: maksua maksanut. Maan ansioton arvonnousu on tulo, 22104: joka oikeastaan kuuluu yhteiskunnalle, koska se saa al- 22105: kunsa yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Emme siis voi 22106: hyväksyä sitä, että se korotetun vuokramaksun muodossa 22107: vuokrasuhteen päätyttyä saatetaan maan omistajalle, kuten 22108: valiokunta ehdottaa. Niin kauvan kuin maan ansiotonta 22109: arvonnousua ei voida saattaa yhteiskunnalle, pitää sen 22110: kuulua maan vuokraajalle, sen viljelijälle. Vuokramies- 22111: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 93 22112: 22113: luokan itsenäistyttämisperiaate vaatii sen lisäksi, että vuokra- 22114: suhde muodostuu jatkuvaksi ja vuokrasopimuksen päät- 22115: tyessäkin ainoastaan molemminpuolisesta sopimuksesta lak- 22116: kaa. Näistä seuraa, että valiokunnan ehdotuksen 27 § 22117: saa toisen muodon ja §§ 25, 26 ja 29 tulevat tarpeetto- 22118: mina poistettaviksi. 22119: 29 § tulee 27 §:ään ehdottamamme muutoksen kautta 29 §. 22120: poistettavaksi. 22121: 32 §:n 2 mom. olemme ehdottaneet poistettavaksi, 32 §. 22122: ensiksikin sentähden, että ehdottamamme muutos taval- 22123: laan aiheutuu ehdottamastamme muutoksesta 27 §:ään, 22124: toiseksi sentähden, että vuokralautakunnan on verrattain 22125: vaikea erottaa toisistaan differentialikorkoa ja sitä arvon 22126: lisäystä, mikä vuokramiehen työn ja pääoman kautta on 22127: vuokratilalle tullut ja kolmanneksi sentähden, että mainittu 22128: momentti on omiansa kabiehtimaan vuokramiehiä maahan, 22129: silloinkin kun se on heille epäedullista. 22130: Saman §:n 3 mom. on valiokunnan ehdotuksesta 22131: poistettava, 27 §:n johdosta. 22132: 34 §:n 4 mom. sanamuoto tulee 32 §:ään sekä 27 34: §. 22133: §:ään tehtyjen muutosten johdosta muuttumaan. 22134: Asettuen samalle kannalle kuin 1900 vuoden valtio- 35 §. 22135: päiville annettu hallituksen esitys torpan vuokrauksesta, 22136: on mielestämme vuokrasopimukselle annettava ehdotto- 22137: masti sitova voima sitäkin henkilöä vastaan, jonka omaksi 22138: kiinteimistö ehkä joutuu; tästä johtuu 35 §:ään ehdotta- 22139: mamme muutos. Koska valiokunnan ehdottaman rekiste- 22140: röimisjärjestelmän kautta kaikkien vuokrasopimusten julki- 22141: suus on taattu, ei tällaisen pysyväisyyden myöntämisessä 22142: myöskään ole mitään arveluttavaa. 22143: Koska sellainen säädös, kuin 36 § sisältää, usein 36 §. 22144: on omiaan tekemään epävarmaksi vuokramiehen aseman 22145: ja kun viljelijän oikeudelle on annettava etusija omistus- 22146: oikeuteen nähden, missä ne joutuvat ristiriitaan, olisi mie- 22147: lestämme 36 §:n edellyttämissä tapauksissa vuokramiehen 22148: asema jätettävä loukkaamattomaksi ja ainoastaan maan- 22149: 94 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22150: 22151: omistajain keskinäinen suhde vuokraesineeseen ja vuokra- 22152: maksuun nähden uudelleen järjestettävä. Tämä aiheuttaa 22153: myös muutoksia 37 ja 38 §:ään. 22154: Yleisissä perusteluissa esitetyillä syillä ehdotamme 22155: suurimman osan 41 §:ää poistettavaksi ja sijalle säädöksen 22156: vuokraoikeuden ulosmittauksesta. 22157: Edellä esitetyt perustelut ja pykälämuutokset aiheut- 22158: tavat myöskin muutoksia 42, 43, 45, 46, ja 48 §§. 22159: Koska varsinkin suullisia sopimuksia tehdessä lain 22160: säätämä tulokatselmus voi jäädä toimittamatta, emme voi 22161: hyväksyä, että korvausta tällöin ei maksettaisi. 22162: 08 §. Viitaten vastaaviin perusteluihin tämän vuoden en- 22163: simäisten valtiopäiväin Maatalousvaliokunnan mietinnössä, 22164: olemme ehdottaneet tämän pykälän toisin kuuluvaksi. 22165: §§ 60 Koska vuokralautakunnan tehtävänä on etupäässä 22166: ja 61. järjestää maanvuokraolot yleisen mielipiteen vaatimuksia 22167: vastaaviksi ja turvata vuokramiehen asema, syystä että 22168: tämä on heikompi sopijapuoli sekä senvuoksi autettava, 22169: ja koska edelleen vuokralautakunnan puheenjohtajalla tu- 22170: lee olemaan varsin vaikuttava asema, niin olisi puheen- 22171: johtaja mielestämme valittava kuntakokouksessa yleisellä 22172: kansanäänestyksellä. 61 §:n 1 mom. tulee sen johdosta 22173: kokonaan muutettavaksi, jotapaitsi muodollisista syistä 22174: §§ 60 ja 61 ovat yhdistettävät. 22175: 62 §. Koska valitsijoiden asiana on päättää, kenelle luot- 22176: tamuksensa antavat, emme ole katsoneet valiokunnalla 22177: olleen riittävästi syytä ehdottaa vuokralautakunnan puheen- 22178: johtajan sekä varapuheenjohtajan pätevyysehdoksi 25 vuo- 22179: den ikärajaa. 22180: 69 §. Se seikka, että 69 §:ssä mainitussa tapauksessa vuok- 22181: ralautakunnan toimet ehdotetaan jätettäväksi kunnallis- 22182: lautakunnalle sekä vuokratuomioistuimen tehtävät kihla- 22183: kunnanoikeudelle, on mielestämme kokonaan ristirii- 22184: dassa sen vuokralautakuntaperiaatteen kanssa, jonka edellä 22185: olemme esittäneet. Kunnallislautakunta on etenkin niillä 22186: seuduin, mitkä 69 §:n edellyttämissä tapauksissa kysy- 22187: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 95 22188: 22189: mykseen tulevat, toistaiseksi yksipuolisesti maanomistajain 22190: etuja edustava laitos. Sensijaan ehdottamiemme tilapäis- 22191: ten vuokralautakuntain kautta olisi se tasapuolisuus saavu- 22192: tettu, josta valiokunnan perusteluissakin mainitaan. Toi- 22193: sen momentin suhteen olemme samalla kannalla, kuin 22194: Maatalousvaliokunnan viimevuotinen mietintö, jonka mu- 22195: kaan tuli vuokralautakunta ja vuokratuomioistuin asettaa 22196: jokaiseen kuntaan, jossa vähintään kymmenen vuokran- 22197: antajaa tai vuokramiestä sitä vaatii. 22198: Valiokunta on ehdottanut, että lopullinen päätös- §§ 70 22199: valta vuokrasuhdetta koskevissa, vuokranantajan ja vuokra- -80, 22200: miehen välillä syntyneissä riitaisuuksissa olisi kihlakunnan- 22201: oikeudella, josta sitte voisi vedota hovioikeuteen. Koska 22202: tämä ehdotus meistä näyttää silmälläpitävän yksinomaan 22203: maanomistajaluokan etuja, emme ole voineet siihen suos- 22204: tua. Kihlakunnanoikeus on nimittäin torpparien sekä 22205: muun köyhälistön silmissä näyttäytynyt aseek:;i, millä yllä- 22206: pidetään nykyistä, alempia kansanluokkia riistävää järjes- 22207: telmää. Ei valiokunta myöskään ole, ehdottaessaan kihla- 22208: kunnanoikeudelle pätevyyttä tällaiseen erikoistehtävään, 22209: voinut osottaa sen puheenjohtajalla olevan sellaisia päte- 22210: vyysehtoja, jotka edes jossain määrin takaisivat, että juuri 22211: vuokrasuhteet tulisivat asiantuntemuksella ratkaistua. Mutta 22212: katsomme, että vuokramiesten suureen lukuun nähden maas- 22213: samme olisi perustettava erityinen sovinto-oikeuslaitos 22214: vuokramiesten ja vuokranantajain välisten riitaisuuksien 22215: ratkaisemiseksi. Sitävarten olisi ensiksikin asetettava mai- 22216: nitun sovinto-oikeuslaitoksen jäsenet - kutsuttakoon sitte 22217: tätä laitosta vaikka vuokratuomioistuimeksi - sillä tavalla, 22218: kuin 1908 vuoden ensimäisten valtiopäiväin Maatalous- 22219: valiokunta vuokratuomioistuimen jäsenet ehdotti valitta- 22220: vaksi. Puheenjohtajana tulisi toimimaan tässä ehdotta- 22221: massamme vuokratuomioistuimessa - ei kihlakunnan 22222: tuomari, vaan vuokralautakuntain puheenjohtajain valitsema 22223: maanvuokralakiin ja maanviljelykseen täysin perehtynyt 22224: henkilö. Ainoastaan tällaisen oikeuslaitoksen haltuun voisi 22225: 96 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22226: 22227: vuokramies uskoa asiansa siinä toivossa, että se siellä tu- 22228: lee sekä oikeudenmukaisesti että asian ja paikkakunnal- 22229: listen olojen tuntemuksella ratkaistua. Muut näitä pykäliä 22230: koskevat muutokset sekä lisäehdotukset johtuvat yllä- 22231: sanotusta. 22232: 81 §. Jos sillä väliajalla, mikä kuluu lain voimaanastumi- 22233: sen ja sen ajan välillä, kunnes vuokralautakunnat ovat 22234: tulleet asetetuiksi, vuokralautakunnan toimet suorittaa kun- 22235: nallislautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paikka- 22236: kunnan kihlakunnanoikeus, niin kokoonpantuna kuin ylei- 22237: sessä laissa säädetään, on se omiansa saattamaan koko 22238: vuokralautakuntalaitoksen vuokramiesten silmissä huonoon 22239: valoon. Estääksemme tämän, olemme tehneet 81 §:ään 22240: muutosehdotuksen. 22241: Yllämainitsemiemme syiden perusteella rohkenemme 22242: esittää, että 22243: 22244: Eduskunta hyvttksyisi kysymyksessti ole- 22245: van lain nttin kuuluvana: 22246: 22247: 22248: Laki torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 22249: vuokrauksesta. 22250: 1 Luku. 22251: Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta. 22252: 22253: 1 §. 22254: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22255: 2 mom. Lampuotitilalla ymmärretattn tassa laissa 22256: semmoista vuokralla hoidettua, kokonaista, manttaaliin 22257: pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö tai sellai- 22258: nen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja ja 22259: jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa ntthden 22260: torpparin vertainen. 22261: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22262: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 97 22263: 22264: 2 §. 22265: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on 22266: tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintään viideksi- 22267: kymmeneksi vuodeksi. . 22268: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta 22269: tahi jos vuokra-aika on määrätty lyhemmäksi tai muulla 22270: tavalla kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon sopimus 22271: voimassa viisikymmentä vuotta. 22272: Sopimus, että vuotuinen vuokra on vuokrakauden 22273: ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä, 22274: olkoon kielletty. 22275: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22276: 22277: 3 §. 22278: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22279: 2 mom. Vuokrasopimuksessa ei ole oikeutta mää- 22280: rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tahi pitemmällä 22281: ajalta, joko kokonaan tahi osaksi on suoritettava päivä- 22282: töinä. 22283: 4 §. 22284: . 22285: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa . 22286: 22287: 5 §. 22288: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22289: 2 mom. Samoin. 22290: 3 mom. Ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä oikeus 22291: ja missä määrässä puutarpeiden saantiin sekä karja- 22292: tailumeen vuokra-alueen ulkopuolella, 22293: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22294: 5 mom. Samoin. 22295: 22296: 6 §. 22297: 1 mom. Vuokrakirja on alistettava vuokralauta- 22298: kunnan tutkittavaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee 22299: vuokralautakunnan pitää silmällä, ettei pienten vuokra- 22300: esineitten vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta 22301: 7 22302: 98 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22303: 22304: vuokra-alueen erilainen maan arvo ja asema, ole samalla 22305: seudulla sijaitsevista suuremmista vuokraesineistti suori- 22306: tettavaa vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos 22307: lautakunta huomaa vuokrakirjan laillisesti tehdyksi ja 22308: ettti vuokraehdot eivtit tasapuolisen arvostelun mukaan 22309: ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, 22310: pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. 22311: Mutta jos vuokralautakunta harkitsee, ettti vuokramiehen 22312: vuokramaksu on htinelle myönnettyihin ehtoihin nähden 22313: liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla oikeus alentaa 22314: vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin oikaista vuokra- 22315: kirja lailliseen muotoon, ilman ettti vuokranantaja saa 22316: peräytyä tekemtisttitin sopimuksesta. Vahvistuksesta on 22317: sekä kummankin asianomaisen ettti vuokralautakunnan 22318: vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävti merkintä, jossa 22319: myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvis- 22320: tettiin. 22321: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22322: 3 mom. Samoin. 22323: 22324: 7 §. 22325: Jos joku suullisen vtilipuheen tai sellaisen vuokra- 22326: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssti mtitirtityssti jtirjestyk- 22327: sessti vahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut 22328: viljellti toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, 22329: saakoon vuokramies, vuokranantajalle toimittamansa 22330: haasteen nojalla vuokralautakunnassa vaatia vtilipuhetta 22331: vahvistettavaksi. Vuokralautakunta merkitköön pöytti- 22332: kirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saata- 22333: vissa olevan selvityksen mukaan heidtin kesken on sovittu. 22334: Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraa- 22335: mista sopimus koskee, sekti vuokramaksusta, menetelköön 22336: vuokralautakunta niinkuin 6 §:n 1 momentissa on sanottu. 22337: Ttiten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtti ptitevti 22338: kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus. 22339: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22340: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 99 22341: 22342: 22343: 2 luku. 22344: 22345: Vuokrakirjan rekisteröimisestil. 22346: 22347: 8 §. 22348: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22349: 22350: 9 §. 22351: Samoin. 22352: 10 §. 22353: Samoin. 22354: 11 §. 22355: Samoin. 22356: 12 §. 22357: Samoin. 22358: 22359: 13 §. 22360: Samoin. 22361: 22362: 14 §. 22363: Samoin. 22364: 22365: 3 Luku. 22366: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuksista ja 22367: velvollisuuksista. 22368: 22369: 15 §. 22370: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22371: 22372: 16 §. 22373: Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon 22374: vuokramies oikeutettu hyödykseen käyttämtiän vuokra- 22375: aluetta niinkuin parhaaksi ntikee. 22376: 100 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22377: 22378: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22379: 3 mom. Vuokra-alueeseen kuuluvaa metsäti olkoon 22380: vuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään. Jos 22381: tällaista ktiyttämistti varten on tehty suunnitelma, nouda- 22382: tettakoon sitti. 22383: 4 mom. Vuokramiehellti olkoon vuokra-alueella 22384: metstistysoikeus seka vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessti 22385: kalastusoikeus. 22386: 22387: 17 §. 22388: Jos vuokraesineeseen kuuluva, sen viljelemiseen 22389: tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on 22390: tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuotta- 22391: masta htivinnyt tai niin vahingoittanut, että se on uudes- 22392: taan rakennettava, on vuokranantajan toimitettava 22393: uudestarakentaminen. 22394: 2 mom. Jos semmoinen rakennus, kuin tässti edellä 22395: on mainittu, on vankauttaan rappeutunut ja katselmuk- 22396: sessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on vuokrananta- 22397: jan se uudestaan omalla kustannuksellaan rakennettava 22398: vuokralautakunnan mtitirtitimän ajan kuluessa. Ellei hän 22399: sitä tee, rakennuttakoon vuokramies sen htinen kustannuk- 22400: sellaan. 22401: 3 mom. Mitä 2 momentissa on säädetty, nouda- 22402: tettakoon myöskin sellaisen uuden rakennuksen rakenta- 22403: miseen ntihden, joka paikkakunnalla yleisesti ktiytantöön 22404: tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen vilje- 22405: lysten laajentumisen takia havaitaan tarpeelliseksi. 22406: 4 mom. 1 mom. mainittujen rakennusten kunnossa- 22407: pitoon on maanomistaja velvollinen hankkimaan rakennus- 22408: tarpeet; korjaustyön suorittakoon vuokramies. 22409: 5 mom. Jos vuokranantaja ei taytä mitä hän näissti 22410: tapauksissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen 22411: täyttämätin, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan 22412: kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa 22413: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 101 22414: 22415: rakennustyö taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. 22416: Vuokramies olkoon myöskin! oikeutettu vahingonkor- 22417: vaukseen. 22418: 18 §. 22419: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22420: 22421: 19 §. 22422: On poistettava. 22423: 22424: 20 §. 22425: On poistettava. 22426: 22427: 21 §. 22428: On poistettava. 22429: 22430: 22 §. 22431: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22432: 22433: 23 §. 22434: Jos vuokramies on laiminlyönyt mita 16 ja 17 22435: §:ssä on vuokraesineen hoidosta säadetty, olkoon vel- 22436: vollinen vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen sita 22437: ennen paattyessä muuten paitsi hätidön kautta katsel- 22438: muksen mukaan korvaamaan vahingon. 22439: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22440: 22441: 24 §. 22442: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22443: 22444: 25 §. 22445: On poistettava. 22446: 22447: 26 §. 22448: On poistettava. 22449: 102 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22450: 22451: 27 §. 22452: Vuokramiehelltt tai httnen oikeudenomistajillaan 22453: olkoon oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokra- 22454: sopimus, jolloin vuokranantajan, jos h&n vaatii vuokra- 22455: maksua korotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle 22456: tai httnen oikeudenomistajilleen sitttvarten toimitetussa 22457: katselmuksessa mtttträtty tttysi korvaus vuokratilan arvon 22458: nousemisesta. 22459: 22460: 28 §. 22461: Samoin kuin v,aliokunnan ehdotuksessa. 22462: 22463: 29 §. 22464: On poistettava. 22465: 22466: 30 §. 22467: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22468: 22469: 31 §. 22470: On poistettava. 22471: 22472: 22473: 4 Luku. 22474: 22475: Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta. 22476: 22477: 32 §. 22478: Vuokramiehelltt olkoon oikeus vuokra-ajan kestttesstt 22479: tai sen Loputtua siirtää tai myydtt vuokraoikeutensa 22480: vuokralautakunnan hyvliksymälle henkilölle. 22481: 22482: 33 §. 22483: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22484: 22485: 34 §. 22486: 1-3 mom. Samoin. 22487: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 103 22488: 22489: 4 mom. PerinntJnjaossa tilktJön vuokraoikeutta 22490: arvioitaka korkeammaksi sitti arvon listiystti, mikti vuokra- 22491: esineette on vuokramiehen siihen paneman tytJn ja ptiti- 22492: oman kautta tullut. "' 22493: 35 §. 22494: Rekisteröity vuokrasopimus olkoon joka tapauksessa 22495: sitova silti henkiiäti vastaan, jonka omaksi ptiätila vuokra- 22496: kauden kesttiessä ehkti joutuu. 22497: 22498: 36 §. 22499: Jos vuokra-alue moitekanteen ja rajankäynnin kautta 22500: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, 22501: älköön se vaikuttako alkuperiiisin sovitun vuokra-alueen 22502: suuruuteen, vaan harkitkoon vuokralautakunta, missti 22503: määrin vuokramiehen entiselle omistajalle suoritettava 22504: vuokra on pienennettävt:l, sekti paljonko vuokramiehen 22505: vuotuisesta vuokramaksusta lankeaa maan uuden omis- 22506: tajan hyväksi. 22507: 2 mom. Jos tulvan, maanvieremän, kulovalkean 22508: tai muun tapaturman, tai metsänmyynnin kautta vuokra- 22509: alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähenevät tai huo- 22510: nonevat, saakoon vuokramies vuokramaksun vtihenne- 22511: tyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulliseksi 22512: harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luopua 22513: vuokrasta ja syystti voidaan otaksua, ettti hän, jos pois 22514: joutuminen tahi tapaturma olisi ennakolta arvattu, ei 22515: olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus 22516: sanoutua irti sopimuksesta. 22517: 22518: 37 §. 22519: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22520: 22521: 38 §. 22522: Vaatimukset 36 §:n aiheuttamista muutoksista vuok- 22523: rasopimukseen ovat tehttivtit tai vuokrasopimus irtisanot- 22524: 104 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22525: 22526: tava kahden vuoden kuluessa edelläsanotussa pykälässä 22527: mainituista tapauksista lukien. 22528: 22529: 39 §. 22530: Kun vuokrasopimus 36 §:ssä mainituissa tapauk- 22531: sissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus saada omis- 22532: taja/ta korvausta sekä tekemistään parannuksista että 22533: siitti. vahingosta, jonka httn vuokrasopimuksen ennenai- 22534: kasen pättttymisen takia on kärsinyt. 22535: 2 mom. On poistettava. 22536: 3 mom. On poistettava. 22537: 22538: 40 §. 22539: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22540: 22541: 41 §. 22542: 1-4 mom. Määrt'laikainen vuokraoikeus voidaan 22543: ulosottotoimin myydt'l suorittamatlomasta vuokramak- 22544: susta sekä rappion korvausmttttrt'lstä. 22545: Ilman vuokranantajan suostumusta t'ilköön kuiten- 22546: kaan hyvttksyttäkö sellaisen henkilön tarjousta, joka ei 22547: tttytä 31 §:sstt mainittua ehtoa. 22548: 5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22549: 6 mom. On poistettava. 22550: 22551: 42 §. 22552: On poistettava. 22553: 43 §. 22554: Muissa kuin niisstt tapauksissa, jotka tt'lsstt laissa 22555: mainitaan, ttlköön vuokranantajalla, tai silltt, jolle htt- 22556: nen oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa vaatia vuokra- 22557: miesttt jättttmttttn vuokra-aluetta. 22558: 22559: 44 §. 22560: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22561: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 105 22562: 22563: 45 §. 22564: Kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla, 22565: on vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden 22566: lopussa. 22567: 2 mom. Vuokramies, jonka vuokraoikeus on ulos- 22568: ottotoimin myyty, olkoon velvollinen muuttamaan ensi 22569: ltihtöptiivlinä, ellei vuokralautakunta harkitse asioita sel- 22570: laisiksi, että hlinen on jo sitli ennen muuttaminen ltihtö- 22571: aikaa nauttimatta. 22572: 46 §. 22573: Irtisanominen tehtliköön todistajain läsnli ollessa 22574: tahi otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos vastapuoli 22575: ei ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on 22576: sellaisen tapauksen varalta stiädetty. Jos joku on mlili- 22577: rlitty vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, 22578: olkoon lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hlinelle. 22579: 2 mom. on poistettava. 22580: 22581: 22582: 5 Luku. 22583: Katselmuksista. 22584: 22585: 47 §. 22586: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22587: 22588: 48 §. 22589: Vuokrasuhteen plitittyessä on, jos vuokranantaja 22590: vaatii vuokramaksua korotettavaksi, pidettlivli katselmus 22591: viimeistlitin kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen loppu- 22592: mispliivästli lukien, mutta pidettliköön myöskin, jos jompi- 22593: kumpi asianosainen sitli vaatii, ennen, ei kuitenkaan ai- 22594: kaisemmin kuin 8 kuukautta sitli ennen. 22595: 2 mom. On poistettava. 22596: 3 mom. On poistettava. 22597: 106 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22598: 22599: 49 §. 22600: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22601: 22602: 50§. 22603: Jos tulokatse/musta ei ole pidetty tahi jos tulokat- 22604: selmus on pidetty, mutta ei ltihttJkatselmusta, mtitirtitktJön 22605: vuokralautakunta korvauksen, vapaasti harkittuaan kaikki 22606: esille tulleet asianhaarat. 22607: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22608: 3 mom. Samoin. 22609: 22610: 51 §. 22611: Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat- 22612: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu 22613: kuin 64 §:ssti sanotaan, taikka, jos jompikumpi asian- 22614: osainen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on 22615: kolme maanviljelykseen perehtynytta miestti, joista kumpi- 22616: kin asianosainen valitsee yhden ja ntimti yhteisesti kol- 22617: mannen puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat 22618: katselmusmiehet eivtit sovi kolmannesta, valitsee vuokra- 22619: tuomioistuin puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdek- 22620: san ptiivtin kuluessa sen jtilestti kuin on saanut vasta- 22621: puolelta kehotuksen, valitse katselmusmiestti, kutsukoon 22622: vuokralautakunnan puheenjohtaja sopivan henkilön kat- 22623: selmusmieheksi. 22624: 52§. 22625: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22626: 22627: 53§. 22628: Samoin. 22629: 22630: 54§. 22631: Samoin. .. 22632: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 107 22633: 22634: 55 §. 22635: Samoin. 22636: 22637: 56 §. 22638: Samoin. 22639: 22640: 57 §. 22641: Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on 22642: ollut jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton, 22643: taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut 22644: muu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 55 §:ssä 22645: on säädetty. Jos vuokratuomioistuin havaitsee sellaisen 22646: virheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimen- 22647: pide sen takia on hylätttivä, niin poistakaan sen toimen- 22648: piteen ja määrätkötJn uuden katselmuksen pidettäväksi. 22649: Siihen päätökseen älköön haettako muutosta. 22650: 22651: 22652: 6 Luku. 22653: 22654: Vuokralautakunnasta. 22655: 22656: 58§. 22657: Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta. 22658: Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai 22659: useampia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, 22660: että kunta on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä 22661: ilmoitettava läänin kuvernöörille. 22662: Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempäna tassä laissa 22663: on sttädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta 22664: koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen 22665: valitta syntyessä jommankumman asianomaisen pyynnösta 22666: ottaa riitakysymys sovinto-oikeutena· kasiteltäväksi seka 22667: antaa siitä tuomio, kuten ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä 22668: sttädetttän. Asianosaisen esteetön poissaolo ttlköön estäkö 22669: 108 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22670: 22671: tuomion antamista, jos htin on saanut laillisen kutsu- 22672: muksen. 22673: Vuokralautakunnan tulee my{js vaadittaessa antaa 22674: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia 22675: tietoja sekti yksityisille henki/{jil/e neuvoja vuokra-asioissa. 22676: 22677: 59§. 22678: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22679: 22680: §§ 60 ja 61. 22681: 60 § 1 mom. Samoin. 22682: 61 § 1 mom. Samassa syyskuun kuntakokouksessa 22683: valitaan my{js vuokralautakunnan puheenjohtaja sekti 22684: varapuheenjohtaja. Vaalissa olkoon sukupuoleen katso- 22685: matta titinioikeutettu jokainen kunnan asukas, joka ennen 22686: vaalivuotta on tttyttänyt 20 vuotta. Ellei kukaan ole 22687: saanut ehdotonta annettujen tiänten enemmist{jä, toimi- 22688: tetaan uusi vaali kahden enimmtin tittniti saaneen välillti. 22689: 60 § 2 mom. On poistettava. 22690: 60 § 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22691: 60 § 4 mom. Samoin. 22692: 61 § 2 mom. Samoin. 22693: 22694: 62 §. 22695: Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi, 22696: varapuheenjohtajaksi tai jtiseneksi on jokainen kunnassa 22697: asuva henkil{j, joka on tullut kahdenkymmenen vuoden 22698: iktitin ja hallitsee itsetinsti ja omaisuuttansa, ei kuiten- 22699: kaan se, joka on kansalaisluottamuksensa menetttinyt, 22700: eikti my{jskään se, joka laillisen tuomion perusteella on 22701: kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan. 22702: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22703: 22704: 63 §. 22705: Samoin. 22706: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 109 22707: 22708: 64 §. 22709: Samoin. 22710: 22711: 65 §. 22712: Samoin. 22713: 22714: 66 §. 22715: Samoin. 22716: 67 §. 22717: Samoin. 22718: 68 §. 22719: Samoin. 22720: 69 §. 22721: Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa 22722: ku11:nissa, joissa vuokranantajain ja vuokramiesten luku 22723: on vähäinen, ovat vuokralautakunnan toimet toistaiseksi 22724: annettavat tilapäisesti kokoonpannalle vuokralautakun- 22725: nalle, johon kumpikin asianosainen kutakin tilaisuutta 22726: varten valitsee yhtä monta jäsentä ja joiden puheen- 22727: johtajan määrää, elleivät jäsenet siitä muuten sovi, lä- 22728: himmän kunnan vuokratuomioistuin. 22729: 2 mom. Kuitenkin on vuokralautakunta ja vuokra- 22730: tuomioistuin asetettava kuntaan, jossa vähintään kym 4 22731: 22732: 22733: 22734: menen vuokranantajaa tai vuokramiestä sitä vaatii. 22735: 22736: 22737: 7 Luku. 22738: Oikeudenkäynnistä vuokra-asioissa. 22739: 22740: 70 §. 22741: Kussakin kunnassa tulee olla vuokratuomioistuin, 22742: johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusijäseninen lautakunta. 22743: 110 1908. II Vp~ - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22744: 22745: 2 mom. Puheenjohtajia sekä varapuheenjohtajia 22746: asetettakoon vähintäin yksi kutakin lääniä tai läänin 22747: osaa varten. 22748: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22749: 4 mom. Samoin. 22750: Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan toimeen 22751: valitsevat asianomaisen piirin vuokralautakuntain pu- 22752: heenjohtajat maanvuokralakiin ja maanviljelykseen ttiysin 22753: perehtyneen henkilön. Ellei kukaan ehdokkaista ole saa- 22754: nut tltinten enemmistöti, toimitetaan uusi vaali kahden 22755: enimmän ääniti saaneen välillti. 22756: Vuokratuomioistuimen puheenjohtajan palkkio mak- 22757: setaan valtion varoista, jäsenten palkkio suoritetaan sa- 22758: malla tavalla kuin kihlakunnanoikeuden lautamiesten 22759: palkkauksesta on säädetty. 22760: Ltitinin jakamisesta vuokratuomioistuimen puheen- 22761: johtajan toimintapiireihin sekti puheenjohtajan vaalin 22762: toimittamisesta ynnti muista ttihtin kuuluvista seikoista 22763: antaa senaatti lähempiä mtitirtiyksiti. 22764: 22765: 71 §. 22766: Vuokratuomioistuimen lautakunnan Jasenen pittiti, 22767: ennenkuin hän oikeuteen astuu, tehdä tuomarinvala, ellei 22768: hän sellaista valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeus 22769: ole tuomionvoipa, olkoon sen puheenjohtaja oikeutettu 22770: sanotun valan vannotuttamaan. 22771: 22772: 72 §. 22773: Vuokratuomioistuin, joka kokoontuu puheenjohtajan 22774: kutsumuksesta niin usein kuin asiain käsittelemistti var- 22775: ten on tarpeen, on tuomionvoipa, kun lautakunnassa on 22776: saapuvilla neljti jtisentä. 22777: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jtise- 22778: niä tulee aina olla lautakunnassa ltisnä yhtti monta; 22779: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 111 22780: 22781: tarpeen tullen ratkaiskoon arpa~ kenen jtisenen on lauta- 22782: kunnasta astuttava pois. 22783: 73 §. 22784: Vuokratuomioistuimen tehttivtinti on, sen lisäksi mitä 22785: ttissti laissa edellä on mtitirätty, vuokrasuhdetta koske- 22786: vien, vuokranantajan ja vuokramiehen vtilillti syntynei- 22787: den, vuokralautakunnasta muutoksenhaun kautta sen 22788: ktisiteltäväksi saatettujen riitaisuuksien ratkaiseminen. 22789: 22790: 74 §. 22791: Vuokratuomioistuimessa ktisitelttivtit asiat panta- 22792: koon vireille kirjallisen haasteen nojalla. 22793: Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja, kun haas- 22794: tetta htineltti pyydettitin, havaitsee, ettei asia, josta haas- 22795: tetta anotaan, kuulu vuokratuomioistuimeen, ilmoittakoon 22796: sen hakijalle ja antakoon vaadittaessa siitti kirjallisen 22797: todistuksen. Tyytymtittömällti olkoon oikeus siitä valit- 22798: taa hovioikeuteen sen ajan kuluessa ja siinti jtirjestyk- 22799: sessti kuin 67 §:ssti sanotaan. 22800: 22801: 75 §. 22802: Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn vtiit- 22803: teen johdosta tai muuten havaitaan jtitivilliseksi, astu- 22804: koon varapuheenjohtaja htinen sijaansa. Sijaisen palkkio 22805: suoritetaan valtion varoista. 22806: 22807: 76 §. 22808: Ratkaistessaan ktisiteltäviä asioita päättäköön 22809: vuokratuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille 22810: tulleet asianhaarat, mitti asiassa on todeksi katsottava. 22811: 22812: 77 §. 22813: Asioita vuokratuomioistuimessa ktisitelttiessti nouda- 22814: tettakoon, mikäli ttissä luvussa ei ole toisin mtitirtitty, 22815: 112 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22816: 22817: mitä yleinen laki ja muut asetukset oikeudenkäynnistä 22818: kihlakunnanoikeudessa säätävät. 22819: Eri mielien ilmaantuessa tulkoon tuomioistuimen 22820: päät6kseksi se mielipide, jota äänestyksessä useimmat 22821: kannattavat. 22822: 78 §. 22823: Vuokratuomioistuin kuulustelkoon, milloin käsiteltä- 22824: vänään olevan asian selvittämiseksi katsoo sen tarpeelli- 22825: seksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen 22826: varalta tulee olla vuokratuomioistuimen istuntopaikalla 22827: saapuvilla. 22828: 79 §. 22829: Joka tahtoo valittaa siitä, että vuokratuomioistui- 22830: men puheenjohtaja tai jäsen on ollut jäävillinen tai muu- 22831: ten toimeensa oikeudeton, taikka että asian käsittelyssä 22832: on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen oikaisua hovi- 22833: oikeudessa neljänkymmenen viiden päivän kuluessa siitä, 22834: kun vuokratuomioistuimen lopullinen päätös on julistettu. 22835: Jos hovioikeus havaitsee sellaisen virheen tapahtuneen, 22836: että vuokratuomioistuimen toimenpide sen takia on hyl- 22837: jättävä, poistakoon toimenpiteen, ja ottakoon vuokra- 22838: tuomioistuin asian uudestaan lain mukaisesti käsiteltä- 22839: 'Väksi, ellei hovioikeus ole katsonut, ettei asia kuulu 22840: 'l!Uokratuomioistuimeen. Hovioikeuden tälläisessa asiassa 22841: antamasta päätöksestä älköön valitettako, älkötJnkä muissa 22842: kuin nyt mainituissa tapauksissa vuokratuomioistuimen 22843: päätökseen muutosta haettako. 22844: 22845: 22846: 8 Luku. 22847: Erityisiä määräyksiä. 22848: 22849: 74 §. 22850: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22851: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 113 22852: 22853: 75 §. 22854: Samoin. 22855: 22856: 22857: 76 §. 22858: Samoin. 22859: 22860: 22861: 77 §. 22862: Samoin. 22863: 22864: 22865: 78 §. 22866: Samoin. 22867: 22868: 22869: 79 §. 22870: Samoin. 22871: 22872: 22873: 80 §. 22874: Samoin. 22875: 22876: 22877: 81 §. 22878: Tämii laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että 22879: siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio- 22880: istuimet ovat asetetut, vuokralautakunnan toimet ovat 22881: annettavat tilapiiisesti kokoonpannalle vuokralautakun- · 22882: nalle, johon kumpikin, sektt vuokranantaja että vuokra- 22883: mies, valitsee yhtti monta jtisentti, ja joiden puheenjohtaja 22884: valitaan kuntakokouksessa, kuitenkin niin, etttt kukaan 22885: tttinioikeutetuista ei saa iittnestiiii muuta kuin yhdellä 22886: ttttnellti. 22887: Ttimtin tilapitisen vuokralautakunnan pätitös voidaan 22888: saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ainoastaan samassa 22889: 8 22890: 114 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 22891: 22892: mätirin, kuin vttlitystuomioista siinti suhteessa on laissa 22893: stiädetty. 22894: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 22895: 22896: 82 §. 22897: Samoin. 22898: 22899: Helsingissä, syysk. 8 p:nä 1908. 22900: 22901: Pekka Huttunen. N. Telkkä. 22902: Evert Eloranta. Evert Hokkanen. 22903: Oliver Eronen. Aatto Siren• 22904: . Sulo Vuolijoki. 22905: 22906: 22907: 22908: 22909: Helsinki 1908. Kirjapaino-osakeyhtiö SANA. 22910: t908. II Vp. - S. V. M. 22911: 22912: 22913: 22914: 22915: Suuren valiokunnan mietintö 22916: N: o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka 22917: koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuottti- 22918: lan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta. 22919: 22920: 22921: Lähetepäätöksellä 12 päivältä syyskuuta 1908 on 22922: Eduskunta Suureen valiokuntaan lähettänyt Maatalous- 22923: valiokunnan mietintöön N :o I sisältyvät ehdotukset laiksi 22924: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta, 22925: laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuuteen 22926: koskevan asetuksen 22 §, semmoisena kuin se on joulukuun 22927: 3 päivänä 1895 annetussa asetuksessa, sekä laiksi, jolla 22928: muutetaan muutamia 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun 22929: ulosottolain pykäliä, ja onkin Suuri valiokunta ryhtynyt 22930: näitä lakiehdotuksia käsittelemään. Kun Suuri valiokun- 22931: ta kuitenkin sittemmin Eduskunnan 2 5 päivänä samaa 22932: syyskuuta päivätyn pöytäkirjanotteen ohella on saanut kä- 22933: siteltäväksensä Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 2 22934: olevat neljä asetusehdotusta, jotka myöskin tarkoittavat 22935: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksen jär- 22936: jestämistä, ja kun viimemainitut ehdotukset ovat synty- 22937: neet Eduskunnalle tästä asiasta annetun armollisen esi- 22938: tyksen johdosta, on Suuri valiokunta jättänyt sikseen tässä 22939: puheenaolevien lakiehdotusten käsittelyn eduskuntaesityk- 22940: sen pohjalla; ja saa Valiokunta, viitaten mietintöönsä 22941: N :o 8 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh- 22942: Buuren valiokunnan mietintö N:o 7. 22943: 2 1908. II Vp. - S. V. M. 22944: 22945: dosta, joka koskee asetusta maan vuokrasta maalla, kun- 22946: nioittaen ehdottaa, 22947: 22948: että toimenpiteet puheenaolevan eduskun- 22949: taesityksen johdosta saisivat raueta. 22950: 22951: Helsingissä, 7 päivänä lokakuuta 1908. 22952: 22953: 22954: 22955: 22956: Helsinki rgo8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 22957: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 22958: 22959: 22960: 22961: 22962: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 22963: tintö n:o 3 kyytilainsäädännön uudista- 22964: mista koskevan esitysehdotuksen johdosta. 22965: 22966: 22967: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 18 22968: päivänä elokuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki- 22969: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Laineen y. m. 22970: esitysehdotuksen N :o ro, joka sisältää ehdotuksen kyyti- 22971: laiksi, jota paitsi valiokunnalle samalla on lähetetty pöytä- 22972: kirjanote Eduskunnassa tapahtuneesta keskustelusta. 22973: 22974: 22975: 22976: Kysymys kyytitoimesta 12 päivänä marraskuuta 1883 22977: ja 20 päivänä joulukuuta 1888 annettujen asetusten sekä 22978: viimeksi mainittuna päivänä annetun julistuksen uudis- 22979: tamisesta herätettiin 1900 vuoden valtiopäivillä, jolloin 22980: Valtiosäädyt anoivat, että hallitus hankkisi täydellisen sel- 22981: vityksen kaikista kyyti- ja kestikievarinpitorasituksen 22982: kanssa yhteydessä olevista seikoista ja sen mukaan val- 22983: mistaisi esityksen kyyditysvelvollisuuden ja kestikievarin- 22984: pidon järjestämisestä ajanmukaiselle kannalle sekä oikeu- 22985: den ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalla tavalla, jolloin 22986: myös olisi otettava harkittavaksi eikö puheenalaista rasi- 22987: tusta voitaisi manttaaliin pannulta maalta kokonaan 22988: poistaa. Sittenkun sitä varten asetettu komitea oli laa- 22989: tinut 13 päivänä kesäkuuta 1903 päivätyn mietinnön ynnä 22990: ehdotuksen kyytitointa koskevaksi asetukseksi, annettiin 22991: sen kanssa pääasiallisesti yhtäpitävät armolliset esitykset 22992: Laki- ja talou&Valiokunnan mietintö· n:o 3. 22993: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 22994: 22995: ensiksi Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäivillä 22996: ja sitten, kun asia oli jäänyt lopullisesti käsittelemättä, 22997: Eduskunnalle sekä vuoden 1907 että kuluvan vuoden ensi- 22998: mäisillä valtiopäivillä. Kumpaisillakin viimeksimainituilla 22999: valtiopäivillä on laki- ja talousvaliokunta antanut armol- 23000: lisista esityksistä mietinnöt, mutta Eduskunta ei ole ennät- 23001: tänyt asiata loppuun käsitellä. 23002: Nyt esillä oleva eduskunta-esitysehdotus on raken- 23003: nettu samoille periaatteille, joiden mukaan laki- ja talous- 23004: valiokunta 1907 vuoden ja 1908 vuoden edellisillä valtio- 23005: päivillä on uudestaan valmistanut ylempänä mainituissa 23006: armollisissa esityksissä Eduskunnan hyväksyttäväksi an- 23007: netun lakiehdotuksen. 23008: 23009: 23010: 23011: Tarkoitusperäksi, johon kyytitointa järjestettäessä 23012: on pyrittävä, on asetettava kyytitoimen saattaminen itsen- 23013: sä kannattavaksi eli, toisin sanoen, että matkustajain suo- 23014: ritettavat maksut riittävät niihin kustannuksiin, jotka joh- 23015: tuvat kyytilaitosten ja kyydityksen voimassa pitämisestä. 23016: 23017: Kyytilaitoksessa on lain mukaan matkustavaiselle 23018: maksutta annettava huonetta, lämmintä, valoa, pöytää, 23019: penkkiä ja tuolia, mutta ruoka-aineista sekä ohrista, kau- 23020: roista, heinistä, oljista, kynttilöistä ja polttopuista ynnä 23021: yösijasta on hänen suoritettava maksu taksan mukaan. 23022: Kestikievaritaksat ovat kuitenkin useissa paikoin määrätyt 23023: niin alhaisiksi, ettei kestikievaritalon pitäjäin voida katsoa 23024: saavan riittävää korvausta kustannuksista, joita heille 23025: matkustajain vuoksi aiheutuu. Taksoja määrättäessä ei 23026: aina ole pantu tarpeellista huomiota siihen, että matkus- 23027: tajan on maksettava täysi korvaus niistä eduista, joita 23028: kyytilaitos hänelle tarjoo ja että kyytilaitoksen pitäjä, 23029: jonka täytyy matkustajia varten aina pitää varalla puheen- 23030: alaisia tarpeita, joskus voi olla pakotettu itse niistä mak- 23031: Kyytilaki. 3 23032: 23033: samaan tavallista korkeamman hinnan, jota paitsi tarpei- 23034: den hankkiminen ja säilyttäminen ynnä niiden myyminen 23035: matkustajille myöskin tuottaa kyytilaitoksen pitäjälle vai- 23036: vaa ja ajanhukkaa. 23037: Kyydityksestä nykyään suoritettava korvaus, 14 pen- 23038: ma kilometriltä, on maaseudulla sama kaikkialla koko 23039: maassa. Paikalliset olot ja hintasuhteet eri osissa maata 23040: ovat kuitenkin niin erilaiset, ettei kyytiraha voi tulla koh- 23041: dalleen asetetuksi, jos se yli koko maan määrätään sa- 23042: mallaiseksi. Erityisistä syistä olot samallakin paikkakun- 23043: nalla vaihtelevat niin, että kyytiraha, joka aikaisemmin on 23044: ollut paikkakunnan hintasuhteiden kanssa sopusoinnussa, 23045: muutaman vuoden kuluttua huomataan niistä poikkea- 23046: vaksi. Yleensä nykyinen kyytiraha ei ole vastannut kyy- 23047: ditykseen käytetyn työn arvoa. 23048: Seurauksena siitä on, että niiden, joiden täytyy kan- 23049: taa mainittu rasitus, on siitä suoritettava maksuja, jotka 23050: viimeisten vuosikymmenien kuluessa ovat kohoamistaan 23051: kohonneet. Tehtyjen laskujen mukaan olivat ne kustan- 23052: nukset, joita maalla vuosittain oli suoritettu puheena ole- 23053: vasta rasituksesta alempana mainittuina kyytikausina ol- 23054: leet seuraavat: 23055: 23056: vuosina 1888-1890 260,316 markkaa 53 penniä, 23057: 1891-1895 296,512 1 penni, 23058: " " 23059: 1896-1900 361,447 19 penniä, 23060: " " 6o 23061: 1901-1905 593,505 23062: " " " 23063: 1906-19!0 nom 615,000 23064: " " 23065: Tämä rasitus on nykyään, samoin kuin se jo van- 23066: hastaan on ollut, manttaaliin pannun erioikeudettoman 23067: maan kannettavana, ja nousivat mainitut kustannukset, 23068: jotka ajanjaksona 1888-1890 olivat keskimäärin olleet 23069: 14 markkaa 75 penniä manttaalia kohti, 33 markkaan 8r 23070: penniin manttaalilta kyytikautena 190I-I905. 23071: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23072: 23073: Olevia oloja silmällä pitäen ei voida toivoa, että kyyti- 23074: toimi koko maassa saatettaisiin järjestää itseänsä kan- 23075: nattavaksi ja että voitaisiin siirtää matkustavan yleisön 23076: suoritettaviksi nekin maksut, mitkä tähän asti ovat siihen 23077: tarkoitukseen erikseen kannetut. Paljon olisi kuitenkin 23078: voitettu, jos kyytitoimen kustannukset saataisiin edes en- 23079: tisestään tuntuvasti alenemaan. 23080: On sen vuoksi otettava huomioon, että kyyti- 23081: laitoksen suurempi tahi pienempi kannattavaisuus riip- 23082: puu sitä käyttäväin matkustajain luvusta ja täytyy 23083: kyytilaitoksen sen vuoksi voida järjestää silmällä 23084: pitäen matkustajaliikettä niillä teillä, joiden varrelle 23085: kyytilaitokset asetetaan. Missä liike on vähäinen ja 23086: siitä lähtevä tulo pieni, tulee kyytilaitosten olla sel- 23087: laisia, joita voidaan mahdollisimman vähillä kustannuk.:. 23088: silla voimassa pitää. Matkustajain vaatimuksia ei siellä 23089: käy ottaminen huomioon sanottavasti enemmältä kuin että 23090: he pääsevät kyytihevosella kulkemaan. Vilkasliikkeisem- 23091: pien teiden varsille asetettavia kyytilaitoksia järjestet- 23092: täessä otettakoon sitä vastoin huomioon ei ainoastaan, että 23093: matkustajat pääsevät viivytyksettä kulkemaan, vaan myös, 23094: että he määrätyissä kyytilaitoksissa voivat saada yösijaa 23095: ja ravintoa sekä muitakin tarpeita. Taksoja laadittaessa 23096: pantakoon tarpeille riittävät ja yleensä paikkakunnalla 23097: käypiä hintoja jonkun verran korkeammat hinnat ja otet- 23098: takoon ruuasta, yösijasta ja huoneesta suoritettavia mak- 23099: suja määrättäessä huomioon myöskin ruuan valmistami- 23100: seen, vuoteiden tekemiseen ja huoneiden siistimiseen käy- 23101: tettävä työ. 23102: Kyytirahain suuruutta ei myöskään olisi yleisessä 23103: asetuksessa määrättävä, vaan olisi kuvernöörille jätet- 23104: tävä valta, kyytilaitoksia määrättyjen ajanjaksojen ku- 23105: luttua uudestaan järjestettäessä, samalla myös vahvistaa 23106: kyytiraha alkavaa kyytikautta varten. Ettei kyytirahaa 23107: kuitenkaan voitaisi määrätä liian alhaiseksi eikä myöskään 23108: niin suureksi, että keskusliike sen kautta tarpeettomasti 23109: Kyytilaki. 5 23110: 23111: vaikeutuisi, ja lasketut kyytitulot sen johdosta jäisi saa- 23112: matta, olisi kuvernöörin valtaa tässä kohden laissa rajoi- 23113: tettava. 23114: Täten menettelemällä voidaan kyytitoimi toisin pai- 23115: koin saattaa sille kannalle, ettei erityisiä maksuja sen kan- 23116: nattamiseksi tarvita. Mutta niin ei kuitenkaan kaikkialla. 23117: Liikenne useilla teillä ei ole siksi suuri, että kyytilaitoksiin 23118: asetetut hevoset saisivat siitä täyttä työtä, ja hukkaan 23119: menneestä ajasta ei ole mahdollista saada matkustajia kor- 23120: vausta suorittamaan. Samoin voi kestikievaritalonpidosta 23121: johtua kustannuksia, joihin matkustavaisten suoritettavat 23122: maksut eivät riitä. Se, mikä täten vajaaksi jääpi, on 23123: siis muulla tavoin edelleenkin korvattava. Kenen mak- 23124: settavaksi tuollainen korvaus katsotaan, siitä johtuu sa- 23125: malla ratkaisu kysymykseen, kenen suoritettavaksi kyydin- 23126: pidon toimittaminen on uskottava, 23127: 23128: Aina siitä saakka, kun kyytitointa koskeva lainsää- 23129: däntö otettiin tarkastuksen alaiseksi, on oltu selvillä siitä, 23130: että on aikaansaatava huojennusta niille, joiden kannet- 23131: tavana kyytirasitus nykyään on. Vanhempina aikoina to- 23132: sin ei ollut mahdollista velvoittaa muita kansanluokkia 23133: kuin maanomistajia olemaan sanottuun rasitukseen osal- 23134: lisina, mutta tässä kohdin ovat olot oleellisesti muuttuneet 23135: sen lisääntyneen merkityksen vuoksi, minkä muut, maa- 23136: kiinteistöstä riippumattomat ansionhaarat maaseudullakin 23137: ovat saaneet. Ollen yleinen asia d kyytirasituksen sen- 23138: tähden nyt enää tule olla ainoastaan yhden ainoan kan- 23139: salaisryhmän velvollisuutena, vaan kaikkien yhteiskunta- 23140: luokkien. Pelosta että kyydinpidosta johtuvat menot siinä 23141: tapauksessa, että valtio ottaisi kyydinpidon suorittamisen 23142: toimekseen, todennäköisesi tulisivat melkoista suurem- 23143: miksi kuin nykyisten kyytivelvollisten kyydinpitomenot, 23144: ja kun on arveltu, että maantiet sitä paitsi, rautatieverkon 23145: ja kulkuyhteyden sisävesillä kehittyessä, yhä enemmän 23146: ovat menettäneet merkityksensä suuren yleisen keskus- 23147: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23148: 23149: liikkeen välittäjinä, on kuitenkin, muun muassa edellä- 23150: mainituissa armollisissa esityksissä, tahdottu pysyttää 23151: kyydinpito etupäässä paikkakunnallisena asiana, se kun 23152: siten saataisiin käytöllisemmällä tavalla järjestetyksi. 23153: Kyytilaitos on kuitenkin olemassa yleisen edun vuoksi 23154: ja palvelee enemmän yleistä matkustajaliikettä kuin pai- 23155: kallisliikettä. Sellaista asiain järjestämisen tapaa, joka 23156: jättää eri paikkakuntain välillä kyyditysrasitukseen näh- 23157: den vallitsevan epätasaisuuden poistamatta, ei voida pitää 23158: tyydyttävänä, kun ei voida osottaa, että toisella paikka- 23159: kunnalla on kyytilaitoksesta enemmän hyötyä kuin toisella. 23160: Valtion on sen tähden otettava toimekseen kyydin- 23161: pidon suorittaminen niin hyvin maaseudulla kuin kaupun- 23162: geissakin. Se lisä, mikä valtion menoihin tämän kautta 23163: syntyy, ei valtion taloudessa niin paljoa merkitse, että sen 23164: vuoksi olisi epäkohdaksi tunnustetun asiaintilan korjaa- 23165: misesta luovuttava. Tätä käsitystä tukee valiokunnan 23166: mielestä maassamme jo edellisenä aikana saatu kokemus. 23167: Kyyditysrasituksen lieventämiseksi oli r883 vuoden 23168: asetuksessa säädetty, että vähemmän kulettujen teiden 23169: varsille, missä täydellisiä kestikievaritaloja ei katsottu 23170: tarpeellisiksi, oli asetettava n. s. reservipaikkoja, joista 23171: matkustaja oli oikeutettu kahden tunnin odotusajan 23172: kuluttua saamaan kyytihevosen korkeampaa, enintään 23173: kahdenkertaista kyytirahaa vastaan. Kyydinpitokautena 23174: r885-r887, jolloin asetusta käytännössä ensi kerran so- 23175: vellutettiin, oli kaikista maan kyytilaitoksista enemmän 23176: kuin kolmas osa tällaisia reservipaikkoja, jotka oli annettu 23177: urakalle ilman mitään tai ainoastaan vähäistä korvausta 23178: vastaan. Kun samalla kyytiraha kestikievaritaloissa oli 23179: nostettu ro pennistä r6 penniin virstalta, alenivat kyydin- 23180: pitokustannukset, jotka vuodelta r864 oli laskettu 23181: 1,448,88o markaksi, vastamainittuna kyytikautena 378,136 23182: markkaan 93 penniin ja kyytikautena r888-r890 23183: 260,3 r6 markkaan 53 penniin vuodessa. Kyytikauden 23184: r88s-r887 jälkeen on reservipaikkain luku alenemistaan 23185: Kyytilaki. 7 23186: 23187: alennut, ja kun 20 päivänä joulukuuta r888 annetun julis- 23188: tuksen kautta kyytiraha myös alennettiin 14 penniksi kilo- 23189: metriltä (joka vastaa 14,96 penniä virstalta), ovat kyydin- 23190: pitokustannukset taas ruvenneet kohoamaan ja nousevat 23191: nykyään, niinkuin ylempänä on mainittu, noin 6r5,ooo 23192: markkaa vuodessa. Kutakin kyytilaitosta kohti kustan- 23193: nukset alempana mainittuina vuosina keskimäärin olleet 23194: seuraavat: 23195: vuosma r885-r887 294 markkaa 50 penniä, 23196: ,, r888-r89o 2!7 29 23197: I891-1895 253 23198: " 64 23199: " 23200: " " 23201: 1896-1900 307 87 ja 23202: " " 23203: I90I-I905 503 97 23204: " " 23205: Jos kuvernöörille annetaan tilaisuus ei ainoastaan 23206: järjestää kyytiraha kunkin paikkakunnan työhintoja vas- 23207: taavaksi vaan myöskin vähentää täydellisten kestikievari- 23208: talojen lukua asettamalla niiden väliin huokeammalla voi- 23209: massa pidettäviä kyytiasemia sekä sellaisten teiden var- 23210: sille, joilla on pienenpuoleinen liike, vieläkin huokeampia 23211: kyytipysäkkejä, ja kestikievaritalojen taksoja vahvistet- 23212: taessa sitä paitse pidetään silmällä, että matkustajat tule- 23213: vat suorittamaan täyden korvauksen kaikesta siitä vai- 23214: vasta ja niistä kustannuksista, joita he kestikievaritalon 23215: pitäjälle tuottavat, niin on odotettavissa, että kyytitoimen 23216: kustannukset taas saadaan alenemaan ainakin samaan 23217: määrään, johon ne v. r883 annettujen säännösten joh- 23218: dosta alenivat kyytikautena r888-r89o. Valtiolle kyyti- 23219: toimesta aiheutuvat kustannukset (maaseudulla ja kau- 23220: pungeissa) on laki- ja talousvaliokunta kuluvan vuoden 23221: edellisillä valtiopäivillä laskenut vuosittain korkeintaan 23222: 30o,ooo markaksi. 23223: Kyytitoimen kustannusten suorittamiseen nähden 23224: ehdotetusta muutoksesta huolimatta olisi kunnille kui- 23225: tenkin säilytettävä oikeus edustajiensa kautta olla osal- 23226: lisina kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär- 23227: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23228: 23229: jestämisestä tehtäviä ehdotuksia laadittaessa, minkä 23230: ohessa niille olisi jätettävä tilaisuus antaa lausuntonsa 23231: urakkahuutokaupoissa tehdyistä tarjouksista. Mutta kun 23232: kyydinpitokustannukset suoritettaisiin valtiovaroista, niin 23233: olisi urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen jätet- 23234: tävä kuvernöörin ratkaistavaksi. 23235: 23236: 23237: 23238: Edellä esitettyjä periaatteita on noudatettu laki- ja 23239: talousvaliokunnan 1907 vuoden ja kuluvan vuoden edel- 23240: lisillä valtiopäivillä valmistamissa mietinnöissä, joissa ne 23241: ovat laajemmin esitetyt. Nyt niitä uudelleen punnittuaan 23242: on valiokunta katsonut ne edelleen päteviksi ja mahdolli- 23243: siksi toteuttaa. Seikkaperäisesti ehdotusta tarkastaessaan 23244: on valiokunta kuitenkin katsonut tarpeelliseksi ehdottaa, 23245: paitsi muodollista laatua olevia korjauksia, seuraavat 23246: asialliset muutokset. 23247: 3 §. Niinkuin edellä on mainittu, on itsekannattavaisuus 23248: se tarkoitusperä, johon maan kyytitointa järjestettäessä 23249: on pyrittävä. Että tämä periaate tulisi laissakin julki- 23250: lausutuksi ja asiain käsittelyn ensi asteelta saakka huo- 23251: mioon otetuksi, on valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta 23252: säätää, että laadittaessa niitä ehdotuksia kyytilaitosten si- 23253: joittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä, jotka kusta- 23254: kin eri kihlakunnasta tulevat kuvernöörille tehtäviksi ja 23255: jotka luonnollisesti tulevat olemaan asian enemmän käsit- 23256: telyn pohjana, on vaarinotettava, että kyytitoimi, mikäli 23257: mahdollista, saadaan itsensä kannattavaksi. - Edellä niin- 23258: ikään jo viitattiin siihen, että on tarpeen kyytirahan suu- 23259: ruutta määrättäessä tarkoin ottaa huomioon kullakin paik- 23260: kakunnalla kulloinkin vallitsevat olot ja hintasuhteet. Sen 23261: vuoksi on valiokunta katsonut, ettei kuvernöörin valtaa 23262: tässä kohden ole rajoitettava kovin ahtaaksi, vaan että 23263: hänelle olisi annettava valta tarpeen mukaan määrätä 23264: kyytiraha aina kolmenkymmenen pennin määrään asti 23265: Kyytilaki. 9 23266: 23267: kilometriltä. Sitä vastoin ei valiokunta ole katsonut tar- 23268: peelliseksi erityisesti säätää, kuten valiokunnassa on ehdo- 23269: tettu, että kuvernööri harkitessaan kyytirahan suuruutta 23270: voisi siellä, missä olosuhteet sitä vaativat, määrätä kyyti- 23271: raha yöllä toimitetusta kyydityksestä korkeammaksi kuin 23272: päivällä tapahtuvasta, koska valiokunnan mielestä kuver- 23273: nöörillä ilman eri säädöstäkin on valta siten menetellä. 23274: On ehdotettu, että niiden, jotka tahtovat saada kyyti- 6 ja 8 §. 23275: laitoksen voimassa pitämisen ja kyydityksen toimitetta- 23276: vaksensa, tulisi asettaa pätevä vakuus tehtävän asian- 23277: mukaisesti täyttämisestä. Tällaista ehdotusta vastaan on 23278: kuitenkin muistutettu osaksi, että asetettava vakuus 23279: useimmissa tapauksissa tulisi olemaan kahden tai useam- 23280: man henkilöl;l antama takaussitoumus ja että olisi pyrit- 23281: tävä lainsäädännöstä poistamaan siinä monessa kohdin 23282: vallalla olevaa takausjärjestelmää, osaksi myös että tuol- 23283: lainen yakuus olisi omansa tuntuvasti vähentämään huuto- 23284: kaupoissa tehtäväin tarjousten lukumäärää ja sen kautta 23285: myös mahdollisuutta saada kyytilaitoksen voimassa pitä- 23286: minen ja kyyditys toimeenpannuksi niin vähillä kustan- 23287: nuksilla kuin olisi toivottavaa, koska varattomille teiden 23288: varsilla asujille vakuuden hankkiminen useinkin saat- 23289: taisi olla vaikea jopa mahdoton ja heidät siten estettäisiin 23290: tekemästä tarjouksia. Näiden syiden takia valiokunta on 23291: katsonut, ettei vakuutta urakan täyttämisestä ole vaaditta- 23292: va. Kun kuntien on annettava lausunto tehdyistä tarjouk- 23293: sista ja niillä silloin on tilaisuus tuoda esiin ne muistutuk- 23294: set, mitä saattaa olla aihetta tehdä urakkatarjousten teki- 23295: jäin sopivaisuutta ja myöskin, kuten on ehdotettu, heidän 23296: pätevyyttään vastaan ja viranomaisilla on valta ottaa pois 23297: kyytilaitoksen pito ja kyyditseminen urakoitsijalta, joka 23298: ei kunnolla täytä tehtäviään, sekä ulosottaa korvaus siitä 23299: aiheutuvista kustannuksista, on valiokunnan mielestä ole- 23300: massa riittävät takeet toimen täyttämisestä, vaikkei va- 23301: kuutta siitä vaadittaisikaan. V aHokunta sen vuoksi on 23302: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23303: 23304: 6 ja 8 § :stä poistanut niissä olleet säännökset vakuuden 23305: asettamisesta ja siitä, mitä sen kanssa on yhteydessä. 23306: 9 §. Sen johdosta että niissä armollisissa esityksissä, jot- 23307: ka kaksilla edellisillä valtiopäivillä Eduskunnan hyväk- 23308: syttäväksi annettiin, kyytitoimi oli tarkoitettu pysytettä- 23309: väksi etupäässä paikallisena asiana, ja tehtyjen urakka- 23310: tarjousten hyväksyminen jätetty kyytilahkoon kuuluvain 23311: kuntain yhteisen kokouksen asiaksi, oli mainituissa armol- 23312: Iisissa esityksissä säädetty, että yhteisen kuntakokouksen, 23313: jonka asiana oli siinä tapauksessa, ettei hyväksyttävää 23314: urakkatarjousta oltu tehty, ryhtyä tarpeellisiin toimen- 23315: piteisiin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi 23316: tehtävän muulla tavoin suorittamiseksi, pitäisi myöskin 23317: arviolta määrätä se rahamäärä, joka tarkoitusta varten 23318: vuosittain tarvittiin. Kun puheenalainen tehtävä laki- ja 23319: talousvaliokunnan silloin laatimassa lakiehdotuksessa siir- 23320: rettiin kuvernöörille, säilytettiin säännös, että tarvittava 23321: rahamäärä oli arviolta määrättävä. Tuollainen säännös, 23322: joka yhteiseen kuntakokoukseen nähden luonnollisesti oli 23323: rahain kantaa varten varsin paikallaan, on kuitenkin valio- 23324: kunnan mielestä kuvernööriin nähden tarpeeton, ja on 23325: valiokunta sen vuoksi poistanut 9 § :stä sen viimeisen 23326: lauseen. 23327: 14 ja 30 §. Valiokunnan ehdotus ettei siltä, joka aikoo ottaa 23328: kyytilaitoksen pidon tai kyydityksen urakalla toimitetta- 23329: vakseen, ole vaadittava vakuutta tehtävän täyttämisestä 23330: sekä sen johdosta 6 ja 8 § :iin ehdottamat muutokset, 23331: aiheuttavat myöskin vastaavat muutokset 14 ja 30 § :iin, 23332: joissa erinäiset korvaukset, ellei niitä ulosoton kautta saa- 23333: taisi urakoitsijalta, ovat säädetyt uloshaettaviksi hänen 23334: takausmiehiltään; ja on valiokunta sen vuoksi sanotuista 23335: pykälistä poistanut viimeksimainitut säädökset. Niin- 23336: ikään on 30 § :ssä oleva säädös siitä, miten on menetel- 23337: tävä, jos urakoitsijan kuoltua hänen perillisensä jättävät 23338: tehtävän täyttämättä, katsottu tarpeettomaksi, koska on 23339: Kyytilaki. 11 23340: 23341: itsestäänkin selvää, että menettely ura:koitsijan oikeuden- 23342: omistajiin nähden on oleva sama kuin urakoitsijaan, jos 23343: hän olisi elossa. 23344: Kun erinäisissä suuremmissa kaupungeissa on poliisi- 46 §. 23345: laitokset, joiden tehtäviin, niille vahvistettujen ohjesääntö- 23346: jen mukaan, muun muassa kyytilaitoksen valvominen kuu- 23347: luu, on valiokunta katsonut tarpeelliseksi, että tässä laissa, 23348: jossa kyytilaitosten silmälläpito kaupungeissa on säädetty 23349: maistraatin tehtäväksi, nimenomaan lausutaan, että 23350: siellä, missä poliisilaitos on olemassa, mainittu silmällä- 23351: pito voidaan jättää poliisilaitoks!n tehtäväksi; ja on va- 23352: liokunta sen vuoksi 46 § :ään ehdottanut sitä tarkoittavan 23353: lisäyksen. 23354: Asiasta, mikäli se koskee valtiovarastolle kyydinpi- 23355: don suorittamisesta ·johtuvaa vuosimenoa sekä kyytilai- 23356: toksista ja kyydityksestä suoritettavain urakkasummain 23357: maksamistapaa, on valtiovarainvaliokunta kuluvan vuo- 23358: den ensimäisillä valtiopäivillä antanut lausunnon, joka on 23359: liitetty tähänkin mietintöön. 23360: Sen nojalla mitä edellä on esitetty pyytää valiokunta 23361: kunioittaen ehdottaa: 23362: 23363: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen 23364: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi 23365: seuraavan lain: 23366: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23367: 23368: 23369: 23370: 23371: Kyytil aki. 23372: 23373: I LUKU. 23374: 23375: K y y t i l a i t o k s i s t a, n i i d e n p e r u s t a m i s e s t a j a 23376: v o i m a s s a p i t ä m i s e s t ä. 23377: 23378: I §. 23379: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo- 23380: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko 23381: kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä. 23382: Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkemmin 23383: säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta 23384: saada: 23385: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti 23386: sekä majaa ja ravintoa; 23387: kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; 23388: sekä 23389: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti. 23390: 23391: 2 §. 23392: Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito nussa jär- 23393: jestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 23394: Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo~ 23395: taan urakalle samaksi ajaksi. 23396: 23397: 3 §. 23398: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona 23399: kyydinpitokausi päättyy, pitää kunkin kihlakunnan kruu- 23400: nunnimismiesten yhdessä jokaisen kihlakuntaan kuuluvan 23401: kunnan tai kunnan osan valitsenaan edustajan kanssa 23402: Kyytilaki. 13 23403: 23404: kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri maaraa 23405: ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen 23406: kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle todistettavasti 23407: ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten sijoitta- 23408: misesta ja kyydityksen järjestämisestä. 23409: Kokouksen puheenjohtajana toimii se kruununnimis- 23410: miehistä, jonka kuvernööri on siihen määrännyt. 23411: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaa- 23412: rinotettava) että kyytitoimi) mikäli mahdollista) saadaan 23413: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä: 23414: r) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä; 23415: 2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten 23416: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä liki- 23417: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä 23418: taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista, 23419: on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen 23420: matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei 23421: erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan; 23422: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita 23423: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana; 23424: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo- 23425: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä 23426: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidet- 23427: tävä; ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se 23428: kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski- 23429: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidel- 23430: läkolmatta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot 23431: rakennetun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna 23432: aihetta poiketa tästä perusteesta ; 23433: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä 23434: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh- 23435: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on oikeu- 23436: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää- 23437: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyy- 23438: tihevosta on pyydetty ; 23439: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23440: 23441: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja 23442: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä; 23443: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, 23444: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä 23445: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok- 23446: sessa; 23447: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro- 23448: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka 23449: monta kyytiä ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata- 23450: vana; 23451: 9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja 23452: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava;. 23453: sekä 23454: ro) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään. 23455: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo- 23456: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri 23457: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on 23458: ehdotus sen mukaan sovitettava. 23459: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo 23460: ei estä ehdotuksen tekemistä. 23461: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä 23462: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin 23463: edellä olevia määräyksiä. 23464: 23465: 23466: 4 §. 23467: Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 § :ssä mainitun 23468: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen 23469: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös- 23470: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo- 23471: tusta vastaan muistutuksia. 23472: Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja- 23473: kyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuver- 23474: nööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoit- 23475: tamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu- 23476: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset 23477: Kyytilaki. 15 23478: 23479: kestikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, 23480: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava 23481: tieto, sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä 23482: siinä kunnassa. 23483: 23484: 5 §. 23485: Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lain voi- 23486: man taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian 23487: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyy- 23488: ditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa 23489: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokau- 23490: palla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupun- 23491: gissa maistraatin toimesta urakalle tarjottava. 23492: 23493: 6 §. 23494: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen 23495: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy- 23496: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti. 23497: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel- 23498: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit- 23499: sija on tämän lain määräyksien alainen (poist.) sekä että 23500: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemi- 23501: sen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voi- 23502: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi 23503: ei ole ehditty lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvol- 23504: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, ei 23505: kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urak- 23506: ka-ajan loppuun kulumisesta lukien. 23507: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta (poist.) 23508: 23509: 7 §. 23510: Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokau- 23511: pan toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tar- 23512: jouksista määrä-ajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä 23513: 16 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23514: 23515: varten neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen 23516: asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäl- 23517: jennös huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon 23518: kaikki siinä tehdyt tarjoukset ovat otetut. 23519: 23520: 8 §. 23521: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku- 23522: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa 23523: pidetyn pöytäkirjan ja (poist.) kunnalta (poist.) saapu- 23524: neen lausunnon ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, 23525: jonka tulee, tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa kyytilai- 23526: toksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin 23527: urakkatarjouksia voidaan hyväksyä, ollen tässä kummin- 23528: kin huomioon otettava, ettei korkeampaa tarjousta saa 23529: syväksyä, jos (poist.) kunta ei ole alemman tarjouksen 23530: tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan muistutusta 23531: tehnyt. 23532: 9 §. 23533: Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi- 23534: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy- 23535: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä 23536: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään 23537: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpitei- 23538: siin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän 23539: muulla tavoin suorittamiseksi. (poist.) 23540: 23541: 10 §. 23542: Kyytilaitok;ista ja kyydityksestä johtuvat menot suo- 23543: ritetaan valtiovaroista. 23544: Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja 23545: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, han- 23546: kittuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle 23547: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava, 23548: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat. 23549: Kyytilaki. 17 23550: 23551: Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen anta- 23552: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän 23553: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty. 23554: 23555: 23556: II §. 23557: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule- 23558: vat korvaukset on maalla nimismiehen sekä kaupungissa 23559: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava. 23560: 23561: 12 §. 23562: Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan 23563: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel- 23564: laan toimeenpanna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos 23565: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen 23566: suostuu. 23567: 23568: 23569: 23570: II LUKU. 23571: 23572: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja 23573: matkustavaisten oikeuksista ja 23574: v e 1v o II i s u u k s i s ta. 23575: 23576: 13 §. 23577: Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo- 23578: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen 23579: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan 23580: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi- 23581: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta, 23582: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta 23583: ole huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon 23584: nimismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten pa- 23585: rantamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä. 23586: 2 23587: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23588: 23589: 14 §. 23590: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu- 23591: maan eikä käskyn saatuaan pane nii'tä kuntoon, tulee ni- 23592: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnal- 23593: lislautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, 23594: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä 23595: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse 23596: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove- 23597: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo- 23598: lestaan. 23599: Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar- 23600: peelliset työt on katselemuksessa selville saatu, tulee ni- 23601: mismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslauta- 23602: kunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota, 23603: hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor- 23604: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman 23605: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat ( poist.) 23606: Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa 23607: hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan. 23608: 23609: 23610: 15 §. 23611: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina 23612: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu- 23613: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar- 23614: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto- 23615: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja 23616: liiteri. 23617: 16 §. 23618: Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten 23619: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä 23620: ja jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita 23621: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia 23622: veneitä. 23623: Kyytilaki. 19 23624: 23625: I7 §. 23626: Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta saada 23627: kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapinemensa 23628: kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen, 23629: niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukuntoi- 23630: nen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin 23631: kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyy- 23632: tilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitokseen, 23633: johon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii, 23634: on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilo- 23635: metrin matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan 23636: ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin. 23637: Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyytihe- 23638: vosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla 23639: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa. 23640: Tavarain ja muuttokatujen sekä muun semmoisen 23641: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön 23642: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada. 23643: Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin 23644: kyytilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi 23645: kuin välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne 23646: matkustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilai- 23647: toksesta, mutta vastaisessa tapauksessa nautapaikasta 23648: saakka. 23649: 18 §. 23650: Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä an- 23651: nettava. 23652: Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu 23653: saamaan kuvernöörin määräämän ajan kuluessa. 23654: Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha 23655: kuin varsinaisesta. 23656: 23657: 19 §. 23658: Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau- 23659: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori- 23660: 20 1908. II Vp. , Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23661: 23662: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkusta- 23663: vaisella oikeus r8 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan 23664: kuluttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti- 23665: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena 23666: on tekemättä. 23667: Matkustavaineo saakoon myös uudestaan kyytiin 23668: ottaa kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kah- 23669: den tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä 23670: kuin se viime kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä 23671: vuorokautena jo ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n 23672: r momentissa mainitaan. 23673: 23674: 23675: 20 §. 23676: 23677: Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipy- 23678: mättä matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen. 23679: Kuitenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, 23680: kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saata- 23681: vina. 23682: Matkustavaisen on heti kyytihevosen saatuaan mat- 23683: kalle lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai mat- 23684: kalla viivyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta 23685: jokaisesta puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän 23686: ei tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin 23687: yhden tunnin ajan. 23688: 23689: 23690: 2! §. 23691: 23692: Jos matkustavainen palaa takaisin samaan paikkaan, 23693: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti- 23694: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla Kyy- 23695: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista 23696: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen 23697: jälkeen viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta 23698: puolelta tunnilta. 23699: Kyytilaki. 21 23700: 23701: 22 §. 23702: 23703: Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyydit- 23704: SIJa tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta 23705: velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu- 23706: tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin aJan. 23707: 23708: 23 §. 23709: Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen 23710: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 § :ssä maini- 23711: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin me- 23712: nokyydistä. 23713: Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti- 23714: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä 23715: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset- 23716: tava, sekä menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta. 23717: Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti- 23718: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje- 23719: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään. 23720: Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä 23721: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat- 23722: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti- 23723: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja 23724: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi. 23725: 23726: 24 §. 23727: Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä 23728: matkustavaista määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva 23729: hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua 23730: matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavaiselta siitä 23731: kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua ensin kulje- 23732: tusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa. 23733: Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niin- 23734: ikään lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua 23735: kohtuullista korvausta vastaan. 23736: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23737: 23738: 25 §. 23739: Kyyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem- 23740: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen 23741: suostu. Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei 23742: ketään juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkusta- 23743: vainen, joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa 23744: tahi käyttää omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö. 23745: Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suori- 23746: tettaessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön 23747: matkustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko 23748: useampia kuin yksi kyyditsijä. 23749: 23750: 26 §. 23751: 23752: Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on 23753: noudatettava seuraavia määräyksiä: 23754: Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä 23755: hevosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, 23756: johon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä 23757: useampaa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön 23758: katsotaan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilo- 23759: gramman sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen 23760: kilogramman painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikas- 23761: vuista henkilöä, noudattaen 27 § :n r momentissa mainit- 23762: tua vähempää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan 23763: kymmenen kilogrammaa matkatavaroita, kulkea yhdellä 23764: hevosella. 23765: Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo- 23766: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä 23767: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja 23768: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan 23769: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten 23770: älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei ole suu- 23771: rempi kuin r momentissa on määrätty, olko velvollinen 23772: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta ras- 23773: kaampain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vau- 23774: Kyytilaki. 23 23775: 23776: nujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkusta- 23777: vaisten luvun tahi matkatavarain painon vuoksi on tar- 23778: peen, valjastaa kolme taikka neljä hevosta. 23779: Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden- 23780: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorem- 23781: pia lapsia ei oteta lukuun. 23782: Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö- 23783: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies, 23784: mutta ei kyyditsijää. 23785: Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista 23786: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik- 23787: kakunnalliset olot sitä vaativat. 23788: 23789: 27 §. 23790: Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kulkea 23791: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän 23792: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. 23793: Jos, paitsi kytimtestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul- 23794: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi 23795: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön 23796: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto- 23797: masti vaivata. 23798: Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki- 23799: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä 23800: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin I momentissa on 23801: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai 23802: useammassa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä 23803: puoli tuntia tai pitemmänkin ajan. 23804: 23805: 28 §. 23806: Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi- 23807: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus- 23808: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevo- 23809: sen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyy- 23810: ditsijän läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun 23811: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23812: 23813: miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin 23814: havaitaan matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, mak- 23815: sakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon 23816: siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyyti- 23817: hevonen annetaan. 23818: Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajo- 23819: neuvojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta 23820: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin- 23821: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut. 23822: Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä tur- 23823: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun- 23824: non mukaan. 23825: Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä 23826: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi. 23827: 23828: 29 §. 23829: Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon 23830: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai- 23831: selle tuottaa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kai- 23832: kesta mitä matkustavainen hänen taiteensa antaa. Jos 23833: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon- 23834: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon. 23835: 23836: 30 §. 23837: Jos urakoitsija (poist.) jättää tehtävänsä asianmu- 23838: kaisesti täyttämättä ja senvuoksi tai muusta syystä toi- 23839: mestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erotetaan, on 23840: maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraa- 23841: tin pidettävä huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja kyy- 23842: ditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle 23843: aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettavat urakoitsi- 23844: jalta (poist.) 23845: Kyytilaki. 25 23846: 23847: III LUKU. 23848: 23849: K y y t i l a i t o s t e n s i l m ä ll ä p i d o s t a. 23850: 23851: 31 §. 23852: Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau- 23853: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia 23854: ja kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaa- 23855: valla tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on 23856: aika ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia. 23857: 23858: 32 §. 23859: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas- 23860: tuksessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti- 23861: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä 23862: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan 23863: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen 23864: asianomaisen viranomaisen kautta. Jos virhe on pahem- 23865: manlaatuinen taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuk- 23866: sesta ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annet- 23867: tava, mutta kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistai- 23868: seksi erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön 23869: kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitämi- 23870: nen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimite- 23871: taan, niinkuin edellä 30 § :ssä on sanottu. 23872: 23873: 33 §. 23874: Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta 23875: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin 23876: on säädetty. 23877: Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos- 23878: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian- 23879: mukaisten merkintäin tekemistä varten. 23880: Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti- 23881: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir- 23882: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä 23883: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23884: 23885: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutukseu kir- 23886: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis- 23887: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan. 23888: 23889: 34 §. 23890: Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla 23891: kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä 23892: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei 23893: muistutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä 23894: siitä laatimansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä 23895: lailliseen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden 23896: käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. 23897: Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen ole tarpeen, 23898: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi eri- 23899: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna. 23900: Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen 23901: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä 23902: tuomioistuimessa. 23903: 23904: IV LUKU. 23905: 23906: E d e s v a s t a u k s e s ta t ä m ä n 1a i n r i k k o m i s e s ta. 23907: 23908: 35 §. 23909: Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste- 23910: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia 23911: hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta 23912: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai- 23913: toksen isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan 23914: sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan. 23915: 23916: 36 §. 23917: Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat- 23918: kustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen 23919: isäntä, kyytiurakoitsija tai muu kyyditsijä, joka ei toimita 23920: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä estää häntä 23921: Kyytilaki. 27 23922: 23923: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan 23924: markan sakolla. 23925: Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin- 23926: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle on 23927: tuleva, rangaistakoon enintään viidenkymmenen markan 23928: sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa ottanut. 23929: 23930: 37 §. 23931: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit- 23932: semään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar- 23933: kan sakolla. 23934: 23935: 23936: 23937: Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te- 23938: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon 23939: enintään sata markkaa. 23940: 23941: 23942: 39 §. 23943: Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, 23944: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään vii- 23945: sikolmatta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa 23946: käskyn saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijalla tai 23947: maistraatilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene 23948: kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä 23949: ulosotettava. 23950: 23951: 40 §. 23952: Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää mat- 23953: kustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä vii- 23954: vyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin on 23955: säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuu- 23956: tenaan tämän lain mukaan on, rangaistakoon enintään 23957: viidenkymmenen markan sakolla. 23958: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 23959: 23960: 41 §. 23961: Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on 23962: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä 24 23963: § :ssä on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta 23964: markkaa. 23965: 23966: 42 §. 23967: Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja 23968: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavaosa lautta- tai 23969: siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä sel- 23970: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon 23971: enintään sadan markan sakolla. 23972: Jos matkustavaineo kyyditsijän suostumuksetta kul- 23973: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei 23974: anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niin- 23975: kuin 27 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyyti- 23976: hevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon 23977: häntä enintään viisikymmentä markkaa. 23978: Jos matkustavaineo kieltäytyy säädettyä merkintää 23979: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman mer- 23980: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa. 23981: 23982: 43 §. 23983: Jos kyytilaitoksen isäntä, urakoitsija, kyyditsijä 23984: taikka matkustavaineo tekee itsensä syypääksi rikokseen, 23985: mistä rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä 23986: noudatettava. 23987: 23988: 44 §. 23989: Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on 23990: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyydit- 23991: sijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa 23992: maksamaan, korvatkoen sen kyytilaitoksen isäntä tahi 23993: kyytiurakoitsi ja. 23994: Kyytilaki. 29 23995: 23996: V LUKU. 23997: 23998: E ri n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä. 23999: 24000: 45 §. 24001: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa 24002: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin 24003: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty. 24004: 24005: 24006: 24007: Niihin toimiin, jotka tämän lain mukaan kaupungissa 24008: kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahallitus 24009: erityisenä kuntana olevassa kauppalassa. 24010: Mitä II! luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi, 24011: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää 24012: poliisilaitoksen toimitettavaksi. 24013: 24014: 24015: 47 §. 24016: Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 191 r. 24017: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä 24018: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä lakia soveltu- 24019: vissa kohdissa noudatettava. 24020: 24021: 24022: 48 §. 24023: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla 24024: tämän lain voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suorit- 24025: tamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon 24026: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien 24027: mukaan. 24028: 49 §. 24029: Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä 24030: voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun säännökset, 24031: 30 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 24032: 24033: asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kesti- 24034: kievaritaloista, asetus 20 p :Itä joulukuuta r888, joka sisäl- 24035: tää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikievari- 24036: sääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys r I p :Itä 24037: joulukuuta 1766 ·sekä mitä muutoin on säädetty siitä, 24038: mistä tässä laissa on määräyksiä. 24039: 24040: Helsingissä 7 p :nä syyskuuta 1908. 24041: 24042: 24043: 24044: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 24045: heenjohtaja Lista, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäse- 24046: net Paunu, Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä, Mäki, 24047: Virkki, Huoponen, Pennanen, Pykälä, Nix, Heimbiirger, 24048: Vahe ja Koivisto sekä osaksi varajäsenet Hämäläinen, 24049: Junnila ja Poutiainen. 24050: Kyytilaki. 31 24051: 24052: 24053: 24054: SUOMEH EDUSKUHHAH 24055: 24056: VACTIOVARAINVACIOKUNTA 24057: 24058: HELSINKI, 24059: ma'aliskuun 30 p. 1908 24060: N:o 29 24061: 24062: 24063: 24064: Eduskunnan Laki- ja talousvaliokunnalle. 24065: 24066: Kirjelmässään tämän maaliskuun 13 päivältä on 24067: Laki- ja talousvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokun- 24068: nan lausuntoa siitä valtionmenosta, jonka kyydinpidon 24069: Dttaminen valtion toimeksi aiheuttaisi, sekä kyytilaitok- 24070: sista ja kyydityksestä suoritettavain urakkasummain mak- 24071: samistavasta. Tämän johdosta Valtiovarainvaliokunta 24072: saa kunnioittaen esittää seuraavaa. 24073: Valiokunnassa on ilmennyt eri mielipiteitä siitä, oli- 24074: siko vai ei valtion otettava suorittaakseen kyytilaiksen 24075: kustannukset. Asiasta äänestettäessä on Valiokunta kui- 24076: tenkin 14 äänellä 6 vastaan päättänyt asettua sille 24077: kannalle, että sikäli kuin kyytilaitosta ei saada itseään 24078: kannattavaksi, valtion on otettava kustannukset siitä 24079: kantaaksensa. Asian laatuun nähden on pidetty luon- 24080: nollisena, että valtiovarojen tähän tarkoitukseen tulee 24081: riittää. Eikä se valtiomeno, joka tästä aiheutuu, arvion 24082: mukaan voi nousta siksi suureksi, että se tuottaisikaan 24083: valtiolle raha-asiallisia vaikeuksia. 24084: Laki- ja talousvaliokunnan asiasta laatimassa mie- 24085: tinnössä oleva arviolasku tästä valtiomenosta, jonka 24086: sanotaan voivan nousta korkeintaan 300,000 markkaan 24087: vuosittain, tuntuu Valtiovarainvaliokunnan mielestä kui- 24088: tenkin liian alhaiselta. Puheenalaisessa mietinnössä olevat 24089: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 24090: 24091: numerotiedot osottavat, että kutakin kyytilaitosta kohden 24092: ovat keskimääräiset kustannukset nousseet 307 markasta 24093: 87 pennistä vuosina I896-1900 503 markkaan 97 pen- 24094: niin vuosina I901-I905. Tämä kohoaminen lienee 24095: etupäässä johtunut siitä, että viime aikoina ovat sekä 24096: työpalkat että muut menot kaikilla aloilla ylipäänsä 24097: lisääntyneet. Kun kehitys näyttää eteenkinpäin kulkevan 24098: samaan suuntaan, ei Valtiovarainvaliokunnan mielestä 24099: tunnu riittävän varovaiselta laskea kyytilaitoskustannusten 24100: alentuvan nykyisestä määrästään noin 6I5,ooo markasta 24101: vuodessa vähemmäksi kuin puoleksi sen johdosta, että 24102: kyytirahaa jonkun verran korotettaisiin ja täydellisten 24103: kestikievaritalojen lukua vähennettäisiin, kuten Laki- ja 24104: talousvaliokunta on mietinnössään ehdottanut. Kysy- 24105: myksessä olevan valtiomenon Valtiovarainvaliokunta 24106: puolestansa tahtoisi arvioida noin 400,000 markaksi 24107: vuodessa. 24108: Suoritettaisiinko tämä summa kyydinpitäjille vuo- 24109: sittain tai puolivuosittain, sillä seikalla ei valtiotalouden 24110: kannalta ole sanottavaa merkitystä, mutta jos puolivuo- 24111: tismaksujen voidaan katsoa olevan omansa edistämään 24112: kilpailua kestikievarinpitoa tarjottaessa ja siten vaiktttta- 24113: maan suoritettavien kustannusten alentumiseksi, olisi 24114: tämä maksutapa käytäntöön otettava. 24115: 24116: 24117: Valtiovarainvaliokunnan puolesta : 24118: 24119: 24120: E. Nevanlinna. 24121: 24122: 24123: 24124: 24125: J. Wartiovaara. 24126: Kyytilaki. 33 24127: 24128: 24129: 24130: 24131: Vastalauseita. 24132: 24133: I. 24134: 24135: Ehdotuksesta kyytilaiksi ovat kruununvoudin tehtä- 24136: vät kyytilaitokseen nähden poistetut, koska on oltu sitä 24137: mieltä, että kruununvoudinvirat ovat lakkautettavat ja 24138: että niin ollen näiden virkain pitäjille ei enää ole yleisen 24139: lain kautta määrättävä tehtäviä, jotka voitaisiin katsoa 24140: aiheuttavan puheena olevain virkain edelleen säilyttämistä. 24141: Koska kuitenkin aivan toiset perusteet, kuin virkatehtävät 24142: kyytitoimeen nähden, käsittääkseni tulevat vaikuttamaan 24143: kruununvoudinvirkojen lakkauttamise,en tai säilyttämi- 24144: seen, enkä näe mitään syytä, jonka tähden kruununvoudit 24145: olisivat - niin kauvan kuin näitä viranomaisia on - 24146: vapautettavat niistä tehtävistä kyytitoimen tarvetta var- 24147: ten, joita he ovat tähänkin asti toimittaneet, niin rohkenen 24148: ehdottaa, 24149: että Eduskunta hyväksyisi valiokunnan 24150: valmistaman kyytilakiehdotuksen 3, 8, I I ja 24151: 32 § ,'n näin kuuluvina,' 24152: 24153: 24154: 3 §. 24155: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona 24156: kyydinpitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jo- 24157: kaisen kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan 24158: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimismies- 24159: 3 24160: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 24161: 24162: ten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuver- 24163: nööri määrää ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuu- 24164: kautta ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle 24165: todistettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilai- 24166: tosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä. 24167: 2 momentti poistetaan. 24168: Seuraavat 3 § :n momentit valiokunnan ehdotuksen 24169: mukaap. 24170: 8 §. 24171: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen kulut- 24172: tua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa 24173: pidetyn pöytäkirjan ja (poist.) kunnalta (poist.) saapu- 24174: neen lausunnon ynnä oman lausuntonsa kruunun.voudille, 24175: jonka tttlee laatia yhteen.veto kaikista kihlakunnassa teh- 24176: dyistä tarjouksista ja lähettää asiakirjat ynnä oman lau- 24177: suntonsa kanssa kuvernöörille. Tutkittuansa urakkatar- 24178: jottkset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat ja kyyti- 24179: urakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan 24180: hyväksyä; ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei 24181: korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, jos (poist.) kunta 24182: ei ole alemman tarjouksen tekijän pätevyyttä ja sopivai- 24183: suutta vastaan muistutusta tehnyt. 24184: 24185: II §. 24186: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakkamiehelle tule- 24187: vat korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupun- 24188: gtssa maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitet- 24189: tava. 24190: 24191: 32 §. 24192: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas- 24193: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti- 24194: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä 24195: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan 24196: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen, 24197: Kyytilaki. 35 24198: 24199: maalla asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa 24200: maistraatin kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen 24201: taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojentuak- 24202: sensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annettava, mutta 24203: kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistaiseksi erottaa 24204: virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta 24205: siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys 24206: asianmukaisessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin edellä 24207: 30 § :ssä on sanottu. 24208: 24209: Helsingissä, 7 p. syyskuuta 1908. 24210: 24211: 24212: A. Listo. 24213: 24214: 24215: Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyvät : 24216: 24217: 24218: Oskar Nix. W. F: Heimbiirger. 24219: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4. 24220: 24221: 24222: 24223: 24224: II. 24225: 24226: Koska kyyditysvelvollisuus on vanhoista ajoista asti 24227: ollut yksinomaan manttaaliin pannun maan rasituksena, 24228: ja on siitä ollut vapautettuna ainoastaan erikoisoikeuksia 24229: nauttivat maatilat, on tätä rasitusta pidetty yhtenä osana 24230: varsinaisesta maaverosta. Se että tämä vero on ollut luon- 24231: teeltaan erikoinen ja että siitä on vapautettu osa suurim- 24232: pien tilojen omistajia, on herättänyt tyytymättömyyttä 24233: niissä maanomistajissa, jotka tätä veroa ovat saaneet suo- 24234: rittaa. Tyytymättömyyttä on vielä lisännyt se, että tämä 24235: rasitus on ollut eri osissa maata aivan erilainen. Uudem- 24236: manaikaisten kulkuneuvojen käytäntöön tultua on tämä 24237: erilaisuus ollut hyvinkin tuntuva, vaikuttaen sen, että toi- 24238: sissa osissa maatamme tästä rasituksesta on ollut mität- 24239: tömän pieniä kustannuksia, toisissa osissa se on on ollut 24240: hyvinkin tuntuva. Näistä syistä ovat maanomistajat vii- 24241: me aikoina ruvenneet vaatimaan, että koko kyytilaitos 24242: olisi otettava valtion ylläpidettäväksi. Tässä tarkoituk- 24243: sessa on se eduskuntaesitys laadittu, jonka pohjalle valio- 24244: kunnan mietintö perustuu. 24245: Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt esityksen te- 24246: kijäin periaatteen, että kyytilaitos on ylläpidettävä valtion 24247: varoilla eikä ole katsonut tarpeelliseksi asettaa mitään 24248: ehdotusta, millä täytettäisiin täten valtion rahastolle tuo- 24249: tetut menot. Allekirjoittajien mielestä ei valiokunnan 24250: enemmistö tässä ole osannut oikeaan eikä tällä ole saavu- 24251: tettu sitä tarkoitusta, että saataisiin kyytilaitoksen tuot- 24252: tamat kustannukset tasaisemmin kuin tähän asti jaettua 24253: Kyytilaki. 37 24254: 24255: verovelvollisten kesken, koska valtiorahaston tulot ny- 24256: kyään saadaan suurimmaksi osaksi välillisten verojen 24257: muodossa, jotka rasittavat suhteellisesti ankarammin köy- 24258: hempää osaa kansastamme. Näin ollen tulisi suuri osa 24259: vakavassa taloudellisessa asemassa olevan kansanosan ve- 24260: roja käybernpien suoritettavaksi. Sitä paitsi tulevat tär- 24261: keät tekeillä olevat uudistukset runsaasti kysymään valtion 24262: varoja ja kävisi verotaakka siten yhä raskaammaksi. Näin 24263: ollen ei olisi suotavaa, että Eduskunta nyt rupeaisi käyt- 24264: tämään valtionvaroja maksukyvykkäiden kansalaisten ve- 24265: rojen vapauttamiseksi, koska se saattaisi olla esteenä mai- 24266: nittujen uudistusten pikaiselle toteuttamiselle. 24267: Syystä että kyytilaitoksen tuottamat kustannukset 24268: ovat, niinkuin ylempänä huomautimme, nykyään epätasai- 24269: sesti jaetut emme ole vastustaneet kyytilaitoksen ottamis- 24270: ta valtion huostaan, mutta olemme sitä mieltä, että sen 24271: tuottamat kustannukset olisivat kannettavat erityisen vero- 24272: tuksen kautta sellaisilta kansalaisilta, joilla on enemmän 24273: tuloja kuin välttämättömästi perheen elatukseksi tarvi- 24274: taan. 24275: Yllämainittujen perusteella pyydämme ehdoittaa, 24276: että Eduskunta palauttaisi mietinnön ta- 24277: kaisin asianomaiseen valiokuntaan, jonka tulisi 24278: laatia ehdotus siihen suuntaan, että kyytilai- 24279: toksen tuottamat kustannukset kansalaisten kes- 24280: ken jaettaisiin silmälläpitäen asteettain nouse- 24281: van Verotustavan periaatteita, kuitenkin niin, 24282: että näistä kustannuksista vapautettaisiin hen- 24283: kilöt, jotka nauttivat tuloja vähemmän kuin 24284: 8oo Smk. maalla ja I,soo Smk. kaupungissa. 24285: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1908. 24286: 24287: A. Salo. V. Perttilä. 24288: F. W. Rantanen. J. Mäki. 24289: A. Ruotsalainen. Mikko Virkk:i. 24290: J. Penna Paunu. 24291: Helsinki Igo8, Vihtori Kososen Kirjapaino. 24292: 1908. II Vp. - S. V. M. 24293: 24294: 24295: 24296: 24297: Suuren valiokunnan mietintö 24298: N:o 14 kyytilainsäädännön uudistamista 24299: koskevan eduskuntaesityksen johdosta. 24300: 24301: Käsiteltyänsä Laki- ja talousvaliokunnan mietin- • 24302: nössä N :o 3 olevaa ehdotusta kyytilaiksi Suuri valiokunta 24303: saa omana lausuntonansa esittää seuraavaa: 24304: Mitä ensinnäkin lakiehdotuksen nimikkeeseen tulee, 24305: on Suuri valiokunta sen menettelytavan mukaisesti, jota 24306: Eduskunta viime aikoina on tässä kohden noudattanut, 24307: päättänyt ehdottaa, että nimike >>kyytilaki» vaihdettaisiin 24308: nimikkeeseen >>kyytiasetus>>. Tämä muutos on allaolevassa 24309: lakitekstissäkin otettu huomioon. 24310: Se paikallinen valtion viranomainen, jolle kyytitoimen 24311: lähin valvonta ehdotuksen mukaan olisi uskottava, on 24312: kruununnimismies. Tässä kohden Valiokunta kuitenkin 24313: on pitänyt asianansa asettua Laki- ja talousvaliokunnan 24314: puheenalaiseen mietintöön liitetyn ensimäisen vastalauseen 24315: kannalle ja siis ehdottaa, että tämä valvonta uskottaisiin 24316: edelleen kruununvuodille. Tämän mukaisesti on muutoksia 24317: tehty lakiehdotuksen 3, 8, I I ja 32 §:ään. 24318: Koska porokyytiä Lapissa on saatavana vähemmästä 24319: kuin 3 §:n 6) kohdassa säädetystä kyytirahasta kultakin 24320: kyytiin käytettäväitä porolta, on Suuri valiokunta mai- 24321: nitun pykälän 8) kohtaan ottanut lisäyksen, jonka no- 24322: jalla maksu sellaisesta voidaan määrätä alemmaksikin 24323: kuin 18 penniksi kilometriltä. 24324: Vihdoin Suuri valiokunta on pitänyt tarpeellisena 24325: 2 1908. II Vp. - S. V. M. 24326: 24327: matkustavan yleisön mukavuudeksi ehdottaa lakiehdo- 24328: tuksen 15 §:ään sellaisen lisäyksen, että taksa matkus- 24329: tajain suoritettavista hinnoista on kestikievarissa pidettävä 24330: yleisön nähtävänä. 24331: Ylläolevan nojalla Suuri valiokunta saa kunniottaen 24332: ehdottaa: 24333: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen kyyti- 24334: laiksi Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä 24335: N :o 3 olevan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin 24336: muuttamalla sen nimikkeen ja IV luvun ot- 24337: sakkeen sekä allaolevat pykälät näin kuuluviksi: 24338: 24339: Kyyti asetus. 24340: I §. 24341: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo- 24342: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko 24343: kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä. 24344: Sen mukaan kuin alempana tässä asetuksessa tarkemmin 24345: säädetään tulee matkustavaisen määrätystä 'maksusta 24346: saada: 24347: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti 24348: sekä majaa ja ravintoa; 24349: kyytiasemalta varsmamen ja ylimääräinen kyyti; 24350: sekä 24351: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti. 24352: 24353: 3 §. 24354: Marraskuun kuluessaonsenedellisenä vuonna, jona kyy- 24355: dinpitokausi päättyy, pitää (poist.) kruununvoudin yhdessä 24356: jokaisen kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan 24357: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimis- 24358: miesten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka 24359: kuvernööri määrää ja jotka hyvissä ajoin,viimeistään 24360: kuukautta ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kun- 24361: Kyytiasetus. 3 24362: 24363: nalle todistettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta 24364: kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestä- 24365: misestä. 24366: (2 mom. poist.) 24367: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin- 24368: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan 24369: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä: 24370: r) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä; 24371: z) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten 24372: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä liki- 24373: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä 24374: taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista, 24375: on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen 24376: matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei 24377: erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan; 24378: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita 24379: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana; 24380: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo- 24381: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä 24382: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidet- 24383: tävä; ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se 24384: kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski- 24385: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidel- 24386: läkolmatta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot 24387: rakennetun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna 24388: aihetta poiketa tästä perusteesta; 24389: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä 24390: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh- 24391: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainenon oikeu- 24392: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää- 24393: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kun kyy- 24394: tihevosta on pyydetty; 24395: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja 24396: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä; 24397: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, 24398: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä 24399: 4 1908. II Vp. - S. V. M. 24400: 24401: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok- 24402: sessa; 24403: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro- 24404: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka 24405: monta kyytiä tai kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata- 24406: vana ja mitä sellaisesta kyydityksestä on maksettava; 24407: 9) mihin hintaan majaa ja muita rs §:ssä mainittuja 24408: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava; 24409: sekä 24410: ro) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään. 24411: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo- 24412: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri 24413: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on 24414: ehdotus sen mukaan sovitettava. 24415: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo 24416: ei estä ehdotuksen tekemistä. 24417: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä 24418: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin 24419: edellä olevia määräyksiä. 24420: 24421: 6 §. 24422: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen 24423: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy- 24424: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti. 24425: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel- 24426: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit- 24427: sija on tämän asetuksen määräyksien alainen sekä että 24428: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemi- 24429: sen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa 24430: pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi ei 24431: ole ehditty lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvol- 24432: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitbsta ja kyyditystä, ei 24433: kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urak- 24434: ka-ajan loppuun kulumisesta lukien. 24435: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta. 24436: Kyytfasetus. 5 24437: 24438: 8 §. 24439: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku- 24440: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa 24441: pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lausunnon 24442: ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tulee 24443: laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tarjouk- 24444: sista ja lähettää asiakirjat ynnä oman lausuntonsa ku- 24445: vernöörille. Tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa ku- 24446: vernoort kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat 24447: sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan hyväksyä, 24448: ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei korkeam- 24449: paa tarjousta saa hyväksyä, jos kunta ei ole alemman tar- 24450: jouksen tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan 24451: muistutusta tehnyt. 24452: II §. 24453: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule- 24454: vat korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa 24455: maistraatin puolivuosittain aisianomaisille toimitettava. 24456: 24457: rs §; 24458: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina 24459: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu- 24460: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar- 24461: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto- 24462: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja 24463: liiteri. Taksa matkustavaisen suoritettavista hinnoista on 24464: pidettävä vierashuoneessa julkipantuna. 24465: 24466: 32 §. 24467: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas- 24468: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä 24469: kestikievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipy- 24470: mättä ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen 24471: katsotaan olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle 24472: 6 1908. II Vp. - S. V. M. 24473: 24474: varotuksen, maalla asianomaisen kruununvoudin ja kau- 24475: pungissa maistraatin kautta. Jos virhe on pahemman- 24476: laatuinen taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta 24477: ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annettava, 24478: mutta kuvernöörillä olkoon kutenkin valta toistaiseksi 24479: erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön kiireesti 24480: huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja 24481: kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimitetaan,niin- 24482: kuin edellä :w §:ssä on .sanottu. 24483: 24484: IV luku. 24485: Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta. 24486: 45 §. 24487: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk- 24488: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä 24489: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää- 24490: rätty. 24491: 46 §. 24492: Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kau- 24493: pungissa kuuluvat mastraatin tehtäviin, ryhtyy kauppaJa- 24494: hallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa. 24495: Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi, 24496: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää 24497: poliisilaitoksen toimitettavaksi. 24498: 24499: 47 §. 24500: Tämä asetus tulee voimaan tammikuun I päivänä rgn. 24501: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä 24502: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä asetusta sovel- 24503: tuvissa kohdissa noudatettava. 24504: 24505: 24506: 24507: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla 24508: Kyyti asetus. 7 24509: 24510: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen 24511: suorittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyyti- 24512: lahkoon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten mant- 24513: taalien mukaan. 24514: 24515: 49 §. 24516: Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan 24517: vielä voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun sään- 24518: nökset, asetus 12 p:ltä marraskuuta 1883 kyydinpidosta 24519: ja kestikievaritaloista, asetus 20 p:ltä joulukuuta 1888, 24520: joka sisältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, 24521: kestikievarisääntö 12 p:ltä joulukuuta 1734 ja sen selitys 24522: I I p:ltä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty 24523: siitä, m~stä tässä asetuksessa on määräyksiä. 24524: 24525: 24526: Helsingissä, 25 päivänä lokakuuta 1go8. 24527: Helsinki 1908. K. F. Puromiehen kirjapaino. 24528: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24529: 24530: 24531: 24532: 24533: Suomen Eduskunnan eduskunta- 24534: esityksen johdosta päättämä alamainen e h- 24535: d otus kyytiasetukseksi. 24536: 24537: 24538: 24539: 24540: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 24541: ja Suuriruhtinas! 24542: 24543: 24544: 24545: 24546: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armossa su- 24547: vainnut sekä 1907 vuoden että 1908 vuoden edellisille val- 24548: tiopäiville antaa esityksen, joka sisältää ehdotuksen kyyti- 24549: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24550: 24551: laiksi. Tämän ehdotuksen mukaan, jonka kautta erinäi- 24552: siä parannuksia tarkoitettiin aikaansaataviksi Suomessa 24553: nykyään voimassa olevaan kyytijärjestelmään, tulisi kyyti- 24554: rasitus edelleen jäämään kyytilahkojen suoritettavaksi, 24555: kuitenkin siten, että kyytivelvollisten piiriä melkoisesti 24556: laajennettaisiin, jota paitsi kyytirasituksen helpottamiseksi 24557: ja tasoittamiseksi kyytilahkoille annettaisiin valtiovaroista 24558: apurahoja. Alamaisissa vastauskirjelmissä marraskuun 24559: 2 päivältä 1907 ja 6 päivältä huhtikuuta 1908 on Edus- 24560: kunta Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittanut 24561: ei ehtineensä näitä armollisia esityksiä loppuun käsitellä. 24562: Niissä mietinnöissä, jotka Eduskunnan laki- ja 24563: talousvaliokunta on sanottujen esitysten johdosta val- 24564: mistanut, oli valiokunta asettunut sen periaatteen 24565: kannalle, että kyytitointa järjestettäessä on pyrit- 24566: tävä siihen, että kyytilaitos saadaan itsensä kannat- 24567: tavaksi, se on että matkustajain suoritettavat mak- 24568: sut riittävät niihin kustannuksiin, jotka johtuvat kyyti- 24569: laitosten ja kyydityksen voimassa pitämisestä. Ainoastaan 24570: missä liikenne ei ole siksi suuri, että kyytHaitoksiin ase- 24571: tetut hevoset ja kyyditsijät saisivat siitä täyttä työtä, käy 24572: tarpeelliseksi muulla tavoin edelleen korvata se, mikä siten 24573: vajaaksi jääpi. Kun kyytilaitos on olemassa yleisen edun 24574: vuoksi sekä palvelee enemmän yleistä matkustajaliikettä 24575: kuin paikallisliikettä, ja kun ainoastaan siten voidaan 24576: poistaa se epätasaisuus, joka nykyään eri paikkakunnissa 24577: toisiinsa verraten on kyytirasituksen suuruuteen nähden 24578: vaJlalla, oli valiokunta katsonut, että kruunun olisi otet- 24579: tava kyydinpidon suorittaminen toimekseen niin hyvin 24580: maaseudulla kuin kaupungeissakin. Näitä näkökohtia sil- 24581: mällä pitäen teki laki- ja talousvaliokunta muutoksia ar- 24582: mollisissa esityksissä olevaan kyytilakiehdotukseen. 24583: Nykyisillä valtiopäivillä on kyytilaitoksen uudistami- 24584: sesta tehty eduskuntaesitys, joka on rakennettu samoille 24585: periaatteille, kuin laki- ja talousvaliokunnan valmistamat 24586: edellä mainitut ehdotukset. Tämän eduskuntaesityksen on 24587: Eduskuruta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 24588: Kyytiasetus. 24589: 24590: Kyytilaitoksessa on nykyään voimassa olevain sään- 24591: nösten muka:an matkustavaiselle maksutta annettava läm- 24592: mitetty ja valaistu huone, mutta ruoka-aineista sekä oh- 24593: rista, kauwista, heinistä, oljista, kynttilöistä ja pohto- 24594: puista ynnä yösijasta on hänen suoritettava maksu ta:ksan 24595: mukaan. Kestikievaritaksat ovat kuitenkin useissa pai- 24596: lmin määrätyt niin alhaisiksi, etteivät kestikievaritalon 24597: pitäjät saa riittävää korvausta niistä kustannuksista, joita 24598: heille matkustajain takia aiheutuu. Kestikievaritaksoja 24599: määrättäessä ei aina ole pantu tarpeellista huomiota siihen, 24600: että matkustajan on maks<ettava täysi korvaus niistä 24601: eduista, joita kyytilaitos hänelle tarjoa ja että kyytilai- 24602: toksen pitäjä, jonka täytyy matkustajia varten aina: pitää 24603: varalla mainittuja tarpeita, joskus voi olla pakotettu itse 24604: niistä maksamaan tavallista korkeamman hinnan, jota- 24605: paitsi tarpeiden hankkiminen ja säilyttäminen ynnä niiden 24606: myyminen matkustajille myöskin tuottaa kyytilaitoksen 24607: pitäjälle vaivaa ja ajanhukkaa. 24608: Kyydityksestä nykyään suoritettava korvaus, 14 pen- 24609: niä kilometriltä, on maaseudulla sama kaikkialla koko 24610: maassa. Paikallisd olot ja hintasuhteet eri osissa maata 24611: ovat kuitenkin niin erilaiset, ettei kyytiraha voi tulla koh- 24612: dalleen asetetuksi, jos se yli koko maan määrätään sa- 24613: mallaiseksi. Sen lisäksi olot samallakin paikkakunnalla 24614: vaihtelevat niin, että kyytiraha, joka aikaisemmin on ollut 24615: paikkakunnan hintasuhteiden kanssa sopusoinnussa, jon- 24616: kun ajan kuluttua huomataan niistä poikkeavaksi. 24617: Yleensä nykyinen kyytiraha ei vastaa kyyditykseen käy- 24618: tetyn työn arvoa. Seurauksena siitä on, että niiden, joiden 24619: on ollut kannettava kyytirC~Jsitus, on täytynyt siitä suorittaa 24620: viime aikoina yhä yleneviä maksuja. Kyytirahan yleinen 24621: korottaminen on siis tarpeen vaatima. Sen suuruutta ei 24622: kuitenkaan olisi yleisessä asetuksessa kerta kaikkiaan mää- 24623: rättävä, vaan olisi kuvernööreille annettava valta kyyti- 24624: laitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudestaan 24625: järjest'Cttäessä samalla vahvistaa kyytiraha alkavaa kyyti- 24626: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24627: 24628: kautta varten. Ettei kyytirahaa voitaisi määrätä liian 24629: a:lhaiseksi eikä myöskään niin suureksi, että keskusliike 24630: sen kautta tarpeettomasti vaikeutuisi ja lasketut kyytitulot 24631: sen johdosta jäisivät saamatta, olisi kyytirahan alin ja 24632: ylin raja yleisellä säännöksellä määrättävä. 24633: On lisäksi huomioon otettava, että kyytilai,toksen suu- 24634: rempi tai pienempi kannattavaisuus riippuu sitä käyttäväin 24635: matkustajain luvusta. Kyytilaitokset ovat sen vuoksi 24636: järjestettävät silmällä pitäen matkustajaliikettä niillä teillä, 24637: joiden varrelle kyytilaitokset asetetaan. Missä liike on 24638: vähäinen ja siitä lähtevä tulo pieni, tulee kyytilaitosten 24639: olla sellaisia, joita voidaan vähillä kustannuksiUa voimaJS- 24640: sapitää. Matkustajain vaatimuksia ei siellä käy ottaminen 24641: huomioon sanottavasti enemmältä, kuin että he pääsevät 24642: kyytihevosella kulkemaan. Vilka:sliikk,eisemmissä seuduissa 24643: on sitä vastoin kyytilaitoksia asetettaessa otettava huo- 24644: mioon ei ainoastaan, että matkustajat pääsevät viivytyk- 24645: settä kulkemaan, vaan myös, että he määrätyissä kyyti- 24646: laitoksissa voivat saada yösijaa ja ravintoa sekä muitakin 24647: tarpeitaan. Eduskunta on siis pitänyt tarkoituksenmukai- 24648: sena yllämainituissa armollisissa esityksissäkin ehdotetun 24649: kyytilaitosten jaoituksen kestikievaritaloihin, kyytia:semiin 24650: ja kyytipysäkkeihin. Taksoja kestikievaritaloille valmistet- 24651: taessa olisi matkustajille annettaville tarpeille pantava riit- 24652: tävät ja yleensä parkkakunnalla käypiä hintoja jonkun 24653: verran korkeammat hinnat; ja olisi ruuasta, yösijasta sekä 24654: huoneesta suoritettavia maksuja määrättä,essä huomioon 24655: otettava myöskin ruuan valmistamiseen, vuoteiden teke- 24656: miseen ja huoneiden siistimi,seen käytettävän työn kor- 24657: vaammen. 24658: Jos siis kuvernööriUe annetaan tilaisuus ei ainoastaan 24659: järj>estää kyytiraha kunkin paikkakunnan työhintoja vas- 24660: taavaksi, vaan myöskin vähentää täydellisten kestikievari- 24661: talojen lukua asettamalla niiden väliin huokeammalla voi- 24662: massa pidettäviä kyytias,emia sekä sellaisten teiden var- 24663: sille, joilla on P'ienenlainen liike, vieläkin huokeampia 24664: Kyytiasetus. 24665: 24666: kyytipysäkkejä, ja kestiki1evaritalojen taksoja vahvistet- 24667: taJessa sitä paitsi pidetään silmällä, että matkustajat tulevat 24668: suorittamaan riittävän korvauksen kaikesta siitä vaivan- 24669: näöstä ja niistä kustannuksista, joita he kestikievaritalon 24670: pitäjälle tuottavat, niin on odotettavissa, että kyytitoimen 24671: yleiset kustannukset, jotka kuluvan vuosikymmenen aikana 24672: ovat melkoisesti kohonneet, taas saadaan alenemaan. Edus- 24673: kunta on arvioinut näiden kustannusten puheena olevan 24674: uuden järjestelmän astuttua voimaan tekevän korkeintaan 24675: 400,000 markkaa vuodessa. 24676: Huolimatta siitä, että kruunu tulisi vastedes suoritta- 24677: maan kyytitoimesta johtuvat lisäkustannukset, on Edus- 24678: kunnasta näyttänyt tarkoituksenmukaiselta säilyttää kun- 24679: nille oikeus edustajiensa kautta olla osallisina kyytilaitos- 24680: ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä tehtäviä 24681: ehdotuksia laadittaessa. Sitäpaitsi olisi kunnille jätettävä 24682: tilaisuus antaa lausuntonsa kyytitoimen urakkahuutokau- 24683: poissa tehdyistä tarjouksista. Mutta kun kyytitoimen 24684: yleiset kustannukset suoritettaisiin valtiovaroista, niin olisi 24685: urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen jätettävä 24686: kuvernöörin ratkaistavaksi. 24687: 24688: 24689: Puheena · olevan asetusehdotuksen erinäisiin kohtiin 24690: nähden pyytää Eduskunta esittää seuraavat huomautukset. 24691: Armollisen asetuksen mukaan kyydinpidosta ja kesti- 2 §. 24692: kievaritaloista, annettu marraskuun 12 päivänä 1883, oli- 24693: vat kyytilaitokset ja kyydinpito annettavat urakalle kol- 24694: meksi tai viideksi vuodeksi, noudattamalla, että kaikki sel- 24695: laiset urakat samassa läänissä yhdellä kertaa loppuvat. 24696: Joulukuun 20 päivänä 1888 annetussa asetuksessa mää- 24697: rätään urakka-aika viideksi vuodeksi. Niiden säännösten 24698: vuoksi, jotka Eduskunta kyytirahan ja kestikievaritakso- 24699: jen vahvistamiseen nähden on päättänyt ehdottaa, on 24700: Eduskunnasta näyttänyt sopivalta palata r883 vuoden ase- 24701: tuksen määräämään lyhyempään urakka-aikaan, ja on 24702: 6 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24703: 24704: Eduskunta siis puolestaan päättänyt asetusehdotuksen 24705: 2 § :ään ottaa määräyksen, jonka mukaan kyytilaitosten 24706: lukumäärän ja sijoituksen määrääminen sekä kyydinpito 24707: niissä on järjestettävä määrätyksi ajanjaksoksi, vähintään 24708: kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 24709: 8 §. Samoin on Eduskunta, vaikka kihlakuntain merkitys 24710: erityis,inä kyytilahlmina tulisi häviämään, katsonut sopi- 24711: vaksi, että edelleenkin tehtäisiin erityiset ehdotukset kyyti- 24712: toimen järjestämisestä kussakin eri kihlakunnassa. Näitä 24713: ehdotuksia valmisteltaessa olisi johtavana periaatteena pi- 24714: dettävä silmällä sitä, että kyytitoimi mikäli mahdolHsta 24715: järjestetään itsekannattavaksi. Eduskunta on sentähden 24716: 3 § :ään ottanut siitä erityisen määräyksen. Tämän tar- 24717: koitusperän saavuttamiseksi on edeileen varteen otettava, 24718: että kyytirahan suuruutta eri kyytilaitoksia varten ehdo- 24719: tettaessa kyytiraha saadaan kullakin paikkakunnalla val- 24720: litsevain hintasuhteiden mukaiseksi. Kihlakunnan edus- 24721: tajain toimivapautta mainittua ehdotusta tehtäessä ja ku- 24722: vernöörin päättäruisvaltaa näiden ehdotusten johdosta ei 24723: siis ole rajoitettava ahtaaksi. Tähän nähden on 3 § :n 24724: 2 momentin 6 kohdassa kyytirahan alin ja ylin raja mää- 24725: rätty 18 ja 30 penniksi kilometriltä. Näiden rajain sisällä 24726: on näyttänyt olevan riittävästi tilaa määrätä, milloin 24727: asianhaarat harkitaan sellaista vaativan, kyytiraha kor- 24728: keammaksi yön aikana toimitettavasta kyydityksestä. 24729: Kun kuitenkin venekyydistä sekä Lapissa porokyy- 24730: distä ja kantajista suoritettava kyytiraha, niinkuin 24731: kokemus on osottanut, saattaa vaihdella joko ala- tai ylä- 24732: puolella mainittuja rajoja, on sanottuun momenttiin otettu 24733: erityiset määräykset (7 ja 8 kohtaan), joiden kautta vii- 24734: meksi mainitut kyydityslajit joutuvat yleisestä säännöstä 24735: poikkeusasemaan. 24736: Myöskin kestikievaritaksojen ehdottaminen on näyt- 24737: tänyt soveliaalta siirtää kihlakunnan edustajain kokouk- 24738: sien tehtäväksi. Täten lienee saavutettavissa suur,empi 24739: varmuus siitä, että taksa tulee tarkoitustaan vastaavaksi 24740: Kyytiasetus. 7 24741: 24742: eli että matkustajat tulevat mG:ksamaan täyden korvauksen 24743: siitä mitä kestikievaritalos,sa saavat. Siitä seikasta, että 24744: taksa tulisi olemaan koko kyydinpitokauden muuttamatta 24745: voimassa, ei näytä olevan sanottavaa haittaa, kun taksa 24746: yleensä on oleva jonkun verran käypiä hintoja korkeampi. 24747: Mutta toiselta puolen tästä menettelystä on se etu, että 24748: hculuHiset urakanottajat jo urakkahuutokaupassa voivat 24749: saada tietää, mihinkä hintaan heidän on huoneita ja muita 24750: tarpeita matkustajille annettava, sekä sen mukaan sov~ttaa 24751: urakkatarj ouksensa. 24752: Nykyään on voimassa, että kyytilaitoksessa varalla 24753: pidettäväin kyytihevosten lukua ei saa määrätä vähem- 24754: mäksi sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa on kol- 24755: mena edellisenä vuotena keskimäärin kyytilaitoksesta tehty. 24756: :Kosika kuitenkin yhdellä hevusella erinäisissä tapauksissa 24757: voidaan tehdä useampikin kuin yksi kyyti vuorokautta 24758: kohti, on Eduskunta kyyditykseen varattavain työvoimain 24759: tuhlauksen välttämisek si 2 momentin 4 ja 5 kohtaan hy- 24760: 1 24761: 24762: 24763: 24764: 24765: väksynyt säännökset, joiden mukaan kyytihevosten luku 24766: voidaan kyytilaitoksissa määrätä sen mukaan kuin har- 24767: kitaan tarpeen vaatimaksi. 24768: Tähän asti on kaupungeissa ja kyyd~tysvelvollisissa 24769: kauppaloissa ,asianomainen virasto" ollut veivollinen 24770: pitämään huolta kyydityksen tarkemmasta järjestämisestä, 24771: kestikievaritalojen asettamisesta ja kestikievarien ottami- 24772: sesta, mutta kun kyytitoimi tulee valtion asiaksi, niin ovat 24773: nämät kysymykset myöskin kaupungissa ja erityisenä kun- 24774: tana olevassa kauppalassa kuvernöörin ratkaistaviksi pidä- 24775: tettävät, ja kaupungin maistraatille sekä kauppalahalli- 24776: tukselle jäisi tehtäväksi tehdä kuvernöörille asia;sta ehdo- 24777: tuksensa, noudattaen soveltuvissa kohdin kyytitoimen jär- 24778: jestelystä maas,eudulla annettuja määräyksiä. Eduskunta 24779: on sentähden 3 § :ään tehnyt tästä aiheutuvan lisäyksen 24780: mitä kaupunkeihin tulee sekä asetusehdotuksen 46 § :ään 24781: ottanut kauppalahallitusta koskevan vastaavan sään- 24782: nöksen. 24783: 8 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24784: 24785: G, 'i ja 8 ~- Niiden, jotka tahtovat saada kyytilaitoksen pitämisen 24786: ja kyydityksen toimitettavakseen, on tähän asti täytynyt 24787: asettaa urakkansa täydellisestä täyttämisestä pätevä takaus, 24788: joka sisältää sitoumuksen siinä tapauksessa, että urakoit- 24789: sija ei täytä velvollisuuttansa tai kuolee, käskystä heti 24790: ottamaan ja pitämään huolta urakoitsijan tehtävistä jäl- 24791: jeHä olevana urakkakautena. Eduskunta on kuitenkin 24792: ollut sitä mieltä, että olisi pyrittävä lainsäädännöstä pois- 24793: tamaan siinä monessa kohdin vallalla olevaa takausjärjes- 24794: telmää, jonka tähden ja kun vaatimus · urakkatakauksen 24795: panemisesta on näyttänyt olevan omansa vähentämään 24796: kilpailua urakkahuutokaupoissa ja sen kautta osaltaan 24797: lisäämään kyytilaitoksen yleisiä kustannuksia, Edus- 24798: kunta on katsonut, ettei takausta urakkasitoumuk- 24799: sen täyttämisestä ole vastedes kyytitoimen alalla vaa- 24800: dittava. Tämän mukaisesti on asetusehdotuksen 6 § 24801: laadittu. Kun kuntien 7 § :n mukaan on annet- 24802: tava lausunto tehdyistä tarjouksista ja niillä silloin on 24803: tilaisuus tuoda esiin ne muistutukset, mitä saattaa olla 24804: aihetta tehdä urakkatarjousten tekijäin pätevyyttä ja sopi- 24805: vaisuutta vastaan, ja viranomaisilla on valta ottaa pois 24806: kyytilaitoksen pito ja kyyditseminen urakoitsijalta, joka 24807: ei kunnolla täytä tehtäviään, sekä ulosottaa korvaus siitä 24808: kruunulle aiheutuvista lisäkustannuksista, niin lienee ole- 24809: massa riittävät takeet urakan täyttämisestä, vaikkei va- 24810: kuutta siitä vaaditakaan. 24811: On kuulunut valituksia siitä, että kuvernöörit kuntain 24812: lausunnoista huolimatta ovat hyljänneet a;lemman urakka- 24813: tarjouksen ja antaneet urakan toiselle, joka siitä on vaa- 24814: tinut suuremman korvauksen. Tämän estämiseksi on 24815: 8 § :ään otettu määräys, että korkeampaa urakkatarjousta 24816: ei ole hyväksyttävä, jos kunta ei ole alemman tarjouksen 24817: tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan muistutusta 24818: tehnyt. 24819: 1~ ja 13 §. Sen ohessa, että puheena olevan asetusehdotuksen 24820: 10 § :ssä säädetään kyytilaitoksista ja kyydityksestä joh- 24821: Kyytiasetus. 24822: 24823: tuvain menojen suorittamisesta, on samaan pykälään otettu 24824: määräyksiä myös siitä, mitenkä on meneteltävä, ellei 24825: maalla kyytilaitosta varten tarpeellisia asuin- ja ulko~ 24826: huoneita olisi saatavissa. Kysymys sellaisten huoneusto- 24827: jen rakentamisesta valtiovaroiUa on hankkeen aiheutta- 24828: miin melkoisiin kustannuksiin nähden Senaatin ratkaista- 24829: vaksi alistettava. Kaupungissa ja kauppalassa olevalle 24830: kyytilaitokselle voidaan tarvittavat huoneet aina hank- 24831: kia muuLla tavoin, minkä vuoksi niiden rakentaminen sinne 24832: valtiovaroilla ei saattane tulla kysymykseen. 24833: Sitä vastoin on Eduskunnasta näyttänyt asian laadusta 24834: johtuvalta, että kuvernöörille annetaan valta määrätä van- 24835: huudesta tai käyttämisestä, vaan ei huolimattomuudesta 24836: rappiolle joutuneiden, valtiolaitoksen omistamain sanotun- 24837: laisten huoneiden uudestaan rakentamisesta tai korjaami- 24838: sesta, ilman että sellaista kysymystä tarvitsee Senaatin 24839: tutkittavaksi aHstaa. 24840: Ylimääräistä kyyditystä ei asetusehdotuksen mukaan 19 §. 24841: enää tulisi määrättäväksi kyytilaitoksen lähellä olevain ta-· 24842: lojen tehtäväksi, vaan oHsi niin hyvin varsinainen kuin 24843: ylimääräinen kyyditys aina annettava urakalle. Ei niin 24844: ollen ole syytä rajoittaa oikeutta ylimääräisen kyydin saa- 24845: miseen samalla tavoin kuin nykyisen kyytiasetuksen 16 24846: § :ssä on tehty, vaan pitäisi matkustajalla olla oikeus 24847: saada ylimääräinen kyyti, jos kyytilaitoksen vakinaiset 24848: hevoset kyytihevosta pyydettäessä ovat kyydissä tai vuo- 24849: rokaudessa tehtäviksi määrätyt varsinaisd kyydit ovat 24850: suoritetut. - Siihen nähden, että monesta kyytilaitoksesta 24851: tehdään kyytejä, jotka ovat ainoastaan moniaan kilometrin 24852: pituisia, ja hevonen, jolla on tehty sellaista kyytiä, ei ole 24853: niin rasittunut, ettei sitä enää sinä vuorokautena voisi kyy- 24854: tiin ottaa, on säädetty, että kyyditsemiseen käytetyn hevo- 24855: sen saa ottaa kyytiin kahden tahi kelirikon aikana kolmen 24856: tunnin kuluttua siitä kuin se viime kyytimatkalta palasi, 24857: jos hevosella ei sinä vuorokautena ole tehty kyytiä enem- 24858: pää kuin 17 § :n I momentissa mainitaan eli siis jos matka, 24859: 10 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24860: 24861: joka hevosella sinä vuorokautena on kyyditty, ei ole enem- 24862: män kuin kolme kilometriä sitä matkaa pitempi, mikä 24863: kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitok- 24864: seen, johonka kyyditystä on suoritettava. 24865: 25 §. Kun 18 vuotta täyttänyt henkilö tavallisesti on siksi 24866: kehittynyt, että hänen on katsottava voivan kelvollisesti 24867: hoitaa hevosta ja sattuvissa tapauksissa hankkia tarvitta- 24868: vaa apua, on Eduskunta, muuttaen mitä kyyditsijäksi kel- 24869: paavan ikärajasta nykyään on voimassa, 25 § :ään ottanut 24870: säännöksen siitä, että kyyditsijänä voidaan käyttää hen- 24871: kilöä, joka on täyttänyt 18 ikävuotta. 24872: 27 §. Mitä kyydin kulkunopeuteen tulee, on siihen nähden 24873: että hevonen kuljettavan tien laadun mukaan paikoin voi 24874: kulkea kilometrin matkan nopeammin, mutta toisin pai- 24875: koin saattaa kilometriin tarvita pitemmänkin ajan, 27 § :ssä 24876: määrätty, että kyydillä yhdessä tunnissa saa kulkea kor- 24877: keintaan JO kilometriä tai, jos kaksi täyskasvuista henki- 24878: löä kulkee yhdellä hevosella, enintään 8 kilometriä. 24879: 4:2 §. • Matkustaja, joka ilman syytä viivyttää korvauksen 24880: ma'ksamista majasta tai ravinnosta taikka kyyti-, lautta- 24881: tai siltarahan suorittamista, samoin kuin se, joka jättää 24882: mainitut maksut suorittamatta, tekee siinä rikkomuksen. 24883: Sitä vastoin ei matkustajaa, joka jättää säädetyn mer- 24884: kinnän kyytilaitoksen päiväkirjaan tekemättä, ole katsot- 24885: tava rangaistavaa laiminlyömistä tehneeksi, paitsi kun hän 24886: siihen kehoitettuna kieltäytyy sellaista merkintää teke- 24887: mästä. Samoin on rangaistava se matkustaja, joka päi- 24888: väkirjaan tekee aiheettoman merkinnän. Näiden näkö- 24889: kohtain mukaan on Eduskunta muodostanut asetusehdo- 24890: tuksen 42 § :ssä olevat rangaistusmääräykset 24891: 4:6 §. Kun erinäisissä isommissa kaupungeissa on poliisi- 24892: kamarit, joiden tehtäviin, niille vahvistettujen ohjesään- 24893: töjen mukaan, muun muassa kuuluu kyytilaitoksen valvo- 24894: min~en, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi, että puheena 24895: o1evassa asetuksessa, jonka mukaan kyytilaitosten silmällä- 24896: pito kaupungeissa tulisi maistraattien velvoHisuudeksi, sää- 24897: Kyytiasetus. 11 24898: 24899: 24900: detään että siellä, missä poliisilaitos on oiemassa, mainittu 24901: silmälläpito voidaan sen tehtäväksi jättää. Tätä koskeva 24902: säännös on otettu 46 § :ään. 24903: Nykyiset kyytilaitoksia ja kyyditystä koskevat urakka- !17 §. 24904: sitoumukset kestävät, ainakin useimmat, 1910 vuoden lop- 24905: puun. On sentähden näyttänyt soveliaalta 47 § :ssä mää- 24906: rätä, että kyytiasetus on astuva voimaan tammikuun 1 24907: päivänä. 1911. 24908: Kyytitoimen suorittamista varten on eräi,llä kyyti- 48 §. 24909: lahkoilla hankittuna pienempiä rahastoja ja muutakin 24910: omaisuutta. Kun kyytilahkot uuden kyytiasetuksen voi- 24911: maan astuessa tulevat häviämään, on ollut tarpeellista 24912: määrätä tämän omaisuuden vastaisesta hallinnasta; ja on 24913: Eduskunta sentähden 48 § :ään ottanut säännöben, jonka 24914: perustuksella mainittu omaisuus siirtyy asianomaisille kun- 24915: nille niiden kyytivelvollisten manttaalin mukaan. 24916: Ylläoievcvn nojalla saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa: 24917: 24918: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt 24919: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armol- 24920: lisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää 24921: seuraavan asetusehdotuksen: 24922: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 24923: 24924: 24925: 24926: 24927: Kyyti asetus. 24928: I LUKU. 24929: 24930: Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja voimassa 24931: pitämisestä. 24932: 24933: I §. 24934: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suomessa 24935: pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kesti- 24936: kievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä. 24937: Sen mukaan kuin aiempana tässä as-etuksessa tarkem- 24938: min säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta 24939: saada: 24940: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti , 24941: sekä majaa ja ravintoa; 24942: kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; sekä 24943: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti. 24944: 24945: 2 §. 24946: Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä järjes- 24947: tetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 24948: Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo- 24949: taan urakalle samaksi ajaksi. 24950: 24951: 3 §. 24952: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona 24953: kyydinpitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jo- 24954: Kyytiasetus. 13 24955: 24956: kaisen kihJ,akuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan 24957: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimismies- 24958: ten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri 24959: määrää ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta 24960: ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle todis- 24961: tettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten 24962: sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä. 24963: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaa- 24964: rinotettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan 24965: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä: 24966: I) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä; 24967: 2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten lu- 24968: kumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä Iikimää- 24969: räisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä ta- 24970: loista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista, on 24971: sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen matka 24972: ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei erityiset 24973: asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan; 24974: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita 24975: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana; 24976: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo- 24977: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä 24978: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; 24979: ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se kyyti- 24980: määrä, joka kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin 24981: vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolmat- 24982: ta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot raken- 24983: netun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna aihetta 24984: poiketa tästä perusteesta; 24985: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä 24986: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh- 24987: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on oikeu- 24988: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää- 24989: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyyti- 24990: hevosta on pyydetty; 24991: 14 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N\o 4. 24992: 24993: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja 24994: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä; 24995: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, 24996: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä 24997: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok- 24998: sessa; 24999: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro- 25000: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka 25001: monta kyytiä tai kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata- 25002: vana ja mitä sellaisesta kyydityksestä on maksettava; 25003: 9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja 25004: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava; 25005: sekä 25006: 10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään. 25007: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo- 25008: denaikana tahi jos t:tehtyjen kyytien lukumäärä on eri 25009: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on 25010: ehdotus sen mukaan sovitettava. 25011: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo 25012: ei estä ehdotuksen tekemistä. 25013: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämis·estä 25014: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin 25015: edellä olevia määräyksiä. 25016: 25017: 25018: 4 §. 25019: Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 § :ssä mainitun 25020: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen 25021: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös- 25022: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernööriUe ehdo- 25023: tusta vastaan muistutuksia. 25024: Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja- 25025: kyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuver- 25026: nööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoit- 25027: tamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu- 25028: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset 25029: Kyytiasetus. 15 25030: 25031: kestikievaratalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, 25032: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava 25033: tieto, sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä 25034: siinä kunnassa. 25035: 5 §. 25036: Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lain voiman 25037: taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian rat- 25038: kaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys 25039: kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa sen edel- 25040: lisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokaupalla maa- 25041: laiskunnassa kruummnimismi,ehen ja kaupungissa maist- 25042: raatin toimesta urakalle tarjottava. 25043: 25044: 6 §. 25045: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen 25046: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy- 25047: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti. 25048: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel- 25049: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit- 25050: sija on tämän asetuksen määräyksien alainen, sekä että 25051: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemisen 25052: vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa pitämistä 25053: tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi ei ole ehditty 25054: lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvollinen edelleen 25055: ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, ei kuitenkaan 25056: ka:uvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urakka-ajan lop- 25057: puun kulumis,esta lukien. 25058: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta. 25059: 25060: 7 §. 25061: Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan 25062: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista 25063: määräajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä varten 25064: neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asian- 25065: lG 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25066: 25067: omaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös 25068: huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä 25069: tehdyt tarjoukset ovat otetut. 25070: 25071: 25072: 8 §. 25073: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku- 25074: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa 25075: pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lausunnon 25076: ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tulee laa- 25077: tia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tarjouk- 25078: sista ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa kuver- 25079: nöörille. Tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri 25080: kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat sen mukaan 25081: kuin urakkatarjouksia voidaan hyväksyä, ollen tässä kum- 25082: minkin huomioon otettava, ettei korkeampaa tarjousta saa 25083: hyväksyä, jos kunta ei ole alemman tarjouksen tekijän 25084: pätevyyttä ja sopivaisuutta vastaan mui,stutusta tehnyt. 25085: 25086: 25087: 9 §. 25088: Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi- 25089: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy- 25090: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä 25091: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään 25092: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin 25093: hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän 25094: muulla tavoin suorittamiseksi. 25095: 25096: 25097: IO §. 25098: Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suo- 25099: ritetaan valtiovaroista. 25100: Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja 25101: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, han- 25102: kittuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle 25103: Kyytiasetus. 17 25104: 25105: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava, 25106: ovatko huoneet ylreisillä varoilla rakennettavat. 25107: Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen anta- 25108: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän 25109: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty. 25110: 25111: 25112: II §. 25113: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule- 25114: vat korvaukset on maalla kruummvoudin sekä kaupungissa 25115: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava. 25116: 25117: 25118: 12 §. 25119: Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan 25120: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel- 25121: laan toimeenpanna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos 25122: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen 25123: suostuu. 25124: 25125: 25126: II LUKU. 25127: 25128: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkusta- 25129: vaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. 25130: 25131: 13 §. 25132: Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo- 25133: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen 25134: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan 25135: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi- 25136: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta, 25137: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopiva1ta paikalta ole 25138: huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon ni- 25139: mismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten paran- 25140: tamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä. 25141: 18 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25142: 25143: I4 §. 25144: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu- 25145: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee ni- 25146: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnai- 25147: Hslautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, 25148: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoks,en isäntä 25149: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse 25150: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove- 25151: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo- 25152: lestaan. 25153: Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar- 25154: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee nimis- 25155: miehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslautakunnan 25156: määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota, hänen 25157: kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan korjauttaa huo- 25158: neet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman oikeuden- 25159: käyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat. 25160: Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa 25161: hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan. 25162: 25163: 25164: I5 §. 25165: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina 25166: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu- 25167: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar- 25168: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto- 25169: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja lii- 25170: teri. Taksa matkustavaisen suoritettavista hinnoista on 25171: pidettävä vierashuoneessa julkipantuna. 25172: 25173: 25174: I6 §. 25175: Kyyditsevillä tulee kyydityks,en toimittamista varten 25176: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä 25177: ja jalkapeitteitä, reikiä lämpimine vällyineen sekä muita 25178: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia veneitä. 25179: Kyytiasetus. 19 25180: 25181: I7 §. 25182: Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta saada 25183: kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapineillensa 25184: kulkeabeen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen, 25185: niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukuntoinen 25186: eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin kolme 25187: kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyytilaitok- 25188: sesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitokseen, johon 25189: kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii, on kyy- 25190: ditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilometrin 25191: matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan ei yh- 25192: teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin. 25193: Kaupunkilainen ei oie oikeutettu saamaan kyytihe- 25194: vosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla 25195: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa. 25196: Tavarain ja muuttokatujen sekä muun semmoisen 25197: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön 25198: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada. 25199: Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin 25200: kyytilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi 25201: kuin välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne 25202: matkustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilai- 25203: toksesta, mutta vastaisessa tapauksessa nautapaikasta 25204: saakka. 25205: I8 §. 25206: Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä an- 25207: nettava. 25208: Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu 25209: saamaan kuvernöörin määräämän ajan kuluessa. 25210: Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha 25211: kuin varsinaisesta. 25212: 19 §. 25213: Kun kest~kievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau- 25214: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori- 25215: 20 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25216: 25217: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkusta- 25218: vaiseUa oikeus r8 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan 25219: kuluttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti- 25220: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena 25221: on tekemättä. 25222: Matkustavainen saakoon myös uudestaan kyytiin ot- 25223: taa kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintääh kahden 25224: tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin 25225: se viime kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuoro- 25226: kautena jo ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n I mo- 25227: mentissa mainitaan. 25228: 20 §. 25229: 25230: Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymättä 25231: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen. Kui- 25232: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyyti- 25233: hevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavina. 25234: Matkustavaisen on heti kyytihevosen saatuaan mat- 25235: kalle lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai mat- 25236: kalla viivyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta 25237: jokaisesta puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän 25238: ei tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin 25239: yhden tunnin ajan. 25240: 21 §. 25241: 25242: Jos matkusrtavainen palaa takaisin samaan paikkaan, 25243: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti- 25244: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla. Kyy- 25245: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista 25246: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen 25247: jälkeen viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta 25248: puolelta tunnilta. 25249: 22 §. 25250: Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyydit- 25251: SIJa tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta 25252: velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu- 25253: tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan. 25254: Kyytiasetus. 21 25255: 25256: 23 §. 25257: Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen 25258: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 § :ssä maini- 25259: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin meno- 25260: kyydistä. 25261: Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti- 25262: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat. missä 25263: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset- 25264: tava, sekä menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta. 25265: Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti- 25266: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje- 25267: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään. 25268: Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä 25269: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat- 25270: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti- 25271: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja 25272: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi. 25273: 25274: 25275: 24 §. 25276: Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä 25277: matkustavaista määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva 25278: hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua 25279: matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavaiselta 25280: siitä kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua ensin 25281: kuljetusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa 25282: suorittaa. 25283: Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään 25284: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua koh- 25285: tuullista korvausta vastaan. 25286: 25287: 25288: 25 §. 25289: Kyyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem- 25290: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen suostu. 25291: Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään 25292: 22 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25293: 25294: juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkustavainen, 25295: joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tahi 25296: käyttää omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö. 25297: Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suori- 25298: tettaessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön 25299: matkustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko 25300: useampia kuin yksi kyyditsijä. 25301: 25302: 26 §. 25303: Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on 25304: noudatettava seuraavia määräyksiä: 25305: Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä he- 25306: vosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, jo- 25307: hon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useam~ 25308: paa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katso- 25309: taan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman 25310: sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogram- 25311: man painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysi:kasvuista hen- 25312: kilöä, noudattaen 27 § :n r momentissa mainittua vähem- 25313: pää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen 25314: kilogrammaa matkatavaroita, kuJkea yhdellä hevosella. 25315: Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo- 25316: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä 25317: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja 25318: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan 25319: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten 25320: älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei ole suu- 25321: rempi kuin r momentissa on määrätty, olko velvollinen 25322: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta raskaam- 25323: pain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vaunujen 25324: eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkustavaisten 25325: luvun tahi matkatavarain painon vuoksi on tarpeen, val- 25326: jastaa kolme taikka neljä hevosta. 25327: Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden- 25328: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia 25329: lapsia ei oteta lukuun. 25330: Kyytiasetus. 23 25331: 25332: Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö- 25333: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies, 25334: mutta ei kyyditsijää. 25335: Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista 25336: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik- 25337: kakunnalliset olot sitä vaativat. 25338: 25339: 27 §. 25340: Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kulkea 25341: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän 25342: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. 25343: Jos, paitsi kyytimiestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul- 25344: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi 25345: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön 25346: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto- 25347: masti vaivata. 25348: Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki- 25349: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä 25350: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on 25351: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai useam- 25352: massa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tun- 25353: tia tai pitemmänkin ajan. 25354: 25355: z8 §. 25356: Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi- 25357: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus- 25358: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevosen 25359: omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyyditsijän 25360: läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun miehen 25361: katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin havaitaan 25362: matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, maksakoen hän 25363: mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon siitä otol- 25364: lisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyytihevonen 25365: annetaan. 25366: Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajoneu- 25367: 24 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25368: 25369: vojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta 25370: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin- 25371: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut. 25372: Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä tur- 25373: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun- 25374: non mukaan. 25375: Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä 25376: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi. 25377: 25378: 29 §. 25379: Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon 25380: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai- 25381: selle tuottaa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kai- 25382: kesta mitä matkustavaineo hänen taiteensa antaa. Jos 25383: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon- 25384: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon. 25385: 25386: 30 §. 25387: Jos urakoitsija jättää tehtävänsä asianmukaisesti täyt- 25388: tämättä ja sen vuoksi tai muusta syystä toimestaan joko 25389: toistaiseksi tai kokonaan erotetaan, on maalla kruunun- 25390: nimismiehen sekä kaupungissa maistraatin pidettävä 25391: huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja kyyditys tulee kes- 25392: keymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle aiheutuvat lisä- 25393: kustannukset ovat ulosotettavat urakoitsijalta. 25394: 25395: 25396: III LUKU. 25397: 25398: Kyytilaitosten silmälläpidosta. 25399: 25400: 3I §. 25401: Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau- 25402: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia 25403: ja kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaa- 25404: Kyytiasetus. 25 25405: 25406: valla tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on 25407: aika ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia. 25408: 25409: 32 §. 25410: Jos tämän edellisessä pykälässä matmtussa katsas- 25411: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti- 25412: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä 25413: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan 25414: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen 25415: maalla asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa maist- 25416: raatin kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen taikka 25417: jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojentuaksensa, on 25418: asia oikeuden käsiteltäväksi annettava, mutta kuvernöörillä 25419: olkoon kuitenkin valta toistais,eksi erottaa virheeseen syy- 25420: pää toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että 25421: kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys asianmu- 25422: kaisessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin edellä 30 § :ssä 25423: on sanottu. 25424: 33 §. 25425: Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta 25426: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin 25427: on säädetty. 25428: Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos- 25429: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian- 25430: mukaisten merkintäin tekemistä varten. 25431: Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti- 25432: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir- 25433: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä 25434: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutuksen kir- 25435: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis- 25436: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan. 25437: 25438: 34 §. 25439: Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla 25440: kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä 25441: 26 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o 4. 25442: 25443: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei 25444: muistutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä 25445: siitä laatimansa pöytäkirja kuvernööriHe. Jos on syytä 25446: lailliseen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden 25447: käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. 25448: Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen ole tarpeen, 25449: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi eri- 25450: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna. 25451: Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen 25452: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin V!alta ajaa asiasta syy- 25453: tettä tuomioistuimessa. 25454: 25455: 25456: 25457: IV LUKU. 25458: 25459: Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta. 25460: 25461: 35 §. 25462: Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste- 25463: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia he- 25464: vosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta 25465: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai- 25466: toksen isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan 25467: sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan. 25468: 25469: 25470: 36 §. 25471: Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat- 25472: kustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen 25473: isäntä, kyytiurakoitsija tai muu kyyditsijä, joka ei toimita 25474: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä eståä häntä 25475: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan mar- 25476: kan sakolla. 25477: Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin- 25478: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle on 25479: Kyytiasetus. 27 25480: 25481: tuleva, rangaistakoen enintään viidenkymmenen markan 25482: sakolla ja maksakoen takaisin mitä on liikaa ottanut. 25483: 25484: 25485: 37 §. 25486: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit- 25487: semään, rangaistakoen lrorkeintaan viidenkymmenen mar- 25488: kan sakolla. 25489: 25490: 25491: Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te- 25492: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon 25493: enintään sata markkaa. 25494: 25495: 39 §. 25496: Jos kyydityks.een käytettävä vene ei ole kunnossa, 25497: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään vii- 25498: sikolmatta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa 25499: käskyn saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijana tai 25500: maistraatilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene 25501: kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä 25502: ulosotettava. 25503: 40 §. 25504: Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää mat- 25505: kustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä vii- 25506: vyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin on 25507: säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuu- 25508: tenaan tämän asetuksen mukaan on, rangaistakoen enm- 25509: tään viidenkymmenen markan sakolla. 25510: 25511: 25512: 4I §. 25513: Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta- 25514: matta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä 24 § :ssä 25515: on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa. 25516: l!S 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4. 25517: 25518: 42 §. 25519: Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja 25520: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavansa lautta- tai 25521: siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä sel- 25522: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon 25523: enintään sadan markan sakolla. 25524: Jos matkustavainen kyyditsijän suostumuksetta kul- 25525: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna 25526: hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin 25527: 27 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyyti- 25528: hevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon 25529: häntä enintään viisikymmentä markkaa. 25530: Jos matkustavainen kieltäytyy säädettyä merkintää 25531: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman mer- 25532: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa. 25533: 25534: 43 §. 25535: Jos kyytilaitoksen isäntä, urakoitsija, kyyditsijä taik- 25536: ka matkustavainen tekee itsensä. syypääksi rikokseen, mistä 25537: rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä nouda- 25538: tettava. 25539: 44 §. 25540: Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on 25541: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyydit- 25542: sijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa 25543: maksamaan, korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tahi kyy- 25544: tiurakoitsija. 25545: 25546: V LUKU. 25547: Erinäisiä säännöksiä. 25548: 45 §. 25549: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk- 25550: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä 25551: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on 25552: mäårätty. 25553: Kyytiasetus. 29 25554: 25555: 46 §. 25556: Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kau- 25557: pungissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppala- 25558: hallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa. 25559: Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi, 25560: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poHisilaitos, jättää 25561: poliisilaitoksen toimitettavaksi. 25562: 25563: 47 §. 25564: Tämä asetus tulee voimaan tammikuun I pa1vana 25565: 191 I. Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta 25566: päivästä alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä ase- 25567: tusta soveltuvissa kohdissa noudatettava. 25568: 25569: 48 §. 25570: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyyt,ilahkoilla 25571: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen 25572: suorittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyyti- 25573: lahkoon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten mant- 25574: taalien mukaan. 25575: 49 §. 25576: Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan 25577: vielä voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun säännök- 25578: set, asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja 25579: kestikievaritaloista, asetus 20 p :Itä joulukuuta 1888, joka 25580: sisältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikie- 25581: varisääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 p :Itä 25582: joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä, 25583: mistä tässä asetuksessa on määräyksiä. 25584: 25585: 25586: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 25587: 25588: Helsingissä 3 I päivänä lokakuuta 1908. 25589: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 25590: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 25591: 25592: 25593: 25594: 25595: Sivistysvaliokunnan mietintö 25596: N:o 3 yleisen oppivelvollisuuden säätämistä 25597: ja kansakoululaitoksen kustannuksia koske- 25598: vain eduskuntaesitysten johdosta. 25599: 25600: Eduskunta on viimekuluneen elokuun 18 ja 25 päi- 25601: vinä valmistelevaa käsittelyä varten Sivistysvaliokuntaan 25602: lähettänyt edustajain Soinisen y. m. allekirjoittamat edus- 25603: kuntaesitykset N:ot 23 ja 22, jotka sisältävät, edellinen 25604: ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi ja jälkimmäinen laiksi 25605: kansakoululaitoksen kustannuksista. 25606: Kun eduskuntaesitykset likeisesti liittyvät toisiinsa, 25607: on Valiokunta käsitellyt ne yhteydessä toistensa kanssa. 25608: Käsittelyssä on Valiokunnalla ollut käytettävänään halli- 25609: tuksen asettamain komiteain mietinnöt alkuopetuksen jär- 25610: jestämisestä maaseudulla ja oppivelvollisuuden toimeen,.. 25611: panemisesta. Samalla. on Valiokunta käsitellyt edustaja 25612: Lanton y. m. tekemän anomusehdotuksen N:o 30 maalais- 25613: kansakoulujen rakennus- ja ylläpitokustannuksiin osoite- 25614: tun määrärahan korottamisesta, jonka anomusehdotuksen 25615: Eduskunta samoin viime elokuun 25 päivänä on jättänyt 25616: Valiokunnan käsiteltäväksi. 25617: 25618: 25619: 25620: Yleinen oppivelvollisuus ei Suomessa oikeastaan ole oppivelwUi- 25621: mitään uutta. Tällaisen velvollisuuden alaisena on Suo- suuden taroe. 25622: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 25623: 25624: men kansa ollut aina vuoden 1686 kirkkolain säätämi- 25625: sestä saakka. Uudet muuttuneet olot vaativat kuitenkin 25626: tämän velvollisuuden laajentamista ja muodostamista. 25627: Kysymys oppivelvollisuuden laajentamisesta onkin aina 25628: vuodesta 1877 jossain muodossa ollut käsittelyn alaisena 25629: useilla valtiopäivillä, viimeksi v. 1894, saavuttamatta 25630: kuitenkaan tähän saakka sellaista kannatusta, että se 25631: olisi johtanut lainsäädäntötoimeenpiteeseen sen toteutta- 25632: miseksi. Yleensä on oppivelvollisuutta vastustettu ta- 25633: loudellisten rasitusten pelosta ja siitä syystä, ettei ole 25634: luultu sen vastaavan kansassa vallitsevaa yleistä mieli- 25635: pidettä ja oikeustajuntaa. On peljätty, että se näin 25636: ollen voisi herättää vastenmielisyyttä kansakoulua koh- 25637: taan. Toivottiin myöskin päästävän tarkoitetuille perille 25638: vapaaehtoisuuden tietä yhteiskunnan tarvitsematta pakko- 25639: keinoihin ryhtyä. 25640: Tälle kannalle asettuen hyväksyivät v:n 1894 valtio- 25641: päivät, vaikka niillä yleinen oppivelvollisuus sai osakseen 25642: ·varsin suurta huomiota, ainoastaan sen periaatteen, että 25643: kunnat velvoitettaisiin rakentamaan tarpeellinen määrä 25644: kansakouluja. Tämän erityisessä anomuksessa esitetyn 25645: periaatteen johdosta annettiin sitten vuoden 1897 valtio- 25646: päiville armollinen esitys, joka johti nykyisin voimassa 25647: olevan, ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä 25648: Suomen maalaiskunnissa toukokuun 24 p:nä 1898 annetun 25649: asetuksen säätämiseen. 25650: Ne valtiolliset vaiheet, joita kansamme sen jälkeen 25651: on kokenut, ja se kansamme syvien rivien yhteiskunnalli- 25652: nen ja valtiollinen valveutuminen, jonka valtiollisten oi- 25653: keuksien ulottaminen kaikkiin kansankerroksiin on tuonut 25654: mukanansa, on epäilemättä ollut omiaan suuresti muutta- 25655: maan yleistä mielipidettä oppivelvollisuuden tarpeellisuu- 25656: desta. On selvää, että jokaisen täysivaltaisen kansalaisen 25657: saavuttama mieskohtainen vaikutusvalta yleisiin asioihin 25658: välttämättömästi vaatii käyttäjäitään tietopuolistakin sivis- 25659: Oppivelvollisuus. 3 25660: 25661: tystä sekä asettaa suuria vaatimuksia jokaisen kansa- 25662: laisen valtiolliselle kypsyydelle. Yleisesti myönnettänee 25663: sen vuoksi nyt tarpeelliseksi, että jokainen kansalainen 25664: omistaa ainakin senvertaiset kansalaissivistyksen alkeet, 25665: jotka kansakoulu voipi antaa. 25666: Yleisen kansalaissivistyksen vaatimukseen iohtavat 25667: myöskin nykyajan taloudelliset riennot. Kaikilla talou- 25668: dellisen elämän aloilla riippuu tuotanto ja edistys mitä 25669: suurimmassa maarassa ammattisivistyksestä, ja tämän 25670: välttämättömänä perustuksena on taas joku määrä yleistä 25671: sivistystä. Tieteen osoittamat uudet viljelystavat maan- 25672: viljelyksen alalla, uudet valmistustavat teollisuuden alalla, 25673: monipuolinen kehitys kauppa-alalla edellyttävät kaikki 25674: kykyä käyttää hyväksensä ammattikirjallisuutta, ja siihen 25675: vaaditaan enimmäkseen ainakin kansakoulun tarjoama 25676: määrä yleistä sivistystä. 25677: Yleisen kansalaissivistyksen vähimpänä tietopuoli- 25678: sena määränä on näin ollen pidettävä ylemmän kansa- 25679: koulun oppimäärää. Eikä enään riitä, että kaikille koulu- 25680: ikäisille lapsille valmistetaan tilaisuus kansakouluopetuk- 25681: seen -jolla kannalla nykyinen lainsäädäntömme on - 25682: vaan yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta siitä, että 25683: mainittu tietomäärä mahdollisuuden mukaan tulee koko 25684: nousevan sukupolven omaksi. 25685: Mitä tulee niihin epäilyksiin, joita on lausuttu oppi- 25686: velvollisuutta vastaan oikeudelliselta kannalta, lienevät 25687: nekin yhä enemmän väistymässä uudemman katsanto- 25688: tavan tieltä. V anhemmillahan ei tunnusteta olevan val- 25689: taa kasvattaa lapsiansa täysin oman mielensä mukaan. 25690: Isä tai äiti ei saa laiminlyödä lapsensa ruumiillista hoitoa 25691: joutumatta siitä yhteiskunnalle vastaamaan. Kun tämä 25692: on yleisen oikeustajunnan mukaista, niin vaatii johdon- 25693: mukaisuus, ettei vanhemmille myöskään myönnetä oikeutta 25694: laiminlyödä lastensa opetusta ja henkistä kehitystä. Yh- 25695: teiskunnan tulee katsoa itsensä alaikäisten suojelijakai 25696: 4 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 25697: 25698: ymmärtämättömiä ja huolimattomia vanhempia vastaan 25699: myöskin heidän henkisen kehityksensä puolesta. Tämä 25700: katsantotapa on meidän aikana saanut yleispätevyyden 25701: miltei kaikissa sivistysmaissa eikä kohdanne enää peri- 25702: aatteellista vastustusta meilläkään. 25703: Siitä että yhteiskunta on katsottava oikeutetuksi ja 25704: velvolliseksikin pitämään huolta, että kaikki kansalaiset 25705: tulevat osallisiksi yleisen kansalaissivistyksen aikeista ja 25706: tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi säätämään yleisen 25707: oppivelvollisuuden, ei kuitenkaan seuraa, että sille olisi 25708: myönnettävä valta määrätä, millä tavalla vanhempien ja 25709: holhoojain on säädetty tietomäärä lapsille hankittava. 25710: Päinvastoin on luonnollista, että kasvattajalle jätetään mah- 25711: dollisimman suuri vapaus keinoja valitessaan. Oppivel- 25712: vollisuus siis ei saa käsittää n. s. koulupakkoa eli pakkoa 25713: käyttää yhteiskunnan tarjoamia kouluja, vaan tulee kas- 25714: vattajan saada turvautua myöskin kotiopetukseen tai yksi- 25715: tyisiin sekä kirkollisten ja muiden yhdyskuntain ylläpitä- 25716: miin kouluihin. Kuitenkin on yhteiskunnalle tässä tapauk- 25717: sessa myönnettävä oikeus valvoa, että lasten vanhemmat 25718: ja holhoojat täyttävät velvollisuutensa lasten kasvatukseen 25719: nähden ja että yksityisissä kouluissa annettu opetus vastaa 25720: oppivelvollisuuden täyttämistä varten vaadittavaa tieto- 25721: määrää. 25722: 25723: Silmäys kansakoululaitoksen kehitykseen ja lasten 25724: käyttämiseen kansakoulussa viimeisten 30 vuoden kuluessa 25725: osoittaa, niin ilahduttavaa edistystä kuin se näyttääkin, 25726: että yleistä koulunkäyntiä ei voida ainakaan pitkiin 25727: aikoihin saavuttaa vapaaehtoisuuden tietä. 25728: 25729: Maalaiskuntain kansakoululaitoksen kehitystä sanot- 25730: tuna aikana osoittaa seuraava taulu: 25731: Oppivelvollisuus. 25732: 25733: 25734: Maalaiskun- Kuinka mon- 25735: Lukuvuosi. Koulujen Opettajain tain väki- ta henkilöä 25736: luku. luku. luku. kohti tuli 25737: yksi koulu. 25738: 25739: 25740: 1876-77 319 331 1,789,431 5,609 25741: 1881-82 496 507 1,904,477 3,839 25742: 1886-87 719 739 2,033,253 2,828 25743: 1891-92 960 1,005 2,166,941 2,257 25744: 1896-97 1,403 1,552 2,271,869 1,619 25745: 1901-02 1,998 2,346 2,395,793 1,199 25746: 1906-07 2,518 2,989 2,518,641 1,000 25747: 25748: 25749: Lasten koulunkäyntiä osoittaa taas seuraava taulu, 25750: jossa 9-13-vuotisten lasten luku on laskettu 8,7 °/o:ksi 25751: maalaiskuntien koko väkiluvusta. 25752: 25753: 25754: 9-13-vuotisten f!l. <:0 0 l:j,._l-d ~ 1-'t>;"" 25755: t"l f!;.l:g $!1.d 0 25756: d 25757: P>' 25758: ~t>;""P>' ~-'o ~0 25759: <-1>1' -1>1' "'~-"~=.: (p~~ t>;"" 0 t>;"""' 25760: ~ ..... c:"' d"' 0 "0 ~·"0 25761: "''"=' _g.'g § ~ -~"'~· l:jl:jg: <"0 25762: a't>;"" "'< d~=.: P"~S~ 25763: ~ ~=~ 25764: dll>O 25765: 25766: ~~ 25767: l'.tl 25768: ~dg- ...... .,o 25769: f!;."' ~c:."'t-~:s;c 25770: 0 25771: ?3· 25772: l::lo 25773: 1>1'-0 25774: ~tfs;: 25775: .~:g·~~~ 25776: ~ ;:~g en· g_ t:S ~ll>P.. 25777: .. S"7·~ ll' {jj" .p.."'~· 0 '&.f; ~ 25778: se ...,.p:J 25779: . 25780: (1) 25781: • 0 ' tl "' tl 25782: 25783: 25784: 25785: 1876-77 155,700 12,620 143,080 8 - - 38 25786: 1881-82 165,700 18,325 147,375 11 - - 36 25787: 1886-87 176,900 26,772 150,128 15 - - 36 25788: 1891-92 188,500 38,097 150,403 20 3,676 9,94 38 25789: 1896-97 197,700 62,847 134,853 32 7,405 11,78 40 25790: 1901-02 208,400 88,963 119,437 42 12,811 14,46 38 25791: 1906-07 219,100 107,630 111,470 49 16,328 15,16 36 25792: 25793: 25794: Näistä tauluista, jotka perustuvat koulutoimen yli- 25795: hallituksen ja tilastollisen päätoimiston julkaisemiin tilas- 25796: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 25797: 25798: tollisiin tietoihin, ilmenee että, vaikka kansakoululaitos 25799: maalaiskunnissa on vuosi vuodelta melkoisesti kasvanut, 25800: kuitenkin kouluikäisten, 9-13-vuotisten, lasten lukumäärän 25801: lisääntyminen kauan on ollut suurempi kuin kansakouluoppi- 25802: laitten luvun kasvaminen. Vasta viimeisten 15 vuoden ku- 25803: luessa on tämä suhde muuttunut ja oppilasten luku ruvennut 25804: kasvamaan suuremmassa määrin kuin väenlisäys sanotussa 25805: ikäluokassa. Tästä huolimatta ei kansakoulua käyvien 25806: lasten luku lukuvuonna 1906-1907 vielä noussut edes 25807: puoleen tämänikäisten lasten koko lukumäärästä. Mel- 25808: koinen määrä koulua käyvistä lapsista on sitä paitsi jät- 25809: tänyt koulunkäyntinsä kesken. Päästötodistuksen sai sa- 25810: nottuna vuonna ainoastaan 15,16°/o koko oppilasluvusta, kun 25811: prosenttiluvun,jos kaikki lapset olisivat käyneet kansakoulun 25812: loppuun asti, olisi tullut lähennellä 25:ttä. Tauluista nä- 25813: kyy myöskin, että paljon suurempi lapsimäärä olisi voinut 25814: saada tilaa toimessa olleissa kansakouluissa, sanottuna 25815: vuonna kun kunkin opettajan opetettavana oli keskimäärin 25816: ainoastaan 36 lasta, korkeimman sallitun määrän ollessa 50. 25817: On ollut mahdotonta kansakoulua käyvien lasten luku- 25818: määrästä erottaa 9 vuotta nuoremmat ja 13 vuotta vanhem- 25819: mat, mutta kun toisaalta osa maalaiskuntain 9-13-vuoti- 25820: sista lapsista on nauttinut opetusta muissa oppilaitoksissa, 25821: voitanee edellämainittuja tuloksia pitää jotakuinkin oikeina. 25822: Kaupunkikunnat voivat tässä jäädä syrjään, kansa- 25823: kouluopetus kun niissä edullisempain olosuhteiden ja alun- 25824: pitäen ankaramman lainsäädännön johdosta on yleisempi. 25825: Mutta tunnettu asiahan on, että niissäkin melkoiset jou- 25826: kot kouluikäisiä lapsia ovat koulun ulkopuolella. 25827: Kansakoululaitoksen kehitys niiden yli neljän vuosi- 25828: kymmenen aikana, jotka ovat kuluneet kansakoululaitok- 25829: semme perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei Suo- 25830: messa vapaaehtoisuuden tie, ainakaan pitkiin aikoihin, vie 25831: perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien si- 25832: vistyskansojenkin ollut turvauduttava. Niinkuin tunnettu 25833: Oppivelvollisuus. 7 25834: 25835: on yleinen oppivelvollisuus meidän aikanamme toteutettu 25836: suurimmassa osassa sivistynyttä maailmaa. 25837: 25838: V aillinaisen koulunkäynnin ohe'ssa haittaa kansakou- Alkuopetuksen 25839: luamme toinenkin puutteellisuus, nimittäin alkuopetuksen uudttstamisen 25840: aroe. 25841: heikkous. 25842: Kansakoulu on maaseudulla tähän saakka työsken- 25843: nellyt pääasiallisesti kodin ja kirkollisten pientenlasten- 25844: koulujen antamien alkeistietojen pohjalla. Niin tunnus- 25845: tusta ansaitseva kuin kirkon toiminta tähän opetukseen 25846: nähden onkin ollut, ei tämä opetus kuitenkaan ole kyennyt 25847: antamaan kansakoulun edellyttämiä alkeistietoja, eikä ylem- 25848: män kansakoulun pääsyvaatimuksia siitä syystä ole voitu 25849: läheskään aina käytännössä noudattaa. Tämä seikka ei 25850: ole voinut olla haitallisesti vaikuttamatta ylemmän kansa- 25851: koulun työhön. Sen on täytynyt uhrata opetusaikaansa 25852: suunnitelmaansa kuulumattomien alkeistietojen jakamiseen 25853: ja tasoittamiseen, josta syystä se ei ole täysin kyennyt 25854: oppilaillensa antamaan sitä tietomäärää, jota kansakoulu- 25855: opetuksella on tarkoitettu. 25856: Kansakoululaitoksen kehittämistä harrastavissa pii- 25857: reissä onkin täydellä syyllä pidetty alkuopetuksen uudel- 25858: leen järjestämistä miltei ensimäisenä ja tärkeimpänä teh- 25859: tävänä kansanopetuksen parantamiseksi. On pidetty välttä- 25860: mättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka pys- 25861: tyy antamaan riittävät alkeistiedot ylempään kansakouluun 25862: siirtymistä varten. Tämä tarkoitusperä silmämääränä on 25863: oltu sitä mieltä, että alkuopetuksen tulee muodostaa osa 25864: yhteiseen päämäärään tähtäävää kansanopetusta. On sen- 25865: vuoksi näyttänyt välttämättömältä, että sanottu opetus 25866: järjestetään elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakoulu- 25867: opetuksen kanssa ja tehdään sekin kunnalliseksi opetus- 25868: toimeksi. 'l'ästä seuraa, että oppivelvollisuus, kun se pan- 25869: naan toimeen, on välttämättä ulotettava myöskin opetuk- 25870: sen ensi asteella oleviin lapsiin. 25871: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 25872: 25873: Oppivelvolll- Useimmissa sivistysmaissa, joissa oppivelvollisuus on 25874: suusaika. 25875: pantu toimeen, käsittää oppivelvollisuusaika seitsemän 25876: vuotta, jopa pitemmänkin ajan. Harkitessaan kuinka pit- 25877: käksi oppivelvollisuusaika olisi meillä määrättävä, on Va- 25878: liokunta ollut yksimielinen siitä, että oppivelvollisuusiän 25879: tulisi alkaa syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna, 25880: jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, mutta voitaisiin siir- 25881: tää alkavaksi vuotta myöhemminkin, jos se katsotaan 25882: lapselle edulliseksi. Yhtä mieltä on myöskin oltu siitä, 25883: että oppivei vollisuusiän tulisi kestää ainakin kuusi vuotta 25884: eli se aika, jonka kuluessa lapsi säännöllisissä oloissa 25885: voi suorittaa kansakoulun oppijakson. Erimielisyyttä 25886: on kuitenkin ilmennyt siitä, onko tähän tyydyttävä vai 25887: onko ja missä määrin oppivelvollisuusikä vielä ulotettava 25888: yli tämän ajan. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi 25889: kuuden vuoden oppiaika määrättävä yleiseksi säännöksi, 25890: kuitenkin niin, että tähän kaupungeissa lisättäisiin yksi 25891: vuosi. Tämän kuluessa tulisi niiden, jotka ovat kansa- 25892: koulun läpikäyneet, saada pääasiallisesti käytännöllisiin 25893: toimiin valmistavaa opetusta. 25894: Kun lasta, joka on kuusivuotisen kansakoulun läpi- 25895: käynyt, maalaisoloissa jo voidaan käyttää monenlaisiin 25896: toimiin, jotka hänelle hyvin soveltuvat eivätkä tuota 25897: liikaa rasitusta, ja hänen koulunkäyntinsä tällä iällä niin 25898: ollen tuottaisi vanhemmille paitsi suoranaisia koulukus- 25899: tannuksia vielä muitakin taloudellisia vaikeuksia heidän 25900: jäädessään lastensa apua vaille, ei ole katsottu toistai- 25901: seksi voitavan tähän ikään tullutta lasta enää maalais- 25902: kunnissa pidättää koulussa. M,Yöskään ei Valiokunnan 25903: enemmistö ole voinut olla kiinnittämättä huomiota niihin 25904: käytännöllisiin vaikeuksiin, joita seitsemännen pakollisen 25905: opetusvuoden lisääminen maalaiskansakouluun nykyään 25906: tuottaisi. 25907: Kaupungeissa ovat olot toiset. Niissä on sukeutu- 25908: nut tuntuva yhteiskunnallinen epäkohta siitä, että nuoru- 25909: kaiset, jotka ovat päättäneet kansakoulunsa eivätkä muulla 25910: tavoin opintojaan jatka, useimmiten joutuvat vuo- 25911: Oppivelvollisuus. 9 25912: 25913: deksi tai pariksikin kulkemaan joutilaina. Näin ollen 25914: näyttää välttämättömän tarpeen vaatimalta, että jatku- 25915: van koulunkäynnin kautta koetetaan pelastaa heidät 25916: tuosta suorastaan pakollisesta toimettomuudesta ja siitä 25917: johtuvista turmiollisista seurauksista. Pitempiaikaisen 25918: opetuksen järjestäminen kaupungeissa pakolliseksi ei sitä 25919: paitsi tuottane voittamattomia vaikeuksia. Sitä ovat omi- 25920: ansa melkoisesti helpottamaan kaupunkien kehittyneemmät 25921: kansakouluolot ja monin paikoin nyt jo järjestetty vapaa- 25922: ehtoinen jatko-opetus. Päämäärä, johon on pyrittävä, 25923: on Valiokunnan mielestä joka tapauksessa jatko-opetuksen 25924: saattaminen yleiseksi koko maassa. 25925: Vastoin enemmistön mielipidettä ovat muutamat 25926: valiokunnan jäsenet olleet sitä mieltä, että oppivelvollisuus 25927: olisi niin hyvin kaupungeissa kuin maalaiskunnissa rajoi- 25928: tettava kuudeksi vuodeksi. Heidän mielestään oppivel- 25929: vollisuusaikaa periaatteellisista syistä ei voida säätää eri- 25930: laiseksi kaupunki- ja maalaiskunnissa; kun pitempää oppi- 25931: aikaa kuin 6 vuotta ei vielä voida ilman suuria vaikeuk- 25932: sia määrätä pakolliseksi maalaiskunnissa, seuraisi siitä, että 25933: sitä ei sovi määrätä myöskään kaupunkikunnille. Toinen 25934: vähemmistö taas on katsonut, että 7-vuotinen oppiaika 25935: olisi säädettävä pakolliseksi kaikkialla, missä täydellinen 25936: kansakoulu on toimessa. Tätä oppiaikaa on pidetty vält- 25937: tämättömänä varsinkin siitä syystä, että lapset sen kautta 25938: säästyisivät joutumasta kovin varhaisella iällä liian ras- 25939: kaaseen ja heidän terveydellensä vahingolliseen työhön, 25940: joka usein voi lasten terveyden kokonaan turmella. 25941: Niitä vaikeuksia, joita voisi olla jonkunlaisen jatko-opetuk- 25942: sen järjestämisestä maalaiskuntien kansakouluihin, ei ole 25943: katsottu niin suuriksi, että ne saisivat olla tälle laki- 25944: määräykselle esteenä. 25945: Iästään huolimatta on lapsi Valiokunnan mielestä 25946: joka tapauksessa katsottava oppivelvollisuutensa täyttä- 25947: neeksi, kun hän on kansakoulun oppimäärän tai muun 25948: sitä vastaavan oppijakson suorittanut sekä, jos hän on 25949: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5, 25950: 25951: kaupungissa asuva, lisäksi saanut opetusta yhden vuo- 25952: den ajan. Toiselta puolen on lapsi oppivelvollisuudesta 25953: vapaa oppiennätyksistä huolimatta, niin pian kuin on 25954: saavuttanut oppivelvollisuusiän ylirajan. 25955: Aivan erikoisasemaan lienevät oppivelvollisuuteen 25956: nähden asetettavat aistivialliset ja tylsämieliset lapset. 25957: Näille yhteiskunnan kovaasaisille on tarkoituksenmukai- 25958: nen opetus ja kasvatus vielä suurempiarvoinen kuin muille. 25959: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuloksia tuottava 25960: opetus yleensä on mahdollinen ainoastaan aistiviallisiin 25961: nähden. Sen vuoksi katsoo Valiokunta oppivelvollisuuden 25962: olevan heihin ulotettavan. Ja jotta sen kautta saavu- 25963: tettaisiin tarkoitettu tulos, lienee välttämätöntä, että hei- 25964: dän oppivelvollisuutensa kestää niin kauan kuin heitä 25965: varten järjestettyjen oppilaitosten oppiaika vaatii. 25966: Sitä vastoin tylsämieliset lapset, harvoja poikkeuksia 25967: lukuunottamatta, ovat verrattain vähän kehityskykyisiä, 25968: mikäli kokemus osoittaa niissä maissa, joissa tylsämie- 25969: listen hoito on pitemmällekin kehittynyt. Näin ollen ja 25970: kun tylsämielisten saattaminen oppivelvollisuuden alaisiksi 25971: tulisi kysymään hyvin suuria kustannuksia valtion puo- 25972: lelta, ei V aliakunta ole katsonut voivansa ehdottaa ama- 25973: kaan vielä oppivelvollisuutta heihin ulotettavaksi. 25974: Haroaan asutut Yleinen ja yhtäläinen oppivelvollisuus on se paa- 25975: seudut. 25976: määrä, johon on pyrittävä. Maan harva asutus ja 25977: varattomuus asettavat kuitenkin muutamin paikoin oppi- 25978: velvollisuuden toteuttamiselle miltei voittamattomia esteitä. 25979: Kaikkein harvimmin asuttuja ja köyhimpiä kuntia ei V alia- 25980: kunnan mielestä senvuoksi vielä voida velvoittaa pane- 25981: maan toimeen täydellistä oppivelvollisuutta, tarkoituksen- 25982: mukaisen kansakoululaitoksen perustaminen kun kysyisi 25983: asukaslukuun nähden niin suuria varoja, että kustan- 25984: nukset valtion runsaastakin avustuksesta huolimatta kävi- 25985: sivät näille kunnille ylivoimaisiksi. Valiokunta on katso- 25986: nut, että tämmöisten kuntien koulunperustamisvelvollisuu- 25987: teen nähden on tyydyttävä samoihin määräyksiin, jotka 25988: Oppivelvollisuus. 11 25989: 25990: toukokuun 24 päivänä 1898 kansakoulujen perustami- 25991: sen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa annetun ar- 25992: mollisen asetuksen mukaisesti nykyisin ovat voimassa. 25993: Kansakouluolojen kehitys jää siten näissä kunnissa edel- 25994: leen riippuvaksi siitä, ilmoitetaanko riittävää määrää oppi- 25995: laita koulunkäyntiin. Lasten koulunkäyn,tivelvollisuuteen 25996: nähden on kuitenkin katsottu voitavan ottaa käytäntöön 25997: alueellinen oppivelvollisuus kuntien perustamien koulujen 25998: ympäristössä. Mitkä kunnat oppivelvollisuuden toimeen- 25999: panemiseen nähden ovat asetettavattähän poikkeusasemaan, 26000: siitä on V aliakunnassa esitetty eri ehdotuksia, mutta eri- 26001: mielisyys on lopulta koskenut vain sitä, ovatko tähän 26002: asemaan pantavat ainoastaan Lapinmaan kihlakunnan kun- 26003: nat vaiko kaikki ne kunnat, joiden asukasluku ei keski- 26004: määrin nouse kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti. 26005: V aliakunnan enemmistö on kannattanut jälkimmäistä eh- 26006: dotusta.1) 26007: 26008: Mutta paitsi sitä, että maan harva asutus ja köy- 26009: hyys vaatii V aliakunnan mielestä asettamaan osan maan 26010: kunnista yleisen oppivelvollisuuden ulkopuolelle, pakot- 26011: taa se myöskin toisella tavoin poikkeamaan kaikkialla 26012: yhtäläisen oppivelvollisuuden vaatimuksesta ja toisin pai- 26013: 26014: 1) Tilastollisesta päätoimistosta saatujen tietojen mukaa!l 26015: maalaiskuntien väentiheydestä vuonna 1906 ei yleisen oppivelvolli- 26016: suuden toimeenpaneminen tulisi koskemaan seuraavia kuntia. Vii- 26017: purin lääni: Korpiselkä (1,9 asukasta km2 kohti), Suojärvi (1,6). 26018: Kuopion lääni: Ilomantsi (2,7), Rautavaara (1,9). Vaasan lääni: 26019: Lestijärvi (1,6). Oulun lääni: Säräisniemi (2,5), Kajaanin maaseu- 26020: rakunta (2,s), Kuhmoniemi (1,6), Ristijärvi (2,6), Hyrynsalmi (1,6), 26021: Suomussalmi (1,s), Puolanka (2,1), Kuivaniemi (2,o), Pudasjärvi (1,2), 26022: Taivalkoski (1,o), Kuusamo (1,2), Kuolajärvi (0,4), Kemijärvi (1,5), 26023: Rovaniemi (1,2), Tervola (1,9), Simo (1,6), Ylitornio (1,s), Turtola 26024: (1,4), Kolari (O,s), Muonioniska (0,7), Enontekiäinen (0,1), Kittilä (0,5), 26025: Sodankylä (0,2), Inari (0,1) ja Utsjoki (0,1). Näiden kuntien yhteen- 26026: laskettu asukasluku oli samana vuonna 129,319 ja 9-13-vuotis- 26027: ten lasten luku noin 17,200. 26028: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26029: 26030: koin tyytymään vaatimattomampiin koulumuotoihin, joista 26031: Valiokunta pyytää lyhyesti seuraavassa tehdä selkoa. 26032: Plirljako. Yleistä oppivelvollisuutta toimeenpantaessa on kysy- 26033: mys piirijaosta tärkeimpiä, varsinkin kun oppivelvollisuus 26034: ulotetaan opetuksen ensi asteellakin oleviin lapsiin. Piiri- 26035: jaosta riippuu näet niin hyvin samaa koulua käyvien 26036: lasten lukumäärä kuin oppilaiden koulumatkat, ja nämä 26037: tekijät vuorostaan pääasiallisesti määräävät, mitkä koulu- 26038: muodot ovat meidän oloissa käytäntöön otettaviksi sopi- 26039: vimmat. Edellämainitun, toukokuun 24 p:nä 1898 anne- 26040: tun armollisen asetuksen mukaan on piirijakoa kunnassa 26041: toimitettaessa pidettävä silmämääränä, ettei lasten matka 26042: kodeista kouluun yleensä ole viittä kilometriä pitempi. 26043: Kokemus onkin osoittanut, ettei tämä matka ole tuottanut 26044: terveydellisiä haittoja ylemmän kansakoulun oppilaille, 26045: niinkuin oppivelvollisuuskomitean erinäisiltä kunnanlää- 26046: käreiltä hankkimat lausunnot todistavat. Tällaisia mat- 26047: koja on kuitenkin väitetty liian pitkiksi alemman kansa- 26048: koulun lapsille ja sentähden tehty ehdotuksia nykyisten 26049: koulupiirien supistamisesta esim. kolmen kilometrin piireiksi. 26050: Tämän kautta tulisi kuitenkin piirien luku, alkuopetusko- 26051: mitean tekemäin laskujen mukaan, 3,250:stä, johon ne ny- 26052: kyisin nousevat, kohoamaan 6,829:än ja näin suunnitellun 26053: piirijaon mukainen kansakoululaitos nostamaan kustan- 26054: nukset oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta niin suu- 26055: riksi, että se kävisi miltei mahdottomaksi. Näin ollen 26056: ja kun uuden piirijaon toimeenpaneminen tekisi tyhjäksi 26057: koko sen työn, mikä juuri on suoritettu nykyisen piiri- 26058: jaon aikaansaamiseksi, on Valiokunta sitä mieltä, että 26059: oppivelvollisuus on, mikäli mahdollista, pantava toimeen 26060: nykyisen piirijaon pohjalla ja että piirijaon perusteet sai- 26061: sivat pääasiassa jäädä entiselleen. Mutta kun nykyiset 26062: koulupiirit monin paikoin eivät täytä vaatimusta viiden 26063: kilometrin pisimmästä koulumatkasta, ei nykyisen piirijaon 26064: tarkistusta kuitenkaan voida kaikin paikoin välttää. 26065: On kyllä myönnettävä, että nuorempien lasten koulu- 26066: Oppivelvollisuus. 13 26067: 26068: matkat tällaisen piirijaon kautta voivat paikottain käydä 26069: liian pitkiksi, eikä ainoastaan harvaan asutuilla seuduin,j oissa 26070: tämä haitta luonnollisesti on tuntuvin, mutta vähemmin- 26071: km harvaan asutuilla. Sen varalta onkin suunniteltu nuo- 26072: rempia lapsia varten tästä johtuvan tarpeen mukaan so- 26073: vellettuja koulumuotoja. Myöskin voidaan turvautua las- 26074: ten saattamiseen tai majoittamiseen koulun läheisyyteen. 26075: 26076: Ne koulumuodot, jotka Valiokunta on ajatellut oppi- Koulumuodot. 26077: velvollisuuden toimeenpanemista varten tarpeellisiksi, ovat: 26078: 1) nykyinen ylempi,_kansakoulu, johon alkuopetuksen an- 26079: tamista varten olisi liitettävä alempi kansakoulu, sekä 26080: 2) kokonaan uusi koulumuoto, n. s. laajennettu alempi 26081: kansakoulu. 26082: Ylemmän kansakoulun muodosta ei ole tarvis sen 26083: enempää selkoa tehdä, se kun on ajateltu säilyväksi enti- 26084: sellään siten laajennettuna, että myöskin toisen vuosi- 26085: osaston oppilaat alkaisivat syyslukukautensa aikaiseen syk- 26086: syllä. Alempi kansakoulu maalla on sitä vastoin tavallaan 26087: uusi koulumuoto, ainakin semmoisena kuin se on tässä suun- 26088: niteltu. Se on ajateltu kaksivuotiseksi, omain opettajainsa 26089: varassa, mutta ylemmän kansakoulun likimmässä yhtey- 26090: dessä toimivaksi ja siihen valmistavaksi oppilaitokseksi. 26091: Sen säännöllinen oppivuosi olisi vain hiukan lyhempi , 26092: ylemmän kansakoulun oppivuotta, mutta olisi kunnille 26093: vähävaraisuuden ja harvan asutuksen varalle jätettävä 26094: oikeus joko lyhentää tämä oppivuosi puoleksi vuodeksi 26095: eli 18 viikoksi, niin että sama opettaja voisi palvella 26096: kahta piiriä, tai tehdä koulu kiertäväksi piirin rajoissa. 26097: Olosuhteista ja kunnan päätöksestä riippuisi, tulisiko alempi 26098: kansakoulu kiertämään kahdella asemalla, työskennellen 26099: kummallakin puoli kouluvuotta eli 18 viikkoa, vaiko kol- 26100: mella, jolloin oppiaika kullakin asemalla supistuisi kol- 26101: mannekseksi kouluvuotta eli 12 viikoksi. Alempaa kansa- 26102: koulua on ajateltu ainakin aluksi hoitavan opettaja, joka 26103: läpikäytyään kansakoulun on saanut ammattisivistyksensä 26104: 14 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26105: 26106: kaksiluokkaisessa seminaarissa. Tämä koulu olisi, nussa 26107: suinkin mahdollista, sijoitettava ylemmän kansakoulun 26108: huoneustoon, joko veistosaliin tai luokkahuoneeseen sem- 26109: moisina aikoina, joina niitä ei muuhun tarkoitukseen käy- 26110: tetä. Missä se ei voisi ilman haittaa tapahtua, olisi alem- 26111: malle kansakoululle sen toimiessa kiinteänä rakennettava 26112: oma huone mieluimmin ylemmän kansakoulun yhteyteen 26113: tai läheisyyteen. Toimiessa kiertävänä etäämpänä ylem- 26114: mästä kansakoulusta olisi se sijoitettava vilokrahuoneeseen. 26115: Tämän alemman kansakoulun järjestelyn rinnalla, 26116: jonka Valiokunnan suuri enemmistö on omaksunut, on 26117: myöskin esiintuotu toinen järjestelyehdotus, joka pääasial- 26118: lisesti nojaa oppivelvollisuuskomitean enemmistön ehdo- 26119: tukseen, poiketen siitä ainoastaan siinä, että alemman 26120: kansakoulun vähin vuotuinen oppiaika olisi 12 eikä 10 26121: viikkoa. Tämän järjestelyn pääpiirre on se, että alemman 26122: kansakoulun opetus annettaisiin ylemmän kansakoulun 26123: opettajan käsiin, ja tulisi tämän käyttää siihen se aika, 26124: minkä hän saisi vapaaksi, kun ylemmän kansakoulun luku- 26125: vuosi lyhennettäisiin 26 viikoksi. Tarkemmin sanoen 26126: opetettaisiin alemman kansakoulun oppilaita vähintään se 26127: aika, joka vastaa 3 tai 4 tunnin opetusta päivässä 12 26128: viikon kuluessa. Opetus annettaisiin lämpimämpänä vuo- 26129: denaikana ja aina ylemmän kansakoulun huoneustossa, 26130: joka silloin olisi vapaa. 26131: Tätä järjestelyä vastaan voidaan kuitenkin tehdä 26132: useampia painavia muistutuksia. Ensiksi alkuopetus jäisi 26133: sangen heikoksi, se kun vapaaehtoista kehitystä lukuunotta- 26134: matta supistuisi vuodessa 12 viikoksi, ja johtaisi järjestely 26135: samalla kaikkien piirin alempaa kansakoulua käypien lasten 26136: opettamiseen samanaikaisesti, tehden koulumatkojen lyhen- 26137: tämisen enimmäkseen mahdottomaksi. Valiokunnan ehdo- 26138: tuksen mukaan olisi epäedullisimmassakin tapauksessa, s. o. 26139: alemman kansakoulun kiertäessä kolmella asemalla, vuo- 26140: tuinen opetusaika yhtä pitkä kuin tässä ehdotettu, mutta 26141: opetettavana olisi samanaikaisesti vain kolmas osa piirin 7- 26142: Oppivelvollisuus. 15 26143: 26144: ja 8-vuotisista lapsista ja koulumatkat olisivat tietenkin tun- 26145: tuvasti lyhemmät. Alemman kansakoulun eri muodoista 26146: otettaisiin tämä toivottavasti kuitenkin käytäntöön vain 26147: siellä, missä harva asutus sitä ehdottomasti vaatii, se kun, 26148: sitoen alemman kansakoulun opettajan koko vuodeksi sa- 26149: maan piiriin, tulee kalliimmaksikin kuin 18 viikkoa 26150: koulupiirissä toimiva koulu. Tavallisin olisi, missä asutus 26151: sen suinkin sallisi, 18-viikkoinen kiinteä alempi kansa- 26152: koulu, jonka etevä.mmyys pitempään oppiaikaan nähden 26153: jo on silminnähtävä, puhumattakaan siitä, että edistyneem- 26154: mät kunnat arvatenkin järjestäisivät alemman kansakou_ 26155: lunsa suorastaan 34-viikkoiseksi. 26156: Edelleen tämän ehdotuksen mukaan ylemmän kan- 26157: sakoulun opetusaika nykyisestään lyhenisi 36 viikosta ensi 26158: vuotena ja 30 viikosta seuraavina vuosina 26 viik- 26159: koon vuodessa, joten se kaikkiaan menettäisi 22 viikkoa; 26160: ja koko opetusaika lyhenisi 126 viikosta 124:ään, huoli- 26161: matta siitä että kouluvuosien luku lisättäisiin kuudeksi. 26162: Valiokunta katsoo sentähden tämän järjestelyn niin tuntu- 26163: vasti heikontavan kansakoulun opetusta nykyisestäänkin, 26164: että se miltei pitää parempana alkuopetuksen pysyttämistä 26165: ennallaan kuin että semmoinen hyväksyttäisiin. Kun nyky- 26166: olot vaativat kansansivistyksen voimakasta kohottamista, niin 26167: on perin tärkeää, ettei kansakoulun jakamaa tietomäärää ny- 26168: kyisestään ainakaan supisteta, mikä ei ole vältettävissä, jos 26169: puheenalainen suunnitelma toteutetaan. V aliakunnan ehdo- 26170: tus sitä vastoin tuottaisi ylemmän kansakoulun oppiajalle 26171: ainakin 6 viikon lisäyksen nykyisestään, sen kautta että 26172: toinenkin vuosiosasto alkaisi lukuvuotensa aikaisemmin. 26173: Lopuksi on huomattava, että kun alemmilla kansa- 26174: kouluilla on omat opettajansa, käy mahdolliseksi vastai- 26175: suudessa ilman suurempia vaikeuksia järjestää tärkeä 26176: jatko-opetus aivan yleiseksi ja säännölliseksi kansakou- 26177: luissamme. Kun alemman kansakoulun opettajilla on 26178: lyhempi jokapäiväinen opetusaika, niin voidaan heitä 26179: käyttää harjoitusaineiden opettamiseen ylemmässä kansa- 26180: 16 UlOS. II. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26181: 26182: koulussa, jonka opettaja siten saa varsinaisesta opetus- 26183: velvollisuudestaan aikaa jatko-opetukseen. Tämä kansa- 26184: koululaitoksen kehitysmahdollisuus maalaiskunnissa ei ole 26185: vähäksi arvattava. Sillä kansakoulunsa päättänyt 13- 26186: vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää varten 26187: kypsynyt, ei luonteensa puolesta eikä tietoihinsa näh- 26188: den. Sitä paitsi vaatii nykyaika semmoisiakin tietoja, 26189: joita ei menestyksellisesti voitane vielä kansakoulussa 26190: opettaa, niinkuin jonkinlaista alkeellista yhteiskunta- ja 26191: ammattioppia. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus, 26192: joka kokoaa nuorison parina tai kolmena iltana viikossa 26193: yhteen, varsin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. 26194: Oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä ilmenee, että 26195: komitean suunnittelema järjestelmä, johon V aliakunnassa 26196: esiintuotu vähemmistö-ehdotus kaikessa pääasiassa nojaa, 26197: etupäässä onkin johtunut pyrkimyksestä löytää järjestelmä, 26198: jonka toteuttaminen maan taloudelliseen asemaan nähden 26199: ei vaatisi liian suuria kustannuksia. 26200: V erratessa toisiinsa komitean kustannusarviolaskuja 26201: ja V aliakunnan järjestelmän kustannusarviota, laskemalla 26202: molempain menoerät samanlaisten perusteiden mukaan, 26203: on Valiokunta kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ero 26204: kustannuksissa, kuten on havaittavissa Valiokunnan mie- 26205: tintöön liitetystä vertailevasta taulusta, ei ole niin suuri 26206: että se saisi olla ratkaisevana. Mutta mainittu erotus 26207: vähenee vielä enemmän, kun, pienempiä seikkoja mai- 26208: nitsematta, otetaan lukuun kustannukset maalaiskan- 26209: sakoulujen jatko-opetuksesta, johon ylemmän kansakoulun 26210: opettajaa, Valiokunnan vähemmistön järjestelmää nouda- 26211: tettaessa, ei voitaisi velvoittaa enemmän kuin nytkään 26212: ilman eri korvausta. J atkokursseista, milloin ne ovat 26213: oppilaille edullisimmalla tavalla järjestetyt, maksetaan 26214: nykyään 300 markkaa vuodessa. Kun on laskettu, että 26215: täydellisten kansakoulujen luku oppivelvollisuuden täy- 26216: täntöön panemisen jälkeen tulisi nousemaan yli 3,300:n, 26217: tekisivät kustannukset jatko-opetuksesta, säännölliseksi jär- 26218: Oppivelvollisuus. 17 26219: 26220: jestettynä, liki 1,000,000 markkaa. Myöskään e1 voi jät- 26221: tää kokonaan huomioon ottamatta, että kun alempi kan- 26222: sakoulu oppivelvollisuuskomitean järjestelmän mukaan ei 26223: voisi toimia kuin yhdessä paikassa koulupiirin sisällä, 26224: kirkollista pientenlastenkoulua harvemmin asutuilla seu- 26225: duilla tultaisiin edelleen melkoisessa määrin käyttämään. 26226: Tämän koulun vaatimat kustannukset, jotka useimmassa 26227: tapauksessa eivät tulisi kysymykseen, jos kunnallinen 26228: alempi kansakoulu mainituilla seuduin toimisi kiertävänä, 26229: vähentävät osaltaan nekin sanottua erotusta. 26230: Laajennetun alemman kansakoulun tunnusmerkit 26231: olisivat 1:ksi 18 viikkoon supistettu vähin vuotuinen 26232: oppiaika ja siitä johtuvat hyvin rajoitetut oppimäärät; 26233: 2:ksi sekä ylemmän että alemman kansakoulun oppilaiden 26234: opetuksen yhdistäminen saman opettajan käsiin, ja 3:ksi 26235: oikeus uskoa opetus siinä opettajalle, jolla on vain 26236: alemman kansakoulun opettajan valmistus toimeensa. Täm- 26237: möinen koulumuoto soveltuisi V aliakunnan mielestä kustan- 26238: nusten vähyyden vuoksi hårvaan asutuille piireille, yksi 26239: opettaja kun voisi palvella kahta piiriä ja palkkaan nähden 26240: olisi tuntuvasti helpompi hankkia kuin ylemmän kansakou- 26241: lun opettaja. Kun lapset kävisivät tätä koulua kuusi vuotta, 26242: alemman kansakoulun oppilaat 2 tai 3 tuntia ja ylemmän 26243: 4 tai 3 tuntia päivässä, saavuttaisivat he tietomäärän, 26244: joka veisi kappaleen matkaa ohi säännöllisen alemman 26245: kansakoulun oppimääristä, saavuttamatta kuitenkaan edes 26246: likipitäen ylemmän kansakoulun ennätyksiä, - joka vii- 26247: meksi mainittu seikka estäisi näitä kouluja pääsemästä 26248: ylemmän kansakoulun sijalle tai asemaan. Tämmöinen 26249: koulu muuttuisi V aliakunnan ehdotuksen mukaan itses- 26250: tään ylemmäksi kansakouluksi, niin pian kuin kouluikäis- 26251: ten lasten luku kasvaisi riittävän suureksi. 26252: Tätä koulumuotoa vastaan on V aliakunnassa tehty 26253: se muistutus, että vanhempienkin lasten opetus siinä on 26254: ehdotettu uskottavakai opettajille, joiden valmistus toi- 26255: meensa on vähempi kuin ylemmän kansakoulun opettajan. 26256: 2 26257: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26258: 26259: On kuitenkin huomattava, että tässä koulussa opetusta anta- 26260: van opettajan ei ole oppimäärien pienemmyyteen nähden 26261: tarvis omistaa läheskään samaa tietomäärää kuin ylem- 26262: män kansakoulun opettajan. Jos laajennetun alemman 26263: kansakoulun opettajalta vaaditaan ylemmän kansakoulun 26264: opettajan pätevyys, kuten melkoinen vähemmistö on V a- 26265: liokunnassa ehdottanutkin, niin olisi hänelle myöskin 26266: myönnettävä samat palkkaedut. Mutta tämä lisäisi tun- 26267: tuvasti oppivelvollisuuden tuottamia kustannuksia ole- 26268: matta Valiokunnan mielestä ehdottomasti tarpeellista. 26269: Kunnille olisi tietenkin suotava valta ottaa pientä- 26270: kin lapsimäärää varten käytäntöön täydellisempi koulu- 26271: muoto, jos kunta osaltaan ottaa siitä johtuvan rasituksen 26272: kantaakseen. Mutta siltä varalta, että kunta pyrkisi vetäyty- 26273: mään kouluja perustamasta tai ilman olosuhteiden pak- 26274: koa ty,Ytymään vaillinaisempaan koulumuotoon, ovat kun- 26275: nan mielivaltaa rajoittavat määräykset tarpeen. 26276: Huomioon ottaen erilainen asutus, on koulupiirit 26277: tässä suhteessa luokitettu eri ryhmiin, kussakin piirissä 26278: kouluun pantavien lasten lukumäärää silmällä pitäen. Läh- 26279: tien nykyolojen pohjalta, siitä toukokuun 24 p:nä 1898 26280: annetun armollisen asetuksen määräyksestä, että kunta on 26281: velvollinen piiriin perustamaan kansakoulun vähintäin 30 26282: lasta varten, jonka määräyksen kokemus on osoittanut 26283: tarkoituksenmukaiseksi ja jonka Valiokunta sentähden on 26284: pysyttänyt, on Valiokunta ensimäiseen ryhmään aset- 26285: tanut ne piirit, joissa ylempään kansakouluun panta- 26286: vien lasten luku nousee sanottuun määrään. Tähän 26287: ryhmään kuuluviin piireihin on ehdotettu perustetta- 26288: vaksi ylempi kansakoulu ja siihen liittyvä kiinteä 26289: tai (samassa piirissä) kiertävä alempi kansakoulu, ellei 26290: alemman kansakoulun iässä olevien lasten oppivelvolli- 26291: suudesta pidetä muulla tavoin huolta niin suuressa mää- 26292: rin, että kouluun pantavien lasten luku on alle viiden. 26293: Viimeksi mainitussa tapauksessa Valiokunnan mielestä 26294: olisi kohtuutonta velvoittaa kuntaa näitä lapsia varten 26295: Oppivelvollisuus. 19 26296: 26297: perustamaan erityistä koulua, vaan olisi lapset sijoitetta- 26298: va naapurikouluihin tai ryhdyttävä muihin tarkoituksen- 26299: mukaisiin toimenpiteisiin. 26300: Toisen ryhmän muodostaisivat ne piirit, joissa ylem- 26301: pään kansakouluun pantavien lasten lukumäärä olisi pie- 26302: nempi kuin 30, mutta yhdessä alempaan kansakouluun 26303: pantavien lasten luvun kanssa kuitenkin vähintään 10. 26304: Näihin piireihin olisi kunnan Valiokunnan ehdotuksen mu- 26305: kaan perustettava laajennettu alempi kansakoulu. 26306: Kolmannen ryhmän muodostaisivat lopuksi ne piirit, 26307: joissa ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien las- 26308: ten lukumäärä olisi vähempi kuin 10. Tämmöiseen piiriin 26309: ei kuntaa voitane kohtuudella vaatia perustamaan mitään 26310: koulua, koskapa sille useimmissa tapauksissa tullee huo- 26311: keammaksi kouluttaa lapset muun piirin kansakoulussa. 26312: Lienee syytä tässä huomauttaa, ettei Valiokunta ole 26313: tahtonut tehdä kuntain edellämainittua erilaisten koulujen 26314: perustaruisvelvollisuutta riippuvakai oppivelvollisten las- 26315: ten, vaan kouluun pantavien eli niiden lasten lukumää- 26316: rästä, joiden oppivelvollisuuden täyttämisestä ei pidetä 26317: huolta muulla tavoin. Jos nimittäin jonkun piirin asuk- 26318: kaat itse huolehtivat lastensa opetuksesta tai käyttävät 26319: heitä yksityiskouluissa, niin ei ole katsottu voitavan vel- j 26320: voittaa kuntaa, vaikkakin piirin oppivelvollisten lasten j 26321: luku nousee edellämainittuihin määriin, ylläpitämään lain- j 26322: j 26323: kaan koulua tai kalliimpaa koulumuotoa kuin kouluun 26324: j 26325: todella pantavien lasten määrä aiheuttaa. 26326: j 26327: j 26328: Niihin kuntiin nähden, joissa asuu erikielinen väestö, Kielellinen j 26329: on nykyään voimassa määräys, että kunta heitä varten vähemmistiJ. j 26330: on joko pidettävä yhtenä koulupiirinä tai jaettava useam- j 26331: piin piireihin lasten koulumatkan pituuteen katsomatta. j 26332: Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut olevan syytä j 26333: j 26334: pysyttää tätä määräystä, vaan ehdottaa, että sama 26335: j 26336: piirijako on pidettävä kumpaakin kieliryhmää varten. j 26337: Kun tämä kuitenkin voisi johtaa siihen, että toiskielinen j 26338: j 26339: j 26340: j 26341: j 26342: j 26343: j 26344: j 26345: j 26346: j 26347: 1 26348: 1 26349: 1 26350: 1 26351: 1 26352: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 26353: 1 26354: väestö kunnissa, joissa tämä väestö, vaikkei olisikaan 1 26355: aivan harvalukuinen, asuu hajallaan, voisi jäädä koko- 1 26356: naan ilman omakielisiä kouluja, on Valiokunta katsonut 1 26357: kohtuulliseksi ulottaa kunnan koulunperustamisvelvolli- 1 26358: 1 26359: suuden riippuvaksi myöskin siitä, että lapsimäärä kah- 26360: 1 26361: dessa tai useammassa yhteensattuvasaa piirissä on edellä- 1 26362: mainittujen perusteiden mukaan riittävä. Valiokunta sen 1 26363: lisäksi ehdottaa, että milloin kunnan vähemmistönä oleva 1 26364: erikielinen väestö asuu niin hajallaan, ettei se muutoin 1 26365: saisi yhtään omakielistä koulua, kunta on pidettävä, 1 26366: samoin kuin nytkin, koulujen perustamisvelvollisuuteen 1 26367: nähden yhtenä koulupiirinä. Jos tästä huolimatta vä- 1 26368: hemmistönä olevaan kieliryhmään kuuluvain lasten luku- 1 26369: 1 26370: määrä olisi niin pieni, ettei koulua heitä varten lainkaan 26371: 1 26372: olisi kuntaan perustettava, ei Valiokunnan mielestä van- 1 26373: hempia voida velvoittaa vasten tahtoansa käyttämään 1 26374: lapsiansa enemmistönä olevaa kieliryhmää varten perus- 1 26375: tetuissa kouluissa, vaan ovat lapset oppivelvollisuudesta 26376: vapautettavat. 26377: 26378: Oppiaineet ja Kun oppivelvollisuuden säätämisen kanssa on erotta- 26379: uskonnon- mattomassa yhteydessä kysymys siitä, mitä oppiaineita 26380: opetus. 26381: oppivelvollisuuden tulee käsittää, on Valiokunta pitänyt 26382: välttämättömänä lakimääräyksessä luetella nämä aineet. 26383: On katsottu mahdottomaksi, että kansa voisi alistua oppi- 26384: velvollisuuden sisältämään pakkoon ja sen tuottamiin ta- 26385: loudellisiin rasituksiiu, saamatta samalla oikeutta päät- 26386: tää, mitkä oppiaineet ovat täysivaltaiselle kansalaiselle 26387: välttämättömät. Sama koskee myöskin opetuskieltä. 26388: Olisiko uskonto määrättävä kuuluvaksi niihin oppi- 26389: aineisiin, jotka oppivelvollisuuden tulee käsittää, vai ei, 26390: siitä on V aliakunnassa ilmennyt jyrkkä erimielisyys. 26391: Enemmistö on ollut sitä mieltä, että uskonnon asema 26392: oppiaineena on jätettävä toistaiseksi koskematta ja että 26393: oppivelvollisuuden sentähden tulee käsittää tämä yhtä- 26394: hyvin kuin muutkin kansakoulun nykyiset oppiaineet. 26395: Oppivelvollisuus. 21 26396: 26397: Kysymys uskonnon opetuksesta yleensä ja sen mukana 26398: kysymys siitä, ovatko ja missä määrin lapset kansakou., 26399: lun uskonnonopetuksesta vapautettavat, olisi käsiteltävä 26400: erillään oppivelvollisuusasiasta ja ratkaistava yhteydessä 26401: uskonnonvapauden säätämistä koskevan kysymyksen 26402: kanssa, joka paraillaan on valmistelun alaisena. Tämä 26403: kanta on V aliakunnan enemmistön mielestä, katsomatta 26404: kunkin persanalliseen käsitykseen uskonnosta, sitäkin 26405: luonnollisempi, kun uskonnonopetuksen aseman muuttami- 26406: nen kirkkolain 455 §:n mukaisesti, verrattuna saman 26407: lain 447 §:ään, vaatisi kirkolliskokouksen kuulemista ja 26408: siten tulisi suuresti hidastuttamaan oppivelvollisuuden 26409: säätämistä. Huomattava vähemmistö on sitä vastoin ollut 26410: sitä mieltä, että oppivelvollisuutta ei olisi ulotettava uskon- 26411: toon. Kun vähemmistön esiintuoman käsityskannan mu- 26412: kaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi kansakouluun pantu 26413: lapsi olisi velvollinen ottamaan osaa vain niiden aineiden 26414: opetukseen, jotka oppivelvollisuus käsittää, ei hänen siis 26415: myöskään tarvitsisi olla mukana uskonnonopetuksessa. 26416: Tämä, vähemmistön mielestä, ei kuitenkaan nykyisestään 26417: muuttaisi uskonnonopetuksen asemaa kansakoulussa, kun 26418: kaikki ne oppilaat, jotka ilman oppivelvollisuuttakin vapaa- 26419: ehtoisesti kansakoulua kävisivät, joka tapauksessa ottaisivat 26420: osaakoulun kaikkien aineiden ja siis myöskin uskonnon ope- 26421: tukseen. Mainittua vähemmistön katsantokantaa on V alia- 26422: kunnan enemmistö kuitenkin pitänyt vääränä, koska 26423: kansakouluun pantu lapsi luonnollisesti on kaikkien kansa- 26424: kouluopetusta koskevien määräysten alainen ja siis vel- 26425: vollinen niiden mukaisesti ottamaan osaa :·opetukseen. 26426: Ainoastaan milloin lapsi täyttää oppivelvollisuutensa 26427: muulla tavoin kuin kansakoulussa, ei opetuksen tarvitse 26428: käsittää eikä yhteiskunnan valvontaoikeus saa ulottua 26429: muihin kuin oppivelvollisuuteen kuuluviin oppiaineisiin. 26430: Jos vähemmistön esiintuoma käsityskanta hyväksyttäi- 26431: siin, tekisi se uskonnon vapaaehtoiseksi aineeksi ja muut- 26432: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26433: 26434: taisi oleellisesti uskonnonopetuksen asemaa, joten sen 26435: lykkäämista kirkolliskokoukseen ei voitaisi välttää. 26436: 26437: Avustus. Kun lasten opetus tehdään pakolliseksi, johtuu siitä 26438: Valiokunnan mielestä luonnollisena seurauksena, että oppi- 26439: velvollisuuden täyttämistä varten yhteiskunnan puolelta 26440: järjestetty opetus on oleva maksuton ja että yhteiskun- 26441: nan on avustettava lasten kouluttamista. Tähän nähden 26442: on V aliakunnassa päässyt vallalle se käsitys, että varsi- 26443: naisen avustuksen etupäässä tulee kohdistua varattomiin. 26444: Yksityiskohtaisten määräysten säätämistä siitä, missä muo- 26445: dogsa ja minkä perusteiden mukaan yhteiskunnan tulisi 26446: avustustaan antaa, ei V aliakunnan enemmistö ole katso- 26447: nut mahdolliseksi, koska ne liiaksi sitoisivat kuntien toi- 26448: mintaa. V aliakunta on kuitenkin ollut sitä mieltä, että 26449: tämä avustus useimmiten tulee koskemaan oppilaiden ra- 26450: vitsemista ja vaatettamista sekä majoittamistakin. Varal- 26451: lisuussuhteisiin katsomatta ovat V aliakunnan mielestä oppi- 26452: kirjat ia muut koulutarpeet joka tapauksessa maksutto- 26453: masti annettavat omiksi kaikille oppilaille, koska sanottu- 26454: jen tarpeiden antaminen oppilaille on näyttäytynyt ainoaksi 26455: tehokkaaksi keinoksi välttää opetukselle haitallista oppi- 26456: kirjain ja koulutarpeiden puutetta ja nämä tarpeet joka 26457: tapauksessa olisivat veronmaksajien kaikille kustannetta- 26458: vat. Sitä paitsi aiheuttaa tämmöinen hankinta edullisia 26459: tukku tilauksia. 26460: 26461: Aivan erityistä laatua on Valiokunnan mielestä kun- 26462: tien veivoittaminen ottamaan osaa niihin kustannuksiin, 26463: jotka aiheutuvat pitkistä koulumatkoista. Ne ovat katsot- 26464: tavat aiheutuviksi yhteiskunnan velvollisuudesta hankkia 26465: lapsille tilaisuus koulunkäyntiin ja sen vuoksi suoritetta- 26466: vat varallisuuteen katsomatta. 26467: 26468: Oppivetvolli- Sopivimpana viranomaisena ensi kädessä valvomaan 26469: suuden tiiyttä- 26470: misen 26471: • 26472: opp1ve lvollisuud en täyttämistä 26473: · on epä1'1emättä p1"dettävä 26474: valvonta. 26475: Oppivelvollisuus. 26476: 26477: kansakoulunjohtokuntaa, kutakin piirissään. Niiden velvol~ 26478: lisuudeksi säätää jo nykyinenkin kansakouluasetus koulun~ 26479: käynnin edistämisen koulun ympäristössä. Mutta siltä va~ 26480: ralta, että kuntiin vastaisuudessa suojelukasvatuksen jär~ 26481: jestämisen yhteydessä muodostettaisiin jonkinlainen kas- 26482: vatusasiain lautakunta tai että kunta katsoisi sopivam~ 26483: maksi uskoa mainitun valvonnan jollekin muulle lauta- 26484: kunnalle tai kunnalliselle viranomaiselle, on V aHokunta 26485: tahtonut jättää siihen tilaisuuden ilman uutta lainsäädäntöä. 26486: Erikoisesti voivat kaupunkien toisenlaiset olot aiheuttaa 26487: toisenlaista järjestelyä. 26488: Oppivelvollisuuden täytäntöönpanoa ja valvontaa 26489: varten on välttämätöntä, että kunnalliset viranomaiset 26490: vuosittain saavat tarkat tiedot oppivelvollisista lapsista. 26491: Nämä tiedot ovat ainakin nykyisin paraiten ja luotetta- 26492: vimpina saatavissa papiston ja eriuskolais-seurakuntain 26493: johtajain pitämistä kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista. 26494: Yksinkertaisimmin olisi Valiokunnan mielestä puheenalais- 26495: ten tietojen saanti järjestettävissä siten, että papisto ja seu- 26496: rakuntain johtajat antaisivat sanotut tiedot luettelojen muo- 26497: dossa, mutta kun evankelis-luterilaisen kirkon papisto eri- 26498: oikeuksiensa 8 kohdan mukaan on vapautettu kaikenlaisten 26499: luettelojen antamisesta, ei heitä voida siihen sanottuja eri~ j 26500: j 26501: oikeuksia muuttamatta velvoittaa. Valiokunnan on sentäh- j 26502: den täytynyt tyytyä yleiseen määräykseen papiston ja seu- j 26503: rakuntain johtajain veivoittamisesta kyseessä olevassa suh~ j 26504: teesaa antamaan tarpeelliset tiedot ja jättämään käytän- j 26505: nön varaan tietojen antamismuodon. Valiokunta kuiten- j 26506: j 26507: kin luulee voivansa luottaa siihen, ettei papisto tule kiel- j 26508: täytymään luetteloja antamasta, varsinkin kun heidän oma- j 26509: kin vaivansa sen kautta vähenee. j 26510: j 26511: j 26512: Eriäviä mielipiteitä on Valiokunnassa ilmennyt siitä, LaimintyiJnnin j 26513: miten on meneteltävä vanhempain laiminlyödessä velvolli~ seuraamukset, j 26514: suutensa lasten koulunkäyntiin nähden tai siinä tahallisesti j 26515: niskoitellessa. Siinä tapauksessa, ettei kansakoulunjohto~ j 26516: j 26517: j 26518: j 26519: j 26520: j 26521: j 26522: j 26523: j 26524: j 26525: j 26526: j 26527: 1 26528: 1 26529: 1 26530: 1 26531: 1 26532: 1 26533: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 26534: 1 26535: kunta kehoitusten kautta saa vanhempia täyttämään velvol- 1 26536: 1 26537: lisuuttansa, ovat muutamat Valiokunnan jäsenet ehdotta- 1 26538: neet aluksi käytettäväksi sakkoja, joita kunnalliset viran- 1 26539: omaiset tuomitsisivat, ja vanhempien syyttämistä tuomio- 1 26540: istuimessa vasta sitten, kun havaitaan, ettei tästäkään ole 1 26541: apua. Vieläpä on arveltu yksinomaan kunnallisten sak- 1 26542: 1 26543: kojen riittävän. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan 1 26544: ole katsonut kansakoulunjohtokunnalle tai muulle kun- 1 26545: nalliselle viranomaiselle voitavan uskoa mainittua rankaisu- 1 26546: oikeutta pääasiallisesti siitä syystä, että tuomarien ja tuo- 1 26547: mittavien personalliset välit olisivat liian likeiset ja että 1 26548: 1 26549: edelliset voisivat joutua käyttämään tuomiovaltaa asioissa, 1 26550: joiden ratkaisuun heidän edellinen virkatoimintansa esim. 1 26551: avustuksiin nähden voisi vaikuttaa. Se on senvuoksi 1 26552: ehdottanut tuomioistuimen määrättäviä sakkoja. Kun kui- 1 26553: tenkin nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmämme mukaan 1 26554: 1 26555: tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano valituksen joh- 26556: dosta voi siirtyä kauaksi eteenpäin, on Valiokunta pi- 26557: tänyt tarpeellisena määraystä, jonka mukaan niskoittelevat 26558: vanhemmat voidaan tuomita korkeampaan sakkoon, vaik- 26559: kei aikaisempi sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimai- 26560: seksi. Eräs Valiokunnan vähemmistö on vielä äärimmäi- 26561: senä keinona tahtonut käytettäväksi kasvatusoikeuden 26562: määräajaksi riistämistä vanhemmilta, johon tuomioistuin 26563: kuitenkin olisi oikeutettu turvautumaan ainoastaan siinä 26564: tapauksessa, että vanhemmat havaittaisiin aivan kykene- 26565: mättömiksi kasvattamaan lastansa. Kun sivistysmaista, 26566: joissa oppivelvollisuus on pantu tojmeen, Ruotsi on ainoa., 26567: missä kasvatusoikeuden poisottaminen on vanhempain nis- 26568: koitellessa tehty mahdolliseksi ja kun on pelättävissä, että 26569: kasvatusoikeuden menettämisen uhka, oppivelvollisuus- 26570: laissa säädettynä, voisi laajoissa piireissä herättää vasten- 26571: mielisyytt.ä lakia vastaan, on Valiokunnan enemmistö 26572: tahtonut välttää määräystä tämmöisestä toimenpiteestä. 26573: Toimeenpan()- Kaupunkikuntien yleensä järjestyneisiin kansakoulu- 26574: aika. 26575: Oppivelvollisuus. 25 26576: 26577: oloihin nähden ei oppivelvollisuuden toimeenpaneminen 26578: tuottane niissä sanottavia vaikeuksia. Kolmen vuoden 26579: aikaa lain voimaan astumisesta on sen vuoksi pidetty riit- 26580: tävänä toimeenpanokautena. 26581: Sitä vastoin on oppivelvollisuuden toimeenpanemista 26582: varten maalaiskunnissa siitä johtuvien suurten ku~tan 26583: nusten vuoksi paljon pitempi aika tarpeen. V aliokun- 26584: nassa on toimeenpanoajaksi ehdotettu kymmentä ja viittä- 26585: toista vuotta lain voimaan astumisesta, mutta on kym- 26586: menen vuoden toimeenpanoaika saavuttanut vain vähäistä 26587: kannatusta. Kunta on kuitenkin Valiokunnan mielestä 26588: oikeutettava toimeenpanemaan oppivelvollisuus lyhemmäs- 26589: säkin ajassa ja toiselta puolen on sille varattava mahdol- 26590: lisuus saada erityisistä syistä lykkäystä sen toimeen- 26591: panossa. 26592: Kun oppivelvollisuuden täytäntöön saattaminen maa- 26593: laiskunnissa näin ollen tulee vaatimaan verrattain pitkän 26594: ajan, on Valiokunta pitänyt suotavana, että oppivelvolli- 26595: suus, heti kun se on säädetty, maalaiskunnissa pannaan 26596: toimeen alueellisena silloin toimessa olevien kansakoulujen 26597: ympäristössä niin laajalti kuin sen aikuinen kansakoulu- 26598: laitos sallii. Tämä oppivelvollisuus voi tosin kohdistua 26599: ainoastaan ylemmän kansakoulun iässä oleviin lapsiin, j 26600: mutta saattaa heti tuhansia näistä osallisiksi kansakoulu- j 26601: opetuksesta. j 26602: j 26603: j 26604: j 26605: Yleisen oppivelvollisuuden säätäminen sekä kunnal- KansakouluJen j 26606: lisen alkuopetuksen järjestäminen vaativat samalla kansa- talous. j 26607: koulua koskevien taloudellisten olojen järjestämistä vastaa- j 26608: valla tavalla. Kun tästä aiheutuvat säännökset ovat mitä j 26609: likeisimmässä yhteydessä nykyisin voimassa olevain, kansa- j 26610: koululaitoksen taloutta koskevien säännösten kanssa, ja j 26611: oppivelvollisuuden säätäminen vaatii näiden säännösten j 26612: täydentämistä, käypi tarpeelliseksi yhteen lakiin yhdistää j 26613: j 26614: j 26615: j 26616: j 26617: j 26618: j 26619: j 26620: j 26621: 1 26622: 1 26623: 1 26624: 1 26625: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 6. 1 26626: 1 26627: kaikki kansakoululaitoksen perustamista ja voimassapitä- 1 26628: mistä koskevat taloudelliset määräykset. 1 26629: Kansakoululaitos on sekä kaupungeissa että maalais- 1 26630: kunnissa alunpitäen suunniteltu kuunailiseksi laitokseksi, 1 26631: jonka perustaminen ja ylläpitäminen on käsitetty kunkin 1 26632: yksityisen kunnan velvollisuudeksi. Tämä periaate on 1 26633: lausuttu jo toukokuun 11 p:nä 1866 annetussa, kansa- 1 26634: koulutoimen järjestämistä koskevassa armollisessa asetuk- 1 26635: sessa sekä maalaiskuntiin nähden toistettu toukokuun 24 1 26636: p:nä 1898 annetussa asetuksessa ylempien kansakoulujen 1 26637: perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa. Jo 1 26638: ensiksimainitussa asetuksessa vakuutetaan kunnille kuiten- 1 26639: kin valtion avustusta kansakoululaitoksen voimassapitä- 1 26640: misestä aiheutuviin vuotuisiin menoihin ja on tämän avus- 1 26641: tuksen määrää sittemmin useampaan kertaan korotettu. 1 26642: Koulutalojen rakennuskustannukset olivat sitä vastoin pit- 1 26643: kät ajat kuntain yksin kannettavat ja poikkeuksia tästä teh- 1 26644: tiin yleensä ainoastaan köyhimpiin kuntiin nähden. Vuoden 26645: 1897 valtiopäivillä tehtiin kyllä anomusehdotuksia sekä 26646: valtion avustuksen että valtiolainojen myöntämisestä maa- 26647: laiskunnille kansakoulurakennuksia varten, mutta näistä 26648: edellinen anomusehdotus ei aiheuttanut mitään toimen- 26649: pidettä. Valtiosäätyjen mielestä ei ollut syytä ottaa sään- 26650: nöksi, että valtio suoranaisilla raha-avuilla auttaisi kuntia 26651: sellaisten tehtävien täyttämisessä, jotka siihen asti olivat 26652: olleet kuntien velvollisuutena. Sitä vastoin säädyt ra- 26653: kennuslainojen myöntämisestä tekivät alamaisen anomuk- 26654: sen. Tämä anomus johtikin armollisen julistuksen huhti- 26655: kuun 11 p:ltä 1899 antamiseen, jossa säädetään, että ,lai- 26656: noja kansakoulurakennuksia varten myönnettäköön val- 26657: tiovaraston lainarahastosta maalaiskunnille enintään kahta 26658: kolmannesta rakennusten kustannuksia vastaavaan mää- 26659: rään, takaisin maksettaviksi vähintään neljän ja puolen 26660: prosentin vuotuismaksulla alkuperäisestä lainamäärästä, 26661: josta vuotuismaksusta ensinnä on luettava kolme prosent- 26662: Oppivelvollisuus. 27 26663: 26664: tia koroksi ulkona olevasta pääomasta ja jäännös lainan 26665: lyhennykseksi." 26666: V altiosäätyjen samoilla valtiopäivillä kansakouluta- 26667: lojen rakentamista varten hallituksen käytettäväksi aset- 26668: tamalla määrärahalla oli tarkoituksena avustaa ainoastaan 26669: köyhimpiä kuntia. Sittenkun tämä suostuntavaroista myön· 26670: netty määräraha, joka aluksi oli ainoastaan 50,000 ja 26671: sittemmin 70,000 markkaa, vuoden 1905 valtiopäivillä 26672: korotettiin 150,000 ja 1907 vuoden valtiopäivillä kuluvaa 26673: vuotta varten 500,000 markaksi, on apurahoja voitu 26674: myöntää muillekin kunnille. 26675: Yleisen oppivelvollisuuden säätämisen ei V aliokun- 26676: nan mielestä tarvitse vaikuttaa kansakoululaitoksen luon- 26677: teeseen, vaan on se tietenkin yhä edelleen säilytettävä 26678: kunnallisena laitoksena. Samalla olisi valtion kuitenkin, 26679: pannessaan koulujen perustamisen kunnille pakolli- 26680: seksi siinä laajuudessa kuin yleinen oppivelvollisuus 26681: vaatii, pidettävä huoli siitä, ettei tämä velvollisuus käy 26682: niille ylivoimaiseksi. Erikoisesti koskee tämä juuri kun- 26683: tien kustannuksia omien kansakoulutalojen hankkimiseksi. 26684: Kun tätä avustusta myönnettäessä luonnollisesti on kun- j 26685: nitettävä huomiota kuntien varallisuussuhteisiin, niiden 26686: kansakoululaitoksen hyväksi ennen tekemiin uhrauksiin j 26687: ja rakennuskustannusten erilaisuuteen eri paikkakunnilla, j 26688: on valtion avustus samalla omiansa tasoittamaan kun- 26689: j 26690: tien erilaista rasitusta. 26691: Kun kysymys siitä, missä määrin valtion olisi avustet- j 26692: tava maalaiskuntia omien kansakouluhuoneustojen hankin- j 26693: nassa, koskee tuntuvasti valtionvaroja, on Valiokunta 26694: katsonut tarpeelliseksi kysyä asiassa V altiovarainvaliokun- j 26695: nan mieltä. Tätä avustusta koskevat eri ehdotukset on j 26696: esitetty Valtiovarainvaliokunnalle lähetetyssä kirjeessä. 26697: j 26698: Tämä kirje ynnä Valtiovarainvaliokunnan vastaus seuraa- 26699: vat liitteinä tätä mietintöä, ja pyytää Valiokunta niihin j 26700: viitata. Valiokunta ei kuitenkaan, asiaa harkitessansa, j 26701: ole voinut Valtiovarainvaliokunnan tavoin katsoa sitä pää- 26702: j 26703: j 26704: j 26705: j 26706: j 26707: 1 26708: 1 26709: 26710: 28 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 26711: 1 26712: asiallisesti valtiotalouden kannalta, vaan on Valiokunnalle 26713: päinvastoin ollut enemmän määräävänä se käsityskanta, 1 26714: että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen on välttämät- 1 26715: tömän tarpeen vaatima. Valiokunnan mielestä tämä on 26716: 1 26717: tehtävä mahdolliseksi riittävän valtionkannatuksen kautta, 26718: ja on Eduskunnan siihen osoitettava keinot. Kuntien 1 26719: kannettavaksi ei Valiokunnan mielestä voida entisten 1 26720: suurten kunnallisten rasitusten, erittäinkin kansakoulu- 26721: 1 26722: rasituksen, lisäksi enää panna varsin suurta taakkaa 26723: saattamatta puheenalaista tärkeää uudistusta kokonaan 1 26724: vaaranalaiseksi. Yhtä tärkeänä kuin tätä taloudellista 1 26725: puolta on Valiokunta myöskin pitänyt sitä näkökohtaa, 26726: että liikanainen kunnallinen rasitus voi kansassa herättää 1 26727: vastenmielisyyttä oppivelvollisuutta kohtaan ja siten suu- 1 26728: resti vaikeuttaa sen toteuttamista. Kuitenkaan ei Valtio- 26729: 1 26730: varainvaliokunnan esiintuomat syyt ole voineet olla, edel- 26731: lämainitultakin kannalta asiaa katsottaessa, V aliokun- 1 26732: nan päätökseen vaikuttamatta. Valiokunta on sentähden, 1 26733: luopuen ensin suunnittelemastansa suuremmasta valtio- 26734: avustuksesta äänestyksen jälkeen lopulta päättänyt eh- 26735: dottaa, että maalaiskunnat olisivat oikeutettavat saamaan 26736: valtiovaroista huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansa- 26737: koulua varten senaatin harkinnan mukaan sekä suoranaista 26738: avustusta että lainaa yhteensä rakennuskustannusten koko 26739: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yh- 26740: den opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista 26741: lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan: 26742: avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000 26743: markkaa, ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000 26744: markkaa paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa se- 26745: naatti voisi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä kuole- 26746: tuslainaa kunnan yhteisellä vastuulla enintään 12,000 mark- 26747: kaa yhden opettajan koulua varten ja enintään 4,000 mark- 26748: kaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti. Kiinteää alempaa kan- 26749: sakoulua varten tulisi kuntain saada niinikään senaatin har- 26750: kinnan mukaan avustusta 1,000-2,000 markkaa ja lainaa 26751: Oppivelvollisuus. 29 26752: 26753: 1,000-3,000 markkaa. Vaikkapa kunnat siten tulisivat val- 26754: tiovaroista saamaan melkoisen avustuksen, joka kuitenkin 26755: voisi m. m. valtion rahallisesta tilasta riippuen eri aikoina 26756: suurestikin vaihdella, on kuntien suoranainen osanotto 26757: puheenalaisiin kustannuksiin, vaikkapa se suoritettaisiin- 26758: kin valtion myöntämillä kuoletuslainoilla, siksi tuntuva, 26759: ettei kuntia Valiokunnan mielestä olisi pakotettava edes 26760: osaksikaan turvautumaan yksityisiltä tai rahalaitoksilta 26761: usein hyvinkin epäedullisilla ehdoilla hankittaviin lainoihin. 26762: 26763: Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen KansakouJutai- 26764: laa1ennuksen 26765: ;~ 26766: arvioimista varten on oppivelvollisuuskomi- laajennus. 26767: toksen 26768: tea kansakoulunopettajilta pyytänyt tietoja kunkin piirin 26769: kouluikäisten lasten lukumäärästä lukuvuonna 1905-1906 26770: ja heidän koulumatkoistansa. Vastauksia saapui 1,956 26771: pjiristä (60,2 Ofo kaikista piireistä) jakautuen nämä tiedot 26772: eri läänien kesken seuraavasti: 26773: 1 26774: Koulu- Näistä on Tietoja on saatu koulupiireistä 26775: piirien 26776: 26777: l'H~ 26778: Lääni kok:o 26779: koulul· koulut- koulul- koulut- yh· kista , 26780: luku· 26781: lisia tomia lisista tomista teensä pii- 26782: määrä reistä 26783: 26784: 26785: Uudenmaan .. 322 281 41 223 11 234 72,? Ofo 26786: , Turun ... t 560 26787: •• 386 174 318 75 393 70,o Ofo 26788: Hämeen ..... 352 290 62 231 15 246 69,9 Ofo 26789: ·Viipurin ..... 534 375 159 243 16 259 48,5 o;o 26790: 'Mikkelin . . . . 203 142 61 87 12 99 48,s o;o. 26791: Kuopion . . . . 403 284 119 188 33 221 54,s Ofo 26792: Vaasan . . . . . 508 367 141 276 45 321 63,2 o;o 26793: Oulun ..... 368 1 195 173 133 50 183 49,7 o;o 26794: Koko maa j3,250 j2,320 1 930 11,699 1 257 11,956 \ 60,2 o;o 26795: Vaikkakin tietoja siten puuttuu 2 /5:stä kaikista 26796: koulupiireistä, niin saatanee likipitäen oikea tulos koko 26797: maasta olettamalla, että niissä piireissä, joista tietoja ei 26798: ole, keskimäärin sama prosenttimäärä kouluikäisiä lapsia 26799: asuu samalla matkalla koulusta kuin niissä, joista tietoja 26800: on saatu. 26801: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 26802: 26803: Näiden tietojen nojalla on nykyinen piirijako ajateltu 26804: siten tarkistetuksi, että lapsilla yleensä ei olisi viittä kilo- 26805: metriä pitempi koulumatka. Ainoastaan ne piirit on jä- 26806: tetty jakamatta, joissa etäämpänä kuin viisi kilometriä 26807: koululta asuvien oppivelvollisuusiässä olevien lasten luku 26808: ei ole noussut kymmeneen. Tarkistuksen kautta saatuihin 26809: piireihin on laajennettu alempi kansakoulu ajateltu sijoi- 26810: tetuksi, kun kaikkien oppivelvollisten lasten yhteenlas- 26811: kettu määrä vuonna 1905 oli vähintään 10 ja ylemmän 26812: kansakoulun iässä olevien lasten luku enintään 29; täy- 26813: dellinen yksiopettajainen kansakoulu, kun ylemmän kansa- 26814: koulun iässä olevien lasten lukumäärä oli 30-50; kahden 26815: opettajan koulu, kun näiden lasten lukumäärä oli 51-100 26816: j. n. e. Missä ylempi kansakoulu jo on olemassa, siinä 26817: on se ajateltu säilytettäväksi lasten luvusta riippumatta. 26818: Tulokseksi saadaan, että oppivelvollisuuden toteuttaminen 26819: olojen mukaan 1905 vuoden lopussa olisi, lukuunotta- 26820: matta alempia kansakouluja, vaatinut sellaisen kansakoulu- 26821: laitoksen kuin seuraava taulu osoittaa: 26822: 26823: Koulujen lukumäärä piirijaon Tarvittava 26824: tarkistuksen jälkeen opettajamäärä 26825: 26826: ~;-~ :-e:~ ~. 1 "'~ 26827: :;~.1:>1 ~~· ...: Ol~~ "'~ ~!""' 26828: Lääni ~<:-'·~ z ; ;-s t:1 ~.~ =~.~ "a~. "'"' 26829: l>l'S 26830: o.., 26831: ~ .,..p:~ 26832: 0 l>i'l:l~. 26833: "«se:. ;9'~· ~~- l>i'"""'= ~:::: 26834: ;:::lgl~I!O 26835: Pr~ ~· 26836: 26837: -,., e:gr s:;s"' ~~~g 26838: 0 ..... 26839: g s ...... g,"'"' ~.g 1 ~'d <i"'l:l"' 26840: Pi"to"C "'"' o~o 26841: S.l=l 26842: a-~~ !. 8.~~ e.s$. e.s~ 8.:::r: 26843: 0 26844: -·t"d ~ 26845: ~-~~ "';;~ 26846: B.'S. 26847: St'.Q:l:1 26848: ;- ~·~. 26849: ta: 26850: if "'~::~t:. l:l'i' 26851: ~ ::::l=l 26852: 1:1 't' 26853: 26854: 26855: 26856: Uudenmaan... - 6 107 210 99 442 50 26857: Turun . . . . . . 9 30 233 256 227 854 114 26858: Hämeen ..... 10 18 168 168 141 602 70 26859: Viipurin . . . . . 8 31 253 268 149 906 75 26860: Mikkelin..... - 8 87 163 115 361 58 26861: Kuopion ..... 1 14 127 267 246 567 123 26862: Vaasan...... 7 26 217 269 200 809 100 26863: Oulun . . . . . . 10 16 100 224 282 512 141 26864: Koko maassa: 1 45 1 149 11,292 11,825 11,459 , 26865: j5,053 26866: __ 1 731 26867: _ 26868: 1 3,311 5,784 26869: OppivelvoJlisuus. 31 26870: 26871: Kun 9-13-vuotisten lasten luku vuoden 1905 lo- 26872: pussa on laskettu tehneen liki 217,000, niin kunkin opet- 26873: tajan osalle tämän suunnitelman mukaan tuli keskimäärin 26874: ainoastaan 37 ,~> lasta. Samoin on huomattava, että joku 26875: osa_ ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia aina on 26876: ulkopuolella kansakoulun (oppilaita muissa kouluissa, aisti- 26877: viallisia, tylsämielisiä, mielenvikaisia ja mihinkään kou- 26878: luun saapumattomia). Näiden lasten lukumäärä on Ruot- 26879: sissa noin 9 % ja No:rjassa yli 5 Ofo. Suomessa voita- 26880: nee vastaava prosenttiluku olettaa vähintään lO:ksi, 26881: katsoen oppikoulujen suuresti kasvavaan lukuun sekä ot- 26882: taen huomioon, että maan harvimmin asutut kunnat eivät 26883: joudu yleisen oppivelvollisuuden alaisiksi ja että kokemus 26884: muista maista osoittaa jonkin määrän oppivelvollisia 26885: lapsia kaikesta huolimatta, varsinkin likin1pinä aikoina 26886: oppivelvollisuuden toimeenpanemisen jälkeen jättävän täyt- 26887: tämättä tämän velvollisuuden. 26888: Edellämainitulla tavalla suunniteltu kansakoululaitos 26889: riittää näistä syistä tyydyttämään melkoista suurempaa 26890: tarvetta. Laskemalla kunkin ylemmän kansakoulun opet- 26891: tajan osalle 40 oppilasta ja saman määrän kullekin, kah- 26892: dessa koulussa opettavalle, laajennetun alemman kansa- 26893: koulun opettajalle, riittäisi kansakoululaitos 231,360 ylem- 26894: män kansakoulun iässä olevalle lapselle. 26895: Jos maalaisväestön vuotuinen lisäys oletetaan keski- 26896: määrin 25,000:ksi, tekee 9-13-vuotisten lasten luku siitä. 26897: 8,7 Ofo:n mukaan 2,175 ja, jos oppivelvollisuus ajatellaan 26898: pantavaksi täytäntöön vuosina 1909-1923, nousisi sanot- 26899: tujen lasten luku toimeenpanokauden lopussa tasaluvuin 26900: 256,000:en. Kun siitä vähennetään 10 Ofo tekee kansa- 26901: kouluun pantavien lasten luku noin 230,000. Yllämaini- 26902: tulla tavalla laajennettu kansakoululaitos vastaisi siis tar- 26903: vetta 1923 vuoden lopussa. 26904: Kaikki laskelmat niin pitkää ajanjaksoa varten, kuin 26905: oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi on ehdotettu, ovat 26906: vaikeat tehdä ja enemmän tai vähemmän epämääräi- 26907: 32 1908. 11 Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 5. 26908: 26909: set. Näitäkin laskuja vastaan voidaan kyllä väittää että 26910: piireihin, joihin kunta suunnitelman mukaan ei olisi vel- 26911: vollinen lainkaan koulua perustamaan, koulu toimeen- 26912: panokautena ehkä tulee perustettavaksi ja että samoin osa 26913: laajennetuista aiemmista kansakouluista muuttuu täydelli- 26914: siksi kansakouluiksi, joten suunniteltu kansakoululaitos 26915: voisi osoittautua riittämättömäksi. Vaikkapa tällä väit- 26916: teellä näyttäisikin olevan jonkun verran perää, niin eivät 26917: mainitut seikat kuitenkaan voi lopputulosta aivan suu- 26918: resti muuttaa. 26919: Maalaiskansakoulujen lukumäärä oli lukuvuoden 1906 26920: -1907 lopussa 2,518. Vuoden 1908 lopussa voitanee, 26921: koulujen nykyisen lisääntymisen nojalla, olettaa niiden 26922: luvun kohonneen ainakin 2,700:ksi. Toimeenpanokauden 26923: lopussa tarvittavien koulujen luku on taas yllä arvioitu 26924: 3,311:ksi, joten toimeenpanokautena siis yllä esitetyn suun- 26925: nitelman mukaisesti tarvittaisiin tasaluvuin 600 uutta 26926: ylempää kansakoulua. 26927: Kun maan 3,250 koulupiiristä lukuvuoden 1906 26928: -1907 lopussa 939 oli koulutonta, voi ensi silmäyksellä 26929: näyttää omituiselta, että tarvittavien uusien ylempien 26930: kansakoulujen lukumäärä olisi ainoastaan 600. On kui- 26931: tenkin huomattava, että nykyisten kouluttomien piirien 26932: alueella suureksi osaksi on perustettava ainoastaan laa- 26933: jennettuja alempia kansakouluja. Näiden kansakoulujen 26934: kanssa, luvultaan 1,460, nousee niiden uusien kansakou- 26935: lujen luku, joissa ylemmän kansakoulun iässä olevia lap- 26936: sia tulisi opetettavaksi, yhteensä 2,060:een. 26937: Vuoden 1907 lopussa oli maalaiskansakouluissa pal- 26938: velevien varsinaisten opettajien luku 3,187, ja voitanee se 26939: vuoden 1908 lopussa arvioida vähintään 3,300:ksi. Kun 26940: ylempien kansakoulujen opettajain tarve yllä on arvioitu 26941: tasaluvuin 5,050:ksi, tarvittaisiin toimeenpanokautena siis 26942: lisäksi 1,750 opettajaa, joista 600 tulisi toimimaan itse- 26943: näisessä koulussa ja 1,150 apuopettajina. 26944: Alemman kansakoulun iässä olevien lasten luku- 26945: Oppivelvollisuus. 26946: 26947: määrän voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä 26948: olevien lapsien lukumäärästä. Tätä suhdetta käyttäen ja so- 26949: velluttaen määräystä, ettei enempää kuin 50 lasta saa 26950: yhdessä opettaa, tarvittaisiin yksiopettajaisen ylemmän 26951: kansakoulun piireihin kuhunkin yksi alempi kansakoulu eli 26952: yhteensä 1,825 koulua, kaksiopettajaisen koulun piireihin 26953: samoin yksi alempi kansakoulu eli yhteensä 1,292 koulua, 26954: kolmiopettajaisen koulun piireihin yksi kaksiopettajainen 26955: alempi kansakoulu kuhunkin eli 298 opettajapaikkaa sekä 26956: neli- tai useampi-opettajaisen koulun piireihin yhteensä 104 26957: opettajapaikkaa. Yllämainitulla tavalla suunniteltu kansa· 26958: koululaitos vaatisi siis tasaluvuin 3,520 alemman kansa· 26959: koulun opettajapaikkaa. 26960: Näitä opettajapaikkoja varten tarvittava opettaja- 26961: määrä riippuu suuresti siitä, miten alemman kansakoulun 26962: toiminta eri piireissä käytännössa järjestetään, ja on sen- 26963: tähden vaikea arvioida. Milloin koulu toimii kiinteänä 26964: koko vuoden tai kiertävänä, tarvitaan yksi opettaja kuta- 26965: kin opettajapaikkaa varten, mutta jos koulu järjestetään 26966: puolivuotisen eli 18-viikkoisen kiinteän koulun kannalle, voi 26967: yksi opettaja hoitaa kahta opettajapaikkaa. Voitanoo olettaa, 26968: että alempi kansakoulu, milloin se toimii kiinteänä, ainoastaan 26969: tiheimmin asutuissa seuduin tai sellaisissa piireissä, joissa 26970: on kolmi- tai useampi-öpettajainen ylempi kansakoulu ja 26971: joissa lapsilla yleensä on lyhyet koulumatkat, järjestetään 26972: koko lukuvuoden toimivaksi kouluksi, mutta niihin ta- 26973: loudellisiin etuihin nähden, joita puolivuotisista kouluista 26974: on, muissa piireissä mikäli mahdollista 18-viikkoiseksi. 26975: Monessa piirissä vaatii harva asutus kuitenkin toistaiseksi 26976: kiertävää koulumuotoa. Olettaen että puolivuotinen koulu 26977: otetaan käytäntöön vähintään kahdessa kolmanneksessa 26978: niitä piirejä, joissa on yksi- tai kaksiopettajainen ylempi 26979: kansakoulu, olisi opettajatarve kokovuotisia kiinteitä kou- 26980: luja varten 402, puoli vuotlsia kiinteitä kouluja varten 26981: 1039 ja kiertäviä kouluja varten samoin 1039 eli yhteensä 26982: tasaluvuin 2500. Tätä lukumäärää on Valiokunta, mikäli 26983: 3 26984: 34 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 26985: 26986: se tässä kohdin on voinut tarvetta arvioida, katsonut 26987: riittäväksi. 26988: Toimeenpanokautena perustettavien uusien ylem- 26989: pien kansakoulujen luku on edellä laskettu 600:ksi. 26990: Tarvittavien kouluhuoneustojen luku on kuitenkin suu- 26991: rempi, kun toimeenpanokauden alussa vielä osa ennen 26992: perustetuista kouluista on ilman omaa huoneustoa. Tam- 26993: mikuun 1 d:nä 1907 oli vuokrahuoneissa työskentele- 26994: vien koulujen lukumäärä 315, ja voitanee olettaa, f'!ttä 26995: tämä lukumäärä nykyisin on jokseenkin sama, ei ai- 26996: nakaan suurempi. Uusien huoneustojen koko luku- 26997: määrä on kuitenkin arvioitu l,OOO:ksi mahdollisen lisätar- 26998: peen varalta. 26999: Å pulaisopettajain paikkoja varten tarvittavien lisä- 27000: rakennusten luku on myöskin korotettava näiden opetta- 27001: jain 1,150:ksi lasketusta lukumäärästä niiden ennen toi- 27002: meenpanokautta perustettujen apulaisopettajanpaikkojen 27003: varalta, joita varten lisärakennuksia ei vielä ole hankittu. 27004: Lisärakennusten lukumäärä on tästä syystä arvioitu enin- 27005: tään 1,500:ksi. Tämä korotus ei liene liikanainen kun 27006: tiedetään että kunnat yleensä ovat olleet haluttomia laa- 27007: jentamaan kansakoulurakennuksiaan, vaikka apulaisopet- 27008: tajanpaikkoja on perustettu. Puute on sentähden nykyi- 27009: sin hyvinkin tuntuva. 27010: Laajennettuja alempia kansakouluja varten ei yleensä 27011: omia huoneustoja hankittane, tämä koulumuoto kun on 27012: väliaikainen ja koulu tavallisimmin toimin:ee vain puoli 27013: luku vuotta. 27014: Alempaa kansakoulua varten rakennettavien huo- 27015: neustojen lukumäärää arvioitaessa voitanee olettaa, että 27016: piireissä, joissa alempi kansakoulu on otaksuttu kiertävän 27017: piirin sisässä, koululle omia huoneustoja yleensä ei han- 27018: kita. Kiinteän alemman kansakoulun opetusta varten 27019: useimmassa tapauksessa tullaan kaiketi käyttämään kai- 27020: kissa ylemmissä kansakouluissa. olevaa kä.sityöhuonetta, 27021: Oppivelvollisuus. 35 27022: 27023: jota veiston ja mahdollisesti voimistelun opetukseen ei 27024: tarvita muuta kuin 4--8 tuntia viikossa, minkä vertaista 27025: tarvetta varten ei rikkaittenkaan maiden kouluissa ole 27026: erikoista huonetta. Näin ollen tulisi alempaa kansakoulua 27027: varten ainoastaan poikkeustapauksissa hankittavaksi oma 27028: huoneusto, ja senvuoksi onkin tämä tarve arvioitu enin- 27029: tään 500:ksi. 27030: Toimeenpanokautena täytettävän uusien opettajien 27031: tarpeen ylempää kansakoulua varten ja opettajiston vuo- 27032: tuisen kulutuksen kyennevät nykyiset opettajaseminaarit 27033: täyttämään. Sitä vastoin on alempien ja laajennettujen 27034: alempien kansakoulujen opettajatarpeen tyydyttämiseksi 27035: opettajain valmistuslaitosten hankkiminen välttämätön. 27036: Kun nykyisten kirkollisten pientenlastenkoulujen opettaja- 27037: kunnasta alemman kansakoulun palvelukseen otaksutta- 27038: vasti siirtyy täydennyakurssin suoritettuaan melkoinen osa, 27039: tultanee ainakin toistaiseksi toimeen neljällä kaksivuotisella 27040: seminaarilla. Valiokunnassa on kuitenkin ajateltu näiden 27041: opettajain valmistus voitavan järjestää sitenkin, että pari 27042: nykyistä opettajaseminactria muutettaisiin alemman ja laa- 27043: j•mnetun alemman kansakoulun opettajien valmistuslaitok- 27044: siksi, jolloin kumpikin vastaisi kahta kaksivuotista semi- 27045: naaria, ja että niiden sijaan järjestettäisiin erityiset kurs- 27046: sit ylioppilaiden ja jatko-opiston läpikäyneiden valmista- 27047: miseksi ylemmän kansakoulun opettajiksi. 27048: AistiviallistPn oppivelvollisuuden toimeenpanemista 27049: varten on Valiokunta arvellut tarvittavan yhden oppilai- 27050: toksen lisää suomenkielisille kuuromykille, mutta toiselta 27051: puolen voitavan vähitellen lakkauttaa nykyiset oppilai- 27052: tokset yli-ikäisiä kuuromykkiä varten. Sokeain oppivel- 27053: vollisuudfln toimeenpano kaipaisi ainoastaan perin vähäisen 27054: kustannuksen. 27055: 27056: Yleiskatsauksen saamiseksi niistä kustannuksista Yleiskatsaus 27057: · · k ansak ou1ula1tos 27058: JOita · edellä mmmtulla 27059: . . . ' kustannuksiin. 27060: tavalla laa.Jennet- 27061: 86 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 27062: 27063: tuna tuottaisi, ovat niitä osoittavat laskelmat yhdistetyt 27064: liitteinä seuraaviin tauluihin. 27065: Näistä näkyy, että valtiolaitoksen vuotuiset menot 27066: vähitellen, viidentoista vuoden kuluessa, tulisivat noin 27067: 7,500,000 markasta kuluvan vuoden menosäännön mu- 27068: kaan nousemaan noin 13,250,000 markkaan eli noin 27069: 5,750,000 markalla, nousun viimeisten kymmenen vuoden 27070: kuluessa eli vuodesta 1898, jolloin menot tekivät noin 27071: 2,800,000 markkaa, ollessa noin 4, 700,000 markkaa. Val- 27072: tiolaitoksen vuotuisia lisämenoja kansakoululaitoksesta 27073: oppivelvollisuuden toimeenpanokautena ei siten voi pitää 27074: suurempina kuin kehitys viime vuosikymmenen kuluessa 27075: on vaatinut. Paitsi näitä vuotuisia menoja tuottaisi oppi- 27076: velvollisuuden säätäminen valtiolaitokselle perustamiakus- 27077: tannuksia yhteensä 10,200,000 markkaan arvioidun mää- 27078: rän eli, jaettuna viidelletoista vuodelle, noin 680,000 27079: markkaa vuodessa. Ehdotuksesta, että valtiolaitoksen olisi 27080: rakennuslainoja myöntämällä avustettava kuntia tarpeel- 27081: listen kansakoulurakennusten hankkimi~essa,johtuu vihdoin 27082: että valtiolaitoksen olisi, kysymyksessä olevain viidentoista 27083: vuoden aikana tarkoitusta varten annettava kuoletuslainoja 27084: arvion mukaan 17,000,000 markkaa. 27085: Maan kunnille taas tulisivat vuotuiset menot kansa- 27086: koululaitoksesta niiden ·viidentoista vuoden aikana, jotka 27087: oppivelvollisuuden toteuttaminen on ajateltu vaativan, 27088: nousemaan noin 6,150,000 markasta osapuilleen 12,000,000 27089: markkaan eli 400,000 markalla vuosittain. Kansakoulu- 27090: laitoksen perustamiskustannuksien on kuntien osalta arvioitu 27091: nousevan noin 22,000,000 markkaan, mutta tulisi näistä 27092: kustannuksista ainoastaan pienempi osa toimeenpanokautena 27093: rasittamaan kuntain taloutta, ne kun suuremmalta osaltaan 27094: tulisivat suoritettaviksi valtiolaitoksen myöntämillä lai- 27095: noilla. V uotuismaksut näistä lainoista sisältyvät yllämai- 27096: nittuihin vuotuisiin menoihin. 27097: Ne aineelliset uhraukset, joita oppivelvollisuuden 27098: toteuttaminen tulisi tuottamaan sekä valtiolaitokselle että 27099: Oppivelvollisuus. 87 27100: 27101: kunnille, ovat siis melkois('t, mutta katsoen viime vuosi- 27102: kymmenien nopeaan taloudelliseen kehitykseen Suomessa 27103: ja uudistuksen pitkään toimeenpanokauteen, ei lopullisia 27104: kustannuksia kuitenkaan voine pitää ylen suurina. Kaik- 27105: kiin kansankerroksiin ulottuva korkeampi kansansivistys 27106: tuottaa näitä hyvinkin vastaavan lisän kansan henkisiin, 27107: siveellisiin ja aineellisiin voimiin. 27108: 27109: 27110: 27111: 27112: Kuten edellä esitetyistä perusteluista näkyy, on V e,.. 27113: liokunta puheenalaisiin uudistuksiin nähden asettunut 27114: pääasiallisesti samalle kannalle kuin eduskuntaesitysten 27115: allekirjöittajat. V aliakunnan eduskuntaesityksiin ehdot- 27116: tamista muutoksista tehdään seuraavassa selkoa, mikäli 27117: V aliakunta on tarpeelliseksi katsonut ja niitä edellä 27118: ei ole kosketeltu. Myöskin perustellaan yksityiskohtai- 27119: semmin eräitä. laki ehdotusten määräyksiä sekä koske- 27120: teliaan vielä muutamia kohtia, joista Valiokunnassa on 27121: ilmaantunut huomattavampaa erimielisyyttä. 27122: 27123: Ehdotus oppivelvollisuuslaikai. 27124: 27125: Kun lasten vanhemmille useinkin voi olla vai- 3 §. 27126: kea arvostella, onko 6- tai 7-vuotias lapsi henkisesti ja 27127: ruumiillisestisiksi va.rttunut, että hän voi seurata opetusta 27128: tai ilman haittaa terveydelleen käydä koulua, on Valiokunta 27129: katsonut, että myöskin kansakoulun johtokunnalle on an- 27130: nettava oikeus siirtää. lapsen koulunkäynti vuotta myö. 27131: hemmäksi. 27132: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat olleet sitä mieltä, 4 §. 27133: ettei lapselle ruumiinvian tai heikon terveyden tähden 27134: missään tapauksessa saisi ilman lääkärin lausuntoa antaa 27135: vapautusta oppivelvollisuudesta lukukautta pitemmäksi 27136: 38 1907. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 3. 27137: 27138: ajaksi. Milloin pitempiaikainen vapautus tulisi kysymyk- 27139: seen. olisi lapsi aina kunnan kustannuksella toimitettava 27140: lääkärin tarkastettavaksi. Siihen nähden että tämä mo- 27141: nin paikoin, varsinkin kunnissa, joissa ei ole lääkäriä, 27142: tuottaisi suuria hankaluuksia, on Valiokunnan enemmistö 27143: kuitenkin pitänyt parempana olla sanottua määräystä la- 27144: kiin ottamatta. 27145: 6 §. Eduskuntaesityksessä olevat sanat ,piiristä kotoisin 27146: olevia" on yhdeninukaisuuden saavuttamiseksi 13 §:n 27147: kanssa muutettu sanoiksi ,piirissä asuvia tai oleskelevia". 27148: 9 §. Jotkut Valiokunnan jäsenet ovat vastoin Valiokun- 27149: nan enemmistöä tahtoneet säädettä väksi, että milloin 27150: kunnan vähemmistönä olevaa kieliryhmää varten ei kou- 27151: luja lainkaan perusteta, tämän väestön kouluikäiset lapset 27152: olisivat velvolliset suorittamaan oppivelvollisuutensa enem- 27153: mistöä varten perustetuissa kouluissa ja sen kielellä. Va- 27154: liokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut lasten äidin- 27155: kielen säilyttämisen opetuksessa periaatteellisesti niin tär- 27156: keäksi, ettei se ole voinut tästä vaatimuksesta luopua, 27157: vaikkapa jotkut lapset sen johdosta joutuisivat oppi- 27158: velvollisuudesta vapaiksi. 27159: 10 §. Usein mainitussa toukokuun 24 p:nä 1898 annetussa, 27160: kansakoulupiirijakoa koskevassa asetuksessa säädetään, 27161: ettei useampaa kuin 50 lasta missään tapauksessa saa 27162: yhdessä opettaa ja että, milloin oppilasten luku kasvaa 27163: yli tämän määrän, kunnan on joko jaettava piiri tai laa 27164: jennettava koulu. Kun oppilasluvun nouseminen yli 50:n 27165: kuitenkin usein voi olla aivan satunnaisista seikoista riip- 27166: puva, niinkuin esim. paikkakunnan väkiluvun lyhytaikai- 27167: semman työansion johdosta tilapäisesti äkkiä kasvaessa, 27168: on Valiokunta pitänyt tarpeellisena, että kunnille suodaan 27169: oikeus tämänlaatuisten tapausten sattuessa kahden vuoden 27170: ajaksi järjestää samanaikaista opetusta useammallekin 27171: kuin 50 oppilaalle. Kuitenkaan ei Valiokunta ole katsonut 27172: kunnalle voitavan tässä kohdin lyhemmäksikään ajaksi 27173: jättää oikeutta korottaa oppilaslukua yli 60:n; sen nous- 27174: Oppivelvollisuus. 27175: 27176: tua tähän rajaan olisi kunnan joka tapauksessa heti jär- 27177: jestettävä kouluolot yllämainitulla tavalla, vaikkapa vain 27178: väliaikaisesti ottamalla apuopettaja. Jotkut Valiokunnan 27179: jäsenet ovat kuitf'nkin tahtoneet säilyttää 1898 vuoden 27180: asetuksen yllämainitun säännöksen muuttamatta. 27181: Kun alkuopetusta nauttivien lasten koulunkäyn- 11 {}. 27182: nille on eduksi, että ensi ja toisen vuosiluokan oppi- 27183: laat voivat kulkea koulumatkansa yhdessä, on katsottn 27184: tarpeelliseksi jättää kunnille oikeus järjestää alemman 27185: kansakoulun kummankin luokan jokapäiväinen opetusaika 27186: yhtäläiseksi, rajoittamatta sanottua opetusta ensi vuosi- 27187: luokalla ehdottomasti kolmituntiseksi. 27188: Huomattava vähemmistö on Valiokunnassa tahtonut 27189: poistaa määräyksen, että kahden. ylimmän vuosiluokan 27190: oppilaille voitaisiin myöntää vapautta koulunkäynnistä 27191: kuudeksi viikoksi kiireimpänä työaikana. Siihen suureen 27192: apuun· nähden, joksi nämä lapset erittäinkin sellaisena 27193: aikana voivat vanhemmillensa olla, ei Valiokunnan 27194: enemmistö kuitenkaan ole katsonut voivansa ehdotusta 27195: kannattaa. 27196: Nykyisen lainsäädännön mukaan riippuu kunnan 13 {}. 27197: koulunperustamiavelvollisuus kouluun pantavikai ilmoi- j 27198: tettujen, koulupiiristä kotoisin olevien lasten luvusta. Oppi- j 27199: velvollisuuden toimeenpanemista varten on kuitenkin j 27200: välttämätöntä, että lapset saavat käydä koulua sillä paikka- j 27201: kunnalla, jossa heidän vanhempansa asuvat tai työnan- j 27202: siona oleskelevat, olkoot he sitten kuntaan kuuluvia tai j 27203: ei. Tosin voi kunta siten tulla ylläpitämään koulua vie- j 27204: raankin kunnan lapsille, mutta se ei näytä olevan vältet- j 27205: tävissä. j 27206: Milloin kunta lasten harvalukuisuuden tähden ei ole j 27207: velvollinen heitä varten jossain piirissä ylläpitämään kou- j 27208: lua, ei lasten kouluttamiseksi näytä olevan muuta keinoa j 27209: kuin myöntää kunnalle oikeus siirtää lapset toisen piirin j 27210: kansakouluun samassa kunnassa, riippumatta koulumatko- j 27211: jen pituudesta. j 27212: j 27213: j 27214: j 27215: j 27216: j 27217: j 27218: j 27219: j 27220: 1 27221: 1 27222: 1 27223: 1 27224: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. n:o 5. 1 27225: 1 27226: Kun usein voi sattua, että oppilasmäärä tilapäisesti 27227: 1 27228: jossain koulussa kasvaa liian suureksi, mutta naapuri- 1 27229: koulussa on tilaa useammille oppilaille, on Valiokunta 27230: 1 27231: pitänyt suotaTana, että kunnalle myönnetään oikeus tar- 27232: 1 27233: peen mukaan sijoittaa lapset kouluihin oman piirin ulko- 27234: 1 27235: puolelle, kun lasten matka vain ei käy viittä kilometriä 27236: 1 27237: pitemmäksi. 27238: 1 27239: 16 ;a 16 §§. Jotkut Valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, että kai- 27240: 1 27241: ken varsinaisen avustuksen tulisi kohdistua ainoastaan 27242: 1 27243: varattorniin ja ettei ole mitään syytä asettaa oppikirjain 27244: 1 27245: ja muiden koulutarpeiden antamista oppilaille toiseen ase- 27246: 1 27247: maan kuin muuta avustusta. Valiokunnan enemmistön tästä 27248: 1 27249: poikkeava käsitys ja syyt siihen on esiintuotu yleisissä 27250: 1 27251: perusteluissa sivulla 22. 27252: 1 27253: Valiokunta on pitänyt tarpeellisena täydentää edus- 27254: 1 27255: kuntaesityksen vastaavaa säännöstä nimenomaisesti mai- 27256: 1 27257: nitsemalla, että oppikirjat ja muut koulutarpeet ovat oppi- 27258: 1 27259: laille annattavat ilmaiseksi. 27260: fJ3 §. Koska suuressa määrässä pahantapaiset lapset voivat 27261: häiritä kansakoulun rauhallista toimintaa, niin ettei heitä 27262: voida koulussa pitää, on katsottu välttämättömäksi, kun- 27263: nf\8 sellaisten lasten hoito ja kasvatus saadaan suojelu- 27264: kasvatuslain kautta järjestetyksi, että sellaisille lapsille 27265: holhouslautakunnan toimesta ja, vanhempien vastustaessa, 27266: asianomaisen oikeuden päätöksen avulla, hankitaan heille 27267: soveltuvaa erityistä opetusta ja kasvatusta. Eduskunta- 27268: esityksessä oleva määräys, että edellämainittuun toimen- 27269: piteeseen voidaan ryhtyä ainoastaan siinä tapauksessa, että 27270: lapsi osoittautuu jatkuvasti pahantapaiseksi, voi suuresti 27271: vaikeuttaa huolenpitoa sanottujen lasten koulunkäynnistä, 27272: vieläpä tehdä sen miltei mahdottomaksi, ja on Valiokunta 27273: sentähden poistanut sanotun määräyksen. 27274: R4 §. Siihen nähden että lapset helposti hämmentyvät vie- 27275: raan henkilön toimittaessa kuulustelua tai sen tapahtuessa 27276: koko kansakoulunjohtokunnan tai useampien sen jäsenten 27277: läsnäollessa, on Valiokunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa, 27278: Oppivelvollisuus. 41 27279: 27280: että lapsen opettajan on toimitettava kuulustelu johtokun- 27281: nan määräämän henkilön läsnä ollessa. 27282: Valiokunta. on tahtonut nimenomaisesti sanotta.vaksi, 27283: että pätevänä henkilönä todistuksen antamisE>en aina on 27284: pidettävä virkakelpoinen kansakoulunopettaja. Vähemmistö 27285: on pitänyt määräystä tarpeettomana, kun asia muutenkin 27286: on selvä. 27287: Samaan asemaan kuin kotiopetusta nauttiva lapsi, on 25 §. 27288: Valiokunnan mielestä oppivelvollisuuden täyttämisen val- 27289: vomiseen nähden pantava sellainenkin lapsi, joka nauttii 27290: opetusta yksityisen henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kir- 27291: kollisen tahi muun yhdyskunnan omistamassa koulussa, 27292: ellei tällaista koulua aseteta koulutoimen ylihallituksen tar- 27293: kastuksen alaiseksi. Miten viimeksimainitussa tapauksessa 27294: valvonta on järjestettävä, sen määrää ylihallitus, mutta jä- 27295: tettä.nee se ainakin maaseudulla asianomaisen piiritarkas- 27296: tajan tehtäväksi. Kun koulujen omistajat varmaankin 27297: yleensä mieluummin asettavat koulunsa koulutoimen yli- 27298: hallituksen valvonnan alaiseksi kuin alistuvat asianomai- 27299: sen kansakoulunjohtokunnan valvontaan, on tästä säännök- 27300: sestä otaksuttavasti se suotava seuraus, että yllämainitut 27301: koulut yleensä, myöskin kirkolliset pientenlastenkoulut, 27302: alistetaan koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisiksi. 27303: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat flhdottaneet edus- 26 §. 27304: kuntaesityksen vastaavan pykälän kolmannen kappaleen 27305: poistettavaksi, pitäen sitä tarpeettomana. Enemmistö on 27306: kuitenkin katsonut, että sen poistaminen helposti johtaisi 27307: siihen käsitykseen, ettei kunta saa panna toimeen oppi- 27308: velvollisuut.ta lyhemmässä kuin 26 §:ssä määtätyssä ajassa, 27309: sekä sentähden pitänyt kappaleen pysyttä.mistä välttämät- 27310: tömänä, mutta siirtänyt sen 27 §:n yhteyteen, johon sen 27311: on katsottu luonnollisemmin kuuluvan. 27312: Peläten että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen 28 §. 27313: voisi viivästyä, ellei kunta taipuisi laatimaan sellaista 27314: suunnitelmaa kuin tämä toimeenpaneminen vaatii, on 27315: huomattava vähemmistö ehdottanut, että senaatin talous- 27316: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. N:o i. 27317: 27318: osastolle annettaisiin valta lopulta vastoin kunnan pää- 27319: töstäkin vahvistaa tarkoituksenmukainen suunnitelma. 27320: Enemmistön mielestä loukkaisi tämä menettely kuitenkin 27321: liiaksi kuntain itsehallintoperiaatetta. 27322: 30 §. Kun oppivelvollisuuden toimeenpaneminen paikot- 27323: tain muuallakin kuin 1 §:ssä mainituissa kunnissa voi 27324: käydä kunnille liian rasittavaksi, on senaatin talousosas- 27325: tolle ehdotettu annettavakai oikeus myöntää lykkäystä 27326: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa. Melkoinen Valio- 27327: kunnan vähemmistö on tahtonut tämän oikeuden rajoitet- 27328: tavakai viiteen vuoteen, mutta enemmistö on katsonut 27329: ajanpitennyksen voivan jäädä olosuhteiden vaatimusten 27330: mukaisesti senaatin harkinnasta riippuvaksi. Muita lie- 27331: vennyksiä oppivelvollisuuden toimeenpanosaa kuin piiri- 27332: jakoa ja toimeenpanoaikaa koskevat ei Valiokunnan enem- 27333: mistö ole katsonut olevan syytä myöntää ja on sentäh- 27334: den poistanut eduskuntaesityksen määräyksen siitä. 27335: 27336: 27337: 27338: 27339: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus- 27340: tannuksista. 27341: 2 §. Kansakoulurasituksen tasoittamiseksi kunnan vero- 27342: velvollisten jäsenten kesken säädetään toukokuun 24 p:nä 27343: 1898 annetussa ylempien kansakoulujen perustamisen edis- 27344: tämistä Suomen maalaiskunnissa koskevassa armollisessa 27345: asetuksessa, että kaikki kuntaan perustetut kansakoulut 27346: ovat kunnan yhteisen taloudellisen hallinnon alaiset. 27347: Tästä yleisestä säännöstä on kuitenkin myönnetty poik- 27348: keuksia ja on seurauksena siitä ollut usein hyvinkin huo- 27349: mattava erilaisuus eri piirien kansakoulurasituksessa, va- 27350: rakkaammat osat kuntaa kun usein ovat saaneet oman 27351: hallintonsa vahingoksi kunnan muille osille. Kun ylei- 27352: sen oppivelvollisuuden tuottamaan lisättyyn rasitukseen 27353: nähden on entistään välttämättömämpi, että kansakoulu· 27354: Oppivelvollisuus. 27355: 27356: rasitus niin tasaisesti kuin suinkin kohtaa kunnan eri 27357: osia, on Valiokunta pitänyt sanotun poikkeusmääräyksen 27358: poistamista tarpeellisena. 27359: Kun toistais~ksi on miltei mahdotonta arvioida, mi- 6 ia 7 §§. 27360: hin määriin kunnan kustannukset näissä pykälissä mai- 27361: nituista menoista nousevat, ei Valiokunta ole katsonut 27362: olP-van syytä lähemmin määrätä myöskään valtion avus- 27363: tusta, erittäinkin kun Eduskunta vuosittain päättäessään 27364: kansakoululaitosta varten myönnettävistä määrärahoista 27365: saattaa paremmin arvostella tarpeen suuruuden ja myön- 27366: nettävän avustuksen määrän. 27367: Eduskunnan vuoden 1907 valtiopäivillä hyväksymän 9--11 §§. 27368: ja tammikuun 24 p:nä 1908 annetun lain maalaiskansa- 27369: koulujen opettajiston peruapalkkoja ja palkankorotuksia 27370: koskevat määräykset ovat kyseessä olevaan lakiehdotuk- 27371: seen otetut muuttamattomina, ainoastaan siten selven- 27372: nettynä, että opettajalla päästäkseen nauttimaan korkeam- 27373: paa peruspalkkaa ja palkankorotusta tulee olla yksi tai 27374: useampia alaikäisiä lapsia. 27375: Kun pätevyysvaatimuksia alemman ja laajennetun 12-U §§. 27376: alemman kansakoulun opettajantoimiin on ajateltu mel- 27377: koista pienemmiksi kuin ylemmän kansakoulun opettajan- 27378: virkoihin, on tässä ehdotettuja palkkaetuja katsottu riittä- 27379: viksi. Opettajan toimi laajennetussa alemmassa kansakou- 27380: lussa kuitenkin on raskaampi kuin alemmassa kansakoulussa 27381: ja on sentähden jonkun verran parempia palkkaetuja ensin- 27382: mainitun koulun opettajille pidetty kohtuudenmukaisina. 27383: Näissä pykälissä ehdotettuja oikeuk.<Jia on Valio- 115 ia 18 §§. 27384: kunta pitänyt kohtuuden vaatimina ja katsonut niiden 27385: samalla olevan omiansa ylläpitämään käsitystä ylemmän 27386: ja alemman kansakoulun opetusalan yhtenäisyydestä. 27387: Vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen osoit- 17 §. 27388: tamisesta kansakoululaitosta varten kuluvakai vuodeksi 27389: huomautti eduskunta vuoden 1907 valtiopäivillä siitä 27390: periaatteellisesta ristiriidasta, joka on olemassa opettajis- 27391: ton eläkkeitä sekä sen peruspalkkaa ja palkankorotusta 27392: « 1908. II Tp. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 5. 27393: 27394: koskevien määräysten välillä, sen jälkeen kun suuremman 27395: tai pienemmän peruspalkan ja palkankorotuksen nautti- 27396: misen perusteeksi on hyväksytty opettajan perhesuhteet, 27397: eläkemäärän edelleen riippuessa opettajan sukupuolesta. 27398: Tämän ristiriidan poistamiseksi on myöskin eläke- 27399: määrä tehty riippuvakai perhesuhteista, siten että opettaja, 27400: joka perhesuhteiden nojalla erotessaan nauttii korkeampaa 27401: peruspalkkaa, myöskin saisi korkeamman eläkkeen. Kun 27402: miesopettajan täysi eläke nykyisin on 1,000 markkaa, ei 27403: perheettömän opettajan eläkettä voitane tästä määrästä 27404: alentaa. Perheettömän naisopettajan täysi eläke kyllä si- 27405: ten tulisi nykyisestä mää.rästään 750 markasta kohoa- 27406: maan 250 markalla, mutta nykyinen eläkemäärä onkin pi- 27407: dettävä riittämättömänä. Sopivana eläkkeen korotuksena 27408: perheelliselle opettajalle voitanee pitää samaa määrää, 27409: joka on erotuksena perheellisen ja perheettömän opetta- 27410: jan peruspalkoissa, eli 200 markkaa. 27411: Melkoinen vähemmistö Valiokunnassa on ehdottanut 27412: kaikkien kansakoulunopettajain eläkemääriä 350 markaksi. 27413: Tätä ehdotusta on Valiokunnan enemmistö kuitenkin, 27414: niin kauan kuin nykyinen eläkejärjestelmä yleensä pysy- 27415: tetään, pitänyt perin kohtuuttomana. 27416: 21 §. Määräys siitä että kaupungissa palveleva alemman 27417: kansakoulun opettaja, jolla on ylemmän kansakoulunopetta- 27418: jan pätevyys, on eläkkeeseen nähden samassa asemassa kuin 27419: ylemmän kansakoulun opettaja, poikkeaa siitä mitä maa- 27420: laiskuntien alemman kansakoulun opettajain eläkkeestä 27421: on säädetty. Kun kuitenkin ylemmän ja alemman kansa- 27422: koulun opettajat kaupungeissa nykyisin ovat puheenalai- 27423: sessa suhteessa samassa asemassa, ei Valiokunta ole katso- 27424: nut olevan aihetta ehdottaa muutosta yllämainitulla päte- 27425: vyydellä varustettuihin opettajiin nähden. 27426: !J4 ja 26 §. Näihin pykäliin otetut määräykset johtuvat siitä kat- 27427: santokannasta, että kaikki kansakoululaitosta palvelevat 27428: opettajat sekä kaupungissa että maalla oikeastaan suorit- 27429: tavat saman työn yhteiskunnassa ja palvelevat samaa 27430: Oppivelvollisuus. 4:ä 27431: 27432: tarkoitusperää ja että heidän virka-aikansa yhdessä 27433: kunnassa sentähden kohtuuden vaatimusten mukaan olisi 27434: palkankorotukseen nähden luettava heidän hyväksensä 27435: heidän toiseen kuntaan siirtyessänsä. Milloin heidän ase-- 27436: mansa määrätyn kunnan palveluksessa ei oikeuttaisi heitä 27437: palvelusaikaansa vastaaviin palkankorotuksiin, olisi valtion 27438: korvattava heille palkanvähennys, kunnes asianomainen 27439: kunta on velvollinen vastaavan palkankorotuksen suorit- 27440: tamaan. 27441: Eduskuntaesityksestä puuttuu määräys siitä, että 27442: vastamainittu palkanvähennys on valtiovaroista suoritet- 27443: tava, mutta on Valiokunta pitänyt säännöstä. siitä välttä- 27444: mättömänä.. 27445: 27446: 27447: 27448: Edellä. olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa 27449: etta Eduskunta puolestaan hyvaksyisi 27450: seuraavat lakiehdotukset 27451: 27452: 27453: 1 27454: 27455: 1 27456: 27457: 27458: 27459: 27460: 1 27461: 27462: 1 27463: 27464: 27465: 27466: 27467: 1 27468: 27469: 1 27470: 27471: 27472: 27473: 27474: 1 27475: 27476: 1 27477: 27478: 27479: 27480: 27481: 1 27482: 27483: 1 27484: 1 27485: 27486: Ul08. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 27487: 1 27488: 27489: 27490: 27491: 27492: Oppivelvollisuuslaki. 27493: 1 27494: 27495: 1 LUKU. 1 27496: 27497: 27498: Oppivei vollis uudesta yleensä. 27499: 27500: 1 §. 27501: Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun- 27502: gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan ; ja astuu oppi- 27503: velvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyksessä. 27504: Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut: 27505: viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou- 27506: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku keski- 27507: määrin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, sekä 27508: tylsämieliset lapset. 27509: 27510: 2 §. 27511: Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito- 27512: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskon- 27513: nossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, 27514: historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa 27515: sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa. 27516: Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka 27517: eivät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatet- 27518: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sää- 27519: detään. 27520: Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden 27521: äidinkielellä. 27522: Oppivelvollisuuslaki. 47 27523: 27524: 3 §. 27525: Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä 27526: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän 27527: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, 27528: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun- 27529: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden 27530: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos htin on kansa- 27531: koulun ltipiktiynyt eiktl muulla tavalla opintojaan jatka, 27532: 7 §:sstt mainittua jatko-opetusta. 27533: Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika 27534: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulunjohtokunta har- 27535: kitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhemmäksi. 27536: Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu- 27537: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa~ 27538: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän 27539: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut 27540: opetusta yhden vuoden ajan. · 27541: 27542: 4 §. 27543: Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu- 27544: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin 27545: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi. j 27546: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai- j 27547: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan 27548: harkinnasta. j 27549: Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta j 27550: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden 27551: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä j 27552: kunta on tällaisia lapsia varten 19 §:n mukaan järjestänyt j 27553: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta- 27554: maan osaa. j 27555: Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomaisen j 27556: syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä 27557: j 27558: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan 27559: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi kuin j 27560: kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi. j 27561: j 27562: j 27563: j 27564: j 27565: j 27566: 1 27567: 27568: 1 27569: 27570: 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitismlet. N:o 5. 1 27571: 27572: 1 27573: 5 §. 27574: Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava 1 27575: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa 1 27576: koulussa tai kotona. 27577: 1 27578: 27579: II LUKU. 1 27580: 27581: Oppivelvollisuuden täyttämisestä. 1 27582: 27583: 1 27584: 6 §. 27585: Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä- 1 27586: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina, 1 27587: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa- 27588: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen 1 27589: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulu- 1 27590: jen piirijako maalaiskunnissa. 27591: Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski- 1 27592: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa- 1 27593: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi, 27594: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä 27595: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun 27596: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti iJmoitetaan vähintään 27597: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän 27598: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen. 27599: 27600: 1 §. 27601: Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa, 27602: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää 27603: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. 27604: Ylempi kansakoulu on aina kiinteä, alempi kansa- 27605: koulu kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa 27606: tai kolmessa paikassa koulupiirin sisällä. 27607: Mihin. {poist.) ylempää kansakoulua ei ole perustettu 27608: eika 8 §:n (poistJ mukaisesti perustettava toimii kana- 27609: koulu laajennettuna alempana kansakouluna, jossa myiJs- 27610: kin on kuusi vuosiluokkaa. 27611: Oppivelvollisuuslaki. 49 27612: 27613: Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä 27614: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännöllisiin toi- 27615: miin (poist.) valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia. 27616: 27617: 27618: 27619: 8 §. 27620: 27621: Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten 27622: luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla 27623: ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun 27624: pantavien lasten luku nousee vtihinttitin viiteen, siihen 27625: liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu. 27626: Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku- 27627: määrä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiin- 27628: teää tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansakou- 27629: lua ole piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajenne- 27630: tussa alemmassa kansakoulussa. 27631: Missä ylemptitin ja alempaan kansakouluun panta- 27632: vien lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai 27633: alempaan kansakouluun pantavien lasten lukumätirti "Oiitta 27634: pienempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kus- 27635: j 27636: tantamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon hei- 27637: dän koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa j 27638: 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan. j 27639: j 27640: j 27641: 9 §. j 27642: Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on j 27643: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem- j 27644: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk- j 27645: sesta perustettava kansakoulu 8 §:ssti mainittujen perus- 27646: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa 27647: j 27648: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu- j 27649: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden. j 27650: 4 j 27651: j 27652: j 27653: j 27654: j 27655: 1 27656: 1 27657: 1 27658: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 27659: 1 27660: Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin 1 27661: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma- 1 27662: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis- 1 27663: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä (poist.) 1 27664: yhtenä koulupiirinä. 27665: Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, 1 27666: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset 1 27667: oppivelvollisuudesta vapaat. 1 27668: Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään, 1 27669: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön 27670: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä. 1 27671: 1 27672: 1 27673: 10 §. 27674: 1 27675: Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta 27676: yleenslt yhdessä opetettako. 1 27677: Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen- 1 27678: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena (poist.) 27679: yli viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava 27680: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä. 27681: 27682: 27683: 11 §. 27684: Vuotuinen oppiaika kiintetin alemman kansakoulun 27685: kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja enin- 27686: tään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä kiertävän alemman 27687: kansakoulun kummallakin luokalla vähintään kaksitoista viik- 27688: koa. Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppiaika kolme- 27689: kymmentäkuusi viikkoa, kuitenkin niin, että kahden ylim- 27690: män vuosiluokan oppilaat voidaan, jos kunta niin päät- 27691: tää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään kuuden viikon 27692: kuluessa kiireimpänä työaikana. 27693: Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa 27694: (poist.) kolme tahi neljä tuntia (poistJ sekä ylemmässä 27695: kansakoulussa keskimäärin viisi tuntia päivässä, lomahetket 27696: siihen luettuina. 27697: Oppivelvollisuuslaki. 51 27698: 27699: 12 §. 27700: Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kussa- 27701: kin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana vuo- 27702: dessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tuntia 27703: päivässä, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa ope- 27704: tettakoon kaksi tahi kolme tuntia. 27705: 13 §. 27706: Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään 27707: lapsensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka 27708: työansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi- 27709: määrän loppuun suorittanut. 27710: Jos vanhemmat tahtovat panna lapsen toisen piirin 27711: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon 27712: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk- 27713: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia 27714: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa. 27715: Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin 27716: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen 27717: oikeus 8 §:n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk- 27718: sissa sektt milloin lasten koulumatka ei sen kautta käy 27719: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta- 27720: pauksessa siirtoon vanhempain suostumus. 27721: 14 §. 27722: Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole 27723: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon 27724: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy 27725: sellaista poissaoloa aiheuta. 27726: 15 §. 27727: Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto- 27728: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi. 27729: (Poist.) 27730: 16 §. 27731: Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso- 1 27732: 27733: taan tekevän vttlttttmättömäksi nuorempain ja heikom- 1 27734: 27735: 27736: 27737: 27738: 1 27739: 27740: 1 27741: 1 27742: 27743: 1 27744: 27745: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. N:o 5. 27746: 27747: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen 1 27748: koulun ll.theisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan 27749: 1 27750: osaa vanhemmille tttsttt johtaviin kustannuksiin. Jos 27751: matka ltthimpttttn kansakouluun on viitta kilometritt 27752: pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoit- 27753: tamiskustannuksiin lapsen ikttttn katsomatta. 1 27754: 27755: Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti 1 27756: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet 27757: 27758: 17 §. 27759: 1 27760: Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk- 27761: siin säädetään erikseen. 1 27762: 27763: 27764: 27765: 27766: 1 27767: III LUKU. 27768: 1 27769: 27770: E rityis opetuksesta. 27771: 27772: 18 §. 27773: Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa, 27774: ellei heidän opetuksestaosa pidetä muulla tavoin huolta, 27775: valtion ylläpitämissä oppil~itoksissa, joissa lapset pidettä- 27776: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika 27777: kestää. 27778: Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista 27779: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun- 27780: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi- 27781: men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen 27782: kukin heistä on toimitettava. 27783: 27784: 19 §. 27785: Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen- 27786: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 §:n 2 27787: kappaleessa mainittuja lapsia varten. 27788: Oppivelvollisuuslaki. 53 27789: 27790: 27791: 27792: 27793: IV LUKU. 27794: 27795: Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta. 27796: 27797: 20 §. 27798: Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen pnn- 27799: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai- 27800: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte- 27801: tään tämän lain mukaan. 27802: 27803: 21 §. 27804: Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo pii- 27805: rin (pof,st.) oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15 27806: päivää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansa- 27807: koulun avaamispäivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoiteta, 27808: millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämisestä 27809: tullaan pitämään huolta tai että heidän oppivelvollisuutensa 27810: suorittaminen 3 §:n toisen kappaleen nojalla siirretään 27811: vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täydennettäköön 27812: myiJhemmin tarpeen mukaan siihen merkitsemällä piiriin 27813: muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryhtyköön johtokunta 27814: näidenkin lasten oppivelvollisuuden täyttämistä varten tar- 27815: peellisiin toimenpiteisiin. 27816: Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen 27817: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista 27818: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan 27819: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa 27820: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista, 27821: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitse- 27822: män vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus- 27823: iässä seurakuntaan muuttaneet. 27824: Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen 27825: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain 27826: 54 1!)08. II. Vp. - Eduskuntaesitysmlet. N:o 5. 27827: 27828: johtajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä 27829: oleviin lapsiin nähden. 27830: Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun- 27831: taan (poist.) muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista 27832: lapsista ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset 27833: heti antamaan ilmoituksen asianomaisille. 27834: Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi 27835: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat 27836: tahi oleskelevat, antakoot heidän vanhempansa vaadittaessa 27837: asianmukaisen selvityksen. 27838: 27839: 22 §. 27840: Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa sään- 27841: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hä- 27842: nelle vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa 27843: vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä,· elleivät 27844: ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa hei- 27845: dät syytettäviksi tuomioistuimessa. 27846: Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel- 27847: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden- 27848: kymmenen markan sakkoon. 27849: Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta- 27850: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle, 27851: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi 27852: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon 27853: uuteen, enintään sadan markan sakkoon. 27854: 27855: 23 §. 27856: Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö 27857: säännöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahan- 27858: tapaisuutta, niin ettei htintä voida pitää koulussa, annetta- 27859: koon siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä 27860: vanhempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi, 27861: mikäli tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan 27862: opetuksen ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhem- 27863: Oppivelvollisuuslaki. 55 27864: 27865: mat kieltäytyvät suostumasta siihen, (poist.) olkoon sel- 27866: laisen toimenpiteen määrääminen, holhouslautakunnan il- 27867: moituksesta, sen alioikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä 27868: koulu on, ja menköön oikeuden päätös, valituksesta huoli- 27869: matta, heti täytäntöön. 27870: 27871: 24 §. 27872: Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen- 27873: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar- 27874: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta 27875: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle 27876: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk- 27877: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustutta- 27878: maan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja 27879: johtokunnan mät'irtitlmtin henkiltJn ltisntl ollessa. Ptite- 27880: vtinti henkilönti on aina pidetttivtt ylemptitin kansakou- 27881: luun virkakelpoinen opettaja sekti, jos lapsi on alemman 27882: kansakoulun asteella, myöskin alempaan kansakouluun 27883: virkakelpoinen opettaja. 27884: Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutuksesta huoli- 27885: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta van- 27886: hemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun. 27887: Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät 27888: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar- 27889: kastajan ratkaistavaksi. 27890: 27891: 25 §. 27892: Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen 27893: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun 27894: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle il- 27895: moitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämi- 27896: seksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa. 27897: Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole 27898: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen, 27899: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista- 27900: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä 27901: 24 §:ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty. 27902: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 27903: 27904: 27905: 27906: V LUKU. 27907: Erinäisiä määräyksiä. 27908: 27909: 26 §. 27910: Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä- 27911: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain 27912: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo- 27913: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien. 27914: Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain 27915: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain 27916: voimaan astumisesta. 27917: (Poist.) 27918: 27 §. 27919: Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalais- 27920: kunnissa 26 §:ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen 27921: asteettain seuraavassa järjestyksessä: 27922: Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun 27923: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin 27924: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan 27925: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou- 27926: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa, 27927: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne iapset, jotka asuvat lä- 27928: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin 27929: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa- 27930: koululaitos järjestyy 28 §:ssä mainitun suunnitelman mu- 27931: kaisesti. 27932: Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi- 27933: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan 27934: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä 27935: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista 27936: ja opettajapaikoista. 27937: Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmttssakin 27938: ajassa panna tttytttnNHJn oppivelvollisuus. 27939: Oppivelvollisuuslaki. 57 27940: 27941: 28 §. 27942: Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee 27943: jokaisen maalaiskunnan, asianomaisenpiiritarkastajan kanssa 27944: neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihallituksen vah- 27945: vistettavaksi lähettää tämän lain mukainen suunnitelma 27946: siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpano- 27947: kauden kuluessa kansakouluja on perustettava ja opetta- 27948: jien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava voimaan. 27949: Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta- 27950: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk- 27951: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja 27952: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar- 27953: koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan 27954: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa 27955: siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa. 27956: 27957: 29 §. 27958: Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat- 27959: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa 27960: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake- 27961: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian 27962: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkit- 27963: tavaksi ja ratkaistavaksi. 27964: 30 §. 27965: Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto 27966: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä (poist.) oppi- 27967: velvollisuuden toimeenpanemisessa. 27968: 27969: 31 §. 27970: Kunta on oikeutettu jättämään 20 §:n mukaan kansa- 27971: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh- 27972: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viran- 27973: omaisen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi 27974: uskoa myöskin ne tehtävät, jotka 23 §:n mukaan kuuluvat 27975: holhouslautakunnalle. 27976: 58 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 27977: 27978: 32 §. 27979: Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa- 27980: koululaitostaosa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituksen 27981: vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvolli- 27982: suuden toimeenpano aiheuttaa. 27983: 27984: 33 §. 27985: Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä 27986: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen 27987: kasvatuksesta. 27988: 34 §. 27989: Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on 27990: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin 27991: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin 27992: kansakouluihin nähden. 27993: 35 §. 27994: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19-. 27995: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä 27996: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toimen- 27997: piteisiin. 27998: 36 §. 27999: Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat 28000: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mik11li 28001: ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa. 28002: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 59 28003: 28004: 28005: 28006: 28007: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 28008: 28009: 1 LUKU. 28010: 28011: Yleisiä määräyksiä. 28012: 28013: 1 §. 28014: Tänä päivänä annetussa oppivelvollisuuslaissa sääde- 28015: tyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi- 28016: velvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta koko- 28017: naisuudessaan, saaden valtiovaroista avustusta, kuten alem- 28018: pana määrätään. 28019: 1 28020: 2 §. 28021: 1 28022: Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai- 28023: sena. 28024: 28025: II LUKU. 28026: Maalaiskoulujen huoneustoista, kalustosta ja 1 28027: 28028: opetusvälineistä sekä oppilaiden koulun- 1 28029: käynnin avustamisesta. 28030: 28031: 3 §. 28032: Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo- 28033: neusto hankittava. Alempia ja laajennettuja alempia kan- 28034: sakouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva 1 28035: 28036: huoneusto vuokrattava. 1 28037: 28038: 28039: 28040: 28041: 1 28042: 28043: 1 28044: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28045: 28046: Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen 28047: suostumuksella vtiliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakoulun 28048: tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin saa- 28049: koon kunta, missä (poist.) suuremmatta haitatta niin saattaa 28050: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa- 28051: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen 28052: semmoisena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen 28053: käytetä. 28054: 4 §. 28055: Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista 28056: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua 28057: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu- 28058: 1 28059: kaan yhteensti rakennuskustannusten koko määrän, ei kui- 28060: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan 1 28061: koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa 28062: kohti, seuraavien perusteiden mukaan: 28063: avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000 28064: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000 28065: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa 28066: senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä 28067: kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään 28068: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään 28069: 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti. 28070: Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa 28071: kansakoulua varten saakoon kunta valtiovaroista senaatin 28072: harkinnan mukaan avustusta 1,000-2,000 markkaa seka 28073: lainaa 1,000-3,000 markkaa. 28074: Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova- 28075: roilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laajen- 28076: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten; 28077: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä se- 28078: naatin harkinnasta. 28079: 5 §. 28080: Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai- 28081: sella kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä. 28082: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 61 28083: 28084: 6 §. 28085: Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta- 28086: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta 28087: johtuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta. 28088: 28089: 7 §. 28090: Oppivelvollisuuslain 15 §:ssti mainitusta lasten 28091: avustamisesta johtaviin menoihin ottakoon valtio niin- 28092: iktitin osaa. 28093: III LUKU. 28094: 28095: Maalaiskansakoulujen opettajiston palkka- 28096: eduista (poist.) ja eläkkeistä. 28097: 8 §. 28098: Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta, 28099: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään 28100: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, 28101: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle 28102: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa, 28103: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari 28104: viljeltyä maata. j 28105: Jos edellisessä kappaleessa mainittua maata tai re- j 28106: hua ja laidunta ei suuremmitta vaikeuksitta voida luon- 28107: nossa joko täyteen määrään tai lainkaan antaa, on opet- j 28108: tajalle vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava kor- j 28109: vaus, joka viljelysmaasta älköön olko 100 markkaa heh- j 28110: taarilta eikti yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200 28111: j 28112: markkaa pienempi. 28113: j 28114: 9 §. 28115: j 28116: Valtiovaroist~ saakoon ylemmän kansakoulun opettaja 28117: palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korotetaan tämä j 28118: yleinen peruspalkka 1,100 markkaan naimisissa olevalle j 28119: tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasiallinen j 28120: elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lapsia. 28121: j 28122: j 28123: j 28124: j 28125: j 28126: j 28127: 1 28128: 1 28129: 1 28130: 62 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 28131: 28132: Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa 1 28133: sitä loput virka-aikaansa nauttia. 1 28134: 28135: 10 §. 1 28136: 28137: Ylemmän kansakoulun opettaja, joka nuhteettomasti 1 28138: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista 1 28139: ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan valtiovaroista joka 28140: 1 28141: kerran 180 markan suuruisen palkankorotuksen, jos hänen 28142: peruspalkkansa 9 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti 1 28143: on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos perus- 1 28144: palkka on 1,100 markkaa. 28145: 1 28146: 11 §. 1 28147: Korkeampi peruspalkka, josta 9 §:ssä mainitaan, las- 1 28148: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus 28149: 1 28150: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta 28151: sanottuun etuun, on sisäänjätetty, ja korotetaan samalla 1 28152: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka- 1 28153: vuosien johdosta saanut, kuten 10 §:ssä säädetään. 28154: 12 §. 28155: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa- 28156: koulun opettajille antakoon kunta vähintään yhden huo- 28157: neen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, lämmön ja 28158: valon tai näitä etuja vastaavan (poist.) korvauksen (poist.) 28159: vtthintfifin 150 markkaa vuodessa. 28160: Tämän lisäksi antakoon kunta mainituille opettajille 28161: vähintään 10 aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi 28162: 25 markkaa vuodessa. 28163: Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa- 28164: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kun- 28165: nan kustannettava. 28166: 13 §. 28167: Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman 28168: kansakoulun opettaja 600 markkaa sekä laajennetun alem- 28169: man kansakoulun opettaja 700 markkaa. 28170: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 63 28171: 28172: 14 §. 28173: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa- 28174: koulun opettaja, joka on nuhteettomasti tehtävänsä toimit- 28175: tanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta palveltuaan 28176: valtiovaroista palkankorotusta joka kerran alemman kansa- 28177: koulun opettaja 90 markkaa ja laajennetun alemman 28178: kansakoulun opettaja 105 markkaa. 28179: 28180: 15 §. 28181: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa- 28182: koulun opettaja, joka siirtyy virkaan ylemmässä kansakou- 28183: lussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa 28184: virassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka hän sitä 28185: ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan 28186: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin. 28187: 28188: 16 §. 28189: Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on 175 28190: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa 28191: JOO markalla. 28192: 17 §. j 28193: Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen nuhteettoman 28194: j 28195: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan 28196: jälellä olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiova- j 28197: roista seuraavasti: 28198: ylemmän kansakoulun opettaja 1,000 markkaa, mutta j 28199: korotetaan tämä eläke 1,200 markkaan (poist.) opettajalle, j 28200: joka erotessaan nauttii perheolojen nojalla korotettua 28201: peruspalkkaa; sekä j 28202: alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa ja laa- 28203: j 28204: jennetun alemman kansakoulun opettaja 700 markkaa. 28205: Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma- j 28206: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, 28207: muuten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin j 28208: hoitamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkau- 28209: j 28210: j 28211: j 28212: j 28213: j 28214: 1 28215: 28216: 1 28217: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28218: 1 28219: tinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellä- 1 28220: mainittua täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle 28221: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta 1 28222: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä. 28223: 1 28224: Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan äl- 28225: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu. 1 28226: 28227: 18 §. 1 28228: Alemmasta tai laajennetusta alemmasta kansakou- 1 28229: lusta ylempään kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon 28230: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk- 1 28231: sensä lukemaan· sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyk- 28232: 1 28233: sessä on alemmassa tai laajennetussa alemmassa kansa- 28234: koulussa palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän 1 28235: kansakoulun opettajanvirkoihin. 28236: 1 28237: 28238: 1 28239: IV LUKU. 28240: Kaupunkien kansakoululaitoksesta. 28241: 19 §. 28242: Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät- 28243: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen järjes- 28244: tämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaami- 28245: sesta. 28246: 20 §. 28247: Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun- 28248: git valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä määrästä, 28249: johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta nouse- 28250: vat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa maksettavat 28251: palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo ja vuokra- 28252: määrät sellaisista vuokratuista kouluhuoneustoista, joiden 28253: havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä menot lämmityk- 28254: sestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, opetusvälineistä, 28255: oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista ja muista 28256: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 65 28257: 28258: koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta opettajiston kirjas- 28259: toihin ynnä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä. 28260: 28261: 21 §. 28262: Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon 28263: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muu- 28264: toin samojen perusteiden mukaan, joita 17 ja 18 §:itin 28265: mukaisesti olisi noudatettava, jos httn palvelisi maalais- 28266: kunnissa. 28267: Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys 28268: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuitenkin 28269: oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun 28270: opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläkkeen saa- 28271: miseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika, jonka hän 28272: on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden. 28273: (Poist.) 28274: 22 §. 28275: Jokainen kaupunki on velvollinen 21 §:ssä mainittua 28276: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu- 28277: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä 28278: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinaiselta 28279: ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkeeseen 28280: oikeutetuksi. 28281: 23 §. 28282: Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 §:ssä 28283: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on 28284: valtion kansakoulumenosititnföön otettava ja kaupungeista 28285: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokontto- 28286: riin, joka kasvuottaa näitä varoja siinä määrässä kuin niitä 28287: ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sanotut varat 28288: käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi, annetaan 28289: tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten osoitetoista 28290: varoista. 28291: 28292: 28293: 5 28294: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28295: 28296: 28297: V LUKU. 28298: 28299: Erinäisiä määräyksiä. 28300: 28301: 24 §. 28302: Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa- 28303: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou- 28304: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu- 28305: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke- 28306: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten: 28307: että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuo- 28308: siensa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkan- 28309: korotusta; 28310: ettii opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi 28311: kunnes kaupunki palkkaussattntönsii mukaan on velvollinen 28312: hiinelle maksamaan palkankorotusta ja tttmii korotus nou- 28313: see entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai sen 28314: yli, saa pitiitt oikeutensa palkankorotukseen maalaisopetta- 28315: jiin niihden voimassa olevien perusteiden mukaan, ei kui- 28316: tenkaan korkeampaan mttarttan kuin han sen kaupungin 28317: palkkasttanntJn mukaan, jonka palvelukseen hän on siir- 28318: tynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan,· 28319: että opettaja, joka siirtyy (poist.) kaupungista (poist.) 28320: toiseen, siksi kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, 28321: palkkaussääntönsä mukaan on velvollinen hänelle maksa- 28322: maan palkankorotusta ja tämä korotus nousee hiinen 28323: ennen nauttimansa palkankorotuksen tasalle tai sen yli, 28324: on oikeutettu samansuuruiseen palkankorotukseen, (poist.) 28325: ei kuitenkaan korkeampaan määrään, kuin minkä hän 28326: sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, jonka palveluk- 28327: seen hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelus- 28328: ajalta saamaan ; ja 28329: että alemman ja laajennetun alemman kansakoulun 28330: opettaja, joka siirtyy ylempään kansakouluun, ei kuiten- 28331: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan 28332: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 67 28333: 28334: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal- 28335: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun 28336: opettajan virkoihin. 28337: 28338: 25 §. 28339: Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksa- 28340: maan 24 §:n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen 28341: ja saa siitti vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todista- 28342: man laskun mukaan, valtionvaroista kantaa sen raha- 28343: mttcträn, minkct se opettajalle on tctten maksanut yli sen, 28344: mittt kaupungin oman palkkaussttctntönsä mukaan olisi 28345: ollut samalle opettajalle suoritettava. 28346: 28347: 26 §. (25 §.) 28348: Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa- 28349: laiskansakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen 28350: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka 28351: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa 28352: tai maalla palvellut. 28353: 28354: j 28355: 27 §. (26 §.) 28356: j 28357: Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi- 28358: j 28359: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel- 28360: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa- j 28361: laiskansakoulun johtajille, niin kauan kuin he silloisessa j 28362: toimessaan pysyvät, vuosittain suorittamaan sen määrän, j 28363: johon johtajain osuus sanottuihin maksuihin viiden viimei- j 28364: sen vuoden kuluessa ennen tämän lain voimaanastu- 28365: j 28366: mista on keskimäärin noussut. 28367: j 28368: 28 §. (27 §.) j 28369: Alemman maalaiskansakoulun ja laajennetun alem- j 28370: man kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan ope- j 28371: tusta yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä 28372: j 28373: j 28374: j 28375: j 28376: j 28377: j 28378: 1 28379: 1 28380: 1 28381: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 28382: 1 28383: enintään kolmenkymmenenkuuden viikon aikana vuodessa; 28384: ja tulee alemman kansakoulun opettajan, (poist.) sikäli 1 28385: kuin hänen korkeimmasta opetusvelvollisuudestaan keski- 1 28386: määrin kuuden tunnin mukaan päivässä aikaa riittää, ilman 28387: 1 28388: eri korvausta tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden 28389: harjoitusaineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei 1 28390: hänen opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta 1 28391: piiritarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä. 1 28392: 28393: 29 § (28 §). 1 28394: Siinä määrin kuin ylemmän maalaiskansakoulun opet- 1 28395: tajan korkeimmasta, kolmekymmentttkuusi viikkoa vuodessa 1 28396: ja keskimäärin kuusi opetustuntia päivässä käsittävästä ope- 28397: 1 28398: tusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja velvollinen ilman 28399: eri korvausta antamaan opetusta kansakoulun jatkokurs- 1 28400: seissa. 1 28401: 30 § (29 §). 1 28402: Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä 28403: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa. 28404: 28405: 31 § (30 §). 28406: Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ... 28407: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk- 28408: set ja määräykset, miktili ne eivät ole yhtäpitävät sen 28409: kanssa. 28410: 28411: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908. 28412: 28413: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 28414: Soininen, varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet V. Jokinen, 28415: Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahtinen, Lundström, 28416: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio 28417: (osittain), V. T. Rosenqvist,Sundblom, Waarala ja Ängeslevä 28418: sekä varajäsenet Kaipio (osittain), Kirjarinta (osittain), Sohl- 28419: berg (osittain) ja Wemmelpuu (osittain). 28420: Vastalause 1. tl9 28421: 28422: 28423: 28424: 28425: Vastalauseita. 28426: Oppivelvollisuuslaki. 28427: 28428: I. 28429: 28430: 10 §. 2 kappale. 28431: Kun 10 §:n 1 kohdassa säädetyn korkeimman oppilas- 28432: määrän lisäystä ei voi kasvatusopilliselta kannalta puolustaa 28433: eikä tähän saakka voimassa-ollutta säädöstä, että yksi opettaja 28434: ei missään tapauksessa saa saman-aikaisesti opettaa useampaa 28435: kuin viittäkymmentä oppilasta, ole havaittu käytäntöön sovel- 28436: tumattomaksi eikä se myöskään yleisen oppivelvollisuuden 28437: toimeenpantua kohdanne voittamattomia esteitä, katsomme, että 28438: lakiehdotus on laadittava voimassa-olevan asetuksen ja vuonna 28439: 1898 hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja pyydämme 28440: sentähden kunnioittaen, että Eduskunta hyväksyisi 10 §:n j 28441: 2 kappaleen seuraavassa muodossa : j 28442: Jos yhdessä opetellavien lasten lukumäärä j 28443: nousee yli viidenkymmenen, päättäköön kunta 28444: onko piiri jaettava vai koulua laajennettava j 28445: opettajavoimia lisäämällä. j 28446: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908. j 28447: 28448: Hedvlg Sohlberg. Julius Sundblom. j 28449: V. T. Rosenqvist. j 28450: j 28451: j 28452: j 28453: j 28454: j 28455: j 28456: 1 28457: 28458: 28459: 1 28460: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28461: 1 28462: 28463: 28464: 1 28465: 28466: 28467: 1 28468: 28469: 28470: 1 28471: II. 28472: 1 28473: Kun allekirjoittaneet ovat muutamista kohdin käsilläole- 28474: vaa oppivelvollisuuslakia eri mieltä Valiokunnan enemmistön 1 28475: kanssa, pyydämme saada allaolevassa vastalauseessa esittää 28476: käsityksemme. 1 28477: 9 §. 28478: 1 28479: 8 §:ään otetut määräykset kunnan veivoittamisesta pe- 28480: rustamaan kansakouluja ovat katsottavat täysin tyydyttävän 28481: 1 28482: pitkällekin meneviä vaatimuksia vanhempain puolelta mitä 28483: tulee tilaisuuden hankkimiseen heidän lapsillensa saada kansa- 1 28484: kouluopetusta. 9 §:ssä näitä määräyksiä sovelletaan sellaisessa 28485: koulupiirissä, jossa väestö on erikielistä, niihin oppivelvolli- 1 28486: 28487: suuden alaisiin lapsiin, joiden äidinkielenä on vähemmistön 28488: kieli, ja lisätään niihin vielä määräys että, jos pienempi 28489: kieliryhmä asuu niin hajallaan, ettei se kuitenkaan saa oma- 28490: kielistä koulua, kuntaa on koulujen perustaruisvelvollisuuteen 28491: nähden pidettävä yhtenä piirinä. Voi kuitenkin sattua että, 28492: huolimatta yllämainituista määräyksistä, muutamille lapsille 28493: - joka tapauksessa vain mitättömän harvalukuisille - jotka 28494: kuuluvat kielelliseen vähemmistöön kaksikielisessä kunnassa, ei 28495: ole tarjona kansakouluopetusta heidän äidinkielellään; sellai- 28496: sessa tapauksessa esittää Valiokunta, että nämä lapset vapaute- 28497: taan oppivelvollisuudesta. 28498: Tosin on sangen tärkeää, että lapset saavat opetuksensa 28499: äidinkielellään, mutta vielä tärkeämpää on, meidän käsityk- 28500: semme mukaan, että lapset ylipäänsä saavat tarvittavat tiedot. 28501: Kun Valiokunta syystä kyllä ei ole katsonut voivansa vel- 28502: voittaa kuntia rajattorniin saakka perustamaan kouluja muuta- 28503: mille harvoille lapsille, on se pitänyt oikeampana kokonaan 28504: vapauttaa nämä lapset oppivelvollisuudesta kuin määrätä, että 28505: heidän tulee suorittaa se koulussa, jonka opetuskielenä on enem- 28506: Vastalause II. 71 28507: 28508: mistön kieli. Me puolestamme olemme kuitenkin vakuutetut 28509: siitä, että lasten parasta paremmin valvotaan, jos heille anne- 28510: taan opetusta kielellä, joka ei ole heidän äidinkielensä, kuin 28511: jos he jäävät opetusta vallan vaille. Tässä on vielä huomat. 28512: tava, että sellaiset lapset, joista nyt on kysymys, kaikkein 28513: useimmissa tapauksissa hyvin osaavat myöskin toista koti- 28514: maista kieltä. Sen nojalla mitä meillä tässä on ollut kunnia 28515: esittää, saamme ehdottaa, että 9 §:n 3 kappale saisi seuraavan 28516: muodon: 28517: 28518: Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin 28519: pieni, ettei koulua heitä varten ole perustettava, 28520: ovat nämä lapset oppivelvolliset väestön enem- 28521: mistöä varten perustetussa koulussa ja sen kie- 28522: lellä, elleivät heidän vanhempansa huolehdi hei· 28523: dän opetuksestaan muulla tavoin; 28524: ja että 4 kappale jätettäisiin pois. 28525: 28526: Oppivelvollisuuslain 15 ja 16 §§. 28527: V aHokunnan ehdotelmissa näiksi pykäliksi noudatetaan 28528: erilaisia periaatteita, kun on kysymys avustuksen antamisesta 28529: kansakoululapsille. Niinpä on sitä avustusta, josta 15 § mai- j 28530: nitsee ja joka pääasiallisesti tarkoittaa ruokaa ja vaatteita, j 28531: annettava ainoastaan , varattomille" oppilaille, kun taas 16 j 28532: §:n 2 kappaleen mukaan oppikirjoja ja muita koulutarpeita on 28533: j 28534: annettava kaikille oppilaille. Me emme ole voineet havaita 28535: minkäänlaatuista pätevää syytä tämmöiseen erilaiseen menet. 28536: j 28537: telyyn avustuksen eri laatuihin nähden. Yhtä selvänä kuin j 28538: pidämme sitä, että var~tttomat oppilaat ilmaiseksi saavat kun- j 28539: nalta kaikki mitä he koulunkäyntiänsä varten tarvitsevat, olipa j 28540: se sitten ruokaa ja vaatteita tahi kirjoja ja koulutarpeita. j 28541: yhtä tarpeetonta, ettemme sanoisi väärää, katsomme olevan j 28542: että varakkaiden vanhampain lapset saavat apua kunnalta, j 28543: olkoonpa minkä laatuista tahansa. Meidän päivinämme vaadi- 28544: j 28545: taan, että kaikkien vanhempien, mihin yhteiskuntaluokkaan 28546: he kuulunevatkin, on annettava lastensa oppia alkeistiedot j 28547: kansakoulussa. Kun siinä vaatimuksessa on paljon oikeutettua, j 28548: j 28549: j 28550: j 28551: j 28552: j 28553: j 28554: 1 28555: 1 28556: 1 28557: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1 28558: 1 28559: on toivottavaa, että sitä yhä enemmän ruvetaan noudattamaan. 28560: 1 28561: Mutta niin ollen käy kunnan veivoittaminen toimittamaan kai- 28562: kille oppilaille ilmaiseksi oppikirjat ja koulutarpeet vielä sitä- 1 28563: kin kohtuuttomammaksi. Jos Valiokunnan perustelmissa 1 28564: esittämä väite, että kaikkien oppilaiden varustaminen kirjoilla 1 28565: ja koulutarpeilla on havaittu ainoaksi tehoavaksi keinoksi 28566: 1 28567: välttää opetukselle haitallista kirjain ja koulutarpeiden puu- 28568: tetta, todellisuudessa pitäisi paikkansa, niin todistaisi tämä 1 28569: ainoastaan asianomaisen opettajan puuttuvaa kykyä ylläpitää 1 28570: vaatimuksiansa järjestykseen ja kuuliaisuuteen nähden. Mutta 1 28571: me puolestamme emme voi uskoa, että asianlaita tosiaan on 28572: 1 28573: semmoinen kansakouluissamme. Kasvatusopilliselta kannalta 28574: 1 28575: ei muuten voi pitää oikeutettuna tämänkaltaisen keinon käyt- 28576: tämistä järjestyksen ylläpitämiseksi. Mitä taas tulee Valio- 1 28577: kunnan puheeseen siitä, että ehdotettu menettely aiheuttaisi 1 28578: kirjain ostamista isommissa erissä, joten niitä voitaisiin saada 28579: 1 28580: halvemmalla, niin on meidän puolestamme mahdoton ymmär- 28581: tää, mikä estäisi tukkuostoa, vaikka nyt mainitussa suhteessa 28582: 1 28583: tehtäisiin ero varattomien ja varallisten oppilaiden välillä. 28584: Ne taloudelliset uhraukset, jotka oppivelvollisuuden toimeen- 28585: pano vaatii kunnilta, ovat joka tapauksessa niin suuret, että 28586: todellakaan ei ole syytä lisätä niihin tarpeettomia menoja. 28587: Mutta jos joku kunta itse haluaa järjestää asian Valiokunnan 28588: ehdottarualla tavalla, olkoon se kunnan oma asia. 28589: Sen nojalla mitä meillä tässä on ollut kunnia esittää, 28590: saamme ehdottaa, että 16 §:n 2 kappale erityisenä moment- 28591: tina liitettäisiin 15 §:ään näin kuuluvana: 28592: 28593: Varattomille oppilaille annnettakoon koko- 28594: naan omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet. 28595: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908. 28596: 28597: V. T. Rosenqvist. Julius Sundblom. 28598: 28599: Tähän vastalauseeseen yhtyy, mikäli se koskee 9 §:ää, 28600: 28601: Hedvig Sohlberg. 28602: Vastalause 111. 73 28603: 28604: 28605: 28606: 28607: rn. 28608: 28609: Maamme koululaitos nykyisellä kannallaan ei suinkaan 28610: vastaa niitä vaatimuksia, joita köyhälistö sille asettaa. Meillä, 28611: kuten muissakin nykyaikaisissa valtioissa, on kansakoulusta, 28612: jonka tulisi olla vilpitön valistuksen ja kansalaissivistyksen 28613: levittäjä, tehty ylempien luokkien luokkaetujen palvelija. Kir- 28614: velevin sydämin täytyy työläisvanhempien nähdä, miten heidän 28615: pienoiset lapsensa saavat ostaa koulusta saamansa tiedonmurut 28616: vain sillä kaupalla, että koulu muodostelee heidän ajatuksensa, 28617: tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin vanhemmat kotona 28618: haluavat. Uskonto väärennetään kasvattamaan lasta porva- 28619: 1 28620: rillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi; ihmiskunnan ja 28621: isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia rumia raakalais- 1 28622: sotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jäävää isänmaalli- 28623: suutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää pääasiassa sii- 1 28624: hen, että lapsesta muodostuisi vaatimattomuutensa tunteva 28625: nöyrämielinen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisarmeijaan. 1 28626: 28627: Vanhemmilla kotona on täysi työ vapauttaakseen lapset ikä- 28628: viromistä opetuksen tuottamista ristiriidoista. Ristiriita työläis- 1 28629: 28630: kodin ja koulun välillä tulee sitä jyrkemmäksi, kun vanhem- 28631: 1 28632: milla ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa koulun järjestelyyn, 28633: meidän maassamme ei edes eduskunnankaan kautta. 28634: 1 28635: Mutta ne todellisen tiedon alkeet, joita koulu kaikista 28636: epäkohdistaan huolimatta lapsille jakaa, ovat köyhälistön mie- 1 28637: lestä kuitenkin niin arvokkaita, että se sittenkin on valmis 28638: 1 28639: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28640: 28641: asettamaan lapsensa oppivelvollisuuden alaisiksi. Mutta välttä- 28642: mättömänä täydennyksenä oppivelvollisuuden säätämiselle tulee 28643: köyhälistö pitämään koko koululaitoksen pikaista uudistusta ja 28644: tulee sen saavuttamiseksi tekemään voitavansa. 28645: Mitä itse oppivelvollisuuteen tulee, ei valiokunnan käsi- 28646: tys oppivelvollisuudesta suinkaan vastaa sitä ajatusta, mikä 28647: sosialidemokratialla on yleisestä kansankasvatuksesta, josta 28648: kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisesti tulisi päästä osalli- 28649: siksi. Yhä edelleen jää laajoilla alueilla koulujen perustami- 28650: nen riippumaan kuntien harkinnasta. Oppivelvollisuusikä lop- 28651: puu yleensä jo 13:nteen ikävuoteen. Maaseudun koulumuo- 28652: doille ja opettajavoimille on osaksi asetettu aivan liian pienet 28653: vaatimukset. Saman opettajan opetettavana tulee yleensä ole- 28654: maan kovin suuri oppilasmäärä. Vähävaraisten lasten koulun- 1 28655: 28656: käynnin turvaamisesta on pidetty aivan liian vähän huolta. 28657: Suurimpia näistä aukoista näyttää olevan toistaiseksi 1 28658: 28659: vaikea täyttää, niin kauan kuin eduskunnassa ja hallinnossa 28660: valta on porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluo- 28661: kilta kokoamistansa valtion varoista heittää niille takaisin 28662: vain vaatimattoman almun, silloinkin kun on kysymys niin 28663: tärkeästä asiasta kuin kansanvalistuksesta. Suurimmat valio- 28664: kunnan suunnitteleman oppivelvollisuuden puutteellisuudet joh- 28665: tuvat tietysti siitä, että porvarillinen kansantalous ei tarvitse 28666: yleistä kansalaissivistystä sen suuremmassa määrin eikä kaipaa 28667: sitä vallankaan maaseudun syrjäosissa. Yleisen kansankasva- 28668: tuksen järjestämisen täytynee niin ollen jäädä tulevaisuuden 28669: asiaksi. 28670: Mutta valiokunnan mietinnössä on lukuisasti sellaisiakin 28671: kohtia, että niiden korjaamista yksin porvarilliseltakaan näkö- 28672: kannalta mielestämme ei mitenkään pitäisi voida nyt jättää, 28673: jos ensinkään mieli tehdä täyttä totta oppivelvollisuudesta ja 28674: sen säätäruisestä edes osaksikaan saavuttaa tarkoitettua tulosta. 28675: Pyydämme saada tässä alempana pykälittäin esittää tarkotta- 28676: mamme muutokset ja niitä lähemmin perustella. 28677: Vastalause 111. 75 28678: 28679: Oppivelvollisuuslaki. 28680: 28681: Oppivelvollisuuslakiehdotuksensa 2 §:ssä ehdottaa valio- 2 §. 28682: kunta määrättäväkai oppivelvollisuuden koskemaan myöskin 28683: uskontoa. Tämän vastalauseen allekirjoittajat puolestaan eivät 28684: voi valiokunnan kantaa tässä kohdin hyväksyä. 28685: Laajat kansankerrokset maassamme, niiden joukossa lu- 28686: kuisat uskonnolliset ryhmät, ovat asettuneet sille kannalle, että 28687: uskonnonopetus olisi poistettava yleisistä kouluista ja jätettävä 28688: kirkollisten koulujen ja vanhempien asiaksi. Allekirjoittaneet- 28689: kin ovat samalla kannalla, mutta mielestämme koko kysymys 28690: ei varsinaisesti kuulu oppivelvollisuuskysymyksen yhteyteen, 28691: vaan kysymykseen koululaitoksen uudistuksesta tai uskonnon- 28692: vapauslainsäädäntöön ja veisi oppivelvollisuusasian kirkollis- 28693: kokoukseen siten viivyttäen koko lain toimeenpanoa. Tässä 28694: voi mielestämme olla kysymys vain siitä, mitkä oppiaineet on 28695: määrättävä niiksi, joita oppivelvollisten lasten on lain 5 §:n 28696: mukaan mentävä oppimaan kansakouluun sellaisena kuin niitä 28697: voimassaolevien hallinnollisten asetusten mukaisessa kansakou- 28698: lussa opetetaan, elleivät niissä muualla opetusta saa. Vastoin 28699: valiokunnan enemmistön mielipidettä ei meistä ole paikallaan 28700: asettaa uskontoa näiden joukkoon, vaan olisi se jätettävä 28701: puheenaolevasta aineluettelosta pois. j 28702: Sanotaan kyllä, että uskonnonopetukseen tyytymättömät j 28703: vanhemmat voivat panna lapsensa muualla opetettavaksi, mutta 28704: huomattava on, että lapsen koulukustannukset silloin vanhem- 28705: j 28706: mille nousisivat niin tavattomiin, että useimmille kävisi mah- j 28707: dottomaksi hankkia tuollaista opetusta. Valiokunnan enemmis- j 28708: tön ehdottaman säädöksen kautta tulee tämä häpeällinen oman- j 28709: tunnon pakko siten ulottumaan niin laajalle, ettei mielestämme j 28710: pitäisi voida olla puhettakaan sellaisen säätämisestä. 28711: j 28712: Uskonnon alalla ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdo- 28713: ton perinpohjin käsittää ja omintakeisesti itselleen selvittää, 28714: j 28715: kun hänellä ei ole mitään sellaista elämänkokemusta, jossa j 28716: uskonnollinen elämä kasvaa. Uskonnon peruaseikoista on täysi- j 28717: kasvaneidenkin ihmisten kesken vallalla jyrkästi vastakkaisia j 28718: j 28719: j 28720: j 28721: j 28722: j 28723: j 28724: 1 28725: 1 28726: 1 28727: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28728: 1 28729: mielipiteitä, kuten lukemattomat lahkokunnatkin eri kirkko- 1 28730: kuntien piirissä osottavat. Tällaisiin seikkoihin katsoen teh- 1 28731: dään monien vanhempien mielestä suuri vääryys, jos lapseen 28732: 1 28733: koulussa pyritään istuttamaan yksityisseikkoihin saakka ulottuva 28734: usko määrättyyn valtion viralliseen uskonoppiin, ja vääryys 1 28735: tuntuu heistä sitä katkerammalta, kun uskonnonopetus useim- 1 28736: miten on opettajan uskonnollisen kehittymättömyyden vuoksi 1 28737: vielä paljo yksipuolisempaa kuin välttämättömästi tarvitsisikaan. 28738: 1 28739: Lapsien herkkään tunne-elämään vetoava opettaja voi siten 28740: kasvattaa ainakin tunteellisimmat lapset sokeiksi uskonnolli- 1 28741: siksi kiivailijoiksi, joilta senkautta jo ennakolta on riistetty 1 28742: kaikki sopusointuisen elämän mahdollisuus. Uskonnonopetuk- 1 28743: sen vuoksi joutuvat lapset sitä vaikeampaan asemaan, kun 28744: 1 28745: opettajan antama uskonnonopetus usein on vakavassa risti- 28746: riidassa sen kanssa, mitä sama opettaja lapsille muilla opetus- 1 28747: tunneilla opettaa. Kun ristiriitaa mahdollisimman mukaan koete- 1 28748: taan peitellä ja salata, on se omiaan lapsissa kasvattamaan 28749: 1 28750: pintapuoliauutta ja ajattelemattomuutta. Kaikki sellaiset seikat 28751: tekisivät monilukuisille vanhemmille, jotka muuten ilolla lähet- 1 28752: täisivät lapsensa kouluun, oppivelvollisuuden kirveltäväksi 28753: pakoksi, jollaista minkään sivistyneen maan lainsäädännön ei 28754: pitäisi voida määrätä. 28755: Köyhälistön kannalta on kaiken tämän lisäksi aivan eri- 28756: koiset syyt asettua puheenaolevaa ehdotusta vastustamaan, 28757: koska juuri uskontoa häikäilemättömämmin kuin mitään muuta 28758: oppiainetta käytetään vallassaolevien luokkien luokkavallan 28759: välikappaleena. Opettajat ovat huonon taloudellisen asemansa 28760: vuoksi ja säilyttääkseen virkansa pakotettuja pysymään vallassa- 28761: olevien luokkien suosiossa. Tietoisesti tai tiedottomasti koettaa 28762: opettaja senvuoksi lapsiin istuttaa tyytyväisyyttä oleviin oloi- 28763: hin selvitellen jumalan ne sellaisiksi luoneen, niin että niiden 28764: nurjuuksiakin vastaan taisteleminen siten olisi ,jumalan tahtoa" 28765: vastaan taistelemista. Samassa mielessä opetetaan ,pelvolla 28766: ja vavistuksella" sakeassa nöyryydessä alistumaan vallitsevien 28767: luokkien herruuteen, joka sekin on muka jumalan sellaiseksi 28768: säätämä. 28769: Vastalause UI. 77 28770: 28771: Uskonnon asettamista oppivelvollisuuden piiriin puolus- 28772: tetaan sillä, että muiden aineiden opetus sitä vaatisi. Laajalti 28773: on kuitenkin ilmennyt aivan vastakkaisiakin mielipiteitä, ja 28774: joka tapauksessa voidaan mielestämme ne tiedot uskonnollisista 28775: liikkeistä, mitä yleissivistys ja muiden aineiden opetus vaatii, 28776: helposti antaa muiden aineiden, ennenkaikkea tietysti historian 28777: yhteydessä, kuten tehdään niissä monissa maissa, joissa uskonnon- 28778: opetus on kouluista kokonaan poistettu, 28779: Yhtävähän vaatii kansan siveellinen kasvatus uskonnon- 28780: opetuksen säilyttämistä. Sellaista pitäisi voida sitä vähemmän 28781: väittää, kun uskonnonopetuksella nytkään ei nähtävästi suu- 28782: resti ole sellaisia tarkotuksia muuhun kuin ylläviitattuun val- 28783: lassa olevien luokkien etuja edistävaan suuntaan. Tärkeimpinä 28784: asioina uskonnonopetuksessa on uskonnollisten opinkappaleiden 28785: ja oppirakennuksen sekä kirkkohistoriallisten riitojen selvittely. 28786: Uskonnonopetuksesta vie useimmiten lopunkin sen siveellisestä 28787: merkityksestä, jota muuten epäilemättä on kovin liioteltu, 28788: opettajan hartaudenteeskentely, jonka vallan liian usein lapsi- 28789: kin pääsee huomaamaan. 28790: Uskonnon asettaminen oppivelvollisuuden piiriin tulee 28791: saamaan sitä arveluttavamman luonteen, kun uskonnolliset van- 28792: hemmat, jos he vaan kuuluvat koulussa opetettavaan uskon- j 28793: oppiin, tultaisi sakon pakolla velvqittamaan viemään lapsensa j 28794: koulun uskontotunneille, kun monetkaan heistä missään tapauk- 28795: j 28796: sessa muuten eivät kykene lapsilleen tarpeellista opetusta kus- 28797: tantamaan. Ja yhtä arveluttavaksi tekee asian se, että valtion j 28798: viranomaisille silloin tehtäisi mahdolliseksi kirkollisten koulu- j 28799: jen opetusta valvoessaan sekaantua niiden uskonnonopetuk- 28800: j 28801: seenkin, mikä voisi aiheuttaa kerrassaan arvaamattomia rette- 28802: löitä, joista ainakaan uskonnolla ei olisi mitään siunausta. j 28803: Yllä esitettyjen syiden nojalla pidämme mahdottomana, j 28804: että uskonto asetettaisi oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien j 28805: aineiden joukkoon. 28806: j 28807: Valiokunta ehdottaa, että kaupunkilaislapset olisivat op- 3 §. 28808: pivelvolliset 14 vuoden ikään nauttiakseen viimeisenä vuonna j 28809: käytännöllisiin toimiin valmistavaa jatko-opetusta. Meidän mie- j 28810: j 28811: j 28812: j 28813: j 28814: j 28815: 1 28816: 28817: 1 28818: 28819: 1 28820: 78 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28821: 1 28822: lestämme on tämä jatko-opetus niin tärkeätä, että maalaislap- 28823: 1 28824: setkin pitäisi saattaa siitä osallisiksi, sitä paremmin kun se 28825: olisi omiaan sopivasti välittämään lasten siirtymistä kouluelä- 1 28826: mästä yleiseen yhteiskunnaUiseen elämään. Jatkokurssien jär- 1 28827: jestäminen ei maaseudullakaan tulisi vaikeaksi niissä piireissä, 28828: missä on ylempi kansakoulu. Sen opettaja voisi ainakin muu- 1 28829: tamana iltana viikossa jonkun tunnin kerrallaan antaa tällaista 1 28830: opetusta. Kurssien järjestäminen tulisi vielä helpommaksi 28831: 1 28832: niissä piireissä, joissa on kunnallinen alempikin kansakoulu, 28833: kun sen opettaja voisi avustaa ylemmän kansakoulun opetus- 1 28834: toimessa. Lapsille ei kursseilla käynnin pitäisi tulla vaikeaksi, 28835: 1 28836: kun kunta voisi järjestää ne mahdollisimman sopiville ajoille. 28837: Siten onkin valiokunta ajatellut asian voivan järjestyä, mutta 1 28838: on tahtonut jättää sen vapaaehtoisuuden varaan. Useassa 1 28839: maassa, m. m. Skandinavian maissa ja Saksassa on täysi kou- 28840: lunkäyntivelvollisuus ulotettu 14 ikävuoteen, meillä on maas- 1 28841: samme mielestämme täysi syy pyrkiä samaan suuntaan. 1 28842: 4 §. Lakiehdotuksen 4 §:ssä on valiokunta mielestämme jät- 28843: 1 28844: tänyt kansakoulun johtokunnalle ja piiritarkastajille aivan liian 28845: laajan vallan vapauttaa lapsia koulunkäynnistä. Kun valio- 28846: kunta jättää siinä tapauksessa, että ,lääkärin todistusta ei 28847: voida hankkia ilman suuria vaikeuksia", vapautuksen riippu- 28848: maan , kansakoulunjohtokunnan harkinnasta", voi sellainen 28849: määräys jossakin piirissä tehdä koko oppivelvollisuuden tyh- 28850: jäksi, jos kansakoulunjohtokunta esim. kuntien avustus- y. m. 28851: menoja säästääkseen olisi kovin taipuvainen vapautuksia kou- 28852: lunkäynnistä myöntämään. Jos loma tulisi lukukautta pitem- 28853: mäksi, olisi mielestämme lääkärintodistus hankittava. vaikkapa 28854: se tulisi maksamaankin; lapsen yhden kouluvuoden voi toki 28855: laskea suurenkin uhrauksen arvoi01eksi. 28856: ,Erittäin säälittävien koti-olojen tahi muun erinomaisen 28857: syyn takia" voidaan valiokunnan ehdotuksen mukaan myöntää 28858: lapselle miten pitkä vapautus tahansa. Meidän mielestämme 28859: ei kuitenkaan minkään sellaisen syyn takia saisia laskea mah- 28860: dollisesti lapsen koko tulevaisuutta turmiolle, vaan olisi luvan- 28861: auto tällaisessa tapauksessa rajotettava korkeintaan yhteensä 28862: yhteen lukukauteen ulottuvaksi. 28863: Vastalause lll. 79 28864: 28865: 3 §:n yhteydessä esitetyillä syillä olisi tämäkin § mie- 7 §. 28866: lestämme muutettava. 28867: Valiokunta ehdottaa, mielestämme kovin vähillä syillä, 11 §. 28868: että kiinteän alemman kansakoulun vuotuinen oppiaika olisi 28869: enintään kolmekymmentäneljä viikkoa. Lasten kannalta on 28870: meistä jonkunverran pitempi lukukausi parempi, kun sen no- 28871: jalla voisi antaa enemmän vapautta kouluaikana. Mainittu 28872: lukukauden pituus olisi mielestämme määrättävä enintään kol- 28873: meksikymmeneksikuudeksi viikoksi. 28874: Tärkeämpää seikkaa koskee se valiokunnan ehdotus, että 28875: kunnalle annattaisi mahdollisuus vapauttaa kansakoulun kahden 28876: ylemmän luokan oppilaat koulunkäynnistä .,enintään kuuden 28877: viikon kuluessa kiireimpänä työaikana". Niin pitkä loma ly- 28878: hentäisi arveluttavassa määrässä näiden, lapsille juuri tärkeim- 28879: pien luokkien lukuvuotta ja tekisi välttämättömäksi ahtaa 28880: lyhyessä ajassa tavattoman määrän tietoja lasten päähän. 28881: Kun lastensuojeluslaeilla koetetaan hankkia lapsille kouluaikaa, 28882: olisi takaperoista, ellei samalla pidettä.isi huolta siitä, että he 28883: todella käyvät koulua. Puheena ol'"va loma tuntuu sitä arve- 28884: luttavammalta, kun sillä olisi nimenomaisena tarkotuksena 28885: saattaa lapset "kiireimpiin" ja samalla raskaimpiin töihin. 28886: Tuollainen kuuden viikon loma kolmikuukautisen kesäloman 1 28887: 28888: jatkona joutuu vallan omituiseen valoon, kun ottaa huomioon, 28889: että tuskin missään ulkomailla lapsilla on niin pitkiä lomia 28890: kuin meillä, ja että useissa maissa kesälomaa on kaikkiaan 28891: tasan - kuusi viikkoa. Olemme sitä mieltä, että tuollaista 1 28892: lomaa ei olisi ensinkään sallittava, vaan ylemmän kansakoulun 28893: 1 28894: lukuvuosi määrättävä kolmekymmentäkuusiviikkoiseksi. 28895: Aivan erottamattomassa yhteydessä oppivelvollisuuden 15-16 §§. 28896: säätämisen kanssa on huolenpito siitä, että lapset koulussa 1 28897: ovat niin voimissaan, että voivat saada täyden hyödyn ope- 28898: tuksesta. Huonosti ravitun lapsen koulunkäynnin hyödyttö- 1 28899: 28900: myys myönnetään niin yleisesti, ettei sitä tarvinne tässä pe- 28901: rustella. Siitä on runsasta kokemusta sekä koti- että ulko- 28902: maalta. Yhtä hyvin myönnetään vältt.ämättömäksi, että lapsia 28903: avustetaan kouluun saattamisessa ja koulun läheisyyteen ma- 1 28904: 28905: 1 28906: 1 28907: 28908: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28909: 1 28910: 28911: jottamisessa sekä varattornia lapsia vaatetuksessa. Valiokunta 28912: onkin ottanut lakiehdotuksensa 15 §:än tätä tarkattavia mää- 28913: räyksiä, mutta pidämme me niitä aivan riittämättöminä tur- 28914: vaamaan lapsia puheenaolevassa suhteessa ja ehdotamme sen 28915: vuoksi pykälälle toisen muodon, jossa avustusta edes hiukan 28916: tarkemmin määritellään. Pitäisimme suorastaan häpeällisenä 28917: lastenrääkkäyksenä, ellei heille myönnettäisi vähintään sitä 28918: avustusta, mitä olemme ehdottaneet, ja katsomme siltä kan- 28919: nalta olevan välttämätöntä, että asiasta on laissa nimenomai- 28920: 1 28921: nen määräys. Ellei tällaista avustusta anneta, menevät oppi- 28922: velvollisuuteen vuosittain uhratut monet kymmenet miljoonat 1 28923: vallan varmaan suureksi osaksi hukkaan. Jos niihin sitä vastoin 28924: lisättäisi ne vallan muutamat miljoonat, mitä ehdottamamme 28925: avustus korkeintaan vaatisi, tuottaisivat itse oppivelvollisuuteen 28926: uhratut varat todellisen ja monin verroin suuremman hyödyn. 28927: 22 §. Valiokunta ehdottaa 22 §:ssä sakkomääräyksiä sellaisille 28928: vanhemmille, jotka laiminlyövät säännöllisesti käyttää lastansa 28929: koulussa; mutta siltä varalta, että joku kunnan viranomainen, 28930: määräämällä riittämättömän avustuksen lapsen koulunkäyntiä 28931: varten, olisi syyllinen tuohon laiminlyöntiin, ei laissa ole mi- 28932: tään määräystä. On viitattu siihen, että vanhemmilla on oi- 28933: keus valittaa riittämättömästä avustuksesta. :M:utta valitustie 28934: on aina pitkällinen, ja lapsen koulunkäynti voi sen aikana yhä 28935: olla vaarassa. Meistä olisi paikallaan sellaisen välttämiseksi 28936: laissa uhata kunnan viranomaisia, jotka tekevät itsensä syy- 28937: päiksi liian pieneen avustukseen, sakkomääräyksellä, ja olemme 28938: siinä tarkotuksessa ehdottaneet pykälään lisäystä. Siinä puhu- 28939: taan m. m. asiaan syyllisestä kunnanvaltuuston jäsenestä. Sel- 28940: laisia on nyt tosin vain kaupungeissa ja joissakuissa maalais- 28941: kunnissa, mutta se ei ole esteeksi ehdottamallemme määräyk- 28942: selle, sitä vähemmän kun kunnallisten äänioikeusolojen uudis- 28943: tuttua valtuusto nähtävästi tulee joka kuntaan. - Vanhem- 28944: mille ei puheenaolevassa tapauksessa tietysti olisi sakkoa mää- 28945: rättävä. 28946: 28 §. Valiokunnan ehdottamassa muodossa tekee 28 § kunnille 28947: mahdolliseksi rettelöidä oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuun- 28948: Vastalause 111. 81 28949: 28950: nitelman laatimisessa mitenkä kauan hyvänsä. Kun suunni- 28951: telman viipyminen voi tehdä kunnalle tavattoman vaikeaksi 28952: panna oppivelvollisuuden säädetyssä ajassa täytäntöön ja kun 28953: rettelöimiseen voi olla syynä esim. sekin, että kunnan varak- 28954: kaat luokat kunnan koulumenoja vähentääkseen pyrkivät jaka- 28955: maan kunnan niin pieniin piireihin, että kuhunkin tarvitsisi 28956: perustaa vain laajennettu alempi kansakoulu, ei mieles- 28957: tämme olisi väärin, että sellainen estettäisi ja kunta määrät- 28958: täisi täyttämään velvollisuutensa. Toiselta puolen on, jos men- 28959: nään kunnan itsehallinto-oikeutta tässäkään tapauksessa rajot- 28960: tamaan, pidettävä huoli siitä, että se tapahtuu mahdollisimman 28961: paljon säilyttäen kunnan määräämisvaltaa. Näitä seikkoja sil- 28962: mällä pitäen olemme ehdottaneet pykälään lisäystä. 28963: V aliakunta on jättänyt senaatille rajattoman vallan myön- 30 §. 28964: tää harvaanasutuilla kunnille lykkäystä oppivelvollisuuden täy- 28965: täntöönpanemisessa. Kun oppivelvollisuuden täytäntöönpano- 28966: aika on ehdotettu niin pitkäksi kuin viideksitoista vuotta, ei 28967: senaatille mielestämme missään tapauksessa voisi myöntää oi- 28968: keutta antaa viittä vuotta pitempää lykkäystä. Oppivelvol- 28969: lisuuskomitean mielestä riitti täytäntöönpanoajaksi kymmenen 28970: vuotta, joiden lisäksi senaatti vielä olisi voinut myöntää 5 j 28971: vuoden pitennyksen aikaan. Komitealla oli kyllä toisenlainen 28972: koulusuunnitelma kuin valiokunnalla, mutta huomattava on, j 28973: että valiokunta on itse oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa 28974: pidentänyt viidellä vuodella. j 28975: Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme, j 28976: 28977: ettti Eduskunta hyvtiksyisi oppivelvolli- j 28978: suuslain 2, 3, 4, 7, 11, 16, 22, 28 ja 30 §:n j 28979: ntiin kuuluvina: 28980: j 28981: 2 §. j 28982: 1 mom. Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- 28983: ja taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan 28984: j 28985: (poistJ äidinkielessä ja sen· kirjoittamisessa, maantiedossa, j 28986: 6 28987: j 28988: j 28989: j 28990: j 28991: 1 28992: 28993: 1 28994: 82 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 28995: 1 28996: historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä 28997: 1 28998: kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa. 28999: 2 mom. On poistettava. 1 29000: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29001: 1 29002: 3 §. 29003: 1 mom. Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta 1 29004: sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän 1 29005: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka 29006: kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Niisstt koulupii- 1 29007: reisstt, joissa on tttydeltinen ylempi kansakoulu, on lapsi 29008: tämän lisäksi oppivelvollinen yhden vuoden ajan ja saakoon 1 29009: sen kuluessa, jos hän on kansakoulun läpikäynyt eikä muulla 1 29010: tavoin opintojaan jatka, 7 §:ssä mainittua jatko-opetusta. 29011: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 1 29012: 3 mom. Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvol- 29013: lisuutensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kan- 1 29014: sakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän sekä 1 29015: sen lisäksi, jos hän J:sen mom. mukaan on jatko-opetuk- 29016: seen velvollinen, saanut opetusta yhden vuoden ajan. 29017: 4 §. 29018: 1 mom. Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi 29019: ruumiinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin 29020: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi. Jos 29021: lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vaikeuksia, 29022: riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mi- 29023: kttli vapautus ei tulisi kestttmttttn lukukautta kauemman, 29024: jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustannuksella toi- 29025: mitettava lttttkttrintarkastuksen alaiseksi. 29026: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29027: 3 mom. Poikkeustapauksessa saakoon johtokunta van- 29028: hampain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, 29029: ei kuitenkaan pitemmttksi aikaa kuin kuukaudeksi tai piiri- 29030: tarkastajan luvalla korkeintaan yhteenstt yhdeksi luku- 29031: kaudeksi. 29032: Vastalause 111. 83 29033: 29034: 7 §. 29035: 1 mom. Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosi- 29036: luokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylem- 29037: pää vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Sen ohella tulee 29038: koulun yhteydessa olla kouluun liittyvtt pttaasiallisesti 29039: ktiytttnntJlliseen elttmaan valmistava yksivuotinen jatko- 29040: luokka. 29041: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29042: 3 mom. Samoin. 29043: 4 mom. On poistettava. 29044: 11 §. 29045: 1 mom. Vuotuinen oppiaika kiinteän alemman kansa- 29046: koulun kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja 29047: enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa sekä kiertävän alemman 29048: kansakoulun kummallakin luokalla vähintään kaksitoista viik- 29049: koa. Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppiaika kolme- 29050: kymmentäkuusi viikkoa (poist.). 29051: 2 morn. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksE,Jssa. 29052: 29053: 15 §. 29054: Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä vtthävarais- 29055: ten lasten koulunkäynti mahdolliseksi. 29056: 16 §. 29057: 1 mom. Kunnan toimesta tulee koululapsille kou- 29058: luaikana antaa ainakin kerran päivttssä ateria ltimminttt 29059: ruokaa, josta varakkaammat suorittavat kohtuullisen 29060: korvauksen. Vähtivaraisille koululapsille tulee kunnan 29061: toimesta ilmaiseksi antaa lampimat siistit vaatteet ja 29062: jalkineet. 29063: 2 mom. Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden 29064: katsotaan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain 29065: lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun lähei- 29066: syyteen, järjestaktJtJn kunta vtthavaraisille ilmaisen avus- 29067: tuksen tassti suhteessa. Jos matka lähimpään kansakouluun 29068: on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan antaa tttmtl avus- 29069: tus lapsen ikään katsomatta. 29070: 84 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 29071: 29072: 3 mom. l(odittomille koululapsille perustettakoon 29073: oppilaskoti koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kun- 29074: nan toimesta muuten tttysihoito. 29075: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksen 2 mom. 29076: 5 mom. Vtthtivaraiseksi katsottakoon lapsi, jonka 29077: vanhemmat ovat kunnallisverosta vapaita tai maksavat 29078: kunnallisveroa vtthemmisttt kuin vtthintättn 600 markan 29079: vuosituloista maalaiskunnissa tai vtthemmisttt kuin vä- 29080: hintttttn 1200 markan tuloista kaupungeissa, riippuen 29081: alimman rajan tarkempi mttärttttminen kunnan harkin- 29082: nasta. 29083: 22 §. 29084: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29085: 2 mom. Samoin. 29086: 3 mom. Samoin. 29087: 4 mom. Jos lapsi havaitaan riittämttttlJmttn, tttmtl.n 29088: lain 15 §:sstl. mtttl.rtl.tyn avustuksen puutteessa laimin- 29089: /ylJneen koulunkäyntinstt, vetttklJlJn asiansyyllinen kunnan 29090: viranomainen, olipa httn kunnanvaltuuston, asiata hoi- 29091: taneen kunnan lautakunnan tai muun toimikunnan jtlsen, 29092: sakkoa enintilan JOO markkaa ja mttttrtJ.tttJ.klJlJn avustus 29093: heti riitttJ.vti.ksi. Vanhemmille ttlklJlJn tttsstl. tapauksessa 29094: sakkoa mttttrtJ.ttttklJ. 29095: 28 §. 29096: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29097: 2 mom. Samoin. 29098: 3 mom. Ellei ylihallitus katso voivansa muutta- 29099: matta hyvti.ksytt kunnan asiassa tekemtttl. uutta ptttttlJsttl 29100: sen vuoksi, etttl. siintt on pyritty tinkimttttn oppivelvolli- 29101: suuden ttJ.ytttntlJlJnpanossa, valmistakoon ylihallitus, py- 29102: symttlltl. mahdollisen tarkasti kunnan pttätlJksesstl., ehdo- 29103: tuksen suunnitelmaksi sekti alistakoon asian senaatin 29104: talousosaston ratkaistavaksi, joka kuultuaan kuntaa eh- 29105: dotuksesta ylihallituksen ehdotuksen ja kunnan lausun- 29106: non nojalla vahvistaa lainmukaisen suunnitelman. 29107: Vastalause 111. 85 29108: 29109: 30 §. 29110: Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto har- 29111: vaan asutuilla kunnille myöntää lykkäystä oppivelvollisuuden 29112: toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 29113: viideksi vuotta. 29114: 29115: 29116: 29117: 29118: Laki kansakoulun kustannuksista. 29119: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti tulisivat laajennetun 8 §. 29120: alemman kansakoulun opettajat palkkaetuihinsa nähden pää- 29121: asiassa alemman kansakoulun opettajien veroisiksi. Allekir- 29122: joittaneiden mielestä olisi kuitenkin jo opetuksenkin kannalta 29123: ehdottomasti vaadittava, että laajennetun alemman kansakou- 29124: lun opettajille asetettaisi samat pätevyysvaatimukset kuin 29125: ylemmän kansakoulun opettajille ja että heille sen mukaisesti 29126: taattaisi samat palkkaedut kuin näilläkin on. Olemme vaka- 29127: vasti epäillen katselleet koko sellaista koulumuotoa kuin laa- 29128: jennettu alempi kansakoulu on, ja voineet suostua toistaisek- 29129: sikaan sellaiseen vain sitä silmällä pitäen, että kunnille joka 29130: j 29131: tapauksessa jää oikeus vapaehtoisesti perustaa täydellinen kan- j 29132: sakoululaitos ja saada silloin siihen valtion avustusta. Valio- 29133: kunnan ehdotuksesta olisi todennäköisesti seurauksena, että j 29134: tämä kaikkein vaikein koulumuoto saisi opettajikseen yleensä 29135: j 29136: kaikki huonoimmat alemman kansakoulun opettajista. Ellei laa- 29137: jennetun alemman kansakoulun opettajien palkkoja aseteta j 29138: melkoisesti paremmiksi kuin alemman, pyrkivät nimittäin epäi- 29139: lemättä kaikki alempaan kansakouluun hakukelpoiset opettajat j 29140: ensi sijassa tavallisiin alempiin kansakouluihin eikä laajennet- j 29141: tuihin alempiin kansakouluihin, koska työ näissä olisi paljon 29142: vaikeampaa ja koulut syrjäseuduilla. Laajennetut alemmat j 29143: kansakoulut on ajateltu väliaikaiseksi koulumuodoksi; epäile- 29144: j 29145: mättä tulisi niiden ikää lyhentämään sekin, että ne täten ei- 29146: vät missään tapauksessa tulisi kovin halvoiksi. Kun niissä j 29147: j 29148: j 29149: j 29150: j 29151: 1 29152: 29153: 1 29154: B6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 29155: 1 29156: sama opettaja kumminkin useimmiten tulisi toimimaan vuosit- 29157: tain kahdessa eri piirissä, tulisivat ne sentään joka tapauk- 1 29158: sessa halvemmiksi kuin ylemmät kansakoulut ja vastaisivat 29159: 1 29160: siten tarkotustansa. Kun tällaisia opettajia tulisi kaikkiaan 29161: olemaan vain hiukan yli 700, eivät ehdottamastamme muutok- 1 29162: sesta koituvat kustannuksetkaan mitenkään voi olla esteenä 29163: sille. 1 29164: 9 §. Muutos johtuu edelliseen pykälään tehdystä. 29165: 1 29166: 10 §. V aliakunnan ehdotuksessa määrätään opettajan palkan- 29167: korotuksen ehdoksi ,nuhteettomuus". Nuhteettomuuskäsite on 1 29168: kuitenkin mielestämme niin laaja ja niin suuressa määrin vää- 29169: rinkäytöksille tilaisuutta antava, että sitä tarkottava sana ei 1 29170: mitenkään olisi tässä kohdin sallittava. Se antaisi tilaisuutta 29171: 1 29172: sitä suuremmalle väärinkäytökselle kun opettaja ei voi valit- 29173: taa johtokunnan ja tarkastajan nuhteista. Myönnäruma kyllä, 1 29174: että opettaja voi tehdä itsensä syypäiksi tekoihin ja laimin- 29175: lyönteihin, joista ehkä voi kieltää palkankorotuksen, kun ei 1 29176: tahdottaisi suoraan erottaakaan. Ehdottamamme muutos tar- 29177: 1 29178: kottaa säädöksen rajottamista sellaisiin tapauksiin. 29179: Muu pykälässä tapahtunut muutos johtuu 8 §:n yhtey- 29180: dessä esiintuodusta. 29181: 12-15 §§. Tehdyt muutokset johtuvat 8 §:n yhteydessä esitetystä. 29182: 17 §. Kun opettaja on 30 vuotta tointaan hoitanut ja silloin 29183: haluaa siirtyä eläkkeelle, on hän mielestämme oikeutettu saa- 29184: maan opettajalle määrätyn eläkkeen huolimatta siitä, että hän 29185: opettajatoimensa aikana mahdollisesti on saanut ,nuhteitakin", 29186: kun ne kerran eivät ole olleet sitä laatua, että hänet niiden 29187: vuoksi olisi katsottu vallan kelvottomaksi virkaansa hoitamaan. 29188: §:n 1 momentissa olisi niin ollen mielestämme sana ,nuhteet- 29189: tomasti" poistettava. 29190: Muu §:än tehty muutos johtuu 8 §:n yhteydessä esite- 29191: tystä. 29192: 18 ja 24 §§. Tehdyt muutokset johtuvat 8 §:n yhteydessä esittämis- 29193: - tämme syistä. 29194: 29195: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme : 29196: Vastalause 111. 87 29197: 29198: ettti Eduskunta hyvttksyisi §§ 8, 9, JO, 29199: 12, 13, 14, 15, 17, 18 ja 24 laissa kansakou- 29200: lun kustannuksista ntiin kuuluvina: 29201: 8 §. 29202: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29203: 2 mom. Samoin. 29204: 3 mom. Laajennetun alemman kansakoulun opet- 29205: taja asetettakoon palkkaetuihinsa ntihden yleinmtin kan- 29206: sakoulun opettajan veroiseksi. 29207: 9 §. 29208: Valtiovaroista saakoon ylemmän ja laajennetun alem- 29209: man kansakoulun opettaja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, 29210: mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka 1,100 markkaan 29211: naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä 29212: pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä 29213: lapsia. Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, 29214: saa sitä loput virka-aikaansa nauttia. 29215: 10 §. 29216: Ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet- 29217: taja, joka rangaistuksen alaista tekoa tekemtitttt tai huo- 29218: j 29219: limattomuutta virassa osottamatta on tehtävänsä toimitta- j 29220: nut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta 29221: palveltuaan valtiovaroista joka kerran 180 markan suuruisen j 29222: palkankorotuksen, jos hänen peruspalkkaosa 9 §:ssä säädetty- 29223: jen perusteiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan 29224: j 29225: suuruisen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa. j 29226: 12 §. j 29227: 1 mom. Alemman kansakoulun (poist.) opettajille anta- 29228: koon kunta vähintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän j 29229: vapaan asunnon, lämmön ja valon tai näitä etuja vastaavan j 29230: korvauksen, vähintään 150 markkaa vuodessa. 29231: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. j 29232: 3 mom. Samoin. 29233: j 29234: j 29235: j 29236: j 29237: j 29238: 1 29239: 29240: 1 29241: 88 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 29242: 1 29243: 13 §. 29244: Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman kan- 1 29245: sakoulun opettaja 600 markkaa (poist.). 1 29246: 29247: 14 §. 1 29248: Alemman kansakoulun (poist.) opettaja, joka rangais- 29249: 1 29250: tuksen alaista tekoa tekemtiitii tai huolimattomuutta vi- 29251: rassa osottamatta on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kym- 1 29252: menen ja viisitoiRta vuotta palveltuaan valtiovaroista palkan- 29253: korotusta joka kerran (poist.) 90 markkaa (poist.). 1 29254: 29255: 15 §. 1 29256: 29257: Alemman kansakoulun (poist.) opettaja, joka siirtyy 1 29258: virkaan ylemmässä tai laajennetussa alemmassa kansakou- 29259: lussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa 1 29260: virassaan lukemaan hyväkseen sen ajan, jonka hä.n sitä ennen 29261: 1 29262: on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan pätevyy- 29263: den ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opetta- 1 29264: janvirkoihin. 29265: 17 §. 29266: 1 mom. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen (poist.) 29267: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan 29268: jälellä olevaksi elinajaksaosa vuotuista eläkettä valtiovaroista 29269: seuraavasti: 29270: ylemmän sekii laajennetun alemman kansakoulun opet- 29271: taja 1,000 markkaa, mutta korotetaan tämä eläke 1,200 mark- 29272: kaan naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on per- 29273: heensä pääasiallisin elättäjä ja jolla erotessaan on yksi tai 29274: useampi alaikäinen lapsi ; sekä 29275: alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa (poist.). 29276: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 29277: 3 mom. Samoin. 29278: 18 §. 29279: Alemmasta (poist.) kansakoulusta ylempään tai laajen- 29280: nettuun alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon 29281: Vastalause 111. 89 29282: 29283: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä 29284: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä on 29285: alemmassa (poist.) kansakoulussa palvellut saavutettuaan pä- 29286: tevyyden ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun 29287: opettajanvirkoihin. 29288: 29289: 24 §. 29290: Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansakon- 29291: luun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakoulusta toi- 29292: sen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeutettu palkankoro- 29293: tukseen nähden uudessa virassaan lukemaan hyväkseen entisen 29294: palvelusaikansa siten: 29295: että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuosiensa 29296: mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkankorotusta; 29297: että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi kun- 29298: nes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvollinen hänelle 29299: maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus nousee entisen, 29300: valtion suorittaman korotuksen tasalle tai sen yli, saa pitää 29301: oikeutensa palkankorotukseen maalaisopettajiin nähden voi- 29302: massa olevien perusteiden mukaan, ei kuitenkaan korkeampaan 29303: määrään kuin hän sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, 29304: jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta 29305: palvelusajalta saamaan; 29306: että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, siksi kun- 29307: nes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä mukaan 29308: on velvollinen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä 29309: korotus nousee hänen ennen nauttimaosa palkankorotuksen 29310: tasalle tai sen yli, on oikeutettu samansuuruiseen palkankoro- 29311: tukseen, ei kuitenkaan korkeampaan määrään, kuin minkä hän 29312: sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen 29313: hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saa- 29314: maan; ja 29315: että alemman (poist.) kansakoulun opettaja, joka siirtyy 29316: ylempään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kui- 29317: tenkaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan 29318: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on palvellut 29319: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmlet. N:o 5. 29320: 29321: saavutettuaan pätevyyden ylemmän ja laajennetun alemman 29322: kansakoulun opettajan virkoihin. 29323: 29324: Helsingissä, 21 p:nä syyskuuta 1908. 29325: 29326: Wälnö Jokinen. Arvi Lahtinen. 29327: Jaakko Plirainen. Maria Raunio. 29328: William Lundström. Josua Järvinen. 29329: Oskari Orasmaa. 29330: Vastalause IV. Hl 29331: 29332: 29333: 29334: 29335: IV. 29336: 29337: Koska en ole voinut kaikinpuolin yhtyä V aliakunnan 29338: enemmistön mielipiteeseen, niin pyydän tässä tuoda esille 29339: eroavan kantani. 29340: Lakiehdotuksen 11 §, jonka mukaan alempi ja ylempi 29341: kansakoulu aina on eri opettajan huostassa, määrää appiajan 29342: ylemmässä kansakoulussa 36 viikoksi ja kiinteässä alemmassa 29343: kansakoulussa vähintäin 18 viikoksi. Tämän perusteella suun- 29344: nitellaan otettavaksi 2,500 opettajaa alempaan kansakouluun 29345: ja rakennettavaksi tai vuokrattavaksi 1,500 kouluhuoneustoa 29346: sekä hankittavakai tarpeelliset opetusvälineet. 29347: 1 29348: Tunnustan kyllä, että tämän järjestelmän kautta voisi 29349: luonnollisesti paremmin kehittää kansakoululaitostamme ope- 1 29350: tussuunnitelman ja oppikurssin laajuuteen nähden, mutta tämä 29351: puoli · asiasta ei minusta ole ainoa. Oppivelvollisuuden toi- 29352: meenpano tulee kansaltamme kysymään uskomattomia varoja, 29353: sentähden tulisi mielestäni asian taloudelliseenkin puoleen luoda 29354: vakavaa huomiota ja omaksua sellainen järjestelmä, jonka 29355: 1 29356: kansa mahdollisesti jaksaa toteuttaa. Oppivelvollisuus vaa- 29357: tii, Valiokunnan laskujen mukaan, kansakoululaitoksen laajen- 29358: 1 29359: nuksen perustamiskustannuksiin 32.176,000 mk, josta kuntain 29360: olisi suoritettava 21,976,000 mk. Vuotuiset menot kansa- 29361: koululaitoksesta on laskettu, sittenkun oppivelvollisuus on 29362: pantu täydellisesti toimeen, tekevän noin 25,000,000 markan, 29363: josta kuntain osalle lankeaisi lähes puolet. V aHokunta on aja- 29364: 1 29365: tellut alempaa kansakoulua voitavan pitää ylemmän kansakou- 29366: 1 29367: 1 29368: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 29369: 1 29370: lun veistosalissa, ja on sillä perusteella laskenut alemman kansa- 29371: koulun perustamiskustannukset ainoastaan noin 4,350,000 mark- 29372: 1 29373: kaan, josta kuntain osalle tulisi noin 2,900,000 markkaa. Alem- 29374: man kansakoulun vuosikustannukset on taasen arvioitu noin 1 29375: 3,000,000 markkaan, josta kuntain suoritettavaksi tulisi noin 29376: 1,000,000 markkaa. Mutta kun oppivelvollisuuden tultua voi- 1 29377: maan useat yhden opettajan koulut muodostuvat kahden opet- 29378: tajan kouluiksi, niihin kun useampiin tulee yli 50 oppilaan, 1 29379: 29380: niin niiden huoneustot tarkoin tarvitaan ylempää kansakoulua 29381: 1 29382: varten, joten V aHokunnan laskelmat tulevat osoittautumaan 29383: liian alhaisiksi. 29384: 1 29385: Tämän seikan onkin oppivelvollisuuskomitea ottanut pa- 29386: remmin huomioon suunnitellessaan vaihtoehtoisena sellaista 1 29387: koulumuotoa että ylemmällä ja alemmalla kansakoululla olisi 29388: sama opettaja, joka komitean ehdotuksen 9 § mukaan opet- 1 29389: taisi 10 vk. alemman ja 26 vk. ylemmän kansakoulun oppi- 29390: laita. Tämän mukaan olisi vuotuinen opetusaika kansalouluissa 29391: sama kuin nykyäänkin eli 36 vk. 29392: Kun opettajan työ alemmassa kansakoulussa kes- 29393: tää ainoastaan 3-4 tuntia päivässä, niin voisi hyvällä syyllä 29394: opetusaikaa jatkaa 2:lla ehkä 4:lläkin viikolla, joten opetus- 29395: aika alemmassa kansakoulussa tulisi kestämään vähintäin 12 vk. 29396: ja ylemmässä kansakoulussa vähintäin 26 vk. eli yhteensä 38 vk. 29397: Sellaisilla kouluilla, joissa 2 opettajaa toimii, ei alemmasta 29398: koulusta johtuva lisätyö olisi liiaksi voimia kysyvää. Kun 29399: alkuopetus tulee 2 vuotiseksi ja pakolliseksi sekä perusteelli- 29400: semmaksi kuin ennen, voivat oppilaat ylemmässä kansakoulussa 29401: nopeammin kehittyä ja siten suorittaa vähemmässäkin ajassa 29402: nykyisen kurssin. 29403: Kunnalliselle itsehallinnolle pitäisi mielestäni ainakin 29404: aluksi suoda vapaus valita näiden koulumuotojen välillä ja 29405: säätää lyhimmäksi pakolliseksi koulumuodoksi 6 vuoden 29406: kurssi, josta 2:na ensi vuotena tulisi olla vähintäin 12 vk. 29407: alempaa kansakoulua ja 4:nä viimeisenä vuotena vähintäin 26 29408: vk. ylempää kansakoulua samoilla tuntimäärillä kuin Valiokun- 29409: takin ehdottaa. 29410: Vastalause IV. 93 29411: 29412: Tällä tavalla järjestettynä voitaisiin käyttää samaa kou- 29413: luhuoneustoa, samoja opetusvälineitä ja samoja opettajia. Tästä 29414: olisi vielä sekin etu, että nuoremmat ja heikommat lapset sai- 29415: sivat suorittaa koulunkäyntinsä lämpimänä vuodenaikana syk- 29416: syllä ja keväällä, jolla ajalla isommat lapset voivat kiireelli- 29417: senä työaikana kotipuuhissa olla apuna, joka ei myöskään ole 29418: ilman merkitystä. 29419: Täten vapautuisimme, ainakin toistaiseksi, palkkaamaata 29420: noita 2,500 opettajaa, asettamasta uutta eläkeluokkaa ja raken- 29421: tamasta rinnakkain monia kouluja hetkellä, jolloin kansamme 29422: varallisuus ei sitä voi ehkä kestää. Ylenmääräisten rasitusten 29423: vuoksi tulisi oppivelvollisuus varmasti monella taholla viha- 29424: tuksi, mutta jos mennään asteettain ja asetetaan kuorma tasan 29425: opettajalle ja kansalle, niin sen kansa suosiollisemmin omak- 29426: suu ja jonkun vuoden kuluttua, jolloin ehkä suhteellisempi 29427: verotusjärjestelmäkin astuu voimaan, voimme ruveta parem- 29428: malla menestyksellä kehittämään kansan suosimaa kansakoulu- 29429: laitostamme. Mitä jatko-opetukseen tulee, on valiokunnan ehdo- 29430: tus siinä suhteessa jonkun verran edullisempi, mutta mahdot- 29431: tomaksi jatko-opetus ei oppikomitean mietinnönkään mukaan 29432: tule, sillä aiemmista kansakouluista säästyneistä varoista voisi 29433: osan käyttää jatko- ja ammattiopetuksen toimeenpanemiseksi 29434: maaseudulla. 29435: Edellä esitetyn perustelun nojalla rohkenen kunnioit- 29436: tavimmin esittää, että Eduskunta hyväksyisi oppivelvollisuus- 29437: lain 11 §:n ensimäisen kappaleen näin kuuluvaksi: 29438: 29439: Vuotuin~ oppiaika alemman kansakoulun 29440: kummallakin luokalla on vähintään kaksitoista 29441: ja enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä 29442: ylemmän kansakoulun kaikilla luokilla vähin- 29443: tään kaksikymmentäkuusi ja enintään kolme- 29444: kymmentäkuusi viikkoa. 29445: Helsingissä syyskuun 21 p:nä 1908. 29446: 29447: Anna Ängeslevä. 29448: 94 29449: 29450: 29451: 29452: Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen- 29453: laajennuksen perustamiskustannukset. 29454: 29455: 29456: Valtion menot: 29457: Rakennusapu 1,000 uuteen kouluraken- 29458: nukseen ylempää kansakoulua var- 29459: ten a keskimäärin 5,000 mk. . . . 5,000,000- 29460: ~amoin 1,500 ylemmän kansakoulun 29461: lisärakennukseen a 2,500 mk. . 3,750,000- 29462: Samoin 500 alemman kansakoulun ra- 29463: kennukseen a 1,500 mk. . 750,000- 29464: 4 kaksivuotisen opettajaseminaarin pe- 29465: rustamiskustannukset a 150,000 mk. 600,000 - 29466: Täydennyskurssit pientenlastenkoulu- 29467: jen opettajia varten 100,000- 10,200,000 - 29468: 29469: 29470: Kuntain menot: 29471: 1,000 koulutontin lunastus a 600 mk. 600,000- 29472: 5oo , , a300, 150,000- 29473: 1,000 koulutalon rakennuskustannuk- 29474: set a 10,000 mk. 10,000,000- 29475: 1,500 lisärakennuksen kustannukset 29476: a 4,000 mk. 6,000,000- 29477: 500 koulutalon rakennuskustannuk- 29478: set a 2,500 mk. . . . . . . . 1,250,000- 29479: Koulujen kaluston ja opetusvälineiden 29480: hankkimiskustannukset: 1 29481: 1,750 ylemmän kansa- 29482: koulunopettajan kou- 29483: luun a 1,000 mk. . • 1,750,000:- 29484: 1,460 laajennetun alem- 29485: man kansakoulun- 29486: opettajanpaikkaa koh- 29487: ti a 500 mk. 730,000:- 29488: 3,520 alemman kansa- 29489: koulunopettajanpaik- 29490: kaa kohti a 425 mk. 1,496,000: - 3,976,000 - 21,976,000J_ 29491: 29492: I-Ia2,176,000/- 29493: 95 29494: 29495: 29496: Kansakoululaitoksen kustannukset vuonna 1908. 29497: 29498: 29499: 29500: Valtion menot: 29501: 29502: A. Suostuntarahastosta. 29503: Apumaksu kaupunkien kansakoululai~ 29504: tokselle 875,000 - 29505: Apumaksu maalaiskansakoulujen var- 29506: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 3,405,000 29507: Apumaksu opettajain palkkaamiseen 29508: - 29509: mies- ja naiskäsitöiden opetusta var- 29510: ten. 132,000 - 29511: Palkankorotuksiin maalaiskansakoul u- 29512: jen varsinaiselle opettajistolle. . 845,000 - 29513: Saman opettajiston eläkkeiksi . . 131,000 29514: Kaupunkien kansakoulujen opettajiston 29515: eläkkeiksi . . 29516: Sairaitten kansakoulunopettajain avus- 29517: 41,000 - 29518: 1 29519: tamiseen. - ..... 70,000 - 29520: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- 29521: työhuoneiden rakentamiseen . . . 29522: Kirjastoja varten maalaiskuntien kansa- 29523: 500,000 - 29524: koulunopettajille ynnä kirjastokaap- 29525: peja varten. . . . . . . . . . 29526: Maalaiskansakoulujenjatkokursseja var- 29527: 60,420 - 1 29528: ten. 90,000 - 29529: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat- 29530: koja varten. . . . . . . . . . 20,0001- 29531: Havaintovälineiden hankkimiseksi maa- 29532: laiskausakouluihin 50,000 - 29533: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen- 1 29534: panemiseksi kansakoulunopettajille . 35,000 - 29535: Apumaksu oppikirjojen ostoon maalais- 29536: kansakoulUJen oppilaille . . . . . 150,000 - 29537: 29538: 29539: B. Valtionrahastosta. 29540: Kansakoulunopettajaseminaarien yllä- 29541: pitoon . . . . . 801,100 - 29542: Piiritarkastajien palkkaamiseen ja mat- 29543: karahoihin . . . 197,500 - 29544: Opettajain ja opettajatarten valmista- 29545: miseksi pikkulastenkouluja varten . 2,000 - 29546: Käsityötaidon edistämiseksi maalais- 29547: kansakouluissa . . . . . 19,000 - 29548: ' 29549: Siirto 1 7,424,0201-1 - 1- 29550: 96 29551: 29552: 29553: 29554: Siirto 7,424,020 - 29555: Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan 29556: köyhimmissä ja harvimmin asutuissa 29557: osissa. . , . 40,850- 29558: Erinäisiä menoja 34,400- 7,499,270- 29559: 1 29560: 29561: Kuntain menot: 29562: Kaupunkien kansakoulumenot, 75 % 29563: kaikista menoista 2,625,000- 29564: Kaupunkien osuus kansakoulunopet- 29565: tajain eläkkeisiin 41,000- 29566: 2,400 kansakoulun rakennusten yllä- 29567: pito ja lämmitys a 600 mk. . . . 1,440,000- 29568: 300 kansakouluhuoneuston vuokra ja 29569: lämmitys a 600 mk. . . . . . . 180,000- 29570: 3,300 kansakoulunopettajan palkkaedut 29571: a 300 mk. . . . . . . . . . . 990,000- 29572: 2,000 käsityönopettajan palkkaus a 29573: 62: 50. . . . . . . . 125,000- 29574: Valtionrahastosta annettujen rakennus- 29575: nuslainojen korko ja kuoletus . . . 400,000- 1 29576: Maalaiskansakoulujen kaluston ja ope- 29577: tusvälineiden uudistus 330,ooo- 6,131,oooi- 29578: I-I13,630,270I- 29579: 97 29580: 29581: Vuotuiset menot kansakoululaitoksesta sittenkun 29582: oppivelvollisuus on pantu täytäntöön. 29583: 29584: Oppivelvollisuus- 29585: Valiokunnan järjes- komitean järjestel- 29586: Valtion menot: telmän mukaan män mukaan 29587: A. Suostuntarahastosta. 29588: Apumaksu kaupunkien kansa- 29589: koululaitokselle (25 Ofo) . . . 1,328,000 - 1,328,000 - 29590: Apumaksu maalaiskansakoulujen 29591: varsinaisen opettajiston palk- 29592: kaamiseen: 29593: 5,050 ylemmän 1 29594: kansak:n opett:in 29595: palkat . . . . 4,881,800: - 4,881,800 - 29596: 730 laajennetun 29597: alemman kansak:n 29598: opett:in palkat . 511,000:- 29599: 2,500 alemman 29600: 705,800 - 1) 29601: kansak:n opett:in 29602: palkat . . . . 1,500,000: - 6,892,800 - 29603: Apumaksuna 1,000 opettajan 29604: palkkaamiseen mies- ja nais- 29605: käsitöiden opetusta varten a 29606: 100 mk. 100,000 - 200,000 - 2) 29607: Palkankorotuksiin maalaiskansa- 29608: koulujen varsinaiselle opetta- 29609: ~tolle: 29610: empien kansa- 29611: koulujen opetta- 29612: jille 30 o;o pal- 29613: koista . . . . 1,464,540: - 29614: Laajennettujen 29615: alempain kansa- 29616: koulujen opetta- 29617: jille 20 o;o pal- 29618: koista 102,200:- 29619: Alempain kansa- 29620: koulujen opet- 29621: tajille samoin . 300,000: :._ 1,866,740 - 1,676,280 - 3) 29622: Saman opettajiston eläkkeiksi: 29623: Ylempien kansa- 29624: koulujen opetta- 29625: jille 5 o;o pal- 29626: koista korotuk- 29627: sineen . 317,317:- 29628: Siirto 317,317:- j10,187,540I-I 1 II 8,791,8801-1 1 29629: ') Ylemmän kansak.-opett. palkkaetujen mukaan. - •) 2,000 opettajan palkat.- 3 ) 30% palkoista. 29630: 7 29631: 98 29632: 29633: 29634: 29635: Siirto 317,317:- 10,187,540 - 1 8,791,880 - 29636: Laajennettujen 29637: alempain kansa- 29638: koulujen opetta- 29639: jille 3 Ofo pal- 29640: koista korotuksi- 29641: neen 18,396:- 29642: Alempain kansa- 29643: koulujen opetta- 29644: jille samoin . . 54,000:- 389,713 - 363,194 - 1) 29645: Kaupunkien kansakoulujen opet- 29646: tajiston eläkkeiksi . . . . . 66,000 - 66,000 - 29647: Sairaitten kansakoulunopettajain 29648: avustamiseen. . . 100,000 - 100,000 - 29649: Khjastoja varten maalaiskun- 29650: tien kansakoulunopettajille yn- 29651: nä kiljastokaappeja varten . 100,000 - 100,000 - 29652: Stipendeiksi kuunteluaja opinto- 29653: matkoja varten. . . . 50,000 - 50,000 - 29654: Havaintovälineiden hankkimi- 29655: seksi maalaiskansakouluihin 100,000 - 100,000 - 29656: Yliopistollistenjatkokurssien toi- 29657: 1 meenpanemiseksi kansakou- 29658: luuopettajille . 50,000 - 50,000 - 29659: Apumaksu koulutarpeiden os- 29660: toon maalaiskoulujen oppi- 29661: laille (50 Ofo) • • • • • 720,000 - 720,000 - 29662: Erinäisiä menoja . . . . 50,000 - 50,000 - 29663: 29664: B. Valtiorahastosta. 29665: Seminaarien ylläpitoon: 29666: 8 seminaarin yllä- 1 29667: pitoon opettajien 29668: valmistamiseksi 29669: ~lempiin kansa- 29670: ouluihin. . . 900,000:- 900,000 - 29671: 4 seminaarin yllä- 29672: pitoon opetta- 29673: jain valmistami- 29674: seksi laajennet- 29675: tuja alempia ja ' 29676: 29677: alempia kansa- 29678: kouluja varten . 120,000:- 1,020,000 29679: - 29680: 42 piiritarkastajan palkkauksiin 29681: ja matkarahoihin a 7,500 mk. 315,000 315,000 - 1 29682: Siirto 113,148,2531-1 1 1111,606,0741-1 - 1- 29683: 29684: ') 5 Ofo plilltoiata korotuksineen. 29685: 99 29686: 29687: 29688: 29689: Siirto 13,148,253 - 11,606,074 - 29690: Käsityötaidon edistämiseksi maa- 29691: laiskansakonluissa . . . . . 25,000 - 25,000 - 29692: Kansakoulujen ylläpitämiseksi 29693: maan käyhirnmissä ja harvim- 29694: min asutuissa osissa 50,000 - 13,223,253 ,_ 50,000 - 11,681,074 - 29695: Kuntain menot: 29696: Kaupunkien kansakoulumenot, 29697: 75 o;o kaikista menoista 3,984,000 - 3,984,000 - 29698: Kaupunkien osuus kansakoulun- 29699: opettajain eläkkeisiin. . . . 66,000 - 66,000 - 29700: 3,400 ylemmän kansakoulun ra- 29701: kennusten ylläpito ja lämmi- 29702: tys a 600 mk. . . . . . . 2,040,000 - 2,040,000 - 29703: 500 alemman kansakoulun sa- 29704: moin a 200 mk. 100,000 - 29705: 1,460 kouluhuoneuston vuokra 29706: ja lämmitys laajennettua alem- 29707: paa kansakoulua varten a 350 29708: mk• . • . • . . . . . . 29709: 1,000 kouluhuoneuston vuokra 29710: 511,000 - 511,000 - 29711: ja lämmitys alempaa kansa- 29712: koulua varten å 300 mk. . . 300,000 - 29713: Luonnossa suoritettavat palkka- 29714: edut tai niiden korvaus maa- 29715: lai~:~kansakoulujen varsinaisille 29716: opettajille: 29717: 5,050 ylemmän kansakoulun 29718: opettajalle a 300 mk. . . . 29719: 730 laaJennetun alemman kan- 29720: 1,515,000 - 1,515,000 - 29721: sak. opettajalle a 175 mk. . 127,750 - 219,000 - 1) 29722: 2,500 alemman kansak. opet- 29723: tajalle a 175 mk.. . . . . 437,500 - 29724: 1,000 käsityönopettajan palkkaus 29725: a 75 mk. . . . . . . . . 75,000 - 150,000 - 2) 29726: Koulutarpeiden ostoon maalais- 29727: koulujen oppilaille, 50 o;o kus- 29728: tannuksista . . . . . . . 720,000 - 720,000 - 29729: Kaluston ja opetusvälineiden 29730: uudistus maalaiskouluissa . . 727,600 - 578,000 - 29731: Toimeenpanokautena saatujen 29732: rakennuslainojen korko ja 29733: kuoletus å 4 112 O;o . • • . • 29734: Ennen 1909 saatujen rakennus- 29735: 765,000 - 720,000 - 29736: lainain korko ja kuoletus . • 350,000 - 11,718,850 - 350,000 - 10,853,000 - 29737: 29738: 1 j24,942,103l-ll 1 122,534,0741- 29739: 29740: ') a 300 mk. - 2) 2,000 opettajan palkat. 29741: 100 29742: 29743: SUOMEN EDUSKUNNAN 29744: SIVISTYS VALIO KUNTA. 29745: 29746: HELSINKI, 29747: syyskuun 1 p:nll 1908. Valtiovarainvaliokunnalle. 29748: N:o 3. 29749: 29750: 29751: Valiokunnan käsiteltävänä olevassa eduskuntaesityk- 29752: sessä laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista, joka liit- 29753: tyy oppivelvollisuuden säätäruisestä tehtyyn eduskunta- 29754: esitykseen, ehdotetaan, että valtiolaitoksen verrattain suu- 29755: ressa määrin tulisi ottaa osaa oppivelvollisuuden toimeen- 29756: panemisen vaatimasta kansakoululaitoksen laajennuksesta 29757: aiheutuviin kustannuksiin. Erityisesti koskee tämä kus- 29758: tannuksia maalaiskuntien kansakoulurakennuksista. A vus- 29759: tusta ehdotetaan kunnille annettavaksi ylempiä kansa- 29760: kouluja varten suoranaisena rakennusapuna 3,000-7,000 29761: markkaa ja lainana enintään 12,000 markkaa yhden opet- 29762: tajan koulua kohti sekä 1,000-4,000 markkaa suoranaista 29763: apua ja enintään 4,000 markkaa lainaa jokaista lisäopettajan- 29764: paikkaa kohti kuin myöskin 1,000-2,000 markkaa suora- 29765: naisena apuna kiinteää alempaa kansakoulua varten. 29766: Kun koulutalojen rakentamisesta johtuneet taloudel- 29767: liset rasitukset jo nykyäänkin hyvin raskaasti painavat 29768: kuntien taloutta, on Valiokunnassa yksimielistä kanna- 29769: tusta voittanut mielipide, että valtion avustuksen tulisi 29770: osaksi suoranaisena rakennusapuna, osaksi kuoletuslainana 29771: käsittää koulurakennusten kustannukset kokonaisuudes- 29772: saan, eikä ainoastaan ylempien kansakoulujen, vaan myös- 29773: kin kiinteäin alempien koulujen huoneustoista, ei kuiten- 29774: kaan korkeampaan määrään kuin mihin nämä kustannuk- 29775: set tarkoituksenmukaisista, mutta kaikkea ylellisyyttä vält- 29776: täen rakennetuista huoneustoista voidaan arvata nousevan. 29777: Yksiopettajaisen ylemmän kansakoulun huoneuston on 29778: Valiokunta arvioinut yleensä nousevan 15,000 markkaan 29779: 101 29780: 29781: sekä lisärakennuksen apuopettajan paikkaa varten 5,000- 29782: 8,000 markkaan ja kiinteän alemman kansakoulun huoneus- 29783: ton 3,000-5,000 markkaan, riippuen kustannukset melkoi- 29784: sessa määrin siitä, varataanko rakennuksissa asunto opet- 29785: tajalle vai ei ja, alempiin kansakouluihin nähden, vielä 29786: siitä, rakennetaanko huoneusto ylemmän kansakoulun yh- 29787: teyteen. Valiokunnan enemmistö on katsonut, että val- 29788: tion avustusta olisi annettava ylempiä kansakouluja var- 29789: ten 4,000-8,000 markkaa suoranaisena apuna ja enintään 29790: 11,000 markkaa lainana yksiopettajaista koulua varten sekä 29791: 2,000-5,000 markkaa suoranaisena apuna ja enintään 3,000 29792: markkaa lainana jokaista lisäopettajan paikkaa kohti kuin 29793: myöskin 1,000-2,000 markkaa suoranaisena apuna ja 1,000 29794: -3,000 markkaa lainana kiinteää alempaa kansakoulua 29795: varten. Voimakasta kannatusta on vähemmistön puolelta 29796: kuitenkin saavuttanut myöskin eduskuntaesityksen teki- 29797: jäin edellämainittu ehdotus. 29798: Keisarillisen Suomen Senaatin valmistamassa ehdotuk- 29799: sessa armolliseksi esitykseksi oppivelvollisuuden säätämi- 29800: sestä on, kuten V aliakunnalle on tunnettu, ehdotettu valtion 29801: avustusta annettavaksi yksiopettajaista ylempää kansa- 29802: koulua varten 2,000-4,000 markkaa suoranaisena apuna j 29803: ja enintään 10,000 markkaa lainana, apuopettajan paikkaa j 29804: kohti 1,500-2,500 markkaa suoranaisena apuna ja enintään 29805: 5,000 markkaa lainana sekä kiinteää alempaa kansakoulua j 29806: varten 1,000-2,000 markkaa suoranaisena apuna. j 29807: Kun valiokunta ei saata arvostella, kuinka suuren 29808: j 29809: avustuksen myöntämistä kunnille kansakoulurakennuksia 29810: varten valtion rahallinen tila sallii, joka valiokunnalle on j 29811: sitä vaikeampi, kun hallituksen yllämainitussa esitysehdo- j 29812: tuksessa valtion suoranaista osanottoa kuntien puheenalai- 29813: seen rasitukseen ehdotetaan paljon pienemmäksi kuin sitä j 29814: Valiokunnassa on ajateltu, saa Valiokunta, liittäen tähän j 29815: arviolaskelman oppivelvollisuuden vaatimaa kansakoulu- 29816: laitoksen laajentamista varten tarvittavien uusien koulu- j 29817: huoneustojen rakennuskustannuksista ja painetun kappa- j 29818: j 29819: j 29820: j 29821: j 29822: j 29823: 1 29824: 1 29825: 102 1 29826: 29827: leen yllämainittuja eduskuntaesityksiä, täten kunnioittaen 1 29828: anoa Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa siitä, onko mah• 1 29829: dollista valtiovaroista myöntää V aliakunnan enemmistön 29830: ehdottamat rakennusavut- ja lainat, edellyttäen että 1 29831: oppivelvollisuus pannaan toimeen viidentoista vuoden ku- 1 29832: luessa, ja, elleivät valtion varat sitä salli, mihin määriin 29833: 1 29834: sanottu avustus olisi alennettava. 29835: 1 29836: Mikael Soininen. 29837: 1 29838: Hjalmar Kahelin. 1 29839: 1 29840: 1 29841: 1 29842: 1 29843: 1 29844: 100 29845: 29846: SUOMEN EDUSKUNNAN 29847: 29848: VALTIOVARAINVALIOKUNTA 29849: 29850: HELSINKI, 29851: syyskuun 9 p. 1908. S i v i s t y s v a 1i o k u n n a 11 e. 29852: N:o 11. 29853: 29854: 29855: 29856: 29857: Kirjeessä kuluvan syyskuun 1 päivältä N:o 3 on 29858: Sivistysvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lau- 29859: suntoa siitä, onko mahdollista valtiovaroista myöntää maa- 29860: laiskunnille kansakoulurakennuksia varten Valiokunnan 29861: enemmistön ehdottamat, ~irjelmässä mainitut rakennus- 29862: avut ja lainat, edellyttäen, että oppivelvollisuus pannaan 29863: toimeen viidentoista vuoden kuluessa, ja, elleivät valtion 29864: varat sitä salli, mihin määriin sanottu avustus olisi alen- 29865: nettava. 29866: Tämän johdosta saa Valtiovarainvaliokunta kunnioit- 29867: taen esittää seuraavaa. 29868: Valtion varain ja tarpeiden hyvin summittainenkin j 29869: arvioiminen niin pitkäksi ajanjaksokai kuin 15 vuodeksi 29870: eteenpäin on kaikissa oloissa ylen vaikea tehtävä. Sitä j 29871: vaikeampi on tällainen arvioiminen nykyoloissa, jolloin 29872: valtion varoja kysytään yht'aikaa useamman tärkeäksi tun- j 29873: nustetun yhteiskuntareformin toimeenpanemiseen, joista 29874: johtuvat melkoiset menot toistaiseksi ovat ainoastaan liki- j 29875: määrin arvioitavissa. Kun sen lisäksi otetaan huomioon, 29876: että valtion vakinaisiin tuloihinkin nähden paraikaa suun- j 29877: nitellaan oleellisia muutoksia, käy asia yhä monimutkai- 29878: semmaksi. Mahdollisiin laskelmiin valtiovarain tilasta ei j 29879: senvuoksi V aliakunnan mielestä voida perustaa varmaa 29880: mielipidettä siitä, saatettaisiinko valtion taloudellista ase- j 29881: maa vaikeuttamatta kysymyksessä oleva avustus ja lainaus 29882: ulottaa Sivistysvaliokunnan enemmistön ehdottamiin mää- 29883: j 29884: riin saakka. 29885: j 29886: 29887: j 29888: 29889: j 29890: 1 29891: 29892: 29893: 1 29894: 29895: 104 29896: 1 29897: Valtiovarainvaliokunta myöntää tosin kernaasti, että 29898: uhraukset puheenaolevaan tarkoitukseen ovat asetettavat 1 29899: valtion raha-asiain järjestelyssä kipeimpäin tarpeitten jouk- 29900: koon. Mutta kun toiselta puolen oikeutusta ei käy kiel- 1 29901: täminen usealta muultakaan päiväjärjestykseen tulleelta 29902: ja niinikään runsaasti varoja kysyvältä uudelta tarpeelta, 1 29903: olisi Valiokunta puolestaan taipuvainen jonkun verran 29904: suurempaan varovaisuuteen kansakoulurakennusten avus- 1 29905: tus- ja lainamäärien suhteen, kuin sekä Sivistysvaliokun- 29906: nan enemmistö että asiasta tehdyn esitysehdotuksen alle- 29907: 1 29908: kirjoittajat. 29909: Näin ollen, ja kun Valiokunta on pitänyt periaatteen 29910: 1 29911: kannalta oikeana että kunnat, vaikkapa pienemmällä raha- 29912: määrällä, suoranaisestikin ottavat osaa kysymyksessä ole- 29913: 1 29914: viin kustannuksiin, on Valiokunta, siihenkin katsoen, että 29915: Senaatille on ehdotettu jätettäväksi oikeus myöntää erit- 29916: 1 29917: täin säälittävissä tapauksissa suurempiakin kuin säännön- 29918: mukaisia avustuksia, katsonut voivansa pääasiassa kan- 29919: 1 29920: nattaa avustusten ja lainain myöntämistä maalaiskuntain 29921: kansakoulurakennuksia varten niihin määriin, jotka Sivis- 29922: tysvaliokunnan ilmoituksen mukaan sisältyvät Keisarilli- 29923: sen Senaatin valmistamaan ehdotukseen oppivelvollisuu- 29924: den säätämistä koskevaksi armolliseksi esitykseksi. 29925: 29926: Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 29927: 29928: E. 0. Palmen. 29929: J. Wartiovaara. 29930: 29931: 29932: 29933: 29934: Helsinki 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA. 29935: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 29936: 29937: 29938: 29939: 29940: Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 29941: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää 29942: ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi 29943: lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun. 29944: 29945: 29946: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi 29947: lähettänyt edustaja Söderhoiruin y. m. eduskuntaesityksen 29948: N :o 17, joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä 29949: laiksi lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun. 29950: 29951: 29952: 29953: j 29954: Elokuun 20 päivänä 1906 annetulla lailla, jolla on 29955: perustuslain voima, myönnettiin Suomen kansalaisille, j 29956: muun muassa_, sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja 29957: kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen viranomais- j 29958: ten saamatta niille ennakolta panna estettä. Sen ohessa 29959: j 29960: määrättiin, että säännöksiä siitä, mitä tämän oikeuden 29961: käyttämisessä on noudatettava, on annettava yleisen lain j 29962: säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä. 29963: Niinkuin tunnettu ei Valtiosäätyjen 1905-1906 vuo- j 29964: den valtiopäivillä silloin annetun armollisen esityksen joh- 29965: j 29966: dosta hyväksymä painovapauslaki saavuttanut vahvistusta, 29967: ja on Senaatti viime kesänä saanut käskyn valmistaa j 29968: uuden esitysehdotuksen asiasta. Kun niin ollen on epä- 29969: tietoista, ennätetäänkö nyt koossa olevalle Eduskunnalle j 29970: 29971: j 29972: 29973: j 29974: 29975: j 29976: 29977: j 29978: 1 29979: 29980: 1 29981: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 29982: 1 29983: 29984: hallituksen puolelta antaa uutta esitystä, ovat käsiteltä- 1 29985: vänä olevan eduskuntaesityksen tekijät katsoneet olevan 29986: aihetta koettaa saada kysymyksen ratkaistuksi Eduskun- 1 29987: nan alotteesta. Seuraavassa on Valiokunta lyhyesti teke- 29988: 1 29989: vä selkoa niistä periaatteista, joille mainittu eduskunta- 29990: esitys on rakennettu. 1 29991: Painovapaus tietää, ettei valtiomahti saa ennakolta 29992: panna minkäänlaista estettä painettujen kirjoitusten jul- 1 29993: kaisemiselle, mutta ei toiselta puolen kuitenkaan merkitse 29994: sitä, että olisi valtiolle yhdentekevä mitä painettu kirjoi- 1 29995: tus sisältää. Siiiä niinkuin puhuttua niin painettuakin 1 29996: sanaa saattaa käyttää väärin yhteiskunnan oikeusjärjes- 29997: tyksen loukkaamiseen, se vain erona että painettu sana, 1 29998: joka voi levitä miltei rajattomasti, sen kautta useinkin 29999: tuntuvasti lisää sellaisten oikeudenloukkausten merkitystä. 1 30000: Siitä syystä yhteiskunta ei voikaan kokonaan luopua sil- 1 30001: mällä pitämästä painettua sanaa, ja tapahtuu tämä kaik- 30002: kialla sivistysmaissa siten, että painettujen kirjoitusten 1 30003: julkaisemisessa ja levittämisessä on noudatettava erinäisiä 30004: järjestysmääräyksiä ja että, jos niitä vastaan rikotaan 30005: taikka jos painettu kirjoitus on sisällöltään rikollinen, 30006: rikkomukseen syypää saatetaan siitä laillisessa tuomio- 30007: istuimessa edesvastaukseen. 30008: Painovapauslainsäädännön järjestysmääräykset koh- 30009: distuvat niihin, joilla on tekemistä painotuotteiden jul- 30010: kaisemisen ja levittämisen kanssa. Jos painokirjoitus 30011: julkaistaan ulkonaiselta asultaan sellaisena, ettei siitä käy 30012: ilmi kutka sen julkaisemiseen ovat olleet osalliset, on 30013: ilmeistä että tämä vaikeuttaa syyllisten selville saamista, 30014: milloin kirjoitus huomataan rikolliseksi. Sen tähden on 30015: yleisenä sääntönä, että ainakin kirjanpainajan nimi tai 30016: toiminimi ja painatuspaikka, toisinaan myöskin kustanta- 30017: jan nimi, jos kustantajaa on, sekä aikakautisissa painotuot- 30018: teissa julkaisija tahi vastuunalainen toimittaja pitää olla 30019: kirjoituksessa selvästi mainittuna. Rikollisten painokir- 30020: joitusten leviämisen ehkäisemistä taas tarkattavat ne sään- 30021: Painolaki. 3 30022: 30023: nökset, joiden mukaan se, joka levitettäväksi julkaisee 30024: painosta kirjoituksen, on velvollinen antamaan sitä kap- 30025: paleen ilmestyspaikan julkiselle viranomaiselle. Tämän- 30026: kaltaisia järjestyssäännöksiä on esityksen ro ja 12 § :ssä. 30027: Vaikka painovapauden periaatteen mukaan ei saa 30028: ryhtyä ennakkotoimenpiteisiin painotuotteiden suhteen, on 30029: kuitenkin rikollisten painokirjoitusten leviämisen estämi- 30030: seksi yleensä myönnetty järjestysvallalle oikeus panna 30031: rangaistavat painokirjoitukset takavarikkoon. Yhtäpitä- 30032: västi tämän kanssa on esityksessäkin säädetty, että viral- 30033: lisella syyttäjällä on oikeus panna painokirjoitus takava- 30034: rikkoon, milloin se on julkaistu rikkomalla eräitä tärkeäm- 30035: piä järjestyssäännöksiä tai sen sisällys on yleisen lain 30036: mukaan rangaistava. Kuitenkin on väärinkäytöksien 30037: estämiseksi takavarikkoonpano, jotta se jäisi pysyväiseksi, 30038: alistettava tuomioistuimen hyväksyttäväksi. 30039: Aikaisemmin vallinneen myönnytysjärjestelmän pois- 30040: tamisen kautta on niiden ammattien harjoittaminen, joi- 30041: den tarkoituksena on painokirjoitusten aikaansaaminen ja 30042: levittäminen, eli kirjanpainajan ja kirjakauppiaan amma- 30043: tit eduskuntaesityksessä asetettu muiden vapaiden ammat- 30044: tien tasalle, joten niiden harjoittamisen edellytyksenä on j 30045: tavanmukainen elinkeinoilmoitus. Poikkeuksen tekee 30046: kumminkin kirjankaupittelu, johon nähden, syystä että j 30047: sen valvonta muuten kävisi vaikeaksi, edelleenkin on py- 30048: sytetty myönnytysjärjestelmä. Kun aikakautisten paino- j 30049: tuotteiden julkaiseminen sitävastoin ei olisi myönnytyk- j 30050: sestä riippuva, vaan ainoastaan ilmoituksen varassa, on, 30051: sanomalehdistön merkitykseen nähden ja sen suuremman j 30052: vaaran takia, minkä väärinkäytökset sillä alalla siis voivat 30053: matkaansaattaa, sellaisesta painotoimesta esitykseen pantu j 30054: erityisiä järjestysmääräyksiä. 30055: Ylempänä kosketeltuja järjestysmääräyksiä vastaan 30056: j 30057: tehdyistä rikkomuksista eroavat varsinaiset painovapaus- j 30058: rikokset siinä, että niiden luonne ilmenee julkaistun kir- 30059: joituksen sisällössä. Niissä esiintyy rikollinen tahto teko- j 30060: j 30061: j 30062: j 30063: j 30064: 1 30065: 30066: 1 30067: 30068: 1 30069: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30070: 1 30071: na siten, että lainvastainen lausuma painokoneella monis- 30072: tettuna asetetaan yleisön s. o. kenen hyvänsä, joka tahtoo 1 30073: siihen tutustua, saataviin. Painovapausrikokset maitui- 30074: taan tavallisesti yleisissä rikoslaeissa. Niin tekee Suo- 1 30075: menkin rikoslaki, jossa sellaisia rikoksia koskevia sään- 1 30076: nöksiä on I o luvussa (Jumalan pilkkaaminen), 13 luvussa 30077: ( majestettirikos), 14 luvussa ( kunnianloukkaus ystävyy- 1 30078: dessä olevan valtion päämiestä tahi vieraan valtion diplo- 30079: maattista asiamiestä vastaan), r6 luvussa ( vietteleminen 1 30080: rikokseen tai kehottaminen tottelemattomuuteen lakia tahi 30081: 1 30082: laillisia sääntöjä vastaan), 20 luvussa ( siveyttä loukkaa- 30083: van painotuotteen näkyville paneminen tai levittäminen) 1 30084: ja 27 luvussa ( kunnianloukkaus) sekä 22 p :nä kesäkuuta 30085: 1898 annetussa asetuksessa, joka sisältää muun muassa 1 30086: Rikoslain 12 luvun 7 § :n muutoksen (pohjapiirroksen, 30087: piirustuksen, asiakirjan tai niitten kopion tahi semmoisen 1 30088: tiedon julkaiseminen, joka Venäjän valtakunnan ulkonai- 1 30089: sen turvallisuuden vuoksi on vieraalta valtiolta salassa 30090: pidettävä). 1 30091: Kun painovapausrikos, joko varsinainen tai prJes- 30092: tyssääntöjä vastaan tehty, on saatettava syytteeseen, syn- 30093: tyy tietenkin kysymys ketä tai keitä painokirjoituksen jul- 30094: kaisemiseen ja levittämiseen osallisista henkilöistä edes- 30095: vastaus siitä on kohtaava. Eri maiden lainsäädännöissä 30096: vastataan tähän kysymykseen sangen eri lailla. Edus- 30097: kuntaesityksessä on asetuttu sille kannalle, että rangais- 30098: tavasta teosta on sen tai niiden vastattava, joita rikoslain 30099: mukaan on rikoksentekijöinä tai osallis.ina pidettävä. Läh- 30100: tien siitä että aikakautisen painokirjoituksen päätoimit- 30101: taja on velvoiiinen valvomaan painokirjoituksen sisältöä, 30102: on sen ohessa säädetty, että aikakautisen painokirjoituk- 30103: sen päätoimittaja, joka ei edellämainituilla perusteilla ole 30104: tapahtuneesta rikoksesta vastuunalainen, kuitenkin voi- 30105: daan tuomita rangaistuks.een velvollisuutensa laiminlyö- 30106: misestä s. o. painovapauden väärinkäyttämisen tuottamuk- 30107: sesta. 30108: Painolaki. 5 30109: 30110: Eduskuntaesityksessä on painovapauslakiehdotuksen 30111: ohessa ehdotus laiksi lisäyksestä Rikoslain r6 lukuun, ja 30112: käsittää sanottu lisäys rangaistuksen muun muassa sille, 30113: joka kirjoituksen kautta levittää ilmeisesti perättömiä tie- 30114: toja, jotka ovat omansa halventamaan hallitusta, kansan- 30115: eduskuntaa tai julkista viranomaista taikka Keisarikun- 30116: nan julkisia viranomaisia. Kun rikoslakia säädettäessä 30117: ennakkosensuuri oli käytännössä, ei näitä rikoksia otettu 30118: rikoslakiin, jonka vuoksi täydentäviä säännöksiä niistä 30119: on katsottu olevan tarpeen. 30120: 30121: 30122: 30123: V aliakunnassa on ilmaantunut erimielisyyttä siitä, 30124: mitä näkökohtia olisi silmällä pidettävä puheenalaisia 30125: lakiehdotuksia tarkastettaessa ja erittäinkin mitä huomio- 30126: ta olisi pantava niihin muistutuksiin, jotka Keisarikunnan 30127: Ministerineuvoston tiedetään tehneen Valtiosäätyjen hy- 30128: väksymää lakia vastaan. On lausuttu että olisi yksino- 30129: maan, muita näkökohtia huomioon ottamatta, pyrittävä 30130: aikaansaamaan sellainen laki, joka täydellisesti takaisi j 30131: painovapauden ja siten vastaisi kansan todellisia vaati- j 30132: muksia. Tältä kannalta arvosteltuna ei käsiteltävänä ole- 30133: va painolakiehdotus olisi läheskään tyydyttävä, se kun j 30134: sisältäisi niin paljon osittain kansan edulle vieraiden vai- j 30135: kutelmain aiheuttamia rajoittavia määräyksiä, että paino- 30136: vapaus niiden johdosta arveluttavasti supistuisi. Enem- j 30137: mistön puolelta on sitä vastoin huomautettu että, kun edel- j 30138: lämainittujen perustuslainsäännösten johdosta 20 päivältä 30139: elokuuta 1906 sitä ennen annetut hallinnolliset asetukset j 30140: painokirjoitusten julkaisemisen ja sen yhteydessä olevain j 30141: elinkeinojen harjoittamisen ehdoista ovat osalta ku- 30142: moutuneet, nykyinen olotila, jolloin epätietoista on j 30143: missä määrin sanotut asetukset ovat noudatettavia, j 30144: on siksi sietämätön, että olisi täysi syy koettaa aikaan- 30145: saada sellainen lakiehdotus, jonka vahvistamisesta voi j 30146: j 30147: j 30148: j 30149: j 30150: j 30151: 1 30152: 30153: 1 30154: 30155: 1 30156: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30157: 1 30158: olla toivoa, huolimatta siitä että erinäiset säännökset siinä 1 30159: ehkä eivät tulisikaan niin tarkoituksenmukaisiksi kuin 30160: suotava olisi. Kun ne muistutukset, jotka venäläiseltä 1 30161: taholta on tehty V altiosäätyjen hyväksymää lakia vastaan, 1 30162: sitä paitsi pääasiallisesti koskevat säännöksiä venäjänkie- 30163: listen painotuotteiden tai Keisarikunnan julkisen virano- 1 30164: maisen luona syntyneiden asiakirjain julkaisemisesta ja 1 30165: siis yleensä Suomen oloihin nähden toisarvoisia kysymyk- 30166: siä, olisi sitäkin aiheettomampaa jättää sanotut muistu- 1 30167: tukset kokonaan varteen ottamatta. Jaskin puheenalaisen 30168: 1 30169: lakiehdotuksen eräiden ja varsinkin vastasanottuja asioita 30170: koskevain säännösten soveliaisuudesta saattaa olla erimie- 1 30171: lisyyttä, olisi lakiehdotus kuitenkin yleensä hyvinkin tyy- 30172: 1 30173: dyttävä, se kun täydelleen vastaisi painovapauden periaat- 30174: teita, minkä ohessa siihen kuitenkin, liiallisia rajoituksia 1 30175: tekemättä, on saatu riittävät takeet painovapauden väärin- 30176: 1 30177: käyttämistä vastaan. 30178: 1 30179: 30180: 30181: 30182: Huomauttaen että lakivaliokunta 1905-1906 vuo- 30183: den valtiopäivillä antamassaan mietinnössä l'ainovapaus- 30184: lakia koskevan armollisen esityksen johdosta on seikka- 30185: peräisesti tehnyt selkoa niin hyvin eri ulkomaisista paino- 30186: vapauslainsäädännöistä kuin myöskin silloisesta painova- 30187: pauslakiehdotuksesta, joten Valiokunnalla nyt ei ole ai- 30188: hetta sellaiseen selon tekoon, siirtyy V aliakunta erikohdit- 30189: tain tarkastamaan eduskuntaesitykseen sisältyviä lakieh- 30190: dotuksia. 30191: 30192: 30193: 2 LUKU. 30194: 30195: 5 §. Armollisessa esityksessä, joka annettiin 1905-1906 30196: vuoden valtiopäiville, oli säädetty, että jokainen. tässä 30197: maassa asuva henkilö, jolla oli määrätyt edellytykset, oli 30198: Painolaki. 7 30199: 30200: oikeutettu harjoittamaan kirjapainoliikettä. Valtiosäädyt 30201: katsoivat tarpeelliseksi muuttaa säännöstä siten, että ai- 30202: noastaan Suomen kansalaisella oli sellainen oikeus ja että 30203: vieraan maan kansalainen oli velvollinen asianomaiselta 30204: viranomaiselta hankkimaan luvan kirjapainoliikkeen sa- 30205: malla tavalla kuin muunkin elinkeinon harjoittamiseen. 30206: Siihen nähden että ehdotetun uuden elinkeinolain mukaan 30207: elinkeinon harjoittaminen yleensä olisi sille, joka ei ole 30208: Suomen mies, yhtä vapaa kuin Suomen kansalaisellekin, 30209: on Valiokunta katsonut voivansa hyväksyä esityksen sa- 30210: maan suuntaan käyvän ehdotuksen. Sitä vastoin on osa 30211: Valiokunnan jäseniä arvellut, että hyvää mainetta ei 30212: pitäisi pantaman kirjapainoliikkeen harjoittamisen eh- 30213: doksi. On huomautettu että, kun painokirjoituksen teki- 30214: jäitä ja kustantajalta ei vaadita kansalaisluottamuksen 30215: nauttimista, olisi epäjohdonmukaista vaatia sitä kirjan- 30216: painajalta, joka suorittaa pelkän mekaanisen työn. Sitä 30217: paitsi olisi kohtuutonta että siltä, joka kansalaisluotta- 30218: muksen menettämisen johdosta jo muutenkin on joutu- 30219: nut tukalaan asemaan, vielä riistettäisiin elinkeinon har- 30220: joittamisen mahdollisuus. Valiokunnan enemmistö on 30221: kuitenkin katsonut kirjapainoliikkeen harjoittamisen sii- 30222: hen määrään vastuunalaiseksi toimeksi, että kirjanpaina- 30223: jalta ehdottomasti on vaadittava hyvä maine, ja sen 30224: vuoksi pysyttänyt sanotun määräyksen. 30225: Kuten tunnettua harjoittavat tätä nykyä monet seu- 30226: rat ja muut yhdistykset kirjapainoliikettä. Kun pykälässä 30227: ainoastaan on säännös yhtiöiden - siis osuustoimintalain 30228: mukaan myöskin osuuskuntain - oikeudesta sellaisen 30229: liikkeen harjoittamiseen ja siitä voisi saada sen käsityk- 30230: sen, ettei yhdistyksillä semmoista oikeutta olekaan, on 30231: Valiokunta väärinkäsityksen välttämiseksi pannut pykä- 30232: lään nimenomaisen määräyksen, että se, mitä yhtiöstä on 30233: säädetty, on myös voimassa yhdistykseen nähden. 30234: Tässä ja samoin useassa seuraavassa pykälässä on 8 §. 30235: sakkorangaistuksen suuruutta katsottu tarpeelliseksi jon- 30236: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysroiet. N:o 6. 30237: 30238: kun verran vähentää. Siten on useasti alin määrä ko- 30239: konaan poistettu, koska se toisinaan on siksi vähäinen, 30240: että yhtä hyvin voi tyytyä rangaistuslajin alimpaan mää- 30241: rään, etenkin kun saattaa sattua tapauksia, joissa rangais- 30242: tava teko on siksi vähäpätöinen, että sellaisenkin sakon 30243: tuomitseminen kuin esityksessä on säädetty ehkä tuntuisi 30244: kohtuuttomalta. Sen ohessa on ylintäkin sakkomäärää 30245: toisin paikoin katsottu soveliaaksi jossain määrin alentaa. 30246: 12 §. Tämän pykälän säännösten tarkoituksenmukaisuu- 30247: desta on Valiokunnassa lausuttu eriäviä mielipiteitä. On 30248: huomautettu että velvollisuus toimittaa viralliselle syyt- 30249: täjälle kappale jokaista pykälässä mainittua painokirjoi- 30250: tusta on omiansa aikaansa9-maan kirjanpainajalle tarpeet- 30251: tomia kustannuksia ja ajanhukkaa. Sitä paitsi ei viralli- 30252: nen syyttäjä suinkaan aina, etenkään maaseudulla, olisi 30253: edes tavattavissa, joten kuittia ei voisi pyynnöstäkään 30254: saada, ja jäisi syyttäjälle siten mahdollisuus kieltää paino- 30255: kirjoitusta saaneensa. Näistä syistä ovat eräät Valiokun- 30256: nan jäsenet vaatineet, että pykälä kokonaan poistettaisiin, 30257: toiset taas ovat ehdottaneet sen muuttamista siten, että 30258: virallisella syyttäjällä olisi kuuden kuukauden kuluessa 30259: painokirjoituksen antamisesta oikeus kuittia vastaan saa- 30260: da kirjanpainajalta sitä yksi kappale. Toiselta puolen on 30261: esiintuotu, että kysymyksessä olevat säännökset ovat luon- 30262: teeltaan ainoastaan järjestyssäännöksiä, jollaisia useim- 30263: pain maitten painolaeissa on. Erinomaisempaa hanka- 30264: luutta sanotut säännökset eivät myöskään tuottaisi, koska 30265: kirjanpainaja voi lähettää puheenalaiset n. s. pakkokap- 30266: paleet joko postissa viralliselle syyttäjälle tai toimittaa 30267: ne esim syyttäjän postilaatikkoon. Valiokunnan päätök- 30268: seksi on tullut, että virallisella syyttäjällä on oikeus kuu- 30269: den kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun painokirjoitus 30270: on kirjapainosta annettu, kuittia vastaan saada sitä kap- 30271: pale, ja on pykälää sen mukaisesti muodostettu. 30272: V enäläiseltä taholta on vaadittu, että painokirjoituk- 30273: sesta, joka Suomessa julkaistaan venäjänkielellä, olisi 30274: Painolaki. 9 30275: 30276: noudatettava mitä Keisarikunnassa painokirjoitusten jul- 30277: kaisemisesta on säädetty. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan 30278: voida hyväksyä, koska Suomen valtiosäännön mukaan 30279: ainoastaan Suomen lakia on täällä sovellettava. Se on sen 30280: ohessa käytännössä mahdotonkin toteuttaa, Suomen virano- 30281: maisten kun ei sen paremmin kuin yksityisten kansalaisten- 30282: kaan tarvitse eivätkä he voikaan tietää mitä Keisarikun- 30283: nan asetukset sisältävät. Sen tarkoitusperän saavuttami- 30284: seksi, johon sanottu vaatimus tähtää, eli että Venäjällä 30285: rangaistaviksi katsottavat painokirjoitukset eivät pääsisi 30286: täältä Venäjälle leviämään, on sen vuoksi eduskuntaesi- 30287: tyksessä ehdotettu, että sellaista 12 § :ssä mainittua paino- 30288: kirjoitusta, joka täällä venäjänkielellä julkaistaan, olisi 30289: määräajassa toimitettava kappale maan kenraalikuvernöö- 30290: rille. Kenraalikuvernöörillä on sitten mahdollisuus, mil- 30291: loin katsoo syytä olevan, ryhtyä toimenpiteisiin sen estä- 30292: miseksi että rangaistava painokirjoitus leviää Venäjälle. 30293: Tämän järjestelyn on Valiokunnan enemmistö katsonut 30294: mahdolliseksi hyväksyä. 30295: Nykyisin käytännössä oleva tapa, että kirjanpainaja 13 §. 30296: yhdellä kertaa lähettää yliopiston kirjastoon sille tulevat 30297: kappaleet kaikkia edellisenä vuonna painamiansa kirjoi- 30298: tuksia, tuntuu eduskuntaesityksessä ehdotettua käytännöl- 30299: lisemmältä, ja on sen vuoksi 13 § :n asiata koskeva säännös 30300: sen mukaisesti muutettu. Muuten on tämä pykälä esityk- 30301: sessä muodosteltu niin, että siitä selvemmin kuin Valtio- 30302: säätyjen hyväksymästä laista käy ilmi, ettei ole tarkoitettu 30303: tehdä muutosta eräitten Keisarikunnan kirjastojen ja mui- 30304: den samanlaisten laitosten oikeuteen saada kappaleita 30305: Suomessa julkaistuja painokirjoituksia. 30306: 30307: 30308: 3 LUKU. 30309: 30310: Sitä että kirjakaupan ja kirjankaupittelun harjoitta- 15-17 §. 30311: misen ehdoksi on pantu kansalaisluottamuksen nauttimi- 30312: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30313: 30314: nen on vastustettu ja puolustettu samoista syistä kuin 30315: ylempänä 5 § :n kohdalla kirjapainoliikkeen harjoittami- 30316: seen nähden, jonka vuoksi Valiokunta nyt vaan viittaa 30317: siihen. Mainitun 5 § :n kohdalla niinikään esitetystä 30318: syystä eroaa 16 § eduskuntaesityksessä Valtiosäätyjen hy- 30319: väksymästä laista siinä että sillekin, joka ei ole Suomen 30320: kansalainen, on myönnetty oikeus toimia kirjankaupitte- 30321: lijana. - Saman pykälän säännöstä, että ainoastaan ,nuh- 30322: teeton" henkilö voi olla kirjankaupittelijana, on Valio- 30323: kunta pitänyt siksi epämääräisenä että, jos se tulisi laiksi, 30324: kirjankaupitteluoikeuden myöntäminen täydellisesti olisi 30325: kuvernöörien mielivallassa. Tästä syystä on myönnytys- 30326: järjestelmä, jota eräät valiokuntajäsenet sen ohessa ovat 30327: pitäneet yleensäkin sopimattomana, hylätty kirjankau- 30328: pitteluunkin nähden ja sekin elinkeino asetettu tavanmu- 30329: kaisen ilmoituksen varaan siten, että kirjankaupittelijan on 30330: tehtävä ilmoitus asianomaiselle asuinpaikkansa viranomai- 30331: selle ja tämän ilmoituksen nojalla on oikeutettu harjoit- 30332: tamaan kirjankaupittelua kaikkialla maassa. Mutta kun 30333: ilmoituksenkin tekeminen siinä tapauksessa, että kirjalli- 30334: suuden myyskentelyä harjoitetaan ainoastaan tilapäisesti 30335: eikä elinkeinona, esim. puoluekokouksissa tai juhlatilai- 30336: suuksissa, olisi tarpeeton, matkaansaattaen turhaa vaivaa 30337: ja kustannuksia, on pykälän 2 mom :iin lisätty määräys, 30338: ettei kirjankaupittelijaksi ole katsottava sitäkään, joka 30339: tilapäisesti levittää painokirjoituksia, pitämättä sitä varsi- 30340: naisena ammattinaan. 30341: Tätä vastaan on vähemmistön puolesta huomautettu 30342: olevan välttämätöntä tarkemmin valvoa kiertäviä kaupit- 30343: telijoita kuin useita muita elinkeinonharjoittajia, ensiksi- 30344: mainitut kun liikkuvat myöskin syrjäseuduissa maalla 30345: ja sen vuoksi helposti voivat väärinkäyttää elin- 30346: keino-oikeuttaan pitämällä luvallisten tavarain ohella kau- 30347: pan kiellettyjäkin tavaroita. Sen vuoksi onkin kirjan- 30348: kaupittelun ehdoksi pantava ei ainoastaan kansalaisluot- 30349: tamuksen nauttiminen vaan myös nuhteettomuuskin ja sel- 30350: Painolaki. 11 30351: 30352: laisen elinkeinon harjoittaminen tehtävä riippuvaksi ku- 30353: vernöörin harkinnasta. - Valiokunnan 16 § :ään tekemä 30354: muutos on aiheuttanut pienen korjauksen 17 :kin § :ään. 30355: 30356: 30357: 4 LUKU. 30358: 30359: V aliakunnan enemmistö on katsonut periaatteellisesti 19 §. 30360: vääräksi, että paitsi kustantajaa, joka on ilmoittamisvel- 30361: vollinen, myöskin päätoimittajaa ja kirjanpainajaa ran- 30362: gaistaan pykälässä mainitusta kustantajan laiminlyönnistä, 30363: ja sen vuoksi tehnyt pykälään siitä aiheutuvan korjauk- 30364: sen. 30365: Eduskun~aesityksen tässä pykälässä on Valtiosääty- 21 §. 30366: jen hyväksymästä laista se eroavaisuus, että muukin hen- 30367: kilö kuin Suomen kansalainen saa olla aikakautisen paino- 30368: kirjoituksen päätoimittajana. - Kun pykälän sanamuo- 30369: dosta ei Valiokunnan mielestä käy täysin selville, saako 30370: konkurssiin joutunut henkilö konkurssin kestäessä, eikä 30371: myöskään, voiko aviovaimo olla päätoimittajana, mutta 30372: minkäänlaista syytä ei ole heidän sulkemiseensa sellaisesta 30373: toimesta, on pykälän määräystä, että muun muassa vain j 30374: se, joka hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, saisi olla pää- 30375: j 30376: toimittajana, selvennetty siten, että puheenalainen toimi 30377: kielletään ainoastaan siltä, joka on holhouksenalainen. j 30378: jommoiseksi ei konkurssivelallista eikä aviovaimoa voida j 30379: katsoa. j 30380: Tämän pykälän säännöksiä vastaan on tehty erinäi- 24 §. 30381: siä muistutuksia. On ehdotettu, että päätoimittajan ei j 30382: tarvitsisi ottaa vastinetta aikakautiseen painokirjoiukseen, j 30383: jos vastine on kolmatta henkilöä loukkaava, sellainen vas- j 30384: tine kun saattaisi aiheuttaa päätoimittajan tuomitsemisen 30385: j 30386: rangaistukseen. Lisäksi' on ehdotettu että, jos päätoi- 30387: mittaja on ottanut vastineen painokirjoitukseen, häntä ei j 30388: enää saisi tuomita rangaistukseen sen tiedonannon joh- j 30389: dosta, joka on vastineen aiheuttanut, koskapa vastineen j 30390: j 30391: j 30392: j 30393: j 30394: j 30395: 1 30396: 30397: 1 30398: 30399: 1 30400: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30401: 1 30402: julkaiseminen osoittaisi, ettei loukkaus ollut tahallinen, 1 30403: ja kun loukattu jo tavallaan olisi saanut hyvitystä käyt- 30404: 1 30405: tämällä vastineenanto-oikeuttaan. Edelleen on ehdotettu, 30406: että pykälän 2 mom :sta poistettaisiin rangaistusmääräys, 1 30407: ja syyksi esiintuotu, että päätoimittajan saattaa olla vai- 1 30408: kea tietää, onko vastine rangaistavaa laatua vai ei, ja 30409: kun oikeus voisi uhkasakolla pakottaa päätoimittajan otta- 1 30410: maan vastineen painokirjoitukseen, ei siitä olisi louka- 1 30411: tullekaan haittaa. Jotteivät yksityisten riidat tulisi otta- 30412: 1 30413: maan liian suuresti tilaa painokirjoituksessa, on vihdoin 30414: ehdotettu, että olisi jätettävä päätoimittajan harkinnas- 1 30415: ta riippuvaksi, onko sallittava vastineeseen vastata ja 1 30416: siihen vastineeseen taas vastata, s. o. saadaanko 30417: vaihtaa useampia kuin yksi kirjoitus kummaltakin puo- 1 30418: len. Näitä ehdotuksia vastaan on huomautettu että, 1 30419: kun ei tarvitse ottaa vastaan kirjoitusta, joka on sisällyk- 30420: 1 30421: seltään ilmeisesti rangaistava, se jo käsittäisi senkin ta- 30422: pauksen, että kirjoitus on kolmatta henkilöä loukkaava, 1 30423: milloin loukkaus on ilmeinen, ja että päätoimittaja, mil- 30424: loin loukkaus ei ole senlaatuinen, 32 § :n nojalla kuitenkin 30425: voisi päästä rangaistuksesta. Jollei päätoimittaja taas 30426: missään tapauksessa olisi rangaistuksen alainen otettuaan 30427: painokirjoitukseen vastineen loukkaavaan tiedonantoon, 30428: aiheuttaisi se varmaan väärinkäytöksiä eikä sitä paitsi 30429: tyydytä oikeudentuntoakaan. Jos rangaistusuhka pois- 30430: tettaisiin vastineen ottamisen laiminlyömisestä, loukattu 30431: nähtävästi monastikin vasta oikeudenkäynnin kautta ja 30432: siis liian myöhään tulisi saamaan vastineensa painokirjoi- 30433: tukseen. Vaihdettavien kirjoitusten lukumäärän jättämi- 30434: nen kokonaan riippuvaksi päätoimittajan harkinnasta 30435: saattaisi taas johtaa mielivaltaan. Valiokunnan enem- 30436: mistö on kuitenkin selvyyden vuoksi pykälään lisännyt 30437: määräyksen siitä, ettei päätoimittajan tarvitse ottaa pai- 30438: nokirjoitukseen vastinetta, joka on kolmatta henkilöä 30439: loukkaava, sekä, pitäen asianmukaisena että päätoimit- 30440: tajan vallassa on määrätä saadaanko vaihtaa useampia 30441: Painolaki. 13 30442: 30443: kuin yksi kirjoitus, pannut siitä pykälään säännöksen. 30444: Sitä vastoin eivät muut edellä luetellut ehdotukset ole 30445: saavuttaneet Valiokunnan enemmistön kannatusta. 30446: 30447: 30448: 30449: 5 LUKU. 30450: 30451: Kun 1905-1906 vuoden valtiopäiville painovapaus- 25 §. 30452: laista annetussa esityksessä Keisarikunnan julkisen viran- 30453: omaisen käyteltävään asiaan kuuluvain asiakirjain pai- 30454: nosta julkaisemisen ehdoista oli säädetty että, jos sem- 30455: moiset asiakirjat erityisten määräysten mukaan ovat sa- 30456: lassa pidettävät, niiden julkaisemisen kielto on voimassa 30457: myöskin Suomessa, ja sellainen säännös saattoi antaa si- 30458: jaa sille väärinkäsitykselle, että oli kysymys muiden kuin 30459: Suomen viranomaisten antamista määräyksistä, muodos- 30460: tivat Valtiosäädyt lainpaikan siten, että kävi ilmeiseksi, 30461: että oli kysymys määräyksistä, jotka Suomen viranomai- 30462: set ovat antaneet. Tämä lienee ollut pääsyynä siihen, 30463: ettei Valtiosäätyjen hyväksymä laki saavuttanut vahvis- 30464: tusta. Eduskuntaesityksessä on asetuttu sille kannalle, 30465: että sellaisia asiakirjoja saa julkaista ainoastaan kenraali- 30466: kuvernöörin luvalla, mikäli niitä ei ole aikaisemmin Kei- 30467: sarikunnassa julkaistu. - Valiokunnassa on ehdotettu 30468: että, koska pykälän I ja 2 mom. eivät sisältäisi mitään 30469: uutta, niiden sijaan pantaisiin säännös, ettei ole lupa jul- 30470: kaista mitä lain mukaan on kielletty, minkä ohessa 3 30471: mom :iin on ehdotettu sellaista lisäystä, että ainoastaan 30472: Venäjän sisäisiä asioita koskevain asiakirjain julkaisemi- 30473: nen olisi kenraalikuvernöörin luvan varassa, jota vastoin 30474: sellaiset asiakirjat, jotka koskevat Suomeakin, olisivat 30475: yleisen säännöksen alaiset. Tätä vastaan on huomautettu, 30476: että meillä ei ole yleisessä laissa säännöstä siitä, minkä- 30477: laisia asiakirjoja ei ole sallittu julkaista, vaan on julkaisu- 30478: kielto erinäisissä virastojen ohjesäännöissä ja muissa hal- 30479: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30480: 30481: Iinnollisissa asetuksissa. Sitäpaitsi esityksen I mom :ssa ole- 30482: va säännös julkaiseruisoikeudesta määräajan kuluttua on 30483: uusi ja 2 mom. samoin tavallaan sisältää uutta. Mitä taas 30484: 3 mom :iin tulee, olisi mahdoton tehdä ehdotettua erotusta 30485: Keisarikunnan viranomaisten käyteltäväin asiain välillä, 30486: koskapa sellainenkin asia, joka koskee Suomea, voitai- 30487: siin katsoa Keisarikunnan asiaksi niinpian kuin se 30488: lain mukaan kuuluu Keisarikunnan viranomaisen toimi- 30489: valtaan. Valiokunnan enemmistö onkin pysyttänyt py- 30490: kälän muuten muuttamatta, paitsi että, koska voidaan 30491: erityisesti määrätä, että virastojen ja viranomaisten Kei- 30492: sarille ja Suuriruhtinaalle tehtävät esitykset ovat salassa 30493: pidettävät, 2 mom. on tarpeettomana poistettu. 30494: 27 §. Kun pykälän sanamuoto voisi tehdä mahdottomaksi 30495: muun muassa viranhakijain ansioluettelojen julkaisemisen, 30496: jos esim. tahdottaisiin arvostella jotain tapahtunutta virka- 30497: nimitystä, ja kun taas todistukset ja päästökirjat, jos- 30498: kin ovat yksityistä laatua, kuitenkaan eivät ole sellaisia, 30499: ettei niiden julkaisemista voitaisi sallia ilman sen henkilön 30500: suostumusta, jota ne koskevat, on Valiokunta pykälästä 30501: poistanut sen ensimäisen lauseen. Sielunhoitoa tai kirkko- 30502: kuria koskevain asiakirjain julkaiseruiskiellon ehdotettua 30503: poistamista ei Valiokunnan enemmistö sitä vastoin ole 30504: voinut kannattaa, syystä että semmoiset asiakirjat koske- 30505: vat pääasiallisesti yksityisiä henkilöitä ja useasti hyvinkin 30506: arkaluontoisia asioita. 30507: 30508: 30509: 30510: 6 LUKU. 30511: 30512: 30 ja 31 §. V aliakunnan vähemmistö on ehdottanut, että ainoas- 30513: taan yksi henkilö, pääsyyllinen, vastaisi rangaistavasta 30514: teosta, koska osallisuus painokirjoituksen sisällyksen kaut- 30515: ta tehtyyn rikokseen saatettaisiin ulottaa miltei kuinka 30516: pitkälle tahansa ja aivan viattomiinkin. Enemmistö on 30517: Painolaki. 15 30518: 30519: kuitenkin katsonut että, kun rikoslain mukaan voidaan 30520: osallisuudesta tuomita vain se, joka tahallansa, siis rikol- 30521: lisesta tahdosta, on rikoksessa osallinen, vähemmistön lau- 30522: suma pelko on aiheeton. Se muutamissa maissa käytän- 30523: nössä oleva järjestelmä, että ainoastaan yksi niistä hen- 30524: kilöistä, jotka tekijänä, toimittajana, kirjanpainajana tai 30525: kirjakauppiaana ovat olleet osalliset painokirjoituksen jul- 30526: kaisemisessa, on edesvastuussa kirjoituksen sisällöstä, 30527: mutta että häntä, riippumatta hänen tosiasiallisesta osal- 30528: lisuudestaan, aina rangaistaan rikoksen tekijänä, ellei hän 30529: pysty näyttämään jotakuta muuta yllämainituista henki- 30530: löistä, joka lain muodollisten määräysten mukaan edellä 30531: häntä on vastuussa kirjoituksesta, ei ole enemmistön mie- 30532: lestä puollettavissa, se kun johtaa siihen, että käytetään 30533: muuta henkilöä kuin todella syyllistä tapahtuneesta rikok- 30534: sesta vastaamaan. Tästäkin syystä on enemmistö sen 30535: vuoksi pysyttänyt pykälän muuttamatta. 30536: Ei ole kuitenkaan jätettävä huomioon ottamatta niitä 30537: erikoisaloja, jotka vallitsevat aikakautisiin painokirjoituk- 30538: siin nähden, joissa kirjoituksia tavallisesti on eri henkilöil- 30539: tä. Sellaisen kirjoituksen kirjoittajaa on sen vuoksi mo- 30540: nasti vaikea näyttää, samoinkuin sitäkin, missä määrin se, 30541: jonka asiana painokirjoituksen tai sen kysymyksessäolevan 30542: osaston toimittaminen on, erikoistapauksessa todella on 30543: osallinen kirjoituksen julkaisemisessa. Jos ainoastaan ri- 30544: koslain yleisiä edesvastuuperusteita sovellettaisiin, olisi 30545: siitä tällaisessa tapauksessa seurauksena, ettei ketään voi- 30546: taisi rangaista kirjoituksesta, jonka sisällön rikollisuus 30547: olisi kuinkakin selvä, mikä ei voi olla oikeudenmukaisuu- 30548: den vaatimusten kanssa sopusoinnussa. Tältä kannalta 30549: katsoen täytyy pitää täysin oikeana, että laki velvoittaa 30550: sitä tai niitä, joiden asiana painokirjoituksen toimittami- 30551: nen joko kokonaan tai puheenalaiselta osalta on, valvo- 30552: maan, ettei painokirjoituksen sisältö ole lainvastainen. 30553: Jos toimittaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, ei se ran-- 30554: gaistus, johon hänet voidaan tuomita, ymmärrettävästi 30555: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30556: 30557: kuitenkaan ole niin ankara kuin jos hän olisi syypää 30558: siihen rikokseen, joka kirjoitukseen sisältyy. Valiokun- 30559: nan enemmistön mielestä on niin ollen määräys, että pää- 30560: toimittaja, milloin hän ei ole rangaistava rikoksen teki- 30561: jänä eikä siihen osallisena, on ansainnut rangaistuksen 30562: painovapauden väärinkäyttämisen tuottamuksesta, ellei 30563: hän pysty näyttämään rikkomuksen estämiseksi noudatta- 30564: neensa kaikkea asianaan ollutta varovaisuutta, täysin pai- 30565: kallaan ja on pykälä sen vuoksi sellaisenaan laissa py- 30566: sytetty. 30567: 32 §. Ehdotusta, että julkaisija tai, milloin on kysymys 30568: aikakautisesta painokirjoituksesta, päätoimittaja aina olisi 30569: vapautettava rangaistuksesta, jos rikollisen kirjoituksen 30570: tekijä on ilmoittanut nimensä, ei Valiokunnan enemmistö 30571: ole voinut kannattaa, koska se ilmeisesti voisi johtaa vää- 30572: rinkäytöksiin. V aliakunnassa on myös nostettu kysymys 30573: eikö aikakautisen painokirjoituksen päätoimittaja, joka 30574: julkaisee toisesta painokirjoituksesta otetun sisällöltään 30575: rikollisen tiedonannon, olisi vapautettava rangaistuksesta. 30576: Katsoen ettei päätoimittaja ennätä eikä voikaan hankkia 30577: selkoa siitä, onko toisessa painokirjoituksessa julkaistu 30578: tiedonanto rikollinen, vaan että hänen täytyy luottaa sii- 30579: hen, ettei tuo tiedonanto sisällä mitään rikollista, on osa 30580: Valiokunnan jäseniä pitänyt vääränä, että päätoimittaja, 30581: jos tiedonanto sittenkin olisi rangaistavaa laatua, siitä saa- 30582: tetaan edesvastaukseen. V aliakunnan enemmistö taas on 30583: ollut sitä mieltä, ettei ole syytä vapauttaa päätoimittajaa 30584: rangaistuksesta, jos lainattu kirjoitus on ollut rikollinen, 30585: muussa tapauksessa kuin ettei hän, huolellistakaan arvos- 30586: telua käyttäen, olisi saattanut havaita kirjoitusta rikolli- 30587: seksi, ja että puheenalainen tapaus siis lähimmiten olisi 30588: verrattava 32 § :n I mom :ssa mainittuun, jossa päätoi- 30589: mittaja voidaan, milloin erinomaisia syitä on, vapauttaa 30590: rangaistuksesta, jos rikollisen kirjoituksen kirjoittaja on 30591: ilmoittanut nimensä. Valiokunta on sen vuoksi edus- 30592: kuntaesityksen 32 § :ään eri momentiksi lisännyt tämän- 30593: mukaisen määräyksen. 30594: Painolaki. 17 30595: 30596: Syystä että tässä pykälässä mainituista rikoksista jo 33 §. 30597: olisi sääeletty rangaistus IO ja 22 § :ssä, on Valiokunnan 30598: vähemmistö tahtonut pykälän tarpeettomana poistetta- 30599: vaksi. Kun 33 § :ssä kumminkin on kysymys rikollisesta 30600: painokirjoituksesta, joka sen lisäksi on ulkonaiselta asut- 30601: taan muun muassa ro tahi 22 § :ssä mainituissa kohdin 30602: puutteellinen, on V aliakunnan enemmistö pitänyt pykä- 30603: län säilyttämisen laissa tarpeellisena. Mutta kun kustan- 30604: tajaa ja kirjanpainajaa, siinä tapauksessa että painokirjoi- 30605: tuksen tekijän tai aikakautisen painokirjoituksen päätoi- 30606: mittajan nimi on väärin ilmoitettu, voidaan katsoa rikol- 30607: liseksi ainoastaan, jos väärä ilmoitus on tapahtunut hei- 30608: dän tietensä, on pykälän I ja 2 mom :ia siihen suuntaan 30609: korjattu. Tämän vaatii myös yhdenmukaisuus 3 mom :in 30610: kanssa, jossa samaHaista periaatetta on painokirjoituksen 30611: levittäjään nähden noudatettu. 30612: On huomautettu olevan epäjohdonmukaista, että 34 §. 30613: kääntäjää rangaistaan samoin kuin tekijää, vaikka hän 30614: oikeimmiten ainoastaan olisi osallinen rikollisen painokir- 30615: joituksen levittämisessä. Kun kuitenkin kääntäjä ja te- 30616: kijä ovat sikäli samassa asemassa, että kumpikin antaa 30617: muodon samoille ajatuksille, joskin eri yleisöä varten, 30618: ei V aliakunnan enemmistön mielestä ole aihetta arvostella 30619: kääntäjää muulta kannalta kuin tekijääkään, ja on pu- 30620: heenalainen pykälä sen vuoksi sellaisenaan hyväksytty. 30621: Valiokunnassa on lausuttu, että painokirjoituksen 36 ja 37 §. 30622: tuomitseminen menetetyksi käsittää rikoksen suuruudesta 30623: ja laadusta riippumattoman ankaran rangaistuksen sille, 30624: jota se kohtaa ja joka rikkomuksestaan sen ohessa tuo- 30625: mitaan eri rangaistukseen. Kun kahden rangaistuksen 30626: määrääminen samasta rikoksesta olisi periaatteellisesti hy- 30627: lättävä ja puheenalaisella rangaistuskeinolla ei kummin- 30628: kaan saavutettaisi sillä tarkoitettua päämäärää, on osa 30629: Valiokunnan jäseniä sen vuoksi ehdottanut, että 36 ja 30630: 37 § laista poistettaisiin ja että niin ollen myöskin Rikos- 30631: lain 2 luvun 17 § kumottaisiin. Siihen nähden, että tässä 30632: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30633: 30634: on kysymys toimenpiteestä, jonka kautta rangaistavan pai- 30635: nokirjoituksen enempi leviäminen koetetaan estää, on 30636: V aliakunnan enemmistö katsonut tehdyn ehdotuksen pe- 30637: rusteettomaksi ja siis jättänyt sen varteen ottamatta. 30638: 38 §. Peläten että tämän pykälän säännökset tulisivat lisää- 30639: mään hyötymisen tarkoituksessa nostettavia painojuttuja, 30640: on V aliakunnan vähemmistö ehdottanut pykälän poista- 30641: mista. Sen lainsäädännössämme yleensä vallitsevan peri- 30642: aatteen mukaisesti, että kellä jostakin seikasta on hyötyä, 30643: se myös on vastuussa toiselle henkilölle siitä ehkä koitu- 30644: vasta vahingosta, on Valiokunnan enemmistö katsonut 30645: asianmukaiseksi, että kustantaja, joka painokirjoituksesta 30646: saa tuloja tai ainakin on sen siinä tarkoituksessa kus- 30647: tantanut, on viime kädessä vastuussa kirjoituksen kautta 30648: toiselle henkilölle aiheutuneesta vahingosta, ja sen vuoksi 30649: pysyttänyt pykälän sellaisenaan. 30650: 30651: 30652: 7 LUKU. 30653: 30654: 40 §. Tehtyä ehdotusta, että prokuraattorin kyllä olisi 30655: määrättävä, milloin syyte olisi ajettava rikollisen paino- 30656: kirjoituksen johdosta, mutta että olisi poistettava viral- 30657: lisille syyttäjille pantu velvollisuus prokuraattorille ilmoit- 30658: taa sellaiset kirjoitukset, koska maan syyttäjistö muuten 30659: väärän virkainnon johtamana ryhtyisi tekemään aiheetto- 30660: miakin ilmoituksia ja siten kävisi sananvapaudelle vaa- 30661: raJliseksi, ei Valiokunnan enemmistö ole katsonut riittä- 30662: västi perustelluksi, etenkin kun· on huomioon otettava, että 30663: prokuraattorin on Eduskunnalle annettava kertomus toi- 30664: minnastaan ja Eduskunnalla siis on mahdollisuus tarkas- 30665: taa tätäkin puolta niinhyvin prokuraattorin kuin alem- 30666: painkin syyttäjäviranomaisten virkatoimintaa. Pykälä on 30667: sen vuoksi pysytetty muuttamatta. 30668: 42-48 §. Painokirjoitusten takavarikkoonpano aikaansaa il- 30669: meisesti sangen suurta vahinkoa, joka on erittäin tuntuva 30670: Painolaki. 19 30671: 30672: varsinkin aikakautisille painokirjoituksille. Sillä joskin 30673: takavarikko sittemmin peruutettaisiin, on takayarikkoon 30674: pantu painos kuitenkin jo kadottanut merkityksensä, 30675: seikka, joka koskee niin painokirjoituksen omistajaa 30676: kuin sen lukijakuntaakin ja vielä niitäkin, jotka ovat siinä 30677: julkaisseet ilmoituksia. Kun takavarikko niin muodoin 30678: seurauksiltaan kohdistuu aivan viattorniinkin ja taas niil- 30679: le, jotka ovat vastuussa rikolliseksi katsotusta kirjoituk- 30680: sesta, muodostuisi tavallaan lisärangaistukseksi siihen, mi- 30681: hin he ehkä rikoksestaan tuomitaan, on V aliakunnan vä- 30682: hemmistö pitänyt painokirjoitusten panemista takavarik- 30683: koon hylättävänä sekä sen vuoksi ehdottanut, että asiata 30684: koskevat 42-48 § § laista poistettaisiin. Valiokunnan 30685: enemmistö taas on katsonut että, kun takavarikkoonpano 30686: on ainoa riittävän tehokas keino rikollisten tai ulkonaiselta 30687: asultaan lainvastaisten painokirjoitusten leviämisen estä- 30688: miseksi, siihen on turvattava, jos tahdotaan rikollisuutta 30689: puheenaolevassa ilmeneruismuodossa vastustaa. Kun sitä- 30690: paitsi laissa on nimenomaan määrätty, missä tapauksissa 30691: takavarikko voi tulla kysymykseen, ja että virallisen syyt- 30692: täjän on lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tai viimeistään- 30693: kin kahdeksan päivän kuluessa alistettava takavarikkoon- 30694: paria oikeuden tutkittavaksi, jota paitsi prokuraattori, jolle 30695: takavarikkoonpanosta niinikään on kiireisesti ilmoitettava, 30696: jo sitä ennen saattaa peruuttaa takavarikon, on Valio- 30697: kunnan enemmistön mielestä tyydyttäviä takeita takava- 30698: rikkoonpano-oikeuden väärinkäyttämistä vastaan; ja on 30699: lakiehdotuksessa takavarikkoa koskevat pykälät sen vuoksi 30700: sinänsä säilytetty. Koska kuitenkin myönnettävä on, että 30701: yksityinen henkilö saattaa joutua aiheettomasti kärsimään, 30702: jos takavarikkoonpano huomataan laittomaksi ja viralli- 30703: selta syyttäjältä, joka sen on toimittanut, puuttuu varoja 30704: tuottamansa vahingon korvaamiseen, on V aliakunta sitä 30705: mieltä, että sellainen vahinko olisi valtionvaroista 30706: korvattava ja valtio sitten puolestaan pitäisi kiinni 30707: virheentehneestä virkamiehestä. Kun Valiokunnalla kum- 30708: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30709: 30710: minkin on tilaisuus lähemmin perustella mielipidettänsä 30711: käsitellessään näillä valtiopäivillä tehtyä ja Valiokuntaan 30712: lähetettyä anomusehdotusta, joka koskee virkamiehen 30713: virheellisellä virkamenettelyllään yksityisille tuottaman 30714: vahingon korvaamista, ei tästä ole ollut syytä mainita 30715: muutoin kuin ohimennen. 30716: 49 §. Ollen sitä mieltä, ettei maamme syyttäjistöllä aina ole 30717: edellytyksiä käsittää, milloin näytelmä tai näyttämö- 30718: esitys on sisällöltään rikolliseksi katsottava, sekä että 30719: poliisiviranomaisilla on mahdollisuus palauttaa näyttele- 30720: misen aikana häiriytynyt järjestys poistamalla häiriöön 30721: syylliset, on Valiokunnan enemmistö muodostanut 30722: pykälän siten, että ainoastaan oikeudella on, syyttäjän tai, 30723: milloin yksityistä henkilöä on loukattu, asianomistajan 30724: vaatimuksesta, valta kieltää näytteleminen toistaiseksi eli 30725: kunnes päätös asiassa on annettu. V aliakunnan eräs vä- 30726: hemmistö on katsonut olevan sitäkin enemmän aihetta 30727: poiketa esityksen kannasta poliisiviranomaisiin nähden, 30728: koska nämä itsekin voisivat aiheuttaa epäjärjestyksiä 30729: saadakseen syytä näyttelemisen kt;skeyttämiseen tai sen 30730: uudistamisen kieltämiseen, mihin nähden ja kun 30731: eivät maan tuomioistuimetkaan yleensä olisi kyke- 30732: neviä arvostelemaan taide-esitysten rangaistavaisuutta, 30733: tämä pykälä, joka muuten olisi verrattavissa edel- 30734: lisiin takavarikkoa koskeviin pykäliin ja jota sekin 30735: koskisi, mitä niitä vastaan on muistutettu, olisi 30736: lakiehdotuksesta poistettava. Toinen vähemmistö on taas 30737: pitänyt puheenalaisen lainpaikan säännöksiä asianmukai- 30738: sina. Jos näyttämöesityksen edelleen näytteleminen ollen- 30739: kaan on toistaiseksi kiellettävä, pitäisi sellainen kielto, jot- 30740: ta sillä olisi tarkoitettu merkitys, voitaman heti antaa, 30741: asia, jota ei saavuteta, jos kielto on tuomioistuimelta han- 30742: kittava. Tuomioistuimen puoleen kääntyminen ei sen 30743: ohessa näyttäisi oikeusvarmuudenkaan kannalta tarpeel- 30744: liselta, koska syyttäjänkin tulisi alistaa antamansa kielto 30745: oikeuden tutkittavaksi. Kun taas poliisiviranomaisilla on 30746: Painolaki. 21 30747: 30748: valta keskeyttää näyttämöesitys, jos se aikaansaa epaJar- 30749: jestystä, eikä järjestystä muuten voida palauttaa, olisi 30750: taas Valiokunnan enemmistön päätös pykälän muuttami- 30751: sesta tässä kohden vailla asiallista merkitystä. 30752: 30753: 30754: 8 LUKU. 30755: 30756: Kun maarays painovapausjuttujen käsittelemisestä 50 §. 30757: raastuvanoikeudessa saattaisi käydä Ahvenanmaan asuk- 30758: kaille haitalliseksi, syystä ettei siellä ole sellaista oikeutta. 30759: on pykälään pantu lisäys, että puheenalaisia asioita saa 30760: Ahvenanmaalla käsitellä Jomalan pitäjän ja Maarianhami- 30761: nan kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus niin 30762: kauan kunnes Maarianhaminaan perustetaan raastuvan- 30763: oikeus. 30764: V aliokunnasa on tehty ehdotus, että yksityisiä hen- 52-58 §. 30765: kilöitä vastaan painokirjoituksen sisällön kautta tehdyt 30766: rikokset eli siis sellaiset, jotka mainitaan Rikoslain 27 30767: luvussa, olisivat käsiteltävät erityisissä asianosaisten va- 30768: litsemissa oikeuksissa. Sellaisissa oikeuksissa tulisivat 1 30769: nimittäin asiat monipuolisemmin tarkastetuiksi kuin ny.- 30770: kyisissä raastuvanoikeuksissa, jota paitsi ne eivät olisi 1 30771: niin riippuvaisia juriidisista muodollisuuksista, vaan sai- 30772: sivat ratkaista asiat kohtuuden mukaan. Tätä vastaan 30773: on huomautettu, että sellaiset oikeudet, jommoisia ei ole 30774: muualla missään, olisivat periaatteellisesti mahdottomat, 30775: valtion rangaistusvalta kun on sitä laatua, ettei valtio voi 30776: 1 30777: sitä käyttää muuten kuin omain orgaaniensa kautta. Niis- 30778: tä toivottu hyöty olisi myöskin aivan näennäinen, koska, 1 30779: niinkuin tunnettua on esim. sovinto-oikeuksista, asian- 30780: osaisten valitsemat välimiehet saattavat tuntea olevansa 30781: ei niin suuresti asian ratkaisijoita, tuomareita, kuin va... 30782: litsijainsa asiamiehiä. Kun näin ollen asian ratkaisu jäisi 30783: pääasiallisesti riippuvaksi oikeuden puheenjohtajasta, joka 30784: 1 30785: kai tavallisissa oloissa olisi lakimies, eivät ehdotetut oikeu.. 30786: 1 30787: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30788: 30789: det suurestikaan poikkeisi varsinkaan pikkukaupunkien 30790: raastuvanoikeuksista eikä niiden perustamisella siis saa- 30791: 1 30792: vutettaisi tarkoitettua päämäärää. Tähän nähden ei Va- 30793: liokunnan enemmistö olekaan voinut kannattaa tehtyä eh- 30794: 1 30795: dotusta siinä muodossa. Sitä vastoin on enemmistö kat- 30796: sonut, että olisi edellämainitunlaisten asiain käsittelylle 30797: eduksi, jos erityinen asianosaisten valitsema lautakunta 30798: ratkaisisi kysymyksen syytteenalaisen painokirjoituksen 30799: rikollisuudesta ja raastuvanoikeus vasta sen jälkeen lauta- 30800: kunnan ratkaisun perusteella joko määräisi rangaistuksen 30801: tai vapauttaisi syytetyn. Siten saavutettaisiin sama hyöty 30802: kuin edellä ehdotetuilla oikeuksilla on tarkoitettu, mutta 1 30803: vältettäisiin se muodottomuus, joka olisi seurauksena 30804: oikeuksien perustamisesta. Enemmistö on niin muodoin 1 30805: katsonut että, jos asianosaiset tai jompikumpi heistä ha- 30806: luaisivat käyttää tällaista lautakuntaa, heille olisi valmis- 30807: tettava siihen tilaisuus; ja on sen vuoksi lakiin pantu 30808: säännöksiä semmoisten lautakuntien tehtävästä, kokoon- 30809: panosta ja toiminnasta. Jolieivät asianosaiset tahdo jät- 30810: tää juttua suorastaan oikeuden ratkaistavaksi, on heidän 30811: valittava lautakuntaan kummaltakin puolen kaksi jäsentä 30812: ja näiden viides henkilö puheenjohtajaksi. Kun ei ole 30813: minkäänlaista syytä estää naisiakin toimimasta lautakun- 30814: nassa, on se myönnetty ja väärinkäsityksen välttämiseksi 30815: nimenomaan julkilausuttu. Lautakunnan puheenjohtajan 30816: ja jäsenen toimesta ei muissa kuin erittäin luetelluissa 30817: tapauksissa saisi kieltäytyä. 30818: Näin kokoonpannulle lautakunnalle on tuomioistui- 30819: men kirjallisesti esitettävä kysymykset, onko syytteenalai- 30820: sen painokirjoituksen sisältö rikollinen, sikäli kuin syyte 30821: sitä koskee, ja onko lieventäviä tai raskauttavia asian- 30822: haaroja olemassa. Esitettyihin kysymyksiin vastaa lau- 30823: takunta jaa tai ei, minkä jälkeen oikeus ratkaisee jutun, 30824: tuomiten vastaajan rangaistukseen tai vapauttaen hänet 30825: syytteestä sen mukaan onko lautakunta katsonut kirjoi- 30826: tuksen rikolliseksi vai ei. 30827: Painolaki. 23 30828: 30829: Ratkaistessaan jutun on oikeuden myöskin määrät- 30830: tävä lautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille tuleva kor- 30831: vaus. Kun puheenalaiset toimet ovat pakolliset, on ni- 30832: mittäin katsottu tarpeelliseksi, että niistä on maksettava 30833: kohtuullinen korvaus, joka aina jää tappiopuolen suori- 30834: tettavaksi. Liikanaisten korvausmääräin välttämiseksi on 30835: oikeus korvauksen saamiseen siten rajoitettu, ettei matka- 30836: kustannuksista tarvitse suorittaa enempää kuin mihin ne 30837: nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vastaajalla on asunto. 30838: Kun vastaaja tietenkin useimmiten asuu samalla paikka- 30839: kunnalla, missä oikeus pitää istuntonsa, ei siis korvaus 30840: matkakustannuksista yleensä tule kysymykseen. Näin ra- 30841: joitettuun korvauksen saaruisoikeuteen nähden on välttä- 30842: mätöntä että se, joka ei asu sillä paikkakunnalla, missä 30843: oikeus kokoontuu, saa kieltäytyä lautakunnan jäsenyy- 30844: destä. 30845: 30846: 30847: 9 LUKU. 30848: 30849: Lakiehdotuksen 9 luvun sijaan on Valiokunnan vä- 30850: hemmistö tahtonut pantavaksi säännöksen että se, joka 30851: myy tai muuten levittää Suotuen ulkopuolella painettuja j 30852: kirjoituksia, joiden sisältö on rikollinen, on rangaistava j 30853: osallisuudesta siten tapahtuneeseen rikokseen. V aliakun- 30854: nan enemmistö ei kuitenkaan ole pitänyt sellaista sään- j 30855: nöstä riittävänä järjestämään tähän kuuluvia oloja ja on j 30856: tämä luku sen vuoksi pysytetty muuttamatta. 30857: j 30858: j 30859: Lisäys Rikoslain 16 lukuun. j 30860: Lakiehdotukseen lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun si- j 30861: sältyvät pykälät ovat muuten yhtäpitävät Valtiosäätyjen j 30862: hyväksymän lain kanssa, paitsi että 24 § :ssä on tehty 30863: j 30864: j 30865: j 30866: j 30867: j 30868: 1 30869: 30870: 1 30871: 30872: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 30873: 30874: 1 30875: pieni muodollinen korjaus ja 25 § :ssä lauseparsi ,Keisari- 30876: kunnan julkisia laitoksia" on vaihdettu lauseparteen 1 30877: ,Keisarikunnan julkisia viranomaisia." Puheenalai- 30878: sen lisäyksen tarpeellisuudesta on Valiokunnassa ilmaan- 1 30879: tunut eri mielipiteitä. Kun senkaltaisia rikoksia, 1 30880: joista siinä on puhe, sensuurin vallitessa ei voinut tulla 30881: kysymykseen, joten niitä rikoslakia valmisteltaessa ei sii- 1 30882: hen tarvinnut ottaa, mutta puheenalaiset teot, jotka käsit- 30883: 1 30884: tävät toisen perätöntä halventamista, ovat rikollisia, on 30885: Valiokunnan vähemmistö katsonut välttämättömäksi täy- 1 30886: dentää rikoslakia ehdotetulla tavalla. Valiokunnan enem- 30887: mistö on ollut vastakkaisella kannalla. Sen mielestä py- 1 30888: kälän sanamuoto on siksi epämääräinen, että asiallisen- 30889: 1 30890: kin arvostelun voisi tulkita rikolliseksi, minkä vuoksi ja 30891: kun Ioukatulla viranomaisella, milloin loukkaus todella on 1 30892: tapahtunut, on mahdollisuus saada rikollinen rangaistuksi 30893: rikoslain nykyistenkin säännösten mukaan tekemällä louk- 1 30894: kauksesta ilmoituksen asianomaiselle viralliselle syyttäjäl- 30895: 1 30896: le, olisi puheenalainen lisäys tarpeeton. Se olisi sitäpaitsi 30897: nähtävästi suorastaan vahingoksikin, koska kaikki siinä 30898: mainitut rikokset tulisivat olemaan yleisen syytteen alai- 30899: set; joten aiheettomia juttuja varmaan tulisi tuntuvasti 30900: lisääntymään. Sen ohessa on huomautettu sitäkin, ettei 30901: olisi syytä ryhtyä tällaiseen lainsäädäntöön, ennenkuin sen 30902: tarpeellisuus on käynyt ilmi, eikä ainakaan paino- 30903: lainsäädännön yhteydessä. Näistä syistä ei V aliakunnan 30904: enemmistö ole katsonut voivansa kannattaa ehdotusta pu- 30905: heenalaisen lisäyksen panemisesta Rikoslain r6 lukuun. 30906: 30907: 30908: 30909: Paitsi edellä mainittuja muutoksia on painolaki- 30910: ehdotukseen tehty erinäisiä muodollista laatua olevia 30911: sekä joitakuita kielellisiäkin korjauksia, jotka eivät kai- 30912: vanne tarkempaa perusteina. 30913: Paino laki. 25 30914: 30915: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valiokunta 30916: kunnioittaen ehdottaa : 30917: 30918: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen 30919: Majesteetin arnwllisesti vahvistettavaksi jät- 30920: täisi senraavan lain: 30921: 30922: 30923: 30924: Paino laki. 30925: I LUKU. 30926: 30927: Kirjoitusten painosta julkaisemisen oikeudesta. 30928: I §. 30929: Jokaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen 30930: saamatta ennakolta panna minkäänlaista estettä, julkaista 30931: painokirjoituksia noudattaen mitä tässä laissa säädetään. 30932: 30933: 2 §. 30934: Painokirjoituksella tarkoitetaan tässä laissa jokaista 30935: kirjoitusta, joka painokonetta tai muuta samanlaatuista 30936: keinoa käyttämällä on monistettu. 30937: Mitä painokirjoituksesta sanotaan koskekoen myös- 30938: kin kuvallisia esityksiä, sellaisia karttoja ja sävelteoksia, 30939: joissa on teksti, niin myös soveltuvissa kohdin näytelmiä, 30940: joita julkisesti esitetään, vaikka niitä ei olekaan painosta 30941: julkaistu. 30942: 3 §. 30943: Painokirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä 30944: on myyty tai kaupaksi tarjottu, taikka muuten levitetty 30945: tahi pantu näytteille tahi julki siten, että yleisö voipi 30946: saada sen sisällöstä tiedon. 30947: 30948: 4 §. 30949: Kirjailijan yksinomaisesta oikeudesta työnsä tuottei- 30950: siin ja siitä, että jokaisella on oikeus painosta julkaista 30951: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 30952: 30953: lakeja ja asetuksia sekä muita julkisia asiakirjoja, olkoon 30954: voimassa mitä 15 p :nä maaliskuuta r88o annetussa ase- 30955: tuksessa säädetään, kuitenkin niin että noudatetaan tämän 30956: lain 5 luvussa olevia määräyksiä. 30957: 30958: 30959: 30960: 30961: 2 LUKU. 30962: 30963: Kirjapainoliikkeen harjoittamisen ehdoista. 30964: 30965: 5 §. 30966: Jokainen, joka hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa ja 30967: nauttii kansalaisluottamusta sekä vähintään vuoden on 30968: ollut maassa asuva, olkoon oikeutettu harjoittamaan kirja- 30969: painoliikettä. Sama oikeus olkoon myös laillisesti perus- 30970: tetulla yhtiöllä, kun liikettä johtaa semmoinen henkilö, 30971: joka on oikeutettu kirjapainoliikettä harjoittamaan. 30972: Se, mitä täsä laissa yhtiöstä sanotaan, olkoon voi- 30973: massa laillisesti perustettuun yhdistykseenkin nähden. 30974: Kirjapainosta tässä laissa annetut määräykset koske- 30975: koot m:yös kivipa,inoa. 30976: 6 §. 30977: Kun kirjapainonomistaja kuolee tai jos hänen omai- 30978: suutensa luovutetaan konkurssiin, saa liikettä kuolinpesän- 30979: osakasten tahi konkurssipesän puolesta jatkaa semmoisen 30980: esimiehen johdolla kuin 5 § :ssä on sanottu. 30981: 30982: 7 §. 30983: Joka tahtoo perustaa uuden kirjapainon tahi luovu- 30984: tuksen kautta tai vuokraamalla on tullut ennestään olevan 30985: kirjapainon haltijaksi, olkoon velvollinen liikkeestä teke- 30986: mään kirjallisen ilmoituksen maistraatille tahi järjestys- 30987: oikeudelle ja maalla kruununvoudille. Siihen ilmoituk- 30988: seen on liitettävä selvitys 5 § :ssä mainituista seikoista 30989: Painolaki. 27 30990: 30991: niin myös tieto siitä, missä huoneustossa liikettä aiotaan 30992: harjoittaa. 30993: Sama olkoon laki, jos kirjapainoliikettä harjoitetaan 30994: kuolinpesänosakasten tahi konkurssipesän puolesta. Jos 30995: kirjapainon esimies vaihtuu, on sekin ilmoitettava niin- 30996: kuin edellä on sanottu. 30997: Jos tehty ilmoitus huomataan lailliseksi, annettakoon 30998: siitä ilmoituksesta todistus. 30999: 31000: 8 §. 31001: Jos kirjapainoliikettä harjoitetaan tekemättä laillista 31002: ilmoitusta, tahi jos sitä harjoittaa se, joka ei ole siihen 31003: oikeutettu, tahi yhtiö, kuolinpesä tai konkurssipesä otta- 31004: matta laillisesti pätevää esimiestä, niin olkoon rangaistus 31005: joka kerralta kuir, syyte tehdään ( poisj.) enintään viiden- 31006: sadan markan sakko, ja kirjapainon haltija tahi se, joka 31007: olisi ollut velvollinen tekemään esimiehestä ilmoituksen, 31008: vastatkoon niinkuin kirjanpainaja painokirjoituksesta, 31009: joka siitä kirjapainosta annetaan. 31010: j 31011: 9 §. 31012: j 31013: Jos kirjapainon haltija ei itse hoida sitä, vastatkoon 31014: kuitenkin painokirjoituksesta, joka sillä aikaa on sieltä j 31015: annettu, ellei ole kirjapainon esimieheksi ottanut laillisesti j 31016: pätevää henkilöä ja siitä ilmoittanut 7 § :ssä mainitulle 31017: j 31018: viranomaiselle. 31019: j 31020: IO §. 31021: j 31022: Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoituk- 31023: seen ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoi- j 31024: tuksen painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Semmoi- j 31025: sessa kirjoituksessa, joka, sen mukaan kuin r8 § :ssä sa- 31026: notaan, ei ole aikakautiseksi katsottava, pitää myöskin 31027: j 31028: olla kustantajan nimi, jos kustantajaa on. Joka tämän j 31029: rikkoo, sakotettakoon ( poisj.) enintään viisisataa mark- 31030: j 31031: j 31032: j 31033: j 31034: j 31035: j 31036: 1 31037: 31038: 1 31039: 31040: 1 31041: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31042: 1 31043: kaa. Mitä tässä on sanottu, älköön kuitenkaan kaskeko 31044: pieniä painotuotteita, niinkuin semmoisia tiedonantoja ja 1 31045: kaavoja, jotka kohdistuvat liike- ja virkatoimintaan tahi 1 31046: koti- ja seuraelämään, sekä yleisissä vaaleissa käytettäviä 31047: äänilippuja, elleivät ne sisällä muuta kuin vaalia varten 1 31048: tarpeellisia tietoja. 1 31049: 31050: 1 31051: II §. 31052: 1 31053: Jos kirjanpainaja ilman tekijän lupaa panee paino- 31054: kirjoitukseen ilmi hänen nimensä, rangaistakoon vähin- 1 31055: tään viidenkymmenen ja enintään viidensadan markan 31056: 1 31057: sakolla. 31058: Sama olkoon laki, jos julkaisija, kustantaja tai kir- 1 31059: janpainaja muuten ilman tekijän lupaa ilmaisee hänen 31060: 1 31061: nimensä,. painokirjoituksen sisällöstä nostetun syytteen 31062: sitä aiheuttamatta. 1 31063: Kirjanpainaja, joka tahallansa panee painokirjoituk- 31064: 1 31065: sen tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimeksi toisen hen- 31066: kilön kuin todellisen tekijän, julkaisijan tai kustantajan 31067: nimen, rangaistakoon vähintään sadan ja enintään tuhan- 31068: nen markan sakolla, ellei siitä teosta yleisen lain mukaan 31069: ole kovempi edesvastaus. 31070: Syytettä 1 ja 2 mom :ssa mainituista rikoksista äl- 31071: köön virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomistaja ole sitä 31072: tehtäväksi ilmoittanut. 31073: 31074: I2 §. 31075: Virallinen syyttäjä olkoon oikeutettu kuuden, kuu- 31076: kauden kuluessa sen jälkeen, kun painokirjoitus, jossa 31077: IO § :n mukaan tulee olla kirjanpainajan nimi tahi toimi- 31078: nimi ilmipantuna. on kirjapainosta annettu, ku,ittia vastaan 31079: kirjanpainaja/ta saamaan sitä kappaleen. 31080: Painokirjoitusta, joka julkaistaan vcnäjänkielellä. 31081: on kirjanpainajan toimitettava kappale maan kenraali- 31082: kuvernöörille siinä ajassa, lukien kirjoituksen antami- 31083: Painolaki. 29 31084: 31085: sesta kirjapainosta, kun Keisari ja Suuriruhtinas eri ase- 31086: tuksella säätää. 31087: Näiden määräysten rikkomisesta olkoon rangaistus 31088: ( poisj.) enintään kahdensadan markan sakko. 31089: Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan 31090: sovellutettako senaatista, siihen luettavista laitoksista tahi 31091: senaatin asettamista komiteoista, kansaneduskunnasta, 31092: kirkolliskokouksesta, viranomaiselta tai kunnallishallin- 31093: toon kuuluvista laitoksista lähteviin painokirjoituksiin, äl- 31094: köönkä myöskään kirjoituksiin, joiden sisältö koskee yk- 31095: sinomaan tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa. 31096: 31097: I3 §. 31098: Ennen helJnikuun I päi·vää kunakin vuonna olkoon 31099: kirjanpainaja velvollinen kaikkia edellisenä vuonna paina.- 31100: miansa kirjoituksia, enintään neljänsadan markan sa- 31101: kon uhalla, kuittia vastaan maksutta toimittamaan 31102: Helsingin yliopistonkirjastoon kuusi virheetöntä kap- 31103: paletta. Näistä on yliopistonkirjaston toimesta lä- 31104: hetettävä kappaleita niille Suomen ja Keisarikun- 31105: nan kirjastoille tahi muille samantaisille laitoksille, 31106: 1 31107: jotka sitä etua nauttivat. Aikakautisia painokirjoituksia, 31108: jotka ilmestyvät vähintäänkin kerran viikossa, sekä kuva- 1 31109: teoksia, joiden hinta on viittäkymmentä markkaa kalliim- 31110: pi, kuin myös pieniä painotuotteita olkoon kuitenkin 31111: ainoastaan yksi kappale yliopistonkirjastolle ehdotto- 31112: masti toimitettava. 1 31113: 31114: 1 31115: 31116: 3 LUKU. 31117: (Poisj.) Painokirjoitusten levittämisestä. 31118: I4 §. 31119: Painokirjoituksen tekijällä, julkaisijana ja kustanta- 31120: jalla olkoon oikeus joko itse tahi muitten kautta sitä 1 31121: 31122: myydä tahi muuten levittää. 1 31123: 31124: 31125: 31126: 31127: 1 31128: 31129: 1 31130: 1 31131: 31132: 31133: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 31134: 31135: 31136: I5 §. 31137: Kirjakauppaa olkoon jokainen kansalaisluottamusta 31138: nauttiva henkilö oikeutettu harjoittamaan noudattaen mitä 31139: kauppaliikkeen harjoittamisoikeudesta on säädetty. Sama 31140: 1 31141: olkoon laki yhtiöstä, jos liikettä johtaa laillisesti pätevä 31142: henkilö. Mitä tässä on sanottu olkoon voimassa myöskin 1 31143: luku- ja lainakirjaston pitämisoikeudesta. 31144: 31145: I6 §. 31146: Kansalaisluottamusta nauttiva ( poisj.) tässä maassa 31147: asuva henkilö saakoon, tehtyänsä siitä 7 § :ssä maincitulle 31148: asuinpaikkansa viranomaiselle ilrnoituksen> josta hänelle 1 31149: on annettava todistus> kirjankaupittelijana nwassa myys- 31150: kennellä painokirjoituksia. 1 31151: 31152: Kirjankaupittelijaksi älköön katsottako sitä, joka 31153: ainoastaan tilapäisesti tnyyskentelee tai muuten levittää 31154: painokirjoituksia pitämättä sitä varsinaisena ammattinaan> 31155: eikä myöskään sitä> .foka elinkeinonaan pitää ilmoitusleh- 31156: tien ja muiden semmoisten tiedonautojen kanniskelemista 31157: tai julkipanemista. 31158: I7 §. 31159: Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15 31160: ja r6 § :ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista il- 31161: moitusta ( poisj.) > maksakoon sakkoa ( poisj.) enintään 31162: kaksisataa markkaa. 31163: Sitä, joka myy tai muuten levittää painokirjoitusta, 31164: jossa ei ole ro § :ssä määrättyä ilmoitusta kirjanpainajan 31165: nimestä tai toiminimestä tahi kirjoituksen painatuspai- 31166: kasta tai -vuodesta, sakotettakoon ( pois.f.) enintään kaksi- 31167: sataa markkaa. Jos joku myy tahi muuten levittää paino- 31168: kirjoitusta, jossa hänen tietensä kirjanpainajan tai kus- 31169: tantajan nimi tai toiminimi tahi kirjoituksen painatus- 31170: paikka tai -vuosi ovat väärin ilmoitetut, olkoon sama laki, 31171: ellei yleisen lain mukaan siitä teosta ole kovempi edes- 31172: vastaus. 31173: Painolaki. 31 31174: 31175: 4 LUKU. 31176: 31177: (Poisj.) Aikakautisten painokirjoitusten julkaisemisesta. 31178: (poisj.) 31179: 31180: 18 §. 31181: Semmoisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, jotka 31182: ovat aiotut ilmestymään määrätyn nimisinä ja numero- 31183: järjestyksessä sekä pitenunin tai lyhyemmin väliajoin, 31184: kuitenkin vähintäänkin neljä kertaa vuodessa, on tämän 31185: lain mukaan aikakautisina painokirjoituksina pidettävä. 31186: 31187: 31188: 19 §. 31189: Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemisoikeudes- 31190: ta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoituk- 31191: sesta olkoon sellaisen kirjoituksen kustantajalle voimassa 31192: mitä 2 luvussa on kirjanpainajasta sanottu. Siinä ilmoi- 31193: tuksessa on myöskin mainittava kirjoituksen nimi ja pai- 31194: natuspaikka, kuinka usein kirjoituksen on määrä ilmestyä 31195: sekä missä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin myös 31196: se henkilö, jonka tulee päätoimittajana valvoa kirjoituk- 31197: sen julkaisemista ja määrätä sen sisältö. 31198: Päätoimittajiksi ilmoitettakoon useampia henkilöitä 31199: ainoastaan jos ilmoituksessa mainitaan mitä kirjoituksen 31200: osastoa minkin heistä on valvottava. 31201: Jos aikakautisen painokirjoituksen kustantaja tahtoo 31202: tehdä siihen jotakin 1 mom :ssa mainittua seikkaa kos- 31203: kevan muutoksen, niin on, ennenkuin uusi numero tai 31204: vihko ilmestyy, muutoksesta tehtävä ilmoitus niinkuin 31205: ylempänä on sanottu. 31206: Jos aikakautinen kirjoitus julkaistaan ennenkun on 31207: tehty ilmoitus sen mukaisesti kuin tässä määrätään, sako- 31208: tettakoon kustantajaa (poisj.) enintään kaksisataa 31209: markkaa. 31210: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31211: 31212: 20 §. 31213: Jos päätoimittaja jonkun aikaa on estettynä tointansa 31214: hoitamasta, olkoon hänen sijastansa kustantaja vastuun- 31215: alainen, ellei ole päätoimittajan sijaisesta tehnyt ilmoi- 31216: tusta, niinkuin 9 § :ssä on sanottu. 31217: 31218: 2I §. 31219: Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana saa 31220: olla jokainen, joka ( poisj.) nauttii kansalaisluottamusta, 31221: on mieskohtaisesti vapaana, ei ole holhouksenalaisena sekä 31222: on vähintään vuoden ollut tässä maassa asuva. 31223: 31224: 22 §. 31225: 31226: Jokaisessa aikakautisen painokirjoituksen numerossa 31227: tai vihassa pitää olla päätoimittajan nimi ilmipantuna. 31228: Jos sitä ei ole tahi jos kirjoituksessa ilmoitetaan päätoi- 31229: mittajaksi joku muu henkilö kuin se, joka todella sellai- 31230: sena toimii, niin on sekä ilmoitettua, jos hän on väärään 31231: ilmoitukseen suostunut, että todellista päätoimittajaa niin- 31232: kuin myöskin kustantajaa, viimemainittua kuitenkin ai- 31233: noastaan siinä tapauksessa että ilmoitus on pantu hänen 31234: tietensä, itsekutakin rangaistava ( poisj.) enintään kolmen- 31235: sadan markan sakolla. 31236: 23 §. 31237: Kuulutuksia ja muita tiedonantoja, joita tuomio- 31238: istuimen tahi muun julkisen viranomaisen on saatettava 31239: yleisön tietoon, on ilmoituksia vastaanottavan aikakauti- 31240: sen painokirjoituksen päätoimittaja velvollinen, asian- 31241: omaisten pyynnöstä, tavallista ilmoitusmaksua vastaan 31242: julkaisemaan painokirjoituksen jommassakummassa kah- 31243: desta lähinnä ilmestyvästä numerosta. Tämän laiminlyö- 31244: minen rangaistakoon ( poisj.) enintään sadanviidenkym- 31245: menen markan sakolla; ja oikeus pakottakoon soveliaalla 31246: tthkasakolla niskoittelevan täyttämään velvollisuutensa. 31247: Painolaki. 33 31248: 31249: 24 §. 31250: Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka 31251: pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukat- 31252: tuna tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua 31253: tiedonantoa, olkoon oikeutettu saamaan siihen otetuksi 31254: vastineen tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen 31255: allekirjoittama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole 31256: kolmatta henkilöä loukkaava tai sisällöltään rntut- 31257: ten ilmeisesti rangaistava. Vastine on jommassakum- 31258: massa niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaan- 31259: ottamisen jälkeen lähinnä ilmestyvät, painatettava teksti- 31260: osastoon samalla painolla kuin se tiedonanto, johon vas- 31261: tataan, ja on sille maksutta annettava yhtä suuri tila, 31262: mutta sen lisäksi tarvittavasta tilasta suoritetaan alinta 31263: ilmoitushintaa vastaava maksu. Älköön kuitenkaan mak- 31264: sua otettako vastineesta, mikäli se ei ole viittäkymmentä 31265: riviä pitempi. 31266: Päätoimittajan harkinnasta riippukoon saadaanko 31267: molemmilta puolin, vaihtaa useampia kuin yksi kirjoitus. 31268: ( P oisj.) Vastineen painokirjoitukseen ottamisen 31269: laiminlyömisestä sakotettakoon päätoimittajaa ( poisj.) 31270: enintään neljäsataa markkaa, ja pakottakoon oikeus sove- 31271: liaalla uhkasakolla niskoittelevan täyttämään velvollisuu- 31272: tensa. 31273: 31274: 31275: 5 LUKU 31276: 31277: Julkisten asiakirjain ja eräiden muiden kirjoitusten 31278: julkaisemisesta. 31279: 31280: 25 §. 31281: Älköön kukaan ilman asianomaista lupaa painosta 31282: julkaisko senaatin, valtiosihteerinviraston sekä kenraali- 31283: kuvernöörinkanslian pöytä- ja asiakirjoja, joitten julkai- 31284: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31285: 31286: seminen voimassa olevien määräysten nojalla on kielletty, 31287: älköönkä myöskään valtiokonttorin, Suomen Pankin tahi 31288: muun Suomen julkisen viranomaisen käyteltävään asiaan 31289: kuuluvia asiakirjoja, sikäli kuin ne yleisten säännösten 31290: mukaan ovat pidettävät salassa, ennenkuin viisikolmatta 31291: vuotta pöytäkirjan tahi asiakirjan autopäivästä on kulu- 31292: nut. 31293: (Poisj.) 31294: Keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltävään 31295: asiaan kuuluvaa asiakirjaa saa painosta julkaista ainoas- 31296: taan kenraalikuvernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole aikai- 31297: semmin Keisarikunnassa julkaistu. 31298: 31299: 26 §. 31300: Kansaneduskunnan julkisten istuntojen pöytäkirjoja 31301: ja selontekoja siitä, mitä niissä ( poisj.) on tapahtunut, 31302: olkoon jokaisen sallittu ilman erityistä lupaa painosta 31303: julkaista. 31304: 31305: 27 §. 31306: (Poisj.) Yksityisiä kirjeitä, jotka eivät kuulu oikeus- 31307: juttuihin, älköön painosta julkaistako ilman kirjoittajan 31308: tai hänen oikeudenhaltijainsa lupaa, ennenkuin kaksi- 31309: kymmentä vuotta kirjoittajan kuoleman jälestä. 31310: Papiston tahi muun laillisen viranomaisen antamia, 31311: sielunhoitoa tai kirkkokuria koskevia asiakirjoja, niin 31312: myös vankilassa tahi sairaalassa tehtyjä muistiinpanoja 31313: ja lääkärien todistuksia, mikäli ne koskevat yksityisiä 31314: henkilöitä, älköön julkaistako, ellei se, jota asiakirja kos- 31315: kee, sitä myönnä tahi yleinen laki tai asetus sitä aiheuta. 31316: 31317: 28 §. 31318: Alempana mainittuja asiakirjoja painosta julkais- 31319: taessa on noudatettava seuraavia määräyksiä: 31320: I) Oikeudenkäyntikeskusteluja semmoisessa jutussa, 31321: jota tuomioistuin, sille tulevan harkintavallan perusteella, 31322: Painolaki. 35 31323: 31324: on päättänyt käsitellä joko osaksi tahi kokonansa ilman 31325: julkisuutta, älköön julkaistako ilman tuomioistuimen lu- 31326: paa. Jutuissa, jotka ehdottomasti ovat käsiteltävät sul- 31327: jettujen ovien takana, olkoon oikeudenkäyntikeskustelu- 31328: jen julkaiseminen kielletty. 31329: 2) Poliisiviranomaiselle tai syyttäjälle tulleita ri- 31330: kosten ilmiautoja ja ilmoituksia, niin myös sellaisia asioi- 31331: ta tutkittaessa tehtyjä pöytäkirjoja älköön julkaistako en- 31332: nenkuin asia on ollut esillä oikeudessa tahi jätetty sikseen. 31333: 3) Sovittujen rikosjuttujen asiakirjoja saa, jos 31334: molemmat asianosaiset elävät, ainoastaan heidän keski- 31335: näisellä luvallaan ja, heidän kuoltuansa, vasta kaksikym- 31336: mentä vuotta sen jäiestä julkaista. 31337: 4) Yleiseen huostaan annettuja kirjoituksia ei saa 31338: julkaista vastoin määrättyjä ehtoja. 31339: 31340: 29 §. 31341: Joka rikkoo mitä 25 § :ssä säädetään, rangaistakoon 31342: vähintään viidenkymmenen ja enintään ( poisj.) tuhannen 31343: markan sakolla. 31344: Joka luvatta julkaisee kansaneduskunnan keskuste- 31345: luja, jotka on pidetty ilman julkisuutta) taikka rikkoo mitä 31346: 27 ja 28 § :ssä säädetään, sakotettakoon ( poisj.) enintään 31347: viisisataa markkaa. 31348: Rikkomuksesta, joka mainitaan 27 § :ssä sekä 28 § :n 31349: 3) ja 4) kohdassa, älköön virallinen syyttäjä tehkö syy- 31350: tettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut asiata syytteeseen 31351: pantavaksi. 31352: 31353: 6 LUKU. 31354: Vastuunalaisuus painokirjoituksen kautta .tehdystä 31355: rikoksesta. 31356: 30 §. 31357: Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun 31358: painokirjoituksen sisältöön, vastatko~m se tahi ne, joita 31359: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31360: 31361: Rikoslain mukaan on rikoksentekijöinä tahi osallisina pi- 31362: dettävä. 31363: 31364: 31 §. 31365: Jos päätoimittaja ei ole 30 § :n mukaan vastuun- 31366: alainen aikakautisen painokirjoituksen sisällön kautta 31367: tehdystä rikoksesta, niin rangaistakoon painovapauden 31368: väärinkäyttämisen tuottamuksesta ( poisj.) enintään tuhan- 31369: nen markan sakolla taikka enintään yhden vuoden vankeu- 31370: della, ellei hän pysty näyttämään rikkomuksen estämiseksi 31371: noudattaneensa kaikkea asianaan ollutta varovaisuutta. 31372: 31373: 31374: 32 §. 31375: Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi 31376: aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen 31377: tai ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin 31378: julkaisija tai päätoimittaja voitakoon, milloin erinomai- 31379: sia syitä on, vapauttaa rangaistuksesta. 31380: 1 os aikakautisessa painokirjoit~tksessa julkaistaan si- 31381: tä ennen paino/;:irjoituksessa julkaistu, sisällöltään 31382: rikollinen tiedonanto, nwinitsemalla Jnistä tiedonanto on 31383: otettu, niin olkoon päätoimittajasta twyöskin laki m:inhtin 31384: I tnom:ssa on sanottu. 31385: 31386: 31387: 33 §. 31388: Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokirjoi- 31389: tuksen sisällön kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan 31390: tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, pää- 31391: toimittajan nimi ei ole ollenkaan tahi kustantajan tieten 31392: on väärin mainittu, ja jos kustantaja ei voi näyttää kir- 31393: joituksesta vastuunalaista kirjoittajaa, julkaisijaa tai pää- 31394: toimittajaa, joka on tahi siihen aikaan kun kirjoitus jul- 31395: kaistiin oli tässä maassa, niin kustantajaa, ellei hän ole 31396: 30 § :n nojalla rikoksesta rangaistava, rangaistakoon 31397: Painolaki. 37 31398: ( poisj.) enintään 'uiidensadan markan sakolla taikka enin- 31399: tään kolmen kuukauden vankeudella. 31400: Jos semmoisesta painokirjoituksesta, joka ei ole aika- 31401: kautinen ja jonka sisältö on rikollinen, puuttuu myöskin 31402: määrätty ilmoitus kustantajasta, tahi jos rikollisesta aika- 31403: kautisesta kirjoituksesta puuttuu ilmoitus päätoimittajas- 31404: ta, taikka jos kustantaja tai päätoimittaja on kirjanpai- 31405: najan tieten väärin ilmoitettu ja kirjanpainaja ei pysty 31406: näyttämään kumpaakaan näistä eikä muutakaan I mom :ssa 31407: mainituista henkilöistä, joka on kirjoituksesta vastuun- 31408: alainen, niin kirjanpainajaa rangaistakoon niinkuin kus- 31409: tantajasta on sanottu. 31410: Sama olkoon laki kirjakauppiaasta tahi muista, jotka 31411: levittävät rikollista painokirjoitusta, jossa 10 § :ssä 31412: määrättyjä tietoja kirjanpainajan nimestä tai toiminimes- 31413: tä, kirjoituksen painatuspaikasta tai -vuodesta ei ensin- 31414: kään ole tahi jossa ne heidän tietensä ovat väärin ilmoi- 31415: tetut, elleivät voi ilmaista ketään tässä edellä I mom :ssa 31416: mainituista henkilöistä. Mitä nyt on sanottu soveltukoon 31417: myöskin luku- ja lainakirjaston haltijaan. 31418: 31419: 34 §. 31420: Mitä tässä laissa säädetään tekijästä kaskekoon 31421: myöskin toisen tekemän kirjoituksen kääntäjää. 31422: 31423: 35 §. 31424: Joka julkisesti esityttää rikollista sisältöä olevan 31425: näytelmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoitettu, vas- 31426: tatkoen niinkuin 33 § :ssä on kustantajasta sanottu. 31427: 31428: 36 §. 31429: ] os painokirjoituksen sisältö on rangaistava, tuomit- 31430: takoon kirjoitus menetetyksi, niinkuin Rikoslain 2 luvun 31431: I 7 § :ssä säädetään. 31432: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31433: 1 31434: Jos joku julkaisemalla painokirjoituksen on rikkonut 31435: 1 31436: jotakin II, 25, 26, 27 tai 28 § :n säännöstä, voitakoon se 31437: kirjoitus myöskin julistaa menetetyksi. 31438: 31439: 31440: 37 §. 1 31441: 31442: Joka, tietäen että painokirjoitus on julistettu mene- 1 31443: tetyksi, sitä myy tahi muuten levittää, rangaistakoon 31444: ( poisj.) enintään viidensadan markan sakolla tahi enin- 31445: tään kolmen kuukauden vankeudella. 31446: Jos joku, tietäen että painokirjoitus on julistettu 31447: menetetyksi, julkaisee siitä uuden painoksen tahi sem- 31448: moisia osia, joita on katsottu rikollisiksi, rangaista- 31449: koon niinkuin I mom :ssa sanotaan, ja siihen uuteen kir- 31450: joitukseen nähden olkoon voimassa mitä painokirjoituk- 31451: sen kautta tehdystä rikkomuksesta on säädetty. 31452: Mitä tässä edellä on säädetty on noudatettava, vaikka 31453: tuomio, jolla painokirjoitus on julistettu menetetyksi, ei 31454: olekaan saanut lainvoimaa. 31455: 31456: 31457: 38 §. 31458: Jos tekijällä, julkaisijalla tahi päätoimittajalla ei ole 31459: varoja maksaa vahingonkorvausta, jonka hän painokir- 31460: joituksen sisällöstä nostetun syytteen johdosta on vel- 31461: voitettu maksamaan, niin vastatkoon kirjoituksen kustan- 31462: taja sen suorittamisesta. 31463: Mitä nyt on sanottu älköön koskeko vahingonkor- 31464: vausta, jonka aikakautisessa painokirjoituksessa olleen 31465: kirjoituksen tahi ilmoituksen nimeltään mainittu kirjoit- 31466: taja on tuomittu maksamaan. 31467: Painolaki. 39 31468: 31469: 31470: 7 LUKU. 31471: 31472: Tämän lain noudattamisen valvonnasta sekä syytteestä 31473: ja takavarikosta. 31474: 31475: 39 §. 31476: Senaatin prokuraattori olkoon velvollinen valvomaan 31477: tämän lain noudattamista. 31478: 31479: 40 §. 31480: Jos virallinen syyttäjä katsoo jonkun painokirjoituk- 31481: sen sisällön käsittävän virallisesti syytteeseen pantavan 31482: rikoksen, on hänen viipymättä annettava siitä tieto pro- 31483: kuraattorille sekä samalla hänelle lähetettävä rikol- 31484: liseksi katsottu kirjoitus. Syyttäjän tulee myös, jos kir- 31485: joitus on pantu takavarikkoon, kiireisesti ilmoittaa sekin 31486: prokuraattorille. 31487: Kun sellainen ilmoitus ( poisj.) on tehty prokuraat- 31488: torille, määrätköön hän onko syytettä ajettava ja kenen 31489: j 31490: on sitä ajaminen; olkoon hänellä myös valta, jos katsoo 31491: siihen syytä olevan, peruuttaa takavarikko. j 31492: j 31493: 41 §. j 31494: Painokirjoituksen sisältöön perustuvan ja viralli- j 31495: sesti syytteeseen pantavan rikoksen, niin myös muun tässä 31496: laissa mainitun rangaistavan teon syytteeseensaattamis- j 31497: oikeus olkoon rauennut, kun on kulunut kuusi kuukautta j 31498: siitä kun teko tehtiin. Mitä nyt on sanottu älköön kui- 31499: j 31500: tenkaan estäkö syyttäjää, sen jälkeen kun on oikeaan 31501: aikaan nostettu syyte jotakuta 33 § :ssä mainittua henki- j 31502: löä vastaan, ylempänä sanotun ajan päätyttyä juttuun j 31503: haastattamasta jotakuta toista, joka edellä häntä on kir- 31504: j 31505: joituksesta vastuunalainen. 31506: j 31507: j 31508: j 31509: j 31510: j 31511: 1 31512: 31513: 1 31514: 31515: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 31516: 31517: 1 31518: Siitä ajasta, minkä kuluessa asianomistaja saa tehdä 31519: 1 31520: syytteen painokirjoituksen sisällön johdosta, olkoon voi- 31521: massa mitä yleisessä laissa säädetään. • 1 31522: 31523: 1 31524: 42 §. 31525: 1 31526: Jos painokirjoitus on julkaistu vastoin sitä, mitä r I, 31527: 12, 25, 26, 27 tai 28 § :ssä on säädetty, tahi jos sen 1 31528: sisältö yleisen lain mukaan huomataan rikolliseksi.. saa 1 31529: syyttäjä panna sen takavarikkoon siinä järjestyksessä, 31530: 1 31531: kuin jälempänä sanotaan. 31532: Kun rikos ei ole virallisen syytteen alainen, saa 1 31533: takavarikkoonpanon toimittaa ainoastaan tuomioistui- 1 31534: men päätöksen mukaan. 31535: 1 31536: 31537: 43 §. 1 31538: 31539: Painokirjoituksen takavarikkoonpano toimitetaan si- 1 31540: ten, että se otetaan talteen tahi, kun tämä ei käy sopivasti 1 31541: laatuun, merkitään syyttäjän sinetillä tai muulla semmoi- 31542: sella tavalla, että ilmeisesti näkyy että takavarikkoonpano 31543: on toimitettu. Takavarikko käsittäköön kaikki tekijän, 31544: julkaisijan tai päätoimittajan, kustantajan, kirjanpaina- 31545: jan sekä kirjakauppiaan tai muun levittäjän hallussa ole- 31546: vat kappaleet painokirjoitusta, ei kuitenkaan suuremmalta 31547: osalta kuin ne lehdet, numerot tai vihot, jotka ovat taka- 31548: varikon aiheuttaneet. Takavarikko voitakoon myös ulot- 31549: taa niihin laattoihin ja kehisteisiin, jotka ovat olleet 31550: yksinomaan monistamiseen määrätyt. 31551: 31552: 44 §. 31553: Takavarikkoonpano on syyttäjän alistettava oikeuden 31554: tutkittavaksi lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tahi, jos 31555: se on toimitettu jossakin toisessa paikkakunnassa, viimeis- 31556: täänkin kahdeksan päivän kuluessa takavarikkoonpanon 31557: jälkeen, ellei prokuraattori ole sitä sillä välin peruuttanut. 31558: Jos takavarikkoonpanoa ei ole vastamainitun ajan kulues- 31559: Painolaki. 41 31560: 31561: sa alistettu oikeuden tutkittavaksi, tahi jos oikeus neljän 31562: päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asia sille ilmoitet- 31563: tiin, ei ole hyväksynyt tai peruuttanut takavarikkoa, mm 31564: takavarikko peräytyköön. 31565: 31566: 31567: 45 §. 31568: Sen jälkeen kun on nostettu syyte älköön syyttäjä 31569: toimittako takavarikkoonpanoa. Jos asianomistaja tahi 31570: syyttäjä pyytää takavarikkoonpanoa, pitää tuomioistui- 31571: men antaa siitä päätös neljän päivän kuluessa. 31572: 31573: 31574: 31575: 31576: J oli ei haastetta pyydetä kahdeksan pa1van kuluessa 31577: sen jälkeen kun oikeus on takavarikon vahvistanut, tahi 31578: jollei syyttäjä tai asianomistaja jutun käsittelyajaksi haas- 31579: teesssa määrättynä aikana todista haastetta oikein tiedoksi 31580: annetuksi, niin oikeus julistakoon takavarikon rauen- 31581: neeksi. Jos näytetään että haasteen tiedoksi antamista 31582: on kohdannut laillinen este, määrätköön oikeus jutulle j 31583: uuden käsittelyajan ja takavarikko pysyköön voimassa. 31584: j 31585: 31586: j 31587: 47 §. 31588: Oikeuden päätöksestä, jolla takavarikko on vahvis- j 31589: tettu, saa erittäin tehdä valituksen, mutta päätös panta- 31590: koon siitä huolimatta täytäntöön. j 31591: 31592: j 31593: 31594: j 31595: Joka, tietäen painokirjoituksen joutuneen takavarik- 31596: koon, myy tai muuten levittää sitä, rangaistakoon ( poisj.) j 31597: enintään viidensadan markan sakolla taikka enintään kol- 31598: men kuukauden vankeudella. j 31599: 31600: j 31601: 31602: j 31603: 31604: j 31605: 31606: j 31607: 1 31608: 31609: 31610: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 31611: 31612: 1 31613: 49 §. 31614: Jos näytelmä tahi muu näyttämöesitys huomataan 1 31615: sisällöltään rikolliseksi, olkoon oikeudella valta, viral- 31616: lisen syyttäjän tahi, fos :yksit)1istä henkilöä on loukattu,, 1 31617: asianomistajan vaatimuksesta, toistaiseksi kieltää näytte- 31618: lemisen jatkaminen tai uudistaminen. ( poisf.) 1 31619: I mom :ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten sovel- 31620: 1 31621: tuvilta kohdin voimassa mitä 45-47 § :ssä on takavarik- 31622: koonpanosta säädetty. 1 31623: (Poisj.) 31624: Jos joku, vaikka tietääkin kiellon annetuksi, esittää 1 31625: näytelmän, rangaistakoon niinkuin 48 § :ssä sanotaan. 31626: 1 31627: 31628: 31629: 8 LUKU. 1 31630: 31631: 1 31632: Oikeudenkäynnistä painovapausjutuissa. 31633: 1 31634: so §. 31635: Syytteen painovapausrikoksista sekä tämän lain mää- 31636: räysten rikkomisesta ottakoon tutkittavakseen sen kau- 31637: pungin raastuvanoikeus, missä kirjoitus, joka on syytteen 31638: aiheuttanut, on painettu tahi missä ilmoitusvelvollisuus 31639: on täytettävä. Jos kirjapaino sijaitsee semmoisessa kau- 31640: pungissa, jossa ei ole raastuvanoikeutta, tahi kauppalassa, 31641: tahi maalla, taikka jos ilmoitus on siellä tehtävä, olkoon 31642: lähin raastuvanoikeus laillinen tuomioistuin. Jos paino- 31643: kirjoituksessa ei ole mainittu kirjanpainajan nimeä tai 31644: toiminimeä tahi kirjoituksen painatuspaikkaa, tahi jos se 31645: on väärin mainittu, taikka jos kirjoitus on painettu tämän 31646: maan ulkopuolella, niin on painatuspaikkana pidettävä 31647: paikkakuntaa, missä kirjoitusta on levitetty. 31648: Siksi kun M aarianhami,naan on perustettu raastu·van- 31649: oikeus, käsitelköön ] 01nalan pitäjän ja Maarianhaminan 31650: kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus f'uttufa, jotka 31651: koskevat Ahz•enanmaalla tehtyfä paino·vapausrikoksia. 31652: Painolaki. 43 31653: 31654: sr §. 31655: Kun syyte koskee painokirjoituksen sisältöä, on 31656: kirjallinen haaste, jossa sekä mainitaan rikkomuksen 31657: laatu että viitataan siihen kirjoituksen paikkaan, mihin 31658: syytös perustetaan, toimitettava vastaajalle viimeistäänkin 31659: kahdeksaa päivää ennen kun hänen tulee saapua oikeu- 31660: teen vastaamaan. 31661: 52 §. 31662: Jos syyte koshee sellaista painokirjoituksen sisällön 31663: kautta tehtyä rikosta, joka mainitaan Rikoslain 27 31664: luvussa, l1itää erityisen lautal?unnan tutkia kysymys onko 31665: ja missä määrin kirjoituksen sisältö rikollinen, elleivät 31666: as,ianosaiset suostu jiittämään j~tttua semrnoisetta tutki- 31667: muksetta suorastaan oikeuden ratkaistavaksi. 31668: 31669: 53 §. 31670: Ennen haasteessa futun l?Cisittelyä varten m,äärättyä 31671: oikeudenkäymispäh•ää valitkoot asianosaiset 52 § :ssä mai- 31672: nittuun lautakuntaan kummaltakin puolen kaksi kansalais- 31673: luottanJusta nauttivaa jääv,itöntä jäsentä, miehiä tai nai- 31674: sia, ja nämä viidennen henkilön puheenjohtajaksi. j 31675: Lautakunnan puheenjohtajan tai jäsenen toimesta äl- 31676: j 31677: köön kieltöytykö kukaan muu kuin se, joka on täyttänyt 31678: kuusikymmentä 'VUotta tahi jota virka tai muu pätevä j 31679: syy estää tointa täyttämästä taikka joka on muulla paik- j 31680: kakunnalla asuva. 31681: Lautakwmzan Pttheenjohtaja ja jäsenet ovat toitnes- 31682: j 31683: saan tuomarinvastuun alaiset. j 31684: j 31685: 54 §. 31686: j 31687: Jos lautakunnan puheenjohtaja tai .fäsen lailliselta 31688: esteC'ttä fää oikeJ:tteen tulematta, Jnäärätköön oikeus hänet j 31689: sakon uhalla saapumaan, ja korvatkoon niskoitteleva j 31690: as1:anosaisille ja lautakunnan niuille jäsenille heidän vai- j 31691: vansa ja kustannuksensa. 31692: j 31693: j 31694: j 31695: j 31696: j 31697: 1 31698: 1 31699: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1 31700: 1 31701: Jos lautakuntaan valitulla on este, ilmoittakoon siitä 31702: oiheudelle ja pankoon oikeus, jos esteen hyväksyy, määrä- 1 31703: ajan uutta vaalia varten. 1 31704: 1 31705: 55 §. 31706: Jos juttua käs,iteltäväksi otettaessa havaitaatt, että 1 31707: asianosainen on jättänyt valitsematta lautakuntaan puo- 1 31708: lestaan jäseniä tai että useat asianosaiset, jotka ovat ju- 31709: tussa samalla puolen, eivät ole sopineet jäsenistä taikka 1 31710: että lautakunnan puheenjohtaja on jäänyt 'l!alitsematta, 1 31711: määrätköön ne oikeus. 31712: 1 31713: Jos lau.takun.faan valittu havaitaan jäävilliseksi, pan- 31714: koon oikeus määräajan uutta vaalia varten. Jos se tapah- 1 31715: tuu uudelleen, miiärätköön oikeus jäävillisen sijaan toisen. 1 31716: 1 31717: 56 §. 31718: Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten ttdee oikeu- 1 31719: den edessä atttaa jtthlallinen vaktiutus, että he parhaan 1 31720: ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan vastaa'llat niihin 31721: kysymyksiin, jotka oikeus heille esittää. 31722: 31723: 57 §. 31724: Oikeuden on lautakunnalle annettava, kaikkien jut- 31725: tttun kuuluvain kirjain ohessa, selonteko siitä mitä jutussa 31726: on tapahtunut sel~ä lautakunnan vastattavaksi kirjallisesti 31727: esitettävä k:pymykset, onko kirjoitttksm sisältö, sikäli 31728: kuin syyte sitä koskee, rikollinen ja onko lieventäviä tai 31729: raskauttavia asianhaaroja olemassa. Jos syyte käsittää 31730: useita rikkomuksia taikka jos jutun laatu muuten aiheut- 31731: taa useampia kysymyksiä, esitettäköön ne kukin erikseen. 31732: Sen jälkeen lautakunta eri huoneessa neuvottelee tehtä- 31733: västä päätöksestä. Esitettyihin kysymyksiin on lautakun- 31734: nan vastattm.Ja jaa tai ei. Älköön lautakunta hajaantuko, 31735: ennenkun kaikkiin kysymyksiin on vastattu. Asian rat- 31736: kaisee yksinkerta,inen äänten ene11"/imistii. 31737: Painolaki. 45 31738: 31739: Sittenk1tn oikeus on saanHt tiedokscen lautakunnan 31740: päätöksen, tulee oikeuden ·viivyttelem,ättä ratkaista juttu. 31741: 31742: 58 §. 31743: Se, joka häviää asiassa, olkoon velvollinen suoritta- 31744: maan lautakunnan puheenfohtafalle fa fäsenille kohtuul- 31745: lisen korzrauksen istuntopäiviltä sekä matkakustannuksista, 31746: viimemainituista ei kuitenkaan enemmän kuin mihin ne 31747: nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vastaajalla on asunto. 31748: 31749: 59 (52) §. 31750: ·sen estämättä, että se tai ne, joiden olisi pitänyt 31751: painokirjoituksen sisällöstä tehdyn syytteen johdosta 31752: vastata, ovat kuolleet tahi että heitä ei voida tavata tahi 31753: että heitä vastaan ei voida jostakin muusta syystä tehdä 31754: syytettä, tutkikoon tuomioistuin sanotun kirjoituksen me- 31755: netetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen. 31756: 31757: 31758: 31759: 31760: 9 LUKU. 31761: 31762: Painokirjoituksen maahan tuonnista. 31763: 31764: 6o (53) §. 31765: Kirjakauppias tai muu, joka on levittämistä varten 31766: maahan tuottanut Suomen ulkopuolella painetun kirjoi- 31767: tuksen, olkoon velvollinen, ennenkun se asianomaisesta 31768: tullitoimistosta annetaan, näyttämään paikkakunnan viral- 31769: lisen syyttäjän antaman todistuksen siitä, että tuon paino- 31770: kirjoituksen nimen sisältävä luettelo on viralliselle syyt- 31771: täjälle toimitettu. 31772: Mitä nyt on sanottu älköön kuitenkaan sovellutettako 31773: pieniin painotuotteisiin, eikä myöskään painokirjoituk- 31774: seen, joka m! julkaistu Keisarikunnassa. 31775: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 31776: 31777: 6I (54) §. 31778: Suomen ulkopuolella painetun, sisällöltään rikol- 31779: lisen kirjoituksen takavarikkoonpanosta ja syytteen- 31780: alaiseksi saattamisesta olkoon laki niinkuin 40, 42, 43, 31781: 45 ja 46 § :ssä sanotaan, kuitenkin niin, että se aika, 31782: jonka kuluessa haastetta on pyydettävä, olkoon enintään 31783: neljätoista päivää sen päivän jälkeen, jolloin takavarik- 31784: koonpano toimitettiin; painovapausjuttujen oikeuden- 31785: käynnistä olkoon voimassa tämän lain 8 luvun sään- 31786: nökset. 31787: 62 (55) ~. 31788: Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta. jonka 31789: sisältö on 1·ikollinenj on tähän maahan levitetty. ja jos 31790: sen tekijää tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituk- 31791: sesta, sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai 31792: kustantajaa ei käy tässä maassa tuomitseminen edesvas- 31793: taukseen kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta, niin ran- 31794: gaistakoon sitä, joka on kirjoituksen tuottanut, ellei asian- 31795: haaroista käy ilmi ettei hänellä ole voinut olla tietoa kir- 31796: joituksen sisällöstä, niinkuin kustantajasta, sekä kir- 31797: joituksen myyjää tai muuta levittäjää, niinkuin n-äistä 31798: 33 § :ssä sanotaan; ja kirjoitus julistettakoen menete- 31799: tyksi sen mukaan kuin 36 § :n I mom. määrää. 31800: 31801: 63 (56) §. 31802: Siihen aikaan nähden, minkä kuluessa Suomen ulko- 31803: puolella painetun kirjoituksen perusteella saa tehdä syyt- 31804: teen, on Rikoslain 8 luvun määräyksiä noudatettava. 31805: 31806: 31807: 31808: 31809: 64 (57) §. 31810: Tämän lain kautta kumotaan kaikki tätä ennen Suo- 31811: men painoasioista annetut asetukset, määräykset ja 31812: käskyt. 31813: Painolaki. 47 31814: 31815: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan 31816: ovat vireillä painoasiain ylihallituksessa ( poisj.), ovat, 31817: elleivät niitä koskevat toimenpiteet tämän lain pe- 31818: rustuksella raukea, viipymättä annettavat asianomaisen 31819: virallisen syyttäjän ajettaviksi. Se aika, jonka kuluessa 31820: on ryhdyttävä toimenpiteisiin niissä asioissa, mitkä mai- 31821: nitaan tämän lain 7 luvussa ja joita ennen on käsitellyt 31822: painoasiain ylihallitus tahi sen asiamiehet, on laskettava 31823: siitä päivästä, jolloin asiasta on saapunut tieto syyttäjälle. 31824: 31825: 31826: 31827: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 31828: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jä- 31829: senet Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, 31830: Anni Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, 31831: Lehtonen, Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä 31832: varajäsenet Ala-Kulju, A. Eronen, A. Mäkelin, Penna- 31833: nen, Pietikäinen, Tanner ja von Troil. 31834: 31835: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1908. 31836: 48 1908. II Vp. - Edusk.untaesitysmiet. N:o 6. 31837: 31838: 31839: 31840: 31841: Vastalauseita. 31842: 31843: I. 31844: 31845: Painovapauden äärettömän suurta merkitystä ter- 1 31846: veen yhteiskuntatilan pysyttämiselle ei kai meidän aika- 31847: namme voida asettaa kysymyksen-alaiseksi. Niiden run- 1 31848: saiden lupauksien joukossa, jotka marraskuun manifesti 31849: toi mukanaan, oli myöskin vapauttaminen sensuurin kah- 31850: leista sekä toivo saada painovapaus vihdoinkin jälleen 31851: järjestetyksi yleisellä lailla. Tämä toivo petti kuitenkin 31852: senjälkeen kuin Valtiosäätyjen verrattain vähäisillä muu- 31853: toksilla hyväksymän, vuosien 1905-1906 valtiopäiville 31854: asiasta jätetyn esityksen ei onnistunut saavuttaa arm. vah- 31855: vistusta. Tosin on lausunto- ja painovapaus yleisenä kan- 31856: salaiselle kuuluvana oikeutena nyttemmin, elok. 20 p :nä 31857: 1906 asiasta annettujen säädösten kautta, tullut perustus- 31858: lain mukaisesti tunnustetuksi, mutta siten ei ole kysymys 31859: sen asemasta valtion oikeusjärjestyksen nivelenä saanut 31860: täydellistä ratkaisuaan. Sen kansalaistoiminnan, joka 31861: tapahtuu kirjoitelmia painosta julkaisemalla, täytyy olla 31862: niin järjestetyn, etteivät sen kautta ne yhteiskunnalliset 31863: harrastukset, jotka valtio on ottanut suojeluksensa alai- 31864: siksi, voi tulla lainvastaisesti loukatuiksi. Vapauden tulee 31865: tälläkin alalla olla lailla rajoitettu. Asian luonnosta seu- 31866: raa senvuoksi, että laki, joka järjestää paino-olot, samalla 31867: kertaa sisältää määrätyitä rajoituksia vapaan sanan käyt- 31868: tämistavan suhteen, sekä rangaistuksia niiden laiminlyö- 31869: misestä. 31870: Vastalause 1. 49 31871: 31872: Väitteet, että määräykset ennen kosketellussa Valtio- 31873: säätyjen hyväksymässä laissa, jonka mukainen allekirjoit- 31874: taneen Söderholmin y. m. valtiopäiville jättämä esitysehdo- 31875: tus pääasiassa on, asettaisivat niille, jotka tahtovat painon 31876: kautta levittää ajatustyönsä tuloksia, sopimattomia haittoja, 31877: tai vielä enemmän, kuten myöskin on tahdottu esittää, olisi- 31878: vat sisällöltään erityisesti suunnattuja sitä sanomalehdis- 31879: töä vastaan, joka edustaa erästä valtiollista suuntaa, ovat 31880: täydellisesti epäoikeutettuja. Tuomio-istuimille ja muille 31881: viranomaisille ei sen kautta ole annettu suurempaa tut- 31882: kimus-oikeutta esiintyvissä tapauksissa kuin on välttämä- 31883: töntä valtion omalta kannalta katsoen. Ryhtyessään nii- 31884: hin toimenpiteisiin, jotka tämän ehdotuksen mukaan kuu- 31885: luisivat valtion viranomaiselle, toimii tämä virkavastuulla. 31886: Tehdyistä oikeuden loukkauksista ja vallan väärinkäyt- 31887: tämisestä voidaan sen vuoksi tässä niinkuin muissakin 31888: samallaisissa tapauksissa nostaa kanne. Vain periaatteel- 31889: linen epäluuloisuus koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan 31890: sellaisenaan voi olla selvityksenä lakiehdotuksen vastus- 31891: tamiselle, mutta jos kerran sellaisesta edellytyksestä läh- 31892: detään, niin täytyy kaiken lainsäädäntötyön jäädä hedel- 31893: mättömäksi. 31894: Seuraavia muutoksia, jotka Lakivaliokunta on teh- 31895: nyt asiasta tehdyn eduskuntaesityksen laki-ehdotukseen, 31896: me, lähtien ylläolevista edellytyksistä, emme ole voi- 31897: neet hyväksyä. 31898: 12 :nteen § :ään otettu määräys, että kirjanpainaja 31899: on velvollinen heti kun painotuote on kirjapainosta an- 31900: nettu, toimittamaan sitä yhden kappaleen viralliselle syyt- 31901: täjälle, on vaihdettu säädökseen, että syyttäjällä on oleva 31902: oikeus kuuden kuukauden kuluessa painotuotteen julkai- 31903: semisesta saada sitä yksi kappale kirjanpainajalta kuittia 31904: vastaan. Jos kerran tunnustaa, että rikos voidaan, niin- 31905: kuin voimassa oleva rikoslaki lausuu ja niinkuin Valio- 31906: kuntakin myöntää, tehdä julkaistun painotuotteen sisäl- 31907: löllä, niin täytyy myöskin tunnustaa oikeutetuksi eduskun- 31908: 4 31909: 50 1908. II Vp. - Eduskdntaesitysmiet. N:o 6. 31910: 31911: taesityksessä oleva ehdotus, Jolla V aliakunnan hyväksy- 31912: mään säädökseen verrattuna on etu olla paljon vaikut- 31913: tavampi. Esityksessä ehdotettua järjestystä vastaan, jol- 31914: la muutoin useissa ulkomaalaisissa laeissa on vastineensa, 31915: on tosin Valiokunnassa huomautettu, että olisi periaat- 31916: teellisesti väärin pakottaa se; joka kenties on tehnyt itsensä 31917: syypääksi lainrikkomiseen, jättämään sen todisteväline 31918: syyttäjän käsiin. Tämä perustelu ei kuitenkaan pidä paik- 31919: kaansa. Monissa muissa tapauksissa valtio julkaisee mää- 31920: räyksiä, joiden mukaan se, joka tekee teon, mikä yleiseen 31921: järjestykseen katsoen ansaitsee viranomaisen huomiota, 31922: veivoitetaan ilmoittamaan siitä viranomaiselle. Täten saa 31923: tämä tilaisuuden harkita, onko kysymyksessä oleva tekd 31924: ehkä yhteiskunnan menestystä vastaan sotiva. Ei kai 31925: voida kieltää, että tuhansina kappaleina leviävä painotuote 31926: voi rajattomaan määrään henkilöitä vaikuttaa rikoksel- 31927: liseen suuntaan ohjaavastij ja että siis kuuluu yhteiskun- 31928: nan oikeutettuihin pyrintöihin saada tieto siitä, että joku 31929: painotuote on julkaistu. 31930: 16 ja 17 §. Kun meidän mielipiteemme mukaan ei ole ollut ole-" 31931: massa riittäviä syitä niihin muutoksiin, joihin Valiokunta 31932: on ryhtynyt kysymyksessä kirjankaupittelun ammattina 31933: harjoittamis-oikeudesta, pyydämme siinä suhteessa saada 31934: viitata V aliakunhan mietinnössä olevaan selostukseen vä- 31935: hemmistön syistä 16 § :n I kohdan ja siitä jöhtunutta 31936: I 7 § :n muuttamista vastaan. 31937: 24 §. Valiokunta on supistanut päätoimittajan velvollisuut- 31938: ta vastineen tai oikaisun julkaisemiseen m. m. sillä tavoin, 31939: että päätoimittajan mielivallasta riippuvaksi on jätetty 31940: päättää, julkaistaanko väittelyssä useampi kuin yksi sel-' 31941: lainen kirjoitus. Sanomalehtimiestaholta on tietysti aiha 31942: koetettu supistaa kysymyksessä olevaa toimituksen vel- 31943: vollisuutta mahdollisiitunan pieneksi. Selvää onkin, että 31944: ulkopuolella olevat eivät saa kohtuuttomasti käyttää aika- 31945: kautisen julkaisun rajoitettua tilaa. Mutta tätä tarkoi- 31946: tusta varten antaa pykälän I kohdassa oleva säädös tar- 31947: Vastalause I. 31948: pe~ksi johtoa. Sillä jatketulle väittelylle ort toimitus vel- 31949: vollinen antamaan tilaa ainoastaan siinä tapauksessa, että 31950: lähinnä edellinen lausunto on ollut sellainen, että siihen 31951: yksistään on voitu vedota vaadittaessa vastineen antamis- · 31952: oikeutta, jota vastoin oikeus uudelleen vastata sellaiseen, 31953: mikä jo on tullut kosketelluksi tai oikaistuksi, ei seuraa 31954: pykälään otetusta säännöstä. Mutta siihen otettu uusi 31955: momentti jättää tilaa· sille käsitykselle, että jatketussa 31956: väittelyssä on tahdottu sallia päätoimittajan poiketa mai- 31957: nitusta säänrtöstä. Seurauksena tästä olisi, että niin pian 31958: kuin henkilö kerran on saanut aikakautisessa julkaisussa 31959: tilaa jonkun asian johdosta annetun lausunnon vastineelle 31960: tai korjaukselle, hän sitten olisi turvaton kaikkien myö- 31961: hempien lausuntojen suhteen, jos ne ei~ät sisältäisi suo- 31962: ranaista rikoslain piiriin kuuluvaa kunnianloukkausta. 31963: Lisätty 2 momentti on senvuoksi meidän mielipiteemme 31964: mukaan pois jätettävä. 31965: Se muutos, jonka Valiokunta on tehnyt 49 § :n al- 49 §. 31966: kuun, ei mielestämme sisällä mitään paranni.tsta. Jos 31967: katsotaan pitävän olla olemassa esittätniskiellon sellaisen 31968: näytelmäkappaleen suhteen, joka sisältää yleisen syytteen 31969: piiriin kuuluvan rikoksen, niirt on sen oltava samojen 31970: sääntöjen alainen kuin painettu julkaisu, ja syyttäjälle on 31971: siis kuuluva sen enemmän esittämisen väliaikainen kieltä- 31972: minen. Jos kappaletta pitäisi saada esittää siksi kunnes 31973: tuomio-istuin on ehtinyt kiellon antaa, niin olisi tämä 31974: kielto useimmissa tapauksissa turha, sillä ennen kuin se 31975: olisi annettu, olisi kappaletta jo ehditty esittää kaksi tai 31976: kolme, jollei useampia kertoja, mikä kenties olisi ollut 31977: kaikki mitä näytäntöjen toimeenpanija oli tarkoittanut. 31978: Poliisin toimena tosin on, koska sen tehtäviin yleisenä vel- 31979: vollisuutena kuuluu yleisen järjestyksen ylläpitäminen, 31980: kieltää näytelmän enempi esittäminen, jos tämä on anta- 31981: nut aihetta järjestyksen rikkomiseen ja jos on syy pe- 31982: lätä, että sellainen seuraavilla kerroilla tulisi toistuma~n. 31983: Mutta kysymyksessä oleva määräys kurtluu r momentin 31984: 52 1908. II Vp. - Edusimntaesitysmiet. N:o 6. 31985: 31986: toiseen lauseeseen, mikä lause sentähden on voitu pois- 31987: taa, jota vastoin sitä, mitä esityksessä on tahdottu eh- 31988: käistä ensimäisellä lauseella, ei voi saavuttaa yleisten 31989: oikeussääntöjen kautta. 31990: 52-58 §. 52-58 § :ään otetuilla määräyksillä on Lakivalio- 31991: kunnan enemmistö yhdellä kädenkäänteenä luonut oikeus- 31992: laitokseemme aivan uuden oikeudenkäyntiorgaanin, vala- 31993: miehistön, jonka jäsenten on tuomioistuimesta erillään tut- 31994: kittava, onko painotuotteessa esiintyvä lausunto rikollinen 31995: va1 et. Tässä ei ole sopiva paikka ottaa esille kysymystä 31996: valamiehistöstä ylimalkaan prosessioikeudellisena laitok- 31997: sena, ja tahdomme senvuoksi vaan kosketella stta 31998: muotoa, jossa Valiokunta on katsonut maallikkoaineksen 31999: pitävän ottaa osaa kunnianloukkausta koskevien paino..; 32000: vapausjuttujen r~tkaisuun siinä tarkoituksessa, että siten 32001: saataisiin aikaan asian todellisen laidan puolueettomampi 32002: tutkiminen. Se tapahtuisi lautakunnan kautta, johon 32003: kumpikin puoli valitsisi kaksi jäsentä ja nämä yhdessä 32004: puheenjohtajan. Periaatteellisesti vähemmän luotettavaa 32005: vakuutusta sen seikan puolueettomasta tutkimisesta, si- 32006: sältääkö joku lausunto kunnianloukkausta vai ei, voinee 32007: tuskin ajatella kuin on niiden henkilöiden antama selitys, 32008: jotka asiaa lähimpänä olevat ovat valinneet. Ei tarvitse 32009: olla kovinkaan suuri ihmistuntija käsittääkseen, että asian- 32010: omaisten valinta useimmissa tapauksissa kohdistuu hen- 32011: kilöihin, joiden mielipiteestä asiassa he edeltäkäsin ovat 32012: varmat. Itse asiassa tulisi silloin ratkaisu annetuksi yh- 32013: teisesti valitun puheenjohtajan käsiin, mutta seuraukseksi 32014: tästä tulisi sekin, että asianomaisten on hyvin vaikea sopia 32015: puheenjohtajan vaalista, jolloin tämän määrääminen jäisi 32016: tuomio-istuimen asiaksi. Mutta jos kerran ei luota tuo- 32017: mio-istuimen kykyyn ratkaista onko painetussa julkaisussa 32018: esiintyvä lausunto lainvastainen, niin ei kai myöskään tu- 32019: lisi pitää tuomio-istuinta sopivana valitsemaan henkilöä, 32020: jonka vallassa asian ratkaisu todellisesti tulisi olemaan. 32021: Ruotsissa, jossa painovapausjuttuja tutkii osittain 32022: Vastalause 1. 53 32023: 32024: samanlaisten perusteitten mukaan kokoonpantu, vaikkakin 32025: suurempaa vakuutta yksipuolista ratkaisua vastaan tar- 32026: joava valamiehistö, on tuskin vallinnut muuta kuin yksi 32027: mielipide siellä noudatetun järjestelmän sopimattomuu- 32028: desta. Ainoastaan Ruotsissa verrattain harvoin esiinty- 32029: vät painovapausjutut ovat olleet syynä siihen, ettei mi- 32030: tään siellä tehtyjä ehdotuksia kysymyksen asianmukaiseksi 32031: ratkaisuksi ole hyväksytty. 32032: Mutta tähän tulee lisäksi, että V aliakunnan enem- 32033: mistön ehdottarua koneisto tulisi sangen kalliiksi, kun näet 32034: ehdotetun lautakunnan jäsenten, joita saisi kutsua muual- 32035: takin kuin siltä paikkakunnalta, jossa tuomio-istuin sijait- 32036: see, tulisi saada nauttia hyvitystä sekä esiintymisestään 32037: oikeudessa että matkakuluistaan, jotka menot määrätyillä 32038: rajotuksilla tulisivat kohtaamaan häviävää riitapuolta. 32039: Täytyy tehdä mielessään kysymys, onko todellakin ole- 32040: massa tarpeeksi syitä perustaa oikeudenkäyntilaitokseem- 32041: me erityinen ja sen lisäksi niin puutteellisesti järjestetty 32042: laitos niin harvoja juttuja varten kuin painotuotteessa 32043: tapahtunutta kunnianloukkausta koskevat asiat, erittäin- 32044: kin kun sitäpaitsi kunnianloukkausrikokset, sellaisina kuin 32045: ne tavallisesti esiintyvät, oikeudelliselta ja yhteiskunnal- 32046: liseltä näkökannalta katsoen ovat sangen mitättömiä. 32047: 32048: 32049: 32050: Lakivaliokunta ei ole katsonut olevan syytä hyväk- 32051: syä eduskuntaesitykseen liitettyä ehdotusta lisäykseksi 32052: rikoslakiin, joka ehdotus koskee selvästi valheellisia tie- 32053: toja, mitkä ovat omiaan halventamaan hallitusta, valtio- 32054: päiviä tai niiden valiokuntaa taikka oman maan tahi Kei- 32055: sarikunnan julkista viranomaista. Syynä tähän on esi- 32056: tetty ainoastaan että nämä valtio-orgaanit ovat tilaisuu- 32057: dessa itse, jos niin tahtovat, nostamaan kanteen kunnian- 32058: loukkauksesta. Tällöin näytään kuitenkin jätettävän huo- 32059: mioonottamatta se seikka, että sekä valtiopäivien että hal- 32060: M 1908. II Vp. - Eduskuntf!..esitysmiet. N:o 6. 32061: 32062: lituksen ja valtion virastojen on sopimatonta käsitellä 32063: tämän laatuisia kysymyksiä, kun sen sijaan esitysehdotuk- 32064: sen mukaan kysymyksessä olevat rikkomukset tulisivat 32065: olemaan yleisen syytteen alaisia. Valiokunnan kanta olisi 32066: kuitenkin ollut selitettävissä, jos olisi ollut kysymyksessä 32067: tuoda oikeuteemme jotain uutta. Niin ei kuitenkaan ole 32068: laita. Valiokunta onkin viitannut siihen, kuinka voimassa 32069: olevaa rikoslakia laadittaessa saatettiin olla ilman tämän- 32070: la:isia säädöksiä, kun painoasetukset antoivat tilaisuuden 32071: senlaatuisten sanomalehdistössä esiintyvien lausuntojen 32072: ennakolta ehkäisemiseen. Erotus oli silloin vain se, ettei- 32073: vät ainoastaan sellaiset tiedonannot, joita nyt esitysehdo- 32074: tuksessa tarkoitetaan, ja joiden luonnostaan on kuulut- 32075: tava rikoslain piiriin, vaan vieläpä ,maan Hallituksen toi- 32076: mien tai aikeiden kiero esittäminen, selostaminen tai so- 32077: pimattomalla tavalla arvosteleminen" saattoi aiheuttaa 32078: lakkautusvallan asiaanryhtymisen. Meistä näyttää sen,- 32079: tähden täysin asianmukaiselta, että jos todella tahdotaan 32080: täyttää se lainsaädännössä oleva aukko, jota perustuslaki- 32081: säädös sananvapaudesta edellyttää, niin se on tehtävä sillä 32082: tavalla, että ainoastaan se, mikä aikaisemmassa järjestel- 32083: mässä oli väärää, jätetään unhotukseen, mutta että oikeu- 32084: tetuilta intresseiltä ei kielletä suojaa. 32085: Edellä esitettyihin syihin nojaten saavat allekirjoit- 32086: taneet kunnioittaen anoa, että esillä oleva Lakivaliokun- 32087: nan mietintö lähetettäisiin takaisin Valiokuntaan siinä 32088: tarkoituksessa, 32089: että 24 § :n 2 kohta sekä 52-58 § :t pois- 32090: tettaisiin, 32091: että I2 §, I6 §:n I mom., q §:n I mom. 32092: sekä 49 § :n I ja 2 mom. saisivat seuraavan 32093: sanamuodon: 32094: 32095: I2 §. 32096: Heti kuin paino kirjoitus, jossa IO § :n mukaan tulee 32097: olla kirjanpainajan nimi tahi toiminimi ilmipantuna, on 32098: Vastalause 1. 32099: 32100: kirjapainosta annettu, pitää kirjanpainajan toimittaa sitä 32101: yksi kappale viralliselle syyttäjälle, jonka on pyynnöstä 32102: annettava siitä kuitti. 32103: Paif/(okirjoihtksesta, joka julkaistaan venäjänkielellä, 32104: on yksi kappale niinil?ään toimitettava maan kenraaliku- 32105: vernö(irilte siitzä ajassa, lukien kirjoituksen antamisesta 32106: kirjapqinost(J, kuin Kei4ari ja Sl{11riruhtinas eri asetuksella 32107: säätä.ä. 32108: Semmoisen kappaleen antamisen laiminlyömisestä ol- 32109: koon rangaistus enintään kahde·nsadan ·markan sakko. 32110: Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan 32111: sovitettako senaatista, siihen luetta.vista laitoksista tahi 32112: senaatin asettamista komiteoista, kansaneduskunnasta, kir- 32113: kolliskokouksesta, viranomaiselta tai kunnallishallintoon 32114: kuuluvista laitaluista lähteviin painokirjoituksiin, älköön- 32115: kä myöskään kirjoituksiin, joiden sisältö koskee yksin- 32116: omaan tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa. 32117: 32118: J6 §. 32119: Hyvä11wineinen ja muuten nuhteeton tässä maassa 32120: asuva henkilö saakoon, asianomaisen kuvernöörin siinä. 32121: lään.issä, missä hakijalta on asuntonsa., annettua luvan 32122: v11odeksi kerrallaan, kirjankaupustelijana myyskenndlä 32123: painokirj oituksia. 32124: I7 §. 32125: Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15 32126: ja 16 § :ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista ilmoi- 32127: tusta tai olematta siihen oikeutettu, maksakoon sakkoa 32128: enintään kaksisataa markkaa. 32129: 32130: 49 §. 32131: Jos näytelmä tahi muu näyttämöesitys huomataan 32132: sisällöltäii?J loukkaavaksi, kieltäköön syyttäjä sen näyt- 32133: telemisen jatkamisen tai uudistamisen. 32134: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32135: 32136: I mom:ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten sovel- 32137: tuvilta kohdin voimassa mitä 44-47 § :ssä on takavarik- 32138: koonpanosta säädetty; 32139: että § :ien numerojärjestys 58 § :n jälkeen 32140: tämän mukaisesti oikaistaisiin; 32141: kuin myös että Rikoslain I6 lukuun teh- 32142: täisiin sellainen lisäys kuin esitys sisältää. 32143: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1908. 32144: 32145: Aleksandra Gripenberg. Karl Söderholm. 32146: Alli Nissinen. 32147: 32148: 32149: Allekirjoittaneet yhtyvät edelläolevaan vastalausee- 32150: seen mikäli se koskee 12, 24, 49 sekä 52-58 § :iä Valio- 32151: kunnan tekemässä painolain ehdotuksessa. 32152: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908. 32153: 32154: Albert Stigzelius. S. Heiskanen. 32155: 32156: 32157: Vastalauseeseen yhdymme kaikissa muissa kohdin 32158: paitsi mitä koskee 24 § :n 1 mom :n muotoa sekä 52-58 §. 32159: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908. 32160: 32161: Juho Tulikoura. Samuel Nestor Rajala. 32162: 32163: 32164: Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy allekirjoittanut 32165: mikäli se koskee 24 § :n 2 momentin ja 52-58 § :ien pois- 32166: tamista. 32167: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908. 32168: 32169: Theodor Homen. 32170: Vastalause II. 57 32171: 32172: 32173: 32174: 32175: II. 32176: 32177: Paitsi mitä I vastalauseessa jo olemme esiintuoneet, 32178: emme myöskään voi yhtyä Valiokunnan enemmistön kan- 32179: taan, niihin julkisiin viranomaisiin ja yksityisiin henki- 32180: löihin nähden, joita aikakautiseen painokirjoitukseen ote- 32181: tulla tiedonannolla loukataan. Heille nimittäin ei meidän 32182: käsittääksemme suoda tyydyttävää tilaisuutta itsensä puo- 32183: lustamiseen, tekemättä rahallisia uhrauksia, joita eivät saa 32184: takaisin korvatuksi, vaikka loukkaus olisi ilmeisesti väärä, 32185: aivan aiheeton ja rikollisessa mielessä tehty. Lakiehdo- 32186: tuksen 24 § :n r mom. kyllä säätää, että loukatulla on 32187: oikeus saada yhtä suuri tila vastineelleen kuin loukkaa- 32188: vana tiedonannolla oli, mutta lisäksi tarvittavasta tilasta 32189: on suoritettava maksua kuten ilmoituksesta. Huomioon 32190: ottaen, että loukkaava tiedonanto sisältäisi pitkän, val- 32191: heella väritetyn historiikin, niin ei aina ole mahdollista 32192: samalle alalle supistetulla vastineena selittää asian todel- 32193: lisuutta täysin ymmärrettävästi. Jos loukattu taas paino- 32194: vapausrikoksena tahtoisi asian tuomioistuimen ratkaista- 32195: vaksi, niin 52 § määrää, että sitä ennen on erityisen lauta- 32196: kunnan tutkittava onko kirjoituksen sisältö rikollinen ja 32197: missä määrin, mikä lautakunta 53 § :n mukaan on kokoon- 32198: pantava siten, että kumpikin riitapuoli valitsee kaksi jää- 32199: vitöntä hyvämaineista henkilöä ja nämät valitsevat vii- 32200: dennen puheenjohtajaksi. Tällaisessa tutki j alautakun- 32201: nassa pitäisi luonnollisesti olla jäseninä sen asian tunti- 32202: joita, mitä riidanalainen kirjoitus koskettelee. Tästä joh- 32203: ~8 1908. II Vp. - ~dusk.unta.esitysmiet. N:o 6. 32204: 32205: tuu, että jos tiedonanto kohdistuu joko julkisen viran- 32206: omaisen tai yksityisen henkilön toimintoihin hänen koti- 32207: paikallansa, olisi hänelle suotava tilaisuutta asettaa sieltä 32208: jäseniä lautakuntaan, joka paikka voipi olla sangen etäällä 32209: aikakautisen painokirjoituksen ilmestymispaikasta, missä 32210: lautakunnan tulee kokoontua. Mutta vaikka riidanalainen 32211: tiedonanto olisi ollut ilmeisesti väärä, perätön ja niin louk- 32212: kaava, että tuomioistuin langettaisi siitä vastaajalle rikos- 32213: lain 27 luvun r § :n mukaan korkeimman rangaistuksen, 32214: niin lakiehdotuksen 58 § :n säännös vapauttaa hänet sii- 32215: näkin tapauksessa palkitsemasta kantajan valitsemien lau- 32216: takunnan jäsenien matkapäivien palkat ja matkustuskt1S- 32217: tannukset, paitsi mitä he ovat matkustaneet vastaajan 32218: asuntokunnan sisällä, ja näin ollen jäävät ne kantajan 32219: itsensä kustannettaviksi. 32220: Kun tällainen lain säädös johtaisi siihen, että julki- 32221: nen viranomainen tai yksityinen henkilö, jota on ilmeisesti 32222: väärällä ja aiheettomalla tiedonannolla loukattu, puolus- 32223: taessaan itseänsä sitä vastaan joutuisi kärsimään rahalli- 32224: l3ia uhrauksia, mm rohkenemme ehdottaa, 32225: 32226: että Eduskunta lähettäisi mietinnön takai- 32227: sin Lakivaliokuntaan, että lakiehdotuksen 24 32228: § :n r mom. ja 58 § saisivat seuraavan sana- 32229: muodon: 32230: 24 §. 32231: Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka 32232: pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoittlksessa lol.lkat- 32233: tl.lna tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua 32234: tiedonantoa, olkoon oikeutetttl saamaan siihen otetuksi 32235: vastineen tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen 32236: allekirjoittama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole sisäl- 32237: löltään ilmeisesti rangaistava. Vastine on jommassakum- 32238: massa niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaanotta- 32239: misen jälkeen lähinnä ilmestyvät, painatettava tekstiosas- 32240: toon samalla painolla kuin se tiedonanto, johonka vasta- 32241: Va,stalau!:!e II. 59 32242: taan, ja on sille maksutta annettava kahdesti niin suun 32243: tila kuin tiedonannolla oli. 32244: 2 mom. poistettava. 32245: 3 mom : kuten mietinnössä. 32246: 32247: ss §. 32248: Se, joka häviää asiassa, olkoon velvollinen suoritta- 32249: maan lautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille kohtuul- 32250: lisen korvauksen istunto- ja matkapäiviltä sekä matka- 32251: kustannuksista, viimemainituista ei kuitenkaan enemmän 32252: kuin mihin ne nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vasta- 32253: puolella on asunto. 32254: 32255: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908. 32256: 32257: Samuel Nestor Rajala. 32258: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32259: 32260: 32261: 32262: 32263: III. 32264: 32265: Allekirjoittaneet eivät ole voineet käsillä olevan laki- 32266: ehdotuksen useissa tärkeissä kohdissa olla samaa mieltä 32267: valiokunnan enemmistön kanssa, jonka vuoksi, asian tär- 32268: keyteen katsoen, pidämme välttämättömänä seuraavassa 32269: esittää eroavan kantamme. 32270: Erimielisyys ei suinkaan koske yksinomaan joitakin 32271: erityisiä pykäliä, vaan on meillä ja valiokunnan enemmis- 32272: töllä jyrkästi vastakkaiset periaatteelliset käsitykset siitä, 32273: minkä suuntaisen painolain pääkohdiltaan tulisi olla. Va- 32274: liokunnan enemmistön omaksuman kannan mukaan pitää 32275: tällaisessa laissa olla mahdollisimman paljo ja mahdolli- 32276: simman pitkälle meneviä painovapautta rajoittavia mää- 32277: räyksiä, jopa siinä määrässä, että valiokunnan hyväksy- 32278: mä lakiehdotus käytäntöön pantuna synnyttäisi asiain- 32279: tilan, joka erittäin huomattavasti lähenteleisi ennakkosen- 32280: suurijärjestelmää. Tällaista niin sanoaksemme ankarata 32281: painovapauden rajoittamista on väitetty tarpeelliseksi suo- 32282: jelemaan yhteiskuntaa ja yksityisiä kansalaisia painova- 32283: pauden väärinkäyttämisen seurauksilta. Onpa valiokun- 32284: nan enemmistön taholta nimenomaan huomautettu, että 32285: kyseenalaiset rajoitukset ovat erityisesti tarpeen vaatimia 32286: juuri meidän oloissamme, johtuen tämä tarve kansamme 32287: alhaisesta sivistyskannasta ja, kuten on sanottu, sen kes- 32288: kuudessa ilmenevästä poliittisen kypsyyden puutteesta. 32289: Samalla on tunnustettu mahdolliseksi sallia enempi va- 32290: pautta sellaisissa maissa, missä kansan sivistyskanta on 32291: Vastalause III. 61 32292: 32293: korkeampi ja missä sen pitempiaikainen osanotto valtiol- 32294: liseen elämään on ennättänyt vaikuttaa kasvattavasti niin, 32295: että kansa itse osaa, hankittuansa vapautta sitkeiden ja 32296: pitkäaikaisten ponnistusten kautta, käyttää sitä eduksensa 32297: ilman, että olisi tarpeellista käydä lainsäädännön avulla 32298: vapautta rajoittelemaan. 32299: Mutta vaikkapa nyt myöntäisikin, että kansan 32300: sivistyskanta ja kansalaisvapauksia rajoittavat lain- 32301: säädökset ovat läheisessä yhteydessä keskenään, ei 32302: kuitenkaan ole kyetty vähimmässäkään määrässä todis- 32303: tamaan, että meidän oloissamme kansan alhaisen sivis- 32304: tyskannan vuoksi mikään yleinen etu vaatisi harjoitta- 32305: maan sellaista holhoojavaltaa, mitä valiokunnan ehdotus 32306: edellyttää. Vielä vähemmän on edes yritettykään todis- 32307: taa että sen kautta kansan sivistyskantaa voitaisiin rah- 32308: tua:kaan kohottaa tai muuten yhteiskuntaa hyödyttää, eikä- 32309: hän sellaista tietysti voidakkaan koskaan todistaa. Päin- 32310: vastoin on olemassa hyvinkin valaisevia todistuksia suu- 32311: remman vapauden hyödyllisestä vaikutuksesta. Vai roh- 32312: keneeko kukaan väittää hyväksi, hyödylliseksi ja tarpeen 32313: vaatimaksi sitä painovapauden riistämistä, jota harjoitet- 32314: tiin n. k. bobrikoffilaisen hallitusjärjestelmän vallitessa? 32315: Tai toiselta puolen voiko kukaan olla tunnustamatta, että 32316: nykyinen painovapaus, joka sekin tosin on jossain määrin 32317: rajoitettu, ei olisi koko yhteiskunnalle suurta ja eittämä- 32318: töntä hyötyä tuottava? Kun sitä vastoin tuo edellämai- 32319: nittu kuristusjärjestelmä oli sille raskas painajainen ja 32320: kaiken edistyksen tuhoisa este. 32321: Jos näistä seikoista kerran ollaan yksimielisiä, kuten 32322: sopisi olettaa, jää hyvinkin vaikeaksi käsittää kuinka siitä 32323: huolimatta voidaan asettua valiokunnan omaksumalle ah- 32324: dasmieliselle kannalle. Lisäksi huomattakoon, ettei suin- 32325: kaan vapauden sortamisella mitään hyödyllisiä tuloksia 32326: ole saavutettavissa, eipä siten edes rikoksia voida ehkäistä, 32327: vaan pikemmin aiheutetaan niitten lisääntymistä ja, aset- 32328: tamalla kansalaiset epänormaaliseen olotilaan synnytetään 32329: sekasortoa, kuten hyvinkin selvää kieltä puhuvat esimer- 32330: S2 1908. II Vp. - EdU.skuntaesitysmiet. N:o 6. 32331: 32332: kit äskeiseltä kuristuskatidelta osoittavat. Kuristavilla 32333: säännöksillä voidaan tuottaa vaikeuksia ja monellaista va- 32334: hinkoa kyseenalaisten elihkeinojen harjoittajille ja 1uoda 32335: etenkin viranomaisille kiitollinen tilaisuus lakkaamatto- 32336: maan rettelöimiseen esim. sanomalehtiä vastaan ja sama 32337: tilaisuus muille riidanhaluisille yksilöille, vieläpä sellai- 32338: sille suoranaista yllykettä alhaisimpien intohimojensa tyy- 32339: dyttämiseen. Mutta nämä nyt ovat sellaisia saavutuksia, 32340: jöita lainsäätäjän pitäisi koettaa ehkäistä eikä tavoitella. 32341: Etenkin kun ottaa huomioon, että sanomalehdet ovat vält- 32342: tämättömiä edistysvälineitä, joten niitä vastaan harjoitettu 32343: sorto ei koske yksinomaan tämän e1inkeinon alalla töimi- 32344: via yksilöitä, vaan sekä välillisesti että suoranaisestikin 32345: vahingoittaa sitä asiaa, mitä nuo lehdet palvelevat. 32346: Siirtyäksemme yksityiskohtaisesti tarkastamaan mie- 32347: tintöön kuuluvaa lakiehdotusta, on meidän aluksi huomau- 32348: tettava, että siinä tehdään ennakkoesteistä riippumatto- 32349: maksi itse astassa ainoastaan painotuotteiden jul- 32350: kaiseminen, mutta ei levittämistä. IO § mielestäm- 32351: me aivan tarpeettomasti määrää kaikissa painotuot'- 32352: teissa sakon uhalla ilinaistavaksi myöskin kustanta.:. 32353: jart nimen. Kuitenkin kun niissä joka tapauksissa 32354: iltneneisi kirjapainon nimi, luulisi tähän jo voita- 32355: van tyytyä. Valmistaakseen viranomaisille tilaisuu- 32356: den estää venäjänkielisten painotuotteiden levittämistä ja 32357: myymistä, säätää 12 §, että sellaisista on hallinnollisesti 32358: määrättävässä ajassa toimitettava yksi kappale kenraali- 32359: kuvernöörille. Koska tämä mäaräys perustuu edellytyk- 32360: siin, jotka asiallisesti sisältävät visseissä tapauksissa en- 32361: nakkosensuurin näiden painotuotteiden levittämfselle, 32362: emme sitä voi hyväksyä. Väärin ja tarpeetonta- 32363: kin on meistä myös I 7 § :n toisen mömentin mukaisesti 32364: tehdä kirjallistiuden levittäjää vastuunalaiseksi kirjapai- 32365: noille kuuluvien velvöllisuuksien laiminlyömisestä. 32366: Lakiehdotuksen 22 § :ää pidämme sekä vahingolli- 32367: sena että myös kokonaan tarpeettomana. 24 § sisältää 32368: määräyksiä oikaisttjert julkaisemisesta aikakautisissa pai- 32369: VastaHius~ Iil. 32370: 32371: notuotteissa tehtyjen loukkausten johdosta. Ehdotetun 32372: oikeuden SUominen loukatuille Ori tosin asiEmmukaista, 32373: mutta toiselta puolen on myös sant:nhalehdille, joista tässä 32374: pääasiassa on kysymys; annettava turvaa joutavänpäiväi- 32375: sesti rettelöiviä henkilöitä vastaan. Tämän huomioon ot- 32376: taen olisi määrättävä, ettei lehden vastaavaa toimittajaa 32377: ole pidettävä syytteenalaisena sellaisista kirjoituksista, 32378: joitten johdosta· tehdyille oikaisuille härt on säädetyllä 32379: tavalla suonut julkisuutta. Pykälään sisältyvä sakkomää.. 32380: räys on meistä väärinkäytöksiin johtava ja tarpeetonkin, 32381: kun kuitenkin tuomioistuimelle jää valta, milloin oikai- 32382: suun todella syytä löytyy, pakottaa niskoittelevaa sert jul- 32383: kaisemiseen. 32384: Vihdoin on lakiehdotuksen 5 luku sekä osittain myös 32385: 6, 7 ja 9 luku nykyisessä kokoonpanossaan sitä laatua, 32386: että ne riistäisivät kenties suurimman osan painovapauden 32387: merkityksestä, tekisivät painovapauden tässä maassa enem- 32388: män niroelliseksi kuin oleelliseksi. Sen lisäksi mitä olem- 32389: me tämän vastalauseemme alkupuolella esiirttuoneet, tah- 32390: domme noita lukuja vielä muutamalla sanalla erikoisesti 32391: kosketella. Ensinnäkin 5 luvussa kielletään ilman asiano- 32392: maista lupaa painosta julkaisemasta julkisia asiakirjoja 32393: ja eräitä muita kirjoituksia. Tällaista kieltoa ja siihen 32394: liittyviä rangaistusmääräyksiä vasta:1n oli jo säätyvaltio- 32395: paivillä 1905-1906 eräs lakivaliokunnan jäsen liittänyt 32396: vastalauseen, jossa sanottiin m. m.: 32397: ,Allekirjoittanutkin myöntää, että tietysti voi sattua 32398: tapauksia, jolloin yleinen etu vaatii käsittelemään asiat 32399: virastoissa salaisina, vaikka minä toiselta puolen olert sitä 32400: mieltä, että varsin pitkälle mennyttä väärinkäytöstä tässä 32401: kohden on meillä ollut ja on edelleetl olemassa." Sitte 32402: vastalauseen kirjoittaja koskettelee sitä seikkaa, että ei- 32403: väthän mitkään virastojen asiakirjat voi olla julaistavissa 32404: ilman että virastot tai yksityiset virkamiehet antavat siihen 32405: tilaisuutta, josta seuraa, ettii on aivan väärin rangaista 32406: julkaisijaa, koska hän julaistessaart salaisena pidetyn asia- 32407: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32408: 32409: kirjan mahdollisesti ei ole ollenkaan tiennyt että tätä 32410: tekoa voitaisiin pitää vaarallisena. ,Näin ollen voidaan 32411: nyt käsiteltävänä olevasta laista haitatta jättää pois kaikki 32412: rangaistusmääräykset mitä virastojen pöytä- ja asiakir- 32413: jojen julkaisemiseen tulee." Tähän lisättäköön ainoas- 32414: taan, että julkisuus epäilemättä vaikuttaa terveellisesti vi- 32415: rastojenkin toimintaan, kun taas pitkälle kehitetyn sala- 32416: peräisyyden suojassa erinomaisesti voivat saada jalansijaa 32417: mielivaltaisuus ja yleisten etujen polkeminen. Meidän 32418: mielestämme pitäisi kansan aina olla tilaisuudessa otta- 32419: maan selvyyttä virkamiestensä, niin alempien kuin ylem- 32420: pienkin toiminnasta ja arvostelemaan sitä. Tältä kannalta 32421: katsoen ei pitäisi voida enää tulla kysymykseen tälläkään 32422: alalla julkisuuden kahlehtiminen, vaan päinvastoin. Ase- 32423: tumme siis 5 lukua kokonaan vastustamaan. 32424: 6 luvussa §§ :t 30 ja 3 I sisältävät sen, että -aikakau- 32425: tisen julkaisun päätoimittajaa voitaisiin rangaista, vieläpä 32426: niin ankarasti kuin tuhannen markan sakolla eli vuoden 32427: vankeudella silloinkin, vaikka rikolliseksi katsotun kirjoi- 32428: tuksen tekijänä olisi toinen henkilö. Tällä tavalla saa- 32429: tettaisiin yhden henkilön teosta rangaistukseen useampia, 32430: siis syyttömiäkin. Näin kohtuutonta säädöstä emme voi 32431: hyväksyä. Liian ankaroina pidämme myös valiokunnan 32432: määritelmät toisen tekemän kirjoituksen kääntäjän syyl- 32433: lisyydestä. 32434: V aliakunnan ehdotuksen 38 § asettaa nimitetyssä ta- 32435: pauksessa syyttämän henkilön suorittamaan vahingonkor- 32436: vausta toisen puolesta. Tällaisesta ehdotuksesta sanottiin 32437: edellämainitsemassamme säätyvaltiopäivillä tehdyssä vas- 32438: talauseessa m. m.: ,Meillä on kauttaaltaan ollut voimassa 32439: se periaate, että vahingonkorvausvelvollisuus tapahtunees- 32440: ta rikoksesta kohtaa ainoastaan sitä tahi niitä, jotka ovat 32441: olleet rikokseen osallisia." , V aliakunnan enemmistö ei 32442: ole voinut millään syillä puolustaa tässä ehdottaruaansa 32443: poikkeemista siitä periaatteesta." Ilman tämän pitempiä 32444: perusteluita hylkäämme kyseenalaisen § :n. 32445: Vastalause III. 65 32446: 32447: Edelleen sisältää lakiehdotus painotuotteiden takava- 32448: rikkoonottojärjestelmän, siihen liittyvine määräyksineen 32449: takavarikon alaiseksi joutuneen omaisuuden menetetyksi 32450: julistamisesta y. m., antaa hallintoviranomaisille vallan 32451: kieltää heille epämieluisten näytelmien esittämisen sekä 32452: säätää eräänlaisen ennakkosensuurin muusta maasta Suo- 32453: meen tuotavien painotuotteiden suhteen. Nämä kaikki 32454: ovat niin jyrkästi vastakkaisia painovapauden periaatteille, 32455: ettei meidän, asettuessamme noita määräyksiä vastusta- 32456: maan, kaiken edellä esittämämme jälkeen ole tarpeellista 32457: tätä kantaamme laajemmin perustella. 32458: Vielä eräitten muissa luvuissa olevien pykälien suh- 32459: teen meidän kantamme eroaa valiokunnan ehdotuksesta. 32460: Lopputuloksena tekemiemme muistutusten johdosta 32461: esitämme, että edellä osoittamamme painovapautta rajoit- 32462: tavat kohdat kokonaan poistetaan sekä rangaistusmääräyk- 32463: set, mikäli niitä tarvitaan, sovitetaan kohtuullisiksi ja laki- 32464: ehdotukselle kokonaisuudessaan annetaan painovapautta 32465: suojaava eikä sitä rajoittava sisältö. 32466: Kun täten asetumme sille kannalle, että lakiehdotusta 32467: valiokunnan ehdottamassa muodossaan ei olisi hyväksyt- 32468: tävä, voimme sen tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, koska, 32469: kuten jo olemme huomauttaneet, rajoittavat määräykset 32470: yleisen edun kannalta eivät ole osoittautuneet vähimmäs- 32471: säkään määrässä tarpeellisiksi. Lienee tosin tavallaan 32472: jossain määrin ymmärrettävissä säätyvaltiopäivien menet- 32473: tely niiden asettuessa samojen rajoitusten kannalle, silloin 32474: kun näet ei vielä oltu ehditty saavuttaa pitempää koke- 32475: musta painovapaudesta tässä maassa. Mutta nyt on jo 32476: riittävän pitkästä kokemuksesta saatu nähdä kuinka erino- 32477: maisen hyödyllinen merkitys painovapaudella on esim. 32478: työväenluokan rientoihin, samoin kuin yleensä koko jul- 32479: kiseen elämään nähden ja sama kokemus ei ole tuonut 32480: ilmi pienintäkään rajoittavien määräysten tarvetta. Päin- 32481: vastoin on hyvinkin yleisenä esiintynyt vaatimus painova- 32482: pauden laajentamisesta siten, että nykyiset hallinnolliset 32483: 5 32484: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32485: 32486: rajoitukset, painoylihallituksen toiminta j. n. e. olisivat 32487: käytännöstä poistettavat. Tämän ohella vallitsee työväen- 32488: luokan keskuudessa suurta tyytymättömyyttä sitä tapaa 32489: vastaan, jolla maan tuomioistuimet ovat käsitelleet paino- 32490: kannejuttuja, tuomiten suuria sakko- ja vankeusrangais- 32491: tuksia aivan aiheettomastikin ainakin silloin, kuin syytet- 32492: tynä on ollut joku työväenluokkaan kuuluva, jonka puo- 32493: luekanta asianomaisille tuomioistuimille on ollut epämie- 32494: luinen. Valiokunnan ehdotus tulisi eräissä suhteissa tar- 32495: joamaan sekä tuomioistuimille että hallinnollisille viran- 32496: omaisille entistä laajemman tilaisuuden mielivaltaiseen 32497: menettelyyn. Kun ei ole epäilemistäkään etteikö niiden 32498: turmiollinen virkainto edelleenkin, nykyisessä asiantilassa 32499: suurimmaksi osaksi kohdistuisi viittaamaamme kansan- 32500: luokkaa ja puoluesuuntaa vastaan, tulisi tästä uudesta pai- 32501: nolaista siten todellisuudessa luokkalaki mitä räikein- 32502: tä laatua ja sen luontoisia lakeja on jo ennestäänkin 32503: enemmän kuin liiaksi. 32504: Niissä piireissä, joita allekirjoittaneet edustavat, ol- 32505: laan siksi jyrkällä kannalla sensuurijärjestelmää vastaan 32506: - esiintyköön se sitten missä muodossa hyvänsä - , että 32507: on ollut jossain määrin vastenmielistä ruveta keskustele- 32508: maan painolaista esityksen pohjalla, joka enimmältä osal- 32509: taan nojautuu painovapautta rajoittaville periaatteille ja 32510: tästä johtuen on puutteellinenkin käytäntöön sovellutta- 32511: maan täydellistä painovapautta, vaikkapa siitä rajoittavat 32512: määräykset poistettaisiinkin. Emme kuitenkaan useista- 32513: kin syistä ole tahtoneet asettua esitykseen nähden koko- 32514: naan hylkäävälle kannalle, kun taas toiselta puolen pi- 32515: dämme velvollisuutenamme mitä jyrkimmästi vastustaa 32516: kuristavia ehdotuksia, joiden ilmeisenä tarkoituksena on 32517: riistää työväenluokalta sille oikeuden mukaan kuuluvia 32518: vapauksia, joita se omilla ponnistuksillaan on saavuttanut. 32519: Ylläesittämillämme perusteilla saamme kunnioittaen 32520: ehdottaa, 32521: Vastalause 111. 67 32522: 32523: että Eduskunta palauttaisi 1nietinnön ta~ 32524: kaisin lakivaliokuntaan siinä tarkoituksessa, 32525: että kysymyksessä oleva lakiehdotus tuli9i 32526: hyväksytyksi näin kuuluvana: 32527: 32528: 32529: 32530: 32531: Painolaki. 32532: I LUKU. 32533: Kirjoitusten painosta julkaisemisen oikeudesta. 32534: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 32535: 32536: 32537: 2 LUKU. 32538: 32539: Kirjapainoliikkeen harjoittamisen ehdoista. 32540: 32541: 5, 6, 7, 8 ja 9 §. 32542: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa. 32543: 32544: IO §. 32545: Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoituk- 32546: seen ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoi- 32547: tuksen painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Joka tä- 32548: män rikkoo, sakotettakoon enintään sata markkaa. Mitä 32549: tässä on sanottu, älköön kuitenkaan kaskeko pieniä paino- 32550: tuotteita, niinkuin semmoisia tiedonantoja ja kaavoja, jot- 32551: ka kohdistuvat liike- ja virkatoimintaan tahi koti- ja seu- 32552: raelämään, sekä yleisissä vaaleissa käytettäviä äänilippuja, 32553: elleivät ne sisällä muuta kuin vaalia varten tarpeellisia 32554: tietoja. 32555: I I §. 32556: 32557: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 32558: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32559: 32560: 12 §. 32561: Virallinen syyttäjä olkoon oikeutettu kuuden kuu- 32562: kauden kuluessa sen jälkeen kuin painokirjoitus, jossa 32563: IO § :n mukaan tulee olla kirjanpainajan nimi tahi toimi- 32564: nimi ilmipantuna, on kirjapainosta annettu, kuittia vastaan 32565: kirjanpainajalta saamaan sitä yhden kappaleen. 32566: 2 ja 3 mom. Samoin kuin Valiok. ehd. 32567: 32568: 32569: 13 §. 32570: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa. 32571: 32572: 32573: 32574: 3 LUKU. 32575: 32576: Painokirjoitusten levittämisestä. 32577: 32578: 14, 15 ja r6 §. 32579: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa. 32580: 32581: I7 §. 32582: r mom. Samoin kuin V aliok. ehd. 32583: 2 mom. on poistettava. 32584: 32585: 32586: 32587: 32588: 4 LUKU. 32589: 32590: Aikakautisten painokirjoitusten julkaisemisesta. 32591: 32592: r8, 19, 20 ja 21 §. 32593: Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa. 32594: 32595: 22 §. 32596: On poistettava. 32597: Vastalause III. 69 32598: 32599: 23 §. 32600: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa. 32601: 32602: 24 §. 32603: I ja 2 mom. samoin kuin Valiok. ehd. 32604: Kun semmoinen vastine on julaistu kuten edellä sano- 32605: taan ja jos kirjoituksen johdosta kuitenkin tulee oikeus- 32606: juttu, olkoon päätoimittaja syytöksestä vapaa. Jos pää- 32607: toimittaja kieltäytyy ensimäisessä momentissa tarkoitet- 32608: tua oikaisua julkaisemasta, pakoittakoon oikeus hänet so- 32609: veliaalla uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa. 32610: 32611: 32612: 32613: 5 LUKU. 32614: 32615: Julkisten asiakirjain ja eräiden muiden kirjoitusten 32616: julkaisemisesta. 32617: On kokonaan poistettava. 32618: 32619: 32620: 6 LUKU. 32621: Vastuunalaisuus painokirjoituksen kautta tehdystä 32622: rikoksesta. 32623: 30 §. 32624: Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun 32625: painokirjoituksen sisällykseen, vastatkoon se tahi ne, joita 32626: on rikoksen tekijöinä pidettävä. Jos rikollisen kirjoituk- 32627: sen tekijänä on ollut useampia henkilöitä, rangaistakoon 32628: ainoastaan pääsyyllistä. 32629: 31 §. 32630: On poistettava. 32631: 32 §. 32632: Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi 32633: aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen 32634: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32635: 32636: tai ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin 32637: julkaisia ja päätoimittaja vapautettakoon rangaistuksesta. 32638: 2 mom. samoin kuin V aliok. ehd. 32639: 32640: 32641: 33 §. 32642: Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokirjoi- 32643: tuksen sisällyksen kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan 32644: tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, pää- 32645: toimittajan nimi ei ole ollenkaan tahi on väärin mainit- 32646: tuna, ja jos kustantaja ei voi näyttää kirjoituksesta vas- 32647: tuunalaista kirjoittajaa, julkaisijaa tai päätoimittajaa, 32648: joka on tahi siihen aikaan kuin kirjoitus julkaistiin oli 32649: tässä maassa, niin kustantajaa, ellei hän (He 30 § :n nojalla 32650: rikoksesta rangaistava, rangaistakoon enintään sadan mar- 32651: kan sakolla. 32652: 2 ja 3 mom. ovat poistettavat. 32653: 32654: 32655: 34 §. 32656: Jos käännetyn painokirjoituksen sisältö on rikollista 32657: laatua, pidettäköön kääntäjää osallisena rikokseen, ellei 32658: alkuperäisen kirjoituksen tekijää tai julkaisijaa voida saat- 32659: taa syytteeseen. 32660: 35 §. 32661: Joka julkisesti esityttää rikollista sisällystä olevan 32662: näytelmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoitettu, vas- 32663: tatkoon niinkuin 33 § :ssä on kustantajasta sanottu. 32664: 32665: 36, 37 ja 38 §. 32666: Ovat poistettavat. 32667: 32668: 32669: 7 LUKU. 32670: Tämän lain noudattamisen valvonnasta ja syytteestä. 32671: 32672: 39 §. 32673: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa. 32674: Vastalause III. 71 32675: 32676: 40 §. 32677: On paistettava. 32678: 41 §. 32679: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa. 32680: 32681: 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48 ja 49 §. 32682: Ovat poistettavat. 32683: 32684: 8 LUKU. 32685: 32686: Oikeudenkäynnistä painovapausjutuissa. 32687: §§ :t so-s8. 32688: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa. 32689: 32690: 59 §. 32691: On poistettava. 32692: 32693: 9 LUKU. 32694: 32695: Painokirjoituksen maahan tuonnista. 32696: 6o §. 32697: On poistettava. 32698: 61 §. 32699: Samoin. 32700: 62 §. 32701: Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta, jonka 32702: sisällys on rikollinen, on tähän maahan levitetty, ja jos 32703: sen tekijää tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituk- 32704: sesta, sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai 32705: kustantajaa ei käy tässä maassa tuomitseminen edesvas- 32706: taukseen kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta, niin ran- 32707: gaistakoon sitä, joka on kirjoituksen tuottanut, ellei asian- 32708: haaroista käy ilmi ettei hänellä ole voinut olla tietoa kir- 32709: joituksen sisällyksetä, niinkuin kustantajasta 33 § :ssä 32710: .sanotaan. 32711: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 32712: 32713: 63 §. 32714: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa. 32715: 32716: 64 §. 32717: Tämän lain kautta kumotaan kaikki tätä ennen Suo- 32718: men painoasioista annetut asetukset, määräykset ja käskyt. 32719: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan 32720: ovat vireillä painoasiain ylihallituksessa ovat, elleivät 32721: niitä koskevat toimenpiteet tämän lain perustuksella rau- 32722: kea, viipymättä annettavat asianomaisen virallisen syyt- 32723: täjän ajettaviksi. 32724: 32725: Helsingissä 19 p :nä syyskuuta 1908. 32726: 32727: Kalle Hämäläinen. Frans Lehtonen. 32728: Seth Heikkilä. M. A. Airola. 32729: Anni Huotari. A. Kannisto. 32730: Alma Jokinen. 32731: 32732: 32733: 32734: 32735: Helsinki rgo8, Vihtori Kososen Kirjapaino. 32736: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 32737: 32738: 32739: 32740: 32741: Työväenasiain valiokunnan 32742: m i e t i n t ö N : o 1 eduskuntaesityksestä, 32743: joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon 32744: harjoittamisen oikeudesta. 32745: 32746: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjanot- 32747: teen mukana valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt 32748: työväenasiain valiokuntaan edustaja Leo Ehrnroothin näillä 32749: valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 18, joka 32750: sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoittamisen oi- 32751: keudesta (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, siv. 5). 32752: 32753: 32754: 32755: Ehdotuksia nyt voimassa olevan elinkeinolain, 31 p:nä 32756: maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuk- 32757: sen, uudistamisesta on ollut Eduskunnan käsiteltävänä 32758: kaksilla viime valtiopäivillä niille annettujen armol- 32759: listen esitysten johdosta. Jo vuosikymmen aikaisemmin 32760: oli tämä asia pantu vireille siten, että senaatti vuonna 32761: 1898 asetti erityisen komitean tutkimaan, eikö mainittu 32762: asetus joissakin kohdin olisi asetettava tarkastuksen alai- 32763: seksi, ja seuraavana vuonna komitea antoi mietinnön 32764: ynnä täydellisen ehdotuksen uudeksi elinkeinolaiksi, josta 32765: sitten hankittiin erityisten viranomaisten, yhdistysten ja 32766: yksityisten henkilöiden lausuntoja. 32767: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 32768: 32769: Sittenkuin puheenalaisen asian käsitteleminen oli 32770: jonkun aikaa viivästynyt, annettiin armollisella esityk- 32771: sellä 1907 vuoden Valtiopäivilie sanotun komitean mie- 32772: tinnön pohjalle, vaikka melkoisilla muutoksilla ja lisäyk- 32773: sillä, laadittu ehdotus uudeksi elinkeinolaiksi. Työväen- 32774: asiain valiokunta, jonka valmisteltavaksi esitys lähetettiin, 32775: oli kuitenkin sitä mieltä, että esitykseen sisältyvät sään- 32776: nökset olivat jaettavat kahteen eri lakiin, nimittäin lakiin 32777: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, joka koskisi kaikkia 32778: elinkeinoammatteja, sekä lakiin teollisuusvaltuustoista 32779: ynnä järjestyssäännöistä kuin myös oppi- ja työsopimuk- 32780: sista teollisuusammateissa, joten kauppaelinkeino olisi 32781: jäänyt viimemainitusta laista erilleen ja siis toistaiseksi 32782: 1879 vuoden elinkeinoasetuksen säännöksien varaan. 32783: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta valiokunta antoikin 32784: mietinnön, joka kuitenkin Eduskunnassa pantiin pöydälle, 32785: kunnes valiokunta olisi saanut hallituksen esityksen koko- 32786: naisuudessaan käsitellyksi, ja kun sitä ei ehditty maini- 32787: tuilla valtiopäivillä, niin asia silloin raukesi. 32788: Sama armollinen esitys ynnä ehdotus elinkeinolaiksi 32789: annettiin sentähden myöskin 1908 vuoden ensimäisille 32790: valtiopäiville, ja työväenasiain valiokunta, jonka valmis- 32791: teltavaksi asia taaskin lähetettiin, päätti nyt puoltaa täy- 32792: dellisen, kauppa-ammattiakin käsittävän elinkeinolain 32793: säätämistä, mutta ehti saada suoritetuksi ainoastaan 32794: lakiehdotuksen toisen lukemisen, kun valtiopäivät kaksi 32795: kuukautta koossa oltuansa hajoitettiin. 32796: Viime kesäkuun 5 p:nä senaatti taas päätti alamaisesti 32797: ehdottaa, että entinen armollinen esitys annettaisiin myös- 32798: kin nykyisille valtiopäiville, mutta tähän senaatin ehdo- 32799: tukseen ei ole vieläkään vastausta saatu. 32800: Kun uutta armollista esitystä elinkeinolainsäädännön 32801: uudistamisesta ei valtiopäiväin alussa ollut saapunut, 32802: pantiin tämä tärkeä ja vaikeasti ratkaistava asia, jotta 32803: se ainakin suurimmaksi osaksi voitaisiin saada loppuun- 32804: käsitellyksi näillä valtiopäivillä, vireille kolmen eri edus- 32805: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 3 32806: 32807: kuntaesityksen kautta, joissa ehdotetaan säädettäväksi 32808: 1) lah elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, 2) laki am- 32809: mattivaltuustoista ja 3) laki työsäännöistä. 32810: Saatuansa valmisteltavakseen mainitut eduskunta- 32811: esitykset, katsoi valiokunta velvollisuudekseen ryhtyä 32812: niiden perustuksella käsittelemään elinkeinolainsäädännön 32813: uudistamista koskevaa asiaa jäämättä odottamaan siitä 32814: annettavaksi aiottua armollista esitystä, jonka valtio- 32815: päiville piakkoin saamisesta ei ollut mitään varmuutta. 32816: Eri eduskuntaesityksiä valiokunta ei katsonut voivansaryh- 32817: tyä yhdistämään eikä ainakaan ulottamaan niitä sellaisille 32818: aloille, joita ei missään valiokunnan käsiteltävänä ole- 32819: vassa ehdotuksessa kosketeltu. Niin ollen valiokuntakin 32820: on päättänyt puheenalaisesta asiasta antaa kolme eri 32821: mietintöä ja sellaisen yleisen elinkeinolain sijasta, kuin 32822: entisissä ja nyt ehdotetussa armollisessa esityksessä sekä 32823: viime valtiopäiväin työväenasiain valiokunnassa oli pu- 32824: heena, laatia kolme eri lakiehdotusta. Ne koskevat nyt 32825: kauppaakin eivätkä ainoastaan teollisuusammatteja, mutta 32826: niiden ulkopuolelle jäävät oppi- ja työsopimusta koskevat 32827: elinkeinolain säännökset. 32828: Tällaisesta asian käsittelystä onkin, vaikka täydelli- 32829: nen elinkeinolain uudistus siten tällä kertaa jääpi aikaan- 32830: saamatta, se etu että, niinkuin esillä olevan eduskunta- 32831: esityksen perusteluissakin huomautetaan, lainsäädäntöky- 32832: symykset, jotka eivät ole ainakaan erottamattomassa yh- 32833: teydessä keskenään, voidaan saada toisistaan riippumatta 32834: ratkaistaviksi. Niiden vaikeuksien, jotka ehkä kohtaa- 32835: vat jotakin lakiehdotusta, ei silloin tarvitse viivyttää 32836: toisten toteutumista. Mitä erittäin työsopimusta kos- 32837: kevaan lainsäädäntöön tulee, on lisäksi vielä huomattava, 32838: että lainvalmistelukunnan toinen osasto jo on senaattiin 32839: lähettänyt 14 p:nä huhtikuuta 1908 päivätyn mietinnön 32840: ynnä ehdotuksen laiksi työsopimuksesta ja tästä ehdo- 32841: tuksesta on vaadittu asianomaisten viranomaisten ja jär- 32842: jestöjen lausuntoja, jotka ovat annettavat tulevan marras- 32843: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7. 32844: 32845: kuun 1 p:ksi. Kun Eduskunnalla siten piammiten on odo- 32846: tettavana erityinen, täydelliseen selvitykseen perustuva 32847: armollinen esitys tästä asiasta, näyttää olevan oikeinta, 32848: että sitä ennen ei ryhdytä antamaan työsopimusta koske- 32849: via säännöksiä, joista taas oppilaissopimusten järjestä- 32850: minen on melkoisessa määrässä riippuvainen. 32851: 32852: 32853: 32854: Nyt esillä oleva eduskuntaesitys elinkeinon harjoitta- 32855: misen oikeudesta on laadittu huomioon ottaen edellä 32856: mainitun elinkeinolakia koskevan armollisen esityksen 32857: säännöksiä sekä niitä tuloksia,· joihin elinkeinolakiasian 32858: käsittely työväenasiain valiokunnassa viime valtiopäivillä 32859: oli johtanut. Sanottua eduskuntaesitystä käsitellessään 32860: on valiokunta katsonut voivansa puoltaa sitä hyväksyttä- 32861: väksi muutamilla muutoksilla ja lisäyksillä ja sen perus- 32862: tuksella valmistanut tähän liitetyn ehdotuksen laiksi 32863: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 32864: Tämä valiokunnan lakiehdotus, joka vastaa lähes 32865: kaikkia nykyisen elinkeinoasetuksen 1 ja 2 luvussa ynnä 32866: 40 §:ssä olevia säännöksiä sekä yllämainitun armollisen 32867: esityksen 1-12, 63 ja 73-77 §:ää, tarkoittaa erinäisissä 32868: kohdin nyt voimassa olevan lainsäädännön kehittämistä 32869: ajanmukaisemmalle kannalle. 32870: 5 §. Niinkuin nykyisinkin saisi lakiehdotuksen mukaan 32871: jokainen vapaasti harjoittaa elinkeinoa itsensä elättämi- 32872: seksi (5 §). 32873: 2 §. Sitä vastoin vaaditaan, että se, joka tahtoo harjoittaa 32874: jotakin niin sanottua ilmoitus(Je[(Jollista elinkeinoa, naut- 32875: tii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja omai- 32876: suuttansa. Tämä vaatimus koskee sitä, kun joku harjoittaa 32877: kauppaa tahi muuta samantapaista liikettä avonaisessa 32878: puodissa, konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyn- 32879: tipaikassa, taikka yksin tahi pääisäntänä harjoittaa laivan- 32880: isännyysliikettä, taikka, muissa elinkeinoissa, työapulai- 32881: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 5 32882: 32883: senaan käyttää muita kuin aviopuolisoaan tahi omia 2 §. 32884: vajavaltaisia lapsiaan. Sellaisesta elinkeinosta on tehtävä 32885: kirjallinen ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle, jona 32886: eduskuntaesityksen, samaten kuin nykyisen lainkin ja 32887: sen muuttamisesta edellisille valtiopäiville annettujen 32888: armollisten esitysten, mukaan on kaupungissa mais~raatti 32889: ja maalla kihlakunnan kruununvouti. 32890: Mainittua säännöstä on valiokunnassa vaadittu muu- 32891: tettavaksi siten että, niinkuin 1907 vuoden työväenasiain 32892: valiokuntakin oli ehdottanut, elinkeinoilmoitus maalla 32893: olisi tehtävä kunnallislautakunnalle, koska tämä lauta- 32894: kunta on katsottava kaupunkien maistraattia vastaavaksi 32895: hallinnolliseksi vallaksi. Sen lisäksi on sanotun vaatimuk- 32896: sen tueksi huomautettu, että kunnallislautakunta parem- 32897: min kuin ehkä kaukana asuva kruununvouti tuntee elin- 32898: keinoilmoituksen tekijät ja paikalliset olot. Mutta va- 32899: liokunnan mielestä ei tällaisen ilmoitusrekisterin pitämi- 32900: nen sovellu kunnallislautakunnan tehtäviin eikä sitä 32901: voida katsoa tähän yhtä päteväksi kuin kruununvoutia. 32902: Kunnallislautakunnalta puuttuu nimittäin useimmissa 32903: tapauksissa sellaista voimassa olevan lainsäädännön tun- 32904: temusta kuin elinkeinoilmoitusten vastaanottamiseen vaa- 32905: ditaan. Valiokunta katsoo sentähden, että eduskunta- 32906: esitys tässä kohden on muuttamatta hyväksyttävä. (2 §). 32907: Kruununvoudin asuntopaikasta kauempana asuvalle 32908: elinkeinoilmoituksen tekijälle saattaisi kuitenkin johtua 32909: matkojen pituuden tähden melkoisia hankaluuksia. Sen- 32910: tähden valiokunta on niiden poistamiseksi lisännyt laki- 32911: ehdotukseen säännöksen, jonka mukaan mainitun ilmoi- 32912: tuksen saa tehdä paikkakunnan nimismiehenkin kautta 32913: (2 § 1 mom.). Tämän johdosta on myöskin käynyt tar- 32914: peelliseksi säätää, että kruununvoudin on nimismiehen 32915: kautta tulleesta elinkeinoilmoituksesta niinikään nimis- 32916: miehen välityksellä annettava todistus ilmoituksen te- 32917: kijälle. (2 § 4 mom.). 32918: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 32919: 32920: 6 §. Kansalaisluottamusta vailla olevan tulee lakiehdo- 32921: tuksen mukaan, saadakseen harjoittaa ilmoitusvelvollista 32922: elinkeinoa, hankkia siihen erityinen lupa kaupungissa 32923: maistraatilta ja maalla kuvernööriltä. Valiokunta ei ole 32924: nimittäin mitenkään voinut pitää asianmukaisena että, 32925: niinkuin asiaa valiokunnassa käsiteltäessä on ehdotettu, 32926: tämän luvan antaminen siirrettäisiin kunnallislautakun- 32927: nalle maalla, vaan on samanaisista syistä, kuin edellä 32928: elinkeinoilmoituksen tekemisestä mainittiin, pysyttänyt 32929: tämänkin säännöksen entisellään. Niinikään valiokunta 32930: ei ole katsonut olevan syytä sellaiseen valiokunnassa 32931: vaadittuun muutokseen, että kansalaisluottamusta vailla 32932: oleva henkilö, jolle on annettu lupa harjoittaa ilmoitus- 32933: velvollista elinkeinoa, saisi käyttää työssään myöskin 32934: oppilaisia, jotka ovat täysi-ikäisiä. Sillä oppilaissopimuk- 32935: sen nojalla on elinkeinonharjoittajalla näihinkin nähden 32936: sellaisia velvollisuuksia, että sitä, joka törkeästä rikoksesta 32937: on tuomittu olemaan kansalaisluottamusta vailla, ei voida 32938: katsoa soveliaaksi oppilaisia pitämään. (6 §). 32939: 32940: 32941: 32942: Niistä muutoksista, joita valiokunnan lakiehdotus 32943: sisältää nykyiseen elinkeinon harjoittamisen oikeutta 32944: koskevaan lainsäädäntöön, on ensiksikin huomattava, 32945: että mainittua oikeutta suuresti laajennettaisiin naimi- 32946: sissa oleville naisille sekä niille henkilöille, jotka eivät ole 32947: Suomen kansalaisia. 32948: 3 § 1 mom. Naimisissa oleva nainen saa nykyisinkin harjoittaa 32949: elinkeinoa itsensä elättämiseksi. Mutta elinkeinoammatin 32950: harjoittaminen ilmoituksen nojalla palkatuilla apulaisilla 32951: taikka avonaisessa puodissa, konttorissa tahi muussa 32952: erinäisessä myyntipaikassa on aviovaimolle sallittu ai- 32953: noastaan, jos ilmoitusta tehtäessä selvitetään, että hänen 32954: miehensä antaa siihen luvan ja vastaa niistä sitoumuk- 32955: sista, joita liikettä varten tehdään, sekä ilman sellaista 32956: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 7 32957: 32958: miehen lupaa ja sitoumustakin seuraavissa tapauksissa: 3 § 1 mom. 32959: jos mies on heikkomielinen tai asetettu vaimon holhouksen 32960: alaiseksi, taikka jos hän on karannut tahi muulla tavoin 32961: luopunut vaimostaan, taikka jos mies kärsii pitemmäksi 32962: kuin yhden vuoden ajaksi tuomittua vapausrangaistusta, 32963: taikka jos puolisot ovat saaneet laillisen vuode- ja asumus- 32964: eron ja vaimo hoitaa pesää, taikka jos vaimo on saanut 32965: pesäeron. 32966: Yllämainittuihin tapauksiin rajoitettu elinkeino-oikeus 32967: on valiokunnan ehdotuksessa, samaten kuin Eduskunnalle 32968: ennen annetuissa armollisissa esityksissä ja nyt käsitel- 32969: tävänä olevassa eduskuntaesityksessäkin, ulotettu ylei- 32970: seksi säännöksi ja naimisissa oleva nainen siis asetettu 32971: miehen veroiseksi niinkin laajaan elinkeinon harjoittamis- 32972: oikeuteen nähden, että sitä varten vaaditaan erityinen 32973: ilmoitus. Ei nimittäin ole mitään päteviä, saatikka 32974: pakottavia syitä siihen, että aviovaimon elinkeino-oikeus 32975: ja mahdollisuus sen kautta ansaita ehkä hyvinkin tarvit- 32976: tavia varoja omaa ja perheensä toimeentuloa varten 32977: edelleenkin jäisi miehen ehdonvallasta riippuvaksi. Avio- 32978: puolisoiden omaisuussuhteet on, 15 p:nä huhtikuuta 1889 32979: annetussa laissa, järjestetty senkin varalta, että vaimo 32980: asianmukaisen ilmoituksen tehtyään harjoittaa elinkeinoa; 32981: ja ne, jotka käyvät liikeasioihin sellaisen elinkeinonhar- 32982: joittajan kanssa, voivat vaatia erityisen sitoumuksen 32983: miehenkin vastuunalaisuudesta, milloin sen katsovat 32984: tarpeelliseksi. 32985: Kun ilmoitusvelvollisen elinkeinon harjoittajalta laki- 32986: ehdotuksen 2 §:n 1 momentissa yleensä vaaditaan oikeus 32987: hallita itseään ja omaisuuttansa, josta aviovaimon elin- 32988: keino-oikeus tulee olemaan poikkeuksena siihen nähden, 32989: mitä miehen edusmiehyydestä ja oikeudesta hallita pesää 32990: nykyään on voimassa, niin on tarpeellista, että lakiin 32991: otetaan nimenomainen säännös osottamaan, että naisella 32992: on elinkeino-oikeus sen seikan estämättä, että hän on avio- 32993: vaimon asemassa (3 § 1 mom.). Lain sanamuodossa on 32994: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. ~:o 7. 32995: 32996: 2 § 1 mom. edelleen otettu huomioon, että saattaa sattua sellaisiakin 32997: tapauksia, jolloin vaimo harjoittamassaan liikkeessä käyt- 32998: tää työapulaisena miestänsä, ja sentähden on käytetty sa- 32999: naa>>aviopuoliso»entisen waimo>>sanan asemasta (2 § 1 mom). 33000: 11 §. Samansuuntaisen muutoksen, kuin edellä on ollut 33001: puheena, sisältää lakiehdotus myöskin muiden kuin Suo- 33002: men kansalaisten elinkeino-oikeuteen nähden. Uudempi 33003: lainsäädäntö on muissakin maissa enimmäkseen toteutta- 33004: nut elinkeinovapauden periaatteen niin laajalti, että 33005: ulkomaalaiset on puheenalaisessa suhteessa asetettu enem- 33006: män tai vähemmän täydellisesti yhdenvertaisiksi oman 33007: maan asukasten kanssa. Suomessakin on miltei aina myön- 33008: netty se erityinen lupa, joka muiden kuin Suomen 33009: kansalaisten on ollut elinkeinon harjoittamista varten 33010: kuvernööriitä hankittava, eikä heidän nykyisellä velvolli- 33011: suudellaan asettaa takausta tahi muuta vakuutta valtiolle 33012: ja kunnalle meneväin verojen suorittamisesta kolmelta 33013: vuodelta myöskään ole erityistä käytännöllistä merkitystä. 33014: Näin ollen voidaan valiokunnan mielestä uusi elinkeino- 33015: lainsäädäntö, niinkuin edellä mainituissa armollisissa esi- 33016: tyksissäkin ja eduskuntaesityksessä on ehdotettu, järjes- 33017: tää sille kannalle, että sen, joka olematta Suomen kansa- 33018: lainen on asettunut tähän maahan asumaan, on sallittu 33019: samanlaisen ilmoituksen tehtyänsä ja samallaisilla ehdoilla, 33020: kuin Suomen kansalaisille on säädetty, täällä harjoittaa 33021: elinkeinoammattia. (11 §). 33022: 3 § 2 mom. Myöskin ne säännökset, jotka nykyisin ovat voimassa 33023: vajavaltaisten sekä maalaiskansan ja maatilan haltijain 33024: elinkeino-oikeudesta, kaipaavat jonkun verran muutoksia. 33025: Niinpä 1879 vuoden elinkeinoasetuksen säännös, että 33026: holhouksenalaisen elinkeinoliikettä varten on selvitettävä 33027: myöskin holhoojan vastaavan siitä syntyvistä sitoumuk- 33028: sista, ei enää ole soveltuva siihen asemaan, joka 19 p:nä 33029: elokuuta 1898 annetun holhouslain mukaan holhoojalla 33030: nyt on. Toiselta puolen on, mainitun lain 39 §:n sään- 33031: nöksien johdosta, esillä olevassa lakiehdotuksessa otettava 33032: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 9 33033: 33034: huomioon, että elinkeinoammatin harjoittamiseen eräissä 3 § 2 mom. 33035: tapauksissa vaaditaan oikeudenkin suostumus. (3 § 2 33036: mom.). Sitä yleistä vapautta elinkeinoilmoituksen teke- 7 § 2 mom. 33037: misestä tai säädetyn luvan hankkimisesta taas, joka 1879 33038: vuoden asetuksessa on myönnetty yhteiselle kansalle ja 33039: tilanhaitijoille maalla sen myymisestä, mitä heidän tilois- 33040: taan saadaan taikka he itse ja heidän talonväkensä koti- 33041: teollisuudella aikaansaavat, ei näytä olevan syytä säilyt- 33042: tää silloin, kun sellaista myyntiä harjoitetaan avonaisessa 33043: puodissa, konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyn- 33044: tipaikassa. (7 § 2 mom. ). 33045: 33046: 33047: 33048: Vaikka elinkeinon harjoittamisen oikeus valiokunnan 33049: lakiehdotuksen mukaan tulisi, niinkuin edellä sanotusta 33050: näkyy, eräissä suhteissa nykyisestään suuresti laajennetta- 33051: vaksi, vaatii yleinen etu siihen toisaalta joitakin uusia 33052: tai entistä tehokkaampia rajoituksia, joita valiokunta 33053: seuraavassa käypi perustelemaan. 33054: Voimassa olevassa elinkeinoasetuksessa kielletään il- 4 §. 33055: moitusvelvollisen elinkeinon harjoittaminen ylöskanto- 33056: mieheltä, kruunun rahavarain hoitajalta, yleiseltä syyttä- 33057: jäitä, tullitoimen tahi poliisilaitoksen virkamieheltä tai 33058: palvelijalta sekä näiden henkilöiden vaimoilta ja vajaval- 33059: taisilta lapsilta. Samallainen säännös on otettu myöskin 33060: eduskuntaesityksen 4 §:ään, jonka mukaan kuitenkin 33061: saisi hallinnollista tietä rajoittaa muillakin aloilla valtion 33062: palveluksessa olevain elinkeinon harjoittamisen oikeutta. 33063: Mutta valiokunnan mielestä on puheenalainen lain kielto 33064: toiselta puolen ulotettava myöskin valtion ja yksityisten 33065: rautateiden virkamiehiin, toiselta puolen taas tehtävä 33066: ainoastaan ehdolliseksi valtion palveluksessa olevain avio- 33067: puolisoihin ja lapsiin nähden. 33068: On jo kauan kuulunut valituksia siitä, että rautateiden 33069: virkamiehet harjoittavat tavaranvälitystointa ynnä muuta 33070: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33071: 33072: 4 §. elinkeinoa sekä siinä väärinkäyttävät virka-asemaansa 33073: kilpailijainsa ja yleisön vahingoksi, esim. antaen tavarain 33074: lähetyksissä etusijan omille tai välittämilleen tavaroille 33075: taikka pitäen tuloasemilla täysiä tavaravaunuja purka- 33076: matta pitemmän aikaa liikenteelle häiriöksi. Rautatie- 33077: valiokuntakin 1907 vuoden valtiopäivillä on työväenasiain 33078: valiokunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa pitänyt 33079: tarpeellisena, että elinkeinolain ehdotuksen 4 §:n 1 momen- 33080: tin määräykset ulotetaan myöskin rautateiden henkilö- 33081: kuntaa koskeviksi. Ja samalle kannalle asettui myöskin sil- 33082: loinen työväenasiain valiokunta, jonka ehdotuksen mukaan 33083: puheena oleva kielto olisi koskenut kaikkea kauppaa tahi 33084: muuta samantapaista liikettä, vaan ei muita elinkeinoja. 33085: Rautatiehallitus on tosin 1907 vuoden työväenasiain 33086: valiokunnalle antamassaan lausunnossa esiintuonut, että 33087: lupaatavaranvälitys-tai muun liikkeen harjoittamiseen oli 33088: haettu ainoastaan verrattain harvoissa tapauksissa, sii- 33089: hen oli aina pantu ehdoksi, ettei liike saisi olla esteeksi 33090: virantoimitukselle, ja milloin väärinkäytöstä oli sattunut, 33091: oli lupa heti peruutettu. Niin ollen rautatiehallitus ei 33092: ole pitänyt kohtuullisena puheenalaisen oikeuden koko- 33093: naan kieltämistä rautateiden palveluksessa olevilta. Myös- 33094: kin valiokunnassa on tätä asiaa käsiteltäessä ollut vähem- 33095: mistö, jonka mielestä tuollainen kielto ei olisi tarpeen eikä, 33096: varsinkaan maaseutuasemilla, edes yleisölle edullinen, 33097: koska rautatiehenkilökunnan tavaranvälitystoimi syrjäi- 33098: sillä ja harvaan asutuilla seuduilla saattaa olla suureksi 33099: hyödyksi ja milt'ei välttämätönkin sekä liikemiehille että 33100: muullekin yleisölle. 33101: Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän 33102: käsitykseen. Jo yksistään se seikka, että rautateiden 33103: virkamiesten puheena oleva elinkeinon harjoittaminen 33104: on omiaan herättämään epäluottamusta ja tyytymättö- 33105: myyttä niin tärkeän valtion laitoksen, kuin rautateiden, 33106: hallintoon ja virkamiehistöön, on kylliksi pätevä syy lain- 33107: säätäjälle ehdotetun kiellon ulottamiseen myöskin mai- 33108: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 11 33109: 33110: nittuihin virkamiehiin. Mitään oikeutettua yleisön tar- 4 §. 33111: vetta ei sen kautta myöskään loukata, semminkin kun 33112: kielto ei koske elinkeinon harjoittamista itsensä elättä- 33113: miseksi, vaan ainoastaan ilmoitusvelvollista elinkeinoa 33114: eli sellaista, jota harjoitetaan avonaisessa puodissa, kont- 33115: torissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa 33116: taikka vierailla työapulaisilla. Puheenalaisen kiellon 33117: ulkopuolelle jäisivät valiokunnan lakiehdotuksen mukaan 33118: myöskin rautateiden palvelijat, ja nämä voivat siis avus- 33119: taa yleisöä tavarain välityksellä, missä paikallisolot sitä 33120: vaativat ja päällystö harkitsee sen käyvän päinsä virka- 33121: tointa häiritsemättä. Rautateiden palvelijain tällaisesta 33122: tai muustakaan sivuelinkeinosta ei tarvitse peljätä koitu- 33123: van rautatielaitokselle eikä yleisölle haittoja, koska he 33124: aina ovat läheisen päällystön valvonnan alaisina eivätkä 33125: siis voi virka-asemaansa väärinkäyttää. 33126: Eduskuntaesityksessä asetetaan, kuten nykyisessä elin- 33127: keinoasetuksessakin, kaikki 4 §:n 1 momentissa lueteltujen 33128: henkilöiden vaimot ja vajavaltaiset lapset samaan erikois- 33129: asemaan kuin mainitut henkilöt itse. Siten esim. tulli- 33130: palvelijan vaimolla ei olisi oikeutta harjoittaa silityslii- 33131: kettä, eikä poliisimiehen vaimolla pitää kotileipomoa. 33132: Elinkeinovapauden niin pitkälle menevään rajoitukseen 33133: ei valiokunnan mielestä kuitenkaan ole päteviä syitä; 33134: ja valiokunta on sentähden, äänestyksen jälkeen, muutta- 33135: nut mainitun momentin säännöksiä siten, että puheena- 33136: olevain henkilöitten vaimoilta ja vajavaltaisilta lapsilta 33137: kielletään ainoastaan sellainen elinkeinon harjoittaminen, 33138: joka olisi yhteydessä heidän aviopuolisoosa tai vanhem- 33139: painsa viran tai toimen kanssa. 33140: Sen lisäksi, mitä laissa siten suorastaan säädettäisiin, 33141: saattaa vielä käydä tarpeelliseksi hallinnollista tietä rajoit- 33142: taa yleistä elinkeinon harjoittamisen oikeutta sekä laissa 33143: mainituilla että muillakin aloilla valtion palveluksessa 33144: olevilta. Sillä tavoin laajennettuna on 4 §:n 2 momentti 33145: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33146: 33147: eduskuntaesityksestä otettu myöskin valiokunnan laki- 33148: ehdotukseen. 33149: 33150: 33151: 8 § 1 mom. Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole 33152: otettu erityisesti huomioon niitä terveydellisiä ja varsin- 33153: kin siveydellisiä vaaroja, joiden alaisiksi lapset ja nuoret 33154: henkilöt joutuvat harjoittaessaan kauppaa tai sellaista 33155: elinkeinoa kaduilla, toreilla ja muilla yleisillä paikoilla. 33156: Tästä johtuvat epäkohdat aiheuttivat valtiosäädyt jo 33157: 1897 vuoden valtiopäivillä anomaan sellaista muutosta 33158: elinkeinoasetukseen, että oikeus kaupan harjoittamiseen 33159: 15 vuotta nuorempain lasten kautta kaduilla ja toreilla 33160: voitaisiin kieltää kaupunginvaltuuston tekemillä, senaatin 33161: talousosaston vahvistettaviksi alistettavilla päätöksillä. 33162: Mainitun anomuksen johdosta olikin kaksille viime 33163: valtiopäiville annettuun elinkeinolakia koskevaan armolli- 33164: seen esitykseen otettu säännös, jonka mukaan kaupungissa 33165: kaupunginvaltuustolla ja maalla kunnanvaltuustolla tai 33166: kuntakokouksella olisi oikeus kuvernöörin vahvistetta- 33167: viksi alistettavilla päätöksillä sakkoseuraamuksen uhalla 33168: kieltää tahi rajoittaa lapsilta ja 18 vuotta nuoremmilta 33169: henkilöiitä kaupanteko toreilla, kaduilla, teillä ja muilla 33170: julkisilla paikoilla. Työväenasiain valiokunta 1907 vuo- 33171: den valtiopäivillä katsoi tarpeelliseksi puheenalaisessa 33172: tarkoituksessa ehdottaa vielä tehokkaampaa lainsäädän- 33173: töä, nimittäin että ei ainoastaan kaupan, vaan myöskin 33174: muun elinkeinon harjoittaminen olisi mainituissa paikoissa 33175: kielletty kokonaan 12 vuotta nuoremmilta lapsilta sekä 33176: k:Io 8:sta illalla 12-18 vuotisilta, jonka Iisäksikin 33177: viimemainittujen nuorten henkilöiden tällaista elinkeino- 33178: toimintaa voitaisiin rajoittaa tahi kieltää kuvernöörin 33179: vahvistettavilla kunnan päätöksillä. Asettuen periaat- 33180: teellisesti samalle kannalle, on tätä säännöstä nyt käsitel- 33181: tävänä olevassa eduskuntaesityksessä, 5 §:n 3 momen- 33182: tissa, edelleen kehitetty sikäli että, työväenasiain valio- 33183: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 13 33184: . 33185: kunnan 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä tekemän 8 § 1 mom. 33186: päätöksen mukaisesti, täydellinen kielto on ulotettu 14 33187: vuoden ikään asti ja 14-18 vuotisille k:lo 8:sta illalla 33188: k:lo 7:ään aamulla sekä säännöksessä tarkoitettuihin 33189: yleisiin paikkoihin lisätty myöskin ravintolat. 33190: Viimemainitun ehdotuksen on valiokuntakin puoles- 33191: taan hyväksynyt, kuitenkin niin selvennettynä, että sään- 33192: nös nimenomaan koskee siinä mainittuja lapsia ja nuoria 33193: henkilöitä silloinkin, kun nämä toimivat toisen palveluk- 33194: sessa taikka muuten toisen puolesta (8 § 1 mom.). 33195: Pahantapaisten lasten sekä alaikäisten rikoksentekijäin 33196: luku on maassamme verrattain suuri ja viime aikoina 33197: vielä huolestuttavasti lisäytymässä. Niinpä suojelus- 33198: kasvatuksen järjestämistä valmistelemaan asetetun ko- 33199: mitean tiedusteluun on ilmoitettu 253 maalaiskunnassa, 33200: 3 tehdaspaikassa ja 4 esikaupungissa olevan 1,398 sellaista 33201: pahantapaista lasta, joille erityisesti sovelletun kasvatuk- 33202: tuksen järjestäminen on tarpeen. Helsingin kaupungin 33203: kasvatuslautakunta on vuosina 1900-1907 kaupungin 33204: ylläpitämiin pahantapaisten lasten koulusiirtoJoihin ja 33205: kasvatuslaitoksiin ottanut 369 lasta eli keskimäärin 46 33206: lasta vuodessa; ja lautakunnan vuotuiset menot ovat 33207: samaan aikaan kohonneet 23,000:sta 90,000:een mark- 33208: kaan. Koko maassa tällaisten lasten luku epäilemättä 33209: nousee useihin tuhansiin. Lasten ja nuorten henkilöit- 33210: ten lainrikkomiset kasvavat myöskin huomattavassa 33211: määrässä. Mainitun komitean 23:sta kaup~ngista 33212: kokooman tilaston mukaan on 15 vuotta nuorempain 33213: lasten luku, jotka rikoksien tähden ovat joutuneet poliisin 33214: kanssa tekemisiin, vuosina 1893-1902 kasvanut 307:sta 33215: 517:ään, joista edellinen vastaa 139 ja jälkimäinen 159 33216: henkeä jokaisesta 100,000:sta näiden kaupunkien asuk- 33217: kaasta. Vankeusrangaistukseen tuomittujen 15-20 vuo- 33218: tisten luku koko maassa on myöskin vuosina 1895-1902 33219: lisäytynyt 26:sta 45:een ja kuritushuoneeseen tuomittujen 33220: luku 78:sta 123:een 1 miljoonaa asukasta kohti. 33221: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33222: 33223: 8 § 1 mom. Tärkeänä tekijänä muiden syiden ohella on tähän 33224: valitettavaan ilmiöön epäilemättä sekin, että lasten ja 33225: nuorten henkilöiden sallitaan myöhään iltaisin, jopa yöllä- 33226: kin, kuljeskella sanomalehtiä ja kaikenlaista rihkamaa 33227: kauppaamassa kaupunkien kaduilla, yleisillä huvittelu- 33228: ja liikepaikoilla sekä ravintoloissa, missä tottuvat kuljes- 33229: kelevaan elämään ja muutenkin turmeltuvat. 33230: Täydellisiä tietoja ei ole siitä, missä määrin alaikäiset 33231: harjoittavat katukauppaa y. m. sellaista elinkeinoa. Sen 33232: tilaston mukaan, joka tänä vuonna on julaistu Helsingin, 33233: Turun, Tampereen ja Wiipurin kansakoululasten työs- 33234: kentelystä koulun ulkopuolella, harjoitti kaikkiaan 20,256 33235: kansakouluoppilaasta 546, niistä 7-13 vuotiaita 479, 33236: kadulla sanomalehtien tai rihkaman kauppaa, saaden 33237: siitä ainoastaan hyvin niukan ansion ja osottaen usein 33238: huonoa käytöstä koulussa. Verrattomasti enemmän lie- 33239: nee kuitenkin sellaisia alaikäisiä katukaupustelijoita, jotka 33240: eivät käy koulua ja sentähden ovat vielä enemmän tur- 33241: meltumisen vaaran alaisina. 33242: Suojaavan lainsäädännön tarve on tässä kohden niin 33243: ilmeinen ja yhtäläinen, että asiaa valiokunnan mielestä 33244: ei voida jättää kokonaan yksityisten kuntain toimenpi- 33245: teistä riippuvaksi. Olot silloin muodostuisivat hyvinkin 33246: kirjaviksi, kun toisessa kunnassa olisi sallittua, mikä toi- 33247: sessa olisi kielletty, ja varsinkin kuntain rajoilla siitä 33248: saattaisi syntyä epävarmuutta ja selkkauksia. Valio- 33249: kunta onkin sentähden yksimielisesti hyväksynyt sen 33250: periaatteellisen kannan, jolle eduskuntaesitys on asettunut. 33251: Tätä asiaa käsitellessään valiokunnalta tosin ei ole 33252: jäänyt huomaamatta, että lakiehdotukseen otetut sään- 33253: nökset saattavat jonkun verran vaikeuttaa monen sellai- 33254: sen perheen toimeentuloa, jossa tällaiset lasten ja nuorten 33255: henkilöitten ansiotoimet tuottavat lisää perheen elatukseen. 33256: Eräät valiokunnan jäsenet ovatkin sentähden ehdottaneet, 33257: että puheenalainen säännös kohdistettaisiin ehdottomasti 33258: ainoastaan siinä mainittujen elinkeinojen ammattimaiseen 33259: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 15 33260: 33261: harjoittamiseen kaupungissa ja kauppalassa, joten lasten 8 § 1 mom. 33262: olisi mahdollista esim. maantiellä kotiin palatessaan 33263: myydä poimimiansa marjoja, sieniä ynnä muuta sellaista. 33264: Tämän mielipiteen tueksi on vielä esiintuotu, että ansio- 33265: toimen kokonaan kieltäminen 14 vuotta nuoremmilta lap- 33266: silta, jos nämä ovat koulunkäyntinsä lopettaneet, ei pi- 33267: dätä heitä joutumasta huonojen vaikutusten alaisiksi, 33268: kun joutilaana kuljeskelemista ei kuitenkaan voida lainsään- 33269: nöksellä estää. Ruotsissakin on tosin vuonna 1896 annetussa 33270: laissa myönnetty samanlaatuisen kiellon säätäminen 14 33271: vuotta nuoremmille pojille ja 15 vuotta nuoremmille tytöille, 33272: mutta ainoastaan kaupungissa k:lo S:sta illalla k:lo S:aan 33273: aamulla sekä sunnuntaipäiviksi. Valiokunta ei kuitenkaan 33274: ole voinut hyväksyä mainittua vähemmistön ehdotusta, 33275: koska se melkoisessa määrin saattaisi tehdä tyhjäksi sen, 33276: mitä säännöksellä tarkoitetaan, eikä valiokunta ole voinut 33277: luopua siitä käsityksestä, että lainsäätäjän on valiokunnan 33278: puoltamaila tehokkaammalla tavalla ryhdyttävä puheen- 33279: alaisen epäkohdan korjaamiseen, semminkin kun oppivel- 33280: vollisuuden voimaan tultua lapset lähes 14 vuoden ikään 33281: tulevat käymään koulua, ja kun oppivelvollisuutta suun- 33282: nitellessa on edellytetty, että yhteiskunnan on tehokkaalla 33283: avustuksella tehtävä mahdolliseksi varattomain lasten 33284: koulunkäynti. Mitä erittäin 14 vuotta vanhemmille nuo- 33285: rille henkilöille ehdotettuun elinkeinonharjoittamisajan 33286: rajoitukseen tulee, niin se ei suurestikaan heidän ansion- 33287: saantiaan yleensä vahingoita, kun elinkeinon harjoitta- 33288: minen ainoastaan yön aikaan olisi ehdottomasti laissa 33289: kielletty. 33290: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33291: 33292: Paitsi edellä puheena ollutta säännöstä lasten ja nuor- 33293: ten henkilöiden katukaupasta, sisältää valiokunnan laki- 33294: ehdotus uusia säännöksiä myöskin ravintoaineiden myyn- 33295: nistä sekä kauppapuotien aukioloajasta yleensä. 33296: 9 § 1 mom. Nykyinen lainsäädäntö kaipaa ensiksikin täydentä- 33297: mistä muun muassa siinä tarkoituksessa, että olisi mah- 33298: dollista tarvittaessa panna toimeen säännöllinen lihan- 33299: tarkastus ja teurastushuonepakko. Eduskuntaesityksen 33300: mukaisesti on sentähden lakiehdotuksen 9 § 1 momenttiin 33301: otettu säännös, että jokainen ravintoaineiden myyjä on 33302: velvollinen alistumaan niihin määräyksiin, joita järjeste- 33303: tyn tarkastuksen aikaansaamiseksi annetaan yleisessä 33304: asetuksessa taikka kunnallisissa järjestyssäännöissä. 33305: 9 § 2 mom. Samaan 9 §:ään (eduskuntaesityksen 8:een §:ään) on 33306: valiokunta vielä lisännyt uuden momentin, jossa kunnille 33307: annetaan valta rajoittaa kauppapuotien aukioloaikaa. 33308: Siitä lähtien kun ensiksi Englannissa vuonna 1886 33309: pisin luvallinen työaika 18 vuotta nuoremmille kauppa- 33310: apulaisille rajoitettiin 74 tunniksi viikossa, on monessa 33311: maassa ryhdytty lainsäädännöllä suojelemaan kaupan 33312: alalla työskenteleviä liikarasitukselta. Siinä tarkoituk- 33313: sessa on, eri tavalla eri maissa ja osaksi varsin seikkape- 33314: räisesti, säädetty sunnuntailevosta, määrätystä työajasta 33315: tai lepoajasta vuorokaudessa ja viikossa taikka siitä, 33316: minä aikana on lupa pitää myymälöitä auki yleisölle tai 33317: ainakin mihin aikaan iltaisin ne ovat suljettavat. Kauppa- 33318: puotien aukioloaika on joko laissa suorastaan määrätty, 33319: niinkuin Austraalian valtioissa, eräissä Amerikan Yhdys- 33320: valloissa ja englantilaisissa siirtomaissa sekä Tanskassakin 33321: 19 p:nä kesäkuuta 1908 annetussa laissa, taikka jätetty 33322: paikallisilla säännöksillä järjestettäväksi, niinkuin Eng- 33323: lannin vuonna 1904 annetussa laissa. Toisinaan on taas 33324: käytetty molempia järjestelmiä yhdistettyinä, esim. Ve- 33325: näjällä vuonna 1906 annetun asetuksen sekä Saksassa 33326: 1900 vuoden elinkeinolain mukaan. Niinpä viimemaini- 33327: tussa laissa säädetään, että myymälät pitää, paitsi eräissä 33328: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 17 33329: 33330: }lOikkeustapauksissa olla suljettuina k:lo 9:stä illalla 9 § 2 mom. 33331: k:lo 5:een aamulla, mutta asianomaisten liikkeenharjoit- 33332: tajain 2/3 äänten enemmistöllä päätetystä hakemuksesta 33333: voidaan vielä sen lisäksi määrätä, että yhdessä tahi use- 33334: ammissa lähetysten olevissa kunnissa kaikki tai jonkin- 33335: laiset myymälät ovat erityisenä vuodenaikana tai läpi 33336: vuodenkin pidettävät suljettuina myöskin illalla k:lo 33337: 8 ja 9 sekä aamulla k:lo 5 ja 7 välisenä aikana. Sielläkin, 33338: missä tämä asia on jätetty paikallisten säännöksien va- 33339: raan, on melkein aina laissa määrätty rajoja, joita ulom- 33340: maksi nuo säännökset eivät saa mennä. Puheenalaisten 33341: säännöksien antaminen on muuten joko valtion viranomais- 33342: ten asiana taikka kunnallisviranomaisten päätettävä ja 33343: ylemmän valtionviranomaisen vahvistettavaksi alistet- 33344: tava. Edellisellä kannalla on asia esim. Saksassa, jälki- 33345: mäisellä muun muassa Englannissa. 33346: Yllämainittuun suuntaan käyvän säännöksen otta- 33347: misesta nyt käsiteltävänä olevaan lakiin ovat eräät valio- 33348: kunnan jäsenet lausuneet epäilyksiä, vaikkakin hyväk- 33349: syvät sen tarkoituksen. Kauppapuotien aukioloaika olisi 33350: nimittäin heidän mielestään parhaiten järjestettävä erityi- 33351: sellä lailla, kuten useissa muissakin maissa on tehty. Silloin 33352: tarvittavat säännökset voitaisiin tarkemman selvityksen 33353: nojalla saada paremmin valmistelluiksi ja oleviin oloihin 33354: soveltuviksi, kuin tässä yhteydessä on mahdollista. 33355: Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut mainittuun mieli- 33356: piteeseen yhtyä. Tällä alalla on Suomessakin siksi pa- 33357: hoja epäkohtia, ettei toimenpiteitä niiden korjaamiseksi 33358: enää käy kokonaan tuonnemmaksi jättäminen. 33359: Monia kauppaliikkeitä, varsinkin pienempiä myymä- 33360: löitä sekä kaupungeissa että maaseudulla, pidetään auki 33361: aina myöhäiseen illalla ja avataan varhain aamulla, niin 33362: että kauppa-apulaisille, joina enimmäkseen on nuoria, 33363: kasvavia henkilöitä, ei jää lepo- eikä virkistysaikaa, 33364: saatikka tilaisuutta ottamaan osaa tarjona oleviin oppi- 33365: kursseihin taikka muuten tietojaosa kartuttamaan. Tar- 33366: 2 33367: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33368: 33369: 9 § 2 mom.kempain tietojen saamiseksi siitä, millä kannalla nämä 33370: olot nykyisin ovat, on senaatti 24 p:nä toukokuuta 1907 33371: käskenyt teollisuushallituksen toimittaa tilastollisen tut- 33372: kimuksen, jonka tulokset ovat parastaikaa valmistelta- 33373: vina painosta julkaistaviksi. Sanotusta tutkimuksesta on 33374: valiokunta saanut tämän mietinnön liitteissä olevat 33375: ennakkotiedot, joihin lopullisessa tarkistuksessa kuiten- 33376: kin vielä saattaa tulla vähäisiä muutoksia. Näiden tie- 33377: tojen mukaan avataan 1,282 myymälästä, joista tietoja 33378: on saatu, 33379: k:lo 7 aamulla tahi sitä ennen 338 myymälää 33380: , 1 /2 8 ja 8 . 845 33381: , 8 jälkeen . 99 " 33382: " 33383: Samoista myymälöistä suljetaan 33384: k:lo 6 illalla tahi sitä ennen 39 myymälää 33385: " 17 812 33386: , /2 8 33387: ja 8 . 366 " 33388: , 8 jälkeen . 65 " 33389: " 33390: Työaika, ruoka- ja lepohetket poisluettuina, on 33391: 8 tuntia ja sitä lyhyempi 63 myymälässä 33392: 8 1/2-10 tuntia 612 33393: 10 1/2-12 " . 462 " 33394: 12 1/2-14 " . 139 " 33395: 14 tuntia pitempi 6 " 33396: " 33397: Niinkuin näistäkin tiedoista näkyy, ovat olot työaikaan 33398: nähden kauppatoimen alalla melkoista huonommat kuin 33399: teollisuudessa. Sen sijaan kuin tehdas- ja käsityöamma- 33400: teissa osittain lainsäännökset, osittain työnantajain ja 33401: työntekijäin keskinäiset sopimukset suojaavat työnteki- 33402: jöitä liian pitkän työpäivän rasitukselta, ei meillä kaup- 33403: paan nähden ole vastaavia rajoituksia olemassa, eivätkä 33404: kauppa-ammattilaiset itse, tarpeellisen yksimielisyyden 33405: puutteessa, voi saada asiaa autetuksi. Niin ollen, 33406: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 19 33407: 33408: ja kun ei ole riittäviä esitöitä, joiden nojalla voitaisiin 9 § 2 mom. 33409: suorastaan ottaa lakiin tarkempia määräyksiä kauppain 33410: aukioloajasta, on valiokunnan mielestä tarpeellista tur- 33411: vautua siihen keinoon, että annetaan kunnille oikeus jär- 33412: jestää asia kunkin paikkakunnan olojen mukaan. 33413: V aliakunnassa on ollut eri mieliä siitä, onko kunnan 33414: tekemä päätös kauppa-ajan rajoittamisesta alistettava 33415: kuvernöörin vahvistettavaksi vai ei. Toiset ovat pitäneet 33416: sen välttämättömänä, kun säännös myöntää kunnille 33417: aivan avoimen, laissa järjestämättämän vallan kansa- 33418: laisten elinkeinon harjoittamisen oikeuteen nähden. Jotta 33419: mainittu oikeus ei jäisi aivan riippuvaksi kuntain päätök- 33420: sistä, joihin toisinaan satunnaiset ja puolueellisetkin näkö- 33421: kohdat saattavat vaikuttaa, on jonkinlainen tarkastus- 33422: oikeus pidätettävä valtion viranomaisille. Tavallinen va- 33423: litusoikeus kunnan päätöksestä ei tässä ole riittävä, 33424: koska kohtuutontakaan päätöstä silloin ei saa oikaistuksi, 33425: jollei se ole suorastaan lainvastainen. Valtion viranomai- 33426: sen päätöksettä ei puheenalaisia rajoituksia missään 33427: tapauksessa voida varustaa niiden täytäntöönpanoa var- 33428: ten tarvittavilla rangaistusmääräyksillä. Ja johdonmu- 33429: kaisuuskin jo vaatii puheena olevain päätösten alista- 33430: mista, kun alistus on tehtävä lakiehdotuksen 8 §:ssä mai- 33431: nituissa, vähemmän tärkeissäkin asioissa. 33432: Mainitun mielipiteen puolesta esitetyille syille eivät 33433: toiset valiokunnan jäsenet ole voineet myöntää ratkaise- 33434: vaa merkitystä, vaan ovat katsoneet alistamisen tämän- 33435: luontoisissa asioissa tarpeettomaksi. Kauppa kun tar- 33436: koittaa kansalaisten tarpeitten tyydyttämistä, niin kun- 33437: nan asukasten oma tarve ja etu kyllä estää kohtuutto- 33438: masti rajoittamasta kauppiaiden elinkeinon harjoittamisen 33439: oikeutta. Kunnallinen, valtion viranomaisista riippu- 33440: maton itsehallinto turvaa paremmin paikaiJisoloihin so- 33441: veltuvain säännösten aikaansaamisen ja elinkeinonhar- 33442: joittajainkin oikeuden, kuin etäällä olevan hallintoviran- 33443: omaisen lopullinen määräämisvalta. Ja kunnallisille 33444: • 33445: 33446: 33447: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33448: 33449: 9 § 2 mom. viranomaisille myönnetyn oikeuden väärinkäyttämistä 33450: ehkäisee tieto siitä, ettei lääninhallitus sellaisten sään- 33451: nösten rikkomisesta hyväksyisi uhkasakkomääräyksiä. 33452: Asiasta valiokunnassa äänestettäessä jakautuivat ää- 33453: net tasan molempain edellä kerrottujen mielipiteiden 33454: välillä, joista sitten jälkimäinen arvalla tuli valiokunnan 33455: päätökseksi. 33456: 33457: 33458: 33459: 16 §. Erityisiä paikallisia sääntöjä on vanhastaan ollut nii- 33460: den noudatettavina, jotka ajureina, soutajina, kaupungin- 33461: lähetteinä ynnä muina sellaisina avustavat yleistä kulku- 33462: liikettä taikka toimivat mittaajina, pakkaajina tai muina 33463: sellaisina. Tätä tarkoittava säännös on otettu myöskin 33464: valiokunnan lakiehdotuksen 16 §:ään eduskuntaesityk- 33465: sen 15 §:stä. Valiakunnassa on kyllä ehdotettu sellaista 33466: muutosta, että ammattivaltuuston tahi, missä sitä ei ole, 33467: kunnallislautakunnan asiana olisi mainitussa pykälässä 33468: lueteltujen ammattien toimittajille vahvistaa, asianomais- 33469: ten ammattilaisten ehdotuksen mukaan, järjestyssään- 33470: töjä, jos ne eivät sisällä mitään lainvastaista, ja valvoa 33471: niiden noudattamista erityisen siviilihenkilön kautta. 33472: Valiokunta ei ole katsonut mahdolliseksi kannattaa tätä 33473: muutosehdotusta, koska yleisön turvallisuus ja etu vaa- 33474: tivat, että mainittujen ammattien toimittaminen on sa- 33475: malla tavoin viranomaisten määräysten ja tarkastuksen 33476: alaisena kuin ennenkin. 33477: Puheenalaisten ammattilaisten apua on yleisö 33478: pakotettu käyttämään sellaisissa oloissa, ettei se suu- 33479: retta hankaluudetta voi ryhtyä joka kerta tekemään 33480: maksusta eri sopimusta. Yleisölle sitovia taksoja ei taas 33481: käy jättäminen ajurien ynnä muiden sellaisten itsensä 33482: yksipuolisesti määrättäväksi, enemmän kuin kyytimak- 33483: suakaan kestikievarikyydistä on jätetty. Kun näiden am- 33484: mattien harjoittaminen edelleen on yhteydessä yleisen 33485: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 21 33486: 33487: liikenteen ynnä muiden järjestysvallan silmälläpidon 16 §. 33488: alaisten asiain kanssa, eikä niiden valvontaa sentähden 33489: soveliaasti voida siitä erottaa, niin myöskin uuden eri- 33490: tyisen virkamiehen asettaminen mainittua valvontaa 33491: varten on valiokunnan mielestä tarpeeton. 33492: Nyt voimassa olevaan säännökseen on valiokunnan 33493: lakiehdotuksessa kuitenkin, eduskuntaesityksen mukai- 33494: sesti, lisätty, että kulloinkin puheena olevan ammatti- 33495: ryhmän edustajille on valmistettava tilaisuus lausunnon 33496: antamiseen sille aiotuista määräyksistä. Siten myöskin 33497: asianomaisten ammattilaisten toivomukset voivat tulla 33498: huomioon otetuiksi, sikäli kuin ne ovat sopusoinnussa 33499: yleisön turvallisuuden ja yleisen edun kanssa. 33500: 33501: 33502: 33503: Elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevien yleisten 13 § 1 mom. 33504: säännöksien ja siis nyt käsiteltävänä olevan lainkin ulko- 33505: puolelle jäävät niin kutsutut ohjesääntöiset elinkeinot, 33506: jotka luetellaan lakiehdotuksen 13 §:ssä (eduskuntaesi- 33507: tyksen 12 §:ssä). Tässä luettelossa on, 1879 vuoden 33508: elinkeinoasetuksen 14 §:ssä mainittujen elinkeinojen sekä 33509: 10 §:ssä kosketelluu kulkukaupan ohella, otettu huomioon 33510: myöskin ne elinkeinoammatit, jotka myöhemmin annet- 33511: tujen asetusten kautta erityisesti järjestettyinä ovat 33512: tähän ryhmään siirtyneet. Lisäksi on vielä otettu muu- 33513: tamia elinkeinonhaaroj a, joiden harjoittamiseen nähden 33514: erityisiä määräyksiä jo on ehdotettu taikka havaittu tar- 33515: peelliseksi, niinkuin margariinin valmistus ja myynti, 33516: laivansuorijan ammatti, siirtolaisuuden välittämiseksi pe- 33517: rustetut liikeyritykset, työn- ja asunnonvälitysliikkeet 33518: sekä sirkus- ja varietee-esitykset ynnä muut senkaltaiset 33519: julkiset näytännöt. 33520: V aliakunnassa on tehty ehdotus, että viimemainittu- 33521: jen elinkeinojen yhteydessä puheenalaisessa pykälässä 33522: mainittaisiin myöskin teaatteriesitykset, koska ne maa- 33523: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33524: 33525: t3 § t mom. seutukaupungeissa toisinaan lähentelevät varieteetä ja 33526: pienten lasten käyttämistä niissä olisi suojelusmääräyk- 33527: sillä ehkäistävä. Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole aiheut- 33528: tanut mitään muutosta eduskuntaesitykseen. Sillä te- 33529: aatterit eivät, enemmän kuin muutkaan taidelaitokset, 33530: kuulu >>elinkeinoihin>> ja ne jäävät siis erityisesti mainitse- 33531: mattakin, samaten kuin tähänkin asti, elinkeinolainsää- 33532: dännön ulkopuolelle. Niin ollen ei ole tarpeellista eikä 33533: asianmukaistakaan mainita teaatteriesityksiä tässä laissa. 33534: Koska Eduskunta 1907 vuoden valtiopäivillä on hy- 33535: väksynyt lakiehdotuksen, joka koskee paitsi eduskunta- 33536: esityksen 12 §:ssä lueteltuja väki- ja mallasjuomia, kaik- 33537: kia muitakin aineita, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi 33538: tilavuusprosenttia etylialkoholia, on valiokunta muodosta- 33539: nut sanotun pykälän 1 momentin 5 ja 6 kohdasta lakieh- 33540: dotuksensa 13 §:n 5 kohdan, jonka mukaan tämä lakieh- 33541: dotus ei koske mainitun lain alaan kuuluvain alkoholi- 33542: pitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä. 33543: Myöskin erinäisten virvoitusjuomain ja keinotekois- 33544: ten kivennäisvesien valmistuksessa on ilmaantunut vää- 33545: rennyksiä sekä siisteyden vaatimusten laiminlyöntiä ja 33546: 17 p:nä marraskuuta 1885 on jo annettukin erityinen ase- 33547: tus kivennäisvesien valmistuksesta ja myynnistä. Va- 33548: liokunnan mielestä on sentähden tehtävä mahdolliseksi 33549: näidenkin juomain valmistamisen ja myynnin saattami- 33550: nen valvonnan alaiseksi, ja ne ovat siinä tarkoituksessa 33551: asetettavat sellaisten elinkeinojen joukkoon, joista eri- 33552: tyisissä laeissa ja asetuksissa tarkemmin säädetään. 33553: Lakiehdotuksen 13 §:n 1 momenttiin otetussa 6 kohdan 33554: säännöksessä on puheena olevia juomia nimitetty yhtei- 33555: sellä nimellä >>alkoholittomiksi juomiksi>>, koska edellä 33556: mainitun lakiehdotuksen säännöksestä johtuu, että 33557: kaikki muut kuin vähintään 2 °/o etylialkoholia sisältä- 33558: vät aineet ovat lainsäädännössä käsitettävät alkoholitto- 33559: miksi, joskin ne sisältäisivät jonkun vähäisen määrän 33560: alkoholia. 33561: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 23 33562: 33563: Eduskuntaesityksen puheenalaisen pykälän 1 mo- 13 § 1 mom. 33564: mentin 16 kohdan on valiokunta siirtänyt 10:ksi, jonka 33565: vuoksi 10--16 kohdan järjestys on muuttunut. Niistä 33566: on 11 (eduskuntaesityksen 10) kohtaan tehty sellainen muu- 33567: tos, että ei ainoastaan pankkiyhtiöt vaan myöskin muut 33568: pankkiliikkeen harjoittajat luetaan ohjesääntöisten elin- 33569: keinojen harjoittajain joukkoon. 33570: Pankkiyritykset, jotka tarkoittavat lainaamista ylei- 33571: söltä ottamalla talletuksia vastaan tahi antamalla obli- 33572: gatsioneja, ovat 10 p:nä toukokuuta 1886 annetun ase- 33573: tuksen mukaan yhtiön harjoitettavia. Mutta muuta pank- 33574: kiliikettä voivat harjoittaa yksityisetkin henkilöt, ja va- 33575: liokunnan mielestä saattaa olla syytä varata mahdolli- 33576: suus senkin alistamiseen erityisten säännöksien alaiseksi. 33577: Nyt puheena olevain säännöksien yhteydessä on valio- 15 § 2 mom. 33578: kunnassa ollut harkittavana, eikö ohjesääntöisiin elinkeino- 33579: liikkeisiin olisi lisättävä myöskin sulfaattiselluloosateh- 33580: taita. Nämä tehtaat ovat levittämänsä pahan hajun ja 33581: muiden haittain tähden tulleet erittäin vaikeaksi rasituk- 33582: seksi ympäristölleen, ja siitä eri paikkakunnilla tehdyt 33583: valitukset ovat aiheuttaneet, että hallitus on asettanut 33584: komitean asian tutkimista varten. 33585: Valiokuntakin puolestaan on sitä mieltä, että toimen- 33586: piteitä mainitun epäkohdan ehkäisemiseksi epäilemättä 33587: on tarpeen. Mutta tämän tarkoituksen saavuttaminen ei 33588: kuitenkaan vaadi puheenalaisen, taloudellisesti tärkeän 33589: teollisuushaaran asettamista poikkeusasemaan itse elin- 33590: keinon harjoittamisen oikeuteen nähden, vaan ainoastaan 33591: sen käyttämistavan alistamista yleisen edun vaatimain 33592: määräysten alaiseksi. Sentähden ja kun saattaa syn- 33593: tyä muitakin elinkeinoja, joiden tuottamilta haitoilta 33594: yhteiskunnan on lähellä asuvia suojeltava, on valiokunta 33595: laajentanut 15 §:n (eduskuntaesityksen 14 §:n) 2 momen- 33596: tin sisällystä niin, että se myöntää säännöksien anta- 33597: misen ei ainoastaan työntekijäin ja lähellä asuvain hen- 33598: gen ja terveyden suojelemiseksi, vaan heidän suojelemi- 33599: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33600: 33601: 16 § 2 mom. sekseen yleensä. Myöskin sulfaattiselluloosatehtaiden ai- 33602: heuttamain epäkohtain ehkäisemiseksi voidaan silloin 33603: saada aikaan tarpeellisia toimenpiteitä tämän momentin 33604: nojalla. 33605: 33606: 33607: 20 §. Niihin säännöksiin, jotka lakiehdotuksen 20 §:ssä 33608: (eduskuntaesityksen 19 §:ssä) mainitaan uuden lain kautta 33609: kumotuiksi, on valiokunnassa ehdotettu lisättäväksi 33610: myöskin 1879 vuoden elinkeinoasetuksen 18 §, joka 33611: koskee maakauppiasmaksua. Mutta kun kysymys 33612: mainitun maksun lakkauttamisesta ei kuulu elinkeinon 33613: harjoittamisen oikeutta koskevaan lainsäädäntöön, ei 33614: valiokunta ole katsonut voivansa tässä yhteydessä ottaa 33615: mainittua ehdotusta käsiteltäväkseen. 33616: 33617: 33618: 33619: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, valiokunta kun- 33620: nioittaen ehdottaa, 33621: 33622: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja toi- 33623: mittaisi armollisesti vahvistettMaksi seuraavan 33624: lakiehdotuksen: 33625: Laki 33626: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 33627: 33628: 33629: 1 §. 33630: 33631: 1. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu alem- 33632: pana säädetyillä ehdoilla harjoittamaan sitä tahi niitä 33633: elinkeinoja, joita hyväksi näkee. 33634: 2. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja käsi- 33635: työliikettä että myöskin muuta, ansionsaantia tahi ela- 33636: tusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä 33637: tahi elinkeinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla, 33638: jotka 13 §:ssä mainitaan. 33639: 3. Tämän lain säännöksiä on sovellettava myöskin 33640: laillisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yh- 33641: distykseen, joka lain mukaan on oikeutettu harjoittamaan 33642: elinkeinoa. 33643: 33644: 2 §. 33645: 33646: 1. Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta 33647: samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa 33648: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka 33649: yksin tahi pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, 33650: taikka, muissa elinkeinoammateissa, työapulaisenaan käyt- 33651: tää muita kuin aviopuolisoaan tahi omia vajavaltaisia 33652: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33653: lapsiaan, niin vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeu- 33654: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään 33655: ja omaisuuttansa. Sen, joka tahtoo siten harjoittaa elin- 33656: keinoa, tulee sillä paikkakunnalla, missä elinkeinoa on 33657: harjoitettava, tehdä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa 33658: maistraatille sekä maalla kihlakunnan kruununvoudille, 33659: suorastaan tahi paikkakunnan nimismiehen kautta. 33660: 2. Kun sellainen ilmoitus tehdään, on myös annettava 33661: tieto siitä tahi niistä elinkeinoammateista, jotka aijottu 33662: liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa maalla harjoi- 33663: tettavaa liikettä, paikasta, jossa sitä tullaan harjoitta- 33664: maan, ja ilmoitus on myöskin tehtävä, jos sellainen liike 33665: muutetaan toiseen kuntaan. 33666: 3. Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston 33667: tahi haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä 33668: hänen pääliikettään harjoitetaan, ilmoittakoon sen tuon 33669: toisen paikkakunnan edellä mainitulle viranomaiselle, 33670: myötäliittäen selvityksen pääliikkeen olemassaolosta .. 33671: 4. Viranomainen on velvollinen, kahdeksan päivän 33672: kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty, antamaan 33673: siitä todistuksen. Jos ilmoitus on kruununnimismiehen 33674: kautta. tullut kruununpoudille, antakoon tämä niinikään 33675: kruununnz:mismiehen kautta todistuksen ilmoituksentekijälle. 33676: 5. Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta asianmu- 33677: kaisesti ilmoittaa toiminimensä on erittäin säädetty. 33678: 6. Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön 33679: siitä, niinkuin 1 momentissa sanotaan, ilmoituksen yhdek- 33680: sänkymmenen päivän kuluessa liikkeen lakkauttamisesta. 33681: 33682: 33683: 3 §. 33684: 33685: 1. Elinkeinon harjoittamiseen sillä tavalla, kuin tä- 33686: män edellisessä pykälässä on mainittu, olkoon myös avio- 33687: vaimo oikeutettu. 33688: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 27 33689: 33690: 2. Vajavaltainen voi saada oikeuden harjoittaa elin- 33691: keinoa, jos holhooja siihen suostuu ja, milloin holhous- 33692: laissa niin säädetään, hankkii siihen oikeuden luvan. 33693: 3. Jos jälkeenjäänyt aviopuoliso tahi kuolinpesän osa- 33694: kas tahtoo jatkaa kuolleen elinkeinonharjoittajan liikettä, 33695: tehköön siitä ilmoituksen, niinkuin 2 §:ssä on sanottu, ja 33696: ilmoittakoon samalla, kuka tulee liikettä hoitamaan. 33697: Sama olkoon laki, jos velallisen luovutettua omaisuutensa 33698: konkurssiin hänen harjoittamaansa liikettä jatketaan saa- 33699: mamiesten puolesta taikka jos elinkeinonharjoittaja on 33700: pantu holhouksen alaiseksi ja holhooja tahtoo elinkeinon 33701: harjoittamista holhotin puolesta jatkettavaksi. 33702: 4. Jos joku pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi ottaa 33703: vuokralle toisen liikkeen, olkoon niinikään velvollinen te- 33704: kemään siitä ilmoituksen. 33705: 33706: 4 §. 33707: 33708: 1. Sitä oikeutta, joka 2 §:n 1 momentissa mainitaan, 33709: ei ole ylöskantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoita- 33710: jalla, virallisella syyttäjällä, valtion tahi yksityisten rauta- 33711: teiden virkamiehellä eikä tullitoimen tahi poliisilajtoksen 33712: virkamiehellä tai palvelijalla. Tämä oikeus olkoon myöskin 33713: kielletty näiden henkilöiden aviopuolisoilta ja vaj avaltaisilta 33714: lapsilta, milloin liikkeen harjoittaminen olisi yhteydessä 33715: aviopuolison tahi vanhempain viran tai toimen kanssa. 33716: 2. Jos sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, kat- 33717: sotaan tarpeelliseksi rajoittaa (poist.) valtion palveluksessa 33718: olevain elinkeinon harjoittamisen oikeutta, annettakoon 33719: siitä säännös hallinnollista tietä. 33720: 5 §. 33721: 1. Luvallisen elinkeinon harjoittamiseen ilman muita 33722: työapulaisia kuin omaa aviopuolisoa tahi omia vajavaltai- 33723: sia lapsia ja siihen käyttämättä avonaista puotia, kont- 33724: toria tahi senkaltaista erityistä myynti paikkaa, ei vaadita 2 33725: 28 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33726: §:ssä säädettyä ilmoitusta. Tämä itsensä elättämisen oikeus 33727: on jokaisella, silläkin, joka on kansalaisluottamusta vailla 33728: tahi ei itse hallitse itseään eikä omaisuuttaan. 33729: 2. Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoit- 33730: taa ilmoituksetta myöskin kulkusalla. 33731: (3 mom. siirretty 8 §:ään.) 33732: 33733: 6 §. 33734: 1. Jos kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada 33735: oikeuden käyttää elinkeinoammatissaan palkattuja apu- 33736: laisia tahi työntekijöitä, taikka harjoittaa kauppaa tahi 33737: muuta samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, kont- 33738: torissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, 33739: hakekoon sitä kirjallisesti kaupungissa maistraatilta ja 33740: maalla kuvernööriitä sekä liittäköön hakemukseensa to- 33741: distuksen siitä, että hänellä on oikeus hallita itseään ja 33742: omaisuuttaan. Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin 33743: asianomainen ammattivaltuusto, missä sellainen on, 33744: tahi kunnallislautakunta maalla on antanut vaaditun 33745: lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mukaan suostua 33746: hakemukseen taikka hyljätä sen. Hakemukseen suostu- 33747: minen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä 33748: pitämään vajavaltaisia eikä oppilaisia. 33749: 2. Jos elink('inonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen 33750: ilmoituksen, kuin 2 §:ssä säädetään, tuomitaan kansa- 33751: laisluottamuksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo 33752: liikettänsä jatkaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta 33753: nyt määrätyssä järjestyksessä. 33754: 33755: 7 §. 33756: 1. Maalaiskansalla ja maatilan haltijalla olkoon valta 33757: ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi toisten kautta, 33758: sekä kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea, 33759: mitä heidän tiloistansa saadaan taikka he itse ja hei- 33760: dän talonväkensä kotiteollisuudella aikaansaavat. Sellai- 33761: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 29 33762: 33763: sesta kaupasta torilla, satamassa tahi muulla yleisellä 33764: myyntipaikalla älköön määrättäkö erityistä maksua, ellei 33765: siinä käytetä suojusta, myymäpöytää tahi erotettua myynti- 33766: paikkaa, jossa tapauksessa siitä on suoritettava säädetyt 33767: maksut kunnalle tahi muulle myyntialueen omistajalle. 33768: 2. Jos sellaista myyntiä, kuin 1 momentissa mainitaan, 33769: on aikomus harjoittaa avonaisessa puodissa, konttorissa 33770: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, on siitä 33771: tehtävä ilmoitus tai siihen hankittava lupa, niinkuin 2 ja 33772: 6 §:ssä on sanottu. 33773: 33774: 8 §. 33775: 1. (5 § 3 mom.) Kaupan tai muun elinkeinon har- 33776: joittaminen omasta tai toisen puolesta toreilla, kaduilla, 33777: teillä ja muilla yleisillä paikoilla sekä ravintoloissa olkoon 33778: kielletty neljäätoista vuotta nuoremmilta lapsilta koko- 33779: naan ja neljästätoista kahdeksaantoista vuotisilta henki- 33780: löiitä kello kahdeksasta illalla seitsemään aamulla. Edel- 33781: lisen lisäksikin saa viimemainituilta henkilöiitä tällaisen 33782: kaupan ja muun elinkeinon harjoittamisen rajoittaa tahi 33783: kieltää, ja siinä tarkoituksessa voidaan myöskin määrätä 33784: uhkasakkoja. Nämä määräykset ovat kaupungissa kau- 33785: punginvaltuuston ja maalla kunnanvaltuuston tahi, missä 33786: sellaista ei ole, kuntakokouksen hyväksyttävät sekä, maist- 33787: raatin tahi kunnallislautakunnan lausunnon mukana, lä- 33788: hetettävät kuvernöörin vahvistettavaksi, niinkuin kuntain 33789: päätösten alistamisesta on säädetty. 33790: 2. Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä sa- 33791: tamissa ja muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muu- 33792: ten asianomaisesti vahvistettuja järjestyssääntöjä. 33793: (2 mom. siirretty 9 §:ään). 33794: 33795: 9 §. 33796: 1. (8 § 2 mom.) Jokainen ravintoaineiden myyjä on 33797: velvollinen alistumaan niihin määräyksiin, joita järjestetyn 33798: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33799: 33800: tarkastuksen aikaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuk- 33801: sessa taikka kunnallisissa järjestyssäännöissä. 33802: 2. Kauppapuotien aukiolaajan ()Oi kaupungissa kau- 33803: pungin()altuusto ja maalla kunnaMaltuusto tahi, missä 33804: sellaista ei ole, kuntakokous rajoittaa. 33805: 33806: 33807: 10 § (9 §). 33808: 33809: Opetus-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitoksia älköön 33810: kieliettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä sel- 33811: laisia tuotteita, joita niissä tahi niiden valvonnan alla on 33812: valmistettu; kuitenkin on ennen kaupan alottamista siitä 33813: tehtävä ilmoitus, niinkuin 2 §:ssä on säädetty, ja silloin 33814: on myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava. 33815: 33816: 11 § (10 §). 33817: 33818: 1. Sen, joka olematta Suomen kansalainen on asettu- 33819: nut tähän maahan asumaan, olkoon lupa, tehtyään sellai- 33820: sen ilmoituksen, kuin 2 §:ssä on säädetty, harjoittaa 33821: elinkeinoa Suomessa, jos hän ilmoitusta tehdessään asian- 33822: mukaisilla todistuksilla näyttää täyttävänsä ne ehdot, 33823: jotka saman pykälän mukaan vaaditaan Suomen kan- 33824: salaiselta. 33825: 2. Jos muu kuin suomalainen toiminimi haluaa Suo- 33826: meen perustaa tämän maan ulkopuolella harjoittamansa 33827: liikkeen osaston tahi haaraliikkeen, olkoon laki niinkuin 33828: 2 §:n 3 momentissa sanotaan. 33829: 3. Tässä pykälässä mainittua elinkeinoilmoitusta teh- 33830: täessä on samalla annettava tieto siitä, kuka elinkeinon- 33831: harjoittajan poissa ollessa on liikettä hoitava; ja silloin 33832: on myöskin esitettävä selvitys siitä, että tämä on täysi- 33833: valtainen ja kansalaisluottamusta nauttiva ja sekä oikeu- 33834: tettu että velvollinen Suomen oikeuksissa vastaamaan 33835: niissä oikeudenkäynneissä, joita liikkeestä saattaa aiheutua. 33836: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 31 33837: 33838: 12 § (11 §). 33839: 1. Ilman erityistä ilmoitusta olkoon se, joka ei ole 33840: Suomen kansalainen, oikeutettu kaikkialla tässä maassa 33841: ostamaan maalaistuotteita sekä kaupunkien satamissa 33842: aluksesta myymään itse maahan tuomiansa ruokatava- 33843: roita, jota kauppaa harjoittaessaan hänen on noudattami- 33844: nen, mitä yleisissä asetuksissa sekä kaupunkien voimassa 33845: olevissa satamajärjestyksissä ja muissa säännöissä on 33846: tavarain tuonnista ja myynnistä määrätty. 33847: 2. Merenkulkua matkustavaisten tai rahdin kuljetusta 33848: varten kotimaisten paikkakuntain välillä harjoitettakoon 33849: ainoastaan suomalaisilla taikka Keisarikunnasta kotoisin 33850: olevilla aluksilla. 33851: 33852: 13 § (12 §). 33853: 1. Mitä ylempänä on säädetty elinkeinon harjoitta- 33854: misen oikeudesta, ei koske: 33855: i:ksi) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi pe- 33856: rustettua laitosta; 33857: 2:ksi) kirjakauppaa, kirja- tahi kivipainoa, luku- tahi 33858: lainakirj astoa; 33859: 3:ksi) kulkukauppaa; 33860: 4:ksi) apteekki- ja rohdosliikettä sekä myrkkyjen ja 33861: myrkynsekaisten aineiden valmistusta ja myyntiä; 33862: 5:ksi) alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä; 33863: 6:ksi) alkoholittomain juomain valmistusta ja myyntiä; 33864: 7:ksi) ravintola- ja muuta anniskeluliikettä; 33865: S:ksi) margariinin valmistusta ja myyntiä; 33866: 9:ksi) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja 33867: muiden niihin verrattavain tavarain valmistusta ja myyn- 33868: tiä; 33869: 10:ksi) sähkölaitoksia valon synnyttämistä ja voiman 33870: siirtoa varten; 33871: ll:ksi) (poist.) pankkiliikettä sekä säästöpankkia ja 33872: panttilainauslaitosta; 33873: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7. 33874: 33875: 12:ksi) vakuutusliikettä; 33876: 13:ksi) kaupanvälittäjän, lai(!ansuorijan ja huutokau- 33877: pantoimittajan ammattia; 33878: 14:ksi) warrantin antamiseen oikeutettua varasto- 33879: makasiinia; 33880: 15:ksi) siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua liike- 33881: yritystä sekä työn- ja asunnonvälitysliikettä; 33882: 16:ksi) yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä 33883: sähkölennätin- ja telefoonijohdon perustamista ja käyt- 33884: tämistä; 33885: 17:ksi) sirkus- ja varietee-esityksiä ynnä muita sen- 33886: kaltaisia julkisia näytäntöjä. 33887: 2. Ylläluetellut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase- 33888: tuksissa annettujen tahi vastedes annettavien ehtojen ja 33889: määräysten alaisia. 33890: 3. J alojen metallien ynnä muutamien muiden valmis- 33891: teiden leimaamisesta ja sen vaatimista ehdoista elinkeinon 33892: harjoittamista varten on erittäin säädetty. 33893: 33894: 33895: 14 § (13 §). 33896: 33897: Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityt- 33898: tää itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon velvol- 33899: linen liikkeessään pitämään kirjaa kaikista tuloista 33900: ja menoista sekä varoista ja veloista, niin myös sen no- 33901: jalla vuosittain tekemään tilinpäätöksen. Tarkempia 33902: säännöksiä tästä annetaan erityisellä lailla. 33903: 33904: 33905: 15 § (14 §). 33906: 33907: 1. Jos teollisuuslaitosta on käytettävä veden, höyryn, 33908: kaasun, sähkön tahi muun luonnonvoiman avulla, niin on 33909: sekä laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käytet- 33910: täessä noudatettava, mitä siitä on säädetty. (poist.) 33911: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 33 33912: 33913: 2. Siitä, mitä ammattityössä on varteenotettava työn- 33914: tekijäin ja työpaikan lähellä asuvien (poist.) suojelemi- 33915: seksi, on erittäin säädetty. 33916: 33917: 16 § (15 §). 33918: 33919: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin 33920: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja 33921: sittenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän 33922: edustajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon anta- 33923: miseen, kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kau- 33924: punginläheteille ja muiden sellaisten kulkuliikettä avus- 33925: tavain ammattien toimittajille, niin myös nuohoojaliik- 33926: keen harjoittajille, mittaajille, pakkaajille ja muille 33927: sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä vahvistaa 33928: määrättyjä taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja 33929: niiden rikkomisesta. 33930: 33931: 17 § (16 §). 33932: Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten 33933: on pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen 33934: ilmoituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoi- 33935: tuksista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut 33936: todistukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeelli- 33937: sia jäljennöksiä tahi otteita vuosittain maksutta lähetet- 33938: tävä kuntain taksoitusmiehille. 33939: 33940: 18 § (17 §). 33941: 33942: Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan 33943: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia 33944: ei ole. (poist.) 33945: 19 § (18 §). 33946: 33947: 1. Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta teke- 33948: mättä tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan, 33949: 3 33950: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 33951: 33952: harjoittaa elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino- 33953: oikeutta ulommaksi, mikä hänellä tämän lain ja erityis- 33954: ten määräysten mukaan on, rangaistakoon vähintään 33955: kymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla. 33956: 2. Jos se, joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, jät- 33957: tää tekemättä siitä 2 §:n 6 momentissa säädetyn ilmoituk- 33958: sen, sakotettakoon häntä enintään viisikolmatta markkaa. 33959: 33960: 20 § (19 §). 33961: 33962: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi 33963: 19 . Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879 33964: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 1-.9, 11-17, 33965: 19-22 sekä 40 §, niistä 3 § jou-lukuun 17 p:nä 1888, 13 § 33966: marraskuun 11 p:nä 1889 sekä 14 ja 20 § toukokuun 12 33967: p:nä 1884 annetussa armollisessa asetuksessa. 33968: 33969: 33970: Edellä olevaa lakiehdotusta ja erittäin sen 10 §:ää kä- 33971: sitellessään on valiokunta kiinnittänyt huomiotansa nii- 33972: hin valituksiin, joita elinkeinonharjoittajain taholta on 33973: kuulunut rangaistuslaitoksissa valmistettujen tavarain 33974: rasittavasta kilpailusta vapaan työn tuotteiden, varsin- 33975: kin käsiteollisuuden valmisteiden kanssa. Kun vanki- 33976: loissa valmistettujen tavarain hintoja ei voida määrätä 33977: tuotantokustannusten perusteella, polkevat ne hintoja 33978: yleensä, vaikeuttaen siten elinkeinonharjoittajain toimeen- 33979: tuloa sekä ehkäisten ammattitaidon kehittymistä. 33980: Sen mukaan kuin valiokunta on saanut tietoonsa, on 33981: tämä kysymys ollut viranomaisten harkittavana, ja kym- 33982: menkunta vuotta sitten on hallitus antanut määräyksen, 33983: että vankilain valmisteita on yleisölle myytävä käypiin 33984: hintoihin ja että vankiloissa on etupäässä työskenneltävä 33985: valtion tarpeiksi. Käytännössäkin on tätä määräystä 33986: koetettu noudattaa, mikäli se on katsottu mahdolliseksi. 33987: Valtion töitä on vankiloissa teetetty entistä runsaammin. 33988: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 35 33989: 33990: Mutta kun siitä ei ole ollut rangaistuslaitoksille riittävästi 33991: työtä ja kun osaksi ammattiin perehtymättömäin valmis- 33992: tajain tuotteita täytyy, jos mieli niille saada menekkiä, 33993: myydä tavallista alempiin hintoihin, ei mainittu mää- 33994: räys ole voinut sanottavasti ehkäistä edellä mainittua tur- 33995: miollista kilpailua. Valiokunnassa on sentähden lausuttu 33996: toivomuksia, että vankiloissa valmistettujen tuotteiden 33997: kaupaksipitäminen taikka ainakin tilauksesta teettämi- 33998: nen kokonaan kiellettäisiin, taikka että vankilat muuten 33999: estettäisiin hintojen alemmuudessa kilpailemasta vapaan 34000: työn tuotteiden kanssa. 34001: Valiokunta puolestaan on kuitenkin johtunut siihen 34002: käsitykseen, että tätä asiaa ei ole mahdollista järjestää 34003: elillkeinolain säännöksillä, vaan että se on jätettävä hal- 34004: lituksen ja vankilanviranomaisten toimenpiteillä ratkais- 34005: tavaksi. Mutta kun sama kysymys viime aikoina on 34006: muissakin maissa ollut vilkkaan pohdinnan alaisena ja 34007: aiheuttanut eri maissa erilaista menettelyä, olisi meillä- 34008: kin syytä taas ottaa tarkemmin harkittavaksi, miten 34009: vankilatyö saataisiin tyydyttävälle kannalle järjestetyksi. 34010: Sen johdosta, mitä tässä edellä on mainittu, valio- 34011: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti 34012: anoisi Keisarilliselta Majesteetilta, 34013: 34014: että otettaisiin harkitta~aksi, miten ~ankien 34015: töiden teettäminen ja niiden tuotteiden rahaksi 34016: muuttaminen saataisiin niin järjestetyksi, ettei 34017: siitä olisi haitallista kilpailua ~apaalle työlle, 34018: sekä että asiasta saadun sel~ityksen nojalla an- 34019: nettaisiin tarpeellisia määräyksiä. 34020: 34021: 34022: 34023: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 34024: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet 34025: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, 34026: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 34027: 34028: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latv::t, 34029: Paasivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, "Pärssinen ja Sillanpää 34030: sekä osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo ja 34031: Waljakka. 34032: 34033: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 34034: Vastalauseita. 34035: 34036: 34037: 34038: 34039: Vastalauseita. 34040: 1. 34041: 34042: 2 § 1 mom. 34043: 34044: Kun valiokunnan enemmistö on ehdottanut elinkeinon 34045: harjoittamis-ilmoituksen tehtäväksi maalla kihlakunnan 34046: kruununvoudille, on se tässä sivuuttanut kunnallislauta- 34047: kunnan, joka, kunnallisen äänioikeuden tullessa yleiseksi, 34048: kansanvaltaisena laitoksena, on pätevin valvomaan elin- 34049: keinon harjoittamis-oikeuden laillisuutta. Emme myös- 34050: kään voi pitää valiokunnan enemmistön olettamusta kun- 34051: nallislautakunnan tässä suhteessa riittämättömästä laintun- 34052: temuksesta nykyoloissa paikkaansa pitävänä. Ja katsoen 34053: kunnallislautakunnan parhaiten tuntevan paikallisia oloja, 34054: on mielestämme asialle eduksi, että se hoitaa elinkeinon- 34055: harjoittajain ilmoitusrekisterit. Ehdotamme siis 2 py- 34056: kälän 1 momentin näin kuuluvaksi: 34057: 34058: Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muu- 34059: ta samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, 34060: konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myynti- 34061: paikassa, taikka yksin tahi pääisäntänä harjoit- 34062: taa laivanisännyysliikettä, taikka, muissa elin- 34063: keinoammateissa, työapulaisenaan käyttää muita 34064: kuin aviopuolisoaan tahi omia vajavaltaisia 34065: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 34066: 34067: lapsiaan, niin vaaditaan, että hän, ollakseen siihen 34068: oikeutettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hal- 34069: litsee itseään ja omaisuuttaan. Sen, joka tah- 34070: too siten harjoittaa elinkeinoa, tulee sillä paikka- 34071: kunnalla, missä elinkeinoa on harjoitettava, 34072: tehdä siitä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa 34073: maistraatille ja maalla kunnallislautakunnalle. 34074: 34075: 34076: 34077: 6 § 1 mom. 34078: 34079: Tarkoittaessaan valmistaa kansalaisluottamusta vailla 34080: 'Oleville henkilöille tilaisuuden elinkeinon harjoittamiseen 34081: palkatulla työväellä, on valiokunnan enemmistö tehnyt 34082: luvan myöntämisen riippuvaksi kuvernööristä, mikä ai- 34083: heuttaa luvanpyytäjille tarpeettomasti hankaluuksia sekä 34084: voi johtaa virkavaltaisuuteen, jota ei taatusti ehkäise 34085: se seikka, että kysytään ammattivaltuuston tahi kun- 34086: nallislautakunnan mielipidettä asiassa. Sen sijaan ei 34087: mielestämme voi kieltää, että parhaiten päästään toivot- 34088: tuun tulokseen luvan oikeudenmukaisessa myöntämisessä, 34089: kun luvan antaminen maalla uskotaan kunnallislautakun- 34090: nan tehtäväksi, joka paikallisten olojen- ja usein henkilö- 34091: tuntemuksen perusteella on täysin pätevä tästä asiasta 34092: päättämään. Mitä taasen tulee elinkeinonharjoittajain 34093: täysi-ikäisen oppilaan työssäkäyttämis-oikeuteen, niin kat- 34094: somme sen kieltämisen aiheettomaksi, koska sellainen op- 34095: pilas on tekojensa vastuunalaisuuteen nähden pidettävä 34096: täysi-ikäisten työntekijäin vertaisena. Ehdotamme sns 34097: 6 pykälän 1 momentin näin kuuluvaksi: 34098: 34099: Jos karisalaisluottamusta vailla oleva tah- 34100: too saada oikeuden käyttää ammatissaan pal- 34101: kattuja apulaisia tahi työntekijöitä, taikka har- 34102: joittaa kauppaa tahi muuta samantapaista lii- 34103: Vastalauseita. 39 34104: kettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi 34105: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, ha- 34106: kekoon sitä kirjallisesti kaupungissa maistraa- 34107: tilta ja maalla kunnallislautakunnalta sekä liit- 34108: täköön hakemukseensa todistuksen siitä, että 34109: hänellä on oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa. 34110: Mainitut viranomaiset saavat (poist.) asianhaa- 34111: rain mukaan suostua hakemukseen taikka hyl- 34112: jätä sen. Hakemukseen suostuminen älköön 34113: kuitenkaan oikeuttako hakijaa apulaisikseen, 34114: oppilaisikseen tahi työntekijöikseen ottamaan "aja- 34115: "altaisia henkilöitä. 34116: 34117: 34118: 16 §. 34119: 34120: Kun valiokunnan enemmistö 16 pykälässä ehdottaa 34121: siinä mainittujen ammatin harjoittajien järjestyssääntö- 34122: jen ja taksojen vahvistamisen edelleen viranomaisten 34123: tehtäväksi, on tämä omansa pitämään yllä sitä tyyty- 34124: mättömyyttä, mikä varsinkin eräiden kyseessä olevan 34125: pykälän luettelemien ammattiryhmien keskuudessa tässä 34126: suhteessa vallitsee. Niinpä esim. pika- ja kuorma-ajurien 34127: taholta on kauan tuotu esiin ankaria valituksia sen epä- 34128: oikeudellisen aseman johdosta, mihin viranomaisten vah- 34129: vistamat järjestyssäännöt, taksat ja tarkastusmääräyk- 34130: set ovat heidät asettaneet. Viranomaiset, ammatinhar- 34131: joittajan asemaa ja työoloja tuntemattomina, saattavat 34132: mennä kohtuuttomuuksiin saakka määrätessään heille 34133: niin sanottuja päivystys- ja yövuoroja, kuletettavan pai- 34134: non suuruutta, työssä käytettäviä pukuja ynnä muita 34135: samantapaisia seikkoja. Tarkastusmääräykset asettavat 34136: heidät poliisimielivallan alaisiksi erikoisemmalla tavalla 34137: kuin muut ammatinharjoittajat. Taksoihin nähden taa- 34138: sen ei voi pitää oikeana, että syrjäiset määräävät työn- 34139: tekijälle hänen työnsä hinnan. Niinpä onkin edellä lue- 34140: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 34141: 34142: telluissa kohdissa vallitsevain epäkohtain tähden synty- 34143: nyt työlakkoja ja rettelöitä, joita voi vastaisuudessakin 34144: odottaa, ellei näille ammatinharjoittajille myönnetä ky- 34145: seessä oleviin asioihin nähden itsemääräämis-oikeutta, 34146: sillä riittämätön on parannusta tuomaan se valiokunnan 34147: ehdottama lisäys, että asianomaiset ammattiryhmät saa- 34148: vat antaa lausuntonsa järjestyssääntö- ja taksa-ehdotuk- 34149: sesta. Samoin myös on poliisimielivallan Iakkauttami- 34150: seksi välttämätön, että tarkastuksen toimittaa siviili- 34151: henkilö. Kun kertomamme laatuiset epäkohdat saatta- 34152: vat esiintyä kaikkien pykälässä mainittujen ammatti- 34153: ryhmien toimialalla, jos viranomaisille valiokunnan eh- 34154: dottama valta säilyy, niin katsomme oikeudenmukaiseksi 34155: eikä yleisen turvallisuudenkaan kannalta haitalliseksi, 34156: että ammattiryhmien itsemääräämisvalta järjestyssään- 34157: töihin ja taksoihin nähden turvataan sekä järjestetään 34158: niiden vahvistaminen kansanvaltaiseksi. Tämän perus- 34159: teella ehdotamme 16 pykälän näin kuuluvaksi: 34160: 34161: AmmattifJaltuustolla tahi, missä sitä ei ole, 34162: kaupungissa maistraatilla ja maalla kunnallis- 34163: lautakunnalla on oikeus kuorma- ja pika-ajureille, 34164: palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden 34165: sellaisten kulkuliikettä avustavien ammattien 34166: toimittajille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mit- 34167: taajille ja pakkaajille asianomaisten ammattiryh- 34168: mien oman ehdotuksen mukaan vahvistaa järjes- 34169: tyssääntöjä ja taksoja sekä fJalfJoa niiden noudat- 34170: tamista erikoisen sifJiilihenkilön kautta. 34171: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 34172: 34173: Hilja Pärssinen. Georg W. Johansson. 34174: J. 0. Jalava. Miina Sillanpää. 34175: .M.. Paasivuori. Olga Jokisalo. 34176: E. Pohjaväre. 34177: Vastalauseita. 41 34178: 34179: II. 34180: 34181: 4 § 1 mom. 34182: 34183: Viitaten niihin mietinnön 10 sivulla kerrottuihin syi~ 34184: hin, joita on esiintuotu sitä valiokunnan puoltamaa 34185: säännöstä vastaan, että rautateiden virkamieheltä olisi 34186: ehdottomasti kiellettävä oikeus harjoittaa ilmoitusvel~ 34187: vollista elinkeinoa, ja koska ei ole periaatteellisesti oikein 34188: ilman pätevää syytä tässä kohdin asettaa rautateiden 34189: virkamiehiä ja palvelijoita erilaiseen asemaan, pidämme 34190: 4 §:n 2 momentin säännöksen mainittuihin virkamiehiinkin 34191: nähden riittävänä. Ehdotamme sentähden kunnioittaen, 34192: 34193: että lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentista 34194: poistettaisiin sanat '>valtion tahi yksityisten 34195: rautateiden virkamiehellä>>. 34196: 34197: Helsingissä, 10 p:na syyskuuta 1908. 34198: 34199: Leo Ehrnrooth. K. J. Ståhlberg. 34200: 34201: 34202: 34203: 111. 34204: 34205: 8 § 1 mom. 34206: 34207: Yhtyen lakiehdotuksen pääperiaatteeseen siitä, että 34208: lasten oikeus harjoittaa kauppaa tai muuta elinkeinoa 34209: kaduilla, toreilla ja yleisillä paikoilla kaupungeissa on 34210: rajoitettava, en kuitenkaan ole voinut, mikäli rajoitus 34211: koskee maaseutua, yhtyä siihen muotoon, jonka valio~ 34212: kunnan enemmistö on 8 §:lle antanut. Elinkeinon harjoit- 34213: tamisen oikeutta koskevan lakiehdotuksen mukaan ei 34214: neljäätoista vuotta nuorempi lapsi esim. saisi myydä 34215: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 34216: 34217: tuokkosellista marjoja, sieniä tahi muita luonnontuotteita 34218: >>teillä ja yleisillä paikoilla>> (maanteillä, kirkonkylässä, 34219: laivalaitureilla j. n. e.) maaseudulla, joutumatta siitä 34220: lailliseen edesvastuuseen. 34221: Kun tuntee sen merkityksen, mikä marjain poimi- 34222: misella ja myymisellä on lapsille, kuinka oleskelu mailla 34223: ja metsissä heille on terveydellisessä suhteessa hyödylli- 34224: nen sekä mitä tästä saatu tulo merkitsee köyhässä maalais- 34225: kodissa, näyttää siltä, että ei pitäisi lakimääräyksillä 34226: panna tarpeetonta estettä tälle lasten luonnolliselle elin- 34227: keinolle. 34228: Katsoen siihen, että harvaanasutulla maaseudulla 34229: on vähemmän kiusauksia tarjona, ja että ei voitane näyt- 34230: tää maalaislasten nykyoloissakaan (lukuunottamatta suo- 34231: jeluslain alaista työtä) kärsineen kaupasta ja elinkeinoista 34232: ruumiillista tai henkistä vahinkoa, ei tuollainen kielto 34233: sen nuorisolle olisi tarpeen vaatima. Lasten kai täytyisi 34234: sitä paitsi olla varustettuina papinkirjalla ikärajan selville 34235: saamiseksi, ennenkuin yleisö uskaltaisi ryhtyä kauppaan 34236: heidän kanssaan. Kaupungissa viranomaiset voivat val- 34237: voa kysymyksenalaisen kiellon noudattamista, varsinkin 34238: mikäli se koskee ammattimaista elinkeinoa, mutta maa- 34239: seudulla se vain tulisi kasvattamaan nuoria lainrikkojia, 34240: kun lapset, samaten kuin ostajatkaan, eivät voisi huo- 34241: mata mitään järkeä kielloissa ja asetuksissa, joilla lapsilta 34242: kielletään melkeinpä kaikki työskentely, joka vie heidät 34243: kotiveräjän ulkopuolelle, minkä sisällä heitä missään ta- 34244: pauksessa ei voi pitää suljettuina. 34245: Sen johdosta, mitä edellä on huomautettu, olisi laissa 34246: ehdottomasti kiellettävä ainoastaan ammattimainen kau- 34247: pan tai muun elinkeinon harjoittaminen yleisillä paikoilla 34248: kaupungeissa ja kauppaloissa. Mutta kiellon ulottaminen 34249: maaseudulle sekä muuhun kuin ammattimaisesti harjoi- 34250: tettuun elinkeinotoimintaan olisi jätettävä riippuvaksi 34251: siitä, katsooko asianomainen kunta paikkakunnan olojen 34252: sitä vaativan. Täten tulisi asia myöskin järjestetyksi 34253: Vastalauseita. 43 34254: 34255: enemmän yhdenmukaisesti 9 §:n 2 momenttiin otetun, 34256: kauppapuoteja koskevan säännöksen kanssa. 34257: Viitaten ylläolevaan perusteluun saan kunnioittaen 34258: ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä ole- 34259: van 8 §:n 1 momentin näin kuuluvaksi: 34260: 34261: 8 §. 34262: 34263: 1. Kaupan tai muun elinkeinon ammatti- 34264: mainen harjoittaminen omasta tai toisen puolesta 34265: toreilla, kaduilla, (poist. ), ravintoloissa, rauta- 34266: tienasemilla ja muilla yleisillä paikoilla kau- 34267: pungissa ja kauppalassa olkoon kielletty neljää- 34268: toista vuotta nuoremmilta lapsilta kokonaan 34269: ja neljästätoista kahdeksaantoista vuotisilta 34270: henkilöiitä kello kahdeksasta illalla seitsemään 34271: aamulla. Edellisen lisäksikin saa yllämaini- 34272: tuilta lapsilta ja nuorilta henkilöiitä rajoittaa 34273: tahi kieltää (poist.) kaupan ja muun elinkeinon 34274: harjoittamisen yleisillä paikoilla, ja siinä tarkoi- 34275: tuksessa voidaan myöskin määrätä uhkasakkoja. 34276: Nämä määräykset ovat kaupungissa kaupungin- 34277: valtuuston ja maalla kunnanvaltuuston tahi, 34278: missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hyväk- 34279: syttävät sekä, maistraatin tahi kunnallislauta- 34280: kunnan lausunnon mukana, lähetettävät kuver- 34281: nöörin vahvistettavaksi, niinkuin kuntain pää- 34282: tösten alistamisesta on säädetty. 34283: 34284: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 34285: Vera Hjelt. 34286: 34287: Edellä olevassa vastalauseessa esitettyyn ehdotukseen 34288: yhtyvät: 34289: 34290: K. J. Ståhlberg. Mikko Latva. J. Kaskinen. 34291: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 34292: 34293: IV. 34294: 34295: 9 § 2 mom. 34296: 34297: Työväenasiain valiokunta on elinkeinon harjoittamisen 34298: oikeutta koskevan lakiehdotuksensa 9 §:ään ottanut sään- 34299: nöksen, jonka mukaan kaupungin- ja kunnanvaltuustolle, 34300: taikka, missä sitä ei ole, kuntakokoukselle annetaan oi- 34301: keus rajoittaa kauppapuotien aukioloaikaa. Tarvittavain 34302: esitöiden puutteessa ei ole kuitenkaan ensinkään voitu, 34303: niinkuin enimmäkseen muissa maissa on tehty, laissa 34304: järjestää, missä rajoissa tuota valtaa on käytettävä ja 34305: minkälaisiin kauppaliikkeisiin sen saa ulottaa, minkälai- 34306: siin ei. Niin ollen saattaa mainittua asiaa koskevan sään- 34307: nöksen ottaminen nyt puheena olevaan lakiin yleensäkin 34308: olla omansa herättämään epäilystä, semminkin kun pa- 34309: rastaikaa on valmistumaisillaan tilastollinen tutkimus, 34310: joka voisi tarjota selvitystä tämän asian järjestämistä 34311: varten. 34312: Jos kuitenkin tällä alalla epäilemättä tarvittavia toi- 34313: menpiteitä ei katsota voitavan jättää tuonnemmaksi, 34314: niin on mielestäni ainakin välttämätöntä, että kunnan 34315: antamat kauppapuotien aukioloaikaa koskevat säännök- 34316: set alistetaan lääninhallituksen vahvistettaviksi, samaten 34317: kuin nekin rajoitukset, jotka ovat puheena lakiehdotuk- 34318: sen 8 §:n 1 momentissa. Kun yleensä kaikki kaupunkien 34319: kunnalliset järjestyssäännöt ovat senaatin talousosaston 34320: tai kuvernöörin vahvistettavat ja niinikiiän kaikki ne 34321: säännöt, joita maalaiskunta päättää hyväksyä >>siveelli- 34322: syyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter- 34323: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa>>, ovat alistettavat 34324: lääninhallituksen vahvistettaviksi, niin sitä on vielä suu- 34325: remmalla syyllä vaadittava nyt puheenalaisiin, yksityis- 34326: ten kansalaisten elinkeino-oikeutta koskeviin rajoituksiin 34327: nähden. Onhan yksin Englannissakin, jossa on niin laaja 34328: Vastalauseita. 45 34329: ja korkealle kehittynyt itsehallinto, tällaisiin päätöksiin 34330: katsottu tarvittavan valtion viranomaisen vahvistus. 34331: Sen nojalla, mitä edellä on mainittu, sekä viitaten 34332: myöskin valiokunnan mietinnön 16 ja 17 sivulla olevaan 34333: esitykseen, ehdotan kunnioittaen, 34334: 34335: että puheenalaisen lakiehdotuksen 9 § :n 2 34336: momentti hyfJäksyttäisiin näin kuulufJaksi: 34337: 34338: 9 §. 34339: 34340: 34341: 2. Kauppapuotien aukiolaajan voi kaupun- 34342: gissa kaupunginvaltuusto ja maalla kunnanval- 34343: tuusto tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokous 34344: rajoittaa päätöksellä, joka on fJahfJistettafJaksi 34345: alistettafJa, niinkuin 8 § :n 1 momentissa on sa- 34346: nottu. 34347: 34348: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 34349: 34350: K. J. Ståhlberg. 34351: Edellä olevaan vastalauseeseen yhdymme: 34352: 34353: Mikko Latva. J. Kaskinen. 34354: Tuom. Pohjanpalo. Hedvig Gebhard 34355: Leo Ehrnrooth. E. Kolkki. 34356: Vera Hjelt. 34357: 34358: 34359: v. 34360: 20 §. 34361: Valiokunta on käsitellessään edustaja L. Ehrnrooth'in 34362: eduskuntaesitystä N:o 18, joka sisältää ehdotuksen laiksi 34363: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7. 34364: 34365: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, mainitun ehdotuk- 34366: sen 20 §:n määräyksillä jättänyt voimaansa maalisk. 31 34367: p:nä 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 34368: 18 §:n, jossa maakauppiasten suoritettavaksi edelleen 34369: jäisi valtiolle 100 markan vuotuinen makso jokaisesta 34370: avonaisesta myyntipaikasta. 34371: Minun käsitykseni mukaan on tuollainen poikkeus- 34372: asema verotuksessa, jota maakauppiaat ovat noin 28 34373: vuotta saaneet suorittaa, silloin kun kaupungin kauppiaat 34374: ovat olleet vapaita tällaisesta verotuksesta, nyt lopetet- 34375: tava, siitä huolimatta, että valtion vuositulot siten vähe- 34376: nevät noin 450,000 markalla. Samaa mielipidettä on 34377: Elinkeinolakikomiteakin ollut, joka kesäk. 17 p. 1899 anta- 34378: mansa mietinnön 69 sivulla perusteluissa puolustaa maksun 34379: poistamista. Työväenasiain valiokuntakin on v. 1907 mie- 34380: tinnössään N:o 2, sivulla 10, myöntänyt, ett'ei maksu ole 34381: >>kohtuullinen, koska sellaista elinkeinoveroa ei vaadita 34382: muilta elinkeinonharjoittajilta, eikä kaikilta kauppiailta- 34383: kaan, vaan ainoastaan maalla toimivilta>>. 34384: Ehdotan siis kunnioittaen, että 20 § esityksessä saisi 34385: seuraavan muodon: 34386: 34387: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi - - 34388: 19-. Sen kautta kumotaan maalisk. 31 p:nä 34389: 1879 elinkeinoista annetun arm. asetuksen 1-9, 34390: 11-18, 19-22 sekä 40 §, niistä 3 § jouluk. 17 34391: p:nä 1888, 13 § marrask. 11 p:nä 1889 sekä 14 ja 34392: 20 § toukok. 12 p:nä 1884 annetussa armoll. 34393: asetuksessa. · 34394: 34395: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1908. 34396: 34397: Tuom. Pohjanpalo. 34398: Myymäläin avaaminen ja sulkeminen. 34399: 34400: 34401: 34402: 'iy:~~~:~~~i:[,,~~:;,~:o 1''1 34403: Myymälöitä, jotka avataan k:lo 34404: Paikka 34405: 6 11/271 7 11/281 8 11/29 91101 Yht. 2 1• 1 Yht 1 34406: 34407: 34408: 1 34409: 34410: 34411: 34412: 34413: Helsinki . . 12 6 69 25 247 26 45 2 432 - 1 1 18 203 15 172 5 15 1 1 - 34414: - 34415: - - 3 1 - -- - - 43~1 34416: Karja, Billnäs . . - - 1 - 3- - - 4 - - - 34417: 173 - 1 - 173! 34418: Turku . - 2 35 20 102 1 13 - 1 - 9 99 10 28 4 21 34419: Pori. - - 31 5 - - - 36 - - - - 4 30 1 - - - 1 - 36 34420: Salo. . - - 12 1 2- - - 15 - - - 15 - - - - - - - 34421: - 4- - - - - - 34422: 15 34423: Tyrvää. - - 4 - - - - - 4 - - - - - 4 34424: Tampere . . - - 10 2 95 - 3 - 110 - - - 4 92 2 8 2 2 - - - 110 34425: Lahti . . . .- - - - 14 - - - 14 - - - - 12 1 1 - - - - - 14 34426: Jokioinen, Forssa . . . - - 4 2 - - - - 6 - - - - 4 1 1- - - -- 6 34427: .......... 34428: t"" 34429: Viipuri. . . · . . . 4 25 13 144 1 5 192 1 - - 1 147 4 38 1 - - - - 34430: Lappeenranta. . . . . 34431: Kotka . . . . . . . 34432: Karhula, Kymi . - - 34433: 9 15 34434: 13 34435: 9 1- - - - 34436: 24 - - - - 23 34437: 13 - - - - 12 - 34438: 10 - - - - 34439: - 1- - - - - 34440: 1- - - - 34441: 10 - - - - - - - 34442: - 13 34443: 10 34444: ':1 II) 34445: 34446: !"" 34447: Mikkeli. . . . - - 14 4 : l - - - 20 - - - -15 4 - - 1 - - - 20i 34448: Kuopio. . - - 29 5 7- 1 - 42 - - - 2 37 - 3- - - - - 42 34449: Joensuu. 1 - 17 2 - - - - 20 - - - -18 1 1 - - - - - 20 34450: Nurmes. ..... - - 8- - - - - 8 - - - - 8- - 34451: - - - - - 8 34452: Varkaus, Sorsakoski . - 5 1- -- - 34453: - 6 - - - - 6- - - - - - - 34454: 2- - - - - 34455: 6 34456: Ju'an tehdas. - - 2- - - - - 2 - -- - - - - 2 34457: Lieksa . - 34458: - 34459: - 10 - - - - - 34460: 1 24 18 38 - 1 1 34461: 10 - - - - 10 - - - 34462: 83 1 - - - 68 3 8 - 2 - - 34463: - - -- 34464: 1 83 34465: 10 34466: Vaasa . 34467: Pietarsaari. - - b 2 9- - - 16 - - - - 10 1 5 - - - - - 16 34468: Närpiö . . . - - 2 - - - - - 2 - 34469: - - - - - - - 2 - - - 34470: 2- - - - - 34471: 2 34472: .- 34473: Mänttä . . - 2 - - - - - 2 - - - - - - 2 34474: Oulu. 34475: Rovaniemi. 34476: - - - - 21 - - - 34477: 1 1 13 1 1 - - - 34478: 21 34479: 17 - - - 34480: - 34481: - - - 19 2 - - 34482: - 34483: - 34484: - - 13 - 4 - - - 34485: - - - 21 34486: 17 34487: """' 34488: ""'-~ 34489: 34490: 34491: 34492: Yhteensä /18/15/305 127/718/28/68/ 3/1,282 II 2/ 2/ 1/34/812/78/288J13/47/ 1 1 3J 111,282 34493: .Myymäläin aukioloaika *). 34494: 34495: Myymälöitä, joissa työaika päivässä, ruoka- ja lepohetket poisluettuina, on 34496: Paikka. >l>- 34497: ~ t.l5 t.l6 t.l6(.217 tfi.218 t.l8(.219 t.l9tl \~ ~~~~'2111 t.n~'2112 t.I1;Y2113 t.n~/2114 t.ll~~'2115 t.ll Yht. 34498: 00 34499: 34500: 34501: 1 34502: Helsinki - 1 1 1 4 6 29 29 67 68 40 28 41 12 43 5 34 5 15 1 2 432 34503: Karjaa, Billnäe . 34504: Turku 34505: - - - - -- - - - 1 - - - 1 1 1 - - - - 4 34506: - - - - 3 1 2 4 22 34 25 13 20 10 10 2 '6 4 15 2 - 173 34507: Pori . . - - - - 34508: . - - - - 34509: - - - - 34510: 2 3 4 10 10 1 6 - - - - - - 36 34511: Salo . -- - -- - - - 3 - 2 2 8 - - - - - - 15 34512: Tyrvää • .- - 34513: - - - -- - - - - - - - 2 - 2 - - - - - 4 34514: Tampere . - - 1- 1 - 3 6 22 17 20 1 25 2 4 1 4 1 2 - - 110 34515: Lahti .... - - - - -·-· 1 - - 2 2 2 - 7 - - - - - - - - 14 34516: Jokioinen, Forssa .- - - - - - - - - - - - - 2 2 2 - - - -- - 6 34517: . - - - - 34518: - 34519: Viipuri . 1 - 2 3 19 41 49 6 38 g 10 2 - 34520: Lapkeenranta . - - 34521: - - - -- - 2 7 8 2 1 1 3 - - 34522: 9 34523: - 34524: 1 34525: - 34526: 2 34527: - 34528: - 34529: - 34530: 192 34531: 24 34532: ....t"' 34533: Kot a . . . - - - - - 2 1 a 1 4 - 2 - - - - - - - - 13 .... 34534: Karhula, Kymi . . - - - - - - - - - - 34535: - 3 2 - 5 - - - - - - 10 ~ 34536: 34537: Mikkeli. - 34538: . - - - - - - - 1 3 a 6 2 - 4 - - - 1 - - 20 .... 34539: Kuopio . - - - - - - 1 - 3 7 11 10 2 - 7 - 1 - - - - 42 !"" 34540: Joensuu. - - -- - - - - - - 1 3 - 2 - 13 - - - 1 - - 20 34541: Nurmes. .- - - - - - - - - - - - 4 - 4 - - - - - - 8 34542: Varkaus, Sorsakoski -- - - -- - - - - - - 1 4 1 - - - - - - - 6 34543: Ju'an tehdas . - - - - - - - - -- 2 - - - - - - - - - 2 34544: Lieksa . - - - - - - - - - - - 1 7 - 2 - - - - - - 10 34545: Vaasa 1 - - - - - 1 4 5 18 1!l 9 9 5 6 1 3 - 2 - - 8a 34546: Pietarsaari . . -- -- - - - 1- 2 1 4 1 a - a ]_ - - - - - 16 34547: Närpiö . - 34548: . - - - 34549: .- - - - 34550: - - - - - - - - - - - - - - 2 - - 2 34551: Mänttä . - - - - - - -- - - - - - 2 - - -- - 2 34552: Oulu. -- - - 34553: . - - - - 34554: - - -- 1 4 6 4 - 34555: -- - - - - - 34556: 4 2 - - - - - - 2l 34557: Rovaniemi. 1 - 2 - 2 -7 1 3 1 - 17 34558: Yhteensä I 11 11 21 II 9 1 8l41/48/154l209l201j 9311871 49 ltaa 1 17 1 67 1 12 1 43 / 4/ 2 //1,282 34559: *) Ruoka-ajat ovat yleensä lfa, 1, 11/2 ja 2 tuntia yhteensä vuorokaudessa. Mutta monissa kauppapuodeissa ei ole 34560: mitään ruoka-aikaa määrätty, varsinkin maito-, leipä-, liha- ja siirtomaantavaramyymälöissä sekä maaseudulla eräissä myy- 34561: mälöissä, joissa pidetään kaupan kaikenlaatuista tavaraa. Niissä on myöskin työaika pisin. 34562: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34563: 34564: 34565: 34566: 34567: Työväenasiain valiokunnan 34568: m i et i n t ö N:o 2 eduskuntaesityksestä, joka 34569: sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista. 34570: 34571: 34572: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjanot- 34573: teella lähettänyt työväenasiain valiokuntaan valmistavaa 34574: käsittelyä varten edustaja Leo Ehrnroothin näillä valtio- 34575: päivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 19, joka sisältää 34576: lakiehdotuksen ammattivaltuustoista (Valtiopäiväasiakir- 34577: jain Liitteet IX, siv. 16). Tämän asian käsittelyssä on valio- 34578: kunnalla ollut käytettävänään Kauppavaltuuston keskus- 34579: valiokunnan ja Liikeapulaisyhdistyksen hallinnon 1907 34580: vuoden valtiopäiväin työväenasiain valiokunnalle anta- 34581: mat lausunnot kauppavaltuustoista sekä Suomen teolli- 34582: suusvaliokunnan keskuskomitean antama lausunto 1908 34583: vuoden edellisten valtiopäiväin työväenasiain valiokunnan 34584: valmistamasta elinkeinolain luonnoksesta y. m. lausuntoja. 34585: Valiokunta on Eduskunnalle antamassaan mietin- 34586: nössä N:o 1, joka sisältää lakiehdotuksen elinkeinon har- 34587: joittamisen oikeudesta, tarkemmin esittänyt elinkeino- 34588: lainsäädännön uudistamista koskevan kysymyksen vai- 34589: heet ja saa siis tässä ainoastaan viitata mainittuun esi- 34590: tykseen. 34591: 34592: 34593: Voimassa olevan elinkeinoasetuksen 3 luvun saan- 34594: nösten mukaan ovat elinkeinonharjoittajat velvolliset 34595: muodostamaan yhdistyksiä joko kaikkia elinkeinoja var- 34596: ten yhteisesti taikka jakautuen enintään kolmeen ryh- 34597: Tyäväenasiain valiokunnan mietintö N:o 2. 34598: 2 1908. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34599: 34600: maan, kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön mukaan. 34601: Näiden virallisten ammattiyhdistysten toiminnasta pitä- 34602: vät lähinnä huolta niiden valitsemat valtuusmiehet. 34603: Useimmissa kaupungeissa ovat mainitut yhdistykset viet- 34604: täneet kituvaa elämää ja elinkeinonharjoittajat ovat niiden 34605: rinnalle muodostaneet vapaita yhdistyksiä elinkeino-etu- 34606: jensa valvomista varten. Työntekijät, jotka on jätetty 34607: virallisten ammattiyhdistysten ulkopuolelle, ovat puoles- 34608: taan etujensa ajamiseksi muodostaneet omia järjestöjään. 34609: Siten ovat elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin harras- 34610: tukset ja pyrinnöt suuntautuneet pois virallisista ammatti- 34611: yhdistyksistä ja nämä ovat nykyisessä muodossaan suu- 34612: seksi osaksi menettäneet merkityksensä. 34613: Elinkeinolain tarkastamista varten vuonna 1898 ase- 34614: tettu komitea on sentähden mietinnössään ehdottanut, 34615: että mainittujen yhdistysten ja niiden valtuutettujen si- 34616: jaan olisi luotava uusille perusteille rakennettu elinkeino- 34617: ammattilaisten edustus siten, että jokaiseen kaupunkiin 34618: perustettaisiin kauppavaltuusto ja teollisuusvaltuusto, 34619: edellinen kauppa- ja jälkimäinen teollisuuselinkeinoja 34620: koskevia asioita hoitamaan. Tasapuolisen edustuksen 34621: aikaansaamiseksi ehdotti komitea niiden kokoonpanon 34622: sellaiseksi, että toiselta puolen elinkeinonharj oittaj at, toi- 34623: selta puolenheidän palveluksessaan tai työssään olevat apu- 34624: laiset ja työsopimuksella tai määrätyllä irtisanomisajalla 34625: otetut työntekijät (oppilaisia lukuunottamatta) valitsisi- 34626: vat yhtä monta, vähintään kuusi valtuutettua. 34627: Siinä armollisessa esityksessä, joka annettiin kaksille 34628: viime valtiopäiville, on komitean suunnittelemaa elin- 34629: keinoammattilaisten edustusta monessa suhteessa kehi- 34630: tetty ja otettu huomioon sekä kotimaisten viranomaisten, 34631: teollisuudenharjoittajain ja työntekijäin yhdistysten an- 34632: tamia lausuntoja että ulkomailta, etenkin Belgiasta, 34633: Hollannista ja Ranskasta, saatuja esikuvia. Mainittuun 34634: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen II luvun mukaan 34635: on elinkeinoja koskevista asioista huolta pitämään valit- 34636: Laki ammattivaltuustoista. 3 34637: 34638: tava ammattivaltuustoja, jotka järjestettäisiin seuraa- 34639: vasti. 34640: Kaupungissa valitsevat toiselta puolen elinkeinon- 34641: harjoittajat ja toiselta puolen heidän apulaisensa ja työn- 34642: tekijänsä ammattivaltuustoon yhtä monta jäsentä, joten 34643: tämä muodostaa tasalukuisesti kokoonpannun elinkeino- 34644: edustuksen. Senaatin harkinnan mukaan voidaan am- 34645: mattivaltuustoja sen ohessa perustaa maallekin, joko 34646: yhdelle kunnalle erikseen tahi useammille yhteisesti, ja 34647: senaatti voi myöskin määrätä, että jotakin kaupunkia tai 34648: jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse ammattival- 34649: tuustoa valita. Valtuusto on valittava joko kaikkia elin- 34650: keinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne jaetaan enin- 34651: tään kolmeen eri ammattiryhmään, kauppaan, tehdas- 34652: teollisuuteen ja käsityöhön. Tästä saa senaatti kuitenkin 34653: myöntää poikkeuksia sallimalla eri valtuuston perustetta- 34654: vaksi jotakin tahi joitakin edellä mainittuihin ammatti- 34655: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten. Valtuus- 34656: tolaitos on täten koetettu saada sellaiseksi, että se helposti 34657: voi mukautua eri paikkakunnilla olevain olojen vaatimuk- 34658: siin. Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi valtuustojen kes- 34659: ken sekä tärkeimpäin asiain käsittelyä varten valitsevat 34660: osaksi maan ammattivaltuustot, osaksi senaatti keskus- 34661: valtuuston, jonka toiminnasta annetaan tarkempia 34662: määräyksiä hallinnollista tietä, ja eri paikkakuntain val- 34663: tuustot ovat oikeutetut toimimaan yhdessä toistensa 34664: kanssa. 34665: Tasapuolisen kokoonpanon periaatteen mukaisesti 34666: ehdotetaan, että ammattivaltuuston kummankin ryhmän 34667: on oltava yhtä lukuisana, kun valtuustossa päätöksiä teh- 34668: dään. Yksistään toista vaaliryhmää koskevia asioita 34669: käsittelevät ainoastaan tämän ryhmän valtuutetut, joten 34670: elinkeinonharjoittajain valtuutetut sellaisissa asioissa yk- 34671: sin olisivat nykyisten virallisten ammattiyhdistysten jat- 34672: kona. Esimiehensä ja varaesimiehensä saa valtuusto itse 34673: valita joko keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan, mutta jol- 34674: ·~ 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34675: 34676: lei uudistetussakaan vaalissa kukaan ehdokas saa kolmea 34677: neljäsosaa kaikista annetuista äänistä, on valitseminen 34678: jätettävä kaupunginvaltuuston asiaksi, jolloin esimiestä 34679: ei saa ottaa valtuuston keskuudesta. 34680: Vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat säännök- 34681: set ovat asetetut riippumattomiksi erilaatuisista työsopi- 34682: muksista ja kunnallisverojen suorittamisesta, joten uusi 34683: valtuustolaitos nojautuisi mahdollisimman laajalle poh- 34684: jalle ja voisi saada eri ryhmien luottamusta. Vaalissa on 34685: ehdotettu käytettäväksi yksinkertaista, suhteellista vaali- 34686: tapaa. 34687: Valtuuston tehtävistä mainittakoon, että armollisen 34688: esityksen mukaan sen tulee toimia paikkakunnan elin- 34689: keinojen kehittämiseksi ja työolojen parantamiseksi, koota 34690: tilastotietoja ammattioloista, tehdä ehdotuksia ja antaa 34691: lausuntoja viranomaisille, toimia paikkakunnan ammatti- 34692: koulujen hoidon ja kehityksen hyväksi, edistää, mikäli 34693: mahdollista, erityiskoulujen perustamista ja oppikurssien 34694: toimeenpanemista eri ammatteja varten sekä valvoa, että 34695: alaikäiset työntekijät saavat asetuksenmukaista koulu- 34696: opetusta. Erityisesti on käsityö- ja tehdasvaltuustojen 34697: tehtävänä: huolenpito oppilaisten ammattikehityksestä ja 34698: kasvatuksesta sekä niiden valvonta, ammattientarkasta- 34699: jain avustaminen, työriitain sovittaminen ja ratkaiseminen 34700: ryhtymällä erityisissä tapauksissa itse sovittelutoimiin 34701: sekä asettamalla pysyviä ja tilapäisiä sovittelulautakuntia 34702: ja sovinto-oikeuksia, 34703: Ammattivaltuustojen kustannusten suorittaminen on 34704: ehdotettu osaksi valtion, osaksi kunnan ja osaksi kunnal- 34705: lisveroa maksavain valtuustojen valitsijain velvollisuu- 34706: deksi. 34707: 34708: 34709: Se lakiehdotus ammattivaltuustoista, joka sisältyy 34710: nyt esillä olevaan eduskuntaesitykseen, on pääsisällyk- 34711: seltään yhtäpitävä edellä kerrotun armollisen esityksen 34712: Laki ammattivaltuustoista. 5 34713: 34714: säännöksien kanssa. Eduskuntaesityksessä on kuiten- 34715: kin otettu huomioon myöskin työväenasiain valiokun- 34716: nan viime valtiopäivillä tekemiä päätöksiä sekä muuta- 34717: missa kohdin muutettu armollisen esityksen pykäläin 34718: järjestystä ja paremman yleiskatsauksen saavuttamiseksi 34719: laki jaettu kahdeksaan lukuun. Asiaa käsitellessään 34720: on valiokunta katsonut voivansa puoltaa tämän lakiehdo- 34721: tuksen hyväksyttäväksi muutamilla muutoksilla ja li- 34722: säyksillä ja sen perustuksella valmistanut tähän liitetyn 34723: ehdotuksen laiksi ammattivaltuustoista, joka vastaa ny- 34724: kyään voimassa olevan elinkeino-asetuksen 23-27 ja 30 34725: §:ssä olevia säännöksiä sekä edellä mainitun armollisen 34726: esityksen 13-29, 31-40, 64-66, 77-80 §:ää. 34727: Mitä valiokunnan lakiehdotuksen erityisiin säännök- 34728: siin tulee, on tarpeen tehdä selkoa seuraavista. 34729: 34730: 1 luku. 34731: 34732: Ammattivaltuustojen perustamisesta. 34733: 34734: Ammattivaltuustojen järjestämiseen nähden on valio- l ja 2 §. 34735: kunnassa esiintuotu ehdotus, että senaatin tulisi heti jakaa 34736: koko maa piireihin siten, että kuhunkin kuuluisi yksi kau- 34737: punki tai muu suurempi liikepaikka, jossa sen piirin am- 34738: mattivaltuusto olisi. Kaikki etäällä toisistaan olevatkin 34739: teollisuuslaitokset tulisivat silloin kuulumaan johonkin 34740: piiriin, ja valtuustolaitoksen hyödyllisistä vaikutuksista 34741: voisivat alusta alkaen päästä osallisiksi kaikki maaseudul- 34742: lakin asuvat elinkeinonharjoittajat ja työntekijät. Valio- 34743: kunta ei kuitenkaan ole katsonut voivansa yhtyä tähän 34744: muutosehdotukseen, koska monen piirin laajuuden tähden 34745: valtuuston toiminta ja etäällä asuvain jäsenten osanotto 34746: siihen kävisi perin hankalaksi. Puheena olevat uudet 34747: valtuustot voivat ilmeisesti paraiten saavuttaa asianomais- 34748: ten luottamusta, jos niitä ensin perustetaan ainoastaan 34749: suurempiin liike- ja teollisuuskeskuksiin, joissa niitä tar- 34750: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34751: 34752: vitaan ja niiden toiminnalle on edellytyksiä. Eikä valio- 34753: kunnan lakiehdotuksenkaan mukaan minkään maalais- 34754: paikkakunnan tarvitse jäädä ammattivaltuustoa vaille, 34755: jos vain siellä toimivat elinkeinoammattilaiset itse taikka 34756: viranomaiset huomaavat valtuuston tarvetta ja hakevat 34757: senaatilta määräystä sen perustamiseen. (1 § 2 mom. ja 34758: 2 §). 34759: 4 §. Senaatin asiana on tarvittaessa vapauttaa erityinen 34760: kaupunki ammattivaltuuston perustamisesta (1 § 1 mom.), 34761: ulottaa kaupungin ammattivaltuuston toimipiiri kaupun- 34762: gin ulkopuolelle (1 § 2 mom.), määrätä ammattivaltuusto 34763: perustettavaksi johonkin maalaiskuntaan tahi useampaan 34764: yhteisesti (2 §), vapauttaa sielläkin, mihin valtuusto pe- 34765: rustetaan, joku niistä kolmesta ammattiryhmästä, joilla 34766: yleensä tulee olla yhteinen tai erityinen valtuustonsa, 34767: nimittäin kaupan, tehdasteollisuuden tahi käsityön ryhmä, 34768: valtuustoa valitsemasta, sekä myöntää, että joku äsken 34769: mainittuihin ammattiryhmiin kuuluva erityinen elinkeino 34770: saa, eroten muista samaan ryhmään kuuluvista, muodos- 34771: taa itselleen erityisen ammattivaltuuston (3 § 2 mom., 34772: edusk. esit. 5 §). Sitä vastoin voitaisiin, valiokunnan 34773: mielestä, senaatti vapauttaa sen asian ratkaisemisesta, 34774: onko yleensä paikkakunnalle sopivampi yhden kaikille 34775: kolmelle ryhmälle yhteisen ammattivaltuuston perusta- 34776: minen vai onko niitä oleva kaksi tahi kolme, ja valiokunta 34777: on sentähden ehdottanut, että tämä tehtävä uskottaisiin 34778: teollisuushallitukselle. (4 §). 34779: Selvyyden vuoksi on eduskuntaesityksen 5 §, joka 34780: sisältää poikkeuksia 3 §:n yleisistä säännöksistä, siirretty 34781: viimeksi mainitun pykälän toiseksi momentiksi. 34782: 34783: II luku. 34784: 34785: Ammattivaltuuston vaalista. 34786: 34787: 5 § 1 mom. Valiokunnassa on ilmaantunut eri mieliä siitä, olisiko 34788: teknillisille johtajille, konttoripäälliköille, työnjohtajille 34789: Laki ammattivaltuustoista. 7 34790: 34791: ja muille niihin verrattaville elinkeinonharjoittajan työssä 34792: oleville henkilöille myönnettävä vaalioikeus ammattival- 34793: tuuston vaaleissa. Edellisille valtiopäiville annetun ar- 34794: mollisen esityksen mukaan saisivat vaalioikeuden työn- 34795: tekijäin ryhmässä myöskin kaikki elinkeinonharjoittajan 34796: työssä olevat •>apulaiset•> ja •>oppilaiset•>. Käsiteltävänä 34797: olevassa eduskuntaesityksessä on taas, samaten kuin 34798: työväenasiain valiokunnan ehdotuksessa viime valtiopäi- 34799: villä, tässä kohden asetuttu sille kannalle, että vaalioikeus 34800: olisi myönnettävä, työntekijäin ohella, ainoastaan liikeapu- 34801: laisille ja oppilaisille, mutta ei liikkeen johdossa oleville. 34802: Viimeksi mainittua ehdotusta vastaan on valiokun- 34803: nassa huomautettu, että puheena olevaan ryhmään saat- 34804: taa kuulua henkilöitä, joilla on sama katsantokanta kuin 34805: työntekijöillä yleensä, ja sellaisen henkilön valitseminen 34806: työntekijäin ryhmän Bdustajaksi voisi erityisissä tapauk- 34807: sissa olla työntekijöille hyödyksi ryhmän omaltakin kan- 34808: nalta katsoen. Lisäksi tulee vielä, että näide.n työnjohta- 34809: jain asemassa olevain henkilöiden luku on niin pieni työn- 34810: tekijöihin verrattuna, etteivät ne mitenkään voisi ratkai- 34811: sevasti vaikuttaa vaalin tulokseen tässä ryhmässä. Valio- 34812: kunta ei kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän käsitykseen, 34813: koska puheenalaiset henkilöt monessa kohdin ovat työn- 34814: antajaa paljon lähempänä kuin työntekijöitä, ja koska 34815: työriidat teollisuuslaitoksissa useinkin syntyvät juuri 34816: työnjohtajain ja työntekijäin huonoista väleistä. Ääni- 34817: oikeuden antaminen työnjohtajille työntekijäin ryhmässä 34818: olisi siis omansa vähentämään viimemainittujen luot- 34819: tamusta ammattivaltuuston puolueettomaan toimintaan 34820: työriitojen sovittelussa. 34821: Työnjohtajan käsite on kuitenkin epämääräinen, sii- 34822: hen kun luetaan sekä ylempään että alempaan päällys- 34823: töön kuuluvia. Koska edellä huomautetut näkökohdat 34824: eivät kohdistu niihin alempiin työnjohtajiin, jotka itse 34825: ottavat käsin osaa työhön, on valiokunta muodostanut 34826: puheena olevan säännöksen siten, että äänioikeuden työn- 34827: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34828: 34829: tekijäin ryhmässä saisivat myöskin sellaiset alemmat työn- 34830: johtajat, jotka joulukuun 5 p:nä 1895 annetussa laissa 34831: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa- 34832: vasta ruumiinvammasta luetaan työntekijöiksi ja joille 34833: siinä myönnetään oikeus korvaukseen työssä sattuneen 34834: tapaturman johdosta. (5 § 1 mom., edusk. esit. 6 § 1 mom.). 34835: 6 § 1 mom. Vaalioikeuden yleisiä ehtoja koskevat säännökset, 34836: jotka eduskuntaesityksessä ovat yhtäpitävät useinmaini- 34837: tun armollisen esityksen kanssa, on valiokuntakin muutta- 34838: matta hyväksynyt. Niitä on tosin valiokunnassa ehdo- 34839: tettu muutettavaksi siten, että vaalioikeutta varten ei 34840: vaadittaisi täysi-ikäisyyttä, vaan ainoastaan 20 vuoden 34841: ikä, sekä että ammattivaltuustoa saisivat valita nekin, 34842: jotka ovat kansalaisluottamusta vailla. Mutta ensin- 34843: mainittu muutos on valiokunnan mielestä mahdoton, 34844: koska sellainen yleisiin asioihin vaikuttamisoikeus, kuin 34845: ammattivaltuuston valitseminen, ilmeisesti edellyttää, että 34846: valitsijalla ainakin on valta itse hoitaa omia asioitaan; ja 34847: jo se vähemmistönkin hyväksymä säännös, että holhouk- 34848: sen alainen ei ole vaalioikeutettu, estää 21 vuotta nuo- 34849: remman puheenalaisiin vaaleihin osaa ottamasta, koska 34850: hän voimassa olevan, 19 p:nä elokuuta 1898 annetun 34851: holhouslain 16 §:n mukaan aina on oleva holhottavanal 34852: paitsi niissä harvinaisissa tapauksissa, jolloin hän sitä 34853: ennen menee nanmsun. Sille taas, jonka tuomioistuin 34854: rikoslain nimenomaisen säännöksen mukaan on törkeästä 34855: rikoksesta tuominnut olemaan kansalaisluottamusta vail- 34856: la, ei valiokunnan mielestä voida sinä aikana, kuin tuota 34857: seuraamusta kestää, myöntää oikeutta ottaa osaa nyt pu- 34858: heena oleviin, enemmän kuin muihinkaan julkisiin vaalei- 34859: hin. (6 § 1 mom. a ja d, edusk. esit. 7 § 1 mom. aja d). 34860: 6 § 3 mom. Vaalikelpoisuus ammattivaltuustoon on järjestetty 34861: lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentissa (edusk. esit. 7 § 3 34862: mom.). Sitä käsiteltäessä on valiokunnassa esiintuotu, 34863: että valtuuston jäseneksi voitaisiin valita ken hyvänsä 34864: 21 vuotta täyttänyt paikkakunnalla hengillepantu, kan- 34865: Laki ammattivaltuustoista. 9 34866: 34867: salaisluottamusta nauttiva Suomen kansalainen, joka ei 34868: ole konkurssitilassa eikä holhunalainen, koska muut rajoi- 34869: tukset helposti voisivat pakottaa valitsijoita syrjäyttä- 34870: mään heidän luottamustaan nauttivia henkilöitä. Tätä 34871: mielipidettä valiokunta ei ole voinut kannattaa, sillä 34872: ammattivaltuuston rauhallisen toiminnan menestykselle 34873: ei ole hyötyä siitä, että sen jäseneksi tulee henkilö, jolla 34874: ei ole omaa kokemusta minkään elinkeinon alalla taikka 34875: varttuneemman iän tuottamaa yleistä elämänkokemusta. 34876: Valiokunta on tästä syystä katsonut tarpeelliseksi yleensä 34877: hyväksyä eduskuntaesityksessä ehdotetut vaalikelpoisuu- 34878: den rajoitukset, jotka poikkeavat edellisille valtiopäiville 34879: annetun armollisen esityksen määräyksistä tekemällä 34880: vaalikelpoisiksi ennen elinkeinonharjoittajana tahi työn- 34881: tekijänä toimineetkin. 34882: Mainittuja rajoituksia voitanee kuitenkin vielä jonkun 34883: verran väljentää sikäli, että vaalikelpoisuus myönnetään 34884: sellaiselle elinkeinonharj oittajalle ja työntekijälle, joka 34885: vaalia lähinnä edellisten kymmenen vuoden aikana, vaikka 34886: vain yhdenkin vuoden, on ollut vaalioikeutettu. Näin 34887: ollen voisi esim. elinkeinonharjoittaja, joka on lopettanut 34888: tahi toiselle luovuttanut liikkeensä, tahi työntekijä, joka 34889: varsinaisesta ammattityöstä on siirtynyt johonhin am- 34890: mattikunnan luottamustoimeen, tulla vielä kymmenen 34891: vuoden aikana sen jälkeen valituksi valtuuston jäseneksi. 34892: Muualla saavutettu kokemus osottaa, että valtuustot 34893: usein saavat innokkaimmat ja työväenoloja parhaiten 34894: tuntevat jäsenensä äsken mainituista kansalaisista, ja 34895: eduskuntaesityksessä oleva, Hollannin lainsäädännön mu- 34896: kainen vaatimus, että valittavan on noiden kymmenen 34897: vuoden aikana pitänyt olla kolmena vuotena perätysten 34898: vaalikelpoinen, saattaisi helposti ilman riittävää syytä 34899: estää muuten sopivan henkilön valitsemisen. (6 § 3 mom. c, 34900: edusk. esit. 7 § 3 mom. c). 34901: Samasta syystä on valiokunnan lakiehdotuksessa 34902: myöskin, laajentamalla eduskuntaesityksessä olevaa sään- 34903: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet.!N:o 8. 34904: 34905: nöstä, myönnetty, että ammattivaltuustossa olevan aina 34906: saa valita uudestaan, vaikka hän ei toiseen toimeen siir- 34907: tymisen tai muun syyn tähden muuten enää olisikaan 34908: äänioikeutettu. (6 § 3 mom. d, edusk. esit. 7 § 3 mom. d) 34909: - Muut tähän pykälään tehdyt muutokset ovat amoas- 34910: taan muodollista laatua. 34911: 7 § 1 mom. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi nnssa luette- 34912: loissa, joita elinkeinonharjoittajan tulisi työssään olevista 34913: työntekijöistä antaa vaaliviranomaisille, on valiokunta 34914: ehdottanut, että ne ovat tehtävät teollisuushallituksen laa. 34915: timan kaavan mukaan (7 § 1 mom., edusk.'esit. 8 § 1mom.). 34916: 8 § 1 mom. Ammattivaltuuston valitsemille edustajille on myön- 34917: netty oikeus olla saapuvilla vaalin toimittamisessa, jotta 34918: poistettaisiin epäluulo siitä, että vaaliviranomainen vaa- 34919: lissa tai sen tuloksen laskemisessa jollakin tavalla menet- 34920: telee puolueellisesti. (8 § 1 mom., edusk. esit. 9 § 1 mom.). 34921: Tämä säännös vastaa heinäkuun 20 p:nä 1906 annetun, 34922: eduskunnan vaaleja koskevan vaalilain 74 §:n mää- 34923: räystä, jonka mukaan valitsijayhdistyksen asiamie- 34924: hellä on oikeus olla saapuvilla keskuslautakunnan vaa- 34925: lintuloksen laskemista varten pitämissä kokouksissa. 34926: 9 §. Ammattivaltuuston vaaleissa on välttämätöntä, että 34927: niissä käytettävä suhteellinen vaalitapa on niin yksinker- 34928: tainen kuin mahdollista, joskin se vaaliteknilliseltä kan- 34929: nalta antaisi aihetta johonkin muistutukseen eikä sen kaut- 34930: ta saavutettava tulos joka tapauksessa olisi täydellisesti 34931: suhteellinen valitsijain lukuun. Sen ohella on myöskin 34932: pidettävä silmällä, että vaalin tulosta laskettaessa voidaan 34933: laajassa määrin käyttää valmiiksi laskettuja ja yksin- 34934: kertaisia aputauluja. 34935: Jos tahdotaan, kuten eduskuntaesityksessä, antaa 34936: vaalilippuun otetuille ehdokkaille 1 ääni, 1{2 ääntä, 1 /s ääntä 34937: j. n. e. '/ro ääneen saakka ja vaalilipun jokaiselle seuraa- 34938: valle ehdokkaalle viimeksi mainittu äänenosa, tulee murto- 34939: osia yhteenlaskettaessa käytettäväksi nimittäjänä niin 34940: suuri luku kuin 2,520 taikka ovat osat keskellä laskua 34941: Laki ammattivaltuustoista. 11 34942: 34943: muutettavat kymmenmurtoluvuiksi. Tämä tuottaisi tot- 34944: tumattomalle laskijalle suuria vaikeuksia. Sitä paitsi 34945: pieni puolue, jonka äänimäärä ei nouse vallan täyteen 34946: kymmenesosaan valitsijoista, ei voisi saada yhtään jäsentä 34947: valituksi, vaikka sillä voimainsa mukaan pitäisi olla 34948: oikeus yhdenteentoista paikkaan, jos niin monta jäsentä 34949: olisi valittava. 34950: Näiden epi;tkohtien välttämiseksi ehdottaa valio- 34951: kunta, tavallisten murto-osien asemesta käytettäväksi 34952: vastaavia sadasosissa lausuttuja kymmenmurtolukuja, 34953: joita vaikeudetta saattaa jatkaa 1j12:aa vastaavaan 34954: kymmenmurtolukuun saakka. Tämä menettely tuottaa 34955: tosin, varsinkin jos äänestäjien luku on suuri, tuloksiin 34956: jonkun verran epätarkkuutta sen johdosta, että maini- 34957: tunlainen kymmenmurtoluku ei aina ole tasan yhtä suuri 34958: kuin vastaava murtoluku, mutta huomattavampaa vir- 34959: hettä siitä ei synny nyt puheena olevissa vaaleissa, joissa 34960: ainoastaan ani harvassa paikassa valitsijain luku on suuri. 34961: Sitä paitsi on virheillä enemmän tietopuolinen kuin käy- 34962: tännöllinen, vaalin tulokseen sanottavasti vaikuttava 34963: merkitys. Tähän tulee vielä, että vaalin tuloksen las- 34964: keminen mietintöön liitetyn aputaulun avulla voidaan 34965: suorittaa erittäin yksinkertaisesti ainoastaan laskemalla 34966: yhteen aputaulussa tavattavia lukuja. (9 § 1 mom., edusk. 34967: esit. 10 § 1 mom.). 34968: Jollei varajäsenten luku nouse puoleen vaaliryhmän 34969: valtuutettujen luvusta ja puheena olevaan vaaliryhmään 34970: kuuluvilla valtuutetuilla on oikeus valita puuttuvat 34971: varajäsenet, saattaa enemmistö kokonaan mielensä mu- 34972: kaan määrätä vaalin tuloksen. Enemmistön voiman koh- 34973: tuuttoman lisäämisen välttämiseksi on valiokunta ottanut 34974: lakiehdotukseensa säännöksen siitä, että tässäkin tapauk- 34975: sessa on käytettävä suhteellista vaalitapaa, jolleivät kaikki 34976: valitsijat toisin sovi. (9 § 3 mom., edusk. esit. 10 § 3 mom. ). 34977: Koska valtuustoa valittaessa ei ole käytettävä edel- 34978: täkäsin ilmoitettuja ehdokaslistoja eikä siis ole vaalissa 34979: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 34980: 34981: virallisesti olemassa määrättyjä puolueita, eivät myös- 34982: kään valitut varajäsenet ole minkään eri äänestäjäryh- 34983: män puolesta valittujen jäsenten varajäseniä, vaan tuli- 34984: sivat ne tarvittaessa käytettäviksi saamiensa äänimää- 34985: rien suuruuden mukaan, ensin 9 §:n 2 momentin (edusk. 34986: esit. 10 § 2 mom.) ja sen jälkeen 9 §:n 3 momentin (edusk. 34987: esit. 10 § 3 mom.) säännösten nojalla valitut. Valtuus- 34988: ton jäsenten vaalissa muodostuneen voimasuhteen säi- 34989: lyttämiseksi silloinkin, kun varajäsen astuu varsinaisen 34990: jäsenen sijaan, on valiokunta katsonut oikeaksi, että 34991: valtuuston jäsenille myönnetään oikeus itse määrätä, 34992: kuka varajäsenistä on hänen sijalleen astuva, jos hän 34993: on joko satunnaisesti estetty saapumasta valtuuston 34994: kokoukseen tai pysyväisesti luopuu jäsenyydestään. Tämä 34995: varajäsenen määrääminen saattaa tapahtua joko ker- 34996: rakseen taikka koko vaalikaudeksi sekä myöskin sisäl- 34997: tää määräyksen siitä, kuka on oleva seuraava järjes- 34998: tyksessä käytettävä varajäsen. Tätä tarkoittavan lisäyk- 34999: sen on valiokunta ehdottanut lakiin otettavaksi. (9 § 35000: 4 mom.). 35001: 10 §. Valiokunnassa on vaadittu, että sille, joka valitaan 35002: valtuuston jäseneksi ilman hänen omaa suostumustaan, 35003: olisi myönnettävä oikeus kieltäytyä tästä toimesta 1& 35004: päivän kuluessa sen jälkeen, kuin hän vaaliviranomai- 35005: silta on saanut tiedon vaalista. Monelle työntekijälle,. 35006: jonka muiden luottamus kutsuisi ammattivaltuuston 35007: jäseneksi, saattaa käydä taloudellisesti hyvinkin vai- 35008: keaksi uhrata aikaa valtuuston töihin, jopa hän puheena 35009: olevan vaalin tähden voisi tulla pakotetuksi jättämään 35010: entisen työpaikkansa. Myöskin pitäisi aviovaimolla olla 35011: tilaisuus, jos hän tahtoo, luopua puheena olevasta luot- 35012: tamustoimesta. Varsinkin useampia kuntia käsittävässä 35013: ammattivaltuuston piirissä saattaa valtuuston jäsenen 35014: velvollisuuden täyttäminen tulla raskaaksi taakaksi niille, 35015: jotka asuvat etäällä kokouspaikasta. Eikä oikeus kiel- 35016: täytyä vastaanottamasta julkista luottamustointa ennes- 35017: Laki ammattivaltuustoista. 13 35018: 35019: täänkään ole lainsäädännössämme outoa, koska valtio- 35020: päiväjärjestyksessä ja siihen liittyvässä vaalilaissa puhee- 35021: na oleva periaate on julkilausuttu, ja joulukuun 8 p:nä 35022: 1873 annettu asetus kunnallishallituksesta kaupungissa 35023: myöntää kaupunginvaltuusmieheksikin valitulle oikeuden 35024: kieltäytyä tästä toimesta, jos hän ei asu kaupungissa 35025: tahi sen aluspiirissä. 35026: Mainitun mielipiteen puolesta esitetyille syille eivät 35027: muut valiokunnan jäsenet ole voineet myöntää ratkai- 35028: sevaa merkitystä. Ammattivaltuuston jäsenyys ei vaadi 35029: siirtymistä toiseen paikkakuntaan ja muista toimista 35030: luopumista, minkä edustajantoimi valtiopäivillä yleensä 35031: Bdellyttää. Se voidaan sentähden, samoin kuin kunnal- 35032: listen luottamustoimien suorittaminen, katsoa siihen 35033: valitun velvollisuudeksi, josta hän ainoastaan harkin- 35034: nassa päteviksi huomattujen syiden nojalla voi kiel- 35035: täytyä, jollei ole saavuttanut korkeaa ikää tai aivan edel- 35036: lisinä aikoina ollut samassa luottamustoimessa. Jos 35037: jokaisella olisi vapaa kieltäytymisoikeus, käyttäisi ar- 35038: vattavasti tätä tilaisuutta hyväkseen moni sellainenkin 35039: valtuuston jäseneksi sopiva, joka velvoitettuna tähän 35040: toimeen ryhtymään katsoisi asiakseen uhrata työvoimi- 35041: aan valtuuston hyväksi. 35042: Asiasta valiokunnassa äänestettäessä jakautuivat 35043: äänet tasan molempain edellä kerrottujen mielipiteiden 35044: kesken, joista sitten jälkimäinen arvalla tuli valiokunnan 35045: päätökseksi. (10 §, edusk. esit. 11 §). 35046: 35047: 3 luku. 35048: 35049: Ammattivaltuuston toiminnasta yleensä. 35050: 35051: Eduskuntaesityksen 12 § poikkeaa edellisille valtio- ll §. 35052: päiville annetun armollisen esityksen vastaavasta py- 35053: kälästä (20 §:stä) sikäli, että valtuuston esimiehen vaali 35054: on katsottava päteväksi, jos hän on saanut kaksi kolmas- 35055: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35056: 35057: osaa kaikista annetuista äänistä. Jos pätevään vaaliin 35058: vaadittaisiin kolme nejäsosaa annetuista äänistä, voisi 35059: valiokunnan mielestä liian pieni vähemmistö estää esi- 35060: miehen vaalin. (11 §). 35061: 12 §. Koska asiaa valtuustossa ratkaistaessa kumpikin 35062: valtuuston ryhmä on oleva yhtä lukuisa ja vähintään 35063: puolet kumpaisenkin ryhmän valtuutetuista saapuvilla, 35064: voisi toinen ryhmä tehdä tyhjäksi sille ehkä epämielui- 35065: sen päätöksen tekemisen sillä, ettei puolet sen jäsenistä 35066: saavu sitä asiaa käsitteleviin kokouksiin. Tällaisen nis~ 35067: koittelun estämiseksi on valiokunta lisännyt lakiehdo- 35068: tukseen sen säännöksen että, jos asia edellä mainitun 35069: syyn tähden kahdessa kokouksessa on jäänyt ratkaise- 35070: matta, sen saa kolmannella kerralla päätt.ää, jos vain 35071: puolet valtuustosta on saapuvilla (12 § 2 mom., edusk. 35072: esit. 13 § 2 mom.). 35073: Eduskuntaesityksessä on, viime valtiopäiväin valio- 35074: kunnan ehdotuksen mukaisesti, armollisen esityksen sään- 35075: nöstä ainoastaan toista ryhmää koskevista asioista (21 § 35076: 3 mom.) muutettu siten, että asian siirtämiseen yksi- 35077: tyisen ryhmän käsiteltäväksi vaaditaan kahden kolmas- 35078: osan äänten enemmistö. Tämän katsantokannan on 35079: valiokunta yksimielisesti omaksunut. Kumpaisellakin 35080: ryhmällä olisi oikeus itse valita puheenjohtajansa, mutta 35081: valiokunta ei kuitenkaan, asiasta äänestettyänsä, ole 35082: katsonut riittävää syytä olevan supistaa tätä vaalioi- 35083: oikeutta eduskuntaesityksessä ehdotetuna tavalla siten, 35084: että puheenjohtaja olisi otettava valtuuston keskuu- 35085: desta, koska ei sen kautta kuitenkaan voida estää ryh- 35086: maan kuuluvia valtuutettuja laajastikin käyttämästä 35087: valtuuston ulkopuolella olevien apua ja neuvoja. (12 § 35088: 3 mom., edusk. esit. 13 § 3 mom.). 35089: 14 §. Ammattivaltuuston tehtäviä koskevat säännökset 35090: ovat eduskuntaesityksessä ja valiokunnan lakiehdotuk- 35091: sessa sisällykseltään samat kuin edellisille valtiopäiville 35092: annetussa armollisessa esityksessä, mutta muodon puo- 35093: Laki ammattivaltuustoista. 15 35094: 35095: lesta on tehty se muutos, että tätä asiaa koskevat 35096: säännökset on koottu yhteen pykälään (14 §, edusk. esit. 35097: 15 §). 35098: 35099: 4 luku. 35100: 35101: Työriitojen sovittamisesta ja ratkaisemisesta. 35102: 35103: Ammattivaltuuston tärkeimpiä tehtäviä tulee epm- 15-20; §. 35104: lemättä olemaan sen toimenpiteet työriitojen sovittele- 35105: miseksi ja ratkaisemiseksi. 35106: Voimassa olevan elinkeinoasetuksen 26 §:n säännös- 35107: ten mukaan kuuluu myöskin elinkeinonharjoittajain ja 35108: työntekijäin välisten riitaisuuksien sovitteleminen ja rat- 35109: kaiseminen elinkeinoyhdistysten valtuutettujen tehtä- 35110: viin. Tämänlaatuisen asian käsittelyä varten on valtuu- 35111: tettujen lukua lisättävä puolella, valitsemalla siihen kau- 35112: pungin hyvämaineisia ja täysvaltaisia työntekijöitä. 35113: Nämä lisätyt valtuustot, jotka ovat olleet ainoat lain jär- 35114: jestämät työriitain sovittelulautakunnat ja sovinto-oikeu- 35115: det, lienevät tuskin milloinkaan työriitoja käsitelleet, 35116: koska ne, puutteellisen kokoonpanansa tähden, eivät ole 35117: saavuttaneet riitapuolten luottamusta. Se menettely- 35118: muoto, joka esillä olevassa lakiehdotuksessa on suunni- 35119: teltu työriitain sovinnolliseksi ratkaisemiseksi, näyttää 35120: valiokunnan mielestä soveliaalta poistamaan lainsäädän- 35121: tömme puutteita tällä alalla, ja ehdottaa valiokunta tätä 35122: koskevat säännökset melkein muuttamatta hyväksyt- 35123: täviksi. 35124: Useinmainitun armollisen esityksen 30 §:n säännöstä, 35125: jonka mukaan elinkeinonharjoittaja ei saisi liikettään 35126: pysäyttää eikä erottaa työntekijöitä eivätkä työntekijät 35127: lakata työstään riitakysymyksen ollessa sovintolauta- 35128: kunnan tai sovinto-oikeuden käsiteltävänä, ennenkuin 35129: kaksi viikkoa on kulunut asian vireillepanemisesta, ei 35130: ole otettu eduskuntaesitykseen eikä valiokuntakaan ole 35131: 16 1908. II Vp. - Bduskuotaesitysmiet. N:o 8. 35132: 35133: tahtonut puoltaa senkaltaisen säännöksen ottamista la- 35134: kiin. Voidaan nimittäin epäillä, onko soveliasta nyt jo 35135: niin suuresti rajoittaa oikeutta voimassa olevan työsopi- 35136: muksen irtisanomiseen ja irtisanomisajan jälkeen työn 35137: lakkauttamiseen, jota paitsi ainakin tavallinen 14 päi- 35138: vän irtisanomisaika enimmäkseen tulee olemaan tarjona 35139: neuvottelujen pitämistä varten. 35140: Eduskuntaesityksen 21 §:n on valiokunta muutta- 35141: nut ja lakiehdotukseensa palauttanut edellisille valtiopäi- 35142: ville annetun armollisen esityksen 29 §:n vastaavan sään- 35143: nöksen, koska valiokunnan käsityksen mukaan sovittelu- 35144: lautakunnan tai sovinto-oikeuden lausunnon ja päätök- 35145: sen pakollinen julkaiseminen ei ole joka tapauksessa tar- 35146: peen, jopa sovitun tai ratkaistun riita-asian vetäminen 35147: julkisuuteen saattaa joskus olla omansa suotta katkeroitta- 35148: maan riitapuolien väliä, etenkin sellaisissa tapauksissa, 35149: missä riitaisuus koskee yksityistä työnantajaa ja työn- 35150: tekijää. Valiokunnassa on kuitenkin vähemmistö tahto- 35151: nut pysyttää tämän pykälän säännökset eduskunta- 35152: esityksen mukaisina. (20 §, edusk. esit. 21 §). 35153: 21 §. Valiokunta on puolestaan hyväksynyt eduskunta- 35154: esityksen 22 § muuttamatta ja siis omaksunut sen kautta 35155: armollisen esityksen 31 §:ään tehdyt muutokset. Sen mu- 35156: kaan voi paikkakunnalla, jossa ammattivaltuustoa ei ole, 35157: toinen riitapuoli yksinkin ammattientarkastajan väli- 35158: tyksellä saattaa riidan toisen paikkakunnan ammatti- 35159: valtuuston käsiteltäväksi, mutta silloin on käännyttävä 35160: lähimmän paikkakunnan ammattivaltuuston puoleen (21 §, 35161: edusk. esit. 22 §). Ammattientarkastajat ovat jo ny- 35162: kyisin, 21 p:nä joulukuuta 1889 annetun johtosääntönsä 35163: 10 §:n mukaan, velvolliset kokemaan sovittaa elinkeinon- 35164: harjoittajain ja heidän työntekijäinsä välisiä riitaisuuk- 35165: sia. He ovat sentähden myöskin sopivimmat, luonnolli- 35166: sesti mikäli heidän virkansa sallii, työriidoissa toimimaan 35167: ammattivrJtuuston esimiehen sijassa sellaisilla paikka- 35168: kunnilla. missä valtuustoa ei ole. Niin ollen valiokunta 35169: Laki ammattivaltuustoista. 17 35170: 35171: ei ole voinut ehdottaa ammattientarkastajia vapautetta- 35172: viksi tästä tehtävästä, vaikka valiokunnassa onkin muis- 35173: tutettu, että usein matkoilla olevat ammattientarkasta- 35174: jat eivät voisi tehokkaasti täyttää mainittua velvolli- 35175: suutta ja että sen kautta monessakin tapauksessa työ- 35176: riitain selvittämistä ainoastaan viivytettäisiin. 35177: 35178: 5 luku. 35179: 35180: Ammattivaltuuston kustannuksista. 35181: 35182: Vaikka ammattivaltuustolla on oikeus juoksevain 23 §. 35183: asiainsa suorittamiseksi palkkaa vastaan ottaa sihteeri, 35184: jää kuitenkin valtuuston esimiehen suoritettavaksi, var- 35185: sinkin niillä paikkakunnilla, missä teollinen toiminta on 35186: vilkasta, siinä määrin aikaa ja harrastusta vaativia asioita, 35187: ettei yhteiskunta voi ilman korvausta sälyttää tätä 35188: työtaakkaa yksityiselle kansalaiselle. Samalle kannalle 35189: on lainsäädäntömme ennenkin asettunut, sillä maalais- 35190: kuntain hallinnosta kesäkuun 15 p:nä 1898 annetun lain 35191: mukaan on kunnallislautakunnan esimiehellä oikeus työs- 35192: tään saada se kohtuullinen palkka, jonka kuntakokous 35193: tarkoitusta varten määrää. On myöskin huomioon otet- 35194: tava, että monen, etenkin työntekijäin ryhmään kuuluvan, 35195: valtuuston jäseneksi joutuvan toimeentulo niin suuresti 35196: riippuu hänen työaikansa käyttämisestä ansiotyöhön, 35197: ettei kohtuudella saata häneltä vaatia kokonaan palka- 35198: tonta, asianharrastuksesta suoritettua työtä. Valiokunta 35199: on näiden syiden nojalla lakiehdotukseensa ottanut ni- 35200: menomaisen säännöksen siitä, että valtuuston esimiehelle 35201: on maksettava palkkio ja jäsenille menetetystä työ- 35202: ajasta kohtuullinen korvaus, jonka tulee olla kaikille 35203: valtuuston jäsenille yhtä suuri. (23 §.) 35204: Valtuuston toiminnan aiheuttamat kustannukset on 25 §. 35205: valiokunnassa ehdotettu kokonaan siirrettäväksi valtion 35206: suoritettaviksi, koska uusi valtuustolaitos tulisi hyödyt- 35207: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. No 8. 35208: 35209: tämään etupäässä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan ja 35210: ainoastaan aivan vähässä määrässä erityisesti elinkeinon- 35211: harjoittajia ja työntekijöitä. Tähän katsantokantaan va- 35212: liokunta ei ole voinut yhtyä. Osanottaminen ammatti- 35213: valtuuston kustannusten suorittamiseen on, itsehallinto- 35214: oikeuden luonnollisena johtopäätöksenä, valiokunnan mie- 35215: lestä säädettävä niiden velvollisuudeksi, jotka ovat oi- 35216: keutetut valtuustoa valitsemaan ja joiden etujen val- 35217: vomista ja edistämistä valtuuston toiminta etupäässä 35218: tarkoittaa. Tämä tietysti ei estä, että muutamat mää- 35219: rätyt kustannuserät joutuvat joko valtion tahi kunnan 35220: maksettaviksi ja että valtuusto voi toimintansa edistä- 35221: miseen saada sekä valtiolta että kunnalta pysyvää tahi 35222: tilapäistä avustusta. Suotavaa olisi myöskin että, koska 35223: valtion varoja runsaasti käytetään oppikoulujen, sekä 35224: valtion omien että yksityisten, ylläpitämiseksi, yleisiä 35225: varoja entistä enemmän käytettäisiin sellaistenkin asiain 35226: edistämiseksi, jotka lähinnä ovat uskotut ammattival- 35227: tuuston huolenpitoon,etenkin ammatillisen opetuksen avus- 35228: tamiseksi. 35229: Kun on ollut määrättävänä, mitkä valtuuston meno- 35230: eristä olisivat lain mukaan säädettävät valtion suoritet- 35231: taviksi, on valiokunnassa puollettu eduskuntaesityk- 35232: sessäkin esitettyä kantaa, jonka mukaan valtion varoista 35233: maksettaisiin ainoastaan ne valtuuston kustannukset, 35234: jotka johtuvat sen toiminnasta työriitojen sovittami- 35235: seksi tahi ratkaisemiseksi (22 § 1 mom., edusk. esit. 23 § 35236: 1 mom.). Tätä valiokunta ei kuitenkaan ole pitänyt 35237: riittävänä, koskä silloin valtuuston valitsijain suori- 35238: tettavaksi joutuisi sellaisiakin kustannuksia, joista 35239: yhteiskunta monella muulla alalla on ottanut vasta- 35240: takseen, kuten valtuuston esimiehen palkka ja Jasen- 35241: ten korvausmaksut, ja koska monesti saattaa olla vaikeata 35242: yleisistä valtuuston hallintokustannuksista tarkalleen erot- 35243: taa ne, jotka työriitain sovittelutoiminta on aiheuttanut. 35244: Näitä näkökohtia silmällä pitäen on lakiehdotukseen 35245: lisätty sen 25 §. 35246: Laki ammattivaltuustoista. 19 35247: 35248: Vaikka luonnollisesti on mahdotonta tarkalleen ar- 35249: vioida, mihin määrään valtioapu ammattivaltuustojen 35250: hallintokustannuksiin, valiokunnan edellä mainitun eh- 35251: dotuksen mukaan, tulisi vuosittain nousemaan, on valio- 35252: kunta kuitenkin katsonut velvollisuudekseen tässä koh- 35253: den koettaa arviolta esittää muutamia lukuja, jotka tie- 35254: tysti voivat antaa ainoastaan vallan ylimalkaisen käsi- 35255: tyksen puheena olevien valtiomenojen suuruudesta: 35256: 35257: Helsingissä . . . . . . . ................ . 10,000 markkaa 35258: Turussa, Kotkassa, Tampereella, a 7,000 21,000 " 35259: Viipurissa, Porissa, Vaasassa, Oulussa, 35260: Kuopiossa a 5,000 . . . . . . . . . . . . . . 25,000 35261: 10 kaupungissa ja tehdaskeskuksessa a " 35262: 3,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,000 ,, 35263: 30 kaupungissa ja tehdaskeskuksessa a 35264: 1,500 ........................ 45,000 35265: " 35266: Yhteensä 131,000 markkaa 35267: 35268: Minkä verran valtiovaroja tulisi menemään erityi- 35269: sesti työriitain sovittamisesta ja ratkaisemisesta johtu- 35270: viin kustannuksiin, ei valiokunnan ole ollut mahdollista 35271: likimääräisestikään arvioida. Jos valiokunnan ehdot- 35272: tamat säännökset ammattivaltuuston kustannuksista hy- 35273: väksytään ja tulevat laiksi, olisi siitä aiheutuva arvio- 35274: määräraha valtion tulo- ja menoarvioon otettava. 35275: Koska valiokunnan ehdotuksen mukaan monessa 26 §. 35276: tapauksessa jäisi verrattain vähäinen rahamäärä kun- 35277: nallisverojen yhteydessä taksoitettavaksi niiltä, jotka 35278: ovat oikeutetut ammattivaltuustoa valitsemaan, on voitu 35279: poistaa se eduskuntaesityksessä oleva määräys, että jokai- 35280: sen verovelvollisen tulisi maksaa vähintään viisikym- 35281: mentä penniä vuodessa (26 §, edusk. esit. 25 §). 35282: 20 1908. II. Vp, - Eduskuntaesitysmiet. N:o S. 35283: 35284: 6 luku. 35285: 35286: Eri ammattivaltuustojen yhteistoiminnasta sekä keskus- 35287: valtuustosta. 35288: 35289: 30 § l mom. Perustettavaksi ehdotettu keskusvaltuusto tulisi va- 35290: liokunnan lakiehdotuksen, samaten kuin entisen armol- 35291: lisen esityksen ja eduskuntaesityksenkin, mukaan niin 35292: kokoonpantavaksi, että ammattivaltuustojen elinkeinon- 35293: harjoittajain edustajat valitsisivat siihen 6, työntekijäin 35294: edustajat 6 ja senaatti 6 jäsentä. Valiokunnassa on eh- 35295: dotettu jäsenten lukumäärää lisättäväksi 22:ksi, joista 35296: senaatti valitsisi ainoastaan 4 ja heidät ~asianomaisiin 35297: oloihin perehtyneistä tiedemiehistä tai muista senkaltai- 35298: sista kansalaisista•>. Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan 35299: ole syytä tehdä keskusvaltuustoa vielä monilukuisem- 35300: maksi, kuin lakiehdotuksessa on ehdotettu, eikä vähen- 35301: tää hallituksen valittavain jäsenten lukua. Niinkuin 35302: kokemus muista maista on osottanut, ovat tällaisissa 35303: keskustyövirastoissa tavallisesti toimekkaimpia jäseniä 35304: juuri hallituksen valitsemat puolueettomat jäsenet, jotka 35305: luonnollisesti meilläkin tulisivat otettaviksi yhteiskunta- 35306: oloihin ja niiden uudistuskysymyksiin perehtyneistä kan- 35307: salaisista, vaikka erityistä säännöstä siitä ei laissa ole- 35308: kaan. (30 § 1 mom., edusk. esit. 29 § 1 mom.). 35309: 35310: 35311: ~8 luku. 35312: 35313: Erityisiä säännöksiä. 35314: 35315: 33 §. Sen sakon alimman rajan, mikä olisi säädettävä elin- 35316: keinonharjoittajalle, joka ei vaatimuksestakaan anna 35317: 7 §:n 1 momentissa mainittuja luetteloita, on valiokunta 35318: katsonut tarpeelliseksi korottaa kymmeneen markkaan 35319: (33 §, edusk. esit. 32 §). 35320: Laki ammattivaltuustoista. 21 35321: 35322: Täydellisyyden vuoksi on valiokunta lakiehdotuk- 36 §. 35323: seen lisännyt säännöksen siitä, että niissä kaupungeissa, 35324: joissa maistraattia ei ole, järjestysoikeuden tulee suorit- 35325: taa maistraatille lakiehdotuksen mukaan kuuluvat teh- 35326: tävät. (36 §.) 35327: 35328: 35329: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, valiokunta 35330: kunnioittaen ehdottaa, 35331: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja 35332: toimittaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraa- 35333: van lakiehdotuksen: 35334: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35335: 35336: 35337: 35338: 35339: Laki 35340: Ammattivaltuustoista. 35341: 35342: 1 luku. 35343: 35344: Ammattivaltuustojen perustamisesta. (poist.) 35345: 35346: 1 §. 35347: 1. Kaupungissa olkoon ammattivaltuusto, jonka 35348: tulee pitää huolta paikkakunnalla harjoitettuja elinkei- 35349: noja koskevista asioista. Senaatti voi kuitenkin, jos 35350: sellaisen valtuuston perustamista paikkakunnan am- 35351: mattiolojen kehittymättömyyden tähden ei katsota tar- 35352: peelliseksi, määrätä, että jotakin kaupunkia varten tois- 35353: taiseksi ei tarvitse ammattivaltuustoa valita. 35354: 2. Milloin erityiset olot vaativat, voi senaatti 35355: määrätä, että jonkun kaupungin ammattivaltuuston 35356: piiri on ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi, sekä 35357: antaa tarvittavia määräyksiä tämän lain soveltami- 35358: sesta sellaiseen tapaukseen. 35359: 35360: 2 §. 35361: Niille paikkakunnille maalla, mihin senaatti katsoo 35362: mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perustettakoon ani- 35363: mattivaltuusto joko yhdelle kunnalle erikseen tahi useam- 35364: mille yhteisesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa olkoon 35365: senaatin sekä määrättävä paikkakunta, missä valtuuston 35366: kokoukset pidetään, että muutenkin annettava ne mää- 35367: räykset, joita lain soveltamista varten on tarpeen. 35368: Laki ammattivaltuustoista. 23 35369: 35370: 3 §. 35371: 1. Ammattivaltuusto perustetaan joko kaikkia paikka- 35372: kunnan elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne 35373: jaetaan enintään kolmeen eri ammattiryhmään: kauppaan, 35374: tehdasteollisuuteen ja käsityöhön. 35375: 2. (5 §) Jos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi 35376: senaatti sallia eri ammattivaltuuston perustettavaksi jota- 35377: kin tahi joitakin 1 momentissa mainittuihin ammatti- 35378: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten, taikka 35379: määrätä, että jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse 35380: ammattivaltuustoa valita. 35381: 35382: 4 §. 35383: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava, 35384: määrää teollisuushallitus, sittenkuin ammattivaltuusto, 35385: missä sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta 35386: (poist.) ovat antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asi- 35387: asta. Samassa järjestyksessä ratkaistaan kysymys, kuin- 35388: ka monta valtuutettua on valittava joko paikkakun- 35389: nan elinkeinoja varten yhteisesti taikka jotakin am- 35390: mattiryhmää varten erikseen; ja silloin on huomioon 35391: otettava, että tämä lukumäärä on 2:lla jaollinen luku, 35392: vähintään 6 ja enintään 24. 35393: 35394: 35395: 2 luku. 35396: 35397: Ammattivaltuuston vaalista. 35398: 35399: 5 § (6 §). 35400: 1. Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka 35401: kaupungissa harjoittavat elinkeinoa säädetyn elinkeino- 35402: ilmoituksen nojalla tahi asianomaisella luvalla, toi· 35403: 2r. 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35404: 35405: seksi puoleksi taas näiden elinkeinonharjoittajain työssä 35406: olevat työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä laissa 35407: myöskin liikeapulaisia ja oppilaisia, mutta ei teknillisiä 35408: johtajia, konttoripäälliköitä, työnjohtajia, jotka eivät 35409: ole itse työssä käsin, vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä 35410: muita elinkeinonharjoittajan työssä olevia henkilöitä, 35411: jotka toimeltaan ovat niihin verrattavat. 35412: 2. Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi 35413: vuodeksi sillä tavoin, kuin 6-10 §:ssä säädetään. 35414: 3. Jos valtuutettu kuolee taikka jos hän toiseen 35415: paikkakuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn täh- 35416: den eroaa, ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun ku- 35417: lunut, tulee sen ryhmän varajäsenen, johon eronnut on 35418: kuulunut, astua hänen sijaansa mainitusta toimikaudesta 35419: j älellä olevaksi ajaksi. 35420: 35421: 6 § (7 §). 35422: 35423: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 35424: §:ssä on sanottu, että vaalioikeutettu: 35425: a) on täysi-ikäinen; 35426: b) on paikkakunnalla hengillepantu Suomen kansa- 35427: lainen; 35428: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena; 35429: eikä 35430: d) ole kansalaisluottamusta vailla. 35431: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät 35432: ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin 35433: huomioon otettava, mitä nyt on sanottu. 35434: 3. V aalikelpoinen valtuutetuksi on vähintään vii- 35435: denkolmatta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) 35436: ja d) kohdassa säädetyt ehdot täyttävä, joka on: 35437: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 §:ssä mai- 35438: nituista vaaliryhmistä; 35439: b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai 35440: yhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä 35441: tahi muu johtaJa; 35442: Laki ammattivaltuustoista. 25 35443: 35444: c) elinkeinonharjoittaja taikka. työntekijä, joka 35445: lähinnä edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin 35446: ~Juoden on ollut vaalioikeutettu; taikka 35447: d) on ~Jaltuutettuna, vaikkakaan hän edellä ole~Jain 35448: määräyksien mukaan ei enää olisi vaalikelpoinen. 35449: 35450: 7 § (8 §) . 35451: • 35452: 1. Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 35453: 8 §:n 1 momentissa mainittu vaaliviranomainen sinä 35454: vuonna, jona vaalit ovat toimitettavat, kustakin am- 35455: mattiryhmästä kaksi vaaliluetteloa, joissa, 5 §:ssä mainit- 35456: tuihin molempiin vaaliryhmiin tehtyä jakoa noudattaen, 35457: luetellaan ne, jotka ovat oikeutetut valitsemaan ammatti- 35458: ryhmän valtuutettuja. Elinkeinonharjoittaja olkoon 35459: velvollinen lokakuussa sinä vuonna, jolloin vaali toimi- 35460: tetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työssään olevista 35461: työntekijöistä teollisuushallituksen laatiman kaavan mu- 35462: kaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henkikirjain 35463: ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä. 35464: 2. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten 35465: saatavina vähintään neljätoista päivää ennen vaalia, 35466: joka on toimitettava marras- tahi joulukuussa vaaliviran- 35467: omaisen määrättävänä ja vähintään neljäätoista päivää 35468: ennen tavallisessa järjestyksessä kuulutettavana päivänä. 35469: 3. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviran- 35470: omaisen harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello 35471: 12 päivällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä. 35472: 35473: 8 § (9 §). 35474: 35475: 1. Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja 35476: maalla kunnallislautakunnan edessä (poist.) suljetuin li- 35477: puin. Ammatti~Jaltuuston ~Jalitsemilla edustajilla olkoon 35478: oikeus olla siinä saapu~Jilla. 35479: 26 190a. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35480: 35481: 2. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden 35482: henkilöiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen 35483: järjestykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos 35484: vaalilippu sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta 35485: täytettäviä paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin 35486: monta ensimäistä nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. 35487: Vaalilippuun merkittäköön nimet painamalla tahi kirjoit- 35488: tamalla, ja voidaan siftä muuttaa nimien järjestystä, 35489: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia nimiä lisäksi. 35490: 3. Vaalilippu on valitsijanitsensä annettava, jolloin 35491: merkitään vaaliluetteloon, että niin on tehty. 35492: 4. Jos vaalilippu johonkin nimeen tahi joidenkin 35493: nimien järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kui- 35494: tenkin muilta kohdin pätevä. 35495: 35496: 35497: 9 § (10 §). 35498: 35499: 1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa 35500: yhden äänen, toinen järjestyksessä O.so ääntä, kolmas 35501: 0.33, neljäs 0.2s, viides 0.2o, kuudes O.n, seitsemäs O.u, kah- 35502: deksas 0.12, yhdeksäs O.u, kymmenes O.m, yhdestoista O.o9 35503: ja kahdestoista O.os ääntä. 35504: 2. Sittenkuin kullekin 1 momentin mukaan tule~Jat 35505: äänet ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistet- 35506: tava valtuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet, 35507: niin monta kuin ~Jaltuustoon on ~Jalitta~Ja jäseniä. 35508: Muista ovat ne, joiden äänimäärä on vähintään puolet vä- 35509: himmillä äänillä valitun valtuutetun äänistä, katsottavat 35510: varajäseniksi siinä järjestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. 35511: Yhtä suuren ääniluvun saaneiden välin ratkaisee arpa. 35512: 3. Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin 35513: puolet siitä, mitä vaaliryhmän valtuutettuja, taikka jos 35514: varajäsenten lukumäärä poismuuttamisen tai muun syyn 35515: tähden supistuu vähemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee 35516: vaaliryhmän valtuutettujen ja varajäsenten valita puut.tu- 35517: Laki ammattivaltuustoista. 27 35518: 35519: va maara varajäseniä. Nämä varajäsenet valitaan suh- 35520: teellisilla vaaleilla, niinkuin edellä on sanottu, jolleivät 35521: kaikki vaaliin osaa ottavat sovi enemmistövaalitavan 35522: käyttämisestä. 35523: 4. V altuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3 35524: momentin mukaan valituista varajäsenistä on tarvit- 35525: taessa kutsuttava· hänen sijaansa. 35526: 35527: 10 § (11 §). 35528: V altuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kiel- 35529: täytykö, ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta 35530: tai toiminut valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi 35531: näyttää sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy. 35532: 35533: 3 luku. 35534: Ammattivaltuuston toiminnasta yleensä. 35535: 35536: 11 § (12 §). 35537: 1. Valtuusto valitsee keskuudestaan tahi ulkopuo- 35538: leltaan joka vuodeksi esimiehen. Jollei kukaan vaalissa 35539: saa kahta kolmasosaa kaikista annetuista äänistä, toimi- 35540: tetaan vaali uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa 35541: vastamainittua äänten enemmistöä, jätetään kaupungissa 35542: kaupunginvaltuuston sekä maalla kunnanvaltuuston tahi, 35543: missä sellaista ei ole, kunnallislautakunnan valittavaksi 35544: ammattivaltuustolle, vaan ei sen keskuudesta, yleisiin 35545: toimiin perehtynyt esimies. Samassa järjestyksessä vali- 35546: taan valtuuston keskuudesta varaesimies joka vuodeksi. 35547: Esimieheksi valittavan ei tarvitse olla vaalikelpoinen 35548: valtuutetuksi. Ammattivaltuuston ulkopuolelta valittua 35549: esimiestä ei lueta 4 §:ssä tarkoitettuun valtuutettujen 35550: lukumäärään eikä myöskään kumpaankaan valtuuston 35551: ryhmään. 35552: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. No 8. 35553: 35554: 2. Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka 35555: edellisen vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole 35556: äänioikeutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä 35557: esimiehen toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esite- 35558: tään, jääköön valtuuston harkittavaksi, onko se hyväk- 35559: syttävä. 35560: 35561: 12 § (13 §). 35562: 1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä 35563: ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia- 35564: apulaiset. 35565: 2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon pää- 35566: töksen teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukui- 35567: sana. Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia 35568: läsnä, ratkaistakoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla 35569: päätöstä tekemässä. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei 35570: vähintään puolet kumpaisestakin ryhmästä ole saapu- 35571: villa. Kun jokin asia kahdessa kokouksessa on jäänyt 35572: ratkaisematta sentähden, että valtuusto ei ole ollut pää- 35573: tösvaltainen niinkuin nyt on sanottu, saa sen kolman- 35574: nella kerralla ratkaista, jos vain puolet valtuustosta on 35575: saapuvilla. Jos äänestyksessä äänet jakautuvat tasan, 35576: voittakoon se mielipide, jota esimies kannattaa. 35577: 3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmas- 35578: osan äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan 35579: toista vaaliryhmäii, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, 35580: ja valitkoot he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi 35581: ulko pzwleltaan. 35582: 35583: 13 § (14 §). 35584: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja 35585: olkoot oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin 35586: 16 §:ssä mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä 35587: ottamaan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. 35588: Laki ammattivattuustoista. 29 35589: 35590: 14 § (15 §). 35591: Ammattivaltuuston tulee: 35592: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi 35593: ja työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryh- 35594: tyä toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin, 35595: Dsaksi valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia 35596: mainitussa tarkoituksessa; 35597: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen 35598: tilastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muuten- 35599: kin antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeino- 35600: toiminnasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset 35601: niitä vaativat; 35602: c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeille järjestys- 35603: säännöt, sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty; 35604: d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten 35605: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustami- 35606: sesta niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asian- 35607: haarain vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja 35608: sovinto-oikeuksien asettamista yksityistapauksia var- 35609: ten, ja tarvittaessa itse puolestaankin toimia työriitain 35610: sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi, niinkuin 4 luvussa 35611: säädetään; 35612: e) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituk- 35613: senmukaisen hoidon ja kehityksen hyväksi sekä, mikäli 35614: mahdollista, edistää sellaisten koulujen perustamista ja 35615: Dppikurssien toimeenpanemista eri ammatteja varten; 35616: /) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät 35617: saavat sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksen- 35618: mukaisesti on tuleva; 35619: g) pitää luetteloa oppilaissopimuksista, jotka val- 35620: tuustolle ilmoitetaan, ja erityisen katsannon kautta pi- 35621: tää silmällä, että oppilaiset saavat tarpeenmukaisen 35622: ammattikehityksen sekä että heitä muutenkin kohdellaan 35623: lain ja välipuheen mukaisesti, niin myös, hankittuaan 35624: paikkakunnan sekä elinkeinonharjoittajain että työnteki- 35625: jäin ammattiyhdistysten lausunnot, määrätä oppilaisten 35626: 30 1908. II Vp. - Edusknntaesitysmiet. N:o 8. 35627: 35628: ammattitaidon tutkimisen ehdot ja järjestys sekä ryhtyä 35629: sitä varten muuten tarvittaviin toimenpiteisiin; 35630: h) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan 35631: järjestämälle ammattientarkastukselle; 35632: i) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi 35633: katsoo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa 35634: kutsua edustajia sellaisista paikkakunnalle perustetuista 35635: yhdistyksistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi, 35636: ja tarvittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa 35637: näiden yhdistysten kanssa; sekä 35638: j) antaa vuosittain teollisuushallitukselle kertomus 35639: toiminnastaan. 35640: 35641: 4 luku. 35642: 35643: TyiJriitojen sovittamisesta ja ratkaisemisesta. 35644: 35645: 15 § (16 §). 35646: 1. Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen 35647: työriita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuot- 35648: taa suurehkon työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, 35649: itse tai valtuuston sihteerin kautta, ruveta yhteyteen 35650: riiteleväin kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita kos- 35651: kee, koettaa saada riitelevät riidan ratkaisua odottaessaan 35652: olemaan ryhtymättä työnseisaukseen tahi sitä jatkamatta, 35653: kehottaa heitä yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin 35654: koettaa saada riita selvitetyksi. 35655: 2. Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työn- 35656: tekijäin välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten 35657: perustetun sovittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden kä- 35658: siteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen sovelletta- 35659: ko, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä valtuuston 35660: välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että tuota lautakun- 35661: taa tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttämään riidan sovit- 35662: tamiseen. 35663: Laki ammattivaltuustoista. 35664: 35665: 16 § (17 §). 35666: 1. Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 §:ssä on 35667: sanottu, työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat 35668: riitapuolet tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto 35669: koettaisi sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsi. 35670: tellä hakemusta ja jättää asia erityiseen sovittelulautakun- 35671: taan. Tämän lautakunnan puheenjohtajaksi ammatti"al- 35672: tuusto "alitsee joko sellaisen esimiehensä, joka on otettu 35673: "altuuston ulkopuolelta, taikka muun henkilön, joka ei ole 35674: elinkeinonharjoittaja eikä työntekijä; ja olkoon lautakun· 35675: nassa, paitsi puheenjohtajaa, vähintäänkin kaksi jäsentä, 35676: jotka valtuusto keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valit- 35677: see siten, että kumpikin valtuuston ryhmä erikseen valit- 35678: see yhtä monta edustajaa. Asianosai~»ten pyynnöstä 35679: voidaan lautakuntaan vielä lisätä kaksi jäsentä, joi~ta 35680: kumpikin riitapuoli valitsee yhden. Lautakunnan sih- 35681: teerintointa hoitaa valtuuston sihteeri. 35682: 2. Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä jär- 35683: jestyksessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun 35684: riitapuoli ei ole pyytänyt valtuuston välitystä. 35685: 35686: 17 § (18 §). 35687: 1. Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin 35688: riitapuolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka 35689: ovat olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista, 35690: ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin 35691: asiantuntijoita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoit- 35692: tanut asiaa valtuustolle, olkoon kuitenkin velvollinen, itse 35693: tahi asiamiehen kautta, kutsuttaessa saapuroaan lauta- 35694: kunnan kokoukseen. Kutsutun riitapuolen poissaolo äl- 35695: köön estäkö asian käsittelyä. 35696: 2. Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn 35697: tarkoituksena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen 35698: riitelevien omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lauta- 35699: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35700: 35701: kunnan, jos ja sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän 35702: riidan ratkaisua, ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja 35703: myönnytyksiä, joita tarkoitus näyttää vaativan. 35704: 3. Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimieli- 35705: syyttä saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovinto- 35706: ehdotuksen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille 35707: toimitettava. Jos asiaa on lautakunnassa käsitelty riita- 35708: puolen ilmoituksesta eikä lautakunnan puheenjohtaja, 48 35709: tunnin kuluessa tiedon antamisesta taikka lautakunnan 35710: erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asian- 35711: omaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli 35712: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus 35713: hyväksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi. 35714: Sama olkoon laki, kun asiaa on käsitelty, niinkuin 16 §:n 35715: 2 momentissa on sanottu, ja molemmat riitapuolet ovat 35716: ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen. 35717: 35718: 18 § (19 §). 35719: Jos 17 §:ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon, 35720: kehottakoon lautakunta riiteleviä antamaan niin kokoon- 35721: pannulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 §:n 1 momentissa on 35722: sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle 35723: tahi useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät 35724: sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuol- 35725: ten väitteet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä. 35726: 35727: 19 § (20 §). 35728: 1. Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellai· 35729: sen edelläkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 §:ssä 35730: on sanottu, taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa 35731: riidan sovintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esi- 35732: miehen tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin 35733: toimenpiteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovin- 35734: tomiehen viipymättä käsiteltävä ja sovintotuomiolla pää- 35735: Laki ammattivaltuustoista. 33 35736: 35737: tettävä. Sellaista sovintotuomiota molemmat riitapuolet 35738: noudattakoot. 35739: 2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi 35740: muuttamista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopi- 35741: muksen voima, mutta kun on kysymys tehdyn työsopi- 35742: muksen tulkitsemista koskevasta oikeusriidasta, panta- 35743: koon tuomio täytäntöön, niinkuin ulosottolaissa on sovin- 35744: totuomioista säädetty. 35745: 35746: 20 § (21 §). 35747: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta 35748: tai sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 §:n mukaan 35749: antaa, ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja CJoi- 35750: daan myöskin antajan toimesta sopivalla tavalla julaista. 35751: 35752: 21 § (22 §). 35753: Jos syntyy työriita sellaisella paikkakunnalla, missä 35754: ammattivaltuustoa ei ole, olkoon ammattientarkastajan 35755: asia koettaa sovittaa riitapuolia, niinkuin ammattivaltuus- 35756: ton esimiehestä 15 §:ssä on sanottu. Jollei riitaa saada 35757: sellaisella välityksellä selvitetyksi, ja jos jompikumpi riita- 35758: puoli haluaa, että toisen paikkakunnan ammattivaltuusto 35759: koettaisi riidan sovittaa, ilmoittakoot sen ammattientar- 35760: kastajan kautta lähimmän paikkakunnan ammattival- 35761: tuustolle, ellei toisen paikkakunnan valtuusto, molem- 35762: pain riitapuolten pyynnöstä, ole ilmoittanut suostu- 35763: vansa ottamaan asiaa käsiteltäväksensä. Sellaisen asi- 35764: an edelleen käsittelemisestä olkoon voimassa, mitä 35765: edellä 16-20 §:ssä on säädetty:: 35766: 35767: 22 § (23 §). 35768: 1. Sovitt"elulautakunnan ja sovinto-oikeuden Jase- 35769: nellä sekä sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukas- 35770: taan ja vaivastaan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus 35771: 3 35772: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35773: 35774: on määrättävä riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus 35775: sekä myöskin muut ammattivaltuuston valitseman so- 35776: vittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden tahi sovinto- 35777: miehen kustannukset suoritetaan valtiovaroista, jollei 35778: lautakunta tahi sovinto-oikeus tahi sovintomies har- 35779: kitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi jompaa- 35780: kumpaa niistä maksamaan kustannuksia. 35781: 2. Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 mo- 35782: mentin mukaan on katsottu valtiovaroista suoritetta- 35783: viksi, lähettäköön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä 35784: oman lausuntonsa läänin kuvernöörille, joka määrää 35785: varat maksettaviksi, jollei aihetta muistutukseen kor- 35786: vauksen suuruutta tahi laskua vastaan muuten ole, 35787: mutta muussa tapauksessa hankkii valtuuston selityk- 35788: sen muistutuksesta, ennenkuin kuvernööri lopullisesti 35789: tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan päätök- 35790: seen voidaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon 35791: saatua, hakea muutosta senaatin talousosastossa. 35792: 35793: 5 luku. 35794: 35795: Ammattivaltuuston kustannuksista. 35796: 35797: 23 §. 35798: Ammattivaltuuston esLmWs on oikeutettu saamaan 35799: toimestaan palkkion ja valtuutettu menettämästään työ- 35800: ajasta kohtuullz:sen korvauksen, jonka tulee olla yhtä 35801: suuri kaikille valtuutetuille, sekä esimies ja valtuutettu 35802: korvauksen matkakustannuksistaan, 35803: 35804: 24 §. 35805: Kustannukset 7 §:ssä mainittujen vaaliluettelojen 35806: tekemisestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee il- 35807: maiseksi antaa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien 35808: kokouksiin käytettäväksi tarvittava huoneusto. 35809: Laki ammattivaltuustoista. 35 35810: 35811: 25 §. 35812: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä, 35813: ynnä ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suori- 35814: tetaan valtiMaroista; ja on silloin noudatettava 22 § :n 35815: 2 momentissa säädettyä järjestystä. 35816: 35817: 26 § (25 §). 35818: Jokainen, jolla 5 ja 6 §:n mukaan on oikeus ottaa 35819: osaa ammattivaltuuston vaaliin ja joka maksaa kun- 35820: nallisveroa, olkoon velvollinen valtuuston (poist.) mui- 35821: den kuin 23-25 §:ssä mainittujen menojen suorit- 35822: tamiseen ottamaan osaa, kunnallisverotuksesta voi- 35823: massa olevia perusteita noudattaen, sen veroäyriluvun 35824: mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi työtu- 35825: loista. (poist.) 35826: 27 § (26 §). 35827: 1. Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulu- 35828: kuussa seuraavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tulo- 35829: arvio, sisältävä paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja 35830: myös sen rahamäärän, joka niiden suorittamiseksi on ve- 35831: rottamalla otettava verovelvollisilta. 35832: 2. Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on 35833: toimitettu, tulee valtuuston tuon verotuksen johdolla 35834: sekä noudattaen, mitä yllä 26 §:ssä on säädetty, jakaa 35835: kaikkien verovelvollisten kesken se määrä, joka on tak- 35836: soitettava, sekä kunnan veronkannon yhteydessä toimitut- 35837: taa maksunkanto kunnan ylöskantomiehillä, joiden tu- 35838: lee jättää kannetut varat valtuuston rahastonhoitajalle. 35839: 35840: 28 § (27 §). 35841: 1. Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi 35842: vaalikelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryh- 35843: mää varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan 35844: varamiestä. Jokaisella valitsij alla on siinä vaalissa yksi 35845: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35846: 35847: ääni, ja julistakoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka 35848: ovat saaneet enimmät äänet. 35849: 2. Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuus- 35850: ton tilit ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen 35851: vakuudet ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraa- 35852: tille tahi kunnallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaa- 35853: vat, ettei syytä muistutukseen ole, myöntäkööt he vas- 35854: tuunvapauden. Mutta jos tilintarkastajat ovat tehneet 35855: muistutuksen, jossa he asianomaisen selityksestä huoli~ 35856: matta pysyvät, on sanotun viranomaisen siitä tehtävä 35857: päätös. 35858: 35859: 6 luku. 35860: 35861: Eri ammattivaltuustojen yhteistoiminnasta sekä keskus- 35862: valtuustosta (poist.) 35863: 35864: 29 § (28 §). 35865: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti- 35866: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa 35867: elinkeinoetujen edistämiseksi. 35868: 35869: 30 § (29 §). 35870: 1. Siinä tarkoituksessa, kuin 29 §:ssä mainitaan, on 35871: koko maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuu- 35872: luu kahdeksantoista jäsentä. Senaatin tarkemmin mää- 35873: rättävällä tavalla valitsevat niitä maan ammattival- 35874: tuustojen elinkeinonharjoittajain edustajat kuusi ja työn- 35875: tekijäin edustajat kuusi. Muut kuusi valitsee senaatti. 35876: 2. Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohta~ 35877: jansa, kokoontuu teollisuushallituksen kutsumuksesta vä- 35878: hintäänkin kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita, 35879: jotka senaatti tahi teollisuushallitus sille esittää tahi joista 35880: keskusvaltuustossa nostetaan kysymys; ja olkoot silloin 35881: ne teollisuushallituksen jäsenet, joita ei ole valittu keskus- 35882: Laki ammatiivaltuustoista. 37 35883: 35884: valtuustoon, oikeutetut ottamaan osaa keskusteluihin, 35885: mutta ei päätöksiin. 35886: 3. Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot 35887: suorittaa valtio. 35888: 35889: 7 luku. 35890: 35891: Miten ammattivaltuuston päätöksistä valitetaan. 35892: 35893: 31 § (30 §). 35894: 1. Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, 35895: että joku ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt lailli- 35896: sessa järjestyksessä taikka että se on voimassa olevaa 35897: lakia vastaan taikka loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, 35898: olkoon oikeutettu lääninhallitukseen tekemään valituksen 35899: päätöksestä kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tie- 35900: doksi saatuaan. 35901: 2. Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvista- 35902: masta järjestyssääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niin 35903: kuin on erittäin säädetty. 35904: 35905: 32 § (31 §). 35906: 1. Jos tehdään valitus siitä, että päätös ei ole lailli- 35907: sessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on ristirii- 35908: dassa voimassa olevan lain kanssa taikka muuten menee 35909: päättäjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kiel- 35910: tää päätöksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan 35911: syytä. 35912: 2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä 35913: oikeutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hy- 35914: väksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jää- 35915: köön päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata 35916: olevan ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin 35917: kuvernööri saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi. 35918: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35919: 35920: 35921: 8 luku. 35922: Erityisiä säännöksiä. 35923: 35924: 33 § (32 §). 35925: Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna 35926: 7 §:n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon 35927: häntä rähintään kymmenen ja enintään kolmesataa 35928: markkaa. 35929: 34 § (33 §). 35930: Jos ammattivaltuuston esimies tahi varaesimies tahi 35931: muu valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jää pois 35932: määrätystä valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa 35933: valtuuston rahastoon, esimies ja varaesimies kuusi sekä 35934: muu jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolijain har- 35935: valukuisuuden tähden jää pitämättä, olkoon sakko kaksin- 35936: kertainen. 35937: 35 § (34 §). 35938: Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudat- 35939: tamatta kutsumuksen saapua sellaiseen asian käsittelyyn, 35940: kuin 17 ja 19 §:ssä mainitaan, rangaistakoon enintään 35941: kolmensadan markan sakolla. Jos todistettavasti kut- 35942: suttu todistaja jää ilman laillista estettä tulematta, olkoon 35943: sakko vähintään kymmenen ja enintään sata markkaa. 35944: 35945: 36 §. 35946: Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sorel- 35947: letaan järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maist- 35948: raattia ei ole. 35949: 35950: Välittäviä säännliksiä. 35951: 35952: 37 § (35 §). 35953: Ammattivaltuuston asiana 4 §:n mukaan olevan lau- 35954: sunnon ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten 35955: 2 35956: Laki ammattivaltuustoista. 39 35957: 35958: 35959: valtuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumää- 35960: rästä, antavat tätä lakia toimeenpantaessa 31 p:nä maalis- 35961: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädetty- 35962: jen ammattiyhdistysten valtuustot. 35963: 35964: 38 § (36 §). 35965: Sittenkuin ammattivaltuusto ensi kerran on valittu, 35966: on maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä val- 35967: tuuston ensimäisen kokouksen aika. 35968: 35969: 39 § (37 §). 35970: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perusta- 35971: jiensa määräämiä tarkoituksia varteh, joita hoitavat (poist.) 35972: maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista annetussa asetuk- 35973: sessa säädetyt ammattiyhdistykset, ovat, näiden yhdis- 35974: tysten lakatessa, jätettävät vastaavien ammattiryhmäin 35975: valtuustoille niiden hoidettaviksi ja tarkoitukseensa 35976: käytettäviksi. 35977: 40 § (38 §). 35978: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi _ _ _ _ __ 35979: 19_. Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879 35980: elinkeinoista annetun asetuksen 23-27 ja 30 §; ja ammat- 35981: tivaltuustoihin nähden olkoon noudatettava, mitä sa- 35982: notun ·asetuksen 28 ja 39 §:ssä on säädetty ammatti- 35983: yhdistyksestä tahi sellaisen yhdistyksen valtuutetuista. 35984: 35985: 35986: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 35987: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet 35988: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, 35989: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasi- 35990: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä 35991: osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Hultin, J okisalo, 35992: Pietikäinen, Reima ja Valjakka. 35993: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 35994: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 35995: 35996: 35997: 35998: 35999: Vastalauseita. 36000: 36001: I. 36002: 1-4, 21 §. 36003: Aina siitä saakka, kun kysymys puheenaolevan 36004: laatuisten ammattiva'uuustojen toimeensaamisesta syn- 36005: tyi, on niiden järjestämiseen pantu suuria toivomuksia. 36006: Vihdoinkin meidän tuli saada yhtenäinen ja tehokas jär- 36007: jestelmä maamme ammattiharrastusten valvomista var- 36008: ten ja niiden edistämiseksi! Kun nyt nämä odotukset 36009: kyseenalaisessa ehdotuksessa 'suuressa määrässä jätetään 36010: täyttämättä mitä tulee maaseudulle perustettavien am- 36011: mattivaltuustojen yhtenäisyyteen ja tarkoituksenmukai- 36012: suuteen, en ole voinut yhtyä valiokunnan mielipitee- 36013: seen ja pyydän sentähden saada esittää eriävän kantani. 36014: Ammattivaltuustoja koskevan lakiehdotuksen 1 §:ssä 36015: lausutaan, että paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja 36016: koskevista asioista pitää huolta kaupungissa ammatti- 36017: valtuusto sekä että milloin erityiset olot >>jollakin>> paikka- 36018: kunnalla vaativat, senaatti voi määrätä, että jonkun 36019: kaupungin ammattivaltuuston piiri on ulotettava kau- 36020: pungin rajoja ulommaksi sekä antaa sen johdosta tar- 36021: vittavia määräyksiä. 36022: Kun ne alueet, joille lakiehdotuksen mukaan am- 36023: mattivaltuustojen toiminta siten ensi kädessä tulee 36024: ulottumaan, rajoitetaan kaupunkeihin, pidetään huolta 36025: pääasiallisesti kaupan ja käsiammattien tarpeista, ja 36026: varsinainen teollisuus, jota varten tämä laitos etu- 36027: Laki ammattivaltuustoista. 41 36028: 36029: päässä on tarkoitettu, joutuu melkoisesti syrjäytetyksi, 36030: koska, kuten tiedetään, useimmat suuremmat tehtaat 36031: ovat maaseudulla taikka kaupunkien ympäristössä. Tämä 36032: lausuntoni perustuu ei ainoastaan omaan kokemukseeni, 36033: vaan myöskin m. m. niihin lausuntoihin, jotka esiin- 36034: tyvät Työväenasiain esittelijän mietinnössä ammatti- 36035: valtuustoista (kts. siv. 52-53), jossa sanotaan: >>Tau- 36036: lussa olevat numerotiedot osoittavat selvästi kuinka 36037: vähässä määrässä teollisuustoimintaa harjoitetaan useim- 36038: missa tämän maan kaupungeissa.>> 36039: Lakiehdotus tosin edellyttää, että maaseudulle, 36040: mihin senaatti katsoo mahdolliseksi ja olojen vaati- 36041: maksi, perustetaan ammattivaltuusto joko yhdelle kun- 36042: nalle erikseen taikka useammille yhteisesti. Mutta 36043: sellaisessa tapauksessa on senaatin joka kerta erikseen 36044: sekä määrättävä paikkakunta että muutenkin annettava 36045: ne määräykset, joita lain soveltamiseksi tässä tapauk- 36046: sessa on tarpeen. Jos valtuustojen perustaminen käy 36047: säännöllisesti, tulevat siis poikkeukset käymään sään- 36048: nöksi ja senaatti saa runsaasti työtä käsitellessään 36049: niitä monia asioita, jotka kaikki aivan samassa tarkoi- 36050: tuksessa esiintyvät tehtaanosakkaiden toivomusten tote- 36051: uttamiseksi siellä täällä kaupunkien ulkopuolella. Mut- 36052: kallisuuksien ja viivyttelyn vuoksi tulee sillä tavoin 36053: myöskin ammattiolojen järjestäminen maaseudulla tar- 36054: peettomasti viivästymään. 36055: Minusta sentähden näyttää tarkoituksenmukaisem- 36056: malta, että maa alusta pitäen jaetaan pysyviin ammatti- 36057: valtuustopiireihin, joiden rajat sattuvat toisiinsa samo- 36058: jen perusteiden mukaan kuin ammatintarkastuspiirien, 36059: vaikka ammattivaltuustopiirien luonnollisesti täytyy 36060: olla luvultaan useampia ja alaltaan pienempiä. Siten 36061: ei tarvita ehtimiseen anoa lupaa ammattivaltuuston 36062: perustamiseen eikä määräysten antamista sellaisia 36063: paikkakuntia varten, jotka halutaan saada liite- 36064: tyiksi lähellä olevaan piiriin tai jotka tulevat muo- 36065: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmie.t N:o 8. 36066: 36067: dostamaan omat piirinsä. Lakiehdotuksen mukaan on 36068: senaatin puoleen sitä vastoin lakkaamatta käännyttävä 36069: myöskin piirin rajan siirtämistä varten, mikä voi ta- 36070: pahtua vieläpä useamminkin kuin kerran vuodessa 36071: samalla paikkakunnalla sen mukaan kuin uusia teh- 36072: taita perustetaan kauvemmaksi lähtökohdasta, taikka 36073: joka kerta kun uusi tehdas alottaa toimintansa aikai- 36074: semmin määrätyn piirin rajan ulkopuolella. 36075: Lakiehdotuksen mukaan saattaa siis syntyä mel- 36076: keinpä rajaton määrä vähäisiä maaseutupiirejä, sikäli 36077: kuin osalliset kyllin elävästi voivat perustella paikka- 36078: kunnan ammattivaltuuston tarvetta. Kun tarkoitus 36079: epäämättömästi on eduksi paikkakunnan teollisuusolo- 36080: jen järjestämiselle ja ammattivaltuustolaitos on työriito- 36081: jen sovitteluun nähden erinomaisen tarpeellinen, käynee 36082: senaatille vaikeaksi toisinaan myöntyä tuollaisiin hake- 36083: muksiin, toisinaan hyljätä ne, erittäinkin kun ei aina 36084: ole helppoa arvostella olojen vaatimuksia. Ovatko nämä 36085: pantavat riippumaan aijotun piirin tehtaiden luvusta, 36086: laadusta taikka suuruudesta? 36087: Ehdottamani jakotavan kautta voidaan ammatti- 36088: valtuustopiirin lukua rajoittaa sopivaan määrään ja 36089: tämän laitoksen järjestäminen saada huokeahintaisem- 36090: maksi. Samojen toimihenkilöjen tulee voida ehtiä hoi- 36091: taa piirien asioita, vaikka ne toisinaan ulottuvatkin 36092: muutamia kilometrejä tai peninkulmia kaupungin tahi 36093: työläisyhteiskunnan rajojen ulkopuolelle, etenkin kun 36094: kulkuneuvot tehdaspaikalla eivät saata olla kovin huo- 36095: not. Lähemmin tutkimalla maan karttaa ja tuntemalla 36096: tehtaiden sijoitus käypi aivan selväksi, ettei piireistä 36097: suinkaan tule suurempia kuin että ne hyvin voidaan 36098: hoitaa. Pohjoiset piirit samaten kuin maan keski- ja 36099: koillisosissa olevat piirit tulisivat tosin suuremmiksi 36100: pinta-alaltaan, mutta teollisuus on siellä kuten enim- 36101: mäkseen muuallakin keskittynyt erityisille paikkakun- 36102: nille. Kun tuntee, että näissä osissa maata muutoin 36103: Laki ammattivaltuustoista. 43 36104: 36105: harjoitetaan joko aivan vähäistä tai ei mitään teolli- 36106: suutta, ellei tähän nyt lueta joitakin kylänpajoja taikka 36107: käsiammatin harjoittamista enimmäkseen apulaisetta 36108: taikka yhdellä apulaisella, ei piirien laajuus saa vai- 36109: kuttaa pelottavasti. Tähän katsoen tuntuvat valiokun- 36110: nan mietinnössä arviolta lasketut 49 piiriä ei ainoas- 36111: taan täysin riittäviltä, vaan ehkäpä liika monilukuisil- 36112: takin, jos senaatti ennakolta määräisi ja vahvistaisi 36113: piirien rajat koko maata varten. 36114: Senaatilla olisi myös oikeus lakiehdotuksen mu- 36115: kaan määrätä, että jos olosuhteet vaativat, jollekin 36116: piirille tahi jotakin erityistä ammattiryhmää varten ei 36117: valtuustoa toistaiseksi tarvitsisi asettaa. 36118: Lakiehdotuksen mukaisen järjestelmän seurauksena 36119: on vielä huomautettava, kuinka vaikeaa ammatintar- 36120: kastajille on muihin virkatehtäviinsä liittää heidän toi- 36121: mekseen pantuja lisättyjä velvollisuuksia työriitojen 36122: suhteen. Lakiehdotuksen 21 §:n mukaan tulee asian- 36123: omaisen ammatintarkastajan työriidan syntyessä sellai- 36124: sella paikkakunnalla, missä ammattivaltuustoa ei ole, 36125: ryhtyä sovitteluun sillä tavoin kuin 15 §:ssä on sää- 36126: detty ammattivaltuuston puheenjohtajasta. Ellei sovit- 36127: telu onnistu taikka jos jompikumpi asianomainen vaa- 36128: tii, tulee ammatintarkastajan lähettää asia lähimmän 36129: paikkakunnan taikka muun piirin ammattivaltuustolle, 36130: jos tämä ilmoittaa suostuvansa ottamaan vastaan so- 36131: vittelutehtävän. 36132: Nämä arkaluontoiset ja kiireelliset asiat jäävät 36133: näin ollen ehkäpä useimmissa suuremmissa tehtaissa, 36134: jotka ovat liian hajallaan maaseudulla voidakseen muo- 36135: dostaa omia valtuustopiirejä, yhä edelleen suorastaan 36136: sattuman varaan. Ammatintarkastaja voi olla virka- 36137: matkalla. Erittäinkin jos matka tehdään hevosella, 36138: poiketaan kaikkialla sahoille ja tehtaille, jotka usein- 36139: kin ovat kaukana valtatieltä. Kun virkamatkat vaati- 36140: vat siirtymistä paikalta toiselle joskus monta kertaa 36141: ftl. 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 36142: 36143: päivässä, eivät häntä saavuta kirjeet eivätkä sähkösano- 36144: mat, ja telefoonipuhelun odottaminen, jotta hän siten 36145: pysyisi alituisessa yhteydessä asuinpaikkansa kanssa, 36146: viivyttää matkaa. Jos silloin syntyy työriita paikka- 36147: kunnalla, jossa ammattivaltuustoa ei ole, saattaa vii- 36148: vytteleminen päiväkausia ammatintarkastajan tapaamis- 36149: yrityksissä tehdä mahdottomaksi toivottavan ratkaisun, 36150: koska olot tavallisesti liian pian kärjistyvät, niin että 36151: myöhemmin on vaikeaa missä asteessa tahansa hyvällä 36152: saada asiaa sovinnolla ratkaistuksi, jota paitsi riitoja voi 36153: - syntyä yhtaikaa samaan tarkastuspiiriin kuuluvilla eri 36154: seuduilla. 36155: Myöskään ei voida pitää hyvin harkittuna, että 36156: ammatintarkastaja pakotetaan jättämään syrjään pää- 36157: tehtävänsä, tehtaiden tarkastukset, viipyäkseen työrii- 36158: doissa samalla paikkakunnalla päiviä, viikkoja, joskus 36159: kuukausia, neuvottelemassa ja odottelemassa, johta- 36160: vatko onnellisen ratkaisun nousevat ja laskevat mah- 36161: dollisuudet sovintoon. Nyt voimassa oleva laki tosin 36162: edellyttää että ammatintarkastajan, mikäli mahdollista, 36163: tulee koettaa välittää työriidoissa, mutta se ei velvoita 36164: häntä niin kiireellisiin toimiin ja laveassa määrässä 36165: kuin uusi lakiehdotus sisältää. Lakiehdotus on siten 36166: omansa tässä kohdin vain lisäämään, ei parantamaan, 36167: niitä haittoja, jotka jo ovat näyttäytyneet siinä, että 36168: ammatintarkastajalle pannaan sovittelutoimintaan kuulu- 36169: via velvollisuuksia niin pian kuin on olemassa suurempaa 36170: osaa taikka koko henkilökuntaa koskevia työriitoja. Mi- 36171: nun mielestäni pitäisi ammatintarkastajan välitystoiminta 36172: pääasiallisesti olla siinä, että hän mikäli mahdollista 36173: koettaa ehkäistä riitaisuuksia, ennenkuin ne ovat puh- 36174: jenneet täyteen liekkiin, sekä sovitella niitä tarkastus- 36175: käyntien yhteydessä esiintyviä oikeusriitoja, joissa ei 36176: ole kysymys työnlakkautuksesta. 36177: Lakiehdotuksen 21 § asettaa siis välitystoiminnan 36178: niillä paikkakunnilla, missä ammattivaltuustoa ei ole, 36179: Laki ammattivaltuustoista. lo5 36180: 36181: mitä höllimmälle pohjalle. Jakamalla maan ennakolta 36182: määrättyihin ammattivaltuustopiireihin tulisivat tämän 36183: §:n häilyvät sekä osaksi mahdottomat määräykset tar- 36184: peettomiksi ja § kokonaan poistettavaksi. 36185: Ylläesitetyillä perusteilla allekirjoittanut saa kun- 36186: nioittaen ehdottaa, 36187: 36188: että Eduskunta päättäisi palauttaa puheen- 36189: alaisen lakiehdotuksen TyöfJäenasiain fJaliokun- 36190: taan muodostettafJaksi tässä fJastalauseessa mai- 36191: nittuun suuntaan. 36192: 36193: 36194: Helsinki, 12 p. syysk. 1908. 36195: 36196: Vera Hjelt. 36197: 46 1908. U Vp. - Eduskwttaesitysmiet. N:o 8. 36198: 36199: 36200: 36201: 36202: II. 36203: 36204: 5 § 1 mom. 36205: 36206: Valiokunnan lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 36207: mukaan suljettaisiin ammattivaltuuston vaaleista pois 36208: teknilliset johtajat, konttoripäälliköt, työnjohtajat, jotka 36209: eivät itse ole työssä käsin, vaan ainoastaan valvovat 36210: työntekoa, sekä kaikki muutkin elinkeinonharjoittajan 36211: työssä olevat henkilöt, jotka toimeltaan ovat niihin 36212: verrattavat. Tämä poikkeus siitä laajasta vaalioikeu- 36213: desta, jonka pohjalle ammattivaltuusto muuten on 36214: aiottu perustettavaksi, ei kuitenkaan voi olla oikeu- 36215: tettu, semminkin kun mainittujen henkilöiden joukossa 36216: tavallisesti on elinkeinojen alalla toimivain etevimpiä 36217: ja kyvykkäimpiä aineksia. Niille ei ole mahdollista 36218: järjestää erityistä edustusta, koska ammattivaltuuston 36219: järjestäminen silloin kävisi liian monimutkaiseksi, ei- 36220: vätkä ne myöskään sovellu äänestämään työnantajain 36221: ryhmässä, koska se viimemainittujen vähälukuisuuden 36222: tähden todellisuudessa merkitsisi samaa kuin työnanta- 36223: jain jättäminen edustusoikeutta vaille. Niin ollen on 36224: mielestämme välttämätöntä antaa kaikille työnjohta- 36225: jille y. m. sellaisille apulaisille vaalioikeus työntekijäin 36226: ryhmässä. Siitä ei tälle ryhmälle olekaan mitään hait- 36227: taa. Sillä puheenalaisia henkilöitä on muihin ryhmän 36228: valitsijoihin verraten niin vähän, että eivät mitenkään 36229: voisi äänillään ratkaisevasti vaikuttaa vaalien tulok- 36230: siin, eikä heille muuten välillisesti vaaleihin vaikutta- 36231: Laki ammattivaltuustoista. 36232: 36233: miseen tulisi enemmän mahdollisuutta kuin heillä kai- 36234: kissa tapauksissa on ilman äänioikeuttakin. 36235: Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kunnioittaen 36236: 36237: että lakiehdotuksen 5 § 1 mom. tulisi 36238: näin kuuluPaksi: 36239: 36240: 5 §. 36241: 1. Valtuustou valitsevat toiseksi puo- 36242: leksi ne, jotka kaupungissa harjoittavat elin- 36243: keinoa säädetyn elinkeino-ilmoituksen nojalla 36244: tahi asianomaisella luvalla, toiseksi puoleksi 36245: näiden elinkeinonharjoittajain työssä olevat 36246: työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä 36247: laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaisia. 36248: (poist.) 36249: 36250: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 36251: 36252: K. J. Ståhlberg. 36253: Tuom. Pohjanpalo. J. Kaskinen. 36254: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 36255: 36256: 36257: 36258: 36259: III. 36260: 36261: 6 § 1 ja 3 mom. 36262: 36263: Koska ammattivaltuustolla vastaisessa elinkeino- 36264: elämässä tulee olemaan vaikutusvaltainen tehtävä, on 36265: tärkeää, että sen valitseruistapa tyydyttää niitä, joihin 36266: sen toiminta ulettuu. Tätä katsantokantaa ei valiokun- 36267: nan ehdotuksessa siitä, kenellä on vaalioikeus ammat- 36268: tivaltuustoon, oteta riittävästi huomioon. Vaalioikeu- 36269: den ehdoksi asetettu 21 vuoden ikä on mielestäm- 36270: me liian korkea ja erittäinkin työluokkaan kuuluville 36271: nuorille työntekijöille vahingollinen sekä epäoikeutettu, 36272: sillä kohtuullista on, että jo 20-vuotisella työJäisellä 36273: on kyseenä oleva vaalioikeus. Työntekijät aivan yleisesti 36274: alkavat työnteon palkkatyöläisinä jo lapsuusvuosina, 36275: siis hyvin nuoressa iassa. He saavat näin ollen jo 36276: aikaisin oppia etujansa valvomaan ja saavuttavat ko- 36277: kemusta elinkeinollisen toiminnan alalla, samalla kun 36278: he vuosien kuluessa perehtyvät ammattiasioihin, jotka 36279: seikat 20-vuotisen työläisen kehityksessä vastaavat sitä, 36280: mitä yleensä täysi-ikäisyydellä tarkoitetaan. Kun työ- 36281: laitoksissa työskentelee suuret määrät nuoria työläisiä, 36282: niin riistäisi 21 vuoden ikäraja vaalioikeuden ehtona 36283: suurelta joukolta heistä äänioikeuden ammattivaltuus- 36284: toon, ja herättäisi tällainen syrjäytys näissä tyytymät- 36285: tömyyttä, vallankin kun ainakin osalla heistä on har- 36286: rastusta ammattiasioihin ja sitä seuraavaa halua vai- 36287: kuttaa asiain kulkuun. Myöskin se valiokunnan eh- 36288: Laki ammattivaltuustoista. 49 36289: 36290: dottoma rajoitus, että kansalaisluottamuksensa menet- 36291: tänyt on vailla vaalioikeutta, on mielestämme yleisen 36292: oikeuslaitoksen tuomitseman rangaistuksen lisäksi eh- 36293: dotettu erikoinen lisärangaistus, joka asettaisi nämä 36294: työllään itsensä elättävät ja työläisen yhteiskunta-ase- 36295: massa olevat kansalaiset omituiseen ja väärään poik- 36296: keus-asemaan, missä heillä olisi samat velvollisuudet 36297: kuin toisilla työläisillä, vaan ei oikeuksia. Kun ei voi 36298: väittää, että heidän vaalioikeutensa vahingoittaisi asiaa, 36299: on mielestämme valiokunnan d.) kohdassa ehdottama ra- 36300: joitus poistettava. 36301: Vaalikelpoisuuden ehdoksi on valiokunta ehdotta- 36302: nut rajoituksia, jotka pääasiallisesti tarkoittavat oi- 36303: keuttaa ammattivaltuuston jäseniksi vain entisiä tahi ny- 36304: kyisiä elinkeinoammattilaisia. Me puolestamme emme voi 36305: hyväksyä tuollaista vapaata kehitystä rajoittavaa käsi- 36306: tyskantaa, sillä uskomme, että ammattivaltuustolai- 36307: toksen edistymiselle on edullisinta, että ollaan tilai- 36308: suudessa uskomaan sen luottamustoimia kyvykkäim- 36309: mille saatavissa oleville henkilöille, huolimatta siitä, 36310: etteivät he kuulu kumpaankaan ammattiluokkaan. 36311: Saattaa olla sellaisia ammattiasioihin tietopuoli- 36312: sesti perehtyneitä henkilöitä, joita äänestäjät ha- 36313: lulla valitsisivat ammattivaltuustoon, ja vallan- 36314: kin työntekijöillä VOISI olla pätevä tarve ottaa 36315: joku sellainen ehdokkaakseen, mutta valiokunnan eh- 36316: dottamat vaalikelpoisuusehdot tekevät tällaisen asetta- 36317: misen mahdottomaksi, vahingoksi valitsijoille ja heidän 36318: harrastuksilleen. Näin ollen on vaalikelpoisuus-censusten 36319: asettaminen jonkinmoista valitsijain holhoomista, mitä 36320: ei voi katsoa oikeaksi, sillä johan vaalioikeuden omaa- 36321: minen sisältää sen oletuksen, että valitsijat ymmärtä- 36322: vät vaalioikeuttaan käyttää ja ratkaista kenelle luot- 36323: tamuksen antavat. Mitä taasen tulee valiokunnan eh- 36324: dottamaan 25 vuoden ikään vaalikelpoisuuden ehtona, 36325: on se vaalioikeusikärajan yhteydessä esittämillämme 36326: 4 36327: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 36328: 36329: syillä kohtuutonta, erittäinkin kun ehdokkaaksi voi 36330: tulla asetetuksi ainoastaan taitojen ja kyvyn nojalla. 36331: Koska vaalikelpoisuus on ehdotuksessamme ulotettu 36332: pitemmälle kuin vaalioikeus, pidämme 20 vuoden iän 36333: sopivimpana vaalikelpoisuuden ehdoksi. Esitetyillä pe- 36334: rusteilla ehdotamme 6 §:n näin kuuluvaksi: 36335: 36336: 6 §. 36337: 36338: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 36339: §:ssä on sanottu, että vaalioikeutettu: 36340: a) on ()ähintään 20 ()Uoden ikäinen; 36341: b) on paikkakunnalla hengillepantu Suomen kansa- 36342: lainen; 36343: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena. 36344: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka ei- 36345: vät ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta 36346: kohdin huomioonotettava, mitä nyt on sanottu. 36347: 3. V aalikelpoinen on jokainen rähintään 21 ruotta 36348: täyttänyt paikkakunnalla hengillepantu, kansalaisluotta- 36349: mutsa nautti()a Suomen kansalainen, joka ei ole kon- 36350: kurssitilassa eikä holhouksen alainen. 36351: 36352: 10 §. 36353: 36354: Viitaten siihen, mitä valiokunnan mietinnössä si- 36355: vulla 12-15 on lausuttu niiden valiokunnan jäsenten 36356: mielipiteen puolesta, jotka eivät tahdo pakoittaa hen- 36357: kilöitä vasten tahtoaan toimimaan ammattivaltuustossa~ 36358: saamme mainita, että tämän laitoksen jäsenten tehtä- 36359: vät ovat osaksi palkattornia luottamustoimia, joten on 36360: asialle eduksi ja kohtuullista, että vastoin omaa suos- 36361: tumustaan valittu on oikeutettu kieltäytymään jäse- 36362: nyydestä. Sitäpaitsi osoittaa kokemus, että tämänlaa- 36363: tuisissa tehtävissä parhaiten menestyvät ne henkilött 36364: joiden harrastukset ovat sopusoinnussa luottamustoi- 36365: Laki ammattivaltuustoista. 51 36366: 36367: men tarkoituksen kanssa. Sen johdosta ehdotamme 36368: 10 §:n kuulumaan seuraavasti: 36369: 36370: 10 §. 36371: 36372: Sillä, joka on ()altuustoon ()alittu ilman omaa suos- 36373: tumustaan, olkoon oikeus 15 päi()än kuluessa sen jäl- 36374: keen, kuin hän ()aali()iranomaisen toimesta on saanut 36375: tiedon ()aalista, siitä toimesta kieltäytyä. Toimikauden 36376: kuluessa älköön ()altuutettu toimestaan kieltäytykö, ellei 36377: voi näyttää sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy. 36378: 36379: 25-27 §. 36380: 36381: Sekä edellisille valtiopäiville annetussa armollisessa 36382: esityksessä että tämän lain eduskuntaesityksessä ehdo- 36383: tetaan varat ammattivaltuuston kustannuksiin hankit- 36384: tavaksi siten, että kunnalle tuloistaan verotetut hen- 36385: kilöt, joilla on tähän laitokseen vaalioikeus, veroitet- 36386: taisiin tätä tarkoitusta varten vähintään 50 pennillä 36387: vuodessa. Valiokunta ehdottaa 25 pykälässä, että palk- 36388: kiot ja korvaukset sekä hallintokustannukset suoritet- 36389: taisiin valtion varoista, jonka mekin hyväksymme. 36390: Mutta kun valiokunta 26 pykälässä ehdottaa, että am- 36391: mattivaltuuston muitten menojen suorittamiseen veroi- 36392: tettaisiin tähän laitokseen vaalioikeutettuja, kunnallis- 36393: veroa maksavia kansalaisia, niin katsomme tuon mak- 36394: suvelvollisuuden, mikäli se työläisiä koskee, epäoikeu- 36395: tetuksi, koska heillä jo ennestään voimassa olevan 36396: epäoikeudellisen verotusjärjestelmän vaikutuksesta on 36397: raskas verotaakka kannettavanaan. Elinkeinonhar- 36398: joittajiin nähden se kyllä voisi olla paikallaan, sillä 36399: tulevathan ammattivaltuustot olemaan heille suuresta 36400: merkityksestä, mutta siitäkään emme halua tehdä eh- 36401: dotusta. Vaan koska ammattiolojen ja elinkeinojen 36402: kehityksestä, jota ammattivaltuuston toiminta tarkoit- 36403: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 36404: 36405: taa, on hyötyä kaikille yhteiskunnan jäsenille, on mie- 36406: lestämme kohtuullista, että valtio kokonaan suorittaa 36407: ammattivaltuuston kustannukset, mitkä eivät vuosit- 36408: tain nouse kovinkaan suureksi siihen nähden, miten 36409: valtio muilla aloilla ottaa osaa koko yhteiskunnan hy- 36410: väksi työskenteleväin laitoksien ylläpitoon. Sitäpaitsi 36411: olisi valtuuston ehdottama työntekijäin osalle tuleva 36412: verotus omansa saamaan heidät vihamielisiksi koko 36413: ammattivaltuustolaitokselle, mikä ei olisi suotavaa. 36414: Ehdotamme siis 25, 26, 27, pykäläin suhteen joissa 36415: ammattivaltuuston kustannuksien suorittamisesta mää- 36416: rätään, seuraavan muutoksen. 36417: 36418: 25 §. 36419: 36420: Kaikki ammatti()altuuton menot ja kustannukset suo- 36421: ritetaan ()altion ()aroista. 36422: 36423: 26 §. 36424: 36425: (Poistettava.) 36426: 36427: 27 §. 36428: 36429: Valtuuston tulee laatia kunkin ()Uoden lokakuussa 36430: seuraa()aksi ()uodeksi meno- ja tuloar()io, joka on alis- 36431: tetta()a teollisuushallituksen hy()äksyttä()äksi. 36432: 36433: 30 § 1 mom. 36434: 36435: Valiokunnan ehdottama keskusvaltuuston kokoon- 36436: panotapa supistaa kovin pieneksi sen jäsenmäärän, 36437: jonka ammattivaltuustojen elinkeinonharjoittajien ja 36438: työntekijäin edustajat valitsevat keskusvaltuustoon, 36439: samalla kun se antaa hallitukselle tilaisuuden asettaa 36440: siihen kolmannen osan jäseniä. Näin muodostettuna 36441: Laki ammatttvaltuustoista. 53 36442: 36443: edustaisi mainittu laitos yksipuolisesti virka- ja raha- 36444: valtaisia luokkia eikä voisi omata edellytyksiä sellai- 36445: seen toimintaan, jossa työluokan tarpeita otettaisiin 36446: huomioon. Kun hallitukselle annetaan valta määrätä 36447: joitakin jäseniä tähän laitokseen, on se tehtävä sitä 36448: varten, että senaatti jäseniksi asettaa henkilöitä, joitten 36449: tiedot ja kokemus ovat erikoisesta arvosta keskusval- 36450: tuustolle, senvuoksi on siitä laissa erikseen määrättävä. 36451: Ehdotamme siis 30 §:n 1 momentin seuraavaan tapaan 36452: muodostettavaksi: 36453: 36454: 30 §. 36455: 36456: 1. Siinä tarkoituksessa, kuin 29 §:ssä 36457: mainitaan, on koko maata varten valittava 36458: keskusvaltuusto, johon kuluu 22 jäsentä. 36459: Senaatin tarkemmin määrättävällä tavalla 36460: valitsevat niitä: maan ammattivaltuustojen 36461: elinkeinonharjoittajain edustajat yhdeksän ja 36462: työntekijäin edustajat yhdeksän. Muut neljä 36463: valitsee senaatti asianomaisiin oloihin perehty- 36464: neistä tiedemiehistä tai muista senkaltaisista 36465: kansalaisista. 36466: 36467: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 36468: 36469: Hilja Pärssinen. Georg W. Johansson. 36470: M. Paasivuori. J. 0. Jalava. 36471: E. Pohjaväre. Olga Jokisalo. 36472: Miina Sillanpää. 36473: M 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 8. 36474: 36475: 36476: 36477: 36478: IV. 36479: 36480: 10 §. 36481: 36482: Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitetään valio- 36483: kunnan mietinnön 12 sivun jälkipuoliskolla ja 13 sivun 36484: alussa saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta 36485: hyväksyisi lakiehdotuksen 10 §:n näin kuuluvaksi: 36486: 36487: 10 §. 36488: 36489: Sillä, joka on raltuustoon ralittu ilman 36490: omaa suostumustaan, olkoon oikeus 15 päirän 36491: kuluessa sen jälkeen, kuin hän raaliriran- 36492: omaisen toimesta on saanut tiedon raalista, 36493: siitä toimesta kieltäytyä. Toimikauden kulu- 36494: essa älköön raltuutettu toimestaan kieltäytykö, 36495: ellei roi näyttää sellaista estettä, jonka ral- 36496: tuusto hyräksyy. 36497: Onni Hallsten. 36498: Aputaulu äänimäärän laskemiseksi ammattivaltuuston vaaleissa. 36499: '::1 36500: ~.:.d 36501: ., 36502: t;:;:~ 36503: ...... l.oo 0.5o 0.33 0.25 0.20 1 36504: 0.17 0.14 0.12 0.11 1 0.10 1 36505: 0.09 O.o8 36506: >=.: 36507: ~-~ 36508: 1 36509: 36510: 36511: =<.~ 1 1 1 1 36512: 36513: 36514: 36515: 36516: 1 l.oo 0.5o 0.33 0.25 0.20 0.17 0.14 0.121 0.11 0.10 0.09 O.o8 ! 36517: 2 2.oo l.oo 0.66 0.5o 0.40 0.34 0.28 0.24 0.22 0.20 0.18 0.16 36518: 3 3.oo L5o 0.99 0.75 0.60 o. 51 0.42 0.36 0.33 0.30 0.27 0.24 36519: 4 4.oo 2.oo 1.32 l.oo 0.80 0.68 o. 56 0.48 0.44 0.40 0.36 0.32 36520: 5 5.oo 2.50 l.oo 36521: 36522: 36523: , 36524: 1.65 l.25 0.85 0.70 0.6o 0.55 0.5o 0.45 0.40 36525: 6 6.oo 3.oo 1.98 1.5o l.2o 1.02 0.84 0.72 0.66 0.60 0-54 0-48 t: 36526: 7 7.oo 3.5o 2.31 1.75 1.40 1.19 0.98 0.84 o.n 0.70 0.63 0.56 36527: 8 8.oo 4.oo 2.64 2.oo 1.6o 1.36 1.12 0.96 0.88 0.80 0.72 0.64 36528: 9 9.oo 4.5o 2.97 2.25 1.8o 1.53 l.26 l.o8 0.99 0.90 0.81 0.72 36529: 10 10.oo 5.oo 3.30 2.50 2.oo 1.70 1.40 l.2o l.1o l.oo 0.90 0.80 36530: 11 11.oo 5.5o 3.63 2.75 2.20 1.87 1.54 1.32 1.21 1.w 0.99 0.88 36531: 12 12.oo 6.oo 3.96 3.oo 2.40 2.04 1.68 1.44 1.32 1.20 1.o8 0.96 36532: 13 13.oo 6.50, 4.29 3.25 2.6o 2.21 1.82 l.56 1.43 1.30 1.17 l.o4 36533: 14 14.oo 7.oo 4.62 3.5o 2.80 2.38 1.96 1.68 1.54 1.40 l.26 1.12 36534: 15 15.oo 7.5o 4.95 3.75 3.oo 2.55 2.10 1.8o 1.65 1.5o 1.35 l.2o 36535: 16 16.oo S.oo 5.28 4.oo 3.20 2.72 2.24 1.92 1.76 1.6o 1.44 l.28 1 36536: 17 17.oo 8.50 5.61 4.25 3.40 2.89 2.38 2.04 1.87 1.70 1.53 1.36 36537: 18 18.oo 9.oo 5.94 4.5o 3.60 3.o6 2.52 2.16 1.98 1.8o 1.62 36538: 19 19.oo 9.5o 6.27 4.75 3.80 3.23 2.66 2.28 1.441 36539: 2.09 1.90 l.n 1.52 36540: 20 20.oo 10.oo 6.60 5.oo 4.oo 3.40 2.80 2.40 :?.20 2.oo 1.8o 1.6o "' 36541: "' 36542: 21 21.oo 10.so 4.20 36543: "" 36544: 0'> 36545: 6.93 5.25 3.57 2.94 2.52 2.31 2.10 1.89 1.68 36546: 22 22.oo 11.oo 7.26 5.5o 4-40 3.74 3.o8 2.64 2-42 2.20 1.98 1.76 36547: 23 23.oo 11.5o 7.59 5.75 4.60 3.91 3.22 :'.76 2.53 2.30 2.07 1.84 36548: 24 24.oo 12.oo 7.92 6.oo 4.8o 4.o8 ''·36 2.88 2.64 2.40 2.16 1.92 36549: 25 25.oo 12.5o 8.25 6.25 5.oo 4.25 3.5o 3.00 2.75 2.50 2.25 2.oo 36550: 26 26.oo 13.oo 8.58 6.5o 5.20 4.42 3.64 3.12 2.86 2.60 2.34 2.o8 36551: 27 27.oo 13.5o 8.91 6.75 5.40 4.59 3.78 3.24 2-97 2.70 2.43 2.16 36552: 28 28.oo 14.oo 9.24 7.oo 5.60 4.76 3.92 3.36 3.o8 2.80 2.52 2.24 36553: 29 29.oo 14.5o 9.57 1.25 5.80 4.93 4.o6 3.48 3.19 2.90 2.61 2.32 36554: 30 30.oo l5.oo 9.90 1.5o 6.oo 5.ro 4.20 3.60 3.30 3.oo 2.70 2.40 36555: 31 31.oo 15.5o 10.23 7.75 6.20 5.27 4.34 3.72 3.41 3.1o 2.79 2.48 36556: 32 32.oo 16.oo 10.56 8.oo 6-40 5.44 4-48 3.84 3.52 3.20 2.88 2.56 36557: 33 33.oo 16.5o 10.89 8.25 6.60 5.61 4.62 3.96 3.63 3.30 2.97 2.64 36558: 34 34.oo 17.oo 11.22 6.80 5.78 4.76 4.o8 3.74 3-40 3.o6 2.72 36559: 35 35.oo 11.5o 11.55 8.5ol 36560: 8.75 7.oo 5.95 4.90 4.20 3.85 3.5o 3.15 2.80 36561: 36 36.oo 18.oo 11.88 9.oo 7.20 6.12 5.04 4.32 3.96 3.60 3.24 2.88 36562: 37 37.oo 18.5o 12.21 9.25 7.40 6.29 5.r8 4.44 4.07 3.70 3.33 2.96 36563: 38 38.oo 19.oo 12.54 9.5o 7.60 6-46 5.32 4. 56 4.18 3.80 3.42 3.04 36564: 39 39.oo 19.5o 12.87 9.75 7.80 6.63 5.46 4.68 4.29 3.90 3.51 3.!2 36565: 40 40.oo 20.oo 13.20 10.oo S.oo 6.80 5.60 4.80 4-40 4.oo 3.60 3.20 36566: 41 41.oo 20.5o 13.53 10.25 8.20 6.97 5.74 4.92 4. 5 1 4.1o 3.69 3.28 36567: 42 42.oo 21.oo 13.86 10.5o 8-40 7.14 5.88 5.04 4.62 4.20 3.78 3.36 36568: 43 43.oo 21.5o 14.19 10.75 8.60 7.31 6.02 5.16 4.73 4.30 3.87 3.44 36569: 44 44.oo 22.oo 14.sz 11.oo 8.80 7.48 6.16 5.28 4.84 4-40 3.96 3.52 36570: 45 45.oo 22.5o 14.85 11.25 9.oo 7.65 6.30 5.40 4.95 4.5o 4.o5 3.6o 36571: 46 46.oo 23.oo 15.18 11.5o 9.20, 7.82 6.44 5.52 5.o6 4.60 4.14 3.68 36572: 47 47.oo 23.so 15.s1 11.75 9.40 7.99 6.58 5.64 5.17 4.70 4.23 3.76 36573: 48 48.oo 24.oo 15.84 12.oo 9.60 8.16 6.72 5.76 5.28 4.80 4.32 3.84 36574: 49 49.oo 24.5o 16.17 12.25 9.80 8.33 6.86 5.88 5.39 4.90 4.41 3.92 36575: 50 50.oo 25.oo i6.5o 12.5o 10.oo 8.5o 7.oo 6.oo 6.5o 5.oo 4.5o 4.oo 36576: 36577: 51 51.oo 25.5o 16.83 12.75 10.20 8.67 7.q 6.12 5.61 5.ro 4.59 4.o8 36578: 52 52.oo 26.00 17.16 13.oo 10.40 8.84 7.28 6.24 5.72 5.20 4.68 4.16 36579: 53 53.oo 26.5o 17-49 13.25 10.6o 9.o1 7.42 6.36 5.83 5.30 4.77 4.24 36580: 54 54.oo 27.oo 17.82 13.5o 10.8o 9.18 7. 56 6.48 5.94 5.40 4.86 4.32 36581: 55 55.oo 27.5o 18.15 13.75 11.oo 9.35 7.70 6.60 6.os 5.so 4.95 4.40 36582: 56 56.oo 28.oo 18-48 14.oo 11.20 9.52 7.84 6.72 6.16 5.60 5.04 4.48 36583: 57 57.00 28.5o 18.81 14.25 11.40 9.69 7.98 6.84 6.27 5.70 5.13 4. 56 36584: 58 58.oo 29.oo 19.14 14.5o 11.6o 9.86 8.12 6.96 6.38 5.80 5.22 4.64 36585: 59 59.oo 29.so 19.47 14.75 11.80 10.03 8.26 7.o8 6.49 5.90 5.31 4.72 36586: 60 60.oo 30.oo 19.8o 15.oo 12.oo 10.20 8.40 7.20 6.60 6.oo 5.40 4.80 36587: 36588: 61 61.oo 30.5o 20.13 15.25 12.20 10.37 8.54 7.32 6.71 6.10 5.49 4.88 36589: 62 62.oo 31.oo 20.46 15.5o 12.40 10.54 8.68 7.44 6.82 6.20 5. 58 4.96 36590: 63 63.oo 31.5o 20.79 15.75 12.6o 10.71 8.82 7. 56 6.93 6.30 5.67 5.04 36591: 64 64.oo 32.oo 21.12 16.oo 12.8o 10.88 8.96 7.68 7.04 6.40 5.76 5.12 36592: 65 65.oo 32.5o 21.45 16.25 13.oo 11.o5 9.10 7.8o ?.15 6.50 5.85 5.20 36593: 66 66.oo 3i3.oo 21.78 16.5o 13.2o 11.22 9.24 7.92 7.26 6.60 5.94 5.28 36594: 67 67.oo 33.5o 22.11 16.75 13.40 11.39 9.38 8.04 7.37 6.70 6.03 5.36 36595: ~8 68.oo 34.oo 22.44 17.oo 13.6o 11.56 9.sz 8.16 7.48 6.80 6.12 5.44 36596: 69 69.oo! 34.5o 22.77 17.25 13.8o 11.73 9.66 8.28 7.59 6.90 6.21 5.52 36597: 70 70.oo 35.oo 23.10 17.so 14.00 11.90 9.80 8.40 7.70 7.oo 6.30 5.60 1 <:n 36598: ...., 36599: CJl 36600: 1 1 00 36601: 71 71.oo 35.5o 23.43 17.75 14.20 12.07 9.94 8.52 7.81 7.ro 6.39 5.68 36602: .72 72.oo 36.oo 23.76 18.oo 14-40 12.24 10.o8 8.64 7.92 7.20 6.48 5.76 36603: 73 73.oo 86.5o 24.09 18.25 14.6o 12.41 10.22 8.76 8.03 7.30 6.57 5.84 36604: 74 74.oo 37.oo 24.42 18.5o 14.8o 12.58 10.36 8.88 8.14 7-40 6.66 5.92 36605: 75 75.oo 37.5o 24.75 18.75 15.oo 12.75 10.5o 9.oo 8.25 7.5o 6.75 6.00 36606: 36607: 76 76.oo 38.oo 25.o8 19.oo 15.2o 12.92 10.64 9.12 8.36 7.60 6.84 6.o8 36608: 77 77.oo 88.5o 25-41 19.25 15-40 13.09 10.78 9.24 8.47 7.70 6.93 6.16 36609: 78 78.oo 39.oo 25.74 19.5o 15.6o 13.26 10.92 9.36 8. 58 7.80 7.02 6.24 36610: 79 79.oo 39.5o 26.07 19.75 15.8o 13.43 11.o6 9.48 8.69 7.90 7.1 1 6.32 36611: 80 SO.oo 40.oo 26.40 20.oo 16.oo 13.6o ll.zo 9.6o 8.80 8.oo 7.20 6.40 36612: 36613: 81 81.oo 40.5o 26.73 20.25 16.20 13.77 11.34 9.72 8.91 8.10 7.29 6.48 36614: 82 82.oo 41.oo 27.o6 20.5o 16-40 13.94 11.48 9.84 9.02 8.20 7.38 6. 56 36615: 83 83.oo 41.5o 27.39 20.75 16.6o 14.11 11.62 9.96 9.13 8.30 7.47 6.64 36616: 84 84.oo 42.oo 27.72 21.oo 16.8o 14.28 11.76 10.o8 9.24 8-40 7.56 6.72 36617: 85 85.oo 42.5o 28.o5 21.25 17.oo 14.45 11.90 10.2o 9.35 8.5o 7.65 6.80 36618: 36619: .86 86.oo 43.oo 28.38 21.5o 17.20 14:62 12.04 10.32 9-46 8.60 7.74 6.88 36620: 87 87.oo 43.5o 28.71 21.75 17.40 14.79 12.18 10.44 9.57 8.70 7.83 6.96 36621: 88 88.oo 44.oo 29.04 22.oo 17.6o 14.96 12.32 10.56 9.68 8.80 7.92 7.04 36622: 89 89.oo 44.5o 29.37 22.25 17.8o 15.13 12-46 10.68 9.79 8.90 8.o1 7.12 36623: 90 90.oo 45.oo 29.70 22.5o 18.oo 15.30 12.6o 10.8o 9.90 9.oo 8.ro 7.20 36624: 36625: 91 9l.oo 45.5o 30.03 22.75 18.20 15.47 12.74 10.92 10.01 9.ro 8.19 7.28 36626: 92 92.oo 46.oo 30.36 23.oo 18-40 15.64 12.88 11.o4 10.12 9.20 8.28 7.36 36627: 93 93.oo 46.5o 30.69 23.25 18.6o 15.8r 13.o2 11.r6 10.23 9.30 8.37 7.44 36628: 94 94.oo 47.oo 31.o2 23.5o 18.8o 15.98 13.16 li.28 10.34 9.40 8.46 7.52 36629: 95 95.oo 47.5o 31.35 23.75. 19.oo 16.15 13.30 11.40 10.45 9.5o s.s5 7.60 36630: 96 31.68 24.00 19.zo 13.44 10. 56 9.6o 8.64 7.68 36631: 96.ool 48.001 16.321 11.s 2\ 36632: 97 32.oi 24.25 19.40 16.49 13.s8 11.64 10.67 9.70 8.73 7.76 36633: 97.00 48.so 36634: 98 49.00 32.34 24.so 19.6o 16.66 13.72 11.76 10.78 9.80 8.82 7.84 36635: 98.oo 7.92 36636: 99 99.oo 49.so 32.67 24.75 19.8o 16.83 13.86 •11.88 10.89 9.90 8.91 36637: 36638: 33.oo 25.oo 20.oo 17.oo 14.oo 12.oo 11.oo 10.oo 9.oo 8.oo 36639: 100 100.oo 50.oo 16.oo 36640: 200 200.oo 100.oo 66.oo 50.oo 40.oo 34.oo 28.oo 24.oo 22.oo 20.oo 18.00 36641: 99.oo 75.oo 60.00 51.oo 42.oo 36.oo 33.00 30.oo 27.oo 24.oo 36642: 300 300.oo 150.oo 36643: 32.oo 36644: 400 400.oo 200.oo 132.oo 100.oo 80.oo 68.oo 56.oo 48.00 44.oo 40.oo 36.00 36645: 500 250.oo 165.oo 125.oo 100.oo 85.oo 70.oo 60.oo 55.oo 50.00 45.oo 40.00 36646: 500.oo 36647: 198.oo 150.oo 120.oo 102.oo 84.oo 72.oo 66.oo 60.oo 54.oo 48.oo 36648: 600 600.oo 300.oo 36649: 350.oo 231.oo 175.oo 140.oo l19.oo 98.oo 84.oo 77.oo 70.oo 63.oo 56.oo 36650: 700 700.oo 36651: 400.00 264.oo 200.oo 160.oo 136.oo l12.oo 96.oo 88.oo 80.oo 72.oo 64.oo 36652: 800 800.oo 72.oo 36653: 900 900.oo 450.oo 297.oo 225.oo 180.oo 153.oo 126.oo 108.oo 99.oo 90.oo 81.oo 36654: 36655: 500.oo 330.oo 250.oo 200.oo 170.oo 140.oo 120.oo llO.oo 100.oo 90.oo 80.oo 36656: 1000 1000.oo 36657: 2000 1000.oo 660.oo 500.oo 400.oo 340.oo 280.oo 240.oo 220.oo 200.oo 180.oo 160.oo 36658: 2000.oo 240.oo 36659: 3000 3000.oo 1500.oo 990.oo 750.oo 600.oo 510.oo 420.oo 360.oo 330.oo 300.oo 270.oo 36660: 2000.oo 1320.oo 1000.oo 800.00 680.oo 560.oo 480.oo 440.oo 400.oo 360.oo 320.oo 36661: 4000 4000.oo 36662: 2500.oo 1650.oo 1250.oo 1000.oo 850.oo 700.oo 600.oo 550.oo 500.oo 450.oo 400.oo 36663: 5000 5000.oo 36664: 36665: 6000 3000.00 1980.oo 1500.oo 1200.oo 1020.oo 840.oo 720.00 660.oo 600.oo 540.oo 480.oo 36666: 6000.oo 36667: 7000 7000.oo 3500.oo\ 2310.oof 1750.oo 1400.oo 1190.oo 980.ool 840.oo 770.oo 1 700.oo 630.oo 1 560.oo 36668: 8000 8000.oo 4000.ool 2640.oo 1 2000.oo 1600.oo 1360.oo 1120.oo 960.oo 880.oo 800.oo 720.oo 640.oo ,•TI 36669: 36670: 36671: 9000 9000.oo 4500.oo 2970.oo: 2250.oo 1800.oo 1530.oo 1400.oo l080.oo1 990.oo 900.oo 810.00 720.oo 1 <&> 36672: Helsingissä, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö 1908. 36673: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet, N:o 9. 36674: 36675: 36676: 36677: 36678: Työväenasiain valiokunnan 36679: m i et i n t ö N:o 3 eduskuntaesityksestä, joka 36680: sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä. 36681: 36682: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjan- 36683: otteella valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt työ- 36684: väenasiain valiokuntaan edustaja Leo Ehrnroothin näillä 36685: valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 20, joka 36686: sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä. (Vaitiopäiväasia- 36687: kirjain Liitteet IX, siv. 35.) 36688: 36689: 36690: 36691: Voimassa olevan, maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkei- 36692: noista annetun asetuksen 31 §:n mukaan on elinkeinon- 36693: harjoittajalla oikeus työntekijäinsä noudatettavaksi määrätä 36694: ohjeita työtunneista, vaarinotoista työssä ollessa, uhka- 36695: sakoista epäjärjestyksien tahi laiminlyömisien varalta, irti- 36696: sanomisesta y. m. Semmoisilla järjestysohjeilla eli järjes- 36697: tyssäännöillä on, jolleivät ne ole ristiriidassa yleisen lain 36698: kanssa, laillisen työsopimuksen voima, ehdolla että ne 36699: ovat tehdyt sillä kielellä, jota työntekijä osaa, ja että yksi 36700: kappale niitä on annettu asianomaiselle elinkeinoyhdis- 36701: tykselle kaupungissa tahi kruununvoudille maalla, ja toi- 36702: sia kappaleita, joihin todistus tästä on kirjoitettu, on teh- 36703: taassa tahi verstaassa tahi työpaikalla julkinaulattuina. 36704: Kun ohjeita näin otetaan käytäntöön ja julkinaulataan, 36705: pitää se tehdä esteettömäin todistajain läsnäollessa niiden 36706: työntekijäin tietäen, jotka siihen aikaan ovat elinkeinon- 36707: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 36708: 36709: harjoittajan työssä. Näitä työntekijöitä vastaan ei järjes- 36710: tysohjeilla ole sitovaa voimaa, ennenkuin se irtisanomis- 36711: aika ohjeiden julkaisemisesta on kulunut, jonka perästä 36712: heidän on ollut oikeus muuttaa pois. Uusien järjestys- 36713: ohjeiden julkaiseminen on kuitenkin kussakin tapauksessa 36714: irtisanomisen veroinen työnantajan puolelta. 36715: Tämän asian järjestäminen elinkeinolainsäädännös- 36716: sämme on aikain kuluessa osottautunut yhä puutteelli- 36717: semmaksi. Edellä esitetyt elinkeinoasetuksen säännökset 36718: antavat elinkeinonharjoittajalle vapaan vallan harkintansa 36719: mukaan laatia tai olla laatimatta puheena olevia järjes- 36720: tyssääntöjä. Niinikään on elinkeinonharjoittajalla, jos hän 36721: tahtoo käyttää puheenalaista oikeuttaan, täysi vapaus 36722: määrätä järjestyssääntöjen sisällys sellaiseksi kuin itse 36723: hyväksi näkee, siis myöskin jättää niistä pois sellaisia 36724: työsopimuksen kohtia, jotka toiselle asianosaiselle, työn- 36725: tekijälle, voivat olla hyvinkin tärkeitä, kuten esim. mää- 36726: räykset palkanmaksuajoista, työntekijäin irtisanomisoikeu- 36727: desta y. m. s. Kun määräys järjestyssääntöjen antami- 36728: sesta asianomaiselle elinkeinoyhdistykselle tahi kruunun- 36729: voudille tarkoittaa vain niiden virallisesti tiettäväksi teke- 36730: mistä ja kun tuohon määräykseen ei ole liitetty mitään 36731: säännöstä siitä, että mainitulla ·viranomaisella olisi oikeus 36732: tutkia järjestyssääntöjen lainmukaisuutta, ei viranomainen 36733: voi kieltäytyä merkitsemästä niihin todistustaan, vaikka 36734: niissä olisi ilmeisesti lainvastaisiakin määräyksiä. Eri 36735: asia on että, kuten laissa nimenomaan säädetään ja sitä 36736: paitsi yleisistä oikeusperiaatteista muutenkin johtuu, jär- 36737: jestyssäännöillä ei ole lain voimaa sikäli, kuin ne ovat 36738: vastoin yleistä lakia. 36739: Käytettävissä olevat tiedot Suomen teollisuuslaitok- 36740: sissa voimassa olevain järjestyssääntöjen sisällyksestä osot- 36741: tavatkin, että ne, tavallisesti syntyneinä yksipuolisesti 36742: työnantajan toimesta työntekijäin ensinkään saamatta 36743: olla osallisina niiden laatimisessa, yleensä pitävät silmällä 36744: yksinomaan työnantajan oikeutta, ja sen johdosta niillä 36745: Laki el~nkeinoliikkeiden järjestyssiännöistä. 3 36746: 36747: usein onkin pikemmin kurinpitosäännön luonne, jossa 36748: rangaistus- ja edesvastausmääräykset ovat pääasiana, kuin 36749: todellisen työsäännön luonne, joka sisältäisi kaikille työ- 36750: sopimuksille yhteiset määräykset. Ei sen vuoksi ole kum- 36751: meksittava, jos teollisuuslaitosten järjestyssäännöt, var- 36752: sinkin milloin niitä ankaruudella käytetään, ovat työn- 36753: tekijäin vihaamia ja että uusien järjestyssääntöjen laati- 36754: misen tai sääntöjen erilaisen tulkinnan johdosta aiheutu- 36755: neet riitaisuudet työnantajain ja työntekijäin välillä eivät 36756: ole olleet harvinaisia. 36757: Koska erittäinkin suuremmissa teollisuuslaitoksissa 36758: on tarpeen, että on saatavana selvät ja tarkat tiedot liik- 36759: keessä noudatettavasta järjestyksestä sekä niistä velvolli- 36760: suuksista, joita työnantajana ja työntekijällä on, ehdotet- 36761: tiin kaksille viime valtiopäiville annetussa, elinkeinolakia 36762: koskevassa armollisessa esityksessä erinäisiä säännöksiä 36763: järjestyssäännöistä. (42-48 §, 67 § 2 mom. sekä 81 §). 36764: Sen sijaan kuin voimassa oleva elinkeinoasetus, ku- 36765: ten edellä on huomautettu, ainoastaan myöntää ammatin- 36766: harjoittajalle oikeuden antaa järjestyssääntöjä, veivoitetaan 36767: armollisessa esityksessä jokainen sellaisen käsityö- ja teh- 36768: dasliikkeen harjoittaja, jonka liikkeessä työskentelee vä- 36769: hintään kymmenen työntekijää, laatimaan järjestyssäännöt 36770: sen mukaisesti, kuin laissa tarkemmin määrätään. Sa- 36771: malla kuin ne seikat, joista järjestyssäännöissä pitää olla 36772: määräyksiä, on tarkoin osotettu ja ne asiat lueteltu, jotka 36773: niissä sitä paitsi saa järjestää, annetaan tarpeellisiksi ha- 36774: vaittuja säännöksiä myöskin järjestyssääntöjen laatimisessa 36775: noudatettavasta menettelystä. Viimemainitusta asiasta eh- 36776: dotettiin armollisessa esityksessä, että työntekijöille on an- 36777: nettava tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi valitse- 36778: mainsa luottamusmiesten kautta lausua mielensä järjestys- 36779: säännöistä, minkä jälkeen elinkeinonharjoittajan on annet- 36780: tava ne ammattivaltuustolle, joka, saatuaan asianomaisen 36781: ammattientarkastajan lausunnon asiasta, vahvistaa säännöt 36782: noudatettaviksi. Niistä perusteista, joita ammattivaltuus- 36783: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 36784: 36785: ton tulee noudattaa käyttäessään täten sille uskottua tar- 36786: kastamisvaltaa, säädetään, että järjestyssäännöt on vahvis- 36787: tettava, jolleivät sisällä mitään lainvastaista taikka ilmei- 36788: sesti kohtuutonta määräystä. Vahvistuksen kieltämiseen 36789: vaaditaan kuitenkin viimeksi mainitussa tapauksessa vä- 36790: hintään kolmen neljäsosan äänten enemmistö valtuustossa. 36791: Sääntöjen vahvistamista koskevasta ammattivaltuuston pää- 36792: töksestä saa valittaa teollisuushallitukseen. - Asianomai- 36793: sesti vahvistetut järjestyssäännöt ovat armollisen esityksen 36794: mukaan julkipantavat sopiviin paikkoihin työmaalle ja yksi 36795: kappale niitä annettava kullekin työntekijälle. Sittenkuin 36796: järjestyssäännöt on täten julkipantu, tulevat ne noudatet- 36797: taviksi liikkeessä voimassa olevan irtisanomisajan kulut- 36798: tua. Myöskin valtion ja kunnan harjoittamaa teollisuus- 36799: liikettä varten on säädetyssä järjestyksessä laadittava jär- 36800: jestyssäännöt, mutta sääntöjen vahvistaminen on kuitenkin 36801: tässä tapauksessa jätetty asianomaisen valtionviranomaisen 36802: tai kunnan asiaksi. 36803: V aliakunnalla ei ole aihetta tässä ryhtyä selvittä- 36804: mään, miten Eduskunta ei kaksilla edellisillä valtiopäivillä 36805: ehtinyt loppuun käsitellä elinkeinolakiesitystä, sekä min- 36806: kätähden erinäisistä, sanotussa esityksessä käsitellyistä 36807: asioista, muun muassa työsääntöjä koskevista lainsään- 36808: nöksistä, on tehty eduskuntaesityksiä näillä valtiopäivillä. 36809: Viimemainittuun seikkaan nähden valiokunta saa viitata 36810: elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevan eduskunta- 36811: esityksen johdosta antamaansa mietintöön N:o 1. 36812: 36813: 36814: 36815: Käsiteltävänä olevaan eduskuntaesitykseen liittyvä 36816: lakiehdotus työsäännöistä on pääsisällykseltään yhtäpitävä 36817: armollisen esityksen vastaavain säännösten kanssa. Huo- 36818: mattava kuitenkin on että, kun armollinen esitys velvoit- 36819: taa ainoastaan sellaiset tehdas- ja käsityöliikkeet, joissa 36820: on vähintään kymmenen työntekijää, laatimaan liikkeelleen 36821: Laki elinkeinoliikkeiden jllrjestyssäännöistil. 5 36822: 36823: järjestyssäännöt, on tämä velvollisuus eduskuntaesityk- 36824: sessä ulotettu koskemaan kaikkia teollisuusyrityksiä, joissa 36825: on mainittu lukumäärä työntekijöitä. (1 §). Tämän ohella 36826: on lakiehdotus laadittu siten, että siitä käy selvästi ilmi, 36827: että jokainen elinkeinonharjoittaja, siis myöskin esim. 36828: kauppaliikkeen harjoittaja, jota edellä mainittu velvol- 36829: lisuus ei koske, on oikeutettu, noudattaen lain säännök- 36830: siä, laatimaan työsääntöjä (3 §). Muodon puolesta eroaa 36831: eduskuntaesitys armollisesta esityksestä siinä, että viime- 36832: mainitussa käytetty nimitys ,järjestyssäännöt" on edus- 36833: kuntaesityksessä vaihdettu nimitykseen "työsäännöt", jota 36834: paitsi ehdotetut säännökset selvyyden vuoksi ovat edus- 36835: kuntaesityksessä järjestelmällisemmin yhdistetyt sekä jae- 36836: tut useampiin pykäliin ja erityisillä otsikoilla varustettui- 36837: hin lukuihin. 36838: Tätä eduskuntaesitystä käsiteltäessä ei valiokunnassa 36839: ole ilmestynyt erimielisyyttä uusien lainsäännösten aikaan- 36840: saamisen tarpeellisuudesta puheena olevalla alalla. Mutta 36841: melkoinen vähemmistö valiokunnassa on kyllä ollut sitä 36842: mieltä, ettei lainsäätäjän tulisi, kuten eduskuntaesityk- 36843: sessä tarkoitetaan, säätää järjestyssääntöjen laatimista 36844: teollisuuslaitoksia varten pakolliseksi, vaan se olisi jätet- 36845: tävä työnantajan ja hänen työssään olevien työntekijäin 36846: keskinäisestä sopimuksesta riippuvaksi. Ei vähemmistön 36847: mielestä myöskään ole oikein, että työnantaja saa edel- 36848: leenkin säilyttää tähänastisen valtansa yksinään päättää 36849: järjestyssääntöjen sisällyksestä. Eduskuntaesityksessä työn- 36850: antajalle säädetty velvollisuus antaa työntekijöille tilai- 36851: suus lausua mielipiteensä asiasta on vain näennäinen 36852: oikeus, jolla ei olisi työntekijöille mitään merkitystä, kun 36853: työnantaja lakiehdotuksen mukaan ei olisi velvollinen 36854: lainkaan varteenottamaan työntekijäin toivomuksia. Työn- 36855: tekijöille olisi sentähden järjestyssääntöjen laatimiseen 36856: nähden myönnettävä samat oikeudet kuin työnantajalle- 36857: kin. Näitä näkökohtia silmällä pitäen on vähemmistö 36858: ehdottanut meneteltäväksi niin että, sittenkuin elinkeinon- 36859: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 36860: 36861: harjoittaja on työntekijäinsä kanssa sopinut järjestyssään- 36862: töjen laatimisesta, molemmat valitsevat yhtä monta jäsentä 36863: yhteiseen komiteaan, joka laatii järjestyssääntöehdotuksen 36864: elinkeinonharjoittajan ja työntekijäin tarkastettavaksi ja 36865: hyväksyttäväksi. Sen jälkeen antaa elinkeinonharjoittaja 36866: niitä kolme kappaletta ammattivaltuustolle ja, jos järjestys- 36867: säännöt eivät sisällä mitään kohtuutonta tai lainvastaista, 36868: tulee valtuuston vahvistaa ne noudatettaviksi. 36869: Sitä mielipidettä, jonka valiokunnan vähemmistö tä- 36870: ten on tahtonut panna lainsäädännön pohjaksi, ei valio- 36871: kunta ole voinut yhtyä kannattamaan. 36872: V aliakunta on lähtenyt siitä käsityksestä, että mää- 36873: rättyjen, laissa säädettyjen perusteiden mukaan laaditta- 36874: vat järjestyssäännöt ovat välttämättömän tarpeelliset suu- 36875: remmissa teollisuusliikkeissä. Tällaisten sitovain ohjeiden 36876: puutteessa vähenee turvallisuus ammatista johtuvia vaa- 36877: roja vastaan ja jää aivan avoin ala riitaisuuksille, joita 36878: toiselta puolen mielivalta, toiselta väärinkäsitykset saatta- 36879: vat aiheuttaa. Selvät, kirjallisesti julkipannut työsopimuk- 36880: sen ehdot, jotka käsittävät molemminpuoliset oikeudet ja 36881: velvollisuudet, ehkäisevät epäilemättä tehokkaasti ristiriito- 36882: jen syntymistä. Kun tämän lisäksi säännöt kerta kaikkiaan 36883: määräävät, millä edellytyksillä työntekijä voi liikkeessä 36884: saada työtä, käy työsopimuksen päättäminen jokaisessa 36885: yksityisessä tapauksessa melkoista helpommaksi. Järjes- 36886: tyssäännöt, joissa on tarkoin esitetty noudatettavina ole- 36887: vat järjestysmääräykset, enentävät myöskin takeita työ- 36888: liikkeen säännölliselle käynnille välttämättömän järjestyk- 36889: sen säilymisestä. Lisäksi tulee vielä, että järjestyssään- 36890: nöt ovat ilmeiseksi hyödyksi ammattientarkastukselle, 36891: koska tarkastajat niiden avulla nopeasti ja varmasti voi- 36892: vat saada tiedon asianomaisissa laitoksissa vallitsevista, 36893: tässä puheena olevista oikeussuhteista. 36894: Kun niin pätevät syyt puoltavat järjestyssääntöjen 36895: laatimista, ei valiokunnan mielestä olisi hyvin harkittua 36896: eikä edes puolustettavissa, että jätettäisiin työnantajan 36897: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssllilnnöistä. 7 36898: 36899: ratkaistavaksi, onko suurempia teollisuuslaitoksia varten 36900: laadittava järjestyssäännöt vai ei. Elinkeinonharjoittaja 36901: on, niinkuin eduskuntaesityksessä ehdotetaan, lain kautta 36902: velvoitettava laatimaan järjestyssäännöt. Vielä vähemmän 36903: mahdollista on tässä kohden jättää asianasaisille täydel- 36904: listä vapautta, jos järjestyssääntöjen aikaansaamiseen, vä- 36905: hemmistön ehdotuksen mukaisesti, vaadittaisiin, että työn- 36906: antaja ja hänen työntekijänsä ovat niistä sopineet. 36907: Noudattaen niitä oikeusperiaatteita, joista ei voitane 36908: osottaa poiketun minkään maan lainsäädännössä, missä 36909: työsääntöjä on järjestetty, on valiokunta puolestaan, 36910: samoin kuin eduskuntaesityksessäkin on tehty, pitänyt 36911: kiinni siitä, että järjestyssääntöjen laatiminen on oleva 36912: työnantajan oikeutena tai velvollisuutena, hänellä kun on 36913: yksin liikeyrityksen vastuunalaisuus ja taloudellinen vas- 36914: tuunvaara. Järjestyssäännöillä on oma erityinen tarkoi- 36915: tuksensa eikä niitä ole sekoitettava molemminpuolisesti 36916: tehtävään tariffisopimukseen eli n. s. kollektiiviseen työ- 36917: sopimukseen. 36918: Vaikka valiokunta siis ei ole voinut hyväksyä vä- 36919: hemmistön edellä kerrottua ehdotusta, että työntekijät 36920: saisivat määrätä järjestyssäännöistä, on valiokunnan mie- 36921: lestä kuitenkin erittäin tärkeä, ettei järjestyssääntöjä laa- 36922: dittaessa yksistään työnantajan tahto pääse niihin vaikut- 36923: tamaan, vaan että myöskin työntekijäin toivomukset ja 36924: yhteiskunnan edut tulevat niissä tarpeenmukaisesti huo- 36925: mioon otetuiksi. Nämä näkökohdat onkin valiokunnan 36926: käsiteltäväksi lähetetyssä lakiehdotuksessa pääasiassa to- 36927: teutettu. Sen mukaan on asianomaisen liikeyrityksen 36928: työntekijöille myönnetty oikeus ennen järjestyssääntöjen 36929: antamista lausua mielensä niiden sisällyksestä, ja myöskin 36930: on ammattivaltuustolle, johon työnantajat ja työntekijät valit- 36931: sevat yhtä monta edustajaa, annettu tehtäväksi, tarkastet- 36932: tuaan etteivät järjestyssäännöt ole vastoin lakia tai sisällä il- 36933: meistä kohtuuttomuutta, vahvistaa ne, jota paitsi vielä asian- 36934: omaisen ammattientarkastajan on annettava lausuntonsa 36935: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 36936: 36937: laadittavista säännöistä. Jos asianomainen ei tyydy am- 36938: mattivaltuuston päätökseen, on hänellä oikeus valittaa 36939: siitä teollisuushallitukseen. Se ratkaisu, jonka arkaluon- 36940: toinen kysymys järjestyssääntöjen laatimistavasta laki- 36941: ehdotuksessa on saanut, on pidettävä kansanvaltaisimpana 36942: lainsäädäntönä, mitä tähän saakka puheena olevalla alalla 36943: on toteutettu, ja valiokunta on, niinkuin ylempänä jo on 36944: mainittu, pääasiallisesti voinut kannattaa eduskuntaesityk- 36945: sessä tehtyä ehdotusta. 36946: 36947: 36948: Seuraavassa käy valiokunta käsittelemään muutamia 36949: hyväksymänsä lakiehdotuksen yksityiskohtia ja erittäinkin 36950: niitä muutoksia, jotka valiokunta on tehnyt eduskunta- 36951: esityksessä olevaan lakiehdotukseen. 36952: Siihen nähden, että tässä puheena olevia sääntöjä 36953: voimassa olevassa asetuksessa kutsutaan järjestysohjeiksi 36954: ja niitä sekä aikaisemmille valtiopäiville annetuissa armolli- 36955: sissa esityksissä että myöskin yleisesti käytännössä sano- 36956: taan järjestyssäännöiksi, on valiokunta, äänestyksellä, päät- 36957: tänyt ehdottaa lain nimeksi: ,Laki elinkeinoliikkeiden 36958: järjestyssäännöistä", jota nimitystä sitten lakiehdotuksessa 36959: on johdonmukaisesti käytetty vähemmistön puoltaman ni- 36960: mityksen, , työsääntöjen", sijasta. 36961: 36962: 36963: 1 LUKU. 36964: 36965: Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta laatia järjestyssäännöt. 36966: 36967: 1 §. Eduskuntaesitykseen liitetty lakiehdotus on yhtä- 36968: pitävä äsken mainitun armollisen esityksen kanssa siinä 36969: kohdin, että velvollisuus laatia järjestyssääntöjä on rajoi- 36970: tettu ammattiliikkeisiin, joissa on työssä vähintään kym- 36971: menen työntekijää, mutta poiketen armollisesta esityk- 36972: sestä on tuo velvollisuus ulotettu koskemaan kaikenlaa- 36973: tuisia teollisuusammattiliikkeitä, eikä ainoastaan tehdas- 36974: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssllännöistll. 9 36975: 36976: ja käsityöliikettä, ammattimainen rakennustoimikin siihen 36977: luettuna. Valiokunta on puolestaan asiallisesti kannatta- 36978: nut eduskuntaesityksessä tehtyä ehdotusta, mutta muo- 36979: dollisista syistä muuttanut sanat ,teollisuusammatillisessa 36980: liikkeessä" sanaksi ,teollisuusliikkeessä". (l §). 36981: 36982: 36983: 2 LUKU. 36984: Järjestyssääntöjen sisällyksestä. 36985: 36986: Valiokunnassa on vähemmistö ollut sitä mieltä, että 5 §. 36987: työnantajalta olisi kiellettävä oikeus työntekijän palkasta 36988: vahingonkorvauksena vähentää tai pidättää jokin määrä 36989: työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi sekä määrätä työn- 36990: tekijälle uhkasakkoja järjestyssääntöjen rikkomisesta. Tä- 36991: män mielipiteen mukaisesti on vähemmistö vaatinut laki- 36992: ehdotuksen 5 §:stä poistettavaksi kaikki sellaiset viittauk- 36993: set, joissa puhutaan työnantajan oikeudesta mainitussa 36994: tarkoituksessa lyhentää tai pidättää työntekijän palkkaa. 36995: Kun kuitenkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan 36996: työnantaja kieltämättä saa pidättää itselleen yllämainitut 36997: oikeudet ja kun järjestyssäännöt, jos mainitut säännökset 36998: lakiehdotuksesta poistettaisiin, eivät tarjoisi selvyyttä erit- 36999: täin tärkeistä työsopimuksen kohdista, niin valiokunta e1 37000: ole voinut yhtyä sanottua ehdotusta kannattamaan. 37001: 37002: 37003: 3 LUKU. 37004: Miten järjestyssääntöjä laadittaessa on meneteltävli. 37005: 37006: Valiokunnassa on ollut eri mieliä siitä, kuinka suuri 10 § 2 mom. 37007: äänten enemmistö on vaadittava päätöksen tekemiseen, 37008: kun ammattivaltuusto jättää vahvistamatta järjestyssään- 37009: nöt siitä syystä, että ne sisältävät ilmeisesti kohtuutto- 37010: man määräyksen. Eduskuntaesityksen 10 §:n 2 momen- 37011: tin mukaan, joka on yhtäpitävä armollisen esityksen vas- 37012: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37013: 37014: taavan säännöksen kanssa, ei sellaista päätöstä voitaisi 37015: tehdä, ellei sitä puoltaisi vähintään kolme neljäsosaa kai- 37016: kista annetuista äänistä. Niin suuri enemmistö ei valio- 37017: kunnan mielestä kuitenkaan ole välttämätön huonosti har- 37018: kittujen päätösten estämiseksi. Mutta eri mielipiteitä on 37019: lausuttu siitä, onko tässä tapauksessa vahvistuksen kieltä- 37020: miseen vaadittava kahden kolmasosan äänten enemmistö, 37021: vai onko yksinkertainen äänten enemmistö riittävä. Asiasta 37022: äänestettäessä kannatti molempia mielipiteitä yhtä monta 37023: ääntä, ja arvalla tuli jälkimäinen mielipide valiokunnan 37024: päätökseksi. 37025: Tämä päätös perustuu siihen käsitykseen, että elin- 37026: keinoliikkeiden järjestyssäännöt eivät saa sisältää ilmeisesti 37027: kohtuuttomia määräyksiä ja että se seikka voidaan rat- 37028: kaista samalla tavalla, kuin valtuuston käsiteltävänä ole- 37029: vat asiat yleensä ja erittäin myöskin järjestyssääntöjen 37030: vahvistamista koskevat päätetään. Lakiehdotuksen mu- 37031: kaan kokoonpannusaa valtuustossa ei juuri olisi mahdol- 37032: lista saada kahden kolmasosan enemmistöä hylkäämään 37033: sellaistakaan määräystä, joka todellisuudessa olisi työn- 37034: tekijöille kohtuuton. Eikä myöskään ole syytä ammatti- 37035: valtuuston puolelta erityisesti nyt puheenalaisessa asiassa 37036: peljätä sille uskotun vallan väärinkäyttämistä, semminkin 37037: kun päätökseen tyytymätön saa lakiehdotuksen 18 §:n 37038: mukaan hakea siihen muutosta teollisuushallituksessa. 37039: 37040: 37041: 5 LUKU. 37042: Erityisiä säännöksiä. 37043: 37044: 17 §. Elinkeinonharjoittajalle, joka laiminlyö lain säätä- 37045: mällä tavalla laatia liikkeelleen järjestyssääntöjä, ehdo- 37046: tetaan eduskuntaesityksessä säädettäväksi rangaistuksen 37047: uhka. Kun lakiehdotuksessa ei ole määrätty, minkä ajan 37048: kuluessa lain voimaan astumisesta tai uuden liik- 37049: keen avaamisesta järjestyssäännöt ovat laadittavat, on 37050: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssällnnöistl. 11 37051: 37052: valiokunta pitänyt tarpeellisena tässä kohden täydentää 37053: puheena olevaa· pykälää. Valiokunnassa on vähemmistö 37054: tahtonut rajoittaa tämän määräajan kuudeksi kuukaudeksi 37055: lain voimaan astumisesta, mutta valiokunta on päättänyt 37056: pidentää sen vuodeksi, koska lyhempi aika tuskin riittäisi 37057: tarpeellisten valmistusten suorittamiseen. Uusille liikkeille 37058: on valiokunnassa ehdotettu määräajaksi osaksi kahta kuu- 37059: kautta, osaksi kuutta kuukautta, osaksi samaa aikaa, kuin 37060: edellisessä tapauksessa päätettiin, eli yhtä vuotta. Siitä 37061: syystä, että on tarpeen antaa kulua jonkun aikaa työliik- 37062: keen alkamisesta, ennenkuin järjestyssäännöt voidaan 37063: laatia, on valiokunnan lakiehdotuksessa tämäkin määrä- 37064: aika ehdotettu vuodeksi. 37065: 37066: 37067: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen eh- 37068: dottaa, 37069: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja 37070: toimiitaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraa- 37071: van lakiehdotuksen; 37072: 37073: 37074: 37075: Laki 37076: elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä. 37077: 37078: 1 LUKU. 37079: 37080: Ellnkeinonharjoittajan velvollisuudesta laatia 37081: järjestyssäännöt. 37082: 1 §. 37083: Missä vähintäänkin kymmenen työntekijää on työssä 37084: teollisuusliikkeesstl, on elinkeinonharjoittajan laadittava 37085: liikkeelleen jttrjestysslllinniJt, noudattaen tämän lain mää- 37086: räyksiä. 37087: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37088: 37089: 2 §. 37090: Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle 37091: jossakin suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan 37092: sille osastolle laatia erityiset jtirjestyssättnntJt. 37093: 37094: 3}§. 37095: Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän lain mukaan 37096: ole velvollinen laatimaan järjestyssäänttJjä, älköön olko 37097: kielletty sellaisia sääntöjä liikkeellensä laatimasta, ja nou- 37098: datettakoon silloin, mitä alempana on säädetty. 37099: 37100: 37101: 2 LUKU. 37102: 37103: Järjestyssääntöjen sisällyksestä. 37104: 4 §. 37105: Järjestysstttinnöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astu- 37106: vat voimaan, määrättävä: 37107: l:ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen 37108: otettava hän on; 37109: 2:ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päätty- 37110: minen sekä lepohetket niinä työaikoina; 37111: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat; 37112: 4:ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla 37113: elinkeinonharjoittaja voi ilman irtisanomista erottaa työn- 37114: tekijän taikka tämä ilman irtisanomista on oikeutettu saa- 37115: maan erotodistuksen; sekä 37116: 5:ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali- 37117: tuksilla tahi muilla esityksillä. 37118: 37119: 5 §. 37120: Jos on tehty välipuhe koetusajasta tahi palkanlyhen- 37121: nyksestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on järjestys- 37122: sättnnöissä myöskin määrättävä: 37123: l:ksi) se koetusaika, jonka kuluessa työsuhde (poist.) 37124: voidaan purkaa irtisanomisaikaa varteenottamatta; 37125: Laki elinkeinoliikkeiden jllrjestyssllllnnöistil.. 13 37126: 37127: 2:ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingon- 37128: korvauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähen- 37129: tää taikka työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää; 37130: 3:ksi) se rangaistus, mikä mistäkin jttrjestyssääntöjen 37131: rikkomisesta voi tulla, kenen määrättävä se on, miten 37132: työntekijälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja 37133: kuinka rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, 37134: miten rangaistus on täytäntöönpantava sekä, jos sakon 37135: uhka on määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää 37136: edistäviin tarkoituksiin kertyvät varat ovat käytettävät. 37137: 37138: 6 §. 37139: Jttrjestyssttäntöihin voidaan sitä paitsi ottaa mää- 37140: räyksiä siitä, mitä on varteenotettava: 37141: 1:ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla 37142: sekä tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estä- 37143: miseksi; 37144: 2:ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voi- 37145: massa oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä järjes- 37146: jestyksen turvaamiseksi työnteon aikana; sekä 37147: 3:ksi) työriitain välttämiseksi ja niiden sovittami- 37148: seksi. 37149: 37150: 3 LUKU. 37151: 37152: Miten järjestyssääntöjä laadittaessa on meneteltävä. 37153: 7 §. 37154: Jttrjestyssttttnnöt ovat laadittavat (poist.) maan mo- 37155: lemmilla kielillä, jolleivät/(poist.) työntekijät ole joko kaikki 37156: suomea puhuvia taikka kaikki ruotsia puhuvia. 37157: 37158: 8 §. 37159: Sittenkuin liikkeen työssä oleville työntekijöille on 37160: annettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi kes- 37161: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesit,ysmiet. N:o 9. 37162: 37163: kuudestaan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua 37164: mielensä jtirjestysstittnnöistti, antakoon elinkeinonharjoittaja 37165: kolme kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausun~ 37166: non niistä ammattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asian- 37167: omaisen ammattientarkastajan lausunto asiasta. 37168: 37169: 9 §. 37170: Jos jttrjestysstitintöjen havaitaan vastaavan tämän 37171: lain säännöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lain- 37172: vastaista tahi ilmeisesti kohtuutonta määräystä, vahvista- 37173: koon valtuusto jttrjestysstittnnöt noudatettaviksi ja anta- 37174: koon niitä hakijalle takaisin yhden kappaleen, johon vah- 37175: vistus on merkitty. 37176: 37177: 10 §. 37178: 1. Jos jtirjestysstitinnöt ovat vastoin lakia, hyljättä- 37179: köön hakemus ja ilmoitettakoon tarkasti päätöksessä syyt 37180: siihen sekä kehotettakoon hakijata, neljänkymmenenviiden 37181: päivän kuluessa tiedon saatuansa, valtuustolle antamaan 37182: muistutuksenalaisilta kohdin korjatut jtirjestysstitinnöt tahi, 37183: jos hän ei päätökseen tyydy, todistuksen, että hän sääde- 37184: tyssä järjestyksessä on tehnyt valituksen siitä. 37185: 2. Sama olkoon laki, kun valtuusto (poist.) harkitsee, 37186: että jttrjestyssääntöihin otettu määräys sisältää ilmeisen 37187: kohtuuttomuuden, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin 37188: kieltäytyy oikaisemasta sellaista määräystä, vaikka häntä 37189: on siihen kehotettu. 37190: 37191: 11 §. 37192: Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon jttrjes- 37193: tysstittnnöt toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan 37194: valtuustolle, ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sään- 37195: töjen tarkastamiseen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin 37196: edellä on ammattivaltuustosta säädetty. 37197: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssälinnöistä. 15 37198: 37199: 12 §. 37200: Niin pian kuin jttrjestyssttttnntJt on vahvistettu, toi- 37201: mittakoon valtuusto yhden kappaleen niitä asianomaiselle 37202: ammattientarkastajalle. 37203: 13 §. 37204: JttrjestyssttttnttJjtt muutettaessa tai lisäyksiä: niihin 37205: tehtäessä on tämän luvun määräyksiä noudatettava. 37206: 37207: 14 §. 37208: Valtion tahi kunnan harjoittamalle teollisuusyrityk- 37209: selle laadittakoon jttrjestyssttttnntJt noudattaen mitä ylem- 37210: pänä on säädetty, kuitenkin siten, että asianomaisen val- 37211: tionviranomaisen ja kunnan asia on, teollisuushallitusta 37212: kuulusteltuaan, noudatettavaksi vahvistaa nämä jttrjestys- 37213: sttttnntJt. 37214: 37215: 4 LUKU. 37216: 37217: Järjestyssääntöjen saattamisesta. työntekijäin tietoon 37218: sekä voimaan astumisesta. 37219: 15 §. 37220: Asianmukaisesti vahvistetut jttrjestyssttttnntJt ovat jul- 37221: kipantavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät 37222: voivat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava 37223: yksi kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myö- 37224: hemmin työhön otetulle työntekijälle. 37225: 37226: 16 §. 37227: SittenkuinjärjestyssttänntJt on julkipantu, niinkuin 15 37228: §:ssä on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa 37229: olevan irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja 37230: että kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön 37231: otetut työntekijät. 37232: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37233: 37234: 5 LUKU.' 37235: 37236: Eritylsiä säännöksiä. 37237: 17 §. 37238: Jos elinkeinonharjoittaja ei yhden vuoden kuluessa 37239: tämän lain voimaan astumisesta tahi uuden liikkeen alotta- 37240: misesta laadi järjestyssääntöjä liikettään varten niinkuin 37241: tässä laissa säädetään, sakotettakoon häntä vähintään 37242: kymmenen ja enintään kaksisataa markkaa. Jollei hän nyt 37243: mainitusta rangaistuksesta ota ojentuaksensa, olkoon sakko 37244: vähintään viisikymmentä ja enintään tuhat markkaa. 37245: 37246: 18 §. 37247: Valitus siitä, että on kieltäydytty järjestyssääntöjä 37248: vahvistamasta, voidaan tehdä teollisuushallitukseen kolmen- 37249: kymmenen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon 37250: ammattivaltuuston päätöksestä. 37251: 37252: 19 §. 37253: Tämä laki on astuva voimaan 37254: 19-. Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879 37255: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 31 §. 37256: 37257: 37258: 37259: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 37260: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet 37261: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, 37262: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasi- 37263: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Sillanpää sekä 37264: osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo ja V aljakka. 37265: 37266: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 37267: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssällnnöistä. 17 37268: 37269: 37270: 37271: 37272: Vastalauseita. 37273: I. 37274: 1 §. 37275: Emme voi olla yhtä mieltä valiokunnan enemmis- 37276: tön kanssa siitä, että järjestyssäännöt teollisuusliikkeissä 37277: olisi määrättävä pakollisiksi. On mielestämme tarpeetonta 37278: liikkeenharjoittajaa tähän lain kautta pakoittaa, jos hän ei 37279: itse työväkensä kanssa sellaisia pidä tarpeellisina. U s- 37280: kallamme väittää, että pakollinen määräys on enemmän 37281: vahingoksi kuin hyödyksi ja että järjestyssääntöjen käy- 37282: täntöön ottaminen sellaisissa liikkeissä, missä niitä tähän 37283: asti ei ole ollut, varmasti herättäisi työväessä tyytymättö- 37284: myyttä, sen lisäksi rettelöitä työnantajan ja työntekijäin 37285: välillä, varsinkin, jos, kuten valiokunnan enemmistö on 37286: ehdottanut, järjestyssääntöjen laatiminen tulee työnanta- 37287: jan oikeudeksi. Järjestyssääntöjen käytäntöön ottaminen 37288: työpaikalla koskee yksistään työnantajan ja hänen työ- 37289: väkensä välisiä suhteita. Johdonmukaista sen vuoksi on, 37290: että asianomaiset saavat niiden käytäntöön ottamisesta 37291: sopia keskenään. Sen vuoksi ehdotamme, että Eduskunta 37292: puheena olevan lain 1 §:n hyväksyisi näin kuuluvana: 37293: 37294: 1 §. 37295: Elinkeinonharjoittajalla ja ty6ntekij6illä 37296: on oikeus yhteisestä suostumuksesta laatia ja 37297: käytänt66n ottaa järjestyssiiänntJt tytJpaikalla. 37298: 18 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37299: 37300: 3 ja 17 §. 37301: Edellä olevasta muutoksesta seuraa johdonmukaisesti, 37302: että 37303: 37304: 3 § ja 17 § on poistettava. 37305: 37306: 4 ja 5 §. 37307: Siihen nähden, mitä järjestyssäännöt saavat sisältää, 37308: on valiokunnan enemmistö ehdottanut, että niihin otet- 37309: taisiin työntekijöitä koskevia rankaisumääräyksiä, kuten 37310: sakkoja sekä palkanpidätyksiä vahingonkorvaukseksi ja 37311: työsopimuksen vakuudeksi j. n. e. Ilmeisenä vääryytenä 37312: pidämme sitä, että työsopimuksen vakuudeksi köyhän 37313: työläisen palkasta pidätetään osa, jota työnantaja sitten 37314: käyttää liikkeessään omaksi hyödykseen. Kohtuutonta on 37315: myöskin se, että työläiseltä saisi pidättää palkan vahin- 37316: gonkorvaukseksi siitä, jos esimerkiksi vanha, pilalle kulu- 37317: nut kone tai muu työkapine työtä tehdessä särkyy. Kai- 37318: kista vähimmin voimme hyväksyä sellaista järjestys- 37319: sääntöjen määräystä, että työnantaja saisi tuomita ja sak- 37320: koina pidättää osia työntekijän palkasta. Sakkojärjestelmä 37321: on haitallinen varsinkin naispuolisille työntekijöille, joiden 37322: palkka-ansio muutenkin on erittäin pieni. On tapauksia, 37323: jolloin he ansaitsevat noin kolme tai neljä markkaa vii- 37324: kossa. Kun nyt näinkin pienestä palkasta osan pidättää 37325: työnantaja sakkona, koskee se hyvin kipeästi asianomaista 37326: työntekijää. Emme pidä oikeuden mukaisena tätä enem- 37327: mistön ehdotusta senkään vuoksi, kun heidän ehdotuk- 37328: sensa mukaan järjestyssääntöjen rikkomisesta rangaistaisiin 37329: ainoastaan työntekijöitä, mutta ei työnantajia eikä näiden 37330: sijaisia johtajia. Puheena olevia rankaisukeinoja emme 37331: saata hyväksyä emmekä katso niitä tarpeellisiksi, vaan 37332: voidaan kyllä toisilla keinoilla saavuttaa tårkoitettu tu- 37333: los. Ja mitä suurempiin rikoksiin työpaikalla tulee, niin 37334: .rikoslain avulla voidaan syylliset saattaa ansaittuun ran- 37335: gaistukseen. 37336: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä. 19 37337: 37338: Näillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta hy- 37339: väksyisi 4 ja 5 §:n yhdistettynä näin kuuluvaksi: 37340: 37341: 4 §. 37342: Jtirjestysstllinnöissä olkoon, paitsi aikaa, 37343: milloin ne astuvat voimaan, mtitirtitty: · 37344: l:ksi) miten työntekijti otetaan työhön ja 37345: kenen otettava htin on; 37346: 2:ksi) stitinnöllisten työaikain alkaminen 37347: ja ptiättyminen; 37348: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja 37349: maksuajat; 37350: 4:ksi) miten työntekijä· voi erota, taikka 37351: miten htin voidaan erottaa; 37352: 5:ksi) kenen puoleen työntekijän on kään- 37353: nyttävä valituksillaan tahi muilla esityksillään; 37354: 6:ksi) kuinka suuren osan palkasta saa 37355: apukassaan menevänä maksuna vtihenttiä; 37356: 7:ksi) se rangaistus, mikä mistäkin jtir- 37357: jestysstitintöjen rikkomisesta seuraa; miten työn- 37358: tekijtille on suotava tilaisuus selityksen anta- 37359: miseen: miten muuten rangaistusta ttiyttintöön 37360: pantaessa on meneteltävä. 37361: 37362: 8 ja 9 §. 37363: Oikeudenmukaisena emme pidä sitä, että työnanta- 37364: jalle edelleenkin myönnettäisiin oikeus yksipuolisesti laa- 37365: tia ja käytäntöön määrätä järjestyssääntöjä työpaikalla. 37366: Täten aikaansaatuina ovat ne enemmän kurinpito- ja 37367: rangaistussääntöjä, sillä näiden avulla työnantaja tai hänen 37368: sijaisensa johtaja voi mielin määrin harjottaa mielivaltaa 37369: työntekijöitä kohtaan, varsinkin jos näille uuden työpai- 37370: kan saanti on hankala. Kokemus osoittaa, että työnantajain 37371: laatimat järjestyssäännöt o"at olleet alkusyynä moniin 37372: rettelöihin ja riitoihin. Ettei enää olisi näin laita, on 37373: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37374: 37375: työntekijöille myönnettävä tasapuolinen oikeus ottaa osaa 37376: järjestyssääntöjen laatimiseen. Asia ei tule sillä korjatuksi, 37377: että työntekijöille annettaisiin tilaisuus ainoastaan lausua 37378: mielensä järjestyssäännöistä, eikä sekään asiaa paljoa pa- 37379: ranna, vaikka ammattivaltuusto, jossa puolet jäseniä on 37380: työntekijäin valitsemia, ne vahvistaa, kun kuitenkin, niin- 37381: kuin luultava on, valtuuston puheenjohtajaksi useassa 37382: tapauksessa tulee valittavaksi henkilö, joka on lähempänä 37383: työnantajia kuin työntekijöitä. Huomioon on myös se 37384: seikka otettava, ettei enemmistön ehdotuksen mukaan 37385: ammattivaltuustolla olisi oikeutta edes kaikkia järjestys- 37386: sääntöjä vahvistaa. Valiokunnan enemmistö on ehdotus- 37387: taan puolustanut sillä syyllä, että työnantajalla täytyy sen 37388: vuoksi olla oikeus yksin laatia järjestyssäännöt, kun hänen 37389: on kannettava liikeyrityksen vastuunalaisuus. Mutta eihän 37390: käyne väittäminen, että ainakin yhtä tärkeä on satojen 37391: työläisten suhde asiaan, sillä onhan kysymys heidän turvaa- 37392: misestaan ja oikeuksistaan. Näillä perusteilla ehdotamme, 37393: että Eduskunta hyväksyisi 8 ja 9 §:n näin kuuluvana: 37394: 37395: 8 §. 37396: 1. Sittenkuin elinkeinonharjoittaja työn- 37397: tekijttinsti kanssa on sopinut jtZrjestysstZIZntö- 37398: jen ktiytttntöön ottamisesta työpaikalla, valit- 37399: sevat he kumpikin yhta monta jtZsenta komi- 37400: teaan, joka laatii jtZrjestysstitZntöehdotuksen. 37401: 2. TtimtZ ehdotus annettakoon sitten elin- 37402: keinonharjoittajalle ja työntekijttlle tarkastet- 37403: tavaksi, sen jtilkeen antakoon elinkeinonhar- 37404: joittaja kolme kappaletta ntZittZ stitintOjtZ am- 37405: mattivaltuustolle, joka ne vahvistaa nouda- 37406: tettaviksi, jos ne eivat sistillti mittittn lain 37407: vastaista taikka kohtuutonta miZIZrtZysttZ, ja 37408: antakoon niitti hakijalle takaisin yhden kappa- 37409: leen, johon vahvistus on merkitty. 37410: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssiU\nnöistll. 21 37411: 37412: Samoilla perusteilla kuin 8 §:ssä ehdotamme myös 37413: hyväksyttäväksi 14 §:n näin kuuluvana: 37414: 37415: 14 §. 37416: Valtion tai kunnan harjoittamalle teolli- 37417: suuslaitokselle ja muulle liikkeelle laativat 37418: jtirjestyssättnnot niiden laitosten ja liikkeiden 37419: tyontekijttin ja tyOnjohtajain valtuutetut nou- 37420: dattaen siintt, mittt jtirjestyssttttnnOista on 37421: ylempttnä sttttdetty. 37422: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 37423: 37424: J. 0. Jalava. E. Pohjaväre. 37425: Georg W. Johansson. Olga Jokisalo. 37426: Miina SHianpää. Hilja Pärssinen. 37427: M. Paasivuori. 37428: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37429: 37430: 37431: 37432: 37433: II. 37434: 10 § 2 mom. 37435: V aliakunnan lakiehdotuksesta on arvalla jätetty pois 37436: sitj:i tarkoittava säännös, että järjestyssääntöjen vahvistuk- 37437: sen kieltämiseen niiden kohtuuttomuuden tähden vaadit- 37438: taisiin tavallista suurempi äänten enemmistö. Kun emme 37439: ole voineet kannattaa mainittua valiokunnan päätöstä, pyy- 37440: dämme täten vastalauseessa perustella siitä eroavan mieli- 37441: piteemme. 37442: Sielläkin, missä järjestyssääntöjen antamista on lain- 37443: säädännössä järjestetty ja niille on vaadittu viranomaisen 37444: vahvistus, on järjestyssääntöjen sisällys lain rajoissa kui- 37445: tenkin jätetty elinkeinonharjoittajan itsensä määrättäväksi, 37446: kunhan se ei ole lainvastainen. Viranomaiselle ei yleensä 37447: ole myönnetty oikeutta kieltäytyä järjestyssääntöjä vah- 37448: vistamasta, jos ne vain ovat lainsäännöksiin soveltuvia. 37449: Nyt esillä olevassa lakiehdotuksessa on sitä vastoin 37450: puheena oleva tarkastusoikeus ja samalla työntekijäin oikeus 37451: vaikuttaa järjestyssääntöjen määräyksiin heidän puoleksi 37452: valitseman ammattivaltuuston kautta, täydellä syyllä, huo- 37453: mattavasti laajennettu, niin että valtuusto saa kieltäytyä 37454: vahvistamasta myöskin ilmeisesti kohtuuttomia määräyksiä, 37455: vaikka ne eivät olisikaan lainvastaisia. Tämän kautta 37456: ammattivaltuusto tulee saamaan varsin suuren vallan, koska 37457: sen seikan arvosteleminen, onko jokin määräys kohtuuton 37458: vai ei, riippuu varsin laajasta harkinnasta. 37459: Mutta kun lainsäätäjä menee niin pitkälle määräilemään 37460: yksityisen elinkeinoliikkeen harjoittamista, jolle järjestys- 37461: Laki elinkeinoliikkeiden jirjestyssiännöistil. 23 37462: 37463: sääntöjen laatiminen samalla säädetään pakolliseksi, niin 37464: lainsäädännön on samalla tarjottava erityisiä takeita siitä, 37465: ettei ilman pätevää syytä järjestyssääntöjen vahvistusta 37466: kielletä ja elinkeinonharjoittajaa pakoteta muuttamaan nii- 37467: hin aiottuja määräyksiä. Sitä varten on mielestämme tar- 37468: peellista, mutta myöskin riittävää, että sellainen päätös, 37469: kuin nyt on puheena, on tehtävä kahden kolmasosan äänten 37470: enemmistölla, joka ammattivaltuustoja koskevan lakiehdo- 37471: tuksen 11 ja 12 §:n mukaan vaaditaan myöskin valtuuston 37472: esimiehen vaalissa sekä asioita valtuuston toisen ryhmän 37473: käsiteltäväksi siirrettäessä. 37474: Edellä esitettyjen syiden nojalla ehdotamme kun- 37475: nioittaen, 37476: etta lakiehdotuksen JO §:n 2 momentti hyvak- 37477: syttaisiin nain kuuluvaksi: 37478: 37479: 10 §. 37480: 37481: 2. Sama olkoon laki, kun valtuusto vii- 37482: hintaan kahdella kolmasosalla kaikista anne- 37483: tuista aanista harkitsee, että järjestyssääntöihin 37484: otettu määräys sisältää ilmeisen kohtuuttomuu- 37485: den, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin kiel- 37486: täytyy oikaisemasta sellaista määräystä, vaikka 37487: häntä on siihen kehotettu. 37488: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 37489: 37490: K. J. Ståhlberg. Mikko Latva. 37491: Leo Ehrnrooth. E. Kolkki. 37492: Tuom. Pohjanpalo. Hedvig Oebhard. 37493: Vera Hjelt. J. Kaskinen. 37494: 24 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37495: 37496: 37497: 37498: 37499: m. 37500: 17 §. 37501: V aliakunnan lakiehdotuksen 17 §:n mukaan elin- 37502: keinonharjoittaja, jonka liike on perustettu, ennenkuin laki 37503: astuu voimaan, ei ole velvollinen laatimaan liikettään var- 37504: ten järjestyssääntöjä, ennenkuin kokonainen vuosi on ku- 37505: lunut äsken mainitusta ajankohdasta. Yhtä pitkän miet- 37506: timisajan on valiokunta suonut uudenkin elinkeinoliik- 37507: keen alottajalle. Eikä tämän runsaan vitkasteluajan puo- 37508: lustamiseksi ole esitetty muita syitä, kuin että lyhempi 37509: aika tuskin riittäisi tarpeellisten valmistusten suoritta- 37510: miseksi. 37511: V aliakunta ei ole yrittänytkään osottamaan, mitkä 37512: ne vuoden aikaa vaativat valmistustyöt olisivat, joihin 37513: elinkeinonharjoittajan tulisi ryhtyä, ennenkuin hän ky- 37514: kenisi laatimaan puheena olevia järjestyssääntöjä sellaista 37515: liikettään varten, jonka erikoistarpeista hän jo edellisen 37516: ajan kuluessa on saavuttanut kokemusta. Lain voimaan 37517: astumisen jälkflen kuluu tietysti jonkun verran aikaa, en- 37518: nenkuin ammattivaltuustoja on ennätetty valita ja nämä 37519: ovat toimeensa ryhtyneet, mutta ei tämän takia ole syytä 37520: siirtää: hyödylliseksi tunnustettujen lakisäännösten nou- 37521: dattamista kokonaista vuotta eteenpäin. 37522: Kun uusi ammattiliike lain voimaanastumisen jälkeen 37523: alotetaan, ei äsken mainittu näkökohta enää anna aihetta 37524: järjestyssääntöjen laatimisen lykkäämiseen, ja saattaisi 37525: näin ollen asettaa näissä tapauksissa käytettävää määrä- 37526: aikaa: edellistä lyhemmäksi. Ammattiliikkeen alottaja 37527: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä. 25 37528: 37529: saattaa kuitenkin tarvita jonkun verran aikaa kokemuksen 37530: saavuttamiseksi perustamansa liikkeen erikoisista tarpeista, 37531: enkä tähän nähden katsoisi oikeaksi kieltää häneltä tätä 37532: odotusaikaa. 37533: Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioittaen, että 37534: Ed~skunta hyväksyisi lakiehdotuksen 17 §:n näin kuuluvaksi: 37535: 37536: 37537: 17 §. 37538: Jos elinkeinonharjottaja ei kuuden kuu- 37539: kauden kuluessa tämän lain voimaanastumi- 37540: sesta tahi uuden liikkeen alottamisesta laadi jär- 37541: jestyssääntöjä ammattiliikettään varten, niinkuin 37542: tässä laissa säädetään, sakotettakoon häntä vä- 37543: hintään kymmenen ja enintään kaksisataa mark- 37544: kaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta 37545: ota ojentuaksensa, olkoon sakko vähintään viisi- 37546: kymmentä ja enintään tuhat markkaa. 37547: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 190t;. 37548: 37549: Onni Hallsten. 37550: 26 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37551: 37552: 37553: 37554: 37555: IV. 37556: 37557: 17 §. 37558: V aliakunta on pitänyt tarpeellisena eduskuntaesityk- 37559: seen liitetyn lakiehdotuksen 17 §:ään lisätä määräyksen 37560: siitä, minkä ajan kuluessa lain voimaan astumisesta tahi 37561: uuden liikkeen alottamisesta elinkeinonharjoittaja on vel- 37562: vollinen lain määräysten mukaisesti laatimaan järjestys- 37563: säännöt ammattiliikkeelleen, ja tämä aika on kllmpaisessa- 37564: kin tapauksessa määrätty yhdeksi vuodeksi. 37565: Valiokunnan ehdottama yhden vuoden määräaika 37566: tuleekin todennäköisesti osottautumaan tarpeen vaatimaksi 37567: ensinmainitussa tapauksessa, R. o, uuden lain soveltami- 37568: sen ensi aikoina. Sitä vastoin ei näytä olevan aihetta 37569: vastaisuudessa myöntää uusille ammattiliikkeille yhtä pit- 37570: kää odotusaikaa liikkeen alkamisesta. Lain vaatimusten 37571: tuntemattomuutta ei tässä tapauksessa pätevästi voida 37572: syyksi esittää, eikä myöskään voitane todenteolla väittää, 37573: että niinpitkäaika kuin kokonainen vuosi tarvittaisiin tarkoi- 37574: tuksenmukaisen työsäännön valmistamiseen uutta elinkeino- 37575: liikettä varten. Päinvastoin on pidettävä kiinni siitä, että 37576: laissa säädetty velvollisuus sellaisen säännön laatimiseen 37577: on viimemainitussakin tapauksessa viipymättä täytettävä, 37578: etenkin kun noudatettavan työjärjestyksen kirjallinen 37579: määrääminen uusissa liikkeissä, joissa ei vielä ole ehtinyt 37580: muodostua vakiintunutta käytäntöä, näyttää olevan vielä- 37581: kin tärkeämpi kuin vanhemmissa yrityksissä, joissa vanha 37582: tapa jossakin määrin saattaa korvata kirjallisesti määri- 37583: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöisti. 27 37584: 37585: tellyt sopimusehdot. Pisin määräaika, mikä puheenalai- 37586: sessa tapauksessa on ulkomaisessa lainsäädännössä uusille 37587: yrityksille myönnetty, on kaksi kuukautta, joka aika mei- 37588: dänkin oloissamme voitanee pitää täysin riittävänä. 37589: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saavat alle- 37590: kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa, 37591: 37592: etttt Eduskunta hyvctksyisi lakiehdotuk- 37593: sen yllctmainitun pykctlttn nttin kuuluvana: 37594: 37595: 17 §. 37596: Jos elinkeinonharjoittaja ei yhden vuo- 37597: den kuluessa tämän lain voimaan astumisesta 37598: taikka kahdessa kuukaudessa uuden liikkeen 37599: alottamisesta laadi jäijestyssääntöjä liikettään 37600: varten, niinkuin tässä laissa säädetään, sakotet- 37601: takoon häntä vähintään kymmenen ja enintään 37602: kaksisataa markkaa. Jollei hän nyt mainitusta 37603: rangaistuksesta ota ojentuaksensa, olkoon sakko 37604: vähintään viisikymmentä ja enintään tuhat 37605: markkaa. 37606: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta .1908. 37607: 37608: Leo Ehrnrooth. K. J. Ståhlberg. 37609: Mikko Latva. 37610: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 37611: 37612: 37613: 37614: 37615: V. 37616: 17 §. 37617: Niiden syiden nojalla, jotka, mikäli asia koskee van- 37618: hoja liikkeitä, esiintuodaan ed. Hallstenin vastalauseen 37619: edellisessä osassa sekä, mikäli asia koskee uusia liikkeitä, 37620: ed. Ehrnroothin vastalauseessa, katson että järjestyssään- 37621: nöt ovat laadittavat mahdollisimman lyhyessä ajassa sekä 37622: vanhoille että uusille ammattiliikkeille, joten kunnnioit- 37623: taen ehdotan lakiehdotuksen 17 §:n näin kuuluvaksi: 37624: 37625: 17 §. 37626: Jos elinkeinonharjoittaja ei kuuden kuu- 37627: kauden kuluessa tämän lain voimaanastumi- 37628: sesta ja kahden kuukauden kuluessa uuden 37629: liikkeen alottamisesta laadi järjestyssääntöjä am- 37630: mattiliikettään varten, niinkuin tässä laissa sää- 37631: detään, sakotettakoon häntä vähintään kymme- 37632: nen ja enintään kaksisataa markkaa. Jollei hän 37633: nyt mainitusta rangaistuksesta ota ojentuak- 37634: sensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä 37635: ja enintään tuhat markkaa. 37636: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 37637: 37638: Hedvig Oebhard. 37639: 37640: 37641: 37642: 37643: Helsinki 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA. 37644: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37645: 37646: 37647: 37648: 37649: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 37650: tintö n:o 5 Eduskunnassa tehtyjen metsästystä 37651: koskevan lainsäädännön uudistamista tarkoit- 37652: tavain eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten 37653: johdosta. 37654: Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Eduskunta 37655: laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Vaaralan 37656: y. m. ja Ahmavaaran allekirjoittamat eduskuntaesitykset n:ot 37657: 3 ja 16 kuin myös edustajain Komun y. m., Kaarneen 37658: sekä Heikkisen y. m. anomusehdotukset n:ot 80, 89 ja 129. 37659: Ne tarkoittavat kaikki metsästyksestä 20 päivänä lokakuuta 37660: 1898 annetun asetuksen muuttamista, ja on valiokunta 37661: niitä yhtaikaa käsitellyt. 37662: 37663: 37664: Puheenalaiset eduskuntaesitykset, samoin kuin viime Eduskunta- 37665: valtiopäivilläkin tehdyt samaa tarkoittavat, mutta Edus- esitykset. 37666: kunnalta lopullisesti käsittelemättä jääneet ehdotukset, 37667: joista laki- ja talousvaliokunta antoi mietintönsä, eivät tar- 37668: koita niiden periaatteiden muuttamista, joille voimassa oleva 37669: metsästysasetus on rakennettu. Niillä on tarkoitettu laajen- 37670: taa sitä poikkeusaluetta, mille laki on myöntänyt oikeuden 37671: käyttää ansaa ja loukkua metsälintujen pyynnissä. Edus- 37672: tajain Vaaralan y. m. esityksessä pyydetään sen lisäksi 37673: sellaisten muutosten aikaansaamista, että erotus ansojen ja 37674: loukkujen käyttämiseen nähden poistettaisiin ja satimien 37675: käyttämiseen luvallista aikaa, joka olisi määrättävä entis- 37676: tään aikaisemmaksi, pitennettäisiin sekä että metsästys kruu- 37677: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37678: 37679: nun puistoissa ja kruunun käyttämättämillä mailla tehtäisiin 37680: luvalliseksi maan pohjoisimpain paikkakuntain omille asuk- 37681: kaille ilmankin asianomaista lupaa, kuitenkin siitä erittäin 37682: annettavia järjestyssääntöjä noudattaen; että se laissa myön- 37683: netty oikeus lennon aikana ja kuvilta rauhoitusaikanakin 37684: ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhhwtkia, tunturisot- 37685: kia ja alleja, joka on voimassa saaristossa, ulotettaisiin 37686: myöskin Lapin kihlakuntaan; että eräiden lintujen rauhoi- 37687: tusajoista ja koiran käyttämisestä noudatettavia säädöksiä 37688: eräiltä kohdin muutettaisiin; sekä että karhusta maksetta- 37689: van palkinnon määrää maan pohjoisimmassa osassa korotet- 37690: taisiin. Näiden ehdotusten mukaan tulisivat metsästysase- 37691: tuksen 5, 14, 21, 23 ja 25 § muutettaviksi. 37692: lVIetsästys kruunun puistoissa ja kruunun. käyttämät- 37693: tömällä metsämaalla on 1898 vuoden metsästysasetuksen 5 §:n 37694: kautta kielletty, paitsi niiltä, jotka siihen hankkivat itselleen 37695: ,asianomaisen luvan". Tämän johdosta on senaatti, viimeksi 37696: toukokuun 28 p:nä 1907, antanut erinäisiä.määräyksiä niistä 37697: ehdoista, joilla metsästys kruunun metsämailla on sallittava. 37698: Mainittujen määräysten mukaan saa metsähallitus sallia 37699: asianomaisten metsänhoitovirkamiesten sekä kruunun metsä- 37700: työnjohtajain ja metsävartijain pyssyä käyttäen metsästää 37701: virka- ja toimipiirinsä alueella omiksi tarpeikseen sekä' met- 37702: sänvartijain Lapin, Kemin ja Iin tarkastuspiireissä ja Ka- 37703: jaanin kihlakunnassa Oulun tarkastuspiirissä sen lisäksi 37704: ,omaksi hyödykseen". Sitä paitsi saa metsähallitus mää- 37705: rätä, missä seuduissa ja millä ehdoilla sekä kuinka laajasti 37706: on kruunmetsätorppareille ja muille kruununmailla asuville 37707: annettava lupa metsästää pyssyllä kruunumetsissä, kuiten- 37708: kin seuraavilla rajoituksilla: peuran ja hirven metsästys 37709: on, paitsi poikkeustapauksissa. kielletty; metsälintujen pyynti 37710: saa alkaa vasta syyskuun 1 päivänä; lintujen ampuminen 37711: kuvilta ja jänisten pyytäminen ansalla on kielletty; asian- 37712: omainen metsänhoitaja saa joko kokonaan tai osaksi rau- 37713: hoittaa erinäisiä alueita niinkuin soidinpaikkoja y. m. sekä 37714: niitä otuksia, jotka vähälukuisuutensa tähden ovat erinäisen 37715: rauhoituksen tarpeessa; asianomaisella metsänhoitajalla on 37716: Metsästyslainsäädännön uudistus. 3 37717: 37718: valta, ylimetsänhoitajalle tekemänsä ilmoituksen jälkeen, kiel- 37719: tää metsänhoitopalvelijan tai kruununmetsätorpparin met- 37720: sästämästä kruununmetsissä, jos tämä on metsästysoikeut- 37721: taan väärinkäyttäyt. 37722: Mitä tulee muiden päästämiseen kruunun metsiin otuk- 37723: sen pyyntiä varten, niin on senaatti yllämainittuna päivänä 37724: oikeuttanut metsähallituksen, hakemuksesta ja hankittuaan 37725: tarpeellisen selvityksen, ,:etupäässä metsästysyhdistyksille 37726: ja yksityisille henkilöille, jotka ovat osottaneet harrasta- 37727: vansa metsästyshoidon parantamista ja jotka· sitoutuvat 37728: asettamaan järjestetyn metsästyksen vartioimisen", kruu- 37729: nulle maksettavaa soveliasta vuosimaksua vastaan metsäs- 37730: tysarennille antamaan kruunun metsämaiden osia, missä nii- 37731: den laajuus, asema ja laatu sen sallivat, seuraavilla ehdoilla: 37732: vuokraajan tulee vuosittain antaa asianomaiselle metsänhoi- 37733: tajalle kertomus toiminnastaan edellisenä vuotena, ja on ker- 37734: tomuksessa ilmoitettava tapettujen peto- ja hyödyllisten 37735: eläinten luku, laatu ja sukupuoli sekä ne henkilöt, jotka 37736: ovat olleet metsästyksessä osallisina, niin myös minä vuo- 37737: denaikana ja kuinka monena päivänä hyödyllisten otusten 37738: pyynti on tapahtunut; peuran metsästys on kielletty ja hir- 37739: ven metsästys sallittu ainoastaan erinäisillä ehdoilla; metsä- 37740: hallitus saa arentivälikirjassa varata itselleen vallan tarpeen 37741: sattuessa rajoittaa erinäisten lintu- ja eläinlajien metsästystä 37742: kohtuullista arentimaksun alennusta vastaan; arentia ei saa 37743: toiselle yhdistykselle tai henkilölle luovuttaa. 37744: Valiokunnan enemmistö, joka ei ole tunnustanut oikeu- 5 §. 37745: denmukaiseksi voimassa olevan metsästysasetuksen 1 §:ssäjul- 37746: kilausuttua periaatetta, että metsästysoikeus maatilan tiluk- 37747: silla on tilanomistajan, ei myöskään ole pitänyt hyväksyttä- 37748: vänä siitä johtuvaa säädöstä, että metsästys kruunun metsä- 37749: mailla on pidettävä kruunun yksinoikeutena. Päinvastoin 37750: · olisi pyrittäessä saattamaan metsästysoikeutta maanomistuk- 37751: sesta riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi, 37752: kruunun yksinoikeuden poistamisella alotetta va. Valiokunta 37753: on kuitenkin katsonut, että tarpeellisen valvonnan mahdolli- 37754: seksi tekemistä varten mainittu laajennus olisi ulotettava 37755: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37756: 37757: vain kunkin paikkakunnan omaan väestöön. Mutta met- 37758: sästysoikeuden laajennus kruunun mailla ainoastaan siinä 37759: määrässä, kuin sitä on ehdotettu edustajain Waaralan 37760: y. m. eduskuntaesityksessä, jota osa valiokunnan jäsenistä 37761: on kannattanut ja jonka mukaan metsästys kruunun puis- 37762: toissa ja kruunun käyttämättämillä mailla Lapin, Kemin ja 37763: Kajaanin' kihlakunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pu- 37764: dasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihla- 37765: kuntaa, olisi sallittava kunkin mainitun paikkakunan omille 37766: asukkaille, ei valiokunnan enemmistön mielestä ole riittävä. 37767: Valiokunnassa esiintuotu, viime valtiopäiväin laki- ja ta- 37768: lousvaliokunnassa enemmistön saavuttanut mielipide, että 37769: siellä, missä yksityisten hallussa olevat maa-alueet ovat vain 37770: vähäinen osa paikkakunnalla oleviin kruunun metsäalueihin 37771: verraten ja olot muutenkin vielä siksi kehittymättömät, että 37772: väestön on elettävä vapaan luonnon antimien varassa, olisi 37773: katsottava helliteltäväin asianhaarain vaatimaksi, että hyö- 37774: dyllisen otuksen pyynti myös kruunun metsäalueilla olisi 37775: paikkakuntain väestölle lain kautta sallittava, ei myöskään 37776: valiokunnan jäsenten enemmistöstä ole näyttänyt tarkoituk- 37777: sen mukaiselta. Päinvastoin on huomautettu, että jos met- 37778: sästysoikeus kruunun metsämailla, niin laajoilla alueilla kuin 37779: ne, mitä kruunu omistaa mainituissa paikkakunnissa, kat- 37780: sottaisiin voitavan laissa myöntää paikkakunnan asukkaille, 37781: niitäkään metsämaita, joita kruunulla on maan länsi- ja 37782: eteläosassa, ei olisi vähintäkään syytä asettaa toisiin näh- 37783: den poikkeusasemaan. Valiokunta on sen vuoksi katsonut 37784: voivansa kannattaa eduskuntaesityksessä viitattuun suuntaan 37785: käyvää muutosta vieläpä sikäli, että metsästyksen haljoit- 37786: taminen kaikissa kruunun puistoissa ja käyttämättämillä 37787: mailla on ilman asianomaista lupaa sallittava sen paikka- 37788: kunnan omille asukkaille, missä maa sijaitsee. Säädöksen, 37789: että metsästäjäin kruunun alueilla on noudatettava erittäin . 37790: annettavia järjestyssääntöjä, on valiokunta havainnut metsä- 37791: palojen ynnä muun vahingon välttämiseksi olevan tarpeen 37792: vaatiman. Tämän mukaisesti on valiokunta uudestaan laati- 37793: nut metsästysasetuksen 5 §:n. 37794: Metsästyslainsäädännön uudistus. 5 37795: 37796: Samalla kun valiokunta on katsonut olevan syytä kan- u §. 37797: nattaa ehdotusta että voimassa olevan metsästysasetuksen 37798: 14 §:ssä meren saariston asukkaille myönnetty oikeus eräit- 37799: ten vesilintujen kuvilta ampumiseen rauhoitusaikana ulo- 37800: tettaisiin Lapin kihlakuntaan, jossa tällä metsästyksellä on 37801: ilmoitettu olevan merkitystä, on valiokunnassa oltu sitä 37802: mieltä, että mainitunlaatuinen metsästys on sallittava myös- 37803: kin Suojärven pitäjässä, jonka kautta muuttavien vesilintujen 37804: tie käypi, varsinkin kun sellaisen metsästyksen ehkäisemi- 37805: nen siellä siihen nähden että sitä luvallisena harjoitetaan 37806: rajan toisella puolella, kohtaa vaikeuksia. Sen ohessa va- 37807: liokunta on katsonut että hyödyllisen metsänriistan rauhoi- 37808: tusajat olisivat maan pohjois- ja etelä-osissa vallitsevain eri- 37809: laisten luonnonsuhteiden takia säädettävät erinlaisiksi eri 37810: paikkakunnilla. Kun kuitenkin valiokunta syystä, josta jä- 37811: lempänä mainitaan, on katsonut tällä kertaa ehdotettavat 37812: muutokset laadultaan väliaikaisiksi, ei valiokunta ole pitänyt 37813: tarpeellisena tässä yhteydessä ottaa harkittavakseen millaiset 37814: rauhoitusajat millekin paikkakunnalle parhaiten soveltuisivat. 37815: Sitä vastoin saavutettu kokemus ja ehdotettu sallitun met- 37816: sästyksen ulottaminen kruunun metsäalueille antavat jo nyt 37817: aihetta siirtää sekä vesilintujen ja kahlaajien että metsälin- 37818: tujen rauhoitusajan loppu kaikkialla entistään myöhäisem- 37819: mäksi, metsälintujen siihen aikaan asti, jota eduskuntaesi- 37820: tyksessä on ehdotettu ja vesilintujen jonkun verran enem- 37821: mänkin kuin eduskuntaesityksen tekiiät ovat ehdottaneet. 37822: Milloin kesät ovat kylmempiä, ovat niin vesilintujen 37823: kuin metsälintujenkin poikaset rauhoitusajan päättyessä, joka 37824: vesilintuihin nähden on heinäkuun lopussa ja metsälintuihin 37825: nähden elokuun puolivälissä, vielä siksi pieniä ja avutto- 37826: mia, että ne metsästysajan alussa helposti joutuvat pyytä- 37827: jän saaliiksi ja on niiden merkitys ravintoaineena silloin 37828: vielä vähäinen. Rauhoitusajan pitennys olisi sentähden tar- 37829: peen. Sellaista pitennystä syyskesän puolelle tukee sekin 37830: tärkeä seikka, että metsästyksen alalla ainoastaan lintujen 37831: pyynnillä on Suomessa varsinaista kansallistaloudellista mer- 37832: kitystä. Vuosittain viedään maasta noin 300,000 kg. met- 37833: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37834: 37835: sänriistaa (etupäässä metsälintuja), joiden arvo on yhteensä 37836: noin 400,000 markkaa. Epäilemättä voitaisiin vientiä mel- 37837: koisesti korottaa, jos riista rauhoitusajan pitentämisen kautta 37838: säilyisi metsissä syksyyn, jolloin linnut ovat tulleet täysi- 37839: kasvuisiksi sekä kaadettu riista, ilman käytyä viileämmäksi, 37840: pilaantumatta sietää pitempää kuljetusta. Ainakin olisi met- 37841: sälintujen pyynti siirrettävä ajaksi mätäkuun jälkeen, koska 37842: kaadettu riista säilyttämisen vaikeuden tähden sitä ennen 37843: kotimaassa myydään hinnasta, joka usein on melkoista alempi 37844: kuin tavallisen raavaanlihan. 37845: Valiokunta ei sen tähden ole epäillyt ehdottaa vesi- 37846: lintujen rauhoitusaikaa pitennettäväksi aina elokuun 31 37847: päivän loppuun sekä metson ja koppelon, teeren, pyyn, 37848: metsäkanan ja muiden kanalintulajien samoin elokuun lop- 37849: puun asti. Siten on saavutettavissa sekin, että hyödyllisten 37850: vesi- ja metsälintujen sekä jäniksen rauhoitus päättyy sa- 37851: maan aikaan. Naarasmetson ja naarasteeren rauhoitusajan 37852: alun on valiokunnan enemmistö kuitenkin katsonut voitavan 37853: haitatta siirtää kuukautta myöhäisemmäksi eli joulukuun 1 37854: päivästä tammikuun 1 päivään. Tämän mukaan on valio- 37855: kunta asetusehdotuksessaan muuttanut voimassa olevan 37856: metsästysasetuksen 14 §:ää. 37857: 21 §. Ehdotus rauhoitusajan pitentämisestä aiheuttaa myös- 37858: kin muutoksen siihen metsästysasetuksen 21 §:n kohtaan, 37859: jossa määrätään, mistä ajasta alkaen koiraa saadaan linnun 37860: metsästämiseen käyttää. 37861: 23 §. Siinä armollisessa esityksessä, joka metsästystä koske- 37862: vain säännösten muuttamisesta annettiin 1897 vuoden val- 37863: tiopäiville, oli poikkeukseksi siitä yleisestä säännöstä; ettei 37864: satimia enää saisi hyödyllisen otuksen pyyntiin käyttää, 37865: ehdotettu heti tappavan loukun käyttäminen sallittavaksi 37866: loka- ja marraskuun aikana Oulun läänissä, siinä osassa 37867: Iisalmen pitäjää, joka kuuluu Iisalmen pohjoiseen nimismie- 37868: hen piiriin, Rutakon rukoushuoneseurakunnassa, Nilsiän pi- 37869: täjän Syvärinjärven pohjoispuolella olevassa osassa, Rauta- 37870: vaaran kappelissa sekä Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilo- 37871: mantsin pitäjissä Kuopion lääniä, niin myös Salmin kihla- 37872: Metsästyslainsäädännön uudistus. 7 37873: 37874: kunnassa ja Soanlahden pitäjässä Viipurin lääniä. Sitä 37875: paitsi olisi ansan käyttäminen luvallinen Lapin kihlakunnassa 37876: ja Kuolajärven pitäjässä linnunpyyntiä varten lokakuun 10 37877: päivästä alkaen sekä muissa mainituissa seuduissa marras- 37878: kuun ajalla, mutta metsäkanan pyyntiin saisi ansan virittää 37879: edelleen aina rauhoitusajan alkuun asti. Valtiosäädyt olivat 37880: kuitenkin sitä mieltä, että rajoitukset tähän pyyntitapaan 37881: nähden olivat tehtävät pitemmälle meneviksi, ja heidän pää- 37882: töksestään syntyivät voimassa olevan metsästysasetuksen 37883: 23 §:n säännökset, joiden mukaan ainoastaan Lapin kihla- 37884: kunnassa ja Kuolajärven pitäjässä loukun käyttäminen on 37885: luvallinen metsästysajan alusta marraskuun loppuun sekä 37886: ansan virittäminen lokakuun 10 päivän alusta joulukuun 1 37887: päivään ja myös sen jälkeen rauhoitusajan alkuun asti ke- 37888: väällä metsäkanan pyyntiin. Sitä paitsi tuli jäniksen pyynti 37889: ansana joulu-, tammi- ja helmikuun aikana kaikkialla maassa 37890: luvalliseksi. 37891: Valiokunta on, kuten jälempänä vielä mainitaan, ha- 37892: vainnut tarpeelliseksi metsästystapoihin nähden yleensä eh- 37893: dottaa, että ne olisivat järjestettävät silmällä pitäen pai- 37894: kallisia olosuhteita. Kun puheena oleviin eduskuntaesitys- 37895: luonnoksiin otetut muutosehdotukset, mikäli ne tarkoittavat 37896: sen oikeuden laajentamista, joka poikkeuksena yleisestä 37897: säännöstä on myönnetty sadinten käyttämiseen, sopivimmin 37898: ovat harkittavat eri paikkakuntain metsästystapojen yleisen 37899: järjestelyn yhteydessä ja kun käsitys puheenaalaisen oikeu- 37900: den laajentamisen tarpeellisuudesta ei ole vakaantunut ja 37901: sadinpyydysten sopivaisuudesta yleensä ollaan eri mieltä, ei 37902: valiokunta ole katsonut olevan aihetta tässä yhteydessä eh- 37903: dottaa 23 §:än säännöksiä muutettaviksi. 37904: Koska metsästysasetuksen 25 §:ssä säädetty, yleisistä 25 §. 37905: varoista suoritettava 25 markan tapporaha karhusta on kat- 37906: sottu tämän vahinkoeläimen hävittämiseen riittämättömäksi, 37907: ei ainoastaan niissä paikkakunnissa, mitkä ovat edustaja 37908: Waaralan y. m. esitysehdotuksissa luetellut, vaan koko 37909: maassa, on valiokunta katsonut pitävänsä ehdottaa puheena 37910: olevan tapporahan korotettavaksi 50 markkaan täysikasvui- 37911: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37912: 37913: sesta karhusta, jonkalaiseksi tämä palkinto oli koko maata 37914: varten ehdotettu 1897 vuoden valtiopäiville annetussa ar- 37915: mollisessa esityksessä. 37916: 37917: Kun valiokunta käsiteliässään edellämainituita, metsäs- 37918: tystä koskevan lainsäädännön uudistamista koskevia anomus- 37919: ehdotuksia on havainnut tarpeelliseksi, kuten jälempänä tul- 37920: laan mainitsemaan, metsästyksestä nykyään voimassa olevain 37921: säännösten tarkastamisen ja uudistamisen tykkänään toisen 37922: periaatteen pohjalle, ovat valiokunnan nyt ehdottamat muu- 37923: tokset pidettävät ainoastaan väliaikaisina, kunnes uusi met- 37924: sästyslaki saadaan toimeen. 37925: 37926: 37927: Anomus- Elokuun 29 päivänä 1664 annetun metsästyssäännön 37928: ehdotukset. mukaan tehtiin kaiken hyödyllisen metsänriistan pyynti 37929: riippuvaksi erityisestä luvasta ja joutui siten kuninkaan ja 37930: aateliston yksinoikeudeksi. Aateliston metsästysoikeus vah- 37931: vistettiin nimenomaan sille vuonna 1723 annetuissa erioi- 37932: keuksissa, joiden 17 kohdassa säädettiin, että ritaristolla ja 37933: aateliHa on oleva vapaus ampua lintuja ja otuksia omilta 37934: tiloiltansa ja ettei kenenkään ole lupa ilman maanomistajan 37935: suostumusta metsästää aatelin yksityisillä tiluksilla. Kunink. 37936: asetuksessa kruununtalojen myymisestä perinnöksi 21 päivältä 37937: helmikuuta 1789 vakuutettiin sittemmin perintötilallisillekin 37938: samallainen oikeus metsästykseen ja otuksenpyyntiin omilla 37939: maillaan kuin aatelistolla erioikeuksiensa mukaan oli. Siten 37940: oli lainsäädännössä tunnustettu periaate, että omistusoikeus 37941: maahan käsittää myös omistusoikeuden sillä vapaudessa ole- 37942: vaan metsänriistaan, ja tähän periaatteeseen nojautuvat 37943: myöhemminkin asiasta annetut asetukset. 37944: Nyt puheena olevilla anomusehdotuksilla on tarkoi- 37945: tettu mainitun periaatteen hylkäämistä. Niiden tekijät 37946: ovat olleet sitä mieltä, että kehitys tälläkin taloudellisen 37947: elämän alalla olisi johdettava samaan suuntaan, johon se 37948: on kulkemassa monella muullakin yhteiskuntaelämän alalla, 37949: nimittäin siihen, että yhä lukuisimmat jopa kaikki kansan- 37950: Metsästyslainsäädännön uudistus. 9 37951: 37952: luokat tehtäisiin osallisiksi niistä monista eduista ja oikeuk- 37953: sista, jotka aikaisemmin ja tähän asti ovat kuuluneet ai- 37954: noastaan erioikeuksia nauttivien kansalaisten verrattain 37955: harvalukuiselle joukolle. Nämät anomusehdotukset ovat yhtä- 37956: pitävät siinä, että ne tarkoittavat metsästysoikeuden saat- 37957: tamista maanomistuksesta riippumattomaksi, kaikkien tämän 37958: maan kansalaisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä kat- 37959: sotaan tarpeellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi lisään- 37960: tymisen varalta. Sen ohessa on niissä vaadittu: edustajain 37961: Heikkisen y. m. allekirjoittamassa, että rauhoitusaika ja 37962: metsästystavat järjestettäisiin paikallisia olosuhteita silmällä- 37963: pitäen, jättämällä paikalliselle itsehallinnolle mahdollisim- 37964: man laaja määräämisvalta, ja että petoeläinten ja haaska- 37965: lintujen hävittämisestä valtion varoista maksettaisiin niin 37966: korkeita tapporahoja että niitä kannattaisi pyydystää, sekä 37967: edustaja Kaarneen ehdotuksessa, että metsästysoikeuteen 37968: olisi yhdistettävä velvollisuuksia, jotka, samalla kun ne teki- 37969: sivät metsästyksen maanviljelijälle mahdollisimman vaarat- 37970: tomaksi, samalla vakuuttaisivat maanviljelijälle korvauksen 37971: saamisen metsästyksen mahdollisesti tuottamasta vahingosta. 37972: Valiokunnassa asiata käsiteltäessä on siitä oltu eri 37973: mieltä. Samalla kun toiset valiokunnan jäsenet ovat kan- 37974: nattaneet edellä mainittua, nykyisessä lainsäädännössä tun- 37975: nustettua periaatetta, että maanomistajilla ja -haltijoilla on 37976: oleva yksinomainen oikeus pyytää ja käyttää hyväkseen 37977: heidän tiluksillaan olevaa metsänriistaa, joka, jollei sitä 37978: säästettäisi ja suojeltaisi, ei säilyisi eikä lisääntyisi, ovat 37979: toiset olleet sitä mieltä, että vapaudessaan elävään metsän- 37980: riistaan, jota kukaan ei ole kesyttänyt eikä hoitanut ja 37981: jonka olemassaoloon ei ole työtä eikä varoja uhrattu, maan- 37982: omistajilla ei voi olla parempaa oikeutta kuin maata omis- 37983: tamattomilla. Viimeksi mainitut, joiden mielipide asiasta 37984: äänestettäessä on päässyt voitolle, ovat sen vuoksi pitäneet 37985: välttämättömänä, että 20 päivänä lokakuuta 1898 metsäs- 37986: tyksestä annettu asetus mitä pikemmin otetaan perinpohjin 37987: tarkastettavaksi ja muutetaan sikäli, että metsästys tulee 37988: maanomistuksesta riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten 37989: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 37990: 37991: oikeudeksi niillä yleisillä tai paikallisilla rajoituksilla, jotka 37992: katsotaan tarpeellisiksi metsänriistan lisääntymisen turvaa- 37993: miseksi. 37994: 37995: 37996: 37997: Sen nojalla mitä tässä mietinnössä on esiintuotu, valio- 37998: kunta kunnioittaen ehdoittaa: 37999: 38000: 1 38001: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisw·illisen 38002: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi 38003: seuraavan asetuksen: 38004: 38005: 38006: ASETUS 38007: Lokakuun ZO päivänä 1898 metsästyksestä annetun 38008: asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuu- 38009: luviksi. 38010: 38011: Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä 38012: annetun asetuksen 5, 14, 21 ja 25 §§:t, säädetään, että mai- 38013: nittujen pykäläin tulee kuulua näin: 38014: 38015: 5 §. 38016: Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättömällä 38017: maalla on metsästys luvallisena aikana sallittu sen paikka- 38018: kunnan asukkaille, jonka piirissä maa on; ja noudatettakoon 38019: sellaisella maalla metsästettäessä siitä erittäin annettavia 38020: järjestyssääntöjä. 38021: 38022: 14 §. 38023: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetnt ja niiden 38024: metsästäminen tässä pykälässä mainitnin poikkeuksin luva- 38025: ton allamainittuina aikoina, njmittäin: 38026: Metsälainsäädännön uudistus. 11 38027: 38028: l:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä- 38029: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi, 38030: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka, 38031: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli 38032: taivaannuoli, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki vikla- 38033: lajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän alusta 38034: elokuun 31 päivän loppua saakka. 38035: 2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko- 38036: kuun 31 päivän loppuun saakka. 38037: 3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun 38038: 31 päivän loppuun saakka. 38039: 4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi- 38040: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka. 38041: 5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja 38042: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast'edes 38043: maassa ehkä ilmantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän 38044: alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka. 38045: 6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31 38046: päivän loppuun saakka. 38047: 7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31 38048: päivän loppuun saakka. 38049: I1ennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaika- 38050: nakinsaaristossa ja Lapin kihlakunnassa sekä Suojärven pitä- 38051: jässä ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturi- 38052: sotkia ja alleja, sekä Ahvenanmaan saaristossa myös val- 38053: keita koirashaahkoja. 38054: 38055: 21 §. 38056: Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka 38057: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin: kar- 38058: hua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun senlainen 38059: otus seudulla oleskelee, sekä ketun ottamiseen pesästä (poist.). 38060: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri Juotet- 38061: tavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus- 38062: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kau- 38063: vemmin kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa 38064: ketun metsästämiseen. 38065: 12 1908. II Vp. ·-· Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 38066: 38067: 25 §. 38068: Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, il veksestä 38069: ja ahmasta, sekä ketusta, joka on tapettu aikana huhtikuun 38070: 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun, saakoon se, 38071: joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista palkintoa kus- 38072: takin eläimestä, seuraavin määrin, nimittäin: 38073: Karhusta (poist.) viisikymmentä markkaa; karhnn- 38074: penikasta kaksikymmentäviisi markkaa. 38075: Sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikymmentä 38076: markkaa. 38077: Ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kak- 38078: sikymmentäviisi markkaa. 38079: Ilvcksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa. 38080: Ketusta viisi markkaa ja ketun pojasta kaksi markkaa. 38081: Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape- 38082: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista, kor- 38083: pista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin määrin, 38084: nimittäin: 38085: Kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta 38086: kaksi markkaa. 38087: Kanahaukasta kolme markkaa ia pojasta yhden mar- 38088: kan. 38089: Merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä 38090: penniä; sekä 38091: Korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta 38092: kymmenen penniä. 38093: 38094: 38095: II. 38096: että Eduskunta alamaisesti anoisi, että 38097: Keisarillinen ~MaJesteetti suvaitsisi tarkastuttaa 38098: metsäsiyksestä nykyään voimassa olevat sään- 38099: nökset Ja vuoden 1910 istuntokau.della Edus- 38100: kunnalle antaisi armollisen esityksen uudeksi 38101: metsästyslaiksi, Joka olisi laadittu siihen suun- 38102: taan, että kaikenlainen metsästys tulisi maan- 38103: Metsästyslainsäädännön uudistus. 13 38104: 38105: omistuksesta riippumattomaksi, kaikkien kansa- 38106: laisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, jotka kat- 38107: sotaan tarpeellisiksi metsänriistan lisääntymisen 38108: turvaamiseksi, ja jossa rauhoitus-aika ja met- 38109: sästystavat olisiva,t järjestetyt paikallisia olo- 38110: suhteita silmälläpitäen. 38111: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 38112: 38113: 38114: 38115: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 38116: Listo, jäsenet Paunu, Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä, 38117: Mäki, Wirkki, Huoponen (ositt. ), Pennanen, Pykälä, Nix, 38118: Heimblirger, (ositt.), Vahe ja Koivisto sekä varajäsenet Jun- 38119: nila, Bäck (ositt.) ja Poutiainen (ositt.). 38120: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 38121: 38122: 38123: 38124: 38125: Vastalauseita. 38126: I. 38127: Valmistaessaan ehdotusta asetukseksi lokakuun 20 päi- 38128: vänä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykä- 38129: läin muuttamisesta toisin kuuluviksi on laki- ja talousvalio- 38130: kunnan enemmistö käsitykseni mukaan eräissä kohdin men- 38131: nyt pitemmälle kuin tarve olisi vaatinut. 38132: Niinpä oikeutta metsästykseen kruunun metsämailla ei 38133: näy olevan tarpeen ulottaa muihin paikkakuntiin, kuin nii- 38134: hin, joissa nämät metsämaat valtaavat suurimman osan koko 38135: maa-alueesta ja joissa metsästys paikkakunnan väestön toi- 38136: meentulolähteenä on jostakin arvosta. Edustaja Vaaralan 38137: y. m. esitysehdotuksessa mainitut paikkakunnat Oulun lää- 38138: nissä näyttävät olevan sellaiset, että helliteltävät asianhaa- 38139: rat kehoittavat paikkakunnan väestölle lain kautta myön- 38140: tämään oikeuden hyödyllisen metsänriistan pyytämiseen luval- 38141: lisena aikana kruunun metsämailla. 38142: Valiokunnan enemmistö on pitentänyt vesi- ja kahlaa- 38143: jalintujen rauhoitusaikaa elokuun loppuun asti. Koska kui- 38144: tenkin nämät linnut ovat muuttolintuja, jotka talveksi siir- 38145: tyvät maamme ulkopuolelle, niin ei näytä olevan syytä niin 38146: suuresti supistaa niiden metsästysaikaa kuin valiokunnan 38147: ehdotus käytännössä sisältäisi. Vaaralan y. m. esitysehdo- 38148: tukseen otettu puheena olevain lintujen rauhoitusajan pi- 38149: tennys elokuun puoliväliin näyttää sitä paitsi riittäväitä 38150: vesilintujen keskenkasvuisten poikasten hävittämisen estä- 38151: miseksi. 38152: Metsästyslainsäädännön uudistus. 15 38153: 38154: Rohkenen sen tähden kunnioittaen ehdottaa: 38155: että Eduskunta päättäisi muuttaa voi- 38156: massa olevan metsästysasetuksen 5, 14 ja 21 §:t 38157: näin kuuluviksi. 38158: 5 §. 38159: Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättämillä 38160: mailla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsäs- 38161: tystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon metsäs- 38162: tys sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin 38163: kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, 38164: Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihlakuntaa kun- 38165: kin mainitun paikkakunnan omille asukkaille sallittu, siitä 38166: erittäin annettavia järjestyssääntöjä noudattaen. 38167: 38168: 14 §. 38169: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden 38170: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin luva- 38171: ton allamainittuina aikoina, nimittäin: 38172: 1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä- 38173: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi, 38174: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka, 38175: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli 38176: taivaannuoli, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki vikla- 38177: lajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän alusta 38178: elokuun 14 päivän loppuun saakka. 38179: 2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko- 38180: kuun 31 päivän loppuun saakka. 38181: 3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun 38182: 31 päivän loppuun saakka. 38183: 4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi- 38184: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka. 38185: 5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja 38186: muut kuin edellä luetellut kanalinnnnlajit, joita vast'edes 38187: maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän 38188: alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka. 38189: 16 1908 II. V. p. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 10. 38190: 38191: 6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31 38192: päivän loppuun saakka. 38193: 7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31 38194: päivän loppuun saakka. 38195: Lennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikana- 38196: kin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa sekä Suojärven pitä- 38197: jässä ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tuntu- 38198: risotkia ja alleja, sekä Ahvenanmaan saaristossa myös val- 38199: keita koirashaahkoja. 38200: 38201: 21 §. 38202: Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka 38203: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin: 38204: karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun 38205: senlainen otus seudulla oleskelee, 38206: ketun ottamiseen pesästä, 38207: sekä linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta. 38208: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luo- 38209: tettava.Ue henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus- 38210: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kauvem- 38211: min kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa ketun 38212: metsästämiseen. 38213: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1908. 38214: 38215: A. Listo. 38216: Tähän yhtyy: 38217: 38218: N. E. Huoponen. 38219: Edellä olevaan vastalauseesen, mikäli se koskee 14 38220: §:lää yhdymme: 38221: 38222: Taave Junnila. Pekka Pennanen. 38223: Metsästyslainsäädännön uudistus. 17 38224: 38225: 38226: 38227: 38228: II. 38229: Koska kruunulla tätäkin nykyä, 20 p:nä lokahuta 38230: 1898 annetun metsästysasetuksen 5 §:n sanamuodon mukai- 38231: sesti, on oikeus järjestää metsästys kruununpuistoissa ja 38232: kruunun käyttämättömällä maalla kruunulle ja kunkin seu- 38233: dun väestölle edullisimmalla tavalla, ja siis ne tarkoituspe- 38234: rät, joista edustajain Vaaralan y. m. anomuksessa puhutaan, 38235: jos ovat oikeutettuja, voidaan ottaa varteen muuttamatta 38236: sanottua §:ää, saan täten, kun en myöskään ole voinut yhtyä 38237: siihen ehdotukseen, että metsästys kruununpuistoissa ja 38238: kruunun käyttämättömänä maalla tehtäisiin aivan vapaaksi, 38239: puolestani kunnioittaen ehdottaa 38240: että puheenalainen § säilytettäisiin muut- 38241: tamatta sellaisena kuin se mainitussa asetuk- 38242: sessa on. 38243: 38244: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908. 38245: 38246: W. F. Heimbiirger. 38247: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 38248: 38249: 38250: 38251: 38252: Ill. 38253: 38254: Koska valiokunnan enemmistö on hylännyt voimassa 38255: olevan metsästyslain 23 § tehdyt muutosehdotukset, niin 38256: koko eduskuntaesitysehdotuksen tekijän parannukset voi- 38257: massa olevaan metsästyslakiin jäävät pääosaltaan saavutta- 38258: matta. Valiokunnan enemmistön päätös perustuu yksin- 38259: omaan inhimillisiin näkökantoihin, että ansalla, loukulla ja 38260: satimella pyydystäminen on eläinrääkkäystä. Myönnettä- 38261: köön, että ansana pyydystäminen sitä jossakin määrin on, 38262: vaan loukulla ja satimella pyydystämistä ei voi edes siihen 38263: verrata. Joka tuntee lonkun ja satimen käyttöä, tuntee 38264: myös, että ne silmänräpäyksessä tappavat alle sattuneen 38265: linnun. Samalla kun valiokunnan enemmistö on ruvennut ~ 38266: eläinsuojelijaksi, ei se ole ottanut huomioon että haulipyssyn 38267: käyttö metsästykseen on eläinrääkkäystä sen täydellisem- 38268: mässä merkityksessä. 38269: Joka asuu sellaisien vesistöjen rannoilla, joissa vesi- 38270: linnun pyyntiä haulikoilla harjoitetaan, on tilaisuudessa tal- 38271: ven tullessa, kun vedet jäätyy ja siipirikot vesilinnut ko- 38272: koontuvat viimeksi sulana oleviin kohtiin ja taistelevat elä- 38273: mästä pakkasta vastaan, näkemään siinä eläinrääkkäyksen 38274: huipun, puhumattakaan niistä kolmella jalalla kulkevista 38275: jäniksistä, jotka ovat neljännen jalkansa saaneet uhrata 38276: urheilumetsästäjän harhaan ammutun haulipanoksen hinnaksi. 38277: Jos metsästyksessä ruvetaan puhumaan eläinrääkkäyk- 38278: sen poistamisesta, on ensinnä haulipyssyn käyttö metsästyk- 38279: seen kokonaan kiellettävä, silloin on ehkä suurempi pahe 38280: sillä alalla poistettu. 38281: Metsästyslainsäädännön uudistus. 19 38282: 38283: Taloudellinen puoli näkyy kuitenkin eduskuntaesityk- 38284: sen tekijällä olevan määrääjänä, joten asiaa on tältä kan- 38285: nalta katseltava. Ei sydänmaan mökin miehellä ole varaa 38286: ostaa kalliita pyssy- ja muita ampumatarpeita eikä vielä jo- 38287: kaisella tarpeeksi aikaa pyssyn kanssa kulkea metsällä. Vaan 38288: köyhä sydänmaan asukas kun virittää pyydyksensä metsään, 38289: opettaa jonkun lapsista niitä kokemaan sillä aikaa kun itse 38290: on muilla työansioilla, joten perheen sellaiset jäsenet, jotka 38291: muulla työllä eivät vielä mitään ansaitse, voivat täten an- 38292: saita sievän sivutulon. 38293: Jokaiselle on myös selvää, että satimilla pyydystetyt 38294: linnut ovat kauppatavarana paljo arvokkaampia syystä että 38295: ne kestävät pitempään pilaantumatta kuin ampumalla ta- 38296: pettu metsänriista. 38297: Tähän katsoen pyydän 38298: että eduskunta muuttaisi voimassa olevan 38299: metsästysasetuksen 23 §:n näin kuuluvaksi. 38300: 23 §. 38301: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin kiel- 38302: letty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä loukkuja, 38303: ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia hyvänsä. 38304: Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1 päivän 38305: alusta maaliskuun 1 päivään. 38306: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, sekä Kuusa- 38307: mon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin, 38308: kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1 päivän 38309: alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja pyydyk- 38310: siä kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitus- 38311: ajan alkuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla kunnilla 38312: olkoon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllämainittujen 38313: pyydysten käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi. 38314: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden 38315: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden 38316: pintaan saakka. 38317: K. K. Pykälä. 38318: 20 1908. II Vp. Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 38319: 38320: 38321: 38322: 38323: IV. 38324: 38325: En saata yhtyä laki- ja talousvaliokunnan enemmistön 38326: mielipiteeseen siitä, että metsästyslaki olisi uudestaan laa- 38327: dittava periaatteelle, jonka mukaan metsästys tulisi kaik- 38328: kien kansalaisten yhteisoikeudeksi. Sellainen järjestelmä 38329: veisi epäilemättä vaikeisiin häiriöihin ei ainoastaan metsäs- 38330: tyksen ja maatalouden alalla vaan ylipäätään järjestyksen- 38331: pitoon ja turvallisuuteen nähden ja olisi siis käytännössä 38332: mahdoton. Järjellisempää sitä vastoin ehkä olisi vaatia 38333: metsästys maassamme jnlistettavaksi valtion tai kuntain 38334: yksinoikeudeksi. Rohkenen kunniottaen ehdottaa 38335: että Eduskunta hylkäisi edustaJa Heikki- 38336: sen y. m., edustaja Kaarneen selcä ed~tstaja 38337: Kamun y. m. puheena olevat anomusehdotuk- 38338: set sekä valiokunnan mietinnön sivulla 12 ole- 38339: van ponsilauseen ynnä siihen kuuluvat, mie- 38340: tintö'ö'n otetut perusteltd. 38341: Helsingissä, 10 p. syyskuuta 1908. 38342: A. Listo. 38343: Tähän yhtyvät: 38344: A. Koivisto. W. F. Heimbiirger. 38345: N. E. Huoponen. 38346: Metsästyslainsäädännön uudistus. 21 38347: 38348: 38349: 38350: 38351: V. 38352: Ne alueet, joissa metsästyksellä lienee vielä todellista 38353: taloudellista merkitystä, ovat varmaankin kruunun omista- 38354: milla verrattain laajoilla metsämailla. Valiokunta onkin 38355: eduskuntaesitysehdotuksessaan ehdottanut voimassaolevan 38356: metsästysasetuksen 5 §:Iän muutettavaksi siten, että metsäs- 38357: tys vastamainituilla kruunun omistamilla alueilla olisi paikka- 38358: kuntalaisille sallittua. 38359: Näin ollen pidän tarpeettomana, jopa haitallisenakin, 38360: valiokunnan mietinnössä sivulla 12 olevan ponnen, jossa 38361: ehdotetaan pyydettäväksi hallituksen esitystä siihen suun- 38362: taan, että metsästysoikeus yksityistenkin tiluksilla tulisi 38363: maanomistuksesta riippumattomaksi. Se ,etu", joka met- 38364: sästysoikeuden yhteistyttämisestä asutummilla seuduilla koi- 38365: tuisi tilattomille tai metsästystä harjoittaville tilallisille, ei 38366: käsitykseni mukaan voisi vastata niitä haittoja, jotka siitä 38367: maanomistajille ja -haltijoille mahdollisesti aiheutuisivat. Sillä 38368: vaikkakin maanomistaja, ainakin varsinainen , talonpoika", 38369: useimmiten ·kernaasti sallii tottuneen metsämiehen ammus- 38370: keila otuksia mailtaan, niin ei voitane kohtuudella vaatia 38371: että hänen olisi ilman muuta luovutettava laidunmaansa ke- 38372: nenkä tahansa koiralaumojen ja jahtitorvien kanssa kulke- 38373: van sunnuntaimetsästäjän tai jänisjahtarin urheilukentäksi. 38374: Niihin muutoksiin, joita valiokunta eduskuntaesityseh- 38375: dotuksessaan ehdottaa nykyisen metsästysasetuksen erinäi- 38376: siin kohtiin, olen voinut yhtyä, paitsi mikäli muutos koskee 38377: vesilintujen rauhotusaikaa. Mutta pidän tarpeettomina sa- 38378: tontujen muutosehdotusten perusteluissa 5 sivulla (14 §:Iän 38379: 22 1908 11. V. p. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10. 38380: 38381: ensikappaleessa) ja mainittujen perustelujen viimeisessä kap- 38382: paleessa sivuilla 7 ja 8 lausutut huomautukset ehdotettujen 38383: muutosten väliaikaisesta laadusta. Onhan sanomattakin sel- 38384: vää että ne tulisivat olemaan voimassa vain siihen asti, 38385: kunnes ne jollakin uudella asetuksella ovat laillisesti muu- 38386: tetut tai kumotut. 38387: Edelläsanotun nojalla ehdotan kunnioittaen 38388: että Eduskunta hylkiiisi valiokunnan mie- 38389: tinnössä sivulla 12 olevan ponnen perustelui- 38390: neen sekä että esitysehdotuksen perusteluista 38391: poistettaisiin ne kohdat, jotka viittaavat mainit- 38392: tuun ponteen. 38393: Helsingissä syysk. 10 p:nä 1908. 38394: Pekka Pennanen. 38395: Tähän yhtyy: 38396: Taave Junnila. 38397: j 38398: j 38399: j 38400: j 38401: j 38402: j 38403: j 38404: j 38405: j 38406: j 38407: j 38408: j 38409: j 38410: j 38411: j 38412: j 38413: j 38414: Helsingissä 1908, Suom. Kirjall. Seuran Kirjap. Osakeyhtiö. 38415: --------- - - - - - - - 38416: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II. 38417: 38418: 38419: 38420: 38421: Työväenasiain valiokunnan mie- 38422: tintö N:o 4 Eduskunnalle tehdyistä edus- 38423: kuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka 38424: tarkoittavat voimassa olevan palkkaussäännön 38425: tarkastamista tahi kumoamista sekä uuden 38426: työsopimusta koskevan lain aikaansaamista. 38427: 38428: 38429: Eduskunnan pöytäkirjanotteilla viime elokuun 18 38430: ja 21 päivältä on työväenasiain valiokunnan valmistelta- 38431: vaksi lähetetty seuraavat palkkaussääntöä koskevat edus- 38432: kuntaesitykset ja anomusehdotukset: 38433: Sillanpää, :Miina y. m.: eduskuntaesitys N:o 12: Eh- 38434: dotus laiksi, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 38435: 1865 annettu palkkaussääntö isännille ja palkollisille; 38436: Kaarne, Antti y. m.: eduskuntaesitys N:o 26: Ehdo- 38437: tus laiksi palkkaussäännön .'30 p:ltä tammikuuta 1865 38438: sekä erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien ase- 38439: tusten kumoamisesta; 38440: Ahlroos, Frans: anomusehdotus N:o 6S: 30 p:nä 38441: tammikuuta 1865 annetun palkkausäännön kumoamisesta 38442: tahi tarkastamisesta; 38443: Kallio, Kyösti y. m.: anomusehdotus N:o 198: ArmoUi- 38444: sen esityksen antamisesta ensi valtiopäiville uusitusta 38445: palkkaussäännöstä; sekä 38446: Torppa, Juho y. m.: anomusehdotus N:o 70: Ar- 38447: mollisen esityksen antamisesta työvälipuhetta koskevasta 38448: laista ja tammikuun 30 p:nä 1865 annnetnn palkkaus- 38449: säännön kumoamisesta. 38450: 38451: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 4. 38452: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11. 38453: 38454: Käsitellessään edellä mainittuja eduskuntaesityksiä ja 38455: anomusehdotuksia on valiokunta ollut yksimielinen siitä, 38456: että voimassa oleva 1865 vuoden palkkaussääntö isännille 38457: ja palkollisille on siinä määrin vanhentunut ja yksipuolinen, 38458: että sangen harvat sen säännöksistä enää vastaavat nyky- 38459: ajan vaatimuksia. Ne patriarkaaliset välit isäntäväen ja 38460: palvelijain kesken, joihin palkkaussääntö perustuu, ovat 38461: muuttuneet kokonaan toisellaisiksi. Käsitykset molem- 38462: pien asianosaisten tasa-arvoisuudesta ovat niinikään nyt 38463: toisellaiset. Tästä seuraa ensiksikin, että useat tämän 38464: lain säännökset ovat vastoin nykyistä oikeuskäsitystä. 38465: Toiselta puolen ne ovat enimmäkseen senlaatuisia, ett'ei 38466: niitä enää yleisesti käytännössä tahdota eikä voida nou- 38467: dattaa, joten palkkaussääntö on tarkoitustaan vastaama- 38468: tonkin. Valiokunta tahtoo ainoastaan esimerkkeinä tällai- 38469: sista vanhentuneista säännöksistä viitata 3, 7, 8, 19, 32, 38470: 33, 39, 41, 45, 47, 48, 49 ja 53 §:ään. 38471: Kun valiokunnassa on pohdittu kysymystä palkollis- 38472: suhteen järjestämisestä ajan vaatimuksia vastaavalle kan- 38473: nalle, on valiokunta yksimielisesti tullut siihen päätök- 38474: seen että, samalla kuin nykyään voimassa oleva palkkaus- 38475: sääntö yllä esitetyistä syistä olisi knmottava, palkollis- 38476: suhdetta ei enää olisi järjestettävä erityisen palkollislain- 38477: säädänni:in kautta. Miltei kaikissa oleellisissa kohdissa on 38478: nimittäin suhde isännän ja palkollisen välillä sama kuin 38479: muun työnantajan ja työntekijän välillä, josta valiokun- 38480: nan mielestä johtuu, että sama peruskäsitys, joka määrää, 38481: millä tapaa suhde työnantajan ja työntekijän välillä on 38482: oikeudellisesti järjestettt\vä, ylimalkaan on oleva määrää- 38483: vänä silloinkin, kun on kysymys isännän ja palkollisen 38484: välisestä suhteesta. Erikoinen lainsäädäntö palkollisia 38485: varten asettaa heidät näin ollen välttämättömästi va:'lten- 38486: mieliseen ja nöyryyttävään poikkeusasemaan. Valio- 38487: kunnassa on sentähden puollettu sitä käsitystä että, 38488: edellä mainittujen eduskuntaesityksien mukaisesti, palk- 38489: kaussääntö kumottaisiin riippumatta siitä, annetaanko 38490: samalla uusia säännöksiä työsopimuksista. 38491: Palkkaussääntö. 3 38492: 38493: Valiokunta e1 kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän 38494: käsitykseen, vaan katsoo tarpeelliseksi että, samalla kun 38495: 1865 vuoden palkkaussääntö kumotaan, aikaansaadaan 38496: yleinen laki työsopimuksista, joka tulisi koskemaan 38497: myöskin palkollisten työsopimuksia. Sillä jos palkkaus- 38498: sääntö kumottaisiin panematta sijaan toisia vastaavia 38499: säännöksiä, jäätäisiin puheena olevalla alalla aivan vaille 38500: selvää lakia. Voimassa olevan 1879 vuoden elinkeinolain 38501: 4 luvun säännökset eivät koske muiden kuin elinkeinon- 38502: harjoittajain ja heidän työntekijäinsä välejä kaupan, teol- 38503: lisuuden ja käsityön alalla. Eikä ole myöskään sove- 38504: liasta, niinkuin eräissä ehdotuksissa mahdollisesti on 38505: tarkoitettu, nyt uudella lainmääräyksellä ulottaa pal- 38506: kallisiin mainittuja elinkeinolain säännöksiä, jotka al- 38507: kuaankin laadittuina yksinomaan toisia aloja silmällä 38508: pitäen jo ovat vanhentuneita. Ne eivät sanottavasti- 38509: kaan poiRtaisi palkkaussäännön aiheuttamia epäkohtia, 38510: eivätkä tuottaisi kaivattua oikeudenmukaista järjeRtystä 38511: isäntien ja palkolliRten väleihin. 38512: Mikäli valiokunnan tietoon on tullut, onkin jo 38513: olemassa pitkälle ehtineitä valmistuksia uutta työsopi- 38514: muksia koskevaa lakia varten. Lainvalmistelukunnan 38515: toinen osasto on, senaatin antaman määräyksRn mukaan, 38516: valmistanut 14 p:nä huhtikuuta 1908 päivätyn ehdo- 38517: tuksen laiksi työsopimuksesta. Tämä ehdotus on perus- 38518: i.elmineen ollut valiokunnan käytettävänä, joten valio- 38519: kunta on tilaisuudessa tehdä lyhyesti selkoa sen pääsi- 38520: sällyksestä. 38521: Lainvalmistelukunnan ehdotus laiksi työsopimuksesta 38522: tarkoittaa kaikenlaatuista työtä, jota työntekijä tekee 38523: työnantajan valvonnalla ja johdolla korvausta vastaan, 38524: lukuunottamatta julkista virkatointa ja niitä työaloja, 38525: joista on annettu erityisiä lakeja. Se määrää, millä tavalla, 38526: miten pitkäksi ajaksi ja millä irtisanomisajalla työsopimus 38527: voidaan tehdä, sekä sisältää säännöksiä koetusajasta, jär- 38528: jestyssäännöistä, palkan laskemisen perusteista y. m. 38529: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11. 38530: 38531: (1-14 §). Ehdotuksessa määritellään myöskin sekä 38532: työnantajain että työntekijäin työsopimuksesta johtuvat 38533: oikeudet ja velvollisuudet antamalla tarkempia säännöksiä 38534: työn suorittamisesta, palkan maksamisesta, työntekijän 38535: sairastuessa noudatettavasta menettelystä, työssä tehty- 38536: jen rikkomusten seuraamuksista, palkan pidätyksestä ja 38537: työtodistruksen antamisesta (15--30 §). Työsopimuksen 38538: lakkaamisesta ja sen purkamisesta puolelta tai toiselta 38539: annetaan ehdotuksessa niinikään säännöksiä (31-37 §). 38540: Puheena olevaan ehdotukseen sisältyvä laki tulisi 38541: astumaan myöskin nykyisen palkkaussäännön sijaan ja 38542: poistamaan siinä olevat vääryydet ja kohtuuttomuudet. 38543: Palkallisiin nähden noudatettaisiin, mitä tässä laissa 38544: yleensä on työntekijöistä säädetty. Ainoastaan milloin, 38545: lainvalmistelukunnan mielipiteen mukaan, palkollissuh-· 38546: teen erityinen luonne ja omituisuudet tekevät sen vält- 38547: tämättömäksi, on siitä ehdotettu annettavaksi muuta- 38548: mia erikoissäännöksiä. Ehdotuksen mukaan saisivat isän- 38549: nät ja palkoUiset vapaasti sopia keskenänsä palvelussuh- 38550: teen pääkohdista, kuten esim. palvelusajasta, irtisano- 38551: misesta, palkasta, asunnosta, ruuasta ja muista ehdoista, 38552: jollei sopimus ole lainvastainen. Kuitenkin on sen va- 38553: ralle, että sopimus olisi kohdassa tai toisessa vaillinainen, 38554: otettu lakiin säännöksiä, jotka sellaisessa tapauksessa kor- 38555: vaavat sopimuksesta puuttuvia määräyksiä. Niin esim. 38556: säädetään että, jollei toisin ole sovittu, saa palkollinen 38557: isännäitä asunnon ja ruuan, palvelusaika katsotaan maa- 38558: taloudessa alkavan seuraavan marraskuun 1 p:stä ja kes- 38559: tävän yhden vuoden, muissa oloissa taas seuraavan kuu- 38560: kauden alusta irtisanomiseen asti. Irtisanominen on teh- 38561: tävä viimeistään kuukautta ennen palvelusajan loppua, 38562: jos tämä aika on kuukautta pitempi, muussa tapauksessa 38563: 14 päivää ennen. Ellei palkasia ja sen maksamisesta ole 38564: toisin sovittu, suoritetaan palkka kuukausittain, laskien 38565: maatalouden alalla palvelevien vuosipalkasta 1 /s tal- 38566: vipuolelle ja 2/s kesäpuolelle. 38567: Palkkaussääntö. 5 38568: 38569: Nykyisen palkkaussäännön määräykset erikois- 38570: rangaistuksista palkollisille sekä poliisiviranomaisten ryh- 38571: tymisestä asiallisten väleihin ovat ehdotuksesta pois- 38572: jätetyt. Isännälle on ehdotettu ainoastaan oikeus erot- 38573: taa palkollinen, paitsi työsopimuksista yleensä maini- 38574: tuissa tapauksissa, silloin, kun palkollinen viettää epä- 38575: siveellistä elämää eikä ole ottanut todistettavasta va- 38576: rotuksesta parantuakseen. Palkollisella taas on sen lisäksi, 38577: mitä työntekijöistä yleensä on sanottu, oikeus lähteä pois 38578: palveluksesta, jos siinä hänen maineensa tai siveellisyy- 38579: tensä on joutunut vaaraan. Syyttömästi erotettu palkolli- 38580: nen on oikeutettu saamaan täyden palkan ja korvauksen 38581: muusta vahingosta. Samoin saa palkollinen korvausta 38582: silloin, kun muuttuneiden olojen, esim. kiinteistön 38583: myynnin tai paikkakunnalta muuton vuoksi palvelus 38584: ei voi jatkua. Isäntä voi kuitenkin viimeksi mainitussa 38585: tapauksessa lyhentää suoritettavaansa korvausta hankki- 38586: malla palkolliselle samallaista työtä samalla paikkakun- 38587: nalla. Jos taas palkollinen ilman laillista syytä luopuu 38588: palveluksesta, saa isäntä vahingonkorvaukseksi yhden 38589: kuukauden palkkaeduista rahassa suoritettavan osan. 38590: Koko vuodeksi tehty palkollissopimus oikeuttaa kahdek- 38591: san, puoleksi vuodeksi tehty neljän vapaapäivän nautti- 38592: miseen ilman palkanlyhennystä aikana, josta asialliset 38593: saavat sopia (38-51 §). 38594: Lopuksi sisältää lakiehdotus säännöksiä tariffisopi- 38595: muksista ja niiden julkisesta rekisteröimisestä (52-63 §) 38596: sekä rangaistuksista ja muista seuraamuksista lain rik- 38597: kojille (64-72 §). 38598: Yllämainittu lakiehdotus on senaatista lähetetty 38599: lausuntojen antamista varten erityisille virastoille ja 38600: järjestöille, nimittäin hovioikeuksille, teollisuushallituk- 38601: selle ja sen kautta ammattientarkastajille, Suomen 38602: yleiselle työnantajaliitolle, Suomen teollisuusvaliokun- 38603: nan keskuskomitflalle ja Suomen ammattijärjestön kes- 38604: kuskomitealle, sekä myöskin maanviljclyshallitukselle, 38605: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o II. 38606: 38607: jonka tulee asiasta kuulustella maanviljelysseurojen 38608: mielipidettä. Sittenkuin nämä lausunnot, joiden anta- 38609: mista varten, asian kiireisyyden vuoksi, on määrätty 38610: verrattain lyhyt aika, nimittäin kaksi kuukautta eli 38611: marraskuun alkuun, ovat senaatille saapuneet, voi se- 38612: naatti ryhtyä valmistamaan armollista esitystä Edus- 38613: kunnalle annettavaksi. 38614: Vaikka valiokunta luonnollisesti f'i voi käydä lähem- 38615: min tarkastamaan yllämainittua lainvalmistelukunnan 38616: laatimaa lakiehdotusta, tahtoo valiokunta kuitenkin mai- 38617: nita, että sen mielipiteen mukaan puheena oleva uudistus 38618: lainvalmistelukunnan lakiehdotuksen kautta ylipäänsä käy 38619: oikeaan suuntaan. Sitä vastaan on tosin valiokun- 38620: nassa esiintuotu, että palkollissopimus luonteeltaan ja 38621: laadultaan on kaikissa kohdin samanainen kuin muukin 38622: työsopimus, joten ei olisi syytä työsopimuslakiinkaan 38623: ottaa minkäänlaisia erikoissäännöksiä palkollisen ja isän- 38624: nän välisestä oikeudellisesta suhteesta. Mutta valio- 38625: kunta puolestaan katsoo liian aikaiseksi asian nykyi- 38626: sellä kannalla ottaa tätä asiaa ratkaistavaksi. Vasta 38627: sitten voi Edm:kunta lopnllisesti päättää, mitä työsopi-· 38628: muslakiin on otettava, mitä on jätettävä pois, kun on an- 38629: nettu armollinen esitys ja lakiehdotus asiasta. Silloinhan 38630: Eduskunnalla on tilaisuus tutkia, onko todellakin päte- 38631: viä ja sitovia syitä siihen, että joitakin tällaisia erikois- 38632: säännöksiä lakiin otetaan. 38633: Se suuri ja yleinen tyytymättömyys, joka vallitsee 38634: voimassa olevaan palkkaussääntöön nähden ja joka muun 38635: muassa on tullut ilmi kaikkien, tämän mietinnön alussa 38636: mainittujf'n eduskuntaesityksien ja anomusehdotusten 38637: kautta, antaa valiokunnalle aihetta erityisesti huomaut- 38638: tamaan uudistuksen tärkeyttä ei ainoastaan laajoille yh- 38639: teiskuntakerroksille, jotka nyt tuntevat elävän:;ä poik- 38640: keussäännösten alaisina, vaan myöskin sen tärkeyttä kan- 38641: samme oikeuskäsitykselle, jolle yleisesti huonoksi havaitun 38642: ja ajan vaatimuksia vastaamattoman lain voimassa pitä- 38643: Palkkaus sääntö. 7 38644: 38645: minen ei voi olla terveellistä. Puheenalaista uudistusta 38646: on siis valiokunnan mielipiteen mukaan mikäli mahdol- 38647: lista joudutettava. 38648: Koska epäilemättä myöskin edellä mainittujen, sa- 38649: maan päämäärään tähtäävien eduskuntaesityksien ja 38650: anomusehdotusten tarkoitus tulisi paraiten saavutetuksi 38651: siten, että saataisiin aikaan yllä esitetyn suuntainen ylei- 38652: nen työsopimuksia koskeva laki, niin valiokunta kun- 38653: nioittaen ehdottaa, 38654: 38655: että Eduskunta, kannattaen sikäli esillä ole- 38656: vissa eduskuntaesityksissä ja anomusehdotuk- 38657: sissa esiintuotua tarkoitusta, että nykyinen palk- 38658: kaussääntö olisi kumottava uudella työsopimus- 38659: ta koskec>alla lailla, ja odottaen, että niitä toimen- 38660: piteitä, joihin siinä suhteessa jo on ryhdytty, 38661: mahdollisimman joutuisasti jatketaan sekä ar- 38662: mollinen Psif:IJS asiasta Eduskunnalle annetaan, 38663: ei katsoisi nyt olevan syytä erityisen alamaisen 38664: esityksen tai anomuksen tekemiseen tästä 38665: asiasta. 38666: 38667: 38668: 38669: 38670: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 38671: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheoojohtaja Hallsten, jäse- 38672: net Ehrnrooth, Hedvig Gehhard, V. Hjelt, Jalava, 38673: Johansson (osaksi), Kaskinen, Kolkki, Latva, Paasi- 38674: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää 38675: (osaksi) sekä varajäsenet Jokisalo ja Valjakka ja osaksi 38676: varajäsenet Hiltula ja Pietikäinen. 38677: 38678: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908. 38679: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II. 38680: 38681: 38682: 38683: 38684: Vastalause. 38685: 38686: Valiokunta on tunnustanut, että palkkaussääntö 38687: on yksipuolinen ja vanhettunut sekä että useat sen 38688: lain säännöksistä, käyttääksemme valiokunnan sanoja, 38689: ~ovat vastoin nykyistä oikeuskäsitystä~. Myöskin valio- 38690: kunta myöntää, että ei niitä käytännössä tahdota eikä 38691: voida noudattaa, joten >>palkkaussääntö on tarkoitus- 38692: taan vastaamaton». Siitä huolimatta esittää valiokunta, 38693: että se ei tahdo palkkaussääntöä kumottavaksi, ellei 38694: samalla aikaansaada uutta työsopimuslakia, jonka alai- 38695: siksi palkolliset säädettäisiin. Tätä valiokunnan kat- 38696: santokantaa emme voi hyväksyä, eikä mielestämme 38697: sille valiokuntakaan ole voinut päteviä perusteita esiin- 38698: tuoda, koska se nimittäin ei ole voinut osoittaa palk- 38699: kaussäännössä minkäänlaisia kohtia, jotka olisi katsot- 38700: tavat yleisiä oikeuskäsitteitä vastaaviksi ja isäntäin ja 38701: palvelijain välisen suhteen järjestämisen kannalta vält- 38702: tämättömiksi, vielä vähemmin hyödyllisiksi. Mielestämme 38703: on palkkaussääntö viivyttelemättä kumottava, · sillä on 38704: sivistyneelle yhteiskunnalle häpeäksi erään työntekijä- 38705: luokan osan kärsittävänä säilyttää keski-ajan käsitys- 38706: kantaa vastaavaa orjalakia. Se valiokunnan lausuma 38707: mielipide, että varsinainen palkollisväkeä koskeva laki 38708: palkkaussäännön kumoamisella jäisi vaillinaiseksi, pitää 38709: siinä suhteessa paikkansa, että palkolliset jäävät edel- 38710: leen suojelusta vaille niin hyvin työehtoihin kuin myös 38711: työnrasituksiin nähden. Mutta sitähän suojelusta ei 38712: Palkkaussääntö. 38713: 38714: palkkaussääntökään tarjoa, päinvastoin on se katsot- 38715: tava kasvannaiseksi, jonka poistaminen tuottaa sen 38716: alaisille työntekijöille helpotusta heidän asemassaan. 38717: Siinä eduskuntaesityksessä, jonka edustaja M. Sillanpää 38718: y. m. ovat tehneet, onkin tuotu esiin, kuinka vuosien 38719: kuluessa tämän lain alle kuuluva palkkatyöväen luku 38720: on vähentynyt, ja näin ollen elää paljon työläisiä 38721: vapaina palkkatyöläisinä, joista suuri määrä työsken- 38722: telee yksityisillä maanviljelijöillä tahi virkamiehillä 38723: päiväpalkkalaisina, kuulumatta Elinkeinolain 4 luvun 38724: alaisiksi. Näitä työläisiä varten ei kumminkaan ole 38725: mitään erikoista lakia, ja osoittaa kokemus, että siitä 38726: huolimatta on työsuhteita voitu järjestää. Jos palk- 38727: kaussääntö kumotaan, tulevat palkolliset näiden työ- 38728: läisten tapaiseen oikeusasemaan. Heillä olisi se oikeus 38729: työnsä palkkaan, mikä lain yleisillä määräyksillä tur- 38730: vataan työläiselle, samoin kuin esimerkiksi työnteki- 38731: jällä on etuoikeus palkkansa perimiseen konkurssi- 38732: pesästä. 38733: Yhdistäessään palkollissäännön kumoamis-ajan riip- 38734: puvaksi uudesta työsopimuslaista on valiokunta selos- 38735: tanut lainvalmisteluvaliokunnan ehdotusta tästä laista 38736: sekä ilmaissut siinä esitettyjen uudistusten käyvän 38737: ~oikeaan suuntaam. Tähän mielipiteeseen emme voi 38738: yhtyä, sillä ehdotuksen monet yksityiskohtaiset laki- 38739: määräykset eivät vastaa työntekijäin etuja ja tarpeita, 38740: vaan emme pidä asiaan kuluvana niihin tässä lähem- 38741: min kajota. Kun kuitenkin palkollisten asema ja työ- 38742: suhteet kaipaavat lain järjestelyä, pidämme uuden työ- 38743: sopimuslain kiirehtimistä tärkeänä. Mutta riippumatta 38744: siitä on mielestämme palkollissääntö nyt kumottava. 38745: Ehdotamme siis, 38746: 38747: että eduskunta:: puolestaan hyCJäksyisi ja 38748: hallitsijan CJahCJistettaCJaksi toimittaisi seuraa- 38749: CJan lakiehdotuksen: 38750: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II. 38751: 38752: Laki, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 38753: 1865 annettu Palkkaussääntö isännille ja palkollisille: 38754: 38755: Kumoamalla tammikuun 30 päiPältä 1865 38756: annetun Palkkaussäännön isännille ja pal- 38757: kollisille, sekä Keisarilliset asetukset tammi- 38758: kuun 27 päiPältä 1879 ja joulukuun 28 päi- 38759: Pältä 1888, joilla on tehty muutoksia maini- 38760: tun palkkaussäännön eri pykäliin, määrätään 38761: tämän kautta, että mainitussa säännössä jär- 38762: jestetyt suhteet työnantajien ja palkollisten 38763: Pälillä älkööt olko muiden rajoituksien tai 38764: erikoismääräyksien alaisia kuin mitä työsopi- 38765: muksesta yleensä on Poimassa ja Pastedes sää- 38766: detään. 38767: 38768: Helsingissä 12 p. syyskuuta 1908. 38769: 38770: Hilja Pärssinen. E. Pohjaväre. 38771: Olga Jokisalo. Piina Pietikäinen. 38772: J. 0. Jalava. Albin Waljakka. 38773: Miina Sillanpää. 38774: 38775: 38776: 38777: 38778: Helsinki 1908, Raittiuskansan kirjapaino 0. Y. 38779: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 12. 38780: 38781: 38782: 38783: 38784: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 38785: säästöpankkiasetuksen 1 §:n muuttamista kos- 38786: kevan eduskuntaesityksen johdosta. 38787: 38788: 38789: Eduskunta on pankkivaliokuntaan lähettänyt edustaja 38790: Tulikouran y. m. allekirjottaman eduskuntaesityksen 38791: N:o 9, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi 19 p. kesä- 38792: kuuta 1895 säästöpankeista annetun asetuksen 1 §:n 38793: muuttamisesta. Valiokunta on myöskin saanut Edus- 38794: kunnan lähetekeskustelusta tehdyn pöytäkirjan. 38795: 38796: 38797: 38798: Eduskuntaesityksessä N:o 9 ehdotetaan sellaista li- 38799: säystä voimassa olevan säästöpankkiasetuksen 1 §:ään, 38800: että siinä nimenomaan mainittaisiin säästöpankilla olevan 38801: oikeuden ottaa tallettaaksensa myöskin kunnan, kirkon 38802: ja yhdistysten varoja. 38803: Tätä nykyä on säästöpankkien oikeus julkisten 38804: yhdyskuntain varojen ottamiseen tulkinnan varassa. 38805: Säästöpankkiasetusta laadittaessa ei näytä tähän kysy- 38806: mykseen mitään huomiota kiinnitetyn. Kun armollinen 38807: esitys säästöpankeista oli vuoden 1894 valtiopäiväin käsi- 38808: teltävänä, ei laki- ja talousvaliokunta mietinnössään 38809: lausunut mitään kunnallisten ja kirkollisten varojen 38810: tallettamisesta säästöpankkeihin. Eräässä kohdassa mie- 38811: tintöä sanotaan talletusten ottamisesta, että säästö- 38812: pankkien »nimenomaisena tarkoituksena on ottaa erit- 38813: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o IZ. 38814: 38815: täinkin vähävaraisten kansanluokkain vaivalla koottuja 38816: säästöjä korkoa kasvamaan.>> Armollisessa esityksessä 38817: ja 1894 vuoden valtiopäiväin päätöksessä on säästöpankki- 38818: asetuksen 1 §:llä nykyinen sanamuotonsa, jonka mukaan 38819: näiden pankkien on määrä >>yleisöltä>> ottaa rahaa korkoa 38820: kasvamaan. Tätä on sitten myöhemmin tulkittu riiin, 38821: että julkisten yhdyskuntain varoja ei saisi säästöpank- 38822: keihin tallettaa. Niinpä on Keisarillinen Suomen Senatti 38823: 9 p. marraskuuta 1897 säästöpankkien tarkastajalle osat- 38824: tamassaan kirjelmässä huomauttanut, että kunnallisten 38825: ja kirkollisten rahastojen varain talteenottoa ei voida 38826: katsoa soveltuvaksi säästöpankkien tarkotukseen. Ta- 38827: vallaan saa tällainen tulkinta tukea myöskin säästö- 38828: pankkiasetuksen 21 §:stä, jonka ensimäinen kohta 38829: kuuluu: 38830: ~Kun ensi kertaa pannaan rahaa säästöpankkiin, 38831: ilmoitettakoon sen henkilön nimi, kotipaikka ja elin- 38832: keino, jonka hyväksi säästöönpano tehdään, niin myös 38833: hänen syntymävuotensa, -kuukautensa ja -päivänsä, jos 38834: ne tiedetään. Kun säästöönpano tehdään alaikäisen 38835: puolesta ovat myöskin, jos mahdollista, hänen vanhem- 38836: painsa nimet ilmoitettavat. Nämä ilmoitukset merkitään 38837: säästöpankin laskukirjaan.~ 38838: Tämäkin asetuksen kohta voidaan selittää tar- 38839: kattavan sitä, että säästöpankit eivät ole oikeutetut 38840: muilta kuin yksityisiltä henkilöiitä ottamaan vastaan 38841: talletuksia. 38842: Toiselta puolen väitetään kuitenkin yhdyskuntain 38843: ja erityisesti myöskin kuntain ja seurakuntain ennen 38844: vuotta 1895~yleisesti tallettaneen varojaan söästöpankkei- 38845: hin. Vuoden 1906 lopussa ilmotetaan >>yhdistysten ja 38846: rahastojen>> säästöönpanosaatavain säästöpankeissa nous- 38847: seen 12,057,895 markkaan. Ja valiokunnassa on mainittu 38848: erityisiä tapauksia, joissa myöskin kuntain ja seurakuntain 38849: varoja on ollut viime vuosinakin säästöpankkeihin sijo- 38850: tettuna. 38851: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 3 38852: 38853: Voidakseen valaista nyt tehdyn eduskuntaesityksen 38854: kantavuutta on valiokunta katsonut olevan syytä tähän 38855: ottaa tilastoa niiden rahavarain suuruudesta, joita kun- 38856: tain ja seurakuntain hallussa on. Näistä varoista on 38857: yksityiskohtaisia tietoja hankittu Keisarillisen Senatin 38858: valtiovaraintoimituskunnassa valmistettavaa kunnallis- 38859: finanssitilastoa varten, ja on niitä sekä niistä tehtyjä 38860: summittaisia yleislaskuja annettu valiokunnan käytettä- 38861: väksi. 38862: Vuoden 1904 lopussa, jota ajankohtaa tilasto koskee, 38863: tekivät: 38864: Kaupunkikuntain omat rahastot 9,740,585 markkaa 38865: Maalaiskuntain , , 12,524,081 , 38866: Kaupunkien lahjotusrahastot 14,163,578 , 38867: Maalaiskuntain , 3,512,498 , 38868: Seurakuntain omat rahastot 11,349,857 , 38869: , lahj otusrahastot 1,277, 771 , 38870: Yhteensä siis kunnalliset ja kirkolliset rahavarat vuo- 38871: den 1904 lopussa edustivat 52,568,370 markan suuruista 38872: summaa. 38873: Näissä rahavaroissa on kuitenkin maalaish.untain 38874: omissa rahastoissa melkoinen määrä sellaisia, joita kunnat 38875: ainakin suurimmaksi osaksi ovat suorastaan yksityisille 38876: maanviljelijöille annettuihin lainoihin sijottaneet. Sel- 38877: laisina ovat mainittavat: 38878: Viljelyslainarahastot 5,180,346 markkaa 38879: Hätäapurahastot 1,850,605 ,. 38880: Tilattoman väestön rahastot 919,407 , 38881: Yhteensä siis 7,950,358 markkaa yksityisille lainattuja 38882: kuntain hoidossa olevia rahastoja. 38883: Mutta siinäkin 44,618,012 markkaan nousevassa mää- 38884: rässä kunnallisia ja kirkollisia varoja, joka mainittujen 38885: rahastojen vähennettyä jää jälelle, on epäilemättä paljon 38886: sellaisia, jotka joka tapauksessa jäänevät säästöpankkei- 38887: hin tallettamatta. Niinpä tultanee suuremmat kunnalliset 38888: ja kirkolliset rahastot aina mieluummin sijottamaan joko 38889: suurempiin pankkilaitoksiin tai obligatsioneihin. 38890: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 12. 38891: 38892: Tosin ovat säästöpankkien omat varat melkoisessa 38893: määrässä lisääntyneet. Vuoden 1906 lopussa ne teki- 38894: vät 13,983,003 markkaa, 10,442,700 markkaa kau- 38895: pungeissa ja 3,540,303 markkaa maalla. Mutta suurin 38896: osa säästöpankkeja on kuitenkin vielä varsin pieniä sekä 38897: omiin varoihin että lainausliikkeeseen nähden. Kuntain 38898: ja seurakuntain hoidossa olevat rahastot taas saattavat 38899: erinäisissä tapauksissa olla varsin suuria. Kaupun- 38900: geista puhumattakaan, joissa satojen tuhansien rahastot 38901: eivät ole harvinaisia, osottaa vuoden 1904 finanssi- 38902: tilasto maaseudullakin olevan useita 40,000-60,000 38903: markan suuruisia jopa eräitä satoihin tuhansiin nouse- 38904: via kunnallisia ja kirkollisia rahastoja. 38905: Suurempain kunnallisten ja kirkollisten rahastojen 38906: tallettaminen säästöpankkeihin on tuskin yleensä katsot- 38907: tava suotavaksi. Jo suurten rahavarojen sijottaminen 38908: saattaisi monelle säästöpankille tuottaa vaikeuksia. 38909: Mutta suorastaan pulaan voisi joutua sekä rahaston 38910: omistava yhdyskunta että säästöpankki, jos suurempi 38911: tuollainen rahasto yhtä aikaa tarvittaisiin. Pankki 38912: voisi silloin olla pakotettu irtisanomaan antamiaan lai- 38913: noja, josta suuret taloudelliset vauriot saattaisivat olla 38914: seurauksena. 38915: Asetuksen 10 §:n ensimäisessä kohdassa kyllä sano- 38916: taan, että säästöpankin varoista vähintäin kymmenettä 38917: osaa tallettajain saamisesta vastaava määrä on pidet- 38918: tävä helposti rahaksi muutettavina arvopapereina, mutta 38919: toisessa kohdassa samaa §:ää jo myönnetään, että sanot- 38920: tuihin arvopapereihin saa toiseksi puoleksi lukea kiinni- 38921: tettyjä velkakirjoja. Kun~:; kiinnitetyt velkakirjat eivät 38922: suinkaan ole joka aika hclposti rahaksi muutettavissa, 38923: vaikkakin niitä vastaan voidaan saada pankeista lai- 38924: noja, niin nämä määräykset kassareservistä eivät aina 38925: riittäisi nopeaa takaisinmaksu-mahdollisuutta takaamaan. 38926: Valiokunnan mielestä on tärkeätä huomauttaa näis- 38927: tä näkökohdista, jotka jossakin määrin rajottavat kun- 38928: Säästöpankkiasetuksen 1 §. . 5 38929: 38930: nallisten ja kirkollisten rahastojen säästöpankkeihin 38931: tallettamismahdollisuutta. Tämmöisiä rajotuksia sää- 38932: tävät jo säästöpankkien ohjesäännöt, joissa säästöpank- 38933: kiasetuksen 28 §:n mukaan täytyy nimenomaan olla 38934: määrättynä ~enin saaminen, mistä yhdelle säästöönpa- 38935: nijalle maksetaan korkoa>>. Täytynee otaksua viran- 38936: omaisten katsovan, että tässä kohden oikea suhde säästö- 38937: pankin omien varain ja sen ottamien suurimpain talletus- 38938: määräin välillä säilytetään. Ainakaan ei voi pitää suo- 38939: tavana, että mikään talletus olisi säästöpankin omia va- 38940: roja suurempi. 38941: Edellyttäen, että ylläesitettyjä näkökohtia silmäl- 38942: lä pidetään, on valiokunta yhtä mieltä eduskunta- 38943: esityksen allekirjottajain kanssa siitä, että kuntain ja 38944: seurakuntain pitäisi voida samalla tavalla kuin yksityisten 38945: tallettaa rahavarojaan myöskin säästöpankkeihin. Tä- 38946: män tarkotuksen saavuttamiseksi katsoo valiokunta sel- 38947: laisen säästöpankkiasetuksen 1 §:n selvennyksen riittävän, 38948: että sana ~yleisöltä~ siitä jätetään pois. Täten§ saisi kerta 38949: kaikkiaan siksi yleisen luonteen, että mikään yhdyskunta 38950: ei olisi estetty rahojaan säästöpankkeihin sijottamasta. 38951: Jos sitävastoin, niinkuin edusuntaesityksen allekirjotta- 38952: jat ehdottavat, §:ssä nimenomaan lueteltaisiin kunnat 38953: seur~kunnat ja yhdistykset säästöönpanijoiksi oikeutet- 38954: tuina, saattaisi pian uudelleen tulla kysymyksenalaiseksi, 38955: voivatko osuuskunnat, osakeyhtiöt tai muut sellaiset 38956: yhdyskunnat varojaan säästöpankkeihin tallettaa. 38957: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kun- 38958: nioittaen ehdottaa, 38959: 38960: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja 38961: armollisesti vahPistettavaksi esittäisi seuraavan 38962: asetuksen: 38963: 6 1908. II Vp. - V. Eduskuntaesitysmiet. N:o 12. 38964: 38965: Asetus 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästö- 38966: pankeista annetun asetuksen 1 §:n muuttami- 38967: sesta. 38968: 38969: Täten säädetään, että säästöpankeista 19 p:nä kesä- 38970: kuuta 1895 annetun asetuksen 1 §muutetaan näin kuu- 38971: luvaksi: 38972: 1 §. 38973: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan raha- 38974: laitosta, jonka on määrä, perustajain tahi niiden oikeu- 38975: denhaltijain saamatta nauttia hyväkseen voittoa liik- 38976: keestä, ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot 38977: pääomiin niitä yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan 38978: maksaa rahat takaisin. 38979: 38980: 38981: 38982: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valio- 38983: kunnan puheenjohtaja Arajärvi, varapuheenjohtaja Schy- 38984: bergson, jäsenet Arokallio, Kirjarinta, A. Mäkelin, Nykä- 38985: nen, Paunu, Pöysti, Saarikivi, Tanttu ja Waljakka sekä 38986: varajäsenet Aitamurto ja Anton Huotari. 38987: 38988: 38989: Helsingissä 17 p. syyskuuta 1908. 38990: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö. 38991: 1908. II Vp. - S. V. M. 38992: 38993: 38994: 38995: 38996: Suuren valiokunnan mietintö 38997: N:o 11 säästöpankkiasetuksen 1 §:n muut- 38998: tamisesta toisin kuuluvaksi. 38999: 39000: 39001: Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kun- 39002: nioittaen ehdottaa, 39003: 39004: että Pankkivaliokunnan mietintöön N :o 4 39005: sisältyvä ehdotus asetukseksi I9 p :nä kesä- 39006: kuuta r895 säästöpankeista annetun asetuksen 39007: I § :n muuttamisesta hyväksyttäisiin Pankki·- 39008: valiohtnnan ehdotuksen mukaisesti. 39009: 39010: Helsingissä, IO päivänä lokakuuta 1908. 39011: 39012: 39013: 39014: 39015: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 39016: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12. 39017: 39018: 39019: 39020: 39021: Suomen Eduskunnan eduskuntaesi- 39022: tyksen johdosta päättämä alamainen e h d o- 39023: tus asetukseksi 19 päivänä kesäkuuta 1895 39024: säästöpankeista annetun asetuksen 1 §:n . 39025: muuttamisesta. 39026: 39027: 39028: 39029: 39030: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 39031: ja Suuriruhtinas { 39032: 39033: 39034: 39035: 39036: Näille valtiopäiville on jätetty eduskuntaesitys, jossa 39037: ehdotetaan sellaista lisäystä voimassa olevan 19 päivänä 39038: kesäkuuta 1895 annetun säästöpankkiasetuksen 1 § :ään, 39039: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12. 39040: 39041: että siinä nimenomaan mainittaisiin säästöpankilla olevan 39042: oikeuden ottaa tallettaaksensa myöskin kunnan, kirkon ja 39043: yhdistysten varoja. Tämän eduskuntaesityksen on Edus- 39044: kunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 39045: Tätä nykyä on säästöpankkien oikeus julkisten yh- 39046: dyskuntain varojen ottamiseen tulkinnan varassa. Säästö- 39047: pankkiasetusta laadittaessa ei näytä tähän kysymykseen 39048: mitään huomiota kiinnitetyn. Kun armollinen esitys sääs- 39049: töpankeista oli vuoden 1894 valtiopäiväin käsiteltävänä, 39050: ei asian valmistelussa lausuttu mitään kunnallisten ja kir- 39051: kollisten varojen tallettamisesta säästöpankkeihin. Armol- 39052: lisessa esityksessä ja sanotun vuoden valtiopäiväin pää- 39053: töksessä on säästöpankkiasetuksen 1 § :llä nykyinen sana- 39054: muotonsa, jonka mukaan näiden pankkien tarkoitus on 39055: ,yleisöltä" ottaa rahaa korkoa kasvamaan. Tätä on sit- 39056: ten myöhemmin tulkittu niin, että julkisten yhdyskuntain 39057: varoja ei saisi säästöpankkeihin tallettaa. Niinpä on Se- 39058: naatti 9 päivänä marraskuuta 1897 säästöpankkien tarkas- 39059: tajalle osottamassaan kirjelmässä huomauttanut, että kun- 39060: nallisten ja kirkollisten rahastojen varain talteenottoa ei 39061: voida katsoa soveltuvaksi säästöpankkien tarkoitukseen. 39062: Tavallaan saa tällainen tulkinta tukea myöskin säästö- 39063: pankkiasetuksen 21 § :stä, jonka ensimäinen momentti nä- 39064: kyy edellyttävän, että säästöpankit eivät ole oikeutetut 39065: muilta kuin yksityisiltä henkilöiitä ottamaan vastaan tal- 39066: letuksia. 39067: Toiselta puolen on kuitenkin väitetty yhdyskuntain 39068: ja erityisesti myöskin kuntain ja seurakuntain ennen 39069: vuotta 1895 yleisesti tallettaneen varojaan säästöpankkei- 39070: hin. Vuoden 1906 lopussa ilmoitetaan ,yhdistysten ja 39071: rahastojen" säästöönpanosaatavain säästöpankeissa nous- 39072: seen 12,057,895 markkaan ja on tietoon tullut erityisiä 39073: tapauksia, joissa myöskin kuntain ja seurakuntain varoja 39074: on ollut viime vuosinakin säästöpankkeihin sijoitettuna. 39075: Puheenalaisen eduskuntaesityksen kantavuutta on 39076: omiansa valaisemaan niiden rahavarain suuruus, joita kun- 39077: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 3 39078: 39079: tain ja seurakuntain hallussa on. Senaatin valtiovarain- 39080: toimituskutmassa valmistetta van kunnallis finanssitilaston 39081: mukaan edustivat kaupunki- ja maalaiskuntain sekä kir- 39082: kollisten seurakuntain yhteenlasketut rahavarat vuoden 39083: r904 lopussa 52,568,370 markan suuruista summaa. Näis~ 39084: sä rahavaroissa on kuitenkin maalaiskuntain omissa rahas- 39085: toissa 7,950,358 markkaan nouseva määrä sellaisia, joita 39086: kunnat ainakin suurimmaksi osaksi ovat suorastaan yksi- 39087: tyisille maanviljelijöille annettuihin lainoihin sijoittaneet. 39088: Mutta siinäkin 44,6r8,or2 markkaan nousevassa 39089: määrässä kunnallisia ja kirkollisia varoja, joka sittenkuin 39090: mainitut yksityisille lainatut varat ovat poisluetut, jää jä- 39091: lelle, on epäilemättä paljon sellaisia, jotka joka tapauksessa 39092: jäävät säästöpankkeihin tallettamatta. Niinpä tultaneen 39093: suuremmat kunnalliset ja kirkolliset rahastot aina mie- 39094: luummin sijoittamaan joko suurempiin pankkilaitoksiin tai 39095: obligatsioneihin. 39096: Tosin ovat säästöpankkien omat varat melkoisessa 39097: määrässä lisääntyneet. Vuoden r9o6 lopussa ne tekivät 39098: I3,983,003 markkaa, niistä I0,442,700 markkaa kaupun- 39099: geissa ja 3,540,303 markkaa maalla. Suurin osa säästö- 39100: pankkeja on kuitenkin vielä varsin pieniä sekä omiin va- 39101: roihin että lainausliikkeeseen nähden. Kuntain ja seura- 39102: kuntain hoidossa olevat rahastot taas saattavat erinäisissä 39103: tapauksissa olla varsin suuria. Kaupungeista puhumat- 39104: takaan, joissa satojen tuhansien rahastot eivät ole harvi- 39105: naisia, osottaa vuoden 1904 finanssitilasto maaseudullakin 39106: olevan useita 4o,ooo-6o,ooo markan suuruis,ia, jopa 39107: eräitä satoihin tuhansiin nousevia kunnallisia ja kirkollisia 39108: rahastoja. 39109: Suurempain kunnallisten ja kirkollisten rahastojen 39110: tallettaminen säästöpankkeihin on tuskin yleensä katsot- 39111: tava suotavaksi. Jo suurten rahavarojen sijoittaminen 39112: saattaisi monelle säästöpankille tuottaa vaikeuksia. Mutta 39113: suorastaan pulaan voisi joutua sekä rahaston omistava 39114: yhdyskunta että säästöpankki, jos suurempi tuollainen ra- 39115: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12. 39116: 39117: hasto yhtä aikaa tarvittaisiin. Pankki voisi silLoin olla 39118: pakotettu irtisanomaan antamiaan lainoja, josta suuret 39119: taloudelliset vauriot saattaisivat olla seurauksena. 39120: Säästöpankkiasetuksen 10 § :n ensimäis,essä momen- 39121: tissa kyllä sanotaan, että säästöpankin varoista vähintäin 39122: kymmenettä osaa tallettajain saamisesta vastaava määrä on 39123: pidettävä helposti rahaksi muutettavina arvopapereina, 39124: mutta toisessa kohdassa samaa pykälää jo myönnetään, 39125: että sanottuihin arvopapereihin saa toiseksi puoleksi lukea 39126: kiinnitettyjä ve1kakirjoja. Kun kiinnitetyt velkakirjat 39127: eivät suinkaan ole joka aika helposti rahaksi muutetta- 39128: vissa, vaikkakin niitä vastaan voidaan saada pankeista lai- 39129: noja, niin nämä määräykset kassareservistä eivät a;ina riit- 39130: täisi nopeaa takaisinmaksu-mahdollisuutta takaamaan. 39131: Asiata arvosteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, 39132: että on olemassa määräyksiä, jotka ovat esteenä suurem~ 39133: pien rahastojen säästöpankkeihin tallettamiselle. Säästö- 39134: pankkien ohjesäännöissä tulee säästöpankkiasetuksen 28 39135: § :n mukaan nimenomaan olla määrättynä ,enin saaminen, 39136: mistä yhdelle säästöönpanijalle maksetaan korkoa". Täy- 39137: tynee otaksua viranomaisten katsovan, että tässä kohden 39138: oikea suhde säästöpankin omien varain ja sen ottamien 39139: suurimpain talletusmääräin välillä säilytetään. 39140: Kun edellä mainitut rajoitukset näyttävät antavan 39141: riittäviä takeita siitä, että kunnallisia ja kirkollisia rahas- 39142: toja ei voida säästöpankkeihin tallettaa, milloin siitä voisi 39143: joko säästöpankeille tai maini.tuille rahastoille koitua va- 39144: hinkoa, on Eduskunta katsonut, että kuntien ja seura- 39145: kuntien pitäisi saada samalla tavalla kuin yksityisten tal- 39146: lettaa rahavarojaan myöskin säästöpankkeihin. Tämän 39147: tarkoituksen saavuttamiseksi katsoo Eduskunta sellaisen 39148: säästöpankkiasetuksen I § :n selvennyksen riittävän, että 39149: sana ,yleisöltä" siitä jätetään pois. Täten pykälä saisi 39150: kerta kaikkiaan siksi yleisen luonteen, että mikään yhdys- 39151: kunta ei olisi estetty rahojaan säästöpankkeihin sijoit- 39152: tamasta. 39153: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 5 39154: 39155: Tämän nojalla saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa: 39156: 39157: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt 39158: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armol- 39159: lisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää 39160: seuraa·van aset1uehdotuksen: 39161: 39162: 39163: Asetus 19 päivänä kesäkuuta 1895 sääs- 39164: töpankeista annetun asetuksen 1 §:n muutta- 39165: misesta. 39166: 39167: Täten säädetään, että säästöpankeista 19 päivänä ke- 39168: säkuuta 1895 annetun asetuksen 1 § muutetaan näin kuu- 39169: turvaksi: 39170: 1 §. 39171: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan raha- 39172: laitosta, jonka on määrä, perustajain tahi niiden oikeuden- 39173: haltijain saamatta nauttia hyväkseen voittoa liikkeestä, 39174: ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot pää- 39175: omiin niitä yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan mak- 39176: saa rahat takaisin. 39177: 39178: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 39179: 39180: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908. 39181: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 39182: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39183: 39184: 39185: 39186: 39187: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 39188: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh- 39189: dotuksen laiksi yhdistyksistä. 39190: 39191: 39192: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä- 39193: hettänyt edustaja A. Neoviuksen y. m. allekirjoittaman edus- 39194: kuntaesityksen N:o 15, joka sisältää ehdotuksen laiksi yh- 39195: distyksistä. 39196: 39197: 39198: Perustuslain luontoisessa lausunto-, kokoontumis- ja 39199: yhdistymisvapaudesta 20 päivänä elokuuta 1906 annetussa 39200: laissa säädetään, muun muassa, että Suomen kansalaisilla 39201: on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yhdistyk- 39202: siä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vas- 39203: toin lakia tai hyviä tapoja, sekä että säännöksiä siitä, mitä 39204: tämän oikeuden käyttämisessä on noudatettava, annetaan 39205: yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa järjestyksessä. 39206: 1905-1906 vuoden väliaikaisilla valtiopäivillä annet- 39207: tiin Valtiosäädyille edellämainittua lakia koskevan armolli- 39208: sen esityksen ohessa niinikään esitys, joka sisälsi. tarkempia 39209: määräyksiä siitä, mitä yhdistymisoikeuden käyttämisessä olisi 39210: noudatettava. Valtiosäätyjen sen johdosta hyväksymä laki 39211: yhdistyksistä ei kuitenkaan saavuttanut Keisarillisen Majes- 39212: teetin vahvistusta, ja käskettiin Senaatin valmistaa uusi 39213: esitys asiasta. Senaatti onkin sitten esitysehdotuksen val- 39214: mistanut ja keväällä 1907 lähettänyt sen asianomaiseen paik- 39215: kaan. Kun epätietoista kuitenkin on, tuleeko armollinen esi- 39216: tys asiasta annettavaksi Eduskunnalle näillä valtiopäivillä, 39217: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39218: 39219: ovat käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen tekijät katso- 39220: neet, että olisi syytä Eduskunnan puolelta tehdä alote yh- 39221: distyksiä koskevan lain aikaansaamiseksi. 39222: Eduskuntaesitykseen sisältyvä lakiehdotus on tarkas- 39223: tettaessa havaittu olevan asiallisesti yhtäpitävä äskenmai- 39224: nitun Senaatin valmistaman esitysehdotuksen kanssa, jossa 39225: taas lukuunottamatta 3 ja 5 §:ää on pääasiallisesti nouda- 39226: tettu Valtiosäätyjen hyväksymää tekstiä. Mainitut pykälät, 39227: jotka koskevat, 3 § oikeutta semmoisten yhdistysten perus- 39228: tamiseen, joiden tarkoitukseen kuuluu harjoittauminen am- 39229: puma-aseiden käyttämisessä ja 5 § edellytyksiä liittymiseen 39230: jäseneksi valtiollisiin yhdistyksiin ja sellaisten yhdistysten 39231: tarkoitusta, ovat sitävastoin uudestaan muodostellut niitä 39232: vastaan tehtyjen muistutusten johdosta. 39233: Siihen saakka kunnes yllämainitut muun muassa yh- 39234: distymisvapautta koskevat perustuslainsäännökset julkaistiin, 39235: oli Suomessa oikeus yhdistyksen perustamiseen esivallan lu- 39236: vasta riippuva ja siis asianomaisen viranomaisen harkinnan 39237: varassa. Kun myönnytysjärjestelmä nyttemmin on lakkau- 39238: tettu, on tarpeen erikoismääräyksiä, jotka toiselta puolen 39239: järjestävät yhdistyksen ja kolmannen henkilön väliset oikeus- 39240: suhteet sekä yhdistyksen sisäiset olot, toiselta puolen taas 39241: estävät yhdistymisvapautta väärinkäyttämästä. 39242: 39243: 39244: Lakiehdotuksen lluku sisältää yleisiä säännöksiä siitä, 39245: minkälaiset yhdistykset ovat lain alaiset ja kutka yhdistyk- 39246: siin voivat kuulua. 1 §:ssä säädetään, että yhdistyksiä saa 39247: perustaa ainoastaan sellaisia tarkoituksia varten, jotka eivät 39248: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. 2 §:ssä luetellaan ne 39249: yhdistykset, joihin lain säännökset eivät kohdistu. Näitä 39250: ovat ne yhteenliittymiset, jotka ovat asettaneet ansaitsemis- 39251: toiminnan päätehtäväkseen, yhdistykset, joista jo on ole- 39252: massa tai joista tulee annettavaksi erityisiä määräyksiä, 39253: sekä uskontokunnat. Viimemainittuja lukuunottamatta kuu- 39254: luvat niinmuodoin lain alaan yleensä aatteellisia tarkoituk- 39255: sia varten aiotut yhdistykset. 39256: Laki yhdistyksistä. 3 39257: 39258: 3 § muodostaa poikkeuksen yhdistymisvapauden peri- 39259: aatteesta, siinä kun on myönnytysjärjestelmä pysytetty. Sem- 39260: moisia yhdistyksiä, joiden tarkoitukseen kuuluu harjoittau- 39261: minen ampuma-aseiden käyttämisessä, ei nimittäin sanotun 39262: pykälän mukaan voida perustaa ilman Keisarin ja Suuri- 39263: ruhtinaan antamaa lupaa. Syy tämän poikkeuksen tekemi- 39264: seen on tietysti se, että on pelätty valtion turvallisuudelle 39265: vaarallisten aseellisten järjestöjen syntymistä. Siinä armolli- 39266: sessa esityksessä, joka annettiin Valtiosäädyille 1905-1906 39267: vuoden valtiopäivillä, oli luvan antaminen semmoisten yh- 39268: distysten perustamiseen jätetty Senaatille yksissä neuvoin 39269: Kenraalikuvernöörin kanssa. Valtiosäädyt, jotka hyväksyi- 39270: vät siinä ilmenevän periaatteen, katsoivat kuitenkin tarpeel- 39271: liseksi rajoittaa pykälän säännökset käsittämään ainoastaan 39272: sotilaallisesti järjestettyjä yhdistyksiä, jottei erittäinkin met- 39273: sästyksen hoitoa tarkoittavien yhdistysten syntyminen vai- 39274: keutuisi. Sen ohessa säädettiin, että Senaatilla oli valta 39275: antaa lupa kysymyksenalaisten yhdistysten perustamiseen. 39276: Tämä rajoitus aiheutti Kenraalikuvernöörin puolelta muis- 39277: tutuksen, joka sitten lienee aikaansaanut sen ettei lakia 39278: vahvistettu. Senaatin valmistamassa uudessa esitysehdotuk- 39279: sessa samoin kuin eduskuntaesityksessäkin ehdotetaan, et- 39280: tei mainitunlaisia yhdistyksiä saisi perustaa ilman hallitsi- 39281: jan lupaa, mikä ei kuitenkaan koskisi metsästystä ja met- 39282: sästyksen hoitoa varten tarkoitettuja yhdistyksiä. - 4 §:ssä 39283: lausutaan yleisenä sääntönä, että jäsenenä yhdistyksessä saa 39284: olla sekä yksityinen henkilö että myöskin yhtiö, säätiö ja 39285: toinen yhdistys, mutta rajoitetaan tätä vapautta 5 §:ssä sää- 39286: tämällä että yhdistyksessä, jonka erityisenä tarkoituksena 39287: on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäse- 39288: ninä muut kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suo- 39289: men miehet tai naiset taikka yhdistykset, joissa on ai- 39290: noastaan sellaisia jäseniä. Tämä rajoitus johtuu siitä, 39291: että on haluttu estää henkilöitä, jotka eivät vielä ole 39292: saavuttaneet sitä varten tarpeellista kypsyyttä, sekoittu- 39293: masta valtiollisiin taisteluihin ja että muiden kuin Suo- 39294: men kansalaisten ei ole sallittava ottaa osaa valtiolliseen 39295: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39296: 39297: toimintaan maassa. Edellämainitussa Valtiosäädyille an- 39298: netussa armollisessa esityksessä oli valtiollisiin yhdistyk- 39299: siin kuulumisen ikäraja määrätty yhdeksikolmatta vuo- 39300: deksi, mutta kun Valtiosäädyt katsoivat aiheettomaksi kiel- 39301: tää alaikäisiä henkilöitä liittymästä valtiollisiinkin yhdistyk- 39302: siin, poistettiin sanottu rajoitus. Samoin poistettiin se py- 39303: kälässä ollut säännös, jolla valtiollisia yhdistyksiä kiellettiin 39304: ottamasta itselleen hallitus- tai muille julkisille viranomai- 39305: sille tulevia oikeuksia. Katsottiin että sellainen teko erityi- 39306: settä säännöksettäkin oli selvään lainvastainen, joten yh- 39307: distys, joka siihen hairahtuisi, joutuisi vikapääksi lak- 39308: kauttamiseen. Armollisen esityksen säännöksiä on edus- 39309: kuntaesityksessä noudatettu muuten, paitsi että ikärajaksi 39310: on ehdotettu kahdeksantoista vuotta, jossa ijässä nuorison 39311: on arveltu jo olevan siksi varttuneen ettei siltä ole kiel- 39312: lettävä oikeutta kuulua valtiollisiin yhdistyksiin ja siten 39313: valmistautua ottamaan osaa valtiolliseenkin elämään. 39314: Edellämainitut säännökset ovat luonteeltaan julkis- 39315: oikeudellisia s. o. sellaisia, joiden tarkoituksena on toiselta 39316: puolen suojella kansalaisten yhdistymisvapautta, toiselta 39317: puolen turvata valtiota yhdistysten mahdollisesti lainvastai- 39318: selta toiminnalta. Samaa luonnetta on lakiehdotuksessa muun 39319: muassa vielä 21 §, joka määrää, että tuomioistuin voi ju- 39320: listaa yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa 39321: toimintaa, joka saattaa yleisen turvallisuuden vaaranalai- 39322: seksi taikka on vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka yh- 39323: distyksen säännöissä määrättyä tarkoitusta, tahi jos sellais- 39324: ten henkilöiden, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja olemaan 39325: yhdistyksen jäseninä, sallitaan siihen kuulua. 39326: Yksityisoikeudellista luonnetta ovat taas ne lakiehdotuk- 39327: sen säännökset, jotka järjestävät yhdistyksen suhteen kolman- 39328: teen henkilöön sekä yhdistyksen sisäiset olot. Huomattavim- 39329: mat näistä säännöksistä ovat ne, jotka mainitsevat millä eh- 39330: doilla yhdistys käy oikeuskelpoiseksi, toisin sanoen voi hank· 39331: kia oikeuksia, sitoutua velvollisuuksiin sekä tuomioistuimen 39332: tahi muun viranomaisen edessä hakea, kantaa tahi vastata. 39333: Yhtäpitävästi sen kanssa mitä osakeyhtiöistä ja osuuskun- 39334: Laki yhdistyksistä. 5 39335: 39336: nista on säädetty, tulee yhdistyksen saavuttaakseen oikeus- 39337: kelpoisuuden kirjoittautua julkiseen rekisteriin, jollaista pi- 39338: detään jokaisessa läänissä lääninhallituksessa. Noudattaen 39339: n. s. normatiivijärjestelmää, jonka mukaan rekisteriin kir- 39340: joittamista ei käy epääminen, jos yhdistyksen säännöt on 39341: nlmistettu määrättyjen laissa mainittujen ohjeiden mukai- 39342: sesti, säädetään 27 §:ssä että, jos yhdistyksen säännöt on 39343: laadittu niinkuin lakiehdotuksen 2 luvussa sanotaan eikä 39344: niiden sisällys muutenkaan ole vastoin sanottua lakia ja 39345: ilmoitus rekisteriin kirjoittamisesta sen ohessa on sääde- 39346: tyssä järjestyksessä tehty, on rekisteriin kirjoittaminen heti 39347: toimitettava. Rekisteriin, jolla on julkinen luotettavaisuus 39348: ja joka pitää olla kaikkien nähtävänä, on tällöin merkittävä 39349: eräät 28 §:ssä määrätyt tiedot yhdistyksestä. 39350: Niinpian kuin yhdistys on rekisteriin kirjoitettu, on 39351: se oikeuskelpoinen, joka lakiehdotuksen 31 §:ssä julkilau- 39352: sutaan kielteisesti siten, että rekisteriin khjoittamattomalla 39353: yhdistyksellä ei ole oikeuskelpoisuutta. Ne, jotka sellaisen 39354: yhdistyksen puolesta tekevät sitoumuksen, vastaavat siitä 39355: kukin omasta ja toistensa puolesta. Kun rekisteriin kir- 39356: joittamattomilta yhdistyksiltä puuttuu oikeuskelpoisuus, ei 39357: niiden sisäistäkään elämää ole katsottu tarvittavan erityisin 39358: säännöksin järjestää, vaan on jäsenten keskinäinen suhde 39359: jätetty riippuvaksi heidän välisestään sopimuksesta eli siis 39360: yhdistyksen säännöistä. Lakiehdotuksessa ei sen vuoksi 39361: olekaan erittäin tällaisista yhdistyksistä, paitsi edellä mai- 39362: nittuja säännöksiä, muita määräyksiä, kuin että nimen- 39363: omaan lausutaan, ettei niille kuulu ne oikeudet, mitkä ylei- 39364: siä kokouksia koskevan lain mukaan on myönnetty yhdis- 39365: tyksille, joten ne siis eivät semmoisina saa toimeenpanna 39366: yleisiä kokouksia, sekä että sellaisten yhdistysten lakkautta- 39367: misesta on soveltu vissa kohdin voimassa mitä rekisteriin 39368: kirjoitetusta yhdistyksestä on säädetty, minkä ohessa mai- 39369: nitaan keitä vastaan ja missä tuomioistuimessa vaatimus 39370: yhdistyksen lakkauttamisesta on ajettava. 39371: Kun yhdistys on saanut oikeuskelpoisuuden, täytyy 39372: sillä olla orgaaneja, jotka toimivat sen puolesta. Nämä or- 39373: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39374: 39375: gaanit ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. 13 §:n mukaan 39376: yhdistyksen kokous käyttää yhdistyksenjäsenten päätös- 39377: oikeutta yhdistyksen asioissa. Kokouksen toimivaltaa ra- 39378: joittavat siis ainoastaan laki ja yhdistyksen säännöt. Yh- 39379: distyksen jäsenen oikeuden turvaamiseksi yhdistyksen ko- 39380: kouksen päätöksiä vastaan on muun muassa säädetty, että 39381: kokouksen päätös, joka on vastoin lakia tai yhdistyksen 39382: sääntöjä, on tehoton sitä vastaan, joka ei ole päätöksessä 39383: osallinen ja että yhdistyksen jäsen on oikeutettu vaatimaan 39384: uutta kokousta sellaisen päätöksen tarkastamista varten, joka, 39385: vaikka se kunluu kokouksen toimivaltaan, ei ole tehty oi- 39386: keassa järjestyksessä, sekä tuomioistuimessa nostamaan kan- 39387: teen sellaisen päätöksen kumoamisesta, joka ei kuulu ko- 39388: kouksen toimivaltaan. (16 §). 39389: Yhdistyksen edustajana kolmatta miestä ja yksityistä 39390: jäsentä vastaan on 18 §:n mukaan yhdistyksen hallitus. 39391: Ellei säännöissä nimenomaan ole hallituksen tehtäviä jaettu 39392: eri jäsenten kesken, milloin niitä on hallituksessa useampia, 39393: täytyy heidän toimia yhteisesti, kuitenkin niin että haaste 39394: tai muu julkisen viranomaisen käsky on katsottava tulleen 39395: perille, kun joku hallituksen jäsenistä on saanut sen tiedok- 39396: seen. Hallituksen toimivaltaa voidaan tietenkin säännöissä 39397: monella tavalla rajoittaa. Lakiehdotuksessa ei ole katsottu 39398: tarpeelliseksi muuta rajoitusta, kuin ettei hallitus saa muu- 39399: toin kuin yhdistyksen kokouksen erityisen päätöksen nojalla 39400: myydä tai kiinnityttää yhdistyksen kiinteätä omaisuutta, ja 39401: johtuu tämä kielto tietysti näiden oikeustoimien tärkeydestä. 39402: 'Yhdistyksen jäsenten oikeudet ja velvollisuudet riip- 39403: puvat suurimmalta osalta siitä, mitä niistä on säännöissä 39404: määrätty. Sitovia ovat kuitenkin muun muassa lakiehdo- 39405: tuksen 10 ja 11 §:n säännökset, että yhdistyksen jäsenet 39406: eivät vastaa mieskohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista sekä 39407: että jäsen voi ilmoituksen tehtyään erota yhdistyksestä. 39408: Laki yhdistyksistä. 7 39409: 39410: Huomauttaen että lakivaliokunta 1905-1906 vuoden 39411: valtiopäivillä antamassaan mietinnössä yhdistyslakia koske- 39412: van esityksen johdosta on laajasti tehnyt selkoa silloisesta 39413: lakiehdotuksesta sekä myöskin ulkomaisesta lainsäädännöstä 39414: tällä alalla, joten nyt ei ole aihetta sellaiseen selontekoon, 39415: ryhtyy Valiokunta seuraavassa perustelemaan eduskunta- 39416: esityksessä olevaan lakiehdotukseen tekemiään muutoksia. 39417: 39418: 39419: 39420: 1 Luku. 39421: 39422: Tämän pykälän mukaan saa yhdistyksiä perustaa muun 1 §. 39423: muassa semmoisen tarkoituksen toteuttamista varten, joka 39424: ei ole vastoin hyviä tapoja. Ollen sitä mieltä että tämän- 39425: kaltainen määritelmä on siksi väljä, että se saattaa antaa 39426: sijaa rajattomalle mielivallalle, on Valiokunnan vähemmistö 39427: ehdottanut sanotun määräyksen poistettavaksi pykälästä. 39428: Enemmistö on kyllä myöntänyt, ettei! kysymyksenalainen 39429: käsite ole aivan täsmällinen, mutta kuitenkin katsonut että 39430: useimmissa tapauksissa ei saata olla epätietoista mikä on 39431: vastoin hyviä tapoja mikä ei. Ja kun edellämainituissa pe- 39432: rustuslainsäännöksissä yhdistysten perustamisen edellytyk- 39433: sinä on samat ehdot kuin tässäkin lainpaikassa, ei asia 39434: kumminkaan muuttuisi toiseksi, joskin määräys ettei yhdis- 39435: tyksen tarkoitus saa olla vastoin hyviä tapoja tästä laista 39436: jätettäisiin pois. Enemmistö on sen vuoksi pysyttänyt py- 39437: kälän muuttamatta. 39438: Valiokunnassa on lausuttu, että tämä pykälä aiheet- Esi~yksen 39439: tomasti rajoittaisi yhdistymisvapautta sekä sen ohessa olisi §. 39440: omiaan aikaansaamaan juuri sitä, mitä sillä on tarkoitettu 39441: estää, eli valtion turvallisuudelle vaarallisten aseellisten 39442: yhdistysten syntymistä. Sillä jos sellaisiakin yhdistyksiä, 39443: joiden tarkoitus vaatii ampuma-aseiden käyttämistä, saatai- 39444: siin vapaasti perustaa, järjestyisivät ne epäilemättä tämän 39445: lain alaisiksi, joten niitä olisi verrattain helppo valvoa ja 39446: niiden mahdollisesti lainvastainen toiminta ajoissa ehkäistä. 39447: 8 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39448: 39449: Mutta jos puheenaalaisten yhdistysten perustamiseen vaa- 39450: ditaan esivallan lupa, olisi luonnollista, että yhdistykset, 39451: jotka saattavat epäillä luvan saamista tai joilta se haet- 39452: taessa on kielletty, muodostuvat lain ulkopuolella oleviksi 39453: salaisiksi seuroiksi ja siten välttävät tarpeellisen silmällä- 39454: pidon. ~Pämä pykälä olisi sen vuoksi lakiehdotuksesta pois- 39455: tettava. Ellei kuitenkaan aseellisten yhdistysten perustamista 39456: tästä huolimatta katsottaisi voitavan tehdä vapaaksi, olisi 39457: siinä tapauksessa välttämätöntä kokonaan kieltää niiden 39458: perustaminen. Sillä muuten olisi esivallalle jätetty mahdolli- 39459: suus luvanannolla suosia kansan turvallisuudelle vaarallisia 39460: aseellisia yhdistyksiä, mutta kieltää muiden sellaisten yhdis- 39461: tysten perustaminen. Toiselta puolen on huomautettu että, 39462: kun aseelliset yhdistyk1:>et kieltämättä saattavat käydä ylei- 39463: selle turvallisuudelle vaarallisiksi, valtiovallalla täytyy olla 39464: oikeus estää sellaisten aseellisten yhdistysten syntymistä, 39465: joiden harkitaan voivan koitua yhteiskunnalle turmiollisiksi. 39466: Tähän nähden olisi sen vuoksi täysin paikallaan, ettei aseel- 39467: lisia yhdistyksiä yleensä saisi perustaa esivallan .luvatta. 39468: Kun sen ohessa tämä poikkeus yhdistymisvapauden periaat- 39469: teesta ei tulisi olemaan käytännössä kovinkaan hankala, 39470: koska esityksen mukaan aseellisista yhdistyksistä maas- 39471: samme tavallisimmat eli yleishyödylliset metsästystä ja 39472: metsästyksen hoitoa varten aiotut yhdistykset eivät olisi 39473: myönnytyksestä riippuvat, olisi puheenaoleva lainpaikka, 39474: jonka hyväksyminen muuten näyttää olevan välttämätön 39475: lain vahvistamisen ehto, sellaisenaan säilytettävä. Äänes- 39476: tettäessä on Valiokunnan enemmistön kannatuksen saa- 39477: nut se mielipide, jonka mukaan tämä pykälä olisi laista 39478: poistettava. 39479: 3 (4) §. Valiokunnassa on nostettu kysymys, eikö olisi, väärin- 39480: käsityksen välttämiseksi ja kun asiata koskevissa perustus- 39481: lainsäännöksissä on myönnetty ainoastaan Suomen kansa- 39482: laisille oikeus perustaa yhdistyksiä, tarpeellista nimenomaan 39483: lausua, että myöskin vieraan valtion kansalaiset voivat jä- 39484: semna kuulua yhdistyksiin. Valiokunta on pitänyt ehdo- 39485: tettua lisäystä tarpeettomana, koska pykälä ei mitenkään 39486: Laki yhdistyksistä. 9 39487: 39488: anna tukea sellaiselle käsitykselle, että ainoastaan Suomen 39489: kansalaisia saisi kuulua yhdistyksiin, vaikkakin ylempänä 39490: mainitun perustuslainsäännöksen mukaan eivät muut ole 39491: oikeutettuja yhdistyksiä perustamaan. Seuraavasta pykä- 39492: lästä, jossa erityisesti säädetään, että valtiollisiin yhdistyk- 39493: siin ei saa kuulua muita kuin Suomen kansalaisia, ja joka 39494: siis muodostaa poikkeuksen yleisestä säännöstä okäykin sel- 39495: väksi ettei Suomen kansalaisoikeus yleensä ole ehtona pää- 39496: semiselle jäseneksi yhdistykseen. 39497: Esityksen mukaan on muun muassa kahdeksan- . 4 (5) §. 39498: toista vuoden ikä ehtona liittymiselle yhdistykseen, jonka 39499: erityisenä eli varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin 39500: asioihin vaikuttaminen. Valiokunnan vähemmistön mielestä 39501: on mainittu yhdistyksen tarkoitusta määrittelevä lauseparsi 39502: siksi epämääräinen, että se voi soveltua melkein mihin yh- 39503: distykseen tahansa. Täten saatettaisiin estää maan nuo- 39504: riso ottamasta osaa sellaisiinkin rientoihin, jotka eivät 39505: ole sen harrastuspiirin ja arvostelukyvyn ulkopuolella, seikka 39506: joka olisi pidettävä sitä vahingollisempana, kun osanotto 39507: yleisiin pyrintöihin olisi kehittävänä kouluna täysi-ikäisyyttä 39508: lähenevälle nuorisolle. Mutta vaikkei ottaisikaan lukuun 39509: näitä syitä, olisi ehdotettu rajoitus sittenkin sopimaton, 39510: sillä ennen kaikkea olisi kysymys siitä, mitä henkilöitä yh- 39511: distys tahtoo jäsenikseen, katsottava jokaisen yhdistyksen 39512: omaksi asiaksi ja sentähden jätettävä sen itsensä ratkaista- 39513: vaksi. Tähän nähden ja kun puheena olevan pykälän määräys, 39514: että valtiollisen yhdistyksen tarkoitus ei saa käsittää ainoas- 39515: taan julkisella. viranomaisella olevia oikeuksia, olisi itsestään 39516: selvänä tarpeeton, on ehdotettu, että tämäkin pykälä poistet- 39517: taisiin laista. Tätä vastaan on buomautettu, että vain ani- 39518: harvoin saattaisi käytännössä tulla kysymykseen että kah- 39519: deksantoista vuotta nuoremmat henkilöt tahtoisivat liittyä _ 39520: jäseniksi valtiollisiin yhdistyksiin ja ettei toimiminen sellai- 39521: sessa yhdistyksessä olisi niin nuorille henkilöille hyödyksi- 39522: kään. Säännös ettei valtiollisen yhdistyksen tarkoitus saa 39523: käsittää yksinomaan julkisella viranomaisella olevia oikeuk- 39524: sia tosin ei olisi välttämätön, mutta kun se on omiansa 39525: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39526: 39527: selventämään pykälän tarkoitusta ja myös löytyy Valtio- 39528: säätyjen hyväksymässä laissa, ei olisi syytä sitä pykälästä 39529: poistaa. Valiokunnan enemmistö on siis pysyttänyt pykä- 39530: län muuten muuttamatta, paitsi että ikäraja on, poikkeus- 39531: tapauksiakin silmällä pitäen, alennettu-viiteentoista vuoteen. 39532: 39533: 39534: 2 luku. 39535: 39536: 17 (18) §. Yhdistyksissä, joihin kuuluu alaikäisiä jäseniä, voi- 39537: daan tietysti valita näitäkin jäseniä yhdistyksen hallituk- 39538: seen. Mutta kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan 39539: alaikäiset henkilöt eivät voi tuomioistuimen ja muun viran- 39540: omaisen edessä ajaa omiakaan asioitaan vielä vähemmän 39541: edustaa toista, eivätkä myöskään omasta puolestaan tai toi- 39542: sen edustajana ryhtyä yksityisten kanssa oikeustoimiin, on 39543: Valiokunnassa huomautettu olevan tarpeellista joko koko- 39544: naan kieltää yhdistyksiä valitsemasta alaikäisiä jäseniä 39545: hallitukseen tai rajoittaa alaikäisten hallituksenjäsenten 39546: toimi valtaa. Katsoen· siihen, että tähän asti sellaisissa 39547: yhdistyksissä, joihin niinkuin nuorisoseuroissa suureksi osaksi 39548: kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole täyttäneet yhtäkolmatta 39549: vuotta, on ollut tapana että semmoisiakin jäseniä on halli- 39550: tuksessa osallisina, on Valiokunta pitänyt jälkimäistä me- 39551: nettelytapaa soveliaampana ja siinä tarkoituksessa uudesta- 39552: muodostellut 17 §:n 1 mom:in. Sen mukaan ei yhdistystä 39553: saa kolmatta miestä vastaan ja viranomaisen edessä edus- 39554: taa se, joka ei voi olla toisen laillisena '\ialtuusmiehenä. 39555: Tämä ei tietysti kuitenkaan estä, että haaste ja muu 3 39556: mom:ssa mainittu tiedonanto voidaan laillisella vaikutuksella 39557: toimittaa sellaisenkin hallituksenjäsenen tiedoksi. 39558: 20 (21) §. Esityksen tämän pykälän säännöksiin nähden on Valio- 39559: kunnassa lausuttu eriäviä mielipiteitä. Eräät Valiokunnan jä- 39560: senet ovat katsoneet periaatteellisesti vääräksi, että yhdistyk- 39561: siä ollenkaan voidaan viranomaisen toimenpiteestä lakkauttaa. 39562: Siinäkin tapauksessa, että yhdistys harjoittaisi rikollista 39563: toimintaa, ei yhdistyksen lakkauttaminen olisi oikeutettua, 39564: Laki yhdistyksistä. 11 39565: 39566: koska jo sellaiseen toimintaan osalliset yhdistyksen jäsenet- 39567: kin tulisivat rangaistaviksi. Samasta rikoksesta kohtaisi niin 39568: ollen rangaistus sekä yhdistystä että sen jäseniä, mikä näh- 39569: tävästi ei olisi oikeudentunnon kanssa sopusoinnussa. Kun 39570: sen lisäksi yhdistyksen lakkauttamisella ei saavutettaisi 39571: sillä ehkä tarkoitettua päämäärää, rikollisen toiminnan eh- 39572: käisemistä, olh:;i välttämätöntä kokonaan laista poistaa pu- 39573: heenalainen pykälä. Toiset Valiokunnan jäsenet ovat pitä- 39574: neet tärkeänä, että yhdistyksiä, joiden toiminta ilmeisesti 39575: on rikollista laatua, voidaan lakkauttaa, sekä katsoneet 39576: ettei tällaisen toimenpiteen kanssa, joka on seurauksena 39577: yhdistymisvapauden väärinkäyttämisestä, suinkaan ole risti- 39578: riidassa se että yhdistyksen jäsenet sen ohessa rangaistaan 39579: siitä rikoksesta, johon he ovat syypäät. Kun lakkautusoi- 39580: keus sitä paitsi kuuluu tuomioistuimelle, olisi riittäviä ta- 39581: keita siitä, että päätös yhdistyksen lakkauttamisesta teh- 39582: dään kaikkien asiaan vaikuttavien seikkain tasapuolisen ar- 39583: vostelun nojalla. Katsoen kuitenkin siihen että aina saattaa 39584: olla tapauksia, jolloin yhdistyksen lakkauttaminen tuntuisi 39585: kohtuuttomalta, joskin yhdistys olisi tehnyt itsensä syy- 39586: pääksi sellaiseen tekoon, kuin pykälässä on lakkauttamisen 39587: edellytyksenä mainittu, ovat sanotut Valiokunnan jäsenet, 39588: jotka muuten ovat sellaisinaan hyväksyneet pykälän sään- 39589: nökset, pitäneet tarpeellisena semmoista määräystä, ettei 39590: tuomioistuin saisi lakkauttaa yhdistystä, ennenkuin yhdis- 39591: tystä sitä ennen on yhden kerran varotettu, paitsi milloin 39592: yhdistyksen toiminta on saattanut yleisen turvallisuuden 39593: vaaranalaiseksi, jossa tapauksessa yhdistys pitäisi voida 39594: heti lakkauttaa. 39595: Valiokunnan enemmistö on periaatteellisesti hyväksynyt 39596: viimeksiesitetyn kannan. .Mutta kun säännös että yhdistys 39597: voidaan lakkauttaa toiminnasta, joka on vastoin lakia, jo 39598: käsittäisi senkin tapauksen että yhdistyksen toiminta saat- 39599: taa yleisen turvallisuuden vaaranalaiseksi, on enemmistön 39600: mielestä tämän tapaulu;en eriksensä mainitseminen tarpee- 39601: ton. Kun taas säännös yhdistyksen lakkauttamisesta sel- 39602: laisesta toiminnasta, joka on vastoin hyviä tapoja, olisi niin 39603: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39604: 39605: epämääräinen, että tuomioistuimilla varmaan tulisi olemaan 39606: vaikeuksia sitä soveltaessaan, olisi välttämätöntä hylätä sa- 39607: nottu lakkauttamisen edellytys, huolimatta siitä että laki, 1 39608: §:n säännökseen nähden ettei yhdistyksen tarkoitus saa olla 39609: vastoin hyviä tapoja, niin ollen ehkä tulee jossain määrin 39610: muodottomaksi. Kun vihdoin se rikkomus että yhdistyk- 39611: seen sallitaan kuulua sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät olisi 39612: olleet oikeutettuja olemaan siinä jäseninä, olisi liian vähä- 39613: pätöinen aiheuttaakseen yhdistyksen lakkauttamisen, on 39614: enemmistö katsonut senkin lakkauttamisen syyn olevan hy- 39615: lättävä. Puheenaoleva pykälä on sen vuoksi uudestamuo- 39616: dosteltu siten, että tuomioistuin virallisen syyttäjän tai yh- 39617: distyksen jäsenen vaatimuksesta voi julistaa yhdistyksen 39618: lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka on 39619: vastoin lakia taikka yhdistyksen säännöissä määrättyä tar- 39620: koitusta ja yhdistykselle ennen on sellaisesta toiminnasta 39621: annettu varotus. - Kun tuomioistuimen, milloin tehdään 39622: vaatimus yhdistyksen lakkauttamisesta, niin ollen täytyy tie- 39623: tää, onko yhdistystä aikaisemmin varotettu, on 28 (29) §:ään 39624: lisätty määräys, että tuomioistuimen on, annettuaan yhdis- 39625: tykselle varotuksen, ilmoitettava se asianomaiselle kuver- 39626: nöörille yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten. 39627: 39628: 39629: 3 Luku. 39630: 39631: 25 (26) §. Jotta ilmoituksen tekeminen yhdistyksen kirjoittami- 39632: sesta rekisteriin kävisi yhdistyksille mikäli mahdollista hel- 39633: poksi, on esityksessä määrätty, että sellainen ilmoitus voi- 39634: daan tehdä maistraatille kaupungissa tahi kruununvoudille 39635: m[talla, joiden sitten on toimitettava asiakirjat kuvernöö- 39636: rille. Kun kumminkin kruununvoutia sanotun virkamiehen 39637: virkapiirin laajuuden takia monasti saattaa olla vaikea ta- 39638: vata, on Valiokunta katsonut soveliaammaksi, että puheen- 39639: alaisen ilmoituksen saisi maalla tehdä kruununnimismiehelle, 39640: ja on kysymyksessä oleva pykälä sen vuoksi tässä kohden 39641: siten muutettu. 39642: laki yhdistyksistä. 13 39643: 39644: Muut lakiehdotukseen tehdyt muutokset ovat joko 39645: muodollista laatua tai aiheutuneet kielellisistä syistä, jonka 39646: vuoksi niitä ei liene tarpeellista tarkemmin perustella. 39647: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valiokunta 39648: kunnioittaen ehdottaa 39649: 39650: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli- 39651: sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jät- 39652: täisi seuraavan lain: 39653: 39654: 39655: 39656: Laki yhdistyksistä. 39657: 39658: 1 Luku. 39659: 39660: Yleisiä säännöksiä. 39661: 39662: 1 §. 39663: Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten, 39664: mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa 39665: yhdistyksiä noudattaen mitä tässä laissa säädetään. 39666: 39667: 2 §. 39668: Tämän lain säännökset eivät kohdistu kauppa-, kom- 39669: mandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai apuyhdistyk- 39670: siin eivätkä myöskään muuhun yhteenliittymiseen sem- 39671: moista toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun 39672: välittömän taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisille. 39673: Tämän lain alaisia eivät ole myöskään semmoiset mää- 39674: rättyjä tarkoituksia varten aiotut yhdistykset, jotka sääde- 39675: tään tahi järjestetään yleisen lain tahi tätä ennen syntynei- 39676: den erityisten asetusten kautta. 39677: Sitä, mitä uskontokunnista on säädetty, tämän lain 39678: määräykset eivät koske. 39679: (3 § poist.) 39680: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39681: 39682: 3 (4) §. 39683: Jäsenenä yhdistyksessä saa olla sekä yksityinen hen- 39684: kilö että myöskin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys. 39685: 4 {5) §. 39686: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val- 39687: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäseninä 39688: muut kuin viisitoista vuotta täyttäneet Suomen miehet tai 39689: naiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia jä- 39690: seniä; älköön myöskään yhdistyksen tarkoitus käsittäkö niitä 39691: oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan julkiselle viranomai- 39692: selle. 39693: 2 Luku. 39694: 39695: Rekisteriin kirjoitetuista yhdistyksistä. 39696: 5 (6) §. 39697: Kun yhdistys, joka on aiottu kirjoitettavaksi yhdistys- 39698: rekisteriin, perustetaan, on siitä tehtävä päivämäärällä varus- 39699: tettu sopimuskirja, sisältävä yhdistyksen säännöt, ja sopi- 39700: muskirja on vähintäänkin kolmen yhdistykseen jäseneksi 39701: rupeavan henkilön allekirjoitettava. 39702: 6 (7) §. 39703: Säännöissä on mainittava: 39704: 1) yhdistyksen nimi; 39705: 2) se tämän maan paikkakunta, jota on pidettävä 39706: yhdistyksen kotipaikkana; 39707: 3) se tarkoitus, jota yhdistys pyrkii toteuttamaan; 39708: 4) millä ehdoilla yhdistykseen päästään jäseneksi ja 39709: jäsen siitä erotetaan sekä kenen asiana uuden jäsenen otta- 39710: minen ja jäsenten erottaminen on; 39711: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja 39712: ja niiden suuruus tahi miten se määrätään; 39713: 6) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka 39714: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat; 39715: Laki yhdistyksistä. 15 39716: 39717: 7) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilien ja hallin- 39718: non tarkastamisen aika ja tapa; 39719: 8) minkä ajan kuluessa vuosikokous on pidettävä; 39720: 9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja 39721: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat; sekä 39722: 10) mitä yhdistyksen säästyneillä varoilla on tehtävä, 39723: jos yhdistys lakkautetaan. 39724: 7 (8) §. 39725: Elinkeinoa tahi muuta ansaitseruistoimintaa saa yhdis- 39726: tys harjoittaa ainoastaan sikäli kuin sen säännöissä on mää- 39727: rätty. 39728: 8 (9) §. 39729: Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitetta- 39730: vaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan. 39731: Jos yhdistyksen sääntöjä tai sen hallituksen kokoon- 39732: panoa taikka niitä henkilöitä, jotka ovat oikeutetut kirjoit- 39733: tamaan yhdistyksen nimen, muutetaan, olkoon sekin ilmoi- 39734: tettava yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi. Ennenkuin sem- 39735: moinen muutos on rekisteriin kirjoitettu, ei sitä voida lain- 39736: voimaisesti käyttää muita kuin sitä vastaan, jolla näytetään 39737: olleen muutoksesta tieto. 39738: 9 (10) §. 39739: Yhdistyksen~jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti yh- 39740: distyksen sitoumuksista. 39741: 10 (11) §. 39742: Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä kir- 39743: jallisella ilmoituksella hallitukselle tahi sen puheenjohtajalle 39744: taikka suullisella ilmoituksella yhdistyksen kokouksen pöytä- 39745: kirjaan erota yhdistyksestä. Yhdistyksen säännöissä voi- 39746: daan kuitenkin määrätä jokin irtisanomisaika, enintään vuosi. 39747: Jäsenen erottua tahi tultua erotetuksi raukeevat myös 39748: ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitou- 39749: tunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi joutuneisiin tahi 39750: määrätyksi ajaksi luvattuihin maksuihin. 39751: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39752: 39753: Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko 39754: vastuunalainen muista kuin suoritettaviksi joutuneista mak- 39755: suista yhdistykselle. 39756: 39757: 11 (12) § 39758: Yhdistyksen jäsenistä on sen hallituksen pidettävä 39759: luetteloa. 39760: 39761: 12 (13) §. 39762: Yhdistyksenjäsenten päätösoikeutta yhdistyksen asioissa 39763: käyttävät yhdistyksen kokouksessa siinä läsnäolevat jäsenet. 39764: 39765: 13 (14) §. 39766: Yhdistyksen kokouksessa älköön Jasen ottako osaa 39767: semmoisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityi- 39768: nen etunsa ja yhdistyksen etu ovat vastakkain, älköönkä 39769: myöskään hallituksenjäsen valitko tilintarkastajaa. 39770: Yhdistyksen kokouksesta olkoon muuten voimassa, mi- 39771: käli ei säännöissä ole toisin määrätty: 39772: että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa 39773: äänioikeus ; 39774: että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni; 39775: että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä edus- 39776: mies käyttää; 39777: että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka 39778: hyväksi useimmat äänet on annettu; 39779: että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla, 39780: mutta muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouk- 39781: sen puheenjohtaja on yhtynyt; sekä 39782: että päätöstä sääntöjen muuttamisesta taikka yhdistyk- 39783: sen lakkauttamisesta pitää, jotta se pääsisi voimaan, kan- 39784: nattaa vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä 39785: annetuista äänistä; semmoista muutosta, joka vähentää jäse- 39786: nelle vakuutettua erityistä oikeutta, ei kokous kuitenkaan 39787: -voi ilman hänen suostumustaan päättää tehtäväksi. 39788: Laki yhdlstyksistä. 17 39789: 39790: 39791: 14 (15) §. 39792: 39793: Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä sään- 39794: töjen muuttamisesta tahi yhdistyksen lakkauttamisesta taikka 39795: kiinteimistön ostamisesta, myymisestä tai kiinnittämisestä, 39796: ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa erittäin mainittu. 39797: Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa, 39798: on kirjoitettava pöytäkirja, joka on vähintään kahden ko- 39799: kouksessa läsnäolleen yhdistyksenjäsenen tarkistettava ja 39800: oikeaksi todistettava. 39801: 39802: 39803: 15 (16) §. 39804: 39805: Päätös, joka on yhdistyksen kokouksessa tehty vastoin 39806: lakia tahi yhdistyksen sääntöjä, olkoon tehoton yhdistyk- 39807: senjäsentä vastaan, joka on päätöstä vastustanut tahi muu- 39808: toin voi näyttää, että hän ei ole päätöksessä osallisena ollut. 39809: Jollei päätös, vaikka se kokouksen toimivaltaan kuu- 39810: luu, ole tehty oikeassa järjestyksessä, olkoon yhdistyksen- 39811: jäsen oikeutettu vaatimaan uutta kokousta asiaa (poistJ 39812: varten. 39813: Jos taas päätös on sellainen, ettei kokouksella olisi ollut 39814: valtaa sitä tehdä, olkoon yhdistyksenjäsenellä oikeus, kuu- 39815: den kuukauden kuluessa siitä kuin päätös tehtiin, nostaa 39816: kanne sen kumoamisesta. 39817: 39818: 16 (17) §. 39819: 39820: Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin määrätä, 39821: pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdistyksen koko 39822: jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. 39823: Jos hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy noudatta- 39824: masta vaatimusta, josta tässij, pykälässä ja 15 §:n 2 momen- 39825: tissa on mainittu, oikeuttakoon~kuvernööri sen tahi ne, jotka 39826: ovat vaatimuksen esittäneet, itse kutsumaan yhdistyksen 39827: kokoon. 39828: 18 1908. II Vp. -:- Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39829: 39830: 17 (18) §. 39831: Yhdistyksen edustajana (poist.) on se tahi ne henki- 39832: löt, jotka yhdistyksen hallituksena hoitavat sen asioita. Kol- 39833: matta miestä vastaan tahi viranomaisen edessä älköön yh- 39834: distystä kuitenkaan edustako se, joka ei voi olla toisen lail- 39835: lisena valtuusmiehenä. 39836: Yhdistyksen säännöissä määrättäköön, saavatko ja 39837: missä määrin yksi tahi useammat hallituksen jäsenistä, ilman 39838: toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä tehtäviä 39839: varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen puolesta. 39840: Haaste tahi muu julkisen viranomaisen käsky kuin 39841: myös muut tiedonannot on katsottava tulleen hallitukselle, 39842: kun joku sen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä saanut 39843: ne tiedokseen. 39844: Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen 39845: erityisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö yhdis- 39846: tyksen kiinteätä omaisuutta. 39847: 39848: 18 (19) §. 39849: Hallituksen tulee, lain ja yhdistyksen sääntöjen sekä 39850: yhdistyksen kokouksen antamain osotusten mukaan, kaikella 39851: ahkeruudella ja huolella hoitaa yhdistyksen asioita. 39852: Hallituksen jäsen voitakoon, vaikka se aika, joksi hän 39853: on valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyksen kokouksen 39854: päätöksellä toimestaan erottaa. 39855: 39856: 19 (20) §. 39857: Hallituksen jäsen vastatkoon siitä vahingosta, jonka 39858: hänen huolimattomuutensa taikka lakia tahi yhdistyksen 39859: sääntöjä vastaan sotiva toimensa on yhdistykselle tuottanut. 39860: Jos vahinko on useampien tuottama, vastatkoon kukin omas- 39861: ta ja toistensa puolesta. 39862: 39863: 20 (21) §. 39864: Virallisen syyttäjän tahi yhdistyksenjäsenen vaatimuk- 39865: sesta voi tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, 39866: Laki yhdistyksistä. 19 39867: 39868: jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka (poistJ on vastoin 39869: lakia (poist.) taikka yhdistyksen säännöissä määrättyä tar- 39870: koitusta, (poist.) ja tuomioistuin aikaisemmin on sellaisesta 39871: toiminnasta antanut yhdistykselle varotuksen. 39872: (Poist.) 39873: Jos tuomioistuin on antanut määräyksen yhdistyksen 39874: lakkauttamisesta, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä. 39875: Milloin ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon kuitenkin- 39876: yhdistyksen silloinen hallitus, kunnes ylemmän oikeuden 39877: päätös annetaan, yhdistyksen puolesta harjoittaa semmoista 39878: elinkeinoa, jota yhdistys on harjoittanut, ja muutoin hoitaa 39879: sen omaisuutta. 39880: 39881: 21 (22) §. 39882: Kun tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,. 39883: määrätköön samalla yhden tahi useamman henkilön selvit- 39884: tämään yhdistyksen pesän. 39885: Jos yhdistys muulla tavalla lakkautetaan, olkoot halli- 39886: tuksen jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tai 39887: useampaa selvitysmiestä erittäin määrännyt. 39888: Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaastetta 39889: tuntemattomille velkojille. 39890: 39891: 22 (23) §. 39892: Jollei yhdistyksenjäsen tyydy toimenpiteeseen, johon 39893: selvitysmies on ryhtynyt, saakoon sitä moittia tuomioistui- 39894: messa ennenkuin vuosi on kulunut selvityksen loppuun saat· 39895: tamisesta. 39896: 39897: 23 (24) §. 39898: Jos yhdistys lakkautetaan taikka sen omaisuus luovu- 39899: tetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdistysrekis- 39900: teriin merkitsemistä varten. Sellainen ilmoitus on tuomio- 39901: istuimen tehtävä, paitsi silloin kuin yhdistys on lakkautettu 39902: yhdistyksen oman päätöksen kautta. 39903: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39904: 39905: 39906: 3 Luku. 39907: 39908: Yhdistysrekisteriin kirjoittamisesta. 39909: 39910: 24 (25) §. 39911: 39912: Jokaisessa läänissä on lääninhallituksessa pidettävä 39913: rekisteriä yhdistyksistä, joiden kotipaikka on siinä läänissä. 39914: 39915: 39916: 25 (26) §. 39917: 39918: Ilmoitus yhdistyksen rekisteriin kirjoittamisesta teh- 39919: dään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti. Tämä 39920: ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan allekir- 39921: joitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen perustamista 39922: koskeva sopimuskirja, kaksin kappalein, sekä selvitys siitä, 39923: kutka henkilöt kuuluvat yhdistyksen hallitukseen ja kuka 39924: tahi kutka heistä ovat oikeutetut merkitsemään yhdistyksen 39925: nimen. 39926: Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraatille 39927: kaupungissa tahi kruununnimismiehelle maalla, joiden on toi· 39928: mitattava asiakirjat kuvernöörille. 39929: 39930: 39931: 26 (27) §. 39932: Jos ilmoitus rekisteriin kirjoittamisesta on tehty sää- 39933: detyssä järjestyksessä ja yhdistyksen säännöt ovat niin laa- 39934: ditut, kuin 2 luvussa on sanottu, eikä niiden sisällys myös- 39935: kään ole vastoin tämän lain määräyksiä, on rekisteriin kir- 39936: joittaminen heti toimitettava; ja jätettäköön toinen kappale 39937: hakijan antamaa sopimuskirjaa siihen rekisteriin kirjoituk- 39938: sesta merkittyine todistuksineen takaisin hakijalle. 39939: Jos kuvernööri havaitsee olevan laillista estettä rekis- 39940: teriin kirjoittamista vastaan, merkittäköön päätös syineen 39941: ilmoituskirjoihin. 39942: Laki yhdistyksistä. 21 39943: 39944: Jos hakija ei tyydy päätökseen, olkoon oikeutettu ha- 39945: kemaan siihen muutosta Senaatin talousosastosta kolmen- 39946: kymmenen päivän kuluessa siitä kuin hän sai päätöksestä 39947: tiedon. 39948: 39949: 27 (28) §. 39950: 39951: Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer- 39952: kittävä: 39953: 1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus; 39954: 2) hallituksenjäsenten nimet ja kotipaikka; 39955: 3) kuka tahi kutka heistä ovat oikeutetut merkitse- 39956: mään yhdistyksen nimen; sekä 39957: 4) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja 39958: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat. 39959: Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen 39960: nimeen sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för- 39961: ening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f." 39962: 39963: 39964: 28 (29) §. 39965: Mitä 25, 26 ja 27 §:ssä on säädetty olkoon noudatet- 39966: tava myöskin 8 §:n 2 momentissa mainittujen muutosten sekä 39967: yhdistyksen lakkauttamisen rekisteriin kirjoittamiseen nähden. 39968: Kun tuomioistuin on antanut yhdistykselle varotuksen, 39969: ilmoittakoon siitä yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten. 39970: 39971: 39972: 29 (30) §. 39973: 39974: Yhdistysrekisteri sekä siihen kuuluvat asiakirjat ovat 39975: julkisia ja pidettävät kaikkien nähtävinä. Otteita niistä an- 39976: netaan pyydettäessä säädetystä maksusta. 39977: Lähempiä määräyksiä rekisterin laatimisesta ja pitä- 39978: misestä antaa Senaatin talousosasto. 39979: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 39980: 39981: 39982: 39983: 4 Luku. 39984: R.ekisteriin kirjoittamattomista yhdistyksistä. 39985: 30 (31) §. 39986: Yhdistys, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu, ei 39987: voi hankkia oikeuksia eikä sitoutua velvollisuuksiin eikä 39988: myöskään tuomioistuimen tahi muun viranomaisen edessä 39989: hakea, kantaa tahi vastata. 39990: Jos tehdään sitoumus yhdistyksen puolesta, joka ei ole 39991: rekisteriin kirjoitettu, niin ne, jotka ovat sitoumuksen teh- 39992: neet, vastatkoot siitä niinkuin muusta velastaan kukin omasta 39993: ja toistensa puolesta. Sellaisesta. sitoumuksesta eivät yh- 39994: distyksen muut jäsenet vastaa. 39995: Ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevan lain 39996: perusteella on myönnetty yhdistyksille, eivät kuulu semmoi- 39997: sille yhdistyksille, joita ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu. 39998: 39999: 31 (32) §. 40000: Rekisteriin kirjoittamattoman yhdistyksen lakkautta- 40001: misesta olkoon soveltuvissa kohdissa voimassa mitä ylem- 40002: pänä 20 §:ssä on sanottu. 40003: Vaatimusta sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta aje- 40004: taan yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen jäsentä tai 40005: jäseniä vast;~.an. Asianomainen juttua käsittelemään on 40006: sen paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tahi, jos 40007: vastaajia on useampia, jollakulla heistä on asunto ja koti- 40008: paikka. 40009: 40010: 5 Luku. 40011: Erinäisiä määräyksiä. 40012: 32 (33) §. 40013: Joka, sen jälkeen kuin tuomioistuin on julistanut yh- 40014: distyksen lakkautetuksi, tietäen sen, 40015: Laki yhdistyksistä. 23 40016: 40017: muussa tapauksessa, kuin hänen tämän lain 2 luvun 40018: mukaan on sallittu, 40019: edustaa yhdistystä tahi toimii sen puolesta, 40020: taikka ottaa uusia jäseniä yhdistykseen, 40021: taikka toimeenpanee lakkautetun yhdistyksen ko- 40022: kouksen, 40023: taikka muulla tavalla jatkaa sen toimintaa,! 40024: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakolla. 40025: 40026: 33 (34) §. 40027: 40028: Jos yhdistyksen säännöille tätä ennen asianmukaisesti 40029: on hankittu vahvistus, noudatettakoon niitä, kuitenkin siten 40030: että myöskin sellaisesta yhdistyksestä olkoon voimassa mitä 40031: tämän lain 13 §:n 1 momentissa sekä 20, 21, 22 ja 32 §:ssä 40032: on säädetty. Yhdistys saadaan myöskin ilmoittaa yhdistys- 40033: rekisteriin kirjoitettavaksi; älköön kuitenkaan ilmoituksen 40034: tekemättä jättämisestä olko 30 §:ssä säädettyjä seuraa- 40035: muksia. 40036: Jos yhdistyksen sääntöihin tehdään muutos, ei sen si- 40037: sällys saa olla vastoin tämän lain määräyksiä; ja muutos 40038: älköön tulko voimaan, ennenkuin yhdistys on kirjoitettu yh- 40039: distysrekisteriin ja tuo muutos siihen merkitty. 40040: Muuten on tätä lakia sovellettava mainittuihin yhdis- 40041: tyksiin nähden asiassa, josta yhdistyksen säännöissä ei ole 40042: määräystä. 40043: 40044: 40045: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 40046: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet 40047: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni Huo- 40048: tari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, Nissi- 40049: nen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet Ala- 40050: Kulju, A. Eronen, Pietiläinen ja von Troil. 40051: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1908. 40052: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40053: 40054: 40055: 40056: 40057: Vastalauseita. 40058: I. 40059: Samoin kuin yhteinen esiintyminen on välttämätön 40060: sodassa ulkonaista vihollista vastaan, on se sitä myöskin 40061: sivistyskansojen taistelussa olevia epäkohtia vastaan. Ilman 40062: yhteistyötä ja sitä edellyttävää yhteenliittymistä ei minkään 40063: kansan eikä kansanluokan tarpeen toteuttaminen ole kul- 40064: turioloissa mahdollinen. Tämä on järjen ja kokemuksen 40065: varmentama tosiasia, johon tuskin tarvitsee viitata. 40066: Yhdistymisvapaus on siis yksi kansan onnen ja menes- 40067: tymisen välttämättömiä ehtoja. Jokainen koe sen estämi- 40068: seksi on pohjaltaan joko tahallinen tai tiedoton edistysvi- 40069: hollinen teko, joka varemmin eli myöhemmin rankaisee it- 40070: sensä. Yritetäänkö yhdistymisvapautta kokonaan estää eli 40071: tahdotaan sitä enemmän tahi vähemmän Tajoittaa, ei muuta 40072: itse asian luonnetta. 40073: Nämä näkökohdat täytynevät olla ratkaisevia yhdis- 40074: tyslakia säädettäessä. Yhdistyselämän turvallisuus häirit- 40075: semisiä vastaan kaipaa meillä lainsäädäntöä. Mutta onko 40076: siitä lainsäädännöstä hyötyä vai vahinkoa yhteiskunnalle, 40077: riippuu kokonaan siitä, takaako säädetty laki yhdistymis- 40078: vapauden vaiko estää tahi rajoittaa sitä. 40079: Lakivaliokunnan ehdotus laiksi yhdistyksistä sisältää 40080: niin tuntuvia rajoituksia yhdistysten perustamis- ja toimin- 40081: tavapaudelle, että jos se senlaisena hyväksyttäisiin, vaikeut- 40082: taisi se työväen edistyspyrkimyksiä ja samalla kansamme 40083: historiallisen tehtävän suorittamista. Sen lisäksi sisältää 40084: se eräitä tarpeettomia, yhdistyslaille vieraita määräyksiä. 40085: Niistä meidän esille tuomistamme lakiehdotuksen eri- 40086: näisiä kohtia koskevista näkökohdista, joille valiokunnan 40087: Vastalause 1. 25 40088: 40089: .enemmistö ei ole tunnustusta antanut, mainitsemme lyhyesti 40090: tässä: 40091: Laissa nimenomaan määräämättömät hyvät tavat on 1 §. 40092: määritelmä, jolla ei ole edes hämärämpiäkään ääriviivoja 40093: missään muualla, kuin kunkin eri yksilön persoonallisessa 40094: mielipiteessä. Kun yhdistysten perustaruisoikeuden ehtona 40095: mainitaan, että niiden tarkoitus ei ole vastoin hyviä tapoja, 40096: ei olla vähääkään varmoja siitä, minkä ja minkälaisen yh- 40097: distyksen perustamista voi kohdata este, vaan jää se koko- 40098: naan sattumuksen ja mielivallan varaan. Meidän mieles- 40099: tämme pitäisi saada varmuus siitä, että lain mukaan saa 40100: yhdistyksiä perustaa. Sentähden ehdotamme, että tästä §:stä 40101: sanat ,ja hyviä tapoja" poistetaan. 40102: Erityistä määräystä uskontokunnista emme pidä tässä 2 §. 40103: laissa tarpeellisena. 40104: Kun yhdistykset kerran tunnustetaan sallituiksi, samoin 4 §. 40105: kuin kunnat, seurakunnat, perheet y. m. yhteiskunnassa ole- 40106: vat yhteisömuodot, vaan samalla määrätään, ketä ja minkä- 40107: laisia jäseniä johonkin tai joihinkin näistä yhteisöistä saa 40108: kuulua, on se holhoamista, jonka jo pelkkä periaatteessakin 40109: hyväksyminen viittaa nykyisestä valistuneesta ajasta kauas 40110: menneisyyteen. Semmoisen holhouksen sisältää tämä pykälä 40111: yhdistyksiin nähden, kieltämällä niiltä vallan itse määrätä, 40112: ketä haluavat ja tarvitsevat jäsenikseen ottaa. 40113: Tässä mainittu yksinomaan julkisille viranomaisille 40114: kuuluvain oikeuksien heillä pysyminen on mielestämme niin 40115: itseselvä asia, että on tarpeeton sitäkään yhdistyslaissa eri- 40116: tyisesti säätää, joten koko § joutaa laista pois. 40117: Kun aatteellisten yhdistysten johtokuntain jäsenistä ja R, 25 ja 40118: jäsenten muutoksista ei nykyään ole muuta merkintää, kuin 27 §§. 40119: mikä on yhdistysten omissa kirjoissa, eikä siitä ole tähän 40120: asti ollut mitään haittaa, ja kun johtokuntain kokoonpanossa 40121: tapahtuu muutoksia joka vuosi, jopa useasti vuodessa, tuot- 40122: taisi niistä rekisteriin ilmoittaminen yhdistyksille tarpeetonta 40123: hankaluutta ja kustannuksia, sekä hyödytöntä puuhaa vi- 40124: ranomaisille, niin olisivat määräykset hallinnon jäsenten ja 40125: niiden muutostenrekisteriin ilmoittamisesta §§:stä poistettavat. 40126: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40127: 40128: 20, 21, 23, Nämä §§:ät sisältävät erinäisiä määräyksiä yhdistys- 40129: 28, 31 ja ten väkivaltaisesta lakkauttamisesta. Ylempänä on jo ollut 40130: 32 §§. puhe siitä, miten uusien yhdistysten perustaminen jäisi 40131: lakiehdotuksessa viranomaisten mielivallan varaan. Mutta 40132: valiokunnan enemmistö ei tyydy siihen, vaan tahtoo ennen 40133: perustettujenkin yhdistysten olemassa-olon saattaa vaaran- 40134: alaiseksi - sillä eroituksella vain, että olevia yhdistyksiä 40135: vastaan ei rettelöisi hallinnollinen viranomainen, vaan tuo- 40136: mioistuin. Lakkauttamisen syinä ei tosin mainita "hyviä 40137: tapoja", vaan kun hyvät tavat kerran on ehdotuksen 1 40138: §:ssä lakiin sisällytetty ja lakkautus voi kohdata, jos yh- 40139: distyksen toiminta sattuisi olemaan vastoin lakia, tulisi 40140: lakkauttamisen syynä todellisuudessa olemaan tuomioistui- 40141: men käsitys siitä, mikä on hyviä tapoja vastoin. Kun yh- 40142: distysten olemassa-olon turvallisuus on mielestämme tärkeä, 40143: varsinkin meidän maassa, jossa melkein kaikki ihmiset 40144: ovat jäseninä joissakin yhdistyksissä, emme voi hyväksyä 40145: sitä, että näiden, kaikkien hellimäin laitosten olemassa-olo 40146: tehdään vaaranalaiseksi sillä, että niiden lakkauttaminen 40147: pannaan riippumaan muiden, kuin yhdistysten omasta har- 40148: kinnasta. 40149: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, että 40150: 40151: Eduskunta hyväksyisi lain yhdistyksistä 40152: näin kuuluvana: 40153: 40154: 40155: Laki yhdistyksistä. 40156: 1luku. 40157: 40158: Yleisiä säännöksiä. 40159: 40160: 1 §. 40161: 40162: Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten, 40163: mikä ei ole vastoin lakia, (poist.) saa perustaa yhdistyksiä 40164: noudattaen mitä tässä laissa säädetään. 40165: Vastalause 1. 27 40166: 40167: 2 §. 40168: Tämän lain säännökset eivät kohdistu kauppa-, kom- 40169: mandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai apuyhdistyk- 40170: siin eivätkä myöskään muuhun yhteenliittymiseen semmoista 40171: toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun välittö- 40172: män taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisilla. 40173: Tämän lain alaisia eivät ole myöskään semmoiset mää- 40174: rättyjä tarkoituksia varten aiotut yhdistykset, jotka sääde- 40175: tään tahi järjestetään yleisen lain tahi tätä ennen syntynei- 40176: den erityisten asetusten kautta. 40177: (l?oist.) 40178: ö §. 40179: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40180: 40181: 4 §. 40182: On poistettava. 40183: 40184: 40185: 2lukn. 40186: 40187: Rekisteriin kirjoitetuista yhdistyksistä. 40188: 5, 6 ja 7 §§. 40189: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40190: 40191: 8 §. 40192: Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitetta- 40193: vaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan. 40194: Jos yhdistyksen sääntöjä (poist.) muutetaan, olkoon 40195: sekin ilmoitettava yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi. (PoistJ 40196: 40197: 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18 ja 19 §§. 40198: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40199: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40200: 40201: 20 §. 40202: On poistettava. 40203: 40204: 21 §. 40205: (PoiBt.) 40206: Jos yhdistys lakkauttaa toimintanBa, olkoot hallituksen 40207: jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tai useam- 40208: paa selvitysmiestä erittäin määrännyt. 40209: Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaas- 40210: tetta tuntemattomille velkojille. 40211: 40212: 22 §. 40213: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40214: 40215: 23 §. 40216: 40217: Jos yhdistys lakkaa toimimaBta taikka sen omaisuus 40218: luovutetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdistys- 40219: rekisteriin merkitsemistä varten. (PoiBt.) 40220: 40221: 40222: 3 luku. 40223: 40224: Yhdistysrekisteriin kirjoittamisesta. 40225: 40226: 24 §. 40227: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40228: 40229: 25 §. 40230: Ilmoitus yhdistyksen rekisteriin kirjoittamisesta teh- 40231: dään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti. Tämä 40232: ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan allekir- 40233: joitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen perustamista 40234: koskeva sopimuskirja kaksin kappalein (poiBt.). 40235: Vastalause 1. 29 40236: 40237: Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraatille 40238: kaupungissa tahi kruununnimismiehelle maalla, joiden on 40239: toimitettava asiakirjat kuvernöörille. 40240: 40241: 26 §. 40242: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40243: 40244: 27 §. 40245: 40246: Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer- 40247: kittävä: 40248: 1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkotus; 40249: (poist.) 40250: (poist.) 40251: 2) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja 40252: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat. 40253: Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen 40254: nimeen sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för- 40255: ening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f." 40256: 40257: 28 §. 40258: 1\fitä 25, 26 ja 27 §§ on säädetty, olkoon noudatettava 40259: myöskin 8 §:n 2 momentissa mainitun muutoksen sekä yh- 40260: distyksen toiminnan lakkauttamisen rekisteriin kirjoittami- 40261: seen nähden. 40262: (Poist.) 40263: 29 §. 40264: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40265: 40266: 40267: 4 luku. 40268: 40269: Rekisteriin kirjoittamattomista yhdistyksistä. 40270: 30 §. 40271: 40272: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40273: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40274: 40275: 31 §. 40276: 40277: On poistettava. 40278: 40279: 40280: :i luku. 40281: 40282: Erinäisiä määräyksiä. 40283: 40284: 32 §. 40285: On poistettava. 40286: 40287: 33 §. 40288: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 40289: 40290: 40291: 40292: Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1908. 40293: A. Kannisto. Alma Jokinen. 40294: Anni Huotari. M. A. Airola. 40295: K. Hämäläinen. Frans Lehtonen. 40296: Seth Heikkilä. 40297: Vastalause II. 31 40298: 40299: 40300: 40301: 40302: II. 40303: Lakivalioknnta on mietinnössään huomauttanut, että 40304: yhdistyslainsäädännön järjestettävät säännökset tarkoittavat 40305: osaksi yhdistysten sisäisiä asioita, yhdistyksen ja sen jäsen- 40306: ten keskinäistä suhdetta sekä yhdistyksen ja sen jäsenten 40307: suhteita kolmanteen henkilöön, osaksi niiden pyrintöjen suo- 40308: jaamista, joita valtion on valvottava turvatakseen itsensä 40309: yhdistymisoikeuden väärinkäytöksiä vastaan. Ensinmaini- 40310: tussa suhteessa on Valiokunta puoltanut eduskuntaesitystä 40311: kaikilta pääkohdilta. Toinen on sitävastoin asianlaita laki- 40312: ehdotukseen sisältyviin julkisoikeudellista luonnetta oleviin 40313: määräyksiin nähden, joita on melkoisesti muutettu. Ensi 40314: kädessä tämä koskee eduskuntaesityksen 3 §:ää, jossa mai- 40315: nittiin ne ehdot, joita noudattaen asestettuja yhdistyksiä saa- 40316: taisiin perustaa. Tämä § on kokonaan poistettu. Useim- 40317: milla niistä, jotka tähän päätökseen vaikuttivat, lienee ollut 40318: määräävänä, että valtion turvallisuutta paremmin suojataan, 40319: jos asestettuja yhdistyksiä saataisiin vapaasti muodostaa, 40320: kuin jos niiden perustaminen olisi luvansaannista riippuvai- 40321: nen. Myönnytysjärjestelmä nimittäin johtaisi siihen, että 40322: yhdistykset, joiden perustaminen olisi kielletty taikka joi- 40323: den perustamisluvan saannin arveltaisiin kohtaavan vastuk- 40324: sia, olisivat olemassa salassa ja niiden valvonta valtion puo- 40325: lelta kävisi sangen vaikeaksi. Tällaisen päättelyn kestä- 40326: mättömyys on ilmeinen. Voitaneeko todellakin väittää, ettei 40327: valtion rauhan katsottaisi joutuvan vaaranalaiseksi sen 40328: kautta, että sotilaallisesti järjestetyt yhdistykset, jotka ulot- 40329: tuisivat kenties koko maahan, saisivat vapaasti muodostua 40330: ja kehittyä, jos valtion puolelta ei mitään saataisi tehdä 40331: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40332: 40333: sellaisia yhdistyksiä vastaan ennenkuin ne ovat tekeytyneet 40334: syypäiksi lainvastaiseen toimintaan? Sitävastoin ei ole mi- 40335: tään syytä siihen otaksumaan, että jonkun verran suurem- 40336: mat salaiset asestetut yhdistykset onnistuisivat ainakaan 40337: pitemmäksi aikaa pysyä syrjässä viranomaisten huomiosta. 40338: Eduskuntaesityksen 3 §:ssä oleva määräys tuntuu meistä 40339: sentähden yhtä luonnolliselta kuin oikeutetulta, mistä syystä 40340: emme voi kannattaa Valiokunnan enemmistön päätöstä ky- 40341: symyksessä olevan §:n poistamisesta. 40342: Yhtä vähän olemme katsoneet enemmistön päätöstä 40343: siitä, että sellaisten henkilöiden ikäraja, jotka saavat kuu- 40344: lua yhdistykseen, jonka varsinaisena tarkoituksena on val- 40345: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, 4 (5) §:ssä on alennettu 40346: 18:sta 15:teen vuoteen hyvin harkituksi. Se että kypsy- 40347: neemmälle nuorisolle ottamalla osaa yhdistyselämään on an- 40348: nettava tilaisuus valmistautua valtiolliseen elämään on täy- 40349: sin oikeutettu ja toivottavakin, mutta mitään tarvetta ei ole 40350: tämän oikeuden ulottamiseen nuorisoon, joka ei vielä ole 40351: täysin kehittynyt. Yhteiskunnalle ei ole tosietua siitä, että 40352: koetetaan edistää tuollaista valtiollista keskenkypsyyttä 40353: vaan täytyy harrastusten käydä siihen suuntaan, että tämän 40354: nuorison mieli kohdistetaan sellaiseen, joka sopii sen iälle, 40355: sillä siitä se ja samalla kertaa yhteiskunta kokonaisuudes- 40356: saan saa paljon suuremman hyödyn. Puollamme sentähden 40357: sitä, että eduskuntaesitykseen otettu ikäraja säilytettäisiin. 40358: Vihdoin emme olfl voineet yhtyä Valiokunnan päätök- 40359: seen, mitä tulee 20 (21) §:ssä säädettyihin yhdistyksen lak- 40360: kauttamisperusteihin. Valiokunta on nimittäin jättänyt pois 40361: määräykset, että yhdistys, jonka toiminta on vaarallinen 40362: yleiselle turvallisuudelle taikka sotii hyviä tapoja vastaan, 40363: saataisiin lakkauttaa. Ei voida kuitenkaan kieltää, että täy- 40364: tyy löytyä tapauksia, jolloin jonkun yhdistyksen toiminta, 40365: olematta suorastaan lainvastaista, on pidettävä siveellisesti 40366: niin hylättävänä, että se sisältää yhdistysoikeuden ilmeisen 40367: väärinkäytöksen. Sitähän vastaan, että jollakin tuomioistui- 40368: mella olisi liian yksipuolinen käsitys siitä, mitä on pidet- 40369: tävä hyviä tapoja vastaan sotivana, on aina olemassa keino 40370: Vastalause II. 33 40371: 40372: hakea oikaisua ylemmässä oikeusasteessa. Ohjausta hyvä 40373: tapa-käsitteen määrittelyyn antaa muutoin Rikoslain 43 luku, 40374: jonka säännökset eivät luonnollisesti kuitenkaan tyhjennä 40375: tätä käsitettä. Mutta lisäksi tulee se ilmeinen epäjohdon- 40376: mukaisuus, joka on olemassa Valiokunnan päätöksessä tältä 40377: osalta. 1 §:ssä määrätään yhdistymisoikeutta koskevain 40378: perustuslainsäännösten mukaisesti, että yhdistys saadaan pe- 40379: rustaa, ellei sen tarkoitus sodi hyviä tapoja vastaan, mutta 40380: sitä vastoin puheenaolevasta §:stä jätetään pois se määräys, 40381: joka on oikaisukeino 1 §:n säännöksen rikkomista vastaan. 40382: Valiokunnan kannan seurauksena on siten, että sellaisen 40383: yhdistyksen perustaminen, jonka tarkoitusperä sotisi hyviä 40384: tapoja vastaan, kyllä olisi kielletty, mutta jos joku yhdistys 40385: toiminnassaan rikkoisi tätä kieltoa vastaan, ei siitä johtuisi 40386: mitään hankaluutta yhdistykselle. 40387: VaHokunnan enemmistö on myös pitänyt tarpeettomana 40388: sen määräyksen, että yhdistys, jonka toiminta olisi vaaralli- 40389: nen yleiselle turvallisuudelle, saataisiin lakkauttaa, koska 40390: tuollainen toiminta olisi lainvastainen ja sellaisena joutuisi 40391: tämän lainkohdan määräysten alaiseksi. Sanottua poisjät- 40392: tämistä olisi kai voitu puolustaa, ellei Valiokunta olisi la- 40393: kiin ottanut määräystä että lakkauttaminen saisi tapahtua 40394: ainoastaan annetun varoituksen jälkeen. Ettei yhdistystä, 40395: joka toimii yleiselle turvallisuudelle vaaralliseen suuntaan, 40396: saataisi välittömästi julistaa lakkautetuksi, ennenkuin tuo- 40397: mioistuin on sille antanut varoituksen, sotisi kaikkea val- 40398: tiollista järjestystä vastaan. Nyt mainitussa suhteessa näyt- 40399: tää eduskuntaesitys pitävän hyväksyä muuttamattomana. 40400: Millä tavalla lainsäädännön tulee vaikuttaa yhdistystä 40401: vastaan, joka ottaa yhteyteensä jäseniä, joilla ei olisi ollut 40402: oikeutta siihen yhtyä, rankaisemallako hallituksen jäseniä, 40403: kuten esim. Saksan tätä asiaa koskeva laki sisältää, vaiko 40404: lakkauttamaHa yhdistys, siitä saattaa kyllä olla eri mieliä. 40405: Eduskuntaesitys on tässäkin asettunut samalle kannalle kuin 40406: Valtiosäädyt vuonna 1906, ja on siis syytä nytkin pysyä 40407: tli llä · kannalla. 40408: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40409: 40410: Ylläesitetyn nojalla saavat allekiljoittaneet kunnioit- 40411: taen pyytää, 40412: 40413: että eduskuntaesitykseen sisältyvä 3 § otet- 40414: taisiin lakiehdotukseen; 40415: että 5 ja 20 (21) § hyväksyttäisiin seu- 40416: raavassa muodossa: 40417: 40418: 40419: 5 §. 40420: 40421: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val- 40422: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäseninä muut 40423: kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suomen miehet tai 40424: naiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia jä- 40425: seniä; älköön myöskään yhdistyksen tarkoitus käsittäkö niitä 40426: oikeuksia, jotka kuu,luvat yksinomaan julkiselle viranomaiselle. 40427: 40428: 40429: 21 §. 40430: 40431: Virallisen syyttäjän tahi yhdistyksenjäsenen vaatimuk- 40432: sesta voi tuomioistuin varoituksen annettuaan julistaa yhdis- 40433: tyksen lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka 40434: on vastoin rikoslakia tai hyviä tapoja taikka yhdistyksen 40435: säännäissä määrättyä tarkoitusta, taikka jos sellaisten henki- 40436: lö'iden, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja olemaan yhdistyk- 40437: sen jäseninä, sallitaan siihen kuulua. 40438: Thdistyksen, jonka toiminta voi saattaa yleisen turval- 40439: lisuuden vaaranalaiseksi, saakoon tuomioistuin julistaa lak- 40440: kautetuksi, vaikkapa yhdistykselle sitä ennen ei ole annettu 40441: varoitusta. 40442: 3:s mom. samaten kuin Valiokunnan ehdotuksessa; 40443: 40444: että jos edellämainitt~t 3 § otetaan laki- 40445: ehdotukseen, se palautettaisiin Lakivaliokun- 40446: Vastalause 11. 35 40447: 40448: taan siitä johtuvia" munlasten tekemistä varten 40449: seuraavien §:ien järjestykseen ja muihin py- 40450: käliin kohdistuviin viittauksiin. 40451: Helsingissä Syyskuun 25 päivänä 1908. 40452: 40453: Karl Söderholm. Aili Nissinen. 40454: Juho Tulikoura. Samuel Nestor R.ajala. 40455: Aleksandra Gripenberg. Theodor Homen. 40456: 40457: 40458: 40459: 40460: , 40461: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13. 40462: 40463: 40464: 40465: 40466: JII. 40467: 40468: Helmikuun 20 p:nä 1907 annettu Laki yleisistä ko- 40469: kouksista myöntää yhuistyksille muutamia tärkeitä helpo- 40470: tuksia kokousten toimeenpanossa. Niinpä saa yhdistys pi- 40471: tää kokouksiansa ilman viranomaisille ennakolta tehtyä il- 40472: motusta eikä muutenkaan tarvitse yhdistysten kokouksiin 40473: nähden noudattaa niitä määräyksiä, joita mainitussa laissa 40474: on annettu yleisistä kokouksista. Saman lain perusteella 40475: saavat yhdistykset toimeenpanna yleisiäkin kokouksia sekä 40476: julkisia juhlasaattaja ja kulkueita. 40477: Lakiesityksen tekijät ovat kuitenkin tahtoneet rajoit- 40478: taa näitä yleisistä kokouksista annetun lain yhdistyksille 40479: myöntämiä oikeuksia. Samaa mieltä on ollut valiokuntakin 40480: ja siksi se on hyväksynyt lakiehdotuksen 30 pykälään näin 40481: kuuluvan kolmannen momentin: ,Ne oikeudet, jotka yleisiä 40482: kokouksia koskevan lain perusteella on myönnetty yhdis- 40483: tyksille, eivät kuulu semmoisille yhdistyksille, joita ei ole 40484: yhdistysrekisteriin kirjoitettu." 40485: Allekirjoittanut ei ole voinut yhtyä tähän valiokunnan 40486: mielipiteeseen. Yleisistä kokouksista annetm;sa laissa jo 40487: on paljon enemmän, kuin mikä allekirjoittaneen mielestä on 40488: tarpeellista, rajotettu yhdistysten ja yksityisten kansalaisten 40489: kokoontumisvapautta. On vaikea ymmärtää, miksi rekiste- 40490: riin kirjoittamattomat yhdistykset pitäisi tällaiseen poikkeus- 40491: asemaan asettaa. Tulisivathan yhdistysrekisteriin kirjoitta- 40492: mattomatkin yhdistykset tämän lain mukaan olemaan lain 40493: sallimia ja laillisesti toimivia yhdistyksiä. Tosin ne ulos- 40494: päin eivät saa esiintyä yhdistyksenä, mukamas siitä syystä, 40495: etteivät muut kuin ne jäsenet, jotka yhdistyksen puolesta 40496: toimivat, ole edesvastuun alaiset. Tämäkään seikka ei kui- 40497: Vastalause 111. 37 40498: 40499: tenkaan kelpaa puolustamaan valiokunnan menettelyä, sillä 40500: asianlaitahan on niin, että juuri ne, jotka yhdistyksen puo- 40501: lesta toimivat, näissä tapauksissa voidaan pitää edesvastuun 40502: alaisina, jos kokouksissa tai niiden toimeenpanossa jotain 40503: rikkomusta sattuu. Ei luulisi näin ollen olevan minkään- 40504: laista syytä asettaa yhdistysrekisteriin kirjoittamattomia yh- 40505: distyksiä poikkeusasemaan ja kieltää niiltä niitä etuja ja 40506: oikeuksia, joita laki muille yhdistyksille myöntää. Valio- 40507: kunnassa ei olekaan voitu tai tahdottu vähimmässäkään 40508: määrässä perustella tätä seikkaa ja siitä syystä minäkään 40509: en katso tarpeelliseksi tämän laajemmin kantaani perustella, 40510: vaan rohkenen jo ylläolevan perusteella ehdottaa, 40511: että lakiehdotuksen 30 pykälän viimeinen 40512: momentti poistettaisiin. 40513: Helsingissä 25 p:nä syysk. 1908. 40514: M. A. Airola. 40515: Helsinki HW8, Sr<omalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö. 40516: .. .. 40517: TOISET VALTIOPAIVAT 40518: 1908 40519: ASIAKIRJAT 40520: 40521: 40522: VIIDES OSA 40523: 40524: TOINEN NIDOS 40525: 40526: 40527: 40528: 40529: HELSINGISSÄ 1908 40530: Sisällys: 40531: Anom. 40532: miet. 40533: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o l Eduskunnalle tehtyjen 40534: anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat Raittiuden Ystävät 40535: ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen sekä 40536: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kannattamista 40537: vuotuisella apurahalla 1• 40538: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40539: 40540: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätetyn 40541: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen 40542: avustamista 2. 40543: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40544: 40545: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 eräiden Ekerön 40546: kunnan postitilain vapauttamisesta postin kuljetusvelvollisuu· 40547: .desta ja siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen 40548: johdosta . 3. 40549: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40550: 40551: Lakivaliokunnan mietintö N:o l Rikoslain 20 luvun 7 §:n 40552: muuttamista toisin kuuluvaksi koskevain anomusehdotusten 40553: johdosta . 4. 40554: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40555: 40556: Laki· ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 tilusten rau- 40557: hoittamista kotieläinten tekemältä vahingolta koskevain lain- 40558: säännösten uusimisesta tehtyjen anomusehdotusten johdosta. 5. 40559: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40560: 40561: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen 40562: 11udistamista tarkottavien anomusehdotusten johdosta . 6. 40563: Valtiovarainvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö 40564: N:o 4a. 40565: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40566: 2 40567: 40568: Anom. 40569: mlet. 40570: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6 kahden Edus- 40571: kunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat, 40572: toinen sellaisia tiloja, joita tehtaat tilanasukasten edellä ovat 40573: perinnöksi ostaneet, ja toinen n. k. sukuoikeustiloja . . . . 7. 40574: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40575: 40576: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskunnassa 40577: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruununtiloilla 40578: olevien torpanalueiden muodostamista eräissä tapauksissa itse- 40579: näisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi . . . . . . 8. 40580: Laki- ja talousvaliokunnan samasta asiasta antama mie- 40581: tintö N:o 7 a. 40582: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40583: 40584: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 hallinto-oikeudel- 40585: lisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuk- 40586: sen johdosta . . . . . . . . . . . . • . • . . . . 9. 40587: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40588: 40589: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8 anomusehdo- 40590: tuksen johdosta vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muuttami· 40591: sesta . . . . • . . . . . • . • • . • . . 10. 40592: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40593: 40594: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 Eduskunnalle jätetty- 40595: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enennetyn 40596: valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myön- 40597: tämistä kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apu- 40598: rahoiksi . . . . • . . . . . . . • . . . . . • . . 11. 40599: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40600: 40601: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 n. s. ehdollisia rangais- 40602: tustuomioita koskevain anomusehdotusten johdosta . . . . . • 12. 40603: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40604: 40605: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 manttaaliin 40606: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetusrasituksesta kos- 40607: kevan anomusehdotuksen johdosta . . . . • • . . . • • • 13. 40608: 40609: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 anomusehdo- 40610: tuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpane- 40611: 3 40612: 40613: Anom. 40614: miet. 40615: mista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheutta- 40616: mia toimenpiteitä . . . . • • • • • • • . • . • • • • • • • 14. 40617: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40618: 40619: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jätetty~ 40620: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan 40621: myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppi- 40622: laille sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi • • • • • • • • 15. 40623: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40624: 40625: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtioavu11 40626: korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille 16. 40627: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40628: 40629: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 anomusehdotuksen 40630: johdosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen ase- 40631: tukseen säästöpankeista • . . • . . . • • • • • • • • • 17. 40632: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40633: 40634: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II Eduskunnassa 40635: tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan ano- 40636: musehdotuksen johdosta. . . . . . . . . . . . • • 18. 40637: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40638: 40639: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuk- 40640: sen johdosta, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan aset- 40641: tamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla- 40642: kunnan kunnat . • . . . . . . . . . . . . . • • • . . . - 19. 40643: 40644: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä kruunun 40645: metsämailla määrätyn laidanmaksun lakkauttamista koskevain 40646: anomusehdotusten johdosta . . . . • . . . . . . • . . • . 20. 40647: 40648: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jäte- 40649: tyn anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä 40650: esikaupunkien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain pois- 40651: tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 21. 40652: 40653: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 vaivaishoito- 40654: asetuksen muuttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta. 22. 40655: 40656: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 6 äitiysvakuu- 40657: tusta koskevista anomusehdotuksista . . . • . . . . . • . . 23. 40658: 4 40659: 40660: Anom. 40661: miet. 40662: Sivistysvaliokunnan -mietintö N:o 8 Eduskunnalle jätetty- 40663: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat yksityiskoulu- 40664: jen ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä 40665: eräiden yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan . . 24. 40666: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40667: 40668: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 kannatusavun myön- 40669: tämistä työväenopistoille koskevan anomusehdotuksen johdosta. 25. 40670: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40671: 40672: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II anomusehdotuk- 40673: sen johdosta, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren luoi- 40674: sien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen 40675: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien 40676: käytettäväksi . . . . . . . . . . . • . . .. 26. 40677: 40678: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 perimysmaan erikais- 40679: laanteen lakkauttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta. 27. 40680: 40681: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7 valtion ja kun- 40682: tain työolojen järjestämistä koskevain anomusehdotusten joh- 40683: dosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28. 40684: 40685: Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 aviopuolisojen omai- 40686: suussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön 40687: uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . 29. 40688: 40689: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14 Eduskun- 40690: nassa tehdyn, sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskevan 40691: anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 30. 40692: 40693: Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnassa tehdyn 40694: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kunnallismetsäjärjes- 40695: telmän edistämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 31. 40696: 40697: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 8 anomusehdo- 40698: tuksista, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk- 40699: sen järjestämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32. 40700: 40701: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 9 anomusehdo- 40702: tuksesta, joka koskee työnvälityksen järjestämistä kunnalli- 40703: seksi toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . 33. 40704: 5 40705: 40706: Anom. 40707: miet. 40708: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 Eduskunnalle tehdyn 40709: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtion kannatusavun 40710: myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle. . • • 34. 40711: 40712: Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuksen joh- 40713: dosta, joka koskee valtiovaraston saattamista vastuunalai- 40714: seksi virkamiehen virheellisestä menettelystä yksityisille aiheutu- 40715: neesta vahingosta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 35. 40716: 40717: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 3 kuntaa laajempien 40718: itsehallintopiirien hallintoa koskevan anomusehdotuksen joh- 40719: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 36. 40720: 40721: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 anomusehdotus· 40722: ten johdosta, jotka koskevat Suomen asiain valmistelun ja ala- 40723: maisen esittelyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla. 37. 40724: Suomen Eduskunnan alamainen anomus. 40725: 40726: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 15 Eduskunnalle 40727: tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkattavat maanvil- 40728: jelys- ja meijerikoneiden tulliverotuksen poistamista. 38. 40729: 40730: 40731: 40732: 40733: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös. 40734: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1. 40735: 40736: 40737: 40738: • 40739: 40740: 40741: 40742: 40743: Sivistysvaliokunnan mietintö 40744: N:o 1 Eduskunnalle tehtyjen anomus· 40745: ehdotusten johdosta, jotka tarkoitta· 40746: vat Raittiuden Ystävät ja Finlands Sven· 40747: ska Nykterhetsförbund nimisten seuro· 40748: jen sekä Suomen Opiskelevan Nuorison 40749: Raittiusliiton kannattamista vuotuisella 40750: apurahalla. 40751: 40752: 40753: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä- 40754: hettänyt edustaja Mikael Soinisen y. m. anomusehdotuksen 40755: n:o 29 määrärahan myöntämisestä Raittiuden Ystävät ja 40756: Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisille seuroille 40757: sekä edustaja K. R. Kareksen y. m. anomusehdotuksen 40758: n:o 93 määrärahan myöntämisestä Suomen Opiskelevan 40759: Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunnalle. 40760: Näiden anomusehdotusten johdosta Valiokunta kun- 40761: nioittaen esittää seuraavaa. 40762: Raittiuden Ystäväin seura on tarmokkaalla, yhä laa- 40763: jenevalla ja menestyksellisellä neljännesvuosisadan kestä- 40764: neellä työllään saavuttanut runsasta tunnustusta. Se on 40765: tullut näkyviin myöskin jatkuvassa avustamisessa Hallituk- 40766: sen ja Eduskunnan puolelta. Niinpä saa seura kuluvana 40767: vuotena Hallitukselta 30,000 markan apurahan, jonka li- 40768: säksi sille tulee rs,ooo markkaa Eduskunnan v:n H)OJ 40769: valtiopäivillä raittiustyön edistämiseksi myöntämästä 40770: 20,000 markan määrärahasta. 40771: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1. 40772: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1. 40773: 40774: Seuralle nyt anottua jatkuvaa kannatusta ei ole, 40775: kuten aikaisemmin, pyydetty seuran toiminnan tukemi- 40776: seksi ja seuran kustannuksiin yleensä, vaan eräisiin mää- 40777: rättyihin tarkoituksiin. Anomuksentekijäin esittämän 40778: seikkaperäisen ohjelman mukaan käytettäisiin anotusta 40779: avustuksesta matkustavien sihteerien hankkimiseen maam- 40780: me 21 raittiuspiirille ja näiden piirien toiminnan vil- 40781: kastuttamiseen 21,000 markkaa, valmistuskurssien toi- 40782: meenpanemiseen pääkaupungissa pääasiallisesti piirien 40783: virkailijoita varten sekä matka-apurahoiksi näille 4,000 40784: markkaa, nuori~on raittiustyön ja -opetuksen järjestämi- 40785: seen s,ooo markkaa, kirjallisuuden ilmaiseksi jakamiseen 40786: ja vuosi- sekä vuosikokous-kertomuksen painattamiseen 40787: s,ooo markkaa, esitelmätoimintaan Raittiuden Ystäväin 40788: keskushallinnon kautta s,ooo markkaa ja toimiston hoi- 40789: don sekä toimihenkilöiden palkkaamisen osittaisiin kus- 40790: tannuksiin s,ooo markkaa. 40791: Se seuran toiminta, jota valtiovaroilla näin ollen 40792: ylläpidettäisiin, on sitä laatua, ettei se tuota mitään vasti- 40793: ketta siitä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ja 40794: katsoo Valiokunta sentähden valtion avustuksen yllämai- 40795: nittuja tarkoituksia varten olevan erityisesti paikallaan. 40796: Myöskin ovat anomuksentekijät Valiokunnan mielestä 40797: vakuuttavasti perustelleet eri tarkoituksiin ehdotettujen 40798: rahamääräin tarpeellisuuden. 40799: Valiokunta siis ehdottaa anotun määrärahan myön- 40800: tämistä. Mutta kun Eduskunnan hyväksyttyä yleisen 40801: kieltolain raittiustyö pitkin laajoja rajojamme näyttää 40802: vaativan aivan erityisiä toimenpiteitä, raittiusharrastuk- 40803: sen elvyttäminen kun on katsottava vaikuttavammaksi 40804: ja vähemmän kustannuksia kysyväksi suojakeinoksi sala- 40805: kuljetusta vastaan kuin mitkään poliisitoimenpiteet, 40806: esittää Valiokunnan enemmistö Raittiuden Ystäville ano- 40807: tun määrärahan lisäksi myönnettäväksi s,ooo markkaa 40808: erityisesti tätä tarkoitusta varten. 40809: Eduskunnan v:n 1907 valtiopäivillä raittiustyön hy- 40810: Valtioapua raittiusjärjestöille. 3 40811: 40812: väksi myöntämästä 20,000 markan määrärahasta tuli 40813: 5,000 markkaa ruotsinkieliselle raittiusjärjestölle Finlands 40814: Svenska Nykterhetsförbund, joka paitsi tätä on hallituk- 40815: sen puolelta nauttinut yhtä suurta avustusta. Nyt pyytä- 40816: vät anomuksentekijät, että Eduskunta tälle järjestölle 40817: myöntäisi rs,ooo markan avustuksen. Huomauttaen että 40818: järjestön työala on nopeasti laajentunut ja että. runsaam- 40819: man avustuksen tarve on käynyt varsin tuntuvaksi erittäin- 40820: kin Svenska Studenters Nykterhetsförening nimisen, sekä 40821: ylioppilaspiireissä että koulunuorison keskuudessa toi- 40822: mivan yhdistyksen liityttyä järjestöön sekä niiden yhä 40823: karttuvien vaatimusten tyydyttämiseksi, joita Toivon 40824: liiton toiminta lasten keskuudessa asettaa järjestölle, 40825: ovat . anomuksentekijät avustuksen käyttämistä var- 40826: ten Valiokunnalle esittäneet seuraavan ohjelman: jär- 40827: jestön hallinnon toimeenpanemia raittiuskursseja, esi- 40828: telmiä ja malliluentoja varten 6,ooo markkaa, yhdistyk- 40829: sen Svenska Studenters Nykterhetsförening toimintaa 40830: varten koulunuorison keskuudessa 2,000 markkaa, rait- 40831: tiuspiirien erikoistoimintaa varten 1,200 markkaa, kus- 40832: tannustoimeen 2,000 markkaa, järjestön äänenkannattajaa 40833: varten I ,500 markkaa sekä palkkioiksi järjestön toimimie- 40834: hille 2,300 markkaa. 40835: Valiokunta on, ottaen huomioon sen tärkeän työn, 40836: joka järjestöllä on ruotsinkielisen väestön keskuudessa suo- 40837: ritettava, ja sen jo osottaman ripeyden, katsonut avustuk- 40838: sen yleisistä varoista olevan tällekin seuralle suotavan. 40839: Huomioon ottamatta ei Valiokunnalta kyllä ole jäänyt, 40840: että ruotsinkielisen väestön raittiusjärjestölle anottu apu- 40841: raha on tämän väestön lukumäärään nähden suhteellisesti 40842: suurempi Raittiuden Ystäville anotun avustuksen määrää. 40843: Kun kuitenkin järjestön Finlands Svenska Nykterhets- 40844: förbund to~minta vasta on alussaan, jonka johdosta sillä 40845: on monenlaisia vaikeuksia voitettavanaan, ja kun toi- 40846: vottavasti läheisessä tulevaisuudessa saatavan kieltolain 40847: noudattamiselle on välttämätöntä, että raittiusharrastus 40848: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1. 40849: 40850: saadaan eläväksi pitkin Suomen rannikkoa asuvassa ruot- 40851: sinkielisessä väestössä ja että näillä seuduin, samoin 40852: kuin suomenkielisillä rajamailla, sentähden ryhdytään 40853: erikoisen tarmokkaaseen raittiustyöhön, niin ei Valiokunta 40854: ole katsonut olevan syytä vähentää anottua määrä- 40855: rahaa, semminkin kun vielä otetaan huomioon, että 40856: pienen liikkeen hoitaminen aina kysyy suhteellisesti 40857: enemmän varoja kuin suuremman ja että ruotsinkieliselle 40858: raittiusjärjestölle anottuun avustukseen myöskin sisältyy 40859: 2,000 markkaa yhdistyksen Svenska Studenters Nykter- 40860: hetsförening toimintaa varten, jota vastoin vastaavalle 40861: suomenkieliselle yhdistykselle, Suomen Opiskelevan Nuo- 40862: rison Raittiusliitolle, anotaan eri määrärahaa. 40863: 40864: Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta lausui periaat- 40865: teessa kannattavansa Suomen Opiskelevan Nuorison Rait- 40866: tiusliiton avustamista, vaikka asia, kun se ei olisi ennättä- 40867: nyt tulla vuoden 1908 menoarvion lopullisessa järjestelyssä 40868: hu:omioon otetuksi, sillä kertaa sai raueta. Kun nyt on 40869: uudistettu samaa tarkoittava anomus, niin Valiokunta, an- 40870: taen tunnustuksen~a sille työlle, jonka tämä liitto, nuoresta 40871: iästänsä huolimatta, jo on ehtinyt suorittaa nousevan pol- 40872: ven keskuudessa, ja kiinnittäen huomiota tehdyssäanomuk- 40873: sessa esitettyyn selväpiirteiseen työohjelmaan, jonka mu- 40874: kaan liiton tämänvuotinen ja, kuten Valiokunta on saanut 40875: tietää, tulevankin vuoden työtä tarkoittava anomukseen 40876: otettu tulo- ja menoarvio on tehty, ehdottaa tähänkin ano- 40877: mukseen suostuttavaksi. 40878: 40879: Kun ensinmainitussa anomuksessa esitettyjä asioita 40880: viime vuoden valtiopäivillä käsiteltäessäaiheutui vaikeuksia 40881: siitä, että osa Raittiuden Ystäväin ja Finlands Svenska 40882: Nykterhetsförbund'in ylempänä mainituista .apurahoista 40883: saatiin suorastaan Hallitukselta, osa taas Eduskunnan 40884: kautta, on Valiokunta, yhtyen edustaja Soinisen y. m. ano- 40885: muksessa lausuttuun ajatukseen, katsonut sopivammaksi, 40886: Valtioapua raittiusjärjestöille. 5 40887: 40888: että Eduskunta myöntää koko kyseessäolevan maarara- 40889: han; ja ovat siis edellämainitut ehdotukset apuvarojen 40890: myöntämisestä tehdyt edellyttäen, ettei Hallituksen puo- 40891: lelta muuta kannatusta yleisistä varoista ensi vuotta varten 40892: puheenaoleville seuroille anneta. Tällainen järjestely tarjoaa 40893: senkin edun, että Eduskunta saattaa paremmin valvoa että 40894: saatua valtioapua tarkoitukseensa oikein käytetään. 40895: Ylempänä esitetyn nojalla ja erityisesti vielä pai- 40896: nostaen että sillä asteella, jolle raittiusasia maassamme 40897: on joutunut eduskunnan hyväksyessä yleisen kieltolain, 40898: valistava ja tapoihin vaikuttava raittiustyö ansaitsee 40899: aivan erikoista kannatusta yhteiskunnan ja valtion puo- 40900: lelta, Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa 40901: 40902: että Eduskunta vuodeksi I909 raittiustyön 40903: edistämiseksi myöntäisi seitsemänkymmenen 40904: tuhannen (7o,ooo) markan määrärahan käy- 40905: tettäväksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat 40906: viisikymmentä tuhatta (5o,ooo), Finlands Sven- 40907: ska Nykterhetsförbund viisitoista tuhatta (rs,ooo) 40908: ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton 40909: keskustoimikunta viisi tuhatta (s,ooo) markkaa. 40910: 40911: 40912: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 40913: Soininen, varapuheenj oh taj a Rosendal, jäsenet W. Jokinen, 40914: Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahtinen, Lundström, 40915: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio, 40916: V. T. Rosenqvist (osittain), Sundblom (osittain), Waarala 40917: ja Ångeslevä sekä Kaipio (osittain), Kirjarinta (osittain), 40918: Kivilinna (osittain), ja Sohlberg (osittain). 40919: 40920: Helsingissä elokuun 22 p:nä rgo8. 40921: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1. 40922: 40923: 40924: 40925: 40926: Vastalause. 40927: Vaikka meistä allekirjottaneistakin on erittäin tär- 40928: keätä, että raittiustyö nyt, kieltolain toivottavasti pian 40929: astuessa voimaan, suunnataan etupäässä maamme raja- 40930: seuduille, emme kuitenkaan voi yhtyä siihen valiokunnan 40931: enemmistön mielipiteeseen, että tätä tarkotusta varten 40932: olisi Raittiuden Ystäville myönnettävä erikoinen määrä- 40933: raha yli sen 21,000:n markan, mikä eduskunnalle jäte- 40934: tyssä anomuksessa oli pyydetystä 45,000:sta markasta esi- 40935: tetty aiotuksi maan raittiuspiirien toiminnan vilkastutta- 40936: miseen. Tällaiseen, anottua summaa ja tähänastista val- 40937: tioapua pitemmälle menevään avustnkseen on meistä sitä 40938: vähemmän syytä, kun meissä, edustamasaamme kansan- 40939: luokassa yleisesti ilmenevän mielipiteen mukaisesti, on 40940: ollut se käsitys, että järjestynyt raittiustyö maassamme 40941: ei aina kaikissa kohdin ole voinut pysyä niin vapaana 40942: valtiollisen puolue-elämän vaikutukselta kuin olisi ollut 40943: toivottavaa. Korkeintaan vasta sitte kun Eduskunta on 40944: päässyt kokemaan, että apurahaa todella tarkotukseensa 40945: oikein käytetään, on mielestämme paikallaan ottaa pu- 40946: heeksi sen lisääminen. 40947: Ehdotamme kunnioittaen, 40948: 40949: että Eduskunta myöntäisi Raittiuden Y stä- 40950: ville vuodeksi 1909 vain anotun 45,000 mk., 40951: mutta sillä edellytyksellä, että seura harkintansa 40952: Valtioapua raittiusjärjestöille. 7 40953: 40954: mukaan käyttää määrään sisälty()än, puntoi- 40955: minnan el()yttämiseen tarkotetun 21,000 mk. 40956: suuremmassa määrässä rajaseutupiirien kuin 40957: muiden hy()äksi. 40958: 40959: Helsingissä 22 p:nä elokuuta 1908. 40960: 40961: Wäinö Jokinen. Josua Järvinen. 40962: Maria Raunio. Jaakko Piirainen. 40963: 40964: 40965: 40966: 40967: Helsinki 1908, K. F. Puromiehen kirjapaino. 40968: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1. 40969: 40970: 40971: 40972: 40973: Suomen Eduskunnan alamainen 40974: a n o m u s apurahan myöntämisestä Raittiuden 40975: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund 40976: nimisille seuroille sekä Suomen Opiskelevan 40977: Nuorison Rairtiusliitolle. 40978: 40979: 40980: 40981: 40982: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 40983: ja Suuriruhtinasl 40984: 40985: 40986: 40987: 40988: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka tar- 40989: koittavat vuotuisen apurahan myöntämistä Raittiuden 40990: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisille 40991: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1. 40992: 40993: seuroille sekä Suomen Opismelevan Nuorison Raittius- 40994: liitolle. Nämä anomusehdotukset Eduskunta on sääde- 40995: tyssä järjestyksessä käsitellyt. 40996: Raittiuden Ystäväin seura on tarmokkaana, yhä laa- 40997: jenevalla ja menestyksellisellä työllään saavuttanut run- 40998: sasta tunnustusta. Se on tullut näkyviin myöskin jatku- 40999: vassa avustamisessa hallituksen ja eduskunnan puolelta. 41000: Nyt kysymyksessä oleva, jatkuva kannatus ei tulisi, 41001: kuten aikaisemmin, käytettäväksi seuran toiminnan tuke- 41002: miseksi yleensä, vaan erinäisiin määrättyihin tarkoituksiin. 41003: EduskunnaUe esitetyn seikkaperäisen suunnitelman mu- 41004: kaan käytettäisiin anotusta avustuksesta matkustavien sih- 41005: teerien hankkimiseen maamme 21 raittiuspiirille ja näiden 41006: piirien toiminnan vilkastuttamiseen 21,000 markkaa, val- 41007: mistuskurssien toimeenpanemiseen pääkaupungissa pää- 41008: asiallisesti pii,rien virkailijoita varten sekä matka-apu- 41009: rahoiksi näille 4,000 markkaa, nuorison raittiustyön ja 41010: -opetuksen järjestämiseen 5,000 markkaa, kirjallisuuden 41011: ilmaiseksi jakamiseen ja vuosi- sekä vuosikokous-kerto- 41012: muksen painattamiseen 5,000 markkaa, esitelmätoimintaan 41013: Raittiuden Ystäväin keskushallinnon kautta 5,ooo mark- 41014: kaa ja avustukseksi toimiston hoitoa sekä toimihenki- 41015: löiden paikkaamista varten 5,000 markkaa. Koska 41016: Raittiuden Ystävien toiminta on sitä laatua, ettei se tuota 41017: mitään vastiketta siitä aiheutuvien kustannusten korvaa- 41018: miseksi, on Eduskunta katsonut valtion avustuksen yllä- 41019: mainittuja tarkoituksia varten olevan erityisesti paikallaan. 41020: Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä 41021: ehdotus laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta ja 41022: kaupasta temee raittiustyön pitkin laajoja rajojamme eri- 41023: koisen tarpeelliseksi, raittiusharrastuksen elvyttäminen 41024: kun on katsottava vaikuttavammaksi ja vähemmän kus- 41025: tannuksia kysyväksi suojakeinoksi salakul}etusta vastaan 41026: kuin mitkään poliisitoimenpiteet. Tähän nähden on Edus- 41027: kunta pitänyt tarpeellisena ylempänä lueteltujen apuraho- 41028: jen lisäksi myöntää Raittiuden Ystäville 5,000 markan 41029: Valtioapua raittiusjärjestöille. a 41030: määrärahan käytettäväksi erityisesti tätä tarkoitusta 41031: varten. 41032: Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisen seuran 41033: työala on viime aikoina nopeasti laajennut ja runsaamman 41034: avustuksen tarv-e on käynyt varsin tuntuvaksi erittäinkin 41035: Svenska Studenters Nykterhetsförening nimisen yhdistyk- 41036: sen liityttyä järjestöön sekä niiden yhä karttuvien vaa- 41037: timusten tyydyttämiseksi, joita raittiustyö lasten keskuu- 41038: dessa asettaa järjestölle. Tälle seuralle anotun avustuksen 41039: käyttämisestä on Eduskunnalle esitetty seuraava suunni- 41040: telma: järjestön hallinnon toimeenpanemia raitJtiuskurs- 41041: seja, esitelmiä ja malliluentoja varten 6,ooo markkaa, yh- 41042: distyksen Svenska Student·ers Nykterhetsförening toimin- 41043: taa varten koulunuorison keskuudessa 2,000 markkaa, rait- 41044: tiuspiirien erikois:toimintaa varten 1,200 markkaa, kustan- 41045: nustoimeen 2,000 mat1kkaa, järjestön äänenkannattajaa 41046: varten 1,500 markkaa sekä palkkioiksi järjestön toimimie- 41047: hille 2,300 markkaa. 41048: Ottaen huomioon sen tärkeän työn, joka tällä järjes- 41049: töllä on ruotsinkielisen väestön keskuudessa suoritettava- 41050: naan, ja sen jo osottaman ripeyden, on Eduskunta' katso- 41051: nut avustusta yleisistä varoista olevan tällekin seuralle 41052: suotavan. Ruotsinkielisen väestön raittiusjärjestölle anottu 41053: apuraha on kyllä tämän väestön lukumäärään nähden 41054: suhteellis·esti suurempi Raittiuden Ystäville anotun avus- 41055: tuksen määrää. Kun kuitenkin järjestön Finlands Svenska 41056: Nykterhetsförbund toiminta vasta on alulla, jonka joh- 41057: dosta sillä on monenlaisia vaikeuksia voitettavanaan, ja 41058: kun raittiusharrastuksen eläväksi saattaminen pitkin Suo- 41059: men rannikkoa asuvassa ruotsinkielisessä väestössä sa- 41060: moista syistä kuin suomenkielisilläkin rajamailla on eri- 41061: koisen tärkeätä, niin ei Eduskunta ole katsonut olevan 41062: syytä vähentää määrärahaa, johon sitäpaitsi sisältyy 2,000 41063: markkaa yhdistyksen Svenska Studenters Nykterhetsför- 41064: ening toimintaa varten, jota vastoin Suomen Opiskelevan 41065: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1. 41066: 41067: Nuorison RaittiusHitolle ehdotetaan myönnettäväksi eri- 41068: koinen määräraha. 41069: Yhdistys Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto 41070: orn jo ehtinyt suorittaa tunnustusta ansaitsevan työn nou- 41071: sevan polven keskuudessa. Kun Eduskunnalle lisäksi on 41072: esitetty selväpiirteinen työohjelma, jonka mukaan liiton 41073: tämänvuotinen ja, kuten Eduskunnalle on ilmoitettu, tule- 41074: vankin vuoden työtä tarkoittava tulo~ ja menoarvio on 41075: tehty, on Eduskunta katsonut olevan syytä myöntää sa- 41076: notulle järjestölle 5,000 markan suuruisen vuotui1sen 41077: apurahan. 41078: Esittämiensä perusteiden nojalla saa Eduskunta edel- 41079: lyttäen, ettei muurta kannatusta yleisistä varoista ensi 41080: vuotta varten puheenaoleville seuroille anneta, Teidän 41081: Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoittaa 41082: puolestaan päättäneensä 41083: vuodeksi I909 raittittstyön edistämiseksi 41084: myöntää seitsemänkymmenentuhannen ( 7o,ooo) 41085: markan määrärahan käytettäväksi siten, että 41086: Raittiuden Ystävät smswat viiskymmentä- 41087: tuhatta ( 50,000), Finlands Svenska N ykterhets- 41088: förbund viisitoistatuhatta ( r5,ooo) ja Suomen 41089: Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoi- 41090: mikunta viisituhatta ( 5,ooo) markkaa. 41091: Samalla kun Eduskunta ilmoittaa tämän tekemänsä 41092: päätöksen johdosta korottaneensa armollisessa esityksessä 41093: varojen osottamis,esrta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis- 41094: tystarkoituksia varten vuodeksi 1909 raittiustyön kannat- 41095: tamiseksi ehdotetun määrärahan 70,000 markaksi, saa 41096: Eduskunta alamaisuudessa anoa: 41097: että Teidän Keisarillinen Majesteettinn.e 41098: suz:aitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan yllä- 41099: mainitun päätöksen. 41100: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 41101: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 41102: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 41103: 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2. 41104: 41105: 41106: 41107: 41108: Sivistysvaliokunnan mietintö 41109: N: o 2 Eduskunnalle jätetyn anomusehdo- 41110: tuksen johdosta, joka tarkoittaa kansan- 41111: kirjastojen avustamista. 41112: 41113: 41114: Eduskunta on Sivistysvaliokunnari käsiteltäväksi lä- 41115: hettänyt edustajain Soinisen y. m. anomusehdotuksen 41116: N :o 94, joka koskee määrärahan myöntämistä kansan- 41117: kirjastojen kannattamiseksi sekä tilaisuuden valmistamista 41118: kuntien kanta- ja piirikirjastoille ilmaiseksi saada erinäistä 41119: yleisillä varoilla julkaistua virallista ja muuta kirjalli- 41120: suutta. 41121: Tämän anomusehdotuksen johdosta Valiokunta kun- 41122: nioittaen esittää seuraavaa. 41123: Valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys maassamme 41124: kehoittaa erittäin nykyaikana niin laajaan kansanvalistus- 41125: työhön kuin mahdollista. Tällä alalla on käännetty huo- 41126: mio myös kansankirjastoihimme ja alettu harrastaa niiden 41127: kehittämistä kansalaissivistyksen kohottamisen tehok- 41128: kaiksi välikappaleiksi. Mitä tällä alalla jo on vapaaehtoi- 41129: sen harrastuksen ja uhraavaisuuden avulla aikaansaatu, 41130: ei ole vähäarvoista, kun ottaa huomioon, että v. 1906 41131: oli yksistään maalaiskunnissa osittain näiden kuntien, 41132: osittain yhdistysten omistamina toimessa 1,720 kiintonais- 41133: ta kirjastoa, joista suurin osa eli 1,385 oli kuntien omia. 41134: Aikaisemmin, v. 1903, kootun tilaston mukaan oli kansan- 41135: kirjastoja maalla 1,624, niiden yhteenlaskettu nidosluku 41136: 395,632 ja raha-arvo Smk. 801,894; samana vuonna teh- 41137: tiin näistä kirjastoista yhteensä noin 457,800 lainausta. 41138: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2. 41139: 2 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2. 41140: 41141: Kansankirjastojen kehittämistyötä on ansiokkaalla tavalla 41142: johtanut Kansanvalistusseura sekä ruotsinkielisellä alueel- 41143: la viime aikoina Svenska Folkskolans Vänner niminen yh- 41144: distys. Erittäin on Kansanvalistusseura voinut käyttää 41145: melkoisten lahjoitusrahastojen korkoja tähän tarkoituk- 41146: seen, ja on se sen ohessa julkaisemalla kirjastonhoidon 41147: ohjeita sekä laajoja kirjallisuusluetteloita tehokkaasti pyr- 41148: kinyt tällä alalla edistystä aikaansaamaan. Tässä työs- 41149: sään seura on saanut osakseen hallituksenkin tunnustusta, 41150: nauttien se vuosina 1903-1905 s,ooo markan vuo- 41151: tuista valtioapua kansankirjastojen avustamiseksi. V :n 41152: 1904-1905 valtiopäivillä esitettiin porvaris- ja ta- 41153: lonpoikaissäädyissä yhtäpitävä anomus siitä, että säädyt 41154: suostuntavaroista seuraavaksi suostuntakaudeksi myön- 41155: täisivät vuosittain 75,000 markkaa Kansanvalistusseu- 41156: ralle jaettavaksi Suomen kunnille kirjojen ostoa varten 41157: yleisiin kirjastoihin. Kun kuitenkin valtiopäivät päättyi- 41158: vät ennenkun asia oli loppuun käsitelty, eivät anomukset 41159: johtaneet sen enempiin toimenpiteisiin. 41160: Kansanvalitusseura anoi puolestaan hallitukselta sa- 41161: mana vuonna korotettua vahioapua, ja antoi tämä ano- 41162: mus senaatille aihetta koulutoimen ylihallitukselta pyy- 41163: detyn ja sen antaman lausunnon perusteella maaliskuun 41164: 28 p :nä 1906 asettaa komitean, jonka tuli tehdä ehdotus 41165: niistä perusteista, joiden mukaan olisi annettava valtio- 41166: apua kansankirjastojen avustamiseksi ja kehittämiseksi. 41167: Tämän komitean mietintö, joka valmistui saman vuoden 41168: syyskuussa, sisältää tilastollisiin selontekoihin perustuvan 41169: laajan suunnitelman kansankirjastoja koskevan valtion 41170: avustustoimen järjestämisestä. Se esitettiin senaatissa 41171: viime maaliskuun 3 p :nä, jolloin senaatti, myöntäen Kan- 41172: sanvalistusseuralle täksi vuodeksi sanottuun tarkoitukseen 41173: 5,000 markan suuruisen apurahan sekä kansankirjastojen 41174: edistämisestä johtuneiden tähänastisten kustannusten 41175: osittaiseksi korvaamiseksi 3,000 markkaa, päätti odottaa 41176: silloin Eduskunnassa käsittelyn alaisista, kansankirjasto- 41177: Valtioapua kansankirjastoille. 3 41178: 41179: jen avustamista tarkoittavista anomusehdotuksista mah- 41180: dollisesti aiheutuvaa toimenpidettä, ennenkun enempiin 41181: toimiin ryhdyttäisiin. 41182: Harkitessaan kyseessä olevaa anomusehdotusta, 41183: jota on pidettävä vallitsevan voimakkaan mielipiteen 41184: ilmaisuna, on Valiokunta katsonut anomusehdotuksen 41185: tarkoitusperän kaikin puolin ansaitsevan kannatusta. 41186: Valiokunta on myöskin, samaten kuin anomuksen- 41187: tekijät, pitänyt suotavana, että Eduskunta saa tilai- 41188: suuden määrätä ne yleiset perusteet, joiden mukaan 41189: tähän tarkoitukseen tarpeellinen verrattain suuri valtio- 41190: apu olisi käytettävä sekä avustaruistoimi käytännöl- 41191: lisesti järjestettävä. Mutta näiden perusteiden määrää- 41192: miseen on Valiokunnan mielestä riittävässä määrässä edel- 41193: lytyksiä vasta sitten, kun voidaan nojata kylliksi pitkään 41194: kokemukseen. Niinpä on vaikea edeltäkäsin tarkoin 41195: asianmukaisesti jakaa suurta rahamäärää niiden eri kir- 41196: jastomuotojen välillä, jotka anomusehdotuksessa katso- 41197: taan voivan tulla siitä osallisiksi, varsinkin kun eri kir- 41198: jastomuotojen tarpeellisuudesta ja elinvoimaisuudesta 41199: asiantuntipm kesken ei vielä näytä saavutetun 41200: täyttä yksimielisyyttä. Samoin näyttävät mielipiteet avus- 41201: taruistoimen yhteisen johdon tarkoituksenmukaisimmasta 41202: järjestämisestä vielä olevan vakaantumatta. 41203: Valiokunta on senvuoksi pitänyt tällä kertaa asian- 41204: mukaisimpana, että kansankirjastojen avustamisessa pari 41205: lähinnä seuraavaa vuotta pidettäisiin kokeiluaikana; jotta 41206: saataisiin tosiasiallinen perustus, mille suunnitelma kir- 41207: jastojen jatkuvasta avustamisesta voitaisiin rakentaa. 41208: Tämän kokeiluajan kuluessa olisi Valiokunnan mielestä 41209: valtioavustuksen jakamista jatkettava tuntuvassa, mutta 41210: ei kuitenkaan niin suuressa määrässä, kuin anomuksen- 41211: tekijät ehdottavat, ja olisi valtioavun hoito ja kirjasto- 41212: asiain kehittäminen täksi ajaksi uskottava Kansanvalis- 41213: tusseuralle ja yhdistykselle Svenska Folkskolans Vänner, 41214: jotka tähänkin asti ovat tätä asiaa erityisesti harrastaneet. 41215: 4 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2. 41216: 41217: Näiden seurojen menettelytapakin avustaruistoimessa olisi 41218: kokeilun varalle jätettävä jossain määrin vapaaksi. Valio- 41219: kunta on katsonut riittäväksi, että seuraavia yleisiä, 41220: useimmissa kohdin kirjastokomitean mietintöön nojautu- 41221: via ja kahdessa viime valtiopäiville jätetyssä seikkaperäi- 41222: semmässä anomuksessa enimmäkseen yhtäpitävästi esiin- 41223: tuotuja näkökohtia olisi tämän valtioavun jakamisessa 41224: noudatettava. 41225: Kaikki kolme näissä anomusehdotuksissa mainittua 41226: kirjastomuotoa olisi koevuosien aikana tapahtuvassa avus- 41227: tamisessa huomioon otettava, edellyttäen että kirjastot 41228: ovat lainausta varten avoinna kaikille kuntalaisille tai seu- 41229: tulaisille. Kansakoulujen lastenkirjastoille olisi annettava 41230: Io--25 markan avustuksia sillä ehdolla, että kirjaston 41231: omistaja tai muu kannattaja puolestaan on käyttänyt sen 41232: lisäämiseen yhtä paljon varoja. Kuntien tai yksityisten yh- 41233: distysten omistamia piirikirjastoja olisi avustettava 20--50 41234: markan määrärahalla, edellyttäen tässäkin tapauksessa yh- 41235: tä suurta kannatusta kirjaston omistajain tai kannattajaio 41236: puolelta; jos kirjasto ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua 41237: kunnan haltuun, milloin kirjaston omistava yhdistys ha- 41238: joaa. Kuntien kantakirjastoille olisi annettava avustus, 41239: joka olisi samansuuruinen kuin kunnan itsensä sen hy- 41240: väksi käyttämä rahamäärä, kuitenkin niin, että tämä 41241: avustus ei nousisi yli 500 markan ja että avustuksesta 41242: tulisivat osallisiksi ainoastaan ne kunnat, joiden tähän 41243: tarkoitukseen antama oma kannatus nousee vähintään 41244: 3 penniin kutakin kunnan asukasta kohti. Kaikki valtio- 41245: avustus koskisi ainoastaan maalaiskirjastoja. Valio- 41246: kunnan enemmistön mielipiteen mukaan olisi avustus 41247: tapahtuva kirjojen muodossa ja ainoastaan snna 41248: tapauksessa rahassa, ettei kirjastojen pyytämiä kirjoja ole 41249: edellämainittujen seurojen luetteloissa eivätkä seurat ota 41250: niitä hankkiaksensa, jota vastoin vähemmistö on katsonut 41251: että avustus olisi annettava yksinomaan kirjoina. A vus- 41252: Valtioapua kansankirjastoille. 41253: 41254: tuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kir- 41255: jojen veroisina. 41256: Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat poh- 41257: jois- ja itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville 41258: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa 41259: ilman kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kanna- 41260: tusta. 41261: Mitään rajoittavia määräyksiä kirjojen valintaan 41262: nähden piiri- ja kantakirjastoihin ei Valiokunta ole pitä- 41263: nyt tarpeellisina, kun on katsottu voitavan luottaa kir- 41264: jastojen hoitajain ja johtokuntien arvostelukykyyn tässä 41265: suhteessa ja siihen että he, todenteolla harrastaen kir- 41266: jastojen muodostamista sivistysahjoiksi, välttävät ala- 41267: arvoisen kirjallisuuden hankkimista niihin. Hyvänä apu- 41268: na tässä valinnassa on heille Kansanvalistusseuran ja 41269: Svenska Folkskolans Vänner seuran erikoisesti kansan- 41270: kirjastojen tarvetta ja kehittämistä silmällä pitäen julkai- 41271: semat kirjallisuusluettelot Kansakoulujen lastenkirjas- 41272: toille ei sitä vastoin voida yhtä laajaa valintavapautta 41273: myöntää. Kun nämä kirjastot ovat koulutoimen ylihal- 41274: lituksen tarkastuksen ja valvonnan alaiset, on luonnol- 41275: lista että sanotulla ylihallituksella täytyy olla sananvaltaa 41276: kirjojen valintaan nähden, ja tämä näyttää paraiten voi- 41277: van tapahtua siten että kirjoja näihin kirjastoihin saa- 41278: daan valita ainoastaan ylihallituksen hyväksymistä luette- 41279: loista. 41280: Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa 41281: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot- 41282: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita, 41283: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät, 41284: sekä seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia 41285: tietoja. 41286: Valiokunta pitää myöskin suotavana, että valtiopäi- 41287: väin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat ilmaiseksi jaettai- 41288: siin kaikille kantakirjastoille sekä sellaisille piirikirjas- 41289: toille, jotka niitä pyytävät ja siten toiminnassaan osotta,.. 41290: 6 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2. 41291: 41292: vat valveutunutta yhteiskunnallista harrastusta. Edellis- 41293: ten ja näiden valtiopäiväin asiakirjoihin nähden voisi ja- 41294: kelu tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin varastaa, 41295: painoksia lisäämättä, riittää. Vastaisuudessa olisi painos- 41296: ten suuruutta sitä vastoin epäilemättä melkoisesti lisät- 41297: tävä. Kun valtiopäiväasiakirjain joutuminen kirjastojen 41298: kautta kansan pohjakerrosten käsiin on miltei ainoa keinoy 41299: jolla yleisten asiain kulkua harrastavat kansalaiset voivat 41300: saada tarkkaa selkoa valtiopäiväin työstä, ei karttuvat 41301: painatuskustannukset kuitenkaan saane olla esteenä. Tar- 41302: peettoman suurten painosten välttämiseksi on Valiokunta 41303: ajatellut asian vast'edes järjestettäväksi siten, että valtio- 41304: päiväasiakirjoja haluavien piirikirjastojen tulisi ennen 41305: valtiopäiväin alkua pyytää niitä Eduskunnan kirjaston- 41306: hoitajalta. Myöhemmin tehtyjä pyyntöjä ei otettaisi huo- 41307: mioon. Jakelusta voisi ehkä mainittu kirjastonhoitaja 41308: pitää huolta. 41309: Samoin V aHokunta katsoo suotavaksi, että kanta- 41310: kirjastoille ilmaiseksi jaettaisiin valtion virallisia julkai- 41311: suja, niinkuin Suomen asetuskokoelma, kirkolliskokous- 41312: ten asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat, virallinen tilasto, 41313: senaatin toimituskuntien ja eri keskusvirastojen painetut 41314: kertomukset ynnä valtion komiteain mietinnöt. 41315: Apurahan määräksi, joka kysymyksenalaisena kokei- 41316: luaikana olisi kansankirjastojen hyväksi käytettävä, eh- 41317: dotti viime valtiopäiväin Sivistysvaliokunta suomenkieli- 41318: siä kirjastoja varten vuosittain 40,000 markkaa. Erikoi- 41319: sesti silmällä pitäen pohjois- ja itä-Suomen köyhimpien 41320: kuntain tarvetta on Valiokunta kuitenkin katsonut apu- 41321: rahan korottamista 43,000 markkaan suotavaksi. Ruot- 41322: sinkielisiä kirjastoja varten ehdottaa Valiokunta, samoin 41323: kuin viime valtiopäiväin Sivistysvaliokunta, myönnettä- 41324: väksi 7,000 markkaa, joten koko apuraha nousisi 50,000· 41325: markkaan vuodessa. 41326: Mainitut seurat oikeutettaisiin käyttämään osaa saa- 41327: mastaan kirjastomäärärahasta avustustoiminnasta aiheu- 41328: Valtioapua kansank:irjastoille. 7 41329: 41330: tuvien kustannusten korvaamiseen, jota paitsi seuroille 41331: myöskin olisi myönnettävä oikeus käyttää määrärahaa 41332: kirjasto-olojen kehittämistä tarkoittavien pyrintöjen edis- 41333: tämiseksi. Tässä tarkoituksessa on muun muassa äsket- 41334: täin kirjastonhoitajain kesken perustettu liitto heidän kir- 41335: jallisen sivistyksensä ja ammatillisten tietojensa kohotta- 41336: miseksi sekä kirjallisen arvostelukykynsä kehittämiseksi ja 41337: samaa tarkoittaa myöskin Kansanvalistusseuran julkai- 41338: sema Kansankirjastolehti. 41339: Ylempänä esitetyn nojalla Valiokunta siis kunnioit- 41340: taen ehdottaa 41341: 41342: että Eduskunta vuodeksi I909 myöntäisi 41343: maalaiskirjastojen avustamiseen rajattomana 41344: siirtomäärärahana so,ooo markkaa, josta 41345: 43,000 markkaa jätettäisiin Kansanvalistus- 41346: seuralle käytettäväksi yllä esitettyjen perustei- 41347: den mukaisesti suomenkielisten kansankirjas- 41348: tojen hyväksi ja 7,ooo markkaa yhdistykselle 41349: Svenska F olkskolans Vänner käytettäväksi sa- 41350: moin ruotsinkielisten kansankirjastojen hy- 41351: väksi; 41352: että Eduskunta päättäisi ilmaiseksi jakaa 41353: valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkir- 41354: jat edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä etupäässä 41355: kanta-, mutta myöskin piirikirjastoille sikäli 41356: kuin varastaa, painoksia lisäämättä, riittää se- 41357: kä vastaisuudessa kaikille kantakirjastoille ja 41358: niille piirikirjastoille, jotka ennen valtiopäiväin 41359: alkua niitä Eduskunnan kirjastonhaitajalta 41360: anovat; ja 41361: että Eduskunta anoisi, että Hallitus julkai- 41362: sisi ehdot, joilla hyvin hoidetut kuntien kanta- 41363: kirjastot voisi·vat saada ilmaiseksi yleisillä va- 41364: roilla julkaistua muuta virallista kirjallisuutta. 41365: 8 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2. 41366: 41367: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 41368: Soininen ja varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet W. Jo- 41369: kinen, Järvinen, Kares (osittain), Lahtinen, Lundström, 41370: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Rau- 41371: nio (osittain), V. T. Rosenqvist, Sundblom (osittain), 41372: Vaarala ja Ängeslevä sekä varajäsenet Kaipio (osittain), 41373: Kirjarinta (osittain), Sohlberg (osittain) ja Vemmelpuu 41374: (osittain). 41375: 41376: Helsingissä, 24 p :nä elokuuta 1908. 41377: Valtioapua kansankirjastoille. 9 41378: 41379: 41380: 41381: 41382: Vastalause. 41383: 41384: Valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaisesti täy- 41385: tyisi valtioapua nauttivien lastenkirjastojen valita avus- 41386: tukseksi saatavat kirjat - koulutoimen ylihallituksen hy- 41387: väksymistä luetteloista. Mielestämme ei Valiokunta kui- 41388: tenkaan ole osannut oikeaan asettuessaan ilman mitään 41389: tiettyä aihetta epäluottamuksen kannalle lastenkirjastojen 41390: johtokuntiin nähden. Siihen on mielestämme sitä vähem- 41391: män syytä kun puheenaolevien lastenkirjastojen johtokun- 41392: nan asettaa kansakoulujohtokunta, johon kumminkin luo- 41393: tetaan monissa muissa ainakin yhtä tärkeissä asioissa. 41394: Lastenkirjastoille ehdotettu apurahakin, 10-25 markkaa, 41395: on jo niin pieni, että johtokunnan pitäisi saada se vapaasti 41396: käyttää, jos mieli kirjaston tarpeiden tulla ensinkään paik- 41397: kakunnallisten toivomusten mukaan täytettyä. 41398: V aHokunnan mietinnössä viitataan siihen, että lasten- 41399: kirjastot nytkin ovat voimassa olevien asetusten mukaan 41400: sanotun ylihallituksen tarkastuksen ja valvonnan alaisia. 41401: Mutta Eduskunnalla ei mielestämme ole mitään syytä 41402: mennä lisäämään tällaista virallista valvontavaltaa V aHo- 41403: kunnan enemmistön ehdotuksen mukaisesti, sitä vähem- 41404: män kun tuon ylihallituksen toiminta on kokonaan Edus- 41405: kunnnasta riippumaton. 41406: Varmalta näyttää muuten, että tällainen virkavaltai- 41407: nen valvonta ei johtaisi toivottuihin tuloksiin. Virallinen 41408: sensuuri voisi päinvastoin suorastaan kehottaa lapsia 41409: hankkimaan noita kiellettyjä kirjoja, joiden saamiseen 41410: heillä kyllä aina olisi keinoja. Uskoaksemme, saavutetaan 41411: 10 1908~ II Yp. Anomusmietintö N.:o 2. 41412: 41413: lasten siveelliseen kasvatukseenkin nähden enempi, jos las- 41414: ten luettavien kirjojen valvominen tässä tapauksessa jäte- 41415: tään vanhempien velvollisuudeksi, ja edistetään enempi 41416: kirjastojen käyttämistä, jos niiden kokoonpanosta huoleh- 41417: timinen jätetään vanhempia lähempänä olevien kirjasto- 41418: johtokuntien asiaksi. 41419: Esittämillämme perusteilla ehdotamme, 41420: 41421: että lastenkirjastoille annetaan voimassa 41422: olevien asetusten ehdoilla sama vapaa kirjojen 41423: '.valintaoikeus, jonka Valiokunta on ehdottanut 41424: ntuillekin valtioavustusta nauttiville kirjastoille 41425: · annettavaksi. 41426: 41427: Helsingissä, 24 p :nä elokuuta 1908. 41428: 41429: 41430: Wäinö Jokinen. Arvi Lahtinen. 41431: Jaakko Piirainen. Maria Raunio. 41432: : William Lundström. J osua J.ärvinen. 41433: Oskari Orasmaa~ 41434: 41435: 41436: 41437: 41438: Helsinki 19o8, Vihtori Kososen Kirjapaino. 41439: 1908. Ilifp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2. 41440: 41441: 41442: 41443: 41444: Suom·en Eduskunnan alamainen ano· 41445: m u s maalaiskirjastojen avustamisesta. 41446: 41447: 41448: 41449: 41450: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 41451: ja Suuriruhtinasl 41452: 41453: 41454: 41455: 41456: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan 41457: myöntämisestä kansankirjastojen kannattamiseksi sekä 41458: tilaisuuden valmistamisesta kuntien kanta- ja piirikirjas- 41459: 2 ~908.. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o z. 41460: 41461: toille ilmaiseksi saada erinäistä yleisillä varoilla julkaistua 41462: virallista ja muuta kirjallisuutta. Tämän anomusehdo- 41463: tuksen on Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 41464: Valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys maassam- 41465: me kehoittaa niin laajaan kansanvalistustyöhön kuin 41466: mahdollista. Tällä alalla on käännetty huomio myös 41467: kansankir j astoihimme kansalaissivistyksen kohottamisen 41468: tehokkaina välikappaleina. Vapaaehtoisen harrastuksen 41469: ja uhraavaisuuden avulla on tällä alalla aikaansaatu 41470: verrattain paljon. Vuonna 1906 oli yksistään maa- 41471: laiskunnissa toimessa 1,720 kiintonaista kirjastoa, joista 41472: suurin osa eli 1,385 oli kuntien omia. Kansankirjastojen 41473: kehittämistyötä on ansiokkaana tavalla johtanut Kansan- 41474: valistusseura sekä ruotsinkielisellä alueella viime aikoina 41475: Svenska Folkskolans Vänner niminen yhdistys. Täs,sä 41476: työssään Kansanvalistusseura on saanut osakseen halli- 41477: tuksenkin tunnustusta, nauttien vuosina 1903-1905 5,000 41478: markan vuotuista valtioapua kansankirjastojen avustami- 41479: seksi. Vuonna 1905 anoi Kansanvalistusseura hallituk- 41480: selta korotettua valtioapua samaa tarkoitusta varten. 41481: Tämän anomuksen johdosta asetetun komitean mietintö 41482: esitettiin senaatissa viime maalis!<uun 3 päivänä, jolloin 41483: senaatti, myöntäen Kansanvalistusseuralle täksi vuodeksi 41484: sanottuun tarkoitukseen 5,000 markan suuruisen apurahan 41485: sekä kansankirjastojen edistämisestä johtuneiden tähän- 41486: astisten kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi 3,000 41487: markkaa, päätti odottaa silloin eduskunnassa käsittelyn 41488: alaista, kansankirjastojen avustamista tarkoittavista ano- 41489: musehdotuksista mahdollisesti aiheutuvaa toimenpidettä, 41490: ennenkuin enempiin toimiin ryhdyttäisiin. 41491: Eduskunta on katsonut kansankirjastojen avustami- 41492: sen valtion varoilla kaikin puolin olevan paikallaan. Edus- 41493: kunta on myöskin pitänyt suotavana, että sille varattai- 41494: . siin tilaisuus määrätä ne yleiset perusteet, joiden mukaan 41495: tähän tarkoitukseen tarpeellinen verrattain suuri valtioapu 41496: olisi käytettävä sekä avustaruistoimi käytännöllisesti jär- 41497: Maalaisklrjastojen avustaminen. 3 41498: 41499: Jestettävä. Näiden perusteiden määräämiseen on kum- 41500: minkin riittävässä määrässä edellytyksiä vasta sitten, kun 41501: voidaan nojata kylliksi pitkään kokemukseen. Eduskunta 41502: on senvuoksi pitänyt tällä kertaa asianmukaisimpana, että 41503: kansankirjastojen avustamisessa pari lähinnä seuraavaa 41504: vuotta pidettäisiin kokeiluaikana, jotta saataisiin tosi- 41505: asiallinen perustus, mille suunnitelma kirjastojen jatku- 41506: vasta avustamisesta voitaisiin rakentaa. Tämän kokeilu- 41507: ajan kuluessa olisi valtioavustuksen jakamista kumminkin 41508: jatkettava tuotuvassa määrässä ja olisi valtioavun hoito 41509: ja kirjastoasiain kehittäminen täksi ajaksi uskottava Kan- 41510: sanvali~tusseuralle ja yhdistykselle Svenska Folkskolans 41511: Vänner, jotka tähänkin asti ovat tätä asiaa erityisesti 41512: harrastaneet. Näiden seurojen menettelytapakin avusta- 41513: ruistoimessa olisi kokeilun varalle jätettävä jossain määrin 41514: vapaaksi. Eduskunta on katsonut riittäväksi, että seuraa- 41515: via yleisiä, useimmissa kohdin yllä mainitun kirjasto- 41516: komitean mietintöön no jautuvia näkökohtia olisi tämän 41517: valtioavun jakamisessa noudatettava. 41518: Seuraavat kolme kirjastomuotoa olisi koevuosien 41519: aikana tapahtuvassa avustamisessa huomioon otettava, 41520: edellyttäen että kirjastot ovat lainausta varten avoinna 41521: kaikille kuntalaisille tai seutulaisille. Kansakoulujen lasten- 41522: kirjastoille"olisi annettava 10-25 markan avustuksia sillä 41523: ehdolla, että kirjaston omistaja tai muu kannattaja puo- 41524: lestaan on käyttänyt sen lisäämiseen yhtä paljon varoja. 41525: Kuntien tai yksityisten yhdistysten omistamia piirikirjas- 41526: toja olisi avustettava 20-50 markan määrärahalla, edel- 41527: lyttäen tässäkin tapauksessa yhtä suurta kannatusta kir- 41528: jaston omistajain tai kannattajaio puolelta; jos kirjasto 41529: ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua kunnan haltuun, 41530: milloin kirjaston omistava yhdistys hajoaa. Kuntien 41531: kantakirjastoille olisi annettava avustus, joka olisi saman- 41532: suuruinen kuin kunnan itsensä sen hyväksi käyttämä 41533: määräraha, kuitenkin niin, että tämä avustus ei nousisi 41534: yli 500 markan ja että avustuksesta tulisivat osallisiksi 41535: t 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o Z. 41536: 41537: ainoastaan ne kunnat, joiden tähän tarkoitukseen antama 41538: oma kannatus nousee vähintään 3 penniin kutakin kunnan 41539: asuka:sta kohti. Kaikki valtioavustus koskisi ainoastaan 41540: maalaiskirjastoja. Avustus olisi annettava kirjojen muo- 41541: dossa ja ainoastaan siinä tapauksessa rahassa, ettei kir- 41542: jastojen pyytämiä kirjoja ole edellämainittujen seurojen 41543: luetteloissa eivätkä seurat ota niitä hankkiaksensa. A vus- 41544: tuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kirjo- 41545: jen veroisina. 41546: Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat poh- 41547: jois- ja itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville 41548: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa 41549: ilman kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kannatusta. 41550: Mitään rajoittavia määräyksiä kirjojen valintaan 41551: nähden ei Eduskunta ole pitänyt tarpeellisina, kun on kat- 41552: sottu voitavan luottaa kirjastojen hoitajain ja johto- 41553: kuntien arvostelukykyyn tässä suhteessa. Hyvänä apuna 41554: tässä valinnassa ovat heille Kansanvalistusseuran ja Sven- 41555: ska Folkskolans Vänner seuran erikoisesti kansankirjas- 41556: tojen tarvetta ja kehittämistä silmällä pitäen julkaisemat 41557: kir j allisuusluettelot. 41558: Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa 41559: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot- 41560: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita, 41561: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät, sekä 41562: seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia tietoja. 41563: Eduskunta on myöskin pitänyt suotavana, että valtio- 41564: päiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat ilmaiseksi jaet- 41565: taisiin kaikille kantakirjastoille sekä sellaisille piirikirjas- 41566: toille, jotka niitä pyytävät. Edellisten ja näiden valtio- 41567: päiväin asiakirjoja on Eduskunta ajatellut jaettaviksi 41568: ainoastaan sikäli kuin varastoa, painoksia lisäämättä, riit- 41569: tää. Vastedes olisi valtiopäiväasiakirjoja haluavien piiri- 41570: kirjastojen ennen valtiopäiväin alkua pyydettävä niitä 41571: Eduskunnan kirjastonhoitajalta. 41572: Samoin katsoo Eduskunta suotavaksi, että kanta- 41573: Maalaiskirjastojen avustaminen. 41574: 41575: kirjastoille ilmaiseksi jaettaisiin virallisia julkaisuja, niin- 41576: kuin Suomen asetuskokoelma, kirkolliskokousten asia- 41577: kirjat ja keskustelupöytäkirjat, virallinen tilasto, senaatin 41578: toimituskuntien ja eri keskusvirastojen painetut kertomuk- 41579: set ynnä valtion komiteain mietinnöt. 41580: Vuotuisen apurahan määrän suomenkielisiä kirjastoja 41581: varten on Eduskunta arvioinut 43,000 markaksi. Ruot- 41582: sinkielisiä kirjastoja varten tarvittava määräraha on las- 41583: kettu 7,000 markaksi, joten koko apuraha nousisi so,ooo 41584: markkaan vuodessa. 41585: Mainitut seurat oikeutettaisiin käyttämään osaa saa- 41586: mastaan kirjastomäärärahasta avustustoiminnasta aiheu- 41587: tuvien kustannusten korvaamiseen, jota paitsi seuroille 41588: myöskin olisi myönnettävä oikeus käyttää määrärahaa kir- 41589: jasto-olojen kehittämistä tarkoittavien pyrintöjen edistä- 41590: miseksi. 41591: Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saa Edus- 41592: kunta Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa 41593: puolestaan päättäneensä: 41594: 41595: vuodeksi 1909 myöntää maalaiskirjastojen 41596: avustamiseen rajattomana siirtomäärärahana 41597: 50Jooo markkaa) josta 43Jooo markkaa jätetään 41598: Kansanvalistusseuralle käytettäväksi yllä esitet- 41599: tyjen perusteiden mukaisesti suomenkielisten 41600: kansankirjastojen h'j1väksi ja 7Jooo markkaa 41601: yhdistykselle Svenska F olkskolans Vänner käy- 41602: tettäväksi samoin ruotsinkielisten kansankirjas- 41603: tojen hyväksi; sekä 41604: 41605: että valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelu- 41606: pöytäkirjat edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä 41607: ilmaiseksi jaetaan etupäässä kanta-) mutta 41608: myöskin piirikirjastoille sikäli kuin varastaa) 41609: painosta lisäämättä) riittää) sekä vastaisuudessa 41610: kaikille kantakirjastoille ja niille piirikirjas- 41611: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2. 41612: 41613: toille, jotka ennen valtiopäiväin alkua niitä 41614: Eduskunnan kirjastonhaitajalta anovat. 41615: 41616: Tämän tekemänsä päätöksen johdosta on Eduskunta 41617: armolliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoulu- 41618: laitosta ja erinäisiä sivistysharrastuksia varten antamas- 41619: saan alamaisessa vastauksessa ottanut huomioon vastaavan 41620: so,ooo markan määrärahan maalaiskirjastojen avustami- 41621: seksi. Eduskunta saa siis alamaisuudessa anoa, 41622: 41623: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 41624: suvaitsisi ar11wssa vahvistaa Eduskunnan edellä 41625: mainitun päätöksen; sekä 41626: että hallitus julkaisisi ehdot, joilla hyvin 41627: hoidetut kuntien kantakirjastot voisivat saada 41628: ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua muuta 41629: virallista kirjallisuutta. 41630: 41631: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 41632: 41633: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 41634: 41635: 41636: 41637: 41638: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 41639: 1 41640: 41641: 1 41642: 41643: 1 41644: 41645: 1 41646: 41647: 1 41648: 1!108. II Vp. - Anomusmietintö N:o 3. 41649: 1 41650: 41651: 1 41652: 41653: 1 41654: 41655: 1 41656: Va ltl o varaln Valloku n nan m 1e- 41657: t! n t ll N:o 3 eräiden Ekerön kunnan 1 41658: 41659: POS!itilaln vapautt..misesta P<>stin kul. 1 41660: Jetusvelvolllsuudesta ja siihen liittyvistä 41661: tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen 41662: johdosta. 1 41663: 41664: 1 41665: 41666: Eduskunta on Valtiovlll'ainvaJiokunuau •abnisteJtavuksi 1 41667: lähettä,yt edustajain Julina Sundblom;, ja Joku lledberg;u 41668: 1 41669: anomusehdotuksen eräiden Ekerön kunnan postifilain va. 41670: vistä tehtävistä.POStin kuljetusvelvollisuudesta ja siihen liitty. 41671: P•u!tamisesta 1 41672: 41673: 1 41674: 41675: 41676: 41677: Sittenkuin postta kuljetUs "'kalse.,in oli ollut eri. 41678: lyisten postitilain hoidettavana, jotka lämiin korvanhehi 41679: oli•at >apantetut eräistä muista rasituksista ja n>ahuista, 41680: lakkautettiin kysymyksesSä ole•a POStifilaJn erikoisasema 41681: 25 J>i!i•ilnä maaliskuuta 1845 annehilla -olJisella julis. 41682: lukseJJa, Paitsi niiden tilain, joille kururu posfin knljetna 41683: Ah>enanmaaUe ja n. s. Ahenan meren väylien hutta 41684: RuotsUn, joihin 41685: pysytettiin nähden 41686: voimassa. ••uhat 41687: velvollisuudet ja oikeudet 41688: 41689: Posfihallitukaelle tekemänsä kysymYksen johdosta Va- 41690: liokunta on saanut tietää, ettei ole olema8Sa tarvetta edel- 41691: leen Ylli!pitiiä mainittuja ••l•oUisunksla Matin kuljetusta 41692: •arten Pu.heenaole•illa seuduilla, kun nyttemmin hö.l'l'y. 41693: laivat meren 41694: venan Ympäriyli.l>Uoden lokuJtta•at Postta kuljetuksen ,U,. 41695: 41696: TibniJn W<nhan laitoksen SåiJYI!äm;nen al!ävasto;, on 41697: rasituksena' k)'aylnykaessi ole>ille laiome, joiden velvolJi. 41698: snutena nyt on Ylläpitää yka; suurempi ja 8 pienempää 41699: Valtiovaraiflvafiokaflnan mietintö· N:o 3. 41700: / 41701: / 41702: 41703: 41704: 2 41705: palato~ 41706: pu<iealus\Jl, miDkä ohessa kieltoa mainittui•n talojen loh- 41707: kom1l!\a ja vastaan on ny!<YalJ<ana pidetUsä 41708: 41709: suurena 41710: Kun epäkohtana. 41711: ~ati •lllli~n; 41712: sili! ei enäll ole olemassa alhetta nJiiden ti\aiD 41713: 6\ili ,,.. '1\>jdci.\rt.ettava ja pu- 41714: veleal~t' ..,oilltt-liti :J<aild<i ne 41715: J<rttU"""""""- i• 'Yl•"'"' .....~ j~stii-\\1> t1IIOlin saakka 41716: Men""leVat dil"' 41717: 41718: a<J>t• ol!.eti' vaj>O~ 41719: ~(<!tllllal"-lll!llks~· j<ii~ii·• ouo~tm 41720: -" " - -'' -''· 41721: •·:lUIMil · tarkoitta•· 41722: on valiokunnan hanl<kbnien ttetojen .,_..,·,.,jyöS- 41723: yh~ 41724: hJ>venarunaan saa,-lston KuuniSSa 41725: .,.nn.,...ua. -~tt.ä 41726: tOS tilaa ja 41727: 41728: 41729: ~-lJA· .~·~ 41730: ~" v~M<i'n<l•' 41731: K,;.t)\Vlri' 1•·· 'l\iifåi!!iållln •'kufijili!iia; 41732: t9 ·lll>a, Jotlt• '•""' 41733: 41734: lold<å"~ttaV•'i· 41735: tesl.li olisi 't.\illln etilioiil'' 41736: "ko!rtai<" ,;!ide!l 41737: .,...,. "" 41738: Es;ttiln>ien>lä ullkökohtien perustuksella ValioKunta saa 41739: 41740: 41741: -~ ~·~··llllw-· 41742: kunnioittaen ehdottaa anottavaksi, 41743: . <; 41744: did: 41745: Jiajl~JUS"oliffi8i ~II; .,;Jiö tiUil 41746: j 41747: taldfilnietttW>iin; .sek&·· 41748: ,etJA j 41749: ' .,ulistusta .olisi .tottUa••' ,..;JtltWn ,.,.tfflloihirt.· 41750: j 41751: 41752: 41753: 41754: ~sittOIYYn oVat o\t&neet <>:""" puh"!''!l9b.\4a. 41755: j 41756: 41757: 41758: ~~·, o..ant'lit. ..\irot.6!)1~. K).lu<i, 41759: ' A>iån j 41760: 41761: -&.n.,.o, Korhonen; KoskenU; L~•· pari@•,; ""~,Qlo, 41762: pa\lniln, jäsell•t j 41763: 41764: saar\Sti>. sallii•· 't!""''"'· 41765: wuoli!i)ki 41766: . . 41767: sekä viaalllsenet 41768: . '• . 41769: •· ; 41770: v-""' ~;,l<k<in~ 41771: jJ!tlllu>.: 41772: ' 41773: K\jlski!iOi,: 41774: ' ' " 41775: ja 41776: ja .'?/; 41777: J>o,.,U· 41778: ' 41779: j 41780: j 41781: 41782: 41783: 41784: j 41785: Helsingissä s-yyskUUn 4 plivänä 1908. 41786: j 41787: 41788: j 41789: 41790: tle\sbigissi, Työväen kirjapaino 1908· j 41791: j 41792: 41793: j 41794: 41795: j 41796: 41797: j 41798: 41799: j 41800: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3. 41801: 41802: 41803: 41804: 41805: Suome11 Eduskunnan alamainen 41806: a n o mu s postitilain erikoisaseman lakkautta- 41807: misesta. 41808: 41809: 41810: 41811: 41812: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 41813: ja Suuriruhtinas! 41814: 41815: 41816: 41817: 41818: Sittenkuin postin kuljetus aikaisemmin oli ollut eri- 41819: tyisten postitilain hoidettavana, jotka korvaukseksi tästä 41820: olivat vapautetut eräistä muista rasituksista ja maksuista, 41821: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3. 41822: 41823: lakkautettiin kysymyksessä oleva postitilain erikoisasema 41824: 25 päivänä maaliskuuta 1845 annetulla armollisella julis- 41825: tuksella, paitsi niiden tilain, joille kuului postin kuljetus 41826: Ahvenanmaalle ja n. s. Ahvenanmeren väylien kautta 41827: Ruotsiin, joihin nähden vanhat velvollisuudet ja oikeudet 41828: pysytettiin voimassa. 41829: Tehdyn anomusehdotuksen johdosta, että Ekerön 41830: kunnan postitilat vapautettaisiin postinkuljetusvelvollisuu- 41831: desta ja siihen liittyvistä tehtävistä, on Eduskunta kysy- 41832: myksellä kääntynyt Postihallituksen puoleen ja saanut tie- 41833: tää, ettei ole olemassa tarvetta edelleen ylläpitää mainittuja 41834: velvollisuuksia postin kuljetusta varten puheenaolevilla 41835: seuduilla, kun nyttemmin höyrylaivat ympäri vuoden toi- 41836: mittavat postin kuljetuksen Ahvenanmeren yli. 41837: Tämän vanhan laitoksen säilyttäminen sitävastoin on 41838: rasituksena kysymyksessä oleville taloille, joiden velvolli- 41839: suutena nyt on ylläpitää useampia suurempia ja pienempiä 41840: purjealuksia, minkä ohessa siitä johtuvaa mainittujen ta- 41841: lojen lohkomis- ja palstoittamiskieltoa on nykyaikana 41842: pidettävä suurena epäkohtana. 41843: Kun siis ei enää ole olemassa aihetta näiden tilain 41844: erikoisaseman säilyttämiseen, olisi se lakkautettava ja 41845: puheenaolevat tilat velvoitettavat suorittamaan kaikki ne 41846: kruununverot ja yleiset rasitukset, joista ne tähän saakka 41847: ovat olleet vapautetut. 41848: Niiden postitilain lisäksi, joita mainittu anomusehdo- 41849: tus tarkoittaa, on Eduskunnan saamien tietojen mukaan 41850: myös muissa Ahvenanmaan saariston kunnissa yhteensä 41851: 108 tilaa sekä Kustavin ja Taivassalon kunnissa yhteensä 41852: 19 tilaa, jotka ovat samassa asemassa. Eduskunnan mie- 41853: lestä olisi myöskin näiden tilain erikoisasema lakkau- 41854: tettava. 41855: Esitettyjen näkökohtien perusteella Eduskunta ala- 41856: maisuudessa anoo, 41857: Postitilain erikoisaseman lakkauttamisesta. 3 41858: 41859: että Ekerön kunnnn postitilain erikois- 41860: asema lakkautettaisiin; sekä 41861: että hallitus ottaisi harkitakseen, eikö tätä 41862: uudistusta olisi ulotettava mt.tihinkin posti- 41863: tiloihin. 41864: 41865: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 41866: 41867: Helsingissä I I päivänä syyskuuta 1908. 41868: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 41869: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 41870: 41871: 41872: 41873: 41874: Lakivaliokunnan mietintö N:o 1 41875: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista toi- 41876: sin kuuluvaksi koskevain anomusehdotusten 41877: johdosta. 41878: 41879: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä- 41880: hettänyt anomusehdotukset N :o 28 (Nissisen y. m.), 41881: N :o 45 (Gripenbergin y. m.) ja N :o 170 (Ängeslevän 41882: y. m.), jotka koskevat Rikoslain 20 luvun 7 § :n muutta- 41883: mista toisin kuuluvaksi. 41884: 41885: 41886: 41887: Kysymyksenalaiset anomusehdotukset tarkoittavat 41888: edellämainitun lainpaikan muuttamista siihen suuntaan, 41889: että alaikäiset tytöt saisivat yhteiskunnan puolelta 41890: entistä tehokkaampaa suojelusta siveellisyysrikoksia vas- 41891: taan. Sanotun lainpaikan mukaan on rangaistus: jos joku 41892: makaa tytön, joka ei ole täyttänyt 12 vuotta, taikka har- 41893: joittaa hänen kanssaan muuta haureutta, kuritushuonetta 41894: vähintään 2 ja enintään 8 vuotta taikka vankeutta vähin- 41895: tään 6 kuukautta ( I mom.); jos se tehdään tytön kanssa, 41896: joka on 12, vaan ei 15 vuotta täyttänyt, eikä ole ennen 41897: maattu, kuritushuonetta korkeintaan 2 vuotta taikka van- 41898: keutta vähintään 3 kuukautta ja enintään 2 vuotta 41899: ( 2 mom.); sekä jos joku makaa tytön, joka on 15, vaan 41900: ei 17 vuotta täyttänyt, eikä ennen ole maattu, vankeutta 41901: korkeintaan 3 kuukautta taikka sakkoa enintään 300 mark- 41902: kaa ( 3 1110111.). Sen ohessa säädetään pykälän 4 momen- 41903: LakivaUokunnan mietintö N·o 1. 41904: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 41905: 41906: tissa, ettei virallinen syyttäjä saa 2 ja 3 momentissa 41907: mainituista rikoksista tehdä syytettä, ellei asianomistaja 41908: ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. 41909: Näitä lakimääräyksiä on anomusehdotuksissa arvos- 41910: teltu hyvinkin epätyydyttäviksi. On huomautettu, että ne 41911: rikokset, joista nyt on kysymys, eivät suinkaan ole aivan 41912: harvinaiset. Tosin ei voida numeroilla todistaa näiden 41913: rikosten lukuisuutta tai että ne olisivat lisääntymässä, niis- 41914: tä kun ei ole olemassa erityistä tilastoa, jota paitsi kysy- 41915: myksen arvostelua vaikeuttaa sekin, että sanottuja rikok- 41916: sia useammastakin syystä ei yleensä ilmoiteta viralliselle 41917: syyttäjälle syytteeseenpanoa varten. Mutta sanomalehdis- 41918: tössä tuon tuostakin näkyneet kertomukset sekä opetus- 41919: ja vaivaishoitoalalla toimivien henkilöjen sanomalehdissä 41920: julkaisemat varoitukset viittaavat siihen suuntaan, että 41921: tämänkinlaiset rikokset todella olisivat lisääntymään päin, 41922: ja osattavat ainakin että ne nykyjään ovat verrattain run- 41923: saslukuiset. Viitaten siihen että näitten rikosten uhriksi 41924: joutuneet tytöt useimmiten ovat yhteiskunnan köyhim- 41925: mistä kerroksista ja siis sitäkin enemmän kaipaavat yh- 41926: teiskunnan suojelusta, mutta että nykyinen lainsäädäntö ei 41927: sitä riittävästi heille suo, ovat anomustentekijät vaatineet 41928: sen uusimista erittäinkin mikäli koskee rangaistusmäärä yk- 41929: siä, kysymystä yleisen syyteoikeuden laajuudesta sekä sen 41930: seikan merkitystä, että rikoksen esineeksi joutunut tyttö 41931: on ennen maattu. V aliakuntakin on pitänyt edelläolevia 41932: näkökohtia huomioonotettavina sekä puolestaan katsonut, 41933: ettei kysymyksenalaista, yhteiskunnalle turmiollista pa- 41934: hetta voida, mikäli se lainsäädännön avulla on mahdol- 41935: lista, kyllin tehokkaasti vastustaa uudistamatta rikoslain 41936: siihen kohdistuvia säännöksiä. 41937: Samalla kun V aliakunta on ollut yksimielinen siitä, 41938: että korkein suojelusikä, joka ulkomaisissa lainsäädän- 41939: nöissä yleensä näyttää vaihtelevan ro-r8 vuoden välillä, 41940: olisi meillä edelleenkin pysytettävä samana kuin nyt, ovat 41941: Valiokunnan jäsenet lausuneet eriäviä mielipiteitä siitä, 41942: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 3 41943: 41944: onko puheenalaisten rikosten luokittelu nykyisen lainsää- 41945: dännön tapaan rikoksen alaiseksi joutuneen ijän perus- 41946: teella tarkoituksenmukainen vai olisiko se kokonaan pois- 41947: tettava, joten kaikki I 7 vuotta nuoremmat tytöt olisivat 41948: saman suojeluksen alaiset. On muun muassa huomau- 41949: tettu, että eri luokkain ikärajan määrääminen aina on 41950: jossain määrin mielivaltainen ja voi käytännössä johtaa 41951: kohtuuttomuuksiin. Myöntäen että tässä niinkuin monessa 41952: muussakin vastaavassa tapauksessa on vaikea määrätä 41953: ikärajat niin, että ne täysin soveltuisivat kaikkiin esiin- 41954: tyviin erikoistapauksiin, on V aliakunnan enemmistö kui- 41955: tenkin katsonut että, jos kaikki I7 vuotta nuorempia 41956: tyttöjä vastaan tehdyt siveellisyysrikokset pantaisiin sa- 41957: main lakimääräysten alaisiksi, rangaistusasteikko täytyisi 41958: tehdä niin laajaksi että siitä syntyisi vaikeuksia tuomio- 41959: istuimille ja sen johdosta vahingollista epätasaisuutta 41960: lainkäytössä. Toiselta puolen ei Valiokunta myöskään ole 41961: pitänyt nykyistä jaoitusta kolmeen luokkaan onnistuneena. 41962: Huomioon ottaen että Suomessa nekin tytöt, jotka ovat 41963: täyttäneet I2 vaan eivät IS vuotta, säännöllisissä tapauk- 41964: sissa vielä ovat ruumiillisesti siksi kehittymättömät, että 41965: makaaminen voi tuottaa heille vahinkoa heidän koko elin- 41966: ajakseen sekä etteivät he saata oikein käsittää sen rikok- 41967: sen laatua, josta kysymyksenalaisessa lainpaikassa on 41968: puhe, mutta että asia on melkoisesti toinen niihin tyttöihin 41969: nähden, jotka ovat IS vuotta tai sitä vanhemmat, jos 41970: kohta niitäkään ei voi pitää täysikasvuisina, on Valiokun- 41971: nan enemmistö arvellut kahden ikäluokan erottamisen 41972: soveliaimmaksi; ja kuuluisi siis ensimäiseen luokkaan 41973: kaikki IS vuotta nuoremmat ja toiseen luokkaan IS vaan 41974: ei I7 vuotta täyttäneet tytöt. 41975: Näin muutetun luokituksen johdosta käy tietysti tar- 41976: peelliseksi uudestaan muodostaa lainpaikan rangaistus- 41977: määräykset, joita vastaan sen ohessa muutenkin on tehty 41978: muistutuksia. I 734 vuoden laissa on väkisinmakaamisesta 41979: ja I2 vuotta nuoremman tytön makaamisesta säädetty kuo- 41980: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 41981: 41982: lemanrangaistus. Asetuksessa 20 p :Itä tammikuuta 1779 41983: on sanotut rikokset niinikään rinnastettu, joskin rangais- 41984: tusta on lievennetty. Tästä vanbernmassa lainsäädännös- 41985: sä samoin kuin myöskin ulkomaisissa laeissa noudatetusta 41986: periaatteesta on voimassa oleva Rikoslaki sikäli poikennut 41987: että, kun korkein rangaistus väkisinmakaamisesta on ku- 41988: ritushuonetta kymmenen vuotta, se 12 vuotta nuoremman 41989: tytön makaamisesta on kahdeksan vuotta. Kun väkisin- 41990: makaaminen ja aivan nuoren tytön makaaminen kuitenkin 41991: näyttävät olevan jotenkin yhtä tärkeät, on Valiokunta pi- 41992: tänyt suotavana, että puheenalaisen lainpaikan ensimäisessii 41993: luokassa ylintä rangaistusta korotettaisiin. Sen ohessa ja 41994: kun rikosten luokittaminen ikärajan mukaan muuten saat- 41995: taisi erikoistapauksissa johtaa kohtuuttomuuteen, on Va- 41996: liokunnan mielestä korkeimman rangaistuksen tuntuva ko- 41997: rotus toisessakin luokassa välttämätön. Valiokunnan 41998: enemmistö on sen lisäksi katsonut tarpeelliseksi, että tässä 41999: luokassa kysymyksenalaisen rikoksen tärkeyteen nähden 42000: alintakin rangaistusta olisi siten kovennettava että sakko- 42001: rangaistus olisi kokonaan poistettava. Perusteena siihen 42002: on V aliakunnassa huomautettu sitäkin, että sakkorangais- 42003: tus olisi periaatteellisesti hyljättävä, se kun ei kohtaa ri- 42004: kollisia yhtäläisesti, vaan köyhää ankarammin kuin vara- 42005: kasta. Valiokunnan vähemmistö sitävastoin on mielipi- 42006: teenään lausunut, että yleensä olisi meneteltävä varovai- 42007: sesti muutettaessa Rikoslain rangaistusmääräyksiä josta- 42008: kin erityisestä rikoksesta, epäjohdonmukaisuuksia kun 42009: muuten voisi helposti syntyä, sekä ettei tässä tapauksessa 42010: olisi suinkaan aihetta poistaa sakkorangaistusta, koska 42011: puheenalaiset rikokset saattavat laadultaan olla hyvinkin 42012: erilaiset, joten ehdoton vapausrangaistus varmaan toisi- 42013: naan olisi aivan kohtuuton.- Tämän yhteydessä on myös- 42014: kin ehdotettu, että kuritushuonerangaistus epäinhimilli- 42015: senä poistettaisiin tähän rikokseen nähden ja sen asemesta 42016: käytettäisiin pitempiaikaista vankeusrangaistusta. Kysy- 42017: mys kuritushuonerangaistuksesta rangaistuslajina on kui- 42018: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 5 42019: 42020: tenkin yleisperiaatteellista luonnetta, joten sanotun ran- 42021: gaistuslajin poistaminen johonkin yksityiseen rikokseen 42022: nähden on vailla merkitystä. Niin on laita varsinkin tässä 42023: tapauksessa, puheenalaiset rikokset kun V aliakunnan yksi- 42024: mielisen käsityksen mukaan ovat laadultaan erinomaisen 42025: tärkeät. 42026: Kun rangaistukseen tuomitseminen taas siinä tapauk- 42027: sessa että ne, jotka ovat pitäneet sukupuoliyhteyttä, ovat 42028: menneet avioliittoon keskenään, nähtävästi olisi tarkoituk- 42029: seton, on Valiokunta, yhtäpitävästi sen kanssa mitä on 42030: säädetty Rikoslain 20 luvun 9 § :ssä salavuoteudesta, pitä- 42031: nyt suotavana, että rangaistus niistä rikoksista, jotka o.p. 42032: tehty 15 vuotta vanhempia tyttöjä vastaan, olisi viitatuin 42033: edellytyksin raukeava ja että pykälän toiseen luokkaan siis 42034: olisi pantava sitä käsittävä säännös. 42035: Se puheenaolevan lainpaikan määräys, jonka mukaan 42036: 12 vuotta vanhempaa tyttöä vastaan tehty siveellisyysrikos 42037: on kovennetun rangaistuksen alainen ainoastaan, ellei tyttö 42038: ole ennen maattu, on V aliakunnan mielestä epätyydyttävä. 42039: Sillä joskin se seikka että sellainen tyttö ennen on m~attu 42040: saattaa osottaa, ettei häntä vastaan tehtyä siveel- 42041: Iisyysrikosta ole erikoistapauksessa samalla tavoin arvos- 42042: teltava kuin muuta samanikäistä tyttöä vastaan tehtyä 42043: semmoista rikosta, ei se kuitenkaan millään tavoin vähennä 42044: yhteiskunnan velvollisuutta voitavansa mukaan koettaa 42045: suojella myöskin niitä tyttöjä, jotka ennen ovat joutuneet 42046: siveellisyysrikoksen esineeksi. Tämä pitänee jossain mää- 42047: rin paikkansa siinäkin tapauksessa, että semmoinen tyttö 42048: itse on aiheuttanut häntä vastaan tehdyn siveellisyysrikok- 42049: sen. Ja kun on ilmeisesti kohtuutonta, että siltäkin tytöltä, 42050: joka on maattu niin nuorella ijällä että makaamista pikem- 42051: min voisi katsoa raiskaamiseksi, kielletään yhteiskunnan 42052: suojelus, on kysymyksenalaisen säännöksen epäoikeutus 42053: Valiokunnan mielestä kylläkin selvä. Valiokunta on sen 42054: vuoksi katsonut suotavaksi, että tämä määräys poistetaan, 42055: tehden sen sitä suuremmalla syyllä kun tuomioistuimen 42056: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 42057: 42058: punnitessaan rangaistusta on harkittava, onko sitä seikkaa 42059: että tyttö on ennen maattu ehkä pidettävä lieventävänä 42060: asianhaarana. 42061: Niinkuin alussa huomautettiin on virallisen syyttäjän 42062: syyteoikeus kysymyksenalaisiin rikoksiin nähden siten su- 42063: pistettu, ettei hän saa omasta alotteestaan tehdä syytettä 42064: muista kuin niistä rikoksista, jotka on tehty 12 vuotta 42065: nuorempia tyttöjä vastaan, ja lienee tämä määräys juuri 42066: se, joka eniten on antanut aihetta muistutuksiin. Se 42067: eräässä anomusehdotuksessa tehty ja Valiokunnassa uusit- 42068: tu vaatimus että kaikki kysymyksenalaiset rikokset olisivat 42069: asetettavat yleisen syytteen alaisiksi ei Valiokunnassa kui- 42070: tenkaan ole saavuttanut kannatusta. On katsottu että, 42071: mikäli koskee 15 vuotta vanhempia tyttöjä, heidän oma 42072: etunsa vaatii jätettäväksi heidän tai heidän laillisten edus- 42073: miestensä ratkaistavaksi, onko syyte tehtävä ja asia siten 42074: julkisuuteen saatettava. Jo se seikka, että verrattain har- 42075: voin on oikeuksissa ollut käsiteltävänä 15 vuotta vanhem- 42076: pia tyttöjä vastaan tehtyjä siveellisyysrikoksia, osoittaa 42077: ettei sellaisia rikoksia yleensä ole haluttu syytteeseen pan- 42078: na. Jos siis nämäkin rikokset saatettaisiin yleisen syytteen 42079: alaisiksi, olisi siitä varmaankin enemmän vahinkoa kuin 42080: hyötyä. Sitävastoin on Valiokunta arvellut yleisen syyte- 42081: oikeuden voitavan haitatta ulottaa käsittämään nekin ri- 42082: kokset, jotka on tehty 12 vaan ei 15 vuotta täyttäneitä 42083: tyttöjä vastaan. Tämä Valiokunnan kanta johtuu pää- 42084: asiallisesti siitä Valiokunnan omaksumasta käsityksestä, 42085: että I 5 vuotta nuoremmat tytöt yleensä ovat sillä kehitys- 42086: asteella ettei ole syytä nykyisen lainsäädännön tavoin hei- 42087: dän välillään tehdä erotusta. Tämän ohessa on myöskin 42088: huomioon otettava että Rikoslain mukaan 15 vuotta nuo- 42089: remmat henkilöt ovat kriminaalisesti edesvastuuttomat, jo- 42090: ten tapahtunutta rikosta ei yleisönkään silmissä voitane 42091: lukea rikoksen esineeksi joutuneelle tytölle häpeäksi, ja 42092: että niin nuorta tyttöä kohdannut siveellisyysrikos sitä- 42093: paitsi useimmiten tulee julkisesti tunnetuksi, huolimatta 42094: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 7 42095: 42096: siitä tehdäänkö asiasta syyte vai ei. Valiokunta on siis 42097: sitä mieltä että rikokset, jotka on tehty 1 5 vuotta nuo- 42098: rempia tyttöjä vastaan, olisivat saatettavat yleisen syytteen 42099: alaisiksi. 42100: Sitä Valiokunnassa tehtyä ehdotusta vastaan että ky- 42101: symyksenalaisten rikosten uusimisesta olisi laissa säädet- 42102: tävä kovennettu rangaistus on Valiokunnassa huomautettu 42103: että, varsinkin jos rikoksesta määrätyn rangaistuksen 42104: ylintä rajaa korotetaan, rangaistus jo silloin on niin kor- 42105: kea että oikeudella on mahdollisuus rangaistusta määrä- 42106: tessään riittävästi ottaa huomioon sekin että syytteen- 42107: alainen ehkä ennen on tehnyt itsensä syypääksi saman- 42108: laiseen rikokseen. Kun sitäpaitsi kysymyksenalainen ri- 42109: kos saattaa olla muukin haureellinen teko kuin makaami- 42110: nen, voisi ehdotettu määräys toisinaan johtaa kohtuutto- 42111: muuteen. Valiokunta on senvuoksi katsonut, ettei uusi- 42112: misesta olisi tarpeen säätää eri kovennettua rangaistusta. 42113: - Koska tunnettua on että siveellisyysrikosten uusiminen 42114: voi johtua sairaaloisesta taipumuksesta, on Valiokunnassa 42115: nostettu kysymys pitäisikö yhteiskunnan muulla tavalla 42116: kuin tavallisten vapausrangaistusten kautta suojella itseän- 42117: sä sellaisilta rikollisilta, samalla huolehtien semmoisten 42118: henkilöiden parantamista, milloin se on mahdollista, tai 42119: valmistaen parantumattomiksi havaituille soveliasta hoi- 42120: toa. Tämä kysymys, se kun ei kohdistu ainoastaan nyt 42121: puheenaoleviin rikollisiin, on kuitenkin siksi laajaperäi- 42122: nen että Valiokunta tässä yhteydessä on vain ohimennen 42123: voinut sitä kosketella. 42124: V aHokunnassa on vielä ehdotettu että kysymyksessä 42125: olevain siveellisyysrikoksien laatuun nähden niiden yritys- 42126: kin olisi rangaistava. Kun kumminkin makaamisen yritys 42127: käsittää haureuden harjoittamista ja tämän rikoksen yri- 42128: tys taas on käsitteellisesti mahdoton, ei sanottua ehdotusta 42129: ole hyväksytty. 42130: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 42131: 42132: Yhdessä käsiteltävinä olevista anomuksista on huo- 42133: mautettu välttämättömäksi, että alaikäiset miespuolisetkin 42134: tehokkailla lainsäännöksillä suojeliaan siveellisyysrikoksil- 42135: ta. Rikoslain 20 luvun r2 § kyllä säätää edesvastausta 42136: sille, joka harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta 42137: olevan kanssa. Mutta siinä ei oteta huomioon suojelus- 42138: näkökohtaa alaikäisiin nähden, eikä mainittua lainpaikkaa 42139: sitä paitsi voida soveltaa siihen tapaukseen, että toista 42140: sukupuolta oleva henkilö viettelee alaikäisen nuorukaisen 42141: kanssaan haureuteen. Molempaa mainittua epäsiveellisyys- 42142: lajia olevain tekojen lukuisuudesta meillä kyllä ei ole var- 42143: maa tietoa, niistä kun ei ole eikä osaksi voikaan olla 42144: tilastoa, mutta sitä että sellaista epäsiveellisyyttä harjoi- 42145: tetaan ei tarvitse epäillä. Sen turmeleva vaikutus on 42146: muualla jo tunnustettu ja useiden maiden lainsäädännössä 42147: ovat alaikäisiä vastaan tehdyt epäsiveelliset teot samassa 42148: asemassa huolimatta rikoksen uhriksi joutuneen sukupuo- 42149: lesta. Näistä syistä olisi Valiokunnan mielestä tarpeellista, 42150: että meilläkin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin samankaltais- 42151: ten lainsäännösten aikaansaamiseksi alaikäisten nuorukais- 42152: ten suojelemistarkoituksessa kuin edellä on tyttöihin näh- 42153: den esitetty. 42154: · Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa: 42155: että Eduskunta Keisarilliselta M ajestee- 42156: tilta alamaisesti anoisi armollista esitystä Rikos- 42157: lain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta edelläker- 42158: rotussa tarkoituksessa. 42159: 42160: 42161: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 42162: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet 42163: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni 42164: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, 42165: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet 42166: Ala-Kulju ja Pietikäinen. 42167: Helsingissä, 5 päivänä syyskuuta 1908. 42168: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 9 42169: 42170: 42171: 42172: 42173: Vastalauseita. 42174: L 42175: 42176: Lakivaliokunnan enemmistön kanssa olemme olleet 42177: yhtä mieltä sekä siitä, että rangaistusmääräyksiä Rikoslain 42178: 20 luvun 7 § :ssä mainittujen rikosten suhteen yleensä 42179: olisi tuntuvasti kovennettava, kun rikos on tapahtunut 15 42180: vuotta nuorempaa naishenkilöä kohtaan, että siitä, että 42181: sanat ,eikä ole ennen maattu" olisivat lakitekstistä pois- 42182: tettavat. Mutta kun valiokunnan enemmistö sitten on 42183: omaksunut sen kannan, että mainitunlaisia rikoksia ei saisi 42184: missään tapauksessa sakolla sovittaa, emme saata siinä 42185: osassa kannattaa valiokunnan mielipidettä. On nimittäin 42186: ilmeistä, että oikeudenkäytössä tulee esiintymään sellaisia- 42187: kin tapauksia, joissa ehdottoman vapausrangaistuksen tuo- 42188: mitseminen ei ensinkään vastaisi rikoksen suuruutta tahi 42189: laatua. Sellaisia tapauksia on, muun muassa, se, että 42190: ennen maattu, ei I 5 vuotta täyttänyt nainen, joka on 42191: ammattihaureilija, viettelee nuorukaisen, jolloin ei ma- 42192: kaaja, vaan päin vastoin rikoksen esine kiistämättä on 42193: moraalisesti varsinainen rikoksen tekijä, - tahi että ma- 42194: kaaminen tapahtuu esim. vuorokautta ennen kun nainen 42195: täyttää tuon määrätyn suojelusikänsä, jossa tapauksess.a 42196: muutaman tunnin ero rikoksen tekemisen ajassa muuttaa 42197: koko rikoksen laadun. Kun rangaistuksen tällainen ko- 42198: rottaminen tulisi perustumaan lainsäädännölle yleensä vie- 42199: raaseen näkökantaan, nimittäin oikeuden harkintavallan 42200: ylenmääräiseen supistamiseen, mutta emme millään ehdol- 42201: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 42202: 42203: la myöskään soisi lakiin enää otettavaksi sanoja: ,eikä 42204: ole ennen maattu", niin ehdotamme anottavassa lakiehdo- 42205: tuksessa määrättäväksi 42206: 42207: että alin rangaistuslaji näissä rikoksissa 42208: edelleen olisi rahasakko. 42209: 42210: Helsingissä, syyskuun 5 päivänä 1908. 42211: 42212: 42213: Julius Saraste. Juho Tulikoura. 42214: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 11 42215: 42216: 42217: 42218: 42219: II. 42220: 42221: Pääasiallisesti yhtä mieltä valiokunnan enemmistön 42222: kanssa, en kumminkaan voi yhtyä mietinnön kahteen eri 42223: kohtaan. Valiokunnan enemmistö on päättänyt ehdottaa 42224: sellaista muutosta Rikoslain 20 luvun 7 § :ään, että viral- 42225: liselle syyttäjälle jätettäisiin syyteoikeus siveellisyysrikok- 42226: siin, jotka ovat kohdanneet 15 vuotta nuorempia tyttöjä. 42227: Sitävastoin on valiokunnan enemmistö pysynyt määräyk- 42228: sessä, ettei syytettä siveellisyysrikoksista tyttöjä kohtaan, 42229: jotka ovat 15-17 ijän välillä, saisi nostaa, ellei asian- 42230: omistaja sitä ole syytettäväksi ilmoittanut. Tytöt alle 42231: 17 vuoden, joita vastaan siveellisyysrikos tehdään, kuu- 42232: luvat nyt kumminkin useimmiten yhteiskunnan vähä- 42233: varaisimpiin, minkävuoksi heidän vanhempansa milloin 42234: peläten kustannuksia, milloin puuttuvan lakimääräysten 42235: tuntemisen vuoksi, milloin taas peläten rikoksen tekijän 42236: kostoa, jättävät rikoksen syytteeseen saattamatta. Ja yhä 42237: turvattomampi on tyttö, jos hän jo sattuu olemaan poissa 42238: kodistaan tai jos hänen etujaan valvoo enemmän tai vä- 42239: hemmän välinpitämätön holhooja tahi jos hän sattuu ole- 42240: maan orpo eikä hänellä varattomuuteensa nähden edes 42241: ole holhoojaa, sillä tuskinpa muuta kuin poikkeustapauk- 42242: sissa siksi nuori tyttö ymmärtää ryhtyä rikoksen syyttä- 42243: mistä varten tarpeellisiin toimiin. Näin ollen pitäisi 42244: yhteiskunnan minun mielestäni jättää hänelle tarpeellinen 42245: turva, jonka puutteessa hän vielä suurimmassa määrässä 42246: on, ulottamalla virallisen syyttäjän syyteoikeuden niihin- 42247: kin siveellisyysrikoksiin, jotka ovat kohdanneet I 5- I7 42248: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4. 42249: 42250: vuoden ikäisiä tyttöjä. Harvoin voitanee sitäpaitsi sel- 42251: laista rikosta salata niin, ettei tieto siitä pääsisi leviämään 42252: jokseenkin lavealle juuri tytön ympäristöön, minkä vuoksi 42253: tämä syy, tytön menestymisen vuoksi ei sallia syyttäjän 42254: asiaan ryhtyä, ei tunnu kyllin painavalta. Päinvastoin 42255: tuottaa tämä epäonnistunut hienotunteisuus siveellisyys- 42256: rikoksen tekijälle jonkunlaista varmuuden tuntoa, sillä 42257: varmaa on, että aivan eri tavalla arvosteleisivat näitä 42258: rikoksia niin hyvin yleisö kuin rikolliset itse, jos laki 42259: sallisi virallisen syyttäjän ilman muuta puuttua näihin 42260: asioihin. 42261: En myöskään voi yhtyä mietintöön mikäli se koskee 42262: siveellisyysrikoksen yrityksen rankaisemista. Tällaiset 42263: yritykset voivat, kuten kokemus osottaa, tuottaa tytölle 42264: mitä vakavimpia niin hyvin ruumiillisia kuin henkisiä 42265: vammoja, josta syystä niitä myöskin täytyy voida anka- 42266: rasti rangaista. Lakiin tulee tässä suhteessa sisältyä 42267: nimenomainen määräys, huolimatta siitä mitä on säädetty 42268: muusta siveettömyydestä alaikäisten kanssa. 42269: Edellä olevaan nähden ja yhtyen muissa kohdin va- 42270: liokunnan mietintöön ehdotan kunnioittaen, 42271: että mietinnön perttstelut 11tuutettaisiin sii- 42272: hen suuntaan, että viralliselle syyttäjälle jätet- 42273: täisiin syytevalta siveellisyysrikoksiin nähden~ 42274: jotka ovat kohdanneet I7 vuotta nuorempia 42275: tyttöjä, sekä että siveellisyysrikoksen yrityk- 42276: sestä mainitunikäisiä tyttöjä vastaan myöskin 42277: nimenomaan säädettäisiin rangaistus. 42278: Helsingissä, 5 päivänä syyskuuta 1908. 42279: 42280: Aleksandra Gripenberg. 42281: 42282: 42283: 42284: Helsinki Igo8, Vihtori Kososen Kirjapaino. 42285: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4. 42286: 42287: 42288: 42289: 42290: Suomen Eduskunnan alamainen ano- 42291: mus, joka koskee Rikoslain 20 luvun 7 §:n 42292: muuttamista toisin kuuluvaksi. 42293: 42294: 42295: 42296: 42297: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 42298: ja Suuriruhtinas! 42299: 42300: 42301: 42302: 42303: Näille val.tiopäiville on jätetty erityisiä anomusehdo- 42304: tuksia, jotka koskevat Rikoslain 20 luvun 7 § :n muutta- 42305: mista toisin kuuluvaksi ja on Eduskunta ne säädetyssä 42306: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4. 42307: 42308: järjestyksessä käsitellyt. 42309: 42310: Kysymyksenalaiset anomusehdotukset tarkoittavat 42311: edellämainitun lainpaikan muuttamista siihen suuntaan, 42312: että alaikäiset tytöt saisivat yhteiskunnan puolelta entistä 42313: tehokkaampaa suojelusta siveellisyysrikoksia vastaan. 42314: On huomautettu, että nämät rikokset eivät winkaan 42315: ole aivan harvinaiset. Tosin ei voida numeroilla todistaa 42316: näiden rikosten lukuisuutta tai että ne olisivat lisäänty- 42317: mässä, niistä kun ei ole olemassa erityistä tilastoa, jota 42318: paitsi kysymyksen arvostelua vaikeuttaa sekin, että sanot- 42319: tuja rikoksia useammastakin syystä ei yleensä ilmoiteta 42320: viralliselle syyttäjälle syytteeseenpanoa varten. Mutta sa- 42321: nomalehdistössä tuon tuostakin näkyneet kertomukset sekä 42322: opetus- ja vaivaishoitoalalla toimivien henkilöjen sanoma- 42323: lehdissä julkaisemat varoitukset viittaavat siihen suuntaan, 42324: että tämänkinlaiset rikokset todella olisivat lisääntymään 42325: päin, ja osattavat ainakin että ne nykyään ovat verrattain 42326: runsaslukuiset. Näitten rikosten uhriksi joutuneet tytöt 42327: ovat useimmiten yhteiskunnan köyhimmistä kerroksista ja 42328: kaipaavat siis sitäkin enemmän yhteiskunnan suojelusta. 42329: Koska Eduskunta on pitänyt edelläolevia näkökohtia huo- 42330: mioonotettavina, on se puolestaan katsonut, ettei kysymyk- 42331: senalaista, yhteiskunnalle turmiollista pahetta voida, mikäli 42332: se lainsäädännön avulla on mahdollista, vastustaa uudis- 42333: tamatta rikoslain näihin rikoksiin kohdistuvia säännöksiä 42334: mikäli ne koskevat rangaistusmääräyksiä, kysymystä ylei- 42335: sen syyteoikeuden laajuudesta sekä sen seikan merkitystä, 42336: että rikoksen esineeksi joutunut tyttö on ennen maattu. 42337: Puheenalaisten rikosten luokittelun mukaan nykyi- 42338: sessä lainsäädännössä ovat eri rangaistukset määrätyt sille, 42339: joka makaa tytön, joka ei ole täyttänyt r2 vuotta, taikka 42340: harjoittaa hänen kanssaan muuta haureutta, sille, joka 42341: sen tekee tytön kanssa, joka on 12 vaan ei r 5 vuotta täyt- 42342: tänyt, eikä ole ennen maattu, sekä sille, joka makaa tytön, 42343: joka on r 5 vaan ei r 7 vuotta täyttänyt, eikä ennen ole 42344: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 3 42345: 42346: maattu. Tätä puheenalaisten rikosten jaoitusta kolmeen 42347: luokkaan Eduskunta ei ole pitänyt onnistuneena. Huo- 42348: mioon ottaen että Suomessa nekin tytöt, jotka ovat täyt- 42349: täneet 12 vaan eivät 15 vuotta, säännöllisissä tapauksissa 42350: vielä ovat ruumiillisesti siksi kehittymättömät, että ma- 42351: kaaminen voi tuottaa heille vahinkoa heidän koko elin- 42352: ajakseen sekä etteivät he saata oikein käsittää sen rikok- 42353: sen laatua, josta kysymyksenalaisessa lainpaikassa on pu- 42354: he, mutta että asia on melkoisesti toinen niihin tyttöihin 42355: nähden, jotka ovat r 5 vuotta tai sitä vanhemmat, jos 42356: kohta niitäkään ei voi pitää täysikasvuisina, on Eduskunta 42357: arvellut kahden ikäluokan erottamisen soveliaimmaksi; ja 42358: kuuluisi siis ensimäiseen luokkaan kaikki 15 vuotta nuo- 42359: remmat ja toiseen luokkaan 15 vaan ei 17 vuotta täyt- 42360: täneet tytöt. 42361: Näin muutetun luokituksen johdosta käy tietysti tar- 42362: peelliseksi uudestaan muodostaa lainpaikan rangaistusmää- 42363: räykset, joita vastaan sen ohessa muutenkin on tehty muis- 42364: tutuksia. 1734 vuoden laissa on väkisinmakaamisesta ja 42365: 12 vuotta nuoremman tytön makaamisesta säädetty kuole- 42366: manrangaistus. Asetuksessa 20 päivältä tammikuuta I 779 42367: on sanotut rikokset niinikään rinnastettu, joskin rangais- 42368: tusta on lievennetty. Tästä vanbernmassa lainsäädännössä 42369: samoin kuin myöskin ulkomaisissa laeissa noudatetusta 42370: periaatteesta on voimassa oleva Rikoslaki sikäli poikennut 42371: että, kun korkein rangaistus väkisinmakaamisesta on kuri- 42372: tushuonetta kymmenen vuotta, se 12 vuotta nuoremman 42373: tytön makaamisesta on kahdeksan vuotta. Kun väkisin- 42374: makaaminen ja aivan nuoren tytön makaaminen kuitenkin 42375: näyttävät olevan jotenkin yhtä törkeät, on Eduskunta pi- 42376: tänyt suotavana, että puheenalaisen lainpaikan ensimäi- 42377: sessä luokassa, joka tulisi käsittämään siveellisyysrikoksia 42378: r 5 vuotta nuorempia tyttöjä vastaan, ylintä rangaistusta 42379: korotettaisiin. Sen ohessa ja kun rikosten luokittaminen 42380: ikärajan mukaan muuten saattaisi erikoistapauksissa joh- 42381: taa kohtuuttomuuteen, on korkeimman rangaistuksen tun- 42382: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4. 42383: 42384: tuva korotus toisessakin luokassa välttämätön. Eduskunta 42385: on sen lisäksi katsonut tarpeelliseksi, että tässä luokassa 42386: kysymyksenalaisen rikoksen tärkeyteen nähden alintakin 42387: rangaistusta olisi siten kovennettava että sakkorangaistus 42388: olisi kokonaan poistettava sitä enemmän, kun se ei kohtaa 42389: rikollisia yhtäläisesti. vaan köyhää ankarammin kuin va- 42390: rakasta. 42391: Kun rangaistukseen tuomitseminen taas siinä tapauk- 42392: sessa että ne, jotka ovat pitäneet sukupuoliyhteyttä, ovat 42393: menneet avioliittoon keskenään, nähtävästi olisi tarkoituk- 42394: seton, on Eduskunta, yhtäpitävästi sen kanssa mitä on 42395: säädetty Rikoslain 20 luvun 9 § :ssä salavuoteudesta, pitä- 42396: nyt suotavana, että rangaistus niistä rikoksista, jotka on 42397: tehty 15 vuotta vanhempia tyttöjä vastaan, olisi viitatuin 42398: edellytyksin raukeava ja että pykälän toiseen luokkaan siis 42399: olisi pantava sitä käsittävä säännös. 42400: Se puheenaolevan lainpaikan määräys, jonka mukaan 42401: 12 vuotta vanhempaa tyttöä vastaan tehty siveellisyysrikos 42402: on kovennetun rangaistuksen alainen ainoastaan, ellei tyttö 42403: ole ennen maattu, on Eduskunnan mielestä katsottava epä- 42404: tyydyttäväksi. Sillä joskin se seikka että sellainen tyttö 42405: ennen on maattu saattaa osottaa, ettei häntä vastaa.n tehtyä 42406: siveellisyysrikosta ole erikoistapauksessa samalla tavoin 42407: arvosteltava kuin muuta samanikäistä tyttöä vastaan teh- 42408: tyä semmoista rikosta, ei se kuitenkaan millää•1 tavoin 42409: vähennä yhteiskunnan velvollisuutta voitavansa mukaan 42410: koettaa suojella myöskin niitä tyttöjä, jotka ennen ovat 42411: joutuneet siveellisyysrikoksen esineeksi. Tämä pitänee 42412: jossain määrin paikkansa siinäkin tapauksessa, että sem- 42413: moinen tyttö itse on aiheuttanut häntä vastaan tehdyn 42414: siveellisyysrikoksen. Ja kun on ilmeisesti kohtuutonta, 42415: että siltäkin tytöltä, joka on maattu niin nuorella ijällä 42416: että makaamista pikemmin voisi katsoa raiskaamiseksi, 42417: kielletään yhteiskunnan suojelus, on kysymyksenalaisen 42418: säännöksen epäoikeutus kylläkin selvä. Eduskunta on sen 42419: vuoksi katsonut suotavaksi, että tämä määräys poistetaan, 42420: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 5 42421: 42422: tehden sen sitä suuremmalla syyllä kun tuomioistuimen 42423: punnitessaan rangaistusta on harkittava, onko sitä seikkaa 42424: että tyttö on ennen maattu ehkä pidettävä lieventävänä 42425: asianhaarana. 42426: Puheenalaisen lainpaikan mukaan on virallisen syyt- 42427: täjän syyteoikeus kysymyksenalaisiin rikoksiin nähden 42428: siten supistettu, ettei hän saa omasta alotteestaan tehdä 42429: syytettä muista kuin niistä rikoksista, jotka on tehty 12 42430: vuotta nuorempia tyttöjä vastaan. Tämä määräys on 42431: katsottu kaipaavan muutosta. On katsottu että, mikäli 42432: koskee I 5 vuotta vanhempia tyttöjä, heidän oma etunsa 42433: vaatii jätettäväksi heidän tai heidän laillisten edusmies- 42434: tensä ratkaistavaksi, onko syyte tehtävä ja asia siten jul- 42435: kisuuteen saatettava. Jos nämäkin rikokset saatettaisiin 42436: yleisen syytteen alaisiksi, olisi siitä varmaankin enemmän 42437: vahinkoa kuin hyötyä. Sitävastoin voidaan yleistä syyte- 42438: oikeutta haitatta ulottaa käsittämään nekin rikokset, jotka 42439: on tehty 12 vaan ei I 5 vuotta täyttäneitä tyttöjä vastaan. 42440: Tämä kanta johtuu pääasiallisesti siitä käsityksestä, että 42441: I 5 vuotta nuoremmat tytöt yleensä ovat sillä kehitysas- 42442: teella, ettei ole syytä nykyisen lainsäädännön tavoin heidän 42443: välillään tehdä erotusta. Tämän ohessa on myöskin huo- 42444: mioon otettava, että Rikos1ain mukaan I 5 vuotta nuorem- 42445: mat henkilöt ovat kriminaalisesti edesvastuuttomat, joten 42446: tapahtunutta rikosta ei yleisönkään silmissä voitane lukea 42447: rikoksen esineeksi joutuneelle tytölle häpeäksi, ja että niin 42448: nuorta tyttöä kohdannut siveellisyysrikos sitäpaitsi useim- 42449: miten tuiee julkisesti tunnetuksi, huolimatta siitä teh- 42450: däänkö asiasta syyte vai ei. Eduskunta on siis sitä mieltä 42451: että rikokset, jotka on tehty 15 vuotta nuorempia tyttöjä 42452: vastaan, olisivat saatettavat yleisen syytteen alaisiksi. 42453: Myöskin kysymys alaikäisten miespuolisten suojele- 42454: misesta siveellisyysrikoksilta on herättänyt Eduskunnan 42455: huomiota. Rikoslain 20 luvun 12 § kyllä säätää edes- 42456: vastausta sille, joka harjoittaa haureutta toisen samaa su- 42457: kupuolta olevan kanssa. Mutta siinä ei oteta huomioon 42458: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4. 42459: 42460: suojelusnäkökohtaa alaikäisiin nähden, eikä mainittua lain- 42461: paikkaa sitä paitsi voida soveltaa siihen tapaukseen, että 42462: toista sukupuolta oleva henkilö viettelee alaikäisen nuoru- 42463: kaisen kanssaan haureuteen. Molempaa mainittua epäsi- 42464: veellisyyslajia olevain tekojen lukuisuudesta meillä kyllä 42465: ei ole varmaa tietoa, niistä kun ei ole eikä osaksi voikaan 42466: olla tilastoa, mutta sitä että sellaista epäsiveellisyyttä har- 42467: joitetaan ei tarvitse epäillä. Sen turmeleva vaikutus on 42468: muualla jo tunnustettu ja useiden maiden lainsäädännössä 42469: ovat alaikäisiä vastaan tehdyt epäsiveelliset teot samassa 42470: asemassa huolimatta rikoksen uhriksi joutuneen sukupuo- 42471: lesta. Näistä syistä olisi Eduskunnan mielestä tarpeellista, 42472: että meilläkin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin samankaltais- 42473: ten lainsäännösten aikaansaamiseksi alaikäisten nuorukais- 42474: ten suojelemistarkoituksessa, kuin edellä on tyttöihin näh- 42475: den esitetty. 42476: Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta siis alamai- 42477: sesti anoa: 42478: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 42479: antaisi Edusklmnalle annollisen esityksen Ri- 42480: koslain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta edelläker- 42481: rotussa tarkoituksessa. 42482: 42483: Suomen Eduskunta pysyy alati J· n. e. 42484: 42485: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1908. 42486: 42487: 42488: 42489: 42490: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 42491: 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5. 42492: 42493: 42494: 42495: 42496: Laki ja talousvaliokunnan 42497: m i e t i n t ö n:o 4 tilusten rauhoittamista 42498: kotieläinten tekemäitä vahingolta koske- 42499: vain lainsäännösten uusimisesta tehtyjen 42500: anomusehdotusten johdosta. 42501: 42502: 42503: Suomen Eduskunta on laki- ja talousvaliokunnan val- 42504: mistelevaa käsittelYä varten lähettänyt edustaja Pykälän 42505: y. m. anomusehdotuksen n:o 97 sekä edustaja Arokallion 42506: anomusehdotuksen n:o 199, jotka molemmat koskevat 42507: tilusten rauhoittamista kotieläinten tekemäitä vahingolta 42508: koskevain lainsäännösten uusimista. 42509: 42510: 42511: Anomusehdotusten tekijät ovat esittäneet, että tilusten 42512: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä 19 päivänä 42513: joulukuuta 1864 annettua asetusta laadittaessa noudatettu 42514: ja sen 1 §:ssä julkilausuttu periaate, että jokainen, jolla 42515: on taikka joka pitää kotieläimiä, olkoon velvollinen niitä 42516: aitauksilla, paimentamisella taikka muulla hoidolla niin 42517: varjelemaan, etteivät ne toisten tiluksille pääse, ei ole 42518: sopusoinnussa kansan laajain kerrosten oikeustajunnan 42519: kanssa varsinkin niissä paikoin, missä viljelys yleisemmin 42520: on pienviljelystä. Sen lisäksi on molempain ehdotusten 42521: perusteluissa viitattu siihen, ettei pienviljelijän kannata 42522: harvalukuisten kotieläintensä estämiseksi menemästä toisen 42523: Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö n:o 4. 42524: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5. 42525: 42526: laidunmaalle kustantaa niille paimenta eikä myöskään suur- 42527: viljelijän tavoin syöttää karjaansa viljellyillä alueilla, sekä 42528: että aitausvelvollisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1802 42529: annetun asetuksen johtava periaate, että viljelyksen omis- 42530: tajan oli suojeltava viljelyksessä olevat alueensa, yleensä 42531: on ollut kansalle mieluisempi ja sen vuoksi on kansan 42532: keskuudessa varsin yleisenä tapana edelleen säilynyt. 42533: Niinikään ovat kumpaisenkin anomusehdotuksen tekijät 42534: esiintuoneet sen kokemukseen perustuvan huomion, että 42535: voimassaolevan asetuksen 23 §:n tarjaoma keino kihla- 42536: kunnittain, käräjäkunnittain taikka kirkkokunnittain tehtä- 42537: väin sopimusten kautta saada tilusten rauhoittamista ja 42538: aitausta koskevat asiat järj~stetyiksi paikkakunnallisia tar- 42539: peita tyydyttävällä tavalla, on osottautunut epäkäytännöl- 42540: liseksi, niin että sitä, niinkuin anomusehdotuksissa väite- 42541: tään, tuskin missään on voitu käyttää. 42542: Niistä toimenpiteistä, joihin edelläkosketeltujen epä- 42543: kohtain korjaamiseksi olisi ryhdyttävä, on kuitenkin eri 42544: ehdotusten tekijäin kesken vallinnut eri mieltä. Edustaja 42545: Pykälä y. m. ovat ehdottaneet hallitukselta anoitavaksi 42546: armollista esitystä ensiksi kokoontuville valtiopäiville 42547: ja pitäneet riittävänä sellaisia voimassa olevaan asetuk- 42548: seen tehtäviä muutoksia, ettei sitä, jonka kotieläin vahin- 42549: gossa on päässyt toisen viljellyille tiluksille, olisi siitä 42550: rangaistava, ellei voida näyttää sen tapahtuneen eläimen 42551: omistajan tieten, sekä että tilallisten kussakin kunnassa 42552: ja jakokunnassa aitauksesta ja laitumen käyttämisestä te- 42553: kemillä sopimuksilla ja niiden täyttämättä jättämisestä 42554: asettamilla uhkasakoilla olisi oleva lain voima, jos lailli- 42555: sesti kuulutetussa kokouksessa läsnäolleiden tilanomista- 42556: jien kaksi kolmasosaa miesluvun mukaan sitä kannattaisi 42557: ja sille olisi saatu alioikeuden vahvistus. Edustaja Aro- 42558: kallio sitä vastoin, kun voimassaoleva asetus muissakin koh- 42559: din on osunut harhaan, on ehdottanut anoitavaksi erityisen 42560: valtionkomitean asettamista tutkimaan aitausvelvollisuutta 42561: koskeviin voimassa oleviin säännöksiin nähden vallalla 42562: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 3 42563: 42564: olevan tyytymättömyyden syitä ja ehdottamaan toimen- 42565: piteitä epäkohtien korjaamiseksi sekä että komiean jäse- 42566: niksi kutsuttaisiin muiden maalaisoloihin perehtyneiden 42567: henkilöiden ohella pienviljelijöitäkin maan eri osista. 42568: 42569: Rakennuskaaren 5 luvun 2 § 1734 vuoden laissa 42570: määrää, että »samassa kyläkunnassa olevat naapurit ovat 42571: velvolliset piiriaidalla sulkemaan yhteiset tiluksensa, ku- 42572: kin osansa mukaan. Jos joku tahtoo osastansa jotakin 42573: erilleen aidata ja siitä ei ole toisille haittaa, pitäköön ai- 42574: dan yksinänsä. Jos kylän pellot ja niityt kohtaavat toi- 42575: sen kylän peltoja ja niittyjä ja jompikumpi kylä tahtoo 42576: erottaa omansa toisen omasta eikä toiselle ole siitä hait- 42577: taa, niin olkoon sillä valta, joka aidata tahtoo, ja aidat- 42578: koen se kylä enemmän, jolla on suurempi osa, ja se 42579: kylä vähemmän, jolla on vähempi osa. Jos metsä, syöt- 42580: töhaka taikka takamaa kohtaa peltoa tahi niittyä, pitä- 42581: köön pellon tai niityn omistaja yksinänsä aidan». Tästä 42582: näkyy, että 1734 vuoden laki määräsi kyläkunnan kaikki 42583: maat yhteisen piiriaidan sisään suljettaviksi. Mutta itse- 42584: kunkin kylän osakkaan omaan valtaan jätti laki omain 42585: tilustensa aitaamisen. Nämät säännökset kehitettiin jälkeen- 42586: päin kunink. asetuksella helmikuun 9 p:ltä 1802 täydelli- 42587: semmiksi ja säädettiin tarkemmin ne perustukset, joiden 42588: mukaan rajanaapurit olivat velvoliset käymään väliaitojen 42589: tekemiseen osallisiksi. Johtavana periaatteena näissä 42590: määräyksissä oli, että asianomaisen maanomistajan oli it- 42591: sensä aitauksella suojeltava viljelyksensä ja että hän oli 42592: oikeutettu aidalla itselleen erottamaan myöskin muun 42593: maansa, ja olivat rajanaapurit velvolliset talojensa mant- 42594: taalin mukaan käymään siihen osallisiksi. Muuten an- 42595: nettiin oikeus asianomaisille aitausvelvollisille keskenään 42596: sopia aitaustavasta, aitojen laadusta y. m. 42597: Nykyään voimassa oleva, joulukuun 19 p:nä 1864 ti- 42598: lusten rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä 42599: annettu asetus on laadittu tykkänään toiselle periaatteelle 42600: 4 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5. 42601: 42602: kuin 1734 vuoden lain mainitut säännökset. Tämä ase- 42603: tus velvoittaa jokaisen, joka kotieläintä pitää, sitä aitauk- 42604: sella, paimentamisella tai muulla hoidolla niin varjelemaan, 42605: ettei eläin toisten tiluksille pääse. 42606: Syynä tilusten rauhoittamista koskevan lainsäädännön 42607: perustamiseen aikaisemmasta näin jyrkästi vastakkaiselle 42608: periaatteelle, oli, niinkuin silloisissa asiakirjoissa esitetään, 42609: tyytymättömyys niiden väärinkäytösten johdosta, joita 42610: maanomistajain aitausvelvollisuus oli aiheuttanut. Tapah- 42611: tui nim. ehtimiseen, että erittäinkin niiltä, joilla oli hyvät 42612: laitumet maillaan ja jotka koettivat aitauksella niitä suo- 42613: jella omain kotieläintensä hyväksi, aidat särjettiin tai verä- 42614: jät aukaistiin ja siten päästettiin vieraat elukat sisään. 42615: Varsin vaikeaksi kävi saada toiselta korvausta myöskin 42616: eläimen viljelykselle tekemästä vahingosta, kun oli help- 42617: poa syyttää virheellistä aitausta tai huonosti suljettua ve- 42618: räjätä siitä, että eläin oli viljelykseen päässyt. Tämän 42619: epäkohdan korjaamiseksi katsottiin tehokkaimmaksi eläi- 42620: men haltijan veivoittamista itse pitelemään niin eläimensä, 42621: ettei se pääsisi vahinkoa tekemään toisen maalle. Arvel- 42622: tiin, että yhä edelleen kyllä tultaisiin pitämään aitauksia 42623: jo yksistään siitä syystä, että eläinten omistajat siten mu- 42624: kavimmin voivat estää eläimiään toisen tiluksille pääse- 42625: mästä, vaan että asiat niin järjestäen itsekunkin oma etu 42626: vaatisi hänen olemaan vikaa toisen aitaan tuottamatta tai 42627: toisen veräjätä aukomatta. Päinvastoin olisi sellainen 42628: järjestelmä omansa kehoittamaan häntä sulkemaan toisen 42629: veräjän ja naapurille ilmoittamaan milloin tämän aitauk- 42630: seen on tullut vika. 42631: Myöskin yleiset kansantaloudelliset näkökohdat pääsi- 42632: vät tähän periaatteelliseen järjestelmämuutokseen vaikut- 42633: tamaan. Katsottiin, että eläinten kuljeksiminen valloillaan 42634: laajoilla aloilla vaatii niiden paimentamista, johonka kuluu 42635: paljon työtä hukkaan, ja että toisaalta aitausvelvollisuuden 42636: lakkauttaminen on omansa poistamaan joukon tarpeetto- 42637: mia aitoja ja siten tuottamaan sekä niihin tarvittavain aita- 42638: ainesten että työn säästöä. 42639: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 5 42640: 42641: Kokemus menneeltä ajalta osottaakin, että ne näkö- 42642: kohdat, jotka olivat 1864 vuoden asetuksen aiheuttajina ovat 42643: olleet oikeat. Aitoja ei ainoastaan tilojen viljelysten vaan 42644: myöskin metsämaan ympärillä käytetään edelleen maas- 42645: samme aivan yleisesti, mutta jotenkin harvoin kuuluu 42646: enään valituksia aitauksen tahallisesta särkemisestä, verä- 42647: jien tahallisesta auki heittämisestä y. m. sellaisesta ilki- 42648: vallasta. Ei siis näytä olevan syytä muuttaa 1864 vuo- 42649: den asetuksen yllämainittua johtavaa periaatetta. Sitä vas- 42650: toin tämä asetus näyttää erinäisissä osissaan, erittäinkin 42651: mikäli koskee aitaussopimuksia, olevan kylläkin suuresti 42652: uudistuksen tarpeessa. 42653: Puheena olevan asetuksen 11 §:ssä säädetään, että 42654: »jos rajanaapurit, eläintensä hoidon keventämiseksi, yh- 42655: teisesti tahtovat rakentaa ja voimassa pitää aitaa tilustensa 42656: välillä, yhdistykööt he siitä ja täyttäköön kukin mitä 42657: sovittu on». ja 23 §:ssä on tilallisille varattu mahdolli- 42658: suus kihlakunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain 42659: tehdä keskenään sopimuksia tilusten rauhoittamisesta ja 42660: aitauksesta sekä siinä määrätä »tarpeellisia vaariin otetta- 42661: via tilusrauhan turvaamiseksi, aitain luontoa ja laatua, 42662: taajan ja harvan aidan keskenäistä suhtaa, uhkasakkojen 42663: kautta korotettua edesvastausta laiminlyödystä aitausvel- 42664: vollisuudesta, erinäisen toimiston asettamisesta tilusrauhan 42665: voimassapitämiseksi sekä muita tilusrauhan ja aitausky- 42666: symyksen kanssa yhteen kuuluvia asioita». Voimassa 42667: olevain lainsäännösten mukaan voidaan siis sopimusten 42668: kautta järjestää toimenpiteet tilusten rauhoittamiseksi ko- 42669: tieläinten tekemiltä vahingoilta. Koska olot puheena ole- 42670: valla alalla ovat melkoisesti erilaiset eri osissa maata, 42671: ovat kullekin paikkakunnalle soveliaat järjestelyt nähtä- 42672: västi ainoastaan sellaisten sopimusten kautta aikaansaata- 42673: vissa. Mutta 1864 vuoden asetuksen mainittuja sopimuksia 42674: koskevat säännökset asettavat niin suuria vaikeuksia sopi- 42675: musten aikaansaamiselle tai ovat nämät säännökset niin 42676: puutteelliset, että yritykset sopimusten tekemiseen ovat 42677: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5. 42678: 42679: useastikin rauenneet. Valiokunnassa on huomautettu, 42680: mitenkä suuremmissa kunnissa on miltei mahdotonta 42681: saada kokoukseen niin suurta tilallisten lukumäärää kuin 42682: asetuksen 23 §:ssä säädetään, jotenka sopimus jää teke- 42683: mättä. Niinikään on sanottua asetusta tarkastettaessa 42684: havaittu, että säännökset rajanaapurien kesken tehtävistä 42685: aitaussopimuksista ovat siksi kehittämättömät ja epäsel- 42686: vät, että välipuheiden aikaansaaminen niiden nojalla ei 42687: ole helppoa. Puuttuu nim. määräyksiä sopimuksen teke- 42688: mistä tarkoittavan menettelyn alotteesta sekä siitä, vel- 42689: voittaako aitaussopimus kestäruisaikansa loppuun asti 42690: niitäkin, jotka sopimuksen kestäruisajan kuluessa oston 42691: tai muun luovutuksen kautta tulevat sopimuksen tekijäin 42692: tilojen omistajiksi. Ainakin on, mikäli valiokunnan tie- 42693: toon on tullut, käytäntö muodostunut sellaiseksi, että 42694: tilan uusi haltija ei pidä itseänsä edeltäjänsä tekemästä 42695: aitaussopimuksesta velvoitettuna, vaan katsoo olevansa 42696: oikeutettu sen rikkomaan. Yleensä valitetaan sitä, että 42697: erittäinkin ne tilojen omistajat, jotka järjestävät t'lJ..2utensa 42698: tilalla metsäviljelykselle, sanovat irti aitausvelvollisuutensa 42699: ja sitten saattavat naapurinsa edesvastaukseen siitä, kun 42700: nämät eivät voi estää kotieläimiään laitumenaan käyttä- 42701: mästä metsätilan tiluksia. Voimassa olevain lainsäännös- 42702: ten uudestaan laatiminen siihen suuntaan, että nyt kos- 42703: ketellut puutteet tulevat korjatuiksi, on siis valiokunnasta 42704: näyttänyt tarpeen vaatimalta. 42705: Sen mukaan kuin aitausaineiksi käytettävät metsätuot- 42706: teet kallistuvat ja työn hinta myöskin kohoaa käy tietysti 42707: aitojen pitäminen maassamme kalliimmaksi. Olisi sen 42708: vuoksi suotavaa, että maataloudessa voitaisiin tulla vä- 42709: hemmillä aitauksilla toimeen. Tähän voidaankin epäile- 42710: mättä päästä, jos kotieläinten haltijat kylä- tai jakokun- 42711: nittain taikka ylimalkaan pienemmissä ryhmissä helposti 42712: voisivat keskenään tehdä sopimuksia oloihin soveltuvista 42713: aitausjärjestelmistä, joita noudattamaan niskoittelevat voi- 42714: daan tarpeeksi tehokkailla keinoilla pakottaa. Valiokun- 42715: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 7 42716: 42717: nasta nähden olisi siis tilusten rauhoittamista koskevain 42718: säännösten uudistamisessa huomio etupäässä tähän seik- 42719: kaan kiinnitettävä. Siihen kehoittaa sekin, että paikalliset 42720: olot saman kunnan eri pohjakunnilla useinkin ovat siksi 42721: erilaiset, että kunnittain tehtävä sopimus tilusten rauhoit- 42722: tamisesta ei sovellu kaikkiin kunnan osiin. Täten tehtä- 42723: väin aitausjärjestelmäin kautta voitaisiin nähtävästi myös- 42724: kin aikaansaada sellainen tilusten rauhoitus, ettei aidoilla 42725: tarpeettomasti suljeta pääsyä yleisille metsälaitumille ja 42726: että paikkakunnan vähävaraisten tarve saada laidunta koti- 42727: eläimilleen, ilman että siitä maanomistajille on erityistä 42728: haittaa, tulee tyydytetyksi. 42729: 42730: Sanotun perustuksella ja kun nykyinen asetus tilusten 42731: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä aineen 42732: järjestelyyn nähden että muutenkin muodollisesti on puut- 42733: teellinen, saa valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 42734: 42735: että Eduskunta anoisi tilusten rau- 42736: hoittamista kotieläinten tekemäitä va- 42737: hingolta koskevain voimassa olevain 42738: lainsäännösten perinpohjaista tarkastusta 42739: ja uudestaan laatimista siihen suuntaan, 42740: että, säilyttäen näiden säännösten joh- 42741: tava periaate, tilusten rauhoittamista 42742: koskevain sopimusten aikaansaaminen, 42743: erittäinkin kotieläinten haltijain pienem- 42744: päin ryhmäin keskuudessa, kävisi hel- 42745: pommaksi ja sellaisten sopimusten päte- 42746: vyys tehokkaammaksi; sekä 42747: että tästä annettaisiin Eduskunnalle 42748: armollinen esitys. 42749: 42750: Helsingissä 7 p. syyskuuta 1908. 42751: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5. 42752: 42753: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja 42754: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet: Paunu (ositt.), 42755: Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä, Mäki (ositt.), Wirkki, 42756: (ositt.), Huoponen, Pennanen (ositt.), Pykälä, (ositt.), Nix, 42757: Heimbiirger (ositt.), Vahe ja Koivisto (ositt.) sekä vara- 42758: jäsenet Bäck, A. P. Hämäläinen (ositt.), Poutiainen (ositt.) 42759: ja Junnila (ositt.) 42760: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 42761: 42762: 42763: 42764: 42765: Vastalause. 42766: 42767: Kun emme voi yhtyä v(!.liokunnan ehdotukseen, jossa 42768: tunnustetaan 1864 vuoden aitausasetuksen johtava peri- 42769: aate oikeaksi, esitämme eriävän mielipiteemme. 42770: Voimassa olevan asetuksen sallima aitaussopimuksen 42771: teko on osottautunut epäkäytännölliseksi nykyisessä muo- 42772: dossaan sekä suuressa osassa maata käytännössä mah- 42773: dottomaksi toteuttaa. Suurviljelijät käyttävät karjaansa 42774: metsälaitumella pienissä määrin ja silloin voivat he pal- 42775: kata paimenen mukaan. Vähävaraisemmat sen sijaan 42776: miltei poikkeuksetta pitävät karjansa metsälaitumella ja 42777: paimenen paikkaaminen muutamalle lehmälle tulee rasit- 42778: tavaksi, eikä helpommaksi tule sekään, jos täytyy rakentaa 42779: raja-aidat. Tukkiyhtiöiden maatilanostot ovat useilla 42780: paikkakunnilla tehneet asiain tilan sietämättömäksi. Kun 42781: ne ovat kylästä ostaneet maatilan tai useampia, saavat 42782: naapurit rakentaa raja-aidat ja siitä johtuu, että laidun- 42783: maat tulevat eristetyiksi ja karjan laitumella käyttö ta- 42784: vattoman vaikeaksi. 42785: Tämän perusteella ehdotamme: 42786: 42787: että Eduskunta anoisi Keisarilliselta M ajes- 42788: teetilta armollista esitystä ensi tulerille raltiopäi- 42789: rille tilusten rauhoittamista koskerain roimassa 42790: olerain lainsäädösten muuttamisesta siihen suun- 42791: taan että kunta, jakokunta tai kyläkunta saa tehdä 42792: 10 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5. 42793: 42794: sopimuksia aitausrelrollisuudesta sekä että näillä 42795: sopimuksilla on lain roima, jos asianmukaisesti 42796: kuulutetussa kokouksessa läsnäolerista tilanomis- 42797: tajista on 2/3 päättänyt aidoilla suojella riljelyk- 42798: siään. Kaikki senlainen maa, joka on jätetty aitaa- 42799: matta, katsotaan oleran jätetty yleiseksi laidun- 42800: maaksi. Eikä kukaan yksityinen olko oikeutettu 42801: niin yksijakoisesti metsämaataan aitaamaan, ettei 42802: muitten jakokuntalaisten karja pääse rapaasti 42803: kulkemaan tarallisille laidunmailleen. 42804: 42805: Helsingissä 7 p. Syysk. 1908. 42806: 42807: F. W. Rantanen. V. Perttilä. 42808: llatu Ruotsalainen. ll. Salo. 42809: ll. P. Hämäläinen. 42810: 42811: 42812: 42813: 42814: Helsingissä 1908, Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö. 42815: 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5. 42816: 42817: 42818: 42819: 42820: Suomen Eduskunnan alamainen 42821: anomus tilusten rauhoittamista kotieläin- 42822: ten tekemäitä vahingolta koskevain lain- 42823: säännösten uusimisesta. 42824: 42825: 42826: 42827: 42828: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 42829: ja Suuriruhtinasl 42830: 42831: 42832: 42833: 42834: Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty anomus- 42835: ehdotuksia niiden lainsäännösten uusimisesta, jotka kos- 42836: kevat tilusten rauhoittamista kotieläinten tekemäitä vahin- 42837: 2 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5. 42838: 42839: golta, ja on Eduskunta ottanut nämä ehdotukset käsitel- 42840: täväkseen. 42841: Vastoin aikaisemmin voimassa olleita, 1734 vuoden 42842: lain Rakennuskaaressa ja kunink. asetuksessa helmikuun 42843: 9 päivältä r8o2 annettuja säännöksiä, joiden mukaan 42844: maanomistajan oli aitauksella suojeltava viljelyksensä 42845: kotieläimiltä, velvoittaa nykyinen tilusten rauhoittamista 42846: koskeva asetus joulukuun 19 päivältä r864 jokaisen, joka 42847: kotieläintä pitää, sitä aitauksella, paimentamisella tai 42848: muulla hoidolla niin varjelemaan, ettei eläin toisen tiluk- 42849: sille pääse. 42850: Kokemus osottaakin, että ne epäkohdat, jotka aiheut- 42851: tivat täten tapahtuneen katsantokannan muutoksen, kuten 42852: ehtimiseen tapahtuneiksi valitetut aitojen särkemiset ja 42853: veräjäin aukomiset elukkain päästämiseksi toisen tiluksille 42854: sekä vaikeus saada korvausta syöttövahingoista, koska 42855: eläimen pääsystä viljelykseen aina oli helppo syyttää puut- 42856: teellista aitausta tai huonosti suljettua veräjää, asetuksen 42857: voimassaoloaikana yleensä ovat korjaantuneet. Yllämai- 42858: nittua r864 vuoden asetuksen johtavaa periaatetta on siis 42859: edelleenkin pidettävä oikeana ja säilyttämisen arvoisena. 42860: Sitä vastoin tämä asetus näyttää erinäisissä osissaan, 42861: erittäinkin mikäli koskee siinä olevia säännöksiä, joiden 42862: tarkoituksena on saattaa tilusten rauhoittamistoimenpiteet 42863: järjestetyiksi paikallisten sopimusten kautta kotieläinten 42864: haltijain kesken, olevan kylläkin suuresti uudistuksen tar- 42865: peessa. 42866: Puheena olevan asetuksen r r § :ssä säädetään, että 42867: ,jos rajanaapurit, eläintensä hoidon keventämiseksi, yh- 42868: teisesti tahtovat rakentaa ja voimassa pitää aitaa tilustensa 42869: välillä, yhdistykööt he siitä ja täyttäköön kukin mitä so- 42870: vittu on". Ja 23 § :ssä on tilallisille varattu mahdollisuus 42871: kihlakunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain 42872: tehdä keskenään sopimuksia tilusten rauhoittamisesta ja 42873: aitauksesta sekä niissä määrätä ,tarpeellisia vaariin otetta- 42874: via tilusrauhan turvaamiseksi, aitain luontoa ja laatua, 42875: Tilusten rauhoituslainsääd. uusim. 3 42876: 42877: taajan ja harvan aidan keskenäistä suhtaa, uhkasakkojen 42878: kautta korotettua edesvastausta laiminlyödystä aitaus- 42879: velvollisuudesta, erinäisen toimiston asettamisesta tilns- 42880: rauhan voimassapitämiseksi sekä muita tilusrauhan ja 42881: aitauskysymyksen kanssa yhteen kuuluvia asioita". Koska 42882: olot puheena olevalla alalla ovat melkoisesti erilaiset eri 42883: osissa maata, ovat kullekin paikkakunnalle soveliaat jär- 42884: jestelyt nähtävästi ainoastaan tällaisten sopimusten kztntta 42885: aikaansaa ta vissa. 42886: Säännökset 1864 vuoden asetuksessa asettavat kuiten- 42887: kin niin suuria vaikeuksia sellaisten sopimus:ten aikaansaa- 42888: miselle ja ovat muuten niin puutteelliset, että yritykset sopi- 42889: musten tekemiseen ovat useastikin rauenneet. Suuremmissa 42890: kunnissa on miltei mahdoton saada kokoukseen niin suurta 42891: tiJallis,ten lukumäärää kuin asetuksen 23 § :ssä säädetään, 42892: jotenka sopin1us jää tekemättä. Mitä taas tulee säännöksiin 42893: rajanaapurien kesken tehtävistä aitaussopimuksista, ovat 42894: ne siksi kehit.tämättömät ja epäselvät, että välipuheiden 42895: aikaansaaminen niiden nojalla ei ole helppoa. Puuttuu 42896: nimittäin määräyksiä sopimuksen tekemistä tarkoittavan 42897: menettelyn alotteesta sekä siitä, velvoittaako aitaussopimus 42898: kestäruisaikansa loppuun asti niitäkin, jotka tuon ajan 42899: kuluessa oston tai muun luovutuksen kautta tulevat sopi- 42900: muksen tekijäin taojen omistajiksi. Käytäntö lieneekin 42901: muodostunut sellaiseksi, että tilan uusi haltija ei pidä edel- 42902: täjänsä tekemää aitaussopimusta itseänsä velvoittavana, 42903: vaan katsoo olevansa oikeutettu sen rikkomaan. Yleensä 42904: valitetaan sitä, että erittäinkin ne tilojen omistajat, jotka 42905: järjestävät taloutensa tilalla metsäviljelykselle, sanovat 42906: irti aitausvelvollisuutensa ja sitten saattavat naapurinsa 42907: siitä vastaamaan, kun nämä eivät voi estää kotieläimiään 42908: käymästä metsätilan tiluksiiia. Voimassa olevain lain- 42909: säännösten uudestaan laatiminen siihen suuntaan, että nyt 42910: kosketellut puutteet tulevat korjatuiksi, on siis kylläkin 42911: tarpeen vaatima. 42912: 4c 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5. 42913: 42914: Sen mukaan kuin aitaustarpeiksi käytettävät metsä- 42915: tuotteet kallistuvat ja työn hinta myöskin kohoaa, käy 42916: tietysti aitojen pitäminen maassamme kalliimmaksi. Olisi 42917: sen vuoksi suotavaa, että maataloudessa voitaisiin tulla 42918: vähemmillä aitauksilla toimeen. Tähän voidaan epäile- 42919: mättä päästä, jos kotieläinten haltijat kylä- tai jakokun- 42920: nittain taikka ylimalkaan pienemmissä ryhmissä helposti 42921: voisivat keskenään tehdä sopimuksia oloihin soveltuvista 42922: wi1tausjärjestelmistä, joita noudattamaan niskoittelevat 42923: voidaan tarpeeks·i tehokkailla keinoilla pakottaa. Etu- 42924: päässä tähän seikkaan olisikin tilusten rauhoittamista 42925: koskevain säännösten uudistamisessa huomio kiinnitet- 42926: tävä. Siihen kehoittaa sekin, että paikalliset olot myös- 42927: kin saman kunnan eri pohjakulmilla usein ovat siksi 42928: erilaiset, että kunnittain tehtävä sopimus tilusten rauhoit- 42929: tamisesta ei sovellu kaikkiin kunnan osiin. Täten tehtä- 42930: väin aitausjärjestelmäin kautta voitaisiin nähtävästi myös- 42931: kin aikaansaada sellainen tilusten rauhoitus, ettei aidoilla 42932: tarpeettomasti suljeta pääsyä yleisille metsälaitumille ja 42933: että paikkakunnan vähävaraisten tarve saada laidunta koti- 42934: eläimilleen, ilman että siitä maanomistajille on erityistä 42935: haittaa, tulee tyydytetyksi. 42936: Sanotun perustuksella ja kun nykyinen asetus tilusten 42937: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä ai- 42938: neen järjestelyyn nähden että muutenkin muodollisesti on 42939: puutteellinen, saa Eduskunta Teidän Keisarilliselta Ma- 42940: jesteetiltanne alamaisesti anoa : 42941: 42942: että voimassa olevat, tilusten rauhoittamis- 42943: ta kotieläinten tekemäTtä vahingolta koske·vat 42944: lainsäännökset perinpohjin tarkasteltaisiin ja 42945: uudestaan laadittaisiin siihen suuntaan, että, 42946: säilyttäen näiden säännösten johtava periaate, 42947: tilttsten rauhoittamista koskevain sopimusten 42948: aikaansaaminen, erittäinkin kotieläinten halti- 42949: jain pienempäin rylmxäin keskuudessa, kävisi 42950: Tilusten pauhoituslainsä.äd. uusim. 5 42951: 42952: help01nmaksi ja sellaisten sopimttsten pätevyys 42953: tehokkaamma!?si,· sekä 42954: että tästä annettaisiin Eduskunnalle armol- 42955: linen esitys. 42956: 42957: Suotnen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 42958: 42959: Helsingissä r r päivänä syyskuuta rgo8. 42960: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 42961: 1908. II Vp. - AnomusmietiutU N:o 6. 42962: 42963: 42964: 42965: 42966: Valtiovarainvaliokunnan mietiutU 42967: N : o 4 verotuslaitoksen uudistamista tarkot- 42968: tavien anomusehdotusten johdosta. 42969: 42970: 42971: Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera lähettänyt 42972: Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi edustaja Onni 42973: Hallstenin y. m. allekirjottaman anomusehdotuksen uuden 42974: verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, edustaja Kyösti 42975: Kallion y. m. anomusehdotuksen uutta verolakia koske- 42976: van armollisen esityksen pyytämisestä sekä edustaja Matti 42977: Helenius-Seppälän anomusehdotuksen selvityksen hank- 42978: kimisesta tupakkamonopolin toimeenpanon mahdollisuu- 42979: desta. Asiaa käsiteltyään Valiokunta saa täten Edus- 42980: kunnalle esittää seuraavaa. 42981: 42982: 42983: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt 42984: Bamalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val- 42985: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin 42986: valtiontalous suuremmoisesti laajentunut, enemmän kuin 42987: kymmenkertaisiksi ovat sekä tulot että menot kasvaneet, 42988: mutta siitä huolimatta ei varsin usein ole käynyt välttä- 42989: mättömäksi säätää uusia veroja, sillä valtion entisten tulo- 42990: lähteiden, etenkin tulliverotuksen, tuottavaisuus on li- 42991: sääntynyt melkein yhtä rinnan menojen enentymisen 42992: kanssa. 42993: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi- • 42994: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on 42995: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 4. 42996: 2 1908. II Yp. - Anomusmietiaio N:o 6. 42997: 42998: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt 42999: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan 43000: kuluessa on sekä valtiontaloudellisissa periaatteissa että 43001: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut. 43002: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi oikeu- 43003: denmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia verokykyisiä 43004: kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen osaa sa- 43005: massa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa vero- 43006: taakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kunkin 43007: hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua 43008: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus- 43009: laitos tekee paljon poikkeuksia. 43010: Valtiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tullimak- 43011: sut jo kauan olleet. Niitä tosin ei yleeensä kanneta aivan 43012: välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista, mutta 43013: kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti 43014: käytetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista, 43015: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten 43016: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia kerrok- 43017: sia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky tule 43018: niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi. 43019: Alkoholipitoisten juomain valmistamisesta ja kaupasta 43020: suoritetut verot, jotka ovat olleet valtion lähinnä tär- 43021: keimpinä tuloina, saadaan tosin sellaisista ylellisyy- 43022: teen kuuluvista nautintoaineista, jotka epäilemättä pa- 43023: remmin kuin mitkään muut soveltuvat kulutusverotuksen 43024: esineiksi, mutta niissäkään ei ole läheskään riittävästi to- 43025: teutettu sitä periaatetta, että kunkin veronalaisen tulee 43026: maksaa veroa suorituskykynsä mukaan. 43027: Näiden tuottavien kulutusverojen rinnalla maamme 43028: välittömät verot ovat verrattain vähäisiä. Maavero, joka 43029: rakenteeltaan on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukai- 43030: suudesta sekä sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut 43031: maatilat ja kaupunkien kallisarvoinen maa ovat vapaute- 43032: • tut, että myöskin yleisesti tunnetun epätasaisuutensa 43033: kautta. Vanhentuneita ovat samoin käräjäjyvät ja 43034: Verotaslaitoksen uudistaminen. 3 43035: 43036: henkirahat. Yleistä tuloveroa ja sitä täydentävää va- 43037: rallisuusveroa, jotka useissa muissa maissa on viime 43038: aikoina järjestetty oikeudenmukaiselle pohjalle, ei val- 43039: tiontaloudessamme ole käytännössä. 43040: Verotuslaitoksemme on puutteellinen myös siihen näh- 43041: den, että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä, 43042: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri 43043: osat täydentäisivät toisensa; varsinaista verotusjärjestel- 43044: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin 43045: tässäkin suhteessa nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan, 43046: on se kokonaisuudessanRa otettava tarkastettavaksi ja 43047: uudistettavaksi. 43048: Tämä tehtävä näyttää tulevan myöskin toisesta 43049: syystä tarpeelliseksi. Maamme valtiontulot ovat, kuten 43050: jo huomautettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasva- 43051: neet melkein yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuu- 43052: dessa tämä tuskin enää voinee jatkua, kun valtionmenot 43053: todennäköisesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tun- 43054: tuvammin niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten 43055: takia, joita paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin 43056: joutunevat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpiteet 43057: kuin yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä aiheu- 43058: tuva kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen, sa- 43059: moin yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen jär- 43060: jestäminen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilattomalle 43061: väestöllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uhrauksia 43062: valtion varoista; näihin tarkotuksiin tarvittaneen jo pian 43063: yhteensä kymmeniä miljonia markkoja vuosittain. Vaik- 43064: ka nykyiset valtiontulot edelleenkin kasvaisivat yhtä 43065: nopeasti kuin tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisä- 43066: menoja korvaamaan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan 43067: valtiontalouteen. Eikä siihen voida suinkaan luottaa, 43068: että valtiontulot kasvaisivat edelleen samassa määrin 43069: kuin tähän saakka. Päinvastoin on niissä odotettava 43070: suoranaista vähentymistäkin sen kautta, että Eduskunnan 43071: viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä ehdotus laiksi 43072: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43073: 43074: alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta ja kaupasta, 43075: saatuaan Hallitsijan vahvistuksen, lopettaa sen huomatta- 43076: van tuloerän, jonka paloviinan ja mallasjuomain valmistus- 43077: verot ja muut alkoholipitoisista juomista suoritettavat 43078: verot nykyänsä valtiontaloudessa muodostavat. 43079: Esitettyjen syiden nojalla näyttää välttämättömältä, 43080: että ensi tilassa ryhdytään toimenpiteisiin verotuslaitok- 43081: semme täydelliseksi uudistamiseksi. Mihin suuntaan sen 43082: tulisi tapahtua, esitetään seuraavassa lähemmin. 43083: 43084: laaverol Viime vuosisadan alussa kruunu sai pääasiallisimmat 43085: tulonsa maareroista; Ruotsin vallan aikana oli niiden 43086: merkitys valtion tulojen joukossa vieläkin tärkeämpi. 43087: Alkuansa ne ovat kehittyneet henkilöveroista, jotka 43088: keskiajalla olivat maassamme - samoin kuin muuallakin 43089: kehittymättämissä taloudellisissa oloissa - käytännössä. 43090: Sittemmin nämä verot, joita kukin henkilö tai oikeastaan 43091: kukin perheenisä suoritti yhtä paljon, muuttuivat varalli- 43092: suusveroiksi, ja kun maaomaisuus muodostui tärkeim- 43093: mäksi ja pysyvimmäksi varallisuuden lähteeksi, tuli näistä 43094: henkilöveroista aikaa myöten maaveroja. Kustaa Vaasan 43095: aikana ne merkittiin erityisiin maakirjoihin ja saivat siitä 43096: nimen maakirjavero. Tämän vanhan maaveron lisäksi 43097: myönnettiin 1600-luvulla erinäisiä suostuntaveroja maa- 43098: omaisuudesta maksettavaksi, ja vähitellen nekin - yh- 43099: teensä 8 eri veroa - muuttuivat vakinaisiksi. Kun ne 43100: merkittiin maakirjoihin, erotettiin ne entisistä maaveroista 43101: manttaaliveron nimellä, joka osotti veron henkilökohtaista 43102: jakoperustetta. Vähitellen manttaalin merkitys on muut- 43103: tunut siten, että tällä nimityksellä on ruvettu ilmaisemaan 43104: maatilain veronsuorituskykyä, ja manttaalista on tullut 43105: tilain kameraalisen arvon perusmitta. Maakirjaveron 43106: kanssa tämä manttaalivero muodosti maatilain n. s. vaki- 43107: naisen veron. Yleensä kaikkien maatilain oli tämä vero 43108: suoritettava; siitä olivat kuitenkin poikkeuksena sekä 43109: aateliston säteritilat ja suurimmaksi osaksi myös yleiset 43110: Verotuslaitoksen uudistaminen. 5 43111: 43112: rälssitilat että pappissäädyn palkka- ja virkatilat, samoin 43113: kaupungeille lahjotettu maa, jotka eri perusteilla nauttivat 43114: verovapautta. Veronalaisten tilain kesken oli veron suorit- 43115: tamiseen nähden paljon epätasaisuutta, kun verot olivat 43116: eri paikoissa valtakuntaa erilaisten perusteiden mukaan 43117: määrättyjä ja siis eri suuria. Niiden tasotukseksi säädet- 43118: tiin erityisiä veronpanojärjestelmiä. Alkuansa määrättiin 43119: maaverot sangen raskaiksi. Kun viljelykset sitten aikaa 43120: myöten laajenivat ja niiden tuottavaisuus lisääntyi, mutta 43121: maavero pysyi samana, miksi se kerran oli säädetty, vähe- 43122: ni verojen rasittavaisuus sen mukaan. Maaveroja suori- 43123: tettiin luonnontuotteissa, ja eri seuduilla oli käytännössä 43124: hyvin erilaisia veroparseleita, yhteensä yli 30:n. Niiden 43125: lukua on eri kertoja vähennetty, ja nykyänsä maaveroja 43126: suoritetaan 1886 vuoden asetuksen mukaan, joka rajotti 43127: veroparselien luvun kolmeksi: kustakin veroruplasta, joka 43128: vuonna 1840 oli otettu yleiseksi veroluvuksi, on makset- 43129: tava 25 litraa viljaa, 10 litraa kauroja ja rahaa 1: 17- 43130: 1: 45 penniä, eri lääneissä eri suuri määrä. Viime vuosina 43131: on vakinainen maavero tuottanut noin 3 milj. markkaa. 43132: Vakinaisen maaveron ohella suoritetaan maanomai- 43133: suudesta toinenkin valtionvero, kruununkymmenykset, 43134: jotka kruunu on saanut haltuunsa siten, että katolisen 43135: kirkon keskiajalla kantamista kymmenyksistä kaksi kol- 43136: mannesta Kustaa Vaasan toimesta peruutettiin valtiolle. 43137: Alkuansa tämän veron suuruus määrättiin joka kerta 43138: erikseen, sadon mukaan, mutta vähitellen sekin kehittyi 43139: muuttumattomaksi, ja vuonna 1748 säädettiin toimitetut 43140: kymmenysten laskut pysyväisiksi. Vapautusta kruunun- 43141: kymmenysten suorittamisesta nauttivat säterikartanot, 43142: pappilat ja muutamat muut tilat. Tämän veron raha- 43143: asiallinen merkitys on ollut jotenkin vähäinen; viime 43144: vuosina siitä on karttunut valtiolle tuloa noin 350,000 43145: markkaa vuodessa. 43146: Vielä vähäpätöisempi on maaverojen kolmannen ryh- 43147: män, silta- ja jahtivoudinkappain tulos, yli 60,000 markan 43148: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43149: 43150: vuodessa. Tätä veroa kannettiin alkuansa silta- ja jahti- 43151: vontien palkkaamiseen, mutta vuonna 1891 se peruutet- 43152: tiin kruunulle. 43153: Eri maaverolajit siis tuottavat nykyään yhteensä 43154: noin 3,4 milj. markkaa vuosittain, s. o. noin 5 °/o valtion 43155: nettotuloista. 43156: Kuten jo mainittiin, ovat maaveromme luonteeltansa 43157: muuttumattomia, niiden suuruus on kullekin tilalle yleensä 43158: kerta kaikkiaan määrätty, vaikka tosin eri veroperusteiden 43159: mukaan. Mutta maatilain arvot ovat vuosisatain kuluessa 43160: suuresti vaihtuneet. Ne verot, joita maatiloista on suori- 43161: tettava, ovat siten tulleet hyvin epätasaisiksi tilain ny- 43162: kyiseen arvoon verraten. Kun maatalouden alalla tapah- 43163: tuva kehitys edistyy eri tavoin maan eri osissa, on se omansa 43164: yhä lisäämään tämän verotuksen kohtuuttomuutta. H uo- 43165: mattava epäkohta on myös se seikka, että maatHain vero- 43166: tusta koskeva lainsäädäntömme on sangen monimutkainen, 43167: niin että maanomistajien on ylipäänsä vaikea käsittää niitä 43168: erilaisia perusteita, joiden mukaan maatiloista on määrätty 43169: veroa maksettavaksi. Kun lisäksi erinäiset etuoikeutetut 43170: maatilat ja kaupunkien maa, joka on maaseudun maa- 43171: aluetta monta kertaa kalliimpaa, ovat maaverosta ko- 43172: konaan vapaat, on maaveroa suorittavien maanviljelijäin 43173: keskuudessa ilmennyt suurta tyytymättömyyttä tätä van- 43174: hentunutta verotusmuotoa vastaan, ja useilla valtiopäi- 43175: villä on anottu sen lakkauttamista. Maaverojemme epäta- 43176: saisuutta osottaa myös se seikka, että erinäisille seuduille, 43177: joissa maaverojen rasittavaisuus on paljon suurempi kuin 43178: muissa osissa maatamme, on katsottu tarpeelliseksi myön- 43179: tää veronhuojennuksia. Siten ovat useat Länsi-Suomen 43180: rannikkokunnat saaneet tuntuvaa helpotusta tässä suh- 43181: teessa. 43182: Maaverokysymystä on myös hallituksen toimesta 43183: valmisteltu. Lainvalmistelukunnalle annettiin vuonna 43184: 1892 tehtäväksi laatia ehdotus suoranaisen verotuksemme 43185: uudelle kannalle järjestämisestä, ja vuonna 1898 ilmestyi 43186: Verotuslaitoksen uudistaminen. 7 43187: 43188: sen laaja mietintö, jossa esitettiin maaverot poistettaviksi. 43189: Viime vuoden valtiopäivillä tehtiin myös samaan suuntaan 43190: käypiä anomuksia, mutta silloin ne ajan puutteessa jäivät 43191: käsittelemättä; ne jätettiin uudelleen Eduskunnalle viime 43192: keväänä, mutta niiden valmistelu Valiokunnassa keskeytyi 43193: valtiopäiväin hajottamisen kautta. 43194: Joskin nykyiset maaveromme myönnetään kohtuut- 43195: tomiksi, väitetään niiden poistamista vastaan, että maa- 43196: vero on aikojen kuluessa pääomaistunut (kapitalisoitunut) 43197: maatilain realirasitteeksi, joka kunkin tilan arvoa lasket- 43198: taessa on otettu huomioon, ja siten ikään kuin kuo- 43199: leutunut, joten maatilain nykyiset omistajat muka ei- 43200: vät enää tunne tämän veron painoa, ja että täten 43201: maaverojen poistaminen merkitsisi samaa kuin niitä 43202: vastaavan lahjan antaminen maanomistajille. 43203: Ryhtymättä yksityiskohtaisesti selvittelemään tätä 43204: kysymystä, jota Lainvalmistelukunta on mainitussa mie- 43205: tinnössään sangen laajasti käsitellyt, näyttää sen johdosta 43206: kuitenkin tarpeelliselta huomauttaa, että maatilain arvoa 43207: ei maassamme yleisesti lasketa vain niiden tuottaman 43208: pääomankoron mukaan, vaan siinä otetaan muitakin 43209: seikkoja huomioon; varsinkin painaa tässä suhteessa se 43210: vakava yhteiskunnallinen asema, jonka maatila omis- 43211: tajalleen antaa. Ainakaan pieniin maatiloihin nähden 43212: ei tällainen verorasituksen kuoleutuminen ole yleisesti 43213: ja täydellisesti tapahtunut. Niiden viljelijät maksavat 43214: tilan ostaessaan sen tuottavaisuuteen verraten suhteet- 43215: toman korkeita hintoja myöskin sen takia, että heille 43216: on pääasia saada sekä itselleen että perheelleen pysy- 43217: vää tilaisuutta työnansioon; pääomalle tulevan koron 43218: vähäisyyteen ei tällaisia tilankauppoja tehtäessä kiin- 43219: nitetä sanottavasti huomiota, eikä siinä siis myöskään 43220: toimiteta laskelmia maaveron pääoma-arvosta. Se 43221: väite, että maavero olisi jo useiden miespolvien aikana 43222: otettu kunkin tilan pääoma-arvoa laskettaessa huomioon, 43223: ei pidä paikkaansa siihenkään nähden, että suuria osia 43224: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43225: 43226: maasta on vasta viime vuosikymmenien aikana lopullisesti 43227: pantu verolle. Mutta vaikkakin useissa tapauksissa - 43228: nimenomaan suurtilain kaupoissa - maaveron suuruus 43229: otetaan hintaa määrättäessä kannattavaisuuslaskelmiin, 43230: ei veronkuoletusta yksin sen kautta voida katsoa kerta 43231: kaikkiaan tapahtuneeksi ja pysyväksi tosiasiaksi, sillä 43232: se riippuu tilan vastaisesta tuottavaisuudesta, ja jos tämä 43233: alenee, rasittaa maavero tuntuvastikin tilanomistajaa. 43234: Vielä vähemmän oikeutettua on puhe jonkunlaisen 43235: lahjan antamisesta nykyisille maanomistajoille, koska ei 43236: ole kysymystäkään maaomaisuuden vapauttamisesta vero- 43237: tuksesta, vaan siitä, että samalla kertaa kuin vanhentunut 43238: maavero poistettaisiin, sen tilalle astuisi ajanmukaisesti 43239: järjestetty ja valtiolle riittävää tuloa tuottava, maatiloja 43240: kuten muutakin omaisuutta rasittava varallisuusvero. 43241: Esitettyjen perusteiden nojalla Valiokunnan enem- 43242: mistö puolestansa kannattaa anomusehdotuksissa esitet- 43243: tyä mielipidettä nykyisten maaverojemme poistamisesta, 43244: ehdottaen sijaan varallisuusveroa, josta Valiokunta myö- 43245: hemmin tässä mietinnössä tekee selkoa. 43246: 43247: Maaverojen rinnalla muilla tuottoveroilla on a1van 43248: vähäinen sija Suomen valtiontuloissa. 43249: Maakauppiaslen M aakauppiasten maksut, joista viime aikoina on kart- 43250: maksut tunut noin 450,000 markkaa vuodessa, säädettiin käytän- 43251: töön otettaviksi vuonna 1859, jolloin annettiin oikeus 43252: perustaa kauppapuoteja maaseudullekin. Nämä maksut 43253: ovat siten olleet ikäänkuin korvauksena siitä, että kauppa- 43254: liikkeen harjottaminen, vastoin porvarissäädyn etuoikeuk- 43255: sia, tehtiin maaseudulla luvalliseksi. 43256: Kun nykyaikana ei enää hyväksytä tällaisia erikois- 43257: oikeuksia, on mainittu verokin, joka sellaiseen katsanto- 43258: tapaan perustuu ja jota vastaavaa rasitusta kaupunkien 43259: useimmiten varakkaammilla kauppiailla ei ole, katsottava 43260: vanhentuneeksi ja olisi yleisen tuloveron voimaan astuessa 43261: poistettava. Nykyisessä muodossansa se on tarkotustaan 43262: Verotuslaitoksen uudistaminen. 9 43263: 43264: vastaamaton senkin vuoksi, että sen maksamista paljon 43265: voidaan kiertää. 43266: Apteekkarien maksuilla, joita on kannettu vuodesta Apteekkari en 43267: 1857 alkaen, ei valtiontalouden kannalta ole merkitystä; maksut 43268: vuonna 1906 ne eivät tuottaneet täyteen 42,000 markkaa. 43269: Koska apteekkiolojemme järjestäminen on sekä Halli- 43270: tuksen toimesta että Eduskunnassa otettu käsiteltäväksi, 43271: ei ole syytä tässä yhteydessä ottaa kysymystä lähemmin 43272: pohdittavaksi. 43273: 43274: Välittömiin veroihimme kuuluvat vielä käräjäjy(Jät 43275: ja henkirahat. 43276: Edellinen näistä veroista on vuosittain tuottanut noin Kfiräjij}Yit 43277: 300,000 markkaa. Jo keskiajalla ovat kihlakunnantuo- 43278: marien käräjäjyvät olleet käytännössä, ja uuden ajan 43279: alussa niitä mainittiin nimellä >>vanha vero>>. Alkuansa 43280: ne ovat johtuneet siitä velvollisuudesta, joka kansalla jo 43281: aikaisin on ollut tuomarin ja lautakunnan ylläpitoon kärä- 43282: jillä. Päästäkseen tästä rasituksesta se 1600-luvulla 43283: suostui maksamaan erityisen veron, 4 kappaa viljaa jokai- 43284: sesta itsenäisestä taloudesta; viljasta saivat tuomarit ja 43285: lautamiehet 3 kappaa ja laamanni 1 kapan. Tammikuun 43286: 25 p:nä 1886 annetulla asetuksella käräjäjyväin kanta- 43287: minen järjestettiin uudelle kannalle siten, että se neljäs- 43288: osa, joka vastasi laamannin osuutta, vähennettiin verosta, 43289: koska ]aamanninoikeudet oli lakkautettu, ja veronmaksa- 43290: jat jaettiin kahteen luokkaan, joista toiseen kuuluvien 43291: on suoritettava veroa 3 kappaa ja toiseen kuuluvien 43292: 1 1/2 kappaa; sitä paitsi vapautettiin käräjäjyvien maksa- 43293: misesta useita henkilöitä, joiden velvollisuutena se ennen 43294: oli ollut. 43295: Vanhentuneena olisi tämäkin vero poistettava. 43296: Henkirahoja on useita eri kertoja käytetty verotus- Henkirahat 43297: keinona. Jo 1600-luvun puolivälistä voidaan niiden kat- 43298: soa muodostuneen pysyväksi veroksi. Vuonna 1865 sää- 43299: dettiin nykyiset henkirahat, joita on suoritettava 2 mark- 43300: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43301: 43302: kaa mieheltä ja 1 markka naiselta; 16 vuotta nuoremmat 43303: ja 63 vuotta vanhemmat ovat verosta vapaat, samoin 43304: ilmeisesti varattomat. Samalla poistettiin ne etuoikeudet, 43305: joita aatelistolla ja muutamilla muilla oli tämän veron suo- 43306: rittamiseen nähden ollut. Viime vuosina se on tuottanut 43307: yli 1,s milj. markkaa vuodessa. 43308: Todellisena pääverona, joka kohdistuu samanlaisena 43309: niin hyvin varakkaaseen kuin varattomaan, eivät henki- 43310: rahamme lainkaan tyydytä nykyaikaisia oikeudenmukai- 43311: suuden periaatteita verotuksessa. Kun on suotavaa, 43312: että verotuslaitostamme uudelle kannalle järjestettäessä 43313: ei enää turvauduta verotusmuotoihin, jotka eivät jolla- 43314: kin tavalla perustu asianomaisten veronsuorittajain 43315: maksukykyyn, on Valiokunnan enemmistö pitänyt hen- 43316: kirahain poistamista välttämättömänä. 43317: 43318: Tullimaksul. Valtion tuottavimpana tulolähteenä on se verotus, 43319: jota tullimaksuina kannetaan, jo kauan ollut, kuten edellä 43320: mainittiin. Jo keskiajalla tämä verotuskeino tuli jonkun 43321: verran käytäntöön ja silloin tuontitulli käsitettiin lunas- 43322: tusmaksuksi kuninkaalle kuuluvasta oikeudesta ostaa 43323: muiden edellä ne tavarat, joita kaupaksi tarjottiin. Vienti- 43324: tulleja taas suoritettiin erivapautuksen saamiseksi tava- 43325: rain maastaviennin kiellosta. Tullien raha-asiallinen mer- 43326: kitys oli pääasiallisesti se, että niiden kautta saatiin kruu- 43327: nulle rahassa suoritettavia tuloja, joiden tarve oli sangen 43328: tuntuva, kun muuten valtiontulot ylipäänsä maksettiin 43329: vielä luonnossa. 43330: Ruotsin ensimäinen täydellinen tullitaksa ilmestyi 43331: vuonna 1667, ja se on sitten ollut myöhemmin säädettyjen 43332: perustuksena. Tullilainsäädäntö on, paitsi n. s. vapau- 43333: den aikana, kuulunut Hallitsijalle, muodostaen poik- 43334: keuksen kansan itseverotusoikeuden periaatteesta. Tämä 43335: johtuu siitä, että aikaisemmin tullimaksuja ei pidet- 43336: tykään verotuksena, ja myöhemmin tullien on las- 43337: kettu kuuluvan siihen taloudelliseen lainsäädäntöön, 43338: Verotuslaitoksen uudistaminen. 11 43339: 43340: joka on Hallitsijan määrättävissä. Vasta viime vuosi- 43341: sadalla, kun tullitulot ovat nousseet korkeihin summiin, 43342: on se tuntuva verotus, joka niiden kautta on suoritettu, 43343: tullut selvästi käsitetyksi, joskin jo 1600-luvulta alkaen 43344: tullien veroluonne on jossain määrin ollut havaittavissa. 43345: Kotimaan elinkeinojen edistämistä ovat tullimaksut 43346: jo Kustaa Vaasan ajoista asti tarkottaneet, ja näin ollen 43347: on tullilainsäädännössämme noudatettu suojelustulliperi- 43348: aatteita, jopa sangen ankariakin. Niiden pohjalle perustui 43349: maamme ensimäinen tullitaksakin, vuodelta 1812. Sit- 43350: temmin on tätä järjestelmää jonkun verran lievennetty 43351: varsinkin 1859 vuoden ja vielä enemmän 1869 vuoden 43352: tullitaksan kautta; viimeksimainitun pohjalle on nykyänsä 43353: voimassaoleva tullitaksa laadittu. Monessa kohden sekin 43354: tarkottaa kotimaisen teollisuuden suojelemista, mutta 43355: etupäässä on nykyisellä tullilainsäädännöllämme finanssi- 43356: poliittinen luonne. Yleisistä ravinto- ja nautintoaineista, 43357: sokerista, kahvista, tupakasta ja väkijuomista suoritetut 43358: tullimaksut - merenkulkumaksut niihin luettuina - 43359: ovat olleet tuottavimmat; näistä neljästä tavarasta on 43360: karttunut enemmän kuin puolet kaikista tullituloista, 43361: kuten seuraavat tullihallituksen tilastokonttorista saa- 43362: dut luvut osottavat: 43363: 43364: Tullituloja miljonissa markoissa. 43365: 43366: 43367: 190711906119051190~ 1190311902 43368: Sokerista ............ 15,1 17,2 12,s 12,s 12,s 10,7 43369: Kahvista ............ 5,4 5,4 1 ~.s ~.s ~.s ~.1 43370: 1 43371: Tupakasta .......... 3,7 3,s 3,2 3,4 3,s 2,6 43372: Alkoholijuomista .... 3,o 2,6 1 2,4 2,4 2,s 2,o 43373: Yhteensä 27,s 28,7 22,9 22,4 22,9 1 43374: 19,4 43375: 43376: Kaikkiaan kertynyt 1 43377: tulli- ja merenkul- 43378: kumaksuja ........ ~8,2 1 ~5,1 38,2 36,s 35,4 31,4 43379: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43380: 43381: Myöskin metallitavaroista ja kankaista suoritetuilla 43382: tullimaksuina on huomattava sija maamme tullivero- 43383: tuksessa. 43384: Edellä on jo huomautettu siitä, miten tulliverotuk- 43385: semme on omansa kohtuuttomasti rasittamaan vähä- 43386: varaisia. Erityisesti tämä koskee sitä korkeaa verotusta, 43387: jonka alaisena sokerin tuonti on. Kun tämä tulliverotuk- 43388: sen tärkein esine on vähitellen muodostunut aivan ylei- 43389: seksi ravintoaineeksi varattomimmissakin kodeissa, näyt- 43390: tää sokeritulli tuntuvammin kuin mikään muu verotus 43391: kohdistuvan niihin kansankerroksiin, joiden veronsuori- 43392: tuskyky on pienin. Valiokunnan mielestä on sentähden 43393: välttämättömän tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin pu- 43394: heena olevan kohtuuttoman tulliveron alentamiseksi. 43395: Periaatteessa on Valiokunnan enemmistö sitä mieltä, 43396: että sokeritulli olisi kokonansa lakkautettava, mutta 43397: siihen nähden, että kauppasuhteemme keisarikunnan 43398: ja ulkomaiden kanssa tehnevät tämän muutoksen tätä 43399: nykyä sangen vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin, 43400: on Valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, että tällä 43401: kertaa olisi vain ehdotettava sokeritullin alentamista niin 43402: vähäksi kuin suinkin mahdollista. 43403: Sokerin jälkeen on kahvi ollut tärkein tullimaksujen 43404: tuottavaisuuden puolesta. Kun tämä nautintoaine on 43405: tullut yleiseksi köyhimmissäkin perheissä, rasittaa myös 43406: kahvitulli kohtuuttomasti vähävaraisia, joiden maksu- 43407: kykyyn tämä verotus ei suinkaan oikeudenmukaisesti 43408: suhtaudu. Mutta kahvia ei voida samoin kuin sokeria 43409: lukea hyödyllisten ravintoaineiden joukkoon; päinvastoin 43410: olisi niin hyvin terveydelliseltä kuin taloudelliselta kan- 43411: nalta toivottava, että tämän nautintoaineen käyttöä 43412: voitaisiin vähentää. Mainittuja seikkoja silmällä pitäen 43413: Valiokunta ei ole katsonut syytä olevan ehdottaa kahvi- 43414: tullin määrään muutosta. 43415: Tulojen suuruuteen nähden on seuraavana järjestyk- 43416: sessä tupakkatulli. Tupakan verottamista Valiokunta 43417: Verotuslaitoksen uudistaminen. 13 43418: 43419: käsittelee myöhemmin, tupakkamonopolikysymyksen yh- 43420: teydessä. 43421: Mitä maamme tulliverotuksen yleiseen henkeen tu- 43422: lee, ei Valiokunta voi olla huomauttamatta siitä oikeiden 43423: verotusperiaatteiden vastaisesta suunnasta, johon tulli- 43424: taksamme on laadittu muihinkin elintarpeisiin kuin so- 43425: keriin nähden. Semmoisiakin yleisesti käytettyjä elin- 43426: tarpeita kuin suolaa, ryyniä, hedelmiä, lihaa, läskiä, 43427: kalaa, perunajauhoja y. m. verotetaan tullin kautta, jopa 43428: toisia niistä tuntuvan ankarastikin. Kun tulliverotuk- 43429: semme alistetaan korj~uksen alaiseksi, on tämä epä- 43430: kohta VaHokunnan mielestä poistettava. 43431: Uudistusta kaipaa tulliverotuksemme sitäpaitsi toi- 43432: seenkin suuntaan. Vaikka maassamme, etenkin 1869 vuo- 43433: den tullitaksan kautta, on otettu tuntuva askel eteen- 43434: päin entisestä ankarasta suojelustullijärjestelmästä, on 43435: nykyinen tullitaksamme siitä huolimatta vielä jotenkin 43436: johdonmukaisesti suojelustullihenkeen laadittu. Se suo- 43437: jelee sekä semmoista kotimaista teollisuutta, jolla ilman 43438: tullien suojaa ei olisi menestymismahdollisuutta, että 43439: myöskin sellaista, joka ei mitään suojelusta kaipaa, 43440: ja se panee esteitä tarpeellistenkin teollisuustuotteiden 43441: tuonnille maahan. VaHokunnan mielestä on sentähden 43442: käytävä mahdollisuuden mukaan valmistamaan siirty- 43443: mistä suojelustullijärjestelmästä vapaakauppaan. Tarko- 43444: tusta varten olisi mitä pikimmin hankittava selvitys 43445: tullitaksamme vaikutuksesta maamme taloudelliseen elä- 43446: mään, nimenomaan tehdasteollisuutemme kehitykseen. 43447: Vasta senjälkeen voitaneen nimittäin ryhtyä tullitak- 43448: samme perinpohjaiseen uudistukseen, joka jo useita vuo- 43449: sia on ollut puheena ja jonka valmistamiseen Hallitsijan 43450: suostumuskin on hankittu. - Samalla kertaa voitaisiin 43451: saada tehdyksi ne korjaukset, joita vanhentunut tul- 43452: litaksamme sekä teknillisen jaottelunsa että nimikkei- 43453: densä puolesta kipeästi kaipaa. 43454: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43455: 43456: Tulliverotusta uudistettaessa olisi Valiokunnan mie- 43457: lestä sitäpaitsi syytä ottaa harkittavaksi, missä määrin 43458: olisi tarkotuksenmukaista kantaa näitä maksuja har- 43459: vemmista tavaroista kuin nykyään ja saattaa tullilaitok- 43460: semme sen kautta yksinkertaisemmaksi ja hallintokustan- 43461: nukset pienemmiksi kuin mitä nykyänsä on asian laita. 43462: Samoin olisi tarpeen ottaa pohdittavaksi kysymys, voi- 43463: taisiinko ja missä määrin sovittaa tullimaksut kunkin ta- 43464: varan arvon mukaan, eikä painon tai kappaleluvun mukaan 43465: kuten nykyänsä. Jos osottautuisi mahdolliseksi ottaa 43466: arvotullit yleisesti käytäntöön, silloin voitaisiin tulli- 43467: verotuksessakin verrattain paljon toteuttaa sitä oikeu- 43468: denmukaisuuden vaatimusta, että ylellisyyttä, joka ilmai- 43469: see huomattavaa veronsuorituskykyä, on verotuksen 43470: ankarasti kohdattava. Korkeat tullimaksut kyllä arva- 43471: tenkin olisivat omansa vähentämään veronalaisten ylel- 43472: li'lyysesineiden käyttöä, eikä siis valtion tuloja voitaisi 43473: täten suurestikaan lisätä, mutta oikeudenmukaisuuden 43474: kannalta olisi veron maksajien suorituskyvyn huomioon- 43475: ottaminen tässäkin suhteessa välttämätön. 43476: 43477: Tupakkamonopoli. Tässä yhteydessä Valiokunta on ottanut käsiteltä- 43478: väkseen edustaja Helenius-Seppälän alussa mainitun 43479: anomusehdotuksen selvityksen hankkimisesta tupakka- 43480: monopolin toimeenpanon mahdollisuudesta. Yleisesti 43481: myönnetään, että tupakka on sopivimpia kulutusvero- 43482: tuksen esineitä, ja on Valiokunta ollut sitä mieltä, että 43483: valtion tarvitessa uusia tulolähteitä on syytä harkita, 43484: eikö tupakan verottamisessa olisi otettava käytäntöön 43485: joku tuottavampi tapa kuin yksistään tullin kantami- 43486: nen tavaraa maahan tuotaessa. Tupakkatuotteiden val- 43487: mistuksen ja myynnin ottaminen valtion yksinoikeu- 43488: deksi on niissä Europan maissa, missä tämä järjestelmä 43489: on ollut käytännössä, tuottanut erinomaisen rahallisen 43490: tuloksen. Ranskassa oli vuonna 1904 valtion tupakka- 43491: monopolin bruttotulo 448,s milj. francia ja nettotulo 43492: Verotuslaitoksen uudistaminen. 15 43493: 43494: 366, 0 milj. francia, valtion voitto siis yli 80 %. Itäval- 43495: lassa oli vuonna 1906 tupakkamonopolin bruttotulo 43496: 225,5 milj. itävalt. kruunua ja nettotulo 138,s milj. 43497: kruunua, valtion voitto siis yli 60 %· Ranskassa nou- 43498: see tupakkavero täten 9,6 markkaan henkeä kohden ja 43499: Itävallassa, jossa kulutus on lähes sama kuin Suo- 43500: messa, 5,2 markkaan, jota vastoin Suomessa suoritetaan tu- 43501: pakkaveroa vain 1,2 markkaa henkeä kohden. Kun tupa- 43502: kan sekä valmistus että myynti on valtion omassa 43503: huostassa, voidaan mukavasti pitää huolta siitä, että hie- 43504: nomman tupakkatavaran kuluttaja saa maksaa suhteelli- 43505: sesti suuremman veron kuin jonkun tavallisen lajin käyt- 43506: täjä. Silloin on myöskin helpompi kuin nykyoloissa kor- 43507: jata niitä epäkohtia, mitä meilläkin vallitsee tupakka- 43508: tuotteiden valmistuksen ja kaupan alalla. Toiselta puo- 43509: len on Valiokunta ollut selvillä siitä, että valtion tupakka- 43510: monopolin toimeenpano vaatisi melkoisia kustannuksia. 43511: Valiokunnassa on myöskin esiintynyt se mielipide, että 43512: sopivalla aksiisijärjestelmällä voitaisiin päästä jotenkin 43513: hyvään rahalliseen tulokseen ja siitä olisi se etu, että tällä 43514: verotuksella olisi suostunnan luonne. Tahtomatta tällä 43515: hetkellä ryhtyä kysymystä seikkaperäisemmin harkit- 43516: semaan, Valiokunta puolestaan katsoo, että Hallituksen 43517: tulisi hankkia kaikki mahdollinen selvitys sekä tupakka- 43518: monopolin toimeenpanemisesta että vaihtoehtoisesti myös- 43519: kin aksiisijärjestelmän käytäntöön ottamisesta. 43520: 43521: Muista valtionveroista, jotka uudistusta kaipaavat, Leimasuostunla. 43522: on vielä erityisesti mainittava leimasuostunta. Jo 17 43523: vuosisadalla tämä verotusmuoto tuli maassamme käy- 43524: täntöön - silloin se myönnettiin hovioikeuden jäsenten 43525: paikkaamista varten - ja vuodesta 1686 alkaen leima- 43526: veroja on yhtä mittaa suoritettu. Vuonna 1906 ne ovat 43527: tuottaneet yli 2, 2 milj. ja vuonna 1907 2, 8 milj. markkaa 43528: ja Eduskunta on niiden muutosten johdosta, jotka viime 43529: vuoden valtiopäivillä tehtiin perintöverotukseen, arvioi- 43530: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43531: 43532: nut tästä suostunnasta vuonna 1908 saatavan tulon 43533: 3 milj. markaksi. 43534: Kun Eduskunta on 1907 vuoden valtiopäivillä anonut 43535: ehdotusta leima-asetuksen perinpohjaisesta muuttami- 43536: sesta siten, että asetus samalla tulisi yksinkertaisem- 43537: maksi ja vero tuottavammaksi, jos verotarve sitä vaatii, 43538: ja Hallitus on asettanut komitean asiaa valmistelemaan, 43539: ei Valiakunnan mielestä ole tällä kertaa syytä lähemmin 43540: kosketella leimaverokysymystä. Mietinnössään leima- 43541: suostunnasta on Valiokunta lausunut toivomuksen, että 43542: asian käsittelyä joudutetaan ja että se jo ensi tilassa voi- 43543: daan esittää Eduskunnalle. 43544: Samassa yhteydessä Eduskunta on anonut esitystä 43545: erityiseksi perintö-, lahja- ja testamenttiCJeroa koskevaksi 43546: laiksi ja Hallitus on jättänyt ehdotuksen laatimisen Lain- 43547: valmistelukunnan toisen osaston tehtäväksi. Tämän uudis- 43548: loollnpesaprosenlll.tuksen yhteydessä olisi vanha perintövero, n. s. kuolin- 43549: pesäprosentti, lakkautettava. Tämä vero on syntynyt 43550: siten, että 1752 vuoden valtiopäivillä aatelisto, porvaris- 43551: sääty ja talonpoikaissääty suostuivat hovioikeuksien hy- 43552: väksi suorittamaan 1/4 % kuolinpesävaroista, sittenkun 43553: niistä oli velat vähennetty; sittemmin puheenalainen 43554: vero peruutettiin kruunulle. Vuonna 1906 se tuotti 43555: 76,000 markkaa . 43556: 43557: .Sentonaali. Kaksi kertaa enemmän, 156,000 markkaa, saatiin 43558: mainittuna vuonna toisesta vanhanaikaisesta verosta 43559: sentonaalista, jota suoritetaan 1 % virkamiesten vaki- 43560: naisesta menosääntöön otetusta palkasta. Tämä vero 43561: säädettiin vuonna 1677 kannettavaksi Vadstenan sotilas- 43562: huoneen hyväksi, ja vuonna 1783, jolloin tämä sotilas- 43563: huone lakkautettiin, se määrättiin kannettavaksi kruu- 43564: nun sotilashuonerahastoon. 43565: Koska ei näytä tarkotuksenmukaiselta, että valtio 43566: niistä palkoista, joita se virkamiehillensä maksaa, sa- 43567: malla suorastansa vaatii osan takaisin, olisi Valiokun- 43568: Verotuslaitoksen uudistaminen. 17 43569: 43570: nan mielestä verotuslaitosta uudistettaessa sentonaali 43571: lakkautettava ja tämä seikka otettava huomioon, kun 43572: virkamiesten palkkausta uudelle kannalle järjestetään. 43573: 43574: 43575: Kun Valiokunta on edellisessä luonut katsauksen 43576: valtion verotuloihin, lienee syytä yleissilmäyksen helpot- 43577: tamiseksi vielä lyhyesti mainita, paljonko kukin näistä 43578: tuotti vuonna 1906: 43579: 43580: Maaverot Smk. 3,488, 785: 78 43581: Maakauppiasten maksut 457,610: 72 43582: Apteekkarien " 41,991: 67 43583: " 43584: Paloviinan anniskelumaksut " 34,213: 44 43585: Henkirahat " 1,834,116: 63 43586: Käräjäjyvät " 308,993: 97 43587: Tullitulot " 46,514,813: 66 43588: Paloviinavero " 6,584,528: 06 43589: Mallasjuomasuostunta " 739,314: 51 43590: Pelikorttisuostunta " 39,026: 40 43591: Leimamaksu pelikorteista " 26,017: 60 43592: Leimasuostunta " 2,182,122: 09 43593: Kuolinpesäprosentti " 76,092: 06 43594: Sentonaali " 156,142: 92 43595: Valtion osuus vähittäismyynti- " 43596: ja anniskeluyhtiöiden voitosta , 982,052: 08 43597: 43598: Jos Valiokunnan ehdotus maaverojen, maakaup- 43599: piasten maksujen, käräjäjyvien, henkirahain, kuolin- 43600: pesäprosentin ja sentonaalin poistamisesta tulee toteu- 43601: tetuksi, aiheutuu siitä tuntuva vähennys valtiontuloissa, 43602: vuoden 1906 tilien mukaan se olisi ollut 6,s milj. 43603: markkaa. Alkoholipitoisten juomain valmistuksesta, maa- 43604: hantuonnista ja kaupasta suoritettavat verot nousivat 43605: samana vuonna 10,9 milj. markkaan. Kun tästä vähen- 43606: netään tarkastusmenot ja takaisin suoritettu valmistus- 43607: 2 43608: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43609: 43610: vero denaturoidusta paloviinasta, yhteensä yli 600,000 43611: markkaa, on se tulo, jonka valtio menettää, kun 43612: Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä 43613: alkoholipitoisia aineita koskeva lakiehdotus tulee vah- 43614: vistetuksi, vuoden 1906 tilien mukaan laskettava 10,3 43615: milj. markkaan. Näiden tulojen vähennysten, yhteensä 43616: 16,s milj. markan, lisäksi on laskettava sellainen 43617: sokeritullin alennus, jota Valiokunta on ehdottanut. 43618: Korvaisivatko tupakkamonopolin tai aksiisijärjestel- 43619: män käytäntöön ottaminen ja uuden perintö-, lahja- 43620: ja testamenttiveron säätäminen, joita edellisessä on 43621: kannatettu, kysymyksessä olevaa tulojen supistusta, siitä 43622: on vaikea arviolaskelmaakaan tehdä, kun kysymystä 43623: ei vielä riittävässä määrin ole selvitetty. Mutta joka ta- 43624: pauksessa on todennäköistä, että valtion tulot, jollei niitä 43625: uusilla tuottavilla tulolähteillä kartuteta, jo pian tule- 43626: vat riittämättömiksi, koska tekeillä olevien suurten uu- 43627: distusten takia valtion menot nopeasti lisääntyvät. Näin 43628: ollen on ryhdyttävä uusien verojen säätämistä suun- 43629: nittelemaan. 43630: 43631: Yleinen lolovero. Se verotusmuoto, jonka nykyaikana katsotaan par- 43632: haiten vastaavan oikeudenmukaisuuden periaatetta, on 43633: yleinen tulMero. Useissa maissa se onkin viime aikoina 43634: saanut tärkeän aseman valtiontaloudessa. Suomessa on 43635: tulosuostunta ollut valtionverona vuosina 1865-1885, 43636: ja kuntaimme taloudessa on tuloverotus nykyänsä pää- 43637: asiallisimpana tulolähteenä. Yleisen tuloveron säätä- 43638: mistä uudelleen valtionveroksi on Lainvalmistelukunta 43639: ennenmainitussa mietinnössään suoranaisen verotuksen 43640: uudistamisesta ehdottanut, ja samaa esitetään kummassa- 43641: kin käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa. Siitä 43642: tuskin sanottavaa erimielisyyttä lieneekään, että tämä 43643: uudistus olisi verotusoloissamme jo läheisessä tulevai- 43644: suudessa toimeenpantava. 43645: Tuloverotus tarjookin useita etuja muiden verojen 43646: rinnalla. Ensinnäkin siinä voidaan paremmin kuin mis- 43647: Verotuslaitoksen uudistaminen. 19 43648: • 43649: sään muussa verossa ottaa huomioon kunkin veronmak- 43650: sajan erilainen suorituskyky ja sovittaa veromäärä sen 43651: mukaiseksi. Samalla voidaan pienet tulot, n. s. toimeen- 43652: tulominimi, jättää verosta vapaiksi ja myöntää verotetta- 43653: ville helpotuksia perheolojen y. m. s. seikkain perustuk- 43654: sella. Tässä verotuksessa käy hyvin päinsä verolle- 43655: panossa laskea, minkä verran kustannuksia erilaiset 43656: tulot ovat vaatineet, ja ottaa se seikka huomioon suo- 43657: ritettavaa veroa määrättäessä. Erityisesti tärkeätä on, 43658: että tuloverotuksessa voidaan ilman vaikeutta panna 43659: toimeen progressiivinen verotus, jonka järjestäminen 43660: useissa muissa veroissa on verrattain hankalata. Se on 43661: sitäpaitsi joustava, tulojen suuruus kun yleensä nousee 43662: rinnan valtion menojen kanssa, jonka lisäksi valtion tu- 43663: loja voidaan tuloverotuksen avulla verrattain helposti 43664: lisätä veroprosenttia korottamalla. 43665: Niiden monien etujen rinnalla, joita tulovero var- 43666: sinkin periaatteelliselta kannalta katsoen tarjoo, on 43667: tosin huomattavana myös erinäisiä varjopuolia, jotka 43668: varsinkin tätä veroa käytäntöön sovitettaessa tulevat 43669: näkyviin. Vaikein asia on verotettavien tulojen selville 43670: saanti, kun suurimman osan maataviljelevää kansaamme, 43671: joka saa tulonsa luonnossa, on itsensäkin vaikea päästä 43672: niiden rahallisesta arvosta selville, eikä verotettavilla 43673: yleensä voida edellyttää olevan haluakaan tulojensa 43674: määrää ilmottaa. Jotta taksotusviranomaiset voisivat 43675: saada työllensä tarpeellista pohjaa, on verotettavat vel- 43676: votettava iiroottamaan tulonsa. Koska vuosina 1865- 43677: 1885 kannetun tulosuostunnan voidaan katsoa jääneen 43678: onnistumatta etupäässä senvuoksi, että tulojen takso- 43679: tusta ei suoritettu huolellisesti, on Valiokunnan mie- 43680: lestä näyttänyt olevan syytä erityisesti huomauttaa, 43681: miten tärkeä juuri tämä seikka on tuloverotusta jär- 43682: jestettäessä. 43683: Vaikeuksia tuottaa myös se seikka, että elanto- 43684: suhteet eivät kaikkialla maassa ole samanlaisia, joten 43685: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43686: • 43687: yhtä suuret tulot eivät aina merkitse yhtä suurta suoritus- 43688: kykyä. Tämmöistä osittaista epätasaisuutta ei kuiten- 43689: kaan missään verotuksessa voi kokonaan välttää, jota- 43690: paitsi tuloverotuksessa asiaa voitaneen korjata jakamalla 43691: maa elantosuhteitten mukaan eri verotusalueisiin. 43692: Kun kuntain taloudessa jo nykyänsä on tuloverotus 43693: käytännössä, tulisi veronmaksajilta täten vastaisuudessa 43694: kannettavaksi kaksi samanluontoista veroa. Luonnolli- 43695: selta näyttää, että nämä molemmat tuloverot liitettäi- 43696: siin yhteen siten, että ne taksotettaisiin samalla kertaa. 43697: Se asiantuntemus, jonka kuntien edustajat paikkakun- 43698: talaisina voisivat verolautakunnan käytettäväksi antaa, 43699: olisi taksotuksessa mitä suurimmaksi hyödyksi. Kuntien 43700: oma etukin vaatisi taksotuksen toimittamista mahdol- 43701: lisimman tarkasti. 43702: Jonkinlaiseksi j ohdoksi yleisestä tuloverosta saatavan 43703: rahallisen tuloksen arvioimiseen mainittakoon, että naa- 43704: purimaassamme Ruotsissa on yleinen suostunta, jota suori- 43705: tetaan vähintäin 1,000 kruunun suuruisista tuloista, viime 43706: vuosina tuottanut 11 milj. kruunua; korkein veroprosentti 43707: on 4. Norjassa on tuloverosta saatu noin 3,5 milj. kruu- 43708: nua vuosittain; verosta vapaa tulominimi on sielläkin 43709: ollut 1,000 kruunua ja veroprosentti on 2-5. Preussissa, 43710: jossa varsinainen progressiivinen tuloverotus ensinnä 43711: otettiin käytäntöön, on tämä tulolähde viime vuosina 43712: antanut noin 200 milj. Saksan markkaa; tuloverotus on 43713: siellä alkanut 900 Saksan markan tuloista ja korkein 43714: veroprosentti on 4, joka suoritetaan vähintäin 100,000 43715: markan tuloista. 43716: Siinä anomusehdotuksessa, jonka edustaja Aug. Hjelt 43717: y. m. jättivät viime vuoden valtiopäiville, on yleisestä tulo- 43718: verosta saatava tulos meillä laskettu 8,9 milj. markkaan, 43719: edellyttäen, että veroprosentti 7 eri tuloluokkaa kohden, 43720: alkaen 1,000 markasta ja päättyen 100,000 markkaan, 43721: määrättäisiin vähintäin 1:ksi ja korkeintaan 4:ksi. 43722: Yleisen tuloverotuksen kautta saatava rahallinen 43723: tulos tulee tietenkin kokonaan riippumaan veroprosen- 43724: Verotuslaitoksen uudistaminen. 21 43725: 43726: teista sekä siitä, miten jyrkkä ja korkea yleneminen siinä 43727: otetaan käytäntöön. Valiokunta on sitä mieltä, että 43728: tälle verotusmuodolle on annettava se tärkeä sija maamme 43729: verotusjärjestelmässä, joka sille edellä esiintuotujen etujen- 43730: sa perusteella kuuluu. Tämä tulee sitäkin tärkeämmäksi, 43731: jos Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti useita nykyisiä 43732: veroja poistetaan ja tullitulot, tulliverotuksen alalla suo- 43733: ritettavan uudistuksen kautta, tuntuvasti vähenevät. 43734: - Valiokunnan mielestä on sitä paitse luonnollista, 43735: että ne täysi-ikäiset kansalaiset, joiden tulot ovat niin 43736: pienet, ettei luokiteltu tulovero niitä kohtaa, maksa- 43737: vat kaikki saman säädetyn pohjaveron. 43738: 43739: Yleisen tuloveron täydennykseksi on erityinen va- YaralllsliiiSvero. 43740: rallisuudesta suoritettava vero sopiva, ja ulkomailla 43741: onkin jo monessa maassa (useassa Saksan valtiossa, Hol- 43742: lannissa ja Yhdysvalloissa) sellainen verotusmuoto käy- 43743: täntöön otettu. Erikoinen ParallisuusPero on etenkin sen- 43744: vuoksi tarpeellinen, että sen kautta voitaisiin saada te- 43745: hokkaammin verotetuksi myöskin sellaisia vakautettuja 43746: tuloja, jotka välttyvät tuloveroa riittävässä määrässä 43747: suorittamasta. Kun kansamme varallisuudesta suurin 43748: osa on maanviljelyskiinteimistöihin sijotettu, kohdistuisi 43749: tämä vero erityisesti juuri maatiloihin, ja astuisi niihin 43750: nähden nykyisten maaverojen sijalle. Varsinkin sellai- 43751: silla paikkakunnilla, missä maapohjan arvo on viime 43752: aikoina liikeyhteyden parantumisen kautta nopeasti ko- 43753: honnut, varallisuusveron kautta voitaisiin ottaa yhteis- 43754: kunnalle tuntuva osa niistä kohtuuttomista voitoista, 43755: joita maanomistajat täten ilman omaa ansiotaan ovat saa- 43756: neet. Kaupunkitontteihin ja -kiinteimistöihin, joiden 43757: arvonnousu viime aikoina on ollut erittäin huomattava, 43758: varallisuusvero samalla tavoin kohdistuisi - päinvastoin 43759: kuin nykyinen maavero, joka jättää ne kokonaan va- 43760: paiksi. Ansiottoman arvonnousun verottamisessa voi- 43761: taisiin hyväksi käyttää sitä kokemusta, joka ulkomailla 43762: on tällä alalla saavutettu. 43763: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43764: 43765: Tämäntapaisen varallisuusveron avulla voitaisiin val- 43766: tiontulojen lisäämisen ohella edistää useita yhteiskuntapo- 43767: liittisia tarkotusperiä. Sen kautta voitaisiin ehkäistä kovin 43768: suuria viljelemättömiä maa-aloja joutumasta yksiin käsiin, 43769: kun säädettäisiin tällaisesta maaomaisuudesta suoritetta- 43770: vaksi arvon mukaan progressiivinen vero, kuten näilläkin 43771: valtiopäivillä on anottu; metsäalueita voitaisiin myös ve- 43772: rottaa. 43773: Yllä esitetyistä syistä Valiokunta pitää varalli- 43774: suusveroa tarpeellisena yleisen tuloveron täydennykseksi. 43775: 43776: 43777: Kun nyt kysymyksessä oleva verotusreformi on toi- 43778: meenpantava, pitäisi Valiokunnan mielestä verotusehdo- 43779: tukset rakentaa sillä tavalla, että kävisi mahdolliseksi 43780: vuositarpeen mukaan kulloinkin korottaa tahi alentaa 43781: veroyksikköä, jolla tavoin Suomen tulo- ja menosääntö 43782: saavuttaisi suurempaa joustavuutta. Samalla Valio- 43783: kunta katsoo toivottavaksi, että Hallitus hankkisi sel- 43784: vitystä ja ehdotuksia muistakin kuin edellä esitetyistä 43785: verotustavoista, koska voisi tulo- ja menoarviota teh- 43786: täessä käydä tarpeelliseksi ottaa joku uusikin vero käy- 43787: täntöön entisen veron korottamisen asemesta ja silloin 43788: tietysti olisi valmiiden ehdotusten olemassaolo erittäin 43789: suotava. 43790: 43791: Esittämiensä perusteiden nojalla Valiokunta siis 43792: täydellisesti kannattaa käsiteltävänä olevia anomusehdo- 43793: tuksia, jotka tarkottavat verotuslaitoksemme uudista- 43794: mista, ja viitaten tässä mietinnössä esittämiinsä näkö- 43795: kohtiin Valiokunta ehdottaa Eduskunnalle anottavaksi, 43796: 43797: että Hallitus CJiipymättä CJalmistaisi selCJi- 43798: tyksen nykyisissä CJerotusoloissamme CJallitseCJista 43799: puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden poistami- 43800: misesta sekä uuden, oikeu,denmukaisemman ja 43801: Verotuslaitoksen uudistaminen. 43802: 43803: raitiontarpeiden lisääntymistä tyydyttäPän ('ero- 43804: järjestelmän aikaansaamisesta; sekä 43805: 43806: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin 43807: armollinen esitys asiasta. 43808: 43809: 43810: Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1908. 43811: 43812: 43813: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 43814: Palmen ja jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, 43815: Kallio, Kanervo (osittain), V. Korhonen, Koskelin, 43816: Laine (osittain), Partanen, Rapola, Saaristo (osittain), 43817: Sainio, Sivenius, Tainio, Tanner, Vikman (osittain), 43818: Virkkunen, W. Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Ai- 43819: tamurto (osittain), von Alfthan, Helenius-St. ppälä (osit- 43820: tain), Kiiskinen (osittain), Komu (osittain), Riihelä 43821: (osittain) ja Saarikivi (osittain). 43822: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43823: 43824: 43825: 43826: 43827: Vastalauseita. 43828: 43829: I. 43830: 43831: Kun Valtiovarainvaliokunta verolaitoksen uudista- 43832: mista tarkoittavia anomusehdotuksia käsitellessään tyytyy 43833: ehdottamaan, että selvitys viipymättä on hankittava sillä 43834: alalla vallitsevista puutteista sekä esitys annettava valtio- 43835: päiville oikeudenmukaisemman ja valtiontarpeiden lisään- 43836: tymistä tyydyttävän verojärjestelmän aikaansaamisesta, 43837: on tämä ponsi meidän mielestämme kaikin puolin hyväk- 43838: syttävä. Päätös saapi kuitenkin melkoisessa määrässä 43839: toisen luonteen sen perustelussa esitetyistä vaatimuksista, 43840: jotka ovat sitoviksi ohjeiksi aiotut vastaisen uudistuksen 43841: suuntaan nähden. Tässä emme voi asettua Valiokunnan 43842: enemmistön kannalle. 43843: Valiokunta mietinnössään toivoo siirryttävän suo- 43844: jelustullijärjestelmästä vapaakauppaan. Lähtemättä tutki- 43845: maan, miten todellinen vapaakauppa soveltuisi Suomessa 43846: nykyään harjoitettujen elinkeinojen tarpeisiin, kielto- 43847: lakiin sekä siihen työn ja omaisuuden sosialiseeraukseen, 43848: joka on nykyajan polttavia kysymyksiä ja kieltämättä 43849: muutamilta osilta vaatii huomiota, täytyy kysyä, onko 43850: vapaakaupan aatteen toteuttaminen Suomessa, kansain- 43851: välisten kauppasuhteiden nykyisellä kannalla ollessa, 43852: edes mahdollinen. Sokeritulliin nähden Valiokunta voi- 43853: masuhteiden takia on katsonut välttämättömäksi tinkiä 43854: pois periaatteestaan, ja mitä laajemmassa määrässä tätä 43855: periaatetta aiotaan panna toimeen, sitä voimakkaampana 43856: Verotuslaitoksen uudistaminen. 25 43857: 43858: sama pakko on muillakin aloilla esiintyvä. Asiain näin 43859: ollen se siirtyminen vapaakauppaan, jota tahdotaan val- 43860: mistella, helposti supistuu pelkäksi korulauseeksi. 43861: Suomen valtion menosäännön kannalta kohtaa yhtä 43862: arveluttavia epäilyksiä, jos tahtoo pitää Valtiovarain- 43863: valiokunnan perustelua vastaisen verojärjestelyn ohjeena. 43864: Sen tulovähennyksen lisäksi, joka seuraa kieltolaista, ja 43865: joka vähintään nousee vuotuisesti 10 miljoonaan mark- 43866: kaan, johtuisi sokeritullin vaaditusta alentamisesta toinen 43867: vähennys, ainakin 5 miljoonaa markkaa vuodessa, mah- 43868: dollisesti kaksi kertaa niin paljon. Kun tähän tulee li- 43869: säksi vielä muitakin verovähennyksiä, niin jäänee kol- 43870: mattakymmentä miljoonaa markkaa vuodessa uusilla 43871: veroilla hankittavaksi. Mutta jos ottaa huomioon sen 43872: yleisesti tunnetun tosiasian, että uusi suoranainen vero 43873: vasta vähitellen on täyteen tehovoimaansa saatettavissa, 43874: sekä että välillistenkin verojen äkillinen nostaminen usein 43875: jättää hämmästyttävän epätyydyttävät tulokset, lienee 43876: jokseenkin rohkeata olettaa, että Valiokunnan ehdottamat 43877: uudet verot voitaisiin hetimiten saada täyttämään nyt mai- 43878: nitun aukon. Ja lisäksi tulee vielä ne tarpeet, jotka j oht u- 43879: vat oppivelvollisuudesta, vanhuus- ja työkyvyttömyys-va- 43880: kuutuksesta sekä maanhankinnasta tilattomille. Euroopan 43881: rikkaimmat ja mahtavimmat kansat eivät tätä nykyä näe 43882: voivansa tyydyttää valtion yhä kasvavia tarpeita verot- 43883: tamatta useita sellaisiakin kulutus- ja nautintoaineita, 43884: joita käytetään kansan laajimmissakin piireissä, eikä ole 43885: ajateltavissa, että pohjoisessa ilmanalassa ja karulla maa- 43886: perällä asuva Suomen kansa kykenisi syrjäyttämään vas- 43887: tuksia, jotka muualla ovat osottautuneet voittamatto- 43888: miksi. 43889: Meidän kantamme on se, että yhteiskunnan yhä li- 43890: sääntyvien tarpeitten tyydyttämiseksi verolaitoksemme 43891: täytyy uudistaa, ja tuskin silloin voi välttää välillisten 43892: enemmän kuin välittömienkään verojen kohottamista, 43893: kun se vaan tapahtuu järkiperäisellä ja oikeudenmukaisella 43894: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43895: 43896: tavalla. Mitkä keinot tässä kohden ovat parhaat, sen 43897: osottakoon tarkempi tutkimus, jota Eduskunta Valio- 43898: kunnan yksimielisestä ehdotuksesta toivoaksemme päät- 43899: tää anoa. 43900: Emme katso tarpeelliseksi pitemmältä osottaa Valio- 43901: kunnan mietinnössä esiintyviä puutteita, mutta ponnen 43902: perusteluksi ei tarvitakaan erityiskohtiin menevää esi- 43903: tystä, koska asia koko laajuudessaan on jätettävä tutkit- 43904: tavaksi. Uskallamme siis lausutun perusteella ehdottaa, 43905: 43906: että esilläolefla mietintö palautetaan Valtio- 43907: flarainflaliokuntaan perustelunsa puolesta muu- 43908: tettaflaksi ylläfliitattuun suuntaan. 43909: 43910: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1908. 43911: 43912: 43913: E. G. Palmen. Oskari Laine. 43914: Juhani Arajärvi. P. 0. Rapola. 43915: Artturi H. Virkkunen. K. V. Koskelin. 43916: K. 0. Vikman. 43917: Verotuslaitoksen uudistaminen. 27 43918: 43919: 43920: 43921: 43922: II. 43923: Sen muodon johdosta, johon esillä oleva Valtiovarain- 43924: valiokunnan mietintö on laadittu, pyydämme saada il- 43925: moittaa eriävän mielipiteemme seuraaviin mietinnössä 43926: kosketeltuihin eri kohtiin nähden. 43927: Henkirahoista on Valiokunta lausunut, että ne, syystä 43928: etteivät lainkaan tyydytä nykyaikaisia oikeudenmukai- 43929: suuden periaatteita verotuksessa, eivätkä perustu asian- 43930: omaisten veronsuorittajain maksukykyyn, olisi poistet- 43931: tava. Vastoin tätä olemme me sitä mieltä, että yleiseen 43932: varallisuus- ja tuloveroon nojaava verotusjärjestelmä, 43933: jonka käytäntöön ottamista Valiokunta on puoltanut, 43934: on täydennettävä sellaisella yleisellä henkilöverolla, jota 43935: jäsenmaksun tapaisena kannetaan kaikilta yhteiskunnan 43936: jäseniltä, joilla ei ole sellaista tuloa taikka varallisuutta, 43937: jota ensin mainittu verotus on aiottu kohtaamaan. Sen 43938: asianhaaran siveellistä ja periaatteellista merkitystä, että 43939: siten kaikki yhteiskunnan työkuntoiset jäsenet joutuisivat 43940: kantamaan vaikkakin vaan vähäpätöisen osan sen taa- 43941: koista, ei ole liian vähäksi arvattava. Tässä kohden 43942: näyttävät henkirahat tarjoovan lainsäätäjälle historial- 43943: lista pohjaa, eivätkä ne myöskään ole tähän asti nousseet 43944: sellaisiin määriin, että niitä voisi pitää rasittavina kelle- 43945: kään aikuiselle yhteiskunnan jäsenelle, jolla on säännölli- 43946: set mahdollisuudet työansioon. Järjestettiinpä vero siten, 43947: että se, niinkuin tähän asti henkirahat, kohtaa kaikkia 43948: sellaisia kansalaisia, katsomatta heidän muutoin suori- 43949: tettavaansa veroon, taikka myös siten, että se kohtaa ai- 43950: 28 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 43951: 43952: noastaan niitä, joilla ei ole vähintä verotettavaa tuloa 43953: taikka varallisuutta, on sillä välttämätön paikkansa jär- 43954: jestelmässä, eikä sellaista veroa vastaan käy jälkimäisessä 43955: tapauksessa väittäminen, ettei se ottaisi huomioon vero- 43956: velvollisten erilaista varallisuustilaa. 43957: Käsitellessään kysymystä tullimaksuihin toivotta- 43958: vista muutoksista ja selvennyksistä on Valiokunta peri- 43959: aatteessa ollut sitä mieltä, että sokeritulli olisi poistettava, 43960: syystä että sen on katsottu kohtaavan koko kansalle tär- 43961: keätä ravintoainetta ja siten ylenmäärin rasittavan sen 43962: vähävaraisempia kerroksia. Jättäen sillensä tällaisen 43963: yleisen arvostelun suuremman tai vähemmän oikeutuksen, 43964: olemme tahtoneet huomauttaa, että sokeritulli nykyään 43965: on niin tärkeä ja suuri verolähde, että raha-asiallisilla 43966: näkökohdilla täytyy jokaisessa sitä tarkoittavassa muu- 43967: toksessa katsoa olevan mitä suurin, jottemme suorastaan 43968: sanoisi ratkaiseva merkitys; ja on tämä erittäinkin otettava 43969: huomioon, kun suunnitellaan yksityiskohdissaan niin hä- 43970: märästi osotettua sekä tuloksiinsa nähden niin häilyviin 43971: todennäköisyyksiin nojaavaa veron uudistusta, kuin Valio- 43972: kunta mietinnössään viittailee. Jo vähempikin sokeri- 43973: tullin alentaminen näyttää sitä paitsi saattavan tämän 43974: tavaran tuontiin ja valmistukseen nähden niin suuria 43975: mullistuksia mahdollisiksi, että jokaista sellaista alennusta 43976: tarkoittavaa kysymystä käsiteltäessä on tarkoin harkit- 43977: tava, mitä kauppasuhteemme sekä Keisarikuntaan että 43978: ulkomaihin tässä kohdin maamme yleisen edun kannalta 43979: vaativat, sekä käykö sellaisia muutoksia ylipäätään toi- 43980: meenpaneminen. 43981: Mitä tullimaksuihin yleensä tulee, käy punaisena lan- 43982: kana kautta niiden lausuntojen, jotka Valiokunnan enem- 43983: mistö on niihin nähden mietintöön ottanut, että ne mie- 43984: luimmin olisi poistettava taikka ainakin tuntuvasti alen- 43985: nettava, syystä että niiden on katsottu •>kohtuuttomasti 43986: rasittavan•> vähävaraisia kansalaisluokkia. Ylipäätään 43987: antaa mietintö moniailla lausunnoillaan aihetta siihen kä- 43988: Verotuslaitoksen uudistaminen. 29 43989: 43990: sitykseen, että Valiokunnan enemmistö samojen sangen 43991: hatarien syiden pohjalla haluaisi käytäntöön otettavaksi 43992: verojärjestelmän, joka miltei yksinomaan nojaisi välittö- 43993: mään verotukseen. Näin vastalauseen muodossa ei käy 43994: ryhtyminen selvittämään kaikkia niitä syitä, joiden vuoksi 43995: sellaista verojärjestelmää ei vielä milloinkaan maailmassa 43996: ole voitu panna käytäntöön; ei myöskään että välitön 43997: verotus ei voi kohdata kaikkia verolähteitä ja kuinka 43998: vähän tuottava se ylipäätään on, sekä vihdoin että välit- 43999: tömät verot aina ovat rasittavia veronmaksajille ja taval- 44000: lisesti helpommat kiertää kuin välilliset verot. Jos Valia- 44001: kunnan enemmistö luulee voivansa perustaa valtion vas- 44002: taisen kulunkiarvion yksinomaan välittömiin veroihin 44003: taikka toivoo välillistä verotusta ylipäätään voitavan 44004: sanottavasti huojistaa, samalla jättämättä tärkeitä valtio- 44005: tehtäviä täyttämättä, niin on tämä enemmistö vajonnut 44006: utopiaan, jota vastaan on turha taistella reaalisuuksiin 44007: perustuvilla syillä. Kun mietinnössä lausutaan, että vä- 44008: lilliset verot pääasiallisesti kohtaavat köyhempiä, suora- 44009: naisesta työstään eläviä väestön kerroksia, ei siinä myös- 44010: kään ole otettu huomioon, kuinka suuressa määrässä sellai- 44011: nen verotus on siirron kautta pantavissa ja ehdottomasti 44012: aina pannaan muiden yhteiskuntaluokkien kannettavaksi. 44013: Minkä työntekijä maksaa tullimaksuja, sen hän jälleen 44014: ottaa työnantajalta korkeamman palkan muodossa, ja 44015: mitä työnantajan siten täytyy antaa, sen hän ottaa takai- 44016: sin työtuotteiden ostajilta j. n. e. rajattomiin. Mihin 44017: tämä kiertokulku päättyy taikka kuka nämä verot vii- 44018: meiseltä maksaa, ei ole helppo selvittää ja on kenties aina 44019: jäävä ratkaisematta; ainakaan ei tämän seikan selvittä- 44020: minen ole niin helppo kuin Valiokunnan enemmistö näyt- 44021: tää olettaneen. 44022: Valiokunnan mietinnössä olevaa lausuntoa, että olisi 44023: käytävä valmistamaan siirtymistä suojelustullijärjestel- 44024: mästä vapaakauppaan, joka lausunto otettiin siihen äänes- 44025: tyksen jälkeen, saanee niinikään pitää jonkun verran 44026: 30 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44027: 44028: ennenaikaisena, kun ei vielä ole selvitetty, missä määrin 44029: odotettavissa olevat suuret valtiomenojen lisäännyksetken- 44030: ties vaativat käsittelemään tulliverotuskysymystä yksin- 44031: omaan rahalliselta kannalta. 44032: Valiokunnan enemmistö on perustanut melkoisen osan 44033: toiveitansa valtiotulojen lisääntymisestä tupakkamonopo- 44034: lin taikka ehdollisesti tupakka-aksiisin käytäntöön otta- 44035: miseen. Samalla kun pyydämme ilmoittaa, että Valio- 44036: kunnassa olemme kuuluneet siihen vähemmistöön, joka on 44037: tahtonut puoltaa viimeksi mainittua verotustapaa ensin 44038: mainitun edellä, joka näyttää vaativan liian laajoja ja kal- 44039: liita laitoksia, jotka estävät siitä luopumasta, jos se vast- 44040: edes havaittaisiin epäsoveliaaksi, rohkenemme myös lausua 44041: epäilyksemme, mitä tulee tästä verolähteestä odotettuun 44042: suureen tuloon. Hienompain tupakkalajien verottami- 44043: sesta ennen kaikkea ei ole sanottavia tuloja odotettavissa, 44044: säädettiinpä vero kuinka korkeaksi tahansa; sillä sellaisen 44045: tupakan käyttäjät ovat ja pysyvät kaikkialla ylen vähä- 44046: lukuisina. Kyllä miljonat, jos niitä halutaan, on otettava 44047: niiltä, jotka käyttävät halvempaa tavaraa. Missä määrin 44048: tupakkamonopoli voisi verotulojen vahingoksi vaikuttaa 44049: 1700-luvulla niin hartaasti huolehditun kotimaisen tupa- 44050: kanviljelyksen jälleen elpymiseen, ei Valiokunta ole ottanut 44051: huomioon. Kun tätä ennen on ehdotettu tupakka-aksii- 44052: sin käytäntöön ottamista, on kuitenkin ollut puhetta, että 44053: kävisi välttämättömäksi veron vuoksi kieltää tupakkaa 44054: viljelemästä, mikä kuitenkin voisi sangen likeltä koskea 44055: maanomistajalle erioikeustietä vakuutettua verotetun 44056: maan vapaata käyttöoikeutta. 44057: Valiokunnan muut lausunnot, joista kuitenkin mo- 44058: nessa kohden on ollut eri mieliä, ovat suurimmaksi osaksi 44059: niin ylimalkaisia, että niitä juuri tämän yleispätevän si- 44060: sällyksensä perustuksella sinänsä käy puolustaminen. 44061: Kuitenkin näyttää vastalause olevan pantava myöskin 44062: niitä liioiteltuja toiveita vastaan, joita Valiokunnan enem- 44063: mistöllä on ollut tulo- ja ()arallisuus()erojen tuottavaisuu- 44064: Verotuslaitoksen uudistaminen. 31 44065: 44066: teen nähden, jossa kohden erittäin vertailun Norjan oloihin 44067: olisi pitänyt kehottaa varovaisuuteen. Aikaisempain, 44068: sellaisilla verotuksilla tässä maassa tehtyjen epäonnistu- 44069: neiden yritysten niinikään olisi pitänyt olla tässä suhteessa 44070: varotuksena. 44071: Mitä Valiokunnan mietinnöstä kuitenkin ennen kaik- 44072: kea puuttuu, siitä huolimatta että sitä keskusteluissa ylei- 44073: sesti vaadittiin, on viittaus siihen, missä järjestyksessä nuo 44074: suunnitellut uudistukset on aiottu toteuttaa. Esityk- 44075: sestä tosin käy selville, että aiotut varallisuus- ja tulo- 44076: verot on tarkoitettu uuden verojärjestelmän pohjaksi. 44077: Aivan selvittämättä on kuitenkin jäänyt, voidaanko tämä 44078: vero katsoa, tahi voiko se tulla riittäväksi täyttämään 44079: niitä valtiotulojen aukkoja, mitkä jo päätetty kieltolaki 44080: mahdollisesti on aikaansaava, sekä tyydyttämään niitä • 44081: sangen huomattavia vaatimuksia, mitkä oppivelvollisuus, 44082: vanhuusvakuutus, tientekovelvollisuuden siirtyminen val- 44083: tiolle y. m. uudistukset kohdakkoin asettavat valtiorahas- 44084: tolle. Kun Valiokunnan mietintö kuitenkin päättyy sitä 44085: tarkoittavaan ponsilauseeseen, että verojärjestelmän uudis- 44086: tamisen mahdollisuutta on tutkittava sekä esitys asiasta 44087: Eduskunnalle aikanaan annettava, jota vastaan sinänsä ei 44088: näy olevan mitään muistuttamista, pyydämme ainoastaan 44089: kunnioittavimmin ehdottaa, 44090: 44091: että mietintö palautettaisiin V altiMarain- 44092: (laliokuntaan edellä esitettyjen muutettujen näkö- 44093: kohtien perustelmiin ottamista (larten. 44094: 44095: Helsingissä, 25 päivänä syyskuuta 1908. 44096: 44097: G. Granfelt. K. von Alfthan. 44098: 44099: Ylläolevaan vastalauseesen yhtyy mitä henkirahoi- 44100: hin tulee 44101: K. Grotenfelt. 44102: 32 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44103: 44104: 44105: 44106: 44107: 111. 44108: 44109: Vanhentuneen verojärjestelmämme suurimpana vi- 44110: kana on se järjestelmällisyys, jolla se sälyttää koko vero- 44111: taakan vähimmin maksukykyisten kansalaisten kan- 44112: nettavaksi. Kun nimittäin suurin osa valtion tuloista 44113: kerätään välillisen verotuksen avulla, joka nojautuu 44114: pääasiallisesti tärkeimpien kulutustavarain verottami- 44115: seen, rasittaa niiden hankkiminen raskaimmin maamme 44116: työväenluokkaa. Niinpä tuottavat yksin tulli ja väki- 44117: juomain verotus noin 3/4 valtion varsinaisista tuloista, ja 44118: kun työväenluokka on näiden verojen alaisten kulutus- 44119: esineiden suurin käyttäjä, käy jo tästä selville, että työ- 44120: väenluokan kerättävänä sen heikosta taloudellisesta ase- 44121: masta huolimatta on suurin osa valtion tuloista. 44122: Kun siis ryhdytään verotusjärjestelmämme perin- 44123: pohjaiseen korjaamiseen, ei tärkeimpänä tehtävänä suin- 44124: kaan ole uusien verolähteiden keksiminen, vaan vero- 44125: rasituksen oikeudenmukainen jakaminen eri yhteiskunta- 44126: luokkien kesken. Uudistuksen kautta on niin ollen py- 44127: rittävä siihen, että kukin veronmaksaja ottaa verojen 44128: suoritukseen osaa suhteellisesti tulojensa ja varallisuu- 44129: tensa mukaan. 44130: Vaikkakin valiokunnan enemmistö nimenomaan tun- 44131: nustaa, että verotusjärjestelmää uudistettaessa olisi otet- 44132: tava huomioon veronsuorittajain maksukyky, ei se ole 44133: johdonmukaisesti kautta mietinnön menetellyt sen mu- 44134: kaan. Päinvastoin on se parissa tärkeässä kohdassa 44135: tehnyt tätä periaatetta räikeästi loukkaavia ehdotuksia. 44136: Verotuslaitoksen uudistaminen. 33 44137: 44138: Jos tahdotaan verotusuudistuksen kautta saada 44139: aikaan semmoista verorasituksen jakaantumista, jota 44140: valiokuntakin tavottelee vaatiessaan että ~sen rasituksen, 44141: jonka yhteiskunta panee kunkin hartioille, tulee jokai- 44142: sesta veronmaksajasta tuntua yhtä raskaalta•>, seuraa 44143: siitä, että kaikki välilliset ja henkilölliset verot olisivat 44144: verotusjärjestelmästä poistettavat ja valtion menoihin 44145: tarvittavat varat hankittava yleisellä tuloverona ja va- 44146: rallisuusverolla sekä niihin liittyvällä perintöverolla. Tämä 44147: tulee välttämättömäksi senvuoksi, että välillisiä veroja ei 44148: voi saada sovitetuksi niiden lopullisen suorittajan maksu- 44149: kyvyn mukaan, joten niitä käyttämällä myöskin on mah- 44150: dotonta saavuttaa oikeudenmukaisuutta verotuksessa. 44151: Jos ne, kuten Valiokunnan enemmistö toivoo, kohdiste- 44152: taan etupäässä ylellisyyteen, eivät ne tuota juuri mitään, 44153: ja ovat siten raha-asiallisesti huonosti valittuja; jos niitä 44154: taasen kannetaan enimmin käytetyistä kulutustavaroista, 44155: tulee niitä varakas ja varaton suorittamaan osapuilleen 44156: saman verran ja silloin ei verotus suinkaan ole ottanut 44157: veronsuorittajan maksukykyä huomioon. Välillisten ve- 44158: rojen käyttäminen ei siten olekaan mitään muuta kuin 44159: hienosti harkittu keino verotaakan siirtämiseksi maksu- 44160: kykyisten luokkain hartioilta vähävaraisten suoritetta- 44161: vaksi. - Niihin turvautuminen on sitäpaitsi veronmak- 44162: sajain harhaanjohtamista, sillä niitä käyttämällä riiste- 44163: tään heiltä mahdollisuus arvostella, minkä verran, he to- 44164: dellisuudessa veroa suorittavat. 44165: Tärkein verotusmuoto rahalliseen tulokseensa näh- 44166: den, johon nämä huomautukset kohdistuvat, on maas- 44167: samme tulliverotus, jossa kaikki välillisen verotuksen 44168: epäkohdat ehkä selvimpinä esiintyvät. Jos siis verotus- 44169: järjestelmässämme halutaan toteuttaa Valiokunnan hy- 44170: väksymää oikeudenmukaisuuden periaatetta, olisi tulli- 44171: verotuksesta kokonaan luovuttava. Osittain on valio- 44172: kunnan enemmistökin asettunut samalle kannalle, teh- 44173: den kuitenkin eron erilaisten tarpeiden verottamisessa. 44174: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44175: 44176: Niinpä on enemmistö suostunut kannattamaan esimerkiksi 44177: sokerin tullin kokonaan poistamista sekä muihinkin elin- 44178: tarpeisiin kohdistuvien tullimaksujen lakkauttamista. 44179: Sen sijaan on enemmistö katsonut tarpeelliseksi ehdottaa 44180: kahvia rasittavan tullin pysyttämistä nykyisessä mää- 44181: rässään. 44182: Tämä kahvin asettaminen erikoisasemaan kulutus- 44183: tavarain joukossa on sitä omituisempaa, kun Valiokun- 44184: nan enemmistökin on pakotettu myöntämään, että kahvin 44185: käyttö on tullut aivan yleiseksi maassamme, joten ~kahvi 44186: tulli rasittaa kohtuuttomasti vähävaraisia, joiden maksu- 44187: kykyyn tämä verotus ei suinkaan oikeudenmukaisesti 44188: suhtaudu>>. Ja kantaansa enemmistö ei voi perustella 44189: muulla kuin sillä, että >miinhyvin terveydelliseltä kuin 44190: taloudelliselta kannalta olisi toivottavaa, että tämän nau- 44191: tintoaineen käyttöä voitaisiin vähentää>>. Valiokunnan 44192: enemmistö on siis tämän kysymyksen yhteydessä antau- 44193: tunut ajamaan muitakin kysymyksiä kuin puhtaasti ve- 44194: rotusalaan kuuluvia. Kokemus on kuitenkin osottanut, että 44195: terveydellisten tai siveellisten tulosten tavotteleminen ve- 44196: rotuksen avulla ei johda mihinkään tuloksiin. 44197: Koska kahvin verottamisesta niin ollen olisi ainoana 44198: seurauksena, että vähävaraisia kahvinkuluttajia kohtuut- 44199: tomasti rasitettaisiin, toivomme Eduskunnan lausuvan, 44200: 44201: että kahritulli on kokonaisuudessaan pois- 44202: tettara. 44203: 44204: 44205: Suunnitelman mukaan, jonka kautta henkilölliset 44206: ja välilliset verot korvattaisiin yleisellä tuloverona sekä 44207: sitä täydentävällä varallisuus- ja perintöverotuksella, 44208: tulisi tuloverona luonnollisesti olemaan tärkein sija vas- 44209: taisessa verotuksessa. Myöskin Valiokunnan enemmis- 44210: tön ohjelmaa noudattaen tulisi tulovero saamaan hyvin- 44211: kin tärkeän sijan, useita tuottavia veroja kun ehdote- 44212: Verotuslaitoksen uudistaminen. 35 44213: 44214: taan poistettaviksi. Siitä huolimatta enemmistö, pu- 44215: huessaan tuloveron tuottavaisuudesta, mainitsee ainoana 44216: arviona siitä laskelman, joka päättyy niin alhaiseen sum- 44217: maan kuin 8,9 miljonaan markkaan, vaikka helposti 44218: osotettavissa on, että tämä tulos ei riittäisi korvaamaan 44219: edes enemmistön ehdottaman vanhojen verojen poista- 44220: misen kautta syntyvää vajausta. Samalla kun olemme 44221: vakuutettuja siitä että tulovero, olematta silti vielä eri- 44222: koisen raskas, voi tuottaa tuntuvasti suurempia tuloksia, 44223: emme kuitenkaan katso tarpeelliseksi esittää mitään las- 44224: kelmaa sen tuottavaisuudesta, koska tämä kokonaan 44225: tulee riippumaan verotustarpeesta. 44226: Tuloveroista puhuttaessa lausuu Valiokunnan enem- 44227: mistö olevan luonnollista, •>että ne täysi-ikäiset kansa- 44228: laiset, joitten tulot ovat niin pienet, ettei luokiteltu tulo- 44229: vero niitä kohtaa, maksavat kaikki saman säädetyn pohja- 44230: veron•>. 44231: Yksi yleisen tuloveron pääperiaatteita on, että siinä 44232: aina säilytetään jonkin määrätyn tulorajan, niin sanotun 44233: toimeentulominimin, alapuolella olevat tulot verosta 44234: vapaina. Valiokunnan enemmistö kuitenkin ehdottaa 44235: tästä periaatteesta poikettavaksi. Oikeudenmukainen täm- 44236: möinen •>yhteiskunnallinen jäsenmaksu•> ei missään ta- 44237: pauksessa ole, se kun kohtaisi siksikin vähävaraisia kan- 44238: salaisia, joitten tulot eivät riitä edes välttämättömiin 44239: elintarpeisiin ja joiden verottaminen siten muuttuu 44240: heiltä leivänryöstämiseksi. Tämä ehdotettu vero tulisi 44241: pääasiallisesti olemaan sama kuin nykyiset henkirahat, 44242: vaikka toiseen muotoon verhottuna. Se olisi peräti van- 44243: hentuneita henkirahojamme moitittavampikin, koska se 44244: tulisi vapauttamaan varakkaat tämmöisen veron suo- 44245: rittamisesta ja sälyttäisi sen yksinomaan varattomain 44246: kannettavaksi, muodostuen siten varsinaiseksi •>köyhä- 44247: listöveroksi•>. 44248: Valiokunnan päätös henkirahain poistamisesta ei niin 44249: ollen ole mikään edistys, vaan moitittavaa taantumista. 44250: 36 1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44251: 44252: Kun tämän ehdotetun veron rahallinen tulos sitäpaitsi 44253: tulisi olemaan aivan mitätön, etenkin sen kantovaikeuksiin 44254: verrattuna, toivomme Eduskunnan päättävän, 44255: 44256: että tuloperon pohjaPeroa koskefJa ehdotus 44257: V aliakunnan mietinnöstä poistettaisiin. 44258: 44259: Helsingissä 26 p:nä syyskuuta 1908. 44260: 44261: 44262: Mimmi Kanervo. Aura Kiiskinen. 44263: J. A. Komu. W. Korhonen. 44264: A. J. Partanen. Santeri Saarikivi. 44265: J. H. Saaristo. J. V. Sainio. 44266: A. Sivenius. T. Tainio. 44267: Väinö Tanner. Wäinö Wuolijoki. 44268: Verotuslaitoksen uudistaminen. 37 44269: 44270: 44271: 44272: 44273: IV. 44274: 44275: Se mitä edellä 3:ssa vastalauseessa on sanottu vä- 44276: lillisistä veroista yleensä ja etenkin kahvitullista, koskee 44277: täydellisesti myöskin tupakan verottamista. Tupakan 44278: verotuksen puolustukseksi on kyllä lisäksi tuotu esiin, 44279: että se muka koskee veron maksukykyisempää yleisöä 44280: kuin kahvinverotus, koska tupakkaa käyttävät vaan täysi- 44281: kasvuiset miehet, jotka siis itse kykenevät sekä hankki- 44282: maan tulonsa että arvostelemaan menonsa. On kuitenkin 44283: huomattava, että jos esimerkiksi mies, joka käyttää tu- 44284: pakkaa, on naimisissa, niin ei verotus suinkaan kohtaa 44285: yksinomaan häntä, vaan vähenevät tulot koko perheeltä, 44286: joten tupakan verotus ei enemmän kuin muidenkaan ku- 44287: Iutusaineiden ota huomioon veronmaksajan veronsuori- 44288: tuskykyä. On myöskin väitetty, että, tupakan verotta- 44289: minen olisi siveellisistä syistä oikeutettua, koska muka 44290: tupakan hinnan kohottamisen kautta estettäisiin tämän 44291: terveydelle vähingollisen aineen käyttöä. Mutta ensin- 44292: näkin on tunnustettu tosiasia, että tällaisten hermoja 44293: kiihottavien nautintoaineiden käyttö ei vähene, vaikka 44294: niiden hintaa kohotetaankin. Se kokemushan on saatu 44295: muun muassa alkoholijuomien suhteen. Ja toiseksi ei ole 44296: mielestämme oikein kuten jo 3:ssa vastalauseessakin 44297: huomautetaan, pyrkiä tällaisia siveellisiä tarkotusperiä 44298: ajamaan juuri verotuksen yhteydessä, jonka kautta 44299: vaan köyhälistölle lisätään jo ennestään raskasta vero- 44300: taakkaa. Jos tupakka katsotaan niin vaaralliseksi ai- 44301: neeksi, että sen käyttöä on koetettava ehkäistä, niin käy- 44302: 38 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44303: 44304: tettäköön toisellaisia keinoja, kieltoa tai muuta sen- 44305: tapaista. 44306: Valiokunnan enemmistö näyttää olevan taipuvai- 44307: nen hyväksymään tupakan verotuksen valtion monopolin 44308: muodossa, perustellen kantaansa sillä, että sen kautta 44309: paremmin kuin muuten tupakan laatu voidaan verotuk- 44310: sessa ottaa huomioon, niin että hienomman tupakan 44311: kuluttaja saa maksaa suhteellisesti suuremman veron 44312: kuin jonkun tavallisen lajin käyttäjä. Vaikka tämä 44313: väite teoreettisesti kyllä pitääkin paikkansa, niin on 44314: kuitenkin varmaa, että porvarillinen hallitus tulisi mo- 44315: nopolia käyttämään vaan suurien valtiontulojen hank- 44316: miseen, jolloin luonnollisesti tupakan käyttäjäin suuri 44317: massa, s. o. alaluokka, saisi raskaimman verotaakan kan- 44318: taakseen. Kun sitäpaitsi meidän oloissamme hyvin ym- 44319: märrettävistä syistä on erityisesti varottava hallituksen 44320: käsiin näin mahtavaa asetta antamasta kuin tupakka- 44321: monopoli on, voimme sitä vähemmin yhtyä Valiokun- 44322: nan enemmistön mielipidettä kannattamaan. 44323: Viitaten ylläesitettyyn, rohkenemme ehdottaa, että 44324: Eduskunta lausuisi toivomuksen, 44325: 44326: että tupakka uutta verotusjärjestelmää 44327: laadittaessa olisi tehtävä verosta vapaaksi. 44328: 44329: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1908. 44330: 44331: 44332: J. A. Komu. T. Tainio. 44333: Wäinö Wuolijoki. 44334: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö. 44335: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44336: 44337: 44338: 44339: 44340: Valtiovarainvaliokunnan mietintö 44341: N: o 4 a verotuslaitoksen uudistamista tarkot- 44342: tavien anomusehdotusten johdosta. 44343: 44344: 44345: Eduskunta on käsitellessänsä Valtiovarainvalio- 44346: kunnan tästä asiasta annettua mietintöä n:o:4 palauttanut 44347: sen valiokuntaan sitä varten, että valiokunta, erityis- 44348: kohtiin menemättä, laatisi mietinnössä ehdotetun yleisen 44349: ponnen perustelemista varten välttämättömän uuden 44350: perustelun asiasta tehtävään':'' alamaiseen anomukseen. 44351: Tämän tehtävän täyttämiseksi saa Valtiovarainvalio- 44352: kunta täten esittää seuraavaa. 44353: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt 44354: samalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val- 44355: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin 44356: valtiontalous suuremmoisesti laajentunut, enemmän kuin 44357: kymmenkertaisiksi ovat sekä tulot että menot kasvaneet, 44358: mutta siitä huolimatta ei varsin usein ole käynyt välttä- 44359: mättömäksi säätää uusia veroja, sillä valtion entisten 44360: tulolähteiden, etenkin tulliverotuksen, tuottavaisuus on 44361: lisääntynyt melkein yhtä rinnan menojen enentymisen 44362: kanssa. 44363: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi- 44364: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on 44365: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt 44366: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan 44367: kuluessa on sekä valtiontaloudellisissa periaatteissa että 44368: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut, 44369: V altio~Jarain~Jaliokunnan mietintö N :o 4 a. 44370: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44371: 44372: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi oikeu- 44373: denmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia verokykyisiä 44374: kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen osaa sa- 44375: massa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa vero- 44376: taakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kunkin 44377: hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua 44378: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus- 44379: laitos tekee paljon poikkeuksia. 44380: Valtiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tullimak- 44381: sut jo kauan olleet. Niitä tosin ei yleensä kanneta aivan 44382: välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista, mutta 44383: kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti käy- 44384: tetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista, 44385: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten 44386: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia kerrok- 44387: sia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky tule 44388: niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi. Muitakin ylei- 44389: sesti käytettyjä elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä, 44390: hedelmiä, lihaa, läskiä, kalaa, perunajauhoja y. m., ve- 44391: rotetaan tullin kautta, jopa toisia niistä tuntuvan anka- 44392: rastikin. 44393: Kulutusverojen rinnalla ovat maamme välittömät 44394: verot verrattain vähäisiä. Maavero, joka rakenteeltaan 44395: on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukaisuudesta sekä 44396: sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut maatilat ja kau- 44397: punkien kallisarvoinen maa ovat vapautetut, että myös- 44398: kin yleisesti tunnustetun epätasaisuutensa kautta. Van- 44399: hentuneita ovat samoin käräjäjyvät ja henkirahat. Huo- 44400: miota herättää verotuslaitoksessamme myöskin useain 44401: sellaisten vähäisten verojen käytännössäolo, joista val- 44402: tiolla ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta jotka teke- 44403: vät sen monimutkaiseksi ja usein kohtaavat vain erikoisia 44404: kansalaisryhmiä. Semmoisia ovat esim. maakauppiasten 44405: ja,.,apteekkarien maksut, sentonaali y. m. 44406: Verotusolomme ovat puutteelliset myös siihen nähden, 44407: että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä, 44408: Verotuslaitoksen uudistaminen. 3 44409: 44410: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri 44411: osat täydentäisivät toisensa; varsinaista verotusjärjestel- 44412: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin 44413: nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan, olisi se siis koko- 44414: naisuudessaan otettava tarkastettavaksi ja uudistetta- 44415: vaksi. 44416: Tämä tehtävä näyttää tulevan toisestakin syystä 44417: tarpeelliseksi. Maamme valtiontulot ovat, kuten jo huo- 44418: mautettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasvaneet 44419: melkein yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuu- 44420: dessa tämä tuskin enää voinee jatkua, kun valtionmenot 44421: todennäköisesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tun- 44422: tuvammin niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten 44423: takia, joita paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin 44424: joutunevat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpi- 44425: teet kuin yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä 44426: aiheutuva kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen, 44427: samoin yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen 44428: ~ärjestäminen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilatto- 44429: malle väestöllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uh- 44430: rauksia valtion varoista; näihin tarkotuksiin taarvittaneen 44431: jo pian yhteensä kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain. 44432: Vaikka nykyiset valtiontulot edelleenkin kasvaisivat yhtä 44433: nopeasti kuin tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisä- 44434: menoj~ korvaamaan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan 44435: valtiontalouteen. Eikä siihen voida suinkaan luottaa, 44436: että valtiontulot kasvaisivat edelleen samassa määrin 44437: kuin tähän saakka. Päinvastoin on niissä odotettava 44438: suoranaista vähentymistäkin sen kautta, että Eduskunnan 44439: viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä ehdotus laiksi 44440: alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta ja kaupasta, 44441: saatuaan Hallitsijan vahvistuksen, lopettaa sen huomatta- 44442: van tuloerän, jonka paloviinan ja mallasjuomain valmis- 44443: tusverotlja muut alkoholipitoisista juomista suoritettavat 44444: verot nykyänsä valtiontaloudessa muodostavat. 44445: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6. 44446: 44447: Valtion tulojen lisäämiseksi on siis ryhdyttävä uusien 44448: verojen säätämistä suunnittelemaan. 44449: Ne uudet verotusmuodot, jotka silloin näyttävät 44450: ensi sijassa tulevan kysymykseen, ovat yleinen progres- 44451: siivinen tulovero ja sitä täydentävä varallisuusvero, sekä 44452: perintövero, jonka ohessa tupakan verotuksesta voitanee 44453: saada lisätuloja valtiolle, joko tupakkamonopolin tai 44454: aksiisijärjestelmän muodossa. Valiokunta katsoo toi- 44455: vottavaksi, että samalla kun Hallitus ryhtyy tämän- 44456: suuntaista uudistusta valmistamaan, hankittaisiin sel- 44457: vitystä ja ehdotuksia muistakin mahdollisesti sove- 44458: liaista verotustavoista. 44459: 44460: Esittämiensä perusteiden nojalla Valiokunta siis 44461: kannattaa käsiteltävänä olevia anomusehdotuksia, jotka 44462: tarkottavat verotuslaitoksemme uudistamista, ja viita- 44463: ten tässä mietinnössä esittämiinsä näkökohtiin Valio- 44464: kunta ehdottaa Eduskunnalle anottavaksi, 44465: että Hallitus (!iipymättä (!almistaisi sel(!i- 44466: tyksen nykyisissä (!erotusoloissamme vallitse(!ista 44467: puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden poistami- 44468: sesta sekä uuden, oikeudenmukaisemman ja 44469: (!altiontarpeiden lisääntymistä tyydyttä(!än (!ero- 44470: järjestelmän aikaansaamisesta; sekä 44471: 44472: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin 44473: armollinen esitys asiasta. 44474: 44475: 44476: Helsingissä, lokakuun 28 päivänä 1908. 44477: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 44478: Palmen, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio, 44479: Kanervo, Koskeiin (osittain), Laine, A. Neovius, Ra- 44480: pola (osittain), Saaristo, Sivenius, Tanner, Vikman, 44481: Virkkunen ja W. Wuolijoki sekä varajäsenet Aitamurto 44482: (osittain), Komu, Lahtinen ja Saarikivi. 44483: Verotuslaitoksen uudistaminen. 5 44484: 44485: 44486: 44487: 44488: Vastalause. 44489: Tästä mietinnöstä olemme tahtoneet poistaa toisen 44490: ja kolmannen kappaleen sivulla t2, sekä sen lauseen, 44491: joka alkaa sanoilla •>Varsinkin sell~iset>> ja päättyy sa- 44492: noihin ~markkoja vuosittain•> sivulla 3, jonka tämän 44493: kautta pyydämme saada ilmoittaa. 44494: Helsingissä, lokakuun 28 p. 1908. 44495: 44496: G. Granfelt. E. G. Palmen. 44497: Artturi H. Virkkunen, Arvid Neovius. 44498: K. 0. Vikman. 44499: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö. 44500: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6. 44501: 44502: 44503: 44504: 44505: Suomen Eduskunnan alamainen 44506: anomus verotuslaitoksen uudistamisesta. 44507: 44508: 44509: 44510: 44511: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 44512: ja Suuriruhtinas! 44513: 44514: 44515: 44516: 44517: Eduskunnassa on tehty erinäisiä verotuslaitoksen uudis- 44518: tamista tarkoittavia anomusehdotuksia, jotka Eduskunta 44519: on ottanut säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksensä. 44520: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6. 44521: 44522: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt 44523: samalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val- 44524: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin 44525: valtion talous suuremmoisesti laajentunut, mutta siitä huo- 44526: limatta ei varsin usein ole käynyt välttämättömäksi säätää 44527: uusia veroja, sillä valtion entisten tulolähteiden, etenkin 44528: tulliverotuksen, tuottavaisuus on lisääntynyt melkein yhtä 44529: rinnan menojen enentymisen kanssa. 44530: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi- 44531: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on 44532: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt 44533: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan 44534: kuluessa on sekä valtiotaloudellisissa periaatteissa että 44535: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut. 44536: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi 44537: oikeudenmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia vero- 44538: kykyisiä kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen 44539: osaa samassa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa 44540: verotaakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kun- 44541: kin hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua 44542: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus- 44543: laitos tekee paljon poikkeuksia. 44544: V altiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tulli- 44545: maksut jo kauan olleet, Niitä tosin ei yleensä kanneta 44546: aivan välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista, 44547: mutta kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti 44548: käytetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista, 44549: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten 44550: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia ker- 44551: roksia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky 44552: tule niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi. Muitakin 44553: yleisesti käytettyjä elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä, 44554: hedelmiä, lihaa, läskiä, kalaa, perunajauhoja y. m. verote- 44555: taan tullin kautta, jopa toisia niistä tuntuvan ankarastikin .. 44556: Kulutusverojen rinnalla ovat maamme välittömät 44557: verot verrattain vähäisiä. Maavero, joka rakenteeltaan 44558: Verotuslaitoksen uudistaminen. 3 44559: 44560: on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukaisuudesta sekä 44561: sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut maatilat ja 44562: kaupunkien kallisarvoinen maa ovat vapautetut, että 44563: myöskin yleisesti tunnustetun epätasaisuutensa kautta. 44564: Vanhentuneita veroja ovat samoin käräjäjyvät ja henki- 44565: rahat. Huomiota herättää verotuslaitoksessamille myöskin 44566: useain sellaisten vähäisten verojen käytännössäolo, joista 44567: valtiolla ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta jotka teke- 44568: vät verotuksen monimutkaiseksi ja usein kohtaavat vain 44569: erikoisia kansalaisryhmiä. Semmoisia ovat esim. maa- 44570: kauppiasten ja apteekkarien maksut, sentonaali y. m. 44571: V erotusolomme ovat puutteelliset myös siihen näh- 44572: den, että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä, 44573: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri 44574: osat täydentäisivät toisiansa; varsinaista verotusjärjestel- 44575: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin 44576: nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan, olisi se siis kokonai- 44577: suudessaan otettava tarkastettavaksi ja uudistettavaksi. 44578: Tämä tehtävä näyttää tulevan toisestakin syystä tar- 44579: peelliseksi. Maamme valtiotulot ovat, kuten jo huomau- 44580: tettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasvaneet melkein 44581: yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuudessa tämä 44582: tuskin enää voinee jatkua, kun valtiomenot todennäköi- 44583: sesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tuntuvarumin 44584: niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten takia, joita 44585: paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin joutune- 44586: vat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpiteet kuin 44587: yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä aiheutuva 44588: kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen, samoin 44589: yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen järjestä- 44590: minen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilattomalle väes- 44591: töllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uhrauksia valtion 44592: varoista; näihin tarkoituksiin tarvittaneen jo pian yhteensä 44593: kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain. Vaikka nykyi- 44594: set valtiotulot edelleenkin kasvaisivat yhtä nopeasti kuin 44595: tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisämenoja korvaa- 44596: 4 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 6. 44597: 44598: maan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan valtiotalouteen. 44599: Eikä siihen voida suinkaan luottaa, että valtiotulot kas- 44600: vaisivat edelleen samassa määrin kuin tähän saakka. Päin- 44601: vastoin on niissä odotettava suoranaista vähentymistäkin 44602: sen kautta, että Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä 44603: päättämä alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja kauppaa 44604: koskeva lakiehdotus, saatuaan Teidän Keisarillisen Majes- 44605: teettinne vahvistuksen, lopettaa sen huomattavan tuloerän, 44606: jonka paloviinan ja mallasjuomain valmistusverot ja muut 44607: alkoholipitoisista juomista saatavat tulot nykyänsä valtio- 44608: taloudessa muodostavat. 44609: Valtion tulojen lisäämiseksi on siis ryhdyttävä uusien 44610: verojen säätämistä suunnittelemaan. 44611: Ne uudet verotusmuodot, jotka silloin näyttävät ensi 44612: sijassa tulevan kysymykseen, ovat yleinen progressiivinen 44613: tulovero ja sitä täydentävä varallisuusvero, sekä perintö- 44614: vero, jonka ohessa tupakan verotuksesta voitaneen saada 44615: lisätuloja valtiolle, joko tupakkamonopolin tai aksiisi- 44616: järjestelmän muodossa. Eduskunta katsoo toivottavaksi, 44617: että samalla kun Hallitus ryhtyy tämänsuuntaista uudis- 44618: tusta valmistamaan, hankitaan selvitystä ja ehdotuksia 44619: muistakin mahdollisesti soveliaista verotustavoista. 44620: Esittämiensä perusteiden nojalla saa Eduskunta Tei- 44621: dän Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoa, 44622: 44623: että Hallitus viipymättä valmistaisi selvi- 44624: tyksen nykyisissä. verotusoloissamme vallitse- 44625: vista puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden 44626: poistamisesta sekä ttudenJ oikeudenmukaisem- 44627: man ja ·valtiontarpeiden lisääntymistä tyydyt- 44628: tävän ·verojärjestelmän aikaansaamisesta; sekä 44629: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin 44630: armollinen esitys asiasta. 44631: Suomen Eduskunta pysyy alati J· n. e. 44632: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908. 44633: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 44634: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7. 44635: 44636: 44637: 44638: 44639: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 44640: tintö n:o 6 kahden Eduskunnassa tehdyn 44641: anomusehdotuksen johdosta, jotka kos- 44642: kevat, toinen sellaisia tiloja, joita teh- 44643: taat tilanasukasten edellä ovat perin- 44644: nöksi ostaneet, ja toinen n. k. sukuoi- 44645: keustiloja. 44646: 44647: 44648: Pöytäkirjan otteiden kera viime elokuun 24 ja 27 päi- 44649: viltä on Suomen Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten 44650: laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain G. G. Ro- 44651: senqvistin sekä Kairamon y. m. anomusehdotukset n:ot 85 44652: ja 218, joista ensiksimainittu tarkoittaa asukasten ja teh- 44653: dasten oikeuksien järjestämistä sellaisilla kruunun tiloilla, 44654: joita erinäiset tehtaat vanhempain säädösten nojalla ovat 44655: asukasten edellä perinnöksi ostaneet, ja edustaja Kairamon 44656: y. m. ehdotus tilaisuuden valmistamista sukuoikestustilojen 44657: asukkaille saada tilansa perintötaloksi. 44658: 44659: 44660: Sen suuren hyödyn vuoksi, minkä vuoriteollisuus ja Tehdaslai- 44661: tehdasliike katsottiin tuottavan valtakunnalle, luovutettiin tosten tilat. 44662: vanhempina aikoina tehdaslaitoksia perustettaessa niille 44663: erinäisiä etuja ja oikeuksia niiden menestymisen turvaami- 44664: seksi. Sysien ja halkojen saanti varsinkin oli tärkeänä 44665: edellytyksenä tehdasten käynnissä pysymiselle ja sen vuoksi 44666: tehtaille usein myönnettiinkin oikeus muuntaa lähinnä teh- 44667: taita olevien tilojon, jopa koko pitäjienkin maksettavat 44668: verot sysiksi, haloiksi, ajoiksi ja muuksi tehtaalle suoritet- 44669: tavaksi työksi sitä vastaan, että tehdaslaitoksen omistaja 44670: otti kruunulle maksaakseen verosta vastikkeen. Myöskin 44671: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7. 44672: 44673: luovutettiin tehtaille maa-alueita, varsinkin lähistön kruu- 44674: nuntiloja, huolimatta siitä että niillä saattoi olla entuudes- 44675: taan asukkaita. Kruununtilan asukkaan oikeudesta siihen 44676: aikaan yleensä oli vallalla käsitys, ettei se ollut sen lu- 44677: jempi kuin että asukas, jos kruunu tarvitsi tilan johonkin 44678: erityiseen tarkoitukseen, voitiin tilalta irtisanoa. Kun teh- 44679: daslaitokselle myönnetty nautinto-oikeus useastikaan ei 44680: sisältänyt muuta kuin oikeuden sysien saantiin ja muihin 44681: metsäntuotteisiin tilalta, niin tuollaisen tehdaslaitoksille 44682: myönnetyn oikeuden ei aina tarvinnut tuntua tilan asuk- 44683: kaasta rasittavalta, varsinkin kun tehdas toiselta puolen 44684: antoi sopivaa työnansiota katovuosina ja muulloinkin, mil- 44685: loin sitä oli tarvis. Asukasten ja tehdaslaitosten nautinto- 44686: oikeudet tilaan siten eivät tarvinneet välttämättömästi jou- 44687: tua ristiriitaan keskenään ja tavallista olikin, että asukkaan 44688: hallintaoikeus jäi ennalleen tilan omistusoikeuden säilyessä 44689: edelleen kruunulle kuuluvana. Riitaisuuksia ei kuitenkaan 44690: voitu välttää. Valituksia tehtiin jo silloin molemmin puo- 44691: lin, asukasten puolelta valitettiin heille vahvistettujen tak- 44692: sojen alhaisuutta ja ettei suoritettu heille tulevia palkkoja, 44693: tehdaslaitosten omistajain puolelta taas etteivät talonpojat 44694: täyttäneet velvollisuuksiaan. Erinäisillä Kamari- ja Vuori- 44695: kollegion kiertokirjeillä järjestettiin aika-ajoin 1700 luvulla 44696: näitä tehdaslaitosten omistajain ja asukasten välisiä oikeuk- 44697: sia ja velvollisuuksia. Vielä voimassa olevan, 3 päivänä 44698: syyskuuta 1886 annetun metsälain 15 §:ssä on vuorikai- 44699: vokselle ja teollisuuslaitokselle, jolla erityisen päätöksen 44700: perusteella on oikeus sysien saantiin ja muihin metsätar- 44701: peisiin jostakin talosta, tämä oikeus pysytetty, kuitenkin 44702: sillä rajoituksella, että jos sitä on nautittu kruununtalosta, 44703: joka syyskuun 9 päivän jälkeen 1851 on perinnöksi myyty 44704: ilman että tehdaslaitoksen oikeus on perintökirjassa nimen- 44705: omaan edelleen voimassaan pysytetty, sellainen oikeus on 44706: rauennut. *) 44707: *) Vertaa 44 § aset. Suomen metsistä 9 p:ltä Syyskuuta 44708: 1851. 44709: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 3 44710: 44711: Epätasaisemmaksi ja kruununtilojen asukkaille epäedulli- 44712: semmaksi tuli suhde tehdaslaitoksen omistajaan vielä sen 44713: kautta, että kruunu tilan omistusoikeuden luovutukseen 44714: nähden aina antoi etusijan tehdaslaitoksen omistajalle. Kun 44715: 19 p:nä syyskuuta 1723 annetulla kunink. asetuksella sää- 44716: dettiin, kuinka niiden talojen ja kruununtilain suhteen on 44717: meneteltävä, jotka perinnöksi myydään, asetettiin tehdas- 44718: laitosten läheisyydessä olevat tilat poikkeusasemaan. Niistä 44719: nimittäin säädettiin seuraavalla tavalla: "Ja vaikka kaik- 44720: kein ennen mainittuin (s. o. perinnöksi myytäväin) kruu- 44721: nuntilain haltijoille, olkootpa mitä säätyä hyvänsä, koska 44722: he epäilyksen syntyessä saavat käydä valan, että lunasta- 44723: vat tilan itsellensä, eivätkä keHenkään muulle, pitää jätet- 44724: tämän etuoikeus ostaa ne perinnöksi, laillisen arvion mu- 44725: kaan, josta vielä tulee puhuttavaksi, mutta jos sitä eivät 44726: tahdo tahi voi, silloin muille, jotka perintöoikeudet niihin 44727: ostoksi pyytävät, ne huutokaupalla itsellensä ostaaksensa, 44728: sillä tavoin kuin tämän jäljestä sanotaan; niin pitää kui- 44729: tenkin vielä jäljellä olevain kruununtilain myymisessä niillä 44730: paikoin, joilla valmistus- sekä tehdaslaitoksia on rakennettu, 44731: vaarinotettaman, niinkuin julistetut kunink. asetukset lausu- 44732: vat, että samain laitosten paremman menestymisen vuoksi, 44733: josta Valtakunnalle tulee suuri hyöty ja etu, ei minkään- 44734: laisia semmoisia tiloja myydä perinnöksi, ennenkuin Vuori- 44735: kollegiumi on tutkinut ja päätöksensä erittäin joka tilasta 44736: ilmoittanut, täytyykö sen jonkun vuorityön voimassa pitä- 44737: miseksi ja vauraslumiseksi jäädä myymättä, jossa tapauk- 44738: sessa sitä ei saa myydä ja perintöoston kautta oikeasta 44739: tarpeellisesta tarkoituksestansa erottaa." Myöhemmin vielä 44740: säädettiin kunink. kirjeillä 16 päivältä elokuuta 1731 ja 44741: 23 päivältä syyskuuta 1747 sekä julistuksella 24 päivältä 44742: tammikuuta 1790, että tehdaslaitosten omistajilla oli oikeus 44743: asukkaan edellä ostaa perinnöksi sellaiset tilat, joiden kat- 44744: sotaan olevan tehdaslaitoksille vahvikkeeksi ja joiden luo- 44745: vuttamista ne eivät sietäisi. Kumminkin olivat asukkaat 44746: pysytettävät tiloilla miehestä mieheen eikä tiloja saisi päi- 44747: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7. 44748: 44749: vätöillä rasittaa muutoin kuin mikäli niille maakirjassa oli sel- 44750: laisia pantu; ollen kuitenkin tehdaslaitoksen omistajan, jonka 44751: oli vastattava krunnulle tilan verosta, vallassa sovittuaan 44752: siitä asukkaan kanssa muuntaa koko vero sysien poltoksi 44753: ja ajoiksi samasta maksusta kuin verotalojen omistajat sai- 44754: vat. Päivätyöt olivat myös verohinnan mukaan laskettavat 44755: eikä mitään muuta rasituksia tilain asukkaille asetettava. 44756: Erityisistä taloista niissä pitäjissä, joissa löytyy vanhempia 44757: tehtaita, onkin maakirjoissa merkittynä 1700 luvulta, että 44758: talon on ostanut perinnöksi joku vuorineuvos tai ruukin- 44759: omistaja, tai on myöskin, kuten esim. Juvankosken tehtaan 44760: taloista Nilsiän pitäjässä, merkittynä, että tehtaanomistaja 44761: on ostanut talon perinnöksi, vaan että hallintaoikeus kuu- 44762: lun asukkaalle tai, kuten Strömforsin tehtaan taloista Ruot- 44763: sinpyhtään pitäjässä, että omistusoikeus kuuluu tehtaalle 44764: vaan hallintaoikeus asukkaalle. 44765: Siellä, missä tehdaslaitoksen omistaja oli itselleen hank- 44766: kinut, paitsi ennen saamaansa nautinto-oikeutta, perinnöksi- 44767: oston kautta myös tilan omistusoikeuden, ei tuollaisen teh- 44768: daslaitokseen kuuluvan tilan asukkaan oikeus tilaan ole 44769: voinut olla huonontumatta. Kun tehdaslaitos on tilan omis- 44770: tajana, on asukkaan riidan syntyessä näytettävä toteen, 44771: mikä oikeus hänellä on. Koska tehdastilat eivät muodosta 44772: erityistä maanluontoa, ei maakirjoista yleensä käy selville, 44773: mitkä talot ovat kyseessä olevissa suhteissa tehtaisiin, vielä 44774: vähemmin niistä voi saada selkoa näiden talojen oikeus- 44775: suhteista tai veroista ja tehtävistä tehdaslaitoksiin nähden. 44776: Samoin kuin rälssiperintötaloihin nähden veronsaajan ja 44777: veroa maksavan keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet ovat 44778: erinäisissä asianomaisten kesken tehdyissä välikirjoissa ta- 44779: vallisesti jo vanhemmista ajoista tarkemmin määrätyt, niin 44780: lienee myöskin, ainakin osaksi, asianlaita mitä tehdastalo- 44781: jen oikeuksiin ja velvollisuuksiin tulee. Nämät oikeudet 44782: ja velvollisuudet perustuvat itse tehdaslaitosten perustus- 44783: kirjoihin ja lienevät sittemmin tulleet tarkemmin määrä- 44784: tyiksi erityisten sopimusten ja päätösten kautta. Tehdas- 44785: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 5 44786: 44787: laitosten perus- ja muista kirjoista lienee siis saatavissa 44788: enemmän selvitystä laitosten oikeussuhteista tehdastaloihin 44789: sekä näiden talojen synnystä. 44790: 44791: Samoin kuin edellä mainittujen tehdaslaitosten tiloihin, Sukuoikeus- 44792: on puheeksitulleiden sukuoikeustilojenkin poikkeusasema tilat. 44793: saanut alkunsa jo vanhempana aikana tapahtuneiden lääni- 44794: tysten tai lahjoitusten kautta. Jokioisten kartano siihen 44795: kuuluvine tiloineen joutui 1600 luvun alussa Jesper Matin- 44796: poika Krusille, aluksi määräämättömäksi ajaksi, kuten useim- 44797: mat läänitykset siihen aikaan, mutta jo vuonna 1613 oli 44798: tämä läänitys muuttunut ikuiseksi hallintaoikeudeksi Norr- 44799: köpingin päätöksen ehdoilla, s. o. että sille oli vahvistus 44800: hankittava jokaiselta uudelta kuninkaalta. Läänitys palau- 44801: tettiin kruunulle reduktsionissa vuonna 1683, mutta luovu- 44802: tettiin seuraavana vuonna vaihdon kautta jälleen entiselle 44803: omistajalleen. Kartanonomistajan ja tilain asukasten väliset 44804: oikeudet ratkaistiin oikeudenkäynneillä 1700 luvun jälki- 44805: puoliskolla. Kesäkuun 2 päivänä 1767 julistetun kunink. 44806: tuomion nojalla merkittiin eräät tiloista verorälssin Juon- 44807: toisiksi, mutta kahdessa eri oikeudenkäynnissä, joissa oli- 44808: vat asianosaisina toisella puolella useat Jokioisten karta- 44809: nolle kuuluvain tilojen haltijat ja toisella puolella kartanon 44810: silloinen omistaja, selitettiin kahdella Kunink. Majesteetin 44811: tuomiolla 4 päivältä helmikuuta 1782, että tilat, joista oli 44812: kysymys, olivat n. k. sukuoikeustiloja s. o. sellaisia, joiden 44813: asukkaat ja heidän jälkeläisensä pysytettiin tilojen omistuk- 44814: sessa niin kauvan kuin niitä asianmukaisesti kunnossa pi- 44815: detään ja asukkaat suorittavat sen veron ja velvollisuuden, 44816: jotka vanhemmista ajoista ovat mainittujen tilojen suoritet- 44817: taviksi määrätyt ja lain voiman voittaneilla tuomioilla vah- 44818: vistetut. 44819: Kun oli syntynyt riita kysymyksenalaisen hallintaoikeu- 44820: den laadusta, niin Kunink. Majesteetti päätöksellä 24 päivältä 44821: elokuuta 1784 vielä selitti, että koska asukkaat eivät olleet 44822: voittaneet sitä perintöoikeutta, jonka he olivat väittäneet 44823: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7. 44824: 44825: itsellään olevan niihin tiloihin, joiden joko rälssi- tai rälssi- 44826: veroluonnosta riita talonpoikain ja veronnauttijain välillä 44827: oli ollut, ja tilat niin muodoin olivat rälssiluontoisiksi seli- 44828: tetyt, vaikkakin ehdoilla että asukkailla oli hallintaoikeus, 44829: kunhan suorittivat tilain ulosteot, niin ei tämä hallinta- 44830: oikeus ulottunut pitemmälle kuin niihin pelto-, niitty-, haka- 44831: ja muun viljellyn maan tiluksiin, joita asukkaat verojen 44832: määräämisen aikana todellisuudessa olivat käyttäneet, ynnä 44833: metsänhakkuuseen kotitarpeeksi ja laidunoikeuteen taka- 44834: mailla, jota vastoin rälssinomistaja saisi esteettä käyttää 44835: ja laillisesti hoitaa tilojen kaikkea muuta omaisuutta. 44836: Kartanonomistajan ja tilain haltijain väliset oikeudet 44837: ovat siten tulleet mainituilla päätöksillä määrätyiksi. Nii- 44838: den kautta viimeksimainittujen oikeus on joutunut osaksi 44839: huononmaksi kruununtalojen asukasten oikeutta, sikäli ni- 44840: mittäin, ettei heillä ole oikeutta perinnöksi ostoon. Tilojen 44841: kartanolle suoritettavain verojen perusteena on muuan krei- 44842: vitär Anna Maria Krusin laatima maakirja 22 päivältä hei- 44843: näkuuta 1692 ja eräs kesäkuun 9 päivänä 1657 tehty päi- 44844: vätyösopimus. 44845: Jokioisten kartanon sukuoikeustilain aseman parantami- 44846: sesta on tätä ennenkin valtiopäivillä tehty anomusehdotuk- 44847: sia, 1872 vuoden valtiopäivillä pappissäädyssä, jolloin asia 44848: kuitenkin riittäväin selvitysten puutteessa raukesi, ja 1897 44849: vuoden valtiopäivillä sekä sanotussa että talonpoikaissää- 44850: dyssä. Viimeksi mainitutkin annmusehdotukset, sittenkun 44851: anomusvaliokunta oli niistä antanut mietintönsä, kuitenkin 44852: kolmen säädyn päätöksen kautta hyljättiin. 44853: 44854: Edellä on pääkohdissaan esitetty ne tiedot, mitä valio- 44855: kunnalla on ollut käytettävänään tehdaslaitoksiin yhdistet- 44856: tyjen ja sukuoikeustilain oikeudellisesta asemasta. Monessa 44857: kohden ne ovat täydentämisen tarpeessa. Niiden johdolla 44858: ei käy varmuudella arvosteleminen, missä määrin lienee 44859: perää väitteessä, että Jokioisten sukuoikeustilojen asukkaille 44860: edellämainittujen tuomioiden kautta olisi tapahtunut vää- 44861: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 7 44862: 44863: ryyttä. Anomusehdotuksissa kosketeltulliin tiloihin kuulu- 44864: vista alueista sekä näiden tilojen asukkaiden taloudellisista 44865: y. m. oloista ei myöskään ole olemassa selvitystä. Siitä 44866: mitä on esiintuotu kuitenkin valiokunnan mielestä käy sel- 44867: ville, että molemmissa anomusehdotuksissa mainitut tilat 44868: ovat poikkeuksellisessa, oikeudellisesti osittain epäselvässä 44869: ja niiden viljelyksen edistymiselle epäedullisessa asemassa. 44870: Sen vuoksi ja kun muistakin syistä, m. m. suunniteltua 44871: verotusjärjestelmän muutosta silmälläpitäen, on tarpeen, että 44872: kysymyksessä olevain tilain oikeussuhteet tulevat mikäli 44873: mahdollista tarkoin selvitetyiksi ja ehkä tarpeellisten, niihin 44874: sovellettujen lainsäädäntötointen kauttajä:rjestetyiksi säännölli- 44875: selle kannalle, on valiokunta. katsonut, että anomuksen te- 44876: kijäin ehdotuksia on puollettava. 44877: 44878: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu valiokunta siis 44879: kunnioittaen ehdoittaa: 44880: 44881: että Eduskunta anoisi, että hallitus tutki- 44882: muksen kautta hankkisi selvityksen n. k. suku- 44883: oikeustilain asukasten asemasta, niin myös sel- 44884: laisten entisten kruununtilain asukasten oloista, 44885: Joita tehdaslaitokset tilain asukasten edellä ovat 44886: perinnöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutu- 44887: vat lakiehdotukset sanottuJen tilain oikeudellisen 44888: aseman uudestaan JärJestämiseksi annettaisiin 44889: Eduskunnan hyväksyttäväksi. 44890: 44891: 44892: Helsingissä 17 p:nä Syyskuuta 1908. 44893: 44894: 44895: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Listo, 44896: varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Heimbiirger, Huo- 44897: ponen, Koivisto, Nix, Paunu, Perttilä, Rantanen, Ruotsalai- 44898: nen, Salo ja Vahe sekä varajäsenet Bäck, A. P. Hämäläi- 44899: nen, Junnila ja Poutiainen. 44900: Helsinki, Työväen kirjapaino 1908. 44901: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7. 44902: 44903: 44904: 44905: 44906: Suomen Eduskunnan alamainen 44907: anomus sukuoikeus-ja tehdastilain oikeu- 44908: dellisen aseman uudestaan järjestämisestä. 44909: 44910: 44911: 44912: 44913: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 44914: ja Suuriruhtinas! 44915: 44916: 44917: 44918: 44919: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia sukuoikeus- 44920: tilain ja tehdaslaitoksiin yhdistettyjen tilain sekä niiden 44921: asukasten oikeudellisen aseman uudestaan järjestämisestä. 44922: 2 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7. 44923: 44924: ja on Eduskunta ottanut nämä ehdotukset käsiteltäväkseen. 44925: Niin sanottujen sukuoikeustilojen poikkeusasema on 44926: saanut alkunsa jo vanhempana aikana tapahtuneiden lääni- 44927: tysten tai lahjoitusten kautta. Jokioisten kartano siihen 44928: kuuluvine tiloineen joutui r6oo-luvun alussa J esper Matin- 44929: poika Krusille, aluksi määräämättömäksi ajaksi, kuten 44930: useimmat läänitykset siihen aikaan, mutta jo vuonna r6r3 44931: oli tämä läänitys muuttunut ikuiseksi hallintaoikeudeksi 44932: Norrköpingin päätöksen ehdoilla, s. o. että sille oli vahvis- 44933: tus hankittava jokaiselta uudelta kuninkaalta. Läänitys pa- 44934: lautettiin kruunulle reduktsionissa vuonna r683, mutta luo- 44935: vutettiin seuraavana vuonna vaihdon kautta jälleen enti- 44936: selle omistajalleen. Kartanon omistajan ja tilain asukasten 44937: väliset oikeudet ratkaistiin oikeudenkäynneillä r 700-luvun 44938: jälkipuoliskolla. Kesäkuun 2 päivänä 1767 julistetun ku- 44939: ninkaallisen tuomion nojalla merkittiin eräät tiloista vero- 44940: rälssin luontoisiksi, mutta kahdessa eri oikeudenkäynnissä, 44941: joissa olivat asianosaisina toisella puolen useat Jokioisten 44942: kartanolle kuuluvain tilojen haltijat ja toisella puolen kar- 44943: tanon silloinen omistaja, selitettiin kahdella Kuninkaallisen 44944: Majesteetin tuomiolla 4 päivältä helmikuuta r 782, että 44945: kyseessä olevat tilat olivat n. s. sukuoikeustiloja, s. o. sellai- 44946: sia, joiden asukkaat ja heidän jälkeläisensä pysytetään 44947: tilojen omistuksessa niin kauvan kuin niitä asianmukaisesti 44948: kunnossa pidetään ja asukkaat suorittavat sen veron ja 44949: velvollisuuden, jotka vanhemmista ajoista ovat mainittujen 44950: tilojen suoritettaviksi määrätyt ja lain voiman voittaneilb 44951: tuomioilla vahvistetut. 44952: Kun oli syntynyt riita kysymyksenalaisen hallinta- 44953: oikeuden laadusta, niin Kuninkaallinen Majesteetti päätök- 44954: sellä 24 päivältä elokuuta 1784 vielä selitti, että koska asuk- 44955: kaat eivät olleet voittaneet sitä perintöoikeutta, jonka he 44956: olivat väittäneet itsellään olevan niihin tiloihin, joiden joko 44957: rälssi- tai rälssiverolnonnosta riita talonpoikain ja veron- 44958: nanttijan välillä oli ollut, ja tilat niin muodoin olivat rälssi- 44959: luontoisiksi selitetyt, vaikkakin ehdoilla, että asukkailla oli 44960: Sukuoikeus- ja tehdastilain aseman jäl'jestäminen. 3 44961: 44962: hallintaoikeus, kunhan suorittivat tilain ulosteot, niin ei tä- 44963: mä hallintaoikeus ulottunut pitemmälle kuin niihin pelto-. 44964: niitty-, haka- ja muun viljellyn maan tiluksiin, joita asuk- 44965: kaat verojen määräämisen aikana todellisuudessa olivat 44966: käyttäneet, ynnä metsänhakkuUISeen kotitarpeeksi ja lai- 44967: dunoikeuteen takamaiJla, jota vastoin rälssinomistaja saisi 44968: esteettä käyttää ja laillisesti hoitaa kaikkea mitä tiloihin 44969: muuten kuului. 44970: Kartanon omistajan ja tilain haltijain väliset oikeudet 44971: ovat siten tulleet mainituilla tuomioilla ja päätöksillä mää- 44972: rätyiksi. Niiden kautta viimeksimainittujen oikeus on 44973: joutunut osaksi huonommaksi kruununtalojen asukasten 44974: oikeutta, sikäli nimittäin, ettei heillä ole oikeutta perin- 44975: nöksi ostoon. Tilojen kartanolle suoritettavain verojen 44976: perusteena on muuan kreivitär Anna Maria Krusin laa- 44977: tima maakirja 22 päivältä heinäkuuta 1692 ja eräs kesä- 44978: kuun 9 päivänä r657 tehty päivätyösopimus. 44979: 44980: 44981: 44982: Sen suuren hyödyn vuoksi, minkä vuoriteollisuuden 44983: ja tehdasliikkeen katsottiin tuottavan valtakunnalle, luo- 44984: vutettiin perustettaville tehdaslaitoksille vanhempina aikoi- 44985: na erinäisiä etuja ja oikeuksia niiden menestymisen tur- 44986: vaamiseksi_ Sysien ja halkojen saanti varsinkin oli tär- 44987: keänä edellytyksenä tehdasten käynnissä pysymiselle, ja 44988: sen vuoksi tehtaille usein myönnettiinkin oikeus muuntaa 44989: lähinnä tehtaita olevien tilojen jopa koko pitäjienkin mak- 44990: settavat verot sysiksi, haloiksi, ajoiksi ja muuksi tehtaalle 44991: suoritettavaksi työksi sitä vastaan, että tehdaslaitoksen 44992: omistaja otti maksaakseen vastikkeen verosta kruunulle_ 44993: Myöskin luovutettiin tehtaille maa-alueita. varsinkin lä- 44994: histön kruununtiloja, huolimatta siitä että niillä saattoi 44995: olla entuudestaan asukkaita_ Kruununtilan asukkaan oi- 44996: keudesta oli vallalla käsitys, ettei se ollut sen lujempi 44997: kuin että asukas. jos kruunu tarvitsi tilan johonkin erityi- 44998: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7. 44999: 45000: seen tarkoitukseen, voitiin irtisanoa. Kun tehdaslaitokselle 45001: myönnetty nautintaoikeus useastikaan ei sisältänyt muuta 45002: kuin oikeuden sysien saantiin ja muihin metsäntuotteisiin 45003: tilalta, niin ei sen ja asukkaalle myönnetyn hallinta- 45004: oikeuden välttämättömästi tarvinnut joutua ristiriitaan 45005: keskenään, ja tavallista olikin, että asukkaan hallintaoikeus 45006: tehtaan saamasta oikeudesta huolimatta jäi ennalleen, tilan 45007: omistusoikeuden säilyessä edelleen kruunulle kuuluvana. 45008: Riitaisuuksia ei kuitenkaan voitu välttää, ja erinäisillä 45009: Kamari- ja Vuorikollegion kiertokirjeillä järjestettiin 45010: aika-ajoin 1700-luvulla tehdaslaitosten omistajain ja asu- 45011: kasten välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. 45012: Asukkaille epäedullisemmaksi tuli suhde tehdaslai- 45013: toksen omistajaan sen kautta, että kruunu tilan omistus- 45014: oikeuden luovutukseen nähden aina antoi etusijan viime· 45015: mainitulle. Kun 19 päivänä syyskuuta I 723 annetulla 45016: kuninlballisella asetuksella säädettiin, kuinka niiden talo- 45017: jen ja kruununtilain suhteen on meneteltävä, jotka perin- 45018: nöksi myydään, asetettiin tehdaslaitosten läheisyydessä ole- 45019: vat tilat poikkeusasemaan, niistä kun säädettiin, ettei sel- 45020: laisia tiloja saisi myydä perinnöksi, ennenkuin Vuori- 45021: kollegio oli tutkinut tarvittiinko tila säilyttää jonkun vuori- 45022: työn voimassa pitämiseksi ja vaurastuttamiseksi. Myö- 45023: hemmin määrättiin vielä kuninkaallisilla kirjeillä 16 päi- 45024: vältä elokuuta 1731 ja 23 päivältä syyskuuta 1747 sekä 45025: julistuksella 24 päivältä tammikuuta 1790, että tehdas- 45026: laitosten omistajilla oli oikeus asukkaan edellä ostaa 45027: perinnöksi sellaiset tilat, joiden katsottiin olevan tehdas- 45028: laitoksille vahvikkeeksi ja joiden luovuttaminen oli näille 45029: haitaksi. Siitä huolimatta olivat asukkaat pysytettävät 45030: tiloiHa miehestä mieheen eikä tiloja saanut päivätöillä ra- 45031: sittaa muutoin kuin mikäli niille maakirjassa oli sellaisia 45032: pantu. Tehdaslaitoksen omistajalla, jonka tuli vastata 45033: kruunulle tilan verosta, oli kuitenkin, sovittuaan siitä asuk- 45034: kaan kanssa, valta muuntaa koko vero sysien poltaksi ja 45035: ajoiksi samasta maksusta kuin verotalojen omistajat sai- 45036: Sukuoikeus- ja tehdastilain aseman jäPjestäminen. 5 45037: 45038: vat. Päivätyöt olivat myös verohinnan mukaan lasketta- 45039: vat eikä saanut mitään muita rasituksia asukkaille a:settaa. 45040: Voimassa olevan, 3 päivänä syyskuuta 1886 at11t1etun 45041: metsälain 15 § :ssä on vuorikaivokselle ja teollisuuslaitok- 45042: selle, jolla erityisen päätöksen perusteella on oikeus sysien 45043: saantiin ja muihin metsätarpeisiin jostakin talosta, tämä 45044: oikeus pysytetty, kuitenkin sillä rajoituksella, että jos sitä 45045: on nautittu kruununtalosta, joka syyskuun 9 päivän jälkeen 45046: 1851 on perinnöksi myyty ilman että tehdaslaitoksen oikeus 45047: on perintökirjassa nimenomaan edelleen voimassa pysy- 45048: tetty, sellainen oikeus on rauennut. 45049: Siellä, missä tehdaslaitoksen omistaja on itselleen hank- 45050: kinut, paitsi ennen saamaansa nautintaoikeutta, perinnöksi- 45051: oston kautta myös tilan omistusoikeuden, ei asukkaan 45052: oikeus tilaan ole voinut jäädä huonontumatta. Kun tehdas- 45053: laitos on tilan omistajana, on asukkaan riidan syntyessä 45054: näytettävä toteen, mikä oikeus hänellä on. Koska tehdas- 45055: tilat eivät muodosta erityistä maanluontoa, ei maakirjoista 45056: yieensä käy selville, mitkä talot ovat kyseessä olevissa suh- 45057: teissa tehtaisiin, vielä vähemmin niistä voi saada selkoa näi- 45058: den talojen oikeussuhteista tai veroista ja tehtävistä tehdas- 45059: laitoksiin nähden. Nämä oikeudet ja velvollisuudet perus- 45060: tuvat itse t'ehdaslaitosten perustuskirjoihin, ja on tarkempi 45061: selvitys niistä, samoin kuin puheenalaisten talojen syn- 45062: nystä, nähtävästi saatavissa ainoastaan mainituista perus- 45063: tamiskirjoista sekä niistä sopimuksista ja päätöksistä, joilla 45064: näitä oikeussuhteita on myöhemmin järjestetty. 45065: 45066: 45067: 45068: Edellä sanotusta käy selville, että niin hyvin suku- 45069: oikeus- kuin tehdastilat ovat poikkeuksellisessa, oikeudelli- 45070: sesti osittain epäselvässä ja niiden viljelyksen edistymiselle 45071: epäedullisessa asemassa. Sen vuoksi ja muistakin syistä, 45072: m. m. suunniteltua verotusjärjestelmän muutosta silmällä- 45073: pitäen, on tarpeen, että kysymyksessä olevain tilain oikeus- 45074: 6 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7. 45075: 45076: suhteet tulevat mikäli mahdollista tarkoin selvitetyiksi ja 45077: ehkä tarpeellisten, niihin sovellettujen lainsäädäntötointen 45078: kautta järjestetyiksi säännölliselle kannalle, ja saa Edus- 45079: kunta siis Teidän Keisarilliselta Majesteetihanne alamai- 45080: sesti anoa, 45081: että hallitus tutkimuksen kautta hankkisi 45082: selvityksen niin sanottujen sukuoikeustilain asu- 45083: kasten asemasta, niin myös sellaisten entisten 45084: kruununtilain asukasten oloista, joita tehdas- 45085: laitokset tilain asukasten edellä ovat perin- 45086: nöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutu- 45087: vat lakiehdotukset sanottujen tilain oikeudellisen 45088: aseman uudestaan järjestämiseksi annettaisiin 45089: Eduskunnan hyväksyttäviksi. 45090: 45091: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 45092: 45093: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1908. 45094: 45095: 45096: 45097: 45098: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 45099: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45100: 45101: 45102: 45103: 45104: L a k i- j a t a 1 o u s v a 1i o k u n n a n 45105: m i et i n t ö n:o 7 Eduskunnassa tehdyn 45106: anomusehdotuksen johdosta, joka kos- 45107: kee kruununtiloilla olevien torpanaluei- 45108: den muodostamista eräissä tapauksissa 45109: itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi. 45110: 45111: 45112: 45113: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 25 pat- 45114: vältä elokuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki- 45115: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edellämainitun, edustajain 45116: Kivilinnan y. m. anomusehdotuksen n:o 142, jossa ano- 45117: taan, että muuttaen maatilain osittamisesta 12 päivänä ke- 45118: säkuuta 1895 annetun asetuksen 6 §:ää ja lisäykseksi sa- 45119: man asetuksen 41 §:ään säädettäisiin, että jos ennen tam- 45120: mikuun 1 päivää 1896 määräala kruununtilasta on perintö- 45121: osan vastikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä työstä 45122: jollekin luovutettu hänen omaksi taikka myös hänen sekä 45123: vaimonsa ja lastensa elinajaksi, sillä nyt mainituista henki- 45124: löistä, joka tämän asetuksen voimaan astuessa on luovute- 45125: tun alueen haltijana, siinä tapauksessa, että tila vielä on 45126: sen henkilön tai hänen perillistensä hallussa, jonka asuk- 45127: kaaksi tullessa luovutus tapahtui, on oikeus saada se loh- 45128: komisella tai palstatilaksi erottamisella maatilojen osittami- 45129: sesta voimassa olevien säännösten mukaan erilleen otetuksi; 45130: velvollisuudella kuitenkin, jos hän sellaista etua nauttia 45131: tahtoo, sitä kuvernööriitä hakea kahden vuoden kuluessa 45132: siitä päivästä, jona asetus tästä on voimaan astunut ja että, 45133: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45134: 45135: jos tila sen jälkeen kuin alueen luovutus on tapahtunut, 45136: on ostettu perinnöksi, luovutetun alueen haltijan on tilan- 45137: omistajalle korvattava alueen manttaaliarvoa vastaava osuus 45138: perintölunastushinnasta sekä muista oikeudenmukaisesti 45139: siihen menneistä kustannuksista. 45140: 45141: 45142: Vanhempina aikoina käsitettiin kruunun ja kruunun- 45143: tilan asukkaan välinen suhde samanaiseksi kuin maanomis- 45144: tajan ja lampuodin suhde toisiinsa. Kun maalaissa oli sää- 45145: detty, että jos lampuoti vuokrakauden kestäessä kuoli, 45146: hallintaoikeus vuokrattuun tilaan oli menevä perintönä 45147: niinkuin muukin vainajan omaisuus, oli luonnollista, että 45148: samanainen menettely tuli tavalliseksi myöskin kruunun- 45149: tilan asukkaan oikeuteen nähden. Sitäpaitsi kunink. julis- 45150: tuksessa heinäkuun 30 päivältä 1600 säädettiin, että, jos 45151: talonpoika ennen vuokravuosien loppua kuoli, vaimon lap- 45152: sien keralla piti hallitseman taloa ,jos hänellä on kykyä 45153: viljelemään ja hän tahtoo talossa pysyä". Mutta mitään 45154: yleistä sääntöä, joka olisi oikeuttanut kruununtilan asuk- 45155: kaan, kun vuokrakausi, joka alkuaan oli tavallisesti kuusi- 45156: vuotinen, oli päättynyt, pääsemään uudestaan tilan asuk- 45157: kaaksi tai hänen poikaansa ennen muita hänen seuraajak- 45158: sensa, ei löytynyt. Vasta sittenkun oli perustettu vero- 45159: palkkalaitos ja palkkatalot sen kautta olivat joutuneet oi- 45160: keussuhteisiin, paitsi kruunuun, myöskin palkannauttijoihin, 45161: alettiin 1600 luvun lopulla ensin tällaisten talojen ja vähi- 45162: tellen muidenkin kruunun talojen asukkaille luvata ainaista 45163: hallintaoikeutta, kuten havaitaan esim. tammikuun 5 päi- 45164: vänä 1684 palkkataloja varten annetun ohjesäännön 8 §:stä 45165: ja kunink. resolutionista yhteisen kansan valituksiin 9 päi- 45166: vältä maaliskuuta 1689. 45167: Sittemmin selitettiin jo kunink. kirjeessä sota- ja ka- 45168: marikollegioille 26 päivältä huhtikuuta 1775 m. m., että 45169: Kunink. Majesteetti oli armossa katsonut hyväksi määrätä, 45170: että kuolleen asukkaan vanhirnmaHa pojalla siitä lähtien 45171: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 3 45172: 45173: piti oleman oikeus ennen muita päästä isännäksi taloon, 45174: ellei hän sitä ennen ollut muulla tavalla oikeudestaan ero- 45175: tettu ja jos hänellä oli samanainen vakuus sekä talon kun- 45176: nollisesta asumisesta että veron suorittamisesta kruunulle 45177: tahi veropalkan saajalle, kuin muillakin perillisillä. Mai- 45178: nittu kirje tosin lähinnä tarkotti veropalkkalaitokseen mää- 45179: rättyjä kruununtiloja, mutta siinä lausuttua periaatetta näy- 45180: tään sovelletun muihinkin kruununtiloihin. Niinpä kamari- 45181: kolleegio yhtäpitävästi sen kanssa kaikille maaherroille 16 45182: päivänä toukokuuta 1787 lähetetyssä kiertokirjeessä "kysy- 45183: myksen noustua asukkaiden muutoksista kruunun uudis- 45184: taloissa ja onko vanhin poika, niinkuin muissa kruunun- 45185: taloissa, katsottava oikeutetuksi ehdottomasti seuraamaan 45186: vanhempiansa, vai onko hän velvollinen maksamaan lunas- 45187: tusta muille lapsille", selitti, että sellaisissa muutoksissa oli 45188: "meneteltävä samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin 45189: kruununtalojen suhteen, nimittäin niin, että vanhimman 45190: pojan, ellei häntä katsota kykenemättömäksi taloa viljele- 45191: mään, pitää seuraaman vanhempiaan ilman mitään lunas- 45192: tusta tahi maksua muille veljille tai sisarille". 45193: Näitä säännöksiä kruununtilan asukasoikeudesta sitten 45194: kehitettiin kamarikolleegion kirjeessä 29 päivältä helmi- 45195: kuuta 1808 ja sen kanssa yhtäpitävässä Keisarill. julistuk- 45196: sessa 31 päivältä heinäkuuta 1811, joissa kummassakin vii- 45197: tattiin m. m. edellä mainittuun Kunink. kirjeeseen sota- 45198: ja kamarikollegiolle 26 päivältä huhtikuuta 1775 ja lau- 45199: suttiin, että se ynnä mainittujen kolleegioiden erinäiset ju- 45200: listukset oli tässä asiassa oleva pääasiallisena perusteena. 45201: Mainitussa Keisarill. julistuksessa annettiin entistä tarkem- 45202: pia määräyksiä kruununtalon hallintaoikeudesta ja säädet- 45203: tiin, paitsi muuta, että jos kruununtilan asukkaan kuoltua 45204: häneltä jäi useampia lapsia, jotka kaikki tai joista osa ha- 45205: vaittiin kykeneviksi tilan hoidon vastaanottamaan, tila oli 45206: menevä, kuten oli säädetty, vanhimmalle pojalle, ellei mi- 45207: tään estettä tai vajanaisuutta häneen nähden ollut ole- 45208: massa, tai, jos hän oli kuollut, hänen lapsilleen, vanhem- 45209: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45210: 45211: malle ennen nuorempaa ja pojille ennen tyttäriä, vaan siinä 45212: tapauksessa, ettei vanhinta poikaa jostakin syystä esim. 45213: jos hänellä oli toinen kruununtila muualla, voitu asuk- 45214: kaaksi ottaa tai jos hän oli kuollut lapsetonna, sille hänen 45215: veljistänsä, joka ijässä oli häntä lähin tai tämän lapsille, 45216: sekä vasta siinä tapauksessa, ettei kuolleen asukkaan jäl- 45217: keen ollut jäänyt poikia tai pojan lapsia, hänen tyttäril- 45218: leen, vanhimmalle ja hänen jälkeläisilleen ensi sijassa j. 45219: n. e. Sitä paitsi määrättiin, että myöskin sellaisille kuol- 45220: leen asukkaan jälkeen jääneille lapsille, jotka eivät voineet 45221: saada asukasoikeutta, voitiin, maaherran harkinnan mu- 45222: kaan, myöntää oikeus saada tilalta elatuksensa ja kasva- 45223: tuksensa, kunnes olivat tulleet siihen ikään tai tilaan, että 45224: voivat itsensä elättää. Jos taas kaikki lapset olivat ala- 45225: ikäiset, oli tilaa heidän hyväkseen hallittava, kunnes joku 45226: heistä voi sen edelläkerrotussa järjestyksessä vastaanottaa. 45227: Mutta jos avonaiseksi joutunut tila oli sellainen, että se 45228: sieti halkomista kahteen tai useampaan osaan, oli sellai- 45229: nen halkaiseminen sitäkin paremmin myönnettävä, kun 45230: useammat asukkaan lapsista tai perillisistä sen kautta jou- 45231: tuisivat saamaan talonviljelyksiä. 45232: Tällaiseksi oli kruununtilain asukasoikeus alkuperäisestä 45233: lampuodin suhteesta vähitellen kehittynyt. Kruunu oli vel- 45234: voittanut itsensä kuolleen tai muutoin väistyvän asukkaan 45235: sijaan asukkaaksi ottamaan jonkun hänen jälkeläisistään, 45236: ensi sijassa vanhimman pojan ja niin edespäin esikoisuus- 45237: periaatetta noudattaen, asukasoikeuden kuitenkaan olematta 45238: perinnöllinen vaan oli se sijoittamiseen perustuva. Mutta 45239: asukkaan muut perilliset voivat päästä asukkaiksi ainoas- 45240: taan sikäli, kuin sitä tilan suuruuteen katsoen voitiin pitää 45241: kruunulle edullisena. Tilain jakamista pienempiin osiin ei 45242: erityisesti suosittu, vaan päinvastoin ehkäistiin se erilaisilla 45243: säännöksillä, jotka tarkoittivat tilain itsekannattavaisuuden 45244: turvaamista. 45245: Tällaiset säännökset olivat voimassa sinä aikana, jolloin 45246: Viipurin lääni yhdistettiin muun Suomen yhteyteen. Sa- 45247: Eräiden kruunuotitaio torppain erottamisesta. 5 45248: 45249: moille periaatteille on rakennettu sekin Keis. julistus, joka 45250: 9 päivänä helmikuuta 1852 annettiin asukas- ja hallinta- 45251: oikeudesta Viipurin läänin kruununtaloilla. Sanotun läänin 45252: erikoisia oloja silmällä pitäen oli mainittuun asetukseen 45253: koottu myös joukko säännöksiä, joilla koetettiin järjestää 45254: siellä varsin yleisenä tapana olevaa yhdyspesässä elämil!tä 45255: ja sellaisen pesän isännyyttä. Siinä tarkoituksessa säädet- 45256: tiin esim. että kuolleen asukkaan perilliset muutoinkin, 45257: kuin heidän ollessa alaikäisiä, voitiin, jos he halusivat tai 45258: jos havaittiin jonkun nuoremmista varsinaisesti olleen sen, 45259: joka oli ylläpitänyt ja harrastanut tilan viljelystä, tai jos 45260: olosuhteet muutoin vaativat kahden tai useamman henki- 45261: lön sijoittamista yhteisesti asukkaiksi, silläkin tavoin yh- 45262: tiössä asukkaiksi ottaa, niin ettei sitä yhtiön osakasta, 45263: joka pitemmän aikaa oli tehnyt tilalla työtä, ilman laillista 45264: syytä siitä erotettaisi. Mutta kuitenkin säädettiin, että 45265: osakkaista se, joka siihen sopivammaksi havaittaisiin, 45266: oli otettava isännäksi, jonka yksin tuli määrätä tilan hal- 45267: linnasta ja jota toiset olivat velvolliset tottelemaan, sekä ettei 45268: tuollainen yhteinen sijoitus, yhteyden hajotessa, saanut 45269: olla esteenä tutkittaessa ja määrättäessä ylempänä kerrot- 45270: tujen perusteiden mukaan kunkin yhdysmiehen oikeutta 45271: tilan asukkuuteen taikka, jos katsottaisiin tilan sietävän 45272: jakoa ja siten voitavan antaa useammille asukkaille, osaan 45273: siitä. Niinikään ulotettiin asukkaan velvollisuus hoitaa ja 45274: kasvattaa alaikäisiä ja turvaUomia sisaruksiaan kunnes 45275: nämä voisivat itsensä elättää, myöskin tilasta osattomaksi 45276: jääneen yhdysmiehen jälkeensä jättämiin alaikäisiin ja tur- 45277: vaUomiin lapsiin. 45278: Vasta 6 päivänä kesäkuuta 1883 asukasoikeudesta kruu- 45279: nuntiloilla annetussa asetuksessa luovuttiin siihen asti val- 45280: lalla olleesta periaatteesta, että kruununtalon hallintaoikeus 45281: ensi kädessä oli menevä vainajan vanhimmalle pojalle tai, 45282: ellei hän ollut sopiva, jollekin nuoremmalle tai tilaisuuden 45283: mukaan useammallekin, ja säädettiin, että asukasoikeus 45284: asukkaan kuoltua tai muuten menetettyä oikeutensa, on 45285: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45286: 45287: menevä sille tai niille sukulaisille, jotka ovat lähimmät 45288: häntä perimään ja joiden on keskenään vedettävä arpaa 45289: siitä, kuka heistä on oleva oikeutettu pääsemään asuk- 45290: kaaksi sitä vastaan, että tämä suorittaa lunastuksen muille, 45291: elleivät he kaikki voi päästä tilallisiksi taloon tai sen osiin. 45292: 45293: Koska, niinkuin edellisestä käy selville, ennen tammi- 45294: kuun 1 päivää 1884, jolloin viimeksimainittu asetus tuli 45295: noudatettavaksi, kruununtalon asukkaan lapsista säännölli- 45296: sesti vain yksi oli oikeutettu saamaan tilan asukkuuden, 45297: ei ole aikaisempien säädösten perustuksella todistettavissa, 45298: että sitä ennen toisille lapsille, jotka jäivät osattomiksi ei- 45299: vätkä olleet lain mukaan oikeutetut saamaan lunastusta tai 45300: muuta kuin alaikäisyytensä aikana hoidon ja kasvatuksen, 45301: olisi määrätty torpan paikka tilalla ,heidän perintöosansa 45302: vastikkeeksi". Vähemmin todennäköiseltä näyttää niin- 45303: ikään sekin, että olisi korvaukseksi tilalla suoritetusta 45304: työstä annettu torpanpaikkoja niille, joilla oli jotain oi- 45305: keutta tilaan, koska sellainen henkilö siellä, missä 1852 45306: vuoden asetus oli voimassa, saatettiin määrätä tilaan yh- 45307: dysmieheksi, ellei hänelle tilan pienuuden takia voitu luo- 45308: vuttaa jotakin osaa siitä. Tosin äskenmainitussa 1852 vuo- 45309: den julistuksessa säädettiin; että sekin, joka kauemman 45310: aikaa oli asunut tilalla ja siitä saanut elatuksensa, olematta 45311: oikeutettu saamaan siitä eläkettä, oli, asiainhaarain mukaan 45312: kykynsä mukaista työtä vastaan saava ylläpitonsa siltä, 45313: joka oli isäntänä, tai asumaan omissa rakennuksissaan ti- 45314: lan maalla, oikeudella sieltä ottaa polttopuita ja käyttää 45315: jotakin vähäisempää maa-alaa potaatin tai muun hänen 45316: ylläpidokseen soveliaan kasvin viljelykseen, vaan sellaista 45317: oikeutta ei anomusehdotuksessa nähtävästi ole tarkoitettu- 45318: kaan sisältyväksi ehdotetun lain alaan. Sitä vastoin saat- 45319: taa olettaa, että sellaiset torpat, joita anomusehdotuksessa 45320: tarkoitetaan, ovat annetut juuri sellaisille yhdyspesän osak- 45321: kaille, joilla, kuten esim. nuoremmilla pojilla, vävyillä ja 45322: langoilla, yhdyspesuuden hajaantuessa, ei ollut lakiin pe- 45323: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 7 45324: 45325: rustuvaa oikeutta eikä tilaisuutta päästä tilalle asukkaiksi, 45326: ja useinkin riippumatta siitä, olivatko he sitä ennen tilalla 45327: tehneet työtä vaiko ei. Sellaisten torpparien asemaa ei käy 45328: heidän sukulaisuutensa takia katsominen toisenlaatuiseksi 45329: kuin vieraan torpparin. Jos taas torpan paikka on annettu 45330: korvaukseksi toimitetusta työstä, niin ei olisi oikein, että 45331: tuo korvaus, mikä aikanaan oli arvosteltu tulevan suorite- 45332: tuksi elinkautisella vuokraoikeudella, vuosikymmenien ku- 45333: luttua vielä korotettaisiin, kuten tulisi tapahtumaan, jos 45334: vuokraoikeus tehtäisiin pysyväiseksi asukasoikeudeksi tor- 45335: pan maihin. 45336: Mitä taas tulee tammikuun 1 päivän 1884 ja tammi- 45337: kuun 1 päivän 1896 väliseen aikaan, jota anomusehdotus 45338: myöskin koskee, niin on huomattava että, kuten edellä on 45339: mainittu, se perillisistä, joka ei ole voinut saada osuut- 45340: tansa asukasoikeudesta, on ollut oikeutettu siitä saamaan 45341: siltä, joka on kruununtilan asukkaaksi tullut, lunastuksen 45342: rahassa. Jos hän sitten sen rahamäärän asemasta, jonka 45343: hän olisi ollut saapa, on suostunut ottamaan torpan vilje- 45344: lyksen määrätyillä ehdoilla, niin ei voida katsoa oikeuden- 45345: mukaiseksi, että tuon lunastuksen arvoa, vaikkakaan sitä 45346: ei olisi aikanaan rahassa määrälleen arvioitu, korotetaan 45347: sellaisen lainsäädäntötoimenpiteen kautta, jota anomuseh- 45348: dotuksessa on vaadittu. 45349: 45350: Näistä syistä Valiokunta on ollut sitä mieltä, ettei ano- 45351: musehdotuksen tekijäin ehdotusta olisi kannatettava, var- 45352: sinkin koska heidän vaatimansa toimenpide, sikäli kuin se 45353: tarkoittaa torpanpaikkain muodostamista palstatiloiksi, olisi 45354: poikkeava siitä säännöksestä kesäkuun 12 p:nä 1895 an- 45355: netussa asetuksessa maatilojen osittamisesta, jonka mukaan 45356: kruununtiloista voidaan maaneroittamisen kautta muodos- 45357: taa palstatiloja ainoastaan milloin ala on kruunun tarpeeksi 45358: käytettävä, ja kun sen lisäksi sekin määräaika, jonka ku- 45359: luessa rälssi- ja perint?tiloista, sanotun asetuksen 41 §:n 45360: mukaan, perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi 45361: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45362: 45363: luovutetun määräalan haltijalla on ollut oikeus saada alu- 45364: eensa erilleen otetuksi, jo on kulunut umpeen, niin että 45365: sellainenkin pätevämpi oikeus, ellei sitä ole asianmukaisesti 45366: valvottu, on menetetty. 45367: Lopuksi on vielä huomattava, että, niinkuin anomus- 45368: ehdotuksen ponsilauseesta näkyy, aijottu lainsäätämistoi- 45369: menpide tulisi koskemaan niitä kruununtilain torppareita, 45370: jotka ovat torpan ottaneet perintönsä vastikkeeksi tai ti- 45371: lalla tekemänsä työn korvaukseksi, sekä näiden vaimoja ja 45372: lapsia ainoastaan siinä tapauksessn, että vuokranantaja tai 45373: hänen perillisensä vielä olisi tilan haltijana. Ehdotetun lain 45374: kantavuus tulisi siis olemaan sangen ahdas ja esiintyisi se 45375: epäilemättä räikeänä vääryytenä sanotunlaatuisten torppain 45376: haitijoille niillä kruunun- tai perinnöksiostetuilla tiloilla, 45377: jotka ovat vieraisiin käsiin siirtyneet. 45378: 45379: Ylläsanotun perustuksella, ja koska sitä paitsi ainoa 45380: keino anomusehdotuksessa kosketelluu ehkä helliteltävän 45381: kohdan korjaamiseen, valiokunnan käsityksen mukaan, on 45382: vuokraajalle edullisen maanvuokralain ulottaminen myöskin 45383: kruununtilojen torppareihin, saa Valiokunta kunnioittaen 45384: ehdottaa, 45385: 45386: ettei puheena oleva anomusehdotus antaisi 45387: aihetta mihinkään Eduskunnan toimenp·iteeseen. 45388: 45389: 45390: Helsingissä 18 p. syyskuuta 1908. 45391: 45392: 45393: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 45394: johtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara sekä jäsenet 45395: Heimbiirger, Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix, Paunu, Pen- 45396: nanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen, Salo, Vahe 45397: ja Virkki. 45398: 45399: Helsinki, Työväen kirjapaino, 190l:l. 45400: 1108. ll Vp~ - Anöm.usmietintö n:b 8. 45401: 45402: 45403: 45404: 45405: Laki-ja talousvaliokunnan mie- 45406: tintö n: o 7 a Eduskunnassa tehdyn ano- 45407: musehdotuksen johdosta, joka koskee kruu- 45408: nuntiloilla olevien torpanalueiden muodos- 45409: tamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi ti- 45410: loiksi tai palstatiloiksl. 45411: 45412: 45413: Sittenkun laki- ja talousvaliokunta oli Eduskunnalle 45414: lähettänyt mietintönsä edellämainitun, edustaja Kivilin- 45415: nan y. m. anomusehdotuksen johdosta ja siinä esittämil- 45416: lään perusteilla ehdottanut, ettei anomusehdotus antaisi 45417: aihetta mihinkään Eduskunnan toimenpiteeseen, on Edus- 45418: kunta pöytäkirjan otteen kera 9 päivänä lokakuuta 1908 45419: palauttanut sanotun mietinnön valiokuntaan siinä tarkoi- 45420: tuksessa, että ,valiokunta muodostaisi anomusehdotuksen- 45421: tekijäin ponnen siihen suuntaan, että hallitus ottaisi tut- 45422: kittavakseen puheenalaisten torpparien oikeudellisia oloja 45423: ja asemaa ynnä kaikkia sen yhteydessä olevia seikkoja 45424: sekä tällaisen tutkimuksen petustuksella ottaisi harkitta- 45425: vakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpitee- 45426: seen mainittujen torpparien aseman turvaamiseksi." Sa- 45427: malla on valiokunnalle lähetetty asiasta Eduskunnassa ta- 45428: pahtuneesta keskustelusta laaditun pöytäkirjan ote. 45429: 45430: Asiata tämän johdosta uudestaan käsiteltäessä on va- 45431: liokunnassa, siihen nähden että muidenkin kruununtiloilla 45432: olevain maanvuokralaisten asema ehkä yhtä suuressa mää- 45433: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 a. 45434: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8. 45435: 45436: rassa kuin puheena olevain olisi parantamisen tarpeessa, 45437: herätetty kysymys, eikö valiokunnan olisi käsiteltävä asiaa 45438: laajemmalti kuin mihin Eduskunnan päätöksen sisälly'> 45439: antaa aihetta; mutta kun Eduskunta on hyljännyt erään 45440: Eduskunnassa tehdyn sellaista menettelyä tarkoittavan eh- 45441: dotuksen, on valiokunnan enemmistö katsonut, että nyt 45442: oli rajoituttava ottamaan huomioon anomusehdotuksessa 45443: ja Eduskunnan mainitussa päätöksessä tarkoitettuja maan- 45444: vuokralaisia. 45445: Eduskunnassa tapahtuneessa keskustelussa on valio- 45446: kunnan asiasta laatimaa mietintöä vastaan muistutettu, et- 45447: tä puheena olevain vuokrasuhteiden syntyyn oli pääasial- 45448: lisesti antanut aihetta kruununtilain osittamisesta aikaisem- 45449: min voimassa olleet rajoitukset, sekä että sellaisten torp- 45450: pain luku on suurempi kuin mitä valiokunnassa oli edel- 45451: lytetty, mikä kaikki olisi saatu selville, jos tarkempia tie- 45452: toja asiasta olisi hankittu. Valiokunnassa on tämän joh- 45453: dosta ollut keskustelun alaisena, eikö valiokunnan olisi 45454: ryhdyttävä sellaisia tietoja hankkimaan, koska Eduskun- 45455: nassa esitetyt tiedot ovat näyttäneet epätyydyttäviltä. 45456: Mutta koska siihen käytettävänä oleva aika on ollut 45457: täperä ja kun asian saattaminen hallituksen huomioon 45458: enempiä toimenpiteitä varten on Eduskunnassa kiireelli- 45459: seksi ilmoitettu, niin on valiokunnan täytynyt sellaisesta 45460: hankkeesta luopua. Valiokunta saa siis, Eduskunnan sille 45461: antaman tehtävän mukaisesti, kunnioituksella ehdottaa, että 45462: Eduskunta ilmoittaen, että ennen vuotta r896 on, varsin- 45463: bn Viipurin läänissä, perintöosan vastikkeeksi tai tilalla 45464: tehdyn työn korvaukseksi erinäisille henkilöille annettu 45465: nautittavaksi määräaloja kruununtaloista heidän omaksi 45466: tai heidän vaimojensa ja lastensa elinajaksi, anoisi, 45467: 45468: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk- 45469: sen ennen 'vuotta 1896 kruummluontoisina ollei- 45470: den ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myö- 45471: hemmin perinnöksi ostettujen talojen yllämai- 45472: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 3 45473: 45474: nittujen maanvuokralaisten lukumäärästä, oi- 45475: keudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista 45476: sen yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän 45477: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak- 45478: seen, eikö olisi syytä ryht)•ä lainsäätämistoimen- 45479: piteeseen sanottujen maanvuokralaisten aseman 45480: turvaamiseksi. 45481: 45482: Helsingissä, 24 p. lokakuuta 1908. 45483: 45484: 45485: 45486: Asian käsittelyyn ovat olleet osallisina: puheenjohtaja 45487: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara ( ositt.), jäsenet 45488: Heimbiirger ( ositt.), Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix, 45489: Paunu, Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalai- 45490: nen, Salo (ositt.), Vahe ja Virkki sekä varajäsenet Bäck 45491: ja Junnila ( ositt.). 45492: 4 1908. II V:p. - :Anomusmietint"o n':o 8~ 45493: 45494: 45495: 45496: 45497: Vastalause. 45498: 45499: Viitaten Eduskunnan lähetepäätökseen 19 p :ltä loka- 45500: kuuta 1908, koskeva Laki- ja talousvaliokunnan mietin- 45501: töä N :o 7 edustaja Kivilinnan y. m. anomusehdotuksen 45502: johdosta, ehdotamme kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään 45503: anomukseen : 45504: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk- 45505: sen ennen vuotta 1896 kruu,nunlt~ontoisina 45506: olleiden ja, sellaisiksi edelleen jääneiden tai' 45507: myöhemmin perinnöksi ostettujen talojen yllä- 45508: mainithtin maanvuokralaisten lukumäärästä, 45509: oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista 45510: sen yhteydessä olevista seikoista) sekä tämän 45511: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak- 45512: seen) eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimen- 45513: piteeseen siihen suuntaan) että sanotut vuokrar 45514: laiset) jos asianomaiset emätilat vielä ovat vuok- 45515: ranantajain tai heidän perillistensä hallussa) sai- 45516: sivat asemansa turvatuksi. 45517: 45518: Helsingissä, 24 p :nä lokakuuta 1908. 45519: 45520: 45521: N. E. Huoponen. Pekka Pennanen. 45522: Oskar Nix. A. J. Bäck. 45523: 45524: 45525: Heliinki 1908. Vihtori Koliosen Kirjapaino. 45526: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8. 45527: 45528: 45529: 45530: 45531: Suomen Eduskunnan alamainen 45532: anomus toimenpiteistä eräänlaisten kruu- 45533: nuntiloille otettujen maanvuokralaisten ase- 45534: man turvaamiseksi. 45535: 45536: 45537: 45538: 45539: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 45540: ja Suuriruhtinas 1 45541: 45542: 45543: 45544: 45545: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, jonka tarkoi- 45546: tuksena on toimenpiteitten aikaansaaminen eräänlaisten 45547: kruununtiloille otettujen vuokraviljelijäin aseman turvaa- 45548: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8. 45549: 45550: miseksi, ja on Eduskunta ottanut tämän anomusehdotuk- 45551: sen säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväkseen. 45552: Vasta nykyään voimassa olevan asetuksen kautta ke- 45553: säkuun 12 päivältä 1895 on Suomen maanjakolainsäädän- 45554: nössä, erittäin mitä kruununtiloihin tulee, perusteellisesti 45555: väljennetty niitä rajoittavia määräyksiä maatilojen osit- 45556: tamisesta, joita, etupäässä tilojen itsekannattavaisuuden 45557: säilyttämiseksi, aikaisemmin oli katsottu pitävän säätää. 45558: Viipurin lääniä varten oli tosin jo Keisarillisessa julis- 45559: tuksessa 9 päivältä helmikuuta 1852 säädetty erityiset, 45560: lievemmät perusteet kruununtilojen itsekannattavaisuu- 45561: delle sekä valmistettu mahdollisuus useampien entisen 45562: asukkaan perillisten sijoittamiseen tilalle yhdysasukkaiksi, 45563: jonkun heistä hoitaessa isännyyttä. Kuitenkin näyttävät 45564: noista rajoituksista johtuvat käytännölliset vaikeudet, var- 45565: sinkin mitä juuri tähän lääniin tulee, verrattain us.ein 45566: aiheuttaneen hallintoviranomaisia turvautumaan siihen 45567: menettelytapaan, että, kun oli useampia edellisen asuk- 45568: kaan perillisiä, jotka aikansa olivat tehneet työtä tilan 45569: viljelemiseksi, mutta yhdysasukkuutta ei asukasoloja tilalla 45570: järjestettäessä saatu syntymään taikka oli yhdysasukkuu- 45571: den yritys jonkun aikaa kestettyään rauennut, niille heistä, 45572: joita ei voitu sijoittaa itsenäisiksi asukkaiksi tilalle, annet- 45573: tiin, niinkuin erinäisistä kuvernöörin päätöksistä näkyy, 45574: ,korvaukseksi tilaan pannusta työstä ja vaivasta" taikka 45575: ,korvaukseksi niin hyvin heille aikaisemmin myönnetystä 45576: yhdysmiesoikeudesta kuin myös heidän tilalla tekemästään 45577: työstä", omaksi sekä vaimonsa ja lastensa, joskus lasten- 45578: lastensakin elinajaksi, määrättyjä alueita tilasta asutta- 45579: viksi ja viljeltäviksi. Täten syntyneille torpille erotettiin 45580: tavallisesti määrätty ala talon vanhaa peltoa ja niittyä 45581: ynnä pellon- ja niityntekomaata, ja oikeutettiin niiden 45582: haltijat käyttämään hyödyksensä talon kalavettä, metsä- 45583: maata laitumeksi ja metsän tuotteita kotitarpeiksi sekä, 45584: olosuhteita myöten, viemään jotkut talon huoneuksista 45585: torppaansa, saadaksensa siihen tarpeelliset rakennukset. 45586: KPuununtil. otett. maanvuokl'al. tuPvaaminen. 3 45587: 45588: Nämä edut oli torpanhaltija saapa nauttia määrättyä vuo- 45589: tuista päivätyövelvollisuutta vastaan, joka hänen oli pää- 45590: taion vahvuudeksi suoritettava. 45591: Näiden torppien haltijat ovat monin paikoin, vaa- 45592: rin ymmärtäen perustamispäätösten oikeata sisällystä, 45593: käsittäneet torppiansa samanlaisilla oikeuksilla varus- 45594: tetuiksi kuin kuninkaallisessa kiellossa helmikuun r8 45595: päivältä 1 767 n. s. perintötorpista säädetään. Osa 45596: näistä tosiasiallisesti, jos kohta ei niin paljon oikeu- 45597: dellisesti erikoisasemassa olevista vuokraviljelmistä on 45598: vuosien kuluessa syystä tai toisesta, miltei säännölli- 45599: sesti pitkien ja katkerien käräjänkäyntien jälkeen, joihin 45600: ristiriitaiset käsitykset torpanhaltijain oikeudellisesta ase- 45601: masta ovat antaneet aihetta, jo siirtynyt päätalojensa yh- 45602: teyteen. Kuitenkin näyttää niitä, Eduskunnassa annettu- 45603: jen ilmoitusten mukaan, yksistään Viipurin läänissä vielä 45604: olevan perustamispäätöksissä tarkoitettujen haltijainsa 45605: hallussa useampia satoja. Tämän vuoksi, ja koska maan- 45606: vuokra- ja asutusolot maassamme parhaallaan ovat jär- 45607: jestelyn alaisina, näyttää myöskin nyt puheena olevien 45608: vuokraviljelijäin asema ansaitsevan huomiota valtiovallan 45609: puolelta. 45610: Eduskunta saa sen tähden Teidän Keisarilliselta Ma- 45611: jesteetiltanne alamais,esti anoa, 45612: 45613: 45614: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk- 45615: sen ennen vuotta r896 kruununluontoisina ollei- 45616: den ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myö- 45617: hemmin perinnöksi ostettujen talojen yllämai- 45618: nittujen maanvuokralaisten htkU11'täärästä, oi- 45619: keudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista 45620: sen yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän 45621: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak- 45622: seen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoi- 45623: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8. 45624: 45625: menpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten ase- 45626: man turvaamiseksi. 45627: 45628: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 45629: 45630: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908. 45631: 45632: 45633: 45634: 45635: Helsinki 1909· Vihtori Kososen Kirjapaino. 45636: 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9. 45637: 45638: 45639: 45640: 45641: Perustuslakivaliokunnan mietin- 45642: tö N: o 1 hallinto-oikeudellisen tuomiois- 45643: tuimen perustamista tarkoittavan anomus- 45644: ehdotuksen johdosta. 45645: 45646: Käsiteltyänsä Valiokunnan valmisteltavaksi lähetettyä 45647: -edustaja Setälän y. m. anomusehdotusta N:o 4 hallinto- 45648: oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta (Liitteet I, 45649: siv. 27) saa Perustuslakivaliokunta kunnioittaen esittää 45650: seuraavaa. 45651: 45652: Vanhimpina aikoina ei Ruotsi-Suomessa tehty mitään 45653: periaatteellista eroa yksityisoikeudellisten riita-asiain ja 45654: rikosasiain lainkäytön sekä hallinto-oikeudellisen lain- 45655: käytön välillä. Tuomiovalta kokonaisuudessaan oli var- 45656: sinaisilla tuomioistuimilla ja ylimpänä tuomarina oli 45657: kuningas. Tämä järjestelmä oli voimassa vielä 1600- 45658: luvun alussa. Hovioikeudetkin ratkaisivat aluksi sekä 45659: varsinaiset oikeusasiat että hallinto-oikeudelliset vali- 45660: tusasiat. Muutos tässä tapahtui kumminkin jo maini- 45661: tulla vuosisadalla. Sittenkuin näet 1634 vuoden halli- 45662: tusmuodon ynnä myöhempien asetusten kautta valtakun- 45663: nan hallinto oli järjestetty siten, että hallinnon eri haarojen 45664: hoitaminen oli annettu ~altion kollegioitten tehtäväksi, 45665: jätettiin näille sekä osaksi myöskin niiden alaisille viran- 45666: omaisille samalla tuomiovaitakin niissä asioissa, jotka 45667: kuuluivat kollegioitten toimialaan. Vaikkakin 17 :nnellä 45668: 2 1908. II Vp. - .Rnomusmietintö N:o 9. 45669: 45670: vuosisadalla aivan selvänä esiintyy pyrkimys jättää tuo- 45671: mio- ja toimeenpanovalta eri viranomaisille, ei tätä siis 45672: noudatettu hallinto-oikeudellisen lainkäytön suhteen. 45673: Hallinto-oikeudellisen lainkäytön katsottiin näet kuulu- 45674: van niin läheisesti varsinaiseen hallintoon, että tuomio- 45675: valta viimeksimainitussa lainkäytössä jätettiin hallinto- 45676: viranomaisille. 45677: Mitä korkeimman tuomiovallan käyttämiseen tulee, 45678: oli se lain mukaan 18:nnen vuosisadan alkuun saakka 45679: kurrinkaalia eikä mitään eroa tehty varsinaisia oikeus- 45680: asioita ja hallinto-oikeudellisia asioita koskevan lainkäy- 45681: tön välillä. Käytännössä tuli kumminkin v:sta 1670 45682: alkaen säännöksi, että eräs valtakunnanneuvoston osasto 45683: ratkaisi kaikki varsinaiset oikeusasiat eli n. s. revisioni- 45684: asiat ja toinen osasto toimitti hallinto-oikeudellista lain- 45685: käyttöä. 45686: Kun sittemmin vapausajan hallitusmuodot vuosilta 45687: 1719 ja 1720 rajoittivat kuninkaan vallan, menetti kunin- 45688: gas oikeuden käyttää korkeinta tuomiovaltaa, joka - 45689: valtakunnan säätyjen vapausajalla harjoittamaa tuomio- 45690: valtaa lukuunottamatta - joutui valtakunnanneuvoston 45691: osastolle n. s. oikeusrevisionille, missä kurrinkaalia oli 45692: ainoastaan kaksi ääntä ja ratkaiseva ääni äänten men- 45693: nessä tasan. Oikeusrevisionissa ei kuitenkaan esitetty 45694: hallinto-oikeudellisia valitusasioita, vaan esitettiin ne 45695: neuvoston toisessa osastossa eli siinä, joka johti varsi- 45696: naista hallintoa. Tästäkin oli kumminkin olemassa eräs 45697: poikkeus. Erinäisiä hallinto-oikeudellisia valitusasioita 45698: voitiin esittää myöskin kuninkaan kabinetissa kahden 45699: valtakunnanneuvoksen läsnä ollen, mutta ainoastaan 45700: milloin kuningas ei tahtonut muuttaa kollegioitten pää- 45701: töstä. 45702: Hallinto-oikeudellisten valitusasiain varsinaises1;a lain- 45703: käytöstä erottaminen, joka sai alkunsa valtakunnankol- 45704: legioille tunnustetun tuomiovallan kautta, oli siis 1719 45705: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 3 45706: 45707: ja 1720 vuosien hallitusmuotojen kautta lopullisesti toi- 45708: meenpantu. 45709: Tämä lainkäytön kahtiajako on sen jälkeen pysynyt 45710: voimassa sekä Ruotsissa että Suomessa. 1772 vuoden 45711: hallitusmuodon mukaan ovat varsinaiset oikeusasiat rat- 45712: kaistavat oikeusrevisionissa. Hallinto-oikeudellisten va- 45713: litusasiain esittämisestä sitä vastoin oli kuningas oikeutettu 45714: määräämään, kuten parhaaksi näki, ja tavaksi tuli esittää 45715: ne kuninkaan kabinetissa. Useimmiten meneteltiin siten, 45716: että nämä valitusasiat ensinnä esitettiin neuvostossa 45717: kuninkaan poissa ollessa ja vasta sitten kuninkaalle ka- 45718: binetissa. 45719: Yhdistys- ja Vakuuskirjan nojalla tehtiin puheena 45720: oleviin oloihin se muutos, että oikeusrevisioni, kuten 45721: koko neuvostokin, lakkautettiin ja varsinaiset oikeusasiat 45722: joutuivat korkeimman tuomioistuimen ratkaistaviksi. 45723: Hallinto-oikeudelliset valitusasiat taas jäivät edelleen 45724: kuninkaan päätettäviksi. 45725: Kun sittemmin Suomen tultua erotetuksi Ruotsista 45726: v. 1809 perustettiin Su?men Hallituskonselji, joutuivat 45727: hallinto-oikeudelliset valitusasiat Hallituskonseljin yleistä 45728: taloutta varten asetetun osaston (nyk. Senaatin Talous- 45729: osaston) ratkaistaviksi. Kumminkin säädettiin Hallitus- 45730: konseljin ohjesäännön 33 kohdassa, että erinäiset asiat, 45731: jotka ennen olivat olleet kollegioitten ratkaistavina, 45732: mutta jotka siitä lähtien joutuivat hovioikeuksien tuomio- 45733: valtaan kuuluviksi, olivat jätettävät Hallituskonseljin 45734: Oikeusosaston käsiteltäviksi. 45735: Tätä nykyä ratkaistaan hallinto-oikeudelliset valitus- 45736: asiat yleensä Senaatin Talousosastossa. Pienempi osa niitä 45737: on kumminkin erityisten säännösten nojalla jätetty Oi- 45738: keusosaston käsiteltäväksi. 45739: 4 1908. II Vp. - llnomusmietintö N:o 9. 45740: 45741: Edellä olevan katsauksen tarkoituksena on ollut 45742: näyttää, että se järjestys, jossa hallinto-oikeudelliset vali- 45743: tusasiat maassamme tätä nykyä ratkaistaan, on synty- 45744: nyt sen johdosta, että näitten asioitten on katsottu 45745: kuuluvan varsinaiseen hallintoon eikä ole tarpeeksi otettu 45746: huomioon, että niiden ratkaiseminen todellisuudessa 45747: muodostaa osan lainkäyttöä ja siis vaatii samanluon- 45748: toista käsittelyä kuin varsinaiset oikeusasiat. 45749: Tässä katsantokannassa voitaneen ehkä löytää perus- 45750: syy siihen, että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maas- 45751: samme on järjestetty siten, ettei sen voida katsoa tyydyt- 45752: tävän oikeusturvallisuuden vaatimuksia. Kaikissa as- 45753: teissaan on sanottu lainkäyttö jätetty varsinaisia hallin- 45754: totoimia suorittavain hallintoviranomaisten tehtäväksi. 45755: Kun varsinainen hallinto luonnollisesti on näitten pää- 45756: tehtävä, ei hallinto-oikeudelliselle lainkäytölle ole voitu 45757: omistaa tarvittavaa aikaa ja työtä, jota paitsi asian- 45758: omaisilla hallintoviranomaisilla useinkaan ei ole riittä- 45759: VIa edellytyksiä puheena olevassa lainkäytössä mo- 45760: nasti esiintyvien vaikeitten oi~euskysymysten ratkaise- 45761: miseen. 45762: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö näyttää niinmuodoin 45763: kaikissa asteissaan olevan parannusten tarpeessa ja Va- 45764: liokunnassa onkin ehdotettu, että tämä lainkäyttö 45765: kokonaisuudessaan olisi erotettava hallintoviranomaisten 45766: toimintapiiristä, koska on katsottu, että ainoastaan siten 45767: saavutettaisiin täydellinen oikeusturvallisuus. Valiokunnan 45768: enemmistö ei ole kumminkaan voinut tähän ehdotukseen 45769: yhtyä, sillä jos tämä lainkäyttö nyt siinä laajuudessa otet- 45770: taisiin uudistettavaksi, siirtyisi uudistuksen toteutumi- 45771: nen epämääräiseen tulevaisuuteen, jota vastoin, jos 45772: uudistus koskisi ainoastaan ylintä hallinto-oikeudellista 45773: lainkäyttöä, se olisi verrattain helposti toimeen pantu. 45774: Myöskin on huomattava, että parannus, joka tapahtuisi 45775: hallinto-oikeudellisen lainkäytön ylimmässä asteessa, 45776: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 5 45777: 45778: epäilemättä olisi omiansa vaikuttamaan terveellisesti 45779: tähän lainkäyttöön sen aiemmissakin asteissa. Tämän 45780: vuoksi ja kun anomuksentekijät myöskään eivät ole 45781: ehdottaneet muuta kuin hallinto-oikeudellisen lainkäy- 45782: tön ylimmässä asteessa esiintyvien puutteellisuuksien 45783: korjaamista, on Valiokunta katsonut, että tällä kertaa 45784: olisi tyydyttävä siihen, että hallinto-oikeudellinen lain- 45785: käyttö sen ylimmässä asteessa saataisiin oikeusturvalli- 45786: suuden vaatimuksia vastaavalle kannalle. 45787: 45788: 45789: Senaatin Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeu- 45790: dellista lainkäyttöä vastaan voidaan oikeusturvallisuuden 45791: kannalta muistuttaa, että tämä lainkäyttö on hidas ja 45792: että se ei ole saattanut olla tyydyttävästi johdonmu- 45793: kainen. 45794: Valiokunnan saamien tietojen mukaan oli tämän vuo- 45795: den syyskuun alussa Senaatin Talousosastossa ratkai- 45796: suaan odottamassa 846 valitusasiaa, jotka ovat Senaat- 45797: tiin tulleet ennen tämän vuoden heinäkuun 1 p:ää. 45798: Näistä valitusasioista on 10 tullut Senaattiin v. 1905, 45799: 137 v. 1906, 393 v. 1907 ja 306 v. 1908 ennen heinäkuun 45800: 1 p:ää. Vanhimmat valitusasiat ovat siis jo neljättä 45801: vuotta Senaatissa odottaneet ratkaisuaan. 45802: Senaatin eri toimituskuntain kesken jakautuvat vielä 45803: ratkaisemattomat hallinto-oikeudelliset valitusasiat seu- 45804: raavasti: 45805: 45806: 45807: 45808: 45809: Vuodelta 1905 1906 1907 1908 1/i- 1/vn. 45810: Oikeustoimituskunta 3 4 45811: Kamaritoimituskunta . . . - 2 45 40 45812: Maanviljelystoimituskunta. - 9 35 17 45813: Kauppa- ja teollisuustoim.k. 2 29 23 45814: Siviilitoimituskunta . . . . 9 110 233 134 45815: 6 1908. II Vp. - Jlnomusmietintö N:o 9. 45816: 45817: Kulkulaitostoimituskunta .. 6 30 43 45818: Kirkollisasiaintoimituskunta . 3 8 30 45819: Valtiovaraintoimituskunta . . 1 5 10 15 45820: Yhteensä 10 137 393 306 45821: 45822: Nämä numerot esiintyvät oikeassa valassaan vasta 45823: kun ottaa huomioon, että hallinto-oikeudellisessa lainkäy- 45824: tössä paljoa useammin kuin riita- ja rikosasiain käsitte- 45825: lyssä tapahtuu, että asia viivyttyään 2-4 vuotta Senaa- 45826: tissa on sen puutteellisen valmistelun johdosta, mikä sen 45827: osalle on viranomaisten puolesta aikaisemmin tullut, tahi 45828: viimeksimainittujen tekemäin muodollisten virheitten ta- 45829: kia palautettava takaisin asianomaisen viranomaisen 45830: uudestaan käsiteltäväksi. Ei ole niinkään harvinaista, 45831: että hallinto-oikeudellinen asia on yhteensä vireillä 5 45832: jopa 6 vuotta, vieläpä toisinaan kauemminkin, ennenkuin 45833: se saapi ratkaisunsa. 45834: Nopea lainkäyttö hallinto-oikeudellisissa asioissa on 45835: kuitenkin yhtä tärkeä kuin riita- ja rikosasioissa, sillä 45836: ensinmainittujenkin päättämisestä riippuu usein sangen 45837: tärkeitä oikeuksia ja taloudellisia etuja. 45838: Mitä sitten hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä an- 45839: nettujen päätösten sisällykseen tulee, ei Valiokunta katso 45840: asiakseen ruveta sitä arvostelemaan. Merkille pantava on 45841: kumminkin, että Senaatin Talousosastonkin hallinto-oikeu- 45842: dellisessa lainkäytössä on ollut huomattavissa epävaka- 45843: vuutta, joten siinä ei ole voinut muodostua niin johdon- 45844: mukaista oikeuskäytäntöä kuin suotava olisi ollut. 45845: Vakaantunut oikeuskäytäntö olisi kumminkin juuri 45846: hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä ylen tärkeä. Edellä 45847: on jo viitattu siihen, että alemmat hallinto-oikeudelli- 45848: set viranomaiset eivät aina omista niitä edellytyksiä, 45849: joita hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisu vaatii. Tämä 45850: puutteellisuus olisi vähemmän haitallinen, jos viranomai- 45851: sia tukemassa olisi vakaantunut oikeuskäytäntö. Edel- 45852: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 7 45853: 45854: leen olisi oikeuskäytännön syntyminen tärkeä siitä syystä, 45855: että itse hallinto-oikeuden yleiset periaatteet vielä ovat 45856: jossain määrin epäselvät ja riidanalaiset sekä hallinto-oi- 45857: keudelliset lait ja asetukset meillä paljoa suuremmassa 45858: määrässä kuin yksityis- ja rikosoikeutta koskeva lainsää- 45859: däntö muodollisestikin puutteelliset. 45860: Siihen että Senaatin Talousosaston hallinto-oikeu- 45861: dellisessa lainkäytössä esiintyy puutteellisuuksia on 45862: useampia syitä. Hallinto-oikeudellisten valitusasiain luku- 45863: määrä on niinkuin mietinnössä siv. 9 ja 10 olevat 45864: taulut osottavat siksi suuri ja ratkaistavat oikeuskysy- 45865: mykset useinkin siksi vaikeita, että niitten käsittely 45866: vaatisi enemmän aikaa kuin Senaatin Talousosasto voipi 45867: niille omistaa laiminlyömättä hallitustehtäviä ja huolen- 45868: pitoa maan sisällisestä hallinnosta. Sitä paitsi on huo- 45869: mattava, että jäseniä Senaatin Talousosastoon nimitet- 45870: täessä ei erityisesti voida ottaa huomioon heidän päte- 45871: vyyttänsä hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön nähden, ja 45872: semmmkin jää suureksi osaksi täyttämättä nykyajan 45873: ylihallintooikeuksissa yleensä muualla toteutettu vaati- 45874: mus, että tuomarien tälläkin alalla tulee olla lainopil- 45875: lisen valmistuksen saaneita ammattimiehiä. Vihdoin 45876: Senaatin Talousosaston jäsenten useasti tapahtuva vaih- 45877: telu vaikuttaa epäedullisesti puheena olevaan lainkäyt- 45878: töön. 45879: Oikeusturvallisuuden kannalta on lopuksi huomau- 45880: tettava erästä epäkohtaa, joka saattaa johtua siitä, että 45881: hallinnon ylimmät viranomaiset samalla toimivat ylim- 45882: pma tuomareina hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. 45883: Kun nämä viranomaiset ovat hallintotehtävissään yleensä 45884: tottuneet panemaan erityistä huomiota tarkoituksen- 45885: mukaisuuden periaatteeseen, ei heidän hallinto-oikeudelli- 45886: sessa lainkäytössä ehkä aina ole helppo asettua puh- 45887: taalle oikeuskannalle. Ja vaikka tätä vaaraa todelli- 45888: suudessa ei olisikaan olemassa, on ainakin pelättävä, 45889: ettei hallinto-oikeudellinen lainkäyttö kansalaisten puo- 45890: 8 1908. II Vp. - llnomusmietintö N:o 9. 45891: 45892: lelta saavuta täyttä luottamusta, niin kauan kuin sen 45893: käyttäjät samalla toimivat varsinaisen hallinnon johtajina. 45894: Kun on puhe hallinto-oikeudellisen lainkäytön puut- 45895: teellisuuksista meillä, ei Valiokunta saata olla lopuksi huo- 45896: mauttamatta, että tämä lainkäyttö on viimeisessä astees- 45897: saan jätetty henkilöille, joitten virka-asema ei ole niin 45898: varma, kuin heidän tuomaritoimeensa nähden olisi vaa- 45899: dittava. Kaikkeen lainkäyttöön nähden täytyy tunnus- 45900: taa oikeaksi se muissa maissa ylimpään hallinto-oikeudel- 45901: liseenkin lainkäyttöön nähden enimmäkseen toteutettu pe- 45902: riaate, jonka mukaan tuomari voidaan erottaa virastaan 45903: ainoastaan rikoksen takia laillisen tutkimuksen ja tuo- 45904: mion kautta. Tässä asemassa eivät ole Senaatin Talous- 45905: osaston jäsenet, jotka hallitsijan luottamusmiehinä ovat 45906: viroistaan erotettavissa. 45907: 45908: Edellä on lyhyesti oikeusturvallisuuden kannalta vii- 45909: tattu niihin puutteellisuuksiin, jotka haittaavat Senaatin 45910: Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeudellista lain- 45911: käyttöä ja jotka tekevät suotavaksi hallinto-oikeudellisen 45912: lainkäytön siirtämisen pois Senaatin Talousosastolta. 45913: Mutta ei ainoastaan oikeusturvallisuuden takia vaan 45914: myöskin maan yleisen hallinnon edun vuoksi olisi Valio- 45915: kunnan mielestä Senaatin Talousosasto vapautettava 45916: hallinto-oikeudellisten valitusasiain ratkaisemisesta, mikäli 45917: ei muutamain valitusasiain erikoinen luonne vaadi, että 45918: niitten käsittely edelleen olisi jätettävä Senaatin Talous- 45919: osastolle. 45920: Taloudellisen ja varsinkin kunnallisen elämän kehitys 45921: on aiheuttanut, että puheena olevain valitusasiain luku 45922: vuosien kuluessa on tuntuvasti lisääntynyt. Valiokunnan 45923: saamien tietojen mukaan on Senaatin Talousosastoon 45924: tulleitten valitusasiain luku vuodesta 1900 alkaen ollut 45925: seuraava: 45926: :.:!:1 ~ 45927: 1 45928: CJ') 45929: cd ·ca 45930: > _; 45931: >::: w. 45932: <:!$ 45933: t: > 45934: ~ 45935: Q.) 45936: 0 11 45937: - 45938: 00 45939: 00>..()-.:7'0:.0 45940: o:.o"""" en 45941: """" 45942: 45943: 45944: ~........ Oikeustoimituskuntaan 4 1 5 - 45945: 0 45946: >...., en 45947: :<:!$ p-. """" 45948: 1900 19011902 1903 1904 1905 1906 1007 1908 1/I-1/VII. ~ >::: r---001:'-t'-<:.0-.:t' 45949: >::: ·.;:;: 0 OOC'lcY:l""'"' 45950: Q ...... 0) -.:!' 45951: 45952: a 3 1 9 7 6 s ~ 45953: 45954: Q.) 45955: """" 45956: Q Kamari- >> 88 89 83 74 65 109 86 107 52 ...;->::: <:.e 45957: 0 oooMC'l<:.e 45958: ....= Maanviljelys- >> 9 11 14 15 23 18 25 41 1.7 ~ 0 45959: en 45960: """" 45961: C"Q""'"'l..()<:_O 45962: """" """" 45963: ....,...., 45964: <:!$ 0 45965: 45966: 45967: ...== 45968: Ql 45969: Kauppa- ja teoll.- >> 29 15 33 33 33 53 54 59 23 +" w. 45970: 0 <:!$ 2MC'100Men 45971: = 45972: Ql 45973: Siviili- 45974: Kulkulaitos- 45975: >> 174 176 171 224 273 338 320 302 146 45976: 45977: >> 116 94 66 49 72 114 157 104 64 45978: w. 45979: 0 45980: w. 45981: 0 45982: ;::l 45983: w. 45984: w. 45985: en 45986: """" 45987: r---""'"'l..()l..() 45988: C'1 45989: "CC <:!$ 0 -.:!' 45990: = 45991: Ql 45992: Kirkollisasiain- >> 75 86 94 92 131 133 101 103 58 <:!$~ 45993: """E-< 45994: OCQOOMOO<:.O 45995: en -.:t<""'"'M<:.e 45996: ....Q 45997: .ll:l Valtiovarain- >> 31 26 51 45 32 30 162 54 26 +" 45998: >::: :ctl 45999: """" <:!$ """" 46000: 0 46001: "'0 ~ d ~ ~ ~ ~ 46002: ' 46003: •1"""'1 46004: Q.)+"- 46005: Q ..... <:!$ Q.) ;::l ,· 46006: d Yhteensä 526 498 517 532 632 796 914 777 392 +" <:!$ :t:e ~ 46007: w. 46008: ::::::: 46009: >::: w. 0 46010: 46011: 46012: ~ 46013: +" Q.) :<:!$ ~ 1 Q.) 46014: <:f$Cfl...!:<l ."t:: ~...., 46015: ~ 46016: .- <:!$ +" 46017: ...... s0 46018: ...... --~ 46019: Q.) 46020: "" ...., w. 46021: ~ •1""""1 Q.) ~ 46022: 1 ·~ 1 46023: CO: 46024: §5 .8 -~ rn 46025: •1"""1 46026: ~ 46027: --" 46028: "~"""'~ o..c • 46029: tr.lrfl~ ~ ~ o;:l.,;.::::i 46030: JJ s<:!$ <:!$<:!$ 46031: <:!$ 46032: <:!$ ;::l ~ :::::: 46033: w. >=l.. ...... <:!$ > 46034: E..s o~=s~i:i.l 46035: 10 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9. 46036: 46037: Kulkulaitos- ~ 40 93 162 85 69 46038: Kirkollisasiain- 130 46039: >) 132 139 146 76 46040: V altiovarain- >) 42 22 78 98 27 46041: Yhteensä 480 652 748 901 455 46042: 46043: Nämä numerotiedot osottanevat riittävän selvästi, 46044: kuinka suuri työtaakka valitusasiain käsittelystä kertyy 46045: Senaatin Talousosastolle ja todennäköistä on, että hallinto- 46046: oikeudellisten valitusasiain luku vieläkin kasvaa. 46047: Näin ollen on ilmeistä, että hallinto-oikeudellinen lain- 46048: käyttö viepi liiaksi aikaa Senaatin Talousosaston jäse- 46049: niltä ja estää heitä yksinomaan antautumasta maan 46050: hallituksen ja yleisen hallinnon ohjaamiseen, mikä kum- 46051: minkin on Senaatin Talousosaston varsinainen tehtävä. 46052: Pätevät syyt näyttävät siis puolustavan sellaista uudis- 46053: tusta, että hallinto-oikeudellisten valitusasiain ratkaisu 46054: siirrettäisiin pois Senaatin Talousosastolta. 46055: 46056: Vastattavaksi jääpi silloin kysymys, miten hallinto- 46057: oikeudellinen lainkäyttö olisi järjestettävä viimeisessä 46058: asteessaan. 46059: Valaisevaa tälle kysymykselle on tarkastaa, mitä peri- 46060: aatteita on tässä suhteessa. noudatettu lainsäädännössä 46061: niissä valtioissa, joissa hallinto-oikeudellista lainkäyttöä ei 46062: ole, niinkuin Suomessa ja Ruotsissa, jätetty var:::inaisia 46063: hallintotoimia suorittavain hallintoviranomaisten asiaksi. 46064: Nämä valtiot voidaan jakaa kahteen ryhmään. 46065: Toisissa valtioissa on hallinto-oikeudellinen lainkäyttö 46066: yleensä jätetty varsinaisten tuomioistuinten toimeksi, 46067: jolloin kumminkin monasti joitakin erityisiä tämän 46068: lainkäytön haaroja varten on olemassa eri hallinto-oikeu- 46069: dellisia tuomioistuimia. Toisissa taas on ainakin kor- 46070: keinta hallinto-oikeudellista lainkäyttöä varten järjes- 46071: tetty erityisiä hallinto-oikeudellisia tuomioistuimia, kun 46072: sitä vastoin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö alemmissa 46073: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 11 46074: 46075: asteissa on muutamissa valtioissa jätetty tavallisten hal- 46076: lintoviranomaisten tehtäväksi, muutamissa taas sitäkin 46077: varten perustettu erityisiä hallinto-oikeudellisia tuomio- 46078: istuimia. 46079: Varsinaisten tuomioistuinten asiana on hallinto-oikeu- 46080: dellinen lainkäyttö Englannissa, Belgiassa, Hollannissa, 46081: Norjassa, Tanskassa ja useissa Sveitsin kantoneissa; jälki- 46082: mäiseen ryhmään taas kuuluvat Ranska, Preussi, Baieri, 46083: Baden, Hessen, Saksi, Wurtemberg, Italia ja Itävalta. 46084: Viimeksi mainittuun ryhmään voitaneen parhaiten ehkä 46085: lukea myöskin Saksan valtakunta, jossa tosin ei ole yhte- 46086: näistä ylintä hallinto-oikeudellista tuomioistuinta, mutta 46087: jossa on useampia erikoisia hallinto-oikeudellisia tuomio- 46088: istuimia, kuten >>Bundesamt fur das Heimathwesem, joka 46089: viimeisessä asteessa ratkaisee kotipaikkaoikeutta ja sen 46090: kanssa yhteydessä olevia kysymyksiä koskevia oikeus- 46091: riitoja, >>Reichsversicherungsamt>>, vakuutusta koskevain 46092: hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisemista varten, >>Pa- 46093: tentamt•>, >>Reichseisenbahnamt>> y. m. 46094: Sitä paitsi on yksityiskohtainen ehdotus korkeimman 46095: hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta ole- 46096: massa Ruotsissa ja Sveitsin liittovaltiossa. 46097: 46098: Mitä hallinto-oikeudellisen lainkäytön uudistukseen 46099: Suomessa tulee, niin lienee ensinnäkin selvää, että sen- 46100: tapainen järjestelmä, kuin Saksan valtakunnassa nouda- 46101: tettu, ei sovellu käytäntöön otettavaksi maassa, jossa 46102: valitusasiain lukumäärä ei ole suurempi kuin meillä. 46103: Jäljellä on niinmuodoin vain kaksi mahdollisuutta. 46104: Joko ovat hallinto-oikeudellisetkin valitusasiat jätettävät 46105: korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi taikka on 46106: niitä varten perustettava hallinto-oikeudellinen tuomio- 46107: istuin. 46108: Mitä ensimäiseen vaihtopuoleen tulee, niin se ei aina- 46109: kaan niin kauan kuin Senaatin Oikeusosasto toimii kor- 46110: keimpana tuomioistuimena, liene toteutettavissa. Var- 46111: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 9. 46112: 46113: sinaisten oikeusasiain lukumäärä on siksi suuri, että 46114: jos Oikeusosaston ratkaistaviksi joutuisivat vielä hallinto- 46115: oikeudelliset valitusasiatkin, tästä johtuisi sellainen lain- 46116: käytön hitaus, että oikeusturvallisuus olisi vaarassa. 46117: Myöskin kohdistuu tällaiseen järjestelyyn sama huomau- 46118: tus, joka aikaisemmin tehtiin Senaatin Talousosaston 46119: jäsenten virka-aseman epävarmuudesta. 46120: Sitä paitsi puhuvat erinäiset periaatteelliset. syyt sel- 46121: laista järjestelyä vastaan, että tuomiovalta hallinto-oikeu- 46122: dellisessa lainkäytössä olisi jätetty varsinaisia oikeus- 46123: asioita käsittelemään asetettujen tuomarien käsiin. Nyky- 46124: aikainen lainsäädäntö on kasvanut niin laajaksi, että 46125: vain harvoissa poikkeustapauksissa voidaan samalta 46126: lainoppineelta odottaa perinpohjaisia tietoja sekä yksi- 46127: tyis- ja rikoslainopissa että valtio- ja hallinto-oikeudessa. 46128: Kun tämä tunnustetaan niissäkin valtioissa, joissa miltei 46129: koko lainsäädäntö on täydellisesti uudenaikainen ja sen 46130: käsittäminen siis sitä helpompi, täytynee myöntää, että 46131: se varsinkin pitää paikkansa meillä, jossa perinpoh- 46132: jainen tutustuminen julkiseen oikeuteen edellyttää 46133: laajassa määrin historiallisia tietoja ja jossa sen 46134: lisäksi kirjallisuus koko lainsäädännönkin, mutta var- 46135: sinkin julkisen oikeuden alalla on pieni. Vaikeus 46136: perehtyä perinpohjaisemmin oikeustieteeseen sen koko 46137: laajuudessa onkin vaikuttanut, että meillä on erilaiset 46138: virkatutkinnot niitä varten, jotka tulevaisuudessa aikovat 46139: antautua varsinaiselle oikeusalalle, ja niitä varten, jotka 46140: tahtovat hallinnollisissa toimissa työskennellä. Ja joskin 46141: on totta, että monet lakimiehet ovat suorittaneet mo- 46142: lemmat tutkinnot, niin he kumminkin virkamiesuralla 46143: virkatoimiensa kautta perehtyvät syvemmin vain toiseen 46144: alaan. Varsinaisten tuomioistuinten ja varsinkin korkeim- 46145: man oikeuden jäsenet ovat enimmäkseen toimineet vain 46146: tuomarintoimissa, mutta ylintä hallinto-oikeudellista lain- 46147: käyttöä varten tarvitaan, että ainakin useilla tuomio- 46148: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 13 46149: 46150: istuimen jäsenillä on perinpohjaista kokemusta hallin- 46151: nosta ja hallintoasioista. 46152: Näin ollen voidaan katsoa vähemmän tarkoituksen- 46153: mukaiseksi, että lainkäyttö ylimmässä asteessa sekä yksi- 46154: tyis- ja rikosasioissa että hallinnollisissa asioissa jätettäi- 46155: siin samoille henkilöille. Sellainen järjestelmä saattaisi 46156: vaikuttaa epäedullisesti lainkäyttöön. Tämä on pelättä- 46157: VIssa sitäkin suuremmalla syyllä, koska vielä on huo- 46158: mattava, että yksityis- ja rikosoikeudessa toiselta puo- 46159: len ja valtio- sekä hallinto-oikeudessa toiselta puolen nou- 46160: datetaan erilaista metodia ja varsinkin oikeudenkäyn- 46161: nissä erilaisia periaatteita. 46162: Se yhtenäisyys lainkäytössä, minkä ehkä toivotaan 46163: johtuvan siitä, että lainkäyttö kokonaisuudessaan olisi 46164: jätetty yhdelle tuomioistuimelle voisi ilmetä siinä, että 46165: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö joutuisi kokonaan riip- 46166: puvaiseksi yksityis- ja rikosoikeudellisesta lainkäytöstä. 46167: Ne epäkohdat, joista edellä on ollut puhe, ovat vältet- 46168: tävissä siten, että ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö 46169: annetaan sitä varten erityisesti asetettavien tuomarien 46170: tehtäväksi. Tällainen asian järjestäminen tekisi hallinto- 46171: oikeudellisen lainkäytön riippumattomaksi ja takaisi 46172: sille vakavuutta ja nopeutta. 46173: Sitä paitsi on huomattava, että korkeimman hallinto- 46174: oikeudellisen tuomioistuimen perustaminen ei tuottaisi 46175: hyötyä ainoastaan hallinto-oikeudellisten asiain ratkai- 46176: sulle ylimmässä asteessa, vaan olisi se omiansa edistämään 46177: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä alemmissa asteissakin 46178: sekä samalla hallintoa yleensäkin. Hallinto-oikeudelli- 46179: nen lainkäyttö alemmissa asteissa jäisi tosin edelleen var- 46180: sinaisten hallintoviranomaisten tehtäväksi, mutta kun 46181: hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen noudattama joh- 46182: donmukaisuus lainkäytössä synnyttäisi vakaantuneen oi- 46183: keuskäytännön, niin tämä käytäntö ehdottomasti vaikut- 46184: taisi edistävästi hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön sen 46185: alemmissa asteissakin. Luonnollista on myöskin, että 46186: 14 1908. II Vp. - .Rnomusmietintö N:o 9. 46187: 46188: hallinto-oikeudellinen tuomioistuin olisi paremmin tilai- 46189: suudessa kuin Senaatin Talousosasto pitämään silmällä 46190: alempien viranomaisten hallinto-oikeudellista lainkäyttöä 46191: sekä korjaamaan siinä ilmenneitä epäkohtia. 46192: Edellä kerrotut syyt ovatkin muissa maissa vaikutta- 46193: neet, että sen sijaan kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla 46194: tieteisopissa ja käytännössä vielä oli paljon kannatusta 46195: sillä mielipiteellä, että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö 46196: olisi oleva yhdistettynä muun oikeudenhoidon kanssa 46197: yleisten tuomioistuinten toimitettavana, siitä sittemmin 46198: on enimmäkseen luovuttu ja hallinto-oikeudellista 46199: lainkäyttöä uudistettaessa järjestetty erityisiä ylihallinto- 46200: oikeuksia. 46201: Valiokunnassa on herätetty kysymys siitä, olisiko 46202: kyseessä oleva uudistus ehkä parhaiten pantava toimeen 46203: vireellä olevan, Senaatin Oikeusosaston muuttamista 46204: Senaatista erillään olevaksi korkeimmaksi tuomioistui- 46205: meksi tarkoittavan uudistuksen yhteydessä, siten että 46206: hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisu joutuisi sanottuun 46207: tuomioistuimeen tätä tarkoitusta varten perustettavan 46208: erityisen osaston asiaksi, vai olisiko asialle edullisempi, 46209: että perustettaisiin erityinen ylin hallinto-oikeudellinen 46210: tuomioistuin. Kun Valiokunnan mielestä tarkoitettu tulos 46211: voidaan saavuttaa kummallakin tavalla ja kun ratkaisu 46212: niiden välillä näin ollen riippuu yksinomaan siitä, mikä 46213: vaihtopuoli on pikemmin toteutettavissa ja tuottaa vää- 46214: hempiä kustannuksia, ei Valiokunta asiain nykyisellä 46215: asteella ollen ole katsonut tarpeelliseksi tähän kysymyk- 46216: seen nähden tehdä mitään ehdotusta. 46217: Jätettäköönpä sanottu lainkäyttö korkeimmalle tuo- 46218: mioistuimelle tahi erityiselle hallinto-oikeudelliselle tuo- 46219: mioistuimelle, olisi sille yleensä uskottava ne valitus- 46220: asiat, jotka Senaatin Talousosasto tätä nykyä ratkaisee. 46221: Mahdollista kumminkin on, että kysymyksen tarkempi 46222: · valmistelu osottaa, että joitakin valitusasioita niiden eri- 46223: koisen laadun tähden olisi edelleenkin jätettävä Senaa- 46224: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 15 46225: 46226: tin Talousosaston ratkaistaviksi. Toiselta puolen taas 46227: voitaisiin ehkä Senaatin Oikeusosastoltakin siirtää hallinto- 46228: oikeudellisen tuomioistuimen käsiteltäviksi eräitä asioita, 46229: jotka oikeastaan ovat hallinto-oikeudelliseen lainkäyt- 46230: töön luettavat. 46231: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta 46232: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi; 46233: 46234: että Keisarillinen Majesteetti snvaitsisi Edns- 46235: kunnalle antaa armollisen esityksen tnomioistni- 46236: men pernstamisesta, jolle ylin hallinto-oikeudelli- 46237: nen lainkäyttö Senaatin Talousosastolta siir- 46238: rettäisiin. 46239: 46240: 46241: 46242: 46243: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 46244: Setälä, varapuheenjohtaja Ahmavaara sekä jäsenet Aalle, 46245: Aro, Estlander, Hultin, Ingman, Kuusinen, Lagerlöf, Lei- 46246: vo, Y. Mäkelin, Mömmö, Nevanlinna (osittain), G. G. 46247: Rosenqvist, Tuomikoski, Valavaara sekä osittain vara- 46248: jäsenet Käkikoski ja Vesa. 46249: Helsingissä syyskuun 28 p:nä 1908. 46250: 16 1908. II Vp. - .H.uomusmietintö N:o 9. 46251: 46252: 46253: 46254: 46255: V a s t a 1 a u s e. 46256: 46257: Olemme Valiakunnan enemmistön kanssa yhtä mieltä 46258: siitä, ettei hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maassamme 46259: tätä nykyä, ollen hallintoviranomaisten käsissä, ole eikä 46260: voi olla tyydyttävällä kannalla. Valiokunnan mietin- 46261: nössä tästä esiintuotujen esimerkkien lisäksi mainitta- 46262: koon vain erittäin kuvaavana sekin tosiasia, että tiede- 46263: tään Senaatin Talousosaston hallinto-oikeudellisia valitus- 46264: asioita ratkaistessaan lyhyen ajan kuluessa antaneen 46265: periaatteellisissakin kysymyksissä aivan päinvastaisia 46266: päätöksiä. Sitä paitsi johtuu - kuten Valiokunnan 46267: mietinnössäkin huomautetaan, joskaan ei tarpeellisella 46268: painolla - suoranainen oikeusvaara jo siitä asiaintilasta, 46269: että puheenalaisten oikeuskysymysten ratkaisu on hal- 46270: lintoviranomaisten käsissä, joitten virkatehtävänä suo- 46271: rastaan on toimeenpanevan valtiovallan tarkotusten to- 46272: teuttaminen eikä puolueettoman oikeuden jakaminen. 46273: Niinpä etupäässä juuri sillä perusteella, että kansalais- 46274: ten oikeudet tulisivat suojatuiksi valtiohallinnon louk- 46275: kauksilta, näytään ulkomaillakin yleensä vaaditun hal- 46276: linto-oikeudellisen lainkäytön erottamista hallintoviran- 46277: omaisten tehtävistä ja siirtämistä riippumattamille tuomio- 46278: istuimille. Ja vaikka me puolestamme olemmekin sitä 46279: mieltä, etteivät tuomioistuimetkaan nykyisessä porva- 46280: rillisessa yhteiskunnassa koskaan voi vapautua omista- 46281: vain kansanluokkain yleisestä luokkaoikeuskäsityksestä 46282: eivätkä niinmuodoin voi asettua sellaiselle täysin puo- 46283: lueettomalle oikeuskannalle, josta Valiokunnan enem- 46284: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 17 46285: 46286: mistö perusteluissaan puhuu, täytyy mielestämme sen- 46287: tään pitää näitä ylimalkaan kaikin puolin suhteellisesti 46288: sopivampina ja tyydyttävämpinä oikeuden jakajina kuin 46289: hallintoviranomaisia. 46290: Valiokunnan enemmistön ehdotukseen, että käsittelyn- 46291: alaisen anomusehdotuksen mukaisesti uudistusta tällä 46292: alalla anottaisiin nyt toimeenpantavaksi ainoastaan ylim- 46293: pään hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön nähden, emme 46294: ole voineet yhtyä. Kun yksistään Senaatin Talous- 46295: osastolta siirrettäisiin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö 46296: vast'edes perustettavalle tuomioistuimelle, tulisi puheena- 46297: oleva uudistus saamaan sellaisen kerrassaan puolinaisen 46298: muodon, jota, sikäli kuin olemme huomanneet, ei ole 46299: missään muussa Europan maassa otettu käytäntöön. 46300: Valiokunnan enemmistö tosin huomauttaa, että paran- 46301: nus, joka tapahtuisi hallinto-oikeudellisen lainkäytön ylim- 46302: mässä asteessa, voisi vaikuttaa terveellisesti hallinto- 46303: viranomaistenkin harjoittamaan lainkäyttöön. Mutta 46304: vaikkapa tällainen vaikutus jossain määrin tuntuisikin, 46305: niin on silti kieltämätöntä, että tuollaisen puolinaisen 46306: uudistuksen jälkeen edelleenkin kaikki ne kansalaiset, 46307: jotka oikeutta hakiessaan syystä tai toisesta, varsin- 46308: kin varattomat useimmiten juuri varattomuutensa ta- 46309: kia, eivät vetoa ylimpään asteeseen, jäisivät pää- 46310: asiassa kaikkea sitä oikeusturvaa vaille, jota hallinto- 46311: oikeudellisen lainkäytön uudistamisella tahdotaan hankkia. 46312: Eikähän sitä paitsi voitane väittää, ettei juuri alem- 46313: pain hallintoviranomaisten oikeudenkäyttö, jonka varaan 46314: täten edelleenkin ehkä enimmät hallinnollista oikeutta 46315: hakevat kansalaiset jätettäisiin, olisi ainakin yhtä horjuvaa 46316: ja epätyydyttävää ja siis myöskin oikeusturvallisuuden 46317: kannalta yhtä suuresti parannuksen tarpeessa kuin ny- 46318: kyään ylimmän hallintoasteen lainkäyttö. Näin ollen on 46319: mielestämme sekä johdonmukaista että kohtuullista ja 46320: välttämätöntä, että kun kerran tällä alalla aijotaan uu- 46321: distukseen ryhtyä, uudistusta ei jätetä puolitiehen, vaan 46322: 18 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9. 46323: 46324: Eduskunnan puolelta kehotetaan hallitusta suunnittele- 46325: maan tällaisen uudistuksen toimeenpanoa koko laajuu- 46326: dessaan, niin että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö aiem- 46327: missakin asteissaan ylipäänsä erotetaan hallintoviran- 46328: omaisten tehtävistä ja järjestetään paremmin tarkotus- 46329: taan vastaavalle kannalle. Sellaista kiirutta tuskin lie- 46330: nee Senaatinkaan vapauttamisella hallinto-oikeudellisten 46331: valitusasiain käsittelemisestä, ettei puheenaolevaa uudis- 46332: tusta samalla kertaa voitaisi valmistaa niin laajaksi kuin 46333: todellinen tarve näyttää vaativan. 46334: Ehdotamme sen vuoksi 46335: 46336: että Eduskunta palauttaisi mietinnön perustus- 46337: lakivaliokuntaan muodostettavaksi sekä perustelu- 46338: jen että ponsiehdotuksen puolesta ylläviitattuun 46339: suuntaan. 46340: 46341: Helsingissä, syyskuun 28 p:nä 1908. 46342: 46343: Werner llro. 0. W. Kuusinen. 46344: lida llalle. N. Walavaara. 46345: 46346: 46347: 46348: 46349: Helsingissä 1908, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö. 46350: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9. 46351: 46352: 46353: 46354: 46355: Suomen Eduskunnan alamainen 46356: anomus, joka tarkoittaa hallinto-oikeudelli- 46357: sen tuomioistuimen perustamista. 46358: 46359: 46360: 46361: 46362: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 46363: ja Suuriruhtinasl 46364: 46365: 46366: 46367: 46368: Eduskunnassa on hallinto-oikeudellisen tuomioistui- 46369: men perustamisesta tehty anomusehdotus, jonka Edus- 46370: kunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 46371: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9. 46372: 46373: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maassamme on ny- 46374: kyään järjestetty siten, ettei sen voida katsoa tyydyttävän 46375: oikeusturvallisuuden vaatimuksia. Kaikissa asteissaan 46376: on sanottu lainkäyttö jätetty varsinaisia hallintotoimia 46377: suorittavain hallintoviranomaisten t·ehtäväksi. Kun var- 46378: sinainen baliinto luonnollisesti on näiden päätehtävä, ei 46379: hallinto-oikeudelliselle lainkäytölle voida omistaa tar- 46380: vittavaa aikaa ja työtä, jota paitsi asianomais,illa hallinto- 46381: viranomaisilla useinkaan ei ole riittäviä edellytyksiä pu- 46382: heena olevassa lainkäytössä monasti esiintyvien vaikeitten 46383: oikeuskysymysten ratkais·emi,seen. 46384: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö näyttää niinmuo- 46385: doin kaikissa astJei,ssaan olevan parannusten tarpeessa ja 46386: Eduskunnassa onkin ehdotettu, että tämä lainkäyttö koko- 46387: naisuudessaan olisi erotettava hallintoviranomaisten toi- 46388: mintapiiristä, koska on katsottu, että ainoastaan siten saa- 46389: vutettaisiin täydellinen oikeusturvallisuus. Eduskunta ei 46390: ole kumminkaan tähän ehdotukseen yhtynyt, sill'ä jos tämä 46391: lainkäyttö nyt siinä Laajuudessa otettaisiin uudistettavaks.i, 46392: siirtyisi uudistuksen toteutuminen epämääräiseen tulevai- 46393: suuteen, jota vastoin, jos uudistus koskisi ainoastaan ylintä 46394: hallinto-oikeudellista laintkäyttöä, se olisi verrattain hel- 46395: posti toimeen pantu. Myöskin on huomattava, että pa- 46396: rannus, joka tapahtuisi hallinto-oikeudellis,en lainkäytön 46397: ylimmässä asteessa, epäilemättä olisi omiansa vaikutta- 46398: maan terveellisesti tähän lainkäyttöön sen aiemmissakin 46399: asteissa. Tämän vuoksi on Eduskunta katsonut, että tällä 46400: kertaa olisi tyydyttävä siihen, että hallinto-oikeudellinen 46401: lainkäyttö sen ylimmässä asteessa saataisiin oikeusturvalli- 46402: suuden vaatimuksia vastaavalle kannalle. 46403: 46404: Hallinto-oikeudelliset valitusasiat ratkaisee nykyään 46405: ylimpänä oikeusasteena yleensä Senaatin Talousosasto. 46406: Senaatin täten harjoittamaa hallinto-oikeudellista lainkäyt- 46407: töä vastaan voidaan oikeusturvallisuuden kannalta muis- 46408: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 46409: 46410: tuttaa, että tämä lainkäyttö on hidas ja että se ei ole saat- 46411: tanut olla tyydyttävästi johdonmukainen. 46412: Eduskunnan saamien tidojen mukaan oli kuluvan 46413: vuoden syyskuun alussa Senaatin Talousosastossa ratkai- 46414: suaan odottamassa 846 valitusasiaa, jotka ovat Senaattiin 46415: tulleet ennen tämän vuoden heinäkuun I päivää. Näistä 46416: valitusasioista on IO tullut Senaattiin v. 1905, 137 v. 1906, 46417: 393 v. 1907 ja 306 v. 1908 ennen heinäkuun I päivää. Van- 46418: himmat valitusasiat ovat siis jo neljättä vuotta Senaatissa 46419: odottaneet ratkaisuaan. 46420: Nämä numerot esiintyvät oikeassa valassaan vasta 46421: kun ottaa huomioon, että hallinto-oikeudellisessa lainkäy- 46422: tössä paljoa useammin kuin riita- ja rikosasiain käsitte- 46423: lyssä tapahtuu, että asia viivyttyään 2-4 vuotta Senaa- 46424: tissa on sen puutteellisen valmistelun johdosta, mikä sen 46425: osalle on viranoma,isten puolelta aikaisemmin tullut, tahi 46426: viimeksimainittujen tekemäin muodollisten virheitten takia 46427: palautettava takaisin asianomaisen viranomaisen uudes- 46428: taan käsiteltäväksi. Ei ole niinkään harvinaista, että hal- 46429: linto-oikeudellinen asia on yhteensä vireillä 5 jopa 6 46430: vuotta, vieläpä toisinaan kauemminkin, ennenkuin se saapi 46431: ratkaisunsa. 46432: Nopea lainkäyttö hallinto-oikeudellisissa asioissa on 46433: kuitenkin yhtä tärkeä kuin riita- ja rikosasioissa, sillä 46434: ensinmainittujenkin päättäruisestä riippuu usein sangen 46435: tärkeitä oikeuksia ja taloudellisia etuja. 46436: Mitä sitten hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä an- 46437: nettujen päätösten sisällykseen tulee, ei Eduskunta ole kat- 46438: sonut asiakseen ruveta sitä arvostelemaan. Merkille pan- 46439: tava on kumminkin, että Senaatin Talousosastonkin hal- 46440: l:into-oikeudellises,sa lainkäytössä on ollut huomattavissa 46441: epävakavuutta, joten siinä ei ole voinut muodostua niin 46442: johdonmukaista oikeuskäytäntöä kuin suotava olisi ollut. 46443: Vakaantunut oikeuskäytäntö alisti kumminkin juuri 46444: haUinto-oikeudellisessa lainkäytössä ylen tärkeä. Se 46445: puutteellisuus, että alemmilla hallinto-oikeudellisilla viran- 46446: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9. 46447: 46448: omaisilla ei aina ole niitä edellytyksiä, joita hallinto- 46449: oikeudellisten asiain ratkaisu vaatii, olisi vähemmän hai- 46450: tallinen, jos vi,ranomaisia tukemassa olisi vakaantunut 46451: oikeuskäytäntö. Edelleen olisi oikeuskäytännön syntymi- 46452: nen tärkeä siitä syystä, että itse hallinto-oikeuden yleiset 46453: periaatteet vielä ovat jossain määrin epäselvät ja riidan- 46454: alaiset sekä hallinto-oikeudelliset lait ja asetukset maas- 46455: samme paljoa suuremmassa määrässä kuin yksityis- ja 46456: rikosoikeutta koskeva lainsäädäntö muodollisestikin puut- 46457: teelliset. 46458: Siihen että Senaatin Talousosaston hallinto-oikeudel.- 46459: lis:essa lait1käytössä esiintyy puutteellisuuksia on useampia 46460: syitä. Hallinto-oikeudellisten valitusasiain lukumäärä on 46461: siksi suuri ja· ratkaistavat oikeuskysymykset useinkin siksi 46462: vaikeita, että niitten käsittely vaatisi enemmän aikaa, kuin 46463: Senaatin Talousosasto voipi niiUe omi,staa laimin1lyömättä 46464: hallitustehtäviä ja huolenpitoa maan sisällisestä hallin- 46465: nosta. Sitä paitsi on huomattava, että jäseniä Senaatin 46466: Talousosastoon nimitettäessä ei erityisesti voida ottaa huo- 46467: mioon heidän pätevyyttänsä hallinto-oikeudelliseen lain- 46468: käyttöön nähden, ja semminkin jää suureksi osaksi täyt- 46469: tämättä nykyajan ylihallinto-oikeuksissa yleensä muualla 46470: toteutettu vaatimus, että tuomarien tälläkin alalla tulee 46471: olla lainopillisen valmistuksen saaneita ammattimiehiä. 46472: Vihdoin Senaatin Talousosaston jäsenten us,easti tapah- 46473: tuva vaihtelu vaikuttaa epäedullisesti puheena olevaan 46474: lainkä yttöön. 46475: Oikeusturvallisuuden kannalta on lopuksi huomau- 46476: tettava erästä epäkohtaa, joka saattaa johtua siitä, että 46477: hallinnon ylimmät viranomaiset samalla toimivat ylimpinä 46478: tuomareina hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. Kun 46479: nämä viranomaiset ovat hallintotehtävissään yleensä tot- 46480: tuneet panemaan erityistä huomiota tarkoituksenmukai- 46481: suuden periaatteeseen, ei heidän hallinto-oikeudellisessa 46482: lainkäytössä ehkä aina ole helppo asettua puhtaalle oikeus- 46483: kannalle. Ja vaikka tätä vaaraa todellisuudessa ei olisi- 46484: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 46485: 46486: kaan olemassa, on ainakin pelättävä, ettei hallinto-oikeu- 46487: dellinen lainkäyttö kansalaisten puoJelta saavuta täyttä 46488: luottamusta, niin kauan kuin sen käyttäjät samalla toimi- 46489: vat varsinaisen hallinnon johtajina. 46490: Kun on puhe hallinto-oikeudellisen lainkäytön puut- 46491: teeHisuuksista, ei Eduskunta saata olla lopuksi huomaut- 46492: tamatta, että tämä lainkäyttö on viimeisessä asteessaan 46493: jätetty henki'löille, joitten virka-asema ei ole niin varma, 46494: kuin heidän tuomaritoimeensa nähden olisi vaadittava. 46495: Kaikkeen lainkäyttöön katsoen täytyy tunnustaa oikeaksi 46496: se muissa maissa ylimpään haLlinto-oikeudelliseenkin lain- 46497: käyttöön nähden enimmäkseen toteutettu periaate, jonka 46498: mukaan tuomari voidaan erottaa virastaan ainoastaan 46499: rikoks,en takia laillisen tutkimuksen ja tuomion kautta. 46500: Tässä asemassa eivät ole Senaatin Talousosaston jäsenet, 46501: jotka hallitsijan luottamusmiehinä ovat viroistaan erotet- 46502: tavissa. 46503: 46504: Edellä on lyhyesti oikeusturvallisuuden kannalta vii- 46505: tattu niihin puutteellisuuksiin, jotka haittaavat Senaatin 46506: Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeudellista lainkäyt- 46507: töä ja jotka tekevät suotavaksi sen siirtämisen pois· Senaa- 46508: tin Talousosastolta. 46509: Mutta ei ainoastaan oikeusturvallisuuden takia vaan 46510: myöskin maan yleisen hallinnon edun vuoksi olisi Edus- 46511: kunnan mielestä Senaatin Talousosasto vapautettava hal- 46512: linto-oikeudeUisten valitusasiain ratkaisemisesta, mikäli 46513: ei muutamain valitusasiain erikoinen luonne vaadi, että 46514: niitten käsittely edelleen olisi jätettävä Senaatin Talous- 46515: osastolle. 46516: Taloudellisen ja varsinkin kunnaHisen elämän kehitys 46517: on aiheuttanut, että puheena olevain valitusasiain luku 46518: vuosien kuluessa on tuntuvasti lisääntynyt, joten niiden 46519: käsittelystä kertyy Senaatin Talousosastolle yhä enenevä 46520: työtaakka ja todennäköistä on, että hallinto-oikeudellisten 46521: valitusasiain luku vieläkin kasvaa. Näin ollen on ilmeistä, 46522: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9. 46523: 46524: että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö viepi liiaksi aikaa Se- 46525: naatin Talousosaston jäseniltä ja estää heitä yksinomaan 46526: antautumasta maan hallituksen ja yleisen hallinnon ohjaa- 46527: miseen, mikä kumminkin on Senaatin Talousosaston var- 46528: sinainen tehtävä. 46529: Pätevät syyt näyttävät siis puolustavan sellaista 46530: uudistusta, että hallinto-oikeudellisten valitusasiain rat- 46531: kaisu siirrettäisiin pois Senaatin Talousosastolta. 46532: 46533: Vastattavaks~ jääpi silloin kysymys, miten hallinto- 46534: oikeudellinen lainkäyttö olisi järjestettävä viimeisessä 46535: asteessaan. 46536: Eduskunnan mielestä tulee tätä järjestelyä suun- 46537: niteltaessa huomioon otettavaksi kaksi mahdollisuutta. 46538: Joko ovat hallinto-oikeudellisetkin valitusasiat jätettävät 46539: korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi taikka on niitä 46540: varten perustettava hallinto~oikeudellinen tuomioistuin. 46541: Mitä ensimäiseen vaihtopuoleen tulee, niin se ei aina- 46542: kaan, niin kauan kuin Senaatin Oikeusosasto toimii kor- 46543: keimpana tuomioistuimena, liene toteutettavissa. Varsi- 46544: naisten oikeusasiain lukumäärä on siksi suuri, että jos 46545: Oikeusosaston ratkaistaviksi joutuisivat vielä hallinto- 46546: oikeudelliset valitusasiatkin, tästä johtuisi sellainen lain- 46547: käytön hitaus, että oikeusturvallisuus olisi vaarassa. Myös- 46548: kin kohdistuu tällaiseen järjestelyyn sama huomautus, 46549: joka aikais·emmin tehtiin Senaatin Talousosaston jäsenten 46550: virka-aseman epävarmuudesta. 46551: Sitä paitsi puhuvat erinäiset periaatteelliset syyt sel- 46552: laista järjestelyä vastaan, että tuomiovalta hallinto-oikeu- 46553: dellisessa lainkäytössä olisi jätetty varsinaisia oikeusasioita 46554: käsittelemään asetettujen tuomarien käsiin. Nykyaikainen 46555: lainsäädäntö on kasvanut niin laajaksi, että vain harvoissa 46556: poikkeustapauksissa voidaan samalta lainoppineelta odot- 46557: taa perinpohjaisia tietoja sekä yksityis- ja rikoslainopissa 46558: että valtio- ja hallinto.-oikeudessa. Kun tämä tunnuste- 46559: taan niissäkin valtioissa, joissa miltei koko lainsäädäntö 46560: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 7 46561: 46562: on täydellisesti uudenaikainen ja sen käsittäminen siis sitä 46563: helpompi, täytynee myöntää, että se varsinkin pitää paik- 46564: kansa Suomessa, jossa perinpohjainen tutustuminen jul- 46565: kiseen oikeuteen edellyttää laajassa määrin historiallisia 46566: tietoja ja jossa sen lisäksi kirjallisuus koko lainsäädän- 46567: nönkin, mutta varsinkin julkisen oikeuden alalla on pieni. 46568: Vaikeus perehtyä perinpoh j aisemmin oikeustieteeseen sen 46569: koko laajuudessa onkin vaikuttanut, että maassamme on 46570: erilaiset virkatutkinnot niitä varten, jotka tulevaisuudessa 46571: aikovat antautua varsinaiselle oikeusalalle, ja niitä varten, 46572: jotka tahtovat hallinnollisissa toimissa työskennellä. Ja 46573: joskin on totta, että monet lakimid1et ovat suorittaneet 46574: tutkinnot pääsyä varten kummallekin alalle, niin he kum- 46575: minkin virkamiesuralla virkatoimiensa kautta perehtyvät 46576: syvemmin vain toiseen niistä. Varsinaisten tuomioistuin- 46577: ten ja varsinkin korkeimman oikeuden jäsenet ovat enim- 46578: mäkseen toimineet vain tuomarintoimissa, mutta ylintä 46579: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä varten tarvitaan, että 46580: ainakin useilla tuomioistuimen jäsenillä on perinpohjaista 46581: kokemusta hallinnosta ja hallintoasioista. 46582: Näin ollen voidaan katsoa vähemmän tarkoituksen- 46583: mukaiseksi, että lainkäyttö ylimmässä asteessa sekä yksi- 46584: tyis- ja rikosasioissa että hallinnollisissa asioissa jätettäi- 46585: siin samoille henkilöille. Sellainen järjestelmä saattaisi 46586: vaikuttaa epäedullisesti lainkäyttöön. Tämä on pelättä- 46587: vissä sitäkin suuremmalla syyllä, koska vielä on huomat- 46588: tava, että yksityis- ja rikosoikeudessa toiselta puolen ja 46589: valtio- sekä hallinto-oikeudessa toiselta puolen noudatetaan 46590: erilaista metodia ja varsinkin oikeudenkäynnissä erilaisia 46591: periaatteita. 46592: Se yhtenäisyys lainkäytössä, minkä ehkä toivotaan 46593: johtuvan siitä, että lainkäyttö kokonaisuudessaan olisi jä- 46594: tetty yhdelle tuomioistnimelle, voisi ilmetä siinä, että hal- 46595: linto-oikeudellinen lainkäyttö joutuisi kokonaan riippuvai- 46596: seksi yksityis- ja rikosoikeudellisesta lainkäytöstä. 46597: Ne epäkohdat, joista edellä on ollut puhe, ovat väl- 46598: 8 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9. 46599: 46600: tettävissä siten, että ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö 46601: annetaan sitä varten erityisesti asetettavien tuomarien teh- 46602: täväksi. Tällainen asian järjestäminen tekisi hallinto- 46603: oikeudellisen lainkäytön riippumattomaksi ja takaisi sille 46604: vakavuutta ja nopeutta. 46605: Sitä paitsi on huomattava, että korkeimman hallinto- 46606: oikeudelli:sen tuomioistuimen perustaminen ei tuottaisi 46607: hyötyä ainoastaan hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisulle 46608: ylimmässä asteessa, vaan olisi se omiansa edistämään hal- 46609: linto-oikeudellista lainkäyttöä alemmissa asteissakin sekä 46610: samalla hallintoa yleensä. Hallinto-oikeudellinen lain- 46611: käyttö alemmissa asteissa jäisi tosin edelleen varsinaisten 46612: hallintoviranomaisten tehtäväksi, mutta kun hallinto- 46613: oikeudellisen tuomioistuimen noudattama johdonmukai- 46614: suus lainkäytössä synnyttäisi vakaantuneen oikeuskäytän- 46615: nön, niin tämä käytäntö ehdottomasti vaikuttaisi eclistä- 46616: västi hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön sen aiemmissa- 46617: kin asteissa. Luonnollista on myöskin, että hallinto-oikeu- 46618: dellinen tuomioistuin olisi paremmin tilaisuudessa kuin 46619: Senaatin Talousosasto pitämään silmällä alempien viran- 46620: omaisten hallinto-oikeudellista lainkäyttöä sekä korjaa- 46621: maan siinä ilmenneitä epäkohtia. 46622: Edellä kerrotut syyt ovatkin muissa maissa vaikutta- 46623: neet, että sen s,ijaan kuin aikaisemmin tieteisapissa ja 46624: käytännössä oli paljon kannatusta sillä mielipiteellä, että 46625: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö olisi, yhdistettynä muun 46626: oikeudenhoielon kanssa, oleva yleisten tuomioistuinten toi- 46627: mitettavana, siitä sittemmin on enimmäkseen luovuttu ja 46628: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä uudistettaessa järjestetty 46629: erityisiä ylihallinto-oikeuksia. 46630: Eduskunnassa on myös ollut kysymys siitä, olisiko 46631: kyseessä oleva uudistus ehkä parhaiten pantava toimeen 46632: vireillä olevan, Senaatin Oikeusosaston muuttamista Senaa- 46633: tista erillään olevaksi korkcimmaksi tuomioistuimeksi tar- 46634: koittavan uudistuksen yhteydessä, siten että hallinto-oikeu- 46635: clellist:en asiain ratkaisu joutuisi sanottuun tuomioistui- 46636: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 9 46637: 46638: meen tätä tarkoitusta varten perustettavan erityisen osas- 46639: ton asiaksi, vai olisiko asialle edullisempi, että perustet- 46640: taisiin erityinen ylin hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 46641: Kun Eduskunnan mielestä tarkoitettu tulos voidaan saa- 46642: vuttaa kummallakin tavalla ja kun ratkaisu niiden väliiiä 46643: näin ollen riippuu yksinomaan siitä, mikä vaihtopuoli on 46644: pikemmin toteutettavissa ja tuottaa vähempiä kustannuk- 46645: sia, ei Eduskunta asiain nykyisellä asteella ollen ole kat- 46646: sonut tarpeelliseksi tähän kysymykseen nähden tehdä mi- 46647: tään ehdotusta. • 46648: Jätettäköönpä sanottu lainkäyttö korkeimmaiie tuo- 46649: mioistuimeiie tahi erityiseiie hallinto-oikeudelliseiie tuomio- 46650: istuimeiie, olisi sille yleensä uskottava ne valitusasiat, jotka 46651: Senaatin Talousosasto tätä nykyä ratkaisee. Mahdoiiista 46652: kumminkin on, että kysymyksen tarkempi valmistelu osot- 46653: taa, että joitakin valitusasioita niiden erikoisen laadun täh- 46654: den olisi edelleenkin jätettävä Senaatin Talousosaston rat- 46655: kaistaviksi. Toiselta puolen taas voitaisiin ehkä Senaatin 46656: Oikeusosastottakin siirtää haiiinto-oikeudeilisen tuomio- 46657: istuimen käsiteltäviksi eräitä asioita, jotka oikeastaan ovat 46658: baliinto-oikeudelliseen lainkäyttöön luettavat. 46659: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta 46660: alamaisesti anoa: 46661: 46662: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 46663: suvaitsisi Eduskunnalle antaa armollisen esi- 46664: tyksen tuomioistuimen perustamisesta> jolle ylin 46665: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö Senaatin Ta- 46666: lousosastolta siirrettäisiin. 46667: 46668: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 46669: 46670: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908. 46671: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 46672: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10. 46673: 46674: 46675: 46676: 46677: L a k i- j a ta 1o u s v a 1i o k u n n a n 46678: m i et i n t ö n:o 8 edustaja Kairamon 46679: y. m. anomusehdotuksen johdosta vesi- 46680: oikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta- 46681: misesta. 46682: 46683: 46684: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteella viime elo- 46685: kuun 21 päivältä laki- ja talousvaliokunnan valmistelevaa 46686: käsittelyä varten lähettänyt edustaja Kairamon y. m. ano- 46687: musehdotuksen n:o 21, jossa pyydetään armollista esitystä 46688: vesioikeuslain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta toisin kuulu- 46689: vaksi sekä toimenpidettä siihen, että lakkautettaisiin ny- 46690: kyään virastoissa noudatettu menettely kaksinkertaisen 46691: ammattilausunnon antamiseksi vesiperäisten maiden kui- 46692: vattamista koskevissa asioissa. Sitä paitsi on valiokunnalle 46693: samalla lähetetty pöytäkirjan ote asiasta Eduskunnassa ta- 46694: pahtuneesta alustavasta keskustelusta. 46695: 46696: 46697: Anomusehdotuksen tekijät ovat esittäneet, että järkipe- 46698: räinen suoviljelys on ehkä tehokkain keino maan tuotanto- 46699: kyvyn korottamiseksi verrattain lyhyessä ajassa. Mutta 46700: kun vesioikeuslain 3 luvun 11 §:ssä säädetään, että ellei- 46701: vät suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, johon eri 46702: tiloilla on kullakin osansa, omistajat sovi maan yhteisestä 46703: ojittamisesta sen viljelemiseksi tai parantamiseksi ja ko- 46704: kouksessa joku heistä, ilman että vähintään puolen vesi- 46705: peräisen maan omistajat sitä vastustavat, tarjoutuu toimit- 46706: tamaan ojittamisen, tehköön työn oikeudella saada sen lop- 46707: puun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta kutakin niin 46708: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10. 46709: 46710: pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että tuotannon harkitaan 46711: korvaamaan kaikki tämän alueen osalle tulevat kustannuk- 46712: set, niin on niillä maanomistajilla, joiden hallussa on vä- 46713: hintään puoli ojituksen kautta kuivatettavasta maasta, valta 46714: estää koko hankkeen toimeenpanoa, vaikka se muille osalli- 46715: sille olisi kuinka edullinen tahansa. Yleishyödyn kannalta 46716: tätä ei voida tunnustaa oikeaksi. Oikeutettua mielipahaa 46717: herättää tämä kielto-oikeus jo siinä tapauksessa, että oji-. 46718: tettava suo sijaitsee lähellä kylää, vaan sen toinen puoli 46719: takalistomaana kuuluu esim. tilalle, joka etäisyyden vuoksi 46720: ei voi sitä viljelysmaana nauttia. Ja erittäin kiusalliseksi 46721: käy asia, jos kielto tapahtuu ilman riittävää syytä tahi 46722: suorastaan mielivaltaisesti. Anomusehdotuksen tekijät ovat 46723: sen tähden olleet sitä mieltä, että mainitusta lainkohdasta 46724: sanat "ilman että vähintään puolen vesiperäisen maan 46725: omistajat sitä vastustavat" olisivat poistettavat. 46726: 46727: Puheena oleva anomusehdotus kuuluu siihen suunnitel- 46728: maan maamme viljelyskelpoisten alueiden saattamiseksi 46729: viljelyksen alaisiksi, joka erinäisinä anomusehdotuksina on 46730: Eduskunnan käsiteltäväksi esitetty. Tärkeänä osana siinä 46731: on epäilemättä kysymys vesiperäisten maiden kuivattami- 46732: sesta, koska siten on viljelykselle saatavissa hedelmällisiä, 46733: useinkin verrattain helposti viljeltäviä alueita. Sen tilas- 46734: tollisen tutkimuksen kautta, joka TilaUoman väestön ala- 46735: komitean toimesta tänä vuonna on painosta valmistunut, 46736: on saatu selville, että, luonnonniittyjä lukuunottamatta, 46737: viljellyn maan ala Suomessa asukaslukuun verraten ei ole 46738: suuri ja että tämä ala maataloudesta elävän väestön luku- 46739: määrään nähden kylläkin sietäisi laajentamista. Kutakin 46740: koko maan 1,000 asukasta kohti oli v. 1901 Suomessa 46741: auran alaista maata 640 hehtaaria, kun vastaavat luvut 46742: eräissä muissa Europan viljelysmaissa olivat seuraavat: 46743: Tanskassa 1,070, Ranskassa 730, Ruotsissa 700, Saksassa 46744: 500 ja Suurbritanniassa 180 ha. Verrattuina maata vilje- 46745: levän väestön lukumäärään asettuvat auran alla olevain 46746: Vesioikeuslain muuttamisesta. 3 46747: 46748: alueiden suhdeluvut 1,000 asukasta kohti seuraavalla ta- 46749: valla: Tanskassa 2,670 ha, Suurbritanniassa 2,440, Rans- 46750: kassa 1,620, Ruotsissa 1,500, Saksassa 1,430, Suomessa 46751: 960 ha. Nämät viimeksi mainitut suhdeluvut osottavat 46752: selvästi, että voimaperäisesti viljellyn maan alue Suomessa 46753: kipeästi on laajennuksen tarpeessa. 46754: Samaa todistaa osaksi se suuri maassamme viljeltäväin 46755: viljalajien ynnä niiden valmisteiden sekä heinänsiementen 46756: maahan tuonti, joka vuosittain täällä uudistuu. Kauppa- 46757: tilaston mukaan tuotiin v. 1907 muista maista Suomeen 46758: kauroja 1,622,000 markan, ohria 2,365,000, rukiita ja ruis- 46759: jauhoja 42,826,000, maltaita ja ohraryynejä 3,075,000 sekä 46760: heinänsiemiä 2,042,000 eli yhteensä 51,930,000 markan 46761: arvosta. Tätä vastaan vietiin mainittuna vuonna maasta 46762: ainoastaan kauroja 1,030,000 markan arvosta. Edellisenä 46763: vuonna 1906 olivat vastaavat luvut: tuonti 45,561,000 ja 46764: vienti 1,159,000 mk. Tämä osottaa, että maanviljelys ei 46765: Suomessa tuota täällä kasvatettuja viljalajeja ja heinänsie- 46766: meniä likipitäinkään kansan tarvetta vastaavaa määrää. 46767: Vajaus käy sitä huomattavammaksi kun tiedetään, että 46768: vehnäjauhoja, joita maassamme jokapäiväisessä käytännössä 46769: osaksi kulutetaan ruis- ja ohrajauhojen sijasta, on maahan 46770: tuotu, 1907 vuoden aikana 25,012,000 ja v. 1906 20,491,000 46771: markan arvosta. 46772: Vaikka Suomen pohjoisin osa on ilmanalansa takia vil- 46773: jakasvien viljelemiselle vähemmän sopiva, on kuitenkin 46774: epäilemätöntä, että viljellyn maa-alan lisäämisellä ja voima- 46775: peräisellä viljelystavalla ruokaviljan määrää maassamme 46776: voidaan melkoisesti lisätä. Niitä esteitä, jotka ehkäisevät 46777: sopivain viljelyskelpoisten maiden ottamista auran alle, on 46778: siis mikäli se lainsäädäntötoimenpiteistä riippuu koetettava 46779: poistaa. Valiokunta pyytää sen tähden kannattaa puheena 46780: olevan anomusehdotuksen tarkoitusta. Yritteliäisyydelle 46781: vesiperäisten maiden uudisviljslyksen alalla on annettava 46782: lainsäädännössä kaikki tarpeellinen tuki ja helpotus. Valio- 46783: kunta on sitäpaitsi äänestyksen kautta omaksunut sen 46784: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10. 46785: 46786: mielipiteen, että sellainen etu on valmistettava ei ainoastaan 46787: vesiperäisen maan omistajalle vaan myöskin maanvuokralai- 46788: selle ja, milloin kuivaustyö voisi tuottaa suurempaa yleistä 46789: hyötyä muullekin yrittelijälle. On siis valiokunnasta näyttä- 46790: nyt tarkoituksenmukaiselta, että vesioikeuslain 3 luvun 11 46791: §:stä poistetaan siinä oleva rajoitus yrittelijän mahdollisuu- 46792: delle saada kuivatushankkeensa toteutetuksi. 46793: Mutta toiselta puolen ei valiokunta ole jättänyt huo- 46794: maamatta, mitenkä täten yrittelijälle annettava suuri toimi- 46795: valta helposti saattaisi viedä siihen, että vesiperäisen maan 46796: omistajat tulisivat pakoitetuksi joko käymään osallisiksi 46797: sellaiseen kuivaustyöhön tai sen kustannuksiin, josta eivät 46798: odota kustannuksia vastaavaa hyötyä, tai pitemmäksi ajaksi 46799: luovuttamaan yrittelijän nautittavaksi kuivatun alueensa, 46800: vaikka koko yritys olisikin kannattamaton. Tämän estä- 46801: miseksi on valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta, että mil- 46802: loin vapaaehtoista suostumusta kuivattavan maan osalliRten 46803: kesken ei kuivausyrityksestä voida saada toimeen, hank- 46804: keen kannattavaisuus on asianymmärtävän ammattimiehen 46805: tutkimuksen ja arvion kautta luotettavasti selvitettävä, en- 46806: nenkuin kuivaustyöhön saadaan vasten osallisten maan- 46807: omistajain tahtoa ryhtyä. Samalla kuin mainittu este tulisi 46808: poistettavaksi olisi siis tarkastettava, sisältääkö vesioikeus- 46809: laki ynnä siihen kuuluvat hallinnolliset määräykset tästä 46810: selviä ja riittäviä säännöksiä. 46811: 46812: Anomusehdotuksessa on lisäksi huomautettu, mitenkä 46813: kuivaushankkeissa on tarpeetonta viivytystä ja haittaa tuot- 46814: tanut se, että virastoissa, joissa kuivausasioita käsitellään, 46815: on otettu tavaksi hankkia piiri-insinööriitä asiasta lausunto, 46816: vaikka yrityksestä on tehnyt tutkimuksen ja suunnitelman 46817: sekä kustannusarvion maam1ljelysinsinööri. Kun piiri-in- 46818: sinöörin lausunto ja siinä olevat arviolaskut useinkin saat- 46819: tavat viedä toiseen tulokseen kuin maanviljelysinsinöörin, 46820: niin on tämä toisen asiansymmärtävän viranomaisen lau- 46821: sunto omansa sekaannusta synnyttämään ja kuivaustyön 46822: Vesioikeuslain muuttamisesta. 5 46823: 46824: teettäjälle ajanhukkaa ja kustannuksia tuottamaan. Ano- 46825: musehdotuksen tekijät. ovat sen tähden pitäneet suotavana, 46826: että kaksinkertaisen ammattilausunnon hankkiminen vesi- 46827: peräisien maiden kuivattamista, järven laskemista tai juok- 46828: sevan veden perkaamista, syventämistä, laajentamista tai 46829: oikaisemista yksistään maanviljelystarkoituksia varten koske- 46830: vissa asioissa lakkautettaisiin. 46831: 46832: Asetuksessa heinäkuun 23 päivältä 1902 siitä, mitä 46833: vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava, säädetään 8 46834: §:ssä, että jos asiallinen haluaa saada asianymmärtävän vir- 46835: kamiehen laatimaan suunnitelmaa ojitukseen tahi vesipe- 46836: räisen maan kuivattamiseen, järven laskemiseen tai joen 46837: perkaukseen, niin kuvernööri hänen hakemuksestaan mää- 46838: rää asian laadun mukaan lääninagronoomin, maanviljelys- 46839: insinöörin tai piiri-insinöörin tekemään vaaditun suunnitel- 46840: man, ja on lääninagronoomilla sekä maanviljelysinsinöörillä 46841: valta virkatoimensa piirissä ilman kuvernöörin määräystä- 46842: kin suorittaa sellainen tehtävä. Saman asetuksen 10-13, 46843: 15 ja 17 §:ssä on sitten tarkemmin säädetty millä tavoin 46844: mainittu suunnitelma on valmistettava. Näistä määräyk- 46845: sistä käy ilmi, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut jär- 46846: jestää sellaisen suunnitelman valmistustyö siten, että kaikki 46847: siihen kuuluvat asianhaarat tulevat saman asianymmärtä- 46848: vän henkilön tutkimuksen kautta huomioon otetuiksi. 46849: Niinpä vesipermsen maan kuivatussuunnitelmaa valmis- 46850: taesaa m. m. on selville saatava se vedenpaljous, joka on 46851: poisjohdettava, sekä lisääntyykö vedenpaljous siinä vesis- 46852: tössä, jonhonka vesiperäisen maan vesi johdetaan, sen 46853: kautta niin, että syntyy vahinkoa lähellä olevalle maalle, 46854: laitokselle tai muulle omaisuudelle, ja jos siten on laita, 46855: mitkä toimenpiteet ovat tarpeen sellaisen vahingon estämi- 46856: seksi. Näihin säännöksiin nähden olisi siis toisen asian- 46857: ymmärtävän viranomaisen lausunnon hankkiminen toisen 46858: viranomaisen valvistamasta työsuunnitelmasta ja kus- 46859: tannusarviosta tarpeeton. Mutta kun maan vesijaksojen 46860: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10. 46861: 46862: silmälläpito on uskottu piiri-insinööreille, joiden huolenpi- 46863: toon m. m. kuuluu, ettei vesijaksossa tahallisesti nosteta 46864: vettä yli luvallisen korkeuden ja ettei siinä olevia vesilaitoksia 46865: vahingoiteta, niin ei liene vältettävissä se, että isommissa 46866: kuivaustöissä, joiden kautta suurempi määrä vettä tulee 46867: vesijaksoon johdettavaksi, piiri-insinöörille valmistetaan ti- 46868: laisuus lausumaan mielipiteensä yrityksestä. Asianmukai- 46869: selta näyttää kuitenkin, että piiri-insinöörin ei tule siinä 46870: arvostella tehtyä suunnitelmaa sen koko laajnudessa, vaan 46871: ainoastaan sikäli kuin sen toteuttaminen saattaa ~'aikuttaa 46872: oloihin hänen virkapiirissään olevassa ~'esi(jaksossa. On 46873: siis suotavaa, että, missä syytä siihen havaitaan olevan, 46874: asianomaisille m·ranomaisille tästä annetaan hallituksen 46875: toimesta huomautus. 46876: 46877: Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty valiokunta kun- 46878: nioittaen ehdottaa: 46879: 46880: että Eduskunta anoisi Keisarillisen Ma- 46881: jesteetin armollista esitystä 'Vesioikeuslain muut- 46882: tamisesta siihen suuntaan, että suon, rahkan 46883: ja muun vesiperäisen maan kuivaustyö voidaan 46884: sen maan Osakasten vastustuksesta huolimatta 46885: panna toimeen, jos yritys havaitaan suurempaa 46886: hyötyä tuottavaksi ja sen kannatta'vaisuus on 46887: luotettavasti selvitetty. 46888: 46889: Helsingissä 22 p. syyskuuta 1908. 46890: 46891: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 46892: johtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara (ositt.), jäsenet 46893: Heimbiirger (ositt.), Huoponen, Koivisto (ositt.), Mäki, Nix 46894: (ositt.), Paunu, Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, 46895: Ruotsalainen, Salo, Vahe ja Virkki sekä varajäsenet 46896: Junnila ja Poutiainen (ositt.) 46897: Vesioikeuslain muuttamisesta. 7 46898: 46899: 46900: 46901: 46902: Vastalause. 46903: 46904: 46905: Valiokunnan ehdotus sisältää nähtävästi sen, että vesi- 46906: peräisten maitten kuivausta olisivat oikeutetut suorittamaan 46907: muutkin kuin sanottujen maitten omistajat tai haltijat. Jos 46908: vesioikeuslaissa säilytetään edelleen se sääntö että kuivauk- 46909: sen suorittanut osakas saa kuivaamaansa toisen osakkaan 46910: maahan ainoastaan kuivauskustannuksia vastaavan nautinto- 46911: oikeuden, niin en luule valiokunnan ehdotuksella voitetta- 46912: van liijoin mitään. Vesiperäisen maan osakas voi toivoa 46913: kuivattamisella saavansa omasta palstastaan hyötyä, mutta 46914: sivullisellehan tarjoutuisi vain kustannuksia vastaava ojan- 46915: kaivu-urakka. Eikä valiokunnan ehdottamaan omistus- 46916: oikeuden supistamiseen ole mielestäni muutoinkaan riittä- 46917: vää syytä. Jos esim. valtion varoja aijottaisiin entistä 46918: enemmän käyttää viljelystarkotuksiin, niin puhumattakaan 46919: valtion omista alueista, on toki nykyisin enemmän kuin 46920: riittävästi sellaisia yksityisiäkin, jotka mielellään ottavat 46921: vastaan valtion auttavan käden kuivaustöissäkin. 46922: Olen anomuksen tekijäin kanssa yhtä mieltä siinä että 46923: maanomistajalle olisi, toisten maanosakasten vastustuksesta 46924: huolimatta, helpotettava mahdollisuutta viljelyskelpoisten 46925: tilustensa kuivattamiseen. Ehdotan siis 46926: 46927: että Eduskunta anoisi Keisarillisen Majes- 46928: teetin armollista esitystä vesioikeuslain muutta- 46929: misesta siihen suuntaan, että suon, rahkan ja 46930: muun vesiperäisen maan omistaja tai oikeuden- 46931: omistaJ·a voisi sellaisen maan kuivaustyön suo- 46932: rittaa ja saada siitä korvaus toisilta osakkailta 46933: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10. 46934: heidän vashtstuksest(J,(J;n huolimatta, jos yrityk- 46935: sen kannattavaisuus on asianymmärtävän tutki- 46936: muksen kautta tullut luotettavasti selvitetyksi. 46937: 46938: Pekka Pennanen. 46939: 46940: 46941: Tähän yhtyy: 46942: 46943: N. E. Huoponen. 46944: 46945: 46946: 46947: 46948: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908. 46949: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o JO. 46950: 46951: 46952: 46953: 46954: Suomen Eduskunnan alamainea 46955: a no mus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta 46956: muuttamisesta. 46957: 46958: 46959: 46960: 46961: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 46962: ja Suuriruhtinasl 46963: 46964: 46965: 46966: 46967: Näille valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen, joka 46968: tarkoittaa 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun vesioikeus- 46969: lain 3 luvun osittaista muuttamista, on Eduskunta sääde- 46970: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 10. 46971: 46972: tyssä järjestyksessä käsitellyt. 46973: Kun vesioikeuslain 3 luvun 1 1 § :ssä säädetään, että 46974: elleivät suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, johon 46975: eri tiloilla on kullakin osansa, omistajat sovi maan yhtei- 46976: sestä ojittamisesta sen viljelemiseksi tai parantamiseksi 46977: ja kokouksessa joku heistä, ilman että vähintään puolen 46978: vesiperäisen maan omistajat sitä vastustavat, tarjoutuu 46979: toimittamaan ojittamisen, tehköön työn oikeudella saada 46980: sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta kutakin 46981: niin pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että tuotannon har- 46982: kitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat kus- 46983: tannukset, niin on niillä maanomistajilla, joiden hallussa 46984: on vähintään puoli ojituksen kautta kuivatettavasta 46985: maasta, valta estää koko hankkeen toimeenpano, vaikka 46986: se muille osallisille olisi kuinka edullinen tahansa. Yleis- 46987: hyödyn kannalta tätä ei voida tunnustaa oikeaksi. 46988: Erittäinkin tuottaa tämä säännös haittaa suoviljelyk- 46989: selle, joka on ehkä tehokkain keino maan tuotantokyvyn 46990: korottamiseksi verrattain lyhyessä ajassa. Oikeutettua mieli- 46991: pahaa on herättänyt mainitun kielto-oikeuden käyttämi- 46992: nen esimerkiksi siinä tapauksessa, että ojitettava suo sijait- 46993: see lähellä kylää, mutta sen toinen puoli takalistamaana 46994: kuuluu tilalle, joka etäisyyden vuoksi ei voi sitä viljelys- 46995: maana nauttia. 46996: Kysymys vesiperäisten maiden kuivattamisesta on 46997: epäilemättä maassamme hyvin tärkeä, koska siten on vil- 46998: jelykselle saatavissa hedelmällisiä, useinkin helposti vil- 46999: jeltäviä alueita. Toimitetun tilastollisen tutkimuksen 47000: kautta on saatu selville, että, luonnonniittyjä lukuunotta- 47001: matta, viljellyn maan ala Suomessa asukaslukuun verraten 47002: ei ole suuri ja että tämä ala maataloudesta elävän väestön 47003: lukumäärään nähden kylläkin sietäisi laajentamista. Ku- 47004: takin koko maan 1 ,ooo asukasta kohti oli vuonna 1901 47005: Suomessa auran alaista maata 640 hehtaaria, kun vas- 47006: taavat luvut eräissä muissa Europan maissa olivat: 47007: Tanskassa I ,070, Ranskassa 730, Ruotsissa 700, Saksassa 47008: Vesioikeuslain muuttamisesta. 3 47009: 47010: soo ja Suurbritanniassa 180 hehtaaria. Verrattuina 47011: maata viljelevän väestön lukumäärään ovat auran alla 47012: olevain alueiden suhdeluvut I ,ooo asukasta kohti seuraa- 47013: vat: Tanskassa 2,670, Suurbritanniassa 2,440, Ranskassa 47014: 1,620, Ruotsissa I,500, Saksassa 1,430, Suomessa 960 47015: hehtaaria. Nämät viimeksi mainitut suhdeluvut osatta- 47016: vat selvästi, että viljellyn maan alue Suomessa kipeästi 47017: on laajennuksen tarpeessa, ja samaa todistaa osaltaan 47018: se suuri maassamme viljeltäväin viljalajien ynnä niiden 47019: valmisteiden sekä heinänsiementen maahan tuonti, joka 47020: vuosittain täällä uudistuu. Vaikka Suomen pohjoisin osa 47021: on ilmanalansa takia viljakasvien viljelemiselle vähemmän 47022: sopiva, on kuitenkin epäilemätöntä, että viljellyn maa-alan 47023: lisäämisellä ja voimaperäisellä viljelystavalla ruokaviljan 47024: määrää maassamme voidaan melkoisesti lisätä. 47025: Niitä esteitä, jotka ehkäisevät sopivain viljelyskel- 47026: poisten maiden ottamista auran alle, on siis mikäli se lain- 47027: säädäntötoimenpiteistä riippuu koetettava poistaa. Y rit- 47028: teliäisyydelle vesiperäisten maiden uutisvil j elyksen alalla 47029: on annettava lainsäädännössä kaikki tarpeellinen tuki ja 47030: helpotus, ja on sellainen etu valmistettava ei ainoastaan 47031: vesiperäisen maan omistajalle vaan myöskin maanvuok- 47032: ralaiselle. Eduskunnasta on sentähden näyttänyt tarkoi- 47033: tuksenmukaiselta, että vesioikeuslain 3 luvun I I § :stä pois- 47034: tetaan siinä oleva rajoitus yrittelijän mahdollisuudelle 47035: saada kuivatushankkeensa toteutetuksi. 47036: 47037: Tämän asian yhteydessä on huomautettu, mitenkä 47038: kuivaushankkeissa on tarpeetonta viivytystä ja haittaa 47039: tuottanut se, että virastoissa, joissa kuivausasioita käsitel- 47040: lään, on otettu tavaksi hankkia piiri-insinööriitä asiasta 47041: lausunto, vaikka yrityksestä on tehnyt tutkimuksen ja 47042: suunnitelman sekä kustannusarvion maanviljelysinsinööri. 47043: Kun piiri-insinöörin lausunto ja siinä olevat arviolaskut 47044: useinkin saattavat viedä toiseen tulokseen kuin maanvil- 47045: jelysinsinöörin, niin on tämä toisen asianymmärtävän vi- 47046: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 10. 47047: 47048: ranomaisen lausunto omansa sekaannusta synnyttämään 47049: ja kuivaustyön teettäjälle ajanhukkaa ja kustannuksia 47050: tuottamaan. On sentähden pidetty suotavana, että kak- 47051: sinkertaisen ammattilausunnon hankkiminen vesiperäisien 47052: maiden kuivattamista, järven laskemista tai juoksevan 47053: veden perkaamista, syventämistä, laajentamista tai oikai- 47054: semista yksistään maanviljelystarkoituksia varten koske- 47055: vissa asioissa lakkautettaisiin. 47056: Asetuksessa heinäkuun 23 päivältä 1902 siitä, mitä 47057: vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava, säädetään 47058: 8 ~ :ssä, että jos asiallinen haluaa saada asianymmärtävän 47059: virkamiehen laatimaan suunnitelmaa ojitukseen tahi vesi- 47060: peräisen maan kuivattamiseen, järven laskemiseen tai joen 47061: perkaukseen, niin kuvernööri hänen hakemuksestaan mää- 47062: rää asian laadun mukaan lääninagronomin, maanviljelys- 47063: insinöörin tai piiri-insinöörin tekemään vaaclitun suunni- 47064: telman, ja on lääninagronomilla sekä maanviljelysinsi- 47065: nöörillä valta virkatoimensa piirissä ilman kuvernöörin 47066: määräystäkin suorittaa sellainen tehtävä. Saman asetuk- 47067: sen ro-13, 15 ja 17 § :ssä on tarkemmin säädetty millä 47068: tavoin mainittu suunnitelma on valmistettava. Näistä 47069: määr~iyksistä käy ilmi, että lainsäätäjän tarkoituksena on 47070: ollut järjestää sellaisen suunnitelman valmistustyö siten, 47071: että kaikki siihen kuuluvat asianhaarat tulevat saman 47072: asianymmärtävän henkilön tutkimuksen kautta huomioon 47073: otetuiksi. Niinpä vesiperäisen maan kuivatussuunnitelmaa 47074: valmistettaessa on selville saatava se veclenpaljous, joka on 47075: poisjohdettava, sekä lisääntyykö veclenpaljous siinä vesis- 47076: tössä. johonka vesiperäisen maan vesi johdetaan, sen 47077: kautta niin, että syntyy vahinkoa lähellä olevalle maalle, 47078: laitokselle tai muulle omaisuudelle, ja jos siten on laita, 47079: mitkä toimenpiteet ovat tarpeen sellaisen vahingon estä- 47080: miseksi. Näihin säännöksiin nähden olisi siis toisen asian- 47081: ymmärtävän viranomaisen lausunnon hankkiminen toisen 47082: viranomaisen valmistamasta työsuunnitelmasta ja kustan- 47083: tmsarviosta tarpeeton. l\!Iutta kun maan vesijaksojen sil- 47084: Vesioikeuslain muuttamisesta. 5 47085: 47086: mälläpito on uskottu piiri-insinööreille, joiden huolenpi- 47087: toon muun muassa kuuluu, ettei vesijaksossa tahallisesti 47088: nosteta vettä yli luvallisen korkeuden ja ettei siinä olevia 47089: vesilaitoksia vahingoiteta, niin ei liene vältettävissä se, 47090: että isommissa kuivaustöissä, joiden kautta suurempi 47091: määrä vettä tulee vesijaksoon johdettavaksi, piiri-insi- 47092: nöörille valmistetaan tilaisuus lausua mielipiteensä yri- 47093: tyksestä. Asianmukaiselta näyttää kuitenkin, että piiri- 47094: insinöörin ei tule siinä arvostella tehtyä suunnitelmaa sen 47095: koko laajuudessa, vaan ainoastaan sikäli kuin sen toteut- 47096: taminen saattaa vaikuttaa oloihin hänen virkapiirissään 47097: olevassa vesijaksossa. On siis suotavaa, että, missä syytä 47098: siihen havaitaan olevan, asianomaisille viranomaisiHe tästä 47099: annetaan hallituksen toimesta huomautus. 47100: Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty saa Eduskunta 47101: alamaisesti anoa : 47102: 47103: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 47104: antaisi Eduskunnalle armollisen esityksen sel- 47105: laiseksi muutokseksi voimassa olevaan vesi- 47106: oikeuslakiin, että suon, rahkan tahi Jwu,un vesi- 47107: peräisen maan, jossa useammilta tiloilla on osaa, 47108: saa sen osakas kuivattaa, nauttien oikeutta kui- 47109: vatetun maan tuotantoon, siitä huolimatta että 47110: suuremman tai pienemmän osan vesiperäistä 47111: maata omistajat yritystä vastustavat, jos vaan 47112: yrityksen kawnattavaisuus on luotettavasti sel- 47113: vitetty. 47114: 47115: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 47116: 47117: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 19o8. 47118: Helsinki 1909· Vihtori Kososen Kirjapaino. 47119: 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö no 11. 47120: 47121: 47122: 47123: 47124: Sivistysvaliokunnan mietintö 47125: n:o 4 Eduskunnalle jätettyjen anomus- 47126: ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat 47127: enennetyn valtioavun myöntämistä kan- 47128: sanopistoille ja määrärahan myöntä- 47129: mistä kullekin kansanopistolle vähäva- 47130: raisten oppilaiden apurahoiksi. 47131: 47132: 47133: 47134: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmistelevaa käsitte- 47135: lyä varten lähettänyt edustajain Kareksen ja Sarasteen ano- 47136: musehdotuksen n:o 167, joka koskee enennetyn valtioavun 47137: myöntämistä kansanopistoille, sekä edustajain Kareksen y. m. 47138: anomusehdotuksen n:o 169 määrärahan myöntämisestä kul- 47139: lekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi. 47140: Pitäen kansanopistojen merkitystä yleisen kansalais- 47141: kasvatuksen edistäjinä nykyään yleisesti tunnustettuna, Va- 47142: liokunta katsoo tärkeäksi, että nämä opistot saavat valtiolta 47143: niin runsasta kannatusta, ettei niiden toiminta taloudellis- 47144: ten huolten takia lamaudu. Se, mitä viime valtiopäiville 47145: jätetyssä, samaa asiaa koskevassa anomusehdotuksessa, 47146: johon anomuksentekijät ovat viitanneet, on tähän nähden 47147: esiintuotu, on Valiokunnan mielestä pidettävä oikeutettuna. 47148: Valiokunnassa on kuitenkin epäilystä syntynyt siitä muo- 47149: dosta, missä vastamainitun anomusehdotuksen perusteluissa 47150: ehdotetaan kansanopistoille lisättyä valtioapua annettavaksi, 47151: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 11. 47152: 47153: niissä kun asetetaan valtioavun lisäyksen perusteeksi opet- 47154: tajiston palkankorotukset. Valiokunnan mielestä ei ole 47155: aivan paikallaan, että valtio määräisi opettajien palkan- 47156: korotukset, vaikka itse pohjapalkat ovat asianomaisten 47157: johtokuntien määrättävissä, samoin kuin ei sekään, että 47158: valtio suorittaisi näistä palkankorotuksista koituvat lisä- 47159: menot kokonaan, kun se opiston muihin vuosimenoihin 47160: ottaa vain määrätyssä suhteessa osaa. Myöskin on huo- 47161: mattava, että kansanopistoilla saattaa olla ehkäpä tär- 47162: keämpiäkin menoja, jotka voivat aiheuttaa suurempaa kan- 47163: natusta valtion puolelta, mutta jotka anomuksen perustelujen 47164: mukaan eivät tulisi kysymykseen valtion kannatuksen 47165: lisäämisessä. Valiokunta on sentähden sitä mieltä, ettei 47166: valtioapua olisi vast'edes enempää kuin tähänkään asti an- 47167: nettava erikoisia menoeriä varten, vaan opiston ylläpitämi- 47168: seksi yleensä. 47169: Harkitessansa miten valtioapua olisi eri kansanopis- 47170: toille niiden tarpeen mukaan annettava, on Valiokunta 47171: kiinnittänyt huomiota siihen, että niissä opistoissa, joiden 47172: oppilasmäärä on suurempi myöskin vuosimenot yleensä 47173: ovat suuremmat, johtuen tämä niinhyvin opettajavoimien 47174: lisäämisen kuin suuremman tilan ja muidenkin laajempi- 47175: suuntaisten laitosten tarpeesta. Tämmöisissä opistoissa 47176: ovat myöskin opettajiston määräaikaiset palkankorotukset 47177: enemmän tarpeenvaatimia, koska raskaampi työtaakka 47178: niissä muuten on omiansa aiheuttamaan tiheitä muutok- 47179: sia opettajakunnassa. Mutta samalla ovat näissä opis- 47180: toissa kysymyksessäolevat palkankorotukset muiden me- 47181: nojen suuruuden vuoksi vaikeammin toteutettavissa. Muissa 47182: oppilaitoksissa, joita runsaammilla valtioavuilla kannate- 47183: taan, on juuri valtioavun myöntäminen ainakin osaltaan 47184: asetettu oppilasluvusta riippuvaksi. Mainittakoon myöskin 47185: että kansanopistojen kotimaassa, Tanskassa, oppilasmäärä 47186: on kansanopistojen valtioavun myöntämisen perustana ja 47187: että tämä menettely siellä on osoittautunut tarkoituksen- 47188: mukaiseksi. 47189: Kansanopistojen avustaminen. 3 47190: 47191: Valiokunnassa onkin vakaantunut se mielipide, joka 47192: ilmenee tämän vuoden ensimäisten valtiopäiväin sivis- 47193: tysvaliokunnan valtiovarain valiokunnalle antamassa, kan- 47194: sanopistojen avustamista koskevassa lausunnossa ja jonka 47195: anomuksentekijätkin ovat omaksuneet käsiteltävänä ole- 47196: van anomusehdotuksen ponsissa. Sen mukaan olisi val- 47197: tion avustusta myönnettäessä kansanopistoille meilläkin 47198: oppilasluku huomioon otettava, ja ehdottaa VaHokunta 47199: siinä suhteessa noudatettavaksi seuraavaa menettelytapaa. 47200: Vastaperustettujen opistojen kahden ensimäisen vuoden avus- 47201: tamisesta olisi VaHokunnan mielestä nykyiset määräykset, 47202: joiden mukaan sellainen kansanopisto nauttii 3,000 mar- 47203: kan vuotuista valtioapua, muuttamatta pysytettävät, koska 47204: on syytä vaatia jonkunlaisia takeita ympäristön asianhar- 47205: rastuksesta opiston taloudellisen elinvoimaisuuden hyväksi. 47206: Samoin olisi näiden vuosien jälkeen niille opistoille, joilla on 47207: vähintään 20 oppilasta, entiseen tapaan myönnettävä 6,000 47208: markan valtioapu. Sitä vastoin olisi valtioapu korotettava 47209: 7,000 markaksi, jos opiston oppilasluku on vähintään 40, 47210: ja 8,000 markaksi, jos se on vähintään 70. Yli tämän 47211: viimemainitun määrän ei kansanopiston valtioapua Valio- 47212: kunnan mielestä kuitenkaan tulisi korottaa, koska tämä 47213: valtioapu näyttää toistaiseksi riittävällä maamme nykyään 47214: suuremmille kansanopistoille. 47215: Nämä apurahat olisi myönnettävä edellyttäen, että 47216: opistot niiden lisäksi saavat edelleen nauttia hallituksen 47217: maamies- ja emäntäkoulujen kannatukseksi antamaa 3,000 47218: markan avustusta, kuitenkin niin, ettei kansanopiston sekä 47219: maamies- ja emäntäkoulun valtioavut yhteensä nousisi yli 47220: 75 °/o näiden laitosten yhteisistä vuosimenoista. 47221: Kun valtion avustus lasketaan tälle pohjalle, käy Valio- 47222: kunnan mielestä välttämättömäksi, että oppilasmäärää 47223: laskiessa otetaan perustaksi ~kolmen edellisen vuoden oppi- 47224: lasluvun keskimäärä, koska valtioavun suuruus muuten 47225: tulisi liian paljon riippuvaksi satunnaisista muutoksista, 47226: toisena vuonna jostakin tilapäisestä noususta ja toisena 47227: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47228: 47229: esim. paikkakunnalla sattuneen huonon vuodentulon 47230: aiheuttamasta laskusta. 47231: Valiokunnassa on esitetty ja saanut yleistä kannatusta 47232: se toivomus, että valtioavun korotuksen tapahduttua 47233: kansanopistojen kannatusmaksun määrä alennettaisiin niin 47234: pieneksi, että myöskin vähäväkinen kansanluokka suurem- 47235: massa määrässä kuin tähän saakka voisi, liittymällä näiden 47236: opistojen kannatusyhdistyksien jäseneksi, päästä vaikutta- 47237: maan niiden johtoon ja opetussuunnitelmien määräämiseen. 47238: 47239: 47240: 47241: 47242: Varsin kannatettavana Valiokunta on pitänyt toisessa 47243: käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa olevaa ehdotusta, 47244: että kukin maamme kansanopisto saisi yleisistä varoista 47245: määrärahan jaettavaksi vähävaraisille oppilaille. Pyydetty 47246: rahamäärä, 1,500 markkaa opistoa kohti, on Valiokunnasta 47247: näyttänyt pikemmin liian alhaiselta kuin korkealta, varsinkin 47248: suuremmille kansanopistoille, jonka takia Valiokunta onkin 47249: katsonut suotavaksi, että kysymyksessäoleva määräraha 47250: voitaisiin korottaa hallituksen harkinnan mukaan 2,000 47251: markkaan asti huomioon ottamalla kunkin opiston oppilas- 47252: luku sekä paikkakunnan varallisuussuhteet. 47253: Määräraha olisi oppilaille jaettava olosuhteiden mukaan 47254: 75-125 markan suuruisina apurahoina ja apurahat julis- 47255: tettavat haettaviksi samalla kertaa kuin kansanopisto 47256: ilmoittaa uuden työkauden alkamisesta. Hakijan olisi 47257: sitten hyvissä ajoin ennen opiston avaamista saatava tieto, 47258: onko hänelle apurahaa myönnetty, koska hänen oppilaaksi 47259: tulonsa usein voi siitä riippua. Siltä varalta, että osa 47260: rahamäärästä jonakin vuonna jäisi jakamatta, olisi kansan- 47261: opistolle annettava oikeus käyttää säästö seuraavana 47262: vuonna. 47263: Kansanopistojen avustaminen. 5 47264: 47265: Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä suostua ano- 47266: muksentekijäin ehdotukseen, että kysymyksessä olevat 47267: valtioavut anottaisiin hallitukselta kolmeksi vuodeksi eteen- 47268: päin, vaan on pitänyt suotavana, että nämä apurahat, ku- 47269: ten tähänkin asti, myönnettäisiin suostuntavaroista. 47270: Arvioidessaan puheenalaisiin tarkoituksiin tulevaa vuotta 47271: varten tarvittavan määrärahan suuruutta, on Valiokunnan 47272: ollut otettava huomioon paitsi ehdottaruansa valtion kanna- 47273: tusavun korotus ja oppilasapurahat vielä se seikka, että 47274: nykyisten 27 kansanopiston lisäksi on suunniteltu ensi 47275: vuonna perustettavaksi 5 tai 6 uutta kansanopistoa; ja 47276: on Valiokunta sentähden laskenut, että kyseessä oleva 47277: määräraha, joka kuluvaa vuotta varten on 180,000 mark- 47278: kaa, olisi korotettava 275,000 markkaan. 47279: 47280: 47281: 47282: 47283: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Valiokunta 47284: kunnioittaen ehdottaa 47285: 47286: että Eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi 47287: 275,000 markan suuruisen määrärahan käy- 47288: tettäväksi yllä esitettyjen perusteiden mukaisesti 47289: maamme kansanopistojen avustamiseen ja apu- 47290: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppi- 47291: laille. 47292: 47293: Helsingissä, syyskuun 22 p:nä 1908. 47294: 47295: 47296: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: varapuheenjoh- 47297: taja Rosendal, jäsenet V. Jokinen, Järvinen (osittain), Ka- 47298: res, Lahtinen, Lundström, Myllylä, Orasmaa (osittain), 47299: Peltonen, Piirainen, Raunio, V. T. Rosenqvist (osittain), 47300: Sundblom, W aarala ja Ångeslevä sekä varajäsenet Kaipio 47301: (osittain), Kivilinna (osittain) ja Sohlberg (osittain). 47302: Helsingissä, Työväen kirjapaino 1908. 47303: 1908. II Vp. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11. 47304: 47305: 47306: 47307: 47308: Suomen Eduskunnan alamainen 47309: anomus enennetyn valtioavun myöntämi- 47310: sestä kansanopistoille ja määrärahan myön- 47311: tämisestä kullekin kansanopistolle vähäva- 47312: raisten oppilaiden apurahoiksi. 47313: 47314: 47315: 47316: 47317: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 47318: ja Suuriruhtinas! 47319: 47320: 47321: 47322: 47323: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka 47324: osaksi tarkoittavat enennetyn valtioavun myöntämistä 47325: kansanopistoille, osaksi määrärahan myöntämistä kullekin 47326: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11. 47327: 47328: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi, 47329: ja on Eduskunta ne säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 47330: Pitäen kansanopistojen merkitystä yleisen kansalais- 47331: kasvatuksen edistäjinä nykyään yleisesti tunnustettuna, 47332: Eduskunta katsoo tärkeäksi, että nämä opistot saavat val- 47333: tiolta niin runsasta kannatusta, ettei niiden toiminta talou- 47334: dellisten huolten takia lamaudu. 47335: Harkitessansa miten valtioapua olisi eri kansan- 47336: opistoille niiden tarpeen mukaan annettava, on Eduskunta 47337: kiinnittänyt huomiota siihen, että niissä opistoissa, joiden 47338: oppilasmäärä on suurempi, myöskin vuosimenot yleensä 47339: ovat suuremmat; johtuen tämä niinhyvin opettajavoimien 47340: lisäämisen kuin suuremman tilan ja muidenkin laajempi- 47341: suuntaisten laitosten tarpeesta. Tämmöisissä opistoissa 47342: ovat myöskin opettajiston määräaikaiset palkankorotukset 47343: enemmän tarpeenvaatimia, koska raskaampi työtaakka 47344: niissä muuten on omiansa aiheuttamaan tiheitä muutoksia 47345: opettajakunnassa. Mutta samalla ovat näissä opistoissa 47346: kysymyksessäolevat palkankorotukset muiden menojen 47347: suuruuden vuoksi vaikeammin toteutettavissa. 47348: Eduskunnan käsityksen mukaan olisikin valtion avus- 47349: tusta myönnettäessä kansanopistoille oppilasluku huomioon 47350: otettava seuraavaa menettelytapaa noudattaen. Vasta- 47351: perustettujen opistojen kahden ensimäisen vuoden avus- 47352: tamisesta olisivat nykyiset määräykset, joiden mukaan sel- 47353: lainen kansanopisto nauttii 3,000 markan vuotuista valtio- 47354: apua, muuttamatta pysytettävät, koska on syytä vaatia 47355: jonkunlaisia takeita ympäristön asianharrastuksesta opis- 47356: ton taloudellisen elinvoimaisuuden hyväksi. Samoin olisi 47357: näiden vuosien jälkeen niille opistoille, joilla on vähintään 47358: 20 oppilasta, entiseen tapaan myönnettävä 6,ooo markan 47359: valtioapu. Sitä vastoin olisi valtioapu korotettava 7,000 47360: markaksi, jos opiston oppilasluku on vähintään 40, ja 47361: 8,ooo markaksi, jos se on vähintään 70. Yli tämän viime- 47362: mainitun määrän ei kansanopiston valtioapua kuitenkaan 47363: tulisi korottaa, koska tämä valtioapu näyttää toistaiseksi 47364: Kansanopistojen avustaminen. 3 47365: 47366: riittäväitä maamme nykyään suuremmille kansanopistoille. 47367: Oppilasmäärää laskiessa olisi otettava perustaksi kol- 47368: men edeUisen vuoden oppilasluvun keskimäärä, koska 47369: valtioavun suuruus muuten tulisi liian paljon riippuvaksi 47370: satunnaisista muutoksista. 47371: Laskelmansa on Eduskunta tehnyt edellyttäen, että 47372: opistot saavat edelleen nauttia myöskin hallituksen maa- 47373: mies- ja emäntäkoulujen kannatukseksi antamaa 3,ooo 47374: markan vuotuista avustusta, kuitenkin niin, ettei kansan- 47375: opiston sekä maamies- ja emäntäkoulun valtioavut yh- 47376: teensä nousisi yli 75 ro näiden laitosten yhteenlasketuista 47377: vuosimenoista. 47378: 47379: Varsin tärkeäksi katsoo Eduskunta, että kukin 47380: maainine kansanopisto saisi yleisistä varoista määrärahan 47381: jaettavaksi vähävaraisille oppilaille. Mitä tämän määrä- 47382: rahan suuruuteen tulee, on Eduskunta katsonut asian- 47383: mukaiseksi ja käytännöllisimtnäksi, että se hallituksen har- 47384: kinnan mukaan voisi vaihdella I, soo markasta 2,000 47385: markkaan opistoa kohti r.iippuen kunkin opiston oppilas- 47386: luvusta sekä paikkakunnan varallisuussuhteista. 47387: Määräraha olisi oppilaille jaettava olosuhteiden mu- 47388: kaan 75-125 markan suuruisina apurahoina ja apurahat 47389: julistettavat haettaviksi samalla kertaa kuin kansanopisto 47390: ilmoittaa uuden työkauden alkamisesta. Siltä varalta, että 47391: osa rahamäärästä jonakin vuonna jäisi jakamatta, olisi 47392: kansanopistolle annettava oikeus käyttää säästö seuraavana 47393: vuonna. 47394: 47395: Arvioidessaan puheenalaisiin tarkoituksiin tulevaa 47396: vuotta varten tarvittavan määrärahan suuruutta on Edus- 47397: kunta ottanut huomioon p<llitsi ehdottamaansa valtion kan- 47398: natusavun korotusta ja oppilasapurahoja vielä sen seikan, 47399: että nykyisten 27 kansanopiston lisäksi on suunniteltu ensi 47400: vuonna perustettavaksi 5 tai 6 uutta kansanopistoa; ja on 47401: Eduskunta sentähden laskenut, että kyseessä oleva määrä- 47402: 4 1908. II Vp.- Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11. 47403: 47404: raha, joka kuluvaa vuotta varten on I8o,ooo markkaa, 47405: olisi korotettava 27 s,ooo markkaan. 47406: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Eduskunta Tei- 47407: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoit- 47408: taa puolestaan päättäneensä : 47409: 47410: vuodeksi I909 myöntää 275,ooo markan 47411: suuruisen määrärahan käytettäväksi yllä esi- 47412: tettyjen perusteiden mukaisesti maamme kan- 47413: sanopistojen avustamiseen ja apurahoiksi näi- 47414: den opistojen vähävaraisille oppilaille. 47415: 47416: Samalla kuin Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä 47417: johdosta korottaneensa armollisessa esityksessä varojen 47418: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys- 47419: tarkoituksia varten vuodeksi 1909 ehdottaa 200,000 mar- 47420: kan suuruisen määrärahan kansanopistojen avustamiseksi 47421: 275,000 markaksi, saa Eduskunta alamaisesti anoa: 47422: 47423: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 47424: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä 47425: mainitun päätöksen. 47426: 47427: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 47428: 47429: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 47430: 47431: 47432: 47433: 47434: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 47435: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47436: 47437: 47438: 47439: 47440: Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 47441: n. s. ehdollisia rangaistustuomioita kos- 47442: kevain anomusehdotusten johdosta. 47443: 47444: 47445: 47446: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltaviksi lähettä- 47447: nyt edustaja Kävyn anomusehdotuksen n:o 100 tarpeelli- 47448: sen selvityksen hankkimisesta kysymykseen n. s. ehdolli- 47449: sen rangaistustuomion käytäntöön ottamisesta Suomessa ja 47450: edustaja S. Wuolijoen anomusehdotuksen n:o 188 Rikos- 47451: lain muuttamisesta siihen suuntaan että ehdollisella 47452: tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman laaja ala rangais- 47453: tusjärjestelmässä. 47454: 47455: 47456: 47457: 47458: Rikoksentekijät voidaan jakaa kahteen toisistaan oleelli- 47459: sesti eroavaan luokkaan, akuuttisiin eli satunnaisiin ja 47460: kroonillisiin eli varsinaisiin rikoksentekijöihin. Syy edel- 47461: listen rikollisuuteen ei varsinaisesti johdu heidän mielen- 47462: laadustaan tai luonteenominaisuuksistaan, vaan tavallisesti 47463: jostakin aivan tilapäisestä sattumasta: loukkauksen aiheut- 47464: tamasta suuttumuksesta, mustasukkaisuuden synnyttä- 47465: mästä mielenkuohusta, puutteen tuottamasta kiusauksesta 47466: t. m. s. Yleensä voi jokainen inhimillinen intohimo 47467: tai vieläpä puhtaasti siveellinenkin tunne vaikuttaa 47468: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47469: 47470: että henkilö kadottaa mielenmalttinsa ja tuossa tuokiossa 47471: murtaa oikeusjärjestyksen rakentamat sulut. Arvatta- 47472: vasti olisivat monet muutkin ihmiset yhtäläisissä olosuh- 47473: teissa menetelleet ihan samalla tavalla. Tämä tietää, että syy 47474: siihen psyykilliseen viallisuuteen, jonka kautta rikokset 47475: yleensä ovat selitettävissä ja joka varsinaisissa rikoksen- 47476: tekijöissä johtuu heidän epäsäännöllisesti kehittyneestä 47477: oikeudentunnostaan, on akuuttiseen rikoksentekijään 47478: nähden etsittävä ulkopuolella häntä ilmautuneista anka- 47479: roista yllykkeistä, joiden vaikutuspiiriin hän tilapäisesti 47480: on joutunut. 47481: Syystä voi nyt kysyä, onko rangaistus joka tapauk- 47482: sessa paikallaan myöskin tällaiseen akuuttiseen rikoksen- 47483: tekijään nähden. Tavallisesti on jo paljas tietoisuus 47484: tapahtuneesta hairahduksesta kokonansa murtanut tällaisen 47485: rikoksentekijän mielen. Mutta jouduttuaan vankeuteen on 47486: hän maineeltaan tullut yleisönkin silmissä tahratuksi ja 47487: tämä seikka usein vaikeuttaa hänen toimeentuloansakin. 47488: Näin ollen voi rangaistus alentamalla rikollista hänen 47489: omissa ja muiden silmissä helposti tehdä lopun hänen 47490: siveellisestä tarmostaan tahi ainakin heikontaa sitä ja 47491: siten johtaa hänet varsinaisen rikollisuuden helmaan, 47492: vaikka sen tarkoitus tietysti oli ihan päinvastainen. 47493: Samalla käy näkyviin sekin rangaistuksen poikkeuksetto- 47494: masta sovelluttamisesta aiheutuva haitta, että rangaistus, 47495: kerran koettuna, samalla on melkoisessa määrässä menet- 47496: tänyt pelottavan merkityksensäkin. 47497: Mutta yhtä hyljättävää kuin on rangaistuksen käyttä- 47498: minen soveltumattomissa tapauksissa ja sopimattomaan 47499: aikaan, yhtä vaarallista olisi jättää rikos kokonansa 47500: rankaisematta. Sillä ellei rikosta yhteiskunnan puolelta 47501: kohtaa mikään vastustus, syntyy rikoksentekijässä var- 47502: maan se käsitys, ettei hänen tekonsa kentiesi ollutkaan 47503: väärä; voisipa hänessä sangen pian herätä halu sen uusi- 47504: miseenkin. Joka tapauksessa haihtuisi hänestä lyhyessä 47505: ajassa se inho ja terveellinen katumus, jonka hän rikok- 47506: Ehdolliset tuomiot. 3 47507: 47508: sensa johdosta varmaan ensin tunsi, ja jouduttuaan uuteen 47509: kiusaukseen olisi hänen vastustuskykynsä epäilemättä pal- 47510: jon heikompi. Tällainen rikoksen rankaisematta jättämi- 47511: nen tulisi sitä paitsi sangen tuhoisasti vaikuttamaan yhteis- 47512: kunnan muihinkin jäseniin. Sillä se käsitys voisi päästä 47513: vallalle, ettei rikoksista todellisuudessa hyvinkään paljon 47514: välitetä, ja niin hämmentyisi oikeustajunta. 47515: Kun kokemus siis on osottanut, että rangaistuksilla 47516: voidaan akuuttiseen rikoksentekijään nähden saavuttaa 47517: ihan päinvastaisia tuloksia kuin on tarkoitettu, mutta 47518: myös ettei rikoksen tahallinen sillensäjättäminenkään voi 47519: tulla kysymykseen, koskapa siitä sukeutuisi vieläkin 47520: turmiollisempia seurauksia, on käynyt miltei välttämättö- 47521: mäksi keksiä semmoinen menettelytapa, jonka kautta, 47522: nykyistä oikeudenkäyntijärjestelmää tuntuvammin järkyttä- 47523: mättä, rangaistuksen sovelluttamisesta aiheutuvat haitat 47524: mikäli mahdollista voitaisiin välttää. Ja juuri tämä etu 47525: arvellaan saavutetun n. k. ehdollisen tuomion käytäntöön 47526: ottamisella. 47527: Ehdollisella rangaistustuomiolla käsitetään semmoista me- 47528: nettelyä, jonka mukaan tuomittua rikoksentekijää ei heti 47529: rangaista rikoksestaan, vaan asetetaan koetukselle määrä- 47530: tyksi ajaksi. Tällä menettelyllä tavoitetaan kahta rikos- 47531: oikeuden alalla yhä tärkeämmäksi käynyttä tarkoitusperää, 47532: nimittäin osaksi suojata akuuttisia rikoksentekijöitä täytän- 47533: töön pannun rangaistuksen turmiollisista seurauksista, osaksi 47534: taasen supistaa lyhytaikaisten vapausrangaistusten käyttä- 47535: mistä. 47536: Muodollisessa suhteessa ei tämä järjestelmä tee mitään 47537: varsinaista muutosta tavalliseen oikeudenkäyntimenettelyyn. 47538: Samoin kuin nytkin asetetaan rikoksentekijä senkin mu- 47539: kaan, ainakin niinkuin se Europan mannermaalla on muo- 47540: dostunut, syytteen, tutkimuksen ja perustellun tuomion 47541: alaiseksi. Mutta tuomiota julistettaessa ilmoitetaan syyte- 47542: tylle samalla että, jos hän erityisesti määrätyn ajan ku- 47543: luessa käyttäytyy hyvin, tulee tuomittu rangaistus pidettä- 47544: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47545: 47546: väksi rauenneena, jota vastoin se muussa tapauksessa pan- 47547: naan täytäntöön uudesta rikoksesta tuomittavan rangais- 47548: tuksen yhteydessä. 47549: Kuten tästä käy ilmi, sisältää siis ehdollinenkin tuomio 47550: joka tapauksessa samankaltaisen rikoksen julkisen pahek- 47551: sumisen, joka kuuluu rangaistuksen periaatteelliseen sisäl- 47552: lykseen. Kun tuomittu rangaistus on ehdottomasti pantava 47553: täytäntöön, jos syyllinen laiminlyö hänelle määrätyt ehdot, 47554: sisältyy ehdolliseen tuomioon tosiasiallisesti myöskin saman- 47555: laatuinen varoitus ja uhka, joka niinikään on ominaista 47556: varsinaiselle rangaistukselle. Mutta tämän lisäksi on pu- 47557: heenalainen uusi menettelytapa vielä vallan erinomainen 47558: parannus- ja kehoituskeinokin, kun nimittäin rangaistuksen 47559: täytäntöönpano kokonansa jätetään tuomitun oman käy- 47560: töksen varaan. Vihdoin ja ennen kaikkea välttää rikoksen- 47561: tekijä ehdollisen tuomion kautta sen tahran, jonka, niin- 47562: kuin sanottu, vankeudessa olo aina tuottaa. Ettei siis 47563: ehdollisen tuomion käytäntöön ottaminen ole, kuten on 47564: väitetty, aiheutunut jonkinlaisesta sairaloisesta hemmotte- 47565: lusta rikoksentekijöitä kohtaan, vaan päinvastoin varsin 47566: perustelluista, järkiperäisistä syistä ja kieltämättä osaksi 47567: sääliväisyydestä itse yhteiskuntaa kohtaan, käy edellisestä 47568: selville. 47569: Mutta ehdollisella tuomiolla pyritään saavuttamaan, kuten 47570: ylempänä viitattiin, muuatta käytännöllistäkin tarkoitus- 47571: peraa. Kun puheenaolevan menettelytavan sovelluttami- 47572: nen ei käy laatuun törkeisiin rikoksiin nähden - semmoi- 47573: set rikokset kun ovat oikeusturvallisuuden kannalta ehdot- 47574: tomasti rangaistavat kohdistuu ehdollisen tuomion sovel- 47575: luttaminen pääasiallisesti sellaisiin tapauksiin, missä muu- 47576: ten lyhytaikaisia vapausrangaistuksia olisi käytetty. Vaikka 47577: tämän rankaisukeinon periaatteellista hyötyä jo siihenkin 47578: nähden, että nämä rangaistukset tavallisesti kärsitään yh- 47579: teisvankiloissa, missä tuomittu joutuu turmeltuneempien 47580: pahantekijäin vaikutuksen alaiseksi, yleensäkin pidetään 47581: sangen epäiltävänä, osottavat tilastolliset numerot sitä 47582: Ehdolliset tuomiot. 5 47583: 47584: paitsi, että juuri näiden lyhytaikaisten vapausrangaistusten 47585: luku kautta sivistyneen maailman kasvaa hämmästyttävällä 47586: tavalla, velvoittaen kansoja ja valtioita yhä tuntuvampiin 47587: uhrauksiin vankeinhoitoa varten. Että tähän asiantilaan 47588: osaltaan vaikuttaa sekin, että myös niiden luku, jotka so- 47589: vittavat sakkonsa vastaavalla vapausrangaistuksella, kasva- 47590: mistaan kasvaa, on kyllä totta, mutta ei tietysti muuta 47591: itse asianlaitaa. Jos nyt n. k. ehdollista tuomiota ruvettai- 47592: siin käytännössä laajemmin sovelluttamaan niihin verrattain 47593: runsaslukuisiin tapauksiin, jolloin lyhytaikaiset vapausran- 47594: gaistukset tulevat kysymykseen, seuraisi siitä ymmärrettä- 47595: västi, että valtion varoja ylenmäärin rasittavat kustannuk- 47596: set vankeuslaitoksia varten melkoisesti supistuisivat. Joka 47597: tapauksessa voinee sanoa että, jos sen kautta saavutettai- 47598: siin parempaa tilaa vankeuslaitoksissamme varsinaisen, jär- 47599: jestelmällisen vankeinhoidon hyväksi, vaatii yleinen etu, 47600: ettei puheenaolevaa ehdotusta tästäkään syystä jätetä var- 47601: teen ottamatta. 47602: Mitä ehdollisen tuomion sovelluttamiseen tulee, ollaan 47603: muuten sitä mieltä, että se niissäkin tapauksissa, missä 47604: syytetty on koetuksensa kestänyt, on pidettävä täytäntöön- 47605: pantuna tuomiona ja että. siis, jos tuomitun rikos olisi ol- 47606: lut sitä laatua, että sen uusimisesta seuraa kovempi ran- 47607: gaistus, tämä kovempi rangaistus on tuomittava, jos syy- 47608: tetty havaittaisiin uusimiseen syypääksi. Sitä vastoin ol- 47609: laan vielä eri mieltä siitä, onko ehdollista tuomiota sovel- 47610: lutettava ainoastaan vapausrangaistuksiin, vaiko myös sak- 47611: korangaistuksiin nähden. Moniaissa maissa on vain edel- 47612: listä, toisissa taasen jälkimäistäkin menettelyä noudatettu. 47613: 47614: 47615: 47616: 47617: Ensimäiset kokeet siihen suuntaan käyväHä rankaisu- 47618: menettelyllä, josta nyt on ollut puhe, tehtiin Pohjois-Ame- 47619: rikan Yhdysvalloissa. Massachusettsin valtiossa perustet- 47620: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47621: 47622: tiin nimittäin vuonna 1869 tätä tarkoitusta varten erityi- 47623: nen valtionlaitos, State agency. Niinpian kuin joku alle 47624: 17 vuoden oleva henkilö joutui rikoksesta syytteenalaiseksi, 47625: oli ilmoitus siitä tehtävä sanottuun laitokseen, Tämän käs- 47626: kystä sai erityinen virkamies, State Agent, toimekseen 47627: hankkia kaiken saatavissa olevan selvityksen ei ainoastaan 47628: tapahtuneesta rikoksesta, vaan myös rikoksentekijästä ja 47629: hänen olosuhteistaan. Saadun selvityksen ja siinä ilmen- 47630: neiden asianhaarain nojalla ryhtyi sitten State Agent tar- 47631: koituksenmukaisiin keinoihin pelastaakseen syytetyn yh- 47632: teiskunnalle. Nämä olivat: lievimmissä tapauksissa varo- 47633: tus, ankarimmissa kasvatuslaitos ja keskinkertaisissa rikok- 47634: sentekijän asettaminen koetukselle, jota State Agent val- 47635: voi. Ellei rikoksentekijä koetusta kestänyt, asetettiin hän 47636: virallisen syytteen alaiseksi ja tuomittiin kasvatuslaitokseen. 47637: Kun tällä järjestelmällä saavutettiin hyvät tulokset, pantiin 47638: se sittemmin, tarpeenmukaisesti muodosteltuna, vuonna 1878 47639: julaistun lain kautta toimeen myöskin täysikäisiin rikok- 47640: sentekijöihin nähden. 47641: Amerikasta, jossa monet valtiot ovat ryhtyneet sovel- 47642: luttamaan tätä uutta menettelytapaa, siirtyi se vuonna 1887 47643: Englantiin. Yhteistä Amerikan ja Englannin laeille tällä 47644: alalla on se, että tuomioistuin vain vahvistaa syytetyn syyl- 47645: lisyyden, mutta ei määrää sitä rangaistusta, joka on pan- 47646: tava täytäntöön, jos syytetty ei täytä hänelle säädettyä 47647: ehtoa. Tätä tapaa, että rangaistustuomio kokonaisuudessaan 47648: lykätään siksi kuin koetusaika on päättynyt, nimitetäänkin 47649: amerikkalaiseksi järjestelmäksi. 47650: Se valtio Europan mannermaalla, jossa ehdollinen tuo- 47651: mio ensin (1888) otettiin käytäntöön, on Belgia. Täällä 47652: järjestettiin menettely kuitenkin jo alunpitäen toisella ta- 47653: valla, siten nimittäin, että lopullinen tuomio langetettiin 47654: oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä ja ainoastaan ran- 47655: gaistuksen täytäntöönpano lykättiin toistaiseksi. Juuri tässä 47656: muodossa on ehdollinen tuomio sitten siiitynyt muihinkin 47657: Europan maihin ja otettu käytäntöön Ranskassa 1891, 47658: Ehdolliset tuomiot. 7 47659: 47660: Luxemburgissa ja eräissä Sveitsin kantoneissa 1892, Por- 47661: tugalissa 1893, Norjassa 1894, sekä viimeksi Tanskassa 47662: huhtikuun 1 päivänä 1905 ja Ruotsissa 22 päivänä kesä- 47663: kuuta 1906 säädettyjen lakien kautta. Valtiopäivillä 1904 47664: -05 tehtiin tästä asiasta anomus meilläkin ja puolsi sitä 47665: asianomainen valiokunta, mutta Valtiosäädyt eivät tehneet 47666: päätöstä asiassa. 47667: Mitä ehdollisen tuomion tuottamiin tuloksiin tulee, ei 47668: niistä vielä käy perusteltua lausuntoa antaminen, kun pu- 47669: heenaoleva oikeussääntö vasta niin lyhyen ajan on ollut 47670: käytännössä. Mutta niistä niukoista tilastollisista tiedoista, 47671: jotka Valiokunnalla on ollut käytettävissä, on käynyt ilmi 47672: että tulokset useimmissa paikoissa ovat olleet hyvät, mo- 47673: niahtaalla vallan erinomaiset. Niinpä on esim. Suffolkin 47674: kreivikunnassa Massachusettsin valtiossa vuosien 1879-88 47675: ajalla sovelletuissa 6,939 tapauksessa 92 °/o rikoksente- 47676: kijöistä kestänyt koetuksen. Rikoksista kysymykseen tul- 47677: lut rangaistusaika olisi noussut yhteensä 1, 716 vuoteen ja 47678: valtion säästö laskettiin tekevän noin 6 miljoonaa dollaria. 47679: Samassa valtiossa vuonna 1890-96 ehdollisesti tuomituista 47680: 30,122 henkilöstä joutui 773 eli noin 2,5 Ofo uudelleen ri- 47681: kokseen syypääksi. Englannissa oli vuosien 1888-93 47682: ajalla 10,393 tapauksessa käytetty ehdollista tuomiota. Syy- 47683: tetyistä teki 938 itsensä uusimiseen syypääksi eli siis noin 47684: 9 Of 0 • Ranskassa teki vuosina 1891-1900 ehdollisesti tuo- 47685: mituista 5,4 °/0 itsensä uudelleen syypääksi rikolliseen te- 47686: koon. Belgiassa oli vuosina 1890-96 tuomituista vastaava 47687: prosenttiluku 3,7. 47688: Tietysti on ehdollista tuomiota vastaan myös tehty väit- 47689: teitä. Niinpä on muun muassa sanottu, että tunnettu pe- 47690: russääntö kaikkien yhtäläisyydestä lain edessä muka tulisi sen 47691: kautta rikotuksi ja että ilmeinen oikeusvaara olisi tarjolla 47692: jos rikoksentekijä vapautetaan rangaistuksesta, johon hän 47693: laillisessa järjestysessä · on tullut tuomituksi. Mutta kun 47694: puheenaolevan menettelyn edut todistetusti ovat sen hait- 47695: toja verrattomasti suuremmat ja järjestelmä kaikkialla 47696: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12. 47697: 47698: muualla sivistyneessä maailmassa on saavuttanut miltei 47699: yksimielisen tunnustuksen, saa Valiokunta kunnioittaen eh- 47700: dottaa: 47701: 47702: että Eduskunta: alamaisessa anomuksessa pyy- 47703: täisi) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi val- 47704: misttdtaa ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättää 47705: ehdotuksen laiksi ehdollisten tuomioiden käytän- 47706: töön ottamisesta Suomessa. 47707: 47708: 47709: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 47710: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet 47711: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni Huo- 47712: tari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, Nissi- 47713: nen, Rajala ja Tulikoura sekä varajäsenet Ala-Kulju, A. 47714: Eronen, A. Mäkelin, Pennanen ja Pietikäinen. 47715: Helsingissä 24 p:nä syyskuuta 1908. 47716: 47717: 47718: 47719: 47720: Helsinki, Työväen Kirjapaino, 1908. 47721: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12. 47722: 47723: 47724: 47725: 47726: Suomen Eduskunnan alamainen 47727: anomus ehdollisten rangaistustuomioiden 47728: käytäntöön ottamisesta Suomessa. 47729: 47730: 47731: 47732: 47733: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 47734: ja Suuriruhtinas! 47735: 47736: 47737: 47738: 47739: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka 47740: tarkoittavat ehdollisten rangaistustuomioiden käytän- 47741: töön ottamista Suomessa ja on Eduskunta käsitel- 47742: t 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12. 47743: 47744: lyt nämä anomusehdotukset säädetyssä järjestyksessä. 47745: 47746: Rikoksentekijät voidaan jakaa kahteen toisistaan 47747: oleellisesti eroavaan luokkaan, akuuttisiin eli satunnaisiin 47748: ja kroonillisiin eli varsinaisiin rikoksentekijöihin. Syy 47749: edellisten rikollisuuteen ei varsinaisesti johdu heidän mie- 47750: lenlaadustaan tai luonteenominaisuuksistaan, vaan taval- 47751: lisesti jostakin aivan tilapäisestä sattumasta. Yleensä voi 47752: jokainen inhimillinen intohimo tai vieläpä puhtaasti siveel- 47753: linenkin tunne vaikuttaa että henkilö kadottaa mielenmalt- 47754: tinsa ja tuossa tuokiossa murtaa oikeusjärjestyksen ra- 47755: kentamat sulut. Tämä tietää, että syy siihen psyykilli- 47756: seen viallisuuteen, jonka kautta rikokset yleensä ovat seli- 47757: tettävissä ja joka varsinaisissa rikoksentekijöissä johtuu 47758: heidän epäsäännöllisesti kehittyneestä oikeudentunnostaan, 47759: on akuuttiseen rikoksentekijään nähden etsittävä ulkopuo- 47760: lella häntä ilrnautuneista ankaroista yllykkeistä, joiden 47761: vaikutuspiiriin hän tilapäisesti on joutunut. 47762: Syystä voi kysyä, onko rangaistus joka tapauksessa 47763: paikallaan myöskin tällaiseen akuuttiseen rikoksentekijään 47764: nähden. Tavallisesti on jo paljas tietoisuus tapahtu- 47765: neesta hairahduksesta murtanut tällaisen rikoksenteki- 47766: jän mielen. Mutta jouduttuaan vankeuteen on hän mai- 47767: neeltaan tullut yleisönkin silmissä tahratuksi ja tämä 47768: seikka usein vaikeuttaa hänen toimeentuloansakin. Näin 47769: ollen voi rangaistus alentamalla rikollista hänen omissa 47770: ja muiden silmissä helposti tehdä lopun hänen siveellisestä 47771: tarmostaan tahi ainakin heikantaa sitä ja siten johtaa 47772: hänet varsinaisen rikollisuuden helmaan, vaikka rangais- 47773: tuksen tarkoitus tietysti oli ihan päinvastainen. Samalla 47774: kåy näkyviin sekin rangaistuksen poikkeuksettomasta so- 47775: velluttamisesta aiheutuva haitta, että rangaistus, kerran 47776: koettuna, samalla on melkoisessa määrässä menettänyt 47777: pelottavan merkityksensäkin. 47778: Kun kokemus siis on osottanut, että rangaistuksilla 47779: voidaan akuuttiseen rikoksentekijään nähden saavuttaa 47780: Ehdolliset tuomiot. 3 47781: 47782: ihan päinvastaisia tuloksia kuin on tarkoitettu, mutta 47783: rikoksen sillensäjättäminenkään ei saata tulla kysy- 47784: mykseen, koskapa siitä sukeutuisi vieläkin turmiol- 47785: lisempia seurauksia, on käynyt miltei välttämättömäksi 47786: keksiä semmoinen menettelytapa, jonka kautta ny- 47787: kyistä oikeudenkäyntijärjestelmää tuntuvarumin järkyttä- 47788: mättä, rangaistuksen sovelluttamisesta aiheutuvat haitat 47789: mikäli mahdollista voitaisiin välttää. Ja juuri tämä etu 47790: arvellaan saavutetun n. s. ehdollisen tuomion käytäntöön 47791: ottamisella. 47792: Ehdollisella rangaistustuomiolla käsitetään semmoista 47793: menettelyä, jonka mukaan tuomittua rikoksentekijää ei 47794: heti rangaista rikoksestaa:n, vaan asetetaan koetukselle 47795: määrätyksi ajaksi. Tällä menettelyllä tavoitetaan kahta 47796: rikosoikeuden alalla yhä tärkeämmäksi käynyttä tarkoi- 47797: tusperää, nimittäin osaksi suojata akuuttisia rikoksente- 47798: kijöitä täytäntöön pannun rangaistuksen turmiollisista 47799: seurauksista, osaksi taasen supistaa lyhytaikaisten vapaus- 47800: rangaistusten käyttämistä. 47801: Muodollisessa suhteessa ei tämä järjestelmä tee mi- 47802: tään varsinaista muutosta tavalliseen oikeudenkäyntime- 47803: nettelyyn. Samoin kuin nytkin asetetaan rikoksentekijä 47804: senkin mukaan, ainakin niinkuin se Europan manner- 47805: maalla on muodostunut, syytteen, tutkimuksen ja perus- 47806: tellun tuomion alaiseksi. Mutta tuomiota julistettaessa 47807: ilmoitetaan syytetylle samalla että, jos hän erityisesti mää- 47808: rätyn ajan kuluessa käyttäytyy hyvin, tulee tuomittu ran- 47809: gaistus pidettäväksi rauenneena, jota vastoin se muussa 47810: tapauksessa pannaan täytäntöön uudesta rikoksesta tuo- 47811: mittavan rangaistuksen yhteydessä. 47812: Kuten tästä käy ilmi, sisältää siis ehdollinenkin tuo- 47813: mio joka tapauksessa samankaltaisen rikoksen julkisen 47814: paheksumisen, joka kuuluu rangaistuksen periaatteelliseen 47815: sisällykseen. Kun tuomittu rangaistus on ehdottomasti 47816: pantava täytäntöön, jos syyllinen laiminlyö hänelle mää- 47817: rätyt ehdot, sisältyy ehdolliseen tuomioon tosiasiallis,esti 47818: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12. 47819: 47820: myöskin samanlaatuinen varoitus ja uhka, joka niinikään 47821: on ominaista varsinaiselle rangaistukselle. Mutta tämän 47822: lisäksi on puheenalainen uusi menettelytapa vielä vallan 47823: erinomainen parannus- ja kehoituskeinokin, kun nimittäin 47824: rangaistuksen täytäntöönpano kokonansa jätetään tuomi- 47825: tun oman käytöksen varaan. Vihdoin ja ennen kaikkea 47826: välttää rikoksentekijä ehdollisen tuomion kautta sen tah- 47827: ran, jonka, niinkuin sanottu, vankeudessa olo aina tuottaa. 47828: Mutta ehdollisella tuomiolla pyritään saavuttamaan, 47829: kuten ylempänä viitattiin, muuatta käytännöllistäkin tar- 47830: koitusperää. Kun puheenaolevan menettelytavan sovellut- 47831: taminen ei käy laatuun tärkeisiin rikoksiin nähden, sem- 47832: moiset rikokset kun ovat oikeusturvallisuuden kannalta 47833: ehdottomasti rangaistavat, kohdistuu ehdollisen tuomion 47834: sovelluttaminen pääasiallisesti sellaisiin tapauksiin, missä 47835: muuten lyhytaikaisia vapausrangaistuksia olisi käytetty. 47836: Vaikka tämän rankaisukeinon periaatteellista hyötyä jo 47837: siihenkin nähden, että nämä rangaistukset tavallisesti kär- 47838: sitään yhteisvankiloissa, missä tuomittu joutuu turmeltu- 47839: neempien pahantekijäin vaikutuksen alaiseksi, yleensäkin 47840: pidetään sangen epäiltävänä, osattavat tilastolliset numerot 47841: sitä paitsi, että juuri näiden lyhytaikaisten vapausrangais- 47842: tusten luku kautta sivistyneen maailman kasvaa hämmäs- 47843: tyttävällä tavalla, velvoittaen kansoja ja valtioita yhä tun- 47844: tuvampiin uhrauksiin vankeinhoitoa varten. Että tähän 47845: asiantilaan osaltaan vaikuttaa sekin, että myös niiden luku, 47846: jotka sovittavat sakkonsa vastaavalla vapausrangaistuk- 47847: sella, kasvamistaan kasvaa, on kyllä totta, mutta ei tietysti 47848: muuta itse asianlaitaa. Jos nyt n. s. ehdollista tuomiota 47849: ruvettaisiin käytännössä laajemmin sovelluttamaan niihin 47850: verrattain runsaslukuisiin tapauksiin, jolloin lyhytaikaiset 47851: vapausrangaistukset tulevat kysymykseen, seuraisi siitä 47852: ymmärrettävästi, että valtion varoja ylenmäärin rasittavat 47853: kustannukset vankeuslaitoksia varten melkoisesti supistui- 47854: sivat. 47855: Ehdollisen tuomion sovelluttamiseen nähden ollaan 47856: Ehdolliset tuomiot. 5 47857: 47858: muuten sitä mieltä, että se niissäkin tapauksissa, missä 47859: syytetty on koetuksensa kestänyt, on pidettävä täytäntöön- 47860: pantuna tuomiona ja että siis, jos tuomitun rikos on 47861: ollut sitä laatua, että sen uusimisesta seuraa kovempi ran- 47862: gaistus, tämä kovempi rangaistus on tuomittava, jos syy- 47863: tetty havaitaan uusimiseen syypääksi. 47864: Ehdolliset rangaistustuomiot ovat otetut käytäntöön 47865: monessa Amerikan valtiossa, Englannissa, Belgiassa, 47866: Ranskassa, Luxemburgissa, eräissä Sveitsin kantoneissa, 47867: Portugalissa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. 47868: Mitä ehdollisen tuomion tuottamiin tuloksiin tulee, ei 47869: niistä vielä käy perusteltua lausuntoa antaminen, kun pu- 47870: heenaoleva oikeussääntö vasta lyhyen ajan on ollut käy- 47871: tännössä. Mutta niistä tilastollisista tiedoista, jotka Edus- 47872: kunnalla on ollut käytettävissä, on käynyt ilmi, että tulok- 47873: set useimmissa paikoissa ovat olleet hyvät. Niinpä oli 47874: Englannissa vuosien 1888-93 ajalla 10,393 tapauksessa 47875: käytetty ehdollista tuomiota. Syytetyistä teki 938 itsensä 47876: uusimiseen syypääksi eli siis noin 9 7o. Ranskassa teki 47877: vuosina 1891-1900 ehdollisesti tuomituista 5,4 % itsensä 47878: uudelleen syypääksi rikolliseen tekoon. Belgiassa oli vuo- 47879: sina 1890-96 tuomituista vastaava prosenttiluku 3,7. 47880: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta 47881: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisuudessa 47882: anoa, 47883: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 47884: suvaitsisi valmistuttaa ja Eduskunnan hyväk- 47885: syttäväksi jättää ehdotuksen laiksi ehdollisten 47886: tuomioiden käytäntöön ottamisesta Suomessa. 47887: 47888: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 47889: 47890: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1908. 47891: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 47892: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13. 47893: 47894: 47895: 47896: 47897: La k i- j a t a 1o u s v a Ii o k u n n a n 47898: mietintö n:o 10 manttaaliin pannun 47899: maan vapauttamista vankeinkuljetus- 47900: rasituksesta koskevan anomusehdotuk- 47901: sen johdosta. 47902: 47903: 47904: 47905: 47906: Puheena olevan, edustajain Huoposen y. m. tekemän 47907: anomusehdotuksen n:o 76 on Suomen Eduskunta pöytä- 47908: kirjanotteen kera 21 päivänä elokuuta 1908 lähettänyt 47909: laki- ja talousvaliokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten. 47910: 47911: 47912: 47913: 47914: Vanhuudestaan on vankeinkuljetus kuulunut niihin kruu- 47915: nunkyyteihin, joita yhteisen kansan on ollut toimitettava. 47916: Kyyditseminen alkujaan suoritettiin, kuten myös kunink. 47917: resolutsionissa 1 päivältä elokuuta 1727 säädettiin, luon- 47918: nossa milloin tarvittiin ja vuoron perään, sekä ilmaiseksi, 47919: kunnes yhteisen kansan valituksiin 17 päivänä joulukuuta 47920: 1734 annetussa resolutsionissa sellaisestakin kruununkyy- 47921: distä luvattiin korvaus. Vartioiminen kuitenkaan siihen aikaan 47922: ei kuulunut yhteisen kansan tehtäviin. Ensiksimainitussa 47923: resolutsio!lissa nimittäin säädettiin, ettei kyyditsevää rah- 47924: vaan miestä voitu pitää vastuunalaisena vangin karkaami- 47925: sesta, ellei hän ollut sitä avustanut, ja että kruununpalve- 47926: lijain oli pitäminen huolta siitä, että vangit asianmukai- 47927: sessa suojeluksessa saatettiin määräpaikkoihinsa, jonka täh- 47928: den kruununpalvelijan oli vankia seurattava. Sellainen 47929: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13. 47930: 47931: toimen kahtiajako kuitenkin ajan pitkään kävi hankalaksi 47932: ylläpitää, ja jo 1700 luvun lopulla oli Suomessa yleensä 47933: vanginkuljetus jätetty nimismiesten, kunkin piirissänsä, toi- 47934: mitettavaksi, vaan kantoivat he, paitsi sitä maksua, minkä 47935: valtio vankien kyyditsemisestä ja ylläpidosta suoritti, pii- 47936: rinsä asukkailta, jotka siten olivat vapaat vankien kyy- 47937: ditsemisestä, erityiset n. k. vankikapat. 47938: Sanotun rasituksen helpottamiseksi Keis. kirjeessä 11 47939: päivältä elokuuta 1812 määrättiin, että puheenalainen toimi 47940: voitiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan luovuttaa huutokau- 47941: palla vähimmän vaativalle laillisella vastuunalaisuudella toi- 47942: mitettavaksi. Sen mukaisesti yhä vieläkin vankeinkulje- 47943: tus tarjotaan kihlakunnanoikeuksien tai muiden ~viran 47944: omaisten toimesta käräjäkunnittain tai nimismiespiirittäin 47945: aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan urakalle, ja sen, jonka 47946: kuvernööri urakkamieheksi hyväksyy, on toimitettava van- 47947: gin kuljetus toisen kuljettajan luokse taikka käräjäpaik- 47948: kaan, rautatieasemalle vankivaunuun tai vankilaan, niin 47949: myös tavallisesti vangin vartioiminen, usein vielä lisäksi 47950: annettava vangille asunto ja ravinto, kaikki siitä maksusta, 47951: mikä urakkasopimuksessa kruunulta tulevan kyyti- ja ruo- 47952: karahan lisäksi on sovittu. Kun kruunun suorittamat mää- 47953: rät, jotka nykyään ovat, kyytiraha 10 penniä kilometriltä 47954: ja ruokaraha 28 penniä päivältä, eivät vastaa kyydityk- 47955: seen ja ravintoon käytetyn työn ja tavaran arvoa, on ai- 47956: kaisempi velvollisuus maksua vastaan suorittaa kruunulle 47957: vankien kyyditystä muuttunut rasitukseksi, joka var- 47958: sinkin siellä, missä kyytien luku on suuri, tuottaa melkoi- 47959: sia kustannuksia ja päälle päätteeksi nykyään, kun van- 47960: kien kuljetus rautateitse toisin paikoin on poistanut tuon 47961: rasituksen miltei olemattomiin, hyvin epätasaisesti painaa 47962: eri paikkakuntia. Kruununpalvelijat maalla, joille kyydit- 47963: täväin vartioiminen ennen kuului, sitä vastoin ovat suuressa 47964: määrin vapautuneet tuosta velvollisuudestaan, sittenkun 47965: vartijan toimi on yhdistetty kerrotulla tavalla palkatun 47966: kyyditsijän tehtäviin. 47967: Vankeinkuljetusrasituksen poistaminen. 3 47968: 47969: V aukikyydillä kuljetetaan ei ainoastaan varsinaisesti 47970: rikoksesta vangittuja, vaan myös suuri joukko irtolaisia ja 47971: muita lääninhallitusten toimesta vankiloihin tai kotiseuduil- 47972: leen toimiteltavia henkilöitä, sekä niitä, jotka lähetetään 47973: sovittamaan vankeus- tai sakkorangaistuksiaan. Vankein- 47974: hoitohallituksen julkaisemasta vuosikertomuksesta näkyy, 47975: että v. 1905 vankiloihin otetuista noin 8,000 henkilöstä 47976: yli 2,000 oli irtolaisia, enemmän kuin 3,400 sakon sovitta- 47977: jia sekä noin 1,600 tutkimusvankeja, mutta siitä, maan- 47978: teitsekö vai rautateitse vaiko muulla tavoin vangit, joita 47979: useita luonnollisesti eri kertoja oli kyyditty oikeuspaikkoihin 47980: ja sieltä takaisin, olivat matkansa suorittaneet, ei ole tilastoa. 47981: Niiden kustannusten määrä, joka vankein kyydityksestä 47982: tuli kuntain tai tilallisten osalle*), arvioitiin v. 1874 kaik- 47983: kiaan 46,414 markaksi 6 penniksi ja v. 1883 yhteensä 47984: 55,262 markaksi 94 penniksi, vaan ovatko nämä kustan- 47985: nukset, sittenkun rautatiet ovat yhä enemmän tulleet käy- 47986: täntöön vankien kuljetuksessa, suurenneet vaiko vähenneet, 47987: siitä ei valiokunnalla ole ollut tietoja saatavissa. Että sa- 47988: notut kustannukset hyvin epätasaisesti kohtaavat eri paik- 47989: kakuntia, riippumatta niinkään paljon rikosten lukuisuu- 47990: desta kullakin paikkakunnalla kuin yleisten kulkuteiden 47991: suunnasta, niin että paikkakunnat, jotka sattuvat olemaan 47992: rautateille tai vankilapaikkoihin johtavien valtateiden var- 47993: rella, usein saavat kantaa raskaan rasituksen toisten ol- 47994: lessa siitä miltei vapaat, nähdään esim. siitä, että vuonna 47995: 1883 Viipurin pitäjä maksoi vanginkuljettajalleen 3,440 47996: markkaa, mutta koko Mikkelin lääni ainoastaan 2,329 47997: markkaa 80 penniä, ja että lähes seitsemänkymmentä maa- 47998: laiskuntaa samaan aikaan oli sanotusta rasituksesta koko- 47999: naan vapaina. 48000: 48001: Yrityksiä saada tällä alalla parannukf'iia toimeen on eri 48002: kertoja tehty. Jo 19 päivänä heinäkuuta 1824 senaatti ehdotti 48003: 48004: *) Toisin paikoin kustannukset suoritetaan kunnan varoista. 48005: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13. 48006: 48007: niiden kokemusten nojalla, joita oli saavutettu, että yhtei- 48008: nen kansa olisi vapautettava muista velvollisuuksista van- 48009: keihin nähden, paitsi niiden kyyditykseen tarvittavain he- 48010: vosten hankkimisesta. Tämä ehdotus, jonka mukaan van- 48011: keinhoito maaseudulla olisi jätetty nimismiesten ja erityis- 48012: ten vanginkuljettajain tehtäväksi, kuitenkin sai rauveta 48013: niiden kustannusten suuruuden takia, joita sen katsottiin 48014: tuottavan. Vuonna 1875 asetettiin komitea laatimaan eh- 48015: dotusta vankien kuljetuksen ja hoidon ajanmukaisiksi muu- 48016: toksiksi, mutta mielipiteet komiteassa hajaantuivat kahtaalle. 48017: Kun toinen puoli komitean jäsenistä katsoi entisen järjes- 48018: telmän olevan erinäisillä parannuksilla säilytettävä, olivat 48019: toiset sitä mieltä, että perinpohjainen uudistus oli välttä- 48020: mätön. Kun ensiksi mainittu mielipide komiteassa pääsi 48021: voitolle, jäi asia taasenkin lepäämään. Maapoliisin lisää- 48022: misestä ja sen yhteydessä myöskin vankien kuljetuksen 48023: järjestämisestä tarkoituksen mukaisemmalle kannalle 1880- 48024: luvulla asetettu komitea antoi sitten v. 1884 valmistuneessa 48025: mietinnössään nykyisestä vankeinkuljetusjärjestelmästä hyl- 48026: käävän lausunnon. Tämäkään esitys ei tuottanut toivottua 48027: tulosta, enemmän kuin sekään vankeinhoitohallituksen 28 48028: päivänä lokakuuta 1887 tekemä ehdotus, joka tarkoitti 48029: maatHain vapauttamista puheenalaisesta rasituksesta ja van- 48030: kein kuljetustoimen siirtämistä kruununpalvelijain huoleh- 48031: dittavaksi. Julistuksella 3 päivältä lokakuuta 1889 kuiten- 48032: kin vankainkuljetus rautateillä tarkemmin järjestettiin. - 48033: Valtiopäivillä asiasta tehdyt anomusehdotukset ovat jääneet 48034: nekin tuloksettomiksi, v. 1877-78 siitä syystä, että jo 48035: {)li laadittu ehdotus asian järjestämiseksi, ja samoin v. 1900, 48036: sittenkun laki- ja talousvaliokunta asiasta laatimassaan 48037: mietinnössä oli ilmoittanut saaneensa tietää, että oli aiko- 48038: mus jättää kysymys vankeinhoidon ja kuljetuksen järjestä- 48039: misestä maalla ljinvalmistelukuntaan täydellisen ehdotuk- 48040: sen valmistamista varten. 48041: Vankeinkuljetusrasituksen poistaminen. 5 48042: 48043: Valiokunnan nyt saamien tietojen mukaan on lainval- 48044: mistelukunta 13 päivänä kesäkuuta 1902 päivätyn kirjel- 48045: män kera senaattiin lähettänyt ehdotuksen m. m. asetuk- 48046: seksi vankien kyyditsemisestä, jonka 1 § sisältää säädök- 48047: sen, että kaikki vankeinkuljetus on tapahtuva kruunun 48048: toimesta ja kustannuksella. Ehdotuksesta, joka saapui 48049: senaattiin vuoden 1904 kuluessa, vaadittiin seuraavana 48050: vuonna ja saatiin 1905 ja 1906 vuosien kuluessa lausun- 48051: not prokuraattorilta, hovioikeuksilta, kuvernööreiltä y. m. 48052: viranomaisilta. Kun puheena olevassa kysymyksessä ny- 48053: kyään kaikki alustavat työt ovat loppuun suoritetut ja 48054: asian lopullista käsittelyä varten tarpeellisiin töihin ei niin 48055: ollen enää voine kulua pitempää aikaa, saa valiokunta kun- 48056: nioittaen ehdottaa, 48057: 48058: että Eduskunta, odottaen, että kysymys van- 48059: keinkul:jetuksen uudestaan järjestämisestä saate- 48060: taan lähimmässä tulevaisuudessa ratkaisun alai- 48061: seksi, antaisi puheena olevan anomusehdotuksen 48062: rauveta. 48063: 48064: Helsingissä, 25 p. syyskuuta 1908. 48065: 48066: 48067: 48068: 48069: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja 48070: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara (ositt.), jäsenet Heim- 48071: biirger, Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix (ositt.), Paunu, Pen- 48072: nanen (ositt.), Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen, 48073: Salo (ositt.), Wahe ja Wirkki sekä varajäsenet Bäck ja 48074: A. P. Hämäläinen (ositt.). 48075: 48076: 48077: 48078: 48079: Helsinki, Työväen kirjapaino, 190!:l. 48080: j 48081: j 48082: 48083: j 48084: j 48085: j 48086: j 48087: 48088: j 48089: j 48090: j 48091: 48092: j 48093: 1 48094: 1 48095: 1 48096: 1 48097: 1 48098: 1 48099: 1 48100: 1 48101: 1 48102: 1 48103: 1 48104: 1 48105: 1 48106: 1 48107: 1 48108: 1 48109: 1 48110: 1 48111: 1 48112: 1 48113: 1 48114: 1 48115: 1 48116: 1 48117: 1 48118: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48119: 48120: 48121: 48122: 48123: Työväenasiain valiokunnan mie- 48124: tintö N:o 5 anomusehdotuksesta, joka 48125: koskee työttömyyden tutkimuksen toi- 48126: meenpanemista, työttömyysvakuutusta 48127: sekä muita työttömyyden aiheuttamia 48128: toimenpiteitä. 48129: 48130: 48131: 48132: Eduskunta on viime elokuun 21 p:nä pöytäkirjanotteen 48133: mukana lähettänyt työväenasiain valiokunnan valmistelta- 48134: vaksi edustaja M. Paasivuoren y. m. anomusehdotuksen 48135: N:o 39 työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemisesta, työt- 48136: tömyysvakuutuksesta sekä muista työttömyyden aiheutta- 48137: mista toimenpiteistä. 48138: 48139: 48140: 48141: Olojen kehityksestä yleensä ja erittäinkin teollisuustuo- 48142: tannon muuttumisesta suurteollisuudeksi on ollut seurauk- 48143: sena, että yhä lukuisampain kansalaisjoukkojen ainoana 48144: toimeentulon lähteenä on palkkatyö. Hyvinä aikoina 48145: eli n. s. taloudellisen tilan nousuaikoina, joiden tun- 48146: tomerkkinä on liikkuvain pääomain runsaus ja tuottei- 48147: den enentynyt kysyntä, vilkastuu tuotantotoiminta ja li- 48148: sääntyy työvoiman tarve. Tämä houkuttelee yhä enem- 48149: män työntekijöitä suurteollisuuden palvelukseen. Mutta 48150: kehityksen johdettua liikatuotantoon seuraa vuorostaan ta- 48151: loudellinen ahdinkotila, liikkuvain pääomain puute ja ky- 48152: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48153: 48154: synnän lamautuminen, sen johdosta tuotanto supistuu ja 48155: työvoiman tarve vähenee. Taloudellisen pulan seurauksena 48156: on työttömyys. 48157: Mutta työttömyys ei johdu yksinomaan taloudellisesta 48158: pulasta, vaan monien muidenkin syiden vaikutuksesta. 48159: Niinpä kadon seurauksena on työttömyys ja puute laajem- 48160: malla tai rajoitetummalla alalla. Erittäinkin teollisuustuo- 48161: tannossa tarvittavain raaka-aineiden viljelyksiä kohdannut 48162: kato saattaa vaikuttaa puheena olevaa raaka-ainetta käyt- 48163: tävän tuotannon haaraan kaikkialla. Monet muutkin tila- 48164: päiset seikat, kuten esim. uusien koneiden käytäntöön ot- 48165: taminen, erityisen tuotantoyrityksen tai teollisuuslaitoksen 48166: häviöön joutuminen j. n. e., saattavat olla syinä työttö- 48167: myyteen. Monella alalla on tuotanto rajoitet.tu johonkin 48168: määrättyyn vuodenaikaan. Siten esimerkiksi maanviljelys- 48169: taloudessa pohjoisissa maissa ei voida talvella käyttää kaik- 48170: kea kesällä tarvittavaa työvoimaa. Samoin on laita myös- 48171: kin rakennusten muurauksessa, tiiliteollisuudessa, maalarin 48172: ammatissa, laivanlastaustöissä sekä monissa muissa ulkotöissä. 48173: Toiselta puolen taas eräitä tavaroita tarvitaan erityisinä 48174: vuoden aikoina, ja se synnyttää säännöllisiä työttömyys- 48175: aikoja, esim. vaatetusteollisuudessa toimivalle työväelle. 48176: Työttömyys esiintyy siten milloin taloudellisen pulan ai- 48177: heuttamana, milloin katovuosista tai muista tilapäisistä 48178: syistä johtuvana, milloin taas aikakautisena eli n. s. se- 48179: sonkityöttömyytenä erityisissä ammateissa. 48180: Mikä työttömyyden syynä ja aiheuttajana milloinkin 48181: lieneekin, sen seuraukset ovat aina samat, nimittäin kan- 48182: santaloudellinen tappio koko yhteiskunnalle, kun työvoimia 48183: joutuu toimettomaksi ja hyödyttömäksi, sekä toimeentulon 48184: vaikeus, puute ja hätä työttömiksi joutuneille. Niin ollen 48185: ja kun, varsinkin suurkaupungeissa, työttömyys aika ajoin 48186: ulottuu laajoihJn työväenkerroksiin sekä aikakautinen työt- 48187: tömyys käy säännölliseksi ilmiöksi, on sekä yksityisten 48188: kansalaisten että yhteiskunnan puolelta täytynyt ryhtyä 48189: Työttömyyden lieventämisestä. 3 48190: 48191: toimiin puheenalaisen epäkohdan selville saamiseksi ja eh- 48192: käisemiseksi sekä sen seurausten lieventämiseksi. 48193: Useimmissa sivistysmaissa on siten viime aikoina käyty 48194: työttömyyden syitä ja laajuutta tutkimaan, vaikka tätä 48195: tehtävää suuresti vaikeuttaakio se seikka, että työttömyys 48196: esiintyy erilaisena eri paikkakunnilla, eri ammattien, ikä- 48197: luokkain ja sukupuolten keskuudessa ja että usein on vai- 48198: kea erottaa pakosta johtuvaa työttömyyttä tahallisesta jou- 48199: ten olosta. Erittäinkin Saksassa on ryhdytty laajasuuntai- 48200: siin toimenpiteisiin työttömyysilmiön selvittämiseksi. 48201: Työttömyystilaston kokoomisessa on noudatettu erilaisia 48202: menettelytapoja. Ensiksikin on suuremman työttömyyden 48203: sattuessa pantu toimeen tilapäisiä tutkimuksia, jotka taval- 48204: lisesti ovat rajoittuneet erityisiin paikkakuntiin ja erityisiin 48205: ammattialoihin. Väenlaskun yhteydessä on useissa maissa 48206: koottu yleisempääkin työttömyystilastoa, ja vihdoin ovat 48207: eräiden maiden tilastolliset virastot ryhtyneet, enimmäkseen 48208: työväen ammattijärjestöjen avulla, kokoomaan ja sään- 48209: nöllisesti julkaisemaan määrättyihin ammattialoihin, usein 48210: vain järjestöjen jäseniin, ulottuvaa tilastoa. Kaikkia toimi- 48211: aloja käsittävää työttömyystilastoa ei kuitenkaan vielä mis- 48212: sään julaista. 48213: Työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen tuottamain seu- 48214: rausten lieventämiseksi on monia keinoja ehdotettu ja 48215: osaksi käytännössäkin koeteltu. 48216: Vaitio ja kunnat voivat suurimpina työnantajina vai- 48217: kuttaa paljon työnpuutteen poistamiseksi sopivasti järjestä- 48218: mällä omien töittensä teettämistä. Niinpä voidaan välttää 48219: yksityisten työnantajain kanssa kilpailemista kiireellisim- 48220: pinä työaikoina, siirtää työnpuutteen aikoina teetettäviksi 48221: sellaisia töitä, joiden toimittaminen ei ole välttämätön mää- 48222: rättynä aikana, järjestää töitä niin, että toisen työn loput- 48223: tua voidaan toista alkaa, suunnitella jo ennakolta sellaisia 48224: töitä, joiden teettämiseen suuremman työnpuutteen sat- 48225: tuessa voidaan ryhtyä, sekä käyttää yleisissä töissä, mikäli 48226: mahdollista, paikkakunnalla vakinaisesti asuvaa työväkeä. 48227: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48228: 48229: Kun toisaalla saattaa olla työtä, toisaalla joutilasta työ- 48230: voimaa tarjona, niin työttömyyttä voidaan jossakin määrin 48231: vähentää myöskin tarkoituksenmukaisen työnvälityksen 48232: kautta. Siinä suhteessa onkin viime aikoina sekä 48233: meillä että muualla, erittäinkin kunnallisten työnvälitystoi- 48234: mistojen avulla, saavutettu huomattavia tuloksia, niinkuin 48235: valiokunnalla on tilaisuus erään toisen sen käsiteltävänä 48236: olevan asian yhteydessä tarkemmin osottaa. 48237: Mutta edellä mainitut toimenpiteet, yleisten töiden teet- 48238: tämisen järjestäminen ja työnvälitys, voivat kuitenkin ai- 48239: noastaan osaksi lieventää työttömyyttä. Valtio ja kunnat 48240: eivät suuren työnpuutteen aikana voi tarjota niin paljon 48241: ja niin monenlaatuisia töitä, että kaikki työnpuutteessa 48242: olevat saisivat niistä elatuksensa. Työnvälitys ei myös- 48243: kään voi muuta kuin tasoittaa työvoiman kysyntää ja tar- 48244: jontaa, siirtämällä liikaa työvoimaa sinne, missä työvoi- 48245: masta on puute. Milloin työttömyys on suuri ja laajalle 48246: ulottuva, ei parhaitenkaan järjestetty työnvälitys kykene 48247: hankkimaan työtä kaikille työnpuutteessa oleville. Sen 48248: vuoksi on välttämätöntä ryhtyä vielä muihinkin keinoihin 48249: hätään joutuneiden työttömäin avustamiseksi. 48250: Viime vuosiin saakka ja suurimmaksi osaksi vieläkin 48251: on puheenalainen avustus ollut joko yksityisen tai julkisen 48252: hyväntekeväisyyden taikka työntekijäin oman keskinäisen 48253: avustuksen varassa. Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan tällä 48254: alalla ole yleensä näyttäytynyt riittäväksi eikä tarkoitustaan 48255: vastaavaksi. Sen vuoksi onkin viime aikoina miltei kaikkialla 48256: ryhdytty suunnittelemaan työttömäin avustamista tavalla, 48257: joka toiselta puolen antaa takeita siitä, ettei avustus joudu 48258: tahallaan joutilaisuuteen jättäytyneiden hyväksi, ja toiselta 48259: puolen taas turvaa pakosta työttömänä olevalle almuista 48260: riippumatonta toimeentulon mahdollisuutta. Siinä tarkoi- 48261: tuksessa on itseavustuksen pohjalle järjestetty työttömyys.: 48262: vakuutusta, jota kuitenkin yhä yleisemmin kannatetaan 48263: valtion ja kunnan varoilla. Tämä työttömyysvakuutus tu- 48264: Työttömyyden lieventämisestä. 5 48265: 48266: lee siten osaltaan täydentämään työntekijäin sairas-, tapa- 48267: turma- ja työkyvyttömyysvakuutusta. 48268: Pakollista työttömyysvakuutusta on tähän saakka yri- 48269: tetty yksinomaan kunnallisena laitoksena ainoastaan S t. 48270: Gallen i s s a Sveitsissä, mutta pari vuotta toimittuansa se 48271: sielläkin lakkautettiin. Paremmin on sitä vastoin menes- 48272: tynyt vapaaehtoinen kunnallinen työttömyysvakuutus eräissä 48273: Sveitsin ja Saksan kaupungeissa (Bernissä, Kölnissä, Leip- 48274: zigissä) ja varsinkin kunnan avustama ammatillinen 48275: työttömyysvakuutus. Viime mainittu järjestelmä on par- 48276: haiten kehitetty G en t i n kaupungissa Belgiassa. Vuonna 48277: 1901 perusti siellä kunta rahaston, josta annetaan avus- 48278: tusta ammattiyhdistysten työttömyyskassoille enintään sama 48279: määrä, minkä nämä suorittavat jäsenilleen työttömyysapua, 48280: ei kuitenkaan enempää kuin 1 markka päivässä henkeä 48281: kohti korkeintaan 60 päivänä vuodessa. Kassaan on yh- 48282: distettynä erityinen säästölaitos, johon ammattiyhdistyksiin 48283: kuulumattomat työntekijät voivat tallettaa säästöjä enin- 48284: tään 50 markkaa vuoden kuluessa, saaden ne työttö- 48285: myyden aikoina vähitellen takaisin ynnä saman apulisän 48286: kuin yhdistystenkin vakuutetut jäsenet. Tätä säästölai- 48287: tosta ei kuitenkaan ole sanottavasti käytetty. Gentin jär- 48288: jestelmän mukaan on työttömyysvakuutusta toimeenpantu 48289: eräissä muissakin Belgian, Ranskan ja Hollannin kaupun- 48290: geissa. Viimemainitussa maassa on hallituskin syksyllä 48291: 1907 antanut eduskunnalle esityksen valtioavun myöntä- 48292: misestä kunnille, jotka puolestaan ryhtyvät toimiin työttö- 48293: myysvakuutuksen edistämiseksi. 48294: Pääasiallisesti ammattiyhdistysten huolena on työttö- 48295: myysavustus Saksassa, jossa vuonna 1906 yhdistyksiin 48296: kuului 2,215,165 jäsentä ja ne suorittivat työttömille noin 48297: 4,566;000 markkaa. 48298: E n g 1a n n i s s a ovat työntekijäin ammattiyhdistykset 48299: jo viime vuosisadan keskivaiheilta alkaen pitäneet tärkeänä 48300: tehtävänään jäsentensä avustamista työnpuutteen sattuessa 48301: ja käyttäneet siihen melkoisia rahamääriä. Niinpä esim. 48302: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48303: 48304: vuonna 1906, jolloin järjestyneitä työntekijöitä oli 2,106,283, 48305: suorittivat ammattiyhdistykset työttömyysapua noin 48306: 10,743,000 markkaa. Enimmin kehittynyt on yhdistysten 48307: työttömyysavustus kone- ja metalliteollisuuden sekä laivan- 48308: rakennus- sekä kirjapaino-alalla. Mutta huolimatta ammatti- 48309: yhdistysten työttömyysavustuksesta ja laajasta yksityisestä 48310: hyväntekeväisyydestä joutuu suuri joukko työttömiä myös- 48311: kin yleisen köyhäinhoidon varaan. 48312: Vuosina 1903 ja 1904 vallinneen suuren työttömyyden 48313: johdosta ryhdyttiin Englannissa työttömyyskysymystä järjes- 48314: tämään myöskin lainsäädännön avulla. Parlamentti hyväksyi 48315: v. 1905 kolmeksi vuodeksi lain, jonka mukaan niihin kaupun- 48316: keihin, joissa on yli 50,000 asukasta, ja paikallishallinnon 48317: määräyksestä myöskin niihin, joissa on yli 20,000 asukasta, 48318: on perustettava keskuskomitea hankkimaan, mikäli mah- 48319: dollista, työtä sellaisille työttömille, jotka voivat ja halua- 48320: vat työtä tehdä. Keskuskomitean alaisina on paikallis- 48321: komiteoja, joiden tehtävänä on hankkia alueeltaan tietoja 48322: työoloista, avustaa työttömiä saamaan työtä ja tutkia, 48323: ovatko ne työttömät, jotka työtä vaativat, pakosta työttö- 48324: minä sekä soveliaat ja halukkaat saatavissa olevaan työ- 48325: hön ryhtymään. Jolleivät paikalliskomiteat voi työpaikkaa 48326: hankkia, on niiden neuvottava työnhakijat kääntymään 48327: keskuskomitean puoleen, joka koettaa itse tai toisten pai- 48328: kalliskomiteain välityksellä hankkia työttömille työtä, myös- 48329: kin hätäaputöitä, joista ei kuitenkaan saa suorittaa niin 48330: suurta palkkaa, kuin tavallisesti maksetaan sellaisesta 48331: työstä, johon ei vaadita erityistä ammattitaitoa. Sekä kes- 48332: kuskomiteain että paikalliskomiteain menot suoritetaan ra- 48333: hastosta, johon varat saadaan osaksi vapaaehtoisella avus- 48334: tuksella, osaksi kunnilta. Viimemainituilta tähän tar- 48335: koitukseen kannettavan veron määrä on kuitenkin 48336: laissa rajoitettu (5 penma 25 markan tulosta), ja 48337: verotuksella koottuja varoja saa käyttää ainoastaan hä- 48338: täapukomitean perustamiseen, työttömäin ja heidän per- 48339: heittensä maasta siirtymiseen taikka muuhun matka-avus- 48340: Työttömyyden lieventämisestä. 7 48341: 48342: tukseen sekä maanviljelyssiirtolain perustamiseen, viime- 48343: mainittuun tarkoitukseen vain paikallisten hallintoviran- 48344: omaisten suostumuksella. Lain käytäntöön soveltaminen 48345: ei ole kuitenkaan vienyt tyydyttäviin tuloksiin, jonka 48346: vuoksi on otettu puheeksi uusien suunnitelmien laatiminen 48347: työttömyysavustuksen järtestämiseksi. 48348: Eräät Ranskan kaupungit maksavat, niinkuin edellä 48349: on viitattu, säännöllistä avustusta ammattikuntien työttö- 48350: myyskassoille. Mutta myöskin valtiovaroista on Ranskassa 48351: alettu jonkun verran avustaa ammattiyhdistysten työttömyys- 48352: kassoja. Vuodesta 1904 alkain on edustajakamari valtion 48353: menosääntöön ottanut 110,000 markan määrärahan työttö- 48354: mäin avustamista varten, ja tästä määrärahasta on annettu 48355: valtioapua kuntain avustamille y. m. työttömyyskassoille 48356: erityisessä asetuksessa säädetyillä ehdoilla. Kokonaan sitä 48357: ei kuitenkaan ole koskaan käytetty, vaan esim. tilivuonna 48358: 1906-1907 myönnettiin valtioavustusta 42,495 markkaa 48359: 64 kassalle, joissa oli 39,053 jäsentä ja jotka maksoivat 48360: avustusta kaikkiaan 218,488 markkaa. 48361: Vielä tehokkaammin kuin Englannissa ja Ranskassa, on 48362: Norjassa ja Tanskassa ryhdytty työttömyyden aiheuttamain 48363: epäkohtain torjumiseen yleisellä lainsäädännöllä. 48364: N o r j a s s a on monessa kaupungissa järjestetty hätä- 48365: aputöitä, m. m. perustettu joku pienempi työlaitoskin sitä 48366: varten. Ammattiyhdistykset, joihin kaikkiaan kuului vuonna 48367: 1906 25,339 jäsentä, antoivat samana vuonna jäsenilleen 48368: työttömyys- ja matka-apua 61,447 markkaa. 48369: Kesäkuussa 1904 asetettiin erityinen komitea valmiste- 48370: lemaan lakiehdotusta työttömyysvakuutuksen edistämisestä 48371: yleisillä varoilla. Tämän ehdotuksen pohjalla julkaistiin 48372: 12 p:nä kesäkuuta 1906 laki, joka on voimassa 1911 48373: vuoden loppuun asti ja jonka mukaan työttömyyskassoille 48374: myönnetään avustusta valtion ja kunnan varoista. 48375: Valtioavun saamista varten vaaditaan, että työttömyys- 48376: kassan osakasten jäsenmaksut nousevat vähintään puoleen 48377: kassan tuloista. Jäsenillä ei ole oikeutta saada avustusta 48378: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48379: 48380: kassasta, elleivät ole kuuluneet siihen ainakin viimeistä 48381: puolta vuotta ja maksaneet jäsenmaksuansa vähintään 26 48382: viikolta. Paikkakunnalle jäävälle ei saa maksaa avustusta 48383: 3 päivää lyhemmältä työttömyysajalta, eikä suurempaa 48384: määrää, kuin puolet siitä, mitä pidetään keskimääräisenä 48385: päiväpalkkana jäsenen omalla ammattialalla. Avustusta 48386: myönnetään korkeintaan 90 päiväksi 12 kuukauden aikana. 48387: Kassan jäsenet ovat velvolliset työttömyyden aikana ryhty- 48388: mään työhön, jonka kassan johtokunta katsoo heille sopivaksi. 48389: Jos kunnassa on julkinen työnvälitystoimisto, saa siellä oles- 48390: kelevalle työttömälle valtioavulla suorittaa avustusta vasta 48391: sitten kun hän on turhaan hakenut työtä mainitusta toi- 48392: mistosta. Avustusta ei saa antaa sille, joka on jäsenenä 48393: jossakin toisessa työttömyyskassassa, eikä sinä aikana, jolloin 48394: hän saa sairaskassasta apua. Työttömyysavustusta saa antaa 48395: ainoastaan työkykyisille, omatta syyttään työttöminä ole- 48396: ville, joihin ei lueta lakon tai työnsulun tähden työttömäksi 48397: joutuneita. 48398: Yhdistyksen yhteydessä olevan työttömyyskassan tu- 48399: lee, saadakseen valtioapua, myöntää henkilöille, jotka 48400: kuuluvat samaan ammattiin, oikeus vakuuttaa itsensä 48401: samoilla ehdoilla kuin yhdistyksen jäsenet, ja on kassalla 48402: silloin oikeus hallintokustannuksia varten jonkun verran 48403: korottaa vakuutusmaksuja. Yhdistykseen kuulumattomat 48404: vakuutetut eivät kuitenkaan saa olla päättäniässä kassan 48405: sääntöjä koskevista asioista, eivätkä myös ottaa osaa kas- 48406: san johtoon, ellei yhdistys sitä myönnä. 48407: Kaikille työttömyyskassoille, jotka täyttävät lain vaati- 48408: mat ehdot, voidaan myöntää oikeus saada valtiovaroista 48409: neljäsosa siitä rahamäärästä, jolla kassa itse avustaa va- 48410: kuutettuja Norjan kansalaisia sekä muitakin, jotka ovat 48411: Norjassa asuneet viimeiset 5 vuotta. Tästä valtioavusta, 48412: joka suoritetaan neljännesvuosittain, perii valtio kuitenkin 48413: 2 48414: /s takaisin niiltä kunnilta, joissa työttömyysavustusta saa- 48415: neet viimeksi ovat asuneet yhtämittaa 6 kuukautta 5 vuo- 48416: Työttömyyden lieventämisestä. 9 48417: 48418: den aikana. Toiminnastaan tulee kannatusta saavan työt- 48419: tömyyskassan tehdä selkoa sekä valtiolle että kunnalle. 48420: T a n s kas s a ovat, paitsi yksityiset hyväntekeväisyys- 48421: yhdistykset, työttömäin avustamisesta pitäneet huolta pää- 48422: asiallisesti työväen ammattiyhdistykset ja -liitot. Yhteensä 48423: 57 yhdistykseen ja liittoon, joihin kuuluu 65,000 jäsentä, 48424: on järjestetty työttömyysavustus ja ne antoivat avustusta 48425: vuonna 1906 noin 392,000 markkaa. Vähin avustus 48426: on ollut 1 markka 5 penniä ja korkein 2 markkaa 80 48427: penniä päivää kohti. 48428: Jo vuonna 1902 tehtiin Tanskan eduskunnassa ehdotus, 48429: että lainsäädännöllä järjestettäisiin valtion avustuksen an- 48430: tamista työttömyyskassoille ja, sittenkuin erityinen komi- 48431: tea oli asian valmistanut, annettiin huhtikuun 9 p:nä 1907 48432: laki hyväksytyistä työttömyyskassoista. 48433: Tämän lain mukaan ovat ne palkkatyöntekijä!n työttö- 48434: myyskassat, joihin kuuluu vähintään 50 jäsentä, oikeutetut 48435: saamaan vahvistuksen säännöilleen ja apurahaa yleisistä 48436: varoista. Ainoastaan sellaiset palkkatyöntekijät, jotka ovat 48437: oikeutetut saamaan valtiolta apua sairaskassan välityksellä, 48438: voivat olla työttömyyskassan avustukseen oikeutettuja. 48439: Jäseneksi ei kukaan voi päästä, ennenkuin on täyttänyt 48440: 18 vuotta, eikä 60 vuotta täytettyänsä. Yht'aikaa ei saa 48441: olla useamman kuin yhden valtioapua nauttivan työttö- 48442: myyskassan jäsenenä. Kassan säännöissä voidaan määrätä, 48443: että johtokunta saa kieltää kassan osakkaaksi pääsemästä 48444: tai siihen edelleen kuulumasta sellaisia, jotka ruumiillisista 48445: tai siveellisistä syistä ovat kelpaamattomia säännölliseen 48446: ansiotyöhön taikka työskentelemään yhdessä työnjohtajain 48447: tai työtoverien k.anssa. Muuten ei saa pääsyä työttömyys- 48448: kassaan evätä keneltäkään, joka täyttää säädetyt ehdot. 48449: Valtiovaroista annetaan hyväksytyille työttömyys- 48450: kassoille vuosittain apurahaa, joka vastaa lfs kunkin 48451: kassan yhteenlasketuista vakuutusmaksuista, ei kuitenkaan 48452: enempää kuin kaikkiaan 350,000 markkaa. Tämä määrä 48453: jaetaan kassain kesken suhteellisesti näille suoritettujen 48454: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48455: vakuutusmaksujen mukaan. Kuntakin on oikeutettu anta- 48456: maan apurahaa jäsenmaksun suorittamiseen siihen kuuluvain 48457: kassan jäsenten puolesta, enintään lf6 mainitusta mak- 48458: susta. 48459: Kassasta voidaan avustusta antaa matka-apuina, vuokra- 48460: apuina, päivärahana ja luontoisapuna. Avustus ei saa 48461: päivää kohti olla suurempi kuin 2f3 keskimääräisestä työn- 48462: ansiosta eikä 70 penniä vähempi ja 2 markkaa 80 penniä 48463: suurempi. Ainoastaan se, joka välittömästi sitä ennen on 48464: ollut kassan jäsenenä 12 kuukautta ja suorittanut mak- 48465: sunsa, voi saada avustusta, ei kuitenkaan ensimäisiltä 6 48466: työttömyyspäivältä, joka aika kassan säännöissä voidaan 48467: korottaa aina 15 päivään. Hyväksytystä työttömyyskas- 48468: sasta ei avustusta myöskään saa antaa: lakon tahi työn- 48469: sulun aikana näihin osallisille henkilöille, sairauden tai 48470: työkyvyttömyyden vuoksi työttömille, riittävättä syyttä 48471: työstä eronneille, kohtuuttomasta juovutusjuomain nauttimi- 48472: sesta tahi toraisuudesta työnantajaa tahi työtovereita koh- 48473: taan työttömiksi joutuneille, vakinaista vaivaisapua saaville, 48474: eikä jäsenille, jotka kieltäytyvät vastaanottamasta kassan 48475: johtokunnan tarjoamaa, heidän kykyänsä vastaavaa työtä. 48476: Hyväksytyn kassan säännöissä on se aika, jolta jäsen enin- 48477: tään voi saada avustusta, määrättävä ainakin 70 päiväksi 48478: vuodessa. Kassat, joita 1 p:nä huhtikuuta tänä vuonna oli 48479: 37 ja niissä jäseniä 72,500, ovat erityisen tarkastajan val- 48480: vonnan alaisina. 48481: R u o t s i s s a, jossa järjestyneitä työntekijöitä on noin 48482: 200,000, suorittavat ammattijärjestöt, erittäinkin leipurien, 48483: metalli-, tupakka- ja kirjapainotyöntekijäin, työttömyys- ja 48484: matka-avustusta nykyään noin 150,000 markkaa vuodessa. 48485: Mitään yleisistä varoista avustettua, lainsäädännöllä järjes- 48486: tettyä työttömyysvakuutusta ei ole. Tämän vuoden valtio- 48487: päivillä on siitä tehty ehdotus, joka kuitenkin hyljättiin. 48488: Työttömyyden lieventämisestä. 11 48489: 48490: S u o me s s a k i n on työnpuute, varsinkin kaupungeissa 48491: talvisin, ollut eräinä vuosina hyvinkin tuntuva. Suurin se on 48492: rakennus- ja apurityöläisten keskuudessa. Niillä rakennus- 48493: työläisillä, jotka eivät työskentele rakennuksien sisustus- 48494: töissä, kestää työttömyysaikaa tavallisesti: muurareilla 48495: marraskuun lopulta huhtikuuhun, kirvesmiehillä joulukuusta 48496: maalis- ja huhtikuuhun sekä kivityömiehillä lokakuusta 48497: helmi- ja maaliskuuhun. Eri vuosina sattuu työttömyyttä 48498: kuitenkin varsin eri suuressa määrin. Vaatetusteollisuus- 48499: työntekijöillä on vuosittain kaksi työttömyyskautta, nimit- 48500: täin tammi-, helmi- ja maaliskuu talvella sekä heinä- ja 48501: elokuu kesällä. Muitakin edellämainittuja työttömyysmuo- 48502: toja, kuin aikakautista työttömyyttä, esiintyy myöskin, erit- 48503: täinkin suuremmissa kaupungeissa. 48504: Työttömyyden laajuudesta ja vaihteluista tarjoovat jos- 48505: sakin määrin selvitystä kunnalliset työnvälitystoimistot, 48506: joita on Helsingissä vuodesta 1903, Tampereella, Turussa 48507: ja Viipurissa vuodesta 1904 ja Vaasassa vuodesta 1906 48508: alkaen, sekä myöskin työttömyyden aiheuttamat hätäapu- 48509: toimet eri kaupungeissa. Mutta yleisemmin ei työttömyys- 48510: kysymyksen selvittämiseen meillä ole ryhdytty eikä mitään 48511: varsinaista työttömyystilastoa, paikallistakaan, ole ole- 48512: massa. 48513: Ammattijärjestöt ovat Suomessakin jonkun verran toimi- 48514: neet työttömyyden ehkäisemiseksi sekä työttömäin avusta- 48515: miseksi. Samaan suuntaan vaikuttavat myöskin edellä 48516: mainitut työnvälitystoimistot. Sen lisäksi on vielä silloin 48517: tällöin ollut pakko yhteiskunnan puolesta ryhtyä tilapäisiin 48518: toimenpiteisiin, mutta ne ovat, lukuunottamatta valtion 48519: toimia katovuosien yleisen hädän lieventämiseksi, olleet 48520: kokonaan paikallista laatua ja pääasiallisesti yksityisten 48521: kuntain toimeenpanemia. Erittäinkin Helsingin kaupunki 48522: on useina vuosina järjestänyt työnpuutteisille talvikuukau- 48523: sina kadunaukaisu-, maankaivuu-, satamarakennus- ja eri- 48524: näisiä muita rakennustöitä. Varsinaisena hätäaputyönä on 48525: joka vuosi pidetty kivenmurskaustyötä saatavissa kaikille 48526: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48527: siihen pyrkiville. Viimemainittuun työhön on turvautu- 48528: nut tammi-huhtikuussa: vuonna 1905 keskimäärin 189, 48529: vuonna 1906 305 ja vuonna 1907 90 henkeä samalla 48530: kertaa. Myöskin suoranaista avustusta on Helsingin 48531: kaupunki antanut työttömäin puutteen poistamiseksi. 48532: Niinpä vuonna 1903 myönnettiin, paitsi vaivaishoidon eri- 48533: näisille työttömäin perheille antamaa avustusta, enintään 48534: 30,000 markkaa jaettavaksi lainoina työttömille, ja niistä 48535: annettiin 23,000 markkaa 584 lainanottajalle korkeintaan 48536: 100 markan suuruisina lainoina. Vuonna 1906 myönsi 48537: kaupunki niinikään 10,000 markkaa työnpuutteisten avus- 48538: tamiseksi eräälle vapaaehtoisesti muodostuneelle , työttömäin 48539: komitealle", joka sai myöskin yksityisiltä yli 20,000 mark- 48540: kaa ja valtiovaroista 10,000 markkaa sekä 200 vapaata 48541: rautatiepilettiä työttömäin kotiseuduilleen lähettämiseen. 48542: Hätäaputöitä on muissakin kaupungeissa, etenkin Tam- 48543: pereella, Viipurissa, Turussa, Porissa ja Kotkassa työttö- 48544: mille järjestetty. 48545: Sellaisten enimmäkseen tilapäisten toimenpiteiden va- 48546: raan, kuin tähän saakka, ei valiokunnan mielestä puheena 48547: olevalla alalla enää meilläkään voida jättäytyä. Kun Suo- 48548: messa kaupungit yleensä ovat pieniä ja verrattain suuri 48549: osa väestöä on maanviljelyksen, verrattain vähäinen teolli- 48550: suuden palveluksessa, eivät työttömyyden epäkohdat tosin 48551: vielä ole niin räikeät eikä .niiden lieventäminen niin vaikea 48552: kuin monessa muussa maassa. Mutta nykyisen taloudelli- 48553: sen kehityksen mukana, teollisuuden voittaessa alaa ja 48554: kaupunkien kasvaessa, ne meilläkin yhä ovat lisäytymässä 48555: ja sentähden onkin ryhdyttävä järjestämään tehokasta työ- 48556: väen toimeentulon turvaamista työttömyyden aikojen 48557: varalta. 48558: Tarpeellisena pohjana kaikille sitä tarkoittaville toimen- 48559: piteille on kyllin yleisen ja luotettavan selvityksen saami- 48560: nen työttömyyden laajuudesta ja ilmaumismuodoista. 48561: Kun yksityisten kuntain ja työväenjärjestöjen voimat eivät 48562: riitä sellaisen aikaansaamiseen, on valtion otettava se asiak- 48563: Työttömyyden lieventämisestä. 13 48564: 48565: sensa, vaikkakin käyttäen kuntain ja järjestöjen apua. 48566: Perustavan työttömyyden tutkimuksen lisäksi olisi sitten, 48567: niinikään hallituksen toimesta, ryhdyttävä säännöllisesti 48568: kokoamaan ja julkaisemaan työttömyystilastoa. 48569: Sittenkuin tarpeellinen selvitys työttömyydestä on han- 48570: kittu, voidaan sen nojalla paremmalla menestyksellä ryhtyä 48571: suunnittelemaan ja ennakolta järjestämään yleisiä toimen- 48572: piteitä työttömyyden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. 48573: Siinä kohden on, kuten edellä oleva katsauskin osottaa, 48574: työttömyysvakuutus näyttäytynyt tarpeelliseksi, ja olisi 48575: sen aikaansaamiseen meilläkin pyrittävä. Siitä, miten 48576: tämä työttömyysvakuutus olisi parhaiten Suomen oloihin 48577: soveltuvaksi järjestettävä, on valiokunnan mielestä, asian 48578: nykyisellä kannalla, liian aikaista ryhtyä päätöstä teke- 48579: mään, vaan olisi asiaa edelleen valmisteltaessa otettava 48580: huomioon ja harkittavaksi kaikki ne eri muodot, joissa 48581: työttömyysvakuutusta on muualla toteutettu. Se yleinen 48582: suunta, johon työttömyysvakuutus viime vuosina on kehit- 48583: tynyt, näyttää kuitenkin selvästi osottavan, että tehokasta 48584: avustusta yleisistä varoista siihen on tarpeen. Sillä vaikka 48585: työntekijäin itsensä tuleekin ansion aikoina koettaa suorit- 48586: taa vakuutusmaksuja sitä varten, ovat työväen omat voi- 48587: mat ainakin monella alalla riittämättömät tyydyttävän 48588: työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseen. Eikä se meillä 48589: liene toteutettavissa yksistään kuntain kannatuksellakaan, 48590: vaan tarvittanee siihen, joko sitten kuntain avustus jäte- 48591: tään vapaaehtoiseksi niinkuin esim. Tanskassa taikka 48592: tehdään pakolliseksi niinkuin Norjassa, myöskin apua 48593: valtiovaroista. 48594: Niistä syistä, joita edellä on esitetty, valiokunta on 48595: katsonut esillä olevan anomusehdotuksen, mikäli se koskee 48596: työttömyystutkimuksen toimeenpanemista ja työttömyys- 48597: vakuutuksen aikaansaamista, erittäin huomiota ansaitse- 48598: vaksi. Sen jälkeen kuin puheenalainen anomusehdotus teh- 48599: tiin, on hallituksen puolestakin ryhdytty alotteeseen sen 48600: tarkoituksen toteuttamiseksi, senaatti kun 9 p:nä tätä 48601: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48602: 48603: syyskuuta on asettanut komitean, jonka tulee, huomioon 48604: ottaen sekä Suomessa esiintyvän työttömyyden laajuutta ja 48605: muotoja että niitä toimenpiteitä, joilla muissa maissa on 48606: koetettu vakuutuksen kautta lieventää työttömyyden tur- 48607: miollisia seurauksia, tutkia, voitaisiinko valtion ja kunnan 48608: avustuksella ja missä muodossa myöskin Suomeen aikaan- 48609: saada sellaista vakuutusta, sekä mainitun tutkimuksen no- 48610: jalla laatia ehdotus asiasta. 48611: 48612: Koska tämä asia siten jo on pantu alulle sillä tavoin 48613: kuin anomusehdotuksessa tarkoitetaan ja kun saatavan 48614: selvityksen nojalla armollinen esitys siitä on Eduskunnalle 48615: odotettavissa, ei valiokunnan mielestä Eduskunnan ole tar- 48616: peellista tehdä siitä alamaista anomusta Hallitsijalle. 48617: 48618: 48619: 48620: 48621: Ennenkuin järjestetty työttömyysvakuutus saadaan ai- 48622: kaan ja sittemminkin sen ohella tarvitaan kuitenkin yhteis- 48623: kunnan puolesta muitakin toimenpiteitä työttömyyden 48624: ehkäisemiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Siinä 48625: tarkoituksessa vaaditaan käsiteltävänä olevassa anomus- 48626: ehdotuksessa muun muassa, että hallitus työttömänä aikana 48627: järjestäisi yleisiä töitä, joissa työttömillä olisi tilaisuus 48628: saada työnansiota, ja että näissä valtion töissä maksettai- 48629: siin työpalkkaa ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mu- 48630: kaan. · 48631: Valiokunnan mielestä ovat valtiolle puheenalaisessa 48632: asiassa asetettavatl vaatimukset kohdistettavat etupäässä 48633: siihen, että ne yleiset työt, joita valtio kaikissa tapauksissa 48634: suuressa määrin teettää, järjestetään tarkoituksenmukai- 48635: sesti. Suurimpana työnantajana tulee valtion mahdollisuu- 48636: den mukaan koettaa omia töitään järjestämällä toimia nii- 48637: den epäsäännöllisyyksien tasoittamiseksi, joita erinäiset, 48638: yksityistuotantoa häiritsevät seikat aikaansaavat työnsaan- 48639: nin mahdollisuudessa ja työntekijäin taloudellisessa toimeen- 48640: Työttömyyden lieventämisestä. 15 48641: 48642: tulossa. Useissa maissa onkin yleisten töiden teettämisessä 48643: alettu tätä näkökohtaa pitää silmällä. 48644: Suomessa ei valtion töiden järjestämisessä ja niihin 48645: käytetyn työväen sijoittamisessa yleensä liene työnpuutteen 48646: ehkäisemistä otettu huomioon. Kun yleisiä töitä pannaan 48647: alulle ja jatketaan yksinomaan työn huokeutta ja joutuisaa 48648: valmistumista silmällä pitäen, niin valtio siten ilman pa- 48649: kottavaa syytäkin, tulee kilpailemaan yksityisten työnanta- 48650: jain kanssa kiireellisimpinä työaikoina ja aiheuttamaan 48651: toisina aikoina työnpuutetta. Tässä kohden olisi, mikäli 48652: mahdollista, vastaisuudessa muutos aikaansaatava. 48653: Paitsi säännöllisten töiden toimittamista, saattaa toisi- 48654: naan käydä tarpeelliseksi, että valtio ryhtyy myöskin ylei- 48655: siin töihin erityisesti työttömyyden johdosta. Erinäisillä seu- 48656: duilla, missä kato on aiheuttanut työnansion puutetta ja 48657: vaikeuttanut toimeentuloa, onkin, niinkuin edellä on huomau- 48658: tettu, valtion toimesta järjestetty hätäaputöitä, niinkuin maan- 48659: teiden tekemistä, jokien perkkausta, soitten kuivaamista, jär- 48660: venlaskemista y. m. Mutta yleisemmänkään ja pakottavan 48661: työnpuutteen sattuessa ei hallitus meillä ole voinut sen poista- 48662: miseksi kyllin nopeasti ryhtyä puheena oleviin toimiin, kun 48663: ei ole ollut työsuunnitelmia, kustannusarvioita eikä muitakaan 48664: esitöitä valmiiksi suoritettuina tällaisten tapauksien varalta. 48665: Näitä epäkohtia voitaisiin kuitenkin välttää, jos edeltäpäin 48666: suoritettaisiin tarpeellisia valmistuksia sellaisia töitä varten, 48667: joita voitaisiin toimittaa suuremman työnpuutteen sattuessa. 48668: Mitä siihen ehdotukseen tulee, että työttömille erityi- 48669: sesti toimeenpannuissa valtion töissä maksettaisiin työn- 48670: tekijäin ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaisia työ- 48671: palkkoja, ei valiokunta katso voivansa sitä kannattaa. Ei 48672: läheskään kaikilla ammattialoilla eikä kaikilla paikkakunnilla 48673: ole määrättyjä, yleisiä työpalkkasopimuksia. Sellaisia 48674: ammattiyhdistysten työhinnoitteluja, jotka eivät ole työn- 48675: antajain kanssa tehtyjen sopimusten kautta tulleet yleisesti 48676: käytäntöön, ei taas voida määrätä aputöissä noudatettaviksi. 48677: Sillä jos näissä töissä suoritettaisiin korkeampia palkkoja, 48678: 16 1908. II Vp. ·- Anomusmietintö N:o 14. 48679: kuin paikkakunnalla yleensä, olisi siitä seurauksena, että 48680: työntekijöitä yksityisten töistä pyrkisi aputöihin ja silloin 48681: työttömäin avustus kävisi tarkoitustaan vastaamattomaksi. 48682: Kaikkialla muuallakin on näyttäytynyt välttämättömäksi, 48683: että niissä töissä, joita järjestetään erittäin työnpuut- 48684: teen poistamiseksi, suoritetaan pikemmin tavallista alhai- 48685: sempia kuin tavallista korkeampia palkkoja. Valiokunnan 48686: mielestä olisi sentähden puheenalaisissa yleisissä töissä 48687: maksettava, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä paikka- 48688: kunnalla kulloinkin tavallinen työpaikka. 48689: Valiokunta ei myöskään ole voinut yhtyä kannattamaan 48690: sitä anomusehdotuksessa olevaa ja vähemmistön valiokun- 48691: nassa puoltamaa vaatimusta, että hallituksen tulisi, milloin 48692: se ei voi työttömille työtä toimittaa, työväenjärjestöjen 48693: välityksellä jakaa puutteessa oleville riittävää raha-avus- 48694: tusta. Suoranaisen raha-avustuksen antaminen ei ole tar- 48695: koituksenmukainen työttömäin auttamiskeino. Jos se jos- 48696: kus kävisikin välttämättömäksi, olisi se jätettävä ensi kä- 48697: dessä kuntain asiaksi, ja milloin poikkeustapauksissa olisi 48698: pakko käyttää siihen valtiovarojakin, pitäisi sen tapahtua 48699: kuntain välityksellä, jotka sitten voisivat kääntyä myöskin 48700: työväenjärjestöjen puoleen. Mutta mikäli mahdollista olisi 48701: avustus aina annettava työn muodossa. 48702: Töiden toimeenpanemiseen työttömäin avustamiseksi 48703: saattaa valtionkin, niinkuin edellä jo on mainittu, poik- 48704: keustapauksissa olla syytä ryhtyä. Mutta sekin valiokun- 48705: nan mielestä soveltuu etupäässä kuntain tehtäväksi. Työt- 48706: tömyys on nimittäin suureksi osaksi paikkakunnallinen 48707: ilmiö, se vaikuttaa varsin tuntuvasti kunnalliseen vaivais- 48708: hoitoon sekä vaivaishoitokustannuksiin ja vihdoin kunnat 48709: myöskin voivat puheenalaista avustustointa paremmin hoi- 48710: taa ja valvoa. 48711: Voimassa oleva vaivaishoito-asetus säätää että, jos kato- 48712: vuoden tai muun yleisen onnettomuuden johdosta työtilai- 48713: suuksien vähentyessä työhön kykenevät kansalaiset ilman 48714: omaa syytään joutuvat puutteeseen, vaivaishoitohallituksen 48715: Työttömyyden lieventämisestä. 17 48716: 48717: on hyvissä ajoin esitettävä vaivaishoitoyhdyskunnalle niitä 48718: toimenpiteitä, joihin se seikka antaa aihetta. Mutta toi- 48719: miin ryhtymisen on lainsäätäjä jättänyt kunnan tutkin- 48720: nasta ja määräyksestä riippuvaksi. Käytännössä ovat kun- 48721: nat näitä asetuksen säännöksiä eri tavalla toteuttaneet, toiset 48722: ovat järjestäneet työkykyisille työnpuutteisille töitä miltei 48723: säännöllisesti joka vuosi ja ajoittain suoranaistakin avus- 48724: tusta antaneet, toiset taas joko eivät ole ollenkaan taikka 48725: vain harvinaisissa poikkeustapauksissa toimiin ryhtyneet. 48726: Valiokunnan mielestä on työnpuutteisten kansalaisten avus- 48727: taminen, milloin se käy välttämättömäksi joko työnhankin- 48728: nan tai avustuksen muodossa, yllämainituista syistä kat- 48729: sottava lähinnä kunnalliseksi asiaksi. Mutta kun työn- 48730: puute ei riipu yksinomaan paikallisista oloista ja kun mo- 48731: nelta kunnalta saattaa puuttua mahdollisuuksia kyllin 48732: tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion antaa kunnille 48733: tarvittavaa tukea. Valiokunta sen vuoksi yhtyy periaat- 48734: teessa kannattamaan anomusehdotuksen tarkoitusta siinä- 48735: kin kohden. Mutta valiokunnan mielestä ei kuitenkaan 48736: olisi, niinkuin anomusehdotuksessa on tehty, erityisesti 48737: suositeltava korottornia lainoja, koska se ei suinkaan aina 48738: ole sopivin kannatuksen muoto, ja yleensä puheenalainen 48739: valtioapu pitäisi tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin 48740: kunnan omat voimat eivät riitä todella tarpeen vaatimiin 48741: avustustoimiin. 48742: Anomusehdotuksessa esiintuodun vaatimuksen, että val- 48743: tion tulisi osottaa olevansa muita parempi työnantaja, on 48744: valiokunta katsonut kuuluvan luonnollisemmin käsiteltä- 48745: väksi niiden valiokunnalle lähetettyjen anomusten yhtey- 48746: dessä, joissa anotaan valtion töiden teettämisessä nouda- 48747: tettavien työehtojen järjestämistä yleensä. 48748: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa 48749: alamaisesti anottavaksi: 48750: 48751: että valtion töitä koetettaisiin entistä enem- 48752: män järjestää eri vuosille ja vuodenajoille si- 48753: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14. 48754: 48755: ten, ettei työttömyys niiden kautta lisääntyisi, 48756: vaan päinvastoin vähentyisi; 48757: että niissä valtion töissä, joita erityisesti 48758: toimeenpannaan työttömyyden johdosta, mak- 48759: settaisiin, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä 48760: paikkakunnalla kulloinkin tavallinen työ- 48761: palkka; sekä 48762: että milloin kunta suuremmassa määrin 48763: toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman hädän 48764: lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestet- 48765: tyjä aputöitä, niihin valtion 't:aroista myönnet- 48766: täisiin tarvittavaa avustusta. 48767: 48768: 48769: 48770: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 48771: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet Ehrn- 48772: rooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, Kas- 48773: kinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasivuori, 48774: Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä osaksi 48775: varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo, Pietikäinen ja Val- 48776: jakka. 48777: 48778: Helsingissä, 30 p:nä syyskuuta 1908. 48779: Vastalause. 19 48780: 48781: 48782: 48783: 48784: Vastalause. 48785: 1. 48786: 48787: Vaikka hallitus onkin asettanut komitean työttömyyden 48788: laajuutta tutkimaan, on Eduskunnalla kuitenkin mieles- 48789: tämme tämän asian tärkeyden tähden syytä anoa siitä 48790: esityksen antamista; ja pyydämme sentähden kunnioittaen 48791: ehdottaa, 48792: 48793: että hallitus, sittenkuin tarpeellinen selvi- 48794: tys on hankittu, val!mistuttaisi ja Eduskunnalle 48795: antaisi armollisen esityksen työttömyysvakuu- 48796: tuksen toimeenpanemisesta Suomessa. 48797: 48798: 48799: 48800: 2. 48801: 48802: Koska emme voi kaikissa kohdissa hyväksyä valiokun- 48803: nan ehdotusta, niin pyydämme seuraavassa esittää eroavan 48804: mielipiteemme: 48805: Valiokunnan ehdotuksen mukaan ei hallituksella ole 48806: mitään suoranaista velvollisuutta työttömänä aikana puut- 48807: teeseen joutuneille toimittaa valtion puolesta työansiotilai- 48808: suutta, vaan jättää valiokunta sen kullakin kerralla riip- 48809: pumaan hallituksen harkinnasta ja hyvästä tahdosta. 48810: Tässä asiassa ei ole mielestämme se riittävä, että hal- 48811: litukselle lausutaan muutamia toivomuksia töitten järjestä- 48812: misessä, vaan olisi Eduskunnan velvoitettava hallitusta 48813: 20 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 14. 48814: 48815: työnpuutteen aikana järjestämään yleisiä töitä, joissa puut- 48816: teeseen joutuneilla olisi tilaisuus saada työansiota. 48817: Mitä sitten tulee näissä töissä maksettavaan palkkaan, 48818: niin ei valiokunta ole hyväksynyt sitäkään ehdotusta, että 48819: maksettaisiin ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaan, 48820: vaan tyytyy se tässäkin ainoastaan lausumaan, että "on 48821: maksettava, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä paikka- 48822: kunnalla kulloinkin tavallinen työpalkka". Tuo tavallinen 48823: ja kullakin kerralla käytännössä oleva työpalkka on kovin 48824: vaihteleva. Suuren työnpuutteen aikana, kun kilpailu työ- 48825: väen keskuudessa työnsaannista on suuresti lisääntynyt, 48826: työnantajat käyttävät työntekijäin hädänalaista tilaa hy- 48827: väkseen ja alentavat työpalkat niin alhaisiksi, että niillä 48828: on miltei mahdoton toimeen tulla. Kun ammattiyhdistysten 48829: työhinnoitteluissa alimmat tuntipalkat eivät mielestämme ole 48830: kohtuuttoman korkeat, vaan vastaavat vaatimattomia elin- 48831: tarpeiden hintoja, niin mielestämme olisi palkkoja määri- 48832: teltäissä niitä noudatettava. 48833: Mitä sitten tulee siihen, ettei näitä työhinnotteluja (ta- 48834: riffeja) ole vielä kaikilla eri työaloilla eikä joka paikassa 48835: otettu käytäntöön, niin on niitä kuitenkin siksi useassa 48836: ammatissa ja eri paikkakunnissa käytännössä, ettei siitä 48837: mitään vaikeutta syntyisi vaikka päätettäisiinkin palkat 48838: maksettavaksi ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mu- 48839: kaan, ja koska elintarpeisiin riittävän palkan muuten mää- 48840: rääminen on perin vaikea, niin ehdotamme, että palkat 48841: maksetaan ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaan. 48842: Valiokunnan enemmistö on kokonaan hyljännyt sen 48843: ehdotuksen, että hallitus milloin ei se voisi työttömille so- 48844: pivaa työtä toimittaa, työväen järjestöjen välityksellä ja- 48845: kaisi puutteessa oleville riittävää raha-avustusta. Valio- 48846: kunnan mietinnössä sanotaan, ettei suoranaisen raha-avus- 48847: tuksen antaminen ole tarkoituksen mukainen työttömäin 48848: auttamiskeino, ja suositellaan työn toimittamista sopivam- 48849: pana avustusmuotona. Mutta vaikka valiokunta suositte- 48850: leekin työn muodossa puutteeseen joutuneitten auttamista, 48851: Vastalause. 21 48852: 48853: niin ei se kuitenkaan ehdota, että kuntaa ja valtiota vel- 48854: voitettaisiin kaikille työttömille tätä sopivaa avustusta 48855: hankkimaan. Olkoon raha-avustuksen antaminen tarkoituk- 48856: sen mukainen työttömäin auttamiskeino tahi ei, niin se 48857: siitä huolimatta on useinkin välttämätön. Se on sittenkin 48858: sellainen auttamiskeino, että milloin pikaista avustusta täy- 48859: tyy toimittaa, niin on silloin raha-avustus siihen sopivinta, 48860: samalla kuin se soveltuu kaikille, jotka ovat avun tar- 48861: peessa. Hätäaputyöt sitä vastoin ovat tavallisesti ulkotöitä, 48862: jotka eivät sovellu käsityöläisille eivätkä naispuolisille työn- 48863: tekijöille. Kun sanottuja aputöitä tavallisesti järjestetään 48864: talvella, niin ei käsityöläiset eikä naispuoliset työntekijät, 48865: puutteellisen vaatetuksenkaan puolesta voi mennä ulko- 48866: työhön ja siis näin ollen tulee raha-avustuksen antaminen 48867: useassa tapauksessa välttämättömäksi, jonka valiokunnan 48868: enemmistönkin täytyy myöntää. Valiokunta ei siis jyr- 48869: kästi kiellä raha-avustuksen antamista, koska se on toisi- 48870: naan välttämätöntä. Mutta se tahtoo, että se tapah- 48871: tuisi kuntain eikä työväenjärjestöjen välityksellä. Mutta 48872: kunta on pakotettu antamaan tuon avustuksen jakamisen 48873: aina jollekin tilapäisesti valitulle komitealle, jolle ei ole 48874: mahdollista samassa suhteessa kuin työväenjärjestöillä tar- 48875: koituksen mukaisella tavalla sitä jakaa. Jos ei näin olisi 48876: asianlaita, niin ei suinkaan niissä maissa, joissa on jär- 48877: jestetty työttömyysvakuutus, olisi turvaannuttu yhteistoi- 48878: mintaan työväenjärjestöjen kanssa, vaan olisi järjestetty 48879: vakuutus niistä riippumattomaksi. 48880: Yllä olevan johdosta ehdotamme, että Eduskunta hyväk- 48881: syisi seuraavat ponnet: 48882: että hallitus työttömänä aikana färfestäis1: 48883: yleis,iä töitä, foissa työttömille olisi tilaisuus 48884: saada työansiota; 48885: että näissä valtion töissä maksettaisiin työn- 48886: tekifäin amnwttiyhdistysten työhinnoittelufen 48887: mukaan; 48888: 22 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 14. 48889: 48890: että hallitus, milloin se ei voisi työttömille 48891: sopivata työtä toimittaa, työväenjärjestöjen vä- 48892: lityksellä jakaisi puutteessa oleville riittärää 48893: 'raha-avustusta. 48894: 48895: Helsingissä 30 p. syyskuuta 1908. 48896: 48897: M. Paasivuori. Georg V. Johansson. 48898: Hilja Pärssinen. Miina Sillanpää. 48899: j. 0. jalava. joh. Math. Korhonen. 48900: E. Pohjaväre. 48901: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908. 48902: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 48903: 48904: 48905: 48906: 48907: Suomen Eduskunnan alamainen 48908: anomus, joka koskee eräitä työttömyyden 48909: aiheuttamia toimenpiteitä. 48910: 48911: 48912: 48913: 48914: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 48915: ja Suuriruhtinas! 48916: 48917: 48918: 48919: 48920: Eduskunta on ottanut säädetyssä järjestyksessä käsi- 48921: teltäväksensä sille tehdyn anomusehdotuksen, joka koskee 48922: työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemista, työttömyys- 48923: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 48924: 48925: vakuutusta sekä muita työttömyyden aiheuttamia toimen- 48926: piteitä. 48927: 48928: Olojen kehityksestä yleensä ja erittäinkin teollisuus- 48929: tuotannon muuttumisesta suurteollisuudeksi on ollut seu- 48930: rauksena, että yhä lukuisampain kansalaisjoukkojen ai- 48931: noana toimeentulon lähteenä on palkkatyö. Hyvinä aikoina 48932: eli n. s. taloudellisen tilan nousuaikoina, joiden tunto- 48933: merkkinä on liikkuvain pääomain runsaus ja tuotteiden 48934: enentynyt kysyntä, vilkastuu tuotantotoiminta ja lisääntyy 48935: työvoiman tarve. Tämä houkuttelee yhä enemmän työn- 48936: tekijöitä suurteollisuuden palvelukseen. Mutta kehityksen 48937: johdettua liikatuotantoon seuraa vuorostaan taloudellinen 48938: ahdinkotila, liikkuvain pääomain puute ja kysynnän la- 48939: mautuminen; sen johdosta tuotanto supistuu ja työvoiman 48940: tarve vähenee. Taloudellisen pulan seurauksena on työt- 48941: tömyys. 48942: Mutta työttömyys ei johdu yksinomaan taloudellisesta 48943: pulasta, vaan monien muidenkin syiden vaikutuksesta. 48944: Niinpä kadon seurauksena on työttömyys ja puute laa- 48945: jemmalla tai rajoitetummalla alalla. Erittäinkin teolli- 48946: suustuotannossa tarvittavain raaka-aineiden viljelyksiä 48947: kohdannut kato saattaa vaikuttaa puheenaolevaa raaka- 48948: ainetta käyttävän tuotannon haaraan kaikkialla. Monet 48949: muutkin tilapäiset seikat, kuten esim. uusien koneiden 48950: käytäntöön ottaminen tai teollisuuslaitoksen lakkaaminen, 48951: saattavat olla syinä työttömyyteen. Monella alalla on tuo- 48952: tanto rajoitettu johonkin määrättyyn vuodenaikaan. Siten 48953: esimerkiksi maanviljelystaloudessa pohjoisissa maissa ei 48954: voida talvella käyttää kaikkea kesäHä tarvittavaa työvoi- 48955: maa. Samoin on laita myöskin rakennusten muurauk- 48956: sessa, tiiliteollisuudessa, maalarin ammatissa, laivanlas- 48957: taustöissä sekä monissa muissa ulkotöissä. Toiselta puolen 48958: taas eräitä tavaroita tarvitaan erityisinä vuoden aikoina, 48959: ja se synnyttää säännöllisiä työttömyysaikoja, esim. vaate- 48960: tusteollisuudessa toimivalle työväelle. Työttömyys esiin- 48961: Työttömyyden lieventäminen. 3 48962: 48963: tyy siten milloin taloudellisen pulan aiheuttamana, milloin 48964: katovuosista tai muista tilapäisistä syistä johtuvana, mil- 48965: loin taas aikakautisena eli n. s. sesonkityöttömyytenä eri- 48966: tyisissä ammateissa. 48967: Mikä työttömyyden syynä ja aiheuttajana eri tapauk- 48968: sissa lieneekin, sen seuraukset ovat aina samat, nimittäin 48969: kansantaloudellinen tappio koko yhteiskunnalle, kun työ- 48970: voimaa joutuu toimettomaksi ja hyödyttömäksi, sekä toi- 48971: meentulon vaikeus, puute ja hätä työttömiksi joutuneille. 48972: Niin ollen ja kun, varsinkin suurkaupungeissa, työttömyys 48973: aika-ajoin ulottuu laajoihin työväenkerroksiin sekä aika- 48974: kautinen työttömyys käy säännölliseksi ilmiöksi, on sekä 48975: yksityisten kansalaisten että yhteiskunnan puolelta täyty- 48976: nyt ryhtyä toimiin puheenalaisen epäkohdan selville 48977: saamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä sen seurausten lieven- 48978: tämiseksi. 48979: Useimmissa sivistysmaissa on siten viime aikoina 48980: käyty työttömyyden syitä ja laajuutta tutkimaan. Työt- 48981: tömyystilaston kokoamisessa on noudatettu erilaisia me- 48982: nettelytapoja. Ensiksikin on suuremman työttömyy- 48983: den sattuessa pantu toimeen tilapäisiä tutkimuksia, jotka 48984: tavallisesti ovat raJOlttuneet erityisiin paikkakuntiin 48985: ja erityisiin ammattialoihin. Väenlaskun yhteydessä on 48986: useissa maissa koottu yleisempääkin työttömyystilastoa, ja 48987: vihdoin ovat eräiden maiden tilastolliset virastot ryhty- 48988: neet, enimmäkseen työväen ammattijärjestöjen avulla, ko- 48989: koamaan ja säännöllisesti julkaisemaan määrättyihin am- 48990: mattialoihin, usein vain järjestöjen jäseniin, ulottuvaa 48991: tilastoa. Kaikkia toimialoja käsittävää työttömyystilastoa 48992: ei kuitenkaan vielä missään julaista. 48993: Työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen tuottamain seu- 48994: rausten lieventämiseksi on monia keinoja ehdotettu ja 48995: osaksi käytännössäkin koeteltu. 48996: Valtio ja kunnat voivat suurimpina työnantajina vai- 48997: kuttaa paljon työnpuutteen poistamiseksi sopivasti järjes- 48998: tämällä omien töittensä teettämistä. Niinpä voidaan vält- 48999: 4 190S. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 49000: 49001: tää yksityisten työnantajain kanssa kilpailemista kiireelli- 49002: simpinä työaikoina, siirtää työnpuutteen aikoina teetet- 49003: täviksi sellaisia töitä, joiden toimittaminen ei ole välttä- 49004: mätön määrättynä aikana, järjestää töitä niin, että toisen 49005: työn loputtua voidaan toista alkaa, suunnitella jo enna- 49006: kolta sellaisia töitä, joiden teettämiseen suuremman työn- 49007: puutteen sattuessa voidaan ryhtyä, sekä käyttää yleisissä 49008: töissä, mikäli mahdollista, paikkakunnalla vakinaisesti asu- 49009: vaa työväkeä. 49010: Kun toisaalla saattaa olla työtä, toisaalla joutilasta 49011: työvoimaa tarjona, voidaan työttömyyttä jossakin mää- 49012: rin vähentää myöskin tarkoituksenmukaisen työnväli- 49013: tyksen kautta. Siinä suhteessa onkin viime aikoina sekä 49014: meillä että muualla, erittäinkin kunnallisten työnvälitys- 49015: toimistojen avulla, saavutettu huomattavia tuloksia. 49016: Mutta edellä mainitut toimenpiteet, yleisten töiden 49017: teettämisen järjestäminen ja työnvälitys, voivat kuitenkin 49018: ainoastaan osaksi lieventää työttömyyttä. Valtio ja kun- 49019: nat eivät suuren työnpuutteen aikana voi tarjota niin pal· 49020: jon ja niin monenlaatuisia töitä, että kaikki työnpuut- 49021: teessa olevat saisivat niistä elatuksensa. Työnvälitys ei 49022: myöskään voi muuta kuin tasoittaa työvoiman kysyntää 49023: ja tarjontaa, siirtämällä liikaa työvoimaa sinne, missä 49024: työvoimasta on puute. Milloin työttömyys on suuri ja 49025: laajaHe ulottuva, ei parhaitenkaan järjestetty työnvälitys 49026: kykene hank!kimaan työtä kaikille työnpuutteessa oleville. 49027: Sen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä vielä muihinkin kei- 49028: noihin hätään joutuneiden työttömäin avustamiseksi. 49029: Viime vuosiin saakka ja suurimmaksi osaksi vieläkin 49030: on puheenalainen avustus ollut joko yksityisen tai julkisen 49031: hyväntekeväisyyden taikka työntekijäin oman keskinäisen 49032: avustuksen varassa. Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan tällä 49033: alalla ole yleensä näyttäytynyt riittäväksi eikä tarkoitus- 49034: ta vastaavaksi. Sen vuoksi onkin viime aikoina miltei 49035: kaikkialla ryhdytty suunnittelemaan työttömäin avusta- 49036: mista tavalla, joka toiselta puolen antaa takeita siitä, ettei 49037: Työttömyyden lieventäminen. 5 49038: 49039: avustus joudu tahaHaan joutilaisuuteen jättäytyneiden hy- 49040: väksi, ja toiselta puolen taas turvaa pakosta työttömänä 49041: olevalle almuista riippumattoman toimeentulon mahdolli- 49042: suuden. Siinä tarkoituksessa on itseavustuksen pohjalle 49043: järjestetty työttömyysvakuutusta, jota kuitenkin yhä ylei- 49044: semmin kannatetaan valtion ja kunnan varoilla. Tämä 49045: työttömyysvakuutus tulee siten osaltaan täydentämään 49046: työntekijäin sairas-, tapaturma- ja työkyvyttömyysvakuu- 49047: tusta. 49048: Työnpuute, varsinkin kaupungeissa talvisin, on maas- 49049: samme ollut eräinä vuosina hyvinkin tuntuva. Suurin 49050: se on rakennus- ja apurityöläisten keskuudessa. Niillä 49051: rakennustyöläisillä, jotka eivät työskentele rakennuksien 49052: sisustustöissä, kestää työttömyysaikaa tavallisesti : muu- 49053: rareilla marraskuun lopulta huhtikuuhun, kirvesmiehillä 49054: joulukuusta maalis-, ja huhtikuuhun sekä kivityömiehi'llä 49055: lokakuusta helmi- ja maaliskuuhun. Eri vuosina sattuu 49056: työttömyyttä kuitenkin varsin eri suuressa määrin. Vaa- 49057: tetusteollisuustyöntekijöillä on vuosiHain kaksi työttö- 49058: myyskautta, nimittäin tammi-, helmi- ja maaliskuu talvella 49059: sekä heinä- ja elokuu kesällä. Muita edellämainittuja 49060: työttömyysmuotoja, kuin aikakautista työttömyyttä, esiin- 49061: tyy myöskin, erittäinkin suuremmissa kaupungeissa. 49062: Työttömyyden laajuudesta ja vaihteluista tarjoovat 49063: jossakin määrin selvitystä kunnalliset työnvälitystoimistot, 49064: joita on Helsingissä vuodesta r903, Tampereella, Turussa 49065: ja Viipurissa vuodesta r904 ja Vaasassa vuodesta r906 49066: alkaen, sekä myöskin työttömyyden aiheuttamat hätäapu- 49067: toimet eri kaupungeissa. Mutta yleisemmin ei työttömyys- 49068: kysymyksen selvittämiseen meillä ole ryhdytty eikä mitään 49069: varsinaista työttömyystilastoa, paikallistakaan, ole ole- 49070: massa. 49071: Samoin kuin ulkomailla ovat ammattijärjestöt Suo- 49072: messakin jonkun verran toimineet työttömyyden eh- 49073: käisemiseksi sekä työttömäin avustamiseksi. Samaan 49074: suuntaan vaikuttavat myöskin edellä mainitut työn- 49075: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 49076: 49077: välitystoimistot Sen lisäksi on vielä silloin tällöin 49078: ollut pakko yhteiskunnan puolesta ryhtyä tilapäisiin 49079: toimenpiteisiin, mutta ne ovat, lukuunottamatta val- 49080: tion toimia katovuosien yleisen hädän lieventämiseksi, 49081: olleet kokonaan paikallista laatua ja pääasiallisesti yksi- 49082: tyisten kuntain toimeenpanemia. Erittäinkin Helsingin 49083: kaupunki on useina vuosina järjestänyt työnpuutteisille 49084: talvikuukausina kadunaukaisu-, rnaankaivuu-, satama- 49085: rakennus- ja erinäisiä muita rakennustöitä. Varsinaisena 49086: hätäaputyönä on joka vuosi pidetty kivenmurskaustyötä 49087: saatavissa kaikille siihen pyrkiville. Viimemainittuun työ- 49088: hön on turvautunut tammi-huhtikuussa: vuonna I905 49089: keskimäärin r89, vuonna r9o6 305 ja vuonna I907 90 49090: henkeä samalla kertaa. Myöskin suoranaista avustusta 49091: on Helsingin kaupunki antanut työttömäin puutteen pois- 49092: tamiseksi. Niinpä vuonna r903 myönnettiin, paitsi vai- 49093: vaishoidon erinäisille työttömäin perheille antamaa avus- 49094: tusta, enintään 30,000 markkaa jaettavaksi lainoina työt- 49095: tömille, ja niistä annettiin 23,000 markkaa 584 lainan- 49096: ettajalle korkeintaan roo markan suuruisina lainoina. 49097: Vuonna r9o6 myönsi kaupunki niinikään ro,ooo mark- 49098: kaa työnpuutteisten avustamiseksi eräälle vapaaehtoisesti 49099: muodostuneelle ,,työttömäin komitealle", joka sai myös- 49100: kin yksityisiltä yli 20,000 markkaa ja valtiovaroista JO,ooo 49101: markkaa sekä 200 vapaata rautatiepilettiä työttömäin koti- 49102: seuduilleen lähettämiseen. 49103: Hätäaputöitä on muissakin kaupungeissa, etenkin 49104: Tampereella, Viipurissa, Turussa, Porissa ja Kotkassa 49105: työttömille järjestetty. 49106: Sellaisten enimmäkseen tilapäisten toimenpiteiden va- 49107: raan, kuin tähän saakka, ei Eduskunnan mielestä puheena 49108: olevalla alalla enää meilläkään voida jättäytyä. Kun Suo- 49109: messa kaupungit yleensä ovat pieniä ja kun suuri osa maan 49110: väestöä on maanviljelyksen, verrattain vähäinen teol- 49111: lisuuden palveluksessa, eivät työttömyyden epäkohdat tosin 49112: vielä ole niin räikeä.t eikä niiden lieventäminen niin vai- 49113: TyOttOmyyden lieventäminen. 7 49114: 49115: kea kuin monessa muussa maassa. Mutta nykyisen talou- 49116: dellisen kehityksen mukana, teollisuuden voittaessa alaa 49117: ja kaupunkien kasvaessa, ne meilläkin yhä ovat lisäyty- 49118: mässä ja sentähden onkin ryhdyttävä järjestämään teho- 49119: kasta työväen toimeentulon turvaamista työttömyyden 49120: aikojen varalta. 49121: Tarpeellisena pohjana kaikille sitä tarkoittaville toi- 49122: menpiteille on kyllin yleisen ja luotettavan selvityksen saa- 49123: minen työttömyyden laajuudesta ja ilmautumismuodoista. 49124: Kun yksityisten kuntain ja työväenjärjestöjen voimat eivät 49125: riitä sellaisen aikaansaamiseen, on valtion otettava se asiak- 49126: sensa, vaikkakin käyttäen kuntain ja järjestöjen apua. 49127: Perustavan työttömyystutkimuksen lisäksi olisi sitten, 49128: niinikään hallituksen toimesta, ryhdyttävä säännöllisesti 49129: kokoamaan ja julkaisemaan työttömyystilastoa. 49130: Sittenkuin tarpeellinen selvitys työttömyydestä on 49131: hankittu, voidaan sen nojalla paremmalla menestyksellä 49132: ryhtyä suunnittelemaan ja ennakolta järjestämään yleisiä 49133: toimenpiteitä työttömyyden ehkäisemiseksi ja lieventämi- 49134: seksi. Siinä kohden on työttömyysvakuutus näyttäy- 49135: tynyt tarpeelliseksi, ja olisi sen aikaansaamiseen meil- 49136: läkin pyrittävä. Siitä, miten tämä työttömyysvakuu- 49137: tus olisi parhaiten Suomen oloihin soveltuvaksi jär- 49138: jestettävä, on Eduskunnan mielestä, asian nykyisellä 49139: kannalla, liian aikaista ryhtyä päätöstä tekemään, 49140: vaan olisi asiaa edelleen valmisteltaessa otettava huo- 49141: mioon ja harkittavaksi kaikki ne eri muodot, joissa 49142: työttömyysvakuutusta on muualla toteutettu. Se yleinen 49143: suunta, johon työttömyysvakuutus viime vuosina on kehit- 49144: tynyt, näyttää kuitenkin selvästi osottavan, että tehokasta 49145: avustusta yleisistä varoista siihen on tarpeen. Sillä vaikka 49146: työntekijäin itsensä tuleekin ansion aikoina koettaa suo- 49147: rittaa vakuutusmaksuja sitä varten, ovat työväen omat 49148: voimat ainakin monella alalla riittämättömät tyydyttävän 49149: työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseen. Eikä se meillä 49150: liene toteutettavissa yksistään kuntainkaan kannatuksella, 49151: 8 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 49152: 49153: vaan tarvittaneen siihen, joko sitten kuntain avustus jäte- 49154: tään vapaaehtoiseksi niinkuin esim. Tanskassa, taikka teh- 49155: dään pakolliseksi niinkuin Norjassa, myöskin apua valtio- 49156: varoista. 49157: Niistä syistä, joita edellä on esitetty, Eduskunta on 49158: katsonut työttömyystutkimuksen toimeenpanemisen ja 49159: työttömyysvakuutuksen aikaansaamisen erittäin huomiota 49160: amsaitsevaksi. Mutta koska Eduskunnan tietoon on tullut, 49161: että hallitus 9 päivänä tämän vuoden syyskuuta on asetta- 49162: nut komitean, jonka tulee, huomioon ottaen sekä Suo- 49163: messa esiintyvän työttömyyden laajuutta ja muotoja että 49164: niitä toimenpiteitä, joilla muissa maissa on koetettu vakuu- 49165: tuksen kautta lieventää työttömyyden turmiollisia seurauk- 49166: sia, tutkia, voitaisiinko valtion ja kunnan avustuksella 49167: ja missä muodossa aikaansaada sellaista vakuutusta, sekä 49168: mainitun tutkimuksen nojalla laatia ehdotus asiasta, ei 49169: Eduskunta ole katsonut tarpeelliseksi tehdä siitä erityistä 49170: anomusta. 49171: 49172: 49173: Ennenkuin järjestetty työttömyysvakuutus saadaan 49174: aikaan ja sittemminkin sen ohella tarvitaan kuitenkin yh- 49175: teiskunnan puolesta muitakin toimenpiteitä työttömyyden 49176: ehkäisemiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Siinä 49177: tarkoituksessa onkin Eduskunnan mielestä puheenalaisessa 49178: asiassa huomio kohdistettava etupäässä siihen, että ne 49179: yleiset työt, joita valtio kaikissa tapauksissa suuressa mää- 49180: rin teettää, järjestetään tarkoituksenmukaisesti. Suurim- 49181: pana työnantajana tulee valtion mahdollisuuden mukaan 49182: koettaa omia töitään järjestämällä toimia niiden epäsään- 49183: nöllisyyksien tasoittamiseksi, joita erinäiset yksityistuo- 49184: tantoa häiritsevät seikat aikaansaavat työnsaannin mah- 49185: dollisuudessa ja työntekijäin taloudellisessa toimeen- 49186: tulossa. Useissa maissa onkin yleisten töiden teettämisessä 49187: alettu tätä näkökohtaa pitää silmällä. 49188: Suomessa ei valtion töiden järjestämisessä ja niihin 49189: Työttömyyden lieventäminen. 49190: 49191: käytetyn työväen sijoittamisessa yleensä liene työnpuut- 49192: teen ehkäisemistä otettu huomioon. Kun yleisiä töitä pan- 49193: naan alulle ja jatketaan yksinomaan työn huokeutta ja 49194: joutuisaa valmistumista silmällä pitäen, niin valtio siten 49195: ilman pakottavaa syytäkin, tulee kilpailemaan yksityisten 49196: työnantajain kanssa kiireellisimpinä työaikoina ja aiheut- 49197: tamaan toisina aikoina työnpuutetta. Tässä kohden olisi, 49198: mikäli mahdollista, vastaisuudessa muutos aikaansaatava. 49199: Paitsi säännöllisten töiden toimittamista, saattaa toi- 49200: sinaan käydä tarpeelliseksi, että valtio ryhtyy myöskin 49201: yleisiin töihin erityisesti työttömyyden johdosta. Erinäi- 49202: sillä seuduilla, missä kato on aiheuttanut työnansion puu- 49203: tetta ja vaikeuttanut toimeentuloa, onkin, niinkuin edellä 49204: on huomautettu, valtion toimesta järjestetty hätäaputöitä, 49205: niinkuin maanteiden tekemistä, jokien perkausta, soitten 49206: kuivaamista, järvenlaskemista y. m. Mutta yleisemmän- 49207: kään ja pakottavan työnpuutteen sattuessa ei hallitus meillä 49208: ole voinut sen poistamiseksi kyllin nopeasti ryhtyä puheena 49209: oleviin toimiin, kun ei ole ollut työsuunnitelmia, kustan- 49210: nusarvioita eikä muitakaan esitäitä valmiiksi suoritettuina 49211: tällaisten tapauksien varalta. Näitä epäkohtia voitaisiin 49212: kuitenkin välttää, jos edeltäpäin suoritettaisiin tarpeellisia 49213: valmistuksia sellaisia töitä varten, joita voitaisiin toimit- 49214: taa suuremman työnpuutteen sattuessa. 49215: Näissä töissä maksettavan palkan suhteen on Edus- 49216: kunta ollut sitä mieltä, että se, mikäli mahdollista, olisi 49217: vastaavassa työssä paikkakunnalla kulloinkin tavallisen 49218: työpalkan suuruinen. 49219: Töiden toimeenpanemiseen työttömäin avustamiseksi 49220: saattaa valtionkin, niinkuin edellä jo on mainittu, poikkeus- 49221: tapauksissa olla syytä ryhtyä. Mutta sekin soveltuu etu- 49222: päässä kuntain tehtäväksi. Työttömyys on nimittäin suu- 49223: reksi osaksi paikkakunnallinen ilmiö, se vaikuttaa varsin 49224: tuntuvasti kunnalliseen vaivaishoitoon sekä vaivaishoito- 49225: kustannuksiin, ja vihdoin kunnat myöskin voivat puheen- 49226: alaista avustustointa paremmin hoitaa ja valvoa. 49227: 10 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14. 49228: 49229: Voimassa oleva vaivaishoitoasetus säätää että, jos 49230: katovuoden tai muun yleisen onnettomuuden j0hdosta työ- 49231: tilaisuuksien vähentyessä työhön kykenevät kansalaiset 49232: ilman omaa syytään joutuvat puutteeseen, vaivaishoito- 49233: hallituksen on hyvissä ajoin esitettävä vaivaishoitoyhdys- 49234: kunnalle niitä toimenpiteitä, joihin se seikka antaa aihetta. 49235: Mutta toimiin ryhtymisen on lainsäätäjä jättänyt kunnan 49236: tutkinnasta ja määräyksestä riippuvaksi. Käytännössä 49237: ovat kunnat näitä asetuksen säännöksiä eri tavalla toteut- 49238: taneet, toiset ovat järjestäneet työkykyisille työnpuuttei- 49239: sille töitä miltei säännöllisesti joka vuosi ja ajoittain suo- 49240: ranaistakin avustusta antaneet, toiset taas joko dvät ole 49241: ollenkaan taikka vain harvinaisissa poikkeustapauksissa 49242: toimiin ryhtyneet. Eduskunnan miel.estä on työnpuutteis,... 49243: ten kansalaisten avustaminen, milloin se käy välttämättö- 49244: mäksi joko työnhankinnan tai avustuksen muodossa, yllä- 49245: mainituista syistä katsottava lähinnä kuunailiseksi asiaksi. 49246: Mutta kun työnpuute ei riipu yksinomaan paikallisista 49247: oloista ja kun monelta kunnalta saattaa puuttua mahdol- 49248: lisuuksia kyllin tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion 49249: antaa kunnille tarvittavaa tukea. Tähän tarkoitukseen 49250: ei kuitenkaan olisi erityisesti suositeltava korottornia 49251: lainoja, koska ne eivät suinkaan aina ole sopivin kanna- 49252: tuksen muoto, ja yleensä puheenalainen valtioapu pitäisi 49253: tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin kunnan omat 49254: voimat eivät riitä todella tarpeen vaatimiin avustustoimiin. 49255: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo: 49256: 49257: että valtion töitä koetettaisiin entistä enem- 49258: män järjestää eri vuosille ja vuodenajoille 49259: siten, ettei työttömyys niiden kautta lisääntyisi, 49260: vaan päinvastoin vähentyisi; 49261: että niissä valtion töissä, joita erityisesti 49262: toimeenpannaan työttömyyden johdosta> wtak- 49263: settaisiin, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä 49264: Työttömyyden lieventäminen. ll 49265: 49266: 49267: paikkakunnalla kulloinkin tavallinen työpaikka; 49268: sekä 49269: että milloin btnta suuremmassa määrin 49270: toimeenpanee työttömyyden aiheztttaman hädän 49271: lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestet- 49272: tyjä aputöitä, niihin valtion varoista myönnet- 49273: täisiin tarvittavaa m.Justusta. 49274: 49275: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 49276: 49277: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908. 49278: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 49279: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15. 49280: 49281: 49282: 49283: 49284: Sivistysvaliokunnan mietintö 49285: n:o 5 Eduskunnalle jätettyjen anomusehdo- 49286: tusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä- 49287: rahan myöntämistä koulukeittojen järjestä- 49288: miseksi kansakoulunoppilaille sekä köyhien 49289: oppilaiden vaatetusavuksi. 49290: 49291: 49292: Eduskunta on Sivistysvaliokuntaan valmistelevaa kä- 49293: sittelyä varten lähettänyt edustaja Käkikosken y. m. ano- 49294: musehdotuksen N :o 55 määrärahan myöntämisestä kou- 49295: lukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille vuodeksi 49296: 1909 Koulukeittoyhdistyksen toimesta, edustaja Peltosen 49297: y. m. anomusehdotuksen N :o 95 määrärahan myöntämi- 49298: sestä koulukeittojen järjestämiseksi köyhille kansakoulun- 49299: oppilaille koulutoimen ylihallituksen kautta sekä edustaja 49300: Lanton y. m. anomusehdotuksen N :o 74 määrärahan 49301: myöntämisestä maalaiskansakoulujen köyhien oppilaiden 49302: ruoka- ja vaatetusavuksi. 49303: 49304: 49305: 49306: N. s. koulukeittojen järjestämisellä kansakouluihin 49307: on tarkoituksena hankkia oppilaille lämmintä keittoruokaa 49308: koululla jokapäiväisen koulutyön lomassa. Kaikkialla, mis- 49309: sä tällaista lasten ravitsemista on toimeenpantu, on sen vai- 49310: kutus varsin pian havaittu edulliseksi sekä lasten hyvin- 49311: vointiin että koulunkäynnin säännöllisyyteen nähden. 49312: Mutta harvaanasutuilla ja köyhillä seuduin, missä moni- 49313: Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5. 49314: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15. 49315: 49316: kaan vähävaraisista vanhemmista ei kykene pitämään lap- 49317: siansa koulussa ollenkaan, koska eivät voi heitä kouluun 49318: evästää, on kouluaterioiden merkitys luonnollisesti vielä- 49319: kin suurempi. 49320: Kansakoulujen opetustunnit ovat kaikkialla järjeste- 49321: tyt siten, että lapselta koulumatkaan kuluu aikaa k :lo 3 :en 49322: jopa 4 :änkin iltapäivällä, joten hänen täytyy olla poissa 49323: kotoaan perheen aamiais- ja päivällisaikoina. Näin ollen 49324: jää varakkaissakin kodeissa illallinen useimmiten ainoaksi 49325: ateriaksi, jonka lapsi saa syödä muun perheen kera 49326: ja jolloin hän ehkä saa lämmintä ruokaa. Varatto- 49327: mien kotien lapsille muodostuu asia vielä hankalam- 49328: maksi sen kautta, että heidän koulueväänsä tavallisimmin 49329: ovat hyvin heikot. Selväähän on, että tällainen ra- 49330: vintojärjestys kaikissakin oloissa vaikuttaa haitallisesti 49331: lapsen sekä ruumiilliseen että henkiseen kehitykseen ja 49332: terveyteen, saatikka sitten kun lapsen samalla on suori- 49333: tettava rasittava koulutyönsä. Maissa, joissa asutus on 49334: monin verroin tiheämpi, kuin meillä, varallisuus yleisempi 49335: ja ilmastosuhteet suotuisammat, on koululasten epäter- 49336: veellisestä tai puutteellisesta ravinnosta aiheutuvaa epä- 49337: kohtaa katsottu niin suureksi, että, missä on havaittu kan- 49338: san terveyden ja voiman heikkenemistä, yhtenä vaikutta- 49339: vimpana syynä siihen on pidetty juuri tätä epäkohtaa. Jo 49340: itsesäilytyksen tähden ovat meillä edullisemmissakin oloissa 49341: elävät kansat senvuoksi kiinnittäneet vakavaa huomiota 49342: koululasten ravinto-oloissa vallitsevien epäkohtien korjaa- 49343: miseen. Selvää on myöskin, jos asiaa katsotaan kasvatus- 49344: opilliselta kannalta, että huono ravinto vaikuttaa haitalli- 49345: sesti opetuksen menestymiseen: nälkiintynyt ja uupunut 49346: lapsi ei jaksa ottaa vastaan opetusta samalla tavoin kuin 49347: ravittu ja pirteä. Puutteellisen ja sopimattoman ravinnon 49348: tähden jää koulun tuottama hyöty hänelle siten puolinai- 49349: seksi. 49350: Suomessakaan ei tämä koululasten ravitsemisessa 49351: vallitseva epäkohta ole voinut jäädä huomaamatta, 49352: Koulukeittojen järjestäminen. 3 49353: 49354: ja muiden maiden esimerkkiä noudattaen on meilläkin 49355: sen korjaamiseksi ryhdytty järjestämään kouluaterioita 49356: oppilaille. Yksityiset opettajat ja muut asiaa harras- 49357: tavat ovat monin paikoin tässä suhteessa tehneet 49358: huomattavaa työtä. Vuonna 1905 perustettiin asiaa 49359: edistämään entymen ,Koulukeitto-yhdistys", jonka 49360: tarkoitus sille laadittujen sääntöjen mukaan on: ,saada 49361: aikaan parannusta koululasten ravitsemisessa ja siinä tar- 49362: koituksessa neuvoilla, raha-avulla ynnä muilla soveliailla 49363: keinoilla avustaa etupäässä kansakoululapsille tarkoitet- 49364: tujen ruoka-ateriain jakamistointa." Johtavana aatteena 49365: yhdistyksen toiminnassa on ollut harrastuksen herättämi- 49366: nen koululasten ravinto-olojen parantamiseen ja pyrkimys 49367: saada kansalaiset itse kullakin paikkakunnalla ottamaan 49368: ravinnon puutetta kärsivien koululasten ravitseminen 49369: omaksi asiaksensa. Tähänastisesta kolmivuotisesta toi- 49370: minnastaan julkaisi Koulukeitto-yhdistys äskettäin myös- 49371: kin Eduskunnan jäsenille jaetun kertomuksen, josta näkyy 49372: että yhdistys on, käytettävinänsä olleiden varojen vähyy- 49373: teen verraten, saanut kylläkin paljon aikaan. 49374: Valiokunnan mielestä ei yksityinen yritteliäisyys kui- 49375: tenkaan riitä viemään asiaa perille. Työala on siihen 49376: liian laaja. On koetettava mahdollisimman pian päästä 49377: niin pitkälle, että lasten ravitseminen kouluissa järjeste- 49378: tään siten, ettei ainoakaan lapsi ravinnon puutteesta jää 49379: kouluun saapumatta ja ettei koulunkäynti yhdellekään lap- 49380: selle tuota terveydellistä vauriota liian pitkien ateriavälien 49381: ja epäterveellisen ruuan tähden. Varsinkin yleisen oppi- 49382: velvollisuuden tultua käytäntöön on tämmöinen ravitse- 49383: ruistoiminta useimmissa paikoin pakollisestikin toimeen- 49384: pantava. Kun asian järjestäminen näin ollen epäilemättä 49385: lopulta joutuu kuntien huoleksi, pitää Valiokunta suota- 49386: vana, että kuntia alunpitäin totutettaisiin katsomaan asiaa 49387: kunnalliseen huolenpitoon kuuluvaksi. Mutta kun kansa- 49388: koulurasituksen kunnille tuottama taakka muutenkin on 49389: raskas, on V aliakunta sitä mieltä, että valtion velvollisuus 49390: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15. 49391: 49392: olisi käydä kuntia tässä tehtävässä tuntuvalla avustuksella 49393: tukemaan. Yllämainittua päämäärää silmällä pitäen, ei 49394: myöskään kyseesäolevan toiminnan vastaista johtoa voisi 49395: Valiokunnan mielestä jättää yksityisen yhdistyksen huos- 49396: taan, vaan on se oleva yhteiskunnan kouluoloja johtavain 49397: viranomaisten lähimmän huolenpidon ja järjestelyn alaise- 49398: na, vaikkapa nämä viranomaiset varsinkin alussa voisivat 49399: käyttää yksityisten yhdistystenkin apua. Hallituksen olisi 49400: sentähden otettava asia koko laajuudessaan harkittavak- 49401: sensa sekä valmistettava yksityiskohtainen tarkka suunni- 49402: telma, jossa m. m. selvitettäisiin mikä olisi oleva kohtuulli- 49403: nen suhde valtion avustuksen ja paikallisten yhdistysten tai 49404: kuntain avustuksen välillä; onko koulukeitto ja annettava 49405: kaikille oppilaille vaiko ainoastaan varattomille; onko ra- 49406: vinto annettava maksua vastaan vaiko maksuttomasti 49407: j. n. e. 49408: Pikaisen järjestelyn tarpeessa olisi myöskin se puoli 49409: anomusehdotuksissa esitetystä avustuksesta, joka koskee 49410: maalaiskansakoulujen varattomien oppilaiden vaatetusta. 49411: Myöskin tähän avustukseen olisi valtion yhtä suurella 49412: syyllä kuin köyhien lasten ravitsemiseen otettava osaa ja 49413: olisi hallituksen otettava harkitaksensa tämänkin avusta- 49414: ruistoiminnan järjestäminen. 49415: Kun tarve nykyään molemmissa suhteissa kiel- 49416: tämättä on kipeä, ei kuitenkaan olisi jäätävä tätä järjes- 49417: telyä odottamaan, vaan olisi Valiokunnan mielestä koulu- 49418: keittojen järjestämiseksi kansakouluihin sekä vaatetus- 49419: avuksi varattomille kansakoulunoppiiaiHe jo tulevaa 49420: vuotta varten myönnettävä tuntuva rahamäärä, Valiokun- 49421: nan enemmistön ehdotuksen mukaan satatuhatta mark- 49422: kaa. Valiokunnan ylempänä näiden asiain järjestelystä 49423: esitetyn mielipiteen mukaisesti, olisi tämän rahamäärän 49424: käyttäminen hallituksen lähempien ohjeiden mukaan jätet- 49425: tävä koulutoimen ylihallituksen huoleksi, jolle virastolle 49426: tämä toiminta lähinnä kuuluu ja jolle avustuksen jakelun 49427: väliaikainen järjestäminen kansakoulujen piiritarkastajia 49428: Koulukeittojen järjestäminen. 5 49429: 49430: käyttäen ei liene mahdotonta. Tähän nähden ei Valio- 49431: kunta katso voitavan suostua siihen anomusehdotuksessa 49432: N :o 55 olevaan esitykseen, että Eduskunta määräisi jon- 49433: kun rahamäärän Koulukeittoyhdistyksen käytettäväksi. 49434: Koulutoimen ylihallitukselle olisi kuitenkin jätettävä oi- 49435: keus apunansa käyttää menestyksellä toimineita yksityisiä 49436: järjestöjä. Siten saavutettavat kokemukset olisivat sa- 49437: malla omiansa helpottamaan tarkoituksenmukaisen suun- 49438: nitelman laatimista avustuksen vakinaista järjestelyä var- 49439: ten. Valiokunnan vähemmistö ei sitävastoin ole tahtonut 49440: vuodeksi 1909 myönnettäväksi enempää kuin viisikym- 49441: mentätuhatta markkaa, kun tuleva vuosi pääasiallisesti 49442: tulisi olemaan kokeiluvuosi. 49443: Yllä esitetyn nojalla V aliakunta kunnioittaen eh- 49444: dottaa 49445: että Eduskunta anoisi, että hallitus viipy- 49446: mättä ottaisi harkittavaksi valtion puolelta an- 49447: nettavan köyhien kansakoululasten ravitsemis- 49448: ja vaatettmnis-avust~tksen järjestämisen; ja 49449: että Eduskunta jo vuodeksi I909 köyhien 49450: kansakoulunoppilaiden ravitsemiseen ja vaatet- 49451: tamiseen myöntäisi sadantuhannen ( Ioo,ooo) 49452: markan suuntisen määrärahan käytettäväksi 49453: tarkoitukseensa hallituksen lähempien ohjeiden 49454: mukaisesti koulutoimen ylihallituksen kautta. 49455: joka harkintansa mukaan olisi oikeutettava 49456: käyttämään myöskin yksityisten järjestöjen 49457: välitystä. 49458: 49459: Helsingissä, syyskuun 30 p :nä 1908. 49460: 49461: 49462: 49463: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 49464: Soininen ( ositt.), varapuheenjohtaja Rosendal ( ositt.), 49465: jäsenet V. Jokinen, Järvinen ( ositt.), Kares, Lahtinen, 49466: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15. 49467: 49468: Lundström, Myllylä, Orasmaa ( ositt.), Peltonen, Piirai- 49469: nen, Raunio ( ositt.), Rosenqvist, Sundblom ( ositt.), Vaa- 49470: rala ja Ängeslevä ( ositt.) sekä varajäsenet Kaipio, Kivi- 49471: linna ( ositt.), Lantto ( ositt.) ja Sohlberg ( ositt.). 49472: Helsinki r!)OB, Vihtori Kososen Kirjapaino. 49473: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmlet. N:o 15. 49474: 49475: 49476: 49477: 49478: Suomen Eduskunnan alamainen ano· 49479: m u s määrärahan myöntämisestä köyhien kan- 49480: sakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatettami- 49481: seen. 49482: 49483: 49484: 49485: 49486: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 49487: ja Suuriruhtinasl 49488: 49489: 49490: 49491: 49492: Eduskunnassa on tehty useampia anomusehdotuksia, 49493: jotka tarkoittavat osaksi koulukeittojen järjestämistä 49494: köyhille kansakouluoppilaille, osaksi määrärahan myöntä- 49495: J 1908. II Vp. ~ Edusk, anom. - Anomusmiet. N:o 15. 49496: 49497: mistä maalaiskansakoulujen köyhien oppilaiden ruoka- ja 49498: vaatetusavuksi. Nämä anomusehdotukset on Eduskunta 49499: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 49500: Niin sanottujen koulukeittojen järjestämisellä kansa- 49501: kouluihin koetetaan hankkia oppilaille lämmintä keitto- 49502: ruokaa lmululla jokapäiväisen koulutyön lomassa. Kaik- 49503: kialla, missä tällaista lasten ravitsemista on toimeenpantu, 49504: on sen vaikutus varsin pian havaittu edulliseksi sekä lasten 49505: hyvinvointiin että koulunk~ynnin säännönisyyteen nähden. 49506: Tämän johdosta ovat edullisemmissakin oloissa elävät kan- 49507: sat kiinnittäneet vakavaa huomiota koululasten ravinto- 49508: oloissa vallitsevien epäkohtien korjaamiseen. 49509: Niinkuin kansakoulujen opetustunnit meillä ovat jär- 49510: jestetyt, jää varakkaissakin kodeissa illallinen useimmiten 49511: ainoaksi ateriaksi, jonka lapsi saa syödä muun perheen 49512: kera ja jolloin hän ehkä saa lämmintä ruokaa. Varat- 49513: tomien kotien lapsille, missä nämä kodit ollenkaan kykene- 49514: vät evästämään lapsiansa kouluun, muodostuu asia vielä 49515: hankalammaksi sen kautta, että heidän koulueväänsä taval- 49516: lisimmin ovat hyvin heikot. Selvää on, että tällainen 49517: ravintojärjestys kaikissakin oloissa vaikuttaa haitallisesti 49518: lapsen sekä ruumiilliseen että henkiseen kehitykseen ja 49519: terveyteen, saatikka sitten kun lapsen samalla aikaa on 49520: suoritettava rasittava koulutyönsä. Myöskin kasvatusopil- 49521: liselta kannalta katsoen vaikuttaa huono ravinto haitalli- 49522: sestii opetuksen menestymiseen, ja koulun tuottama hyöty 49523: jää puutteellisen ja sopimattoman ravinnon tähden usealle 49524: lapselle puoEnaiseksi. 49525: Suomessakaan ei tämä koululasten ravitsemisessa val- 49526: litseva epäkohta ole jäänyt huomaamatta, ja muiden mai- 49527: den esimerkkiä noudattaen on meilläkin sen ]forjaamiseksi 49528: ryhdytty järjestämään kouluaterioita oppilaille. Yksityiset 49529: opettajat ja muut asiaa harrastavat ovat monin paikoin 49530: tässä suhteessa tehneet huomattavaa työtä. Vuonna 1905 49531: perustettiin asiaa edistämään erityinen ,,Koulukeitto- 49532: yhdistys", jonka tarkoitus sille laadit,tujen sääntöjen mu- 49533: Kansakouluoppilaiden avustaminen. 3 49534: 49535: kaan on, ,saada aikaan parannusta koululasten ravitse- 49536: misessa ja siinä tarkoituksessa neuvoilla, raha-avulla ynnä 49537: muilla soveliailla keinoilla avustaa etupäässä kansakoulu- 49538: lapsille tarkoitettujen ruoka-ateriain jakamistointa." Tä- 49539: hänastisesta kolmivuotisesta toiminnastaan julkaisi Koulu- 49540: keitto-yhdi,stys äskettäin kertomuksen, josta näkyy että 49541: yhdistys on, käytettävinänsä olleiden varojen vähyyteen 49542: verraten, saanut kylläkin paljon aikaan. 49543: Eduskunta on sitä mieltä, että kysymyksessä ole- 49544: vaa laajaa työalaa ei voi jättää yksityisen harrastuk- 49545: sen varaan. Mahdollisimman pian on päästävä niin 49546: pitkälle, että lasten ravitseminen kouluissa järjestetään 49547: siten, ettei ainoakaan lapsi ravinnon puutteesta jää kou- 49548: luun saapumatta ja ettei koulunkäynti yhdellekään lapselle 49549: tuota terveydellistä vauriota liian pitkien ateriavälien ja 49550: epäterveellisen ruuan tähden. Varsinkin yleisen oppi- 49551: velvollisuuden tultua käytäntöön on tämmöinen ravitse- 49552: ruistoiminta useimmissa paikoin pakollisestikin toimeen- 49553: pantava. Kun asian järjestäminen näin ollen epäilemättä 49554: lopulta joutuu kuntien huoleksi, pitää Eduskunta suota- 49555: vana, että kuntia alunpitäin totutettaisiin katsomaan asiaa 49556: kunnalliseen huolenpitoon kuuluvaksi. Mutta kun kansa- 49557: koulurasituksen kunnille tuottama taakka muutenkin on 49558: raskas, on Eduskunta sitä mieltä, että valtion velvollisuus 49559: on käydä kuntia tässä tehtävässä tuntuvalla avustuksella 49560: tukemaan. Yllämainittua päämäärää silmällä pitäen, on 49561: kyseessäolevan t01mmnan vastainen johto jätettävä 49562: yhteiskunnan kouluoloja johtavain viranomaisten lähim- 49563: män huolenpidon ja järjestelyn alaiseksi, vaikkapa nämä 49564: viranomaiset varsinkin alussa voisivat käyttää yksityisten 49565: yhdistystenkin apua. Hallituksen olisi sentähden otettava 49566: köyhien kansakoululasten ravitsemisavustuksen järjestä- 49567: minen koko laajuudessaan harkittavaksensa sekä valmis- 49568: tettava yksityiskohtainen tarkka suunnitelma tulevaa toi- 49569: mintaa varten. 49570: Myöskin maalaiskansakoulujen varattomien oppilai- 49571: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 15. 49572: 49573: den vaatetusta tarkoittavaan avustukseen olisi valtion 49574: Eduskunnan käsityksen mukaan yhtä suurella syyllä kuin 49575: köyhien lasten ravitsemiseen otettava osaa, ja olisi halli- 49576: tuksen otettava harkitaksensa tämänkin avustamistoimin- 49577: nan järjestäminen. 49578: Kun tarve nykyään molemmissa suhteissa kieltämättä 49579: on kipeä, ei kuitenkaan olisi jäätävä tätä järjestelyä odot- 49580: tamaan, vaan olisi koulukeittojen järjestämiseksi kansa- 49581: kouluihin sekä vaatetusavuksi varattomille kansakoulu- 49582: oppilaille jo tulevaa vuotta varten myönnettävä tuntuva 49583: rahamäärä, jonka Eduskunta on arvioinut sadaksi tuhan- 49584: neksi markaksi. Tämän rahamäärän käyttäminen olisi 49585: hallituksen lähempien ohjeiden mukaan jätettävä koulu- 49586: toimen ylihallituksen huoleksi, jolle virastolle tämä toi- 49587: minta lähinnä kuuluu ja jolle avustuksen jakelun väli- 49588: aikainen järjestäminen kansakoulujen piiritarkastajia 49589: käyttämällä ei liene mahdotonta. Koulutoimen ylihallituk- 49590: sdle olisi kuitenkin jätettävä oikeus apunansa käyttää 49591: menestyksellä toimineita yksityisiä järjestöjä. Siten saa- 49592: vutettavat kokemukset olisivat samalla omiansa helpot- 49593: tamaan tarkoituksenmukaisen suunnitelman laatimista 49594: avustuksen vakinaista järjestelyä varten. 49595: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Eduskunta Tei- 49596: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoit- 49597: taa puolestaan päättäneensä: 49598: vuodeksi I909 myöntää köyhien kansa- 49599: kouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta- 49600: miseen sadantuhannen ( Ioo,ooo) markan suu- 49601: ruisen määrärahan käytettäväksi tarkoituk- 49602: seensa hallituksen lähempien ohjeiden mukai- 49603: sesti koulutoimen ylihallituksen kautta, joka 49604: olisi oikeutettava harkintansa mukaan käyttä- 49605: mään myöskin yksityisten järjestöjen välit,ystä. 49606: Samalla kun Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä 49607: johdosta ottaneensa armolliseen esitykseen varojen osot- 49608: Kansakouluoppilaiden avustaminen. 49609: 49610: tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi- 49611: tuksia varten vuodeksi 1909 antamassaan alamaisessa vas- 49612: tauksessa huomioon vastaavan IOo,ooo markan määrä- 49613: rahan köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaa- 49614: tettamiseen, saa Eduskunta alamaisesti anoa: 49615: 49616: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 49617: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä 49618: mainitun päätöksen; sekä 49619: että hallitus viipymättä ottaisi harkitta- 49620: vaksi valtion puolelta annetta'van köyhien kan- 49621: sakoululasten ravitsemis- ja vaatettamisavus- 49622: tuksen järjestämisen. 49623: 49624: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 49625: 49626: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 49627: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 49628: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16. 49629: 49630: 49631: 49632: 49633: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 49634: vuotuisen valtioavun korottamisesta Kansan 49635: Näyttämö nimiselle teatterille. 49636: 49637: 49638: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmistelevaa kä- 49639: sittelyä varten lähettänyt edustaja Kirjarinnan y. m. alle- 49640: kirjoittaman anomusehdotuksen, että Kansan Näyttämö 49641: nimiselle teatterille myönnetty valtioapu vuoden 1909 alus- 49642: ta korotettaisiin kahdellakymmenellätuhannella markalla; 49643: ja saa Valiokunta tämän johdosta esittää seuraavaa. 49644: 49645: Käsitellessänsä vuoden 1907 valtiopäivillä kysymystä 49646: puheenalaisen teatterin avustamisesta yleisillä varoilla, 49647: myönsi eduskunta Kansan Näyttämöllä olevan tärkeän teh- 49648: tävän ala-arvoisten huvitusten vastapainona ja työväen 49649: taideharrastusten tyydyttäjänä sekä anoi tähän nähden, 49650: asiaa valmistaneen anomusvaliokunnan ehdotuksen mu- 49651: kaisesti, teatterille kahdenkymmenentuhannen markan 49652: vuotuista valtioapua, joka sittemmin teatteria ylläpitävälle 49653: Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle myönnettiinkin. Sen 49654: jälkeen päättyneestä toimintakaudesta on Valiokunnan 49655: mielestä teatterille annettava se tunnustus, että se yleensä 49656: arvokkaalla tavalla on pyrkinyt täyttämään tehtäväänsä 49657: ja siten osoittanut ansainneensa sen osaksi yhteiskunnan 49658: puolelta tullutta kannatusta. 49659: Jo sanotuille valtiopäiville jätetyssä anomusehdo- 49660: tuksessa pyydettin teatterille 40,000 markan avustusta. 49661: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6. 49662: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16. 49663: 49664: Nyt käsiteltävänä oleva anomusehdotus tarkoittaa valtio- 49665: avun korottamista samaan määrään, ja on anomusta pe- 49666: rusteltu sillä, että myönnetty apuraha on osoittautunut 49667: riittämättömäksi tarpeeksi suuren ja riittävästi palkatun 49668: vakinaisen henkilökunnan kiinnittämiseksi teatteriin sekä 49669: ajanmukaisten välineiden hankkimiseksi. 49670: Valiokunnalle esitetyn selostuksen mukaan Kansan 49671: Näyttämön tuloista ja menoista kesäkuun I p :stä r907 49672: samaan päivään tänä vuonna ovat teatterin tulot nousseet 49673: 3r,8o2 markkaan, josta 26,802 markkaa tuloja näytän- 49674: näistä ja 5,000 markkaa valtioapua, ja menot 4I,272 49675: markkaan 90 penniin, johon vielä tulee lisäksi noin 3,500 49676: markkaa maksamattornia laskuja. Teatterin tappio olisi 49677: siis sanotulta ajalta noin I3,000 markkaa. Kun kuiten- 49678: kin kokonaisen näytäntökauden tulosta arvosteltaessa Va- 49679: liokunnan mielestä on otettava huomioon valtioavustuksen 49680: koko määrä, vaikka Kansan Näyttämö ei vastamainittuna 49681: tilikautena saanut sitä kokonaisuudessaan kantaa, osoit- 49682: taa selostus, että teatterin tulot näyttävät riittävän peit- 49683: tämään sen nykyiset menot. Mikään varsinainen talou- 49684: dellinen ahdinko ei siis aiheuttane valtioavun korotta- 49685: mista. Valiokunta myöntää tosin, että teatterin kehit- 49686: tymiselle olisi suureksi eduksi että se voisi palvelukseensa 49687: kiinnittää nykyistä suuremman vakinaisen henkilökunnan 49688: ja näyttelijöille maksaa korkeamman palkan, mutta kun 49689: valtioapua myönnettäessä V aliakunnan käsityksen mukaan 49690: on pantava pohjaksi tosiasiallinen toiminta ja sen vaati- 49691: mat kulut eikä vastaisuutta varten tehdyt suunnitelmat, 49692: ei V aliakunta ole katsonut voivansa ehdottaa teatterin 49693: valtioapua korotettavaksi tätä tarkoitusta varten. 49694: Sen ohessa on Valiokunnassa esiin tuotu, että teat- 49695: terin tähänastinen toiminta on enimmäkseen kohdistunut 49696: pääkaupunkiin ja että sen pääasiallinen merkitys siten on 49697: paikkakunnallista laatua, vaikkakin on myönnettävä sillä 49698: yksin Helsingissäkin toimivana olevan jonkuverran laa- 49699: jemmallekin ulottuva merkitys siihen vaikutukseen näh- 49700: Kansan Näyttämön valtioapu. 3 49701: den, mikä sillä on työväestön näytäutöharrastuksiin myös- 49702: kin muualla Suomessa. Tähän nähden ja kun valtion 49703: varoja vuosittain jo nykyisin käytetään melkoiset määrät 49704: näyttämötaiteen kannattamiseksi pääkaupungissa, ei ylei- 49705: siä varo ja V aHokunnan mielestä tällä kertaa enää olisi 49706: uhrattava teatterin toimintaa varten Helsingissä, varsin- 49707: kin kun valtio nyt jo kannattaa teatteria verrattain suurella 49708: avustuksella, joka takaa sen toiminnan tähänastisessa laa- 49709: juudessaan ja joka on melkoista suurempi kuin siihen 49710: lähinnä verrattavien näyttämöjen (Maaseututeatteri, Tam- 49711: pereen teatteri, Folkteatern ja Svenska inhemska teatern) 49712: valtioavut. 49713: Sitä vastoin pitää Valiokunta suotavana lisäavustuk- 49714: sen myöntämistä teatterille erikoisesti vierailunäytäntöjen 49715: toimeenpanemista varten maaseudulla. Tämä toiminta- 49716: haara on ilmoitettu alunpitäin kuuluneen teatterin ohjel- 49717: maan, mutta kun ainoa teatterin omasta kohdastaosa toi- 49718: meenpanema yritys, vierailunäytäntö Tampereelle, tuotti 49719: tappiota, ei teatteri katsonut voivansa maaseututoimin- 49720: taansa tässä muodossa jatkaa. Kuitenkin on se edistänyt 49721: maaseutunäytäntöjä siten, että se on sallinut henkilökun- 49722: tansa, nauttien täyttä palkkaa , tehdä maaseututurneen. 49723: Teatteri kuitenkin juuri tällaisten vierailunäytäntöjen 49724: kautta saisi yleisempää merkitystä hankkiessaan siten ti- 49725: laisuutta maaseutuväestölle ja etupäässä sen vähävarai- 49726: semmalle osalle arvokkaaseen taidenautintoon, siten myös- 49727: kin suoranaisesti vaikuttaen- kehittävästi tämän väestön 49728: omiin näytelmätaiteen harrastuksiin. Nimenomaan tämän 49729: toiminnan edistämiseksi olisi Kansan Näyttämölle sen 49730: vuoksi Valiokunnan mielestä yleisistä varoista myönnet- 49731: tävä s,ooo markan suuruinen lisäapuraha. 49732: Paitsi tätä mielipidettä on Valiokunnassa tässä asiassa 49733: tuotu esiin kaksi siitä eroavaa käsityskantaa. Yhdeltä 49734: puolen on ehdotettu teatterin apurahaa lisättäväksi kym- 49735: menellätuhannella markalla, jota korotusta on katsottu 49736: tarpeelliseksi etenkin senvuoksi, että teatterille kävisi mah- 49737: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16. 49738: 49739: dolliseksi niin paljon lisätä vakinaista henkilökuntaansa, 49740: että jokainen näyttelijä saisi kohdistaa kykynsä etupäässä 49741: omalle luontaiselle alallensa ja teatteri pääsisi suurem- 49742: massa määrässä käyttämästä taiteellista yhteisnäytäntöä 49743: vaikeuttavia iltapalkkalaisia, ja että teatteri voisi näytte- 49744: lijöillensä maksaa heidän työtänsä vastaavan palkan, pe- 49745: lättävissä kun muuten on, että Kansan Näyttämö jää jon- 49746: kinlaiseksi oppilaskouluksi, josta jokainen pyrkii parem- 49747: paa palkkaa maksavan teatterin palvelukseen. Tämä eh- 49748: dotus raukesi kuitenkin arvan kautta. Toisaalta ovat jot- 49749: kut Valiokunnan jäsenet kokonaan vastustaneet korotusta, 49750: koska he eivät ole katsoneet siihen esiintuoduksi riittäviä 49751: syitä ja valtiovaroja juuri nykyisin niin suurissa määrin 49752: kysytään koko maata tarkoittavaan sivistystyöhön. 49753: Yllä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh- 49754: dottaa anottavaksi 49755: 49756: että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen 49757: ylläpitämän teatterin kannattamista varten suo- 49758: dun kahdenkymmenenhthannen markan vuotui- 49759: sen valtioavun lisäksi myönnettäisiin viisitu- 49760: hatta ( s)ooo) markkaa vuosittain maaseutu- 49761: näytäntöjen järjestämistä varten. 49762: Helsingissä, syyskuun 29 p :nä 1908. 49763: 49764: 49765: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 49766: Soininen ( ositt.), varapuheenjohtaja Rosendal ( ositt.), 49767: jäsenet V. Jokinen, Järvinen, Kares, Lahtinen, Lund- 49768: ström, Myllylä, Orasmaa ( ositt.), Peltonen, Piirainen, 49769: Raunio, V. T. Rosenqvist ( ositt.), Sundblom ( ositt.), 49770: Vaarala, Wemmelpuu ( ositt.) ja Ängeslevä sekä vara- 49771: jäsenet Kaipia ( ositt.), Kivilinna ( ositt.), Lantto ( ositt.) 49772: ja Sohlberg. 49773: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 49774: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 16. 49775: 49776: 49777: 49778: 49779: Suomen Eduskunnan alamainen ano- 49780: mus vuotuisen valtioavun korottamisesta Kan- 49781: san Näyttämö nimiselle teatterille. 49782: 49783: 49784: 49785: 49786: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 49787: ja Suuriruhtinas! 49788: 49789: 49790: 49791: 49792: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus vuotuisen 49793: valt,ioavun korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle 49794: teatterille ja on Eduskunta tämän anomuksen säädetyssä 49795: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 16. 49796: 49797: järjestyksessä käsitellyt. 49798: Vuoden 1907 valtiopäivillä myönsi Eduskunta Kan- 49799: san Näyttämöllä olevan tärkeän tehtävän ala-arvoisten hu- 49800: vitusten vastapainona ja työväen taideharrastusten tyydyt- 49801: täjänä sekä anoi tähän nähden teatterille kahdenkymme- 49802: nentuhannen markan vuotuista valtioapua, joka sittemmin 49803: teatteria ylläpitävälle Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle 49804: myönnettiinkin. 49805: Eduskunnalle esitetyn selostuksen mukaan Kansan 49806: Näyttämön tuloista ja menoista kesäkuun 1 p :stä 1907 49807: samaan päivään tänä vuonna oli teatterin tappio sano- 49808: tulta ajalta noin 13,000 markkaa. Kun kuitenkin koko- 49809: naisen näytäntökauden tulosta arvosteltaessa on otettava 49810: huomioon valtioavustuksen koko määrä, vaikka Kansan 49811: Näyttämö ei vastamainittuna tilikautena saanut sitä koko- 49812: naisuudessaan kantaa, osoittaa selostus, että teatterin tulot 49813: näyttävät riittävän peittämään sen nykyiset menot. 49814: Eduskunta on kumminkin pitänyt lisäavustuksen 49815: myöntämistä teatterille suotavana helpottaakseen teatterille 49816: vierailunäytäntöjen toimeenpanemista maaseudulla, jonka 49817: toimintahaaran on ilmoitettu alunpitäin kuuluneen teatte- 49818: rin ohjelmaan, mutta jota ei teatteri ole katsonut voivansa 49819: jatkaa siitä koituneitten tappioiden tähden. Nimenomaan 49820: tämän toiminnan edistämiseksi olisi Kansan Näyttämölle 49821: sen vuoksi yleisistä varoista myönnettävä 5,000 markan 49822: suuruinen vuotuinen lisäapuraha. 49823: Yllä esitetyn nojalla saa Eduskunta Teidän Keisa- 49824: rilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoa, 49825: että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen 49826: ylläpitämän teatterin kannattamista varten suo- 49827: dun kahdenkymmenentuhannen markan vuo- 49828: tttisen valtioavun lisäksi myönnettäisiin viisi- 49829: tuhatta ( s)ooo) markkaa vuosittain maaseutu- 49830: näytäntöjen järjestämistä varten. 49831: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 49832: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 49833: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 49834: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o .17. 49835: 49836: 49837: 49838: 49839: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 49840: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee 49841: muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetuk- 49842: seen säästöpankeista. 49843: 49844: 49845: Eduskunta on pankkivaliokuntaan lähettänyt edus- 49846: taja J. Kaskisen y. m. allekirjottaman anomusehdotuksen 49847: N :o 128, jossa ehdotetaan anottavaksi armollista esitystä 49848: sellaisista muutoksista ja lisäyksistä voimassa olevaan 49849: säästöpankkiasetukseen, jotka tekisivät mahdolliseksi kir- 49850: kollisten ja kunnallisten varojen tallettamisen säästöpank- 49851: keihin, shekkiliikkeen käytäntöön ottamisen säästöpankeis- 49852: sa, kuoletus- ja kassakieditivilainain myöntämisen säästö- 49853: pankkien varoista, sekä täysin kelvollisten pankkiosakkei- 49854: den ja kunnallislainain lukemisen säästöpankkien kassa- 49855: reserviin tarkemmin määrätyillä ehdoilla. Valiokunta on 49856: myöskin saanut pöytäkirjan Eduskunnan lähetekeskus- 49857: telusta. 49858: 49859: 49860: Anomusehdotuksen · ensimäisestä kohdasta, joka kos- 49861: kee julkisten yhdyskuntain varojen tallettamista säästö- 49862: . pankkeihin, on valiokunta jo mietinnössään N :o 4 edus- 49863: kuntaesityksen N :o 9 johdosta antanut lausuntonsa. Kun 49864: valiokunta toivoo, että Eduskunta puolestaan tulee hyväk- 49865: symään sellaisen säästöpankkiasetuksen 1 § :ää selventävän 49866: muutoksen, että kirkollisten ja kunnallisten varojen tal- 49867: lettaminen säästöpankkeihin käy mahdolliseksi, ei se enää 49868: Pankkivaliokunnan nzie~intö N :o s. 49869: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17. 49870: 49871: katso anomusehdotuksen tämän kohdan käsittelemistä tar- 49872: peelliseksi. 49873: Mutta valiokunnan käsiteltäväksi lähetetty anomus- 49874: ehdotus tähtää verrattain laajaperäisiin uudistuksiin kah- 49875: dessa muussakin suhteessa, nimittäin säästöpankkien kassa- 49876: reserviä koskevain määräysten muuttamiseen ja itse sääs- 49877: töpankkitoiminnan laajentamiseen siten, että muutamat 49878: varsinaisen pankkiliikkeen haarat tehtäisiin säästöpankeil- 49879: lekin luvallisiksi. 49880: Mitä ensiksi mainittuun kohtaan tulee, on valiokunta 49881: siinä toisella kannalla kuin anomusehdotuksen allekirjot- 49882: taj at. V aliakunnan mielestä ei olisi syytä nykyään voi- 49883: massaolevia määräyksiä säästöpankkien kassareservistä 49884: muuttaa. 49885: Jo nyt on säästöpankeilla oikeus pitää kassareser- 49886: vinsä puoleksi arvopapereina puoleksi kiinnitettyinä velka- 49887: kirjoina. Anomusehdotuksen allekirjottajat tahtoisivat 49888: säästöpankit oikeutettaviksi lukemaan kiinnityslainain rin- 49889: nalla ja sijasta yllämainittuun määrään saakka myöskin 49890: kiinnittämättömiä kunnallislainoja kassareservikseen. 49891: Mutta kun tällaisia kunnallislainoja ei olisi suuremman 49892: rahankysynnän sattuessa helppo muissa pankeissa lainait- 49893: taa ja kun kokemus myöskin osottaa, että kunnallislainain 49894: takaisin suoritus saattaa käydä varsin hitaaksi, eivät ne 49895: valiokunnan mielestä, niin varmoja kuin ne ovatkin, kui- 49896: tenkaan sovellu kassareserviin luettaviksi.. 49897: Vielä vähemmän suositettavana pitää valiokunta sitä 49898: ehdotusta, että kassareservi-arvopapereiksi saataisiin obli- 49899: gatsionien ja talletustodistusten ohella myöskin lukea 49900: osakkeita, tosin vain ,vakavaraisten pankkilaitosten osak- 49901: keita ehdolla että asianomaiselle pankille hakemuksesta on · 49902: sellainen erioikeus sallittu." 49903: Nykyään voimassa olevaa säästöpankkiasetusta on 49904: yleensä tulkittu siten, etteivät säästöpankit olisi oikeutet- 49905: tuja sijottamaan varojaan osakkeisiin. Muutamilla säästö- 49906: pankeilla on kuitenkin varojensa joukossa osakkeita, joi- 49907: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 3 49908: 49909: den määrä säästöpankkitilaston mukaan vuoden 1907 lo- 49910: pussa oli seuraava: 49911: 49912: Suomen Yhdyspankin ............. . Smk. 14,8oo: - 49913: Pohjoismaiden Osakepankin ........ . " 166,368: - 49914: Vaasan Osakepankin .............. . , 3,8oo:- 49915: Kansallis-Osake-Pankin ............ . , 91,183:- 49916: Osuuskassa jen Keskuslainarahaston 1,200:- 49917: Palovakuutus Osakeyhtiö Pohjolan 49918: " 49919: 1,5oo:- 49920: " 49921: Tapaturmavakuutusyhtiö Kullervon 750:-- 49922: Jälleenvakuutus osakeyhtiö Osmon 49923: " 6oo:- 49924: " 49925: Eri yhtiöiden .................... . 15,762:- 49926: " 49927: Jo se seikka, että tällaistenkin osakkeiden arvo saat- 49928: taa olla suurien vaihteluiden alainen ja niiden tuottama 49929: vuosikorko eri aikoina erilainen, tekee ne sellaisiksi arvo- 49930: papereiksi, joiden hankkimista ei voi pitää säästöpankeille 49931: sopivana. Senvuoksi ei osakkeita ~aliokunnan mielestä 49932: olisi syytä säästöpankkien kassareserviksi hyväksyä. 49933: On kyllä myönnettävä, että obligatsionienkin rahaksi- 49934: muuttaminen ja niiden korkojen periminen saattaa säästö- 49935: pankeille tuottaa hankaluuksia. Samoin on varsinkin 49936: maaseutusäästöpankeille joskus vaikeata seurata obligat- 49937: sionien arpomisia, kuoletuksia ja hintanoterauksia. Mutta 49938: nämä epäkohdat, joista m. m. eräässä 1904-1905 vuoden 49939: valtiopäivien talonpoikaissäädyssä tehdyssä anomusehdo- 49940: tuksessa huomautettiin, ovat kyllä muullakin tavoin kor- 49941: jattavissa. Niiden tähden ei ole unohdettava sitä suurta 49942: kansantaloudellista merkitystä, mikä säästöpankkivarain 49943: suuremmassa määrässä obligatsioneihin sijottamisella 49944: olisi. Obligatsionien kotimaisen menekin lisääntyessä nii- 49945: den rahaksimuuttaminenkin samalla kävisi helpommaksi. 49946: Missään tapauksessa ei suuremmista korkotappioista niihin 49947: nähden voi olla puhetta, sillä uudemmissa obligatsionien 49948: annoissa on korkomäärä jo yleensä 4 Yz-5 % ja vanhem~ 49949: pia Suomen valtion alempikorkoisia obligatsioneja on ollut 49950: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17. 49951: 49952: viime aikoina ulkomailta varsin halvoilla hinnoilla saata- 49953: vissa. Obligatsionien ohella tarjoavat sitäpaitsi säästö- 49954: pankkiasetuksen kassareserviksi myöntämät pankkien tal- 49955: letustodistukset säästöpankeille siksi sopivan kassareservin 49956: sijottamismuodon, että säästöpankkiasetus tässä kohden ei 49957: valiokunnan mielestä kaipaa muuttamista. 49958: Laajakantoisimmat anomusehdotuksessa esitetyistä 49959: uudistuksista ovat ne, jotka tarkattavat varsinaisten pank- 49960: kimaisten toimien, kuten shekkiliikkeen, vekselien diskont- 49961: tauksen ja kassakreditivilainain ynnä myöskin kuoletus- 49962: lainain ottamista säästöpankkien toiminta-ohjelmaan. 49963: Tunnettua on, että muutamissa osissa Saksaa säästö- 49964: pankit ovat jo joitakuita aikoja sitten järjestäneet shekki- 49965: liikkeen. Eräissä Keski-Europan maissa on myöskin, 49966: kuten Itävallassa, pidetty vekselidiskonttauksen edusta- 49967: maa lyhytaikaista lainausta säästöpankeille sopivana. Mut- 49968: ta yleensä lienee säästöpankkiliike ulkomailla hyvin vähäi- 49969: sessä määrässä varsinaisia pankkimaisia toimia omaksu- 49970: nut. Päinvastoin on muutamissa maissa, kuten Englan- 49971: nissa, määrätty, että säästöpankkien on sijottaminen kaikki 49972: varansa yksinomaan valtiopapereihin. 49973: V aliakunnassa on lausuttu epäilyksiä siitä, tokko 49974: meillä Suomessa olot vielä ovat siksi kehittyneitä, että 49975: säästöpankkiliikkeen laajentamista anomusehdotuksen tar- 49976: kattaruaan suuntaan olisi katsottava tarpeelliseksi. On 49977: nimenomaan väitetty, että ainakaan maaseutusäästöpankit 49978: itse eivät tämmöisen liikkeenlaajentamisen tarvetta tunne, 49979: eikä sillä taas kaupungeissa, joissa talletus- ja diskonUo- 49980: pankeilla on konttorinsa, ole suurempaa merkitystä. Eh- 49981: dotetut uudistukset, jotka vielä eivät ole tunnetun tarpeen 49982: vaatimat, tuottaisivat vain säästöpankeille lisäkustannuk- 49983: sia ja vaikeuksia, suuntaisivat säästöpankkien toiminnan 49984: aivan oudoille urille ja vaikuttaisivat haitallisessa mää- 49985: rässä haJottavasti rahataloudelliseen toimintaan maassam- 49986: me jopa lopulta epäedullisesti säästöpankkien omaan ke- 49987: hitykseen. 49988: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 5 49989: 49990: Ovathan säästöpankit varsinkin maaseudulla näihin 49991: asti olleet yleisölle avoimina verrattain harvoin, vielä 1907 49992: vuoden lopussa 1 1 5 säästöpankkia vain kerran kuukau- 49993: dessa. Shekkiliike luonnollisesti kuitenkin edellyttää pal- 49994: joa tiheämpiä aukioloaikoja, oikeastaan jokapäiväistä 49995: pankkiliikettä. Tämmöinen säästöpankkien aukioloaikain 49996: lisääminen kohottaisi jo kustannuksia suuressa määrässä. 49997: Mutta kun lisäksi vielä tulisi liikkeen laajentuminen useille 49998: pankkitoiminnan aloille, jonka johdosta säästöpankkien 49999: hoitajille olisi asetettava entistä paljoa suurempia pankki- 50000: teknillisiäkin pätevyysvaatimuksia, ja shekkiliike sitäpaitsi 50001: vaatisi melkoisia kassavaroja korottomina pidettäviksi, 50002: niin olisi luonnollisena seurauksena säästöpankkien tulojen 50003: siksi tuntuva vähentyminen, että tähän asti säästöönpani- 50004: joille hyvitetyn korkomäärän maksaminen kävisi mahdot- 50005: tomaksi. Mutta korkopolitikan muuttaminen taas var- 50006: masti vaikuttaisi taannuttavasti säästöpankkiliikkeen ke- 50007: hitykseen. 50008: Valiokunta on yksimielinen siitä, että edellytyksiä 50009: shekkiliikkeen ja kassakreditivilainain järjestämiseen saat- 50010: taisi olla vain niillä säästöpankeilla, joilla johonkin määrä- 50011: summaan nousevissa omissa rahastoissa on riittävä perus- 50012: tus ja pohja tämmöiselle pankkimaiselle toiminnalle. Mikä 50013: se omien rahastojen suuruus pitäisi olla, joka tässä olisi 50014: rajaksi määrättävä, siitä ei valiokunta ole tahtonut nimen- 50015: omaista ehdotusta tehdä. Valiokunnassa onkin tässä koh- 50016: den eri mielipiteitä esitetty ja sopivana rajana mainittu 50017: joko Ioo,ooo, 75,000 tai 50,000 markkaa. Määrättäkööh 50018: mikä tahansa näistä summista rajaksi, ei laajemman liik- 50019: keen harjottamiseel.'l oikeutettujen säästöpankkien luku 50020: varsinkaan maalla tulisi olemaan suuri. Säästöpankkiti- 50021: laston mukaan oli vuoden 1907 lopussa maaseudulla vain 50022: 5 säästöpankkia, joiden omat rahastot olivat yli IOo,ooo 50023: markan suuruiset, enemmän kuin 75,000 markkaa omia 50024: rahastoja oli kaikkiaan 8 :lla ja enemmän kuin 50,000 50025: markkaa 20 :lla maalaissäästöpankilla. Suurimmat omat 50026: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17. 50027: 50028: rahastot oli Perniön säästöpankilla, 186,473 markkaa, ja 50029: Salon säästöpankilla 184,670 markkaa. Kaupunkien sääs- 50030: töpankeissa on muutamia varsin suurirahastoisia, kuten 50031: Turun säästöpankki 3,980,619 ja Helsingin säästöpankki 50032: 2,005,269 markkaa omia rahastoja. Kaikkiaan 18 :lla 50033: kaupunkisäästöpankilla on omia rahastoja yli 1oo,ooo 50034: markan ja sellaisia säästöpankkeja, joiden omat rahastot 50035: ovat enemmän kuin 50,000 markkaa, on kaupungeissa 25. 50036: Kuitenkin on valiokunnassa sekin mielipide lausuttu, että 50037: nyt kysymyksessä olevan uudistuksen tulisi rajottua yk- 50038: sinomaan maaseutupankkeihin, koska kaupungeissa shek- 50039: kiliike ja kassakreditivilainat joka tapauksessa pääasiassa 50040: jäisivät talletus- ja diskoottopankkien asiaksi. 50041: Tässä esitetty suurempien omien rahastojen vaati- 50042: mus rajattaisi kyllii ehdotettujen uudistusten vaikutuksen 50043: aluksi verrattain harvoihin säästöpankkeihin. Mutta on 50044: huomioon otettava, että kehityksen mukana yhä useam- 50045: mat säästöpankit tulisivat laajennetuista oikeuksista osal- 50046: lisiksi. 50047: Silloin kun nykyään voimassa oleva säästöpankki- 50048: asetus oli 1894 vuoden valtiopäivillä käsiteltävänä, jätet- 50049: tiin kyllä shekkiliikettä ja säästöpankkien monipuolisem- 50050: pia lainausmuotoja koskevat ehdotukset huomioon otta- 50051: matta. Mutta senjälkeen ovat taloudelliset olot maas- 50052: samme suuressa määrässä kehittyneet. Varsinkin maa- 50053: seudun taloudelliselle elämälle on valiokunnan mielestä 50054: eduksi, jos säästöpankkiliikettä nyt erityisissä tapauksissa 50055: voitaisiin laajentaa. Myöskin on valiokunnan enemmistö 50056: vakuutettu siitä, että suuremmat säästöpankit kykenisivät 50057: järjestämään asiansa niin, että laajempien liikeoikeuksien 50058: niille suominen ei saattaisi niitä pulaan eikä niitä pakot- 50059: taisi tähän astisesta korkopolitikastaan luopumaan. 50060: Tosin ne säästöpankit, joille täten oikeus shekkiliik- 50061: keen järjestämiseen, kassakreditivilainain antamiseen ja 50062: lyhytaikaisten vekselien diskonttaamiseen myönnettäisiin, 50063: tulisivat toimimaan jokseenkin varsinaisten liikepankkien 50064: .Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 1 50065: 50066: tapaan. Mutta, niinkuin anomusehdotuksen allekirjotta- 50067: jatkin huomauttavat, kaipaa maaseudun taloudellinen elä- 50068: mä tuollaista pankkitointa. Shekkien käytäntö säästäisi 50069: kauempana asuvalta säästöönpanijalta monta turhaa mat- 50070: kaa. Kassakreditivi- ja vekseliluotto olisi maalla toimi- 50071: ville osuuskunnille samoinkuin yksityisillekin elinkeinon- 50072: harjottajille ja maanviljelijöiUe suureksi eduksi. Kaik- 50073: kea tällaista luotanvälitystä varten on maaseudullakin 50074: pankkilaitos tarpeen, sillä pienemmät vakavaraisetkin liik- 50075: keet ja maanviljelijät eivät useinkaan ole kaukaisessa kau- 50076: punkipankissa siksi tunnettuja, että voisivat sieltä luottoa 50077: saada. Mitä erityisesti vekseleihin tulee, ei niitä voi kat- 50078: soa sen vaarallisemmiksi kuin muitakaan lyhytaikaisia lai- 50079: noja. Ja lyhytaikaisen luotan myöntäminen epäilemättä 50080: on säästöpankeille luonteenomainen, koska niiden pääasial- 50081: lisimman liikepääoman muodostavat säästöönpanijain hel- 50082: posti irtisanottavat talletukset. Sitävastoin saattaa kyllä 50083: kuoletuslainan myöntämisessä mitä suurin varovaisuus 50084: säästöpankkien puolelta olla tarpeen. 50085: Nyt ehdotetusta liikkeen laajentamisesta ei suurem- 50086: mille säästöpankeille tarvitseisi mitään häiriötä koitua. 50087: ·Epäilemättä säästöpankkien hallitukset tulisivat luotan 50088: myöntämisessä noudattamaan siksi suurta varovaisuutta, 50089: että huomattavammat tappiot voitaisiin välttää. Vilk- 50090: kaampi liike ja tiheämmät aukioloajat kyllä lisäisivät sääs- 50091: töpankin kustannuksia, mutta suurille säästöpankeille tus- 50092: kin kuitenkaan niin suuressa määrässä, että se tuntu- 50093: vammin säästöpankkien vuosivoittoa vähentäisi, varsinkin 50094: kun liikkeen suuretessa tulotkin lisääntyisivät. Shekki- 50095: liikkeen aiheuttaman korkotappion kyllä kassakreditivi- 50096: lainain provisionimaksut ja lyhytaikaisen vekseliluotan 50097: korkeammat korot korvaisivat. Jo nyt pitävät muutamat 50098: säästöpankit tapanaan suorittaa ulosotettavia säästöjä 50099: ilman irtisanomista milloin tahansa, eikä niillä ole tästä 50100: mitään haittoja ollut. Jos taas suurempia rahamääriä, 50101: esim. kuntain verotuloja, ruvettaisiin enemmän säilyttä- 50102: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17. 50103: 50104: maan säästöpankeissa juoksevan tilin tapaisesti, täytyisi 50105: ehkä säästöpankkien ottaa käytäntöön alempi 3-4 ro :n 50106: korko tällaisille varoille, ilman, että yleistä säästöönpani- 50107: jain korkoa siltä muutettaisiin. 50108: Mitä säästöpankkien joka-aikaiseen maksuvalmiu- 50109: teen tulee, jota shekki- ja kassakreditiviliike edellyttää, 50110: niin olisi sitä varten suurempien kassavarojen säilyttämi- 50111: nen tuskin tarpeellinen. Riittäisi kyllä, jos säästöpankilla 50112: itsellään olisi lähimmässä liikepankissa kassakreditivitili. 50113: Säästöpankki voisi silloin joko määrätä omat shekkinsä 50114: maksettaviksi määrätyn odotusajan, esim. kolmen päivän 50115: perästä, tai suorittaa maksunsa oman kaupunkipankissa 50116: avatun kassakreditivitilinsä shekillä. Maalaiselle, joka 50117: säästöpankista nostaa rahaa suorittaaksensa niillä maksu- 50118: jaan kaupunkiin, olisi tämmöinen shekki vielä mukavampi 50119: kaupunkiin lähetettäväksi kuin puhdas raha. 50120: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta siis 50121: kunnioittaen ehdottaa: 50122: 50123: että Edttskunta päättäisi anoa, että Kei- 50124: sarillinen Majesteetti Eduskunnalle antaisi ar- 50125: mollisen esityksen sellaisista muutoksista ja· 50126: lisäyksistä voimassa olez,aan säästöpankkiase- 50127: tukseen, jotka tekisivät säästöpankeille laajen- 50128: netun liiketoiminnan mahdolliseksi. 50129: 50130: 50131: 50132: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valio- 50133: kunnan puheenjohtaja Arajärvi, varapuheenjohtaja Schy- 50134: bergson, jäsenet Arokallio, Kirjarinta, A. Mäkelin, Nykä- 50135: nen, Paunu, Pöysti, Saarikivi, Tanttl.). ja Valjakka sekä 50136: varajäsenet Aitamurto ja Anton Huotari. 50137: 50138: Helsingissä, 30 p :nä syyskuuta 1908. 50139: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 50140: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 17. 50141: 50142: 50143: 50144: 50145: Suomen Eduskunnan alamainen 50146: anomus, joka koskee muutoksia ja lisäyk- 50147: siä armolliseen asetukseen säästöpankeista. 50148: 50149: 50150: 50151: 50152: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 50153: ja Suuriruhtinasl 50154: 50155: 50156: 50157: 50158: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee 50159: muutoksien ja lisäyksien aikaansaamista säästöpankeista 50160: 19 päivänä kesäkuuta r895 annettuun armolliseen asetuk- 50161: ~ 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17. 50162: 50163: seen ja tarkoittaa säästöpankkitoiminnan laajentamista 50164: siten, että muutamat varsinaisen pankkiliikkeen haarat 50165: tehtäisiin säästöpankeille luvallisiksi, kuten shekkiliike, 50166: vekselien diskonttaus sekä kassakreditivilainain ynnä kuo- 50167: letuslainain antaminen. Tämän anomusehdotuksen on 50168: Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 50169: Tunnettua on, että muutamissa osissa Saksaa säästö- 50170: pankit ovat jo joitakuita aikoja sitten järjestäneet shekki- 50171: liikkeen. Eräissä Keski-Europan maissa, kuten Itäval- 50172: lassa, on myöskin pidetty vekselidiskonttauksen edustamaa 50173: lyhytaikaista lainausta säästöpankeille sopivana. Mutta 50174: yleensä lienee säästöpankkiliike ulkomailla hyvin vähäi- 50175: sessä määrässä varsinaisia pankkimaisia toimia omaksu- 50176: nut. Päinvastoin on muutamissa maissa, kuten Englan- 50177: nissa, määrätty, että säästöpankkien on sijoittaminen 50178: kaikki varansa yksinomaan valtiopapereihin. 50179: Edellytyksiä shekkiliikkeen ja kassakreditivilainain jär- 50180: jestämiseen saattaisi maassamme olla ainoastaan niillä sääs- 50181: töpankeilla, joilla huomattavampaan määräsummaan nouse- 50182: vissa omissa rahastoissa on riittävä perustus ja pohja täm- 50183: möiselle pankkimaiselle toiminnalle. Mikä se omien rahas- 50184: tojen suuruus pitäisi olla, joka tässä olisi rajaksi määrät- 50185: tävä, siitä ei Eduskunta ole tahtonut nimenomaista ehdo- 50186: tusta tehdä. Sopivana rajana tässä kohden on mainittu 50187: joko 100,ooo, 75,000 tai 50,000 markkaa. Määrättäköön 50188: mikä tahansa näistä summista rajaksi, ei laajemman liik- 50189: keen harjoittamiseen oikeutettujen säästöpankkien luku 50190: varsinkaan maalla tulisi olemaan suuri. Säästöpankki- 50191: tilaston mukaan oli vuoden 1907 lopussa maaseudulla vain 50192: viisi säästöpankkia, joiden omat rahastot olivat yli 1oo.ooo 50193: markan suuruiset, enemmän kuin 7 5,000 markkaa omia 50194: rahastoja oli kaikkiaan 8 :lla ja enemmän kuin 50,000 50195: markkaa 20 :lla maalaissäästöpankilla. Kaikkiaan 18 :lla 50196: kaupunkisäästöpankilla on omia rahastoja yli 100,000 50197: markan ja sellaisia säästöpankkeja, joiden omat rahastot 50198: ovat enemmän kuin 50,000 markkaa, on kaupungeissa 25. 50199: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 3 50200: 50201: Tässä esitetty vaatimus, että säästöpankeilla piti:iisi olla 50202: suurenpuoleiset omat rahastot, rajoittaisi kyllä ehdotet- 50203: tujen uudistusten vaikutuksen aluksi verrattain harvoihin 50204: säästöpankkeihin. Mutta on huomioon otettava, että ke- 50205: hityksen mukaan yhä useammat säästöpankit tulisivat laa- 50206: jennetuista oikeuksista osallisiksi. 50207: Silloin kun nykyään voimassa oleva säästöpankki- 50208: asetus oli 1894 vuoden valtiopäivillä käsiteltävänä, jätet- 50209: tiin kyllä shekkiliikettä ja säästöpankkien monipuolisem- 50210: pia lainausmuotoja koskevat ehdotukset huomioon otta- 50211: matta. Mutta senjälkeen ovat taloudelliset olot maas- 50212: samme suuressa määrässä kehittyneet. Varsinkin maa- 50213: seudun taloudelliselle elämälle on eduksi, jos säästöpankki- 50214: liikettä nyt erityisissä tapauksissa voitai,siin laajentaa. 50215: Myöskin on otaksuttava, että suuremmat säästöpankit ky- 50216: kenisivät järjestämään asiansa niin, että laajempien liike- 50217: oikeuksien niille suominen ei saattaisi niitä pulaan eikä 50218: pakottaisi niitä tähänastisesta korkopolitiikastaan luopu- 50219: maan. 50220: Tosin ne säästöpankit, joille täten oikeus shekkiliik- 50221: keen järjestämiseen, kassakreditivilainain antamiseen ja 50222: lyhytaikaisten vekselien diskonttaamiseen myönnettäisiin, 50223: tulisivat toimimaan jokseenkin varsinaisten liikepankkien 50224: tapaan. Mutta huomattava on, että maaseudun taloudel- 50225: linen elämä kaipaa tuollaista pankkitointa. Shekkien käy- 50226: täntö säästäisi kauempana asuvalta säästöönpanijalta 50227: monta turhaa matkaa. Kassakreditivi- ja vekseliluotto 50228: olisi maalla toimiville osuuskunnille samoinkuin yksityi- 50229: sillekin elinkeinonharjoittajille ja maanviljelijöille suureksi 50230: eduksi. Kaikkea tällaista tuotonvälitystä varten on maa- 50231: seudullakin pankkilaitos tarpeen, sillä pienemmät vaka- 50232: varaisetkin liikkeet ja maanviljelijät eivät n:seinkaan ole 50233: kaukaisessa kaupunkipankissa siksi tunnettuja, että voi- 50234: sivat sieltä luottoa saada. Mitä erityisesti vekseleihin 50235: tulee, ei niitä voi katsoa sen vaarallisemmiksi kuin muita- 50236: kaan lyhytaikaisia lainoja. Ja lyhytaikaisen tuoton myön- 50237: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 17. 50238: 50239: täminen epäilemättä on säästöpankeille luonteenomaista, 50240: koska niiden pääasiallisimman liikepääoman muodostavat 50241: säästöönpanijain helposti irtisanottavat talletukset. Sitä- 50242: vastoin saattaa kyllä kuoletuslainan myöntämisessä mitä 50243: suurin varovaisuus säästöpankkien puolelta olla tarpeen. 50244: Liikkeen laajentamisesta ei suuremmille säästö- 50245: pankeille tarvitsisi mitään häiriötä koitua. Epäile- 50246: mättä säästöpankkien hallitukset tulisivat luoton myön- 50247: tämisessä noudattamaan siksi suurta varovaisuutta, 50248: että huomattavarumat tappiot voitaisiin välttää. Vilk- 50249: kaampi liike ja tiheämmät aukioloajat kyllä lisäisivät 50250: säästöpankin kustannuksia, mutta suurille säästöpankeille 50251: tuskin kuitenkaan niin suuressa määrässä, että se tuntu- 50252: varumin säästöpankkien vuosivoittoa vähentäisi, varsinkin 50253: kun liikkeen suuretessa tulotkin lisääntyisivät. Shekki- 50254: liikkeen aiheuttaman korkotappion kyllä kassakreditivi- 50255: lainain provisionimaksut ja lyhytaikaisen vekseliluotan 50256: korkeammat korot korvaisivat. Jo nyt pitävät muutamat 50257: säästöpankit tapanaan suorittaa ulosotettavia säästöjä 50258: ilman irtisanomista milloin tahansa, eikä niillä ole tästä 50259: mitään haittoja ollut. Jos taas suurempia rahamääriä, 50260: esimerkiksi kuntain verotuloja, ruvettaisiin enemmän säi- 50261: lyttämään säästöpankeissa juoksevan tilin tapaisesti, täy- 50262: tyisi ehkä säästöpankkien ottaa käytäntöön alempi 3-4 50263: % :n korko tällaisille varoille, ilman että yleistä säästöön- 50264: panijain korkoa siltä muutettaisiin. 50265: Mitä säästöpankkien joka-aikaiseen maksuvalmiuteen 50266: tulee, jota shekki- ja kassakreditiviliike edellyttää, niin 50267: olisi sitä varten suurempien kassavarojen säilyttäminen 50268: tuskin tarpeellinen. Riittäisi kyllä, jos säästöpankilla 50269: itsellään olisi lähimmässä liikepankissa kassakreditivitili. 50270: Säästöpankki voisi silloin joko määrätä omat shekkinsä 50271: maksettaviksi määrätyn odotusajan, esimerkiksi kolmen 50272: päivän perästä, tai suorittaa maksunsa oman kaupunki- 50273: pankissa avatun kassakreditivitilinsä shekillä. Maalaiselle, 50274: joka säästöpankista nostaa rahaa suorittaaksensa niillä 50275: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 50276: 50277: maksujaan kaupunkiin, olisi tämmöinen shekki vielä mu- 50278: kavampi kaupunkiin lähetettäväksi kuin puhdas raha. 50279: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta 50280: alamaisesti anoa : 50281: 50282: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 50283: antaisi Eduskunnalle armollisen esityksen sel- 50284: laisista muutoksista ja lisäyksistä voimassa ole- 50285: vaan säästöpankkiasetukseen, jotka tekisivät 50286: säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mah- 50287: dolliseksi. 50288: 50289: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 50290: 50291: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908. 50292: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 50293: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 18. 50294: 50295: 50296: 50297: 50298: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 50299: tintö n:o II Eduskunnassa tehdyn, toimenpi- 50300: teitä maanjakojen edistämiseksi koskevan ano- 50301: musehdotuksen johdosta. 50302: 50303: Puheena olevan, edustaja Tuomikosken y. m. teke- 50304: män anomusehdotuksen n:o 212 on Suomen Eduskunta 50305: pöytäkirjanotteen kera 21 päivänä viime elokuuta lähettä- 50306: nyt laki- ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi. 50307: 50308: 50309: Anomusehdotuksen tekijät ovat esittäneet, että niin 50310: hyvin maanviljelyksen edistymisen vuoksi kuin maan hank- 50311: kimiseksi tilattomille olisi välttämätöntä, että maanositusta 50312: entistä enemmän toimitettaisiin, mutta jakolain mutkalli- 50313: suus sekä suurien jakokulunkien ja ulosmuutto- y. m. 50314: kustannusten pelko ovat syynä siihen, että jakotoimituk- 50315: sia käytetään vähemmin kuin suotavaa olisi. Toivossa, 50316: että ensiksimainittu haitta hankkeissa olevan uuden jako- 50317: lain kautta on tuleva poistetuksi, ehdotuksentekijät jako- 50318: kulujen ja muiden kustannusten helpottamiseksi ehdotta- 50319: vat, että valtion olisi maanosituksen toimeenpanemisen edis- 50320: tämiseksi myönnettävä suurempaa suoranaista avustusta 50321: kuin tähän asti ja pitempiaikaisia lainoja mahdollisimman 50322: halvalla korolla sekä että jakotoimituksista johtuvat mak- 50323: sut saataisiin suorittaa pitemmän ajan kuluessa kuin ny- 50324: kyään. 50325: 2 1908. II Vp. - Anomasmietintö n:o 18. 50326: 50327: Maanosituksen aiheuttamain rakennusten muuttokus- 50328: tannusten keventämiseksi myönnetään valtiovaroista apu- 50329: rahoja, osaksi velvollisuudella suorittaa apuraha kruunulle 50330: takaisin vuotuisilla lyhennysmaksuilla kymmenen vuoden 50331: kuluessa muuton tapahtumisen jälkeen ja osaksi 50-200 50332: markan suuruisina lahjoina, kun muutto tapahtuu verrat- 50333: tain kaukaiseen paikkaan tai muuten sellaisissa olosuh- 50334: teissa, että siitä muuttajalle syntyy erityisiä haittoja. Asiasta 50335: 26 päivänä maaliskuuta 1889 annetun julistuksen nojalla 50336: on tähän tarkoitukseen käytetty valtiovaroja seuraavat 50337: määrät: 50338: Etu maksu. Apuraha. 50339: Vuonna Mk. p:niä Mk. p:niä 50340: 1890 1,682 700 50341: 1891 476 50 1,050 50342: 1892 4,850 88 1,600 50343: 1893 74,706 02 7,230 50344: 1894 138,313 17 9,571) 50345: 1895 157,298 10,320 50346: 1896 90,054 74 12,342 50 50347: 1897 102,206 74 12,040 30 50348: 1898 131,166 46 13,280 50349: 1899 222,545 08 27,565 50350: 1900 104,040 48 14,550 50351: 1901 83,691 91 15,855 50352: 1902 133,728 59 16,405 50353: 1903 285,943 02 17,045 50354: 1904 478,147 98 22,025 50355: 1905 263,493 45 18,170 50356: 1906 263,734 03 10,770 50357: 50358: Toimitusmaamittarin palkkio on maanosituskustan- 50359: nuksista lähinnä muuttokustannuksia suurin. Se laske- 50360: taan taksan mukaan, jossa on määrätty, mikä korvaus 50361: maamittarilla on tuleva kustakin jakotoimituksen eri teh- 50362: tävästä. Maamittarin on saatavistaan palkkioista jätettävä 50363: asianomaisia maksajia varten kirjoitetut laskut vuosittain 50364: Maanjakojan edistäminen. 3 50365: 50366: paikkakunnan kruununnimismiehelle · viimeistään tammi- 50367: kuun 20 päivänä, minkä jälkeen laskut tarkastetaan n. k. 50368: maanmittausrevisioneissa, joissa asianomaisilla on tilaisuus 50369: tehdä muistutuksensa laskuja ja niiden eri määriä vas- 50370: taan. Hyväksyttyjen laskujen sisällykset suoritetaan maa- 50371: mittarille lääninrahastosta, mutta ositetaan asiallisten mak- 50372: settaviksi sikäli kuin niistä kullekin hänen tilanosansa 50373: mukaan on tuleva, minkä. jälkeen ne kruununverojen yh- 50374: teydessä kannetaan määrätyn maksuajan kuluessa. 50375: Erinäisten paikkakuntain asukkaille kuitenkin on 50376: myönnetty helpotuksia maamittaripalkkioiden suorittami- 50377: seen nähden. Lapin ja Kajaanin kihlakunnissa, Kemijär- 50378: ven, Kuusamon, Kuolajärven ja Pudasjärven pitäjissä sekä 50379: niissä jakokunnissa Yli- ja Alitornion pitäjissä, joiden ti- 50380: lukset rajan järjestämisen johdosta Ruotsin kuningaskun- 50381: taa vastaan ovat joutuneet uuden isojaon alaisiksi, makse- 50382: taan maamittaripalkkio isojakotöistä kokonaan valtiova- 50383: roista. Kuopion läänissä ja siinä osassa Savon maakun- 50384: taa, joka kuuluu Mikkelin lääniin, kannetaan maanomista- 50385: jilta ainoastaan puolet sitä korvausta, joka maamittarille 50386: tulee kruunun- ja perintötilallisilta isojakoon kuuluvista 50387: tehtävistä, ja toimitetaan kanto kymmenen vuoden ku- 50388: luessa. Samoin kannetaan lunastetuilla lahjoitusmailla 50389: Mikkelin ja Viipurin läänissä toimitetuista isojako- ja ve- 50390: ronpanotöistä ainoastaan puolet asiallisilta, mutta tapahtuu 50391: kanto siten, että vuosittain kultakin manttaalilta otetaan 50392: 20 markkaa, kunnes täysi maksu on tapahtunut. Iso- 50393: jaoista kruunun- ja perintötaloilla viimeksimainitussa lää- 50394: nissä maamittaripalkkio kannetaan kokonaisuudessaan ta- 50395: kaisin, mutta siten, että kultakin manttaalilta suorite- 50396: taan 40 markkaa täydellisen maksun tapahtumiseen asti. 50397: Sitä vastoin muissa kuin edellä luetelluissa osissa maata 50398: maamittaripalkkio kruunun- ja perintötiloilla toimitetuista 50399: isojaoista kannetaan asiallisilta kymmenen vuoden ku- 50400: luessa. Samoin menetellään koko maassa isojaon järjes- 50401: telyistä, halkomisista ja lohkomisista suoritettavien maa- 50402: mittaripalkkioiden kanssa. 50403: 4 1908. II Vp. -· Anomusmietintil n:o 18. 50404: 50405: Seuraavasta yleiskatsauksesta nähdään taksan mu- 50406: kaan suoritettujen maanmittauspalkkioiden kokonaismää- 50407: rät viimeksikuluneina kymmenenä vuotena. 50408: 50409: Maamittaus- 50410: Komissioni- palkkioiden 50411: ja varamaa- Auskul- määrä. 50412: Vuonna mittareita. tantteja. Oppilaita. Summa. Smk. 50413: 1898 134 56 119 309 548,928 50414: 1899 147 50 106 312 684,017 50415: 1900 155 56 117 328 686,225 50416: 1901 169 47 144 360 837,064 50417: 1902 176 40 172 388 858,632 50418: 1903 178 49 164 391 803,655 50419: 1904 185 46 159 390 995,392 50420: 1905 189 49 159 397 1,004,302 50421: 1906 191 53 152 396 1,050,997 50422: 1907 207 43 162 412 1,063,395 50423: 50424: Tilaston perusteella on laskettu maamittaripalkkion 50425: täydellisestä isojaosta, jaonjärjestelystä ja halkomisesta, 50426: kun tilusten mittaus samalla tapahtuu, nousevan keski- 50427: määrin noin kahteen markkaan hehtaarilta, vaihdellen jos- 50428: sakin määrin sen mukaan, montako osakasta sellaisessa 50429: toimituksessa on, tiluskartan keskitiheydestä, kartan mit- 50430: takaavasta j. n. e. Sen mukaan maamittarin palkkio kes- 50431: kikokoisen eli 80 hehtaaria käsittävän tilan jaosta olisi 50432: noin 160 markkaa. Tässä kuitenkaan ei ole otettu huo- 50433: mioon niitä kolmea prosenttia maamittaripalkkiosta, jotka 50434: asiallisilta kannetaan, kun kruunu on asiallisten puolesta 50435: suorittanut sanotun palkkion,_ ja jotka menevät ylöskan- 50436: tomiehille. 50437: Toimitusmaamittarin ohella jakotoimitukseen osaa ot- 50438: tavain uskottuin miesten ja apurien palkkioiden määrät 50439: luonnollisesti vaihtelevat suuresti sen mukaan miten met- 50440: säisiä jaonalaiset tilukset ovat, montako osakasta jakotoimi- 50441: tukseen kuuluu, paljonko rajoja on käytävä, pyykkejä raken- 50442: Maanjakojan edistäminen. 5 50443: 50444: nettava j. n. e. Täydellisessä isojasAa tahi halkomisessa on 50445: uskottuin- ja apumiesten palkkauksen laskettu vaihtelevan, 50446: edellyttäen uskottuin miesten päiväpalkaksi 3 markkaa ja 50447: apuripäivätyön hinnaksi 2 markkaa 50 penniä, hehtaaria 50448: kohti 60 pennistä 1 markkaan 20 penniin, mitkä kustan- 50449: nukset, muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta, ovat 50450: jako-osakasten itsensä suoritettavat. 50451: Nämät uskottuin miesten ja apurien palkat, jotka 50452: suurempia aloja käsittävissä maanjaoissa edustavat mel- 50453: koisia määriä, ovat suoritettavat jakotoimituksen kestäessä. 50454: Jakotoimituksen aikana jätetään tavallisesti maanviljelyksen 50455: sekä myöskin rakennusten kunnossapito jonkun verran taka- 50456: pajulle- ainakin jää kehitystyö tekemättä, --- useimmat osak- 50457: kaat kun eivät varmuudella tiedä, saavatko he lopuksi 50458: pitää entiset nautintonsa. Kun jakotoimitus vihdoin saa- 50459: daan päättymään, esiintyy maanomistajille useita kus- 50460: tannuksia kysyviä töitä jakotoimituksen aikaisten laimin- 50461: lyömisten parantamista ja uusien olojen aiheuttamain edis- 50462: tyshankkeiden toteuttamista varten. Sen lisäksi joutuu 50463: samaan aikaan se melkoinen osa jakokustannuksista, joka 50464: valtiovaroista on etukäteen suoritettu, vuosierinä makset- 50465: tavaksi. Tämä on omansa erittäinkin vähävaraisemmille 50466: maanviljelijöille tuottamaan taloudellista ahdinkotilaa. Va- 50467: liokunta on tähän nähden ja kun isojakojen uudestaan 50468: järjestämisen sekä tilain halkomisen, lohkomisen ja pals- 50469: toittamisen voimallinen edistäminen on viljelyksen sekä 50470: kansamme pääelinkeinon, maatalouden, kehitykselle suu- 50471: resta arvosta, katsonut puheena olevan anomusehdotuksen 50472: ansaitsevan huomiota. 50473: V aHokunnasta on kuitenkin näyttänyt tarpeettomalta, 50474: että valtio suoranaisen avustuksen kautta kävisi maan- 50475: ositusta edistämään muissa kuin helliteltävissä tapauk- 50476: sissa. Sellaisen avustuksen rajoittaminen yllämainittuihin 50477: paikkakuntiin ja tapauksiin on siis valiokunnasta näyttä- 50478: nyt tarkoituksen mukaiselta. Maanosituksen kautta ai- 50479: kaansaatava suurempi mukavuus maan hallinnassa on nim. 50480: yleensä pidettävä asiallisille siksi suurta hyötyä tuottavana, 50481: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 18. 50482: 50483: että heidät kohtuudella voidaan velvoittaa itse suoritta- 50484: maan jakotoimituksen aiheuttamat kustannukset. Mutta 50485: sen rasituksen keventämiseksi, joka maanjaoista johtuu, 50486: tarvitaan valtion auttavaa väliintuloa. V aliakunta on 50487: sentähden ollut anomusehdotuksen tekijäin kanssa yhtä 50488: mieltä siitä, että valtiolla olisi syytä määrätä valtiovaroista 50489: etumaksuna suoritetut jakokustannukset pitemmän ajan, 50490: esim. 15-20 vuoden aikana asiallisilta kannettaviksi. Pu- 50491: heena olevain etumaksujen kuoletus olisi sen ohessa ase- 50492: tettava alkavaksi vasta moniaan, esim. viiden vuoden ku- 50493: luttua siitä, kuin jakotoimitus on saatu loppuun suori- 50494: tetuksi. 50495: V aliakunnassa on sitä paitsi lausuttu suotavaksi, että 50496: yllämainittu kruunun ylöskantomiehille menevä prosentti 50497: takaisin suoritettavain etumaksujen kantamisesta lakkau- 50498: tettaisiin. 50499: Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, valiokunta kun- 50500: nioittaen ehdottaa 50501: 50502: että Eduskunta anoisi, että hallitus ot- 50503: taisi harkittavaksi, eikö maanosituksen helpotta- 50504: miseksi valtiovaroista etumaksuna suoritettujen 50505: jakokustannusten kzwletus voitaisi määrätä al- 50506: kavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jako- 50507: toimituksen päättymisen jälkeen .fa kestäväksi 50508: pitemmän ajan. 50509: 50510: Helsingissä 1 p. lokakuuta 1908. 50511: 50512: 50513: 50514: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh- 50515: taja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huopo- 50516: nen, Koivisto, Mäki, Nix, Paunu, Pennanen (ositt.), Pert- 50517: tilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen, Salo, Vahe ja Wirkki 50518: (ositt.) sekä varajäsenet Bäck ja Junnila (ositt.). 50519: Helsinki 1908, Suomalaisen Kirjull. Seuran Kirjap•inon Osakeyhtiö. 50520: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18. 50521: 50522: 50523: 50524: 50525: Suomen Eduskunnan alamainen 50526: anomus, joka tarkoittaa toimenpiteitä maan- 50527: jakojen edistämiseksi. 50528: 50529: 50530: 50531: 50532: Suurivaltaisin, Armollisin. Keisari 50533: ja Suuriruhtinasl 50534: 50535: 50536: 50537: 50538: Eduskunna;ssa on tehty anomusd1dotus,joka tarkoittaa 50539: toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi, ja on Eduskunta 50540: tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitdlyt. 50541: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18. 50542: 50543: Niin hyvin maanviljelyksen edistymisen vuoksi kuin 50544: maan hankkimiseksi tilattomille olisi välttämätöntä, että 50545: maanositusta entistä enemmän toimitettaisiin, mutta 50546: maan jakamista koskevien säännösten mutkallisuus sekä 50547: suurien jakokulunkien ja ulosmuutto- y. m. kustannusten 50548: pelko ovat syynä siihen, että jakotoimituksia käytetään 50549: vähemmin kuin suotavaa olisi. Ensiksimainittu haitta toi- 50550: vottavasti tulee poistetuksi hankkeissa olevan uuden jako- 50551: lain kautta, mutta jakokulujen ja muiden kustannusten 50552: helpottamiseksi ovat eri toimenpiteet tarpeen. 50553: Maanosituksen aiheuttamain rakennusten muutto- 50554: kustannusten keventämiseksi myönnetään valtionvaroista 50555: apurahoja, osaksi velvollisuudella suorittaa apuraha kruu- 50556: nulle takaisin vuotuisilla lyhennysmaksuilla kymmenen 50557: vuoden kuluessa muuton tapahtumisen jälkeen ja osaksi 50558: 50-200 markan suuruisina lahjoina, kun muutto tapahtuu 50559: verrattain kaukaiseen paikkaan tai muuten sellaisissa olo- 50560: suhteissa, että siitä muuttajalle syntyy erityisiä haittoja. 50561: Asiasta 26 päivänä maaliskuuta 1889 annetun julistuksen 50562: nojalla on tähän tarkoitukseen yleisistä varoista vuosina 50563: 1890-1906 suoritettu takaisin maksettavina apurahoina 50564: yhteensä 2,536,079 markkaa 5 penniä, ja apurahoina ilman 50565: takaisinmaksuvelvollisuutta 210.522 markkaa 8o penniä. 50566: Toimitusmaamittarin palkkio on maanosituskustan- 50567: nuksista lähinnä muuttokustannuksia suurin. Se lasketaan 50568: taksan mukaan, jossa on määrätty, mikä korvaus maa- 50569: mittarille on tuleva kustakin jakotoimituksen eri tehtä- 50570: vasta. Maamittarin on saatavistaan palkkioista kruu- 50571: nunnimismiehelle jätettävä asianomaisia maksajia var- 50572: ten kirjoitetut laskut, jotka sitten tarkastetaan n. k. maan- 50573: mittausrevisioneissa, ja on asianomaisilla silloin tilaisuus 50574: tehdä muistutuksensa laskuja ja niiden eri määriä vas- 50575: taan. Hyväksyttyjen laskujen sisällykset suoritetaan maa- 50576: mittarille lääninrahastosta, mutta ositetaan asiallisten mak- 50577: settaviksi sikäli kuin niistä kullekin hänen tilanosansa mu- 50578: kaan on tuleva, minkä jälkeen ne kruununverojen yhtey- 50579: Maanjakojen edistäminen. 50580: 50581: dessä kannetaan asiallisilta yleensä kymmenen vuoden 50582: kuluessa. Muutamain paikkakuntain asukkaille on kui- 50583: tenkin myönnetty erinäisiä helpotuksia maamittaripalk- 50584: kioiden suorittamiseen nähden. 50585: Tilaston perusteella on laskettu maamittaripalkkion 50586: täydellisestä isostajaosta, jaonjärjestelystä ja halkomi- 50587: sesta, kun tilusrten mittaus samalla tapahtuu, nousevan 50588: keskimäärin noin 2 markkaan hehtaarilta, vaihdellen jos- 50589: sakin määrin sen mukaan, montako osakasta sellaisessa 50590: toimituksessa on, tiluskartan keskitiheydestä, kartan mit- 50591: takaavasta j. n. e. Sen mukaan maamittarin palkkio kes- 50592: kikokoisen eli 8o hehtaaria käsittävän tilan jaosta olisi 50593: noin 160 markkaa. Tähän tulee lisäksi ne kolme prosent- 50594: tia maamittaripalkkiota, jotka asiallisilta kannetaan, kun 50595: kruunu on asiallisten puolesta suorittanut sanotun palk- 50596: kion, ja jotka menevät ylöskantomiehille. 50597: Toimitusmaamittarin ohella jakotoimitukseen osaa 50598: ottavain uskottujen miesten ja apurien palkkioiden määrät 50599: luonnollisesti vaihtelevat suuresti sen mukaan miten met- 50600: säisiä jaonalaiset tilukset ovat, montako osakasta jakotoi- 50601: mitukseen kuuluu, paljonko rajoja on käytävä, pyykkejä 50602: rakennettava j. n. e. Täydellisessä isossajaossa tahi halko- 50603: misessa on uskottujen ja apumiesten palkkauksen laskettu 50604: vaihtelevan, edellyttäen uskottuin miesten päiväpalkaksi 50605: 3 markkaa ja apuripäivätyön hinnaksi 2 markkaa 50 pen- 50606: niä, hehtaaria kohti 6o pennistä 1 markkaan 20 penniin, 50607: mitkä kustannukset, muutamia poikkeustapauksia lukuun- 50608: ottamatta, ovat jako-osakasten itsensä suoritettavat. 50609: Nämät uskottujen miesten ja apurien palkat, jotka 50610: suurempia aloja käsittävissä maanjaoissa edustavat mel- 50611: koisia määriä, ovat suoritettavat jakotoimituksen kes- 50612: täessä. Jakotoimituksen aikana jätetään tavallisesti maan- 50613: viljelyksen sekä myöskin rakennusten kunnossapito jonkun 50614: verran takapajulle - ainakin jää kehitystyö tekemättä - 50615: useimmat osakkaat kun eivät varmuudella tiedä, saavatko 50616: he lopuksi pitää entiset nautintonsa. Kun jakotoimitus 50617: 4 l90S. Il Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18. 50618: 50619: vihdoin saadaan päättymään, esiintyy maanomistajille 50620: useita kustannuksia kysyviä töitä jakotoimituksen aikais- 50621: ten laiminlyömisten parantamista ja uusien olojen aiheut- 50622: tamain edistyshankkeiden toteuttamista varten. Sen lisäksi 50623: joutuu samaan aikaan se melkoinen osa jakokustannuk- 50624: sista, joka valtionvaroista on etukäteen suoritettu, vuosi- 50625: erinä maksettavaksi. Tämä on omansa erittäinkin vähä- 50626: varaisemmille maanviljelijöille tuottamaan taloudellista 50627: ahdinkotilaa. Tähän nähden ja kun isonjaon uudeSitaan 50628: järjestämisen sekä tilain halkomisen, lohkomisen ja pals- 50629: toittamisen voimallinen edistäminen on kansamme pää- 50630: elinkieinon, maatalouden, kehitykselle suuri'arvoista, on 50631: Eduskunta katsonut muutoksen aikaansaami:sen jako- 50632: kustannusten suorittamistapaan suotavalksi. 50633: Näyttää kuitenkin tarpeettomalta, että valtio suora- 50634: naisen avustuksen kautta kävisi maanositusta edistämään 50635: muissa kuin helliteltävissä tapauksissa. Sellaisen avustuk- 50636: sen rajoittaminen niihin paikkakuntiin ja tapauksiin kuin 50637: nykyäänkin on siis Eduskunnasta näyttänyt tarkoituksen 50638: mukaiselta. Maanosituksen kautta aikaansaatava suurempi 50639: mukavuus maan hallinnossa on nimittäin yleensä pidet- 50640: tävä asiallisille siksi suurta hyötyä tuottavana, että heidät 50641: kohtuudella voidaan velvoittaa itse suorittamaan jakotoi- 50642: mituksen aiheuttamat kustannukset. Mutta sen rasituksen 50643: keventämiseksi, joka maanjaoista johtuu, tarvitaan val- 50644: tion auttavaa väliintuloa. Eduskunta on sentähden ollut 50645: sitä mieltä, että valtiolla olisi syytä määrätä valtionvaroista 50646: etumaksuna suoritetut jakokustannukset pitemmän ajan, 50647: esim. I 5-20 vuoden aikana asiallisilta kannettaviksi. Pu- 50648: heena olevain etumaksujen kuoletus olisi sen ohessa ase- 50649: tettava alkavaksi vasta moniaan, esimerkiksi viiden vuo- 50650: den kuluttua siitä, kuin jakotoimitus on saatu loppuun 50651: suoritetuksi. 50652: Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, Eduskunta Tei- 50653: dän Keisarilliselta Majesteetiitanne alamaisesti anoo, 50654: Maanjakojen edistäminen. 5 50655: 50656: että hallitus ottaisi harkittavaksi, eikö 50657: maanosituhen helpottamiseksi valtionvaroista 50658: etunzaksuna suoritettujen jakokustannustm 50659: kuoletusta voitaisi 'määrätä alkavaksi vasta mo- 50660: niaan vuoden kuluttua jakotoimituksen päätty- 50661: misen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan. 50662: 50663: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 50664: 50665: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1908. 50666: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino. 50667: 1908. II Vp. ' Anomusmietintö n:o 19. 50668: 50669: 50670: 50671: 50672: Valtiovarainvaliokunnan mie- 50673: ti n t ö n:o 7 anomusehdotuksen joh- 50674: dosta, joka tarkottaa Kolarin kappe- 50675: liseurakunnan asettamista verotukseen 50676: nähden samalle kannalle kuin Lapin 50677: kihlakunnan kunnat 50678: 50679: 50680: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi 50681: lähettänyt edustaja P. Ahmavaaran tekemän anomusehdo- 50682: tuksen Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta verotuk- 50683: seen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan 50684: kunnat. Asiaa käsiteltyään Valiokunta saa Eduskunnalle 50685: esittää seuraavaa. 50686: 50687: Kysymys Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta ve- 50688: rotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan 50689: kunnat oli Valtiosäätyjen käsiteltävänä 1900 vuoden valtio- 50690: päivillä, ja silloin asiasta tehty anomusehdotus Valtiovalio- 50691: kunnan mietinnön mukaisesti hylättiin. Valiokunta perusteli 50692: kantaansa sillä, että poikkeusasema, joka Lapin kihlakun- 50693: nalle on verotukseen nähden suotu, on syntynyt sellaisina 50694: aikoina, jolloin maalle ja sen tuotteille, erityisesti metsän- 50695: tuotteille, ei niin kaukana pohjoisessa voitu suurta arvoa 50696: laskea, eikä ole syytä enää nykyänsä tällaisia vapautuksia 50697: antaa. Tämä näytti Kolarin kappeliseurakuntaan nähden 50698: sitä vähemmän tarpeelliselta, kun vuonna 1886, jolloin en- 50699: tinen maakirja- ja henkivero muutettiin ruplaveroksi, Ko- 50700: larissa manttaalilta suoritettava vero alennettiin noin 12 50701: 0 /o:lla. 50702: 50703: Viimekeväisillä valtiopäivillä jätettiin Eduskunnalle sa- 50704: maa verotusasiaa koskeva anomusehdotus, mutta sitä ei 50705: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7. 50706: 2 l908.till Vp. - Anomusmletintö n:o 19. 50707: 50708: silloin ehditty käsitellä, ja senvuoksi on se nyt näillä val- 50709: tiopäivillä uudistettu. Anomusehdotuksessa pannaan erityi- 50710: sesti painoa sille, että Kolarin kappeliseurakunta taloudel- 50711: listen elinehtojensa puolesta on kovin epäedullisessa ase- 50712: massa, joten verotuksen helpotus olisi siihen nähden yhtä 50713: hyvin oikeutettu kuin varsinaiseen Lappiin ja samalla La- 50714: pinverolla oleviin Kuolajärven ja Kuusamon kuntiin nähden. 50715: Valiokunnan mielestä on kyllä myönnettävä, että poh- 50716: joisimman Suomen taloudelliset olot monessa suhteessa ovat 50717: paljon huonommat kuin maamme muiden seutujen, ja ve- 50718: ronhuojennuksiin on siltä kannalta katsoen syytä. Mutta 50719: toiselta puolen on myös tunnettu asia, että verot, jotka 50720: pääasiallisesti suoritetaan rahassa, tuntuvat siellä vähemmän 50721: raakailta kuin muualla, koska rahan ostokyky on Pohjois- 50722: Suomessa pienempi ja sen arvo siis alempi kuin eteläisem- 50723: millä paikkakunnilla. Kun Kolarin kappeliseurakunta on 50724: siksi äskettäin kuin vuonna 1886 saanut veronhelpotusta, 50725: ja verotuslaitoksemme ylipäänsä jo läheisessä tulevaisuu- 50726: dessa aiotaan järjestää uudelle kannalle, ei Valiokunnan 50727: mielestä ole nyt syytä kannattaa puheenalaista anomuseh- 50728: dotusta. 50729: 50730: Näin ollen Valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa Edus- 50731: kunnalle, 50732: 50733: että anomusehdotus ei antaisi aihetta toimen- 50734: piteeseen. 50735: 50736: Helsingissä, lokakuun 5 päivänä 1908. 50737: 50738: 50739: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pal- 50740: men, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio, Kanervo, 50741: W. Korhonen, Laine, A. Neovius, Partanen, Rapola, Saa- 50742: risto, Sainio, Tanner, Vikman, Wirkkunen ja W. Wuolijoki 50743: sekä varajäsenet Komu, Riihelä ja Saarikivi. 50744: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908. 50745: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20. 50746: 50747: 50748: 50749: 50750: Laki-ja talousvaliokunnan mie- 50751: tintö n:o 12 syötöstä kruunun metsämailla 50752: määrätyn laidunmaksun lakkauttamista kos- 50753: kevain anomusehdotusten johdosta. 50754: 50755: 50756: Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 22 päi- 50757: vänä syyskuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki- 50758: ja talousvaliokuntaan siirtänyt sitä ennen talousvaliokun- 50759: taan lähetetyt edustajain Hiltulan y. m. sekä Koiviston 50760: y. m. anomusehdotukset n :ot 19 ja 69. 50761: 50762: 50763: 50764: Keisarillisen senaatin 3 päivänä toukokuuta 1877 50765: tekemän päätöksen kautta myönnettiin karjanomistajille 50766: oikeus käyttää eläimiään syötöllä kruununmailla erityistä 50767: maksua eli n. k. laidunveroa vastaan. Sanottu oikeus 50768: on pysytetty voimassa sittemmin aika-ajoin annettujen 50769: määräysten kautta. Viimeksi on siitä, 21 p. tammikuuta 50770: tänä vuonna metsähallitukselle lähetetyn senaatin kamari- 50771: toimituskunnan kirjelmän mukaan, määrätty, että hevoset, 50772: nautaeläimet ja lampaat saavat toistaiseksi ja kunnes toisin 50773: määrätään käydä laitumella niin hyvin kruununmailla kuin 50774: kruununpuistoissa seuraavilla ehdoilla: 50775: jos asianomainen hoitoalueen metsänhoitaja ylimet- 50776: sänhoitajan suostumuksella katsoo tarpeelliseksi jostain 50777: syystä laiduntamiselta rauhoittaa hoitoalueensa kokonai- 50778: suudessaan tahi jonkun osan siitä, on hänen annettava 50779: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12. 50780: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20. 50781: 50782: tieto yleisölle kuluvana vuotena rauhoitettavista alueista, 50783: niiden nimistä ja suunnittaisista rajoituksista aina huhti- 50784: kuun kuluessa kahdesti julistettavan kuulutuksen kautta; 50785: samana aikana ja samalla tavalla on myös ilmoitettava, 50786: mitä katsotaan tarpeelliseksi laiduntamisoikeudesta kruu- 50787: nunmaalla yleisön tiedoksi saattaa; ja ovat asianomaiset 50788: karjanomistajat velvolliset pitämään karjansa rauhoitus- 50789: alueilta poissa, laissa määrätyn seuraamuksen uhalla lu- 50790: vattomasta laiduntamisesta toisen tiluksilla; 50791: vuotuinen laidunmaksu on hevosista ja nautaeläimis- 50792: tä 40 penniä elukasta ja lampaista I markka kappaleelta, 50793: paitsi Oulun läänissä, missä tämä maksu on hevosista ja 50794: nautaeläimistä IO penniä elukasta ja lampaista 50 penniä 50795: kappaleelta; 50796: elukkain omistajain tulee vuosittain viimeistään kesä- 50797: kuun kuluessa ilmoittaa metsänhoitajalle, metsätyönjoh- 50798: tajalle tahi asianomaiselle metsänvartijalle ne elukat, joita 50799: varten laidunoikeutta halutaan, sekä suorittaa niistä lai- 50800: dunmaksu ensimäisessä kohdassa mainitun seuraamuksen 50801: uhalla; 50802: jos eläimet ainoastaan kulkevat poikki kruununmaan 50803: päästäkseen omille laidunmaille, ovat ne laidunmaksusta 50804: vapaat; 50805: jos kruununmetsien asukkaiden elukat kulkevat laitu- 50806: mella semmoisten yksityisten mailla, joiden elukat kulke- 50807: vat laitumella kruununmailla, tulee tämmöisen maanomis- 50808: tajan, jos katsoo syytä siihen olevan, jättää kartoittamat- 50809: toman, tarkastuspiirin ylimetsänhoitajalle osotetun kirjal- 50810: lisen anomuksen viimeistään huhtikuussa asianomaiselle 50811: metsänhoitajalle pyynnöllä saada maksuttomasti käyttää 50812: karjansa eli jonkun osan siitä laitumella kruununmaalla; 50813: ja antaa ylimetsänhoitaja, asianomaisen metsänhoitajan 50814: mielipidettä kuultuaan, päätöksen asiassa viimeistään tou- 50815: kokuun kuluessa; 50816: aikaisemmin myönnetyt vapautukset laidunmaksuista 50817: Laidunmaksun lakkauttamisesta. 3 50818: 50819: j~ävät voimaan ylläolevain säädösten voimaan astut- 50820: tuakin; 50821: Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa, joissa iso- 50822: jakoa vielä ei ole alotettu, on toistaiseksi laidunoikeus 50823: vapaa. 50824: 50825: Jo 1882 vuoden valtiopäivillä tehtiin talonpoikais- 50826: säädyssä anomusehdotus, jossa pyydettiin anottavaksi lai- 50827: dunveron lakkauttamista sekä että valtion metsämaita siitä 50828: lähtien, niinkuin ennen vuotta I 878, saataisiin ainakin 50829: maan pohjoisessa osassa verotta ja ilman estettä käyttää 50830: kotieläinten laitumena. Tämä ehdotus, joka sillä kertaa 50831: hyljättiin, saavutti seuraavilla eli 1885 vuoden valtiopäi- 50832: villä uudistettuna kannatusta siinä muodossa, että talon- 50833: poikaissääty lähetti hallitsijalle alamaisen anomuksen, jos- 50834: sa pyydettiin, että karjankäynnistä kruunun metsämailla ei 50835: laidunveroa eli syöttömaksua kannettaisi. Anomusta ei 50836: kuitenkaan hallituksessa otettu huomioon. Sitten tehtiin 50837: samaa tarkoittavia anomusehdotuksia 1888 ja 1897 vuo- 50838: sien valtiopäivillä, jolloin niiden kuitenkaan, sittenkun 50839: asianomaiset valiokunnat olivat antaneet niistä mietin- 50840: tönsä, ei katsottu antavan aihetta toimenpiteeseen Valtio- 50841: säätyjen puolelta. Nyt kysymyksessä olevissa anomuseh- 50842: dotuksissa on uudistettu kuluvan vuoden ensimmäisillä 50843: valtiopäivillä tehdyt, vaan silloin loppuun käsittelemättä 50844: jääneet anomusehdotukset, ja ehdotetaan niissä anotta- 50845: vaksi, edustaja Hiltulan y. m. anomusehdotuksessa, ,että 50846: laidunvero Oulun läänin kruunun metsämailla lakkautet- 50847: taisiin", ja edustaja Koiviston y. m. ehdotuksessa, ,että 50848: laidunvero kruunun metsämailla lakkautettaisiin hevosilta 50849: ja nautakarjalta". 50850: 50851: Kuten ylempänä mainituista määräyksistä havaitaan, 50852: ovat ne ehdot, joilla senaatti on sallinut karjankäyttöä 50853: kruunun metsämailla, sellaiset, ettei niitä vuosimaksujen 50854: suuruuteen nähden tai muutoinkaan ylipäänsä voida pitää 50855: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20. 50856: 50857: kohtuuttomina. Niistä käy selville, ettei puheenalaisen 50858: Iaidunmaksun varsinaisena tarkoituksena ole pidetty sanot- 50859: tavan valtiotulon hankkimista, tämä tulo kun on tuottanut 50860: kruunulle vuodelta 1907, jolloin laidunmaksut olivat kor- 50861: keammat kuin nykyään, ainoastaan 5,5 r6 markkaa 75 pen- 50862: niä.*) Joskaan hevoset ja nautaeläimet eivät tee suurta 50863: vahinkoa metsälle, lukuunottamatta nuorennusaloja, joi- 50864: den suojelemiseksi metsänhoitoviranomaisille onkin pidä- 50865: tetty oikeus rauhoittaa erityisiä alueita missä syytä siihen 50866: saattaa olla, ovat laidunmaksut kutakin elukkaa kohden 50867: nykyään siksi alhaiset, että ne nähtävästi eivät tuota riit- 50868: tävää korvausta näiden elukkain metsälle aikaansaamasta 50869: vahingosta. Ainoastaan poikkeustapauksissa yksityiset 50870: maanomistajat katsonevat taloudellisesti kannattavaksi 50871: luovuttaa laidunta, jolla heidän omat karjansa eivät käy, 50872: niin huokeasta maksusta toisten käytettäväksi. Mitä taas 50873: lampaiden syötästä määrättyyn korkeampaan maksuun tu- 50874: lee, niin sekään ei vastanne sitä suurempaa vahinkoa, min- 50875: kä lampaat metsälle tekevät, ne kun syövät havupuiden 50876: latvakasvuja ja siten vahingoittavat nousevaa metsää. 50877: Niinikään on eri paikkakuntain olosuhteita otettu huo- 50878: mioon ei ainoastaan sen kautta, että laidunmaksut Oulun 50879: läänissä, joka maamme muuhun osaan verraten on epä- 50880: edullisemmassa asemassa, on asetettu alhaisemmiksi, vaan 50881: senkin kautta, että metsänhoitoviranomaisille on myön- 50882: netty valta anomuksesta vapauttaa laidunverosta sellainen 50883: maanomistaja muissakin kunnissa, jonka maalla kruunun- 50884: metsien asukkaiden elukat kulkevat laitumella. Näiden 50885: syiden nojalla ja kun kruunulla maihinsa on yhtä hyvä 50886: oikeus kuin yksityisilläkin omiinsa, sekä semminkin kun 50887: puheenalainen maksu sanotun oikeuden selväksi tekemisen 50888: vuoksi on varsin paikallaan, on osa valiokunnan jäseniä 50889: 50890: 50891: *) Liitteenä oleva luettelo osottaa mitä laidunmaksuna on eri 50892: paikkakunnissa maksettu. 50893: Laidunmak:sun lakkauttamisesta. 5 50894: 50895: ollut sitä mieltä, etteivät puheenalaiset anomusehdotukset 50896: ansaitse huomiota, jonka tähden ne olisivat hyljättävät. 50897: Toiset -~valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, että 50898: joskin puheenalainen laidunmaksu periaatteessa on pi- 50899: dettävä oikeutettuna, se seikka, että sen poistamista 50900: kerta toisensa perään on pitemmän ajan kuluessa valtio- 50901: päivillä vaadittu ja asiaa tuntevissa piireissä kannatettu, 50902: on omansa synnyttämään arvelua, että laidunmaksun 50903: kantaminen eräissä tapauksissa osottautuu vääryydeksi. 50904: Missä kruunun metsämaiden rajanaapureilla itsellään on 50905: riittävästi laidunmaita ja heidän karjainsa käynti kruu- 50906: nun mailla sellaisissa oloissa aiheutuu ainoastaan kruunun 50907: ja yksityisten omistamain tilusten epämukavasta sijoituk- 50908: sesta, sekä semminkin siellä, missä maanomistajain kes- 50909: ken on aikaansaatu aitaussopimuksia, joiden mukaan ai- 50910: taamattomat alueet ovat jätetyt yhteiselle karjankäytölle 50911: alttiiksi, ei kruunun olisi vaadittava maksua metsämai- 50912: densa laitumena käyttämisestä. Ainakin viimeksimaini- 50913: tuilla paikkakunnilla näyttää johdonmukaisuus vaativan, 50914: että kruunun, ellei se tahdo aidalla alueitaan rauhoittaa, 50915: olisi myönnettävä niille vapaa laiduntaminen. Yleensä 50916: näyttää olevan syytä uskottuin miesten tai, jos kunnallisia 50917: metsälautakuntia vastedes tulee asetettavaksi, näiden kaut- 50918: ta aika-ajoin toimittaa tutkimus siitä, missä paikoin olo- 50919: suhteet ovat sellaisia, että kruununmaiden läheisyydessä 50920: asuvain eläintenomistajien on suoritettava maksuja laitu- 50921: men käyttämisestä näillä mailla, missä taasen olosuhteet 50922: antanevat aihetta vapauttaa heidät laidunmaksuista. On 50923: myöskin näyttänyt suotavalta, että missä kruunun metsä- 50924: maan rajanaapureille käy välttämättömäksi aidalla estää 50925: elukoitaan kruunun maalle menemästä, heille kruunun met- 50926: sästä annettaisiin aita-aineita, ainakin milloin kruunulla 50927: metsänsä jäilenkasvamisen varjelemiseksi katsotaan ole- 50928: van siitä etua. Koska hallitus ilmankin Eduskunnan siitä 50929: tekemään anomusta lienee havaitseva nyt esitetyn menette- 50930: lyn tarpeellisuuden, jotta puheena oleva laidunmaksuasia 50931: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20. 50932: 50933: saataisiin eri paikkakuntain olojen mukaisesti tyydyttä- 50934: vällä tavalla järjestetyksi, ovat nämätkin valiokunnan jä- 50935: senet katsoneet voivansa ehdottaa, että anomusehdotukset 50936: saisivat rauveta. 50937: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa, 50938: 50939: että puheena olevat anomusehdotukset ei- 50940: vät antaisi aihetta mihinkään Eduskunnan toi- 50941: menpiteeseen. 50942: 50943: Helsingissä, lokakuun 5 p :nä 1908. 50944: 50945: 50946: 50947: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh- 50948: taja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huo- 50949: ponen, Koivisto, Mäki, Nix ( ositt.), Paunu, Pennanen, 50950: Perttilä, Pykälä ( ositt.), Rantanen, Ruotsalainen, Vahe 50951: (ositt.) ja Virkki sekä varajäsenet Bäck, Junnila (ositt.) 50952: ja Poutiainen ( ositt.). 50953: Liite. 50954: 50955: 50956: 50957: 50958: Laidunvero luettelo vuodelta 1907. 50959: 50960: Tarkastuspiiri ja Laidun-~ 50961: 1Elukka- 1 maksut. Tarkastuspiiri ja 1Elukka- 1 Laidun- 50962: maksut. 50963: hoitoalue. luku. mk. lp. hoitoalue. luku. mk. 1p. 50964: 50965: 50966: Turun-Hämeen läänin. Vaasan läänin. 1 50967: 50968: Loppi 36 18- Pyhäjärvi 7 4- 50969: Yläne 49 2450 Saarijärvi 570 279 60 50970: Kankaanpää 1374 596 90 Multia 141 71- 50971: Karvia 355 178 50 Virrat 131 66- 50972: Parkano 650 313 30 Jalasjärvi 685 339 20 50973: Aure 496 236 50 Alajärvi 1200 582 50 50974: Orivesi 103 48 75 Salamajärvi 289 140 30 50975: Jämsä 277 140 60 Viitasaari - - - 50976: Yhteensä Lesti 568 195 70 50977: 3340li55T5 50978: Evon-VeSiijaon 19 950 Yhteensä 3591 1678 30 50979: 50980: Viipurin-Mikkelin lään. Oulu järven. 50981: Pällilä 104 310 50 Siikajoki 1256 131 60 50982: Rajajoki 1166 617 - Pyhäjoki 594 63190 50983: Laatokka 27 1350 Kalajoki 334 33- 50984: Uomaa 139 66 90 Haapajärvi 434 4670 50985: LoimaJa 199 111 60 Paltamo 135 1725 50986: Korpiselkä 55 75 50 Sotkamo 161 1870 50987: Mikkeli 104 54 50 Kuhmo - -- 50988: Miehikkälä 305 148 80 Lentiira - -- 50989: Hyrynsalmi - -- 50990: Yhteensä 2099 1398 30 Suomussalmi - - - 50991: Kuop:ion läänin. Piispajärvi - - - 50992: Ilomantsi 119 30 25 Puolanka - - - 50993: Suomusjärvi - - - Yhteensä 29141 311 15 50994: Jongunjoki - - - 50995: Iin. - - 50996: Kuohatti - - - 50997: Utajärvi - - - 50998: Halmejärvi - - - 50999: Palojärvi - - - 51000: Ii - - - 51001: Pudasjärvi - - - 51002: Iisalmi 26 7 50 Puhos 51003: - -~- 51004: Yhteensä l 1451 37175 Taivalkoski 1 - -- 51005: Tarkastuspiiri ja 1Elukka- 1Laidun-, 51006: maksut. Tarkastuspiiri ja 1Elukka- ILaidun- 51007: maksut. 51008: boitoalue. luku. mk. l p. boitoalue. luku. mk. l p. 51009: 51010: 51011: Kuusamo - - - Sodankylä 254 370! 51012: Kitka - - - Kitinen 275 378( 51013: Ranua - - - Alakittilä 571 641! 51014: Kuivaniemi - - - Ylikittilä 129 226( 51015: Simo - - - Muonio - -- 51016: Ylisimo - - - Enontekiö - -- 51017: Yhteensä - - - Inari - -- 51018: Utsjoki - -- 51019: Kemin. 51020: Yhteensä 1346 1819( 51021: Kemi 152 31 30 51022: Muurola 568 72 70 Yhteenveto tarkastus- 51023: Ylitornio 494 51 30 piir·ittäin. 51024: Turtola 1223 111 20 51025: - Turun-Hämeen läänin 51026: - - 51027: 3340 15570! 51028: Kolari 51029: 533 62 90 Evon-Vesijaon 19 95( 51030: Meltaus 51031: 110 1340 Viipurin-Mikkelin lään. 2099 139831 51032: Rovaniemi 51033: 145 377! 51034: Etelä-Kemijärvi - - - Kuopion läänin 3591 167831 51035: Pohjois-Kemijärvi - - Vaasan läänin 51036: Oulujärven 2914 3111! 51037: Salla - - Iin - -- 51038: Tuntsa 1 - - Kemin 3080 34281 51039: Yhteensä 3080 342 80 Lapin 1346 18191 51040: Lapin. 51041: Yläkemi 33 51042: Yhteensä 16534 55167! 51043: . 51044: 5901 51045: Luiro 84 1440 51046: 51047: 51048: 51049: 51050: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 51051: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51052: 51053: 51054: 51055: 51056: Kunnallisvaliokunnan mietintö 51057: N: o 2 Eduskunnalle jätetyn anomusehdo- 51058: tuksen johdosta, joka tarkoittaa toimen- 51059: piteitä esikaupunkien asukasten oloissa val- 51060: litsevain epäkohtain poistamiseksi. 51061: 51062: 51063: Eduskunta on Kunnallisvaliokunnan käsiteltäväksi 51064: lähettänyt edustaja Kirveen y. m. anomusehdotuksen N :o 51065: IOI toimenpiteistä esikaupunkioloissa vallitsevain epäkoh- 51066: tain poistamiseksi. 51067: Tämän anomusehdotuksen johdosta valiokunta kun- 51068: nioittaen esittää seuraavaa: 51069: 51070: Luonnollisena seurauksena suurten kaupunkien asu- 51071: kasluvun kasvamisesta ja vuokrain kohoamisesta syntyy 51072: pyrkimys hakea halvempia asuntoja kaupunkipiirin ulko- 51073: puolella. Kaupungin ympäristössä olevalla maaseudulla 51074: tarjoutuu tilaisuus saada tonttimaata vuokraa vastaan, 51075: jota mahdollisuutta ei tavallisesti ole kaupungissa. Ra- 51076: kentamista eivät siellä sido kaupungin ankarat raken- 51077: nusjärjestykset. Rakennusaineina saatetaan käyttää huo- 51078: keahintaisempaa tavaraa kuin itse kaupungissa. Moni 51079: kaupungissa jo kelpaamattomaksi käynyt rakennus sitä- 51080: paitsi siirtyy kaupungin ulkopuolelle. Näin syntyy kau- 51081: pungin kasvaessa vähitellen sen ympärille yhä laajentuva 51082: asutus. 51083: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 2. 51084: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51085: 51086: Oman asunnon rakentamista kaupungissa ei vähävä- 51087: kinen voi ajatellakaan. Mutta kaupungin ulkopuolella on 51088: tämmöiseen tilaisuus, ja moni työläinen on esikaupun- 51089: geissa itselleen hankkinut oman palstankin ja pystyttänyt 51090: sille oman kodin. Edut tämmöisistä omista kodeista ovat 51091: monenkertaiset. Terveydellisessä suhteessa ovat nämä 51092: asunnot, milloin liika-asutusta voidaan välttää, paljoa ar- 51093: vokkaammat kuin ahtaat kaupunkihuoneistot, kivijalka- 51094: asuntoja mainitsemattakaan. Maalaisasunnon tanhualla ja 51095: sitä ympäröivässä metsässä vietetyt päivät perustavat var- 51096: mastikin, ennen kaikkea lapsiin nähden, vastaiselle työn- 51097: teolle ruumiinterveyden, jolle kivikaduilla ja ahtaalla as- 51098: falttipihalla hankittu virkistys ei saata vertoja vetää. Huo- 51099: lenpito pienestä kasvitarhasta on omansa antamaan tyy- 51100: dyttävää toimiskelua nuorisolle, jonka vastaiselle kehityk- 51101: selle tämänkaltainen työskentely kasvatuksellisessa suh- 51102: teessa on kaupunkilaiseen ajanviettoon verraten suuriar- 51103: voinen. Raittiin ilman nauttiminen kotoisen rauhallisuu- 51104: den ohessa oman katon alla on epäilemättä tervetullut vir- 51105: kistys työntekijälle itselleenkin. 51106: Mainittujen valokohtien ohella eivät esikaupunkiolot 51107: sentään ole varjopuoliakaan vailla. Mitä taajaväkisem- 51108: mäksi tämmöinen yhdyskunta tulee, sitä tuntuvaromiksi 51109: käyvät epäkohdat. Suurten kaupunkien liike-elämän ke- 51110: hittyminen kysyy yhä enemmän työvoimia, varsinkin eräi- 51111: nä vuodenaikoina. Vuosittain saapuu taajat joukot työn- 51112: hakijoita, joiden toimeentulo, ainakin alussa, ennenkuin 51113: ovat saaneet pysyväistä työtä, on hankalaa. Kaupungissa 51114: ovat vuokrat niin korkeat, ettei sinne kannata asettua 51115: asumaan, vaan täytyy vähävaraisen pyrkiä esikaupunkiin, 51116: jossa vuokrat ovat halvempia. Sitäpaitsi kaupungin vuok.,. 51117: rakasarmeissa, varsinkin sellaisissa, jotka ovat työväelle 51118: aijottuja, ei suvaita lapsirikkaita perheitä. Monen sellai- 51119: sen työläisperheen, joka aikaisemmin on asunut kaupun- 51120: gissa, on lapsijoukon kasvaessa pakko siirtyä esikaupun- 51121: kiin, saadakseen asunnon. Esikaupunkialueelle ilmestyy 51122: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 3 51123: 51124: nam yhä enemmän asukkaita. Rakennusten luku lisään- 51125: tyy vuosi vuodelta ja vihdoin kadottaa yhdyskunta koko- 51126: naan maaseutuluonteensa sekä samalla maalaiselämän 51127: edut. Yleinen liike käy suuremmaksi ja se tuo 51128: mukanaan vierasta väkeä, joka saattaa aikaan häi- 51129: riötä. Asuntojen rakentamista varten ei ole jär- 51130: jestäviä säännöksiä, jonka vuoksi rakennustapa ja 51131: asuntojen sijoitus piankin antaa aihetta tyytymättö- 51132: myyteen, varsinkin sellaisissa tapauksissa, milloin raken- • 51133: nukset ovat tehdyt, kuten tavallista, pääasiallisesti vuok- 51134: ralle tarjottaviksi. Syntyy vähitellen tiheä, järjestämätön, 51135: kaikkea muuta kuin terveellinen asutus, ilman tarpeellisia 51136: kaatopaikkoja ja siivouden ylläpitämistä tarkoittavia lait- 51137: teita. Varokeinoja tulipalon estämiseksi saatetaan täm- 51138: möisissä oloissa helposti laiminlyödä, ja riittäväin veden- 51139: saantipaikkojen puutteessa on tulipalon sattuessa sammu- 51140: tustyö vaikeata sielläkin, missä palosammutuskuntia on. 51141: Tuntuva haitta näissä esikaupungeissa on tarpeellis- 51142: ten teiden puute. On kyllä sellaisiakin taajaväkisiä yhdys- 51143: kuntia, jotka ovat syntyneet siten, että yhtiöt tai yksityi- 51144: set henkilöt ovat ostaneet maat ja ennakolta jo järjestä- 51145: neet palstat ja sovitelleet palstoille huviloihin johtavat tiet, 51146: vieläpä toisin paikoin nämä rakentaneet ja ylläpitäneet. 51147: On taas toisia, joissa ei edeltäpäin ole valmisteltu asutuk- 51148: sen edistymistä eikä palstoja suunniteltu, näitä kun on 51149: annettu rakennettaviksi miten mikin vuokramies on ha- 51150: lunnut. Ajan oloon on näin syntynyt taaja asutus raken- 51151: nuksineen sikin sokin. Asuntopalsta, jolla aikaisemmin 51152: on ollut tiensä, joutuu toisen asunnon taakse ja jää näin 51153: ilman tietä, varsinkin kun maa usein vuokrataan niin tar- 51154: koin ettei jätetä edes tien paikkaa. Teiden kunnossa- 51155: pitokaan ei ole helposti järjestettävissä. Tilanomistajat 51156: täyttävät tientekovelvollisuutensa ainoastaan mikäli ylei- 51157: siin teihin tulee, vaan niidenkin kunnossapito rajoit- 51158: tuu, helposti ymmärrettävistä syistä, mahdollisen vähim- 51159: pään. Muiden teiden kunnossapito on kokonaan jä- 51160: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51161: 51162: tetty yksityisten talonomistajain huoleksi, milloin se 51163: ei tapahdu tietä käyttäväin yhteisestä sopimuksesta, joka 51164: käypikin hyvin päinsä, jos tarpeellinen yksimielisyys ai- 51165: kaansaadaan. Joukossa on kuitenkin semmoisia, joiden 51166: varallisuus ei salli, ja toisia, jotka eivät tahdo ottaa osaa 51167: yhteisiin kustannuksiin, vaan vetäytyvät pois velvollisuuk- 51168: sien täyttämisestä. Sitäpaitsi on asialla vielä toinen 51169: hankaluus. Esikaupunkialueet kuuluvat useimmissa ta- 51170: pauksissa yksityisille maanomistajille, joten kaikki se työ. 51171: jonka esikaupunkilaiset tekevät vuokraamillaan alueilla, 51172: jää vuokrakauden loputtua maanomistajan hyödyksi, kun 51173: häneltä ei voi saada korvausta tehdyistä parannuksista. 51174: Voipa käydä niinkin, että maa-alueet kuntoonlaitettuina 51175: joutuvat myytäviksi, ja uusi omistaja kiirehtii, elleivät 51176: ennen tehdyt sopimukset häntä sido, joko sano- 51177: maan irti vuokrasopimuksen tai korottamaan vuokran 51178: kohtuuttoman korkealle, kuten muutamissa esikaupun- 51179: geissa jo on tapahtunut. - Samat vaikeudet, jotka 51180: kohtaavat teiden ylläpitoa, ovat esteenä niiden valaistuk- 51181: senkin aikaansaamiselle. 51182: Milloin esikaupunki on meren tai muun sellaisen ve- 51183: sistön rannalla, jossa on vilkas laivaliike, saa se järjes- 51184: tämättömien satamaolojen takia usein kärsiä suuria hait- 51185: toja. Kaupungin liikkeenharjoittajat perustavat vuokraa- 51186: milleen ranta-alueille mielinmäärin kaikenlaatuisia varas- 51187: topaikkoja, varsinkin sellaisia tavaroita varten, joille ei 51188: kaupungin satamassa ole tilaa tai joita ei siellä muuten 51189: suvaita. Esikaupungin satama-alueelle sijoitetaan näin 51190: ollen useimmiten esim. öljy-, terva-, hiili- ja puutavara- 51191: varastot, jotka ovat tulenvaarallisia tai omansa aikaan- 51192: saamaan veden pilaantumista ja muita terveydellisiä 51193: haittoja. 51194: Kun tällainen maalaiskunnan alueella oleva yhdys- 51195: kunta näin on asutuksen puolesta saanut kehittyä kaupun- 51196: gin luontoiseksi, osoittautuvat ne lainsäännökset ja hal- 51197: lintotoimenpiteet, jotka vastaavat maalaisolojen tarpeita, 51198: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 5 51199: 51200: täällä varsin pian riittämättömiksi, ja tästä joutuu kärsi- 51201: maan niin esikaupunki kuin välillisesti koko se maalais- 51202: kuntakin, jonka alueelle tällainen luonnoton kasvannainen 51203: on muodostunut. 51204: Terveydenhoito vaatisi joukon sellaisia toimenpiteitä, 51205: jotka eivät maalaisoloissa ole välttämättömiä. Tarpeelli- 51206: sen siivouden ylläpitämiseksi olisi rakennettava likavie- 51207: märeitä, ja kunnollisen juomaveden saamiseksi vesijohto. 51208: Kulkutautien levenemisen estämiseksi kaivattaisiin tarkas- 51209: tusasemia ynnä erityisiä terveydenhoidon valvojia, ja mo- 51210: nenlaisiin muihinkin melkoisia kustannuksia kysyviin toi- 51211: menpiteisiin olisi ryhdyttävä. Tähän ei esikaupungilla, 51212: jonka väestö suurimmaksi osaksi kuuluu köyhälistöön, 51213: kumminkaan ole varoja, eikä tämän tapaisia kustan- 51214: nuksia myöskään voida kohtuuden mukaan siirtää koko 51215: maalaiskunnan taakaksi. Näin jää terveydenhoito huo- 51216: nolle kannalle ja kulkutaudit saavat yhdyskunnassa hel- 51217: posti jalansijaa, jääden sinne usein pysyväisiksi vieraiksi 51218: ja muuttuen näin alituiseksi vaaraksi läheiselle kaupun- 51219: gillekin. 51220: Kuten jo huomautettiin, pyrkii kaupungissa töis- 51221: sä oleva työkansa olojen pakosta esikaupunkeihin. Niin 51222: kauan kun työtä on saatavana, tulee se kutakuinkin 51223: toimeen, mutta kun työvoimain kysyntä kaupungissa syys- 51224: tä tai toisesta vähenee, uhkaa sitä heti puute. Kaupun- 51225: gissa mahdollisesti toimeenpantaviin hätäaputöihin otetaan 51226: tavallisesti ainoastaan kaupungissa asuvia työläisiä. Esi- 51227: kaupungeissa olevat saavat jäädä oman onnensa nojaan 51228: ja joutuvat näin maalaiskunnan köyhäinhoidon rasituk- 51229: seksi. Käypä usein niinkin, että maalaiskunnan on pakko 51230: toimeenpanna hätäaputöitä näitä kaupungin työntekijöitä 51231: varten. Näin kohtaa maalaiskuntaa raskas ja kohtuuton 51232: rasitus, samalla kun kaupunkikunta vapautuu luonnolli- 51233: sista velvollisuuksistaan. 51234: Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen 51235: esikaupungeissa edellyttää myöskin toisellaisia toimenpi- 51236: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51237: 51238: teitä kuin maalaiskunnissa yleensä. Kun suurissakaan esi- 51239: kaupungeissa usein ei ole katuvalaistusta tai ainoastaan 51240: hyvin vaillinainen, on siellä rikoksentekijäin ja kaikenlai- 51241: sen itkivallan harjoittajain helppo ja turvallinen elostella. 51242: Järjestyksen pito käy pimeän tullen, varsinkin satamaesi- 51243: kaupungeissa, joihin meriväkeä ja satunnaisista satama- 51244: töistä eläjiä joukottain kokoontuu, suorastaan mahdotto- 51245: maksi. Kokemus on osoittanut, ettei esikaupungeissa 51246: yleensä ole maalaispoliisien avulla voitu tyydyttävää tur- 51247: vallisuutta aikaansaada, vaan ovat nämä yhdyskunnat 51248: muodostuneet rikollisten varsinaisiksi pesäpaikoiksi. Kun 51249: juovutusjuomia on helposti saatavissa vieressä olevasta 51250: kaupungista ja useissa tapauksissa myöskin esikaupunkien 51251: alueelle sijoitetuista oluttehtaista, lisää juopottelu yleis- 51252: tä häiriötilaa. Lukuisat tärkeät rikokset aiheuttavat alitui- 51253: seen välikäräjiä, tuottaen asianomaisille kihlakunnanoi- 51254: keuksille monasti yhtä paljon työtä kuin koko muu tuomio- 51255: kunta, puhumattakaan siitä, että kunnan suoritettavat oi- 51256: keus- ja poliisimenot näin nousevat tavattoman korkeiksi. 51257: Kunnalliseen verotukseen nähden on kyseenalaisissa 51258: yhdyskunnissa myös syntynyt epäkohtia, jotka ovat joh- 51259: tuneet osaksi voimassa olevain asetusten epä varmasta tul- 51260: kitsemisesta, osaksi siitä, että näitä asetuksia ei ole 51261: tarkoin noudatettu eikä niiden täyttämistä valvottu. 51262: Valituksia on kuulunut siitä, että esikaupungeissa asuvia 51263: kansalaisia on vaadittu suorittamaan kunnallisveronsa sii- 51264: hen kaupunkikuntaan, jonka ulkopuolella yhdyskunta on 51265: ja jossa yhdyskuntalaiset suurimmaksi osaksi työnsä suo- 51266: rittavat, samalla kun heitä on taksoitettu tuloista myöskin 51267: siihen maalaiskuntaan, jonka alueella asuvat. Toisistaan 51268: eriäviä päätöksiä lienee tämmöisissä valitusasioissa eri ku- 51269: vernöörinvirastoista, jopa senaatistakin annettu. Kau- 51270: punkilaiset taksoituslautakunnat, etupäässä pääkaupungin, 51271: ovat tätä epävarmuutta edistäneet, taksoittamalla järjes- 51272: tään esikaupungeissa asuvia henkilöitä, joilla tiettävästi on 51273: toimi tahi virka kaupungissa. Voimassa olevan kunnallis- 51274: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 7 51275: 51276: asetuksen mukaan on henkilö palkkatuloistaan verotettava 51277: siinä kunnassa, missä hän asetuksen mukaisesti on hen- 51278: gille pantuna, se on, missä hänellä on asunto ja kotipaikka. 51279: Maalaiskunnan alueella sijaitsevan esikaupungin asukasta, 51280: jonka on oltava kirjoitettuna hengille maalaiskunnas- 51281: sa, on siis verotettava työstä ja virasta saaduista tu- 51282: loista maalaiskuntaan. Tehdyn valituksen johdosta on 51283: senaatti äskettäin antamallaan päätöksellä oikeaksi vahvis- 51284: tanut tämän tulkinnan. Siitä huolimatta on esikaupun- 51285: kilainen kunnallisveron maksuun nähden kaikessa tapauk- 51286: sessa vieläkin epävarmassa asemassa, josta aiheutuu vuo- 51287: tuisia rettelöimisiä, uloshakuja ja valituksia. 51288: Kirkolliseltakin kannalta katsottuna on luonnotonta, 51289: että väkirikkaita esikaupunkeja kuuluu maaseurakuntiin. 51290: Löytyy joukko henkilöitä, jotka asuvat milloin kaupun- 51291: gissa milloin taas esikaupunkialueella, joten kirkonkirjain 51292: pito heihin nähden käy sangen hankalaksi. Vars,inaiseen 51293: uskonnolliseen ja siveelliseen hoitoonkaan nähden eivät 51294: olot näissä yhdyskunnissa ole tyydyttävällä kanna:lla. Esi- 51295: kaupunkeja varten on tosin nyttemmin valtiovaroilla pal- 51296: kattu erityisiä pappeja, mutta tällä toimenpiteellä ei aina- 51297: kaan vielä ole tarkoitettua tulosta saavutettu. 51298: Kansakoulujen ylläpito käy maalaiskunnalle suhteelli- 51299: sesti paljoa kalliimmaksi esikaupungeissa kuin muualla 51300: kunnassa, ja seurauksena tästä on, että maalaiskunnat 51301: eivät kykene järjestämään esikaupunkien kouluoloja tyy- 51302: dyttävälle kannalle. Asianomaisen koulupiirin jäsenet tä- 51303: ten usein tulevat suorittamaan kunnalta saadun avustuksen 51304: lisäksi enemmän kuin heiltä kohtuuden mukaan voidaan 51305: vaatia. Kun kouluijässä olevain lasten kotiolot esikau- 51306: pungeissa sitäpaitsi useissa tapauksissa ovat perin kurjat, 51307: ja kunnöllisen koulukasvatuksen aikaansaaminen näin ol- 51308: len vaatisi asianomaisten puolelta sitä suurempaa huolta, 51309: on helposti käsitettävissä, että tässäkin kohden olisi paran- 51310: nuksia tarpeen. 51311: Väitettänee, että esikaupunkien monilukuiselta väes- 51312: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51313: 51314: töitä kannettavat verot korvaavat ne kustannukset, JOlta 51315: maalaiskunnilla näiden yhdyskuntain takia on. Mutta kun 51316: otetaan huomioon, että suuri osa esikaupunkien väestöä 51317: on kaikkein varattominta köyhälistöä, joka ei ole veron- 51318: maksukykyistä, niin on ilmeistä, ettei tämä pidä paik- 51319: kaansa. Mainittakoon tässä muutamia numeroita osoi- 51320: tukseksi miten rasittaviksi esikaupungit, huolimatta siitä 51321: ettei niiden oloja maalaiskuntain yhteydessä ole voitu 51322: sanottavasti parantaa, sittenkin ovat näille kunnille käy- 51323: neet. 51324: Köyhäinhoitotilasto vuodelta 1904 osoittaa, että sil- 51325: loin Viipurin kaupungissa ainoastaan I ,54 ro väestöstä 51326: nautti vaivaisapua, jotavastoin Viipurin maalaiskunnan 51327: väestöstä 3,58 tfo oli avunsaajia. Samana vuonna olivat 51328: köyhäinhoitokustannukset kutakin henkilöä kohti Viipurin 51329: kaupungissa 2 markkaa '44 penniä, Viipurin maalaiskun- 51330: nassa taasen 3 markkaa 35 penniä. Ensi silmäyksellä tä- 51331: mä ero ei tosin näytä erittäin suurelta, mutta kun otetaan 51332: huomioon, että köyhäinhoitokustannukset Viipurin läänin 51333: maalaiskunnissa yleensä samana vuonna olivat keskimää- 51334: rin ainoa&taan I markka 26' penniä henkilöä kohti eivätkä 51335: yhdessäkään näistä kunnista nousseet niin korkealle kuin 51336: Viipurin maalaiskunnassa, on epäsuhde ilmeinen; ja se 51337: esiintyy vieläkin räikeämpänä kun samasta tilastosta ha- 51338: vaitaan, että köyhäinhoitokustannus henkilöä kohti mai- 51339: nittuna vuonna oli Viipurin kaupungissa pienempi kuin 51340: muissa saman läänin kaupungeissa, Lappeenrantaa lu- 51341: kuunottamatta, ja että sanotut kustannukset puheenaole- 51342: vana vuonna yleensä koko maassa nousivat kaupungeissa 51343: keskimäärin 3 markkaan 53 penniin ja maalla ai- 51344: noastaan I markkaan 84 penniin asukasta kohti. 51345: Suomen maalaiskuntain, 1890 luvun alussa vallitse- 51346: viin oloihin perustuva finanssitilasto puolestaan osoit- 51347: taa että, samalla kun koko Suomen maalaiskunnis- 51348: sa terveys- ja sairashoitomenoja tuli sataa henkeä 51349: kohti 15 markkaa, nousi niiden määrä Viipurin maa- 51350: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 9 51351: 51352: laiskunnassa 43 markkaan ja Kaarinassa (Turun esikau- 51353: pungit) 62 markkaan sataa asukasta kohti. Saman tilas- 51354: ton mukaan oli Suomen maalaiskunniila oikeus- ja poliisi- 51355: laitosmenoja keskimäärin 8 markkaa sataa asukasta kohti, 51356: mutta Viipurin maalaiskunnassa nousivat nämä kustan- 51357: nukset 49 markkaan samaa henkilömäärää kohti. 51358: Edellämainitut tilastolliset laskelmat siis osaltaan tu- 51359: kevat sitä tosiseikkaa, että kaupungit, joilla omain rajain- 51360: sa ulkopuolella, maalaiskuntain alueilla, on isonpuoleisia 51361: esikaupunkeja, nauttivat melkoisia etuja näiden maalais- 51362: kuntain kustannuksella. Tästä maalaiskunnille koituva 51363: lisärasitus on sitä sietämättömämpi, kun maaseudun väes- 51364: tö muutenkin maksaa suhteellisesti monin verroin rasit- 51365: tavampia veroja kuin kaupunkien väestö. Mutta ennen 51366: kaikkea kaipaavat esikaupunkien sisäiset olot, niiden asu- 51367: kasten tila, parannusta. Jos kehitys saa nykyistä menoaan 51368: jatkua, tulevat niissä esiintyvi:i.t epäkohdat yhä räikeäm- 51369: miksi ja vaikeammiksi korjata. 51370: 51371: 51372: 51373: Tällaisia esikaupunkeja on muodostunut kaikkien 51374: suurempien kaupunkiemme läheisyyteen. Vuonna r900 51375: jou1ukuussa toimitetun väenlaskun mukaan oli Helsin- 51376: gin todellinen väkiluku 93,2r7. Kaupungin rajain ulko- 51377: puolella olevissa esikaupungeissa asui näistä 5,504. (Pasi- 51378: lan (Fredriksbergin) jo silloin väkirikasta esikaupunkia 51379: ei otettu väenlaskussa lukuun). Turun 4I,920 asukkaasta 51380: asui kaupungin rajain ulkopuolella 9,398. Tampereen 51381: 38,778 asukkaasta oli kaupungin ulkopuolella asuvia 51382: 3.467 ja Viipurin 36,8o8 asukkaasta r5,835. Huomat- 51383: tava on kumminkin että Helsingin kaupunkiin oli ennen 51384: väenlaskua yhdistetty melkoisia esikaupunkialoja. Ver- 51385: taamalla toisiinsa viimemainittua ja vuonna r89o toimi- 51386: tettua väenlaskua Turun ja Viipurin kaupungeissa, joissa 51387: väenlasku kummallakin kerralla käsitti esikaupunki-alueet- 51388: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51389: 51390: kin, huomaamme, että väkiluku näissä kaupungeissa vuo- 51391: sina 1890-1900 kaikkiaan lisääntyi, Turussa' 10,249 hen- 51392: gellä ja Viipurissa 16,460 hengellä. Tästä lisäyksestä tuli 51393: Turussa kaupungin alueen osalle 5,336 ja kaupungin rajain 51394: ulkopuolella olevain esikaupunkien osalle 4,913, Viipu- 51395: rin kaupungin alueen osalle ainoastaan 3,687 ja esikau- 51396: punkien osalle 12,773 henkilöä. Varsinaiseen väenlas- 51397: kuun perustuvia tietoja ei myöhemmiltä vuosilta ole; 51398: mutta kun olot, jotka vaikuttavat väenlisäykseen esi- 51399: kaupungeissa, eivät ole muuttuneet, voi pitää varmana, 51400: että esikaupunkien asukasluku yhä on nousemassa. Niin- 51401: pä esimerkiksi Viipurin esikaupunkien väkiluvun lasketaan 51402: kohonneen ainakin 20,000 henkeen. 51403: 51404: 51405: Kysymys esikaupunkien olojen järjestämisestä eri- 51406: näisten lainsäännösten kautta tuli ensi kerran esille r894 51407: vuoden valtiopäivillä. Sekä Pappis- että Porvarissäädys- 51408: sä tehtiin anomusehdotuksia, jotka tarkoittivat niiden epä- 51409: kohtien poistamista, joita oli syntynyt esikaupungeissa ja 51410: niihin verrattavissa taajaan asutuissa yhdyskunnissa maa- 51411: seudulla. Säätyjen tämän johdosta tekemästä anomuk- 51412: sesta asetti hallitus komitean asiaa valmistamaan. Sen- 51413: jälkeen kun tämän komitean tekemä ehdotus oli ollut Se- 51414: naatissa valmisteltavana, annettiin r897 vuoden val- 51415: tiopäiville esitys puheenalaisten yhdyskuntain olojen jär- 51416: jestämisestä. Säätyjen silloin tekemän päätöksen mukai- 51417: sesti on sittemmin annettu I5 päivänä kesäkuuta r898 ,ar- 51418: mollinen asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjes- 51419: tämisestä eräissä tapauksissa". 51420: Täytynee myöntää, että tällä lainsäätämistyöllä on 51421: osattu yleensä oikeaan mikäli koskee etäämpänä kaupun- 51422: gista olevia yhdyskuntia. Mutta esikaupunkeihin ei 51423: puheena olevaa asetusta ole voitu menestyksellä sovel- 51424: luttaa. Niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat ku- 51425: luneet tämän lain säätämisestä, ovat olot sitäpaitsi melkoi- 51426: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 11 51427: 51428: sessa määrin muuttuneet. Kyseenalaiset taajaväkiset yh- 51429: dyskunnat maassamme ovat suunnattomasti kasvaneet ja 51430: epäkohdatkin samalla lisääntyneet. Uusi tarkoituksenmu- 51431: kainen lainsäädäntä esikaupunkiolojen järjestämistä var- 51432: ten olisi näin ollen tarpeen vaatima. 51433: Anomusehdotuksen tekijät väittävät saavutetun ko- 51434: keml:lksen osoittavan, että , ainoa mahdollinen keino 51435: todellisten parannusten aikaansaamiseksi esikaupunki- 51436: oloissa olisi esikaupunkien alueiden lunastaminen kau- 51437: pungeille. Epäilemättä voitaisiinkin täten melkoisia pa- 51438: rannuksia saada aikaan, mutta yksin tämän kautta 51439: ei pysyväisiä tuloksia voitaisi saavuttaa, sillä vaikka kau- 51440: punkikunnat esikaupunkeja itseensä liittämällä voivatkin 51441: saada niissä järjestyneet olot muodostumaan, niin syntyy 51442: pian jälleen uusia esikaupunkeja kaupunkiin liitettyjen 51443: ulkopuolelle, ja samat epäkohdat ovat taaskin edessä. 51444: Jotta tällainen alituinen siirtyminen kaupungin alueen ul- 51445: kopuolelle saataisiin estetyksi, tulisi kaupungeilla aina olla 51446: hallussaan sen verta asumatonta aluetta, että kaupungin 51447: luonnollinen kasvaminen voisi tapahtua sen omassa pii- 51448: rissä ja sen järjestävän valvonnan alaisena. Lunastamalla 51449: ympäristöitään hyvissä ajoin kyllin laajoja maaseutualuei- 51450: ta ja järjestämällä ne vuokratonteiksi tulevaa asutusta 51451: varten, erittäin silmällä pitäen sitä, että vähävaraisillakin 51452: aina olisi sopivia asumapaikkoja edullisilla ehdoilla tar- 51453: jona, voitaisiin järjestämättömien köyhälistöesikaupun- 51454: kien syntyminen kaupunkien ulkopuolelle estää ja esikau- 51455: punkiolot kaupungin omalla alueella järjestää tyydyttä- 51456: välle kannalle. Myöskin voisivat kaupungit vaikuttaa eh- 51457: käisevästi tässä puheenaolleiden järjestämättömien esi- 51458: kaupunkien syntymiseen siten, että ne ryhtyisivät puo- 51459: lestaan rakentamaan työväelle sopivia vuokra-asuntoja 51460: suorastaan kaupungin välityksellä vuokrattaviksi halul- 51461: lisille. 51462: Esikaupunkioloihimme nähden saavutettu kokemus 51463: todistaa, että niihin muutamissa kaupungeissa on kaupun- 51464: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21. 51465: 51466: kikuntain vapaaehtoisen toiminnan kautta saatu melkoisia 51467: parannuksia. Mutta toiselta puolen taasen on esimerk- 51468: kejä siitä, että kaupungit eivät ole olleet taipuvai- 51469: sia tunnustamaan mitään velvollisuuksia niiden ulko- 51470: puolelle syntyneitä esikaupunkeja kohtaan, joten olot 51471: niissä vuosi vuodelta ovat vain huonontuneet. Valio- 51472: kunta on sen vuoksi sitä mieltä, että kaupungit olisivat 51473: velvoitettavat Junastamaan tällaiset esikaupunkialueet ja 51474: liittämään ne omaan hallintoonsa, sekä että valtion tulisi 51475: siihen myöntää tarvittaessa kaupungeille avustusta. 51476: V aliakunnassa on myöskin lausuttu sellainen mieli- 51477: pide, että esikaupungille, senkin jälkeen kun se on kau- 51478: punkiin yhdistetty, olisi jätettävä joku määrä itsehallinto- 51479: oikeutta. 51480: 51481: 51482: Siihen nähden mitä edellä on esiintuotu, saa valio- 51483: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti 51484: anoisi, 51485: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi 51486: asettaa eri kansanryhmiin kuuluvista henkilöis- 51487: tä kokoonpannun komitean, joka saisi toimek- 51488: seen tutkia ja harkita, mitenkä järjestämättö- 51489: mien esikaupunkien syntyminen olisi vältettä- 51490: ·vissä ja missä määrin kaupunkikttntia voitaisiin 51491: velvoittaa omaan piiriinsä yhdistämään jo syn- 51492: tyneitä esikaupunkeja, sekä että valtiopäiville 51493: annettaisiin armollinen esitys asiasta. 51494: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 51495: Erkko, jäsenet Halonen, A. R. Hedberg, Hoikka, Anton 51496: Huotari, Kirves, Koskinen, Lehtinen, Riihelä, Stenbäck, 51497: Tikkanen, Wiljakainen ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä vara- 51498: jäsenet Herrala, Kivioja, Weijola ( ositt.) ja Aro ( ositt.). 51499: Helsingissä 10 p. lokakuuta 1908. 51500: Helsinki rgo8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 51501: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 22.. 51502: 51503: 51504: 51505: 51506: Laki- ja talousvaliokunnan mie- 51507: tintö N:o 13 vaivaishoitoasetuksen muut- 51508: tamista koskevan anomusehdotuksen joh- 51509: dosta. 51510: 51511: 51512: Eduskunta on lähettänyt laki- ja talousvaliokuntaan 51513: valmistelevaa käsittelyä varten edustaja Lanton y. m. ano- 51514: musehdotuksen N :o 59, jossa pyydetään toimenpiteitä voi- 51515: massaolevan vaivaishoitoasetuksen muuttamiseksi. 51516: 51517: 51518: 51519: Huomauttaen kuinka voimassaolevan vaivaishoito- 51520: asetuksen säädökset, etenkin mikäli ne koskevat kotipaik- 51521: kaoikeutta, käytännössä ovat osottautuneet sopimattomiksi 51522: ja kuinka varsinkin semmoisten liikkuvain irtolaisten tuot- 51523: tamat rasitukset, jotka eivät mihinkään kuntaan suorita 51524: ulostekojaan, oikeimmiten olisivat, jos mieli välttää riito- 51525: ja eri vaivaishoitopiirien kesken, määrättävät koko yhteis- 51526: kunnan kannettaviksi, eikä jonkun niistä yksityisistä kun- 51527: nista, joissa sanotut henkilöt ovat jonkun aikaa asusta- 51528: neet, anomusehdotuksentekijät pyytävät Eduskunnan kan- 51529: natusta anomukselle, että hallitus antaisi nykyisen vaivais- 51530: hoitoasetuksen muuttamisesta ensi valtiopäiville armollisen 51531: esityksen, jossa heidän esittämänsä näkökohdat olisivat 51532: huomioon otetut. 51533: Kunink. julistuksessa 5 p:ltä joulukuuta 1788 tava- 51534: taan lainsäädännössämme ensimmäiset säännökset, joilla 51535: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 13. 51536: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 22. 51537: 51538: vaivaishoito tunnustettiin yhteiskunnalliseksi velvollisuu- 51539: deksi. Tämän julistuksen mukaan saivat vaivaishoitoyh- 51540: dyskunnat, joina silloin olivat seurakunnat, kieltäytyä vas- 51541: taanottamasta jäsenikseen muualta muuttavia henkilöitä, 51542: jotka todennäköisesti ennen pitkää joutuisivat vaivaisavun 51543: tarpeeseen. Tarkempia määräyksiä samasta asiasta sisäl- 51544: tävät Keis. julistukset 9 p :Itä syyskuuta 1817 ja I p:ltä 51545: huhtikuuta 1822 ; ja säädettiin edellisessä näistä myöskin 51546: ne perustukset, joiden mukaan vaivaismaksua oli kannet- 51547: tava. Muita säännöksiä ei pakollisesta vaivaishoidosta 51548: ollut olemassa ennenkuin ensimmäinen yhtenäinen vaivais- 51549: hoitoasetus hallinnollista tietä annettiin 22 p. maaliskuuta 51550: 1852. Tämän asetuksen säännökset, etupäässä ne laajat 51551: oikeudet, joita siinä vaivaisavun saamiseen myönnettiin, 51552: herättivät yleistä tyytymättömyyttä, ja vihdoin saatiin 51553: Valtiosäätyjen myötävaikutuksella aikaan nykyään voi- 51554: massa oleva asetus yleisestä vaivaishoidosta I 7 p :Itä maa- 51555: liskuuta 1879. 51556: Vaikka onkin todennäköistä, että se edistys, mikä 51557: vaivaishoito-oloissa on tämän asetuksen voimaan astut- 51558: tua ollut huomattavissa, suureksi osaksi johtuu, paitsi 51559: karttuneesta varallisuudesta, köyhien tilaa säälivämmästä 51560: katsantotavasta sekä aikain kuluessa saavutetusta koke- 51561: muksesta ynnä siitä tarkastustoimesta, joka v. 1888 ase- 51562: tettiin vaivaishoidon silmälläpitoa varten, on nykyisellä 51563: vaivaishoitoasetuksellakin siinä edistyksessä osansa. Kui- 51564: tenkin on kokemus osottanut, että sen 19-22 § :ssä olevat 51565: säännökset kotipaikkaoikeudesta maan väestön lisääntyes- 51566: sä ja yhdysliikkeen viikastuessa käyvät yhä sopimatto- 51567: mammiksi, saaden aikaan lukuisia riitoja eri vaivaishoito- 51568: yhdyskuntien kesken. Näiden säännösten mukaan on jo- 51569: kaisella kotipaikkaoikeus siinä vaivaishoitoyhdyskunnassa, 51570: missä hän on henkikirjoihin merkitty, mutta jos hän on 51571: jättäytynyt pois henkikirjoituksesta, s. o. merkitty suoje- 51572: luksettomaksi kuluvana tai sen edellisenä vuotena, on hä- 51573: nen kotipaikkanaosa oleva se piiri, jossa hän on viimeksi 51574: Vaivaishoitoasetuksen muuttamisesta. 3 51575: 51576: ollut hengille pantuna. Ellei hän sielläkään ole ollut hen- 51577: gillä kahta vuotta perätysten, määrää asetuksen 22 § hä- 51578: nen kotipaikakseen sen yhdyskunnan, jossa hän on vii- 51579: meksi kahtena vuotena tahi kauvemmin ollut henkikir- 51580: Jmssa. Näiden säännösten epätäydellisyys aiheuttaa selk- 51581: kauksia vaivaishoitoon turvautuvien kotipaikkaa selville 51582: saadessa, erittäinkin sellaisena aikana kuin nykyinen, jol- 51583: loin maaseuduilta paljon väkeä siirtyy kaupunkeihin, ole- 51584: matta kuitenkaan läheskään aina kirjoissa siellä, missä 51585: työnansiota varten asustavat. Näitä selkkauksia ei 51586: vähennä eikä niiden selvittelyä helpota se 19 § :n 51587: 3 momentissa oleva säännös, että kotipaikkavelvollisuus 51588: on laskettava sen kunnan niskoille, jonka kunnallisviran- 51589: omainen tahi joku jäsen on laiminlyönyt myöhemmin vai- 51590: vaishoitoon turvautuvan henkilön ilmoittamisen hengille 51591: pantavaksi, vaikka asetusten mukaisesti olisi ollut siihen 51592: velkapää. Kun tämän lisäksi 20 ja 21 § :t säätävät, että 51593: kukin on saapa vaivaisapua sieltä, missä oli hengille pan- 51594: tuna täyttäessään 50 vuotta, että vaimolla on sama koti- 51595: paikkaoikeus ijästä huolimatta kuin miehellä, ja että lap- 51596: silla on vanhempiensa kotipaikkaoikeus taikka, jos ne ovat 51597: kuolleet, se kotipaikkaoikeus, mikä viimeksi kuolleella 51598: heistä oli, on ilmeistä, että nämät säännökset tekevät eri 51599: tulkisemiset useassa tapauksessa mahdollisiksi. Näis- 51600: tä syistä on tyytymättömyys nykyiseen vaivaishoitoasetuk- 51601: seen yhä kasvanut ja vaatimuksia sen uudistamisesta kuu- 51602: lunut. Vaikka puheenalainen anomusehdotus niin ollen 51603: onkin valiokunnasta näyttänyt ansaitsevan huomiota, pyy- 51604: tää valiokunta tähän liittää seuraavat huomautukset. 51605: Vuoden 1900 valtiopäivillä jätettiin-- ritaristolle ja 51606: aatelille sekä pappis- ja porvarissäädyille erinäisiä ano- 51607: mus- ja esitysehdotuksia, jotka tarkoittivat muutosta eräi- 51608: siin vaivaishoitoasetuksen säännöksiin. Muutosehdotuk- 51609: set koskivat sitä ikärajaa, johon saakka kunnat katsotaan 51610: veivallisiksi pitämään huolta orvoiksi jääneistä varatto- 51611: mista lapsista, sekä säännöksiä kuntien pakollisesta vaivais- 51612: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 22. 51613: 51614: hoidosta ynnä ehdoista kotipaikkaoikeuden saavuttami- 51615: seksi. Nämä anomus- ja esitysehdotukset käsitteli silloi- 51616: nen laki- ja talousvaliokunta, joka Valtiosäätyjen sitten 51617: yksimielisesti hyväksymässä mietinnössä ehdotti, että 51618: ne vaivaishoitoasetuksen säännökset, jotka koskevat sitä 51619: ikärajaa, mihin asti kunnat ovat velvolliset ottamaan 51620: huolekseen varattomat, orvoksi jääneet lapset, sekä eh- 51621: toja kotipaikkaoikeuden saavuttamiseksi, asetettaisiin har- 51622: kinnan alaisiksi ja että Valtiosäädyille sen jälkeen annet- 51623: taisiin armollinen esitys niistä muutoksista sanottuun ase- 51624: tukseen, mitkä ehkä havaittaisiin tarpeellisiksi. Tämän 51625: johdosta asetettiin 14 p :nä marraskuuta 1904 komitea, 51626: joka sai tehtäväkseen tarkemmin selvitellä kysymyksen- 51627: alaista asiaa sekä valmistaa siitä ehdotus ja samalla ottaa 51628: harkinnan alaiseksi, vaatisika vaivaishoitoasetus muissakin 51629: kohdin muutoksia. Komitea on nyttemmin saanut tehtä- 51630: vänsä niin pitkälle suoritetuksi, että sen valmistaman mie- 51631: tinnön ruotsinkielistä laitosta muutamia painoarkkia jo 51632: on valmiiksi painettuna. Puheenaoleva asia joutunee siis 51633: lähimmässä tulevaisuudessa lopullisten valmistelutöiden 51634: alaiseksi. Tähän nähden valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 51635: että Edushmta, edellyttäen että töitä voi- 51636: massa olevan vaivaishoitoasetuksen tarpeellista 51637: uudistamista varten joudutetaan, antaisi puhee- 51638: naolevan anomusehdotuksen rauveta. 51639: Helsingissä 7 p. lokakuuta 1908. 51640: 51641: 51642: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja 51643: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huoponen, 51644: Koivisto, Mäki, Nix ( ositt.), Paunu, Pennanen, Perttilä 51645: ( ositt.) Pykälä ( ositt.), Rantanen ( ositt.), Ruotsalainen, 51646: Salo, Vahe ja Virkki sekä varajäsenet Bäck, Junnila ja 51647: Poutiainen ( ositt.). 51648: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 51649: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51650: 51651: 51652: 51653: 51654: Työväenasiain valiokunnan mie- 51655: tintö N: o 6 äitiysvakuutusta koskevista 51656: anomusehdotuksista. 51657: 51658: 51659: Eduskunta on pöytäkirjanotteilla viime elokuun 18 51660: ja 21 p :nä lähettänyt työväenasiain valiokunnan valmis- 51661: teltavaksi edustaja Hilja Pärssisen y. m. anomusehdotuk- 51662: sen N :o 48 äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta sekä edus- 51663: taja Hedvig Gebhardin y. m. anomusehdotuksen N :o 221 51664: komitean asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mah- 51665: dollisuutta ja järjestämistä Suomessa (Valtiopäiväasia- 51666: kirjain Liitteet IX, siv. 92-99). 51667: 51668: 51669: Edellisessä yllämainituista anomusehdotuksista ehdo- 51670: tetaan, että valtio ryhtyisi järjestämään äitiysapurahastoa, 51671: josta varattomat lapsensynnyttäjät saisivat määrätyksi 51672: ajaksi toimeentulon. Sitä varten tulisi hallituksen ensi 51673: istuntokaudeksi valmistaa esitys äitiysvakuutuksen toi- 51674: meenpanemiseksi, joka takaisi jokaiselle synnyttäjälle, 51675: jonka omat ja miehen vuositulot ovat huokeammilla paik- 51676: kakunnilla alle 1,500 markan ja kalliimmilla paikkakunnilla 51677: alle 2,000 markan, kuutena viikkona ennen ja kahdek- 51678: sana viikkona jälkeen synnytyksen, yhtä suuren päiväpal- 51679: kan sekä maksuUoman kätilö- ja lääkärinavun, kuitenkin 51680: siten että avustusaikaa pitennetään tarpeen mukaan, kun 51681: se lääkärin lausunnon mukaan on välttämätöntä äidin tai 51682: Työ~'äenasiain valiokunnan mietintö N :o 6. 51683: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51684: 51685: lapsen terveydelle. Jälkimäinen anomusehdotus tarkoit- 51686: taa tutkimusta pakollisen äitiysvakuutuksen aikaansaami- 51687: sesta kaikille määrättyyn tuloluokkaan kuuluville, tuka- 51688: lissa taloudellisissa oloissa eläville lapsensynnyttäjille. 51689: Tarvittavia varoja olisi siihen hankittava tehokkaalla val- 51690: tion avustuksella sekä vakuutusvelvollisten itsensä suo- 51691: ritettavilla vakuutusmaksuilla, joita varten he olisivat jaet- 51692: tavat eri luokkiin synnytystilaston perusteella. 51693: 51694: 51695: 51696: Niinkuin käsiteltävänä olevissa anomusehdotuksissa- 51697: kin esitetään, on vähävaraisten lapsensynnyttäjäin pakko 51698: toimeentulonsa vuoksi, semminkin kun perheenlisäyskin 51699: aiheuttaa paljon varoja kysyviä tarpeita, olla liian rasit- 51700: tavassa työssä, niin että äidin terveys siitä kärsii ja lapsi 51701: jää tarpeellista hoitoa sekä sopivaa ravintoa vaille. Seu., 51702: rauksena siitä onkin varattomain kansankerrosten äitien 51703: sairaloisuus ja huonontunut työkyky, suuri lasten kuole- 51704: vaisuus sekä tulevan sukupolven heikontuminen. Puheen- 51705: alainen epäkohta on varsin tuntuva sellaisillekin lapsensyn- 51706: nyttäjille, joilla on toimensa kotitöissä, mutta vielä enem- 51707: män niille, jotka saavat toimeentulonsa kodin ulkopuo- 51708: lelta teollisuudesta tai muusta sellaisesta ansiotyöstä, ja 51709: on myös räikeämpi kaupungissa kuin maaseudulla. Se- 51710: kin osaltaan vaikuttanee siihen että, vaikka kuolleisuus 51711: yleensä Suomessa vastoin tavallisuutta on pienempi kau- 51712: pungeissa kuin maaseuduilla, lasten kuolleisuuden laita 51713: on päinvastoin. Niinpä vuosina I897-1906 lapsia kuoli 51714: ensi ikävuotena kaupungeissa 16,27 ro kaikista siellä syn- 51715: tyneistä ja maaseudulla 12,87 % maalla syntyneistä. 51716: Vähävaraisten lapsensynnyttäjäin tukalasta taloudel- 51717: lisesta asemasta johtuvat epäkohdat ovat niin ilmeiset ja 51718: arveluttavat, että ne eivät ole voineet jäädä nykyajan lain- 51719: säädännössäkään huomioon ottamatta. Erittäinkin on 51720: työväensuojelusta järjestettäessä koetettu kielloilla estää 51721: Äitiysvakuutuksesta. 3 51722: 51723: haitallista lapsensynnyttäjäin rasittumista niissä ansiotöis- 51724: sä, jotka muutenkin ovat suojeluslainsäädännön alaisina. 51725: Mutta jos mieli noita kieltoja toteuttaa, täytyy toisaalta 51726: työansionsa nojassa, ilman säästyneitä varoja eläville va- 51727: rata toimeentulon keinoja niiden sijaan, jotka ansiotyön 51728: kieltäminen heiltä riistää. Ja muutkin kuin työväensuo- 51729: jeluslain säädännön alaiset lapsensynnyttäjät tarvitsevat 51730: mahdollisuutta säästää itseänsä ja pitää huolta lapsistaan. 51731: On siis etsittävä keinoja, joilla tuota mahdollisuutta voi- 51732: taisiin varattomille hankkia. 51733: Useimpien maiden työväensttojeluslainsäädäntö sisäl- 51734: tää määräyksiä, ettei lapsensynnyttäjää saa käyttää teolli- 51735: suustyössä määrätyn ajan kuluessa synnytyksen jälkeen. 51736: Muutamissa maissa, esim. Sveitsissä ja osaksi Italiassa, 51737: on sama kielto säädetty koskemaan myöskin määrättyä 51738: aikaa ennen synnytystä. Puheena oleva työkielto käsittää 51739: enimmäkseen neljä viikkoa synnytyksen jälkeen. 51740: S vei t s'i n lainsäädännön mukaan ei saa käyttää nai- 51741: sia tehtaiden ja niihin verrattavien laitosten työssä ennen 51742: ja jälkeen synnytyksen yhteensä ·kahdeksan viikon aikana, 51743: ja päästäkseen työhön takaisin tulee naisen todistaa, että 51744: vähintään kuusi viikkoa on kulunut synnytyksestä, siihen 51745: katsomatta elääkö lapsi tai onko se kuollut. Kokonaan 51746: on kielletty raskauden aikana pitämästä naista työssä muu- 51747: tamissa vaarallisissa tuotannon haaroissa, kuten esim. tuli- 51748: tikkutehtaissa, kirjasinvalimoissa, latomoissa, langanval- 51749: kaisulaitoksissa, pesulaitoksissa, joissa käytetään bentsi- 51750: niä, kautsutavarain valmistuksessa, työssä, jossa on nos- 51751: tettava raskaita esineitä y. m. 51752: S a k s a n lain mukaan voidaan työnkielto pitentää 51753: kuudeksi viikoksi synnytyksen jälkeen, jos lääkäri katsoo 51754: sen tarpeelliseksi. No r j a s s a on aika kuusi viikkoa, mut- 51755: ta lääkärin luvalla voidaan se lyhentää neljäksi viikoksi. 51756: Ruotsin, Tanskan ja I ta 1 i a n lainsäädännönkin 51757: mukaan saa nainen, lääkärin antaman suostumuksen no- 51758: jalla, ryhtyä teollisuustöihin, ennenkuin lain säätämä ylei- 51759: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51760: 51761: nen neljän viikon aika synnytyksestä on kulunut. U n k a- 51762: r i n laki myöntää aviovaimolle oikeuden olla saapumatta 51763: sovittuun työhön neljän viikon kuluessa synnytyksen jäl- 51764: keen, eikä hänen tämän kautta katsota rikkoneen työsopi- 51765: mustaan. 51766: Ne työalat, joita puheena oleva kielto koskee, ovat 51767: eri maissa jonkun verran erilaiset. Niinpä lain määräyk- 51768: set Ruotsissa ja Itä v a 11 a s s a sekä muutamissa 51769: A u s t r a 1i a n valtioissa koskevat kaikkea ammattimais- 51770: ta teollisuustyötä, mutta enimmäkseen (Tanskassa, 51771: N o r j a s s a, E n g 1a n n i s s a, A 1 a n k o m a i s s a, 51772: B e 1g i a s s a ja I t a 1i a s s a) ainoastaan tehtaita ja työ- 51773: pajoja sekä muutamissa maissa ( S a k s a s s a ja S vei t- 51774: s i s s ä) tehtaita ja niihin verrattavia laitoksia. A 1 a n- 51775: k oma i d en lain mukaan ei työpajoiksi lueta sellaisia 51776: keittiöitä ja laitoksia, joissa valmistetaan ruokaa tahi juo- 51777: mia heti käytettäviksi. 51778: Ylipäätään työnkielto ei koske lapsensynhyttäjää, joka 51779: on työssä kulkulaitosten, kaupan tahi maanviljelyksen 51780: alalla. I ta 1 i a s s a on ·kuitenkin kielletty käyttämästä 51781: naista riisipeltojen puhdistamistyöhön neljä viikkoa ennen 51782: ja neljä viikkoa jälkeen lapsensynnytyksen. 51783: Ainoastaan harvoissa maissa annetaan naiselle yhteis- 51784: kunnan puolelta erityistä avustusta sinä aikana, jona hän 51785: lain säännösten nojalla on kielletty ottamasta osaa teolli- 51786: suustyöhön. Tanskassa voi lapsensynnyttäjä puhee- 51787: na olevana aikana varattomuuden nojalla saada apurahaa 51788: yleisistä varoista eikä tätä avustusta saa lain kannalta 51789: lukea vaivaisavun luontoiseksi. 51790: Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä, sama- 51791: ten kuin Ranskan ja Venäjän työnväensuojeluslaeista, 51792: puuttuu varsinaisia säännöksiä siitä, että lapsensynnyttä- 51793: jäitä olisi työntekoa kiellettävä. Mutta Suomen työväen- 51794: lainsäädäntöä tarkastamaan asetettu komitea on 2 5 p :nä 51795: toukokuuta 1907 työväensuojeluslaista antamassaan mie- 51796: tinnössä ehdottanut, että naista, joka on synnyttänyt lap- 51797: Äitiysvakuutuksesta. 5 51798: 51799: sen, ei saa käyttää suojeluslain alaiseen työhön neljänä 51800: ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen, mutta jos lapsi 51801: kuolee, on työhön ryhtyminen sallittu aikaisemminkin, jos 51802: lääkärintodistuksena näytetään, ettei siitä ole terveydelle 51803: haittaa. Siltä ajalta, jona naista mainitusta syystä on kiel- 51804: letty työhön käyttämästä, on hän oikeutettu saamaan täy- 51805: den palkan. Miten tämä korvaus, joka ei saisi olla vai- 51806: vaisavun luontoinen, on maksettava, jäisi hallinnollisella 51807: asetuksella määrättäväksi. Mutta komitean mielestä se 51808: olisi valtion suoritettava, niin että työnantaja sen maksaisi 51809: ennakolta ja sitten perisi korvauksen valtion varoista. 51810: 51811: 51812: 51813: Enimmäkseen on lapsensynnyttäjäin avustusta kui- 51814: tenkin tähän saakka järjestetty ja toteutettu sairasvakuu- 51815: tuksen yhteydessä. 51816: Niissä maissa, joissa sairasvakuutus on pakollinen 51817: jollekin työväen ryhmälle ( S a k s a s s a, I t ä v a II a s - 51818: s a, U n k a r i s s a), myöntävät sairaskassat avustusta ai- 51819: nakin niille synnyttäjille, jotka ovat kassojen jäseniä ja 51820: osaksi muillekin. Missä taas viime aikoina on lainsää- 51821: dännön kautta järjestetty vapaaehtoisten sairaskassojen 51822: toimintaa (Tanskassa y. m., sekä No r j a n ja 51823: S v ei t s i n lakiehdotuksissa), on yleensä asetettu kassan 51824: toiminnan ehdoksi, että se myöntää puheena olevaa avus- 51825: tusta. 51826: S a k s a s s a saa sairaskassan jäsenenä oleva syn- 51827: nyttäjä kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen sään- 51828: nöllisen sairasavun eli puolet paikkakunnalla tahi sairaan 51829: ammatissa tavallisesti maksettavasta päiväpalkasta, ei kui- 51830: tenkaan enemmän kuin I markka 87 penniä, joka avus- 51831: tus erityisissä tapauksissa voidaan korottaa kahteen kol- 51832: masosaan mainitusta palkasta eli 2 markkaan 50 penniin. 51833: Avustus maksetaan katsomatta siihen, onko synnyttäjä 51834: työkyvytön tahi ei. Tämän ohessa saattaa kassa sään- 51835: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51836: 51837: nöissään myöntää avustusta raskauden aikana korkeintaan 51838: kuudeksi vikoksi; mutta tämän avustuksen ehtona on työ- 51839: kyvyttömyys. Kassan jäsenen aviovaimoliekin voi kassa 51840: sitoutua antamaan saman avustuksen synnytyksen johdos- 51841: ta kuin jäsenelle. Edellä mainituista eduista ovat osalliset 51842: teollisuusammateissa toimivat naiset sekä myöskin koti- 51843: teollisuus-, maanviljelys- ja metsänhoitotyössä olevat, jos 51844: asianomaisen valtion erikoinen lainsäädäntö on näihin 51845: ulottanut pakollisen sairasvakuutuksen. Vuonna 1906 51846: maksoivat kaikki Saksan työväen sairaskassat synnyttä- 51847: jille yhteensä noin 6,3oo,ooo Suomen markkaa eli lähes 51848: 2 % kassojen varsinaisista vuosimenoista. 51849: I t ä v a 11 a s s a saa teollisuusammatissa oleva nai- 51850: nen neljän viikon aikana synnytyksen jälkeen 6o % paik- 51851: kakmmalla hänen ammatissaan maksettavasta päivä- 51852: palkasta. Tätä avustusta on ehdotettu sekä määrältään 51853: enennettäväksi että myönnettäväksi myöskin neljän viikon 51854: ajalta ennen synnytystä. 51855: U n k a r i n uuden, vuonna 1907 voimaan astuneen 51856: sairas- ja tapaturmavakuutuslain mukaan saa teollisuuden 51857: ja kaupan palveluksessa oleva synnyttäjä kuuden viikon 51858: ajaksi 50 o/o keskimääräisestä päivä palkasta. Jos myön- 51859: netään apua ennen synnytystäkin, johon kassalla on oi- 51860: keus, ei avustusaika yhteensä saa olla kahdeksaa viikkoa 51861: pitempi. 51862: T a n s k a s s a ei sairasvakuutus ole pakollinen, 51863: mutta hyväksytyt sairaskassat, joissa vuonna 1906 oli 51864: noin 513,668 varatonta jäsentä eli lähes 30 % kaikista 51865: rs vuotta täyttäneistä koko maassa ja jäsenistä oli 51866: 260,116 naista, saavat valtiolta melkoista avustusta, mai- 51867: nittuna vuonna lähes 2,368,ooo markkaa. Sairaskassan 51868: säännöt voivat sisältää määräyksen apurahan antamisesta 51869: kerta kaikkiaan kassan jäsenelle synnytystapauksessa, ja 51870: taudin kohdatessa on hän oikeutettu kahdeksannesta päi- 51871: västä lukien synnytyksen jälkeen saamaan tavallisen sai- 51872: rasavun, joka ei saa olla suurempi kuin kaksikolmasosaa 51873: Äitiysvakuutuksesta. 7 51874: 51875: hänen keskimääräisestä työansiostaan eikä 56 :tta penma 51876: pienempi. Vuonna 1906 maksoivat sairaskassat synnyt- 51877: täjille yhteensä noin 113,500 markkaa eli 1,6 o/o niiden 51878: kaikista menoista. 51879: N o r j a s s a on eduskunta vuonna 1907 järjestänyt 51880: sairasvakuutuksen pakolliseksi kaikille toisen työssä palk- 51881: kaa vastaan oleville, joiden työansio ei ole laissa säädet- 51882: tävää pienintä määrää suurempi. Tämän päätöksen no- 51883: jalla on nyt laadittu lakiehdotus, jonka mukaan synnyt- 51884: täjällä olisi oikeus neljän viikon aikana synnytyksen jäl- 51885: keen saada avustuksena 6o o/o keskimääräisestä päiväpal- 51886: kasta siinä tuloluokassa, jossa vakuutettu on vakuutus- 51887: maksunsa suorittanut. 51888: Paitsi edellä mainittuja avustuksia kustantavat sai- 51889: raskassat useimmissa maissa synnyttäjille lääkärin- ja kä- 51890: tilönapua sekä tavallista sairasapua, jos synnytyksen ai- 51891: heuttamaa sairautta jatkuu kauemmin kuin mitä säännöl- 51892: linen avustus muuten kestäisi. 51893: R u o t s i s s a annetaan valtioapua vapaaehtoisille 51894: sairaskassoille niiden jäsenluvun mukaan. Mutta enim- 51895: mäkseen sairaskassat eivät anna sairasapua lapsensynnyt- 51896: täjille, jopa monet niistä ottavat jäseniksikin ainoastaan 51897: miehiä. 51898: Suomessa, jossa sairasvakuutus 2 p :nä syyskuuta 51899: 1897 työntekijäin apukassoista annetun asetuksen mukaan 51900: on jätetty kokonaan vapaaehtoisuuden varaan eikä siihen 51901: myönnetä mitään valtioapua, oli sellaisissa kassoissa, jotka 51902: antavat sairasapua, 1906 vuoden lopussa 42,917 osakas·· 51903: ta, niistä 28,212 miestä ja 14,705 naista, ja sairasapua 51904: maksettiin sanottuna vuonna Smk. 301,273: 34 sekä 51905: Iääkärinhoitoon, lääkkeisiin ja sairaanhoitoon Smk. 51906: 145,259: 72, yhteensä Smk. 446,533: o6 eli 89 o/o 51907: mainittujen kassain kaikista menoista. Lapsensynnyt- 51908: täjiä ei ole säädetty apukassan säännöissä erityisesti huo- 51909: mioon otettaviksi. Käytännössä on eräiden sairaskassain 51910: sääntöihin niistä otettu säännöksiä, mutta silloin enim- 51911: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51912: 51913: mäkseen siinä tarkoituksessa, että lapsensynnyttäjä ei saisi 51914: sitä avustusta, joka hänelle sairauden tapauksessa on tu- 51915: leva. Niinpä on määrätty, että sairasapua myönnetään 51916: vasta määräajan, IO, I2, I4, I5, 20, enimmäkseen 2I 51917: päivän kuluttua synnyttämisestä. Muutamain sääntöjen 51918: mukaan myönnetään sairasapua ainoastaan naimisissa ole- 51919: ville lapsensynnyttäjille. Eräästä kassasta ei leski, joka 51920: on synnyttänyt lapsen kymmenen kuukauden kuluttua 51921: miehensä kuoleman jälkeen, saa sairasapua, ennenkuin 51922: kaksi vuotta on kulunut lapsen syntymästä. Toisinaan 51923: säännöissä ei lapsensynnyttäjille ollenkaan myönnetä 51924: avustusta, ja joistakin apukassoista on määrätty, että nai- 51925: nen naimisiin mentyään menettää kaiken osallisuutensa 51926: kassaan, vaikkapa jäisikin saman tehtaan työhön. Sitä 51927: vastoin muutamat apukassat myöntävät työntekijäin vai- 51928: maille ja lapsille pääsyn kassan osakkaaksi taikka vakuut- 51929: tavat heille perheenpäämiehen jäsenyyden nojalla ilmai- 51930: seksi lääkkeet, jopa lääkärinhoidonkin; tästä edusta saat- 51931: tavat lapsensynnyttäjätkin silloin tulla osallisiksi. 51932: Suomessa sairasvakuutus siis nykyisin varsin vähäi- 51933: sessä määrässä tyydyttää sitä erityistä avustuksen tar- 51934: vetta, johon vähävaraiset lapsen syntymisen johdosta jou- 51935: tuvat. Tämänkin puutteen korjaaminen on epäilemättä 51936: otettava harkittavaksi siinä sairasvakuutusta koskevan 51937: lainsäädännön uudistuksessa, joka on pantu vireille siten, 51938: että senaatti 26 p :nä huhtikuuta 1907 on antanut ylem- 51939: pänä mainitulle työväenlainsäädännön tarkastamista var- 51940: ten asetetulle komitealle toimeksi laatia mietinnön ja eh- 51941: dotuksen niistä muutoksista voimassa olevaan työväen- 51942: apukassoja koskevaan asetukseen, jotka havaitaan tarpeen 51943: vaatimiksi; 51944: 51945: 51946: Se mitä edellä on kerrottu yhteiskunnan puolesta ja 51947: itsetoiminnan kautta tehdyksi lapsensynnyttäjäin avusta- 51948: mista varten, ei ole osottautunut riittäväksi. Useissa 51949: Äitiysvakuutuksesta. 9 51950: 51951: maissa, erittäinkin Ranskassa, B e 1g i a s s a ja 51952: S v e i t s i s s ä sekä myöskin eratssä I t ä v a 11 a n 51953: ja Saksan kaupungeissa, on vielä perustettu jo- 51954: ko keskinäisiä yhdistyksiä taikka työnantajain ja 51955: yksityisen hyväntekeväisyyden kannattamia apuyhdis- 51956: tyksiä yksinomaan lapsensynnyttäjäin taloudellista tu- 51957: kemista varten, mutta varsin laajalle ulottuvaksi ei 51958: niidenkään toiminta luonnollisesti ole voinut tulla. Vii- 51959: me aikoina onkin sentähden herännyt ajatus, että nyky- 51960: ajan yhteiskunnalliseen vakuutustoimeen olisi vielä liitet- 51961: tävä uutena haarana erityinen äitiysvakuutus. Alkaen 51962: 1890-luvun keskivaiheilta on tätä kysymystä eri maissa 51963: julkisuudessa vilkkaasti pohdittu, ja kirjallisuudessa sekä 51964: yhdistysten päätöksissä on suunniteltu monellaisia ehdo- 51965: tuksia sen ratkaisemiseksi. 51966: S a k s a s s a vaatimukset käyvät jokseenkin yksi- 51967: mielisesti siihen suuntaan, että äitiysvakuutus on liitettävä 51968: sairasvakuutukseen ja tehtävä niin yleiseksi, että se kä- 51969: sittää kaikki naispuoliset työntekijät. Toistaiseksi ei pu- 51970: heenalainen liike kuitenkaan vielä ole siellä johtanut toi- 51971: menpiteisiin valtion puolesta, mutta sitä vastoin on val- 51972: mistaviin toimiin äitiysvakuutuksen aikaansaamiseksi jo 51973: ryhdytty kahdessa muussa maassa, nimittäin Italiassa ja 51974: Ruotsissa. 51975: Silloin kun I ta 1i a s s a vuonna 1902 säädettiin 51976: kielto, ettei työväensuojeluslain alaisia naisia saa pitää 51977: työssä määrätyn ajan kuluessa synnytyksen jälkeen, ke- 51978: hotti eduskunta hallitusta antamaan esityksen yhden tai 51979: useampain äitiysvakuutuskassojen perustamisesta. Sellai- 51980: nen ehdotus annettiinkin 1905 vuoden eduskunnalle, mutta 51981: raukesi, kun hallitus ei suostunut siihen eduskunnan vaa- 51982: timukseen, että valtio suorittaisi osan äitiysvakuutuksen 51983: kustannuksista; ja sentähden on nyt eduskunnan käsitel- 51984: tävänä hallituksen 1907 vuoden lopulla antama ehdotus, 51985: että kustannukset jaettaisiin ainoastaan vakuutettujen ja 51986: työnantajain kesken, niin että edelliset suorittaisivat 75 51987: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 51988: 51989: penniä vuodessa ja jälkimäiset niinikään 75 penniä jokai- 51990: sen vakuutetun puolesta; kullekin Iapsensynnyttäjälie mak- 51991: settaisiin sitten 30 markkaa. 51992: R u o t s i s s a on tämän vuoden valtiopäivillä tehty 51993: ehdotus, että hallitus toimituttaisi selvityksen siitä, miten 51994: äitiysvakuutusta lapsensynnyttäjille voitaisiin valtion toi- 51995: mesta aikaansaada ja, sittenkuin eduskunnan molemmat 51996: kamarit olivat hyväksyneet ehdotuksen, on hallitus nyt 51997: antanut komitean tehtäväksi sairaskassoja koskevan laki- 51998: ehdotuksen yhteydessä toimittaa tutkimuksen ja tehdä eh- 51999: dotuksen äitiysvakuutuksen toimeenpanemisesta valtion 52000: myötävaikutuksella. 52001: 52002: 52003: Niinkuin edellä olevasta selonteosta näkyy, on vähä- 52004: varaisten lapsensynnyttäjäin avustamiseksi osaksi toi- 52005: meenpantu, osaksi toimeenpantavaksi ehdotettu r) vapaa- 52006: ehtoisia apuyhdistyksiä erityisesti puheenalaista tarkoi- 52007: tusta varten, 2) avustuksen järjestämistä lapsensynnyttä- 52008: jille sairasvakuutuksen yhteydessä, 3) yleisen äitiysvakuu- 52009: tuksen toimeenpanemista sekä 4) korvauksen myöntämistä 52010: valtiovaroista niille lapsensynnyttäjille, jotka työväensuo- 52011: jeluslaki kieltää työtä tekemästä. Siten voidaankin saman 52012: tarkoitusperän toteuttamiseen pyrkiä eri teitä, joilla kul- 52013: lakin on omat etunsa ja heikkoutensa. 52014: Ensinmainittu keino, vapaaehtoiset apukassat, ei tuo- 52015: ta valtiovarastolle mitään rasitusta. Mutta sillä ei myös- 52016: kään voida saavuttaa pysyväisiä, laajemmalle ulottuvia 52017: tuloksia, koska ne, jotka enin apua tarvitsevat, eivät ky- 52018: kene suorittamaan niin suuria jäsenmaksuja, että ne yksin 52019: olisivat riittäviä tehokkaaseen avustukseen, eikä yksityinen 52020: hyväntekeväisyyskään tarjoa sille kyllin varmaa ja run- 52021: sasta pohjaa. 52022: Enin tuloksia on tähän saakka saavutettu sairasva- 52023: kuutukseen liittyvällä lapsensynnyttäjäin avustuksella. Jos 52024: sairasvakuutus on vapaaehtoinen eikä sitä kannateta ylei- 52025: Äitiysvakuutuksesta. 11 52026: 52027: sillä varoilla, pysyy sen vaikutus nyt puheenalaisen tar- 52028: peen tyydyttämiseksi jokseenkin ahtaissa rajoissa. Mutta 52029: jos sairasvakuutusta varten myönnetään valtioapua, jonka 52030: ehdoksi voidaan vaatia avustuksen antamista lapsensyn- 52031: nyttäjillekin, saadaan tämä avustus tehokkaaksi. Ja mis- 52032: sä valtion kannattama sairasvakuutus tehdään pakolliseksi, 52033: tulee lapsensynnyttäjäin avustuskin ulottumaan koko sille, 52034: laajenemistaan laajenevalle alalle, jonka sairasvakuutus 52035: käsittää. Tällä alalla valmistetaan silloin kaikille naisille, 52036: myöskin naimattomille lapsensynnytäjille, jotka enin lie- 52037: nevät tässä puheena olevan avustuksen tarpeessa, tilaisuus 52038: saada sairasvakuutuksen nojalla samalla äitiysavustusta- 52039: kin. Sekä avunsaajain että valtion ja miespuolistenkin 52040: kansalaisten osanotto äitiysvakuutuksen kustannuksiin 52041: voidaan myöskin silloin erityisittä vaikeuksitta järjestää 52042: käytännöllisesti ja kohtuuden mukaisesti. 52043: Lapsensynnyttäjille valmistetun taloudellisen tuen ja 52044: avustuksen ulkopuolelle jää, niin kauan kuin pakollinen 52045: sairasvakuutus ei ole yleinen, paljon varattomia, ahdin- 52046: koon joutuvia lapsensynnyttäjiä, ja siihen perustuu vaati- 52047: mus, että olisi aikaansaatava erityisesti järjestetty, työ- 52048: väensuojeluslainsäädännöstä ja sairasvakuutuksesta riip- 52049: pumaton äitiysvakuutus. Mutta sen toimeenpanemisessa 52050: näyttää ainakin toistaiseksi tuottavan erittäin suuria vai- 52051: keuksia vakuutusmaksujen jakaminen vanhain ja nuorten, 52052: naimisissa olevain ja naimattomain, lapsettomain ja nii- 52053: den, joilla on lapsia, avunsaantiin oikeutettujen ja oikeu- 52054: dettomain kesken, edelleen vakuutusmaksujen lisäksi tar- 52055: vittavain varojen hankkiminen ja sen valvonta, että avus- 52056: tus todella käytetään aiottuun tarkoitukseen. Todellisuu- 52057: dessa yleisen äitiysvakuutuksen ajatus ei olekaan missään 52058: ehtinyt ehdotuksia ja suunnitelmia etemmäksi. 52059: Yksistään valtiovaroista menevä avustus työnkiellon 52060: alaisille voi puolestaan nojautua siihen perusteeseen, että 52061: silloin valtio suorastaan on rajoittanut ansiokykyä. Mutta 52062: kuitenkin saattaa tuntua kohtuuttomalta että, samalla kuin 52063: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 52064: 52065: toiset lapsensynnyttäjät saavat äitiysavustuksen kokonaan 52066: valtion kustannuksella, avustusta ei uloteta kaikkiin lap- 52067: sensynnyttäjiin, vaan taas toiset, jotka kenties ovat yhtä 52068: paljon tai enemmänkin avustuksen tarpeessa, jätetään ko- 52069: konaan omien ponnistustensa nojaan yhteiskunnan talou- 52070: dellista tukea vaille. 52071: Sen yhteiskunnallisen epäkohdan poistaminen taikka 52072: ainakin lieventäminen ja mahdollisimman vähiin supista- 52073: minen, joka on aiheuttanut nyt käsiteltävänä olevat ano- 52074: musehdotukset, on siksi tärkeä sekä nykyisen että vas- 52075: taisten sukupolvien työkyvylle, menestykselle ja elinvoi- 52076: malle, että valiokunta ei epäile puoltaa Eduskunnalle alot- 52077: teeseen ryhtymistä tässä asiassa. Yhteiskunnan asia on 52078: meilläkin koettaa asettaa niin, että lapsensynnyttäjät sai- 52079: sivat elatushuolten ja haitallisten rasitusten estämättä tar- 52080: peellista lepoa ja tilaisuutta lastensa hoitamiseen. Toi- 52081: menpiteisiin ryhtymiseen on sitäkin enemmän syytä, kun 52082: ensiksikin Suomessa tähän asti epäkohdan korjaamiseksi 52083: on tehty tuskin mitään, ei senkään vertaa kuin monessa 52084: muussa maassa, ja kun toiseksi meillä parast'aikaa on vi- 52085: reillä muitakin yhteiskunnallisen lainsäädännön puolia, 52086: joita silmällä pitäen myöskin nyt puheena oleva asia olisi 52087: järjestettävä ja joita järjestettäessä sekin vuorostaan olisi 52088: huomioon otettava. Että varattomain lapsensynnyttäjäin 52089: avustamiseksi Suomessakin on mahdollista jotakin aikaan- 52090: saada, käynee epäilemättömästi selville siitä, mitä edellä 52091: on muista maista kerrottu, ja samalla siitä myöskin näkyy, 52092: mitä eri keinoja mainitun tarkoitusperän saavuttamiseksi 52093: on ajateltavissa. Lähinnä näyttää tässä kohden olevan 52094: sairasvakuutuksen kehittäminen myöskin sitä tarkoitus- 52095: perää silmällä pietäen. Mutta se kysymys, millä tavalla 52096: tämä asia meillä voidaan parhaiten järjestää, kaipaa kui- 52097: tenkin täydellisempää selvitystä ja valmistelua, kun val- 52098: tiopäivävaliokunnan on mahdollista toimittaa. Valio- 52099: kunta sentähden ei puolestaan tahdokaan ryhtyä siitä teke- 52100: mään mitään tarkempia ehdotuksia. 52101: Äitiysvakuutuksesta. 13 52102: 52103: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kun- 52104: nioittaen ehdottaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti 52105: anottavaksi, 52106: että annettaisiin komitean tutkittavaksi, 52107: mitä vakuutuslainsäädännön kautta voitaisiin 52108: tehdä niiden tukalain taloudellisten olojen huo- 52109: jentamiseksi, jotka lapsen syntymisen johdosta 52110: vähävaraisille aiheutuvat, sekä että Eduskun- 52111: nalle aikanaan annettaisiin esitys tutkimuksessa 52112: tarpeellisiksi ja mahdollisiksi havaituista toi- 52113: menpiteistä. 52114: 52115: 52116: 52117: Tämän asian käsittelyyn ovat olleet osallisina puheen- 52118: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet 52119: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johans- 52120: son, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasi- 52121: vuori, Pohjanpalo (osaksi), Pohjaväre, Pärssinen ja Sil- 52122: lanpää sekä osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula ja Jo- 52123: kisalo. 52124: 52125: Helsingissä, 8 p :nä lokakuuta 1908. 52126: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23. 52127: 52128: 52129: 52130: 52131: Vastalause. 52132: 52133: Valiokunta myöntää huolestuttavaksi ja haittoja tuot- 52134: tavaksi sen huonon taloudellisen aseman, missä varatto- 52135: mat lapsensynnyttäjät ovat. Mutta puoltaessaan yhteis- 52136: kunnan ryhtymistä tämän epäkohdan poistamiseen, tyytyy 52137: valiokunta ehdottamaan komiteaa, jonka tekemäin tutki- 52138: musten nojalla Eduskunnalle annettaisiin esitys mahdol- 52139: lisista toimenpiteistä asiassa. Minkälaisia nämä toimen- 52140: piteet tulisivat olemaan, siitä ei valiokunta ole tehnyt var- 52141: sinaista ehdotusta, vaikka toisessa asiaa käsittelevässä 52142: anomuksessa on tässä suhteen pääasiallisia näkökohtia 52143: tuotu esiin. Tämän anomuksen mukaan olisi synnyttä- 52144: Jam avustus järjestettävä valtion muodostaman äitiys- 52145: apurahaston kautta, josta synnyttäjille, joilla on määrät- 52146: tyä vuositulorajaa pienemmät tulot, maksettaisiin yhtä- 52147: suuri raha-avustus. Asian järjestäminen tähän suuntaan 52148: sisältäisi sen periaatteen tunnustamisen, että varattomain 52149: synnyttäjäin ei tarvitse erikoisesti ottaa osaa kassan varo- 52150: jen kartuttamiseen. Tämän menettelyn lähtökohtana on 52151: se tosiseikka, että naiset, olkootpa vähävaraisiakin, välil- 52152: listen verojen muodossa suorittavat suhteellisesti suuren 52153: määrän maksuja valtiolle, jonka velvollisuus puolestaan 52154: jo yleisetua silmällä pitäen on turvata heikoimpia ja enim- 52155: män turvaa vailla olevia kansalaisiaan. Kun sen lisäksi 52156: ammoisista ajoista erittäin vallassa olevain luokkain kat- 52157: santokannan mukaan on tunnustettu sekä isän että äidin 52158: velvollisuuksiin kuuluvaksi lapsen elämän ehdoista huoleh- 52159: timinen ja myös miessukupuolella on valtion varojen kar- 52160: tuttamiseen suhteellinen osallisuus, niin johtaisikin synnyt- 52161: Äitiysvakuutuksesta. 15 52162: 52163: täjäin turvaaminen tätä tietä sellaiseen enimmän oikeuden- 52164: mukaiseen tulokseen, mikä nykyoloissa on mahdollinen. Ja 52165: että tällaista keinoa synnyttäjäin auttamiseksi onkin sangen 52166: pätevällä taholla katsottu mahdolliseksi, siitä on todisteena 52167: työväensuojeluslainsäädäntöä tarkastamaan asetetun ko- 52168: mitean ehdotus, mistä valiokunnan mietinnössä puhutaan. 52169: V aliakunta ei kuitenkaan ole, kuten sanoimme, asettunut 52170: tälle kannalle vaan lausuu mietinnön ponnessa, että sen 52171: asetettavaksi anoman komitean tulisi tutkia, eikö vakuu- 52172: tuslainsäädännöllä voitaisi asiaa järjestää. Tämän joh- 52173: dosta. tahdomme esittää, ettei vähävaraisilla naisilla ole 52174: varoja eikä säännöllistä ansiota, mistä voivat vakuutus- 52175: maksuja suorittaa sekä että on oikeudetauta asettaa heille 52176: tässä suhteen erikoisia rasituksia. Sitäpaitsi katsomme 52177: tarpeelliseksi lausua minkälainen ja kuinka pitkäksi aikaa 52178: synnyttäjille apu olisi myönnettävä. Näillä perusteilla 52179: pyydämme Eduskuntaa yhtymään anomukseen : 52180: että Hallitus mahdollisimman pian Edus- 52181: kunnalle valmistaisi esityksen äitiysrahaston pe- 52182: rustamisesta, josta maksettaisiin jokaiselle syn- 52183: nyttäjälle, jonka omat ja miehen vuositulot yh- 52184: teensä huokeammilla paikkahmnilla ovat alle 52185: 1,5oo markan ja kalliimmilla paikkakunnilla 52186: alle 2,ooo markan 6 :na viikkona ennen ja 8 52187: viikkona jälkeen synnytyksen, yhtäsuuri päivä- 52188: raha sekä maksuton kätilö- ja lääkäriapu, 52189: kuitenkin siten, että kun lääkärin lausunnon 52190: nojalla äidin ja lapsen terveydelle on välttä- 52191: mätöntä, pitennettäköön avustusaikaa tarpeen 52192: mukaan. 52193: Helsingissä 8 p. lokakuuta r9o8. 52194: 52195: H. Pärssinen. Georg W. Johansson. 52196: M. Paasivuori. M. Sillanpää. 52197: J. 0. Jalava. J. M. Korhonen. 52198: E. Pohjaväre. 52199: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 52200: 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52201: 52202: 52203: 52204: 52205: Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 52206: 8 Eduskunnalle jätettyjen anomusehdotusten 52207: johdosta, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen 52208: ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edis- 52209: tämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten 52210: ottamista valtion huostaan. 52211: 52212: 52213: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä- 52214: hettänyt edustaja Juhani Arajärven y. m. allekirjoittaman 52215: anomusehdotuksen korkeamman valtioavun myöntämisestä 52216: yksityiskouluille ja niiden opettajain aseman turvaami- 52217: sesta (Toiset valtiopäivät 1908. Liitteet VI, siv. 45-46), 52218: edustaja Aili Nissisen y. m. anomusehdotuksen yhteiskou- 52219: lujen kehityksen edistämisestä (Liitteet VI, siv. 47), edus- 52220: taja Kyösti Kallion y. m. anomusehdotuksen korkeam- 52221: man valtioavun myöntämisestä Oulun suomalaiselle yhteis- 52222: koululle (Liitteet VI, siv. 48), edustaja Alli Nissisen y. m., 52223: edustaja Oskari Laineen y. m. ja edustaja N. E. Huoposen 52224: anomusehdotukset Iisalmen, Porvoon ja Käkisalmen suoma- 52225: laisten yhteiskoulujen ottamisesta valtion huostaan (Liitteet 52226: VI, siv. 59-63, 65-67) sekä edustaja Julius Sundblomin 52227: y. m. anomusehdotuksen Maarianhaminan ruotsalaisen yh- 52228: teiskoulun muodostamisesta 8-luokkaiseksi, valtion kustan- 52229: tamakai realilyseoksi (Liitteet VI, siv. 64). - Näiden ano- 52230: musehdotusten johdosta saa Valiokunta kunnioittaen esit- 52231: tää seuraavaa. 52232: 52233: Yksityiskoulujemme ripeä edistyminen on omiaan 52234: vaatimaan yhä suurempaa huomiota sekä eduskunnan että 52235: 2 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52236: 52237: hallituksen puolelta. Missä määrässä yksityiskoulujen oppi- 52238: lasluku on kasvanut ja missä suhteessa tämä luku onollut 52239: ja on valtionkoulujen oppilasrnäärään, näkyy seuraavasta 52240: vertailusta: 52241: 52242: 52243: Lukuvuosi. Valtion koulujen Yksityiskoulujen 52244: oppilasmäärä. oppilasmäärä. 52245: 52246: 187":1-1875 4,500 1,860 52247: 1879-1880 4,580 3,025 52248: 1884-t885 4,930 4,240 52249: 1889-1890 5,705 3,925 52250: 1894-1895 0,910 5,595 52251: 1899--1900 7,425 8,465 52252: 1900-1901 7,884 6,792 52253: 1901-1902 8,309 7,462 52254: 1902-1903 8,768 8,154 52255: 1903-1904 8,342 8,761 52256: 1904--1905 9,542 8,799 52257: 1905-1906 9,828 9,704 52258: 1906-1907 10,184 10,068 52259: 1907-1908 10,408 10,840 52260: 52261: On väitetty, että ylioppilaiksi pyrkivien luku Suo- 52262: messa maan asukaslukuun verrattuna on suhteettoman 52263: suuri. Seuraavat numerot näyttävätkin tukevan tätä väi- 52264: tettä. Yliopistoon kirjoitettiin vuonna 1904 kaikkiaan 672 52265: uutta ylioppilasta eli 23,s ylioppilasta joka 100,000 asukasta 52266: kohti. Vastaava luku oli mainittuna vuonna Norjassa 52267: 15,7, Tanskassa 15,2 ja Ruotsissa 22,7. Suomessa nousi 52268: uusien ylioppilaitten luku vuonna 1905 714:ään eli 24,7 52269: ylioppilaaseen 100,000 asukasta kohti, vuonna 1906 oli- 52270: vat nämä luvut 792 ja 27,a sekä vuonna 1907 790 52271: ja noin 26,5. Vastaavia lukuja ei Valiokunnalla ole ollut 52272: käytettävänään Skandinavian maista myöhemmiltä vuosilta 52273: kuin 1904. Mutta kun ottaa huomioon, että meidän maassa 52274: viime vuosien kuluessa useat uudet oppilaitokset ovat 52275: Yksityisten alkeisoppHaitnsten edistäminen. 3 52276: 52277: saaneet oikeuden päästää oppilaita yliopistoon ja että yli- 52278: oppilaitten luvun lisääntyminen meillä siitä syystä on ollut 52279: tavallista suurempi, voinee olettaa, että uusien ylioppilaitten 52280: luvun erotus Suomessa ja Skandinavian maissa nykyisin 52281: on vielä suurempi kuin vuonna 1904. 52282: Tästä tosiasiasta on tahdottu tehdä se johtopäätös, 52283: ettei yksityisten, ainakaan täysiluokkaisten oppikoulujen 52284: luvun yhä jatkuva lisääntyminen olisi suotava. 52285: Sitä mielipidettä vastaan, että vuosi vuodelta kas- 52286: vava ylioppilasluku ilmaisisi yksipuolista, kansamme edis- 52287: tymiselle haitallista kehitystä, on Valiokunnassa kuiten- 52288: kin huomautettu, että alkeiskoulut meidän aikanamme ei- 52289: vät enää ole pääasiallisesti virkamieskouluja, vaan yleisen 52290: sivistyksen välittäjiä mitä Jaajimmille ja erilaisimmille yhteis- 52291: kunnallisen toiminnan aloille. Jos kohta nykyistä alkeis- 52292: koulujemme järjestelyä vastaan voidaan tehdä muistutuksia, 52293: niin tyydyttävät ne joka tapauksessa yleistä ja todellista 52294: sivistystarvetta. Huomattava on myöskin, että virka- 52295: miespaikkoja nykyään on monella alalla vaikea saada 52296: täytetyksi ja että kysymystä arvosteltaessa on otettava 52297: lukuun naisylioppilaittemme suuri lukumäärä. Enin osa 52298: viimemainituista ei jatka lukujaan yliopistossa, mutta hekin 52299: tuottavat kuitenkin yliteiskuntaamme arvokkaan ja elämän 52300: eri aloilla hyödyllisen sivistyslisän. Mistään haitallisesta 52301: oppikoulusivistyksen saaneiden paljoudesta senvuoksi ei 52302: ole arveltu ainakaan tät.ä nykyä voitavan puhua. 52303: Kieltää ei kuitenkaan voitane, että pelätty yksipuoli- 52304: suus saattaa aikaa myöten ilmestyä, jos kaikki yksityis- 52305: koulu~ kehitetään yliopistoon vieviksi oppilaitoksiksi ja 52306: uusia samanlaisia jatkuvasti syntyy eikä pääsyä käytän .. 52307: nöllisille aloille helpoiteta keskikoulun läpikäyneille oppi- 52308: laille. On senvuoksi pidettävä erittäin tärkeänä kehityk- 52309: sen ohjaamista siihen suuntaan, että 5-luokkainen koulu- 52310: muoto tulee yleisemmäksi ja että viiden luokan kurssin 52311: suorittaneelle nuorisolle avattaisiin teitä käytännöllisen 52312: elämän aloille. 52313: Näin ollen Valiokunta on sitä mieltä, että yksityisten 52314: 4 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52315: 52316: oppilaitosten, niinhyvin 8-luokkaisten kuin varsinkin 5- 52317: luokkaisten, avustaminen yleisillä varoilla, mikäli ne tyy- 52318: dyttävät todellista paikkakunnallista sivistystarvetta, yhä 52319: edelleen on olojen vaatima. 52320: Toiselta puolen V aliakunta ei kuitenkaan ole voinut 52321: jättää huomioon ottamatta, että valtion menot alkeisoppi- 52322: laitoksista jo nykyään ovat arveluttavan suuret, varsinkin 52323: verraten kansakoululaitoksen hyväksi käytettyihin varoi- 52324: hin ia huomioon ottaen ne välttämättömät uhraukset, 52325: jotka tällä jälkimmäisellä alalla ovat kansamme edessä. 52326: Valtion menot alkeisoppilaitoksista (valtion omista kou- 52327: luista ja yksityisistä oppilaitoksista yhteensä) tekevät kulu- 52328: van vuoden menoarvion mukaan liki 5,000,000 markkaa, 52329: valtion menojen kansakoululaitoksesta noustessa ainoastaan 52330: noin 7,250,000 markkaan. Kun samalla otetaan huomioon 52331: se tosiasia, että monen 8-luokkaisen koulun oppilasluku 52332: varsinkin yläluokilla on verrattain pieni, ovat nämä seikat 52333: olleet omiansa kehottamaan V aliakuntaa varovaisuuteen 52334: käsitellessään puheenalaisia anomuksia. 52335: 52336: Katsoen, että oppilasluku paraiten ilmaisee, onko 52337: koulu tositarpeen vaatima vai ei, on V aliakunta pitänyt 52338: tärkeänä tarkoin harkita, minkä oppilasmäärän voitaisiin 52339: katsoa ilmaisevan sellaista sivistystarvetta, että valtion 52340: olisi sen tyydyttämistä avustettava. Nykyisin tässä suh- 52341: teessa voimassa olevien määräysten mukaisesti tulee oppi- 52342: lasluvun reali- eli porvarikoulussa olla keskimäärin vähin- 52343: tään 12 luokkaa kohti, jota määräystä on noudatettu myös- 52344: kin kaupungeissa toimivien yhteiskoulujen alempiin luok- 52345: kiin nähden; tyttökouluihin perustetuissa yksityisissäjatko- 52346: opistoissa sitä vastoin keskimäärin vähintään 10 sekä maalla 52347: toimivissa yksityisissä oppilaitoksissa kahdella alimmalla 52348: luokalla yhteensä vähintään 50 ja kolmella ylemmällä luo- 52349: kalla keskimäärin vähintään 10. Yhteiskoulujen yläluo- 52350: kille on niinikään enimmäkseen pantu valtioavun saami- 52351: sen ehdoksi, että oppilasluku on oleva keskimäärin 10 52352: luokkaa kohti. Näitä lukuja on V aliakunta yleensä pitä- 52353: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 52354: 52355: nyt liian alhaisina. Valtion menot tulevat luokkien ollessa 52356: näin pieniä suhteettoman suuriksi kutakin oppilasta kohti. 52357: Tilasto osoittaa sen ohessa, että yksityiskoulujen alemmat 52358: luokat enimmäkseen tätä nykyä ovat melkoista suurem- 52359: mat kuin mainittu vähin vaatimus edellyttää. Mutta toi- 52360: selta puolen ei puutu merkkejä siitä, että valtion avustus 52361: pienille luokille on omiansa synnyttämään pieniä ja kituvia, 52362: toistensa kanssa kilpailevia oppilaitoksia naapuruspaik- 52363: kakunnilla, joilla moleillmilla olisi suun'~mpi hyöty yhdestä 52364: elinvoimaisesta koulusta. Toisaalta on katsottu, ettei ole mi- 52365: tään aihetta asettaa maalla toimivia yksityisiä kouluja 52366: muita samanlaisia oppilaitoksia epäedullisempaan asemaan. 52367: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityis- 52368: oppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja 52369: 1907 näkyy mietintöön liitetystä taulusta, johon Valio- 52370: kunta pyytää viitata. Samasta taulusta ilmenee myös- 52371: kin eri koulujen valtioapu sekä valtion keskimääräinen 52372: kannatus kutakin oppilasta kohti. Verratessaan toisiinsa 52373: nykyisin toimessa olevien yksityiskoulujen oppilaslukuja 52374: on Valiokunta katsonut kohtuulliseksi ehdottaa, että 52375: valtioapua yleensä olisi myönnettävä ainoastaan sellai- 52376: sille yksityiskouluille, joiden oppilasluku viidellä alem- 52377: malla luokalla on keskimäärin vähintään 20 ja kolmella 52378: ylemmällä luokalla vähintään 12. Edellisestä luvusta on Va- 52379: liokunta lopulta tullut yksimieliseksi, jota vastoin jotkut 52380: Valiokunnan jäsenet ovat ehdottaneet jälkimmäistä lukua 52381: lO:ksi. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi alin val- 52382: tion avustukseen oikeuttava oppilasluku määrättävä 52383: 12:ksi, erikoisesti pitäen silmällä näiden luokkien suuria 52384: kustannuksia. Vähemmistön kantaa taas on perusteltu sillä 52385: tosiasialla, että valtion reali- ja klassillisten lyseoiden alim- 52386: malle luokalle otetuista oppilaista suunnilleen puolet jat- 52387: kaa lukujaan viidenneltä luokalta eteenpäin, joka luku 52388: siis osoittaisi keskimääräisen suhdeluvun ylempien ja alem- 52389: pien luokkain oppilasmäärän välillä. 52390: Koska kuitenkin jonkun tahi muutamien luokkien 52391: oppilasluku elinvoimaisessakin koulussa satunnaisesti 52392: 6 1908. II Vp. -- Anomusmiet. n:o 24. 52393: 52394: saattaa olla tavallista oppilasmäärää pienempi tai ainoas- 52395: taan tilapäisesti sitä suurempi, olisi varmemman perustan 52396: saamiseksi kolmen vuoden oppilasluvun keskimäärä pan- 52397: tava laskelman pohjaksi. 52398: Kun taas joskus voipi sattua, että on otettava huo- 52399: mioon muitakin näkökohtia kuin oppilasmäärä, on Valio- 52400: kunta ollut sitä mieltä, että poikkeustapauksissa voitaisiin 52401: myöntää valtioapua sellaisillekin kouluille, joiden oppilas- 52402: luku ei nouse V aliakunnan ehdo.ttamaan alimpaan mää- 52403: raan. Näissä tapauksissa tulisi valtioavun myöntämisen 52404: tai epäämisen riippua erikoisesta harkinnasta. 52405: 52406: Yksityiset oppilaitokset, joilla on valtioavun saantia 52407: varten riittävä oppilasluku, saavat nykyisin avustusta seu- 52408: raaviin määriin: 52409: kaupunkikunnan tahi tarkoitusta varten perustetun 52410: yksityisen yhdistyksen ylläpitämä reali- eli porvari- 52411: koulu, jolla on päättyvät kurssit, 4,000 markkaa kutakin 52412: toiminnassa olevaa luokkaa kohti eli enintään 20,000 52413: markkaa, jota määräystä myöskin on sovellettu kaupun- 52414: geissa toimivien yksityisten yhteiskoulujen viiteen ensi 52415: luokkaan; 52416: yksityiset oppilaitokset poikia varten enintään 4,000 52417: markkaa ylempiä luokkia kohti; 52418: maalla toimivat yksityiset oppilaitokset, joiden ha- 52419: vaitaan täyttävän todellisen tarpeen, saman määrän kuin 52420: reali- eli porvarikoulut; 52421: oppilaitokset tyttöjä varten, jotka oppikursseiltaan 52422: pääasiallisesti vastaavat valtion tyttökouluja, enintään 52423: 3,000 markkaa lmtakin luokkaa kohti, ei kuitenkaan enem- 52424: pää kuin 15,000 markkaa täydellistä sellaista oppilaitosta 52425: varten; ja 52426: kaksi- tai kolmiluokkaiset jatko-opistot, joita yksityi- 52427: set henkilöt perustavat valtion tahi yksityisten tyttökou- 52428: lujen jatkoksi, enintään 2,000 markkaa kutakin luokkaa 52429: tahi vuosikurssia kohti. 52430: V aitioavun myöntäminen täydellisten yliopistoon joh- 52431: Yksityisten aikeisoppilaitosten edistäminen. 7 52432: 52433: tavien yhteiskoulujen kolmea ylintä luokkaa varten riippuu 52434: sitä vastoin nykyisin kussakin eri tapauksessa tehtävästä 52435: alamaisesta alistuksesta. Valtioapua on yleensä annettu 52436: 2,000-::\,000 markkaa luokkaa kohti. 52437: Niinkuin siv. 2 esitetyistä numeroista näkyy, nousi yk- 52438: sityiskoulujen oppilasluku lukuvuonna 1906-1907 suun- 52439: nilleen yhtä korkealle kuin valtion koulujen oppilasluku 52440: ja on sen jälkeen ollut valtion koulujen oppilasmäärää 52441: suurempi. Valtion oppilaitosten kustannukset tekivät luku- 52442: vuonna 1906-1907 (viimeinen vuosi, jonka julaistut tilas- 52443: tolliset tiedot käsittävät) 3,389,174 markkaa, kouluraken- 52444: nuksista aiheutuvia kustannuksia lukuunottamatta; yksi- 52445: tyiset oppilaitokset tuottivat valtiolle samana vuonna 52446: ainoastaan 1,021,829 markan kustannukset. Yhteenlaske- 52447: tuista 4,411,003 markkaan nousevista menoista tuli siis 52448: valtionkoulujen osalle 70,7 °1 0 , yksityiskoulujen osalle 29,a 0 / 0 . 52449: Jokaista oppilasta kohti nousivat valtion kustannukset, kun 52450: oppilaitten suorittamat lukukausimaksut otetaan huomioon, 52451: valtionkouluissa 302 markkaan 70 penniin, jota vastoin 52452: valtion keskimääräinen kustannus kultakin oppilaalta yksi- 52453: tyisissä oppilaitoksissa oli 105 markkaa 60 penniä. 52454: Kieltämätön, monivuotinen kokemus osoittaa, että 52455: yksityiskoulujemme nykyinen valtioapu ei läheskään vas- 52456: taa koulujen menoja. Muutamat koulut ovat koettaneet 52457: korvata riittämätöntä valtionkannatusta korottamalla oppi.- 52458: lasmaksuja. Tätä keinoa Valiokunta kuitenkaan ei voi 52459: pitää hyväksyttävänä, koska valtion avustama koulu siten 52460: sulkee ovensa vähävaraisten lapsilta. Ne yksityiskoulut, 52461: jotka ovat tätä menettelyä väittäneet, ovat olleet pakotetut 52462: supistamaan menojaan mitä pienimpiin määriin, joka tie- 52463: tysti on ollut suureksi haitaksi opetukselle, sekä tuon tuosta- 52464: kin vetoamaan yleisön apuun tai lisäämään velkojaan. Tämä 52465: ei voi olla vaitionkaan taloudelle eduksi. Ellei yksityis- 52466: kouluille valmisteta toimeentulon mahdollisuutta, on kansan 52467: yhä kasvava sivistystarve pakottava valtion perustamaan, 52468: jollei aivan yhtä monta, niin ainakin suuren määrän uusia 52469: oppilaitoksia ja näiden aiheuttamat kustannukset nousisivat 52470: 8 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52471: 52472: joka tapauksessa suuremmiksi kuin se avustus, jota yksi- 52473: tyiskoulut tarYitsevat, voidakseen toimintaansa menestyk- 52474: sellä jatkaa. Valiokunta ei sentähden ole epäillyt ehdottaa, 52475: että yksityiskoulujen valtioapu jossain määrin korotettaisiin. 52476: Verrattuina valtion muiden virkamiesten palkkoihin ei 52477: valtion koulujen opettajien palkkoja voi sanoa korkeiksi. Ko- 52478: kemus näyttääkin, että näitä virkoja hakukelpoisten hakijain 52479: puutteen tähden monesti on vaikea saada täytetyiksi. Yksi- 52480: tyiskoulujen opettajain on täytynyt tyytyä vielä vähem- 52481: piin vaatimuksiin. Jos taas toisiinsa verrataan valtion 52482: ja yksityiskoulujen huoneustoja, opetusvälineitä y. m. 52483: ajanmukaisen oppikoulun tarpeita, on eroitus ylimal- 52484: kaan ehkä vielä enemmän silmäänpistävä. Tämäkin 52485: näkökohta vaatii V aliakunnan mielestä yksityiskoulujen 52486: valtioavun korottamista, varsinkin niillä seuduin, missä 52487: ei löydy muita ylempiä kouluja taikka valtion kou- 52488: luissa ei ole tilaa kaikille oppikouluihin pyrkiville op- 52489: pilaille. 52490: Jos yksityiskoulujen opettajain palkat laskettaisiin 52491: valtion koulujen tuntiopettajapalkkojen mukaan eli 140 52492: markaksi vuositunnilta, tulisi sen mukaan yksin opetus joka 52493: luokalla maksamaan 4,200-4,400 markkaa. Huomattava on, 52494: ettei tähän laskelmaan ole otettu mitään korvausta opet- 52495: tajain kotityöstä, ei minkäänlaisia palkankorotus-eriä eikä 52496: johtajan ja vahtimestarin palkkoja. Opetusvälineisiin, 52497: koulukaluston hankkimiseen ja tämän korjaamiseen vaa- 52498: dittavat rahamenot eivät myöskään sisälly tähän rahamää- 52499: raan. Yksityiskoulujen menot vuokrasta, puista, ja va- 52500: laistuksesta on V aliakunta laskenut nousevan maalla 52501: vähintään 400 markkaan luokkaa kohti vuodessa ja kau- 52502: pungeissa 500-1,400 markkaan. Yksin ylläolevassa las- 52503: kussa lukuunotetut menoerät tekevät vuodessa joka luok- 52504: kaa kohti 5,000-6,000 markkaa. Siinäkin tapauksessa, että 52505: näin suuri valtioapu myönnettäisiin yksityiskouluille, eivät 52506: näiden oppilaitosten muut tulot, harvoja poikkeuksia lu- 52507: kuunottamatta, riittäisi tuntuvaromassa määrässä paranta- 52508: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 52509: 52510: maan opettajien palkkaetuja ja peittämään ylläolevan ar- 52511: violaskun ulkopuolelle jätettyjä menoja. 52512: Näin suurta vuotuista valtion avustusta ei Valio- 52513: kunta kuitenkaan ole katsonut voivansa ehdottaa. Pi- 52514: täen välttämättömänä valtion alkeisopetuksesta aiheutu- 52515: vien menojen supistamista tärkeimmän tarpeen tyydyttä- 52516: miseen, varsinaisen kansanopetuksen vaatiessa yhä lisään- 52517: tyvää huomiota ja karttuvia menoja, on Valiokunta kat- 52518: sonut täytyvänsä tyytyä ehdottamaan yksityisten yhteis- 52519: koulujen ja yksityisten alkeiskoulujen kaikille luokille an- 52520: nettavaksi nykyisen valtioavun korkeimman määrän 4,000 52521: markkaa. Kun kuitenkin tämä nykyoloissa joka tapauk- 52522: sessa niukka valtioapu varmaankin käy riittämättömäksi 52523: paikkakunnilla, joissa vuokrat ja elinkustannukset ovat 52524: kovin kalliit; kun edelleen oppilaitoksille, joiden oppilas- 52525: luku on hyvin suuri, on tarpeen suhteellisesti suurempi 52526: kouluhuoneusto ja korkeampi oppilasmäärä niille tuottaa 52527: muitakin lisämenoja, ja kun Valiokunnan mielestä myöskin 52528: on kohtuuden vaatimaa sekä oppilaitoksen menestymiselle 52529: välttämätöntäkin, että se voi palveluksessaan enemmän 52530: aikaa olleille opettajille maksaa ainakin jonkun verran pal- 52531: kankorotusta, on Valiokunta pitänyt suotavana, että yllä- 52532: mainittu alin valtioapu voitaisiip. tällaisissa tapauksissa ko- 52533: rottaa, ei kuitenkaan yli 5,000 markan luokkaa kohti. 52534: Tämä korotus olisi Valiokunnan mielestä kuitenkin myön- 52535: nettävä ainoastaan sellaisille oppilaitoksille, joiden luku- 52536: kausimaksut ovat enintään 40 markkaa. 52537: Mitä moneen kouluun perustettujen rinnakkaisluok- 52538: kien avustamiseen valtion puolelta tulee, on se vaikka- 52539: kin kasvatusopilliselta kannalta katsoen aivan suuria kou- 52540: luja ei voi pitää edullisina, kuitenkin toisinaan välttämät- 52541: tömän tarpeen vaatima, ja on, milloin tämä tarve on 52542: ilmeinen, näitäkin luokkia varten valtion avustusta V a- 52543: liokunnan mielestä annettava. Tällainen avustus olisi annet- 52544: tava samojen perusteiden mukaan, joita noudatetaan rinnak- 52545: kaisluokkia ylläpidettäessä valtion kouluissa, kuitenkin vain 52546: sillä ehdolla ettei paikkakunnan muissa kouluissa ole tilaa 52547: 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24 . 52548: 52549: .rinnakkaisluokan oppilaille. Kun rinnakkaisluokista joh- 52550: tuvat kustannukset kuitenkin yleensä ovat koulun muiden 52551: luokkain ylläpitokustannuksia pienemmät, olisi näille luo- 52552: kille Valiokunnan mielestä annettava apua harkinnan mu- 52553: ·kaan, ei kuitenkaan missään tapauksessa enempäti kuin 52554: 3,500 markkaa luokkaa kohti. 52555: Erikoisasemaan ovat V aliakunnan mielestä myöskin 52556: asetettavat eräät tyttökouluihin liitetyt jatkoluokat Näistä 52557: lienevät useimmat kyllä järjestetyt samalla tavalla kuin täy- 52558: dellisten yksityiskoulujen yläluokat, mutta toisissa ovat 52559: oppilaat oikeutetut rajoittamaan opintonsa yhteen tai mun- 52560: tamaan harvaan opetusohjelmaan kuuluvaan aineeseen. Vii- 52561: meksimainitulla tavalla järjestettyjä oppilaitoksia varten ei 52562: valtioapuun oikeuttavaan vähimpään oppilasmäärään nähden 52563: tietenkään voida noudattaa samaa perustetta kuin muiden 52564: yksityisoppilaitosten suhteen. Näin ollen on vaikeaa ta1;· 52565: kalleen määrätä näille oppilaitoksille annettavan valtioavun 52566: suuruutta, vaan olisi niiden avustaminen kulloinkin riip- 52567: puva eri harkinnasta. Sitä vastoin olisivat sellaiset jatko- 52568: luokat, jotka ovat järjestetyt samalla tavalla kuin yksi- 52569: tyisten alkeiskoulujen vastaavat luokat, valtioapuun näh- 52570: den asetettavat samaan asemaan kuin nämä koulut. 52571: Valiokunnan ehdottamasta menettelystä, jonka mu- 52572: kaan valtioavun saamisen ehdoksi asetetaan entistä kor- 52573: keapi oppilasluku, tulisi olemaan seurauksena valtioavun 52574: lakkauttaminen muutamilta pienemmiitä kouluilta. Tässä 52575: jo toimi vien yksityiskoulujen valtioavun lakkauttamisesstt 52576: olisi kuitenkin noudatettava mitä suurinta varovaisuutta. 52577: Ensiksikin pitää V aliakunta luonnollisena, että niiltä kou- 52578: luilta, joilla ei ole valtioavun saantiin uusien perusteiden 52579: mukaisesti tarvittavaa vähintä oppilasmäärää, valtioapu 52580: nykyisen määräajan kuluttua lakkautetaan asteettain luokka 52581: luokalta. Milloin taas oppilaitoksen oppilasluku lähentelee 52582: tässä ehdotettua avustuksen saamiseen oikeuttavaa rajaa, 52583: olisi oppilaitokselle, vaikkapa se aika, joksi valtioapu on 52584: myönnetty, olisi ummessa, joka tapauksessa edelleen myön- 52585: nettävä valtioapua pariksi vuodeksi eteenpäin, jotta koulu 52586: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 11 52587: 52588: voisi näyttää, onko se tositarpeen vaatima. Missä kaksi 52589: koulua toimii lähekkäin ilman riittävää oppilasmäärää olisi 52590: Valiokunnan mielestä aluksi ainoastaan toiselta, hallituk- 52591: sen harkinnan mukaan, valtioapu lakkautettava ja odotet- 52592: tava, nostaako toimenpide toisen koulun oppilasmäärän 52593: riittäväksi, ennenkuin valtioapu, ellei niin käy, seuraavana 52594: tai toisena vuotena tältäkin oppilaitokselta lakkautetaan. 52595: Näin menetellen olisi, huolimatta siitä että valtioavun 52596: saantia varten vaadittava alin oppilasluku nykyisestään 52597: melkoisesti kobotettaisiin, kuitenkin takeita ettei valtioavun 52598: lakkauttaminen tulisi kohtaamaan mitään oppilaitosta, 52599: jonka säilyttäminen on todellisen sivistystarpeen vaatima. 52600: Eduskunnalle jätetyssä armollisessa esityksessä varo- 52601: jen hankkimista varten niihin tarpeisiin, joihin varsinaiset 52602: valtion tulot eivät riitä, ovat valtion menot yksityisten 52603: <>ppilaitosten kannattamisesta vuonna 1909lasketut 1,500,000 52604: markkaan. Tämä menoerä tulisi Valiokunnan tekemän 52605: arviolaskelman mukaan tulevalta vuodelta nousemaan noin 52606: 300,000 markalla, jos ne oppiiaito kset, joilla on riittävä 52607: oppilasmäärä, saisivat valtioa.pua Valiokunnan esittämien 52608: perusteirlen mukaan. 52609: 52610: Yksityiskoulujen vakaantuminen vaatii myöskin, ettei 52611: valtioapua, niinkuin tähän asti, anneta lyhyeksi määrä- 52612: ajaksi, vaan että se tehdään riippuvaksi määrättyjen val- 52613: tion asettamien ehtojen täyttämisestä. 52614: Siinä määrin kuin valtio korottaa yksityiskouluille anta- 52615: maansa kannatusta, on se myöskinkatsottavaoikeutetuksi aset- 52616: tamaan suurempia vaatimuksia näiden koulujen järjestämi- 52617: seen ja valvontaan sekä opettajiston pätevyyteen nähden. 52618: Joulukuun 11 p:nä 1884 annetussa armollisessa julistuk- 52619: sessa määrätään, mitä on huomioonotettava valtioapua yksi- 52620: tyiselle oppilaitokselle haettaessa, ja näkyy siitä m. m., 52621: että hakemusta tulee seurata lukujärjestys ja yleiskatsaus 52622: koulun oppikursseihin. Tätä tuskin voitanee pitäii riitt.ä- 52623: vana, jos, tahtomatta rajoittaa yksityiskouluille välttämä- 52624: töntä vapautta paraimman mukaan järjestää opetuksensa, 52625: 12 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52626: 52627: halutaan saada takeet siitä, että nämä koulut todella täyt- 52628: tävät tehtävänsä ja vastaavat oikeutettuja vaatimuksia. 52629: Valiokunnan mielestä olisi yksityiskoulujen, sen ohessa 52630: kun ne edelleen jäisivät koulutoimen ylihallituksen val- 52631: vonnan alaisiksi ja niiden tulisi noudattaa sanotun ylihal- 52632: lituksen hyväksymää oppisuunnitelmaa, myöskin alistet- 52633: tava ylihallitukselle vahvistettavaksi koulun ohjesääntö. 52634: Opetuksen kelvollisuuden turvaamiseksi tulisi kouluilla olla 52635: pääaineissa opettajat, jotka ovat hakukelpoiset vastaavien 52636: aineiden opettajiksi valtion oppilaitoksiin, ja muutenkin, 52637: paitsi lyhytaikaisempaa opetustointa varten, opettajia, jotka 52638: olisivat pätevät viransijaisuutta valtion kouluissa hoita- 52639: maan. Samalla olisi opettajien asema nykyisestään enem- 52640: män turvattava, ja etenkin olisi tarpeen, että tärkeimpien 52641: aineiden opettajat koevuosien jälkeen otettaisiin toimeensa 52642: pitempiaikaisesti. Lopuksi tulisi Valiokunnan mielestä va- 52643: paaoppilaspaikkoja varattomille oppilaille olla nykyistään 52644: enemmän, vähintään 25 Ofo valtioapua nauttivien luokkien 52645: oppilasmäärästä. Näistä ja ehkäpä muistakin seikoista 52646: olisi valtioapua nauttivien yksityisten oppilaitosten nou- 52647: datettavaksi annettava tarkoituksenmukaiset määräykset. 52648: Kysymys vaatii kuitenkin siksi tarkkaa ja monipuolista 52649: selvittelyä, ettei sellainen valtiopäiväin aikana näytä mah- 52650: dolliselta, ja on Valiokunta sentähden ainoastaan tah- 52651: tonut viitata mainituissa kohdin oleviin puutteellisuuksiin 52652: ja mihin suuntaan korjaus olisi aikaansaatava. Tässä 52653: yhteydessä ei Valiokunta myöskään saata olla huomaut- 52654: tamatta siitä seikasta, ettei ole olemassa mitään säännöstä 52655: siitä, missä määrin yksityisten oppilaitosten on noudatettava 52656: voimassaolevia kouluasetuksia. Ainoa yleisempää laatua 52657: oleva asetus, joka koskee yksityiskouluja ja erittäin nii- 52658: den valvontaa, on 7 p:ltä huhtikuuta 1856 ja siis ajalta, 52659: jolloin yksityiskouluja nykyisessä merkityksessään tuskin. 52660: oli olemassa. Että tämä epäkohta on välttämättä pois- 52661: tettava, on ilmeistä, ja olisi tämäkin puoli yksityiskoulu- 52662: kysymystä saatava tarkoin selvitetyksi ja järjestetyksi. 52663: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 13 52664: 52665: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot- 52666: -taa Eduskunnan anottavaksi: 52667: että valtioapua vastedes ainoastaan poik- 52668: keustilassa myönnettäisiin muille yksityiskou- 52669: luille kuin niille, joiden oppilasluku kolmena 52670: vuotena peräkkäin keskimäärin on ollut viidellä 52671: alaluokalla vähintään 20, kolmella ylciluokalla 52672: vähintään 12; 52673: että yhteiskouluille ja muille yksityisille 52674: alkeisoppilaitoksille, perusteluissa mainituilla eh- 52675: doilla, myönnettäisiin neljäntuhannen (4,000) 52676: markan suuruinen valtioapu kutakin toimin- 52677: nassa olevaa luokkaa kohti, mikä valtioapu eri- 52678: nazstssa tapauksissa voitaisiin korottaa aina 52679: viiteentuhanteen (5,000) markkaan; 52680: että tyttökoulujen yksityisiä jatkoluokkia 52681: varten, jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti 52682: samalla tavalla knin edellämainitfttjen yksityis- 52683: kouhtjen vastaavat luokat, annettaisiin valtioapua 52684: samojen perusteiden mukaan k1-lin viimeksimai- 52685: nituille luokille, mutta muussa tapauksessa eri- 52686: tyisestä harkinnasta riippuen; 52687: että rinnakkaisluokille, milloin niiden 52688: oppilailla ei ole tilaa paikkakunnan muissa 52689: kouluissa, myönnettäisiin valtioaptta samoilla 52690: perusteilla, joiden mukaan rinnakkaisluokkia 52691: ylläpidetään valtion oppilaitoksissa, ei kuiten- 52692: kaan enempää kuin kolntetuhatta viisisataa 52693: (3,500) markkaa luokkaa kohti; 52694: että valtioapua ei myönnettäisi määrä- 52695: ajaksi, vaan tehtäisiin sen nauttiminen riip- 52696: puvaksi ainoastaan asianmukaisista, yleisillä 52697: säännöksillä määrättävistä ehdoista; ja 52698: että yksityiskouluja koskeva lainsäädäntö 52699: otettaisiin järjestettäväksi ajan vaatimuksia 52700: vastaavalle kannalle. 52701: 14 !908. II Vp. -- Anomusmiet. n:o 24. 52702: 52703: Käsitellessään edustaja Arajärven y. m. anomusehdo- 52704: tusta, mikäli se koskee yksityiskoulujen opettajien ta- 52705: loudellisen aseman turvaamista siten, että valtion koulu- 52706: virkoihin hakukelpoisille opettajille vakuutettaisiin palkan- 52707: korotukseen ja eläkkeeseen nähden yleensä samat oikeu- 52708: det kuin valtion koulujen opettajille, on V aliakunta kyllä 52709: ollut sitä mieltä, että kysymys ansaitsee kaikkea huo- 52710: miota. Eihän saata pitää kohtuuden mukaisena, että 52711: nämä opettajat, jotka palvelevat samaa tarkoitusperää kuin 52712: valtion virkoja hoitavat koulunopettajat ja joiden työ on 52713: yhtä raskas kuin näiden, nauttivat melkoista huonom- 52714: pia palkkaetuja kuin viimemainitut. Valiokunta ei kui- 52715: tenkaan ole katsonut voivansa ehdottaa, että valtio suo- 52716: rittaisi palkankorotuksia opettajille, joiden pohjapalkkaa. 52717: se ei määrää, ja kun V aliakunta edellä on ehdottanut 52718: yleisen valtioavun lisäämistä eräissä tapauksissa 5,000 52719: markkaan myöskin palkankorotusten antamisen varalle, 52720: tulee sanottu epäkohta tämän kautta ainakin jossain mää- 52721: rin korjatuksi. Valiokunta ei myöskään ole saattanut ny- 52722: kyisten eläkemääräysten vallitessa puoltaa valtion eläkettä 52723: yksityisten palveluksessa oleville henkilöille. Nämä muu- 52724: tokset aiheuttaisivat sitäpaitsi niin suuria menoja val- 52725: tiolle, ettei Valiokunta siitäkään syystä ole saattanut 52726: ehdotusta puoltaa. Sitä vastoin tulisi yksityiskoulun opet- 52727: tajan, siirtyessään vastaavaan virkaan valtion koulussa,. 52728: Valiokunnan mielestä eläkkeeseen nähden saada lukea hy- 52729: väksensä ne vuodet, jotka hän on ollut yksityiskoulun 52730: palveluksessa ja joina hän on ollut hakukelpoinen opetta- 52731: janvirkaan valtion oppilaitoksissa, eikä kuten nykyään, 52732: enintään 15 vuotta tästä ajasta. Kohtuullisena pitää Va-· 52733: liokunta myöskin, että yksityiskoulun opettaja saisi siir- 52734: tyessään valtion palvelukseen palkankorotukseen nähden 52735: lukea hyväksensä jonkun osan, esim. puolet, siitä ajasta,, 52736: jona hän on yksityiskoulussa palvellut pätevänä saamaansa 52737: valtion virkaan. Ehtona oikeuteen saada lukea virkavuo- 52738: sia niin hyvin eläkkeeseen kuin palkankorotukseen näh- 52739: den olisi kuitenkin pidettävä, että opettajalla on ollut vä-· 52740: hintään 20 tunnin opetus viikossa. 52741: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 15· 52742: 52743: Sen nojalla, mitä yllä on esiintuotu, Valiokunta kun- 52744: nioittaen ehdottaa anottavaksi 52745: 52746: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään 52747: opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläkkee- 52748: seen nähden saisi lukea hyväksensä edel- 52749: liset virkavuotensa, joina hänellä on olltd vähin- 52750: tään 20 tunnin opetus viikossa, siitä saakka 52751: kun hän on ollut täysin hakukelpoinen val- 52752: tion virkaan; ja 52753: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään 52754: opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro- 52755: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puo-· 52756: let edellisestä palvelt~sajastansa, jona hänellä 52757: on ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa, 52758: siitä saakka kuin hän on ollut täysin haku- 52759: kelpoinen saamaansa valtion virkaan. 52760: 52761: 52762: 52763: 52764: Kiinnittäen huomiota siihen vuosi vuodelta yhä ylei- 52765: sempään kannatukseen, jonka yhteiskouluaate maassamme 52766: on saanut osakseen, ovat edustaja Nissinen y. m. anoneet, 52767: että valtio ottaisi : toteuttaakseen tätä aatetta myöskin 52768: omissa kouluissaan. Yhteydessä tämän anomusehdotub 52769: sen kanssa on V aliakunta käsitellyt anomusehdotukset 52770: Käkis~lmen, Iisalmen ja Porvoon yhteiskoulujen ottami- 52771: sesta valtion huostaan. Pitäen oikeana sitä katsantota- 52772: paa, että valtion tulisi edistää yhteiskouluaatteen kehitystä 52773: maassa, tämä koulumuoto kun on osoittautunut monessa 52774: suhteessa ansaitsevan tunnustusta ja olevan hyödyksi nuo- 52775: risomme kasvatukselle, on Valiokunta sitä mieltä, että 52776: valtion tulisi omissakin kouluissaan ottaa käytäntöön yh- 52777: teisopetus laajemmaltakin eikä rajoittaa sitä niinkuin nyt 52778: vain alemmille asteille. Erityisesti olisi tämä sopivaa sel- 52779: laisilla seuduilla, joilla valtioavun myöntämistä varten yk- 52780: 16 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52781: 52782: sityiskouluille ehdotettujen rajoittavien määräysten johdosta 52783: yksityinen tyttökoulu tai yhteiskoulu lakkauttaisi toimin- 52784: tansa, mutta paikkakunnalla olevassa valtion lyseossa on 52785: tilaa suuremmalle oppilasmäärälle. Muodostamalla lyseon 52786: tällaisissa tapauksissa yhteiskouluksi tyydyttäisi valtio 52787: sitä sivistystarvetta, jota lakkautettava koulu on palvellut, 52788: siltä huomattavammassa määrässä lisäämättä menojaan. 52789: Mitä taas tulee yksityiskoulujen ottamiseen valtion huos- 52790: taan, kysyisi se valtiolta ainakin toista vertaa suurempia 52791: menoja kuin niiden avustaminen, siinäkin tapauksessa 52792: Bttä avustusta annettaisiin Valiokunnan ehdotuksen mu- 52793: kaisesti. Valiokunta sen vuoksi ei katso voivansa tällä 52794: kertaa ehdottaa minkään yksityisen yhteiskoulun otta- 52795: mista valtion omaksi. Tähän ei yleensä liene aihetta, en- 52796: nenkuin saavutetaan kokemusta runsaampien valtioapujen 52797: vaikutuksesta yksityisten yhteiskoulujen kehitykseen ja 52798: taloudelliseen asemaan, joista avuista kukin yllämainituista- 52799: kin oppilaitoksista tulisi osalliseksi. 52800: Valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa 52801: 52802: että Ednskunta anoisi yhteisopetuksen ot- 52803: tamista laajemmalti käytäntöön valtion kouluissa 52804: siellä, missä olosuhteet tekevät sen tarpeelli- 52805: seksi ja tarkoituksenmukaiseksi; ja 52806: etteivät anomusehdotukset Käkisalrnen, 52807: Iisalmen ja Porvoon yhteiskoulujen ottamisesta 52808: valtion hnostaan aiheuttaisi mitään toimenpi- 52809: dettä Eduskunnan pnolelta. 52810: 52811: 52812: 52813: 52814: Samoin kuin edellisillä on näilläkin valtiopäivillä tehty 52815: anomusehdotus, että Oulun Suomalaiselle Yhteiskoululie 52816: myönnettäisiin valtion varoista 5,000 markan suuruinen val- 52817: tioapu kutakin toiminnassa olevaa luokkaa kohden. Kun 52818: tämän koulun oppilasluku lukuvuotena 1907--08 nousi 52819: 300:aan kuudella toiminnassa olevalla luokalla eli keski- 52820: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 17 52821: 52822: maann 50 oppilaaseen luokkaa kohti, sekä oppilasmaksut 52823: ovat ainoastaan 30 markkaa lukukaudelta ja koulu muu- 52824: toinkin Valiokunnan mielestä on sellaisessa asemassa, että 52825: sille valtioavun saantia varten edelläehdotettujen perustei- 52826: den mukaisesti olisi myönnettävä korkein eli 5,000 markan 52827: valtioapu luokkaa kohti, ehdottaa Valiokunta kunnioittaen 52828: 52829: ettei anomusehdotus aiheuttaisi mitään 52830: erikoista toimenpidettä Eduskunnan p~tolelta. 52831: 52832: 52833: Edellä esittämiensä perusteiden mukaisesti ei Valio- 52834: kunta voi puoltaa edustaja Sundblomin y. m. anomus- 52835: ehdotusta Maarianhaminan Realiopiston yksityisten yl- 52836: läpitämäin jatkoluokkain ottamisesta valtion huostaan. 52837: Näiden luokkain oppilasmäärä ei myöskään nykyään nouse 52838: Valiokunnan valtioavun saantia varten ehdottamaan alim- 52839: paan määrään. Siitä huolimatta ei Valiokunnan enemmistö 52840: kuitenkaan epäile esittää näille luokille sellaista valtioapua, 52841: jota Valiokunta on ehdottanut annettavaksi oppilaitoksille, 52842: joiden ylemmillä luokilla on vähintään 12 oppilasta. Ahve- 52843: nanmaan eristetty maantieteellinen asema, pitkät, luon- 52844: nonesteiden usein vaikeuttamat matkat sekä muut huo- 52845: mioon otettavat näkökohdat vaativat, että valtio pitää 52846: huolta siitä, ettei Ahvenanmaan ja siihen kuuluvan laajan 52847: saariston ainoaan oppikouluun liittyviä yläluokkia ole 52848: pakko aineellisen kannatuksen puutteessa lakkauttaa. Huo- 52849: mattava on sitäpaitsi, että Maarianhaminan valtion kus- 52850: tantama realiopisto, samoinkuin tämän opiston jatkoluokat 52851: yhteiskouluna tyydyttävät kummankin sukupuolen SlVJS- 52852: tystarvetta. 52853: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa 52854: 52855: ettei anomusehdotus Maarianhaminan Rea- 52856: liopiston yksityisten kustantamain kolmenjatko- 52857: ltwkan ottamisesta valtion huostaan antaisi ai- 52858: hetta toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta; 52859: mutta 52860: 18 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24. 52861: 52862: että Eduskunta anoisi, että sanotuille jat- 52863: ko luokille, huolimatta niiden riittämättömästä 52864: oppilasluvusta, myönnettäisiin valtioapua neljä- 52865: tuhatta (4,000) markkaa luokkaa kohti. 52866: Helsingissä, lokakuun 12 p:nä 1908. 52867: 52868: 52869: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 52870: Soininen, varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet V Jokinen, 52871: Järvinen, Kares (osittain), Lahtinen, Lundström, (osittain), 52872: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio 52873: (osittain), V. T. Rosenqvist, Sundblom, Vaarala (osittain) 52874: ja Ängeslevä (osittain) sekä varajäsenet Kaipio (osittain), 52875: Kivilinna (osittain), Lantto (osittain) ja Vemmelpuu (osit- 52876: tain). 52877: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 19 52878: 52879: 52880: 52881: 52882: Vastalauseita. 52883: I. 52884: Koska V aliakunta meidän käsityksemme mukaan ai- 52885: heettomasti on ehdottanut Maarianhaminan Realiopiston 52886: ruotsinkieliset jatkoluokat valtioavun suhteen asetettaviksi 52887: erikoisasemaan, emme ole tähän päätökseen voineet yhtyä. 52888: Mainitut jatkoluokat eivät oppilaslukuun nähden täytä 52889: niitä ehtoja, jotka Valiokunta on katsonut tarpeellisiksi 52890: ehdottaa valtioavun saannin yleisinä edellytyksinä. Tosin 52891: kyllä Valiokuntakin on sitä mieltä, että on myönnettävä 52892: poikkeuksia yleisestä säännöstä, jonka mukaan valtioavun 52893: saantiin oikeuttavan oppilasmäärän kolmella yläluokalla 52894: pitäisi nousta keskimäärin vähintäin 12 luokkaa kohden, 52895: mutta kun V aliakunta ei ole ryhtynyt muiden, tämän 52896: mukaan todennäköisesti ilman valtioapua jäävien koulujen 52897: suhteen tutkimaan ja ehdottamaan, mitkä olisivat asetet- 52898: tavat poikkeusasemaan, mitkä ei, vaan on jättänyt sen, 52899: niinkuin luonnollista onkin, erikoisesta harkinnasta kus- 52900: sakin eri tapauksessa riippuvaksi, niin ei Valiokunta 52901: meidän käsityksemme mukaan ole ollut johdonmukainen 52902: ryhtyessään ehdottamaan yhtä erikoista koulua asetetta- 52903: vaksi muita edullisempaan poikkeusasemaan. Emme myös- 52904: kään voi käsittää, että Valiokunta olisi esittänyt tämän 52905: ehdotuksensa tueksi riittäviä perusteita. Samat seikat, 52906: eristetty maantieteellinen asema ja pitkät, luonnonesteiden 52907: usein vaikeuttamat matkat, voidaan esittää minkä syrjäisen 52908: maaseutukoulun puolesta tahansa, jota paitsi Maarianha- 52909: minan liikeyhteys Turun kanssa ei liene niinkään huono 52910: katsoen vilkkaaseen laivakulkuun avoveden aikana ja sään- 52911: 20 Vastalauseita. 52912: 52913: nölliseen talviliikenteeseen Turun ja Maarianhaminan vä- 52914: lillä. Huonommassa asemassa ovat meistä sellaiset paikka- 52915: kunnat sisämaassa, joilla maantiet kesät talvet ovat pää- 52916: asiallisina, talvisin ainoina kulkuteinä. Näin ollen tuntuisi 52917: meistä kohtuuttomuudelta varsinkin suomenkielisiä syrjä- 52918: seutuja kohtaan, että Eduskunta erikoisella päätöksellä 52919: menisi asettamaan Maarianhaminan ruotsinkielisen koulun 52920: etuoikeutettu un poikkeusasemaan. 52921: Pitäen senvuoksi sellaisen toimenpiteen Eduskunnan 52922: puolelta tarpeettomana ja epäjohdonmukaisena, ehdotamme 52923: kunnioittaen, että Eduskunta hylkäämällä jälkimäisen, V a- 52924: liokunnan sivuilla 17-18 esittämistä, ponsista ja jättäen 52925: kaikkien mahdollisesti myönnettävien poikkeuksellisten 52926: valtioapujen harkitsemisen hallituksen asiaksi sekä näin 52927: ollen lausumatta omasta puolestaan mitään puoleen tai 52928: toiseen Maarianhaminan koululle myönnettäväksi ehdotetun 52929: poikkeuksellisen valtioavun suhteen, päättäisi ainoastaan, 52930: 52931: ettei anomusehdotus Maarianhaminan 52932: Realiopiston yksityisten kustantamain kolmen 52933: jatkoluokan ottamisesta valtion huostaan anna 52934: aihetta mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan 52935: puolelta. 52936: 52937: Helsingissä, lokakuun 12 p:nä 1908. 52938: 52939: 52940: Väinö Kivilinna. J. Vaarala. 52941: K. Myllylä. Anna Äugeslevä. 52942: Mikael Soininen. 52943: 52944: 52945: Edellä olevaa.n ponteen yhdyn. 52946: 52947: E. Peltoaen. 52948: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 21 52949: 52950: 52951: 52952: 52953: II. 52954: Sivulla 12 on Valiokunta esittänyt eräiden ehtojen 52955: määräämistä, joita yksityiskoulujen olisi noudatettava saa- 52956: dakseen valtioapua. Mutta samalla on Valiokunta huo- 52957: mauttanut, ettei se ole voinut laatia lähempää ehdotusta 52958: tässä kohdin, vaan olisi ehtojen vahvistaminen, Valiokun- 52959: nan mielestä tehtävä riippuvaksi erityisestä valmistelusta. 52960: Näin ollen näyttää jonkun verran epäjohdonmukaiselta, 52961: että mainittuja ehtoja koskevaa kysymystä käsiteltäessä 52962: vapaaoppilaspaikkojen luku on tarkalleen määrätty 25 °j0 :ksi. 52963: Tämä luku on mielestäni liian korkea, kun valtion omissa 52964: kouluissa ei ole vaapaaoppilaspaikkoja enemmän kuin 20 Ofo. 52965: Sellainen määräys vaikuttaisi sitä paitsi erittäin haitalli- 52966: sesti useihin yksityiskouluihin, varsinkin Helsingissä ole- 52967: viin. Valiokunnan ehdottama korkeampi valtioapu ei var- 52968: maankaan tulisi korvaamaan sitä taloudellista vahinkoa, 52969: jonka vapaaoppilaspaikkojen suuri määrä tuottaisi, joten 52970: siis seurauksena mainitulla ehdolla korotetuista valtio- 52971: avuista olisi sanottujen koulujen taloudellisen aseman 52972: heikkeneminen. Sen nojalla mitä edellä olen esiintuonut, 52973: ehdotan kunnioittaen, että Valiokunnan sivulla 12 olevalle 52974: 25 °j 0 :ia koskevalle lOtUsunnoUe annettaisiin sellainen ylei- 52975: sempi sisällys, että vapaaoppilaspaikkoja tulisi olla joku vah- 52976: vistettu määrä, ei kuitenkaan enempää kuin valtion kou- 52977: luissa. 52978: 52979: V. T. R.osenqvist. 52980: 22 Vastalause 111. 52981: 52982: 52983: 52984: 52985: III. 52986: Mietintönsä perusteluissa on Valiokunta mielestämme 52987: aivan aiheettomasti mennyt yleisen virkamieskysymyksen 52988: alalle. Eduskunnalla näyttää meistä olevan täysi syy näi- 52989: den perustelujen kohtien poistamiseen, sitä paremmin kun 52990: niissä nähdäksemme jossain määrin ilmenee se käsitys, 52991: että meillä ei olisi virkamiehiä liikaa ja että virkamiesten 52992: palkat jossain suhteessa olisivat liian alhaisia. Sivulla 3 52993: lausuu Valiokunta siten mielipiteenään, että ylioppilasten 52994: luvun lisääntyminen ei ole haitallista, sen vuoksi että 52995: virkamiespaikkoja nykyään monella alalla on vaikea saada 52996: täytetyksi. Mielestämme tätä seikkaa ei auteta ylioppilas- 52997: ten luvun lisäämisellä vaan etupäässä vähentämällä virka- 52998: miespaikkoja. Sivulla 8 Valiokunta puolustaa yksityiskou- 52999: lujen valtioavun korottamista sillä, että niiden opettajain 53000: palkkoja silloin voitaisi lisätä ja virkamiehiksi pyrkivät 53001: alkaisivat paremmin pyrkiä niillekin aloille. Meistä epä- 53002: kohta olisi asianmukaisemmin autettavissa siten, että mui- 53003: den virkamiesten palkkoja vähennettäisi. Enennettyä val- 53004: tioapua eräille yksityiskouluille perustelee Valiokunta siv. 53005: 9 sillä, että silloin kävisi mahdolliseksi suorittaa opettajille 53006: palkankorotuksia. Meistä on varmaa, että Valiakunnan 53007: ehdottamalla tavallisellakin valtioavun määrällä jo saadaan 53008: näiden koulujen opettajille lisäämättäkin aivan vallan riit- 53009: tävä palkka. Meistä ei ole paikallaan, että valtioapua yk- 53010: sityiskouluille perustellaan tällaisilla osaksi takaperoisilla 53011: osaksi väärillä syillä, vaan olisi mielestämme tyydyttävä 53012: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 23 53013: 53014: niihin muihin syihin, mitä V aliakunta esittää ehdottamansa 53015: valtioavun puolesta. 53016: Mutta V aliakunnan mietinnössä on tärkeitä, itse asiaa- 53017: kin koskevia mielestämme korjausta kaipaavia kohtia. 53018: Ennenkuin voi suostua tällaiseen entistä suurempaa 53019: valtiovarojen käyttöön näiden etupäässä varakkaitten luok- 53020: kien koulujen ylläpitämiseksi, on vaadittava edes jonkil- 53021: laisia takeita siitä, että varattomionkin lapsilla on mahdol- 53022: lisuutta niihin päästä. Meistä on aivan väärin, että valtio 53023: avustaa sellaisia kouluja, jotka tahtovat suorastaan sulkea 53024: ovensa varattomilta. Sellaisena vallan ehdottomana es- 53025: teenä vähävaraisten vanhempien lasten pääsemiselle kou- 53026: luun ovat kovin korkeat oppilasmaksut. Valiokunta on- 53027: kin yksimielisesti lausunut, että se ei voi hyväksyä kor- 53028: keita oppilasmaksuja, nimenomaan myöntäen, että koulu 53029: niiden kautta sulkee ovensa vähävaraisten lapsilta. Mutta 53030: siitä huolimatta ei Valiokunnassa ole saatu edes enintä 53031: osaa kieltämään valtion kannatusta tuollaisilta kouluilta. 53032: Valiokunta on tosin asettanut ehdottamiensa valtioavun 53033: ehtojen joukkoon sen, että koulussa tulisi olla vapaaoppi- 53034: laspaikkoja 25 Ofo oppilasmäärästä, mutta hyväksynyt sen, 53035: että valtio avustaisi, vaikkei korkeammalla valtioavulla, sel- 53036: laisiakin kouluja, jotka, tuota vapaaoppilasmäärää lukuun- 53037: ottamatta, korkeiden oppilasmaksujen vuoksi muuten ovat 53038: köyhiltä lapsilta sulettuja. Meidän mielestämme olisi ai- 53039: nakin niin pitkälle oikeuden vaatimuksia tyydytettävä, 53040: että korkeammalle valtionavulle ehdoksi esitetty korkein- 53041: taan 40 markan suuruinen lukukausimaksu olisi asetettava 53042: ehdoksi kaikelle valtioavustukselle. - Toinenkin seikka on 53043: tässä suhteessa tärkeä. Valtion kouluissa annetaan vapaa- 53044: oppilaille myöskin koulukirjoja. Samantapaisesti olisi mie- 53045: lestämme näiden yksityiskoulujen valtioavun ehtojen jouk- 53046: koon asetettava myöskin se, että vapaaoppilaille tulisi kou- 53047: lun puolesta antaa tarvittavat koulukirjat. 53048: Valiokunta ei ole katsonut voivansa suostua siihen, 53049: että valtion kouluvirkoihin hakukelpoisille yksityiskoulu- 53050: jen opettajille vakuutettaisi palkankorotukseen ja eläkkee- 53051: 24 Vastalause 111. 53052: 53053: seen nähden yleensä samat oikeudet kuin valtion koulu- 53054: jen opettajilla on, mutta sen sijaan ehdottaa Valiokunta, 53055: että yksityiskoulujen opettajat siirtyessään valtion virkoi- 53056: hin saisivat melkoisia etuja näissä suhteissa. Meistä ovat 53057: kuitenkin valtion koulujen opettajien palkat jo sellaisi- 53058: naankin siksi suuret, että ei ole mitään syytä huolehtia 53059: heidän palkankorotus- ja eläke-eduistaan, vaan että nykyi- 53060: sin voimassa olevatkin asiaa koskevat määräykset olisi anot- 53061: tava kumottavaksi. Mitä erikoisesti eläkesuhteisiin tulee, 53062: lausuu Valiokunta mielipiteenään, että se ,ei ole saattanut 53063: nykyisten eläkemääräysten vallitessa puoltaa valtion elä- 53064: kettä yksityisten palveluksessa oleville henkilöille". Mutta 53065: siihen Valiokunnan kanta kuitenkin johtaisi kovin useissa 53066: tapauksissa, kun Valiokunta kerran ehdottaa, että opetta- 53067: jat saisivat, jos valtion virkaan siirtyvät, lukea hyväksensä 53068: eläkettä varten kaiken yksityiskoulussa valtion virkaan 53069: kelpoisena vähintään 20 tunnin opetusvelvollisuudella 53070: palvelemansa ajan. Epäilemättä kävisi silloin useimmiten 53071: niin, että opettajat vanhempina siirtyisivät joksikin aivan 53072: lyhyeksi ajaksi valtion palvelukseen - ruvetakseen sitte 53073: heti eläkkeelle! 53074: Ylläolevan nojalla ehdotamme, että Eduskunta päät- 53075: täisi palauttaa mietinnön takaisin Valiokuntaan siten muu- 53076: tettavaksi 53077: 53078: että yllämainitut, yleisiä virkamiesoloja 53079: ja opettajan palkkaa koskevat rnietelmät mietin- 53080: nön perusteluista poisteltaisi; 53081: että neljänkymmenen (40) ma·rkan kor- 53082: keinta lukukattsimaksua koskeva valtioavun ehto 53083: ulotettaisi koskemaan kaikkea yksityiskoulujen 53084: valtioavustusta; 53085: että valtioavun ehtojen joukkoon asetet- 53086: taisi myöskin koulukirjojen antaminen vapaa- 53087: oppilaille; sekä 53088: että yksityiskoulujen opettajain palkan- 53089: korotus- ja eläkesuhteita heidän siirtyessään 53090: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 25 53091: 53092: valtion koulujen opettajavirkoihin järjestävät 53093: määräykset anottaisi kumottavaksi. 53094: 53095: Helsingissä, 12 p. lokakuuta 1908. 53096: 53097: Wäinö Jokinen. Josua Järvinen. 53098: Jaakko Piirainen. Arvi Lahtinen. 53099: Oskari Orasmaa. Maria Raunio. 53100: William Lundström. 53101: 53102: Tähän yhdyn, mikäli asia koskee oppikirjain anta- 53103: mista varattomitie oppilaille. 53104: 53105: Anna Ängeslevä. 53106: Oppilaiden Jukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ~ 53107: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. 53108: -- - 0 1 - 1 d 0 P'1 1 1'1'" 1 53109: '<1 E."d ' 1'<1 '<1 "d ;:g 0 <:1 ~ ~~ ~ 53110: ~~~ ::r~ ~a ~~ t ~ ~e.\ 53111: g.q 53112: 1 53113: 53114: Paikka ja nimi ...... t::1 tj ~ -1 ~ g~ ~ ~ ;::1 ! ~ § ~ ~ § ~: ~? S Muistutuksia 53115: J::l ~';'"~ 53116: ~ :::.; P. 53117: """ H 1 t:l ~';'"~ s ~';'" ~ ,_. 53118: "d t:l 53119: ~ 53120: "d 53121: 0 53122: 1P"' 0 "d 53123: ~ 53124: g;; 53125: 1)0: ..... 53126: ~ ,... 53127: 1)0: 53128: '-' , 00 :::.; P. 53129: 1' 1)0: ..... 53130: ~ .., ~· 53131: ~~'' 53132: 1\): 53133: ~: 1'1'" 53134: ,... 53135: 11''0 53136: 0 53137: 1 53138: l'l ~ 1 l'l _-o 53139: f"·"d 53140: ... 53141: = 53142: 1 53143: 53144: 53145: 53146: 53147: H.J.inki. 1 ,. 123 "' 53148: Nya svenska Läro- 1 28 ! 32 24 i 35 53149: r ,. " L3l 53150: 30 149 i 22 25 j 13 1 60 53151: r" "'l~,f 53152: 72 53153: 1 53154: 203 53155: 209 1 53156: 1 53157: 53158: 1 53159: 53160: verket *) \ 21 32 26 i 28 32 1 139 ! 28 20 ! 15 63 202 24,500 1 - .121:28\ 53161: ----r- -1 Oppilaitt. keskim. 53162: 1 1 1 53163: 53164: 53165: 1 1 1 1 28 1 1 1 22 1 53166: 53167: 53168: }) 53169: L äroverket för J 26 29 38 38 33 164 37133 22 92 256 1 53170: ' 53171: gossar o. flickor *) l 30 24 27 39 35 155 36 33 13 1 53172: 82 237 53173: \ 36 31 26 33 40 166 33 1 38 1 16 87 1 243 20,0001 6,000 1107:- 3 ylim, luok. kann.1 53174: 1 1 32 1 1 1 29 --~--~ --~-- Oppilaitt. keskim. 53175: , Nya svenska sam- J 32 31 38 33 38 172 28 26123 77 249 1 1 53176: 53177: 53178: 53179: 53180: skolan *) l 31 33 30 35 1 39 168 36 23 22 1 81 249 53181: l 34 33 1 33 33 1 39 1 172 34 30 21 1 85 53182: 1 257 20,0001 6,000 1101: 17 3 ylim. luok. kann. 53183: -~----1 1 34 1 1 27 1 1 Oppilaitt.;keskim. 53184: " Suomalainen Yh-{ 40 32 42 22 35 151 32120 25 77 238 53185: teiskoulu *) 38 41 40 38 28 185 31 · 27 15 73 258 53186: 38 43 42 45 1 37 205 1 40 271 26 1 93 298 20,000 6,000 87: 25 3 ylim. luok. kann. 53187: 1 1 1 36 1 53188: 1 53189: 1 27 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53190: ! 27 29 37 39 28 160 37 1 28 18 83 243 53191: , Uusi yhteiskoulu 1 35 35 38 40 44 192 37 42 19 98 290 53192: {1 53193: - 24 36 31 38 39 1 168 40 1 30 34 1 104 272 20,000 4,000 88: 23 3 ylim. luok. kann. 53194: 1 53195: 1 1 1 1 1 1 36 1 1 1 1 32 1 \ 1 1 Oppilaitt. keskim. 53196: kocl~--,;)J ----- ) '!.7 1 37 1 24 1 28 115 131 53197: l 38 1 30 24 1 30 16 1 148 53198: 1 1- -1-1 53199: -1=1 - 53200: 1 - - - 53201: 1 53202: 1 53203: 131 1 53204: 148 /20,000, - 53205: 1 53206: 135: 14 1 53207: 1 53208: 1 28 1 1 1 i 1 1 53209: 1 53210: 53211: 1 53212: 1 Oppilaitt. keskim. 53213: 1 53214: Porvoo. r 25121 25 21 23 115,15 17 11 i 43 158 53215: Suom. Yhteiskoulu 29126 24 23 19 121 18 11 17 1 46 167 53216: l29 38123 22 1 22 134 1 14 13 10 1 37 171 20,000 6,000 152: 05l 3 ylim. luok. kann. 53217: 1 1 25 1 1 1 1 14 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53218: Tammi saari. 53219: Svenska samskolan{ 53220: 24 19 19 13 8 53221: i 53222: 83 i- - 83 ! 53223: -1-i 53224: 33 33 18 17 25 53225: 53226: 1 1 1 1 53227: 126 112 53228: 32 1 39 1 37 20 18 146 20 121 53229: 24 1 53230: 12 138 53231: 32 1 178 20,000 53232: 1 i 1 53233: = 53234: /112: 36 53235: Oppilaitt. keskim. 53236: 1 53237: 53238: - 53239: 1 53240: 53241: 53242: 53243: 53244: Hanko. 53245: Svenska samsko- f 56 40 42 23116 177 15 - 4 19 196 1 53246: lan *) 53 51 42 34 i 23 203 12 11 - 23 226 53247: l 53248: 49 52 46 33 1 27 207 17 1 10 6 33 1 240 120,000 11,000 129:17 3 yl. 2 rinn.l. kann. 53249: 1 1 39 1 53250: 1 1 1 8 1 Oppilaitt. keskim. 53251: 53252: 1~ 53253: Turku. 1 12 23 25 1 16,20 96 12 13 32 128 53254: Svenska samsko- 28 16 21 ! 26 14 105 22 1 10 42 147 53255: 1 53256: lan *) i 53257: ( 15 30 19 24 1 23 1 111 11 1 19 7 i 37 148 20,000 - 135:14 3 y lim. luok. kann. 53258: 1 21 1 1 1 1 12 1 1 Oppilaitt. keskim. 53259: Suoma!. Yhteis- J 45 53260: 1 48 53261: 38 33 53262: 39 53263: - 53264: 30 53265: - 116 53266: -1- -1- 116 53267: 53268: =1 = 53269: koulu**) 40 - 157 157 1 53270: 53271: 1 50! 44 36 39 24 193 -1- 193 20,000 - 103:631 53272: 1 1 1 1 1 39 l 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53273: 53274: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I:nen luokka pidetään valmistavana ja semmoisena jää ilman valtion avustusta. 53275: **) Keskimäärä otettu ainoastaan niiltä luokilta, jotka ovat täyden ajan olleet vaikuttamassa. 53276: "" 53277: ""! 53278: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta" 1905, 1906' 1\:) 53279: 53280: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. <X> 53281: 53282: 53283: 53284: 53285: e.o ".1.o OP'1 15:<1 53286: ~ ~"C 'Co lö'Se. 53287: ~~ 53288: 1 53289: 53290: 1 53291: &~"C e+-~. "S.e, t: (IJP'= ~ 53292: e+-!'>:0 53293: CDOt=.: 53294: -~ 53295: Paikka ja nimi ...... H 53296: H ~ 53297: H 53298: H 53299: <1 <1 § er.~ 53300: ~·• ;:s ~ - 53301: <1 53302: H 53303: (!)0- 53304: ~ § er.~ 53305: :::l rJJ ~s 53306: s!j 53307: 10~ Er"'<l 53308: 0 .... 53309: 1'>1:1 53310: rn 53311: ~"' 53312: ~ 53313: 10 .... !'> 53314: ~ij"'C 53315: 0 ~ 53316: Muistutuksia 53317: l)l: ~"'~" ll'' ~"'~ "C(!) ~ g..g ~ 53318: '<1 ~"' !'>:0 ~ 1:1 53319: '<i ~: 53320: ~;'"~: ~;'"~'>: ~:~ 1-'•1-0 Cl> 53321: 1 "''"' 53322: ' ' 53323: 53324: Pori. JJ18,27/ I7 26 141102 1 8 7 1 61 21 1123 1 1 1 53325: l 2625 118,29 53326: ~1 ~1 / i~! 53327: Svenska samsko- 17 221112 111 22 53328: lan *) 22 14 27 14 102 14 24 /2o,ooo/ - 11f>8: 73 53329: 1 53330: 1 21 1 1 7 1 1 Oppilaitt. keskim. 53331: Uusikaupunki. { 4431 27 17 23 142 11 1 6 8 25 167 53332: Yhteislyseo 3935 33 26 16 149 34 183 1 53333: 16 111 7 1 53334: ~L4o__ 35 1 32 24 1 176 10 14 1 11 35 211 120,000 6,ooo: 123: 22 3 ylim. luok. kann. 53335: 1 31 1 10 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53336: Rauma. 44 47 38 21 193 15 9 9 33 226 53337: { 43 53338: Yhteislyseo 42 41 47 41 36 207 13 12 11 36 243 1 53339: 43 46 40 1 39 1 38 1 206 1 15 11 101 36 242 12o,ooo! 6,ooo 107: 44 3 ylim.luok. kann. 53340: 1 40 1 11 1 1 1 1 53341: _j - 53342: 1 53343: Oppilaitt. keskim. 53344: Salo. 13 21 22110 82 - - 82 53345: { 16 53346: Suoma!. Yhteis- 24 19 12 19 16 90 - -1 - 53347: - 90 53348: koulu 37 23 14 1 14 1 15 1 103 9 -1-1 - 112 20,000 - 178:57 53349: 18 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53350: Ikaalinen. { 25 18 18 22 - - - - - - 83 53351: 95 - 53352: 1 53353: Suoma!. yhteis- 21 26 16 17 15 - - - 95 53354: koulu**) 18 1 26 1 17 1 16 1 15 92 1 - 1 - -1 - 92 120,000 - 217:391 53355: 19 1 1 / Oppilaitt. keskim. 53356: 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 53357: 27 1 30 1- 1 -~--, - 1 - 1 -~·- 1 - 57 1 1 53358: IlTyrvää.Yhteiskoulu ***) { 2913o 53359: 1 1 53360: 27 29 26 - - 82 - - - - 82 1 53361: 53362: 2512ot t - 104 1 - 1 - - 1 - t 104 t2o,oool - 1153: a~~4,000 mk. luokk. k. 53363: 1 28 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53364: 40 131 37 25 33 166 18 7 10 35 201 53365: Tampere. { 41 1 31 30 32 22 156 21 9 9 39 195 53366: !, Svenska samskolan 43 1 34 1 28 1 31 1 32 168 1 16 1 53367: 15 1 10 41 209 20,000 6,000i124: 4013 ylim.luok. kann. 53368: 1 53369: 53370: 1 1 1 33 13 1 1 1 Oppilaitt.~ keskim. 53371: 1 53372: 53373: 43 43139 38 31 194 26 16 10 52 246 53374: 1 " Suoma!. yhteis- { 53375: 1 53376: i 53377: koulu*) 44 53378: 46 53379: 43 40 33 30 53380: 44 1 46 1 38 1 29 53381: 190 26 18 13 57 247 53382: 1 1 53383: 203 1 26 1 20 1 14 1 60 1 263 20,0001 7,000)02: 661 3 ylim. luok. kann. II 53384: 53385: 53386: 53387: 53388: 1 1 1 1 39 1 1 1 19 1 Oppilaitt. keskim. 53389: 53390: !Hämeenlinna. 53391: 1 Svenska samskolan 53392: 1 28 53393: l 53394: "l"i" 111 53395: 26 24 ! 22 53396: 23 1 26 1 28 i 26 53397: 19 112 53398: 20 120 15 - 53399: - - -1 -- 53400: - 53401: 21 1 124 15 1 8 1 - 1 - 53402: 112 53403: 135 53404: 1 147 53405: 1 53406: 1 53407: 53408: 1 20,0001 - 136:0 1 53409: 1 53410: 53411: 53412: 53413: 1 1 53414: 53415: 1 24 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.l 53416: 53417: " Suoma!. yhteis- ja 53418: 36 24 34 20 15 129 1 - 53419: - - - 129 1 53420: 53421: 53422: 53423: 53424: tyttökoulu *) 53425: r 41 43 25 30 11 150 - - - - 150 53426: l 1- 1- 1- 1 53427: 53428: 45 42138[25 12 162 - 162 120,000 - 1123:4 6 53429: 1 53430: 1 1 29 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.l 53431: 53432: !Lahti. 53433: 1 • 53434: f 62 53435: { 53436: 63 45 39 33 242 17 12 11 53437: 1 1 40 282 1 53438: 53439: 53440: 53441: 53442: Yhteiskoulu 53443: 61 61 60 146 1 29 247 22 14 13 49 306 1 53444: ! 53445: l 53446: 1 1 53447: 53448: 76 1 61 67 48 1 45 1 297 1 25 20 1 12 1 57 354 120,000 13,5001 94: 6313 yl. 3 rinn. l. kann.l 53449: 1 1 1 1 1 52 1 1 1 1 16 1 1 1 1 53450: Oppilaitt. keskim. 53451: 53452: 53453: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I luokka pidetään valmistavana ja jää ilman valtion avustusta. 53454: **) Keskimäärä otettu ainoastaan niiltä luokilta, jotka ovat täyden ajan olleet vaikuttamassa. 53455: l<l 53456: ***) Ainoastaan kolmen luokan keskimäärä laskettu. <:0 53457: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 f:g 53458: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. 53459: 0 0 0~ 53460: 15:<1 1 53461: !i>Se 53462: «j~ «j«jrc ;go 53463: ~ ..: 53464: ::r~. ........... ~z i!l-ts 53465: ...... ge:::.; ~=.- 53466: if<i t! P' ::t ~ 53467: ;:S ~ 53468: ...... H p l>' ~·l!:t rn 53469: Paikka ja nimi. ;:S ~ofll fll§ 53470: (!) 53471: H H 53472: ~ <l <l (!) 0"' ~ ':j. [)0: ~!;"l:l~ Muistutuksia. · 53473: H 53474: l=li:i:S ~:i't p 53475: i;i [~. 53476: 0 53477: H 53478: 00 -~: 53479: "CI:l 53480: >l (!) ~ 53481: p i:>"o 53482: [)>:~~· l>''~~· [)0:0 • l:l 0"..-c II;" 53483: 1 [)0: ~.~ ·~(!) 53484: l>'' 53485: .' 53486: ~·rn 53487: 53488: 53489: 53490: 53491: Riihimäki. 53492: { 44 53493: - - -1- - - - - -- 44 53494: Yhteiskoulu*) 33 53495: 36 53496: 39 53497: 32 53498: - 53499: 31 53500: -J- 72 53501: 68 53502: - 53503: - 53504: - 53505: - 53506: - 53507: - 53508: - 53509: - 53510: 72 53511: 99 20,000 - 121: 21 4000 m. luok. kohti. 53512: 1 35 1 Oppilaitt. keskim. 53513: Forssa. 53514: { 41 53515: 39 31 22 24 157 - - - - 157 53516: Suoma!. Yhteis- 30 30 31 31 23 145 20 -- - - 165 53517: koulu 20 34 24 25 29 132 18 19 - - 169 20,000 - 118:34 53518: 1 29 1 1 Oppilaitt. keskim. 53519: Jämsä. J 32 23 - - - - - - - - 55 53520: Suoma!. Yhteis- 20 32 19 - - 71 - - - - 71 53521: koulu**) l 27 26 25 18 - 78 - - - - 96 20,000 - 208:33 4000 m. luok. kohti. 53522: 1 25 1 Oppilaitt. keskim. 53523: Hamina. 53524: Suoma!. Yhteis- 53525: J 4249 25 53526: 42 53527: 34 53528: 25 53529: 30 53530: 26 53531: 16 53532: 20 53533: 154 53534: 155 53535: 6 53536: 10 53537: 6 53538: 3 53539: 9 53540: 6 53541: 21 53542: 19 53543: 175 53544: 174 53545: koulu l 33 45 37 24 19 158 27 8 3 38 196 20,000 6,000 132:65 3 ylim. luok. kann. 53546: 1 1 1 1 1 30 1 1 1 9 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53547: 1 53548: Kotka. 23 33 20 18 14 108 1 9 8 12 29 1 53549: 137 1 53550: Svenska Samsko- { 33 20 31 18 19 121 9 9 26 1 147 53551: lan 27 34 22 19 17 119 : 12 7 27 : 1 146 i 20,000, 6,000 i178; 08 3 ylim. luok. kann. 53552: 1 1 1 1 1 1 23 1 1 1 1 9 1 1 1 1 Oppilaitt. 53553: p keskim. 53554: 1 51 1 50 148 1 381221209 1 21 1 181 81 47 1 2561 1 1 53555: , Suomal. Yhteis- { 61 50 45 44 27 227 11 13 12 36 263 53556: koulu 60 167 441 37 37 245 120 112 12 44 1 289 20,000 18,500 133: 22 3 yl., 5 rinn. l. kann. 53557: 1 1 1 45 1 1 1 1 14 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53558: Käkisalmi. {1 34 33 26 13 15 121 15 - - 15 136 1 53559: Reali- ja porvari- \ 35 31 26 23 10 125 14 8 - 22 147 53560: koulu***) l 30 32 26 19 14 121 13 11 5 29 150 20,000: 6.000 173: 33 3 ylim. luok. kann. 53561: 1 1 1 1 24 1 1 1 12 1 Oppilaitt. keskim. 53562: Lappeenranta. {j 44 42 37 36 27 186 13 12 9 34 220 53563: Suoma!. Yhteis- : 64 41 36 33 25 189 19 10 11 40 239 53564: koulu \ 39 60 39 34 1 28 200 19 14 7 40 240 20,000 6,000 108: 33 3 ylim. luok. kann. 53565: 1 1 1 1 38 1 1 1 13 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53566: 1 1 53567: Viipuri. j41 40 45 46 39 1 211 33 14 6 : 53 264 53568: Yhteiskoulu 53569: {l 53570: ' 35 40 53571: 37 . 31 1 53572: 40 53573: 44 53574: 45 53575: 40 53576: 41 53577: 35 53578: 201 53579: 187 53580: 30 53581: 37 53582: 29 53583: 29 53584: 10 69 53585: 18 i 84 53586: 1 270 53587: 271 20,000 6,000 95: 94 3 ylim. luok kann. 53588: 53589: 53590: 53591: , Uusi Yhteiskou- {r 35 53592: lu *) l26 53593: 1 53594: 53595: ------- 53596: 24 - 53597: 1 53598: 53599: 53600: 53601: 53602: 42' 31 53603: - 53604: - 53605: 1 53606: 53607: 53608: - 53609: - 53610: 1 39 53611: 53612: 53613: • 59 53614: 68 53615: 1 53616: 53617: ---1-- 53618: - 53619: - 53620: 1 53621: 53622: 53623: -- 53624: -- 53625: 1 53626: 53627: 53628: - 53629: - 53630: 1 23 53631: 53632: 53633: 53634: 53635: 1 53636: - 53637: -- 53638: 1 53639: 53640: 53641: 59 53642: 99 53643: 1 1 53644: 53645: 53646: 53647: 53648: 20,000, 53649: 1 53650: 53651: 1 53652: 1 53653: 53654: 53655: 53656: 53657: - 53658: 1 53659: ' 53660: Oppilaitt. keskim. 53661: 53662: 53663: 53664: 121:21 4000 m. luok. kohti. 53665: 1 1 1 1 1 32 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53666: 53667: Kouvola. {' 1 ? ? ? ? 1184 - - - - 184 1 53668: Suoma!. Yhteis- 41 43 28 48 24 184 - - - - 184 53669: koulu 45 37 43 33 ! 39 197 1 - - - - 197 20,000 - !101: 52 53670: 1 1 1 1 1 38 1 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim. 53671: 53672: 53673: *) Ainoastaan 2 ensimäisen luokan keskimäärä laskettu. 53674: **) Ainoastaan 3 ensimäisen luokan keskimäärä laskettu. 53675: ***) Ainoastaan 6 ja 7 luokka yläluokan keskimäärässä otettu huomioon. 53676: - 53677: w 53678: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja l:$ 53679: 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. 53680: 53681: '<1 e.:g 53682: 0 0 53683: '<1'<1'"0 53684: Op:j 53685: :§o 53686: q 0 53687: "dl';"' 53688: '"8. iJ; <1 53689: g ;;; i'J.S. ~: ~';"' C;~ 53690: t:r" ~"8. ~a t-' 53691: g~~ <+ .......... u;· ~et~ 53692: Paikka ja nimi. ...., q H CD ~ ll> <j ct>Cil> ll> ~ 0 ..... 53693: ;o: <+ s . . . Muistutuksia. 53694: H H H -1 ~ CD 0 oo $ H CDOOO "'l:l ll>l:l 53695: >oCD ll> '":»·o 53696: ~ ~s H 53697: F l:l "d ~';"'~'>;~ 53698: ?': ~~; 53699: .... ~:~~; ;o:o 53700: p:§' 53701: -1 F g. s·,; 53702: :»: ll>' ~ fJ: 53703: 53704: Mikkeli. { 42 33 - - - - - - - - 75 53705: Suomal. Yhteiskoulu*) 40 41 35 - - 116 - - - - 116 53706: 40 42 42 29 - 124 -- -· - - 153 20,000 - 104:57 4,000 mk. l. kohti. 53707: • 40 1 Opp. keskimäärä. 53708: Kuopio. 53709: 18 125 53710: Svenska reallyc. för J 15 18 22 15 88 12 15 10 37 53711: goss. och :flickor. l 15 53712: 15 11 17 53713: 14 1 12 53714: 21 19 53715: 19 1 19 53716: 83 53717: 74 53718: 12 53719: 8 53720: 10 53721: 13 53722: 10 53723: 12 1 53724: 32 115 53725: 33 1 107 120,000 - 186:92 53726: 16 11 Opp. keskimäärä. 53727: 75 44 70 72 64 325 35125128 88 413 53728: 1 53729: " Suomal. yhteiskoulu.{ 60 60 60 50 50 280 50(40130 120 400 1 53730: 53731: 53732: 53733: 68 1 79 70 1 41 1 56 1 314 1 47 1 40 1 20 1 107 1 421 120,000I18,500j 91: 45 3 yl., 5 rinn. l. kann. 53734: 61 35 Opp. keskimäärä. 53735: Iisalmi. { 39 25 23 15 15 117 11 10 - - 138 53736: Reali- ja porvarik. **) 61 33 28 20 14 156 11 12 7 30 186 53737: 1 40 1 54 1 29 1 26 20 1 169 1 u 1 10 12 1 33 1 202 120,000, 6,000 128:71 3 ylim. l. kann. 53738: 30 11 Opp. keskimäärä. 53739: Nurmes. J33 23 24 12 13 105 13 9 - - 127 53740: 1 53741: 53742: 53743: 53744: Porvarikoulu. **) 25 27 22 21 12 107 12 14 6 32 139 53745: l 33 1 18 1 28 15 1 23 1 117 1 12 1 14 1 7 53746: 1 53747: 53748: 33 1 150 120,000 7,5001183: 33 3 ylim. l. kann. 53749: 1 1 1 1 1 21 1 1 1 1 53750: 11 1 1 1 1 Opp. keskimäärä. 53751: Kokkola. { 24137132130 1 261149115 1 151161 46 11951 53752: Suomal. yhteiskoulu. 24 25 24 29 24 126 23 21 11 55 181 J 1 53753: 31 29 1 29 26127 142 14118 10 42 1H4 20,00 7,500 149: 46 3 ylim. l. kann. 53754: 28 1 16 1 Oppii. keskimäärä. 53755: 53756: , Ruotsal.jatkol. (Ra· f ?6 11? ? - - - - - - - - 53757: jander). ( 8 - - 25 - - - - 25 53758: ? ? 1 ? - - - - -1- - - 6,000 1 - - Alkoi 1/ 1 1908. 53759: 1 1 1 8 1 1 1 1 1 Oppii. keskimäärä. 53760: Pietarsaari. 23 34 35 24 20 136 17 5 4 26 162 53761: Realläroverket. { 31 53762: 22 53763: 31 53764: 38 53765: 34 53766: 32 53767: 22 53768: 23 53769: 20 53770: 21 53771: 138 53772: 1.36 53773: 10 53774: 15 53775: 6 53776: 12 53777: 3 53778: 4 53779: 19 53780: 31 53781: 157 i 53782: 53783: 167 20,000 6,000 155:69 3 ylim. 1. kannat. 53784: 1 27 1 8 1 1 53785: Oppil. keskimäärä. 53786: Kristiinankaupunki. 22 19 21 20 17 99 11 25 124 53787: 51 9 53788: { 53789: 1 53790: 53791: 53792: 53793: 53794: Svenska Samskolan. 13 23 19 19 20 94 12 9 7 28 122 i 53795: 20 14 24 15 19 92 16 11 1 6 33 1 125 20,000 - 160:- 53796: 1 19 10 1 1 1 Oppii. keskimäärä. 53797: Lapua. 30 33 - - - - - - - - 63 53798: Yhteiskoulu. *) . 53799: { 30 53800: 33 53801: 29 53802: 27 53803: 30 53804: 28 53805: - 53806: 25 53807: - 53808: -1 53809: 89 - 53810: 88 - 53811: - 53812: -1- 53813: - - 53814: - 53815: 89 53816: 113 20,000 - 141:59 4,000 mk. L kohti. 53817: 1 30 1 1 1 Oppii. keskimäärä. 53818: Viitasaari. 35 - - - - - - - - -- 35 53819: Yhteiskoulu. ***) 53820: { 21 53821: 31 53822: 34 53823: 24 53824: - 53825: 25 53826: - 53827: - 53828: - 53829: - 1 53830: 55 53831: 55 53832: - 53833: - 53834: - 53835: - 53836: - 53837: - 53838: - 53839: - 53840: 55 53841: 80 20,000 - 150:- 4,000 mk. l. kohti. 53842: 1 53843: 1 1 1 1 1 28 1 1 1 1 1 1 1 i Oppii. keskimäärä. 53844: *) Ainoastaan 3 ensimäistä luokkaa on otettu keskimäärässä huomioon. 53845: **) " 2 viimeistä vuotta otettu huomioon yläluokkain keskimäärässä. 53846: ***) " 2 luokkaa on viime vuonna otettu keskimäärässä huomioon. w 53847: w 53848: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, CJ:) 53849: 53850: 53851: 53852: 1906 ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. ""' 53853: 53854: e.e:.~ """· ~~ 53855: 0 53856: ~~ "='J>:r 53857: "S. 1 ..... "Cl 53858: ~: p,; § e. '-<z 53859: .... d 53860: ..... ,.._ -1 1 53861: t" 1~~~ 53862: s 53863: 1 53864: 53865: ~ 1§ ~ ~ < ;::i ~ [ !>;" .... p:J ..... c:-t- 53866: 53867: ::: ~ s ~: ~· ':1., "='~· 53868: 00 53869: Paikka ja nimi H ~ [!l..s ::;· Muistutuksia 53870: 15': 8 ,....., ..... 53871: H 53872: !>;" 1 10 100 1\) 53873: ..... 10' 53874: ;' ~= ~ ~~ 53875: 10 ... 53876: "=' l:l 53877: ii.l: ~ d @ 53878: 10= 0 53879: d 53880: !>;" 1"''0 53881: 0 ;:l.p 53882: 10= 10' ::rl:l 53883: 1'1: 53884: 53885: Oulu 53886: Suoma!. Yhteiskoulu 53887: l ? 1 ? 1 ? 53888: 46 44 40 40 53889: r? -36 ~--=-~=-i-1- 53890: 206 - - - 53891: - 53892: - 53893: 1118 1 53894: 206 53895: l 53896: 53897: 1 53898: 83 _ 86 1 54133 241 280 122 1 - 1- - 1 302 120.000 5,000 82: 7812 rinn. lu ok. kann. 53899: 53900: , 1 1 1 49 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitten 53901: Kajaani ~ 22 20 22 11 12 87 - - - - 87 keskimäärä 53902: Porvari- ja yhteiskoulu 23 2311 9 1 19 11 1 95 11 ~-~- 1 _ 1 106 1 \ _ 1 53903: 27 24 24 15 19 109 4 9 - 1 - 122 20,000 - 163: 94 53904: 53905: Kemi 19 1 1 1 1 1 1 Oppilaitten 53906: 28 1 23 23 1 18 1 11 1 103 6 15 7 28 131 keskimäärä 53907: Yhteiskoulu 53908: 53909: 11 ~k~J_!81221130 16~~ ~ 53910: 20 20 20 19 19 98 18 18 17 53 151 53911: 51 39 20,000\ 6,0001153:84,3ylim.luok.kannat. 53912: 2 53913: 2 1 1 1 13 1 1 1 1 Oppilaitten 53914: Maarianhamina Jl17 5 7 - -- 1 29 - _ _ _ 29 keskimäärä 53915: 53916: 1~__l__j_~--=----=-1-~?___l_--:-_1- -1 - 1 53917: Realioppilaitoksen ? 53918: 1 53919: ? ? --29---- 29 53920: jatkoi. 53921: 53922: _____ 53923: 27 19,000 - 1333:33 53924: 53925: 1 299 1 _ 1 _ 1 53926: _ 1 _ 1 1 1 1 Oppilaitten 53927: keskimäärä 53928: 53929: 53930: l = === = ;~ = = = = ;~ 53931: Heinola 1 53932: 1 29 53933: Alkeiskoulun jatkoi. 53934: 1 1 1 1 1 1 1 1 6,0001 __ __1214: 291 53935: Helsinki '117 117 \ 20 114112 \ 80 [141 5 91 28 1 1081 1 53936: ~venska priv. läroverket 53937: 1 1 53938: 53939: 20 , 20 19 16 12 87 ' 12 , 12 : 7 31 1 53940: 118 1 53941: 53942: 1 53943: f. fl. *)(Laurell) ~-~l_~2~-~~_!lli_~_1_8~_j__!_lj__8_1 _7_L_~6 1 113 [15,000[ 4,000\168: 141 2 jatkol. kannat. 53944: 1 1 17 1 9 1 1 i Oppii. keskimäärä. 53945: 1 53946: 53947: 53948: 53949: 12 26 28 34 21 121 21 17 10 48 1 169 53950: Priv.Svenskaflickskol.*)JI21114123 2-7 2.9 1-14 17 22 11 50 [164 53951: (Lagus) 1 53952: 16 20 15 1 53953: 53954: -~-~--- 53955: 22 [ 23 1 · 96 53956: ·-r·--22 1 53957: 24 1 10 1 14 1 48 1 144 \21,0001 - \14:>: 83 53958: -1_ _17_1_ _1____1_ _1 _ _ /0ppil. keskimäärä. 53959: 53960: 14 16 1 28 23 22 103 9 -- 24 12715 1 1 53961: 53962: Priv. Svenska flickskol 16 15 i 22 29 22 10414 - 33 13719 1 53963: 53964: 53965: (Forsman) 1 13 23 1 18 1 22 i 28 1 10413 - i 31 53966: ----~----~~ --~--~-1-io _________ ----------15--l- 53967: 18 53968: 135 15,000! - 53969: T ----, 53970: \111: 11 53971: 1 [Oppil. keskimäärä. 53972: 53973: Porvoo. \17 15 18 21 113 84 - - 1- - 84 1 1 53974: J 16 53975: 1' 53976: 53977: 53978: 53979: 53980: 19 15 16 16 82 _ __ _ _ 82 53981: \ j_l2__~_1__1_9_l~~4___~9_1 __-:-__L::--__ =__L -::-___Jl~J-~. 5001 _-___1140: 4_5 53982: Priv. frutimmerskolan. 53983: 1 53984: 1 1 · 1 17 1 53985: 1 '1 1 1 '1 1 1 1 /Oppii. keskimäärä. 53986: Turku 1126 29 f 23 , 29 ! 20 1 127 18 11 12 41 168 l 53987: 53988: 23JJ~j_1()6J__l~~-~171 53989: 1 53990: 53991: Priv. Svenska fruntim- 29 24 ~8 19 ! 27 1 127 18 17 9 44 171 53992: merskolan. * i _ 19 26,20 1 47 1153 ! 15,00014,000 1124: 1813 jatkol. kannat. 53993: 1 1 1 1 1 24 1 1 1 1 17 1 1 \ j Oppil. keskimäärä. 53994: I 28 13 l 10 51 - !- - - 51 , 53995: 53996: I 53997: _ - 1 53998: 53999: 54000: Suomal. jatko-opisto. 54001: 54002: 1 54003: 18 20 54004: 1 54005: 54006: 54007: 54008: 54009: 1 1 54010: 9 - 54011: [20 112114 1 54012: 1 1 17 11 54013: -! -1 54014: 1-1-1 - 54015: 1 - 1 54016: - 54017: 54018: 1 54019: 47 54020: 46 54021: 1 54022: 54023: 1 54024: j_ - i - 54025: 1 6,0001 - 54026: 1 1 54027: 1130:43 54028: 1 54029: - - 54030: 54031: /Oppil. keskimäärä. 54032: 47 54033: 46 54034: 54035: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I:nen luokka valmistavana jää ilman valtioavustusta. 1:10 54036: <:.Jo 54037: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja "" 54038: o;, 54039: 54040: 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. 54041: 1 54042: 0 '-10 OPl el.-1 1 54043: >oo Pö'SE.. 54044: ~ 54045: e.,~ ~~. ~e. <Z 54046: t: et-..,,~= ~0 54047: ~~ 54048: 00 54049: 54050: Paikka ja nimi. H H 54051: H s .... ..q ..q 54052: '""' 54053: 0 54054: er.s 54055: rn 54056: .q 54057: H 54058: ..q 54059: .... 54060: H 54061: ..q 54062: H 54063: H 54064: H 54065: ~;-" 54066: 0 54067: 54068: ~~: 54069: UJ "' '" 54070: ~:8 54071: UJ " 54072: o·~. 54073: "'::s 54074: UJ 54075: 54076: "'"'' 54077: "0 54078: ~ ~-~ 54079: 8".:: 54080: Muistutuksia 54081: 1-' s;o: 54082: ~~: ~~: ~R' 54083: "0('[) 54084: s::i " 54085: s::i ;r.g et>R' 54086: '""''l-0 54087: 1\):0 ,_,.oo 54088: "'' 1\): 54089: ' ' 54090: 54091: Pori. 33 30 28 23 143 32 175 54092: { 29 54093: Suoma!. tyttökoulu *) 26 38 29 26 30 149 22 18 - 40 189 54094: 38 24 37 28 24 151 26 11 16 37 204 15,000 -- 73:53 54095: 30 19 Opp. keskimäärä. 54096: 1 54097: Hämeenlinna. 10 14 - -- 33 - - - - 33 54098: Suoma!. jatkol~okat { 1: 12 10 1- - 36 - - -- -- 36 54099: 19 12 15 l 46 - 46 6,000 - 130:43 54100: 13 Opp. keskimäärä. 54101: 1 1 54102: 83 60 62 42,51 307 - - - 307 54103: Tampere. { 54104: Suoma!. tyttökoulu **) . 87 75 60 51 36 309 , __ - - - 309 1 6 rinnak. luok. 54105: 100 74 62 56 44 336 - - 336 115,000 12,00() 83: 57 kannat. 54106: 63 Opp. keskimäärä. 54107: _ --·- Suomal. tyttökoul.{ 28 24 16 - - 68 - - - - 68 54108: " jatkoluokat 29 21 21 - - 71 - - - - 71 54109: 19 26 23 68 68 6,000 - 88:24 54110: 23 Opp. keskimäärä. 54111: 1 54112: 54113: Viipuri. { 16 54114: 19 10 - - 45 -- - - - 45 54115: Jatko-opisto 19 13 11 - - 43 - - - - 43 54116: 18 18 9 45 45 6,000 - 133:33 54117: 1 1 1 1 1 15 1 1 1 1 1 1 1 1 Opp. keskimäärä. 54118: '1 6'1 --'1_1_1_1_ 54119: = i~ 54120: -"-Ruotsal. tyttökoulu{ 14 - - 20 - 54121: jatkoluokat 54122: 10 13 - - - 23 - 1 1 1 - 1 16.000 1 - 1260: 871 1 54123: 11 1 54124: Opp. keskimäärä. 54125: 1 1 1 1 54126: 54127: Mikkeli. J 18 16 15 11 7 67 10 6 - 16 83 1 Koulu uudistuk- 54128: Priv. sv. (sam.) fruntsk. 18 111 16 8 7 60 6 10 - 16 76 sen alaisena, val- 54129: (Antell) [ 11 14 11 117 4 57 7 6 - 13 70 8,000 - 114:291 tioapu alenemassa. 54130: 12 8 1 54131: Opp. keskimäärä. 54132: 54133: - , - Yksit. suoma!. tyt-{ 16 12 14 22 25 89 31 27 - 58 147 1 54134: 1 54135: 54136: 54137: 54138: 54139: tökoulu 17 18 17 16 16 84 18 18 - 36 120 1 54140: 54141: 11 38 14 16 18 97 27 11 - 38 135 15,000 - 111: 11 54142: 1 18 22 Opp. keskimäärä. 54143: 54144: Savonlinna. { 8 18 11 16 54145: 161 69 - - - - 69 54146: Suoma!. tyttökoulu 16 15 15 14 12 72 - - - - 72 54147: 19 19 10 10 11 69 - - - - 69 13,000 - 188:41 54148: 1 1 1 14 1 Opp. keskimäärä. 54149: Nikolainkaupunki. {. ? ? ? - - - - - - - 9 54150: Ruotsal. tyttök. jatkoi. 16 7 - - -- 23 - - ·- - 23 54151: 9 11 - - - 20 - - -1 - 20 6,000 - 200:- 2000 mk. l. kohti. 54152: 1 1 11 1 1 1 1 Opp. keskimäärä. 54153: -,- Suomal. tyttök. { ? ? ? - - 19 - - - - 19 54154: jatkoi. - 54155: 8 - 54156: 7 - 54157: - 54158: - 54159: - 54160: - 54161: - 54162: 7 54163: 8 54164: - 54165: -· 54166: - 54167: -1- 54168: - - 54169: - 54170: 7 54171: 8 6,000 - 54172: 1250:- 2000 mk. l. kohti. 54173: 1 6 1 1 Opp. keskimäärä. 54174: Oulu. 20 10 12 - - 42 - - - - 42 54175: Suoma!. jatko-opisto 12 16 14 - - 42 - - - - 42 54176: 22 18 1 18 - -1 58 - - -1- 58 6,000 - 103:45 54177: !1 1 1 1 16 1 1 1 1 1 Opp. keskimäärä. 54178: *) Ainoastaan 6 ja 7 luokka otettu yläluokkain keskimäärässä huomioon. 54179: **) I:n luokka valmistavana luokkana jää ilman valtioapua. w 54180: ""' 54181: 1 54182: 1 54183: 1 54184: 1 54185: 1 54186: 1 54187: 1 54188: 1 54189: 1 54190: 1 54191: 1 54192: 1 54193: 1 54194: 1 54195: 1 54196: 1 54197: 1 54198: 1 54199: 1 54200: 1 54201: 1 54202: 1 54203: 1 54204: 1 54205: Helsinki 1908, Suoma!. Kirjall. Seuran Kirjap. Osakeyhtiö. 54206: 190&. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54207: 54208: 54209: 54210: 54211: Suomen Eduskunnan alamainen 54212: anomus, joka tarkoittaa yksityiskoulujen ja 54213: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistä- 54214: mistä. 54215: 54216: 54217: 54218: 54219: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 54220: ja Suuriruhtinas! 54221: 54222: 54223: 54224: 54225: Eduskunnassa on tehty useita eri anomusehdotuksia" 54226: jotka tarkoittavat, osaksi korkeamman valtionavun myön- 54227: tämistä yksityiskouluille, osaksi yksityiskoulujen opetta- 54228: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54229: 54230: jain aseman turvaamista, osaksi myöskin yhteiskoulujen 54231: kehityksen edistämistä ottamalla yhteisopetusta käytän- 54232: töön valtion oppikouluissa, sekä vielä Maarianhaminan 54233: ruotsalais.en yhteiskoulun muodostamista 8-luokkaiseksi, 54234: valtion kustantamaksi realilyseoksi. Eduskunta on nämä 54235: anomusehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 54236: 54237: YkJSityiskoulu jemme ripeä edistyminen on omiaan 54238: vaatimaan yhä suurempaa huomiota sekä eduskunnan että 54239: hallituksen puolelta. Yksityiskoulujen oppilasJuku on no- 54240: peasti kasvanut, nHn että se nykyään jo on hieman suu- 54241: rempi kuin valtionkoulujen oppilasmäärä, joka viimemai- 54242: nittu lukuvuonna 1907-1908 oli 10,408, sen sijaan kuin 54243: oppilasmäärä yksityiskouluissa samana lukuvuonna oli 54244: 10,840. 54245: Ylioppilaiksi pyrkivien luku Suomessa maan asukas- 54246: lukuun verrattuna on kyllä huomattavan suuri. Yliopis- 54247: toon kirjoitettiin vuonna 1904 kaikkiaan 672 uutta yli- 54248: oppilasta, eli 23,5 ylioppilasta joka IOo,ooo asukasta koh- 54249: den. Vuonna 1905 olivat vastaavat luvut 714 ja 24,7, 54250: vuonna 1906 olivat ne. 792 ja 27,3 sekä vuonna 1907 54251: vihdoin 790 ja noh 26,5.. Vertauksen vuoksi mainittakoon, 54252: että vuonna 1904 oli uusien ylioppilaiden luku kutakin 54253: wo,ooo asukasta kohti Norjassa 15,7, Tanskassa 15.2 54254: ja Ruotsissa 22,7. Myöhemmiltä vuosilta kuin 1904 ei 54255: vastaavia lukuja Skandinavian maista ole ollut käytettä- 54256: Vlssa. 54257: Näiden lukujen perusteella ei Eduskunnan käsityksen 54258: mukaan kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vuosi 54259: vuodelta ka1svava ylioppilasluku ilmaisisi yksipuolista, kan- 54260: samme edistymiselle haitallista kehitystä. Alkeiskoulut 54261: meidän aikanamme eivät enää ole pääasiallisesti virkamies- 54262: kouluja, vaan yleisen s,ivistyks.en välittäjiä mitä laajimr 54263: mille ja erilaisimmille yhteiskunnallisen toiminnan aloille, 54264: ja joskin kohta niiden järjestelyä vastaan voidaan tehdä 54265: muistutuksia, niin tyydyttävät ne joka tapauksessa yleistä 54266: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 3 54267: 54268: ja todellista sivistystarvetta. Huomattava on myöskin, 54269: että virkamiespaikkoja nykyään on monella alalla vaikea 54270: saada täytetyksi ja että kysymystä arvosteltaessa on otet- 54271: tava lukuun naisylioppilaittemme suuri lukumäärä. Enin 54272: osa viimemainituista ei jatka lukujaan yliopistossa, mutta 54273: hekin tuottavat yhteiskuntaamme arvokkaan ja elämän eri 54274: aloilla hyödyllisen sivistyslisän. 54275: Kieltää ei kuitenkaan voitane, että pelätty yksipuoli- 54276: suus saattaa aikaa myöten ilmestyä, jos kaikki yks:ityis- 54277: koulut kehitetään yliopistoon vieviksi oppilaitoksiksi ja 54278: uusia samanlaisia jatkuvasti syntyy eikä pääsyä käytän- 54279: nöllisille aloille helpo1teta keskikoulun läpikäyneille oppi- 54280: laille. On senvuoksi pidettävä erittäin tärkeänä kehityk- 54281: sen ohjaamista siihen suuntaan, että 5-luokkainen koulu- 54282: muoto tulee yleisemmäksi ja että viiden luokan kurssin 54283: suorittaneelle nuorisolle avataan teitä käytännöllisen elä- 54284: män aloille. 54285: Näin ollen Eduskunta on sitä mieltä, että yksityisten 54286: oppilaitosten, niinhyvin 8-luokkaisten kuin varsinkin s- 54287: luokkaisten, a vustaminen yleisillä varoilla, mikäli ne tyy- 54288: dyttävät todellista paikkakunnallista s.ivistystarV'etta, yhä 54289: edell.een on olojen vaatima. 54290: Toiselta puolen Eduskunta ei ole voinut jättää huo- 54291: mioon ottamatta, että valtion menot alkeisoppilaitoksista 54292: jo nykyään ovat arveluttavan suuret, varsinkin verraten 54293: kansakoululaitoksen hyväksi käytettyihin varoihin. Valtion 54294: menot alkeisoppilaitoksista tekevät kuluvan vuoden meno- 54295: arvion mukaan kaikkiaan liki s,ooo,ooo markkaa, valtion 54296: menojen kansakoululaitoksesta noustessa ainoastaan noin 54297: 7,2so,ooo markkaan. Kun samalla otetaan huomioon se 54298: tosiasia, että monen 8-lqokkaisen koulun oppilasluku var- 54299: sinkin yläluokilla on verrattain pieni, ovat nämä s.eikat 54300: olleet omiansa kehottamaan Eduskuntaa varovaisuuteen. 54301: 54302: Katsoen, että oppilasluku paraiten ilmaisee, onko 54303: kouLu tositarpeen vaatima vai ei, on Eduskunta pitänyt 54304: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54305: 54306: tärkeänä tarkoin harkita, minkä oppi~asmää.rän voitaisiin 54307: katsoa ilmaisevan sellaista sivistystarvetta, että valtion 54308: olisi sen tyydyttämistä avustettava. Ne aJlimmat oppilas- 54309: määrät, jotka nykyisin voimassa olevien määräysten mu- 54310: kaan ovat valtioavun ehtona, ovat Eduskunnan käsityksen 54311: mukaan yleensä liian alhaiset. Valtion menot tulevat luok- 54312: kien ollessa pieniä suhteettoman suuriks,i kutakin oppilasta 54313: kohti. Tilasto osoittaa sen ohessa, että yksityiskoulujen 54314: alemmrlla luokilla enimmäkseen tätä nykyä on melkoista 54315: enemmän oppilaita kuin mitä voimassa olevien määräysten 54316: mukaan valtioavun ehtona vaaditaan. Toiselta puolen ei 54317: puutu merkkejä siitäkään, että valtion avustus pieniUe luo- 54318: kille on omiansa synnyttämään pieniä ja kituvia, toistensa 54319: kanssa kilpailevia oppilaitoksia naapuruspaikkakunniUa. 54320: Eduskunta on tämän ohessa kumminkin katsonut, ettei 54321: ole mitään aihetta asettaa maalla toimivia yksityisiä kou- 54322: luja muita samanla:is~a oppilaitoksia epäedullisempaan ase- 54323: maan, niinkuin nykyiset määräykset valtioavun ehdoi,sta 54324: tekevät. 54325: Verratessaan toisiinsa nykyisin toimessa olevien yksi- 54326: tyiskoulujen opp~laslukuja on Eduskunta katsonut koh- 54327: tuuliliseksi, että valtioapua yleensä olisi myönnettävä 54328: ainoastaan sellaisille yksityiskouluille, joiden oppilasluku 54329: viidellä alemmalla luokalla on keskimäärin vähintään 20 54330: ja kolmella ylemmällä luokalla vähintään 12. Koska kui- 54331: tenkin jonkun tahi muutamien luokkien oppilasluku elin- 54332: voimaisessakin koulussa satunnaisesti saattaa olla taval- 54333: lista oppilasmäärää pienempi tai ainoastaan tiJapäisesti sitä 54334: suurempi, olisi varmemman perustan saamiseksi kolmen 54335: vuoden oppilasluvun keskimäärä pantava laskelman poh- 54336: jaksi. Uusille kouluille olisi, kuten tähänkin s:aakka, val- 54337: tioapua annettava niiden kolmannesta toimintavuodesta 54338: alkaen, ja kun oppi,lasmäärä alimmilla luokilla tavallisesti 54339: on suurin, on Eduskunta pitänyt kohtuullisena asettaa 54340: ehdoksi valtioavun saantia varten, että oppi,las,luvun kah- 54341: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 5 54342: 54343: della alimmalla luokalla tällaisissa tapauksissa tulee oUa 54344: yhteensä vähintään 50. 54345: Kun taas joskus voipi sattua, että on otettava huo- 54346: mioon muitakin näkökohtia kuin oppilasmäärä, on Edus- 54347: kunta ollut sitä mieltä, että poikkeustapauksissa voitaisiin 54348: myöntää valtioapua sellaisillekin kouluille, joiden oppilas- 54349: luku ei nouse ylempänä mainittuun alimpaan määrään. 54350: Näissä tapauksissa tulisi valtioavun myöntäm~sen tai epää- 54351: misen riippua erikoisesta harkinnasta. 54352: 54353: Valtion oppilaitosten kustannukset tekivät luku- 54354: vuonna 1906-1907 3,389,174 markkaa, koulurakennuk- 54355: sista aiheutuvia kustannuksia lukuunottamatta; yksityiset 54356: oppilaitokset tuottivat valtiolle samana vuonna ainoas- 54357: taan 1,021,829 markan kustannukset. Yhteenlasketuista 54358: 4,41 1,003 markkaan nousevista menoista tuli siis valtion- 54359: koulujen osalle 70,7 o/o, yksityiskoulujen osalle 29,3 o/o. 54360: Jokaista oppilasta kohti nousivat valtion kustannukset, 54361: kun opp1laitten suorittamat lukukausimaksut otetaan huo- 54362: mioon, valtionkouluissa 302 markkaan 70 penniin, jota 54363: vastoin valtion keskimääräinen kustannus kultakin oppi- 54364: laalta yksityisissä oppilaitoksissa oli IOS markkaa 6o 54365: penniä. 54366: Kieltämätön, monivuotinen kokemus osoittaa, että 54367: yksityiskoulujemme nykyinen valtioapu ei läheskään vas- 54368: taa koulujen menoja. Ne yksityiskoulut, jotka eivät ole 54369: tahtoneet turvautua oppilasmaksujen lwrottamiseen, josta 54370: taas olisi seurauksena, että koulu sulkisi ovensa vähä- 54371: varaisten lapsilta, ovat olleet pakotetut supistamaan meno- 54372: jaan mitä pienimpiin määriin, joka tietysti on ollut suu- 54373: reksi haita:ksi opetukselle, sekä tuon tuostakin vetoamaan 54374: yleisön apuun tai lisäämään velkojaan. Tämä ei voi olla 54375: vaitionkaan taloudel1e eduksi. Ellei yksityiskouluille val- 54376: misteta toimeentulon mahdollisuutta, on kansan yhä kas- 54377: vava sivistystarve pakottava valtion perustamaan suuren 54378: määrän uusia oppilaitoksia ja näiden aiheuttamat kustan- 54379: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o Z4. 54380: 54381: nukset nousisivat joka tapauksessa suuremmiksi kuin se 54382: avustus, jota yksityiskoulut tarvitsevat, voidakseen toi- 54383: mintaansa menestyksellä jatkaa. 54384: Verrattuina valtion muiden virkamiesten palkkoihin 54385: ei valtion koulujen opettajien palkkoja voi sanoa korkeiksi. 54386: Kokemus näyttääkin, että näitä virkoja hakukelpoisten 54387: hakijain puutteen tähden monesti on vaikea saada täy- 54388: tetyiksi. Yksityiskoulujen opettajain on täytynyt tyytyä 54389: vielä vähempiin vaatimuksiin. Jos taas toisiinsa verra- 54390: taan valtion ja yksityiskoulujen huoneustoja, opetusväli- 54391: neitä ynnä muita ajanmukaisen oppikoulun tarpeita, on 54392: erotus ylimalkaan vielä enemmän silmäänpistävä. Tämä- 54393: kin näkökohta vaatii Eduskunnan mielestä yksityiskou- 54394: lujen valtioavun korottamista, varsinkin niillä seuduin, 54395: missä ei löydy muita ylempiä kouluja taikka valtion kou- 54396: luissa ei ole tilaa kaikille oppikouluihin pyrkiville oppilaille. 54397: Jos yksityiskoulujen opettajain palkat laskettaisiin 54398: valtion koulujen tuntiopettajapalkkojen mukaan eli qo 54399: markaksi vuositunnilta, tulisi sen mukaan yksin opetus 54400: joka luokalla maksamaan 4,200-4,400 markkaa, johonka 54401: lasketmaan ei vielä ole otettu mitään korvausta opettajain 54402: kotityöstä, ei minkäänlaisia palkankorotus-eriä eikä joh- 54403: tajan ja vahtimestarin palkkoja. Opetusvälineisiin, koulu- 54404: kaluston hankkim~seen ja tämän korjaamiseen vaaditta- 54405: vat rahamenot eivät myöskään sisälly tähän rahamäärään. 54406: Yksityiskoulujen menot vuokrasta, puista ja valaistuksesta 54407: on Eduskunta laskenut nousevan maalla vähintään 400 54408: markkaan luokkaa kohti vuodessa ja kaupungeissa soo- 54409: 1,400 markkaan. Yksin ylläolevassa laskussa lukuunotetut 54410: menoerät tekevät vuodessa joka luokkaa kohti s,ooo-- 54411: 6,ooo markkaa. 54412: Valtion avustuksen korottamista tähän määrään ei 54413: Eduskunta kuitenkaan ole katsonut mahdolliseksi. Pitäen 54414: välttämättömänä valtion alkeisopetuksesta aiheutuvien me- 54415: nojen supistamista tärkeimmän tarpeen tyydyttämiseen, 54416: varsinaisen kansanopetuksen vaatiessa yhä lisääntyvää 54417: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. T 54418: 54419: huomiota ja karttuvia menoja, on Eduskunta katsonut 54420: nykyoloissa täytyvän tyytyä siihen, että yksityisten yhteis- 54421: koulujen ja yksityisten alkeiskoulujen kaikille luokiUe an- 54422: netaan nykyisen valtioavun korkein määrä, 4,000 markkaa 54423: luokkaa kohden. Kun kuitenkin tämä nykyoloissa joka 54424: tapauksessa niukka valtioapu varmaankin käy riittämät- 54425: tömäksi paikkakunnilla, joissa vuokrat ja elinkustannukset 54426: ovat kovin kalliit; kun edelleen oppilaitoksille, joiden 54427: oppilasluku on hyvin suuri, on tarpeen suhteellisesti 54428: suuremmat kouluhuoneustot, ja korkeampi oppilasmäärä 54429: niille tuottaa muitakin lisämenoja, ja kun myöskin 54430: on kohtuuden vaatimaa sekä oppilaitoksen menestymi- 54431: selle välttämätöntäkin, että se voi palveluksessaan enem- 54432: män aikaa olleille opettajille maksaa ainakin jonkun ver- 54433: ran palkankorotusta, on Eduskunta katsonut, että yllä- 54434: mainittu valtioapu voitaisiin tällaisissa tapauksissa korot- 54435: taa, ei kuitenkaan yli 5,000 markan luokkaa kohti. Tämä 54436: korotus olisi kuitenkin myönnettävä ainoastaan sellaisille 54437: oppilaitoksille, joiden lukukausimaksut ovat keskimäärin 54438: enintään 40 markkaa. 54439: Mitä rinnakkaisluokkien avustamiseen valtion puo- 54440: lelta tulee, on se, vaikkakin kasvatusopilliselta kannalta 54441: katsoen aivan suuria kouluja ei voi pitää edullisina, kui- 54442: tenkin toisinaan välttämättömän tarpeen vaatima. Täl- 54443: lainen avustus olisi annettava samojen perusteiden mu- 54444: kaan, joita noudatetaan rinnakkaisluokkia ylläpidettäessä 54445: valtion kouluissa, kuitenkin vain sillä ehdolla, ettei paikka- 54446: kunnan muissa kouluissa ole ti,laa rinnakkaisluokan oppi- 54447: laiolle. Kun rinnakkaisluokista johtuvat kustannukset kui- 54448: tenkin yleensä ovat koulun muiden luokkain ylläpitokus- 54449: tannuksia pienemmät, olisi näille luokille annettava apua 54450: harkinnan mukaan, ei kuitenkaan missään tapauksessa 54451: enempää kuin 3,500 markkaa luokkaa kohti. 54452: Erikoisasemaan ovat myöskin asetettavat eräät tyttö- 54453: kouluihin liitetyt jatkoluokat Näistä lienevät useimmat 54454: kyllä järjestetyt samalla tavalla kuin täydellisten yksityis- 54455: 8 1908. II Vp. - Ednsk. anom. - Anomnsmiet. N:o 24. 54456: 54457: koulujen yläluokat, mutta toisissa ovat oppilaat oikeutetut 54458: rajoittamaan opintonsa yhteen tai muutamaan harvaan 54459: opetusohjelmaan kuuluvaan aineeseen. Viimeksimaini- 54460: tulla tavalla järjestettyjä oppilaitoksia varten ei valtio- 54461: apuun oikeuttavaan vähimpään oppilasmäärään nähden 54462: tietenkään voi noudattaa samaa perustetta kuin muiden 54463: yksityisoppilaitosten suhteen. Näin ollen on vaikeaa tar- 54464: kalleen määrätä näille oppilaitoksille annettavan valtioavun 54465: suuruutta, vaan olisi niiden avustaminen kulloinkin riip- 54466: puva eri harkinnasta. Sitä vastoin olisivat sellaiset jatko- 54467: luokat, jotka ovat järjestetyt samalla tavalla kuin yksi- 54468: tyisten alkeiskoulujen vastaavat luokat, valtioapuun näh- 54469: den asetettavat samaan asemaan kuin nämä koulut. 54470: Siitä, että valtioavun saamisen ehdoksi asetetaan en- 54471: tistä korkeampi oppilasluku, tulisi olemaan seurauksena 54472: valtioavun lakkauttaminen muutamilta pienemmiitä kou- 54473: luilta. Tässä jo toimivien yksityiskoulujen valtioavun 54474: lakkauttamisessa olisi kuitenkin noudatettava mitä suu- 54475: rinta varovaisuutta. Niiltä kouluHta, joil'la ei ole valtio- 54476: avun saantiin uusien perusteiden mukaisesti tarvittavaa 54477: vähintä oppilasmäärää, on valtioapu luonnollisesti nykyi- 54478: sen määräajan kuluttua lakkautettava asteettain luokka 54479: luokalta. Milloin taas oppilaitoksen oppilasJuku lähentelee 54480: avustuksen saamiseen oikeuttavaa rajaa, olisi oppilaitok- 54481: selle, vaikkapa se aika, joksi valtioapu on myönnetty, olisi 54482: ummessa, joka tapauksessa edelleen myönnettävä valtio- 54483: apua pariksi vuodeksi eteenpäin, jotta koulu voisi näyttää, 54484: onko se tositarpeen vaatima. Missä kaksi koulua toimii lä- 54485: hekkäin ilman riittävää oppilasmäärää, olisi aluksi ainoas- 54486: taan toiselta, hallituksen harkinnan mukaan, valtioapu lak- 54487: kautettava ja odotettava, nostaako toimenpide toisen kou- 54488: lun oppilasmäärän riittäväksi, ennenkuin valtioapu, ellei 54489: niin käy, seuraavana tai toisena vuotena tältäkin oppi- 54490: laitokselta lakkautetaan. Näin menetellen olisi takeita 54491: siitä, ettei valtioavun lakkauttaminen tulisi kohtaamaan 54492: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 54493: 54494: mitään oppilaitosta, jonka säilyttäminen on todellirsen sivis- 54495: tystarpeen vaatima. 54496: Eduskunnalle jätetyssä armollisessa esityksessä varo- 54497: jen hankkimista varten niihin tarpeisiin, joihin varsinaiset 54498: valtion tulot eivät riitä, ovat valtion menot yksityis- 54499: ten oppilaitosten kannattamisesta vuonna I 909 lasketut 54500: I,5oo,ooo markkaan. Tämä menoerä tulisi Eduskunnan 54501: tekemän arviolaskelman mukaan tulevalta vuodelta nou- 54502: semaan noin 300,000 markaUa, kun ne oppilaitokset, joilla 54503: on riittävä oppilasmäärä, saavat va1tioapua Eduskunnan 54504: esittämien perusteiden mukaan. 54505: 54506: Yksityiskoulujen taloudellisen aseman vakaantuminen 54507: vaatii myöskin, ettei valtioapua, niinkuin tähän asti, an- 54508: neta lyhyeksi määräajaksi, vaan että se tehdään riippu- 54509: vaksi määrättyjen valtion asettamien ehtojen täyttämisestä. 54510: Kun valtio korottaa yksityiskouluille antamaansa kan- 54511: natusta, on se myöskin katsottava oikeutetuksi asettamaan 54512: entistä suurempia vaatimuksia näiden koulujen järjestä- 54513: miseen ja valvontaan sekä opettajiston pätevyyteen näh- 54514: den. Sen lisäksi mitä joulukuun I I päivänä 1884 anne- 54515: tussa armolEsessa julistuksessa määrätään siitä, mitä on 54516: huomioonotettava valtioapua yksityiselle oppilaitokselle 54517: haettaessa, olisi yksityiskoulujen, sen ohessa kun ne edel- 54518: leen jäisivät koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai- 54519: siksi ja niiden tulisi noudattaa sanotun ylihallituksen hy- 54520: väksymää oppisuunnitelmaa, myöskin alistettava ylihalli- 54521: tukselle vahvistettavaksi koulun ohjesääntö. Opetuksen 54522: kdvollisuuden turvaamiseksi tulisi kouluilla olla pää- 54523: aineissa opettajat, jotka ovat hakukelpoiset vastaavien 54524: aineiden opettajiksi valtion oppilaitoksiin, ja muutenkin, 54525: paitsi lyhytaikais,empaa opetustointa varten, opettajia, 54526: jotka olisivat pätevät viransijaisuutta valtion kouluissa 54527: hoitamaan. Samalla olisi opettajien asema nykyisestään 54528: enemmän tu.rvattava, ja etenkin olisi tarpeen, että tärkeim- 54529: pien aineiden opettajat koevuosien jälkeen otettaisiin toi- 54530: 10 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54531: 54532: meensa pitempiaikaisesti. Lopuksi tulisi vapaaoppilas- 54533: paikkoja Varattomille oppilaille olla joku vahvistettu 54534: määrä, ei kuitenkaan enempää kuin valtion kouluissa. 54535: Nä~stä ja ehkäpä muistakin seikoista olisi valtioapua naut- 54536: tivien yksityisten oppilaitosten noudatettavaksi annettava 54537: tarkoituksenmukaiset määräykset. Kysymys vaatii kui- 54538: tenkin siksi tarkkaa ja monipuolista selvittelyä, ettei sel- 54539: lainen valtiopäiväin aikana ole ollut mahdollinen, ja on 54540: Eduskunta sentähden ainoastaan tahtonut viitata maini- 54541: tuissa kohdin oleviin puutteellisuuksiin ja mihin suuntaan 54542: korjaus olisi aikaansaatava. Tässä yhteydessä ei Edus- 54543: kunta myöskään saata olla huomauttamatta siitä seikasta, 54544: ettei ole olemassa mitään säännöstä siitä, missä määrin 54545: yksityisten oppilaitosten on noudatettava voimassaolevia 54546: kouluasetuksia. Ainoa yleisempää laatua oleva asetus, 54547: Joka koskee yksityiskouluja ja erittäin niiden valvontaa, 54548: on 7 päivältä huhtikuuta 1856 ja siis ajalta, jolloin yksi- 54549: tyiskouluja nykyisessä merkityksessään tuskin oli ole- 54550: massa. Että tämä epäkohta on välttämättä poistettava, 54551: on ilmeistä, ja olisi tämäkin puoli yksityiskoulukysymystä 54552: saatava tarkoin selvitetyksi ja järjestetyksi. 54553: Esittämiensä perusteiden nojalla Eduskunta Teidän 54554: Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoo: 54555: 54556: 54557: 54558: että yksityiskoulujen valtioavun ehdoksi 54559: olisi määrättävä, että niiden oppilasluku kolmena 54560: vuonna peräkkäin on keskimäärin ollut viidellä 54561: alaluokalla vähintään 20 ja kolmella yläluokalla 54562: vähintään I 2, josta ehdosta ainoastaan erityi- 54563: sistä syistä saataisiin poiketa; uusille oppilaitok- 54564: sille olisi valtioapua annettava kolmannesta toi- 54565: mintavuodesta alkaen, jos niiden kahden alim- 54566: man luokan oppilasmäärä on yhteensä vähin- 54567: tään so; 54568: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 11 54569: 54570: että yhteiskouluille ja 1nuille yksityisille 54571: alkeisoppilaitoksille) perusteluissa mainituilla 54572: ehdoilla) myönnettäisiin neljäntuhannen ( 4)000) 54573: markan suuru1:nen valtioapu kutakin toimin- 54574: nassa olevaa luokkaa kohti) mikä valtioapu eri- 54575: näisissä tapauksissa voitaisiin korottaa aina vii- 54576: teentuhanteen ( 5)000) markkaan; 54577: 54578: että tyttökmtlujen yksityisiä jatkoluo!?l?ia 54579: varten) jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti 54580: samalla ta'valla k1~in edellämainittujen yksityis- 54581: koulu,jen vastaavat luokat) annettaisiin valtio- 54582: apua samojen perusteiden mukaan kuin vii- 54583: meksimainituille luokille) mutta muussa tapauk- 54584: sessa erityisestä harkinnasta riippuen; 54585: 54586: että rinnakkaisluokille) milloin niiden op- 54587: pilailla ei ole tilaa paikkakunnan muissa kozt- 54588: luissa, myönnettäisiin valtioapua samoilla perus- 54589: teilla) joiden mukaan rinnakkaisluokkia yllär 54590: pidetään valtion oppilaitoksissa) ei kuitenkaan 54591: enempää kuin kolmetuhatta viisisataa ( 3)500) 54592: markkaa luokkaa kohti; 54593: 54594: että valtioapua ei myönnettäisi maara- 54595: ajaksi) vaan tehtäisiin sen nauttiminen riippzt- 54596: vaksi ainoastaan asianmukaisista) yleisillä sään- 54597: nöksillä määrättävistä ehdoista; ja 54598: 54599: että yksityiskouluja koskeva lainsäädäntö 54600: otettaisiin järjestettäväksi a;an vaatimuksia 54601: vastaavalle kannalle. 54602: 12 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54603: 54604: Kysymys yksityiskoulujen opettajien taloudellisen 54605: aseman turvaamisesta siten, että valtion kouluvirkoihin 54606: hakukelpoisille opettajille vakuutettaisiin palkankorotuk- 54607: seen ja eläkkeeseen nähden yleensä samat oikeudet kuin 54608: valtion koulujen opettajille, on Eduskunnan mielestä kyllä 54609: sellainen, että se ansaitsee kaikkea huomiota. Eduskunta 54610: ei kuitenkaan ole katsonut mahdolliseksi, että valtio suo- 54611: rittaisi pa,lkankorotuksia opettajille, joiden pohjapaikkaa 54612: se ei maaraa. Lisätyn yleisen valtioavun kautta, jota 54613: Eduskunta on anonut juuri silmälläpitäen palkankorotus- 54614: tenkin antamista, tulee yksityiskoulujen opettajien asema 54615: ainakin jossain määrin korjatuksi. Eduskunta ei myös- 54616: kään ole saattanut nykyisten elälremääräysten vallitessa 54617: puoltaa valtion eläkettä yksityisten palveluksessa oleville 54618: henkilöille. Nämä muutokset aiheuttaisivat sitäpaitsi 54619: niin suuria menoja valtiolle, ettei siitäkään syystä ole 54620: voitu niiden toimeenpanemista puoltaa. Sitä vastoin 54621: tulisi yksityiskoulun opettajan, siirtyessään vastaavaan 54622: virkaan valtion koulussa, eläkkeeseen nähden saada 54623: lukea hyväksensä ne vuodet, jotka hän on ollut yksityis- 54624: koulun palveluksessa ja joina hän on ollut hakukelpoinen 54625: opettajanvirkaan valtion oppilaitoksissa, eikä kuten ny- 54626: kyään, enintään 15 vuotta tästä ajasta. Kohtuullisena 54627: pitää Eduskunta myöskin, että yksityiskoulun opettaja 54628: saisi siirtyessään valtion palvelukseen palkankorotukseen 54629: nähden lukea hyväksensä jonkun osan, esim. puolet, siitä 54630: ajasta, jona hän on yksityiskoulussa palvellut pätevänä 54631: saamaansa valtion virkaan. Ehtona oikeuteen saada lukea 54632: virkavuosia niin hyvin eläkkeeseen kuin palkankorotuk- 54633: seen nähden olisi kuitenkin pidettävä, että opettajalla on 54634: ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa. 54635: Sen nojalla, mitä yllä on esiintuotu, saa Eduskunta 54636: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alama.isuudessa 54637: anoa: 54638: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään 54639: opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläkkee- 54640: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 18 54641: 54642: seen nähden saisi lukea hyväksensä edelliset 54643: virkavuotensa, joina hänellä on ollut vähintään 54644: 20 tunnin opetus viikossa, siitä saakka kun hän 54645: on ollut täysin hakukelpoinen valtion koulu- 54646: virkaan; ja 54647: 54648: että '}'ksityiskoulun opettaja siirtyessään 54649: opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro- 54650: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puolet 54651: edellisestä palvelusajastansa, jona hänellä on 54652: ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa, siitä 54653: saakka kun hän on ollut täysin hakukelpoinen 54654: saamaansa ·valtion virkaan. 54655: 54656: 54657: 54658: 54659: Eduskunta on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen 54660: vuosi vuodelta yhä yleisempään kannatukseen, jonka yh- 54661: teiskouluaate maassamme on saanut osakseen. Pitäen 54662: oikeana sitä katsantotapaa, että valtion tulisi edistää 54663: yhteiskouluaatteen kehitystä, tämä kouLumuoto kun 54664: on osoittautunut monessa suhteessa ansaitsevan tunnus- 54665: tusta ja olevan hyödyksi nuorison kasvatukselle, on 54666: Eduskunta sitä mieltä, että valtion tulisi omissakin kou- 54667: luissaan ottaa käytäntöön yhteisopetus laajemmaltakin 54668: eikä rajoittaa sitä niinkuin nyt vain alemmille asteille. 54669: Erityisesti olisi tämä sopivaa sdlaisilla seuduilla, joilla 54670: valtioavun myöntämistä varten yksityiskouJuille ehdotettu- 54671: jen rajaiitavien määräysten johdosta yksityinen tyttökoulu 54672: tai yhteiskoulu lakkauttaisi toimintansa, mutta paikkakun- 54673: nalla olevassa valtion lyseossa olisi tilaa suuremmaliekin 54674: oppilasmäärälle. Muodostamalla lyseon täHaisissa tapauk- 54675: sissa yhteiskouluksi tyydyttäisi valtio sitä sivistystarvetta, 54676: jota lakkautettava koulu on palvellut, siltä huomattavam- 54677: massa määrässä lisäämättä menojaan. 54678: 14 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24. 54679: 54680: Ylläolevien perusteiden nojalla Eduskunta Teidän 54681: Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoo: 54682: 54683: että yhteisopetHs otettaisiin laajemmalti 54684: käytäntöön valtion kouluissa siellä, missä olo- 54685: suhteet tekevät sen tarpeelliseksi ja tarkoituk- 54686: senmukaiseksi. 54687: 54688: 54689: 54690: 54691: Erityisessä anomusehdotuksessa pyydettyä Maarian- 54692: haminan realiopiston yksityisten ylläpitämäin jatkoluok- 54693: kain ottamista valtion huostaan ei Eduskunta ole kat- 54694: sonut voivansa puoltaa, mutta on kumminkin ollut sitä 54695: mieltä, että näille luokille olisi annettava yhtä suuri 54696: valtioapu kuin sellaisille oppilaitoksille, joiden ylemmillä 54697: luokilla on vähintään 12 oppilasta, huolimatta siitä, että 54698: näiden luokkain oppilasmäärä ei nykyään nouse Eduskun- 54699: nan valtioavun saantia varten ehdottamaan alimpaan mää- 54700: raan. Ahvenanmaan eristetty maantieteellinen asema, 54701: pitkät, luonnonesteiden usein vaikeuttamat matkat sekä 54702: muut huomioon otettavat näkökohdat vaativat, että valtio 54703: pitää huolta siitä, ettei Ahvenanmaan ja siihen kuuluvan 54704: laajan saariston ainoaan oppikouluun liittyviä yläluokkia 54705: ole pakko aineellisen kannatuksen puutteessa lakkauttaa. 54706: Huomattava on sitäpaitsi, että Maarianhaminan valtion 54707: kustantama realiopisto, samoinkuin tämän opiston jatko~ 54708: luokat, yhteiskouluna tyydyttävät kummankin sukupuolen 54709: sivistystarvetta. 54710: Esittämillään perusteilla Eduskunta siis Teidän Kei- 54711: sarilliselta Majesteetiltanne alamaisuudessa anoo: 54712: 54713: 54714: että sanotuille jatkoluokme, huolimatta nii- 54715: den riittämättömästä oppilasluvusta, myönnet- 54716: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 15 54717: 54718: täisiin valtioapua neljätuhatta ( 4,000) markkaa 54719: luokkaa kohti. 54720: 54721: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 54722: 54723: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1908. 54724: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 54725: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25. 54726: 54727: 54728: 54729: 54730: Sivistysvaliokunnan mietintö 54731: n:o 7 kannatusavun myöntämistä työväen- 54732: opistoille koskevan anomusehdotuksen joh- 54733: dosta. 54734: 54735: 54736: Eduskunta on Sivistysvaliokuntaan valmistelevaa kä- 54737: sittelyä varten lähettänyt edustaja E. S. Yrjö-Koskisen 54738: y. m. anomusehdotuksen N :o 122 kannatusavun myöntä- 54739: misestä työväenopistoille. 54740: Yleisesti on maassamme tunnustettu ei ainoastaan 54741: tarpeelliseksi, vaan välttämättömäksikin sellainen opetus- 54742: toiminta, jonka tarkotuksena on levittää vapaaseen tut- 54743: kimukseen perustuvaa yleistä valistusta työväen kesken 54744: sekä herättää harrastusta yhteiskunnallista edistystä ja 54745: taloudellista vaurastumista koskeviin kysymyksiin, samalla 54746: kun opetus pyrkii pysyttelemään erillään päivän valtiolli- 54747: sista ja uskonnollisista riidoista. Erilaisia ja eri nimisiä 54748: luentokursseja on tässä tarkotuksessa jo pitkät ajat pidetty 54749: useissa kaupungeissa. 54750: Viimeisinä vuosina ovat nämä harrastukset muuta- 54751: missa kaupungeissamme saaneet aikaan erityisen n. s. työ- 54752: väenopiston perustamisen samaan suuntaan kuin tällä 54753: nimellä toimivat laitokset Ruotsissa. Ensimainen tällainen 54754: opisto alkoi toimensa Tampereella v. 1899 suorastaan kun- 54755: nan kannattamana. Sittemmin on samanlaisia laitoksia 54756: perustettu ainakin Viipuriin, Turkuun, Poriin, Vaasaan 54757: ja Ouluun. Tarkotukseltaan samanlainen on se opetustyö, 54758: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7· 54759: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25. 54760: 54761: jota ylemmän työväenopetuksen nimellä on jo useampana 54762: vuonna harjotettu Helsingissä, jossa samalla on valmis- 54763: tettu laajoja suunnitelmia varsinaisen työväenopiston pe- 54764: rustamiseksi. Yleensä on kuitenkin huomattavissa, ettei 54765: mitään vakiintuneempaa toimintatapaa tällä alalla meillä 54766: vielä ole saavutettu, riippuen tämä osittain asian uutuu- 54767: desta, osittain sopivain opettajavoimienkin puutteesta eri 54768: paikkakunnilla, mutta varsinkin siitä, että tämä opetus- 54769: toiminta ei ole saanut riittävää aineellista kannatusta. 54770: Käsitellessään kysymystä valtioavun myöntämisestä 54771: työväenopistoille on Valiokunta, tunnustaen näiden opis- 54772: tojen ylempänä viitatun suuren merkityksen työväen hen- 54773: kisinä kehittäjinä, kuitenkin, katsoen kaupunkikuntien 54774: suhteelliseen varallisuuteen, ollut sitä mieltä, että niiden 54775: kannattaminen yleensä on pidettävä verrattain suuressa 54776: määrässä asianomaisten kuntien asiana. Ruotsissakin työ- 54777: väenopistolaitokset suurimmaksi osaksi ovat kuntien yllä- 54778: pitämät, saaden valtiolta ainoastaan verrattain vähäisen 54779: avustuksen. Valiokunnan mielestä olisi tähän nähden 54780: työväenopistoaatteen kehittäminen ja kannattaminen 54781: maassamme jätettävä niin paljon kuin mahdollista joko 54782: kaupunkikuntien itsensä tai kunnan piirissä asiaa harras- 54783: tavain kesken syntyneiden kannatusyhdistysten huoleksi. 54784: Kokonaan ei asiaa kuitenkaan voitane jättää paikka- 54785: kunnallisen harrastuksen varaan varsinkin siihen nähden, 54786: että tämänlaisen opiston saattaminen täysin tarkotustaan 54787: vastaavaan kuntoon ilman valtion avustusta käynee vai- 54788: keaksi. Valiokunnan mielestä pitäisi vaitionkin puoles- 54789: taan olla aineellisella kannatuksellaan tukemassa tämän 54790: tärkeän valistustyön menestymistä ja onkin Valiokunta 54791: senvuoksi päättänyt esittää, että työväenopistoille annet- 54792: taisiin vuotuista valtioapua 2,ooo-s,ooo markkaa, riip- 54793: puen summan suuruus siitä, kuinka paljon asianomainen 54794: kunta tai kannatusyhdistys opiston hyväksi uhraa. V a- 54795: liokunnan ajatuksen mukaan ei valtion avustus missään 54796: tapauksessa saisi nousta suuremmaksi sitä rahamäärää, 54797: Työväenopistojen valtioapu. 3 54798: 54799: minkä kunta tai kannatusyhdistys opiston kannattamiseksi 54800: käyttää, eli siis korkeintaan so ro :iin opiston vuosime- 54801: noista. Valiokunnassa on myös esitetty ja kannatusta 54802: saanut se mielipide, ettei asetettaisi mitään alinta rajaa 54803: valtioavulle, vaan tehtäisiin valtioavun suuruus riip- 54804: puvaksi siitä, miten paljon muilta tahoilta laitoksen 54805: hyväksi uhrataan. Valiokunta on kuitenkin katsonut 54806: alimman rajan määräämisen välttämättömäksi siitä syystä, 54807: ettei valtion avustusta työväenopiston nimellä voitaisi 54808: käyttää miten vähäpätöisten kurssien hyväksi tahansa. 54809: Luonnollisesti täytyy valtion avustusta antaessaan 54810: vaatia, että avustusta saavalla opistolla on ohjesään- 54811: tö, joka takaa, että opisto tahtoo antaa tyovaes- 54812: tölle tietoja luonnon laeista ja yhteiskunnan kehityksestä 54813: tieteellisen tutkimuksen perusteella ja että sen talouden 54814: hoito on järjestetty täysin taatulle kannalle. Tosin on 54815: näiden opistojen järjestämisessä useampia muitakin tär- 54816: keitä kohtia, jotka tulevaisuudessa voinevat vaatia eri- 54817: tyistä päätöstä eduskunnankin puolelta. Sellaisia o'vat 54818: esim. kysymykset näiden opistojen johtokunnan asetta- 54819: misesta, oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista y. m. Valio- 54820: kunta ei kuitenkaan tällä kertaa ole katsonut tarpeelliseksi 54821: tällaisiin kysymyksiin tarkemmin kajota. Välttämättö- 54822: mänä ehtona valtioavun saannille on kuitenkin pidettävä 54823: sitä, että opistolla on vakinainen johtaja ja että sen 54824: johtokunnassa on jäseninä myös työväestön valitsemia 54825: henkilöitä sekä että opistojen sisäänkirjoitusmaksu, missä 54826: sitä vaaditaan, ei ole niin korkea, että se millään tavalla 54827: olisi esteenä varattomimpienkaan osanotolle opiston tar- 54828: jaomaan opetukseen. Luonnollisena seurauksena valtio- 54829: avun saannista on myös, että opistojen on hallitukselle 54830: annettava tarpeelliset tiedot kunkin oppivuoden toimin- 54831: nasta. Tämän lisäksi on esitetty yhdeksi ehdoksi joku 54832: alin oppilasmäärä, mutta on Valiokunta katsonut sen tar- 54833: peettomaksi, koska kunnalta tai kannatusyhdistykseltä 54834: vaadittu korkea avustus kylläkin takaa, ettei valtioapua 54835: aivan mitättömille oppilasmäärille tulla pyytämään. 54836: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25. 54837: 54838: Tähän tarkotukseen vuodeksi 1909 tarvittavan mää- 54839: rärahan suuruuden on V aliakunta arvioinut 30,000 mar- 54840: kaksi. 54841: Yllä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh- 54842: dottaa, 54843: että Eduskunta vuodeksi I909 myöntäisi 54844: 3o,ooo markan suuruisen määrärahan käytet- 54845: täväksi yllä esitetyllä tavalla työväenopistojen 54846: avustamiseen. 54847: 54848: Helsingissä lokakuun 7 p :nä 1908. 54849: 54850: 54851: 54852: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 54853: Soininen (osittain), varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet 54854: V. Jokinen, Järvinen, Kares, Lahtinen, Lundström, Myl- 54855: lylä, Peltonen, Piirainen, Raunio (osittain), V. T. Rosen- 54856: qvist (osittain), Sundblom ja Waarala sekä varajäsenet 54857: Kaipio, Kivilinna (osittain), Lantto ja Sohlberg ( osit- 54858: tain). 54859: Työväenopistojen valtioapu. 5 54860: 54861: 54862: 54863: 54864: Vastalause. 54865: 54866: Työväenopistot maassamme ovat vielä alullaan. 54867: Mutta varmaa on, että ne tulevat pian ripeästi kehitty- 54868: mään, jos niille vaan taataan riittävä avustus ja niiden 54869: johto järjestetään niin, että opistot saavuttavat työväen 54870: luottamuksen. Tehdessään ehdotusta työväenopistoille 54871: annettavasta valtioavusta ei Valiokunnan enemmistö mie- 54872: lestämme kuitenkaan ole osannut täysin oikeaan kummas- 54873: sakaan suhteessa. 54874: Mitä ensinnäkin itse avustukseen tulee, on Valiokunta 54875: asettunut sille kannalle, että sen ehdottaman apurahan, 54876: 2,ooo--s,ooo markkaa, saisivat vain sellaiset opistot, jotka 54877: niitä kannattavalta kunnalta tai yhdistykseltä saisivat avus- 54878: tusta ainakin 2,ooo markkaa, ja saisivat opistot apurahaa 54879: korkeintaan saman määrän, jolla kunta ja kannatusyhdis- 54880: tys opistoa kannattavat. Sellainen avustuksen ehto on 54881: epäilemättä epäoikeudenmukainen. Opiston voi vaatimat- 54882: tomissa oloissa ajatella voivan suoriutua vähemmilläkin 54883: kuin 4,000 markan vuosimenoilla, joka V aliakunnan 54884: enemmistön ehdotuksen mukaan kuitenkin yleensä tulisi 54885: olemaan vähin valtioapua nauttivan opiston menosääntö. 54886: Sellainen paikkakunta, joka katsoisi voivansa tulla toi- 54887: meen opistolla, jonka vuotuiset menot olisivat esim. 3,000 54888: markkaa, voisi näistä menoista saada valtioavulla korvat- 54889: tua vain kolmannenosan, kun opiston, valtioapua saadak- 54890: seen, joka tapauksessa täytyisi hankkia paikkakunnallista 54891: kannatusta vähintään tuo 2,000 markkaa. V aliakunnan 54892: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25. 54893: 54894: enemmistön ehdotuksen mukaan joutuisivat siten pienem- 54895: mät paikkakunnat, jotka kuitenkin muutenkin elävät ah- 54896: taammissa oloissa, kovin epäoikeudelliseen asemaan. Li- 54897: säksi ei Valiokunnan enemmistön ehdotus anna mitään 54898: takeita siitä, etteivät varat, vallan vastoin V aliakunnan 54899: tarkotusta, joudu ,vähäpätöisten" - vaikka kalliiden - 54900: kurssien kannattamiseen. Nämä epäkohdat vältetään ko- 54901: konaan, jos valtioavun ainoaksi ehdoksi asetetaan rahalli- 54902: sena kannatuksena ja riittävänä oppilasmääränä ilmenevä 54903: paikkakunnallinen harrastus. 54904: Toinen tärkeä seikka koskee opistojen johtokuntien 54905: kokoonpanoa. V aliakunnan enemmistö tyytyy siinä suh- 54906: teessa ehdottamaan valtioavun ehdoksi, että johtokunnassa 54907: tulee olla ,jäsenenä myös työväestön valitsemia henkilöi- 54908: tä." Meidän mielestämme tulee opiston kannattajien kui- 54909: tenkin, jos tahtovat valtioapua saada, alistua pitemmälle- 54910: kin meneviin oikeuden vaatimuksiin. Olemme varmasti 54911: vakuutettuja siitä, että opistot eivät voi saavuttaa niiden 54912: menestymiselle välttämätöntä työväestön luottamusta, ellei 54913: työväestöllä ole ratkaisevaa sanansijaa opistojen johto- 54914: kunnissa. Helsingissä toimeenpannuilla kunnan avusta- 54915: milla luentokursseilla on monina vuosina käytännöllinen 54916: johto ollut työväestöstä riippuvainen, ja ovat kurssit tie- 54917: tääksemme silloin menestyneet kaikinpuoliseksi tyydy- 54918: tykseksi. . 54919: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme, 54920: 54921: että Eduskunta pää.ttäisi muuttaa puheena- 54922: olevia seikkoja koskevat perustelujen kohdat 54923: seuraavansisältöisiksi: 54924: työväenopisto on oikeutettu, jos siinä on 54925: vähintään viisikymmentä (50) oppilasta, saa- 54926: maan valtioapua ainakin saman määrän, jolla 54927: kunta ja kannatttsyhdistys yhteensä opistoa 54928: kannattavat, ei kuitenkaan enempää kuin viisi- 54929: tuhatta ( s,ooo) markkaa; 54930: Työväenopistojen valtioapu. 7 54931: 54932: opiston johtokunta on kokoonpantava si- 54933: ten, että ratkaiseva sana-nvalta siinä on paikka- 54934: kunnan työväenjärjestöillä, jotka valitsevat 54935: itselleen johtokuntaan edustajia suhteellisesti 54936: jäsenmääräänsä nähden. 54937: 54938: Helsingissä, 7 p :nä lokakuuta 1908. 54939: 54940: 54941: Wäinö Jokinen. Maria Raunio. 54942: 0. W. Kaipio. William Lundström. 54943: Jaakko Piirainen. Arvi Lahtinen. 54944: Josua Järvinen. 54945: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kiri apaino. 54946: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25. 54947: 54948: 54949: 54950: 54951: Suomen Eduskunnan alamainen 54952: anomus kannatusavun myöntämisestä työ- 54953: väenopistoille. 54954: 54955: 54956: 54957: 54958: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 54959: ja Suuriruhtinas 1 54960: 54961: 54962: 54963: 54964: Eduskunnas.sa on tehty anomusehdotus kannatusavun 54965: myöntämisestä työväenopistoille, jonka Eduskunta on otta- 54966: nut säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksensä. 54967: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25. 54968: 54969: Sellainen opetustoiminta, jonka tarkoituksena on le- 54970: vittää vapaaseen tutkimukseen perustuvaa yleistä valistusta 54971: työväen keskuuteen sekä herättää harrastusta yhteisktm- 54972: nallista edistystä ja taloudellista vaurastumista koskeviin 54973: kysymyksiin, samalla kuin opetus pyrkii pysyttelemään 54974: erillään päivän valtiollisista ja uskonnollisista riidoista, 54975: on yleisesti tunnustettu välttämättömäksi. Eri:laisia luen- 54976: tokursseja on tässä tarkoituksessa jo pitkät ajat pidetty 54977: useissa kaupungeissa. 54978: Viime vuosina ovat nämä harrastukset muutamissa 54979: kaupungeissamme saaneet aikaan erityisten n. s. työväen- 54980: opistojen perustamisen. Yleensä on kuitenkin huomat- 54981: tavissa, ettei mitään vakiintuneempaa toimintatapaa tällä 54982: alalla meillä vielä ole saavutettu, riippuen tämä 54983: osittain asian uutuudesta, osittain sopivain opettaja- 54984: voimienkin puutteesta eri paikkakunnilla, mutta varsinkin 54985: siitä, että tämä opetustoiminta ei ole saanut riittävää 54986: aineellista kannatusta. 54987: Käsitellessään kysymystä valtioavun myöntämisestä 54988: työväenopistoille on Eduskunta, tunnustaen näiden opis- 54989: tojen ylempänä viitatun suuren merkityksen työväen hen- 54990: kisinä kehittäjinä, kuitenkin, katsoen kaupunkikuntien 54991: suhteelliseen varallisuuteen, ollut sitä mieltä, että niiden 54992: kannattaminen yleensä on pidettävä verrattain suuressa 54993: määrässä asianomaisten kuntien asiana. Eduskunnan mie- 54994: lestä olisi tähän nähden työväenopistoaatteen kehittäminen 54995: ja kannattaminen maassamme jätettävä niin paljon kuin 54996: mahdollista joko kaupunkikuntien itsensä tai kunnan pii- 54997: rissä asiaa harrastavain kesken syntyneiden kannatus- 54998: yhdistysten huoleksi. 54999: Kokonaan ei asiaa kuitenkaan voitane jättää paikka- 55000: kunnallisen harrastuksen varaan varsinkin siihen nähden, 55001: että tämänlaisen opiston saattaminen täysin tarkoitustaan 55002: vastaavaan kuntoon ilman valtion avustusta käynee vai- 55003: keaksi. Siihen nähden onkin Eduskunta ollut sitä mieltä, 55004: että työväenopistoille olisi annettava vuotuista valtioapua 55005: Työväenopistojen valtioapu. 3 55006: 55007: 2,ooo-s,ooo markkaa, riippuen summan suuruus siitä, 55008: kuinka paljon asianomainen kunta tai kannatusyhdistys 55009: opiston hyväksi uhraa. Missään tapauksessa ei valtion 55010: avustus saisi nousta suuremmaksi sitä rahamäärää, minkä 55011: kunta tai kannatusyhdistys opiston kannattamiseksi käyt- 55012: tää. Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi nimenomaan 55013: rajoittaa alimman valtioavun määrän, koska muuten voi- 55014: taisiin vaition avustusta työväenopiston nimellä käyttää 55015: miten vähäpätöisten kurssien hyväksi tahansa. 55016: Avustusta saavalta opistolta on luonnollisesti vaadit- 55017: tava takeita siitä, että opisto antaa opetusta tieteellisen 55018: tutkimuksen perusteella ja että sen talouden hoito on jär- 55019: jestetty täysin taatulle kannaile. Sellaisiin kysymyksiin 55020: näiden opistojen järjestämisessä, kuin esim. kysymykset 55021: johtokuntain asettamisesta, oppilaiden sisäänkirjoitus- 55022: maksuista y. m., jotka tulevaisuudessa voinevat vaatia jär- 55023: jeSitelyä eduskunnankin puolelta, ei Eduskunta tällä lrertaa 55024: ole katsonut tarpeelliseksi lähemmin kajota. Välttämät- 55025: tömänä ehtona valtioavun saannille on kuitenkin pidet- 55026: tävä sitä, että opistolla on vakinainen johtaja ja että sen 55027: johtokunnassa on jäseninä myös työväestön valitsemia 55028: henkilöitä sekä että opistojen sisäänkirjoitusmaksu, missä 55029: sitä vaaditaan, ei ole niin korkea, että se millään tavalla 55030: olisi esteenä varattomimpienkaan osanotolle opiston tar- 55031: jaomaan opetukseen. Luonnollis,ena seurauksena valtio- 55032: avun saannista on myös että opistojen on hallitukselle 55033: annettava tarpeelliset tiedot kunkin oppivuoden toimin- 55034: nasta. 55035: Tähän tarkoitukseen vuodeksi 1909 tarvittavan mää- 55036: rärahan suuruuden on Eduskunta arvioinut 30,000 mar- 55037: kaksi. 55038: Yllä esitettyjen perusteiden nojalla saa Eduskunta 55039: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa il- 55040: moittaa puolestaan päättäneensä 55041: 4: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25. 55042: 55043: vuodeksi I909 myöntää 3o,ooo markan 55044: suuruisen määrärahan käytettäväksi yllä esite- 55045: tyllä tavalla työväenopistojen avustamiseen. 55046: 55047: Samalla kuin Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä 55048: johdosta ottaneensa armolliseen esitykseen varojen osot- 55049: tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi- 55050: tuksia varten vuodeksi 1909 antamassaan alamaisessa vas- 55051: tauksessa huomioon 30,000 markan määrärahan työväe11r 55052: opistoJen avustamiseksi, saa Eduskunta alamaisesti anoa: 55053: 55054: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 55055: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä 55056: main-itun päätöksen. 55057: 55058: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 55059: 55060: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 55061: 55062: 55063: 55064: 55065: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 55066: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26. 55067: 55068: 55069: 55070: 55071: Valtiovarainvaliokunnan mie- 55072: tintö N:o 11 anomusehdotuksen johdosta, 55073: joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren 55074: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastus- 55075: saarten ja luotojen luovuttamista asian- 55076: omaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaisky- 55077: lien käytettäväksi. 55078: 55079: 55080: Eduskunta on pöytäkirjanotteen keralla lähettänyt 55081: Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi edustaja Juhani 55082: Arajärven y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen N :o 55083: 12 (Liitteet II, siv. 38), joka koskee Haminan ja Haapa- 55084: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten 55085: ja luotojen luovuttamista kohtuullista veroa vastaan Viro- 55086: lahden, Vehkalahden ja Kymin pitäjäin saaristokylien 55087: käytettäväksi. 55088: Kymin kihlakunnalle voimassa olevissa maakirjoissa 55089: mainitaan Haapasaari eli Aspö Kymin pitäjässä sijaitse- 55090: vana rälssiulkosaarena. Tämän lisäksi mainitaan seuraa- 55091: vat 21 ulkosaarta, nimittäin: Klubbis, Bredskär, Kolm- 55092: selkäpetur, Kuusenkari, Aspskär, Koides, Voikari, Kilp- 55093: saari ja Etelä-Kari Kymin pitäjässä, Koivuluoto, Finni, 55094: Korkialuoto, Utstamö, Vellingskär, Kirvu, Landskär 55095: ja Kalliosaari Vehkalahden pitäjässä sekä Mustamaa, 55096: Pisi, Pitkäluoto ja Huovaksi Virolahden pitäjässä, joista 55097: kaikista on merkintä: ,Maakirjatutkimuksessa näytetty- 55098: jen asiakirjain nojalla selvitettiin 22 meressä sijaitsevaa 55099: kruunulle kuuluvaa saarta ja luotoa olevan annettu Haa- 55100: pasaaren luotseille vieressä mainittua veroa vastaan, ilman 55101: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o II. 55102: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26. 55103: 55104: että näiden luotojen nimiä sanotuissa asiakirjoissa on il- 55105: moitettu. Kuitenkin saatiin kartasta tietää 21 luodon 55106: nimet, jotka olivat vieressä mainitut yhdeksän (Kymin 55107: pitäjässä) sekä kahdeksan kuuluvat Vehkalahden pitä- 55108: jään ja neljä Virolahden pitäjään, ja arveltiin 22 :nnen 55109: tarkoittavan Haapasaarta, missä luotsien asunnot ovat." 55110: Sanotuista saarista maksetaan nykyään ,sääntönäis- 55111: veroa" Haapasaaresta Rpl. 1: 44, muista luodoista yh- 55112: teensä kaikkiaan Rpl. 11:21 %- Haapasaaren vero on 55113: kuitenkin maakirjan mukaan käytetty, minkä vuoksi sitä 55114: todellisuudessa ei kanneta. 55115: Viimeisissä ruotsinaikaisissa maakirjoissa, jotka on 55116: tehty 1730-luvulla, vähää ennen kuin kihlakunnan koko 55117: alue Turun rauhanteossa vuonna 1743 luovutettiin Venä- 55118: jälle, mainitaan Haapasaari rälssisaarena, jossa asui jouk- 55119: ko nimeltä lueteltuja talonpoikia, jota vastoin muut saaret 55120: on merkitty ,kruunun ulkosaariksi, joita ainoastaan ka- 55121: lanpyynnin aikana yksi ja toinen käyttää kalastukseen 55122: osuutta vastaan kruunulle." Olot näyttävät pysyneen si- 55123: nällään, ja kruunu on antanut saaret viereisine kalastuk- 55124: sineen vuokralle senkin jälkeen kun tämä alue oli yhdis- 55125: tetty Venäjään, kunnes toukokuun 28 päivänä 1791 an- 55126: nettu ukaasi sen sijaan määräsi, että puheena olevat saaret, 55127: joiden luku siinä, luultavasti Haapasaaren kera, ilmoite- 55128: taan 22 :ksi, on kalastusoikeuksineen kaikiksi ajoiksi annet- 55129: tava Haapasaaren luotseille Haminan luotsauspiirissä; ja 55130: Hallitsevan Senaatin kahta päivää myöhemmin annetun 55131: määräyksen johdosta asianomainen Kameraalihovi hankki 55132: asiassa tarpeellisen selvityksen sekä poisti sitten päätök- 55133: sellään elokuun 10 päivältä 1792 mainitut saaret niistä 55134: tiloista, jotka kruunu oli antanut vuokralle vuotuista veroa 55135: vastaan, sekä siirsi niiden hallintaoikeuden vuotuista 33 55136: ruplan 65 ;4 kopeekan veroa vastaan Haminan ja Haapa- 55137: saaren luotseille. V aliakunnalle ei ole tunnettua, milloin 55138: tämä vero on alennettu edellämainittuun I I ruplan 21 % 55139: kopeekan määrään. 55140: Eräiden luotsien kalastusoikeudet. 3 55141: 55142: Tästä näkyy, että kruunu on luopunut välittömästä 55143: oikeudestaan edellä lueteltuihin 2I kruununulkosaareen, 55144: jotka on jonkunlaisena palkkaetuna annettu Haapasaarella 55145: asuville Haminan entisen luotsauspiirin luotseille, ja ovat 55146: ne sentähden maakirjain mukaan edelleen mainittujen 55147: luotsien hallussa. Nämä saaret ovat, Mustamaata lu- 55148: kuunottamatta, yhä vielä asumaUomia ja niitä käytetään 55149: siten, että luotsit perheineen osin itse harjoittavat niiden 55150: vesissä kalastusta, osin vuokraavat kalastuksen vuosimak- 55151: sua vastaan viereisten kylä- ja luotsiyhdyskuntain kalas- 55152: tuskunnille. Mustamaan saarella on vakinainen kalastaja~ 55153: asutus, jonka jäsenet kuvernöörin päätöksen kautta kesä- 55154: kuun I2 päivältä I857, minkä Senaatti on vahvistanut 55155: kesäkuun I2 päivänä I858, näyttävät hankkineen itselleen 55156: jonkunlaisen asukasoikeuden Mustamaan saareen, kuiten- 55157: kin velvollisuudella edelleenkin maksaa kalastusveroa 55158: luotseille samalla tavalla kuin siihenkin asti, kunnes sano- 55159: tusta saaresta ja siihen kuuluvasta kalastusoikeudesta toi- 55160: sin määrättäisiin. Joukko pienempiä luoto ja ja kareja on 55161: tullut lisää ja luetaan ilman muuta luotseille luovutettuun 55162: saariryhmään. 55163: Yleistä tyytymättömyyttä oloihin näyttää jo varhain, 55164: kohta mainitun I79I vuoden ukaasin ilmestyttyä, vallin- 55165: neen paikkakunnalla; osaksi syystä että seudun kalastaja- 55166: väestön, joka aikaisemmin oli voinut välittömästi kruunun 55167: kanssa sopia lueteltujen saarien viereisen kalaveden vuo- 55168: tuisesta käyttämisestä, sekä samalla tavalla vieläkin voi 55169: käyttää hyväkseen muiden likellä olevien saarien viereistä 55170: kalastusta, täytyy nyt sopia siitä luotsien kanssa, jotka 55171: siitä kantavat suuremmat maksut; osaksi senkin takia, 55172: että Haapasaaren luotsien on katsottu saaneen ansaitse- 55173: mattoman edun viereisen Kuorsalon rälssiulkosaaren luot- 55174: siyhdyskunnan edellä, jolle ei oltu annettu mitään osaa 55175: mainittuihin kalastusoikeuksiin. Eivätpä vihdoin ne 55176: ehdotkaan, millä saaret oli luovutettu, näy aina olleen 55177: viranomaisille tunnettuja eivätkä nämä aina ole niitä otta- 55178: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26. 55179: 55180: neet varteen, kuten muun muassa edellä mainituista Mus- 55181: tamaan asutusta koskevista tiedoista näkyy. 55182: On tosin ilmeistä, ettei nautintaoikeutta puheena 55183: oleviin saariin ~ikä kalastusoikeutta niiden viereisiin 55184: vesiin käy ottaminen Haapasaaren luotsinvirkain n y- 55185: k y i s i 1t ä pitäjiltä täyttä vastiketta antamatta. Mutta 55186: kun tämä nautintaoikeus toiselta puolen näyttää estä- 55187: vän järkiperäisesti käyttämästä laajan saariston kala- 55188: vesiä kohtuullista ja yksityisten halti jain mielivallasta riip- 55189: pumatonta maksua vastaan, ja taas toiselta puolen vii- 55190: meksi mainittujen luotsauspaikkain luotseille siten annetut 55191: oikeudet eivät näy vastaavan nykyaikaisia palkkaustapoja, 55192: niin olisi toimitettava asian perinpohjainen tutkimus, laa- 55193: japeräisempi kuin minkä Valiokunta nyt on voinut suo- 55194: rittaa, jonka jälkeen, ja jos sittemmin soveliaaksi havai- 55195: taan, saariryhmän kalastus- ja nautintaoikeus olisi saa- 55196: tettava kruunun välittömästi käytettäväksi antamalla vas- 55197: tine nykyisille luotseille. Kalastusoikeus näyttää sitten 55198: olevan pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi annettava vuok- 55199: ralle samoinkuin oli laita ennen vuotta I 791 ; V aliakunnan 55200: tiedossa on, että siten edelleen on laita esim. Virolahden 55201: pitäjässä sijaitsevan, 15 luotoa ja karia käsittävän, Mar- 55202: tinsaaren saariryhmän, joka vuokrataan erinäisille kalas- 55203: tuskunnille osin epämääräiseksi ajaksi, osin kuudeksi ja 55204: viideksi vuodeksi, erinäisten maakirjoissa olevain senaa- 55205: tinpäätösten ja kuvernöörin määräysten mukaan. 55206: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh- 55207: dottaa Eduskunnan anottavaksi, 55208: 55209: että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö 55210: toukokuun 28 päivänä I79I annetun Keisaril- 55211: lisen ukaasin määräystä, jolla edellä lueteltujen 55212: Kymin, Vehkalahden ja Virolahden pitäjissä 55213: sijaitsevain 2 I ulkosaaren viereinen kalastus- 55214: oikeus sekä itse saarten käyttöoikeus on palkka- 55215: etuna annettu eräille Haminan entisen luotsi- 55216: Eräiden luotsien kalastusoikeudet. 5 55217: 55218: piirin luotseille) voitaisi peruuttaa ja mainituille 55219: luotseille antaa tämän vastikkeeksi rahapalkkio ). 55220: sekä että mainittujen saarten vuokraaminen tai 55221: muu käyttäminen sopivalla tavalla järjestettäi- 55222: S11n. 55223: 55224: 55225: 55226: 55227: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 55228: Palmen) jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio, 55229: Kanervo, V. Korhonen, Koskelin, Laine, Neovius, Par- 55230: tanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Sivenius, Tanner, Vikman 55231: ja Virkkunen sekä varajäsenet Kiiskinen ja Saarikivi. 55232: 55233: Helsingissä, lokakuun IO päivänä 1908. 55234: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 55235: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 27. 55236: 55237: 55238: 55239: 55240: Laki valiokunnan mietintö N:o 6 55241: perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista 55242: koskevan anomusehdotuksen johdosta. 55243: 55244: 55245: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmistelevaa käsit- 55246: telyä varten lähettänyt edustaja Nykäsen y. m. anomus- 55247: ehdotuksen N :o 71, joka koskee perimysmaan erikoisluon- 55248: teen lakkauttamista. 55249: 55250: 55251: Perimysmaaksi kutsutaan maalla olevaa kiinteimistöä, 55252: joka on omistajallensa joutunut perinnön kautta tai jonka 55253: hän on itselleen hankkinut sen perityn maalaiskiintei- 55254: mistön sijaan, josta hän on jollakin tavalla luopunut. 55255: Perimysmaan Juontoisena pidetään sen ohessa määrätyissä, 55256: alempana tarkemmin mainittavissa tapauksissa muukin 55257: maalaiskiinteimistö kuin myöskin se kaupunkikiinteistö ja 55258: irtain tavara, joka on pantu perimysmaan sijaan. Peri- 55259: mysmaan vastakohtana on ansiomaa, jolla siis käsitetään 55260: sellaista kiinteätä omaisuutta, johon on hankittu omistus- 55261: oikeus muulla kuin yllämainitulla tavalla. Perimys- 55262: maan ja ansiomaan välinen oikeudellinen eroavaisuus 55263: on siinä, että perimysmaa on, mikäli muun muassa kos- 55264: kee sen myymistä, vaihettamista, lahjoittamista ja testa- 55265: menttaamista, erinäisten rajoittavien säännösten alainen, 55266: mitkä säännökset eivät koske ansiomaata. 55267: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6. 55268: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27. 55269: 55270: Jos myydään perimysmaata, on eräillä myyjän suku- 55271: laisilla oikeus sukuun lunastaa myyty maa, s. o. maksa- 55272: malla kauppahinnan pääsee sukulunastaja ostajan sijaan 55273: myydyn kiinteistön omistajaksi. Maakaaren 6 luvun mu- 55274: kaan olivat alkuaan laillisia sukulunastajia sivusukulai- 55275: setkin serkkuja myöten taikka ne, jotka polviluvussa oli- 55276: vat heidän tasallaan, mutta on asetuksella 27 päivältä ke- 55277: säkuuta 1878 sukulunastusoikeus rajoitettu myyjän lap- 55278: siin ja vanhempiin. Sen, joka tahtoo käyttää sukulunastus- 55279: oikeuttaan, tulee siitä nostaa oikeudessa vaatimus viimeis- 55280: täänkin ennenkuin kolmas huuto on ostajalle annettu. Su- 55281: kulunastusoikeuteen nähden on perimysmaan tuontoisena 55282: pidettävä myöskin sellainen maalaiskiinteistö, jonka omis- 55283: taja on itse sukuun lunastanut tai ostanut sukulunastus- 55284: polvessa olevalta sukulaiselta, jonka kädessä se oli peri- 55285: mysmaata. Perimysmaan vaihettamisesta on Maakaaren 55286: 3 luvussa säädetty, ettei sellaista maata saa vaihettaa kau- 55287: punkikiinteimistöön ja että, jos se vaihetetaan maalais- 55288: kiinteistöön ynnä rahaan, ja rahaa on yhtä paljon tai 55289: enempi kuin maata, se on sukulunastuksen alainen. Maa- 55290: kaaren 8 luvussa on perimysmaata kielletty lahjoittamasta 55291: ja myönnetty, jos se kuitenkin tehdään, perilliselle oikeus 55292: peräyttää se takaisin lahjoittajan kuoltua. Perimysmaata 55293: ei myöskään Perintökaaren I 7 luvun mukaan saa testa- 55294: mentata. Saman kiellon alainen ja siis perimysmaan luon- 55295: toinen on, paitsi maalaiskiinteistöä, se irtain tavara ja kau- 55296: punkikiinteimistö, mikä on perinnönjaossa otettu perimys- 55297: maan sijaan. Siinä tapauksessa sekä jos joku muuten 55298: on luovuttanut toiselle perimysmaansa, on hänen kuole- 55299: mansa jälkeen pantava perimysmaan sijaan muuta omai- 55300: suutta, kiinteätä tai irtainta, ja se omaisuus on sen kä- 55301: dessä, joka sen perii, pidettävä perimysmaan luontoisena, 55302: mutta peritään sen jälkeen, mikäli se ei ole maalaiskiin- 55303: teistöä, niinkuin muusta omaisuudesta on määrätty. Vih- 55304: doin säädetään että, jos joku testamentilla antaa pois su- 55305: kuun ostamansa maan, perillisillä on valta ostohinnalla 55306: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 3 55307: 55308: lunastaa se takaisin. Näiden säännösten alaisia eivät ole 55309: palstatilat sikäli ettei niihin ole sukulunastusoikeutta. 55310: Edellä selostetut perimysmaan vapaata omistusta ra- 55311: joittavat säännökset ovat jäännöstä vanhemmilta ajoilta. 55312: Aikana, jolloin julkinen valta ei vielä ollut kyllin vakaan- 55313: tunut ja voimakas voidakseen tehokkaalla tavalla yllä- 55314: pitää oikeusjärjestystä, täytyi yksityisen kansalaisen, joka 55315: tietenkin oli liian heikko itse suojellakseen oikeuttansa, 55316: etsiä turvaa yhteenliittymisessä toisten yksilöitten kanssa. 55317: Luonnollisen pohjan tällaiselle yhteenliittymiselle muo- 55318: dosti suku, ja onkin suvuilla kaikkialla ollut siinä 55319: kohden tärkeä tehtävänsä. Selvää on, että kuta voimak- 55320: kaampi jokin suku oli, sitä paremmin se vastasi tarkoi- 55321: tustansa, sitä turvatumpi oli sen yksityisten jäsenten ase- 55322: ma. Ja kun maaomaisuus siihen aikaan oli miltei ainoa 55323: varallisuuden muoto ja maan omistaminen siis tuotti voi- 55324: maa ja vaikutusvaltaa, tuli ymmärrettävästi sukujen pää- 55325: pyrinnöksi ei ainoastaan suurien maaomaisuuksien hank- 55326: kiminen vaan myöskin niiden säilyttäminen suvun tai 55327: oikeammin sen miespuolisten jäsenten hallussa. Seurauk- 55328: sena tästä oli, että lainsäädännönkin avulla koetettiin edis- 55329: tää mainittua tarkoitusperää. Siten syntyivät säännökset 55330: sukulunastusoikeudesta ja muut edellä luetellut perimys- 55331: maan vapaata omistusta rajoittavat määräykset. Näihin 55332: on vielä luettava myöskin se avioliittolainsäädännön alaan 55333: kuuluva määräys, että puolisoilla ei ole naimaosaa tois- 55334: tensa perimysmaahan. 55335: Kun se yhteiskuntatila, joka aiheutti sellaisen lain- 55336: säädännön syntymisen kuin edellä on mainittu, jo aikoja 55337: sitten on lakannut olemasta ja suvulla ei enää ole samaa 55338: yhteiskunnallista merkitystä kuin ennen, puuttuu siis ny- 55339: kyisin kysymyksenalaiselta lainsäädännöltä varsinainen pe- 55340: rustus. Tosin on sukulunastusoikeuden puolustukseksi 55341: huomautettu siitä rakkaudesta esi-isiltä perittyä maata 55342: kohtaan, joka vallitsisi maataviljelevässä väestössä, sekä, 55343: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27. 55344: 55345: mitä tulee testamenttaus- ja lahjoittamiskidtoon, esiin- 55346: tuotu, että sen oikea merkitys nyttemmin on siinä, että sen 55347: kautta estetään alaikäisiä lapsia joutumasta vanhempainsa 55348: jäämistöstä osattomiksi ja yhteiskunnan elätettäviksi. Nä- 55349: mä syyt eivät kuitenkaan ole, niinkuin seuraavasta näky- 55350: nee, riittäviä perimysmaan erikoisluonteen edelleenkin säi- 55351: lyttämiseksi. 55352: Joskin suku! unastusoikeuden käyttämiseen toisinaan 55353: saattaa olla syynä kiintymys sukumaahan, on, sen mu- 55354: kaan kuin kokemus on osottanut, verrattomasti useimmis- 55355: sa tapauksissa sen aiheuttanut epäoikeutettu voitonhimo. 55356: Kun sukulunastusriidat luonteeltaan ovat yleensä varsin 55357: sekavat ja pitkälliset, on siitä omistuksen epävarmuuden 55358: vuoksi taas seurauksena, että viljelys sellaisilla tiloilla, 55359: joista on olemassa riita, rappeutuu. Mutta ei ainoastaan 55360: sellaisilla tiloilla, vaan yleensäkin perimysmaalla on, eten- 55361: kin jos tila on pienempi, havaittu viljelys heikommaksi 55362: kuin ansiomaalla, ja onkin tähän luonnolliset syyt. Kun 55363: perheen lapset tietävät, ettei tilasta riitä heille kaikille toi- 55364: meentuloa, lähtevät he toinen toisensa jälkeen muualle 55365: työansioon, ja siten jäävät vanhemmat monastikin van- 55366: huuden päiviksi ilman apua maanviljelyksessään. Ja jos 55367: joku lapsista jääkin kotiin siinä aikeessa, että hän vastai- 55368: suudessa lunastaa talon kanssaperillisiltään, lamantuu hä- 55369: nen työintonsa tiedosta, että hän saa maksaa sitä suurem- 55370: man lunastuksen kuta enemmän työtä hän taloon uhraa. 55371: Tämän johdosta onkin käynyt varsin yleiseksi, että van- 55372: hemmat jo eläessään myyvät talon jollekin perillisistään. 55373: Mutta huolimatta siitä, että täten saattaa syntyä vääryyttä 55374: muille perillisille, on siitä sekin haitta, että vanhemmat, 55375: vaikka vielä ovat täysin työkykyiset, siirtyvät eläkkeelle 55376: ja siten joutuvat talolle rasitukseksi. Jos tila on myyty 55377: siksi halvasta, että muut perilliset katsovat syytä olevan 55378: käyttää sukulunastusoikeuttaan,ja tila sitten perillisten kes- 55379: ken jaetaan, tulevat osat monasti siksi epämukaviksi, ettei 55380: tuottavaa viljelystä niillä voida harjoittaa. Siinä tapauk- 55381: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 5 55382: 55383: sessa sitä vastoin että vanhemmilla olisi oikeus testamen- 55384: tilla määrätä tällaisestakin maasta eikä sukulunastus- 55385: oikeutta siihen olisi, saattaisivat vanhemmat jakaa omai- 55386: suutensa lastensa kesken sen mukaan kuin kukin heistä 55387: on tehnyt työtä kodin hyväksi. V aliakunnassa on vielä 55388: huomautettu sitäkin tosiasiaa, että, kun testamenttaamis- 55389: kielto ulottuu perimysmaan vastikkeeseenkin, saattaa ta- 55390: pahtua ja todellisuudessa onkin tapahtunut, että henkilö, 55391: joka on aikonut testamentata myydystä perimysmaasta 55392: saadut varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin, on aikeestaan 55393: luopunut pelätessään että hänen kuolemansa jälkeen hänen 55394: perillisensä, jotka saattavat olla varsin kaukaisia ja muu- 55395: ten hyvin toimeentulevia, tulevat riitauttamaan testa- 55396: mentin. 55397: Kun säännökset perimysmaan erikoisluonteesta Va- 55398: liokunnan mielestä siis ovat lakkautettavat, on tar- 55399: peellista siinä tarkoituksessa raJotttaa testamenttaus- 55400: vapautta, etteivät ne henkilöt, joista testamenttaaja 55401: on velvollinen pitämään huolta, joudu kohtuutto- 55402: main testamenttisäädösten kautta puutteenalaiseen tilaan. 55403: Kaupunkilaisoikeuden mukaan on nykyisin voimassa että, 55404: jos on rintaperillisiä elossa, ei saa antaa testamentilla 55405: enempää kuin kuudennen osan omaisuudesta, mutta jos 55406: rintaperillisiä ei ole, vaan muita kotimaisia perillisiä, saa 55407: testamentata kaiken muun omaisuutensa paitsi puolet 55408: peritystä kiinteimistöstä. Maalaisoikeuden mukaan on 55409: testamenttausvapautta supistettu sellaiseen omaisuuteen 55410: nähden, joka ei muuten ole rajoitusten alainen, siten että, 55411: jos on vajavaltaisia lapsia, joilla ei ole mitään elatuksek- 55412: sensa ja kasvatukseksensa, on heille jätettävä heidän sää- 55413: tynsä ja arvonsa mukaan niin paljon kuin tuomari koh- 55414: tuulliseksi katsoo, kunnes he voivat itsensä elättää. Edellä 55415: esitettyjä säännöksiä kehittäen olisi Valiokunnan mielestä, 55416: samalla kuin erotus maalais- ja kaupunkilaisoikeuden sekä 55417: kiinteimistön ja irtaimiston välillä nykyisten taloudellisten 55418: ja yhteiskunnallisten olojen vallitessa tarpeettomana pois- 55419: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27. 55420: 55421: tettaisiin, säädettävä että, jos on lapsia tai muita rinta- 55422: perillisiä, testamentilla ei saa antaa pois enempää kuin 55423: että jälellä oleva osa kohtuullisen harkinnan mukaan riit- 55424: tää vajavaltaisten rintaperillisten elatukseen ja kasvattami- 55425: seen kunnes he voivat itsensä elättää, sekä sellaisten rinta- 55426: perillisten elatukseen, jotka kivulloisuuden vuoksi tai muus- 55427: ta syystä eivät voi itse hankkia elatustaan. Laajemmalti ja 55428: varsinkaan muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei näytä 55429: olevan syytä testamenttausvapautta rajoittaa, koska tes- 55430: tamenttaajalla ei muihin nähden ole samaa välitöntä vel- 55431: vollisuutta huolehtia heidän toimeentulostaan. Jos edellä- 55432: oleva myönnetään oikeaksi, on siitä johdonmukaisena seu- 55433: rauksena, että myöskin lahjoittamisoikeudesta on tarpeen 55434: samaan suuntaan käyviä säännöksiä. Sen tapaisia rajoit- 55435: tavia määräyksiä on voimassa myöskin Ruotsissa, missä 55436: perimysmaan erikoisluonne pääasiallisilta osiltaan ja muun 55437: muassa sukulunastusoikeuteen nähden jo vuosikymmeniä 55438: sitten on lakkautettu. 55439: Edellä Valiokunta ei ole muuten kuin ohimennen kos- 55440: kettanut sitä puolta perimysmaan erikoisluonnetta, joka 55441: sisältyy säännöksiin naimaosasta pesässä. Aviopuolisojen 55442: omaisuussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsää- 55443: dännön uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten joh- 55444: dosta antamassaan mietinnössä on V aliakunta ehdottanut 55445: perimysmaan erikoisluonteen tässäkin kohden lakkautetta- 55446: vaksi ja viittaa nyt vaan siihen mitä sanotussa mietinnössä 55447: on siitä lausuttu. 55448: 55449: Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valiokunta 55450: kunnioittaen ehdottaa, 55451: 55452: että Eduskunta alamaisessa anomuksessa 55453: pyytäisi) että Keisarillinen Majesteetti valmis- 55454: tuttaisi ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi 55455: ehdotuksen laiksi) millä perimysmaan vapaata 55456: luovuttamista rajoittavat säännökset kumotaan 55457: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 7 55458: 55459: sekä testamenttia ja lahjaa koskevat lainmää- 55460: räykset uudistetaan siihen suuntaan kuin ylem- 55461: pänä on esitetty. 55462: 55463: 55464: 55465: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 55466: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet 55467: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni 55468: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, 55469: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet 55470: Ala-Kulju, A. Eronen, Pennanen ja Pietikäinen. 55471: 55472: Helsingissä, 2r p :nä lokakuuta r9o8. 55473: Helsinki r\)08. Vihtori Kososen Kirjapaino. 55474: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55475: 55476: 55477: 55478: 55479: Työväenasiain valiokunnan mie- 55480: tintö N: o 7 valtion ja kuntain työolojen 55481: järjestämistä koskevain anomusehdotusten 55482: johdosta. 55483: 55484: 55485: Suomen Eduskunta on 21 ja 28 p :nä viime elokuuta 55486: työväenasiain valiokuntaan lähettänyt valmisteltavaksi 55487: seuraavat anomusehdotukset, nimittäin: 55488: edustaja Ahlroosin anomusehdotuksen N :o 63, joka 55489: koskee kahdeksantuntisen työpäivän koetteeksi käytäntöön 55490: ottamista valtion teollisuuslaitoksissa, 55491: edustaja Siveniuksen y. m. anomusehdotuksen 55492: N :o 190 kahdeksantuntisen työpäivän kåytäntöön otta- 55493: misesta valtion ja kuntain töissä, 55494: edustaja Koposen y. m. anomusehdotuksen N :o 8r 55495: valtion työolojen järjestämisestä, sekä 55496: edustaja Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomus- 55497: ehdotuksen N :o 224 samasta asiasta ( Valtiopäiväasia- 55498: kirjain Liitteet IX, siv. 71-79). 55499: Valiokunta on ottanut nämä ehdotukset yhteisen kä- 55500: sittelyn alaisiksi ja saa niistä antaa seuraavan mietinnön. 55501: 55502: 55503: Edellä luetelluista anomusehdotuksista koskevat 55504: N :ot 63, 190 ja 224 yksinomaan valtion tai kuntain töissä 55505: käytettävää työaikaa, N :o 8I taas muita työehto ja, nimittäin 55506: kollektiivisopimuksia, tariffilla määrättyjä alimpia palk- 55507: Työväenasiain valiokunnan mietintö N: o 7. 55508: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55509: 55510: koja rautatien rakennustyössä, palkkausmuotoa, etuoikeut- 55511: ta työhön, työväen sananvaltaa työ- eli järjestyssääntöjä 55512: laadittaessa ja työnjohtajia asetettaessa, työväen tervey- 55513: denhoitoa ja komitean asettamista suunnittelemaan näiden 55514: työolojen järjestämistä. Huomattava on näin ollen, että 55515: kaikissa työaikaa koskevissa anomusehdotuksissa nähtä- 55516: västi oletetaan, että uudistukset voitaisiin panna alkuun 55517: kysymystä syvemmälti tutkimatta komitean kautta. Nii- 55518: den välillä on kuitenkin ero olemassa sen toimenpiteen 55519: muotoon nähden, jolla työajan supistus aikaansaataisiin. 55520: Edustaja Ahlroos anoo sitä toimeenpantavaksi koetteeksi. 55521: Edustajat Helenius-Seppälä ja Kaarne anovat lyhyemmän 55522: työajan käytäntöön ottamista sellaisenaan, arvatenkin hal- 55523: linnollisten määräysten kautta. Edustajat Sivenius y. m. 55524: ehdottavat anottavaksi lakiesitystä asiasta. 55525: Ennenkuin valiokunta on ryhtynyt näitä eri ehdo- 55526: tuksia käsittelemään, on valiokunta katsonut velvollisuu- 55527: dekseen luoda lyhyen katsauksen puheena olleisiin työoloi- 55528: hin niin hyvin ulkomailla kuin omassa maassa sekä niistä 55529: saavutettuihin kokemuksiin. Vaikka ainoastaan edustaja 55530: Siveniuksen y. m. anomusehdotuksessa kajotaan kuntien 55531: työväen työaikaan, on valiokunta katsonut asiakseen antaa 55532: samalla katsauksen myös muihin kunnallisiin työoloihin. 55533: valiokunta on tällöin omistanut huomiota ei ainoastaan 55534: niille töille, joita valtio tai kunta itse suoranaisena työn- 55535: antajana teettää, vaan myöskin niille väliurakkatöille, jois- 55536: sa valtio ja kunta erinäisillä aloilla esiintyvät suurina työn- 55537: antajina ja joita muiden urakkatöiden ohella valiokunta 55538: arvelee tarkoitetun edustaja Koposen y. m. esittämässä 55539: vaatimuksessa urakkatyön kieltämisestä. Sitä vastoin va- 55540: liokunta ei ole katsonut olevan syytä kajota valtion ja 55541: kuntain varsinaisten vi.rka- ja palvelusmiesten työoloihin. 55542: 55543: 55544: Epäilemättä on painavimpana kohtana puheenalai- 55545: sissa anomusehdotuksissa vaatimus kahdeksantuntisen työ- 55546: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 3 55547: 55548: päivän käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä 55549: taikka 48 tunnin viikottaisen työajan toimeenpanemista 55550: valtion töissä. Ehdotusten perusteluissa lausutaan sel- 55551: vään, että tarkoitus on täten vaikuttaa työoloihin myöskin 55552: yksityisten harjoittamassa tuotannossa. Mainittua asiaa 55553: arvosteltaessa on ensi sijassa tarkastettava työpäivän ly- 55554: hentämisen vaikutus suoranaisesti puheenalaisiin työ- ja 55555: tuotanto-oloihin. Tässä suhteessa on kokemuksia saa- 55556: vutettu ulkomaiiia, ja voidaan niihin vedota. 55557: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa hyväksyttiin jo 55558: vuonna r868 laki, joka määräsi työajan pituuden 8 55559: tunniksi päivässä kaikiiie unionihaiiituksen töissä ole- 55560: viiie työntekijöille. Tätä työajan lyhennystä laki ei kui- 55561: tenkaan tehnyt pakolliseksi, vaan jätti sen toimeenpanon 55562: riippuvaksi eri baliintohaarojen päätöksistä. Paitsi mai- 55563: nittua unionilakia on tätä nykyä 27 :ssä unionin valtiossa 55564: tai territoriossa voimassa lainsäännöksiä, jotka koskevat 55565: kahdeksantuntista työpäivää määrätyiiiä työaloiiia. Nämä 55566: säännökset eroavat paljon toisistaan sekä muotonsa että 55567: ulottuvaisuutensa puolesta. 55568: Pisin työaika myöskin aikuisiiie miespuolisille työn- 55569: tekijöille on yhdessä Australian valtiossa, Uudessa See- 55570: lannissa, säädetty siten, että laki rajoittaa työajan 48 tun- 55571: niksi viikossa eli 8 ~ tunniksi päivässä. Muutamissa Eu- 55572: ropan valtioissa on lainmääräämä yleinen pisin työpäivä 55573: olemassa, mutta niin lyhyttä kuin kahdeksantuntista ei 55574: missään vielä ole säädetty. Lain kautta ei ole vielä mää- 55575: rätty pisintä työpäivää erikseen valtion töitä varten, jota 55576: vastoin hallinnollista tietä on eräissä maissa kahdeksan- 55577: tuntinen työpäivä otettu käytäntöön erityisissä valtion 55578: teoiiisuuslaitoksissa. 55579: Niin on tehty Englannissa, missä vuonna r894 työ- 55580: aika lyhennettiin sotaministeriön kivääritehtaissa ja tykki- 55581: valimoissa sekä merisotalaitoksen arsenaaleissa 48 :aan 55582: tuntiin viikossa, sekä Ranskassa, missä kahdeksantuntista 55583: työpäivää nykyään käytetään valtion posti- ja sähkölen- 55584: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55585: 55586: nätinlaitoksen tehtaissa Pariisissa, merisotalaitoksen arse- 55587: naaleissa ja muissa teollisuuslaitoksissa sekä erinäisissä 55588: vähäpätöisemmissä työpajoissa, jota paitsi siellä lyhemmän 55589: aikaa on järjestelmää koetteeksi toteutettu eräässä sota- 55590: ministeriön tehtaassa. Ne kokemukset, jotka näissä mais- 55591: sa on saavutettu, ovat toisistaan eroavia. Englanti on 55592: yleensä lyhyiden työaikojen maa, ja jo I87o-luvulla otet- 55593: tiin siellä miltei kaikissa ammateissa yhdeksäntuntinen 55594: työpäivä käytäntöön, joten siirtyminen kahdeksantunti- 55595: seen ei ollut kovin jyrkkä askel. Urakkatyön käyttämi- 55596: sestä ei työpäivää lyhennettäessä luovuttu. Ei siis ole 55597: vaikea käsittää, että kahdeksantuntisen työpäivän käy- 55598: täntöön ottamisesta Englannissa ei ole ollut haitallisia 55599: seurauksia valtion tehtaiden tuotantoon eikä sen työkus- 55600: tannuksiin eikä myös työväen ansioihin nähden. Rans- 55601: kassa sitä vastoin siirryttiin kymmentuntisesta työpäivästä 55602: kahdeksantuntiseen ja samalla poistettiin urakkatyöt 55603: Työnjohtoa ja valvontaa ei siellä järjestetty yhtä tehok- 55604: kaaksi kuin Englannissa. Tulokset Ranskassa ovatkin 55605: tähän asti olleet epätyydyttäviä, muutamia poikkeuksia 55606: lukuunottamatta. 55607: Kahdeksantuntinen tai sitä lyhempi työaika on käy- 55608: tännössä myöskin muutamissa valtion teollisuuslaitoksissa 55609: Itävallassa, Italiassa ja Espanjassa. Tällä seikalla ei mei- 55610: dän oloihimme nähden kuitenkaan ole suurta merkitystä. 55611: Lähemmin täkäläisiin oloihin verrattavia olisivat työolot 55612: Saksassa ja Pohjoismaissa, mutta näissä maissa ei ole 55613: kahdeksantuntista työpäivää otettu käytäntöön. Esimer- 55614: kiksi Saksan valtakunnan meriasian ministeriön sekä 55615: Preussin, Baijerin, Saksin ja Wiirttembergin sotilasasiain 55616: hallintojen alaisissa laitoksissa on työaika ensinmainituissa 55617: 9 tuntia, jälkimäisissä enimmäkseen IO tuntia päivässä. 55618: Kuntain töitä varten ei ole mitään erityistä pisintä 55619: työpäivää säädetty, vaan kunnat ovat kyllä alkaneet sitä 55620: yhä enemmän itse järjestellä kunnallisissa työjärjestys- 55621: säännöissä. Eräissä Lontoon ja muutamain muiden Eng- 55622: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 5 55623: 55624: lannin kaupunkien töissä otettiin jo 1890-luvun alkupuo- 55625: lella käytäntöön kahdeksantuntinen työpäivä. Saksan 55626: kaupungeissa on kunnan töissä työaika enimmäkseen 55627: I0-1 I tuntia päivässä, joskin lyhempiä työpäiviä, jopa 55628: kahdeksantuntisiakin vuorotyössä, toisin paikoin on käy- 55629: täntöön otettu. On huomattava, että työpäivän pituus 55630: useissa kunnan töissä riippuu vuodenaikojen vaihteluista 55631: ja ilmasuhteista, kuten rakennusammatissa, puutarhain ja 55632: puistojen hoidossa sekä katujen puhdistuksessa. 55633: Vuodenaikojen mukaan vaihtelee työtuntien määrä 55634: Skandinaviankin kaupunkikunnissa. Säännöllisenä työ- 55635: aikana on IO tuntia, mutta talveksi vähenee se esimerkiksi 55636: Malmössa 8 tunniksi, Kristianiassa aina 7 tunniksi. Ruot- 55637: sin kaupunkikunnissa voimassa olevat määräykset ovat 55638: pääasiallisesti syntyneet kuntain ja niiden työväen teke- 55639: millä kollektiivisopimuksilla. Sellaisia sopimuksia oli syk- 55640: syllä 1907 voimassa I 5 Ruotsin kaupungissa. 55641: · Edellisessä on viitattu siihen, että kahdeksantuntisen 55642: työpäivän käytäntöön ottamisen tulokset riippuvat siitä, 55643: mitä palkkausmuotoa käytetään. Kuten tunnettu, on urak- 55644: katyö vielä hyvin yleinen kaikissa maissa, huolimatta niistä 55645: vaatimuksista, joita vuosikymmeniä on esitetty sen vaihta- 55646: misesta tuntipalkkatyöhön. Tämä liike on kuitenkin vä- 55647: hitellen laimentunut, sillä palkkausmuotoja on viime ai- 55648: koina niin kehitetty, ett'ei enää ole kysymys vain urakka- 55649: palkasta tai tuntipalkasta, vaan useista muistakin palkkaus- 55650: muodoista, joita yhteisellä nimellä on kutsuttu yleneviksi 55651: eli progressiivipalkoiksi. Saksassa eivät työläiset enää tais- 55652: tele urakkatyötä vastaan sinänsä paitsi vaarallisiin töihin 55653: nähden, joissa työn vauhdin lisääminen on omansa enen- 55654: tämään tapaturmia. Muissa töissä ei ole puhetta muusta 55655: kuin oikeudenmukaisesta urakkapalkkauksen järjestämi- 55656: sestä tarkoilla tariffeilla sekä määräyksillä, jotka koske- 55657: vat työansion jakoa ryhmäurakoissa. 55658: Mietinnön alussa jo mainitfiin, että on otettava huo- 55659: mioon nekin määräykset, joilla on järjestetty työaikaa 55660: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55661: 55662: valtioiden ja kuntain väliurakkatöissä. Tällaisiin toirten- 55663: piteisiin on viime vuosikymmeninä ryhdytty yhä useam- 55664: missa maissa, jotta estettäisiin sitä työehtojen, erittäin- 55665: kin työpalkkojen polkemista, johon väliurakkajärjestelmä 55666: voi johtaa. Mainittua järjestelmää ei ole poistettu, mutta 55667: sen käytännölliseen toimeenpanoon on yhdistetty sellais- 55668: ten ehtojen täyttäminen urakoitsijain puolelta, että työ- 55669: väen kohtuullinen etu niillä olisi turvattu. 55670: Ensimäisen ratkaisevan askeleen tähän suuntaan teki 55671: vuonna 1891 Englannin alihuone päätöksellään ,kohtuul- 55672: lisista palkoista." Siinä lausuttiin hallituksen velvollisuu- 55673: deksi kaikissa valtion väliurakkasopimuksissa käyttää va- 55674: rokeinoja niiden epäkohtain estämiseksi, jotka niin sanot- 55675: tua hioitusjärjestelmää tutkimaan asetettu komitea oli 55676: saattanut päivän valoon. Kaikkiin sopimuksiin oli otet- 55677: tava ehtoja, jotka estäisivät aliurakaista johtuvia väärin- 55678: käytöksiä ja takaisivat työntekijöille sen palkan, mikä 55679: yleensä tunnustetaan säännölliseksi kunnolliselle työnteki- 55680: jälle kussakin ammatissa. Ne periaatteet, jotka tuolla pää- 55681: töksella tehtiin johtaviksi hallituksen väliurakkatöissä, on 55682: otettu käytäntöön suuressa määrässä kaupunkikunnissa- 55683: kin. Samoin kuin Englannissa, on kehitys vienyt suora-- 55684: naiseen työväenetujen valvomiseen väliurakoissa Englan- 55685: nin siirtomaissa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Ita- 55686: liassa, Itävallassa, Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa ja 55687: osaksi Saksassa sekä Sveitsissä. Kaikissa näissä eri 55688: maissa on katsottu tarpeelliseksi, että viranomaiset, 55689: olkootpa valtion tai vähempäin hallintopiirien, pitävät 55690: huolta työehdoista niiden teettämissä väliurakkatöissä. 55691: Tarkoitus on ollut poistaa se mahdollisuus, että näissä 55692: töissä kohtuuttoman alhaisia palkkoja ja muita kohtuut- 55693: tomia työehtoja tulisi kysymykseen. Siinä on joissakin 55694: maissa menty niinkin pitkälle, että se viranomainen, joka 55695: teettää työn väliurakalla, itse määrää työstä maksettavat 55696: palkat. 55697: Edellä mainittujen maiden joukosta puuttuvat Poh- 55698: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 7 55699: 55700: joismaat. Tanskassa ei ole mitään säännöksiä yleisistä 55701: väliurakkatöistä, eikä tiettävästi Ruotsissakaan. Norjas- 55702: sa on Kristianian kaupungin valtuustossa jo useita vuosia 55703: ollut vireillä ehdotus kunnan teettämiä väliurakoita kos- 55704: keviksi säännöiksi, mutta lopulliseen tulokseen se ei vielä 55705: ole johtanut. 55706: 55707: 55708: 55709: Saadakseen selvitystä valtion ja kuntain nykyisistä 55710: työoloista maassamme, on valiokunta kiertokirjeellä pyy- 55711: tänyt asianomaisilta keskusvirastoilta ja suurempien kau- 55712: punkien rahatoitnikamareilta niistä tietoja, ja saapuneista 55713: vastauksista käyvät selville seuraavat seikat. 55714: Valtion ja kuntien teettämissä töissä ovat miltei 55715: kaikki mahdolliset ammatit edustettuina: eri rakennus- 55716: työntekijät huoneiden, teiden, rautateiden, siltojen, sata- 55717: mien, vesiteiden y. m. sellaisten rakentamista varten, teh- 55718: dastyöläiset rautatiehallituksen tehtaissa ja metsähallituk- 55719: sen sahoissa, metsätyöntekijät, maanviljelystyöntekijät 55720: valtion köulutiloilla, kirjapainotyöntekijät senaatin kirja- 55721: painossa, kuntien palveluksessa sähkö- ja kaasutehtaan 55722: työntekijät sekä sitä paitsi työvoimia kaikenlaisia ulkotöitä 55723: varten, joihin maaseudulla työpaikan ympäristöllä asuva 55724: maataviljelevä väestökin ottaa osaa varsinaisten töittensä 55725: ohessa. Työolojen suuri vaihtelevaisuus ja varsinkin tai- 55726: vasalla tehtäviin töihin vaikuttavain luonnonsuhteiden eri- 55727: laisuus eri osissa maatamme vaikeuttavat kaikkien valtion 55728: ja kuntain töiden yhtenäistä käsittelyä. 55729: Työhön otettaessa ovat useat keskusvirastot ja kau- 55730: punkikunnat antaneet etusijan niiden töissä ennen olleille 55731: työntekijöille. Niin tehdään tie- ja vesirakennusten yli- 55732: hallituksen, rautatiehallituksen, yleisten rakennusten yli- 55733: hallituksen, osaksi maanviljelyshallituksen, metsähallituk- 55734: sen, luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen sekä Hel- 55735: singin, Turun, Porin, Viipurin, Vaasan ja Oulun kaupun- 55736: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55737: 55738: kien to1ssa. Sen ohessa otetaan luonnollisesti huomioon 55739: myös työnhakijan kunnollisuus ja työtaito. 55740: Mitä palkkaustapaan tulee, käytetään sekä päivä- tai 55741: tuntipalkkoja että urakkapalkkaa. Useissa keskusvirasto- 55742: jen alaisissa töissä on urakkajärjestelmä etusijassa. 55743: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen vesiosastolla 55744: voidaan erottaa isommat työpaikat, kuten uudet 55745: kanavarakennukset, satamarakennukset, laajemmat jo- 55746: kien järjestelytyöt ja tierakennukset, pienemmistä työ- 55747: paikoista, kuten kulkuväyläin perkauksista, sillanraken- 55748: nuksista, kanavain korjaustöistä y. m. Ensiksi maini- 55749: tuissa töissä on, mikäli mahdollista, koetettu asettaa 55750: työt urakalla tehtäviksi. Niissä on nimittäin ollut mah- 55751: dotonta panna niin monta rakennusmestaria ja neljännes- 55752: miestä työtä valvomaan, kuin olisi tarpeen tuntipalkka- 55753: järjestelmää käytettäessä. Pienemmissä töissä, joissa on 55754: voitu aikaansaada tehokkaampaa valvontaa, on sitä vas- 55755: toin melkein yksinomaan käytetty päivätöitä. Rautatie- 55756: rakennuksissa taas on työalue niin laaja, että urakkatyö 55757: on melkein ainoa, joka voi tulla kysymykseen. Näin ollen 55758: käytetään rautatierakennuksissa urakkatöissä noin 70-75 55759: %, mutta vesiosaston töissä noin 40-50 9'o. Urakka- 55760: työstä maksetaan aina luvattu urakkahinta, tuntipalkka- 55761: laskelmien siihen vaikuttamatta. Yleensä on työansio 55762: urakkatöissä suurempi kuin samanlaisessa päiväpalkka- 55763: työssä. Tämä käy hyvin selville Suomen tilastollisessa 55764: vuosikirjassa vuodelta 1907 julkaistuista tauluista, jotka 55765: esittävät työväen palkat valtion rautatierakennustöissä 55766: vuosina 1902-1906. Nämä taulut osottavat, että ura- 55767: kalla säännöllisesti on varsinaisena työaikana, etenkin ke- 55768: sällä, ansaittu melkoista enemmän päivää kohti kuin tunti- 55769: palkalla. Ainoastaan talvella, jolloin työ luonnollisista 55770: syistä edistyy hitaammin, on urakka-ansio ollut jokseen- 55771: kin sama kuin tuntipalkalla saatu ansio. Urakkatyö on 55772: niin ollen ylihallituksen mielestä edullinen sekä työnteki- 55773: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 9 55774: 55775: jöille että myös teettäjälle, työn tulokset kun urakalla ovat 55776: paremmat ja työ huokeampaa. 55777: Rautatiehallituksen alaisissa töissä käytetään sekä 55778: päivä- että urakkatyötä, mutta urakkatyötä niin paljon 55779: kuin mahdollista. Jollei urakkatyö antaisi tekijälle täyttä 55780: päiväpalkkaa, suoritetaan rautatien konepajoissa maksu 55781: päiväpalkan mukaan. Urakkatyötä pidetään täälläkin 55782: edullisempana, koska työväen ansiot ovat melkoisesti 55783: paremmat, työn suoritus nopeampi ja työkustannukset 55784: tavallisesti halvemmat. 55785: Yleisten rakennusten ylihallitus ei suuresti teetä itse 55786: suorastaan töitä urakalla, koska voimassa olevan, 27 p :nä 55787: lokakuuta r865 annetun ohjesäännön 19 § :n mukaan 55788: valtion korjaus- ja uutisrakennustyöt on annettava väli- 55789: urakalle, jolleivat suuremmat vaikeudet tai erityiset syyt 55790: anna aihetta muuhun toimenpiteeseen. Pienemmät kor- 55791: jaustyöt annetaan käsityöläisille laskua vastaan suoritetta- 55792: viksi tai käytetään niihin työmiehiä tuntipalkalla. Yleis- 55793: ten rakennusten ylihallituskin- pitää samoilla syillä, kuin 55794: ennen mainitut keskusvirastot, urakkatyötä edullisempana 55795: sekä työn tekijälle että sen teettäjälle. 55796: Maanviljelyshallituksella on sen toimialaan kuuluvis- 55797: sa töissä sekä varsinaisia maanviljelystyöntekijöitä koulu- 55798: tiloillaan että seppiä, salvumiehiä, kivityömiehiä ja kai- 55799: vuumiehiä hallituksen alaisissa järvenlasku- ja su':'nkui- 55800: vaustöissä, joita maanviljelyshallituksen tiedonannot pää- 55801: asiallisesti koskevat. Näitä töitä annetaan urakalle, mil- 55802: loin vaan sopii. Jolleivat työntekijät urakastaan saisi ta- 55803: vallista, kohtuullisen päiväpalkan veroista ansiota, sovi- 55804: taan palkasta erittäin sillä kertaa tai teetetään työ päivä- 55805: palkalla. Urakkatyötä pitää maanviljelyshallitus työväelle 55806: edullisempana, mutta teettäjälle vähemmän edullisena kuin 55807: päiväpalkkatyötä, jos tätä tehdään rakennusmestarin ali- 55808: tuisen valvonnan alaisena. 55809: Metsähallituksen alaisissa varsinaisissa metsätöissä ja 55810: ojituksissa käytetään useimmiten urakkatyötä. Palkka- 55811: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55812: 55813: taksat ovat tavallisesti niin korkeat, että urakkamies koh- 55814: tuullisella työllä saa tyydyttävän päivä palkan. Jos voit- 55815: tamattomien luonnonesteiden takia, esimerkiksi uittotyös- 55816: sä, työntekijä ei ole saavuttanut tyydyttävää ansiota, on 55817: sattunut niinkin, että hänelle on annettu kohtuullista lisä- 55818: palkkiota. Sahoissa taas on tuntipalkkatyö käytännössä. 55819: Samoin kuin maanviljelyshallitus, lausuu metsähallitus- 55820: kin, että päiväpalkkajärjestelmä on edullisempi, missä työ- 55821: tä toimitetaan harvalukuisemmalla työväellä ja keskite- 55822: tyllä alueella ammattitaitoisen johdon alaisena. Mutta 55823: laajoissa puiden hakkuissa ja vedoissa on urakkatyö vält- 55824: tämätön, niissä kun valvonta on vaikea ja liian kallis, jos 55825: työt tehdään tuntipalkalla. 55826: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen töissä käy- 55827: tetään urakkatyötä yleensä, missä vain voidaan, ja sano- 55828: taan työntekijäin olleen halukkaammat urakkatyöhön ul- 55829: kosaarilla. Ansio on ollut hyvä ja työn tulokset samoin. 55830: Senaatin kirjapainossa käytetään yksinomaan tunti- 55831: palkkaa. 55832: Niissä kaupunkikunnissa, joista on pyydettyjä tietoja 55833: saatu, nimittäin Helsingissä, Turussa, Porissa, Tampe- 55834: reella, Viipurissa, Kotkassa, Kuopiossa, Vaasassa ja Ou- 55835: lussa teetetään kunnan rakennus- ja ulkotyöt urakalla, 55836: milloin se on mahdollista. Tämän menettelyn perusteet 55837: ja siitä saavutetut kokemukset ovat yleensä samat kuin 55838: valtion töissä. Parista ilmoitetaan urakkatyötä tuloksel- 55839: taan huonommaksi. Kaupunkien valaistuslaitoksissa työn 55840: luonne aiheuttaa enimmäkseen tuntipalkan käyttämistä 55841: palkkausmuotona. 55842: Työajat ovat saatujen tietojen mukaan seuraavat: 55843: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 11 55844: 55845: Tavallinen työaika 55846: Työnantaja: 55847: pyhä- lmuinal viikossa Muistutuksia. 55848: virasto tai kunta. 55849: aattona arkina yhteensä 55850: 55851: . 55852: T 1e- . ves1ra 55853: Ja . k ennus t en 1 55854: ylihallitus: vesiosasto 10 60 55855: rautatierak. osasto 9 10 59 55856: Rautatiehallitus: työpajat 7 10 57 Tois. työpajoissa 55857: vähemm., 54-56. 55858: rataosasto 7-9 9-10 52-59 55859: Yl. rakennusten ylihall. 6-6 1/2 9-10 51-56 1/2 55860: Maanviljelyshallitus 8-10 Urakkatyössä kun- 55861: kin mielen muk. 55862: Metsähallitus: metsätyöt 10 Yötyöt uittotöissä, 55863: kun se on välttä- 55864: mätöntä; eri kor- 55865: vauksella. 55866: sahat 8 10 58 Yötyötä 5 yötä vii- 55867: kossa. 55868: Senaatin kirjapaino 6 9 51 55869: H:gin rakennuskonttori 6 1/2 9 5Jlf 2 Jouluaattona 5 t:ia. 55870: , vesijohtokonttori: 55871: työpaja 10 561/2 55872: ulkotyöt 9 5Jl/2 55873: Helsingin valaistuslaitos 10 57 Uunimiehillä 8-tun- 55874: tiset vuorot. 55875: Turun rahatoimikamari 10 Pyhäaattoina lope- 55876: tetaan työ klo 1/2 3 55877: i. p. 55878: Porin 8 10 58 55879: Tampereen " Paikkakunnalla 55880: " yleisen tavan mu- 55881: kaan. 55882: Viipurin 6 10 56 55883: Kotkan " 7 9 52 Työväen itsensä 55884: " ehdott. työaika. 55885: Kuopion 10 60 55886: Vaasan " 10 60 Poikkeustapauk- 55887: " sissa ennen pyhää 55888: 8 tuntia. 55889: Oulun 9 10 59 55890: " 55891: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55892: 55893: Työaika päivässä on siis useimmit~n kymmentunti- 55894: nen, kuten edellä olevasta taulusta näkyy. Kun työpäivän 55895: pituus pyhäaattoina on hyvin erilainen eri töissä, vaihte- 55896: leekin työtuntien määrä viikkoa kohti tavallisissa oloissa 55897: 5 I :stä 6o :teen. Talvella, jolloin monessa ulkotyössä, niin- 55898: kuin esim. metsätöissä, voidaan toimia ainoastaan hämä- 55899: rästä hämärään, supistuu pisin työpäivä eräillä aloilla 5 55900: tuntiin, jolloin vaihtelut eri ammattien kesken ovat vielä 55901: suuremmat. 55902: Yö- ja pyhätyötä käytetään yleensä vain välttämättä- 55903: missä poikkeustapauksissa, jolloin sen tekemättä jättämi- 55904: nen aiheuttaisi teettäjälle suhteettornia vahinkoja. Ver- 55905: rattain tavallista on näin ollen yö- ja pyhätyö puiden 55906: uitossa, jossa metsähallituksen ilmoituksen mukaan 7 yö- 55907: tuntia luetaan täydeksi päiväksi. Säännöllistä on yötyö 55908: valtion sahoissa ( 5 yötä viikossa) ja kaupunkien kaasu- 55909: tehtaissa, joissa uunimiehet työskentelevät kahdeksantun- 55910: tisissa vuoroissa. 55911: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen töissä val- 55912: litsee luonnonsuhteiden pakosta erikoiset olot työaikaan 55913: nähden. Ulkosaarilla, missä työ on vaikeaa ja ilmasta 55914: riippuvaa, ei ole määrättyä työaikaa, vaan on työntekijäin 55915: kanssa edeltäpäin sovittu, että hyvällä ilmalla tehdään pi- 55916: tempään työtä, pahalla taas täytyy joskus olla vuorokau- 55917: sia työpaikalta poissa. Tästä johtuu myös, että on ollut 55918: pakko käyttää sekä yö- että sunnuntaityötä. Mikäli mah- 55919: dollista, käytetään rakennus- ja ulkotöissä kymmentuntista 55920: työaikaa. Merimittausretkikunnissa on ylihallituksen 55921: ilmoituksen mukaan työpäivän pituus kauniilla ilmalla I I 55922: tuntia, sateella ja kovalla tuulella taas 8 tuntia, jollei työn- 55923: teko ole kokonaan mahdotonta. Lauantaisin ja pyhäpäi- 55924: väin edellä työt päättyvät kello 5 tahi 2 i. p. 55925: Kesäloma on käytännössä senaatin kirjapainossa, jos- 55926: sa yhden vuoden palvelleilla on 2 viikon kesäloma täydellä 55927: palkalla, ja Tampereen kunnan sähkö- ja vesijohtotöissä, 55928: joissa vakinaisille työntekijöille myönnetään IO päivää 55929: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 13 55930: 55931: kesälomaa palkkaa vähentämättä. Helsingissä on kunnal- 55932: lisen työväen tekemän anomuksen johdosta rahatoimika- 55933: mari, kuultuaan asiasta kunnan työpäällikköjen ja työ- 55934: väenasian lautakunnan lausuntoja, tehnyt ehdotuksen kun- 55935: nalliseksi työjärjestykseksi, jossa muun muassa säädet- 55936: täisiin, että viisi vuotta säännöllisesti kunnan töissä olleille 55937: työntekijöille on myönnettävä viikon loma kesässä täydellä 55938: palkalla. Ehdotus ei ole vielä ollut valtuuston lopullisesti 55939: käsiteltävänä. 55940: Palkanmaksu tapahtuu yleisten rakennusten ylihalli- 55941: tuksen, luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen, Helsin- 55942: gin, Turun, Porin, Tampereen, Kuopion ja Oulun kau- 55943: punkien töissä kerran viikossa; joka toinen viikko tai kaksi 55944: kertaa kuukaudessa se tapahtuu tie- ja vesirakennusten 55945: y!ihailituksen, rautatiehallituksen, maanvil j elyshallituksen, 55946: metsähallituksen, senaatin kirjapainon, Viipurin, Kotkan, 55947: sekä Porin kaupungin töissä Repo saarella. Valtion puo- 55948: lesta palkat yleensä suoritetaan itse työmaalla tai suurissa 55949: ulkotöissä niin lähellä työpaikkaa kuin mahdollista, esim. 55950: rautateillä lähimmällä asemalla ja metsätöissä työ- 55951: väen kanssa sovitussa paikassa. Kaupungeissa suoritetaan 55952: palkat enimmäkseen rahatoimikamarissa. Ainoastaan 55953: muutamista valiokunnalle saapuneista tiedonannoista käy 55954: selville, viepikö palkannosto työväeltä aikaa työtuntien li- 55955: säksi vai eikö, ja näkyvät tässä suhteessa olot olevan 55956: erilaiset. 55957: Edellä kosketelluista työehdoista ei valtion eikä kun- 55958: tain puolelta yleensä ole tehty sopimuksia työväen amma- 55959: tillisten järjestöjen kanssa. Sellaisia ilmoitetaan tehdyiksi 55960: Kotkassa muutamien ammattijärjestöjen sekä Oulussa 55961: kivityöntekijäin ja ajomiesten yhdistysten kanssa. 55962: Eräänlaisia yhteissopimuksia ovat ne ryhmäurakat, mitkä 55963: eräissä töissä tehdään sopivasti muodostettujen työläis- 55964: ryhmäin kanssa määrättyjen töiden suorittamisesta. 55965: Yleensä ei työntekijöillä, heidän järjestöillään tai val- 55966: tuutetuillaan ole ollut mitään vaikutusta niidenkään työ- 55967: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 55968: 55969: järjestysten eli järjestyssääntöjen laatimiseen, mitkä ovat 55970: voimassa valtion rautatierakennuksilla, rautateiden kone- 55971: pajoissa, yleisten rakennusten ylihallituksen töissä (Hel- 55972: singin käsityöläis- ja tehdasyhdistyksen mallin mukaan 55973: tehty), valtion Siurossa olevan sahalaitoksen omissa töis- 55974: sä ja sen puutavarahakkauksissa, Viipurin kaupungin 55975: töissä sekä Tampereen kaupungin ulkotöissä. Poikkeuk- 55976: sena ovat kuitenkin Siuron sahan ja viimeksi mainitut 55977: järjestyssäännöt, joista työväen mieltä on kysytty. Niin- 55978: ikään on kunnallisen työväen valtuutetuilla ollut tilaisuus 55979: antaa lausuntonsa siitä ehdotuksesta järjestyssäännöiksi, 55980: jonka Helsingin kaupungin rahatoimikamari on tehnyt ja 55981: joka odottaa valtuuston käsittelyä. 55982: Väliurakkajärjestelmä on sangen laajalti käytännös- 55983: sä, laajimmin ehkä yleisten rakennusten ylihallituksen 55984: töissä, jota koskevaan ylihallituksen nykyään voimassa 55985: olevan ohjesäännön määräykseen on aikaisemmin viitattu. 55986: Koska tämä järjestelmä siinä on tehty säännöksi, niin 55987: siitä huolimatta, että aikojen kuluessa olojen kehitys on 55988: supistanut väliurakkajärjestelmän käyttämistä jonkun ver- 55989: ran ahtaammalle, kuin mitä ohjesääntö edellyttää, käyte- 55990: tään väliurakkaa vähemmässä tai enemmässä määrin mel- 55991: kein kaikissa suurissa uutisrakennus- ja korjaustöissä, ja 55992: sentähden on tämän ylihallituksen siitä lausuma mielipide 55993: erityistä huomiota ansaitseva. 55994: Kysymykseen, onko mahdollista poistaa kaikki väli- 55995: urakat ja teettää työt suorastaan valtion työjohdon alai- 55996: sina ja sen tiliin, on yleisten rakennusten ylihallitus vas- 55997: tannut, että väliurakoiden poistaminen sen toiminta-alaan 55998: kuuluvista töistä on valtiolle aivan mahdoton suunnatta- 55999: mitta kustannuksitta ja vaikeuksitta. Sillä sellainen 56000: toimenpide edellyttäisi ensiksikin, että valtion täytyisi 56001: esim. puu-, metalli- ja kiviteollisuuden alalla perustaa 56002: ja ylläpitää työpajoja, joista tarvittavat ainekset tarpeen 56003: vaatiessa saataisiin ja joissa taitavia työntekijöitä koulu- 56004: tettaisiin, ja sitä paitsi olisi hankittava ja säilytettävä suuri 56005: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 15 56006: 56007: varasto työkaluja ja koneita, jotta niitä olisi tarpeen vaa- 56008: tiessa käytettävänä. Kun vielä otetaan huomioon toiselta 56009: puolen, että rakennustöiden laajuus on erilainen eri ai- 56010: koina ja työaineiden ja -voimain kysyntä hyvin epätasai- 56011: nen, sekä toiselta puolen, että suuriakin työvoimia tarpeen 56012: vaatiessa heti täytyy olla saatavissa, on ylihallituksen mie- 56013: lestä helppo käsittää, kuinka suuria kustannuksia puheena 56014: olevan toimenpiteen toteuttaminen kysyisi. Edelleen muis- 56015: tuttaa ylihallitus, mitä korjaustöiden suorittamiseen tu- 56016: lee, että nämä työt esimerkiksi Helsingin suurissa sairaala- 56017: ryhmissä on suoritettava sen mukaan, kuin eri huoneustot 56018: voidaan korjaukseen luovuttaa, jolloin tarpeellisia työ- 56019: voimia heti täytyy olla saatavissa. Kun näitä korjaus- 56020: töitä siis ei voida tasaisesti ja yhtäjaksoisesti suorittaa, kä- 56021: visi valtion miltei mahdottomaksi saada niihin hyviä työn- 56022: tekjöitä, koska etevä työntekijä luonnollisista syistä hank- 56023: kii itselleen pysyvän työpaikan, joka voi tarjota hänelle 56024: työtä ymp~ri vuoden. Ei voida myöskään jättää huo- 56025: mioon ottamatta, että urakoitsijat tarkoin tuntevat pai- 56026: kallisolot sekä käyttävät kauan palveluksessaan olleita, 56027: harjaantuneita työvoimia, jotka seikat eivät voi olla edul- 56028: lisesti vaikuttamatta valtion suoritettaviin työkustannuk- 56029: siin. 56030: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus, rautatiehallitus 56031: sekä luots.i- ja majakkalaitoksen ylihallitus käyttävät väli-= 56032: urakoitsijoita sellaisissa töissä, jotka ovat verrattavia 56033: yleisten rakennusten ylihallituksen toimialaan kuuluviin, 56034: ja pitävät samaten väliurakoiden poistamista näistä töistä 56035: mahdottomana. Muilla työaloilla väliurakat eivät ole tar- 56036: peellisia ja voidaan poistaa, mikäli niitä ollenkaan käy- 56037: tetään. Metsähallitus on vain harvoissa tapauksissa käyt- 56038: tänyt väliurakoita ja katsoo niiden kokonaan poistamista 56039: suotavaksi, mutta toistaiseksi mahdottomaksi toteuttaa. 56040: Kaupunkien rahatoimikamarit tuovat yleensä esille sa- 56041: moja näkökohtia kuin ensiksi mainitut keskusvirastotkin. 56042: Ei missään esiinny sellaisia yleisiä sääntöjä tai sopi- 56043: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 56044: 56045: muskaavoja, joilla väliurakoitsijoita velvoitettaisiin nou- 56046: dattamaan työväen etuja turvaavia periaatteita palkkaan, 56047: työaikaan y. m. sellaiseen nähden. 56048: Työväen terveyden- tai sairaanhoitoa on tavalla tai 56049: toisella valvottu tie- ja vesirakennusten ylihallituksen, rau- 56050: tatiehallituksen, metsähallituksen sahalaitosten ja maan- 56051: viljelyshallituksen töissä, luotsihallituksen merimittausret- 56052: kikunnissa ja senaatin kirjapainossa. Muissa yleisissä 56053: töissä sitä ei ole tehty, mikäli siihen ei velvoita 5 p :nä 56054: joulukuuta 1895 annettu laki, joka koskee työnantajan 56055: vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiin vam- 56056: masta. Tie- ja vesirakennusten alalla ovat sairaanhoito- 56057: olot vielä yhdenmukaista järjestämistä vailla, mutta lää- 56058: kärien ohjesääntö on paraikaa tekeillä. Käytännössä ovat 56059: muutamissa vesirakennustöissä työntekijät sairauden ai- 56060: kana saaneet lääkärinapua ja lääkkeitä. Rautatieraken- 56061: nuksilla oleville työntekijöille ·on aina annettu lääkärin- 56062: apua, sairaalahoitoa sekä lääkkeitä. Työväki ei ole ollut 56063: tähänastiseen asiaintilaan tyytyväinen, vaan on anonut, 56064: että kaikille tie- ja vesirakennuksilla työskenteleville an- 56065: nettaisiin vapaus kääntyä minkä lääkärin puoleen halua- 56066: vat avun saamiseksi itselleen ja perheelleen sekä lisäksi 56067: lääkkeet, kaikki valtion kustannuksella, ja että etäällä ole- 56068: villa työpaikoilla lääkäri tulisi kulkemaan kerran viikossa. 56069: Anomukseen antoi ylihallitus epäävän vastauksen paitsi 56070: niistä kohdista, missä tosiolot jo vastasivat anomusta, ja 56071: valitustietä on asia saatettu senaatin ratkaistavaksi. 56072: Suomen valtionrautateille vahvistettujen erityisten 56073: sai-rashoitosäännösten mukaan saapi rautatiehallituksen 56074: alainen työväki ilmaiseksi lääkärinapua, sairaanhoitoa ja 56075: lääkkeitä, ja tätä varten on nykyään 53 lääkäriä rautatie- 56076: hallituksen palveluksessa. 56077: Senaatin kirjapainon työntekijät saavat säännöllisesti 56078: täyden palkan aina kahdenkin viikon sairauden aikana; 56079: lääkkeitä ja lääkärinapua ei sitä vastoin heille anneta. 56080: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 17 56081: 56082: Edellä esitetty selvitys, minkä valiokunta on voinut 56083: hankkia valtion ja kuntien työoloista ulkomailla ja Suo- 56084: messa, ei ole täydellinen. Mutta siitä kuitenkin jo selvin- 56085: nee, että sellaisiin toimenpiteisiin, joita käsiteltävissä ano- 56086: musehdotuksissa tarkoitetaan, erittäinkin lyhennetyn työ- 56087: ajan käytäntöön ottamiseen yleisissä töissä, ei ole ryhdyt- 56088: tävä tarkoin harkitsematta kaikkia asiaan vaikuttavia 56089: seikkoja, ja että muuten tällä alalla, jolla olosuhteet ovat 56090: niin vaihtelevaiset, ei ole hyväksyttävä sellaista menette- 56091: lyä, jossa ei oteta huomioon eri työalojen oleellisia eroa- 56092: vaisuuksia. 56093: Valiokunta ei niin ollen ole voinut yhtyä edellä 56094: mainittuihin anomusehdotuksiin, sikäli kuin niissä ehdo- 56095: tetaan tehtäväksi alamainen anomus, että ensi valtio- 56096: päiville annettaisiin lakiesitys kahdeksantuntisen työpäivän 56097: käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä (anomus- 56098: ehdotus N :o 190) taikka että välittömästi hallinnollisilla 56099: toimenpiteillä pantaisiin valtion töissä laajemmassa tai 56100: rajoitetummassa määrässä käytäntöön 8 tunnin työaika 56101: päivässä ( anomusehdotus N :o 63) tai 48 tunnin työaika 56102: viikossa ( anomusehdotus N :o 224). 56103: Vaikka valiokunta siis ei ole voinut puoltaa vasta- 56104: mainittuja anomusehdotuksia, ei valiokunta silti ole tah- 56105: tonut asettua sille kannalle, ettei kysymystä työajan lyhen- 56106: tämisestä valtion töissä olisi otettava harkinnan alaiseksi. 56107: Valiokunta on nimittäin, hankkimaansa selvitykseen- 56108: kin katsoen, voinut puoltaa edustaja Koposen y. m. 56109: anomusehdotusta, mikäli se koskee komitean asetta- 56110: mista, jonka tulisi, hankittuaan tarkempi selvitys 56111: valtion työoloista, laatia ehdotus niiden järjestämiseksi. 56112: Puheenalaisen komitean tulisi valiokunnan mielestä erit- 56113: täin selvittää kysymystä, eikö suurempi tai vähempi työ- 56114: ajan lyhennys olisi paikallaan ja toteutettavissa ilman mel- 56115: koista haittaa valtion eduille, jolloin olisi huomioon otet- 56116: tava valtion eri työaloilla vallitsevat erilaiset olot. Jo 56117: valiokunnan esittämästä, asiata koskevasta selonteosta 56118: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 56119: 56120: käynee ilmi, että paitsi kysymystä työajan pituudesta eri- 56121: näiset muutkin työsuhteeseen kuuluvat seikat, kuten urak- 56122: katyön ja väliurakkajärjestelmän käyttäminen, yö- ja py- 56123: hätyö, sairashoidon järjestäminen y. m., ansaitsevat huo- 56124: miota. Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut sopivaksi 56125: tai mahdolliseksikaan mainitun anomusehdotuksen ta- 56126: voin yksityiskohdittain edeltäpäin määrätä, miltä kan- 56127: nalta komitean työssään olisi lähteminen, eikä valio- 56128: kunta näin ollen ole pitänyt tarpeellisena tässä yhteydessä 56129: antaa tarkempaa lausuntoa anomusehdotuksen I-6 pon- 56130: nesta. 56131: Tehdessään ehdotuksensa tarpeelliseksi havaittavista 56132: toimenpiteistä puheenalaisten työolojen uudestaan järjes- 56133: tämiseksi, tulisi komitean yleensä ottaa arvostellakseen 56134: toiselta puolen ne vaatimukset, joita nykyajan yhteis- 56135: kuntapolitiikka asettaa valtiolle siihen nähden, että val- 56136: tion tulee olla muita parempi työnantaja, ja toiselta puo- 56137: len yksityisen tuotannon vaatimukset, ettei valtio, suu- 56138: rimpana työnantajana ja ollen verrattain ehtymättömillä 56139: varoillaan vallan toisessa asemassa kuin yksityiset työn- 56140: antajat, toimenpiteillään suoranaisesti tai välillisesti koh- 56141: tuuttomasti vaikeuta jälkimäisten toimeentuloa. 56142: Kuntain työolojen järjestämiseen ei valiokunta ole 56143: katsonut tarpeelliseksi ehdottaa komitean tehtävää ulotet- 56144: tavaksi. Sen sijaan kuin valtion työolot voidaan järjes- 56145: tää hallinnollisilla toimenpiteillä, vaadittaisiin kuntiin näh- 56146: den sellaisia uudistuksia varten, joita eivät kunnat itse 56147: vapaaehtoisesti toimeenpane, kunnallista itsehallintoa ra- 56148: joittavaa lainsäädäntöä. Siihen valiokunnan mielestä ei 56149: kuitenkaan ole pakottavia syitä, semminkin kun kunnal- 56150: lisasetukset piakkoin tullevat uudistettaviksi kansanvaltai- 56151: seen suuntaan ja siitäkin epäilemättä johtuu, että kuntain 56152: työolot järjestetään yhä enemmän ajanmukaiselle kan- 56153: nalle. 56154: Mitä ehdotetun komitean kokoonpanoon tulee, on 56155: valiokunta anomusehdotuksen N :o 81 allekirjoittajain 56156: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 19 56157: 56158: kanssa yhtä mieltä siitä, että työväenetujen edustaminen 56159: komiteassa on suotava. Valiokunta ei kuitenkaan ole 56160: voinut puoltaa anomusehdotuksen viimeisessä ponnessa 56161: tehtyä ja valiokunnassakin kannatettua määräystä, että 56162: komiteaan kutsuttaisiin valtion työväen järjestöjen valit- 56163: semia edustajia ainakin puolet komitean jäsenluvusta. 56164: Valiokunta ei nimittäin katso olevan eduksi asetettavan 56165: komitean töille, jos sen kokoonpanon suhteen edeltäpäin 56166: sidottaisiin hallituksen toimintavapautta. 56167: 56168: 56169: 56170: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla valiokunta 56171: kunnioittaen ehdottaa alamaisesti anottavaksi, 56172: 56173: että asetettaisiin komitea, jonka tulisi 56174: hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus 56175: ~1altion työolojen järjestämiseksi sekä sen 56176: omissa että väliura.kalla teetettävissä töissä niin, 56177: että työolot saataisiin vastaamaan niitä oikeu- 56178: tettuja vaatimuksia, joita voi valtiolle työn- 56179: antajana asettaa. 56180: 56181: 56182: 56183: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 56184: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsh~n, jäsenet 56185: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, 56186: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasivuori, 56187: Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä osaksi 56188: varajäsenet Hiltula, Jokisalo ja Valjakka. 56189: 56190: Helsingissä, 14 p :nä lokakuuta 1908. 56191: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 56192: 56193: 56194: 56195: 56196: Vastalause. 56197: 56198: Käsitellessään anomusehdotuksissa esitettyjen työ- 56199: väen suojelusvaatimusten eri kohtia, on valiokunta kat- 56200: sonut ennenaikaiseksi lakiesityksen vaatimista 8 tunnin 56201: työpäivän käytäntöön ottamisesta, yötyön poistamisesta 56202: ja viikkoa kohti 40 tunnin yhtämittaisen levon aikaan- 56203: saamisesta valtion ja kuntien töissä. Näin ollen on va- 56204: liokunta hylännyt vaatimukset, jotka ovat työväen luo- 56205: kalle mitä suuriarvoisimmasta merkityksestä. Vieläpä pe- 56206: rustelee valiokunta epäävän kantansa siten, että väittää 56207: Vaihtelevaisten olojen erilaisissa valtion ja kuntien töissä 56208: tekevän sopimattomaksi yhtenäisen työpäivänlyhennys- 56209: määräyksen. Me emme voi tuota väitettä hyväksyä, kos-- 56210: ka se sisältää myönnytyksen pitemmän työpäivän mää- 56211: räyksestä, vieläpä senkin mahdollisuuden, että työpäivän 56212: rajoitus tapahtuisi vain eri määrässä erilaisilla työaloilla. 56213: Koska kuitenkin 8 tunnin työpäivä on työväen sekä ruu- 56214: miillisen että henkisen elinvoimaisuuden kannalta välttä- 56215: mätön, niin on sen toteuttamisen siirtäminen epämääräi- 56216: seen vastaisuuteen teko, joka synnyttää tyytymättömyyttä 56217: työväestössä ja vakiinnuttaa yhä enemmän heissä sitä kä- 56218: sitystä, että valtio ja kunta pitävät heitä epäoikeutetussa 56219: asemassa. 56220: Eihän voida väittää, etteivät valtio ja kunta ole ta- 56221: loudellisesti verrattain turvatumpia kestääkseen puheena 56222: olevan uudistuksen toimeenpanon, joka ajan vaatimuksena 56223: esitetään yksityisillekin työnantajille. Sitäpaitsi ovat eräät 56224: yksityiset työnantajat kokeillessaan työpäivän lyhentämi- 56225: Vastalause. 21 56226: 56227: sellä huomanneet, että työnteko on tullut voimaperäisem- 56228: mäksi ja joutuisnus suuremmaksi kuin siinä tapauksessa, 56229: että on käytetty pitkää työaikaa päivässä. Tuloksia on 56230: tullut suhteellisesti enemmän ja raaka-aineiden turmele- 56231: mista on tapahtunut harvemmin. Virkistyksen, perheseu- 56232: rustelun, tietojen kartuttamisen ja yleishyödyllisten asiain 56233: harrastamisen tilaisuus edistää voimakkaan ja älykkään 56234: työluokan muodostamista, mikä taasen on koko kansan 56235: yleisedun kannalta tärkeää olemassaolon kilpailun valli- 56236: tessa eri maiden teollisuuden kesken. Että yötyön kielto 56237: ja 40 tunnin yhtämittainen lepo myös tehokkaasti edistä- 56238: vät tätä tarkoitusta on itsestään selvää. Emme me puo- 56239: lestamme voi antaa mitään merkitystä sille, että Valio- 56240: kunnan anoma komitea tutkisi näitä kysymyksiä, koska 56241: sellainen vain viivyttäisi asiaa, joka meidän mielestämme 56242: nyt jo voidaan toteuttaa. Sitäpaitsi valiokunnan ehdo- 56243: tuksen mukaan jäisivät kuntain työolot edellämainittuihin 56244: työväen suojelusmääräyksiin nähden ennalleen, ilman että 56245: niitä lainsäädännön kautta millään tavoin järjestettäisiin. 56246: Tämä ei meitä tyydytä, sillä jos kohta kunnallisen itse- 56247: hallinnon tehtäviin kuuluu kuntain töiden yksityiskohtai- 56248: nen järjestely, on kuitenkin mielestämme tässä kohdin 56249: asia yleisellä lailla järjestettävä. 56250: Kun valiokunta on supistanut ehdotuksensa siihen, 56251: että anottaisiin komiteaa tutkimaan valtion työolojen jär- 56252: jestämistä, on se komitean kokoonpanoon nähden hyljän- 56253: nyt sen anomuksessa lausutun ehdotuksen, että siihen olisi 56254: kutsuttava valtion työläisten järjestöjen valitsemia edus- 56255: tajia ainakin puolet jäsenluvusta. Mainittu anomus si- 56256: sältää vaatimuksia työpalkan määräämisestä, työntekijän 56257: terveyden hoidosta, urakkatyön poistamisesta y. m. työ- 56258: väen etuja koskevista asioista, joten on tärkeää, että tyÖ·· 56259: läiset omain edustajiensa kautta saavat mainitussa komi- 56260: teassa esittää tarpeitaan. 56261: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28. 56262: 56263: Näillä perustella ehdotamme Eduskuntaa anomaan, 56264: 56265: että hallitus toimittaisi ensi valtiopäiville 56266: lakiesit)1ksen 8 tunnin työpäivän käytäntöön 56267: ottamisesta, yötyön poistamisesta mikäli työn 56268: teknillinen laatu ei sitä välttämättä vaadi) ja 56269: viikkoa kohti 40 tunnin yhtämittaisen levon 56270: säätämisestä valtion ja kuntain työssä) sekä 56271: että hallt'tus asettaisi komitean) jonka tulisi 56272: hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus 56273: valtion työolojen järjestämiseksi työntekijäin 56274: tarpeita vastaavalla tavalla ja kutsuisi siihen 56275: valtion työläisten järjestöjen valitsemia edusta~ 56276: jia ainakin puolet komitean jäsenluvusta. 56277: 56278: Helsingissä, 14 p :nä lokakuuta 1908. 56279: 56280: 56281: H. Pärssinen. M. Paasivuori. 56282: Georg W. Johansson. Miina Sillanpää. 56283: J. 0. Jalava. Joh. Math. Korhonen. 56284: E. Pohjaväre. 56285: 1 56286: 1 56287: 1 56288: 1 56289: 1 56290: 1 56291: 1 56292: 1 56293: 1 56294: 1 56295: 1 56296: 1 56297: 1 56298: 1 56299: 1 56300: 1 56301: 1 56302: 1 56303: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 56304: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56305: 56306: 56307: 56308: 56309: Laki valiokunnan mietintö N:o 5 56310: aviopuolisojen omaisuussuhteita ja vaimon 56311: toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis- 56312: tamista tarkoittavien anomusehdotusten 56313: johdosta. 56314: 56315: 56316: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä- 56317: hettänyt anomusehdotukset N :o 43 (Gripenbergin y. m.) 56318: ja N :o 82 (Anni Huotarin y. m.), jotka tarkoittavat 56319: aviopuolisojen omaisuussuhteita ja vaimon toimivaltaa 56320: koskevan lainsäädännön uudistamista, sekä N :o 133 (Hul- 56321: tinin y. m.), joka osaksi koskettelee samaa kysymystä. 56322: 56323: 56324: 56325: Aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista rs pat- 56326: vänä huhtikuuta r889 annettu laki, joka on syntynyt r885 56327: vuoden valtiopäivillä tehtyjen anomusehdotusten johdosta, 56328: on vanhemman, asiaa koskevan lainsäädännön kehittämis- 56329: tä. Niin ollen on se oleellisesti rakennettu mainitussa 56330: lainsäädännössä noudatettavina olleille perusteille eli omai- 56331: suusyhteisyyden ja edusmiehyyden periaatteille. Sillä ne 56332: katsottiin olevan mitä läheisimmässä yhteydessä pohjois- 56333: maissa yleensä voimakkaasti kehittyneen perhe-elämän 56334: kanssa, samalla kuin ajateltiin sellaisen aviopuolisojen 56335: omaisuussuhteiden muodostamisen parhaiten vastaavan 56336: oikeaa käsitystä avioliiton olemuksesta, joka vaatii, että 56337: Lakivaliokunnan mietintii 7\T:o 5. 56338: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56339: 56340: puolisojen on ilman erityisiä omia tarkoituksia yhteisesti 56341: toimiminen perheen yhteiseksi hyväksi. Tämän vuoksi 56342: oli sekä se omaisuus, jonka kumpikin puoliso tuo pesään, 56343: että se, mitä puolisot avioliiton aikana ansaitsevat, oleva 56344: perheen yhteistä, mikäli ei ollut toisin erittäin säädetty. 56345: Kun sen ohessa sen perheyhdyskunnan, joka avioliiton 56346: kautta syntyy, ei arveltu voivan olla yhtenäisen tahdon 56347: johtoa vailla, oli lainsäätäjä, jättäessään miehelle pääasial- 56348: lisen määräämisvallan, tahtonut saada hallinnossa aikaan 56349: sen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden, jota perheen 56350: todellinen etu näytti vaativan. 56351: Mainittuja periaatteita noudattaen mutta samalla edel- 56352: leen säilyttäen eräitä jo vanhemmassakin lainsäädännössä 56353: olleita poikkeuksia, määrätään 1889 vuoden laissa, että 56354: kaikki muu aviopuolisojen omaisuus on yhteistä, jossa 56355: heillä on naimaosa puoleksi kummallakin, paitsi kiinteä 56356: omaisuus maalla, jonka puoliso on ennen avioliittoa tai 56357: sen aikana perinyt tahi ennen ansainnut, sekä se omaisuus, 56358: joka lahjan tai testamentin kautta on puolisolle annettu 56359: sillä ehdolla että se on oleva hänen yksityistä omaisuut- 56360: taan. Avioehdon kautta voi puoliso kuitenkin tehdä poik- 56361: keuksen mainitusta järjestyksestä sekä pidättää itselleen 56362: yksityiseksi omaisuudeksi, mitä puolisolla on ennen avio- 56363: liittoa ollut ja mitä sen aikana lahjan, testamentin tai 56364: perinnön kautta saattaa puolisolle tulla. Edusmiesoikeu- 56365: desta on voimassa, että mies kantaa ja vastaa vaimon 56366: puolesta sekä hallitsee pesää. Kuitenkaan hän ei saa vai- 56367: mon suostumuksetta luovuttaa kiinteätä omaisuutta, jossa 56368: vaimolla on naimaosa, eikä vaimon yksityistä kiinteimis- 56369: töä. Vaimo saa hallita ainoastaan mitä hän omalla työl- 56370: lään voi ansaita sekä sitä omaisuutta, joka hänelle lahjan 56371: tai testamentin kautta on annettu sillä ehdolla että se on 56372: oleva hänen hallittavanaan. Avioehdon kautta voi vaimo 56373: pidättää itselleen oikeuden hallita kaikkea yksityistä omai- 56374: suuttaan, ja käsittää tämä hallinto silloin myöskin omai- 56375: suudesta lähtevän tulon, vaikkakin se on luonteeltaan yh- 56376: Å.viopuolisojen omaisuussuhteet. 56377: 56378: teistä. Valta kantaa ja vastata on vaimolla, kun asia 56379: koskee omaisuutta, jota hän hallitsee. Velkaa saa vaimo 56380: tehdä miehen suostumuksetta, jos hän hallitsee kiinteätä 56381: omaisuuttaosa taikka harjoittaa elinkeinoa, ja saa hän 56382: näissä tapauksissa myöskin vastata asioissa, jotka sellaista 56383: velkaa koskevat. 56384: 56385: 56386: Jo ennenkuin 1889 vuoden laki astui voimaan, oli, 56387: niinkuin edellämainituista 1885 vuoden valtiopäivillä teh- 56388: dyistä anomusehdotuksistakin käy ilmi, olemassa vakaan- 56389: tunut mielipide siitä että sentapaiset säännökset, kuin 56390: laissa on, eivät tyydyttäisi oloihin perustuvaa tarvetta. 56391: Tästä mielipiteestä aiheutuneet vaatimukset, jotka alkuaan 56392: kohdistuivat vaan muutamiin varsin vaatimattomiin avio- 56393: puolisojen omaisuussuhteita koskeviin määräyksiin, ovat 56394: sittemmin melkoisesti laajentuneet ja samalla käyneet yhä 56395: yleisemmiksi. Puheenalaisissa anomusehdotuksissa vaadi- 56396: taankin nyt melkoisia muutoksia lain määräyksiin naima- 56397: osasta pesässä ja miehen edusmiesvallasta. 56398: Kahdessa niistä esitetään tuntuvasti rajoitettavaksi 56399: sitä omaisuusryhmää, joka olisi oleva aviopuolisoilla yh- 56400: teisenä. Ehdotetaan että ainoastaan se omaisuus, minkä 56401: puolisot avioliiton aikana ansaitsevat, olisi yhteistä, mutta 56402: kaikki muu omaisuus yksityistä, jossa puolisoilla ei olisi 56403: naimaosaa. Kolmannessa anomusehdotuksessa on taas 56404: hyväksytty omaisuusyhteisyyden periaate ja nykyistä lain- 56405: säädäntöä sen vuoksi ehdotettu kehitettäväksi siten, että 56406: kaikki aviopuolisojen omaisuus olisi oleva yhteistä. Mie- 56407: hen edusmiesvaltaan nähden ovat kaikkien anomusehdo- 56408: tusten tekijät yksimieliset vaatien sitä lakkautettavaksi. 56409: Käsiteltäessä kysymystä onko tarpeellista muuttaa ny- 56410: kyisiä säännöksiä naimaosasta pesässä ja pesän hallinnosta 56411: sekä, jos niin on, mihin suuntaan sellaisen muutoksen tulisi 56412: käydä, on Valiokunnassa ilmaantunut periaatteellista mie- 56413: lipiteiden eroavaisuutta. On huomautettu, että yhtä vähän 56414: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56415: 56416: kuin muissa maissa, missä omaisuusyhteisyyden periaate 56417: on päässyt vallalle, yhtä vähän on sitä meilläkään voitu 56418: täydellisesti noudattaa. Jo vanhastaan on katsottu tar- 56419: peelliseksi sallia poikkeuksia siitä. Ja tällaisesta menette- 56420: lystä, että nimittäin aviopuolisojen yksityisomaisuuden pe- 56421: riaatteelle on suotu tilaa, ei ole havaittu olevan haittaa. 56422: Päinvastoin voisi sanoa, että sekin vähä, millä tätä viime- 56423: mainitun periaatteen käyttämistä on laajennettu, on ollut 56424: varsinaiseksi hyödyksi. Pidetään esim. luonnollisena, että 56425: maalla olevan kiinteän omaisuuden, jonka aviopuoliso on 56426: perinyt tai ennen avioliittoa ansainnut, tulee olla hänen 56427: yksityisesti omansa. Kun nyt näin on laita ja huomioon 56428: otetaan, että olojen kehitys on melkoisesti vähentänyt 56429: maalla olevan kiinteän omaisuuden ja kaupunkikiinteistön 56430: kuin myös kiinteän ja irtaimen omaisuuden eroavaisuuk- 56431: sien merkitystä, näyttäisi oikealta ja johdonmukaiselta, 56432: että kaupunkikiinteistö ja irtain omaisuus pidetään, mitä 56433: tulee naimaosaan, samanvertaisina kuin maalaiskiinteistö, 56434: niin että siis ainoastaan se omaisuus, jonka aviopuolisot 56435: avioliiton aikana ovat hankkineet, tulisi olemaan heidän 56436: yhteistä omaisuuttansa. Ei olisi nimittäin osotettu eikä 56437: olisi aihetta olettaakaan, että yksityinen omaisuus olisi 56438: vähemmän omiaan olemaan aviopuolisojen ja heidän per- 56439: heensä toimeentulon pohjana kuin yhteinenkään, ja epäile- 56440: mättä olisi se ihanteellinen käsitys avioliitosta, joka omai- 56441: suusyhteisyyden periaatteessa ilmenee, ristiriidassa itsensä 56442: kanssa, kun se katsoo välttämättömäksi, että sen, joka 56443: menee naimisiin, pitää saaman osan puolisonsa omaisuu- 56444: desta, ja jättää huomioon ottamatta, että avioliittoa sen 56445: kautta voidaan, enemmän kuin muuten olisi laita, käyttää 56446: aineellisen voiton hankkimiseksi. Merkille pantava olisi 56447: lopuksi sekin seikka, että niin hyvin meillä kuin myös 56448: kaikkialla ulkomailla, missä omaisuusyhteisyyden periaate 56449: on sääntönä, lainsäädäntö yleensä on kehittynyt siihen 56450: suuntaan, että on varsinkin avioehtoa ja pesäeroa koske- 56451: vain säännösten avulla helpotettu omaisuussuhteiden jär- 56452: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 5 56453: 56454: jestämistä vastakkaisen eli omaisuuden erillisyyden peri- 56455: aatteen mukaisesti. Jottei kuitenkaan askel nykyisestä 56456: tuntuisi liian jyrkältä, olisi paitsi sitä omaisuutta, jonka 56457: aviopuolisot avioliiton aikana hankkivat, myöskin heidän 56458: yksityisen omaisuutensa tulo määrättävä yhteiseksi. 56459: Mitä taas tulee miehen oikeuteen hallita pesää on 56460: tältä taholta esiintuotu että, jos kohta se niinkuin edus- 56461: miehyys yleensäkin aikanaan oli oikeutettua, ei se kuiten- 56462: kaan nyt enää ole ainakaan meidän maassamme, missä 56463: nainen samoin kuin mieskin yhdenkolmatta vuoden ijässä 56464: tulee täysivaltaiseksi ja missä naineellakin naisella on sa- 56465: mat valtiolliset oikeudet kuin miehellä, oikeudentajunnan 56466: kannattama. Ilmeistä olisikin ettei, niinkuin toisinaan on 56467: väitetty, avioliiton oikea luonne tai sen siveellinen ja 56468: yhteiskunnallinen merkitys millään tavalla muutu saatikka 56469: loukkaannu sen kautta että vaimolle myönnetään pesän 56470: hallintoon sama oikeus kuin miehelle. Niinikään ei olisi 56471: kiellettävissä, että miehen yksinomainen hallinto-oikeus 56472: usein on vaikuttanut haitallisesti, toisinaan aiheuttaen sen- 56473: kin että perhe on joutunut puutetta kärsimään. Uudistus 56474: olisi sen vuoksi tässäkin kohden tarpeellinen. Luonnolli- 56475: sesti tulisi tällöin kummallakin puolisolla olla oikeus itse 56476: hallita yksityistä omaisuuttaan. Pesän yhteisen omaisuu- 56477: den hallinto taas olisi tehtävä sikäli yhteiseksi, ettei mie- 56478: hellä olisi oikeutta ilman vaimon suostumusta myydä tai 56479: lahjoittaa yhteistä omaisuutta eikä ryhtyä sitoumukseen 56480: tai takaukseen, josta voi johtua yhteiselle pesälle suurempi 56481: maksu kuin hänen naimaosansa arvo. Sen ohessa olisi 56482: tarpeen selventää vaimon oikeutta hallita työansiotaan 56483: myöskin milloin se on muuksi muunnettu sekä pääkohdissa 56484: määrätä se toimivalta, joka vaimolla taloudenhoitajana 56485: on oleva kodin ulkopuolella. Kun siinä tapauksessa, että 56486: toisella puolisolla on omaisuutta mutta ei toisella, jälki- 56487: mäinen saattaisi joutua puutteenalaiseen tilaan puolisonsa 56488: kuoltua, olisi sen ohessa välttämätöntä määrätä että puoli- 56489: solla on perimysoikeus puoleen toisen puolison yksityisestä 56490: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56491: 56492: omaisuudesta, huolimatta siitä onko lapsia elossa tahi ei. 56493: Selvää vihdoin olisi, että vaimokin olisi velvoitettava yksi- 56494: tyisellä omaisuudellaan ottamaan osaa perheen elättä- 56495: miseen. 56496: Toiselta puolen on, mikäli koskee kysymystä naima- 56497: osasta pesässä, esiintuotu, että lainsäädännössä vanhastaan 56498: hyväksytystä periaatteesta yleensä ei olisi luovuttava muul- 56499: loin, paitsi kun voidaan osottaa sen tuottavan haittaa taik- 56500: ka uuden periaatteen omaksumisen olevan omiansa parem- 56501: min edistämään sen tarkoitusperän saavuttamista, josta 56502: kulloinkin on kysymys. Nyt ei kuitenkaan olisi voitu 56503: mitenkään todistaa, että ne tapaukset, jolloin aviopuoliso- 56504: jen talous on joutunut rappiolle, yleensä olisi johtunut 56505: siitä että omaisuus on aviopuolisoilla ollut yhteistä. Syy 56506: siihen, mikäli se riippuu nykyisestä omaisuussuhteiden jär- 56507: jestystavasta, olisikin etsittävä toisaalta eli miehen edus- 56508: miesvallan väärinkäyttämisestä. Ei myöskään olisi voitu 56509: tehdä uskottavaksi, että yksityisomaisuuden periaate pa- 56510: remmin soveltuisi järjestämään taloudellisia oloja avio- 56511: :iitossa kuin omaisuusyhteisyydenkään periaate. Yleiseltä 56512: näkökannalta katsoen olisi asia pikemminkin päinvastai- 56513: nen. Kun avioliitto kerta merkitsee täydellistä elämän 56514: yhteisyyttä aviopuolisojen välillä, olisi avioliiton aatteen 56515: kanssa täysin ja paremmin sopusoinnussa että avioliitto 56516: taloudellisestikin muodostaa kokonaisuuden. Ja kun elä- 56517: män yhteisyys joka tapauksessa lain säännöksistä huoli- 56518: matta tuottaa tosiasiallisen omaisuusyhteisyyden, olisi tie- 56519: tysti luonnollisempaa että oikeudellinen järjestys vastaa to- 56520: dellisia oloja kuin että se omaisuuden erillisyydelle raken- 56521: nettuna sotisi niitä vastaan. Huomattava myöskin olisi, 56522: että erityisomaisuuden järjestelmä saattaisi vaikuttaa va- 56523: hingollisesti maan taloudelliseen tilaan, koska miehen ja 56524: vaimon omaisuudet, kun ne ovat yhteisinä, paremmin riit- 56525: tävät liikkeen palvelukseen ja yritteliäisyyteen, kuin jos 56526: ne ovat erillään, jota paitsi luoton edellytyksetkin siten 56527: flvat suuremmat. Mainittu järjestelmä ei täydellisesti to- 56528: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 7 56529: 56530: teutettuna sitä paitsi olisi vaimolle hyödyksi, sillä ainakin 56531: nykyisten olojen vallitessa ei se yleensä ole hän, vaan 56532: mies, joka hankkii omaisuutta pesään. Niinkin rajoite-· 56533: tussa muodossa toimeenpantuna kuin Valiokunnassa on 56534: ehdotettu, olisi puheenalainen järjestelmä kuitenkin omian- 56535: sa maalaisoloissa, joissa maanviljelyskiinteimistö useasti 56536: on aviopuolisojen talouden ainoana perustana, heikonta- 56537: maan vaimon asemaa, koskapa kiinteistö ja pääasiallisin 56538: osa siinä tarvittavaa irtaimistoa monasti on miehen ainakin 56539: osaksi perimä tai hänen ennen avioliittoa hankkimansa, 56540: johtuen tämä siitä maassamme vakaantuneesta tavasta, 56541: että joku perheen pojista perinnönjaossa lunastaa kiinteis- 56542: tön ja maanviljelykseen tarpeellisen irtaimiston kanssape- 56543: rillisiltään. Tämän muistutuksen voisi, mikäli kiinteistöä 56544: koskee, tehdä myöskin voimassa olevaa lainsäädäntöä vas- 56545: taan. Kun perityn tai ennen avioliittoa hankitun maalais- 56546: kiinteistön erottamiseen yksityisomaisuudeksi on alkuaan 56547: ollut syynä pyrkimys toiselta puolen pysyttää saman suvun 56548: hallussa sillä ollut kiinteä omaisuus, toiselta puolen säilyt-· 56549: tää sellainen omaisuus jakamatonna, mutta suvun yhteis- 56550: kunnallinen merkitys nyt enää ei ole sama kuin ennen, 56551: jota paitsi yleensä koetetaan edistää maaomaisuuksien 56552: osittamista, ei enää olisikaan aihetta erottaa maalaiskiin- 56553: teistöä yhteisestä omaisuusryhmästä pois, vaan olisi sekin 56554: määrättävä yhteiseksi. Niin ollen tulisi kaikki aviopuoli- 56555: sojen omaisuus, oli se sitten avioliiton aikana tai sitä 56556: ennen hankittua tai perittyä, yhteiseksi omaisuudeksi, jossa 56557: kummallakin olisi puoleksi naimaosa. Yksityiseksi omai- 56558: suudeksi jäisi ainoastaan se, mikä on toiselle puolisolle 56559: lahjoitettu tai testamentattu sillä nimenomaisella ehdolla, 56560: että se on oleva hänen yksityistä omaisuuttaan. Sen ohes- 56561: sa olisi tietenkin avioituville j2.tettävä mahdollisuus avio- 56562: ehdon kautta järjestää omaisuussuhteensa toisellakin ta- 56563: valla ja yleensä niinkuin itse parhaaksi näkevät. 56564: Pesän hallintoon nähden ei myöskään olisi syytä luo- 56565: pua voimassa olevan lainsäädännön periaatteellisesta kan- 56566: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56567: 56568: nasta, joskin vaimon oikeuden turvaamista tarkoittavia 56569: säännöksiä olisi tarpeenmukaisesti kehitettävä. Olisihan 56570: luonnollista että, koska mies tavallisesti hankkii perheen 56571: taloudelliseen toimeentuloon tarvittavat varat, hänen asia- 56572: naan yleensä olisi pesän hallinto. Sen estämiseksi taas 56573: että mies voisi tuhlata pääomaa, jonka vaimo on tuonut 56574: pesään taikka joka avioliiton aikana on tullut hänen omak- 56575: seen, olisi määrättävä, ettei mies saisi ilman vaimon suos- 56576: tumusta myydä, lahjoittaa, pantata tahi muulla oikeustoi- 56577: mena luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä eikä myöskään 56578: sellaisia velkakirjoja, osakkeita, säästöpankkikirjoja tai 56579: muita arvopapereita, jotka ovat vaimon nimelle asetetut. 56580: Ja kun se seikka, ettei vaimolla ole ollut itsenäistä osaa 56581: pesän hallinnossa, vaan hän kaikissa asioissa on ainakin 56582: oikeudellisesti ollut riippuvainen miehestä, on aiheuttanut 56583: oikeutettuja muistutuksia, olisi sen ohessa säädettävä, että 56584: vaimo saisi hallita sitä kiinteätä omaisuutta, jonka hän 56585: on omistanut ennen avioliittoon menemistään, siitä läh- 56586: tevää tuloa, omaa työansiotansa ja hänelle avioliiton aika- 56587: na yksityisesti tullutta omaisuutta, kuin myös että mies 56588: on velvollinen pesän varallisuussuhteiden mukaan vaimon 56589: käytettäväksi jättämään hänelle kodin sisällisen talouden 56590: hoitajana tarpeelliset varat sikäli kuin ei vaimon ole hal- 56591: litsemaansa omaisuutta näihin menoihin käytettävä. 56592: Hyväksyen viimeksiesitetyn kannan, mikäli se koskee 56593: omistusolojen järjestämistä pesässä, ovat useat Valiokun- 56594: nan jäsenet kuitenkin katsoneet, ettei kysymys pesän hal- 56595: linnosta ole sen mukaan saanut tyydyttävää ratkaisua. 56596: Sillä ensiksikin hallintosuhteet käytännössä kävisivät erin- 56597: omaisen mutkikkaiksi, joten sivullisen monastikin saattaisi 56598: olla mahdoton tietää kumpi aviopuoliso kulloinkin olisi 56599: oikeutettu johonkin oikeustoimeen ryhtymään. Sen ohessa 56600: olisi esim. miltei mahdoton määrätä mikä osa vaimon hal- 56601: litseman maanviljelyskiinteistön tulosta olisi katsottava 56602: varsinaiseksi vaimon hallittavaksi pääomatuloksi mikä mie- 56603: hen työansioksi, joka olisi hänen hallittavanaan. Samoin 56604: Aviopuolisojen omalsuussuhteet. 9 56605: 56606: olisi yleensäkin mahdoton erottaa miehen ja vaimon työ- 56607: ansio maanviljelyksestä elatuksensa saavassa perheessä, 56608: joten määräyksellä että vaimo hallitsee työansiotaan ei sel- 56609: laisessa tapauksessa olisi suurtakaan merkitystä. Mutta 56610: joskin jättäisi nämä käytännölliset vaikeudet syrjään, ei 56611: mainittu ehdotus muutenkaan olisi tyydyttävä. Niistä 56612: periaatteellisista syistä, jotka jo aikaisemmin toiselta ta- 56613: holta on esitetty, olisi nimittäin välttämätöntä järjestää 56614: pesän hallintosuhteet siten, että kummankin aviopuolison 56615: tasa-arvo tulee täysin tunnustetuksi. Ja kun kysymyksen 56616: ratkaisu läheltä koskee koko kansaa ja asian luonnosta 56617: johtuu, että tätä alaa järjestävät säännökset alinomaa 56618: tulevat sovellettavaksi, olisi sen ohessa koetettava välttää 56619: monimutkaisia järjestelmiä ja pyrittävä niin yksinkertai- 56620: siin määräyksiin että yhteinen kansakin niistä saisi suu- 56621: remmitta vaikeuksitta selvän. Näitä kahta tarkoitusperää. 56622: oikeudenmukaisuutta ja yksinkertaisuutta, silmällä pitäen 56623: olisi sen vuoksi säädettävä, että kummallakin puolisalia 56624: on yhtäläinen hallinto-oikeus pesän omaisuuteen. Oli- 56625: siko tämä hallinto-oikeus sitten sellainen, että kaikkiin 56626: oikeustoimiin, joihin nähden laissa ei nimenomaan ole 56627: tehty poikkeusta, vaadittaisiin molempain aviopuolisojen 56628: suostumus tai päinvastoin sellainen, että kumpikin avio- 56629: puoliso yleensä voisi pesää sitovasti toimia toisesta 56630: puolisosta riippumatta, mutta että laissa erikoisesti 56631: määrättäviin oikeustoimiin niinkuin esim. kiinteistön- 56632: kauppoihin tarvittaisiin molempain puolisojen suostu- 56633: mus, olisi kysymys, jonka käytännölliset seikat rat- 56634: kaisevat ja joka sen vuoksi lakia valmisteltaessa olisi 56635: tarkemmin tutkittava. Kumpikin järjestelmä olisi oi- 56636: keuden kannalta yhtä tyydyttävä, koska niin miehellä 56637: kuin vaimollakin kummankin mukaan tulisi olemaan sama 56638: valta hallita pesää. Edellinen järjestelmä epäilemättä tar- 56639: joaisi suurempaa vakuutta toisen puolison väärinkäyttä- 56640: mistä vastaan, jälkimäinen taas myöntäisi, mikä käytän- 56641: nössä on merkitykseltään suuriarvoista, mahdollisuuden 56642: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56643: 56644: mutkattomaan ja vapaaseen liikeyhteyteen sivullisten 56645: kanssa, eikä myöskään näytä pesän velkojiin nähden arve- 56646: luttavalta päättäen siitä, ettei n. s. avoimista yhtiöistä, 56647: joissa kukin osakas yksinään saa yhtiötä sitovasti ryhtyä 56648: oikeustoimiin, ole havaittu olevan minkäänlaista haittaa. 56649: Lähtien siitä että kaikki aviopuolisojen omaisuus, oli se 56650: yhteistä tai yksityistä, on ensi sijassa tarkoitettu ja käy- 56651: tettävä perheen ylläpitämiseksi, ovat nämä Valiokunnan 56652: jäsenet sen ohessa katsoneet oikeudenmukaiseksi, että 56653: miehellä ja vaimolla, jotka perheen muodostavat ja sitä 56654: edustavat, kummallakin olisi määrääruisoikeus myös siihen 56655: omaisuuteen, jonka toinen puoliso yksinänsä omistaa. 56656: Tämä on heidän mielestään senkin vuoksi välttämätöntä 56657: että toinen puoliso muuten saattaisi hävittää sellaisen omai- 56658: suuden, josta perheen taloudellinen toimeentulo ehkä yk- 56659: sinomaan riippuu. Ainoastaan jos toiselle puolisolle on 56660: testamentattu tai lahjoitettu omaisuutta sillä ehdolla, että 56661: se on hänen yksinänsä hallittava, voisi niinmuodoin yksi- 56662: tyishallinto tulla kysymykseen. Niinikään pitäisi tietysti 56663: avioehdon kautta voida järjestää hallinto-olot sen mukaan 56664: kuin soveliaaksi nähdään. 56665: Äänestettäessä on V aliakunnan enemmistö yhtynyt 56666: kannattamaan viimeksiesitettyä aviopuolisojen omaisuus- 56667: suhteiden järjestelytapaa. 56668: Kun kuitenkin aina on ollut ja vastakin tulee olemaan 56669: sellaisia tapauksia, jolloin laissa sääntönä edellytetty jär- 56670: jestelmä osottautuu soveltumattomaksi, on Valiokunnan 56671: mielestä aviopuolisoille myönnettävä mahdollisuus saada 56672: se varallisuusoikeudellinen järjestys, joka edellä hyväksy- 56673: tyn ehdotuksen mukaan tulee voimaan heidän mennessään 56674: avioliittoon, muutetuksi siten että omaisuusyhteisyys vai- 56675: hetetaan omaisuuden erillisyydeksi. Tämä voidaan saa- 56676: vuttaa pesäeron kautta. Nykyisen lainsäädännön mukaan 56677: on pesäeron saaminen kuitenkin siksi vaikea, ettei se käy·· 56678: tännössä tule kysymykseen juuri muulloin kuin konkurssin 56679: yhteydessä, jolloin se ymmärrettävistä syistä jo on myö- 56680: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 11 56681: 56682: häinen. On sen vuoksi välttämätöntä helpottaa pesäeron 56683: saamista. Sen käsitystavan mukaisesti, mikä ilmeni 56684: Valtiosäädyille vuonna 1888 jätetyssä armollisessa esi- 56685: tyksessä aviopuolisojen varallisuussuhteista, olisi Valio- 56686: kunnan mielestä pesäero, tietenkin lain yleensä säätä- 56687: mässä järjestyksessä, myönnettävä milloin aviopuolisot 56688: siitä sopivat. On nimittäin pidettävä kohtuullisena, että 56689: puolisot saavat muodostaa varallisuusoikeudelliset suh- 56690: teensa sen mukaan, minkä he yhdyselämänsä aikana saa- 56691: vuttamansa kokemuksen perusteella katsovat itsellensä so- 56692: veliaimmaksi. 56693: 56694: 56695: Jos pesän omaisuuden hallinto järjestetään Valiokun- 56696: nan enemmistön hyväksymällä tavalla, on samalla saanut 56697: ratkaisunsa kysymys edusmiehyyden lakkauttamisesta 56698: myöskin sikäli kuin se käsittää miehelle vallan kantaa ja 56699: vastata vaimon puolesta. Kun vaimolla on oikeus hallita 56700: pesän omaisuutta, on tästä johdonmukaisena seurauksena, 56701: että hänellä täytyy olla oikeus kantaa ja vastata pesää kos- 56702: kevissa asioissa. Tästä taas johtuu, että vaimolla pitää 56703: olla sama oikeus häntä persoonallisestikin koskevissa 56704: asioissa sekä että hänet on pidettävä oikeutettuna ilman 56705: miehensä erityistä suostumusta toimimaan kaupan ja elin- 56706: keinon alalla. Näin ollen on Valiokunnan mielestä myös- 56707: kin luonnollista, että vaimolla tulee olla oikeus toimia 56708: sellaisessakin valtion tai kunnan palveluksessa, johon 56709: hän, edusmiehyyden alaisena, nyt katsotaan sopimat- 56710: tomaksi. 56711: Paitsi omaisuuden hallintoa ja vaimon edustamista 56712: on edusmiehyys-käsitteeseen vielä katsottu kuuluvaksi se- 56713: kin, että miehellä on ratkaisuvalta niissä kysymyksissä, 56714: jotka johtuvat miehen ja vaimon henkilökohtaisesta suh- 56715: teesta avioliitossa, mutta eivät ole varallisuusoikeudellista 56716: luonnetta. Niin on miehellä oikeus esim. määrätä avio- 56717: puolisojen asuinpaikka. Eräät Valiokunnan jäsenet ovat 56718: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56719: 56720: katsoneet, että vaimo tässäkin kohden olisi asetettava yh- 56721: denvertaiseksi miehen kanssa. Erimielisyyden sattuessa 56722: tulisi puolisoilla olla oikeus saada joko pesäero tai, siihen 56723: nähden että heidän välinsä kuitenkin jo olisi rikkoutunut, 56724: avioerokin. Valiokunnan enemmistö on katsonut, ettei 56725: useinkin ehkä vain satunnaisen erimielisyyden tarvitse mer- 56726: kitä aviopuolisojen välin lopullista rikkoutumista ja että 56727: avioeroa koskevaa lainsäädäntöä järjestettäessä sitä paitsi 56728: ei ole otettava huomioon ainoastaan aviopuolisojen vaan 56729: myöskin lasten oikeus. Tähän nähden ja kun ne tapauk- 56730: set, joissa miehen ratkaisuvalta tulisi säilytettäväksi, ovat 56731: luonteeltaan poikkeustapauksia, jotka eivät kumoisi sitä 56732: yleistä sääntöä että aviovaimo on niin varallisuusoikeudel- 56733: lisessa kuin henkilökohtaisessakin suhteessa täysivaltainen,' 56734: on V aliakunnan enemmistö pitänyt mahdollisena näissä 56735: kysymyksissä, jotka tietenkin ovat laissa tarkoin määri- 56736: teltävät, edelleen säilyttää miehelle ratkaisuvallan. 56737: Jos ne ehdotukset, joita ylempänä olevassa esityksessä 56738: on puollettu, tulevat toteutetuiksi, vaikuttaa se nähtävästi 56739: erinäisiä muutoksia muun muassa säännöksiin aviopuoli- 56740: sojen velkasuhteista, ja on senvuoksi tarpeellista, kun 56741: uutta lakiehdotusta valmistetaan, ottaa se kysymys erityi- 56742: sesti harkittavaksi. 56743: Sen perusteella mitä ylempänä on esitetty, Valiokunta 56744: kunnioittaen ehdottaa 56745: 56746: että Eduskunta alamaisesti anoisi, että 56747: Keisarillinen Majesteetti niin pian kuin mah- 56748: dollista vabnistuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi 56749: ehdotuksen sellaisiksi muutoksiksi voimassa ole- 56750: vaan lainsäädäntöön, että pääasiallisesti: 56751: määrättäisiin että aviopuolisoilta on nai-· 56752: maosa kaikkeen pesän omaisuuteen katsomatta 56753: siihen onko se perittyä tai avioliiton aikana tai 56754: ennen hankittua, joten ainoastaan se omaisuus, 56755: joka on toiselle puolisolle testamentattu tai lah- 56756: Aviopuollsojen omaisuussuhteet. 13 56757: 56758: joitettu sillä ehdolla että se on oleva hänen 56759: yksityistä omaisuuttansa, tulisi olemaan laadul- 56760: taan yksityistä,· ja että aviopuolisoilta on yhtär 56761: läinen hallinto-oikeus pesän kaikkeen yhteiseen 56762: sekä jommankumman aviopuolison yksityiseen 56763: omaisuuteen, mikäH omaisuutta ei ole puolisolle 56764: testamentattu tai lahjoitettu sillä ehdolla että 56765: se on ole·va hänen yksin hallittavanaan, jonka 56766: ohessa määriteltäisiin ne oikeustoimet, joihin 56767: kumpikin aviopuoliso yksinänsä toisen puolison 56768: myötävaikutuksetta saisi ryhtyä, sekä ne oikeus- 56769: toimet, joihin molemminpuolinen suostumus on 56770: tarpeen,· 56771: säädettäisiin että aviopuolisot voivat edellä- 56772: mainitut omaisuussuhteet avioehdon kautta jär- 56773: jestää toisinkin, minkä ohessa oikeus pesäeron 56774: saamiseen olisi ulotettava nykyistä melkoista 56775: pitemmälle; sekä 56776: poistettaisiin lainsäännökset miehen edus- 56777: miehyydestä samalla nimenomaan määrittele- 56778: mällä ne tapaukset, jotka olematta taloudellista 56779: luonnetta johtuvat aviopuolisojen henkilökoh- 56780: taisesta suhteesta toisiinsa ja joissa miehellä 56781: edelleen olisi oleva ratkaisuvalta. 56782: 56783: 56784: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 56785: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet 56786: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni 56787: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, 56788: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet 56789: Ala-Kulju, A. Eronen, A. Mäkelin, Pennanen ja Pieti- 56790: käinen. 56791: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908. 56792: 14 1908. II Vp. ~ Anomusmietintö N!o 29. 56793: 56794: 56795: 56796: 56797: Vastalauseita. 56798: 56799: I. 56800: 56801: Kolmella viime valtiopäivillä on tehty anomuksia 56802: aviopuolisoiden omaisuussuhteita koskevan lainsäädännön 56803: uudistamisesta ja miehen edusmiehyyden poistamisesta, 56804: vaikka ne aikaisemmin eivät ole ehtineet tulla käsiteltä- 56805: viksi. Niille kaikille on ollut yhteistä suuri tyytymättö-- 56806: myys oleviin oloihin. Mutta, kuten Lakivaliokunnan mie- 56807: tinnöstäkin näkyy, eivät ajatukset parannuskeinoista ole 56808: yhtäläiset keskenään. Samalla kun toisaalla pyritään 56809: enemmän tai vähemmän pitkälle kehitettyyn erillisyyteen 56810: aviopuolisoiden omaisuuden välillä, jättämällä vaimolle 56811: hänen omaisuutensa täydellinen hallinto-oikeus, nähdään 56812: toisaalla ihanne mahdollisimman täydellisessä omaisuuden 56813: yhteydessä sekä molempien aviopuolisoiden yhtäläisessä 56814: hallinto-oikeudessa. 56815: Molemmilla tahoilla on parannusinnossa katsottu 56816: asiaa liika yksipuolisesti ja ammuttu sen kautta yli maalin. 56817: Edellisen mielipiteen tueksi koetetaan vedota siihen siveel- 56818: liseen perusteeseen, että avioliittoon menemistä ei saa teh- 56819: dä liikeyritykseksi, joka tarkoittaa pääsemistä osalliseksi 56820: sellaiseen omaisuuteen, jota toisella liittokumppanilla on 56821: taikka joka hänellä on vastedes saatavana. Mutta, kuten 56822: mietinnössäkin huomautetaan, jätetään tässä huomioon 56823: ottamatta juuri avioliiton siveellinen luonne olla koko elä- 56824: mänajaksi tehty yhteenliittyminen kahden yksilön välillä 56825: Vastalause 1. 15 56826: 56827: myötä- ja vastoinkäymisten keskinäistä jakamista varten. 56828: Luonnollinen seuraus tästä kai on, että yhdyselämän ulko- 56829: naistenkin edellytysten täytyy olla samat ja molemmilla 56830: aviopuolisoilla tulee siis olla mahdollisimman yhtä suuri 56831: osuus pesään. Että itsekkäät syyt toisinaan voivat aiheut- 56832: taa avioliittoon menemisen myönnettäköön kernaasti, 56833: mutta sellaista ei mikään lainsäädäntö saata estää. Joka 56834: tapauksessa merkitsee tämä seikka paljon vähemmän kuin 56835: se nöyryytyksen tunne, joka pakosta syntyy, kun toisella 56836: puolisalia ei ole mitään osaa siihen mitä toinen on tuo- 56837: nut pesään. Jos mikään niin tämä asianlaita on omansa 56838: vaikuttamaan rikkovasti aviopuolisoiden yhdyselämään. 56839: On luultu löydettävän vastapaino omaisuuden erilli- 56840: syydestä johtuvia epäkohtia vastaan antamalla aviopuo- 56841: lisoille perintöoikeus toistensa yksityiseen omaisuuteen, 56842: jotta siten saataisiin estetyksi se, että, milloin kuolleella 56843: aviopuolisolla on ollut omaisuutta, jälkeen jäänyt jou- 56844: tuisi taloudelliseen ahdinkoon. Tämä muutos ei kuiten · 56845: kaan joka tapauksessa tuottaisi riittävää turvaa. Periä 56846: saisi jälkeen elävä puoliso ainoastaan jos jotakin jäisi 56847: jälelle, sitten kuin vainajan velka on maksettu, jotavas- 56848: toin se, jolla on naimaosa, ei ainoastaan silloin kuin avio- 56849: liitto purkautuu toisen aviopuolison kuoleman kautta, vaan 56850: myös konkurssissa ja pesäerossa, - milloin toinen avio- 56851: puoliso on väärinkäyttänyt asemaansa rasittamalla pesää 56852: velalla, josta toiselle ei ole mitään hyötyä, - saapi kil- 56853: pailla velkojain kanssa ja siten mikäli mahdollista suojata 56854: oikeuttaan. 56855: Toinen ajatussuunta, joka tahtoo aviopuolisoille suo- 56856: da ei ainoastaan saman omistusoikeuden vaan myös saman 56857: hallinto-oikeuden kaikkeen pesässä olevaan omaisuuteen, 56858: lähtee kyllä oikeasta perusteesta, mutta joutuu harhaan 56859: siinä, ettei se ota huomioon tosioloja, joita varten laki 56860: kuitenkin säädetään. Sen aviopuolisoiden välisen työn- 56861: jaon mukaan, joka on tavallinen ja minun mielestäni 56862: kaikkein useimmissa tapauksissa luonnollinen, on, kuten 56863: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56864: 56865: Valiokunnan mietinnössäkin huomautetaan, miehen vel- 56866: vollisuutena se ansio, josta perhe saapi elatuksensa, sa- 56867: malla kuin vaimo toimii kodissa ja hoitaa sen sisäisen 56868: talouden. Mielestäni on epäkohtana pidettävä, että erit- 56869: täin muutamissa ruumiillista työtä tekevissä kansalaisryh- 56870: missä vaimokin on pakotettu perheen toimeentulon takia 56871: työskentelemään kodin ulkopuolella, koskapa sen kautta 56872: koti sellaisenaan kärsii, mutta ennen kaikkea huolenpito 56873: lapsista, joiden käsissä tulevaisuus on, laiminlyödään. 56874: Luonnollinen seuraus aviopuolisoiden molemminpuo- 56875: lisesta asemasta on siis se, että pesän hoito etupäässä on 56876: miehen käsissä. Olevat olot eivät myöskään kumoa tä- 56877: män seikan oikeutta. Jos miehen hallinto ylimalkaan olisi 56878: osottautunut perheelle vahingolliseksi, niin olisi hätä ja 56879: surkeus sääntönä, ja perheellä olisi ainoastaan poikkeus- 56880: tapauksissa siedettävä toimeentulo. Tätä kai ei voida 56881: syyllä väittää. Lakivaliokunnan enemmistö on siitä huo- 56882: limatta pitänyt asianaan tässä suhteessa rakentaa teoreet- 56883: tisen yhdenveroisuusvaatimuksen pohjalle ja siitä vetä- 56884: nyt johtopäätöksen pesän yhtäläisestä hallinto-oikeudesta, 56885: joko niin, että kumpanenkin aviopuoliso saisi rajoituk- 56886: sitta ryhtyä kaikenlaatuisiin pesää koskeviin oikeustoi- 56887: miin, taikka myös siten, että kaikki tärkeämmät toimet 56888: olisivat tapahtuvat molempain myönnytyksellä. Kumpi- 56889: kin keino on minun ajatukseni mukaan hyvin arveluttava. 56890: Jotta jälkimäinen vaihtopuoli voitaisiin ottaa käytäntöön 56891: liike-elämässä, joka vaatii nopeaa toimimista, olisi tarpeen 56892: että vaimo miehen ohessa johtaisi liikettä, mikä taas pa- 56893: kottaisi hänet tuntuvassa määrässä jättämään kodin hoi- 56894: don muihin käsiin. Myöskään yhtäläinen, itsenäinen hal- 56895: linto ei olisi tarkoituksen mukainen. Jos kumpikin puo- 56896: liso vapaasti saa rasittaa pesää velalla, niin se ei ainoas- 56897: taan vähennä kolmannen miehen vakuutta, jonka kanssa 56898: välipuheisiin ryhdytään, ja sen kautta sitä luottoa, jota 56899: pesä sellaisenaan ainakin elinkeinoelämässä tarvitsee. 56900: Vaan sen ohessa se antaisi aviopuolisoille tilaisuuden kum- 56901: Vastalause I. 17 56902: 56903: rnallekin tahollaan väärinkäyttämään kolmannen henkilön 56904: luottamusta ja siten aikaansaarnaan epävarmuutta liike- 56905: oloissa. Tosin on todisteena nyt esitettyjä väitteitä vas- 56906: taan viitattu avoimeen yhtiöön. Mutta tämän yhtiömuo- 56907: don heikkoutena on juuri se, ettei se tarjoa riittävää mo- 56908: lemminpuolista valvontatilaisuutta. 56909: Jos siis en katso, että jaettu omaisuuden hoito itses- 56910: sään on avioliiton tarkoituksen taikka edun mukainen, 56911: eivät nämä kuitenkaan vaadi niin yksipuolista määräämis- 56912: oikeutta, joka asettaisi vaimon miehestä riippuvaksi tahi 56913: tekisi hänen etunsa vaaranalaiseksi. Samalla kun siis 56914: nykyiset lakisäännökset vaimon suosturnuksesta oikeustoi- 56915: rnissa, jotka koskevat kiinteistön luovutusta tai panttaa- 56916: rnista, olisivat säilytettävät, olisi se ulotettava vastaaviin 56917: toimiin velkakirjoihin, pankkikirjoihin ja muihin arvo- 56918: papereihin nähden, jotka ovat vaimon nimessä. Yhtä vä- 56919: hän näyttää minusta olevan estettä ottaa lakiin sellaista 56920: säännöstä, että vaimo siitä edeltäpäin tehdyttä välipuheetta 56921: hallitsee pesään tuomaansa kiinteätä omaisuutta ja määrää 56922: siitä saatavasta tulosta. Tätä vastaan tehdylle rnuistu- 56923: tukselle, että näin kävisi vaikeaksi saada selkoa siitä, 56924: kuinka se työ, minkä mies ehkä on pannut kiinteistöön. 56925: olisi laskettava, ei mielestäni näytä voitavan antaa merki- 56926: tystä, koska kysymyksessä oleva mahdollisuus itse asiassa 56927: jo nykyään tältä osalta on olemassa sen lakisäännöksen 56928: nojalla, että vaimolla on oikeus avioehdon kautta hank- 56929: kia itselleen hallinto-oikeus siihen omaisuuteen, joka hä- 56930: nellä on ennen avioliittoa. Että miehellä minun ehdotuk- 56931: seni mukaan vast'edes tulisi olemaan nairnaoikeus sellai- 56932: seen omaisuuteen, ei voi asiaan vaikuttaa. Lain sään- 56933: nökset siitä omaisuudesta, jonka vaimo lahjana taikka 56934: testamentin kautta on saanut yksityiseksi ornaisuudekseen 56935: ehdolla että hän itse hallitsee sitä, taikka vaimon oikeu- 56936: desta määrätä siitä mitä hän omalla työllään ansaitsee 56937: eivät luonnollisesti muuttuisi. 56938: Miehen hallinto-oikeuden varjopuolena esitetään j.ok- 56939: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 56940: 56941: seenkin usein, että vaimo hoitaessaan hänelle kuuluvaa ko- 56942: din sisäistä taloutta on täydellisesti riippuvainen siitä, kat- 56943: sooko mies hyväksi varustaa häntä siihen tarvittavilla va- 56944: roilla. Vaikka tällaista miehen velvollisuutta pesän va- 56945: rallisuussuhteiden mukaan antaa vaimon käytettäväksi ko- 56946: din sisäisen talouden hoitoa varten tarpeelliset varat ei 56947: tähän saakka suoranaisesti ole laissa miehelle määrätty, 56948: on se kuitenkin niin läheisessä yhteydessä vaimolle tulevan 56949: aseman kanssa ja niin luonnollinen seuraus siitä, että sen 56950: nimenomainen mainitseminen laissa olisi toivottava. · Mi- 56951: käli vaimo itse omistaa tai hallitsee omaisuutta, on luon- 56952: nollisesti myöskin suhteellinen osuus siitä saatavasta tu- 56953: losta laskettava yhteisiin tarpeisiin. 56954: Missä määrin yllämainittujen perusteiden mukaan 56955: toimeenpantu aviopuolisoiden omaisuussuhteita koskevan 56956: lainsäädännön uudistus voisi olla aiheena aivopuolisoiden 56957: velkaa koskevain säännösten muuttamiseen, ei ole minusta 56958: näyttänyt pitävän tulla tässä yhteydessä erityisen ehdo- 56959: tuksen alaiseksi. 56960: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ehdotan kunnioit- 56961: taen, 56962: että asia mainitsemissani kohdin palautet- 56963: taisiin Lakivaliokuntaan uuden ehdotuksen te- 56964: kemistä varten yllä kosketeltujen perusteiden 56965: mnkaan. 56966: 56967: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908. 56968: 56969: 56970: Karl Söderholm. 56971: Vastalause II. 19 56972: 56973: 56974: 56975: 56976: II. 56977: 56978: Ne muistutukset, joita on tehty nykyistä aviopuoli- 56979: sojen omaisuussuhteita koskevaa lainsäädäntöä vastaan, 56980: ovat mielestäni oikeutettuja kahdessa suhteessa. Ensin- 56981: näkin täytyy myöntää, että säännökset miehen edusmie- 56982: hyydestä ovat eräissä suhteissa asettaneet naidun naisen 56983: asemaan, jota ei voi pitää hänen arvonsa mukaisena siihen 56984: vapauteen ja siihen miehen vertaisuuteen nähden, mikä on 56985: tullut hänen osakseen valtiollisella alalla ja minkä hän 56986: kohdakkoin on saava myöskin mitä kunnalliseen vaalioi- 56987: keuteen ja vaalikelpoisuuteen tulee. Ei sentähden ole 56988: puolustettavissa, että vaimo on miehen edusmiehyyden 56989: sitoma niissä tapauksissa, jolloin aviopuolisojen edut eivät 56990: joudu ristiriitaan keskenään. 56991: Toiseksi ei ole kiellettävissä, että avioehtoa ei ole 56992: meillä käytetty niin laajasti kuin olot olisivat vaatineet. 56993: Tämä onkin selitettävissä, kun vaatimusta avioehdon laa- 56994: timisesta meidän maassa sangen yleisesti - syystä taikka 56995: syyttä, jääköön sanomatta - pidetään epäluottamuslau- 56996: seena sille vastaisista aviopuolisoista, jota vastaan ehto 56997: kohdistuu. Ei kuitenkaan liene kiellettävissä, että vaimon 56998: yksityinen omaisuus usein on joutunut hukkaan sen joh- 56999: dosta, että miehellä avioehdon puutteessa on ollut oikeus 57000: hallita vaimon yksityistä kiinteää omaisuutta ja muutoin- 57001: kin käyttää sitä muuta omaisuutta, minkä vaimo on avio- 57002: liittoon mennessään tuonut pesään. Tästä syystä yhdyn 57003: Valiokunnan käsitykseen, että miehen edusmiehyys oli5i 57004: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 57005: 57006: lakkautettava, jota vastoin en voi kannattaa Valiokuntaa 57007: siinä, että aviopuolisojen pitää avioliiton kautta saada 57008: naimaosa pesän omaisuuteen, siihen katsomatta onko mies 57009: vaiko vaimo tuonut sen pesään. Ei voi olla oikeuden- 57010: mukaista, että toinen aviopuoliso avioliiton kautta saa- 57011: vuttaa taloudellisen edun toisen kustannuksella. Sellainen 57012: järjestys ei myöskään ole omiaan suojelemaan sitä avio- 57013: puolisoa, joka on tuonut omaisuutta pesään. Sillä aviolii- 57014: ton purkautuessa kuoleman taikka eron kautta joutuisi 57015: puolet siitä omaisuudesta, mikä avioliittoa solmittaessa 57016: on pesään tuotu, toisen puolison perillisille. Olen sentäh- 57017: den samoinkuin anomuksentekijätkin sitä mieltä, että ai- 57018: noastaan sen omaisuuden, minkä aviopuolisot ovat avio- 57019: liittonsa aikana hankkineet, pitäisi olla yhteinen, mutta 57020: että kaikki se omaisuus, minkä kumpikin puoliso on tuo- 57021: nut pesään, olisi, vaikkei avioehtoa ole tehty, katsottava 57022: kumpaisellekin aviopuolisolle yksityisesti kuuluvaksi. 57023: Luonnollista on, että sen, jolla on yksityistä omaisuutta, 57024: pitää avustaa ensinnäkin siitä olevalla tulolla ja pahim- 57025: massa tapauksessa itse omaisuudella yhteisen pesän voi- 57026: massapitoa. 57027: Tähän on väitetty, että sellainen järjestelmä on vai- 57028: kuttava haitallisesti luotto-oloihin, koska toinen aviopuo- 57029: liso voi sopivassa tilaisuudessa katsoa olevan syytä saama- 57030: miestensä vahingoksi luovuttaa omaisuutensa toiselle, jo- 57031: ten ulosmittausta toimitettaessa pesän kaiken omaisuuden 57032: havaittaisiin kuuluvan sille aviopuolisolle, joka ei ole vel- 57033: kaa tehnyt. Tätä vastaan kuitenkin voi huomauttaa että, 57034: jos syytä epäluottamukseen on olemassa, voi saamamies 57035: vaatia että kumpainenkin aviopuoliso sitoutuu vastaamaan 57036: velasta. 57037: Mitä aviopuolisojen yksityisen ja pesän yhteisen 57038: omaisuuden käyttöoikeuteen tulee, pitäisi lainsäädännön 57039: minun mielestäni käydä siihen suuntaan, että kumpainen- 57040: kin aviopuoliso olisi oikeutettu itsenäisesti hallitsemaan 57041: yksityistä omaisuuttaan, jota vastoin pesän yhteistä omai- 57042: Vastalause II. 21 57043: 57044: suutta saisi hoitaa kumpikin puoliso, tarvitsematta joka 57045: kerta siihen hankkia aviokumppaninsa lupaa. Siinä ta- 57046: pauksessa että heidän kesken syntyisi erimielisyyttä ja 57047: ratkaisu olisi tarpeen pitäisi kuitenkin miehen tahdon 57048: saada määrätä, syystä että mies tavallisesti on se, joka 57049: hankkii pesälle tuloja. Milloin asianlaita on toinen taikka 57050: lainmääräykset ovat näyttäytyneet epäsoveliaiksi, silloin 57051: voivat aviopuolisot ennen avioliiton solmimista laatia 57052: avioehdon taikka itse avioliiton aikana hankkia pesäeron. 57053: Samoinkuin avoimessa yhtiössä jokainen osakas voi oikeu- 57054: dellisella voimalla koko yhtiön puolesta ryhtyä toimiin. 57055: samoin pitäisi kumpaisenkin aviopuolison voida toimia 57056: pesän puolesta, kuitenkin siten että suurempiin liiketoi- 57057: miin, niinkuin mainittavampiin ostoihin ja myynteihin, 57058: takaussitoumuksien tekemiseen y. m. - näistä seikoista 57059: olisi määräyksiä pantava lakiin - vaadittaisiin kumpal- 57060: senkin aviopuolison suostumus. Toinen aviopuoliso ei 57061: myöskään saisi toisen suostumuksetta rasittaa pesää velalla 57062: mainittavampaan määrään. Jottei molempain aviopuoli-- 57063: sojen tarvitsisi, siinä tapauksessa että aviopuolisot har- 57064: joittavat liikettä, kirjoittaa jokaisen vekselin, velkakirjan 57065: tahi muun, liiketoimen harjoittamiseen tarpeellisen sitou- 57066: muksen alle, sopisi säätää, että toinen aviopuoliso saa 57067: antaa yleisvaltakirjan toiselle, ei kuitenkaan esim. vuotta 57068: pitemmäksi ajaksi. 57069: Samalla kun niinmuodoin kannatan V aliakunnan 57070: mietinnön kahta viimeistä ponsilausetta, rohkenen ehdot- 57071: taa, että Eduskunta anoisi sen suuntaista lainsäädäntö- 57072: tointa, mitä aviopuolisojen omistus- ja hallinto-oikeutta 57073: pesän omaisuuteen koskee, 57074: 57075: että ainoastaan mitä aviopuolisot avioliiton 57076: aikana ansaitsevat olisi pidettävä pesän yhtei- 57077: senä omaisuutena, jota vastoin omaisuus, min- 57078: kä aviopuolisot avioliittoon mennessään ovat 57079: tuoneet pesään taikka avioliiton aikana perineet 57080: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 57081: 57082: taikka testamentin tai lahjan kautta saaneet, 57083: katsotaan heidän yksityiseksi omaisuudekseen; 57084: että kumpaisellak1:n aviopuolisolla on oikeus 57085: hoitaa pesän yhteistä omaisuutta, mutta että, 57086: jos erimielisyyttä a·viopuolisojen kesken syn- 57087: tyy, miehen tahto on oleva määräävä, kuitenkin 57088: niin että pesän laskuun tehtyihin suurempiin 57089: liiketoimiin - nämä poikkeukset olisi laissa 57090: mainittava- vaaditaan kumpaisenkin aviopuo- 57091: lison yhteinen suostumus, mutta että sitä vas- 57092: toin kumpaisellakin a·viopuolisolla pitäisi olla 57093: täysi käyttövalta yksityiseen omaisuuteen ·ja 57094: siitä oleviin tuloihin. 57095: 57096: Helsinki, lokakuun 21 päivänä 1908. 57097: 57098: 57099: Albert Stigzelius. 57100: Vastalause III. 23 57101: 57102: 57103: 57104: 57105: III. 57106: 57107: 'Kysymyksessä olevassa mietinnössään on Lakivalio- 57108: kunta tahtonut laajentaa omaisuusyhteisyyden periaatetta. 57109: jopa siihen määrään, ettei kummallakaan aviopuolisolla 57110: voisi olla yksityisesti omistettavaa tai hallittavaa omai- 57111: suutta muuta kuin poikkeustapauksessa. Tällaisen täydel- 57112: lisen omaisuusyhteisyyden periaatteen sovelluttaminen 57113: lainsäädäntöön käypi kumminkin aivan päinvastaiseen 57114: suuntaan kuin mihin meillä avioliittolainsäädäntö yleensä 57115: ja erittäinkin I 5 päivänä huhtikuuta r889 annetun lain 57116: kautta on kehittynyt, sillä viimeksimainittu laki tekee mo- 57117: nessa suhteessa aviopuolisoille mahdolliseksi hankkia ja 57118: hallita yksityistä omaisuutta: jotapaitsi tällainen lain sää- 57119: tämä yleinen omaisuusyhteisyyden periaate on ilmeisessä 57120: ristiriidassa nykyajan pyrkimykseen suoda avioliitossa 57121: aviopuolisoille niin paljon persoonallista vapautta ja itsen- 57122: sämääräämisvaltaa kuin suinkin on mahdollista avioliiton 57123: perustarkoitusta loukkaamatta. Tuntuu sitäpaitsi vähem- 57124: män uskottavalta, että lainsäädäntöä puheenaolevalla alal- 57125: la olisi kehitetty niin johdonmukaisesti omaisuuden eril- 57126: lisyyttä kohden, ellei olevissa oloissa olisi ilmennyt vaka- 57127: via syitä, jotka ovat lainsäätäjää tähän pakottaneet. En 57128: voi näin ollen yhtyä niihin mielipiteisiin, joille mietintö 57129: tässä suhteessa on rakennettu. Vakaumukseni on, että 57130: lainsäätäjän tässä suhteessa tulee pyrkiä niin paljon kuin 57131: suinkin mahdollista omaisuuden erillisyyttä kohden sekä 57132: sen vuoksi myöskin tarkoin määrittelemään aviopuolisoi- 57133: 24 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 57134: 57135: den velvollisuudet yhteispesän ylläpitoon nähden kmn 57136: myöskin antamaan muita säädöksiä, jotka käyvät tarpeel- 57137: lisiksi naimaosan rajoittamisen tähden. 57138: Myöskin edusmiehyyden poistamiseen nähden roh- 57139: kenen olla toista mieltä kuin mikä lausutaan mietinnön 57140: viimeisessä ponnessa. Minusta tuntuu nimittäin siltä, 57141: kuin ei lainsäätäjän pitäisi yksityisseikkoja myöten määri- 57142: tellä edusmiehyydestä, vaan jättää aviopuolisoille valta 57143: yksissä neuvoin, niin sanoakseni yhteisessä neuvostossa, 57144: päättää ja toimia yhteisistä asioistaan. 57145: Kun kysymys nyt puheenaolevasta minunkin vaati- 57146: mastani uudistuksesta ilmeisesti ei tule tyydyttävästi rat- 57147: kaistuksi valiokunnan enemmistön tekemän ehdotuksen 57148: kautta, rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta 57149: suvaitsisi anoa sellaista lainsäädäntötoimenpidettä kysy- 57150: myksessä olevan uudistuksen suhteen : 57151: 57152: että aviopuolisoiden yhteiseksi omaisuu- 57153: deksi, jossa heillä on naimaosa ja jota he yhtei- 57154: sesti hallitsevat, katsottaisiin se omaisuus, min- 57155: kä he avioliiton aikana ja yhteispesässä ansait- 57156: se'vat, siihen luettuna tulot puolisoiden yksityi- 57157: sestä omaisuudesta, kun sitä vastaan kaikki 57158: muu omaisuus on pidettävä yksityisenä, jossa 57159: puolisoilla ei ole naim,aosaa ja jota kumpikin 57160: puoliso itse hallitsee; 57161: että selvennetään voimassa olevan lain 57162: määräykset siitä, missä määrin vaimo on oikeu- 57163: tettu hallitsemaan työansiotaan, kun se on 57164: muunnettu esim. työkaluihin ja vaatteisiin; 57165: että lähemmin säädetään missä määrin vai- 57166: mon tulee ottaa osaa perheen elättämiseen, jos 57167: hänellä on yksityisomaisuutta; 57168: että määrätään, pääkohdissaan, se toimi- 57169: 'valta, joka vaimolla talouden hoitajana on ole- 57170: va kodin ulkopuolella; 57171: Vastalause III. 25- 57172: 57173: että säädetään, että mies ei ole oikeutettu 57174: ilman vaimon suostumusta myymään tai lahjoit- 57175: tamaan muuta kuin määrätyn osan pesän yh- 57176: teistä omaisttutt&, menemään takaukseen tai 57177: ryht'j•mään muihin sitoumuksiin, joista yhteis- 57178: pesälle voi johtua suurempi m,aksu kuin hänen 57179: naimaosansa; 57180: että määrätään toisen aviopuolison kuoltua 57181: jälkeen elävälle perintöoikeus puoleen vainajan 57182: koko omaisztudesta; sekä 57183: että poistetaan säädökset miehen edusmie- 57184: hyydestä, joten naineelle naiselle myönnettäisiin 57185: yhtäläiset oikeudet kuin naimattomalla on. 57186: 57187: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908. 57188: 57189: 57190: Aleksandra Gripenberg. 57191: 57192: 57193: 57194: Tähän yhtyvät : 57195: 57196: 57197: Julius Saraste. Aili Nissinen. 57198: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29. 57199: 57200: 57201: 57202: 57203: IV. 57204: 57205: Mitä mietinnön ensimatstm ponsiin tulee, olemme 57206: niissä valiokunnan kanssa yhtämieltä. Sen sijaan emme 57207: voi hyväksyä valiokunnan ehdotuksen viimeistä pontta, 57208: jonka suhteen täten lausumme eriävän kantamme. Vaikka 57209: valiokunta yhtyykin anomuksentekijöiden mielipiteeseen 57210: edusmiehyyden poistamisesta, tahtoo se kuitenkin pidät- 57211: tää miehelle ratkaisuvallan muutamissa perheen sisälli- 57212: seen hallintoon kuuluvissa asioissa, joista valiokunta esi- 57213: merkkinä mainitsee asuinpaikan määräämisen. Katsom- 57214: me tällaisen erioikeuden jättämisen johtavan siihen, että 57215: sitä voitaisiin tulkinnan kautta sovelluttaa monissa muissa 57216: perheen sisäiselle yhteydelle paljon tärkeämmissä asioissa. 57217: kuin valiokunnan mainitsemassa. Tasa-arvoisuuden peri- 57218: aatetta noudattaen on mielestämme vaimo kaikissa koh- 57219: dissa tunnustettava yhdenvertaiseksi miehen kanssa, kos- 57220: ka vakaumuksemme mukaan avioliittosopu ei tästä tule 57221: kärsimään, vaan päinvastoin voittamaan. Onhan omansa 57222: herättämään keskinäistä luottamusta se seikka, että laki 57223: molemmille puolisoille takaa samanlaisen vaikutusvallan 57224: myös vähäisempiä seikkoja koskevissa asioissa. Jos taas 57225: aviopuolisot ovat niin huonossa sovussa, etteivät voi sopia 57226: esimerkiksi asunnosta ilman oikeudenkäyntiä, niin ei mie- 57227: hen ratkaisuvaitakaan voi estää rettelöiden syntymistä. 57228: Avioliittolainsäädännön uusimisessa on varattomille juuri 57229: tärkein kohta se, että edusmiehyys täydellisesti poistetaan, 57230: sekä tunnustetaan mies ja vaimo samanarvoisiksi. Pyy- 57231: Vastalause IV. 27 57232: 57233: dämme sentähden ehdottaa Eduskuntaa tämän mietinnön 57234: viimeisessä ponnessa lausumaan, 57235: 57236: että poistettaisiin lainsäädökset edusmie- 57237: hyydestä ja samalla annettaisiin molempien 57238: aviopuolisoiden tasa-arvoisuusperiaatetta nou- 57239: dattaen määräyksiä, niistä m;iopuolisojen keski- 57240: näisistä suhteista) jotka eivät ole taloudellista 57241: laatua. 57242: 57243: Helsingissä, 21 päivänä lokakuuta 1908. 57244: 57245: 57246: Alma Jokinen. Anni Huotari. 57247: Seth Heikkilä. A. Kannisto. 57248: M. A. Airola. K. Hämäläinen. 57249: Fr. Lehtonen. 57250: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 57251: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57252: 57253: 57254: 57255: 57256: Laki- ja talous valiokunnan mie- 57257: tintö N: o 14 Eduskunnassa tehdyn, sotilas- 57258: kyyditysrasituksen poistamista koskevan 57259: anomusehdotuksen johdosta. 57260: 57261: 57262: Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 21 päi- 57263: vänä dokuuta 19o8 valmistelevaa käsittelyä varten laki- ja 57264: talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Sipposen y. m. 57265: anomusehdotuksen N :o I 1. 57266: 57267: 57268: Sotaväen ja sen kuormaston y. m. tarvekalujen kul- 57269: jetukseen tarvittavain hevosten ja ajokalujen hankkiminen 57270: on vanhuudesta katsottu niiden paikkakuntain asukasten 57271: velvollisuudeksi, joiden kautta kuljetus tapahtuu. Kunink. 57272: resolutsionissa ja selityksessä 24 p :Itä joulukuuta 1627 57273: määrättiin, että kun oli toimitettava suuria läpikulkuja, 57274: valtaherrain matkoja tai muita suuria ajaja, niinkuin kruu- 57275: nun kuparin, ampumatarpeiden, rahain tai muun kruu- 57276: nun tavaran kuljetuksia, silloin kaikki olivat kuljetukseen 57277: velvolliset. Tämä, kuten muukin kyyditysvelvollisuus, on 57278: sitten ollut maatilain kannettavana rasituksena. Aatelista 57279: kuitenkin erioikeuksiensa kautta sai tilansa siitä vapau- 57280: tetuiksi ja eri aikoina vapautettiin erinäisistä syistä siitä 57281: monia muitakin tiloja. Paitsi kaupunkeja niihin kuulu- 57282: vine ja niiden alle pantuine tiloinensa, päästettiin sotilas- 57283: kuljetuksesta vapaiksi rälssisäterit, karjatalot sekä raja- 57284: Laki- ja talouwaliokunnan m;ietintö N·o 14. 57285: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57286: 57287: ja pyykkitalot; kuninkaankartanot sekä siviili-, sotilas- ja 57288: kirkollisvirastojen virkatalot ynnä palkkatalot; ratsuvel- 57289: volliset säterit, luotsi- ja postitalot, ne perintö- ja kruu- 57290: nuntilalliset, jotka tiluksillansa löysivät eräitä metalleja j 57291: kihlakunnanlautamiehet niiltä tiloiltaan, joilla he asuivat; 57292: vanginkuljettajat ja kihlakunnanpostin kuljettajat, kesti- 57293: kievaritalot ja reservikyyditystä suorittamaan määrätyt 57294: talot: sekä rälssitalot, paitsi milloin kulku ja ja suurempia 57295: ,marsseja", s. o. vähintään 300 miehen suuruisten sota- 57296: väenosastojen kulkuja tapahtuu tahi ruoka-aineita, ampu- 57297: mavaroja ja vaatetuksia viedään sotaväelle, linnoituksiin 57298: ja makasiineihin, jolloin kuitenkin kaksi rälssitaloa oli 57299: luettava yhden perintö- tai kruununtalon vertaiseksi. 57300: Mainitut vapautukset osaltaan aikaansaivat sen, että 57301: kuljetusrasitus niille, joiden kannettavaksi se jäi, kävi en- 57302: tistään raskaammaksi ja että sen suorittaminen tuntui epä:.. 57303: oikeutetulta. Kun tätä rasitusta ei käynyt jakaminen maan 57304: eri paikkakuntien kesken, vaan se yhä uudistuvana painoi 57305: eräitä yleisten kulkuteiden varsilla olevia paikkakuntia, 57306: toisten ollessa siitä kokonaan tai suurimmaksi osaksi va- 57307: paina, tuli niinä aikoina, jolloin rautateitä ja laivaliikettä 57308: maassa ei vielä ollut, tuon tuostakin julkisuuteen valituk- 57309: sia tämän, samoin kuin sen kanssa läheisessä yhteydessä 57310: olevan majoitusrasituksen johdosta. Sen vuoksi hallitus. 57311: samalla kuin se valmisti siihen asti voimassa olleen, I 5 57312: päivänä syyskuuta 1791 annetun ja erinäisiltä kohdiltaan 57313: vanhentuneen kulkujärjestyksen sijaan uuden ohjesäännön 57314: majoituksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenkatujen kul- 57315: jetuksesta Suomessa, antoi 1867 vuoden valtiopäiville ma- 57316: joitus- ja kuormastojen kyyditsemisvelvollisuuden suorit- 57317: tamisen perusteista armollisen esityksen, josta näkyy, että 57318: sanotut rasitukset oli aijottu ulotettaviksi useihin sitä en- 57319: nen erioikeuksien ja muiden säännösten perustuksella niis- 57320: tä vapautusta nauttiviin tiloihin ja henkilöihin. Kun kui- 57321: tenkaan lainmukaista säätypäätöstä ei asiassa saatu toi- 57322: meen, jäivät puheenalaisen rasituksen suorittamisen pe- 57323: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 3 57324: 57325: rustukset ennalleen, ja ohjesäännössä, joka sitten annet- 57326: tiin 19 päivänä kesäkuuta r868 ja jolla m. m. 1791 vuo- 57327: den mainittu kulkujärjestys kumottiin sikäli kuin se koski 57328: sotaväen ja kyyclitsijäin molemminpuolisia oikeuksia ja 57329: velvollisuuksia, säädettiin, että sotaväen kuormakyytiä te- 57330: kevät maan kyytivelvolliset asujamet niiden perustusten 57331: mukaan, jotka tätä ennen ovat määrätyt. Tämä säännös 57332: niinkuin sekin määräys, että kyyditsijän tulee tehdystä 57333: kuormakyydistä saada sama palkka hevoselta ja ajoneu- 57334: voilta, kuin kestikievarikyydistä, on sisällykseltään muut- 57335: tumattomana säilytetty myös nykyään voimassa olevassa, 57336: majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkalujen kuljetuk- 57337: sesta 19 päivänä tammikuuta 1876 annetussa ohjesään- 57338: nössä. 57339: Kun mainituissa ohjesäännöissä on säädetty, että so- 57340: taväestöjä ja niiden tarvekaluja kuljetetaan joko kuorma- 57341: kyydillä taikka vesitse tai myös rautatiellä, ja kuljetus 57342: rautateitse yleensä on sopivampi kuin kuormakyyditys, on 57343: myöhempinä aikoina rautatieverkon ulottamisen kautta 57344: useimpiin niihin paikkoihin, missä sotaväkeä on sijoitettu- 57345: na, puheena olevan kyyditysrasituksen merkitys vähenty- 57346: nyt siinä määrin, että sen suorittamista nykyään vaaditaan 57347: siihen velvollisilta ainoastaan harvalukuisissa paikoissa, 57348: etupäässä sotaväen kesäharjoituksia varten varattujen lei- 57349: ripaikkain läheisyydessä tai aika ajoin toimeenpantavain 57350: manööverien takia. 57351: 57352: Anomusehdotuksentekijät ovat ehdotuksensa peruste- 57353: luissa ilmoittaneet, että sikäli kuin heille on tunnettua 57354: ainakin Muolaan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven kuntain 57355: kyyclitysvelvollisten on joka vuosi, enimmäkseen kelirikon 57356: aikana, kuljettaminen venäläisen tykkiväen kuormastoa 57357: Muolaan pitäjässä olevan Perkjärven rautatieaseman ja 57358: Uudenkirkon pitäjän Kaukjärven kylässä sijaitsevan leiri- 57359: paikan välillä, mikä rasitus käy sen suorittamiseen veivoi- 57360: lisille erityisen raskaaksi sen kautta, että loitommaila asu- 57361: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57362: 57363: vain on saavuttava kyyditysvelvollisuuttaan suorittamaan 57364: jopa 50 kilometrin matkan takaa. Sen vuoksi anomus- 57365: ehdotuksentekijät, joiden mielestä tämä rasitus on niin 57366: kohtuuton, että se olisi mitä pikemmin tasoitettava, huo- 57367: mauttavat, että edellämainittu epäkohta olisi autettavissa 57368: esim. Perkjärven asemalta läheiselle hiekanottopaikalle 57369: johtavan haararadan jatkamisella leiripaikalle tai siten, 57370: että rakennettaisiin sinne kiskorata, joka tulisi noin 4-5 57371: kilometrin pituiseksi ja hinnaltaan halvemmaksi, tahi että 57372: kuljetus olisi annettava varsinaisten palkattuin kuljetta- 57373: jain toimitettavaksi taikka että ainakin olisi maksettava 57374: valtiovaroista kuljetusvelvollisille, jos kuljetus säilytettäi- 57375: siin heidän tehtävänään, entistä runsaampi korvaus. 57376: Kun paikalliset olot eri paikkakunnilla kuitenkin voivat 57377: aiheuttaa erilaisia toimenpiteitä, pyytävät anomusehdotuk- 57378: sentekijät Eduskuntaa yhtymään anomukseen, ,että halli- 57379: tus esim. ryhtymällä sopivien kulkuneuvojen hankkimiseen 57380: tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä poistaisi 57381: yksityisten kuntien asukkaiden hartioilta sen rasituksen, 57382: jonka vuotuinen säännöllisesti uudistuva sotilaskuormas- 57383: tojen kuljetus leiripaikoille ja takaisin näille tuottaa; sekä 57384: että sotilaskyyditystä koskevat asetukset otettaisiin tarkas- 57385: tettaviksi ja että armollinen esitys niiden muuttamisesta 57386: aikoinaan Eduskunnalle annettaisiin." 57387: 57388: Puheena olevan rasituksen määrästä niissä lääneissä. 57389: joissa sotilaskuormastojen kuljetusta on viime aikoina toi- 57390: mitettu, on valiokunta asianomaisten kuvernöörien väli- 57391: tyksellä hankkinut seuraavat tiedot : 57392: 57393: 57394: Viipurin läänissä: 57395: 57396: Sotaväen kuormaston kuljetuksen Perkjärven asemalta Kauk- 57397: järven leiripaikalle, joka matka on I2 kilometriä, ovat tavallisesti 57398: touko- ja elokuussa suorittaneet Muolaan pitäjän tilalliset, ja on 57399: siihen tarvittu hevosia toukokuussa noin 30D-400, joskus enemmän- 57400: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 5 57401: kin, sekä elokuussa zo-30, sen mukaan kuinka suuria joukkoja on 57402: leirille koottu. Kyyditsijöille, joista monien on ollut saavuttava 57403: 3o-40 kilometrin matkan päästä ja joilta siten on kuljetukseen kulu- 57404: nut jopa kolmekin päivää kiireellistä työaikaa, on yleisistä varoista 57405: maksettu kullekin I markka 68 penniä eli allamainittuina vuosina 57406: yhteensä 57407: vuonna 1901 493 markkaa 92 penniä. 57408: 1902 406 56 57409: 1903 438 48 57410: 1904 7I 57411: 1905 04 57412: 1900 52 57413: 1907 28 57414: 1908 48 57415: 57416: Kuormastojen kuljetuksen leiripaikalta asemalle tai, kuten kol- 57417: mena vuotena myös on vaadittu, 20 kilometrin matkan Kuolemajärven 57418: pitäjän Huumolan kylään ovat suorittaneet viimeksimainitun ja 57419: Uudenkirkon pitäjän tilalliset. 57420: Kymin ja Pyhtään pitäjissä on toimitettu kuormastokyyditystä, 57421: johon kutakin kuormaa kohti on kulutettu yksi hevospäivätyö, ja on 57422: niistä maksettu seuraavat määrät: 57423: 57424: vuonna r898 !05 kuormasta 235 mk. 20 p :iä. 57425: !899 64 ISO 57426: 1901 120 240 57427: " 92 " 57428: 1902 65 130 57429: 1903 103 206 57430: 57431: " so " 57432: 1904 137 276 57433: 1905 II7 234 57434: 1906 149 298 57435: 57436: Näistä kyydeistä suurin osa on toimitettu ja maksettu asian- 57437: omaisen merimittauspäällikön toimesta. 57438: Viipurin pitäjän ja Nuijamaan seurakunnan asujamet ovat 57439: venäläisen sotaväen kuormastojen kuljetukseen eri leiripai- 57440: koille Viipurin kaupungin lähiseuduilla tai manöörereillä käyt- 57441: täneet v. 1906 kesän aikana 38 ja kesällä v. 1907 36 sekä 57442: kuluvana vuonna 51 hevospäivätyötä, jota vastoin aikaisemmista 57443: kuljetusmääristä ei asianomaisten luettelojen hukkaantumisen takia 57444: ole voitu saada tarkempaa selvitystä kuin että silloin vuosittain 57445: oli sotilaskyyditykseen käytetty noin 3o-60 hevospäivätyötä. 57446: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57447: 57448: Tilapäisempää laatua on kyyditys ollut: 57449: Koiviston ja Johanneksen pitäjissä, missä sitä viimeksi kulu- 57450: neina kymmenenä vuotena on tarvittu suorittaa ainoastaan v. 1901, 57451: jolloin kummastakin kunnasta yhteensä 6o hevosta ja yhtä monta 57452: miestä on ollut kuormakyytiä tekemässä 2 päivää 40 kilometrin 57453: matkalla; 57454: Sippolan pitäjässä, jossa käytettiin v. 1899 kesällä ja syksyllä 57455: 177 hevospäivätyötä 477 markan 40 pennin korvausta vastaan ja viime 57456: kesänä 152 hevospäivätyötä, joista maksettiin 342 markkaa 58 penniä; 57457: Vehkalahden pitäjässä, jossa kyydityspalkkio v. 1899 on ollut 57458: 8o9 markkaa 68 penniä ja kuluvana vuonna, jolloin S kuormaa 57459: kuljetettiin 27 kilometrin matkan, yhteensä 18 markkaa 90 penniä; 57460: Säkkijärven pitäjässä, jossa v. 1907 kuljetukseen on käytetty 57461: 90 hevospäivätyötä ja suoritettu niistä 179 markkaa 50 penniä ja 57462: v. 1908 32 hevospäivätyötä 86 markan 40 pennin korvausta vastaan; 57463: sekä 57464: Lappeen kihlakunnassa, jossa kuljetusta on vaadittu ainoas- 57465: taan toissa ja viime kesänä toimeenpantuja manöövereitä varten, 57466: v. 1907 matkoilla, jotka vaihtelivat 15-60 kilometrin välillä ja joi- 57467: hin käytettiin 8o hevospäivätyötä, sekä kuluvana vuonna 2-32 kilo- 57468: metrin matkoilla, joihin kaikkiaa käytettiin 376 hevospäivätyötä. 57469: Viipurin kaupungin puolesta on vuosina 1899, 1900, 1901, 1902, 57470: 1903, 1907 ja 1908 kuljetettu 364 sotilaskuormaa yhteensä 11,393 57471: kilometriä; ja on siihen käytetyistä 364 hevospäivätyöstä suoritettu 57472: korvausta kaikkiaan 3,870 markkaa 74 penniä, mistä kruunu on 57473: korvannut 2,050 markkaa 74 penniä, joten kaupungin rasitukseksi 57474: on jäänyt 1,820 markkaa. 57475: Myöskin Haminan ja Lappeenrannan kaupungeilta on vaadittu 57476: sotilaskuormastojen kuljetusta. Ensiksi mainitussa kaupungissa sel- 57477: laista on kuluvana vuonna tapahtunut kahdesti; ja on ensimäisellä 57478: kerralla vaadittu kuutta hevosta kuormarattaineen kyyditykseen sano- 57479: tusta kaupungista V ehkalahden pitäjän Pyhällön kylään sekä toisella 57480: kerralla kahta hevosta, joita kaupungin ajurit kuitenkin kieltäytyivät 57481: kyyditykseen antamasta, koska kaupungit heidän mielestään eivät ole 57482: velvolliset sotilaskuormastojen kuljetusta toimittamaan. - Lappeen- 57483: rannan kaupungista on kuljetettu sotilaskuormastoja syyskuun aikana 57484: v. 1901 12 kuormaa, joista oli suoritettu kuljetuspalkaksi 5 markkaa 57485: 36 penniä kuormasta, sekä eloKuussa v. 1907, jolloin oli kuljetettu 13 57486: kuormaa 21 kilometrin, 16 kuormaa 8 kilometrin ja 1 kuorma 19 kilo- 57487: metrin matka ja joista oli ehdotettu suoritettavaksi yleisistä varoista 57488: kuljetuspalkkaa 18 penniä kilometriltä. 57489: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 7 57490: 57491: Uudenmaan läänissä: 57492: 57493: Puheenalaista laatua oleva kuormakyyditys on viimeksi kulu- 57494: neina kymmenenä vuotena enimmäkseen rajoittunut erinäisten tykis- 57495: töpatterien ja tarkk'ampujaosastojen kuormastojen kuljetukseen 57496: 7,2 kilometrin matkan Keravan rautatieasemalta Tuusulan pitäjän 57497: Hyrylän kylään sekä päinvastoin ynnä eräiden kasakkasotniain kuor- 57498: mastojen kuljetukseen 18-36 kilometrin matkalla niiden kulkiessa 57499: Helsingistä Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen ja sieltä palatessa. 57500: Näistä kyydityksistä on kyyditsijöille suoritettu: 57501: 57502: vuonna 1899 168 hevospäivätyöstä 168 mk. p:iä. 57503: 1900 200 200 57504: " 1901 180 200 02 57505: " 1902 " 57506: 16o 16o 57507: 1903 198 270 28 57508: " " 57509: 1904 226 226 57510: 1905 166 182 16 57511: 1900 140 140 57512: " 57513: 1907 164 444 57514: " 19o8 162 162 57515: 57516: 57517: 57518: Turun Ja Porin läänissä: 57519: 57520: Mainitun ajan kuluessa ei sotilaskuormastojen kyyditystä lää- 57521: nissä ole tarvittu muulloin kuin vuosina 1901, 1903, 1904 ja 1905, 57522: jolloin kasakkaosasto on alkukesällä kulkenut kuormastoineen Turun 57523: kaupungista Parolan leirille Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen 57524: ja loppupuolella kesää sieltä palannut; ja on silloin kyyditykseen 57525: vuosittain tarvittu 4 hevosta ja niistä joka kerralta suoritettu noin 57526: 90 markkaa kyytirahaa. 57527: 57528: 57529: 57530: Hämeen läänissä: 57531: 57532: Parolan leirialueelle kesäharjoituksiin saapuneiden kasakka- 57533: sotniain kuormastojen kuljetusta varten Uudenmaan sekä Turun 57534: ja Porin läänin rajalta leiripaikalle ja päinvastoin niiden palatessa 57535: Helsinkiin ja Turkuun on läänissä suoritettu vuosina 1901 ja 1903 57536: noin 55 ja 75 kilometrin pituisilla matkoilla kumpaisenakin vuonna 57537: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57538: 20 hevospäivätyötä, joista kyyditsijöille on maksettu ro penniä kilo- 57539: metriltä eli noin 142 markkaa kumpanakin vuonna; v. 1904 8 hevos- 57540: päivätyötä 75 kilometrin matkalla, josta on maksettu 6o markkaa; 57541: v. 1905 24 hevospäivätyötä samoin 55 ja 75 kilometrin matkoilla, 57542: joista maksu on ollut 164 markkaa; ja v. 1907 tarvittiin manööve- 57543: reihin Parolasta Hyvinkäälie 230 hevosta, joista maksettiin korvausta 57544: 359 markkaa 30 penniä. Kuluvana vuonna kuormaston kuljetukseen 57545: käyttämistään 8 hevoskyydistä olivat sotaväenosastot itse suorittaneet 57546: kyyti rahan. 57547: 57548: 57549: 57550: Mikkelin läänissä: 57551: 57552: Heinolan pitäjässä sijaitsevan Vierumäen leiripaikan ja Uuden- 57553: kylän rautatieaseman välisellä 28 kilometrin pituisella taipaleella ovat 57554: Heinolan ja Sysmän pitäjäin kyytivelvolliset asukkaat toimittaneet 57555: sotilaskuormastojen kuljetusta alempana mainittavina neljänä vuo- 57556: tena ja on heiltä, kun matkan pituus kyyditsij än kotoa kuljetuspaikalle 57557: on vaihdellut 5-70 kilometrin välillä. siihen mennyt Heinolan pitäjän 57558: asukkailta jopa kolme ja Sysmän pitäjäJäisiltä viisikin päivää. Kor- 57559: vaukseksi tästä ovat he saaneet kyytipalkkaa 3 markkaa 92 penniä 57560: hevoselta. Kyydityksestä on maksettu yhteensä: 57561: 57562: vuonna 1898 426 hevospäivätyöstä 556 mk. 64 p:iä. 57563: 1899 504 658 56 57564: 1900 700 784 57565: " " 57566: 1901 750 57567: " 8o 57568: " 744 57569: " " 57570: 57571: 57572: Edellä esitetyt tiedot, jotka tosin kaipaavat täyden- 57573: nystä, osottavat, että sotilaskuormastojen kuljetusta on 57574: tarvittu eri paikkakunnilla, vaikka enimmäkseen tilapäi- 57575: sesti ja verrattain vähässä määrässä, sekä että sotilas- 57576: kyydityksen tarve sielläkin, missä sitä vuosi toisensa jäl- 57577: keen on ollut olemassa, on olosuhteiden vaihdellessa voi- 57578: nut lakata. Niin ollen ei varsinkaan nykyisissä oloissa 57579: käy edeltäkäsin luotettavasti arvioiminen, onko puheen- 57580: alainen kuljetus niissäkään paikkakunnissa, joissa se on 57581: osottautunut säännöllisemmin uudistuvaksi, siinä määrin 57582: pysyväistä, että erityisten kulkuneuvojen rakentaminen 57583: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 9 57584: 57585: sotilaskuormastojen kuljetusta varten voisi tulla kysymyk- 57586: seen. Sellaisesta rakennuksesta johtuisi sitä paitsi valtio- 57587: varastolle nähtävästi suurempia vuotuisia kustannuksia, 57588: kuin ne verrattain vähäiset rahamenot, mitä kuorma- 57589: kyydistä on maksettu tai mitä olisi maksettava siinäkin 57590: tapauksessa, että kuljetukseen käytetty aika ja työ täysin 57591: määrin korvattaisiin. 57592: Koska sotaväenosastot ja kuormastot ovat viivytte- 57593: lemättä toimitettavat määräpaikkoihinsa, mutta ei ole 57594: mahdollista edeltäpäin määrätä eri aikoina ja eri 57595: paikoissa tarvittavain hevosten lukumäärää niin ajois- 57596: sa, että aina olisi mahdollista vapaaehtoisuuden 57597: tietä hankkia kuljetukseen tarpeellinen määrä hevosia ja 57598: ajoneuvoja, ei niiden saanti ilman nimenomaista kyyditys- 57599: velvollisuutta olisi kylliksi taattu. Tilallisten kyyditys- 57600: velvollisuuden lakkauttaminen ja kuljetuksen suorittami- 57601: nen valtion toimesta, joko kulloinkin erikseen tai määrä- 57602: ajoiksi palkattuin varsinaisten kuormastonkul j etta j ain 57603: kautta, ei sen vuoksi ole valiokunnasta näyttänyt mahdol- 57604: liselta, vaan täytynee sotaväen ja sen kuormastojen kul- 57605: jetus edelleenkin säilyttää tilallisten velvollisuutena. 57606: Sitä vastoin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden 57607: kautta mainittu velvollisuus saataisiin vähemmän rasitta- 57608: vaksi. Olisi sen vuoksi maksettava puheena olevasta kul- 57609: jetuksesta sellainen korvaus, mikä riittävästi palkitseisi 57610: hevosen ja kyyditsijän siihen kuluttaman ajan ja työn 57611: arvon. 57612: Kyytilaitoksesta tehtävästä kyydityksestä suoritettava 57613: maksu, 14 penniä kilometriltä, tunnustetaan jo yleisesti 57614: riittämättömäksi palkitsemaan kyyditykseen käytetyn työn 57615: arvoa sellaisenkaan kyytilaitoksen pitäjälle, josta tehdään 57616: useampia kyytejä vuorokaudessa kautta koko vuoden, ja 57617: onkin sen vuoksi matkustajain kyyditsemisestä suoritet- 57618: tava kyytiraha ehdotettu korotettavaksi. Vieläkin vähem- 57619: min on 14 pennin kyytiraha riittävä nyt puheenalaista 57620: laatua olevasta, useinkin raskaammasta kyydityksestä, joka 57621: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30. 57622: 57623: on toimitettava käskettäessä ja tavallisesti juuri maa- 57624: talouden kiireellisimpänä työaikana. Siltä matkalta, joka 57625: kyyditsijän hevosineen on ollut kuljettava kotoaan kyy- 57626: dityksen lähtöpaikkaan ja sieltä missä se on päättynyt 57627: kotiinsa, sitä paitsi ei makseta mitään hyvitystä. Edellä 57628: esitetyistä tiedoista käy sen lisäksi selville, ettei kaikin 57629: paikoin ole kuormaston kuljetuksesta maksettu kyytira- 57630: haksi edes 14, vaan ainoastaan 10 penniä kilometriltä, 57631: samoin kuin sekin, että on ulotettu sotilaskuormastojen 57632: kuljetusvelvollisuutta kaupunkilaisiin, jotka lain mukaan 57633: ovat siitä vapaat. Nämä ovat epäkohtia, jotka valiokun- 57634: nan mielestä ovat poistettavat. 57635: V aliakunnassa on sitä paitsi huomautettu, että sekin 57636: riittämätön maksu, jonka kyyditsijä sotilaskuljetuksesta 57637: saa, useinkin suoritetaan hänelle vasta pitemmän ajan 57638: kuluttua sen perästä kuin kuljetus on toimitettu, jotenka 57639: kyyditsijälle tämän maksun perimistä varten tulee uusi 57640: ajanhukka. Kun sotilaskyydit säännön mukaan tilataan 57641: kuvernöörin kautta, on valiokunnasta näyttänyt, ettei lää- 57642: ninhallituksille pitäisi tuottaa hankaluutta varustaa käs- 57643: kynsä alaiset paikallisviranomaiset kyytimaksujen suorit- 57644: tamiseen tarpeellisilla varoilla, niin että kuljetusmaksu 57645: voitaisiin näiden viranomaisten kautta suorittaa heti kun 57646: kuljetus on toimitettu, ellei matkaavan sotäväenosaston 57647: päällikkö ole tätä maksua rahassa suorittanut. 57648: Majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkalujen kul- 57649: jetuksesta 19 p :nä tammikuuta 1876 annetun ohjesään- 57650: nön määräykset ovat sikäli kuin ne koskevat majoituksia 57651: jätetyt uudistusta varten pohdittaviksi komitealle, joka 57652: asiasta on antanut 22 p :nä joulukuuta 1894 päivätyn mie- 57653: tinnön. Kuten siitä mitä edellä on esitetty käy selville, 57654: ovat myöskin ne mainitun ohjesäännön määräykset, 57655: jotka koskevat puheeksi tullutta kuljetusta, valiokunnan 57656: mielestä tarkastamisen ja uudistuksen tarpeessa. Jos se 57657: ehdotus kyytilaiksi, joka nykyään on Eduskunnan käsi- 57658: teltävänä, tulee laiksi, annetaan kuvernöörien tehtäväksi 57659: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 11 57660: 57661: kyytilaitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudel- 57662: leen järjestettäessä samalla myös vahvistaa kyytiraha kun- 57663: kin paikkakunnan oloja ja hintasuhteita vastaavaksi. Tä- 57664: hän nähden käy tarpeelliseksi ottaa tutkittavaksi, onko ja 57665: missä määrin myöskin sotaväen ja sotaväenkalujen kul- 57666: jetuksesta maksettava kyytiraha määrättävä erilaiseksi eri 57667: paikkakunnilla. Samalla olisi otettava harkittavaksi, eikö 57668: puheenalaisen rasituksen helpottamiseksi olisi määrättävä 57669: kysymyksessä olevasta kyydistä siihen velvollisille koh- 57670: tuullinen korvaus ei ainoastaan itse kyydistä vaan myös 57671: siltä matkalta, joka kyyditsijän on kuljettava kotoaan sii- 57672: hen paikkaan, mistä kyyditseminen on alkava, ja hänen 57673: kotimatkastaan. 57674: Sen nojalla mitä edellä on esitetty valiokunta kun- 57675: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi, 57676: 57677: että sotaväen ja sotaväenkatujen kuljetuk- 57678: sesta voimassa olevat säännökset uudistettai- 57679: siin siihen suuntaan, että sellaiseen kuljetukseen 57680: veivallisille tulisi vakuutetuksi riittävä ja ilman 57681: viivytystä suoritettava korvaus tämän velvol- 57682: lisuuden täyttämisestä. 57683: 57684: Helsingissä, 2 r p :nä lokakuuta 1908. 57685: 57686: 57687: 57688: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja 57689: Lista, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Heim- 57690: biirger ( ositt.) Huoponen ( ositt.), Koivisto, Mäki, Nix, 57691: Paunu ( ositt.) Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, 57692: Ruotsalainen, Salo, Wahe ja Wirkki sekä varajäsen Bäck. 57693: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 57694: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31. 57695: 57696: 57697: 57698: 57699: Talousvalio kunnan mietintö n:o 4- 57700: Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen 57701: johdosta, joka koskee kunnallismetsäjärjes-- 57702: telmän edistämistä. 57703: 57704: 57705: Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus- 57706: kunta talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Hainarin 57707: y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen N :o r (Liitteet 57708: IV, siv. 43), joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän_ 57709: edistämistä. Tämän johdosta saa valiokunta lausua seu- 57710: raavaa: 57711: 57712: Kunnallismetsäjärjestelrnä on muutamissa Euroopan 57713: sivistysmaissa sekä vanha että kehittynyt laitos. Sveit- 57714: sissä on jo ikivanhoista ajoista ollut kunnallismetsiä. Sak- 57715: sassa muodostavat kunnallismetsät 2,258,090 ha. Taa- 57716: lain maakunnassa Ruotsissa on kuntia, jotka suorittavat 57717: yhteiset kunnalliset menonsa sellaisten metsien tuloilla; 57718: ovatpa näillä tuloilla rakentaneet rautateitäkin ja muita- 57719: kulkuneuvoja. 57720: Suomessa ovat kyllä kirkolliset seurakunnat jo vanhas- 57721: taan omistaneet laajoja maa-alueita. Tilattoman väestön 57722: alakomitean tutkimusten mukaan oli v. rgor tätä seurakun- 57723: tien maata 346,630 ha, eli r % koko maalaiskuntiemme 57724: pinta-alasta. Varsinaista kunnan maata oli maalaiskun- 57725: nillamme sitävastoin mainittuna vuonna vain 79,r9r ha 57726: eli 0,2 % maalaiskuntiemme yhteenlasketusta pinta-alasta. 57727: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4. 57728: .2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31. 57729: 57730: Kunnallismetsä-aate sen varsinaisessa merkitykses- 57731: sä olisi Suomessakin saatava juurtumaan. Uusi, ke- 57732: hittyvä aika asettaa maalaiskunnillemme yhä uusia 57733: vaatimuksia sivistyselämän eri aloilla. Jos näitä vaa- 57734: timuksia käydään tyydyttämään pelkästään kunnallisen 57735: veroituksen avulla, on pelättävissä, että kansa, rahal- 57736: listen rasitusten kasvaessa, herkeää haluttomaksi edis- 57737: tyksen riennoille. Kuntien tulisi sentähden hankkia itsel- 57738: leen pysyväisiä tulolähteitä, joista ne voisivat ammentaa 57739: rahavaroja yhteisiin tarpeisiinsa. Luontaisimpana sellai- 57740: sena tulolähteenä olisivat juuri kunnallismetsät. Täysin 57741: kehittyneenä voisi kunnallismetsäjärjestelmästä muodos- 57742: tua pysyvä tuki kansalliselle kulttuurillemme. 57743: Kansassa kytee jo monin paikoin tuo ajatus, mutta 57744: se tukahutetaan tavallisesti sillä väitteellä, että otollinen 57745: aika kunnallismetsien perustamiselle jo on mennyt ohi. 57746: Asiaa olisi muka pitänyt aikaisemmin ajatella, silloin kuin 57747: metsiä vielä oli paljon ja ne olivat alhaisessa hinnassa. 57748: Nyt ovat vain rappeutuneet metsäpohjat jälellä. Tämä 57749: katsantotapa olisi saatava kansassa oikaistuksi. Sankkaa 57750: metsää kasvavia maapohjia on vielä paikoin verrattain 57751: halvasta hinnasta saatavissa. Mutta sielläkin, missä met- 57752: sät jo ovat hävinneet, tulisi kuntien hankkia itselleen juuri 57753: noita rappiolle joutuneita metsäpohjia vastaisuuden 57754: varalle. 57755: Valtio on viime aikoina maamme keski- ja eteläosissa 57756: ruvennut metsäpohjia itselleen ostamaan. Hallitsijan 57757: määräyksestä elokuun 7 p :ltä 1906 varattiin tätä 57758: tGrkoitusta varten I miljoona Smk. Metsähallituksen 57759: käytettäväksi, korkeintaan 300,000 Smk :n erissä kutakin 57760: kalenterivuotta kohti. Näistä varoista on nyt käytetty 57761: Smk. 519.487: 22 ja valtiolle ostettu 8,975 ha metsä- 57762: maata. Tämä valtion metsänosto on yleisen edun kannalta 57763: erittäin tärkeä ja sitä olisi kaikella tarmolla jatkettava. 57764: Mutta vielä suuremman merkityksen saisi tuo kauaksi täh- 57765: täävä suunnitelma, jos maalaiskunnatkin saataisiin sitä 57766: Kunnallismetsäjärjestelmän edistäminen. 3 57767: 57768: seuraamaan. Kunnille kävisi sellainen metsäpohjien osto 57769: melkoista helpommaksi, koska ne voisivat niitä itselleen lu- 57770: nastaa pienemmissä paloissa ja hajanaisemmissa ryhmissä 57771: kuin valtio. Järkiperäisen metsänhoidon esimerkki leviäisi 57772: myös paremmin kansan keskuuteen oman kunnan osoitta- 57773: mana kuin valtion virittämänä. 57774: Saadakseen maalaiskuntia ryhtymään tällaiseen met- 57775: säpohjien ostoon tulisi hallituksen niitä kuoletuslainoilla 57776: auttaa. Näiden lainojen ehdot voisivat olla erilaisia, riip- 57777: puen siitä, onko kysymyksessä täysiarvoisen metsämaan 57778: osto, vai rappiolle joutuneen metsäpohjan lunastus. Vii- 57779: meksi mainitussa tapauksessa voisi laina aluksi olla ehkä 57780: koroton, jonka jälkeen se, metsänkasvun kehittyessä, 57781: muuttuisi korolliseksi, vähitellen nousevassa asteikossa, 57782: kunnes se olisi kuoletettu. 57783: 57784: 57785: Sen nojalla mitä tässä mietinnössä on esiintuotu, 57786: Valiokunta kunnioittaen ehdoittaa, että Eduskunta anoisi : 57787: 57788: että Hallitus ottaisi harkittavakseen, missä 57789: määrin yleisistä varoista voitaisiin maalaiskun- 57790: nille myöntää kuoletuslainoja kunnallismetsä'- 57791: jä,rjestelmän edistä,miseksi ja eikö näitä lainoj~ 57792: olisi myönnettävä helpommilla ehdoilla silloin: 57793: kuin rappiolle joutuneiden metsäpohjien ost(J 57794: on k'ysymyksessä. 57795: 57796: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja 57797: Hainari, varapuheenjohtaja Brander (osittain) ja jäsenet 57798: Aromaa, Gylling (osittain), J. Hedberg, Kurikka, Lyly- 57799: korpi (osittain), Martikainen, Pullinen (osittain), S. 57800: Rantanen, Tokoi, v. Troil, Tuomi (osittain), Tuunainen 57801: ja Vuorimaa sekä osittain varajäsenet Kaarne, Lautasalo 57802: ja Nykänen, ynnä varajäsen Nylander. 57803: Helsingissä, lokakuun 22 p :nä 1908. 57804: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31. 57805: 57806: 57807: 57808: 57809: Vastalause. 57810: 57811: Nykyään on jo yleisesti saanut tunnustusta se 57812: periaate, että metsien yhteiskunnallisesti edullisin omis- 57813: taja on valtio ja että se myöskin parhaiten kykenee toi- 57814: meenpanemaan järkiperäisen metsänhoidon tiluksillaan. 57815: Melkein samanarvoinen metsänomistajana on valtion rin- 57816: nalla kuitenkin kunta. Itsestään on sitäpaitsi selvää, että 57817: valtion ja kuntien alueella olevat luonnolliset tuotanto- 57818: lähteet olisivat otettavat valtion ja kuntien yhteisen talou- 57819: den käytettäväksi ja tämän tulee ensimäisenä tapahtua 57820: metsätalouden alalla, jossa valtio ja kunta jo nyt ovat 57821: parhaat metsänhoitajat. 57822: Kunnallism~tsien perustamista tarkoittaa edistää 57823: se anomusehdotus, jonka johdosta valiokunta on mtetm- 57824: tönsä antanut samoinkuin itse valiokunnan mietintökin. 57825: Kuten näissäkin osotetaan, edellyttää myöskin järkevä 57826: kunnallistalouden hoito että kuntien tulee haltuunsa saada 57827: laajempia pysyväistä tuloa tuottavia metsäpääomia voidak- 57828: seen vastaisuudessa tyydyttävällä tavalla täyttää niitä vaa- 57829: timuksia, joita jatkuva kehitys kunnille asettaa. 57830: Vaikkakin valiokunta täten on periaatteessa hyväk- 57831: synyt kunnallis-metsäjärjestelmän, niin ei se kuitenkaan 57832: ole jaksanut löytää mit'ään tehokasta suoranaista keinoa 57833: tuon periaatteen toteuttamiseksi. Ja sen vuoksi koko 57834: valiokunnan tekemä suunnitelma tullenee itse asiassa jää- 57835: Vastalause. 5 57836: 57837: mään vaan turhanpäiväiseksi korulauseeksi. Mielestämme 57838: tässä asiassa ei olisi pysähdyttävä siihen, mitä valiokunta 57839: ehdoittaa, vaan tulisi kunnille varata oikeus ja tilaisuus 57840: metsävarojensa kartuttamiseen muullakin tavalla kuin sa- 57841: tunnaisten ostojen kautta. Koska jo meidän nykyinen 57842: oikeusjärjestelmämme tunnustaa oikeaksi, että yhteisiin 57843: tarpeisiin tulee saada ottaa kiinteistöjä ja maa-alueita 57844: pakkolunastuksen avulla, niin tulisi sitäkin suuremmalla 57845: syyllä kunnille kysymyksessä olevaa tarkotusta varten sel- 57846: lainen oikeus myöntää. Koska lisäksi nyt kysymyksessä 57847: oleva toimenpide on juuri senlainen, jonka kautta tuloa 57848: tuottavaa omaisuutta tulisi palautettavaksi yhteiskunnan 57849: haltuun, olisi lunastussummaa määriteltäessä huomioon 57850: otettava ainoastaan pakkoluovutettavan maa-alan tuotan- 57851: toarvo, eikä kauppaarvo, jonka suuruuteen on vaikuttanut 57852: ansioton arvon nousu. 57853: Mielestämme on myöskin välttämätöntä, että kunnai- 57854: Hsmetsistä saadut tulot tulevat kansan syväin rivien hy- 57855: väksi käytettyä. Pidämme sen vuoksi tarpeellisena, että 57856: kunnille kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten lainoja 57857: myönnettäessä nimenomaan tällainen ehto asetetaan aina- 57858: kin siihen asti, kunnes kunnallisasiain hoito kunnallislain 57859: uudistuksen kautta on saatettu kansan itsensä käsiin. 57860: Siihen katsoen, mitä edellä olemme esille tuoneet, eh-- 57861: dotamme sen vuoksi, että Eduskunta anoisi, 57862: 57863: että hallitus ensi tilassa antaisi Eduskun- 57864: nalle esityksen, jossa kunnille myönnetään oi- 57865: keus pakkolunastuksella haltuunsa hankkia yk- 57866: tyisille kuuluvia metsäkiinteistöjä, niiden tuo- 57867: tantoarvoa vastaavalla hinnalla; ja 57868: että kunnille myönnettäisiin etuosto-oikeus 57869: pakollisesti myytäväksi joutuneisiin tiloihin; 57870: sekä 57871: että yleisistä varoista asetettaisiin vuotui- 57872: nen määräraha, josta maalaiskunnille myön- 57873: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31. 57874: 57875: nettäisiin edullisia kuoletuslainoja kunnallis- 57876: metsäjärjestelmän edistämiseksi. 57877: 57878: Helsingissä, 22 päivänä lokakuuta 1908. 57879: 57880: 57881: Janne Martikainen. Edvard Gylling. 57882: Onni Tuomi. E. Aromaa. 57883: 0. Tokoi. Oskari Lylykorpi. 57884: Samuli Rantanen. 57885: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 57886: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 57887: 57888: 57889: 57890: 57891: Työväenasiain valiokunnan mie- 57892: tintö N:o 8 anomusehdotuksista, jotka 57893: koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu- 57894: tuksen jär.jestämistä. 57895: 57896: Eduskunta on viime elokuun 21 ja 28 p :nä pöytäkir- 57897: janotteen mukana valmistavaa käsittelyä varten työväen- 57898: asiain valiokuntaan lähettänyt edustaja M. Hoikan y. m. 57899: anomusehdotuksen N :o 99 yleisen vanhuus- ja ja ansio- 57900: kyvyttömyys- sekä leskien ja arpojen vakuutuksen aikaan- 57901: saamisesta ja edustaja M. Helenius-Seppälän anomuseh- 57902: dotuksen N :o 223 työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk- 57903: sen sekä leskien, arpojen ja sairaiden avustamisen järjes- 57904: tämisestä (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, s1v. 57905: 87-91). 57906: 57907: 57908: Kansan laajain pohjakerrosten toimeentulo on yleensä 57909: välittömästi työntekijäin työansion varassa ja, milloin työ- 57910: kyky heikkenee tahi häviää, uhkaa heitä taloudellinen ah- 57911: dinko ja sen aiheuttamat kärsimykset. Työkyvyn säi- 57912: lyttäminen on siis työntekijälle mitä tärkein asia. Tätä 57913: tarkoitusta koetetaan, mikäli se lainsäädännöstä riippuu. 57914: nykyaikana saavuttaa lähinnä kehittämällä työväensuo- 57915: jeluslainsäädäntöä. Mutta tarkimmatkaan siinä annetut 57916: säännökset eivät riitä poistamaan kaikkia vaaroja ja epä- 57917: kohtia. Näin ollen on yhteiskunnan asia, kunkin maan 57918: oloihin soveltuvalla tavalla ja mikäli kansan yleistä ta- 57919: loutta ylenmäärin rasittamatta on mahdollista, hankkia 57920: vähävaraisille edes jonkun verran turvattu toimeentulo 57921: Työväenasiain ·valiokunnan mietintö N :o 8. 57922: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 57923: 57924: siltäkin varalta, että heidän työvoimansa ja siitä riippuva 57925: ansaitsemiskykynsä vähenee. Työväenvakuutus tulee si- 57926: ten suojeluslainsäädännön avuksi ja sen täydennykseksi. 57927: Tähän suuntaan näyttääkin kehitys kaikkialla käyvän, 57928: vaikka asian järjestäminen useimmissa maissa vasta on 57929: alulla. Sairas- ja tapaturmavakuutuksen tehtävät rajoit- 57930: tuvat erityisten syiden aiheuttaman työkyvyttömyyden 57931: seurausten lieventämiseen, jonka ohessa on huomioon 57932: otettava, että sairasvakuutus kohdistuu ainoastaan verrat- 57933: tain lyhytaikaiseen, taudin aiheuttamaan tapaukseen. Py- 57934: syväisesti työkyvyttömäksi joutuminen on kuitenkin sää- 57935: littävin onnettomuus, joka saattaa kohdata työntekijää, ja 57936: kammottavana tämä kohtalo häntä uhkaa, jollei ennen, 57937: ainakin vanhuuden päivinä. On siis yhteiskunnan asia 57938: vaikeuksista huolimatta koettaa, mikäli mahdollista, tur- 57939: vata vähäväkisten taloudellista asemaa viimeksi mainitus- 57940: sakin tapauksessa. 57941: Ensimäinen valtio, joka on ryhtynyt lainsäädäntö- 57942: tietä järjestämään työkyvyttömyysavustusta muussa kuin 57943: vaivaisavun muodossa, on Saksa, jonka työkyvyttö- 57944: myys ja vanhuusvakuutusta koskeva laki astui voimaan 57945: 1891 vuoden alusta. Tämä laki nojautuu pakollisen va- 57946: kuutuksen periaatteeseen, ja sen säätämän vakuutuspakon 57947: alaisia ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet, jotka ovat toisen 57948: palkkatyössä. Sen ohessa saavat ne, jotka ovat samal- 57949: laisissa taloudellisissa oloissa kuin vakuutuspakon alaiset, 57950: vapaaehtoisesti liittyä vakuutukseen. Vuoden 1906 alussa 57951: olikin Saksan noin 15 miljoonaan nousevasta palk- 57952: katyöväestä lähes 14 miljoonaa vakuutettu vanhuuden ja 57953: työkyvyttömyyden varalta. Muista tässä vakuutuksessa 57954: noudatetuista periaatteista mainittakoon seuraavat: V a- 57955: kuutusmaksut suoritetaan viikkomaksujen muodossa, joi- 57956: den suuruus riippuu työntekijällä vuoden aikana olleesta 57957: työansiosta, ja työntekijät ovat tätä varten ryhmitet- 57958: tyinä viiteen palkkaluokkaan. Vakuutusmaksun suorittaa 57959: etukäteen työnantaja ja perii siitä toisen puolen palkan- 57960: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 3 57961: 57962: maksussa työntekijältä. Eläkkeen saa kukin työkyvyttö- 57963: mäksi joutunut, joka on maksanut tahi saanut hyväkseen 57964: luetuksi ainakin pienimmän laissa määrätyn luvun viikko- 57965: maksuja. Iän nojaJla luettiin työkyvyttömäksi alussa ai- 57966: noastaan se, joka oli täyttänyt 75 vuotta. Nykyään on 57967: vanhuuseläkkeen saamisen ehtona vähintään 70 vuoden ikä 57968: sekä vaatimus, että vakuutusaikana on suoritettu ainakin 57969: 1,200 viikkomaksua. Kaikki eläkkeet sisältävät valtion 57970: varoista maksettavan osan, joka eläkkeensaajan tuloista 57971: riippumatta on kaikille 62 markkaa 50 penniä (50 Saksan 57972: markkaa). Vakuutuslaitoksen maksettava rahamäärä on 57973: työkyvyttömyyseläkkeessä kokoonpantu kahdesta osasta, 57974: joista toinen, pohjamäärä, on kaikille samaan tuloluok- 57975: kaan kuuluville muuttumaton, kun sitä va~toin toinen 57976: osa, korotusmäärä, riippuu kussakin luokassa suoritetuista 57977: viikkomaksuista siten, että kutakin suoritettua viikkomak- 57978: sua kohti tulee pieni, laissa määrätty lisäys vuosieläkkee- 57979: seen. Vanhuuseläke on yleensä jonkt,tn verran suurempi 57980: kuin saman luokan työkyvyttömyyseläkkeen pohjamäärä, 57981: mutta siihen ei kuulu korotusmäärää. Jos vakuutettu nai- 57982: nen menee naimisiin, maksetaan hänelle takaisin puolet 57983: hänen puolestaan suoritetuista vakuutusmaksuista. 57984: Vuonna 1906 suoritettiin vakuutusmaksuina noin 57985: 212,500,000 markkaa, ja eläkkeinä maksettiin 178,7oo,ooo 57986: markkaa, josta valtion varoja oli noin 61 miljoonaa mark- 57987: kaa. Sitä paitsi maksettiin takaisin vakuutusmaksuja 57988: noin I0,5oo,ooo sekä käytettiin lääkärin- ja parantola- 57989: hoitoon 16,8oo,ooo markkaa. Hoitokustannukset olivat 57990: 11,9 % kaikista menoista. 57991: Useissa muissa Europan maissa, kuten Itäval- 57992: lassa ja Alankomaissa, pyritään nykyään ratkaise- 57993: maan puheena olevaa vakuutusasiaa noudattamalla 57994: pääasiassa Saksan esimerkkiä. Itä vallassa ja Alanko- 57995: maissa on lakiehdotuksia annettu eduskunnan harkitta- 57996: vaksi. I t ä v a II a n lakiehdotus eroaa Saksan laista etu- 57997: päässä siinä, että vanhuuseläke lasketaan samojen perus- 57998: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 57999: 58000: teiden mukaan kuin työkyvyttömyyseläke; se on yhtä suuri 58001: kuin se työkyvyttömyyseläke, minkä vakuutettu saisi, jos 58002: hän tulisi työkyvyttömäksi sinä hetkenä, jolloin oikeus 58003: vanhuuseläkkeen saamiseen alkaa. Tämä ikä on ehdo- 58004: tettu 65 vuodeksi. A 1 a n k oma i d en vuonna 1907 58005: eduskunnalle annetun lakiehdotuksen mukaan alkaisi van- 58006: huuseläkkeen maksaminen 65 vuoden iässä, eikä nuorem- 58007: malla iällä työkyvyttömiksi joutuville myönnettäisi elä- 58008: kettä. Sen sijaan ehdotetaan vakuutetun leskelle eläke, 58009: jos hän on täyttänyt 65 vuotta, ja, jos leski itse on ollut 58010: vakuutettu, myönnetaan hänelle molemmat eläkkeet. 58011: N o r j a s s a ja R u o t s i s s a on jo varattu valtiovaroja 58012: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toimeenpane- 58013: mista varten, ja molemmissa maissa valmistellaan siitä 58014: lakiehdotusta, joka Norjassa on päätetty järjestettäväksi 58015: yleisen kansanvakuutuksen pohjalle. 58016: Ranskassa k i n, jossa viimeisiin vuosiin saakka 58017: yleensä on jyrkästi vastustettu pakollista vanhuusvakuu- 58018: tusta ja koetettu saada asia ratkaistuksi vapaaehtoisen 58019: toiminnan kautta, hyväksyi edustajahuone vuonna 1906 58020: pakollisuuden pohjalle laaditun lakiehdotuksen. Sen 58021: mukaan suorittaisivat sekä työnantaja että vakuutettu 58022: vakuutusmaksuna 2 o/o työpaikasta, ja vakuutettu saisi 58023: täytettyään 6o vuoden iän, jos hän on 30 vuoden aikana 58024: suorittanut vakuutusmaksujaan, vähintään 360 markan 58025: vuosieläkkeen. Välitysaikana lain voimaan tultua olisi 58026: vuosieläke kuitenkin ainoastaan I 20 markkaa. V akuute- 58027: tun kuollessa saisivat leski ja alaikäiset lapset kerta kai- 58028: kiaan 300 markkaa. Ensimäinen kamari eli senaatti ei 58029: kuitenkaan ole hyväksynyt ehdotusta sellaisenaan, jonka 58030: tähden asia vielä on käsittelyn alaisena. 58031: En g 1 a n n i s s a on työkyvyttömyys- ja vanhuus- 58032: vakuutus tähän saakka ollut kansalaisten vapaan yhteen- 58033: liittymisen varassa, ja etupäässä ammattiyhdistykset sekä 58034: veljeysseurat ovat koettaneet pitää siitä huolta. Nyt 58035: on kuitenkin tänä vuonna sen ohessa vahvistettu uusi laki, 58036: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 5 58037: 58038: jossa on asetuttu valtiovaroista makse,ttavain eläkkeiden 58039: kannalle. Laissa säädetään, että 1909 vuoden alusta jokai- 58040: nen, joka on ainakin 20 vuotta ollut Englannin alamainen 58041: ja edelleen siellä asuu, saa täytettyään7ovuoden iän oikeu- 58042: den eläkkeeseen valtion varoista, jolleivat hänen vuositu- 58043: lonsa nouse noin 790 markkaan. Eläkkeen suuruus riip- 58044: puu eläkkeensaajan vuosituloista viidessä eri eläkeluo- 58045: kassa. Siten suurin eläke on 327 markkaa ja pienin 65 58046: markkaa, joista edellinen annetaan eläkkeensaajalle, jonka 58047: vuositulot eivät ole noin 529 markkaa suuremmat, ja jäl- 58048: kimäinen sille, jonka vuositulot ovat noin 725 ja 790 58049: markan välillä. Yhdessä eläväin aviopuolisojen tulot ovat 58050: yhteenlaskettavat ja kumpaisenkin varalle luettava siitä 58051: puolet. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä 70 vuotta 58052: nuoremmille. 58053: Myöskin A u s t r a 1 i a n valtioissa maksetaan val- 58054: tion varoista vanhuuseläkkeitä muille, paitsi aasiatai- 58055: sille ja muutamissa valtioissa alkuasukkaille. Ehtona 58056: on yleensä vähintään 65 vuoden ikä, jonka ohessa 58057: vaaditaan, että eläkkeensaaja on asunut maassa ainakin 58058: 25 vuotta. Täysi vuosieläke on Uudessa Seelannissa 58059: ja Uudessa Etelä-\Valesissa 650 markkaa ja Vikto- 58060: riassa 500 markkaa. Tästä eläkemäärästä vähennetään 58061: 25 markkaa kutakin 25 markkaa kohti, jonka eläk- 58062: keensaajan vuositulot nousevat Uudessa Etelä-Walesissa 58063: ja Viktoriassa 650 markkaa suuremmiksi sekä Uudessa 58064: Seelannissa päälle 850 markan. Erikoisissa tapauksissa 58065: voidaan eläke myöntää 6 5 vuotta nuoremmillekin. Queens- 58066: lannissa on vuonna 1901 päätetty vanhuuseläkkeitä myön- 58067: nettäväksi, mutta samalla siirretty varsinaisen lain laati- 58068: minen siksi, kunnes maan raha-asiat paranevat. Muissa 58069: Australian valtioissa ei ole vanhuuseläkkeitä eikä työky- 58070: vyttömyysvakuutusta toimeenpantu. Mutta kuluvan vuo- 58071: den kesäkuussa on Australian liittovaltioiden eduskunta 58072: hyväksynyt yhteisen, koko liittoa koskevan lain, jonka 58073: mukaan myönnetään vanhuuseläkettä miehille 65 ja nai- 58074: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 58075: 58076: sille 6o vuoden iästä ja muutamissa tapauksissa annetaan 58077: myöskin työkyvyttömyyseläkettä. 58078: Vuonna 1906 oli edellä mainituissa kolmessa valtiossa 58079: yhteensä 165,700 henkeä, jotka olivat päässeet 65 vuoden 58080: ikään. Niistä sai eläkettä 44,774 eli 27 o/o, ja mainittuna 58081: vuonna maksetut eläkkeet nousivat lähes 25 miljoonaan 58082: markkaan. 58083: 58084: 58085: On jo kulunut kaksikymmentä vuotta siitä, kun ky- 58086: symys yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen 58087: aikaansaamisesta ensi kerran herätettiin S u o m e s s a 58088: 1888 vuoden valtiopäivillä porvarissäädylle annetuissa 58089: anomusehdotuksissa, jotka saavuttivat valtiosäätyjen kan- 58090: natuksen. Tämän johdosta vuonna 1889 asetettu komi- 58091: tea ei kuitenkaan katsonut voivansa ehdottaa vanhuus- 58092: vakuutuksen säätämistä, vaan tyytyi vaatimukseen, että 58093: työväen ja käsityöläisten hyväksi perustetut eläkekassat 58094: olisivat saatettavat tarkastuksen alaisiksi. Vuonna 1900 58095: anoivat valtiosäädyt taas, että hallitus hankkisi selvityksen 58096: parhaimmasta tavasta, jolla voitaisiin edistää työväen ja 58097: siihen verrattavain henkilöiden vakuutusta sellaisen pysy- 58098: väisen työkyvyttömyyden varalta, joka johtuu vanhuu- 58099: desta tai muista paitsi tapaturman aiheuttamista syistä. 58100: Tämän johdosta asetti hallitus vuonna 1904 komitean, 58101: joka kuluvan vuoden toukokuun 5 p :nä antoi asiasta mie- 58102: tintönsä. Siitä on senaatti viime heinäkuun 8 p :nä vaa- 58103: tinut lausuntoja hovioikeuksilta, valtiokonttorilta, ammat- 58104: tien tarkastajilta, merimieshuoneilta, suurempain kaupun- 58105: kien ja maalaiskuntain kunnallishallituksilta, työnantajain 58106: ja työntekijäin järjestöiltä sekä lainopillisilta ja taloudel- 58107: lisilta yhdistyksiltä. Lausunnot ovat annettavat ennen 58108: ensi joulukuun 1 p :ää. 58109: Mainitun komitean työkyvyttömyys- ja vanhuusva- 58110: kuutusta koskevassa ehdotuksessa on asetuttu pakol- 58111: lisen vakuutuksen kannalle syystä, että muuten olisi 58112: mahdoton saada vakuutusta riittävän tehokkaaksi ja 58113: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 7 58114: 58115: tarkoitustaan vastaavaksi. Vakuutuspakon alaisiksi 58116: joutuisivat kaikki toisen työssä palkkaa vastaan ole- 58117: vat, I 5 ikävuotta täyttäneet kansalaiset muutamilla 58118: harvoilla poikkeuksilla, JOista mainittakoon valtion, 58119: kunnan, seurakunnan, yleisen laitoksen ja yksityisen 58120: palveluksessa olevat virka- ja toimimiehet, joiden 58121: vuositulot ovat 2,500 markkaa suuremmat, ne, jotka 58122: ainoastaan tilapäisesti ovat toisen työssä, jos vain heidän 58123: vuositulonsa nousevat äsken mainittuun määrään, sekä 58124: ne, jotka palkkana työstään saavat ainoastaan vapaan yllä- 58125: pidon. Pyynnöstä voidaan vielä vakuutuspakosta vapaut- 58126: taa nekin, jotka eivät ole varsinaisen palkkatyöläisen ase- 58127: massa. Jotta sellaisetkin vähätuloiset, jotka eivät ole toi- 58128: sen palkkatyössä, pääsisivät hyväkseen käyttämään pu- 58129: heena olevan vakuutuksen etuja, olisi pakollisen vakuutuk- 58130: sen rinnalla myöskin tarjottava tilaisuus vapaaehtoiseen 58131: vakuutukseen niille, joiden v1,10situlot eivät ole 2,500 58132: markkaa suuremmat ja jotka eivät ole täyttäneet 35 vuo- 58133: den ikää. Yleistä kansanvakuutusta komitea ei ole puol- 58134: tanut, koska vakuutusmaksujen säännöllinen ja tarkka 58135: periminen kävisi kovin vaikeaksi. 58136: Lähtien siitä periaatteesta, että vakuutuksen ehdotto- 58137: masti vaatimat vakuutusmaksut pääasiassa ovat suoritet- 58138: tavat työstä syntyneen tuotannon tuloksista, asettuu laki- 58139: ehdotus Saksassa voimassa olevalle kannalle, jonka mu- 58140: kaan työnantaja ja työntekijä suorittavat kumpikin puolet 58141: vakuutusmaksuista. Vakuutusmaksut suoritettaisiin viik- 58142: komaksujen muodossa käyttämällä saksalaista merkkijär- 58143: jestelmää. Pakollisesti vakuutettujen viikkomaksut olisi- 58144: vat eri suuret maksajan työansion mukaan, kuudessa eri 58145: luokassa. Vapaaehtoisesti vakuutukseen liittyvät olisivat 58146: sitä vastoin oikeutetut suorittamaan vakuutusmaksunsa 58147: missä ·edellä mainituista luokista itse haluavat. Valtio- 58148: kin ottaisi osaa vakuutuksen kustannuksiin siten, että se 58149: maksaisi vakuutusta varten perustettavan laitoksen hoidon 58150: kokonaan, takaisi sen sitoumukset sekä antaisi määrätyn 58151: lisän maksettavaan eläkkeeseen. 58152: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 58153: 58154: Eläkkeeseen oikeutettu olisi jokainen pysyväisesti 58155: taikka vähintään neljäksi kuukaudeksi työkyvyttömäksi 58156: joutunut vakuutettu, joka ainakin neljä vuotta on ollut 58157: vakuutuksessa, jos hänen hyväkseen on suoritettu vakuu- 58158: tusmaksuja vähintään 150 viikolta. Työkyvyttömänä pi- 58159: dettäisiin yleensä se, jonka työkyky työvoimain heikontu- 58160: misen tähden on siten alentunut, että hän sellaisella työllä. 58161: jota hänen voimiinsa ja kehitykseensä nähden katsotaan 58162: voitava!! häneltä vaatia, pystyy ansaitsemaan ainoastaan 58163: kolmannen osan siitä tulosta, jonka hänen työalal- 58164: laan toimiva, kyvyltään häneen verrattava terve hen- 58165: kilö paikkakunnalla ansaitsee. Jos tuo vertaustulo ei nou- 58166: sisi 300 markkaan, olisi vakuutettu pidettävä työkyvyttö- 58167: mänä jo silloin, kun hänen työansionsa olisi vähentynyt 58168: puoleen vertaustulosta. Työkyvyttömyyteen katsomatta 58169: olisi eläkkeeseen oikeutettu jokainen 65 ikävuotta täyttä- 58170: nyt vakuutettu, joka on ollut vakuutuksessa 30 vuotta ja 58171: jonka hyväksi on suoritettu vakuutusmaksuja vähintään 58172: I ,200 viikolta. 58173: Sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeen suuruus 58174: määrätään samojen perusteiden mukaan, niin että van- 58175: huuseläke tulisi olemaan yhtä suuri kuin se työkyvyttö- 58176: myyseläke, jonka vakuutettu saisi, jos hän, päästyään 65 58177: vuoden ikään, tulisi työkyvyttömäksi. Puheena oleva 58178: vuosieläke on kokoonpantu kahdesta osasta, pohjamää- 58179: rästä ja korotusmäärästä, joista pohjamäärä on kai- 58180: kissa eläkkeissä sama, ehdotuksen mukaan 50 markkaa, 58181: ja korotusmäärä 20 % vakuutetun hyväksi luettavien va, 58182: kuutusmaksu j en summasta. Jokaiseen työkyvyttömyys- 58183: eläkkeeseen olisi valtion varoista lisättävä 50 markkaa, 58184: ja niinikään vanhuuseläkkeeseen, jolleivät eläkkeensaajan 58185: vuositulot, eläkettä lukuunottamatta, nouse 400 markkaan. 58186: Jos vanhuuseläkkeen saajan vuositulot ovat 40o-6oo 58187: markkaa, olisi lisäys 25 markkaa, ja jos ne nousevat 6oo 58188: markkaa suuremmiksi, ei valtio antaisi mitään lisää van- 58189: huuseläkkeeseen. 58190: Jos vakuutettu kuolee ennenkuin hän on saanut elä- 58191: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 9 58192: 58193: kettä ja häneltä jää I 5 vuotta nuorempi ·lapsi, maksettai- 58194: siin puolet hänen hyväkseen suoritetuista vakuutusmak- 58195: suista takaisin perheelle. Leskellä ei siis omasta puoles- 58196: taan olisi mitään takaisinsaantioikeutta. Vakuutuksesta 58197: " luopuva voisi saada vakuutusmaksuja takaisin, ainoastaan 58198: jos hän saatuansa virastaan 500 markan eläkkeen tai siir- 58199: ryttyään toisen maan alamaiseksi, lain mukaan on vel- 58200: vollinen luopumaan vakuutuksestansa tahi jos hän, joudut- 58201: tuaan tapaturman kautta työkyvyttömäksi, tapaturmava- 58202: kuutuksen nojalla saa niin suuren eläkkeen, ettei hänelle 58203: makseta työkyvyttömyyseläkettä. 58204: Välittävänä säännöksenä on ehdotettu, että kahden 58205: vuoden kuluessa siitä, kuin laki olisi astunut voimaan, saa 58206: se, joka on 6o vuotta nuorempi, liittyä vakuutukseen. 58207: Koska hän tulisi ainoastaan lyhyen ajan suorittamaan va- 58208: kuutusmaksuja laitokselle ja hänelle myönnetyt oikeudet 58209: siten tulisivat lisäämään muiden vakuutettujen suorituksia, 58210: ehdottaa komitea, että valtio maksaisi hänen puolestaan 58211: avustuksen, jonka suuruus riippuu maksajan itsensä suo- 58212: rittamista vakuutusmaksuista sekä siitä, missä iässä hän 58213: liittyy vakuutukseen. 58214: Vakuutuksen toimeenpaneminen koko maassa olisi 58215: uskottava yhteiselle vakuutuslaitokselle, joka olisi Edus- 58216: kunnan valitsemien vakuutusvaltuusmiesten valvonnan 58217: alainen. Vakuutuslaitoksen johto olisi hallituksen aset- 58218: tamain virkamiesten hoidettavana, mutta sen alempi, maan 58219: kaikkiin osiin haaraantuva toiminta olisi, mikäli suinkin 58220: mahdollista, uskottava vakuutettujen ja työnantajain va- 58221: Iitsemille luottamusmiehille. Suuremman joutuisuuden ja 58222: yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi niiden riitaisuuksien 58223: ratkaisemisessa, joita vakuutuslaitoksen ja vakuutetun vä- 58224: lillä ehkä syntyy, olisi ensimäiseksi oikeusasteeksi perus- 58225: tettava kuhunkin lääniin erityinen vakuutusoikeus. 58226: Yleiskatsauksen saavuttamiseksi yhdistetään seuraa- 58227: vaan tauluun muutamia numerotietoja komitean ehdo- 58228: tuksesta. 58229: eN 58230: C") 58231: Viikkotulot Viikko- Pienin työkyvyttö- Pienin vanhuus- Suurin työkyvyttömyys- ja 58232: 0 58233: Luokka 58234: luokassa maksu myyseläke ') eläke 2 ) suurin vanhuuseläke 8 ) 58235: ~ 58236: :o Smk. Penniä Smk. Smk. Smk. 58237: d 58238: ....... 1. - 5:- 14 104:20 133:60 170:- 58239: 4) 58240: ·a 58241: 11.1 58242: II. 5 : - - 7:50 22 106:60 152:80 210:- 58243: ~ 111. 7:50- 11:- 30 109:- 172:- 250:- 58244: s0 IV. 11:-- 17:- 44 113: 20 205:60 320:- 58245: ~ V. 17:-- 25:- 60 118:- 244:- 400:- 58246: 1 VI. yli 25:- 80 124:- 292:- 500:- 58247: P.. 58248: > 58249: :=: ') Saavutetaan 150 viikkomaksulla. 58250: cÖ 2 58251: ) Saavutetaan 1,200 viikkomaksulla. 58252: 58253: 58254: - 58255: g 3 58256: ) Saavutetaan 2,500 viikkomaksulla. Vanhuuseläkkeeseen sisältyy aina valtion antamat 50 markkaa. 58257: 58258: 58259: 58260: 58261: - 58262: 0 58263: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 11 58264: 58265: Vakuutettujen luvun on komitea arvioinut noin yh- 58266: deksi miljoonaksi ja on silloin tähän luettu 8o % kaikista 58267: I 5-65 vuoden iässä olevista miehistä ja 40 % kaikista 58268: samaan ikäryhmään kuuluvista naisista. V akuutusmak- 58269: sut nousisivat lähes IO miljoonaan markkaan vuodessa. 58270: Valtion menoja olisi kaikkiaan komitean arviolaskujen 58271: mukaan alkuvuosina noin 4 miljoonaa markkaa, alentuen 58272: siitä niin, että ne kymmenentenä toimintavuotena olisivat 58273: noin 3 miljoonaa markkaa, josta alkaen vähitellen kasvai- 58274: sivat, kunnes saavuttavat korkeimman määränsä, noin 9 58275: miljoonaa markkaa. 58276: 58277: 58278: Molemmissa valiokunnan käsiteltäviksi annetuissa 58279: anomusehdotuksissa puolletaan eläkkeen myöntämistä val- 58280: tion varoista jokaiselle määräikään joutuneelle vaatimatta 58281: eläkkeensaajalta tahi hänen puolestaan erityisten vakuu- 58282: tusmaksujen suorittamista. Toisessa anomusehdotuksessa 58283: tämä maksuton eläkeoikeus rajoitetaan varattomimpiin, 58284: vanlmuttaan työkyvyttömiin, ja sekä eläkkeen suuruus että 58285: eläkeikä jätetään tarkemmin määräämättä, kun sitä vastoin 58286: toisessa anomusehdotuksessa oikeus ainakin 350 markan 58287: maksuttomaan eläkkeeseen ehdotetaan kaikille työväen 58288: luokkaan kuuluville ja samassa taloudellisessa asemassa 58289: oleville, 55 vuotta täyttäneille tahi aikaisemmin työkyvyt- 58290: tömiksi joutuneille. 58291: Viimeksi mainittua maksuttoman eläkkeen muotoa on 58292: valiokunnassa vähemmistö kannattanut. Mutta valiokunta 58293: ei ole kuitenkaan voinut tätä katsantokantaa hyväksyä. 58294: Australiassa on tosin maksuttornia valtioeläkkeitä 58295: jonkun aikaa koeteltu, mutta sieltä saavutettu koke- 58296: mus on vielä verrattain lyhytaikainen eikä sovellu mei- 58297: käläisiin oloihin siitäkään syystä, että väestö siellä on 58298: suuressa määrässä muuttuvainen, joten ainoastaan vähäi- 58299: nen osa eläkeikään joutuneista (Viktoriassa r6 %, Uudes- 58300: sa Seelannissa 29 %, Uudessa Etelä-\Valessissa 39 <fo '\, 58301: 12 1908. II Vp. - Ano.musmietintö N:o 32. 58302: 58303: täyttää eläkkeen saamisen ehdot. Miten Englannissa tällä 58304: alalla 1909 vuoden alusta toimeenpantava maksuton eläk- 58305: keen saamisen oikeus tulee luonnistumaan, on vielä mah- 58306: dotonta sanoa. 58307: Jos kaikki työväkeen kuuluvat ja samassa taloudelli- 58308: sessa asemassa olevat kansalaiset saisivat eläkkeen, jäisi 58309: edellä mainitun komitean laskelmien mukaan korkeintaan 58310: 12 7o eläkeikään tulleesta väestöstä eläkettä saamatta. 58311: Koska 1906 vuoden alussa oli 55 vuotta täyttäneitä kaik- 58312: kiaan noin 359,700 henkeä, olisi silloin ollut eläkkeeseen 58313: oikeutettuja noin 316,500, joten ainoastaan vanhuuseläk- 58314: keisiin olisi tarvittu 1 ro,8oo,ooo markkaa. Tätä meno- 58315: erää voitaisiin tietysti jonkun verran vähentää siten, että 58316: eläkettä myönnettäisiin vain niille, joiden tulot nousevat 58317: ainoastaan huonosti palkatun työväen tulojen rinnalle. 58318: Mutta missään tapauksessa ei saata edellyttää eläkkeeseen 58319: oikeutettujen lukua pienemmäksi kuin 75 o/o :ksi eläkeiässä 58320: ,olevista, jolloin vanhuuseläkkeisiin olisi vuonna 1906 tar- 58321: vittu 94,40o,ooo markkaa. Jos ikäraja asetettaisiin kuten 58322: Australiassa 65 :n tahi kuten Englannissa 70 vuoden ikään 58323: ja oletetaan, että 7 5 o/o eläkeiässä olevista saisi eläkettä, 58324: menisi vanhuuseläkkeisiin 41,20o,ooo tai 23,6oo,ooo mark- 58325: kaa. Kaikkiin näihin menoihin olisi vielä lisättävä niiden 58326: henkilöiden eläkkeet, jotka joutuvat työkyvyttömiksi en- 58327: nenkuin saavuttavat ikärajan; sen menon on komitea las- 58328: kenut 10,300,ooo markaksi, jos ikäraja olisi 55 vuotta. 58329: Ikärajan ollessa 65 tahi 70 vuoden kohdalla, vaadittaisiin 58330: tähän tarpeeseen todennäköisesti 17,20o,oootai 23,6oo,ooo 58331: markkaa vuodessa. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet 58332: vaatisivat siis yhteensä, aina sen mukaan alkaisiko van- 58333: huuseläke 55, 65 tai 70 vuoden iästä, 104,70o,ooo tai 58334: 58,4oo,ooo tai 47,20o,ooo markkaa vuodessa. Mainitut 58335: luvut perustuvat tosin ainoastaan arviotaskuihin ja ne 58336: vähenevät jonkun verran sen kautta, että osa vakuute- 58337: tuista tulisi saamaan tapaturmavakuutuksen nojalla elä- 58338: kettä. Mutta ne osattavat kaikissa tapauksissa, että ano- 58339: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 13 58340: 58341: musehdotuksissa puollettuun tapaafi järjestettyihin van- 58342: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin menisi valtiolta niin 58343: suuria rahamääriä, ettei maamme mitenkään voi yksistään 58344: puheena olevaan, kyllä kaikkien tärkeäksi tunnustamaan 58345: tarkoitukseen niitä uhrata muita yleisiä tarpeita syrjäyt- 58346: tämättä ja verovelvollisia liiaksi rasittamatta, vaikka ny- 58347: kyiseen verotukseen tehtäisiinkin ajanmukaisia muutoksia. 58348: Valiokunnan mielestä olisivat sentähden, samoin kuin 58349: komitean mietinnössäkin on ehdotettu, vakuutuksen kus- 58350: tannukset etupäässä suoritettavat sen työn tuloksista, jota 58351: vakuutettu tekee, ja samalla olisi valtion melkoisella 58352: avustuksella tuettava tätä vakuutusta. Koska työn 58353: tuloksista hyötyy sekä työntekijä että työnantaja, edelli- 58354: nen saaden palkkansa, jälkimäinen suoritetun työn, tulisi 58355: molempain kantaa eläkeoikeuden aiheuttamia kustannuk- 58356: sia. Silloin tulisi myöskin työntekijä täyttämään jokaisen 58357: kansalaisen velvollisuutta kykynsä mukaan pitää huolta 58358: toimeentulostaan eikä hänelle tuleva eläke siis olisi vaivais- 58359: apuun verrattava. Valtion osanotto puheenalaisen vakuu- 58360: tuksen kannattamiseen on taas yhtä tarpeellinen riittävän 58361: vakuutuksen aikaansaamiseksi kuin oikeutettukin sen suu- 58362: ren yleisen tärkeyden tähden. Yhteiskuntakaan ei saa 58363: vetäytyä vakuutusta kannattamasta, sillä sen velvollisuus 58364: on pitää huolta niiden vähäväkisten toimeentulosta, joiden 58365: voimat ovat kuluneet koko kansaakin hyödyttävään tuo- 58366: tantotyöhön. Ja yhteiskunnalla on myöskin suoranaista 58367: etua siitä, että kansan pohjakerrosten taloudellinen asema 58368: turvataan työkyvyn riutumisenkin varalta. Näihin näkö- 58369: kohtiin nojautuva järjestelmä on osottautunut tarkoitus- 58370: taan vastaavaksi Saksassa, jossa jo on saavutettu moni- 58371: vuotinen kokemus. 58372: 58373: 58374: Kumpaisessakin anomusehdotuksessa esitetään myös- 58375: kin leskien ja arpojen vakuutuksen tärkeyttä. Valiokunta 58376: on kuitenkin sitä mieltä, että meillä, kuten kaikkialla 58377: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 58378: 58379: muuallakin tehdään, ensin on pyrittävä vanhuus- ja työ- 58380: kyvyttömyysvakuutuksen tyydyttävään järjestämiseen. On 58381: luonnollista, että kunnat, jos ne pääsevät kustantamasta 58382: vaivaisapua vanhoille ja työkyvyttömille, voivat entistä 58383: helpommin ja paremmin avustaa niitä orpolapsia ja työ- 58384: kyvyttömiä leskiä, jotka eivät ole oikeutetut työkyvyttö- 58385: myyseläkkeeseen. Tämän asian ratkaisemiseen ei siis 58386: valiokunnan mielestä vielä ole pyrittävä vakuutustietä, 58387: vaan on leskien ja arpojen avustus vastaiseksi jätettävä 58388: kuntain velvollisuudeksi ja yksityisen armeliaisuuden 58389: varaan. 58390: Anomusehdotuksessa N :o 223 ehdotettua työttömäin 58391: avustamista on valiokunta jo käsitellyt mietinnössään 58392: N :o 5, eikä valiokunta myöskään katso tarpeelliseksi tässä 58393: yhteydessä ottaa tarkemmin tutkiakseen mainitussa ano- 58394: musehdotuksessa ohimennen kosketeltua kysymystä satun- 58395: naisesti sairaiden avustamisesta, koska työväen apukassain 58396: järjestäminen nykyään on erityisen komitean käsitel- 58397: tävänä. 58398: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen eh- 58399: dottaa, 58400: että Eduskunta, luottaen siihen että lä- 58401: himm,ässä tulevaisuudessa annetaan armollinen 58402: esitys mahdollisimman laajan työkyvyttömyys- 58403: ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisesta, ei 58404: katsoisi nyt olevan syytä erityisen anomuksen 58405: tekemiseen tästä asiasta. 58406: 58407: Helsingissä, 20 p :nä lokakuuta 1908. 58408: 58409: 58410: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 58411: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jä- 58412: senet Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Jo- 58413: hansson, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paa- 58414: sivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää 58415: sekä osaksi varajäsenet Hiltula ja Jokisalo. 58416: Vastalause. 15 58417: 58418: 58419: 58420: 58421: Vastalause. 58422: 58423: Koska emme voi hyväksyä sitä valiokunnan enem-· 58424: mistön kantaa, jolle se on vanhuus- ja työkyvyttömyys- 58425: eläkelaitoksen . perustamiskysymykseen nähden asettunut, 58426: niin pyydämme seuraavassa esittää eroavan mielipi- 58427: teemme: 58428: Valiokunta on periaatteessa asettunut hylkäävälle 58429: kannalle sen anomusehdotuksissa esitetyn ehdotuksen suh- 58430: teen, että työntekijöille ja tulojensa puolesta heihin ver- 58431: rattaville kansalaisille valtion varoista myönnettäisiin 55 58432: vuoden vanhana 350 markan suuruinen vanhuuseläke, 58433: taikka työkyvyttömäksi jouduttuaan työkyvyttömyyseläke. 58434: Tämän hylkäävän kantansa valiokunta perustelee 58435: sillä, että eräitten henkilöitten tekemän arviolaskun mu- 58436: kaan tarvittaisiin sellaisen eläkelaitoksen järjestämiseen, 58437: kuin anomuksissa ehdotetaan, niin paljo varoja, ettei 58438: muka valtio voisi niitä siihen tarkoitukseen saada riit- 58439: tävästi. Mainitut arviolaskut eivät kuitenkaan ole aivan 58440: tarkkoja, etenkin mitä tulee työkyvyttömyyseläkkeihin tar- 58441: vittaviin varoihin. Viimemainituissa arviolaskuissa on 58442: otettu nekin työkyvyttömät lukuun, jotka työssä sattu- 58443: neissa tapaturmissa ovat työkykynsä menettäneet ja ovat 58444: sen johdosta pakollisen tapaturmavakuutuslain mukaan 58445: työkyvyttömyyseläkkeisiin oikeutettuja. Jos sanottu laki 58446: vielä laajennettaisiin kaikkia palkkatyöläisiä koskevaksi, 58447: niin sen vähemmin ne laskut pitäisivät paikkaansa. V aik- 58448: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 58449: 58450: ka vanhuuseläkkeisiin tarvittavista varoista tehdyt arvio- 58451: laskut olisivatkin osapuilleen oikeat, niin mielestämme löy- 58452: tyisi valtiolla keinoja tarvittavien varojen hankkimiseen. 58453: Yksi sellainen varojen hankkiruiskeino olisi uuden ja 58454: tehokkaamman veroitusjärjestelmän käytäntöön ottami- 58455: nen. Asteettain nousevalla tulo- ja perintöverolla voitai- 58456: siin hankkia valtiolle enemmän tuloja. Ansioton arvon- 58457: nousu voitaisiin hyvällä syyllä ottaa yhteiskunnalle, kun- 58458: nalle ja valtiolle, koska se ei johdu kiinteistön omistajain 58459: työstä tai toimeliaisuudesta, vaan kansan lisääntymisestä 58460: ja yhteiskunnan kustannuksella toimeenpannuista paran- 58461: nuksista. Väkiluvun lisääntyminen kaikissa maissa on 58462: tärkein vaikutin kiinteistön arvon kohoamiseen. Niinpä 58463: jokainen kansalainen Ranskassa lasketaan 1,097 markan 58464: arvoiseksi, ja jokainen työkykyinen työntekijä viisi kertaa 58465: kalliimmaksi. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen laske- 58466: taan hyötyvän jokaisesta sinne muuttaneesta siirtolaisesta 58467: vähintäin 2,000 markkaa, niin pian kun hän astuu Yhdys- 58468: valtain mantereelle, vaikkei hänellä olekaan mitään omai- 58469: suutta, eikä ole vielä ehtinyt siellä mitään työtä tehdä. 58470: Tästä ansiottomasta arvonnoususta voi kaupungeista 58471: esittää hyvinkin räikeitä esimerkkejä. Lontoossa kerro- 58472: taan löytyvän tonttimaita, jotka maksavat 33,000 mark- 58473: kaa neliömetri. Niinpä Helsingissä on viimeisten IO vuo- 58474: den kuluessa kiinteistöjen arvo kohonnut suuressa mää- 58475: rassa. Asuntotonttien hinnat ovat syrjäpuolissakin kau- 58476: punkia nousseet 5 vuoden kuluessa IOO o/o ja keskikau- 58477: pungilla vielä paljon enemmän. Maalta rautateitten var- 58478: silta, suurten asemain ja tehdaspaikkojen ympäristöistä 58479: voisi esittää yhtä räikeitä esimerkkejä ansiottomasta ar- 58480: vonnoususta, kun pääkaupungistakin. 58481: Tämä ansioton arvonnousu tapahtuu yhteiskunnan 58482: kustannuksella, ja kohtuuden sekä oikeuden mukaan sen 58483: pitäisi kuulua yhteikunnalle. Mielestämme sanotusta 58484: arvonlisäyksestä olisi ainakin 50 o/o otettava työtätekevän 58485: luokan eläkelaitoksen perustamiseen ja ylläpitämiseen. 58486: Vastalause. 17 58487: 58488: V aliakunnan enemmistö on pääasiassa asettunut työ- 58489: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuskomitean ehdotuksen 58490: kannalle, jossa vakuutusmaksut suorittaa puoleksi työn- 58491: tekijä ja puoleksi työnantaja. Vakuutusmaksujen suorit- 58492: tamisesta on pääasiassa työnantajan pidettävä huolta_ 58493: Tämä järjestelmä voidaan toteuttaa ainoastaan palkka- 58494: työntekijöihin vaan ei sanottavassa määrässä muihin kan- 58495: salaisiin nähden. Vakuutusmaksujen kokoamiseen ja tar- 58496: kastukseen tarvitaan sen lisäksi jotenkin laaja ja kallis 58497: virkamieskunta, josta osa tulee toimeensa jotenkin virka- 58498: valtaisesti nimitettäväksi. Jos anomusehdotuksissa esi- 58499: tettyjen periaatteiden mukaan järjestetty eläkelaitos val- 58500: tiolle enemmän maksaisikin kuin sanotun komitean ehdot- 58501: tarua vakuutus, niin toisellainen sillä tulisi olemaan mer- 58502: kityskin, sen tarjoamista eduista tulisivat hyötymään 58503: muutkin, kuin palkkatyöläiset Sen kautta tehtäisiin myös- 58504: kin koko vaivaishoitojärjestelmä tarpeettomaksi. 58505: Komitean ehdotuksessa, jota valiokunta puoltaa, on 58506: jotenkin korkea ikäraja. Harvat työläiset elävät niin van- 58507: hoiksi, eivätkä siis joudu saamaan eläkettä. Siinä on kor-- 58508: keat vakuutusmaksut, pitkä maksuaika ja mitättömän pie- 58509: net eläkkeet. Alimmissa tuloluokissa, joissa vakuutusmak- 58510: sut ovat alhaisemmat, tulevat eläkkeet myöskin olemaan 58511: niin mitättömän pienet, ettei niillä yksinkertaisimmissakaan 58512: oloissa, vaatimattomimminkaan eläen, voi toimeen tulla. 58513: Ne eläkkeet eivät voi pelastaa vanhuksia vaivaishoidon 58514: huostaan joutumasta. Vanhukset, jotka ovat suorittaneet 58515: vähintäin 30 vuotta vakuutusmaksuja, joutuvat perin kiu-- 58516: salliseen asemaan kun heidän täytyy valita joko tuo riit- 58517: tämätön eläke tai vaivaishoito. Jos he ovat pakotettuja 58518: valitsemaan jälkimmäisen, niin mitä hyötyä heille on ollut 58519: monikymmenvuotisten vakuutusmaksujen suorittamises- 58520: ta? Ei mitään! Ja jos työnpuute tai sairaus tekevät 58521: vaikeaksi vakuutusmaksujen säännöllisen suorittamisen 58522: taikka keskeyttävät ne kokonaan, niin korkeampikaan ikä- 58523: raja kuin 65 vuotta ei oikeuta eläkkeeseen. Siinä ehdo- 58524: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32. 58525: 58526: tuksessa on monta köyhälistölle epäedullista kohtaa, ettei 58527: se mielestämme oikein vastaa tarkoitustaan. Kun valio- 58528: kunta päätti hyljätä anomusehdotuksissa esitetyn eläke- 58529: periaatteille järjestetyn eläkelaitoksen, niin ei se myös- 58530: kään suostunut ehdottamaan asiasta anomusta tehtäväksi. 58531: Valiokunta luulee, että kun hallituksella on komitean laa- 58532: tima ehdotus työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen 58533: järjestämisestä, ei asiasta tarvitse armollista esitystä 58534: anoa, vaan luottaa siihen, että kyllä hallitus lähimmässä 58535: tulevaisuudessa, ilman anomattakin, antaa armollisen esi- 58536: tyksen asiasta. Onko tällaiseen hyväuskoisuuteen nyt mi- 58537: tään syytä? Mielestämme ei! Päinvastoin kokemus osoit- 58538: taa, ettei hallitus asettamainsa komiteain ehdotusten joh- 58539: dosta useinkaan ryhdy mihinkään toimenpiteisiin. 58540: Kun kysymyksessä oleva asia on köyhälistölle erit- 58541: täin tärkeä, niin olisi mielestämme siitä anomus tehtävä. 58542: Ylläolevan johdosta ehdotamme, että Eduskunta yh- 58543: tyisi seuraavaan anomukseen, 58544: 58545: 58546: että hallitus Eduskunnan ensi istuntokau- 58547: della antaisi esityksen valtion varoilla ylläpi- 58548: dettävän työkyvyttömy:ys- ja vanhuus-eläkelai- 58549: toksen perustamisesta, josta annettaisiin kaikille 58550: työväenluokkaan kuuluville ja samassa talou- 58551: dellisessa asemassa oleville 55 vuotta täyttä- 58552: neille tai aikaisemmin työkyvyttömiksi joutu- 58553: neille vähintäin 350 markan suu,ruinen vu,otu,i- 58554: nen eläke, sekä jonka toimintaan yhdistettäisiin 58555: riittävä leskien ja arpojen avustus; sekä 58556: 58557: että sanotun eläkelaitoksen perustamiseen 58558: tarvittavat varat koottaisiin yleisen omaisuu,s-. 58559: perintö- sekä asteettain nousevan tuloveron 58560: kau,tta, jolloin perintö- ja korkotuloja sekä an- 58561: Vastalause. 19 58562: 58563: siotonta arvonnousua on verotettava ankara'l'n< 58564: min kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvia 58565: tuloja. 58566: 58567: Helsingissä, 20 p :nä lokakuuta 1908. 58568: 58569: 58570: M. Paasivuori. H. Pärssinen. 58571: E. Pobjaväre. Joh. Math. Korhonen. 58572: J. 0. Jalava. Miina Sillanpää. 58573: Georg W. Johansson. 58574: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 58575: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58576: 58577: 58578: 58579: 58580: Työväenasiain valiokunnan mie- 58581: tintö N: o 9 anomusehdotuksesta, joka 58582: koskee työnvälityksen järjestämistä kuu- 58583: nailiseksi toimeksi. 58584: 58585: Eduskunta on viime elokuun 21 p:nä pöytäkirjan- 58586: otteen mukana lähettänyt työväenasian valiokuntaan val- 58587: misteltavaksi edustaja Sillanpään y. m. anomusehdotuksen 58588: N :o 49, jossa pyydetään lakiehdotuksen antamista Edus- 58589: kunnalle työnvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toi- 58590: meksi. (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, siv. 102.) 58591: 58592: 58593: 58594: Viime vuosikymmenien ripeä kehitys elinkeinotoi- 58595: minnan kaikilla aloilla on aiheuttanut nopeita vaihteluja 58596: myöskin työoloissa. Toisina aikoina tarvitaan enemmän 58597: työvoimia kuin toisina, ja toisilla työaloilla saattaa olla 58598: työvoimain puute, toisilla taas työntekijöillä puute työstä. 58599: Tämä työmarkkinain epätasaisuus tuottaa vaikeuksia sekä 58600: työnantajille että varsinkin työntekijöille. Työnantaja on 58601: usein pakotettu hankkimaan työvoimia toisilta paikkakun- 58602: nilta, ja työntekijän täytyy, erittäinkin huonoina työaikoina, 58603: uhrata aikaansa ja varojansa työnetsintään taikka jäädä 58604: kokonaan ansiotyötä vaille. 58605: Työvoimain saamisen helpottamiseksi työnantajille ja 58606: työtilaisuuden hankkimiseksi työntekijöille on, erittäinkin 58607: teollisuusmaissa, syntynyt työnvälitysliikkeitä, jotka ovat 58608: osaksi yksityisten elinkeinonaan harjoittamia, osaksi työn- 58609: Työväenasiain ~·alioktlnnan mietintö· N:o 9. 58610: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58611: 58612: antajain ja työntekijäin yhdistysten ylläpitämiä sekä osaksi 58613: kuntain järjestämiä ja yleisillä varoilla kannatettuja. 58614: Mutta sikäli kuin työnvälityksen tarve on kasvanut ja 58615: työnvälitystoiminta laajentunut, on myöskin ilmaantunut 58616: erinäisiä puutteellisuuksia ja väärinkäytöksiä tällä alalla. 58617: Varsinkin se työnvälitys, jota yksityiset elinkeinonaan 58618: harjoittavat, on antanut syytä valituksiin törkeistä väärin- 58619: käytöksistä. Muissa maissa, joiden suurkaupungeissa tä- 58620: mä epäkohta on esiintynyt monissa eri muodoissa, on ollut 58621: pakko ryhtyä sitä lainsäädännöllä ehkäisemään. Aikai- 58622: semmin vapaana elinkeinona harjoitettu työnvälitys on 58623: enimmäkseen siirretty ohjesääntöisten elinkeinojen jouk- 58624: koon, joten sen harjoittaminen on tehty erityisen luvan 58625: saamisesta ja erityisistä ehdoista riippuvaksi, samalla kuin 58626: se on alistettu viranomaisten ohjeiden ja järjestysvallan 58627: tarkastuksen alaiseksi. 58628: Työvoimain kysynnän ja tarjonnan tasoittamista ei- 58629: vät ole voineet tyydyttävästi hoitaa työnantajain ja työn- 58630: tekijäin järjestötkåän. Niitä pidetään, varsinkin työtaiste- 58631: lujen aikana, taipuvaisina puolueellisuuteen eivätkä ne 58632: voi saada osakseen toisen puolen täyttä luottamusta. 58633: Siten on johduttu puolueettoman, kuntain ylläpitämän jul- 58634: kisen työnvälityksen järjestämiseen. Kunnallinen työn- 58635: välitys onkin miltei kaikissa maissa nopeasti kehittynyt 58636: tärkeäksi yhteiskunnalliseksi toimeksi. Se on saavuttanut 58637: yhä yleisemmin sekä työnantajain että työntekijäin luot- 58638: tamusta, jota on edistänyt se seikka, että välitysliikkeen 58639: johto on kaikkialla jätetty tasapuolisesti molempain asian- 58640: osaisten edustajista kokoonpantujen toimikuntain hoidet- 58641: tavaksi ja välitys on tehty maksuttomaksi. 58642: Kunnallista työnvälitystä koetetaan edistää sekä val- 58643: tion avustuksella että lainsäädäntötoimilla. Niinpä valtio 58644: joko suorittaa erityisiä menoeriä, tavallisesti työnvälitys- 58645: toimistojen keskinäisestä yhteistoiminnasta johtuvat me- 58646: not, kuten yleisemmin menetellään, taikka korvaa jonkin 58647: määräosan toimistojen menoista, niinkuin esim. Norjassa 58648: Työn välityksestä. 3 58649: 58650: tehdään. Sen ohessa annetaan vielä eräissä maissa tuntu- 58651: vaa rautatiemaksujen alennusta, aina 50 9'o :iin asti, jul- 58652: kisten työnvälitystoimistojen välityksellä toisille paikka- 58653: kunnille lähetettäville työnhakijoille. Lainsäädäntötoimet 58654: ovat tarkoittaneet etupäässä toimistojen yhteistoiminnan 58655: järjestämistä, mutta eräissä maissa (Ranskassa ja Nor- 58656: jassa) on myöskin velvoitettu suurempia kaupunkikuntia 58657: perustamaan työnvälitystoimistoja, jopa kunnille on myön- 58658: netty valta erinäisillä ehdoilla kieltää yksityinen paikan- 58659: välitys alueellaan (Ranskassa). 58660: Missä kunnalliset työnvälitystoimistot ovat parhaiten 58661: järjestetyt (Etelä-Saksassa, Sveitsissä, Norjassa ja Itä- 58662: vallassa), voivat ne, samalla kuin kilpailemalla yksi- 58663: tyisen paikanvälityksen kanssa tehokkaasti ehkäisevät 58664: tällä alalla vallitsevia väärinkäytöksiä, myöskin suu- 58665: resti helpottaa työntekijäin työnsaantia ja auttaa työn- 58666: antajia saamaan tarvittavia työvoimia. Osotteena julki- 58667: sen työnvälityksen menestymisestä mainittakoon, että 58668: vuonna 1907 välitti Ruotsissa IO julkista toimistoa 36,623, 58669: Norjassa 4 toimi,stoa 20,564, Tanskassa Köpenhaminan 58670: toimisto 40,320, Saksassa noin 640 toimistoa r ,589,000 58671: ja Sveitsissä 12 toimistoa 46,313 työpaikkaa. Itävallassa 58672: taas vuonna 1906 yhteensä 69 julkista toimistoa välitti 58673: 248,624 paikkaa. Toimistojen liikkeestä koottu tilasto, 58674: joka säännöllisesti julkaistaan, tekee mahdolliseksi seurata 58675: työmarkkinain tilaa ja vaihtelua sekä tarjoa verrattain 58676: varman pohjan yhteiskunnan toimille työttömyyden ehkäi- 58677: semiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. 58678: 58679: 58680: Suomessa on työnvälitys viime vuosiin saakka ollut 58681: yksinomaan yksityisten elinkeinonharjoittajain yritteliäi- 58682: syyden ja eräiden yhdistysten toiminnan varassa. Täl- 58683: laista työnvälitystä on harjoitettu vain maan suurem- 58684: missa kaupungeissa. Kaupunkien pormestareilta ja 58685: kunnallisilta työnvälitystoimistoilta sekä Helsingistä tä- 58686: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58687: 58688: män syksyn sanomalehti-ilmoituksista hankittujen tietojen 58689: mukaan on nykyään koko maassa, kunnallisia toimistoja 58690: lukuunottamatta, 8o työnvälitysliikettä, joista 68 on yksi- 58691: tyisten elinkeinona harjoittamaa ja 12 erinäisten yhdis- 58692: tysten ylläpitämää. Näistä on pääkaupungissa suurin lu- 58693: kumäärä 53, joista yhdistysten ylläpitämiä 9. Turussa 9, 58694: joista 2 yhdistysten, Tampereella 8, joista I yhdistyksen. 58695: Viipurissa 8 ja Porissa 2. Miten laaja näiden liikkeiden 58696: toiminta on, siitä ei ole tietoja saatavissa. Tunnettua 58697: kuitenkin on, että monet yksityisistä työnvälitystoimis- 58698: toista ovat yrityksiä, jotka häviävät yhtä nopeasti kuin 58699: syntyvätkin, vaikkakin sekä Helsingissä että muissa kau- 58700: pungeissa on sellaisiakin liikkeitä, jotka ovat toimineet 58701: useita vuosia. Eräät näistä toimistoista välittävät työ- 58702: voimia myöskin ulkomaille ja päinvastoin. Välitysmaksua 58703: ottavat toimistot yleensä neljännen osan, kolmannenosan, 58704: jopa puoletkin paikansaajan ensimäisen kuukauden pal- 58705: kasta ja vielä jonkun maksun työnantajaltakin. Sisään- 58706: kirjoitusmaksua ovat muutamat Helsingissä olevat liikkeet 58707: viime vuosina lakanneet vaatimasta, joka lienee johtunut 58708: kunnallisen työnvälitystoimiston kilpailun vaikutuksesta. 58709: Muissa kaupungeissa, paitsi Turussa, ilrn.oitetaan työn- 58710: välittäjäin edelleenkin ottavan 1 - 2 markan suuruisen si- 58711: säänkirj oitusmaksun. 58712: Niinkuin anomusehdotuksessa esitetään, on yksityi- 58713: sessä työnvälityksessä meillä, kuten ulkomaillakin, vaikka 58714: tosin olojen mukaan pienemmässä määrässä, ilmestynyt 58715: väärinkäytöksiä, joista varsinkin työnhakijat valittavat. 58716: Siten valitetaan esim., että työnvälittäjät kehuvilla sano- 58717: malehti-ilmoituksilla tarpeettomasti houkuttelevat työnha- 58718: kijoita kaupunkeihin; antavat erehdyttäviä tietoja työpai- 58719: koista, jonka johdosta työnhakijat omalla kustannuksel- 58720: laan saavat tehdä turhia matkoja; pidättävät luo- 58721: naan, jopa hävittävätkin työnhakijain todistuksia; eivät 58722: tee tarkkoja työsopimuksia työnantajain kanssa, josta pai- 58723: kanhakijat joutuvat kärsimään; viekoittelevat varsinkin 58724: Työn välityksestä. 5 58725: 58726: palvelusväkeä muuttamaan paikkaa; houkuttelevat herk- 58727: käuskoisia kauniilla lupauksilla ulkomaille tuntemattomiin 58728: oloihin j. n. e. 58729: Näihin epäkohtiin on jo aikaisemminkin yleisempää 58730: huomiota kiinnitetty. Niinpä valtiosäädyt 1897 vuoden 58731: valtiopäivillä anoivat, että Keisarillinen Majesteetti ,su- 58732: vaitsisi ottaa harkittavaksi, olisivatko ne asiamiehet, jotka 58733: pitävät toimenansa hankkia paikkoja palkollisille ja muille 58734: sekä omassa maassa että sen ulkopuolella, toimintansa 58735: puolesta asetettavat laissa säädetyn tarkastuksen alaisiksi 58736: sekä, jos sellainen tarkastus katsottaisiin tarpeelliseksi, 58737: asiasta antaa armollisen esityksen valtiosäädyille." Myös- 58738: kin eräiden kaupunkien valtuustot ovat tätä asiaa käsi- 58739: telleet, ja 1902 vuoden lopulla muutamat kaupungit 58740: asettivat yhteisen komitean suunnittelemaan kunnallisen 58741: työnvälityksen järjestämistä työttömyyden ehkäisemiseksi 58742: sekä edellä mainittujen epäkohtain poistamiseksi. 58743: Tämän komitean laatiman suunnitelman mukaisesti 58744: on kunnallisia työnvälitystoimistoja perustettu Helsinkiin 58745: vuonna 1903, Tampereelle, Turkuun, Kotkaan ja Vii- 58746: puriin vuonna 1904, Vaasaan vuonna 1906 ja Ou- 58747: luun vuonna 1907. Näistä viimemainitun kaupungin 58748: toimisto toimii vain talvisin, ja Kotkan toimisto lakkau- 58749: tettiin 1906 vuoden lopussa liikkeen pienuuden takia. 58750: Kunnallisten työnvälitystoimistojen toiminnasta, josta 58751: julkaistaan säännöllista tilastoa teollisuushallituksen Työ- 58752: tilastollisessa aikakauskirjassa, esitettäköön tässä seuraa- 58753: vat tiedot: 58754: Paikkakunta. Työnhakij oita. Tarjottuja Välityksiä. 58755: paikkoja. 58756: Helsinki: 58757: vuonna 1903 6,677 3,045 2,748 58758: 1904 8,075 4,469 3,834 58759: 1905 7,613 4,294 3.757 58760: " 58761: 1906 8,530 5.308 4.551 58762: " 1907 8,567 6,210 4,908 58763: " 58764: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58765: Paikkakunta. Työnhakijoita. Tarjottuja Välityksiä. 58766: paik~oja. 58767: Tampere: 58768: vuonna 1904 r,s68 _1) 58769: " 1905 2,378 1,063 58770: " 1906 2,253 r,o66 58771: " 1907 1,420 975 58772: Turku: 58773: vuonna 1904 2,518 574 58774: " 1905 1,134 so8 58775: " 1906 1,147 428 58776: 1,490 284 58777: " 58778: Viipuri: 58779: vuonna 1905 3,223 1,045 622 58780: " 1906 2,076 8 58 498 58781: 2,094 1,053 579 58782: " 58783: K o t k a: 2 ) 58784: vuonna 1904 300 58785: " 1905 6oo 58786: " 1906 ISO 58787: 58788: Vaasa: 58789: vuonna 1907 943 58790: Oulu: 58791: vuonna 1907 2 39 213 58792: 58793: Kaikki toimistot: 58794: vuonna 1907 14,753 58795: 58796: Edellä olevat tiedot osottavat, ettei julkinen työn- 58797: välitys meillä ole saavuttanut sellaista laajuutta, kuin suo- 58798: tava olisi. Tähän on, paitsi paikallisia olosuhteita, epäi- 58799: 58800: 1 58801: ) Tietoja puuttuu. 58802: 2 58803: ) Tiedot ilmoitettu likimääräisinä. 58804: Työn välityksestä. 7 58805: 58806: lemättä vaikuttanut sekin seikka, että toimistoja e1 ole 58807: syntynyt useammille seuduille ja ettei julkista työnväli- 58808: tystä eikä eri toimistojen yhteistoimintaa vielä ole saatu 58809: tarkoituksenmukaisesti järjestetyksi. 58810: Sellaiseen järjestelytyöhön on kuitenkin jo hallituk- 58811: sen toimesta ryhdytty. Eduskunnalle 1907 vuoden sekä 58812: 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville jätetyissä elinkei- 58813: nolain uudistamista koskevissa armollisissa esityksissä, ja 58814: niinikään siinä lakiehdotuksessa, jonka työväenasiain va- 58815: liokunta on elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevan 58816: eduskuntaesityksen johdosta mietinnössään N :o 1 Edus- 58817: kunnalle antanut, on työnvälitys luettu ohjesääntöisten 58818: elinkeinojen joukkoon, joten mainittu ammatti, jos laki- 58819: ehdotus tulee Eduskunnassa hyväksytyksi ja saa armol- 58820: Esen vahvistuksen, joutuu erityisissä laeissa ja asetuksissa 58821: säädettäväin ehtojen ja määräysten sekä tarkastuksen 58822: alaiseksi. Jo vuonna 1906 onkin työväenasiain esittelijä 58823: senaatissa antanut mietinnön sekä julkisen että yksityisen 58824: työnvälityksen järjestämisestä, ja senaatti on sitten, kuu- 58825: lusteltuaan asianomaisia virastoja ja järjestöjä, ehdotta- 58826: nut näille valtiopäiville asiasta annettavaksi armollisen esi- 58827: tyksen, jota ei kuitenkaan vielä ole Eduskunnalle jätetty. 58828: Mainittu esitysehdotus tarkoittaa tarpeellisten sään- 58829: nöksien antamista julkisesta työnvälityksestä sekä yleisten 58830: ehtojen määräämistä yksityisen työnvälitystoiminnan har- 58831: joittamiselle. Jokainen kaupunkikunta, jossa on yli 58832: 10,000 asukasta, on sen mukaan velvollinen perustamaan 58833: ja ylläpitämään työnvälitystoimiston, joka maksutta vä- 58834: littää työtä, ja sitä paitsi saa senaatti määrätä sellaisen 58835: toimiston perustettavaksi myöskin maalaiskuntaan tai 58836: kaupunkiin, jossa väkiluku on sanottua määrää pienempi. 58837: Ne kustannukset, jotka aiheutuvat toimistojen yhteistoi- 58838: minnasta, kuten työoloja koskevain tiedonantojen sään- 58839: nöllisestä levittämisestä, eri paikkakuntain välisistä tele- 58840: foonipuheluista, sähkösanomista, postimaksuista y. m., tu- 58841: lisivat valtion suoritettaviksi. Jotta toimistojen levittä- 58842: :8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58843: 58844: mät, työmarkkinoita koskevat tiedonannot tulisivat hel- 58845: pommin yleisön tietoon, veivoitetaan kunnallislautakunnat 58846: ja maistraatit sopiville paikoille julkipanemaan ne tie- 58847: donannot, joita toimistot sitä varten heille l~hettävät. 58848: Toimistojen hallintoon tulee kuulua yhtä monta työnanta- 58849: jaa kuin työntekijää sekä kunnan valitsema puheenjohtaja, 58850: joka ei ole työnantaja eikä työntekijä. 58851: Työnvälitysliikkeen elinkeinona harjoittaminen tu- 58852: lisi lakiehdotuksen mukaan riippuvaksi erityisestä luvasta, 58853: jonka antaa vuodeksi kerrallaan kaupungissa maist- 58854: raatti ja maalla kruununvouti, sittenkuin kunnan lau- 58855: sunto asiasta on hankittu. Lupa myönnetään ainoastaan 58856: sille, jolla, sen lisäksi että hän täyttää elinkeinon harjoit- 58857: tamisen oikeudesta yleensä säädetyt ehdot, muutoin on 58858: sellaiset ominaisuudet, jotka takaavat säännöllisen ja re- 58859: hellisen liikkeenjohdon, jopa saa kunta kokonaan kieltää 58860: työnvälitysliikkeen harjoittamisen uusilta hakijoilta, jos 58861: paikkakunnalla on kunnallinen työnvälitystoimisto. Työn- 58862: välittäjän, jonka liike tarkoittaa työvoimain välitystä 58863: Suomen ulkopuolelle, tulee lääninrahastoon asettaa va- 58864: kuus niiden velvollisuuksien täyttämisestä, joita hänellä 58865: mainitun toimensa puolesta on. Työnvälitystä ei saa har- 58866: joittaa kulkusaHa eikä ravintola-, anniskelu- tahi muun 58867: senkaltaisen liikkeen yhteydessä. Edullisemmassa ase- 58868: massa kuin yksityiset ovat työnantaja- tahi ammattiyh- 58869: distykset sekä yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimivat 58870: yhdistykset, ne kun saavat harjoittaa työnvälitysliikettä. 58871: tehtyään siitä vain ilmoituksen kaupungissa maistraatille 58872: ja maalla kruununvoudille. Liikkeen johtajalta vaaditaan 58873: kuitenkin samat ominaisuudet kuin yksityiseltä työnvälit- 58874: täjältä. Senaatin on annettava tarkempia määräyksiä 58875: työnvälittäjän oikeudesta ottaa maksua palveluksistaan 58876: sekä velvollisuudesta pitää kirjaa liikkeestään, niin myös 58877: siitä, mitä hänen muutoin on varteenotettava liikettä har- 58878: joittaessaan. 58879: Työnvälityksen silmälläpito ehdotetaan ammattientar- 58880: Työnvälityksestä. 9 58881: 58882: kastajain hoidettavaksi teollisuushallituksen valvonnan 58883: alaisena. Sekä julkisten työnvälitysliikkeiden että yksi- 58884: tyisten työnvälittäjäin tulee antaa tilastoa varten tarpeel- 58885: liset tiedot toiminnastaan teollisuushallitukselle, sen mää- 58886: räyksien mukaan. 58887: Hallituksen valmistaman, ylempänä pääpiirteissään 58888: kerrotun esitysehdotuksen erikoissäännöksiä ei valiokunta 58889: tässä yhteydessä ole ryhtynyt lähemmin tarkastamaan, 58890: koska se asianmukaisesti on tehtävä vasta silloin, kun laki- 58891: ehdotus armollisena esityksenä annetaan Eduskunnalle kä- 58892: siteltäväksi. Yleensä puheena oleva esitys, jota laadittaessa 58893: on otettu huomioon niiden maiden esimerkkiä, varsinkin 58894: Etelä-Saksan, Sveitsin, Ranskan ja Norjan, joissa työnvä- 58895: litys on parhaiten järjestetty ja menestynyt, on monissa 58896: kohdin yhtäpitävä niiden perusteiden kanssa, joihin ano- 58897: musehdotuksessa on viitattu, vaikkakin se toisissa tärkeissä 58898: kohdin niistä poikkeaa. Niinpä lakiehdotuksessa ei kielletä. 58899: kuten anomusehdotuksessa vaaditaan, yksityistä ja yhdis- 58900: tysten harjoittamaa työnvälitystä, vaikkakin sen elinkei- 58901: nona harjoittaminen tulee melkoisesti rajoitetuksi. 58902: Anomusehdotuksen mukaisesti on vähemmistö valio- 58903: kunnassa puoltanut työnvälityksen kaikilta muilta kuin 58904: kunnilta kokonaan kiellettäväksi, koska nykyiset väärin- 58905: käytökset tällä alalla ainoastaan siten ovat poistettavissa. 58906: Niiden epäkohtain tähden, joita elinkeinona harjoi- 58907: tettavassa työnvälityksessä suuremmassa tai vähemmässä 58908: määrin aina esiintyy, ja erittäinkin sen tähden, että puhee- 58909: na olevasta välityksestä johtuu varattomille työnhakijoille 58910: verrattain suuria kustannuksia, on valiokunnankin käsi- 58911: tyksen mukaan pyrittävä siihen, että yksityinen työnvälitys 58912: käy tarpeettomaksi. Mutta valiokunnan mielestä sitä ei 58913: vielä voida kokonaan kieltää, sillä julkinen työnvälitys 58914: ei meillä lähimmässä tulevaisuudessa ole kaikkialla siinä 58915: määrin kehitettävissä, että se kykenisi tyydyttämään työn- 58916: välityksen tarvetta kaikilla aloilla. 58917: Varsinkaan ei valiokunnan mielestä ole syytä kieltää 58918: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33. 58919: 58920: työnantajain ja työntekijäin järjestöjen sekä hyvänteke- 58921: väisessä tarkoituksessa toimivain yhdistysten työnväli- 58922: tystä, mikäli se on asianmukaisesti järjestetty. Mai- 58923: nittu työnvälitys ei nimittäin tarkoita raha-ansion 58924: saantia työnhakijain kustannuksella. Sen kieltäminen 58925: olisi työnpuutteessa oleville suoranaiseksi vahingoksi, 58926: varsinkin eräillä erikoisammattien aloilla, joilla yh- 58927: distykset nytkin välitystointa harjoittavat, kuten esim. kir- 58928: jaltajain ja sairaanhoitajain ammatissa. Tällaisilla aloilla 58929: asianomaiset yhdistykset epäilemättä voivat hoitaa väli- 58930: tystointa suuremmalla asiantuntemuksella kuin kunRalliset 58931: toimistot. 58932: Todennäköistä kuitenkin on, että puheenalaisessa 58933: lakiehdotuksessa suunnitelluilla ja ehkä vielä muilla toi- 58934: menpiteillä, esim. myöntämällä alennusta rautatiemaksuis- 58935: ta julkisen työnvälityksen kautta toisille paikkakunnille 58936: lähetettäville työnhakijoille, kunnallinen työnvälitystoimi 58937: kehittyy siksi monipuoliseksi ja laajaksi, että yksityinen 58938: paikanvälitys tulee rajoittumaan aivan merkityksettömäksi 58939: eikä yhdistystenkään työnvälityksestä tule olemaan sanot- 58940: tavia epäkohtia. 58941: Niinkuin edellä esitetystä näkyy, tulee hallituksen 58942: esitys työnvälityksen järjestämisestä lähimmässä tule- 58943: vaisuudessa Eduskunnalle annettavaksi, eikä valiokunnan 58944: mielestä sentähden Eduskunnalla ole aihetta nyt tehdä 58945: siitä alamaista anomusta. 58946: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa, 58947: 58948: että, koska anomusehdotuksessa tarkoite- 58949: tusta asiasta armollinen esitys on odotettavissa, 58950: Eduskunta ei katsoisi tällä kertaa olevan syytä 58951: anomusehdotuksen johdosta ryhtyä erityiseen 58952: toimenpiteeseen. 58953: Työnvälityksestä. 11 58954: 58955: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 58956: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallst<~n, Ja- 58957: senet Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Jo- 58958: hansson, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasi- 58959: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Sillanpää sekä 58960: osaksi varajäsenet Erkko, Hultin ja J okisalo. 58961: 58962: Helsingissä, 22 p :nä lokakuuta 1908. 58963: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino. 58964: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34. 58965: 58966: 58967: 58968: 58969: Sivistys valiokunnan mietintö 58970: N: o 9 Eduskunnalle tehdyn anomusehdo- 58971: tuksen johdosta, joka koskee valtion kan- 58972: natusavun myöntämistä Pietarin suomalai- 58973: selle yhteiskoululle. 58974: 58975: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmistavasti kä- 58976: siteltäväksi lähettänyt edustaja Väinö Kivilinnan y. m. 58977: anomusehdotuksen valtion kannatusavun myöntämisestä 58978: Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle (Toiset valtiopäivät 58979: 1908, Liitteet VI, siv. 49-51 ). Tämän johdosta saa 58980: Valiokunta kunnioittaen esittää seuraavaa. 58981: 58982: Kyseessä olevan koulun avustamisesta Suomen val- 58983: tiovaroilla on jo tätä ennen tehty anomusehdotus sekä 58984: vuoden 1907 että kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäi- 58985: villä. Edellisillä valtiopäivillä, joille jätetty anomus- 58986: ehdotus sisältää valaisevia tietoja Pietarin suomalais- 58987: ten pyrinnäistä tämän väestön sivistystarpeiden tyy- 58988: dyttämiseksi sen omalla kielellä, puolsi anomusvaliokunta 58989: antamassansa mietinnössä valtioavun myöntämistä, mutta 58990: kun asia joutui eduskunnan käsiteltäväksi vasta istunto- 58991: kauden viimeisinä päivinä, ei eduskunta katsonut voivansa 58992: varoja tarkoitukseen enää sanotuilla valtiopäivillä myön- 58993: tää, eikä anomusehdotus sen vuoksi aiheuttanut mitään 58994: toimenpidettä eduskunnan puolelta. Seuraavilla valtio- 58995: päivillä ei ehditty anomusehdotusta edes valiokunnassa 58996: käsitellä. 58997: Pietarissa ja sen ympäristössä asuvat Suomen kan- 58998: salaisoikeutta nauttivat suomalaiset, joiden luku nykyään 58999: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9. 59000: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N~o 34. 59001: 59002: tehnee noin 25,000, ovat epäsuotuisista oloista huolimatta 59003: osoittaneet maassamme myötätuntoa herättänyttä harras- 59004: tusta suomenkielisen kasvatuksen antamiseen lapsillensa. 59005: Pietarissa on jo kauan paitsi kansakoulua vastaavia alus- 59006: tavia kirkkokouluja toiminut n. s. ylempi kirkkokoulu. 59007: Mutta laajempaa koulusivistystä on ollut saatavana vain , 59008: vieraskielisissä kouluissa tai Suomen oppikouluissa, joihin 59009: viimemainittuihin vähävaraisuuden vuoksi ainoastaan har- 59010: vat ovat voineet lähettää lapsensa. Pietarin suomalaisten 59011: keskuudessa onkin sen vuoksi jo pitemmän aikaa ollut 59012: vireillä oman oppikoulun perustamishanke, joka vuonna 59013: 1905 johti Venäjän kansanvalistusministerille tehtyyn 59014: anomukseen 8-luokkaisen suomenkielisen yhteiskoulun pe- 59015: rustamisesta. Tämä anomus ei kuitenkaan vienyt toivo- 59016: tuille perille, aluksi siitä syystä, että koululle pyydettiin 59017: venäläisten valtiokoulujen oikeuksia, joiden koulujen ope- 59018: tusohjelmaa oppilaitoksen Suomen yhteiskoulujen mukai- 59019: nen suunnitelma ei vastannut, ja, sittenkun koulun oh- 59020: jelma oli muutettu yhdenmukaiseksi mainittujen valtio- 59021: koulujen ohjelman kanssa, sen vuoksi ettei ollut olemassa 59022: ministeriön vaatimia takeita koulun aineellisesta toimeen- 59023: tulosta. Suomen valtiovaroista anottua I6,ooo ruplan 59024: suuruista vuotuista kannatusta ei nimittäin oltu myön- 59025: netty, pääasiallisesti siitä syystä ettei Suomen viranomai- 59026: silla tulisi olemaan mitään valvontaoikeutta tai sananval- 59027: taa kouluun nähden. Kun kansanvalistusministeri kui- 59028: tenkin oli selittänyt, ettei yksityisen yhteiskoulun perus- 59029: taminen ilman venäläisen valtiokoulun oikeuksia tulisi koh- 59030: taamaan vaikeuksia, kun vain venäjänkieltä sekä Venäjän 59031: historiaa ja Venäjän maantiedettä opetettaisiin venäjäksi, 59032: tehtiin sittemmin uusi anomus yksityisen yhteiskoulun pe- 59033: rustamisesta Suomen yhteiskoulujen tämän vaatimuksen 59034: mukaisesti muutetulla ohjelmalla. Tämäkään anomus ei 59035: vienyt suotuisaan ratkaisuun, kun ministerivaltiosihteerin 59036: tekemään tiedusteluun, voisiko koulu nytkään saada apua 59037: Suomen valtiovaroista, tuli epäävä vastaus. 59038: Pietarin suomal. yhteiskoulun kannattaminen. 3 59039: 59040: Toivossa että täydellisen yhteiskoulun perustaruis- 59041: hanke ennen pitkää johtaisi tarkoitettuun tulokseen oli 59042: toimessa olevan suomalaisen ylemmän kirkkokoulun 59043: ohjelma sillä välin muutettu Suomen yhteiskoulu- 59044: jen, lähinnä Viipurin suomalaisen yhteiskoulun, ohjel- 59045: maa vastaavaksi yllämainituilla kansanvalitusministe- 59046: rin vaatimilla poikkeuksilla, sekä koulu laajennettu viisi- 59047: luokkaiseksi, jollaisena se nykyään toimii, nousten koulun 59048: koko oppilasluku kuluvana lukuvuotena 260 :en. Kun 59049: Suomen valtiovaroista pyydettyä kannatusta ei saatu ja 59050: kun Pietarin suomalainen seurakunta ei yksin jaksanut 59051: ylläpitää koulun uusia luokkia, näytti näiden tulevaisuus 59052: hyvinkin uhatulta, mutta on ne kuitenkin toistaiseksi voitu 59053: säilyttää yksityisen uhraavaisuuden avulla, jota paitsi on 59054: odotettavissa avustusta suomalaisen yhteiskoulun ylläpitä- 59055: mistä varten asianomaisella luvalla perustetulta kannatus- 59056: yhdistykseltä. Mahdollisuus laajentaa koulu 8-luokkai·- 59057: seksi ilman apua Suomen valtiovaroista on hyvin vähäi- 59058: nen, ja epävarmalta näyttää 5-luokkaisenkin koulun kah- 59059: den ylimmän luokan tulevaisuus. 59060: 59061: Kun lähes kaikki Pietarin suomalaisen yhteiskoulun 59062: oppilaat ovat Suomen kansalaisten, vieläpä melkoinen 59063: osa Suomen valtionrautateiden palveluskunnan lapsia, on 59064: Valiokunnan mielestä Suomen valtiovarain käyttäminen 59065: näidenkin kansalaistemme sivistystarpeiden tyydyttämi- 59066: seksi paikallaan. Koulun oppilasmäärä taas osoittaa, että 59067: koulu on todellisen sivistystarpeen vaatima. 59068: Valiokunta ei puolestaan voi pitää täysin pätevinä 59069: niitä epäilyksiä, joita koulun kannattamista vastaan Suo- 59070: men valtiovaroilla aikaisemmin on esitetty. Joskaan ei 59071: kouluviranomaistemme valvontaoikeuden ulottamista kou- 59072: luun voida ajatella mahdolliseksi, voitanee kuitenkin Suo- 59073: men viranomaisille saada osallisuutta koulun johtoon si- 59074: ten, että nämä viranomaiset saavat valita jäseniä koulun 59075: johtokuntaan. Samoin eivät Venäjän kansanvallstusmi- 59076: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34. 59077: 59078: nisteriön puolelta koulun perustamiselle pannut opetus- 59079: kieltä koskevat ehdot ole sellaisia, ettei apua Suomen val- 59080: tiovaroista voitaisi koululle myöntää. Venäjänkielen opet- 59081: taminen tällä kielellä on nykyaikaisen kieltenopetuksen 59082: mukaista. Sitä vastoin on Venäjän historian ja Venäjän 59083: maantiedon opettaminen venäjäksi suomalaisessa koulussa 59084: kyllä katsottava opetukselle epäedulliseksi. Tämän mää- 59085: räyksen noudattaminen ei kuitenkaan liene vältettävissä, 59086: ja saman määräyksen alaisina ovat myöskin Venäjällä 59087: toimivat saksalaiset yksityiskoulut 59088: Puoltaessaan Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kan- 59089: nattamista Suomen valtiovaroilla, tekee V aliakunta sen 59090: sillä edellytyksellä, että koulun nykyinen omistaja, Pietarin 59091: P. Marian evankelis-luterilainen suomalainen seurakunta 59092: alistuu noudattamaan eräitä ehtoja, joita Valiokunta on 59093: valtioavun myöntämistä varten pitänyt välttämättö- 59094: mma. Ensiksi tulisi opetuksen tietenkin edelleen tapah- 59095: tua suomenkielellä, lukuunottamatta edellämainittuja kan- 59096: sanvalistusministeriön vaatimia poikkeuksia sekä kasvatus- 59097: opillisten periaatteiden mukaista menettelyä kielten ope-- 59098: tuksessa. Toiseksi tulisi koulun opetusohjelman, mainit- 59099: tuja poikkeuksia lukuunottamatta, olla pääasiassa yhtäpitä- 59100: vä Suomen nykyisten yhteiskoulujen ohjelman kanssa. 59101: Kolmanneksi olisi koulun opettajistolta vaadittava sama 59102: pätevyys toimeensa kuin Valiokunta yksityiskoulujen edis- 59103: tämistä koskevassa mietinnössään on ehdottanut vaaditta-- 59104: vaksi maassamme toimivien yksityiskoulujen opettajilta, 59105: nimittäin, että koululla pääaineissa olisi opettajat, jotka 59106: ovat hakukelpoisia vastaavien aineiden opettajanvirkoihin 59107: Suomen valtion oppilaitoksissa, ja muutenkin, paitsi lyhyt- 59108: aikaisempaa opetustointa varten, opettajia, jotka olisivat 59109: pätevät viransijaisuutta näissä kouluissa hoitamaan. Vih- 59110: doin olisi koulun johtokunta muodostettava siten, että siinä 59111: olisivat yhtä suurella jäsenmäärällä edustetut Pietarin suo- 59112: malainen seurakunta ja koulua avustava kannatusyhdistys 59113: sekä tavalla tai toisella Suomen viranomaiset ja sitä paitsi 59114: Pietarin suomal. yhteiskoulun kannattaminen. 5 59115: 59116: vielä oppilaiden vanhemmat. Mitä erikoisesti vanhempien 59117: edustukseen tulee, on heillä Venäjällä olevissa kouluissa 59118: yleensäkin sanansijaa koulun asioissa, ja tässä olisi heillä 59119: tietysti erikoinen merkityksensä lisätakeena siitä, että kou- 59120: lu kaikissa oloissa todella vastaa tarkoitustansa. Kaikkien 59121: johtokunnan jäsenten tulisi luonnollisesti olla Suomen 59122: kansalaisia. Näillä ehdoilla ja jos jokavuotisen valtio- 59123: avun suorittaminen vielä tehdään riippuvaksi siitä, että 59124: koulu osoittaa sanotut ehdot täyttävänsä, on Valiokunnan 59125: mielestä riittäviä takeita olemassa siitä, ettei koulun kan- 59126: nattamiseksi uhratuita varoja käytetä tarkoituksiin, jotka 59127: eivät edistä Suomen kansalaisten hyötyä ja parasta. 59128: V aitioapua olisi koululle V aliakunnan mielestä an- 59129: nettava samoihin määriin kuin Valiokunta edellämaini- 59130: tussa mietinnössään on ehdottanut Suomessa toimiville yk- 59131: sityisille oppilaitoksille eli, koulun oppilasmäärään ja 59132: Pietarin kalliisiin elinkustannuksiin nähden, viisituhatta 59133: markkaa kutakin toiminnassa olevaa varsinaista ja kolme- 59134: tuhattaviisisataa markkaa kutakin rinnakkaisluokkaa 59135: kohti. 59136: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh- 59137: dottaa anottavaksi 59138: 59139: että perusteluissa mainituilla ehdoilla Pie- 59140: tarin suomalaiselle yhteiskoululle toistaiseksi 59141: Suomen valtiovaroista myönnettäisiin kanna- 59142: tusapua viisituhatta ( s,ooo) markkaa kutakin 59143: varsinaista ja kolmetuhatta viisisataa ( 3,500) 59144: markkaa kutakin rinnakkaislt(okkaa kohti. 59145: 59146: Helsingissä,_ 21 p :nä lokakuuta 1908. 59147: 59148: 59149: 59150: ~sian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 59151: Soininen (osittain), varapuheen johtaja Rosendal, jäsenet 59152: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34. 59153: 59154: V. Jokinen, Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahti-· 59155: nen, Lundström, Myllylä, Orasmaa, Peltonen, Piirainen, 59156: Raunio, Sundblom, Vaarala ja Ängeslevä sekä varajäse- 59157: net Kaipio (osittain), Kivilinna (osittain), Lantto ( osit- 59158: tain), Sohlberg (osittain) ja V emmelpuu (osittain). 59159: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 59160: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59161: 59162: 59163: 59164: 59165: Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 59166: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee 59167: valtiovaraston saattamista vastuunalaiseksi 59168: virkamiesten virheellisestä menettelystä yksi- 59169: tyisille aiheutuneesta vahingosta. 59170: 59171: 59172: Edellämainitun, edustaja Huoposen tekemän ano- 59173: musehdotuksen N:o 207 on Eduskunta Valmistelevaa 59174: käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan. 59175: 59176: 59177: 59178: 59179: Kysymyksenalaisessa anomusehdotuksessa huomau- 59180: tetaan sellaisen lainsäädännön tarpeellisuutta, joka tur- 59181: vaisi yksityistä henkilöä vahingolta, mikä hänelle saat- 59182: taa syntyä niinhyvin sen kautta, että valtion virkamiehet 59183: hävittä·rät varoja tai asiakirjoja, jotka he viran puolesta 59184: ovat vastaanottaneet, kuin senkin kautta, että he muu- 59185: ten virantoimituksessa menettelevät virheellisesti. 59186: Suomen lainsäädäntö ei viime aikoihin saakka 59187: ole sisältänyt muita määräyksiä puheena olevalla 59188: alalla kuin ne, jotka koskevat postilaitoksen ja valtion- 59189: rautateiden vastuunalaisuutta määrätynlaisista posti- ja 59190: rautatielähetyksistä. Maassamme lieneekin se mieli- 59191: pide yleinen, että, koska lainsäännöksiä asiasta puut- 59192: tuu, ei voida tunnustaa valtiolla olevan oikeudel- 59193: lista velvollisuutta korvata vahinkoa, jonka yksityinen 59194: 2 1908, II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59195: 59196: on kärsinyt virkavirheen takia, milloin on kysymys jul- 59197: kisoikeudellista laatua olevista virkatoimista, mutta että 59198: puhtaasti yksityisoikeudellisissa yksityisen ja valtion 59199: väleissä valtio vastaa virkamiesten toimista samassa 59200: määrin kuin juriidiset henkilöt yleensä ovat vastuun- 59201: alaiset edustajiensa toimista. Se mielipide, että valtio 59202: jo asian luonnon mukaisesti olisi velvollinen myöskin 59203: yksityisoikeudellisten suhteiden ulkopuolella vastaamaan 59204: virkamiestensä lainvastaisista ja vahinkoa tuottavista 59205: teoista, ei siis tähän saakka ole saanut meidän maas- 59206: samme jalansijaa. Helmikuun 19 p:nä 1898 julkaistiin 59207: tosin laki rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta, 59208: jonka lain kautta rautatien omistaja, muun muassa, vei- 59209: voitetaan maksamaan vahingonkorvausta, jos matkus- 59210: taja ilman omaa syytään on saanut surmansa tai ruumiin- 59211: vamman, jos joku muu kuin matkustaja on saanut sur- 59212: mansa tai ruumiinvamman ja vahinko silloin joutuu 59213: rautatien hallinnon tai palveluskunnan viaksi, jos tuli 59214: on päässyt irti rautatiekäytön johdosta ja sen kautta 59215: on tapahtunut vahinkoa kiinteälle omaisuudelle tai sel- 59216: laiselle irtaimelle omaisuudelle, joka ei ole ollut junassa 59217: mukana, tai jos vahinkoa muuten on aiheutunut yh- 59218: teentörmäyksestä, radalta suistumisesta tai muusta on- 59219: nettomuudesta liikenteessä. Joskin tätä lakia, joka oi- 59220: keastaan lienee ollut tarkoitettu koskemaan yksityisiä 59221: rautateitä, on sovellettu valtionrautateihinkin nähden, 59222: ei se kuitenkaan suuremmassa määrin muuta yleistä 59223: sääntöä. 59224: Vieraissa maissa ei, mikäli VaHokunta on saanut 59225: tietoonsa, yleensä ole nimenomaisia määräyksiä täm- 59226: möisestä valtio:a korvausvelvollisuudesta, eikä täysin 59227: varmaa oikeuskäsitystäkään voi tällä alalla huomata. 59228: Mitä Saksaan tulee, niin on tosin monissa sen val- 59229: tioissa määräyksiä tästä asiasta, mutta useimmiten 59230: nämä määräykset tarkoittavat vaan erityisiä virkavirhe- 59231: tapauksia. Vain Sachsen-Coburg-Gothassa tavataan ylei- 59232: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten virkavirheistä. 3 59233: 59234: nen säännös valtion toissijaisesta vastuunalaisuudesta 59235: sellaisesta vahingosta, jonka virkamies tahallaan tai 59236: törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut yksityiselle. 59237: Itävallan lainsäädäntö sisältää nimenomaisia 59238: määräyksiä valtion velvollisuudesta vastata niistä vir- 59239: heistä, jotka tehdään kiinteistökirjojen pidossa sekä mää- 59240: rätyiden, viranomaisten talletettaviksi annettujen varojen 59241: hoidossa, samaten kuin myös laittoman vangitsemisen 59242: tuottamasta vahingosta. Edelleen tunnustaa Itävallan 59243: lainsäädäntö toissijaisen vastuunalaisuuden tuomarien 59244: virkavirheistä sekä virkamiesten laittomasta menette- 59245: lystä painoasioissa. Muista asioista ei sitävastoin ole 59246: olemassa nimenomaisia lakimääräyksiä. Tuomioistuimet 59247: lienevät kuitenkin osottaneet taipumusta tehdä valtiota 59248: vastuunalaiseksi myöskin sellaisesta vahingosta, joka 59249: on aiheutunut muista virkavirheistä kuin äsken maini- 59250: tuista. 59251: Ranskassa 0n Code civil'in mukaan voimassa 59252: se periaate, että isäntä on vastuunalainen vahingosta, 59253: jonka sellainen hänen palvelijainsa ja apulaistensa teko 59254: on tuottanut, minkä hän on näiden toimeksi antanut. 59255: Kiistanalaista on kuitenkin, onko tätä määräystä so- 59256: vellettava myöskin valtion virkamiehiin; ja eri viran- 59257: omaiset ovat tähän kuuluvissa kysymyksissä antaneet 59258: erilaisia tuomioita. 59259: Belgiassa, jossa Codecivilmyöskin on voimassa, 59260: katsotaan kysymyksessä olevan säännöksen soveltuvan 59261: niihin tapauksiin, joissa valtio ryhtyy sellaiseen toimin- 59262: taan, jota yksityisen yhtä hyvin voidaan ajatella har- 59263: joittavan, mutta ei silloin kun on kysymys toiminnasta, 59264: joka luonteensa mukaisesti on julkisille viranomaisille 59265: pidätetty. 59266: Englannin lainsäädäntö ei sisällä mitään nimen- 59267: omaista määräystä esillä olevasta asiasta, mutta oikeus- 59268: käytännön mukaan ei valtio ole muissa kuin selvissä 59269: sopimussuhteissa vastuussa virkamiesten toimista. 59270: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59271: 59272: Tanskassa on valtio erityisten lainsäännösten 59273: perusteella vastuunalainen varoista, joita julkiset selvitys- 59274: miehet ottavat haltuunsa konkursseissa ja pesänjaoissa. 59275: Yksityisoikeudellisisea valtion ja yksityisen välisissä 59276: asioissa katsotaan valtiota vastuunalaiseksi virkamies- 59277: ten teoista sen lainsäännöksen perusteella, jonka mu- 59278: kaan isäntä, joka valtuuttaa palvelijansa tai muun hen- 59279: kilön jotakin toimittamaan, itse vastaa siitä, mitä val- 59280: tuutettu tällöin rikkoo. 59281: No r j a s s a k i n lienee se käsitys vallalla, että valtio 59282: ainoastaan yksityisoikeudellisissa suhteissa on vastuun- 59283: alainen toimihenkilöidensä virheistä. Tuomioistuimissa 59284: lienee kuitenkin se näkökanta ollut useissa tapauksissa 59285: vallalla, että valtion pitäisi vastata myöskin siitä vahin- 59286: gosta, jonka toisenlaatuiset ia varsinkin valtion korkeam- 59287: pain viranomaisten virkatoimet ovat matkaansaattaneet. 59288: Useasti ovat sitäpaitsi joko hallitus tai suurkäräjät myön- 59289: täneet yksityisille korvausta virkamiesten tuottamasta 59290: vahingosta. Toisinaan on tähän ollut syynä se, että 59291: korvauksen maksamista on pidetty oikeudellisena vel- 59292: vollisuutena, toisinaan on taas toimenpiteen tueksi esi- 59293: tetty ainoastaan kohtuuteen perustuvia syitä. 59294: Mitä vihdoin Ruotsiin tulee, ei sen lainsäädän- 59295: nössä ole yleisiä säännöksiä tästä aineesta, mutta eri- 59296: koislaeilla on valtio tehty vastuunalaiseksi rautatie- 59297: liikenteen tuottamasta vahingosta sekä velvoitettu maksa- 59298: maan viattomasti vangituille ja tuomituille korvausta, 59299: minkä ohessa vuonna 1899 on julkaistu laki, joka koskee 59300: korvauksen maksamista yleisistä varoista erinäisissä 59301: tapauksissa sellaisesta vahingosta, jonka ulosottoviran- 59302: omaiset ovat aiheuttaneet. Tämä laki määrää että, jos virka- 59303: tai palvelusmies, jonka ulosottolain mukaan on ulosotto- 59304: asioista pidettävä tointa, anastaa ja hävittää r<thoja, 59305: arvopapereita tai muuta, mitä hän ulosottolain nojalla 59306: on saanut haltuunsa, on korvaus siitä, mitä on anastettu 59307: ja hävitetty, maksettava yleisistä varoista. 59308: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 5 59309: 59310: Jotta voitaisiin oikein arvostella, onko valtio oleva 59311: velvollinen kaikissa olosuhteissa vastaamaan virkamies- 59312: tensä lainvastaisista teoista, lienee tarpeen lyhyesti tar- 59313: kastella niitä perusteita, joita etupäässä on esitetty mai- 59314: nitun mielipiteen tueksi. 59315: Yleisenä oikeudellisena periaatteena, jonka mukaan 59316: valtio olisi velvollinen vastaamaan virkamiesten rikko- 59317: muksista, on ensiksi esitetty, että valtio ei olisi osotta- 59318: nut tarpeellista huolenpitoa virkamiehiä asettaessaan tai 59319: heidän toimintaansa valvoessaan. Tätä teoriaa vastaan 59320: on kuitenkin huomautettu, ettei jokainen virkarikko- 59321: mus suinkaan edellytä laiminlyöntiä äskenmainitussa 59322: kohden ja että, joskin sellainen laiminlyönti olisi todis- 59323: tettavissa, siitä seuraa ainoastaan, että virheellinen teko 59324: on luettava ylemmän valtionvirkamiehen syyksi tämän 59325: tekemän virkavirheen seurauksena, mutta että kuiten- 59326: kin jää selittämättä, miksi vastuunalaisuus tästä viime- 59327: mainitusta virheestä kohtaisi valtiota. Valtio voi, sano- 59328: taan, yhtä vähän kuin muutkaan juriidiset henkilöt, 59329: oikeudellisessa merkityksessä olla syypää oikeudenlouk- 59330: kaukseen, ja se yleinen oikeusperuste, jonka mukaan 59331: syyllisyyttä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, ei siis 59332: sellaisenaan voi olla tukena valtiota vastaan summa- 59333: tulle vaatimukselle semmoisen vahingon korvaamisesta, 59334: joka on aiheutunut yhden tai' toisen valtionorgaanin vir- 59335: heellisestä menettelystä. 59336: Toinen peruste valtion väitetylle korvausvelvolli- 59337: suudelle on arveltu olevan siinä, että valtio, niinkuin 59338: juriidiset henkilöt yleensä, ei voi toimia muutoin kuin 59339: orgaaniensa kautta, jonka on katsottu sisältävän, että 59340: kaiken sen, mitä nämä julkisessa toiminnassaan teke- 59341: vät ja tekemättä jättävät, täytyy aikaansaada valtioon 59342: nähden samat oikeudelliset seuraukset kuin yksityisen 59343: henkilön teot tuottavat hänelle itselleen ja että valtion 59344: siis myöskin on hyvitettävä se oikeudenloukkaus, jonka 59345: virkamies tahallaan tai tuottamuksesta on aikaansaa- 59346: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59347: 59348: Jlut. Tätä katsantotapaa vastaan on huomautettu, että 59349: siihen sisältyy virheellinen yksityisoikeudellisten peri- 59350: aatteiden siirtäminen yleisen oikeuden alalle. Yksityis- 59351: oikeudellisissa suhteissa on kieltämättä asianlaita niin, 59352: että juriidisten henkilöiden edustajain tekemät lainvas- 59353: taiset teot tulevat niiden syyksi ja että todellinen kor- 59354: vausvelvollisuus sillä tavoin saattaa koitua edustetulle 59355: oikeussubjektille. Sellaiset oikeussäännöt ovat liike- 59356: oloista johtuneita ja ovat ne erittäinkin sopimussuh- 59357: teissa päässeet voimaan useiden maiden oikeusjär- 59358: jestelmissä. Mutta ne käytännölliset syyt, jotka silloin 59359: ovat olleet määrääviä, eivät voi olla sen väitteen tukena, 59360: että valtion myöskin julkisen oikeuden alalla olisi tun- 59361: nustettava omikseen teot, jotka se, kaukana siitä että 59362: se niihin käskisi tai niitä hyväksyisi, päinvastoin kiel- 59363: tää tai joista se määrää rangaistuksen. 59364: Kolmas mielipide etsii perusteita valtion muka 59365: ehdottomalle velvollisuudelle vastata virkamiesten rik- 59366: komuksista siitä, että valtio velvoittaa kansalaisia 59367: osottamaan virkamiehille kuuliaisuutta ja luottamusta. 59368: Sen seikan, että valtio vaatii virkamiesten määräyksien 59369: noudattamista ja velvoittaa yksityisiä oikeutensa säilyt- 59370: tämiseksi ja saavuttamiseksi turvautumaan virkamies- 59371: ten apuun, katsotaan käsittävän vastuuta virkamiesten 59372: toiminnan seurauksista, aivan niinkuin valtakirjan anta- 59373: minen tuo mukanaan vastuunalaisuuden niihin tekoihin 59374: nähden, joihin asiamies ryhtyy hänelle annetun tehtä- 59375: vän rajoissa. Mutta tässäkin näyttää tulleen käytäntöön 59376: yksityisoikeudellisten periaatteiden väärä soveltaminen 59377: sellaisiin olosuhteisiin, jotka kuuluvat julkisen oikeuden 59378: piiriin. Niillä oikeussäännöillä, jotka velvoittavat pää- 59379: miehen vastaamaan niistä toimenpiteistä, joihin asia- 59380: mies on ryhtynyt valtakirjansa rajoissa, vaikkakin n'ämä 59381: toimet olisivat vastoin päämiehen antamia määräyksiä, 59382: on perustuksensa ja oikeutuksensa siinä, että valtakir1an 59383: antaminen on päämiehen vapaan tahdon varassa, jota 59384: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 7 59385: 59386: vastoin valtion vapaassa mielivallassa ei ole virkamie~ 59387: hille uskoa tai heiltä riistää heidän julkinen valtansa. 59388: Tämä on valtion olemassaolon ja toiminnan välttämätön 59389: edellytys, ja niitä vallan väärinkäyttöjä, joita kaikesta 59390: tarkkuudesta huolimatta ei voida estää, on siis pidet~ 59391: tävä epäkohtina, jotka välttämättä johtuvat itse yhteis~ 59392: kuntajärjestyksestä. 59393: Vihdoin on koetettu johtaa valtion korvausvelvol~ 59394: lisuus siitä tunnetusta tosiseikasta, että nyttemmin py~ 59395: ritään mikäli mahdollista jakamaan valtiojärjestyksen 59396: tuottamat rasitukset yhtenäisesti eri yksilöiden kesken, 59397: niin että kunkin yhteiskunnan jäsenen osuus näihin 59398: rasituksiin sovitetaan hänen kykynsä mukaiseksi. Tätä 59399: periaatetta, jota erittäinkin on tahdottu noudattaa ve- 59400: rojen jakamisessa, pitäisi myöskin, niin sanotaan, sovel- 59401: taa milloin yksityiset kärsivät vahinkoa virkamiesten 59402: virheellisen menettelyn takia. Olisi kohtuullista, että 59403: yhteiskunnan kaikki jäsenet verotuksesta voimassa ole- 59404: vien periaatteiden mukaan ottaisivat osaa sen vahingon 59405: korvaamiseen, jonka yksityinen on kärsinyt virheellisen 59406: virkatoimen takia, eli siten että korvausmäärä suoritet- 59407: taisiin valtiovaroista, minkä kautta se, niinkuin muut- 59408: kin valtion menot, tulisi jaetuksi yhteiskunnan jäsenten 59409: kesken verotusta koskevain periaatteiden mukaisesti. 59410: 59411: 59412: 59413: Niinkuin näkyy on ollut vaikea keksiä yleispäte- 59414: vää perustusta valtion korvausvelvollisuudelle. Ellei 59415: sellaista oikeusperustetta voida löytää, näyttää siltä kuin 59416: olisi viimeksi kosketeltu näkökanta, jonka mukaan on 59417: kohtuutonta, että yksityisen henkilön yksin on kannet- 59418: tava virkamiehen tekemästä virkavirheestä johtunut 59419: vahinko ja jonka mukaan vahinko siis on jaettava 59420: yhteiskunnan kaikkien jäsenten kesken; oleva ratkai- 59421: seva kysymystä arvosteltaessa. Kuinka pitkälle valtion 59422: 8 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59423: 59424: tällaiseen periaatteeseen perustuva korvausvelvollisuus 59425: on ulotettava, on ilmeisesti varsin vaikea määrätä. Sa~ 59426: notusta periaatteesta johtuu, että valtion korvausvel~ 59427: vollisuus tulee kysymykseen milloin se voidaan pitää 59428: kohtuuden vaatimana, ja lienee siis mahdoton yleisellä 59429: säännöksellä järjestää tämä asia. 59430: Jos ottaa huomioon, että korvaus voi tulla kysy~ 59431: mykseen mitä erilaisimmissa tapauksissa niinkuin esim. 59432: aiheettomasta persoonallisen vapauden riistämisestä, 59433: tuomioistuinten ja hallinnollisten viranomaisten väärien 59434: päätösten aiheuttamista omaisuusvahingoista, julkisille 59435: viranomaisille esim. lainhakua tai ulosottoa varten jä~ 59436: tettyjen arvopaperien väärentämisestä ja turmelemisesta, 59437: virkamiehelle virassa uskottujen varain hävittämisestä, 59438: tullattavaksi jätetyn tavaran vahingoittumisesta y. m. s., 59439: onkin selvää, ettei yleinen säännös asiasta ole sovelias, 59440: vaan että eri määräyksiä eri virkarikkomuslajeja varten 59441: on tarpeen. Tämän tähden lieneekin tarkoituksenmu~ 59442: kaisinta, että lainsäädäntö rajoitetaan määrättyihin virka~ 59443: virhelajeihin sillä tavoin kun jo on tapahtunut sen lain 59444: kautta, joka koskee rautatieliikenteen aiheuttaman va- 59445: hingon korvaamista. Täten saavutettaisiin myöskin 59446: suurempaa varmuutta, ja olisi helpompi arvioida ne 59447: uhraukset, jotka valtion tätä tarkoitusta varten täytyy 59448: tehdä. Seuraavassa on Valiokunta maiuitseva eräitä 59449: sellaisia tapauksia, joissa Valiokunnan mielestä ilmei- 59450: nen tarve vaatii korvausvelvollisuuden säätämistä val- 59451: tiolle. 59452: On epäilemättä sangen kohtuutonta, että kansa~ 59453: laisten täytyy maan lakien mukaan määrätyissä tapauk- 59454: sissa oikeuttaan valvoakseön jättää julkisille viranomai- 59455: sille rahoja ja arvopapereita valtion millään tavoin 59456: niistä vastaamatta siinäkään tapauksessa, että ne viran- 59457: omaisten epärehellisyyden tai huolimattomuuden ioh- 59458: dosta joutuvat hukkaan tai että viranomaiset anastavat 59459: tai hävittävät haltuunsa ottamiaan varoja. Hävittämisen 59460: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 9 59461: 59462: vaara on olemassa erittäinkin täytäntöönpaneviin viran- 59463: omaisiin nähden, joiden on kannettava ja tilitettävä 59464: melkoisia ulosotoissa kertyviä rahamääriä osaksi yksi- 59465: tyisiä varoja, osaksi kunnallisia tai muita maksuja, ja 59466: onkin aika ajoin tultu kokemaan, että joku ulosottomies 59467: ei ole voinut tehdä tiliä kantamistaan varoista. 59468: Kaupunkien ja maaseudun alioikeuksille jätetään 59469: vuosittain joukko alkuperäisiä välikirjoja, velkakirjoja 59470: ja muita sellaisia asiakirjoja, joihin joku oikeus on yh- 59471: distetty tai joiden haltijalle sitoumus voidaan päte- 59472: västi täyttää. Jos semmoisia asiakirjoja niinkuin jos- 59473: kus on tapahtunut joutuu hukkaan, saattaa yksityisiä 59474: sen kautta kohdata hyvinkin tuntuva vahinko. Toisi- 59475: naan lienee myöskin sattunut, että tuomari on hävittä- 59476: nyt vastaanottamiansa sukulunastusrahoja. Näissä ta- 59477: pauksissa samoin kuin ehkä muulloinkin, kun tuomio- 59478: istuimet rangastavain tekojen kautta aikaansaavat va- 59479: hinkoa yksityisille, pitäisi valtion olla vahingosta vas- 59480: tuussa. 59481: Enemmittä perusteluitta pidettänee selvänä, että 59482: valtio olisi velvoitettava antamaan korvausta henki- 59483: löille, jotka on vangittu ja vangittuina pidetty mutta 59484: joiden viattomuus siihen rikokseen nähden, josta heitä 59485: on syytetty, sittemmin tulee ilmi. Se seikka onko 59486: vangitsemismääräyksen antanut hallinnollinen vaiko oi- 59487: keusviranomainen ei tietenkään voi vaikuttaa korvauk- 59488: sen saamisoikeuteen. Samoin näyttää luonnolliselta että 59489: sekin henkilö, joka on aiheettomasti pidätetty poliisi- 59490: kuulustelua varten, olisi saapa siitä kohtuullisen kor- 59491: vauksen. 59492: Käsiteltäessä näillä valtiopäivillä tehtyä eduskunta- 59493: esitystä, joka sisältää ehdotuksen painolaiksi, missä 59494: ehdotuksessa viralliselle syyttäjälle on myönnetty oikeus 59495: panna takavarikkoon rikollisiksi ka tsotuita painotuotteita, 59496: on VaHokunnassa huomautettu, että painotuotteiden 59497: takavarikkoonpano ilmeisesti aikaansaa sangen suurta 59498: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59499: 59500: vahinkoa, mikä on erittäinkin tuntuva aikakautisiin paino· 59501: kirjoituksiin nähden. Sillä vaikkakin takavarikko peruu- 59502: tetaan, on takavarikkoon pantu painos kuitenkin jo 59503: menettänyt merkityksensä. Kun siis täytyy tunnustaa, 59504: että yksityinen henkilö syyttömästi voi joutua kärsi- 59505: mään, jos takavarikkoonpano huomataan laittomaksi 59506: eikä yleisellä syyttäjällä, joka sen on toimeenpannut, 59507: ole varoja korvata aiheuttamaansa vahinkoa, on Valio- 59508: kunta esittänyt, että sellainen vahinko olisi korvattava 59509: valtionvaroista. 59510: Edellämainituissa tapauksissa samoin kuin muissa- 59511: kin, joissa valtio voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, 59512: tulisi ymmärrettävästi korvausvelvollisuus yleensä kysy- 59513: mykseen ainoastaan milloin vahinko on aiheutunut sel- 59514: laisesta teosta, joka on rangaistavaa laatua. Tällöin 59515: olisi tietysti syyllisen virkamiehen vastattava vahin- 59516: gosta joko niin että vahingonkorvausvaatimus ensi kä- 59517: dessä kohdistetaan häneen ja valtio vastaa ainoastaan 59518: siitä osasta, mikä ei siten tule korvatuksi, taikka niin 59519: että valtio ensin korvaa koko vahingon ja sitten hakee 59520: suorittamansa määrän syylliseltä virkamieheltä. Myön- 59521: nettävä kuitenkin on, että joillakin oikeuden aloilla voi 59522: sattua tapauksia, jolloin yksilön menestys vaatii, että 59523: virkamiehen tuottamasta vahingosta korvaus on annet- 59524: tava, vaikka virkamiehelle ei voidakaan tuomita ran- 59525: gaistusta siitä virkatoimesta, joka on vahingon aiheut- 59526: tanut. Niin on esim. laita, kun henkilö on pidetty rikok- 59527: sesta vangittuna, vaan häntä ei sitten ole voitu syy- 59528: pääksi tuomita. Tällöin on se viranomainen, joka on 59529: toimeenpannut vangitsemisen, saattanut toimia täysin 59530: lainmukaisesti, joskin syytetty sittemmin todistusten 59531: puutteessa vapautetaan tai tutkimuksen kestäessä käy 59532: ilmi, että joku muu kuin syytetty on rikoksen tehnyt. 59533: Sama on ja vielä suuremmalla syyllä asian laita, milloin 59534: joku henkilö on syyttömästi tuomittu. Kysymyksen- 59535: alaiseksi voi myöskin panna, eikö valtio olisi oleva kor- 59536: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 11 59537: 59538: vausvelvollinen siinäkin tapauksessa, että vahinko on 59539: aiheutunut tapaturmasta niinkuin jos tuomarin tai ulos- 59540: ottomiehen hallussa olleita asianomaisen arvopapereita 59541: tai rahoja on tulipalossa palanut. 59542: 59543: 59544: 59545: 59546: Yllä esitystä selvinnee, että on tapauksia jolloin 59547: kohtuus vaatii, että vahinkoa kärsinyt tunnustetaan 59548: oikeutetuksi saamaan valtiolta korvausta vahingosta, 59549: jonka virkamies on aiheuttanut. Mutta kun yleinen 59550: säännös, joka järjestäisi valtion velvollisuuden kaikkien 59551: tällaisten tapausten varalta, tuskin on mahdollinen, olisi 59552: toimitettava tutkimus sen seikan selville saamiseksi, 59553: millä oikeudenaloilla tämänkaltaisen lainsäädännön tar- 59554: peellisuus on käynyt huomattavaksi; ja saa Valiokunta 59555: sentähden ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi 59556: 59557: että Keis. Majesteetti suvaitsisi tutkituttaa, 59558: millä lainkäytön ja hallinnon aloilla sekä millä 59559: ehdoilla valtio voi ottaa vastatakseen vahingosta, 59560: jonka valtion virkamiehet saattavat tuottaa yksi- 59561: tyisille henkilöille, kunnille, yhtiöille tai muille 59562: kansalaisten yhteenliittymisille, sekä sen jälkeen 59563: antaisi Eduskunnalle asiasta esityksen tarpeel- 59564: lisine lakiehdotuksineen. 59565: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35. 59566: 59567: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu- 59568: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, 59569: jäsenet Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, 59570: Anni Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, 59571: Lehtonen, Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä 59572: varajäsenet A. Eronen, Pennanen ja Pietikäinen. 59573: 59574: Helsingissä 25 p:nä lokakuuta 1908. 59575: 59576: 59577: 59578: 59579: Helsinki 1908. Kirjapaino·Osakeyhtiö SANA. 59580: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36. 59581: 59582: 59583: 59584: 59585: Kunnalllsvaliokunnan mietintö 59586: N:o 3 kuntaa laajempien Itsehallintopiirien 59587: hallintoa koskevan anomusehdotuksen joh- 59588: dosta. 59589: 59590: 59591: Kunnallisvaliokunnan valmisteltavaksi on lähetetty 59592: edustaja Wiljakaisen y. m. anomusehdotus N:o 150 59593: Arm. esityksen antamisesta laiksi .kuntaa laajempien 59594: itsehallintopiirien hallinnosta (Liitteet VII, siv. 199). 59595: Sen johdosta, että anomusehdotuksen tekijät ovat ilmoit- 59596: taneet Senaatin antaneen lainvalmistelukunnan toimeksi 59597: lakiehdotuksen tekemisen kuntaa laajempain itsehallinto- 59598: piirien hallinnosta, on valiokunta tehnyt tiedusteluja, 59599: joiden mukaan lainvalmistelukunnan toinen osasto, jolle 59600: asian valmisteleminen on jätetty, ei vielä ole siihen 59601: ryhtynyt. 59602: 59603: 59604: Asiaa harkittuaan saa Kunnallisvaliokunta esittää 59605: seuraavaa: 59606: Vaatimus paikallisen itsehallinnon ulottamisesta 59607: kuntaa laajempiin piireihin on yhteiskunnallisten olojen 59608: kehityksen synnyttämä. Vaurastuminen ja edistys niin 59609: henkisellä kuin aineellisellakin alalla avaa yhäti uusia 59610: muotoja kansalaisten yhteistoiminnalle ja tekee sen jär- 59611: jestämisen yhä laajemmilla alueilla välttämättömäksi. 59612: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36. 59613: 59614: Sitä paitsi vaatii kuntain itsehallinnon luonnollinen ke- 59615: hitys vapaampaan suuntaan, että se kunnallista hallintoa 59616: rajoittava valta, joka nykyään on valtion viranomaisilla, 59617: siirretään laajemman itsehallintopiirin edustukselle, 59618: Viittaamalla voimassaolevan maalaiskuntain hallin- 59619: nosta 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen sään- 59620: nöksiin yhteisistä kuntakokouksista, on valiokunnassa 59621: huomautettu, että itsehallinnon tarve kuntaa laajem- 59622: missa piireissä voitaisiin saada tyydytetyksi mainittui- 59623: hin säännöksiin perustuvaa kuntain yhteistoimintamuotoa 59624: kehittämällä ja laajentamalla. Valiokunta on kummin- 59625: kin ollut sitä mieltä, ettei tämä tilapäistä yhteistoimintaa 59626: tarkoittava laitos, jota sitäpaitsi varsin vähän on käy- 59627: tetty, ole sopiva vakinaisen, monipuolisia, tärkeitä teh- 59628: täviä varten aijotun itsehallintomuodon pohjaksi, mutta 59629: yhteiset kuntakokoukset voitaisiin säilyttää niitä satun- 59630: naisesti esiintyviä asioita varten, jotka, ollen yhteisiä 59631: muutamille kunnille, eivät kuitenkaan olisi sitä laatua 59632: että ne voitaisiin lukea laajemman itsehallintopiirin 59633: edustuksen käsiteltäviin. 59634: Anomusehdotuksen tekijäin selostus kuntaa laa- 59635: jemman itsehallintopiirin hallintoa koskevan lainsää- 59636: däntökysymyksen esivaiheista osoittaa, että varsin eriäviä 59637: mielipiteitä on esiintynyt niinhyvin tälläiselle piirille 59638: uskottavan itsehallintaoikeuden laajuudesta kuin siitäkin 59639: kuinka suuria piirien tulisi olla. 59640: Omasta puolestaan ovat anomuksen tekijät pitä- 59641: neet kihlakuntaa meikäläisissä oloissa sopivimpana kun- 59642: taa laajempana itsehallintopiirinä, ehdottaen kumminkin 59643: tästä jaosta poikettavaksi, kun se erinäisistä syistä, ku- 59644: ten esimerkiksi kielellisten olojen ja elinkeinojen yhtei- 59645: syyden vuoksi, käy tarpeelliseksi. 59646: Piirin laajuutta harkittaessa on valiokunnan mie- 59647: lestä ensi sijassa otettava huomioon piirihallinnon esi- 59648: neenä olevain asiain luonto sekä asukasten oloista joh- 59649: tuva harrastusten yhtenäisyys. Tältä kannalta katsoen 59650: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 3 59651: 59652: ei kihlakunta valiokunnan mielestä ole sopiva itsehal- 59653: lintopiiriksi, vaan on siksi liian ahdas. Kun todellisen, 59654: tarkoitustaan vastaavan itsehallinnon aikaansaaminen 59655: välttämättömästi edellyttää, että itsehallintaoikeus ulo- 59656: tetaan myöskin sellaisiin, nykyisin valtion viranomai- 59657: sille varsinkin kuvernööreille kuuluviin tehtäviin, jotka 59658: tarkoittavat kuntain itsehallinnon johtoa ja valvomista, 59659: ja kun yhteinen alue epäilemättä olisi omansa helpot- 59660: tamaan järjestettyä yhteistoimintaa valtion ja itsehal- 59661: lintopiirin elinten kesken, olisi lääni tätä puolta asiasta 59662: silmällä pitäen sopiva laajemmaksi itsehallintopiiriksi. 59663: Mutta kun useat lääneistämme ovat suuria ja kä- 59664: sittävät luontonsakin puolesta varsin erilaisia alueita, 59665: ei saman läänin eri osain asukkailla aina ole sa- 59666: nottavia yhteisiä harrastuksia ja etuja valvottavana. 59667: Niinpä esimerkiksi Oulun läänin eteläistä osaa ja Lap- 59668: pia ei kävisi liittäminen yhteiseen piiriin. Huomioon ot- 59669: tamalla useissa muissakin lääneissä esiintyvän eroavai- 59670: suuden asukasten oloissa, ei lääniäkään siis tältä kan- 59671: nalta katsoen voitaisi useimmissa tapauksissa pitää sopi- 59672: vana kuntaa laajempana itsehallintopiirinä. Ainakin 59673: suurempien läänien alueiden jakaminen kahteen vieläpä 59674: useampaankin piiriin voisi siis olla tarpeellista, jota 59675: tehtäessä ensi kädessä olisi pidettävä silmällä että ne 59676: kunnat, joilla on yhteisiä paikallisia harrastuksia, liite- 59677: tään samaan piiriin. Kun itsehallintopiirien tehtäviin 59678: myöskin tulisi kuulumaan tärkeitä sivistystehtäviä ku- 59679: ten esim. erilaatuisten oppilaitosten ylläpito, olisi rajoja 59680: määrättäessä kansan eri kieliryhmäin asutuskin, mi- 59681: käli mahdollista, otettava huomioon hankalan kaksi- 59682: kielisyyden välttämiseksi. Osa valiokunnan jäseniä on 59683: ollut sitäkin mieltä, että erinäisissä poikkeustapauk- 59684: sissa voitaisiin eri läänien osiakin yhdistää samaan 59685: itsehallintopiiriin. 59686: Jotta itsehallintopiirien edustuslaitos tulisi täydel- 59687: liseksi, olisi valiokunnan mielestä jokaiselle kunnalle, 59688: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36. 59689: 59690: pienimmillekin, suotava oikeus valita siihen oma edus- 59691: tajansa. Väkirikkaammat kunnat tulisivat luonnolli- 59692: sesti olemaan edustettuina asukaslukunsa mukaan, esi- 59693: merkiksi siten, että aina neljää tuhatta asukasta kohti 59694: valittaisiin yksi edustaja. Mitä kaupunkeihin tulee, 59695: niin on valiokunta ollut sitä mieltä, että ainakin isom- 59696: mat kaupungit voisivat saada omassa keskuudessaan 59697: tyydytetyksi ne tarpeet, joita varten maalaiskunnat 59698: kaipaavat laajemman itsehallintopiirin toimintaa; ja on 59699: valiokunta sen vuoksi katsonut olevan syytä myön- 59700: tää kaupungeille oikeuden itse päättää haluavatko 59701: yhtyä puheenaoleviin itsehallintopiireihin vai ei. Edus- 59702: tajain vaaliin ottaisivat osaa kunnan jäsenet samalla 59703: äänioikeudella, mikä heillä on kunnan- ja kaupungin- 59704: valtuutettuja valittaessa, ellei edustajain vaalia tah- 59705: dottaisi uskoa valtuustojen asiaksi. Kummassakin ta- 59706: pauksessa olisi suhteellista vaalitapaa käytettävä, mil- 59707: loin edustajia on valittava kaksi tai useampia. 59708: Valiokunnassa on suunniteltu, että itsehallintopiirin 59709: päätäutövaltaa tulisi käyttämään piiriedustus, jonka muo- 59710: dostaisi kuntain valitsemat edustajat. Piiriedustus ko- 59711: koontuisi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja sillä 59712: välinkin tarpeen vaatiessa. Sen päätösten toimeenpa- 59713: nijana olisi edustuksen valitsema piirihallinto, jossa 59714: toimisi äänivaltaa nauttivana, määräajaksi valittuna sih- 59715: teerinä lainopillisen tutkinnon suorittanut henkilö, joka 59716: samalla olisi piiriedustuksen sihteeri. Piirihallinnon 59717: esimiehen valitsisi piiriedustus määräajaksi. Siinä ta- 59718: pauksessa, että piirihallinnolla sellaisenaan tai sen 59719: jaostolla tulisi olemaan tuomiovalta hallinto-oikeu- 59720: dellisissa asioissa, olisi esimiehen toimen täyttäminen 59721: kumminkin tapahtuva siten, että piiriedustus asettaisi 59722: ehdolle kolme lainoppinutta, hallinnollisiin tehtäviin pe- 59723: rehtynyttä henkilöä, joista Senaatin Talousosasto mää- 59724: räisi yhden puheena olevaan toimeen. Osa valiokunnan 59725: jäsenistä on ollut sitä mieltä, että piiriedustuksen vii- 59726: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 5 59727: 59728: meksimainitussakin tapauksessa tulisi saada valita piiri- 59729: hallinnon puheenjohtaja. 59730: Tärkeimpänä kysymyksenä anomusehdotuksen tar- 59731: koittamaa itsehallinnon laajentamista harkittaessa on 59732: niiden asiain laatu,jotka tulevat kuulumaan itsehallinto- 59733: piirin tehtäviin. Piirin edustuksen ja hallinnon toimi- 59734: vallan laajuudestahan riippuu tarkoitetun uudistuksen 59735: koko merkitys. ~ahdollisimman laaja ja vapaa itse- 59736: hallintaoikeus on epäilemättä omansa vaikuttamaan 59737: elvyttävästi monella yhteiskuntaelämän toiminta-alalla, 59738: jota nykyään virallinen kankeus painostaa. Tässä yh- 59739: teydessä ei voi tietysti olla kysymys seikkaperäisen 59740: luettelon laatimisesta puheenaolevain itsehallintopiirien 59741: toimintavaltaan kuuluvista asioista, mutta valiokunta 59742: on kumminkin tahtonut muutamilla esimerkeillä viitata 59743: niihin tehtäviin, jotka jo alusta pitäen voitaisiin näille 59744: itsehallintopiireille uskoa. Niiden toiminta-alaan tulisi 59745: valiokunnan mielestä m. m. kuulua 59746: 59747: yleisen kansalaissivistyksen kohottami- 59748: seksi tarpeellisten oppilaitosten järjestäminen, 59749: ylläpito ja tarkastaminen, 59750: yhteisten laitosten, niinkuin vanhainkotien, 59751: sairas- ja houruinhuoneiden, aistiviallisten 59752: ja ruumiillisesti viallisten opetuslaitosten pe- 59753: rustaminen, kunnossapitäminen ja johto sekä 59754: laiminlyötyjen lasten kasvatusta varten tar- 59755: peelliset toimenpiteet, 59756: yleisen iärjestyksen edistäminen ja sen 59757: ylläpidon valvominen, 59758: toimenpiteet terveyttä suojelevan ja edis- 59759: tävän järjestyksen aikaansaamiseksi kodeissa 59760: ja asunnoissa sekä kulkutautien torjumiseksi 59761: tarpeelliset ehkäisykeinot, 59762: tarkoituksenmukaisen rakennusjärjestyk- 59763: sen aikaansaaminen ja palotoimi, 59764: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36. 59765: 59766: kalastuksen, metsästyksen ja muiden 59767: sivuelinkeinojen edistäminen, mikäli se ei 59768: kuulu maatalousseurojen tehtäviin, 59769: kulkuneuvojen parantaminen sekä kesä- 59770: ja talviliikeenteen järjestäminen maalla ja 59771: vesillä, 59772: ehdotusten tekeminen piirin alueen ja 59773: rajojen muuttamisesta sekä muista hallinnol- 59774: lisista ja oikeudellisista j aoista, jotka koske- 59775: vat piiriä ja sen kuntia, 59776: piirin yhteisen talouden hoito, kuten 59777: piiriverojen määrääminen ja lainojen ottami- 59778: nen y. m. sekä piirin tulo- ja menoarvion 59779: valmistaminen, tilintarkastus ja tilinpäästö, 59780: piiriedustuksen puheenjohtajan ynnä 59781: piirihallinnon sekä niiden lautakuntain, hal- 59782: litusten ja henkilöiden valitseminen, jotka 59783: edustus katsoo tarpeellisiksi piirin laitosten 59784: hallintoa varten tahi erityisiä toimia täyttä- 59785: mään, 59786: piirihallinnon ehdottaman, lainopillisen 59787: tutkinnon suorittaneen henkilön määräämi- 59788: nen piirihallinnon sihteerinä toimivaksi jäse- 59789: neksi ja samalla piiriedustuksen sihteerin- 59790: tehtäviä hoitamaan, sekä 59791: lausuntojen antaminen asioissa, joita 59792: senaatti tai kuvernöörit piiriedustuksen har- 59793: kittavaksi lykkäävät. 59794: 59795: Itsehallintopiirin toimeenpanevan elimen, piirihal- 59796: linnon tulisi 59797: 59798: pitää huolta piiriedustuksen päätösten 59799: toimeenpanosta, 59800: valmistella edustuksen käsiteltäväksi 59801: sekä sellaiset asiat, joista edustuksen voi- 59802: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 7 59803: 59804: massa olevain lakien ja asetusten mukaan 59805: on annettava lausunto tahi päätös että muut- 59806: kin taloudelliset asiat, joiden toimeensaanti 59807: piirissä on riippuva vapaaehtoisesta toimin- 59808: nasta, 59809: hoitaa piirin rahavaroja ja muuta omai- 59810: suutta ynnä valvoa että varainhoitajat täyt- 59811: tävät tilintekovelvollisuutensa sekä tarkas- 59812: tettuaan tilit antaa ne lausuntonsa kera piiri- 59813: edustuksen käsiteltäväksi, 59814: tarpeen tullen kahden jäsenensä kautta 59815: ottaa selko kuntain tilintarkastajain tarkasta- 59816: mista tileistä sekä tehdä niiden johdosta 59817: muistutuksensa, 59818: vuosittain tehdä ja antaa piiriedustuk- 59819: selle perusteltu ehdotus piirin tulo- ja meno- 59820: arvioksi, 59821: ehdottaa edustukselle sopiva lainopilli- 59822: sen tutkinnon suorittanut henkilö piirihallin- 59823: non sihteerin toimeen, 59824: antaa lausuntoja, joita piiriedustus tai 59825: ylemmät virastot vaativat, sekä 59826: antaa vuosittain edustukselle kertomus 59827: piirihallinnon toiminnasta ynnä yhteenveto 59828: menneen vuoden tileistä. 59829: 59830: 59831: 59832: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö on meillä, kuten 59833: tunnetaan, varsin hidasta eikä ole niin järjestetty, että 59834: se edes aina vastaisi oikeusturvallisuuden vaatimuksia. 59835: Sen uudistaminen onkin jo näillä valtiopäivillä joutunut 59836: päiväjärjestykseen edustaja Setälän y. m. anomusehdo- 59837: tuksen kautta, joka tarkoittaa erityisen hallinto-oikeu- 59838: dellisen tuomioistuimen perustamista, oikeuden, joka 59839: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36. 59840: 59841: tulisi käsittelemään kaikki ne hallinto-oikeudelliset 59842: valitusasiat, jotka nykyään kuuluvat Senaatin Talous- 59843: osaston ratkaistaviin. Kun voidaan pitää otaksuttavana, 59844: että tämän anomusehdotuksen tarkoittama uudistus lä- 59845: himmässä tulevaisuudessa tulee toteutumaan, on valio- 59846: kunnan mielestä syytä tässä yhteydessä viitata hallinto- 59847: oikeudellisen lainkäytön järjestämisen mahdollisuuksiin 59848: aiemmissakin oikeusasteissa. 59849: On väitetty, ettei Senaatin Talousosasto varsinai- 59850: silta hallitustehtäviltään ja maan sisällisen hallinnon 59851: huolenpidolta ehdi omistaa tarpeeksi aikaa ja huolta 59852: hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön ja ettei Talousosaston 59853: jäsenillä, joita toimiinsa kutsuttaessa perehtyminen hal- 59854: linto-oikeudelliseen lainkäyttöön ei ole ollut ratkaisevana, 59855: ole sitä taitoa ja kokemusta, jota hallinto-oikeudellisten 59856: asiain tarkka ja joutuisa käsitteleminen vaatisi. Vielä 59857: suuremmalla syyllä voidaan tämä moite kohdistaa kuver- 59858: nööreihimme. Kuvernöörinvirastoissa joutuu sitä paitsi 59859: tavallisesti sangen tärkeäin ja taloudellisesti suuriarvois- 59860: ten asiain ratkaisu yhden ainoan lainopillista sivistystä 59861: saaneen henkilön harkinnasta riippuvaksi, henkilön, jolta 59862: monasti puuttuu paikallisten olojen tuntemus, jota hal- 59863: linto-oikeudellinen lainkäyttö kumminkin ainakin en- 59864: simäisessä oikeusasteessa, vastatakseen tarkoitustaan, 59865: useissa tapauksissa edellyttää. Hallinto-oikeudellisen lain- 59866: käytön uudistus aiemmissakin oikeusasteissa näyttää 59867: siis välttämättömältä. 59868: Kokemus on nsoittanut, että kansan osanotto lain- 59869: käyttöön kihlakunnanoikeudessa lautakunnan kautta on 59870: ollut omiansa, vanhentuneesta oikeudenkäyttöjärjestyk- 59871: sestämme huolimatta, ylläpitämään sitä luottamusta, 59872: jota oikeuslaitoksemme kansan puolelta nauttii. Toi- 59873: selta puolen saa alituiseen kuulla valituksia siitä, että 59874: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö kuvernöörinvirastoissa 59875: on pintapuolista ja että suuriarvoistenkin asiain ratkaisu 59876: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 9 59877: 59878: usein jää siellä sattuman varaan. Tuntuu sen vuoksi 59879: asianrtmkaiselta, että kansalle on suotava oikeus samalla 59880: kun sen itsehallintoa laajennetaan, edustajainsa kautta 59881: ottaa osaa myöskin hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön. 59882: Kun piirihallinnossa tulisi olemaan lainoppinut sih- 59883: teeri ja sen esimiehenä toimimaan lainoppinut hen- 59884: kilö, jota valittaessa hallinnollisiin asioihin perehty- 59885: minen ja paikallisten ol~jen tuntemus tulee olemaan 59886: määräävänä, ei hallinnollisen tuomioistuimen aikaan- 59887: saaminen näissä itsehallintopiireissä tuottaisi sanot- 59888: tavia kustannuksia ja vaikeuksia, mainittu esimies kun 59889: olisi kelpoisuuteensa nähden sopiva tällaisen oikeuden 59890: puheenjohtajaksi ja piirihallinnon sihteeri oikeuden no- 59891: tarioksi, joten piirihallinto sellaisenaan tai jossain mää- 59892: rin supistettuna voisi toimia hallinto-oikeudellisena tuo- 59893: mioistuimena. 59894: Tälle hallinto-oikeudelle voitaisiin uskoa koko pai- 59895: kallinen hallinto-oikeudellinen lainkäyttö, olkootpa tähän 59896: kuuluvat asiat aikasemmin kuuluneet kuvernöörille tai 59897: kihlakunnanoikeuksille. 59898: 59899: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa valio- 59900: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti 59901: anoisi, 59902: että Keisarillinen Majesteetti, annettuaan 59903: toimittaa perinpohjaisen selvityksen asiasta, su- 59904: vaitsisi Eduskunnalle jättää armollisen esityksen 59905: laiksi kuntaa laajempien itsehallintopiirien hal- 59906: linnosta. 59907: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 46. 59908: 59909: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjoh- 59910: taja Erkko, varapuheenjohtaja Torppa (osittain), jäsenet 59911: Halonen, A. R. Redberg (osittain), Hoikka, Anton Huotari, 59912: Kirves (osittain), Koskinen, Lehtinen, Riihelä (osittain), 59913: Sipponen, Stenbäck, Tikkanen, Viljakainen ja E. S. Yrjö- 59914: Koskinen (osittain) sekä osittain varajäsenet Aro, Herrala 59915: ja Kivioja. 59916: 59917: Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1908. 59918: 59919: 59920: 59921: 59922: Helsingissä 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA. 59923: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 59924: 59925: 59926: 59927: 59928: Perustuslaki valiokunnan m ie- 59929: tintö N:o 3 anomusehdotusten johdosta~ 59930: jotka koskevat Suomen asiain valmistelun 59931: ja alamaisen esittelyn säilyttämistä perus- 59932: tuslainmukaisella kannalla. 59933: 59934: Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella 25 päivältä 59935: viimekulunutta elokuuta Perustuslakivaliokuntaan lähet- 59936: tänyt edustajain Ahmavaaran y. m. ja V. T. Rosenqvistin 59937: y. m. anomusehdotukset N:o 202 a) ja b) Suomen asian 59938: valmistelun ja alamaisen esittelyn säilyttämisestä perus- 59939: tuslainmukaisella kannalla (Liitteet I, siv. 5-n). 59940: Asian käsittelyä varten on Valiokunta Keisarillisen 59941: Senaatin Puheenjohtajan välityksellä saanut vastaan- 59942: ottaa erinäisiä asiakirjoja Senaatista, Kenraalikuver- 59943: nöörinkansliasta ja V altiosih teerinvirastosta. 59944: 59945: Käsittelynalaiset anomusehdotukset, jotka ovat si- 59946: sällykseltään yhtäpitävät, ovat aiheutuneet siitä, että 59947: Keisarikunnan virallisessa sanomalehdessä olleen tiedon- 59948: annon mukaan viimekuluneen kesäknun 2 päivänä on ar- 59949: mossa vahvistettu Venäjän Ministerineuvoston ehdotus 59950: säännöksiksi Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain 59951: käsittelyn järjestyksestä. Valiokunta on hankkinut pu- 59952: heenaolevan määräyksen tekstin sellaisena kuin se on 59953: ollut julkaistuna Keisarikunnan virallisessa lehdessä N :o 59954: n6 tämän vuoden ::::~~- ~~ päivänä sekä myös saanut Kei- 59955: sarillisen Senaatin Puheenjohtajan kautta sen numeron 59956: Keisarikunnan Hallitsevassa Senaatissa julkaistua ko- 59957: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3. 59958: 2 1908. II Vp.- Anomusmietintö N:o 37. 59959: 59960: koelmaa asetuksia ja hallituksen määräyksiä (I osasto, 59961: N:o 78, toukokuun 28 p:ltä), johon puheena oleva mää- 59962: räys on otettu, ja saa tähän mietintöönsä liittää siitä teh- 59963: dyn suomennoksen. 59964: Tästä asiakirjasta näkyy, että Keisarillinen Maj esteetti 59965: P· tkou~kok. nyt kuluvaa vuotta on armollisesti vahvistanut 59966: 20 59967: 2 p. esa • 59968: Keisarikunnan Ministerineuvoston tekemän ehdotuksen 59969: säännöksiksi, jotka olisivat annettavab>Keisarikunnanetuja 59970: koskevain Suomen asiain käsittelyn järjestyksestä>> ja joi- 59971: den säännösten sisällys on pääasiallisesti seuraava. 59972: Ministerineuvoston tehtäväksi annetaan punnita, mitkä 59973: Suomen Suuriruhtinaanmaan asiat koskevat samalla Kei- 59974: sarikunnan etuja >>ja sentähden vaativat lähempää har- 59975: kintaa Ministeriöiden ja Ylihallitusten puolelta.» 59976: Tämän mukaisesti veivoitetaan Suomen kenraaliku- 59977: vernööri, samalla kuin hän lähettää alamaisesti esiteltä- 59978: viksi aiotut asiakirjat Suomen ministeri-valtiosihteerille, 59979: lähettämään toinen kappale niitä, oman lausuntonsa seu- 59980: raamana, Ministerineuvoston puheenjohtajalle mainitussa 59981: neuvostossa käsiteltäviksi. 59982: Tässä järjestyksessä käsiteltäviin asioihin kuuluvat: 59983: »>) ehdotukset sekä eduskunta- että hallinnollisiksi laeiksi 59984: Suomen Suuriruhtinaanmaata varten; 2) ehdotukset Suo- 59985: men eduskunnalle annettaviksi armollisiksi esityksiksi; 59986: 3) eduskunnan alamaiset anomukset ja esitykset ja 4) 59987: Keisarillisen Suomen Senaatin alamaiset esitykset, jotka 59988: koskevat: a) hallintoasioita, joilla on yleinen merkitys; 59989: b) Armollisen luvan hankkimista lakiehdotusten ja edus- 59990: kunnalle annettavien esitysten laatimiseen sekä c) edus- 59991: kunnan anomuksia ja esityksiä>>, eli toisin sanoen kaikki 59992: lainsäädäntöä Suomessa koskevat kysymykset sekä kaikki 59993: tärkeämmät hallintoasiat. 59994: Kenraalikuvernööri ja ministeri-valtiosihteeri ovat vel- 59995: volliset lähettämään Ministerineuvostolle >>omasta alot- 59996: teestaan>> laatimansa ehdotukset alamaisiksi esittelyiksi, 59997: jotka koskevat edellä mainittuja asioita. 59998: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 3 59999: 60000: Ministerineuvoston lausunto puheena olevissa as101ssa 60001: on mahdollisimman pian annettava Suomen kenraaliku- 60002: vernöörille tahi ministeri-valtiosihteerille, riippuen siitä, 60003: kumman alotteesta ehdotus on tehty, eikä asiata ilman 60004: tällaista lausuntoa voida esittää hallitsijalle. 60005: Jollei Ministerineuvosto katso voivansa yhtyä Suo- 60006: men viranomaisen esityksen taikka jos ministeri-valtiosih- 60007: teeri ei yhdy ministerineuvoston lausuntoon, tulee Suo- 60008: men kenraalikuvernöörin ja ministeri-valtiosihteerin ala- 60009: maisesti esitellä asia yhdessä Ministerineuvoston puheen- 60010: i ohtajan tahi Keisarikunnan asianomaisen ministerin 60011: kanssa. 60012: Kenraalikuvernööri ja ministeri-valtiosihteeri ovat vel- 60013: volliset viipymättä ilmoittamaan Ministerineuvoston pu- 60014: heenjohtajalle heidän esityksestään ylempänä mainituissa 60015: asioissa annetut armolliset käskyt sekä lähettämään hä- 60016: nelle jäljennökset armollisen vahvistuksen saaneista ase- 60017: tuksista ja esityksistä sekä myös >>itse alamaisista esitys- 60018: memoriaaleista>>. 60019: Puheenalaiset säännökset on säädetty »Ministerineu- 60020: vostolle annetun valtakunnan eri hallintohaarojen toimin- 60021: nan yhdistämistä tarkoittavan tehtävän mukaisesti sekä 60022: Valtakunnan Perustuslakien IO ja II artiklan nojalla>>. 60023: Vaikka puheenalainen määräys, niinkuin edellä ole- 60024: vasta esityksestä käy selville, sisältää erinäisiä tärkeitä 60025: säännöksiä, jotka on tarkoitettu Suomen lainsäädäntö- 60026: ja hallintoasiain käsittelyssä vaarinotettaviksi ja erinäis- 60027: ten Suomen viranomaisten noudatettaviksi, säännök- 60028: siä, jotka sisältävät muutoksia siihen, mitä näistä asioista 60029: Dn ollut säädettynä ja noudatettuna, ei tätä määräystä 60030: kuitenkaan ole annettu Suomen lainsäädännön järjestyk- 60031: sessä, vaan yksinomaan venäläisenä asetuksena. 60032: Suomen kansa ei voi olla näkemättä tämän määräyk- 60033: sen sisällyksessä ja syntytavassa syvällekäypää poikkeusta 60034: siitä sisällisestä itsenäisyydestä ja oikeusjärjestyksestä, 60035: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:-o 37. 60036: 60037: mikä on Suomelle juhlallisesti vakuutettu ja jonka säilyt- 60038: tämisestä loukkaamattomana Suomen kansan kansallisen 60039: menestyksensä kallisarvoisimpana ehtona täytyy järkäh- 60040: tämättä kiinni pitää. 60041: 60042: Kun Suomi yhdistettiin Venäjän valtakuntaan, vah- 60043: visti Keisari Aleksanteri I, Venäjän valtiovallan haltiana, 60044: Suomen uskonnon ja perustuslait. Tämä tapahtui Por- 60045: voon valtiopäivillä maaliskuun ~ p:nä r8o9 kaikille 60046: Suomen asujamille annetulla armollisella vakuutuksella, 60047: jossa Keisari lausui tahtoneensa vakuuttaa ja vahvistaa 60048: •Maan Uskonnon ja Perustuslait sekä ne Eri- ja muut oi- 60049: keudet, joita itsekukin Sääty mainitussa Suuriruhtinas- 60050: kunnassa erittäin ja kaikki sen asujamet yhteisesti, niin 60051: ylhäisemmät kuin alhaisemmat, tähän asti Valtiosäännön 60052: mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyttää kaikki nämä 60053: edut ja asetukset lujina ja järkähtämättäminä täydessä 60054: voimassa». Tästä vakuutuksesta lausuu Aleksanteri I kai- 60055: kille Suomen asujamille maan säätyjen tekemän uskolli- 60056: suuden ja kuuliaisuuden valan johdosta antamassaan ar- 60057: ! 60058: mollisessa julistuksessa 2 p:p::r:t ~·=~~~kuuta 60059: u tt uuta 60060: 1809, että hän oli sen 60061: kautta tahtonut >>juhlallisella, heidän (säätyjen) läsnäolles- 60062: sansa annetulla ja Korkeimman Temppelissä julistetulla 60063: Kirjalla vakuuttaa ja vahvistaa heilleheidän Uskontonsa ja 60064: Perustuslakiensa säilyttämisen>>. 60065: Keisari Aleksanteri I huomautti itse tämän juhlalli- 60066: sen vakuutuksen merkitystä myöskin sanoessaan valta- 60067: istuinpuheesssaan Porvoon valtiopäiviäavattaessa, että hän 60068: oli luvannut ylläpitää maan valtiosäännön ja sen perustus- 60069: lait ja katsovansa säätykokousta Suomen valtiollisen ole- 60070: massaolon lähtökohdaksi. Saman ajatuksen ilmaisi Keisari 60071: myöskin Porvoon valtiopäiväin lopettajaispuheessa lau- 60072: suessaan, että Suomen kansa oli korotettu »kansakuntain 60073: joukkoon» (>>place desormais au rang des nations>>), että 60074: se oli >>lakiensa vallan alla» (»sous l'empire de ses lois>>) 60075: ja »vapaana sisäisissä asioissaan» (>>libre dans l'interieur»). 60076: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 5 60077: 60078: Tämä käsitys on yhtä selvästi lausuttuna julistuskir- 60079: jassa ~ p:ltä maaliskuuta r8ro. Siinä Keisari ja Suuri- 60080: ruhtinas Aleksanteri I sanoo, että hänen tarkoituksenaan 60081: siitä hetkestä lähtien, jolloin Jumalan sallimuksesta Suo- 60082: men kohtalo uskottiin hänelle, on ollut >>hallita tätä Maata 60083: sellaisella tavalla, joka on sopusoinnussa Kansakunnan 60084: vapauden ja sille, sen Va tiosäännössä, säilytettyjen oikeuk- 60085: sien kanssa>>. Viitattuansa niihin toimenpiteisiin, joihin 60086: hän oli ryhtynyt maan sisä lisessä hallituksessa ja huo- 60087: mautettuansa, että nämä toimenpiteet olivat olleet ainoas- 60088: taan edellä mainitun periaatteen seurauksia ja sen noudat- 60089: tamista, lausuu hän edelleen: >>Uskonnon ja Lakien säi- 60090: lyttäminen, Sääty j en kokoon kutsuminen yleisille Valtio- 60091: päiville, Hallituskonseljin asettaminen kansakunnan kes- 60092: kuuteen ynnälainkäyttö-ja toimeenpanovallan järkäyttä- 60093: mätön tila ovat siitä riittävinä todisteina vakuuttamaan 60094: Suomen kansalle sen valtiollisen olemassaolon ja sitä seu- 60095: raavat oikeudet» (>>les droits de son existence politique>>). 60096: Suomen kenraalikuvernöörille ~ p:nä syyskuuta r8ro 60097: lähettämässään salaisessa käskykirjeessä ilmoittaa Keisari 60098: ja Suuriruhtinas saman tarkoituksen sanoessaan pysyt- 60099: täneensä Suomen >>niinhyvin kansalais- kuin valtiolliset- 60100: kin laib ja antaneensa tälle kansalle >>valtiollisen ole- 60101: massaolon>>, niin >>ettei se pitäisi itseänsä Venäjän valloit- 60102: tamana, vaan oman ilmeisen etunsa yhdistämänä sen 60103: kanssa». 60104: Se Suomen valtio-oikeudellinen asema, joka oli perus- 60105: tettu Porvoon valtiopäivillä oli jo tosiasia, kun rauhan- 60106: sopimus Venäjän ja Ruotsin välillä ~ p:nä syyskuuta 60107: r8og tehtiin. Rauhansopimuksen kautta, jossa Ruotsi 60108: Venäjälle luovutti Suomen, ei tapahtunut mitään muu- 60109: tosta tässä, vaan tunnustettiin mitä Porvoon valtiopäi- 60110: villä oli tapahtunut. 60111: Tämä selviää rauhansopimuksen VI:nnesta kohdasta, 60112: jossa sanotaan: 60113: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60114: 60115: •Kun Hänen Majesteettinsa koko Venäjän valtakun- 60116: nan Keisari jo on antanut mitä selvimmät todistukset 60117: siitä lempeä- ja oikeamielisyydestä, jolla Hänen Majes- 60118: teettinsa on päättänyt hallita Hänen nyt hankkimiensa 60119: maitten asukkaita, jalomielisesti ja vapaasta tahdostansa 60120: vakuuttaessansa heille heidän uskontonsa, omistusoikeu- 60121: tensa ja erioikeuksiensa vapaan harjoittamisen, katsoo 60122: Hänen Ruotsin Majesteettinsa itsensä siten vapautetuksi 60123: muuten niin pyhästä velvollisuudesta tehdä siinä suhteessa 60124: ehtoja entisten alamaistensa hyväksi.>> 60125: Siitä, mitä on tunnettu tämän sopimuksen kohdan 60126: synnystä, käy ilmi, että sen sanamuoto nimenomaisesti 60127: johtui siitä, että Keisari Aleksanteri I jo yksissä neuvoin 60128: Suomen kansaneduskunnan kanssa oli järjestänyt valloi- 60129: tetun maan olot tavalla, joka vapautti Ruotsin kuninkaan 60130: »muuten niin pyhästä velvollisuudesta>> tehdä ehtoja entis- 60131: ten alamaistensa hyväksi. 60132: Puheenalainen kohta sisältää sananmukaisesti tosin, 60133: että Venäjän Keisari oli vakuuttanut Suomen asukkaille 60134: »heidän uskontonsa, omistusoikeutensa ja erioikeuksiensa 60135: vapaan harjoittamisen>>. Nämä sanat eivät siis täysin 60136: vastaa sen vakuutuksen sanamuotoa, jonka Keisari Alek- 60137: santeri I ~ p:nä maalisk. r8og oli antanut maan uskon- 60138: non' ja perus~uslakien sekä säätyjen ja yksityisten eri- 60139: oikeuksien säilyttämisestä. Ei saata kuitenkaan olla epäi- 60140: lystäkään siitä, että tarkoitus oli niillä viitata Keisarin 60141: sanottuun vakuutukseen sen valtiosäännön säilyttämisestä, 60142: jota Suomi oli yhdistettynä Ruotsiin nauttinut. Vaikka- 60143: kin tulkitsisi sanaa >>erioikeudet» niin ahtaasti, että se tar- 60144: koittaisi maan säädyille erityisesti vakuutettuja erioikeuk- 60145: sia, niin seuraisi näidenkin »erioikeuksien» vahvistami- 60146: sesta, että Suomelle samalla oli vahvistettu valtiosääntö. 60147: Sillä kunkin säädyn tärkein erioikeus juuri oli saada sää- 60148: tynä yhdessä muiden säätyjen kanssa muodostaa kansan- 60149: eduskunta sekä yhdessä hallitsijan kanssa valtiopäivillä 60150: käyttää lainsäätämisvaltaa. Tämä erioikeuksien ja val- 60151: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 7 60152: 60153: tiosäännön keskinäinen yhteys ilmaistaan myöskin Kei- 60154: sari Aleksanterin edellä mainitussa vakuutuksessa, jossa 60155: Keisari vahvisti ne >>Eri- ja muut oikeudet, joita itsekukin 60156: Sääty mainitussa Suuriruhtinaskunnassa erittäin, ja kaikki 60157: sen asujamet yhteisesti - - - Valtiosäännön mukaan 60158: ovat nauttineet>>. 60159: Mitä tulee rauhansopimuksen IV:nteen kohtaan, jossa 60160: lausutaan, että nämä >>läänit (s. o. ne osat Suomea, jotka 60161: olivat kuuluneet Ruotsiin, sekä osa Länsipohjaa)--- 60162: kuuluvat tästä lähtien täydellä omistusoikeudella ja suvere- 60163: niteetilla Venäjän valtakunnalle ja pysyvät siihen liitet- 60164: tyinä>>, tietää tämä sen, että Venäjän suvereniteetti vie- 60165: raiden valtojen suhteen tuli käsittämään myöskin Suo- 60166: men, jonka nojalla Suomi kansainvälisessä suhteessa oli 60167: oleva osa Venäjän valtakuntaa. 60168: Venäjän ja Suomen välinen oikeudellinen suhde sel- 60169: laisena kuin se perustettiin Porvoon valtiopäivillä on ollut 60170: olemassa kokonaisen vuosisadan. Kaikki Keisari Alek- 60171: santeri I:sen korkeat seuraajat, niin myöskin maamme 60172: nykyään hallitseva Keisari ja Suuriruhtinas, ovat kukin 60173: puolestansa juhlallisella hallitsijavakuutuksella luvanneet 60174: pitää Suomen perustuslait järkähtämättäminä voimassa. 60175: Näiden historiallisten ja oikeudellisten tosiasiain joh- 60176: dosta on Suomi, samalla kuin se on erottamattomasti yh- 60177: distetty Venäjän kanssa yhdeksi valtakunnaksi, tässä valta- 60178: kunnassa maa, jolla on oma, sen perustuslakeihin sisäl- 60179: tyvä valtiosääntö. Tästä seuraa, että Suomi on erityinen 60180: lainsäädäntö- ja hallintoa·ue. Ne lait, joiden mukaan 60181: Suomea on hallittava, ovat valmisteltavat ja säädettävät 60182: siinä järjestyksessä ja sillä tavalla, kuin Suomen perustus- 60183: lait ja lailliset asetukset määräävät, ja ovat asianmukai- 60184: sella tavalla täällä noudatettaviksi julkaistavat. Se valta, 60185: joka Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on Suomessa, on mää- 60186: rättynä Suomen perustuslaeissa. Tätä valtaa käyttäen 60187: Keisari Suomen Suuriruhtinaana hallitsee Suomea tämän 60188: maan valtiosäännön ja muiden lakien mukaan. 60189: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60190: 60191: Suomen valtiosääntö sisältyy olennaisesti 1772 vuo- 60192: den Hallitusmuotoon, 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuus- 60193: kirjaan sekä myös Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtio- 60194: päiväjärjestykseen. Tämän valtiomuodon mukaan har- 60195: joittavat hallisija ja eduskunta yhdessä lainsäädäntö- 60196: oikeutta. 60197: Hallitusmuodon 40 §:ssä säädetään, ettei hallitsija 60198: voi uutta lakia tehdä tahi vanhaa kumota >>Säätyjen tie- 60199: dotta ja suostumuksetta>>. Pääasiallisesti käytännön no- 60200: jalla on kuitenkin voimassa, että hallitsija yksin saa sää- 60201: tää n. s. taloudellisen eli hallinnollisen lainsäädännön 60202: alalla. mutta täten annetut asetukset eivät saa olla risti- 60203: riidassa lakien kanssa, jotka ovat syntynyt kansanedus- 60204: kunnan myötävaikutuksella. 60205: Miten perustuslaki on säädettävä, muutettava, seli- 60206: tettävä tahi kumottava, säädettiin myöhemmin myöskin 60207: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri Il:sen 15 p:nä huhti- 60208: kuuta r86g vahvistaman Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:ssä, 60209: ja nyt voimassa olevassa Valtiopäiväjärjestyksessä 20 p:ltä 60210: heinäkuuta rgo6 on säännöksiä tästä asiasta 29, 6o ja 60211: 8o §:ssä. 60212: Suomen perustuslait vahvistettiin ilman ehtoja ja 60213: rajoituksia; se julkinen valta, jota Suomen valtiosäännön 60214: nojalla käytetään, ulottuu sentähden kaikkiin valtiotehtä- 60215: viin ilman muita rajoituksia, kuin mitkä ovat välttä- 60216: mättömiä seurauksia siitä suhteesta, joka syntyi r8og, 60217: ja jotka silloin katsottiin itsestään selviksi ja sen jäl- 60218: keen vuosisadan ajan ovat olleet voimassa. 60219: Niinpä ei yksinomaan Suomen lainsäädännön kautta 60220: voida antaa säännöksiä Venäjän ja Suomen välistä oikeus- 60221: suhdetta koskevista asioista, vaan on tämän oikeussuhteen 60222: muuttamiseksi tarpeen samanlainen lainsäädäntötoimenpide 60223: Keisarikunnassa. Kruununperimystä ja sen yhteydessä 60224: olevia asioita koskevat lait ovat ulkopuolella Suomen 60225: lainsäädäntöä, koska Venäjän ja Suomen välisestä suh- 60226: teesta johtuu, että Venäjän Keisari on Suomen Suuri- 60227: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 9 60228: 60229: ruhtinas. Ja kun Suomi ei ole suvereeni valtio, ei Suo- 60230: mella ole osallisuutta ulkopolitiikin määräämiseen. Yhtey- 60231: dessä tämän kanssa on, että Venäjällä on oikeus Suomen 60232: alueella käyttää sotavoimaansa. 60233: Kun Suomessa tämän maan ja Keisarikunnan välisen 60234: suhteen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin hallinnon 60235: tai lainsäädännön alalla, niin nämä toimenpiteet kuuluvat 60236: Suomen valtiotoiminnan piiriin. Puheenaolevat toimen- 60237: piteet ovat siis suomalaisia lainsäädäntö- ja hallinto- 60238: asioita. Tämäjohtuu siitä, ettänämät toimenpiteet, joskohta 60239: aiheutuvat jostakin Keisarikunnan tai koko valtakunnan 60240: tarpeesta, ovat Suomen viranomaisten Suomenmaassa 60241: toimeenpantavat ja ovat velvoittavat Suomer. alueella. 60242: Nämätkin asiat ovat siis käsiteltävät Suomen oikeus- 60243: järjestyksen mukaisesti. Sama on laita niiden Suuri- 60244: ruhtinaskunnan omista tarpeista johtuvain asiain, jotka 60245: jollakin tavalla koskevat Keisarikuntaa tai sen etuja. 60246: Toimenpiteet, jotka edellyttävät Suomen julkista val- 60247: taa suuremmassa laajuudessa rajoitetuksi kuin yllä on 60248: esitetty, eivät ole mahdolliset ilman muutosta tässä kohdin 60249: voimassa olevaan oikeuteen. Ja tämmöiset muutokset, 60250: samoinkuin kaikki lainsäännökset, jotka tarkoittavat 60251: tähän kuuluvien oikeussuhteiden järjestämistä tai lain 60252: muotoon pukemista, ovat säädettävät, niinkuin edellä 60253: esitetystä käy selville, Suomen Eduskunnan perustus- 60254: lainmukaisella myötävaikutuksella. 60255: 60256: Maallemme vakuutetun valtiosäännön pääperusteita 60257: on periaate, joka vanhimmista ajoista alkaen on sisältynyt 60258: Ruotsin oikeuteen, nimittäin että hallitsijan tulee hallita 60259: ja vallita maata kotimaisten, ja ainoastaan kotimaisten 60260: viranomaisten avulla. 60261: Eri aikoina on lainsäädäntö terottanut tämän peri- 60262: aatteen ehdotonta noudattamista. Se on tapahtunut osaksi 60263: niiden säännösten kautta, jotka velvoittavat hallitsijaa 60264: käyttämään maan hallitsemisessa apunaan ainoastaan koti- 60265: 10 t 908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60266: 60267: maisia miehiä, osaksi niissä, jotka kieltävät vieraan maan 60268: lain sovelluttamista maassa. 60269: Jo Maanlain Kuninkaankaaren 4 luvussa, jonka sään- 60270: nökset Hallitusmuodon 2 ja 39 §:n mukaan osaksi vielä 60271: ovat Suomessa voimassa, säädetään, että kuninkaan tulee 60272: hallita ja vallita syntyperäisten Ruotsin miesten eikä 60273: ulkomaalaisten avulla. 60274: Säännöstä, jonka mukaan virkoihin oli nimitettävä 60275: yksinomaan kotimaisia miehiä, ei tosin aika-ajoittain var- 60276: sinkaan r6oo-luvulla poikkeuksitta noudatettu, mutta 1719 60277: ja 1720 vuosien hallitusmuodoissa se uudestaan selvästi 60278: esiintyy. Nimenomaan lausutaan se myöskin 1772 vuo- 60279: den Hallitusmuodossa, jonka ro §:ssä säädetään: >>Vie- 60280: raita ulkomaan miehiä-- - - - - - - - älköön 60281: tästälähin käytettäkö tahi asetettako Valtakunnan virkoi- 60282: hin siviili- tahi sotilassäädyssä>>. Yhdistys- ja Vakuus- 60283: kirjan ensimäisessä kohdassa taas sanotaan, että kaikkiin 60284: valtakunnan virkoihin on syntyperäisiä Ruotsin miehiä 60285: asetettava. 60286: Myöskin valtakunnanneuvoston suhteen, jonka neu- 60287: volla ja myötävaikutuksella kuninkaan tuli hallita, on 60288: sama periaate mitä selvimmin ilmaistuna lauseissa, joita 60289: alkujaan on käytetty Maanlaissa, kuninkaanvakuutuksissa 60290: ja aikaisemmissa hallitusmuodoissa ja jotka uudistetaan 60291: 1772 vuoden Hallitusmuodon4 §:ssä, siinä kun säädetään, 60292: että kuningas ottaa ja valitsee valtakunnan neuvokset 60293: »oman maan ritareista ja vapaasukuisista». 60294: Mitä erittäin tulee hallitsijan velvollisuuteen noudat- 60295: taa hallitusvaltansa käyttämisessä maan lakia, säädetään 60296: Maanlain Kuninkaankaaressa, ettei ulkomaista oikeutta 60297: saanut tuoda valtakuntaan rahvaan rasitukseksi, sekä että 60298: kuninkaan tulee voimassa pitää, vahvistaa ja varjella 60299: Ruotsin lakia, jonka yhteinen kansa on hyvällä mielellä 60300: ja suosiolla vastaanottanut. Hallitusmuodon 2 §:ssä sano- 60301: taan: »Kuninkaan tulee hallita valtakuntaansa, niinkuin 60302: Ruotsin laki sanoo - - - - - - - - - Maanlain 60303: Suomen asiain valmistelu ja esittely. II 60304: 60305: Kuninkaankaaren ja tämän Hallitusmuodon mukaam. 60306: Samoissa perustuslaeissa lausutaan edelleen, että kunin- 60307: kaan tulee hallita Ruotsin kirjoitetun lain mukaan. 60308: Nämä säännökset Ruotsin valtio-oikeudessa olivat 60309: mitä lähimmässä yhteydessä toistensa kanssa. Niiden yh- 60310: teisenä tarkoitusperänä oli suojella kansaa ja maata ulko- 60311: maiselta vaikutukselta. Puheenalaiset säännökset eivät 60312: ainoastaan kieltäneet asettamasta valtakunnan virkoihin 60313: ei-ruotsalaisia miehiä sekä käyttämästä vieraan maan 60314: lakia, vaan niihin sisältyi myös kielto antamasta julkisen 60315: vallan käyttämista vieraan maan viranomaisille. 60316: Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsiin oli Suomessa 60317: voimassa sama oikeus ja sama valtiosääntö kuin Ruotsis- 60318: sakin. 60319: Koska Suomi, kun se yhdistettiin Venäjän kanssa, 60320: sai perustuslakeinansa pitää ne perustuslait, jotka sillä 60321: ennen oli ollut yhdessä Ruotsin kanssa, ja siis Ruotsin 60322: valtiosääntö tuli voimaan Suomen valtiosääntönä, niin seu- 60323: rasi siitä, että mitä siinä oli säädettynä Ruotsin valta- 60324: kunnasta, tuli koskemaan Suomea. Suomi ei ollut Ruotsin 60325: valtakunnassa valtio-oikeudellisesti missään erikoisase- 60326: massa; ·suomalaiset olivat valtio-oikeudellisesti >>Ruotsin 60327: miehiä». Ruotsinaikainen valtiosääntö vakuutettiin vuonna 60328: 1809 sille osalle Ruotsin valtakuntaa, joka sodan johdosta 60329: yhdistettiin Venäjän kanssa, s. o. Suomen Suuriruhtinaan- 60330: maalle. »Ruotsin miehet» tuli siis tarkoittamaan niitä 60331: »Ruotsin miehiä>>, jotka tulivat kuulumaan tähän uuteen 60332: valtio-oikeudelliseen kokonaisuuteen, s. o. suomalaisia. 60333: Säännös, että kuninkaan tulee hallita ja vallita virka- 60334: miesten avulla, joiden tulee olla »syntyperäisiä Ruotsin 60335: miehiä», sisältää niin ollen nykyään sen, että maata on 60336: hallittava syntyperäisten Suomen miesten avulla. 60337: Samasta tosiasiasta seuraa myöskin, että kun niiden 60338: perustuslakien mukaan, jotka tulivat olemaan Suomen val- 60339: tiosääntönä, julkista valtaa saattoi käyttää ainoastaan 60340: Ruotsin viranomainen, näiden perustuslakien mukaan tä1- 60341: 12 1908. II Vp. -- Anomusmietintö N:o 37. 60342: 60343: lainen valta Suomessa tuli olemaan ainoastaan Suomen 60344: viranomaisella. 60345: Siitä periaatteesta, että maan viroissa saattaa käyttää 60346: ~inoastaan maan omia miehiä, on Suomen perustuslaeissa, 60347: yksi poikkeus. Hallitusmuodon ro §:n mukaan voidaan 60348: valtakunnan virkoihin asettaa ulkomaan miehiä, jos he 60349: >>loistavilla ja suurilla ominaisuuksilla voivat tehdä valta- 60350: kunnalle suurta kunniata ja merkillistä hyötyä». 60351: Valiokunta ei katso sen tehtävän suorittamista var- 60352: ten, joka sillä nyt on, tarpeelliseksi käydä yksityiskohtaisesti 60353: esittämään, mitä tämä poikkeussäännös sisältää ja miten 60354: se on käsitettävä. Valiokunnan mielestä näyttää tarpeelli- 60355: selta tässä yhteydessä ainoastaan huomauttaa, kuinka 60356: on ilmeistä, ettei tästä poikkeuksesta missään tapauksessa 60357: voida johtaa oikeutta virkavallan antamiseen Suomessa 60358: muulle kuin Suomen viranomaiselle. 60359: Suomen voimassa olevat perustuslait säätävät siis, ei 60360: ainoastaan että virkamiesten tulee olla Suomen miehiä, 60361: vaan myöskin että niiden viranomaisten, joita hallitsija 60362: käyttää apunaan hoitaessaan maan hallitusta, tulee olla 60363: suomalaisia viranomaisia, s. o. viranomaisia, jotka toimi- 60364: vat Suomen lain nojalla ja jotka asetetaan virkoihin ja 60365: niistä erotetaan Suomen lain mukaan, eikä perustuslaki 60366: tässä suhteessa tee mitään eroa erilaatuisten lainsäädäntö- 60367: tai hallintoasiain käsittelyyn nähden. 60368: Nämä perustuslain säännökset eivät koske ainoastaan 60369: määrättyjä hallitusasioita vaan ovat yleistä laatua. 60370: Nämät säännökset sisältävät siis myöskin sen, että 60371: Suomen asiain valmistelemisen esittelyä varten hallitsijalle 60372: tulee tapahtua suomalaisten viranomaisten kautta. 60373: Erittäin tärkeäksi katsottiin Ruotsin oikeudessa, että 60374: sen selvityksen hankkimisessa, joka on hallitsijalle tar- 60375: peen asiain ratkaisemista varten, mitä ankarimmin nou- 60376: datettiin tätä periaatetta. Sitä osottaa edellä mainittu, ku- 60377: ninkaan neuvoskunnasta erityisesti Hallitusmuotoon 60378: pantu määräys, jonka mukaan neuvoskunnan jäsenet oli- 60379: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 13 60380: 60381: vat otettavat ainoastaan syntyperäisistä ruotsalaisista 60382: aatelismiehistä, ja vielä enemmän se seikka, ettei neuvos- 60383: kunnan kokoonpanoon nähden ollut voimassa edes aikai- 60384: semmin kosketeltu Hallitusmuodon ro §:ssä myönnetty 60385: poikkeus tästä säännöstä. 60386: Suomerija Venäjän yhteydestä johtuu kuitenkin, että 60387: hallitsija erinäisissä tapauksissa saattaa Suomen asioista 60388: vaatia lausuntoa myöskin venäläisiltä auktoriteeteilta. 60389: Niinkuin edellä toisessa yhteydessä on esitetty, joh- 60390: tuu Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa, että erinäi- 60391: set lainsäädäntö- tahi hallintotoimenpiteet saattavat käydä 60392: tarpeellisiksi, joihin Suomen tulee oikeusjärjestyksensä 60393: mukaisesti ryhtyä jonkin valtakunnan tarpeen tyydyttä- 60394: miseksi. Niinikään seuraa Suomen ja Venäjän välisestä 60395: suhteesta, että erinäiset Suomen Suuriruhtinaanmaan 60396: omista tarpeista johtuvat lainsäädäntö- ja hallintoasiat 60397: saattavat koskea myöskin Keisarikunnan etuja. 60398: Tätä laatua olevissa asioissa ei yllämainittu perustus- 60399: lain määräys estä hallitsijaa, kummankin maan etujen val- 60400: vojana, neuvottelemasta Keisarikunnankin viranomaisten 60401: kanssa, mikäli nämä asiat koskevat Keisarikunnan etuja. 60402: Tämän ovatkin Suomenmaan Valtiosäädyt r8gg v:n yli- 60403: määräisillä valtiopäivillä lausuneet alamaisessa vastauk- 60404: sessaan uutta asevelvollisuuslakia koskevaan armolliseen 60405: esitykseen. 60406: Se toimi Suomen asiain käsittelyssä, joka tämän mu- 60407: kaisesti saattaa Keisarikunnan viranomaisella olla, rajoit- 60408: tuu kuitenkin tässä kosketeltua laatua oleviin asioihin. 60409: Tämä seuraa siitä, että se oikeusperuste, joka oikeuttaa 60410: mainitun toimen, on olemassa ainoastaan sikäli, kuin Suo- 60411: men asioissa jokin Keisarikunnan etu joutuu kysymykseen. 60412: Edelleen on huomattava, että venäläisen viranomai- 60413: sen toimi näissä asioissa rajoittuu tarpeelliseksi katso- 60414: tun lausunnon antamiseen. Tämä taas johtuu siitä, että 60415: niinkuin edellä on osotettu, nämätkin asiat ovat Suomen 60416: lainsäädäntö- ja hallintoasioita ja että sentähden laajempi 60417: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60418: 60419: venäläisen viranomaisen toimi niiden käsittelyssä joutuisi 60420: ristiriitaan niiden Suomen perustuslakien säännösten 60421: kanssa, joiden mukaan ainoastaan Suomen viranomainen 60422: on oikeutettu suorittamaan suomalaisia virkatehtäviä. 60423: Vihdoin tulee venäläisen viranomaisen toimen puhee- 60424: naolevissa asioissa rajoittua lausunnon antamiseen kysy- 60425: myksessä olevasta toimenpiteestä ainoastaan sikäli, kuin 60426: se koskee Keisarikuntaa tai sen etuja.' Tämänkin tekee 60427: välttämättömäksi se, että venäläisen viranomaisen toimen 60428: oikeusperuste on ainoastaan tässä määrässä olemassa. 60429: Edellä esitetystä selviää lopuksi, että Keisarikunnan 60430: viranomaisen toimi erinäisten Suomen asiain käsittelyssä 60431: ei saata sisältää oikeutta sen määräämiseen, onko jokin 60432: asia sitä laatua, että siitä, Keisarikuntaa tai ·sen etuja 60433: koskevana, on hankittava Keisarikunnan viranomaisten 60434: lausunto. Tämän määrääminen on nimittäin asia, joka 60435: on Suomen julkisen vallan organien suoritettava. Sillä 60436: ei saata olla muiden kuin näiden asiana määrätä, millä 60437: tavalla määrätyn suomalaisen lainsäädäntö- tai hallinto- 60438: asian käsittelyssä on meneteltävä. 60439: Siitä, että nämät asiat ovat suomalaisia asioita, seu- 60440: raa vihdoin, että säännökset siitä, mitä niiden käsittelyssä 60441: on noudatettava, ovat annettavat Suomen lainsäädännön 60442: järjestyksessä. Ja sikäli kuin tämänlaatuiset säännökset 60443: tarkoittavat osallisuuden antamista Suomen asiain käsit- 60444: telyyn venäläisille viranomaisille, sisältävät ne Suomen 60445: perustuslakien muuttamista, ja voidaan niitä laillisesti an- 60446: taa ainoastaan siinä järjestyksessä, kuin perustuslain 60447: muuttamisesta on säädetty. 60448: 60449: Kun Ruotsin valtiomuoto Porvoon valtiopäivillä vah- 60450: vistettiin olemaan voimassa Suomessa, vaati sen käytän- 60451: töön sovelluttaminen maan korkeimman hallituksen ja 60452: Suomen asiain esittelyn järjestämistä sanotun valtiomuo- 60453: don periaatteiden mukaan. Tällöin täytyi myöskin ottaa 60454: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 15 60455: 60456: huomioon se muuttunut asiain tila, että hallitsija asui Suo- 60457: men ulkopuolella. 60458: Jo r8og vuoden alussa ilmoitti Keisari Aleksanteri 1 60459: siinä vastauksessaan, jonka hän Suomen äsken nimitetyn 60460: kenraalikuvernöörin Sprengtportenin kautta antoi n. s. 60461: Suomalaiselle deputatsionille, että Suomen maan synty- 60462: peräisistä miehistä asetettaisiin tribunaali, joka toimisi hal- 60463: lituskomiteana ja korkeimpana tuomioistuimena. 60464: Sellainen hallituslaitos Suomea varten perustettiin 60465: Keisarillisen Hallituskonseljin nimellisenä vielä samana 60466: vuonna ohjesäännöllä Ts p:ltä elokuuta r8og. V. r8r6 60467: muutettiin sen nimi Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi. 60468: Sanotun ohjesäännön mukaan, jonka suomalaisista mie- 60469: histä kokoonpantu komitea oli valmistanut ja josta Suo- 60470: menmaan Valtiosäädyt Porvoon valtiopäivillä olivat saa- 60471: neet antaa lausunnnon, tuli Hallituskonseljin sekä olla 60472: maan korkeimpana hallitusvirastona ja tuomioistuimena 60473: että, niinkuin ohjesäännön 41 §:ssä sanottiin, hoitaa ne 60474: tehtävät, mitkä Ruotsissa 1772 v:n Hallitusmuodon no- 60475: jalla olivat olleet valtakunnan kollegioilla. 60476: Että Hallituskonseljin tuli muodostaa Suomen kor- 60477: kein hallituslaitos, sanottiin ohjesäännön johdannossa seu- 60478: raavin sanoin: >>Valtion yhteinen hyvä vaatii, että eri- 60479: näisten virkamiesten vaikutusala maakunnissa saisi yhdis- 60480: tyspaikan eli Ylihallituksen, jonka tulisi johtaa niitä, säi- 60481: lyttää yhtäpitäväisyyttä periaatteessa, antaa voimaa ja te- 60482: hokkuutta laille, valvoa oikeuden käyttämistä, ja tuottaa 60483: hyödyllistä liikutusvoimaa yleisen valistuksen ja vireyden 60484: edistämiseksi.>> Samoin säädetään ohjesäännön r koh- 60485: dassa: >>Suomen yleinen hallitus uskotaan Hallituskon- 60486: seljille, jossa on kaksi Osastoa, joista toinen on varsinaista 60487: lainkäyttöä ja toinen yhteisen taloudenhoidon erinäisiä 60488: asioita varten.» 60489: Tämän mukaisesti annettiin Konseljin ratkaistavaksi, 60490: niinkuin Konseljin ohjesäännön 15 kohdassa sanotaan: 60491: •kaikki mikä oikeuden ja yhteisen talouden hoitamiseen 60492: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60493: 60494: tulee», poikkeuksena ainoastaan se, »josta Hallitsijan la- 60495: kien mukaan, erittäin ja kohdastansa tulee määrätä.» 60496: Se välitön suhde, jossa Konseljin tuli olla hallitsijaan, 60497: ilmenee, lukuunottamatta sitä, että ohjesäännön nimik- 60498: keenä on »Keisarillisen Majesteetin Aleksander I:sen j. n. e. 60499: Armollinen Ohjesääntö Suomen Suuriruhtinaanmaahan 60500: asetetulle Hallituskonseljillensa», ohjesäännön zo ja zr 60501: kohdasta, joissa säädetään, että kaikki sen asiakirjat ja 60502: päätökset ovat annettavat Hänen Majesteettinsa Keisarin 60503: korkeassa nimessä ja että kaikkien Konseljille annettujen 60504: kirjain ja hakemusten pitää oleman Keisarilliselle Majes- 60505: teetille asetetut. 60506: Nämä periaatteet, joiden mukaan Suomen korkein 60507: hallitusvirasto jo alusta järjestettiin, ovat kaiken seuraa- 60508: van ajan säilyneet muuttumattomina. Nykyinen Keisa- 60509: rillisen Senaatin ohjesääntö 13 p:ltä syyskuuta r892 on 60510: olennaisesti yhtäpitävä alkuperäisen ohjesäännön kanssa. 60511: Että Hallituskonselji perustettiin olennaisesti sopu- 60512: sointuun niiden perusteiden kanssa, joille yleinen halli- 60513: tus Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsiin oli maan valtio- 60514: säännön mukaan nojautunut, käy ilmi, kun vertaa Halli- 60515: tuskonseljin tehtäviä, sellaisina kuin ne olivat määrättynä 60516: r8o9 vuoden ohjesäännössä, Ruotsin hallituskollegioitten 60517: pääasiallisiin tehtäviin. Tätä seikkaa valaisevat myöskin 60518: Aleksanteri I:n sanat julistuksessa Hallituskonseljin ni- 60519: men muuttamisesta Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi 60520: ~ p:ltä helmikuuta r8r6, jossa sanotaan: 60521: >>Vakuutettuina siitä, että Valtiosääntöä (:KOHOTHTy~ia) 60522: ja niitä Lakeja, jotka Suomen kansan luonteeseen,,tapoihin 60523: ja sivistykseen soveltuvina ovat pitkän vuosijakson olleet sen 60524: yhteiskunnallisen vapauden ja levollisuuden perustuksena, 60525: ei voi, saattamatta näitä vaaraan, supistaa eikä järkyttää, 60526: olemme Me tämän Maan Hallitsemisemme ensimäisestä 60527: hetkestä lähtien niin hyvin mitä juhlallisimmasti vahvis- 60528: taneet saman Valtiosäännön ja Lait ynnä itse kullakin 60529: Suomen Kansalaisella niiden nojalla olevat vapaudet ja 60530: Suomen asfafn valmistelu:Ja esittely. 17 60531: 60532: oikeudet, kuin myös, neuvoteltuamme Maan kokoontunei- 60533: den Säätyjen kanssa, asettaneet erityisen Hallituksen, joka, 60534: Hallituskonseljimme mm1senä synsyperäisistä Suomen 60535: miehistä kokoonpantuna, on tähän asti Meidän nimessäm- 60536: me hoitanut Maan Siviilihallintoa ja oikeuden käyttöä vii- 60537: meisessä oikeuspaikassa, riippumatta mistään muusta val- 60538: lasta kuin lakien ja siitä, jota Me Hallitsijana, niiden 60539: mukaan itse käytämme.>> 60540: Tässä on myöskin ilmaistuna, että Hallituskonseljin 60541: ei tullut toiminnassaan olla riippuvainen Keisarikunnan 60542: hallituslaitoksista. Tämä lausutaan vieläkin selvemmin 60543: toisessa kohdassa samaa julistusta, jossa Keisari ja Suuri- 60544: ruhtinas Aleksanteri I, ilmoittaen tahtoneensa toimin- 60545: nallaan >>ikuisiksi ajoiksi>> vahvistaa sen vakuutuksen, jonka 60546: hänen Suomen alamaisensa olivat häneltä saaneet maansa 60547: >>erityisen Valtiosäännön säilyttämisestä>> hänen ja hänen 60548: j älkeläistensä vaitikan alla, sanoo: >>vieläkin ilmaistak- 60549: semme niitä aikomuksia, joita Me perustaessamme tämän 60550: maan mainitun paikallisen Hallituksen, olemme tarkoit- 60551: taneet, sekä sen välitöntä suhdetta Meihin Itseemme, 60552: olemme nähneet soveliaaksi, sen nimityksen mukaisesti, 60553: mikä Keisarikuntamme ja sen kanssa äskettäin yhdiste- 60554: .. tyn Puolan Kuningaskunnan korkeimmilla Hallitus- 60555: laitoksilla on, antaa myöskin Suomen Korkeimmalle 60556: Hallitukselle nimen Meidän Suomen Senaattimme, 60557: kuitenkaan muuttamatta sen nykyistä järjestysmuo- 60558: toa ja vielä vähemmän sitä Valtiosääntöä ja niitä 60559: Lakeja, jotka Me Suomelle olemme vahvistaneet ja 60560: tämän kautta vieläkin kaikin kohdin vakuutamme.>> Ja 60561: Keisari-Suuriruhtinas lisäsi: >>- - - ja käskemme Me 60562: sentähden kaikkia suomalaisia alamaisiamme ja niitä, 60563: joiden velvollisuus se muutoin on, tottelemaan niitä toi- 60564: mia, joihin entinen Hallituskonseljimme Suomessa ny- 60565: kyään Keisarillisen Senaatin nimisenä Meidän nimessämme 60566: ja Meidän puolestamme ryhtyy.>> Tästä näkyy, että Kei- 60567: sari Aleksanteri I:n nimenomaisena tarkoituksena oli, 60568: 2 60569: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60570: 60571: että Suomen Senaatilla tuli olla sama'asema ja merkitys 60572: Suomelle kuin Venäjän korkeimmallaihallituslaitoksella 60573: Keisarikunnalle. 60574: Mitä tulee Keisarillisen Senaatin asemaan ja tehtä- 60575: vään Suomen hallituksessa, mainittakoon tässä myös seu- 60576: raavat sanat Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai I:n armolli- 60577: sesta julistuskirjasta 17 p:ltä maaliskuuta r8z6: »--Me 60578: olemme katsoneet niiden tämän maan siviilihallintoa kos- 60579: kevain asiain, jotka meidän tutkintoomme tulevat, ole- 60580: van sitä laatua, että niiden enempi kuin Meidän Suomen 60581: Senaatissamme tapahtuva tarkastaminen ja valmistelu 60582: tästälähin ei ole tarpeellista, vaan vastaisuudessa ainoas- 60583: taan tulisi olemaan viivytykseksi hallinnossa ja haitaksi 60584: yksityisille kansalaisille.» 60585: Kaikesta mitä edellä on esitetty, selviää, että Suomen 60586: oikeusjärjestyksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin 60587: tulee olla Suomen korkeimpana hallituslaitoksena ja 60588: välittömässä suhteessa halli tsij aan. 60589: 60590: Uusi viranomainen, jonka asettaminen johtui muuttu- 60591: neista oloista, on kenraalikuvernööri. Hänen asemansa 60592: ja tehtävänsä järjestettiin Suomen Hallituskonseljin ohje- 60593: säännöllä vuodelta r8og sekä erityisellä ~~ P-'~~m~~- 60594: p. em1. 60595: r8rz 60596: Suomenmaan kenraalikuvernöörille annetulla edelleen voi- 60597: massa olevalla johtosäännöllä, jonka sen perustuslakeihin 60598: soveltuvaisuuden puolesta oli tarkastanut erityinen ko- 60599: mitea, kenraalikuvernööri puheenjohtajana. Kenraali- 60600: kuvernöörin tehtäväksi tuli olla Hallituskonseljin esimie- 60601: henä, ja sen ohella hän on >>tämän virkansa voimasta 60602: maassa olevan toimeenpanevan hallituksen päällikkö.» 60603: Johtosääntönsä nojalla on hän myöskin oikeutettu 60604: tekemään välittömästi Keisarilie ja Suuriruhtinaalle ne 60605: esitykset, jotka johtuvat hänen virkatehtävistänsä. 60606: Niinkuin tästä näkyy määrätään kenraalikuvernöörin 60607: toiminta ja valta suomalaisissa asetuksissa. Käytännön 60608: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 19 60609: 60610: nojalla katsotaan kenraalikuvernööriksi voitavan nimittää 60611: myöskin venäläinen mies. Mutta hän on suomalainen 60612: virkamies ja käyttää suomalaista virkavaltaa eikä häntä 60613: voida asettaa riippuvaisuuteen mistään venälaisistä viran- 60614: omaisista. 60615: 60616: Suomelle vahvistetun valtiosäännön periaate, että 60617: hallitsija hallitsee ja vallitsee kotimaisten viranomaisten 60618: avulla, sisälsi myös, että asian esittelyn hallitsijalle tuli 60619: tapahtua välittömästi kotimaisen miehen kautta, jonka 60620: myös tuli vastata toimituskirjojen yhtäpitäväisyydestä 60621: hallitsijan päätöksen kanssa, sekä että päätökset ja rat- 60622: kaisut esiteltyjen asiain johdosta tehtiin siten tapahtuvan 60623: esittelyn nojalla. 60624: Näitä lain vaatimuksia silmällä pitäen sekä lähinnä 60625: esikuvana se järjestys, jonka Hallitusmuodon 21 § säätää, 60626: järjestettiinkin alusta alkaen korkeimman vallan ratkai- 60627: susta riippuvain Suomen asiain esittely. 60628: Jo ennenkuin Suomen yhdistäminen Venäjän valta- 60629: kunnan kanssa oli lopullisesti tapahtunut, oli KeisariAlek- 60630: santeri I määrännyt, että Suomen asiain esittely oli tapah- 60631: tuva erikseen eikä yhdessä Venäjän asiain kanssa. 60632: Kenraalikuvernööri Sprengtporten esitti marraskuussa 60633: r8o8 Keisari Aleksanteri I:lle ehdotuksen Suomen halli- 60634: tuksen väliaikaisesta järjestämisestä. Ehdotuksen II :s 60635: kohta sisälsi, että kenraalikuvernöörin tuli Keisarikunnan 60636: ministerien kautta esittää hallitsijalle Suomen asiat ja niin- 60637: ikään ministerien kautta saada tieto hallitsijan päätöksistä. 60638: Vaikka Keisari muuten hyväksyi ehdotuksen, muutti hän 60639: tämän kohdan merkitsemällä, että kaikki asiat olivat esi- 60640: teltävät hänelle välittömästi. Ja tämän periaatteen mukai- 60641: sesti Suomen asiain esittely järjestettiinkin. 60642: Kun sitten Suomelle oli vakuutettu sen uusi valtio- 60643: oikeudellinen asema, järjestettiin armollisella johtosääh- 60644: nöllä :s ~:~tä loka\ r8II Pietariin Suomen asioita varten 60645: p: ta marras . 60646: asetetulle komitealle niiden >>Suomenmaan yleistä halli- 60647: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60648: 60649: tusta>> koskevien asiain esittely, jotka riippuvat Hallitsijan 60650: ratkaisusta siten, että otettiin varteen sekin peruslakien 60651: vaatimus, että esittelijän tuli olla Suomen mies. 60652: Jotta asiat >>tarkasteltaisiin, valmisteltaisiin ja päätet- 60653: täisiin» Hallitsijan Suomelle vahvistamien »lakien ja ase- 60654: tusten» mukaan, määrättiin silloin, että komitea Suomen 60655: asioita varten oli asetettava ja että waltiosihteerin, joka 60656: nimitetään Suomen asujamista>>, tuli esitellä ne Suomen 60657: asiat, jotka maan perustuslakien ja Suomen Hallituskon- 60658: seljin ohjesäännön mukaan olivat välittömästi korkeim- 60659: man vallan ratkaistavia. Että esittelyn tuli tapahtua välit- 60660: tömästi hallitsijalle, sanottiin selvästi: Valtiosihteeri 60661: »esittelee Meille asiat». Kun mainittu komitea armolli- 60662: sella julistuskirjalla 17 p:ltä maaliskuuta r8z6 lakkau- 60663: tettiin, säilytettiin se järjestys, että esittelyn hallitsijalle 60664: tuli tapahtua erityisen Suomen asioita varten asetetun val- 60665: tiosihteerin kautta, jonka tuli vastata toimituskirjan yhtä- 60666: pitäväisyydestä hallitsijan päätöksen kanssa. Vuodesta 60667: r834 alkaen nimitetään valtiosihteeriä ministeri-valtio- 60668: sihteeriksi. 60669: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksantefi I:n toimeenpane- 60670: ma Suomen asiain esittelyn valtiosäännön mukainen j är- 60671: jestys on vuosisadan ollut voimassa ja eri kertoja hallit- 60672: sijain puolelta uudelleen vahvistettu. 60673: Niinpä lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai 1 äsken- 60674: mainitussa julistuskirjassaan 17 p:ltä maaliskuuta r8z6, 60675: että hän, >>oli tahtonut säätää hänen vahvistamiensa pe- 60676: rustuslakien ja perustavaisten asetusten mukaisen järjes- 60677: tyksen niiden asiain ja juttujen esittelemisessä, jotka ovat 60678: korkeimman vallan päättämisen alaisia>>. 60679: Uuden tunnustuksen saivat tämän järjestyksen peri- 60680: aatteet niiden ohjeiden ja määräysten kautta, jotka Kei- 60681: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II antoi sen v. r864 60682: asetetun komitean varteenotettavaksi, jonka tuli yhdeksi 60683: yhdistää Suomen voimassa olevat perustuslait. Näiden oh- 60684: jeiden seitsemännessä kohdassa on nimittäin lausuttu ni- 60685: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 21 60686: 60687: 60688: menomaan, »että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa 60689: ratkaisua, on Ministeri-valtiosihteerin, jonka tulee olla 60690: syntyperäinen Suomalainen, Keisarilie esiteltävä~. 60691: Samoja periaatteita noudatettiin Keisari ja Suuriruhti- 60692: nas Aleksanteri III:n aikana, ja on nykyinenkin hallit- 60693: sija heti valtaistuimelle noustuansa suvair.mt armollisessa 60694: julistuksessa rz p:ltä marraskuuta r894 käskeä, että niitä 60695: Suomen asioita esiteltäessä, jotka riippuvat hallitsijan 60696: omasta armollisesta ratkaisemisesta, vastakin on nouda- 60697: tettava samaa järjestystä, kuin mikä Keisari Aleksanteri 60698: III:n hallitusaikana oli ollut voimassa. 60699: Yksi ainoa poikkeus on säädettynä siitä, että ministeri- 60700: valtiosihteerin tulee esitellä kaikki Suomen asiat hallit- 60701: sijan ratkaistavaksi. V. r878 joulukuun 27 p:nä annetun ase- 60702: velvollisuuslain rrg §:n mukaanonnimittäin Keisarikunnan 60703: sotaministerin asiana samanlaisena virkamiehenä Suomen 60704: sotavoimaa varten Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellä 60705: semmoisia Suomen sotaväkeä koskevia asiota, jotka eivät 60706: kuulu lainsäädäntöön tahi taloudelliseen hallintoon, taikka 60707: joiden käsittelystä maan asetukset eivät toisin määrää. 60708: Mikäli tahdotaan aikansaada muutosta siihen, että 60709: Suomen asiain esittely on tapahtuva hallitsijalle välittö- 60710: mästi suomalaisen miehen kautta, tarvitaan sitä varten 60711: lainsäädäntötoimi siinä järjestyksessä kuin perustuslain 60712: muuttamisesta on säädetty. 60713: 60714: Valiokunta ei ole ollut tilaisuudessa ryhtyä suoritta- 60715: maan tutkimusta siitä, millä tavoin eri aikoina on mene- 60716: telty valmisteltaessa alamaisesti esiteltäviksi sellaisia Suo- 60717: men asioita, jotka koskevat myöskin Keisarikuntaa. Valio- 60718: kunnan tiedossa on kuitenkin, että Keisarikunnan etu- 60719: jen vaarinottamiseksi tämän laatuisista asioista jo ennen 60720: vuotta r8gr on hankittu venäläisten viranomaisten lau- 60721: suntoja. 60722: V. r8gr annettiin määräyksiä niiden Suomen asiain 60723: valmistelusta, jotka koskevat myös Keisarikunnan etuja. 60724: 22 t 908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60725: 60726: Silloin säädettiin asetuksessa 1 p:ltä elokuuta sanottua 60727: vuotta sen 1 kohdassa,että Suomenmaan ministeri-valtio- 60728: sihteerin pitää, ennen kuin hän alamaisuudessa esittelee 60729: ehdotuksia uusiksi laeiksi Suuriruhtinaanmaata varten se- 60730: kä esityksiä Suomen valtiopäiville, hankkia Keisarikunnan 60731: ministerien lausunnot niissä tapauksissa, jolloin asia kos- 60732: kee myöskin Keisarikunnan etuja ja heidän toimialaansa 60733: ja että alamaisissa esittelyissä pitää Hänen Majesteettinsa 60734: eteen asetettaman lakiehdotusten ja valtiopäiväesitysten 60735: ohessa kenraalikuvernöörin mietintö ja asianomaisen Kei- 60736: sarikunnan ministerin lausunto, milloin semmoinen on 60737: hankittu. 60738: Sanottu asetus siltä osalta, mikä tässä on puheena, 60739: on sikäli asettunut Suomen oikeusjärjestyksen kannalle, 60740: että se rajoittaa Keisarikunnan viranomaisten toimen 60741: Suomen asiain käsittelyssä sellaisiin lainsäädäntöasioihin, 60742: jotka koskevat myöskin Keisarikunnan etuja, ja ettei 60743: se jätä venäläisen viranomaisen määrättäväksi, onko 60744: ja missä tapauksissa tällaisen viranomaisen lausunto 60745: hankittava. Lisäksi on huomattava, että, mikäli tiedetään, 60746: asetusta siinäkin kohdin on sovellutettu Suomen autono- 60747: misen aseman mukaisesti, että Keisarikunnan ministerit 60748: heidän tarkastettavikseen alistetuissa asioissa ovat yleensä 60749: rajoittuneet lausunnon antamiseen kulloinkin kysymyk- 60750: sessä olleesta toimenpiteestä ainoastaan sikäli kuin toimen- 60751: pide on koskenut Keisarikuntaa ja sen etuja. 60752: Vuodesta 1907 alkaen eivät Keisarikunnan asian- 60753: omaiset ministerit enää ole puheenalaisista Suomen asioista 60754: antaneet lausuntojaan yksinään, vaan ovat, vedoten 60755: erääseen Ministerineuvoston puheenjohtajan kiertokirjee- 60756: seen fs p:ltä tammikuuta 1907, alistaneet. ne Ministeri- 60757: neuvostoon, joka niistä sitten on lausunnon antanut. 60758: Ja on näyttäytynyt, että Ministerineuvosto on puuttunut 60759: Suomen asioihin melkoista laajemmalta, kuin mitä mai- 60760: nitun asetuksen mukaisella lausunnon hankkimisella on 60761: tarkoitettu, vieläpä on ehdottanut Suomen asioista annet- 60762: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 23 60763: 60764: tavaksi lakisäännöksiä tavalla ja järjestyksessä, joka ei 60765: ole Suomen perustuslakien mukainen, jotka ehdotukset 60766: eräissä tapauksissa ovat johtaneet lainsäädäntötoimiin. 60767: Kun Suomen Valtiosäädyt v. 1906 olivat eräin muu- 60768: taksin hyväksyneet armollisen esityksen painovapauslaista, 60769: oli kenraalikuvernööri puoltaessaan lakiehdotusta hyväk- 60770: syttäväksi, lausunut välttämättömäksi, että, ennenkuin la- 60771: kiehdotuksen alamainen esittely tapahtuisi, hankittaisiin 60772: asianomaisilta Keisarikunnan viranomaisilta lausunto sen 60773: 25 §:n 3:sta momentista, joka sisälsi määräyksen, mitä 60774: oli noudatettava Keisarikunnan viranomaisten asiakirjain 60775: julkaisemiseen nähden. Tämän johdosta lähetti ministeri- 60776: valtiosihteeri Valtiosäätyjen hyväksymän lakiehdotuksen 60777: Keisarikunnnan Sisäasiainministerilie pyytäen häneltä lau- 60778: suntoa mainitusta lainkohdasta. Vedoten äsken mainittuun 60779: Ministerineuvoston puheenjohtajan kiertokirjeeseen alisti 60780: sisäasiainministeri asian Ministerineuvoston harkittavaksi. 60781: Ministerineuvosto ei rajoittanut tarkastustaan puheena- 60782: olevaan lainkohtaan, vaan esitti muistutuksia useita 60783: muitakin lakiehdotuksen säännöksiä vastaan, joiden se 60784: katsoi koskevan valtakunnanetuja. Samalla Ministeri- 60785: neuvosto lausui pitävänsä 1891 vuoden asetusta riitämättö- 60786: mänä turvaamaan valtakunnanetujen varteenottamista, 60787: sekä kosketteli erinäisiä painolain yhteydessä olevia seik- 60788: koja ynnä Venäjän ja Suomen väliseen suhteeseen liittyviä 60789: kysymyksiä. Lausuen sen mielipiteen, että valtiopäi- 60790: väin painolakiehdotuksen vahvistamisen pitäisi jäädä, 60791: kunnes vastaava laki Keisarikunnassa olisi annettu, ehdotti 60792: Ministerineuvosto, että valtiopäiväin hyväksymät ehdo- 60793: tukset painolaiksi ja lisäyksiksi rikoslakiin, jotka Ministeri- 60794: neuvoston mielestä eivät vastanneet Keisarikunnan etuja, 60795: hylättäisiin, ja että, kunnes eduskunta hyväksyisi sellaiset 60796: lakiehdotukset näistä asioista, jotka voitaisiin vahvistaa, 60797: Suomea varten olisi annettava väliaikaisia sääntöjä paino- 60798: asiOissa. 60799: Edelleen on Keisarikunnan Ministerineuvosto, vedoten 60800: 24 !908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60801: 60802: Keisarikunnan perustuslakien ro ja I I §:ään tehnyt ehdo- 60803: tuksen, joka on johtanut lainsäädäntötoimenpiteeeseen 60804: suomalaisessa asiassa. Ministerineuvoston ehdotuksen mu- 60805: kaisesti on nimittäin Keisarikunnassa annettu tämän vuoden 60806: tammikuun I I p:nä (v. 1.) armollisesti vahvistettu määräys 60807: siitä, että Suomen kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa 60808: ovat nimitettävät ja erotettavat korkeimman omakätisesti 60809: allekirjoitetulla käskyllä Keisarikunnan Hallitsevalle Se- 60810: naatille sekä armollisella päiväkäskyllä säädetyssä järjes- 60811: tyksessä. Nämä nimitykset ja erottamiset tulee puheen- 60812: alaisen määräyksen mukaan, Suomen kenraalikuvernöörin 60813: j älj ennöksinä antaa Suomen Senaatille toimenpidettä varten 60814: sekä Suuriruhtinaanmaan ministeri-valtiosihteerille tie- 60815: doksi. Sanottu määräys on annettu ainoastaan venäläisenä 60816: lainsäädäntötoimena; Suomessa sitä ei ole julkaistu eikä 60817: Suomen Senaatille tiedoksi annettu. 60818: Vihdoin on Ministerineuvoston ehdotuksesta annettu 60819: se määräys »Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain 60820: käsittelyn järjestyksestä>>, joka on aiheuttanut nyt käsitel- 60821: tävinä olevat anomusehdotukset. 60822: Valiokunnan saaman tiedon mukaan, on kenraaliku- 60823: vernööri, mainitun määräyksen nojalla tehnyt ilmoituksen 60824: Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasioista, jotka riippuvat 60825: hallitsijan ratkaisusta, Ministerineuvoston puheenjohta- 60826: jalle, ja, sen mukaan kuin on tunnettu, onkin Ministeri- 60827: neuvosto erinäisistä sille lähetetyistä asioista antanut lau- 60828: suntonsa. 60829: 60830: Niistä toimenpiteistä, joihin Keisarikunnan Ministeri- 60831: neuvosto erinäisissä Suomen asioissa on ryhtynyt jo en-. 60832: nen tämän vuoden kesäkuun 2 päivänä annetun määräyk- 60833: sen julkaisemisesta, käy ilmi, että Ministerineuvosto on kat- 60834: sonut Suomen asioiden melkoista laajemmalta kuin mitä 60835: Suomen puolelta saatetaan myöntää, koskevan valtakun- 60836: nanetuja, että se on katsonut erinäisten Keisarikunnan 60837: lakien olevan voimassa Suomessa sekä Suomea sitovaa 60838: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 25 60839: 60840: lakia voitavan säätää siinä järjestyksessä, joka on määrätty 60841: noudatettavaksi lakien ja asetusten antamisesta Keisari- 60842: kunnassa, sekä vihdoin, että se on katsonut tehtäväänsä 60843: kuuluvan ehdottaa hallitus- ja lainsäädäntötoimenpiteitä 60844: puhtaasti suomalaisissakin asioissa. 60845: Ehdottaessaan sittemmin vahvistetun entisestä tavasta 60846: poikkeavan määräyksen Suomen kenraalikuvernöörin ni- 60847: mittämistavasta on Ministerineuvosto nimenomaan nojau- 60848: tunut Keisarikunnan perustuslakeihin sekä ehdottanut 60849: semmoisen kenraalikuvernöörin ja hänen apulaisensa 60850: nimittämisjärjestyksen, joka syrjäyttää Suomen oikeuden 60851: nippumattomaan ja välittömään Suomen asiain esitte- 60852: lyyn hallitsijalle. Sillä Suomen ministeri-valtiosihteerin 60853: tehtävänä on ilmoittaa kenraalikuvernöörille ja Kei- 60854: sarilliselle Suomen Senaatille Keisarillisen Majesteetin 60855: päätökset asioissa, jotka koskevat Suomea, ja hänen tu- 60856: lee vastata toimituskirjain yhtäpitävyydestä hallitsijan 60857: tekemän päätöksen kanssa. Kun jonkun henkilön nimit- 60858: täminen kenraalikuvernöörin virkaan, tämä kun on suo- 60859: malainen valtionvirka, on semmoinen hallitustoimenpide, 60860: joka kohdistuu Suuriruhtinaskuntaan, ei puheenalainen, 60861: Ministerineuvoston alotteesta syntynyt määräys ken- 60862: raalikuvernöörin ja hänen apulaisensa nimittämistavasta 60863: ole sopusoinnussa Suomen valtiosäännön kanssa. 60864: Se katsantotapa ja ne edellyttämykset, jotka näissä 60865: toimenpiteissä ja erittäin viimeksimainitussa määräyk- 60866: sessä esiintyvät, ovat ominaiset tämän vuoden kesäkuun 60867: 2 päivänä annetulle määräykselle. 60868: Kun tarkastaa tätä määräystä niiden periaatteiden 60869: kannalta, joiden edellä on osotettu olevan Suomelle vakuu- 60870: tetun oikeusjärjestyksen pääperusteita, käy ilmi, että pu- 60871: heenaoleva määräys sekä sisällyksensä että antamisjärjes- 60872: tyksensä kuin myös niiden edellytysten puolesta, joihin se 60873: perustuu, on useammassa suhteessa näihin periaatteisiin 60874: soveltumaton. 60875: Puheenaoleva määräys säätää, että Suomen kaikki 60876: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60877: 60878: lainsäädäntö- ja kaikki tärkeämmät korkeimman vallan 60879: ratkaisusta riippuvat hallintoasiat ovat, ennenkuin ne esi- 60880: tellään hallitsijalle, määrätyllä tavalla käsiteltävät Keisa- 60881: rikunnan Ministerineuvostossa; ja osottaa määräys, että 60882: Ministerineuvoston tulee tarkastaa ja ratkaista, mitkä Suo- 60883: men asiat samalla koskevat Keisarikunnan etuja, sekä sen 60884: käsiteltävinä olleista asioista antaa lausuntonsa, jota ilman 60885: asiata ei voida Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellä. 60886: · Valiokunta on määräystä tarkastaessaan kyllä pitänyt 60887: mahdollisena, että määräyksen tarkoitus on, että Mi- 60888: nisterineuvoston Suomen asiain käsittelyssä tulee rajoittua 60889: Keisarikunnan etujen valvom;seen ja niin ollen antaa lau- 60890: suntoja Suomen asioista ainoastaan, mikäli katsoo niiden 60891: koskevan myöskin Keisarikuntaa. Edellä esitetyt sään- 60892: nökset saattaisivat kuitenkin aiheuttaa paljoa laajempaa- 60893: kin sekaantumista Ministerineuvoston puolelta Suomen 60894: asioihin, sanotut säännökset kun ovat senlaatuiset, että nii- 60895: den kautta Keisarikunnan Ministerineuvostosta tehtäisiin 60896: eräänlainen välttämätön virka-aste useimpain ja tärkeim- 60897: päin Suomen asiain käsittelyssä. Joka tapauksessa ne ovat 60898: soveltumattomat siihen Suomen valtiosäännön periaattee- 60899: seen, jonka mukaan maata on hallittava kotimaisten viran- 60900: omaisten avulla. Edellä on tosin esitetty, ettei tämä peri- 60901: aate estä lausunnon hankkimista venäläisten viranomaisten 60902: puolelta erinäisistä Suomen asioista. Mutta samalla on oso- 60903: tettu, ettei venäläisen viranomaisen toimi Suomen asioissa, 60904: mainittua periaatetta loukkaamatta, saata olla sitä laa- 60905: tua, kuin puheenaolevat säännökset edellyttävät, se kun 60906: voi olla ainoastaan lausunnon antamista määrätyissä 60907: asioissa ja määrätyltä osalta, eikä missään tapauksessa 60908: saata sisältää ratkaisuvaltaa, niinkuin puheenaoleva mää- 60909: räys antaa Keisarikunnan Ministerineuvostolle, tehdes- 60910: sään tämän venäläisen viranomaisen asiaksi määrätä, 60911: mitkä Suomen asiat koskevat myöskin Keisarikuntaa. 60912: Tässä kosketeltujen säännöstensä kautta puheena- 60913: oleva määräys on soveltumaton myöskin siihen Suomen 60914: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 27 60915: 60916: valtiosäännön periaatteeseen, että maan korkeimpien hal- 60917: litusviranomaisten, samoinkuin myöskin kansaneduskun- 60918: nan, tulee olla välittömässä suhteessa hallitsijaan. Sillä 60919: nämät säännökset tekisivät Keisarikunnan Ministerineu- 60920: vostosta tarkastavan viranomaisen toiselta puolen hallit- 60921: sijan ja toiselta Suomen kenraalikuvernöörin ynnä Senaa- 60922: tin sekä myös eduskunnan välille. 60923: Mitä erikseen tulee niihin säännöksiin, joita puheena- 60924: olevassa määräyksessä annetaan Suomen asiain esitte- 60925: lystä hallitsijalle, niin ne sisältävät poikkeuksia siitä, mitä 60926: Suomen oikeusjärjestyksen mukaan tulee olla tässä koh- 60927: din voimassa. 60928: Paitsi että tämän määräyksen mukaan ei mitään tär- 60929: keämpää Suomen asiaa voida hallitsijalle esitellä ilman 60930: Keisarikunnan Ministerineuvoston lausuntoa, säädetään 60931: siinä, että niissä tapauksissa, joissa erimielisyyttä on 60932: ilmaantunut Ministerineuvoston ja Suomen Suuriruhti- 60933: naanmaan asianomaisten viranomaisten välillä, >>esittele- 60934: vät Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-Valtiosihteeri 60935: alamaisesti kysymyksessä olevan asian ainoastaan yhdessä 60936: Ministerineuvoston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan 60937: asianomaisen ministerin kanssa.>> 60938: Tämän mukaan ovat siis Suomen asiat määrätyissä 60939: tapauksissa esiteltävät hallitsijalle viranomaisen myötä- 60940: vaikutuksella, joka ei ole suomalainen. Määräys sisältää 60941: näin ollen tässäkin kohdassaan muutoksen siihen Suomen 60942: valtiosäännön periaatteeseen, että Suomea on hallittava 60943: Suomen miesten ja viranomaisten avulla, jonka periaat- 60944: teen nojalla Suomella on oikeus välittömään ja riippu- 60945: mattomaan, Suomen miehen kautta tapahtuvaan maan 60946: asiain esittelyyn hallitsijalle. 60947: Vihdoin puheena oleva määräys säätää, että Suomen 60948: ministeri-valtiosihteerin ja kenraalikuvernöörin tulee Mi- 60949: nisterineuvoston ennakolta tarkastettaviksi lähettää 60950: omasta alotteestaan laatimansa ehdotukset alamaisiksi 60951: esittelyiksi sekä että heidän ratkaisun tapahduttua tulee 60952: 28 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 60953: 60954: Ministerineuvostolle toimittaa jäljennökset niistä asia- 60955: kirjoista, jotka sisältävät heidän alamaiset ehdotuksensa. 60956: On epäselvää, mitä edellinen velvollisuus varsinaisesti 60957: tulisi tietämään, kun ministeri-valtiosihteerin asiana ei ole 60958: tehdä esityksiä hallitsijalle omastaalotteesta eikä kenraali- 60959: kuvernöörin virkaan kuulu Suomen asiain esitteleminen. 60960: Mutta nämätkin säännökset asettavat puheena olevat 60961: korkeat Suomen viranomaiset asemaan, joka on soveltu- 60962: maton siihen Suomelle vakuutetun autonomian periaat- 60963: teeseen, etteivät Suomen hallitusviranomaiset ole riippuvai- 60964: suudessa Keisarikunnan hallituslaitoksista. 60965: Kesäkuun 2 päivän määräys siis sisältää Suomen val- 60966: tiosääntöön syvällekäyvän muutoksen, joka suuresti ra- 60967: joittaisi Suomen sisällistä itsenäisyyttä ja jommoista Suo- 60968: men valtiosäännön mukaan voidaan säätää ainoastaan 60969: tämän valtiosäännön säätämässä järjestyksessä. Sitä paitsi 60970: on huomattava, että tämä määräys tietää suomalaisen, 60971: I p:nä elokuuta 1891 annetun asetuksen I kohdan kumoa- 60972: misen ja sisältää määräyksiä, jotka on tarkoitettu suoma- 60973: laisten viranomaisten noudatettavaksi. 60974: Siitä huolimatta ei tätä määräystä ole valmisteltu, esi- 60975: telty, hyväksytty eikä annettu Suomen lainsäädännön jär- 60976: jestyksessä. Suomen Senaatti ei ole asiata valmistellut 60977: vaan on määräys syntynyt Keisarikunnan Ministerineu- 60978: voston ehdotuksesta. Suomen ministeri-valtiosihteeri ei 60979: ole asiata Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellyt, vaan on 60980: sen esitteleminen tapahtunut Keisarikunnan viranomais- 60981: ten kautta. Toimenpiteestä ei ole Suomen eduskunnalle 60982: annettu armollista esitystä, jotta eduskunta olisi saanut 60983: tilaisuuden sitä käsitellä voimassa olevan valtiopäiväjär- 60984: jestyksen 6o §:n mukaisesti. Annettua määräystä ei ole 60985: myöskään Suomessa julkaistu eikä Suomen Senaatille tie- 60986: doksi annettu, vaan on se julkaistu yksinomaan Keisari- 60987: kunnassa. 60988: Määräys on siis annettu yksiomaan venäläisenä lain- 60989: säädäntötoimena. Sen antamisen ilmoitetaankin perustu- 60990: Suomen asiain valmistelu fa esittely. 29 60991: 60992: van Keisarikunnan perustuslakien ro ja I I §:ään, jotka 60993: kuuluvat seuraavasti: 60994: ro §. >>Hallitusvalta kaikessa laajuudessaan kuuluu Hä- 60995: nen Majesteetilleen Keisarille koko Venäjän Valtakunnan 60996: alueella. Ylimmässä hallituksessa käyttää Hän valtaansa 60997: välittömästi: mutta alemman hallituksen asioissa uskoo 60998: Hän määrätyn osan valtaa, lain mukaan, asianomaisille 60999: virastoille ja henkilöille, jotka toimivat Hänen nimessään 61000: ja Hänen määräystensä mukaan.>> 61001: I I §. >>Hänen Majesteettinsa Keisari antaa, ylim- 61002: män hallituksen järjestyksessä, lakien mukaisesti, käsky- 61003: kirjeet valtiohallinnon eri osien järjestämistä ja täytän- 61004: töönpanoa varten, sekä myöskin lakien käyttämistä var- 61005: ten välttämättömät käskyt.» 61006: Määräyksestä käy samalla ilmi, että niiden tehtäväin, 61007: jotka sen kautta Suomen asiain käsittelyyn nähden anne- 61008: taan Venäjän Ministerineuvostolle, katsotaan johtuvan 61009: siitä tehtävästä, mikä tälle korkealle Keisarikunnan viras- 61010: tolle on annettu Keisarikunnan hallinnon eri haarain yh- 61011: distämiseen nähden. 61012: Armollinen määräys edellyttää siis m. m. että Suo- 61013: mea koskevia, Suomen viranomaisten noudatettaviksi 61014: tarkoitettuja säännöksiä voidaan antaa Keisarikunnalle 61015: säädetyssä järjestyksessä; että erinäiset Keisarikunnan 61016: perustuslakien säännökset ovat voimassa myöskin Suo- 61017: messa ja että suomalaisia asetuksia voidaan venäläi- 61018: sillä asetuksilla muuttaa ja kumota; sekä että Venäjän 61019: Ministerineuvostolle Keisarikunnan korkeimpana hallitus- 61020: virastona kuuluva tehtävä käsittää oikeuksia ja velvolli- 61021: suuksia myöskin Suomen lainsäädäntö- ja hallitusasiain 61022: käsittelyn suhteen. 61023: Kaikesta siitä, mitä edellä on esitetty, käypi ilmi, että 61024: sekä nämät edellytykset että puheena olevan määräyksen 61025: niihin perustuva valmistelu- ja antamistapa ovat soveltu- 61026: mattomat Suomen autonomiaan ja oikeusjärjestykseen, 61027: näihin kun kuuluu, että Suomessa on voimassa Suomen 61028: 30 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 61029: 61030: . laki ja että Suomen asioista määräykset ovat annettavat 61031: Suomen lainsäädännön tai hallinnon järjestyksessä. 61032: Kesäkuun 2 p:nä annetulla määräyksellä ei siis voi 61033: olla Suomelle annetun lainsäätämistoimen merkity:Stä. 61034: 61035: Paitsi että kesäkuun 2 p. annettu määräys on sovel- 61036: tumaton Suomelle vakuutettuun oikeuteen, muodostuisi 61037: se käytännössä Suomen asioille erittäin haitalliseksi ja 61038: turmiolliseksi. 61039: Tuhoisa asiain säännölliselle menolle ja valmistumi- 61040: selle olisi jo, niinkuin anomusehdotuksissa huomautetaan, 61041: se viivytys, jonka alaisiksi Suomen asiat tämän määräyk- 61042: sen mukaan käsiteltyinä joutuisivat. Suomen asiat tulisi- 61043: vat käsiteltäviksi laajan Venäjän monilukuisten asiain 61044: ohella. Keisarikunnan hallitusvirastoilla ei olisi tilaisuutta 61045: niitä käsitellä muuta kuin monien varsinaisten tehtäväinsä 61046: lomassa, milloin ne näiltä siihen aikaa saisivat. Ja viivy- 61047: tys, joka tästä johtuisi, tulisi kohtaamaan kaikkia Suo- 61048: men asioita, jotka vaativat korkeimman vallan ratkaisua, 61049: siis sellaisiakin, jotka eivät millään tavoin koske Keisari- 61050: kuntaa. Ja tätä laatuahan ovat kaikkein useimmat pu- 61051: heenaolevistakin asioista. 61052: Tämä näkyy erittäin selvästi niistä asioista, joista 61053: Suomen kenraalikuvernööri kesäkuun 2 p:n määräyksen 61054: nojalla on antanut ilmoituksen Ministerineuvoston pu- 61055: heenjohtajalle. Valiokunta on saanut näistä asioista luet- 61056: telon, joka ulottuu tämän vuoden kesäkuun alusta vii- 61057: me kuluneen syyskuun r8 p:ään. Luettelo käsittää 45 61058: korkeimman vallan ratkaisua vaativaa Suomen asiaa. 61059: Miltei kaikki ovat sellaisia, etteivät johdu Suomen suh- 61060: teesta Venäjään eivätkä millään muullakaan tavoin koske 61061: Keisarikunnan etuja. Niinpä on Ministerineuvostoon lä- 61062: hetetty asiakirjat, jotka koskevat leimasuostuntaa, peli- 61063: korttisuostuntaa, ohjesääntöisen haureuden lakkautta- 61064: miskustannuksia, meijeriopetusta, karjanhoidon opetusta, 61065: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 31 61066: 61067: Mustialan maanviljelysopiston uudestij ärj estelyä,Fs-luok- 61068: kaisen suomalaisen tyttökoulun perustamista Tampereelle 61069: ja sen vuosirahasäännön vahvistamista, 1907 vuoden 61070: Valtiopäiväin anomusta, joka koskee lakia kalastuksesta 61071: ja kalastuselinkeinosta, Perttulan heikkomielisten hoito- 61072: laitoksen ottamista valtion haltuun, ehdotusta asetuk- 61073: seksi Lapinlahden keskuslaitoksesta mielenvikaisia var- 61074: ten, varojen myöntämistä mielenvikaisten vastaanotto- 61075: laitosten uudestaanjärjestämiseksi Turussa, Viipurissa, 61076: Oulussa ja Mustasaaressa, evankelis-luterilaisen papiston 61077: palkanmaksun uudestaan järjestämistä ja pappisvirka- 61078: talojen hallintoa, Aleksanterin Yliopiston lehtoreja koske- 61079: vien säännösten muuttamista, varojen määräämistä salin 61080: järjestämiseksi yliopistossa oikeuslääkeopillisia avauksia 61081: varten, varojen määräämistä maa-alan hankkimiseen 61082: yliopistolle Meilansin tilasta y. m. 61083: Puheena olevan määräyksen soveltamisesta on seu- 61084: rannut, että Ministerineuvoston puheenjohtajalle niinikään 61085: on lähetetty kaikki sanottuna aikana alamaisesti esiteltä- 61086: viksi valmistuneet Eduskunnalle annettavat armolliset esi- 61087: tykset, vaikkakin näiden joukossa on ollut sellaisia, jotka 61088: jo aikaisemmin kaksikin kertaa ovat saavuttaneet armol- 61089: lisen hyväksymisen, mutta jotka olivat uudestaan Edus- 61090: kunnalle annettavat syystä että Eduskunta ei aikaisem- 61091: milla valtiopäivillä ollut ehtinyt niitä loppuun käsitellä. 61092: Näihin kuuluvat m. m. esitykset teiden tekemisestä ja kun- 61093: nossapidosta maalla, kyytitoimesta, elinkeinolaista, hir- 61094: ven metsästämisestä sekä maanvuokrasta maalla, ja niistä 61095: ovat ainoastaan viimeksimainitut kaksi, esitys maanvuok- 61096: rasta kuitenkin melkoisesti myöhästyneenä, saapuneet 61097: näille valtiopäiville, muut sitä vastoin ovat jääneet koko- 61098: naan tulematta. 61099: Erittäin haitallinen tulisi myöskin se viivytys ole- 61100: maan, joka, useimmissa tapauksissa aivan suotta, Minis- 61101: terineuvoston lausunnon hankkimisen vuoksi tulisi koh- 61102: taamaan Eduskunnan hyväksymien uusien lakien vahvis- 61103: 32 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 61104: 61105: tamista. Kun tarpeellisten, usein erittäin kiireellisten pa- 61106: rannusten toteuttaminen viipyisi, pidentyisi se epävarmuu- 61107: den tila, mikä saattaa syntyä oloissa, joiden uudestajär- 61108: jestäminen lainsäädännön kautta on vireillä. 61109: Näidenhaittojen ja häiriöiden lisäksi tulisi vihdoin seikka, 61110: jonka täytyy Suomen kansassa synnyttää mitä suurinta 61111: huolta. Keisarikunnan hallituslaitokset ovat sovelletut 61112: Venäjän olojen mukaan ja nämät määräävät niiden toi- 61113: minnan. Suomen olot, jotka kauttaaltaan ovat toisen- 61114: laiset, ovat Keisarikunnan viranomaisille tuntemattomat. 61115: Pelätä täytyisi jo tämän vuoksi että Suomen tarpeet eivät 61116: voisi tulla Keisarikunnan Ministerineuvostossa huomioon- 61117: otetuiksi ja että sen johdosta Suomen todelliset edut 61118: joutuisivat sen tärkeimpäin asiain ratkaisussa syrjäyte- 61119: tyiksi näkökohtain tieltä, jotka olisivat vieraat tämän 61120: maan tarpeille. 61121: Kaiken tämän johdosta Suomen hallinto ja lainsää- 61122: däntö puheenaolevan määräyksen toimeenpanon kautta 61123: joutuisi tuntuvaan riippuvaisuuteen Keisarikunnan hal- 61124: lituslaitoksista, joka panisi koko Suomen autonomian 61125: vaaran alaiseksi. Se asema, johon Suomi täten joutuisi, 61126: olisi kokonaan vastoin niitä tarkoitusperiä, jotka olivat 61127: johtavina Suomen valtio-oikeudellista asemaa perustettaessa 61128: ja jotka eräs senaikuinen venäläinen valtiomies, täysin 61129: sopusoinnussa Aleksanteri l:n korkeiden tarkoitusperien 61130: kanssa, lausui sanoessaan: >>Suomi on valtio eikä kuverne- 61131: mentti. Niinpä ei sitä voida hallita ohimennen ja lukuisain 61132: juoksevien asiain ohella>>. 61133: 61134: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa seuraa, että 61135: Keisarikunnan etuja Suomen asiain hoidossa on tarkoin 61136: varteenotettava. Niinpä on myöskin luonnollista, että 61137: Suomen asiain valmistelun ja esittelyn järjestyksen tulee 61138: olla sellainen, että Keisarikunnan edut tulevat vaarinote- 61139: tuiksi. Mutta epäilemätöntä on, että tätä varten sellai- 61140: nen järjestely ei ole tarpeen, joka sisältyy puheena ole- 61141: vaan kesäk. 2 p:nä annettuun määräykseen. 61142: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 33 61143: 61144: Jo siitä asemasta, jossa Suomi on Venäjän valtakun- 61145: nassa, johtuu, että Keisarikunnalla aina on tilaisuus val- 61146: voa sitä, että Suomen lainsäädännössä ja hallinnossa ei ta- 61147: pahdu mitään, joka olisi Keisarikunnan tai valtakunnan 61148: etuja vastaan. Venäjän Keisari on samalla Suomen Suuri- 61149: ruhtinas, ja ilman hallitsijan vahvistusta ei Suomessa 61150: voida lakia muuttaa eikä uutta säätää. Edelleen on hal- 61151: litsijana, kun hän, milloin jonkun Suomen asian katsotaan 61152: koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saattaa kysyä 61153: neuvoa myöskin venäläisiltä neuvonantajiltaan, tilaisuus 61154: kaikissa tapauksissa hankkia kaikki se selvitys Keisari- 61155: kunnan viranomaisilta, mikä katsotaan Keisarikunnan 61156: etujen vaarinottamista varten tarpeelliseksi. Suomen val- 61157: tiollinen historia osottaakin, että kaikissa tärkeissä ta- 61158: pauksissa, joissa Keisarikunnan etuja tavalla tai toisella 61159: koskevia Suomen asioita on ollut ratkaistava, asianomai- 61160: set venäläiset viranomaiset ovat tämän johdosta olleet 61161: tilaisuudessa niissä valvomaan Keisarikunnan etuja. Vih- 61162: doin on huomattava, että Suomen kenraalikuvernööriksi, 61163: joka on Suomen Senaatin puheenjohtaja ja maan toimeen- 61164: panevan hallituksen päällikkö, voidaan nimittää venä- 61165: läinen mies ja että näin ollen erityisiä takeita on olemassa 61166: siitä, että Suomen hallituksessa Keisarikunnan etuja ei 61167: loukata. Mitä erikseen tulee korkeimman vallan ratkaisua 61168: vaativiin asioihin, saattaa kenraalikuvernööri kaikista 61169: tällaisista asioista antaa erityisen lausunnon ja siinä ehdot- 61170: taa ne toimenpiteet, joita hän saattaa katsoa tarpeellisiksi 61171: Keisarikunnan etujen valvomista varten. 61172: Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puolelta 61173: on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain valmis- 61174: telun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on ollut voi- 61175: massa, ole tyydyttävä, niin olisi Valiokunnan mielestä 61176: Eduskunnan syytä julki lausua, että Eduskunta, siinä ta- 61177: pauksessa että Keisarillinen Majesteetti katsoo muutoksia 61178: Suomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu- ja 61179: esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa pe- 61180: 3 61181: 34 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 61182: 61183: rustuslainmukaisesti käsiteltäväkseen armollisen esityksen 61184: asiasta. 61185: 61186: Valiokunnan mielestä, olisi siinä alam. anomuksessa, 61187: jonka Eduskunta Valiokunnan ehdotuksen mukaan tekisi 61188: Keisarilliselle Majesteetille, tämän mietinnön pääasiallisen 61189: sisällyksen ohessa esitettävä vielä seuraavaa: 61190: Suomen kansa onsen satavuotiskauden aikana, joka on 61191: kulunutsiitäkuin Suomiyhdistettiin Venäjän valtakuntaan, 61192: Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ja Hänen Korkeiden 61193: Edeltäjäinsä valtikan alla, saanutelääjakehittyäerityisenä 61194: kansakuntana lain-alaisen yhteiskuntajärjestyksensä ja sen 61195: sisällisen itsenäisyyden suojassa, jonka ikuisesti muistet- 61196: tava Keisari Aleksanteri I sille ylevämielisesti vahvisti. 61197: Niiden etujen joukossa, jotka sen valtiosääntö antaa, on 61198: Suomen kansa aina pitänyt kallisarvoisimpiin kuuluvana 61199: välitöntä suhdetta Korkeaan Hallitsijaansa. 61200: Suomen kansa uskoo, että Keisarillinen Majesteetti 61201: suostumaHa puheena oleviin määräyksiin tämän vuoden 61202: ~ou~~\ 61203: esa . 61204: 20 61205: p:lt~ _ ei ole tahtonut järkyttää Suuriruhtinaskun- 61206: p. p: ta 61207: nan oikeusjärjestystä, vaan ainoastaan tarkoittanut Kei- 61208: sarikunnan etujen vaarinottamista. Siinä vakaumuk- 61209: sessa ettei se sisällinen itsenäisyys, joka on Suomelle 61210: vakuutettu, ole ristiriidassa Venäjän valtakunnan todel- 61211: listen etujen kanssa, uskaltaa Suomen kansa luottamuk- 61212: sella odottaa, että Keisarillinen Majesteetti on suova Suo- 61213: men kansan myöskin, mitä tulee Suomen asiain valmis- 61214: teluun ja esittelyyn Keisarilliselle }Y.Iajesteetille, nauttia 61215: Suomelle sen perustuslakien mukaan tulevaa oikeutta 61216: ja senvuoksi on armollisesti määräävä, että Suomen 61217: asiain käsittelyn järjestys tämän mukaiselle kannalle 61218: oikaistaisiin. 61219: 61220: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun~ 61221: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Ma- 61222: jesteetilta alamaisesti anoisi: 61223: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 35 61224: 61225: että Suomelle säilytettäisiin tämän maan 61226: lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain asiain 61227: valmisteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden 61228: sille perustuslain mt-tkaan tuleva oikeus, sekä 61229: että Suomen asiain käsittelyn järjestys tämän- 61230: mukaiselle kannalle oikaistaisiin. 61231: 61232: 61233: 61234: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 61235: Setälä, varapuheenjohtaja Ahmavaara, jäsenet Aalle, 61236: Aro, Estlander, Hultin, Ingman, Kuusinen, Lagerlöf, 61237: Leivo, Yrjö Mäkelin, Mömmö, Nevanlinna, G. G. Rosen- 61238: qvist, Tuomikoski ja Valavaara sekä osittain varajäsenet 61239: Koponen ja Vesa. 61240: 61241: Helsingissä 29 p:nä lokakuuta 1908. 61242: 36 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37. 61243: 61244: 61245: 61246: 61247: Vastalause. 61248: 61249: Valiokunnan mietinnössä on kyllä useampiakin koh- 61250: tia, joissa joko ilmaistu kanta tahi sanontatapa ei ole 61251: sellainen kuin meidän mielestämme Suomelle kuuluvaa 61252: oikeutta tarkasti valvottaessa oikeastaan pitäisi olla, taikka 61253: sitte on joku meidän mielestämme hyvinkin tärkeä seikka 61254: jätetty kokonaan mainitsematta. Mutta vaikkapa suurella 61255: suvaitsevaisuudella kaiken muun vielä voisimmekin sulat- 61256: taa, emme sitä voi tehdä sen mietintöön otetun ajatuksen 61257: suhteen, joka on lausuttu sivuilla 33 ja 34 seuraavin 61258: sanom: 61259: :. Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puo- 61260: lelta on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain 61261: valmistelun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on ollut 61262: voimassa, ole tyydyttävä, niin olisi Valiokunnan mielestä 61263: Eduskunnan syytä julki lausua, että Eduskunta, siinä 61264: tapauksessa että Keisarillinen Majesteetti katsoo muutok- 61265: sia Suomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu- 61266: ja esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa 61267: perustuslainmukaisesti käsiteltäväkseen anuollisen esityk- 61268: sen asiasta., 61269: Kun me emme mitenkään voi tuolla tavQin seurata 61270: valiokunnan enemmistöä mitä ilmeisimmän suomettare- 61271: laisen myöntyväisyyspolitiikan Iiukkaille poluille, ehdo- 61272: tamme: 61273: Vastalause. 37 61274: 61275: että eduskunta palauttaisi mietinnön pe- 61276: rustuslakivaliokuntaan siinä tarkotuksessa, että 61277: yllämainittu kohta siitä poistettaisiin. 61278: 61279: Helsinki 29 p. lokak. 1908. 61280: 61281: Iida Aalle. Yrjö Mäkelin. 61282: Verner Aro. P. J. Mömmö. 61283: 0. W. Kuusinen. N. Valavaara. 61284: Liite. 61285: 61286: Suomennos. 61287: 61288: 61289: 61290: 61291: Armollisesti "ah"istettu Ministerineu(!oston päätös. 61292: 61293: Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain 61294: käsittelyjärjestyksestä. 61295: 61296: Ministerineuvostolle annetun valtakunnan eri hallin- 61297: tohaarojen toiminnan yhdistämistä tarkoittavan tehtävän 61298: mukaisesti sekä Valtakunnan Perustuslakien 10 ja 11 ar- 61299: tiklan nojalla (Lak. kok. I nid. 1 osa, v. 1906 painos) 61300: on Ministerineuvosto Suomen asiain käsittelyjärjestykseen 61301: nähden säädettäväksi esittänyt: 61302: 1) Ministerineuvoston tehtäväksi annetaan punnita, 61303: mitkä esille tulevat Suomen Suuriruhtinaanmaan asiat kos- 61304: kevat samalla Keisarikunnan etuja ja sentähden vaativat 61305: lähempää harkintaa Ministeriöiden ja Ylihallitusten puo- 61306: lelta. 61307: 2) Tämän mukaisesti, samalla kuin Suomen Kenraali- 61308: kuvernööri lähettää Suomen Ministeri-Valtiosihteerille 61309: asioita alamaisesti esiteltäviksi, lähettää hän toisen kappa- 61310: leen niitä, oman lausuntonsa ja asiaan kuuluvien asia- 61311: kirjain seuraamina, Ministerineuvoston Puheenjob tajalle 61312: mainitussa Neuvostossa käsiteltäviksi. 61313: 3) Edellisessä (2) kohdassa mainittuihin asioihin kuu- 61314: luvat: 1) ehdotukset sekä eduskunta- että hallinnollisiksi 61315: laeiksi Suomen Suuriruhtinaanmaata varten ; 2) ehdotuk- 61316: set Suomen eduskunnalle annettaviksi armollisiksi esityk- 61317: siksi; 3) eduskunnan alamaiset anomukset ja esitykset ja 61318: 4) Keisarillisen Suomen Senaatin alamaiset esitykset, jotka 61319: koskevat: a) hallintoasioita, joilla on yleinen merkitys; 61320: b) Armollisen luvan hankkimista lakiehdotusten ja edus- 61321: 39 61322: 61323: kunnalle annettavien esitysten laatimiseen, sekä c) edus- 61324: kunnan anomuksia ja esityksiä. 61325: 4) Ministerineuvoston ennakolta tarkastettaviksi an- 61326: netaan myöskin ne Suomen Kenraalikuvernöörin tahi 61327: Ministeri-Valtiosihteerin omasta alotteesta laatimat ehdo- 61328: tukset alamaisiksi esittelyiksi, jotka koskevat 3:ssa koh- 61329: dassa mainittuja asioita. 61330: 5) Saatuaan ylempänä (3 ja 4 kohd.) mainitut ehdo- 61331: tukset, ilmoittaa Ministerineuvoston Puheenjohtaja, mah- 61332: dollisimman pian, Suomen Kenraalikuvernöörilie tahi 61333: Ministeri-Valtiosihteerille, riippuen siitä, kummanko alot- 61334: teesta ehdotus on tehty, Neuvoston lausunnon kyseessä 61335: olevasta asiasta, eikä ilman tällaista lausuntoa asiasta 61336: voida Hänen Majesteetilleen Keisarilie esitellä. 61337: 6) Siinä tapauksessa, että Ministerineuvosto ei katso 61338: voivansa yhtyä Suomen Suuriruhtinaanmaan asianomais- 61339: ten viranomaisten ehdottamaan asian käsittelyyn ja rat- 61340: kaisuun, tahi, että Ministeri-Valtiosihteeri ei yhdy Minis- 61341: terineuvoston lausuntoon, esittelevät Suomen Kenraali- 61342: kuvernööri ja Ministeri-Valtiosihteeri alamaisesti kysy- 61343: myksessä olevan asian ainoastaan yhdessä Ministerineu- 61344: voston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan asianomaisen 61345: Ministerin kanssa. 61346: 7) Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-Valtiosih- 61347: teeri ilmoittavat viipymättä Ministerineuvoston Puheen- 61348: johtajalle heidän esityksestään (3 ja 4 koht.) annetut 61349: Armolliset käskyt sekä lähettävät hänelle jäljennökset 61350: Annollisen vahvistuksen saavuttaneista asetuksista ja 61351: esityksistä, niin myös itse alamaisista esitysmemoriaa- 61352: leista. 61353: Hänen Majesteettinsa Keisari on toukokuun 20 61354: p:nä 1908, Armossa suvainnut vahvistaa tämän pää- 61355: töksen. 61356: 40 61357: 61358: Suomennos. 61359: 61360: 61361: 61362: 61363: Årmollisesti (Jah"istettu M inisterineu(Joston päätös. 61364: Suomen Kenraalikuvernöörin nimittä.mis- ja 61365: erottamistavasta. 61366: Ministerineuvosto on valtakunnan perustuslakien 10 61367: ja 11 artiklan nojalla (Lak. kok., I nid., 1 osa, v. 1906 61368: painos) esittänyt Suomen Kenraalikuvernöörin ja hänen 61369: Apulaisensa nimittämis- ja erottamistavan suhteen sää- 61370: dettä väksi : 61371: 1) Suomen Kenraalikuvernööri ja hänen Apulaisensa 61372: nimitetään ja erotetaan Korkeimmanomakätisesti allekir- 61373: joitetuilla Armollisilla käskykirjeillä Hallitsevalle Senaa- 61374: tille ja Hänen Majesteettinsa päiväkäskyllä, säädetyssä 61375: järjestyksessä. 61376: 2) Jäljennökset Korkeimmanomakätisesti allekirjoite- 61377: tnista Armollisista käskykirjeistä mainittujen (1 koht.) 61378: virkamiesten nimittämisestä ja erottamisesta lähettää Suo- 61379: men Kenraalikuvernööri Keisarilliselle Suomen Senaatille 61380: asianomaisia toimenpiteitä varten sekä Suomen Sunriruh- 61381: tinaanmaan Ministeri-Valtiosihteerille tiedoksi. 61382: Hänen Majesteettinsa Keisari on tammikuun 11 p:nä 61383: 1908 Armossa suvainnut vahvistaa tämän päätöksen. 61384: 61385: 61386: 61387: 61388: Helsinki 1908. K. F. Puromiehen kirjapaino. 61389: 1908. II Vp.- Edusk. aoom. - Ano•usmiet. N:o 37. 61390: 61391: 61392: 61393: 61394: Suomen Eduskunnan alamainen 61395: anomus, joka koskee Suomen asiain valmis- 61396: telun ja alamaisen esittelyn säilyttämistä pe- 61397: rustuslainmukaisella kannalla. 61398: 61399: 61400: 61401: 61402: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari 61403: ja Suuriruhtinas l 61404: 61405: 61406: 61407: 61408: Keisarikunnan virallisessa sanomalehdessä olleen tie- 61409: donannon mukaan on Teidän Keisarillinen Majesteettinne 61410: 20 P· toukok. nyt kuluvaa vuotta suvainnut armollisesti vah- 61411: z p. kesäk. 61412: 2 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37. 61413: 61414: vistaa Keisarikunnan Ministerineuvoston tekemän ehdo- 61415: tuksen säännöksiksi, jotka olisivat annettavat Keisarikun- 61416: nan etuja koskevain Suomen asiain käsittelyn järjes- 61417: tyksestä. 61418: Puheenalainen määräys sisältää erinäisiä tärkeitä 61419: säännöksiä, jotka on tarkoitettu Suomen lainsäädäntö- ja 61420: hallintoasiain käsittelyssä vaarinotettaviksi ja erinäisten 61421: Suomen viranomaisten noudatettaviksi, ja jotka sisältävät 61422: muutoksia siihen, mitä näistä asioista on ollut säädettynä 61423: ja noudatettuna. Kuitenkaan ei sitä ole annettu Suomen 61424: lainsäädännön järjestyksessä, vaan yksinomaan venäläi- 61425: senä asetuksena. 61426: Suomen kansa ei voi olla näkemättä tämän mää- 61427: räyksen sisällyksessä ja syntytavassa syvällekäypää poik- 61428: keusta siitä sisällisestä itsenäisyydestä ja oikeusjärjestyk- 61429: sestä, mikä on Suomelle juhlallisesti vakuutettu ja jonka 61430: säilyttämisestä loukkaamattomana Suomen kansan kan- 61431: sallisen menestyksensä kallisarvoisimpana ehtona täytyy 61432: järkähtämättä kiinni pitää. 61433: 61434: 61435: 61436: Kun Suomi yhdistettiin Venäjän valtakuntaan, vah- 61437: visti Keisari Aleksanteri I, Venäjän valtiovallan haltiana, 61438: Suomen uskonnon ja perustuslait. Tämä tapahtui Por- 61439: voon valtiopäivillä maaliskuun 27~ päivänä 1809 kaikille 61440: Suomen asujamille annetulla armollisella vakuutuksella, 61441: jossa Keisari lausui tahtoneensa ,vakuuttaa ja vahvistaa 61442: Maan Uskonnon ja Perustuslait sekä ne Eri- ja muut 61443: oikeudet, joita itsekukin Sääty mainitussa Suuriruhtinas- 61444: kunnassa erittäin ja kaikki sen asuja111et yhteisesti, 61445: niin ylhäisemmät kuin alhaisemmat, tähän asti Val- 61446: tiosaannön mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyt- 61447: tää kaikki nämä edut ja asetukset lujina ja jär- 61448: kähtämättäminä täydessä voimassa". Tästä vakuutuk- 61449: sesta lausuu Keisari Aleksanteri I kaikille Suomen 61450: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 3 61451: 61452: asujamille maan säätyjen tekemän uskollisuuuden ja kuu- 61453: liaisuuden valan johdosta antamassaan armollisessa julis- 61454: tuksessa 23 p:lt~ maal~skuuta 1809 että hän oli sen kautta tah- 61455: 4 p:lta huhtikuuta ' 61456: tonttt ,juhlallisella, heidän ( säätyjen) läsnäollessansa 61457: annetulla ja Korkeimman Temppelissä julistetulla Kirjalla 61458: vakuuttaa ja vahvistaa heille heidän Uskontonsa ja Perus- 61459: tuslakiensa säilyttämisen". 61460: Keisari Aleksanteri I huomautti itse tämän juhlallisen 61461: vakuutuksen merkitystä myöskin sanoessaan valtaistuin- 61462: puheessaan Porvoon valtiopäiviä avattaessa, että hän oli 61463: luvannut ylläpitää maan valtiosäännön ja sen perustuslait 61464: ja katsovansa säätykokousta Suomen valtiollisen olemassa- 61465: olon lähtökohdaksi. Saman ajatuksen ilmaisi Keisari 61466: myöskin Porvoon valtiopäiväin lopettajaispuheessa lau- 61467: suessaan, että Suomen kansa oli korotettu ,kansakuntain 61468: joukkoon" ( ,place desormais au rang des nations"), että 61469: se oli ,lakiensa vallan alla" ( ,sous 1' empire de ses lois") 61470: ja , vapaana sisäisissä asioissaan" ( ,libre dans l'inte- 61471: rieur"). 61472: Se Suomen valtio-oikeudellinen asema, joka oli perus- 61473: tettu Porvoon valtiopäivillä, oli jo tosiasia, kun rauhan- 61474: sopimus Venäjän ja Ruotsin välillä ~- 17 61475: päivänä syyskuuta 61476: 1809 tehtiin. Rauhansopimuksen kautta, jossa Ruotsi 61477: Venäjälle luovutti Suomen, ei tapahtunut mitään muu- 61478: tosta tässä, vaan tunnustettiin mitä Porvoon valtiopäivillä 61479: oli tapahtunut. 61480: Tämä selviää rauhansopimuksen VI :unesta kohdasta, 61481: jossa sanotaan: ,Kun Hänen Majesteettinsa koko Venä- 61482: jän valtakunnan Keisari jo on antanut mitä selvimmät 61483: todistukset siitä lempeä- ja oikeamielisyydestä, jolla Hänen 61484: Majesteettinsa on päättänyt hallita Hänen nyt hankki- 61485: miensa maitten asukkaita, jalomielisesti ja vapaasta tah- 61486: dostansa vakuuttaessansa heille heidän uskontonsa, omis- 61487: tusoikeutensa ja erioikeuksiensa vapaan harjoittamisen, 61488: katsoo Hänen Ruotsin Majesteettinsa itsensä siten vapau- 61489: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 61490: 61491: tetuksi muuten niin pyhästä velvollisuudesta tehdä siinä 61492: suhteessa ehtoja entisten alamaistensa hyväksi." 61493: Puheenalainen kohta sisältää sananmukaisesti tosin, 61494: että Venäjän Keisari oli vakuuttanut Suomen asukkaille 61495: ,heidän uskontonsa, omistusoikeutensa ja erioikeuksiensa 61496: vapaan harjoittamisen." Nämä sanat eivät siis täysin 61497: vastaa sen vakuutuksen sanamuotoa, jonka Keisari Alek- 61498: santeri I ~ 27 61499: päivänä maaliskuuta 1809 oli antanut maan 61500: uskonnon ja perustuslakien sekä säätyjen ja yksityisten 61501: erioikeuksien säilyttämisestä. Ei saata kuitenkaan olla 61502: epäilystäkään siitä, että tarkoitus oli niillä viitata Keisarin 61503: sanottuun vakuutukseen sen valtiosäännön säilyttämisestä, 61504: jota Suomi oli yhdistettynä Ruotsiin nauttinut. Vaikka- 61505: kin tulkitsisi sanaa ,erioikeudet" niin ahtaasti, että se 61506: tarkoittaisi maan sääclyille erityisesti vakuutettuja eri- 61507: oikeuksia, niin seuraisi näidenkin erioikeuksien vahvis- 61508: tamisesta, että Suomelle samalla oli vahvistettu valtio- 61509: saantö. Sillä kunkin säädyn tärkein erioikeus juuri oli 61510: saada säätynä yhdessä muiden säätyjen kanssa muodostaa 61511: kansaneduskunta sekä yhdessä hallitsijan kanssa valtio- 61512: päivillä käyttää lainsäätämisvaltaa. 61513: Rauhansopimuksen IV :nteen kohtaan otetuilla sa- 61514: noilla: ,nämä läänit ( s. o. ne osat Suomea, jotka olivat 61515: kuuluneet Ruotsiin, sekä osa Länsipohjaa) - - - kuu- 61516: luvat tästä lähtien täydellä omistusoikeudella ja suvereni- 61517: teetillä Venäjän valtakunnalle ja pysyvät siihen liitet- 61518: tyinä", lausutaan Venäjän suvereniteetin vieraiden valto- 61519: jen suhteen tulleen käsittämään myöskin Suomen, joten 61520: Suomi kansainvälisessä suhteessa oli oleva osa Venäjän 61521: valtakuntaa. 61522: Venäjän ja Suomen välinen oikeudellinen suhde sel- 61523: laisena kuin se perustettiin Porvoon valtiopäivillä on ollut 61524: olemassa kokonaisen vuosisadan. Kaikki Keisari Alek- 61525: santeri I :sen korkeat seuraajat ovat kukin puolesiansa 61526: juhlallisella hallitsijavakuutuksella luvanneet pitää Suo- 61527: men perustuslait järkähtämättäminä voimassa. 61528: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 5 61529: 61530: Historiallisten ja oikeudellisten tosiasiain johdosta on 61531: siis Suomi, samalla kuin se on erottamattomasti yhdistetty 61532: Venäjän kanssa yhdeksi valtakunnaksi, tässä valtakun- 61533: nassa maa, jolla on oma, sen perustuslakeihin sisältyvä 61534: valtiosääntö. Tästä seuraa, että Suomi on erityinen lain- 61535: säädäntö- ja hallintoalue. Ne lait, joiden mukaan Suomea 61536: on hallittava, ovat valmisteltavat ja säädettävät siinä jär- 61537: jestyksessä ja sillä tavalla, kuin Suomen perustuslait ja 61538: lailliset asetukset määräävät, ja ovat asianmukaisella ta- 61539: valla täällä noudatettaviksi julkaistavat. 61540: Suomen valtiosäännön mukaan harjoittavat hallitsija 61541: ja eduskunta yhdessä lainsäädäntöoikeutta maassamme. 61542: Pääasiallisesti käytännön nojalla on kuitenkin voimassa, 61543: että hallitsija yksin saa säätää n. s. taloudellisen eli hal- 61544: linnollisen lainsäädännön alalla, mutta täten annetut ase- 61545: tukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa, jotka ovat 61546: syntyneet kansaneduskunnan myötävaikutuksella. 61547: Miten perustuslaki on säädettävä, muutettava, selitet- 61548: tävä tahi kumottava, säädettiin myöhemmin myöskin 61549: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II :sen r 5 päivänä 61550: huhtikuuta r869 vahvistaman Valtiopäiväjärjestyksen 61551: 71 § :ssä, ja nyt voimassa olevassa Valtiopäiväjärjestyk- 61552: sessä 20 päivältä heinäkuuta r9o6 on säännöksiä tästä 61553: asiasta 29, 6o ja 8o § :ssä. 61554: Suomen perustuslait vahvistettiin ilman ehtoja ja ra- 61555: joituksia; se julkinen valta, jota Suomen valtiosäännön 61556: nojalla käytetään, ulottuu sentähden kaikkiin valtiotehtä- 61557: viin ilman muita rajoituksia, kuin mitkä ovat välttämättö- 61558: miä seurauksia siitä suhteesta, joka syntyi r8o9, ja jotka 61559: silloin katsottiin itsestään selviksi ja sen jälkeen vuosi- 61560: sadan ajan ovat olleet voimassa. 61561: 61562: Suomen valtiosäännön pääperusteita on periaate, joka 61563: vanhimmista ajoista alkaen on sisältynyt Ruotsin oikeu- 61564: teen, nimittäin että hallitsijan tulee hallita maata ainoastaan 61565: kotimaisten miesten avulla. Eri aikoina on lainsäädäntö 61566: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 61567: 61568: useammallakin tavalla teroittanut tämän periaatteen ehdo- 61569: tonta noudattamista ja on se nimenomaan lausuttuna 61570: myöskin 1772 vuoden Hallitusmuodossa ja 1789 vuoden 61571: Yhdistys- ja Vakuuskirjassa. Koska Suomi, kun se 61572: _ yhdistettiin Venäjän kanssa, sai perustuslakeinansa pitää 61573: ne perustuslait, jotka sillä ennen oli ollut yhdessä Ruotsin 61574: kanssa, ja siis Ruotsin valtiosääntö tuli voimaan Suomen 61575: valtiosääntönä, niin seurasi siitä, että mitä siinä oli sää- 61576: dettynä Ruotsin valtakunnasta, tuli koskemaan Suomea. 61577: Näiden perustuslakien mukaan tulee Suomen virkamies- 61578: ten olla Suomen miehiä ja niiden viranomaisten, joita 61579: hallitsija käyttää apunaan hoitaessaan maan hallitusta, 61580: olla suomalaisia viranomaisia, s. o. viranomaisia, jotka 61581: toimivat Suomen lain nojalla ja asetetaan virkoihin sekä 61582: niistä erotetaan Suomen lain mukaan. 61583: Siitä periaatteesta, että maan viroissa saattaa käyttää 61584: ainoastaan maan omia miehiä, on Suomen perustuslaeissa 61585: yksi poikkeus. Hallitusmuodon ro § :n mukaan voidaan 61586: valtakunnan virkoihin asettaa ulkomaan miehiä, jos he 61587: ,loistavilla ja suurilla ominaisuuksilla voivat tehdä valta- 61588: kunnalle suurta kunniata ja merkillistä hyötyä." Kuiten- 61589: kin on ilmeistä, ettei tästä poikkeuksesta missään tapauk- 61590: sessa voida johtaa oikeutta virkavallan antamiseen Suo- 61591: messa muulle kuin Suomen viranomaiselle. 61592: Puheenaolevat perustuslain säännökset eivät koske 61593: ainoastaan määrättyjä hallitusasioita, vaan ovat yleistä 61594: laatua. Ne sisältävät siis myöskin sen, että Suomen asiain 61595: valmistelemisen esittelyä varten hallitsijalle tulee tapah- 61596: tua suomalaisten viranomaisten kautta. 61597: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa johtuu, että 61598: erinäiset lainsäädäntö- tahi hallintotoimenpiteet, joihin 61599: Suomen tulee oikeusjärjestyksensä mukaisesti ryhtyä jon- 61600: kin valtakunnan tarpeen tyydyttämiseksi, saattavat käydä 61601: tarpeellisiksi. Niinikään seuraa Suomen ja Venäjän väli- 61602: sestä suhteesta, että erinäiset Suomen Suuriruhtinaanmaan 61603: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 1 61604: 61605: omista tarpeista johtuvat lainsäädäntö- ja hallintoasiat 61606: saattavat koskea myöskin Keisarikunnan etuja. 61607: Suomen perustuslakien säännökset siitä, että maata 61608: on hallittava ainoastaan suomalaisten viranomaisten 61609: avulla, eivät estä Keisaria ja Suuriruhtinasta käskemästä 61610: että tätä laatua olevista Suomen asioista on ennen niiden 61611: alamaista esittelemistä ja armollista ratkaisua hankittava 61612: Keisarikunnan viranomaisten lausunto, mikäli asia koskee 61613: Keisarikunnan etuja. 61614: Se toimi Suomen asiain käsittelyssä, joka tämän mu- 61615: kaisesti saattaa Keisarikunnan viranomaisella olla, rajoit- 61616: tuu kuitenkin tässä kosketeltua laatua oleviin asioihin ja 61617: tarpeelliseksi katsotun lausunnon antamiseen. Sillä se 61618: oikeusperuste, joka oikeuttaa mainitun toimen, on ole- 61619: massa ainoastaan sikäli, kuin Suomen asioissa jokin Kei- 61620: sarikunnan etu joutuu kysymykseen. Nämätkin asiat ovat 61621: Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasioita ja laajempi venä- 61622: läisen viranomaisen toimi niiden käsittelyssä joutuisi risti- 61623: riitaan niiden Suomen perustuslakien säännösten kanssa, 61624: joiden mukaan ainoastaan Suomen viranomainen on 61625: oikeutettu suorittamaan suomalaisia virkatehtäviä. 61626: Samoista syistä tulee venäläisen viranomaisen toimen 61627: puheenaolevissa asioissa rajoittua lausunnon antamiseen 61628: kysymyksessä olevasta toimenpiteestä ainoastaan sikäli, 61629: kuin se koskee Keisarikuntaa tai sen etuja. 61630: Edellä esitetystä selviää lopuksi, että Keisarikunnan 61631: viranomaisen toimi erinäisten Suomen asiain käsittelyssä 61632: ei saata sisältää oikeutta sen määräämiseen, onko jokin 61633: asia sitä laatua, että siitä, Keisarikuntaa tai sen etuja 61634: koskevana, on hankittava Keisarikunnan viranomaisten 61635: lausunto. Sillä ei saata olla muiden kuin Suomen jul- 61636: kisen vallan organien asiana määrätä, millä tavalla mää- 61637: rätyn suomalaisen lainsäädäntö- tai hallintoasian käsitte- 61638: lyssä on meneteltävä. 61639: 61640: Suomen oikeusjärjestyksen mukaan Teidän Keisari!- 61641: 8 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37. 61642: 61643: lisen Majesteettinne Suomen Senaatin tulee olla Suomen 61644: korkeimpana hallituslaitoksena ja välittömässä suhteessa 61645: hallitsijaan. 61646: Tämän periaatteen, jonka mukaan Suomen hallitus 61647: on ollut järjestettynä koko sen vuosisadan, minkä Suomi 61648: on ollut yhdistettynä Venäjän valtakuntaan, lausui Suo- 61649: men Senaatin perustaja, Keisari ja Suuriruhtinas Alek- 61650: santeri I erityisellä selvyydellä julki siinä armollisessa 61651: julistuskirjassaan ~21 61652: päivältä helmikuuta 1816, jolla Hän 61653: antoi Suomen Senaatille sen nykyisen nimityksen. Keisari 61654: lausui siinä: 61655: ,Vakuutettuina siitä, että Valtiosääntöä (KOHCTIITy:o;ia) 61656: ja niitä Lakeja, jotka Suomen kansan luonteeseen, tapoi- 61657: hin ja sivistykseen soveltuvina ovat pitkän vuosijakson 61658: olleet sen yhteiskunnallisen vapauden ja levollisuuden pe- 61659: rustuksena, ei voi, saattamatta näitä vaaraan, supistaa eikä 61660: järkyttää, olemme Me tämän Maan Hallitseruisemme 61661: ensimäisestä hetkestä lähtien niin hyvin mitä juhlallisim- 61662: masti vahvistaneet saman Valtiosäännön ja Lait ynnä itse 61663: kullakin Suomen Kansalaisella niiden nojalla olevat vapau- 61664: det ja oikeudet, kuin myös, neuvoteltuamme Maan ko- 61665: koontuneiden Säätyjen kanssa, asettaneet erityisen Halli- 61666: tuksen, joka, Hallituskonseljimme nimisenä syntyperäi- 61667: sistä Suomen miehistä kokoonpantuna, on tähän asti 61668: Meidän nimessämme hoitanut Maan Siviilihallintoa ja 61669: oikeuden käyttöä viimeisessä oikeuspaikassa, riippumatta 61670: mistään muusta vallasta kuin lakien ja siitä, jota Me, 61671: Hallitsijana, niiden mukaan itse käytämme." 61672: Tässä on myöskin ilmaistuna, että Hallituskonseljin 61673: ei tullut toiminnassaan olla riippuvainen Keisarikunnan 61674: hallituslaitoksista. Tämä lausutaan vieläkin selvemmin 61675: toisessa kohdassa samaa armollista julistuskirjaa, jossa 61676: sanotaan: ,vieläkin ilmaistaksemme niitä aikomuksia, joita 61677: Me, perustaessamme tämän maan mam1tun paikal- 61678: lisen Hallituksen, olemme tarkoittaneet, sekä sen välitöntä 61679: suhdetta Meihin Itseemme, olemme nähneet soveliaaksi, 61680: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 9 61681: 61682: sen nimityksen mukaisesti, mikä Keisarikuntamme ja sen 61683: kanssa äskettäin yhdistetyn Puolan Kuningaskunnan kor- 61684: keimmilla Hallituslaitoksilla on, antaa myöskin Suomen 61685: Korkeimmaiie Hallitukselle nimen Meidän Suomen Se- 61686: naattimme, kuitenkaan muuttamatta sen nykyistä järjes- 61687: tysmuotoa ja vielä vähemmän sitä Valtiosääntöä ja niitä 61688: Lakeja, jotka Me Suoruelie olemme vahvistaneet ja tämän 61689: kautta vieläkin kaikin kohdin vakuutamme." Niinkuin 61690: tästä näkyy, oli siis Keisari Aleksanteri I :n nimenomai- 61691: sena tarkoituksena, että Suomen Senaatiiia tuli oiia sama 61692: asema ja merkitys Suomelle kuin Venäjän korkeimmalla 61693: haJlituslaitokseiia Keisarikunnalle. 61694: 61695: Se Suomen valtiosäännön periaate, että maata on 61696: haiiittava suoma:laisten miesten ja suomalaisten viran- 61697: omaisten avulla, sisältää myöskin sen, että Suomen asiain 61698: alamaisen esittelyn Keisarilie ja Suuriruhtinaaiie tulee 61699: tapahtua välittömästi suomalaisen miehen kautta, jonka 61700: tulee vastata toimituskirjojen yhtäpitäväisyydestä haiiit- 61701: sijan päätöksen kanssa, sekä että päätökset ja ratkaisut 61702: esiteltyjen asiain johdosta tehdään siten tapahtuvan esit- 61703: telyn nojaiia. 61704: Näiden lain vaatimusten mukaisesti järjesti jo Kei- 61705: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri I korkeimman vaiian 61706: ratkaisusta riippuvain Suomen asiain esittelyn. 61707: Jotta asiat ,tarkasteltaisiin, valmisteltaisiin ja päätet- 61708: täisiin" Haiiitsijan Suomelle vahvistamien ,lakien ja ase- 61709: tusten" mukaan, määrättiin armolliseiia johtosäännöiiä 61710: 25 p:ltä Iokak. r8r r että komitea Suomen asioita varten oli 61711: 6 p:ltä marrask. ' 61712: asetettava ja että ,valtiosihteerin, joka nimitetään Suo- 61713: men asujamista", tuli esitellä ne Suomen asiat, jotka maan 61714: perustuslakien ja Suomen Haiiituskonseljin ohjesäännön 61715: mukaan olivat välittömästi korkeimman vallan ratkaista- 61716: via. Että esittelyn tuli tapahtua välittömästi haiiitsijalle, 61717: sanottiin selvästi: Valtiosihteeri ,esittelee Meiiie asiat". 61718: Kun mainittu komitea armolliseiia julistuskirjana 17 päi- 61719: 10 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37. 61720: 61721: vältä maaliskuuta 1826 lakkautettiin, säilytettiin se järjes- 61722: tys, että esittelyn hallitsijalle tuli tapahtua erityisen Suo- 61723: men asioita varten asetetun valtiosihteerin kautta, jonka 61724: tuli vastata toimituskirjan yhtäpitäväisyydestä hallitsijan 61725: päätöksen kanssa. Vuodesta 1834 alkaen nimitetään val- 61726: tiosihteeriä ministeri-valtiosihteeriksi. 61727: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri I :n toimeen- 61728: panema Suomen asiain esittelyn valtiosäännön mukainen 61729: järjestys on vuosisadan ollut voimassa ja eri kertoja hal- 61730: litsijain puolelta uudelleen vahvistettu. 61731: Niinpä lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai I 61732: mainitussa julistuskirjassaan 17 päivältä maaliskuuta 61733: 1826, että hän oli tahtonut säätää ,Hänen vahvistamiensa 61734: perustuslakien ja perustavaisten asetusten mukaisen jär- 61735: jestyksen niiden asiain ja juttujen esittelemisessä, jotka 61736: ovat korkeimman vallan päättämisen alaisia." 61737: Uuden tunnustuksen saivat tämän järjestyksen peri- 61738: aatteet niiden ohjeiden ja määräysten kautta, jotka Kei- 61739: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II antoi sen v. 1864 61740: asetetun komitean varteenotettavaksi, jonka tuli yhdeksi 61741: yhdistää Suomen voimassa olevat perustuslait. Näiden 61742: ohjeiden seitsemännessä kohdassa on nimittäin lausuttu 61743: nimenomaan, ,että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa 61744: ratkaisua, on Ministeri-valtiosihteerin, jonka tulee olla 61745: syntyperäinen Suomalainen, Keisarilie esiteltävä". 61746: Samoja periaatteita noudatettiin Keisari ja Suuri- 61747: ruhtinas Aleksanteri III :n aikana, ja on Teidän Keisaril- 61748: linen Majesteettinnekin heti valtaistuimelle noustuanne 61749: suvainnut armollisessa julistuksessa 12 päivältä marras- 61750: kuuta 1894 käskeä, että niitä Suomen asioita esiteltäessä, 61751: jotka riippuvat hallitsijan omasta armollisesta ratkaisemi- 61752: sesta, vastakin on noudatettava samaa järjestystä, kuin 61753: mikä Keisari Aleksanteri III :n hallitusaikana oli ollut 61754: voimassa. 61755: Mikäli muutosta tahdotaan aikaansaada siihen, että 61756: Suomen asiain esittely hallitsijalle on tapahtuva välit- 61757: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 11 61758: 61759: tömästi suomalaisen miehen kautta, tarvitaan sitä varten 61760: lainsäädäntötoimi siinä järjestyksessä kuin perustuslain 61761: muuttamisesta on säädetty. 61762: 61763: Mitä tulee menettelytapaan niiden Suomen as1am 61764: suhteen, jotka koskevat myöskin Keisarikunnan etuja, on 61765: näistä asioista ennen niiden esittelemistä armollisesti rat- 61766: kaistavaksi, hankittu Keisarikunnan asianomaisten viran- 61767: omaisten lausunnot. Erityiset määräykset tästä annettiin 61768: v. 189L Silloin säädettiin asetuksessa 1 päivältä elokuuta 61769: sanottua vuotta sen 1 kohdassa, että Suomenmaan minis- 61770: teri-valtiosihteerin pitää, ennen kuin hän alamaisuudessa 61771: esittelee ehdotuksia uusiksi laeiksi Suuriruhtinaanmaata 61772: varten sekä esityksiä Suomen valtiopäiville, hankkia Kei- 61773: sarikunnan ministerien lausunnot niissä tapauksissa, jol- 61774: loin asia koskee myöskin Keisarikunnan etuja ja heidän 61775: toimialaansa ja että alamaisissa esittelyissä pitää Hänen 61776: Majesteettinsa eteen asetettaman lakiehdotusten ja valtio- 61777: päiväesitysten ohessa kenraalikuvernöörin mietintö ja 61778: asianomaisen Keisarikunnan ministerin lausunto, milloin 61779: semmoinen on hankittu. 61780: Vuodesta 1907 alkaen eivät Keisarikunnan asian- 61781: omaiset ministerit enää ole puheenalaisista Suomen 61782: asioista antaneet lausuntojaan yksinään, vaan ovat alis- 61783: taneet ne Ministerineuvostoon, joka niistä sitten on lau- 61784: sunnon antanut. Ja on näyttäytynyt, että Ministerineu- 61785: vosto on puuttunut Suomen asioihin melkoista laajem- 61786: malta, kuin mitä mainitun asetuksen mukaisella lausun- 61787: non hankkimisella on tarkoitettu, vieläpä on ehdottanut 61788: Suomen asioista annettavaksi lakisäännöksiä tavalla ja 61789: järjestyksesså, joka ei ole Suomen perustuslakien mukai- 61790: nen, ja ovat nämät ehdotukset eräissä tapauksissa joh- 61791: taneet lainsäädäntötoimiin. 61792: Suomen Eduskunta ei voi olla erityisesti tässä kohdin 61793: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti esiintuo- 61794: matta, kuinka Ministerineuvoston ehdotuksen mukaisesti 61795: 12 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 61796: 61797: tämän vuoden tammikuun 1 1 päivänä ( v. 1.) on annettu 61798: määräys siitä, että Suomen kenraalikuvernööri ja hänen 61799: apulaisensa ovat nimitettävät ja erotettavat korkeimman 61800: omakätisesti allekirjoitetulla käskyllä Keisarikunnan Hal- 61801: litsevalle Senaatille sekä armollisella päiväkäskyllä sää- 61802: detyssä järjestyksessä. Tämä määräys on annettu yksin- 61803: omaan venäläisenä lainsäätämistoimenpiteenä. Siinä sää- 61804: detyn nimittämisjärjestyksen kautta syrjäytetään Suo- 61805: men oikeus riippumattamaan ja välittömään Suomen 61806: asiain esittelyyn hallitsijalle. Sillä Suomen ministeri- 61807: valtiosihteerin tehtävänä on ilmoittaa kenraalikuvernöö- 61808: rille ja Keisarilliselle Suomen Senaatille Keisarillisen 61809: Majesteetin päätökset asioissa, jotka koskevat Suomea. 61810: Kun jonkun henkilön nimittäminen kenraalikuvernöörin 61811: virkaan, tämä kun on suomalainen valtionvirka, on sem- 61812: moinen hallitustoimenpide, joka kohdistuu Suuriruhtinas- 61813: kuntaan, ei puheenalainen, Ministerineuvcoston alotteesta 61814: syntynyt määräys kenraalikuvernöörin ja hänen apulai- 61815: sensa nimittämistavasta ole sopusoinnussa Suomen valtio- 61816: säännön kanssa. 61817: Vihdoin on Ministerineuvosto ehdottanut sen erinäis- 61818: ten Suomen asiain käsittelyn järjestystä koskevan mää- 61819: räyksen antamisen, joka lähinnä on aiheuttanut tämän 61820: Eduskunnan alamaisen anomuksen. 61821: Puheenaoleva armollinen määräys säätää, että Suo- 61822: men kaikki lainsäädäntö- ja kaikki tärkeämmät korkeim- 61823: man vallan ratkaisusta riippuvat hallintoasiat ovat, ennen- 61824: kuin ne esitellään hallitsijalle, määrätyllä tavalla käsitel- 61825: tävät Keisarikunnan Ministerineuvostossa; ja osottaa 61826: määräys, että Ministerineuvoston tulee tarkastaa ja rat- 61827: kaista, mitkä Suomen asiat samalla koskevat Keisarikun- 61828: nan etuja, sekä sen käsiteltävinä olleista asioista antaa 61829: lausuntonsa, jota ilman asiata ei voida Keisarille ja 61830: Suuriruhtinaalle esitellä. 61831: Eduskunta on kyllä pitänyt mahdollisena, että mää- 61832: räyksen tarkoitus on, että Ministerineuvoston Suomen 61833: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 13 61834: 61835: as1am käsittelyssä tulee rajoittua Keisarikunnan etujen 61836: valvomiseen ja niin ollen antaa lausuntoja Suomen asioista 61837: ainoastaan, mikäli katsoo niiden koskevan myöskin Kei- 61838: sarikuntaa, Edellä esitetyt säännökset saattaisivat kui- 61839: tenkin aiheuttaa paljoa laajempaakin sekaantumista Mi- 61840: nisterineuvoston puolelta Suomen asioihin, sanotut sään- 61841: nökset kun ovat senlaatuiset, että niiden kautta Keisari- 61842: kunnan Ministerineuvostosta tehtäisiin eräänlainen vält- 61843: tämätön virka-aste useimpain ja tärkeimpäin Suomen 61844: asiain käsittelyssä. Joka tapauksessa nämä säännökset 61845: ovat soveltumattomat siihen Suomen valtiosäännön peri- 61846: aatteeseen, jonka mukaan maata on hallittava kotimaisten 61847: viranomaisten avulla. Edellä on tosin esitetty, ettei tämä 61848: periaate estä lausunnon hankkimista venäläisiltä virano- 61849: maisilta erinäisistä Suomen asioista. Mutta samalla on 61850: osotettu, ettei Keisarikunnan viranomaisen toimi Suomen 61851: asioissa, mainittua periaatetta loukkaamatta, saata olla sitä 61852: laatua, kuin puheenaolevat säännökset edellyttävät. 61853: Tässä kosketeltujen säännöstensä kautta puheenaoleva 61854: armollinen määräys on sovdtumaton myöskin siihen Suo- 61855: men valtiosäännön periaatteeseen, että maan korkeimpien 61856: hallitusviranomaisten, samoinkuin myöskin kansanedus- 61857: kunnan, tulee olla välittömässä suhteessa hallitsijaan. Sillä 61858: nämät säännökset tekisivät Keisarikunnan Ministerineu- 61859: vostosta tarkastavan viranomaisen toiselta puolen hallit- 61860: sijan ja toiselta Suomen kenraalikuvernöörin ynnä Senaa- 61861: tin sekä myös Eduskunnan välille. 61862: Mitä erikseen tulee niihin säännöksiin, joita puheena- 61863: olevassa määräyksessä annetaan Suomen asiain esittelystä 61864: hallitsijalle, niin ne sisältävät poikkeuksia siitä, mitä Suo- 61865: men oikeusjärjestyksen mukaan tulee olla tässä kohdin 61866: voimassa. 61867: Paitsi että tämän määräyksen mukaan ei mitään tär- 61868: keämpää Suomen asiaa voida hallitsijalle esitellä ilman 61869: Keisarikunnan Ministerineuvoston lausuntoa, säädetään 61870: siinä, että niissä tapauksissa, joissa erimielisyyttä on 61871: 14 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37. 61872: 61873: ilmaantunut Ministerineuvoston ja Suomen Suuriruhti- 61874: naanmaan asianomaisten viranomaisten välillä, ,esittelevät 61875: Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-V aitiosihteeri 61876: alamaisesti kysymyksessä olevan asian ainoastaan yhdessä 61877: Ministerineuvoston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan 61878: asianomaisen Ministerin kanssa." 61879: Tämän mukaan olisivat siis Suomen asiat määrä- 61880: tyissä tapauksissa esiteltävät hallitsijalle viranomaisen 61881: myötävaikutuksella, joka ei ole suomalainen. Määräys 61882: sisältää näin ollen tässäkin kohdassaan muutoksen siihen 61883: Suomen valtiosäännön periaatteeseen, että Suomea on 61884: hallittava Suomen miesten ja viranomaisten avulla, jonka 61885: periaatteen nojalla Suomella on oikeus välittömään ja 61886: riippumattomaan, Suomen miehen kautta tapahtuvaan 61887: maan asiain esittelyyn hallitsijalle. 61888: Vihdoin puheenaoleva määräys säätää, että Suomen 61889: ministeri-valtiosihteerin ja kenraalikuvernöörin tulee Mi- 61890: nisterineuvoston ennakolta tarkastettaviksi lähettää omasta 61891: alotteestaan laatimansa ehdotukset alamaisiksi esittelyiksi 61892: sekä että heidän ratkaisun tapahduttua tulee Ministeri- 61893: neuvostolle toimittaa jäljennökset niistä asiakirjoista, jotka 61894: sisältävät heidän alamaiset ehdotuksensa. On epäselvää, 61895: mitä edellinen velvollisuus varsinaisesti tulisi sisältämään, 61896: kun ministeri-valtiosihteerin asiana ei ole tehdä esityksiä 61897: hallitsijalle omasta alotteesta eikä kenraalikuvernöörin 61898: virkaan kuulu Suomen asiain esitteleminen. Mutta nämät- 61899: kin säännökset asettavat puheenaolevat korkeat Suomen 61900: viranomaiset asemaan, joka on soveltumaton siihen Suo- 61901: melle vakuutetun autonomian periaatteeseen, etteivät 61902: Suomen hallitusviranomaiset ole riippuvaisuudessa Kei- 61903: sarikunnan hallituslaitoksista. 61904: 61905: Mitä tulee puheenaolevan armollisen määräyksen 61906: antamistapaan, katsoo Eduskunta velvollisuudekseen Tei- 61907: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti esiintuoda, 61908: että Suomen oikeusjärjestyksen mukaan Suomen asioista 61909: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 15 61910: 61911: ja suomalaisten viranomaisten noudatettaviksi voidaan 61912: antaa säännöksiä ainoastaan Suomen lainsäädännön tai 61913: hallinnon järjestyksessä. 61914: Kun Suomessa tämän maan ja Keisarikunnan välisen 61915: suhteen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin hallinnon 61916: tai lainsäädännön alalla, niin nämä toimenpiteet kuuluvat 61917: Suomen valtiotoiminnan piiriin. Puheenaolevat toimen- 61918: piteet ovat siis suomalaisia lainsäädäntö- ja hallinto- 61919: asioita, koska ne,jos kohta aiheutuvat jostakin Keisarikun- 61920: nan tai koko valtakunnan tarpeesta, ovat Suomen viran- 61921: omaisten Suomenmaassa toimeenpantavat ja ovat velvoit- 61922: tavat Suomen alueella. Nämätkin asiat ovat siis käsiteltä- 61923: vät Suomen oikeusjärjestyksen mukaisesti. Sama on laita 61924: niiden Suuriruhtinaskunnan omista tarpeista johtuvain 61925: asiain, jotka jollakin tavalla koskevat Keisariku~taa tai 61926: sen etuja. 61927: Toimenpiteet, jotka edellyttävät Suomen julkista 61928: valtaa suuremmassa laajuudessa rajoitetuksi kuin yllä on 61929: esitetty, eivät ole mahdolliset ilman muutosta tässä koh- 61930: din voimassa olevaan oikeuteen. Ja tämmöiset muutokset, 61931: samoinkuin kaikki lainsäännökset, jotka tarkoittavat tähän 61932: kuuluvien oikeussuhteiden järjestämistä tai lain muotoon 61933: pukemista, ovat säädettävät, niinkuin edellä esitetystä käy 61934: selville, Suomen Eduskunnan perustuslainmukaisella myö- 61935: tävaikutuksella. 61936: Niinkuin edellä on osotettu, sisältää kesäkuun 2 päi- 61937: vänä annettu armollinen määräys erinäisiä tärkeitä sään- 61938: nöksiä siitä, mitä Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasiain 61939: käsittelyssä on vaarinotettava ja mitä erinäisten Suomen 61940: viranomaisten on noudatettava; ja tietävät nämät sään- 61941: nökset muutoksia sekä siihen, mitä Suomen perustuslait 61942: sisältävät, että siihen mitä edellä mainitun I päivänä elo- 61943: kuuta 1891 annetun suomalaisen asetuksen kautta on sää- 61944: detty Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain käsit- 61945: telyn järjestyksestä. Puheenaolevaa määräystä ei kuiten- 61946: kaan ole valmistettu eikä annettu Suomen lainsäädännön 61947: 16 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 61948: 61949: järjestyksessä. Teidän Keisarillisen Majesteettinne Suo- 61950: men Senaatti ei ole saanut asiasta antaa lausuntoansa, 61951: Suomen ministeri-valtiosihteeri ei ole sitä Teidän Keba- 61952: rilliselle Majesteetillenne esitellyt eikä Suomen Eduskunta 61953: ole saanut sitä perustustaimukaisessa järjestyksessä 61954: käsitellä. 61955: Kaikesta siitä, mitä edellä on esitetty, käypi ilmi, 61956: että puheenalainen armollinen määräys myöskin autaruis- 61957: tapansa puolesta on soveltumaton Suomelle vakuutettuun 61958: autonomiaan ja oikeusjärjestykseen, eikä sillä voi olla 61959: Suomelle annetun lainsäätämistoimen merkitystä. 61960: 61961: Paitsi että kesäkuun 2 päivänä annettu määräys on 61962: soveltumaton Suomelle vakuutettuun oikeuteen, muodos- 61963: tuisi se käytännössä Suomen asioille erittäin haitalliseksi 61964: ja turniiolliseksi. 61965: Tuhoisa asiain säännölliselle menolle ja valmistumi- 61966: selle olisi jo se viivytys, jonka alaisiksi Suomen asiat 61967: tämän määräyksen mukaan käsiteltyinä joutuisivat. Suo- 61968: men asiat tulisivat käsiteltäviksi laajan Venäjän monilu- 61969: kuisten asiain ohella. Keisarikunnan hallitusvirastoilla ei 61970: olisi tilaisuutta niitä käsitellä muuta kuin monien varsi- 61971: naisten tehtäväinsä lomassa, milloin ne näiltä siihen aikaa 61972: saisivat. Ja viivytys, joka tästä johtuisi, tulisi kohtaa- 61973: maan kaikkia Suomen asioita, jotka vaativat korkeimman 61974: vallan ratkaisua, siis sellaisiakin, jotka eivät millään tavoin 61975: koske Keisarikuntaa. Ja tätä laatuahan on kaikkein suu- 61976: rin osa Suomen asioita. 61977: Nämät haitalliset seuraukset ovat jo nyt ehtineet tulla 61978: näkyviin. Ministerineuvoston puheenjohtajalle on lähe- 61979: tetty kaikki alamaisesti esitettäviksi valmistuneet Edus- 61980: kunnalle annettavat armolliset esitykset, vaikkakin näiden 61981: joukossa on ollut sellaisia, jotka jo aikaisemmin kaksikin 61982: kertaa ovat saavuttaneet Teidän Keisarillisen Majesteet- 61983: tinne armollisen hyväksymisen, mutta jotka olivat uudes- 61984: taan Eduskunnalle annettavat syystä, että Eduskunta ei 61985: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 17 61986: 61987: aikaisemmilla valtiopäivillä ollut ehtinyt niitä loppuun 61988: käsitellä. Näihin kuuluvat muun muassa esitykset teiden 61989: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla, kyytitoimesta, 61990: elinkeinolaista, hirven metsästäruisestä sekä maanvuok- 61991: rasta maalla, ja niistä ovat ainoastaan viimeksimainitut 61992: kaksi, esitys maanvuokrasta kuitenkin melkoisesti myö- 61993: hästyneenä, saapuneet näille valtiopäiville, muut sitä vas- 61994: toin ovat jääneet kokonaan tulematta. 61995: Erittäin haitallinen tulisi myöskin se viivytys ole- 61996: maan, joka, useimmissa tapauksissa aivan suotta, Minis- 61997: terineuvoston lausunnon hankkimisen vuoksi tulisi koh- 61998: taamaan Eduskunnan hyväksymien uusien lakien vahvis- 61999: tamista. Kun tarpeellisten, usein erittäin kiireellisten pa- 62000: rannusten toteuttaminen viipyisi, pidentyisi se epävarmuu- 62001: . den tila, mikä saattaa syntyä oloissa, joiden uudestajärjes- 62002: täminen lainsäädännön kautta on vireillä. 62003: Näiden haittojen ja häiriöiden lisäksi tulisi vihdoin 62004: seikka, jonka täytyy Suomen kansassa synnyttää mitä suu- 62005: rinta huolta. Keisarikunnan hallituslaitokset ovat sovel- 62006: letut Venäjän olojen mukaan ja nämät määräävät niiden 62007: toiminnan. Suomen olot, jotka kauttaaltaan ovat toisen- 62008: laiset, ovat Keisarikunnan viranomaisille tuntemattomat. 62009: Pelätä täytyisi jo tämän vuoksi että Suomen tarpeet eivät 62010: voisi tulla Keisarikunnan Ministerineuvostossa huomioon- 62011: otetuiksi ja että sen johdosta Suomen todelliset edut jou- 62012: tuisivat sen tärkeimpäin asiain ratkaisussa syrjäytetyiksi 62013: näkökohtain tieltä, jotka olisivat vieraat tämän maan 62014: tarpeille. 62015: Kaiken tämän johdosta Suomen hallinto ja lainsää- 62016: däntö puheenaolevan määräyksen toimeenpanon kautta 62017: joutuisi tuntuvaan riippuvaisuuteen Keisarikunnan halli- 62018: tuslaitoksista, joka panisi koko Suomen autonomian vaa- 62019: ran alaiseksi. Se asema, johon Suomi täten joutuisi, 62020: olisi kokonaan vastoin niitä tarkoitusperiä, jotka olivat 62021: johtavina Suomen valtio-oikeudellista asemaa perustet- 62022: taessa ja jotka eräs senaikuinen venäläinen valtiomies, 62023: 18 1908. II Vp.- Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 62024: 62025: täysin sopusoinnussa Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri 62026: I :n korkeiden tarkoitusperien kanssa, lausui sanoessaan: 62027: ,Suomi on valtio eikä kuvernementti. Niinpä ei sitä 62028: voida hallita ohimennen ja lukuisain juoksevien asiain 62029: ohella." 62030: 62031: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa seuraa, että 62032: Keisarikunnan etuja Suomen asiain hoidossa on tarkoin 62033: varteenotettava. Niinpä on myöskin luonnollista, että 62034: Suomen asiain valmistelun ja esittelyn järjestyksen tulee 62035: olla sellainen, että Keisarikunnan edut tulevat vaarinote- 62036: tuiksi. Mutta epäilemätöntä on, että tätä varten sellainen 62037: järjestely ei ole tarpeen, joka sisältyy p).lheenaolevaan 62038: kesäkuun 2 päivänä annettuun armolliseen määräykseeT'. 62039: Siitä asemasta, jossa Suomi on Venäjän valtakun- 62040: nassa, johtuu jo, että Keisarikunnalla aina on tilaisuus 62041: valvoa sitä, että Suomen lainsäädännössä ja hallinnossa 62042: ei tapahdu mitään, joka olisi Keisarikunnan tai valtakun- 62043: nan etuja vastaan. Venäjän Keisari on samalla Suomen 62044: Suuriruhtinas, ja ilman hallitsijan vahvistusta ei Suo- 62045: messa voida lakia muuttaa eikä uutta säätää. Edelleen 62046: on hallitsijalla, kun hän, milloin jonkun Suomen asian 62047: katsotaan koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saat- 62048: taa kysyä neuvoa myöskin venäläisiltä neuvonantajil- 62049: taan, tilaisuus kaikissa tapauksissa hankkia kaikki se sel- 62050: vitys Keisarikunnan viranomaisilta, mikä katsotaan Keisa- 62051: rikunnan etujen vaarinottamista varten tarpeelliseksi. 62052: Suomen valtiollinen historia osottaakin, että kaikissa tär- 62053: keissä tapauksissa, joissa Keisarikunnan etuja tavalla tai 62054: toisella koskevia Suomen asioita on ollut ratkaistava, 62055: asianomaiset venäläiset viranomaiset ovat tämän johdosta 62056: olleet tilaisuudessa niissä valvomaan Keisarikunnan etuja. 62057: Vihdoin on huomattava, että Suomen kenraalikuvernöö- 62058: riksi, joka on Suomen Senaatin puheenjohtaja ja maan 62059: toimeenpanevan hallituksen päällikkö, voidaan nimittää 62060: venäläinen mies ja että näin ollen erityisiä takeita on ole- 62061: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 19 62062: 62063: massa siitä, että Suomen hallituksessa Keisarikunnan etuja 62064: ei loukata. Mitä erikseen tulee korkeimman vaiian rat- 62065: kaisua vaativiin asioihin, saattaa kenraalikuvernööri kai- 62066: kista täiiaisista asioista antaa erityisen lausunnon ja siinä 62067: ehdottaa ne toimenpiteet, joita hän katsoo tarpeellisiksi 62068: Keisarikunnan etujen valvomista varten. 62069: Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puolelta 62070: on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain valmis- 62071: telun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on oHut voi- 62072: massa, ole tyydyttävä, niin Eduskunta, siinä tapauksessa 62073: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne katsoo muutoksia 62074: Svomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu- ja 62075: esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa perus- 62076: tuslainmukaisesti käsiteltäväkseen annollisen esityksen 62077: asiasta. 62078: 62079: 62080: Suurivaltaisin, Armoiiisin Keisari ja Suuriruhtinas! 62081: 62082: Suomen kansa on sen satavuotiskauden aikana, joka 62083: on kulunut siitä kuin Suomi yhdistettiin Venäjän valta- 62084: kuntaan, Teidän Keisarillisen Majesteettinne ja Teidän 62085: Majesteettinne Korkeiden Edeltäjäin vaitikan aila, saanut 62086: elää ja kehittyä erityisenä kansakuntana lain-alaisen yh- 62087: teiskuntajärjestyksensä ja sen sisällisen itsenäisyyden suo- 62088: jassa, jonka ikuisesti muistettava Keisari Aleksanteri I 62089: sille ylevämielisesti vahvisti. Niiden etujen joukossa, 62090: jotka sen valtiosääntö antaa, on Suomen kansa aina pitä- 62091: nyt kaiiisarvoisimpiin kuuluvana välitöntä suhdetta Kor- 62092: keaan Haiiitsijaansa. 62093: Suomen kansa uskoo, että Teidän Keisarillinen 62094: Majesteettinne suostumaila puheenaoleviin määräyksiin ei 62095: ole tahtonut järkyttää Suuriruhtinaskunnan oikeusjärjes- 62096: tystä, vaan ainoasiaan tarkoittanut Keisarikunnan etujen 62097: vaarinot,tamista. Siinä vakaumuksessa, ettei se sisällinen 62098: itsenäisyys, joka on Suomeiie vakuutettu, ole ristiriidassa 62099: 20 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37. 62100: 62101: Venäjän valtakunnan todellisten etujen kanssa, uskaltaa 62102: Suomen kansa luottamuksella odottaa, että Teidän Keisa- 62103: rillinen Majesteettinne on suova Suomen kansan myöskin 62104: mitä tulee Suomen asiain valmisteluun ja esittelyyn Teidän 62105: Keisarilliselle Majesteetillenne nauttia Suomelle sen perus- 62106: tuslakien mukaan tulevaa oikeutta ja senvuoksi on armol- 62107: lisesti määräävä, että Suomen asiain käsittelyn järjestys 62108: tämänmukaiselle kannalle oikaistaisiin. 62109: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta Tei- 62110: dän Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisesti anoo: 62111: 62112: että Suomelle säilytettäisiin tämän maan 62113: lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain asiain val- 62114: misteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden 62115: sille perustuslain mukaan tuleva oikeus, sekä 62116: että Suomen asiain käsittelyn järjestys tämän- 62117: mukaiselle kannalle oikaistaisiin. 62118: 62119: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. 62120: 62121: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908. 62122: 62123: 62124: 62125: 62126: Helsinki I9(l8. Vihtori Kososen Kirjapaino. 62127: 1908. II Vp. - Anomusmietintii N:o 38. 62128: 62129: 62130: 62131: 62132: Valtiovarainvaliokunnan mietintii 62133: N: o 15 Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotus- 62134: ten johdosta, jotka tarkottavat maanviljelys- 62135: ja meijerikoneiden tulliverotuksen poistamista. 62136: 62137: 62138: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi 62139: lähettänyt edustaja Hannes Gebhardin y. m. allekirjotta- 62140: man anomusehdotuksen maanviljelys- ja meijerikoneista 62141: sekä koneteollisuudessa tarvittavista raaka-aineista mene- 62142: vien tullimaksujen osaksi poistamisesta, osaksi arvon mu- 62143: kaan maksettaviksi määräämisestä, sekä edustaja N. E. 62144: Huoposen y. m. anomusehdotuksen maanviljelys- ja mei- 62145: jerikoneiden tuontitullin lakk:.iUttamisesta tai ainakin tun- 62146: tuvasti alentamisesta. ( Asiakirjain Liitteet II,siv. r r-13.) 62147: Asiaa käsiteltyään on Valiokunta pitänyt toimenpidet- 62148: tä anomusehdotusten tarkottamaan suuntaan suotavana ja 62149: maataloutemme edistymiselle välttämättömänä. Kun kui- 62150: tenkin tullilainsäädäntömme kokonaisuudessaankin luulta- 62151: vasti lähimmässä tulevaisuudessa tulee perinpohjaisen tar- 62152: kastuksen ja uudistuksen alaiseksi samalla kuin verotus- 62153: laitoksemme uudestaan järjestelyyn käydään, jota Valio- 62154: kunta on ehdottanut anottavaksi, ei V aliakunnan mielestä 62155: ole syytä sitä ennen ryhtyä osittain korjaamaan tullitak- 62156: sassamme runsaastikin löytyviä epäkohtia. 62157: Tähän nähden Valiokunta ehdottaa, 62158: 62159: että kysy11tyksessäolevat anomusehdotukset 62160: tällä kertaa saisivat raueta. 62161: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 38. 62162: 62163: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 62164: Palmen, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio, 62165: V. Korhonen, Kaskelin, Laine, A. Neovius, Partanen, 62166: Rapola, Sainio, Tanner, Virkkunen ja W. Wuolijoki sekä 62167: varajäsenet Komu ja Lahtinen. 62168: 62169: Helsingissä, lokakuun 27 päivänä 1908. 62170: 62171: 62172: 62173: 62174: Helsinki ~. Vihtori Kososen Kirjapaino. 62175: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan 62176: päätös, 62177: joka tehtiin ja annettiin varsinaisilta valtiopäivillä 62178: 62179: Helsingissä 62180: 31 päivänä lokakuuta 1908. 62181: 62182: 62183: 62184: 62185: Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan 62186: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme 62187: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme 62188: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyi- 62189: nen Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän 62190: Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhti- 62191: nas y. m., y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme 62192: on armossa katsonut hyväksi Valtiopäiväjärjestyksen 3 ja 62193: rR § :n mukaisesti avonaisella kirjeellä ja käskyllä 4 päi- 62194: vältä huhtikuuta tänä vuonna määrätä uudet vaalit toimi- 62195: tettaviksi ja kutsua Meidät r päivänä seuraavaa elokuuta 62196: tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä 62197: tänne I:Ielsinkiin saapuneet. 62198: Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen 62199: Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me 62200: valtaistuinsalissa 5 päivänä viimemainittua kuuta ynnä 62201: myöhemmin valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tie- 62202: 2 62203: 62204: doksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka 62205: Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, 62206: olemme Me, keskusteltuamme näistä ja saatuamme ker- 62207: tomuksen Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen 1905 62208: -1906 vuosien väliaikaisilla valtiopäivillä tekemäin pää- 62209: tösten johdosta sekä käyttäen Suomen Perustuslakien 62210: mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seu- 62211: raavat päätökset: 62212: 1 §. 62213: Meille armossa annetun esityksen, joka koskee muu- 62214: tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä, olemme Me, 62215: tehtyämme siihen eräitä muutoksia, 9 päivänä kuluvaa 62216: lokakuuta hyväksyneet, niinkuin Meidän alamainen kir- 62217: jelrnämme mainitulta päivältä osottaa. 62218: 62219: 2 §. 62220: Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen 62221: esityksen erillisten vesijättöjen muodostamisesta itsenäi- 62222: siksi tiloiksi, olemme Me kirjelmässä tämän kuun 16 päi- 62223: vältä alamaisuudessa ilmoittaneet, että olemme sen hyväk- 62224: syneet niin kuuluvana, kuin äskenmainittu kirjelmämme 62225: sisältää. 62226: 3 §. 62227: Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen 62228: esityksen johdosta olemme Me hyväksyneet asetuksen ra- 62229: joituksista eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeu- 62230: teen kiinteistönhankintaan maalla sekä sen soveltamista 62231: yksityisiin henkilöihin koskevan eri asetuksen, niin kuulu- 62232: vina kuin alamaisessa kirjelmässämme 20 päivältä tätä 62233: kuuta olemme ilmoittaneet, käsiteltyämme jälkimäistä ase- 62234: tusta Valtiopäiväjärjestyksen 6o § :n 2 momentissa sääde- 62235: tyssä järjestyksessä. Tämän yhteydessä olemme Keisa- 62236: rillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäneet sen ehdo- 62237: tuksen asetukseksi 2 päivänä toukokuuta 1895 osake- 62238: 3 62239: 62240: yhtiöistä annetun lain 27 § :n muuttamisesta toisin kuulu- 62241: vaksi, minkä mainittu alamainen kirjelmämme sisältää. 62242: 62243: 62244: 4 §. 62245: Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen 62246: johdosta olemme Me, niinkuin alamaisessa kirjel- 62247: mässä tämän kuun 26 päivältä olemme Keisa'rillisdle 62248: Majesteetille ilmoittaneet, tehneet mainitun rahaston en- 62249: nakkoarvion vuodeksi 1909 ja silloin laskeneet rahaston 62250: tulot, siihen luettuna lainalla täytettävä vajaus 34,094,720 62251: markkaa, yhteensä 83,754,720 markaksi, sekä samaksi 62252: vuodeksi osottaneet, paitsi muita kirjelmässämme mainit- 62253: tuja määrärahoja, uutisrakennustöihin valmiilla radoilla 62254: 4,ooo,ooo markkaa, ennen päätettyjen ratojen valmiiksi 62255: saattamiseen ja rakentamiseen 9,548,ooo markkaa, rauta- 62256: tietutkimuksiin 30,000 markkaa, apumaksuna Hyvinkään 62257: - Pyhäjärven rautatietä varten r 50,000 markkaa ja uuden 62258: otettavan obligatsionilainan korkoihin ja kuoletukseen 62259: 2,250,000 markkaa. Tämän ohessa Me olemme, kirjel- 62260: mässä esitettyjen syiden nojaLla, valtionrautateiden vaki- 62261: naiseen menosääntöön nähden anoneet korotusten välttä- 62262: mistä tai rajoittamista vähimpään mahdolliseen määrään, 62263: jotta laitoksen menot piammiten saataisiin oikeampaan 62264: suhteeseen tuloihin, sekä lausuneet katsovamme tarkemmin 62265: valmistellun ja seikkaperäisen selvityksen ehdotettujen 62266: uutisrakennusten laadusta, tarpeellisuudesta ja kustannuk- 62267: sista olevan kulkulaitosrahaston menoarvion käsittelemi- 62268: sen välttämättömiä edellytyksiä. 62269: 62270: 62271: 5 §. 62272: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut 62273: armollisen esityksen, joka koskee asetusta maanvuokrasta 62274: maalla, olemme Me, niinkuin kuluvan lokakuun 27 päivänä 62275: antamastarnme vastauksesta näkyy, sen johdosta eräin 62276: 4 62277: 62278: muutaksin hyväksyneet seuraavat eri asetusehdotukset: 62279: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta; 62280: kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koskevan asetuksen 62281: 22 § :n, semmoisena kuin se on joulukuun 3 päivänä 1895 62282: annetussa asetuksessa, muuttamisesta; muutamien 3 päi- 62283: vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykälien muut- 62284: tamisesta; sekä ensinmainitun, torpan, lampuotitilan ja 62285: mäkitup~-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta- 62286: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, käsitel- 62287: tyämme viimesanottua lainsäätämisasiaa siinä järjestyk- 62288: sessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 6o § :n 2 momentti 62289: määrää. 62290: Tämän yhteydessä Me olemme, mainitussa vastauk- 62291: sessamme esitetyillä syillä, alamaisuudessa anoneet, että 62292: hallitus niin pian kuin mahdollista ryhtyisi toimiin itsenäis- 62293: tilojen ynnä muuta sellaista yksityisen omistuksessa olevan 62294: maan vuokrausta koskevan lainsäädännön tarkastamiseksi, 62295: johon torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk- 62296: sesta annetun asetuksen säännöksiä ei sovelluteta; että hal- 62297: litus ottaisi harkittavakseen, olisiko torpan, lampuotitilan 62298: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevassa asetuksessa ole- 62299: via säännöksiä soveltuvilta kohdin ulotettava myöskin 62300: kruununtalojen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, sivili- ja 62301: kirkollisvirkakunnan virkatalojen sekä näihin tiloihin kuu- 62302: luvain torppain ja mäkitupa-alueiden vuokraukseen; että 62303: hallitus ottaisi harkittavakseen, olisiko syytä ryhtyä lain- 62304: säädäntö-toimenpiteen aikaansaamiseen tukkiyhtiöitten ja 62305: muitten puutavaraliikettä varten tarkoitettujen tilojen 62306: vuokramiesten aseman turvaamiseksi ; että hallitus tutki- 62307: tuttaisi niiden torpparien ja heihin verrattavien henki- 62308: löiden vuokraoloja, joiden vuokraesineenä on määrätty 62309: kalavesi, ja senjälkeen ottaisi harkittavakseen, miten täl- 62310: laisten vuokramiesten asemaa olisi aikaansaatavan lain- 62311: säädäntötoimenpiteen kautta turvattava; ja että Edus- 62312: kunnalle annettaisiin armolliset esitykset niistä kyseen- 62313: alaisista lainsäätämistoimenpiteistä, joihin tarvitaan Edus- 62314: 5 62315: 62316: kunnan myötävaikutusta, sekä että Eduskunta, mikäli tar- 62317: vittavat muutokset kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön 62318: alalle, saisi tilaisuuden niistä antaa lausuntonsa. 62319: 62320: 6 §. 62321: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh- 62322: dosta eräänlaatuisista yhteismetsistä olemme Me kuluvan 62323: lokakuun 27 päivänä pääasiallisesti esityksen mukaisesti 62324: hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiasta, kuin alamai- 62325: nen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa. 62326: 62327: 7 §. 62328: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut 62329: armollisen esityksen varojen hankkimisesta niihin tarpei- 62330: siin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, olemme Me 62331: alamaisessa kirjelmässä 30 päivältä tätä kuuta ilmoitta- 62332: neet, että Me, Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin 62333: säännösten nojalla, ja niillä syillä, joita mainittu kirjel- 62334: mämme sisältää, olemme, hyväksyen Meidän Valtiovarain- 62335: valiokuntamme tekemän laskelman valtion tuloista ja me- 62336: noista vuodeksi I909, päättäneet, että vuodeksi I909 62337: Eduskunnan erikseen päättämiin menoihin: valtiopäivä- 62338: kustannusten suorittamiseen, kansakoululaitoksen kustan- 62339: nuksiin, H. F. Antell'in testamenttaamien kokoelmain hoi- 62340: toon sekä uuden eduskuntatalon aikaansaamista varten 62341: osotetaan 5,277,000 markkaan saakka käytettäväksi: suos- 62342: tuntarahastossa I908 vuoden päättyessä oleva säästö sekä 62343: leimasuostunnasta, mallasjuomasuostunnasta ja pelikortti- 62344: suostunnasta vuodelta 1909 kertyvät tulot, sittenkuin niistä 62345: on suoritettu saman vuoden veronkanto- ja valvonta- 62346: kustannukset sanotuista suostunnoista. 62347: 62348: 8 §. 62349: Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen 62350: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys- 62351: 6 62352: 62353: tarkoituksia va;rten vuodeksi 1909, olemme Me, niinkuin 62354: 30 päivänä kuluvaa lokakuuta antamamme alamainen kir- 62355: jelmä näyttää, niihin tarpeisiin, jotka kirjelmässä tarkem- 62356: min luetellaan, myöntäneet yhteensä 7,6J7,500 markkaa, 62357: ja olemme samalla alamaisuudessa anoneet, että jos näihin 62358: menoihin sisältyvä määräraha apumaksuiksi kansakoulu- 62359: talojen ja käsityöhuoneistojen rakentamiseen osottautuisi 62360: riittämättömäksi, hallitus yleisistä valtionvaroista myön- 62361: täisi nekin apumaksut, joihin mainittu määräraha ei riitä, 62362: ja että tätä tarkoitusta varten otettaisiin 300,000 markan 62363: suuruinen arviomääräraha 1909 vuoden menoarvioon. 62364: 9 §. 62365: Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain 62366: osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, olem- 62367: me, niinkuin näkyy kirjelmästämme tämän kuun 30 päi- 62368: vältä, osottaneet 691,000 markkaa 1909 vuoden valtio- 62369: päiväin yleisiin menoihin, kuin myös huoneiston vuokraa- 62370: miseksi Eduskunnan istuntoja varten ynnä säätytalon, 62371: arkiston ja kirjaston hoitoon ja kunnossapitoon, sekä 62372: 330,000 markan suuruisen lisämäärärahan mainittujen 62373: yleisten menojen suorittamiseksi 1908 vuoden valtiopäi- 62374: vistä ja Eduskunnan väliaikaisen huoneiston kustannuksia 62375: varten. 62376: 10 §. 62377: Meille annetun leimasuostuntaa koskevan armollisen 62378: esityksen johdosta olemme Me, niinkuin 30 päivänä tätä 62379: kuuta antamamme vastaus näyttää, ottaneet edelleen 62380: vuonna 1909 suorittaaksemme leimasuostuntaa niiden pe- 62381: rusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt joulukuun 28 päi- 62382: vänä 1907 annetussa laissa. 62383: 62384: 1I §. 62385: Keisarillisen Majesteetin Meille antaman esityksen, 62386: joka koskee pelikorteista suoritettavaa suostuntaveroa, 62387: 1 62388: 62389: olemme 30 päivänä nyt kuluvaa lokakuuta hyväksyneet, 62390: kuten alamainen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa. 62391: 62392: 12 §. 62393: Annollisen esityksen johdosta, joka koskee palovii- 62394: nan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun ve- 62395: ron käyttämistä, olemme Me kirjelmässämme tämän kuun 62396: 30 päivältä ilmoittaneet päätöksemme. 62397: 62398: I3 §. 62399: Keisarillisen Majesteetin esityksen, joka koskee suos- 62400: tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta, olemme Me 62401: hyväksyneet ja ottaneet edelleen vuonna 1909 suorittaak- 62402: semme suostuntaveroa sillä tavalla, kuin alamainen kirjel- 62403: mämme 30 päivältä kuluvaa lokakuuta ilmoittaa. 62404: 62405: I4 §. 62406: Kun emme ole ehtineet loppuun käsitellä Meille annet- 62407: tua armollista esitystä, joka sisältää ehdotuksen metsän- 62408: hoitoasetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 päivänä syys- 62409: kuuta r886 annetun metsälain pykäläin muuttamisesta toi- 62410: sin kuuluviksi, olemme Me tänä päivänä kirjelmällä 62411: Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet, että 62412: Eduskunnassa ainoastaan Valtiopäiväjärjestyksen säätämä 62413: as;ian ensimäinen käsittely on ehditty toimittaa. 62414: 62415: rs §. 62416: Sittenkuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n 62417: mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Val- 62418: tiovaraintoimituskunnan tekemä kertomus valtiovarain 62419: tilasta ynnä s:iihen liittyvät tilinpäätökset, laskut ja selon- 62420: teot vuodelta 1906, on Meidän Valtiovarainvaliokun- 62421: tamme, jolla on ollut saatavinaan myöskin valtion tilit 62422: ja niitä koskevat asiakirjat, tarkastanut mainittuja tilejä 62423: 8 62424: 62425: ja erittäinkin miten Valtiosäätyjen mainituksi vuodeksi 62426: erityisiin tarkoituksiin myöntämiä määrärahoja on käy- 62427: tetty, minkä jälkeen Valtiovarainvaliokunta on tästä anta- 62428: nut Meille mietinnön, joka myöskin sisältää huomautuksia 62429: ja ehdotuksia tilijärjestelmästä ja hallinnosta sekä niiden 62430: kanssa yhteydessä olevista kysymyksistä ja hallituksen 62431: toimenpiteistä; ja olemme Me kaikin puolin hyväksyneet 62432: mietinnössä tehdyt huomautukset ja ehdotukset sekä 29 62433: päivänä kuluvaa lokakuuta alamaisen kirjelmän kera 62434: Keisarilliselle Maj esteetille lähettäneet mainitun mietin- 62435: nön, pyynnöllä että se annettaisiin Keisarilliselle Senaa- 62436: tille niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joita siinä 62437: tehdyt huomautukset aiheuttavat. 62438: 62439: 16 §. 62440: Sittenkuin Meidän Pankkivaliokuntamme on Valtio- 62441: päiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti tarkastanut Suomen 62442: Pankin hallinnon ja tilan vuonna 1907 ja siitä antanut 62443: mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, olemme Me kirjel- 62444: män ohella 8 päivältä viime syyskuuta lähettäneet maini- 62445: tun mietinnön Pankkivaltuusmiehillemme. 62446: 62447: I7 §. 62448: Hyväksyttyämme Meidän Pankkivaltuusmiestemme 62449: tekemän ja Pankkivaliokuntamme kannattaman ehdotuk- 62450: sen Suomen Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895 anne- 62451: tun ja 10 päivänä heinäkuuta 1901 muutetun ohjesäännön 62452: 18 ja 19 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, olemme Me 62453: kirjelmässä vastakuluneen syyskuun 22 päivältä anoneet, 62454: että Keisarillinen Maj esteetti armollisesti vahvistaisi ja 62455: noudatettavaksi julistaisi asiasta hyväksymämme ase- 62456: tuksen. 62457: 18 §. 62458: Alamaisella kirjelmällä samalta syyskuun 22 päivältä 62459: Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ketkä 62460: 9 62461: 62462: henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsijamie- 62463: hemme ovat valinneet Pankkivaltuusmiehiksemme eroa- 62464: vien valtuusmiesten sijaan ja pankin tilintarkastajiksi sekä 62465: Pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehiksi, 62466: minkä ohessa tämä on pöytäkirjanotteella Pankkivaltuus- 62467: miehille tiedoksi annettu. 62468: 62469: 19 §. 62470: Pankkivaltuusmiestemme ehdotuksesta olemme päät- 62471: täneet siirtää Suomen Pankin käyttämättömät voittovarat, 62472: 5,032,092 markkaa 94 penniä, pankin vararahastoon, ja 62473: tästä 30 päivänä kuluvaa lokakuuta toimittaneet Pankki- 62474: valtuusmiehille tiedon. 62475: 20 §. 62476: Sittenkuin 1907 vuoden valtiopäivillä oli asetettu val- 62477: tuuskunta valmistelemaan kysymystä tarkoituksenmukai- 62478: sen huoneiston aikaansaamisesta Suomen Eduskunnalle, 62479: ja tämä valtuuskunta oli palkintokilpailulla hankkinut eh- 62480: dotukset uutta eduskuntataloa varten sekä toimestaan an- 62481: tanut Meille kertomuksen, olemme Me, saatuamme Val- 62482: tiovarainvaltiokunnaltamme asiasta mietinnön, päättäneet, 62483: että on ryhdyttävä toimiin uuden eduskuntatalon aikaan- 62484: saamiseksi tähtitieteellisen observatorin nykyiselle pai- 62485: kalle, ja että tätä tarkoitusta varten, jonka kokonaiskus- 62486: tannus on arvioitu 4,ooo,ooo markaksi, määrätään soo,ooo 62487: markkaa 1909 vuoden menoarvioon otettavaksi. Näistä 62488: päätöksistä johtuvat toimenpiteet olemme uskoneet val- 62489: tuuskunnalle, johon on kutsuttava viisi henkilöä, sekä 62490: antaneet Valtiovarainvaliokuntamme asiaksi valita val- 62491: tuuskunnan jäsenet. Tästä olemme Keisarilliselle Majes- 62492: teetille kirjelmällä 30 päivältä tätä kuuta ilmoittaneet ja 62493: anoneet . että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvistaisi 62494: sanotut päätökset. Sen ohessa olemme valitulle valtuus- 62495: kunnalle päätöksistämme ilmoittaneet, jotta se ryhtyisi 62496: niistä aiheutuviin asianmukaisiin toimenpiteihin. 62497: 10 62498: 62499: 2I §. 62500: Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta olemme 23 pal- 62501: vänä kuluvaa lokakuuta hyväksyneet ja Keisarillisen Ma- 62502: jesteetin armolEsesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi 62503: lähettäneet asetuksen 19 päivänä kesäkuuta 1895 säästö- 62504: pankeista annetun asetuksen I § :n muuttamisesta, niinkuin 62505: alamainen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa. 62506: 62507: 62508: 22 §. 62509: Eräiden eduskuntaesitysten johdosta Me olemme tänä 62510: päivänä hyväksyneet maalaiskuntain kunnallisasetuksen, 62511: kaupunkien kunnallisasetuksen, asetuksen kunnallisista 62512: vaaleista sekä asetuksen taajaväkisten maalaisyhdyskun- 62513: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa IS päivänä kesä- 62514: kuuta r8g8 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta, 62515: ja alamaisessa kirjelmässä lähettäneet ne Keisarillisen 62516: Majesteetin armossa tutkittaviksi ja vahvistettaviksi. 62517: 62518: 62519: 23 §. 62520: Alamaisella kirjelmällä tältä päivältä olemme Me 62521: Keisarilliselle Majesteetille armollisesti tutkittavaksi ja 62522: vahvistettavaksi lähettäneet tehdyn eduskuntaesityksen 62523: johdosta samana päivänä hyväksymämme kyytiasetuksen. 62524: 62525: 62526: 24 §. 62527: Tehtyjen anomusehdotusten johdosta olemme Me 62528: Keisarilliselta Majesteetilta 30 päivänä kuluvaa lokakuuta 62529: alamaisessa kirjelmässä anoneet, että Suomelle säily- 62530: tettäisiin tämän maan lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain 62531: asiain valmisteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden sille 62532: perustuslain mukaan tuleva oikeus, sekä että Suomen 62533: asiain käsittelyn järjestys tämänmukaiselle kannalle oikais- 62534: taisiin. 62535: 11 62536: 62537: 25 §. 62538: Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme 62539: alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta ano- 62540: neet: 62541: r) että voimassa olevat, tilusten rauhoittami<sta koti- 62542: eläinten tekemäitä vahingolta koskevat lainsäännökset 62543: perinpohjin tarkastettaisiin ja uudestaan laadittaisiin sii- 62544: hen suuntaan että, säilyttäen näiden säännösten johtava 62545: periaate, tilusten rauhoittamista koskevain sopimusten 62546: aikaansaaminen, erittäinkin kotieläinten haltijain pienem- 62547: päin ryhmäin keskuudessa, kävisi helpommaksi ja sellais- 62548: ten sopimusten pätevyys tehokkaammaksi, sekä että tästä 62549: annettaisiin Eduskunnalle armollinen esitys; 62550: 2) että Ekerön kunnan postitilain erikoisasema lak- 62551: kautettaisiin, ja että hallitus ottaisi harkitakseen, eikö tätä 62552: uudistusta olisi ulotettava muihinkin postitiloihin; 62553: 3) että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys 62554: Rikoslain 20 luvun 7 ~ :n muuttamisesta siinä tarkoituk- 62555: sessa, kuin Meidän asiasta antamamme kirjelmä tarkem- 62556: min sisältää; 62557: 4) että hallitus tutkimuksen kautta hankkisi selvi- 62558: tyksen niin sanottujen sukuoikeustilain asukasten ase- 62559: masta, niin myös sellaisten entisten kruununtilain asukas- 62560: ten oloista, joita tehdaslaitokset tilain asukasten edellä 62561: ovat perinnöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutuvat 62562: lakiehdotukset sanottujen tilain oikeudellisen aseman 62563: uudestaan järjestämiseksi annettaisiin Eduskunnan hy- 62564: väksyttäviksi; 62565: 5) että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys 62566: sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan vesioikeuslakiin, 62567: että suon, rahkan tahi muun vesiperäisen maan, jossa 62568: useammilla tiloilla on osaa, saa sen osakas kuivattaa, naut- 62569: tien oikeutta kuivatetun maan tuotantoon, siitä huolimatta 62570: että suuremman tai pienemmän osan vesiperäistä maata 62571: omistajat yritystä vastustavat, jos vaan yrityksen kannat- 62572: tavaisuus on luotettavasti selvitetty; 62573: 12 62574: 62575: 6) että Keisarillinen Majesteetti valmistuttaisi ja 62576: Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi ehdotuksen laiksi 62577: ehdollisten tuomioiden käytäntöön ottamisesta Suomessa; 62578: 7) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi Eduskun- 62579: nalle antaa armollisen esityksen tuomioistuimen perusta- 62580: misesta, jolle ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö Senaa- 62581: tin Talousosastolta siirrettäisiin; 62582: 8) että Keisarillinen Majesteetti antaisi Eduskun- 62583: nalle armollisen esityksen sellaisista muutoksista ja lisäyk- 62584: sistä voimassa olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka teki- 62585: sivät säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mahdol- 62586: liseksi; 62587: 9) että valtion töitä koetettaisiin entistä enemmän 62588: järjestää eri vuosille ja vuodenajoille siten, ettei työttö- 62589: myys niiden kautta lisääntyisi, vaan päinvastoin vähen- 62590: tyisi; että niissä valtion töissä, joita erityisesti toimeen- 62591: pannaan työttömyyden johdosta, maksettaisiin, mikäli 62592: mahdollista, vastaavassa työssä paikkakunnalla kulloinkin 62593: tavallinen työpalkka; sekä että milloin kunta suurem- 62594: massa määrin toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman 62595: hädän lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestettyjä 62596: aputöitä, niihin valtion varoista myönnettäisiin tarvitta- 62597: vaa avustusta; 62598: 10) että hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö maan- 62599: osituksen helpottamiseksi valtionvaroista etumaksuna suo- 62600: ritettujen jakokustannusten kuoletusta voitaisi määrätä 62601: alkavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jakotoimituksen 62602: päättymisen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan; 62603: II) että yksityiskoulujen valtioavun ehdoksi olisi 62604: määrättävä, että niiden oppilasluku kolmena vuonna pe- 62605: räkkäin on keskimäär~n ollut viidellä alaluokalla vähintään 62606: 20 ja kolmella yläluokalla vähintään 12, josta ehdosta 62607: ainoastaan erityisistä syistä saataisiin poiketa; uusille op- 62608: pilaitoksille olisi valtioapua annettava kolmannesta toimin- 62609: tavuodesta alkaen, jos niiden kahden alimman luokan 62610: oppilasmäärä on yhteensä vähintään 50; että yhteiskou- 62611: 13 62612: 62613: Iuille ja muille yksityisille alkeisoppilaitoksille, kirjelmäs- 62614: sämme mainituilla ehdoilla, myönnettäisiin 4,000 markan 62615: suuruinen valtioapu kutakin toiminnassa olevaa luokkaa 62616: kohti, mikä valtioapu erinäisissä tapauksissa voitaisiin ko- 62617: rottaa aina s,ooo markkaan; että tyttökoulujen yksityisiä 62618: jatkoluokkia varten, jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti 62619: samalla taval1a kuin edellämainittujen yksityiskoulujen 62620: vastaavat luokat, annettaisiin valtioapua samojen perus- 62621: teiden mukaan kuin viimeksimainituil1e luokil1e, mutta 62622: muussa tapauksessa erityisestä harkinnasta riippuen; että 62623: rinnakkaisluokil1e, mil1oin niiden oppilaiHa ei ole tilaa 62624: paikkakunnan muissa kouluissa, myönnettäisiin valtioapua 62625: samoilla perustei11a, joiden mukaan rinnakkaisluokkia 62626: yHäpidetään valtion oppilaitoksissa, ei kuitenkaan enem- 62627: pää kuin 3,500 markkaa luokkaa kohti; että valtioapua 62628: ei myönnettäisi määräajaksi, vaan tehtäisiin sen nautti- 62629: minen riippuvaksi ainoastaan asianmukaisista, yleisillä 62630: säännöksillä määrättävistä ehdoista; että yksityiskouluja 62631: koskeva lainsäädäntö otettaisiin järjestettäväksi ajan vaa- 62632: timuksia vastaaval1e kannal1e; että yksityiskoulun opettaj1. 62633: siirtyessään opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläk- 62634: keeseen nähden saisi lukea hyväksensä edelliset virkavuo- 62635: tensa, joina hänellä on ollut vähintään 20 tunnin opetus 62636: viikossa, siitä saakka kuin hän on ollut täysin hakukel- 62637: poinen valtion kouluvirkaan; että yksityiskoulun opettaja 62638: siirtyessään opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro- 62639: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puolet edeiiisestä 62640: palvelusajastansa, jona hänellä on ollut vähintään 20 tun- 62641: nin opetus viikossa, siitä saakka kuin hän on oiiut täysin 62642: hakukelpoinen saamaansa valtion virkaan; että yhteisope- 62643: tus otettaisiin laajemmalti käytäntöön valtion kouluissa 62644: siellä, missä olosuhteet tekevät sen tarpeelliseksi ja tar- 62645: koituksenmukaiseksi; sekä että Maarianhaminan reali- 62646: opiston jatkoluokille, huolimatta niiden riittämättömästä 62647: oppilasluvusta, myönnettäisiin valtioapua 4,000 markkaa 62648: luokkaa kohti; 62649: 14 62650: 62651: 12) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa 62652: vahvistaa Meidän päätöksemme vuodeksi 1909 myöntää 62653: 275,000 markan suuruisen määrärahan käytettäväksi 62654: asiasta antamassamme alamaisessa kirjelmässä tarkemmin 62655: esitettyjen perusteiden mukaisesti maamme kansanopisto- 62656: jen avustamiseen ja apurahoiksi näiden opistojen vähä- 62657: varaisille oppilaille ; 62658: 13) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa 62659: vahvistaa Meidän päätöksemme, jolla vuodeksi 1909 62660: raittiustyön edistämiseksi myönnetään 70,000 markan mää- 62661: räraha käytettäväksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat 62662: so,ooo, Finlands Svenska Nykterhetsförbund 15,ooo ja 62663: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimi- 62664: kunta s,ooo markkaa; 62665: 14) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvis- 62666: taisi Meidän päätöksemme vuodeksi 1909 myöntää maa- 62667: laiskirjastojen avustamiseen rajattomana siirtomäärära- 62668: hana so,ooo markkaa, josta 43,000 markkaa jätetään 62669: Kansanvalistusseuralle käytettäväksi esittämiemme perus- 62670: teiden mukaisesti suomenkielisten kansankirjastojen hy- 62671: väksi ja 7,000 markkaa yhdistykselle Svenska Folkskolans 62672: Vänner käytettäväksi samoin ruotsinkielisten kansankir- 62673: jastojen hyväksi; kuin myös päätöksemme jakaa valtio- 62674: päiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat edellisiltä ja 62675: näiltä valtiopäiviltä ilmaiseksi etupäässä kanta-, mutta 62676: myöskin piirikirjastoille sikäli kuin varastoa, painosta 62677: lisäämättä, riittää, sekä vastaisuudessa kaikille kantakir- 62678: jastoille ja niille piirikirjastoille, jotka ennen valtiopäiväin 62679: alkua niitä Eduskunnan kirjastonhaitajalta anovat; minkä 62680: ohessa alamaisuudessa olemme anoneet, että hallitus jul- 62681: kaisisi ehdot, joilla hyvin hoidetut kuntien kantakirjastot 62682: voisivat saada ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua muuta 62683: virallista kirjallisuutta; 62684: r 5) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvistaisi 62685: Meidän päätöksemme, jolla vuodeksi 1909 myönnetään 62686: köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta- 62687: 15 62688: 62689: miseen Ioo,ooo markan suuruinen määräraha käytettä- 62690: väksi tarkoitukseensa hallituksen lähempien ohjeiden mu- 62691: kaisesti koulutoimen ylihallituksen kautta, joka olisi oi- 62692: keutettava harkintansa mukaan käyttämään myöskin yksi- 62693: tyisten järjestöjen välitystä; sekä että hallitus viipymättä 62694: ottaisi harkittavakseen valtion puolelta annettavan köyhien 62695: kansakoululasten ravitsemis- ja vaatettamisavustuksen jär- 62696: jestämisen; 62697: 16) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa 62698: vahvistaa Meidän tekemämme päätöksen, jolla vuodeksi 62699: 1909 myönnetään 30,000 markan suuruinen määräraha 62700: käytettäväksi työväenopistojen avustamiseen; 62701: I 7) että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen yllä- 62702: pitämän teatterin kannattamista varten suodun 20,000 62703: markan vuotuisen valtioavun lisäksi myönnettäisiin s,ooo 62704: markkaa vuosittain maaseutunäytäntöjen järjestämistä 62705: varten; 62706: 18) että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityksen en- 62707: nen vuotta 1896 kruununluontoisina olleiden ja sellaisiksi 62708: edelleen jääneiden tai myöhemmin perinnöksi ostettujen 62709: talojen, asiasta antamassamme alamaisessa kirjelmässä 62710: tarkemmin määriteltyjen maanvuokralaisten lukumäärästä, 62711: oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista sen yht~y 62712: dessä olevista seikoista, sekä tämän selvityksen perustuk- 62713: sella ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä 62714: lainsäätämistoimenpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten 62715: aseman turvaamiseksi; 62716: 19) että hallitus viipymättä valmistaisi selvityksen 62717: nykyisissä verotusoloissamme vallitsevista puutteista ja 62718: laatisi ehdotuksen niiden poistamisesta sekä uuden, oikeu- 62719: denmukaisemman ja valtiontarpeiden lisääntymistä tyy- 62720: dyttävän verojärjestelmän aikaansaamisesta, sekä että 62721: Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin armollinen esitys 62722: asiasta. 62723: 62724: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme mää- 62725: 16 62726: 62727: ränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen 62728: kansan Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet, 62729: joka tapahtui Helsingin kaupungissa yhdentenäneljättä 62730: pa1vana lokakuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen 62731: Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja kah- 62732: deksan. 62733: 62734: 62735: 62736: P. E. Svinhufvud. 62737: Puhemies. 62738: 62739: Yrjö E. Sirola. A. Listo. 62740: Varapuhemies. Varapuhemies. 62741: 62742: Frans Ahlroos. K. von Alfthan. 62743: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets. 62744: 62745: Werner Aro. Leo Ehrnrooth. 62746: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. N ylands läns valkrets. 62747: 62748: Eero Erkko. Onni Hallsten. 62749: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 62750: 62751: W. F. Heimbiirger. Vera Hjelt. 62752: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets. 62753: 62754: E. \V. Hänninen. Georg W. Johansson. 62755: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets. 62756: 62757: 0. W. Kuusinen. Hilda Käkikoski. 62758: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 62759: 62760: Oskari Laine. W. Lundström. 62761: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets. 62762: 62763: Vilho Reima. V. Perttilä. 62764: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 62765: 62766: Oskari Lylykorpi. G. G. Rosenqvist. 62767: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets. 62768: 17 62769: 62770: Emil Schybergson. Miina Sillanpää. 62771: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä. 62772: 62773: Aatto Siren. Hedvig Sohlberg. 62774: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets. 62775: 62776: Karl Söderholm. Ida Aalle. 62777: Nylands läns valkrets. Turun läänin eteläisestä vaali- 62778: piiristä. 62779: 62780: J. A. Aitamurto. Evert Eloranta. 62781: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali- 62782: piiristä. piiristä. 62783: 62784: Aleksandra Gripenberg. John Hedberg. 62785: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets. 62786: piiristä. 62787: 62788: Seth Heikkilä. Matti Helenius-Seppälä. 62789: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali- 62790: piiristä. piiristä. 62791: 62792: Aug. Hjelt. J. Kaskinen. 62793: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali- 62794: piiristä. piiristä. 62795: 62796: Aleksi Käpy. Dagmar N eovius. 62797: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets. 62798: piiristä. 62799: 62800: Juho Rannikko. V. T. Rosenqvist. 62801: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets. 62802: piiristä. 62803: 62804: Albert Stigzelius. Julius Sundblom. 62805: Åbo läns södra valkrets. Åbo läns södra valkrets. 62806: 62807: T. Tainio. Wäinö Wuolijoki. 62808: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä · vaali- 62809: piiristä. piiristä. 62810: 62811: E. Aromaa. Edvard Gylling. 62812: Turun läänin pohjoisesta vaa!i- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62813: piiristä. piiristä. 62814: 18 62815: 62816: Lauri Ingman. Taave Junnila. 62817: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62818: piiristä. piiristä. 62819: 62820: Antti Kaarne. Mimmi Kanervo. 62821: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62822: piiristä. piiristä. 62823: 62824: w. Korhonen. Frans Koskinen. 62825: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62826: piiristä. piiristä. 62827: 62828: Mikko Latva. J. Lautasalo. 62829: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62830: piiristä. piiristä. 62831: 62832: J. 0. Leivo. J. K. Paasikivi. 62833: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62834: piiristä. piiristä. 62835: 62836: Frans Rantanen. F. 0. Rapola. 62837: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62838: piiristä. piiristä. 62839: 62840: E. N. Setälä. Väinö Tanner. 62841: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali- 62842: piiristä. piiristä. 62843: 62844: Iida W emmelpuu. J. R. Danielson-Kalmari. 62845: Turun läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62846: piiristä. piiristä. 62847: 62848: Evert Hokkanen. J. 0. Jalava. 62849: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62850: piiristä. piiristä. 62851: 62852: Alma Jokinen. Wäinö Jokinen. 62853: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62854: piiristä. piiristä. 62855: 62856: A. Osw. Kairamo. H. G. Paloheimo. 62857: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62858: piiristä. piiristä. 62859: 19 62860: 62861: ]. H. Saaristo. Arthur Sivenius. 62862: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62863: piiristä. piiristä. 62864: 62865: K. ]. Ståhlberg. Sulo Wuolijoki. 62866: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali- 62867: piiristä. piiristä. 62868: 62869: A. Ahlström. Hedvig Gebhard. 62870: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali- 62871: piiristä. piiristä. 62872: 62873: Anton Huotari. Olga J okisalo. 62874: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali- 62875: piiristä. piiristä. 62876: 62877: Sandra Lehtinen. E. Nevanlinna. 62878: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali- 62879: piiristä. piiristä. 62880: 62881: ]. Penna Paunu. N. A. Telkkä. 62882: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali- 62883: piiristä. piiristä. 62884: 62885: K. Wiljakainen. E. S. Yrjö-Koskinen. 62886: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali- 62887: piiristä. piiristä. 62888: 62889: M. A. Airola. Juhani Arajärvi. 62890: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali- 62891: piiristä. piiristä. 62892: 62893: Jonas Castren. Tekla Hultin. 62894: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali- 62895: piiristä. piiristä. 62896: 62897: Juho Kirves. Matti Paasivuori. 62898: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali- 62899: piiristä. piiristä. 62900: 62901: H. Pärssinen. Tahvo Riihelä. 62902: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali- 62903: piiristä. piiristä. 62904: 20 62905: 62906: Juho Tulikoura. Matti Turkia. 62907: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä yaali- 62908: piiristä. piiristä. 62909: 62910: Aug. Wesa. K. 0. Vikman. 62911: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali- 62912: piiristä. piiristä. 62913: 62914: A. 0. Wuorimaa. Gust. Arokallio. 62915: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62916: piiristä. piiristä. 62917: 62918: 0. A. Hainari. N. E. Huoponen. 62919: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62920: piiristä. piiristä. 62921: 62922: Anni Huotari. Väinö Kivilinna. 62923: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62924: piiristä. piiristä. 62925: 62926: Juhani Kurikka. Janne Martikainen. 62927: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62928: piiristä. piiristä. 62929: 62930: M. Poutiainen. Erkki Pullinen. 62931: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62932: piiristä. piiristä. 62933: 62934: K. K. Pykälä. Erik Pöysti. 62935: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62936: piiristä. piiristä. 62937: 62938: Santeri Saarikivi. Mikko Sipponen. 62939: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62940: piiristä. piiristä. 62941: 62942: Lauri Tuunainen. Nestori Walavaara. 62943: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali- 62944: piiristä. piiristä. 62945: 62946: Mikko Virkki. 0. Eronen. 62947: Viipurin läänin itäisestä vaali- Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62948: piiristä. 62949: 21 62950: 62951: Auk. Eronen. K. Grotenfelt. 62952: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62953: 62954: P. Huttunen. J osua Järvinen. 62955: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62956: 62957: A. Kannisto. K. R. Kares. 62958: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62959: 62960: Taneli Nykänen. 0. Orasmaa. 62961: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62962: 62963: Julius Saraste. Anni Savolainen. 62964: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62965: 62966: Mikael Soininen. A. Tanttu. 62967: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä. 62968: 62969: Albin vValjakka. Juho Heimonen. 62970: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaali- 62971: piiristä. 62972: 62973: S. Heiskanen. Theodor Homen. 62974: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62975: piiristä. piiristä. 62976: 62977: Kalle Hämäläinen. Aura Kiiskinen. 62978: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62979: piiristä. piiristä . 62980: . 62981: A. Mäkelin. P. J. Mömmö. 62982: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62983: piiristä. piiristä. 62984: 62985: Alli Nissinen. Hannes Nylander. 62986: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62987: piiristä. piiristä. 62988: 62989: A. J. Partanen. A. Ruotsalainen. 62990: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62991: piiristä. piiristä. 62992: 62993: A. Salo. Artturi H. Virkkunen. 62994: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali- 62995: piiristä. piiristä. 62996: 22 62997: 62998: U. Brander. A. P. Hämäläinen. 62999: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali- 63000: piiristä. piiristä. 63001: 63002: E. Kolkki. Albin Koponen. 63003: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali- 63004: piiristä. piiristä. 63005: 63006: J. M. Korhonen. Arvi Lahtinen. 63007: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali- 63008: piiristä. piiristä. 63009: 63010: E. G. Palmen. E. Peltonen. 63011: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali- 63012: piiristä. piiristä. 63013: 63014: Pekka Pennanen. J. W. Sainio. 63015: Kuopion läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63016: piiristä. piiristä. 63017: 63018: P. Tikkanen. Eveliina Ala-Kulju. 63019: Kuopion läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63020: piiristä. piiristä. 63021: 63022: 0. \V. Kaipio. Jalm. Kirjarinta. 63023: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63024: piiristä. piiristä. 63025: 63026: Aleksanteri Koivisto. K. \V. Koskelin. 63027: Vaasan läänin itäisestiia vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63028: piiristä. piiristä. 63029: 63030: E. Pohjaväre. S. Rantanen. 63031: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63032: piiristä. piiristä. 63033: 63034: Maria Raunio. Otto Stenroth. 63035: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali- 63036: piiristä. piiristä. 63037: 63038: Onni Tuomi. J. E. Ani:ila. 63039: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin eteläisestä vaali- 63040: piiristä. piiristä. 63041: 63042: Axel Cederberg. Ernst Estlander. 63043: Vasa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets. 63044: 23 63045: 63046: A. R. Hedberg. Liisi Kivioja. 63047: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaali- 63048: piiristä. 63049: 63050: J. Mäki. Arvid Neovius. 63051: Vaasan läänin eteläisestä vaali- V asa läns södra valkrets. 63052: piiristä. 63053: 63054: Oskar Nix. Fiina Pietikäinen. 63055: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaali- 63056: piiristä. 63057: 63058: S. N. Rajala. Gösta Stenbäck. 63059: Vaasan läänin eteläisestä vaali- Vasa läns södra valkrets. 63060: piiristä. 63061: 63062: Y. K. Yrjö-Koskinen. A. ]. Bäck. 63063: Vaasan läänin eteläisestä vaali- Vasa läns norra valkrets. 63064: piiristä. 63065: 63066: Hannes Gebhard. G. Granfelt. 63067: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- V asa läns norra valkrets. 63068: piiristä. 63069: 63070: Wilh. Malmivaara. Tuom. Pohjanpalo. 63071: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- Vaasan läänin pohjoisesta vaali- 63072: piiristä. piiristä. 63073: 63074: ]. Storbjörk. Oskar Tokoi. 63075: Vasa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta vaali- 63076: piiristä. 63077: 63078: Juho Torppa. Eric von Troil. 63079: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- Vasa läns norra valkrets. 63080: piiristä. 63081: 63082: K. E. Wichmann. J. A. Heikkinen. 63083: Vasa läns norra valkrets. Oulun läänin eteläisestä vaali- 63084: piiristä. 63085: 63086: Matti Hoikka. Kyösti Kallio. 63087: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63088: piiristä. piiristä. 63089: J. A. Komu. A. Lagerlöf. 63090: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63091: piiristä. piiristä. 63092: 63093: Iv. Fr. Lantto. K. Myllylä. 63094: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63095: piiristä. piiristä. 63096: c! 63097: Yrjö Mäkelin. Jaakko Piirainen. 63098: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63099: piiristä. piiristä. 63100: 63101: M. Rosendal. Antti Tuomikoski. 63102: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63103: piiristä. piiristä. 63104: 63105: Iisakki Vahe. Anna Ängeslevä. 63106: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali- 63107: piiristä. piiristä. 63108: 63109: P. Ahmavaara. Hilda Herrala. 63110: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali- 63111: piiristä. piiristä. 63112: 63113: Aukusti Hiltula. Frans Lehtonen. 63114: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali- 63115: piiristä. piiristä. 63116: 63117: Juho Waarala. K. G. Weijola. 63118: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali- 63119: piiristä. piiristä. 63120: 63121: Yrjö Halonen. 63122: Lapin vaalipiiristä. 63123: 63124: 63125: 63126: 63127: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kiri apaino. 63128:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025