146 Käyttäjää paikalla!
0.0068559646606445
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: .. ..
2: TOISET YALTIOPAIYAT
3: 1908
4:
5: ASIAKIRJAT
6:
7: VIIDES OSA
8:
9: ENSIMÄINEN NIDOS
10:
11:
12:
13:
14: HELSINGISSÄ 1908
15: 1
16: 1
17: 1
18: 1
19: 1
20: 1
21: 1
22: 1
23: 1
24: 1
25: 1
26: 1
27: 1
28: 1
29: 1
30: 1
31: 1
32: 1
33: 1
34: 1
35: Sisällys:
36: Edusk.
37: eslt.
38: ml et.
39: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Suomen Edus-
40: kunnassa tehdyn, tientekolainsäädännön uudistamista koske-
41: van esitysehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 1.
42:
43: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1 kunnallisen lain-
44: säädännön uudistamista koskevain eduskuntaesitysten johdosta 2.
45: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13.
46: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13 a.
47: Suomen Eduskunnan eräiden eduskuntaesitysten johdosta
48: päättämä! alamaiset ehdotukset maalaiskuntain kunnallisasetuk-
49: seksi, kaupunkien kunnallisasetukseksi, asetukseksi kunnalli-
50: sista vaaleista ja asetukseksi Iaajaväkisten maalaisyhdyskun-
51: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
52: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 S:n muuttamisesta.
53:
54: Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesityksen
55: johdosta, joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lanzpuotitilan
56: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta . • . . . . . . . . 3.
57: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
58:
59: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3 kyytilainsää-
60: dännön uudistamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta . 4.
61: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 14.
62: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päät-
63: tämä alamainen ehdotus kyytiasetukseksi.
64:
65: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 yleisen oppivelvolli-
66: suuden säätämistä ja kansakoululaitoksen kustannuksia koske-
67: vain eduskuntaesitysten johdosta . . . . . . . . . . . . . . 5.
68:
69: Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 eduskuntaesityksen joh-
70: dosta, joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi
71: lisäyksistä Rikoslain 16 lukuun . . . . . . . . • . . . . . 6.
72: 2
73: Edusk.
74: : eslt.
75: mlet.
76: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesi-
77: tyksestä, joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoitta-
78: misen oikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.
79:
80: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 2 eduskuntaesi-
81: tyksestä, joka sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista . . 8.
82:
83: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 3 eduskuntaesi-
84: tyksestä, joka sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä . . . . . 9.
85:
86: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa
87: tehtyjen metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista
88: tarkoittavain eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten johdosta . J0.
89:
90: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle
91: tehdyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka tar-
92: koittavat voimassaolevan palkkaussäännön tarkastamista tahi
93: kumoamista sekä uuden työsopimusta koskevan lain aikaan-
94: saamista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1.
95:
96: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 säästöpankkiasetuksen
97: 1 §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta 12.
98: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 11.
99: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta päättämä
100: alamainen ehdotus asetukseksi 19 päivänä kesäkuuta 1895 säästö-
101: pankeista annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
102:
103: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen joh-
104: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä . . . . . 13.
105: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
106:
107:
108:
109:
110: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
111: ti n t ö n: o 2 Suomen Eduskunnassa tehdyn,
112: tientekolainsäädännön uudistamista koske-
113: van esitysehdotuksen johdosta.
114:
115:
116: Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 18 päivältä
117: elokuuta UlOS valmistelavaa käsittelyä varten laki- ja
118: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Laineen y. m.
119: tekemän esitysehdotuksen n:o 14, joka sisältää ehdotukset
120: laiksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
121: sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä; ja
122: on valiokunta samalla saanut vastaanottaa myöskin pöytä-
123: kirjanotteen asiasta Eduskunnassa tapahtuneesta alusta-
124: vasta keskustelusta.
125:
126:
127: Sittenkun Suomen V altiosäädyt 1894 vuoden valtio-
128: päivillä olivat tehneet alamaisen anomuksen, jossa pyy-
129: dettiin armollista esitystä teitten tekemis- ja siltain ra-
130: kennusrasituksen huojentamisesta, ja sen johdosta asetettu
131: komitea, jonka tuli laatia ehdotus muutetuiksi säännök-
132: siksi teitten ja siltain tekemisestä, oli vuonna 1899 saanut
133: mietintönsä valmiiksi, on v. 1904-1905 koossa olleille
134: Valtiosäädyille ja sen jälkeen Suomen Eduskunnalle niin
135: hyvin vuoden 1907 kuin tämän vuoden ensimäisillä valtio-
136: päivillä annettu tientekolainsäädännön uudistamista tar-
137: koittavat armolliset esitykset, jotka ovat osaksi perustu-
138: 2 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
139:
140: neet mainitun komitean ehdotukseen. Ne ovat kuitenkin
141: tähän asti jääneet valtiopäivillä lopullisesti käsittelemättä.
142: Nyt esillä oleva eduskuntaesitysehdotus on raken-
143: nettu niille periaatteille, joiden mukaan laki- ja talous-
144: valiokunta 1907 vuoden ja 1908 vuoden edellisillä valtio-
145: päivillä on uudestaan valmistanut yllämainituissa armolli·
146: sissa esityksissä Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun laki-
147: ehdotuksen. Siinä on asetuttu sille kannalle, että maantiet
148: yleisen liikkeen välittäjinä ovat olemassa koko kansan tar-
149: vetta ja hyötyä varten. Yhdessä rautatieverkon ja laiva-
150: reittien kanssa ne muodostavat yleistä liikettä välittävät
151: kulkuneuvot. Tästä johtuu, että yleiset maantiet ovat
152: valtiovaroilla rakennettavat ja kunnossa pidettävät.
153: Sanotun periaatteen toteuttamista maanteihin nähden
154: Suomessa tukevat myöskin seuraavat käytölliset syyt:
155: maantiet tulevat valtion toime:;;ta järjestelmällisesti
156: ja tarkoituksenmukaisesti rakennetuiksi ja kunnossa pide-
157: tyiksi; ja
158: siitä johtuva rasitus voidaan tasaisesti jakaa eri
159: paikkakunnissa asuvain verovelvollisten kAsken, niin ettei-
160: vät toisen paikkakunnan asukkaat tule suhteellisesti enem-
161: män rasitetuiksi kuin toisenkaan.
162: Vuodelta 1894 hankittujen tietojen mukaan nousivat
163: kustannukset maanteitten ynnä niihin kuuluvain siltojen ja
164: lossien kunnossapitämisestä kesäaikana sekä lumireenve- j
165: dosta, lumen luomisesta ja tien viitoittamisesta talvisaikaan ~
166:
167:
168: Uudenmaan läänissä 127 mk. 74 p:iin
169: Turun ja Porin 153 02
170: "
171: Hämeen " 99 92 "
172: Viipurin
173: " 81
174: " "
175: 91 " 55 "
176: "
177: :Mikkelin
178: Kuopion
179: " 77
180: "
181: 22 "
182: Vaasan " 131 " 51
183: "
184: "
185: Oulun läänissä, Lapinmaata lukuun-
186: " "
187: ottamatta. 118 28
188: " "
189: Tielaki. 3
190:
191: eli s11s koko maassa keskimäärin 110 markkaan 38 pen-
192: niin kilometriltä.
193: Kokemus on kuitenkin usein osottanut, että kus-
194: tannukset suuremmista töistä tulevat kruunun toimitta-
195: mina kalliimmiksi kuin yksityisten teettäminä. Jos tu-
196: loksena yleisten maanteitten siirtämisestä kruunun raken-
197: nettaviksi ja kunnossapidettäviksi olisi, että se suuri vuosi-
198: meno, jota tientekovelvollisuuden täyttäminen Suomessa
199: kysyy, melkoisesti lisääntyisi, olisi tietysti koetettava muun
200: järjestelmän perustuksella saada aikaan parannuksia niihin
201: epäkohtiin, jotka nykyistä tientekorasitusta haittaavat.
202: Tätä varten onkin sekä yllämainituissa armollisissa esi-
203: tyksissä että laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä 1904
204: -1905 vuoden valtiopäivillä ehdotuksia tehty. Mutta
205: niitä vastaan on tehtävä se muistutus, että tientekorasi-
206: tuksen oikeudenmukaista tasoitusta ei niiden kautta voi-
207: taisi saavuttaa. Sitä vastoin voidaan eräitä näissä ehdo-
208: tuksissa esitettyjä keinoja käyttäen nähtävästi saavuttaa
209: se, että tientekorasitus ei kruunun vastattavana tulisi kal-
210: liimmaksi kuin tientekolahkojenkaan suorittamana. Jos
211: maanteitten kunnossapidon toimittaminen jätetään maalais-
212: kunnille, jotka nen lähinnä toimittavat asettamainsa tie-
213: hallitusten kautta, ja jos käytetään urakkajärjestelmää
214: yhdistettynä ennen urakkatarjouksia toimitettaviin seikka-
215: peräisiin arvioimisiin kunnossapidon kustannuksista, niin
216: valtio voinee siten yhtä hyvällä menestykse!lä kuin tien-
217: tekolahkotkin hyväkseen käyttää eri paikkakunnissa saa-
218: vutettua asiantuntemusta. Täten voidaan myöskin välttää
219: uusien valtionvirkojen perustamista. Ainoastaan missä
220: liikkeen suuruuden tähden, niinkuin kaupunkien tai tär-
221: keämpäin rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyydessä,
222: maanteitten kunnossapito vaatii niissä syntyvien vikojen
223: korjaamista viipymättä tai tavallista kestävämpää ja siis
224: myöskin kalliimpaa rakennustapaa, joka ehkä vaatisi kruu-
225: nun välitöntä tointa, näyttäisi olevan tarpeen asettaa mo-
226: niaita valtion työnjohtajia. Mutta kaikkialla muualla
227: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
228:
229: maanteitten kunnossapito sekä kesäisin että talvisin tulisi
230: urakalle annettavaksi, joka menettelytapa on yleisissä
231: töissä osottautunut edullisimmaksi sekä työnantajalle että
232: työn suorittajalle.
233: Mietintöön liitettyyn kustannusarviotauluun, joka
234: on laadittu asianymmärtäjän laskujen perustuksella, ovat
235: vuosikustannukset maanteitten kunnossapitämisestä mer-
236: kityt 140 markaksi kilometriltä, josta määrästä itse
237: tiepohjan kunnossapidon osalle jakautuu 75 %, silto-
238: jen korjauksiin 6 %, rumpujen ylläpitoon 1,5 %, kilo-
239: metri- ja muitten patsaitten kunnossapitoon O,n °/o, erityi-
240: siin menoihin, kuten tulvien tuottamien vaurioitten kor-
241: jaamiseen, tiehallituksen jäsenten palkkauksiin y. m. sem-
242: moisiin 7 Ofo sekä teitten kunnossapitoon talvisaikaan 10
243: 0 /o. Jos Suomen maanteitten pituus, joka vuoden 1898
244: lopussa oli 25,623 kilometriä, nykyään arvostellaan 26,500
245: kilometriksi, olisivat valtion menot maanteitten kunnossa-
246: pidosta siis laskettavat 3, 710,000 markkaan vuodessa.
247: Tähän summaan on uusia teitä ja kalliimpia siltoja ynnä
248: muita keinotöitä varten lisättävä 500,000 markan vuotui-
249: nen menoerä, jolla voitaisiin, milloin sanottuja suurempia
250: keinotöitä ei satu tehtäväksi, tehdä 300-400 kilometriä
251: uutta maantietä, minkä ohessa paikallisteitten avustami-
252: seksi olisi varattava 40,000 markan suuruinen määrä-
253: raha vuodessa. Maantiemenojen kokonaissumma tulisi
254: siten vuodessa olemaan 4,250,000 markkaa.
255: Samalla kuin yleistä kulkuyhteyttä välittäväin maan-
256: teitten rakentaminen ja kunnossapito on katsottu kuu-
257: luvan valtion tehtäviin, samalla on puheena olevassa
258: eduskuntaesitykseRsä kylä- eli paikallisteihin nähden ase-
259: tuttu nykyiselle kannalle, jonka mukaan paikallistiet jäi-
260: sivät niitten tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka sel-
261: laista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Esitysehdotuk-
262: sessa on, säilyttäen pääkohdissa tienosakasten oikeus va-
263: paaehtoisten suostumusten kautta järjestää paikallistietä
264: koskevat asiat, melkoisesti kehitetty kyläteitä koskevia,
265: Tielaki. 5
266:
267: nykyään voimassa olevia säännöksiä. Sitä paitsi on kun-
268: nille varattu oikeus piirissään ottaa paikallisteitä raken-
269: taakseen ja kunnossapitääkseen, jotta maalaiskunnat siten
270: pääsisivät tilaisuuteen yleisistä maanteistä syrjässä asuvain
271: jäsentensä tietarvetta tyydyttämään.
272: Punnitessaan yllä kosketeitoja periaatteita, jot.ka ovat
273: laajemmin esitettyinä laki- ja talousvaliokunnan 1907
274: vuoden valtiopäivillä asiasta valmistamassa mietinnössä,
275: on valiokunta katsonut ne edelleen päteviksi ja mahdol-
276: lisiksi toteuttaa.
277: Asiata käsitellessään on laki- ja talousvaliokunta sii-
278: hen nähden, etteivät valtion varsinaiset tulot ehkä riit..
279: täisi, paitsi niihin tarpeihin, ioita valtion entuudestaan on
280: tyydytettävä, sen lisäksi vielä puheenalaiseen ja muihinkin
281: hankkeissa oleviin uudistuksiin, jonka tähden tientekora-
282: situksen kustannukset olisivat kannettavaksi säädettävällä
283: tieverolla ainakin osaksi suoritettavat, valmistanut ehdo-
284: tuksen laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä
285: pääasiassa yhtäpitäväksi esitysehdotuksessa olevan tievero-
286: lakiehdotuksen kanssa. Samalla oli valiokunta ehdotta-
287: maansa lakiin maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta
288: maalla ottanut viittauksen sanottuun tieverolakiin (14 §).
289: Näistä ehdotuksistaan on valiokunta sitten pyytänyt ja
290: valtiovarainvaliokunnalta saanut tähän liitetyn lausunnon.
291: Kun siitä käy ilmi, että suostunnan luontoista tieveroa,
292: joka tulisi kannettavaksi vasta sen jälkeen kuin tielaki,
293: niinkuin laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksessa oli suun-
294: niteltu, olisi 1 päivänä tammikuuta 1912 astunut voimaan,
295: ei näillä valtiopäivillä voitaisi lopullisesti päättää, on valio-
296: kunta, jonka keskuudessa tämän asiankäänteen aiheutta-
297: masta menettelytavasta on esitetty eri mielipiteitä, m. m.
298: sekin, että puheenaoleva eduskuntaesitys, koska siinä eh-
299: dotettua lakia tieverosta ei voida näillä valtiopäivillä sää-
300: tää, olisi kokonaisuudessaan hyljättävä, jotenka asia jäisi
301: lepäämään kunnes yleinen verotusjärjestelmän uudistus
302: saataisiin toimeen, ääne~tyksen kautta päättänyt luopua
303: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
304:
305: ehdotuksestaan tieverolaiksi ja siis ehdottaa, että Edus-
306: kunta nyt hyväksyisi ainoastaan lakiehdotuksen teitten teke-
307: misestä ja kunnossapidosta maalla. Tämän johdosta olisi
308: mainittu viittaus tieverolakiin tuosta ehdotuksesta pois-
309: tettava, ja hallitukselle jätettävä valta valita valtiovaras-
310: tolle sovelias aika, jolloin tielaki olisi astuva voimaan
311: (55 ja 57 §). Valiokunta on kuitenkin katsonut pitävänsä
312: tähän mietintöön liittää mainitun tieverolakiehdotuksen
313: peruste!uineen Eduskunnan nähtäväksi ja siltä varalta,
314: että Eduskunta, jos se ehkä katsoisi, että tievero on muo-
315: dossa taikka toisessa näillä valtiopäivillä säädettävä, saat-
316: taisi antaa valtiovarainvaliokunnalle toimeksi valmistaa
317: siitä mietinnön.
318: Valiokunta pyytää siis nyt puoltaa eduskuntaesityk-
319: sen tekijäin ehdottaman tielain hyväksymistä. Tätä eh-
320: dotusta seikkaperäisesti tarkastaesaaan on valiokunta kat-
321: sonut tarpeelliseksi ehdottaa, paitsi muodollista laatua ole-
322: via korjauksia, seuraavat asialliset muutokset tehtäviksi.
323: 5 ja 55 §. Paitsi tavalliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen,
324: käytetään maanteitä tarpeen vaatiessa myöskin sellaisten
325: raskasten koneitten ja muitten esineitten kuljetukseen,
326: joitten paino eräissä tapauksissa on suurempi kuin tietä
327: tehtäessä on voitu edellyttää. Sellaisesta raskaasta kuOI·mi-
328: tuksesta johtuvan siltain, lossien ja lauttain rikkoutumisen
329: välttämiseksi on niiden kantovoima asianmukaisesti määrät~
330: tävä ja tietä käyttävän yleisön tietoon saatettava, niin että
331: jokainen, jolla on kuletettavana raskaampi paino kuin yli-
332: menopaikalla olevan ilmoituksen mukaan on korkeintaan
333: sallittu, voi ryhtyä tarpeen vaatimiin varo- ja vahvistus-
334: keinoihin. Tästä on valiokunta lisännyt määräyksen laki-
335: ehdotuksen 5 §:ään sekä pannut 51 §:ään rangaistuksen
336: sille, joka varokeinoihin ryhtymättä vie sillalle, lossiin tai
337: lautalle raskaamman kuin sallitun kuorman.
338: 16 §. Kun on tarpeellista että kuulutus huutokaupasta tu-
339: lee kyllin hyvissä ajoin ei ainoastaan annetuksi vaan
340: myös yleisön tietoon saatetuksi, on valiokunta pitänyt
341: Tielaki. 7
342:
343: tarpeellisena 16 §:ssä säätää, että huutokauppakuulutus
344: on julkaistava 14 päivää ennen huutokauppaa, ja on valio.,.
345: kunta sen ohessa ehdottanut, että puheena oleva kuulutr
346: taminen on toimitettava niinkuin kunnallisista kuulutuk-
347: sista säädetään.
348: Lakiehdotuksen mukaan on maanteitten kunnossa- 34 §.
349: pidon toimeenpano jätettävä maalaiskunnille niiden valitr
350: semain tiehallitusten kautta. Kun tiehallitukseen nähden
351: on mikäli mahdollista sovellettava samat säännökset kuin
352: muihinkin kunnallisiin hallituskuntiin nähden, niin valio-
353: kunnasta on näyttänyt asianmukaisemmalta, että kunta
354: saa määrätä tiehallituksen puheenjohtajan ja varapuheen-
355: johtajan. Samoin kuin kuntakokouksen ja kunnallislauta-
356: kunnan esimiehen ja varaesimiehen on tiehallituksenkin
357: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista, sittenkun
358: se on toimitettu, viivyttelemättä ilmoitettava kuvernöö-
359: rille, jonka on määrättävä tiehallitukselle tuleva palkkio
360: ja muutoinkin valvottava tiehallituksen toimintaa.
361: Saattaakseen säännökset kelpoisuudesta tiehallituksen
362: jäseneksi ja oikeudesta kieltäytyä sellaiseen toimeen ru-
363: peamasta varmoiksi senkin varalta, että niinkuin on eh-
364: dotettu kunnallisasiain hoito maalla kokonaan tulisi siir-
365: tymään kuntakokoukselta kunnanvaltuustolle, on valio-
366: kunta uudestaan muodostanut 34 §:n 2 momentin, sää-
367: täen siinä, että puheena olevassa suhteessa on sovellettava
368: mitä kunnanvaltuusmiehistä säädetään.
369: Koska paikallistie muuttuneiden olosuhteiden, esim. « §
370: uuden tien valmistumisen johdosta saattaa käydä jollekin,
371: joka sitä aikaisemmin on tarvinnut tai jolla siitä on ollu~
372: hyötyä, tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi, niin valiokunta
373: tarpeellisen selvyyden aikaansaamiseksi on 44 §:ään lisän-
374: nyt säännöksen siitä menettelytavasta, jota paikallistien
375: osakkaan on sellaisissa tapauksissa noudatettava päästäk-
376: seen tien kunnossapitovelvollisuudesta vapaaksi.
377: Monissa, varsinkin tiheämmin asutuissa paikoissa ovat 45 §.
378: eräät paikallistiet verrattain lyhyitä ja keskenään m.uo-
379: 8 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
380:
381: dostavat verkon, jonka eri osia varten,jos jokaiselle tielle
382: olisi asetettava eri tiehallitus, paikkakunnalla tarvittaisiin
383: tarpeettoman suuri luku paikallisteiden tiehallituksia. Tä-
384: hän nähden on valiokunta ollut sitä mieltä, että paikal-
385: listeitten osakkaitten on sallittava, milloin he sen pitävät
386: sopivampana, asettaa kahdelle tai useammalle paikallis-
387: tialle yhteinen tiehallitus.
388: Siellä taas, missä erikoiset asianhaarat tekevät tie-
389: hallituksen asettamisen jollekin tielle tarpeettomaksi, on
390: sitä vastoin tienosakkaille varattava tilaisuus järjestää
391: tieasiansa käytteleminen olojen ja tarpeen mukaisesti
392: muulla tavalla. Kuitenkin on sellaisissa tapauksissa lopul-
393: linen ratkaisuvalta pidätettävä lääninhallitukselle, koska
394: muutoin ei aina ole varmuutta siitä, että se tapa, joka
395: aijotaan ottaa käytäntöön, vastaa tarkoitustaan.
396: 46 §. Se kunnallislainsäädännön suunniteltu uudistus, josta
397: ylempänä on mainittu, on antanut valiokunnalle aihetta
398: poistaa 46 §:stä siinä olevat viittaukset kuntakokouk-
399: sista voimassa oleviin lainsäännöksiin ja niitten sijaan
400: asettaa samansuuntaisia säännöksiä kuin ne, jotka maalais-
401: kuntain kunnallislakiehdotuksessa ovat ehdotetut käytän-
402: töön otettaviksi manttaaliin pantua maata ja laitoksia
403: koskevain asiain käsittelemisessä ja jotka, siinä tapauk-
404: sessa että sanottu lakiehdotus astuisi lakina voimaan en-
405: nen tielakia, tulisivat noudatettaviksi.
406: s2 §. Lisäksi saa valiokunta mainita, että laki- ja talous-
407: valiokunta 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä oli kiin-
408: nittänyt huomionsa siihen, että sittenkun jään muodostu-
409: minen syksytalvella on tapahtunut eräissä virtapaikoissa
410: maassamme, jään särkeminen laivoilla on tuottanut vai-
411: keita ja pitkällisiä haittoja maanteitten ylikulkupaikoissa,
412: joissa kulkuyhteyttä veden poikki lossilla voimassa pide-
413: tään. Jään särjettyä syntyy nim. siellä jäitten kulku,
414: joka suuresti vaikeuttaa lossin kuljetusta poikki virran,
415: jopa joskus tekee sen siinä määrässä mahdottomaksi tai
416: vaaralliseksi, että kulkuyhteys täytyy kokonaan keskeyt-
417: Tlelakl. 9
418:
419: tää kunnes vesijakso jälleen menee jäähän. V aan koska
420: tähän uudestaan jäätymiseen saattaa kulua pitempi aika
421: ja liike maantiellä siten tulla keskeytetyksi tai ainakin
422: suuresti vaikeutetuksi, oli valiokunnassa lausuttu suota-
423: vaksi, että voitaisiin lainsäädännön kautta estää sellaisia
424: satunnaisia kulkuyhteyden keskeytyksiä. Siihen nähden,
425: että laivakulkua ei ole kuitenkaan estettävä niissä virta-
426: vesissä, joilla talvisin laivaliikettä säännöllisesti harjoite-
427: taan, oli valiokunnasta näyttänyt mahdolliselta jättää läänin-
428: hallituksille valta määrätä niissä virtavesissä, joissa talvi-
429: kulkua ei harjoiteta, ajan, milloin vesistön jäässä ollessa
430: ei lossipaikoissa siellä ole lupaa laivoilla kulkea. Kun
431: lääninhallituksen olisi ennen sellaisen määräyksen anta-
432: mista hankittava tarpeellinen selvitys ja kun sellainen
433: kieltomääräys olisi ajoittain saatettava yleisesti tiedoksi,
434: oli valiokunta katsonut, että eri. paikkakuntain erilaiset
435: olot ja kulkuyhteystarpeet voisivat sellaisen järjestelyn
436: kautta paraiten tulla huomioon otetuiksi. Näitten näkö-
437: kohtien perustuksella oli valiokunta lakiehdotuksen 32 §:n
438: alkuun liittänyt uuden momentin, sekä saman pykälän
439: loppuun tehnyt lisäyksen siltä varalta, että lääninhalli-
440: tuksen yllämainittu kielto tulisi rikotuksi ja liikkeen kes-
441: keytys sen kautta tapahtuisi.
442: Valiokunta on puheena olevaa pykälää nyt tarkas-
443: taessaan havainnut laki- ja talousvaliokunnan silloisen
444: ehdotuksen hyväksyttäväksi.
445:
446:
447: Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, sekä viita-
448: ten 1907 vuoden laki- ja talousvaliokunnan esittämiin,
449: ehdottamansa tielain erinäisiä pykäliä valaiseviin perus-
450: teluihin valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
451:
452: . että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
453: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
454: seuraavan lain:
455: 10 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
456:
457:
458: Laki
459: teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
460: 1 Luku.
461:
462: Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muutta-
463: misesta.
464:
465: 1 §.
466: Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
467: mukaisessa järjestyksessä kunnossa' pidettäviksi määrätyt
468: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös-
469: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulku-
470: yhteydelle tarpeelliset laitokset.
471: Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
472: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
473: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai
474: sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei-
475: sen hyödyn ja tarpeen vaatima.
476: Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
477: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kesken
478: taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
479:
480: 2 §.
481: Maantie on tehtävä sinne, mtssa se on tarpeellinen
482: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
483: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitse-
484: män sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suu-
485: rempaa nousua sallittavaksi.
486:
487: 3 §.
488: Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
489: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
490: Tielaki. 11
491:
492: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
493: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
494: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan, paa-
495: luttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdotettua
496: tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan
497: piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin myös
498: ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten tar-
499: peelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat. Kuver-
500: nöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja vesiraken-
501: nusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava päätös, jossa
502: on myöskin määrättävä asian aiheuttamain kustannusten
503: maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt maantien
504: tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat
505: senaatin tutkittavaksi alistettava.
506: Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
507: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
508: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
509: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
510: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
511: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
512: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista,
513: sekä maantien lakkauttamista.
514:
515: 4 §.
516: Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun
517: mukaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polku-
518: tie on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
519: Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt mää-
520: rätty vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat.
521: sallivat, sen jäädä sillensä.
522: Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuu-
523: lustettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajo-
524: radaksi tehtävä.
525: 5 §.
526: Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,:
527: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee
528: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
529:
530: sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan raken-
531: nettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yllä-
532: pidettävä.
533: Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto-
534: voiman sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri,
535: hankittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
536: lausunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa
537: senaatin tutkittavaksi alistettava.
538: Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
539: ylimenopaikalle julkipantava.
540:
541: 6 §.
542: Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän
543: leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tie-
544: hallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
545:
546: 7 §.
547: Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
548: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
549: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi-
550: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
551:
552: 8 §.
553: Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi
554: kuin 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä
555: ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellai-
556: sen tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi
557: kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
558: Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on
559: erittäin säädetty.
560:
561: 9 §.
562: Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa
563: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
564: Tielaki. 13
565:
566: 10 §.
567: Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
568: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita laitettava.
569:
570: 11 §.
571: Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
572: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
573: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja kun-
574: tien välillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli-
575: sella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaantuu
576: kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon tienviitta,
577: osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie
578: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tie-
579: hallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen
580: kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
581: Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
582: tavalla merkittävä.
583:
584: 12 §.
585: Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
586: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä var-
587: ten, on alue pakkolunastettava.
588: Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
589: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta,
590: kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
591:
592: 13 §.
593: Tientekoainetta älköön tois~n maasta ilman maan-
594: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
595: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava,
596: ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko-
597: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida maan-
598: omistajan kanssa sopia.
599: Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
600: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
601: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
602:
603: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnet-
604: tävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen,
605: joka kohtuullisesti on mainitun~ oikeuden nauttimisesta
606: suoritettava.
607:
608:
609:
610:
611: II Luku.
612:
613: Teitten teko- ja kunnossapltovelvolllsista.
614:
615: 14 §.
616: Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiovaroilla
617: suoritettava.
618: Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
619: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveliaiksi
620: määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on huolen-
621: pito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskuntain toi-
622: mena niinkuin tässä laissa säädetään.
623: Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
624: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kummanko
625: kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi tai lautta
626: on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja kaupunki-
627: kunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä, onko nyt
628: sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi molem-
629: pain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös tällaisessa
630: asiassa senaatin tutkittavaksi alistettava.
631:
632:
633: 15 §.
634: Paikallisti et ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
635: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
636: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
637: Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
638: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
639: Tielaki. 15
640:
641: Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
642: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
643: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
644:
645:
646:
647: IIl Luku.
648:
649: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä
650: talvisaikaan sekä yleiselle kulkuyhteydelle
651: tarpeellisista talviteistä.
652:
653: 16 §.
654: Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
655: pylväitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja laut-
656: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän auki-
657: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
658: mikäli ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehal-
659: lituksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vähin-
660: tään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee
661: tien sitä varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tie-
662: hallitus määrää.
663: Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
664: sen ede11isenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
665: kaupasta kuulutus julkaistava vtthintttttn 14 pttivttti sittt
666: ennen sillti tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista on
667: sttttdetty tai stitidetättn.
668: Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
669: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja eri-
670: tyisten talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
671: Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie
672: valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
673: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
674: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kun-
675: nossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn
676: suorittaminen myöskin urakalle annettava.
677: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
678:
679: 17 §.
680: Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
681: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
682: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain
683: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitosten
684: vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen
685: arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran ja muit-
686: ten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
687:
688: 18 §.
689: Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon
690: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
691: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
692: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
693: Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
694: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
695: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi,
696: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
697: asiakirjoine ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
698: asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista sa-
699: mallaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
700: Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
701: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on alin
702: asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin urakoit-
703: sijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita antavan
704: riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka tarjous
705: havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin kohtuullista ja
706: kruunun edun mukaista on.
707: Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyyäksyttävää
708: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
709: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla
710: kunnossapidettävä.
711: 19 §.
712: Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
713: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet-
714: Tielaki. 17
715:
716: tavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija ole
717: itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
718:
719: 20 §.
720: Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
721: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa teh-
722: dään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta-
723: misen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoon-
724: paneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
725:
726: 21 §.
727: Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
728: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimittavat,
729: maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitettakoon
730: urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei
731: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti kor-
732: jattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannuk- ·
733: set ulosotettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia ei voida
734: urakoitsijalta saada, ovat ne hänen takausmiehiltään ulos-
735: haettavat tai muusta urakoitsijan panemasta vakuudesta
736: otettavat.
737: 22 §.
738: Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
739: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
740: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
741: siltaa, lossia tai )auttaa, kunnes uusi silta ennätetään
742: rakentaa.
743: 23 §.
744: Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
745: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
746: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu,
747: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
748: 2
749: 18 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
750:
751: 24 §.
752: Maantielle älköön pantako muita kuin tien kun-
753: nossapitoon vttlttttmttttlJmttsti tarvittavia ainevarastoja,
754: älköönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
755: haittaa kärsii.
756:
757: 25 §.
758: Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
759: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
760: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
761: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
762: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
763: Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva
764: tai muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saat-
765: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
766: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura-
767: .koitsijan suoritettavaksi panna.
768:
769:
770: 26 §.
771: Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 §:ssä
772: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
773: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku-
774: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen
775: ja urakoitsija kolmannen.
776: Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
777: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
778: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
779: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
780: Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
781: haettako.
782: Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
783: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
784: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
785: Tielaki. 19
786:
787: saattakaan palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
788: kaistavaksi.
789: 27 §.
790: Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
791: reellä ja luomisella.
792: Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver-
793: nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
794: teituja määräyksiä.
795: Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
796: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää-
797: rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
798:
799: 28 §.
800: Missä maantielle ~okoontuu paljon lunta, niin että
801: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi-
802: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
803: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
804: jos se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta
805: käy päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suostuu.
806: Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osot-
807: taa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä
808: auki samalla tavalla kuin päätietä.
809: Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
810: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
811: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
812: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
813: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle siitä
814: syntyvän vahingon.
815:
816: 29 §.
817: Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
818: teltuaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
819: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
820: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
821: johdettava vesistössä oleva. .leisen kulkuväylän poikki.
822: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
823:
824: 30 §.
825: Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
826: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
827: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
828: Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
829: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
830: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin
831: keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
832:
833:
834: 31 §.
835: Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
836: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie
837: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
838: tai railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pan-
839: tava niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen
840: talvitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
841: merkitsemään.
842:
843: 32 §.
844: Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
845: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
846: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
847: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
848: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
849: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaikka sil·
850: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
851: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
852: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie·
853: doksi saatettava.
854: Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
855: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
856: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
857: sellainen silta, lautta tai l<.>ssi taikka muu laitos ynnä
858: siihen ehkä tarvittava va.upa ja vahtipalvelus, kuin
859: Tielaki. 21
860:
861: kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
862: tarpeelliseksi.
863: Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
864: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli-
865: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
866: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesi-
867: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja
868: on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia satun-
869: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
870: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
871: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
872: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa
873: tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoitta-
874: mista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustan-
875: nuksen.
876:
877: 33 §.
878: Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
879: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
880: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
881: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
882: neeltä perittävä niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
883:
884:
885:
886:
887: IV Luku.
888:
889:
890: Tl ehallituksesta.
891:
892: 34 §.
893: Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
894: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
895: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun lop-
896: 22 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
897:
898: pua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenktt
899: tiehallituksen jtisenistti tulee olla puheenjohtajana ja vara-
900: puheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehttivtt kuvernöö-
901: rille, joka mtittrtitt tiehallitukselle tulevan palkkion.
902: (Poist.) Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä
903: kieltäytymisestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä
904: kunnanvaltuutetuista stittdettittn.
905:
906:
907: 35 §.
908: Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin
909: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
910: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
911: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallituk-
912: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
913: Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
914: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sää-
915: detään.
916:
917:
918: 36 §.
919: Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päi-
920: vaa valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täy-
921: dellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
922: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
923: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
924: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla,
925: Iaaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehallituk-
926: sen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin
927: laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolaskuun myös-
928: kin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamattomien me-
929: nojen varalle.
930: Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
931: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi-
932: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä
933: Tielaki. 23
934:
935: läänin muista kunnista tulleitten samallaisten arviolaskujen
936: kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä se-
937: naatin tutkittavaksi alistettava.
938:
939:
940:
941: V Luku.
942:
943: Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
944: 37 §.
945: Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
946: datettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
947: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle har~
948: kitaan sopivimmaksi.
949: Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
950: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
951: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
952: luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
953: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
954: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joit-
955: ten tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja tien-
956: tekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hake-
957: mukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
958: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille_ tie
959: tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
960: minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
961: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
962: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
963: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
964: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
965: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
966: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
967: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
968: Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
969: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
970: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
971:
972: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on
973: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit-
974: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos kaikki
975: tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee, ovat
976: olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
977: Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
978: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
979: vahvistettavaksi lähetettävä.
980:
981: 38 §.
982: Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
983: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
984: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
985: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
986: Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
987: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain
988: 37 §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
989: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis-
990: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on
991: hankittu.
992: Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
993: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
994:
995: 39 §.
996: Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
997: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
998: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hy-
999: väksyä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tar-
1000: jousta ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi
1001: tai tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
1002:
1003:
1004: 40 §.
1005: Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
1006: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksik-
1007: · Tielakl. 25
1008:
1009: köjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitet-
1010: tavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kun-
1011: nossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
1012: Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
1013: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
1014: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
1015: suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
1016: torppaa.
1017: Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien
1018: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin nouda-
1019: tettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
1020:
1021:
1022: 41 §.
1023: Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
1024: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
1025: osakkaat, tiehaJlituksen ehdotuksesta, edu11isimmaksi har-
1026: kitsevat.
1027:
1028: 42 §.
1029: Tienosakasten tulee paikalJistien ynnä siihen kuulu-
1030: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
1031: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehalli-
1032: tuksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä saa-
1033: mansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
1034: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
1035: joitten suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie
1036: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka
1037: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
1038: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suoritta-
1039: maosa kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen
1040: tulevaa vuosimaksua vähempi.
1041: Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
1042: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
1043: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
1044: 26 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1045:
1046: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikköjen-
1047: pano lähetettävä kuvernöörin vahvistcttavaksi.
1048: Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
1049: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
1050: kunnallisveroista on säädetty.
1051: Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
1052: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
1053: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja
1054: vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
1055:
1056:
1057: 43 §.
1058: Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja
1059: kunnossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannuk·
1060: set suoritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista
1061: varoista.
1062:
1063: 44 §.
1064: Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
1065: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
1066: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
1067: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautumaan
1068: tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoittakoot(
1069: tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pankoon
1070: hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tie-
1071: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja hake-
1072: koon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tienosak-
1073: kaaksi rupeamaan.
1074: Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
1075: velvollisuudesta irti pttttsttt, antakoon slittt tiehallituk-
1076: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen
1077: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jttl-
1078: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta;
1079: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona pttttt(Js
1080: tienosakkaan vapauttamisesta on saanut lain voiman.
1081: Tie laki.
1082:
1083: Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
1084: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
1085: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla kol-
1086: mella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuksen
1087: ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osa-
1088: kasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua
1089: ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos so-
1090: pimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
1091: saada toimeen, on asia" jätettävä uskottuin miesten rat-
1092: kaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden
1093: sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
1094: Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
1095: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
1096:
1097:
1098: 45 §.
1099:
1100: Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
1101: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
1102: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
1103: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
1104: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo-
1105: roonsa.
1106: Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat
1107: tahtovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, ol-
1108: koon se sallittu.
1109: Paitsi 35 §:ssti sätidettyjti tehttiviä, on tiehallituk-
1110: sen asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuo-
1111: dessa kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimis-
1112: miehen kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tu-
1113: lee tienosakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallis-
1114: tien tekemiseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja
1115: tehdä niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta en-
1116: nen seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakas-
1117: ten kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
1118: annettava.
1119: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1120:
1121: Tiehallitus oil oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
1122: tuullisen palkkion.
1123: Jos tienosakkaat ptiätttivtit, ettti paikallistietti kos-
1124: kevat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta
1125: ktiyteltlivtit, olkoon se noudatettava, jos kuverntitiri on
1126: sen ptitittJksen hyvliksynyt.
1127:
1128: 46 §.
1129: Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
1130: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
1131: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
1132: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16
1133: §:n 2 kohdassa stilidetyllti tavalla ja jossa on ilmoitus
1134: niistti asioista, jotka siinti tulevat käsiteltliviksi. Kokouk-
1135: sessa johtaa asiain klisittelyli se, jonka osanottajat kes-
1136: kuudestaan valitsevat.
1137: Älinet kokouksessa luetaan ptitiluvun mukaan.
1138: Holhunalaisen puolesta liänesttiktitin holhooja tahi,
1139: jos holhoojia on useampia, se heistli, jonka he siihen
1140: valitsevat.
1141: Yhteisen omaisuuden puolesta iilktitin useampi kuin
1142: yksi henkiltJ ktiytttiktJ puhevaltaa tlillaisessa kokouksessa.
1143: YhtitJn puolesta valitkoon edustajan yhtitJ itse tahi sen
1144: hallitus ja jakamattoman pestin puolesta sen osakkaat.
1145: Konkurssipestin puolesta tilktitin liänestetttikti.
1146: Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosak-
1147: kaaksi merkityn henkiltin sijaan, saakoon, jos hän sen
1148: todeksi ntiyttlili, ktiyttliä liänivaltaa htinen sijastaan.
1149: Puhe- ja lititzivaltansa ktiyttlimisen saa litinivaltainen
1150: luovuttaa toiselle titinivaltaiselle henkiltille. Älktitin kui-
1151: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla kliyttliktJ puhe- ja litini-
1152: valtaa useamman kuin kahden titinivaltaisen puolesta.
1153:
1154: 47 §.
1155: Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
1156: Tielaki. 29
1157:
1158: pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
1159: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
1160: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
1161: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
1162: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta taksoitusta,
1163: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
1164: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta-
1165: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
1166: toksen luetteloon.
1167:
1168: 48 §.
1169: Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös
1170: niistä tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakas-
1171: ten kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa
1172: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
1173: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
1174:
1175: 49 §.
1176: Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
1177: datettava mitä tämän lain 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä
1178: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on sääd~ttynä.
1179:
1180: 50§.
1181: Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
1182: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty.
1183:
1184:
1185:
1186: VI Luku.
1187:
1188: Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
1189:
1190: 51 §.
1191: Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
1192: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
1193: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1194:
1195: täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä
1196: (poist.) lumireenvetämiseen ja lumenluomiseen nähden on
1197: velvoilisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämätU1
1198: erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
1199: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
1200: koon enintään 50 markan sakolla.
1201: Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
1202: enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
1203: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka
1204: hän on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
1205: 7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rik-
1206: komisesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
1207: Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
1208: silta- tai lassirahan kantaa, ilman syytä on viivyttänyt
1209: matkustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin
1210: määrätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkusta-
1211: vaisen kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
1212: sakolla.
1213: Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuk-
1214: sen että silta- tai lassiraha on maksettava, sen laiminlyö
1215: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään JOO markan
1216: sakolla.
1217: Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin
1218: minktt sillan kantovoima siettttt, eiktt ole ryhtynyt tar-
1219: peelliseen toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon
1220: eninttiiitz 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama
1221: olkoon laki, jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa
1222: lossin lai lautan taikka sittt vahingoittaa.
1223: Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
1224: muksista rikoslaissa on säädetty.
1225:
1226:
1227: 52§.
1228: Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin
1229: mukaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu-
1230: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
1231: Tielaki. 31
1232:
1233:
1234: VII Luku.
1235:
1236: Erinäisiä säännöksiä.
1237:
1238: 53§.
1239: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
1240: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin •
1241: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
1242:
1243: 54§.
1244: Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
1245: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
1246:
1247: 55 §.
1248: Tämä laki astuu voimaan
1249: . Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryh-
1250: dyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin
1251: toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14 §:n mää-
1252: räyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätök-
1253: sellä, joka on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä,
1254: mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myös-
1255: kin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
1256:
1257: 56§.
1258: Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
1259: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
1260: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut lai-
1261: tokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä var-
1262: ten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruunulle
1263: ilman lunastusta luovutettava!. Sama olkoon laki niistä
1264: tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
1265: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
1266: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-
1267: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
1268: niinkuin 26 §:ssä säädetään.
1269: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1270:
1271: Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
1272: on ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on
1273: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä
1274: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
1275: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-
1276: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
1277: • tämän lain julistamista urakalle annettu.
1278:
1279: 57§.
1280: Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
1281: maanteitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kun-
1282: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
1283: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän
1284: lain voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tienteko-
1285: velvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen
1286: hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tientekolahkoon
1287: kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken niitten tie-
1288: manttaalien mukaan sen edellisentt vuonna, jona fttmtt
1289: laki astuu voimaan: ja ovat ne kuntain tiemenoihin käy-
1290: tettävät.
1291: Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
1292: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
1293:
1294: 58§.
1295: Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25
1296: luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä
1297: tammikuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemi-
1298: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
1299: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
1300: set, jotka ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
1301: Tielaki. 33
1302:
1303: Käsitellessään kysymystä paikallisteitten oikeussuh-
1304: teista ei valiokunta ole saattanut olla huomaamatta, että
1305: n. s. tilusteitten oikeussuhteet ainoastaan varsin vähäi-
1306: sessä määrässä saattavat tulla nyt puheena olevan lainkautta
1307: järjestetyiksi. Jos tie, joka talon kartanalta vie talon vilje-
1308: lysmaille tai metsätiluksille, on niin suunnattu, että sitä voi
1309: joku suurempi ryhmä paikkakunnan asukkaista yhdessä
1310: käyttää, on tietysti mahdollista järjestää sellaisen tien teke-
1311: minen ja kunnossapito niinkuin paikallisteistä säädetään.
1312: Mutta suuri osa varsinaisista tilusteistä tulee edelleen jää-
1313: mään nykyään voimassa olevain varsin niukkojen sään-
1314: nösten varaan. Rakennuskaaren 4 luvun 1 §:ssä sääde-
1315: tään, että ajotie kylästä ja kylään, pellolle ja niitylle on
1316: pantava ,jakamattomasta maasta". Tämän mukaisesti on-
1317: kin maanjakotoimituksissa tilusteitä huomioon otettu siinä
1318: määrin kuin maat ovat viljeltyinä olleet tai viljelykseen
1319: otettaviksi aijotut, ja etenkin on silloin pidetty huolta,
1320: että tiloille on käynyt mahdolliseksi kartanoiltaan toisen
1321: maan yli päästä maantielle tai kylätielle. Se on huo-
1322: mioon otettu myöskin maanmittausohjesäännössä touko-
1323: kuun 15 päivältä 1848, jonka 68 §:ssä säädetään, että
1324: taloa teiseen paikkaan muutettavaksi määrättäessä uusi
1325: talonasema on valittava niin, että siitä on muliava päästä
1326: tielle; ja saman ohjesäännön 74 §:ssä määrätään, että teitä
1327: on koetettava saada tilojen välirajoiksi. Mutta viljelyk-
1328: sen laajetessa ovat mainitut säännökset käyneet riittämät-
1329: tömiksi. Siinä ehdotuksessa jakolaiksi, joka hallituksen
1330: esityksenä on edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle an-
1331: nettu, löytyy jonkun verran tarkempia säännöksiä tar-
1332: peellisen maa-alan määräämisestä tilusteitä varten, vaan
1333: koska nämät säännökset olisivat sovellettavissa ainoastaan
1334: maanjakaja toimitettaessa, eivät ne riitä tyydyttämään
1335: tilusteitä erityisesti koskevan lainsäädännön tarvetta. Kun
1336: talojen tilukset maassamme yleensä ovat useassa, toisten
1337: talojen maitten erottamassa lohkossa, on niihin mahdoton
1338: talon kartanalta päästä muuten kuin kulkemalla yhden
1339: 3
1340: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1341:
1342: tai useamman muun tilan maan yli. Jos sellainen tois-
1343: ten omistamain tilusten takana oleva maa otetaan vilje-
1344: lykseen, niin kohtaa sinne johtavan, maanviljelyskoneit-
1345: ten y. m. kuljettamista varten tarvittavan ajotien toimeen
1346: saamista useinkin suuria hankaluuksia, joskus ehkä voit-
1347: tamattomia esteitä, varsinkin jos ne toisten omistamat tiluk-
1348: set, joille tilustie tulisi tehtäväksi, ovat viljelykseen tai
1349: aitauksiin tarkoin otetut. Kysymys tilusteitä koskevain
1350: oikeussuhteitten järjestämisestä viljelyksen tarpeita tyy-
1351: dyttävällä tavalla on sentähden valiokunnasta näyttänyt
1352: olevan maanviljelyksen edistymiselle suuresta merkityk-
1353: sestä. Valiokunta pyytää siis kunnioittaen ehdottaa:
1354:
1355: että Eduskunta anoisi lainsäätämistointa
1356: tilusteitä koskevain oikeussuhteitten järjestämi-
1357: seksi sekä että siitä Eduskunnalle annettaisiin ar-
1358: mollinen esitys.
1359:
1360:
1361:
1362: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1908.
1363:
1364:
1365:
1366: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa, puheenjohtaja
1367: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet, Heimbiirger
1368: (ositt.), Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix (ositt.), Paunu
1369: (ositt.), Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalai-
1370: nen, Salo, Wahe ja Wirkki sekä varajäsenet Bäck (ositt.),
1371: A. P. Hämäläinen (ositt.) ja Poutiainen (ositt.).
1372: Tielaki. 35
1373:
1374:
1375:
1376:
1377: Vastalause.
1378: Koska emme voi yhtyä valiokunnan enemmistön lo-
1379: pullista mielipidettä kannattamaan, pyydämme täten esit-
1380: tää eriävän mielipiteemme.
1381: Olemme kyllä yhtä mieltä valiokunnan enemmistön
1382: kanssa siinä, että se yleinen perusjohde, jonka mukaan
1383: teiden teko ja kunnossapito on otettava valtion toimeksi,
1384: on oikea. Mutta jo valiokunnan mietinnön perusteluis-
1385: sakin ilmituodaan epäilys siitä, ettei valtion vakinaiset
1386: tulot nykyisin riittäisi peittämään teiden tekorasituksen
1387: aiheuttamia kuluja. Eikä valiokunnan mietintöön liite-
1388: tyssä, tätä asiata koskevassa valtiovarainvaliokunnan lau-
1389: sunnossakaan esiinny mitään selvitystä asian rahallisesta
1390: puolesta eli siitä, olisiko mahdollista muitta mutkitta ot-
1391: taa teiden teosta ja kunnossapidosta johtuvat kustannuk-
1392: set valtion varoilla suoritettaviksi. Sen sijaan on valtio-
1393: varainvaliokunta asian oikeudelliseen puoleen nähden an-
1394: tanut tietää, ettei erityistä tieverolakia, joka tulisi voi-
1395: maan vasta 1 päivänä tammikuuta 1912, voitaisi nyt suos-
1396: tunnan luontoisena päättää.
1397: Näin ollen ei valiokunnan aikaisemmin omaksumalla
1398: katsantokannalla, että kustannukset teiden teosta ja kun-
1399: nossapidosta olisivat suoritettavat, osaksi valtion varoista,
1400: osaksi erityisellä tieverolailla, ole mielestämme mitään
1401: mahdollisuutta toteutua.
1402: On myös mielestämme liiaksi uskallettua, ilman var-
1403: moja takeita siitä, että valtion varat riittäisivät asiain ny-
1404: kyisellä kannalla ollen niin suuren menoerän suorittami-
1405: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1406:
1407: seen kuin maantiemenojen kokonaissumma tulisi olemaan,
1408: käydä ehdottamaankaan toimenpidettä, että teiden teko
1409: ja kunnossapito olisi valtion varoista suoritettava, joten
1410: valtiotaloudenkaan kannalta katsoen emme voi yhtyä
1411: valiokunnan enemmistön mielipiteeseen.
1412: Näiden jo kylläkin asiallisten syiden lisäksi on vielä
1413: huomattava, miten valtion varat nykyisin suurimmaksi
1414: osaksi otetaan välillisinä veroina, jotka etenkin tullivero-
1415: tuksen kautta paljon raskaammin rasittavat köyhälistön
1416: elintarpeita, kuin tuotannon lisäarvoa, joten tientekorasi-
1417: tuksen valtion haltuun ottaminen, valiokunnan enemmistön
1418: ehdotuksen mukaan, ei suinkaan tulisi paljoakaan poista-
1419: maan olevia luonnottomia epäkohtia, vaan pikemmin päin-
1420: vastoin niitä suurentamaan, jopa luomaan uusiakin epä-
1421: kohtia.
1422: Ylläolevilla perusteilla saamme kunnioittaen ehdottaa,
1423:
1424: että Eduskunta hylkäisi valiokunnan mie-
1425: tinnössä olevan lakiehdotuksen teiden tekemisestä
1426: ja kunnossapidosta maalla.
1427: Helsinki syyskuun 23 p:nä 1908.
1428:
1429: Frans W. Rantanen. V. Perttilä.
1430: J. Mäki. A. Salo.
1431: Penna Paunu. A. Ruotsalainen.
1432: Tie laki. 37
1433:
1434:
1435: SUOMEN EDUSKUNN/11'1
1436:
1437: W\LTIOVl\Rl\INVRLIOKUNTl\
1438:
1439: HELSINKI
1440: syyskuun 15 p. 1908.
1441: N:o 13.
1442:
1443:
1444:
1445: Laki- ja talousvaliokunnalle.
1446:
1447:
1448: Lähettämässään kirjelmässä N:o 3 on Laki- ja talous-
1449: valiokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa
1450: tientekolainsäädännön uudistamisesta valmistamastaan mie-
1451: tinnöstä N:o 2, erityisesti mikäli koskee ehdotettua teiden
1452: tekemisen ja kunnossa pitämisen järjestelmää sekä siitä
1453: aiheutuvaa valtiomenoa ynnä säännöksiä tieveron maksa-
1454: misesta ja sen käyttämisestä. Asiaa kiisiteltyään Valtio-
1455: varainvaliokunta saa täten esittää seuraavaa.
1456: Ehdotusta tientekorasituksen siirtämisestä valtiolle
1457: Valiokunta puolestansa periaatteessa kannattaa samoilla
1458: syillä kuin mitä mietinnössä on esitetty. Mutta tästä ai-
1459: heutuvien kustannusten korvaamiseksi tarvittavaa veroa,
1460: jos se tulisi suostunnan luontoiseksi, ei Valiokunnan mie-
1461: lestä voida lopullisesti päättää vielä näillä valtiopäivillä,
1462: koska se tulisi kannettavaksi vasta vuodesta 1912 alkaen,
1463: eikä Eduskunnalla Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan
1464: ole oikeutta lopullisesti päättää suostuntaa suoritettavaksi
1465: muuten, kuin jos valtion tulot eivät muuten riitä menoja
1466: korvaamaan. Ehdotettu suostunta olisi siis harkittava ja
1467: lopullisesti päätettävä 1911 vuoden tulo- ja menoarvion
1468: yhteydessä. Luonnolliselta kuitenkin näyttää, että Edus-
1469: kunta, jos se kerran päättää tientekorasituksen valtiolle
1470: siirrettäväksi, on myöskin valmis tarpeen tullen siitä syn-
1471: tyvistä kulungeista vastaamaan.
1472: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1473:
1474: Mitä erityiseen tuloihin perustuvaan progressiiviseen
1475: tieveroon tulee, on V aliakunnassa esiintynyt sellainen
1476: mielipide, ettei sitä olisi säädettävä, vaan jätettävä koko
1477: tientekovelvollisuuden alalla ajateltu uudistus siksi, kuin
1478: yleinen tulovero otetaan käytäntöön, johon suuntaan käy-
1479: pää verotuslaitoksen uudistamisehdotusta Valiokunta par-
1480: aikaa valmistelee. V aliakunnan mielipiteiden tasan käy-
1481: dessä arvan kautta syntynyt enemmistö on kuitenkin ollut
1482: sitä mieltä, että asia täten lykkäytyisi epämääräiseen tule-
1483: vaisuuteen, jonka takia teidenteko- ja kunnossapitolaki
1484: olisi nyt hyväksyttävä ja teiden teosta johtuvat kustan-
1485: nukset joko järjestettävä väliaikaisen lain kautta, kunnes
1486: yleinen tulovero otetaan käytäntöön, tahi jäätävä odotta-
1487: maan Hallitukselta ehkä tarpeelliseksi havaittua tievero-
1488: lain esitystä.
1489:
1490: Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
1491:
1492: E. 0. Palmen.
1493: L. Harmaja.
1494:
1495:
1496:
1497: Vastalause.
1498: Kun emme voi yhtyä V aliakunnassa arvan kautta
1499: voitolle päässyttä mielipidettä kannattamaan, pyydämme
1500: täten Laki- ja Talousvaliokunnalle esittää eriävän kan-
1501: tamme.
1502: Olemme yhtä mieltä edellä olevan lausunnon kanssa
1503: siinä, että teiden tekemisen ja ylläpitämisen siirtäminen
1504: valtiolle on toivottava, koska tämäntapaiset yhteiset kulku-
1505: välineet luonnollisimmin kuuluvat valtion hoitoalaan, sa-
1506: moinkuin siinä, että ehdotettua suostuntaveroa tienteko-
1507: rasituksesta johtuvien menojen peittämiseksi ei voida
1508: näillä valtiopäivillä päättää.
1509: Tielaki, 39
1510:
1511: Jo periaatteessakin kuitenkin vastustamme erityisen
1512: uuden veron hyväksymistä tientekoon tarvittavien varojen
1513: keräämistä varten, olkoon se sitte ajateltu vakinaiseksi
1514: veroksi tai suostunnan muotoisena kannettavaksi. Yh-
1515: tenäisyyden saavuttamiseksi valtion varainhoidon alalla
1516: on mielestämmfl pyrittävä siihen, että kaikkia tämäntapai-
1517: sia, erikoisia tarkotuksia varten aijottuja veroja vältettäi-
1518: siin ja erilaiset rasitukset suoritettaisiin yleisistä valtion
1519: varoista. Tämän vuoksi emme voi hyväksyä edelläole-
1520: vassa lausunnossa esitettyä mielipidettä, että teiden teosta
1521: johtuvat kustannukset olisi järjestettävä väliaikaisella lailla
1522: tai jäätävä odottamaan hallitukselta ehkä tarpeelliseksi
1523: havaittua tieverolain esitystä.
1524: Kun sitäpaitsi tientekorasitusten siirtäminen nykyi-
1525: sjltä kantajiltaan koko yhteiskunnan maksettavaksi on
1526: läheisessä yhteydessä koko verotuslaitoksemme uudista-
1527: misen kanssa, olisi mielestämme kysymys uudistuksesta
1528: tientekovelvollisuuden alalla kokonaisuudessaan käsiteltävä
1529: koko verotuslaitoksemme uudistamisen yhteydessä.
1530:
1531:
1532: J. W. Sainio. A. J. Partanen.
1533: W. Korhonen. W. Wuolijoki.
1534: Väinö Tanner. A. Sivenius.
1535: J, H. Saaristo.
1536: Kustannusarvio Suomen maanteitten kunnossapidosta ja uusien teitten ~
1537: rakentamisesta (vuodelta).
1538:
1539:
1540: ~ bl
1541: <jp::jl
1542: es
1543: t;j
1544: ~
1545: s:~ j
1546: ~
1547: ~~
1548: si&
1549: 0 l:l
1550: me:!
1551: sp;-;..:...
1552: s 1
1553: (1)
1554: l:l
1555: '-.::1
1556: w
1557: s~ s
1558: s
1559: >60s
1560: ~('[)
1561: rn~
1562: l:l '"So
1563: 8.~.
1564: ~P':
1565: §os
1566: l:l >ooo
1567: (1) ....
1568: l:l i&
1569: Smko -
1570: ~
1571: 0 po: 0
1572: [/)
1573: po:
1574: ei"
1575: .s:
1576: P'
1577: ~
1578: ei" ~ '10 s «jl:l
1579: 0 <j
1580: 1
1581: c1-C:..,.,o
1582: P'
1583: CD
1584: 1 ~ 'P
1585:
1586: ~
1587: Maanteitten kunnossapito o 0 26,5001 140:- 75 Ofo 6% 1,5 °/o 5% 7% 10% 3, 710,000: - =
1588: ~
1589: =
1590: Uusien teitten rakentaminen 400 1,250: - 67% 20 Ofo 9% 2,5 °/o 1% - 500,000: - s-
1591: tD
1592: "'
1593: Avustusta paikallisteitä varten -
1594: -
1595: -
1596: -
1597: -
1598: -
1599: -
1600: -
1601: 0-
1602: -
1603: -
1604: -
1605: -
1606:
1607: -
1608: -
1609: -
1610: 40,000: - !
1611: 4,250,000: _l
1612: 1
1613: f....
1614: ;-
1615: =
1616: Pohjois-Saksassa: -
1617: .
1618: ö
1619:
1620:
1621:
1622: Maanteittim kunnossapito 0 - 150-190 87,2 %[3,2% 0,4 °/o 9,2 °/o -1- -
1623: Liite. 41
1624:
1625:
1626: (Liite).
1627:
1628:
1629:
1630:
1631: Ehdotus laiksi tieveron maksamisesta
1632: ja käyttämisestä.
1633:
1634: Ehdottaessaan, että maanteitten rakentaminen ja
1635: kunnossapitäminen määrättäisiin valtion tehtäväksi, on
1636: valiokunta ollut siinä käsityksessä, että tästä aiheutuvien
1637: kustannusten suorittamiseksi uusi suostuntavero on tar-
1638: peen vaatima. Ei nimittäin ole odotettavissa, että valtion
1639: nykyiset vakinaiset tulot riittäisivät, paitsi niihin tarpei-
1640: siin, joita valtion nykyäänkin on tyydytettävä, sen lisäksi
1641: vielä puheenalaiseen ja muihinkin hankkeissa oleviin, valtio-
1642: varoja kysyviin uudistuksiin. Mutta jotta Eduskunta saisi
1643: tilaisuuden tuon tuostakin tarkastaa, onko veron kanta-
1644: minen puheenalaista tarkoitusta varten tarpeen, olisi tie-
1645: vero kuitenkin otettava suoritettavaksi ainoastaan lyhyem-
1646: mäksi määräajaksi kerrallaan. Ja kun näin ollen tieveroa
1647: koskevain lainsäännösten yhdistäminen säännöksiin teitten
1648: tekemisestä ja kunnossapidosta aiheuttaisi sen, että myös-
1649: kin jälkimäiset säännökset täytyisi tuon tuostakin uudes-
1650: taan esittää Eduskunnan hyväksyttäviksi, josta taas joh-
1651: tuisi epävarmuutta tätä alaa koskevassa järjestelmässä,
1652: niin on edullisempaa koota tieveron suoritusta ja käyttä-
1653: mistä koskevat säännökset eri lakiin.
1654: Jos ollaan sitä mieltä, että maantiet yleisen liikkeen
1655: välittäjinä ovat kaikille kansalaisille hyödyksi, niin seuraa
1656: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
1657:
1658: siitä, että kaikkien kansalaisten, mikäli heidät varallisuu-
1659: tensa puolesta katsotaan siihen kykeneviksi, eikä kuten
1660: nykyään ainoastaan eräitten kansanluokkain tulee käydä
1661: osallisiksi niitten kustannusten suorittamiseen, joita maan-
1662: teitten tekeminen ja kunnossapito vaatii.
1663: Kaupunkien asukasten nauttimaa vapautusta maan-
1664: tientekorasituksesta on puolustettu sillä, että näillä on
1665: kalliimmat elantokustannukset, kuin maalla asuvilla, sekä
1666: sen lisäksi suuremmat kunnalliset ulosteot, jota paitsi
1667: kaupunkilaisten tulee tehdä ja kunnossapitää kadut, torit
1668: ja muut yleiset paikat. V aliakunta ei kuitenkaan saata
1669: näille näkökohdille nykyisissä oloissa tunnustaa pätevyyttä.
1670: Kaikille kaupungeille, olkootpa ne rautatieverkon yhtey-
1671: dessä tai eivät, ovat sinne johtavat maantiet erittäin tär-
1672: keät, eikä siis ole muuta kuin kohtuuden mukaista, että
1673: kaupunkien asukkaat käyvät yleisten maanteitten aiheut-
1674: tamiin kustannuksiin osallisiksi. Tähän on sitäkin enem-
1675: män syytä, kun enin osa suurista tehdas- ja kauppaliik-
1676: keistä, jotka ennen kaikkia tarvitsevat kulkuneuvoja, sijait-
1677: sevat kaupungeissa, joissa myöskin asuvat useimmat pää-
1678: omillaan eläjät ja suurimpain palkkain nauttijat, mitkä
1679: paremmin kuin muut yhteiskunnan jäsenet kykenevät ja
1680: ovat velvolliset suorittamaan veroja yleisiin tarpeisiin.
1681: Valiokunta ei sen tähden ole epäillyt hyväksyä laki-
1682: ehdotuksen määräystä siitä, että verotettava tulo kau-
1683: pungeissakin on velvollinen osaltaan kantamaan tie-
1684: rasitusta, varsinkin kun valiokunta on edellyttänyt, että
1685: kaupunkien valtatiet ja valtakadut säädettävän lain kautta
1686: määrätään tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi samalla ta-
1687: voin kuin maantiet.
1688: Samalla kuin valiokunta kannattaa esitysehdotuk-
1689: sessa olevaa ehdotusta, että tieveroa olisi suoritettava
1690: myös kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista
1691: saadusta tulosta, joksi olisi luettava niiden antama todel-
1692: linen tulo, on valiokunta ollut sitä mieltä, että Suomen
1693: Liite. 43
1694:
1695: pankin säästyneestä voitosta olisi, koska kulkuneuvot vai-
1696: kuttavat elvyttävästi liike-elämään yleensä ja siten ovat
1697: omansa ainakin välillisesti edistämään myös Suomen pan-
1698: kin liikettä, niinikään tieveroa suoritettava samojen perus-
1699: teiden mukaan kuin kruunun metsistä saadusta tulosta.
1700: Alempana mainituilla poikkeuksina tulisi siten tie- 2 §.
1701: veroa maksettavaksi kunnallisverotuksen alaisesta tulosta
1702: niin hyvin kaupungeissa kuin :maalla sekä kruununpuis-
1703: toista ja muista kruunun metsämaista saadusta tulosta
1704: ja Suomen pankin vuosivoitosta.
1705: Osasta valiokunnan jäseniä ei ole näyttänyt oikeu-
1706: denmukaiselta määrätä tieveroa maksettavaksi kaikesta
1707: maaomaisuudesta huolimatta siitä lähtevän vuositulon
1708: suuruudesta, samalla kuin muusta tulosta olisi suoritet-
1709: tava tieveroa ainoastaan jos se nousee johonkin vähim-
1710: pään määrään vuodessa. Koska puheenalainen rasitus
1711: verovelvollisten piirissä tapahtuvan laajennuksen ja ehdo-
1712: tetun ylenevän verotuksen johdosta tulisi nykyisille tien-
1713: tekovelvollisille paljoa helpommaksi kantaa kuin ennen,
1714: ei valiokunnan enemmistö kuitenkaan ole tahtonut koko-
1715: naan vapauttaa pientilallisia heidän kannettavanaan ny-
1716: kyään olevasta rasituksesta. On näyttänyt kohtuuttomalta
1717: päästää ketään nykyisistä tieverovelvollisista vapaaksi
1718: samalla kuin uusia verotusesineitä vedetään tieveron alai-
1719: siksi, erittäinkin koska tilanomistajat maalla, joilla on
1720: juhdat ja ajoneuvot, maantietä ajoissaan kuluttavat. Li-
1721: säksi on pidettävä tarkoituksen mukaisena, että puheena
1722: olevassa asiassa uudistuksen kautta asteittain siirrytään
1723: vallitsevista oloista uusiin. Valiokunnan enemmistön aja-
1724: tuksen mukaan tulisi siis kaikkien, joilla on kunnallis-
1725: verotuksen alaista tuloa manttaaliin pannusta maasta sekä
1726: kruunulle maakirjaveroa maksavista ulkopalstoista ja tor-
1727: pista, edelleen olla velvollisia tieveron suoritukseen. Mui-
1728: den vähävaraisempien yhteiskuntaluokkien veronmaksu-
1729: velvollisuus voisi sitä vastoin kohtuuden mukaan alkaa
1730: 44 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1731:
1732: maalla vasta 800 markan ja kaupungeissa 1,500 markan
1733: vuositulosta; ja koska isompituloisten yleensä on katsot-
1734: tava voivan suorittaa veroa suhteellisesti suuremmassa
1735: määrässä kuin pientuloisten, on valiokunta, huomioon
1736: ottaen tämän näkökohdan, tieveron suorittamista varten
1737: laatinut verolakiehdotuksen 3 §:ssä olevan ylenevän as-
1738: teikon.
1739: a §. Mutta vaikka tulo yleensä pantaisiin tieveron mak-
1740: samisen perustukseksi, on kuitenkin oikeuden ja kohtuu-
1741: den mukaista, että niitä, joilla on maantiestä erityinen
1742: hyöty, verotetaan muita runsaammin. Selvää on, että
1743: maantien varrella sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla ja kaup-
1744: paliikkeillä, jotka tavarainsa kuljetukseen voivat sellaista
1745: tietä välittömästi hyväksensä käyttää, niin myös maan-
1746: tien varrella asuvilla tilallisilla, jotka kotiajoihinsa maan-
1747: tietä käyttävät, on siitä muihin verraten erityistä hyötyä,
1748: koska maantiestä loitoromalla asuvain täytyy tietarvettaan
1749: tyydyttääkseen kustantaa itselleen paikallis- ja tilusteitä.
1750: V erotus on sen vuoksi järjestettävä myöskin sen erimää-
1751: räisen hyödyn mukaan, joka kullakin veronmaksajana
1752: arvioidaan maantiestä olevan. Tämän on valiokunta jä-
1753: lempänä olevaa lakiehdotusta tarkastaessaan varteen otta-
1754: nut, lisäten esitysehdotukseen sitä koskevan säännöksen.
1755: Asianmukaisinta tietysti olisi, että tieveroa kannettaisiin
1756: aina kerrallaan itsekultakin, joka maantietä ajoihinsa käyt-
1757: tää, vaan koska tällainen veronkantotapa on paljon kus-
1758: tannuksia kysyvä sekä veronmaksajille hankala ja kiusal-
1759: linen, minkä tähden siitä muissa maissa yhä enemmän
1760: onkin luovuttu, ei valiokunta ole katsonut olevan syytä
1761: ehdottaa tätä veronkantotapaa käytäntöön otettavaksi.
1762: Saatavissa olevain tilastollisten ainesten perustuk-
1763: sella on valiokunta tehnyt arviolaskun siitä, minkälaisiin
1764: tuloksiin nyt puheena oleva verotustapa johtaisi.- Kau-
1765: pungeissa olisi sen mukaan vuonna 1900 ollut tieveron
1766: alaisia henkilöitä ja yhtiöitä 19,413 ja maalaiskunnissa
1767: Liite. 45
1768:
1769: vuonna 1904 152,175; viimeksi mainituista on 121,627
1770: tilanomistajia ja tilanhaltijoita. Tuloja, joista veroa olisi ollut
1771: suoritettava, oli kaupungeissa v. 1900 155,711,250 mark-
1772: kaa, jotka vastaavat 1,182,012 tieäyriä, valiokunnan vero-
1773: lakiehdotuksessa mainittuja lisä-äyrejä lukuunottamatta.
1774: Maaseudulla taasen oli v. 1904 tieveron alaisia tuloja
1775: kaikkiaan 251,126,846 markkaa, joista 175,723,252 mark-
1776: kaa olivat tuloja manttaaliin pannusta maasta. Tieäyrejä
1777: olisi siten maalaiskunnissa ilman edellä mainittuja lisä-
1778: äyrejä karttunut: manttaaliin pannun maan tuloista 851,409
1779: ja muista tuloista 439,975 eli yhteensä 1,291,384 tieäyriä.
1780: Se seikka, että ero tieäyrien luvun välillä maaseudulla
1781: ja kaupungeissa ei ole suurempi, johtuu siitä, että kau-
1782: pungeissa on suhteellisesti paljon P-nemmän suurituloisia
1783: verollisia kuin maaseudulla. Jos Suomen pankin säästy-
1784: nyt voitto lasketaan 5 miljoonaksi sekä kokonaistulo kruu-
1785: nunpuistoista ja muista kruunun metsämaista 8 miljoo-
1786: naksi markaksi vuodessa, tulisi näitten verotusesineitten
1787: osalle, lisä-äyrejä lukuunottamatta, 130,000 tieäyriä. Kaik-
1788: kiaan kertyisi siten puheena olevia tieäyrejä, joita valio-
1789: kunta jälempänä erotukseksi lisä-äyreistä on nimittävä
1790: varsinaisiksi tieäyreiksi, suunnilleen 2,603,396.
1791: Sanottuun määrään tulee erinäisiä lisäyksiä. Ensik-
1792: sikin on siihen lisättävä ne äyrit, jotka lakiehdotuksen
1793: siitä sisältämän määräyksen perustuksella ylenevän astei-
1794: kon mukaan tulisivat asetettaviksi suuremmille tuloluo-
1795: kille. Kaupungeissa olisi puheena olevia lisä-äyrejä v.
1796: 1900 karttunut noin 185,000 ja maalla v. 1904 suunnil-
1797: leen 88,500. Suomen pankin voitosta tulisi 14,955 lisä-
1798: äyriä ja kruununpuistojen ja muitten kruunun metsämait-
1799: ten kokonaistulosta 23,955 lisä-äyriä. Kysymyksessä ole-
1800: vain lisä-äyrien luku nousisi täten suunnilleen 312,410:een.
1801: Niitten eri tuloryhmien osalle, joihin nähden lisä-äyrien
1802: asettamistapa tulisi olemaan erilainen, jakaantuisivat lisä-
1803: äyrit kaupungeissa siten, että niille,
1804: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1805:
1806: joilla on 60-109 varsin. tieäyriä, tulisi kaikkiaan 3,500 lisä-äyriä;
1807: 110-309 24,500
1808: ", vähintään 310 , " 157,000
1809: "
1810: Maalaiskunnissa taasen jakaantuisivat lisä-äyrit niin,
1811: että niille,
1812:
1813: joilla on 60-109 varsin. tieäyriä, tulisi yhteensä 4,200 lisä-äyriä;
1814: 110-309 18,200 "
1815: , , vähintään 310 • 66,100 *)
1816:
1817: Paitsi edellä mainittuja lisä-äyrejä on varsinaisten
1818: tieäyrien lukuun vielä lisättävä ne äyrit, jotka veron-
1819: alaisille olisi asetettava sen erityisen hyödyn mukaan,
1820: joka heillä katsotaan maalla maanteistä olevan. On ar-
1821: vioitu, että nämä lisä-äyrit tulisivat olemaan noin kolmas-
1822: osa maaseudun kaikkien muitten äyrien yhteenlasketosta
1823: määrästä, ja on niitten luku sen vuoksi laskettu nousevan
1824: nom 459,961:een.
1825:
1826: Edellä esitettyjen laskujen mukaaan kertyisi siten
1827: seuraava määrä tieäyrejä:
1828:
1829: kaupungeissa:
1830: varsinaisia tieäyrejä 1,182,012
1831: lisä-äyrejä tulojen perustuksella 185,000
1832: ------------------~---
1833: yhteensä 1,367,012
1834:
1835: *) Lisä-äyrejä pantaessa noudatettavan laskutavan selityk-
1836: seksi mainittakoon seuraavaa. Lakiehdotuksen mukaan tulisi yksi
1837: lisä-äyri ensimmäisestä täydestä kymmenestä äyristä 50 äyrin yli,
1838: siis 60 äyristä yksi lisä-äyri; 70 äyristä tulisi 2 lisä-äyriä, 80:stä 3,
1839: 90;stä 4 ja lOO:sta 5. Sen jälkeen olisi 2 äyriä lisättävä kustakin
1840: täydestä kymmenestä äyristä yli 100 varsinaisen äyrin, jotenka
1841: 110 äyristä tulisi yhteensä 7 lisä-äyriä, 120 äyristä 9, 130 äyristä
1842: 11 j. n. e. aina 300 äyriin asti, joista tulisi 45 lisä-äyriä. 310 var-
1843: sinaisesta äyristä alkaen lisättäisiin kustakin täydestä kymmenestä
1844: äyristä 300 äyrin yli 3 äyriä, jotenka 310 äyristä tulisi 48 lisä-
1845: äyriä, 320 äyristä 51 lisä-äyriä j. n. e.
1846: Liite. 47
1847:
1848: maalaiskunnissa:
1849: manttaalin pannun maan äyrejä 851,409
1850: muita varsinaisia tieäyrejä 439,975
1851: lisä-äyrejä tulojen perustuksella 88,500
1852: " erityisen hyödyn perustuksella . 459,961
1853: ------------------~--
1854: yhteensä 1,839,845
1855:
1856:
1857: Suomen pankin säästyneestä voitosta kertyvät
1858: varsinaiset tieäyrit 50,000
1859: lisä-äyrit 14,955
1860: yhteensä 64,955
1861:
1862: Kruununpuistojen ja muitten kruunun metsämaitten
1863: kokonaistulosta kertyvät
1864: varsinaiset tieäyrit 80,000
1865: lisä-äyrit 23,955
1866: yhteensä 103,955
1867:
1868:
1869: Kaikkiaan olisi tieäyrien luku siis 3,375,767. Kun
1870: laskujen pohjana on käytetty tietoja aikaisemmalta ajalta
1871: ja veronalaiset tulot vuosia myöten kasvavat, niin on se
1872: määrä, joksi tieäyrien luku siten on saatu, nykyisiin oloi-
1873: hin nähden jonkun verran liika pieni. Laskien vuotuiset
1874: menot maanteitten kunnossapidosta 4,250,000 markaksi,
1875: tulisi siis, jos pidetään kiinni edellä olevasta tieäyrien
1876: määrästä, yhdeltä äyriltä vuosittain suoritettavaksi tieveroa
1877: noin 1 markka 26 penniä.
1878: V altiovarastolle suoritettavain verojen ylöskantoa !. s ja 7 §.
1879: varten on valtiolla omat virkamiehensä. Olisi siis johdon-
1880: mukaisinta, että tieveronkin ylöskanto, käyttäminen ja
1881: tilittäminen määrättäisiin näitten viranomaisten toimitetta-
1882: vaksi. Kun kuitenkin maanteitten tekeminen ja kun-
1883: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1884:
1885: nossapito nyt ehdotetun tielain mukaan tulisi kun-
1886: nallisten viranomaisten huostaan, vaikka kustannukset
1887: siitä suoritetaan yleisistä varoista, ja tieäyrinpanokin so-
1888: pivimmin saadaan toimitetuksi kunnallisverotuksen yhtey-
1889: dessä, niin ja kun ehdotettu tievero valiokunnan arvelun
1890: mukaan tulisi olemaan ainoastaan väliaikainen vero,
1891: joka hankkeissa olevan verotusreformin yhteydessä olisi
1892: uudestaan järjestettävä, on katsottu käytännöllisem-
1893: mäksi ainakin toistaiseksi uskoa kunnallistoimelle myös
1894: tieveron kantaminen ja käyttäminen. Mitä erittäin tulee
1895: tieveron kantamiseen, niin on toivottavaa, että hallitus
1896: koettaisi järjestää sen niin ajoissa tapahtuvaksi, että se
1897: voitaisiin toimittaa kunnallisverojen ylöskannon yhteydessä
1898: ja samoilla verokuiteilla. Siten voitaisiin maksun laimin-
1899: lyön~eltä tievero ulosottotoimin periä yhtaikaa kunnallis-
1900: verorästien kanssa ja uudistetut ulosmittaukset välttää.
1901: 8 §. Vaikka valiokunta, kuten edellä on esitetty, ei ole
1902: katsonut voivansa ehdottaa tieveron kantamista yleensä
1903: järjestettäväksi siten, että jokainen, joka maantietä ajoi-
1904: hinsa käyttää, erittäin kultakin kerralta suorittaisi siitä
1905: tieveroa, näyttää kuitenkin olevan tarpeellista jättää hal-
1906: litukselle valta määrätä erityinen maksu lossin tai lautan
1907: tahi suuremman maantiesillan taikka myös kallisrakentei-
1908: sen tien käyttämisestä, milloin tällaisen maksun kantami-
1909: nen voidaan sopivasti järjestää niin, ettei siitä aiheudu
1910: sanottavaa hankaluutta tietä käyttäville, etenkin kun
1911: tällaisten parannettujen kulkuneuvojen aikaansaaminen
1912: eräissä tapauksissa ainoastaan siten saattaa käydä mah-
1913: dolliseksi.
1914: 9 §. Sitä paitsi on arveltu olevan eduksi, että laki sää-
1915: detään voimassa olevaksi jonkun verran pitemmän ajan
1916: kuin esitysehdotuksessa on tarkoitettu, jotta voitaisiin
1917: saavuttaa riittävää kokemusta sen sovelluttamisessa ja
1918: sen vaikutuksesta; ja on sen vuoksi lain voimassa oloaika
1919: katsottu olevan pitennettävä vuoden 1915 loppuun asti.
1920: Liite. 49
1921:
1922: Mietintöönsä on valiokunta liittänyt kysymystä va-
1923: laisevia tilastollisia yleiskatsauksia verovelvollisten luku-
1924: määrästä, eri verotusesineitten ryhmityksestä y. m., ja saa
1925: valiokunta niihin viitata.
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: 4
1931: 50 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1932:
1933:
1934:
1935:
1936: Laki
1937: tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
1938:
1939: 1 §.
1940: Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
1941: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
1942: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan.
1943:
1944: 2 §.
1945: Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
1946: a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
1947: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
1948: ulkopalstoista ja torpista;
1949: b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
1950: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
1951: vuodessa;
1952: c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
1953: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
1954: d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
1955: metsä maat.
1956: 3 §.
1957: Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
1958: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
1959: äyrejä pantava:
1960: Tieverolaki. 51
1961:
1962: 1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse
1963: 800 markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 mar-
1964: kalle kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400
1965: markalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
1966: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
1967: ja siitä yli menevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi
1968: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
1969: 2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
1970: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
1971: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
1972: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
1973: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositulosta
1974: niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
1975: 3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
1976: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan,
1977: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan,
1978: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan,
1979: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta
1980: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
1981: tulolle; sekä
1982: 4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
1983: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
1984: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
1985: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
1986: kokonaistulo.
1987: Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2
1988: §:n sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä,
1989: ovat nämä tulot laskettavat yhteen ja siten Saatavalle sum-
1990: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesineistä
1991: säädetään.
1992: Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
1993: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
1994: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
1995: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
1996: listi-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan,
1997: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
1998: u2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
1999:
2000: yli kaksi lisd-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
2001: määrä on yli kolmensadan, on jolmiseen kymmeneen tie-
2002: äyriin siitä yli lisättävä kolme lisd-äyriä.
2003: Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
2004: arvioidaan maalla maantiesta olevan, on hdnelle lisat-
2005: ttivä tiedyrejd yli tdssa saddetyn md(irtin, kuitenkaan ei
2006: enempäti kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitti.
2007:
2008: 4 §.
2009: Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa
2010: mainituista verotusesineistä, toimitettava kunnallisvero-
2011: tuksen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoi-
2012: tuksesta on säädettynä.
2013: Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen
2014: muutosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
2015: tyksessä.
2016:
2017: 5 §.
2018: Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
2019: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia(poist.) odotta-
2020: matta, lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee se-
2021: naattiin toimittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteen-
2022: lasketusta lukumäärästä; ja on senaatin, maanteistä teh-
2023: tyjen kulunkiarvioitten perustuksella sekä ottaen huomioon
2024: mitä yleisistä valtiovaroista voidaan tarkoitusta varten
2025: varata, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta,
2026: määrättävä minkä verran samana vuonna on tieveroa täy-
2027: sissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja antaa
2028: senaatti siitä yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuver-
2029: nöörien kautta kullekin kunnalle erityisen tiedon.
2030:
2031: 6 §.
2032: Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
2033: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
2034: Tieverolaki. 53
2035:
2036: 7 §.
2037: Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
2038: saan olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
2039: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
2040: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
2041: Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
2042: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
2043: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
2044: tosta kunnalle lähetettävtt. Jos ylijäämää sy~tyy, on se
2045: lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava.
2046: Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
2047: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
2048: ennen joulukuun loppua.
2049:
2050: 8 §.
2051: Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
2052: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
2053: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu
2054: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallis-
2055: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
2056: sellaisessa asiassa alistettava senaatin tutkittavaksi.
2057: Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
2058: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
2059: viereen.
2060: 9 §.
2061: Tämä laki on oleva voimassa vuodet
2062: ; ja on senaatin asiana antaa tieveron tak-
2063: soitusta, ylöskantoa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tar-
2064: kemmat määräykset.
2065: 54
2066:
2067:
2068: Tieäyrejä maaseudulla.
2069: a) Maaomaisuuden tuloista pannut äyrit.
2070:
2071: tl kj
2072: Tulot ~~: ~:o ~
2073: ro
2074: Tulot Tulot
2075: Smk. ~ ~·r § smk. Smk.
2076: ~ ~:
2077:
2078: 6,300 501 50 10,500 92 4 96 24,000 2271 29 256
2079: 6,400 51 • 51 11,000 97 4 101 25,000 2371 31 268
2080: 6,500 52 52 11,100 98 4 102 26,000 247 33 280
2081: 6,600 53 53 11,200 99 4 103 27,000 257 35 292
2082: 6,700 54 54 11,300 100 5 105 28,000 267 37 304
2083: 6,800 55 55 11,400 101 5 106 29,000 277 39 316
2084: 6,900 56 56 11,500 1 102 5 107 30,000 287 41 328
2085: 7,000 57 57 12,000 107 5 112 31,000 2971 43 340
2086: 7,100 58 58 12,100 108 5 113 31,100 298 43 341
2087: 7,200 59 59 12,200 109 5 114 31,200 299 43 342
2088: 7,300 60 1 61 12,300 110 7 117 31,300 300 45 345
2089: 7,400 61 1 62 12,400 111 7 118 31,400 301 45 346
2090: 7,500 62 1 63 12,500 112 7 119 31,500 302 45 347
2091: 7,600 63 1 64 13,0001 117 7 124 31,600 303 45 348
2092: 7,700 64 1 65 13,300 120 9 129 31,700 304 45 349
2093: 7,800 65 1 66 14,000 127 9 136 31,800 305 45 350
2094: 7,900 66 1 67 14,300 130 11 141 31,900 306 45 351
2095: 8,000 67 1 68 15,000 137 11. 148 32,000 307 45 352
2096: 8,100 68 1 69 15,300 140 13 153 32,100 308 45 353
2097: 8,200 69 1 70 16,000 147 13 160 32,200 309 45 354
2098: 8,300 70 2 72 16,300 150 15 165 32,300 310 48 358
2099: 8,400 71 2 73 17,000 157 15 172 32,400 311 48 359
2100: 8,500 72 2 74 17,300 160 17 177 32,500 312 48 359
2101: 9,000 77 2 79 18,000 167 17j 184 35,0001 337 54 360
2102: 9,100 78 2 80 18,300 170 19 189 40,0001 387 69 391
2103: 9,200 79 2 81 19,000 177 19 196 50,000 487 99 456
2104: 9,300 80 3 83 19,300 1801 21 201 100,000 987 249 586
2105: 9,400 81 3 84 20,000 187 21 208 200,000 1,987 549 1,236
2106: 9,500 82 3 85 20,300 190 23 213 500,000 4,987 1,449 2,536
2107: 10,000 87 3 90 21,000 197 23 220 1,000,00019,987 2,949 6,436
2108: 10,100 88 3 91 21,300 200 25 225 12,9361
2109: 10,200 89 3 92 22,0001 207 25 232
2110: 10,300 90 4 94 22,3001 210 27 237
2111: 10,400 91 4 95 23,000 2171 27 244 1 1 1 1
2112: 55
2113:
2114: b) Muut ll.yrit.
2115: 1
2116: Tulot Smk. Äyrejä Lisä-äyrejä Yhteensä
2117: 1 1 1
2118:
2119:
2120: 6,500 50 - 50
2121: 7,500 60 1 61
2122: 8,500 70 2 72
2123: 9,500 80 3 83
2124: 10,000 85 3 88
2125: 10,500 90 4 94
2126: 11,500 100 5 105
2127: 12,500 110 7 117
2128: 20,000 185 21 206
2129: 22,500 210 27 237
2130: 32,500 310 48 358
2131: 50,000 485 99 584
2132: 52,500 510 108 618
2133: 100,000 985 249 1,234
2134: 200,000 1,985 549 2,534
2135: 1
2136: 500,000 4,985 1,449 6,434
2137: 1 1,000,000 9,985 2,949 12,934
2138:
2139:
2140: c) Tiell.yrejll. kaupungeissa.
2141:
2142: 1
2143: Tulot Smk. Äyrejä Lisä-äyrejä Yhteensä
2144: 1 1 1
2145:
2146:
2147: 7,200 50 - 50
2148: 8,200 60 1 61
2149: 9,200 70 2 72
2150: 10,000 78 2 80
2151: 10,200 80 3 83
2152: 11,200 90 4 94
2153: 12,200 100 5 105
2154: 13,200 110 7 117
2155: 20,000 178 19 197
2156: 23,200 210 27 237
2157: 33,200 310 48 358
2158: 50,000 478 96 574
2159: 53,200 510 108 618
2160: 100,000 978 246 1,224
2161: 200,000 1,978 546 2,524
2162: 500,000 4,978 1,446 6,424
2163: 1,000,000 9,978 2,946 12,924
2164: 56
2165:
2166: Varsinaisten tieäyrien luku kaupungeissa 1900 vuoden
2167: tuloverotuksen perusteella.
2168:
2169: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrien
2170: Kullakin äyrejä
2171: Smk. jain luku luku
2172:
2173:
2174: 1,500-1,799 2,955 1 2,9551
2175: 1,800-2,099 2,514 2 5,0281
2176: 2,100-2,299 1,088 3 3,2641
2177: 2,300-2,499 1,085 4 4,3401
2178: 2,500-2,699 607 5 3,035 i
2179: 2,700-2,899 607 6 3,6421
2180: 2,900jasenyli 1 10,557 7 +(tulot-2,900):100* 1,159,748'
2181: - 1 1,182,012 i
2182: Summa 1 19,413 1
2183:
2184:
2185: * Kaavan perusteella saattaa helposti laskea, kuinka monta
2186: tieäyriä tulisi kullekin puheenaolevaan tuloryhmään kuuluvalle
2187: veronalaiselle. 2,900 markan tuloista tulee jokaiselle ensiksikin
2188: 7 äyriä. Tähän äyrimäärään on lisättävä ne äyrit, jotka saadaan,
2189: kun se osa tuloista, joka nousee yli 2,900 markan, jaetaan 100:lla
2190: (koska 100 markan tuloista tulee 1 äyri). - Esim. 3,500 markan
2191: tuloista tulee 7 äyriä + ne 6 äyriä, jotka saadaan, kun se osa
2192: tuloista, joka nousee 2,900 markan yli, nimittäin 600 markkaa,
2193: jaetaan 100:lla, siis yhteensä 13 äyriä.
2194: Niiden veronalaisten yhteinen tieäyrimäärä, joiden tulot teke-
2195: vät 2,900 markkaa tai enemmän, saadaan myöskin helposti selville.
2196: V eronalaisten luku kerrotaan ensiksi 7 :llä, koska kaikilla 2,900
2197: markan tuloista on 7 äyriä. Kun se tulomäärä, joka vastaa täten
2198: saatuja pohjaäyriä ja joka saadaan, kun veronalaisten luku kerrotaan
2199: 2,900 markalla, vähennetään puheena olevaan tuloryhmään kuulu-
2200: vain veronmaksajain koko tulomäärästä, käyvät ne tulot näkyviin,
2201: joista lasketaan 1 äyri kutakin 100 markkaa kohti. Nämä tulot
2202: jaetaan 100:lla ja osamäärä lisätään siihen tieäyrimäärään, joka
2203: saatiin, kun veroitettujen luku kerrottiin 7:llä. Siten saadaan tie-
2204: äyrien koko luku. - Esim. yllä olevassa tapauksessa, jossa niitten
2205: verotettujen tieäyrit on laskettava, joitten tulot kaupungeissa nou-
2206: sevat 2,900 markkaan tai sen yli, menetellään seuraavalla tavalla.
2207: Verotettujen luku 10,557 kerrotaan ensin 7:llä äyrillä, jolloin saa-
2208: daan 73,899 äyriä. Tämä äyrimäärä vastaa sitä osaa verotettujen
2209: tuloista, joka nousee 2,900 markkaan. Tämä osa tuloista tekee yh-
2210: teensä Smk. 30,615,300 ( = 10,557 X 2,900). Kun se vähennetään
2211: puheena olevien veronalaisten koko tulomäärästä, Smk. 139,200,250,
2212: jää jälelle Smk. 108,584,950. Tästä määrästä kertyy 1,085,849 tie·
2213: äyriä, koska kutakin 100 markkaa kohti tulee 1 äyri. Kun näihi11
2214: äyreihin lisätään edellä mainitut 73,899 ä,y:riä, saadaan 1,159,748
2215: äyriä, mikä osottaa kuinka paljon tieäyreJä niille veronalaisilla
2216: yhteensä tulisi, joitten tulot nousevat 2,900 markkaan tai sen yli.
2217: Samaan tapaan on tieäyrit seuraavissakin tauluissa laskettu.
2218: fi7
2219:
2220:
2221: Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904
2222: vuoden tuloverotuksen perusteella.
2223: a) manttaalin pannun maan äyrit.
2224:
2225: 1
2226: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrienl
2227: Kullakin äyriä
2228: Smk. jain luku luku
2229:
2230:
2231: 1
2232: Alle 800 48,837 1
2233: 48,&'7 1
2234:
2235: 800-1,099 19,550 2 39,100
2236: 1,100-1,399 14,838 3 44,514
2237: 1,400-1,599 7,487 4 29,948 1
2238:
2239:
2240: 1.600-1,799 5,084 5 25,420 1
2241:
2242:
2243: 1,800-1,999 5,086 6 30,516 !
2244: 2,000 ja sen yli 20,745 7 + (tulot-2,000):100* 633,074 1
2245:
2246: 1
2247: Yhteensä 1 121,627 1 - 1 851,409 i
2248:
2249:
2250: * Tuloja jotka nousivat vähintään 2,000 markkaan, oli Smk.
2251: 90,275,974.
2252:
2253:
2254: Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904
2255: vuoden tuloverotuksen perusteella.
2256: b) muut äyrit.
2257: !
2258: Tuloluokat Tulonnautti- Tieäyrienl
2259: Kullakin äyrejä.
2260: Smk. jain luku luku
2261: 1
2262:
2263: 1
2264: 1 1
2265: 1 1
2266:
2267: 800-1,099 11,915 1 11,915 :
2268: 1,100-1,399 5,925 2 11,850
2269: 1
2270: 1 1,400-1,599 2,651 3 7,953
2271: 1,600-1,799 1,356 4 5,424 1
2272: 1
2273: 1,800-1,999 1,357 5 6,785 1
2274:
2275:
2276: 1 2,000-2,199 778 6 4,668 1
2277:
2278:
2279: 2,200 ja sen yli 6,566 7 + (tulot-2,200): 100* 391,380 1
2280: Yhteensä 1 30,548 1 439,975 !
2281:
2282:
2283:
2284: * Tuloja, jotka nousivat vähintään 2,200 markkaan, oli noin
2285: Smk. 48,987,041.
2286: Tuloveron alaiset maalaiskunnissa (v. 1904).
2287: 01
2288: ~
2289: Tulolnokat Smk. 1
2290:
2291: Ammattiluokat. Yhteensä
2292: 200-599 1 600-799 1 800-999 11,000-1,19911,200-1,49911,500-1,9991 ~i?: ;1~ 1
2293:
2294:
2295:
2296: 1. Julkisissa viroissa olevia
2297: henkilöitä.
2298: Virkamiehiä ja ylipäällystöä 407 336 526 735 779 598 1,913 5,294
2299: Palvelijoita, alipäällystöä ja
2300: miehistöä. 2,131 1,300 877 430 295 197 125 5,355
2301: Yhteensä 1 2,538 1,6361 1,403 1,1651 1,074 795 2,038 10,649
2302: o;o 23,8 15,4 13,2 10,g 10,1 7,5 19,1 100,o
2303: II. Maanviljelyksen ja sen
2304: sivuelinkeinojen harjoittajia.
2305: o;o 25,3 14,7 1 12,0 10,o 10,5 10,4 17,1 lOO,o
2306: Manttaaliin pannun rälssi-
2307: tahi perintötilan omistajia 25,604 15,761 13,272 10,959 11,928 11,862 19,560 108,946
2308: Kruunutalojen asukkaita va-
2309: kinaisella asukasoikeudella 1,890 1,287 678 460 436 394 392 5,537
2310: Kruunun virkatalojen, kunin-
2311: kaan- tahi kunink. karjata-
2312: lojen vuokraajia . . . ·t 19 35 39 58 88 146 430 815
2313: Muita vnokraajia. . . . . 3,376 865 615 423 377 310 363 6,329
2314: Torppareita . . . . . . 44,373 4,630 1,527 620 347 184 93 51,774
2315: Eläkeläisiä . . . . . . . 6,896 626 273 162 89 76 64 8,186
2316: 1 Palvelijoita . . . . . . . 35,432 779 294 157 127 82 60 36,931
2317: Itsellisiä ja muita . . . . 127,776 7,458 1 2,895 1 1,117 836 1 569 505 141,156 l
2318: Yhteensä 1 245,3661 31,441 1 19,593 13,9561 14,2281 13,6231 21,4671 359,674
2319: % ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ 1~
2320: III. Muiden e inkeinojen
2321: harjoitta jia, 1 1 1
2322: Kauppiaita . 767 452 384 488 307 479 1,388 4,265
2323: Tehtaanomistajia 47 11 10 28 14 32 240 382
2324: Käsityöläisiä . 10,590 1,925 715 390 233 192 147 14,192
2325: Merenkulkijoita 3,395 708 198 129 109 81 115 4,735
2326: 'l'yöntekijöitä 16,013 3,2641 1,657 7951 525 2751 177 22,706
2327: Muita . . . . .. .. 1 1,374 457 336 347 315 371 1,222 4,422
2328: Yhteensä 32,186 6,817 3,300 2,177 1,503 1,430 3,289 50,702
2329: % 63,5 13,4 6,5 4,3 3,0 2,8 6,5 100,o
2330: IV. Muita h enkilöitii.
2331: Koroilla eläjiä . 190 66 52 59 44 53 182 646
2332: Muita . . . . 568 178 108 108 68 84 329 1,443
2333: Yhteensä 758 244 160 167 112[ 137 511 2,089
2334: o;o 36,3 11,7 7,7 8,0 5,4 6,6 24,s lOO,o
2335: 1
2336: V. Juridisia h enkilöltii.
2337: Teollisuusyhtiöit c 197 47 40 56 50 58 493 941
2338: Kauppayhtiöitä 16 5 4 17 7 16 69 134
2339: Yhtiöitä kuljetus iikkeen har-
2340: joittamista var .en. 8 5 2 6 1 2 27 51
2341: Muita yhtiöitä. 163 39 25 38 15 14 93 387
2342: Muita juridisia h mkilöitä 88 20 17 14 16 28 102 285
2343: Yhteensä 1 4721 1161 881 131 1 891 1181 7841 1,798
2344: o;o 26,3 6,4 4,9 7,3 4,9 6,6 43,6 100o '
2345: Kaikkiaan 1 281,320 1 40,2541 24,5441 17,5961 17,0061 16,1031 28,0891 42:!:9121 01
2346: <:0
2347: % 66,2 9,5 5,8 4,2 4,0 3,8 6,5 100,o
2348: Verotuksen alaiset tulot maalaiskunnissa (v. 1904).
2349: -------------
2350: ·-
2351: 1
2352:
2353: 1
2354: 1
2355: Tuloluokat Smk.
2356: Ammattiluokat. Yhteensä
2357: 2,000 ja g;
2358: 1- 200-599 1 600-799 800-999 11,000-1,19911,200-1,499 1,500-1,9991 siitä yli
2359:
2360:
2361: I. Julkisissa viroissa olevia
2362: henkilöitä.
2363: Virkamiehiä ja ylipäällystöä . 167,124 217,715 440,500 757,090 986,189 983,309 9,589,401 13,141,328
2364: Palvelijoita, alipäällystöä ja
2365: miehi::;töä . 774,226 834,098 733,312 440,706 369,500 322,540 316,329 3,790,711
2366: Yhteensä 1 941,350 1,051,8131 1,173,812 1,197,796 1,335,689 1,305,849 9,905,730 16,932,039
2367: % 5,6 6,2 6,9 7,1 8,o 7,7 58,5 100,o
2368: II. Maanviljelyksen ja sen
2369: sivuelinkeinojen harjoittajia.
2370: Ofo 6,7 6,6 7,o 7,o 9,3 12,o 51,4 100,o
2371: Manttaaliin pannun rälssi- tahi
2372: perintötilan omistajia 9,881,934 10,162,070 11,175,366 11,316,835 15,288,562 19,636,800 85,846,222 63,307,789j
2373: 1
2374: Kruununtalojen asukkaita va- 1
2375:
2376: 1
2377:
2378: kinaisella asukasoikeudella. 737,129 827,501 574,251 475,051 555,876 658,358 1,393,711 5,221,877!
2379: Kruunun virkatalojen, kunin- 1
2380:
2381:
2382:
2383: kaan- tahi kunink. kalja-
2384: talojen vuokraajia. 7,850 22,500 32,600 59,500 112,205 247,592 1,811,192 2,293,439
2385: '
2386: Muita vuokraajia . 1,204,284 549,518 506,430 431,822 478,109 505,135 1,224,849 4,900,147
2387: Torppareita . 14,240,576 2,922,138 1,267,122 632,021 434,610 296,101 280,300 20,072,868
2388: Eläkeläi~iä 2,133,6551 394,550 226,400 165,500 112,050 123,688 219,050 3,374,893
2389: Pahelijoita . . . . 1
2390: 9,641,415 487,986 243,8981 159.675 157,710 129,750 153,165 10,973,599
2391: 1 Hsellisiä ja muita • 1
2392: 37,960,751 4,653,235 2,401,772 1,130,682 1,043,71+, 919,311 1,510,071 49,619,536
2393: Yhteeu~ä 'i 75,~07,5941 20,019,4981 16,42:,8391 14,371:0861 18,182.,83()1 22,516,7351 92,~38,5601 259,764,1481.
2394: ;o 29,3 7,7 1 6,3 : 5,.. 7,o 1 8,7 1
2395: 35,5 1 100,o
2396: 'i III. Muitten e iinkeinojen l 1
2397: i
2398: harjoitt 11.jia. 1 1
2399: 1
2400: 1
2401: Kauppiaita . . 305,7861 285,732 316,850 493 9681 386,907 767,104 5,984,298 8,540,445
2402: Tehtaanomistajia 18,550 7,0fi0 8,200 '
2403: 28,250 17,650 51,100 3,845,367 3,976,167
2404: Käsityöläisiä . . 3,631,523 1,209,068 591,212 395,511 291,591 307,985 428,588 6,855,478
2405: 1
2406: Merenkulkijoita. 1,207,047 451,8251 164,720 131,812 138,485 130,750 366,685 2,591,324
2407: Työntekijöitä : 1 5,457,127 2,093,621 1,393,432 811,294 664,507 448,751 456,023 11,324,755
2408: Muita ... . 1 489,918 288,489 280,192 352,524 395,147 600,551 6,737,919 9,144,740
2409: Yhteensä 11,109,951 4,335,585 2,754,606 2,213,359 1,894,287 2,306,241 17,818,880 42,432,909
2410: o;o 26,1 10,s 6,5 5,2 4,5 5,4 42,o 100,o
2411: IV. Muita henkilöitä.
2412: Koroilla eläjiä 67,920 41,611 43,550 60,850 56,738 87,600 1,539,799 1,898,068
2413: Muita . . . . • 1 197,409 112 675 89,615 109,960\ 86,652 135,600 1,738,815 2,470,726
2414: Yhteensä 265,329 154,286 133,165 170,810 143,390 223,200 3,278,614 4,368,794
2415: o;o 6,1 3,5 3,o 3,9 3,3 5,1 75,1 100,o
2416: V. Juridisia tenkilöitä.
2417: Teollisuusyhtiöit l . 74,156 29,850 32,900 56,500 62,700 93,650 14,787,255 15,137,011
2418: Kauppayhtiöitä . 6,100 3,350 3,425 17,150 8,500 25,795 361,928 426,248
2419: Yhtiöitä kuljetu :liikkeen har-
2420: joittamista va rten. 3,500 3,200 1,700 6,000 1,200 3,300 136,8001 155,7001
2421: Muita yhtiöitä . 59,877 24,530 20,500 38,300 18,400 21,700 1,064,672 1,247,979
2422: Muita juridisia h 3nkilöitä . . ' 32,1251 12,500 14,425 14,200 20,000 45,100 1,065,476 1,203,826
2423: Yhteensä 1 115,7501 73,4301 72,9501 132,1581 110,8001 189,5451 17,416,1311 18,170,764
2424: % 1,o 0,4 0,4 0,7 0,6 1,1 95,s 100,o
2425: Kaikkiaan 1 88,299,982\ 25,634,6121 20,562,3721 18,085,2011 21,687,0021 26,541,5701140,857,9151 341,668,654
2426: % 25,9 ! 7,5
2427: 1
2428: 6,0 ' 5,3 1 6,3 7,s , 41,2 100,o c:.
2429: .....
2430: 62 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
2431:
2432:
2433:
2434:
2435: Vastalauseita.
2436: I.
2437:
2438: Niinkuin tiedetään, kootaan nykyään valtion tulot
2439: suurimmaksi osaksi välillisillä veroilla, jotka aivan koh-
2440: tuuttomasti painavat vähävaraisinta kansanluokkaa. Tämä
2441: tällainen verotustapa on kokonaan väärä ja onkin siitä
2442: syystä herättänyt kansan syvissä riveissä oikeutettua suut-
2443: tumusta. Siitä huolimatta ei valiokunnan enemmistö ole
2444: jaksanut luopua tuosta köyhälistöä rasittavasta verotus-
2445: tavasta. Samalla kun se on asettavinaan tierasituksista
2446: johtuvat menot tieverotuksesta saatavien tulojen pohjalle,
2447: on se kuitenkin asettanut mietintönsä 14 §:län 1 moment-
2448: tiin seuraavat sanat: ,Maantien tekeminen ja kunnossa-
2449: pito on osaksi yleisillä valtiovaroilla, osaksi erikseen sää-
2450: dettävällä tieverolla suoritettava".
2451: Vastamainitut sanathan aivan selvästi edellyttävät,
2452: että teiden tekemiseen ja kunnossapitoon tullaan käyttä-
2453: mään yleisiä valtionvaroja, jotka kuten jo alussa mainittu
2454: ovat suurimmaksi osaksi saatuja välillisten verojen kautta.
2455: Vielä kummallisempaa ja Tistiriitaista edelläpuheenaolleessa
2456: momentissa on, ettei siitä ollenkaan selviä, kuinka paljo
2457: tullaan tierasituksiin varoja kokoomaan tieverotuksen
2458: kautta, kuinka paljo on aikomus käyttää yleisiä valtio-
2459: varoJa.
2460: Kaiken yllätuomani perusteella pyydän sentähden
2461: ehdotttaa, että laki- ja talousvaliokunnan mietinnön , Teit-
2462: Vastalause l.
2463:
2464: ten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla" 14 §:n 1 mo-
2465: mentti muutettaisiin näin kuuluvaksi:
2466: ,Maantien tekeminen ja kunnossapito on erikseen
2467: säädettävällä tieverolla suoritettava."
2468: Helsingissä, 4 päivä syyskuuta 1908.
2469:
2470: A. Salo.
2471: Yhdymme edelliseen
2472:
2473: J. Mäki. Mikko Virkkl.
2474: 64 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
2475:
2476:
2477:
2478:
2479: II.
2480:
2481: V aliakunnan enemmistö on asettanut alimmaksi veroi-
2482: tettavaksi tuloksi maalla kunnallisveroituksen alaisen tulon
2483: manttaaliin pannusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa
2484: maksavat ulkopalstat ja torpat, joka päätös mielestämme
2485: jättää eräät tulonnauttijat omituiseen asemaan silloin kuin
2486: eräitä tulonnauttijoita veroitetaan vasta 800 markan vuosi-
2487: tuloista ja toisia sangen alhaisista vuosituloista, joten emme
2488: tuollaista suuntaa voi hyväksyä, kuin kerran on päätetty
2489: manttaalirasitukset teiden tekoon poistaa.
2490: Suomen pankin tulisi myöskin ottaa osaltaan tie-
2491: veron suoritukseen osaa, joka käsitys on mielestämme
2492: väärä syystä että Suomen pankki on kansan omaisuutta
2493: ja siis jos sitä veroitetaan poistetaan osaltaan sitä merki-
2494: tystä tieveroilta kuin mielestämme sillä tulisi olla että
2495: varakkaammat ja veronsuoritukseen kykenevämmät kansa-
2496: laiset saisivat pääasiassa siihen ottaa osaa ja ne kansa-
2497: laiset joiden ansiotulot kuluvat välttämättömiin elin-
2498: ehtoihin tuosta vapautettaisiin.
2499: Myöskin on valiokunnan enemmistö päättänyt, että
2500: senaatin on määrättävä mitä yleisistä valtiovaroista voi-
2501: daan tarkoitusta varten varata, pidämme tuon määräyksen
2502: sangen venyvänä sillä sen mukaanhan senaatti voisi varata
2503: miltei kaikki tarvittavat varat yleisistä valtionvaroista.
2504: Ehdoitamme että Lakiehdoituksen Tieveron maksa-
2505: misesta ja sen käyttämisestä 2:nen ja 3:mas pykälä muu-
2506: tettaisiin näin kuuluviksi:
2507: Vastalause 11. 65
2508:
2509: 2 §.
2510: Tieveron suorittamiseen ovat velvolliset:
2511: a) kunnallisveroituksen alainen tulo maalla, joka on
2512: vähintään 800 markkaa vuodessa;
2513: b) kunnallisveroituksen alainen tulo kaupungissa,
2514: joka on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
2515: c) kruununpuistot ja muut kruunun metsämaat.
2516:
2517: 3 §.
2518: Kaikista 2 §:ssä mainituista veroitusesineistä suori-
2519: tettava tievero on jaettava tieäyrin mukaan, ja on tie-
2520: äyrejä pantava.
2521: 1. a) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
2522: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
2523: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
2524: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
2525: tieäyriä 2,200 markan ja siitä yli menevästä tulosta mai-
2526: nittujen tieäyrien lisäksi yksi tieäyri jakaiselle täyden
2527: sadan markan tulolle;
2528: 2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
2529: 1,500 markan vuositulolle kaksi tieäyriä 1,800 markan,
2530: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan
2531: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2, 700 markan,
2532: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta
2533: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
2534: tulolle ; sekä
2535: 3. c) kohdassa mainituille veroitusesineille yksi tie-
2536: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
2537: kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista niiden
2538: antama kokonaistulo.
2539: Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykä-
2540: lässä olevien määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku
2541: nousee yli kahdenkymmenen, on kuhunkin täyteen kymme-
2542: neen varsinaiseen tieäyriin siitä yli lisättävä yksi lisä-äyri;
2543: jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli viidenkymmenen,
2544: 5
2545: 66 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
2546:
2547: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
2548: yli kaksi lisä-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
2549: määrä on yli sadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin
2550: siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
2551: Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
2552: havaitaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
2553: tieäyrejä yli tässä pykälässä säädetyn määrän, kuitenkaan
2554: ei enempää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
2555: 5 §:lään ehdoitamme senlaisen muutoksen, että siinä
2556: oleva lause "sekä ottaen huomioon mitä yleisistä valtion-
2557: varoista on tarkoitusta varten varattava, poistettaisiin.
2558: Helsingissä 4 p. syyskuuta 1908.
2559:
2560: V. Perttilä. A. Salo.
2561:
2562:
2563: Tähän yhtyy paitsi mikäli se koskee 2 § c) kohtaa
2564: ja 3 §:län 3:tta kohtaa
2565:
2566: J. Mäki. Mikko Virkki.
2567:
2568:
2569: Yhdyn ylläolevaan paitsi mikäli se koskee 2 §:län
2570: c). kohtaa ja 3:mien §:län 3:tta kohtaa sekä 5:ttä §:lää.
2571:
2572: Aatu Ruotsalainen.
2573: Vastalause 111. 67
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: m.
2579: Kun mma, poikkeamaila valiokunnan enemmistöstä,
2580: en ole voinut hyväksyä niitä periaatteita, joihin kyseen-
2581: alainen lakiehdotus perustuu, pyydän saada alempana ly-
2582: hykäisyydessä esittää eriävän kantani.
2583: Vuosien 1904-5 valtiopäiväin laki- ja talousvalio-
2584: kunta oli tulevaisuuden päämääräksi, johon olisi pyrittävä,
2585: asettanut sen, että valtion tulisi kokonaan ottaa haltuunsa
2586: maanteiden tekeminen ja kunnossapito, sekä ehdottanut,
2587: että maata varten olisi muodostettava yhteinen tierahasto
2588: ja tientekokustannukset siten jaettava tasan koko maalle.
2589: Tämän ehdotuksen tueksi esitettiin pääasiallisesti, että
2590: maanteiden tekeminen ja kunnossapito yleisen kulkuyhtey-
2591: den etuja tarkoittavana, oli yleinen valtiotarkoitus, jonka
2592: tähden sen täyttämisenkin pitäisi olla valtion velvollisuu-
2593: tena. Tämän todistehm oikeutusta vastaan on vuosien
2594: 1907 ja 1908 valtiopäiville annetussa esityksissä teiden
2595: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla huomautettu, että
2596: vaikkakin edellytettäisiin, että maantiet etupäässä täyttä-
2597: vät yleisen kulkuyhteyden tarvetta, niin ei siitä olisi vält-
2598: tämättömänä seurauksena se, että maan eri osain ja sen
2599: kaikkien asujainten olisi aivan samassa määrässä otettava
2600: osaa niiden kunnossapitorasitukseen. Kaikilla eri seuduilla
2601: ei näet voisi olla yhtä suurta hyötyä maanteistä, jotka
2602: eivät ole tasan jaetut koko maata kohti eivätkä yhtä hel-
2603: posti kaikkien sen asujainten käytettävissä. Mutta sekin
2604: tehtävä, mikä maanteillä oli ollut yleisen kulkuyhtey-
2605: den palveluksessa, oli vähitellen muuttunut. Sittenkuin
2606: 68 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 1.
2607:
2608: maamme sisäiset järvikulkuneuvot olivat melkoisesti ke-
2609: hittyneet ja varsinkin sittenkuin rautatieverkkomme oli
2610: ulotettu, yleisesti sanoen, miltei kaikkiin osiin maata, ja
2611: rautatiet niin muodoin tulleet liikkeen valtasuoniksi, olivat
2612: maantiet yhä enemmän lakanneet olemasta suuren yleisen
2613: kulkuyhteyden välittäjinä sekä olivat nyttemmin pääasial-
2614: lisesti paikallisia liikennereittejä tahi rautateille vieviä
2615: paikallisia kulkuteitä.
2616: Lisäksi tuli vielä että, jos tientekorasitus tehtäisiin
2617: maan yhteiseksi asiaksi, kustannukset siitä epäilemättä
2618: tulisivat verrattomasti paljoa suuremmiksi, kuin mitä ne
2619: nykyään ovat. Sen kysymyksen ratkaisemista varten,
2620: onko jokin tie katsottava maantieksi tai kylätieksi, on
2621: viranomaisten yleensä turvauduttava siihen selvitykseen,
2622: mikä paikkakunnan väestöitä on saatavissa. Mutta jos
2623: maanteiden tekeminen ja kunnossapito tulisi yhteiseksi
2624: koko maalle, niin tämä varmaankin vaikuttaisi sen, että
2625: tehtäisiin lukuisia vaatimuksia saada kyläteitä maanteiksi
2626: julistetuiksi ja niiden kunnossapito siten siirretyksi maan
2627: yhteiseksi rasitukseksi. Täten saatettaisiin aikaan alituista
2628: tyytymättömyyttä, koska toinen seutu yleensä tuntisi it-
2629: sensä syrjäytetyksi toisen rinnalla ja huonompiosaiseksi
2630: tätä. Mutta myöskin vaatimukset teiden kunnossapitoon
2631: nähden epäilemättä tulisivat suuressa määrin kohoamaan
2632: ja kustannukset sitenkin lisääntymään. Puheenaolevan
2633: periaatteen käyttäminen tulisi senvuoksi, johtamatta rasi-
2634: tuksen oikeudenmukaiseen jakoon, varmaankin rasitusta
2635: melkoisesti lisäämään. Tähän nähden on esityksessä kat-
2636: sottu oikeudenmukaiseksi, että huolenpito yleisistä teistä
2637: pysytettäisiin etupäässä paikallisena asiana.
2638: Yhtyen siihen käsityskantaan, joka kerrotulla tavalla
2639: on lausuttu puheenaolleessa armollisessa esityksessä, en
2640: myöskään voi katsoa olevan syytä, kuten eduskuntaesi-
2641: tyksen tekijät ovat ehdottaneet ja valiokunta hyväksynyt,
2642: siihen, että ne verotusesineet, joita tientekorasitus tätä nykyä
2643: kohtaa, melkein kokonaan vapautetaall; siitä ja rasitus
2644: Vastalause DL 69
2645:
2646: siirretään maan kaikille veroamaksaville asujamille. Ei
2647: ole kiellettävissä, että maalaiskiinteistöjen maantienteosta
2648: ja kunnossapidosta johtuva meno on luonteeltaan alituinen,
2649: maata rasittava vero, joka on vaikuttanut niiden nykyis-
2650: ten omistajien hallussa olevien maatilojen hintaan, ja että
2651: tuntuvampi muutos· tämän rasituksen jakaantumiseen tu-
2652: lisi pääoman lisäykseksi näille ja niiden maksettavaksi,
2653: joille rasitus heiltä joutuisi. Lisäksi tulee että, kuten maini-
2654: tussa esityksessä on lausuttu, nykyiset tientekijät, s. o.
2655: manttaaliin pantu maa ja teollisuuslaitokset, luonteensa
2656: mukaan paljon suuremmassa määrässä kuin muut verotus-
2657: esineet, joilla on samallainen vuositulo, tarvitsevat maan-
2658: teitä ja käyttävät niitä. Jo näi~tä syistä näyttää olevan
2659: syytä hyljätä valiokunnan ehdotus tältä osalta. Mutta
2660: valiokunnan katsantokantaa vastaan sotii vielä toinenkin
2661: seikka, jota valiokunta tosin on kosketellut, mutta jolle
2662: se ei ole pannut kylliksi huomiota.
2663: Samaten kuin maanteiden kunnossapidon pääasialli-
2664: sesti kustantaa manttaaliin pantu maa, on kaupunkien
2665: katujen ja yleisten paikkojen tekeminen sekä kunnossa-
2666: ja puhtaanapito siellä olevan maan omistajain velvollisuu-
2667: tena. Kaupunki kustantaa ensi kädessä uudesta tehtävien
2668: katujen tasoituksen, mutta näistä menoista saa kaupunki
2669: korvauksen tonttien myyntihinnan vastaavassa kohoami-
2670: sessa. Katujen tekemisestä ja kunnossapidosta sekä ka-
2671: tujen puhtaanapidosta pitää huolta osaksi kaupunki osaksi
2672: talonomistajat, kukin tonttinsa vieressä. Jossain määrin
2673: valaistakseni, missä suhteessa maalaisteiden kunnossapito-
2674: kustannukset ovat vastaaviin menoihin kaupungeissa, saa-
2675: nen esittää seuraavat tosin epätäydelliset numerot. Vuonna
2676: 1894, jolta vuodelta eräs komitea on tietoja hankkinut,
2677: oli maanteiden ynnä niihin kuuluvien siltojen ja lossien
2678: kunnossapidosta kuin myös lumireenvedosta ja lumenluou-
2679: nista sekä yleisten talviteiden viitoittamisesta johtuneiden
2680: menojen kokonaissumma 2,843,108 markkaa 39 penniä,
2681: josta määrästä kruununpuistojen maantieosien kunnossa-
2682: 70 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o t.
2683:
2684: pidon osalle tuli 31,304 markkaa 68 penniä sekä manttaa-
2685: liinpannun maan osalle 2,811,803 markkaa 71 penniä.
2686: Viimemainittuun määrään sisältyy 113,587 markan 69 pen-
2687: nin suuruinen summa, jolla teollisuuslaitokset olivat hy-
2688: vittäneet asianomaisia maanomistajia. Kyläteiden kun-
2689: nossapitokustannukset nousivat 650,9"47 markkaan 60 pen-
2690: niin; siis olivat maanteiden ja kyläteiden kunnossapito-
2691: kustannukset vuonna 1894 kaikkiaan 3,494,055 markkaa
2692: 99 penniä. Katujen tasoituksesta, kiveämisestä, uudestaan
2693: kiveämisestä ja korjauksista, lumenvedosta ja muusta puh-
2694: taanapidosta johtuneet kokonaismenot olivat yksinomaan
2695: Helsingissä vuonna 1907 1,062,000 markkaa, kuten lä-
2696: hemmin selvennee tähän liitetystä taulusta. Tässä yhtey-
2697: dessä huomautettakoon vielä, että vaikka katujen kiveä-
2698: minen y. m. on rasitus, joka ensi kädessä kohtaa talon-
2699: omistajia, niin siirtyy rasituksesta johtuva kustannus kui-
2700: tenkin luonnollisesti kohonneiden vuokrien ja muutoin
2701: lisääntyneiden elantokustannusten muodossa kaupungin
2702: muillekin asukkaille, mistä syystä erehdystä pelkäämättä
2703: voidaan väittää, että kaikki mainittuun tauluun sisältyvät
2704: kustannukset kohtaavat kaupungin asukkaita yhteisesti,
2705: vieläpä ehkä köyhempää väestöä suhteellisesti enemmän
2706: kuin varakkaampaa. *)
2707: Jos valiokunnan ehdotus tulisi laiksi, niin ei ainoas-
2708: taan puheena ollut taakka painaisi kaupunkilaisia ylimal-
2709: kaan, vaan olisivat nämä sitäpaitsi pakotetut, vapautta-
2710: maHa maanomistajat vastaavasta menoerästä, ottamaan osaa
2711: maalaisteiden kunnossapitokustannuksiin. Ja ettei tässä
2712: ole kysymys suuruudeltaan vähäpätöisestä määrästä, joka
2713: vaadittaisiin kaupunkilaisilta mainittuja, sille melkoisesti
2714: kaukaisia tarkoituksia varten, näkyy valiokunnan laskel-
2715: mista. Niiden mukaan tulisi tieäyrien luku olemaan kaik-
2716: kiaan 3,375,767. Tästä luvusta tulisi maalaiskuntien
2717:
2718: *) Jos nim. on totta, että ruumiillisen työn tekijä maksaa
2719: suhteellisesti suuremman vuokran kuin varakkaampi.
2720: Vastalause 111. 71
2721:
2722: osalle 1,839,845 ja kaupungeille 1,367,012. Valiokunta
2723: katsoo tieäyrin tulevan vastaamaan noin 1 markan 26
2724: pennin vuotuista menoa. Kaupunkien osuus maalaisteiden
2725: kunnossapitoon tulisi siis valiokunnan arvion mukaan joka
2726: vuosi nousemaan yli 1, 700,000 markan.
2727: V aliakunnassa on tosin kyllä, asian käsittelyn kes-
2728: täessä, edellytetty, että kaupunkien yleisten teiden ja
2729: katujen tekeminen ja kunnossapito olisi lainsäädäniiötietä
2730: järjestettävä samalla tavalla kuin maalaisteiden tekeminen
2731: ja kunnossapito. Mutta sellainen toimenpide tulisi vielä
2732: suuremmassa määrässä kuin vastaava toimenpide maan-
2733: teiden suhteen tuottamaan suoranaisen varallisuudenlisäyk-
2734: sen kaupunkitonttien nykyisille omistajille. Joka tapauk-
2735: sessa kai pitäisi kaduntekovelvollisuus kaupungeissa lak-
2736: kauttaa yhtaikaa· kuin tientekovelvollisuus maalla, sillä
2737: muussa tapauksessahan täytyy tulla ajanjakso, jolloin kau-
2738: punkilaisia, kuten valiokunta itse yllämainitussa lausun-
2739: nossaan näyttää myöntävän, kohtuuttomasti verotetaan
2740: maaseudun tientekovelvollisten eduksi. - Ja eiköhän
2741: muutoin kaupunkien ja maaseudun tientekorasituksen tun-
2742: nollinen tutkiminen osoittaisi, että molemmat puolet, kau-
2743: punki ja maaseutu, jo nyt kumpanenkin kantavat sitä
2744: osaa taakasta, joka oikeuden ja kohtuudenmukaisen tilin
2745: nojalla tulisi niiden osalle.
2746: Minun mielipiteeni mukaan olisi teiden tekemistä ja
2747: kunnossapitoa maalla koskeva lainsäädäntö rakennettava
2748: pääasiassa seuraaville perusteille.
2749: a) Tientekotyö pysytetään pääasiallisesti paikallisena
2750: asiana, järjestettynä jokseenkin sen ehdotuksen mukaisesti,
2751: joka sisältyy 1907 ja 1908 vuosien valtiopäiville annet-
2752: tuun armolliseen esitykseen.
2753: b) Tientekorasitus, joka manttaaliin pannulle maalle
2754: jo on käynyt pysyväisen veron luontoiseksi, pysytetään
2755: tähän veroesineeseen nähden sellaisenaan. Kuitenkin lie-
2756: vennettäköön ja tasoitettakoon tätä rasitusta, esimerkiksi
2757: vaihtamalla se kerta kaikkiaan suuruutensa puolesta mää-
2758: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 1.
2759:
2760: rättyyn veroon, joka, siitä huolimatta että tientekorasi-
2761: tuksen tuottama meno vuosi vuodelta kohoaa, ei kohoaisi,
2762: jota vastoin sanottuun rasitukseen sen lisäksi tarvittava
2763: meno suoritettaisiin osaksi kunnallisilla varoilla, osaksi
2764: valtion apumaksuilla.
2765: c) Siitä, mitä edellä a) kohdassa on mainittu, seu-
2766: raa, ettei kaupunkeja ole velvoitettava ottamaan osaa tei-
2767: den tekemiseen ja kunnossapitoon maalla.
2768: Esittämilläni syillä saan kunnioittaen ehdottaa
2769:
2770: että kysymyksenalainen lakiehdotus palau-
2771: tettaisiin valiokuntaan muodostettavaksi edellä
2772: esittämieni perusteiden mukaiseksi.
2773:
2774: Helsingissä, 4 p:nä syyskuuta 1908.
2775:
2776: W. F. Helmbiirger.
2777: -----
2778:
2779:
2780:
2781: 1903
2782: 1904 ~ 1905 1906
2783: 1
2784: 1907 1
2785:
2786:
2787:
2788: Smk. 1 Smk. Smk. 1 Smk. Smk.l Smk. Smk.l Smk. Smk.l Smk.
2789: 1
2790: 1 Kaduntasoitustyöt. 1 1 1 II - 1 1
2791: Kaupungin varoja 205,4001205,400 239,ooo 239,000 245,600 245 60ol 305,700 305,7001402,700 402,700
2792: ' ---
2793: Kivellmistyöt.
2794: Kaupungin varoja . . . 43,700 45,600 54,200 77,100 27,600
2795: Yksityisten varoja (arvion
2796: mukaan) . . . . . . . 35,000 78,700 36,500 82,100 43,400 97,600 46,000 123,100 -50,000 77,600
2797: --
2798: Uudestaan kivellminen ;'a kor-
2799: 1 Jaukset.
2800: Kaupungin varoja . . . 82,500 105,800 134,600 139,950 ' 104,400
2801: Yksityisten varoja (arvion
2802: mukaan) . . . . . . . 66,000 148,500 84,600 190,400 107,700 242,300 112,000 115,000
2803: 251,950 - 219,400
2804: --
2805: Puhtaanapito (lumenkulJetusta
2806: lukematta).
2807: Kaupungin varoja . . . 77,000 79,500 89,400 121,300 134,800
2808: Yksityisten varoja (arvion
2809: mukaan) . . . . . . . 61,600 138,600 63,600 143,100 71,500 160,900 97,000 218,3001107,000 241,800
2810: ---'---
2811: Lumenkul,jetus. 1
2812:
2813: Kaupungin varoja . . . 11,900 13,300 14,800 27,000 40,500
2814: Yksityisten varoja (arvion
2815: mukaan) . . . . . . . 60,000 71,900 65,000 78,300 70,000 84,800 75,000 102,200 80,000 120,500
2816: 1 643,100 1 732,900 1 831,200 11,001,05(] 11,062,000 -:]
2817: Henkirahaa maksavien henki- ~
2818:
2819: löiden luku . 57,165 59,250 61,405
2820: Meno henkirahaa maksavaa
2821: ja vuotta kohti 11 mk. 25 p. 12 mk. 37 p. 13 mk. 54 p. l
2822: Helsinki 1H08. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
2823: 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2824:
2825:
2826:
2827:
2828: Kunnallisvaliokunnan mietintö
2829: N:o 1 kunnallisen lainsäädännön uudistamista kos-
2830: kevain eduskuntaesitysten johdosta.
2831:
2832: Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 18 pmvana
2833: elokuuta 1908 Valmistelevaa käsittelyä varten kunnallis-
2834: valiokuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyt edustajain
2835: Erkon ja Ahmavaaran sekä Koiviston y. m. eduskunta-
2836: esitykset N:o 5 ja 8.
2837: Käsitellessään näitä eduskuntaesityksiä on valiokun-
2838: nalla ollut käytettävänään hallituksen kunnallislainsää-
2839: dännön tarkastamista varten asettaman komitean ehdo-
2840: tukset maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kun-
2841: nallislaiksi, kuunailiseksi vaalilaiksi sekä laiksi taajaväkis-
2842: ten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk-
2843: sissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja
2844: 9 §muuttamisesta, ynnä-sanottujen ehdotusten perustelut.
2845: Sitä paitsi on valiokunta Keis. Senaatin puheenjohtajalta
2846: pyytänyt, että mainitun komitean mietinnön johdosta
2847: Senaatille annetut kuntain lausunnot valiokunnalle annet-
2848: taisiin. Nämä lausunnot saapuivat kuitenkin valiokun-
2849: nalle vasta sen jälkeen kun se oli tehnyt lopulliset
2850: päätöksensä lakiehdotuksista.
2851:
2852:
2853:
2854: Kun Suomen kansalaisille 1906 vuoden valtiopäivä-
2855: järjestyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen val-
2856: tiollinen äänioikeus, ja laajoille kansankerroksille, joilta
2857: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1.
2858: 2 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2859:
2860: tätä ennen oli puuttunut oikeus suoranaisesti vaikuttaa
2861: valtiolliseen yhteiskuntatoimintaan, täten suotiin siihen
2862: tilaisuus, kävi tarpeelliseksi saattaa lainsäädännön kaut-
2863: ta järjestetyksi kansalaisten toiminta toisellakin, tähän
2864: verrattavalla yhteiskuntaelämän alalla, nimittäin kun-
2865: nallisella, samalle kansanvaltai::muden periaatteita vas-
2866: taavalle kannalle.
2867: Tätä silmälläpitäen päätti hallitus 3 päivänä touko-
2868: kuuta 1907 asettaa komitean kunnallista äänioikeutta,
2869: vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa koskevia säännöksiä tar-
2870: kastamaan 8ekä antamaan niistä mietinnön ja ehdotuksen,
2871: minkä ohessa komitea, kun kunnalliset verotusolo tkin halli-
2872: tuksen mielestä olivat saatetta-vat ajanmukaisemmalle
2873: kannalle, sai toimekseen laatia ehdotuksen siitäkin. Saadak-
2874: seen työnsä, mikäli se koski kunnallisia äänioikeusoloja -
2875: jotka komitean mielestä ensi sijassa kaipasivat uudista-
2876: mista- mahdollisimman pian valmiiksi, laati komitea, jät-
2877: täen kunnallisverotusta koskevan puolen asiaa tuonnem-
2878: maksi, aluksi erityisen mietinnön kunnallisen äänioikeu-
2879: den, vaalikelpoisuuden ja vaalitavan uudistamisesta, saa-
2880: den sen valmiiksi helmikuulla tänä vuonna.
2881: Sitä ennen, vuonna 1907 ensi kerran uuden valtiopäivä-
2882: järjestyksen mukaisesti kokoontuneilla valtiopäivillä, oli
2883: asia jo kumminkin pantu vireille eduskuntaesitysten ja
2884: anomusehdotusten muodossa. Niiden käsittelyä kum-
2885: minkaan ei silloin ehditty loppuun saattaa. Seuraavilla
2886: eli kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä oli asia
2887: eduskunnalle j ätettyj en, edellämainitun komitean mietinnön
2888: pohjalle laadittujen eduskuntaesitysten perusteella uu-
2889: delleen käsittelyn alaisena. Vaan kun valtiopäiväin työ
2890: eduskunnan hajoittamisen johdosta keskeytyi, jäi asia
2891: silläkin kertaa keskeneräiseksi. Viimemainituilla valtio-
2892: päivillä asetettu kunnalli~valiokunta ehti kumminkin val-
2893: mistaa ja jakaa eduskunnalle mietintönsä. Nyt koossa
2894: olevilla valtiopäivillä, joille armollista esitystä ei vielä
2895: ole saapunut, ovat kunnallisvaliolmnnan valmistelevasti
2896: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 3
2897:
2898: käsiteltävänä olleet edellämainitut edustajain Erkon ja
2899: Ahmavaaran sekä edustaja Koiviston y. m. kunnallisen
2900: lainsäädännön uudistamista koskevat eduskuntaesitykset.
2901: Siihen nähden, että viimemainittu esitys on, paria kohtaa
2902: lukuunottamatta, sanasta sanaan yhtäpitävä viime valtio-
2903: päiväin kunnallisvaliokunnan mietinnön kanssa, on valio-
2904: kunta laatinut oman mietintönsä vastamainitun jälkimäi-
2905: sen esityksen perustalle.
2906: Kun valiokunnalle jätetyt esitykset, samoin kuin
2907: hallituksen asettaman komitean mietintökin, tarkoittavat
2908: voimassaolevan kunnallisen lainsäädännön uudistamista
2909: pääasiassa ainoastaan äänioikeuteen, vaalitapaan sekä
2910: kunnan päätäutövallan käyttämiseen nähden, ja koskette-
2911: levat kunnallisia verotusoloja, niihin perinpohjaisempia
2912: muutosehdotuksia tekemättä, ainoastaan sikäli kuin uudis-
2913: tukset tämän yhteydessä ovat olleet mahdollisia eniten
2914: rasitettujen veronmaksajain aseman parantamiseksi, ei
2915: valiokuntakaan, jouduttaakseen lainsäätämistyötä niillä
2916: kunnallisen elämän aloilla, jotka kipeimmin kaipaavat
2917: korjaamista, ole ryhtynyt laatimaan ehdotusta kunnalli-
2918: sen verotusjärjestelmän perinpohjaiseksi uudistamiseksi,
2919: semminkin kun tällainen työ olisi edellyttänyt laaja-
2920: peräisiä valmistelutöitä, joita hallituksen asettama komi-
2921: tea ei vielä ole ehtinyt suorittaa.
2922:
2923:
2924:
2925: Puheenaolevat eduskuntaesitykset käsittelevät, kuten
2926: jo mainittiin, pääasiassa kunnallisia äänioikeusoloja. Voi-
2927: massa olevain, kunnallisesta hallinnosta annettujen asetus-
2928: ten mukaan on äänioikeus kunnallisissa asioissa ainoastaan
2929: niillä kunnan jäsenillä, jotka ovat velvolliset maksamaan
2930: veroa kunnalle, ja noudatetaan äänioikeuden käyttämi-
2931: seen nähden veroäyrilukuun perustuvaa varallisuusasteik-
2932: koa, kuitenkin sillä r·ajoituksella, että kunnankokouk-
2933: sissa maalla saa äänestää korkeintaan viidennellätoista
2934: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2935:
2936: osalla äänestykseen osaa ottavien yhteenlasketusta
2937: ääniluvusta ja että korkein aammaara kaupungeissa on
2938: viisikolmatta. Sen ohessa noudatetaan maalaiskunnissa
2939: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevissa asioissa
2940: manttaalin suuruuteen perustuvaa ääniasteikkoa. Naisen
2941: äänioikeuden suhteen taasen on olemassa sellainen ra-
2942: joitus, että naimisissa olevat naiset, muutamia poik-
2943: keuksia lukuunottamatta, ovat äänioikeutta vailla,
2944: Tällaiset äänioikeusolot, varsinkin mitä varallisuus-
2945: asteikkoon tulee, eivät ole sopusoinnussa tasa-arvoisuu-
2946: den periaatteen kanssa, joka on syvälle juurtunut kansan
2947: oikeustajuntaan. Kun sen lisäksi otetaan huomioon, että
2948: kaikilla kansalaisilla jo on yhtäläinen valtiollinen ääni-
2949: oikeus, on sitä vähemmän syytä säilyttää kunnallises-
2950: sakaan lainsäädännössä tämäntapaista jaottelua. Tästä
2951: syystä on valiokunnan enemmistö asettunut esitysten
2952: kannalle siinä, että ääniasteikko on kokonaan poistet-
2953: tava, sekä samalla yksimielisesti katsonut oikeuden-
2954: mukaiseksi ehdottaa, että, kun kerran naisille on myön-
2955: netty valtiollinen äänioikeus, heidät kuunailisenkin ääni-
2956: oikeuden suhteen olisi saatettava yhdenvertaisiksi mies-
2957: puolisten kansalaisten kanssa.
2958: Valiokunnassa on arveltu, että yleisen äänioikeuden
2959: myöntäminen kaupungeissa kunnan Veroamaksamatto-
2960: mille jäsenille sisältäisi muutoksen porvaristolle ja kau-
2961: pungeille 23 päivänä helmikuuta 1789 annetun Kunink.
2962: vakuutuksen 5 kohtaan, sellaisena kuin se on Keis.
2963: asetuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873, ja sen johdosta
2964: vaadittu, että perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tästä
2965: hankiitava, mutta valiokunnan enemmistö, jonka mie-
2966: lestä varsinaisen porvariston etuoikeutettu asema kau-
2967: pungin yhteisten asiain päätäntöön ja vaaleihin nähden
2968: on viimemainitun asetuksen kautta kumottu, ei ole pitä-
2969: nyt lausunnon hankkimista tarpeellisena.
2970: Mitä tulee ikärajaan, on valiokunnassa tehty ehdotus
2971: sen alentamiseksi 20 vuoteen, koska yhteiskunnalliset
2972: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 5
2973:
2974: rasitukset kohtaavat 20 vuotta nuorempiakin ja koska Suo-
2975: men kansalainen jo 15 vuoden ikäisenä saa hallita, mitä itse
2976: voi työllään ansaita, 16 vuotiaana suorittaa henkilöllistä
2977: veroaja 18 vuotta täytettyään on rikosoikeudellisesti täysin
2978: vastuunalainen teoistaan. Mutta kun voimassaolevan hol-
2979: houslain mukaan henkilöllä, joka ei ole täyttänyt yhtä-
2980: kolmatta vuotta, ei ole, mainittua poikkeusta lukuunotta-
2981: matta, valtaa hallita omaisuuttaan, niin on valiokun-
2982: nan enemmistö, jonka mielestä olisi epäjohdonmukaista
2983: suoda tällaisille omaisuuteensa nähden vajavaltaisille
2984: henkilöille oikeus päästä, kunnallista äänioikeutta käyt-
2985: tämällä, osallisiksi kunnallisten varain hoitoon, pitänyt
2986: esitysten puoltamaa 21 vuoden ikärajaa soveliaampana.
2987: Siitä, kuinka laajalle kunnallinen äänioikeus olisi
2988: ulotettava, on eduskuntaesitysten välillä olemassa sama
2989: eroavaisuus, joka on ylempänä mainitun komitean
2990: tässä kohden laatiman kahden vaihtoehdotuksen välillä.
2991: Toisessa esityksessä on asetuttu sille kannalle, että
2992: äänioikeuden saavuttamisen ehtona edelleenkin olisi oleva
2993: veronmaksuvelvollisuus kunnalle. Tätä voimassaolevan
2994: lainsäädännön kantaa puolustetaan muun muassa seuraa-
2995: villa syillä. On huomautettu, että kunnallishallinto etu~
2996: päässä kohdistuu kunnan varain käyttämiseen ja kun-
2997: nallistalouden hoitoon, joissa määräämisvalta olisi pysy-
2998: tettävä verovelvollisten käsissä, koskapa veroista vapaat
2999: kunnan jäsenet, joille kunnan varojen liiallinen käyttä-
3000: minen ei tuottaisi mitään kustannuksia, voisivat väärin-
3001: käyttää vaikutusvaltaansa ja siten saattaa · kunnan
3002: talouden siihen tilaan, että varsinkin maanviljelyksen ja
3003: elinkeinojen harjoittajat sekä muut verovelvolliset, jotka
3004: eivät, kuten tilapäisistä ansioista eläjät, voi välttää
3005: verojen pakollista suoritusta eivätkä muuttaa toisiin
3006: kuntiin, joutuifivat liian raskaan verotuksen alaisiksi.
3007: Näin saattaisi käydä varsinkin kun meillä ei ole sellaisia
3008: laajempia itsehallintopiirejä, joiden eduskunnille voitaisiin
3009: siirtää tärkeimpäin kunnallisten asiain lopullinen ratkaisu-
3010: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3011:
3012: valta ja tämäntapaisia väärinkäytöksiä siten estää, eikä
3013: meidän oloihimme nähden olisi soveliasta laajentaa val-
3014: tion viranomaisten määräämisvaltaa kunnallisissa asioissa
3015: niin pitkälle, että edellämainittua laatua olevat mahdolli-
3016: suudet sen kautta olisivat vältettävissä. Viittaamalla
3017: äänioikeusolojen kehitykseen ulkomailla on sen ohessa
3018: huomautettu, että vaikka kehitys on pyrkinyt saattamaan
3019: kunnallisen äänioikeuden yhtä laajaksi kuin valtiollisen-
3020: kin, on pidetty tarpeellisena, kunnalliselle elämälle epä-
3021: terveellisten yllätysten ja enemmistösorron välttämiseksi,
3022: säätää vastamainittua laatua olevia laajemman itsehal-
3023: lintopiirin tai viranomaisten valvontaan perustuvia takeita.
3024: Tämän ohessa on vielä huomautettu, että verovelvolli-
3025: suus on omiaan kehittämään kunnallisten asiain hoi-
3026: dossa tarpeellista säästäväisyyttä ja asianharrastusta, ja
3027: että näitä ominaisuuksia suuresti tulisi puuttumaan
3028: sellaisilta henkilöiltä, joiden vuositulot ovat alinta vero-
3029: tettavaa tulomäärää pienemmät ja joilla sen vuoksi
3030: omain elatushuoltensa takia ei ole aikaa eikä tilaisuutta
3031: siinä määrin perehtyä kunnan yhteisiin asioihin, että
3032: voisivat oikein ja omintakeisesti käyttää äänioikeudesta
3033: riippuvaa vaikutusvaltaansa. Kun sitäpaitsi on ehdo-
3034: tettu sellaisia muutoksia voimassaoleviin veroperusteihin,
3035: että alin verotettava tulo jokseenkin vastaisi sellaista
3036: vuosituloa, joka on välttämätön edellytys toimeentulo-
3037: mahdollisuudelle kullakin paikkakunnalla, on pidetty var-
3038: mana, ettei puheenaoleva äänioikeusperuste estäisi niitä
3039: kansalaisia, joilla on harrastusta kunnallisiin asioihin,
3040: pääsemästä äänioikeutta käyttämään.
3041: Toisen esityksen mukaan kunnallisen äänioikeuden
3042: perusteeksi ei olisi pantava tuloveron maksamista, vaan
3043: asetuttava samalle yleisen äänioikeuden kannalle, joka
3044: on valtiollisten äänioikeusolojemme pohjana. Tämän
3045: kannan puolustukseksi on huomautettu, että kunnan
3046: omaisuutta ja tuloja ei hankita eikä kartuteta ainoastaan
3047: tuloveroilla, vaan useissa tapauksissa -etenkin kaupunki-
3048: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 7
3049:
3050: kunnissa - suureksi osaksi varoilla, joiden kokoamisessa
3051: tuloveroa maksavilla ei ole suurempaa osaa kuin kunnan
3052: muillakaan jäsenillä, minkä vuoksi olisi kohtuutonta pi-
3053: dättää määräämisvalta kunnan asioissa yksinomaan tulo-
3054: veroa maksavain käsissä. Ei myöskään ole pidetty oikeana
3055: sitä käsityskantaa, että yksinomaan tuloveron suorittami-
3056: sen velvollisuus olisi omiaan herättämään kunnan jäse-
3057: nissä harrastusta ja kykyä kunnan asiain hoitoon, kos-
3058: kapa varattomuus ja vähätuloisuus useissa tapauksissa ei
3059: tiipu asianomaisen henkilön kyvyttömyydestä ja harras-
3060: tuksen puutteesta, vaan useinkin voi johtua yhteiskun-
3061: nallisista epäkohdista ja muista yksilölle voittamattomista
3062: syistä, joiden torjumiseen kunnallisen yhteistoiminnan
3063: kautta tällaisillakin kunnan jäsenillä voi edellyttää ole-
3064: van omaan kokemukseen perustuvaa harrastusta. Kun
3065: kunnallisen itsehallinnon alalla esiintyvät asiat ovat
3066: yhteisiä kaikille kunnan jäsenille ja kun näiden asiain hoito
3067: usein vaikuttaa syvimmin juuri vähävaraisten kunnan
3068: jäsenten henkiseen ja taloudelliseen elämään, on kat-
3069: sottu oikeudenmukaiseksi, jopa välttämättömäksikin, että
3070: heillekin suodaan oikeus ottaa osaa kunnallisten asiain
3071: ratkaisuun. Sen ohessa on viitattu ehdotettuihin varo-
3072: keinoihin, jotka ovat omiansa estämään k11nnallisten varain
3073: tuhlaamista ja siitä johtuvaa liiallista verotusta.
3074: Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt viimemaini-
3075: tun kannan, pitäen kumminkin välttämättömänä, että
3076: kun äänioikeus ulotetaan näin laajalle, lakiin ~amalla
3077: on otettava määräyksiä, jotk'a antavat riittäviä takeita
3078: siitä, että kunnan asioissa noudatetaan tarpeellista säästä-
3079: väisyyttä. Tällaiset takeet saavutettaisiin siten, että
3080: kunnan tuloveroa maksaville jäsenille, rajoittamalla kun-
3081: nan valtuuston päättämisvaltaa, annettaisiin ratkaiseva
3082: sananvalta asioissa, jotka koskevat tuloveron kantamista
3083: yli laissa määrätyn prosentin veronalaisten vuosituloista
3084: tai lainan ottamista taikka sellaisiin taloudellisiin yrityk-
3085: siin ryhtymistä, jotka tulevaisuudessa voivat vaikuttaa
3086: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3087:
3088: kunnalliseen verotukseen. Tätä silmälläpitäen kannattaa
3089: valiokunnan enemmistö ehdotusta, että äskenmainittua
3090: laatua olevat asiat ovat alistettavat tutkittaviksi ja rat-
3091: kaistaviksi lisätyssä valtuustossa, jonka lisätyt jäsenet
3092: ovat tuloveroa maksavain kuntalaisten valitsemia, ja
3093: jossa asiain ratkaisemiseen sitä paitse vaaditaan määrä-
3094: enemmistö, niinkuin tästä maalaiskuntain kunnallislaki-
3095: ehdotuksen 12, 13 ja 26 §:ssä sekä kaupunkien kunnallis-
3096: lakiehdotuksen 12, 13 ja 22 §:ssä säädetään. Kun näiden
3097: säännösten mukaan se tulovero, joka olisi valtuuston
3098: määrättävissä, ei saisi noustamaalaiskunnissa yli 3 °/0 :n
3099: eikä kaupungeissa yli 4 of 0 :n verotettavasta tulosta ja
3100: tätä suuremman tuloveron kantaminen tulisi riippumaan
3101: lisätystä valtuustosta, niin valiokunnan enemmistön mie-
3102: lestä ei ole aihetta pelätä, että ehdotettu äänioikeuden
3103: ulottaminen uhkaisi tuloveroa maksavia kunnan jäseniä
3104: liiallisella verotuksella.
3105: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on kunnalle
3106: tuloveroa suorittavalla kunnan jäsenellä siellä äänioikeus,
3107: vaikka hänen asuntonsa ja kotipaikkansa onkin muualla,
3108: joten sama henkilö voi nauttia äänioikeutta useammassa
3109: eri kunnassa. Kun tällainen oikeus ei valiokunnan mie-
3110: lestä ole yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteiden
3111: mukainen, on valiokunta yksimielisesti esitysten kannalla
3112: siinä, ettei äänioikeutta kunnanvaltuutettujen vaalissa
3113: olisi suotava niille kunnan jäsenille, joiden asunto ja koti-
3114: paikka ei ole kunnassa. Valiokunnan enemmistö pitää
3115: kumminkin oikeudenmukaisena että tälläisillekin kunnan
3116: verovelvollisille jäsenille olisi suotava äänioikeus lisättyjen
3117: valtuutettujen vaalissa. Mitä taasen tulee yhtiöiden
3118: äänioikeuteen, on valiokunta ollut yksimielinen siitä, että
3119: se olisi poistettava, koska yhtiöitä edustavilla henkilöillä
3120: muuten tulisi olemaan kaksinkertainen äänioikeus. Niin-
3121: ikään on valiokunta yhtynyt ehdotuksiin siinä, että ääni-
3122: oikeutta on käytettävä mieskohtaisesti eikä valtamiehen
3123: kautta.
3124: :Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 9
3125:
3126:
3127: Mitä sitten äänioikeuden rajoittamiseen erilaisissa
3128: tapauksissa tulee, on osa valiokunnan jäsenistä vastusta-
3129: nut kaikkia rajoituksia, jotavastoin valiokunnan enem-
3130: mistö, joka on pitänyt suotavana ja tarpeellisena, että
3131: kunnalliset ja valtiolliset äänioikeusolot tässäkin kohden
3132: saatetaan yhdenmukaisiksi, on ehdottanut, että lakiin
3133: otetaan ne rajoitukset, jotka luetellaan edustaja Koiviston
3134: y. m. esitysehdotuksessa ja joita vastaavat valtiollista
3135: äänioikeutta rajoittavat määräykset ovat Valtiopäivä-
3136: järjestyksen Ei §:ssä.
3137: Vaalikelpoisuuteen nähden on esitysten välillä ole-
3138: massa eroavaisuus. Toisen mukaan on kunnanvaltuu-
3139: tetuksi ja lisä valtuutetuksi vaalikelpoinen jokainen, joka
3140: on oikeutettu niitä valitsemaan ja joka ennen vaalivuotta
3141: on täyttänyt 24 vuotta, sekä muihin kunnallisiin luotta-
3142: mustoimiin se, joka on vaalikelpoinen knnnanvaltuute-
3143: tuksi. Toisen mukaan taasen olisi vaalikelpoisuus kaik-
3144: kiin edellämainittuihin toimiin jokaisella, joka on oikeu-
3145: tettu kunnanvaltuutettuja valitsemaan. Vaalikelpoisuu-
3146: den ikärajaan nähden ei valiokunta ole epäillyt asettua
3147: jälkimäisen ehdotuksen kannalle, koskei todenmukaisesti
3148: voida otaksua, että liian nuoria henkilöitä valittaisiin kun-
3149: nallisiin luottamustoimiin, elleivät ne ole siihen todella
3150: kykeneviä. Mutta sitävastoin piti toinen puoli valio-
3151: kunnan jäsenistä epäjohdonmukaisena myöntää vaali-
3152: kelpoisuutta lisätyn valtuuston jäseneksi henkilöille, jotka
3153: eivät edes ole oikeutettuja lisättyjä valtuutettuja valitse-
3154: maan. Toiset taas olivat sitä mieltä, ettei tästä käy-
3155: tännössä syntyisi mitään haittaa, jotapaitsi valitsijat
3156: täten saisivat vapaammin valita ehdokkaitaan; ja jäi
3157: jälkimäinen mielipide äänestyksen jälkeen, jonka arpa
3158: ratkaisi, valiokunnassa voitolle.
3159: Kunnan jäsenet voivat voimassaolevain asetusten
3160: mukaan käyttää päätäutövaltaansa maalla ja pienemmissä
3161: kaupungeissa joko valitsemainsa valtuutettujen kautta
3162: tai välittömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsit-
3163: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3164:
3165: telyyn ja ratkaisemiseen, maalla kunnankokouksissa ja
3166: kaupungeissa raastuvankokouksissa. Kun näihin koko-
3167: uksiin, ehdotetun yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön,
3168: voisi monasti ottaa osaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi
3169: asiain käsittely niissä käymään pitkälliseksi ja hankalaksi,
3170: puhumattakaan siitä, että asiain perinpohjainen pohti-
3171: minen kävisi mahdottomaksi ja päätökset niin ollen usein-
3172: kin tulisivat riippumaan sattumasta. Näistä syistä ja
3173: kun kehitys viime vuosina yleensä on käynyt siihen suun-
3174: taan, että kunnan päätösvalta yhä useammissa kunnissa on
3175: siirretty kunnanvaltuustolle, on valiokunta yksimielisesti
3176: asettunut sille kannalle, että kunnallista päätäntävaltaa,
3177: äänioikeuden näin laajennuttua, olisi käytettävä yksin-
3178: Dmaan kunnan äänivaltaisten jäsenten valitsemain val-
3179: tuutettujen kautta. Sovelluttamalla valtuutettujen vaa-
3180: leihin ehdotettua suhteellista vaalitapaa, tulisi va-
3181: liokunnan mielestä kunnallisessa elämässä vähemmistö-
3182: jenkin vaikutus yhteisten asiain hoitoon paremmin
3183: turvatuksi, kuin jos päätösvaltaa käytettäisiin suurissa
3184: kokouksissa, joissa eri näkökantoja edustavain henkilöi-
3185: den voimasuhteet voivat olla aivan satunnaisia. Valio-
3186: kunta ei myöskään ole katsonut olevan syytä otaksua, että
3187: kunnallisten asiain harrastus tämän kautta tulisi laimen-
3188: tumaan, kun kaikille kunnan äänivaltaisille jäsenille
3189: vuosittain uudistuvain vaalien kautta tarjoutuisi
3190: tilaisuus äänioikeuttaan käyttämällä vaikuttaa val-
3191: tuuston kokoonpanoon, ja kunnan verovelvollisilla jäse-
3192: nillä sitäpaitsi, kuten edellä on huomautettu, valiokunnan
3193: kannattaman ehdotuksen mukaan tarpeen tullen
3194: Dlisi oikeus valita heidän etujaan lähimmin koskevia
3195: asioita varten asetettavaan lisättyyn valtuustoon jäseniä,
3196: minkä ohessa kunnan jäsenillä olisi oikeus, saapu-
3197: malla valtuuston kokouksiin, läheisesti tarkata kunnal-
3198: listen asiain käsittelyä. Valiokunta on kumminkin, siihen
3199: nähden, että erinäisissä asetuksisa, joita eivät uudet
3200: kunnallislait tulisi muuttamaan, kaupunkien muutamain
3201: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 1L
3202:
3203: virka- ja palvelusmiesten vaaleihin nähden säädetään,
3204: että ne ovat toimitettavat raastuvankokouksessa, pitänyt
3205: välttämättömänä, että kaupunkien kunnallislakiin otetaan
3206: sellaisia lisämääräyksiä, jotka tekevät raastuvankokousten
3207: pitämisen mainitunlaisia asioita varten mahdolliseksi.
3208: Osa valiokunnan jäseniä on sen ohessa ehdottanut,
3209: että kun kunnankokoukset ja, edellämainittua poikkeusta
3210: lukuun ottamatta, raastuvankokouksetkin on ehdotettu
3211: lakkautett~viksi, lakiehdotuksiin otettaisiin sellainen
3212: määräys, että asiat, joissa tehdyt päätökset ovat alistet-
3213: tavat hallintoviranomaisten tutkintoon taikka edellyttä-
3214: vät määräenemmistön, lopullisesti olisivat ratkaista-
3215: vat yleisellä kansanäänestyksellä. Mutta kun eh-
3216: dotuksen tueksi ei esiintuotu valiokunnan enemmistön
3217: mielestä päteviä syitä, ei se saavuttanut riittävää
3218: kannatusta.
3219:
3220:
3221:
3222: Kuten jo huomautettiin, on suhteellinen vaalitapa
3223: välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko-
3224: koonpanolle, että siinä tulee oikeassa suhteessa eduste-
3225: tuksi erilaiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mieli-
3226: piteet ja pyrinnöt. Kun suhteellisen vaalitavan käytän-
3227: töön ottaminen Lapin kihlakunnan laajoissa ja harvaan-
3228: asutuissa kunnissa kumminkin voisi käydä hankalaksi, on
3229: valiokunta sitä mieltä, ettei suhteellista vaalitapaa tois-
3230: taiseksi olisi siellä säädettävä pakolliseksi, ja ehdottaa
3231: sen sijaan että kunnat, kun enemmistövaalitapa niissä
3232: on käytännössä, olisivat jaettavat ainakin niin moneen
3233: vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on vähintäänkin kol-
3234: mannes valtuutettujen koko lukumäärästä, jottei satun-
3235: nainen enemmistö näissä kunnissa pääsisi yksin määrää-
3236: mään koko valtuuston kokoonpanoa. Osa valiokunnan
3237: jäseniä on ollut sitä mieltä, ettei suhteellista vaalitapaa
3238: olisi säädettävä muuallakaan pakolliseksi, huomauttaen
3239: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3240:
3241: että tämän vaalitavan sovelluttaminen sellaisilla seuduilla,
3242: joilla kansa ei ole tarpeeksi kehittynyttä, voisi käydä
3243: vaikeaksi jopa mahdottomaksikin, ja että sen käytän-
3244: töön ottamisesta johtuisi alituista, kunnallista elämää
3245: häiritsevää kiihotusta, tuottaen sitä paitsi paljon ku-
3246: luja, joten se tulisi olemaan varsinkin rauhalliselle
3247: maalaisväestölle vastenmielinen. Valiokunnan enem-
3248: mistö kumminkin uskoo, että kansa,· joka valtiollisten
3249: vaalien kautta jo on jossain määrin ehtiny~ perehtyä
3250: tämän tapaiseen vaalitapaan, pian on voittava aluksi mah-
3251: dollisesti esiintyvät hankaluudet, sekä katsoo luultavaksi,
3252: ettei kiihoitus kunnallisissa vaaleissa siihen nähden,
3253: että valitsijat näissä useimmiten jo ennestään tuntevat
3254: ehdokkaat, voi aikaan saada häiriötä, ja on sen vuoksi
3255: ehdottanut suhteellisen vaalitavan pakolliseksi kaikkialla
3256: muualla paitsi Lapissa.
3257: Puheenaolevaa vaalitapaa koskevat säännökset, ne
3258: kun ovat yhteisiä sekä maalais- että kaupunkikunnille,
3259: on parhaiten voitl.l sovittaa erityiseen ehdotukseen kuu-
3260: nailiseksi vaalilaiksi. Tämä ehdotus nojautuu n. s. kil-
3261: pailevien listojen menettelytapaan ja on muutenkin sovel-
3262: tuvissa kohdin yhdenmukainen valtiollisen vaalilain kans-
3263: sa. Tärkeitäkin eroavaisuuksia on kumminkin olemassa.
3264: Kun valtiollisissa vaaleissa sallittu vaaliliittojen muo-
3265: dostaminen olisi, tuottamatta vastaavaa etua, omiansa
3266: vaikeuttamaan ja hidastuttamaan kunnallisten vaalien
3267: tuloksen määräämistä, ei tällainen eri valitsijayhdistysten
3268: ryhmittyminen ehdotuksen mukaan ole luvallinen; mutta
3269: kun valitsijayhdistysten ehdoRa'llistat kunnallisissa vaa-
3270: leissa ehdotuksen mukaan saavat sisältää niin monta nimeä
3271: kuin vaalissa on valittava ehdokkaita ynnä sen lisäksi
3272: kolmannes viimemainittua lukua, ja kun eri listat, joista
3273: äänestäjillä on oikeus mielensä mukaan pyyhkiä pois nimiä
3274: ja muuttaa nimien järjestystä, sen ohessa voivat sisältää
3275: yhteisiä ehdokkaita, joiden kussakin eri ääniryhmässä
3276: saama äänimäärä otetaan vaalin tulosta määrättäessä
3277: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 13
3278:
3279:
3280: huomioon, niin tulevat kunnan eri osissa ilmaantuvat
3281: paikalliset harrastukset ja puolueiden keskuudessa huo-
3282: matut eri katsantokantain vivahdukset täten vaarino-
3283: tetuiksi, joten vaaliliittoja ei tätä varten kaivata. Sitäpaitsi
3284: edelläkerrottu menettelytapa helpottaa yleisesti kykene-
3285: väin henkilöiden valitsemista, vaikkeivät he olisi-
3286: kaan niin selvästi liittyneet mihinkään määrättyyn aate-
3287: ryhmään, että tämä ottaisi heidät etupäässä kannatta-
3288: mainsa ehdokasten joukkoon. On tosin huomattava,
3289: että vaalin tuloksen määrääminen yhteisten ehdokasten
3290: ottamisella eri valitsijayhdistysten ehdokaslistoihin
3291: käy jonkun verran vaikeammaksi, kuin jos sellainen oi-
3292: keus olisi kielletty, mutta tämän kautta saavutettavat
3293: edut ovat kuitenkin siksi tärkeitä, ettei valiokunta
3294: ole epäillyt puolestaan kannattaa puheenaolevaa vaa-
3295: lilakiehdotusta tässäkin kohden.
3296:
3297:
3298: Syistä, joihin edellä on viitattu, ei valiokunta ole
3299: katsonut voivansa ryhtyä tekemään syvemmälle ulottu-
3300: via ehdotuksia kunnallisen verotuksen uudistamiseksi.
3301: V aliakunnassa on tosin ehdotettu, että olisi kokonaan luo-
3302: vuttava nykyään käytännössä olevasta verotusta-
3303: vasta, jonka mukaan kustakin tulomäärästä- pienim-
3304: piä tuloluokkia lukuunottamatta, joihin nähden asteettain
3305: aleneva verotus on voimassa - on suoritettava sama vero-
3306: prosentti ja sen sijaan otettava alimmaksi verotetta-
3307: vaksi tuloksi maalla 600 ja kaupungissa 1,200 markkaa.
3308: Sitä suurempiin tuloihin nlihden olisi noudatettava
3309: asteettain ylenevää eli progressiivista verotustapaa.
3310: Mutta kun ei valiokunnalle ole esitetty minkäänlaisia
3311: perusteluita, jotka osoittaisivat, että se progressiivisen
3312: verotustavan käyttämismuoto, jonka mainittu ehdotus
3313: sisältää, olisi mejkäläisiin oloihin soveltuva tai edes käy-
3314: tännössä mahdollinen, ei valiokunnan enemmistö ole kat-
3315: sonut voivansa ryhtyä sanotun ehdotuksen pohjalla näin
3316: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3317:
3318:
3319: laajaperäistä kysymystä käsittelemään. Esitysten mu-
3320: kaan nykyisiin verotusoloihin tehtävät muutokset kos-
3321: kevat ensiksikin alinta verotettavaa tulomäärää, jossa suh-
3322: teessa esitysten välillä on olemassa sellainen eroavai-
3323: suus, että tuo tulomäärä toisen mukaan on ehdotettu ole-
3324: maan maalla 300 markkaa ja kaupungissa 600 markkaa,
3325: toisen mukaan taasen maalla 300-400 markkaa ja kaupun-
3326: gissa 600-800 markkaa. Valiokunta puolestaan on, äänes-
3327: tyksen jälkeen, päättänyt asettua samalle kannalle kuin
3328: viime valtiopäiväin kunnallisvaliokunta, jonka mukaan alin
3329: verotettava tulomäärä voi vaihdella maalla kolmestasa-
3330: dasta viiteensataan ja kaupungissakuudestasadasta tuhan-
3331: teen markkaan, riippuen, kuten viimeksimainitun esityk-
3332: senkin mukaan, siitä miten valtuustot paikkakunnallisiin
3333: oloihin nähden aina vähintään kolmen ja enintään viiden
3334: vuoden ajaksi määräävät. Sitä suuremmasta tulosta olisi
3335: kummankin esityksen ja valiokunnankin mielipiteen mu-
3336: kaan pantava maalla kultakin täydeltä sadan ja kaupun-
3337: gissa kultakin kahdensadan markan määräitä yksi äyri
3338: lisäksi, joten siis alempiin tuloluokkiin nähden ei nouda-
3339: tettaisi sellaista nykyään voimassa olevaa asteettain ale-
3340: nevaa verotustapaa, joka ei ole osoittautunut tarkoitus-
3341: taan vastaavaksi, sitä kun useinkaan ei ole voitu käytän-
3342: nössä sovelluttaa sen vuoksi, että melkein samansuuruiset
3343: tuloluokat sen mukaan tulevat liian eri tavalla verote-
3344: tuiksi. Sen sijaan puoltavat molemmat esitykset asteet-
3345: taista veroäyriluvun alennusta perheen lukuisuuden perus-
3346: teella, ollen niiden välillä tässä kohden eroa sikäli, että toi-
3347: sen ehdottama alennustapa on ylimalkaisempi toisen
3348: taasen perustuva sellaiseen ryhmittämiseen, että alennuk-
3349: sen määrä olisi eri suuri sitä mukaa kuin lapsia olisi enem-
3350: män tai vähemmän ja tulot suuremmat tai pienemmät.
3351: Kannattaen jälkimäistä ehdotusta liittää valiokunta tä-
3352: hän viimeksi mainittujen määräysten selvittämiseksi viime
3353: valtiopäiväin kunnallisvaliokunnan mietinnössä olevan tau-
3354: lun, joka on laadittu sillä edellytyksellä, että alin verotet-
3355: tava tulo kunnassa on 300 markkaa.
3356: Kunnallisen lains~ädännön uudistaminen. 15
3357:
3358:
3359: E l ä t e t t ä v i e n l a s t e n l u k u.
3360:
3361: 1 1
3362: 1
3363: 2-3
3364: 1
3365: 4-5 1
3366: 1
3367: 6-
3368: --
3369: Taksoitet.tu_l--- r
3370:
3371:
3372: jen tulojen Alen- 1 Ayrien Alen- ! Äyrien Alen- Äyri en 1
3373:
3374:
3375: nuksen luku nuksen luku nuksen luku
3376: määrä 1
3377:
3378: määrä korkein· määrä korkein- määrä korkein-
3379: Yin;t. 1
3380: .'!in;t: taan Yfr~F taan
3381: 1
3382: .%"'" taa n
3383: 1 1
3384:
3385:
3386: 1
3387:
3388: 0--300 100 0 200 0 300 0
3389: 301-400 100 1 200 0 300 0
3390: 401-500 100 2 200 1 300 0
3391: 501-600 100 3 200 2 300 1
3392: 601--700 100 4 200 3 300 2
3393: 701-800 100 5 200 4 300 3
3394: 801-900 100 6 200 5 300 4
3395: 901-1,000 100 7 200 6 300 5
3396: 1,001--1,100 0 9 100 8 200 7
3397: 1,101 - 1,200 0 10 100 9 200 8
3398: 1,201 -1,300 0 11 0 11 100 10
3399: 1,301--1,400 0 12 0 12 100 11
3400:
3401:
3402:
3403: '
3404: 1
3405: 1401 1,500 0 13 1
3406: 0 13 0 13
3407:
3408: Sitä paitsi on valiokunta katsonut tarpeelliseksi
3409: ehdottaa kunnallista verotusta koskeviin säännöksiin
3410: muutamia lisäyksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa
3411: verotettavien tulojen selville saamista ja tehdä taksoit-
3412: tamatta jääneiden tuloeräin jäiestäpäin verottaminen
3413: mahdolliseksi. Näistä ehdotuksista tehdään jälempänä
3414: tarkemmin selkoa.
3415:
3416:
3417:
3418: Kun kuntakokoukset maalaiskuntia koskevan kunnal-
3419: lislakiehdotuksen mukaan tulisivat lakkautettaviksi, on esi-
3420: tyksiin vielä otettu tästä aiheutuva ehdotus laiksi taajavä-
3421: kisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk-
3422: sissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja
3423: 9 §:n muuttamisesta siihen suuntaan, että tällaisten
3424: yhdyskuntain jäsenille vastedes suodaan oikeus valita
3425: 16 1908 n V p. - Eduskunta esitysmiet. N:o 2.
3426:
3427: valtuutetut yhdyskunnan päättämisvaltaa käyttämään ja
3428: että mainituista lainkohdista tarkalleen käy selville, mitä
3429: yhdyskunnan valtuuston valitsemiseen nähden ja sen toi-
3430: minnassa on noudatettava. Tämä ehdotus, joka sen ohessa
3431: sisältää säännöksen siitäkin, että yhdyskunnan valtuustolla
3432: on kahteen prosenttiin verotettavain tulojen kokonaissum-
3433: masta rajoittuva verotusoikeus, olisi valiokunnasta näh-
3434: den tarpeen vaatimana varteen otettava.
3435:
3436:
3437: Tämän lisäksi pitää valiokunta tarpeellisena erikois-
3438: kohtaisesti perustella niitä asiallisia muutoksia, joita on
3439: tehty mietinnön pohjana olevaan esitykseen. Sen ohessa
3440: on valiokunta tässä yhteydessä kosketellut sellaisia koh-
3441: tia, joihin nähden valiokunnan kannan selvittäminen
3442: muuten on katsottu asianmukaiseksi.
3443:
3444:
3445: A. Maalaiskuntain kunnallislaki.
3446: 1 §. V ahokunnassa on lausuttu epäilyksiä siitä, voidaanko
3447: tähän §:ään sisältyvää kunnan alueen määrittelyä pitää
3448: tarpeeksi selvänä. Vaan kun seurakunnalliset pitäjä- ja
3449: kappeli-alueet ovat tarkalleen määrättyjä eikä puheena
3450: oleva, voimassaolevasta kunnallisasetuksesta otettu sana-
3451: muoto, jonka tarkoituksen käytäntö on saattanut täysin
3452: selväksi, ole antanut aihetta väärinkäsityksiin, ei valio-
3453: kunta ole katsonut olevan syytä ehdottaa siihen muutosta.
3454: 2 §. Seurakunnilla voidaan 1 momentissa tarkoittaa ainoas-
3455: taan maaseurakuntia; ja johtuu vastaavan sanan muutta-
3456: minen siitä.
3457: 3 §. Valiokunta on pitänyt sanoja >>siihen katsomatta, mi-
3458: hin kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu>>, tässä tarpeettomina
3459: ja erehdyttävinäkin, koska ei voi olla kysymystäkään siitä,
3460: että kuuluminen johonkin kirkkoyhdyskuntaan olisi kun-
3461: nan jäsenenä olemisen edellytys.
3462: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 17
3463:
3464: Esitysten mukaan olisivat lisävaltuutetut valittavat 8 §.
3465: joka kerta erikseen käsittelemään ja päättämään asioita,
3466: jotka ovat heidän ratkaistaviaan, mutta kun kunnassa näin
3467: ollen useinkin voisi tulla toimitettavaksi monet vaalit
3468: vuodessa, mikä suhteellista vaalitapaa käytettäessä kävisi
3469: varsin hankalaksi, on valiokunta äänestyksen jälkeen päät-
3470: tänyt ehdottaa, että tarpeen tullessa valittujen lisävaltuu-
3471: tettujen tulisi pysyä toimessaan sen vuoden loppuun asti,
3472: jona heidät on valittu. Valiokunnan enemmistö on katso-
3473: nut voivansa olettaa, ettei lisättyjen valtuutettujen merki-
3474: tys tämän kautta tule vähentymään, koskapa niiden ja
3475: varsinaisten valtuutettujen valitseminen ei kuulu samalle
3476: -valitsij aryhmälle.
3477: Kuten jo edellä huomautettiin, on osa valiokunnan 9 §.
3478: jäseniä vastustanut tämän §:n 2 momentin 2-7 kohdissa
3479: mainittuja äänioikeuden rajoituksia. Valiokunnan enem-
3480: mistön mielestä taasen nämä rajoitukset ovat välttämät-
3481: tömiä. Ei voitane väittää, että henkilö, joka mielisairau-
3482: den, tuhlaavaisuuden tai juoppouden takia tahi muusta
3483: :sellaisesta syystä, joka tekee hänet' kykenemättömäksi
3484: jtseään ja omaisuuttaan hoitamaan, voisi omintakeisesti
3485: ja yhteiskunnalle hyödyllisellä tavalla kunnallista ääni-
3486: oikeutta käyttää. Vakinaista vaivaisapua itselleen saa-
3487: villa henkilöillä ja sellaisilla, jotka muun syyn kuin varat-
3488: tomuuden tähden kahtena vuonna peräkkäin ovat laimin-
3489: lyöneet kunnallisen veronmaksuvelvollisuutensa, ei myös-
3490: kään voi olettaa tarpeellisia . edellytyksiä kunnallis-
3491: ten asiain hoitoon. Niinikään henkilöä, joka niin usein
3492: on joutunut irtolaisuudesta viranomaisten käsittelyn
3493: alaiseksi, että hänet on ollut pakko tuomita yleiseen
3494: työhön, ei heti työlaitoksesta päästyään voida pitää ääni-
3495: oikeutta ansainneena, vaan vasta sitten kun hän jonkun
3496: aikaa on viettänyt säännöllistä elämää. Kohtuullista on
3497: myöskin, että sellaiset henkilöt, jotka, ostamalla tahi myy-
3498: mällä ääniä tai sellaista yrittämällä taikka äänestämällä
3499: useammassa kuin yhdessä paikassa tahi törkeästi häiritse-
3500: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1. 2
3501: 18 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet N:o 2.
3502:
3503: mällä vaalivapautta, ovat osottautuneet arvottomiksi
3504: äänioikeutta käyttämään, siitä määräajaksi pidätetään.
3505: Mitä lopuksi kansalai'sluottamuksensa menettäneihin tulee,
3506: on itsestään selvää, ettei näille yleisiä oikeusperiaatteita
3507: loukkaamatta voida myöntää oikeutta, jonka menettämi-
3508: nen itsestään sisältyy mainittuun heille tuomittuun rikok-
3509: sen seuraamukseen.
3510: Muuten on viimemainittuun kohtaan nähden huomat-
3511: tava, että se ei enää valiokunnan ehdotuksen mukaan
3512: tulisi koskemaan sellaisia ehkä vielä löytyviä, vanhemman
3513: lain mukaan häpeällisistä rikoksista rangaistuja henkilöitä,
3514: joita ei ole tuomittu kunniaansa menettäneeksi, vaan joi-
3515: den muuten on katsottava olevan hyvää mainetta vailla.
3516: Sitävastoin tarkoitetaan tässä kansalaisluottamusta vailla
3517: olevilla myöskin sellaisia, jotka ovat kunniansa menettä-
3518: neiksi tuomittuja, koska kunnian menettämiseen luonnolli-
3519: sesti on katsottava sisältyvän myöskin kansalaisluotta-
3520: muksen menettäminen.
3521: Koska tämän §:n 3 momentista, sellaisena kun se on
3522: eduskuntaesityksessä N:o 8, voisi saada sen käsityksen,
3523: että henkilö, jonka aviopuoliso 2 momentin 2, 5, 6 ja
3524: 7 kohdan mukaan on vaalioikeutta vailla, sen johdosta
3525: olisi estetty äänioikeutta käyttämästä, on tähän mo-
3526: menttiin, mainitun väärinkäsityksen välttämiseksi, ollut
3527: tarpeellista tehdä selventävä oikaisu.
3528: _15 §. Valiokuf!nan mielestä olisi sellaisille henkilöille, jotka
3529: kolmena lähinnä edellisenä vuotena ovat olleet tässä mai-
3530: nituissa kunnallisissa toimissa, suotava sen p~rusteella
3531: oikeus saada vapautusta kolmen vuoden ajaksi.
3532: Siihen nähden, että kunnanvaltuutetuiksi ja lisäval-
3533: tuutetuiksi, varallisuudesta riippumattoman äänioikeu-
3534: den ja vaalikelpoisuuden vallitessa, voi tulla valituksi
3535: vähävaraisia henkilöitä, joille valtuuston tehtäväin aiheut-
3536: tama ajanhukka ja matkat voisivat käydä rasittavam-
3537: miksi, kuin mitä kohtuudella voidaan vaatia, on valio-
3538: kunnan mielestä oikeudenmukaista, että valtuuston jäse-
3539: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 19
3540:
3541: nille myönnetään harkinnan mukaan kohtuullinen kor-
3542: vaus menetetystä työajasta ja välttämättömistä matka-
3543: kustannuksista.
3544: Niinikään on valiokunta pitänyt asianmukaisena eh- 16
3545: dottaa, että lakiin otetaan säännös valtuuston puheen-
3546: johtajan palkkion määräämisestä, koskapa jo on yleisenä
3547: tapana tällaisia palkkioita suorittaa.
3548: Kun kirkossa kuuluttamisella ei enää ole sanottavaa 19 §.
3549: käytännöllistä merkitystä ja kun nyttemmin on tarjona
3550: muita tehokkaampia ilmoitustapoja, on valiokunta eh-
3551: dottanut, että kunnallisten kuulutusten lukeminen kir-
3552: koissa kokonansa lakkautettaisiin, varsinkin kun se on
3553: helposti korvattavissa kuulutusten määräaikaisella julki-
3554: panolla. Ehdotuksen mukaan tulisivat nykyään kuu-
3555: luttamisesta lasketut määräajat luettaviksi ilmoitusten
3556: julkipanopäivästä. Tästä on johtunut myöskin ne muu-
3557: tokset, joita ilmoittamistapaan nähden on tehty erinäi-_
3558: siin muihinkin §:iin ja joista jälempänä ei ole erikseen
3559: mainittu.
3560: Valiokunnan mielestä tässä §:ssä mainitut vaalit, jos 25 §.
3561: valittavia on kaksi tai useampia, olisivat toimitettavat
3562: suhteellista vaalitapaa noudattamalla ainoastaan siinä
3563: tapauksessa, että neljännes valtuuston jä~eniä sitä vaa-
3564: tii, koskei täniän vaalitavan käyttämisestä olisi mitään
3565: hyötyä, ellei melkoinen vähemmistö ottaisi vaaliin osaa.
3566: Tässä luvussa mainittuja kokouksia olisi valiokun- 111 luku.
3567: nan mielestä kutsuttava kuntain edustajain kokouksiksi
3568: eikä yhteisiksi kunnanvaltuutettujen kokouksiksi, jollai-
3569: sia ne eivät ole, niihin kun eivät ota osaa kunnanvaltuu-
3570: tetut, vaan näiden valitsemat kuntain edustajat, joiksi
3571: voidaan valita muitakin kuin valtuustojen jäseniä.
3572: Valiokunta on väärinkäsitysten välttämiseksi poista- 65 §.
3573: nut tästä §:stä määräyksen, että puheenjohtaja saapi ottaa
3574: ja erottaa tarvittavat apumiehet, koska tällainen sään-
3575: nös, mikäli sen katsottaisiin koskevan muita kuin puheen-
3576: johtajan itseään varten ottamia apulaisia, olisi ristiriidas-
3577: 20 1908 IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3578:
3579: sa 56 §:n säännösten kanssa ja taas ainoastaan puheenjoh-
3580: tajan yksityisiä apumiehiä tarkoittavana kokonaan tar-
3581: peeton, koska on itsestään selvää, että puheenjohtaja saa
3582: ottaa ja erottaa itse palkkaamansa apulaiset.
3583: 10 §. Siihen nähden, että elantokustannukset toisissa maa-
3584: laiskunnissa, riippuen suurempien kaupunkien läheisyy-
3585: destä y. m. seikoista, ovat paljoa korkeammat kuin toi-
3586: sissa, on valiokunnan enemmistö pitänyt kohtuullisena
3587: ehdottaa, että kunnille olisi suotava oikeus ulottaa alimman
3588: verotettavan tulomäärän rajaa aina viiteensataan mark-
3589: kaan asti.
3590: 73 §. Kun kokemus on osoittanut, että taksoituksessa usein
3591: melkoisia tuloeriä, joita verovelvollisella on voinut tak-
3592: soitusvuotena olla, jää kokonaan huomioon ottamatta,
3593: syystä ettei niistä sitä vuotta koskevassa taksoituksessa
3594: ole taksoituslautakunnalla ollut tietoa, eikä niitä, nykyään
3595: voimassa olevien säännösten mukaan, enää myöhemmin ole
3596: voitu ottaa lukuun, olisi valiokunnan mielestä taksoitus
3597: ulotettava myöskin sellaisiin, verovelvollisella taksoitus-
3598: vuoden kolmena edellisenä vuonna olleisiin verotettaviin
3599: tuloeriin, joita ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai arvioitu.
3600: Kuten valiokunnan ehdotuksesta käy selville, ei tämä
3601: jälkiverotus tulisi koskemaan sellaisia tuloeriä, joista vero-
3602: velvollista jo ennemmin on verotettu, vaikkakin jäiestäpäin
3603: havaittaisiin, että ne on taksoitettaessa arvattu liian pie-
3604: niksi.
3605: Sen ohessa on valiokunta pitänyt suotavana, että kun-
3606: nallisen verotuksen helpottamiseksi olisi säädettävä tulo-
3607: jen ilmoittamisvelvollisuus. Kun tämä velvoitus valio-
3608: kunnan ehdotuksen mukaan tulisi -- ellei asianomai-
3609: nen kunnanvaltuusto pidä tarpeellisena toisin määrätä
3610: - kohdistumaan ainoastaan niihin kunnan jäseniin,
3611: joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu vähin-
3612: tään tuhannen markan tuloista ja kun sen laiminlyömi-
3613: sestä ei olisi muuta seuraamusta kuin taksoitetun tulon
3614: määrää koskevan valitusoikeuden menettäminen, ei pu-
3615: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 21
3616:
3617: heenaolevan uudistuksen toteuttaminen kävisi vaikeaksi.
3618: Sitäpaitsi on valiokunta katsonut voivansa edellyttää,
3619: että tämäntapainen ilmoitusvelvollisuus olisi omiaan to-
3620: tuttamaan kansalaisia siihen ilmoittamispakkoon, joka
3621: epäilemättä tulee olemaan tärkeänä edellytyksenä niille
3622: uudistuksille, joita kunnalliset ja valtiolliset verotusolom-
3623: • me kaipaavat.
3624: Siihen nähden, että verovelvollisten etu usein voi vaa-
3625: tia, ettei heidän taloudellisesta tilastaan antamiansa tie-
3626: toja saateta julkisuuteen, on valiokunta pitänyt asian-
3627: mukaisena ehdottaa lakiin otettavaksi säännöksiä siitäkin.
3628: Edustaja Koiviston y. m. esityksen mukaan saatai- 74 §.
3629: siin verotettavasta tulosta maalaiskunnissa lukea pois
3630: kiinnitetyn velan korko. Mutta kun tällainen muutos voi-
3631: massa oleviin veroperusteihin tekisi tarpeelliseksi vero-
3632: järjestelmän muuttamisen muissakin tärkeissä kohdin,
3633: ei valiokunnan enemmistö, jossa on oltu osittain sitäkin
3634: mieltä, ettei kiinnitetyn velan korkojen vähentäminen
3635: olisi nykyoloissa kohtuullistakaan, ole katsonut voivansa
3636: esitykseen tässä kohden yhtyä.
3637: Kun meno- ja tuloarvioiden saattaminen valtuutettu- 79 §.
3638: jen ja muiden asianomaisten tietoon ennen tarkastamis-
3639: tilaisuutta on välttämätön edellytys arvioissa esiintyväin
3640: asiain seikkaperäiselle harkinnalle, on tätä tarkoittava
3641: säännös katsottu laissa tarpeen vaatimaksi.
3642: Koska ilmoituksen tekijöitä tulee olla ainakin niin 89 §.
3643: monta, että heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanval-
3644: tuutettujen kolmenkertaista lukumäärää, eli siis pienim-
3645: missäkin kunnissa ainakin 36, ei voitane otaksua, ettei
3646: heistä kukaan kykenisi vaadittua vakuutta antamaan tai
3647: ainakin hankkimaan, ja on valiokunta sen vuoksi ehdotta-
3648: nut tästä §:stä poistettavaksi päinvastaiseen olettamukseen
3649: perustuvat kohdat.
3650: Tähän tehdyt muutokset aiheutuvat ehdotetusta 99 §.
3651: kirkois&a kuuluttamisen lakkauttamisesta.
3652: 22 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3653:
3654: B. Kaupunkien kunnallislaki.
3655: Sellaisia tähän tehtyjä muutoksia, jotka ovat samoja
3656: kuin maalaiskuntain kunnallislakiehdotuksen perusteluis-
3657: sa selostetut, enää lähemmin koskettelematta, saa valio-
3658: kunta esittää perustelunsa seuraaviin lisämuutoksiin.
3659: 1 §. Itsestään selvää, 1873 vuoden asetuksesta otettua 2
3660: momenttia ei valiokunta pidä enää tässä tarpeellisena.
3661: 18 §. Lisäämällä sanat •>mikäli mahdollista•> suotaisiin val-
3662: tuustolle edelleenkin oikeufi ottaa käsittelyn alaiseksi sel-
3663: laisiakin asioita, joista ei ole voitu kutsumuksessa ilmoit-
3664: taa.
3665: 27 §. Kaupungeissa esiintyväin moninaisten asiain käsitte-
3666: lyä varten voi olla tarpeellista valita tässä mainittuihin
3667: erityisiin valiokuntiin jäseniä valtuuston ulkopuoleltakin
3668: ja on sana •>keskuudestaan>> sen vuoksi tästä poistettu.
3669: 35 §. Valiokunta ·on pitänyt tarpeellisena, että kaupungin-
3670: valtuustolle suodaan myöskin oikeus tehdä alote rahatoi-
3671: mikamarin ohjesäännön laatimiseksi, niinkuin nykyään-
3672: kin käytännössä on laita.
3673: 38 §. Katsoen siihen, että alin verotettava tulomäärä on
3674: kaupungissa ehdotettu kahta vertaa suuremmaksi -kuin
3675: maalaiskunnissa, on se tulomäärä, joka on oleva ilmoitus-
3676: velvollisuuden perusteena, ehdotettu 2,000 markaksi.
3677: 40 § Saattaakseen maalaiskuntain ja· kaupunkien kun-
3678: nallislakiehdotukset taksoituksesta valittamiseen nähden
3679: keskenään yhdenmukaisiksi, on valiokunta tehnyt tähän
3680: §:ään sitä tarkoittavan muutoksen sekä lisännyt jä-
3681: lemmäksi säännöksen siitä, miten valitus tutkijalauta-
3682: kunnan päätöksestä on tehtävä.
3683: 47 §. Poisto aiheutuu siitä, että on olemassa kaupunkeja,
3684: joissa ei sanomalehtiä ilmesty.
3685: V luku. Kunink. vakuutuskirjassa porvaristolle ja kaupungeil-
3686: le 23 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan näille m. m.
3687: järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita ja valita
3688: neuvosmiehiä sekä ottaa itsellensä alempia virkamiehiä.
3689: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 23
3690:
3691:
3692: Keis. asetuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873 on sittem-
3693: min säädetty, että tämä oikeus on kuuluva kaupunkikun-
3694: tain kaikille raastuvankokouksissa äänivaltaisille jäsenille;
3695: ja 6 päivänä elokuuta 1889 annetun Keis. asetuksen mu-
3696: kaan on pormestarin-, raatimiehen-ja maistraatinsihteerin-
3697: virkojen täyttämistä varten kaupungeissa pidettävissä
3698: vaaleissa noudatettava niitä säännöksiä, jotka vaalita-
3699: paan ja järjestykseen nähden ovat voimassa vaalioikeutta
3700: ja äänivaltaa yleisessä raastuvankokouksessa käytettäessä.
3701: Valiokunnan mielestä ei näitä raastuvankokouksien tehtä-
3702: viä voida siirtää kaupunginvaltuustolle edellämainittuja
3703: erioikeuksia perustuslain mukaisessa järjestyksessä muut-
3704: tamatta. Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 33 §:n
3705: sanamuodosta päättäen ei sellaista siirtoa ole tarkoitettu-
3706: kaan ja aikomus näyttää siis olleen, että nämä vaalit edel-
3707: leenkin raastuvankokouksissa toimitettaisiin. V aan kun
3708: kaikki säännökset raastuvankokousten pitämisen tavasta
3709: ja järjestyksestä, äänioikeuden käyttämisestä niissä ja
3710: muusta sellaisesta löytyvät kunnallishallinnosta kaupun-
3711: gissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetussa a&etuksessa,
3712: jonka uusi ehdotettu kaupunkien kunnallislaki tulisi ku-
3713: moamaan, on valiokunta pitänyt välttämättömänä liittää
3714: ehdotukseensa erityisen luvun raastuvankokouksista, jossa,
3715: huomioonottamalla mitä voimassa olevat lait ja asetukset
3716: siitä sisäHävät, säädetään, miten raastuvankokouksia por-
3717: mestarin-, raatimiehen ja maistraatinsihteerin vaaleja
3718: varten pidetään, kutka tämän lakiehdotuksen mukaisesti
3719: olisivat niissä äänioikeutettuja, miten raastuvankokouk-
3720: seen on kutsuttava sekä millä tavalla siinä tehty pöytä-
3721: kirja tarkistetaan.
3722: Edellä 40 §:n kohdalla mainitusta syystä on tähän 71 §.
3723: eri §:nä lisätty säännös siitä, miten tutkijalautakunnan
3724: päätöksestä voidaan valittaa.
3725: Sen johdosta mitä valiokunta V luvussa on eh- 72 §.
3726: dottanut, on tähän eri §:nä lisätty säännökset siitä,
3727: miten raatimiehen- ja maistraatisihteerin- vaalista vali·
3728: 24 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysnriet. N:o 2.
3729:
3730: tetaan Ja, pormestarin vaalista valittamiseen nähden,
3731: huomautus, että siitä on erikseen säädetty.
3732:
3733:
3734: C. Kunnallinen vaalilaki.
3735: 3 §. Kun suhteellisten vaalien toimittaminen vaatii tot-
3736: tumusta, on valiokunnan mielestä suotavaa, että sitä
3737: varten valitut henkilöt pysyvät kolme vuotta toimessaan.
3738: Muuten on valiokunta pitänyt tarpeellisena liittää tähän
3739: säännöksiä myöskin täydennysvaalista.
3740: 4 §. Muutokset aiheutuvat siitä, ettei muutamia Lapin
3741: harvimmin asuttuja kuntia kävisi jakaminen yhtä moneen
3742: vaalipiiriin kuin on valittava valtuutettuja, koska äänes-
3743: täjäin luku muutamissa vaalipiireissä näin järjestäen
3744: tulisi olemaan varsin vähäinen. V aliakunta on ollut sitä
3745: mieltä, että valtuustolle tässä mainitulla rajoituksella
3746: olisi suotava oikeus määr~tä niin hyvin vaalipiirien kuin
3747: niissä valittavain valtuutettujenkin luku.
3748: 7 §. Kun yhdenmukaisuus kunnallista vaalioikeutta kos-
3749: kevain asiain käsittelyssä on tarpeellinen, tulisi valiokun-
3750: nan mielestä näissä asioissa korkeimpana oikeusasteena
3751: olla Senaatin Talousosaston eikä kuvernöörien. On tosin
3752: selvää, että Senaatin päätöksiä ainoastaan poikkeustapauk-
3753: sissa ehdittäisiin saada ennen joulukuussa toimitettavia
3754: vaaleja, mutta näillä päätöksillä olisi sittenkin{merkitys
3755: seuraaviin vaaleihin nähden, jota paitsi ne ennakkopää-
3756: töksinä olisivat apuna vastaisia riitakysymyksiä tul-
3757: kittaessa.
3758: s §. Muutokset tähän §:ään aiheutuvat vastamainitusta
3759: valitusoikeuden laajentamisehdotuksesta.
3760: 24 §. Valtiollisissa vaaleissa saavutettu kokemus on osoitta-
3761: nut, että useamman kuin yhden sinetin käyttäminen voi
3762: olla tarpeen väärinkäytösten estämiseksi. Tätä silmällä
3763: pitäen on sinetillä sulkemista koskevat määräykset muis-
3764: sakin tämän lakiehdotuksen §:issä muutettu.
3765: Kunnallisen lainsäädännnön uudistaminen. 25
3766:
3767:
3768: Tähän §:ään ehdotettu muutos aiheutuu 4 §:n muutta- 29 §.
3769: misesta.
3770: Samasta syystä on valiokunta pitänyt tarpeellisena 44 §.
3771: lisätä tähän eri §:nä ehdotuksen säännöksiksi siitä, miten
3772: äänestyksen tulos enemmistövaalitapaa käytettäessä on
3773: määrättävä.
3774: Valiokunnan mielestä on syytä ehdottaa nimenomaan 53 §.
3775: säädettäväksi, että maistraatin ja kunnallislautakunnan
3776: asettamien keskuslautakuntain ja vaalilautakuntain tulee
3777: pysyä toimessaan, kunnes valtuusto on valinnut uudet
3778: lautakunnat.
3779:
3780:
3781: Lakiehdotukseen sisältyvän suhteellisen vaalitavan
3782: selvittämiseksi on valiokunta pitänyt sopivana liittää
3783: tähän seuraavat hallituksen asettaman komitean mietin-
3784: nöstä otetut esimerkit:
3785: l:nen esimerkki.
3786: Valittava on kymmenen valtuutettua. Seuraavat
3787: neljä ehdokaslistaa on ilmoitettu:
3788: I: A B C D E F G H,
3789: II: K G L F M N P,
3790: III: R M T U V,
3791: IV: M B X Y Z.
3792: Näiden listojen puolesta on järjestyksessä annettu
3793: seuraavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
3794: 1500, 1200, 900, 650,
3795: jotka luvut siis ovat eri ääniryhmien äänimäärät (32 §).
3796: 33 §:n mukaan on meidän muodostettava seuraavat
3797: osamäärät:
3798: I II 111 II
3799: 1500 1200 900 650
3800: 750 600 450 325
3801: 500 400 300
3802: 375 300
3803: 300
3804: 26 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3805:
3806: sekä kirjoitettava nämä osamäärät sarjaan suuruutensa
3807: mukaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan
3808: alusta on erotettava järjestyksessä kymmenen ensimäistä
3809: osamäärää. Nämä ovat järjestyksessä:
3810: 1500 (1)
3811: 1200 (II)
3812: 900 (111)
3813: 750 (1)
3814: 650 (IV)
3815: 600 (II)
3816: 500 (1)
3817: 450 (III)
3818: 400 (II)
3819: 375 (1)
3820:
3821: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryhmän osa-
3822: määristä kukin osamäärä on otettu. Kuten näkyy, kuuluu
3823: täten erotetuista osamääristä 4 ryhmään 1, 3 ryhmään II,
3824: 2 ryhmään 111 ja 1 ryhmään IV.
3825:
3826:
3827:
3828: 34 §:n 1 momentin mukaan on siis kustakin ensimäi-
3829: seen ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta luettava 4 ensi-
3830: mäistä nimeä, toisen ryhmän vaalilipuista 3 ensimäistä
3831: nimeä, kolmannen ryhmän vaalilipuista 2 ensimäistä
3832: nimeä, ja vihdoin neljännen ryhmän v~alilipuista ainoas-
3833: taan ensimäinen nimi.
3834: Voidaksemme tehdä selväksi vaalilain eri pykälien so-
3835: veltamisen, otaksumme että eri ryhmissä on annettu
3836: seuraavanlaisia vaalilippuj a:
3837:
3838:
3839: ~·1,000
3840: 1,000 muuttamatta,
3841: Ryhmässä 1:
3842: 500, joissa järjestys on A F G B C D E H.
3843: muuttamatonta,
3844: Ryhmässä II: )
3845: 200, joissa järjestys on K F M G L N P.
3846: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 27
3847:
3848:
3849: Ryhmässä III: kaikki 900 vaalilippua muuttamattomina.
3850: Ryhmässä IV: kaikki 650 vaalilippua muuttamattomina.
3851: 34 §:n 2 momentin mukaan muodostuu äänten laske-
3852: minen seuraavaksi.
3853:
3854: Ryhmässä 1 saa
3855: muuttamattomista vaalilipuista: muu tetuista vaalilipuista:
3856: A 1000 ääntä A 500 ääntä
3857: B 500 , F 250 ,
3858: C 333 1 / 3 , G 1662/3 ,
3859: D 250 B 125
3860: " "
3861: Kun saman ehdokkaan saarnat äänet lasketaan yhteen
3862: ja ehdokkaat sitten järjestetään heidän äänimääräinsä suu-
3863: ruuden mukaan, saadaan seuraava sarja:
3864:
3865: A 1500 ääntä
3866: B 625 ,
3867: c 333 /s "
3868: 1
3869:
3870: (I) D 250 ääntä
3871: F 250 ,
3872: G 1662fs ,
3873:
3874: D:llä ja F:llä on sama äänimäärä, mutta kun valitsija-
3875: yhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa D käy F:n edellä,
3876: on tässäkin annettava D:lle etusija (34 § 3 mom.).
3877: Näin muodostuneen nimisarjan alusta erotetaan, kuten
3878: edellä on viivalla osotettu, neljä ensimäistä nimeä (34 §
3879: 4 mom.).
3880:
3881: Ryhmässä II saa
3882: muuttamattomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista:
3883: K 1000 ääntä K 200 ääntä
3884: G 500 , F 100 ,
3885: L 3331/3 ,
3886: 2
3887: M 66 /3 ,
3888: 28 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysm.iet. N:o 2.
3889:
3890: ja ryhmän nimisarjaksi tulee siis
3891: K 1200 ääntä
3892: G 500
3893: (II)
3894: "
3895: L 3331/3 "
3896: F100
3897: M 662/3
3898: "
3899: "
3900: ja tässä meidän on erotettava kolme ensimäistä nimeä ..
3901: Ryhmässä II/, jonka vaalilipuista kaksi ensimäistä
3902: nimeä on luettu, saa
3903: R 900 ääntä
3904: (III) M 450 ,
3905:
3906: jotka molemmat nimet erotetaan ryhmän puolesta.
3907: Ryhmässä IV, jonka vaalilipuista ainoastaan ensimäi-
3908: nen nimi on luettava, saapi vihdoin
3909: (IV) M 650 ääntä,
3910:
3911: ja tämä yksi nimi erotetaan ryhmän puolesta.
3912:
3913: Näin on 34 § sovellettu kaikkiin ryhmiin. Ellei eri
3914: ryhmien nimisarjoissa olisi ollut yhtään yhteistä nimeä,.
3915: olisi nyt siirryttävä suoraan 38 §:ään.
3916:
3917:
3918:
3919: Puheenaolevassa esimerkissä on mainituissa sarJOissa
3920: kuitenkin kolme nimeä, G, F, M, jotka ovat yhteisiä kah-
3921: delle tai useammalle niistä, ja näistä kuuluvat G ja M
3922: (jotka ovat r,Jiir,Jan yläpuolella) niihin nimiin, jotka ovat
3923: erotetut jonkun ääniryhmän puolesta.
3924: Ne äänet, jotka ehdokkaat G ja M kumpikin ovat-
3925: saaneet eri ääniryhmissä, ovat laskettavat yhteen ja näin
3926: saatu summa on ehdokkaan lopullinen äänimäärä (35 §
3927: 1 mom.). Lopullinen äänimäärä on siis
3928: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
3929:
3930: G:n: 1662/s-i-500 = 666 2 /s,
3931: M:n: 66 2 /3 f450+650 = 11662 /s
3932:
3933: Ehdokas F taasen on saanut ääniä kahdessa ryhmässä
3934: <I ja II), mutta hänen nimeänsä ei ole erotettu kumpa-
3935: 'Senkaan ryhmän nimisarjasta, vaan on se niissä molem-
3936: missa (Jii(Jan alapuolella.
3937: 35 §:n 2 momentin mukaan on meidän laskettava yh-
3938: teen ne äänet, jotka F eri ryhmissä on saanut:
3939:
3940: 250 + 100 = 350,
3941: sekä sitten verrattava tätä summaa pienimpään äänimää-
3942: rään, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdok-
3943: kaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan on
3944: reotettu (siis pienimpään niiden ehdokasten äänimääristä,
3945: jotka eri ryhmien nimisarjoissa ovat lähinnä viivan ylä-
3946: puolella). Tämä pienin äänimäärä on 250. Kun edelli-
3947: nen luku on suurempi, on meidän erityiseen luetteloon kir-
3948: joitettava nimi F ja hänen äänimääränsä 350.
3949:
3950:
3951: Ellei kukaan yhteinen ehdokas olisi saanut nimeänsä
3952: ~rotetuksi useammasta kuin yhdestä ryhmästä, olisi mei-
3953: dän pitänyt sovellettuamme 35 §:n määräykset siirtyä suo-
3954: rastaan 38 §:ään.
3955: Puheenaolevassa esimerkissä on kuitenkin yksi nimi
3956: (M), jo1ca on erotettu kahdessa eri ääniryhmässä (III ja IV)
3957: 36 §:n mukaan on merkittävä kumpasellekin näistä ryh-
3958: mistä sen ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä.
3959: Ryhmässä III oli erotettu kaksi osamäärää, ja sen
3960: seuraava osamäärä on 300.
3961: Ryhmässä IV oli erotettu ainoastaan yksi osamäärä,
3962: ja sen toinen osamäärä on 325.
3963: Kun edellinen luku on pienempi, on 36 §:n mukaan
3964: nimi M säilytettävä ryhmässä III; mutta poistettava ryh-
3965: mästä IV.
3966: 30 1908. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3967:
3968: 37 §:n mukaan saa ryhmä IV erottaa uuden nimen
3969: M:n asemasta, joka on poistettu (d'Hondtin säännön
3970: mukaan on ryhmällä IV, jonka lähin erottamaton osa-
3971: määrä on suurempi, parempi oikeus kuin ryhmällä III
3972: uuden edustajan valitsemiseen). Kun nimi B jo on ero-
3973: tettu ryhmän 1 puolesta, on se sivuutettava ja sitä seu-
3974: raava nimi X erotettava ryhmän IV puolesta, ja ehdok-
3975: kaan X äänimääräksi on merkittävä sama äänimäärä,
3976: jonka ryhmässä oli saanut sen ainoa aikaisemmin erotettu
3977: nimi M, siis luku 650.
3978:
3979:
3980:
3981: Sittenkuin ylläolevat seikat on otettu huomioon, on
3982: eri ryhmien erotetuissa nimisarjoissa seuraavat nimet,
3983: järjestettyinä ja lopullisine äänimäärineen:
3984: 1 II III IV
3985: A 1500 ääntä K 1200 ääntä R 900 ääntä X 650 ääntä
3986: B 625 , G 666 2/ 3 , M1166 2/3 ,
3987: 1 1
3988: c 333 /3 " L 333 /3 ,
3989: D 250
3990: "
3991: Vielä on olemassa:
3992: erityinen luettelo
3993: F 350 ääntä.
3994: 38 §:n 1 momentin mukaan ovat ylläolevat nimet
3995: kirjoitettavat järjestykseen äänimäärien suuruuden mu-
3996: kaan, jolloin saadaan seuraava sarja:
3997: A 1500 ääntä
3998: K 1200
3999: M 11662/3 ,"
4000: R 900
4001: G 666 2/3 "
4002: x· 650 "
4003: B 625 "
4004: "
4005: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 31
4006:
4007: F 350 ääntä
4008: c 3331 ja ,
4009: L 333 1 ja ,
4010: D 250
4011: "
4012: kun otaksumme, että C arvan kautta on päässyt L:n edelle.
4013: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi ne kymmenen
4014: ehdokasta, joiden nimet ovat tämän nimisarjan ensi-
4015: mäiset, siis kaikki paitsi D (38 § 2 mom.).
4016: 39 §:n 1 momentin mukaan katsotaan A, B ja C vali-
4017: tuiksi ryhmästä I, K, G ja L ryhmästä II, M ja R ryh-
4018: mästä III sekä X ryhmästä IV.
4019: F taasen, joka on säilynyt erityisessä nimiluettelossa,
4020: katsotaan 39 § 2 momentin mukaan valituksi siitä ääni-
4021: ryhmästä, jossa hän on saanut suurimman äänimäärän,
4022: siis ryhmästä I,
4023: Puheenaolevien neljän ryhmän osalle on siis tullut
4024: järjestyksessä 4, 3, 2, 1 valtuutettua. 40 §:n nojalla saavat
4025: ne siis valita ensimäinen ryhmä 2 varajäsentä ja kukin
4026: seuraava yhden varajäsenen.
4027: Varajäseneksi kunkin ääniryhmän puolesta valitaan
4028: kunkin ryhmän ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, sää-
4029: detty määrä ehdokkaita, sittenkun kaikkien niiden nimet,
4030: jotka ovat valitut valtuutetuiksi, ovat siitä poistetut.
4031: Varajäseniksi tulevat siis
4032: ryhmässä I: D, E
4033: II: N
4034: " III: T
4035: " IV: y
4036: "
4037: Täydellinen vaalin tulos puheenaolevassa esimerkissä
4038: on siis seuraava:
4039: Ryhmä I: valtuutettuja A, B, C, F, varajäseniä D, E.
4040: Ryhmä II: valtuutettuja K, G, L, varajäsen N.
4041: Ryhmä III: valtuutettuja M, R, varajäsen T.
4042: Ryhmä IV: valtuutettu X, varajäsen Y.
4043: '32 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4044:
4045: ll:nen esimerkki.
4046: On valittava kaksitoista valtuutettua. Seuraavat
4047: ehdokaslistat on ilmoitettu:
4048: I: A B c D E F G H I,
4049: II: K C L M N E F p Q,
4050: . III: R D s E c L,
4051: IV: T R U VW,
4052: V: X y Z,
4053: ja näiden listojen puolesta on annettu järjestyksessä seu-
4054: raavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
4055: 1500, 1260, 924 780, 310,
4056: jotka luvut siis ovat kysymyksessä olevien ryhmien ääni-
4057: määrät.
4058: 33 §:ssä mainitut osamäärät tulevat olemaan:
4059:
4060: I II III IV V
4061: 1500 1260 924 780 310
4062: 750 630 462 390 155
4063: 500 500 420 308 260
4064: 375 375 315 231 195
4065: 300 252
4066: 250
4067:
4068: ja saman §:n 2 momentin mukaan on meidän järjestet-
4069: tävä nämä osamäärät seuraavasti:
4070:
4071: 1500' ( I)
4072: 1260 (II)
4073: 924 (III)
4074: 780 (IV)
4075: 750 (I)
4076: 630 (II)
4077: 500 (I)
4078: 462 (111) .)
4079: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 33
4080:
4081:
4082: 420 (II)
4083: 390 (IV)
4084: 575 {1)
4085: 315 (II)
4086: 310 (V)
4087: 308 (111)
4088: 300 (1)
4089:
4090: sekä, 3 momentin mukaan, erotettava tämän sarjan alusta
4091: järjestyksessä 12 ensimäistä osamäärää. Neljä ensimäistä
4092: ryhmää saavat silloin erotetuiksi järjestyksesssä 4, 4, 2, 2
4093: osamäärää, kuten edellä jo on osotettu, jota vastoin vii-
4094: dennen ryhmän puolesta ei eroteta yhtään osamäärää.
4095:
4096:
4097: Otaksukaamme että ryhmässä 1 on annettu
4098: 1000 vaalilippua muuttamattomina,
4099: { 500 vaalilippua joissa järjestys,on A E F B C D G H 1,
4100:
4101: sekä ryhmässä II
4102: \1000 vaalilippua muuttamattomina,
4103: ! 260 vaalilippua, joissa järjestys on K C E F L M N P Q,
4104: ja että kolmessa muussa ryhmässä kaikki vaaliliput ovat
4105: jääneet muuttamatta.
4106: 34 §:n mukaan muodostuu silloin äänten laskeminen
4107: seuraavaksi:
4108: Kustakin ääniryhmään 1 kuuluvasta vaalilipusta
4109: luetaan neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saa
4110:
4111: m uuttamattomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista
4112: A 1000 ääntä A 500 ääntä
4113: B 500 E 250
4114: c 333 1/s"" F 166 2j3 ,"
4115: D 250 B 125
4116: " "
4117: Kunnalliwaliokunnan mietintö N:o 1. 3
4118: 34 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4119:
4120: ja ryhmän nimisarjaksi tulee
4121:
4122:
4123: A 1500 ääntä
4124: B 625
4125: (I) c 3331j8 ",
4126: D 250
4127: "
4128: E 250
4129: F
4130: "
4131: 166 2/8 ,
4132:
4133: Kustakin toisen ryhmän vaalilipusta luetaan samaten
4134: neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saapi
4135:
4136: muuttama ttomista vaalilipuista: muutetuista vaalilipuista:
4137: K 1000 ääntä K 260 ääntä
4138: c 500
4139: "
4140: c 1.30 "
4141: L 3331/3 , E 862/s,
4142: M 250 F 65
4143: " "
4144:
4145: Tämän ryhmän nimisarjaksi tulee siis
4146: K 1260 ääntä
4147: c 630 ,
4148: (II) L 333tj3 ,
4149: M 250 ,
4150: E 862/s"
4151: F 65 ,
4152: Kustakin ryhmään III kuuluvasta vaalilipusta on luet-
4153: tava kaksi ensimäistä nimeä, ja samaten ryhmään IV kuu-
4154: tuvista vaalilipuista. Näiden ryhmien nimisarjoiksi tulee:
4155: R 924 ääntä
4156: (III)
4157: D 462 ,
4158: T 780 ääntä
4159: (IV)
4160: R 390
4161: "
4162: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 35
4163:
4164:
4165: Ryhmää V ei sitävastoin ollenkaan oteta huomioon
4166: 34 §:ää sovellettaessa, kun sen puolesta ei ole erotettu
4167: yhtään osamäärää. Sen vaalilippujen lukeminen ei siis
4168: ensinkään tule kysymykseen, olkootpa liput muutettuja
4169: tai muuttamattomia.
4170:
4171:
4172: 35 §:n 1 momentin mukaan saavat ehdokkaat C, D, R
4173: seuraavat lopulliset äänimäärät:
4174:
4175: C: 333 1 ja]+ 630 = 963 1 ja, ''
4176: D: 250 + 462 = 712,
4177: R: 924l + 390 = 1314.
4178: "
4179: Saman §:n 2 momentin mukaan tulee meidän taas
4180: laskea yhteen ne äänet, jotka ehdokkaat E ja F kumpa-
4181: nenkin ovat saaneet kahdessa ensimäisessä ääniryhmässä:
4182:
4183: E: 250 86 2 j3 = 336 2 ja,
4184: F: 166 2 ja + 65 2
4185: = 231 ja,
4186:
4187:
4188: sekä verrata näitä summia pienimpaan äänimäärään,
4189: minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdokkaista,
4190: joiden nimet samari §:n 4 momentin mukaan on erotettu.
4191: Tämä pienin äänimäärä on 250. Kun E:n äänten summa
4192: on suurempi, mutta F:n äänten summa pienempi tätä
4193: lukua, tulee 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
4194: luetteloon kirjoitettavaksi ainoastaan
4195:
4196: E 366 2 ja ääntä.
4197:
4198: Puheenaolevassa esimerkissä on kolme ehdokasta,
4199: joiden nimet ovat erotetut useammassa kuin yhdessä
4200: ryhmässä: C ryhmissä I ja II, D ryhmissä I ja III, R.
4201: ryhmissä III ja IV.
4202: 36 1908 II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4203:
4204: Ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä on taulun
4205: mukaan
4206:
4207:
4208: ryhmässä 1: 300,
4209: II: 252,
4210: "
4211: 111: 308,
4212: "
4213: IV: 260.
4214: "
4215:
4216: 36 §:n määräyksen mukaan on siis C säilytettävä ryh-
4217: mässä II, mutta poistettava ryhmästä 1, koskapa kysy-
4218: myksessä oleva osamäärä on pienempi edellisessä kuin
4219: jälkimäisessä ryhmässä. Samalla tavalla on D säily-
4220: tettävä ryhmässä 1 ja poistettava ryhmästä III, sekä R
4221: säilytettävä ryhmässä IV ja poistettava ryhmästä III.
4222: Ryhmästä 1 on siten poistettu yksi nimi, C, ja ryh-
4223: mästä III kaksi nimeä, D ja R.
4224: 37 §:n mukaan on siis yksi uusi nimi erotettava ryh-
4225: mälle 1 ja kaksi uutta nimeä ryhmälle 111, ja 2 momentin
4226: mukaan on erottaminen toimitettava ensin ryhmälle I,
4227: joka on suurempi kuin 111.
4228: Ehdokaslistan 1 ensimäinen nimi, joka ei kuulu 34
4229: §:n mukaan minkään ryhmän puolesta erotettuihin, on
4230: nimi E, ja on se siis erotettava ensimäisen ryhmän puo-
4231: lesta ja kirjoitettava saman ryhmän puolesta ennen ero-
4232: tettujen nimien jälkeen (joista kumminkin C on poistettu
4233: 36 §:n nojalla).
4234: Määrätäksemme E:n äänimäärän on meidän katsot-
4235: tava, minkä äänimäärän ryhmässä I on saanut sen puo-
4236: lesta viimeisenä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi,
4237: siis D. Tämä äänimäärä on 250. Kuitenkin on ehdokas
4238: E kirjoitettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
4239: luetteloon ja sillä on siellä äänimäärä 336 2ja. Kun tämä
4240: on suurempi kuin 250, on, 37 §:n 1 momentin lopussa
4241: olevan määräyksen mukaisesti, E:lle annettava ääni-
4242: määrä 336 2/s.
4243: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 37
4244:
4245:
4246: Vielä on 37 §:n 3 momentin mukaan E poistettava
4247: erityisestä luettelosta, josta meidän ei siis enää tarvitse
4248: välittää.
4249: Ryhmälle III piti meidän erottaa kaksi uutta nimeä
4250: R:n ja D:n sijaan, jotka molemmat oli siitä ryhmästä pois-
4251: tettu. Ryhmän ehdokaslistassa on, kun R ja D sivuute-
4252: taan, S ensimäisenä nimenä ja siis ensimäisenä erotet-
4253: tava. Lähinnä seuraava nimi E erotettiin ryhmän I puo-
4254: lesta nyt puheenalaisen 37 §:n määräysten perusteella,
4255: ja on se siis sivuutettava. Sama koskee ehdokaslistan
4256: jälellä olevia nimiä C ja L, jotka molemmat on aikaisem-
4257: min erotettu 34 §:n 4 momentin mukaisesti. Nimi S on
4258: siis ainoa, joka erotetaan ryhmän III puolesta, ja sen
4259: äänimäärä on sama kuin ryhmässä on saanut sen viimei-
4260: senä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi D, siis 462.
4261:
4262:
4263: Ryhmien nimisarjoissa on siis nyt järjestyksessä seu-
4264: raavat nimet lopullisine äänimäärinensä:
4265:
4266: A 1500 ääntä K 1260 ääntä S 462 ääntä T 780 ääntä
4267: B 625 c 9631/2 R 1314
4268: D 712 " L 333 1
4269: /s " "
4270: E 3362 Js " M 250 "
4271: " "
4272: 38 §:n 1 momentin mukaan pitäisi yllämainitut nimet
4273: kirjoittaa järjestykseen äänimäärien suuruuden mukaan
4274: ja 2 momentin mukaan olisi katsottava valtuutetuiksi
4275: valituiksi ne kaksitoista ehdokasta, joiden nimet ovat
4276: tämän nimisarjan ensimäiset. Näitä nimiä on kuitenkin
4277: ainoastaan 11, ja olemme siten joutuneet 38 §:n 3 momen-
4278: tissa edellytettyyn tapaukseen, jolloin ei lain edellisten
4279: määräysten nojalla ole saatu valituksi riittävää määrää
4280: valtuutettuja.
4281: Valtuutettujen lukumäärän täydentämistä varten
4282: tulee meidän 38 §:n 3 momentin mukaan katsoa, mihin
4283: 38 1908 ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4284:
4285: ryhmään se osamäärä kuuluu, joka lähinnä seuraa 33 §:n
4286: 3 momentin mukaisesti erotettujen osamäärien jälkeen.
4287: Kysymyksessä oleva osamäärä on tässä tapauksessa 310
4288: ja kuuluu ryhmään V. Kahdenneksitoista valtuutetuksi
4289: on siis määrättävä X, jonka nimi on ensimäisenä viiden-
4290: nen ryhmän ehdokaslistassa.
4291: 40 §:n nojalla saavat ryhmät I ja II kumpikin valita
4292: 2 varajäsentä sekä ryhmät III, IV ja V kukin yhden
4293: varajäsenen. Vaalin täydellinen tulos on siis seuraava:
4294:
4295: Ryhmä I: valtuutettuja A, D, B, E; varajäseniä F, G,
4296: Ryhmä II: ,, K, C, L, M; , N, F,
4297: Ryhmä 111: valtuutettu S;
4298: Ryhmä IV: valtuutettuja R, T;J varajäsen U.
4299: Ryhmä V: valtuutettu X; Y.
4300: "
4301: Ryhmällä 111 ei ole omaa varajäsentä. Jos sen val-
4302: tuutettu S eroaa, tulee 45 §:n 2 momentin nojalla hänen
4303: sijaansa lähinnä astumaan Y, ja sen jälkeen U.
4304:
4305:
4306: Sen nojalla mitä tässä on esitetty, saa flalio-
4307: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hy-
4308: fläksyisi seuraaf!at lakiehdotukset:
4309: •
4310:
4311: A.
4312: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä
4313: kesäkuuta 1898 annettu asetus, säädetään
4314: seuraava
4315:
4316: Maalaiskuntain kunnallislaki.
4317:
4318: 1 LUKU.
4319: Yleisiä säännöksiä.
4320:
4321: 1 §.
4322: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
4323: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
4324: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
4325: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
4326: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul-
4327: kisen viranomaisen käyteltäviä.
4328:
4329: 2 §.
4330: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnallis-
4331: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
4332: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
4333: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
4334: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallin-
4335: toon (poist.), olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
4336: tyksen johdosta ja asianomaisia kuulusteltuansa, näkee
4337: olevan syytä siihen suostua.
4338: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
4339: yhteiseen kunnallishallintoon (poist.) Milloin kuitenkin
4340: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4341:
4342: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
4343: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
4344: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
4345: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää ..
4346: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
4347: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
4348: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi
4349: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
4350: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
4351: 3 §.
4352: Maalaiskunnan jäsen on (poist.) jokainen, jolla kun-
4353: nassa on asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tahi
4354: viljelee maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta;
4355: taikka joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi
4356: ammattia.
4357: 4 §.
4358: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
4359: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
4360: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
4361: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
4362: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
4363: tahi muualla tarkemmin säädetään.
4364: 5 §.
4365: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
4366: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
4367: tuottava oikeus, sam·oin myöskin valtion kunnalle myön-
4368: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
4369: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
4370: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
4371: pänä sanotaan.
4372: Niihin menoihin (poist.), joita mainittujen varojen
4373: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen
4374: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannetta-
4375: vaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
4376: Maalaiskuntain kunnallislaki. 41
4377:
4378:
4379: II LUKU.
4380:
4381: K u n n a n v a 1 t u u s t o s t a.
4382:
4383: 6 §.
4384: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
4385: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka
4386: väkiluku on
4387:
4388: eneminän kuin 1,000, vaan e1 yli 2,000, 15
4389: 2,000 4,000, 18
4390: " " 4,000
4391: " " " 6,000, 21
4392: " " 6,000
4393: " " " 8,000, 24
4394: " " 8,000
4395: " " " 10,000, 27
4396: " "
4397: 10,000
4398: " " " 15,000, 30
4399: " " " " "
4400: 15,000 . . . . . .. . 36 .
4401: " "
4402: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
4403: vaalilaissa säädetään.
4404: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
4405: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
4406:
4407: 7 §.
4408: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
4409: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
4410: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt
4411: kuitenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin
4412: tämä laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista
4413: vaalitapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo
4414: ottaa käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
4415: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
4416: tuuston ratkaistava.
4417: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
4418: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
4419: käytettäkö.
4420: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4421:
4422: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
4423: laissa.
4424: 8 §.
4425: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
4426: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
4427: pussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
4428: man,nes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
4429: on säädetty.
4430: (poist.) Enemmistövaalitapaa käytettäessä päättyy
4431: valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kuluttua, jol-
4432: loin uudet vaalit ovat toimitettavat.
4433: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
4434: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
4435: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallise~sa vaali-
4436: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
4437: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
4438: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
4439: Lisävaltuutetut valitaan tarpeen tullessa käsittelemään
4440: ja päättämään tämän lain mukaan heidän ratkaistaCJiaan
4441: asioita, ja pysyCJät toimessa CJuoden loppuun asti.
4442:
4443: 9 §.
4444: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
4445: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
4446: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaali-
4447: vuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
4448: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
4449: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa;
4450: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
4451: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
4452: apu ole ainoastaan satunnaista;
4453: 4) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisten
4454: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
4455: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
4456: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
4457: Maalaiskuntain kunnallislaki. 43
4458:
4459:
4460: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen
4461: työhön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän
4462: työlaitoksesta pääsi.
4463: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on (poist.)
4464: kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan
4465: palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
4466: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
4467: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä
4468: tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin
4469: yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
4470: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
4471: siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
4472: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
4473: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kunnal-
4474: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta-
4475: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
4476: nallisverot, sekä hänen yksikolmatta CJuotta täyttänyt aCJio-
4477: puolisonsa. Tätä oikeutta CJailla on kuitenkin se, joka
4478: 2 momentin 2, 5, 6 tai 7 kohdan mukaan ei ole oikeu-
4479: tettu kunnanpaltuutettuja CJalitsemaan.
4480:
4481: 10 §.
4482: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
4483: tuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokai-
4484: nen, joka on oikeutettu kunnanvaltuutettuja valitsemaan.
4485: 11 §.
4486: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
4487: seuraavista asioista, nimittäin:
4488: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
4489: sen edistämisestä;
4490: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
4491: tämisestä;
4492: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
4493: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
4494: sotaan tarpeellisiksi;
4495: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4496:
4497: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
4498: 5) vaivaishoidosta;
4499: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
4500: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi-
4501: tuksiin (poist.) aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
4502: linnosta;
4503: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
4504: tusmakasiinien perustamisesta;
4505: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
4506: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
4507: vista toimenpiteistä;
4508: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
4509: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
4510: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
4511: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
4512: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
4513: päästön antamisesta;
4514: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien
4515: edustajain sekä kunnaHislautakunnan puheenjohtajan,
4516: varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
4517: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
4518: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
4519: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallisia utakunnan
4520: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
4521: lintoa varten; sekä
4522: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
4523: yhteiseen toimialaan.
4524: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
4525: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
4526: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saadak-
4527: seen. (poist.)
4528: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu-
4529: kaan ovat kuntakakouksen käsiteltäviä, tulevat tämän
4530: lain voimaan astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
4531: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen
4532: säädetty.
4533: Maalaiskuntain kunnallislaki. 45
4534:
4535:
4536: 12 §.
4537: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
4538: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
4539: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
4540: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
4541: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
4542: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
4543: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
4544: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin
4545: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös
4546: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä
4547: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto
4548: on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka, jos se
4549: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val-
4550: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta-
4551: vaksi määrätä.
4552: 13 §.
4553: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
4554: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
4555: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
4556: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
4557: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
4558: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
4559: sen oikeuden muuttamista tahi supistumista, mikä kun-
4560: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
4561: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
4562: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
4563: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
4564: ratkaistava, siitä säädetään 7, 34 ja 105 §:ssä.
4565:
4566: 14 §.
4567: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
4568: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
4569: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
4570: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
4571: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4572:
4573: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
4574: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei ku-
4575: vernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto kat-
4576: soo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jota-
4577: kin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettä-
4578: köön kihlakunnanoikeutta (poist.) uhkasakkoa korottamaan.
4579: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
4580: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
4581: kunnalliset tiedonannot.
4582:
4583:
4584: 15 §.
4585: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
4586: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
4587: ulkopuolella taikka (poist.) ole täyttänyt kuuttakym-
4588: mentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena
4589: on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislauta-
4590: kunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaa-
4591: tuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten
4592: asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu
4593: kolmen seuraaCJan CJuoden kuluessa nauttimaan CJapautta kun-
4594: nanCJaltuutetun ja lisäCJaltuutetun toimesta. Jos valittu sel-
4595: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
4596: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
4597: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
4598: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
4599: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
4600: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
4601: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
4602: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
4603: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
4604: KunnanCJaltuutetut ja lisäCJaltuutetut saapat korCJausta
4605: menetetystä työajasta CJaltuuston harkinnan mukaan korkein-
4606: taan kolme markkaa päiCJältä sekä, jos matka heidän kotoaan
4607: kokouspaikalle on Piiden tai useamman kilometrin pituinen,
4608: sitäpaitsi korkeintaan yhden heCJosen kyytirahan edestakaisin
4609: Maalaiskuntain kunnallislaki. 47
4610:
4611:
4612: taikka, jos rautatietä tahi höyrylaiPaa saattaa matkalla käyt-
4613: tää, maksun halPimmasta sijasta junalla tai höyrylaiPalla.
4614:
4615: 16 §.
4616: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
4617: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
4618: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
4619: vuotena ole ollut samassa toimessa.
4620: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
4621: nimismiestä eikä alempaa kruununpalvelijaa.
4622: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
4623: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
4624: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
4625: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
4626: KunnanPaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
4627: määrääminen.
4628: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
4629: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen il-
4630: moituksen.
4631: 17 §.
4632: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
4633: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
4634: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
4635: tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen pu-
4636: heenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali määrä-
4637: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
4638:
4639: 18 §.
4640: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
4641: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
4642: on määrännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto
4643: johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
4644: 19 §.
4645: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
4646: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla (poist.) ilmoitus
4647: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4648:
4649: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
4650: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
4651: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sovi-
4652: liaaseen paikkaan (poist.) sekä ilmoitettava valtuutetuille
4653: muulla (poist.) valtuuston määrättävällä tavalla.
4654: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
4655: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
4656: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu-
4657: heenjohtaja.
4658: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
4659: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus
4660: on julkipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi
4661: eikä koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen
4662: ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä
4663: kutsumuksen julkipanosta.
4664:
4665: 20 §.
4666: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
4667: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
4668: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin
4669: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
4670: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta,
4671: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
4672: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
4673: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys-
4674: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
4675: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
4676: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu-
4677: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
4678: tulevaksi vuodeksi.
4679:
4680: 21 §.
4681: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
4682: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
4683: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
4684: Maalaiskuntain kunnallislaki. 49
4685:
4686:
4687: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
4688: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
4689: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi-
4690: seen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
4691: 22 §.
4692: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
4693: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
4694: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
4695: 23 §.
4696: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
4697: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
4698: johtaja ennen kokouksen hajaantumista toisen päivän sen
4699: käsittelyn jatkamiseksi (poist.) Siitä ei tarvitse erittäin
4700: ilmoittaa.
4701: 24 §.
4702: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
4703: :asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
4704: {poist.) ilmoitettuj a asioita päätetä. Jos siinä noste-
4705: taan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
4706: lopullisesti ratkaistako, ennenkuin uudessa kokouksessa,
4707: edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen.
4708: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
4709: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
4710: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
4711: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajotta-
4712: koon kokouksen.
4713: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
4714: -varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
4715: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
4716: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
4717: :sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
4718: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
4719: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon
4720: Kunnallisvaliok. mietintö N: 1. 4
4721: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4722:
4723: kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja vara-
4724: puheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Sama
4725: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen esteen
4726: sattuessa on ajoissa kutsunut varajäsentä kokoukseen. Jos
4727: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä-
4728: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
4729: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
4730: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
4731: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
4732: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
4733: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
4734: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
4735: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
4736: eikä päätöksiä tekemästä.
4737:
4738:
4739: 25 §.
4740:
4741: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
4742: teltu (poist.) ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty-
4743: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että
4744: vastaus >>jaa>> taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen.
4745: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
4746: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi
4747: ja vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä,
4748: vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitetta,-
4749: koon se julkisesti ja nimenhuudolla.
4750: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
4751: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
4752: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
4753: pia, tapahtukoot (poist.) suhteellista vaalitapaa noudatta-
4754: malla, jos neljännes Paaliin osaaottaPista sitä Paatii.
4755: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaali-
4756: tapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen
4757: äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee
4758: arpa.
4759: Maalaiskuntain kunnallislaki. 51
4760:
4761:
4762: 26 §.
4763: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
4764: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
4765: tuvat tasan. eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
4766: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
4767: Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
4768: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
4769: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä.;.
4770: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten~
4771: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
4772: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
4773: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
4774: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
4775: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
4776: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
4777: puheenjohtaja päätöksen.
4778:
4779: 27 §.
4780: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
4781: heenjohtaja tai hänen johdollansa valtuuston sitä var-
4782: ten valitsema henkilö.
4783: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava
4784: heti; muuten antakoon valtuusto (poist.) vähintään kahden
4785: aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytä-
4786: kirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.
4787: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
4788: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
4789: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
4790: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
4791: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
4792: tuuston kokoukseen.
4793: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja (poist.) sekä
4794: vähintään kaksi valtuutettua. Jos muu kuin puheen-
4795: johtaja on tehnyt pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
4796: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
4797: .52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4798:
4799: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
4800: luettava.
4801: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
4802: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
4803: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää-
4804: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
4805: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
4806: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
4807: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
4808: 28 §.
4809: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
4810: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
4811: doksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä
4812: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
4813: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, j ol-
4814: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
4815: 29 §.
4816: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
4817: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
4818: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
4819: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
4820: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
4821: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
4822: töönpanemista kieltää.
4823: 30 §.
4824: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
4825: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
4826: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
4827: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
4828: minen on.
4829: 31 §.
4830: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval-
4831: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja
4832: Maalaiskuntain kunnallislaki. 5.3.
4833:
4834:
4835: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohden nouda-
4836: tettava, mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätök-
4837: sistä tässä laissa on säädetty.
4838:
4839:
4840: III LUKU.
4841: Kuntain edustajain kokouksista.
4842:
4843: 32 §.
4844: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
4845: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu-
4846: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat kuntain
4847: edustajain kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla,
4848: nimittäin:
4849: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
4850: niiden osille;
4851: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
4852: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
4853: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain edus-
4854: tajain kokoukseen lausunnon antamista varten.
4855:
4856: 33 §.
4857: Kuntain edustajain kokous pidetään (poist.) paikassa
4858: ja (poist.) .aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
4859: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
4860: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
4861:
4862: 34 §.
4863: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vä-
4864: hintään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta-
4865: Jam kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
4866: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin
4867: monta, että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston
4868: jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole ja-
4869: ollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yhdellä.
4870: 54 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4871:
4872: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
4873: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää-
4874: rästä.
4875: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
4876: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
4877: Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
4878: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
4879: olkoon tällainen kysymys ratkaistava kuntain lisättyjen
4880: edustajain kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen valitsevat
4881: kunkin kunnan lisätyt valtuustot kaksi kertaa niin
4882: monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2 momen-
4883: tissa on säädetty.
4884:
4885: 35 §.
4886: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
4887: valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava
4888: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
4889: rissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä
4890: pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina (poist.).
4891:
4892: 36 §.
4893: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
4894: ilman laillista estettä jää kuntai.n edustajain kokouk-
4895: seen tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan,
4896: jota hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä
4897: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
4898: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
4899: varaedustajaa ·kokoukseen, taikka jos edustaja ilman lail-
4900: lista syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakottamisesta
4901: päättää sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on
4902: maksettava.
4903:
4904: 37 §.
4905: Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun
4906: vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista
4907: on tullut saapuville.
4908: Maalaiskuntain kunnallislaki. 55
4909:
4910:
4911: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
4912: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
4913: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
4914: taan valitsevat.
4915: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
4916: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
4917: äänestäminen luvallista. Jos äänet j akautullat tasan eri
4918: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
4919: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
4920: arpa ratkaiskoon (poist. ).
4921: Asioissa, jotka 34 §:n 4 momentin mukaan ovat
4922: kuntain lisättyjen edustajain kokouksessa käsiteltävät,
4923: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol-
4924: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
4925:
4926: 38 §.
4927: Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouk-
4928: sessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
4929: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
4930: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
4931: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
4932: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
4933: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
4934: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
4935: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
4936:
4937: 39 §.
4938: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
4939: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
4940: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
4941: tuuston puheenjohtajan toimesta lliillyttelemättä julki-
4942: pantallaksi 19 § :ssä säädetyllä tallalla.
4943:
4944: 40 §.
4945: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy-
4946: täntöön, niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
4947: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4948:
4949: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
4950: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat,
4951: että ne määräajaksi jättävät eri henkilön toimeksi
4952: pöytäkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouk-
4953: sista aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu.
4954:
4955: 41 §.
4956: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
4957: hän edustaa.
4958: Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat kus-
4959: tannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
4960:
4961: 42 §.
4962: Jos kuvernööri vaatii kuntain edustajain kokouk-
4963: selta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
4964: kouksen pitämisen (poist.) ajan ja paikan ja antakoon
4965: siitä kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennä-
4966: tetään siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
4967:
4968: 43 §.
4969: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh-
4970: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa
4971: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
4972: hen kuuluvista asianhaaroista.
4973:
4974:
4975: IV LUKU.
4976:
4977: KunnaI 1i s 1a u t a kunnasta.
4978:
4979: 44 §.
4980: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
4981: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
4982: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
4983: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
4984: Maalaiskuntain kunnallislaki. 57'
4985:
4986:
4987: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
4988: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
4989: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
4990: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
4991: (poist.) lautakunnan jonkun jäsenen PalPonnan alainen ..
4992:
4993: 45 §.
4994: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
4995: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
4996: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
4997: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
4998: taa koskevista asioista.
4999:
5000: 46 §.
5001: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
5002: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
5003: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
5004: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
5005:
5006: 47 §.
5007: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
5008: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
5009: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
5010: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
5011: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
5012: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
5013: dattaa, mitä niistä erikseen säädetään.
5014: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
5015: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
5016: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
5017: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
5018: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
5019: pitoa.
5020: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
5021: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
5022: 58 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5023:
5024: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heistä (poist.) huolta
5025: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
5026: dollista, tarpeenmukaista opetusta.
5027:
5028: 48 §.
5029:
5030: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
5031: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
5032: on erikseen säädetty.
5033:
5034: 49 §.
5035:
5036: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
5037: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
5038: jestystä kunnan alueella ja estää ilki~altaa ja yleisen lain
5039: tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
5040: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
5041: jotka 56 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
5042: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
5043: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
5044: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
5045: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
5046: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
5047: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
5048: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä ilki~altaa tahi
5049: epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
5050:
5051: 50 §.
5052:
5053: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
5054: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
5055: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
5056: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
5057: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
5058: sena tilastollisten tietoj()n kokoamisessa niiden määräys-
5059: ten ja kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lauta-
5060: kunnalle ovat antaneet tahi vasta antavat.
5061: :Maalaiskuntain kunnallislaki. 59
5062:
5063:
5064: 51 §.
5065: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
5066: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
5067: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
5068: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
5069: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
5070: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
5071: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
5072: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
5073: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja
5074: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
5075: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi-
5076: detaan ja käytetään.
5077:
5078: 52 §.
5079: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
5080: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
5081: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa
5082: tai asetuksessa ole toisin säädetty.
5083: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
5084: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
5085: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu-
5086: vussa.
5087: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
5088: <Olosta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
5089: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
5090: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
5091:
5092: 53 §.
5093: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
5094: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
5095: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
5096: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen
5097: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15
5098: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa viimeksi
5099: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5100:
5101: kuluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka ovat
5102: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
5103:
5104: 54 §.
5105: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 §:ssä maini-
5106: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
5107: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
5108: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
5109: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
5110: muuten voida saada aikaan.
5111:
5112: 55 §.
5113: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa--
5114: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
5115: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, (poist.) valtuuston
5116: tarkemman määräyksen mukaan.
5117:
5118: 56 §.
5119: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
5120: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas-
5121: tonhoitajan sekä katsastajoita ja muita sellaisia henki-
5122: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har-
5123: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
5124: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
5125: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallis-
5126: lautakunta kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta
5127: olkoon velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan
5128: valtuustonkokouksen harkittavaksi.
5129: 57 §.
5130: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
5131: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
5132: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
5133: kunnan vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi ker-
5134: rallaan. Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä
5135: varajäseniä.
5136: Maalaiskuntain kunnallislaki. 61
5137:
5138: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes,
5139: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla (poist.) ja sitten vuo-
5140: roonsa.
5141: 58 §.
5142: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai
5143: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislauta-
5144: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun halli-
5145: tuskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi-
5146: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään
5147: 57 §:ssä mainittuun toimeen.
5148: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
5149: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn
5150: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu-
5151: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
5152: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
5153: -voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
5154: nassa.
5155:
5156: 59 §.
5157: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
5158: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
5159: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
5160: lautakunnasta.
5161: 60 §.
5162: Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja
5163: varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöö-
5164: rille kirjallisen ilmoituksen.
5165:
5166: 61 §.
5167: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
5168: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa-
5169: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
5170: lua koskevista asioista keskustelemassa, mutta ei päät-
5171: tämässä. ellei hän ole lautakunnan jäsen.
5172: 62 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5173:
5174: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
5175: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
5176: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
5177: hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä
5178: muualla on säädetty.
5179:
5180: 62 §.
5181: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
5182: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
5183: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
5184: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
5185: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja (poist.) lauta-
5186: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
5187:
5188: 63 §.
5189: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi
5190: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
5191: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
5192: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
5193: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
5194: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
5195: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen
5196: kokoukseen.
5197:
5198: 64 §.
5199: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
5200: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahj
5201: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin
5202: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
5203: järjestykseen, on soveltuviltakohdin noudatettava, mitä 22,
5204: 24 ja 26 (poist.) §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa kunnanval-
5205: tuustosta on säädetty.
5206: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
5207: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
5208: Maalaiskuntain kunnallislaki. 63
5209:
5210:
5211: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
5212: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
5213: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
5214: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sää-
5215: detyllä ta(Jalla (poist. ).
5216:
5217:
5218: 65 §.
5219:
5220: Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjoh-
5221: taja pöytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
5222: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
5223: kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäi(Jäkirjat ja luettelot anta-
5224: mistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osote-
5225: tut kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy
5226: säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii
5227: niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen
5228: palkkion, jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten mää-
5229: rää. (Poist.)
5230:
5231:
5232: 66 §.
5233:
5234: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii-
5235: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
5236: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa
5237: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
5238: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
5239:
5240:
5241: 67 §.
5242:
5243: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
5244: tojen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
5245: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
5246: ttJ.ysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
5247: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
5248: <64 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5249:
5250: 68 §.
5251: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
5252: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
5253: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
5254:
5255: 69 §.
5256: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvol-
5257: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
5258: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
5259: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
5260: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
5261: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
5262: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
5263: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
5264: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
5265: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden mar-
5266: kan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä
5267: tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lauta-
5268: kunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän
5269: sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
5270: kunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen nou-
5271: tamiseen (poist.).
5272:
5273:
5274: V LUKU.
5275:
5276: K unnallisveroista, niiden kantamisesta ja
5277: tilityksestä.
5278:
5279: 70 §.
5280: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
5281: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on
5282: {poist.) kansalaisoikeudesta huolimatta
5283: (poist.) jokainen, jolla kunnassa on asunto ja koti-
5284: paikka, sekä sitä paitsi
5285: Maalaiskuntain kunnallislaki. 65
5286:
5287:
5288: (poist.) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa,
5289: siellä omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta
5290: kiinteätä omaisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa,
5291: liikettä tai ammattia,
5292: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
5293: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
5294: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
5295: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
5296: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
5297: Kunnanvaltuusto määrää vähintään kolmen ja enin-
5298: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa
5299: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea-
5300: sataa markkaa pienempi eikä ~iittäsataa markkaa suu-
5301: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
5302: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
5303: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi-
5304: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuo-
5305: rempia lapsia,
5306: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei
5307: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa
5308: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli;
5309: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa,
5310: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
5311: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam-
5312: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo-
5313: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja
5314: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark-
5315: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
5316: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen
5317: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa
5318: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata
5319: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse-
5320: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman
5321: kunnassa verotettavan tulomäärän.
5322: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 5
5323: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2
5324:
5325: 71 §.
5326: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
5327: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 §:ssä mai-
5328: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
5329: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
5330: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
5331: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten
5332: on säädetty.
5333:
5334: 72 §.
5335: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen
5336: seuraavan vuoden helmikuun loppua ja toimittaa sen
5337: taksoituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tar-
5338: peellisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
5339: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla
5340: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei-
5341: nonharjoittajia ja muita kunnar1 jäseniä.
5342:
5343:
5344: 73 §.
5345: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja
5346: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle vero~el~olli
5347: sen (poist.) saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
5348: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
5349: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
5350: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muis-
5351: ta varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
5352: niinkuin 70 §:ssä sanotaan. Jos ~erovel~ollisella kolmen
5353: lähinnä edellisen ~uoden kuluessa on ollut ~erotetta~a tulo-
5354: erä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai ar~ioitu, otettakoon
5355: sekin ~eroäyrejä pantaessa huomioon.
5356: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mukaan,
5357: ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannat-
5358: tavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
5359: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
5360: Maalaiskuntain kunnallislaki. 67
5361:
5362:
5363: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta
5364: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
5365: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
5366: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
5367: sakkoa, niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
5368: Jokaisen kunnalle rerorelrollisen, jota edellisen ruoden
5369: taksoituksessa on rerotettu rähintään tuhannen markan tu-
5370: loista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle antaa
5371: kunnallislautakunnan sitä rarten ralmistamain kaarakkei-
5372: den mukaan tehty ilmoitus tuloistansa rerotettaralta ruodelta.
5373: Kunnanraltuustolla on kuitenkin oikeus, samalla kertaa ja
5374: yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 §:n mukaan määrää sen
5375: tulomäärän, joka rastaa yhtä reroäyriä, ulottaa mainittu
5376: ilmoitusrelrollisuus sellaisiinkin rerorelrollisiin, joita edelli-
5377: sen ruoden taksoituksessa on rerotettu tuhatta markkaa pie-
5378: nemmistä tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee, menettä-
5379: köön ralitusoikeutensa, mikäli taksoitetun tulon määrään
5380: tulee, ellei roi näyttää laillista ilmoittamisen estettä.
5381: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
5382: räksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
5383: taksoituksesta ralitetaan, niille riranomaisille, joiden tutkit- ~
5384: ta(Ja ralitus on. Jos rerorelrollinen sitä raatii, tulee taksoi-
5385: tuslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoituksen
5386: tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimitettaraksi
5387: lautakunnan sitä rarten ralitun jäsenen arulla; eikä sellai-
5388: sessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalautakunnalle
5389: antaa lähempää selritystä ilmoituksen sisällöstä kuin tak-
5390: soittamisen toimittamista rarten rälttämättömästi on tarpeen.
5391:
5392: 74 §.
5393: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
5394: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
5395: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
5396: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
5397: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
5398: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden ynnä
5399: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5400:
5401: muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuo-
5402: tuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työpai-
5403: kat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle mene-
5404: vät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja laatuisia tahansa.
5405: Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn fJelan korkoa,
5406: eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myöskään
5407: veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin
5408: on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään
5409: varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
5410: mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
5411: sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on
5412: kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin
5413: ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän
5414: osinkona on saanut osake- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka
5415: .sille yhtiölle olisikin 70 §:n mukaan pantu kunnallisveroa.
5416: Kuitenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi
5417: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan yle-
5418: nevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
5419: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
5420: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
5421: tävänä omat tai aviopuolisoosa ijäkkäät työkyvyttömät
5422: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
5423: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
5424: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
5425: hänet kokonaan veroa maksamasta.
5426: Jos kiinteistöstä, eliokeinosta tahi liikkeestä sääs-
5427: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
5428: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota
5429: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei
5430: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
5431: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
5432: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
5433: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
5434: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
5435: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
5436: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
5437: Maalaiskuntain kunnallislaki. 69
5438:
5439:
5440: 75 §.
5441:
5442: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
5443: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
5444: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
5445: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineeltä sekä se
5446: veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veron-
5447: alainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään
5448: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten
5449: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek-
5450: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant-
5451: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
5452: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
5453: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliinpan-
5454: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka
5455: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan.
5456: tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääniluku,
5457: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
5458: teella.
5459:
5460: 76 §.
5461:
5462: Sittenkun taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
5463: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
5464: tulee 19 §:ssä säädetyllä ta"alla antaa tiedoksi, missä
5465: paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä tarkastaa nel-
5466: jäntoista päivän kuluessa ilmoittamisesta.
5467: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoi-
5468: tukseen tyytymättömällä oikeus (poist.) joko kirjalli-
5469: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
5470: sensa tutkijalautakunnalle, mikäli ne lwske()at häntä itseään
5471: kohdannutta taksoitusta. Tutkijalautakunnan tulee ottaa
5472: tarkoin tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia
5473: on tehty, ja muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asian-
5474: haarat sekä asiassa ilmitulleen selvityksen perusteella an-
5475: taa muistutusten johdosta päätöksensä.
5476: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5477:
5478: 77 §.
5479: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
5480: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
5481: len lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
5482: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
5483: semia edustajia.
5484: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
5485: noudatettava mitä 72 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
5486: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan
5487: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, josta ilmoitetaan
5488: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää-
5489: detty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on
5490: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä,
5491: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin
5492: tutkijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä rangaistus
5493: on esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä
5494: olkoon voimassa mitä 73 §:ssä on taksoituslautakunnasta
5495: säädetty.
5496: 78 §.
5497: Kunnallislautakunnan tulee joka.vuodeksi tehdä me-
5498: no- ja tuloarvio.
5499: Menoarvioon pannaan:
5500: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
5501: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
5502: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
5503: suoritettavat samana vuonna;
5504: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
5505: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
5506: vuonna; ja
5507: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
5508: odottamattomiin tarpeisiin.
5509: Tuloarvioon pannaan:
5510: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
5511: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
5512: tulevana vuonna kannettavat;
5513: Maalaiskuntain kunnallislaki. 71
5514:
5515:
5516: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
5517: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
5518: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä eh-
5519: dotus, miten se on hankittava.
5520: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
5521: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten,
5522: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
5523: nallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi niistä
5524: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuuluvat.
5525:
5526: 79 §.
5527: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
5528: että ne voidaan esittää kunnanvaltuuston tarkastetta-
5529: viksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouksessa,
5530: ja olkoot ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa sitä
5531: ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa.
5532: Sittenkun tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
5533: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat
5534: arviot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun-
5535: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät
5536: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
5537: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitus-
5538: luettelon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluet-
5539: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta-
5540: vaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava niiden
5541: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
5542: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
5543: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
5544: äyrien kesken.
5545: 80 §.
5546: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
5547: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
5548: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
5549: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
5550: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin
5551: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5552:
5553: 71 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
5554: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit,
5555: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
5556: häneltä taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon tarpeelli-
5557: sen silmälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla
5558: eri sarekkeet maksujen ja rästien merkitsemistä varten.
5559:
5560: 81 §.
5561: Maksunpano- ja kantoluettelo on, ilmoitettua, (poist.)
5562: pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä, kuten
5563: 76 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
5564: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
5565: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
5566: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
5567: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
5568: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
5569: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
5570: sessa käsiteltäväksi.
5571:
5572: 82 §.
5573: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
5574: tukset maksunpano-ja kantoluetteloa vastaan 81 §:ssä on
5575: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
5576: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
5577: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja 19 §:ssä
5578: säädetyllä tafJalla ilmoitettuihin paikkoihin verotettujen
5579: saataviksi.
5580: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
5581: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
5582: tävä veronkanto, josta on ilmoitettava neljätoista päivää
5583: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
5584: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
5585:
5586: 83 §.
5587: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
5588: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
5589: Maalaiskuntain kunnallislaki. 73
5590:
5591: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
5592: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
5593: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
5594: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
5595: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
5596: nassa vm e1.
5597: 84 §.
5598: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
5599: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
5600: luetteloa tahi maksunpano- fa kantoluetteloa vastaan
5601: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
5602: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
5603: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa
5604: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
5605: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
5606: vollinen veronkannassa suorittamaan hänen maksetta-
5607: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
5608: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin
5609: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
5610: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun-
5611: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
5612:
5613: 85 §.
5614: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei
5615: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
5616: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa
5617: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
5618: sestä paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee lailli-
5619: sessa järjestyksessä koota maksamatta olevat verot ja
5620: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
5621:
5622: 86 .§.
5623: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
5624: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
5625: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
5626: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5627:
5628: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
5629: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
5630: helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53
5631: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
5632: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
5633: olleet heidän huostassansa. Nämä kertomukset ja tilit
5634: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
5635: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
5636: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
5637: vuoden maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
5638: johtajalle annettava.
5639:
5640: 87 §.
5641: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
5642: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista,
5643: kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä
5644: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas-
5645: tajaa.
5646: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
5647: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
5648: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainituista on
5649: säädetty.
5650: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa,
5651: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
5652: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
5653: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
5654: taja hänen sijaansa.
5655:
5656: 88 §.
5657: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
5658: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 §:ssä mai-
5659: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
5660: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
5661: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
5662: Maalaiskuntain. kunnallislaki. 75
5663:
5664: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
5665: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä
5666: tac;alla ilmoitettuansa, pitää tilit, ja tarkastuskertomus
5667: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka ohessa
5668: hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistutusten
5669: johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilintekijöiltä.
5670: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
5671: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
5672: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
5673: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
5674: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
5675: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
5676: suudesta tehtyjen, 51 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
5677: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
5678: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
5679: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
5680: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
5681: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee
5682: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa
5683: siitä muistutus.
5684: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
5685: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri-
5686: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
5687: sessä tapauksessa tahi jos ,muistutusta ei ole tehty tai ei
5688: tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa taikka tehtyä muistu-
5689: tusta ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vas-
5690: tuunvapauden heidän hallinnostansa.
5691:
5692: 89 §.
5693: Jos vähintään neljännes kunnanvaltuutetuista tahi
5694: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
5695: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettu-
5696: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
5697: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
5698: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
5699: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
5700: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5701:
5702: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
5703: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
5704: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta-
5705: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle,
5706: älköön kunnanvaltuusto antako 88 §:ssä mainittua vas-
5707: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijain lausunto tarkas-
5708: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty.
5709: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
5710: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
5711: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
5712: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
5713: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista (poist.).
5714: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
5715: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
5716: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
5717: suurempia virheitä tai epäkohtia, (poist.) mutta muissa
5718: tapauksissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
5719:
5720:
5721: 90 §.
5722:
5723: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnan-
5724: valtuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilirelrollinen halli-
5725: tuskunta yhtä monta, joko kunnan omistajäsenistä taikka
5726: muista luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tilioel-
5727: rollinen hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa täyt-
5728: tämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
5729: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
5730: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
5731: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
5732: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
5733: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa
5734: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he
5735: kaikki valitsevat keskuudestaosa puheenjohtajan. Sovinto-
5736: oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus
5737: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
5738: Malllaiskuntain kunnallislaki. 77
5739:
5740: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
5741: ei saa hakea muutosta.
5742: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
5743: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
5744: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
5745:
5746:
5747:
5748:
5749: VI LUKU.
5750:
5751: Manttaaliinpantua maata ja laitoksia koske-
5752: v a 1 n a s i a i n k ä s i t.t e 1e m i s e s t ä.
5753:
5754: 91 §.
5755:
5756: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsitel-
5757: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
5758: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
5759: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
5760: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
5761: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi,
5762: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
5763: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
5764: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
5765: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa
5766: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
5767: ääniluetteloon merkittäväksi.
5768: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
5769: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
5770: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
5771: maata tai laitoksia hallitsevat.
5772: Äänivaltainen ;aa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
5773: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä
5774: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
5775: edessä ajamaan toisen asiaa.
5776: 78 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5777:
5778: 92 §.
5779: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 91
5780: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
5781: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
5782: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
5783: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
5784: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin
5785: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi
5786: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
5787: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi
5788: äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden ääni-
5789: valtaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta
5790: äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla
5791: äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
5792: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
5793: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
5794: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu-
5795: kaan ovat olleet voimassa.
5796: 93. §.
5797: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
5798: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
5799: valitsevat.
5800: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
5801: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
5802: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
5803: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
5804: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
5805: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
5806: haltijaksi toinen henkilö 75 §:ssä mainittuun ääniluette-
5807: . oon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
5808: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
5809: ja sen todeksi näyttää.
5810: 94 §.
5811: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
5812: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
5813: Maalaiskuntain kunnallislaki. 79
5814:
5815:
5816: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
5817: 91 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
5818: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
5819: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai ase-
5820: tuksien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi
5821: yksityisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valit-
5822: sevat kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja
5823: laitosten haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa
5824: äänestämään, siten että kun manttaaleja on
5825:
5826: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
5827: yli 20, vaan ei yli 30, , 3
5828: "
5829: " 30 " " " 50, " 4 "
5830: " 50 " " " 70, " 5 "
5831: " 70 " " " 100, " 6 "
5832: " 100 " " " 130, " 7 "
5833: " 130 " " " 160, " 8 "
5834: " 160 . . . . . . . . . . . . . . " 9
5835: "
5836: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
5837: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä.
5838: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
5839: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
5840:
5841: 95 §.
5842:
5843: Kokouksen, josta 91 §:ssä säädetään, kutsuu (poist.)
5844: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
5845: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
5846: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
5847: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
5848: niissä johtamaan.
5849: 94 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu (poist.) ja avaa
5850: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
5851: pidetään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
5852: ottajat keskuudestaan valitsevat.
5853: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
5854:
5855: 96 §.
5856: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
5857: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kun-
5858: nanvaltuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on
5859: säädetty.
5860:
5861:
5862: VII LUKU.
5863: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
5864: 97 §.
5865: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
5866: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
5867: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
5868: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
5869: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
5870: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
5871: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
5872: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
5873: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
5874: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
5875: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
5876: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
5877: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
5878: tuun osastoon.
5879:
5880: 98 §.
5881: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista
5882: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
5883: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä
5884: sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta
5885: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
5886: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on
5887: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku-
5888: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt,
5889: 1tlaalaiskuntain kunnallislaki. 81
5890:
5891:
5892: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus (poist.) vahvistuksen
5893: kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosastoon.
5894:
5895:
5896: 99 §.
5897:
5898: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
5899: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
5900: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
5901: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
5902: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
5903: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
5904: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
5905: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
5906: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa
5907: järjestyksessä taikka julkipantu 39 (poist.) ja 64 §:ssä
5908: säädetyllä ta~Jalla, siitä päivästä, jona sellainen julki-
5909: lukeminen (poist.) taikka julkipano on tapahtunut; 2)
5910: jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislautakunnan päätös
5911: koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä 21 §:ssä
5912: mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää
5913: kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitul'; kos-
5914: kee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
5915: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
5916: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
5917:
5918:
5919: 100 §.
5920: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
5921: kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
5922: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
5923: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
5924: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
5925: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
5926: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
5927: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi
5928: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 6
5929: 82 1908. II Vp. - Edusk.untaesitysmiet. N:o 2.
5930:
5931: kuntain edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn vali-
5932: tuksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja
5933: (poist.) asianomaiset edustajat kokoontumaan siihen paik-
5934: kaan ja sinä aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä
5935: antamaan. Sellainen kutsumus on toimiteltaPa julkipa-
5936: nolla eri kunnissa 19 § :ssä säädetyllä taPalla.
5937: Sittekun kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
5938: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
5939: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös
5940: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
5941: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
5942: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
5943: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
5944: on päätös sitten viivyttelemättä esitettävä kunnanval-
5945: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
5946: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
5947: viranomaisen tiedoksi saatettuna.
5948:
5949: 101 §.
5950: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
5951: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
5952: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
5953: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
5954: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
5955: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
5956: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
5957: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
5958: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
5959: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
5960: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
5961: nansakin kumotuksi.
5962:
5963: 102 §.
5964: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
5965: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
5966: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
5967: :M:aalaiskuntain kunnallislaki. 83
5968:
5969:
5970: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
5971: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
5972: loin noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä
5973: on säädetty.
5974:
5975:
5976: VIII LUKU.
5977:
5978: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
5979:
5980: 103 §.
5981: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
5982: sensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka
5983: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais-
5984: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
5985: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta
5986: kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala
5987: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
5988: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
5989: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
5990: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
5991: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis-
5992: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
5993: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
5994: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
5995: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
5996: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
5997: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
5998: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen tak-
5999: Boituksen mukaan.
6000:
6001: 104 §.
6002: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivais-
6003: hoitoasioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
6004: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltä-
6005: 84 1908. ll Vp. - Eduskunta.esitJsmiet. N:o 2.
6006:
6007: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin
6008: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden
6009: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
6010: Tällaiset kokoukset kutsuu (poist.) ja avaa ensi ker-
6011: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka val-
6012: tuusto siihen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka
6013: piirin jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enin-
6014: tään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön
6015: näin valittu puheenjohtaja tästä toimestansa erotko,
6016: ennenkun uusi puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu.
6017: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
6018: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
6019: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
6020: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
6021: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
6022: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
6023: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
6024: ilmoitettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
6025: sitä kannattaa.
6026: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
6027: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
6028:
6029: 105 §.
6030: Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on yh-
6031: teinen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yh-
6032: den seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn
6033: osaa ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
6034: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
6035: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
6036: ratkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
6037: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin, ja päättäkööt siitä,
6038: sittenkun asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
6039: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
6040: tetut erikseen.
6041: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishal-
6042: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen
6043: M:aalaiskuntain kunnallislaki. 85
6044:
6045:
6046: kunnallishallintoon (poist.), on sekin asia lisättyjen val-
6047: tuustojen ratkaistava.
6048: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
6049: ten tapausten varalta on säädetty.
6050:
6051: 106 §.
6052: Jos sen lisäksi, mitä 56 (poist.) ja 82 §:ssä säädetään,
6053: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
6054: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
6055: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
6056: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
6057: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
6058: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
6059:
6060: 107 §.
6061: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
6062: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
6063: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
6064: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
6065: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
6066: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
6067: seuraaj allensa.
6068: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen
6069: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
6070: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
6071: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
6072: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
6073: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
6074: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
6075: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
6076: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
6077: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
6078: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan-
6079: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
6080: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityisille henkilölle,
6081: jota päätös koskee
6082: 86 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6083:
6084: 108 §.
6085: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
6086: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
6087: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
6088: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
6089: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
6090: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
6091:
6092: 109 §.
6093: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
6094: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolasta määrää-
6095: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan,
6096: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 §:ssä on
6097: kunnallisveroista säädetty.
6098: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
6099: sen nojalla annettujen järjestysääntöjen ja määräysten
6100: rikkomisen tähden voipi olla vikapää. tuomitsee yleinen
6101: oikeus.
6102:
6103: 110 §.
6104: Jos joku loukkaa edellämainittujen, kunnallisviran-
6105: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
6106: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
6107: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
6108: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
6109: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
6110: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
6111: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan,
6112:
6113: 111 §.
6114: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
6115: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
6116: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
6117: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
6118: tavattu "arojen hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi
6119: Maalaiskuntain kunnallislaki. 87
6120:
6121: muusta epärehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus
6122: pidättää hänet (poist.) virantoimittamisesta, jonka ohessa
6123: asia on viivyttelemättä jätettä(!ä tuomioistuimen käsiteltä-
6124: väksi ja siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
6125:
6126: 112 §.
6127: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
6128: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
6129: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja
6130: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
6131: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita
6132: lainsäännöksiä.
6133:
6134:
6135: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-.
6136: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu-
6137: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda-
6138: tettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen
6139: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
6140: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi laki
6141: on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemai-
6142: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääse-
6143: vät voimaan.
6144: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
6145: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
6146: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
6147: B.
6148: Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8
6149: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osit-
6150: tain muuttavat asetukset 15 päivältä elokuuta 1883 ja
6151: 15 päivältä joulukuuta 1897, säädetään seuraava
6152:
6153:
6154:
6155: Kaupunkien kunnallislaki.
6156:
6157:
6158: I LUKU.
6159:
6160: Y l e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
6161: 1 §.
6162: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
6163: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
6164: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
6165: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
6166: olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen
6167: viranomaisen käyteltäviä,
6168: (Poist.)
6169:
6170: 2 §.
6171: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
6172: yhteiseen kunnallishallintoon (poist. ). Milloin kuitenkin
6173: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
6174: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
6175: Kaupunkien kunnallislaki. 89
6176:
6177:
6178: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä-
6179: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
6180: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
6181:
6182: 3 §.
6183: Kaupunkikunnan jäsen on (poist.) jokainen, jolla kau-
6184: pungissa taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka;
6185: joka siellä omistaa talon, tontin tahi maata; taikka siellä
6186: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
6187:
6188: 4 §.
6189: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
6190: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
6191: kautta.
6192: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla,
6193: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain
6194: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä
6195: varten valitsee.
6196:
6197: 5 §.
6198: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
6199: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
6200: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
6201: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
6202: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
6203: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
6204: jälempänä mainitaan.
6205: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
6206: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
6207: olevain säännösten mukaan.
6208: Niihin menoihin (poist. ), joita 1 momentissamainittujen
6209: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
6210: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
6211: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu-
6212: kaan.
6213: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6214:
6215: 6 §.
6216: Tämä laki ei mitenkäänmuutaniitäkunnallisiaoikeuk-
6217: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk-
6218: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä jeille-
6219: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota vastoin
6220: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
6221: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
6222: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
6223: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
6224:
6225:
6226: II LUKU.
6227:
6228: K a u p u n g i n v a l t u u s t o s t a.
6229: 7 §.
6230: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
6231: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jonka
6232: väkiluku on
6233:
6234: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, 24
6235: 6,000 10,000, 30
6236: " " 10,000 " " " 20,000, 36
6237: " "
6238: 20,000
6239: " " " 50,000, 42
6240: " " " " "
6241: 50,000 48.
6242: " "
6243: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
6244: vaalilaissa säädetään.
6245: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
6246: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
6247:
6248: 8 §.
6249: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
6250: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin kunnallisessa
6251: vaalil:tissa säädetään.
6252: Kaupunkien kunnallislaki. 91
6253:
6254:
6255: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
6256: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
6257: tettäkö.
6258:
6259: 9 §.
6260: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
6261: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
6262: lopussa kolmannes ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
6263: mannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
6264: on säädetty.
6265: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
6266: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
6267: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
6268: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
6269: eronneelia olisi ollut jälellä.
6270: Lisävaltuutetut valitaan tarpeen tullessa käsittele-
6271: mään ja päättämään tämän lain mukaan heidän ratkais-
6272: ta~iaan asioita, ja pysy~ät toimessa ~uoden loppuun asti.
6273:
6274: 10 §.
6275: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, ja tilintarkas-
6276: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että nai-
6277: sella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaa-
6278: livuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
6279: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
6280: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa;
6281: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
6282: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
6283: apu ole ainoastaan satunnaista;
6284: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten
6285: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
6286: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
6287: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
6288: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
6289: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
6290: laitoksesta pääsi.
6291: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6292:
6293: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
6294: laisluottamusta (poist.) vailla taikka on kelvoton maan
6295: palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan.
6296: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
6297: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
6298: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
6299: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt
6300: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä
6301: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
6302: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
6303: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kun-
6304: nallista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen mak-
6305: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
6306: kunnallisverot, sekä hänen yksikolmatta vuotta täyttänyt
6307: aviopuolisonsa. Tätä oikeutta vailla on kuitenkin se, joka
6308: 2 momentin 2, 5, 6 tai 7 kohdan mukaan ei ole oikeutettu
6309: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan.
6310:
6311: 11 §.
6312: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
6313: tetuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on
6314: jokainen, joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valit-
6315: semaan. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernöö-
6316: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä,
6317: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
6318: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää,
6319: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallitus-
6320: kunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa
6321: tilintekoon v.elvollinen.
6322:
6323: 12 §.
6324: Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-
6325: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
6326: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
6327: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista
6328: Kaupunkien kunnallislaki. 93
6329:
6330:
6331: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel-
6332: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
6333: vaksi.
6334: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
6335: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
6336: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
6337: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
6338: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
6339: valtuusto sinä vuonna on kannettavaksi määrännyt, taikka
6340: jo!'l se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
6341: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet-
6342: tavaksi määrätä.
6343: 13 §.
6344: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
6345: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
6346: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
6347: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
6348: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
6349: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
6350: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
6351: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
6352: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
6353: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
6354: nalliseen verotukseen.
6355: 14 §.
6356: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
6357: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kau-
6358: pungin alueen ulkopuolella taikka (poist.) ole täyttänyt
6359: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edelli-
6360: senä vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna tahi
6361: kaupungin asiain toimeenpanoå ja hallintoa (!arten ase-
6362: tetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu kol-
6363: men seuraavan Puoden kuluessa nauttimaan papautta kau-
6364: punginpaltuutetun ja lisäPaltuutetun toimesta. Jos valittu sel-
6365: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen häft.en sijaansa.
6366: 94 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6367:
6368: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
6369: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
6370: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
6371: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
6372: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
6373: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
6374: toimessa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
6375: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
6376:
6377: 15 §.
6378: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
6379: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
6380: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
6381: vuotena ole ollut samassa toimessa.
6382: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
6383: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuver-
6384: nöörille kirjallisen ilmoituksen.
6385:
6386: 16 §.
6387: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
6388: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
6389: toisin määrää.
6390: 17 §.
6391: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
6392: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele-
6393: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljän-
6394: nes valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
6395: tai maistraatti sitä vaatii.
6396: 18 §.
6397: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
6398: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
6399: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mahdol-
6400: lista myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka
6401: siinä tulevat käsiteltäviksi.
6402: Kaupunkien kunnallislaki. 95
6403:
6404:
6405: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37,
6406: 43 ja 54 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
6407: neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
6408: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
6409: kokouksen edellisenä päivänä.
6410: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
6411: ja rahatoimikamarin puheenjohtajille annettava.
6412: 19 §.
6413: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
6414: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi
6415: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa-
6416: puvilla.
6417: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
6418: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
6419: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
6420: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau-
6421: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheen-
6422: johtaja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Sama
6423: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen
6424: esteen sattuessa, ajoissa on kutsunut varajäsentä kokouk-
6425: seen. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi
6426: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kak-
6427: sinkertainen.
6428: 20 §.
6429: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
6430: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
6431: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
6432: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
6433: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
6434: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
6435: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
6436: vaksi.
6437: 21 §.
6438: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik-
6439: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
6440: 96 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6441:
6442: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset
6443: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
6444: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
6445: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
6446: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
6447:
6448: 22 §.
6449: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
6450: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi,
6451: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa>>
6452: taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
6453: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsi-
6454: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon
6455: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
6456: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
6457: nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
6458: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
6459: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön päätök-
6460: senä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
6461: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
6462: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali-
6463: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä sitä
6464: vaatii (poist.). Jos yksi on valittava tai milloin enem-
6465: mistövaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksin-
6466: kertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan rat-
6467: kaisee arpa.
6468: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
6469: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
6470: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
6471: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
6472: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
6473: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
6474: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
6475: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
6476: tuksen puolesta äänestä.
6477: Kaupunkien kunnallislaki. 97
6478:
6479:
6480: 23 §.
6481: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
6482: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
6483: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
6484: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
6485: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
6486: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
6487: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
6488: vänä.
6489: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
6490: tuna päivänä julkiluettava.
6491: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
6492: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
6493:
6494: 24 §.
6495: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
6496: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
6497: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
6498: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
6499: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
6500: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
6501:
6502: 25 §.
6503: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
6504: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
6505: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
6506: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
6507:
6508: 26 §.
6509: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
6510: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat-
6511: sovat.
6512: 27 §.
6513: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi
6514: havaitsee, (poist.) asettaa erityisiä valiokuntia asioita
6515: valmistamaan.
6516: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 7
6517: 98 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6518:
6519: 28 §.
6520: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston koko-
6521: uksessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa,
6522: toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto-
6523: masti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi
6524: ehkäistä, hajottakoon kokouksen.
6525:
6526: 29 §.
6527: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin-
6528: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja
6529: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin nouda-
6530: tettava, mitä kaupungin valtuuston kokouksista ja pää-
6531: töksistä tässä laissa on säädetty.
6532:
6533:
6534: III LUKU.
6535:
6536: M a i s t r a a t i s t a.
6537:
6538: 30 §.
6539: Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä pitää
6540: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
6541: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
6542: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
6543: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
6544: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
6545: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval-
6546: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
6547: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
6548: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
6549: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään
6550: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
6551: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
6552: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
6553: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
6554: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes-
6555: Kaupunkien kunnallislaki.
6556:
6557: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
6558: raatin päätöksiin.
6559:
6560: 31 §.
6561: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
6562: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
6563:
6564: 32 §.
6565: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
6566: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
6567: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
6568:
6569: 33 §.
6570: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä~
6571: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
6572: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
6573: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
6574: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on sää-
6575: detty.
6576:
6577: 34 §.
6578: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
6579: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
6580: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin erityisesti
6581: asetetun hallituksen hoidettavina.
6582:
6583:
6584: IV LUKU.
6585:
6586: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a.
6587:
6588: 35 §.
6589: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
6590: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
6591: 100 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6592:
6593: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyksessä
6594: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau-
6595: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten annetun
6596: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
6597: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
6598: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on mais-
6599: traatin tai kaupunginrJaltuuston toimesta tehtäfJä sekä, sit-
6600: tenkun kaupunginvaltuusto on sen tarkastanut ja hyväk-
6601: synyt, (poist.) kuvernöörin kautta lähetettäfJä Senaatin
6602: Talousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.
6603: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvis-
6604: tettu ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaiseksi,
6605: sikäli kuin se on sopusoinnussa tässä laissa säädettyjen
6606: perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta,
6607: tehtäköön se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä
6608: uuden ohjesäännön tekemisestä on säädetty.
6609:
6610:
6611: 36 §.
6612:
6613: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
6614: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
6615: soittamalla, on, (poist.) kansalaisoikeudesta huolimatta,
6616: (poist.) jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja koti-
6617: paikka, sekä sitäpaitsi
6618: (poist.) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kau-
6619: pungissa, siellä omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä
6620: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia (poist.),
6621: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä-
6622: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
6623: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
6624: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä,
6625: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
6626: Kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen ja
6627: enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas-
6628: Kaupunkien kunnallislaki. 101
6629:
6630:
6631: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla
6632: kuuttasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suu-
6633: rempi. Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä
6634: kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
6635:
6636: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuo-
6637: situlosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta
6638: nuorempia lapsia,
6639: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa mark-
6640: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusi-
6641: sataa markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulo-
6642: määrän yli;
6643: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa,
6644: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
6645: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
6646: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen
6647: alimman tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja
6648:
6649: c) jos lapsia on kuusi tai usempia, kuusisataa mark-
6650: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
6651: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei
6652: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa
6653: markkaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomää-
6654: rän, ja kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin
6655: suurempi nousematta korkeammalle"'kuin tuhat markkaa
6656: yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän.
6657: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
6658: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
6659: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä (poist.)
6660: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä-
6661: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai-
6662: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk-
6663: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa
6664: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä
6665: eläke-eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa.
6666: 102 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6667:
6668: Henkilöiliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on suo-
6669: ritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
6670: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
6671: teiden mukaan suoritettavat.
6672:
6673: 37 §.
6674: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
6675: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi jou-
6676: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
6677: harjoittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nautti-
6678: vat palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden
6679: joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta, ja tulee kau-
6680: punginvaltuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väki-
6681: luvun mukaan, määrätä taksoituslautakunnan jäsenten
6682: luku.
6683: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
6684: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
6685: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
6686: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
6687: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
6688: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
6689: jonka tehtävistä 40 §:ssä mainitaan.
6690:
6691: 38 §.
6692: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
6693: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
6694: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot, jotka
6695: kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
6696: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
6697: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
6698: tista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa,
6699: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka tulot
6700: merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tämän
6701: nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Jos verovelvollisella
6702: kolmen lähinnä edellisen vuoden kuluessa on ollut vero-
6703: Kaupunkien kunnallislaki. 103
6704:
6705:
6706: tetta\Ja tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai ar-
6707: IJioitu, otettakoon sekin ~Jeroäyrejä pantaessa huomioon.
6708: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
6709: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet
6710: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se
6711: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes-
6712: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lauta-
6713: kunnan jäsenistä olla saapuvilla.
6714: • Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
6715: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaautua
6716: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan; jätettäköön
6717: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut,
6718: , koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi.
6719: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
6720: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
6721: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
6722: tuista.
6723: Jokaisen kaupungille \Jero~Jel()ollisen, jota edellisen \Juo-
6724: den taksoituksessa on ()erotettu ()ähintään kahdentuhannen
6725: markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäse-
6726: nelle antaa rahatoimikamarin sitä ()arten ()almistamain kaa-
6727: IJakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa \Jerotetta()alta
6728: \Juodelta. KaupungiMaltuustolla on kuitenkin oikeus, sa-
6729: malla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 36 §:n mukaan
6730: määrää sen tulomäärän, joka ()astaa yhtä ()eroäyriä, ulottaa
6731: mainittu ilmoitus()el()ollisuus sellaisiinkin ()erMel()ollisiin,
6732: joita edellisen (,JUOden taksoituksessa on IJerotettu kahta-
6733: tuhatta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista
6734: ilmoitusta tee, menettäköön (Jalitusoikeutensa mikäli taksoi-
6735: tetun tulon määrään tulee, ellei ()Oi näyttää olleensa lailli-
6736: sesti estetty ilmoitusta tekemästä.
6737: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
6738: IJäksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
6739: taksoituksesta \Jalitetaan, niille ()iranomaisille, joiden tutkit-
6740: ta(Ja ()alitus on. Jos ()ero\Jel()ollinen sitä ()aatii, tulee taksoi-
6741: tuslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoituksen
6742: 104 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6743:
6744: tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimitetta~aksi
6745: lautakunnan sitä ~arten ~alitunjäsenen a~ulla; eikä sellai-
6746: sessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalautakunnalle
6747: antaa lähempää sel~itystä ilmoituksen sisällöstä kuin tak-
6748: soittamisen toimittamistä ~arten ~älttämättömästi on tarpeen.
6749:
6750: 39 §.
6751:
6752: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
6753: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
6754: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi-arvioi-
6755: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
6756: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
6757: testamentin, sääntöperinnön, löydön, eläkerahan, armo-
6758: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä
6759: tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustan-
6760: nukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle
6761: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä
6762: ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiin-
6763: nitetyn velan korkoa eikä myöskään vero~el~ollisen ja hänen
6764: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto,
6765: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä
6766: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin
6767: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä vero~el
6768: ~ollinen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin,
6769: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sel-
6770: laiseen, eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut
6771: osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin
6772: 36 §:n 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa. Kui-
6773: tenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sään-
6774: töperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää
6775: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
6776: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
6777: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
6778: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttö-
6779: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
6780: Kaupunkien kunnallislaki. 105
6781:
6782:
6783: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
6784: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
6785: hänet kokonaan veroa maksamasta.
6786: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy-
6787: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
6788: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, vero-
6789: tettafJan liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota
6790: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
6791: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
6792: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
6793: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
6794: josta sellaiselle verofJelfJolliselle on pantava veroäyrejä.
6795: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
6796: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
6797:
6798:
6799: 40 §.
6800: Sittenkun taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
6801: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
6802: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
6803: omaiset verofJelfJolliset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
6804: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
6805: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
6806: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon (poist.) sanoma-
6807: lehdissä.
6808: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
6809: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
6810: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
6811: vastaan, mikäli se koskee häntä itseään kohdannutta tak-
6812: soitusta, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet-
6813: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian, sittenkun se on
6814: kirjoihin merkitty, tutkijalautakuntaan, jonka tulee (poist.)
6815: ottaa tarkoin tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuksia
6816: on tehty, ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä
6817: asiassa ilmitulleen selfJityksen perusteella antaa muistu-
6818: tusten johdosta päätöksensä.
6819: 106 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6820:
6821: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
6822: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
6823: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 38 §:ssä
6824: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä pois-
6825: saoJosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama
6826: laki kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
6827: Tutkijalautakunnan päätökset orat julkiluettarat 1 'mo-
6828: mentissa säädetyllä taralla ilmoitettnna päiränä.
6829:
6830: 41 §.
6831: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti:
6832: i:ksi. Tuloja talosta, tontista tai maasta;
6833: 2:ksi. Tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
6834: sekä
6835: 3:ksi Palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita
6836: ei jo ole nimitetty.
6837:
6838: 42 §.
6839: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
6840: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
6841: seen otetaan;
6842: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
6843: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
6844: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
6845: ovat samana vuonna suoritettavat;
6846: 3) ne menot, joita luullaan tarvittavan kunnan
6847: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
6848: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
6849: miin tarpeisiin käytettäväksi.
6850: Tuloarvioon otetaan:
6851: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
6852: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
6853: ovat tulevana vuonna kannettavat;
6854: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
6855: vuonna saavan; sekä
6856: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
6857: ehdotus, miten se on hankittava.
6858: Kaupunkien kunnallislaki. 107
6859:
6860:
6861: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
6862: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
6863: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
6864: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja
6865: tuloista.
6866: 43 §.
6867: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
6868: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidet-
6869: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
6870: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
6871: paikassa. Sanotussa kokouksessa otettakoot keskustel-
6872: tavikRi ja päätettäviksi kysymykset kaikista niistä meno-
6873: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
6874: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
6875: Sittenkun tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
6876: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
6877: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
6878: jonka tulee niihin päätetyt muutokset ja lisäykset tehdä
6879: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
6880: sunpano- ja kantoluettelo.
6881:
6882: 44 §.
6883: ~ Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
6884: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden mak-
6885: settavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta
6886: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä
6887: jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen vero-
6888: äyrien kesken.
6889: 45 §.
6890: Maksunpano-ja kantoluettelossa pitää lueteltaman jo-
6891: kainen vero~Jel~Jollinen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
6892: tusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritettavak-
6893: sensa pantu, sekä niiltä laskettu vero, ja tulee sen muu-
6894: toin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka mais-
6895: traatti antaa. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon
6896: 108 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6897:
6898: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet mak-
6899: sujen ja rästien merkitsemistä varten.
6900: 46 §.
6901: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
6902: veroPelrollinen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
6903: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
6904: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
6905: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
6906: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
6907: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
6908: kunnassa vai ei.
6909: 47 §.
6910: Sittenkun maksunpano- ja kantoluettelo on tehty,
6911: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneelia tai
6912: muussa soveliaassa paikassa nähtävänä, jotta ne kunnan
6913: jäsenet, jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja
6914: ilmoituttakoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla
6915: soveliaalla, valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös
6916: kuulutuksella (poist.) sanomalehdissä.
6917:
6918: 48 §.
6919: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
6920: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
6921: tetty, yhden viikon kuluessasen ajan perästä, joka 47 §:ssä
6922: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
6923: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian-
6924: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten-
6925: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
6926: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
6927: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
6928: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
6929: aikana tehnyt muistutusta ma.ksunpano- ja kantoluette-
6930: loa vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyk-
6931: sessä ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttä-
6932: mään esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
6933: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
6934: Kaupunkien kunnallislaki. 109
6935:
6936:
6937: 49 §.
6938: Sittenkun maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää-
6939: detyssä järjestyksessä on verotettujen nähtävänä pidetty,
6940: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
6941: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
6942: havaitsee.
6943: 50 §.
6944: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
6945: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen ve-
6946: ronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon
6947: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
6948: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille
6949: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
6950: nut siitä kun maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
6951: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
6952: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
6953: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis-
6954: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
6955: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
6956: tujen verojen perimiseksi.
6957:
6958: 51 §.
6959: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
6960: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
6961: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
6962: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta,.
6963: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne
6964: 53 §:ssä mainituille tilintarkastajille ja samalla heille
6965: määrätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa
6966: tarkastuskertomus on annettava.
6967:
6968: 52 §.
6969: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
6970: helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
6971: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
6972: 110 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6973:
6974: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan varojen ylei-
6975: siin tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
6976: tettaviksi.
6977: 53 §.
6978: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
6979: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveli-
6980: aista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
6981: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin-
6982: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
6983: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden,fjoka
6984: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuut-ettu-
6985: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
6986: detty.
6987: Jos tilintarkastaj a kuolee tai laillisen syyn tähden
6988: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
6989: taja hänen sijaansa.
6990: 54 §.
6991: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
6992: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii
6993: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai-
6994: sin, että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
6995: antaa kaupunginvaltuuston tutkittaviksi toukokuun ku-
6996: luessa pidettävässä kokouksessa.
6997: 55 §.
6998: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
6999: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
7000: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
7001: lisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty
7002: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa, tahi
7003: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
7004: vapauden heidän hallinnostansa.
7005: 56 §.
7006: Jos vähintään neljännes kaupunginvaltuutetuista tahi
7007: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
7008: Kaupunkien kunnallislaki. 111
7009:
7010: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutet-
7011: tujen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
7012: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
7013: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
7014: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huoma:uttamatta, määrät-
7015: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
7016: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
7017: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet
7018: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön
7019: valtuusto antako 55 §:ssä mainittua vastuunvapautta,
7020: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä
7021: on valtuustolle esitetty.
7022: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
7023: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
7024: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
7025: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
7026: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista (poist.).
7027: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
7028: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
7029: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
7030: suurempia virheitä tai epäkohtia, (poist.) mutta muissa
7031: tapauksissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
7032:
7033: 57 §.
7034: Joka kolmas kuukausi tarkastakoon yksi maistraatin
7035: jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen valitsemaa
7036: henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon maistraa-
7037: tilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välinkin, jos
7038: tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
7039:
7040: 58 §.
7041: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
7042: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
7043: laista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine huo-
7044: nekaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
7045: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
7046: 112 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7047:
7048: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin
7049: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto sitä
7050: varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen tava-
7051: ran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita
7052: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä
7053: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
7054: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
7055: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
7056: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
7057: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
7058: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
7059: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
7060: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
7061: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
7062: johon syytä on.
7063: 59 §.
7064: Jos jollakin kaupungilla on sellaista maata tai muuta
7065: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
7066: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa, mitä lahjoitus-
7067: kirjassa on säädetty.
7068:
7069:
7070: V LUKU.
7071:
7072: R a astuvan k o k o u k s e s t a.
7073:
7074: 60 §.
7075: Raastur;ankokous pidetään pormestarin-, raatimiehen-
7076: Ja maistraatinsihteerin- r;aaleja r;arten.
7077: Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, pormesta-
7078: nn tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla.
7079:
7080: 61 §.
7081: Vaalioikeus raastur;ankokouksissa on niillä kunnan jäse-
7082: nillä, jotka or;at oikeutetut ottamaan osaa kaupungin r;altuu-
7083: Kaupunkien kunnallislaki. 113
7084:
7085:
7086: tettujen t,Jaaliin; ja on kaikilla t,Jaalioikeutetuilla yhtäläinen
7087: äänioikeus.
7088: Älköön t,Jaalioikeutta t,Jaltamiehen kautta käytettäkö.
7089:
7090: 62 §.
7091: Raastut,Jankokouksen ääniluettelona käytetään kunnalli-
7092: sessa t,Jaalilaissa mainittua t,Jaaliluetteloa.
7093: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan-
7094: tuessa tasan, ratkaisee arpa.
7095:
7096: 63 §.
7097: Kutsumus raastut,Jankokoukseen on t,Jähintään neljä-
7098: toista päit,Jää sitä ennen maistraatin annettat,Ja sekä ilmoitet-
7099: tat,Ja julkipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten jul-
7100: kaisemisesta säädetyllä tat,Jalla. Kutsumus sisältäköön myös-
7101: kin ilmoituksen siitä, mitä tarkoitusta t,Jarten kokous pidetään.
7102:
7103: 64 §.
7104: Ennenkuin raastu\!ankokous päätetään, ilmoittakoon
7105: maistraatti minä päi\!änä ja hetkenä kokouksessa pidetty
7106: pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettat,Jaksi. Tarkistukseen ei
7107: tar\!ita muuta kutsumusta.
7108:
7109:
7110: VI LUKU.
7111: Ali s ta m i se s ta j a v a l i t u k se s ta.
7112: 65 §.
7113: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
7114: maan tullakseHsa, alistettavat Senaatin Talousosaston
7115: tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
7116: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
7117: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
7118: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
7119: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
7120: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.
7121: 114 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7122:
7123: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
7124: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
7125: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
7126: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
7127: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
7128: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
7129: sestä liikkeestä, niinkuin tie~, silta-, satama- ja lauttara-
7130: hoihin y. m.
7131: 66 §.
7132: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
7133: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
7134: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
7135: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
7136: osastoon.
7137: 67 §.
7138: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne paa-
7139: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden,
7140: terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edis-
7141: tämiseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuon-
7142: na erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen mää-
7143: räämistä tai muuttamista.
7144: 68 §.
7145: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
7146: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
7147: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
7148: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
7149: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
7150: kieltoonsa, ja on kaupunginvaltuustolla (poist.) oikeus
7151: vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosas-
7152: toon.
7153: 69 §.
7154: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
7155: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
7156: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
7157: Kaupunkien kunnallislaki. 115
7158:
7159:
7160: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa tahi ettei
7161: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii
7162: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
7163: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
7164: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
7165: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
7166: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
7167: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
7168: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
7169: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
7170: annettiin sekä myös, ennenkun neljätoista päivää on
7171: kulunut siitä kun valitusaika loppui, maistraatille jättää
7172: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
7173: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
7174: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
7175: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
7176: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin.
7177: 70 §.
7178: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
7179: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
7180: tai asetuksen kanssa taikka muuten menee kaupungin-
7181: valtuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri,
7182: jos näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
7183: päätöksen toimeenpanon.
7184: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
7185: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
7186: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
7187: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
7188: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
7189: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
7190: kokonansakin kumotuksi.
7191: 71 §.
7192: Joka ei tyydy tutkijalautakunnan päätökseen, saapi
7193: siihen hakea muutosta kuvernööriin annetulla valituksella
7194: kolmenkymmenen päivän kuluessa julkilukemisesta.
7195: 116 1908. IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7196:
7197: 72 §.
7198: Jos joku tahtoo ralittaa raasturankokouksessa toimite-
7199: tusta raatimiehen- tahi maistraatinsihteerinraalista, t-eh-
7200: köön sen kirjallisella ralituksella, joka riimeistään kolman-
7201: tenakymmenentenä päiränä sen jälkeen kun kokouksessa
7202: pidetty pöytäkirja tarkistettiin, on läänin kurernöörille jätet-
7203: tärä.
7204: V alituksista pormestarinraalista on erikseen säädetty.
7205:
7206: 73 §.
7207: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
7208: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
7209: kolmantenakymmenentenä pa1vana tiedoksisaamisesta,
7210: sitä päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon
7211: siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on
7212: säädetty.
7213: 74 §.
7214: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
7215: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun-
7216: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat
7217: yhteiseen kunnallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jat-
7218: kaa siten määrättyä toimintaansa kunnes ne muutokset,
7219: jotka saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa jär-
7220: jestyksessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
7221: valtuuston asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat
7222: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
7223: alaisina.
7224: 75 §.
7225: Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisävaltuutettuja
7226: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset-
7227: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa.
7228:
7229:
7230: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
7231: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
7232: Kaupunkien kunnallislaki. 117
7233:
7234:
7235: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
7236: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
7237: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
7238: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
7239: uusi laki on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
7240: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi-
7241: tukset pääsevät voimaan.
7242: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker-
7243: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
7244: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
7245: c.
7246: Kunnallinen vaalilaki.
7247:
7248: 1 LUKU.
7249:
7250: Äänestysalueista ja vaaliviranomaisista.
7251:
7252: 1 §.
7253: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
7254: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on alo-
7255: tettava 3 päivänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava
7256: samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä.
7257:
7258: 2 §.
7259: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto
7260: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin
7261: valtiopäiville toimitetta(Jaa edustajain vaalia varten. Tätä
7262: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
7263: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on
7264: saanut lain voiman.
7265:
7266: 3 §.
7267: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas
7268: (Juosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä
7269: (poist.) keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja
7270: ja neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta
7271: Kunnallinen vaalilaki. 119
7272:
7273:
7274: on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestys-
7275: aluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheen-
7276: johtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä, ja kes-
7277: tää heidän toimikautensa kunnes uudet lautakunnat on
7278: valittn.
7279: Jos keskuslautakunnan tahi r;aalilautakunnan puheen-
7280: johtaja, jäsen tai r;arajäsen kuolee tahi poismuuton tai
7281: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa
7282: päättymistä, on täydennysr;aali toimitettar;a.
7283:
7284: 4 §.
7285: Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
7286: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
7287: kunta niin moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on
7288: vähintäänkin kolmannes r;altuutettujen koko lukumäärästä.
7289: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
7290: rallaan niin monta r;altuutettua ja r;arajäsentä kuin kun-
7291: nanr;altuusto kuhunkin r;aalipiiriin kuulur;ain r;aalioikeu-
7292: tettujen lur;un perusteella on määrännyt.
7293: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
7294: yhtenä vaalipiirinä.
7295:
7296:
7297: II LUKU.
7298: Vaaliluettelosta.
7299: 5 §.
7300: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle (poist.) teh-
7301: köön alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaali-
7302: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
7303: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka
7304: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
7305: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jol-
7306: lakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioike-
7307: utta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle.
7308: Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
7309: 120 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7310:
7311: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä
7312: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä
7313: mahdollisesti tapahtuvaan lisävaltuutettujen vaaliin.
7314: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
7315: luettelon kullekin äänestysalueelle (poist. ).
7316: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
7317: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
7318: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
7319: 6 §.
7320: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen
7321: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisella
7322: valvonnalla (poist. ), tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
7323: vassa paikassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava
7324: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista ilmoituksista on
7325: määrätty.
7326: 7 §.
7327: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty
7328: pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta vailla
7329: olevaksi, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen
7330: kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
7331: 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti
7332: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
7333: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet-
7334: teloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati-
7335: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päi-
7336: vänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
7337: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
7338: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
7339: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
7340: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
7341: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään loka-
7342: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
7343: tyksensä.
7344: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vas-
7345: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin
7346: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
7347: Kunnallinen vaalilaki. 121
7348:
7349: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto
7350: on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla val-
7351: tuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
7352: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
7353: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa mar-
7354: raskuun 2 päivänä.
7355: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
7356: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
7357: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
7358: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle ja toimittakoon
7359: lautakunta päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3
7360: momentissa on säädetty. Ku(Jernöörin päätökseen saa ha-
7361: kea muutosta Senaatin Talousosastolta (Jiimeistään kolmen-
7362: kymmenen päi(Jän kuluessa päätöksen antamispäi(Jästä, sitä
7363: päit,Jää kumminkaan lukuunottamatta.
7364: Senaatin Talousosasto toimituttaa ku(Jernöörin kautta
7365: fJaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
7366:
7367:
7368: R §.
7369:
7370: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
7371: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
7372: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
7373: on lainvoimainen.
7374: Jos muutosta on Paadittu, tulee lautakunnan, sitten-
7375: kun sen Paatimuksen johdosta antama päätös on saanut
7376: lain Poiman taikka lopullinen päätös tehtyihin (Jalituksiin
7377: on (Jaalilautakunnalle saapunut, merkitä t,Jaaliluetteloon
7378: mainituista päätöksistä johtut,Jat oikaiszlt, minkä jälkeen
7379: luetteloon on kirjoitetta(Ja todistus, että sitä näin oikaistuna
7380: on (Jaalissa noudatetta(Ja. Ja älköön (Jaalin toimittamista
7381: estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei
7382: lopullista päätöstä (Jaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn paa-
7383: timukseen ole ennen (Jaalipäi(Jää ehditty antaa tai f.!aali-
7384: lautakunnan tietoon saattaa.
7385: 122 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7386:
7387: III LUKU.
7388: V a 1i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä.
7389:
7390: 9 §.
7391: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
7392: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
7393: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
7394: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
7395: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
7396: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
7397: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
7398: joittajia tulee olla vähintään niin monta kuin kunnassa
7399: on valtuutettuja, älköönkä sama henkilö allekirjoittako
7400: useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan.
7401:
7402: 10 §.
7403: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
7404: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
7405: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan,
7406: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa
7407: on valittava valtuutettuja ynnä kolmannes viimemaini-
7408: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi
7409: toimi selvästi mainittava.
7410:
7411: 11 §.
7412: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
7413: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
7414: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello
7415: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia-
7416: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
7417: sessa tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt, joiden
7418: nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat
7419: kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat
7420: sen allekirjoittaneet.
7421: Kunnallinen vaalilaki. 123
7422:
7423:
7424: IV LUKU.
7425:
7426: K esku sl autakunnan valmista vis ta toimen-
7427: p i t e i s t ä v a a l i a v a r t e n s e k ä v a a l i l i p u i s t a.
7428:
7429: 12 §.
7430: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJOin tiedoksi,
7431: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se
7432: tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin
7433: muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty,
7434: sekä julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
7435: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5
7436: ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
7437: 13 §.
7438: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
7439: ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat
7440: jätetyt, ja saattaa nevaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
7441: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
7442: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
7443: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
7444: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
7445: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
7446: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
7447: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
7448: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuk-
7449: sen hylkäämisen.
7450: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
7451: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
7452: on tehnyt.
7453: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
7454: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samal-
7455: la tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
7456: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sel-
7457: laisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaa-
7458: mattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mah-
7459: 124 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7460:
7461: dollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä-
7462: monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsija-
7463: yhdistys on perustettu, on allekirjoittajia.
7464: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
7465: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatet-
7466: tava.
7467: 14 §.
7468: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
7469: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä, kuin ne
7470: ovat jätetyt, kukin varustettuna järjestysumerollaan sekä
7471: erotettuina toisistaan selvillä viivoilla.
7472: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
7473: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
7474: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
7475:
7476: 15 §.
7477: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
7478: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänes-
7479: tysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa,
7480: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
7481:
7482:
7483: V LUKU.
7484: Vaaleista.
7485:
7486: 16 §.
7487: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaali-
7488: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
7489: deksaan illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo
7490: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään
7491: kahden tunnin väliajaksi (poist.) vaalilautakunnan mää-
7492: räyksen mukaan.
7493: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
7494: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
7495: tämästä vaalioikeuttaan.
7496: Kunnallinen vaalilaki. 125
7497:
7498:
7499: 17 §.
7500: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
7501: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
7502: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
7503: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
7504: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
7505: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
7506: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
7507: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
7508: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
7509: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
7510: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin
7511: vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lak-
7512: kautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään,
7513: suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelli-
7514: "3eksi katsoo.
7515: 18 §.
7516: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
7517: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja,. keho-
7518: tuksia julkipantaka tahi valitsijoille jaettako.
7519: 19 §.
7520: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
7521: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
7522: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
7523: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
7524: ovat.
7525: 20 §.
7526: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
7527: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
7528: vaalilipun.
7529: 21 §.
7530: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslis-
7531: tan, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
7532: 126 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7533:
7534: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
7535: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1
7536: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
7537: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
7538: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
7539: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
7540: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
7541: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
7542: kaslistassa.
7543: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
7544: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
7545:
7546: 22 §.
7547:
7548: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
7549: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
7550: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
7551:
7552:
7553: 23 §.
7554:
7555: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
7556: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
7557: vaalioikeuttansa.
7558:
7559: 24 §.
7560: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
7561: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja ~ähintään yh-
7562: den jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun
7563: toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen
7564: sinettien poistamista tarkastaa, että ne o~at ehjät.
7565: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
7566: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
7567: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
7568: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
7569: julistetaan päättyneeksi.
7570: Kunnallinen vaalilaki. 127
7571:
7572: 25 §.
7573:
7574: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
7575: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
7576: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
7577: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
7578: taan käyttäneet.
7579: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
7580: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja
7581: CJähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkeCJat.
7582: Kuoreen kirjoitetaan sitten osoite keskuslautakun-
7583: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
7584:
7585:
7586: 26 §.
7587:
7588: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
7589: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
7590: suhteen kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
7591: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraa-
7592: vana päivänä.
7593:
7594:
7595: 27 §.
7596: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
7597: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
7598: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
7599: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
7600: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
7601: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo-
7602: reen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pan-
7603: naan pöytäkirjaan.
7604: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
7605: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit-
7606: see, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
7607: naan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella
7608: varustettuun kuoreen.
7609: 128 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7610:
7611: 28 §.
7612: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
7613: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol-
7614: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25
7615: §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa
7616: keskuslautakunnalle.
7617:
7618: 29 §.
7619: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
7620: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
7621: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta kuin
7622: kunnanraltuusto on määrännyt raltuutettuja ja rarajäse-
7623: niä yhteensä raalipiiristä ralittaraksi ja käyttäköön hän
7624: tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muu-
7625: toin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin
7626: voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
7627:
7628:
7629: VI LUKU.
7630:
7631: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen
7632: m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
7633:
7634: 30 §.
7635: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
7636: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat
7637: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
7638: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
7639: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
7640: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
7641:
7642: 31 §.
7643: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
7644: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
7645: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
7646: Kunnallinen vaalilaki. 129
7647:
7648:
7649: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
7650: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
7651: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
7652: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
7653: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
7654: määräyksiä sovellettaessa.
7655: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
7656: kuin yhden ehdokaslistan,
7657: tahi (poist.) tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan
7658: muullaiset kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
7659: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
7660: .asiaankuulumattoman merkin,
7661: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
7662: vaalilippua.
7663: tahi jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
7664: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
7665:
7666: 32 §.
7667: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
7668: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
7669: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
7670: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
7671: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
7672:
7673: 33 §.
7674: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
7675: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
7676: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
7677: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
7678: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
7679: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
7680: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
7681: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
7682: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
7683: l'ää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
7684: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 9
7685: 130 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7686:
7687: 34 §.
7688: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalili-
7689: pusta luetaan äänestäjän määräämässä järjestyksessä niin
7690: monta nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33
7691: §:n 3 momentin mukaan erotettu.
7692: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
7693: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
7694: kolmannes, neljännelle neljännes, viidennelle viidennes ja
7695: jokaiselle seuraavalle kuudennes ääntä. Kunkin ehdok-
7696: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
7697: siinä ääniryhmässä.
7698: Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
7699: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääräinsä
7700: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
7701: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
7702: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
7703: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
7704: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
7705: toisen edellä.
7706: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
7707: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
7708: kustakin vaalilipusta.
7709:
7710: 35 §.
7711: Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka nimi
7712: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
7713: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
7714: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
7715: nen lopullinen äänimääränsä.
7716: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
7717: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
7718: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
7719: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
7720: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
7721: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
7722: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
7723: Kunnallinen vaalilaki. 131
7724:
7725:
7726: 36 §.
7727: Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
7728: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
7729: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
7730: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä
7731: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja pois-
7732: tetaan se kaikista muista.
7733:
7734:
7735: 37 §.
7736:
7737: Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
7738: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
7739: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
7740: jestyksessä yhtä monta nimeä kuin poistettujen luku,
7741: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
7742: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaesssa
7743: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
7744: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
7745: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
7746: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
7747: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
7748: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
7749: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
7750: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam-
7751: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
7752: määränsä.
7753: Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan
7754: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
7755: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
7756: määräin suuruuden mukaan.
7757: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momentin
7758: nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puolesta,
7759: ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
7760: nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
7761: 132 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7762:
7763: 38 §.
7764: Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
7765: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
7766: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
7767: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
7768: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
7769: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
7770: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
7771: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
7772: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen,
7773: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
7774: tin nojalla.
7775: Valtuutetuiksi pidetään valittuina, säädettyyn luku-
7776: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
7777: nimisarjan ensimäiset.
7778: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
7779: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
7780: jälellä olevat paikat järjestyksessä ensimäisellä valitse-
7781: matta jääneellä ehdokkaalla kustakin niistä ääniryhmistä,
7782: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
7783: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
7784: osamääriä.
7785:
7786: 39 §.
7787: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän eroi-
7788: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
7789: siitä ääniryhmästä.
7790: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
7791: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
7792: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
7793: äänimäärän.
7794:
7795: 40 §.
7796: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
7797: ryhmästä kolmannes siitä valittujen valtuutettujen lu-
7798: Kunnallinen vaalilaki. 133
7799:
7800:
7801: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
7802: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
7803: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
7804: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta-
7805: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
7806: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
7807:
7808: 41 §.
7809: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitääkaikki vaali-
7810: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
7811: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
7812:
7813: 42 §.
7814: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
7815: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
7816: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
7817: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
7818: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
7819: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
7820: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
7821: siinsa yhdistää.
7822: 43 §.
7823: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
7824: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
7825: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
7826: maan saapuvilla.
7827: 44 §.
7828: Milloin enemmistöPaalitapa on käytännössä, erotetaan
7829: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi ja
7830: sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista Parajäsenet.
7831:
7832: 45 §.
7833: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut-
7834: kin kunnan tiedonannot.
7835: 134 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7836:
7837: VII LUKU.
7838:
7839: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
7840:
7841: 46 §.
7842: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
7843: luopuu, taikka on estetty saapumasta valtuuston kokouk-
7844: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
7845: oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puolesta pois-
7846: tunut tai estetty on valittu.
7847: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan
7848: pienimmän ääniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, jär-
7849: jestyksessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e.
7850:
7851:
7852: 47 §.
7853: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
7854: köön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuus-
7855: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
7856: julkaisupäivästä.
7857:
7858:
7859: 48 §.
7860: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
7861: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin
7862: toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan,
7863: kunnes uusi vaali on toimitettu.
7864:
7865:
7866: 49 §.
7867: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
7868: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
7869: arkipäivä määräpäivänä.
7870: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen
7871: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
7872: Kunnallinen vaalilaki. 135
7873:
7874:
7875: 50§.
7876:
7877: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus-
7878: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
7879: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
7880: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
7881: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
7882: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
7883: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
7884: tyjen määräpäivien väliajoista.
7885:
7886:
7887: 51 §.
7888: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
7889: valitaan samalla kert~a kuin valtuutetut, ja on vaalissa
7890: noudatettava tätä va?lilakia, kui~enkin niin, että valit-
7891: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
7892: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
7893: ja varatarkastajia yhteensä.
7894:
7895:
7896: 52§.
7897:
7898: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
7899: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
7900: heenjohtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muu-
7901: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain
7902: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35
7903: 36, 37, 38, 39, 40 ja 46 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
7904: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
7905:
7906:
7907: 53§.
7908:
7909: Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan
7910: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
7911: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
7912: vaalilautakunnat, jotka pysyllät toimessa kunnes \laltuusto
7913: 136 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7914:
7915: on uudet lautakunnat <,~alinnut. Muutkin tässä laissa val-
7916: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittaa
7917: maistraatti ja kunnallislautakunta.
7918: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
7919: kuin kunnallislaeissa säädetään.
7920: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
7921: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
7922: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
7923: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
7924: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n
7925: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
7926: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
7927: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
7928:
7929: 54§.
7930: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
7931: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
7932: kunta.
7933: D.
7934: Laki taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
7935: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
7936: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttami-
7937: sesta.
7938:
7939: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
7940: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
7941: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:ää säädetään, että mai-
7942: nitut §:t ovat näin kuuluvat:
7943:
7944: 5 §.
7945: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
7946: mainitaan, olkoon noudatettava:
7947: 1) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo-
7948: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
7949: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista
7950: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat;
7951: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys
7952: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh-
7953: dista;
7954: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
7955: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
7956: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
7957: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
7958: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
7959: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
7960: pia pakkolunastuskustannuksia voidaa,n toimeenpanna;
7961: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
7962: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
7963: 138 1908. IT Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7964:
7965: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
7966: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
7967: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
7968: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
7969: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk-
7970: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
7971: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
7972: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
7973: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia,
7974: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle
7975: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
7976: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
7977: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
7978:
7979: 9 §.
7980: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
7981: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka
7982: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit-
7983: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamisek-
7984: si, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohje-
7985: sääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä
7986: päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja 112
7987: §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lauta-
7988: kuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yh-
7989: dyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
7990: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
7991: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain
7992: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa valtuustosta
7993: ja lisätystä valtuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde-
7994: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö
7995: yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi mitä he
7996: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
7997: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
7998: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettaPista tuloista
7999: viimeisen taksoituksen mukaan. ·
8000: Laki taajaväkisten yhdysk. järj. 139
8001:
8002: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-,
8003: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
8004: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
8005: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat
8006: .sellaiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi-
8007: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker-
8008: taa valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston
8009: valitsemisesta on säädetty.
8010:
8011:
8012:
8013: Näiden as1am käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
8014: heenjohtaja Erkko, varapuheenjohtaja Torppa, jäsenet
8015: Halonen, A. R. Hedberg, Hoikka, Anton Huotari, Kirves,
8016: Koskinen, Lehtinen, Riihelä, Sipponen, Stenbäck, Tikka-
8017: nen, Turkia, Wiljakainen ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä
8018: osittain varajäsenet, Aro, Herrala, Kivioja, Kaskinen, Wei-
8019: jola ja Wichmann.
8020:
8021: Heh;ingissä 16 p:nä syyskuuta 1908.
8022: .
8023: VASTALAUSEET
8024: Vastalause I. 143
8025:
8026:
8027:
8028:
8029: 1.
8030:
8031: Käsitellessä tässä mietinnössä esiintyviä lakiehdo-
8032: tuksia on ollut huomattavissa sangen omituinen vastak-
8033: kaisuus valiokunnan enemmistön mielipiteissä. Tämä
8034: enemmistökin on tunnustanut tähänastisissa kunnallis-
8035: laeissamme olevan nykyisiin katsantokantoihin soveltu-
8036: mattomia, jopa jo suorastaan oikeustuntoa loukkaavia
8037: määräyksiä. Sellaista on sanottu olevan varsinkin nykyi-
8038: sessä kunnallisessa äänioikeusjärjestelmässä, mutta vaikka
8039: epäkohtia tunnustetaankin olevan, niin samalla koetetaan
8040: toiselta puolelta ehkäistä uudistusten tulemista perin-
8041: pohjaisiksi ja täysin oikeudenmukaisiksi. Valiokunnan
8042: päätökset määrännyt enemmistö on koettanut kiinteästi
8043: puolustaa monen sellaisen säädöksen pysyttämistä, joiden
8044: on katsottava jo aikansa eläneiksi ja kunnallisen itse-
8045: hallinto-oikeuden periaatteisiin soveltumattomiksi. Tuol-
8046: lainen kaksinainen kanta on sitäkin kummallisempaa, kun
8047: sama valiokunnan enemmistökin on sentään sanonut
8048: haluavansa toteuttaa kunnallisen elämän alalla kansan-
8049: valtaiset periaatteet. Kuitenkin osottavat useat kohdat
8050: käsilläolevissa lakiehdotuksissa kaikkea muuta kuin kan-
8051: sanvaltaisuutta.
8052: Kunnallislakeja uudistettaessa on meidän mieles-
8053: tämme otettava täysi askel, eikä jäätävä puolitiehen,
8054: joka ehdottomasti tapahtuisi, jos valiokunnan ehdotukset
8055: sellaisenaan hyväksyttäisiin. Emme voi luopua siitä
8056: esittämästämme katsantokannasta, että kunnalliselle itse-
8057: hallinnolle on eduksi asettua jyrkästi kansanvaltaiselle
8058: ja kaikkien kansalaisten yhdenmukaiset oikeudet tunnus-
8059: 144 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8060:
8061: tavalle kannalle. Valiokunnan kannan omaksuminen syn-
8062: nyttäisi vaan tyytymättömyyttä kaikissa niissä kansan-
8063: kerroksissa, jotka huomaisivat oikeuttaan loukatuksi ja
8064: siten jäisi edelleenkin vallitsemaan olotila, joka suinkaan
8065: ei olisi yhteiskunnalle hyödyksi.
8066: Esitettyjen lakiehdotusten useitakin määräyksiä tar-
8067: kastellessaan ei voi tulla muuhun kuin siihen tulokseen,
8068: että valiokunnan enemmistö ehdotuksessaan on nojautunut
8069: katsantokantoihin, joita on pidettävä omistavien luokkien
8070: valta-asemaa tukevina, vaikka sitä on koetettukin joilla-
8071: kin tekosyillä peitellä. Sellaista omistavien luokkien
8072: etujen tukemista on havaittavissa ensinnäkin valiokunnan
8073: lakiehdotusten äänioikeusmääräyksissä.
8074: Valiokunta on jättänyt äänioikeudesta osattomiksi
8075: melkoisen joukon väestöä köyhyyden tai joidenkin muiden
8076: syiden perusteella. Sitäpaitsi on vähävaraisilta todelli-
8077: suudessa viety kaikki valta tärkeimmissä kunnallisissa
8078: kysymyksissä, kun lakeihin on otettu määräys lisävaltuus-
8079: tosta, jonka vaaliin saavat ottaa osaa ainoastaan vero-
8080: velvolliset kunnan jäsenet. Tämän kannan hyväksymi-
8081: nen tietäisi sitä, että katsottaisiin henkilöiden kykeneväi-
8082: syyden yhteisiä asioita käsittelemään riippuvan edelleen-
8083: kin siitä, miten kullakin on tuloja. Valiokunta peruste-
8084: luissaan ei ole kyennyt sen puolesta mitään pätevää
8085: esiintuomaan. Paitsi äänioikeuden rajoituksia, olemme
8086: olleet valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä siinäkin,
8087: miten kunnan jäsenten päätäutövalta eräissä asioissa on
8088: sovitettava. Valiokunnan enemmistö on asettunut sille
8089: kannalle, että tärkeimmistä taloudellisista sekä muistakin
8090: kysymyksistä päättäisi lisätty valtuusto. Meidän mie-
8091: lestämme on lisävaltuusto aivan tarpeeton laitos, kun
8092: käytännössä saavutettu kokemuskin puhuu sitä vastaan.
8093: Sen sijaan olisi päätäutövalta tällaisissa asioissa annet-
8094: tava kaikille kuntalaisille siten, että niistä toimitettaisiin
8095: kansanäänestys. Valiokunnan mietinnössä sanotaan, ettei
8096: tämän katsantokannan tueksi ole tuotu päteviä syitä.
8097: Vastalause I. 145
8098:
8099:
8100: Mielestämme on siinä syitä kylliksi, kun äänioikeutetut
8101: saisivat siten välittömästi sanoa mielipiteensä näistä
8102: asioista ja päätös tulisi silloin kuntalaisten enemmistön
8103: tahdon mukainen. Kansanvaltaisuuden periaate kun-
8104: nallisessa elämässä tulisi vasta tällä tavalla täydellisem-
8105: min toteutetuksi.
8106: Verotusuudistus on ollut toinen tärkeä kysymys,
8107: jossa enemmistö ei ole jaksanut vapautua vanhasta kat-
8108: santotavasta. Valiokunta on edelleen asettunut vero-
8109: äyrittäin maksettavan verotuksen kannalle. Allekirjoit-
8110: taneet taas ovat olleet sitä mieltä, että verotusuudistus
8111: on nyt samalla toimeenpantava kuin kunnallislait muu-
8112: tenkin uudistetaan. Valiokunnan enemmistö onkin tun-
8113: nustanut tämän vaatimuksen oikeutetuksi, mutta pidät-
8114: täytynyt uudistuksesta sillä syyllä, että muka nyt ei ole
8115: aikaa siihen ja että ylenevän verotustavan sovelluttamista
8116: oloihimme ei ole riittävästi valmisteltu. Kun tätä asiaa
8117: kaikissa piireissä on jo pitemmän aikaa käsitelty ja aivan
8118: yksityiskohtaisestikin harkittu, ei se ole niin outo, ettei
8119: sitä jo nyt voitaisi ottaa käytäntöön. Jos asiaa olisi
8120: tahdottu jouduttaa, olisi se kyllä ehditty näille valtio-
8121: päiville saada valmiiksi hallituksen taholtakin, mutta
8122: koska sitä ei ole tehty, osottaa se pelkkää haluttomuutta,
8123: ja silloin on Eduskunnan itsensä otettava tässäkin alote.
8124: Esittämällämme verotustavalla on siksi suuret edut puo-
8125: lellaan, ettei luulisi kenenkään oikeutta harrastavansitä
8126: vastustavan.
8127: Kuntien itsenäisestä päättämisvallasta ovat mie}i-
8128: piteemme myös olleet ristiriidassa valiokunnan katsanto-
8129: kannan kanssa, sillä allekirjoittaneiden mielestä ei hallin-
8130: nolliselle vallalle ole jätettävä sekaantumisoikeutta näihin
8131: asioihin. Valiokunta taas on pitänyt useissa tapauksissa
8132: hallintovallan auktoriteetin suuremmassa arvossa kuin
8133: asianomaisten kuntalaisten tahdon. Sen oikeudellisuu-
8134: desta emme ole päässeet valiokunnan enemmistön perus-
8135: teluista vakuutetuiksi.
8136: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 10
8137: 146 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8138:
8139: Koska eduskunnan tulisi sekä muodollisesti että tosi-
8140: asiallisesti edustaa Suomen kansaa, olisi myös luonnollista,
8141: että se tällaisissa suurissa uudistuskysymyksissä, kuin
8142: kunnallisten olojen uudistus on, asettuisi tinkimättömästi
8143: samalle kannalle, jolla se tietää kansan suurimman osan
8144: olevan. Toiselle kannalle asettuminen olisi arveluttava
8145: merkki siitä, että vielä valtiollisen elämän uudistuksen
8146: jälkeenkin tämän kansan laillinen edustuslaitos asettuu
8147: muutamien luokkien etuoikeuksia puoltavalle ja taas
8148: toisten luokkien oikeuksia Vastustavalle kannalle.
8149:
8150: Yksityiskohtaisesti pyydämme Eduskuntaa kiinnit-
8151: tämään huomiota seuraaviin kohtiin maalais- sekä kau-
8152: punkikuntain kunnallislakiehdotuksissa.
8153: 2 §. Kun itsehallintoperiaatetta käytännössä sovellutetaan,
8154: niin täytyy vaatia siihen osallisille täysi valta päättää
8155: asioistaan, joten emme voi katsoa minkään seikan vaati-
8156: van, että useamman kunnan halutessa yhdistyä yhteisen
8157: kunnallishallinnon alaiseksi tai halutessa siitä erota, olisi
8158: se jätettävä kuvernöörin tai hallituksen ratkaistavaksi.
8159: Mielestämme on kunnille jätettävä siinä täysi valta ja
8160: säilytettävä ainoastaan ilmoittamisvelvollisuus.
8161: 4 §. Kansanvaltaiset periaatteet vaativat, että kansa itse
8162: saa määrätä asioistaan. Sen vuoksi on ratkaisuvalta kai-
8163: kissa tärkeämmissä kysymyksissä jätettävä itselleen kan-
8164: salle. Tähän nojaten olemme tahtoneet pykälään ottaa
8165: määräyksen äänestysalueittain toimeenpantarasta kansan-
8166: äänestyksestä. Sen avulla ratkaistavaksi tulisivat eri-
8167: näiset tässä lakiehdotuksessa määrätyt asiat, jotka ovat
8168: tärkeämpiarvoisia. Koska kansanäänestystä menestyk-
8169: sellä käytetään Sveitsin tasavallassa lainsäädännön yhtey-
8170: dessä, voidaan sitä sitäkin paremmalla menestyksellä
8171: käyttää siinä pienemmässä piirissä, jota kunta edustaa ja
8172: niissä jokaiselle hyvin käsitettävissä asioissa,jotka kun-
8173: nassa tulevat kysymykseen. Kun kerran olisi pakko
8174: toimittaa lisävaltuusmiesvaalit näitä asioita varten, niin
8175: Vastalause I. 147
8176:
8177:
8178: samalla vaivallahan voi toimeenpanna kansanäänes-
8179: tyksenkin. Nykyisenä valistuksen aikana ei kansan-
8180: äänestyksen toimeenpaneminen tuottaisi mitään vaaroja,
8181: kuten jotkut ovat pelänneet, vaan päinvastoin olisi omansa
8182: lisäämään yhteisten asiain harrastusta.
8183: Suhteellista vaalitapaa noudattaessa on jo meilläkin 6 § M. k. laki
8184: huomattu, että jos valittavien henkilöiden luku on liian 7 § K. k. laki
8185: pieni, eivät pienemmät ryhmät saa valituksi edustajia
8186: ollenkaan, jonka vuoksi katsomme olevan hyödyksi lisätä
8187: valittavien lukua. Onhan asialle eduksi että valtuustossa
8188: tulevat eri virtaukset edustetuiksi, ja muutenkin on kat-
8189: sottava suurempi luku kunnan asioista päätettäessä olevan
8190: asiain perusteelliselle käsittelylle hyödyksi. Koska edellä
8191: on jo esitetty lisävaltuuston kokonaan hylkäämistä ja
8192: kansanäänestyksen toimeenpanemista, johtuu siitä, että
8193: kaikki määräykset lisävaltuutetuista jäisivät pois.
8194: Lisävaltuutettujen poistamisesta johtuu, että maa-7 § M. k. laki
8195: laiskuntain kunnallislakiehdotuksessa oleva määräys suh- a § K. k. laki
8196: teellisen vaalitavan käytäntöön ottamisesta Lapin kihla-
8197: kunnan kunnissa olisi muutettava niin, että ratkaisu
8198: tapahtuisi kansanäänestyksellä.
8199: Kansanäänestyksen hyväksyminen yhdeksi kunnal- 9 § M. k. laki
8200: Iisen äänioikeuden käyttämisen muodoksi edellyttää, että 10 § K. k. laki
8201: se mainittaisiin tämän §:n 1 momentissa. Äänioikeus-
8202: ikärajaan nähden on valiokunta asettunut sille kannalle,
8203: että äänioikeus olisi myönnettävä vasta 21 vuotta täyttä-
8204: neille. Tämä on mielestämme kunnallisissa asioissa tar-
8205: peettoman korkea ikä, jonka vuoksi ehdotamme ikärajaksi
8206: 20 vuotta. Valiokunnan kantaa on puollettu sillä, että
8207: meillä henkilö tulee muutenkin täysi-ikäiseksi 21 vuotiaana,
8208: mutta meillähän on monia >>laillisen ijän» muotoja. 16
8209: vuotiaana on henkilö jo velvoitettu maksamaan veroja,
8210: 18 vuotiaana saa hän täysin vastata teoistaan. Kun
8211: yhteiskunta asettaa velvollisuuksia, täytyy sen antaa
8212: myös oikeuksia. Määräämällä ikärajan 20 vuodeksi jo
8213: kylliksi estettäisiin kokemattomia pääsemästä vaikutta-
8214: 148 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8215:
8216: maan kunnan asioihin. Äänioikeus voitaisiin myöntää
8217: 20 vuotta täyttäneille sitäkin suuremmalla syyllä, koska
8218: kunnan asiat ovat siksi selvästi käsitettäviä, ettei mitään
8219: pelkoa olisi äänioikeuden väärinkäytöstä. Sitäpaitsi on-
8220: han Sveitsissä 20 vuotiailla valtiollinenkin äänioikeus,
8221: jonka oikein käyttämiseen on katsottava vaadittavan suu-
8222: rempi pätevyys.
8223: Mitä taas äänioikeuden rajoituksiin tulee, niin olemme
8224: sitä mieltä, että ne ovat kaikki poistettavat. Äänioikeu-
8225: den kieltäminen köyhyyden tai rangaistujen rikosten
8226: perusteella on kaikkea siveellistä pohjaa vailla, joten moi-
8227: nen ei saisi tulla edes kysymykseenkään. Merkille pan-
8228: tavaa muuten on, että valiokunta on ryhtynyt näitä
8229: poikkeusmääräyksiä sovittamaan lakiin vielä enemmän
8230: kuin edellisten valtiopäiväin kunnallisvaliokunta. Sel-
8231: laisina lisäyksinä on otettu vaivaisapua nauttivain ja
8232: irtolaistuomion saaneiden äänioikeuden kielto. Tuollai-
8233: nen taaksepäin kulkeminen ei suinkaan ole omansa lisää-
8234: mään kansan tyytyväisyyttä näihin lakiehdotuksiin.
8235: Pykälän viimeinen momentti si!lältää äänioikeuden
8236: riistämisen sangen laajoilta kansalaisjoukoilta köyhyyden
8237: perusteella. Heitä rangaistaan siis äänioikeuden mene-
8238: tyksellä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei heillä ole kyl-
8239: liksi tuloja. Moista ei voi puolustaa mihinkään oikeus-
8240: periaatteeseen nojaten. Kun momentti sitäpaitsi sisältää
8241: lisävaltuustojärjestelmän hyväksymisen, jota emme voi
8242: pitää kunnalliselle elämälle hyödyllisenä, olisi tämä kohta
8243: samoin kuin kaikki äänioikeusrajoitukset pykälästä pois-
8244: tettavat.
8245: 11 § M. k. laki Tämän §:n 1 momentin 5 kohdassa määrätään val-
8246: tuusto käsittelemään asioita >>vaivaishoidosta>>. Tuo sana
8247: kajahtaa korvaan vastenmieliseltä sekä on sitäpaitsi liian
8248: rajoitettu, joten se olisi muutettava ehdottamallamme
8249: tavalla. Koska kunnan toimialan tulee jo nykyisenkin
8250: katsantokannan mukaan käsittää paljon sellaista toi-
8251: mintaa, jota ei §:ssä mainita ja kun on toivottava sen
8252: Vastalause I. 149
8253:
8254: suuntautuminen yhä enemmän köyhempien kansanluok-
8255: kien tilan kohotusta tarkoittaviin toimenpiteisiin, ehdo-
8256: tetaan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi useampia uusia
8257: kohtia, jotka olisivat omiaan edistämään edelläsanottua
8258: tarkoitusta. Kukaan kunnallisten uudistusten harras-
8259: taja ei voine muuta kuin hyväksyä tällaiset välttämättö-
8260: mät lisäykset.
8261: Kun olemme sitä mieltä, että nykyistä kunnallislakien 12 §.
8262: uudistusta tehdessä on myös verotus uudistettava ylenevän
8263: tuloveron pohjalle, niin seuraa siitä, ettei mitään määrättyä
8264: verotusprosentin ylintä rajaa ole laissa mainittava, koska
8265: verotus tulee eri henkilöille erilaiseksi sen mukaan, miten
8266: kullakin on vuosituloja. Pykälän ensimäinen momentti
8267: siis olisi poistettava kokonaan. Toiseen momenttiin olisi
8268: tehtävä sellainen muutos, että siinä mainitut asiat olisivat
8269: määräenemmistöllä ratkaistavat.
8270: Mitä 4 §:n yhteydessä on sanottu kansanäänestyk-13 §.
8271: sestä, niin olisi se sovellutettava tässä §:ssä mainittuihin
8272: asioihin.
8273: Uhkasakot valtuuston hyväksymien sääntöjen rikko-14 § M. k. laki
8274: misesta lienevät joissakin tapauksissa kyllä paikallaan.
8275: Tarpeetonta on kuitenkin sekottaa uhkasakon vahvista-
8276: miseen kuvernööriä. Uskomme valtuuston itsensä voi-
8277: van arvostella, milloin sen on sakko määrättävä.
8278: Valiokunnan ehdottamassa muodossa sisältäisivät 15 § M. k. laki
8279: nämä pykälät niin paljon mahdollisuuksia kieltäytymiseen 14 § K. k.; laltl
8280: kunnallisista luottamustoimista, ettBmme katso sitä eduksi
8281: kunnille. Voisihan olla mahdollista, että tahdottaisiin
8282: pelkästä haluttomuudesta tämän nojalla kieltäytyä näistä
8283: toimista.
8284: Kansanäänestyksen hyväksymisestä seuraisi pykälään 20 § M. k. laki
8285: lisäys, ·että kesäkuussa valittavat vaalilautakunnat toi-
8286: mivat myös kansanäänestyslautakuntina.
8287: Lisävaltuustojärjestelmän hylkäämisestä seuraa maa- 26-31 §M.k.laki
8288: laiskuntain kunnallislakiesityksen 26 §:Iän 2 momentin ja 22·29§K.k.laki
8289: kaupunkien kunnallislakiehdotuksen 22 §:Iän 3:nnen mo-
8290: 150 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8291:
8292:
8293: mentin poistaminen, samoinkuin niiden pykäläin kokonaan
8294: poistaminen, joissa näiden kokousten järjestyksestä pu-
8295: hutaan.
8296: 34 § M. k. laki Pykälän viimeinen momentti valiokunnan lakiehdo-
8297: tuksessa edellyttäisi lisävaltuustojärjestelmää. Koska
8298: sellainen ei ole mielestämme toivottavaa missään muo-
8299: dossa, niin johtuu siitä, että sellaiset ovat poistettavat
8300: kuntain edustajainkin kokouksia koskevista säännöksistä.
8301: Kun kansanäänestys, jota olemme vastaavissa tapauksissa
8302: esittäneet kuntien omassa keskuudessa, voisi ehkä olla
8303: tällaisissa tapauksissa hankala toimeenpanna, ehdotetaan,
8304: että kuntien edustajat saisivat nämäkin asiat ratkaista,
8305: mutta vaadittaisiin päätöksen tekemiseen 2 /s enemmistö.
8306: 37 § M. k. laki Sen johdosta, mitä 34 §:stä on sanottu, on 4 momentti
8307: tästä jätettävä pois.
8308: 57 § M. k. laki Valiokunnan hyväksymä muoto pykälässä johtaa
8309: ilmeisesti siihen, että pienemmät ryhmät eivät koskaan
8310: voisi vaikuttaa valittavien vähälukuisuuden takia kunnal-
8311: lislautakunnan vaaliin. Jos sen sijaan kaikki jäsenet
8312: valittaisiin vuodeksi kerrallaan, niin voisivat nämä pie-
8313: nemmätkin ryhmät vaaliin vaikuttaa.
8314: 61 § M. k. laki :;Ensimäinen momentti on poistettava, koska toinen
8315: momentti kylliksi vakuuttaa läsnäolon kunnallislauta-
8316: kunnan kokouksissa niille virkamiehille, jotka erityisten
8317: asetusten mukaan ovat siihen oikeutetut.
8318: 70 § M. k. laki Valiokunnan enemmistö on verovelvollisuuden ulo-
8319: § 36 K. k. laki tuttanut niinkin pieniin tuloihin, jotka eivät riitä kun-
8320: nollisesti edes välttämättömiin elintarpeisiin, vielä vähem-
8321: min niistä jää veronmaksuun. Valiokunta on kyllä myön-
8322: tävinään verotusuudistuksen tarpeellisuuden, mutta se
8323: uudistus, joka tässä valiokunnan ehdotuksessa näennäi-
8324: sesti ilmenee, ei ole mikään uudistus. Verotettavan tulon
8325: alin raja tämän kautta kyllä kohoaisi maaseudulla 100 mar-
8326: kalla ja kaupungissa 200 markalla niissä kunnissa, joissa
8327: nykyisin noudatetaan alinta sallittua verotusperustetta,
8328: mutta samalla on otettava huomioon se elantosuhteiden
8329: Vastalause I. 151
8330:
8331:
8332: kohoaminen, joka varsinkin viimeisinä aikoina on tapah-
8333: tunut. Se kun lasketaan mukaan, niin ei tämä alimman
8334: verorajan mitätön korotus ole mikään parannus verotusoloi-
8335: himme. Köyhempiä kansanluokkia kohtaa ilmankin kaik-
8336: kein raskain verotus välillisten verojen ynnä kaikenmoisten
8337: henkilömaksujen muodossa, joten on suorastaan kiristystä
8338: asettaa heidän maksettavakseen kunnallisverot jo niin
8339: pieniltä tuloilta kuin valiokunta ehdottaa. V ahokunnan
8340: kanta on sitäkin käsittämättömämpää, kun se kuitenkin
8341: myöntää, että verotusoloissamme on epäkohtia, jotka
8342: tarvitsevat korjausta. Se korjaus ei suinkaan tule tapah-
8343: tumaan valiokunnan ehdottarualla tavalla. Verotet-
8344: tavan alinta tulon rajaa on mielestämme niinhyvin maa-
8345: seudulla kuin kaupungeissakin tuntuvasti korotettava ja
8346: sellaisena soveliaana rajana pitäisimme maaseudulla 600
8347: markan ja kaupungeissa 1,200 markan vuositulot. Koska
8348: eri paikkakuntien olot ovat erilaiset, jättäisimme ylimmän
8349: verovapaan tulon määrämisen sikseen ja antaisimme kun-
8350: nille vapaat kädet määrätä alimman verotettavan tulon
8351: niin korkeaksi kuin kukin kunta itse haluaa.
8352: Mutta vielä tärkeämpi kuin edellä mainittu alimman
8353: verotettavan tulon korottaminen, on kunnallisen verotus-
8354: järjestelmän muuttaminen kokonaan uudelle kannalle.
8355: Mielestämme on jo aika tullut meilläkin asteettain yleneCJän
8356: tuloveron toimeenpanemiseen. Nykyisessä verotuksessa
8357: on vielä monien. muiden epäkohtien lisänä se vääryys,
8358: että veron suuruus ei ole suhteellinen verotetun maksu-
8359: kykyyn, vaan saa pienituloinen maksaa niistä vähistä
8360: tuloistaan suhteellisesti yhtä korkean veron kuin mikä
8361: miljoonantuloilla elelevä pohatta tahansa. Selittämättä-
8362: kin käsittää, mikä huutava epäkohta tässä on. V alia-
8363: kunnan ehdotuksen mukaan tulisi eteenkinpäin pienen
8364: vuositulon nauttija antamaan vähästä tuloerästään kunnan
8365: yhteisiin tarpeisiin yhtä suuren osan kuin suurituloinenkin .
8366: .Suurituloisen omaisuuteen ei äyrien mukaan kannettu
8367: -veromäärä suurtakaan lovea tee, mutta pikkutuloisen
8368: 152 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8369:
8370: kukkarossa se näennäisesti vähäinenkin summa kyllä
8371: tuntuu. Epäkohtaa ei saada poistetuksi, ellei asetuta
8372: lainsäädännössä sille kannalle, että korkeampien tulojen
8373: nauttijat velvoitetaan, tulojensa mukaan, maksamaan
8374: suhteellisesti ylenevän määrän veroja yhteiskunnalle ja
8375: pienituloinen vuorostaan päästetään helpommalla. Se
8376: on ainoa oikea periaate verotukesssa ja sitä on yhä ylei-
8377: semmin alettu kaikkialla noudattaa.
8378: Kummastuttavaa on, ettei valiokunnan enemmistö
8379: ole tahtonut omaksua tätä oikeudenmukaista kantaa,
8380: vaan on halunnut pysyttää entisen äyriverotuksen kaik-
8381: kine haittoineen ja suhteettomine verotusperusteineen
8382: voimassa. Koska lainsätääjän lakiuudistusta luodessaan
8383: on koetettava laki saada niin täydelliseksi ja oikeuden-
8384: mukaiseksi kuin suinkin, ehdotamme verotuspykälille
8385: sellaisen muodon, että niissä tulee suhteellisesti ylenevä
8386: verotus otetuksi käytäntöön.
8387: 73 § M. k. laki Valiokunta on hyväksynyt tulojen ilmoittamisvel-
8388: 38 § K. k. laki vollisuuden, mutta jättänyt kuitenkin uudistuksen puo-
8389: littaiseksi, kun väärin ilmoittamisesta ei ole ilmoituksen-
8390: tekijälle mitään rangaistusta. Pidämme sen vuoksi tar-
8391: peellisena sakkomääräyksen ottamisen lakiin.
8392: 75 § M. k. laki Tämän pykälän 2:nen momentti on poistettava, koska
8393: siinä manttaaliinpannun maan omistajille edellytetään
8394: eri oikeuksia joistakin asioista päätettäessä ja vieläpä
8395: sallitaan ääneasteikko, joka sentään kaikkialla muualla
8396: on hyljätty.
8397: 79 § M. k, laki Ylenevän tuloverotuksen käytäntöön ottamisesta seu-
8398: 44 § K. k. laki raisi, että viittaukset veroäyreihin olisivat poistettavat.
8399: sekä näistä pykälistä että muistakin, joissa se valiokunnan
8400: ehdotuksissa esiintyy.
8401: 89 § M. k. laki Valiokunta on käsittelyn pohjana olevasta esitysehdo-
8402: 56 § K. k. laki tuksesta poistanut säädöksen, että nekin kunnan jäsenet,.
8403: jotka eivät kykene pykälissä mainittuja vakuuksia kulun-
8404: kien suorituksesta antamaan, saisivat tehdä mainitun
8405: ilmoituksen kunnan tilien uuden tarkastuksen toimeen-
8406: Vastalause I. 153
8407:
8408:
8409: panemisesta. Kun tämä oikeus tulisi kiellettäväksi yksin-
8410: omaan köyhyyden perusteella, olisi esitysehdotuksessa
8411: oleva säännös säilytettävä laissa.
8412: Manttaaliinpannun maan omistajain etuoikeuksiin 91-96 §§ M.k.
8413: eräitä asioita päätettäessä ei valiokunta ole ruvennut teke- laki
8414: mään mitään muutoksia, vaan tahtoo säilyttää edelleen
8415: maanomistajille erioikeuksia näitä asioita ratkaistaessa.
8416: On käsittämätöntä, kuinka valiokunta on nykyisenä tasa-
8417: arvon aikana voinut omaisuuden perusteella rakennella
8418: moisia raja-aitoja. Sitäpaitsi on manttaaliinpannun maan
8419: omistajilla nykyisin yhteisenä pyrkimyksenä vapautua
8420: noista heille aikaisemmin asetetuista velvollisuuksista.
8421: Mitä varten sitten olisivat tuollaiset erikoissäännökset
8422: laissa säilytettävät ja äänioikeuskin noissa erikoiskokouk-
8423: sissa vielä manttaalilla mitattava? Ehdotamme koko kuu-
8424: dennen luvun tarpeettomana poistettavaksi.
8425: Kunnallisen itsehallinnon uudistusta toimeenpannessa 97-99 §§ M.k.
8426: o~ samall~ tätä itsehallint~a käsitettävä ni.i~, ~ttä h~lli.t~~- _!;k~§ kk.
8427: 65
8428: VIranomaisten sekaantumista kunnan as101hm VOitaisun laki.
8429: yhä enemmän välttää, ja sen vuoksi ovat pykälät, joissa
8430: tästä puhutaan, muodostettavat sellaisiksi, jotta tarpeeton
8431: sekaantuminen ei voi tulla kysymykseen.
8432: Yhteisestä kunnallishallinnosta erotessa tai sellaiseen 105 § M.k.
8433: laki.
8434: hallintoon yhtyessä on parasta, että kunnat kansanäänes-
8435: tyksellä saavat sellaisen asian ratkaista.
8436: Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme, että
8437:
8438: Eduskunta hyväksyisi maalais- ja kaupun-
8439: kikuntain kunnallislait näin kuuluvina:
8440:
8441:
8442:
8443: Maataiskunlain kunnallislaki.
8444:
8445: 1 §.
8446: Samoinkun valiokunnan mietinnössä.
8447: 154 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8448:
8449: 2 §.
8450: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kunnal-
8451: lishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
8452: kuin seurakunnat siitä sopivat. .T os joku niistä tahtoo
8453: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
8454: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishal-
8455: lintoon, olkoon sekin luvallista, jos kaikkien yhty-
8456: mistä tai eroamisesta haluailain kuntain jäsenten enemmistö
8457: sitä kansanäänestyksessä puoltaa. Tämänlaisesta yhtymi-
8458: sestä tai eroam1:sesta on läänin kuilernöörille tehtäilä kirjalli-
8459: nen ilmoitus, jonka näiden kuntain iJaltuutetut allekirjoitta-
8460: ilat kokouksessa, joka on pidettäilä iliimeistään kolmenkym-
8461: menen päiilän kuluttna siitä päiilästä kuin päätös teh#in·
8462: Ensimmäisen yhteisen iJaltuutettujen kokouksen kutsuu ko-
8463: koon ja määrää kokouspaikan sen kunnan ilaltuuston puheen-
8464: johtaja, jonka puolelta eroamis- tai yhtymiskysymys on pantu
8465: alkuun.
8466: Maa ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
8467: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
8468: yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
8469: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä yh-
8470: teisessä edustajain kokouksessa päättää.
8471: 3 momentti samoinkuin valiokunnan.
8472:
8473: 3 §.
8474: Samoinkuin valiokunnan.
8475:
8476: 4 §.
8477: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
8478: mainsa kunnanvaltuutettujen ja äänestysaluettain toimeen-
8479: pantailan kansanäänestyksen kautta.
8480: 2 momentti samoinkuin valiokunnan.
8481:
8482: 5 §.
8483: Samoinkuin valiokunnan.
8484: Vastalause I. 155
8485:
8486:
8487: 6 §.
8488: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
8489: luku on 1,000 tahi vähemmän, 15, ja kunnassa, jonka väki-
8490: luku on
8491: enemmän kuin 1,000, fJaan ei yli 2,000-21.
8492: 2,000 4,000--24.
8493: " " 4,000 " ,," " 6,000-27.
8494: " " 6,000 " " 8,000--30.
8495: " " 8,000 " " "" 10,000--33.
8496: " " 10,000 ",, " " 12,000-36.
8497: " " 12,000 ",, " 15,000-39.
8498: " " 15,000 " -42.
8499: " "
8500: 2 mom. samoinkuin valiokunnan
8501: 3 mom. poistettava.
8502:
8503: 7 §.
8504: Kunnanvaltuutetut (poist.) valitaan välittömillä ja
8505: suhteellisilla vaaleilla.
8506: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
8507: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä
8508: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
8509: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
8510: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
8511: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia kansanäänes-
8512: tyksellä ratkaistava.
8513: 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan.
8514:
8515: 8 §.
8516: 1. 2. ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan
8517: 4 mom. poistettava.
8518:
8519: 9 §.
8520: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
8521: 156 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8522:
8523: sekä ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella
8524: kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suo-
8525: men kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyt-
8526: tänyt kaksikymmentä ruotta ja joka riimeksi toimitetussa
8527: henkikirjoituksessa on kuntaan hengille kirjoitettu.
8528: 2 ja 3 mom. ovat poistettavat.
8529:
8530: 10 §.
8531: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja (poist.) mui-
8532: hin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka on
8533: oikeutettu niitä valitsemaan.
8534:
8535: 11 §.
8536:
8537: 1 mom. 1, 2, 3, ja 4 kohta samoinkuin valiokunnan.
8538: 5) työttömiksi, työkyryttömiksi ja muutoin turratto-
8539: miksi joutuneitten arustamisesta;
8540: 6) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen
8541: ottamisesta kunnan haltuun;
8542: 7) työttömyysrahastojen perustamisesta;
8543: 8) köyhäin asianajotoimesta;
8544: 9) kunnallisen ammattien tarkastajan asettamisesta;
8545: 10) työnrälitystoimistojen perustamisesta;
8546: 11) työräen asuntoolojen järjestämisestä;
8547: 12) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
8548: 13) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
8549: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
8550: linnosta;
8551: 14) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
8552: tusmakasiinien perustamisesta;
8553: 15) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
8554: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
8555: vista toimenpiteistä;
8556: 16) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise-
8557: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
8558: Vastalause I. 157
8559:
8560: 17) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
8561: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
8562: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
8563: päästön antamisesta;
8564: 18) yhteiseen kuntain edustajain kokoukseen lähe-
8565: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen-
8566: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten
8567: vaalista;
8568: 19) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
8569: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
8570: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li-
8571: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
8572: lintoa varten; sekä
8573: 20) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
8574: yhteiseen toimialaan.
8575: 2, 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan.
8576:
8577:
8578: 12 §.
8579:
8580: 1 mom. poistettava.
8581: Jos kunnanvaltuusto havaitsee syytä olevan ottaa
8582: kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin seuraavan tili-
8583: kauden kuluessa maksettavaksi, niin myös jos samana
8584: vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä suurempi
8585: kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto on sinä
8586: vuonna kannettavaksi määrännyt, olkoon päätös pätefJä,
8587: jos kaksi kolmannesta "altuuston jäsenistä sitä kannattaa.
8588:
8589:
8590: 13 §.
8591:
8592: Kansanäänestys on toimeenpanta()a kysymyksissä, jotka
8593: koskefJat
8594: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
8595: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
8596: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
8597:
8598:
8599: •
8600: 158 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8601:
8602: sekä sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi
8603: sen oikeuden muuttamista tahi supistamisa, mikä kun-
8604: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
8605: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti vaik-
8606: kuttaa kunnalliseen verotukseen.
8607: Missä muissa tapauksissa kansanäänestys on toimeen-
8608: pantapa säädetään 2, 7 ja 98 §§:ssä.
8609:
8610: 14 §.
8611:
8612: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveel-
8613: lisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter-
8614: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös
8615: oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia
8616: uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
8617: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
8618: kaksikolmannesta valtuuston jäsenistä sitä kannata. Jos
8619: valtuusto katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi,
8620: pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan.
8621: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
8622: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
8623: kunnalliset tiedonannot.
8624:
8625: 15 §.
8626:
8627: Kunnanvaltuutetuksi valittu älköön kieltäytykö siitä
8628: toimesta, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta
8629: tahi kolmena lähinnä edeflisenä vuotena ollut kunnanval-
8630: tuutettuna tai kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai
8631: jäsenenä tahi muun senlaatuisen kunnan asiain toimeen-
8632: panoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan puheen-
8633: johtajana tai (poist.) ellei hänellä ole esteenä kopanlainen
8634: sairaus tai perheolot. Jos fJalittu sellaisesta syystä kieltäy-
8635: tyy, astuu parajäsen hänen sijaansa.
8636: 2 mom. poistettava.
8637:
8638: 16, 17, 18 ja 19 §§. Samoinkuin valiokunnan .
8639:
8640: •
8641: Vastalause 1. 159
8642:
8643:
8644: 20 §.
8645: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
8646: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
8647: ja parahiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin
8648: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
8649: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
8650: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
8651: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
8652: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansan-
8653: äänestystä varten; syyskuussa, iolloin valitaan virkamie-
8654: het niihin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat
8655: avonaisiksi. sekä jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin;
8656: ja marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion
8657: määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
8658:
8659:
8660: 21 ja 22 §§.
8661:
8662: Samoinkuin valiokunnan.
8663:
8664:
8665: 23, 24 ja 25 §§.
8666:
8667: Samoinkuin valiokunnan.
8668:
8669: 26 §.
8670:
8671: 1 mom. samoinkuin valiokunnan.
8672: 2 mom. poistettava.
8673: 3 mom. samoinkuin valiokunnan.
8674:
8675: 27, 28, 29 ja 30 §§.
8676: Samoinkuin valiokunnan.
8677:
8678: 31 §.
8679: On poistettava.
8680: 160 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8681:
8682: 31 ja 32 §§.
8683: Samoinkuin valiokunnan" 32 ja 33 §§.
8684:
8685: 33 § (34 §).
8686: 1, 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan.
8687: Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
8688: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
8689: on päätös päter,Jä, jos kaksikolmannesta kokouksessa läsnä-
8690: o[er,Jista edustajista sitä kannattaa.
8691:
8692: 34 ja 35 §§.
8693: Samoinkuin valiokunnan 35 ja 36 §§.
8694:
8695: 36 §. (37 §).
8696: 1, 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokennan.
8697: 4 mom. poistettava.
8698:
8699: 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 ja 47 §§.
8700: Samoinkuin valiokunnan 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44,
8701: 45, 46, 47 ja 48 §§.
8702:
8703: 48 §. (49 §).
8704: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaist:udessaan
8705: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
8706: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
8707: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
8708: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöilt.ä,
8709: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
8710: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
8711: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
8712: 2 mom. samoinkuin valiokunnan.
8713: 49, 50, 51 ja 52 §§ samoinkuin valiokunnan 50, 51,
8714: 52 ja 53 §§.
8715: Vastalause I. 161
8716:
8717:
8718: 53 §. (54§).
8719: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini-
8720: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
8721: voUisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
8722: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
8723: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
8724: muuten voida saada aikaan.
8725:
8726: 54 ja 55 §§ samoin kuin valiokunnan 55 ja 56 §§.
8727:
8728: 56 §. (57 §).
8729: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
8730: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
8731: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
8732: kunnan vaalikelpoisten joukosta (poist.) fJUodeksi kerral-
8733: laan. Samalla kmtaa valitaan heille tarpeellinen määrä
8734: varajäseniä.
8735: 2 mom. poistettava.
8736:
8737: 57 §. (58 §).
8738: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai
8739: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislauta-
8740: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun haUi-
8741: tuskunnan virka- tai palvelusmies, JOka on velvollinen toi-
8742: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään
8743: 56 §:ssä mainittuun toimeen.
8744: 2 ja 3 mom. samoin kuin valiokunnan.
8745:
8746: 58 ja 59 §§ samoina kuin valiokunnan 59 ja 60 §§.
8747:
8748: 60 §. (61 §).
8749: 1 mom. poistettava.
8750: 2 samoinkuin valiokunnan.
8751: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 11
8752: 162 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8753:
8754: 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67 ja 68 §§ samoinkuin valio-
8755: kunnan 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68 ja 69 §§.
8756:
8757: 69 §. (70 §.)
8758: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
8759: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on
8760: kansalaisoikeudesta huolimatta
8761: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
8762: sekä sitä paitsi
8763: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä
8764: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
8765: omaisuutta;
8766: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,
8767: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
8768: nelle taksoituksessa on pantu verotettavia tuloja.
8769: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
8770: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
8771: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
8772: Kunnanvaltuusto määrää vähintään kolmen ja enin-
8773: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka on pidet-
8774: tä"ä alimpana "erotetta,ana tulona, kuitenkin niin, ettei se
8775: saa olla kuuttasataa markkaa pienempi. Tämän määrän
8776: ylimene,istä tuloista "erotetaan kutakin "erMel,ollista, niin-
8777: kuin alempana sanotaan.
8778: Jos tulo nousee 600 markkaan, mutta ei 1,200 markkaan,
8779: on 400 markkaa "erosta "apaa; jos tulo nousee 1,200 mark-
8780: kaan, mutta ei 1,600 markkaan, on 300 markkaa, ja jos
8781: tulo nousee 1,600 markkaan, mutta ei 2,000 markkaan, on
8782: 20() markkaa "erosta "apaa.
8783: Jos tulo nousee 2,000 markkaan, mutta ei yli 2,500
8784: markan, "erotetaan koko tulosummasta.
8785: Tulon noustessa yli 2,500 markan, otetaan 2,500 mar-
8786: kan tulo muuttamattomana, jota,a.stoin
8787: sitä osaa tulosta joka menee yli 2,500 m:kan, mutta ei yli '6,000 m:kan, lisätään 50 prosentilla,
8788: 6,000 10,000 100
8789: " ," " ," " " 10,000 " " " " " " 150
8790: "
8791: " 15,000
8792: " " " 15,000 " ", " " 20,000 " " "
8793: 200 ,.
8794: " " " " " " 20,000 " " " 25,000 " ", 250
8795: " " " " " " 25,000 " " " " 30,000 " "
8796: 300
8797: " " " " " "
8798: 30,000 " " " " 35,000 " " "
8799: " " " " " " 35,000 " " " " 40,000 " "
8800: 350
8801: " ...~
8802: ,
8803: "
8804: "
8805: "
8806: "
8807: "
8808: "
8809: "
8810: "
8811: "
8812: "
8813: "
8814: "
8815: 40,000
8816: 45,000 "
8817: " "
8818: "
8819: " "
8820: 45,000
8821: " " 50,000 "
8822: " "
8823: "
8824: 400
8825: 450
8826: 500 ,"
8827: f...
8828: Cl)
8829:
8830:
8831: " " " " " " " " " " " " !-4
8832: 50,000 60,000 550
8833: " " " " ", " 60,000 " " ", " 70,000 " " "
8834: 600
8835: " " " " ", 70,000 " " " " " "
8836: 80,000 , 650
8837: " " " " "
8838: 80,000 " " " " 90,000 " 700
8839: "
8840: " " " " ," "
8841: 90,000
8842: " " " "
8843: , 100,000 " " 750 "
8844: " " " " " " "
8845: ," ," 100,000 - -"- - "
8846: 800
8847: " " " " " " "
8848: ......
8849: 0>
8850: w
8851: 164 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8852:
8853: kuitenkin niin, että perotetta~;aa summaa missään tapa~lk
8854: sessa ei saa laskea korkeammaksi kuin kahdeksan kertaa
8855: niin suureks1:, kuin PerotettaPan todellinen tulo on.
8856: Määrätessä tämän {j:n mukaan summia, joista Peroa
8857: lasketaan, Mat täysien sataluknjen yli menePät markat
8858: jätettäPät lask,tista pois.
8859: Jos tulot Mat korkotulo ja, korotettakoon Perotettapa
8860: summa 50 prosentilla.
8861:
8862: 70 ja 71 §§ samoinkuin valiokunnan 71 ja 72 §§.
8863:
8864: 72 §. (73 §).
8865: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja
8866: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvol-
8867: lisen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
8868: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
8869: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
8870: nassa asunto ja koti'paikka, palkasta, eläkerahasta tai muis-
8871: ta varoista. Sen nojalla pannaan kunkin verovelvollisen
8872: maksetta.vaksi niin monta prosenttia tuloista, kuin kun-
8873: nan valtuusto on tuloverona kannettavaksi määrännyt.
8874: 2, 3, 4 ja 5 mom. samoinkuin valiokunnan.
8875: Sitä, joka ilmoittaa tulonsa pienemmäksi, Perotta-
8876: knon taksoituslautaknnta 25 prosentin korotuksella, kun saa
8877: tiedon hänen todellisista tnloistaan.
8878:
8879: 73_ §. (74 §).
8880: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
8881: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
8882: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
8883: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
8884: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
8885: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden
8886: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset,
8887: vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ-
8888: Vastalause I. 165
8889:
8890:
8891: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle
8892: menevät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja laatuisia ta-
8893: hansa sekä lisäksi sairaus-, eläke- ja hautansapukassoille
8894: sekä henki(!akuutuslaitoksille menevät suoritukset aina 300
8895: markkaan asti (!Uodessa. Sitä vastoin ei saa lukea pois
8896: kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon
8897: vuokraa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä
8898: elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi
8899: vuokrattt., sekä hänen itseään Yarten pitämänsä palvelus-
8900: väen palkkaus ja--elatus ynnä mitä on muuta niihin ver-
8901: rattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalai-
8902: nen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin,
8903: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellai-
8904: seen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osa-
8905: ke- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 69
8906: §:n mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan
8907: lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka
8908: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa
8909: polvea olevalle perilliselle.
8910: 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan.
8911: 4 mom. poistettava.
8912: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
8913: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
8914: tävänä oma tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
8915: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
8916: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
8917: hänelle kuulu(!aa (!eroa taikka vapauttaa hänet kokonaan
8918: veroa maksamasta.
8919: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
8920: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
8921: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota
8922: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei
8923: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
8924: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
8925: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
8926: 166 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
8927:
8928: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
8929: josta sellaiselle verovelvoliselle on pantava veroa.
8930: 74 §. (75 §).
8931: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
8932: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
8933: sa?.neen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
8934: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineeltä sekä se
8935: verotettaf-·an tulon määrä, mikä hänelle siitä on pantu.
8936: Jos verotettu on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija,
8937: merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain
8938: tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suoritetta-
8939: vat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voimassa
8940: oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu. ~~
8941: 2 mom. poistettava.
8942: 75, 76, 77 §§ samoinkuin valiokunnan 76, 77 ja 78~§§.
8943:
8944: 78 §. (79 §).
8945: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
8946: että ne voidaan esittää kunnanvaltuuston tarkastetta-
8947: viksi marras- tai joulu~uussa pidettävässä kokouksessa,
8948: ja olkoot ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa sitä
8949: ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa.
8950: Sittenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto (poist.) on
8951: arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat arviot ja val-
8952: tuuston päätös annettavat kunnaJlislautakunnalle, jonka
8953: tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät muutokset ja
8954: lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettujen meno- ja
8955: tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitmluettelon perus-
8956: tuksella tehdä maksunpano- ja kantoluettelo. Mitä on
8957: myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi, on kuluvan
8958: vuoden kunnallisverona pantava niiden maksettavaksi,
8959: jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta maksamaan
8960: kunnalle veroa, siten että koko veron määrä jaetaan tasan
8961: kaikkien kunnassa taksoitettujen tulomarkkojen kesken.
8962: Vastalause I. 167
8963:
8964: 79 § (80 §).
8965: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
8966: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
8967: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
8968: taksoitetun tulomäärän taikka muun laissa tahi erityisessä
8969: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 70
8970: §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
8971: veronalaisen asunto ja nimi, verMelPolliselle pantu vero-
8972: tettaPan tulon määrä, hänen luoksensa verolle pantujen
8973: henkilöiden luku ja häneltä taksoitetl1t kunnallisverot.
8974: Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon '·uoksi pitää luet-
8975: telossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien
8976: merkitsemistä varten.
8977:
8978: 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86 ja 87 §§ samoinkuin valiokun-
8979: nan 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88 §§.
8980:
8981: 88 ~ (89 §).
8982: 1 mom. samoinkuin valiokunnan.
8983: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
8984: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain
8985: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
8986: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
8987: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista tahi kun-
8988: nan viranomaisen todistus siitä, etteivät ilmoituksen tekijät
8989: kykene tällaista Paknutta antamaan.
8990: Asiantuntijan palkkio ja kulungit. suoritetaan kunnan
8991: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
8992: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
8993: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään
8994: ilmoituksen tekijöistä todistctun varattomuuden takia ole
8995: siihen kykenevä, mutta muissa tapauksissa vastatkoot
8996: niistä ilmoituksen tekijät.
8997:
8998: 89 § samoin kuin valiokunnan 90 §.
8999: J68 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9000:
9001: Valiokunnan ehdotuksen 91, 92, 93, 94, 95 ja 96 §§
9002: poisteUavat.
9003:
9004:
9005: 90 § (97 §).
9006: Kunnanvaltuuston t a i k a n s a n ä ä n e s t y k s e n
9007: kautta syntyneestä päätöksestä on tieto
9008: a n n e t t a v a S e n a a t i n T a l o u s o s a s t o ll e s i l-
9009: l o i n k u i n se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden
9010: tahi oiket· den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista,
9011: joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan
9012: omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö-
9013: dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun
9014: se koskee sellaista välipuhEtta tahi sopimusta, joka vaikut-
9015: taisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista., mikä
9016: kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
9017: Senaatin Talousosastnlle l ä h e t e t t ä v ä i l m o i-
9018: t u s on jätettävä k u v e r n ö ö r i n v i r a s t o on,
9019: jonka tulee toimittaa asiakirjat mainittuun osastoon.
9020:
9021:
9022: 91 §. (98 §).
9023: Kuvernöörille on~- i l m o i te t ta v a sellaisista asi-
9024: . oista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
9025: laif"sa erittäin määrätään, sekä sitäpaitsi päätökset palo-
9026: apuyhdistyksen perustamisesta ja leinan ottamisesta
9027: kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
9028: K u. v e r n ö ö r i ll e i l m o i te t t u päätös on, jos
9029: kuCJernööri havaitsee siinä lainvastaista
9030: p a l a u t e t t a v a l a u s ll n t o i n e e n k u n n a n v a l-
9031: t u u s t o ll e, j o n k a t u l e e a s i a a h a r k i t t u a an
9032: ottaa huomioon kuvernöörin huomautus
9033: tai vedota lausunnon johdosta asia Se-
9034: n a a t i n T a l o u s o s a s t o n r a t k a i s t a v a k s i,
9035: k u t e n 95 §: ssä sanotaan.
9036: Vastalause I. 169
9037:
9038:
9039: 92 §. (99 §).
9040: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
9041: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
9042: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
9043: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka
9044: ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai
9045: hänen (poist.) valtuuttamansa asiamiehen annettava ku-
9046: vernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
9047: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa,
9048: joka luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sano-
9049: tussa järjestyksessä taikka julkipantu 38 ja 63 §:ssä sää-
9050: detyllä tevallan siitä päiväRtä, jona sellainen julkilukemi-
9051: nen on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallis-
9052: ]autakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti
9053: sekä 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä,
9054: tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun
9055: valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä,
9056: jona se julistettiin. Jos valittaja laimiinlyö mitä tässä on
9057: määrätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettä-
9058: nyt.
9059:
9060:
9061: 93 § (100 §.)
9062: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
9063: kuulustelt.avaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
9064: suinkin asiakirjat n i i ll e l a u ta kun n i ll e tai he n
9065: k i l ö i ll e, jo i ta r a s t a a n r a l i t n s o n t e h t y,
9066: ja määrätköön ajan milloin heidän on
9067: a s i a s t a a n t a m i n e n s e l r i t y k s e n s ä.
9068: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
9069:
9070:
9071: 94, 95, 96 ja 97 §§samat kuin valiokunnan 101, 102,
9072: 103 ja 104 §§.
9073: 170 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9074:
9075: 98 §. (105 §).
9076: 1 mom. samom kuin valiokunnan.
9077: Jos kysymys nostetaan sellaisen maasl:'urakunnan eroa-
9078: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
9079: ratkaistavaksi kansanäänestyksellä kuten 2 §:ssä
9080: sanotaan aikaisintaan vuoden kuluttua
9081: s i i t ä k u i n kysy m y s n o s t e t t i i n. J o s k a n s a n-
9082: äänestyksen ttdos kustakin seurakun n a s ta.
9083: e r i k s e e n o s o t t a a , e t t ä k a i k k i n ä m ä s e u-
9084: rakunnat tai joku niistä haluaa erota
9085: y h t e i s e s t ä k u n n a ll i s h a ll i n n o s t a, p a n-
9086: takoon päätös toimeen siten kuin 2§:ssä
9087: s a n o t a a n. E r o a v a i n k u n t a i n y h t e i s e t
9088: t a l o u d e l l i s e t a s i a t, e l l e i n i i s t ä v o i d a
9089: s o p i a, r a t k a i s t a a n s o v i n t o - o i k e u d e s s a.
9090: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellii. kunnallishal-
9091: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen
9092: kunnallishallintoon, meneteltäköön siten kuin 2 §:ssä sää-
9093: detään.
9094: 3 mom. poistettava.
9095:
9096: 99 §. (106 §).
9097: Jos sen lisäksi, mitä 55, 64 ja 81 §:ssä säädetään
9098: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
9099: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
9100: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
9101: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
9102: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
9103: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
9104: 100 ja 101 §§ samoin kuin valiokunnan 107 ja 108 §§.
9105:
9106: 102 §. (109 §).
9107: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
9108: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
9109: Vastalause I. 171
9110:
9111:
9112: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan,
9113: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 84 §:ssä on
9114: kunnallisveroista säädetty.
9115:
9116: 103, 104 ja 105 §§ samoin kuin valiokunnan 110, 111
9117: ja 112 §§.
9118:
9119:
9120:
9121:
9122: ,.
9123: Kaupunkien kunnallislaki.
9124:
9125: 1 §.
9126: Samoinkuin valiokunnan.
9127:
9128: 2 §.
9129: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
9130: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
9131: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
9132: saatava, on asianomaisilla kunnilla oikeus näistä yhteisessä
9133: edustajain kokouksessa päättää.
9134:
9135: '3 §.
9136: Samoinkuin valiokunnan.
9137:
9138: 4 §.
9139: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
9140: mainsa kaupunginvaltuutettujen, (poist.) sekä äänestys-
9141: alueittain toimeenpantafJan kansanäänestyksen kautta.
9142:
9143: 5 ja 6 §§.
9144: Samoinkuin valiokunnan.
9145: 172 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9146:
9147: 7 §.
9148: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
9149: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 21, ja kaupungissa, jonka
9150: väkiluku on
9151: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 4,000 27,
9152: 4,000, 6,000 30,
9153: " " 6,000, " " " 8,000 33,
9154: " " 8,000, " " " 10,000 = 36,
9155: " " 10,000, " " " 15,000 39,
9156: " " 15,000, " " ,," 20,000 42,
9157: ",, " 20,000, " " 35,000 45,
9158: " 35,000, " " " 50,000 48,
9159: " " 50,000 " " " - 54.
9160: " "
9161: 2 mom. samoinkuin valiokunnan.
9162: 3 mom. poistettava.
9163:
9164: 8 §.
9165: Kaupunginvaltuutetut (poist.) valitaan välittömillä
9166: ja suhteellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa vaalilaissa
9167: säädetään.
9168: 2 mom. samoinkuin valiokunnan.
9169:
9170: 9 §.
9171: 1 ja 2 mom. samoinkuin valiokunnan
9172: 3 mom. poistettava.
9173:
9174: 10 §.
9175: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja (poist.) ja tilin-
9176: tarkastajia sekä ottaa osaa kansanäänestykseen on jokaisella
9177: kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suo-
9178: men kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta on täyttä-
9179: nyt kaksikymmentä vuotta sekä (!iimeksi pidetyssä henki-
9180: kirjoituksessa kuntaan hengille kirjoitettu.
9181: Vastalause I. 173
9182:
9183:
9184: 11 §.
9185: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi (poist.) sekä
9186: muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka
9187: on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan. Älköön
9188: niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä, lääninsihteeriä,
9189: lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, varalääninkamreeria
9190: maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisikamarin virka-
9191: tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupungin rahatoi-
9192: milaitoksen tai muun sen hallituskunnan virka- tai pal-
9193: velusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon velvollinen.
9194:
9195: 12 §.
9196: 1 mom. poistettava.
9197: ( Poist.) Jos kaupunginvaltuusto havaitsee syytä olevan
9198: ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi kuin seuraavan
9199: tilivuoden kuluessa maksettavaksi niin myös jos samana
9200: vuonna tarvittavien lainojen määrä on suurempi kuin
9201: neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto sinä vuonna
9202: on kannettavaksi määrännyt, olkoon sellainen päätös
9203: päte()ä, jos kaksi kolmannesta kaupungiMaltuu,tetuista sitä
9204: kannattaa.
9205:
9206: 13 §.
9207: Kansanäänestyksellä on ratkaistava kysymykset, jotka
9208: koskevat
9209: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
9210: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
9211: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
9212: sekä sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi
9213: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
9214: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
9215: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
9216: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
9217: nalliseen verotukseen.
9218: 174 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9219:
9220: 14 §.
9221: Kaupungin valtuutetuksi (poist.) valittu älköön kiel-
9222: täytykö siitä toimesta ellei hän asu kaupungin ulkopuo-
9223: lella, taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta tai
9224: kolmena lähinnä edellisenä vuotena toiminut kaupungin-
9225: valtuutettuna tahi muun senlaatuisen kaupungin asiain
9226: toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun komitean pu-
9227: heenjohtajana tai ellei hänellä ole esteenä ko~anlainen sai-
9228: raus tai perheolot. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäy-
9229: tyy, astuu varajäsen hänen sijaansa. •
9230: 2 mom. poistettava.
9231:
9232: 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 §§.
9233: Samoinkuin valiokunnan.
9234:
9235: 22 §.
9236: 1 ja 2 mom. samoinkuin valiokunnan.
9237: 3 mom. poistettava.
9238:
9239: 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 §§.
9240: Samoinkuin valiokunnan.
9241:
9242: 29 §.
9243: On poistettava.
9244:
9245: 29, 30, 31, 32, 33 ja 34 §§.
9246: Samoinkun valiokunnan 30, 31, 32, 33, 34 ja 35.§§.
9247:
9248: 35 §. (36 §).
9249: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
9250: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
9251: soittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta
9252: Vastalause. 175
9253:
9254: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka,
9255: sekä sitäpaitsi
9256: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa,
9257: siellä omistaa kiinteätä omaisuutta,
9258: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammat-
9259: tia,
9260: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
9261: nelle taksoituksessa on pantu verotettaPaa tuloa.
9262: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
9263: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä,
9264: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
9265: Kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen ja
9266: enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka on
9267: pidettäPä alimpana PerolettaPana tulona, kuitenkin niin,
9268: ettei se saa olla tuhatkaksisataa markkaa pienempi. Jonka
9269: tulot nousepat alimmaksi PerotettaPaksi tuloksi määrättyyn
9270: summaan tai sitä korkeammaksi, Perotetaan niinkuin alem-
9271: pana sanotaan.
9272: Jos tulo nousee 1,200 markkaan, mutta ei 2,000 mark-
9273: kaan, on 800 markkaa Perosta Papaa; jos tulo nousee 2,000
9274: markkaan, mutta ei 3,000 markkaan, on 600 markkaa, ja
9275: jos tulo nousee 3,000 markkaan, mutta ei 4,000 markkaan,
9276: on 400 markkaa perosta Papaa.
9277: Jos tulo nousee 4,000 markkaan, mutta ei yli 5,000
9278: markan, Perotetaan koko tulosummasta.
9279: Tulon noustessa yli 5,000 markan, otetaan 5,000 mar-
9280: kan tulo muuttamattomana, jotaPastoin
9281: sitä osaa tulosta, joka menee yli 5,000 m:kan, mutta ei yli 8,000 m:kan, lisätään 50 prosentilla,
9282: Cl'i
9283: 8,000 12,000 100
9284: 12,000 "
9285: ~
9286: 0
9287: " " " " " " " " 15,000 " " "
9288: 150
9289: ~ " " " " " " "
9290: , " " " " "
9291: 15,000 20,000 200
9292: ·a
9293: Q)
9294: " " " " "
9295: 20,000 "
9296: " " 25,000 "
9297: " " 30,000 "
9298: " 250
9299: "
9300: ""
9301: .t>
9302: .....
9303: " " " " " 25,000 " " " 300
9304: "
9305: ""llli
9306: Q) " " " " " " " " " 35,000 " " 350 "
9307: 30,000
9308: ~
9309: " " " " " "
9310: J)
9311: " " 40,000 " " "
9312: ] 35,000
9313: " " " 45,000
9314: 400
9315: 40,000 "
9316: J)
9317:
9318: " " " " " /!
9319:
9320: 450 "
9321: ~"" " " " " " "
9322: J)
9323: " J)
9324: " " 45,000
9325: " 50,000 500
9326: r:.l
9327: ",, " " "
9328: J)
9329:
9330: 50,000 " " " " 60,000 " " 550 "
9331: 1 " " " " 70,000 " " "
9332: " " " " 60,000 600
9333: ~ "
9334: J)
9335: " " " 70,000 "
9336: " " " 80,000 " "J) 650 "
9337: 1::: " " " 7'
9338: " " " " " 90,000 " "
9339: 80,000 700
9340: " " " 100,000 " "
9341: " 90,000 "J) "
9342: a:i
9343: J)
9344: " " " 750
9345: 0
9346: 0)
9347: " " " " " " " J) " " "
9348: .-4 100,000 800
9349: " "
9350: J)
9351: " " " " "
9352: <:t:>
9353: t-
9354: ,...,
9355: Vastalause I. 177
9356:
9357: kuitenkin niin, että i,Jerotettai,Jaa summaa m~ssaan tapauk-
9358: sessa ei saa laskea korkeammaksi kuin kahdeksan kertaa
9359: niin suureksi kuin i,Jerotettai,Jan todellinen tulo on.
9360: Määrätessä tämän §:n mukaan summia, joista i,Jeroa
9361: lasketaan, OI,Jat täysien satalukujen yli menei,Jät markat
9362: jätettäi,Jät laskuista pois.
9363: Jos tulot Mat korkotulo ja, korotettakoon i,Jerotettai,Ja
9364: summa i,Jiidelläkymmenellä prosentilla.
9365:
9366: 36 §. (37 §).
9367: 1 mom. samoinkuin valiokunnan.
9368: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
9369: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
9370: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
9371: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
9372: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöi-
9373: den kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalauta-
9374: kuntana, jonka tehtävistä 39 §:ssä mainitaan.
9375:
9376: 37 §. (38 §).
9377: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja
9378: arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli-
9379: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
9380: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
9381: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
9382: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muis-
9383: ta varoista. Sen nojalla pannaan kunkin verovelvollisen
9384: maksettavaksi niin monta prosenttia tuloista, kuin kun-
9385: nan valtuusto on tuloverona kannettavaksi määrännyt.
9386: 2, 3 ja 4 mom. samoinkuin valiokunnan.
9387: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen
9388: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahden
9389: tuhannen markan tuloista, tulee 'taksoituslautakunnalle
9390: tai sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten val-
9391: mistamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistan-
9392: Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1. 12
9393: 178 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9394:
9395: sa verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on
9396: kuitenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi
9397: kuin se 35 §:n mukaan määrää sen tulomäärän, joka on
9398: pidettäfJä alimpana fJerotettafJana tulona, ulottaa mainittu
9399: ilmoitusvelvollisuus sellaisiinkin verovelvollisiin, joita
9400: edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu kahtatuhatta
9401: markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista ilmoi-
9402: tusta tee, menettäköön valitusoikeutensa mikäli taksoi-
9403: tetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää olleensa
9404: laillisesti estetty ilmoitusta tekemästä. Joka ilmoittaa
9405: tulonsa pienemmäksi, fJerottakoon taksoituslautakunta asi-
9406: anomaista hänen tuloistaan tiedon saatuaan 25 prosentin
9407: korotuksella.
9408: 6 mom. poistettava.
9409:
9410: 38 §. (39 §).
9411:
9412: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
9413: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
9414: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
9415: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
9416: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
9417: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden
9418: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset,
9419: vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ-
9420: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle
9421: menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia ta-
9422: hansa sekä lisäksi sairaus-, eläke- ja hautausapukassoille
9423: sekä henkiflakuutuslaitoksille menefJät suoritukset aina
9424: 300 markkaan asti fJuodessa. Sitä vastoin ei saa lukea
9425: pois kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruunun virka-
9426: talon vuokraa eikä myöskään verovelvollisen ja hänen
9427: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto,
9428: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä
9429: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta nii-
9430: hin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä
9431: Vastalause I. 179
9432:
9433:
9434: veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut
9435: koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muu-
9436: hun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on
9437: saanut osake- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle
9438: olisikin pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea
9439: pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on
9440: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaapolvea
9441: olevalle perilliselle.
9442: 2 ja 3 mom. samoinkuin valiokunnan.
9443: 4 mom. poistettava.
9444:
9445: 39, 40 Ja 41 §§.
9446: Samoinkuin valiokunnan 40, 41 Ja 42 §§.
9447:
9448: 42 §. (43 §).
9449: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
9450: kaupunginvaltuuston tarkastettavaksi joulukuussa pidet-
9451: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
9452: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
9453: paikassa. Sanotussa kokouksessa otettakoot keskustelta-
9454: viksi ja päätettäviksi kysymykset kaikista niistä meno-
9455: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
9456: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihifl niitä vaaditaan.
9457: Sittenkun tämä on tapahtunut ja valtuusto (poist.) on
9458: arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan arviot sekä
9459: niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille, jonka
9460: tulee niihin päätetyt muutokset ja lisäykset tehdä ja sit-
9461: ten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen maksun-
9462: pano- ja kantoluettelo.
9463:
9464: 43 §. (44 §).
9465: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
9466: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden
9467: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
9468: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
9469: 180 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9470:
9471: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen
9472: tulomarkkojen kesken.
9473:
9474: 44, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51, 52, 53 ja 54§§.
9475: Samoinkuin valiokunnan 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51,
9476: 52, 53, 54 ja 55. §§ ..
9477: 55 §. (56 §).
9478: 1 mom. samoinkuin valiokunnan.
9479: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
9480: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain
9481: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
9482: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
9483: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista, tahi
9484: kunnan riranomaisen todistus siitä, etteirät ilmoituksen
9485: tekijät kykene tällaista (Jakuutta antamaan.
9486: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
9487: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
9488: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
9489: suurempia virheitä tai· epäkohtia, taikka jos ei yksi-
9490: kään ilmoituksen tekijöistä todistetun rarattomuuden
9491: takia ole siihen kykene(Jä, mutta muissa tapauksissa
9492: ..
9493: vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät .
9494: 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62 ja 63 §§.
9495: Samoinkuin valiokunnan 57, 58, 59, 60, 61, 62,:63
9496: ja 64 §§.
9497: VI LUKU.
9498: Ilmoittamisesta, alistamisesta ja ralituksesta.
9499:
9500: 64 §. (65 §).
9501: Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettarat sellaiset
9502: kansanäänestyksellä syntyneet ja raltuuston tekemät pää-
9503: tökset, jotka koskevat:
9504: Vastalause I. 181
9505:
9506:
9507: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
9508: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, jcka
9509: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
9510: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
9511: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sopimusta,
9512: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
9513: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
9514: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
9515: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
9516: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
9517: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta-
9518: rahoihin y. m.
9519: Sellaiset ilmoitukset ovat jätettävät kuvernöörin vi-
9520: rastoon, jonka tulee toimittaa ne Senaatin Talousosastoon.
9521:
9522: 66 §.
9523: On poistettava.
9524:
9525: 65 §. (67 §.)
9526: K uvernöörille on ilmoitetta~a ne päätökset, jotka kos-
9527: kevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoidon
9528: sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämisestä kaupun-
9529: gissa. (poist. ).
9530:
9531: 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72 ja 73 §§.
9532: Samoinkuin valiokunnan 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74 ja
9533: 75 §§.
9534:
9535:
9536:
9537:
9538: Vielä viitaten vastalauseemme perusteluissa esiin-
9539: tuotuihin äänioikeutetun ikärajaa ja lisättyä valtuustoa
9540: koskeviin kohtiin, ehdotamme että kunnallisen vaalilain
9541: 5 §:n l momentti tulisi kuulumaan:
9542: 281 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9543:
9544: ,,Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alu-
9545: een vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon
9546: on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne
9547: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen
9548: kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä
9549: (Juotta"; sekä
9550: että saman §:n 2 momentti ja 52 §:stä sana •>lisätyn
9551: (Jaltuuston" poistettaisiin.
9552:
9553: Valiokunta on kyllä kunnallisen vaalilakiehdotuksen
9554: 1:essä §:ssä määrännyt valtuutettuj~n vaalin tapahtu-
9555: vaksi 3 p:nä Joulukuu ta, mutta 49 §;ssä on valiokunnan
9556: enemmistö määrännyt: jos silloin sattuu olemaan pyhä-
9557: päivä tai jos Joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäi-
9558: nen vaalipäivä siirrettävä seuraavaksi maanantaiksi.
9559: Kun kuitenkaan mitään pätevää syytä vaalipäivän siir-
9560: tämiseen ei valiokunnan enemmistökään ole esiintuonut,
9561: ehdotamme, että
9562: mainittu 49 § kokonaan poistettaisiin, joten
9563: vaalit ynnä muut kunnan asioissa sattuvat
9564: toimitukset voitaisiin toimittaa mistäkään eri-
9565: tyisestä viikon päivästä huolimatta.
9566:
9567: Edellä olevain maalais- ja kaupunkien kunnallislakei-
9568: hin ja kunnalliseen vaalilakiin ehdottamiemme muutosten
9569: johdosta, ehdotamme
9570: että •>lain taajaväkisten maalaisyhdyskun-
9571: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päi-
9572: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja
9573: 9 § muuttamisesta•> 9 §:stä sana •>ja lisätystä
9574: (Jaltuustosta•> poistettaisiin.
9575: Viitaten vastalauseeseemme sisältyviin 2, 7 ja 13 §:n
9576: muutosehdotuksiin, ehdotamme että Eduskunta hyväk-
9577: syisi seuraavan lain:
9578: Vastalause I. 83
9579:
9580:
9581:
9582: Laki kansanäänestyksestä.
9583:
9584: 1 §.
9585: Yleinen kansanäänestys on toimitettava milloin maa-
9586: laiskuntain kunnallislain 2 , 7 ja 13 §§:ssä mainitut ja
9587: kaupunkikuntain kunnallislain 13 §:ssä mainitut asiat
9588: -ovat ratkaistavat.
9589:
9590: 2 §.
9591: Äänestys toimitetaan äänestysalueittain ja on kun-
9592: nallisia vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvolli-
9593: nen toimittamaan sen kunnanvaltuuston antamien oh-
9594: jeitten mukaap..
9595: Äänestys on toimitettava ainoastaan pyhänä, alkaen
9596: k:lo 8 aamulla ja jatkuen, jos tarve vaatii, k:lo 9:ään
9597: illalla.
9598: Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimes-
9599: ta hankittava äänestyslippuja, joihin on painettu sanat
9600: >>jaa>> ja >>ei>>, kuin myöskin kirjeenkuoria äänestyslipun
9601: sisäänsulkemista varten.
9602: Äänestyslautakunta pitäköön myös huolen siitä,
9603: -että äänestys on salainen, ja noudattakoon tässä kohden
9604: kunnallisen vaalilain määräyksiä.
9605:
9606: 3 §.
9607: Äänestysluettelosta on voimassa se, mitä kunnallisen
9608: vaalilain 5 §:ssä on vaaliluettelosta säädetty.
9609:
9610: 4 §.
9611: Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja
9612: hylkäävän ehdotuksen välillä ja siten, että 2 §:n 2 momen-
9613: tissa mainitusta äänestyslipusta äänestäjä pyyhkii toisen
9614: siinä olevan sanan ylitse.
9615: 184 1908. ll Vp. -. Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9616:
9617: 5 §.
9618:
9619: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan,
9620: pyytäköön äänestyslautakunnalta äänestyslipun, pyyh-
9621: kiköön toisen siellä olevan sanan ylitse, taittakoon lip-
9622: punsa ja sulkekoon sen kuoreen, vieköön sen leimattavaksi
9623: ja senjälkeen uurnaan sekä merkitköön äänestyslauta-
9624: kunta luetteloon, että hän on äänestänyt.
9625:
9626: 6 §.
9627: Aänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan al-
9628: kamisesta, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta,.
9629: pöytäkirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä kes-
9630: kuslautakunnalle lähettämisestä noudatettakoon, mitä
9631: kunnallisessa vaalilaissa on näistä sanottu.
9632:
9633: 7 §.
9634: Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten
9635: asetettu keskuslautakunta ja kokoontuu se heti kun jon-
9636: kun äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet,
9637: menetellen kuten vaalilain 30 §:ssä säädetään.
9638:
9639: 8 §.
9640: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituk-
9641: sensa tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai
9642: jos toista siinä olevaa sanaa ei ole pyyhitty ylitse tai jos
9643: lippu on leimaamaton, on sellainen lippu mitätön.
9644:
9645: 9 §.
9646: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
9647: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon ne ja
9648: merkitköön kumpasenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan sekä
9649: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna
9650: kunnanvaltuustolle.
9651: Vastalause I. 185
9652:
9653:
9654: 10 §.
9655: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi
9656: yksinkertainen äänten enemmistö on annettu. Päätös on
9657: saatettava kuntalaisten tietoon sillä tavalla kuin muutkin
9658: kunnan ilmoitukset ja tiedonannot.
9659:
9660: 11 §.
9661: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole
9662: valitusoikeutta.
9663:
9664: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1908.
9665:
9666: F. Koskinen. Matti Turkia.
9667: Sandra Lehtinen. Juho Kirves.
9668: P. Tikkanen. Matti Hoikka.
9669: Anton Huotari.
9670: 186 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9671:
9672:
9673:
9674:
9675: II.
9676:
9677: Allekirjoittanut ei ole voinut yhtyä siihen kaupunki-
9678: kuntain kunnallislain 60 §:n sanamuotoon, jollaisena se
9679: esiintyy valiokunnan ehdotuksessa. Sen mukaan olisi
9680: kaupunkilaisilla itsellään oikeus ottaa osaa ainoastaan
9681: pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaalei-
9682: hin. Kaikkien muiden kaupungin virkamiesten vaalit
9683: jäisivät kaiketi tämän johdosta kaupunginvaltuuston toi
9684: mitettavaksi. Nykyisin jo toimitetaan, ainakin muuta-
9685: missa kaupungeissa, muidenkin kuin edellämainittujen
9686: virkamiesten vaali raastuvankokouksessa. Mainitsen sel-
9687: laisena esimerkkinä kaupunginlääkärien vaalin, joka useim-
9688: missa kaupungeissa tapahtunee nykyisin raastuvan-
9689: kokouksissa. Ja vastaisuudessa voi olla tarpeellista aset-
9690: taa kaupungeille uusia virkamiehiä, joiden vaalit on
9691: edullisempi toimittaa raastuvankokouksissa. Jos pykälä
9692: hyväksyttäisiin valiokunnan ehdottamassa muodossa, olisi
9693: mahdoton niitä yleisäänestyksellä valita ja niissäkin kau-
9694: pungeissa, joissa tähän asti on valittu tuollaisia virka-
9695: miehiä raastuvankokouksissa, pitäisi ehkä luopua tuosta
9696: tavasta sen jälkeen, kun tämä laki olisi tullut hyväksy-
9697: tyksi.
9698: Ei tarvinne tässä lähemmin selittää niitä etuja, joita
9699: virkamiesten valitsemisesta yleisillä vaaleilla on. Kunta-
9700: laiset silloin voivat itse suoranaisesti vaikuttaa vaalin
9701: tulokseen ja kansanvaltaiselta kannalta on tämä oikea
9702: periaate. Muutamien virkamiesten valitseminen kunnan
9703: edustuslaitoksen, valtuuston, kautta saattaa kyllä olla
9704: Vastalause II. 187
9705:
9706:
9707: paikallaan, mutta on myöskin virkamiehiä, joiden toimet
9708: ovat sellaisia, että kuntalaisten välitön vaikutus heidän
9709: vaaliinsa on tarpeellinen. Senvuoksi olisi §:n 1 momentti
9710: muodostettava sellaiseksi, ettei se sulkisi pois mahdolli-
9711: suutta valita muitakin virkamiehiä raastuvankokouksessa.
9712: Edellä olevan perusteella ehdotan,
9713: että Eduskunta hyfläksyisi kaU;punkikun-
9714: tain kunnallislain 60 § :n näin kuuluf!ana:
9715:
9716: 60 §.
9717: Raastuvankokous pidetään pormestarin-, raatimie-
9718: hen ja maistraatinsihteerin- sekä niiden muiden kaupun-
9719: gin flirkamiesten flaaleja f!arten, jotka oflat määrätyt raas-
9720: tuflankokouksessa toimitettaflikst.
9721: 2 mom. samoin kuin valiokunnan.
9722:
9723: Helsingissä, syyskuun 16 p:nä 1908.
9724:
9725: Anton Huotari.
9726: 188 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9727:
9728:
9729:
9730:
9731: III.
9732:
9733: Sen lisäksi, mitä valiokunnan mietinnössä on sanottu
9734: verovelvollisuudesta äänioikeuden ehtona, katsomme tar-
9735: peelliseksi tukea mielipidettämme vielä seuraavalla:
9736: Valiokunnan enemmistön vaatimus, että äänioikeus
9737: kunnissa olisi myönnettävä veroa maksamattomillekin,
9738: perustuu pääasiallisesti siihen, että valtiollinenkin ääni-
9739: oikeus on myönnetty kaikille kansalaisille. Näillä asioilla
9740: ei kuitenkaan ole sanottavaa yhteyttä toistensa kanssa.
9741: Kunnissa ei säädetä lakeja, vaan päätetään kunnallislakien
9742: rajoissa itsehallinnon toteuttamiseen kuuluvista toimista,
9743: joissa ne kunnan jäsenet, jotka joko tilapäisesti ovat kun-
9744: nan kirjoissa tai elävät kunnassa toisten varassa, eivät voi
9745: olla osallisina eikä heille myöskään koidu samoja seuraa-
9746: muksia siitä, mitä velvollisuuksiansa täyttävät kuntalai-
9747: set päättelevät.
9748: Ollaan erimielisiä siitä, initen suurista tuloista vero-
9749: velvollisuuden tulisi alkaa. Jos äänioikeus pantaisiin vero-
9750: velvollisuudesta riippuvaksi, niin päästäisiin luullaksemme
9751: helposti yksimielisyyteen, koska jokainen olisi valmis
9752: asettamaan rajan siihen, missä omavarainen toimeentulo
9753: alkaa. Valiokunnassa onkin ollut puhetta siitä, että veron-
9754: maksu alimmilla tuloasteilla olisi tehtävä niin kevyeksi,
9755: ettei se ketään rasittaisi siinä määrässä, että olisi pakko
9756: äänioikeudesta luopua. Täten menettelemällä ei olisi
9757: aihetta puhua ihmisyyden loukkaamisestakaan, jonka
9758: välttämiseksi verovapautta vaaditaan.
9759: Vastalause II1. 189
9760:
9761:
9762: Valiokunnan enemmistö perustelee verovelvollisuu-
9763: desta vapauttamista silläkin, ettäkunnilla on muitakin kuin
9764: verotustuloja, mutta ei käy lähemmin selittelemään näiden
9765: muiden tulojen luonnetta. Jos se olisi siihen ryhtynyt,
9766: olisi huomattu, ettei maalaiskunnilla niitä ole nimeksi-
9767: kään muita kuin valtioapuja ja henkilöveroja. Edelliset
9768: ovat kuitenkin myönnetyt, edellyttäen, että kunta, nimit-
9769: täin veroa maksavat kuntalaiset, suorittaa samoihin tar-
9770: koituksiin osansa. Jälkimäiset taas olisivat kaikki korvat-
9771: tavat tuloverolla, koska henkilöverot aina ovat mielival-
9772: taisia.
9773: Tiedot noista muista tuloista kaupungeissa ovat mel-
9774: kein poikkeuksetta liioiteltuja sekä riippuvat siitä, että
9775: kaupungeissa on henkilöitä, jotka kykenevät pitämään
9776: niiden tulolähteet tuottavassa kunnossa. Jollei heitä olisi
9777: tai jos kunnalliset olot kävisivät sellaisiksi, etteivät kunta-
9778: laiset voisi niitä hyväkseen käyttää, jäisivät tulotkin saa-
9779: matta. Niiden perusteella ei siis voida myöntää mitään
9780: velvollisuuksista vapauttavaa oikeutta.
9781: Kunnallista äänioikeutta myönnettäessä ei olekaan
9782: niin paljon pantava painoa sille, kuinka paljon kukin kun-
9783: talainen luovuttaa varoja kunnan yhteisiin tarpeisiin, kuin
9784: siihen, mikä asema hänellä muuten kunnassa on. Se,
9785: jolla on pysyväinen toimeentulo kunnassa, kiinnittää tie-
9786: tysti paljoa enemmän huomiota kunnallisiin oloihin kuin
9787: tilapäisesti kunnassa oleskeleva henkilö, joka milloin hy-
9788: vänsä saattaa siirtyä toiseen kuntaan. Tärkeintä sentäh-
9789: den on, että kunnallinen äänioikeus tehdään riippuvaksi
9790: siitä, että henkilö on vakituisesti asettunut kuntaan, siellä
9791: verotettu ja veronsa suorittanut. Huolenpito näistä sei-
9792: koista on jo omiaan herättämään kuntalaisen harrastusta
9793: yleisiin asioihin. Kunnista poistuneet eivät tosin voisi
9794: äänioikeuttaan käyttää, kun valtakirjalla ei saa äänestää,
9795: mutta kuntiin äsken tulleet, joilla ei ole aavistustakaan
9796: kunnan asioista, voisivat vilkasliikkeisissä kunnissa rat-
9797: 190 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9798:
9799: kaisevasti vaikuttaa kunnan luottamusmiesten vaaliin ja
9800: se tekisi kunnan asiain hoidon epävarmaksi.
9801: Emme myöskään voi hyväksyä sitä kantaa, jolle osa
9802: valiÖkunnan enemmistöä on asettunut, että nimittäin kun-
9803: nanvaltuuston vaali katsottaisiin vähemmän tärkeäksi
9804: kuin lisättyjen valtuutettujen vaali. Kunnanvaltuuston
9805: on hoidettava kaikkia kunnan asioita, jotavastoin lisätyt
9806: valtuutetut käsittelevät määrättyjä, ennakolta valmistel-
9807: tuja kysymyksiä, joista jo valitsijoillakin useimmissa
9808: tapauksissa on varma mielipide. Siitäpä syystä ei lisätty-
9809: jen valtuusmiesten vaali kaupungeissa koskaan ole voinut
9810: herättää yleisempää osanottoa silloinkaan, kun varsinais-
9811: ten valtuusmiesten vaalin suhteen ollaan kiihkeimmässä
9812: kiistassa. Eikä valittavien ominaisuuksia lisättyjä val-
9813: tuusmiehiä valitessa yleisesti pidetä silmällä, vaan kiinni-
9814: tetään huomio yksistään siihen, mikä heidän kantansa on
9815: siinä kysymyksessä, jota varten heitä valitaan. Pikem-
9816: min voisi sentähden myöntää vaalioikeuden verottomilie-
9817: kin kuntalaisille lisättyjen valtuusmiesten vaalissa, vaikka
9818: varsinaisten vaaliin saisivat osaaottaa ainoastaan verote-
9819: tut kuntalaiset. Siihen suuntaan käykin enemmistön toi-
9820: sen osan pyrkimys, kun vaaditaan lisättyjen valtuutettu-
9821: jen asemesta kansan äänestystä.
9822: Tyytymättömyys nykyisiin kunnallis-asetuksiin ei
9823: johdu siitä, että kunnan asioita olisi ylipäänsä huonosti
9824: hoidettu, vaan on tyytymättömyyden syynä se, että
9825: varallisuudelle myönnetty liian suuri vaikutusvalta tekee
9826: vähävaraiset välinpitämättömiksi kunnan asioihin ja
9827: yleensä yhteiskunnallisiin kysymyksiin katsoen. Mutta
9828: jos uudistusta toimeenpantaessa äänioikeus myönnetään
9829: sellaisillekin, joista ei tiedetä, tuleeko heistä kunnan vaki-
9830: naisia jäseniä, saattaa siitä olla seurauksena, että niiden
9831: vaikutus, joilla olisi kykyä ja taitoa kunnan asiain kel-
9832: volliseen hoitoon, kävisi niin vähäiseksi, että kuntain asiat
9833: joutuisivat rappiolle. Voisipa siitä olla seurauksena sekin,
9834: että asiain alkaessa mennä väärään suuntaan, asioihin
9835: Vastalause m. 191
9836:
9837:
9838: perehtyneimmät kuntalaiset vetäytyisivät syrJaan, jät-
9839: täen niiden hoidon pelkästään kokeilijain käsiin.
9840: Tämän nojalla rohkenemme esittää,
9841: että Eduskunta hyräksyisi
9842:
9843: .a. M aalaiskuntain kunnallislain 9 §
9844: näin kuuluraksi:
9845:
9846: 9 §.
9847:
9848: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja, lisäraltuutettuja
9849: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä mie-
9850: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka
9851: ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä
9852: on relrollinen maksamaan kunnallista tuloreroa. S amallai-
9853: nen oikeus on hänen ariopuolisollansa, joka on tullut mai-
9854: nittuun ikään.
9855: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
9856: 1. se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa;
9857: 2. se, joka on holhouksen alaisena;
9858: 3. se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
9859: apu ole ainoastaan satunnaista.
9860: 4. se, joka (poist.) on jättänyt suorittamatta hänen
9861: maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
9862: kunnallisverot;
9863: 5. se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
9864: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
9865: laitoksesta pääsi;
9866: 6. se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on (poist.)
9867: kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan pal-
9868: velukseen tai toisen asiaa ajamaan;
9869: 7. se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
9870: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
9871: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
9872: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt
9873: 192 1908. ll Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9874:
9875: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien
9876: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
9877:
9878:
9879:
9880: 70 §:n 3 mom. Jos 9 § muutettaisiin meidän esityksemme mukaan,
9881: niin tulisi kunnanvaltuusto 70 §:n 3 momentin mukaan ta-
9882: vallaan sen määrääjäksi, kellä on äänioikeus ja kellä ei.
9883: Tästä asiasta on nykyisenkin kaupunkia koskevan asetuk-
9884: sen aikana ollut useissa kaupungeissa kinasteluja, joissa
9885: puoluenäkökohdat ovat olleet liiankin paljon vaikuttavina.
9886: Olisi sentähden parempi, että laki veivoittaisi kunnan
9887: kerta kaikkiaan määräämään veroäyrin perusteen olevais-
9888: ten olojen mukaan. Mutta kuntien oloissa voisi aikain
9889: kuluessa tapahtua muutoksia, jotka vaatisivat joko korot-
9890: tamaan tai alentamaan veroäyrin perustetta. Muutoksen
9891: tekeminen olisi sentähden myönnettävä ainoastaan Senaa-
9892: tin Talousosaston luvalla, joten momentin tulisi kuulua:
9893: ,Kunnan valtuusto määrää sen tulomäärän, joka vas-
9894: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin j. n. e. (kohdan loppuun).
9895: Jos kunnan(Jaltuusto katsoo tarpeelliseksi korottaa tai
9896: alentaa kerran määrättyä (Jeroäyrin perustetta. hakekoon
9897: siihen Senaatin Talousosastolta lu(Jan."
9898:
9899:
9900:
9901: B. Kaupunkien kunnallislain
9902:
9903: 10 §.
9904: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, tisä(Jatwutet-
9905: tuja ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä
9906: miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja
9907: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta
9908: sekä on (Jel(Jollinen maksamaan kunnallista tulMeroa. Sa-
9909: mallainen oikeus on hänen a(Jiopuolisollansa, joka on tul-
9910: lut mainittuun ikään.
9911: Vastalause lli. 193
9912:
9913:
9914: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
9915: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa;
9916: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
9917: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
9918: apu ole ainoastaan satunnaista;
9919: 4) se, joka (poist.) on jättänyt suorittamatta hänen
9920: maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
9921: kunnallisverot;
9922: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
9923: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
9924: laitoksesta pääsi.
9925: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
9926: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
9927: seen tai toisen asiaa ajamaan;
9928: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
9929: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
9930: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
9931: paikassa, taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt
9932: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä
9933: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
9934:
9935:
9936:
9937:
9938: Samoilla perusteilla kuin maalaiskuntain lakiin esi- 36 §.
9939: tämme tässäkin 36:nnen §:n 3:nnen momentin näin kuulu-
9940: vaksi:
9941: ,Kaupunginvaltuusto määrää sen tulomäärän, joka
9942: vastaa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla
9943: kuuttasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa
9944: suurempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin
9945: täydeltä kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
9946: Jos r;altuusto haluaa korottaa tai alentaa kerran määrättyä
9947: r;eroäyrin perustetta, hakekoon siihen Senaatin Talousosas-
9948: tolta lur;an".
9949:
9950:
9951: 13
9952: 194 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
9953:
9954: 37 §. Kunnalliskomitean mietinnössä oli Kaupunkien kun-
9955: nallislain 37 §:ään jätetty nykyisestä kunnallisasetuksesta
9956: muuttamatta se määräys, että taksoittajia on valittava
9957: tasan yhtä monta kiinteimistön omistajista, elinkeinon
9958: harjoittajista ja palkannauttijoista. Valiokunnan enem-
9959: mistö on kuitenkin mielestämme ilman päteviä syitä pois-
9960: tanut määräyksen tasan valitsemisesta. On sanottu suh-
9961: teellisesta vaalitavasta johtuvan, että taksoittajiakin on
9962: valittava samassa suhteessa kuin taksoitettavia on,
9963: mutta tämä suhteellisuus on soveltumaton, jos katsotaan,
9964: mitä kunta eri luokissa taksoittaa, sillä palkannauttijat,
9965: jotka enemmistön ehdotuksen mukaan saisivat paljoa
9966: suuremman luvun taksoittajia kuin toiset luokat yhteensä,
9967: eivät verotettaviin tuloihin katsoen tarvitsisi saada edes
9968: yhtä suurta lukua kuin nuo toiset. Mutta kun saattaa olla
9969: tarpeen, että kiinteistö- ja elinkeinotuloja tutkiessa on
9970: jäävittömiäkin taksoittajia, niin tuntuu entinen tasan-
9971: jako tarpeelliselta säilyttää, jonkatähden esitämme §:n
9972: Kunnalliskomitean mietinnön mukaan näin kuuluvaksi:
9973:
9974: 37 §.
9975: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava tak-
9976: soituslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi
9977: joulukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka
9978: harjoittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nauttivat
9979: palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden jou-
9980: kosta, joilla on kiinteää omaisuutta, yhtä monta kustakin
9981: ryhmästä; ja tulee kaupunginvaltuuston joka kolmas vuosi
9982: kaupungin väkiluvun mukaan, määrätä taksoituslauta-
9983: kunnan jäsenten luku.
9984: Vastalause m. 195
9985:
9986:
9987: C. Kunnallinen ~aalilaki.
9988: Maalaiskuntain kunnallislain 9 §:n ja kaupunkien
9989: kunnallislain 10 §:n edellä ehdotetuna tavalla muutta-
9990: misesta seuraa, että Kunnallisen ~aalilain 5 § :n 2 mo-
9991: mentti olisi poistetta~a.
9992: Helsingissä 16 p. syyskuuta 1908.
9993: K. Viljakainen. T. Riihelä.
9994: Eero Erkko.
9995:
9996:
9997: Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy, mikäli kau-
9998: punkien kunnallislain 37 §:ään tulee
9999: Gösta Stenbäck.
10000: 196 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2
10001:
10002:
10003:
10004:
10005: IV
10006: Kun emme voi yhtyä valiokunnan enemmistöön
10007: siinä, että Maalaiskuntain kunnallislain 74. §:ään ja Kau-
10008: punkien kunnallislain 39 §:ään jää määräys kiinnitetyn
10009: velan koroista, ettei niitä saisi taksoituksessa poislukea,
10010: pyydämme tämän poikkeavan mielipiteemme tueksi esiin-
10011: tuoda seuraavaa:
10012: Yleisenä pyrkimyksenä luottoasioissa nykyisin on,
10013: että henkilövakuudesta olisi siirryttävä tavaravakuuteen.
10014: Kun tavaravakuuden, niinkuin kiinnityksen, antamisesta
10015: velanottajalle muutenkin on enemmän kuluja kuin hen-
10016: kilöluotolla, olkoonpa takuulla tai ilman, lainatessa, on
10017: kiinnitetyn velan korkojen asettaminen poikkeusasemaan
10018: kohtuutonta sekä oikeasuuntaisen taloudellisen kehityk-
10019: sen vastustamista. Se on sitä vähemmän paikallaan,
10020: kun kunnat lyhentämättä taksoittamalla kiinnitet-
10021: tyjä kiinteimistöjä ja laitoksia tulisivat erityisesti paina-
10022: maan niitä, joita valtio, kunnat itse ja rahalaitokset
10023: koettavat avustaa, huokeakorkoisilla kuoletuslainoilla.
10024: Samalla kuin tällainen velan ja velan erotteleminen aset-
10025: taisi epävarman yritteliäisyyden edullisempaan asemaan
10026: kuin varmoille takeille perustuvan, joudutaan siten ve-
10027: rottamaan kiinnitystä vastaan annettua pääomaa kah-
10028: teen kertaan, jotavastoin henkilöluotolla saadusta ei kan-
10029: neta kaksinkertaista verL a. Kiinteimistöverotuksessa on
10030: kyllä tilaisuus taksoittajilla verottaa niitä taloja ja lai-
10031: toksia, jotka eivät ole täyteen arvoonsa kiinnitettyjä.
10032: Vastalause IV. 197
10033:
10034:
10035: Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioit-
10036: tavimmin ehdottaa, ettäeduskunta päättäisi Maa-
10037: laiskuntain kunnallislain 74 § :stä ja Kaupun-
10038: kien kunnallislain 39 § :stä poistaa sanat <<kiin-
10039: nitetyn velan korkoa>>.
10040:
10041: Helsingissä syysk. 16 p:nä 1908.
10042:
10043: K. Wiljakainen. T. Riihelä.
10044: Juho Torppa. Yrjö Halonen.
10045: Mikko Sipponen. A. R. Hedberg.
10046: 198 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N.o 2.
10047:
10048:
10049:
10050:
10051: V.
10052: Ennenkuin ryhdytään niin perinpohjaiseen ja tulok-
10053: siltaan vaikeasti laskettavaan kunnallishallintoa koske-
10054: vaan uudistukseen kuin kysymyksessä olevat eduskunta-
10055: esitykset tarkoittavat, näyttää minusta asia pitävän ottaa
10056: mahdollisimman tarkan ja jokapuolisen valmistelun alai-
10057: seksi. Tätä alaa koskevan lainsäädännön tarpeeksi pun-
10058: nitsematta uudistaminen voipi johtaa siihen, että kunnan
10059: asiain hallinta, jota tähän saakka ylimalkaan on hoidettu
10060: tyydyttävällä tavalla, joutuu sellaisten henkilöiden käsiin,
10061: joilta puuttuu taitoa niiden asianmukaiseen hoitamiseen,
10062: ja seuraukset tästä olisivat luonnollisesti turmiolliset.
10063: Tosin on myönnettävä, että asia on ollut valmistelta-
10064: vana sekä eräässä Keisarillisen Suomen Senaatin asetta-
10065: massa komiteassa, jonka mietintö on ollut eduskunta-
10066: esitysten perustana, että edellisillä valtiopäivillä. Tunne-
10067: taan kuitenkin, että Keisarillisella Senaatilla, senjälkeen
10068: kuin maan kunnille on annettu tilaisuus lausunnon anta-
10069: miseen mainitun komitean mietinnön johdosta ja suuri
10070: luku kuntia sellaisia lausuntoja on antanutkin, tätä nykyä
10071: on asia käsittelyn alaisena ja että Senaatti aikoo valmis-
10072: taa ehdotuksen sitä koskevaksi esitykseksi. Näin ollen ei
10073: eduskunnan minun ymmärtääkseni tulisi käydä hallituk-
10074: sen edelle, vaan odottaa sen alotetta asiassa. Tämän puo-
10075: lesta puhuu sekin seikka, että kunnallisvaliokunnalla asian
10076: käsittelyssä ei ole ollut käytettävänään kuntien yllämai-
10077: nittuja lausuntoja ja ettei se siis ole voinut ottaa huo-
10078: Vastalause V. 199
10079:
10080:
10081: mioon niitä näkökohtia, joita näissä lausunnoissa ehkä on
10082: esitetty.
10083: Koska, kuten edellä on sanottu, ei voitane syyllä
10084: väittää, että nykyään kuntien asioita mainittavassa mää-
10085: rässä huonosti hoidettaisiin, ei myöskään ole mitään vaa-
10086: raa siitä, että annetaan kyseenalaisen reformin jäädä seu-
10087: raaviin valtiopäiviin, joille luultavasti on odotettavissa
10088: esitys tästä asiasta. Asian ratkaisun lykkääminen muu-
10089: tamia kuukausia tai muutaman vuoden eteenpäin ei saa
10090: herättää epäilyksiä, kun siten saavutetaan suurempi va-
10091: kuus sen onnellisesta ratkaisusta ja ehkä myöskin mah-
10092: dollisuus samalla kertaa uudistaa kunnallisverotus, josta
10093: viime mainitusta I'eformista kysymys kunnallisesta ääni-
10094: oikeudesta olennaisesti riippuu.
10095: Ylläolevan nojalla uskallan ehdottaa,
10096: etteirät eduskuntaesitykset antaisi aihetta
10097: mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puo-
10098: lelta.
10099:
10100:
10101: Siltä varalta, ettei Eduskunta hyväksyisi ylläesitet-
10102: tyä ehdotusta, olen katsonut itseni pakotetuksi ilmoitta-
10103: maan erityisesti vastalauseen valiokunnan mietintöä vas-
10104: taan allamainittavissa kohdissa.
10105: Mitä ensiksikin äänioikeuteen tulee, ehdottaa valio-
10106: kunnan enemmistö, että se kunnan- ja kaupunginvaltuus-
10107: ton sekä tilintarkastajain vaaliin nähden ulotettaisiin kun-
10108: tien kaikkiin täysi-ikäisiin jäseniin siitä huolimatta, ovatko
10109: he velvolliset maksamaan kunnallista tuloveroa; ja tulisi-
10110: vat näin ollen monessa, ehkäpä kaikissa kunnissa valitsi-
10111: jain enemmistön muodostamaan kunnan veroa maksa-
10112: mattomat jäsenet. Täytyy kuitenkin epäillä olisiko kun-
10113: nille hyödyksi, että mainituille jäsenille suotaisiin ratkai-
10114: seva vaikutus kunnallishallintoon. Se otaksuma on lähellä,
10115: että nämä jäsenet koettaisivat hankkia itselleen kohtuut-
10116: tomia etuja veronmaksajain kustannuksella. Varmaa
10117: 200 1908. II - Vp. Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10118:
10119: ainakin on, etteivät he kunnan asioita hoitaessaan toimisi
10120: samalla edesvastuuntunnolla kuin kunnan veroa maksa-
10121: vat jäsenet, jotka olisivat tietoisia siitä, että kunnan
10122: talouden huono hoito suoranaisesti kohtaisi heitä.
10123: Valiokunnan enemmistökään ei omasta puolestansa
10124: ole täysin luottanut yleisen äänioikeuden tuloksiin, vaan
10125: on pitänyt tarpeellisena ehdottaa eräitä takeita äkkinäi-
10126: siä ja vahingollisia päätöksiä vastaan. Siinä suhteessa
10127: määrätään, että kysymykset, jotka koskevat kiinteistön
10128: ostamista tai myyntiä, uutta yritystä, joka voipi tuntu-
10129: vasti vaikuttaa kunnalliseen verotukseen, lainan ottamista
10130: pitemmälle maksuajalle tai korkeampaan määrään, kuin
10131: myös tuloveron määräämistä enemmäksi kuin kolmeksi,.
10132: vast. neljäksi prosentiksi maksuvelvollisten yhteenlaske-
10133: tuista verotettavista tuloista viimeisen taksoituksen mu-
10134: kaan, ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, minkä ohessa
10135: päätöksen pätevyyteen vaaditaan määräenemmistö. Oi-
10136: keus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin olisi ainoastaan
10137: kunnan verovelvollisilla jäsenillä ynnä näiden aviovai-
10138: moilla.
10139: Nämä takeet eivät kuitenkaan liene tehokkaita. Usein
10140: on vaikeaa edeltäkäsin ratkaista, tuleeko joku uusi yritys
10141: tuntuvasti vaikuttamaan verotukseen vai ei. Yritys saat-
10142: taa aluksi olla vähäinen, mutta jonakin seuraavana vuonna
10143: tuntuvasti laajeta; ja silloin yritys ei enää ole uusi. Lisäksi
10144: tulee, ettei ole mitään ohjeita sen kysymyksen ratkaisemi-
10145: seen, milloin yrityksen on katsottava tunturasti vaikutta-
10146: van verotukseen. -- Eivät myöskään ne määräykset, että
10147: lisävaltuutettujen suostumus vaaditaan määrätyn tulojen
10148: prosentin yli menevään verotukseen ole omiaan estämään
10149: liian korkeaa verotusta, sillä varsinaisten valtuutettujen
10150: vallassa on kyllä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka tekevät
10151: lisävaltuustolle pakottavakai tarpeeksi suuremman veron
10152: myöntämisen. H uomautettakoon sitäpaitsi, että kaupun-
10153: geissa saavutettu kokemus lisävaltuustosta ei puhu sen
10154: eduksi.
10155: Vastalause V. 201
10156:
10157:
10158: Järkevän kunnallishallinnon turvaamiseksi on minun
10159: mielestäni tarpeellista, että äänioikeutta ei uloteta muihin
10160: kuin kunnan verovelvollisiin jäseniin ja näitten aviovai-
10161: moihin. Mutta sitäpaitsi on tarpeen, että riittävä vaiku-
10162: tusvalta kunnallisiin asioihin suodaan kuntien enemmin
10163: verotetuille jäsenille. Jos nykyinen ääniasteikko poiste-
10164: taan ja jos jokainen äänioikeutettu saa ainoastaan yhden
10165: äänen, minkä minä puolestani pidän toivottavana, on
10166: sanottu enemmin verotettujen vaikutusvalta muulla tavoin
10167: varmistettava. Valiokunnan ehdottaman suhteellisen vaa-
10168: litavan mukaan voisi valitsijain vähemmistökin saada
10169: edustajia valtuustoon valituksi, mutta nämä edustajat
10170: eivät valtuustossa saisi mielipidettään kuuluville valtuus-
10171: ton enemmistöä vastaan eivätkä voisi estää loukkausta
10172: sen puolelta. Suhteellinen vaalitapa on sitäpaitsi sangen
10173: mutkikas sekä aiheuttaa ajanhukkaa ja tuntuvia kustan-
10174: nuksia;ja monissa kunnissa tuskin löytyisikään henkilöitä,
10175: jotka kykenisivät tyydyttävästi suorittamaan ne tehtä-
10176: vät, jotka ehdotuksen mukaan keskuslautakunnilla tulisi
10177: olemaan.
10178: Sentähden minusta on näyttänyt, että pitäisi ottaa
10179: varteen se niinhyvin erään ennenmainitun komitean jä-
10180: senen kuin Helsingin kaupunginvaltuustonkin, lausuntoa
10181: annettaessa mainitusta komiteanmietinnöstä, esittämä eh-
10182: dotus, että valtuuston vaalin tulisi tapahtua kahdessa luo-
10183: kassa, niin että kumpikin luokka erikseen valitsisi puolet
10184: valtuutettujen luvusta. Toisen luokan voisivat maalla
10185: muodostaa ne, jotka olisivat taksoitetut suuremmasta
10186: kuin tuhannen viidensadan markan tulosta sekä vä-
10187: hintään 0,01 manttaalisen maan omistajat, vaikkakaan
10188: näiden tulot eivät nousisi vastamainittuun määrään. Toi-
10189: sena luokkana taas olisivat kunnan muut verovelvolli-
10190: set jäsenet. Kaupungeissa, joiden asukasluku on korkein-
10191: taan kymmenentuhatta, olisi se tulomäärä, joka määräisi
10192: molempien luokkien välisen rajan, esimerkiksi tuhatviisi-
10193: sataa markkaa; suuremmissa kaupungeissa taasen kaksi-
10194: 202 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10195:
10196: tuhattaviisisataa tai kolmetuhatta markkaa. Naidulla nai-
10197: sella olisi äänioikeus samassa luokassa kuin hänen miehel-
10198: lään. Jotta eri luokissa löytyvien vähemmistöjen oikeu-
10199: tetut vaatimukset edustajain saamisesta valtuustoon otet-
10200: taisiin varteen, olisi kukin kunta jaettava vaalipiireihien,
10201: jotka jokainen erikseen valitsisivat määräluvun valtuutet-
10202: tuja, yhtä monta kummankin valitsijaluokan puolesta.
10203: Sellaisella vaalitavalla voitaisiin välttää suhteellinen vaali-
10204: tapa ja lisävaltuustolaitos.
10205: Tätä vaalitapaa vastaan voidaan tosin muistuttaa,
10206: että se maassamme on uusi ja koettelematon, mutta sama
10207: muistutus voidaan tehdä useimpien uudistusten suhteen.
10208: Mitä erittäin tulee valitsijain jakamiseen eri luokkiin, niin
10209: sisältäähän valiokunnan ehdotus samantapaisen määräyk-
10210: sen siinä, että oikeus lisävaltuutettujen valitsemiseen vas-
10211: tamainitun ehdotuksen mukaan kuuluisi osaksi toiselle
10212: valitsijaryhmälle kuin se, joka on oikeutettu valitsemaan
10213: Viitaten siihen mitä edellä on esiintuotu, saan kun-
10214: nioitsaen ehdottaa
10215:
10216: että mietintö palautettaisiin kunnallisl'alio-
10217: kuntaan lakiehdotusten muodostamista l'arten
10218: kosketeltuun suuntaan.
10219:
10220:
10221:
10222: Sen sanamuodon mukaan, minkä valiokunta äänestyk-
10223: sen jälkeen on antanut maalaiskuntain kunnallislakiehdo-
10224: tuksen 10 §:lle, voitaisiin 1isävaltuutetuiksi valita henki-
10225: löitä, jotka eivät ole oikeutetut ottamaan osaa näiden val-
10226: tuutettujen valitsemiseen. Tämä on minun ajatukseni
10227: mukaan perusteeton poikkeaminen siitä valiokunnan muu-
10228: toin noudattamasta periaatteesta, että vaalioikeuden ja
10229: vaalikelpoisuuden edellytysten tulee olla samat. Jotakin
10230: kai myöskin merkinnee, että lisävaltuutetuiksi saadaan
10231: valita ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat pakote-
10232: Vastalause V. 203
10233:
10234:
10235: tut itse maksamaan osan päätetyistä veroista. Uskallan
10236: sentähden esittää,
10237: että Eduskunta, siinä tapauksessa että lisä-
10238: valtuustolaitos säilytetään, hyPäksyisi puheena-
10239: olePan §:n näin kuuluPana:
10240:
10241: 10 §.
10242:
10243: Vaalikeipoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuutetuksi
10244: on jokainen, joka on oikeutettu niitä Palitsemaan. Mitä
10245: vaalikelpoisuudesta kunnaMaltuutetun toimeen on säädetty,
10246: olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin luottamustoimiin
10247: nähden>>.
10248:
10249:
10250:
10251: Maalaiskuntain kunnallislakiehdotuksen 15 §:ään on
10252: valiokunta ottanut määräyksen, että kunnanvaltuutetut
10253: ja lisävaltuutetut olisivat oikeutetut saamaan ei ainoas-
10254: taan korvausta matkakuluistaan vaan myöskin korvausta
10255: ajanhukasta. Puolestani en voi kannattaa valiokunnan
10256: ehdotusta mikäli se koskee viimemainittua korvausta. Ei
10257: ole mitenkään syytä tehdä kunnallisia luottamustoimia
10258: taloudellisesti halutuiksi, ja täytyy voida vaatia, että
10259: henkilöt, jotka näihin toimiin valitaan, epäitsekkäästä
10260: harrastuksesta niihin antautuvat, vaatimatta korvausta
10261: muusta kuin suoranaisista kulungeistaan. Saan sentäh-
10262: den kunnioittaen ehdottaa,
10263:
10264: että 15 § :n viimeiselle momentille annettai-
10265: siin seuraava sanamuoto:
10266: >>Kunnanvaltuutetut ja lisäPaltuutetut saaPat, jos matka
10267: heidän kotoaan kokfUspaikalle on Piiden tai useamman kilo-
10268: metrin pituinen, matkarahoja, valtuuston harkinnan mu-
10269: kaan, ei kuitenkaan enempää kuin yhden hePosen kyytirahan
10270: edestakaisin taikka, jos rautatietä tai höyrylaiPaa saattaa
10271: 204 1908. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10272:
10273: matkalla käyttää, maksun haliJimmasta sijasta junalle tai
10274: höyrylaiiJalla1>,
10275:
10276:
10277: Viitaten siihen mitä yllä on esitetty maalaiskuntain
10278: kunnallislakiehdotuksen 10 §:n suhteen, uskallan esittää,
10279: että kaupunkien kunnallislakiehdotukselle
10280: annettaisiin seuraaiJa sanamuoto:
10281:
10282: »11 §.
10283: V aalikelpoinen kaupungiMaltuutetuksi ja lisäiJaltuute-
10284: tuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä iJalitsemaan.
10285: Älköön niiksi - - - - (valiokunnan ehdotuksen mu-
10286: kaan) toimestansa tilintekoon velvollinen.
10287: Mitä iJaalikelpoisuudesta kaupunginiJaltuutetun toimeen
10288: on säädetty, olkoon iJoimassa myös muihin kunnallisiin luot-
10289: tamustoimiin nähden>>.
10290: Helsingissä, 16 p:nä syyskuuta 1908.
10291:
10292: Gösta Stenbäck.
10293:
10294: Ylläolevaan vastalauseeseen, paitsi mitä tulee ehdo-
10295: tukseen ääniasteikon poistamisesta ja luokkavaalien käy-
10296: täntöön ottamisesta, yhtyy
10297: A. R. Hedberg.
10298:
10299: Edellä olevaan vastalauseesen, mikäli se koskee
10300: maalaiskuntain kunna1lislain 10 §:ää ja kaupunkien
10301: kunnallislain 11:ää, yhtyvät:
10302:
10303: Eero Erkko. Juho Torppa.
10304: Yrjö Halonen. M. Sipponen .
10305: •
10306: Vastalause VI. 205
10307:
10308:
10309:
10310:
10311: VI.
10312:
10313: Kunnallisvaliokunta on käsiteltävänä olevia lakiehdo-
10314: tuksia valmistaessaan asettunut yleisen ja yhtäläisen ääni-
10315: oikeuden pohjalle, ja esittää sen perusteeksi, että voimassa
10316: olevat äänioikeussuhteet eivät ole sopusoinnussa kansaan
10317: syvälle juurtuneen ihmisten keskeisen yhdenvertaisuuden
10318: vaatimuksen kanssa. Kun tämä vaatimus on otettu huo-
10319: mioon siten että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on otettu
10320: käytäntöön valtiollisissa vaaleissa, täytyy, valiokunnan
10321: enemmistön mielipiteen mukaan, kunnallisissakin vaaleissa
10322: ääniasteikko poistaa ja äänioikeus tehdä yleiseksi ja yhtä-
10323: läiseksi.
10324: On vaikeaa ratkaista, kuinka yleinen tämä kansan
10325: monessa tapauksessa kiihoituksen kautta syntynyt yhden-
10326: vertaisuuden vaatimus lienee, mutta varmaa on, että
10327: laveissakin kansankerroksissa se käsitys on yleinen, että
10328: kunnallisenkin elämän alalla oikeudet vaativat vastaavia
10329: velvollisuuksia.
10330: Kunnan tarkoitukseen kuuluu etupäässä sellaisten
10331: kysymysten ratkaiseminen, jotka ovat taloudellista luon-
10332: netta taikka sisältävät hallintotehtäviä. Asiat, jotka muis-
10333: sakin suhteissa ovat lähellä kunnallista elämää kuten kan-
10334: sansivistys-, terveydenhoito- ja siveellisyyskysymykset
10335: ovat suurimmaksi osaksi järjestetyt lailla ja asetuksilla,
10336: jotka ovat syntyneet yleisen äänioikeuden mukaan vali-
10337: tun kansaneduskunnan myötävaikutuksella ja siis eivät
10338: 206 1901:!. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10339:
10340: vaadi yhtäläisen kunnallisen äänioikeuden käytäntöön
10341: ottamista.
10342: Niin oikeutetuksi kuin on katsottava, että kunnan
10343: omaisuuden ja tulojen hoito pysytetään niiden käsissä,
10344: jotka huomattavassa määrässä ovat vaikuttaneet niiden
10345: syntymiseen yhtä oikeutettua on että tätä hallintoa hoi-
10346: taa laitos, joka on valittu ottamalla jossain määrin huo-
10347: mioon suurempi tai pienempi osuus näihin varoihin.
10348: Jos ainoastaan veroamaksavat, vaan kaikki samalla
10349: äänimäärällä, ovat äänioikeutettuja kunnallisissa vaa-
10350: leissa, ei ole takeita siitä että saadaan toimeen vastuun-
10351: alainen ja harkitseva kunnallishallinto. Osittaisten ja
10352: itsekästen pyyteiden vaikutusta ei voida tarpeeksi rajoit-
10353: taa ainoastaan tällä äänioikeuden rajoituksella.
10354: Ne takeet tässä suhteessa, jotka valiokunnan enem-
10355: mistö on hyväksynyt, nimittäin että lisävaltuutetut mää-
10356: rätään pakolliseksi laitokseksi maaseudullekin kuin myös
10357: määräenemmistö veroitusasioita ratkaistaessa, eivät myös-
10358: kään riitä estämään epäjärjestystä ja hämmennystä kun-
10359: tien hallinnossa eikä siitä johtuvaa kuntien raha-asiain
10360: huononemista.
10361: Jos voidaan syyllä sanoa, että kunnallishallinto
10362: yleensä tähänkin saakka vallinneiden äänioikeusolojen
10363: aikana on tyydyttävästi tarkoituksensa täyttänyt, on
10364: kuitenkin myönnettävä, että voimassa oleva ääniasteikko,
10365: joka maaseudulla on melkein rajaton ja kaupungeissa
10366: kohoaa 25 ääneen sekä johon sisältyy äänioikeus yhtiöille,
10367: on liian korkea. Suurten pääomain liian suuri vaikutus
10368: kunnallisten asiain ratkaisuun on rajoitettava.
10369: Valiokunnassa on ehdotettu kuuria- vaalijärjestelmä
10370: käytäntöön ottamista. Kuinka tarkoituksenmukaisena
10371: tätä järjestelmää teoreettisesti katsoen pidettänee eri har-
10372: rastusten huomioon ottamiseen nähden, on kysymys tämän
10373: vaalitavan sopivaisuudesta ja sen vaikutuksesta meidän
10374: maamme oloihin kokonaan selvittämättä - ja järjestelmä
10375: ainakin siinä kohden vastenmielinen, että se mielivaltai-
10376: Vastalause VI. · 207
10377:
10378:
10379: sen ja luonnottoman tulorajan perusteella jakaa kunnan
10380: jäsenet muutamiin jyrkästi eroitettuihin luokkiin, joilla
10381: on sangen erilainen ja väärin jaettu vaikutus kunnan hal-
10382: lintoon.
10383: Sen suuren vaikutuksen supistaminen, mikä suur-
10384: pääomalla tätä nykyä on katsottava olevan kunnalliseen
10385: elämään, ei vaadi ääniasteikon poistamista, minkä astei-
10386: kon säilyttäminen perustuu historialliseen käytäntöön ja
10387: jonka vaikutuksista kokemusta on olemassa. Åäniasteik-
10388: ko, jonka rajoina ovat yksi ja kymmenen ääntä, siten
10389: että yksi ääni annetaan tuhannen markan taikka sitä
10390: vähemmästä tulosta ja kultakin lisäksi tulevalta aina tu-
10391: hanteen markkaan nousevalta määräitä lisätään uusi ääni,
10392: olisi tätä nykyä sopiva keskitie yhtäisen äänioikeuden
10393: radikaalisen vaatimuksen ja nyt voimassa olevien ääni-
10394: oikeusmääräysten välillä. Täten olisi raivattu tietä laveam-
10395: piin tämän suuntaisiin uudistuksiin. Se supistus, jota
10396: puheenalainen ääniasteikko tietää, ei tee mahdottomaksi
10397: suoda äänioikeutta naidulle naiselle, kuten myöhemmin
10398: tulee osotettavaksi, sekä lakkauttaa yhtiöiden ja vajaval-
10399: taisten kuin myös valtakirjaan nojautuvan äänioikeuden,
10400: minkä ohessa äänioikeus tehdään kotipaikkaoikeudesta
10401: riippuvaksi. Selvää on, että näilläkin määräyksillä ote-
10402: taan huomattavia askeleita suurempien omaisuuksien vai-
10403: kutuksen kunnallisiin vaaleihin vähentämiseksi - tulos,
10404: jonka ehdotettu ääniasteikko tuo mukanaan, siitä huoli-
10405: matta käytetäänkö suhteellista vaalitapaa vai ei.
10406: Että suhteellisen vaalitavan soveltaminen tulisi
10407: aiheuttamaan tuntuvia menoja ja ajanhukkaa sekä agi-
10408: tatsionia, rauhattomuutta ja puoluetaisteluita ja sillä
10409: tavoin aikaansaamaan häiriötä yhteiskuntaelämään, ei ole
10410: vaikea ajatella. Peljättävä myös on, että tämän tavan
10411: soveltaminen, erityisesti maaseudulla, käypi hyvin vai-
10412: keaksi, katsoen sellaisten henkilöiden puutteeseen, joilla
10413: olisi vaalitoimituksiin tarpeelliset tiedot. Kun ehdotettu
10414: ääniasteikko enemmistövaalejakin käyttäen on omansa
10415: 208 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10416:
10417: täyttämään melkoisen pitkälle meneviä uudistusvaati-
10418: muksia, olisi suhteellisen vaalitavan käytäntöön otta-
10419: minen ainakin maaseudulla jätettävä kuntien oman pää-
10420: töksen varaan.
10421:
10422:
10423: Kunnallisia vaaleja varten ehdotetun suhteellisen
10424: vaalitavan edut saavutetaan ainoastaan osaksi kunnallis-
10425: valiokunnan enemmistön hyväksymällä lakiehdotuksella.
10426: Tyydyttävä suhteellisuus valtuuston kokoonpanossa toteu-
10427: tuu nimittäin ainoastaan ensi kerran tapahtuvassa vaa-
10428: lissa. Seuraavissa vaaleissa, joissa valitaan ainoastaan
10429: kolmasosa valtuutettujen luvusta, tulisi erinomattain pie-
10430: nemmissä yhteiskunnissa kunnan eduskuntaan valtuutet-
10431: tuja, jotka olisivat aivan vähälukuisten valitsijaryhmien
10432: valitsemia, samalla kuin huomattavia vähemmistöjä koko-
10433: naan syrjäytettäisiin. Se enemmistösorto, jota suhteelli-
10434: sella vaalitavalla on tahdottu estää, olisi osaksi jälellä.
10435: Se, että yhdellä kertaa valittaisiin täysi määrä val-
10436: tuutettuja, joko lyhemmäksi tai pitemmäksi ajaksi, täyt-
10437: täisi kyllä suhteellisuuden vaatimuksen, mutta siten
10438: jäisi kunnan eduskunnan yhtäjaksoisuuden tarve huo-
10439: mioon ottamatta. Lisäksi mainittakoon, että joka vuosi
10440: uudistuva vaalitaistelu sitä seuraavine riitoineen, ajan-
10441: hukkineen ja menoineen on etenkin maaseudulla kaikkea
10442: muuta kuin toivottava. Eri pyrkimykset tyydytettänee
10443: parhaiten sillä tavoin, että valtuutetun toimiaika tehdään
10444: kaksivuotiseksi ja koko lukumäärä valitaan joka toinen
10445: vuosi, mutta valitulla on oikeus kieltäytyä tästä toimesta
10446: vasta sitten kuin hän on siinä ollut kahden toimikauden
10447: aikana.
10448:
10449:
10450: Suuret etäisyydet maaseudulla tekevät tarpeelliseksi,
10451: että jos vähempivaraistenkin mieli voida heidän omasta
10452: keskuudestaan valittujen edustajain kautta ottaa osaa
10453: Vastalause VI. 209
10454:
10455:
10456: kunnallislain lupaamaan kunnan eduskuntaan, ainakin val-
10457: tuutettujenmatkakulutkorvataan kunnan varoilla. Jotteivät
10458: nämä kustannukset kokousten todennäköisen lukuisuuden
10459: vuoksi nousisi melkoisiin määriin, ei valtuutettuje• lukua
10460: saisi määrätä suuremmaksi kuin välttämätön tarve vaatii.
10461: Kun maaseudulla sekä asujamiston elinehdot että kunnal-
10462: liselämään vaikuttavat olosuhteet ovat samassa kunnassa
10463: hyvin yhtäläiset, ei tarvitakaan kovin suurta määrää val-
10464: tuutettuja, jotta tyydytettäisiin eri kunnallisten asiain
10465: tarpeellisen tuntemisen vaatimusta, Lisäksi tulee, että
10466: valtuustolla on valta, tarpeen vaatiessa, asettaa erinäisiä
10467: jaostoJa, joissa voi olla valtuustoon kuulumattomiakin
10468: asiantuntijoita.
10469:
10470:
10471:
10472: Samalla kun pidän tarpeellisena huomauttaa, että
10473: minun mielipiteeni mukaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeu-
10474: den käytäntöön ottaminen kaupunkien kunnallisissa vaa-
10475: leissa sisältää muutoksen porvariston ja kaupunkien eri-
10476: oikeuksiin, saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
10477: kunnallislakiehdotusten II lnkua käsiteltäessä päättäisi
10478: seuraavaa:
10479:
10480: Oikeus valita kunnan valtuutettuja ja tilin-
10481: rarkastajia sekä vaalikelpoisuus näihin toimiin
10482: on jokaisella kunnassa asuvalla hyvämaineisella
10483: miehellä tai naisella, jolla on Suomen kansalais-
10484: oikeus ja saa itse hallita itseänsä ja omaisuut-
10485: tansa sekä joka on maksanut veroa kunnalle sen
10486: vuoden lähinnä edellisenä vuonna, jona vaali-
10487: luettelo tehdään. .Tos valitsijan lähinnä edelli-
10488: sessä taksoituksessa määrätty tulo ei nouse yli
10489: tuhannen markan, antakoon hän vaalissa yhden
10490: äänen; jos hänen tulonsa on yli tuhannen mutta
10491: ei yli kahdentuhannen markan, antakoon kaksi
10492: 210 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10493:
10494: ääntä, ja niin edelleen aina kymmeneen ääneen,
10495: joka on korkein äänimäärä, minkä iJalitsija POi
10496: antaa. Samallainen oikeus on täten ilaalioikeu-
10497: tetun aiJioraimolla, joka ennen ilaaliiJuotta on
10498: täyttänyt yksikolmatta iluotta ja jolla on omai-
10499: suudenyhteys miehensä knssa; ja antakoon hän
10500: ilaalissa saman äänimäärän kuin mieheusä.
10501: Kaupunkien ilaltuutetut iJalitaan suhteelli-
10502: silla ilaaleilla.
10503: M aalaiksuntien ilaltuutetut Palitaan suh-
10504: teellisilla ilaaleilla, jos kunnat itse niin päättäilät.
10505: Älköön kukaan käyttäkö äänioikeutta mui-
10506: den kuin itsensä puolesta.
10507:
10508: Siltä varalta että ylläoleva ehdotus tulisi Eduskun-
10509: nan päätökseksi, saan samalla kunnioittaen ehdottaa:
10510: että kunnallisilaliokunnan kaikki kysymyk-
10511: sessä oleilat lakiehdotukset palautettaisiin Palio-
10512: kuntaan niiden muutosten tekemistä ilarten, jotka
10513: johto<.Jat ylläolePasta ehdotuksesta.
10514:
10515: Toiseksi saan edottaa, että maalaiskuntain kunnallis-
10516: lain 8, 15 ja 87 § muutettaisiin näin kuuluvaksi:
10517:
10518: (A) 8 §.
10519: Kunnanvaltuutetut valitaan kahdeksi vuodeksi. (Mo-
10520: m13ntin loppu poistetaan).
10521: 2, 3 ja 4 mom. (vaihtoehtoisesti) kuten valiokunnan
10522: ehdotuksessa.
10523:
10524: 15 §.
10525: Kunnanvaltuutetuksi (tahi lisävaltuutetuksi) valittu
10526: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
10527: ulkopuolella taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta
10528: tahi neljänä lähinnä edellisenä vuotena ollut kunnanval-
10529: Vastalause VI. 211
10530:
10531:
10532: tuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohtajana
10533: tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toi-
10534: meenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan
10535: puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy,
10536: astuu varajäsen hänen sijaansa.
10537: 2 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa.
10538:
10539: 87 §.
10540: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
10541: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
10542: kunnassai;tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä
10543: kahdeksi vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi
10544: varatarkastaj aa.
10545: 2, 3 ja 4mom. kuten Valiokunnan ehdotuksessa.
10546: Yhdenmukaisesti edellisen kanssa ehdotan, että kau-
10547: punkien kunnallislain 9, 14 ja 53 § muutettaisiin näin:
10548:
10549: (B.) 9 §.
10550: Kaupunginvaltuutetut valitaan kahdeksi vuodeksi.
10551: (momentin loppu poistetaan).
10552: 2 ja (vaihtoehtoisesti) 3 mom. kuten Valiokunnan
10553: ehdotuksessa.
10554:
10555: 14 §.
10556: Kaupunginvaltuutetuksi (tahi lisävaltuutetuksi) va-
10557: littu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kun-
10558: nan ulkopuolella taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä
10559: vuotta tahi neljänä lähinnä edellisenä vuotena ollut kau-
10560: punginvaltuutettuna Jos valittu sellaisesta syystä kiel-
10561: täytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
10562:
10563: 53 §.
10564: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valitse-
10565: vat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
10566: 212 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
10567:
10568: kaupungeissa tahi muualla asuvista henkilöistä kahdeksi
10569: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin~
10570: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
10571: 2 ja 3 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa.
10572: Nämä muutokset aiheuttavat kunnallisen vaalilain
10573: ehdotukseen seuraavia muutoksia:
10574:
10575: (C). 1 §.
10576: Maalaiskuntain Kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
10577: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on alo-
10578: tettava 3 p:nä joulukuuta sinä ruonna jona raali toimite-
10579: taan, ja loppuun saatettava samana tai, jos valtuusto niin
10580: määrää, seuraavana päivänä.
10581:
10582: 3 §.
10583: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto kesäkuussa
10584: kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kahden vuoden ajaksi
10585: keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä
10586: jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu
10587: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta var-
10588: ten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja
10589: neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
10590:
10591: 52 §.
10592: 1 ja 2 mom. kuten Valiokunnan ehdotuksessa.
10593: 3 ja 4 mom. poistetaan.
10594: Kolmanneksi ehdotan maalaiskuntain kunnallislaki-
10595: ehdotuksen 6 §:lle seuraavan sanamuodon:
10596:
10597: 6 §.
10598: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
10599: luku on 1,000 tahi vähemmän, 10 ja kunnassa, jonka
10600: väkiluku on
10601: Vastalause VI. 213
10602:
10603:
10604: -~nemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000, 12
10605: 2,000 4,000, 14
10606: " " " " " 6,000,
10607: 4,000 16
10608: " " "
10609: 6,000 8,000, 18
10610: " " " " "
10611: 8,000 , 10,000, 20
10612: " " " " 10,000,
10613: 8,000 20
10614: " " " " "
10615: 10,000 15,000, 22
10616: " " " " "
10617: 15,000 ........ 24
10618: " "
10619: 2 ja (vaihtoehtoisesti) 3 mom. kuten Valiokunnan
10620: ehdotuksessa.
10621: Helsingissä, 16 p:nä syyskuuta 1908.
10622:
10623: A. R. Hedberg.
10624:
10625:
10626:
10627: Allekirjoittanut yhtyy siihen ylläolevassa vastalau-
10628: seessa tehtyyn ehdotukseen, että kunnanvaltuutetut ja
10629: kaupunginvaltuutetut, siinä tapauksessa että suhteellinen
10630: vaalitapa otetaan käytäntöön, valittaisiin kahdeksi vuo-
10631: deksi. Samaten on allekirjoittanut vastalauseen tekijän
10632: kanssa yhtä mieltä kunnanvaltuutettujen lukumäärästä.
10633:
10634: Gösta Stenbeck.
10635: 1
10636: 1
10637: 1
10638: 1
10639: 1
10640: 1
10641: 1
10642: 1
10643: 1
10644: 1
10645: 1
10646: 1
10647: 1
10648: 1
10649: 1
10650: 1
10651: 1
10652: 1
10653: 1
10654: 1
10655: 1
10656: 1
10657: 1
10658: 1
10659: 1
10660: Helsinki 1908. Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag.
10661: 1908. II Vp. - S. V. M.
10662:
10663:
10664:
10665:
10666: Suuren valiokunnan mietintö
10667: N:o 13 kunnallisen lainsäädännön uudista-
10668: mista koskevain eduskuntaesitystenjohdosta.
10669:
10670:
10671: Käsiteltyänsä niitä lakiehdotuksia, jotka sisältyvät
10672: Kunnallisvaliokunnan tästä asiasta antamaan mietintöön
10673: N :o 1, Suuri valiokunta puolestansa saa lausua seuraavaa.
10674: Mitä tulee niihin syihin, jotka vaativat kunnallis-
10675: lainsäädäntömme uudistamista sekä niihin periaatteisiin,
10676: joiden mukaan tuon uudistamisen tulisi tapahtua, on Suuri
10677: valiokunta katsonut voivansa yhtyä Kunnallisvaliokunnan
10678: mietinnössä tehtyihin ehdotuksiin, ja perustuu siis Suuren
10679: valiokunnan ehdotuksen mukaan kunnallinen itsehallinto
10680: siihen, että kaikilla yksikolmatta vuotta täyttäneillä kun-
10681: talaisilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläinen äänioikeus
10682: kunnan perusorgania, kunnanvaltuustoa, valittaessa. Syy-
10683: nä siihen, että Suuri valiokunta kuitenkin on pitänyt asia-
10684: nansa ehdottaa puheenaoleviin lakiehdotuksiin melkoisia
10685: muutoksia, on ollut huolenpito siitä, etteivät kunnan ylei-
10686: set asiat huonosti harkittujen toimenpiteiden kautta muo-
10687: dostuisi yhteiskunnalle turmiollisiksi ja nimenomaan, että
10688: saataisiin riittävät takeet siitä, ettei kunnan varoja käytetä
10689: muuhun kuin sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat sopusoin-
10690: nussa kunnan tarkoitusperien kanssa.
10691: Paitsi niitä muutosehdotuksia, jotka johtuvat vasta-
10692: mainitusta katsantokannasta, on Suuri valiokunta päättä-
10693: nyt ehdottaaa Kunnalilsvaliokunnan lakiehdotuksiin erinäi-
10694: Suuren valiokunnan mietiniö N:o 13.
10695: 2 1908. II Vp. - S. V. M.
10696:
10697: siä muodollisia muutoksia. Näiden joukossa on ensi kä-
10698: dessä mainittava se, että Suuri valiokunta ehdottaa laki-
10699: ehdotusten otsakirjoitukset niin muutettaviksi, että niissä
10700: ,laki" sanan sijaan, sen mukaisesti kuin nykyisessä kun-
10701: nallislainsäädännössä on asianlaita, käytettäisiin sanaa
10702: ,asetus." Muihin muutosehdotuksiin kosketeliaan seuraa-
10703: vassa.
10704: Asetus maalaiskuntain hallinnosta.
10705:
10706: s §. Kunnallisvaliokunnan ehdotuksen mukaan tulisivat
10707: lisävaltuutetut valittaviksi tarpeen tullen käsittelemään ja
10708: päättämään heidän ratkaistaviaan asioita ja pysyisivät
10709: toimissaan sen vuoden loppuun, jonka kuluessa heidät
10710: on valittu. Samalla kuin Suuri valiokunta on ehdottanut,
10711: että valtuusto lisätyin luvuin saisi useita tehtäviä, jotka
10712: tekisivät sen jokavuotisen valitsemisen tarpeen vaatimaksi,
10713: on Valiokunnan mielestä ollut tarkoituksenmukaista tehdä
10714: lisävaltuustolaitos yhtä vakinaiseksi kuin varsinainen val-
10715: tuusto, ja olisivat tähän nähden lisävaltuutetut valittavat
10716: yhtä pitkäksi ajaksi ja samalla kertaa kuin varsinaisetkin.
10717: Tämän muutoksen Suuri valiokunta on katsonut voivansa
10718: tehdä sitä suuremmalla syyllä, kun täten saadaan melkoi-
10719: sesti vähennetyksi se tuntuva kustannus, minkä vaalit kun-
10720: nille epäilemättä tulevat tuottamaan.
10721: Pääasiallisesti viimemainitusta syystä, mutta myös-
10722: kin säilyttääkseen kuntalaisia siitä levottomuudesta, minkä
10723: ehtimiseen uusiintuvat vaalit voivat aikaansaada, on Suuri
10724: valiokunta ehdottanut myöskin, että valtuuston vaalit toi-
10725: mitettaisiin ainoastaan joka kolmas vuosi, sen sijaan että
10726: Kunnallisvaliokunta ne on ehdottanut jokavuotisiksi. To-
10727: sin on Valiokunnassa lausuttu epäilyksiä siitä, että kunnal-
10728: lishallinnon yhtenäisyys täten tulisi vaaranalaiseksi; mut-
10729: ta kun ei ole epäilemistäkään, etteivät valtuutetut, jotka
10730: kyvykkäästi ovat tointansa hoitaneet, suhteellista vaa-
10731: litapaa käytettäessä edelleen tulisi toimiaikansa pää-
10732: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 3
10733:
10734: tyttyä v~ltuustoon valituiksi, ei Valiokunta ole katsonut
10735: voivansa panna huomiota näihin epäilyksiin. 9 §.
10736: Pääasiallisesti Suuri valiokunta, kuten yllä jo mai-
10737: nittiin, on vaalioikeuden perusteihin nähden asettunut
10738: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksissa ilmenevälle kannalle.
10739: Kuitenkin on V aliakunta katsonut, että 9 § :n 2 momentin
10740: I kohdassa oleva säänös ei riittävästi rajoita aivan
10741: äsken kuntaan muuttaneiden ja siis sen aswt-
10742: hin vallan perehtymättömien henkilöiden vaikutusval-
10743: taa kunnallisiin vaaleihin, ja on V aliakunta tähän
10744: nähden asettanut vaalioikeuden edellytykseksi sen, että
10745: henkilö on kunnassa hengille kirjoitettuna. Kun
10746: kunnalliset vaalit toimitetaan vuoden lopulla, ja kunnassa
10747: ovat hengille kirjoitettuina ainoastaan ne henkilöt, jotka
10748: viimeistään edellisen vuoden kuluessa ovat sinne muut-
10749: taneet, on katsottu tällaisen muutoksen estävän tässä pe-
10750: lättyjä epäkohtia syntymästä.
10751: Huomioonottamalla, että se ikäraja, joka vaaditaan 10 §.
10752: kelpoisuusehtona erinäisiin luottamustoimiin, on jois-
10753: sakin tapauksissa määrätty erilaiseksi kuin se, jonka pu-
10754: heenaolevan asetusehdotuksen ro § sisältää, on ollut tar-
10755: peellista ottaa pykälään määräys, josta näkyy, ettei sen
10756: tarkoituksena ole muuttaa tällaista erikseen säädettyä kel-
10757: poisuusehtoa.
10758: Niiden tehtävien joukossa, jotka kunnanvaltuustol"ie 11 §.
10759: tulevina luetellaan asetusehdotuksen I I § :ssä, mainitaan
10760: myöskin paloapuyhdistysten perustaminen. Kun kuiten-
10761: kin paloapuyhdistyksistä nykyään on voimassa erityinen
10762: laki, joka sisältää niitä koskevat määräykset, ei Suuren
10763: valiokunnan mielipiteen mukaan ole ollut syytä säilyttää
10764: tässä kohden puheenaolevaa säännöstä, vaan ehdotetaan
10765: se poistettavaksi.
10766: Edellä on jo viitattu siihen, että Suuri valiokunta on 12 §.
10767: pitänyt tarpeellisena vahventaa niitä takeita, joita Kun- 13 §.
10768: nallisvaliokumi.an ehdotukset sisältävät kunnan asiain, erit-
10769: 4 1908. II Vp. - S. V. M.
10770:
10771: täinkin varainhoidon, tarkoituksenmukaisesta hallinnosta.
10772: Sen vuoksi ovat 12 ja 13 § kokonaan uudestaan
10773: muodostetut siihen suuntaan, että eräitä tärkeitä hallinto-
10774: toimia siirretään varsinaiselta valtuustolta lisätyn valtuus-
10775: ton toimipiiriin. Edelleen on samassa tarkoituksessa eh-
10776: dotettu muutoksia 57 § :ään, asettamalla kelpoisuusehdoksi
10777: 97 §. kunnallislautakunnan jäsenyyteen samat edellytykset, jot-
10778: 70 §. ka vaaditaan lisävaltuutetuilta, 70 § :ään, jossa veroäyrin
10779: perusteen määrääminen on siirretty lisätylle valtuustolle,
10780: 79 §. sekä 79 § :ään, jossa ehdotetaan perustettavaksi kokonaan
10781: uusi organi, kunnan raha-asiain valiokunta, etupäässä
10782: kunnan meno- ja tuloarvioehdotusten tarkastamista varten.
10783: Näin menetellen ja etenkin raha-asiain valiokunnan ko-
10784: koonpanoon ja tehtäviin sekä toimintatapaan nähden Suuri
10785: valiokunta on katsonut saatavan täydet takeet siitä, ettei
10786: kunnan varoja kevytmielisesti käytetä.
10787: 89 §. Samassa tarkoituksessa kuin vasta mainittiin, on Kun-
10788: nallisvaliokunta, puheenaolevan asetusehdotuksen 89 § :ssä,
10789: ehdottanut, että kuntalaiset, jotka epäilevät kunnan tilin-
10790: tarkastusta tehottomaksi, erinäisillä ehdoilla voivat ku-
10791: vernöörin välityksellä saada tilit asiantuntijan tarkastet-
10792: taviksi. Suuri valiokunta on kuitenkin katsonut, ettei
10793: olisi kunnallisen itsehallinto-oikeuden mukaista suoda ku-
10794: vernöörille valtaa tässä tapauksessa sekaantua kunnan si-
10795: säisten asiain hoitoon, ja on Valiokunta päättänyt ehdottaa
10796: tämän pykälän asetusehdotuksesta kokonaan poistettavaksi.
10797: Ne muut, verrattain vähäpätöiset muutokset, joita
10798: Suuri valiokunta ehdottaa asetusehdotukseen tehtäviksi,
10799: selvenevät tähän liittyvästä lakitekstistä.
10800:
10801:
10802: Asetus kunnallishallinnosta kaupungissa.
10803:
10804: Kun ne muutokset, joita Suuri valiokunta ehdottaa
10805: tehtäviksi kaupunkien kunnallishallintoa koskevaan ase-
10806: tukseen, periaatteiltaan ja useimmissa tapauksissa sana-
10807: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 5
10808:
10809: muodoltaankin vastaavat niitä muutoksia, joista edellä
10810: maalaiskuntain kunnallishallintoa koskevan asetusehdotuk-
10811: sen yhteydessä on ollut puhe, pyytää V aliakunta ainoas-
10812: taan saada viitata siihen, mitä viimemainituista yllä on
10813: lausuttu.
10814:
10815:
10816: Asetus kunnallisista vaaleista.
10817: Samaten kuin Kunnallivaliokunta, on Suuri valio-
10818: kuntakin asettunut kunnallisten vaalien järjestelyyn näh-
10819: den sille kannalle, että suhteellinen vaalitapa niissä on
10820: tuleva käytäntöön. Tässä on kuitenkin, vielä suurem-
10821: massa määrässä kuin valtiollisiin vaaleihin nähden, ollut
10822: tärkeätä koettaa saada itse vaalitoimitus samaten kuin sen
10823: tuloksen määrääminenkin niin helpoksi kuin mah-
10824: dollista. Ja kun se vaalilakiehdotus, jota Kunnallisvalio-
10825: kunta on hyväksyttäväksi ehdottanut, tältä kannalta kat-
10826: soen on V aliakunnan mielestä nimenomaan vaalin tulok-·
10827: sen määräämiseen nähden ollut siksi vaikea käytännössä
10828: toteuttaa, varsinkin maaseudulla, jossa laskuopillisiin teh-
10829: täviin perehtyneitä henkilöitä ei monestikaan ole saata-
10830: vissa, että sen hyväksyminen on joutunut epäilyksenalai-
10831: seksi, on Suuri Valiokunta antanut erään keskuudestaan
10832: asettamansa jaoston tehtäväksi harkita, voitaisiinko saada
10833: aikaan suhteellista vaalitapaa, joka, samalla kuin se veisi
10834: oikeihin tuloksiin, olisi käytännössä helpompi toteuttaa,
10835: ja onkin jaosto muuttanut Kunnallisvaliokunnan ehdotta-
10836: man vaalilain sanotun toivomuksen mukaisesti. Tämän
10837: saavuttamiseksi on tosin ollut uhrattava joitakin alkupe-
10838: räisen ehdotuksen tarjoamia etuja, kuten oikeus vaali-
10839: lippujen muuttamiseen ja yhteisten ehdokasten ääni-
10840: määrien yhteenlaskeminen. Kun kuitenkin tämä vaalitapa
10841: yksinkertaisuuden ohella toteuttaa suhteellisuuden peri-
10842: aatteen, on Suuri valiokunta omaksunut jaoston tekemän
10843: ehdotuksen ja päättänyt suorittaa sitä Eduskunnan hy-
10844: väksyttäväksi.
10845: 6 1908, II Vp. - S. V. M.
10846:
10847: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä
10848: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun
10849: asetuksen 5 ja 9 §:n muuttamisesta.
10850: Tähän asetusehdotukseen ehdottaa Suuri valiokunta
10851: ainoastaan sellaisia muutoksia, jotka johtuvat asetuseh-
10852: dotusten nimikkeiden muuttamisesta.
10853:
10854:
10855: Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, Suuri va-
10856: liokunta saa kunnioittaen ehdottaa:
10857:
10858: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen
10859: maalaiskuntain kunnallislaiksi K unnallisvalio-
10860: kunnan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin pois-
10861: tamalla sen 89 § :n ja tekemällä sitä seuraa-
10862: vien pykälien järjestysnumeroihin poistosta joh-
10863: tuvat muutokset, sekä muuttamalla sen nimik-
10864: keen ja allamainittavat pykälät näin kuuluviksi:
10865: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 7
10866:
10867:
10868:
10869:
10870: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä kesä-
10871: kuuta 1898 annettu asetus, säädetään seuraava
10872:
10873:
10874: Asetus
10875: maalaiskuntain hallinnosta.
10876: 1 §.
10877: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
10878: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen
10879: mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää,
10880: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
10881: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul-
10882: kisen viranomaisen käyteltäviä.
10883:
10884:
10885: 2 ja 3 §.
10886: M uuttamattomina.
10887:
10888:
10889:
10890: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
10891: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
10892: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
10893: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain
10894: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa
10895: tahi muualla tarkemmin säädetään.
10896: 8 1908. II Vp. - S. V. M.
10897:
10898: 5 §.
10899: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
10900: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
10901: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
10902: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
10903: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me-
10904: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä
10905: sanotaan.
10906: Niihin menoihin, foihin varoja edellä mainittujen
10907: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen eri-
10908: tyisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi
10909: tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
10910:
10911: 6 §.
10912: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
10913: luku henkikirjan mztkaan on 1,000 tahi vähemmän, 12,
10914: ja kunnassa, jonka väkiluku on
10915:
10916: enemmän kuin 1,000, vaan e1 yli 2,000, IS
10917: 2,000, 4,000, 18
10918: " " "
10919: 4,000, 6,ooo, 21
10920: " " " " "
10921: o,ooo, 8,000, 24
10922: " "
10923: ,"
10924: " "
10925: 8,ooo, 10,000, 27
10926: " " " "
10927: " "
10928: 10,000,
10929: " ""
10930: 15,000, JO
10931: 15,000, .......... 36
10932: " "
10933: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
10934: kunnallisista vaaleista säädetään.
10935: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
10936: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetuk-
10937: sessa kunnallisista vaaleista säädetään.
10938:
10939: 7 §.
10940: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
10941: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
10942: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 9
10943:
10944: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
10945: tenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä ase-
10946: tus astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
10947: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
10948: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
10949: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyin val-
10950: tuuston ratkaistava.
10951: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää-
10952: nioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käy-
10953: tettäkö.
10954: Vaalien toimittamisesta säädetään asetuksessa kun-
10955: nallisista vaaleista.
10956:
10957: 8 §.
10958: Kunnanvaltuutetut ja lisä·valtuutetut valitaan kolmek-
10959: si vuodeksi. (Poist.)
10960: (2 mom. poist.)
10961: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
10962: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
10963: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetul~sessa kun-
10964: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään
10965: enemmistövaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajä-
10966: sen; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi
10967: ollut jälellä.
10968: ( 4 mom. poist.)
10969:
10970: 9 §.
10971: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia
10972: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
10973: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta
10974: on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
10975: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin :
10976: I) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä
10977: asuva;
10978: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
10979: 10 1908. II Yp. - S. V. .M.
10980:
10981: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
10982: apu ole ainoastaan satunnaista;
10983: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu-
10984: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden
10985: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut
10986: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai
10987: henkilömaksut;
10988: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
10989: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
10990: laitoksesta pääsi;
10991: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
10992: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
10993: seen tai toisen asiaa ajamaan;
10994: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
10995: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
10996: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
10997: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
10998: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien
10999: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
11000: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
11001: kunnanvalt1tutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol-
11002: linen maksamaan kunnallista tulov~roa ja joka on suorit-
11003: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel-
11004: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen ( poist.) aviopuoli-
11005: sonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
11006: (Poist.)
11007: IO §.
11008: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
11009: tuksi on ( poist.) jokainen, joka on oikeutettu niitä valit-
11010: semaan. Mitä 'lJaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toi-
11011: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli-
11012: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty.
11013:
11014: II §.
11015: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu-
11016: raavista asioista, nimittäin:
11017: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 11
11018:
11019: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
11020: sen edistämisestä ;
11021: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
11022: tämisestä;
11023: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
11024: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
11025: sotaan tarpeelliseksi ;
11026: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanp.oidosta;
11027: 5) vaivaishoidosta;
11028: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
11029: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi-
11030: tuksiin aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;
11031: 8) yleisten warranttia antamamaan oikeutettujen tal-
11032: letusmakasiinien perustamisesta ;
11033: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
11034: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavis-
11035: ta toimenpiteistä;
11036: 10) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise-
11037: misestä ( poist.);
11038: II) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpei-
11039: siin taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan ra-
11040: hastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä
11041: tilinpäästön antamisesta ;
11042: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien
11043: edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, va-
11044: rapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
11045: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
11046: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
11047: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li-
11048: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
11049: lintoa varten ; sekä
11050: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
11051: yhteiseen toimialaan.
11052: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja an-
11053: taa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi
11054: muut viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saa-
11055: dakseen.
11056: 12 1908. II Vp. - S. V. M.
11057:
11058: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu-
11059: kaan ovat kutakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän ase-
11060: tuksen voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
11061: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen
11062: säädetty.
11063: 12 §.
11064: Lisätyn ·valtuuston on ratkaistava kysymykset) jotka
11065: koskevat:
11066: I) sellaisen kiinteistön tahi oil<euden myymistä) pant-
11067: taamista tahi vaihta,mistaJ joka lahjan) testamentin tahi
11068: mutm laillisen saannon kautta on tullnt kunnan omaksi)
11069: sekä sellaista välipnhetta tahi sovintoa) joka vaikuttaisi
11070: sen oikenden JWuttttamista tahi st~pistamista, mikä kun-
11071: nalla on semmoiseen kiinteistöön;
11072: 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
11073: 3) meno- ja tulo-ar·vion vahvistarnista;
11074: 4) yritystä tahi menoa) johon varoja ei ole osotettu
11075: vahvistetussa meno- ja tulo-an,iossaJ taht~ semmoista asiaa,
11076: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti 7.Jaikuttaa ktmnalliseen
11077: verotukseen;
11078: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy-
11079: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja 111uitten pääomien sijoi-
11080: tusta ja käyttämistä;
11081: 6) lainanottoa kunnalle;
11082: 7) kunnallislautakunnan ja kansakoulujen johtokun-
11083: nan sekä kunnan lainamakasiinin johtokunnan vaalia; sekä
11084: 8) tämän asetuksen 7 §:n 2 momentissa sekä 34 ja
11085: I04 § :ssä lisätyn valtuuston käsiteltävinä mainituita
11086: asioita.
11087:
11088: 13 §.
11089: Jos vuoden kuluessa osottautuuJ että meno- ja tulo-
11090: arviossa johonkin tarkoitukseen osotetttt määräraha ei rii-
11091: tä) on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val-
11092: tuuston ratkaistavaksi.
11093: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 13
11094:
11095: I4 §.
11096: Muuttumattomana.
11097:
11098: IS §.
11099: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu äl-
11100: köön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ( poist.) ole täyt-
11101: tänyt kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edel-
11102: lisenä vuotena on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka
11103: kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi
11104: muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallin-
11105: toa varten asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on
11106: oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan
11107: vapautta kunnanvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta.
11108: Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen
11109: hänen sijaansa.
11110: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
11111: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
11112: tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kun-
11113: nanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä
11114: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen
11115: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa,
11116: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen
11117: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
11118: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut saavat korvausta
11119: menetetystä työajasta valtuuston harkinnan mukaan kor-
11120: keintaan kolme markkaa päivältä sekä, jos matka heidän
11121: kotoaan kokouspaikalle on viiden tai useamman kilometrin
11122: pituinen, sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen kyytirahan
11123: edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa
11124: matkalla käyttää, maksun halvimmasta sijasta junalla tai
11125: höyry laivalla.
11126: I6 §.
11127: Kunnan lisätyt valtuutetut valitsevat ( poist.) vuosit-
11128: tain valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
11129: 14 1908. II Vp. - S. V. M.
11130:
11131: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edel-
11132: lisenä vuotena ole ollut samassa toimessa.
11133: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
11134: uiruismiestä eikä alempaa kruununpalvelijaa.
11135: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
11136: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
11137: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
11138: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
11139: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
11140: •••••••• 0
11141:
11142:
11143: maaraammen.
11144: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
11145: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
11146: tuksen.
11147: 17-20 §.
11148: M u uttamattomina.
11149:
11150: 2I §.
11151: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
11152: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten,
11153: anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee tut-
11154: kia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos
11155: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla
11156: myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin
11157: 98 § :ssä sanotaan.
11158: 22-23 §.
11159: M uuttamattomina.
11160: 24 §.
11161: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
11162: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
11163: ilmoitettu ja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys
11164: jostakin uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkais-
11165: tako, ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen il-
11166: moittamisen jälkeen.
11167: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta
11168: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 15
11169:
11170: järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois
11171: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy
11172: semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajot-
11173: takoon kokouksen.
11174: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
11175: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
11176: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
11177: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
11178: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tu-
11179: lematta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
11180: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon kun-
11181: nan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapu-
11182: heenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. (Poist.)
11183: Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä-
11184: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
11185: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
11186: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
11187: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
11188: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
11189: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
11190: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
11191: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
11192: eikä päätöksiä tekemästä.
11193:
11194:
11195: 25 §.
11196: M uuttamattomana.
11197:
11198:
11199: 26 §.
11200: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
11201: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Tos äänet jakau-
11202: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide
11203: voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy .
11204: .Asioissa, jotka ( poist.) ovat lisätyn valtuuston rat-
11205: 16 1908. II Vp. - S. V. M.
11206:
11207: kaistavat, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä ase-
11208: tuksessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä-
11209: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä
11210: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan-
11211: nettavaksi enempää kuin viisi prosenttia maksuvelvollisten
11212: yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen taksoi-
11213: tuksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään kol-
11214: me neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puolesta
11215: äänestä.
11216: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
11217: puheenjohtaja päätöksen.
11218: 27-39 §.
11219: Muuttamattomina.
11220:
11221: 40 §.
11222: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy-
11223: täntöön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mu-
11224: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
11225: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat,
11226: että ne määräajaksi jättävät eri henkilöiden toimeksi pöy-
11227: täkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouksista
11228: aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu.
11229:
11230: 41 ja 42 §.
11231: M uuttamattomina.
11232:
11233: 43 §.
11234: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh-
11235: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuk-
11236: sessa on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista
11237: siihen kuuluvista asianhaaroista.
11238:
11239: 44 §.
11240: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
11241: kunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden
11242: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 17
11243:
11244: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
11245: ranomainen laillisesti voipi noudatettaviksi käskeä, pitää
11246: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
11247: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
11248: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
11249: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
11250: lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alainen.
11251:
11252:
11253: 45-51 §.
11254: Muuttamattomia.
11255: 52 §.
11256: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
11257: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
11258: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa
11259: tai asetuksessa ole toisin säädetty.
11260: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
11261: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
11262: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen
11263: V :ssä luvussa.
11264: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on pois-
11265: saolasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
11266: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
11267: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
11268:
11269:
11270: 53-56 §.
11271: M uuttamattomina.
11272:
11273: 57 §.
11274: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu-
11275: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä-
11276: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
11277: kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten joukosta
11278: kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa valitaan
11279: heille tarpeellinen määrä varajäseniä.
11280: 2
11281: 18 1908. II Vp. - S. V. M.
11282:
11283: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes,
11284: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa.
11285:
11286: s8-6o §.
11287: Muuttamattomina.
11288:
11289: 61 §.
11290: ( I mom. poist.)
11291: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
11292: ( poist.) kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislau-
11293: takunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten ase-
11294: tetun hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä
11295: siitä muualla on säädetty.
11296:
11297:
11298:
11299: Muuttamattomina.
11300:
11301: 70 §.
11302: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
11303: hin 5 § :n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla,
11304: on kansalaisoikeudesta huolimatta
11305: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
11306: sekä sitä paitsi
11307: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä
11308: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
11309: omisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai am-
11310: mattia,
11311: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
11312: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
11313: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
11314: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
11315: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
11316: Lisätty valtuusto määrää vähintään kolmen ja enin-
11317: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa
11318: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 19
11319:
11320: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea-
11321: sataa markkaa pienempi eikä viittäsataa markkaa suu-
11322: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
11323: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
11324: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi-
11325: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorem-
11326: pia lapsia,
11327: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei
11328: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa
11329: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli;
11330: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa,
11331: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
11332: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam-
11333: malle kuin yhdeksänsataa markkaa, yli sen alimman tulo-
11334: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja
11335: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark-
11336: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
11337: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen
11338: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa
11339: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata
11340: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse-
11341: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman
11342: kunnassa verotettavan tulomäärän.
11343:
11344: 71-72 §.
11345: M uuttamattomina.
11346:
11347: 73 §.
11348: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja ar-
11349: vioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli-
11350: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa ole-
11351: vasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta,
11352: liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa
11353: asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista
11354: varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
11355: 20 1908. II Vp. - S. V. M.
11356:
11357: niinkuin 70 § :ssä sanotaan. Jos verovelvollisella ( poist.)
11358: lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut vero-
11359: tettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai
11360: taksoitett~tJ otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huo-
11361: mioon.
11362: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
11363: kaan, ja olkoon voimassa se arvio} jota enimmät äänet
11364: kannattvat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se
11365: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
11366: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta
11367: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
11368: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
11369: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
11370: sakkoa, niinkuin 24 § :ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
11371: Jokaisen kunnalle verovelvollisen, jota edellisen vuo-
11372: den taksoituksessa on verotettu vähintään tuhannen mar-
11373: kan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle
11374: antaa kunnallislautakunnan sitä varten valmistamain kaa-
11375: vakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa verotetta-
11376: valta vuodelta. Kunnanvaltuustolla on kuitenkin oikeus,
11377: samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 § :n mu-
11378: kaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa yhtä veroäyriä,
11379: ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sellaisiinkin verovel-
11380: vollisiin, joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu
11381: tul;latta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista
11382: ilmoitusta tee, menettäköön valitusoikeutensa, mikäli tak-
11383: soitetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää laillista
11384: ilmoittamisen estettä.
11385: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
11386: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
11387: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut-
11388: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee
11389: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi-
11390: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi-
11391: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla;
11392: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta-
11393: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 21
11394:
11395: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä
11396: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi
11397: on tarpeen.
11398: 74-78 §.
11399: M uuttamattomina.
11400:
11401: 79 §.
11402: Meno- ja tulo-arviot pitää olla niin aikaiseeil valmii-
11403: na, että ne voidaan esittää kunnan lisätyn valtuuston tar-
11404: kastettaviksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouk-
11405: sessa, ja olkoon ne vähintään neljäntoista päivän kuluessa
11406: sitä ennen asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa paikassa.
11407: Ennenkuin meno- ja tuloarviot lisätylle valtuustolle
11408: vahvistettaviksi esitetään, ovat ne tarkastettavat erityisessä
11409: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee
11410: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin
11411: kunnallislautakunnassa on jäseniä, lautakunnan puheen-
11412: johtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina, ei kuiten-
11413: kaan kahtatoista '/Jtseampia. Jos kunnallislautakunnan jä-
11414: senluku ei ole kahtatoista suurempi, astukoon se kokonai-
11415: suudessaan raha-asiain ·valiokuntaan, 1nutta 1nuussa ta-
11416: pauksessa valitkoon keskwudestaan siihen puheenjohta-
11417: jansa ja ·varapuheen.fohtajansa lisäksi kymmenen jäsentä.
11418: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä pan-
11419: tava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon
11420: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siiken otettavaksi eh-
11421: dotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää
11422: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut
11423: erä ehdotetaan poistetta·vaksi, ja kaksi kolmannesta raha-
11424: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis-
11425: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi,
11426: mutta raukeaa muussa tapauksessa.
11427: Täten tarkastetut meno- ja tuloarviot esitetään lisä-
11428: tylle valtuustolle, joka hyväksyy ne semmoisinaan tai niillä
11429: muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme neljän-
11430: 22 1908. II Vp. - S. V. M.
11431:
11432: nestä lisätyn 'valtuuston läsnäole'vista jäsenistä kannat-
11433: tavat.
11434: Niissä kohdin) joissa riittävää enemmistöä ei muu-
11435: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val-
11436: tuustossa saavuteta) jää edellisen vuoden arvio voimaan.
11437: Kun lisiitty valtuusto näin on meno- ja tuloarviot
11438: vahvistanut) ovat arviot ja valtuuston päätös annettavat
11439: kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioihin merkitä val-
11440: tuuston tekemät muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin
11441: näin vahvistettujen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkas-
11442: tetun taksoitusluettelon perustuksella tehdä maksunpano-
11443: ja kantoluettelo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna
11444: kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pan-
11445: tava niiden maksettavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi
11446: siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko
11447: veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitet-
11448: tujen veroäyrien kesken.
11449:
11450: 8o-88 §.
11451: M uuttamattomina.
11452:
11453:
11454: Poistetaan.
11455: 89-92 (90-93) §.
11456: M uuttamattomina.
11457:
11458: 93 (94) §.
11459: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan yh-
11460: teisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi
11461: tisellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 90
11462: § :ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, tilo-
11463: jen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
11464: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetuk-
11465: sien mukaan tarvita kutain yksimielistä päätöstä tahi yksi-
11466: tyisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat
11467: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 23
11468:
11469: kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten
11470: haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään,
11471: siten että kun manttaaleja on
11472:
11473: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
11474: yli 20, vaan ei yli 30, 3
11475: 50, " 4
11476: "
11477: 30
11478: " 50 " " " 70, " 5 "
11479: " 70 " " " 100, " 6
11480: "
11481: " 100 " " " 130, " 7 "
11482: " 130 " " " 160, " 8
11483: "
11484: " 160 " " " " 9
11485: "
11486: " " "
11487: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
11488: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä.
11489: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
11490: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
11491:
11492: 94 (95) §.
11493: Kokouksen, josta 90 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa
11494: kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain kä-
11495: sittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat,
11496: elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä ko-
11497: kouksia kokoontutsumaan ja asiain käsittelyä niissä joh-
11498: tamaan.
11499: 93 § :ssä säädetyn kokouksen kutsuu ja avaa sen kun-
11500: nanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous pide-
11501: tään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat
11502: keskuudestaan valitsevat.
11503:
11504: 95--96 (96--97) §.
11505: Muuttamattomina.
11506: 97 (98) §.
11507: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista
11508: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
11509: 24 1908. II Vp. - S. V. M.
11510:
11511: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä sitä
11512: paitsi päätökset ( poist.) lainan ottamisesta kymmentä
11513: vuotta pitemmäksi ajaksi.
11514: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah-
11515: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri
11516: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon
11517: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va-
11518: littaa Senaatin Talousosastoon.
11519:
11520: 98-IOI (99-102) §.
11521: Muuttamattomina.
11522:
11523: 102 ( !03) §.
11524: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana it-
11525: seksensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka
11526: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais-
11527: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta
11528: eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta kuulus-
11529: taa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on,
11530: sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Sii-
11531: hen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
11532: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
11533: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
11534: vilta kohdin noudatettavana mitä asetuksessa kaupunkien
11535: kunnallishallinnosta säädetään, kuitenkin niin, että jos
11536: kauppala ei ole eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön
11537: määrätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi,
11538: mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa,
11539: mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan
11540: on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
11541: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen taksoi-
11542: tuksen mukaan.
11543:
11544: 103-107 (104-108) §.
11545: M uuttamattomina.
11546: Kaupunkien kunnallisasetns. 25
11547:
11548: I08 (109) §.
11549: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
11550: semat lautakunnat tämän asetuksen nojalla poissaolasta
11551: määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosote-
11552: taan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 § :ssä
11553: on kunnallisveroista säädetty.
11554: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
11555: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
11556: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
11557: oikeus.
11558: I09 ja I IO (IlO ja II I) §.
11559:
11560: M u uttamattomina.
11561: III (II2) §.
11562: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
11563: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten tekemän-
11564: sä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja kuver-
11565: nööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, jollei kat-
11566: so sen olevan vastoin tätä asetusta tahi muita lainsään-
11567: nöksiä.
11568:
11569:
11570: Tämä asettts astuu voimaan I päivänä tammikuuta
11571: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
11572: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
11573: noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuk-
11574: sen mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
11575: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi ase-
11576: tus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viime-
11577: mainitun asehtksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset
11578: pääsevät voimaan.
11579: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
11580: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
11581: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
11582: leista säädetään.
11583: 26 1908. II Vp. - S. V. M.
11584:
11585: Samaten Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa :
11586: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen kau-
11587: punkien kunnallislaiksi K umnallisvalio kunnan
11588: ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin poistamalla
11589: sen 56 § :n ja tekemällä sitä seuraavien pykär
11590: Iien järjestysnumeroihin poistosta johtuvat
11591: muutokset, sekä mm..ttamalla sen nimikkeen ja
11592: allamainittavat pykälät näin kuuluviksi:
11593:
11594: Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8
11595: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osittain
11596: muuttavat asetukset I 5 päivältä elokuuta r881 ia 15 päi-
11597: vältä joulukuuta 1897, säädetään seuraava
11598:
11599:
11600: Asetus
11601: kunnallishallinnosta kaupungissa.
11602: I §.
11603: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
11604: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mu-
11605: kaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää,
11606: hoitaa yhteiset järjestys-_ ja talousasiansa, mikäli ne voi-
11607: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julki-
11608: sen viranomaisen käyteltäviä.
11609:
11610: 2-4 §.
11611: Muuttamattomina.
11612:
11613: 5 §.
11614: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
11615: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu-
11616: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille
11617: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
11618: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
11619: Kaupunkien kunnallisasetus. 27
11620:
11621: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
11622: jälempänä mainitaan.
11623: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
11624: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
11625: olevain säännösten mukaan.
11626: Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen
11627: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen
11628: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet-
11629: tavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
11630:
11631:
11632: 6 §.
11633: Tämä asetus ei mitenkään muuta niitä kunnallisia
11634: oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka
11635: erioikeuksissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat erik-
11636: sensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota
11637: vastoin kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet,
11638: jotka tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talon-
11639: omistajille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä
11640: lähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
11641:
11642:
11643: 7 §.
11644: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
11645: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jon-
11646: ka väkiluku on
11647:
11648: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,ooo, 24
11649: 6,000 10,000, 30
11650: " " JO,OOO
11651: " " " 20,000, 36
11652: " " 20,000
11653: " " " so,ooo, 42
11654: " " " " "
11655: ................... 48.
11656: so,ooo
11657: " "
11658: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
11659: kunnallisista vaaleista säädetään.
11660: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
11661: 28 ~908. II Vp. - S. V. M.
11662:
11663: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk-
11664: sessa kunnallisista vaaleista säädetään.
11665:
11666: 8 §.
11667: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan raas-
11668: tuvankokouksessa välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla,
11669: niinkuin asetuksessa kunnallisista vaaleista säädetään.
11670: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää-
11671: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
11672: tettäkö.
11673: 9 §.
11674: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol-
11675: meksi vuodeksi. (Poist.)
11676: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
11677: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
11678: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kunnal-
11679: lisista vaaleista on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan,
11680: mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
11681: ( 3 mom. poist.)
11682:
11683: 10 §.
11684: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas-
11685: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että
11686: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen
11687: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
11688: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin :
11689: I) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna
11690: siellä asuva;
11691: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
11692: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
11693: apu ole ainoastaan satunnaista;
11694: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten
11695: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
11696: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä-
11697: Kaupunkien kunnallisasetus. 29
11698:
11699: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö-
11700: maksut;
11701: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
11702: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
11703: laitoksesta pääsi;
11704: 6) se, joka lainvoitnaisen tuomion nojalla on kansa-
11705: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
11706: seen tai toisen asiaa ajamaan;
11707: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
11708: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä
11709: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
11710: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
11711: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien,
11712: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
11713: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
11714: kaupunginvaltuutettufa valitsemaan oikeutettu, joka on
11715: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on
11716: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä
11717: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen ( poist.) avio-
11718: puolisonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt yksikolmatta
11719: vuotta. (Poist.)
11720:
11721: 11 §.
11722:
11723: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ( poist.) sekä
11724: muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokainen, joka
11725: on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan.
11726: V aalikelpoinen lisävaltuutetuksi on fokainen foka on
11727: 1
11728:
11729: oikeutettu ottamaan osaa tähän vaaliin.
11730: Älköön näihin toim,iin kuitenkaan valittako kuvernöö-
11731: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä,
11732: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
11733: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää,
11734: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun-
11735: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
11736: tekoon velvollinen.
11737: 30 1908. II Vp. S. V. M.
11738:
11739: 12 §.
11740: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka
11741: koskevat:
11742: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
11743: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
11744: muun laillisen sa([;1tnon kautta on tullut kunnan omaksi,
11745: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
11746: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
11747: nalla on semmoiseen kiinteistöön;
11748: 2) kiinteän omaisuuden ost([;1nista;
11749: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista;
11750: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu
11751: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa,
11752: joka vastaisuudessa voi tuntwvasti vaikuttaa kunnalliseen
11753: verotukseen.;
11754: 5) kun,nan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen
11755: kassojen ja muitten pääomien sijoifttsfa ja käyttämistä;
11756: 6) lainanottoa kttnnalle; sekä
11757: 7) kansakoulttjen johtokunnan ynnä rahatoimikama-
11758: rin sekä muitten kaupungin varoja hoitaruien tai käyttä-
11759: vien lattiakuntien ja toimihenkilöiden vaalia.
11760:
11761: 13 §.
11762: Jos vuoden ku,luessa osottautuu, että meno- ja tulo-
11763: arviossa johon1<in tarkoitukseen osotettu määräraha ei
11764: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val-
11765: tuuston ratkaista~'aksi.
11766:
11767: M uuttamattomana.
11768: IS §.
11769: Kaupungin lisätyt valtuutetut valitsevat ( poist.) vuo-
11770: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
11771: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
11772: vuotena ole ollut samassa toimessa.
11773: Kaupunkien kunnallisasetus. 31
11774:
11775: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
11776: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö-
11777: rille kirjallisen ilmoituksen.
11778:
11779: I6-2I §.
11780: M u uttamattomina.
11781: 22 §.
11782: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
11783: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi,
11784: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
11785: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun
11786: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä-
11787: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vah-
11788: vistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaran-
11789: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
11790: kisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertai-
11791: nen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä
11792: yhtä monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidet-
11793: täköön päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
11794: nattaa.
11795: Kaupunginvaltuuston tomitettavat vaalit, jos valit-
11796: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali-
11797: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä
11798: sitä vaatii. Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö-
11799: vaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinker-
11800: tainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkai-
11801: see arpa.
11802: Asioissa, jotka ( poist.) ovat lisätyn valtuuston rat-
11803: kaistavat, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä ase-
11804: tuksessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä-
11805: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä
11806: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan-
11807: nettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia maksuvelvol-
11808: listen yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen
11809: taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään
11810: 32 1908. II Vp. - S. V. M.
11811:
11812: kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puo-
11813: lesta äänestä.
11814: 23-28 §.
11815: M u uttamattomina.
11816: 29 §.
11817: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin-
11818: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja
11819: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatet-
11820: tava, mitä kaupungin valtuuston kokouksista ja päätök-
11821: sistä tässä asetuksessa on säädetty.
11822:
11823: 30-33 §.
11824: M u uttamattomina.
11825: 34 §.
11826: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoon kaikki
11827: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän asetuksen
11828: kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eri-
11829: tyisesti asetetun hallituksen hoidettavina.
11830:
11831: 35 §.
11832: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
11833: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
11834: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk-
11835: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät
11836: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne-
11837: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
11838: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty kaupunginvaltuusto.
11839: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist-
11840: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä,
11841: sittenkun lisätty kaupunginvaltuusto on sen tarkastanut ja
11842: hyväksynyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Ta-
11843: lousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.
11844: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu
11845: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaseksi, sikäli kuin
11846: se on sopusoinnussa tässä laissa säädettyjen perusteiden
11847: Kaupunkien kunnallisasetus. 33
11848:
11849: kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön se
11850: samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje-
11851: säännön tekemisestä on säädetty.
11852:
11853: 36 §.
11854: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
11855: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava
11856: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta,
11857: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka,
11858: sekä sitäpaitsi
11859: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä
11860: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin-
11861: keinoa, liikettä tahi ammattia,
11862: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä-
11863: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
11864: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
11865: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
11866: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
11867: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen
11868: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas-
11869: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuut-
11870: tasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi.
11871: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden-
11872: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
11873: Kuitenkin vähennettäköön sen verottavasta vuositu-
11874: losta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia
11875: lapsia,
11876: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksitaa markkaa,
11877: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa
11878: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää-
11879: rän yli;
11880: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa,
11881: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
11882: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
11883: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim-
11884: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja
11885: 3
11886: 34 1908. II Vp. - S. V. M.
11887:
11888: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark-
11889: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
11890: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen
11891: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark-
11892: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja
11893: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi
11894: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim-
11895: man kaupungissa verotettavan tulomäärän.
11896: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
11897: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa
11898: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä
11899: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä-
11900: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai-
11901: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk-
11902: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa
11903: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke-
11904: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa.
11905: Henkilölliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on
11906: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan,
11907: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen
11908: perusteiden mukaan suoritettavat.
11909:
11910: 37 §.
11911: Muuttumattomana.
11912:
11913: 38 §.
11914: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
11915: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
11916: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot,
11917: jotka kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kulu-
11918: neena vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen
11919: alueella, siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä
11920: tai ammatista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja
11921: kotonsa, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka
11922: tulot merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tä-
11923: Kaupunkien kunnallisasetus. 35
11924:
11925: män nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Jos verovelvol-
11926: lisella ( poist.) lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa
11927: on ollut verotettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoi-
11928: tettu tai taksoitettu) otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa
11929: huomioon.
11930: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
11931: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet
11932: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se
11933: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes-
11934: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lautakun-
11935: nan jäsenistä olla saapuvilla.
11936: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
11937: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaantua
11938: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan; jätettäköön
11939: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut,
11940: koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi.
11941: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
11942: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
11943: sakkoa, niinkuin 19 § :ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
11944: tuista.
11945: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen
11946: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahdentu-
11947: hannen markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai
11948: sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten valmis-
11949: tamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa
11950: verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on kui-
11951: tenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin
11952: se 36 § :n mukaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa
11953: yhtä veroäyriä, ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sel-
11954: laisiinkin verovelvollisiin, joita edellisen vuoden taksoi-
11955: tuksessa on verotettu kahtatuhatta markkaa pienemmistä
11956: tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee) menettäköön va-
11957: litusoikeutensa mikäli taksoitetun tulon määrään tulee,
11958: ellei voi näyttää olleensa laillisesti estetty ilmoitusta teke-
11959: mästä.
11960: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
11961: 36 1908. II Vp. - S. V. M.
11962:
11963: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
11964: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut-
11965: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee
11966: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi-
11967: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi-
11968: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla;
11969: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta-
11970: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä
11971: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi
11972: on tarpeen.
11973:
11974: 39-42 §.
11975: M u uttamattomina.
11976:
11977: 43 §.
11978: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
11979: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidettä-
11980: vässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
11981: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
11982: paikassa.
11983: Ennenkuin meno- ja tttloarviot lisätylle valtuustolle
11984: vahvistettaviksi esitetään) ovat ne tarkastettavat erityises-
11985: sä raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valit-
11986: see lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä
11987: kuin maistraatissa ja rahatoimikamarissa yhteensä on jä-
11988: seniä, maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat nii-
11989: hin luettuina) ja näitten lisäksi astuvat valiokuntaan mais-
11990: traati ja rahatoimikamari kokonaisuudessaan.
11991: T arkastttksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä
11992: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon
11993: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi eh-
11994: dotettu erä on uusi tai edellisen ar·vion vastaavaa erää
11995: suurempi tai pienempi) tai jos edellisessä arviossa ollut
11996: erä ehdotetaan poistettavaksi) ja kaksi kolmannesta raha-
11997: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa) aliste-
11998: Kaupunkien kunnallisasetus. 37
11999:
12000: taan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi,
12001: mutta raukeaa muussa tapauksessa.
12002: Täten tarkastetut meno- ja tuloarviot esitetään lisä-
12003: tylle ·valtuustolle) joka hyväksyy ne semmoisinaan tai niillä
12004: muutoksilla tai lisäyksillä) joita vähintiiän kolme neljän-
12005: nestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kannat-
12006: tavat.
12007: Niissä kohdin) joissa riittävää enemmistöä ei muu-
12008: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val-
12009: tu~tstossa saavuteta) jää edellisen vttoden arvio voimaan.
12010: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarviot
12011: vahvistanut) annetaan arviot sekä niiden johdosta tehdyt
12012: päätökset maistraatille, jonka tulee niihin päätetyt muu-
12013: tokset ja lisäykset tehdä ja siten rahatoimikamarilla teet-
12014: tää asianmukainen maksunpano- ja kantoluettelo.
12015:
12016:
12017: 44-54 §.
12018: M u uttamattomina.
12019:
12020: 55 §.
12021: Lisätyn kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon,
12022: saako tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen
12023: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi.
12024: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty
12025: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa, tahi
12026: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuunva-
12027: pauden heidän hallinnostansa.
12028:
12029:
12030: s6 §.
12031: Poistetaan.
12032:
12033: 56-61 (57-62) §.
12034: M u uttamattomina.
12035: 38 1908. II Vp. - S. V. M.
12036:
12037: 6r (62) §.
12038: Raastuvankokouksen ääniluetteJona käytetään asetuk-
12039: sessa kunnallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa.
12040: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan-
12041: tuessa tasan, ratkaisee arpa.
12042:
12043: 62--74 (63--75) §.
12044: M u uttamattomina.
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Tämä asetus astuu voimaan r päivänä tammikuuta
12050: r9--. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
12051: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
12052: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
12053: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
12054: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
12055: uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
12056: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi-
12057: mitukset pääsevät voimaan.
12058: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker-
12059: ta toimitettava r9-- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
12060: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
12061: leista säädetään.
12062: Kunnalliset vaalit. 39
12063:
12064: Edelleen Suuri valiokunta ehdottaa :
12065:
12066: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen
12067: kunnallise ksi vaalilaiksi K unnallisvalio kunnan
12068: ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin muuttamalla
12069: sen nimikkeen ja allaolevat pykälät näin kuu-
12070: luviksi:
12071:
12072:
12073:
12074:
12075: Asetus kunnallisista vaaleista.
12076: I §.
12077: Maalaiskuntain hallinnosta annetun asetuksen 7 § :ssä
12078: ja kaupunkien kunnallishallinnosta annetun, asetuksen 8
12079: § :ssä säädetty valtuutettujen vaali on alotettava 3 päi-
12080: vänä joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai, jos
12081: valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä.
12082:
12083: 2 §.
12084: l\tl uuttamattomana.
12085:
12086: 3 §.
12087: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas
12088: vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kes-
12089: kuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jä-
12090: sentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu
12091: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten
12092: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi
12093: jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimi-
12094: kautensa kunnes uudet lautakunnat on valittu.
12095: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheen-
12096: johtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai
12097: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa
12098: päättymistä, on täydennysvaali toimitettava.
12099: 40 1908. II Vp. - S. V. M.
12100:
12101: 4 §.
12102: :\II uu ttnmattomana.
12103:
12104: 5 §.
12105: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön
12106: alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluette-
12107: loon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki
12108: ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ku-
12109: luvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta.
12110: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette-
12111: loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se mer-
12112: kittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta-
12113: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
12114: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä
12115: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä
12116: ( poist.) lisävaltuutettujen vaaliin.
12117: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
12118: luettelon kullekin äänestysalueelle.
12119: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
12120: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
12121: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
12122:
12123: 6-I2 §.
12124: M u uttamattomina.
12125: 13 §.
12126: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne
12127: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jäte-
12128: tyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
12129: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
12130: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
12131: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
12132: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon asia-
12133: miehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoi-
12134: tettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on kui-
12135: tenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen
12136: Kunnalliset vaalit. 41
12137:
12138: oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkää-
12139: misen .
12140: .Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
12141: jotka asiamies I momentissa mainitun oikeuden nojalla
12142: on tehnyt.
12143: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
12144: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
12145: tavoin kuin I momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
12146: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Yksi
12147: kappale tätä z;aalilippua, keskuslautakunnan toimesta kel-
12148: paamattomaksi leimattuna, annettakoon myös ( poist.) jo-
12149: kaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle ( poist.).
12150: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
12151: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.
12152:
12153: I4 §.
12154: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
12155: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä kuin ne ovat
12156: jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä ero-
12157: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
12158: V aalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
12159: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
12160: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestys-
12161: nrumeroineen.
12162: IS §.
12163: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen ( poist.)
12164: vaalilipun, jos kunnanvaltuusto on päättänyt monisteitujen
12165: vaalilippu,jen käyttämisen vaalissa, ja lähettäköön sellai-
12166: sia vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle
12167: tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto
12168: niiden luvusta.
12169: Ellei monistetun vaalilipun käyttämistä vaalissa ole
12170: katsottu tarpeelliseksi, lähettäköön keskuslautakunta kun-
12171: kin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän
12172: valmiiksi leikattuja ja keskuslautak1mnan leimalla varus-
12173: tettuja, kahdeksasosa arkin kokoisia valkeita vaaliliuskoia
12174: 42 1908. II Vp. S. V. M.
12175:
12176: 16 §.
12177: Muuttamattomana.
12178:
12179: 17 §.
12180: Xänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
12181: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin
12182: sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänii riittävä
12183: määrä vaalilipun jäljennöksiä.
12184: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
12185: saa monistettua vaalilippua, jos sellaista käytetään, tahi
12186: IS § :n 2 momentissa mainittua leimattua vaaliliuskaa 1
12187:
12188: ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että
12189: valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaali-
12190: lippuunsa tahi z;aaliliuskaansa merkitä, miten hän äänes-
12191: tää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saata-
12192: vtssa.
12193: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
12194: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
12195: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
12196: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaali-
12197: toimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkau-
12198: tettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, sulje-
12199: taan odotuspaikka, JOS vaalilautakunta sen tarpeelliseksi
12200: katsoo.
12201: r8 §.
12202: Muuttamattomana.
12203: 19 §.
12204: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
12205: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
12206: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
12207: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
12208: tahi leimatut vaaliliuskat ovat.
12209:
12210: 20 §.
12211: Valitsija. joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää,
12212: Kunnalliset vaalit. 43
12213:
12214: ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadak-
12215: seen vaalilipun tahi leimatun vaalili~tskan.
12216:
12217: 2I §.
12218: Vaalissa merkitköön valitsija, milloin monistettua
12219: vaalilippua käytetään, viivalla sen ehdokaslistan, jota hän
12220: tahtoo äänestää, tahi, ellei monistettua vaalilippua käytetä,
12221: vaalilautakunnalta saamansa vaaliliuskan leimatulle puo-
12222: lelle sen ehdokaslistan järjestysnumeron, jota hän tahtoo
12223: äänestää.
12224: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa
12225: vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää.
12226:
12227: 22 §.
12228: Tehtyään äänestysmerkintänsä vieköön valitsija vaali-
12229: lippunsa tahi vaalilipptma käytetyn vaalilittskansa kokoon-
12230: taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon lei-
12231: matun vaalilipun vaaliuurnaan.
12232:
12233: 23 §.
12234: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun tahi vaali-
12235: liuskan uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on
12236: käyttänyt vaalioikeuttansa.
12237:
12238: 24-29 §.
12239: Muuttamattomina.
12240:
12241: 30 §.
12242: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
12243: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja
12244: vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestys-
12245: alueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
12246: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjes-
12247: tettävät, että ne, joissa ·valitsijat ovat antaneet äänensä
12248: smnan ehdokaslistan pu,olesta, yhdistetään yhdeksi ääni-
12249: ryhmäksi.
12250: 44 1908. II Vp. S. V. M.
12251:
12252: 31 §.
12253: Jos joku nnsta, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
12254: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kui-
12255: tenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
12256: (Poist.)
12257: Jos valitsija on, milloin ehdokaslistat ovat vaalilip-
12258: puun monistetutJ siinä merkinnyt useampia kuin yhden
12259: ehdokaslistan, tahi) milloin ehdokaslistoja ei ole vaali-
12260: lippuun monistettu) siihen kirjoittanut useamman kuin yh-
12261: den ehdokaslistan järjestysnumeronJ·
12262: ( poist.)
12263:
12264: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
12265: asiaankuulumattoman merkin;
12266: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
12267: vaalilippua;
12268: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta-
12269: kunnan leimaa J.
12270:
12271:
12272: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
12273:
12274: 32 §.
12275: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaali-
12276: lippujen luku.
12277: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslis-
12278: toissa on sama nimi ensimäisenäJ muodostavat nämä ääni-
12279: ryhmät yhdistetyn ääniryhm.änJ jonka äänimäärä on sii-
12280: hen kuuluvien yksinkertaisten) 30 § :n 2 momentissa mai-
12281: nittujen ääniryhmien äänimäärien summa.
12282:
12283: 33 §.
12284: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryh-
12285: män äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kol-
12286: mella j. n. e., tarpeen mukaan) korkeintaan ääniryhmän
12287: ehdokkaiden luvulla.
12288: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
12289: Kunnalliset vaalit. 45
12290:
12291: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja mer-
12292: kitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi
12293: yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu.
12294: Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkai-
12295: see arpa.
12296: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta
12297: lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
12298:
12299: 34 §.
12300: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä
12301: saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osa-
12302: määriä on 33 § :n 3 momentin mukaan erotettu.
12303: (Poist.)
12304:
12305: 35 §.
12306: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta ero-
12307: tetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin
12308: ääniryhmälle 34 § :n mukaan tulee paikkoja zmltuustossa,
12309: ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.
12310:
12311: 36 §.
12312: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus-
12313: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensi-
12314: mäisenä kaikissa yhdistettyä ääniryhmää muodostavien
12315: yksinkertaisten ääniryhmien ehdokaslistoissa, ja katsotaan
12316: hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta,
12317: jonka äänimäärä on suurin.
12318: Muut yhdistetylle äänir,yhmälle tulleet paikat valtuus-
12319: tossa jaetaan ääniryhntään kuttluvien yksinkertaisten ääni-
12320: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 § :ssä säädetään,
12321: jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan VU01'0onsa
12322: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., saadut osamäärät jär-
12323: jestetään sarjaan suuruutensa tnukaan, sarjasta erotetaan.
12324: sen alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä
12325: ääniryhmällä vielä on oikeus täyttää 'Valtu,u,ston paikkoja,
12326: 46 1908. II Vp. - S. V. M.
12327:
12328: ja kuLlekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta
12329: paikkaa 'valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.
12330:
12331: 37 §.
12332: Ehdokas, jonka nim,i on erotettu kahdesta tahi useam-
12333: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinker-
12334: taisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen
12335: n,imensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos
12336: hänen nimellään kahdessa tai ztseammassa ehdokaslistassa
12337: on järjestykseen nähden smna asema, katsotaan hän vali-
12338: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän pzwlesta, jonka ääni-
12339: määrä on StiUrempi, tnutta jos näiden äänimäärä on sama,
12340: ratkaisee arpa.
12341:
12342: 38 §.
12343: Kun ääniryhmä, 37 § :n säännöksiä sovellettaessa, on
12344: kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, as-
12345: tuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen,
12346: vielä valitsematta oleva ehdokas.
12347: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useam-
12348: paan ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääni-
12349: ryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjes-
12350: tyksessä ääniryhmzien suuruuden mukaan.
12351:
12352: 39 §.
12353: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan-
12354: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään
12355: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis-
12356: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä
12357: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua
12358: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä
12359: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa-
12360: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 34 § :ssä mainittua osa-
12361: määrien erottamista olisi jatkettu.
12362: Kunnalliset vaalit. 47
12363:
12364: 40 §.
12365: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin-
12366: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittu-
12367: jen valtuutettujen luvusta, tahi, jos siten syntyy murto-
12368: osia, lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä
12369: varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta
12370: eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääni-
12371: ryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamalla ainoastaan
12372: niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo ovat valitut valtuu-
12373: tetuiksi.
12374:
12375: 41-45 §.
12376: Muuttamattomina.
12377:
12378: 46 §.
12379: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
12380: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
12381: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka
12382: puolesta poistunut tai estetty on valittu.
12383: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan,
12384: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim-
12385: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse-
12386: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienem-
12387: män j. n. e., ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pie-
12388: nimmän yksinkertaisen äiiniryhmän varajäsenet ehdokas-
12389: listan järjestyksessä j. n. e.
12390:
12391:
12392:
12393: Muuttamattomina.
12394:
12395: 49 §.
12396: Jos tässä asetuksessa jotakin tapausta varten säädetty
12397: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava ar-
12398: kipäivä määräpäivänä.
12399: 48 1908. II. Vp. - S. V. M.
12400:
12401: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaa-
12402: lipäivä seuraavana maanantaina.
12403:
12404: 50 §.
12405: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan samaan
12406: aikaan kuin valtuutettujen vaali, käytetään 5 § :ssä mai-
12407: nittua vaaliluetteloa ja noudatetaan tämän asetuksen sään-
12408: nöksiä, kuitenkin niin, että vaalilippuun tahi vaaliliuskaan
12409: käytettäköön värillisiä paperia.
12410:
12411: 51 §.
12412: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
12413: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
12414: noudatettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsija-
12415: yhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta
12416: nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja vara-
12417: tarkastajia yhteensä.
12418:
12419: 52 §.
12420: Valtuuston ja lisävaltuuston toimitettavissa suhteel-
12421: lisissa valeissa jätetään ehdokaslistat valtuuston puheen-
12422: johtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muuten
12423: soveltuvissa kohdin noudatettava tämän asetuksen 14, rs,
12424: 21 ja 22 § :ää, 30 § :n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35, 36,
12425: 37, 38, 39, 40 ja 46 § :ää. Keskuslautakuntana toimii val-
12426: tuuston valitsema vaalilautakunta.
12427:
12428: 53 §.
12429: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va-
12430: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun-
12431: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys-
12432: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes
12433: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä
12434: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät
12435: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta.
12436: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 49
12437:
12438: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
12439: asetuksissa maalaiskuntain hallinnosta ja kunnallishallin-
12440: nosta kaupungissa asetuksissa säädetään.
12441: ( 3 ja 4 mom. poist.).
12442:
12443:
12444: 54 §.
12445: Muuttumattomana.
12446:
12447:
12448:
12449:
12450: Vielä Suuri valiokunta ehdottaa:
12451:
12452: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase-
12453: tukseksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
12454: jestämisestä eräissä tapauksissa IS päivänä kesä-
12455: kuuta I898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muut-
12456: tamisesta näin kuuluvana:
12457:
12458:
12459: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskun-
12460: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
12461: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
12462: 5 ja 9 §:n muuttamisesta.
12463:
12464: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
12465: jestämisestä eräissä tapauksissa I 5 päivänä kesäkuuta
12466: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :ää säädetään, että mai-
12467: nitut § :t ovat näin kuuluvat :
12468:
12469:
12470: 5 §.
12471: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 § :ssä
12472: mainitaan, olkoon noudatettava:
12473: 4
12474: 50 1908. II Vp. - S. V. M.
12475:
12476: r) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo-
12477: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
12478: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista nä-
12479: kyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; b) ra-
12480: kennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys on an-
12481: nettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista kohdista;
12482: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
12483: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
12484: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
12485: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
12486: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
12487: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
12488: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna;
12489: 3) että yhdyskunnalle määrättävien ohjeitten ehdo-
12490: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
12491: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
12492: hoito-- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
12493: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
12494: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
12495: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan mää-
12496: räyksiä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
12497: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
12498: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
12499: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia, että
12500: myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle itsel-
12501: leen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen kautta
12502: käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan sitä yh-
12503: dyskuntaa koskevia asioita.
12504:
12505:
12506: 9 §.
12507: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
12508: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka
12509: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa
12510: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi,
12511: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään-
12512: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 51
12513:
12514: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä
12515: maalaiskuntain hallinnosta annetun asetuksen 5 ja I I I
12516: § :ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lauta-
12517: kuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yh-
12518: dyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
12519: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
12520: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä asetuksessa maa-
12521: laiskuntain hallinnosta ja asetuksessa kunnallisista vaa-
12522: leista valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä niiden va-
12523: litsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto äl-
12524: köön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen
12525: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo-
12526: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus,
12527: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet-
12528: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan.
12529: Jos yhdyskunnalle ennen I päivää tammikuuta r9-,
12530: jolloin tänä päivänä annettu asetus maalaiskuntain hallinr
12531: nosta astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
12532: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel-
12533: laiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä-
12534: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa
12535: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va-
12536: litsemisesta on säädetty.
12537:
12538:
12539: Samalla Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
12540: että Eduskunta jättäisi Keisarillisen Majesteetin
12541: armollisesti päätettäväksi, 11tinkä vuoden tam-
12542: mikuun I päivänä edelläolevat asetukset maa-
12543: laiskunlain hallinnosta ja kunnallishallinnosta
12544: kaupungissa astuvat voimaan.
12545:
12546:
12547: Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta r9o8.
12548: 52
12549:
12550: Liite I.
12551:
12552:
12553: Esimerkkejä asetukseen suhteellisista
12554: vaaleista.
12555:
12556: I esimerkki.
12557:
12558: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä. Yhteisiä
12559: ehdokkaita ei ole.
12560: On valittava I6 valtuutettua, jota vaalia varten on
12561: esitetty kolme ehdokaslistaa :
12562: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1, m.
12563: II : n, o, p, r, s, t, u, v.
12564: III : x, y, z, ä, ö.
12565: Näiden listojen puolesta on järjestyksessä annettu
12566: seuraavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
12567: I200 900 soo,
12568:
12569: jotka siis ovat ääniryhmien äänimäärät ( 32 § I mom.).
12570: Kun toimitetaan 33 § :ssä säädetty jako, saadaan seu-
12571: raavat osamäärät:
12572: I II III
12573: I200 900 soo
12574: 6oo 450 250
12575: 400 300 I66,7
12576: 300 '225 125
12577: 240 I8o 100
12578: 200
12579: -ISO
12580: -
12581: I7I,4 !28,6
12582: ISO I I2,5
12583: I33·3
12584: I20
12585: I09,I
12586: IOO
12587: 53
12588:
12589: Nämä osamäärät kirjoitetaan sarjaan suuruutensa
12590: mukaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan
12591: alusta on erotettava järjestyksessä kuusitoista ensimäistä
12592: osamäärää. Nämä ovat järjestyksessä:
12593: 1200 (I)
12594: goo (II)
12595: 6oo (1)
12596: soo (III)
12597: 450 (II)
12598: 400 (1)
12599: 300 (1)
12600: 300 (II)
12601: 250 (III)
12602: 240 (1)
12603: 225 (II)
12604: 200 (1)
12605: 180 (II)
12606: 171.4 (1)
12607: 166,7 (III)
12608: ISO (1)
12609: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryh-
12610: män osamääristä kukin osamäärä on otettu ja on silloin
12611: arpa määrännyt sekä seitsemännen että kuudennentoista
12612: paikan ääniryhmälle 1. Kuten näkyy, kuuluu täten ero-
12613: tetuista osamääristä 8 ryhmään 1, 5 ryhmään II ja 3 ryh-
12614: mään III.
12615: V altuutetuiksi siis tulevat ( 34 §) :
12616: I: a, b, c, d, e, f, g, h.
12617: II: n, o, p, r, s.
12618: III: x, y, z.
12619: ja heidän varajäsenikseen (40 §):
12620: 1: i, k, 1.
12621: II: t, u.
12622: III: ä.
12623: 54
12624:
12625: II esimerkki.
12626:
12627: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä, joilla on yhteisiä
12628: ehdokkaita.
12629: On valittava 16 valtuutettua, ja vaalia varten on
12630: esitetty neljä ehdokaslistaa,
12631:
12632: I: a, b, c, d, e, f, g, h, k, n1, o, v,
12633: II: d, 1, c,
12634: III: n, c, p, r, e, i, x, t, u, v.
12635: IV: x, c, z, n, y, ö.
12636: Ääniryhmien äänimäärät ( 32 §) ovat:
12637: 1,200 SIO 6oo soo,
12638: joten osamäärät ovat
12639: I II III IV
12640: 1,200 SIO 6oo soo
12641: 6oo 255 300 250
12642: 400 170 200 166,7
12643: 300 I'"O
12644: .') 125
12645: 240 120 IOO
12646: 200 100
12647: 171,4
12648: ISO
12649: 133.3
12650: 120
12651: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 § 2 mom).
12652: 1,200 (I)
12653: 6oo (III)
12654: 6oo (l)
12655: SIO (II)
12656: soo (IV)
12657: 400 (I)
12658: 300 (UI)
12659: 55
12660:
12661: JOO (I)
12662: 255 (II)
12663: 250 (IV)
12664: 240 (I)
12665: 200 (I)
12666: 200 (III)
12667: I7IA (I)
12668: I70 (II)
12669: I66,7 (IV)
12670: ISO (III)
12671: ISO (I)
12672: IJJ,J (I)
12673: I25 (IV)
12674:
12675: Arpa on ratkaissut yhtäsuurien osamäärien järjes-
12676: tyksen ( 33 § 2 mom. ) .
12677:
12678: Valituksi tulevat
12679:
12680: I a, b, c, d, e, f, g.
12681: II d, 1, c.
12682: III n, c, p.
12683: IV X, c, z.
12684:
12685: Kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta ovat va-
12686: litut:
12687: c (I, II, III ja IV lista) ja d (I ja II lista).
12688: Koska c on kolmantena nimenä listoissa I ja II ja toisena
12689: listoissa III ja IV, on hän luettava valituksi siitä jälki-
12690: mäiseen ryhmään kuuluvasta ääniryhmästä, jonka ääni-
12691: määrä on suurempi, eli ääniryhmän III puolesta ( 37 §).
12692: Muut ääniryhmät, joiden puolesta hän myöskin tuli va-
12693: lituksi, saavat uuden ehdokkaan hänen sijaansa. Tämä
12694: on suurimmassa ääniryhmässä (I) h. Lähinnä suurim-
12695: malla ääniryhmällä (II) ei ole enää ehdokkaita, joten
12696: uusi valtuutettu on otettava siitä ääniryhmästä, jonka osa-
12697: 56
12698:
12699: määrä lähinnä olisi ollut erotettava, ( 39 §) eli ääniryh-
12700: mästä III, joten valituksi tulee r. Ääniryhmästä IV olisi
12701: lähinnä n, mutta koska hän jo on valittu, astuu sijaan y
12702: (38 §). Koska d on neljäntenä nimenä I :ssä ja ensi-
12703: mäisenä II :ssa, on hän katsottava valituksi II :sta, ja hä-
12704: nen sijaansa astuu I :ssä ehdokas k.
12705:
12706: Valituksi ovat siis tulleet:
12707: I: a, b, e, f, g, h, k.
12708: II: d, 1.
12709: III : n, c, p, r.
12710: IV: x, z, y.
12711:
12712: Varajäsenet ovat.
12713: I: m, o, v.
12714: II: ei ole.
12715: III: i, t.
12716: IV: ö.
12717:
12718: III esimerkki.
12719:
12720: Vaaliliitto ja yhteisiä ehdokkaita.
12721: On valittava 16 valtuutettua ja vaalia varten on esi-
12722: tetty viisi ehdokaslistaa :
12723: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1.
12724: II: a, m, b.
12725: III : a, c, h, i, k, 1.
12726: IV: n, c, p, r, e, x, t, v, y.
12727: V: x, c, z, n, v, y, ö.
12728: ja saavat ne seuraavat äänimäärät (32 §, I mom.).
12729: soo 300 400 Soo 6oo.
12730: Listat I, II ja III muodostavat yhdistetyn ääniryh-
12731: män (32 §, 2 mom. ), jonka äänimäärä on 1,200. Osa-
12732: määrät ovat:
12733: 57
12734: Vaaliliitto IV V
12735: 1,200 8oo 6oo
12736: 6oo 400 300
12737: 400 266,7 200
12738: 300 200 ISO
12739: 240 160 100
12740: 200
12741: -133,3
12742: 171,4 114,3
12743: ~
12744: 133,3
12745: 120
12746:
12747: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 §, 2 mom.).
12748:
12749: 1,2oo (Liit.)
12750: 8oo (IV)
12751: 6oo (V)
12752: 6oo (Liit.)
12753: 400 (IV)
12754: 400 (Liit.)
12755: 300 (V)
12756: 300 (Liit.)
12757: 266,7 (IV)
12758: 240 (Liit.)
12759: 200 (Liit.)
12760: 200 (V)
12761: 200 (IV)
12762: I7IA (Liit.)
12763: 160 (IV)
12764: ISO (Liit.)
12765: ISO (V)
12766: 133,3 (Liit.)
12767: 133,3 (IV)
12768: 120 (Liit.)
12769: Siis tulee valituksi vaaliliiton puolesta 8, listasta IV 5
12770: ja listasta V 3 valtuutettua, jos arpa olisi määrännyt kuu-
12771: 58
12772: dennentoista paikan liitolle ( 34 §). Vaaliliiton puolesta
12773: on ensimäisenä valittu a, ja muut 7 paikkaa on
12774: jaettava liittyneiden ääniryhmien kesken niiden äänimää-
12775: rien mukaan (36 §). Osamäärät ovat:
12776:
12777: I II III
12778: soo 300 400
12779: 250 ISO 200
12780: 166,7 100 133,3
12781: 125 IOO
12782: 100
12783:
12784: ja osamääräsarja:
12785:
12786: soo (I)
12787: 400 (III)
12788: 300 (II)
12789: 250 (I)
12790: 200 (III)
12791: 166,7 (I)
12792: ISO (II)
12793: 133,3 (III)
12794: 125 (I)
12795: Siis tulevat valituiksi eri ääniryhmien puolesta:
12796:
12797: I: a, b, c, d.
12798: II: m, b.
12799: III: c, h.
12800: IV: n, c, p, r, e.
12801: V: x, c, z.
12802:
12803: Useampien ääniryhmien valitsemia ovat b (I ja II)
12804: ja c (I, III, IV ja V). Ehdokas b on toisena nimenä
12805: listassa I ja kolmantena listassa II. Hän on siis luettava
12806: listan I puolesta valituksi, ja listan II puolesta
12807: on valittava uusi valtuutettu. Mutta koska sillä
12808: ei enää ole ehdokkaita, on tämä otettava siitä vaaliliittoon
12809: 59
12810:
12811: kuuluvasta ehdokaslistasta, jonka osamäärä ( 133,3) olisi
12812: lähinnä ollut erotettava (39 §), eli listasta III. Paikkaan
12813: astuu siis i. Koska ehdokkaan c :n nimi on kolmantena
12814: listassa I, mutta toisena listoissa III, IV ja V, on hän
12815: katsottava valituksi siitä viimeksi mainituista ääniryh-
12816: mistä, jonka äänimäärä on suurin, eli siis ääniryhmästä
12817: IV, ja muut saavat uuden ehdokkaan hänen sijalleen
12818: (37 §). Tyhjäksi jääneitä paikkoja täytettäessä on ensin
12819: huomioon otettava ääniryhmä V, sitten I ja viimeksi
12820: III (38 § :n 2 mom.), jolloin paikkaan astuu ryhmässä
12821: V ehdokas v, koska n jo on valittu, ryhmässä I ehdokas f,
12822: koska e jo on valittu, ja ryhmässä III ehdokas k, koska
12823: i jo on valittu.
12824:
12825: Valtuutetuiksi siis tulevat:
12826: I: a, b, d, f.
12827: II: m.
12828: III: h, i, k.
12829: IV: n, c, p, r, e.
12830: V: x, z, v.
12831: ja heidän varajäsenikseen:
12832: I: g, 1.
12833: II: ei ole
12834: III: 1.
12835: IV: t, y.
12836: V: y.
12837: 60
12838:
12839: Liite II.
12840:
12841:
12842:
12843:
12844: Yhdistelmä,
12845:
12846: jonka K unnallisvaliokunta on Suuren valio-
12847: kunnan pyynnöstä tehnyt niistä lausunnoista,
12848: joita maan kunnat o·vat antaneet kunnallislain-
12849: säädännön tarkastamista varten asetetun komi-
12850: tean ehdotusten johdosta maalaiskuntain kun-
12851: nallislaiksi, kauptmkien, kunnallislaiksi, kunnat-
12852: liseksi vaalilaiksi, sekä laiksi Iaajaväkisten maa-
12853: laisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk-
12854: sissa I5 päivänä kesäkuuta I898 annetun ase-
12855: tuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta.
12856:
12857:
12858:
12859: Lausuntoa ei ole saatu läheskään kaikilta kunnilta,
12860: ja moni kunta on nimenomaan kieltäytynyt lausuntoa anta-
12861: masta. Syynä tähän ovat toiset ilmoittaneet olevan
12862: sen, että katsovat Eduskunnan voivan asiaa ilmankin ar-
12863: vostella; toiset taas moittivat lausunnon antamista varten
12864: myönnetyn ajan niukkuutta, jota samaa useat niistäkin
12865: kunnista, joilta lausunto on saatu, valittavat. Niinikään
12866: ovat useat kunnat huomauttaneet että verotusolojen perin-
12867: 61
12868:
12869: pohjainen uudistaminen olisi ollut otettava lainsäädännön
12870: alaiseksi samalla kuin äänioikeuden laajentaminen.
12871: Seuraava taulu osottaa missä määrin lausuntoja on
12872: kussakin läänissä annettu.
12873:
12874:
12875:
12876:
12877: Lausunn.
12878: !vastausta
12879: Kuntain Lausun- antami- ei ole
12880: luku non on sesta on
12881: lainkaan
12882: antanut kieltäyty- antanut
12883: Läänit nyt
12884: i'::: ;>;"Si: i'::: ;>;"Si: i'::: ;>;"Si: ?': ;>;"Si:
12885: $>:> ::::~>:> $>:> :::: $>:> $>:> :::: $>:> $>:> :::: $>:>
12886: ;>;"":::: ::tll:> ;>;"":::: ::t $>:> ;>;"":::: ::t $>:> ;>;"":::: ::t $>:>
12887: -·-o .... p; IlO:: ~[
12888: -""0 -""t:) -"t:l
12889: ;-[
12890: ~>:>:::: $>:>:::: ~§: $>:>::::
12891: ::t $>:> - ·
12892: $>:>00
12893: 1
12894: ::t 1>:> en1 ::t $>:>"'
12895: 1
12896: ::t $>:>00
12897: 1
12898: 1 1 1 1
12899:
12900:
12901: 1 1
12902:
12903:
12904: Uudenmaan lääni 5 5 26 - 3 - 10
12905: Turun ja Porin lääni 6 ,:: 1 2 47 - - 4 72
12906: Hämeen lääni 2
12907: 4911
12908: 2 21 - 3 - 25
12909: Viipurin lääni 6 55 1 3 36 1 18 ~ 1
12910: Mikkelin lääni 3 26 - 12 - - 3 14
12911: Kuopion lääni 3 34 2 18 - 9 1 7
12912: Vaasan lääni 7 84 3 43 - 11 4 30
12913: Oulun lääni 5 68 1 3 31 1 7 1 30
12914: Yhteensä IJ 37 1474 II 20 l234ll 2l 51 II 15 1189
12915:
12916:
12917:
12918:
12919: Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
12920:
12921: Ehdotusta sellaisenaan puoltaa (vaihtoehto-
12922: tuksia mainitsematta) .............. . 8 kuntaa.
12923: Ehdotuksen kokonaisuudessaan hylkää . . . . . IO
12924: "
12925: 62
12926:
12927: E r i k o i s k o h t a i s i a 1 a u s u n t o j a.
12928:
12929: 1 §. Toivomuksen, että suuret maaseurakunnat voi-
12930: taisiin jakaa eri kuntain alueiksi lausuu I kunta.
12931: ! §. Valtuuston asettamisen pakollisuutta vastus-
12932: taa .............................. . I5
12933: Lisättyä valtuustoa vastustaa ............ . 12 "
12934: Sensijaan ehdottaa yleistä kansanäänestystä .. I "
12935: ,.
12936: 6 §. Mielipiteen, että ~ valtuuston jäsenistä tulisi
12937: olla kiinteimistönomistajia, lausuu ..... I I
12938: Valtuutettujen lukua ehdottaa suuremmaksi.. 2 "
12939: , , ,, pienemmäksi .. 3
12940: "
12941: Että lisättyjen valtuutettujen luku tulisi olla "
12942: suurempi kuin valtuutettujen, ehdottaa .. 5
12943: 'i §. Suhteellisten vaalien pakollisuutta vastustaa .. 52
12944: "
12945: Suhteellisten vaalien vaihtoehtoistakin käyttä- "
12946: mistä vastustaa .................... . 23
12947: Otto Wreden vastalausetta kannattaa ..... . 8 "
12948: "
12949: Muullaisia ryhmävaaleja , ...... . 7
12950: Vaalioikeuden käyttämistä valtamiehen kautta
12951: "
12952: puoltaa .......................... . 3
12953: Oikeutta aviopuolisoille käyttää valtakirjalla
12954: "
12955: toistensa vaalioikeutta ehdottaa ....... . I
12956: "
12957: Oikeutta saman perheen jäsenille käyttää tois-
12958: tensa puolesta vaalioikeutta valtakirjalla
12959: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
12960: 8 §. Valtuutettujen vaaleja ehdottavat toimitetta-
12961: "
12962: viksi
12963: joka 3:s vuosi ..................... 15
12964: joka 2:n vuo~ ..................... 2
12965: "
12966: joka 3 :s vuosi tai vuosittain, riippuen
12967: "
12968: kunnan päätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . I
12969: "
12970: Lisävaltuutettujen valitsemista määräajaksi
12971: pitää suotavana kaikkiaan . . . . . . . . . . . . 28
12972: Näistä ehdottaa määräaikaa 3 vuotiseksi . . . . 2
12973: "
12974: ja yksivuotiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
12975: "
12976: "
12977: 63
12978:
12979: Äänioikeuden myöntämistä kaikille 20 vuotta 9 §.
12980: täyttäneille kunnan jäsenille ilman rajoi-
12981: tuksia puoftaa ..................... . 4 kuntaa.
12982: Ääniasteikon säilyttämistä kannattaa ...... . 18
12983: I vaihtoehdotusta sellaisenaan kannattaa ... . 49
12984: "
12985: I vaihtoehdotusta erinäisillä poikkeuksilla kan-
12986: "
12987: nattaa ............................ 38
12988: Näistä ehdottavat,
12989: "
12990: että ikärajan tulisi olla 20 vuotta . . . . . . 1
12991: "
12992: että , , , 24 , 4
12993: että äänioikeus olisi myönnettävä ainoas-
12994: "
12995: taan sellaisille kunnan jäsenille, joiden
12996: asunto ja kotipaikka on kunnassa . . . . 1
12997: jotka ovat olleet 2 vuotta kunnan jäseninä 5
12998: "
12999: "
13000: jotka ovat olleet 2 vuotta kunnan jäse-
13001: ninä tai omistavat manttaaliin pantua
13002: maata tai laitoksia . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13003: jotka ovat suorittaneet 2 lähinnä edellisel-
13004: "
13005: tä vuodelta veroa kunnalle . . . . . . . . . . 1
13006: "
13007: että 2 momentin 3 kohdan sijaan olisi
13008: pantava II vaihtoehdotuksen 2 momen-
13009: tin 4 kohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13010: että 2 momentin 3 kohta poistettaisiin . . 1
13011: "
13012: että , , 4 , , 1
13013: "
13014: että äänioikeus olisi suotava myöskin ve-
13015: "
13016: rovelvollisen puolisolle Ja muille 21
13017: vuotta täyttäneille perheen jäsenille . . 1
13018: Lisävaltuutettujen valitsemiseen nähden
13019: "
13020: poikkeavalla kannalla on näistä . . . . . . 26
13021: II vaihtoehdotusta sellaisenaan kannattaa . . . 41
13022: "
13023: II vaihtoehdotusta erinäisillä poikkeuksilla
13024: "
13025: kannattaa ......................... 25
13026: Näistä ehdottaa
13027: "
13028: että ikärajan tulisi olla 20 vuotta 2
13029: "
13030: että , , 24 , 4
13031: "
13032: 64
13033:
13034: että 2 momentin 1 kohta olisi poistettava 2 kuntaa.
13035: että , , 2 I
13036: että , , 3
13037: "
13038: ,
13039: " "
13040: , 10
13041: "
13042: että , , 4 kohdan SIJaan olisi "
13043: otettava I vaihtoehdotuksen 2 momen-
13044: tin 2 kohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13045: "
13046: että 2 momentin 5 kohta olisi poistettava 7
13047: että , , , , , Iievennettävä 4
13048: "
13049: että äänioikeus olisi suotava vain sellai-
13050: "
13051: selle kunnan jäsenelle, joka on ,aina"
13052: maksanut kunnalliset veronsa. . . . . . . . 1
13053: Lisävaltuutettujen valitsemiseen nähden "
13054: on näistä poikkeavana kannalla . . . . . . 7
13055: 0. Wreden vastalausetta sellaisenaan kannattaa 3
13056: "
13057: 0. vV reden vastalausetta erinäisillä poikkeuk-
13058: "
13059: silla kannattaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1
13060: Näistä ehdottaa,
13061: "
13062: että ikärajan tulisi olla 24 vuotta . . . . . . 1
13063: että äänioikeus olisi suotava ainoastaan
13064: "
13065: niille, jotka ovat olleet vähintään 2
13066: vuotta kunnan kirjoissa . . . . . . . . . . . . 1
13067: jotka ovat maksaneet 2 edellisen vuoden
13068: "
13069: kunnanverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13070: Lisävaltuuston vaaliin nähden ovat näistä
13071: "
13072: poikkeavana kannalla . . . . . . . . . . . . . . 4
13073: "
13074: Oikeutta valitsemaan lisävaltuutettuja ehdot-
13075: taa myönnettäväksi ainoastaan niille,
13076: joita on verotettu vähintään 1,500 mar-
13077: kan tuloista tai jotka omistavat mant-
13078: taaliin pantua kiinteimistöä . . . . . . . . I
13079: joita on verotettu vähintään r,ooo mar- "
13080: kan tuloista tahi jotka ovat maatilan-
13081: omistajia tai kruununtilan asukkaita,
13082: ynnä näiden vaimoille . . . . . . . . . . . . . 23
13083: joita on verotettu vähintään r ,ooo mar-
13084: "
13085: kan tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
13086: "
13087: 65
13088:
13089: joita on verotettu vähintään 8oo markan
13090: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 kuntaa.
13091: joita on verotettu vähintään 6oo markan
13092: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13093: joita on verotettu vähintään 6oo markan
13094: "
13095: tuloista ja jotka ovat maatilanomistajia
13096: tai kruununtilan haltijoita . . . . . . . . . . 1
13097: joita on verotettu vähintään 500 markan
13098: "
13099: tuloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13100: joille taksoituksessa on pantu 8 veroäyriä r "
13101: jotka yleensä suorittavat melkoisempia "
13102: veroja kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
13103: jotka ovat maanomistajia ja kruununtilan "
13104: haltijoita ja niihin verrattavia torppa-
13105: reja ja mäkitupalaisia. . . . . . . . . . . . . . r
13106: Vaalikelpoisuutta puoltaa myönnettäväksi kai-
13107: " 10 §.
13108: kille vaalioikeutetuille . . . . . . . . . . . . . . . r6
13109: "
13110: ainoastaan niille 24 vuotta täyttäneille
13111: vaalikelpoisille, jotka ovat asuneet kun-
13112: nassa vähintään 2 vuotta . . . . . . . . . . . 3
13113: Vaalikelpoisuutta lisävaltuutetuksi puoltaa
13114: "
13115: myönnettäväksi ainoastaan niille 24 vuot-
13116: ta täyttäneille vaalioikeutetuille, joita on
13117: verotettu vähintään r,ooo markan tuloista
13118: tahi jotka ovat maatilan omistajia tai
13119: kruununtilan vuokraajia. . . . . . . . . . . . . . r
13120: "
13121: Kunnallisten toimimiesten valitseruisoikeuden 11 §.
13122: pidättämistä kaikille kunnan äänivaitai-
13123: sille puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r
13124: Taksoituslautakunnan ja tutkijalautakunnan "
13125: vaalin pidättämistä kaikkien äänivaltais-
13126: ten oikeutena kannattaa . . . . . . . . . . . . . . r
13127: Kunnanvaltuuston verotusoikeuden ulottamis-
13128: " 12 §.
13129: ta 4 prosenttiin verotettavista tuloista
13130: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13131: "
13132: 5
13133: 66
13134:
13135: 13 §. Tulo- ja menoarvion laatimisen ja hyväksymi-
13136: sen siirtämistä lisätyn valtuuston asiaksi
13137: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 5 kuntaa.
13138: H §. Toivomuksena, että kihlakunnanoikeus saisi
13139: vahvistaa kaikki ehdotetut sakkomää-
13140: räykset lausuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13141: "
13142: ja ettei sakkomääräykset ollenkaan kai-
13143: paisi viranomaisten vahvistusta . . . . . . 1
13144: "
13145: 1o §. Kunnallisiin luottamustoimiin nähden ehdottaa,
13146: että oikeutta kieltäytymiseen ei olisi suo-
13147: tava muille kuin 6 vuotta toimessa
13148: olleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13149: ettei valtuutetuille olisi suoritettava palk-
13150: "
13151: kiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13152: "
13153: että valtuutetuille olisi suoritettava palk-
13154: kio kokouspäivältä . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13155: "
13156: että valtuutetuille olisi maksettava palk-
13157: kiota vähintään 3 markkaa päivältä . . 1
13158: "
13159: että valtuuston jäsenille olisi suoritettava
13160: kyytiraha, mutta palkkiota ainoastaan
13161: valtuuston puheenjohtajalle . . . . . . . . 1
13162: "
13163: 18 §. Kokousten tulisi ehdottomasti olla julkisia,
13164: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13165: ja että salaisia kokouksia saisi pitää
13166: "
13167: ainoastaan jos f.4 läsnäolevista vaatii 1
13168: 19 §. Kirkoissa kuuluttamista ehdottaa lakkautetta-
13169: "
13170: vaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 ,
13171: 20 §. Kokous meno- ja tuloarvion määräämistä var-
13172: ten olisi pidettävä tammikuussa, ehdottaa 1
13173: "
13174: 22 §. Tulisi olla vähintään ,0 saapuvilla, ehdottaa 1
13175: "
13176: " " " ~ " " 1 "
13177: Lisätyssä valtuustossa tulisi päätöstä tehtäessä
13178: olla % lisävaltuutetuista saapuvilla, eh-
13179: dottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13180: "
13181: 67
13182:
13183: Puheenjohtajalle olisi suotava oikeus käskeä 2<l §.
13184: pois valtuutettu, joka käyttäytyy sopi-
13185: mattomasti, ehdottaa ............... . I kunta.
13186: Poissaalasakkojen korottamista ehdottaa .. . I
13187: Sakkomääräysten tulisi koskea myöskin kutsu-
13188: "
13189: muksen saanutta varajäsentä ja sellaista
13190: valtuutettua, joka ei ole laillisen esteen
13191: sattuessa ajoissa kutsunut varajäsentä,
13192: ehdottaa ......................... . I ,
13193: Suhteellisia vaaleja olisi käytettävä aina kun 25 §.
13194: on valittava 2 tai useampia . . . . . . . . . . . I ,
13195: Olisi vaadittava f4 enemmistö, kun määrätään 26 §.
13196: kannettavaksi yli 4 % . . . . . . . . . . . . . . I ,
13197: Aina käytettävä erityistä pöytäkirjuria . . . . . I 2? §.
13198: Olisi laissa nimenomaan määrättävä, mitkä
13199: " 29 §.
13200: asiat ovat pidettävät kiireellisinä ja näihin
13201: ei olisi luettava verotusasioita . . . . . . . . . I
13202: Kokouksia olisi kutsuttava kuntain edustajain
13203: "
13204: III luku.
13205: kokouksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13206: "
13207: Valtuuston puheenjohtajan tulisi aina olla 33 §.
13208: itseoikeutettu edustajaksi . . . . . . . . . . . . I
13209: "
13210: Edustajain luvun tulisi vastata kuudennesta
13211: valtuutettujen kaksinkertaisesta luku-
13212: määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13213: Sakkomääräykset ovat kohtuuttomia, ellei
13214: "
13215: 35 §.
13216: matkakuluja suoriteta . . . . . . . . . . . . . . . I
13217: Vaalit olisivat toimitettavat suljetuilla lipuilla,
13218: "
13219: 36 §.
13220: jos joku edustaja sitä vaatii . . . . . . . . . . I
13221: Pöytäkirjan jäljennös olisi lähetettävä määrä-
13222: "
13223: 38 §.
13224: ajan kuluessa 40 markan sakon uhalla. . I
13225: Kunnallislautakuntaa ei olisi velvoitettava val-
13226: "
13227: <l<l §.
13228: mistelemaan asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13229: Myöskin tylsämielisille olisi toimitettava hoi-
13230: "
13231: <l9 §.
13232: toa ja opetusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13233: "
13234: Virkailijain määrä tulisi olla mahdollisimman 55 §.
13235: pieni I
13236: "
13237: 68
13238:
13239: 96 §. Kunnallislautakunta olisi valittava ainoastaan
13240: yhdeksi vuodeksi kerrallaan ......... . I kunta.
13241: Sen jäsenet olisivat valittavat kunnassa asu-
13242: vista ............................ . I
13243: "
13244: Varajäsenten tulisi pysyä toimessaan aina 3
13245: vuotta ........................... . I
13246: 67 §. Sana ,kuvernööri" olisi turhana poistettava I
13247: "
13248: "
13249: 60 §. Tämän § :n I kohta olisi poistettava ....... . 6
13250: "
13251: Sanat ,papin ja" olisivat poistettavat 2 koh-
13252: dasta ............................ . I
13253: 63 §. Tärkeissä asioissa olisi päätös saatettava tie-
13254: "
13255: doksi muullakin lautakunnan määrää-
13256: mällä soveliaalla tavalla . . . . . . . . . . . . . . I
13257: "
13258: 67 §. Puheenjohtajan yksin tulisi vastata ....... .
13259: "
13260: Sekä lautakunnan että kunnan valtuuston
13261: tulisi vastata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
13262: "
13263: 69 §. Verotusolojen jättämistä entiselleen toivoo 2
13264: "
13265: Asteettain ylenevää ja alenevaa tuloveroa
13266: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13267: "
13268: Asteettain ylenevää tuloveroa puoltaa . . . . . . 6
13269: "
13270: , 2,000 markasta ylenevää tuloveroa
13271: puoltaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
13272: "
13273: Tämän § :n selventämistä yhtiöiden verotta-
13274: miseen nähden toivoo . . . . . . . . . . . . . . . . 2
13275: "
13276: Pienimmän verotettavan tulomäärän alenta-
13277: mista ehdottaa
13278: yleensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
13279: "
13280: IOO markkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13281: "
13282: 200 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
13283: "
13284: Alinta verotettavaa tulomäärää ehdottaa mää-
13285: rättäväksi
13286: 400 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
13287: "
13288: 200-500 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . I
13289: "
13290: 300--500 , . . . . . . . . . . . . . . . . I
13291: "
13292: 500 markaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
13293: "
13294: 6oo , .................... !
13295: "
13296: 69
13297:
13298: 6o0--900 markaksi ................ . 1 kunta.
13299: 1,000 markaksi .................... . 1
13300: Viimeisen momentin poistamista toivoo .... . 4 "
13301: "
13302: Helpoitusperusteiden määräämisen jättämistä
13303: kunnan asiaksi puoltaa .............. . 1
13304: Saman jättämistä taksoituslautakunnan asiaksi 5
13305: "
13306: Helpotuksen myöntämistä kivulloisuudenkin
13307: "
13308: perusteella puoltaa ................. . 1
13309: Lapsien lukuun perustuvaa helpotusta koske- "
13310: vain määräysten muuttamista ja täyden-
13311: tämistä pitää suotavana ............. . 4
13312: Taksoituslautakunnassa tulisi olla myös kun- " 71 §.
13313: nallislautakunnan jäseniä, ehdottaa .... 1
13314: Taksoituslautakunnan valitsemista suhteelli-
13315: "
13316: silla vaaleilla kaikkiin kansanluokkiin
13317: kuuluvista kunnan jäsenistä ehdottaa . . . 1
13318: Taksoitus olisi toimitettava tammikuussa, ellei
13319: "
13320: valtuusto toisin määrää, ehdottaa . . . . . . 1
13321: Ennen taksoitusta olisi lautakunnalle toimi-
13322: "
13323: ?2 §.
13324: tettava tarpeelliset luettelot kunnan jäse-
13325: nistä, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13326: Ilmoitusvelvollisuuden pakolliseksi säätämistä
13327: " ?S §.
13328: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
13329: Pykälän sanamuodon selventämistä toivoo,
13330: "
13331: mikäli se koskee kiinnittämättömän velan
13332: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13333: sanoihin ,itseään varten pitämänsä palve-
13334: "
13335: lusväen palkkaus" nähden . . . . . . . . . . 1
13336: "
13337: Tuloveron lisäksi ehdottaa pääomaveroa . . . . 1
13338: "
13339: Perinnöstä olisi verotettava 2 5 7o ehdottaa 1
13340: Verotettavasta tulosta ehdottaa vähennettäväksi
13341: "
13342: kiinnitetyn velan korot . . . . . . . . . . . . . . 21
13343: muun kiinnitetyn velan paitsi kuoletuslai-
13344: "
13345: nan korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13346: kaikki korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13347: "
13348: "
13349: kiinteimistöstä suoritettavat eläkemaksut 4
13350: "
13351: 70
13352:
13353: kruununvirkatalon ja muun kiinteistön
13354: vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 kuntaa.
13355: asuntomenot omasta tai vuokratusta huo-
13356: neustosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13357: Toisen momentin poistamista ehdottaa . . . . . 1
13358: "
13359: ja siinä olevan tulorajan kohottamista "
13360: 1 ,ooo markkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
13361: ?Ii §· V erovelvollisille suotavaksi oikeus valittaa "
13362: myöskin toisen taksoittamisesta ehdottaa 2
13363: 80 §. Maksunpano- ja kantoluettelon tarkastamis-
13364: "
13365: aikaa pitää liian pitkänä . . . . . . . . . . . . . . 1
13366: "
13367: 81 §. V eronkannasta olisi kuulutettava samalla ta-
13368: valla kuin kunnan valtuutettujen kokouk-
13369: sista, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13370: "
13371: 83 §. Ulosotto olisi saatava toimittaa huolimatta sii-
13372: tä, että verotuksesta on valitettu, ehdottaa 1
13373: 84 §. Sanan ,kuluessa" sijaan ehdottaa sanaa ,ku-_
13374: luttua" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13375: "
13376: Sellaista muutosta, että rästiluettelo olisi toi-
13377: mitettava ulosottomiehelle 30 päivän ku-
13378: luessa veronkannon päättymisestä ehdottaa 1
13379: "
13380: 86 §. Tilintarkastajain valitsemista kolmeksi vuo-
13381: deksi kannattaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
13382: Lisätyn valtuuston tulisi saada valita tilintar-
13383: "
13384: kastajat .ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13385: "
13386: 88 §. Tässä tarkoitettua toimenpidettä aiheuttaak-
13387: seen olisi ilmoituksen tekemiseen vaadit-
13388: tava ainakin puolet kunnan valtuutetuista,
13389: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r
13390: "
13391: VI luku. Koko luvun poistamista pitää suotavana . . . . . 2
13392: 90 §. Toiseen momenttiin ehdottaa lisättäväksi sanat
13393: "
13394: ,vesialuetta, -laitosta ja satamaolojen
13395: järjestämistä" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r
13396: "
13397: 91 §. Näissäkin asioissa tulisi kullakin äänivaltai-
13398: sella olla ainoastaan r ääni, ehdottaa . . . 2
13399: "
13400: 71
13401:
13402: Jotta eivät teollisuuslaitosten omistajat satst
13403: liian suurta sananvaltaa, ehdotetaan kor-
13404: keimmaksi äänimääräksi IO . . . . . . . . . . 1 kunta.
13405: Viranomaisten tulisi saada ainoastaan tarkas- 00 ja 97 §§.
13406: taa, ovatko päätökset lainmukaisia . . . . . 1
13407: Muutosta siihen suuntaan, että yksityinen
13408: "
13409: 104 §.
13410: seurakunta voisi päästä erilleen ainoas-
13411: taan sillä ehdolla, että kaikki yhteiseen
13412: kunnallishallintoon kuuluvat kunnat sii-
13413: hen suostuvat, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . 1
13414: "
13415:
13416:
13417: Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
13418:
13419: Ehdotusta kokonaisuudessaan vastustavat Kristiinan
13420: kaupungin ja Tornion valtuustot.
13421: Helsingin, Hangon, Loviisan, Porvoon, Tampereen
13422: ja Viipurin kaupungit huomauttavat, että kunnallisten
13423: verotusolojen uudistaminen olisi ollut käsiteltävä samalla
13424: kuin äänioikeusreformikysymykset.
13425:
13426:
13427: Yksityiskohtaiset lausunnot.
13428:
13429: Helsingin ja Viipurin valtuustot ehdottavat, että sel- 3 §.
13430: laiset maalla asuvat henkilöt, joilla on kaupungissa hoi-
13431: dettavanaan valtion tai kunnan virka, olisivat luettavat
13432: kaupunkikunnan jäseniksi.
13433: Helsingin, Hangon, Jyväskylän, Käkisalmen ja Vii- .J §.
13434: purin kaupungit pitävät lisättyä valtuustoa tarpeettomana.
13435: Helsingin ja Viipurin kaupungit ehdottavat tähän
13436: otettavaksi säännöksiä raastuvankokouksista.
13437: Hämeenlinnan ja Kuopion kaupungit pitävät ehdo- 7 §.
13438: tettua valtuutettujen lukua liian suurena varsinkin pieniin
13439: kaupunkeihin nähden.
13440: 72
13441:
13442: 8 §. Helsingin, Hangon, Hämeenlinnan, Iisalmen, Por-
13443: voon, Tammisaaren ja Viipurin kaupungit vastustavat
13444: suhteellisia vaaleja.
13445: Ääniasteikkoa kannattavat Hango, Kaskinen, N ur-
13446: meksen kauppala, Tampere, Turku ja Viipuri (Viipuri
13447: vaihtoehtoisesti ryhmävaaleja) sekä lisävaltuutettujen vaa-
13448: leihin nähden Iisalmi.
13449: Ryhmävaaleja ehdottavat käytäntöön otettaviksi Hel-
13450: sinki, Hämeenlinna, Iisalmi, Loviisa ja Viipuri (Viipuri
13451: vaihtoehtoisesti ääniasteikkoa).
13452: Kaupunkien jakamista yhden miehen vaalipiireihin
13453: pitävät suotavana Porvoon jaViipurin kaupungit.
13454: 9 §. · Lisävaltuuston valitsemista määräajaksi ehdottavat
13455: Hämeenlinnan, Käkisalmen, Porin, Tampereen, Turun ja
13456: Viipurin kaupungit.
13457: V eronmaksuvelvollisuutta äänioikeuden edellytyksenä
13458: kannattavat Hanko, Helsinki, Hämeenlinna, Iisalmi, J y-
13459: väskylä, Kajaani, Kuopio, Käkisalmi, Lappeenranta, Oulu,
13460: Porvoo, Tammisaari, Tampere ja Viipuri.
13461: Ensimäistä vaihtoehdotusta muissakin osin kannattavat
13462: näistä Hämeenlinna, Iisalmi, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio,
13463: Käkisalmi, Lappeenranta, Oulu ja Tammisaari, kummin-
13464: kin niin, että Hämeenlinna, Iisalmi, Oulu ja Tammisaari
13465: ehdottavat, ettei äänioikeutta olisi suotava henkilöille,
13466: jotka eivät ole olleet määrättyä aikaa kunnan jäseninä,
13467: sekä että Iisalmen, Kuopion, Käkisalmen ja Tammisaaren
13468: kunnat ovat eroavalla kannalla lisävaltuutettujen valitse-
13469: miseen nähden, jota paitsi Hämeenlinnan kaupunki ehdot-
13470: taa ettei äänioikeutta olisi suotava sille, joka ei ole suo-
13471: rittanut lähinnä edellisen vuoden kunnallisveroja.
13472: Toisen vaihtoehdotuksen kannalla, mikäli koskee val-
13473: tuutettujen ja tilintarkastajain -vaalia, on Porin kaupunki.
13474: Naisiin nähden ehdottc.a Turun valtuusto, että ääni-
13475: oikeus olisi suotava aviovaimolle ainoastaan, kun pesää
13476: on taksoitettu vähintään kaksi kertaa alinta veroitettavaa
13477: tulomäärää suuremmasta tulosta sekä Viipurin valtuusto,
13478: 73
13479:
13480: ettei aviovaimolle, jonka miehelle on pantu ainoastaan yksi
13481: veroäyri, olisi suotava äänioikeutta.
13482: Lisävaltuutettujen valitsemisen oikeuteen nähden eh-
13483: dottavat Iisalmen, Kuopion, Käkisalmen, Porvoon ja
13484: Tammisaaren kaupungit, että mainittu oikeus olisi myön-
13485: nettävä ainoastaan eniten verotetuille.
13486: Toisen momentin poistamista ehdottaa Helsingin vai- 11 §.
13487: tuusto.
13488: Molempia aviopuolisoita ei saisi yht'aikaa valita val-
13489: tuuston jäseniksi, ehdottaa Käkisalmen kunta.
13490: Päättämisvalta näissä ja muissakin taloudellisissa 12 §.
13491: asioissa olisi säilytettävä korkeimmin verotetuille, ehdottaa
13492: Jyväskylän kaupunki.
13493: Tulo- ja menoarvion laatiminen ja hyväksyminen olisi 13 §.
13494: myös luettava lisätyn valtuuston toimiin, ehdottaa Tam-
13495: pereen kaupunki.
13496: Tämä § olisi Kajaanin valtuuston mielestä täyden-
13497: nettävä niin, että siitä näkyisi, saako varsinainen valtuusto
13498: alustavastikaan käsitellä näitä asioita.
13499: Jos Yz koko valtuuston jäsenistä ovat yksimielisiä, 19 §.
13500: olisi päätös Helsingin valtuuston mielestä voitava tehdä,
13501: vaikk'ei % valtuuston jäsenistä olisikaan läsnä kokouk-
13502: sessa.
13503: Maistraatin puheenjohtajalle olisi Helsingin valtuus- 21 §.
13504: ton mielestä suotava oikeus aiotteiden tekemiseen valtuus-
13505: ton kokouksissa.
13506: Rahatoimikamaria edustamassa voisi Tampereen val-
13507: tuuston ehdotuksen mukaan olla joku Rahatoimikamarin
13508: virkailijakin.
13509: Suhteellisen vaalitavan käyttämistä valtuustossa pitää 22 §.
13510: Helsingin kaupunki tarpeettomana.
13511: Valtuuston päätös voitaisiin Helsingin valtuuston 26 §.
13512: mielestä saattaa Maistraatin tietoon osanannolla konsepti-
13513: pöytäkirjasta.
13514: 74
13515:
13516: UI ja IV luku. Valtuuston, maistraatin ja rahatoimikamarin tehtä-
13517: vät olisivat Tampereen kaupungin ehdotuksen mukaan
13518: määriteltävät tarkemmin.
13519: 36 §. Kaupungissa ansaitusta tulosta olisi Lappeenrannan
13520: valtuuston mielestä verotettava kaikkia niitäkin, joilla ei
13521: ole asunto- ja kotopaikkaa kaupungissa.
13522: Osuuskuntia olisi Hangon kaupungin ehdotuksen mu-
13523: kaan verotettava samoin kuin osakeyhtiöitä.
13524: Alimmaksi verotettavaksi tuloksi ehdottaa Helsingin
13525: valtuusto kaupungeissa, joissa on alle ro,ooo asukasta,
13526: 6oo markkaa ja sitä suuremmissa kaupungeissa Soo
13527: markkaa.
13528: Neljättä momenttia ehdottaa Helsingin kaupunki
13529: paistettavaksi.
13530: Lasten luvun perusteella ei Hämeenlinnan kaupungin
13531: ehdotuksen mukaan olisi suotava huojennusta.
13532: 36 §. Taksoituslautakunta olisi, Hämeenlinnan valtuuston
13533: mielestä valittava raastuvankokouksessa, kunnes koko ve-
13534: rotusjärjestelmä on uudistettu.
13535: Yhtenä ryhmänä taksoituslautakunnassa tulisi Tam-
13536: pereen kaupungin ehdotuksen mukaan olla vuosipalkan-
13537: nauttijat.
13538: Taksoituslautakunta olisi valittava samalla tavalla
13539: kuin valtuusto, ehdottavat Helsingin ja Viipurin kau-
13540: pungit.
13541: 37
13542: §. Ehdotonta tulojen ilmoittamisvelvollisuutta puoltaa
13543: Tammisaaren kaupunki.
13544: Helsingin valtuusto huomauttaa ettei nykyinen tak-
13545: soitustapa ole tarpeeksi yhtenäinen.
13546: 38 §. Toisen momentin poistamista ehdottaa Helsingin
13547: kaupunki.
13548: Samasta momentista ehdottaa Tampereen kaupunki
13549: poistettavaksi sanan ,ijäkkäät", pitäen suotavana, että
13550: alennusta myönnettäisiin yhdenmukaisesti 35 § :n kanssa.
13551: 39 §. Tutkijalautakunnan tehtävät olisivat jätettäviit jolle-
13552: kin toiselle viranomaiselle, joka olisi kokoonpanaltaan
13553: 75
13554:
13555: ,vakavammalla tavalla järjestetty", ehdottaa Viipurin
13556: kaupunki.
13557: Sama kaupunki ehdottaa, että olisi suotava oikeus
13558: valittaa myöskin verotuksen määrästä.
13559: Määräaikain pidentämistä myöhemmälle ehdottaa oO ja 01 §.
13560: Helsingin kaupunki.
13561: Siirtyminen uuden lain noudattamiseen olisi tapah- 66 §.
13562: tuva vähitellen asteettain ehdottavat Helsingin, Hämeen-
13563: linnan, Kajaanin ja Tampereen valtuustot.
13564:
13565:
13566:
13567: Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi.
13568:
13569: Ehdotettua suhteellista vaalitapaa pitävät useat kun-
13570: nat, varsinkin harvaanasutut maalaiskunnat liian moni-
13571: mutkaisena.
13572:
13573:
13574: E r i k o i s k o h t a i s i a 1 a u s u n t o j a.
13575:
13576: Vaaliaikaa pitää sopimattomana ......... . 1 kunta. 1 §.
13577: Kunnan tulisi saada olla yhtenä äänestysaluee- 2 §.
13578: na, ehdottaa ...................... . 1
13579: "
13580: Kunnan tulisi saada itse määrätä moneenko
13581: äänestysalueeseen se on jaettava, ehdottaa 1
13582: "
13583: Keskus- ja vaalilautakuntain jäsenten valitse- 3 §.
13584: mista 3 vuodeksi ehdottaa . . . . . . . . . . . 1 ,.
13585: Vaaliluettelon laatimista kunnallislautakunnan 0 §.
13586: tehtäväksi ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
13587: "
13588: Ensimäistä vaihtoehdoitusta kannattaa 1
13589: "
13590: Toista , , 6
13591: "
13592: Neljättä vastalausetta kannattaa . . . . . . . . . . 6
13593: "
13594: Määräystä että asiakirjan allekirjoittajia tulee 9 §.
13595: olla vähintään kaksi kertaa mm monta
13596: kuin kunnassa on valtuutettuja, pitää
13597: liian ankarana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13598: "
13599: 76
13600:
13601: 16 §. Vaalit olisivat lopetettavat aikaisemmin illa1Ia,
13602: ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kunta.
13603: 21 §. Ehdokaslistoja olisi äänestettävä muuttamat-
13604: tomina, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
13605: V aalili ppuna tulisi olla erityinen lanketti, ja-
13606: "
13607: hon valitsija saisi merkitä äänestämänsä
13608: listan numeron, ehdottaa . . . . . . . . . . . . . 1
13609: 3? §. Toisesta momentista ei käy selville miten on
13610: meneteltävä kun ääniryhmäin äänimäärät
13611: ovat yhtä suuret, huomauttaa . . . . . . . . 1
13612: 41 §. Sanat ,keskuslautakuntaan kuulumaton" eh-
13613: "
13614: dottaa poistettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . I
13615: 52 §. Ensi kerralla olisi valittava ainoastaan ;,-;3, eh-
13616: "
13617: dottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
13618: "
13619:
13620:
13621: Ehdotus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain
13622: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 p:nä
13623: Kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9
13624: §:n muuttamiseksi.
13625:
13626: Helsingin kaupungin valtuusto ehdottaa että taaja-
13627: väkisiä yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö olisi kokonai-
13628: suudessaan uudistettava ja että sitä varten olisi joko ase-
13629: tettava eri komitea tai kutsuttava kunnalliskomiteaan
13630: asiantuntijoita.
13631:
13632:
13633:
13634:
13635: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
13636: 1908. II Vp. - S. V. .M.
13637:
13638:
13639:
13640:
13641: Suuren valiokunnan mietintö
13642: N: o 13 a kunnallisen lainsäädännön uudis-
13643: tamista koskevain eduskuntaesitysten joh-
13644: dosta.
13645:
13646:
13647: Käsiteltyänsä toistamiseen kunnallisen lainsäädännön
13648: uudistamista tarkoittavia asetusehdotuksia, Suuri valio-
13649: kunta saa kunnioittaen
13650:
13651: puoltaa asetusehdotuksia, jotka koskevat
13652: 1naalais- ja kaupunkikuntain hallintoa sekä kun-
13653: nallisia vaaleja, niin myös taajaväkisten yhdys-
13654: kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa an-
13655: netun asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamista, hyväk-
13656: syttäviksi Eduskunnan päätöksen mukaan, kui-
13657: tenkin nimikkeiltään ja allamainittavilta koh-
13658: diltaan muutettuina näin kuuluviksi:
13659: 2 1908. II Vp. - S. V. M.
13660:
13661:
13662:
13663:
13664: Maalaiskuntain kunnallisasetus.
13665:
13666: 4 §.
13667: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
13668: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta,
13669: joista edelliset toimivat .foko yksinään taikka yhdessä
13670: lisävaltuutettujen kanssa lisättynä valtuustona.
13671: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
13672: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain
13673: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa
13674: tahi muualla tarkemmin säädetään.
13675:
13676: 6 §.
13677: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
13678: luku henkikirjan mukaan on
13679:
13680: 3,000 tai sitä pienempi I2
13681: enemmän kuin 3,000, vaan et yli 6,ooo I6
13682: 6,000, IO,OOO 20
13683: "
13684: . . . . . . .". . . . . . . . . . 24 .
13685: " " "
13686: IO,OOO,
13687: " "
13688: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
13689: kunnallisista vaaleista säädetään.
13690: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
13691: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetuk-
13692: sessa kunnallisista vaaleista säädetään.
13693: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 3
13694:
13695: 8 §.
13696: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol-
13697: meksi vuodeksi.
13698: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
13699: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista.
13700: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kun-
13701: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään
13702: enemmistövaalitapaa, ensimäinen samasta vaalipiiristä va-
13703: littu, vielä käyttämättä oleva varajäsen; ja on tämä toi-
13704: messa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
13705:
13706: 9 §.
13707: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia
13708: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
13709: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta
13710: on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
13711: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
13712: I ) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä
13713: asuva:
13714: 2) se, joka on holhouksen alaisena:
13715: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
13716: apu ole ainoastaan satunnaista;
13717: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu-
13718: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden
13719: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut
13720: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai
13721: henkilömaksut :
13722: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
13723: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
13724: laitoksesta pääsi;
13725: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
13726: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
13727: seen tai toisen asiaa ajamaan;
13728: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
13729: 4 1908. II Vp. - S. V. M.
13730:
13731: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
13732: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
13733: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
13734: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien
13735: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
13736: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
13737: kunnanvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol-
13738: linen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on suorit-
13739: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel-
13740: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolisonsa,
13741: jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
13742:
13743: 10 §.
13744:
13745: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, jo-
13746: ka on oikeutettu sellaisia valtuutettu ja valitsemaan, ja vaa-
13747: likelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen,, jolla on oikeus ot-
13748: taa osaa lisävaltuutettujen vaaliin.
13749: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
13750: on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
13751: luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty.
13752:
13753: 12 §.
13754: Lisätyn valtuuston on ratkaistava 1 I § :ssä mainituis-
13755: ta asioista ne kysymykset, jotka koskevat:
13756: r) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
13757: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
13758: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
13759: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
13760: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
13761: nalla on semmoiseen kiinteistöön;
13762: 2) kiinteän omaisuuden ostamista ;
13763: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista sekä sitä kerto-
13764: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas-
13765: taan kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksesta;
13766: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu
13767: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 5
13768:
13769: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa,
13770: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen
13771: verotukseen ;
13772: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy-
13773: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja muitten pääomien sijoi-
13774: tusta ja käyttämistä; ·
13775: 6) lainanottoa kunnalle ;
13776: 7) kunnallislautakunnan, kansakoulujen johtokunnan
13777: ;a raha-asiain 'valiokunnan sekä kunnan lainamakasiinin
13778: johtokunnan vaalia; sekä
13779: 8) tämän asetuksen 7 ( poist.), 34, 79 ( poist.) ja 104
13780: § :ssä lisätyn valtuuston käsiteltävinä mainituita asioita.
13781:
13782: 16 §.
13783: Lisätty valtttusto valitsee vuosittain kunnanvaltuute-
13784: tuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes-
13785: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena
13786: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa.
13787: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
13788: nimismiestä eikä alempaa kruununpalveliiaa.
13789: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
13790: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
13791: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
13792: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
13793: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
13794: määräämin en.
13795: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
13796: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
13797: tuksen.
13798: 31 §.
13799: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval-
13800: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja pää-
13801: töksiin nähden muuten soveltuvissa kohden noudatettava,
13802: mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätöksistä tässä
13803: asetuksessa on säädetty.
13804: 6 1908. II Vp. S. V. M.
13805:
13806: 34 §.
13807: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
13808: tään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta-
13809: jain kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista jä-
13810: senista valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta,
13811: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten
13812: luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuu-
13813: della, on edustajain lukua lisättävä yhdellä.
13814: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
13815: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää-
13816: rästä.
13817: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
13818: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
13819: Jos 32 § :ssä mainittu asia on sellainen kuin I 2 § :ssä
13820: ( poist.) sanotaan, ( poist.) olkoon tällainen kysymys rat-
13821: kaistava kuntain lisättyjen edustajain kokouksessa. Täl-
13822: laiseen kokoukseen valitsevat kunkin kunnan lisätyt val-
13823: tuustot kaksi kertaa niin monta edustajaa ja varaedusta-
13824: jaa, kuin I ja 2 momentissa on säädetty.
13825:
13826: 57 §.
13827: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu-
13828: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä-
13829: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki lisätty valtuusto valit-
13830: see kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten jou-
13831: kosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa vali-
13832: taan heille tarpeellinen määrä varajäseniä.
13833: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes,
13834: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa.
13835:
13836: 64 §.
13837: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
13838: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
13839: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös
13840: äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen jär-
13841: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 7
13842:
13843: jestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22 ja
13844: 24 § :ssä, 25 § :n I momentissa sekä 26 § :ssä kunnanval-
13845: tuustosta on säädetty.
13846: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
13847: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä on
13848: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
13849: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
13850: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
13851: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sääde-
13852: tyllä tavalla.
13853: 87 §.
13854: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
13855: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista, kun-
13856: nan tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöstä kolmeksi
13857: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas-
13858: tajaa.
13859: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
13860: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
13861: jen vaali, on noudatettava, mitä viime mainituista on sää-
13862: detty.
13863: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, pi-
13864: dettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
13865: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
13866: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
13867: taja hänen sijaansa.
13868:
13869: 88 §.
13870: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
13871: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 § :ssä mai-
13872: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
13873: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
13874: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
13875: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
13876: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä
13877: tavalla ilmoitettuansa, pitää tilit ja tarkastuskertomus
13878: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka
13879: 8 1908. II Vp. - S. V. M.
13880:
13881: ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistu-
13882: tusten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilinteki-
13883: jöiltä.
13884: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
13885: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
13886: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
13887: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
13888: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
13889: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuu-
13890: desta tehtyjen, 5 I § :ssä mainittujen luettelojen johdolla
13891: vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden kat-
13892: sastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omai-
13893: suuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville saa-
13894: miseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omai-
13895: suutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee muu-
13896: ta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä
13897: muistutus.
13898: Kokouksessa, josta 20 § :ssä säädetään, päättää lisätty
13899: valtuusto, saako muistutus raueta vai onko se erityisen
13900: sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edellisessä
13901: tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty tai ei tehdä
13902: ( poist.) valtuuston kokouksessa taikka tehtyä muistutusta
13903: ei hyväksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vas-
13904: tuunvapauden heidän hallinnostansa.
13905:
13906: 91 (92) §.
13907: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista
13908: 90 § :ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kui-
13909: tenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
13910: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
13911: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
13912: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin kun-
13913: nalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi ker-
13914: rallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
13915: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe-
13916: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden
13917:
13918: •
13919: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 9
13920:
13921: äänivaltaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puo-
13922: lesta äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista
13923: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni-
13924: määrästä.
13925: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
13926: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
13927: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu-
13928: kaan ovat olleet voimassa.
13929: 97 (98) §.
13930: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista
13931: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
13932: asetuksessa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä
13933: sitä pa1ts1 päätökset lainan ottamisesta kymmentä
13934: vuotta pitemmäksi ajaksi.
13935: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah-
13936: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri
13937: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon
13938: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va-
13939: littaa Senaatin Talousosastoon.
13940:
13941:
13942: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain
13943: hallinnosta IS päivänä kesäkuuta I898 annettu
13944: asetus> astuu voimaan I päivänä tammikuuta
13945: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne mäarättyinä aikoina
13946: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
13947: noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuk-
13948: sen mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
13949: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi ase-
13950: tus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viime-
13951: mainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset
13952: pääsevät voimaan.
13953: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
13954: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
13955: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
13956: leista säädetään.
13957: 10 .. 1908. II Vp. - S. V. M.
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Kaupunkien kunnallisasetus.
13963: 4 §.
13964: Kaupunkikunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
13965: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
13966: kautta, joista edelliset toimi·vat joko yksinään taikka yh-
13967: dessä lisävaltuutettujen kanssa lisäft)•nä valtuustona.
13968: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla,
13969: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain
13970: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä
13971: varten valitsee.
13972: 5 §.
13973: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
13974: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu-
13975: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille
13976: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
13977: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
13978: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
13979: jälempänä mainitaan.
13980: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
13981: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
13982: olevain säännösten mukaan.
13983: Niihin menoihin, joihin varoja edellä manuttujen
13984: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen
13985: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet-
13986: tavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
13987: Kaupunkien kunnallisasetus. 11
13988:
13989: 7 §.
13990: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
13991: väkiluku henkikirjan mukaan on
13992:
13993: 4,000 tai sitä pienempi 12
13994: enemmän kuin 4,000, vaan e1 yli 10,000, 18
13995: 10,000 30,000, 24
13996: " "
13997: 30,000
13998: " " ",, 60,000, 30
13999: " " " "
14000: 60,000 36.
14001: " "
14002: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
14003: kunnallisista vaaleista säädetään.
14004: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
14005: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk-
14006: sessa kunallisista vaaleista säädetään.
14007:
14008: 8 §.
14009: Kaupunginvaltuustetut ja lisävaltuutetut valitaan vä-
14010: littömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin asetuksessa
14011: kunnallisista vaaleista säädetään.
14012: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää-
14013: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
14014: tettäkö.
14015: IO §.
14016: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas-
14017: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että
14018: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen
14019: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
14020: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin :
14021: I) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna
14022: siellä asuva;
14023: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
14024: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
14025: apu ole ainoastaan satunnaista;
14026: 12 1908. II Vp. - S. V. M.
14027:
14028: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten
14029: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
14030: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä-
14031: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö-
14032: maksut;
14033: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
14034: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
14035: laitoksesta pääsi ;
14036: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
14037: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
14038: seen tai toisen asiaa ajamaan;
14039: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
14040: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä
14041: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
14042: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
14043: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien,
14044: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin_
14045: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
14046: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on
14047: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on
14048: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä
14049: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolison-
14050: sa, jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
14051:
14052: 11 §.
14053: V aalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ( poist.) on
14054: jokainen, joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valit-
14055: semaan, ja 'lJaalikelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla
14056: on oikeus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin.
14057: Älköön näihin toimiin kuitenkaan valittako kuvernöö-
14058: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä.
14059: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
14060: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää,
14061: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun-
14062: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
14063: tekoon velvollinen.
14064: Kaupunkien kunnallisasetus. 13
14065:
14066: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi-
14067: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli-
14068: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin sää-
14069: detty.
14070: I2 §.
14071: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka
14072: koskevat:
14073: r) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
14074: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
14075: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
14076: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
14077: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla
14078: on semmoiseen kiinteistöön ;
14079: 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
14080: 3) meno- ja tulo-arvion vahvistamista sekä sitä kerto-
14081: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas-
14082: taan kaupungin tilien ja hallinnon tarkastuksesta;
14083: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu
14084: vahvistetussa meno- ja tulo-arviossa, tahi semmoista asiaa,
14085: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen
14086: verotukseen ;
14087: 5) kunnan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen
14088: kassojen ja muitten pääomien sijoitusta ja käyttämistä;
14089: 6) lainanottoa kunnalle ; sekä
14090: 7) kansankoulujen johtokunnan, rahatoimikamarin
14091: ja raha-asiain valiokunnan sekä muitten kaupungin varoja
14092: haitavien tai käyttävien lautakuntien ja toimihenkilöiden
14093: vaalia.
14094: 14 §.
14095: Kaupunginvaltuutetuksi tahi Iisävaltuutetuksi valittu
14096: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ( poist.) ole
14097: täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä
14098: edellisenä vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna ta-
14099: hi kaupungin asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten ase-
14100: tetun hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu koi-
14101: 14 1908. II Vp. - S. V. M.
14102:
14103: men seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kau·
14104: punginvaltuutetun ja lisävaltuuteun toimesta. Jos valittu
14105: sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen si-
14106: jaansa.
14107: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
14108: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
14109: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
14110: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä
14111: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen
14112: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa,
14113: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen
14114: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
14115:
14116:
14117: IS §.
14118: Lisätty valtuusto valitsee vuosittain kaupunginval-
14119: tuutetuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän
14120: keskuttdestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahte-
14121: na lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa.
14122: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
14123: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö-
14124: rille kirjallisen ilmoituksen.
14125:
14126:
14127: 19 §.
14128: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi otta-
14129: ko, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
14130: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
14131: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
14132: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
14133: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
14134: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau-
14135: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
14136: taja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. (Poist.)
14137: Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä-
14138: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
14139: Kaupunkien kunnallisasetus. 15
14140:
14141: 24 §.
14142: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
14143: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi pöytäkirjaa tar-
14144: kistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan.
14145: Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perus-
14146: teltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti
14147: pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan julkilukemis-
14148: päivänä ennen sen julkilukemista.
14149:
14150: 35 §.
14151: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari.
14152: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
14153: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk-
14154: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät
14155: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne-
14156: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
14157: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty ( poist.) valtuusto.
14158: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist-
14159: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä,
14160: sittenkun lisätty ( poist.) valtuusto on sen tarkastanut ja
14161: hyväksynyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Ta-
14162: lousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.
14163: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu
14164: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaseksi, sikäli kuin
14165: se on sopusoinnussa tässä asetuksessa säädettyjen perustei-
14166: den kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön
14167: se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje-
14168: säännön tekemisestä on säädetty.
14169:
14170: 36 §.
14171: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten.
14172: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava
14173: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta,
14174: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka.
14175: sekä sitäpaitsi
14176: 16 1908. II Vp. - S. V. M.
14177:
14178: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä
14179: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin-
14180: keinoa, liikettä tahi ammattia,
14181: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä-
14182: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
14183: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
14184: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
14185: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
14186: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen
14187: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas-
14188: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuut-
14189: tasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi.
14190: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden-
14191: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
14192: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuositu-
14193: losta, jolla on· elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia
14194: lapsia,
14195: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa,
14196: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa
14197: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää-
14198: rän yli;
14199: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa,
14200: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
14201: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
14202: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim-
14203: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja
14204: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark-
14205: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
14206: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen
14207: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark-
14208: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja
14209: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi
14210: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim-
14211: man kaupungissa verotettavan tulomäärän.
14212: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
14213: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa
14214: Kaupunkien kunnallisasetus. 17
14215:
14216: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä
14217: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä-
14218: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai-
14219: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk-
14220: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa
14221: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke-
14222: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa.
14223: Henkilöiliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on
14224: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan,
14225: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen
14226: perusteiden mukaan suoritettavat.
14227:
14228: 53 §.
14229: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
14230: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
14231: kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä kolmeksi
14232: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin-
14233: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
14234: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
14235: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaJltuutettu-
14236: jen vaali, on noudatettava, mitä viimeimainitusta on sää-
14237: detty.
14238: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
14239: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
14240: taja hänen sijaansa.
14241: 54 §.
14242: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
14243: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii asian-
14244: omaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikaisin, että
14245: ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan antaa
14246: lisätyn ( poist.) valtuuston tutkittaviksi toukokuun kulues-
14247: sa pidettävässä kokouksessa.
14248:
14249: 55 §.
14250: Lisätyn ( poist.) valtuuston päätöksestä riippukoon,
14251: saako tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen
14252: 2
14253: 18 1908. II Vp. - S. V. M.
14254:
14255: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi.
14256: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty
14257: taikka ei tehdä ( poist.) valtuuston kokouksessa, tahi ei hy-
14258: väksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuunva-
14259: pauden heidän hallinnostansa.
14260:
14261:
14262:
14263: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan kunnallishalli-
14264: tuksesta kauptmgissa 8 päi7Jänä joulukuuta r873 annettu
14265: asetus sekä sitä osittain muuttavat asetukset IS päi-
14266: z·ältä elokuuta r883 ja IS päivältä joulukuuta r897 .
14267: astuu voimaan I päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin
14268: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun-
14269: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouclatet-
14270: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan ase-
14271: tuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
14272: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
14273: uusi asetus on tullut nouclatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
14274: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi-
14275: mitukset pääsevät voimaan.
14276: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker'-
14277: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
14278: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
14279: leista säädetään.
14280: Kunnalliset vaalit. 19
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Asetus kunnallisista vaaleista.
14286: I §.
14287: Maalaiskuntain kunnallisasetuksen 7 § :ssä ja kaupun-
14288: kien kunnallisasetuksen 8 § :ssä säädetty valtuutettujen
14289: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
14290: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana
14291: parvana.
14292: 29 §.
14293: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
14294: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
14295: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta kuin kun-
14296: nanvaltuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä
14297: yhteensä vaalipiiristä valittavaksi ja käyttäköön hän täl-
14298: löin sellaista vaalilippua kiun hän itse haluaa. Muutoin
14299: on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin voi-
14300: massa, mitä tässä asetuksessa säädetään.
14301:
14302:
14303: 39 §.
14304: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan-
14305: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään
14306: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis-
14307: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä
14308: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua
14309: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä
14310: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa-
14311: 20 1908. II Vp. - S. V. M.
14312:
14313: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 33 § :ssä mainittua osa-
14314: määrien erottamista olisi jatkettu.
14315:
14316: 46 §.
14317: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
14318: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
14319: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka
14320: puolesta poistunut on valittu.
14321: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan.
14322: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim-
14323: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse-
14324: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienem-
14325: män j. n. e., ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pie-
14326: nimmän yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokas-
14327: listan järjestyksessä j. n. e.
14328:
14329: 53 §.
14330: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va-
14331: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun-
14332: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys-
14333: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes
14334: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä
14335: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät
14336: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta.
14337: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
14338: maataiskunlain fa kaupunkien kunnallisasetuksissa sääde-
14339: tään.
14340: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. 21
14341:
14342:
14343:
14344:
14345: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskun-
14346: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
14347: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
14348: 5 ja 9 §:n muuttamisesta.
14349:
14350: 9 §.
14351: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
14352: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka
14353: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa
14354: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi,
14355: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään-
14356: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä
14357: annetun maalaiskuntain kunnallisasetuksen 5 ja r r r § :ssä
14358: säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lautakuntia,
14359: hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yhdyskun-
14360: nan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
14361: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
14362: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain
14363: kunnallisasetuksessa ja kunnallisista vaaleista annetussa
14364: asetuksessa valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä nii-
14365: den valitsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto
14366: älköön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi, sen
14367: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo-
14368: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus.
14369: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet-
14370: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan.
14371: Jos yhdyskunnalle ennen r päivää tammikuuta 19-.
14372: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallisase-
14373: 22 1908. II Vp. - S. V. M.
14374:
14375: tus astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
14376: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel-
14377: laiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä-
14378: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa
14379: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va-
14380: litsemisesta on säädetty.
14381:
14382:
14383: Helsingissä, 28 päivänä lokakuuta rgo8.
14384: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
14385: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: S u o m en E d u s kun n a n eräiden edus-
14391: kuntaesitysten johdosta päättämät a 1a m a i se t
14392: e h d o t u k s et maa1aiskuntain kunnallisasetuk-
14393: seksi, kaupunkien kunnallisasetukseksi, ase-
14394: tukseksi kunnallisista vaaleista ja asetukseksi
14395: taajaväkisten maa1aisyhdyskuntain järjestämi-
14396: sestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
14397: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n
14398: muuttamisesta.
14399:
14400:
14401:
14402:
14403: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14404: ja Suuriruhtinas!
14405:
14406:
14407:
14408:
14409: Eduskunnassa on tehty kaksi eduskuntaesitystä voi-
14410: massa olevan kunnallislainsäädännön uudistamisesta. Nä-
14411: mät esitykset, jotka molemmat sisältävät ehdotukset maa-
14412: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z.
14413:
14414: laiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kunnallislaiksi,
14415: kunnalliseksi vaalilaiksi sekä laiksi taajaväkisten maalais-
14416: yhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa I 5 päi-
14417: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muut-
14418: tamisesta, on Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsi-
14419: tellyt.
14420:
14421: Sittenkuin Suomen kansalaisille 1906 vuoden valtio-
14422: päiväjärjestyksellä on vakuutettu yleinen ja yhtäläinen val-
14423: tiollinen äänioikeus, ja laajoille kansankerroksille, joilta
14424: sitä ennen oli puuttunut oikeus suoranaisesti vaikuttaa
14425: valtiolliseen yhteiskuntatoimintaan, täten on suotu siihen
14426: tilaisuus, on käynyt tarpeelliseksi ryhtyä lainsäädännön
14427: kautta samojen periaatteiden mukaan järjestämään kansa-
14428: laisten toimintaa kunnal11sellakin alalla.
14429: Tätä silmälläpitäen on hallitus asettanut komitean
14430: kunnallista äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa
14431: koskevia säännöksiä tarkastamaan, joka komitea on anta-
14432: nut mietintönsä kuluvan vuoden alussa. Kun armollista
14433: esitystä asiasta ei kuitenkaan ole ehditty Eduskunnalle
14434: antaa, on asia Eduskunnassa pantu vireille puheena
14435: olevain eduskuntaesitysten kautta, jotka ovat laaditut mai-
14436: nitun komitean mietinnön pohjalle. Nämät esitykset tar-
14437: koittavat voimassaolevan kunnallisen lainsäädännön uudis-
14438: tamista pääasiassa ainoastaan äänioikeuteen, vaalitapaan
14439: sekä kunnan päätäntävallan käyttämiseen nähden, ja kos-
14440: kettelevat kunnallisia verotusolo ja, niihin perinpoh j aisem-
14441: pia muutosehdotuksia tekemättä, ainoastaan sikäli kuin
14442: uudistukset tällä alalla ovat tarpeen eniten rasitettujen
14443: veronmaksajain aseman parantamiseksi. Jouduttaakseen
14444: lainsäätämistyötä niillä kunnallisen elämän aloilla, jotka
14445: kipeimmin kaipaavat korjaamista, ei Eduskuntakaan ole
14446: ryhtynyt laatimaan ehdotusta kunnallisen verotusjärjes-
14447: telmän perinpohjaiseksi uudistamiseksi, semminkin kun
14448: tällainen työ olisi edellyttänyt laajaperäisiä valmistelu-
14449: töitä, joita ei ole ehditty suorittaa.
14450: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
14451:
14452: Voimassa olevain kunnallisesta hallinnosta annettujen
14453: asetusten mukaan on äänioikeus kunnallisissa asioissa ai-
14454: noastaan niillä kunnan jäsenillä, jotka ovat velvolliset
14455: maksamaan veroa kunnalle, ja noudatetaan äänioikeuden
14456: käyttämiseen nähden veroäyrilukuun perustuvaa varalli-
14457: suusasteikkoa, kuitenkin sillä rajoituksella, että kunnan-
14458: kokouksissa maalla saa äänestää korkeintaan viidennellä-
14459: toista osalla äänestykseen osaa ottavien yhteen lasketusta
14460: ääniluvusta ja että korkein äänimäärä kaupungeissa on
14461: viisikolmatta. Sen ohessa noudatetaan maalaiskunnissa
14462: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevissa asioissa
14463: manttaalin suuruuteen perustuvaa ääniasteikkoa. Naisen
14464: äänioikeuden suhteen on olemassa sellainen rajoitus, että
14465: naimisissa olevat naiset, muutamia poikkeuksia lukuun-
14466: ottamatta, ovat äänioikeutta vailla.
14467: Tällaiset äänioikeusolot, varsinkin mitä varallisuus-
14468: asteikkoon tulee, eivät ole sopusoinnussa tasa-arvoisuuden
14469: periaatteen kanssa, joka on syvälle juurtunut kansan
14470: oikeustajuntaan. Kun sen lisäksi otetaan huomioon, että
14471: kaikilla kansalaisilla jo on yhtäläinen valtiollinen ääni-
14472: oikeus, on sitä vähemmän syytä säilyttää kunnallisessa-
14473: kaan lainsäädännössä tämäntapaista jaottelua. Tästä
14474: syystä on Eduskunta sitä mieltä, että ääniasteikko olisi ko-
14475: konaan poistettava, samalla kuin Eduskunta on katsonut
14476: oikeudenmukaiseksi että, kun naisille on myönnetty
14477: valtiollinen äänioikeus, heidät kunnallisenkin äänioikeuden
14478: suhteen olisi saatettava yhdenvertaisiksi miespuolisten kan-
14479: salaisten kanssa.
14480: Mi:tä tulee kysymykseen, kuinka laajalle äänioikeus
14481: olisi ulotettava, niin Eduskunnan mielestä ei ole syytä pan-
14482: na äänioikeuden perusteeksi tuloveron maksamista. Kun-
14483: nan omaisuutta ja tuloja ei hankita eikä kartuteta ainoas-
14484: taan tuloveroilla, vaan useissa tapauksissa - etenkin kau-
14485: punkikunnissa - suureksi osaksi varoilla, joiden kokoa-
14486: misessa tuloveroa maksavilla ei ole suurempaa osaa kuin
14487: kunnan muillakaan jäsenillä, minkä vuoksi olisi kohtuu-
14488: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z.
14489: tonta pidättää määräämisvalta kunnan asioissa yksinomaan
14490: tuloveroa maksavain käsissä. Ei myöskään ole pidetty
14491: oikeana sitä käsityskantaa, että yksinomaan tuloveron suo-
14492: rittamisen velvollisuus olisi omiaan herättämään kunnan
14493: jäsenissä harrastusta ja kykyä kunnan asiain hoitoon, kos-
14494: .. kapa varattomuus ja vähätuloisuus useissa tapauksissa ei
14495: riipu asianomaisen henkilön kyvyttömyydestä ja harras-
14496: tuksen puutteesta, vaan johtuu yhteiskunnallisista epä-
14497: kohdista ja muista yksilölle voittamattomista syistä, joi-
14498: den torjumiseen kunnallisen yhteistoiminnan kautta
14499: tällaisillakin kunnan jäsenillä voi edellyttää olevan
14500: omaan kokemukseen perustuvaa harrastusta. Kun kun-
14501: nallisen itsehallinnon alalla esiintyvät asiat ovat yhteisiä
14502: kaikille kunnan jäsenille, ja kun näiden asiain hoito usein
14503: vaikuttaa syvimmin juuri vähävaraisten kunnan jäsenten
14504: henkiseen ja taloudelliseen elämään, on katsottu oikeuden-
14505: mukaiseksi, jopa välttämättömäksikin, että heillekin suo-
14506: daan oikeus ottaa osaa kunnallisten asiain ratkaisuun.
14507: Kun äänioikeus myönnetään näin laajoille kansan-
14508: kerroksille, on kuitenkin välttämätöntä, että samalla saa-
14509: daan riittävät takeet siitä, etteivät kunnan yleiset asiat
14510: huonosti harkittujen toimenpiteiden kautta joudu epä-
14511: järjestykseen ja nimenomaan siitä, että kunnan varoja
14512: hoidettaessa noudatetaan tarpeellista säästäväisyyttä ja
14513: ettei niitä käytetä muihin kuin sellaisiin tarkoituksiin,
14514: jotka ovat sopusoinnussa kunnan tarkoitusperien kanssa.
14515: Tällaiset takeet ovat Eduskunnan mielestä saavutettavissa
14516: siten, että ratkaiseva sananvalta erinäisissä tärkeimmissä
14517: asioissa, erittäinkin sellaisissa, jotka koskevat kunnan
14518: raha-asiain hoitoa, annetaan kunnan tuloveroa maksaville
14519: jäsenille, ja että tätä tarkoitusta varten säädetään, ettei
14520: sanottujen asiain ratkaiseminen kuulu kunnan varsinaisille
14521: valtuutetuille yksin, vaan näille yhdessä lisävaltuutettujen
14522: kanssa, jotka viimeksimainitut, luvultaan yhtä monta kuin
14523: varsinaisia valtuutettuja, kunnan verovelvolliset jäsenet
14524: keskuudestaan valitsevat. Sitäpaitsi olisi yleensä mainit-
14525: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
14526:
14527: tuja asioita ratkaistaessa vaadittava, että kaksi kolman-
14528: nesta, muutamissa tapauksissa kolme neljännestäkin lisä-
14529: tyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä päätöstä kannattaa.
14530: Mitä tulee ikärajaan, jolloin äänioikeus kunnallisissa
14531: asioissa alkaisi, on Eduskunta katsonut, ettei mitään muu-
14532: tosta nyt voimassa oleviin säännöksiin olisi tehtävä, vaan
14533: että ikäraja edelleen olisi määrättävä kahdeksikymmeneksi-
14534: yhdeksi vuodeksi.
14535: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on kunnalle
14536: tuloveroa suorittavalla kunnan jäsenellä siellä äänioikeus,
14537: vaikka hänen asuntonsa ja kotipaikkansa onkin muualla,
14538: joten sama henkilö voi nauttia äänioikeutta useammassa
14539: eri kunnassa. Kun tällainen oikeus ei ole yleisen ja yhtä-
14540: läisen äänioikeuden periaatteiden mukainen, on Eduskunta
14541: ollut sitä mieltä, ettei äänioikeutta olisi suotava niille kun-
14542: nan jäsenille, joiden asunto ja koti,paikka ei ole kunnassa.
14543: Mitä taasen tulee yhtiöiden äänioikeuteen on Eduskunta
14544: katsonut, että se olisi poistettava, koska yhtiöitä edusta-
14545: villa henkilöillä muuten tulisi olemaan kaksinkertainen
14546: äänioikeus. Niinikään on katsottu, että äänioikeutta kun-
14547: nallisissa vaaleissa, samoin kuin valtiollisissakin, olisi käy-
14548: tettävä mieskohtaisesti eikä valtamiehen kautta.
14549: Mitä sitten äänioikeuden rajoittamiseen erinäisissä
14550: tapauksissa tulee, on Eduskunta pitänyt tarpeellisena, että
14551: kunnalliset ja valtiolliset äänioikeusolot tässäkin kohden
14552: saatetaan yhdenmukaisiksi ja on sentähden asetusehdo-
14553: tuksiin ottanut samansuuntaisia rajoittavia määräyksiä,
14554: kuin valtiolliseen äänioikeuteen nähden luetellaan Valtio-
14555: päiväjärjestyksen 5 § :ssä.
14556: Vaalikelpoisuuteen nähden kunnan- tai kaupungin-
14557: valtuutetun ja lisävaltuutetun toimiin on Eduskunta aset-
14558: tunut sille kannalle, että vaalioikeuden ja vaalikelpoisuu-
14559: den edellytysten tulee olla yhtäläisiä. Vaalikelpoisuuden
14560: ikäraja tulee tosin siten olemaan jokseenkin alhainen,
14561: mutta voidaan todenmukaisesti otaksua, ettei aivan nuo-
14562: ria henkilöitä valita kunnallisiin luottamustoimiin, ellei-
14563: vät ne ole siihen todella kykeneviä. Mitä vaalikelpoisuu-
14564: ' 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. mlet. N:o z.
14565: desta kunnan- tahi kaupunginvaltuutetun toimeen on sa-
14566: nottu, on myöskin sovellettava muihin kunnallisiin luot-
14567: tamustoimiin, joista ei erikseen ole toisin säädetty.
14568:
14569: Kunnan jäsenet voivat voimassa olevain asetusten
14570: mukaan käyttää päätäntävaltaansa maalla ja pienemmissä
14571: kaupungeissa joko valitsemainsa valtuutettujen kautta tai
14572: välittömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsittelyyn
14573: ja ratkaisemiseen, maalla kunnankokouksissa ja kaupun-
14574: geissa raastuvankokouksissa. Kun näihin kokouksiin, eh-
14575: dotetun yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön, voisi mo-
14576: nasti ottaa osaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi asiain käsit-
14577: tely niissä käymään pitkälliseksi ja hankalaksi, puhumat-
14578: takaan siitä, että asiain perinpohjainen pohtiminen kävisi
14579: mahdottomaksi ja että eri näkökantoja edustavat voima-
14580: suhteet voisivat olla aivan tilapäisiä, joten päätökset usein-
14581: kin tulisivat riippumaan sattumasta. Näistä syistä ja kun
14582: kehitys viime vuosina yleensä on käynyt siihen suuntaan,
14583: että kunnan päätösvalta yhä useimmissa kunnissa on siir-
14584: retty valtuustolle, on Eduskunta asettunut sille kannalle,
14585: että kunnallista päätäntävaltaa, äänioikeutta näin laajen-
14586: nettaessa, olisi käytettävä yksinomaan kunnan äänivaltais-
14587: ten jäsenten valitsemain valtuutettujen kautta. Eduskunta
14588: ei ole katsonut olevan syytä otaksua, että kunnallisten
14589: asiain harrastus tämän kautta tulisi laimentumaan, kun
14590: kaikille kunnan äänivaltaisille jäsenille vaalien kautta tar-
14591: joutuisi tilaisuus äänioikeuttaan käyttämällä vaikuttaa val-
14592: tuuston kokoonpanoon, minkä ohessa kunnan jäsenillä olisi
14593: oikeus, saapuroalla valtuuston kokouksiin, läheisesti tar-
14594: kata kunnallisten asiain käsittelyä. Soveltamalla valtuu-
14595: tettujen vaaleihin suhteellista vaalitapaa, tulisi kunnalli-
14596: sessa elämässä vähemmistöjenkin vaikutus yhteisten asiain
14597: hoitoon oikeudenmukaisesti turvatuksi. - Koska erinäi-
14598: sissä asetuksissa, joita eivät uudet kunnallisasetukset tulisi
14599: muuttamaan, kaupunkien eräiden virka- ja palvelusmies-
14600: ten vaaleihin nähden säädetään, että ne ovat toimitettavat
14601: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 7
14602:
14603: raastuvankokouksessa, on Eduskunta kuitenkin pitänyt
14604: välttämättömänä, että kaupunkien kunnallisasetukseen ote-
14605: taan sellaisia määräyksiä, jotka tekevät raastuvankokous-
14606: ten pitämisen mainitunlaisia asioita varten mahdol-
14607: liseksi.
14608:
14609: Syistä, joihin edellä on viitattu, ei Eduskunta ole
14610: katsonut voivansa ryhtyä tekemään syvemmälle ulottuvia
14611: ehdotuksia kunnallisen verotuksen uudistamiseksi. Ny-
14612: kyisiin verotusoloihin tehdyt muutokset koskevat ensik-
14613: sikin alinta verotettavaa tulomäärää, jossa suhteessa on
14614: ehdotettu säännös, jonka mukaan tuo tulomäärä voi vaih-
14615: della maalla kolmestasadasta viiteensataan ja kaupungissa
14616: kuudestasadasta tuhanteen markkaan, riippuen siitä miten
14617: lisätty valtuusto paikkakunnallisiin oloihin nähden aina
14618: vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden ajaksi mää-
14619: raa. Sitä suuremmasta tulosta olisi pantava maalla kul-
14620: takin täydeltä sadan ja kaupungissa kultakin kahdensadan
14621: markan määräitä yksi äyri lisäksi. Alempiin tuloluokkiin
14622: nähden siis ei noudatettaisi nykyään voimassa olevaa ve-
14623: robstapaa, minkä mukaan se, jonka tulon on katsottu
14624: vastaavan ainoastaan yhtä veroäyriä, on kunnallisveroista
14625: vapaa, sekä se, jolle on pantu kaksi veroäyriä, maksaa
14626: vain yhdestä ja se, jolle on pantu kolme veroäyriä, mak-
14627: saa kahdesta veroäyristä. Tämä verotustapa ei olekaan
14628: osottautunut tarkoitustaan vastaavaksi, sitä kun usein ei
14629: ole voitu käytännössä sovelluttaa sen vuoksi, että melkein
14630: samansuuruiset tulot sen mukaan tulevat liian eri tavalla
14631: verotetuiksi. Sen sijaan olisi myönnettävä veroäyriluvun
14632: alennus perheen lukuisuuden perusteella; ja olisi alennuk-
14633: sen määrä erisuuruinen sitä mukaa kuin lapsia olisi enem-
14634: män tai vähemmän ja tulot suuremmat tai pienemmät.
14635: Kunnallista verotusta koskeviin säännöksiin nähden
14636: on myöskin tehty muutamia lisäyksiä, joiden tarkoituk-
14637: sena on helpottaa verotettavien tulojen selville saamista ja
14638: tehdä taksoittamatta jääneiden tuloeräin jäiestäpäin verot-
14639: 8 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
14640:
14641: taminen mahdolliseksi. Näistä ehdotuksista tehdään jälem-
14642: pänä tarkemmin selkoa.
14643:
14644:
14645: Kuten jo on huomautettu, on suhteellinen vaalitapa
14646: välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko-
14647: koonpanolle, että siinä tulevat oikeassa suhteessa eduste-
14648: tuiksi erilaiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mieli-
14649: piteet ja pyrinnöt. Kun suhteellisen vaalitavan käytän-
14650: töön ottaminen Lapin kihlakunnan laajoissa ja harvaan-
14651: asutuissa kunnissa kumminkin voisi käydä hankalaksi, on
14652: Eduskunta katsonut, ettei suhteellista vaalitapaa toistai-
14653: seksi olisi siellä säädettävä pakolliseksi, ja että sen sijaan
14654: kunnat, kun enemmistövaalitapa niissä on käytännössä,
14655: olisivat jaettavat ainakin niin moneen vaalipiiriin, että nii-
14656: den lukumäärä on vähintäänkin kolmannes valtuutettujen
14657: koko lukumäärästä, jottei satunnainen enemmistö näissä
14658: kunnissa pääsisi yksin määräämään koko valtuuston ko-
14659: koonpanoa. On myöskin lausuttu se mielipide, ettei suh-
14660: teellista vaalitapaa olisi säädettävä muuallakaan pakolli-
14661: seksi, koska tämän vaalitavan sovelluttaminen sellaisilla
14662: seuduilla, joilla kansa ei ole tarpeeksi kehittynyttä, voisi
14663: käydä vaikeaksi jopa mahdottomaksikin, ja sen käytän-
14664: töön ottamisesta joka tapauksessa johtuisi alituista, kun-
14665: nallista elämää häiritsevää kiihotusta, jota paitsi se tuot-
14666: taisi paljon kuluja ja siis tulisi olemaan varsinkin maalais-
14667: väestölle vastenmielinen. Eduskunta kumminkin uskoo,
14668: että kansa, joka valtiollisten vaalien kautta jo on jossain
14669: määrin ehtinyt perehtyä tämäntapaiseen vaalitapaan, pian
14670: on voittava aluksi mahdollisesti esiintyvät hankaluudet,
14671: sekä katsoo luultavaksi, ettei kiihotus kunnallisissa vaa-
14672: leissa siihen nähden, että valitsijat näissä useimmiten jo
14673: ennestään tuntevat ehdokkaat, voi aikaan saada häiriötä,
14674: ja on sen vuoksi ollut sitä mieltä, että suhteellinen vaali-
14675: tapa on tehtävä pakolliseksi kaikkialla muualla paitsi
14676: Lapissa.
14677: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 9
14678:
14679: Puheenaolevaa vaalitapaa koskevat säännökset, ne
14680: kun ovat yhteisiä sekä maalais- että kaupunkikunnille, on
14681: parhaiten voitu sovittaa erityiseen ehdotukseen asetukseksi
14682: kunnallisista vaaleista. Tämä ehdotus nojautuu n. s. kil-
14683: pailevien listojen menettelytapaan ja on monessa kohden
14684: yhdenmukainen valtiollisen vaalilain kanssa. Eroavaisuu-
14685: net johtuvat pääasiallisesti siitä, että on koetettu saada
14686: itse vaalitoimitus ja erittäinkin sen tuloksen määräämi-
14687: nen niin helpoksi kuin mahdollista, mikä kunnallisissa
14688: vaaleissa on katsottava tärkeämmäksikin kuin valtiolli-
14689: sissa vaaleissa, koska useissa kunnissa maaseudulla ei
14690: liene saatavissa henkilöitä, jotka voisivat suorittaa kes-
14691: kuslautakunnan tehtävät, jos käytettäisiin monimutkai-
14692: sempaa vaalitapaa.
14693:
14694:
14695: Kun kuntakokoukset maataiskuntien kunnallisasetus-
14696: ehdotuksen mukaan tulisivat lakkautettaviksi, on tarpeel-
14697: lista, että taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämi-
14698: sestä eräissä tapauksissa I 5 päivänä kesäkuuta I 898 anne-
14699: tun asetuksen 5 ja 9 § muutetaan siihen suuntaan, että
14700: tällaisten yhdyskuntain jäsenille vastedes suodaan oikeus
14701: valita valtuutetut yhdyskunnan päättäruisvaltaa käyttä-
14702: mään, ja että mainituista lainkohdista tarkalleen käy sel-
14703: ville, mitä yhdyskunnan valtuuston valitsemiseen nähden
14704: ja sen toiminnassa on noudatettava. Tähän nähden on
14705: Eduskunta hyväksynyt ehdotuksen asetukseksi mainittu-
14706: jen pykälien muuttamisesta, mikä ehdotus sen ohessa
14707: sisältää säännöksen siitäkin, että yhdyskunnan valtuustolla
14708: on kahteen prosenttiin verotettavain tulojen kokonaissum-
14709: masta rajoittuva verotusoikeus.
14710:
14711:
14712: Sen lisäksi mitä edellä on lausuttu tahtoo Eduskunta
14713: esittää muutamia perusteluja eräisiin asetusten yksityis-
14714: kohtaisiin määräyksiin.
14715: 10 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
14716:
14717: Maalaiskuntain kunnallisasetus.
14718: 6 §. Kunnanvaltuutetume ei ole tähän saakka valittu va-
14719: rajäseniä, vaan kun joku valtuutetuista on eronnut ennen
14720: toimiaikansa loppumista, on täydennysvaali toimitettu.
14721: Kun suhteellista vaalitapaa noudatetaan, käy tämä kuiten-
14722: kin vaikeaksi, osaksi vaalin tuottamien tuntuvien kustan-
14723: nusten vuoksi, osaksi syystä että suhteellinen vaalitapa
14724: edellyttää, että valittavia on useampia. Tähän nähden on
14725: välttämätöntä, että myöskin varajäseniä valitaan; ja on
14726: tästä 6 § :ään otettu säännös. Varajäsen astuisi valtuu-
14727: tetun sijaan tämän erotessa toimestaan, mutta ei hänen
14728: ollessaan ainoastaan satunnaisesti estettynä.
14729: 8 §. Voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallishallin-
14730: nosta maalla valitaan valtuutetut kolmeksi vuodeksi, mutta
14731: kun kolmannes valtuutetuista vuosittain eroaa, on vaali
14732: toimitettava joka vuosi. Suhteellisen vaalitavan tullessa
14733: käytäntöön lisääntyvät kustannukset vaaleista melkoisesti,
14734: ja jos vaalit olisivat jokavuotisia, kävisivät nuo kustan-
14735: nukset kunnille sangen rasittaviksi. Tästä syystä ja suo-
14736: jellakseen kuntalaisia siitä levottomuudesta, minkä ehti-
14737: miseen uusiintuvat vaalit voisivat aikaansaada, on Edus-
14738: kunta ollut sitä mieltä, että kunnanvaltuutettujen vaali
14739: olisi toimitettava ainoastaan joka kolmas vuosi, ja on
14740: 8 § :ään ottanut määräyksen siitä. Kun näin ollen kaikki
14741: valtuutetut samalla kertaa eroaisivat, on tosin lausuttu
14742: epäilyksiä siitä, että kunnallishallinnon yhtäjaksoisuus tä-
14743: ten tulisi vaaranalaiseksi, mutta kun ei ole epäilemistäkään,
14744: etteivät valtuutetut, jotka kyvykkäästi ovat tointansa hoi-
14745: taneet, suhteellista vaalitapaa käytettäessä edelleen tulisi
14746: toimiaikansa päätyttyä valtuustoon valituiksi, ei Edus-
14747: kunta ole voinut panna huomiota näihin epäilyks.iin.
14748: Koska lisätty valtuusto saisi useita tehtäviä, jotka
14749: aiheuttaisivat jokavuotisia kokouksia, on Eduskunnan mie-
14750: lestä ollut tarkoituksenmukaista tehdä lisävaltuustolaitos
14751: yhtä vakinaiseksi kuin kunnanvaltuusto, ja olisivat tähän
14752: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 11
14753:
14754:
14755: nähden lisävaltuutetut valittavat yhtä pitkäksi ajaksi ja
14756: samalla kertaa kuin varsinaisetkin.
14757: Rajoittaakseen aivan äsken kuntaan muuttaneiden ja 9 §.
14758: siis sen asioihin vallan perehtymättömien henkilöiden vai-
14759: kutusvaltaa kunnallisiin vaaleihin, on Eduskunta 9 § :n
14760: 2 momentin I kohtaan asettanut vaalioikeuden edellytyk-
14761: seksi, että henkilö on kunnassa hengille kirjoitettuna. Kun
14762: kunnalliset vaalit toimitetaan vuoden lopulla, ja kunnassa
14763: ovat hengille kirjoitettuina ainoastaan ne henkilöt, jotka
14764: viimeistään edellisen vuoden kuluessa ovat sinne muutta-
14765: neet, on katsottu tällaisen määräyksen estävän tässä pe-
14766: lättyjä epäkohtia syntymästä.
14767: Tämän pykälän 2 momentin 2-7 kohdissa mainitut
14768: äänioikeuden rajoitukset on Eduskunta katsonut välttä-
14769: mättömiksi. Ei voitane väittää, että henkilö, joka mielisai-
14770: rauden, tuhlaavaisuuden tai juoppouden takia tahi muusta
14771: sellaisesta syystä, joka tekee hänet kykenemättömäksi
14772: itseään ja omaisuuttaan hoitamaan, on asetettu holhouk-
14773: sen alaiseksi, voisi omintakeisesti ja yhteiskunnalle hyö-
14774: dyllis.ellä tavalla kunnallista äänioikeutta käyttää. Vaki-
14775: naista vaivaisapua itselleen saavilla henkilöillä ja sellai-
14776: silla, jotka muun syyn kuin varattomuuden tähden kahtena
14777: vuonna peräkkäin ov<llt laiminlyöneet suorittaa heielän mak-
14778: settavikseen pannut kunnalliset tuloverot tai henkilömak-
14779: sut, ei myöskään voi olettaa olevan tarpeellisia edellytyksiä
14780: kunnallisten asiain hoitoon. Niinikään henkilöä, joka niin
14781: usein on joutunut irtolaisuudesta viranomaisten käsittelyn
14782: alaiseksi, että hänet on ollut pakko tuomi,ta yleiseen työ-
14783: hön, ei heti työlaitoksesta päästyään voida pitää ääni-
14784: oikeutta ansainneena, vaan vasta sitten kun hän jonkun
14785: aikaa on viettänyt säännöllistä elämää. Kohtuullista on
14786: myöskin, että sellaiset henkilöt, jotka, ostamalla tahi myy-
14787: mällä ääniä tai sellaista yrittämällä taikka äänestämällä
14788: useammassa kuin yhdessä paikassa tahi törkeästi häiritse-
14789: mällä vaalivapautta, ovat osottautuneet arvottomiksi ääni-
14790: oikeutta käyttämään, siitä määräajaksi pidätetään. Mitä
14791: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
14792:
14793: lopuksi kansalaisluottamuksensa menettäneihin tulee, on
14794: itsestään selvää, ettei näille yleisiä oikeusperiaatteita louk-
14795: kaamatta voida myöntää oikeutta, jonka menettäminen
14796: itsestään sisältyy mainittuun heille tuomittuun rikoksen
14797: seuraamukseen.
14798: 10 §. Huomioonottamalla, että se ikäraja, joka vaaditaan
14799: kelpoisuusehtona erinäisiin kunnallisiin luottamustoimiin,
14800: on joissakin tapauksissa määrätty erilaiseksi kuin se, jonka
14801: IO § sisältää, on ollut tarpeellista ottaa pykälään määräys,
14802: josta näkyy, ettei sen tarkoituksena ole muuttaa tällaista
14803: eribeen säädettyä kelpoisuusehtoa.
14804: lo §. Eduskunnan mielestä olisi sellaisille henkilöille, jotka
14805: kolmena lähinnä edellisenä vuotena ovat olleet 1 5 § :ssä
14806: mainituissa kunnallisissa toimissa, suotava sen perusteella
14807: oikeus saada vapautusta kunnan valtuutetun ja lisävaltuu-
14808: tetun toimesta kolmen vuoden ajaksi.
14809: Siihen nähden, että kunnanvaltuutetuiksi ja lisäval-
14810: tuutetuiksi voi tulla valituksi vähävaraisia henkilöitä, joille
14811: valtuuston tehtäväin aiheuttama ajanhukka ja matkat voi-
14812: sivat käydä hyvinkin rasittaviksi, on Eduskunnan mielestä
14813: oikeudenmukaista, että valtuuston jäsenille myönnetään
14814: harkinnan mukaan kohtuullinen korvaus menetetystä työ-
14815: ajasta ja välttämättämistä matkakustannuksista.
14816: 16 §. Niinikään on Eduskunta pitänyt asianmukaisena, että
14817: asetukseen otetaan säännös valtuuston puheenjohtajan
14818: palkkion määräämisestä, koskapa jo on yleisenä tapana
14819: tällaista palkkiota suorittaa, ja on säännös siitä otettu
14820: asetusehdotuksen 16 § :ään.
14821: 19 §. Kun kirkossa kuuluttamisella ei enää ole sanottavaa
14822: käytännöllistä merkitystä ja kun nyttemmin on tarjona
14823: muita tehokkaampia ilmoitustapoja, on Eduskunta ollut
14824: sitä mieltä, että kunnallisten kuulutusten lukeminen kir-
14825: koissa kokonansa lakkautettaisiin, varsinkin kun se on hel-
14826: posti korvattavissa kuulutusten määräaikaisella julkipa-
14827: nolla 19 § :ssä mainitulla tavalla. Tämän johdosta tuli-
14828: sivat nykyään kuuluttamisesta lasketut määräajat luetta-
14829: viksi ilmoitusten julkipanopäivästä.
14830: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 13
14831:
14832: Asetusehdotuksen 25 § :ssä mainitut vaalit olisivat, jos 21) §.
14833: valittavia on kaksi tai useampia, toimitettavat suhteellista
14834: vaalitapaa noudattamalla ainoastaan siinä tapauksessa, että
14835: neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii, koskei tämän
14836: vaalitavan käyttämisestä olisi mitään hyötyä, ellei vaaliin
14837: osaa ottava vähemmistö ole melkoisen suuri.
14838: Kunnallislautakunnan sangen tärkeiden tehtävien 1)7 §.
14839: vuoksi, joista erittäinkin on mainittava kunnan raha-asiain
14840: hoito, on Eduskunta katsonut, että lautakunnan puheen-
14841: johtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi olisi va-
14842: littava ainoastaan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoi-
14843: sia kuntalaisia; ja on tästä säädetty 57 § :ssä.
14844: Siihen nähden, että elantokustannukset toisissa maa- 70 §.
14845: laiskunnissa, riippuen suurempien kaupunkien läheisyy-
14846: destä y. m. seikoista, ovat paljoa korkeammat kuin toi-
14847: sissa, on Eduskunta, niinkuin asetusehdotuksen 70 § :ssä
14848: olevasta säännöksestä käy ilmi, pitänyt kohtuullisena, että
14849: kunnille olisi suotava oikeus ulottaa alimman verotettavan
14850: tulomäärän rajaa aina viiteensataan markkaan asti.
14851: Kun kokemus on osottanut, että taksoituksessa usein 73 §.
14852: melkoisia tuloeriä, joita verovelvollisella on voinut taksoi-
14853: tusvuot·ena olla, jää kokonaan huomioon ottamatta, syystä
14854: ettei niistä sitä vuotta koskevassa taksoituksessa ole tak-
14855: soituslautakunnalla ollut tietoa, eikä niitä, nykyään voi-
14856: massa olevien säännösten mukaan, enää myöhemmin ole
14857: voitu ottaa lukuun, olisi taksoitus ulotettava myöskin sel-
14858: laisiin, verovelvollisella taksoitusvuoden edellisenä vuonna
14859: olleisiin verotettaviin tuloeriin, joita ei aikaisemmin ole
14860: ilmoitettu tai taksoitettu. Kuten 73 § :n sanamuodosta
14861: käy selville, ei tämä jälkiverotus tulisi koskemaan sellaisia
14862: tuloeriä, joista verovelvollista jo ennemmin on verotettu,
14863: vaikkakin jäiestäpäin havaittaisiin, että ne on taksoitet-
14864: taessa arvattu liian pieniksi.
14865: Sen ohessa on pidetty suotavana, että kunnallisen
14866: verotuksen helpottamiseksi olisi säädettävä tulojen ilmoit-
14867: tamisvelvollisuus. Kun tämä velvoitus tulisi - ellei asian-
14868: 14 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z.
14869:
14870: omainen valtuusto pidä tarpeellisena toisin määrätä -
14871: kohdistumaan ainoastaan niihin kunnan jäseniin, joita
14872: edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään tu-
14873: hannen markan tuloista, ja kun sen laiminlyömisestä ei
14874: olisi muuta seuraamusta kuin taksoitetun tulon määrää
14875: koskevan valitusoikeuden menettäminen, ei puheenaolevan
14876: uudistuksen toteuttaminen kävisi vaikeaksi. Sitäpaitsi on
14877: Eduskunta katsonut voivansa edellyttää, että tämäntapai-
14878: nen ilmoitusvelvollisuus olisi omiaan totuttamaan kansa-
14879: laisia siihen ilmoittamispakkoon, joka epäilemättä tulee
14880: olemaan tärkeänä edellytyksenä niille uudistuksille, joita
14881: kunnalliset ja valtiolliset verotusolomme kaipaavat.
14882: Siihen nähden, että verovelvollisten etu usein voi vaa-
14883: tia, ettei heidän taloudellisesta tilastaan antamiansa tie-
14884: toja saateta julkisuuteen, on Eduskunta pitänyt asian-
14885: mukaisena ottaa asetukseen säännöksiä siitäkin.
14886: 79 §. Kun meno- ja tuloarvion saattaminen valtuutettu-
14887: jen ja muiden asianomaisten tietoon ennen tarkastamis-
14888: tilaisuutta on välttämätön edellytys arviossa esiintyväin
14889: asiain seikkaperäiselle harkinnalle, on tätä tarkoittava
14890: säännös katsottu tarpeen vaatimaksi ja otettu 79 § :ään.
14891: Tämän pykälän säännöksien mukaan on meno- ja
14892: tuloarvio, ennenkuin se lisätylle valtuustolle vahvistetta-
14893: vaksi esitetään, tarkastettava erityisessä raha-asiain valio-
14894: kunnassa. Perustamalla tämän uuden laitoksen, niin ko-
14895: koonpantuna ja toimivana ja niine tehtävineen, kuin pykä-
14896: lässä mi:tinitaan, on Eduskunta arvellut vieläkin lisäävänsä
14897: takeita siitä, ettei kunnan varoja kevytmielisesti käytettäisi.
14898: VI luku. Kun kunnanvaltuuston luonnolEsesti ei tule puuttua
14899: semmoisiin, tähän asti kuntakokouksessa käsiteltyihin
14900: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
14901: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, joita on pantu mant-
14902: taaliin olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa,
14903: on ollut välttämätöntä asetukseen ottaa määräyksiä näiden
14904: asiain käsittelemisestä mainitunlaisten maiden, tilojen tai
14905: laitosten omistajain tai haltijain kokouksissa, ja ovat sa-
14906: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. Hi
14907:
14908: notut määräykset kuudennessa luvussa. Puheenalaisten
14909: asiain taloudelliseen laatuun nähden on Eduskunta pitä-
14910: nyt asianmukaisena, että niistä päätettäessä äänet luettai-
14911: siin manttaalin mukaan, kuitenkin sillä rajoituksella, ettei
14912: kukaan saisi äänestää enemmällä kuin viidenneHätoista
14913: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni-
14914: määrästä. Samasta syystä saataisiin äänestää myöskin
14915: holhunalaisen, yhteisen omaisuuden ja yhtiön puolesta
14916: sekä olisi myönnettävä äänivaltaiselle oikeUis luovuttaa
14917: puhe- ja äänivaltansa toiselle henkilölle.
14918:
14919:
14920: Kaupunkien kunnallisasetus.
14921:
14922: Ne ehdotuksessa kaupunkien kunnallisasetukseksi ole-
14923: vat säännökset, jotka vastaavat ylempänä kosketeltuja
14924: pykäliä ehdotuksessa maalaiskuntain kunnallisasetukseksi,
14925: eivät kaivanne sen enempää perustelua. Ensinmainitun
14926: asetusehdotuksen erinäisiin muihin pykäliin nähden on
14927: Eduskunta tahtonut esiintuoda seuraavaa.
14928: Kuten 27 § :n sanamuodosta selviää, on kaupungin- 27 §.
14929: valtuusto oikeutettu pykälässä mainittuihin valiokuntiin
14930: valitsemaan myöskin sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole
14931: valtuuston jäseniä. Täten voivat moninaiset kaupunkien
14932: hallinnossa esiintyvät asiat paremmin tulla asianymmär-
14933: täväisellä tavalla valmistetuiksi, kuin jos valiokuntain jä-
14934: senet olisivat valittavat yksinomaan valtuuston keskuu-
14935: desta.
14936: Voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallishallin- Sö §.
14937: nosta kaupungissa on maistraatin asiana tehdä ja kau-
14938: punginvaltuuston tai raastuvankokouksen tarkastettavaksi
14939: ja hyväksyttäväksi jättää ehdotus rahatoimikamarin ohje-
14940: säännöksi. Eduskunta on kuitenkin pitänyt tarpeellisena,
14941: että myöskin kaupunginvaltuustolle suodaan oikeus tehdä
14942: alote sellaisen ohjesäännön laatimiseksi, ja on asetusehdo-
14943: tuksen 35 § laadittu tämän mukaisesti.
14944: 16 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
14945:
14946: 38 §. Katsoen siihen, että aJin verotettava tulomäärä on
14947: kaupungissa ehdotettu kahta vertaa suuremmaksi kuin
14948: maalaiskunnissa, on 38 § :ssä se tulomäärä, josta ilmoi-
14949: tusvelvollisuus alkaa, ehdotettu 2,000 markaksi.
14950: ro §. Säännösten mukaan voimassa olevassa asetuksessa
14951: kunnallishallinnosta kaupungissa ei voida valittaa tutkija-
14952: lautakunnan päätöksestä verotettavan tulon määrästä.
14953: Eduskunta on kuitenkin sitä mieltä, ettei tässä suhteessa
14954: olisi tehtävä mitään erotusta maalaiskuntain ja kaupun-
14955: kien välillä, ja että sen vuoksi myöskin kaupunkien tutkija-
14956: lautakuntain päätöksiin nähden olisi asianomaisille myön-
14957: nettävä valitusoikeus; ja on Eduskunta sentähden laati-
14958: nut 40 § :n yhdenmukaiseksi maalaiskuntain kunnallisase-
14959: tuksen vastaavain säännösten kanssa sekä jälempänä ase-
14960: tusehdotukseen ottanut määräyksen siitä, miten valitus
14961: tutkijalautakunnan päätöksestä on tehtävä.
14962: V luku. Kuninkaallisessa vakuutuskirjassa porvaristolle ja
14963: kaupungeille 23 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan
14964: näille m. m. järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita
14965: ja valita neuvosmiehiä sekä ottaa itsellensä alempia virka-
14966: miehiä. Keisarillisessa asetutksessa 8 päivältä joulukuuta
14967: 1873 on sittemmin säädetty, että tämä oikeus on kuuluva
14968: kaupunkikuntain kaikille raastuvankokouksissa aant-
14969: valtaisille jäsenille; ja 6 päivänä elokuuta 1889 anne-
14970: tun asetuksen mukaan on pormestarin-, raatimiehen-
14971: ja maistraatinsihteerin-virkojen täyttämistä varten kaupun-
14972: geissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä säännöksiä,
14973: jotka vaalitapaan ja järjestykseen nähden ovat voimassa
14974: vaalioikeutta ja äänivaltaa yleisessä raastuvankokouksessa
14975: käytettäessä. Eduskunnan mielestä ei näitä raastuvan-
14976: kokouksien tehtäviä voida siirtää kaupunginvaltuustolle
14977: edellämainittuja erioikeuksia perustuslain mukaisessa jär-
14978: jestyksessä muuttamatta. Kuten esillä olevan kaupunkien
14979: kunnallisasetusehdotuksen 33 § :n sanamuodosta käy sd-
14980: ville ei sellaista siirtoa ole tarkoitettukaan, vaan olisivat
14981: nämä vaalit edelleenkin raastuvankokouksissa toimitetta-
14982: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 17
14983:
14984: vat. Mutta kun kaikki säännökset raastuvankokousten
14985: pitämisen tavasta ja järjestyks,estä, äänioikeuden käyttä-
14986: misestä niissä ja muusta sellaisesta löytyvät kunnallishal-
14987: linnosta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta r873 annetussa
14988: asetukses~Sa, jonka uusi kunnallisasetus tulisi kumoamaan,
14989: on ollut välttämätöntä viimemainittuun asetukseen ottaa
14990: ~erityinen luku raastuvankokouksista, jossa säädetään,
14991: miten raastuvankokouksia pormestarin-, raatimiehen- ja
14992: maistraatinsihteerin-vaaleja varten pidetään, kutka ovat
14993: niissä äänioikeutettuja, miten raastuvankokoukseen on
14994: kutsuttava sekä millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkis-
14995: tetaan.
14996:
14997:
14998: Asetus kunnallisista vaaleista.
14999:
15000: Kun sekä varsinaiset valtuutetut ja lisävaltuutetut 3 §.
15001: että tilintarkastajatkin valitaan samalla kertaa kolmeksi
15002: vuodeksi ja vaali siis säännöllisesti toimitetaan ainoastaan
15003: joka kolmas vuosi, ei ole tarpeellista useammin valita
15004: jäseniä keskus- ja vaalilautakuntiinkaan. Kuitenkin on
15005: asetusehdotuksen 3 § :ään otettu määräys siitä, että näiden
15006: lautakuntien jäsenten tulee olla toimessaan kunnes uudet
15007: lautakunnat on valittu, koska voi tapahtua, että valtuu-
15008: tettujen tahi tilintarkastajain vaali, tehdyn valituksen joh-
15009: dosta, kumotaan ja uusi vaali määrätään toimitettavaksi.
15010: Koska muutamien Lapin kuntain väkiluku on siksi 4: §.
15011: pieni, ettei näitä kuntia sopisi jakaa yhtä moneen vaali-
15012: piiriin kuin on valittava kunnanvaltuutettuja, on Edus-
15013: kunta ollut sitä mieltä, että valtuustolle, 4 § :ssä maini-
15014: tulla rajoituksella, olisi suotava oikeus määrätä niin hyvin
15015: vaalipiirien kuin niissä valittavain valtuutettujenkin luku.
15016: Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi kunnallista vaa- 7 §.
15017: Iioikeutta koskevain asiain käsittelyssä on Eduskunta kat-
15018: sonut, että olisi myönnettävä oikeus hakea kuvernöörin
15019: päätökseen muutosta Senaatin Talousosastolta; ja on ase-
15020: 2
15021: 18 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15022:
15023: tusehdotuksen 7 § laadittu tämän mukaisesti. On tosin
15024: selvää, että Senaatin päätöksiä ainoastaan poikkeustapauk-
15025: sissa ehdittäisiin saada ennen joulukuussa toimitettavia
15026: vaaleja, mutta näillä päätöksillä olisi sittenkin merkitys
15027: seuraaviin vaaleihin nähden, jota paitsi ne ennakkopää-
15028: töksinä olisivat apuna vastaisia riitakysymyksiä ratkais-
15029: taessa.
15030: lö ja 21 §. Kun vaalilippujen monistaminen ehkä useissakin
15031: tapauksissa kävisi vaikeaksi, on Eduskunta ollut sitä
15032: mieltä, ettei monistettujen vaalilippujen käyttäminen
15033: vaaleissa olisi määrättävä pakolliseksi, vaan jätet-
15034: tävä, kuten asetusehdotuksen IS § :ssä mainitaan, riipptt-
15035: vaksi kunnan valtuuston päätöksestä. Ellei valtuusto olisi
15036: päättänyt monistettujen vaalilippujen käyttämistä, tapah-
15037: tuisi äänestys siten, että valitsija vaalilipun sijasta saisi
15038: vaalilautakunnalta valmiiksi leikatun ja keskuslautakunnan
15039: leimalla varustetun vaaliliuskan, jolle hänen tulisi merkitä
15040: sen ehdokaslistan järjestysnumero, jota hän tahtoo äänestää.
15041: Jos valitsija1le myönnettäi'Siin oikeus muuttaa vaali-
15042: lippuun otettua ehdokaslistaa tahi, käyttämättä minkään
15043: valitsijayhdistyksen ehdokaslistaa, kirjoittaa vaalilippuun
15044: niiden henkilöiden nimet, joita hän tahtoo äänestää, kä-
15045: visi vaalin tuloksen määrääminen, joka ennen mainitusta
15046: syystä olisi tehtävä niin helpoksi kuin mahdollista, suu-
15047: ressa määrässä vaikeammaksi. Tähän nähden on 2 I § :ssä
15048: säädetty, että valitsijan tulee äänestää jotakuta vaaliHp-
15049: puun otetuista ehdoka:slistoista sekä ettei hän saa millään
15050: tavalla muuttaa listaa.
15051: 32 §. Asetusehdotuksen 32 § :n 2 momentin mukaan ovat
15052: ne ääniryhmät, joiden ehdokaslistoissa sama nimi on ensi-
15053: mäisenä, käsiteltävät yhdistettynä ääniryhmänä, ja kat-
15054: sotaan siis näiden ääniryhmien tehneen vaaliliiton keske-
15055: nään, vaikkei siitä ole erittäin ilmoitettu. Täten vältetään
15056: se monimutkainen menettely, joka on säädetty vaaliliiton
15057: tekemiseen nähden valtiopäivämies-vaaleissa.
15058: 37 §. Muitakin yhteisiä nimiä saa olla valitsijayhdistysten
15059: Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen. 19
15060:
15061: listoilla, mutta, yksinkertaisuuden saavuttamiseksi vaalin
15062: tulosta määrättäessä, ei näille eri ääniryhmistä tulleita
15063: vertauslukuja lasketa yhteen, vaan katsotaan sellainen
15064: ehdokas valituksi ainoastaan siinä tapauksessa, että hän
15065: jossakin yksityisessä ääniryhmässä on saanut riittävän
15066: äänimäärän. rviinkä ääniryhmän puolesta sellainen ehdo-
15067: kas on katsottava valituksi, joka oikeastaan on kahden
15068: tai useamman yksityisen ääniryhmän valitsema, on 37
15069: § :ssä määrätty, ja tapahtuu se alkuperäisissä ehdokas,_
15070: listoissa olevien nimien järjestyksen mukaan tavalla, joka
15071: e1 vaadi erityisten äänimäärien yhteenlaskemista.
15072:
15073: Ylläolevan nojalla saa Eduskunta alamaisuudessa
15074: ilmoittaa:
15075: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
15076: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
15077: sesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
15078: seuraavat neljä asetusehdotusta:
15079: 20 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15080:
15081:
15082:
15083:
15084: Maalaiskuntain kunnallisasetus.
15085:
15086: I LUKU.
15087: Yleisiä säännöksiä.
15088:
15089: I §.
15090: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
15091: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen
15092: mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää,
15093: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
15094: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul-
15095: kisen viranomaisen käyteltäviä.
15096:
15097:
15098: 2 §.
15099: Jos useammilla maaseurakunnilla on yhteinen kun-
15100: nallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
15101: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
15102: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
15103: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteiseen kunnallishallin-
15104: toon, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esityksen
15105: johdosta ja asianomaisia kuulusteltuansa, näkee olevan
15106: syytä siihen suostua.
15107: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
15108: yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
15109: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 21
15110:
15111: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
15112: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä sei-
15113: koista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestämi-
15114: sestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Se-
15115: naatin Talousosaston päätettäväksi.
15116: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
15117: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi toi-
15118: sessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteis,estä
15119: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
15120:
15121: 3 §.
15122: Maalaiskunnan jäsen on jokainen, jolla kunnassa on
15123: asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tai viljelee
15124: maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka
15125: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
15126:
15127: 4 §.
15128: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
15129: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta,
15130: joista edelliset toimivat joko yksinään taikka yhdessä lisä-
15131: valtuutettujen kanssa lisättynä valtuustona.
15132: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
15133: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain
15134: tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa
15135: tahi muualla tarkemmin säädetään.
15136:
15137: 5 §.
15138: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
15139: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
15140: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
15141: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
15142: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me-
15143: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä
15144: sanotaan.
15145: 22 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15146:
15147: Niihin menoihin, joihin varoja edellä mainittujen
15148: lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen eri-
15149: tyisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi
15150: tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
15151:
15152:
15153:
15154: II LUKU.
15155:
15156: Kunnanvaltuustosta.
15157:
15158: 6 §.
15159: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
15160: luku henkikirjan mukaan on
15161:
15162: 3,000 tai sitä pienempi .... 12
15163: enemmän kuin 3,000, vaan ei yli 6,ooo .... r6
15164: 6,ooo, , , IO,OOO . . . . 20
15165: " "
15166: , IO,OOO
15167: "
15168: . . . . • . . . • . . . . . . . . . 24.
15169: "
15170: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
15171: kunnallisista vaaleista säädetään.
15172: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
15173: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta kuin asetu.l<-
15174: sessa kunnallisista vaaleista säädetään.
15175:
15176: 7 §.
15177: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
15178: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
15179: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
15180: tenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä ase-
15181: tus astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
15182: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
15183: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
15184: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
15185: tuuston ratkaistava.
15186: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 23
15187:
15188: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää-
15189: nioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käy-
15190: tettäkö.
15191: Vaalien toimittamisesta säädetään asetuksessa kun-
15192: nallisista vaaleista.
15193: 8 §.
15194: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol-
15195: meksi vuodeksi.
15196: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
15197: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
15198: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kun-
15199: nallisista vaaleista on säädetty tai, jos kunnassa käytetään
15200: enemmistövaalitapaa, ensimäinen samasta vaalipiiristä va-
15201: littu, vielä käyttämättä oleva varajäsen; ja on tämä toi-
15202: messa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
15203:
15204: 9 §.
15205: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
15206: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisellia,
15207: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuotta
15208: on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
15209: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin :
15210: r) se, joka ei ole kunnassa hengillekirjoitettuna siellä
15211: asuva;
15212: 2) se, joka on holhouksen alaisena ;
15213: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
15214: apu ole ainoastaan satunnaista;
15215: 4) se, joka muun syyn kuin kunnallislautakunnan pu-
15216: heenjohtajan todistuksena näytetyn varattomuuden tähden
15217: on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut
15218: kahden lähinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai
15219: henkilömaksut;
15220: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
15221: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
15222: laitoksesta pääsi ;
15223: 24 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15224:
15225: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
15226: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
15227: seen tai tois-en asiaa ajamaan; ja
15228: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
15229: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
15230: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
15231: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
15232: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien
15233: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
15234: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
15235: kunnanvaltuutettu ja valitsemaan oikeutettu, joka on velvol-
15236: linen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on suorit-
15237: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edel-
15238: lisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolisonsa,
15239: jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
15240:
15241: IO §.
15242: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, jo-
15243: ka on oikeutettu sellaisia valtuutettuja valitsemaan, ja vaa-
15244: likelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla on oikeus ot-
15245: taa osaa lisavaltuutettujen vaaliin.
15246: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
15247: on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
15248: luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty.
15249:
15250: II §.
15251: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu-
15252: raavista asioista, nimittäin:
15253: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
15254: sen edistämisestä ;
15255: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
15256: tämisestä;
15257: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
15258: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
15259: sotaan tarpeellisiksi ;
15260: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 25
15261:
15262: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
15263: 5) vaivaishoidosta;
15264: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
15265: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisiin tarkoi-
15266: tuksiin aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;
15267: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
15268: tusmakasiinien perustamisesta;
15269: 9) metsästy!ksestä ja otuksenpyynni,stä sekä kalastuk-
15270: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
15271: vis,ta toimenpiteistä;
15272: ro) tulipalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäise-
15273: misestä;
15274: r r) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpei-
15275: siin taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan ra-
15276: hastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä
15277: tilinpäästön antamisesta;
15278: 12) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien
15279: edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, va-
15280: rapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
15281: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
15282: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
15283: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan li-
15284: säksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
15285: lintoa varten ; sekä
15286: I4) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
15287: yhteiseen toimialaan.
15288: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja an-
15289: taa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi
15290: muut viranomaiset lähettävät valtuustolle lausuntoa saa-
15291: dakseen.
15292: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu-
15293: kaan ovat kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän ase-
15294: tuksen voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
15295: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erikseen
15296: säädetty.
15297: 26 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15298:
15299: !2 §.
15300: Lisätyn valtuuston on ratkaistava r r § :ssä mainituis-
15301: ta asioista ne kysymykset, jotka koskevat:
15302: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
15303: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
15304: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
15305: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
15306: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
15307: nalla on semmoiseen kiinteistöön;
15308: 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
15309: 3) meno- ja tuloarvion vahvistamista sekä sitä kerto-
15310: musta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas-
15311: taan kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksesta;
15312: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu
15313: vahvistetussa meno- ja tuloarviossa, tahi semmoista asiaa,
15314: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen
15315: verotukseen ;
15316: 5) kunnan hoidettavien lainamakasiinien sekä pysy-
15317: väisiksi tarkoitettujen kassojen ja muitten pääomien sijoi-
15318: tusta ja käyttämistä;
15319: 6) lainanottoa kunnalle ;
15320: 7) kunnallislautakunnan, kansakoulujen johtokunnan
15321: Ja raha-asiain valiokunnan sekä kunnan lainamakasiinin
15322: johtokunnan vaalia; sekä
15323: 8) tämän asetuksen 7, 34, 79 Ja 104 § :ssä lisätyn
15324: valtuuston käsiteltävinä mainituita asioita.
15325:
15326: 13 §.
15327: Jos vuoden kuluessa osottautuu, että meno- ja tulo-
15328: arviossa johonkin tarkoitukseen osotettu määräraha ei
15329: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn val-
15330: tuuston ratkaistavaksi.
15331: 14 §.
15332: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
15333: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
15334: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 27
15335:
15336: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös
15337: oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia
15338: uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suu-
15339: rempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei ku-
15340: vernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto kat-
15341: soo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jota-
15342: kin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettä-
15343: köön kihlakunnanoikeutta uhkasakkoa korottamaan.
15344: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
15345: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin kun-
15346: nalliset tiedonannot.
15347: I5 §.
15348: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
15349: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ole täyttänyt
15350: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edel-
15351: lisenä vuotena on toiminut kunnanvaltuutettuna taikka
15352: kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi
15353: muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallin-
15354: toa varten asetetun hallituskunnan puheenjohtajana, on
15355: oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan
15356: vapautta kunnanvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta.
15357: Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen
15358: hänen sijaansa.
15359: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
15360: nen kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
15361: tai -palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kun-
15362: nanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä
15363: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen
15364: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa.
15365: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen
15366: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
15367: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut saavat korvausta
15368: menetetystä työajasta valtuuston harkinnan mukaan kor-
15369: keintaan kolme markkaa päivältä sekä, jos matka heidän
15370: kotoaan kokouspaikalle on viiden tai useamman kilometrin
15371: 28 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15372:
15373: pituinen, sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen kyytirahan
15374: edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa
15375: matkalla käyttää, maksun halvimmasta sijasta junalla tai
15376: höyry laivalla.
15377: 16 §.
15378: Lisätty valtuust<i valitsee vuosittain kunnanvaltuute-
15379: tuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes-
15380: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena
15381: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa.
15382: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
15383: nimismiestä eikä alempaa kruununpalveliiaa.
15384: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
15385: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
15386: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
15387: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
15388: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
15389: määrääminen.
15390: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
15391: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
15392: tuksen.
15393: 17 §.
15394: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
15395: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
15396: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
15397: tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
15398: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali mää-
15399: rätään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa
15400: ryhtyä.
15401: 18 §.
15402: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnantalossa
15403: tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto on mää-
15404: rännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johon-
15405: kin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
15406: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 29
15407:
15408: 19 §.
15409: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
15410: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla ilmoitus kokouksen
15411: ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat
15412: käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki kunnantaloon
15413: tahi muuhun valtuuston määräämään soveliaaseen paik-
15414: kaan sekä ilmoitettava valtuutetuille muulla valtuuston
15415: määrättävällä tavalla.
15416: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
15417: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
15418: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan puheen-
15419: johtaja.
15420: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
15421: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kutsumus
15422: on julkipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi
15423: eikä koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen
15424: ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä
15425: kutsumuksen julkipanosta.
15426: 20 §.
15427: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
15428: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
15429: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin pää-
15430: tetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kun-
15431: nallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta, sekä
15432: tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta; ke-
15433: säkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan ja
15434: vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys-
15435: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
15436: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
15437: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu-
15438: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
15439: tulevaksi vuodeksi.
15440: 21 §.
15441: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
15442: tuustoa kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten,
15443: ~u 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15444:
15445: anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka tulee tut-
15446: kia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos
15447: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla
15448: myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin
15449: 98 § :ssä sanotaan.
15450: 22 §.
15451: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
15452: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
15453: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
15454:
15455: 23 §.
15456: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
15457: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheenjoh-
15458: taja ennen kokouksen hajaantumista toisen päivän sen
15459: käsittelyn jatkamiseksi. Siitä ei tarvitse erittäin ilmoittaa.
15460:
15461: 24 §.
15462: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
15463: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
15464: ilmoitettu ja asioita päätetä. Jos siinä nostetaan kysymys
15465: jostakin uudesta asiasta, älköön sitä lopullisesti ratkais-
15466: tako, ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen il-
15467: moittamisen jälkeen.
15468: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta
15469: järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois
15470: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy
15471: semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajoit-
15472: takoon kokouksen.
15473: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
15474: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
15475: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
15476: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
15477: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tu-
15478: lematta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
15479: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 31
15480:
15481: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon kun-
15482: nan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapu-
15483: heenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Jos kokous
15484: läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on
15485: lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
15486: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
15487: kunnan puheenjohtajan tahi sen, ionka lautakunta siihen
15488: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
15489: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
15490: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
15491: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
15492: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
15493: eikä päätöksiä tekemästä.
15494:
15495: 25 §.
15496: Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
15497: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi,
15498: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
15499: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun
15500: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä-
15501: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvis-
15502: takoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
15503: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
15504: sesti ja nimenhuudolla.
15505: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, taksoi-
15506: tuslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskuntain
15507: toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useampia,
15508: tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos nel-
15509: jännes vaaliin osaaottavista sitä vaatii.
15510: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
15511: muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
15512: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
15513:
15514: 26 §.
15515: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
15516: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
15517: 32 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15518:
15519: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide
15520: voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
15521: Asioissa, jotka ovat lisätyn valtuuston ratkaista-
15522: vai, eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä asetuk-
15523: sessa ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vä-
15524: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä
15525: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan-
15526: nettavaksi enempää kuin viisi prosenttia maksuvelvollisten
15527: yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen taksoi-
15528: tuksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään kol-
15529: me neljännestä läsn~iolevista sellaisen verotuksen puolesta
15530: äänestä.
15531: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
15532: puheenjohtaja päätöksen.
15533:
15534:
15535: 27 §.
15536: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
15537: heenjohtaja tai hänen johdollansa valtuuston sitä varten
15538: valitsema henkilö.
15539: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, tarkistettava
15540: heti; muuten antakoon valtuusto vähintään kahden aina
15541: kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan
15542: tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.
15543: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
15544: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
15545: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
15546: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
15547: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
15548: tuuston kokoukseen.
15549: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja sekä vähin-
15550: tään kaksi valtuutettua. Jos muu kuin puheenjohtaja on
15551: tehnyt pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
15552: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnan talossa
15553: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
15554: luettava.
15555: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 33
15556:
15557: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
15558: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
15559: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää-
15560: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vasta-
15561: lauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
15562: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
15563: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
15564:
15565: 28 §.
15566: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
15567: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
15568: doksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä
15569: osotus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
15570: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jolloin
15571: se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
15572:
15573: 29 §.
15574: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
15575: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on
15576: se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
15577: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
15578: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi hyö-
15579: dyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytäntöön-
15580: panemista kieltää.
15581: 30 §.
15582: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
15583: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan
15584: kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henki-
15585: löiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpaneminen on.
15586:
15587: 3I §.
15588: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval-
15589: tuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja pää-
15590: töksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatettava,
15591: mitä kunnanvaltuuston kokouksista ja päätöksistä tässä
15592: asetuksessa on säädetty.
15593: 3
15594: 34 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15595:
15596:
15597: III LUKU.
15598:
15599: Kuntain edustajain kokouksista.
15600:
15601: 32 §.
15602: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
15603: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seuraa-
15604: vissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat kuntain edus-
15605: tajain kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla,
15606: nimittäin:
15607: r) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
15608: niiden osille;
15609: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että
15610: yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
15611: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain edus-
15612: tajain kokoukseen lausunnon antamista varten.
15613:
15614: 33 §.
15615: Kuntain edustajain kokous pidetään paikassa ja ai-
15616: kana, josta kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi
15617: jonka kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen
15618: saatuaan on määrännyt.
15619:
15620: 34 §.
15621: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
15622: tään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edusta-
15623: jain kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoisista jä-
15624: senistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin monta,
15625: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten
15626: luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuu-
15627: della, on edustajain lukua lisättävä yhdellä.
15628: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
15629: pitää olla vähintäänkin kolmannes edustajain lukumää-
15630: rästä.
15631: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 35
15632:
15633: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
15634: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
15635: Jos 32 § :ssä mainittu asia on sellainen kuin 12 § :ssä
15636: sanotaan, olkoon tällainen kysymys ratkaistava kuntain
15637: lisättyjen edustajain kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
15638: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuustot kaksi kertaa
15639: niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin I ja 2 mo-
15640: mentissa on säädetty.
15641: 35 §.
15642: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
15643: valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava
15644: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
15645: rissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä
15646: pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina.
15647:
15648: 36 §.
15649: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
15650: ilman laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen
15651: tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan, jota
15652: hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä mark-
15653: kaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää, että
15654: hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut vara-
15655: edustajaa kokoukseen, taikka jos edustaja ilman laillista
15656: syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakottamisesta päät-
15657: tää sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on mak-
15658: settava.
15659: 37 §.
15660: Kuntain edustajain kokous on päätöksenvoipa, kun
15661: vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista
15662: on tullut saapuville.
15663: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
15664: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
15665: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
15666: taan valitsevat.
15667: 36 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15668:
15669: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kul-
15670: lakin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla
15671: lipuilla äänestäminen luvallista. Jos äänet jakautuvat
15672: tasan eri mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se
15673: mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaa-
15674: leissa, joissa arpa ratkaiskoon.
15675: Asioissa, jotka 34 § :n 4 momentin mukaan ovat kun-
15676: tain lisättyjen edustajain kokouksessa käsiteltävät, katso-
15677: taan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kolman-
15678: nesta läsnäolevista sitä kannattaa.
15679:
15680:
15681: 38 §.
15682: Pöytäkirjan kirjoittaa kuntain edustajain kokouk-
15683: sessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka hän
15684: siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki ko-
15685: kouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edusta-
15686: jat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
15687: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
15688: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
15689: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
15690: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
15691:
15692:
15693: 39 §.
15694: Neljäntoista pmvan kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
15695: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
15696: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
15697: tuuston puheenjohtajan toimesta viivyttelemättä julkipan-
15698: tavaksi 19 § :ssä säädetyllä tavalla.
15699:
15700: 40 §.
15701: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täy-
15702: täntöön, niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mu-
15703: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
15704: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat,
15705: Maataiskuntalo kunnallisasetus. 37
15706:
15707: että ne määräajaksi jättävät eri henkilöiden toimeksi pöy-
15708: täkirjanpidon tai muun kuntain edustajain kokouksista
15709: aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu.
15710:
15711: 41 §.
15712: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
15713: hän edustaa.
15714: Muut kuntain edustajain kokouksesta johtuvat kus-
15715: tannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
15716:
15717: 42 §.
15718: Jos kuvernööri vaatii kuntain edustajain kokoukselta
15719: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen
15720: pitämisen ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon
15721: niin aikaiseen, että edustajat ennätetään siihen valita
15722: tässä luvussa sanotulla tavalla.
15723:
15724:
15725: 43 §.
15726: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen näh-
15727: den soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuk-
15728: sessa on sääeletty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista
15729: siihen kuuluvista asianhaaroista.
15730:
15731:
15732:
15733:
15734: IV LUKU.
15735:
15736: Kunnallislautakunnasta.
15737:
15738: 44 §.
15739: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
15740: kunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden
15741: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
15742: ranomainen laillisesti voipi nouclatettaviksi käskeä, pitää
15743: 38 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o z.
15744:
15745: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
15746: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
15747: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
15748: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
15749: lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alainen.
15750:
15751:
15752: 45 §.
15753: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
15754: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
15755: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
15756: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittu ja mietintöjä kun-
15757: taa koskevista asioista.
15758:
15759: 46 §.
15760: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
15761: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
15762: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
15763: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
15764:
15765:
15766: 47 §.
15767: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
15768: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
15769: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
15770: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
15771: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
15772: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
15773: dattaa, mitä niistä erikseen säädetään.
15774: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
15775: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvi-
15776: kaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka
15777: ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan
15778: kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
15779: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
15780: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
15781: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 39
15782:
15783: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä,
15784: toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tar··
15785: peenmukaista opetusta.
15786:
15787:
15788:
15789: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne
15790: koskevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia
15791: asioita, on erikseen säädetty.
15792:
15793:
15794: 49 §.
15795: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
15796: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
15797: jestystä kunnan alueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain
15798: tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä
15799: varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, jotka
15800: s6 § :n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta kunnan
15801: jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnan-
15802: valtuusto saattaa määrätä.
15803: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
15804: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
15805: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
15806: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
15807: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä ilkivaltaa tahi
15808: epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
15809:
15810:
15811: so §.
15812: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
15813: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
15814: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
15815: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
15816: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
15817: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten
15818: ja kaavakkeiden mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
15819: ovat antaneet tahi vasta antavat.
15820: 40 1908. II Vp. - Edttsk. asetusehd.- Edttsk. esit. miet. N:o 2.
15821:
15822: 51 §.
15823: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan yh-
15824: teisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta
15825: ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidet-
15826: tävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä toi-
15827: messaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
15828: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
15829: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin
15830: myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia, kassoja,
15831: rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja asian-
15832: mukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tarkoin
15833: niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoidetaan
15834: ja käytetään.
15835: 52 §.
15836: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
15837: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
15838: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa
15839: tai asetuksessa ole toisin säädetty.
15840: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
15841: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
15842: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen
15843: V :ssä luvussa.
15844: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on pois-
15845: saolasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
15846: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
15847: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
15848:
15849:
15850: 53 §.
15851: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
15852: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
15853: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
15854: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen
15855: alaisia, ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15
15856: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa vii-
15857: Maalaiskuntain kunnallisasetus. -4-1
15858:
15859: meksi kuluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka
15860: ovat laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
15861:
15862:
15863: 54 §.
15864: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 § :ssä mai-
15865: nitut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
15866: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
15867: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
15868: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
15869: muuten voida saada aikaan.
15870:
15871:
15872: 55 §.
15873: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa-
15874: liskuun I 5 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus vii-
15875: meksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkemman
15876: määräyksen mukaan.
15877: 56 §.
15878: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
15879: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas-
15880: tonhoitajan sekä katsastajia ja muita sellaisia henki-
15881: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har-
15882: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja niiden
15883: määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin tarpei-
15884: siin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallislauta-
15885: kunta kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta olkoon
15886: velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan valtuus-
15887: tonkokouksen harkittavaksi.
15888:
15889:
15890: 57 §.
15891: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapu-
15892: heenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vä-
15893: hintään kolme jäsentä, jotka kaikki lisätty valtuusto valit-
15894: see kunnan lisävaltuutettujen vaalissa vaalikelpoisten jou-
15895: 4o2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
15896:
15897: kosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samalla kertaa vali-
15898: taan heille tarpeellinen määrä varajäseniä.
15899: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes,
15900: kahtena ensimäisenä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa.
15901:
15902:
15903: 58 §.
15904: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai
15905: alempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislautakun-
15906: nan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun hallitus-
15907: kunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi-
15908: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään
15909: 57 § :ssä mainittuun toimeen.
15910: Näihin toimiin valitun kieltäytymisoikeudesta ja niistä
15911: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn
15912: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuute-
15913: tuista 8, I5 ja r6 § :ssä on säädetty.
15914: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan
15915: velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
15916: nassa.
15917: 59 §.
15918: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
15919: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
15920: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
15921: lautakunnasta.
15922: 6o §.
15923: Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja
15924: varapuheen johtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöö-
15925: rille kirjallisen ilmoituksen.
15926:
15927: 6I §.
15928: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
15929: kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan
15930: tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallitus-
15931: Maalaiskuntain kunnallisasetus.
15932:
15933: kunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla
15934: on säädetty.
15935: 62 §.
15936: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
15937: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
15938: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan
15939: jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
15940: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan
15941: päättämällä soveliaalla tavalla.
15942:
15943: 63 §.
15944: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Jaavm tahi
15945: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrät-
15946: tyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian käsitte-
15947: lyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku toi-
15948: nen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa tapauk-
15949: sessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut este,
15950: tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen ko-
15951: koukseen.
15952: 64 §.
15953: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-
15954: oikeuteen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen
15955: tahi kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin
15956: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
15957: järjestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä
15958: 22 ja 24 § :ssä, 25 § :n I momentissa sekä 26 § :ssä kunnan-
15959: valtuustosta on säädetty.
15960: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
15961: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä on
15962: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
15963: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
15964: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
15965: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 19 § :ssä sääde-
15966: tyllä tavalla.
15967: 44 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
15968:
15969: 6s §.
15970: Kunnallislautakunnan kokouksessa tekee puheenjoh-
15971: taja pöytäkirjan tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
15972: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
15973: kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot anta-
15974: mistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut
15975: kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy
15976: säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii
15977: niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palk-
15978: kion, jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää.
15979:
15980: 66 §.
15981: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vu-
15982: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
15983: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa tar-
15984: kistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä puheen-
15985: johtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
15986:
15987:
15988: 67 §.
15989: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden
15990: tietojen nojalla, joita hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
15991: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
15992: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
15993: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
15994:
15995: 68 §.
15996: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnal-
15997: lisen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
15998: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
15999:
16000: 69 §.
16001: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvol-
16002: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
16003: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 45
16004:
16005: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
16006: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään
16007: tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi
16008: jonkun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön
16009: kautta on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päi-
16010: vää ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta
16011: eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen
16012: kassaan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden markan
16013: sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä tulemaan
16014: saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan pää-
16015: töksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään
16016: ole saapunut, anokoon lautakunta paikkakunnan kruunun-
16017: nimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamiseen.
16018:
16019:
16020:
16021: V LUKU.
16022:
16023: Kunnallisveroista, niiden kant~misesta ja tilityksestä.
16024:
16025: 70 §.
16026: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
16027: hin 5 § :n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on
16028: kansalaisoikeudesta huolimatta
16029: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
16030: sekä sitä paitsi
16031: jokainen! joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä
16032: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
16033: omaisuutta; tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai
16034: ammattia,
16035: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
16036: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
16037: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
16038: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
16039: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
16040: Lisätty valtuusto määrää vähintään kolmen ja enin-
16041: 46 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
16042:
16043: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa
16044: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmea-
16045: sataa markkaa pienempi eikä viittäsataa markkaa suu-
16046: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
16047: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
16048: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi-
16049: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorem-
16050: pia lapsia,
16051: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei
16052: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa
16053: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli;
16054: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa,
16055: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
16056: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam-
16057: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo-
16058: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja
16059: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark-
16060: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
16061: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen
16062: tulonsa nouse korkeamma-lle kuin vhdeksänsataa markkaa
16063: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata
16064: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse-
16065: matta korkeammalle kuin tuhat sata markkaa yli alimman
16066: kunnassa verotettavan tulomäärän.
16067:
16068: 7I §.
16069: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnallis-
16070: veroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 § :ssä mainitun
16071: perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalaisten, jotka
16072: muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle veroa, tulee
16073: ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien maksujen suorit-
16074: tamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten on säädetty.
16075:
16076: 72 §.
16077: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen
16078: seuraavan vuoden helmikuun loppua ja toimittaa sen tak-
16079: Maalaiskuntain kunnallisasetus.
16080:
16081: soituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tarpeelli-
16082: sen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
16083: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla sekä
16084: kiinteistön- ja maanomistajia että myös elinkeinonharjoit-
16085: tajia ja muita kunnan jäseniä.
16086:
16087:
16088: 73 §.
16089: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti tutkia ja ar-
16090: vioida, minkä verran tuloa kunkin kunnalle verovelvolli-
16091: sen saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa ole-
16092: vasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta,
16093: liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa
16094: asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista
16095: varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
16096: niinkuin 70 § :ssä sanotaan. Jos verovelvollisella lähinnä
16097: edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut verotettava
16098: tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai taksoitettu,
16099: otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huomioon.
16100: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
16101: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet
16102: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se
16103: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
16104: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta
16105: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
16106: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
16107: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
16108: sakkoa, niinkuin 24 § :ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
16109: Jokaisen kunnalle verovelvollisen, jota edellisen vuo-
16110: den taksoituksessa on verotettu vähintään tuhannen mar-
16111: kan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai sen jäsenelle
16112: antaa kunnallislautakunnan sitä varten valmistamain kaa-
16113: vakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa verotetta-
16114: valta vuodelta. Kunnanvaltuustolla on kuitenkin oikeus.
16115: samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin se 70 § :n mu-
16116: kaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa yhtä veroäyriä,
16117: 48 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
16118:
16119: ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus se1laisiinkin verovel-
16120: vollisiin, joita edellisen vuoden taksoituksessa on verotettu
16121: tuhatta markkaa pienemmistä tuloista. Joka ei tällaista
16122: ilmoitusta tee, menettäköön valitusoikeutensa, mikäli tak-
16123: soitetun tulon määrään tulee, ellei voi näyttää laillista
16124: ilmoittamisen estettä.
16125: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
16126: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
16127: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut-
16128: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee
16129: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi-
16130: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi-
16131: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla;
16132: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta-
16133: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä
16134: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi
16135: on tarpeen.
16136: 74 §.
16137: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
16138: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
16139: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
16140: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
16141: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, tes-
16142: tamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden ynnä
16143: muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuo-
16144: tuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työ-
16145: palkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle
16146: menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia
16147: tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan
16148: korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myös-
16149: kään veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia,
16150: joihin on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen
16151: itseään varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus
16152: ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettaka
16153: pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi
16154: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 49
16155:
16156: on kuluttanut koneisiin, uutisrakennuksiin, uutisviljelyk-
16157: siin ynnä muuhun sellaiseen, eikä myös sitäkään, mitä hän
16158: osinkana on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille
16159: yhtiölle olisikin 70 § :n mukaan pantu kunnallisveroa. Kui-
16160: tenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntö-
16161: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää
16162: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
16163: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
16164: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
16165: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
16166: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
16167: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
16168: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
16169: hänet kokonaan veroa maksamasta.
16170: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä säästy-
16171: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt
16172: vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota veron-
16173: alaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei katsota
16174: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
16175: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan
16176: kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian arvos-
16177: telemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta
16178: sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
16179: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
16180: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
16181:
16182:
16183: 75 §.
16184: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin
16185: veronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
16186: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
16187: varoista, erikseen jokaiselta eri verotusesineettä sekä se
16188: veroäyrimäärä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veron-
16189: alainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään
16190: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tahi asetusten
16191: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek-
16192: 4
16193: 50 190S. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16194:
16195: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant-
16196: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
16197: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
16198: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliin-
16199: pantua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä;
16200: jonka tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen
16201: maan tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääni-
16202: luku, mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin
16203: perusteella.
16204: 76 §.
16205: Sittenkuin ta:ksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
16206: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
16207: tulee 19 § :ssä säädetyllä tavalla antaa tiedoksi, missä pai-
16208: kassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä tarkastaa neljäntoista
16209: päivän kuluessa ilmoittamisesta.
16210: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoituk-
16211: seen tyytymättömällä oikeus joko kirjallisesti tai suullisesti
16212: esittää luetteloa vastaan muistutuksensa tutkijalauta-
16213: kunnaUe, mikäli ne koskevat häntä itseään kohdannutta
16214: taksoitusta. Tutkijalautakunnan tulee ottaa tarkoin tut.-
16215: kittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
16216: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä
16217: asiassa ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutus-
16218: ten johdosta päätöksensä.
16219:
16220: 77 §.
16221: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kunnan
16222: väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tullen
16223: lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa vas-
16224: taava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valitse-
16225: mia edustajia.
16226: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
16227: noudatettava mitä 72 § :n 2 momentissa taksoituslauta-
16228: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan pää-
16229: tyttyä määräaikana ja -paikassa, josta ilmoitetaan niinkuin
16230: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 51
16231:
16232: 19 § :ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta säädetty. Tut-
16233: kijalautakunnan päätös kustakin asiasta on heti sen rat-
16234: kaistua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tutkija-
16235: lautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tutkija-
16236: lautakunta on päätöksenvoipa ja mikä rangaistus on
16237: esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä olkoon
16238: voimassa mitä 73 § :ssä on taksoituslautakunnasta säädetty.
16239:
16240:
16241: 78 §.
16242: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä meno-
16243: Ja tuloarvio.
16244: Menoarvioon pannaan:
16245: I) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
16246: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
16247: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
16248: ovat suoritettavat samana vuonna;
16249: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä
16250: katsoo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
16251: vuonna; ja
16252: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnai-
16253: siin odottamattomiin tarpeisiin.
16254: Tuloarvioon pannaan :
16255: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
16256: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
16257: tulevana vuonna kannettavat;
16258: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuk-
16259: sella arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
16260: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä
16261: ehdotus, miten se on hankittava.
16262: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
16263: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten,
16264: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa
16265: kunnallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi
16266: niistä menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuu-
16267: luvat.
16268: 52 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16269:
16270: 79 §.
16271: Meno- ja tuloarvion pitää olla niin aikaiseen valmii-
16272: na, että se voidaan esittää kunnan lisätyn valtuuston tar-
16273: kastettavaksi marras- tai joulukuussa pidettävässä kokouk-
16274: sessa, ja olkoon se vähintään neljäntoista päivän kuluessa
16275: sitä ennen asianomaisten nähtävänä ilmoitetussa paikassa.
16276: Ennenkuin meno- ja tuloarvio lisätylle valtuustolle
16277: vahvistettava:ksi esitetään, on se tarkastettava erityisessä
16278: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee
16279: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin
16280: kunnallislautakunnassa on jäseniä, lautakunnan puheen-
16281: johtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina, ei kuiten-
16282: kaan kahtatoista useampaa. Jos kunnallislautakunnan
16283: jäsenluku ei ole kahtatoista suurempi, astukoon se koko-
16284: naisuudessaan raha-asiain valiokuntaan, mutta muussa
16285: tapauksessa valitkoon keskuudestaan siihen puheenjohta-
16286: jansa ja varapuheenjohtajansa lisäksi kymmenen jäsentä.
16287: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä
16288: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon
16289: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi
16290: ehdotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää
16291: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut
16292: erä ehdotetaan poistettavaksi, ja kaksi kolmannesta raha-
16293: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis-
16294: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi,
16295: mutta raukeaa muussa tapauksessa.
16296: Täten tarkastettu meno- ja tuloarvio esitetään lisä-
16297: tylle valtuustolle, joka hyväksyy sen semmois,enaan tai
16298: niillä muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme
16299: neljännestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kan-
16300: nattaa.
16301: Niissä kohdin, joissa riittävää enemmistöä ei muu-
16302: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val-
16303: tuustossa saavuteta, jää edellisen vuoden arvio voimaan.
16304: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarvion
16305: vahvistanut, ovat arvio ja valtuuston päätös annettavat
16306: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 5...,
16307: kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioon merkitä val-
16308: tuuston tekemät muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin
16309: näin vahvistetun meno- ja tuloarvion ynnä tarkas-
16310: tetun taksoitusluettelon perustuksella tehdä maksunpano-
16311: ja kantoluettelo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna
16312: kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pan-
16313: tava niiden maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi
16314: siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko
16315: veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitet-
16316: tujen veroäyrien kesken.
16317:
16318: So §.
16319: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittal.)S
16320: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
16321: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko pan-
16322: tujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä ase-
16323: tuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 71 § :ssä
16324: sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen veron-
16325: alaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit, hänen
16326: luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja häneltä
16327: taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon tarpeellisen sil-
16328: mälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarek-
16329: keet maksujen ja rästien merkitsemistä varten.
16330:
16331: 81 §.
16332: Maksunpano- ja kantoluettelo on, ilmoitettua, pidet-
16333: tävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä, kuten
16334: 76 § :ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
16335: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
16336: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kunnallis-
16337: lautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaarain
16338: mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia lauta-
16339: kunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon asian-
16340: osaiseHa valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouksessa
16341: käsiteltäväksi.
16342: 5-t 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16343:
16344: 82 §.
16345: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
16346: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 81 § :ssä on
16347: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
16348: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
16349: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja 19 § :ssä
16350: säädetyllä tavalla ilmoitettuihin paikkoihin verotettujen
16351: saataviksi.
16352: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
16353: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
16354: tävä veronkanto, josta on ilmoitettava neljätoista päivää
16355: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
16356: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
16357:
16358:
16359: 83 §.
16360: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
16361: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
16362: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
16363: sittenkin velvoUinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
16364: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta siihen
16365: kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että se
16366: on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kunnassa
16367: vat et.
16368: 84 §.
16369: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
16370: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
16371: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan sää-
16372: detyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
16373: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita vas-
16374: taan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa hän
16375: tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä kuin tässä
16376: alempana sanotaan. Kuitenkin on hän velvollinen veron-
16377: kannassa suorittamaan hänen maksettavakseen pannun
16378: veromäärän, mutta olkoon, jos hänen valituksensa hyväk-
16379: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 55
16380:
16381: sytään, oikeutettu saamaan sen takaisin ynnä korvauksen
16382: niistä kuluista, joita hänellä on ollut muutoksen hakemi-
16383: sesta, ellei ole erinomaista syytä kunnan vapauttamiseen
16384: sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
16385:
16386: ss §.
16387: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, JOlta ei
16388: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
16389: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa
16390: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymisestä
16391: paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee laillisessa jär·-
16392: jestyksessä koota maksamatta olevat verot ja niistä lauta-
16393: kunnalle virkatietä tehdä tili.
16394:
16395: 86 §.
16396: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
16397: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö, ovat
16398: aina kalenterivuodelta laadittavat.
16399: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
16400: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
16401: helmikuun I 5 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53 § :ssä
16402: mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen ohessa, tili
16403: niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat olleet heidän
16404: huostassansa. Nämä kertomukset ja tilit ovat myös otet-
16405: tavat supistettuina siihen yleiseen kertomukseen ja tiliin
16406: kunnan varoista, joka on lautakunnan tehtävä ja joka
16407: kultakin vuodelta on ennen seuraavan vuoden maaliskuun
16408: 15 päivää kunnanvaltuuston puheenjohtajalle annettava.
16409:
16410: 87 §.
16411: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
16412: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista, kun-
16413: nassa tahi kunnan nlkopuolella asuvista henkilöistä kol-
16414: meksi vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi vara-
16415: tarkasta jaa.
16416: 56 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
16417:
16418: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
16419: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettujen
16420: vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on säädetty.
16421: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, pi-
16422: dettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
16423: Jos tiEntarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
16424: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
16425: taja hänen sijaansa.
16426:
16427: 88 ~-
16428: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
16429: uhalla huolellisesti läpikäyelä ja tarkastaa 86 § :ssä mai-
16430: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
16431: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
16432: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
16433: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
16434: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä 19 § :ssä säädetyllä
16435: tavalla ilmoitettuansa, pitää tilit ja tarkastuskertomus
16436: neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka
16437: ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistutus-
16438: ten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilintekijöiltä.
16439: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
16440: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
16441: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
16442: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
16443: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
16444: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuu-
16445: desta tehtyjen, 5I § :ssä mainittujen luettelo jen johdolla
16446: vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden kat-
16447: sastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omai-
16448: suuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville saa-
16449: miseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omai-
16450: suutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee
16451: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa
16452: siitä muistutus.
16453: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 57
16454:
16455: Kokouksessa, josta 20 § :ssä säädetään, päättää lisätty
16456: valtuusto, saako muistutus raueta vai onko se erityisen
16457: sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edellisessä
16458: tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty tai ei tehdä
16459: va:ltuuston kokouksessa taikka tehtyä muistutusta ei hy-
16460: väksytä, antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuun-
16461: vapauden heidän hallinnostansa.
16462:
16463:
16464:
16465: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnan-
16466: valtuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilivelvollinen hal-
16467: lituskunta yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä
16468: taikka muista luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tili:.
16469: velvollinen hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa
16470: täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia kunnan-
16471: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
16472: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
16473: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
16474: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
16475: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa
16476: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki
16477: valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Sovinto-oikeu-
16478: den tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus on
16479: hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen johdosta
16480: vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon ei saa
16481: hakea muutosta.
16482: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
16483: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
16484: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
16485: 58 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16486:
16487:
16488: VI LUKU.
16489:
16490: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain
16491: käsittelemisestä.
16492:
16493: 90 §.
16494: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsiteltyihin
16495: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
16496: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin
16497: pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa,
16498: älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan jääkööt ne niitten
16499: kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi, jotka semmoisia
16500: maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat ja ovat
16501: Suomen kansalaisia; ja on äänivalta maan haltijalla, ol-
16502: koonpa maa kruunun, yleisen laitoksen tahi yksityisen
16503: henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa ja ole itselleen
16504: pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä ääniluetteloon
16505: merkittäväksi.
16506: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
16507: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
16508: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
16509: maata tai laitoksia hallitsevat.
16510: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
16511: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä
16512: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
16513: edessä ajamaan toisen asiaa.
16514:
16515:
16516: 9I §.
16517: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista
16518: 90 § :ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kui-
16519: tenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
16520: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
16521: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
16522: lainen manttaalin ääniinjakaminen havaitaan jollekin kun-
16523: Maalaiskuntain kunnallisasetus. .59
16524:
16525: nalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi ker-
16526: rallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
16527: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe-
16528: tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden
16529: äänivaltaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puo-
16530: lesta äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista
16531: osalla äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta ääni-
16532: määrästä.
16533: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
16534: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
16535: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu-
16536: kaan ovat olleet voimassa.
16537:
16538:
16539: 92 §.
16540: Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
16541: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valit-
16542: sevat.
16543: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
16544: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
16545: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
16546: hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta sen osakkaat.
16547: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
16548: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi,
16549: jonka haltijaksi toinen henkilö 75 § :ssä mainittuun ääni-
16550: luetteloon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
16551: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
16552: ja sen todeksi näyttää.
16553:
16554: 93 §.
16555: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan yh-
16556: teisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi
16557: sellaisia ,eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
16558: 90 § :ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
16559: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
16560: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetuk-
16561: 60 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16562:
16563: sien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksi-
16564: tyisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat
16565: kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten
16566: haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään.
16567: siten että kun manttaaleja on
16568:
16569: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
16570: yli 20, vaan e1 yli 30, 3
16571: " "
16572: 30, 50, 4
16573: " " " " " "
16574: 50, 70, 5
16575: " " " " " "
16576: 70, IOO, 6
16577: " IOO, " " " " "
16578: 130, 7
16579: " " " " "
16580: 130, 160, 8
16581: " " " " " "
16582: 160 .............. 9
16583: " " "
16584: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
16585: pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä.
16586: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
16587: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
16588:
16589: 94 §.
16590: Kokouksen, josta 90 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa
16591: kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain kä-
16592: sittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan valitsevat,
16593: elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa näitä ko-
16594: kouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä joh-
16595: tamaan.
16596: 93 § :ssä säädetyn kokouksen kutsuu ja avaa sen kun-
16597: nanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous pide-
16598: tään, ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat
16599: keskuudestaan valitsevat.
16600: 95 §.
16601: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
16602: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnan-
16603: valtuustoista ja kuntain edustajain kokouksista on sää-
16604: detty.
16605: Maalaiskuntain kunnallisasetus. fil
16606:
16607:
16608:
16609: VII LUKU.
16610:
16611: Alistamisesta ja valituksesta.
16612:
16613: g6 §.
16614: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
16615: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja vah-
16616: vistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden
16617: tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista,
16618: joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan
16619: omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyö-
16620: dyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun
16621: se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikut-
16622: taisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä
16623: kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
16624: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
16625: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
16626: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
16627: tuun osastoon.
16628: 97 §.
16629: Kuvernöörin tarkastettaviksi on alistettava sellaisista
16630: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
16631: asetuksessa siten alistettaviksi erittäin määrätään, sekä
16632: sitä paitSI päätökset lainan ottamisesta kymmentä
16633: vuotta pitemmäksi ajaksi.
16634: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah-
16635: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri
16636: kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon
16637: kunnanvaltuustolla oikeus vahvistuksen kieltämisestä va-
16638: littaa Senaatin Talousosastoon.
16639:
16640: g8 §.
16641: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
16642: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalautakunta
16643: 62 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16644:
16645: taikka 21 § :ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheen-
16646: johtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä
16647: valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen
16648: laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava kuvernöö-
16649: riin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapin-
16650: maasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka lue-
16651: taan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 § :ssä sanotussa
16652: järjestyksessä taikka julkipantu 39 ja 64 § :ssä sääde-
16653: tyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julkilukeminen
16654: taikka julkipano on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston
16655: tahi kunnallislautakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä
16656: yksityisesti sekä 2 1 § :ssä mainitussa tapauksessa, tiedon-
16657: antopäivästä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta;
16658: sekä 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä,
16659: siitä päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö
16660: mitä tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vas-
16661: taan menettänyt.
16662: 99 §.
16663: Kun asianomalSla määrätään valituksen johdosta
16664: kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
16665: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
16666: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan,
16667: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
16668: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
16669: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
16670: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi
16671: kuntain edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituk-
16672: sen johdosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja asian-
16673: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä
16674: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
16675: Sellainen kutsumus on toimitettava julkipanolla eri kun-
16676: nissa 19 § :ssä säädetyllä tavalla.
16677: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
16678: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
16679: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös pää-
16680: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 63
16681:
16682: töksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh-
16683: tajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
16684: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
16685: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
16686: on päätös sitten viivyttelemättä esitettävä kunnanvaltuus-
16687: ton tahi asianomaisten kunnaHisviranomaisten kokouk-
16688: sessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
16689: viranomaisen tiedoksi saatettuna.
16690:
16691:
16692: 100 §.
16693: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
16694: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen
16695: lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päättäjäin
16696: toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan
16697: syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
16698: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
16699: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
16700: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
16701: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huomata
16702: olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien kanssa, jol-
16703: loin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonansakin ku-
16704: motuksi.
16705: lOI §.
16706: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
16707: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
16708: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
16709: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
16710: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon silloin
16711: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on
16712: säädetty.
16713: 64 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
16714:
16715:
16716: VIII LUKU.
16717:
16718: Erityisiä säännöksiä.
16719:
16720: 102 §.
16721: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana it-
16722: seksensä tahi yhdessä sen maalaiskunnan kanssa, jonka
16723: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maalais-
16724: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta
16725: eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta kuulus-
16726: taa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on,
16727: sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Sii-
16728: hen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
16729: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
16730: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
16731: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis-
16732: asetuksessa säädetään, kuitenkin niin, että jos kaup-
16733: pala ei ole eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön mää-
16734: rätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi,
16735: mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa,
16736: mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan
16737: on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
16738: maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen taksoi-
16739: tuksen mukaan.
16740: 103 §.
16741: Jos joku kunnan osa -on kansakoulu- tai vaivaishoi-
16742: toasioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten
16743: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen
16744: asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin jäsenet
16745: ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden perusteiden
16746: mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
16747: T:illaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kun-
16748: nanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto sii-
16749: hen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka piirin jäse-
16750: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 65
16751:
16752: net keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi
16753: vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön näin valittu
16754: puheenjohtaja tästä toimestansa erotko, ennenkun uusi
16755: puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu.
16756: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
16757: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
16758: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
16759: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
16760: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
16761: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
16762: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
16763: ilmoitettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
16764: sitä kannattaa.
16765: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
16766: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
16767:
16768:
16769: 104 §.
16770: Jos kahdella tahi useammalla maaseurakunnalla on
16771: yhteinen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan
16772: yhden seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsit-
16773: telyyn osaa ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat val-
16774: tuutetut.
16775: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
16776: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia rat-
16777: kaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden ku-
16778: luttua siitä kuin kysymys nostettiin, ja päättäkööt siitä,
16779: sittenkun asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
16780: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
16781: tetut erikseen.
16782: Milloin kaksi tai useampia itsenäisenä kunnallishallin-
16783: nolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteiseen
16784: kunnallishallintoon, on sekin asia lisättyjen valtuustojen
16785: ratkaistava.
16786: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 § :ssä tällais-
16787: ten tapausten varalta on säädetty.
16788: ~6 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o Z.
16789:
16790: 105 §.
16791: Jos sen lisäksi, mitä s6 ja 82 § :ssä säädetään, havai-
16792: taan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnal-
16793: lishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon
16794: kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla
16795: sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palvelukseen
16796: otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen vaatiessa
16797: antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
16798:
16799: 106 §.
16800: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
16801: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
16802: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
16803: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
16804: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kuntalais-
16805: ten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne seuraa-
16806: jallensa.
16807: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen-
16808: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
16809: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä
16810: kieliettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annettava
16811: joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen va-
16812: ralta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
16813: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
16814: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
16815: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
16816: siä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi
16817: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan-
16818: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytäkir-
16819: janotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle, jota
16820: päätös koskee.
16821: 107 §.
16822: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
16823: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
16824: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta va-
16825: Maalaiskuntain kunnallisasetus. 67
16826:
16827: pautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
16828: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
16829: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
16830:
16831: ro8 §.
16832: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
16833: semat lautakunnat tämän asetuksen nojalla poissaolasta
16834: määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosote-
16835: taan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 § :ssä
16836: on kunnallisveroista säädetty.
16837: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
16838: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
16839: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
16840: oikeus.
16841: rog §.
16842: Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviran-
16843: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
16844: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
16845: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
16846: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
16847: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
16848: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
16849: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
16850:
16851: IlO §.
16852: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
16853: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
16854: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
16855: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan ta-
16856: vattu varojen hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta
16857: epärehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää
16858: hänet virantoimittamisesta, jonka ohessa asia on viivytte-
16859: lemättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi ja siitä
16860: ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
16861: 68 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. ·- Edusk. esit. miet. N:o 2.
16862:
16863: II I §.
16864: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
16865: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten tekemän-
16866: sä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja kuver-
16867: nööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, jollei kat-
16868: so sen olevan vastoin tätä asetusta tahi muita lainsään-
16869: nöksiä.
16870:
16871:
16872:
16873: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan maalaiskuntain
16874: hallinnosta 1 5 päivänä kesäkuuta 1898 annettu asetus,
16875: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin
16876: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun-
16877: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatettavan,
16878: kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen mukaan on
16879: ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia lukuunottamatta,
16880: voimassa senkin jälkeen kuin uusi asetus on tullut nou-
16881: datettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemainitun asetuksen
16882: mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
16883: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
16884: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
16885: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
16886: leista säädetään.
16887: Kaupunkien kunnallisasetus. 69
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: Kaupunkien kunnallisasetus.
16893:
16894:
16895: I LUKU.
16896:
16897: Yleisiä säännöksiä.
16898:
16899: I §.
16900:
16901: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
16902: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mu-
16903: kaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää,
16904: hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
16905: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julki-
16906: sen viranomaisen käyteltäviä.
16907:
16908:
16909: 2 §.
16910: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yh-
16911: teiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteisyys
16912: toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
16913: saatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä seikois-
16914: ta lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestämisestä
16915: ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Senaatin
16916: Talousosaston päätettäväksi.
16917: 70 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
16918:
16919: 3 §.
16920: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa
16921: taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; joka siellä
16922: omistaa talon, tontin tahi maata; taikka siellä harjoittaa
16923: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
16924:
16925: 4 §.
16926: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
16927: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
16928: kautta, joista edelliset toimivat joko yksinään taikka yh-
16929: dessä lisävaltuutettujen kanssa lisättynä valtuustona.
16930: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla,
16931: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallituskuntain
16932: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä
16933: varten valitsee.
16934: 5 §.
16935: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
16936: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tu-
16937: loa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupungille
16938: myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
16939: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
16940: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
16941: jälempänä mainitaan.
16942: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
16943: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
16944: olevain säännösten mukaan.
16945: Niihin menoihin, joihin varoja edellä marmttujen
16946: lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen
16947: erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja kannet-
16948: tavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
16949:
16950: 6 §.
16951: Tämä asetus ei mitenkään muuta niitä kunnallisia
16952: oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka
16953: Kaupunkien kunnallisasetus. 71
16954:
16955: erioikeuksissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat erik-
16956: sensä joillekuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt; jota
16957: vastoin kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet,
16958: jotka tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talon-
16959: omistajille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä
16960: lähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
16961:
16962:
16963:
16964: II LUKU.
16965:
16966: Kaupunginvaltuustosta.
16967:
16968: 7 §.
16969: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
16970: väkiluku henkikirjan mukaan on
16971:
16972: 4,000 tai sitä pienempi .... 12
16973: enemmän kuin 4,000, vaan ei yli 10,000 . . . . 18
16974: , 10,000, " " " 30,000 . . . . 24
16975: " , , , 6o,ooo .... 30
16976: " 30,000,
16977: , 6o,ooo ................... 36.
16978: "
16979: Varajäseniä valitaan niin monta kuin asetuksessa
16980: kunnallisista vaaleista säädetään.
16981: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
16982: tettuja, ja heidän varajäseniään niin monta, kuin asetuk-
16983: sessa kunnallisista vaaleista säädetään.
16984:
16985: 8 §.
16986: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan vä-
16987: littömillä ja suhteellisilla vaaleilla, niinkuin asetuksessa
16988: kunnallisista vaaleista säädetään.
16989: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ää-
16990: nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
16991: tettäkö.
16992: 72 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
16993:
16994: 9 §.
16995: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan kol-
16996: meksi vuodeksi.
16997: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
16998: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
16999: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten asetuksessa kunnal-
17000: lisista vaaleista on säädetty; ja on tämä toirnessa sen ajan,
17001: mikä eronneella olisi ollut jälellä.
17002:
17003: 10 §.
17004: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas-
17005: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että
17006: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen
17007: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
17008: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
17009: 1) se, joka ei ole kaupungissa hengille kirjoitettuna
17010: siellä asuva ;
17011: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
17012: 3) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
17013: apu ole ainoastaan satunnaista;
17014: 4) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisten
17015: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
17016: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä-
17017: hinnä edellisen vuoden kunnalliset tuloverot tai henkilö-
17018: maksut;
17019: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
17020: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän tyÖ··
17021: laitoksesta pääsi ;
17022: 6) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansa-
17023: laisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
17024: seen tai toisen asiaa ajamaan; ja
17025: 7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
17026: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä
17027: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
17028: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
17029: Kaupunkien kunnallisasetus. 73
17030:
17031: vapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien,
17032: kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
17033: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
17034: kaupunginvaltuutettuja valitsemaan oikeutettu, joka on
17035: velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa ja joka on
17036: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä
17037: edellisen vuoden kunnallisverot, sekä hänen aviopuolison-
17038: sa, jos tämä on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
17039:
17040: II §.
17041: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi on jokainen,
17042: joka on oikeutettu kaupunginvaltuutettuja valitsemaan, ja
17043: vaalikelpoinen lisävaltuutetuksi jokainen, jolla on oikeus
17044: ottaa osaa lisävaltuutettujen vaaliin.
17045: Älköön näihin toimiin kuitenkaan valittako kuvernöö-
17046: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä,
17047: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
17048: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää,
17049: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskun-
17050: nan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
17051: tekoon velvollinen.
17052: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi-
17053: meen on sanottu, olkoon voimassa myös muihin kunnalli-
17054: siin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin säädetty.
17055:
17056: 12 §.
17057: Lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka
17058: koskevat:
17059: I) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
17060: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
17061: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
17062: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
17063: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla
17064: on semmoiseen kiinteistöön;
17065: 2) kiinteän omaisuuden ostamista ;
17066: U 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17067:
17068: 3) meno- ja tuloarvion vahvistamista sekä sitä ker-
17069: tomusta, jonka tilintarkastajat ovat antaneet toimittamas-
17070: taan kaupungin tilien ja hallinnon tarkastuksesta;
17071: 4) yritystä tahi menoa, johon varoja ei ole osotettu
17072: vahvistetussa meno- ja tuloarviossa, tahi semmoista asiaa,
17073: joka vastaisuudessa voi tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen
17074: verotukseen ;
17075: 5) kunnan hoidettavien, pysyväisiksi tarkoitettujen
17076: kassojen ja muitten pääomien sijoitusta ja käyttämistä;
17077: 6) lainanottoa kunnalle; sekä
17078: 7) kansakoulujen johtokunnan, rahatoimikamarin
17079: ja raha-asiain valiokunnan sekä muitten kaupungin varoja
17080: haitavien tai käyttävien lautakuntien ja toimihenkilöiden
17081: vaalia.
17082: I3 §.
17083: Jos vuoden kuluessa osottautuu, että meno- ja tulo-
17084: arviossa johonkin tarkoitukseen osotettu määräraha ei
17085: riitä, on määrärahan korottaminen alistettava lisätyn yaJ>...
17086: tuuston ratkaistavaksi.
17087:
17088: I4 §.
17089: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
17090: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän ole täyttänyt
17091: kuuttakymmentä vuotta. Joka kolmena lähinnä edellisenä
17092: vuotena on toiminut kaupunginvaltuutettuna tahi kaupun-
17093: gin asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
17094: hallituskunnan puheenjohtajana, on oikeutettu kolmen
17095: seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kaupun-
17096: ginvaltuutetun ja lisävaltuutetun toimesta. Jos valittu sel-
17097: laisesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
17098: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
17099: nen kivulloisuus taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
17100: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
17101: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei estettä
17102: hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea päätökseen
17103: Kaupunkien kuooallisasetus. 75
17104:
17105: muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toimessa,
17106: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäytyminen
17107: hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
17108:
17109:
17110: 15 §.
17111: Lisätty valtuusto valitsee vuosittain kaupunginvaltuu-
17112: tetuille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan heidän kes-
17113: kuudestaan. Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena
17114: lähinnä edellisenä vuotena ole ollut samassa toimessa.
17115: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
17116: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöö-
17117: rille kirjallisen ilmoituksen.
17118:
17119:
17120: 16 §.
17121: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
17122: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toi-
17123: sin määrää.
17124: 17 §.
17125: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
17126: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele-
17127: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes
17128: valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri tai
17129: maistraatti sitä vaatii.
17130:
17131: 18 §.
17132: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
17133: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja
17134: valtuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se mikäli mah-
17135: dollista myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka
17136: siinä tulevat käsiteltäviksi.
17137: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37,
17138: 43 ja 54 § :ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
17139: neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
17140: 76 1908. II Vp. - Ednsk. asetusehd. - Ednsk. esit. miet. N:o 2.
17141:
17142: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
17143: kokouksen edellisenä päivänä.
17144: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
17145: ja rahatoimikamarin puheenjohtajille annettava.
17146:
17147: 19 §.
17148: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi otta-
17149: ko, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
17150: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
17151: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
17152: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
17153: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
17154: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau-
17155: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
17156: taja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Jos kokous
17157: läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi
17158: on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
17159:
17160: 20 §.
17161: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin val-
17162: tuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
17163: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
17164: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
17165: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
17166: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
17167: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
17168: vaksi.
17169: 2I §.
17170:
17171: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat
17172: taikka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
17173: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolli-
17174: set olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
17175: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
17176: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
17177: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
17178: Kaupunkien kunnatlisasetus. 77
17179:
17180: 22 §.
17181: Sittenkuin asiasta on valtuuston kokouksessa keskus-
17182: teltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi,
17183: tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
17184: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun
17185: vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hä-
17186: nen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vah-
17187: vistakoon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaran-
17188: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
17189: kisesti ja nimenhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertai-
17190: nen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä
17191: monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön
17192: päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
17193: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
17194: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot suhteellista vaali-
17195: tapaa noudattamalla, jos neljännes valtuuston jäsenistä
17196: sitä vaatii. Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö-
17197: vaalitapaa muuten käytetään, ratkaisee vaalin yksinker-
17198: tainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkai-
17199: see arpa.
17200: Asioissa, jotka ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat,
17201: eivätkä koske vaalia, vaaditaan, ellei tässä asetuksessa
17202: ole toisin määrätty, päätöksen tekemiseen, että vähin-
17203: tään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänestyksessä
17204: kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tuloverona kan-
17205: nettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia maksuvelvol-
17206: listen yhteenlasketuista verotettavista tuloista viimeisen
17207: taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa vähintään
17208: kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen verotuksen puo-
17209: lesta äänestä.
17210: 23 §.
17211: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
17212: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
17213: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
17214: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Vai-
17215: 78 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17216:
17217: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
17218: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi-
17219: meksi pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä
17220: päivänä.
17221: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
17222: tuna päivänä julkiluettava.
17223: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
17224: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
17225:
17226:
17227: 24 §.
17228:
17229: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
17230: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi pöytäkirjaa tar-
17231: kistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan.
17232: Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perus-
17233: teltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti
17234: pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan julkilukemis-
17235: päivänä ennen sen julkilukemista.
17236:
17237:
17238: 25 §.
17239: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
17240: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
17241: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
17242: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
17243:
17244:
17245: 26 §.
17246: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
17247: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat-
17248: sovat.
17249:
17250: 27 §.
17251: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi ha-
17252: vaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan.
17253: Kaupunkien kunnallisasetus. 79
17254:
17255: 28 §.
17256: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk-
17257: sessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toi-
17258: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
17259: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh-
17260: käistä, hajoittakoon kokouksen.
17261:
17262: 29 §.
17263: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kaupungin-
17264: valtuuston puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja
17265: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin noudatet-
17266: tava, mitä kaupunginvaltuuston kokouksista ja päätök-
17267: sistä tässä asetuksessa on säädetty.
17268:
17269:
17270:
17271: III LUKU.
17272:
17273: Maistraatista.
17274:
17275: 30 §.
17276: Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, ylinnä
17277: pitää silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja
17278: ja oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
17279: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
17280: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
17281: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
17282: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuus-
17283: ton tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai
17284: asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vastaan,
17285: taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen olisi
17286: pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään apuansa
17287: tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sellaisessa ta-
17288: pauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoittaa kaupun-
17289: ginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen,
17290: 80 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17291:
17292: esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomaisilla on valta
17293: semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjestyksessä, joka on
17294: säädetty muutoksen hakemisesta maistraatin päätöksiin.
17295:
17296: 31 §.
17297: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
17298: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
17299:
17300: 32 §.
17301: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
17302: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
17303: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
17304:
17305: 33 §.
17306: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
17307: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
17308: ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
17309: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
17310: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on
17311: säädetty.
17312: 34 §.
17313: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
17314: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän asetuksen
17315: kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eri-
17316: tyisesti asetetun hallituksen hoidettavina.
17317:
17318:
17319:
17320: IV LUKU.
17321:
17322: Kaupungin rahatoimesta.
17323:
17324: 35 §.
17325: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimi kamari,
17326: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
17327: Kaupunkien kunnallisasetus. 81
17328:
17329: as101ta, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyk-
17330: sessä päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät
17331: kaupungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten anne-
17332: tun ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
17333: toimikamarin jäsenet valitsee lisätty valtuusto.
17334: Ehdotus rahatoimikamarin ohjesäännöksi on maist-
17335: raatin tai kaupunginvaltuuston toimesta tehtävä sekä,
17336: sittenkuin lisätty valtuusto on sen tarkastanut ja hyväk-
17337: .synyt, kuvernöörin kautta lähetettävä Senaatin Talous-
17338: osaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.
17339: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvistettu
17340: ohjesääntö pysyköön semmoisenaan toistaiseksi, sikäli kuin
17341: se on sopusoinnussa tässä asetuksessa säädettyjen perustei-
17342: den kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta, tehtäköön
17343: se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä uuden ohje-
17344: säännön tekemisestä on säädetty.
17345:
17346:
17347:
17348: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
17349: joihin 5 § :n 3 momentin mukaan varoja on hankittava
17350: taksoittamalla, on, kansalaisoikeudesta huolimatta,
17351: jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka,
17352: sekä sitäpaitsi
17353: jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa, siellä
17354: omistaa kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elin-
17355: keinoa, liikettä tahi ammattia,
17356: velvollinen antamaan osansa, sen mukaan kuin hä-
17357: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
17358: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
17359: loihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
17360: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
17361: Lisätty kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen
17362: ja enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas-
17363: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuutta-
17364: sataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suurempi.
17365: 6
17366: 82 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet N:o Z.
17367:
17368: Suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä kahden-
17369: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
17370: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuositu-
17371: losta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuorempia
17372: lapsia,
17373: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa markkaa,
17374: ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusisataa
17375: markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulomää-
17376: rän yli;
17377: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa,
17378: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
17379: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
17380: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen alim-
17381: man tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja
17382: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa mark-
17383: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
17384: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei hänen
17385: tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa mark-
17386: kaa yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän, ja
17387: kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi
17388: nousematta korkeammalle kuin tuhat markkaa yli alim-
17389: man kaupungissa verotettavan tulomäärän.
17390: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
17391: pungissa talo tai tontti, tahi jos hän siellä harjoittaa
17392: elinkeinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon näistä
17393: kunnalle veroa, vaikka hän on, tai ennen on ollut venä-
17394: läisessä sivili- tahi sotapalveluksessa. Suomen kansalai-
17395: nen, joka on ollut tahi vieläkin on sellaisessa palveluk-
17396: sessa, olkoon sitä vastoin velvollinen maksamaan veroa
17397: sille kunnalle, jossa hän asuu, myöskin palkka- sekä eläke-
17398: eduistansa ynnä muista veronalaisista tuloistansa.
17399: Henkilölliset velvollisuudet, joita kaupungeissa on
17400: suoritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan,
17401: ovat edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen
17402: perusteiden mukaan suoritettavat.
17403: Kaupunkierr kunnallisasetus. 83
17404:
17405: 37 §.
17406: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoitus-
17407: lautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi joulu-
17408: kuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka harjoit-
17409: tavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nauttivat palkkaa,
17410: eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden joukosta, joilla
17411: on kiinteää omaisuutta, ja tulee kaupunginvaltuuston joka
17412: kolmas vuosi, kaupungin väkiluvun mukaan, määrätä tak-
17413: soituslautakunnan jäsenten luku.
17414: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
17415: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
17416: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä lu-
17417: vultaan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
17418: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
17419: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
17420: jonka tehtävistä 40 § :ssä mainitaan.
17421:
17422: 38 §.
17423: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
17424: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
17425: vollinen tunnollisesti tutkimaan ja arvioimaan ne tulot,
17426: jotka kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kulu-
17427: neena vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen
17428: alueella, siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä
17429: tai ammatista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja
17430: kotonsa, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka
17431: tulot merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tämän
17432: nojalla pannaan kullekin veroä yre j ä. Jos verovelvollisella
17433: lähinnä edellisen taksoitusvuoden kuluessa on ollut vero-
17434: tettava tuloerä, jota ei aikaisemmin ole ilmoitettu tai tak-
17435: soitettu, otettakoon sekin veroäyrejä pantaessa huomioon.
17436: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
17437: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet
17438: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan pääsköön se
17439: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi. Äänes-
17440: 84 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17441:
17442: tettäessä tulee vähintäänkin kaksi kolmannesta lautakun-
17443: nan jäsenistä olla saapuvilla.
17444: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee kahtakym-
17445: mentä tuhatta henkeä suuremmaksi, saa taksoituslauta-
17446: kunta jakaantua eri osastoihin valtuuston päätöksen mu-
17447: kaan; jätettäköön kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys
17448: on tapahtunut, koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätet-
17449: täväksi.
17450: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
17451: • kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
17452: sakkoa, niinkuin 19 § :ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
17453: tuista.
17454: Jokaisen kaupungille verovelvollisen, jota edellisen
17455: vuoden taksoituksessa on verotettu vähintään kahdentu-
17456: hannen markan tuloista, tulee taksoituslautakunnalle tai
17457: sen jäsenelle antaa rahatoimikamarin sitä varten valmis-
17458: tamain kaavakkeiden mukaan tehty ilmoitus tuloistansa
17459: verotettavalta vuodelta. Kaupunginvaltuustolla on kui-
17460: tenkin oikeus, samalla kertaa ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin
17461: se 36 § :n mukaan määrää sen tulomäärän, joka vastaa
17462: yhtä veroäyriä, ulottaa mainittu ilmoitusvelvollisuus sel-
17463: laisiinkin verovelvollisiin, joita edellisen vuoden taksoi-
17464: tuksessa on verotettu kahtatuhatta markkaa pienemmistä
17465: tuloista. Joka ei tällaista ilmoitusta tee, menettäköön va-
17466: litusoikeutensa mikäli taksoitetun tulon määrään tulee,
17467: ellei voi näyttää olleensa laillisesti estetty ilmoitusta teke-
17468: mästä.
17469: Edellämainittuja ilmoituksia älköön jätettäkö nähtä-
17470: väksi muille, kuin taksoituslautakunnan jäsenille sekä, jos
17471: taksoituksesta valitetaan, niille viranomaisille, joiden tut-
17472: kittava valitus on. Jos verovelvollinen sitä vaatii, tulee
17473: taksoituslautakunnan tai tutkijalautakunnan uskoa ilmoi-
17474: tuksen tarkastaminen lautakunnan puheenjohtajan toimi-
17475: tettavaksi lautakunnan sitä varten valitun jäsenen avulla;
17476: eikä sellaisessa tapauksessa saa taksoitus- tai tutkijalauta-
17477: kunnalle antaa lähempää selvitystä ilmoituksen sisällöstä
17478: Kaupunkien kunnallisasetus. 85
17479:
17480: kuin taksoittamisen toimittamista varten välttämättömästi
17481: on tarpeen.
17482: 39 §.
17483: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
17484: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
17485: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksiarvioi-
17486: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
17487: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
17488: testamentin, sääntöperinnön, löydön, eläkerahan, armo-
17489: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tar-
17490: peelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset
17491: ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kun-
17492: nalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja Iaatuisia
17493: tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan
17494: korkoa eikä myöskään verovelvollisen ja hänen perheensä
17495: elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi
17496: vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelus-
17497: väen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrat-
17498: tavaa. Älköön luettaka pois sitäkään, mitä verovelvollinen
17499: liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uutis-
17500: rakennuksiin, uutisviljelyksiin ynnä muuhun sdlaiseen,
17501: eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osake-
17502: tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 36 § :n
17503: 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saa-
17504: daan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö,
17505: joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa
17506: polvea olevalle perilliselle.
17507: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
17508: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätettä-
17509: vänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttömät van-
17510: hemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli tuhannen
17511: markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa hänelle pan-
17512: tavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa hänet koko-
17513: naan veroa maksamasta.
17514: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästyneen
17515: 86 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
17516:
17517: tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt
17518: vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, verotettavan
17519: liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota voitavan
17520: hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, tulee
17521: taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuansa kaikki
17522: asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian arvostelemi-
17523: sessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta sellai-
17524: selle verovelvolliselle on pantava veroäyrejä.
17525: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
17526: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
17527:
17528: 40 §.
17529: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
17530: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
17531: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
17532: omaiset verovelvolliset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
17533: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
17534: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä sove-
17535: liaalla tavalla sekä kuulututtakoon sanomal.ehdissä.
17536: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
17537: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
17538: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
17539: vastaan, mikäli se koskee häntä itseään kohdanuutta tak-
17540: soitusta, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet-
17541: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian, sittenkuin se on
17542: kirjoihin merkitty, tutkijalautakuntaan, jonka tulee ottaa
17543: tarkoin tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuksia on tehty,
17544: ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä asiassa ilmi-
17545: tulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten johdosta
17546: päätöksensä.
17547: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
17548: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
17549: mielisyyden ilmaantuessa menetellään niinkuin 38 § :ssi
17550: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa-
17551: olasta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki
17552: kuin 19 § :ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
17553: Kaupunkien kunnallisasetus. 87
17554:
17555: Tutkijalautakunnan päätökset ovat julkiluettavat r
17556: momentissa säädetyllä tavalla ilmoitettuna päivänä.
17557:
17558:
17559: 4I §.
17560: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti:
17561: 1) tuloja talosta, tontista tai maasta;
17562: 2) tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista; sekä
17563: 3) palkkaetu ja, eläkettä tahi muita tuloja, joita ei
17564: jo ole nimitetty.
17565: 42 §.
17566: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
17567: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
17568: seen otetaan :
17569: I) ne velat, jotka joko kokönansa taikka joksikin
17570: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
17571: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
17572: ovat samana vuonna suoritettavat;
17573: 3) ne menot, joita luullaan tarvittavan kunnan yhtei-
17574: siin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
17575: 4) arviolta joku rahamäärä satunnaisiin odottamat-
17576: tomiin tarpeisiin käytettäväksi.
17577: Tuloarvioon otetaan :
17578: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
17579: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
17580: ovat tulevana vuonna kannettavat;
17581: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
17582: vuonna saavan; sekä
17583: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
17584: ehdotus, miten se on hankittava.
17585: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden
17586: erinäisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
17587: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä
17588: aikana sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista
17589: ja tuloista.
17590: 88 1908 II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17591:
17592: 43 §.·
17593: Näin tehdyn meno- ja tuloarvion jättää maistraatti
17594: kaupunginvaltuuston tarkastettavaksi joulukuussa pidettä-
17595: vässä kokouksessa, ja olkoon se vähintään neljäntoista
17596: päivän kuluessa asianomaisten nähtävänä ilmoitetussa
17597: paikassa.
17598: Ennenkuin meno- ja tuloarvio lisätylle valtuustolle
17599: vahvistettavaksi esitetään, on se tarkastettava erityisessä
17600: raha-asiain valiokunnassa. Tähän valiokuntaan valitsee
17601: lisätty valtuusto keskuudestaan yhtä monta jäsentä kuin
17602: maistraatissa ja rahatoimikamarissa yhteensä on jäseniä,
17603: maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat niihin
17604: luettuina, ja näitten lisäksi astuvat valiokuntaan maist-
17605: raatti ja rahatoimikamari kokonaisuudessaan.
17606: Tarkastuksessa on kukin meno- ja tuloarvion erä
17607: pantava huolellisen harkinnan alaiseksi. Jos jokin arvioon
17608: otettu tai raha-asiain valiokunnassa siihen otettavaksi
17609: ehdotettu erä on uusi tai edellisen arvion vastaavaa erää
17610: suurempi tai pienempi, tai jos edellisessä arviossa ollut
17611: erä ehdotetaan poistettavaksi, ja kaksi kolmannesta raha-
17612: asiain valiokunnan jäsenistä tätä ehdotusta puoltaa, alis-
17613: tetaan muutosehdotus lisätyn valtuuston hyväksyttäväksi,
17614: mutta raukeaa muussa tapauksessa.
17615: Täten tarkastettu meno- ja tuloarvio esitetään lisä-
17616: tylle valtuustolle, joka hyväksyy sen semmoisenaan tai
17617: niillä muutoksilla tai lisäyksillä, joita vähintään kolme
17618: neljännestä lisätyn valtuuston läsnäolevista jäsenistä kan-
17619: nattaa.
17620: Niissä kohdin, joissa riittävää enemmistöä ei muu-
17621: toksen puolesta raha-asiain valiokunnassa tai lisätyssä val-
17622: tuustossa saavuteta, jää edellisen vuoden arvio voimaan.
17623: Kun lisätty valtuusto näin on meno- ja tuloarvion
17624: vahvistanut, annetaan arvio sekä sen johdosta tehdyt
17625: päätökset maistraatille, jonka tulee siihen päätetyt muu-
17626: tokset ja lisäykset tehdä ja sitten rahatoimikamarilla teet-
17627: tää asianmukainen maksunpano- ja kantoluettelo.
17628: Kaupunkien kunnallisasetus. 89
17629:
17630: 44 §.
17631: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
17632: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden mak-
17633: settavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi siltä vuodelta
17634: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä
17635: jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen vero-
17636: äyrien kesken.
17637: 45 §.
17638: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
17639: jokainen verovelvollinen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne
17640: verotusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritet-
17641: tavaksensa pantu, sekä niiltä laskettu vero, ja tulee sen
17642: muutoin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka
17643: maistraatti antaa. V eronkannon tarpeellisen silmälläpidon
17644: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet maksu-
17645: jen ja rästien merkitsemistä varten.
17646:
17647: 46 §.
17648: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
17649: verovelvollinen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta
17650: maksunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista. on
17651: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
17652: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
17653: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
17654: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
17655: kunnassa vai ei.
17656: 47 §.
17657: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo on tehty,
17658: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneelia tai
17659: muussa soveliaassa paikassa nähtävänä, jotta ne kunnan
17660: jäsenet, jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja
17661: ilmoituttakoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla
17662: soveliaalla, valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös
17663: kuulutuksella sanomalehdissä.
17664: to 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
17665:
17666: 48 §.
17667: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
17668: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on
17669: menetetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka
17670: 47 § :ssä määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tu-
17671: lee siitä antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä
17672: asianmukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon
17673: kuitenkin velvollinen veronkannassa suorittamaan hänen
17674: maksettavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos
17675: valitus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
17676: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
17677: aikana tehnyt muistutusta maksunpano- ja kantoluetteloa
17678: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä
17679: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään
17680: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on lop-
17681: punut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
17682:
17683: 49 §.
17684: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää-
17685: detyssä järjestyksessä on verotettujen nähtävänä pidetty,
17686: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
17687: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
17688: havaitsee.
17689: so §.
17690: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
17691: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen
17692: veronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon
17693: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
17694: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille suo-
17695: rittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulunut
17696: siitä kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on maist-
17697: raatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä varat-
17698: tomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luetteloihin
17699: liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodistukset
17700: sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maistraatti on
17701: Kaupunkien kunnallisasetus. 91
17702:
17703: ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pantujen verojen
17704: perimi seksi.
17705: 51 §.
17706: Rahatoimikamarin tulee annettujen maaraysten mu-
17707: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
17708: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
17709: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
17710: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne
17711: 53 § :ssä mainituille tilintarkastajille ja sanJJalla heille mää-
17712: rätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa tar-
17713: kastuskertomus on annettava.
17714:
17715: 52 §.
17716: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
17717: helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
17718: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
17719: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan varojen yleisiin
17720: tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkastetta-
17721: viksi.
17722: 53 §.
17723: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
17724: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
17725: kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä kolmeksi
17726: vuodeksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tiEn-
17727: tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
17728: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
17729: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
17730: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
17731: detty.
17732: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
17733: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
17734: taja hänen sijaansa.
17735: 54 §.
17736: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
17737: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii asian-
17738: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17739:
17740: omaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikaisin, että
17741: ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan antaa
17742: lisätyn valtuuston tutkittaviksi toukokuun kuluessa pidet-
17743: tävässä kokouksessa.
17744: 55 §.
17745: Lisätyn valtuuston päätöksestä riippukoon, saako
17746: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen
17747: sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi.
17748: Edellisessä tapauksessa, tahi jos muistutusta ei ole tehty
17749: taikka ei tehdä valtuuston kokouksessa, tahi ei hyväksytä,
17750: antaa lisätty valtuusto asianomaisille vastuunvapauden
17751: heidän hallinnostansa.
17752: 56 §.
17753: Joka kolmas kuukausi tarkastakoon yksi maistraatin
17754: jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen valitsemaa
17755: henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon maistraa-
17756: tilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välinkin, jos
17757: tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
17758:
17759: 57 §.
17760: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se pel-
17761: toa, niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta
17762: sellaista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine
17763: huonekaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine
17764: varastoineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
17765: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin
17766: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto sitä
17767: varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen tava-
17768: ran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita edel-
17769: lisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä kau-
17770: pungin omaisuudessa tapahtunut.
17771: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
17772: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan, so-
17773: veliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuksen,
17774: Kaupunkien kunnallisasetus. 93
17775:
17776: tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko sen
17777: haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
17778: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
17779: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
17780: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
17781: johon syytä on.
17782: ss §.
17783: Jos jollakin kaupungilla on sellaista maata tai muuta
17784: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
17785: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa, mitä lahjoitus-
17786: kirjassa on säädetty.
17787:
17788:
17789: V LUKU.
17790:
17791: Raastuvankokouksesta.
17792:
17793: 59 §.
17794: Raastuvankokous pidetään pormestarin-, raatimiehen-
17795: Ja maistraatinsihteerin-vaaleja varten.
17796: Sellainen kokous pidetään maistraatin edessä, por-
17797: mestarin tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla.
17798:
17799: 6o §.
17800: Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niillä kunnan
17801: jäsenillä, jotka ovat oikeutetut ottamaan osaa kaupungin-
17802: valtuutettujen vaaliin; ja on kaikilla vaalioikeutetuilla
17803: yhtäläinen äänioikeus.
17804: Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
17805:
17806: 6r §.
17807: Raastuvankokouksen ääniluettelona käytetään asetuk-
17808: sessa kunnallisista vaaleista mainittua vaaliluetteloa.
17809: Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla; äänten jakaan-
17810: tuessa tasan ratkaisee arpa.
17811: 94 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17812:
17813: 62 §.
17814: Kutsumus raastuvankokoukseen on vähintään neljä-
17815: toista päivää sitä ennen maistraatin annettava sekä ilmoi-
17816: tettava julkipanolla ja muulla kaupungin ilmoitusten jul-
17817: kaisemisesta säädetyllä tavalla. Kutsumus sisältäköön
17818: myöskin ilmoituksen siitä, mitä tarkoitusta varten kokous
17819: pidetään.
17820:
17821:
17822: Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon
17823: maistraatti minä päivänä ja hetkenä kokouksessa pidetty
17824: pöytäkirja tulee julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen
17825: ei tarvita muuta kutsumusta.
17826:
17827:
17828:
17829:
17830: VI LUKU.
17831:
17832: Alistamisesta ja valituksesta.
17833:
17834: 64 §.
17835: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
17836: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston tut-
17837: kittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
17838: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
17839: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lah-
17840: jan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on
17841: määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tarkoitta-
17842: vaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka
17843: vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen ole-
17844: van oikeuden muuttamista tahi supistamista;
17845: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
17846: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
17847: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
17848: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta, satama- ja lauttara-
17849: hoihin y. m.
17850: Kaupunkien kunnallisasetus. 95
17851:
17852: 6s §.
17853: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
17854: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman lau-
17855: sunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
17856: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
17857: osastoon.
17858: 66 §.
17859: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne pää-
17860: tökset, jotka koskevat:
17861: a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveydenhoi-
17862: don sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi kau-
17863: pungissa; ja
17864: b) useampana kuin viitenä vuonna erinäistä tarvetta
17865: varten suoritettavain maksujen määräämistä tai muutta-
17866: mista.
17867: 67 §.
17868: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
17869: lähetetään maistraatin kautta yhdessä tämän asiasta an-
17870: taman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
17871: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä. Jos
17872: vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt kiel-
17873: toonsa, ja on kaupunginvaltuustolla oikeus vahvistuksen
17874: kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosastoon.
17875:
17876: 68 §.
17877: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
17878: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
17879: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että pää-
17880: tös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, tahi ettei sitä ole
17881: tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii yleistä
17882: lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupunginvaltuusto
17883: muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulommaksi, ha-
17884: kea muutosta siihen valituksella, joka ynnä valituksen-
17885: alainen päätös on annettava kuvernööriin kolmenkymme-
17886: 96 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
17887:
17888: nen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon
17889: päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja
17890: tulee valittajan samalla valitukseen liittää todistus päi-
17891: västä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös,
17892: ennenkuin neljätoista päivää on kulunut siitä kuin valitus-
17893: aika loppui, maistraatille jättää diaaritödistus valituksen
17894: tekemisestä.
17895: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
17896: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
17897: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
17898: päivänä, jona se 23 § :n mukaan julkiluettiin.
17899:
17900: 69 §.
17901: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
17902: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
17903: tai asetuksen kanssa taikka muuten menee kaupunginval-
17904: tuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos
17905: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää pää-
17906: töksen toimeenpanon.
17907: ] os valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
17908: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen va-
17909: litus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on
17910: valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei
17911: sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai asetusten
17912: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonan-
17913: sakin kumotuksi.
17914: 70 §.
17915: Joka ei tyydy tutkijalautakunnan päätökseen, saapi
17916: siihen hakea muutosta kuvernööriin annetulla valituksella
17917: kolmenkymmenen päivän kuluessa julkilukemisesta.
17918:
17919: 71 §.
17920: Jos joku tahtoo valittaa raastuvankokouksessa toimi-
17921: tetusta raatimiehen- tahi maistraatinsihteerin-vaalista, teh-
17922: Kaupunkien kunnallisasetus. 97
17923:
17924: köön sen kirjallisella valituksella, joka viimeistään kol-
17925: mantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kuin kokouk-
17926: sessa pidetty pöytäkirja tarkistettiin, on läänin kuvernöö-
17927: rille jätettävä.
17928: Valituksista pormestarinvaalista on erikseen säädetty.
17929:
17930:
17931: 72 §.
17932: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Se-
17933: naatin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
17934: kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä
17935: päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon siinä, mitä
17936: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty.
17937:
17938: 73 §.
17939: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
17940: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun-
17941: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat
17942: yhteiseen kunnallishallintoon kuuluvia asioita, tulee jatkaa
17943: siten määrättyä toimintaansa kunnes ne muutokset, jotka
17944: saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjestyk-
17945: sessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupunginvaltuus-
17946: ton asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat ne hallin-
17947: tonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan alaisina.
17948:
17949: 74 §.
17950: Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisävaltuutettuja
17951: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset-
17952: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa.
17953:
17954:
17955:
17956: Tämä asetus, jonka kautta kumotaan kunnallishalli-
17957: tuksesta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annettu
17958: asetus sekä sitä osittain muuttavat asetukset I 5 päi-
17959: 7
17960: 98 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z.
17961:
17962: vältä elokuuta 1883 ja 15 päivältä joulukuuta 1897.
17963: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-. Kuitenkin
17964: pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kun-
17965: nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatet-
17966: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan ase-
17967: tuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
17968: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
17969: uusi asetus on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
17970: viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toi-
17971: mitukset pääsevät voimaan.
17972: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker-
17973: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava,
17974: mitä tässä asetuksessa sekä asetuksessa kunnallisista vaa-
17975: leista säädetään.
17976: Asetus kunnallisista vaaleista.
17977:
17978:
17979:
17980:
17981: Asetus kunnallisista vaaleista.
17982:
17983: I LUKU.
17984:
17985: Äänestysalueista ja vaaliviranomaisista.
17986:
17987: I §.
17988: Maalaiskuntain kunnallisasetuksen 7 § :ssä ja kaupun-
17989: kien kunnallisasetuksen 8 § :ssä säädetty valtuutettujen
17990: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
17991: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana
17992: päivänä.
17993: 2 §.
17994: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto
17995: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin
17996: valtiopäiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä
17997: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
17998: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut
17999: lain voiman.
18000: 3 §.
18001: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas
18002: vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä kes-
18003: kuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jä-
18004: sentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu
18005: 100 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
18006:
18007: äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten
18008: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi
18009: jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimi-
18010: kautensa kunnes uudet lautakunnat on valittu.
18011: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheen-
18012: johtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai
18013: muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa
18014: päättymistä, on täydennysvaali toimitettava.
18015:
18016:
18017: 4 §.
18018: Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
18019: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
18020: kunta niin moneen vaalipiiriin, että niiden lukumäärä on
18021: vähintäänkin kolmannes valtuutettujen koko lukumää-
18022: rästä.
18023: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
18024: rallaan niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kun-
18025: nanvaltuusto kuhunkin vaalipiiriin kuuluvain vaalioikeu-
18026: tettujen luvun perusteella on määrännyt.
18027: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
18028: yhtenä vaalipiirinä.
18029:
18030:
18031: II LUKU.
18032:
18033: Vaaliluettelosta.
18034:
18035: 5 §.
18036: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön
18037: alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. V aalil uette-
18038: loon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki
18039: ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ku-
18040: luvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta.
18041: Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luette-
18042: loon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se mer-
18043: Asetus kunnallisista vaaleista. 101
18044:
18045: kittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta-
18046: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
18047: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä
18048: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä
18049: lisävaltuutettujen vaaliin.
18050: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
18051: luettelon kullekin äänestysalueelle.
18052: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
18053: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
18054: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
18055:
18056:
18057: 6 §.
18058: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen sa-
18059: man kuun T 5 päivän loppuun asti olla, asianmukaisella
18060: valvonnalla, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa pai-
18061: kassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä jär-
18062: jestyksessä kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty.
18063:
18064:
18065: 7 §.
18066:
18067: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jä-
18068: tetty pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta
18069: vailla olevaksi, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön
18070: sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouk-
18071: sessa 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti
18072: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
18073: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet-
18074: teloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati-
18075: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä
18076: vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
18077: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
18078: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
18079: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä tie-
18080: don, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa pai-
18081: 102 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o z.
18082:
18083: kassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään lokakuun
18084: kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
18085: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vas-
18086: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta
18087: toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toi-
18088: mittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä
18089: paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston
18090: kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
18091: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään
18092: ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa marraskuun
18093: 2 päivänä.
18094: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon
18095: ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuvernöö-
18096: riltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää-
18097: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta-
18098: kunta päätöksestä tiedonannon julkipanolla kuten 3 mo-
18099: mentissa on säädetty. Kuvernöörin päätökseen saa hakea
18100: muutosta Senaatin Talousosastolta viimeistään kolmen-
18101: kymmenen päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä
18102: päivää kumminkaan lukuunottamatta.
18103: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta
18104: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
18105:
18106:
18107: 8 §.
18108: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sää-
18109: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkit-
18110: köön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on
18111: lainvoimainen.
18112: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkuin
18113: sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain
18114: voiman taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on
18115: vaalilautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mai-
18116: nituista päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luet-
18117: teloon on kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna
18118: on vaalissa noudatettava. Ja älköön vaalin toimittamista
18119: Asetus kunnallisista vaaleista. 103
18120:
18121: estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei
18122: lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn
18123: vaatimukseen ole ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaali-
18124: lautakunnan tietoon saattaa.
18125:
18126:
18127: III LUKU.
18128:
18129: Valitsijayhdistyksistä.
18130:
18131: 9 §.
18132: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekir-
18133: joittamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaa-
18134: lissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mai-
18135: nittua henkilöä, ori sellainen valitsijayhdistys oikeutettu
18136: keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan
18137: julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota
18138: vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee
18139: olla vähintään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja,
18140: älköönkä sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yh-
18141: den sellaisen asiakirjan.
18142:
18143: IO §.
18144: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
18145: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
18146: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan,
18147: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa
18148: on valittava valtuutettuja ynnä kolmannes viimemaini-
18149: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi
18150: toimi selvästi mainittava.
18151:
18152: II §.
18153: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
18154: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
18155: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello kah-
18156: 104 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o 2.
18157:
18158: tatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja,
18159: jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee
18160: asiamiehen vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat
18161: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa
18162: vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat sen allekirjoit-
18163: taneet.
18164:
18165:
18166: IV LUKU.
18167:
18168: Keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä vaalia
18169: varten sekä vaalilipuista.
18170:
18171: 12 §.
18172: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom tiedoksi,
18173: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se ta-
18174: pahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista
18175: kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty sekä jul-
18176: kipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
18177: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5
18178: ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
18179:
18180: 13 §.
18181: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne
18182: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jäte-
18183: tyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
18184: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
18185: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
18186: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
18187: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon asia-
18188: miehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoi-
18189: tettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on kui-
18190: tenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen
18191: oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkää-
18192: misen.
18193: Asetus kunnallisista vaaleista. 105
18194:
18195: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
18196: jotka asiamies I momentissa mainitun oikeuden nojalb
18197: on tehnyt.
18198: Tämän jälkeen laaditaan \·aalissa käytettävä vaali-
18199: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samall:t
18200: tavoin kuin I momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
18201: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Yksi
18202: kappale tätä vaalilippua, keskuslautakunnan toimesta kel-
18203: paamattomaksi leimattuna, annettakoon myös jokaisen
18204: valitsija yhdistyksen asiamiehelle.
18205: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
18206: nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.
18207:
18208:
18209: 14 §.
18210: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
18211: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä kuin ne ovat
18212: jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä ero-
18213: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
18214: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
18215: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
18216: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnume-
18217: roineen.
18218: I5 §.
18219: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen vaali-
18220: lipun, jos kunnanvaltuusto on päättänyt monistettujen
18221: vaalilippujen käyttämisen vaalissa, ja lähettäköön sellai-
18222: sia vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle
18223: tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto
18224: niiden luvusta.
18225: Ellei monistetun vaalilipun käyttämistä vaalissa ole
18226: katsottu tarpeelliseksi, lähettäköön keskuslautakunta kun-
18227: kin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän
18228: valmiiksi leikattuja ja keskuslautakunnan leimalla varus-
18229: tettuja, kahdeksasosa arkin kokoisia valkeita vaaliliuskoja.
18230: 106 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
18231:
18232:
18233: V LUKU.
18234:
18235: Vaaleista.
18236:
18237: I6 §.
18238: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaali-
18239: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
18240: deksaan illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo
18241: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään
18242: kahden tunnin väliajaksi vaalilautakunnan määräyksen
18243: mukaan.
18244: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
18245: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
18246: tämästä vaalioikeuttaan.
18247:
18248:
18249: I7 §.
18250: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
18251: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin
18252: sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä
18253: määrä vaalilipun jäljennöksiä.
18254: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
18255: saa monistettua vaalilippua, jos sellaista käytetään, tahi
18256: I 5 § :n 2 momentissa mainittua leimattua vaaliliuskaa.
18257: ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että
18258: valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaali-
18259: lippuunsa tahi vaaliliuskaansa merkitä, miten hän äänes-
18260: tää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saata-
18261: VIssa.
18262: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
18263: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille.
18264: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
18265: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaali-
18266: toimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkau-
18267: tettavan. Milloin toimit'tls päivällä keskeytetään, sulje-
18268: Asetus kunnallisista vaaleista. 107
18269:
18270: taan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi
18271: katsoo.
18272: 18 §.
18273: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
18274: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
18275: tuksia julkipantaka tahi valitsijoille jaettako.
18276:
18277: !9 §.
18278: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
18279: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
18280: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
18281: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
18282: tahi leimatut vaaliliuskat ovat.
18283:
18284: 20 §.
18285: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää,
18286: ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadak-
18287: seen vaalilipun tahi leimatun vaaliliuskan.
18288:
18289: 2! §.
18290: Vaalissa merkitköön valitsija, milloin monistettua
18291: vaalilippua käytetään, viivalla sen ehdokaslistan, jota hän
18292: tahtoo äänestää, tahi, ellei monistettua vaalilippua käytetä,
18293: vaalilautakunnalta saamansa vaaliliuskan leimatulle puo-
18294: lelle sen ehdokaslistan järjestysnumeron, jota hän tahtoo
18295: äänestää.
18296: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa
18297: vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää.
18298:
18299: 22 §.
18300: Tehtyään äänestysmerkintänsä vieköön valitsija vaati-
18301: lippunsa tahi vaalilippuna käytetyn vaaliliuskansa kokoon-
18302: taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon lei-
18303: matun vaalilipun vaaliuurnaan.
18304: 108 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
18305:
18306: 23 §.
18307: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun tahi vaali-
18308: liuskan uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on
18309: käyttänyt vaalioikeuttansa.
18310:
18311: 24 §.
18312: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
18313: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yh-
18314: den jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun
18315: toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinet-
18316: tien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
18317: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapu-
18318: ville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyk-
18319: sen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus
18320: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänes-
18321: tys julistetaan päättyneeksi.
18322:
18323: 25 §.
18324: Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
18325: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten
18326: lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluet-
18327: teloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan
18328: käyttäneet.
18329: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
18330: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja
18331: vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
18332: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakunnalle
18333: ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
18334:
18335: 26 §.
18336: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
18337: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
18338: suhteen kuten 24 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annet-
18339: tujen vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seu-
18340: raavana päivänä.
18341: Asetus kunnallisista vaaleista. 109
18342:
18343: 27 §.
18344: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
18345: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
18346: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
18347: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
18348: tiin paättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
18349: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo-
18350: reen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pan-
18351: naan pöytäkirjaan.
18352: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
18353: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee,
18354: että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan kes-
18355: kuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella varustet-
18356: tuun kuoreen.
18357: 28 §.
18358: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
18359: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista
18360: joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 § :ssä
18361: mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa kes-
18362: kuslautakunnalle.
18363: 29 §.
18364: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
18365: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
18366: vaalioikeutettu enintään niin monta ehdokasta, kuin kun-
18367: nanvaltuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä
18368: yhteensä vaalipiiristä valittavaksi, ja käyttäköön hän täl-
18369: löin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muutoin
18370: on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa kohdin voi-
18371: massa, mitä tässä asetuksessa säädetään.
18372: II 0 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
18373:
18374:
18375: VI LUKU.
18376:
18377: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen määräämisestä.
18378:
18379: 30 §.
18380: Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
18381: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja
18382: vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestys-
18383: alueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
18384: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjes-
18385: tettävät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä
18386: saman ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääni-
18387: ryhmäksi.
18388: 31 §.
18389: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
18390: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kui-
18391: tenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
18392: Jos valitsija on, milloin ehdokaslistat ovat vaalilip-
18393: puun monistetut, siinä merkinnyt useampia kuin yhden
18394: ehdokaslistan, tahi, milloin ehdokaslistoja ei ole vaali-
18395: lippuun monistettu, siihen kirjoittanut useamman kuin yh-
18396: den ehdokaslistan järjestysnumeron;
18397: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
18398: asiaankuulumattoman merkin;
18399: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
18400: vaalilippua ;
18401: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta-
18402: kunnan leimaa ;
18403: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
18404:
18405:
18406: 32 §.
18407: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaali-
18408: lippujen luku.
18409: Asetus kunnallisista vaaleista. 111
18410:
18411: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslis-
18412: toissa on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääni-
18413: ryhmät yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on sii-
18414: hen kuuluvien yksinkertaisten, 30 § :n 2 momentissa mai-
18415: nittujen ääniryhmien äänimäärien summa.
18416:
18417: 33 §.
18418: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryh-
18419: män äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdellä, kahdella, kol-
18420: mella ja niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääni-
18421: ryhmän ehdokkaiden luvulla.
18422: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
18423: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja mer-
18424: kitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi
18425: yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu.
18426: Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkai-
18427: see arpa.
18428: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta
18429: lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
18430:
18431: 34 §.
18432: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä
18433: saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osa-
18434: määriä on 33 § :n 3 momentin mukaan erotettu.
18435:
18436: 35 §.
18437: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta ero-
18438: tetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin
18439: ääniryhmälle 34 § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa,
18440: ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.
18441:
18442: 36 §.
18443: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus-
18444: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensi-
18445: 112 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
18446:
18447: mäisenä kaikissa yhdistettyä ääniryhmää muodostavien
18448: yksinkertaisten ääniryhmien ehclokaslistoissa, ja katsotaan
18449: hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta,
18450: jonka äänimäärä on suurin.
18451: Muut yhclistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus-
18452: tossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääni-
18453: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 § :ssä säädetään,
18454: jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroansa
18455: yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, saadut osa-
18456: määrät järjestetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta
18457: erotetaan, sen alusta alkaen. niin monta osamäärää, kuin
18458: yhclistetyllä ääniryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuus-
18459: ton paikkoja, ja kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle
18460: tulee niin monta paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä
18461: on erotettu.
18462: 37 §.
18463: Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useam-
18464: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinker-
18465: taisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen
18466: nimensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos
18467: hänen nimellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa
18468: on järjestykseen nähden sama asema, katsotaan hän vali-
18469: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ääni-
18470: määrä on suurempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama,
18471: ratkaisee arpa.
18472:
18473:
18474: Kun ääniryhmä, 37 § :n säännöksiä sovellettaessa, on
18475: kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, as-
18476: tuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen,
18477: vielä valitsematta oleva ehdokas.
18478: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useam-
18479: paan ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääni-
18480: ryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjes-
18481: tyksessä ääniryhmien suuruuden mukaan.
18482: Asetus kunnallisista vaaleista. 113
18483:
18484:
18485: 39 §.
18486: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 § :n saan-
18487: nöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään
18488: avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdis-
18489: tettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä
18490: lähinnä olisi erotettu, jos 36 § :n 2 momentissa mainittua
18491: osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä
18492: on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osa-
18493: määrä lähinnä olisi erotettu, jos 33 § :ssä mainittua osa-
18494: määrien erottamista olisi jatkettu.
18495:
18496:
18497: 40 §.
18498: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin-
18499: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittu-
18500: jen valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-
18501: osia, lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä
18502: varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta
18503: eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääni-
18504: ryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamaila ainoastaan
18505: niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo ovat valitut valtuu-
18506: tetuiksi.
18507: 4I §.
18508: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
18509: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus-
18510: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
18511:
18512:
18513: 42 §.
18514: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
18515: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaali-
18516: lippujen luku kussakin äänestysalueessa sekä valitut hen-
18517: kilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjes-
18518: tyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
18519: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
18520: 8
18521: 114 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 2.
18522:
18523: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
18524: siinsa yhdistää.
18525: 43 §.
18526: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
18527: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
18528: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
18529: maan saapuvilla.
18530: 44 §.
18531: Milloin enemmistövaalitapa on käytännössä, erotetaan
18532: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi ja
18533: sen jälkeen lähinnä ääniä saaneista varajäsenet.
18534:
18535: 45 §.
18536: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut-
18537: kin kunnan tiedonannot.
18538:
18539:
18540:
18541: VII LUKU.
18542:
18543: Erityisiä säännöksiä.
18544:
18545: 46 §.
18546: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
18547: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
18548: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka
18549: puolesta poistunut on valittu.
18550: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan,
18551: jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienim-
18552: män siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäse-
18553: net järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienim-
18554: män ja niin edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäi-
18555: senä, pienimmän yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet
18556: ehdokaslistan järjestyksessä ja niin edespäin.
18557: Asetus kunnallisista vaaleista. 115
18558:
18559:
18560: 47 §.
18561: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
18562: köön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuus-
18563: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen jul-
18564: kaisupäivästä.
18565:
18566:
18567: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee
18568: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit-
18569: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes
18570: uusi vaali on toimitettu.
18571:
18572:
18573: 49 §.
18574: Jos tässä asetuksessa jotakin tapausta varten säädetty
18575: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava ar-
18576: kipäivä määräpäivänä.
18577: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaa-
18578: lipäivä seuraavana maanantaina.
18579:
18580:
18581: 50 §.
18582: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan samaan
18583: aikaan kuin valtuutettujen vaali, käytetään 5 § :ssä mai-
18584: nittua vaaliluetteloa ja noudatetaan tämän asetuksen sään-
18585: nöksiä, kuitenkin niin, että vaalilippuun tahi vaaliliuskaan
18586: käytettäköön värillistä paperia.
18587:
18588:
18589: sr §.
18590: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
18591: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
18592: noudatettava tätä asetusta, kuitenkin niin, että valitsija-
18593: yhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta
18594: nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja vara-
18595: tarkastajia yhteensä.
18596: 116 1908. II Vp. - Edusk. asetuselut. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
18597:
18598: 52 §.
18599: Valtuuston ja lisävaltuuston to1m1tettavissa suhteel-
18600: lisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston puheen-
18601: johtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muuten
18602: soveltuvissa kohdin noudatettava tämän asetuksen 14, 15,
18603: 21 ja 22 § :ää, 30 § :n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35, 36,
18604: 37, 38, 39, 40 ja 46 § :ää. Keskuslautakuntana toimii val-
18605: tuuston valitsema vaalilautakunta.
18606:
18607: 53 §.
18608: Kun kunnassa ensi kerta tämän asetuksen mukaan va-
18609: litaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kun-
18610: nallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestys-
18611: alueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes
18612: valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutkin tässä
18613: asetuksessa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät
18614: toimittaa maistraatti ja kunnallislautakunta.
18615: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
18616: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallisasetuksissa sääde-
18617: tään.
18618: 54 §.
18619: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
18620: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
18621: kunta.
18622: Asetus taajaväkisten ybdysk. järj. 117
18623:
18624:
18625:
18626:
18627: Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain
18628: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä
18629: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n
18630: muuttamisesta.
18631:
18632: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
18633: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
18634: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :ää säädetään, että mai-
18635: nitut pykälät ovat näin kuuluvat:
18636:
18637: 5 §.
18638: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 § :ssä
18639: mainitaan, olkoon noudatettava:
18640: 1) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo-
18641: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
18642: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista nä-
18643: kyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; b) ra-
18644: kennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys on an-
18645: nettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista kohdista;
18646: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
18647: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
18648: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
18649: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
18650: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
18651: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
18652: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna;
18653: 118 1908. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Edusk. esit. miet. N:o Z.
18654:
18655: 3) että yhdyskunnalle määrättävien ohjeitten ehdo-
18656: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
18657: Joille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
18658: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
18659: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
18660: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
18661: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan mää-
18662: räyksiä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
18663: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
18664: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
18665: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia, että
18666: myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle itsel-
18667: leen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen kautta
18668: käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan sitä yh-
18669: dyskuntaa koskevia asioita.
18670:
18671:
18672: 9 §.
18673: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
18674: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäviksi asioita, jotka
18675: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoittaa
18676: jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamiseksi,
18677: joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohjesään-
18678: töjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä päivänä
18679: annetun maalaiskuntain kunnallisasetuksen 5 ja 111 § :ssä
18680: säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lautakuntia,
18681: hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yhdyskun-
18682: nan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
18683: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
18684: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain
18685: kunnallisasetuksessa ja kunnallisista vaaleista annetussa
18686: asetuksessa valtuustosta ja lisätystä valtuustosta sekä nii-
18687: den valitsemisesta säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto
18688: älköön määrätkö yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi, sen
18689: lisäksi mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tulo-
18690: veroa, mikäli yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus,
18691: Asetus taajaväkisten yhdysk. järj. ll!J
18692:
18693: enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotet-
18694: tavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan.
18695: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-,
18696: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallisase-
18697: tus astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
18698: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sel-
18699: laiset asiat sen jälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltä-
18700: viksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa
18701: valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston va-
18702: litsemisesta on säädetty.
18703:
18704:
18705:
18706:
18707: Tämän ohessa saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa:
18708:
18709: että Eduskunta jättää Teidän Keisarillisen
18710: Majesteettinne armollisesti päätettäväksi} minkä
18711: vuoden tammikuun I päivänä edelläolevat maa-
18712: laiskunlain kutznallisasetus ja kaupunkien kun-
18713: nallisasetus astwvat voimaan.
18714:
18715: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
18716:
18717: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908.
18718: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
18719: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
18720:
18721:
18722:
18723:
18724: Maatalousvaliokunnan mietintö
18725: N:o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka kos-
18726: kee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitllan ja
18727: mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
18728:
18729: Esillä olevan edustajain H. G. Paloheimon y. m. alle-
18730: kirjoittaman eduskuntaesityksen N:o 4 on Eduskunta val-
18731: mistelevaa käsittelyä varten pöytäkirjanotteella 18 päivältä
18732: viime elokuuta lähettänyt Maatalousvaliokuntaan, joka
18733: myös on saanut vastaanottaa lähetekeskustelusta Eduskun-
18734: nassa tehdyn pöytäkirjan.
18735:
18736:
18737:
18738: Tarkastaessaan tätä eduskuntaesitystä, joka sisällyk-
18739: seltään ja muodoltaan on yhtäpitävä sen lakiehdotuksen
18740: kanssa, jonka Maatalousvaliokunta viime valtiopäivillä laati
18741: ja Eduskunnalle jätti mietinnössään N:o 1, kuitenkin otta-
18742: malla huomioon eräät siihen liitetyt vastalauseet, ei valio-
18743: kunta muutamissa tärkeissä periaatteellisissa kysymyksissä
18744: ole voinut asettua samalle kannalle kuin eduskuntaesitys,
18745: vaan on niihin nähden pitänyt tarpeellisena ehdottaa eri-
18746: näisiä muutoksia tehtäväksi.
18747: Tärkeimmät niistä kohdista, JOissa valiokunta on
18748: katsonut tarpeeHiseksi asettua eduskuntaesityksestä poikkea-
18749: valle kannalle, ovat kysymykset vuokra-ajasta, tehtyjen pa-
18750: rannusten korvaamistavasta sekä siitä, millaisessa tuomio-
18751: istuimessa vuokranantajan ja vuokramiehen väliset riitai-
18752: suudet ovat ratkaistavat.
18753: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
18754:
18755: vuokra-aika. Voimassa olevassa 19 p:nä kesäkuuta 1902 anne-
18756: tussa laissa maanvuokrasta maalla on pisimmäksi vuokra-
18757: ajaksi määrätty viisikymmentä vuotta. Lyhimmästä vuok-
18758: ra-ajasta ei sitävastoin sanotussa laissa ole mitään yleistä
18759: määräystä. Ainoastaan poikkeustapauksia varten on sää-
18760: detty kymmenen vuoden vähin vuokra-aika sikäli, että
18761: jos vuokrakirjassa ei ole mitään määräystä vuokra-
18762: ajasta, on sopimus voimassa kymmenen vuotta, ja jos
18763: suullinen vuokravälipuhe oikeuden päätöksellä vahviste-
18764: taan voimassa olevaksi, niin tulee senkin aika kestämään
18765: kymmenen vuotta. Jos taasen määräaikainen vuokra jat-
18766: kuu siten, että vuokramies ilman poismuuttokäskyä on
18767: saanut pysyä paikoillaan kuusi kuukautta vuokra-ajan um-
18768: peen kulumisen jälkeen, niin katsotaan uusi vuokrasopimus
18769: tehdyksi yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus, ei
18770: kuitenkaan kymmentä vuotta kauemmaksi.
18771: Valiokunnassa on ollut käsiteltävänä muun muassa
18772: seuraavat ehdotukset lyhimmästä vuokra-ajasta.
18773: Ensinnä eduskuntaesityksen ehdotus viidenkymmenen
18774: vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta siihen yhdistettyine
18775: vuokramaksujärjestelyineen.
18776: Toiseksi viidenkymmenen vuoden lyhin vuokra-aika
18777: ilman oikeutta vuokramaksun muuttamiseen vuokrasopi-
18778: musaikana.
18779: Vihdoin viidenkolmatta vuoden lyhin vuokra-aika.
18780: Eduskuntaesityksen mukaan olisi sopimus torpan,
18781: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta tehtävä
18782: määräajaksi, vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi, jonka
18783: ajan kuluessa asianosaisilla olisi valta, ellei ole toisin
18784: sovittu, alistaa vuokramaksu vuokralautakunnan tutkitta-
18785: vaksi, jos seikat, jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa
18786: yhteydessä, tekevät vuokramaksun korottamisen tai alen-
18787: tamisen kohtuulliseksi, missä tapauksessa vuokralauta-
18788: kunnalla olisi oikeus, ottaen huomioon ainoastaan edellä-
18789: mainitut asianhaarat, määrätä sen suuruus. Korottaminen
18790: ei kuitenkaan saisi tapahtua ennenkuin viisikolmatta vuotta
18791: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 3
18792:
18793: on kulunut vuokrasopimuksen tekemisestä, eikä uusi koro-
18794: tus ennenkuin viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin
18795: edellinen korotus tapahtui.
18796: Tätä ehdotusta viisikymmenvuotisesta lyhimmästä
18797: vuokra-ajasta ·siihen kuuluvine vuokramaksujärjestelyineen
18798: ei valiokunta ole voinut hyväksyä. Mainittu vuokramaksun-
18799: järjestäminen olisi vuokramiehelle kovin epäedullinen. Kun
18800: eduskuntaesityksen mukaan vuokranantajalla, ellei ole toi-
18801: sin sovittu, on oikeus eduskuntaesityksessä olevilla edel-
18802: lytyksillä saada vuokramaksu aina kahdenkymmenenviiden
18803: vuoden perästä siten korotetuksi kuin vuokralautakunta
18804: määrää, voisi, jos vuokrasopimus vaan olisi· tehty lyhim-
18805: mäksi vuokra-ajaksi eli viideksikymmeneksi vuodeksi ja
18806: jos maanomistaja vaan kerran uudistaisi vuokrasopimuk-
18807: sen, tapahtua, että sadan vuoden ajanjaksona vuokra-
18808: miehen olisi alistuminen kolmeen vuokramaksun pakolli-
18809: seen korotukseen, ilman että hänellä itsellään olisi vä-
18810: hintäkään oikeutta ottaa sen määräämiseen osaa, eikä
18811: vuokramaksua korotettaessa sanoutua vuokrasopimuksesta
18812: irti. Kun eduskuntaesityksen mukaan maanomistaja olisi
18813: ilman vuokramiehen suostumusta oikeutettu vuokramiehen
18814: tekemäin parannusten korvausten rahallisen suorituksen ase-
18815: mesta saamaan niin hyvin vuokrasopimuksen kerta toisensa
18816: perästä uudistetuksi kuin myös vuokramaksun jokaisen vii-
18817: denkolmatta vuoden jälkeen tarkastuksen alaiseksi korotta-
18818: mista varten, ei vuokramiesluokkaa suinkaan asetettaisi mi-
18819: hinkään kadehdittavaan asemaan. Yksistään maanomistajan
18820: tahdon ilmauksesta tulisi täten vuokramiesluokka epämää-
18821: räiseksi tai ainaiseksi ajaksi kytketyksi turpeeseen samalla
18822: kun sitä aina viidenkolmatta vuoden perästä olisi uhkaa-
18823: massa viranomaisen määräämä vuokran korotus. Tosin
18824: 32 §:ssä myönnetty siirto-oikeus jättää vuokramiehelle
18825: mahdollisuuden, siirtämällä vuokraoikeutensa toiselle hen-
18826: kilölle, päästä irti vuokrasuhteesta ja saada vastikkeeksi
18827: siirtosumman, joka kuitenkaan ei saisi nousta sitä kor-
18828: vausta korkeammaksi, jonka siirtäjä olisi oikeutettu vuok-
18829: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
18830:
18831: ranantajalta saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi.
18832: Mutta tämä mahdollisuus olisi tuskin toteutettavissa.
18833: Katsoen siihen eduskuntaesityksessä vuokranantajalle
18834: varattuun yksipuoliseen oikeuteen saada vuokrasopi-
18835: mus aina ja kerta toisensa perästä uudistetuksi viideksi-
18836: kymmeneksi vuodeksi, - siis niissäkin tapauksissa, jolloin
18837: vuokramiehelle tuleva korvaus olisi kuitattu lyhemmän
18838: kuin viidenkymmenen vuoden vuokra-ajan uudistamisella-
18839: sekä siihen vuokramaksun korotukseen, joka aina kahden-
18840: kymmenenviiden vuoden kuluttua olisi uhkaamassa häntä,
18841: on luultavaa että todellisuudessa vuokramiehelle kävisi
18842: varsin vaikeaksi siirron kautta irtautua siitä orjuutta-
18843: vasta vuokrasuhte~sta mihin hän kerran on joutunut.
18844: Ja jospa hän onnistuisikin löytämään sellaisen hen-
18845: kilön, jonka vuokranantaja tai vuokralautakunta hyväk-
18846: syisi ja joka olisi taipuvainen astumaan hänen sijalleosa
18847: vuokrasuhteeseen ja alistumaan siitä johtuvien edellä esi-
18848: tettyjen vuokramiehen vapaata määräämis- ja toiminta-
18849: valtaa rajoittavien säännösten alle, niin on epäiltävää, oli-
18850: siko tämä halukas suorittamaan lainkaan mitään kor-
18851: vausta siirtäjälle vuokraesineen parantamiseen pan-
18852: nusta pääomasta ja työstä. Kernaammin on otaksut-
18853: tavaa, ettei niin tulisi olemaan asianlaita, jo siitäkin
18854: syystä, että uuden vuokramiehen olisi mahdotonta edes
18855: tietää milloin hän voisi, vai voisiko hän lainkaan, saada
18856: sen summan, minkä vuokraoikeuden siirtäjä vaatii häneltä
18857: vuokraesineeseen pantujen parannusten korvauksena suo-
18858: ritettavaksi, takaisin rahassa vuokraesineen omistajalta.
18859: Vuokramies tulisi siis, ellei hän olisi niin tuskastunut tuka-
18860: laan asemaansa, että hän haluaisi siitä päästä hinnasta
18861: mistä tahansa yhä edelleen pysymään entisessä vuokramies-
18862: asemassaan, asemassa, jossa hänellä, kerran sellaisen vuok-
18863: rasopimuksen tehtyään, ei ole valtaa päättää suostuuko hän,
18864: vuokra-ajan kestettyä viisikolmatta vuotta, maksamaan koro-
18865: tettua vuokraa vaiko ei; ei myöskään milloinkaan oikeutta rat-
18866: kaista haluaako hän vuokrakauden umpeen kuluttua vuokra-
18867: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 5
18868:
18869: sopimuksen jatkettavaksi vaiko lopetettavaksi; ei konsanaan
18870: valtaa valita haluaako hän vuokra-ajan umpeen kuluttua
18871: hänelle tulevan korvauksen rahassa suoritettavaksi vaiko
18872: kuitattavaksi vuokrasopimusta entisillä ehdoilla joksikin
18873: aikaa jatkamalla; sillä näitten kahden seikan ratkaiseminen
18874: riippuu yksistään vuokranantajasta.
18875: Edellisestä käynee selville, ettei eduskuntaesityksen
18876: määräyksellä viidenkymmenen vuoden lyhimmästä vuokra-
18877: ajasta siihen liittyvine vuokramaksujärjestelyineen yhtä vä-
18878: hän kuin sen 27 §:n korvauksen suorittamistapaa koske-
18879: villa säännöksillä, joihin valiokunta tuonnempana tulee
18880: koskettelemaan, suinkaan saavutettaisi sitä torppien, lam-
18881: puotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokramiesten turvaa-
18882: mista ja oikeudellisen aseman parantamista, johon vuokra-
18883: lainsäädännön uudistamisella on tahdottu pyrkiä.
18884: Mitä taasen tulee ehdotukseen, että lyhin vuokra-
18885: aika olisi määrättävä viideksikymmeneksi vuodeksi, ilman
18886: että asianosaisilla vuokrasopimuksen kestäessä olisi oikeutta
18887: saada vuokramaksu uudelleen järjestetyksi, on tätä ehdo-
18888: tusta sen kannattajien puolelta puolustettu seuraavilla
18889: syillä:
18890: Maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin nähden olisi
18891: se vuokramuoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman
18892: kauan ja jonka kestäessä ei vuokramies tule vasten tah-
18893: toaan minkäänlaisten vuokramaksun korotusten alaiseksi.
18894: Kun vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluettaan
18895: kauan häiritsemättä viljellä ja että sitä työtä, minkä hän
18896: maahan panee, hänen perillisensä vielä voivat jatkaa, olisi
18897: se omiansa synnyttämään vuokramiehessä turvallisuuden
18898: tunnetta ja vuokratilalla voimaperäistä viljelystä. Näin ei
18899: kuitenkaan tulisi käymään, jos hyväksyttäisiin joko ehdo-
18900: tettu viidenkymmenen vuoden vuokra-aika vuokramaksu-
18901: järjestelyineen tai viidenkolmatta vuoden lyhin vuokra-aika.
18902: Sillä edellisen ehdotuksen mukaan tulisi yleisen maan-
18903: arvon nousun aiheuttama vuokramaksun korotus silloin
18904: kohtaamaan vuokramiestä kun hän on miehuutensa voi-
18905: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
18906:
18907: mat kuluttanut, josta mahdollisena seurauksena voisi olla
18908: jopa sekin, että vuokramies katsoisi itselleen edullisem-
18909: maksi jättää koko vuokratila ja lähteä korvausta saa-
18910: matta vuokra-alueelta pois, jälkimäisessä tapauksessa hän
18911: niinikään joutuisi vaaraan saada vanhemmilla päivillä
18912: jättää kotinsa. Kaikki tämä vältettäisiin, jos lyhimpänä
18913: vuokra-aikana olisi viisikymmentä vuotta, ilman vuokra-
18914: maksun korotusoikeutta. Siten ·tulisi myös yhteiskunnalli-
18915: sista syistä johtuva ja siis ansioton maan arvon nousu
18916: vuokramiehen hyväksi, sen hyväksi, joka maata viljelee.
18917: Huomioon olisi sitäpaitsi otettava, että vuokramiehet edus-
18918: tajakokouksiensa kautta ovat vaatineet torppiin, lampuoti-
18919: tiloihin ja mäkitupa-alueisiin nähden lyhimmäksi vuokra-
18920: ajaksi viisikymmentä vuotta, ilman että sen kuluessa
18921: minkäänlainen vuokramaksun korotus saisi kysymykseen
18922: tulla. Mäkitupa-alueisiin nähden ei tosin olisi olemassa
18923: samallaisia maatalouden tarpeisiin perustuvia syitä, jotka pu-
18924: huvat viidenkymmenen vuoden lyhimmän vuokra-ajan puo-
18925: lesta torppien vuokrauksessa. Mutta katsoen toiselta puo-
18926: len siihen suureen vahinkoon, minkä vähävarainen työ-
18927: mies voi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra-ajan
18928: päätyttyä on pakotettu hajottamaan kotinsa ja muuttamaan
18929: muualle, toiselta puolen siihen tosiasiaan, että maanomis-
18930: tajille tällaisista vuokramiehistä useimmiten on hyötyä,
18931: kun he niistä voivat saada kiireellisinä aikoina välttämä-
18932: töntä aputyöväkeä, olisi niihinkin nähden viidenkymmenen
18933: vuoden lyhin vuokra-aika tarpeen vaatima.
18934: Edellä mainittua viidenkymmenen vuoden lyhintä
18935: vuokra-aikaa vastaan ilman vuokramaksun järjestelyoikeutta
18936: on taasen niiden puolelta, jotka ovat kannattaneet vii-
18937: denkymmenen vuoden lyhintä vuokra-aikaa oikeudella
18938: vuokramaksujärjestelyyn tuotu esille se muistutus, että
18939: sen kautta kohtuuttoman pitkäksi ajaksi riistettäisiin
18940: maanomistajalta nykyisen yhteiskuntajärjestyksen mukaan
18941: hänelle tuleva oikeus maan arvon ansioUoman nousun
18942: saantiin eikä jätettäisi vuokramiehelle mahdollisuutta, maan-
18943: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 7
18944:
18945: arvon odottamattomien tapausten vuoksi aletessa, saada
18946: vuokramaksuansa kohtuullisesti alennetuksi.
18947: Lyhimmän vuokra-ajan määräämistä vastaan viideksi-
18948: kymmeneksi vuodeksi semmoisenaan, katsomatta siihen
18949: onko sen aikana vuokramaksujärjestely sallittu vai- ei, on
18950: valiokunnassa niitten sen jäsenten puolelta, jotka pitävät
18951: tällaista lyhintä vuokra-aikaa haitallisena ja kannattavat
18952: kahdenkymmenenviiden vuoden lyhintä vuokra-aikaa,
18953: tuotu esille joukko muistutuksia, joista tässä alempana
18954: tehdään selkoa. Niinpä on näitten jäsenten puolesta sa-
18955: nottu, että sellaisen askeleen ottaminen, jonka kautta ny-
18956: kyisen maanvuokralain tarkoittamasta yhden vuoden ly-
18957: himmästä vuokra-ajasta yht'äkkiä siirryttäisiin viidenkym-
18958: menen vuoden lyhimpään vuokra-aikaan, olisi varsin roh-
18959: keata ja antaisi aihetta mitä painavimpiin muistutuksiin niin
18960: hyvin mikäli tuollaisen määräyksen tarkoituksenmukai-
18961: suutta kuin sen seurauksia koskee. Tavallisesti ei vuokran-
18962: antaja eikä vuokramieskään olisi elossa vuokrakauden lo-
18963: pussa, vaan olisivat he kuitenkin sitoneet oikeudenomis-
18964: tajansa sellaiseen sopimukseen, joka · näille kentiesi olisi
18965: suurena haittana ja rasituksena.
18966: Viideksikymmeneksi vuodeksi tehty vuokrasopimus
18967: torpasta tai mäkitupa-alueesta voisi olla maanomistajalle
18968: voittamattomana esteenä muuttuneitten olosuhteitten joh-
18969: dosta saada maanviljelyksensä ja maataloutensa sopivam-
18970: min järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellä maini-
18971: tuista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellaisten
18972: vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuokra-
18973: aikana olisi viisikymmentä vuotta, olemaan vastenmieli-
18974: nen. Maanomistaja ei siis muutoin kuin suurimman pa-
18975: kon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksia torpiksi ja
18976: mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuokrauksesta.
18977: Edelleen olisi huomioon otettava seuraavat seikat: että
18978: ennen nykyisen maanvuokralain voimaan astumista, ei ole
18979: ollut mitään nimenomaista määräystä korvausvelvollisuuden
18980: 8 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
18981:
18982: suorittamisesta vuokramiehelle hänen tekemistään paran-
18983: nuksista; että eduskuntaesityksen lakiehdotuksessa mää-
18984: rätty korvauksen suorittamisperuste tulisi ankarammaksi
18985: kuin nykyään voimassa olevassa laissa; ettei vuokramaksun
18986: suuruuden määrääminen enään tulisi riippumaan asian-
18987: osaisista itsestään ; että samatiainen on siirron laita sekä
18988: että ylimalkaan eduskuntasesitys paljoa suuremmassa mää-
18989: rin rajoittaa maanomistajan sopimisoikeutta vuokraväli-
18990: puheita tehtäessä kuin tätä nykyä on asian laita. Jo nämä
18991: seikat yksistään tulisivat synnyttämään maanomistajissa
18992: vastenmielisyyttä vuokrasopimusten tekemiseen. Tämä
18993: vastenmielisyys tulisi luonnollisesti kasvamaan, jos vasta-
18994: mainittujen määraysten lisäksi lyhin vuokra-aika määrät-
18995: täisiin viideksikymmeneksi vuodeksi.
18996: Viidenkymmenen vuoden lyhimmän vuokra-ajan voi-
18997: maan astumisesta olisi seurauksena, että se kenties arvaa-
18998: mattomissa määrin ehkäisisi uusien vuokrasopimusten ja siis
18999: uusien torppien ja mäkitupa-alueitten syntymistä. Sillä en-
19000: siksikin jäisivät vuokrasopimukset torpista, lampuotitiloista
19001: ja mäkitupa-alueista tekemättä sellaisissa tapauksissa, jolloin
19002: maanomistajat syystä tai toisesta pitäisivät viidenkymme-
19003: nen vuoden vuokra-aikaa liian pitkänä, mutta kyllä olisivat
19004: taipuvaiset, jos halukkaita vuokramiehiä tarjoutuisi, teke-
19005: mään vuokrasopimuksen lyhemmäksi ajaksi esim. neljäksi-
19006: kymmeneksi, kolmeksikymmeneksi, tai viideksikolmatta vuo-
19007: deksi, joka ei kumminkaan olisi mahdollista. Edelleen ei voi-
19008: taisi maata vuokrata torpiksi, lampuotitiloiksi ja mäkitupa-
19009: aineiksi niissäkään tapauksissa, jolloin asianosaiset kumpi-
19010: kin, niin maanomistaja kuin vuokramies, syystä tai toi-
19011: sesta haluaisivat lyhemmäksi kuin viidenkymmenen vuo-
19012: den ajaksi tehdä sopimuksen jonkin maa-alan vuokrauk-
19013: sesta torppaa tai mäkitupa-aluetta varten. Määräys viiden-
19014: kymmenen vuoden vähimmästä vuokra-ajasta asettaisi
19015: siinä kohden asianasaisille voittamattomia esteitä. Ehdo-
19016: tettu määräys viidenkymmenen vuoden lyhimmästä vuokra-
19017: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. .9
19018:
19019: ajasta ei siis ainakaan olisi omiansa edistämään tilatto-
19020: man maalaisväestön kiinnittämistä maanvuokrauksella maa-
19021: han, eikä uutisviljelystäkään.
19022: Mitä taasen koskee sitä kysymystä miten määräys
19023: alimmasta viisikymmenvuotisesta vuokra-ajasta vaikuttaisi
19024: ennen tehtyjen vuokrasopimusten uusimiseen, tulisi tällai-
19025: sen lyhimmän vuokra-ajan määräämisestä kaikesta päät-
19026: täen seurauksena olemaan se, että ne maanomistajat, joiden
19027: vuokrasopimukset menevät umpeen ennen uuden lain voi-
19028: maan astumista, eivät enään uudistaisi vuokrasopimuksia
19029: torppiensa, lampuotitilojensa ja mäkitupa-alueittensa vuok-
19030: rauksesta, vaan luopuisivat tykkänään vuokramuodosta.
19031: Täten joutuisi joukko torppareita ja mäkitupalaisia perhei-
19032: neen pois vuokra-alueiltaan mieron tielle, josta syntyisi
19033: kurjuutta ja köyhyyttä; tämä taasen kysyisi valtion väliin-
19034: tymistä suuremmassa määrin kuin valtiovarat sallisivat.
19035: Tunnettuahan on, että jo tällä hetkellä lukuisat maanomis-
19036: tajat laajoissa osissa maata ovat irtisanoneet vuokramie-
19037: hensä siltä varalta, jos uusi maanomistajan ja vuokramie-
19038: hen sopimusvapautta laajalti rajoittava maanvuokralaki
19039: tulisi Eduskunnassa hyväksytyksi.
19040:
19041: Kun valiokunnan on ollut päätettävä niistä eri ehdo-
19042: tuksista lyhimmäksi vuokra-ajaksi, joista edellä on tehty
19043: selkoa, on se eri äänestysten kautta tullut siihen pä!i.tök-
19044: seen, että se, omaksuen eduskuntaesityksen periaatteen
19045: vuokramaksun pysyttämisestä kaksikymmentäviisi vuotta
19046: korottamattomana, ehdottaa hyväksyttäväksi viisikolmatta
19047: vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi.
19048: Jos lyhin vuokra-aika määrätään kahdeksikymmeneksi-
19049: viideksi vuodeksi, joka sisältää varsin pitkän askeleen ny-
19050: kyään voimassa olevan maanvuokralain kannasta, jonka
19051: mukaan, kuten jo edellä on osotettu, lyhin vuokra-aika
19052: yleensä on yksi vuosi, ei tarvitsisi pelätä sellaisia haitallisia
19053: seurauksia, joita eduskuntaesityksen ehdottama määräys
19054: 10 1908. II Vp, - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19055:
19056: alimmasta vuokra-ajasta ja siihen yhdistetystä vuokramaksu-
19057: järjestelystä aikaansaisi. Vuokramies ei nimittäin tällöin
19058: olisi vasten omaa tahtoaan pakotettu vuokrakauden kes-
19059: täessä alistumaan minkäänlaiseen vuokramaksun korotuk-
19060: seen ja olisi vuokramiehellä vuokrakauden umpeen kulut-
19061: tua ja saatuaan täyden korvauksen parannuksistaan, jonka
19062: saanti tekee hänet taloudellisesti riippumattomammaksi,
19063: siinä tapauksessa, että vuokranantaja haluaisi korottaa
19064: vuokramaksua, täysi valintavapaus vuokrasopimuksen teke-
19065: miseen nähden. Tällainen oikeus korvauksen saantiin olisi
19066: sitäpaitsi omansa turvaamaan vuokramiestä mielivaltaisen,
19067: maanomistajan puolelta tapahtuvan vuokrasuhteen keskeyt-
19068: tämisen varalta vuokra-ajan päättyessä. Samalla kuin mää-
19069: räys alimmasta viidenkolmattavuotisesta vuokra-ajasta va-
19070: kaannuttaisi vuokramiehen oikeudellista asemaa paljoa suu-
19071: remmassa määrässä kuin tätä nykyä on asianlaita, ei se
19072: myöskään vaikuttaisi kovin pelottavasti maanomistajaan,
19073: kun täten määrätty alin vuokra-aika ei tulisi sitomaan
19074: hänen käsiään kaukaiseksi tulevaisuudeksi.
19075:
19076: K:orvaus. Vuoden 1902 maanvuokralain 49 ja 50 §:n mukaan
19077: on vuokramies, joka on parantanut tilaa maan, raken-
19078: nusten tahi muiden laitosten puolesta, vuokrakauden lo-
19079: pussa tai vuokrasuhteen muuten lakatessa oikeutettu saa-
19080: maan siihen panemastaan työstä ja kustannuksista kor-
19081: vausta sen verran kuin tilan arvo parannusten kautta on
19082: kohonnut, ei kuitenkaan sitä kustannusta suurempaa mää-
19083: rää, kuin työn suorittamiseen on mennyt. Korvauksen
19084: määrää laskettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko
19085: vuokramies lisääntyneen tulon kautta saanut tekemänsä
19086: parannukset isommalta tai pienemmältä osalta korvatuiksi,
19087: niin että jos katsotaan vuokramiehen, parannuksen tuotta-
19088: man hyödyn kautta, saaneen kustannuksistaan täyden
19089: hyvityksen, vuokranantaja on kaikesta korvausvelvollisuu-
19090: desta vapaa.
19091: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 11
19092:
19093: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan nämä rajoitukset
19094: poistettavaksi ja on valiokunta tässä suhteessa hyväksy-
19095: nyt eduskuntaesityksen kannan. Oikeuden ja kohtuuden
19096: mukaisena on nimittäin pidettävä, ettei korvauksesta
19097: tule vähentää sitä hyötyä, minkä parannus vuokramie-
19098: helle itselleen on tuottanut, sillä se on ansaittu hyvitys
19099: siitä yritteliäisyydestä ja toimeliaisuudesta, jota vuokra-
19100: mies parannuksia toimeenpannessaan on osottanut, ja
19101: siitä tappionvaarasta, jonka alaiseksi hän on antautunut.
19102: Valiokunta on sitä mieltä, että korvausta laskettaessa
19103: olisi lähdettävä siitä, minkä arvoinen parannus vuokrakau-
19104: den lopussa maanomistajalle on. Tästä syystä pitää valio-
19105: kunta oikeudenmukaisena myös sen, että korvauksen suu-
19106: ruutta ei rajoiteta niiden kustannusten määrään, joka vuok-
19107: ramieheltä työn suorittamiseen on mennyt. Sillä vuokra-
19108: mies on saattanut suorittaa työn halvemmalla kuin millä
19109: maanomistaja sen olisi voinut saada aikaan. On myös
19110: kohtuullista, että vuokramies saa hyväkseen sen erotuksen,
19111: mikä mahdollisesti on olemassa parannukseen tarvittavien
19112: kustannusten määrän välillä silloin kun ne maanomista-
19113: jalle luovutetaan ja silloin kun ne tehtiin. Valiokunta
19114: on kuitenkin selventääkseen tätä koskevaa määräystä eh-
19115: dottanut eduskuntaesityksen 25 §:n sanamuodon muutetta-
19116: vaksi.
19117: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan sellaista menet- Korvauksen
19118: suorlttamls-
19119: telyä korvauksen maksamisessa, että maan omista)· alle tapa.
19120: annetaan oikeus vuokra-ajan umpeen kuluttua suorit-
19121: taa eduskuntaesityksen 25 §:ssä määrätty korvaus vil-
19122: jelysparannuksista sekä hänelle kuuluvista rakennuksista,
19123: uudistamalla vuokrasopimuksen siinä määrätyksi lyhim-
19124: mäksi ajaksi ja sallimalla vuokramiehen nauttia vuokra-
19125: sopimusta entisillä ehdoilla niin pitkän ajan, kuin, elleivät
19126: asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannus-
19127: ten arvon mukaan määrää. Jos vuokranantaja haluaisi,
19128: myöntämällä suuremman vuokramaksun alennuksen, toisin
19129: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19130:
19131: sanoen vähentämällä sitä vuokranmaksua, joka ennen vuok-
19132: rasopimuksen uudistamista on maksettu, suorittaa kor-
19133: vauksen lyhemmässä ajassa, olisi sekin sallittava. Sit-
19134: tenkun korvaus täten olisi suoritettu, tulisi vuokrananta-
19135: jan saada sellainen . korotettu vuokramaksu, jonka oikeut-
19136: tavat, ei ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana
19137: vallitsevat olot, vaan myöskin tällä tavalla korvatut paran-
19138: nukset. Jotta se määrä, johon vuokramaksu tulisi koro•
19139: tettavaksi, ei jäisi asianasaisille epätietoiseksi eikä aiheut-
19140: taisi myöhemmin riitaisuuksia, olisi se sopimusta uudis-
19141: tettaessa, jolloin parannukset voidaan tarkoin arvostella,
19142: vuokrakirjaan merkittävä.
19143: Kun eduskuntaesityksen mukaan vuokrasopimuksen
19144: uudistaminen aina on tehty vuokranantajasta riippuvaksi,eikä
19145: vuokramies milloinkaan olisi oikeutettu vuokrakauden um-
19146: peenkuluttua vaatimaan korvausta rahassa, jos vuokranantaja
19147: tarjoisi hänelle vuokrasopimuksen uudistamista, ja vuokra-
19148: mies senkautta tulisi epämääräiseksi ajaksi vuokrasuhtee-
19149: seen sidotuksi, ehdottaa valiokunta korvauksen suoritta-
19150: mistapaan nähden hyväksyttäväksi järjestelmän, joka aset-
19151: taisi sekä vuokranantajan, että vuokramiehen tässä suh-
19152: teessa enemmän tasapuoliseen asemaan. Tämä tapahtuisi
19153: siten, että vuokranantajalle myönnettäisiin ehdoton oi-
19154: keus päästä korvauksen suorituksesta vuokramiehen toi-
19155: mittamista parannuksista, jos hän samoilla ehdoilla tar-
19156: joutuu uudistamaan vuokrasopimuksen yhtä pitkäksi ajaksi
19157: kuin alkuperäinen vuokrasopimus on tehty. Uudistamis-
19158: ajan loppuun kuluttua olisi maanomistajana ainoastaan
19159: siinä tapauksessa, että vuokramies siihen suostuu, oi-
19160: keus vapautua vuokramiehen pitennettynä vuokra-aikana
19161: tekemistä korvauksista jälleen uudistamalla vuokrasopi-
19162: muksen samoilla ehdoilla kahdeksikymmeneksiviideksi
19163: vuodeksi. Täten ei maanomistaja ainoastaan oman tah-
19164: tonsa ilmauksesta voisi, vuokrasopimusta uudistamalla
19165: vapautua korvauksen ·suorittamisesta, eikä vuokramiestä
19166: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 13
19167:
19168: kiinnitettäisi epämääräiseksi ajaksi turpeeseen, niinkuin
19169: tulisi tapahtumaan eduskuntaesityksen ehdottaman kor-
19170: vaussuoritusjärjestelmän mukaan, vaan olisi vuokramie-
19171: hellä, jos maanomistaja kerran on uudistanut vuokrasopi-
19172: muksen, ja vielä tarjoutuisi sitä uudistamaan entisilla
19173: ehdoilla ja yhttt pitktiksi ajaksi vapautusta vastaan
19174: korvauksen suorituksesta, valta päättää, tahtooko hän
19175: korvauksen rahassa itselleen suoritettavaksi., vai tyy-
19176: tyykö hän vuokrasopimuksen uusimiseen korvauksen
19177: asemesta. Vuokramaksua ei vuokranantaja sitäpaitsi
19178: olisi uudistettaessa oikeutettu korottamaan ei ensimäi-
19179: sen viidenkolmatta eikä seuraavankaan viidenkolmatta
19180: vuoden kuluessa, joten vuokramaksu pysyisi samana vii-
19181: denkymmenen vuoden aikana.
19182:
19183: Eduskuntaesityksen määräykset vuokralautakunnasta Vuokralauta-
19184: kunta.
19185: ehdottaa valiokunta hyväksyttäväksi. Valiokunnassa on to-
19186: sin myös ehdotettu, että vuokralautakunnasta tehtäisiin pa-
19187: kollinen välitysoikeus kaikkien vuokrasopimuksesta johtu-
19188: vien vuokranantajan ja vuokramiehen välisten riitaisuuksien
19189: ratkaisemista varten, myöntämällä kuitenkin tyytymättö-
19190: mälle oikeus muutoksenhakuun tuomioistuimessa.
19191: Tämän suuntainen järjestely voitaisiin ajatella mah-
19192: dolliseksi yksinkertaisempiin ja vähemmän tärkeisiin rii-
19193: toihin nähden, jos vuokralautakunta olisi niin kokoon-
19194: pantu, että sillä ja eritoten sen puheenjohtajalla voisi odot-
19195: taa olevan kykyä tarpeellisessa määrässä noudattaa tavalli-
19196: seen välitysoikeudenkäynti-menettelyyn kuuluvia sääntöjä
19197: asiain käsittelyssä, pöytäkirjan pitämisessä, niiden kirjoit-
19198: tamisessa y. m. Mutta kun vuokralautakunta ehdotuksen
19199: mukaan tulisi käyttelemään ja ratkaisemaan myöskin mo-
19200: nimutkaisia oikeusriitoja, joiden ratkaisuun siltä ilmeisesti
19201: tulisi puuttumaan pätevyyttä, on näiden ominaisuuksien
19202: puute sitä arveluttavampi. Vastamainittua laatua olevain
19203: asiain käsittely vuokralautakunnassa tulisi olemaan esteenä
19204: niiden välittömälle ottamiselle käsiteltäväksi pätevässä tuo-
19205: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19206:
19207: mioistuimessa ja siten aikaansaamaan tarpeetonta mut-
19208: kallisuutta ja ajanhukkaa, mikä olisi sitä hankalampaa,
19209: kun vuokralautakunnassa esitetyt näytteet olisivat jälleen
19210: esiteitävät tuomioistuimessa, kun siellä haetaan muutosta
19211: tuomioon. Valiokunta ei siksi ole voinut hyväksyä tätä
19212: ehdotusta.
19213:
19214: vuokra-asiain Ne vuokra-asioita koskevat riitaisuudet, joissa joku
19215: kislttely ol- asianosaisista on tyytymätön vuokralautakunnan päätök~
19216: keudessa.
19217: seen, samoinkuin eduskuntaesityksen 8 §:ssä mainitut asiat,
19218: olisivat eduskuntaesityksen mukaan käsiteltävät erityisessä
19219: vuokratuomioistuimessa. Vuokratuomioistuimena toimisi
19220: kihlakunnanoikeus, kuitenkin siten, että varsinaisen lauta-
19221: kunnan sijalle astuisi erityinen kuusijäseninen lautakunta,
19222: jonka jäsenistä puolet olisivat vuokranantajien ja puolet
19223: vuokramiesten valitsemia. Puheenjohtajana vuokratuomio-
19224: istuimessa olisi vakinainen kihlakunnantuomari, sekä hänen
19225: esteellisenä ollessaan joku muu tuomarin tehtäviin hyvin har-
19226: jaantunut henkilö, minkä ohessa oikeudenkäyntimenettely,
19227: lukuunottamatta eräitä ehdotuksessa erittäin mainittuja
19228: seikkoja, olisi sama kuin alioikeudessa yleensä.
19229: Tämä ehdotus on tehty sitä varten, että tuomitsevalla
19230: viranomaisella olisi mahdollisimman suuri asiantuntemus.
19231: Kuitenkaan ei suinkaan syyllä voida väittää, että kihla-
19232: kunnan lautakunnalta suuremmassa määrässä kuin erityi-
19233: sesti valitulta lautakunnalta puuttuisi naid.en juttujen rat-
19234: kaisemiseen tarpeellista asiantuntemusta ja kokemusta. Jos
19235: kihlakunnan lautakunta ylipäänsä on vastannut tarkoitus-
19236: taan kihlakunnanoikeuksissa esiintyvien moninaisten asioi-
19237: den käsittelyssä siten, että se on kyennyt antamaan luo-
19238: tettavia henkilökohtaiseen tuntemukseen ja harkittuun arvos-
19239: teluun perustuvia tietoja paikallisista olosuhteista y. m.,
19240: niin on asianlaita ollut sama kysymyksenalaista laatua
19241: olevissa asioissakin. Erityisesti valitulla lautakunnalla voi-
19242: daan sitä vähemmän edellyttää olevan suurempaa tietoa
19243: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. lfi
19244:
19245: ja kokemusta, kun ei voitane otaksua, että siihen tavalli-
19246: sesti tulisi kuulumaan jäseniä, joilla olisi korkeampi sivis-
19247: tys ja ammattikokemus kuin tavallisilla lautamiehillä. Ne
19248: vastakkaiset harrastukset, jotka itse vaalitavan kautta ja
19249: vaalissa ovat tulleet ilmi, tulisivat myöskin todennäköisesti
19250: painamaan leimansa lautakunnan toimintaan sekä riistä-
19251: mään siltä sen puolueettomuuden, mikä ehdottomasti tulee
19252: tuomioistuimella olla. Tämä seikka myönnetään tavallaan
19253: todeksi ehdotuksen säännöksen kautta, että eri valit-
19254: sijaryhmien valitsemain jäsenten aina tulee olla lautakun-
19255: nassa yhtä monilukuisina, siten vastaten toistensa ääni-
19256: voimaa. Itse teossa tulisi täten asian ratkaisu olemaan
19257: sen puheenjohtajalla ja se suurempi varmuus päätöksen
19258: oikeudenmukaisuudesta, joka on luultu saavutettavan
19259: sillä määräyksellä, että asia ratkaistaan sen mielipiteen
19260: mukaan, jota enemmistö kannattaa, siis raukeaisi tyh-
19261: jiin. Näin ollen ei valiokunnan mielestä voida edellyt-
19262: tää, että lautakunnan kokoonpanoon ehdotettu muutos
19263: tulisi tuottamaan tuomioistuimelle toivottavaa suurempaa
19264: asiantuntemusta ja puolueettomuutta, ja katsoo valio-
19265: kunta siis, että ehdotetun erikoisen vuokratuomioistuimen
19266: asettaminen ei olisi asianhaarain vaatima eikä hyvin
19267: harkittu.
19268: Kun lautamiesehdokkaitten vaali voimassaolevain
19269: määräysten mukaan toimitetaan kuntakokouksessa, niin
19270: ottavat kokouksessa kunnan äänioikeutetut osaa niitten valit-
19271: semiseen. Se kunnallisen äänioikeuden muuttaminen, josta
19272: on ollut kysymys, tulisi myöskin antamaan vuokramiehille
19273: ja heidän vertaisilleen tilaisuutta enemmän kuin tähän
19274: saakka vaikuttamaan ehdokkaitten vaaliin ja siten edistä-
19275: mään sitä, että kihlakunnan lautakunnassa monipuoli-
19276: sempi asiantuntemus tulee edustetuksi.
19277: Valiokunta ei sentähden ole tässä kohden voinut
19278: hyväksyä eduskuntaesitystä, vaan ehdottaa, että ne· asiat,
19279: joissa vuokralautakunnalle ei anneta lopullista ratkaisuval-
19280: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19281:
19282: taa, tulisivat kihlakunnanoikeuden eivätkä erityisen vuokra-
19283: tuomioistuimen käsiteltäväksi.
19284: Edelleen on valiokunta, poiketen siinäkin eduskunta-
19285: esityksen kannasta katsonut asiakseen ehdottaa, että kihla-
19286: kunnanoikeuden päätökseen voitaisiin hakea muutosta hovi-
19287: oikeudessa, joka tulisi olemaan viimeinen oikeusaste vuokra-
19288: asioissa.
19289: Vihdoin on valiokunta, hyväksyen sen eduskuntaesi-
19290: tyksessä esiintyvän periaatteen, että vuokra-asioita käsit-
19291: televälle tuomioistuimelle annnettaisin valta ratkaistessaan
19292: tällaisia asioita, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet
19293: asianhaarat, päättää, mitä asiassa on todeksi katsottava,
19294: ehdottanut sellaisen vallan antamista niinhyvin kihlakun-
19295: nanoikeudelle kuin hovioikeudellekin.
19296:
19297:
19298:
19299:
19300: Tämän yleisen perustelun jälkeen valiokunta seuraa-
19301: vassa käypi tekemään selkoa muista eduskuntaesitykseen
19302: ehdottamistaan muutoksista.
19303:
19304:
19305: a §. Lakiehdotukseen on otettu säännös, että vuokramak-
19306: sun tulee olla rahassa määrätyn. Koska kuitenkin vuokra-
19307: maksu meillä vielä enimmäkseen suoritetaan päivätöissä,
19308: tuottaisi äkillinen siirtyminen rahavuokran suorittamiseen
19309: vuokramiehille vaikeuksia. Tämän tähden on ehdotettu
19310: tähän pykälään otettavaksi säädös, jonka mukaan vuokra-
19311: sopimukseen olisi oikeus ottaa sellainen määräys, että
19312: vuokramaksu lyhyemmältä tai pitemmältä ajalta on suori-
19313: tettava luonnontuotteina tai päivätöinä paikkakunnalla
19314: käyvän hinnan mukaan. Tämä siis sisältää sen, ettei
19315: vuokrasopimukseen voitaisi panna muuta määräystä päivä-
19316: töiden ja luonnontuotteitten hinnasta, kuin se, että ne
19317: ovat paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettavat.
19318: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 17
19319:
19320: Ainoastaan siinä tapauksessa että asianosaisten välillä
19321: syntyy erimielisyyttä siitä, mikä hinta on pidettävä paikka-
19322: kunnalla käypänä, olisi se vuokralautakunnan määrättävä.
19323: Kun kokemus miltei kaikkialla Suomessa on osotta- 6 §.
19324: nut, että pienten vuokra-alueiden vuokramiehet joutuvat mak-
19325: samaan hyvinkin korkeita vuokria, jotka eivät ole missään
19326: suhteessa näitten vuokraesineitten myyntiarvoon eikä samalla
19327: paikkakunnalla sijaitsevien suurempien vuokraesineitten
19328: vuokramaksuun, on vuokralautakunnalle ohjeeksi vuokra-
19329: maksun kohtuullisuutta arvosteltaessa tähän pykälään otettu
19330: määräys, että vuokralautakunnan tulee vuokraehtoja tutkies-
19331: saan pitää silmällä, että pienten vuokraesineitten vuokra-
19332: maksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen
19333: erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla sijait-
19334: sevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokra-
19335: maksua suhteellisesti korkeampi.
19336: Eduskuntaesityksen mukaan olisi velvollisuus uudesta 11 §.
19337: rakentaa tulipalon hävittämä, torppaan tai lampuotitilaan
19338: kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus järjes-
19339: tettävä samojen perusteitten mukaan kuin siinä tapauk-
19340: sessa, että rakennus vanhuuttaan on rappeutunut. Kun
19341: vuokranantajan ja vuokramiehen osuus hävinneen raken-
19342: nuksen uudestaanrakentamisessa tämän mukaan olisi kat-
19343: sottava jotenkin yhtä suureksi, ehdotetaan eduskuntaesi-
19344: tyksessä että vuokranantajan ja vuokramiehen, puoleksi
19345: kummankin, tulisi suorittaa palovakuutusmaksut, minkä
19346: v.uoksi myös palovakuutuskorvaus olisi jaettava tasan hei-
19347: dän keskensä.
19348: Tähän ehdotukseen ei valiokunta kuitenkaan ole
19349: voinut yhtyä. Oikeudenmukaiseksi on katsottava, että
19350: torppaan tai lampuotitilaan kuuluvat, sen viljelemiseen tar-
19351: 'peelliset rakennukset, jotka ovat vuokranantajan omat,
19352: ovat myöskin vuokranantajan, eikä suinkaan vuokra-
19353: miehen uudestaan rakennettavat, jos ne tulipalon kautta
19354: tai muuten ilman vuokramiehen syytä häviävät tai sii-
19355: 2
19356: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o S.
19357:
19358: hen määrin vahingoittuvat, että ne tulevat uudestaan
19359: rakennettaviksi. Olisi todella kohtuutonta, jos vuokra-
19360: mies sen johdosta, että vuokranantajan huoneet tulipalon
19361: kautta häviäisivät, olisi velvollinen hankkimaan rakennuk-
19362: seen tarvittavat aineet, lukuunottamatta vuokranantajan
19363: toimitettavia puuaineita ja muita luonnosta sellaisinaan
19364: saatavia eli luonnollisia rakennusaineita, sekä suorittamaan
19365: työn rakennuksiin, jotka edelleen tulisivat olemaan vuokran-
19366: antajan omat ja joista vuokramies ei vuokra-ajan päättyes-
19367: säkään olisi oikeutettu saamaan muuta korvausta kuin
19368: korkeintaan sen arvonerotuksen, jolla vuokramiehen uutis-
19369: rakennukseen uhraaman pääoman ja työn johdosta uusi
19370: rakennus olisi arvokkaampi kuin entinen. Luonnotonta
19371: on, kuten eduskuntaesityksessä ehdotetaan, että vuokra-
19372: mies koko vuokra-ajan kuluessa joutuisi maksamaan puo-
19373: let vuokranantajalle kuuluvain huoneitten palovakuutus-
19374: maksuista, samaten kuin toiselta puolen sekin, että hän
19375: vuokranantajan omistamista huoneista saisi kantaa palo-
19376: vakuutuksen korvauksen, siitä huolimatta, voisiko tai tah-
19377: toisiko hän myöhemmin ensinkään suorittaa uutisrakennus-
19378: työtä tai olisiko hän sellaisissa varoissa, että vuokran-
19379: antajana on olemassa mitään varmuutta tuon työn vas-
19380: taisesta suorittamisesta. Kun uutisrakennustyö sitäpaitsi
19381: tavallisesti tulisi kalliimmaksi kuin puolet vanhan raken-
19382: nuksen palovakuutuksen korvauksesta, joutuisi vuokra-
19383: mies miltei aina siten kärsimään tappiota. Jos entinen
19384: rakennus olisi hävinnyt tai vahingoittunut muuten kuin
19385: tulipalon kautta, ei vuokramies saisi mitään korvausta
19386: vanhaan rakennukseen tekemistään parannuksista. Yksin-
19387: kertaisin ja oikeudenmukaisin on arm. esityksessä vuo-
19388: den 1907 valtiopäiville samaten kuin mainittujen valtio-
19389: päiväin Maatalousvaliokunnan lakiehdotuksessakin julki-
19390: lausuttu periaate, että niinhyvin rakennusaineitten hankki-
19391: minen ja rakennustyön kuin vuotuisten palovakuutusmak-
19392: sujen suorittaminenkin tällaisessa tapauksessa on oleva
19393: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 19
19394:
19395: vuokranantajan velvollisuutena, jolloin palovakuutuskor-
19396: vaus luonnollisesti myöskin kuuluu hänelle, minkä vuoksi
19397: valiokunta ehdottaa tällaiselle periaatteelle rakennetun
19398: määräyksen hyväksyttäväksi.
19399: Koska työpäivän kohtuuton pituus on useissa seu- t9 §.
19400: duin tehnyt vuokramiehen aseman vaikeaksi ja aiheutta-
19401: nut riitaisuuksia vuokranantajien ja vuokramiesten välille,
19402: ja koska sitäpaitsi on tahdottu vuokramaksu saada suu-
19403: ruudeltaan tarkasti määrätyksi, on valiokunta katsonut suo-
19404: tavaksi, että lakiin otettaisiin määräys pisimmästä työ-
19405: ajasta vuokrasopimuksessa sovittua päivätyövelvollisuutta
19406: suoritettaessa. Valiokunnan mielestä olisi pisimmäksi
19407: ajaksi määrättävä kuutena kesäkuukautena yksitoista tuntia
19408: ja kuutena talvikuukautena keskimäärin yhdeksän tun-
19409: tia. Maanomistajan ja vuokramiehen välillä vuokra-
19410: sopimuksen ulkopuolella tehty välipuhe ylityön tekemi-
19411: sestä eri maksua vastaan tulisi luonnollisesti siitä huoli-
19412: matta olemaan sallittu. Kysymyksessä oleva määräys si-
19413: sältäisi ainoastaan sen, ettei vuokrasopimuksen nojalla
19414: voitaisi pitempää työaikaa vaatia.
19415: Esitysehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että jos 2a §.
19416: veropäivätyön suorittaminen huonon sään vuoksi on sinä
19417: päivänä estynyt, vuokramies olisi velvollinen, jos vuokran-
19418: antaja vaatii, uudelleen viikon kuluessa siitä päivästä lukien
19419: saapuroaan sitä päivätyötä suorittamaan. Valiokunta on
19420: kuitenkin ehdottanut, että vuokranantajalle tässä pykälässä
19421: ehdotettu oikeus keskeyttää päivätyö rajoitettaisiin ainoas-
19422: taan hevospäivätyöhön, koska on katsottu hänen sade-
19423: päivänä voivan hankkia jalkapäivätyötä tekevälle vuokra-
19424: miehelle katon alla suoritettavaa työtä.
19425: Valiokunta on ehdottanut 21 §:stä poisjätettäväksi 21 §.
19426: määräyksen siitä että vuokralautakunnan tulisi antaa suos-
19427: tumuksensa niinhyvin vuokranantajan kuin vuokramiehen
19428: tahtoessa vuokran suorittamisessa siirtyä rahamaksukan-
19429: nalle. Valiokunta on myöskin ehdottanut, että se aika,
19430: 20 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 0.
19431:
19432: jonka kuluttua siirtymisen tulee astua voimaan, lyhennettäi-
19433: siin kahdesta vuodesta yhdeksi vuodeksi siitä laissa
19434: määrätystä palkollisten muuttopäivästä, joka rahamaksu-
19435: kannalle muuttamisesta tehdyn ilmoituksen jäiestä ensiksi
19436: seuraa.
19437:
19438:
19439: Muut valiokunnan tekemät muutokset ovat selven-
19440: nyksiä.
19441:
19442:
19443: Edellä olevan nojalla valiokunta kunnioittaen eh-
19444: dottaa,
19445: etta Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
19446: sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
19447: jtltttiisi seuraavan lakiehdotuksen:
19448: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 21
19449:
19450:
19451:
19452:
19453: Laki
19454: torpan, lampuotitllan ja mäkitupa-alueen
19455: vuokrauksesta.
19456:
19457: 1 Luku.
19458:
19459: Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.
19460:
19461: 1 §.
19462: Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
19463: maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle annetaan
19464: ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu
19465: niillä varustettavaksi.
19466: Lampuotitilaksi sanotaan semmoista maanviljelykseen
19467: käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka hallin-
19468: tonsa puolesta on päätaion alainen.
19469: Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka anne-
19470: taan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuu-
19471: luvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön
19472: tai perheen asunto-alueeksi.
19473:
19474: 2 §.
19475: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on
19476: tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintään viideksi-
19477: kolmatta vuodeksi.
19478: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta
19479: tahi jos vuokra-aika on määrätty lyhemmäksi tai muulla
19480: tavalla kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon sopimus voi-
19481: massa viisikolmatta vuotta.
19482: 22 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19483:
19484: Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa-
19485: liskuun 14 päivään, mikä päivä on pidettävä lähtöpäivänä.
19486: Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin
19487: laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
19488:
19489: 3 §.
19490: Vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty, ja vuokra-
19491: kirjaan koko se vastike merkitty, mikä vuokramiehen on
19492: saamistaan eduista todellisesti suoritettava.
19493: Vuokrasopimukseen olkoon kuitenkin oikeus ottaa
19494: sellainen määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitem-
19495: mältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla
19496: käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai
19497: päivätöinä.
19498: Jos asianosaisten valillä syntyy erimielisyyttä siita,
19499: mikä hinta on pidettävä paikkakunnalla Mypäna, on se
19500: 6 luvussa mainitun vuokralautakunnan määrättävä (poist.).
19501: Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on
19502: oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 21 §:ssä.
19503:
19504: 4 §.
19505: Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todis-
19506: tajan läsnä ollessa.
19507: 5 §.
19508: Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikk~
19509: missä ja aikaa milloin se on tehty:
19510: sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuu-
19511: luu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske
19512: koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka
19513: selvitys siitä;
19514: vuokra-aika; sekä
19515: vuokramaksun määrä.
19516: Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että
19517: vuokramiehellä on oikeus metsäntuoHeihin tai laidunmaa-
19518: han taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, ovat
19519: nekin vuokrakirjaan pantavat
19520: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 23
19521:
19522: Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, mer-
19523: kittäköön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan.
19524: Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappa-
19525: letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra-
19526: lautakuntaa varten.
19527:
19528: 6 §.
19529: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tut-
19530: kittavaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralauta-
19531: kunnan pitää silmällä, ettei pienten vuokraesineitten
19532: vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-
19533: alueen erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla
19534: sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa
19535: vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta
19536: huomaa vuokrakirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot
19537: eivät tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle
19538: kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuk-
19539: sen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä
19540: kummankin asianosaisen että vuokralautakunnan vuokra-
19541: kirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on
19542: mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei
19543: vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianasaisille ilmoi-
19544: tettavat.
19545: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
19546: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
19547: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-
19548: tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt
19549: siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta
19550: kohdin voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
19551:
19552: (7 § edusk. esit. poist.)
19553:
19554: 7 § (8 §).
19555: Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokra-
19556: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä
19557: tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
19558: 24 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19559:
19560: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra-
19561: mies, Vuokranantajalie toimittamaosa haasteen nojalla, kih-
19562: lakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi.
19563: Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoi-
19564: tusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan hei-
19565: dän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuok-
19566: ralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan
19567: selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus
19568: koskee, sekä vuokramaksusta, ja oikeus havaitsee, että
19569: vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat, vah-
19570: vistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kes-
19571: ken, huomioonottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n
19572: 2 momentissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopi-
19573: mus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen
19574: vuokrasopimus.
19575: Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
19576: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuu-
19577: den kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pan-
19578: nut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin 1 momen-
19579: tissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa
19580: hänet.
19581:
19582:
19583: 2 Luku.
19584:
19585: Vuokrakirjan rekisteröimisestä.
19586:
19587: 8 § (9 §).
19588: Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vah-
19589: vistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kui-
19590: tenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse
19591: tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.
19592: Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys,
19593: tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudis-
19594: tetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralautakunta
19595: on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut.
19596: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 25
19597:
19598: Kun suullinen vuokravälipuhe on 7 §:ssä säädetyssä
19599: järjestyksessä vahvistettu, on se kihlakunnanoikeuden pu-
19600: heenjohtajan toimesta rekisteröitävä.
19601:
19602: 9 § (10 §).
19603: Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esitet-
19604: täköön samalla selvitys vuokranantajan omistusoikeudesta.
19605: Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakun-
19606: nalle tai, 8 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa,
19607: kihlakunnanoikeuden puheenjohtajalle antamaan vastamai-
19608: nittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat.
19609: Vuokrakirjan rekisteröiminen myös sukukartanoon
19610: olkoon sallittu.
19611:
19612: 10 § (11 §).
19613: Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä varten
19614: laadittuun vuokrarekisteriin, joka, samoinkuin siihen kuu-
19615: luvat liitteet, on julkinen ja pidettävä jokaisen nähtävissä,
19616: jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä
19617: tietoa.
19618: Otteita vuokrarekisteristä ja siihen kuuluvista asia-
19619: kirjoista annettakoon säädettyä maksua vastaan.
19620:
19621: 11 § (12 §).
19622: Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokra-
19623: mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin jos
19624: vuokrakirja olisi rekisteröimispäivänä tilaan kiinnitetty.
19625: Ilmoituksen rekisteröimisestä saa tehdä kihlakunnan
19626: tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoon re-
19627: kisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnä seu-
19628: raavissa varsinaisissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan,
19629: ja rekisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitä
19630: päivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.
19631: Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa,
19632: kunnes se kuoletetaan.
19633: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19634:
19635: 12 § (13 §).
19636: Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokra-
19637: mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän lain voi-
19638: maanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, olkoon
19639: oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröidyksi siinä
19640: järjestyksessä kuin 8, 9 ja 10 §:ssä seka 11 §:n 2 mo-
19641: mentissa sanotaan.
19642: Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja
19643: uudistusta kiinnitykselle haetaan ennen sen voimassaolo-
19644: ajan umpeenkulumista, on kiinnityksen uudistuksen si-
19645: jasta vuokrakirja merkitlava rekisteriin ja pysyköön
19646: vuokramiehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksen no-
19647: jalla oli saanut.
19648: 13 §.
19649: Menettelystä rekisterUJimisasioissa noudatettakoon
19650: soveltuvilta kohdin . mita kiinnitysasioitten kayttelysta
19651: oikeudessa on saadetty.
19652: 14 §.
19653: Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröimi-
19654: sestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
19655:
19656: 3 Luku.
19657: Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
19658: 15 §.
19659: Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan
19660: vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä-
19661: mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka
19662: ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin, etteivät
19663: ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone.
19664: Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi
19665: katsottava.
19666: 16 §.
19667: Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon vuok-
19668: ramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, oikeu-
19669: tettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niinkuin par-
19670: Laki torpan y. rn. vuokrauksesta. 27
19671:
19672: haaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies vuokran-
19673: antajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta
19674: muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu.
19675: Vuokrasopimuksessa älköön kieliettäkö viljelysparan-
19676: nuksia toimeenpanemasta.
19677: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-
19678: mies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeek-
19679: seen käyttämään. Jos tällaista käyttämistä varten on
19680: tehty suunnitelma, noudatettakoon sitä.
19681: Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys-
19682: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas-
19683: tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
19684:
19685: 17 §.
19686: Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljeler
19687: miseen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan
19688: oma, on tulipalon kautta tahi muuten ilman vuokramie-
19689: hen tuottamasta hävinnyt tahi niin vahingoittanut, ettet
19690: se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan, ellei
19691: ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen .
19692: •Jos semmoinen rakennus, kuin tetssä edellä on mai-
19693: nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-
19694: listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,
19695: vuokninantajan tilan tai päätaion alueelta osotettava tahi
19696: sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen
19697: •
19698: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet
19699: sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritettava
19700: uutisrakennustyö.
19701: (2 mom. edusk. esit. poist.)
19702: Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon
19703: myöskin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden
19704: rakennuksen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla
19705: yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai
19706: vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan
19707: välttämättömäksi.
19708: Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel-
19709: vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-
19710: 28 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19711:
19712: miseen, sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuotiti-
19713: laan kuuluvain, maanviljelykseen tarpeellisten rakennus-
19714: ten kunnossapitoon.
19715: Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-
19716: sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään,
19717: olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuk-
19718: sella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö
19719: taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies ol-
19720: koon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen.
19721:
19722: 18 §.
19723: Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuot-
19724: teina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokra-
19725: mies ne kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua.
19726: Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole so-
19727: vittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen
19728: tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon
19729: vuokrattu maa kuuluu.
19730:
19731: 19 §.
19732: Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, maa-
19733: rättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti sem·
19734: moiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään
19735: hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä,
19736: jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
19737: Kun päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokrasopi·
19738: muksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästä ajasta
19739: ole sovittu, eninttitln yksitoista tuntia pitkti kuutena kesä-
19740: kuukautena ja keskimtitlrin yhdeksän tuntia muina kuu-
19741: kausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.
19742: Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivä-
19743: työvelvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, kor-
19744: vatkoon vuokranantajan vahingon.
19745:
19746: 20 §.
19747: Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramie-
19748: Laki torpan y. m. vuokrä.uksesta. 29
19749:
19750: helle annettava viimeistään vuorokautta enn~n, ellei päivä-
19751: töiden suorittamisen ajasta erittäin ole sovittu.
19752: Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta-
19753: jalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut, tai
19754: puolestaan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan työ-
19755: velvollisuutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivätyötä
19756: vastaanottamasta.
19757: Jos hevospäivätyön suorittaminen huonon sään vuoksi
19758: on sinä päivänä estynyt, olkoon vuokramies, jos vuokran-
19759: antaja vaatii, velvollinen uudelleen viikon kuluessa siitä
19760: päivästä lukien saap~maan sitä päivätyötä suorittamaan.
19761: Siitä ajan hukasta, jonka vuokramies on tullut kärsimään
19762: matkasta työpaikalle ja sieltä takaisin, korvatkoon vuok-
19763: ranantaja puolet.
19764: Jos kaikki päivätyöt 3 momentissa mainitulla tavalla
19765: eivät tule suoritetuiksi, maksakoon vuokramies puuttuvan
19766: rahalla.
19767: 21 §.
19768: Jos vuokrakirjassa on määrätty että vuokramaksu
19769: joko kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuot-
19770: teissa tai päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siir-
19771: tymästä rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle il-
19772: moittaa sitä haluavansa (poist.). Muutos on astuva voi-
19773: maan kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä
19774: palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen
19775: jäiestä ensiksi seuraa.
19776: Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla.
19777: Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempien asian-
19778: osaisten suostumusta peruuttaa.
19779:
19780: 22 §.
19781: Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa teh-
19782: nyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa sen
19783: vuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi ollut
19784: suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden menet-
19785: tänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan.
19786: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19787:
19788: 23 §.
19789: Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 15 ja 16 §:ssä
19790: on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon velvollinen
19791: vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päätty-
19792: essä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon.
19793: Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-
19794: ajalla toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoita-
19795: neen vuokraesinettä, korjatkoon tämä puutteet katselmuk-
19796: sessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokran-
19797: antaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa.
19798:
19799: 24 §.
19800: Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-
19801: musta toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa
19802: siitä. Jos vuokramies on alaikäinen tai on käynyt sai-
19803: raaJoiseksi taikka jos muita (poist.) painavia syitä on ole-
19804: massa, tutkikoon vuokralautakunta, onko tällainen vuok-
19805: ralleauto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi, Muuten nou-
19806: datettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitä tässä
19807: laissa säädetään.
19808: 25 §.
19809: Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on pa-
19810: rantanut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten
19811: ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tar-
19812: peelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokra-
19813: suhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan saamaan
19814: vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä
19815: vuokraesineelle on näiden parannusten kautta tullut, ei
19816: kuitenkaan sitä kustannusta enempää, kuin työn suoritta-
19817: miseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten
19818: päättyessä olisi mennyt.
19819: Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen
19820: vuokramies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamis-
19821: taan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan
19822: viljelysparannuksista. Älköön kuitenkaan huoneista mak-
19823: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 81
19824:
19825: settavaa korvausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mitä
19826: sellaisen perheen, jota 1 §:n 3 momentissa tarkoitetaan,
19827: paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttämättömine
19828: ulkohuoneineen arvioidaan maksavan.
19829:
19830:
19831: 26 §.
19832: Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta teh-
19833: täessä on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin,
19834: vuokramiehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos
19835: vuokramies on saanut parannuksiin suoranaista apua
19836: vuokranantajalta, tahi vuokran alennusta tai muuta vel-
19837: vollisuuksiensa helpotusta, niin se on korvausta määrät-
19838: täessä otettava kohtuuden mukaisesti huomioon.
19839:
19840:
19841: 27 §.
19842: Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta
19843: vuokramiehen tekemistä parannuksista, jos vuokranantaja
19844: katselmuksen tapahduttua tarjoutuu entisilla ehdoilla
19845: tekemätin uuden sopimuksen vuokramiehen kanssa yhtti-
19846: pitktiksi ajaksi, joksi alkupertiinen vuokrasopimus on
19847: tehty.
19848: Jos vuokranantaja,joka kerran on uudistanutvuokra-
19849: sopimuksen, haluaa, vapautuaksensa suorittamasta kor-
19850: vausta vuokramiehen pitennettynti vuokra-aikana toimit-
19851: tamista parannuksista, 1 momentissa mtiärtityllti tavalla
19852: vieltikin uudistaa vuokrasopimuksen, hankkikoon siihen
19853: vuokramiehen suostumuksen.
19854: Siinti katselmuksessa, joka 48 §:n 3 momentin mu-
19855: kaan pidettiän, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osot-
19856: taa vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi
19857: laskettuna. Mätirtitttiessä lopullisen korvaussumman suu-
19858: ruutta, jonka perustukseksi osottamaan viimeksi umpeen
19859: kuluneella vuokra-ajalla tehtyjti parannuksia, vastamai-
19860: nittu katselmus on pantava, on katsottava, ettei vuokran-
19861: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19862:
19863: antaja tule suorittamaan korvausta muuta kuin niistti
19864: parannaksista, jotka todellisesti htinelle jtitivtit.
19865: Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n
19866: mukaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokra-
19867: mies olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kauvan
19868: kuin vuokra-alue on vuokramiehen hallussa. Jos vuokran-
19869: antaja jonkun vuokra-ajan umpeen kuluttua tahtoo ottaa
19870: vuokra-alueen haltuunsa, suorittakoon korvauksen maini-
19871: tuista rakennuksista niiden silloisen arvon mukaan.
19872:
19873: 28 §.
19874: Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisano-
19875: misoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokran-
19876: antaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on
19877: vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvolli-
19878: suudesta.
19879: 29 §.
19880: Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joita vuok-
19881: ranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan
19882: lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoon myös raken-
19883: nusten sijan kuntoon. Jos hän ei vie rakennuksia pois
19884: kahden vuoden kuluessa, olkoon maanomistaja oikeutettu
19885: julkisella huutokaupalla myymään ne vuokramiehen las-
19886: kuun.
19887: 30 §.
19888: Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa
19889: maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta
19890: puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta
19891: tilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muun
19892: vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran
19893: huonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä anta-
19894: nut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidät-
19895: tää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota lail-
19896: lisesti saadaan ulosmitata, siksi kuin vuokramies on tämän
19897: velkansa suorittanut tahi antanut siitä vakuuden.
19898: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 33
19899:
19900: 31 §.
19901: Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuokra-
19902: miehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, olkoon
19903: vuokramies, ellei maanomistaja anna korvauksesta täyttä
19904: vakuutta, oikeutettu nauttimaan vuokraa hyväkseen sen
19905: vuokravuoden loppuun, jolloin korvaus suoritetaan; ja
19906: olkoon vuokramiehellä tällaisessa tapauksessa oikeus kui-
19907: tata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.
19908: Ellei vuokramies tarjottua vakuutta hyväksy, on asia
19909: alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
19910:
19911:
19912: 4 Luku.
19913:
19914: Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
19915:
19916: 32 §.
19917: Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
19918: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi
19919: tyytyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
19920: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
19921: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
19922: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja pt:tätettävtt.
19923: Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvausta suu-
19924: remmaksi, jonka vuokramies 25 §:n nojalla olisi oikeutettu
19925: saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Sitä varten
19926: on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan vahvistetta-
19927: vaksi; ja noudattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen
19928: ja siirtokirjaan siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6
19929: §:ssä on sanottu.
19930: Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokra-oikeu-
19931: tensa muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan
19932: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän lain määräysten
19933: alainen.
19934: Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin
19935: vuokramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen
19936: 3
19937: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
19938:
19939: taikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja
19940: oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa
19941: siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 mo-
19942: mentissa mainitusta siirtosummasta.
19943:
19944: 33 §.
19945: Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole
19946: annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että
19947: uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra-
19948: -miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta,
19949: niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä
19950: ajalla tulleesta vahingosta.
19951:
19952: 34 §.
19953: Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
19954: koot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväk-
19955: sensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
19956: Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
19957: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai sisaruksillaan sa-
19958: mallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos sitä
19959: vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuole-
19960: masta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan
19961: voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
19962: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-
19963: tettu ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan
19964: vuokraoikeuden.
19965: Perinnönjaossa älköön vuokra-oikeutta arvioitako
19966: korkeammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty.
19967:
19968: 35 §.
19969: Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos-
19970: ottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra-
19971: oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti-
19972: sanomaan vuokramiehen.
19973: Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa
19974: vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi-
19975: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 35
19976:
19977: pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta
19978: omistajaa kohtaan, jos sopimus on oikeassa järjestyksessä
19979: vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuokratun alueen
19980: haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettu taikka jos
19981: vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta haltuunsa, olkoon
19982: uusi omistaja oikeutettu sanomaan irti vuokramiehen, paitsi
19983: siinä tapauksessa että vuokraoikeus kiinnityksen tai re-
19984: kisteröimisen nojalla edelleenkin on oleva voimassa tahi
19985: tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokraoikeuden pysy-
19986: väisyydestä.
19987: 36 §.
19988: Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta
19989: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai
19990: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou-
19991: tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
19992: Jos joku ·osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tul-
19993: van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman
19994: kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähene-
19995: vät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun
19996: vähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulli-
19997: seksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luo-
19998: pua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän, jos
19999: vuokra-alueen poisjoutuminen tahi tapaturma olisi ennalta
20000: arvattu, ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hä-
20001: nellä oikeus sanoutua irti sopimuksesta.
20002:
20003: 37 §.
20004: Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu
20005: toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuok.ramieheltä,
20006: mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta,
20007: taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen
20008: tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä
20009: lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niin-
20010: kuin 36 §:ssä sanotaan.
20011: Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon johdosta
20012: on saanut menettämiensä tilusten sijaan paremmin viljeltyä
20013: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20014:
20015: maata ja jos vuokra sen kautta on kaynyt vuokramiehelle
20016: melkoisesti tuottavammaksitai jos vuokranantaja on toimeen-
20017: pannut sellaisia vuokramaan tuottavaisuuteen vaikuttavia
20018: kuivaustöitä, joihin htin lain mukaan on ollut velvollinen ot-
20019: tamaan osaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu irtisanomaan
20020: vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdo sitoutua kohtuul-
20021: liseen vuokralautakunnan hyväksyttävään vuokramaksun
20022: korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi.
20023:
20024: 38 §.
20025: Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korot-
20026: tamisesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä
20027: tai vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluessa,
20028: 35 ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta lukien,
20029: jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta, tilan luovutus
20030: tapahtui tai vahinko sattui, sekä niissti tapauksissa, jotka
20031: 37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako-osat vastaan-
20032: otettiin tai kuivaustyöt loppuun saatettiin.
20033:
20034: 39 §.
20035: Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentissa
20036: mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus
20037: saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään parannuk-
20038: sista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta, jonka
20039: hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen takia on
20040: kärsinyt.
20041: Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa-
20042: koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta
20043: ja parannuksista.
20044: Vuokramies, joka 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n 1
20045: momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu
20046: saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuksista.
20047:
20048: 40 §.
20049: Jos maanomistaja myy tilansa tai osan siitti tilattomaan
20050: väestöön kuuluville henkilöille ositettavaksi, ja tilaan kuuluvaa
20051: torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta koskeva vuokra-
20052: Laki torpan y. nt. vuokrauksesta. 37
20053:
20054: sopimus on siihen esteenä, lakatkoon vuokrasopimus ja
20055: saakoon vuokramies korvauksen tekemistään parannuksista
20056: sen mukaan kuin 25 §:ssä on sanottu. Olkoon vuokra-
20057: mies myös oikeutettu, jos sitä haluaa, ostamaan osan ti-
20058: lasta omakseen.
20059:
20060: 41 §.
20061: Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis
20062: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
20063: a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti
20064: rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa kor-
20065: jaa puutteita;
20066: b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta, vuok-
20067: ranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokraesinettä
20068: muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja
20069: c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.
20070: Jos vuokramies a) kohdassa tarkotetussa tapauksessa
20071: näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn
20072: tähden olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaa-
20073: maan puutteita, pankoon hänelle kihlakunnanoikeus sitä
20074: varten uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottaka
20075: tnenetetyksi, jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää vel-
20076: vollisuutensa.
20077: Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä, har-
20078: kitkoon oikeus, eikö vuokramies voi päästä ainoastaan
20079: vahingonkorvauksen suorittamisella.
20080:
20081: 42 §.
20082: Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi
20083: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan vuokraesineen
20084: hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan 19 §:n 3 momen-
20085: tissa tai 41 §:n 3 momentissa mainitun vahingon, ei täytti
20086: velvollisuuttaan taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovu-
20087: tettu konkurssiin, eikä vuokrakirjassa ole määräystä, että
20088: vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle luo-
20089: vuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan hänen
20090: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20091:
20092: tai vuokralautakunnan hyviiksymiiä vakuutta vuokraehto-
20093: jen täyttämisestä.
20094: Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden
20095: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajana
20096: valta sanoa irti vuokrasopimus.
20097: 43 §.
20098: Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa mai-
20099: nitaan, älköön vuokranantajana tai sillä, jolle hänen oikeu-
20100: tensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa olevaa
20101: vuokrasopimusta.
20102: 44 §.
20103: Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pi-
20104: dättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta
20105: muissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.
20106: 45 §.
20107: Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden umpeenkulut-
20108: tua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokrasopimus lak-
20109: kaa irtisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava seu-
20110: raavan vuokravu"oden lopussa. Jos irtisanominen tapahtuu
20111: 17, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoon vuokramiehellä, jos hän
20112: ei tahdo hyväkseen nauttia tässä mainittua lähtöaikaa,
20113: oikeus luopua vuokra-alueesta sinä lähtöpäivänä, joka lä-
20114: hinnä seuraa kaksi kuukautta irtisanomisen jälestä.
20115: Vuokramies, joka on menettänyt vuokraoikeutensa,
20116: olkoon velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä, ellei
20117: oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on jo
20118: sitä ennen muuttaminen.
20119: 46 §.
20120: Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi
20121: otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei
20122: ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellai-
20123: sen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty
20124: vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon
20125: lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.
20126: Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta-
20127: vaksi, käy irtisanomisesta.
20128: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 39
20129:
20130:
20131: 5 Luku.
20132:
20133: Katselmuksista.
20134:
20135: 47 §.
20136: Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine
20137: on silloin kuin se vuokramiehelle luovutetaan, on pidet-
20138: tävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen ra-
20139: kennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat,
20140: ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittä-
20141: vät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät. Jos
20142: vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuksessa
20143: tarkastettava ja seliteltävä. Semmoinen katselmus on pi-
20144: dettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä kuin
20145: vuokramies on ottanut vuokraesineen haltuunsa, kuitenkin
20146: ottaen huomioon, että maa katselmuksen aikana on sen
20147: pitämiseen sovelias.
20148:
20149: 48 §.
20150: Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai paran-
20151: nuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä
20152: lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtö-
20153: päivästä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty.
20154: Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi
20155: asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikai-.
20156: semmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen.
20157: Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat s~
20158: pineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauksen
20159: määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökatselmus
20160: olko tarpeellinen.
20161: Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uudis-
20162: tetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selville saami-
20163: seksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä katselmus
20164: sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten on sää-
20165: detty.
20166:
20167:
20168:
20169:
20170: •
20171: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20172:
20173: 49 §.
20174: Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kunnossa
20175: vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 47 ja 48
20176: §:ssä on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramies vaatii.
20177:
20178: 50§.
20179: Jos tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jos tulokat-
20180: selmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä
20181: viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään ole
20182: tehneet sellaista sopimusta, kuin 48 §:n 2 momentissa
20183: tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeutu-
20184: misesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.
20185: · Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 47 §:ssä sääde-
20186: tyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidetty
20187: katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra-
20188: esine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saata-
20189: koon vaatia korvausta ainoastaan sen jäiestä syntyneestä
20190: rappiosta ja tehdyistä parannuksista.
20191: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään seuraamukseksi
20192: siitä, että tulo- tai lähtökatselmus jätetään pitämättä, ol-
20193: koon voimassa myöskin 48 §:n 3 momentissa mainittuun
20194: katselmukseen nähden.
20195:
20196: 51 §.
20197: Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat-
20198: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu
20199: kuin 65 §:ssä sanotaan, taikka, jos jompikumpi asianosai-
20200: nen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolme
20201: maanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin
20202: asianosainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen
20203: puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat katselmus-
20204: miehet eivät sovi kolmannesta, valitsee kihlakunnanoikeus
20205: puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdeksan päivän ku-
20206: luessa sen jäiestä kuin on saanut vastapuolelta kehotuksen,
20207: valitse katselmusmiestä, kutsukoon vuokralautakunnan pu-
20208: heenjohtaja sopivan henkilön katselmusmieheksi.
20209: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 41
20210:
20211: 52§.
20212: Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakunnan
20213: puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon
20214: toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset toimi-
20215: tukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katselmus-
20216: miehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asianosai-
20217: nen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sitä
20218: tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopivan
20219: henkilön katselmusmieheksi. Jos kutsumuksen saanut
20220: asianosainen jää pois, älköön se estäkö katselmuksen toi-
20221: mittamista.
20222: Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnan
20223: kautta syystä tai toisesta saada riittäväksi katsottavan ajan
20224: kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jomman-
20225: kumman asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toimitta-
20226: miseen.
20227: 53§.
20228: Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se mieli·
20229: pide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.
20230:
20231: 54§.
20232: Katselmuksesta bn tehtävä toimituskirja, johon pan-
20233: takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat pää-
20234: töksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava kap-
20235: pale kummallekin asianosaiselle.
20236:
20237: 55§.
20238: Kustannukset sekä vuokralautakunnan että erityisen
20239: katselmuslautakunnan toimittamista katselmuksista suori-
20240: tetaan siten kuin 66 §:n 2, 3 ja 4 momentissa säädetään.
20241:
20242: 56§.
20243: Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakunnan
20244: antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta kihlakun-
20245: nanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vasta-
20246: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20247:
20248: puolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa katselmuksen
20249: jälestä; muussa tapauksessa jääköön katselmuslautakunnan
20250: päätös voimaan ja pantakoon täytäntöön, niinkuin ulos-
20251: ottolaissa säädetään välitystuomiosta.
20252: Oikeus pitäköön vuokra-alueella katselmuksen, jos
20253: katsoo sen tarpeelliseksi.
20254:
20255: 57§.
20256: Joka tahtoo valittaa siitä että katselmusmies on ollut
20257: jäävillineo tai muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka
20258: että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut muu
20259: virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 56 §:ssä on sää-
20260: detty. Jos kihlakunnanoikeus havaitsee sellaisen virheen
20261: tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide sen
20262: takia on hylättävä, niin poistakaan sen toimenpiteen ja
20263: määrätköön uuden katselmuksen pidettäväksi. Siihen pää-
20264: tökseen älköön haettako muutosta.
20265:
20266:
20267:
20268: 6 Luku.
20269:
20270: Vuokralautakunnasta.
20271:
20272: 58§.
20273: Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.
20274: Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useam-
20275: pia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta
20276: on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava
20277: läänin kuvernöörille.
20278: Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä laissa
20279: on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta kos-
20280: kevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen vä-
20281: lillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä
20282: ottaa riitakysymys molempien riitapuolten tai heidän lailli-
20283: sesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa käsi-
20284: teltäväksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi.
20285: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 43
20286:
20287: Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja,
20288: joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellai-
20289: sen sovinnon täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä
20290: ulosottolaissa välitystuomiosta säädetään.
20291: Jos sovitteltfa ei ole saatu toimeen syystä, että
20292: asianosainen ei ole noudattanut vuokralautakunnan kut-
20293: sumusta saapuroaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyt-
20294: tänyt laillista estettä, rangaistakoon kihlakunnanoikeu-
20295: dessa virallisen syyttäjän kanteesta vähintään sadan ja
20296: enintään viiden sadan markan sakolla.
20297: Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa
20298: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia
20299: tietoja sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
20300:
20301: 59§.
20302: Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi
20303: tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kol-
20304: men kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
20305: Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava
20306: varapuheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsi-
20307: naista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheen-
20308: johtajan tai varsinaisen jäsenen sijaan.
20309: Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuokra-
20310: lautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.
20311: Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen en-
20312: nen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikä
20313: lautakuntaan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästi
20314: jäseniä, valittakoon loppuajaksi uusi jäsen poistuneen
20315: sijaan.
20316: 60 §.
20317: Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne kunnassa
20318: tai piirissä asuvat maanomistajat, jotka ovat torpan, lam-
20319: puotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokralle antajia, joko yh-
20320: den, tai kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä sekä
20321: kunnassa tai piirissä asuvat torppien, lampuotitilojen ja
20322: mäkitupa-alueitten vuokramiehet saman määrän varsinaisia
20323: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20324:
20325: ja varajäseniä. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies
20326: viimeistään syyskuussa sinä vuonna, jonka loputtua va-
20327: littujen on lautakuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella
20328: valitsijalla yksi ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkais-
20329: taan vaali arvalla.
20330: Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaali-
20331: oikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
20332: Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan
20333: jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman kuin
20334: yhden äänivaltaisen puolesta.
20335: Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaali-
20336: luettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista
20337: tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä mää-
20338: räyksiä.
20339: 61 §.
20340: Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman
20341: jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohta-
20342: jan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa
20343: kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja
20344: ja varapuheenjohtaja paikkakunnan kihlakunnanoikeuden
20345: määrättävä ja on tätä varten toimitusta johtaneen vuokra-
20346: lautakunnan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus
20347: oikeuden puheenjohtajalle.
20348: Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on
20349: valittu, on hänen läänin kuvernöörille annettava tieto sekä
20350: omasta että vuokralautakunnan jäsenten vaalista.
20351:
20352: 62 §.
20353: Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
20354: varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa
20355: asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikään
20356: ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se,
20357: joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös-
20358: kään se, joka lainvoimaisen tuomion perusteella on kel-
20359: voton maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.
20360: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 45
20361:
20362: Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
20363: johtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassa
20364: asuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suos-
20365: tuu toimen vastaanottamaan.
20366:
20367: 63 §.
20368: Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh-
20369: tajan tahi jäsenen toimesta älköön, 62 §:n 2 momentissa
20370: mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettako muita
20371: kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, se joka
20372: viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toiminut sekä
20373: se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa hoita-
20374: masta.
20375: 64 §.
20376: Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjoh-
20377: tajan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön
20378: sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kol-
20379: menkymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos
20380: valittu valittaa, sen jäiestä kuin hän sai vaalista tiedon;
20381: ja annettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden
20382: istuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti
20383: astumaan toimeen.
20384: Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan
20385: päätökseen älköön muutosta haettako.
20386:
20387: 65 §.
20388: Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat
20389: toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.
20390: Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajan
20391: kutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla
20392: puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun vuokra-
20393: lautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen, älköön
20394: jäsenten luku olko kahta suurempi.
20395: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäseniä
20396: olkoon aina vuokralautakunnassa saapuvilla yhtä monta;
20397: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20398:
20399: ja ratkaistakoon tarpeen tullen arvalla kenen jäsenen on
20400: astuttava pois.
20401: Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytä-
20402: kirja.
20403: 66 §.
20404: Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka
20405: suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suori-
20406: tetaan valtion varoista.
20407: (Poist.) Palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista suorit-
20408: taa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisverojen
20409: taksotuksen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alaisten,
20410: 60 §:n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain ja vuokra-
20411: miesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kun-
20412: nallisverojen kannassa.
20413: Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, har-
20414: kitkoon katselmuksen toimittanut lautakunta ovatko kus-
20415: tannukset jommankumman asianomaisen vai molempain
20416: yhteisesti maksettavat.
20417: Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritet-
20418: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan taksan
20419: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus, kuntakokouksen esi-
20420: tyksestä, tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.
20421:
20422: 67 §.
20423: Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokra-
20424: lautakunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralauta-
20425: kunnan puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajan
20426: milloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija sen
20427: jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan päivää
20428: ennen kokousta todisteHavan tiedon vastapuolelle.
20429: Asiassa, joka ei koske riitakysymystli, on vastapuo-
20430: len noudatettava kutsua sillä uhalla, että se voidaan
20431: päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla.
20432: Vastapuolen velvollisuudesta saapua vuokralauta-
20433: kunnan eteen riitakysymysten sovittelua varten, siiiide-
20434: tlilin 58 §:n 4 momentissa.
20435: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 47
20436:
20437: 68 §.
20438: Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kun-
20439: nissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten luku on
20440: vähäinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muuten sitä
20441: vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi annet-
20442: tavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi (poist.).
20443: Kuitenkin on vuokralautakunta (poist.) asetettava
20444: kuntaan, jossa vähintään kaksikymmentä vuokranantajaa
20445: tai vuokramiestä sitä vaatii. ·
20446:
20447: 69 §.
20448: Vuokralautakunnan ptilitökseen tilköön 3 §:n 3 mo-
20449: mentin, 31 §:n 2 momentin ja 42 §:n 1 momentin mainit-
20450: semissa tapauksissa muutosta haettako.
20451: Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
20452: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen
20453: on ollut jäävillineo tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi
20454: että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu
20455: virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen
20456: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymme-
20457: nen päivän kuluessa siitä kun vuokralautakunnan päätös
20458: annettiin.
20459:
20460:
20461: 7 Luku.
20462:
20463: Vuokra-asiain käsittelystil oikeudessa.
20464:
20465: (70 § edusk. esit. poist.)
20466: (71 § edusk. esit. poist.)
20467:
20468: (72 § edusk. esit. poist.)
20469:
20470: 70 § (73 §.)
20471: (Poist.) Vuokranantajan ja vuokramiehen välistä
20472: riita-asiata älköön kihlakunnanoikeus (poist.) ottako käsitel-
20473: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:q 3.
20474:
20475: täväkseen, (poist.) ellei kantaja näytä, että asia sitä ennen
20476: on ollut vuokralautakunnassa sovittelun alaisena, taikka
20477: jommankumman riitapuolen poissaolon takia siellä jäänyt
20478: käsittelemättä.
20479: (74 § edusk. esit. poist.)
20480:
20481: (75 § edusk. esit. poist.)
20482:
20483: (77 § edusk. esit. poist.)
20484:
20485: 71 § (78 §).
20486: Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin jompikumpi
20487: asianosainen sitä vaatii tai oikeus muuten katsoo sen tar-
20488: peelliseksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen
20489: varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istuntopaikalla
20490: saapuvilla.
20491: 72 § (79 §).
20492: (Poist.) Hovioikeuden vuokra-asioissa antamaan tuo-
20493: mioon älköön muutosta haettako.
20494:
20495: 73 § (76 §).
20496: Vuokra-asioita ratkaistaessa (poist.) päättäköön oikeus,
20497: vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, mitä
20498: asiassa on todeksi katsottava.
20499:
20500: (80 § edusk. esit. poist.)
20501:
20502:
20503:
20504: 8 Luku.
20505:
20506: Erityisiä määräyksiä.
20507:
20508: 74 § (81 §).
20509: Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuok-
20510: rattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön.
20511: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 49
20512:
20513: 75 § (82 §).
20514: Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan
20515: tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle
20516: henkilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokra-
20517: mieheltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautinta-
20518: oikeuden, olkoon laki niinkuin 74 §:ssä sanotaan. Jos
20519: vuokramiehen nautiotaoikeus ainoastaan supistuu myö-
20520: hemmin myönnetyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeu-
20521: den haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli
20522: se loukkaa vuokramiehen nautintaoikeutta.
20523:
20524: 76 § (83 §).
20525: Vuokranautajan Iuoastettavan asuin- tahi ulkohuo-
20526: neisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai sei-
20527: nässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiin·
20528: nitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon
20529: vuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hän .
20530: vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahi kor•
20531: vatkoon vahingon.
20532: 77 § (84 §).
20533: Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas-
20534: toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön.
20535:
20536: 78 § (85 §).
20537: Maanomistajalla tässä laissa ymmärretään myös suku-
20538: kartanon omistajaa.
20539: 79 § (86 §).
20540: Tämä laki ei koske vuokrausta, jonka esineenä on
20541: kruununtaloon, kuninkaankartanoon, sotilas- ja siviilivirka-
20542: kunnan sekä papiston virkataloon, ja kaupungin yhdistet-
20543: tyyn maahan kuuluva torppa tai mäkitupa-alue, seka
20544: (poist) kaupungin muuhun maahan kuuluva torppa, lam-
20545: puotitila tai mäkitupa-alue.
20546: Älköön tätä lakia myöskään sovellettako valtion tai
20547: kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankkiman
20548: 4
20549: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20550:
20551: tilan osien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä myös-
20552: kään huoneenvuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sel-
20553: laiseen vuokraan.
20554:
20555: 80 § (87 §).
20556: Tämän lain voimaanpanemista varten tarpeelliset
20557: määräykset antaa senaatti.
20558:
20559: 81 § (88 §).
20560: Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että
20561: siihen asti kunnes vuokralautakunnat (poist.) on asetettu,
20562: niiden toimet suorittaa kunnallislautakunta (poist.).
20563: Senaatin asiana on määrätä, milloin vuokralauta-
20564: kunnat (poist.) viimeistään tulee olla asetettuina.
20565:
20566: 82 § (89 §).
20567: Siitä alkaen kuin tämä laki on. astunut voimaan,
20568: älköön 19 p:nä kesäkuuta 1902 annettua lakia maan-
20569: vuokrasta maalla eikä muita stlltnnöksitt, mikäli ne ovat
20570: tämän lain mtiltrttysten vastaisia, sovellettako sellaisiin
20571: sen voimaanastumisen jttlkeen tehtyihin vuokrasopimuk-
20572: siin kuin (poistJ 1 §:ssä sanotaan.
20573: (Poist.)
20574: Laki torpan y. m. vuQkrauksesta. · 51
20575:
20576:
20577:
20578:
20579: Valiokunnan edellä hyväksyttäväksi ehdottama laki
20580: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
20581: aiheuttaa eräitä muutoksia myös kiinteään omaisuuteen
20582: koskevan lain 22 §:ään sekä ulosottolain 17, 21, 24, 31"
20583: 32, 38 ja 51 §:ään. Valiokunta sentähden kunnioittaen
20584: ehdottaa:
20585: etttt Eduskunta hyvttksyisi ja Keisarillisen
20586: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jttt-
20587: tttisi seuraavat lakiehdotukset:
20588: Laki, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
20589: teään omalsuuten koskevan asetuksen 22 §,
20590: semmolsena kuin se on joulukuun 3 päivänä
20591: 1895 annetussa asetuksessa.
20592: 22 §.
20593: Vahvistettu kiinnitysoikeus olkoon voimassa siitti
20594: pttivttsttt, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti,
20595: oikeuteen annettiin; ja merkittttköön se pttivtt tarkalleen
20596: siihen pttttttJkseen, jolla kiinnitys vahvistetaan.
20597: Jos sama kiinteisttJ on kiinnitty useammista saami-
20598: sista, olkoon aikaisemmalla kiinnitykselltt etuoikeus mak-
20599: suun mytJhemmttn edellil ja samanpttivttisillti kiinnityksilltt
20600: sama oikeus. Maksamattoman kauppahinnan pantti-
20601: oikeudella olkoon etuoikeus siitti ajasta lukien, jolloin
20602: kauppa tehtiin; ja pysyktJtJn sama etuus myyjttlltt edel-
20603: leenkin, jos httn on kiinnityttttnyt panttioikeutensa Maa-
20604: kaaressa sttitdetyn ajan kuluessa.
20605: Jos kiintett omaisuus on maksamattoman kauppa-
20606: summan oikeutta koskevain sttttnntJsten mukaan vastaava
20607: nautintaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun
20608: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20609:
20610: etuun, joka omaisuuden luovutuksessa on pidätetty, taikka
20611: jos sellainen oikeus on omaisuuteen kiinnitetty, ja jos
20612: omaisuus samaan aikaan tai mytJhemmin on joutunut
20613: saamisesta pantiksi,· niin väistyktJtJn saaminen mainitun
20614: oikeuden tieltä. Jos omaisuus aikaisemmin oli saamisesta
20615: panttina, väistyktJtJn oikeus saamisen tieltä, jollei tämä
20616: muuten tule täysin suoritetuksi. Jos oikeus tuloon tahi
20617: muuhun etuun siten katoaa, ja jos se on määrätty vis-
20618: siksi raha- tahi tavaramääräksi; saakoon sen oikeuden
20619: haltija sen pääoma-arvon puolesta, joka samalle oikeu-
20620: delle on pantava, sen mukaan, kuin Ulosottolain 5 luvun
20621: 30 §:ssä on säädetty, sen etuoikeuden, mikä tässä edellä
20622: olevan 2 momentin mukaisesti saamiselle on tuleva. Sa-
20623: malla etuoikeudella suoritettakoon mytJs aina mitä sel-
20624: laista tuloa tai etua on maksamatta, jos se ei ole ollut
20625: suorittamatta pitempää aikaa kuin kolme vuotta lankee-
20626: mispäivästä tahi jos sen uloshaku on sanotun ajan ku-
20627: luessa alettu ja sitten keskeyttämättä jatkettu.
20628: Kiinnitetystä tahi muutoin saamisen panttina ole-
20629: vasta kiinteisttJstä älktJtJn tämän saamisen edellä otettako
20630: ulos muuta kuin viimeisen ja kuluvan vuoden palkat
20631: niille, jotka kiinteisttJn hoitoa varten ovat omistajan va-
20632: kinaisessa palveluksessa, niin mytJs kruunulle, kunnalle
20633: tahi yksityiselle tuleva ulosteko ja senkaltainen määrä-
20634: maksu, niinkuin relssivero, tonttivero, palstatilan palkinto-
20635: vero tahi maanjaon apumaksu, joka on kiinteisttJlle lail-
20636: lisesti määrätty ja maksettavaksi langennut eikä ole ollut
20637: suorittamatta pitempää aikaa kuin Maakaaressa sanotaan.
20638: Sama oikeus kuin pääomasta olkoon pantinhaltijalla
20639: korostakin ja muusta säädetystä maksusta, joka ei ole
20640: maksamatta pitempää aikaa kuin 3 momentissa on sa-
20641: nottu, niin mytJs saamisen ulosottoon menevistä ulos-
20642: mittaus- ja muista kuluista.
20643: Ylempänä tässä §:ssä mainittujen saamisten
20644: ja oikeuksien jäiestä on kiintetsttJ lähinnä vas-
20645: taava sellaisen vuokra-alueen nautintaoikeu-
20646: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 53
20647:
20648: desta, jonka vuokramies on ottanut haltuunsa
20649: vuokrakirjan nojalla, joka on kiinnittttmttttä,
20650: mutta joka, milloin sen ptttevyyttä varten vaa-
20651: ditaan vahvistus, on asianmukaisesti vahvistettu.
20652: Jos kiinteistö on vastaava useammista tällaisista
20653: vuokraoikeuksista, olkoon vanhemmalta vuokra-
20654: oikeudella etusija myöhemmttn rinnalla; jos vuok-
20655: rakirjat ovat samana pttivttnä tehdyt, olkoon niilltt
20656: yhtälttinen oikeus.
20657: Panttioikeus, joka perustuu ainoastaan hallinnan-
20658: saantiin, olkoon kuitenkin tehoton toista paniinhaltijaa
20659: vastaan, niin myös sittt vastaan, joka on saanut kiin-
20660: teistön ulosmittaukseen; ja olkoon sellainen panttioikeus
20661: aina rauennut, jos kiinteistö luovutetaan konkurssiin.
20662:
20663:
20664:
20665:
20666: Laki, jolla muutetaan muutamia 3 päi-
20667: vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain
20668: pykäliä.
20669: 5 Luku.
20670:
20671: Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta.
20672:
20673: 17 §.
20674: Se, jonka toimitettava huutokauppa on, hankkikoon
20675: rasitustodistuksen kiinteistösttt sektt velallisen omistus-
20676: oikeuden vahvistamiseksi tahi kiinteistöön kiinnitetyn tai
20677: rekisteröidyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tarpeel-
20678: liset ja vietti saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeu-
20679: delta saatavissa, niin myös, milloin maalaiskiinteistö. on
20680: myytttvtt, tarpeellisen otteen maarekisteristä; kuitenkin
20681: olkoon velkoja, jos huutokaupan toimittaja vaatii, vel-
20682: vollinen edelttt maksamaan asiakirjan lunastamiseen tar-
20683: peelliset kulut.
20684: 54 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20685:
20686: 21 §.
20687: Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoi-
20688: tetaan, pitiilt myös mainita, ettit kaikkein asianomistajain
20689: tulee huutokaupassa, taikka jos 19 §:n mukaan eri ko-
20690: kous keskustelua varten on mititrittty, tttssit kokouksessa
20691: oikeutensa valvoa ;a ettit saaminen tai vuokraoikeus, joka
20692: 26 ja 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pititit huutokaupan
20693: toimittajalle viimeistititn keskustelussa ilmoitettaman, se kit
20694: ettit vuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee
20695: nityttitit vuokrakirjansa tai oikeaksi todistettu
20696: jtiljennös siitit.
20697: Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauk-
20698: sen tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoi-
20699: keuden- rekisteröidyksi, taikka joilla on saaminen tai
20700: muu oikeus, josta omaisuus maksamatloman kauppasum-
20701: man oikeutta koskevain sittinnösten mukaan tai muuten
20702: on vastaava, taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiin-
20703: teistöstti etuoikeudellista veroa tahi muuta maksettavaa,
20704: pittiit sen ohessa, jos he ja heidtin asuinpaikkansa tiede-
20705: tittin, huutokauppakeskustelusta ja huutokaupasta annet-
20706: laman tieto eri kutsumuskirjeillit. Sellainen tieto on,
20707: ellei sitti ole saaduksi eritttiin tunnustettu, katsottava
20708: asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vtihinttitin neljtiti
20709: viikkoa ennen\ huutokauppaa on pantu postiin sistitin-
20710: kirjoitett.nfl'
20711: ,,.J
20712: kuljetettavaksi.
20713: 24 §.
20714: Kun kiinteistö on myyttivti, lukekoon huutokaupan
20715: toimittaja julki ulosmittauspöyttikirjan tahi sen ptititök-
20716: sen, jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulos-
20717: mitatuksi, niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17
20718: ja 21 §:ssti mainitut asiakirjat, seka kehoittakoon niitti,
20719: joilla on saaminen tahi muu oikeus, mikti on kiinteistösta
20720: suoritettava tahi muuten myymisessit huomioon otettava,
20721: sen ilmoittamaan; antakoon myös ltisnitoleville velkojille
20722: sekit velalliselle, jos htin on saapuvilla, tilaisuuden lau-
20723: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 55
20724:
20725: sua mielipiteenstt niisttt saamisvaatimuksista, jotka ovat
20726: ilmoitetut tahi ttsken sanotuista asiakirjoista kttyvttt ilmi,
20727: niin myos myyntiehdoistakin.
20728: Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n
20729: mukaan eri kokous on mättrtttty pidettavttksi, noudatet-
20730: takoon siintt mittt tttsstt on sttttdetty; ja toimitettakoon
20731: silloin huutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkiluke-
20732: minen.
20733:
20734: 31 §.
20735: Jos saamisesta tai muusta oikeudesta myonnetyn
20736: kiinnityksen tai rekisterlJimisen ptttevyys on erityisen
20737: tutkimuksen varassa tahi ratkaistu ptttttOkselltt, joka ei
20738: ole saanut laillista voimaa, taikka jos sellaista kiinni-
20739: tysta tai rekisterlJimisttt on haettu, mutta hakemusta
20740: ei vieltt ole tutkittu, merkittttklJOn sekin saaminen tahi
20741: oikeus velkojain luetteloon ja otettakoon lukuun alinta
20742: tarjousta mtittrtittttesstt.
20743:
20744: 32 §.
20745: Nautintaoikeus, josta kiinteisUJ kiinnityksen tai re-
20746: kisterOimisen nojalla tahi maksamattoman kauppahin-
20747: nan oikeutta koskevain stttinnosten mukaan on vastaava,
20748: merkitttiklJOn etuoikeutensa mukaan velkojain luetteloon,
20749: sille kuitenkaan mitttttn arvoa kirjoittamatta. Sama ol-
20750: koon laki oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on
20751: jollekulle myonnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei
20752: sittt oikeutta saateta, sen mukaan mittt 30 §:n 2 momen-
20753: tissa on sanottu, panna luetteloon pttttoma-arvoonsa,
20754: niin mylJs sellaisesta kiinnittttmttttömttstti tai
20755: rekisteröimttttömttstti vuokraoikeudesta, josta
20756: kiinteistö sen mukaan kuin erikseen on sättdetty
20757: on vastaava ja joka on velkojain keskustelussa
20758: tai kirjallisesti sittt ennen huutokaupan toimit-
20759: tajalle ilmoitettu.
20760: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet, N:o 3.
20761:
20762: 38 §.
20763: Jos kiinteistö velkojain luetteloon on mer-
20764: kitty vastaavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta
20765: tuloon tahi muuhun etuun, joka jollekulle on mytJn-
20766: netty kiinteistöstä suoritettavaksi; huudettakoon kiinteisttJ
20767: sillti ehdolla myytävtiksi että se oikeus on voimassa
20768: pysyvä. Jos silloin havaitaan, että joku, jolla on pa-
20769: rempi oikeus, ei voi tarjotusta kauppasummasta saada
20770: tttyttti hyvitystä, pantakoon, ellei ttimti suostu jättämtitin
20771: tapahtunutta huutoa voimaansa, kiinteisttJ uudestaan
20772: huutoon, tekemtittti ehtoa oikeuden pysyvtiisyydestä. Jos
20773: kauppasumma silloin nousee suuremmaksi, ja jos viime-
20774: mainitun oikeudenhaltija ei heti maksa sistiän mitti pa-
20775: rempl-oikeuksinen on ylijätimtistä saapa, olkoon viimeinen
20776: myyminen ptitevti; muussa tapauksessa jtitiktJtJn ensim-
20777: mtiinen pysyväiseksi.
20778: 51 §.
20779: Kun kiintetin omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt
20780: tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehkötJn huuto-
20781: kaupan toimittaja siitti heti ilmoituksen, maalla tuoma-
20782: rille ja kaupungissa oikeudelle; liittttktJtJn siihen mytJs-
20783: kin, kun kiinnitetty kiinteisttJ on myyty, tarpeellisen otteen
20784: 6 luvun 9 §:ssti mainitusta luettelosta ja ne kiinnitys-
20785: kirjat, jotka koskevat kauppasummasta maksettua velkaa,
20786: kuin mytJskin ilmoituksen pysytetyistti ja rauenneista
20787: nautinto-oikeuksista sekti oikeuksista tuloon tahi muuhun
20788: etuun, jotta voitaisiin merkitti, mitkti kiinnitykset ja re-
20789: kistertJimiset on pysytetty voimassaan, sekä kuolettaa
20790: rauenneet kiinnitykset ja rekistertJimiset.
20791: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 57
20792:
20793:
20794:
20795:
20796: Samoinkuin eduskuntaesityksen ei valiokunnankaan
20797: ehdottamaa lakia olisi sovellutettava vuokraukseen, joka
20798: koskee semmoista manttaaliin pantua, maanviljelykseen
20799: käytettäväksi tarkotettua tilaa, joka ei ole minkään pää-
20800: taion alainen, eikä myöskään sellaiseen vuokraukseen, jossa
20801: joku toiselle antaa vuokralle tilan tai tilan osan muuta
20802: kuin maanviljelys- tai mäkitupalaisasuntotarkotusta varten,
20803: tai maanviljelystarkotusta varten alueen, joka ei ole varus-
20804: tettu rakennuksilla eikä aiottu niillä varustettavaksi. Laki-
20805: ehdotuksen määräyksiä ei myöskään sovellettaisi 79 §:ssä
20806: mainittuihin vuokriin.
20807: Valiokunnan mielestä ovatkin vuoden 1902 maan-
20808: vuokralain määräykset, mikäli ne koskevat itsenäistilojen
20809: ynnä muun sellaisen yksityisten hallussa olevan maan
20810: vuokrausta yleensä tyydyttäviä. Valiokunnan mielestä olisi-
20811: vat kuitenkin nämä määräykset yksityiskohtiinsa nähden
20812: tarkastettavat, sekä koottavat erityiseen lakiin.
20813: Kun tukkiyhtiöitten ja muut puutavaraliikettä varten
20814: tarkotetut, vuokralle annetut tilat muodostavat eri ryhmän
20815: on valiokunta pitänyt tärkeänä, että hallitus antaisi tutkia ja
20816: ottaisi harkittavakseen olisiko syytä ryhtyä eri lainsäädäntö-
20817: toimenpiteen kautta turvaamaan tällaisilla tiloilla olevien
20818: vuokramiesten asemaa.
20819: Edellä sanotun nojalla valiokunta kunnioittaen eh-
20820: dottaa, että Eduskunta alamaisessa vastauskirjelmässään
20821: anoisi:
20822: ettti hallitus niin pian kuin mahdollista
20823: ryhtyisi toimiin itsenttistilojen ynnti muuta
20824: sellaista yksityisen omistuksessa olevan maan
20825: 58 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20826:
20827: vuokrausta koskevan lainstiiidtinn6n tarkasta-
20828: miseksi, johon torpan, lampuotitilan ja mtiki-
20829: tupa-alueen vuokrauksesta annetun lain säti-
20830: döksiti ei sovelluteta;
20831: ettti hallitus ottaisi harkittavaksi, olisiko
20832: maanvuokralaissa olevia stitinnöksiti soveltu-
20833: vilta kohdin ulotettava myöskin kruununtalo-
20834: jen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, siviili- ja
20835: kirkollisvirkakunnan virkatalojen sekti ntiihin
20836: tiloihin kuuluvain torppain ja mtikitupa-aluei-
20837: den vuokraukseen; ja
20838: ettti hallitus ottaisi harkittavakseen oli-
20839: siko syytti ryhtyti lainstitidtintö-toimenpiteen
20840: aikaansaamiseksi tukkiyhti6itten ja muitten
20841: puutavara/iikeitti varten tarkotettujen tilojen
20842: vuokramiesten aseman turvaamiseksi, sekä
20843: etta Eduskunnalle annettaisiin armolliset
20844: esitykset niistti kyseenalaisista lainstitittimis-
20845: toimenpiteistti, joihin tarvitaan Eduskunnan
20846: myöttivaikutusta, sekä että Eduskunta, miktili
20847: tarvittavat muutokset kuuluvat hallinnollisen
20848: lainstitidtinnön alalle, saisi tilaisuuden niistti
20849: antaa lausuntonsa.
20850:
20851: Helsingissä 8 p. syysk. 1908.
20852:
20853:
20854:
20855: Tämän asian käsittelyssä ovat osallisina olleet pu-
20856: heenjohtaja Castren, jäsenet Cederberg, Eloranta, Eronen,
20857: Heikkinen, Hokkanen, Huttunen, Kairamo, Käpy, Nylander,
20858: Paloheimo, Rannikko, Siren, Storhjörk, Telkkä ja S. Wuoli-
20859: joki; sekä varajäsenet Ahlström, Hannes Gebhard, Heimo-
20860: n en, Pöysti, Savolainen ja Tanttu.
20861: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 59
20862:
20863:
20864:
20865:
20866: Vastalauseita.
20867: I.
20868:
20869: 2 § vuokra-ajasta.
20870: Sekä 1907 v. että 1908 v. ensimmäisillä valtiopäi-
20871: villä oli Maatalousvaliokunta puoltanut 50 vuotta lyhim-
20872: mäksi laissa sallituksi vuokra-ajaksi. Huolimatta siitä että
20873: valiokunnan enemmistö tässä suhteessa edelleen lienee sa-
20874: malla kannalla kuin ennenkin, on mietintö kuitenkin muut-
20875: tunut siten, että lyhimmäksi vuokra-ajaksi nyt ehdotetaan
20876: 25 vuotta. Niitä syitä, jotka puhuvat, 50:n vuoden lyhim-
20877: män vuokra-ajan puolesta ja joihin maatalousvaliokunta
20878: edellisillä valtiopäivillä on rakentanut ehdotuksensa, ei
20879: mielestämme ole nytkään voitu valiokunnassa kumota.
20880: Ja katsoen siihen, että valiokunnan enemmistö, joka innok-
20881: kaasti on tahtonut mietinnössä saada esitetyiksi ei ainoas-
20882: taan sitä, mikä puhuu 25:n vuoden lyhimmän vuokra-
20883: ajan puolesta, vaan myöskin sitä, minkä luullaan puhu-
20884: van 50:n vuoden vuokra-aikaa vastaan, mutta sen sijaan,
20885: muistutuksista huolimatta, on jättänyt aivan vaillinaisen
20886: referaatin varaan ne syyt, jotka puolustavat 50:n vuoden
20887: vuokra-aikaa, sekä koska tätä asiata käsittelevää viime
20888: valtiopäivien maatalousvaliokunnan mietintöä on enää vai-
20889: kea saada, pyydämme tässä saada esiintuoda pääkohdat
20890: niistä mainitun mietinnön perustetuista, jotka puhuvat
20891: 50:n vuoden vuokra-ajan puolesta (kts. Maatalousvalio-
20892: kunnan mietintö n:o 1, siv. 5-7, 1908 v. ensimmäisillä
20893: valtiopäivillä):
20894: 60 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20895:
20896: Tällainen lyhin vuokra-aika on tärkeä niinhyvin var-
20897: sinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin kuin mäki-
20898: tupa-alueisiin nähden. Mitä varsinaisiin maanviljelystorp-
20899: piin ja lampuotitiloihin tulee, niin on sekä vuokramiehen
20900: edun, että maanviljelyksen edistymisen kannalta se vuokra-
20901: muoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman pitkän ajan,
20902: ja onnellisimmaksi olisi sellainen kehitys katsottava, että
20903: vuokramies saisi tilaisuuden, sovittuaan siitä maanomista-
20904: jan kanssa, lunastaa viljelemänsä maan omakseen. Kun
20905: vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluetta kauan vil-
20906: jellä ja että sitä työtä, minkä hän maahan panee, hänen
20907: perillisensä vielä voivat jatkaa, hoitaa hän viljelystään heti
20908: alusta alkaen sillä kiintymyksellä, jota ilman voimaperäistä
20909: maanviljelystä ei saata syntyä. Näin ei kuitenkaan tulisi
20910: olemaan asianlaita, jos mietinnössä ehdotettu 25 vuoden
20911: aika hyväksyttäisiin lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Tällainen
20912: määräys vuokra-ajasta aikaansaisi, että vuokrasopimus
20913: menisi umpeen silloin kuin vuokramies on miehuutensa
20914: voimat kuluttanut ja hän joutuisi vaaraan saada vanhuu-
20915: tensa päivinä jättää kotinsa. Se olisi myös omiansa ai-
20916: heuttamaan, että torpparien lapset, tultuaan työikään, läh-
20917: tevät pois kodistaan ja jättävät vanhempansa, koska ei
20918: ole varmuutta siitä, saavatko he vanhempainsa viljelystä
20919: jatkaa.
20920: Viisikymmenvuotista lyhintä vuokra-aikaa säädet-
20921: täessä on lisäksi otettava huomioon, että useimmissa ta-
20922: pauksissa vuokralle annetut tilukset lienevät asemansa
20923: takia sellaiset, että maanomistajalle ei ole edullista ottaa
20924: niitä omaan viljelykseensä. Nykyisen kehityksen suunta
20925: maatalouden alalla ei myöskään edistä eri viljelmien
20926: yhdistämistä, vaan ·on päinvastoin omansa joudutta-
20927: maan uusien viljelmien lohkeamista tilojen ulkopals-
20928: toilla ja syrjäisillä mailla. Kun siis maanomistaja ei oman
20929: etunsa kannalta yleensä pyri saamaan torppien viljelys-
20930: maita haltuunsa, niin hänen ei tarvitse pelätä itselleen
20931: haittoja siitä, että ne pitkäaikaisen vuokrasopimuksen
20932: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 61
20933:
20934: kautta joutuvat tarkoituksenmukaisen hoidon alaisiksi,
20935: kun hän vaan saattaa luottaa siihen, että hänelle kuuluvat
20936: kohtuulliset tulot vuokra-alueesta samalla hänelle turva-
20937: taan. Tämän lisäksi katsomme sitäkin suuremmalla
20938: syyllä voivamme ehdottaa viisikymmenvuotista vuokra-
20939: aikaa, koska se eräissä osissa maata jo pitemmän aikaa
20940: talonpoikaistiloilla on ollut käytännössä, samalla kun toi-
20941: sissa osissa maata olot ovat siten muodostuneet, että
20942: vuokramiehet miespolvia ovat pysyneet paikallaan.
20943: Näillä perusteilla saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
20944: että valiokunnan lakiehdotuksen toisen pykälän 1 ja 2
20945: mom. muutettaisiin näin kuuluviksi:
20946:
20947: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuok-
20948: raamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään
20949: sadaksi, vähintään viideksi k y mm en e k s i
20950: vuodeksi.
20951: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuok-
20952: ra-ajasta tahi jos vuokra-aika on määrätty
20953: lyhemmäksi tai muulla tavalla kuin 1 mo-
20954: mentissa sanotaan, olkoon sopimus voimassa
20955: viisikymmentä vuotta.
20956:
20957:
20958: Vuokramaksun järjestelystä vuokrakauden aikana.
20959:
20960: Tärkein muistutus, mikä lyhimmän vuokra-ajan mää-
20961: räämistä vastaan 50:ksi vuodeksi on tehty, on se, että
20962: näin pitkän vuokrakauden alussa on miltei mahdotonta
20963: arvioida vuokramaksu sellaiseksi, että se koko ajan tulisi
20964: olemaan kohtuullinen. On näet luonnollista, että seikat,
20965: jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa yhteydessä, saattavat
20966: tehdä vuokralle annetun maan nauttimisen vuosikymme-
20967: nien kuluessa paljoa edullisemmaksi, kuin mitä se oli vuok-
20968: ralle annettaessa, ilman että vuokramiehellä on siitä ollut
20969: mitään vaivaa tai kustannuksia. Sellaisia seikkoja ovat
20970: 62 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
20971:
20972: teollisuuslaitoksen perustaminen, väkiluvun kasvaminen
20973: esim. kulkuneuvojen paraneminen paikkakunnalla, uuden
20974: taikka yleensä maanviljelystuotteiden hintain yleinen ja
20975: pysyvä kohoaminen maailman markkinoilla.
20976: Tähän voidaan kyllä huomauttaa, ettei myöskään
20977: maanomistajana ole ollut mitään vaivaa tai kustannuksia
20978: tällaisesta maan arvon ansiottomasta kasvamisesta ja että
20979: se ei siis kuuluisi hänellekään. Olemme kuitenkin sitä
20980: mieltä, että nykyisen yhteiskunta-järjestelmän mukaan epäi-
20981: lemättä on oikeudenmukaista, että vuokrasuhdetta määrä-
20982: tessä lasketaan maanomistajan hyväksi, mikäli mahdol-
20983: lista, puheena oleva maanarvon ansioton nousu.
20984: Selvää on näet ensiksikin, että jos laki määrää vuok-
20985: ra-ajan vähintäin SO:ksi vuodeksi, niin sen kautta, ellei
20986: mitään verojärjestelyä sallita, ilman pakottavaa syytä riis-
20987: tetään maanomistajalta se oikeus nauttia hyväkseen maan-
20988: arvon nousua, mikä hänellä olisi, jos vuokra-aika olisi
20989: lyhyt. Tästä syystä onkin Englannissa, kun siellä äsket-
20990: täin säädettiin uusi laki pakollisesta vuokrasta ja siinä
20991: määrättiin aika 35:ksi vuodeksi, samalla säädetty, että
20992: erityinen viranomainen järjestää veromäärän aina 7:ksi
20993: vuodeksi kerrallaan.
20994: Lisäksi on otettava huomioon, että meilläkin se mieli-
20995: pide alkaa voittaa alaa, että maan ansioton arvon nousu
20996: oikeastaan olisi tuleva yhteiskunnalle. Sen vuoksi olisikin
20997: mielestämme paikallaan, että jos esim. valtio omistaa maata
20998: ja antaa sitä vuokralle, sen pitäisi järjestää vuokramaksun
20999: sillä tavoin, että valtio pääsisi nauttimaan sitä maan ar-
21000: von kasvamista, joka ei johdu vuokramiehen omista pa-
21001: rannuksista. Johdonmukaisesti tullaan siis siihen katsan-
21002: tokantaan, että maan arvon nousu yleensä kuuluu maan-
21003: omistajalle, eikä sen viljelijälle. Ja jos vastaisuudessa tah-
21004: dottaisiin jossakin muodossa tai joissakin tapauksissa ve-
21005: rottaa yksityisiä puheena olevasta maanarvon noususta,
21006: kuten esim. äskettäin Tanskassa on päätetty tehdä sen
21007: maan arvon nousun suhteen, mikä tapahtuu siinä seu-
21008: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 63
21009:
21010: dussa, jonka läpi rakennetaan uusi rautatie, niin tietysti
21011: vero on asetettava maanomistajille, eikä sen viljelijöille.
21012: Luonnollisena seurauksena tästä on, että maanomistajana
21013: taas puolestaan pitää olla tilaisuus kantaa sama vero vuok-
21014: raajiltaan siitä osalta hänen maataan, jota he, eikä hän
21015: itse, nauttivat hyväkseen.
21016: Ihan toinen on asian laita sen maan arvon nousun
21017: suhteen, joka syntyy sen kautta, että työmies tekee työtti
21018: tilallansa. Tämä tulee suoranaisesti hänen itsensä hy-
21019: väksi ja hän tulee meidän ehdotuksemme mukaan myös-
21020: kin täydellisesti nauttimaan sen hedelmiä, osaksi sen kautta
21021: mitä hän vuokra-ajalla vuosi vuodelta tilastaan saapi, osaksi
21022: sen kautta että maanomistaja vuokrakauden päättyessä on
21023: velvollinen suorittamaan vuokramiehelle täyden korvauk-
21024: sen siitä maan arvon nousemisesta, joka on tapahtunut
21025: tämän työn kautta.
21026: Sitä vastoin se osallisuus, mikä vuokramiehen työllä
21027: voipi tämän lisäksi olla maanarvon ansiottomaan nouse-
21028: miseen, ei liene suurempi kuin esim. minkä kaupunkilai-
21029: sen työmiehen tahansa, eikä hän siis ole siihen enemmän
21030: oikeutettu kuin muutkaan yksityiset työmiehet. Ja verrat-
21031: tuna siihen osallisuuteen, mikä maan arvon ansiottomaan
21032: nousemiseen on maailman markkinoiden hintojen kohoa-
21033: misella, valtion y. m. yleisillä toimenpiteillä, tehtailla y.
21034: m. s. supistuu yksityisen vuokramiehen osallisuus tähän
21035: yhteiskunnallisista syistä tapahtuvaan maanarvon nousuun
21036: luonnollisesti aivan mitättömiin. Ja juuri siitä syystä sitä
21037: sanotaankin ansiottomaksi arvon nousemiseksi.
21038: Mutta maanarvo ei suinkaan aina yhtämittaisesti
21039: nouse. Se voipi päinvastoin odottamattomien tapahtu-
21040: main vuoksi silloin tällöin pitemmäksikin ajaksi siinä mää-
21041: rässä aleta, että maanvuokraajat voisivat joutua suoras-
21042: taan ahdinkotilaan, ellei heillä 50:n vuoden ajalla olisi
21043: tilaisuutta saada tällaisten olosuhteiden vuoksi vuokramak-
21044: suansa kohtuuden mukaan alennetuksi. Sellainen ahdin-
21045: kotila voi esim. syntyä kun tehdas, joka jollakin paikkakun-
21046: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21047:
21048: nalla on pitänyt pitemmän ajan maidonhintaa korkealla,
21049: lopettaa liikkeensä sillä seurauksella, että paikkakunnan
21050: maidosta ei enää saa kuin ehkä 2 /s siitä, mitä ennen mak~
21051: settiin. Olisihan väärin, ellei vuokramies, joka itse on
21052: syytön tällaiseen olosuhteitten muutokseen, voisi sen joh-
21053: dosta saada alennetuksi sitä vuokramaksua, joka vuokra-
21054: sopimusta tehtäessä silloisen korkeamman hinnan valli-
21055: tessa oli huomattu kohtuulliseksi. Ei ole mahdotonta se-
21056: kään että voinhinnat maailman markkinoilla pitemmäksi
21057: ajaksi alenisivat, kuten 1860-70-luvulla kävi viljanhinto-
21058: jen. Siinä tapauksessa joutuisivat ne vuokramiehet, joiden
21059: vuokramaksut olisivat määrätyt nykyisten korkeitten voin-
21060: hintojen vallitessa, samanlaiseen ahdinkotilaan kuin maan-
21061: vuokraajat Englannissa 1870-luvulla, jolloin he osaksi jou-
21062: tuivat vararikkoon, osaksi olivat pakotetut jättämään vuok-
21063: ratilansa kesken vuokra-ajan, mikäli maanomistaja ei suos-
21064: tunut vastoin sopimusta alentamaan vuokramaksuja. Täl-
21065: laisten tapahtumain varalta on mielestämme välttämätöntä,
21066: että vuokralautakunnalle myönnetään valta ryhtyä järjes-
21067: tämään vuokramaksu kohtuulliseksi.
21068: Tässä esitettyjä näkökohtia silmällä pitäen saattaa
21069: tulla siihen johtopäätökseen, joka myöskin alussa vastasi
21070: suomalaisen puolueen kantaa, että molemmilla asianosai-
21071: silla, niin hyvin vuokranantajana kuin vuokramiehelläkin,
21072: pitäisi olla oikeus, milloin havaitsevat asianhaarat niin
21073: vaativan, kääntyä vuokralautakunnan puoleen ja pyytää
21074: sitä vuokramaksun määrää tarkastamaan. Tätä vastaan
21075: on kuitenkin muistutettu, että tällainen oikeus helposti
21076: aiheuttaa turhanpäiväisiä vaatimuksia, jopa rettelöitäkin
21077: sekä sen kautta tarpeettomia kustannuksia. Jos nämä
21078: muistutukset myönnetään oikeutetuiksi, tullaan jotenkin
21079: lähelle sitä säädöstä, joka Englannissa on otettu käytän-
21080: töön, ja josta ylempänä mainittiin. Tästäkin epäilemättä
21081: oikeasta ajatuksesta luovuttiin kuitenkin 1907 v. valtio-
21082: päivillä huomioon ottaen muitten puolueryhmien toivo-
21083: muksia ja ehdotettiin suomalaisen puolueen taholta sel-
21084: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 65
21085:
21086: lainen kompromissimuoto, jonka luultiin voivan tyydyt-
21087: tää niitä, jotka pitivät kiinni siitä, että lyhin vuokra-aika
21088: ei saisi olla pitempi kuin 25 vuotta. Tämä ehdotus, joka
21089: myöskin saavutti silloisen Maatalousvaliokunnan enem-
21090: mistön kannatuksen, tarkoitti, että vuokramaksun määrä
21091: pitäisi voida vuokralautakunnan välityksellä alentaa milloin
21092: tahansa, mutta korottaa ainoastaan 25:n vuoden kuluttua.
21093: Näitä tässä esittämiämme tosiasioita ja järkisyitä
21094: sekä niihin nojautuvia perusteluja ei valiokunnassa, kuten
21095: mietinnöstäkin näkee, ole voitu kumota. Siitä huolimatta
21096: on valiokunta hylännyt ehdotuksemme verojärjestelyn ja
21097: koettaa mietinnön sivuilla 3-5 tätä päätöstään perustella.
21098: Tämä perustelu on kuitenkin rakennettu yksipuolisille
21099: väitteille ja liioitteluille, joista asiata tyyneesti harkitessa
21100: huomaa, että niillä ei ole paljon tekemistä todellisen elä-
21101: män, eritoten maalaiselämän, maanviljelyksen ja vuokra-
21102: suhteitten kanssa.
21103: Yksi tärkeimpiä kulmakiviä, joille mietinnön perus-
21104: telu on rakennettu, on pelottelu siitä, että aina 25:n vuo-
21105: den perästä vuokramiestä on muka , uhkaamassa" niin
21106: ankara veronkorotus, että sen johdosta hän tulisi , tus-
21107: kastumaan tukalaan (1) asemaansa" sekä että on muka
21108: ,epäiltävää", voisiko hän siirtäessään torppansa toiselle,
21109: saada tältä "lainkaan mitään korvausta" hänen ,vuokra-
21110: esineen parantamiseen panemastaan pääomasta ja työstä".
21111: Esityksessä on tuskin ollenkaan pantu huomiota sii-
21112: hen, että tuota vuokramaksun korotusta ei saa olla mää-
21113: räämässä maanomistaja enempää kuin vuokramieskään,
21114: vaan määrää sen puolueeton vuokralautakunta; että ko-
21115: rottamiseen ei saa vaikuttaa mikään muu kuin ansioton
21116: maanarvon nousu, ei siis myöskään torpparien tekemät
21117: parannukset, ja että kun ainoastaan maanarvon nousu
21118: voi vaikuttaa vuokramaksun korotukseen, niin tämä koro-
21119: tus tuskin voi tulla vuokramiehelle kohtuuttomaksi tai
21120: rasittavaksi. Sillä tällaisen järjestelyn kauttahan vuokra-
21121: maksu asetetaan ainoastaan samaan suhteeseen vuokra-
21122: 5
21123: 66 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21124:
21125: esineeseen nähden kuin missä se oli 25 vuotta aikaisem-
21126: min. Ja vihdoin syrjäyttää mietintö puolueellisesti koko
21127: sen puolen järjestelyehdotuksestamme, että vuokramaksu
21128: voipi jäädä entiselleen tai myöskin aleta, jos maanarvo
21129: on pysynyt entisellään tai laskenut, ja kuitenkin todistaa
21130: kaikkien kultturimaitten taloudellinen historia, että sellais-
21131: takin tapahtuu.
21132: Toinen kulmakivi, jolle mietintö on rakennettu, on
21133: se olettamus, että maanomistajat. meidän ehdotuksem-
21134: me mukaan eivät kykenisi tai haluaisi, maksamalla
21135: torpparille vuokrakauden päättyessä hänelle tulevaa kor-
21136: vausta parannuksista, lopettaa vuokrasuhdetta, vaan koet-
21137: taisivat muka sitoa torpparit turpeeseen kiinni. Tälläkään
21138: olettamuksella ei ole paljoa perustusta todellisuudessa.
21139: Sillä selväähän on, että, mitä nykyisiin torppiin tulee, tuo
21140: korvausvelvollisuus harvoin voinee nousta niin mahdotto-
21141: miin summiin, ettei maanomistaja kykenisi sitä täyttämään.
21142: Ja onhan luonnollista - mitä muuten oikeiston puolelta
21143: alituisesti on uhattukin ja vasemmiston puolelta valitettu
21144: - että maanomistaja pyrkii vapautumaan vuokrasuhteesta,
21145: sillä sen kautta hän meidän ehdotuksemme mukaan ainakin
21146: 50:n vuoden perästä pääsee siihen asemaan, johon valio-
21147: kunta hänet tahtoo asettaa jo 25:n vuoden kuluttua.
21148: Vuokrasuhteen purkautuminen eli päättyminen tietää näet
21149: sen, että maanomistaja vapautuu vuokralautakunnan hol-
21150: houksesta ja pääsee uudelleen itse määräämään vuokra-
21151: ehdot, huomioon ottamalla ei ainoastaan mikä olisi koh-
21152: tuullista maanarvon ansiottoman nousun vuoksi, mutta
21153: lisäksi vielä niin paljon kuin maanomistajain monapooli-
21154: asema toiselta ja vuokramiesten ja tilattomaio sankkojen
21155: parvien yhä kasvava tarve toiselta puolen hänelle tarjoo. ·
21156: Samalla tulee vielä ottaa huomioon, että tällaiseen vapau-
21157: tumisen haluun vaikuttaa usein myöskin se, että· maan-
21158: omistaja sen kautta voipi päästä epämiellyttävästä vuok-
21159: raajasta ja valita itselleen mieluisen.
21160: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 67
21161:
21162: Näin ollen valiokunnan verrattain laajalla ja moni-
21163: sanaisella todistelulla ei ole todellisuudessa perustuksia,
21164: joten se itse asiassa on ollut omiansa yhä enemmän va-
21165: kuuttamaan meitä siitä, että se periaate, jolle meidän eh-
21166: dotuksemme on rakennettu, on luonnollinen ja kohtuullinen.
21167: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla saamme kun-
21168: nioittaen ehdottaa että lakiehdotukseen palautettaisiin vä-
21169: hän selvennettynä näin kuuluva pykälä:
21170:
21171: 7 §.
21172: Jos seikat, jotka eivät ole vuokra-
21173: suhteen kanssa yhteydessä, niinkuin
21174: uuden rautatien rakentaminen, uuden
21175: teollisuuslaitoksen perustaminen tai
21176: vanhan häviäminen taikka olojen muut-
21177: tumisesta aiheutuva hintojen yleinen
21178: ja pysyvä kohoaminen tai aleneminen,
21179: tekevät vuokramaksun korottamisen
21180: tai alentamisen kohtuulliseksi, olkoon,
21181: ellei toisin ole sovittu, kummallakin
21182: asianosaisella valta alistaa vuokra-
21183: maksu vuokralautakunnan tutkitta-
21184: vaksi, joka, ottaen huomioon ainoas-
21185: taan edellämainitut asianhaara!, mää-
21186: rää sen suuruuden, joten veron li-
21187: säystä siis ei saa aiheuttaa se vuokra-
21188: tilan arvon nousu, joka on muodos-
21189: tunut vuokramiehen työstä tai hänen
21190: vuokratilaan uhraamastaanpääomasta.
21191: Älköön kuitenkaan vuokramak-
21192: sua korotettako, ennenkuin viisikol-
21193: matta vuotta on kulunut vuokrasopi-
21194: muksen tekemisestä, älköönkä sitä
21195: uudestaan koro te ttako, ennenkuin
21196: viisikolmatta vuotta on kulunut siitä
21197: kuin edellinen korotus tapahtui.
21198: 68 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21199:
21200:
21201:
21202: 17 § rakentamisvelvoltisuudesta.
21203: Rakentamisvelvollisuus torppaan tai lampuotitilaan
21204: kuuluviin uutisrakennuksiin nähden on valiokunnan ehdo-
21205: tuksen mukaan yleensä järjestetty tyydyttävällä tavalla.
21206: Poikkeuksen muodostavat kuitenkin sellaiset tapaukset,
21207: jolloin rakennus ilman vuokramiehen tuottamusta, esim.
21208: tulipalon kautta, on hävinnyt tai niin vahingoittunut että
21209: se on uudestaan rakennettava. Valiokunta pitää sääntönä,
21210: että rakennusvelvollisuus tällöin kuuluu vuokranantajalle.
21211: Käytännössä noudatetaan kuitenkin meillä yleisesti
21212: tätä nykyä sitä menettelytapaa, että torppari ja maan-
21213: omistaja suorittavat palovakuutusmaksut puoleksi kumpi-
21214: kin ja saavat, tulipalon sattuessa niinikään kumpikin puo-
21215: let vahingonkorvauksesta. Uudestaan rakentaminen ta-
21216: pahtuu sitten sillä tavoin ja niillä ehdoilla, jotka ovat
21217: esitetyt mietinnön 17:n §:n 2 momentissa.
21218: Mielestämme tällainen järjestely vastaa oikeuden ja
21219: kohtuuden vaatimuksia yhtä hyvin kuin kansaan juurtu-
21220: nutta menettelytapaa. Valiokunnassa ei myöskään ole
21221: esitetty sellaisia syitä, jotka tekisivät valiokunnan ehdotta-
21222: man poikkeussäädöksen tulipalon tuottamaan vahinkoon
21223: nähden ymmärrettäväksi. Sen sijaan se on periaatteessa
21224: ristiriidassa niiden korvaussäädösten kanssa, jotka laki-
21225: ehdotuksessa muuten ehdotetaan, jota paitsi se antaa
21226: tilaisuuden kunnattomalle ja huolimattomalle vuokramie-
21227: helle-joita aina myöskin löytyy- koettaa vaikkapa murha-
21228: polton kautta siirtää sen rakennusvelvollisuuden, joka hä-
21229: nelle kuuluu, vuokranantajalle.
21230:
21231: Rohkenemme siis ehdottaa että Eduskunta hyväksyisi
21232: 17 :n §:n 1 ja 2 momentin näin kuuluviksi:
21233: Jos torppaan tai lampuotitilaan kuu-
21234: luva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus,
21235: joka on vuokranantajan oma on vanhuuttaan
21236: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 69
21237:
21238: rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kel-
21239: paamattomaksi, taijos se on tulipalon kautta,
21240: tai muuten ilman vuokramiehen luottamusta
21241: hävinnyt tai niin vahingoittunut, että se on
21242: uudestaan rakennettava, niin on, ellei ole
21243: toisin sovittu, vuokranantajan tilan tai pää-
21244: taion alueelta osotettava tahi sinne hankit-
21245: tava rakennuksen uudestaan rakentamiseen
21246: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset
21247: rakennusaineet sekä vuokramiehen hankit-
21248: tava muut aineet ja suoritettava uutisraken-
21249: nustyö.
21250: 1 momentissa mainitut rakennuk-
21251: set ovat vuokranantajan toimesta täy-
21252: teen arvoonsa vakuutettava!. Palova-
21253: kuutusmaksut suorittaa vuokranantaja,
21254: ollen vuokramies velvollinen korvaa-
21255: maan hänelle puolet niistä. Palova-
21256: kuutuskorvauksen kantaa vuokranan-
21257: taja, joka siitä suorittaa puolet vuokra-
21258: miehelle sen mukaan kuin uudesta-
21259: rakentaminen edistyy.
21260: Jos vuokranantaja laiminlyö va-
21261: kuutusvelvollisuutensa, niin on hänen,
21262: ellei ole toisin sovittu, toimitettava
21263: tulipalon aiheuttama uudestarakenta-
21264: minen.
21265: Tästä muutoksesta seuraa, että 3:nen ja 4:nen koh-
21266: dan alkusanat tulisivat kuulumaan:
21267: Mitä 1 momentissa on säädetty
21268:
21269: 19 §, työpäivän pituuden määräämisestä.
21270: Emme myöskään ole voineet hyväksyä valiokunnan
21271: enemmistön kantaa siinä, että kysymys työpäivän rajoitta-
21272: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21273:
21274: misesta kytkettäisiin tähän torpparien ja maanomistajain
21275: vuokrasuhdetta SO:ksi vuodeksi järjestävään lakiin, ja
21276: pyydämme sen vuoksi saada tässä esiintuoda seuraavaa.
21277: Yleisen lain kautta ei ole vielä edes teollisuuden
21278: alalla määrätty pisintä työpäivää muuta kuin aniharvoissa
21279: maissa ja niissäkään ei ole Euroopassa yleensä menty pi-
21280: temmälle kuin 11 :een, paitsi Ranskassa 1O:een tuntiin.
21281: Syyt miksi on katsottu tarpeelliseksi teollisuuden alalla lain
21282: kautta rajoittaa työajan pituutta, ovat pää-asiassa seuraavat:
21283: tehtaissa työskentely voi tapahtua läpi vuoden yhtä pitkän
21284: ajan päivässä; tehtaassa työskentelemisen epäterveellisyys
21285: ruumiille ja kuolettava yksitoikkoisuus sielulle; sen vuoksi
21286: on hankittava tilaisuutta tehdastyöväelle sekä ruumiinsa
21287: virvottamiseen ulkoilmassa että henkiseen virkistykseen
21288: luennoilla, kokouksissa y. m. s. Tällaisia syitä ei ole maa-
21289: työssä. Siellä tapahtuu näet työnteko pääasiallisesti ulko-
21290: ilmassa ja on työ siellä tehdastyöhön nähden alituisesti
21291: vaihtelevaa; vakaumuksemme mukaan esim. leipuriliikkeen
21292: työmies, joka jo 8-tuntisesta työstä keväällä tuntee itsensä
21293: väsyneeksi, varmasti 12-tuntisessa maatyössä kesäaikana
21294: voimistuisi. Vaihtelu maatöissä ilmenee siinäkin, että työ-
21295: päivä talvella itsestään jo on paljoa lyhempi kuin kesällä,
21296: ja lyhempi kuin mihin teollisuustyöväki lainsäädännön-
21297: kin avulla pitkiin aikoihin voinee päästä, sekä että ilmo-
21298: jen epätasaisuus antaa kesäHäkin työväelle ylimääräisiä
21299: lepohetkiä silloin tällöin. Mitä taas tulee tilaisuuden hank-
21300: kimiseen henkistä virkistystä ja kehittymistä varten, niin
21301: lyhyet kesämme eivät voi sellaista sanottavasti tarjota maa-
21302: työnantajillekaan, eikä meillä sellaisia tilaisuuksia (esitelmiä,
21303: kokouksia j. m. s.) kesällä maaseudulla paljo tarjotakaan,
21304: jota vastoin pitkät talvemme ovat erittäin sopivia sellai-
21305: sille sekä esitelmänpitäjäin että yleisönkin kannalta. Tä-
21306: hän tulee vielä lisäksi se tosiasia, että tutkimus on osot-
21307: tanut, että työpäivän lyhentäminen kehittymätromissä
21308: oloissa voipi vaikuttaa turmiollisestikin, ja jos mitkään,
21309: niin ovat kai Suomen maalaisolot suuressa osassa maata
21310: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 71
21311:
21312: vielä niin kehittymättömät, että maatyömiehellä ei vielä
21313: ole sanottavasti tilaisuutta käyttää lepohetkiään henkiseksi
21314: edistymisekseen. Tämä kaikki työväen kannalta.
21315: Mutta maanviljelyksenkin kannalta katsottuna työ-
21316: päivän määrääminen lain kautta tuntuu ainakin toistaiseksi
21317: vaikealta. Tutkijat taloustieteen alalla katsovat yleensä
21318: mahdottomaksi laissa määrätä työpäivän pituutta niissä
21319: ammateissa, joissa ollaan tekemisissä luonnon kanssa,
21320: kuten kalastamisessa, metsätöissä ja maanviljelyksessä. Ja
21321: huomioon on otettava, ettei niissäkään harvoissa maissa,
21322: joissa työpäivä tehdastyössä on yleisen lain kautta rajoi-
21323: tettu, ole tietääksemme edes otettu puheeksikaan samanlai-
21324: sen rajoituksen ulotuttamista maaviljelystyön alalle, niihin
21325: luettuna Uusi Seelantikin, jossa työväen suojeluksessa on
21326: menty kaikista pisimmälle. Ja jos muualla mahdollisesti
21327: voitaisiinkin mennä pitkälle tässä suhteessa, niin voipi
21328: se olla vaikeampaa täällä pohjoisessa, missä kesä on ly-
21329: hyt ja vaatii tavallista suurempia ponnistuksia; usein
21330: mitä suurinta kiirettä. Sitä paitsi tulee välttämättömästi
21331: ottaa huomioon, että maatöihin kuuluu m. m. myöskin
21332: karjan ja hevosten hoito, joka ei salli työpäivien rajoitta-
21333: mista sillä tavalla kuin koneitten hoito tehtaissa.
21334: Edellä esitetyn johdosta voidaan luonnollisesti väit-
21335: tää, että tässä ei olekaan kysymyksessä yleinen työväen··
21336: suojeluslainsäädäntö maatöitä varten, vaan ainoastaan sen
21337: työpäivän pituuden määrääminen, jonka maanomistaja on
21338: oikeutettu vaatimaan torppareilta. Ja tämähän onkin ai-
21339: van totta: tässä itse asiassa on kysymyksessä suurtilallis-
21340: ten suojeluslaki, sillä heille tämän kautta varataan lailli-
21341: nen oikeus vaatia ulkotöissä torppareiltaan 11 tuntia ke-
21342: sällä ja keskimäärin 9 tuntia talvella, samaan aikaan kuin
21343: torpparit jo ovat monin paikoin sovinnossa saaneet tämän
21344: ajan määrätyksi lyhemmäksi. On siis luonnollista, että suur-
21345: tilalliset eivät omasta puolestaan vastusta tällaista lainsää-
21346: däntöä, sillä heillä on muutakin työväkeä käytettävänään
21347: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21348:
21349: kuin torppareita, ja hehän helposti voivat maksaa yli-
21350: työstäkin, silloin kuin tarve vaatii.
21351: Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikku-
21352: tilallisten laita, jotka enimmäkseen kaukana salomailla
21353: taistelevat kovaa taisteluaan karua luontoamme vastaan
21354: yhden ainoan apumiehen, kuten kesällä päivätyönä veronsa
21355: suorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin avulla, kun
21356: tämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät juuri
21357: tärkeällä hetkellä yksin. Ja mitä tulisivat sanomaan täl-
21358: laisesta laista ne kymmenet tuhannet torpparit, joilla on
21359: renki tai muonamies, joka osaksi heidän puolestaan suo-
21360: rittaa päivätyöt kartanoon, osaksi tekee työtä kotona tor-
21361: passa, jos tämä kartanosta palattuaan ei enää haluakaan
21362: yli laissa määrätyn ajan auttaa torppari-isäntäänsä edes
21363: hevosenhoidossa tai muissa välttämättämissä ja kiireelli-
21364: sissä töissä, joihin hän itse joka tapauksessa on pakotettu.
21365: Voipi näet olla aivan varma siitä, että jos puheena
21366: oleva määräys otetaan vuokralakiin, tulee se vaikuttamaan
21367: sen, että muukin maanviljelystyöväki, kuin torpparit, yksin
21368: karjanhoito- ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaa-
21369: timaan samanlaista työajan rajoitusta, kuin torpparit naut-
21370: tisivat.
21371: Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalais-
21372: työväki yleensä on ja miten häikäilemättömiä vääristele-
21373: mään agitaattorit useinkin ovat, niin ei pitäisi olla vaikea
21374: nähdä, että tällainen lainkohta tulee aikaansaamaan paljon
21375: katkeruutta ja levottomuutta siinä elinkeinossa, joka kai-
21376: kista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta.
21377: Maanviljelystyö-olomme kaipaavat kyllä järjestämistä
21378: yhteiskunnan puolelta. Mutta sen, kuten kaiken menes-
21379: tyksellisen sosialipolitisen reformin, tulee tapahtua sellai-
21380: sen lainsäädännön kautta, joka laaditaan tutkimusten poh-
21381: jalla ja silmällä pitäen maanviljelystyön erikoisluonnetta,
21382: sekä tarkoittaa työväenoloja yleensä eikä ainoastaan sen
21383: osan, joka vuokransa suorittaa päivätöillä. Meiltä puuttuu
21384: vielä täydellisesti tässä tarkoituksessa suoritettu tutkimus
21385: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 73
21386:
21387: maanviljelystyön alalta. Ja niiden puolelta, jotka ovat
21388: koetteeksi äskettäin suostuneet lyhentämään ulkotöissä
21389: suoritettavan työpäivän pituutta, ilmoitetaan, ettei ole vielä
21390: voitu löytää sellaista työaikojen ja lepoaikojen sopivaa
21391: jakoa, joka voisi pitemmän päälle tyydyttää edes työn-
21392: suorittajia. Näin ollen olisi ilmeisesti kevytmielistä lähteä
21393: nyt vielä tässä puheena-olleeseen lainsäätämistoimeen.
21394: Sitä vastoin olisi toistaiseksi torppareilla riittävä turva,
21395: sellaisesta lakimääräyksestä, että työpäivän pituudesta y.
21396: m. s. syntyvien riitaisuuksien sovittelu on jätettävä vuokra-
21397: lautakunnalle, joka voipi ottaa huomioon eri maanosien
21398: ja eri yhteiskuntaryhmien tavat ja tarpeet paremmin kuin
21399: yleinen laki.
21400: Edellä esitetyn nojalla pyydämme siis kunnioittavim-
21401: min saada ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi 19 §:n 2:n
21402: kohdan näin kuuluvaksi:
21403:
21404: Vuokralautakunnan tulee, jos
21405: jompikumpi asianosaisista sitä vaatii,
21406: vuokramiehen tehtäviin tavallisim-
21407: piin töihin nähden määrätä, millai-
21408: sen työn suorittaminen on katsottava
21409: kohtuulliseksi päivätyöksi, ynnä työ-
21410: päivän pituus.
21411:
21412:
21413:
21414:
21415: 21 § rahakannalle siirtymisestä.
21416:
21417: Kun on tarkoitus toteuttaa niin suuria ja syvälle
21418: tähtääviä uudistuksia, kuin mitä valiokunnan vuokralaki-
21419: ehdotus sisältää, niin on lainsäätäjän velvollisuus välttää
21420: jyrkkiä määräyksiä, jotka tarpeettomasti vaikeuttavat siir-
21421: tymistä vanhasta uuteen.
21422: Valiokunnan ehdotuksen mukaan on niinhyvin vuok-
21423: ranantajana kuin vuokramiehellä oikeus milloin hyvänsä
21424: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21425:
21426: sanoutua irti vuokramaksun suorittamisesta päivätöinä ja
21427: siirtyä puhtaalle rahakannalle. Koska vuokramaksu meillä
21428: vielä enimmäkseen suoritetaan päivätöissä, aikaansaa äsken
21429: mainittu muutos, varsinkin siellä missä samalla tilalla on
21430: paljon vuokramiehiä, täydellisen mullistuksen tilanhaltijan
21431: taloudessa. On tärkeää että hänellä silloin on riittävästi
21432: aikaa, voidaksensa ryhtyä tarpeellisiin valmistuksiin muu-
21433: toksen johdosta. Se aika, jonka kuluttua muutos astuu
21434: voimaan, on mietinnössä määrätty liika lyhyeksi ja voi-
21435: daan sitä mieluummin pidentää, koska toiselta puolen
21436: vuokramiehelle ei sen kautta kuitenkaan koitune mitään
21437: mainittavaa haittaa.
21438: Vaikeudet uuden vuokralain toteuttamisessa ovat siksi
21439: suuret, että yleiseltä kannalta ehdottomasti on eduksi, jos
21440: niitä voidaan edes toisarvoisissa kohdissa lieventää.
21441: Asettuen tässä kysymyksessä samoin kuin valiokunta
21442: täydellisen yhdenvertaisuuden kannalle vuokramiesten ja
21443: vuokranantajien suhteen olemme me kuitenkin tulleet sii-
21444: hen käsitykseen, että, jos asianosaisille alusta pitäen jäte-
21445: tään . rajaton päätösvalta, siitä helposti voi aiheutua äkki-
21446: pikaisia, vähemmin harkittuja muutoksia, jotka eivät vas-
21447: taa paikkakunnan taloudellista kehityskantaa ja liikeoloja
21448: sekä sen vuoksi ovat omansa tuottamaan heille enemmän
21449: haittaa kuin toivottua etua ja riippumattomuutta.
21450: Siihen nähden että uusi vuokralaki muutenkin tulee
21451: aikaansaamaan tuntuvia mullistuksia oleviin vuokrasuhtei-
21452: siin, vaatinee tarpeellinen varovaisuus, että oikeus raha-
21453: maksukannalle siirtymiseen niin toisen kuin toisenkin asian-
21454: osaisen suhteen ainakin toistaiseksi olisi tehtävä riippu-
21455: vaksi vuokralautakunnan suostumuksesta. Tämä rajoitus
21456: on helppo poistaa niin pian kuin käy selväksi, että se
21457: vaaratta saattaa tapahtua.
21458: Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla rohkenemme
21459: ehdottaa, että 19 § hyväksyttäisiin näin kuuluvaksi:
21460:
21461: Jos vuokrakiljassa on määrätty että
21462: vuokramaksu joko kokonaan tai osaksi on
21463: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 75
21464:
21465: suoritettava luonnontuotteissa tai päivätöissä
21466: älköön se estäkö vuokramiestä siirfgmästä
21467: rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle
21468: ilmoittaa sitä haluavansa ja jos vuokra-
21469: lautakunta siihen suostuu. Muutos on
21470: astuva voimaan kun on kulunut kaksi
21471: vuotta siitä laissa määrätgstä palkollisten
21472: muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen
21473: jäiestä ensiksi seuraa.
21474: Sama oikeus olkoon myös vuokrananta-
21475: jalla.
21476: Semmoista ilmoitusta ei saa ilman mo-
21477: lempien asianosaisten suostumusta peruuttaa.
21478:
21479:
21480: 27 § vuokramiehelle suoritettavasta korvauksesta.
21481:
21482: Lähimmässä yhteydessä vuokra-ajan kanssa on ky-
21483: symys siitä korvauksesta, jonka vuokranantaja on velvol-
21484: linen suorittamaan vuokramiehelle tämän tekemistä pa-
21485: rannuksista kun vuokrasopimus lakkaa.
21486: Se mitä valiokunta mietinnön 27:ssä §:ssä on tässä
21487: suhteessa ehdottanut, poikkeaa oleellisesti siitä, mitä Maa-
21488: talousvaliokunta viime valtiopäivillä ehdotti, ja se on ilmei-
21489: sesti vuokramiehelle epäedullisempi sekä mielestämme
21490: kansantaloudelliselta kannalta katsottuna häiritsevä ja va-
21491: hingollinen.
21492: Ensiksikin on selvää, että sellainen korvausvelvolli-
21493: suus, joka kuitataan uudistamalla vuokrasopimus yhtä
21494: pitkäksi ajaksi, kuin alkuperäinen sopimus oli tehty, ei
21495: mitenkään sovellu pitempiaikaisiin vuokrasopimuksiin kuin
21496: 25-vuotisiin. Sellainen lakimääräys tulee sen vuoksi estä-
21497: mään pitempiaikaisten vuokrasopimusten aikaansaamista
21498: ja vaikuttaa suorastaan taantumukselliseen suuntaan niissä
21499: laajoissa osissa maata, missä 50-vuotiset torpankontrahdit
21500: ovat yleisesti käytännössä.
21501: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21502:
21503: Toiseksi on huomattava, että pidennetty vuokra
21504: entisillä ehdoilla ja yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen
21505: aniharvoin tarkasti vastannee sitä korvausta, mikä asialli-
21506: sen arvioimisen kautta olisi havaittu kohtuulliseksi. Jos
21507: tämä kohtuullinen korvaus on pienempi kuin ne edut,
21508: jotka vuokramies pidennetyn vuokrasopimuksen kautta
21509: tulisi nauttimaan, niin on maanomistajana useimmiten
21510: helppo suorittaa rahakorvaus ja hankkia torppaan uusi
21511: asukas korotettua vuokraa vastaan. Entinen vuokramies
21512: joutuu silloin, viljeltyään tilaansa 25 vuotta, siitä pois
21513: tavallisesti siinä ijässä, jolloin hänellä jo on perin vaikea
21514: ryhtyä itselleen uutta hankkimaan.
21515: Jos taas arvioitu korvaus on suurempi kuin ne edut,
21516: mitkä pidennetty vuokra torpparille suo, niin hän kyllä
21517: saa jäädä paikalleen, mutta ei saakaan sitä korvausta,
21518: jonka hän oli työllään itselleen ansainnut.
21519: Tähän tulee, että vuokramies, kun 25-vuotinen vuokra-
21520: aika päättyy, tavallisesti on siinä ijässä, että hänen tar-
21521: monsa ja työkykynsä jo ovat vähenemään päin. Niitä ei
21522: suinkaan vahvista tieto siitä että vuokraesine lopulta ko-
21523: konaisuudessaan ja ilmaiseksi siirtyy takaisin maanomis-
21524: tajalle. Useimmissa tapauksissa sopii sen vuoksi odottaa,
21525: että vuokramies pidennetyn vuokrasopimuksen aikana yllä-
21526: pitää tilan viljelyksiä ja rakennuksia ainoastaan sen ver-
21527: ran, ettei hän siitä joudu edesvastuuseen. Itse asiassa
21528: vuokraesine joutuu takaisin maanomistajalle niin huonossa
21529: kunnossa, että koko 50-vuotisen vuokrakauden tuloksena
21530: ei ole edistys, vaan ilmeinen vahinko. Tällaista kansan-
21531: taloudelliselta kannalta turmiollista järjestelmää emme voi
21532: kannattaa.
21533: Rohkenemme sen vuoksi kunnioittavimmin ehdottaa,
21534: että Eduskunta 27 §:ään nähden hyväksyisi sellaisen muu-
21535: toksen, että sen kolmen ensimäisen kohdan sijaan tulisi
21536: näin kuuluvat kaksi kohtaa:
21537:
21538: Jos vuokranantaja vuokra-ajan
21539: umpeen kuluttua tahtoo uudistaa
21540: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 77
21541:
21542: vuokrasopimuksen tässä laissa maa-
21543: räty ksi ly h immäksi ajaksi, olkoon
21544: hänellä valta suorittaa 25 §:ssä mää-
21545: rätty korvaus viljelysparannuksista
21546: sekä rakennuksista, jotka ovat vuok-
21547: ranantajan omat, antamalla vuokra-
21548: miehelle oikeuden nauttia vuokra-
21549: sopimusta entisillä ehdoilla niinpit-
21550: kän ajan vuokrakaudesta, kuin, el-
21551: leivät asianosaiset siitä sovi, vuokra-
21552: lautakunta tehtyjen parannusten ar-
21553: von mukaan määrää. Jos vuokran-
21554: antaja haluaa, myöntämällä suurem-
21555: man vuokramaksun alennuksen, suo-
21556: rittaa korvauksen ly hemmässä ajassa,
21557: olkoon se sallittu.
21558: Sittenkun korvaus täten on suori-
21559: tettu, saakoon vuokranantaja sellaisen
21560: korotetun vuokramaksun, jonka ei ai-
21561: noastaan vuokrasopimuksen uudistu-
21562: misaikana vallinneet olot, vaan myös
21563: tällä tavalla korvatut parannukset oi-
21564: keuttavat. Tämän korotetun vuokra-
21565: maksun määrä on sopimusta uudistet-
21566: taessa vuokrakirjaan merkittävä.
21567:
21568:
21569:
21570: 68 ja 70-80 §§ vuokratuomioistuimesta.
21571: Valiokunta on hylännyt eduskuntaesityksen säännök-
21572: set, mikäli ne tarkoittavat erityisten vuokratuomioistuinten
21573: asettamista. Vuokratuomioistuimet ovat kuitenkin välttä-
21574: mättömiä edellytyksiä uuden vuokralain onnistumiselle.
21575: Kun tarkotus kerran on estää pitkällisiä oikeudenkäyntejä
21576: ja rajoittaa muutoksen hakuoikeutta mahdollisimman vä-
21577: hään, on välttämätöntä että ne tuomioistuimet, jotka
21578: 78 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21579:
21580: vuokra-asioita käsittelevät, tarjoavat takeita siitä, että asiat
21581: tulevat näissä tuomioistuimissa asiantuntemuksella käsitel-
21582: lyiksi ja että muutoksen hakuoikeutta voidaan ilman oikeu-
21583: den vaaraa supistaa.
21584: Monin verroin suuremmassa määrässä kuin nykyi-
21585: set kihlakunnanoikeudet antaisivat ehdottamamme vuokra-
21586: tuomioistuimet nämä takeet, niissä kun olisi lautamiehinä
21587: vuokranantajien ja vuokramiesten omat luottamusmiehet
21588: sekä puheenjohtajana kihlakunnanoikeuden varsinainen
21589: puheenjohtaja tai hänelle esteen sattuessa joku muu
21590: tuomioistuimissa hyvin harjaantunut henkilö.
21591: Ehdotamme siis, että lakiehdotukseen otetaan näin
21592: kuuluvat pykälät:
21593: 68 §.
21594: Senaatilla olkoon valta määrätä, että
21595: sellaisissa kunnissa, joissa vuokranantajien ja
21596: vuokramiesten luku on vähäinen, tai joissa
21597: paikkakunnalliset olot muuten sitä vaativat,
21598: vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi an-
21599: nettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi,
21600: sekä vuokratuomioistuimen tehtävät
21601: paikkakunnan kihlakunnanoikeudelle,
21602: nzzn kokoonpantuna kuin yleisessä
21603: laissa säädetään.
21604: Kuitenkin on vuokralautakunta ja
21605: vuokratuomioistuin asetettava kuntaan,
21606: jossa vähintään kaksikymmentä vuokran-
21607: antajaa tai vuokramiestä sitä vaatii.
21608:
21609: 7 Luku.
21610:
21611: Oikeudenkäynnistä vuokra-asioissa.
21612:
21613: 70 §.
21614: Vuokratuomioistuimena toi-
21615: miipaikkakunnan k i h 1a kunnan-
21616: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 79
21617:
21618: oikeus, kuitenkin siten, että
21619: vuokra-asioita käsiteltäessä var-
21620: sinaisen lautakunnan sijalle as-
21621: t u u e r it y i n en kuusijäsen i ne n
21622: lautakunta, joka kutakin kun-
21623: taa varten valitaan tämän py-
21624: kälän 3 momentissa sanotulla
21625: ta va II a.
21626: Vakinaiseen tuomarin esteel-
21627: lisenä ollessa määrätköön hovi-
21628: oikeus vuokratuomioistuimen
21629: puheenjohtajaksi muun lainop-
21630: pineen ja tuomarin toimissa hy-
21631: vin harjaantaneen henkilön.
21632: Lautakunnan jäsenet ja vara-
21633: jäsenet, joiden toimiaika me-
21634: nee umpeen samalla kertaa, va-
21635: litaan kussakin kunnassa kol-
21636: m e k s i v u o d e k s i. N ii d e n v a a Iista
21637: ja vaalikelpoisuudesta olkoon
21638: muuten sovelluvilla kohdin voi-
21639: massa mitä 60, 62, 63 ja 64 §:ssä
21640: vuokralautakunnasta on sää-
21641: detty.
21642: Sittenkun vaali on toimi-
21643: tettu, ja toimituksesta laadittu
21644: pöytäkirja tarkistettu, toimit-
21645: takoon kuntakokouksen esimies
21646: siitä otteen vuokratuomioistui-
21647: m en p u h e e n jo h ta ja II e.
21648:
21649: 71 §.
21650: Vuokratuomioistuimen lau-
21651: takunnan jäsenen pitää, ennen-
21652: kuin hän oikeuteen astuu, tehdä
21653: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21654:
21655: tuomarinvala, ellei hän sellais-
21656: ta valaa ennen ole vannonut.
21657: Jollei oikeus ole tuomionvoipa,
21658: olkoon sen puheenjohtaja oi-
21659: keutettu sanotun valan vanno-
21660: tuttamaan.
21661:
21662: 72 §.
21663: Vuokratuomioistuin, joka ko-
21664: koontuu puheenjohtajan kutsu-
21665: muksesta niin usein kuin asiain
21666: käsittelemistä varten on tar-
21667: peen, on tuomionvoipa, kun lau-
21668: takunnassa on saapavilla neljä
21669: jäsentä.
21670: Vuokranantajain ja vuokra-
21671: miesten valitsemia jäseniä tu-
21672: lee aina olla lautakunnassa läs-
21673: nä yhtä monta; tarpeen tullen
21674: ratkaiskoon arpa, kenen jäsenen
21675: on lautakunnasta astuttava pois.
21676:
21677:
21678: 73 §.
21679: Vuokratuomioistuimen teh-
21680: tävänä on, sen lisäksi mitä tässä
21681: laissa edellä on määrätty, vuokra-
21682: suhdetta koskevien vuokranan-
21683: tajan ja vuokramiehen välillä
21684: syntyvien riitaisuuksien ratkai-
21685: seminen. Ä 1k ö ö n vuokratuomi o-
21686: istuin kuitenkaan ottako käsi-
21687: teltäväkseen mitään asiata, ellei
21688: kantaja näytä, että asia sitä en-
21689: nen on ollut vuokralautakun-
21690: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 81
21691:
21692: na.ssa. sovittelun alaisena. taikka.
21693: jommankumman riitapuolen
21694: poissa-olon takia. siellä jäänyt
21695: käsittelemättä.
21696:
21697: 74 §.
21698: Vuokratuomioistuimessa kä-
21699: siteltävät asiat pa.nta.koon vi-
21700: reille kirjallisen haasteen no-
21701: ia.lla..
21702: Jos tuomari, kun haastetta.
21703: häneltä pyydetään, havaitsee, et-
21704: tei asia kuulu vuokra.tuomio-
21705: istuimeen, ilmoitta.koon sen ha-
21706: kijalle ja. antakoon vaadittaessa
21707: s ii t ä k i r ja. II i s e n t o d i s t u k s e n.
21708: Tyytymättömällä olkoon oikeus
21709: siitä valittaa hovioikeuteen sen
21710: ajan k u 1 u e s s aja siinä j ä r j e s t y k-
21711: sessä kuin 79 §:ssä sanotaan.
21712:
21713: 75 §.
21714: Jos vuokratuomioistuimen
21715: puheenjohtaja tehdyn väitteen
21716: johdosta tai muuten havaitaan
21717: jäävilliseksi, ilmoittakoon hän
21718: siitä viipymättä hovioikeudelle,
21719: jonka asiana on silloin, kuin
21720: myös, jos hovi oikeuden 79 §: ssä
21721: mainitun valituksenjohdosta on
21722: julistanut vuokratuomioistui-
21723: men puheenjohtajan jäävillisek-
21724: si, määrätä toinen tuomarin teh-
21725: täviin pätevä ja niissä harjaan-
21726: tunut henkilö hänen sijaansa.
21727: 6
21728: 82 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21729:
21730: Sijaisen palkkio suoritetaan val-
21731: tion varoista.
21732:
21733: 76 §.
21734: Ratkaistessaan kä.siteltä.viä.ä.n
21735: a s i o it a p ä. ä. tt ä. k ö ö n vuokra tuo m i o-
21736: istuin, vapaasti harkittuan kaik-
21737: ki esille tulleet asianhaarat, mi-
21738: tä. asiassa on todeksi katsottava.
21739:
21740: 77 §.
21741: Asioita vuokratuomioistui-
21742: messa käsiteltäessä. noudatet-
21743: takoon, mikäli tässä. luvussa ei
21744: ole toisin määrätty, mitä. ylei-
21745: nen laki ja muut asetukset oi-
21746: keudenkäynnistä. kihlakunnan-
21747: oikeudessa sä.ä.tä.vä.t.
21748: Eri mielien ilmaantuessa
21749: tulkoon tuomioistuimen paa-
21750: tökseksi se mielipide,jotaä.ä.nes-
21751: tyksessä. useimmat kannattavat.
21752:
21753: 78 §.
21754: Vuokratuomioistuin kuulus-
21755: telkoon, milloin jompikumpi
21756: asianosainen sitä. vaatii tai oi-
21757: keus muuten katsoo sen tar-
21758: peelliseksi, vuokralautakunnan
21759: puheenjohtaiaa, jonka sen va-
21760: ralta tulee olla vuokratuomio-
21761: istuimen istuntopaikalla saa-
21762: puvilla.
21763: 79 §.
21764: Joka tahtoo valittaa siitä.,
21765: että. vuokratuomioistuimen pu-
21766: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 83
21767:
21768: he e nj o h t aja tahi j ä. sen on o ll u t
21769: jä.ä.villinen tai muuten toimeen-
21770: sa oikeudeton, taikka että asian
21771: käsittelyssä. on tapahtunut muu
21772: virhe, hakekoon siihen oikaisua
21773: h o v i o i k e u d e s s a neljä. n kymmenen-
21774: viiden pazvän kuluessa siitä.,
21775: kun vuokratuomioistuimen lo-
21776: p u lli n e n p ä. ä. t ö s o n j u Ii s te t t u.
21777: Jos hovioikeus havaitsee sel-
21778: laisen virheen tapahtuneen, että.
21779: vuokratuomioistuimen toimen-
21780: pide sen takia on hyljättävä.,
21781: poistahoon toimenpiteen, ja ot-
21782: takoon vuokratuomioistuin asian
21783: uudestaan lain mukaisesti kä.-
21784: siteltä.vä.ksi, ellei hovioikeus ole
21785: katsonut, ettei asia kuulu vuok-
21786: ra t u o m i o i s t u i m e e n. H o v i o i k e u-
21787: den tällaisessa asiassa antamas-
21788: ta päätöksestä älköön valitet-
21789: tako, ä.lköönkä. muissa kuin nyt
21790: mainituissa tapauksissa vuok-
21791: ratuomioistuimen päätökseen
21792: m u u t o s ta h a e t t a k o.
21793:
21794: 80 §.
21795: Vuokratuomioistuimen lau-
21796: takunnan jäsenten palkat mää-
21797: rätään ja suoritetaan samalla
21798: tavalla kuin kihlakunnan oikeu-
21799: den lautakunnan palkkauksesta
21800: o n s ä. ä d e tt y.
21801:
21802: Siinä tapauksessa että ehdotuksemme vuokra-asioit-
21803: ten käsittelystä vuokratuomioistuimissa saavuttaa Edus-
21804: 84 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21805:
21806: kunnan hyväksymisen, on luonnollista että 7, 9, 41, 51,
21807: 55, 57, 61, 66, 69 §:iin on tehtävä sellaiset muutokset
21808: että kihlakunnanoikeuden sijalle asetetaan vuokratuomio-
21809: istuin.
21810:
21811: Helsingissä syysk. 8 p:nä 1908.
21812:
21813: A. Osw. Kairamo. Juho Rannikko.
21814: H. 0. Paloheimo. Aleksi Käpy.
21815: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 85
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: II.
21821: Emme ole voineet yhtyä tärkeissä kohdissa Maa·
21822: talousvaliokunnan enemmistön mielipiteisiin.
21823: Maanvuokralakia laadittaessa tulee mielestämme pi-
21824: tää ensiksikin silmällä sitä, että vuokramiesluokka on suo-
21825: jelevilla lakimääräyksillä turvattava, jotta se voisi, niin hy-
21826: vin kuin se oloihin nähden on mahdollista, kestää sen
21827: taloudellisen murrosajan, jossa meidän maanviljelyksemme
21828: kapitalistisen kehityksen tähden nyt juuri on, sekä toi-
21829: seksi sitä, että ei aseteta keinotekosia esteitä kapitalistisen
21830: kehityksen tielle, jotka esteet, turvaamatta millään tavalla
21831: vuokramiesluokan asemaa, vain hidastuttaisivat maatalou-
21832: dellista kehitystä.
21833: Näistä periaatteista johtuu ensiksikin se, että vuokra-
21834: miesluokka on itsenäistytettävä paljoa suuremmassa mää-
21835: rässä kuin valiokunta sen on tehnyt sekä turvattava maan-
21836: omistajaluokan puolelta mahdollisesti tapahtuvia väärin-
21837: käytöksiä ja mielivaltaa vastaan, sekä se, että meidän
21838: torpparitaitoksestamme on ehdottomasti poistettava ne
21839: feodaliset jätteet, jotka jo vuosikymmeniä ovat vapaata
21840: maataloudellista kehitystä hidastuttaneet, josta taas on
21841: kärsinyt niinhyvin maanviljelys kuin teollisuuskin, s. s.
21842: siitä on kärsinyt koko maan taloudellinen tila.
21843: Nämät näkökohdat aiheuttavat valiokunnan lakiehdo-
21844: tukseen useita muutoksia, joista seuraavassa yksityiskoh-
21845: taisemmin tehdään selkoa.
21846: 86 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o S.
21847:
21848: §. Saman lain alle kuin lampuodit, jotka viljelevät ti-
21849: laa, joka on hallintonsa puolesta päätaion alainen, olisi
21850: mielestämme saatava muutkin kokotilan vuokramiehet,
21851: jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torpparien ja
21852: 1 §:n 2 mom:ssa mainittujen lampuotitilain vuokramiehien
21853: vertaiset. Erittäin mainittakoon tällaisten joukossa metsä·
21854: yhtiöitten omistamien tilojen lampuodit, joiden oikeudelli-
21855: nen asema on varsin epävarma ja joiden toimeentulo on
21856: yhtä huono kuin torpparienkin. Olisi mielestämme siis
21857: väärin kieltää näiltä torppariluokan kanssa samanlaisessa
21858: taloudellisessa asemassa olevilta vuokramiehiltä se oikeus-
21859: turva, minkä tämä laki torppareille, lampuodeille ja mäki-
21860: tupalaisille suo.
21861: 2 §. Vuokra-ajan pituudeksi ehdottaa valiokunta enintäin
21862: sata, vähintäin viisikolmatta vuotta. Tässä valiokunta ei
21863: mielestämme ole osannut asettua sille kannalle, mikä olisi
21864: vuokramiesluokan toiveitten mukainen. Maamme vuokra-
21865: miesluokan keskuudessa on nimittäin aivan yleinen toive,
21866: saada lakiin määräys, jonka mukaan vuokrakontrahtia ei
21867: saisi tehdä muuta kuin vähintäin 50 vuodeksi. Se toivo-
21868: mus on vuokramiesten kesken julkilausuttu jo paljoa en-
21869: nen Tampereella, kevättalvella v. 1906 pidettyä yleistä
21870: maanvuokramiesten kokousta. Sittemmin on tämän vuo-
21871: den alkupuolella toinen yleinen Suomen vuokramies-
21872: ten kokous myöskin asettunut samalle kannalle. Mutta
21873: yhteydessä tämän vuokra-aikakysymyksen kanssa käsit-
21874: teli mainittu kokous, jossa yli 60,000 vuokramiestä oli
21875: edustettuna, kysymystä siitä, saako tämän vuokra-ajan
21876: kuluessa ylentää vuokramiehelle vuokramaksua tai yleensä
21877: muuttaa vuokraehtoja ja hyväksyi kokous tässä suhteessa
21878: näin kuuluvan ponnen: ,Torppareille, lampuodeille ja mäki-
21879: tupalaisille on saatava lainmääräämäksi lyhimmäksi mah-
21880: dolliseksi vuokra-ajaksi 50 vuotta, josta ei saa vuokra-
21881: lautakunnan yksimieliselläkään suostumuksella poikkeusta
21882: tehdä, ja jonka kuluessa ei minkäänlaista veronkorotusta
21883: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 87
21884:
21885: saa tapahtua". - Tämmöisessä ydinkysymyksessä on mie-
21886: lestämme Eduskunnan annettava täysi arvo vuokramiesten
21887: toivomukselle, semminkin kun se ei sellaisenaan ole risti-
21888: riidassa maan yleisen taloudellisen kehityksen kanssa.
21889: Päinvastoin. Jos vuokra-aika on 50 vuotta, voi vuokramies
21890: levollisena katsoa tulevaisuuteen sekä panna maahan työtä
21891: ja pääomaa, sillä tällöin hän voi varmuudella tietää, että
21892: saa nauttia itse työnsä hedelmät. Eikä ainoastaan hän
21893: itse, vaan vieläpä hänen lapsensakin. Jos taas vuokra-
21894: miehelle tarjoutuu tämän vuokra-ajan kestäessä joku edul-
21895: lisempi tilaisuus elatuksen hankkimiseksi, on hän esteetön
21896: siirtymään vuokratilalta pois, myymällä eli siirtämällä
21897: vuokraoikeutensa toiselle.
21898: Meille ei ole suinkaan tuntematonta, että osa valio-
21899: kunnan porvarillisia jäseniä olisi ollut valmis hyväksymään
21900: 50 vuoden vuokra-ajan, jos olisi samalla lakiin pantu mää-
21901: räys, että 25 vuoden kuluttua tämän vuokra-ajan alkami-
21902: sesta lukien olisi voitu vuokraehtoja muuttaa mikäli ylei-
21903: nen maanarvon nousu tai lasku olisi muutoksia aiheutta-
21904: nut. Mutta katsoen etenkin siihen, että Tampereen ylei-
21905: nen vuokramiesten kokous oli tämän vuoden tammikuulla
21906: pitämässään kokouksessa sillä ehdolla asettunut 50 vuo-
21907: den vuokra-ajan kannalle, että sen kuluessa ei saa vuokra-
21908: ehtoja muuttaa, emme ole voineet tämmöistä, torpparia
21909: orjuuttavaa ehdotusta ruveta kannattamaan, jossa ei vuokra-
21910: miehellä, kun hänelle vastoin hänen tahtoaan 25 vuoden
21911: kuluttua vuokramaksua korotetaan, ei ole oikeutta edes
21912: sanoutua irti vuokrasta.
21913: Pääasiallisesti näistä syistä - joita voisi muuten
21914: luetella enemmänkin, - olemme ehdottaneet mainitun
21915: pykälän toisin kuuluvaksi.
21916: Valiokunta on kyllä asettanut tähän pykälään mää- 3 §.
21917: räyksen, että , vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty",
21918: mutta sen ohella on valiokunta tahtonut edelleen sallia,
21919: että vuokramaksu on lyhemmältä tai pitemmältä ajalta,
21920: 88 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
21921:
21922: joko kokonaan tahi osaksi paikkakunnalla käyvän hinnan
21923: mukaan suoritettava myös päivätöinä.
21924: Juuri tämä päivätyövelvollisuus se on, joka pääasial-
21925: lisesti antaa meidän torpparilaitoksellemme sen feodalisen
21926: luonteen. Päivätyövelvollisuuden suorittaminen asettaa en-
21927: siksikin vuokramiehen enemmän kuin moni muu määräys
21928: maanomistajasta persanallisesti riippuvaan asemaan ja
21929: päivätyövelvollisuuden avulla on kannatettu meillä vuosi-
21930: satoja semmosta maataloudellista tuotantomuotoa, joka
21931: kenties ei ole ollut taloudellisesti edullisin. Päivätyövel-
21932: vollisuuden suorittaminen on myös omiansa estämään
21933: vuokramiehen ansiomahdollisuutta, kun hän on velvollinen
21934: joko itse saapumaan tai lähettämään toisen edestään aina
21935: määräaikana, maanomistajalta aina vuorokautta ennen
21936: sanan saatuaan, suorittamaan maanomistajan hyväksi
21937: päivätöitä. Tämmöinen järjestelmä onkin Europan sivistys-
21938: maista vuosikymmeniä, osaksi vuosisatojakin takaperin
21939: taloudellisesti haitallisena, keskiaikaisena laitoksena pois-
21940: tettu, mutta meillä - meillä kummittelee se kaikessa
21941: feodalisuudessaan vielä tänäkin päivänä.
21942: Valiokunta on kyllä ottanut 3 §:ään määräyksen,
21943: että vuokramaksu tulee olla rahassa määrätty, mutta tä-
21944: män määräyksen vaikutuksen on valiokunta suuresti hei-
21945: kantanut, koska se edelleenkin on tahtonut päivätyövel-
21946: vollisuuden säilyttää. Tämmöisessä kysymyksessä, josta
21947: riippuu ei ainoastaan vuokramiehen hyvinvointi ja persa-
21948: nallinen vapaus, vaan vieläpä koko maan taloudellinen
21949: kehitys, on mielestämme suorastaan hairahdus, ettei oteta
21950: täyttä askelta. Ei se suinkaan liian aikaista ole, huo-
21951: mioon ottaen sen, että esimerkki muista maista ei anna
21952: aihetta minkäänlaisiin epäilyksiin, vaan päinvastoin on
21953: omiaosa kehottamaan.
21954: Nyt voidaan kyllä huomauttaa, että eikö olisi
21955: vuokramiehen kannalta katsoen epäedullista, jos päivätyö-
21956: velvollisuuden suorittaminen ei enää ole uuden lain hen-
21957: gen mukaista. Mutta tässä tulee ottaa huomioon muuta-
21958: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 89
21959:
21960: mia seikkoja. 1) Jo se määräys, että vuokramaksu pitää
21961: olla rahassa määrätty, tulee monin pa*oin alentamaan
21962: vuokramaksua, sillä kun vuokramaksu ennen on määrätty
21963: päivätöissä, eivät vuokramiehet ole useinkaan tulleet itse
21964: ajatelleeksi, miten korkeiksi heidän rasituksensa todellisuu-
21965: dessa nousevat. 2) Helpponee rahansaanti torpparille yhä
21966: enemmän ja enemmän, sillä kulkuneuvot paranevat, työ-
21967: palkat kohoavat, osuusmeijereitä syntyy yli koko Suomen
21968: kuin sieniä sateella, osuuskassoja, osuuskauppoja peruste-
21969: taan, s. s. raha rupeaa tulemaan yhä enemmän liikku-
21970: vaksi. 3) Vaikka me panisimme lakiin kymmenen sem-
21971: moista määräystä, jotka estävät vuokranantajaa velvotta-
21972: masta torppariaan saapumasta päivätöihin, ei se tietysti
21973: lopettaisi torpparin työtä kartanon pellolla, sillä täytyyhän
21974: kartanonherran edelleenkin saada työvoimaa ja mikäs on
21975: sen luonnollisempaa, kuin että hän saa sitä kartanonsa
21976: lähellä olevista torpista. Ero on vaan siinä, että yllämai-
21977: nitun pykälän voimassa ollessa torppari työskentelisi hänen
21978: pelloillaan vapaana palkkatyöläisenä, saaden vuodenaiko-
21979: jen ja kunkin paikkakunnan hintojen mukaan isännäitä
21980: palkan työstään. Mutta jos samoihin aikoihin sattuisi
21981: olemaan edullisempaa työansiota muualla, tai jos, mikä
21982: onkin luonnollisempaa, torppari saa suuremman tulon
21983: työstään työskentelemällä omalla pellollaan, niin hän ei
21984: ole silloin velvollinen menemään kartanonherrojen eloja
21985: korjaamaan. - Torpparien kannalta katsoen tämä veron-
21986: maksutapa olisi siis ehdottomasti edullinen.
21987: Ehdottamastamme muutoksesta 15 §:ään seuraa, että o §.
21988: sanamuoto esillä olevan pykälän kolmanteen momenttiin
21989: on selvennettävä, niin että siitä käy ilmi vuokramiehen
21990: ehdoton oikeus metsänkäyttöön ja karjanlaitumeen vuokra-
21991: alueella.
21992: Jos vuokralautakunnalle myönnetään vuokrasopimuk- 6 §.
21993: sia hyväksyttäessä niin rajoitettu valta, kuin 6 §:n 1 mo-
21994: mentissa ehdotetaan, ei sen toiminnasta ole vuokramie-
21995: helle suurta hyötyä odotettavana. Jos vuokralautakunta
21996: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3,
21997:
21998: kieltäytyy vuokrasopimusta hyväksymästä kohtuuttomien
21999: ehtojen tähden,. tulee sen hyväksymisoikeus vaan joko
22000: estämään vuokrasopimusten tekemistä, tai aiheuttamaan
22001: lain kiertämistä eikä juuri sanottavasti auta vuokramiestä,
22002: jonka toimeentulonsa vuoksi on pakko hakea itselleen
22003: vuokratilaa. Samoin tulee vuokralautakunnalle myöntää
22004: oikeus asettaa vuokrakirja muuten lailliseen muotoon,
22005: elleivät asianosaiset sitä jo ole tehneet. Pääasiassa tästä
22006: syystä on esillä oleva pykälä ehdottamaamme muotoon
22007: asetettava.
22008: 7 §. Suullisia sopimuksia vahvistettaessa on noudatettava
22009: luonnollisesti samoja määräyksiä kuin kirjaliisiakio sopi-
22010: muksia vahvistettaessa, sillä muuten voidaan suullisia
22011: sopimuksia tekemällä kiertää vuokralain määräyksiä.
22012: Sitäpaitsi on vuokralautakunta sopivampi mielestämme
22013: tässäkin tapauksessa olemaan sinä laitoksena, jossa vuokra-
22014: mies saa vaatia suullista välipuhetta vahvistettavaksi, kuin
22015: kihlakunnanoikeus. Vuokralautakunnalla voidaan edellyt-
22016: tää olevan suuremman asian- sekä paikkakunnallisten
22017: olojen tuntemuksen.
22018: 16 §. Yleisissä perusteluissa mainituista syistä tulee 16 §:n
22019: 1 mom. ehdottamaamme suuntaan muutettavaksi.
22020: 16 §:n 3 mom:ssa on, juuri vuokramiesluokan itse-
22021: näistyttämistä silmällä pitäen, tahdottu vuokramiehelle
22022: turvata joka tapauksessa oikeus käyttää kotitarpeekseen
22023: vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää, tietystikin noudattaen
22024: määrättyä suunnitelmaa, jos sellainen on olemassa. Vii-
22025: meisessä momentissa olevat sanat ,jos vuokrasopimuk-
22026: sessa ei ole toisin määrätty", ovat jätetyt pois, sillä maan-
22027: viljelijällä tulee olla näihin etuihin suurempi oikeus, kuin
22028: maanomistajalla.
22029: 17 §. Valiokunta ei ole mielestämme tämänkään pykälän
22030: 1 mom. suhteen ottanut huomioon sitä, että vuokramies
22031: on miltei säännöllisesti heikompi sopijapuoli, ja että sen-
22032: tähden on mahdollisimman paljo vältettävä semmoisia koh-
22033: tia, jotka sallivat maanomistajan erikoissopimuksen nojalla
22034: Laki torpan y, m. vuokrauksesta. 91
22035:
22036: vapautua lain määräyksistä. Jos semmoisia aukkoja jäte-
22037: tään, tulevat maanomistajat luonnollisesti aivan säännölli-
22038: sesti käyttämään niitä hyväkseen. Tästä syystä olemme
22039: ehdottaneet 1 momentista pois sanat ,ellei toisin ole
22040: sovittu".
22041: Samaa periaatetta kuin 1 mom. on julkilausuttu,
22042: pitäisi mielestämme sovelluttaa jo johdonmukaisuudenkin
22043: vuoksi niihin vuokratilan rakennuksiin, jotka vanhuuttaan
22044: ovat rappeutuneet ja katselmuksessa julistetut kelpaamat-
22045: tomiksi. Tämän määräyksen lakiin asettamista puolustaa
22046: vielä sekin seikka, että tämän kautta tulisivat vuokratilan
22047: rakennukset siirtymään vähitellen vuokramiehen omiksi,
22048: johon mielestämme kehityksen tulisi pyrkiä. - Seuraa-
22049: vasta momentista on poistettava sanat ,jos tilan metsä-
22050: varat sen sallivat", sillä ne sanat voivat tehdä koko mo-
22051: mentin tehottomaksi. Jos kerran rakennukset ovat vuok-
22052: ranantajan, josta mielestämme seuraa, että rakennusvel-
22053: vollisuuskin on hänen, niin olkoon hän velvollinen raken-
22054: tamaan vaikka tiilistä semmoisen rakennuksen, josta tässä
22055: momentissa puhutaan. Muuten tämäkin määräys on mie-
22056: lestämme omiaan viemään kehitystä siihen suuntaan, että
22057: vuokratilan rakennukset tulevat vuokramiehen omiksi.
22058: Kolmanteen pykälään ehdottamamme muutoksen joh- 19 §,
22059: dosta tulee tämä pykälä kokonaan poistettavaksi.
22060: Samoin myös 20 § sekä 21 §.
22061: Koska taloudellinen kehitys näyttää viittaavan siihen, 23 §.
22062: että pienviljelys ei maataloudellisena tuotantomuotona mah-
22063: dollisesti olisi kilpailukykyinen suurviljelyksen kanssa,
22064: vaan joutuisi suurtuotannon yhä edistyessä ja pääoman
22065: ylivoimaisesti ahdistamana yhä enemmän ja enemmän
22066: takapajulle, on myöskin syytä pelätä että tulevaisuudessa
22067: taloudelliset olosuhteet tekisivät torpparin viljelyksen tuot-
22068: tamattomaksi ja että se siis mahdollisesti ilman torpparin
22069: tuottamusta rappeutuisi. Valiokunta on semmoisen tapauk-
22070: sen varalta ottanut mietintönsä 23 §:ään sangen anka-
22071: roita määräyksiä, joitten mukaan vuokramies, silloinkin kun
22072: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22073:
22074: hänet häädettäisiin, sen johdosta että on laskenut vuokra-
22075: esineen melkoisesti rappiolle eikä ole katselmuksessa mää-
22076: rätyn ajan kuluessa korjannut puutteita, tulisi myös mak-
22077: samaan vahingonkorvausta. Tämä määräys, jos mikään,
22078: on tuommoisen kriisin sattuessa omiaan pidättämään
22079: vuokramiestä vuokratilallaan silloinkin, kun hänen vuokra-
22080: tilalla pysymisensä olisi epäedullista sekä vuokramiehelle
22081: itselle että koko yhteiskunnalle. Sillä vuokratilan rappeu-
22082: tuessa koettaa vuokramies tietysti korjata puutteita niin
22083: paljon kuin suinkin voi, käyttää vuokratilaan liikatyötä
22084: yhä enemmän ja enemmän, eikä sittekään voi lopuksi
22085: ,katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa korjata puutteita".
22086: Jos kehitys menee siihen suuntaan kuin tässä olemme
22087: olettaneet, niin vuokramies ei ylivoimaisilla ponnistuksil-
22088: lakaan voi täyttää tämän lain määräämiä ehtoja. Ja silloin
22089: on hänellä niskassaan yhtäaikaa sekä häätö että kruunun-
22090: vouti. Olisi kuitenkin edullisempaa, että tämmöisen ta-
22091: pauksen sattuessa, kun vuokramies siis 41 §:n mukaan
22092: häädetään - ellei tämä pykälä nimittäin tule muutettua -
22093: hän ei häädön tapahduttua enää olisi velvollinen vahin-
22094: gonkorvaukseen.
22095: §§ 25, Nämät korvausta koskevat pykälät ovat valiokunnan
22096: 26, Z1 ehdottamassa muodossa kerrassaan epämääräiset, epä-
22097: 29
22098: ja • oikeudenmukaiset ja takaportteja täynnä. Läpikäyvänä
22099: lankana on niissä se periaate, että maan ansioton arvon-
22100: nousu kuuluu isännälle, maan omistajalle, eikä sille vil-
22101: jelijälle, joka jo vuosikymmeniä on vuokratilaa viljellyt ja
22102: siitä vuokralautakunnan kohtuulliseksi harkitsemaa vuokra-
22103: maksua maksanut. Maan ansioton arvonnousu on tulo,
22104: joka oikeastaan kuuluu yhteiskunnalle, koska se saa al-
22105: kunsa yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Emme siis voi
22106: hyväksyä sitä, että se korotetun vuokramaksun muodossa
22107: vuokrasuhteen päätyttyä saatetaan maan omistajalle, kuten
22108: valiokunta ehdottaa. Niin kauvan kuin maan ansiotonta
22109: arvonnousua ei voida saattaa yhteiskunnalle, pitää sen
22110: kuulua maan vuokraajalle, sen viljelijälle. Vuokramies-
22111: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 93
22112:
22113: luokan itsenäistyttämisperiaate vaatii sen lisäksi, että vuokra-
22114: suhde muodostuu jatkuvaksi ja vuokrasopimuksen päät-
22115: tyessäkin ainoastaan molemminpuolisesta sopimuksesta lak-
22116: kaa. Näistä seuraa, että valiokunnan ehdotuksen 27 §
22117: saa toisen muodon ja §§ 25, 26 ja 29 tulevat tarpeetto-
22118: mina poistettaviksi.
22119: 29 § tulee 27 §:ään ehdottamamme muutoksen kautta 29 §.
22120: poistettavaksi.
22121: 32 §:n 2 mom. olemme ehdottaneet poistettavaksi, 32 §.
22122: ensiksikin sentähden, että ehdottamamme muutos taval-
22123: laan aiheutuu ehdottamastamme muutoksesta 27 §:ään,
22124: toiseksi sentähden, että vuokralautakunnan on verrattain
22125: vaikea erottaa toisistaan differentialikorkoa ja sitä arvon
22126: lisäystä, mikä vuokramiehen työn ja pääoman kautta on
22127: vuokratilalle tullut ja kolmanneksi sentähden, että mainittu
22128: momentti on omiansa kabiehtimaan vuokramiehiä maahan,
22129: silloinkin kun se on heille epäedullista.
22130: Saman §:n 3 mom. on valiokunnan ehdotuksesta
22131: poistettava, 27 §:n johdosta.
22132: 34 §:n 4 mom. sanamuoto tulee 32 §:ään sekä 27 34: §.
22133: §:ään tehtyjen muutosten johdosta muuttumaan.
22134: Asettuen samalle kannalle kuin 1900 vuoden valtio- 35 §.
22135: päiville annettu hallituksen esitys torpan vuokrauksesta,
22136: on mielestämme vuokrasopimukselle annettava ehdotto-
22137: masti sitova voima sitäkin henkilöä vastaan, jonka omaksi
22138: kiinteimistö ehkä joutuu; tästä johtuu 35 §:ään ehdotta-
22139: mamme muutos. Koska valiokunnan ehdottaman rekiste-
22140: röimisjärjestelmän kautta kaikkien vuokrasopimusten julki-
22141: suus on taattu, ei tällaisen pysyväisyyden myöntämisessä
22142: myöskään ole mitään arveluttavaa.
22143: Koska sellainen säädös, kuin 36 § sisältää, usein 36 §.
22144: on omiaan tekemään epävarmaksi vuokramiehen aseman
22145: ja kun viljelijän oikeudelle on annettava etusija omistus-
22146: oikeuteen nähden, missä ne joutuvat ristiriitaan, olisi mie-
22147: lestämme 36 §:n edellyttämissä tapauksissa vuokramiehen
22148: asema jätettävä loukkaamattomaksi ja ainoastaan maan-
22149: 94 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22150:
22151: omistajain keskinäinen suhde vuokraesineeseen ja vuokra-
22152: maksuun nähden uudelleen järjestettävä. Tämä aiheuttaa
22153: myös muutoksia 37 ja 38 §:ään.
22154: Yleisissä perusteluissa esitetyillä syillä ehdotamme
22155: suurimman osan 41 §:ää poistettavaksi ja sijalle säädöksen
22156: vuokraoikeuden ulosmittauksesta.
22157: Edellä esitetyt perustelut ja pykälämuutokset aiheut-
22158: tavat myöskin muutoksia 42, 43, 45, 46, ja 48 §§.
22159: Koska varsinkin suullisia sopimuksia tehdessä lain
22160: säätämä tulokatselmus voi jäädä toimittamatta, emme voi
22161: hyväksyä, että korvausta tällöin ei maksettaisi.
22162: 08 §. Viitaten vastaaviin perusteluihin tämän vuoden en-
22163: simäisten valtiopäiväin Maatalousvaliokunnan mietinnössä,
22164: olemme ehdottaneet tämän pykälän toisin kuuluvaksi.
22165: §§ 60 Koska vuokralautakunnan tehtävänä on etupäässä
22166: ja 61. järjestää maanvuokraolot yleisen mielipiteen vaatimuksia
22167: vastaaviksi ja turvata vuokramiehen asema, syystä että
22168: tämä on heikompi sopijapuoli sekä senvuoksi autettava,
22169: ja koska edelleen vuokralautakunnan puheenjohtajalla tu-
22170: lee olemaan varsin vaikuttava asema, niin olisi puheen-
22171: johtaja mielestämme valittava kuntakokouksessa yleisellä
22172: kansanäänestyksellä. 61 §:n 1 mom. tulee sen johdosta
22173: kokonaan muutettavaksi, jotapaitsi muodollisista syistä
22174: §§ 60 ja 61 ovat yhdistettävät.
22175: 62 §. Koska valitsijoiden asiana on päättää, kenelle luot-
22176: tamuksensa antavat, emme ole katsoneet valiokunnalla
22177: olleen riittävästi syytä ehdottaa vuokralautakunnan puheen-
22178: johtajan sekä varapuheenjohtajan pätevyysehdoksi 25 vuo-
22179: den ikärajaa.
22180: 69 §. Se seikka, että 69 §:ssä mainitussa tapauksessa vuok-
22181: ralautakunnan toimet ehdotetaan jätettäväksi kunnallis-
22182: lautakunnalle sekä vuokratuomioistuimen tehtävät kihla-
22183: kunnanoikeudelle, on mielestämme kokonaan ristirii-
22184: dassa sen vuokralautakuntaperiaatteen kanssa, jonka edellä
22185: olemme esittäneet. Kunnallislautakunta on etenkin niillä
22186: seuduin, mitkä 69 §:n edellyttämissä tapauksissa kysy-
22187: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 95
22188:
22189: mykseen tulevat, toistaiseksi yksipuolisesti maanomistajain
22190: etuja edustava laitos. Sensijaan ehdottamiemme tilapäis-
22191: ten vuokralautakuntain kautta olisi se tasapuolisuus saavu-
22192: tettu, josta valiokunnan perusteluissakin mainitaan. Toi-
22193: sen momentin suhteen olemme samalla kannalla, kuin
22194: Maatalousvaliokunnan viimevuotinen mietintö, jonka mu-
22195: kaan tuli vuokralautakunta ja vuokratuomioistuin asettaa
22196: jokaiseen kuntaan, jossa vähintään kymmenen vuokran-
22197: antajaa tai vuokramiestä sitä vaatii.
22198: Valiokunta on ehdottanut, että lopullinen päätös- §§ 70
22199: valta vuokrasuhdetta koskevissa, vuokranantajan ja vuokra- -80,
22200: miehen välillä syntyneissä riitaisuuksissa olisi kihlakunnan-
22201: oikeudella, josta sitte voisi vedota hovioikeuteen. Koska
22202: tämä ehdotus meistä näyttää silmälläpitävän yksinomaan
22203: maanomistajaluokan etuja, emme ole voineet siihen suos-
22204: tua. Kihlakunnanoikeus on nimittäin torpparien sekä
22205: muun köyhälistön silmissä näyttäytynyt aseek:;i, millä yllä-
22206: pidetään nykyistä, alempia kansanluokkia riistävää järjes-
22207: telmää. Ei valiokunta myöskään ole, ehdottaessaan kihla-
22208: kunnanoikeudelle pätevyyttä tällaiseen erikoistehtävään,
22209: voinut osottaa sen puheenjohtajalla olevan sellaisia päte-
22210: vyysehtoja, jotka edes jossain määrin takaisivat, että juuri
22211: vuokrasuhteet tulisivat asiantuntemuksella ratkaistua. Mutta
22212: katsomme, että vuokramiesten suureen lukuun nähden maas-
22213: samme olisi perustettava erityinen sovinto-oikeuslaitos
22214: vuokramiesten ja vuokranantajain välisten riitaisuuksien
22215: ratkaisemiseksi. Sitävarten olisi ensiksikin asetettava mai-
22216: nitun sovinto-oikeuslaitoksen jäsenet - kutsuttakoon sitte
22217: tätä laitosta vaikka vuokratuomioistuimeksi - sillä tavalla,
22218: kuin 1908 vuoden ensimäisten valtiopäiväin Maatalous-
22219: valiokunta vuokratuomioistuimen jäsenet ehdotti valitta-
22220: vaksi. Puheenjohtajana tulisi toimimaan tässä ehdotta-
22221: massamme vuokratuomioistuimessa - ei kihlakunnan
22222: tuomari, vaan vuokralautakuntain puheenjohtajain valitsema
22223: maanvuokralakiin ja maanviljelykseen täysin perehtynyt
22224: henkilö. Ainoastaan tällaisen oikeuslaitoksen haltuun voisi
22225: 96 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22226:
22227: vuokramies uskoa asiansa siinä toivossa, että se siellä tu-
22228: lee sekä oikeudenmukaisesti että asian ja paikkakunnal-
22229: listen olojen tuntemuksella ratkaistua. Muut näitä pykäliä
22230: koskevat muutokset sekä lisäehdotukset johtuvat yllä-
22231: sanotusta.
22232: 81 §. Jos sillä väliajalla, mikä kuluu lain voimaanastumi-
22233: sen ja sen ajan välillä, kunnes vuokralautakunnat ovat
22234: tulleet asetetuiksi, vuokralautakunnan toimet suorittaa kun-
22235: nallislautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paikka-
22236: kunnan kihlakunnanoikeus, niin kokoonpantuna kuin ylei-
22237: sessä laissa säädetään, on se omiansa saattamaan koko
22238: vuokralautakuntalaitoksen vuokramiesten silmissä huonoon
22239: valoon. Estääksemme tämän, olemme tehneet 81 §:ään
22240: muutosehdotuksen.
22241: Yllämainitsemiemme syiden perusteella rohkenemme
22242: esittää, että
22243:
22244: Eduskunta hyvttksyisi kysymyksessti ole-
22245: van lain nttin kuuluvana:
22246:
22247:
22248: Laki torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
22249: vuokrauksesta.
22250: 1 Luku.
22251: Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.
22252:
22253: 1 §.
22254: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22255: 2 mom. Lampuotitilalla ymmärretattn tassa laissa
22256: semmoista vuokralla hoidettua, kokonaista, manttaaliin
22257: pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö tai sellai-
22258: nen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja ja
22259: jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa ntthden
22260: torpparin vertainen.
22261: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22262: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 97
22263:
22264: 2 §.
22265: Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on
22266: tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintään viideksi-
22267: kymmeneksi vuodeksi. .
22268: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta
22269: tahi jos vuokra-aika on määrätty lyhemmäksi tai muulla
22270: tavalla kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon sopimus
22271: voimassa viisikymmentä vuotta.
22272: Sopimus, että vuotuinen vuokra on vuokrakauden
22273: ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä,
22274: olkoon kielletty.
22275: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22276:
22277: 3 §.
22278: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22279: 2 mom. Vuokrasopimuksessa ei ole oikeutta mää-
22280: rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tahi pitemmällä
22281: ajalta, joko kokonaan tahi osaksi on suoritettava päivä-
22282: töinä.
22283: 4 §.
22284: .
22285: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa .
22286:
22287: 5 §.
22288: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22289: 2 mom. Samoin.
22290: 3 mom. Ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä oikeus
22291: ja missä määrässä puutarpeiden saantiin sekä karja-
22292: tailumeen vuokra-alueen ulkopuolella,
22293: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22294: 5 mom. Samoin.
22295:
22296: 6 §.
22297: 1 mom. Vuokrakirja on alistettava vuokralauta-
22298: kunnan tutkittavaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee
22299: vuokralautakunnan pitää silmällä, ettei pienten vuokra-
22300: esineitten vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta
22301: 7
22302: 98 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22303:
22304: vuokra-alueen erilainen maan arvo ja asema, ole samalla
22305: seudulla sijaitsevista suuremmista vuokraesineistti suori-
22306: tettavaa vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos
22307: lautakunta huomaa vuokrakirjan laillisesti tehdyksi ja
22308: ettti vuokraehdot eivtit tasapuolisen arvostelun mukaan
22309: ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen,
22310: pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi.
22311: Mutta jos vuokralautakunta harkitsee, ettti vuokramiehen
22312: vuokramaksu on htinelle myönnettyihin ehtoihin nähden
22313: liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla oikeus alentaa
22314: vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin oikaista vuokra-
22315: kirja lailliseen muotoon, ilman ettti vuokranantaja saa
22316: peräytyä tekemtisttitin sopimuksesta. Vahvistuksesta on
22317: sekä kummankin asianomaisen ettti vuokralautakunnan
22318: vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävti merkintä, jossa
22319: myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvis-
22320: tettiin.
22321: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22322: 3 mom. Samoin.
22323:
22324: 7 §.
22325: Jos joku suullisen vtilipuheen tai sellaisen vuokra-
22326: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssti mtitirtityssti jtirjestyk-
22327: sessti vahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut
22328: viljellti toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta,
22329: saakoon vuokramies, vuokranantajalle toimittamansa
22330: haasteen nojalla vuokralautakunnassa vaatia vtilipuhetta
22331: vahvistettavaksi. Vuokralautakunta merkitköön pöytti-
22332: kirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saata-
22333: vissa olevan selvityksen mukaan heidtin kesken on sovittu.
22334: Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraa-
22335: mista sopimus koskee, sekti vuokramaksusta, menetelköön
22336: vuokralautakunta niinkuin 6 §:n 1 momentissa on sanottu.
22337: Ttiten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtti ptitevti
22338: kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
22339: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22340: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 99
22341:
22342:
22343: 2 luku.
22344:
22345: Vuokrakirjan rekisteröimisestil.
22346:
22347: 8 §.
22348: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22349:
22350: 9 §.
22351: Samoin.
22352: 10 §.
22353: Samoin.
22354: 11 §.
22355: Samoin.
22356: 12 §.
22357: Samoin.
22358:
22359: 13 §.
22360: Samoin.
22361:
22362: 14 §.
22363: Samoin.
22364:
22365: 3 Luku.
22366: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuksista ja
22367: velvollisuuksista.
22368:
22369: 15 §.
22370: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22371:
22372: 16 §.
22373: Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon
22374: vuokramies oikeutettu hyödykseen käyttämtiän vuokra-
22375: aluetta niinkuin parhaaksi ntikee.
22376: 100 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22377:
22378: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22379: 3 mom. Vuokra-alueeseen kuuluvaa metsäti olkoon
22380: vuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään. Jos
22381: tällaista ktiyttämistti varten on tehty suunnitelma, nouda-
22382: tettakoon sitti.
22383: 4 mom. Vuokramiehellti olkoon vuokra-alueella
22384: metstistysoikeus seka vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessti
22385: kalastusoikeus.
22386:
22387: 17 §.
22388: Jos vuokraesineeseen kuuluva, sen viljelemiseen
22389: tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on
22390: tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuotta-
22391: masta htivinnyt tai niin vahingoittanut, että se on uudes-
22392: taan rakennettava, on vuokranantajan toimitettava
22393: uudestarakentaminen.
22394: 2 mom. Jos semmoinen rakennus, kuin tässti edellä
22395: on mainittu, on vankauttaan rappeutunut ja katselmuk-
22396: sessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on vuokrananta-
22397: jan se uudestaan omalla kustannuksellaan rakennettava
22398: vuokralautakunnan mtitirtitimän ajan kuluessa. Ellei hän
22399: sitä tee, rakennuttakoon vuokramies sen htinen kustannuk-
22400: sellaan.
22401: 3 mom. Mitä 2 momentissa on säädetty, nouda-
22402: tettakoon myöskin sellaisen uuden rakennuksen rakenta-
22403: miseen ntihden, joka paikkakunnalla yleisesti ktiytantöön
22404: tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen vilje-
22405: lysten laajentumisen takia havaitaan tarpeelliseksi.
22406: 4 mom. 1 mom. mainittujen rakennusten kunnossa-
22407: pitoon on maanomistaja velvollinen hankkimaan rakennus-
22408: tarpeet; korjaustyön suorittakoon vuokramies.
22409: 5 mom. Jos vuokranantaja ei taytä mitä hän näissti
22410: tapauksissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen
22411: täyttämätin, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan
22412: kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa
22413: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 101
22414:
22415: rakennustyö taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti.
22416: Vuokramies olkoon myöskin! oikeutettu vahingonkor-
22417: vaukseen.
22418: 18 §.
22419: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22420:
22421: 19 §.
22422: On poistettava.
22423:
22424: 20 §.
22425: On poistettava.
22426:
22427: 21 §.
22428: On poistettava.
22429:
22430: 22 §.
22431: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22432:
22433: 23 §.
22434: Jos vuokramies on laiminlyönyt mita 16 ja 17
22435: §:ssä on vuokraesineen hoidosta säadetty, olkoon vel-
22436: vollinen vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen sita
22437: ennen paattyessä muuten paitsi hätidön kautta katsel-
22438: muksen mukaan korvaamaan vahingon.
22439: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22440:
22441: 24 §.
22442: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22443:
22444: 25 §.
22445: On poistettava.
22446:
22447: 26 §.
22448: On poistettava.
22449: 102 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22450:
22451: 27 §.
22452: Vuokramiehelltt tai httnen oikeudenomistajillaan
22453: olkoon oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokra-
22454: sopimus, jolloin vuokranantajan, jos h&n vaatii vuokra-
22455: maksua korotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle
22456: tai httnen oikeudenomistajilleen sitttvarten toimitetussa
22457: katselmuksessa mtttträtty tttysi korvaus vuokratilan arvon
22458: nousemisesta.
22459:
22460: 28 §.
22461: Samoin kuin v,aliokunnan ehdotuksessa.
22462:
22463: 29 §.
22464: On poistettava.
22465:
22466: 30 §.
22467: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22468:
22469: 31 §.
22470: On poistettava.
22471:
22472:
22473: 4 Luku.
22474:
22475: Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
22476:
22477: 32 §.
22478: Vuokramiehelltt olkoon oikeus vuokra-ajan kestttesstt
22479: tai sen Loputtua siirtää tai myydtt vuokraoikeutensa
22480: vuokralautakunnan hyvliksymälle henkilölle.
22481:
22482: 33 §.
22483: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22484:
22485: 34 §.
22486: 1-3 mom. Samoin.
22487: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 103
22488:
22489: 4 mom. PerinntJnjaossa tilktJön vuokraoikeutta
22490: arvioitaka korkeammaksi sitti arvon listiystti, mikti vuokra-
22491: esineette on vuokramiehen siihen paneman tytJn ja ptiti-
22492: oman kautta tullut. "'
22493: 35 §.
22494: Rekisteröity vuokrasopimus olkoon joka tapauksessa
22495: sitova silti henkiiäti vastaan, jonka omaksi ptiätila vuokra-
22496: kauden kesttiessä ehkti joutuu.
22497:
22498: 36 §.
22499: Jos vuokra-alue moitekanteen ja rajankäynnin kautta
22500: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut,
22501: älköön se vaikuttako alkuperiiisin sovitun vuokra-alueen
22502: suuruuteen, vaan harkitkoon vuokralautakunta, missti
22503: määrin vuokramiehen entiselle omistajalle suoritettava
22504: vuokra on pienennettävt:l, sekti paljonko vuokramiehen
22505: vuotuisesta vuokramaksusta lankeaa maan uuden omis-
22506: tajan hyväksi.
22507: 2 mom. Jos tulvan, maanvieremän, kulovalkean
22508: tai muun tapaturman, tai metsänmyynnin kautta vuokra-
22509: alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähenevät tai huo-
22510: nonevat, saakoon vuokramies vuokramaksun vtihenne-
22511: tyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulliseksi
22512: harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luopua
22513: vuokrasta ja syystti voidaan otaksua, ettti hän, jos pois
22514: joutuminen tahi tapaturma olisi ennakolta arvattu, ei
22515: olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus
22516: sanoutua irti sopimuksesta.
22517:
22518: 37 §.
22519: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22520:
22521: 38 §.
22522: Vaatimukset 36 §:n aiheuttamista muutoksista vuok-
22523: rasopimukseen ovat tehttivtit tai vuokrasopimus irtisanot-
22524: 104 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22525:
22526: tava kahden vuoden kuluessa edelläsanotussa pykälässä
22527: mainituista tapauksista lukien.
22528:
22529: 39 §.
22530: Kun vuokrasopimus 36 §:ssä mainituissa tapauk-
22531: sissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus saada omis-
22532: taja/ta korvausta sekä tekemistään parannuksista että
22533: siitti. vahingosta, jonka httn vuokrasopimuksen ennenai-
22534: kasen pättttymisen takia on kärsinyt.
22535: 2 mom. On poistettava.
22536: 3 mom. On poistettava.
22537:
22538: 40 §.
22539: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22540:
22541: 41 §.
22542: 1-4 mom. Määrt'laikainen vuokraoikeus voidaan
22543: ulosottotoimin myydt'l suorittamatlomasta vuokramak-
22544: susta sekä rappion korvausmttttrt'lstä.
22545: Ilman vuokranantajan suostumusta t'ilköön kuiten-
22546: kaan hyvttksyttäkö sellaisen henkilön tarjousta, joka ei
22547: tttytä 31 §:sstt mainittua ehtoa.
22548: 5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22549: 6 mom. On poistettava.
22550:
22551: 42 §.
22552: On poistettava.
22553: 43 §.
22554: Muissa kuin niisstt tapauksissa, jotka tt'lsstt laissa
22555: mainitaan, ttlköön vuokranantajalla, tai silltt, jolle htt-
22556: nen oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa vaatia vuokra-
22557: miesttt jättttmttttn vuokra-aluetta.
22558:
22559: 44 §.
22560: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22561: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 105
22562:
22563: 45 §.
22564: Kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla,
22565: on vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden
22566: lopussa.
22567: 2 mom. Vuokramies, jonka vuokraoikeus on ulos-
22568: ottotoimin myyty, olkoon velvollinen muuttamaan ensi
22569: ltihtöptiivlinä, ellei vuokralautakunta harkitse asioita sel-
22570: laisiksi, että hlinen on jo sitli ennen muuttaminen ltihtö-
22571: aikaa nauttimatta.
22572: 46 §.
22573: Irtisanominen tehtliköön todistajain läsnli ollessa
22574: tahi otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos vastapuoli
22575: ei ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on
22576: sellaisen tapauksen varalta stiädetty. Jos joku on mlili-
22577: rlitty vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua,
22578: olkoon lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hlinelle.
22579: 2 mom. on poistettava.
22580:
22581:
22582: 5 Luku.
22583: Katselmuksista.
22584:
22585: 47 §.
22586: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22587:
22588: 48 §.
22589: Vuokrasuhteen plitittyessä on, jos vuokranantaja
22590: vaatii vuokramaksua korotettavaksi, pidettlivli katselmus
22591: viimeistlitin kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen loppu-
22592: mispliivästli lukien, mutta pidettliköön myöskin, jos jompi-
22593: kumpi asianosainen sitli vaatii, ennen, ei kuitenkaan ai-
22594: kaisemmin kuin 8 kuukautta sitli ennen.
22595: 2 mom. On poistettava.
22596: 3 mom. On poistettava.
22597: 106 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22598:
22599: 49 §.
22600: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22601:
22602: 50§.
22603: Jos tulokatse/musta ei ole pidetty tahi jos tulokat-
22604: selmus on pidetty, mutta ei ltihttJkatselmusta, mtitirtitktJön
22605: vuokralautakunta korvauksen, vapaasti harkittuaan kaikki
22606: esille tulleet asianhaarat.
22607: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22608: 3 mom. Samoin.
22609:
22610: 51 §.
22611: Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat-
22612: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu
22613: kuin 64 §:ssti sanotaan, taikka, jos jompikumpi asian-
22614: osainen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on
22615: kolme maanviljelykseen perehtynytta miestti, joista kumpi-
22616: kin asianosainen valitsee yhden ja ntimti yhteisesti kol-
22617: mannen puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat
22618: katselmusmiehet eivtit sovi kolmannesta, valitsee vuokra-
22619: tuomioistuin puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdek-
22620: san ptiivtin kuluessa sen jtilestti kuin on saanut vasta-
22621: puolelta kehotuksen, valitse katselmusmiestti, kutsukoon
22622: vuokralautakunnan puheenjohtaja sopivan henkilön kat-
22623: selmusmieheksi.
22624: 52§.
22625: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22626:
22627: 53§.
22628: Samoin.
22629:
22630: 54§.
22631: Samoin. ..
22632: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 107
22633:
22634: 55 §.
22635: Samoin.
22636:
22637: 56 §.
22638: Samoin.
22639:
22640: 57 §.
22641: Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on
22642: ollut jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton,
22643: taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut
22644: muu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 55 §:ssä
22645: on säädetty. Jos vuokratuomioistuin havaitsee sellaisen
22646: virheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimen-
22647: pide sen takia on hylätttivä, niin poistakaan sen toimen-
22648: piteen ja määrätkötJn uuden katselmuksen pidettäväksi.
22649: Siihen päätökseen älköön haettako muutosta.
22650:
22651:
22652: 6 Luku.
22653:
22654: Vuokralautakunnasta.
22655:
22656: 58§.
22657: Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.
22658: Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai
22659: useampia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous,
22660: että kunta on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä
22661: ilmoitettava läänin kuvernöörille.
22662: Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempäna tassä laissa
22663: on sttädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta
22664: koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen
22665: valitta syntyessä jommankumman asianomaisen pyynnösta
22666: ottaa riitakysymys sovinto-oikeutena· kasiteltäväksi seka
22667: antaa siitä tuomio, kuten ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä
22668: sttädetttän. Asianosaisen esteetön poissaolo ttlköön estäkö
22669: 108 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22670:
22671: tuomion antamista, jos htin on saanut laillisen kutsu-
22672: muksen.
22673: Vuokralautakunnan tulee my{js vaadittaessa antaa
22674: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia
22675: tietoja sekti yksityisille henki/{jil/e neuvoja vuokra-asioissa.
22676:
22677: 59§.
22678: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22679:
22680: §§ 60 ja 61.
22681: 60 § 1 mom. Samoin.
22682: 61 § 1 mom. Samassa syyskuun kuntakokouksessa
22683: valitaan my{js vuokralautakunnan puheenjohtaja sekti
22684: varapuheenjohtaja. Vaalissa olkoon sukupuoleen katso-
22685: matta titinioikeutettu jokainen kunnan asukas, joka ennen
22686: vaalivuotta on tttyttänyt 20 vuotta. Ellei kukaan ole
22687: saanut ehdotonta annettujen tiänten enemmist{jä, toimi-
22688: tetaan uusi vaali kahden enimmtin tittniti saaneen välillti.
22689: 60 § 2 mom. On poistettava.
22690: 60 § 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22691: 60 § 4 mom. Samoin.
22692: 61 § 2 mom. Samoin.
22693:
22694: 62 §.
22695: Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
22696: varapuheenjohtajaksi tai jtiseneksi on jokainen kunnassa
22697: asuva henkil{j, joka on tullut kahdenkymmenen vuoden
22698: iktitin ja hallitsee itsetinsti ja omaisuuttansa, ei kuiten-
22699: kaan se, joka on kansalaisluottamuksensa menetttinyt,
22700: eikti my{jskään se, joka laillisen tuomion perusteella on
22701: kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan.
22702: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22703:
22704: 63 §.
22705: Samoin.
22706: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 109
22707:
22708: 64 §.
22709: Samoin.
22710:
22711: 65 §.
22712: Samoin.
22713:
22714: 66 §.
22715: Samoin.
22716: 67 §.
22717: Samoin.
22718: 68 §.
22719: Samoin.
22720: 69 §.
22721: Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa
22722: ku11:nissa, joissa vuokranantajain ja vuokramiesten luku
22723: on vähäinen, ovat vuokralautakunnan toimet toistaiseksi
22724: annettavat tilapäisesti kokoonpannalle vuokralautakun-
22725: nalle, johon kumpikin asianosainen kutakin tilaisuutta
22726: varten valitsee yhtä monta jäsentä ja joiden puheen-
22727: johtajan määrää, elleivät jäsenet siitä muuten sovi, lä-
22728: himmän kunnan vuokratuomioistuin.
22729: 2 mom. Kuitenkin on vuokralautakunta ja vuokra-
22730: tuomioistuin asetettava kuntaan, jossa vähintään kym 4
22731:
22732:
22733:
22734: menen vuokranantajaa tai vuokramiestä sitä vaatii.
22735:
22736:
22737: 7 Luku.
22738: Oikeudenkäynnistä vuokra-asioissa.
22739:
22740: 70 §.
22741: Kussakin kunnassa tulee olla vuokratuomioistuin,
22742: johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusijäseninen lautakunta.
22743: 110 1908. II Vp~ - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22744:
22745: 2 mom. Puheenjohtajia sekä varapuheenjohtajia
22746: asetettakoon vähintäin yksi kutakin lääniä tai läänin
22747: osaa varten.
22748: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22749: 4 mom. Samoin.
22750: Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan toimeen
22751: valitsevat asianomaisen piirin vuokralautakuntain pu-
22752: heenjohtajat maanvuokralakiin ja maanviljelykseen ttiysin
22753: perehtyneen henkilön. Ellei kukaan ehdokkaista ole saa-
22754: nut tltinten enemmistöti, toimitetaan uusi vaali kahden
22755: enimmän ääniti saaneen välillti.
22756: Vuokratuomioistuimen puheenjohtajan palkkio mak-
22757: setaan valtion varoista, jäsenten palkkio suoritetaan sa-
22758: malla tavalla kuin kihlakunnanoikeuden lautamiesten
22759: palkkauksesta on säädetty.
22760: Ltitinin jakamisesta vuokratuomioistuimen puheen-
22761: johtajan toimintapiireihin sekti puheenjohtajan vaalin
22762: toimittamisesta ynnti muista ttihtin kuuluvista seikoista
22763: antaa senaatti lähempiä mtitirtiyksiti.
22764:
22765: 71 §.
22766: Vuokratuomioistuimen lautakunnan Jasenen pittiti,
22767: ennenkuin hän oikeuteen astuu, tehdä tuomarinvala, ellei
22768: hän sellaista valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeus
22769: ole tuomionvoipa, olkoon sen puheenjohtaja oikeutettu
22770: sanotun valan vannotuttamaan.
22771:
22772: 72 §.
22773: Vuokratuomioistuin, joka kokoontuu puheenjohtajan
22774: kutsumuksesta niin usein kuin asiain käsittelemistti var-
22775: ten on tarpeen, on tuomionvoipa, kun lautakunnassa on
22776: saapuvilla neljti jtisentä.
22777: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jtise-
22778: niä tulee aina olla lautakunnassa ltisnä yhtti monta;
22779: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 111
22780:
22781: tarpeen tullen ratkaiskoon arpa~ kenen jtisenen on lauta-
22782: kunnasta astuttava pois.
22783: 73 §.
22784: Vuokratuomioistuimen tehttivtinti on, sen lisäksi mitä
22785: ttissti laissa edellä on mtitirätty, vuokrasuhdetta koske-
22786: vien, vuokranantajan ja vuokramiehen vtilillti syntynei-
22787: den, vuokralautakunnasta muutoksenhaun kautta sen
22788: ktisiteltäväksi saatettujen riitaisuuksien ratkaiseminen.
22789:
22790: 74 §.
22791: Vuokratuomioistuimessa ktisitelttivtit asiat panta-
22792: koon vireille kirjallisen haasteen nojalla.
22793: Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja, kun haas-
22794: tetta htineltti pyydettitin, havaitsee, ettei asia, josta haas-
22795: tetta anotaan, kuulu vuokratuomioistuimeen, ilmoittakoon
22796: sen hakijalle ja antakoon vaadittaessa siitti kirjallisen
22797: todistuksen. Tyytymtittömällti olkoon oikeus siitä valit-
22798: taa hovioikeuteen sen ajan kuluessa ja siinti jtirjestyk-
22799: sessti kuin 67 §:ssti sanotaan.
22800:
22801: 75 §.
22802: Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn vtiit-
22803: teen johdosta tai muuten havaitaan jtitivilliseksi, astu-
22804: koon varapuheenjohtaja htinen sijaansa. Sijaisen palkkio
22805: suoritetaan valtion varoista.
22806:
22807: 76 §.
22808: Ratkaistessaan ktisiteltäviä asioita päättäköön
22809: vuokratuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille
22810: tulleet asianhaarat, mitti asiassa on todeksi katsottava.
22811:
22812: 77 §.
22813: Asioita vuokratuomioistuimessa ktisitelttiessti nouda-
22814: tettakoon, mikäli ttissä luvussa ei ole toisin mtitirtitty,
22815: 112 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22816:
22817: mitä yleinen laki ja muut asetukset oikeudenkäynnistä
22818: kihlakunnanoikeudessa säätävät.
22819: Eri mielien ilmaantuessa tulkoon tuomioistuimen
22820: päät6kseksi se mielipide, jota äänestyksessä useimmat
22821: kannattavat.
22822: 78 §.
22823: Vuokratuomioistuin kuulustelkoon, milloin käsiteltä-
22824: vänään olevan asian selvittämiseksi katsoo sen tarpeelli-
22825: seksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen
22826: varalta tulee olla vuokratuomioistuimen istuntopaikalla
22827: saapuvilla.
22828: 79 §.
22829: Joka tahtoo valittaa siitä, että vuokratuomioistui-
22830: men puheenjohtaja tai jäsen on ollut jäävillinen tai muu-
22831: ten toimeensa oikeudeton, taikka että asian käsittelyssä
22832: on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen oikaisua hovi-
22833: oikeudessa neljänkymmenen viiden päivän kuluessa siitä,
22834: kun vuokratuomioistuimen lopullinen päätös on julistettu.
22835: Jos hovioikeus havaitsee sellaisen virheen tapahtuneen,
22836: että vuokratuomioistuimen toimenpide sen takia on hyl-
22837: jättävä, poistakoon toimenpiteen, ja ottakoon vuokra-
22838: tuomioistuin asian uudestaan lain mukaisesti käsiteltä-
22839: 'Väksi, ellei hovioikeus ole katsonut, ettei asia kuulu
22840: 'l!Uokratuomioistuimeen. Hovioikeuden tälläisessa asiassa
22841: antamasta päätöksestä älköön valitettako, älkötJnkä muissa
22842: kuin nyt mainituissa tapauksissa vuokratuomioistuimen
22843: päätökseen muutosta haettako.
22844:
22845:
22846: 8 Luku.
22847: Erityisiä määräyksiä.
22848:
22849: 74 §.
22850: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22851: Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 113
22852:
22853: 75 §.
22854: Samoin.
22855:
22856:
22857: 76 §.
22858: Samoin.
22859:
22860:
22861: 77 §.
22862: Samoin.
22863:
22864:
22865: 78 §.
22866: Samoin.
22867:
22868:
22869: 79 §.
22870: Samoin.
22871:
22872:
22873: 80 §.
22874: Samoin.
22875:
22876:
22877: 81 §.
22878: Tämii laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että
22879: siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-
22880: istuimet ovat asetetut, vuokralautakunnan toimet ovat
22881: annettavat tilapiiisesti kokoonpannalle vuokralautakun- ·
22882: nalle, johon kumpikin, sektt vuokranantaja että vuokra-
22883: mies, valitsee yhtti monta jtisentti, ja joiden puheenjohtaja
22884: valitaan kuntakokouksessa, kuitenkin niin, etttt kukaan
22885: tttinioikeutetuista ei saa iittnestiiii muuta kuin yhdellä
22886: ttttnellti.
22887: Ttimtin tilapitisen vuokralautakunnan pätitös voidaan
22888: saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ainoastaan samassa
22889: 8
22890: 114 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
22891:
22892: mätirin, kuin vttlitystuomioista siinti suhteessa on laissa
22893: stiädetty.
22894: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
22895:
22896: 82 §.
22897: Samoin.
22898:
22899: Helsingissä, syysk. 8 p:nä 1908.
22900:
22901: Pekka Huttunen. N. Telkkä.
22902: Evert Eloranta. Evert Hokkanen.
22903: Oliver Eronen. Aatto Siren•
22904: . Sulo Vuolijoki.
22905:
22906:
22907:
22908:
22909: Helsinki 1908. Kirjapaino-osakeyhtiö SANA.
22910: t908. II Vp. - S. V. M.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: Suuren valiokunnan mietintö
22916: N: o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka
22917: koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuottti-
22918: lan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
22919:
22920:
22921: Lähetepäätöksellä 12 päivältä syyskuuta 1908 on
22922: Eduskunta Suureen valiokuntaan lähettänyt Maatalous-
22923: valiokunnan mietintöön N :o I sisältyvät ehdotukset laiksi
22924: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta,
22925: laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
22926: koskevan asetuksen 22 §, semmoisena kuin se on joulukuun
22927: 3 päivänä 1895 annetussa asetuksessa, sekä laiksi, jolla
22928: muutetaan muutamia 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun
22929: ulosottolain pykäliä, ja onkin Suuri valiokunta ryhtynyt
22930: näitä lakiehdotuksia käsittelemään. Kun Suuri valiokun-
22931: ta kuitenkin sittemmin Eduskunnan 2 5 päivänä samaa
22932: syyskuuta päivätyn pöytäkirjanotteen ohella on saanut kä-
22933: siteltäväksensä Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 2
22934: olevat neljä asetusehdotusta, jotka myöskin tarkoittavat
22935: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksen jär-
22936: jestämistä, ja kun viimemainitut ehdotukset ovat synty-
22937: neet Eduskunnalle tästä asiasta annetun armollisen esi-
22938: tyksen johdosta, on Suuri valiokunta jättänyt sikseen tässä
22939: puheenaolevien lakiehdotusten käsittelyn eduskuntaesityk-
22940: sen pohjalla; ja saa Valiokunta, viitaten mietintöönsä
22941: N :o 8 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
22942: Buuren valiokunnan mietintö N:o 7.
22943: 2 1908. II Vp. - S. V. M.
22944:
22945: dosta, joka koskee asetusta maan vuokrasta maalla, kun-
22946: nioittaen ehdottaa,
22947:
22948: että toimenpiteet puheenaolevan eduskun-
22949: taesityksen johdosta saisivat raueta.
22950:
22951: Helsingissä, 7 päivänä lokakuuta 1908.
22952:
22953:
22954:
22955:
22956: Helsinki rgo8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
22957: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
22958:
22959:
22960:
22961:
22962: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
22963: tintö n:o 3 kyytilainsäädännön uudista-
22964: mista koskevan esitysehdotuksen johdosta.
22965:
22966:
22967: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 18
22968: päivänä elokuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki-
22969: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Laineen y. m.
22970: esitysehdotuksen N :o ro, joka sisältää ehdotuksen kyyti-
22971: laiksi, jota paitsi valiokunnalle samalla on lähetetty pöytä-
22972: kirjanote Eduskunnassa tapahtuneesta keskustelusta.
22973:
22974:
22975:
22976: Kysymys kyytitoimesta 12 päivänä marraskuuta 1883
22977: ja 20 päivänä joulukuuta 1888 annettujen asetusten sekä
22978: viimeksi mainittuna päivänä annetun julistuksen uudis-
22979: tamisesta herätettiin 1900 vuoden valtiopäivillä, jolloin
22980: Valtiosäädyt anoivat, että hallitus hankkisi täydellisen sel-
22981: vityksen kaikista kyyti- ja kestikievarinpitorasituksen
22982: kanssa yhteydessä olevista seikoista ja sen mukaan val-
22983: mistaisi esityksen kyyditysvelvollisuuden ja kestikievarin-
22984: pidon järjestämisestä ajanmukaiselle kannalle sekä oikeu-
22985: den ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalla tavalla, jolloin
22986: myös olisi otettava harkittavaksi eikö puheenalaista rasi-
22987: tusta voitaisi manttaaliin pannulta maalta kokonaan
22988: poistaa. Sittenkun sitä varten asetettu komitea oli laa-
22989: tinut 13 päivänä kesäkuuta 1903 päivätyn mietinnön ynnä
22990: ehdotuksen kyytitointa koskevaksi asetukseksi, annettiin
22991: sen kanssa pääasiallisesti yhtäpitävät armolliset esitykset
22992: Laki- ja talou&Valiokunnan mietintö· n:o 3.
22993: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
22994:
22995: ensiksi Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäivillä
22996: ja sitten, kun asia oli jäänyt lopullisesti käsittelemättä,
22997: Eduskunnalle sekä vuoden 1907 että kuluvan vuoden ensi-
22998: mäisillä valtiopäivillä. Kumpaisillakin viimeksimainituilla
22999: valtiopäivillä on laki- ja talousvaliokunta antanut armol-
23000: lisista esityksistä mietinnöt, mutta Eduskunta ei ole ennät-
23001: tänyt asiata loppuun käsitellä.
23002: Nyt esillä oleva eduskunta-esitysehdotus on raken-
23003: nettu samoille periaatteille, joiden mukaan laki- ja talous-
23004: valiokunta 1907 vuoden ja 1908 vuoden edellisillä valtio-
23005: päivillä on uudestaan valmistanut ylempänä mainituissa
23006: armollisissa esityksissä Eduskunnan hyväksyttäväksi an-
23007: netun lakiehdotuksen.
23008:
23009:
23010:
23011: Tarkoitusperäksi, johon kyytitointa järjestettäessä
23012: on pyrittävä, on asetettava kyytitoimen saattaminen itsen-
23013: sä kannattavaksi eli, toisin sanoen, että matkustajain suo-
23014: ritettavat maksut riittävät niihin kustannuksiin, jotka joh-
23015: tuvat kyytilaitosten ja kyydityksen voimassa pitämisestä.
23016:
23017: Kyytilaitoksessa on lain mukaan matkustavaiselle
23018: maksutta annettava huonetta, lämmintä, valoa, pöytää,
23019: penkkiä ja tuolia, mutta ruoka-aineista sekä ohrista, kau-
23020: roista, heinistä, oljista, kynttilöistä ja polttopuista ynnä
23021: yösijasta on hänen suoritettava maksu taksan mukaan.
23022: Kestikievaritaksat ovat kuitenkin useissa paikoin määrätyt
23023: niin alhaisiksi, ettei kestikievaritalon pitäjäin voida katsoa
23024: saavan riittävää korvausta kustannuksista, joita heille
23025: matkustajain vuoksi aiheutuu. Taksoja määrättäessä ei
23026: aina ole pantu tarpeellista huomiota siihen, että matkus-
23027: tajan on maksettava täysi korvaus niistä eduista, joita
23028: kyytilaitos hänelle tarjoo ja että kyytilaitoksen pitäjä,
23029: jonka täytyy matkustajia varten aina pitää varalla puheen-
23030: alaisia tarpeita, joskus voi olla pakotettu itse niistä mak-
23031: Kyytilaki. 3
23032:
23033: samaan tavallista korkeamman hinnan, jota paitsi tarpei-
23034: den hankkiminen ja säilyttäminen ynnä niiden myyminen
23035: matkustajille myöskin tuottaa kyytilaitoksen pitäjälle vai-
23036: vaa ja ajanhukkaa.
23037: Kyydityksestä nykyään suoritettava korvaus, 14 pen-
23038: ma kilometriltä, on maaseudulla sama kaikkialla koko
23039: maassa. Paikalliset olot ja hintasuhteet eri osissa maata
23040: ovat kuitenkin niin erilaiset, ettei kyytiraha voi tulla koh-
23041: dalleen asetetuksi, jos se yli koko maan määrätään sa-
23042: mallaiseksi. Erityisistä syistä olot samallakin paikkakun-
23043: nalla vaihtelevat niin, että kyytiraha, joka aikaisemmin on
23044: ollut paikkakunnan hintasuhteiden kanssa sopusoinnussa,
23045: muutaman vuoden kuluttua huomataan niistä poikkea-
23046: vaksi. Yleensä nykyinen kyytiraha ei ole vastannut kyy-
23047: ditykseen käytetyn työn arvoa.
23048: Seurauksena siitä on, että niiden, joiden täytyy kan-
23049: taa mainittu rasitus, on siitä suoritettava maksuja, jotka
23050: viimeisten vuosikymmenien kuluessa ovat kohoamistaan
23051: kohonneet. Tehtyjen laskujen mukaan olivat ne kustan-
23052: nukset, joita maalla vuosittain oli suoritettu puheena ole-
23053: vasta rasituksesta alempana mainittuina kyytikausina ol-
23054: leet seuraavat:
23055:
23056: vuosina 1888-1890 260,316 markkaa 53 penniä,
23057: 1891-1895 296,512 1 penni,
23058: " "
23059: 1896-1900 361,447 19 penniä,
23060: " " 6o
23061: 1901-1905 593,505
23062: " " "
23063: 1906-19!0 nom 615,000
23064: " "
23065: Tämä rasitus on nykyään, samoin kuin se jo van-
23066: hastaan on ollut, manttaaliin pannun erioikeudettoman
23067: maan kannettavana, ja nousivat mainitut kustannukset,
23068: jotka ajanjaksona 1888-1890 olivat keskimäärin olleet
23069: 14 markkaa 75 penniä manttaalia kohti, 33 markkaan 8r
23070: penniin manttaalilta kyytikautena 190I-I905.
23071: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23072:
23073: Olevia oloja silmällä pitäen ei voida toivoa, että kyyti-
23074: toimi koko maassa saatettaisiin järjestää itseänsä kan-
23075: nattavaksi ja että voitaisiin siirtää matkustavan yleisön
23076: suoritettaviksi nekin maksut, mitkä tähän asti ovat siihen
23077: tarkoitukseen erikseen kannetut. Paljon olisi kuitenkin
23078: voitettu, jos kyytitoimen kustannukset saataisiin edes en-
23079: tisestään tuntuvasti alenemaan.
23080: On sen vuoksi otettava huomioon, että kyyti-
23081: laitoksen suurempi tahi pienempi kannattavaisuus riip-
23082: puu sitä käyttäväin matkustajain luvusta ja täytyy
23083: kyytilaitoksen sen vuoksi voida järjestää silmällä
23084: pitäen matkustajaliikettä niillä teillä, joiden varrelle
23085: kyytilaitokset asetetaan. Missä liike on vähäinen ja
23086: siitä lähtevä tulo pieni, tulee kyytilaitosten olla sel-
23087: laisia, joita voidaan mahdollisimman vähillä kustannuk.:.
23088: silla voimassa pitää. Matkustajain vaatimuksia ei siellä
23089: käy ottaminen huomioon sanottavasti enemmältä kuin että
23090: he pääsevät kyytihevosella kulkemaan. Vilkasliikkeisem-
23091: pien teiden varsille asetettavia kyytilaitoksia järjestet-
23092: täessä otettakoon sitä vastoin huomioon ei ainoastaan, että
23093: matkustajat pääsevät viivytyksettä kulkemaan, vaan myös,
23094: että he määrätyissä kyytilaitoksissa voivat saada yösijaa
23095: ja ravintoa sekä muitakin tarpeita. Taksoja laadittaessa
23096: pantakoon tarpeille riittävät ja yleensä paikkakunnalla
23097: käypiä hintoja jonkun verran korkeammat hinnat ja otet-
23098: takoon ruuasta, yösijasta ja huoneesta suoritettavia mak-
23099: suja määrättäessä huomioon myöskin ruuan valmistami-
23100: seen, vuoteiden tekemiseen ja huoneiden siistimiseen käy-
23101: tettävä työ.
23102: Kyytirahain suuruutta ei myöskään olisi yleisessä
23103: asetuksessa määrättävä, vaan olisi kuvernöörille jätet-
23104: tävä valta, kyytilaitoksia määrättyjen ajanjaksojen ku-
23105: luttua uudestaan järjestettäessä, samalla myös vahvistaa
23106: kyytiraha alkavaa kyytikautta varten. Ettei kyytirahaa
23107: kuitenkaan voitaisi määrätä liian alhaiseksi eikä myöskään
23108: niin suureksi, että keskusliike sen kautta tarpeettomasti
23109: Kyytilaki. 5
23110:
23111: vaikeutuisi, ja lasketut kyytitulot sen johdosta jäisi saa-
23112: matta, olisi kuvernöörin valtaa tässä kohden laissa rajoi-
23113: tettava.
23114: Täten menettelemällä voidaan kyytitoimi toisin pai-
23115: koin saattaa sille kannalle, ettei erityisiä maksuja sen kan-
23116: nattamiseksi tarvita. Mutta niin ei kuitenkaan kaikkialla.
23117: Liikenne useilla teillä ei ole siksi suuri, että kyytilaitoksiin
23118: asetetut hevoset saisivat siitä täyttä työtä, ja hukkaan
23119: menneestä ajasta ei ole mahdollista saada matkustajia kor-
23120: vausta suorittamaan. Samoin voi kestikievaritalonpidosta
23121: johtua kustannuksia, joihin matkustavaisten suoritettavat
23122: maksut eivät riitä. Se, mikä täten vajaaksi jääpi, on
23123: siis muulla tavoin edelleenkin korvattava. Kenen mak-
23124: settavaksi tuollainen korvaus katsotaan, siitä johtuu sa-
23125: malla ratkaisu kysymykseen, kenen suoritettavaksi kyydin-
23126: pidon toimittaminen on uskottava,
23127:
23128: Aina siitä saakka, kun kyytitointa koskeva lainsää-
23129: däntö otettiin tarkastuksen alaiseksi, on oltu selvillä siitä,
23130: että on aikaansaatava huojennusta niille, joiden kannet-
23131: tavana kyytirasitus nykyään on. Vanhempina aikoina to-
23132: sin ei ollut mahdollista velvoittaa muita kansanluokkia
23133: kuin maanomistajia olemaan sanottuun rasitukseen osal-
23134: lisina, mutta tässä kohdin ovat olot oleellisesti muuttuneet
23135: sen lisääntyneen merkityksen vuoksi, minkä muut, maa-
23136: kiinteistöstä riippumattomat ansionhaarat maaseudullakin
23137: ovat saaneet. Ollen yleinen asia d kyytirasituksen sen-
23138: tähden nyt enää tule olla ainoastaan yhden ainoan kan-
23139: salaisryhmän velvollisuutena, vaan kaikkien yhteiskunta-
23140: luokkien. Pelosta että kyydinpidosta johtuvat menot siinä
23141: tapauksessa, että valtio ottaisi kyydinpidon suorittamisen
23142: toimekseen, todennäköisesi tulisivat melkoista suurem-
23143: miksi kuin nykyisten kyytivelvollisten kyydinpitomenot,
23144: ja kun on arveltu, että maantiet sitä paitsi, rautatieverkon
23145: ja kulkuyhteyden sisävesillä kehittyessä, yhä enemmän
23146: ovat menettäneet merkityksensä suuren yleisen keskus-
23147: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23148:
23149: liikkeen välittäjinä, on kuitenkin, muun muassa edellä-
23150: mainituissa armollisissa esityksissä, tahdottu pysyttää
23151: kyydinpito etupäässä paikkakunnallisena asiana, se kun
23152: siten saataisiin käytöllisemmällä tavalla järjestetyksi.
23153: Kyytilaitos on kuitenkin olemassa yleisen edun vuoksi
23154: ja palvelee enemmän yleistä matkustajaliikettä kuin pai-
23155: kallisliikettä. Sellaista asiain järjestämisen tapaa, joka
23156: jättää eri paikkakuntain välillä kyyditysrasitukseen näh-
23157: den vallitsevan epätasaisuuden poistamatta, ei voida pitää
23158: tyydyttävänä, kun ei voida osottaa, että toisella paikka-
23159: kunnalla on kyytilaitoksesta enemmän hyötyä kuin toisella.
23160: Valtion on sen tähden otettava toimekseen kyydin-
23161: pidon suorittaminen niin hyvin maaseudulla kuin kaupun-
23162: geissakin. Se lisä, mikä valtion menoihin tämän kautta
23163: syntyy, ei valtion taloudessa niin paljoa merkitse, että sen
23164: vuoksi olisi epäkohdaksi tunnustetun asiaintilan korjaa-
23165: misesta luovuttava. Tätä käsitystä tukee valiokunnan
23166: mielestä maassamme jo edellisenä aikana saatu kokemus.
23167: Kyyditysrasituksen lieventämiseksi oli r883 vuoden
23168: asetuksessa säädetty, että vähemmän kulettujen teiden
23169: varsille, missä täydellisiä kestikievaritaloja ei katsottu
23170: tarpeellisiksi, oli asetettava n. s. reservipaikkoja, joista
23171: matkustaja oli oikeutettu kahden tunnin odotusajan
23172: kuluttua saamaan kyytihevosen korkeampaa, enintään
23173: kahdenkertaista kyytirahaa vastaan. Kyydinpitokautena
23174: r885-r887, jolloin asetusta käytännössä ensi kerran so-
23175: vellutettiin, oli kaikista maan kyytilaitoksista enemmän
23176: kuin kolmas osa tällaisia reservipaikkoja, jotka oli annettu
23177: urakalle ilman mitään tai ainoastaan vähäistä korvausta
23178: vastaan. Kun samalla kyytiraha kestikievaritaloissa oli
23179: nostettu ro pennistä r6 penniin virstalta, alenivat kyydin-
23180: pitokustannukset, jotka vuodelta r864 oli laskettu
23181: 1,448,88o markaksi, vastamainittuna kyytikautena 378,136
23182: markkaan 93 penniin ja kyytikautena r888-r890
23183: 260,3 r6 markkaan 53 penniin vuodessa. Kyytikauden
23184: r88s-r887 jälkeen on reservipaikkain luku alenemistaan
23185: Kyytilaki. 7
23186:
23187: alennut, ja kun 20 päivänä joulukuuta r888 annetun julis-
23188: tuksen kautta kyytiraha myös alennettiin 14 penniksi kilo-
23189: metriltä (joka vastaa 14,96 penniä virstalta), ovat kyydin-
23190: pitokustannukset taas ruvenneet kohoamaan ja nousevat
23191: nykyään, niinkuin ylempänä on mainittu, noin 6r5,ooo
23192: markkaa vuodessa. Kutakin kyytilaitosta kohti kustan-
23193: nukset alempana mainittuina vuosina keskimäärin olleet
23194: seuraavat:
23195: vuosma r885-r887 294 markkaa 50 penniä,
23196: ,, r888-r89o 2!7 29
23197: I891-1895 253
23198: " 64
23199: "
23200: " "
23201: 1896-1900 307 87 ja
23202: " "
23203: I90I-I905 503 97
23204: " "
23205: Jos kuvernöörille annetaan tilaisuus ei ainoastaan
23206: järjestää kyytiraha kunkin paikkakunnan työhintoja vas-
23207: taavaksi vaan myöskin vähentää täydellisten kestikievari-
23208: talojen lukua asettamalla niiden väliin huokeammalla voi-
23209: massa pidettäviä kyytiasemia sekä sellaisten teiden var-
23210: sille, joilla on pienenpuoleinen liike, vieläkin huokeampia
23211: kyytipysäkkejä, ja kestikievaritalojen taksoja vahvistet-
23212: taessa sitä paitse pidetään silmällä, että matkustajat tule-
23213: vat suorittamaan täyden korvauksen kaikesta siitä vai-
23214: vasta ja niistä kustannuksista, joita he kestikievaritalon
23215: pitäjälle tuottavat, niin on odotettavissa, että kyytitoimen
23216: kustannukset taas saadaan alenemaan ainakin samaan
23217: määrään, johon ne v. r883 annettujen säännösten joh-
23218: dosta alenivat kyytikautena r888-r89o. Valtiolle kyyti-
23219: toimesta aiheutuvat kustannukset (maaseudulla ja kau-
23220: pungeissa) on laki- ja talousvaliokunta kuluvan vuoden
23221: edellisillä valtiopäivillä laskenut vuosittain korkeintaan
23222: 30o,ooo markaksi.
23223: Kyytitoimen kustannusten suorittamiseen nähden
23224: ehdotetusta muutoksesta huolimatta olisi kunnille kui-
23225: tenkin säilytettävä oikeus edustajiensa kautta olla osal-
23226: lisina kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär-
23227: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23228:
23229: jestämisestä tehtäviä ehdotuksia laadittaessa, minkä
23230: ohessa niille olisi jätettävä tilaisuus antaa lausuntonsa
23231: urakkahuutokaupoissa tehdyistä tarjouksista. Mutta kun
23232: kyydinpitokustannukset suoritettaisiin valtiovaroista, niin
23233: olisi urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen jätet-
23234: tävä kuvernöörin ratkaistavaksi.
23235:
23236:
23237:
23238: Edellä esitettyjä periaatteita on noudatettu laki- ja
23239: talousvaliokunnan 1907 vuoden ja kuluvan vuoden edel-
23240: lisillä valtiopäivillä valmistamissa mietinnöissä, joissa ne
23241: ovat laajemmin esitetyt. Nyt niitä uudelleen punnittuaan
23242: on valiokunta katsonut ne edelleen päteviksi ja mahdolli-
23243: siksi toteuttaa. Seikkaperäisesti ehdotusta tarkastaessaan
23244: on valiokunta kuitenkin katsonut tarpeelliseksi ehdottaa,
23245: paitsi muodollista laatua olevia korjauksia, seuraavat
23246: asialliset muutokset.
23247: 3 §. Niinkuin edellä on mainittu, on itsekannattavaisuus
23248: se tarkoitusperä, johon maan kyytitointa järjestettäessä
23249: on pyrittävä. Että tämä periaate tulisi laissakin julki-
23250: lausutuksi ja asiain käsittelyn ensi asteelta saakka huo-
23251: mioon otetuksi, on valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta
23252: säätää, että laadittaessa niitä ehdotuksia kyytilaitosten si-
23253: joittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä, jotka kusta-
23254: kin eri kihlakunnasta tulevat kuvernöörille tehtäviksi ja
23255: jotka luonnollisesti tulevat olemaan asian enemmän käsit-
23256: telyn pohjana, on vaarinotettava, että kyytitoimi, mikäli
23257: mahdollista, saadaan itsensä kannattavaksi. - Edellä niin-
23258: ikään jo viitattiin siihen, että on tarpeen kyytirahan suu-
23259: ruutta määrättäessä tarkoin ottaa huomioon kullakin paik-
23260: kakunnalla kulloinkin vallitsevat olot ja hintasuhteet. Sen
23261: vuoksi on valiokunta katsonut, ettei kuvernöörin valtaa
23262: tässä kohden ole rajoitettava kovin ahtaaksi, vaan että
23263: hänelle olisi annettava valta tarpeen mukaan määrätä
23264: kyytiraha aina kolmenkymmenen pennin määrään asti
23265: Kyytilaki. 9
23266:
23267: kilometriltä. Sitä vastoin ei valiokunta ole katsonut tar-
23268: peelliseksi erityisesti säätää, kuten valiokunnassa on ehdo-
23269: tettu, että kuvernööri harkitessaan kyytirahan suuruutta
23270: voisi siellä, missä olosuhteet sitä vaativat, määrätä kyyti-
23271: raha yöllä toimitetusta kyydityksestä korkeammaksi kuin
23272: päivällä tapahtuvasta, koska valiokunnan mielestä kuver-
23273: nöörillä ilman eri säädöstäkin on valta siten menetellä.
23274: On ehdotettu, että niiden, jotka tahtovat saada kyyti- 6 ja 8 §.
23275: laitoksen voimassa pitämisen ja kyydityksen toimitetta-
23276: vaksensa, tulisi asettaa pätevä vakuus tehtävän asian-
23277: mukaisesti täyttämisestä. Tällaista ehdotusta vastaan on
23278: kuitenkin muistutettu osaksi, että asetettava vakuus
23279: useimmissa tapauksissa tulisi olemaan kahden tai useam-
23280: man henkilöl;l antama takaussitoumus ja että olisi pyrit-
23281: tävä lainsäädännöstä poistamaan siinä monessa kohdin
23282: vallalla olevaa takausjärjestelmää, osaksi myös että tuol-
23283: lainen yakuus olisi omansa tuntuvasti vähentämään huuto-
23284: kaupoissa tehtäväin tarjousten lukumäärää ja sen kautta
23285: myös mahdollisuutta saada kyytilaitoksen voimassa pitä-
23286: minen ja kyyditys toimeenpannuksi niin vähillä kustan-
23287: nuksilla kuin olisi toivottavaa, koska varattomille teiden
23288: varsilla asujille vakuuden hankkiminen useinkin saat-
23289: taisi olla vaikea jopa mahdoton ja heidät siten estettäisiin
23290: tekemästä tarjouksia. Näiden syiden takia valiokunta on
23291: katsonut, ettei vakuutta urakan täyttämisestä ole vaaditta-
23292: va. Kun kuntien on annettava lausunto tehdyistä tarjouk-
23293: sista ja niillä silloin on tilaisuus tuoda esiin ne muistutuk-
23294: set, mitä saattaa olla aihetta tehdä urakkatarjousten teki-
23295: jäin sopivaisuutta ja myöskin, kuten on ehdotettu, heidän
23296: pätevyyttään vastaan ja viranomaisilla on valta ottaa pois
23297: kyytilaitoksen pito ja kyyditseminen urakoitsijalta, joka
23298: ei kunnolla täytä tehtäviään, sekä ulosottaa korvaus siitä
23299: aiheutuvista kustannuksista, on valiokunnan mielestä ole-
23300: massa riittävät takeet toimen täyttämisestä, vaikkei va-
23301: kuutta siitä vaadittaisikaan. V aHokunta sen vuoksi on
23302: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23303:
23304: 6 ja 8 § :stä poistanut niissä olleet säännökset vakuuden
23305: asettamisesta ja siitä, mitä sen kanssa on yhteydessä.
23306: 9 §. Sen johdosta että niissä armollisissa esityksissä, jot-
23307: ka kaksilla edellisillä valtiopäivillä Eduskunnan hyväk-
23308: syttäväksi annettiin, kyytitoimi oli tarkoitettu pysytettä-
23309: väksi etupäässä paikallisena asiana, ja tehtyjen urakka-
23310: tarjousten hyväksyminen jätetty kyytilahkoon kuuluvain
23311: kuntain yhteisen kokouksen asiaksi, oli mainituissa armol-
23312: Iisissa esityksissä säädetty, että yhteisen kuntakokouksen,
23313: jonka asiana oli siinä tapauksessa, ettei hyväksyttävää
23314: urakkatarjousta oltu tehty, ryhtyä tarpeellisiin toimen-
23315: piteisiin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi
23316: tehtävän muulla tavoin suorittamiseksi, pitäisi myöskin
23317: arviolta määrätä se rahamäärä, joka tarkoitusta varten
23318: vuosittain tarvittiin. Kun puheenalainen tehtävä laki- ja
23319: talousvaliokunnan silloin laatimassa lakiehdotuksessa siir-
23320: rettiin kuvernöörille, säilytettiin säännös, että tarvittava
23321: rahamäärä oli arviolta määrättävä. Tuollainen säännös,
23322: joka yhteiseen kuntakokoukseen nähden luonnollisesti oli
23323: rahain kantaa varten varsin paikallaan, on kuitenkin valio-
23324: kunnan mielestä kuvernööriin nähden tarpeeton, ja on
23325: valiokunta sen vuoksi poistanut 9 § :stä sen viimeisen
23326: lauseen.
23327: 14 ja 30 §. Valiokunnan ehdotus ettei siltä, joka aikoo ottaa
23328: kyytilaitoksen pidon tai kyydityksen urakalla toimitetta-
23329: vakseen, ole vaadittava vakuutta tehtävän täyttämisestä
23330: sekä sen johdosta 6 ja 8 § :iin ehdottamat muutokset,
23331: aiheuttavat myöskin vastaavat muutokset 14 ja 30 § :iin,
23332: joissa erinäiset korvaukset, ellei niitä ulosoton kautta saa-
23333: taisi urakoitsijalta, ovat säädetyt uloshaettaviksi hänen
23334: takausmiehiltään; ja on valiokunta sen vuoksi sanotuista
23335: pykälistä poistanut viimeksimainitut säädökset. Niin-
23336: ikään on 30 § :ssä oleva säädös siitä, miten on menetel-
23337: tävä, jos urakoitsijan kuoltua hänen perillisensä jättävät
23338: tehtävän täyttämättä, katsottu tarpeettomaksi, koska on
23339: Kyytilaki. 11
23340:
23341: itsestäänkin selvää, että menettely ura:koitsijan oikeuden-
23342: omistajiin nähden on oleva sama kuin urakoitsijaan, jos
23343: hän olisi elossa.
23344: Kun erinäisissä suuremmissa kaupungeissa on poliisi- 46 §.
23345: laitokset, joiden tehtäviin, niille vahvistettujen ohjesääntö-
23346: jen mukaan, muun muassa kyytilaitoksen valvominen kuu-
23347: luu, on valiokunta katsonut tarpeelliseksi, että tässä laissa,
23348: jossa kyytilaitosten silmälläpito kaupungeissa on säädetty
23349: maistraatin tehtäväksi, nimenomaan lausutaan, että
23350: siellä, missä poliisilaitos on olemassa, mainittu silmällä-
23351: pito voidaan jättää poliisilaitoks!n tehtäväksi; ja on va-
23352: liokunta sen vuoksi 46 § :ään ehdottanut sitä tarkoittavan
23353: lisäyksen.
23354: Asiasta, mikäli se koskee valtiovarastolle kyydinpi-
23355: don suorittamisesta ·johtuvaa vuosimenoa sekä kyytilai-
23356: toksista ja kyydityksestä suoritettavain urakkasummain
23357: maksamistapaa, on valtiovarainvaliokunta kuluvan vuo-
23358: den ensimäisillä valtiopäivillä antanut lausunnon, joka on
23359: liitetty tähänkin mietintöön.
23360: Sen nojalla mitä edellä on esitetty pyytää valiokunta
23361: kunioittaen ehdottaa:
23362:
23363: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
23364: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
23365: seuraavan lain:
23366: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23367:
23368:
23369:
23370:
23371: Kyytil aki.
23372:
23373: I LUKU.
23374:
23375: K y y t i l a i t o k s i s t a, n i i d e n p e r u s t a m i s e s t a j a
23376: v o i m a s s a p i t ä m i s e s t ä.
23377:
23378: I §.
23379: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo-
23380: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko
23381: kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
23382: Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkemmin
23383: säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta
23384: saada:
23385: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
23386: sekä majaa ja ravintoa;
23387: kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti;
23388: sekä
23389: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
23390:
23391: 2 §.
23392: Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito nussa jär-
23393: jestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
23394: Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo~
23395: taan urakalle samaksi ajaksi.
23396:
23397: 3 §.
23398: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
23399: kyydinpitokausi päättyy, pitää kunkin kihlakunnan kruu-
23400: nunnimismiesten yhdessä jokaisen kihlakuntaan kuuluvan
23401: kunnan tai kunnan osan valitsenaan edustajan kanssa
23402: Kyytilaki. 13
23403:
23404: kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri maaraa
23405: ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen
23406: kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle todistettavasti
23407: ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten sijoitta-
23408: misesta ja kyydityksen järjestämisestä.
23409: Kokouksen puheenjohtajana toimii se kruununnimis-
23410: miehistä, jonka kuvernööri on siihen määrännyt.
23411: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaa-
23412: rinotettava) että kyytitoimi) mikäli mahdollista) saadaan
23413: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
23414: r) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
23415: 2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten
23416: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä liki-
23417: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä
23418: taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista,
23419: on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen
23420: matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei
23421: erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
23422: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita
23423: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
23424: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo-
23425: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä
23426: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidet-
23427: tävä; ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se
23428: kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski-
23429: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidel-
23430: läkolmatta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot
23431: rakennetun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna
23432: aihetta poiketa tästä perusteesta ;
23433: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
23434: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh-
23435: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on oikeu-
23436: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää-
23437: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyy-
23438: tihevosta on pyydetty ;
23439: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23440:
23441: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja
23442: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä;
23443: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
23444: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
23445: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok-
23446: sessa;
23447: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro-
23448: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka
23449: monta kyytiä ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata-
23450: vana;
23451: 9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja
23452: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava;.
23453: sekä
23454: ro) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
23455: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
23456: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
23457: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
23458: ehdotus sen mukaan sovitettava.
23459: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo
23460: ei estä ehdotuksen tekemistä.
23461: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
23462: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
23463: edellä olevia määräyksiä.
23464:
23465:
23466: 4 §.
23467: Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 § :ssä mainitun
23468: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
23469: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
23470: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
23471: tusta vastaan muistutuksia.
23472: Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja-
23473: kyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuver-
23474: nööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoit-
23475: tamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu-
23476: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset
23477: Kyytilaki. 15
23478:
23479: kestikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä,
23480: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava
23481: tieto, sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä
23482: siinä kunnassa.
23483:
23484: 5 §.
23485: Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lain voi-
23486: man taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian
23487: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyy-
23488: ditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa
23489: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokau-
23490: palla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupun-
23491: gissa maistraatin toimesta urakalle tarjottava.
23492:
23493: 6 §.
23494: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
23495: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
23496: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
23497: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel-
23498: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit-
23499: sija on tämän lain määräyksien alainen (poist.) sekä että
23500: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemi-
23501: sen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voi-
23502: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi
23503: ei ole ehditty lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvol-
23504: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, ei
23505: kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urak-
23506: ka-ajan loppuun kulumisesta lukien.
23507: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta (poist.)
23508:
23509: 7 §.
23510: Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokau-
23511: pan toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tar-
23512: jouksista määrä-ajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä
23513: 16 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23514:
23515: varten neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen
23516: asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäl-
23517: jennös huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon
23518: kaikki siinä tehdyt tarjoukset ovat otetut.
23519:
23520: 8 §.
23521: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku-
23522: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa
23523: pidetyn pöytäkirjan ja (poist.) kunnalta (poist.) saapu-
23524: neen lausunnon ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille,
23525: jonka tulee, tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa kyytilai-
23526: toksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin
23527: urakkatarjouksia voidaan hyväksyä, ollen tässä kummin-
23528: kin huomioon otettava, ettei korkeampaa tarjousta saa
23529: syväksyä, jos (poist.) kunta ei ole alemman tarjouksen
23530: tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan muistutusta
23531: tehnyt.
23532: 9 §.
23533: Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
23534: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
23535: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
23536: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään
23537: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpitei-
23538: siin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän
23539: muulla tavoin suorittamiseksi. (poist.)
23540:
23541: 10 §.
23542: Kyytilaitok;ista ja kyydityksestä johtuvat menot suo-
23543: ritetaan valtiovaroista.
23544: Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja
23545: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, han-
23546: kittuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle
23547: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
23548: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
23549: Kyytilaki. 17
23550:
23551: Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen anta-
23552: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän
23553: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
23554:
23555:
23556: II §.
23557: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule-
23558: vat korvaukset on maalla nimismiehen sekä kaupungissa
23559: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
23560:
23561: 12 §.
23562: Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
23563: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
23564: laan toimeenpanna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
23565: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen
23566: suostuu.
23567:
23568:
23569:
23570: II LUKU.
23571:
23572: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja
23573: matkustavaisten oikeuksista ja
23574: v e 1v o II i s u u k s i s ta.
23575:
23576: 13 §.
23577: Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo-
23578: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
23579: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
23580: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
23581: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta,
23582: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta
23583: ole huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon
23584: nimismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten pa-
23585: rantamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
23586: 2
23587: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23588:
23589: 14 §.
23590: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
23591: maan eikä käskyn saatuaan pane nii'tä kuntoon, tulee ni-
23592: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnal-
23593: lislautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen,
23594: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä
23595: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
23596: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove-
23597: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo-
23598: lestaan.
23599: Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
23600: peelliset työt on katselemuksessa selville saatu, tulee ni-
23601: mismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslauta-
23602: kunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota,
23603: hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
23604: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman
23605: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat ( poist.)
23606: Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa
23607: hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
23608:
23609:
23610: 15 §.
23611: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
23612: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
23613: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar-
23614: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto-
23615: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja
23616: liiteri.
23617: 16 §.
23618: Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
23619: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä
23620: ja jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita
23621: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia
23622: veneitä.
23623: Kyytilaki. 19
23624:
23625: I7 §.
23626: Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta saada
23627: kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapinemensa
23628: kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen,
23629: niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukuntoi-
23630: nen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
23631: kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyy-
23632: tilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitokseen,
23633: johon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii,
23634: on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilo-
23635: metrin matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan
23636: ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
23637: Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyytihe-
23638: vosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla
23639: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
23640: Tavarain ja muuttokatujen sekä muun semmoisen
23641: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
23642: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada.
23643: Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin
23644: kyytilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi
23645: kuin välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne
23646: matkustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilai-
23647: toksesta, mutta vastaisessa tapauksessa nautapaikasta
23648: saakka.
23649: 18 §.
23650: Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä an-
23651: nettava.
23652: Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu
23653: saamaan kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
23654: Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha
23655: kuin varsinaisesta.
23656:
23657: 19 §.
23658: Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
23659: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori-
23660: 20 1908. II Vp. , Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23661:
23662: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkusta-
23663: vaisella oikeus r8 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan
23664: kuluttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti-
23665: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena
23666: on tekemättä.
23667: Matkustavaineo saakoon myös uudestaan kyytiin
23668: ottaa kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kah-
23669: den tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä
23670: kuin se viime kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä
23671: vuorokautena jo ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n
23672: r momentissa mainitaan.
23673:
23674:
23675: 20 §.
23676:
23677: Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipy-
23678: mättä matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen.
23679: Kuitenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan,
23680: kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saata-
23681: vina.
23682: Matkustavaisen on heti kyytihevosen saatuaan mat-
23683: kalle lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai mat-
23684: kalla viivyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta
23685: jokaisesta puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän
23686: ei tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin
23687: yhden tunnin ajan.
23688:
23689:
23690: 2! §.
23691:
23692: Jos matkustavainen palaa takaisin samaan paikkaan,
23693: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti-
23694: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla Kyy-
23695: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista
23696: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen
23697: jälkeen viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta
23698: puolelta tunnilta.
23699: Kyytilaki. 21
23700:
23701: 22 §.
23702:
23703: Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyydit-
23704: SIJa tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
23705: velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu-
23706: tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin aJan.
23707:
23708: 23 §.
23709: Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
23710: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 § :ssä maini-
23711: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin me-
23712: nokyydistä.
23713: Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
23714: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
23715: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset-
23716: tava, sekä menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta.
23717: Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
23718: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje-
23719: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
23720: Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
23721: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat-
23722: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
23723: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
23724: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
23725:
23726: 24 §.
23727: Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
23728: matkustavaista määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva
23729: hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua
23730: matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavaiselta siitä
23731: kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua ensin kulje-
23732: tusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa.
23733: Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niin-
23734: ikään lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua
23735: kohtuullista korvausta vastaan.
23736: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23737:
23738: 25 §.
23739: Kyyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem-
23740: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen
23741: suostu. Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei
23742: ketään juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkusta-
23743: vainen, joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa
23744: tahi käyttää omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö.
23745: Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suori-
23746: tettaessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön
23747: matkustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko
23748: useampia kuin yksi kyyditsijä.
23749:
23750: 26 §.
23751:
23752: Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on
23753: noudatettava seuraavia määräyksiä:
23754: Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä
23755: hevosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa,
23756: johon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä
23757: useampaa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön
23758: katsotaan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilo-
23759: gramman sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen
23760: kilogramman painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikas-
23761: vuista henkilöä, noudattaen 27 § :n r momentissa mainit-
23762: tua vähempää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan
23763: kymmenen kilogrammaa matkatavaroita, kulkea yhdellä
23764: hevosella.
23765: Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo-
23766: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä
23767: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja
23768: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan
23769: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten
23770: älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei ole suu-
23771: rempi kuin r momentissa on määrätty, olko velvollinen
23772: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta ras-
23773: kaampain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vau-
23774: Kyytilaki. 23
23775:
23776: nujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkusta-
23777: vaisten luvun tahi matkatavarain painon vuoksi on tar-
23778: peen, valjastaa kolme taikka neljä hevosta.
23779: Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
23780: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorem-
23781: pia lapsia ei oteta lukuun.
23782: Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö-
23783: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies,
23784: mutta ei kyyditsijää.
23785: Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
23786: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik-
23787: kakunnalliset olot sitä vaativat.
23788:
23789: 27 §.
23790: Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kulkea
23791: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän
23792: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan.
23793: Jos, paitsi kytimtestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul-
23794: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi
23795: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön
23796: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto-
23797: masti vaivata.
23798: Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki-
23799: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä
23800: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin I momentissa on
23801: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai
23802: useammassa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä
23803: puoli tuntia tai pitemmänkin ajan.
23804:
23805: 28 §.
23806: Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi-
23807: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus-
23808: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevo-
23809: sen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyy-
23810: ditsijän läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun
23811: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23812:
23813: miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin
23814: havaitaan matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, mak-
23815: sakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon
23816: siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyyti-
23817: hevonen annetaan.
23818: Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajo-
23819: neuvojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta
23820: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin-
23821: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
23822: Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä tur-
23823: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun-
23824: non mukaan.
23825: Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
23826: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
23827:
23828: 29 §.
23829: Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon
23830: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai-
23831: selle tuottaa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kai-
23832: kesta mitä matkustavainen hänen taiteensa antaa. Jos
23833: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon-
23834: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
23835:
23836: 30 §.
23837: Jos urakoitsija (poist.) jättää tehtävänsä asianmu-
23838: kaisesti täyttämättä ja senvuoksi tai muusta syystä toi-
23839: mestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erotetaan, on
23840: maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraa-
23841: tin pidettävä huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja kyy-
23842: ditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle
23843: aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettavat urakoitsi-
23844: jalta (poist.)
23845: Kyytilaki. 25
23846:
23847: III LUKU.
23848:
23849: K y y t i l a i t o s t e n s i l m ä ll ä p i d o s t a.
23850:
23851: 31 §.
23852: Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
23853: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia
23854: ja kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaa-
23855: valla tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on
23856: aika ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
23857:
23858: 32 §.
23859: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas-
23860: tuksessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti-
23861: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä
23862: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan
23863: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen
23864: asianomaisen viranomaisen kautta. Jos virhe on pahem-
23865: manlaatuinen taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuk-
23866: sesta ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annet-
23867: tava, mutta kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistai-
23868: seksi erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön
23869: kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitämi-
23870: nen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimite-
23871: taan, niinkuin edellä 30 § :ssä on sanottu.
23872:
23873: 33 §.
23874: Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta
23875: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
23876: on säädetty.
23877: Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
23878: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian-
23879: mukaisten merkintäin tekemistä varten.
23880: Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
23881: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
23882: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
23883: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23884:
23885: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutukseu kir-
23886: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis-
23887: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
23888:
23889: 34 §.
23890: Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla
23891: kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä
23892: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei
23893: muistutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä
23894: siitä laatimansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä
23895: lailliseen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden
23896: käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava.
23897: Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen ole tarpeen,
23898: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi eri-
23899: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
23900: Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
23901: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä
23902: tuomioistuimessa.
23903:
23904: IV LUKU.
23905:
23906: E d e s v a s t a u k s e s ta t ä m ä n 1a i n r i k k o m i s e s ta.
23907:
23908: 35 §.
23909: Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste-
23910: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia
23911: hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta
23912: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai-
23913: toksen isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan
23914: sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
23915:
23916: 36 §.
23917: Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
23918: kustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
23919: isäntä, kyytiurakoitsija tai muu kyyditsijä, joka ei toimita
23920: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä estää häntä
23921: Kyytilaki. 27
23922:
23923: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan
23924: markan sakolla.
23925: Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin-
23926: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle on
23927: tuleva, rangaistakoon enintään viidenkymmenen markan
23928: sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa ottanut.
23929:
23930: 37 §.
23931: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit-
23932: semään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
23933: kan sakolla.
23934:
23935:
23936:
23937: Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
23938: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
23939: enintään sata markkaa.
23940:
23941:
23942: 39 §.
23943: Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa,
23944: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään vii-
23945: sikolmatta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa
23946: käskyn saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijalla tai
23947: maistraatilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene
23948: kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä
23949: ulosotettava.
23950:
23951: 40 §.
23952: Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää mat-
23953: kustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä vii-
23954: vyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin on
23955: säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuu-
23956: tenaan tämän lain mukaan on, rangaistakoon enintään
23957: viidenkymmenen markan sakolla.
23958: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
23959:
23960: 41 §.
23961: Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on
23962: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä 24
23963: § :ssä on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta
23964: markkaa.
23965:
23966: 42 §.
23967: Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja
23968: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavaosa lautta- tai
23969: siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä sel-
23970: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
23971: enintään sadan markan sakolla.
23972: Jos matkustavaineo kyyditsijän suostumuksetta kul-
23973: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei
23974: anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niin-
23975: kuin 27 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyyti-
23976: hevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon
23977: häntä enintään viisikymmentä markkaa.
23978: Jos matkustavaineo kieltäytyy säädettyä merkintää
23979: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman mer-
23980: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
23981:
23982: 43 §.
23983: Jos kyytilaitoksen isäntä, urakoitsija, kyyditsijä
23984: taikka matkustavaineo tekee itsensä syypääksi rikokseen,
23985: mistä rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä
23986: noudatettava.
23987:
23988: 44 §.
23989: Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
23990: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyydit-
23991: sijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa
23992: maksamaan, korvatkoen sen kyytilaitoksen isäntä tahi
23993: kyytiurakoitsi ja.
23994: Kyytilaki. 29
23995:
23996: V LUKU.
23997:
23998: E ri n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
23999:
24000: 45 §.
24001: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
24002: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin
24003: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
24004:
24005:
24006:
24007: Niihin toimiin, jotka tämän lain mukaan kaupungissa
24008: kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahallitus
24009: erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
24010: Mitä II! luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi,
24011: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää
24012: poliisilaitoksen toimitettavaksi.
24013:
24014:
24015: 47 §.
24016: Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 191 r.
24017: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
24018: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä lakia soveltu-
24019: vissa kohdissa noudatettava.
24020:
24021:
24022: 48 §.
24023: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla
24024: tämän lain voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suorit-
24025: tamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon
24026: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien
24027: mukaan.
24028: 49 §.
24029: Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä
24030: voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun säännökset,
24031: 30 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
24032:
24033: asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kesti-
24034: kievaritaloista, asetus 20 p :Itä joulukuuta r888, joka sisäl-
24035: tää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikievari-
24036: sääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys r I p :Itä
24037: joulukuuta 1766 ·sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
24038: mistä tässä laissa on määräyksiä.
24039:
24040: Helsingissä 7 p :nä syyskuuta 1908.
24041:
24042:
24043:
24044: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
24045: heenjohtaja Lista, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäse-
24046: net Paunu, Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä, Mäki,
24047: Virkki, Huoponen, Pennanen, Pykälä, Nix, Heimbiirger,
24048: Vahe ja Koivisto sekä osaksi varajäsenet Hämäläinen,
24049: Junnila ja Poutiainen.
24050: Kyytilaki. 31
24051:
24052:
24053:
24054: SUOMEH EDUSKUHHAH
24055:
24056: VACTIOVARAINVACIOKUNTA
24057:
24058: HELSINKI,
24059: ma'aliskuun 30 p. 1908
24060: N:o 29
24061:
24062:
24063:
24064: Eduskunnan Laki- ja talousvaliokunnalle.
24065:
24066: Kirjelmässään tämän maaliskuun 13 päivältä on
24067: Laki- ja talousvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokun-
24068: nan lausuntoa siitä valtionmenosta, jonka kyydinpidon
24069: Dttaminen valtion toimeksi aiheuttaisi, sekä kyytilaitok-
24070: sista ja kyydityksestä suoritettavain urakkasummain mak-
24071: samistavasta. Tämän johdosta Valtiovarainvaliokunta
24072: saa kunnioittaen esittää seuraavaa.
24073: Valiokunnassa on ilmennyt eri mielipiteitä siitä, oli-
24074: siko vai ei valtion otettava suorittaakseen kyytilaiksen
24075: kustannukset. Asiasta äänestettäessä on Valiokunta kui-
24076: tenkin 14 äänellä 6 vastaan päättänyt asettua sille
24077: kannalle, että sikäli kuin kyytilaitosta ei saada itseään
24078: kannattavaksi, valtion on otettava kustannukset siitä
24079: kantaaksensa. Asian laatuun nähden on pidetty luon-
24080: nollisena, että valtiovarojen tähän tarkoitukseen tulee
24081: riittää. Eikä se valtiomeno, joka tästä aiheutuu, arvion
24082: mukaan voi nousta siksi suureksi, että se tuottaisikaan
24083: valtiolle raha-asiallisia vaikeuksia.
24084: Laki- ja talousvaliokunnan asiasta laatimassa mie-
24085: tinnössä oleva arviolasku tästä valtiomenosta, jonka
24086: sanotaan voivan nousta korkeintaan 300,000 markkaan
24087: vuosittain, tuntuu Valtiovarainvaliokunnan mielestä kui-
24088: tenkin liian alhaiselta. Puheenalaisessa mietinnössä olevat
24089: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
24090:
24091: numerotiedot osottavat, että kutakin kyytilaitosta kohden
24092: ovat keskimääräiset kustannukset nousseet 307 markasta
24093: 87 pennistä vuosina I896-1900 503 markkaan 97 pen-
24094: niin vuosina I901-I905. Tämä kohoaminen lienee
24095: etupäässä johtunut siitä, että viime aikoina ovat sekä
24096: työpalkat että muut menot kaikilla aloilla ylipäänsä
24097: lisääntyneet. Kun kehitys näyttää eteenkinpäin kulkevan
24098: samaan suuntaan, ei Valtiovarainvaliokunnan mielestä
24099: tunnu riittävän varovaiselta laskea kyytilaitoskustannusten
24100: alentuvan nykyisestä määrästään noin 6I5,ooo markasta
24101: vuodessa vähemmäksi kuin puoleksi sen johdosta, että
24102: kyytirahaa jonkun verran korotettaisiin ja täydellisten
24103: kestikievaritalojen lukua vähennettäisiin, kuten Laki- ja
24104: talousvaliokunta on mietinnössään ehdottanut. Kysy-
24105: myksessä olevan valtiomenon Valtiovarainvaliokunta
24106: puolestansa tahtoisi arvioida noin 400,000 markaksi
24107: vuodessa.
24108: Suoritettaisiinko tämä summa kyydinpitäjille vuo-
24109: sittain tai puolivuosittain, sillä seikalla ei valtiotalouden
24110: kannalta ole sanottavaa merkitystä, mutta jos puolivuo-
24111: tismaksujen voidaan katsoa olevan omansa edistämään
24112: kilpailua kestikievarinpitoa tarjottaessa ja siten vaiktttta-
24113: maan suoritettavien kustannusten alentumiseksi, olisi
24114: tämä maksutapa käytäntöön otettava.
24115:
24116:
24117: Valtiovarainvaliokunnan puolesta :
24118:
24119:
24120: E. Nevanlinna.
24121:
24122:
24123:
24124:
24125: J. Wartiovaara.
24126: Kyytilaki. 33
24127:
24128:
24129:
24130:
24131: Vastalauseita.
24132:
24133: I.
24134:
24135: Ehdotuksesta kyytilaiksi ovat kruununvoudin tehtä-
24136: vät kyytilaitokseen nähden poistetut, koska on oltu sitä
24137: mieltä, että kruununvoudinvirat ovat lakkautettavat ja
24138: että niin ollen näiden virkain pitäjille ei enää ole yleisen
24139: lain kautta määrättävä tehtäviä, jotka voitaisiin katsoa
24140: aiheuttavan puheena olevain virkain edelleen säilyttämistä.
24141: Koska kuitenkin aivan toiset perusteet, kuin virkatehtävät
24142: kyytitoimeen nähden, käsittääkseni tulevat vaikuttamaan
24143: kruununvoudinvirkojen lakkauttamise,en tai säilyttämi-
24144: seen, enkä näe mitään syytä, jonka tähden kruununvoudit
24145: olisivat - niin kauvan kuin näitä viranomaisia on -
24146: vapautettavat niistä tehtävistä kyytitoimen tarvetta var-
24147: ten, joita he ovat tähänkin asti toimittaneet, niin rohkenen
24148: ehdottaa,
24149: että Eduskunta hyväksyisi valiokunnan
24150: valmistaman kyytilakiehdotuksen 3, 8, I I ja
24151: 32 § ,'n näin kuuluvina,'
24152:
24153:
24154: 3 §.
24155: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
24156: kyydinpitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jo-
24157: kaisen kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan
24158: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimismies-
24159: 3
24160: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
24161:
24162: ten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuver-
24163: nööri määrää ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuu-
24164: kautta ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle
24165: todistettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilai-
24166: tosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä.
24167: 2 momentti poistetaan.
24168: Seuraavat 3 § :n momentit valiokunnan ehdotuksen
24169: mukaap.
24170: 8 §.
24171: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen kulut-
24172: tua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa
24173: pidetyn pöytäkirjan ja (poist.) kunnalta (poist.) saapu-
24174: neen lausunnon ynnä oman lausuntonsa kruunun.voudille,
24175: jonka tttlee laatia yhteen.veto kaikista kihlakunnassa teh-
24176: dyistä tarjouksista ja lähettää asiakirjat ynnä oman lau-
24177: suntonsa kanssa kuvernöörille. Tutkittuansa urakkatar-
24178: jottkset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat ja kyyti-
24179: urakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan
24180: hyväksyä; ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei
24181: korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, jos (poist.) kunta
24182: ei ole alemman tarjouksen tekijän pätevyyttä ja sopivai-
24183: suutta vastaan muistutusta tehnyt.
24184:
24185: II §.
24186: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakkamiehelle tule-
24187: vat korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupun-
24188: gtssa maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitet-
24189: tava.
24190:
24191: 32 §.
24192: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas-
24193: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti-
24194: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä
24195: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan
24196: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen,
24197: Kyytilaki. 35
24198:
24199: maalla asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa
24200: maistraatin kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen
24201: taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojentuak-
24202: sensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annettava, mutta
24203: kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistaiseksi erottaa
24204: virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta
24205: siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys
24206: asianmukaisessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin edellä
24207: 30 § :ssä on sanottu.
24208:
24209: Helsingissä, 7 p. syyskuuta 1908.
24210:
24211:
24212: A. Listo.
24213:
24214:
24215: Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyvät :
24216:
24217:
24218: Oskar Nix. W. F: Heimbiirger.
24219: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 4.
24220:
24221:
24222:
24223:
24224: II.
24225:
24226: Koska kyyditysvelvollisuus on vanhoista ajoista asti
24227: ollut yksinomaan manttaaliin pannun maan rasituksena,
24228: ja on siitä ollut vapautettuna ainoastaan erikoisoikeuksia
24229: nauttivat maatilat, on tätä rasitusta pidetty yhtenä osana
24230: varsinaisesta maaverosta. Se että tämä vero on ollut luon-
24231: teeltaan erikoinen ja että siitä on vapautettu osa suurim-
24232: pien tilojen omistajia, on herättänyt tyytymättömyyttä
24233: niissä maanomistajissa, jotka tätä veroa ovat saaneet suo-
24234: rittaa. Tyytymättömyyttä on vielä lisännyt se, että tämä
24235: rasitus on ollut eri osissa maata aivan erilainen. Uudem-
24236: manaikaisten kulkuneuvojen käytäntöön tultua on tämä
24237: erilaisuus ollut hyvinkin tuntuva, vaikuttaen sen, että toi-
24238: sissa osissa maatamme tästä rasituksesta on ollut mität-
24239: tömän pieniä kustannuksia, toisissa osissa se on on ollut
24240: hyvinkin tuntuva. Näistä syistä ovat maanomistajat vii-
24241: me aikoina ruvenneet vaatimaan, että koko kyytilaitos
24242: olisi otettava valtion ylläpidettäväksi. Tässä tarkoituk-
24243: sessa on se eduskuntaesitys laadittu, jonka pohjalle valio-
24244: kunnan mietintö perustuu.
24245: Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt esityksen te-
24246: kijäin periaatteen, että kyytilaitos on ylläpidettävä valtion
24247: varoilla eikä ole katsonut tarpeelliseksi asettaa mitään
24248: ehdotusta, millä täytettäisiin täten valtion rahastolle tuo-
24249: tetut menot. Allekirjoittajien mielestä ei valiokunnan
24250: enemmistö tässä ole osannut oikeaan eikä tällä ole saavu-
24251: tettu sitä tarkoitusta, että saataisiin kyytilaitoksen tuot-
24252: tamat kustannukset tasaisemmin kuin tähän asti jaettua
24253: Kyytilaki. 37
24254:
24255: verovelvollisten kesken, koska valtiorahaston tulot ny-
24256: kyään saadaan suurimmaksi osaksi välillisten verojen
24257: muodossa, jotka rasittavat suhteellisesti ankarammin köy-
24258: hempää osaa kansastamme. Näin ollen tulisi suuri osa
24259: vakavassa taloudellisessa asemassa olevan kansanosan ve-
24260: roja käybernpien suoritettavaksi. Sitä paitsi tulevat tär-
24261: keät tekeillä olevat uudistukset runsaasti kysymään valtion
24262: varoja ja kävisi verotaakka siten yhä raskaammaksi. Näin
24263: ollen ei olisi suotavaa, että Eduskunta nyt rupeaisi käyt-
24264: tämään valtionvaroja maksukyvykkäiden kansalaisten ve-
24265: rojen vapauttamiseksi, koska se saattaisi olla esteenä mai-
24266: nittujen uudistusten pikaiselle toteuttamiselle.
24267: Syystä että kyytilaitoksen tuottamat kustannukset
24268: ovat, niinkuin ylempänä huomautimme, nykyään epätasai-
24269: sesti jaetut emme ole vastustaneet kyytilaitoksen ottamis-
24270: ta valtion huostaan, mutta olemme sitä mieltä, että sen
24271: tuottamat kustannukset olisivat kannettavat erityisen vero-
24272: tuksen kautta sellaisilta kansalaisilta, joilla on enemmän
24273: tuloja kuin välttämättömästi perheen elatukseksi tarvi-
24274: taan.
24275: Yllämainittujen perusteella pyydämme ehdoittaa,
24276: että Eduskunta palauttaisi mietinnön ta-
24277: kaisin asianomaiseen valiokuntaan, jonka tulisi
24278: laatia ehdotus siihen suuntaan, että kyytilai-
24279: toksen tuottamat kustannukset kansalaisten kes-
24280: ken jaettaisiin silmälläpitäen asteettain nouse-
24281: van Verotustavan periaatteita, kuitenkin niin,
24282: että näistä kustannuksista vapautettaisiin hen-
24283: kilöt, jotka nauttivat tuloja vähemmän kuin
24284: 8oo Smk. maalla ja I,soo Smk. kaupungissa.
24285: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1908.
24286:
24287: A. Salo. V. Perttilä.
24288: F. W. Rantanen. J. Mäki.
24289: A. Ruotsalainen. Mikko Virkk:i.
24290: J. Penna Paunu.
24291: Helsinki Igo8, Vihtori Kososen Kirjapaino.
24292: 1908. II Vp. - S. V. M.
24293:
24294:
24295:
24296:
24297: Suuren valiokunnan mietintö
24298: N:o 14 kyytilainsäädännön uudistamista
24299: koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
24300:
24301: Käsiteltyänsä Laki- ja talousvaliokunnan mietin- •
24302: nössä N :o 3 olevaa ehdotusta kyytilaiksi Suuri valiokunta
24303: saa omana lausuntonansa esittää seuraavaa:
24304: Mitä ensinnäkin lakiehdotuksen nimikkeeseen tulee,
24305: on Suuri valiokunta sen menettelytavan mukaisesti, jota
24306: Eduskunta viime aikoina on tässä kohden noudattanut,
24307: päättänyt ehdottaa, että nimike >>kyytilaki» vaihdettaisiin
24308: nimikkeeseen >>kyytiasetus>>. Tämä muutos on allaolevassa
24309: lakitekstissäkin otettu huomioon.
24310: Se paikallinen valtion viranomainen, jolle kyytitoimen
24311: lähin valvonta ehdotuksen mukaan olisi uskottava, on
24312: kruununnimismies. Tässä kohden Valiokunta kuitenkin
24313: on pitänyt asianansa asettua Laki- ja talousvaliokunnan
24314: puheenalaiseen mietintöön liitetyn ensimäisen vastalauseen
24315: kannalle ja siis ehdottaa, että tämä valvonta uskottaisiin
24316: edelleen kruununvuodille. Tämän mukaisesti on muutoksia
24317: tehty lakiehdotuksen 3, 8, I I ja 32 §:ään.
24318: Koska porokyytiä Lapissa on saatavana vähemmästä
24319: kuin 3 §:n 6) kohdassa säädetystä kyytirahasta kultakin
24320: kyytiin käytettäväitä porolta, on Suuri valiokunta mai-
24321: nitun pykälän 8) kohtaan ottanut lisäyksen, jonka no-
24322: jalla maksu sellaisesta voidaan määrätä alemmaksikin
24323: kuin 18 penniksi kilometriltä.
24324: Vihdoin Suuri valiokunta on pitänyt tarpeellisena
24325: 2 1908. II Vp. - S. V. M.
24326:
24327: matkustavan yleisön mukavuudeksi ehdottaa lakiehdo-
24328: tuksen 15 §:ään sellaisen lisäyksen, että taksa matkus-
24329: tajain suoritettavista hinnoista on kestikievarissa pidettävä
24330: yleisön nähtävänä.
24331: Ylläolevan nojalla Suuri valiokunta saa kunniottaen
24332: ehdottaa:
24333: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen kyyti-
24334: laiksi Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä
24335: N :o 3 olevan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin
24336: muuttamalla sen nimikkeen ja IV luvun ot-
24337: sakkeen sekä allaolevat pykälät näin kuuluviksi:
24338:
24339: Kyyti asetus.
24340: I §.
24341: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo-
24342: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko
24343: kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
24344: Sen mukaan kuin alempana tässä asetuksessa tarkemmin
24345: säädetään tulee matkustavaisen määrätystä 'maksusta
24346: saada:
24347: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
24348: sekä majaa ja ravintoa;
24349: kyytiasemalta varsmamen ja ylimääräinen kyyti;
24350: sekä
24351: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
24352:
24353: 3 §.
24354: Marraskuun kuluessaonsenedellisenä vuonna, jona kyy-
24355: dinpitokausi päättyy, pitää (poist.) kruununvoudin yhdessä
24356: jokaisen kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan
24357: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimis-
24358: miesten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka
24359: kuvernööri määrää ja jotka hyvissä ajoin,viimeistään
24360: kuukautta ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kun-
24361: Kyytiasetus. 3
24362:
24363: nalle todistettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta
24364: kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestä-
24365: misestä.
24366: (2 mom. poist.)
24367: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin-
24368: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan
24369: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
24370: r) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
24371: z) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten
24372: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä liki-
24373: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä
24374: taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista,
24375: on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen
24376: matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei
24377: erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
24378: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita
24379: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
24380: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo-
24381: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä
24382: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidet-
24383: tävä; ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se
24384: kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski-
24385: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidel-
24386: läkolmatta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot
24387: rakennetun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna
24388: aihetta poiketa tästä perusteesta;
24389: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
24390: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh-
24391: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainenon oikeu-
24392: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää-
24393: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kun kyy-
24394: tihevosta on pyydetty;
24395: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja
24396: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä;
24397: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
24398: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
24399: 4 1908. II Vp. - S. V. M.
24400:
24401: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok-
24402: sessa;
24403: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro-
24404: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka
24405: monta kyytiä tai kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata-
24406: vana ja mitä sellaisesta kyydityksestä on maksettava;
24407: 9) mihin hintaan majaa ja muita rs §:ssä mainittuja
24408: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava;
24409: sekä
24410: ro) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
24411: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
24412: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
24413: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
24414: ehdotus sen mukaan sovitettava.
24415: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo
24416: ei estä ehdotuksen tekemistä.
24417: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
24418: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
24419: edellä olevia määräyksiä.
24420:
24421: 6 §.
24422: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
24423: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
24424: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
24425: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel-
24426: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit-
24427: sija on tämän asetuksen määräyksien alainen sekä että
24428: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemi-
24429: sen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa
24430: pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi ei
24431: ole ehditty lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvol-
24432: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitbsta ja kyyditystä, ei
24433: kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urak-
24434: ka-ajan loppuun kulumisesta lukien.
24435: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta.
24436: Kyytfasetus. 5
24437:
24438: 8 §.
24439: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku-
24440: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa
24441: pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lausunnon
24442: ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tulee
24443: laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tarjouk-
24444: sista ja lähettää asiakirjat ynnä oman lausuntonsa ku-
24445: vernöörille. Tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa ku-
24446: vernoort kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat
24447: sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan hyväksyä,
24448: ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei korkeam-
24449: paa tarjousta saa hyväksyä, jos kunta ei ole alemman tar-
24450: jouksen tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan
24451: muistutusta tehnyt.
24452: II §.
24453: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule-
24454: vat korvaukset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa
24455: maistraatin puolivuosittain aisianomaisille toimitettava.
24456:
24457: rs §;
24458: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
24459: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
24460: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar-
24461: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto-
24462: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja
24463: liiteri. Taksa matkustavaisen suoritettavista hinnoista on
24464: pidettävä vierashuoneessa julkipantuna.
24465:
24466: 32 §.
24467: Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas-
24468: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä
24469: kestikievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipy-
24470: mättä ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen
24471: katsotaan olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle
24472: 6 1908. II Vp. - S. V. M.
24473:
24474: varotuksen, maalla asianomaisen kruununvoudin ja kau-
24475: pungissa maistraatin kautta. Jos virhe on pahemman-
24476: laatuinen taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta
24477: ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annettava,
24478: mutta kuvernöörillä olkoon kutenkin valta toistaiseksi
24479: erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön kiireesti
24480: huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja
24481: kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimitetaan,niin-
24482: kuin edellä :w §:ssä on .sanottu.
24483:
24484: IV luku.
24485: Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
24486: 45 §.
24487: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
24488: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä
24489: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
24490: rätty.
24491: 46 §.
24492: Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kau-
24493: pungissa kuuluvat mastraatin tehtäviin, ryhtyy kauppaJa-
24494: hallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
24495: Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi,
24496: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää
24497: poliisilaitoksen toimitettavaksi.
24498:
24499: 47 §.
24500: Tämä asetus tulee voimaan tammikuun I päivänä rgn.
24501: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
24502: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä asetusta sovel-
24503: tuvissa kohdissa noudatettava.
24504:
24505:
24506:
24507: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla
24508: Kyyti asetus. 7
24509:
24510: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen
24511: suorittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyyti-
24512: lahkoon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten mant-
24513: taalien mukaan.
24514:
24515: 49 §.
24516: Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan
24517: vielä voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun sään-
24518: nökset, asetus 12 p:ltä marraskuuta 1883 kyydinpidosta
24519: ja kestikievaritaloista, asetus 20 p:ltä joulukuuta 1888,
24520: joka sisältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen,
24521: kestikievarisääntö 12 p:ltä joulukuuta 1734 ja sen selitys
24522: I I p:ltä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty
24523: siitä, m~stä tässä asetuksessa on määräyksiä.
24524:
24525:
24526: Helsingissä, 25 päivänä lokakuuta 1go8.
24527: Helsinki 1908. K. F. Puromiehen kirjapaino.
24528: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24529:
24530:
24531:
24532:
24533: Suomen Eduskunnan eduskunta-
24534: esityksen johdosta päättämä alamainen e h-
24535: d otus kyytiasetukseksi.
24536:
24537:
24538:
24539:
24540: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
24541: ja Suuriruhtinas!
24542:
24543:
24544:
24545:
24546: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armossa su-
24547: vainnut sekä 1907 vuoden että 1908 vuoden edellisille val-
24548: tiopäiville antaa esityksen, joka sisältää ehdotuksen kyyti-
24549: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24550:
24551: laiksi. Tämän ehdotuksen mukaan, jonka kautta erinäi-
24552: siä parannuksia tarkoitettiin aikaansaataviksi Suomessa
24553: nykyään voimassa olevaan kyytijärjestelmään, tulisi kyyti-
24554: rasitus edelleen jäämään kyytilahkojen suoritettavaksi,
24555: kuitenkin siten, että kyytivelvollisten piiriä melkoisesti
24556: laajennettaisiin, jota paitsi kyytirasituksen helpottamiseksi
24557: ja tasoittamiseksi kyytilahkoille annettaisiin valtiovaroista
24558: apurahoja. Alamaisissa vastauskirjelmissä marraskuun
24559: 2 päivältä 1907 ja 6 päivältä huhtikuuta 1908 on Edus-
24560: kunta Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittanut
24561: ei ehtineensä näitä armollisia esityksiä loppuun käsitellä.
24562: Niissä mietinnöissä, jotka Eduskunnan laki- ja
24563: talousvaliokunta on sanottujen esitysten johdosta val-
24564: mistanut, oli valiokunta asettunut sen periaatteen
24565: kannalle, että kyytitointa järjestettäessä on pyrit-
24566: tävä siihen, että kyytilaitos saadaan itsensä kannat-
24567: tavaksi, se on että matkustajain suoritettavat mak-
24568: sut riittävät niihin kustannuksiin, jotka johtuvat kyyti-
24569: laitosten ja kyydityksen voimassa pitämisestä. Ainoastaan
24570: missä liikenne ei ole siksi suuri, että kyytHaitoksiin ase-
24571: tetut hevoset ja kyyditsijät saisivat siitä täyttä työtä, käy
24572: tarpeelliseksi muulla tavoin edelleen korvata se, mikä siten
24573: vajaaksi jääpi. Kun kyytilaitos on olemassa yleisen edun
24574: vuoksi sekä palvelee enemmän yleistä matkustajaliikettä
24575: kuin paikallisliikettä, ja kun ainoastaan siten voidaan
24576: poistaa se epätasaisuus, joka nykyään eri paikkakunnissa
24577: toisiinsa verraten on kyytirasituksen suuruuteen nähden
24578: vaJlalla, oli valiokunta katsonut, että kruunun olisi otet-
24579: tava kyydinpidon suorittaminen toimekseen niin hyvin
24580: maaseudulla kuin kaupungeissakin. Näitä näkökohtia sil-
24581: mällä pitäen teki laki- ja talousvaliokunta muutoksia ar-
24582: mollisissa esityksissä olevaan kyytilakiehdotukseen.
24583: Nykyisillä valtiopäivillä on kyytilaitoksen uudistami-
24584: sesta tehty eduskuntaesitys, joka on rakennettu samoille
24585: periaatteille, kuin laki- ja talousvaliokunnan valmistamat
24586: edellä mainitut ehdotukset. Tämän eduskuntaesityksen on
24587: Eduskuruta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
24588: Kyytiasetus.
24589:
24590: Kyytilaitoksessa on nykyään voimassa olevain sään-
24591: nösten muka:an matkustavaiselle maksutta annettava läm-
24592: mitetty ja valaistu huone, mutta ruoka-aineista sekä oh-
24593: rista, kauwista, heinistä, oljista, kynttilöistä ja pohto-
24594: puista ynnä yösijasta on hänen suoritettava maksu ta:ksan
24595: mukaan. Kestikievaritaksat ovat kuitenkin useissa pai-
24596: lmin määrätyt niin alhaisiksi, etteivät kestikievaritalon
24597: pitäjät saa riittävää korvausta niistä kustannuksista, joita
24598: heille matkustajain takia aiheutuu. Kestikievaritaksoja
24599: määrättäessä ei aina ole pantu tarpeellista huomiota siihen,
24600: että matkustajan on maks<ettava täysi korvaus niistä
24601: eduista, joita kyytilaitos hänelle tarjoa ja että kyytilai-
24602: toksen pitäjä, jonka täytyy matkustajia varten aina: pitää
24603: varalla mainittuja tarpeita, joskus voi olla pakotettu itse
24604: niistä maksamaan tavallista korkeamman hinnan, jota-
24605: paitsi tarpeiden hankkiminen ja säilyttäminen ynnä niiden
24606: myyminen matkustajille myöskin tuottaa kyytilaitoksen
24607: pitäjälle vaivaa ja ajanhukkaa.
24608: Kyydityksestä nykyään suoritettava korvaus, 14 pen-
24609: niä kilometriltä, on maaseudulla sama kaikkialla koko
24610: maassa. Paikallisd olot ja hintasuhteet eri osissa maata
24611: ovat kuitenkin niin erilaiset, ettei kyytiraha voi tulla koh-
24612: dalleen asetetuksi, jos se yli koko maan määrätään sa-
24613: mallaiseksi. Sen lisäksi olot samallakin paikkakunnalla
24614: vaihtelevat niin, että kyytiraha, joka aikaisemmin on ollut
24615: paikkakunnan hintasuhteiden kanssa sopusoinnussa, jon-
24616: kun ajan kuluttua huomataan niistä poikkeavaksi.
24617: Yleensä nykyinen kyytiraha ei vastaa kyyditykseen käy-
24618: tetyn työn arvoa. Seurauksena siitä on, että niiden, joiden
24619: on ollut kannettava kyytirC~Jsitus, on täytynyt siitä suorittaa
24620: viime aikoina yhä yleneviä maksuja. Kyytirahan yleinen
24621: korottaminen on siis tarpeen vaatima. Sen suuruutta ei
24622: kuitenkaan olisi yleisessä asetuksessa kerta kaikkiaan mää-
24623: rättävä, vaan olisi kuvernööreille annettava valta kyyti-
24624: laitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudestaan
24625: järjest'Cttäessä samalla vahvistaa kyytiraha alkavaa kyyti-
24626: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24627:
24628: kautta varten. Ettei kyytirahaa voitaisi määrätä liian
24629: a:lhaiseksi eikä myöskään niin suureksi, että keskusliike
24630: sen kautta tarpeettomasti vaikeutuisi ja lasketut kyytitulot
24631: sen johdosta jäisivät saamatta, olisi kyytirahan alin ja
24632: ylin raja yleisellä säännöksellä määrättävä.
24633: On lisäksi huomioon otettava, että kyytilai,toksen suu-
24634: rempi tai pienempi kannattavaisuus riippuu sitä käyttäväin
24635: matkustajain luvusta. Kyytilaitokset ovat sen vuoksi
24636: järjestettävät silmällä pitäen matkustajaliikettä niillä teillä,
24637: joiden varrelle kyytilaitokset asetetaan. Missä liike on
24638: vähäinen ja siitä lähtevä tulo pieni, tulee kyytilaitosten
24639: olla sellaisia, joita voidaan vähillä kustannuksiUa voimaJS-
24640: sapitää. Matkustajain vaatimuksia ei siellä käy ottaminen
24641: huomioon sanottavasti enemmältä, kuin että he pääsevät
24642: kyytihevosella kulkemaan. Vilka:sliikk,eisemmissä seuduissa
24643: on sitä vastoin kyytilaitoksia asetettaessa otettava huo-
24644: mioon ei ainoastaan, että matkustajat pääsevät viivytyk-
24645: settä kulkemaan, vaan myös, että he määrätyissä kyyti-
24646: laitoksissa voivat saada yösijaa ja ravintoa sekä muitakin
24647: tarpeitaan. Eduskunta on siis pitänyt tarkoituksenmukai-
24648: sena yllämainituissa armollisissa esityksissäkin ehdotetun
24649: kyytilaitosten jaoituksen kestikievaritaloihin, kyytia:semiin
24650: ja kyytipysäkkeihin. Taksoja kestikievaritaloille valmistet-
24651: taessa olisi matkustajille annettaville tarpeille pantava riit-
24652: tävät ja yleensä parkkakunnalla käypiä hintoja jonkun
24653: verran korkeammat hinnat; ja olisi ruuasta, yösijasta sekä
24654: huoneesta suoritettavia maksuja määrättä,essä huomioon
24655: otettava myöskin ruuan valmistamiseen, vuoteiden teke-
24656: miseen ja huoneiden siistimi,seen käytettävän työn kor-
24657: vaammen.
24658: Jos siis kuvernööriUe annetaan tilaisuus ei ainoastaan
24659: järj>estää kyytiraha kunkin paikkakunnan työhintoja vas-
24660: taavaksi, vaan myöskin vähentää täydellisten kestikievari-
24661: talojen lukua asettamalla niiden väliin huokeammalla voi-
24662: massa pidettäviä kyytias,emia sekä sellaisten teiden var-
24663: sille, joilla on P'ienenlainen liike, vieläkin huokeampia
24664: Kyytiasetus.
24665:
24666: kyytipysäkkejä, ja kestiki1evaritalojen taksoja vahvistet-
24667: taJessa sitä paitsi pidetään silmällä, että matkustajat tulevat
24668: suorittamaan riittävän korvauksen kaikesta siitä vaivan-
24669: näöstä ja niistä kustannuksista, joita he kestikievaritalon
24670: pitäjälle tuottavat, niin on odotettavissa, että kyytitoimen
24671: yleiset kustannukset, jotka kuluvan vuosikymmenen aikana
24672: ovat melkoisesti kohonneet, taas saadaan alenemaan. Edus-
24673: kunta on arvioinut näiden kustannusten puheena olevan
24674: uuden järjestelmän astuttua voimaan tekevän korkeintaan
24675: 400,000 markkaa vuodessa.
24676: Huolimatta siitä, että kruunu tulisi vastedes suoritta-
24677: maan kyytitoimesta johtuvat lisäkustannukset, on Edus-
24678: kunnasta näyttänyt tarkoituksenmukaiselta säilyttää kun-
24679: nille oikeus edustajiensa kautta olla osallisina kyytilaitos-
24680: ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä tehtäviä
24681: ehdotuksia laadittaessa. Sitäpaitsi olisi kunnille jätettävä
24682: tilaisuus antaa lausuntonsa kyytitoimen urakkahuutokau-
24683: poissa tehdyistä tarjouksista. Mutta kun kyytitoimen
24684: yleiset kustannukset suoritettaisiin valtiovaroista, niin olisi
24685: urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen jätettävä
24686: kuvernöörin ratkaistavaksi.
24687:
24688:
24689: Puheena · olevan asetusehdotuksen erinäisiin kohtiin
24690: nähden pyytää Eduskunta esittää seuraavat huomautukset.
24691: Armollisen asetuksen mukaan kyydinpidosta ja kesti- 2 §.
24692: kievaritaloista, annettu marraskuun 12 päivänä 1883, oli-
24693: vat kyytilaitokset ja kyydinpito annettavat urakalle kol-
24694: meksi tai viideksi vuodeksi, noudattamalla, että kaikki sel-
24695: laiset urakat samassa läänissä yhdellä kertaa loppuvat.
24696: Joulukuun 20 päivänä 1888 annetussa asetuksessa mää-
24697: rätään urakka-aika viideksi vuodeksi. Niiden säännösten
24698: vuoksi, jotka Eduskunta kyytirahan ja kestikievaritakso-
24699: jen vahvistamiseen nähden on päättänyt ehdottaa, on
24700: Eduskunnasta näyttänyt sopivalta palata r883 vuoden ase-
24701: tuksen määräämään lyhyempään urakka-aikaan, ja on
24702: 6 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24703:
24704: Eduskunta siis puolestaan päättänyt asetusehdotuksen
24705: 2 § :ään ottaa määräyksen, jonka mukaan kyytilaitosten
24706: lukumäärän ja sijoituksen määrääminen sekä kyydinpito
24707: niissä on järjestettävä määrätyksi ajanjaksoksi, vähintään
24708: kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
24709: 8 §. Samoin on Eduskunta, vaikka kihlakuntain merkitys
24710: erityis,inä kyytilahlmina tulisi häviämään, katsonut sopi-
24711: vaksi, että edelleenkin tehtäisiin erityiset ehdotukset kyyti-
24712: toimen järjestämisestä kussakin eri kihlakunnassa. Näitä
24713: ehdotuksia valmisteltaessa olisi johtavana periaatteena pi-
24714: dettävä silmällä sitä, että kyytitoimi mikäli mahdolHsta
24715: järjestetään itsekannattavaksi. Eduskunta on sentähden
24716: 3 § :ään ottanut siitä erityisen määräyksen. Tämän tar-
24717: koitusperän saavuttamiseksi on edeileen varteen otettava,
24718: että kyytirahan suuruutta eri kyytilaitoksia varten ehdo-
24719: tettaessa kyytiraha saadaan kullakin paikkakunnalla val-
24720: litsevain hintasuhteiden mukaiseksi. Kihlakunnan edus-
24721: tajain toimivapautta mainittua ehdotusta tehtäessä ja ku-
24722: vernöörin päättäruisvaltaa näiden ehdotusten johdosta ei
24723: siis ole rajoitettava ahtaaksi. Tähän nähden on 3 § :n
24724: 2 momentin 6 kohdassa kyytirahan alin ja ylin raja mää-
24725: rätty 18 ja 30 penniksi kilometriltä. Näiden rajain sisällä
24726: on näyttänyt olevan riittävästi tilaa määrätä, milloin
24727: asianhaarat harkitaan sellaista vaativan, kyytiraha kor-
24728: keammaksi yön aikana toimitettavasta kyydityksestä.
24729: Kun kuitenkin venekyydistä sekä Lapissa porokyy-
24730: distä ja kantajista suoritettava kyytiraha, niinkuin
24731: kokemus on osottanut, saattaa vaihdella joko ala- tai ylä-
24732: puolella mainittuja rajoja, on sanottuun momenttiin otettu
24733: erityiset määräykset (7 ja 8 kohtaan), joiden kautta vii-
24734: meksi mainitut kyydityslajit joutuvat yleisestä säännöstä
24735: poikkeusasemaan.
24736: Myöskin kestikievaritaksojen ehdottaminen on näyt-
24737: tänyt soveliaalta siirtää kihlakunnan edustajain kokouk-
24738: sien tehtäväksi. Täten lienee saavutettavissa suur,empi
24739: varmuus siitä, että taksa tulee tarkoitustaan vastaavaksi
24740: Kyytiasetus. 7
24741:
24742: eli että matkustajat tulevat mG:ksamaan täyden korvauksen
24743: siitä mitä kestikievaritalos,sa saavat. Siitä seikasta, että
24744: taksa tulisi olemaan koko kyydinpitokauden muuttamatta
24745: voimassa, ei näytä olevan sanottavaa haittaa, kun taksa
24746: yleensä on oleva jonkun verran käypiä hintoja korkeampi.
24747: Mutta toiselta puolen tästä menettelystä on se etu, että
24748: hculuHiset urakanottajat jo urakkahuutokaupassa voivat
24749: saada tietää, mihinkä hintaan heidän on huoneita ja muita
24750: tarpeita matkustajille annettava, sekä sen mukaan sov~ttaa
24751: urakkatarj ouksensa.
24752: Nykyään on voimassa, että kyytilaitoksessa varalla
24753: pidettäväin kyytihevosten lukua ei saa määrätä vähem-
24754: mäksi sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa on kol-
24755: mena edellisenä vuotena keskimäärin kyytilaitoksesta tehty.
24756: :Kosika kuitenkin yhdellä hevusella erinäisissä tapauksissa
24757: voidaan tehdä useampikin kuin yksi kyyti vuorokautta
24758: kohti, on Eduskunta kyyditykseen varattavain työvoimain
24759: tuhlauksen välttämisek si 2 momentin 4 ja 5 kohtaan hy-
24760: 1
24761:
24762:
24763:
24764:
24765: väksynyt säännökset, joiden mukaan kyytihevosten luku
24766: voidaan kyytilaitoksissa määrätä sen mukaan kuin har-
24767: kitaan tarpeen vaatimaksi.
24768: Tähän asti on kaupungeissa ja kyyd~tysvelvollisissa
24769: kauppaloissa ,asianomainen virasto" ollut veivollinen
24770: pitämään huolta kyydityksen tarkemmasta järjestämisestä,
24771: kestikievaritalojen asettamisesta ja kestikievarien ottami-
24772: sesta, mutta kun kyytitoimi tulee valtion asiaksi, niin ovat
24773: nämät kysymykset myöskin kaupungissa ja erityisenä kun-
24774: tana olevassa kauppalassa kuvernöörin ratkaistaviksi pidä-
24775: tettävät, ja kaupungin maistraatille sekä kauppalahalli-
24776: tukselle jäisi tehtäväksi tehdä kuvernöörille asia;sta ehdo-
24777: tuksensa, noudattaen soveltuvissa kohdin kyytitoimen jär-
24778: jestelystä maas,eudulla annettuja määräyksiä. Eduskunta
24779: on sentähden 3 § :ään tehnyt tästä aiheutuvan lisäyksen
24780: mitä kaupunkeihin tulee sekä asetusehdotuksen 46 § :ään
24781: ottanut kauppalahallitusta koskevan vastaavan sään-
24782: nöksen.
24783: 8 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24784:
24785: G, 'i ja 8 ~- Niiden, jotka tahtovat saada kyytilaitoksen pitämisen
24786: ja kyydityksen toimitettavakseen, on tähän asti täytynyt
24787: asettaa urakkansa täydellisestä täyttämisestä pätevä takaus,
24788: joka sisältää sitoumuksen siinä tapauksessa, että urakoit-
24789: sija ei täytä velvollisuuttansa tai kuolee, käskystä heti
24790: ottamaan ja pitämään huolta urakoitsijan tehtävistä jäl-
24791: jeHä olevana urakkakautena. Eduskunta on kuitenkin
24792: ollut sitä mieltä, että olisi pyrittävä lainsäädännöstä pois-
24793: tamaan siinä monessa kohdin vallalla olevaa takausjärjes-
24794: telmää, jonka tähden ja kun vaatimus · urakkatakauksen
24795: panemisesta on näyttänyt olevan omansa vähentämään
24796: kilpailua urakkahuutokaupoissa ja sen kautta osaltaan
24797: lisäämään kyytilaitoksen yleisiä kustannuksia, Edus-
24798: kunta on katsonut, ettei takausta urakkasitoumuk-
24799: sen täyttämisestä ole vastedes kyytitoimen alalla vaa-
24800: dittava. Tämän mukaisesti on asetusehdotuksen 6 §
24801: laadittu. Kun kuntien 7 § :n mukaan on annet-
24802: tava lausunto tehdyistä tarjouksista ja niillä silloin on
24803: tilaisuus tuoda esiin ne muistutukset, mitä saattaa olla
24804: aihetta tehdä urakkatarjousten tekijäin pätevyyttä ja sopi-
24805: vaisuutta vastaan, ja viranomaisilla on valta ottaa pois
24806: kyytilaitoksen pito ja kyyditseminen urakoitsijalta, joka
24807: ei kunnolla täytä tehtäviään, sekä ulosottaa korvaus siitä
24808: kruunulle aiheutuvista lisäkustannuksista, niin lienee ole-
24809: massa riittävät takeet urakan täyttämisestä, vaikkei va-
24810: kuutta siitä vaaditakaan.
24811: On kuulunut valituksia siitä, että kuvernöörit kuntain
24812: lausunnoista huolimatta ovat hyljänneet a;lemman urakka-
24813: tarjouksen ja antaneet urakan toiselle, joka siitä on vaa-
24814: tinut suuremman korvauksen. Tämän estämiseksi on
24815: 8 § :ään otettu määräys, että korkeampaa urakkatarjousta
24816: ei ole hyväksyttävä, jos kunta ei ole alemman tarjouksen
24817: tekijän pätevyyttä ja Sopivaisuutta vastaan muistutusta
24818: tehnyt.
24819: 1~ ja 13 §. Sen ohessa, että puheena olevan asetusehdotuksen
24820: 10 § :ssä säädetään kyytilaitoksista ja kyydityksestä joh-
24821: Kyytiasetus.
24822:
24823: tuvain menojen suorittamisesta, on samaan pykälään otettu
24824: määräyksiä myös siitä, mitenkä on meneteltävä, ellei
24825: maalla kyytilaitosta varten tarpeellisia asuin- ja ulko~
24826: huoneita olisi saatavissa. Kysymys sellaisten huoneusto-
24827: jen rakentamisesta valtiovaroiUa on hankkeen aiheutta-
24828: miin melkoisiin kustannuksiin nähden Senaatin ratkaista-
24829: vaksi alistettava. Kaupungissa ja kauppalassa olevalle
24830: kyytilaitokselle voidaan tarvittavat huoneet aina hank-
24831: kia muuLla tavoin, minkä vuoksi niiden rakentaminen sinne
24832: valtiovaroilla ei saattane tulla kysymykseen.
24833: Sitä vastoin on Eduskunnasta näyttänyt asian laadusta
24834: johtuvalta, että kuvernöörille annetaan valta määrätä van-
24835: huudesta tai käyttämisestä, vaan ei huolimattomuudesta
24836: rappiolle joutuneiden, valtiolaitoksen omistamain sanotun-
24837: laisten huoneiden uudestaan rakentamisesta tai korjaami-
24838: sesta, ilman että sellaista kysymystä tarvitsee Senaatin
24839: tutkittavaksi aHstaa.
24840: Ylimääräistä kyyditystä ei asetusehdotuksen mukaan 19 §.
24841: enää tulisi määrättäväksi kyytilaitoksen lähellä olevain ta-·
24842: lojen tehtäväksi, vaan oHsi niin hyvin varsinainen kuin
24843: ylimääräinen kyyditys aina annettava urakalle. Ei niin
24844: ollen ole syytä rajoittaa oikeutta ylimääräisen kyydin saa-
24845: miseen samalla tavoin kuin nykyisen kyytiasetuksen 16
24846: § :ssä on tehty, vaan pitäisi matkustajalla olla oikeus
24847: saada ylimääräinen kyyti, jos kyytilaitoksen vakinaiset
24848: hevoset kyytihevosta pyydettäessä ovat kyydissä tai vuo-
24849: rokaudessa tehtäviksi määrätyt varsinaisd kyydit ovat
24850: suoritetut. - Siihen nähden, että monesta kyytilaitoksesta
24851: tehdään kyytejä, jotka ovat ainoastaan moniaan kilometrin
24852: pituisia, ja hevonen, jolla on tehty sellaista kyytiä, ei ole
24853: niin rasittunut, ettei sitä enää sinä vuorokautena voisi kyy-
24854: tiin ottaa, on säädetty, että kyyditsemiseen käytetyn hevo-
24855: sen saa ottaa kyytiin kahden tahi kelirikon aikana kolmen
24856: tunnin kuluttua siitä kuin se viime kyytimatkalta palasi,
24857: jos hevosella ei sinä vuorokautena ole tehty kyytiä enem-
24858: pää kuin 17 § :n I momentissa mainitaan eli siis jos matka,
24859: 10 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24860:
24861: joka hevosella sinä vuorokautena on kyyditty, ei ole enem-
24862: män kuin kolme kilometriä sitä matkaa pitempi, mikä
24863: kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitok-
24864: seen, johonka kyyditystä on suoritettava.
24865: 25 §. Kun 18 vuotta täyttänyt henkilö tavallisesti on siksi
24866: kehittynyt, että hänen on katsottava voivan kelvollisesti
24867: hoitaa hevosta ja sattuvissa tapauksissa hankkia tarvitta-
24868: vaa apua, on Eduskunta, muuttaen mitä kyyditsijäksi kel-
24869: paavan ikärajasta nykyään on voimassa, 25 § :ään ottanut
24870: säännöksen siitä, että kyyditsijänä voidaan käyttää hen-
24871: kilöä, joka on täyttänyt 18 ikävuotta.
24872: 27 §. Mitä kyydin kulkunopeuteen tulee, on siihen nähden
24873: että hevonen kuljettavan tien laadun mukaan paikoin voi
24874: kulkea kilometrin matkan nopeammin, mutta toisin pai-
24875: koin saattaa kilometriin tarvita pitemmänkin ajan, 27 § :ssä
24876: määrätty, että kyydillä yhdessä tunnissa saa kulkea kor-
24877: keintaan JO kilometriä tai, jos kaksi täyskasvuista henki-
24878: löä kulkee yhdellä hevosella, enintään 8 kilometriä.
24879: 4:2 §. • Matkustaja, joka ilman syytä viivyttää korvauksen
24880: ma'ksamista majasta tai ravinnosta taikka kyyti-, lautta-
24881: tai siltarahan suorittamista, samoin kuin se, joka jättää
24882: mainitut maksut suorittamatta, tekee siinä rikkomuksen.
24883: Sitä vastoin ei matkustajaa, joka jättää säädetyn mer-
24884: kinnän kyytilaitoksen päiväkirjaan tekemättä, ole katsot-
24885: tava rangaistavaa laiminlyömistä tehneeksi, paitsi kun hän
24886: siihen kehoitettuna kieltäytyy sellaista merkintää teke-
24887: mästä. Samoin on rangaistava se matkustaja, joka päi-
24888: väkirjaan tekee aiheettoman merkinnän. Näiden näkö-
24889: kohtain mukaan on Eduskunta muodostanut asetusehdo-
24890: tuksen 42 § :ssä olevat rangaistusmääräykset
24891: 4:6 §. Kun erinäisissä isommissa kaupungeissa on poliisi-
24892: kamarit, joiden tehtäviin, niille vahvistettujen ohjesään-
24893: töjen mukaan, muun muassa kuuluu kyytilaitoksen valvo-
24894: min~en, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi, että puheena
24895: o1evassa asetuksessa, jonka mukaan kyytilaitosten silmällä-
24896: pito kaupungeissa tulisi maistraattien velvoHisuudeksi, sää-
24897: Kyytiasetus. 11
24898:
24899:
24900: detään että siellä, missä poliisilaitos on oiemassa, mainittu
24901: silmälläpito voidaan sen tehtäväksi jättää. Tätä koskeva
24902: säännös on otettu 46 § :ään.
24903: Nykyiset kyytilaitoksia ja kyyditystä koskevat urakka- !17 §.
24904: sitoumukset kestävät, ainakin useimmat, 1910 vuoden lop-
24905: puun. On sentähden näyttänyt soveliaalta 47 § :ssä mää-
24906: rätä, että kyytiasetus on astuva voimaan tammikuun 1
24907: päivänä. 1911.
24908: Kyytitoimen suorittamista varten on eräi,llä kyyti- 48 §.
24909: lahkoilla hankittuna pienempiä rahastoja ja muutakin
24910: omaisuutta. Kun kyytilahkot uuden kyytiasetuksen voi-
24911: maan astuessa tulevat häviämään, on ollut tarpeellista
24912: määrätä tämän omaisuuden vastaisesta hallinnasta; ja on
24913: Eduskunta sentähden 48 § :ään ottanut säännöben, jonka
24914: perustuksella mainittu omaisuus siirtyy asianomaisille kun-
24915: nille niiden kyytivelvollisten manttaalin mukaan.
24916: Ylläoievcvn nojalla saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa:
24917:
24918: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
24919: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armol-
24920: lisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
24921: seuraavan asetusehdotuksen:
24922: 12 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
24923:
24924:
24925:
24926:
24927: Kyyti asetus.
24928: I LUKU.
24929:
24930: Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja voimassa
24931: pitämisestä.
24932:
24933: I §.
24934: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suomessa
24935: pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kesti-
24936: kievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
24937: Sen mukaan kuin aiempana tässä as-etuksessa tarkem-
24938: min säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta
24939: saada:
24940: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti ,
24941: sekä majaa ja ravintoa;
24942: kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; sekä
24943: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
24944:
24945: 2 §.
24946: Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä järjes-
24947: tetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
24948: Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo-
24949: taan urakalle samaksi ajaksi.
24950:
24951: 3 §.
24952: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
24953: kyydinpitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jo-
24954: Kyytiasetus. 13
24955:
24956: kaisen kihJ,akuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan
24957: valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimismies-
24958: ten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri
24959: määrää ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta
24960: ennen kokouksen pitämistä, ovat kullekin kunnalle todis-
24961: tettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten
24962: sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä.
24963: Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaa-
24964: rinotettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan
24965: itsekannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
24966: I) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
24967: 2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten lu-
24968: kumäärä ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä Iikimää-
24969: räisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä ta-
24970: loista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mahdollista, on
24971: sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen matka
24972: ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei erityiset
24973: asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
24974: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita
24975: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
24976: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo-
24977: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä
24978: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä;
24979: ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se kyyti-
24980: määrä, joka kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin
24981: vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolmat-
24982: ta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot raken-
24983: netun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna aihetta
24984: poiketa tästä perusteesta;
24985: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
24986: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh-
24987: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on oikeu-
24988: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää-
24989: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyyti-
24990: hevosta on pyydetty;
24991: 14 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N\o 4.
24992:
24993: 6) kyytirahan suuruus, vähintään kahdeksantoista ja
24994: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä;
24995: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
24996: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
24997: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok-
24998: sessa;
24999: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro-
25000: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka
25001: monta kyytiä tai kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata-
25002: vana ja mitä sellaisesta kyydityksestä on maksettava;
25003: 9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja
25004: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava;
25005: sekä
25006: 10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
25007: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
25008: denaikana tahi jos t:tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
25009: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
25010: ehdotus sen mukaan sovitettava.
25011: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo
25012: ei estä ehdotuksen tekemistä.
25013: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämis·estä
25014: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
25015: edellä olevia määräyksiä.
25016:
25017:
25018: 4 §.
25019: Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 § :ssä mainitun
25020: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
25021: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
25022: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernööriUe ehdo-
25023: tusta vastaan muistutuksia.
25024: Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja-
25025: kyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuver-
25026: nööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoit-
25027: tamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu-
25028: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset
25029: Kyytiasetus. 15
25030:
25031: kestikievaratalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä,
25032: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava
25033: tieto, sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä
25034: siinä kunnassa.
25035: 5 §.
25036: Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lain voiman
25037: taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian rat-
25038: kaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys
25039: kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa sen edel-
25040: lisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokaupalla maa-
25041: laiskunnassa kruummnimismi,ehen ja kaupungissa maist-
25042: raatin toimesta urakalle tarjottava.
25043:
25044: 6 §.
25045: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
25046: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
25047: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
25048: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel-
25049: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit-
25050: sija on tämän asetuksen määräyksien alainen, sekä että
25051: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemisen
25052: vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa pitämistä
25053: tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi ei ole ehditty
25054: lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvollinen edelleen
25055: ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, ei kuitenkaan
25056: ka:uvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urakka-ajan lop-
25057: puun kulumis,esta lukien.
25058: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta.
25059:
25060: 7 §.
25061: Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan
25062: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
25063: määräajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä varten
25064: neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asian-
25065: lG 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25066:
25067: omaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös
25068: huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä
25069: tehdyt tarjoukset ovat otetut.
25070:
25071:
25072: 8 §.
25073: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku-
25074: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa
25075: pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lausunnon
25076: ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tulee laa-
25077: tia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tarjouk-
25078: sista ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa kuver-
25079: nöörille. Tutkittuansa urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri
25080: kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiurakoitsijat sen mukaan
25081: kuin urakkatarjouksia voidaan hyväksyä, ollen tässä kum-
25082: minkin huomioon otettava, ettei korkeampaa tarjousta saa
25083: hyväksyä, jos kunta ei ole alemman tarjouksen tekijän
25084: pätevyyttä ja sopivaisuutta vastaan mui,stutusta tehnyt.
25085:
25086:
25087: 9 §.
25088: Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
25089: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
25090: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
25091: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään
25092: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
25093: hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän
25094: muulla tavoin suorittamiseksi.
25095:
25096:
25097: IO §.
25098: Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suo-
25099: ritetaan valtiovaroista.
25100: Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja
25101: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, han-
25102: kittuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle
25103: Kyytiasetus. 17
25104:
25105: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
25106: ovatko huoneet ylreisillä varoilla rakennettavat.
25107: Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen anta-
25108: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän
25109: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
25110:
25111:
25112: II §.
25113: Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tule-
25114: vat korvaukset on maalla kruummvoudin sekä kaupungissa
25115: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
25116:
25117:
25118: 12 §.
25119: Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
25120: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
25121: laan toimeenpanna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
25122: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen
25123: suostuu.
25124:
25125:
25126: II LUKU.
25127:
25128: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkusta-
25129: vaisten oikeuksista ja velvollisuuksista.
25130:
25131: 13 §.
25132: Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo-
25133: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
25134: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
25135: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
25136: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta,
25137: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopiva1ta paikalta ole
25138: huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon ni-
25139: mismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten paran-
25140: tamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
25141: 18 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25142:
25143: I4 §.
25144: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
25145: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee ni-
25146: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnai-
25147: Hslautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen,
25148: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoks,en isäntä
25149: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
25150: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove-
25151: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo-
25152: lestaan.
25153: Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
25154: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee nimis-
25155: miehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslautakunnan
25156: määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota, hänen
25157: kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan korjauttaa huo-
25158: neet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman oikeuden-
25159: käyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat.
25160: Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa
25161: hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
25162:
25163:
25164: I5 §.
25165: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
25166: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
25167: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä muita tar-
25168: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto-
25169: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja lii-
25170: teri. Taksa matkustavaisen suoritettavista hinnoista on
25171: pidettävä vierashuoneessa julkipantuna.
25172:
25173:
25174: I6 §.
25175: Kyyditsevillä tulee kyydityks,en toimittamista varten
25176: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä
25177: ja jalkapeitteitä, reikiä lämpimine vällyineen sekä muita
25178: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia veneitä.
25179: Kyytiasetus. 19
25180:
25181: I7 §.
25182: Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta saada
25183: kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapineillensa
25184: kulkeabeen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen,
25185: niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukuntoinen
25186: eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin kolme
25187: kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyytilaitok-
25188: sesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitokseen, johon
25189: kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii, on kyy-
25190: ditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilometrin
25191: matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan ei yh-
25192: teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
25193: Kaupunkilainen ei oie oikeutettu saamaan kyytihe-
25194: vosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla
25195: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
25196: Tavarain ja muuttokatujen sekä muun semmoisen
25197: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
25198: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada.
25199: Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin
25200: kyytilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi
25201: kuin välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne
25202: matkustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilai-
25203: toksesta, mutta vastaisessa tapauksessa nautapaikasta
25204: saakka.
25205: I8 §.
25206: Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä an-
25207: nettava.
25208: Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu
25209: saamaan kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
25210: Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha
25211: kuin varsinaisesta.
25212: 19 §.
25213: Kun kest~kievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
25214: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori-
25215: 20 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25216:
25217: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkusta-
25218: vaiseUa oikeus r8 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan
25219: kuluttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti-
25220: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena
25221: on tekemättä.
25222: Matkustavainen saakoon myös uudestaan kyytiin ot-
25223: taa kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintääh kahden
25224: tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin
25225: se viime kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuoro-
25226: kautena jo ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n I mo-
25227: mentissa mainitaan.
25228: 20 §.
25229:
25230: Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymättä
25231: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen. Kui-
25232: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyyti-
25233: hevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavina.
25234: Matkustavaisen on heti kyytihevosen saatuaan mat-
25235: kalle lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai mat-
25236: kalla viivyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta
25237: jokaisesta puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän
25238: ei tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin
25239: yhden tunnin ajan.
25240: 21 §.
25241:
25242: Jos matkusrtavainen palaa takaisin samaan paikkaan,
25243: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti-
25244: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla. Kyy-
25245: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista
25246: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen
25247: jälkeen viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta
25248: puolelta tunnilta.
25249: 22 §.
25250: Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyydit-
25251: SIJa tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
25252: velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu-
25253: tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
25254: Kyytiasetus. 21
25255:
25256: 23 §.
25257: Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
25258: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 § :ssä maini-
25259: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin meno-
25260: kyydistä.
25261: Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
25262: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat. missä
25263: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset-
25264: tava, sekä menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta.
25265: Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
25266: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje-
25267: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
25268: Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
25269: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat-
25270: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
25271: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
25272: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
25273:
25274:
25275: 24 §.
25276: Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
25277: matkustavaista määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva
25278: hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua
25279: matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavaiselta
25280: siitä kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua ensin
25281: kuljetusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa
25282: suorittaa.
25283: Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
25284: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua koh-
25285: tuullista korvausta vastaan.
25286:
25287:
25288: 25 §.
25289: Kyyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem-
25290: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen suostu.
25291: Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään
25292: 22 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25293:
25294: juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkustavainen,
25295: joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tahi
25296: käyttää omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö.
25297: Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suori-
25298: tettaessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön
25299: matkustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko
25300: useampia kuin yksi kyyditsijä.
25301:
25302: 26 §.
25303: Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on
25304: noudatettava seuraavia määräyksiä:
25305: Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä he-
25306: vosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, jo-
25307: hon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useam~
25308: paa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katso-
25309: taan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman
25310: sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogram-
25311: man painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysi:kasvuista hen-
25312: kilöä, noudattaen 27 § :n r momentissa mainittua vähem-
25313: pää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen
25314: kilogrammaa matkatavaroita, kuJkea yhdellä hevosella.
25315: Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo-
25316: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä
25317: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja
25318: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan
25319: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten
25320: älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei ole suu-
25321: rempi kuin r momentissa on määrätty, olko velvollinen
25322: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta raskaam-
25323: pain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vaunujen
25324: eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkustavaisten
25325: luvun tahi matkatavarain painon vuoksi on tarpeen, val-
25326: jastaa kolme taikka neljä hevosta.
25327: Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
25328: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
25329: lapsia ei oteta lukuun.
25330: Kyytiasetus. 23
25331:
25332: Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö-
25333: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies,
25334: mutta ei kyyditsijää.
25335: Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
25336: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik-
25337: kakunnalliset olot sitä vaativat.
25338:
25339: 27 §.
25340: Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kulkea
25341: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän
25342: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan.
25343: Jos, paitsi kyytimiestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul-
25344: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi
25345: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön
25346: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto-
25347: masti vaivata.
25348: Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki-
25349: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä
25350: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on
25351: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai useam-
25352: massa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tun-
25353: tia tai pitemmänkin ajan.
25354:
25355: z8 §.
25356: Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi-
25357: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus-
25358: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevosen
25359: omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyyditsijän
25360: läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun miehen
25361: katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin havaitaan
25362: matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, maksakoen hän
25363: mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon siitä otol-
25364: lisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyytihevonen
25365: annetaan.
25366: Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajoneu-
25367: 24 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25368:
25369: vojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta
25370: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin-
25371: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
25372: Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä tur-
25373: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun-
25374: non mukaan.
25375: Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
25376: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
25377:
25378: 29 §.
25379: Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon
25380: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai-
25381: selle tuottaa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kai-
25382: kesta mitä matkustavaineo hänen taiteensa antaa. Jos
25383: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon-
25384: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
25385:
25386: 30 §.
25387: Jos urakoitsija jättää tehtävänsä asianmukaisesti täyt-
25388: tämättä ja sen vuoksi tai muusta syystä toimestaan joko
25389: toistaiseksi tai kokonaan erotetaan, on maalla kruunun-
25390: nimismiehen sekä kaupungissa maistraatin pidettävä
25391: huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja kyyditys tulee kes-
25392: keymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle aiheutuvat lisä-
25393: kustannukset ovat ulosotettavat urakoitsijalta.
25394:
25395:
25396: III LUKU.
25397:
25398: Kyytilaitosten silmälläpidosta.
25399:
25400: 3I §.
25401: Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
25402: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia
25403: ja kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaa-
25404: Kyytiasetus. 25
25405:
25406: valla tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on
25407: aika ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
25408:
25409: 32 §.
25410: Jos tämän edellisessä pykälässä matmtussa katsas-
25411: tuksessa tahi muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti-
25412: kievaria tai muuta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä
25413: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan
25414: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen
25415: maalla asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa maist-
25416: raatin kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen taikka
25417: jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojentuaksensa, on
25418: asia oikeuden käsiteltäväksi annettava, mutta kuvernöörillä
25419: olkoon kuitenkin valta toistais,eksi erottaa virheeseen syy-
25420: pää toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että
25421: kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys asianmu-
25422: kaisessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin edellä 30 § :ssä
25423: on sanottu.
25424: 33 §.
25425: Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta
25426: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
25427: on säädetty.
25428: Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
25429: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian-
25430: mukaisten merkintäin tekemistä varten.
25431: Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
25432: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
25433: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
25434: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutuksen kir-
25435: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis-
25436: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
25437:
25438: 34 §.
25439: Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla
25440: kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä
25441: 26 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd.- Edusk. esit. miet. N:o 4.
25442:
25443: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei
25444: muistutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä
25445: siitä laatimansa pöytäkirja kuvernööriHe. Jos on syytä
25446: lailliseen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden
25447: käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava.
25448: Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen ole tarpeen,
25449: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi eri-
25450: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
25451: Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
25452: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin V!alta ajaa asiasta syy-
25453: tettä tuomioistuimessa.
25454:
25455:
25456:
25457: IV LUKU.
25458:
25459: Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
25460:
25461: 35 §.
25462: Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste-
25463: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia he-
25464: vosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta
25465: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai-
25466: toksen isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan
25467: sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
25468:
25469:
25470: 36 §.
25471: Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
25472: kustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
25473: isäntä, kyytiurakoitsija tai muu kyyditsijä, joka ei toimita
25474: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä eståä häntä
25475: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan mar-
25476: kan sakolla.
25477: Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin-
25478: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle on
25479: Kyytiasetus. 27
25480:
25481: tuleva, rangaistakoen enintään viidenkymmenen markan
25482: sakolla ja maksakoen takaisin mitä on liikaa ottanut.
25483:
25484:
25485: 37 §.
25486: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit-
25487: semään, rangaistakoen lrorkeintaan viidenkymmenen mar-
25488: kan sakolla.
25489:
25490:
25491: Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
25492: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
25493: enintään sata markkaa.
25494:
25495: 39 §.
25496: Jos kyydityks.een käytettävä vene ei ole kunnossa,
25497: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään vii-
25498: sikolmatta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa
25499: käskyn saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijana tai
25500: maistraatilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene
25501: kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä
25502: ulosotettava.
25503: 40 §.
25504: Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää mat-
25505: kustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä vii-
25506: vyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin on
25507: säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuu-
25508: tenaan tämän asetuksen mukaan on, rangaistakoen enm-
25509: tään viidenkymmenen markan sakolla.
25510:
25511:
25512: 4I §.
25513: Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
25514: matta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä 24 § :ssä
25515: on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa.
25516: l!S 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 4.
25517:
25518: 42 §.
25519: Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja
25520: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavansa lautta- tai
25521: siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä sel-
25522: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
25523: enintään sadan markan sakolla.
25524: Jos matkustavainen kyyditsijän suostumuksetta kul-
25525: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna
25526: hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin
25527: 27 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyyti-
25528: hevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon
25529: häntä enintään viisikymmentä markkaa.
25530: Jos matkustavainen kieltäytyy säädettyä merkintää
25531: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman mer-
25532: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
25533:
25534: 43 §.
25535: Jos kyytilaitoksen isäntä, urakoitsija, kyyditsijä taik-
25536: ka matkustavainen tekee itsensä. syypääksi rikokseen, mistä
25537: rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä nouda-
25538: tettava.
25539: 44 §.
25540: Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
25541: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyydit-
25542: sijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa
25543: maksamaan, korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tahi kyy-
25544: tiurakoitsija.
25545:
25546: V LUKU.
25547: Erinäisiä säännöksiä.
25548: 45 §.
25549: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
25550: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä
25551: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on
25552: mäårätty.
25553: Kyytiasetus. 29
25554:
25555: 46 §.
25556: Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kau-
25557: pungissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppala-
25558: hallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
25559: Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi,
25560: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poHisilaitos, jättää
25561: poliisilaitoksen toimitettavaksi.
25562:
25563: 47 §.
25564: Tämä asetus tulee voimaan tammikuun I pa1vana
25565: 191 I. Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta
25566: päivästä alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä ase-
25567: tusta soveltuvissa kohdissa noudatettava.
25568:
25569: 48 §.
25570: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyyt,ilahkoilla
25571: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen
25572: suorittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyyti-
25573: lahkoon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten mant-
25574: taalien mukaan.
25575: 49 §.
25576: Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan
25577: vielä voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun säännök-
25578: set, asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja
25579: kestikievaritaloista, asetus 20 p :Itä joulukuuta 1888, joka
25580: sisältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikie-
25581: varisääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 p :Itä
25582: joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
25583: mistä tässä asetuksessa on määräyksiä.
25584:
25585:
25586: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25587:
25588: Helsingissä 3 I päivänä lokakuuta 1908.
25589: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
25590: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
25591:
25592:
25593:
25594:
25595: Sivistysvaliokunnan mietintö
25596: N:o 3 yleisen oppivelvollisuuden säätämistä
25597: ja kansakoululaitoksen kustannuksia koske-
25598: vain eduskuntaesitysten johdosta.
25599:
25600: Eduskunta on viimekuluneen elokuun 18 ja 25 päi-
25601: vinä valmistelevaa käsittelyä varten Sivistysvaliokuntaan
25602: lähettänyt edustajain Soinisen y. m. allekirjoittamat edus-
25603: kuntaesitykset N:ot 23 ja 22, jotka sisältävät, edellinen
25604: ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi ja jälkimmäinen laiksi
25605: kansakoululaitoksen kustannuksista.
25606: Kun eduskuntaesitykset likeisesti liittyvät toisiinsa,
25607: on Valiokunta käsitellyt ne yhteydessä toistensa kanssa.
25608: Käsittelyssä on Valiokunnalla ollut käytettävänään halli-
25609: tuksen asettamain komiteain mietinnöt alkuopetuksen jär-
25610: jestämisestä maaseudulla ja oppivelvollisuuden toimeen,..
25611: panemisesta. Samalla. on Valiokunta käsitellyt edustaja
25612: Lanton y. m. tekemän anomusehdotuksen N:o 30 maalais-
25613: kansakoulujen rakennus- ja ylläpitokustannuksiin osoite-
25614: tun määrärahan korottamisesta, jonka anomusehdotuksen
25615: Eduskunta samoin viime elokuun 25 päivänä on jättänyt
25616: Valiokunnan käsiteltäväksi.
25617:
25618:
25619:
25620: Yleinen oppivelvollisuus ei Suomessa oikeastaan ole oppivelwUi-
25621: mitään uutta. Tällaisen velvollisuuden alaisena on Suo- suuden taroe.
25622: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
25623:
25624: men kansa ollut aina vuoden 1686 kirkkolain säätämi-
25625: sestä saakka. Uudet muuttuneet olot vaativat kuitenkin
25626: tämän velvollisuuden laajentamista ja muodostamista.
25627: Kysymys oppivelvollisuuden laajentamisesta onkin aina
25628: vuodesta 1877 jossain muodossa ollut käsittelyn alaisena
25629: useilla valtiopäivillä, viimeksi v. 1894, saavuttamatta
25630: kuitenkaan tähän saakka sellaista kannatusta, että se
25631: olisi johtanut lainsäädäntötoimeenpiteeseen sen toteutta-
25632: miseksi. Yleensä on oppivelvollisuutta vastustettu ta-
25633: loudellisten rasitusten pelosta ja siitä syystä, ettei ole
25634: luultu sen vastaavan kansassa vallitsevaa yleistä mieli-
25635: pidettä ja oikeustajuntaa. On peljätty, että se näin
25636: ollen voisi herättää vastenmielisyyttä kansakoulua koh-
25637: taan. Toivottiin myöskin päästävän tarkoitetuille perille
25638: vapaaehtoisuuden tietä yhteiskunnan tarvitsematta pakko-
25639: keinoihin ryhtyä.
25640: Tälle kannalle asettuen hyväksyivät v:n 1894 valtio-
25641: päivät, vaikka niillä yleinen oppivelvollisuus sai osakseen
25642: ·varsin suurta huomiota, ainoastaan sen periaatteen, että
25643: kunnat velvoitettaisiin rakentamaan tarpeellinen määrä
25644: kansakouluja. Tämän erityisessä anomuksessa esitetyn
25645: periaatteen johdosta annettiin sitten vuoden 1897 valtio-
25646: päiville armollinen esitys, joka johti nykyisin voimassa
25647: olevan, ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä
25648: Suomen maalaiskunnissa toukokuun 24 p:nä 1898 annetun
25649: asetuksen säätämiseen.
25650: Ne valtiolliset vaiheet, joita kansamme sen jälkeen
25651: on kokenut, ja se kansamme syvien rivien yhteiskunnalli-
25652: nen ja valtiollinen valveutuminen, jonka valtiollisten oi-
25653: keuksien ulottaminen kaikkiin kansankerroksiin on tuonut
25654: mukanansa, on epäilemättä ollut omiaan suuresti muutta-
25655: maan yleistä mielipidettä oppivelvollisuuden tarpeellisuu-
25656: desta. On selvää, että jokaisen täysivaltaisen kansalaisen
25657: saavuttama mieskohtainen vaikutusvalta yleisiin asioihin
25658: välttämättömästi vaatii käyttäjäitään tietopuolistakin sivis-
25659: Oppivelvollisuus. 3
25660:
25661: tystä sekä asettaa suuria vaatimuksia jokaisen kansa-
25662: laisen valtiolliselle kypsyydelle. Yleisesti myönnettänee
25663: sen vuoksi nyt tarpeelliseksi, että jokainen kansalainen
25664: omistaa ainakin senvertaiset kansalaissivistyksen alkeet,
25665: jotka kansakoulu voipi antaa.
25666: Yleisen kansalaissivistyksen vaatimukseen iohtavat
25667: myöskin nykyajan taloudelliset riennot. Kaikilla talou-
25668: dellisen elämän aloilla riippuu tuotanto ja edistys mitä
25669: suurimmassa maarassa ammattisivistyksestä, ja tämän
25670: välttämättömänä perustuksena on taas joku määrä yleistä
25671: sivistystä. Tieteen osoittamat uudet viljelystavat maan-
25672: viljelyksen alalla, uudet valmistustavat teollisuuden alalla,
25673: monipuolinen kehitys kauppa-alalla edellyttävät kaikki
25674: kykyä käyttää hyväksensä ammattikirjallisuutta, ja siihen
25675: vaaditaan enimmäkseen ainakin kansakoulun tarjoama
25676: määrä yleistä sivistystä.
25677: Yleisen kansalaissivistyksen vähimpänä tietopuoli-
25678: sena määränä on näin ollen pidettävä ylemmän kansa-
25679: koulun oppimäärää. Eikä enään riitä, että kaikille koulu-
25680: ikäisille lapsille valmistetaan tilaisuus kansakouluopetuk-
25681: seen -jolla kannalla nykyinen lainsäädäntömme on -
25682: vaan yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta siitä, että
25683: mainittu tietomäärä mahdollisuuden mukaan tulee koko
25684: nousevan sukupolven omaksi.
25685: Mitä tulee niihin epäilyksiin, joita on lausuttu oppi-
25686: velvollisuutta vastaan oikeudelliselta kannalta, lienevät
25687: nekin yhä enemmän väistymässä uudemman katsanto-
25688: tavan tieltä. V anhemmillahan ei tunnusteta olevan val-
25689: taa kasvattaa lapsiansa täysin oman mielensä mukaan.
25690: Isä tai äiti ei saa laiminlyödä lapsensa ruumiillista hoitoa
25691: joutumatta siitä yhteiskunnalle vastaamaan. Kun tämä
25692: on yleisen oikeustajunnan mukaista, niin vaatii johdon-
25693: mukaisuus, ettei vanhemmille myöskään myönnetä oikeutta
25694: laiminlyödä lastensa opetusta ja henkistä kehitystä. Yh-
25695: teiskunnan tulee katsoa itsensä alaikäisten suojelijakai
25696: 4 1908, II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
25697:
25698: ymmärtämättömiä ja huolimattomia vanhempia vastaan
25699: myöskin heidän henkisen kehityksensä puolesta. Tämä
25700: katsantotapa on meidän aikana saanut yleispätevyyden
25701: miltei kaikissa sivistysmaissa eikä kohdanne enää peri-
25702: aatteellista vastustusta meilläkään.
25703: Siitä että yhteiskunta on katsottava oikeutetuksi ja
25704: velvolliseksikin pitämään huolta, että kaikki kansalaiset
25705: tulevat osallisiksi yleisen kansalaissivistyksen aikeista ja
25706: tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi säätämään yleisen
25707: oppivelvollisuuden, ei kuitenkaan seuraa, että sille olisi
25708: myönnettävä valta määrätä, millä tavalla vanhempien ja
25709: holhoojain on säädetty tietomäärä lapsille hankittava.
25710: Päinvastoin on luonnollista, että kasvattajalle jätetään mah-
25711: dollisimman suuri vapaus keinoja valitessaan. Oppivel-
25712: vollisuus siis ei saa käsittää n. s. koulupakkoa eli pakkoa
25713: käyttää yhteiskunnan tarjoamia kouluja, vaan tulee kas-
25714: vattajan saada turvautua myöskin kotiopetukseen tai yksi-
25715: tyisiin sekä kirkollisten ja muiden yhdyskuntain ylläpitä-
25716: miin kouluihin. Kuitenkin on yhteiskunnalle tässä tapauk-
25717: sessa myönnettävä oikeus valvoa, että lasten vanhemmat
25718: ja holhoojat täyttävät velvollisuutensa lasten kasvatukseen
25719: nähden ja että yksityisissä kouluissa annettu opetus vastaa
25720: oppivelvollisuuden täyttämistä varten vaadittavaa tieto-
25721: määrää.
25722:
25723: Silmäys kansakoululaitoksen kehitykseen ja lasten
25724: käyttämiseen kansakoulussa viimeisten 30 vuoden kuluessa
25725: osoittaa, niin ilahduttavaa edistystä kuin se näyttääkin,
25726: että yleistä koulunkäyntiä ei voida ainakaan pitkiin
25727: aikoihin saavuttaa vapaaehtoisuuden tietä.
25728:
25729: Maalaiskuntain kansakoululaitoksen kehitystä sanot-
25730: tuna aikana osoittaa seuraava taulu:
25731: Oppivelvollisuus.
25732:
25733:
25734: Maalaiskun- Kuinka mon-
25735: Lukuvuosi. Koulujen Opettajain tain väki- ta henkilöä
25736: luku. luku. luku. kohti tuli
25737: yksi koulu.
25738:
25739:
25740: 1876-77 319 331 1,789,431 5,609
25741: 1881-82 496 507 1,904,477 3,839
25742: 1886-87 719 739 2,033,253 2,828
25743: 1891-92 960 1,005 2,166,941 2,257
25744: 1896-97 1,403 1,552 2,271,869 1,619
25745: 1901-02 1,998 2,346 2,395,793 1,199
25746: 1906-07 2,518 2,989 2,518,641 1,000
25747:
25748:
25749: Lasten koulunkäyntiä osoittaa taas seuraava taulu,
25750: jossa 9-13-vuotisten lasten luku on laskettu 8,7 °/o:ksi
25751: maalaiskuntien koko väkiluvusta.
25752:
25753:
25754: 9-13-vuotisten f!l. <:0 0 l:j,._l-d ~ 1-'t>;""
25755: t"l f!;.l:g $!1.d 0
25756: d
25757: P>'
25758: ~t>;""P>' ~-'o ~0
25759: <-1>1' -1>1' "'~-"~=.: (p~~ t>;"" 0 t>;"""'
25760: ~ ..... c:"' d"' 0 "0 ~·"0
25761: "''"=' _g.'g § ~ -~"'~· l:jl:jg: <"0
25762: a't>;"" "'< d~=.: P"~S~
25763: ~ ~=~
25764: dll>O
25765:
25766: ~~
25767: l'.tl
25768: ~dg- ...... .,o
25769: f!;."' ~c:."'t-~:s;c
25770: 0
25771: ?3·
25772: l::lo
25773: 1>1'-0
25774: ~tfs;:
25775: .~:g·~~~
25776: ~ ;:~g en· g_ t:S ~ll>P..
25777: .. S"7·~ ll' {jj" .p.."'~· 0 '&.f; ~
25778: se ...,.p:J
25779: .
25780: (1)
25781: • 0 ' tl "' tl
25782:
25783:
25784:
25785: 1876-77 155,700 12,620 143,080 8 - - 38
25786: 1881-82 165,700 18,325 147,375 11 - - 36
25787: 1886-87 176,900 26,772 150,128 15 - - 36
25788: 1891-92 188,500 38,097 150,403 20 3,676 9,94 38
25789: 1896-97 197,700 62,847 134,853 32 7,405 11,78 40
25790: 1901-02 208,400 88,963 119,437 42 12,811 14,46 38
25791: 1906-07 219,100 107,630 111,470 49 16,328 15,16 36
25792:
25793:
25794: Näistä tauluista, jotka perustuvat koulutoimen yli-
25795: hallituksen ja tilastollisen päätoimiston julkaisemiin tilas-
25796: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
25797:
25798: tollisiin tietoihin, ilmenee että, vaikka kansakoululaitos
25799: maalaiskunnissa on vuosi vuodelta melkoisesti kasvanut,
25800: kuitenkin kouluikäisten, 9-13-vuotisten, lasten lukumäärän
25801: lisääntyminen kauan on ollut suurempi kuin kansakouluoppi-
25802: laitten luvun kasvaminen. Vasta viimeisten 15 vuoden ku-
25803: luessa on tämä suhde muuttunut ja oppilasten luku ruvennut
25804: kasvamaan suuremmassa määrin kuin väenlisäys sanotussa
25805: ikäluokassa. Tästä huolimatta ei kansakoulua käyvien
25806: lasten luku lukuvuonna 1906-1907 vielä noussut edes
25807: puoleen tämänikäisten lasten koko lukumäärästä. Mel-
25808: koinen määrä koulua käyvistä lapsista on sitä paitsi jät-
25809: tänyt koulunkäyntinsä kesken. Päästötodistuksen sai sa-
25810: nottuna vuonna ainoastaan 15,16°/o koko oppilasluvusta, kun
25811: prosenttiluvun,jos kaikki lapset olisivat käyneet kansakoulun
25812: loppuun asti, olisi tullut lähennellä 25:ttä. Tauluista nä-
25813: kyy myöskin, että paljon suurempi lapsimäärä olisi voinut
25814: saada tilaa toimessa olleissa kansakouluissa, sanottuna
25815: vuonna kun kunkin opettajan opetettavana oli keskimäärin
25816: ainoastaan 36 lasta, korkeimman sallitun määrän ollessa 50.
25817: On ollut mahdotonta kansakoulua käyvien lasten luku-
25818: määrästä erottaa 9 vuotta nuoremmat ja 13 vuotta vanhem-
25819: mat, mutta kun toisaalta osa maalaiskuntain 9-13-vuoti-
25820: sista lapsista on nauttinut opetusta muissa oppilaitoksissa,
25821: voitanee edellämainittuja tuloksia pitää jotakuinkin oikeina.
25822: Kaupunkikunnat voivat tässä jäädä syrjään, kansa-
25823: kouluopetus kun niissä edullisempain olosuhteiden ja alun-
25824: pitäen ankaramman lainsäädännön johdosta on yleisempi.
25825: Mutta tunnettu asiahan on, että niissäkin melkoiset jou-
25826: kot kouluikäisiä lapsia ovat koulun ulkopuolella.
25827: Kansakoululaitoksen kehitys niiden yli neljän vuosi-
25828: kymmenen aikana, jotka ovat kuluneet kansakoululaitok-
25829: semme perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei Suo-
25830: messa vapaaehtoisuuden tie, ainakaan pitkiin aikoihin, vie
25831: perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien si-
25832: vistyskansojenkin ollut turvauduttava. Niinkuin tunnettu
25833: Oppivelvollisuus. 7
25834:
25835: on yleinen oppivelvollisuus meidän aikanamme toteutettu
25836: suurimmassa osassa sivistynyttä maailmaa.
25837:
25838: V aillinaisen koulunkäynnin ohe'ssa haittaa kansakou- Alkuopetuksen
25839: luamme toinenkin puutteellisuus, nimittäin alkuopetuksen uudttstamisen
25840: aroe.
25841: heikkous.
25842: Kansakoulu on maaseudulla tähän saakka työsken-
25843: nellyt pääasiallisesti kodin ja kirkollisten pientenlasten-
25844: koulujen antamien alkeistietojen pohjalla. Niin tunnus-
25845: tusta ansaitseva kuin kirkon toiminta tähän opetukseen
25846: nähden onkin ollut, ei tämä opetus kuitenkaan ole kyennyt
25847: antamaan kansakoulun edellyttämiä alkeistietoja, eikä ylem-
25848: män kansakoulun pääsyvaatimuksia siitä syystä ole voitu
25849: läheskään aina käytännössä noudattaa. Tämä seikka ei
25850: ole voinut olla haitallisesti vaikuttamatta ylemmän kansa-
25851: koulun työhön. Sen on täytynyt uhrata opetusaikaansa
25852: suunnitelmaansa kuulumattomien alkeistietojen jakamiseen
25853: ja tasoittamiseen, josta syystä se ei ole täysin kyennyt
25854: oppilaillensa antamaan sitä tietomäärää, jota kansakoulu-
25855: opetuksella on tarkoitettu.
25856: Kansakoululaitoksen kehittämistä harrastavissa pii-
25857: reissä onkin täydellä syyllä pidetty alkuopetuksen uudel-
25858: leen järjestämistä miltei ensimäisenä ja tärkeimpänä teh-
25859: tävänä kansanopetuksen parantamiseksi. On pidetty välttä-
25860: mättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka pys-
25861: tyy antamaan riittävät alkeistiedot ylempään kansakouluun
25862: siirtymistä varten. Tämä tarkoitusperä silmämääränä on
25863: oltu sitä mieltä, että alkuopetuksen tulee muodostaa osa
25864: yhteiseen päämäärään tähtäävää kansanopetusta. On sen-
25865: vuoksi näyttänyt välttämättömältä, että sanottu opetus
25866: järjestetään elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakoulu-
25867: opetuksen kanssa ja tehdään sekin kunnalliseksi opetus-
25868: toimeksi. 'l'ästä seuraa, että oppivelvollisuus, kun se pan-
25869: naan toimeen, on välttämättä ulotettava myöskin opetuk-
25870: sen ensi asteella oleviin lapsiin.
25871: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
25872:
25873: Oppivelvolll- Useimmissa sivistysmaissa, joissa oppivelvollisuus on
25874: suusaika.
25875: pantu toimeen, käsittää oppivelvollisuusaika seitsemän
25876: vuotta, jopa pitemmänkin ajan. Harkitessaan kuinka pit-
25877: käksi oppivelvollisuusaika olisi meillä määrättävä, on Va-
25878: liokunta ollut yksimielinen siitä, että oppivelvollisuusiän
25879: tulisi alkaa syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna,
25880: jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, mutta voitaisiin siir-
25881: tää alkavaksi vuotta myöhemminkin, jos se katsotaan
25882: lapselle edulliseksi. Yhtä mieltä on myöskin oltu siitä,
25883: että oppivei vollisuusiän tulisi kestää ainakin kuusi vuotta
25884: eli se aika, jonka kuluessa lapsi säännöllisissä oloissa
25885: voi suorittaa kansakoulun oppijakson. Erimielisyyttä
25886: on kuitenkin ilmennyt siitä, onko tähän tyydyttävä vai
25887: onko ja missä määrin oppivelvollisuusikä vielä ulotettava
25888: yli tämän ajan. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi
25889: kuuden vuoden oppiaika määrättävä yleiseksi säännöksi,
25890: kuitenkin niin, että tähän kaupungeissa lisättäisiin yksi
25891: vuosi. Tämän kuluessa tulisi niiden, jotka ovat kansa-
25892: koulun läpikäyneet, saada pääasiallisesti käytännöllisiin
25893: toimiin valmistavaa opetusta.
25894: Kun lasta, joka on kuusivuotisen kansakoulun läpi-
25895: käynyt, maalaisoloissa jo voidaan käyttää monenlaisiin
25896: toimiin, jotka hänelle hyvin soveltuvat eivätkä tuota
25897: liikaa rasitusta, ja hänen koulunkäyntinsä tällä iällä niin
25898: ollen tuottaisi vanhemmille paitsi suoranaisia koulukus-
25899: tannuksia vielä muitakin taloudellisia vaikeuksia heidän
25900: jäädessään lastensa apua vaille, ei ole katsottu toistai-
25901: seksi voitavan tähän ikään tullutta lasta enää maalais-
25902: kunnissa pidättää koulussa. M,Yöskään ei Valiokunnan
25903: enemmistö ole voinut olla kiinnittämättä huomiota niihin
25904: käytännöllisiin vaikeuksiin, joita seitsemännen pakollisen
25905: opetusvuoden lisääminen maalaiskansakouluun nykyään
25906: tuottaisi.
25907: Kaupungeissa ovat olot toiset. Niissä on sukeutu-
25908: nut tuntuva yhteiskunnallinen epäkohta siitä, että nuoru-
25909: kaiset, jotka ovat päättäneet kansakoulunsa eivätkä muulla
25910: tavoin opintojaan jatka, useimmiten joutuvat vuo-
25911: Oppivelvollisuus. 9
25912:
25913: deksi tai pariksikin kulkemaan joutilaina. Näin ollen
25914: näyttää välttämättömän tarpeen vaatimalta, että jatku-
25915: van koulunkäynnin kautta koetetaan pelastaa heidät
25916: tuosta suorastaan pakollisesta toimettomuudesta ja siitä
25917: johtuvista turmiollisista seurauksista. Pitempiaikaisen
25918: opetuksen järjestäminen kaupungeissa pakolliseksi ei sitä
25919: paitsi tuottane voittamattomia vaikeuksia. Sitä ovat omi-
25920: ansa melkoisesti helpottamaan kaupunkien kehittyneemmät
25921: kansakouluolot ja monin paikoin nyt jo järjestetty vapaa-
25922: ehtoinen jatko-opetus. Päämäärä, johon on pyrittävä,
25923: on Valiokunnan mielestä joka tapauksessa jatko-opetuksen
25924: saattaminen yleiseksi koko maassa.
25925: Vastoin enemmistön mielipidettä ovat muutamat
25926: valiokunnan jäsenet olleet sitä mieltä, että oppivelvollisuus
25927: olisi niin hyvin kaupungeissa kuin maalaiskunnissa rajoi-
25928: tettava kuudeksi vuodeksi. Heidän mielestään oppivel-
25929: vollisuusaikaa periaatteellisista syistä ei voida säätää eri-
25930: laiseksi kaupunki- ja maalaiskunnissa; kun pitempää oppi-
25931: aikaa kuin 6 vuotta ei vielä voida ilman suuria vaikeuk-
25932: sia määrätä pakolliseksi maalaiskunnissa, seuraisi siitä, että
25933: sitä ei sovi määrätä myöskään kaupunkikunnille. Toinen
25934: vähemmistö taas on katsonut, että 7-vuotinen oppiaika
25935: olisi säädettävä pakolliseksi kaikkialla, missä täydellinen
25936: kansakoulu on toimessa. Tätä oppiaikaa on pidetty vält-
25937: tämättömänä varsinkin siitä syystä, että lapset sen kautta
25938: säästyisivät joutumasta kovin varhaisella iällä liian ras-
25939: kaaseen ja heidän terveydellensä vahingolliseen työhön,
25940: joka usein voi lasten terveyden kokonaan turmella.
25941: Niitä vaikeuksia, joita voisi olla jonkunlaisen jatko-opetuk-
25942: sen järjestämisestä maalaiskuntien kansakouluihin, ei ole
25943: katsottu niin suuriksi, että ne saisivat olla tälle laki-
25944: määräykselle esteenä.
25945: Iästään huolimatta on lapsi Valiokunnan mielestä
25946: joka tapauksessa katsottava oppivelvollisuutensa täyttä-
25947: neeksi, kun hän on kansakoulun oppimäärän tai muun
25948: sitä vastaavan oppijakson suorittanut sekä, jos hän on
25949: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5,
25950:
25951: kaupungissa asuva, lisäksi saanut opetusta yhden vuo-
25952: den ajan. Toiselta puolen on lapsi oppivelvollisuudesta
25953: vapaa oppiennätyksistä huolimatta, niin pian kuin on
25954: saavuttanut oppivelvollisuusiän ylirajan.
25955: Aivan erikoisasemaan lienevät oppivelvollisuuteen
25956: nähden asetettavat aistivialliset ja tylsämieliset lapset.
25957: Näille yhteiskunnan kovaasaisille on tarkoituksenmukai-
25958: nen opetus ja kasvatus vielä suurempiarvoinen kuin muille.
25959: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuloksia tuottava
25960: opetus yleensä on mahdollinen ainoastaan aistiviallisiin
25961: nähden. Sen vuoksi katsoo Valiokunta oppivelvollisuuden
25962: olevan heihin ulotettavan. Ja jotta sen kautta saavu-
25963: tettaisiin tarkoitettu tulos, lienee välttämätöntä, että hei-
25964: dän oppivelvollisuutensa kestää niin kauan kuin heitä
25965: varten järjestettyjen oppilaitosten oppiaika vaatii.
25966: Sitä vastoin tylsämieliset lapset, harvoja poikkeuksia
25967: lukuunottamatta, ovat verrattain vähän kehityskykyisiä,
25968: mikäli kokemus osoittaa niissä maissa, joissa tylsämie-
25969: listen hoito on pitemmällekin kehittynyt. Näin ollen ja
25970: kun tylsämielisten saattaminen oppivelvollisuuden alaisiksi
25971: tulisi kysymään hyvin suuria kustannuksia valtion puo-
25972: lelta, ei V aliakunta ole katsonut voivansa ehdottaa ama-
25973: kaan vielä oppivelvollisuutta heihin ulotettavaksi.
25974: Haroaan asutut Yleinen ja yhtäläinen oppivelvollisuus on se paa-
25975: seudut.
25976: määrä, johon on pyrittävä. Maan harva asutus ja
25977: varattomuus asettavat kuitenkin muutamin paikoin oppi-
25978: velvollisuuden toteuttamiselle miltei voittamattomia esteitä.
25979: Kaikkein harvimmin asuttuja ja köyhimpiä kuntia ei V alia-
25980: kunnan mielestä senvuoksi vielä voida velvoittaa pane-
25981: maan toimeen täydellistä oppivelvollisuutta, tarkoituksen-
25982: mukaisen kansakoululaitoksen perustaminen kun kysyisi
25983: asukaslukuun nähden niin suuria varoja, että kustan-
25984: nukset valtion runsaastakin avustuksesta huolimatta kävi-
25985: sivät näille kunnille ylivoimaisiksi. Valiokunta on katso-
25986: nut, että tämmöisten kuntien koulunperustamisvelvollisuu-
25987: teen nähden on tyydyttävä samoihin määräyksiin, jotka
25988: Oppivelvollisuus. 11
25989:
25990: toukokuun 24 päivänä 1898 kansakoulujen perustami-
25991: sen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa annetun ar-
25992: mollisen asetuksen mukaisesti nykyisin ovat voimassa.
25993: Kansakouluolojen kehitys jää siten näissä kunnissa edel-
25994: leen riippuvaksi siitä, ilmoitetaanko riittävää määrää oppi-
25995: laita koulunkäyntiin. Lasten koulunkäyn,tivelvollisuuteen
25996: nähden on kuitenkin katsottu voitavan ottaa käytäntöön
25997: alueellinen oppivelvollisuus kuntien perustamien koulujen
25998: ympäristössä. Mitkä kunnat oppivelvollisuuden toimeen-
25999: panemiseen nähden ovat asetettavattähän poikkeusasemaan,
26000: siitä on V aliakunnassa esitetty eri ehdotuksia, mutta eri-
26001: mielisyys on lopulta koskenut vain sitä, ovatko tähän
26002: asemaan pantavat ainoastaan Lapinmaan kihlakunnan kun-
26003: nat vaiko kaikki ne kunnat, joiden asukasluku ei keski-
26004: määrin nouse kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti.
26005: V aliakunnan enemmistö on kannattanut jälkimmäistä eh-
26006: dotusta.1)
26007:
26008: Mutta paitsi sitä, että maan harva asutus ja köy-
26009: hyys vaatii V aliakunnan mielestä asettamaan osan maan
26010: kunnista yleisen oppivelvollisuuden ulkopuolelle, pakot-
26011: taa se myöskin toisella tavoin poikkeamaan kaikkialla
26012: yhtäläisen oppivelvollisuuden vaatimuksesta ja toisin pai-
26013:
26014: 1) Tilastollisesta päätoimistosta saatujen tietojen mukaa!l
26015: maalaiskuntien väentiheydestä vuonna 1906 ei yleisen oppivelvolli-
26016: suuden toimeenpaneminen tulisi koskemaan seuraavia kuntia. Vii-
26017: purin lääni: Korpiselkä (1,9 asukasta km2 kohti), Suojärvi (1,6).
26018: Kuopion lääni: Ilomantsi (2,7), Rautavaara (1,9). Vaasan lääni:
26019: Lestijärvi (1,6). Oulun lääni: Säräisniemi (2,5), Kajaanin maaseu-
26020: rakunta (2,s), Kuhmoniemi (1,6), Ristijärvi (2,6), Hyrynsalmi (1,6),
26021: Suomussalmi (1,s), Puolanka (2,1), Kuivaniemi (2,o), Pudasjärvi (1,2),
26022: Taivalkoski (1,o), Kuusamo (1,2), Kuolajärvi (0,4), Kemijärvi (1,5),
26023: Rovaniemi (1,2), Tervola (1,9), Simo (1,6), Ylitornio (1,s), Turtola
26024: (1,4), Kolari (O,s), Muonioniska (0,7), Enontekiäinen (0,1), Kittilä (0,5),
26025: Sodankylä (0,2), Inari (0,1) ja Utsjoki (0,1). Näiden kuntien yhteen-
26026: laskettu asukasluku oli samana vuonna 129,319 ja 9-13-vuotis-
26027: ten lasten luku noin 17,200.
26028: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26029:
26030: koin tyytymään vaatimattomampiin koulumuotoihin, joista
26031: Valiokunta pyytää lyhyesti seuraavassa tehdä selkoa.
26032: Plirljako. Yleistä oppivelvollisuutta toimeenpantaessa on kysy-
26033: mys piirijaosta tärkeimpiä, varsinkin kun oppivelvollisuus
26034: ulotetaan opetuksen ensi asteellakin oleviin lapsiin. Piiri-
26035: jaosta riippuu näet niin hyvin samaa koulua käyvien
26036: lasten lukumäärä kuin oppilaiden koulumatkat, ja nämä
26037: tekijät vuorostaan pääasiallisesti määräävät, mitkä koulu-
26038: muodot ovat meidän oloissa käytäntöön otettaviksi sopi-
26039: vimmat. Edellämainitun, toukokuun 24 p:nä 1898 anne-
26040: tun armollisen asetuksen mukaan on piirijakoa kunnassa
26041: toimitettaessa pidettävä silmämääränä, ettei lasten matka
26042: kodeista kouluun yleensä ole viittä kilometriä pitempi.
26043: Kokemus onkin osoittanut, ettei tämä matka ole tuottanut
26044: terveydellisiä haittoja ylemmän kansakoulun oppilaille,
26045: niinkuin oppivelvollisuuskomitean erinäisiltä kunnanlää-
26046: käreiltä hankkimat lausunnot todistavat. Tällaisia mat-
26047: koja on kuitenkin väitetty liian pitkiksi alemman kansa-
26048: koulun lapsille ja sentähden tehty ehdotuksia nykyisten
26049: koulupiirien supistamisesta esim. kolmen kilometrin piireiksi.
26050: Tämän kautta tulisi kuitenkin piirien luku, alkuopetusko-
26051: mitean tekemäin laskujen mukaan, 3,250:stä, johon ne ny-
26052: kyisin nousevat, kohoamaan 6,829:än ja näin suunnitellun
26053: piirijaon mukainen kansakoululaitos nostamaan kustan-
26054: nukset oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta niin suu-
26055: riksi, että se kävisi miltei mahdottomaksi. Näin ollen
26056: ja kun uuden piirijaon toimeenpaneminen tekisi tyhjäksi
26057: koko sen työn, mikä juuri on suoritettu nykyisen piiri-
26058: jaon aikaansaamiseksi, on Valiokunta sitä mieltä, että
26059: oppivelvollisuus on, mikäli mahdollista, pantava toimeen
26060: nykyisen piirijaon pohjalla ja että piirijaon perusteet sai-
26061: sivat pääasiassa jäädä entiselleen. Mutta kun nykyiset
26062: koulupiirit monin paikoin eivät täytä vaatimusta viiden
26063: kilometrin pisimmästä koulumatkasta, ei nykyisen piirijaon
26064: tarkistusta kuitenkaan voida kaikin paikoin välttää.
26065: On kyllä myönnettävä, että nuorempien lasten koulu-
26066: Oppivelvollisuus. 13
26067:
26068: matkat tällaisen piirijaon kautta voivat paikottain käydä
26069: liian pitkiksi, eikä ainoastaan harvaan asutuilla seuduin,j oissa
26070: tämä haitta luonnollisesti on tuntuvin, mutta vähemmin-
26071: km harvaan asutuilla. Sen varalta onkin suunniteltu nuo-
26072: rempia lapsia varten tästä johtuvan tarpeen mukaan so-
26073: vellettuja koulumuotoja. Myöskin voidaan turvautua las-
26074: ten saattamiseen tai majoittamiseen koulun läheisyyteen.
26075:
26076: Ne koulumuodot, jotka Valiokunta on ajatellut oppi- Koulumuodot.
26077: velvollisuuden toimeenpanemista varten tarpeellisiksi, ovat:
26078: 1) nykyinen ylempi,_kansakoulu, johon alkuopetuksen an-
26079: tamista varten olisi liitettävä alempi kansakoulu, sekä
26080: 2) kokonaan uusi koulumuoto, n. s. laajennettu alempi
26081: kansakoulu.
26082: Ylemmän kansakoulun muodosta ei ole tarvis sen
26083: enempää selkoa tehdä, se kun on ajateltu säilyväksi enti-
26084: sellään siten laajennettuna, että myöskin toisen vuosi-
26085: osaston oppilaat alkaisivat syyslukukautensa aikaiseen syk-
26086: syllä. Alempi kansakoulu maalla on sitä vastoin tavallaan
26087: uusi koulumuoto, ainakin semmoisena kuin se on tässä suun-
26088: niteltu. Se on ajateltu kaksivuotiseksi, omain opettajainsa
26089: varassa, mutta ylemmän kansakoulun likimmässä yhtey-
26090: dessä toimivaksi ja siihen valmistavaksi oppilaitokseksi.
26091: Sen säännöllinen oppivuosi olisi vain hiukan lyhempi ,
26092: ylemmän kansakoulun oppivuotta, mutta olisi kunnille
26093: vähävaraisuuden ja harvan asutuksen varalle jätettävä
26094: oikeus joko lyhentää tämä oppivuosi puoleksi vuodeksi
26095: eli 18 viikoksi, niin että sama opettaja voisi palvella
26096: kahta piiriä, tai tehdä koulu kiertäväksi piirin rajoissa.
26097: Olosuhteista ja kunnan päätöksestä riippuisi, tulisiko alempi
26098: kansakoulu kiertämään kahdella asemalla, työskennellen
26099: kummallakin puoli kouluvuotta eli 18 viikkoa, vaiko kol-
26100: mella, jolloin oppiaika kullakin asemalla supistuisi kol-
26101: mannekseksi kouluvuotta eli 12 viikoksi. Alempaa kansa-
26102: koulua on ajateltu ainakin aluksi hoitavan opettaja, joka
26103: läpikäytyään kansakoulun on saanut ammattisivistyksensä
26104: 14 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26105:
26106: kaksiluokkaisessa seminaarissa. Tämä koulu olisi, nussa
26107: suinkin mahdollista, sijoitettava ylemmän kansakoulun
26108: huoneustoon, joko veistosaliin tai luokkahuoneeseen sem-
26109: moisina aikoina, joina niitä ei muuhun tarkoitukseen käy-
26110: tetä. Missä se ei voisi ilman haittaa tapahtua, olisi alem-
26111: malle kansakoululle sen toimiessa kiinteänä rakennettava
26112: oma huone mieluimmin ylemmän kansakoulun yhteyteen
26113: tai läheisyyteen. Toimiessa kiertävänä etäämpänä ylem-
26114: mästä kansakoulusta olisi se sijoitettava vilokrahuoneeseen.
26115: Tämän alemman kansakoulun järjestelyn rinnalla,
26116: jonka Valiokunnan suuri enemmistö on omaksunut, on
26117: myöskin esiintuotu toinen järjestelyehdotus, joka pääasial-
26118: lisesti nojaa oppivelvollisuuskomitean enemmistön ehdo-
26119: tukseen, poiketen siitä ainoastaan siinä, että alemman
26120: kansakoulun vähin vuotuinen oppiaika olisi 12 eikä 10
26121: viikkoa. Tämän järjestelyn pääpiirre on se, että alemman
26122: kansakoulun opetus annettaisiin ylemmän kansakoulun
26123: opettajan käsiin, ja tulisi tämän käyttää siihen se aika,
26124: minkä hän saisi vapaaksi, kun ylemmän kansakoulun luku-
26125: vuosi lyhennettäisiin 26 viikoksi. Tarkemmin sanoen
26126: opetettaisiin alemman kansakoulun oppilaita vähintään se
26127: aika, joka vastaa 3 tai 4 tunnin opetusta päivässä 12
26128: viikon kuluessa. Opetus annettaisiin lämpimämpänä vuo-
26129: denaikana ja aina ylemmän kansakoulun huoneustossa,
26130: joka silloin olisi vapaa.
26131: Tätä järjestelyä vastaan voidaan kuitenkin tehdä
26132: useampia painavia muistutuksia. Ensiksi alkuopetus jäisi
26133: sangen heikoksi, se kun vapaaehtoista kehitystä lukuunotta-
26134: matta supistuisi vuodessa 12 viikoksi, ja johtaisi järjestely
26135: samalla kaikkien piirin alempaa kansakoulua käypien lasten
26136: opettamiseen samanaikaisesti, tehden koulumatkojen lyhen-
26137: tämisen enimmäkseen mahdottomaksi. Valiokunnan ehdo-
26138: tuksen mukaan olisi epäedullisimmassakin tapauksessa, s. o.
26139: alemman kansakoulun kiertäessä kolmella asemalla, vuo-
26140: tuinen opetusaika yhtä pitkä kuin tässä ehdotettu, mutta
26141: opetettavana olisi samanaikaisesti vain kolmas osa piirin 7-
26142: Oppivelvollisuus. 15
26143:
26144: ja 8-vuotisista lapsista ja koulumatkat olisivat tietenkin tun-
26145: tuvasti lyhemmät. Alemman kansakoulun eri muodoista
26146: otettaisiin tämä toivottavasti kuitenkin käytäntöön vain
26147: siellä, missä harva asutus sitä ehdottomasti vaatii, se kun,
26148: sitoen alemman kansakoulun opettajan koko vuodeksi sa-
26149: maan piiriin, tulee kalliimmaksikin kuin 18 viikkoa
26150: koulupiirissä toimiva koulu. Tavallisin olisi, missä asutus
26151: sen suinkin sallisi, 18-viikkoinen kiinteä alempi kansa-
26152: koulu, jonka etevä.mmyys pitempään oppiaikaan nähden
26153: jo on silminnähtävä, puhumattakaan siitä, että edistyneem-
26154: mät kunnat arvatenkin järjestäisivät alemman kansakou_
26155: lunsa suorastaan 34-viikkoiseksi.
26156: Edelleen tämän ehdotuksen mukaan ylemmän kan-
26157: sakoulun opetusaika nykyisestään lyhenisi 36 viikosta ensi
26158: vuotena ja 30 viikosta seuraavina vuosina 26 viik-
26159: koon vuodessa, joten se kaikkiaan menettäisi 22 viikkoa;
26160: ja koko opetusaika lyhenisi 126 viikosta 124:ään, huoli-
26161: matta siitä että kouluvuosien luku lisättäisiin kuudeksi.
26162: Valiokunta katsoo sentähden tämän järjestelyn niin tuntu-
26163: vasti heikontavan kansakoulun opetusta nykyisestäänkin,
26164: että se miltei pitää parempana alkuopetuksen pysyttämistä
26165: ennallaan kuin että semmoinen hyväksyttäisiin. Kun nyky-
26166: olot vaativat kansansivistyksen voimakasta kohottamista, niin
26167: on perin tärkeää, ettei kansakoulun jakamaa tietomäärää ny-
26168: kyisestään ainakaan supisteta, mikä ei ole vältettävissä, jos
26169: puheenalainen suunnitelma toteutetaan. V aliakunnan ehdo-
26170: tus sitä vastoin tuottaisi ylemmän kansakoulun oppiajalle
26171: ainakin 6 viikon lisäyksen nykyisestään, sen kautta että
26172: toinenkin vuosiosasto alkaisi lukuvuotensa aikaisemmin.
26173: Lopuksi on huomattava, että kun alemmilla kansa-
26174: kouluilla on omat opettajansa, käy mahdolliseksi vastai-
26175: suudessa ilman suurempia vaikeuksia järjestää tärkeä
26176: jatko-opetus aivan yleiseksi ja säännölliseksi kansakou-
26177: luissamme. Kun alemman kansakoulun opettajilla on
26178: lyhempi jokapäiväinen opetusaika, niin voidaan heitä
26179: käyttää harjoitusaineiden opettamiseen ylemmässä kansa-
26180: 16 UlOS. II. Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26181:
26182: koulussa, jonka opettaja siten saa varsinaisesta opetus-
26183: velvollisuudestaan aikaa jatko-opetukseen. Tämä kansa-
26184: koululaitoksen kehitysmahdollisuus maalaiskunnissa ei ole
26185: vähäksi arvattava. Sillä kansakoulunsa päättänyt 13-
26186: vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää varten
26187: kypsynyt, ei luonteensa puolesta eikä tietoihinsa näh-
26188: den. Sitä paitsi vaatii nykyaika semmoisiakin tietoja,
26189: joita ei menestyksellisesti voitane vielä kansakoulussa
26190: opettaa, niinkuin jonkinlaista alkeellista yhteiskunta- ja
26191: ammattioppia. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus,
26192: joka kokoaa nuorison parina tai kolmena iltana viikossa
26193: yhteen, varsin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
26194: Oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä ilmenee, että
26195: komitean suunnittelema järjestelmä, johon V aliakunnassa
26196: esiintuotu vähemmistö-ehdotus kaikessa pääasiassa nojaa,
26197: etupäässä onkin johtunut pyrkimyksestä löytää järjestelmä,
26198: jonka toteuttaminen maan taloudelliseen asemaan nähden
26199: ei vaatisi liian suuria kustannuksia.
26200: V erratessa toisiinsa komitean kustannusarviolaskuja
26201: ja V aliakunnan järjestelmän kustannusarviota, laskemalla
26202: molempain menoerät samanlaisten perusteiden mukaan,
26203: on Valiokunta kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ero
26204: kustannuksissa, kuten on havaittavissa Valiokunnan mie-
26205: tintöön liitetystä vertailevasta taulusta, ei ole niin suuri
26206: että se saisi olla ratkaisevana. Mutta mainittu erotus
26207: vähenee vielä enemmän, kun, pienempiä seikkoja mai-
26208: nitsematta, otetaan lukuun kustannukset maalaiskan-
26209: sakoulujen jatko-opetuksesta, johon ylemmän kansakoulun
26210: opettajaa, Valiokunnan vähemmistön järjestelmää nouda-
26211: tettaessa, ei voitaisi velvoittaa enemmän kuin nytkään
26212: ilman eri korvausta. J atkokursseista, milloin ne ovat
26213: oppilaille edullisimmalla tavalla järjestetyt, maksetaan
26214: nykyään 300 markkaa vuodessa. Kun on laskettu, että
26215: täydellisten kansakoulujen luku oppivelvollisuuden täy-
26216: täntöön panemisen jälkeen tulisi nousemaan yli 3,300:n,
26217: tekisivät kustannukset jatko-opetuksesta, säännölliseksi jär-
26218: Oppivelvollisuus. 17
26219:
26220: jestettynä, liki 1,000,000 markkaa. Myöskään e1 voi jät-
26221: tää kokonaan huomioon ottamatta, että kun alempi kan-
26222: sakoulu oppivelvollisuuskomitean järjestelmän mukaan ei
26223: voisi toimia kuin yhdessä paikassa koulupiirin sisällä,
26224: kirkollista pientenlastenkoulua harvemmin asutuilla seu-
26225: duilla tultaisiin edelleen melkoisessa määrin käyttämään.
26226: Tämän koulun vaatimat kustannukset, jotka useimmassa
26227: tapauksessa eivät tulisi kysymykseen, jos kunnallinen
26228: alempi kansakoulu mainituilla seuduin toimisi kiertävänä,
26229: vähentävät osaltaan nekin sanottua erotusta.
26230: Laajennetun alemman kansakoulun tunnusmerkit
26231: olisivat 1:ksi 18 viikkoon supistettu vähin vuotuinen
26232: oppiaika ja siitä johtuvat hyvin rajoitetut oppimäärät;
26233: 2:ksi sekä ylemmän että alemman kansakoulun oppilaiden
26234: opetuksen yhdistäminen saman opettajan käsiin, ja 3:ksi
26235: oikeus uskoa opetus siinä opettajalle, jolla on vain
26236: alemman kansakoulun opettajan valmistus toimeensa. Täm-
26237: möinen koulumuoto soveltuisi V aliakunnan mielestä kustan-
26238: nusten vähyyden vuoksi hårvaan asutuille piireille, yksi
26239: opettaja kun voisi palvella kahta piiriä ja palkkaan nähden
26240: olisi tuntuvasti helpompi hankkia kuin ylemmän kansakou-
26241: lun opettaja. Kun lapset kävisivät tätä koulua kuusi vuotta,
26242: alemman kansakoulun oppilaat 2 tai 3 tuntia ja ylemmän
26243: 4 tai 3 tuntia päivässä, saavuttaisivat he tietomäärän,
26244: joka veisi kappaleen matkaa ohi säännöllisen alemman
26245: kansakoulun oppimääristä, saavuttamatta kuitenkaan edes
26246: likipitäen ylemmän kansakoulun ennätyksiä, - joka vii-
26247: meksi mainittu seikka estäisi näitä kouluja pääsemästä
26248: ylemmän kansakoulun sijalle tai asemaan. Tämmöinen
26249: koulu muuttuisi V aliakunnan ehdotuksen mukaan itses-
26250: tään ylemmäksi kansakouluksi, niin pian kuin kouluikäis-
26251: ten lasten luku kasvaisi riittävän suureksi.
26252: Tätä koulumuotoa vastaan on V aliakunnassa tehty
26253: se muistutus, että vanhempienkin lasten opetus siinä on
26254: ehdotettu uskottavakai opettajille, joiden valmistus toi-
26255: meensa on vähempi kuin ylemmän kansakoulun opettajan.
26256: 2
26257: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26258:
26259: On kuitenkin huomattava, että tässä koulussa opetusta anta-
26260: van opettajan ei ole oppimäärien pienemmyyteen nähden
26261: tarvis omistaa läheskään samaa tietomäärää kuin ylem-
26262: män kansakoulun opettajan. Jos laajennetun alemman
26263: kansakoulun opettajalta vaaditaan ylemmän kansakoulun
26264: opettajan pätevyys, kuten melkoinen vähemmistö on V a-
26265: liokunnassa ehdottanutkin, niin olisi hänelle myöskin
26266: myönnettävä samat palkkaedut. Mutta tämä lisäisi tun-
26267: tuvasti oppivelvollisuuden tuottamia kustannuksia ole-
26268: matta Valiokunnan mielestä ehdottomasti tarpeellista.
26269: Kunnille olisi tietenkin suotava valta ottaa pientä-
26270: kin lapsimäärää varten käytäntöön täydellisempi koulu-
26271: muoto, jos kunta osaltaan ottaa siitä johtuvan rasituksen
26272: kantaakseen. Mutta siltä varalta, että kunta pyrkisi vetäyty-
26273: mään kouluja perustamasta tai ilman olosuhteiden pak-
26274: koa ty,Ytymään vaillinaisempaan koulumuotoon, ovat kun-
26275: nan mielivaltaa rajoittavat määräykset tarpeen.
26276: Huomioon ottaen erilainen asutus, on koulupiirit
26277: tässä suhteessa luokitettu eri ryhmiin, kussakin piirissä
26278: kouluun pantavien lasten lukumäärää silmällä pitäen. Läh-
26279: tien nykyolojen pohjalta, siitä toukokuun 24 p:nä 1898
26280: annetun armollisen asetuksen määräyksestä, että kunta on
26281: velvollinen piiriin perustamaan kansakoulun vähintäin 30
26282: lasta varten, jonka määräyksen kokemus on osoittanut
26283: tarkoituksenmukaiseksi ja jonka Valiokunta sentähden on
26284: pysyttänyt, on Valiokunta ensimäiseen ryhmään aset-
26285: tanut ne piirit, joissa ylempään kansakouluun panta-
26286: vien lasten luku nousee sanottuun määrään. Tähän
26287: ryhmään kuuluviin piireihin on ehdotettu perustetta-
26288: vaksi ylempi kansakoulu ja siihen liittyvä kiinteä
26289: tai (samassa piirissä) kiertävä alempi kansakoulu, ellei
26290: alemman kansakoulun iässä olevien lasten oppivelvolli-
26291: suudesta pidetä muulla tavoin huolta niin suuressa mää-
26292: rin, että kouluun pantavien lasten luku on alle viiden.
26293: Viimeksi mainitussa tapauksessa Valiokunnan mielestä
26294: olisi kohtuutonta velvoittaa kuntaa näitä lapsia varten
26295: Oppivelvollisuus. 19
26296:
26297: perustamaan erityistä koulua, vaan olisi lapset sijoitetta-
26298: va naapurikouluihin tai ryhdyttävä muihin tarkoituksen-
26299: mukaisiin toimenpiteisiin.
26300: Toisen ryhmän muodostaisivat ne piirit, joissa ylem-
26301: pään kansakouluun pantavien lasten lukumäärä olisi pie-
26302: nempi kuin 30, mutta yhdessä alempaan kansakouluun
26303: pantavien lasten luvun kanssa kuitenkin vähintään 10.
26304: Näihin piireihin olisi kunnan Valiokunnan ehdotuksen mu-
26305: kaan perustettava laajennettu alempi kansakoulu.
26306: Kolmannen ryhmän muodostaisivat lopuksi ne piirit,
26307: joissa ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien las-
26308: ten lukumäärä olisi vähempi kuin 10. Tämmöiseen piiriin
26309: ei kuntaa voitane kohtuudella vaatia perustamaan mitään
26310: koulua, koskapa sille useimmissa tapauksissa tullee huo-
26311: keammaksi kouluttaa lapset muun piirin kansakoulussa.
26312: Lienee syytä tässä huomauttaa, ettei Valiokunta ole
26313: tahtonut tehdä kuntain edellämainittua erilaisten koulujen
26314: perustaruisvelvollisuutta riippuvakai oppivelvollisten las-
26315: ten, vaan kouluun pantavien eli niiden lasten lukumää-
26316: rästä, joiden oppivelvollisuuden täyttämisestä ei pidetä
26317: huolta muulla tavoin. Jos nimittäin jonkun piirin asuk-
26318: kaat itse huolehtivat lastensa opetuksesta tai käyttävät
26319: heitä yksityiskouluissa, niin ei ole katsottu voitavan vel- j
26320: voittaa kuntaa, vaikkakin piirin oppivelvollisten lasten j
26321: luku nousee edellämainittuihin määriin, ylläpitämään lain- j
26322: j
26323: kaan koulua tai kalliimpaa koulumuotoa kuin kouluun
26324: j
26325: todella pantavien lasten määrä aiheuttaa.
26326: j
26327: j
26328: Niihin kuntiin nähden, joissa asuu erikielinen väestö, Kielellinen j
26329: on nykyään voimassa määräys, että kunta heitä varten vähemmistiJ. j
26330: on joko pidettävä yhtenä koulupiirinä tai jaettava useam- j
26331: piin piireihin lasten koulumatkan pituuteen katsomatta. j
26332: Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut olevan syytä j
26333: j
26334: pysyttää tätä määräystä, vaan ehdottaa, että sama
26335: j
26336: piirijako on pidettävä kumpaakin kieliryhmää varten. j
26337: Kun tämä kuitenkin voisi johtaa siihen, että toiskielinen j
26338: j
26339: j
26340: j
26341: j
26342: j
26343: j
26344: j
26345: j
26346: j
26347: 1
26348: 1
26349: 1
26350: 1
26351: 1
26352: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
26353: 1
26354: väestö kunnissa, joissa tämä väestö, vaikkei olisikaan 1
26355: aivan harvalukuinen, asuu hajallaan, voisi jäädä koko- 1
26356: naan ilman omakielisiä kouluja, on Valiokunta katsonut 1
26357: kohtuulliseksi ulottaa kunnan koulunperustamisvelvolli- 1
26358: 1
26359: suuden riippuvaksi myöskin siitä, että lapsimäärä kah-
26360: 1
26361: dessa tai useammassa yhteensattuvasaa piirissä on edellä- 1
26362: mainittujen perusteiden mukaan riittävä. Valiokunta sen 1
26363: lisäksi ehdottaa, että milloin kunnan vähemmistönä oleva 1
26364: erikielinen väestö asuu niin hajallaan, ettei se muutoin 1
26365: saisi yhtään omakielistä koulua, kunta on pidettävä, 1
26366: samoin kuin nytkin, koulujen perustamisvelvollisuuteen 1
26367: nähden yhtenä koulupiirinä. Jos tästä huolimatta vä- 1
26368: hemmistönä olevaan kieliryhmään kuuluvain lasten luku- 1
26369: 1
26370: määrä olisi niin pieni, ettei koulua heitä varten lainkaan
26371: 1
26372: olisi kuntaan perustettava, ei Valiokunnan mielestä van- 1
26373: hempia voida velvoittaa vasten tahtoansa käyttämään 1
26374: lapsiansa enemmistönä olevaa kieliryhmää varten perus- 1
26375: tetuissa kouluissa, vaan ovat lapset oppivelvollisuudesta
26376: vapautettavat.
26377:
26378: Oppiaineet ja Kun oppivelvollisuuden säätämisen kanssa on erotta-
26379: uskonnon- mattomassa yhteydessä kysymys siitä, mitä oppiaineita
26380: opetus.
26381: oppivelvollisuuden tulee käsittää, on Valiokunta pitänyt
26382: välttämättömänä lakimääräyksessä luetella nämä aineet.
26383: On katsottu mahdottomaksi, että kansa voisi alistua oppi-
26384: velvollisuuden sisältämään pakkoon ja sen tuottamiin ta-
26385: loudellisiin rasituksiiu, saamatta samalla oikeutta päät-
26386: tää, mitkä oppiaineet ovat täysivaltaiselle kansalaiselle
26387: välttämättömät. Sama koskee myöskin opetuskieltä.
26388: Olisiko uskonto määrättävä kuuluvaksi niihin oppi-
26389: aineisiin, jotka oppivelvollisuuden tulee käsittää, vai ei,
26390: siitä on V aliakunnassa ilmennyt jyrkkä erimielisyys.
26391: Enemmistö on ollut sitä mieltä, että uskonnon asema
26392: oppiaineena on jätettävä toistaiseksi koskematta ja että
26393: oppivelvollisuuden sentähden tulee käsittää tämä yhtä-
26394: hyvin kuin muutkin kansakoulun nykyiset oppiaineet.
26395: Oppivelvollisuus. 21
26396:
26397: Kysymys uskonnon opetuksesta yleensä ja sen mukana
26398: kysymys siitä, ovatko ja missä määrin lapset kansakou.,
26399: lun uskonnonopetuksesta vapautettavat, olisi käsiteltävä
26400: erillään oppivelvollisuusasiasta ja ratkaistava yhteydessä
26401: uskonnonvapauden säätämistä koskevan kysymyksen
26402: kanssa, joka paraillaan on valmistelun alaisena. Tämä
26403: kanta on V aliakunnan enemmistön mielestä, katsomatta
26404: kunkin persanalliseen käsitykseen uskonnosta, sitäkin
26405: luonnollisempi, kun uskonnonopetuksen aseman muuttami-
26406: nen kirkkolain 455 §:n mukaisesti, verrattuna saman
26407: lain 447 §:ään, vaatisi kirkolliskokouksen kuulemista ja
26408: siten tulisi suuresti hidastuttamaan oppivelvollisuuden
26409: säätämistä. Huomattava vähemmistö on sitä vastoin ollut
26410: sitä mieltä, että oppivelvollisuutta ei olisi ulotettava uskon-
26411: toon. Kun vähemmistön esiintuoman käsityskannan mu-
26412: kaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi kansakouluun pantu
26413: lapsi olisi velvollinen ottamaan osaa vain niiden aineiden
26414: opetukseen, jotka oppivelvollisuus käsittää, ei hänen siis
26415: myöskään tarvitsisi olla mukana uskonnonopetuksessa.
26416: Tämä, vähemmistön mielestä, ei kuitenkaan nykyisestään
26417: muuttaisi uskonnonopetuksen asemaa kansakoulussa, kun
26418: kaikki ne oppilaat, jotka ilman oppivelvollisuuttakin vapaa-
26419: ehtoisesti kansakoulua kävisivät, joka tapauksessa ottaisivat
26420: osaakoulun kaikkien aineiden ja siis myöskin uskonnon ope-
26421: tukseen. Mainittua vähemmistön katsantokantaa on V alia-
26422: kunnan enemmistö kuitenkin pitänyt vääränä, koska
26423: kansakouluun pantu lapsi luonnollisesti on kaikkien kansa-
26424: kouluopetusta koskevien määräysten alainen ja siis vel-
26425: vollinen niiden mukaisesti ottamaan osaa :·opetukseen.
26426: Ainoastaan milloin lapsi täyttää oppivelvollisuutensa
26427: muulla tavoin kuin kansakoulussa, ei opetuksen tarvitse
26428: käsittää eikä yhteiskunnan valvontaoikeus saa ulottua
26429: muihin kuin oppivelvollisuuteen kuuluviin oppiaineisiin.
26430: Jos vähemmistön esiintuoma käsityskanta hyväksyttäi-
26431: siin, tekisi se uskonnon vapaaehtoiseksi aineeksi ja muut-
26432: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26433:
26434: taisi oleellisesti uskonnonopetuksen asemaa, joten sen
26435: lykkäämista kirkolliskokoukseen ei voitaisi välttää.
26436:
26437: Avustus. Kun lasten opetus tehdään pakolliseksi, johtuu siitä
26438: Valiokunnan mielestä luonnollisena seurauksena, että oppi-
26439: velvollisuuden täyttämistä varten yhteiskunnan puolelta
26440: järjestetty opetus on oleva maksuton ja että yhteiskun-
26441: nan on avustettava lasten kouluttamista. Tähän nähden
26442: on V aliakunnassa päässyt vallalle se käsitys, että varsi-
26443: naisen avustuksen etupäässä tulee kohdistua varattomiin.
26444: Yksityiskohtaisten määräysten säätämistä siitä, missä muo-
26445: dogsa ja minkä perusteiden mukaan yhteiskunnan tulisi
26446: avustustaan antaa, ei V aliakunnan enemmistö ole katso-
26447: nut mahdolliseksi, koska ne liiaksi sitoisivat kuntien toi-
26448: mintaa. V aliakunta on kuitenkin ollut sitä mieltä, että
26449: tämä avustus useimmiten tulee koskemaan oppilaiden ra-
26450: vitsemista ja vaatettamista sekä majoittamistakin. Varal-
26451: lisuussuhteisiin katsomatta ovat V aliakunnan mielestä oppi-
26452: kirjat ia muut koulutarpeet joka tapauksessa maksutto-
26453: masti annettavat omiksi kaikille oppilaille, koska sanottu-
26454: jen tarpeiden antaminen oppilaille on näyttäytynyt ainoaksi
26455: tehokkaaksi keinoksi välttää opetukselle haitallista oppi-
26456: kirjain ja koulutarpeiden puutetta ja nämä tarpeet joka
26457: tapauksessa olisivat veronmaksajien kaikille kustannetta-
26458: vat. Sitä paitsi aiheuttaa tämmöinen hankinta edullisia
26459: tukku tilauksia.
26460:
26461: Aivan erityistä laatua on Valiokunnan mielestä kun-
26462: tien veivoittaminen ottamaan osaa niihin kustannuksiin,
26463: jotka aiheutuvat pitkistä koulumatkoista. Ne ovat katsot-
26464: tavat aiheutuviksi yhteiskunnan velvollisuudesta hankkia
26465: lapsille tilaisuus koulunkäyntiin ja sen vuoksi suoritetta-
26466: vat varallisuuteen katsomatta.
26467:
26468: Oppivetvolli- Sopivimpana viranomaisena ensi kädessä valvomaan
26469: suuden tiiyttä-
26470: misen
26471: •
26472: opp1ve lvollisuud en täyttämistä
26473: · on epä1'1emättä p1"dettävä
26474: valvonta.
26475: Oppivelvollisuus.
26476:
26477: kansakoulunjohtokuntaa, kutakin piirissään. Niiden velvol~
26478: lisuudeksi säätää jo nykyinenkin kansakouluasetus koulun~
26479: käynnin edistämisen koulun ympäristössä. Mutta siltä va~
26480: ralta, että kuntiin vastaisuudessa suojelukasvatuksen jär~
26481: jestämisen yhteydessä muodostettaisiin jonkinlainen kas-
26482: vatusasiain lautakunta tai että kunta katsoisi sopivam~
26483: maksi uskoa mainitun valvonnan jollekin muulle lauta-
26484: kunnalle tai kunnalliselle viranomaiselle, on V aHokunta
26485: tahtonut jättää siihen tilaisuuden ilman uutta lainsäädäntöä.
26486: Erikoisesti voivat kaupunkien toisenlaiset olot aiheuttaa
26487: toisenlaista järjestelyä.
26488: Oppivelvollisuuden täytäntöönpanoa ja valvontaa
26489: varten on välttämätöntä, että kunnalliset viranomaiset
26490: vuosittain saavat tarkat tiedot oppivelvollisista lapsista.
26491: Nämä tiedot ovat ainakin nykyisin paraiten ja luotetta-
26492: vimpina saatavissa papiston ja eriuskolais-seurakuntain
26493: johtajain pitämistä kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista.
26494: Yksinkertaisimmin olisi Valiokunnan mielestä puheenalais-
26495: ten tietojen saanti järjestettävissä siten, että papisto ja seu-
26496: rakuntain johtajat antaisivat sanotut tiedot luettelojen muo-
26497: dossa, mutta kun evankelis-luterilaisen kirkon papisto eri-
26498: oikeuksiensa 8 kohdan mukaan on vapautettu kaikenlaisten
26499: luettelojen antamisesta, ei heitä voida siihen sanottuja eri~ j
26500: j
26501: oikeuksia muuttamatta velvoittaa. Valiokunnan on sentäh- j
26502: den täytynyt tyytyä yleiseen määräykseen papiston ja seu- j
26503: rakuntain johtajain veivoittamisesta kyseessä olevassa suh~ j
26504: teesaa antamaan tarpeelliset tiedot ja jättämään käytän- j
26505: nön varaan tietojen antamismuodon. Valiokunta kuiten- j
26506: j
26507: kin luulee voivansa luottaa siihen, ettei papisto tule kiel- j
26508: täytymään luetteloja antamasta, varsinkin kun heidän oma- j
26509: kin vaivansa sen kautta vähenee. j
26510: j
26511: j
26512: Eriäviä mielipiteitä on Valiokunnassa ilmennyt siitä, LaimintyiJnnin j
26513: miten on meneteltävä vanhempain laiminlyödessä velvolli~ seuraamukset, j
26514: suutensa lasten koulunkäyntiin nähden tai siinä tahallisesti j
26515: niskoitellessa. Siinä tapauksessa, ettei kansakoulunjohto~ j
26516: j
26517: j
26518: j
26519: j
26520: j
26521: j
26522: j
26523: j
26524: j
26525: j
26526: j
26527: 1
26528: 1
26529: 1
26530: 1
26531: 1
26532: 1
26533: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
26534: 1
26535: kunta kehoitusten kautta saa vanhempia täyttämään velvol- 1
26536: 1
26537: lisuuttansa, ovat muutamat Valiokunnan jäsenet ehdotta- 1
26538: neet aluksi käytettäväksi sakkoja, joita kunnalliset viran- 1
26539: omaiset tuomitsisivat, ja vanhempien syyttämistä tuomio- 1
26540: istuimessa vasta sitten, kun havaitaan, ettei tästäkään ole 1
26541: apua. Vieläpä on arveltu yksinomaan kunnallisten sak- 1
26542: 1
26543: kojen riittävän. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan 1
26544: ole katsonut kansakoulunjohtokunnalle tai muulle kun- 1
26545: nalliselle viranomaiselle voitavan uskoa mainittua rankaisu- 1
26546: oikeutta pääasiallisesti siitä syystä, että tuomarien ja tuo- 1
26547: mittavien personalliset välit olisivat liian likeiset ja että 1
26548: 1
26549: edelliset voisivat joutua käyttämään tuomiovaltaa asioissa, 1
26550: joiden ratkaisuun heidän edellinen virkatoimintansa esim. 1
26551: avustuksiin nähden voisi vaikuttaa. Se on senvuoksi 1
26552: ehdottanut tuomioistuimen määrättäviä sakkoja. Kun kui- 1
26553: tenkin nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmämme mukaan 1
26554: 1
26555: tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano valituksen joh-
26556: dosta voi siirtyä kauaksi eteenpäin, on Valiokunta pi-
26557: tänyt tarpeellisena määraystä, jonka mukaan niskoittelevat
26558: vanhemmat voidaan tuomita korkeampaan sakkoon, vaik-
26559: kei aikaisempi sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimai-
26560: seksi. Eräs Valiokunnan vähemmistö on vielä äärimmäi-
26561: senä keinona tahtonut käytettäväksi kasvatusoikeuden
26562: määräajaksi riistämistä vanhemmilta, johon tuomioistuin
26563: kuitenkin olisi oikeutettu turvautumaan ainoastaan siinä
26564: tapauksessa, että vanhemmat havaittaisiin aivan kykene-
26565: mättömiksi kasvattamaan lastansa. Kun sivistysmaista,
26566: joissa oppivelvollisuus on pantu tojmeen, Ruotsi on ainoa.,
26567: missä kasvatusoikeuden poisottaminen on vanhempain nis-
26568: koitellessa tehty mahdolliseksi ja kun on pelättävissä, että
26569: kasvatusoikeuden menettämisen uhka, oppivelvollisuus-
26570: laissa säädettynä, voisi laajoissa piireissä herättää vasten-
26571: mielisyytt.ä lakia vastaan, on Valiokunnan enemmistö
26572: tahtonut välttää määräystä tämmöisestä toimenpiteestä.
26573: Toimeenpan()- Kaupunkikuntien yleensä järjestyneisiin kansakoulu-
26574: aika.
26575: Oppivelvollisuus. 25
26576:
26577: oloihin nähden ei oppivelvollisuuden toimeenpaneminen
26578: tuottane niissä sanottavia vaikeuksia. Kolmen vuoden
26579: aikaa lain voimaan astumisesta on sen vuoksi pidetty riit-
26580: tävänä toimeenpanokautena.
26581: Sitä vastoin on oppivelvollisuuden toimeenpanemista
26582: varten maalaiskunnissa siitä johtuvien suurten ku~tan
26583: nusten vuoksi paljon pitempi aika tarpeen. V aliokun-
26584: nassa on toimeenpanoajaksi ehdotettu kymmentä ja viittä-
26585: toista vuotta lain voimaan astumisesta, mutta on kym-
26586: menen vuoden toimeenpanoaika saavuttanut vain vähäistä
26587: kannatusta. Kunta on kuitenkin Valiokunnan mielestä
26588: oikeutettava toimeenpanemaan oppivelvollisuus lyhemmäs-
26589: säkin ajassa ja toiselta puolen on sille varattava mahdol-
26590: lisuus saada erityisistä syistä lykkäystä sen toimeen-
26591: panossa.
26592: Kun oppivelvollisuuden täytäntöön saattaminen maa-
26593: laiskunnissa näin ollen tulee vaatimaan verrattain pitkän
26594: ajan, on Valiokunta pitänyt suotavana, että oppivelvolli-
26595: suus, heti kun se on säädetty, maalaiskunnissa pannaan
26596: toimeen alueellisena silloin toimessa olevien kansakoulujen
26597: ympäristössä niin laajalti kuin sen aikuinen kansakoulu-
26598: laitos sallii. Tämä oppivelvollisuus voi tosin kohdistua
26599: ainoastaan ylemmän kansakoulun iässä oleviin lapsiin, j
26600: mutta saattaa heti tuhansia näistä osallisiksi kansakoulu- j
26601: opetuksesta. j
26602: j
26603: j
26604: j
26605: Yleisen oppivelvollisuuden säätäminen sekä kunnal- KansakouluJen j
26606: lisen alkuopetuksen järjestäminen vaativat samalla kansa- talous. j
26607: koulua koskevien taloudellisten olojen järjestämistä vastaa- j
26608: valla tavalla. Kun tästä aiheutuvat säännökset ovat mitä j
26609: likeisimmässä yhteydessä nykyisin voimassa olevain, kansa- j
26610: koululaitoksen taloutta koskevien säännösten kanssa, ja j
26611: oppivelvollisuuden säätäminen vaatii näiden säännösten j
26612: täydentämistä, käypi tarpeelliseksi yhteen lakiin yhdistää j
26613: j
26614: j
26615: j
26616: j
26617: j
26618: j
26619: j
26620: j
26621: 1
26622: 1
26623: 1
26624: 1
26625: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 6. 1
26626: 1
26627: kaikki kansakoululaitoksen perustamista ja voimassapitä- 1
26628: mistä koskevat taloudelliset määräykset. 1
26629: Kansakoululaitos on sekä kaupungeissa että maalais- 1
26630: kunnissa alunpitäen suunniteltu kuunailiseksi laitokseksi, 1
26631: jonka perustaminen ja ylläpitäminen on käsitetty kunkin 1
26632: yksityisen kunnan velvollisuudeksi. Tämä periaate on 1
26633: lausuttu jo toukokuun 11 p:nä 1866 annetussa, kansa- 1
26634: koulutoimen järjestämistä koskevassa armollisessa asetuk- 1
26635: sessa sekä maalaiskuntiin nähden toistettu toukokuun 24 1
26636: p:nä 1898 annetussa asetuksessa ylempien kansakoulujen 1
26637: perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa. Jo 1
26638: ensiksimainitussa asetuksessa vakuutetaan kunnille kuiten- 1
26639: kin valtion avustusta kansakoululaitoksen voimassapitä- 1
26640: misestä aiheutuviin vuotuisiin menoihin ja on tämän avus- 1
26641: tuksen määrää sittemmin useampaan kertaan korotettu. 1
26642: Koulutalojen rakennuskustannukset olivat sitä vastoin pit- 1
26643: kät ajat kuntain yksin kannettavat ja poikkeuksia tästä teh- 1
26644: tiin yleensä ainoastaan köyhimpiin kuntiin nähden. Vuoden
26645: 1897 valtiopäivillä tehtiin kyllä anomusehdotuksia sekä
26646: valtion avustuksen että valtiolainojen myöntämisestä maa-
26647: laiskunnille kansakoulurakennuksia varten, mutta näistä
26648: edellinen anomusehdotus ei aiheuttanut mitään toimen-
26649: pidettä. Valtiosäätyjen mielestä ei ollut syytä ottaa sään-
26650: nöksi, että valtio suoranaisilla raha-avuilla auttaisi kuntia
26651: sellaisten tehtävien täyttämisessä, jotka siihen asti olivat
26652: olleet kuntien velvollisuutena. Sitä vastoin säädyt ra-
26653: kennuslainojen myöntämisestä tekivät alamaisen anomuk-
26654: sen. Tämä anomus johtikin armollisen julistuksen huhti-
26655: kuun 11 p:ltä 1899 antamiseen, jossa säädetään, että ,lai-
26656: noja kansakoulurakennuksia varten myönnettäköön val-
26657: tiovaraston lainarahastosta maalaiskunnille enintään kahta
26658: kolmannesta rakennusten kustannuksia vastaavaan mää-
26659: rään, takaisin maksettaviksi vähintään neljän ja puolen
26660: prosentin vuotuismaksulla alkuperäisestä lainamäärästä,
26661: josta vuotuismaksusta ensinnä on luettava kolme prosent-
26662: Oppivelvollisuus. 27
26663:
26664: tia koroksi ulkona olevasta pääomasta ja jäännös lainan
26665: lyhennykseksi."
26666: V altiosäätyjen samoilla valtiopäivillä kansakouluta-
26667: lojen rakentamista varten hallituksen käytettäväksi aset-
26668: tamalla määrärahalla oli tarkoituksena avustaa ainoastaan
26669: köyhimpiä kuntia. Sittenkun tämä suostuntavaroista myön·
26670: netty määräraha, joka aluksi oli ainoastaan 50,000 ja
26671: sittemmin 70,000 markkaa, vuoden 1905 valtiopäivillä
26672: korotettiin 150,000 ja 1907 vuoden valtiopäivillä kuluvaa
26673: vuotta varten 500,000 markaksi, on apurahoja voitu
26674: myöntää muillekin kunnille.
26675: Yleisen oppivelvollisuuden säätämisen ei V aliokun-
26676: nan mielestä tarvitse vaikuttaa kansakoululaitoksen luon-
26677: teeseen, vaan on se tietenkin yhä edelleen säilytettävä
26678: kunnallisena laitoksena. Samalla olisi valtion kuitenkin,
26679: pannessaan koulujen perustamisen kunnille pakolli-
26680: seksi siinä laajuudessa kuin yleinen oppivelvollisuus
26681: vaatii, pidettävä huoli siitä, ettei tämä velvollisuus käy
26682: niille ylivoimaiseksi. Erikoisesti koskee tämä juuri kun-
26683: tien kustannuksia omien kansakoulutalojen hankkimiseksi.
26684: Kun tätä avustusta myönnettäessä luonnollisesti on kun- j
26685: nitettävä huomiota kuntien varallisuussuhteisiin, niiden
26686: kansakoululaitoksen hyväksi ennen tekemiin uhrauksiin j
26687: ja rakennuskustannusten erilaisuuteen eri paikkakunnilla, j
26688: on valtion avustus samalla omiansa tasoittamaan kun-
26689: j
26690: tien erilaista rasitusta.
26691: Kun kysymys siitä, missä määrin valtion olisi avustet- j
26692: tava maalaiskuntia omien kansakouluhuoneustojen hankin- j
26693: nassa, koskee tuntuvasti valtionvaroja, on Valiokunta
26694: katsonut tarpeelliseksi kysyä asiassa V altiovarainvaliokun- j
26695: nan mieltä. Tätä avustusta koskevat eri ehdotukset on j
26696: esitetty Valtiovarainvaliokunnalle lähetetyssä kirjeessä.
26697: j
26698: Tämä kirje ynnä Valtiovarainvaliokunnan vastaus seuraa-
26699: vat liitteinä tätä mietintöä, ja pyytää Valiokunta niihin j
26700: viitata. Valiokunta ei kuitenkaan, asiaa harkitessansa, j
26701: ole voinut Valtiovarainvaliokunnan tavoin katsoa sitä pää-
26702: j
26703: j
26704: j
26705: j
26706: j
26707: 1
26708: 1
26709:
26710: 28 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
26711: 1
26712: asiallisesti valtiotalouden kannalta, vaan on Valiokunnalle
26713: päinvastoin ollut enemmän määräävänä se käsityskanta, 1
26714: että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen on välttämät- 1
26715: tömän tarpeen vaatima. Valiokunnan mielestä tämä on
26716: 1
26717: tehtävä mahdolliseksi riittävän valtionkannatuksen kautta,
26718: ja on Eduskunnan siihen osoitettava keinot. Kuntien 1
26719: kannettavaksi ei Valiokunnan mielestä voida entisten 1
26720: suurten kunnallisten rasitusten, erittäinkin kansakoulu-
26721: 1
26722: rasituksen, lisäksi enää panna varsin suurta taakkaa
26723: saattamatta puheenalaista tärkeää uudistusta kokonaan 1
26724: vaaranalaiseksi. Yhtä tärkeänä kuin tätä taloudellista 1
26725: puolta on Valiokunta myöskin pitänyt sitä näkökohtaa,
26726: että liikanainen kunnallinen rasitus voi kansassa herättää 1
26727: vastenmielisyyttä oppivelvollisuutta kohtaan ja siten suu- 1
26728: resti vaikeuttaa sen toteuttamista. Kuitenkaan ei Valtio-
26729: 1
26730: varainvaliokunnan esiintuomat syyt ole voineet olla, edel-
26731: lämainitultakin kannalta asiaa katsottaessa, V aliokun- 1
26732: nan päätökseen vaikuttamatta. Valiokunta on sentähden, 1
26733: luopuen ensin suunnittelemastansa suuremmasta valtio-
26734: avustuksesta äänestyksen jälkeen lopulta päättänyt eh-
26735: dottaa, että maalaiskunnat olisivat oikeutettavat saamaan
26736: valtiovaroista huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansa-
26737: koulua varten senaatin harkinnan mukaan sekä suoranaista
26738: avustusta että lainaa yhteensä rakennuskustannusten koko
26739: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yh-
26740: den opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista
26741: lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
26742: avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
26743: markkaa, ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
26744: markkaa paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa se-
26745: naatti voisi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä kuole-
26746: tuslainaa kunnan yhteisellä vastuulla enintään 12,000 mark-
26747: kaa yhden opettajan koulua varten ja enintään 4,000 mark-
26748: kaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti. Kiinteää alempaa kan-
26749: sakoulua varten tulisi kuntain saada niinikään senaatin har-
26750: kinnan mukaan avustusta 1,000-2,000 markkaa ja lainaa
26751: Oppivelvollisuus. 29
26752:
26753: 1,000-3,000 markkaa. Vaikkapa kunnat siten tulisivat val-
26754: tiovaroista saamaan melkoisen avustuksen, joka kuitenkin
26755: voisi m. m. valtion rahallisesta tilasta riippuen eri aikoina
26756: suurestikin vaihdella, on kuntien suoranainen osanotto
26757: puheenalaisiin kustannuksiin, vaikkapa se suoritettaisiin-
26758: kin valtion myöntämillä kuoletuslainoilla, siksi tuntuva,
26759: ettei kuntia Valiokunnan mielestä olisi pakotettava edes
26760: osaksikaan turvautumaan yksityisiltä tai rahalaitoksilta
26761: usein hyvinkin epäedullisilla ehdoilla hankittaviin lainoihin.
26762:
26763: Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen KansakouJutai-
26764: laa1ennuksen
26765: ;~
26766: arvioimista varten on oppivelvollisuuskomi- laajennus.
26767: toksen
26768: tea kansakoulunopettajilta pyytänyt tietoja kunkin piirin
26769: kouluikäisten lasten lukumäärästä lukuvuonna 1905-1906
26770: ja heidän koulumatkoistansa. Vastauksia saapui 1,956
26771: pjiristä (60,2 Ofo kaikista piireistä) jakautuen nämä tiedot
26772: eri läänien kesken seuraavasti:
26773: 1
26774: Koulu- Näistä on Tietoja on saatu koulupiireistä
26775: piirien
26776:
26777: l'H~
26778: Lääni kok:o
26779: koulul· koulut- koulul- koulut- yh· kista ,
26780: luku·
26781: lisia tomia lisista tomista teensä pii-
26782: määrä reistä
26783:
26784:
26785: Uudenmaan .. 322 281 41 223 11 234 72,? Ofo
26786: , Turun ... t 560
26787: •• 386 174 318 75 393 70,o Ofo
26788: Hämeen ..... 352 290 62 231 15 246 69,9 Ofo
26789: ·Viipurin ..... 534 375 159 243 16 259 48,5 o;o
26790: 'Mikkelin . . . . 203 142 61 87 12 99 48,s o;o.
26791: Kuopion . . . . 403 284 119 188 33 221 54,s Ofo
26792: Vaasan . . . . . 508 367 141 276 45 321 63,2 o;o
26793: Oulun ..... 368 1 195 173 133 50 183 49,7 o;o
26794: Koko maa j3,250 j2,320 1 930 11,699 1 257 11,956 \ 60,2 o;o
26795: Vaikkakin tietoja siten puuttuu 2 /5:stä kaikista
26796: koulupiireistä, niin saatanee likipitäen oikea tulos koko
26797: maasta olettamalla, että niissä piireissä, joista tietoja ei
26798: ole, keskimäärin sama prosenttimäärä kouluikäisiä lapsia
26799: asuu samalla matkalla koulusta kuin niissä, joista tietoja
26800: on saatu.
26801: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
26802:
26803: Näiden tietojen nojalla on nykyinen piirijako ajateltu
26804: siten tarkistetuksi, että lapsilla yleensä ei olisi viittä kilo-
26805: metriä pitempi koulumatka. Ainoastaan ne piirit on jä-
26806: tetty jakamatta, joissa etäämpänä kuin viisi kilometriä
26807: koululta asuvien oppivelvollisuusiässä olevien lasten luku
26808: ei ole noussut kymmeneen. Tarkistuksen kautta saatuihin
26809: piireihin on laajennettu alempi kansakoulu ajateltu sijoi-
26810: tetuksi, kun kaikkien oppivelvollisten lasten yhteenlas-
26811: kettu määrä vuonna 1905 oli vähintään 10 ja ylemmän
26812: kansakoulun iässä olevien lasten luku enintään 29; täy-
26813: dellinen yksiopettajainen kansakoulu, kun ylemmän kansa-
26814: koulun iässä olevien lasten lukumäärä oli 30-50; kahden
26815: opettajan koulu, kun näiden lasten lukumäärä oli 51-100
26816: j. n. e. Missä ylempi kansakoulu jo on olemassa, siinä
26817: on se ajateltu säilytettäväksi lasten luvusta riippumatta.
26818: Tulokseksi saadaan, että oppivelvollisuuden toteuttaminen
26819: olojen mukaan 1905 vuoden lopussa olisi, lukuunotta-
26820: matta alempia kansakouluja, vaatinut sellaisen kansakoulu-
26821: laitoksen kuin seuraava taulu osoittaa:
26822:
26823: Koulujen lukumäärä piirijaon Tarvittava
26824: tarkistuksen jälkeen opettajamäärä
26825:
26826: ~;-~ :-e:~ ~. 1 "'~
26827: :;~.1:>1 ~~· ...: Ol~~ "'~ ~!""'
26828: Lääni ~<:-'·~ z ; ;-s t:1 ~.~ =~.~ "a~. "'"'
26829: l>l'S
26830: o..,
26831: ~ .,..p:~
26832: 0 l>i'l:l~.
26833: "«se:. ;9'~· ~~- l>i'"""'= ~::::
26834: ;:::lgl~I!O
26835: Pr~ ~·
26836:
26837: -,., e:gr s:;s"' ~~~g
26838: 0 .....
26839: g s ...... g,"'"' ~.g 1 ~'d <i"'l:l"'
26840: Pi"to"C "'"' o~o
26841: S.l=l
26842: a-~~ !. 8.~~ e.s$. e.s~ 8.:::r:
26843: 0
26844: -·t"d ~
26845: ~-~~ "';;~
26846: B.'S.
26847: St'.Q:l:1
26848: ;- ~·~.
26849: ta:
26850: if "'~::~t:. l:l'i'
26851: ~ ::::l=l
26852: 1:1 't'
26853:
26854:
26855:
26856: Uudenmaan... - 6 107 210 99 442 50
26857: Turun . . . . . . 9 30 233 256 227 854 114
26858: Hämeen ..... 10 18 168 168 141 602 70
26859: Viipurin . . . . . 8 31 253 268 149 906 75
26860: Mikkelin..... - 8 87 163 115 361 58
26861: Kuopion ..... 1 14 127 267 246 567 123
26862: Vaasan...... 7 26 217 269 200 809 100
26863: Oulun . . . . . . 10 16 100 224 282 512 141
26864: Koko maassa: 1 45 1 149 11,292 11,825 11,459 ,
26865: j5,053
26866: __ 1 731
26867: _
26868: 1 3,311 5,784
26869: OppivelvoJlisuus. 31
26870:
26871: Kun 9-13-vuotisten lasten luku vuoden 1905 lo-
26872: pussa on laskettu tehneen liki 217,000, niin kunkin opet-
26873: tajan osalle tämän suunnitelman mukaan tuli keskimäärin
26874: ainoastaan 37 ,~> lasta. Samoin on huomattava, että joku
26875: osa_ ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia aina on
26876: ulkopuolella kansakoulun (oppilaita muissa kouluissa, aisti-
26877: viallisia, tylsämielisiä, mielenvikaisia ja mihinkään kou-
26878: luun saapumattomia). Näiden lasten lukumäärä on Ruot-
26879: sissa noin 9 % ja No:rjassa yli 5 Ofo. Suomessa voita-
26880: nee vastaava prosenttiluku olettaa vähintään lO:ksi,
26881: katsoen oppikoulujen suuresti kasvavaan lukuun sekä ot-
26882: taen huomioon, että maan harvimmin asutut kunnat eivät
26883: joudu yleisen oppivelvollisuuden alaisiksi ja että kokemus
26884: muista maista osoittaa jonkin määrän oppivelvollisia
26885: lapsia kaikesta huolimatta, varsinkin likin1pinä aikoina
26886: oppivelvollisuuden toimeenpanemisen jälkeen jättävän täyt-
26887: tämättä tämän velvollisuuden.
26888: Edellämainitulla tavalla suunniteltu kansakoululaitos
26889: riittää näistä syistä tyydyttämään melkoista suurempaa
26890: tarvetta. Laskemalla kunkin ylemmän kansakoulun opet-
26891: tajan osalle 40 oppilasta ja saman määrän kullekin, kah-
26892: dessa koulussa opettavalle, laajennetun alemman kansa-
26893: koulun opettajalle, riittäisi kansakoululaitos 231,360 ylem-
26894: män kansakoulun iässä olevalle lapselle.
26895: Jos maalaisväestön vuotuinen lisäys oletetaan keski-
26896: määrin 25,000:ksi, tekee 9-13-vuotisten lasten luku siitä.
26897: 8,7 Ofo:n mukaan 2,175 ja, jos oppivelvollisuus ajatellaan
26898: pantavaksi täytäntöön vuosina 1909-1923, nousisi sanot-
26899: tujen lasten luku toimeenpanokauden lopussa tasaluvuin
26900: 256,000:en. Kun siitä vähennetään 10 Ofo tekee kansa-
26901: kouluun pantavien lasten luku noin 230,000. Yllämaini-
26902: tulla tavalla laajennettu kansakoululaitos vastaisi siis tar-
26903: vetta 1923 vuoden lopussa.
26904: Kaikki laskelmat niin pitkää ajanjaksoa varten, kuin
26905: oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi on ehdotettu, ovat
26906: vaikeat tehdä ja enemmän tai vähemmän epämääräi-
26907: 32 1908. 11 Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 5.
26908:
26909: set. Näitäkin laskuja vastaan voidaan kyllä väittää että
26910: piireihin, joihin kunta suunnitelman mukaan ei olisi vel-
26911: vollinen lainkaan koulua perustamaan, koulu toimeen-
26912: panokautena ehkä tulee perustettavaksi ja että samoin osa
26913: laajennetuista aiemmista kansakouluista muuttuu täydelli-
26914: siksi kansakouluiksi, joten suunniteltu kansakoululaitos
26915: voisi osoittautua riittämättömäksi. Vaikkapa tällä väit-
26916: teellä näyttäisikin olevan jonkun verran perää, niin eivät
26917: mainitut seikat kuitenkaan voi lopputulosta aivan suu-
26918: resti muuttaa.
26919: Maalaiskansakoulujen lukumäärä oli lukuvuoden 1906
26920: -1907 lopussa 2,518. Vuoden 1908 lopussa voitanee,
26921: koulujen nykyisen lisääntymisen nojalla, olettaa niiden
26922: luvun kohonneen ainakin 2,700:ksi. Toimeenpanokauden
26923: lopussa tarvittavien koulujen luku on taas yllä arvioitu
26924: 3,311:ksi, joten toimeenpanokautena siis yllä esitetyn suun-
26925: nitelman mukaisesti tarvittaisiin tasaluvuin 600 uutta
26926: ylempää kansakoulua.
26927: Kun maan 3,250 koulupiiristä lukuvuoden 1906
26928: -1907 lopussa 939 oli koulutonta, voi ensi silmäyksellä
26929: näyttää omituiselta, että tarvittavien uusien ylempien
26930: kansakoulujen lukumäärä olisi ainoastaan 600. On kui-
26931: tenkin huomattava, että nykyisten kouluttomien piirien
26932: alueella suureksi osaksi on perustettava ainoastaan laa-
26933: jennettuja alempia kansakouluja. Näiden kansakoulujen
26934: kanssa, luvultaan 1,460, nousee niiden uusien kansakou-
26935: lujen luku, joissa ylemmän kansakoulun iässä olevia lap-
26936: sia tulisi opetettavaksi, yhteensä 2,060:een.
26937: Vuoden 1907 lopussa oli maalaiskansakouluissa pal-
26938: velevien varsinaisten opettajien luku 3,187, ja voitanee se
26939: vuoden 1908 lopussa arvioida vähintään 3,300:ksi. Kun
26940: ylempien kansakoulujen opettajain tarve yllä on arvioitu
26941: tasaluvuin 5,050:ksi, tarvittaisiin toimeenpanokautena siis
26942: lisäksi 1,750 opettajaa, joista 600 tulisi toimimaan itse-
26943: näisessä koulussa ja 1,150 apuopettajina.
26944: Alemman kansakoulun iässä olevien lasten luku-
26945: Oppivelvollisuus.
26946:
26947: määrän voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä
26948: olevien lapsien lukumäärästä. Tätä suhdetta käyttäen ja so-
26949: velluttaen määräystä, ettei enempää kuin 50 lasta saa
26950: yhdessä opettaa, tarvittaisiin yksiopettajaisen ylemmän
26951: kansakoulun piireihin kuhunkin yksi alempi kansakoulu eli
26952: yhteensä 1,825 koulua, kaksiopettajaisen koulun piireihin
26953: samoin yksi alempi kansakoulu eli yhteensä 1,292 koulua,
26954: kolmiopettajaisen koulun piireihin yksi kaksiopettajainen
26955: alempi kansakoulu kuhunkin eli 298 opettajapaikkaa sekä
26956: neli- tai useampi-opettajaisen koulun piireihin yhteensä 104
26957: opettajapaikkaa. Yllämainitulla tavalla suunniteltu kansa·
26958: koululaitos vaatisi siis tasaluvuin 3,520 alemman kansa·
26959: koulun opettajapaikkaa.
26960: Näitä opettajapaikkoja varten tarvittava opettaja-
26961: määrä riippuu suuresti siitä, miten alemman kansakoulun
26962: toiminta eri piireissä käytännössa järjestetään, ja on sen-
26963: tähden vaikea arvioida. Milloin koulu toimii kiinteänä
26964: koko vuoden tai kiertävänä, tarvitaan yksi opettaja kuta-
26965: kin opettajapaikkaa varten, mutta jos koulu järjestetään
26966: puolivuotisen eli 18-viikkoisen kiinteän koulun kannalle, voi
26967: yksi opettaja hoitaa kahta opettajapaikkaa. Voitanoo olettaa,
26968: että alempi kansakoulu, milloin se toimii kiinteänä, ainoastaan
26969: tiheimmin asutuissa seuduin tai sellaisissa piireissä, joissa
26970: on kolmi- tai useampi-öpettajainen ylempi kansakoulu ja
26971: joissa lapsilla yleensä on lyhyet koulumatkat, järjestetään
26972: koko lukuvuoden toimivaksi kouluksi, mutta niihin ta-
26973: loudellisiin etuihin nähden, joita puolivuotisista kouluista
26974: on, muissa piireissä mikäli mahdollista 18-viikkoiseksi.
26975: Monessa piirissä vaatii harva asutus kuitenkin toistaiseksi
26976: kiertävää koulumuotoa. Olettaen että puolivuotinen koulu
26977: otetaan käytäntöön vähintään kahdessa kolmanneksessa
26978: niitä piirejä, joissa on yksi- tai kaksiopettajainen ylempi
26979: kansakoulu, olisi opettajatarve kokovuotisia kiinteitä kou-
26980: luja varten 402, puoli vuotlsia kiinteitä kouluja varten
26981: 1039 ja kiertäviä kouluja varten samoin 1039 eli yhteensä
26982: tasaluvuin 2500. Tätä lukumäärää on Valiokunta, mikäli
26983: 3
26984: 34 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
26985:
26986: se tässä kohdin on voinut tarvetta arvioida, katsonut
26987: riittäväksi.
26988: Toimeenpanokautena perustettavien uusien ylem-
26989: pien kansakoulujen luku on edellä laskettu 600:ksi.
26990: Tarvittavien kouluhuoneustojen luku on kuitenkin suu-
26991: rempi, kun toimeenpanokauden alussa vielä osa ennen
26992: perustetuista kouluista on ilman omaa huoneustoa. Tam-
26993: mikuun 1 d:nä 1907 oli vuokrahuoneissa työskentele-
26994: vien koulujen lukumäärä 315, ja voitanee olettaa, f'!ttä
26995: tämä lukumäärä nykyisin on jokseenkin sama, ei ai-
26996: nakaan suurempi. Uusien huoneustojen koko luku-
26997: määrä on kuitenkin arvioitu l,OOO:ksi mahdollisen lisätar-
26998: peen varalta.
26999: Å pulaisopettajain paikkoja varten tarvittavien lisä-
27000: rakennusten luku on myöskin korotettava näiden opetta-
27001: jain 1,150:ksi lasketusta lukumäärästä niiden ennen toi-
27002: meenpanokautta perustettujen apulaisopettajanpaikkojen
27003: varalta, joita varten lisärakennuksia ei vielä ole hankittu.
27004: Lisärakennusten lukumäärä on tästä syystä arvioitu enin-
27005: tään 1,500:ksi. Tämä korotus ei liene liikanainen kun
27006: tiedetään että kunnat yleensä ovat olleet haluttomia laa-
27007: jentamaan kansakoulurakennuksiaan, vaikka apulaisopet-
27008: tajanpaikkoja on perustettu. Puute on sentähden nykyi-
27009: sin hyvinkin tuntuva.
27010: Laajennettuja alempia kansakouluja varten ei yleensä
27011: omia huoneustoja hankittane, tämä koulumuoto kun on
27012: väliaikainen ja koulu tavallisimmin toimin:ee vain puoli
27013: luku vuotta.
27014: Alempaa kansakoulua varten rakennettavien huo-
27015: neustojen lukumäärää arvioitaessa voitanee olettaa, että
27016: piireissä, joissa alempi kansakoulu on otaksuttu kiertävän
27017: piirin sisässä, koululle omia huoneustoja yleensä ei han-
27018: kita. Kiinteän alemman kansakoulun opetusta varten
27019: useimmassa tapauksessa tullaan kaiketi käyttämään kai-
27020: kissa ylemmissä kansakouluissa. olevaa kä.sityöhuonetta,
27021: Oppivelvollisuus. 35
27022:
27023: jota veiston ja mahdollisesti voimistelun opetukseen ei
27024: tarvita muuta kuin 4--8 tuntia viikossa, minkä vertaista
27025: tarvetta varten ei rikkaittenkaan maiden kouluissa ole
27026: erikoista huonetta. Näin ollen tulisi alempaa kansakoulua
27027: varten ainoastaan poikkeustapauksissa hankittavaksi oma
27028: huoneusto, ja senvuoksi onkin tämä tarve arvioitu enin-
27029: tään 500:ksi.
27030: Toimeenpanokautena täytettävän uusien opettajien
27031: tarpeen ylempää kansakoulua varten ja opettajiston vuo-
27032: tuisen kulutuksen kyennevät nykyiset opettajaseminaarit
27033: täyttämään. Sitä vastoin on alempien ja laajennettujen
27034: alempien kansakoulujen opettajatarpeen tyydyttämiseksi
27035: opettajain valmistuslaitosten hankkiminen välttämätön.
27036: Kun nykyisten kirkollisten pientenlastenkoulujen opettaja-
27037: kunnasta alemman kansakoulun palvelukseen otaksutta-
27038: vasti siirtyy täydennyakurssin suoritettuaan melkoinen osa,
27039: tultanee ainakin toistaiseksi toimeen neljällä kaksivuotisella
27040: seminaarilla. Valiokunnassa on kuitenkin ajateltu näiden
27041: opettajain valmistus voitavan järjestää sitenkin, että pari
27042: nykyistä opettajaseminactria muutettaisiin alemman ja laa-
27043: j•mnetun alemman kansakoulun opettajien valmistuslaitok-
27044: siksi, jolloin kumpikin vastaisi kahta kaksivuotista semi-
27045: naaria, ja että niiden sijaan järjestettäisiin erityiset kurs-
27046: sit ylioppilaiden ja jatko-opiston läpikäyneiden valmista-
27047: miseksi ylemmän kansakoulun opettajiksi.
27048: AistiviallistPn oppivelvollisuuden toimeenpanemista
27049: varten on Valiokunta arvellut tarvittavan yhden oppilai-
27050: toksen lisää suomenkielisille kuuromykille, mutta toiselta
27051: puolen voitavan vähitellen lakkauttaa nykyiset oppilai-
27052: tokset yli-ikäisiä kuuromykkiä varten. Sokeain oppivel-
27053: vollisuudfln toimeenpano kaipaisi ainoastaan perin vähäisen
27054: kustannuksen.
27055:
27056: Yleiskatsauksen saamiseksi niistä kustannuksista Yleiskatsaus
27057: · · k ansak ou1ula1tos
27058: JOita · edellä mmmtulla
27059: . . . ' kustannuksiin.
27060: tavalla laa.Jennet-
27061: 86 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
27062:
27063: tuna tuottaisi, ovat niitä osoittavat laskelmat yhdistetyt
27064: liitteinä seuraaviin tauluihin.
27065: Näistä näkyy, että valtiolaitoksen vuotuiset menot
27066: vähitellen, viidentoista vuoden kuluessa, tulisivat noin
27067: 7,500,000 markasta kuluvan vuoden menosäännön mu-
27068: kaan nousemaan noin 13,250,000 markkaan eli noin
27069: 5,750,000 markalla, nousun viimeisten kymmenen vuoden
27070: kuluessa eli vuodesta 1898, jolloin menot tekivät noin
27071: 2,800,000 markkaa, ollessa noin 4, 700,000 markkaa. Val-
27072: tiolaitoksen vuotuisia lisämenoja kansakoululaitoksesta
27073: oppivelvollisuuden toimeenpanokautena ei siten voi pitää
27074: suurempina kuin kehitys viime vuosikymmenen kuluessa
27075: on vaatinut. Paitsi näitä vuotuisia menoja tuottaisi oppi-
27076: velvollisuuden säätäminen valtiolaitokselle perustamiakus-
27077: tannuksia yhteensä 10,200,000 markkaan arvioidun mää-
27078: rän eli, jaettuna viidelletoista vuodelle, noin 680,000
27079: markkaa vuodessa. Ehdotuksesta, että valtiolaitoksen olisi
27080: rakennuslainoja myöntämällä avustettava kuntia tarpeel-
27081: listen kansakoulurakennusten hankkimi~essa,johtuu vihdoin
27082: että valtiolaitoksen olisi, kysymyksessä olevain viidentoista
27083: vuoden aikana tarkoitusta varten annettava kuoletuslainoja
27084: arvion mukaan 17,000,000 markkaa.
27085: Maan kunnille taas tulisivat vuotuiset menot kansa-
27086: koululaitoksesta niiden ·viidentoista vuoden aikana, jotka
27087: oppivelvollisuuden toteuttaminen on ajateltu vaativan,
27088: nousemaan noin 6,150,000 markasta osapuilleen 12,000,000
27089: markkaan eli 400,000 markalla vuosittain. Kansakoulu-
27090: laitoksen perustamiskustannuksien on kuntien osalta arvioitu
27091: nousevan noin 22,000,000 markkaan, mutta tulisi näistä
27092: kustannuksista ainoastaan pienempi osa toimeenpanokautena
27093: rasittamaan kuntain taloutta, ne kun suuremmalta osaltaan
27094: tulisivat suoritettaviksi valtiolaitoksen myöntämillä lai-
27095: noilla. V uotuismaksut näistä lainoista sisältyvät yllämai-
27096: nittuihin vuotuisiin menoihin.
27097: Ne aineelliset uhraukset, joita oppivelvollisuuden
27098: toteuttaminen tulisi tuottamaan sekä valtiolaitokselle että
27099: Oppivelvollisuus. 87
27100:
27101: kunnille, ovat siis melkois('t, mutta katsoen viime vuosi-
27102: kymmenien nopeaan taloudelliseen kehitykseen Suomessa
27103: ja uudistuksen pitkään toimeenpanokauteen, ei lopullisia
27104: kustannuksia kuitenkaan voine pitää ylen suurina. Kaik-
27105: kiin kansankerroksiin ulottuva korkeampi kansansivistys
27106: tuottaa näitä hyvinkin vastaavan lisän kansan henkisiin,
27107: siveellisiin ja aineellisiin voimiin.
27108:
27109:
27110:
27111:
27112: Kuten edellä esitetyistä perusteluista näkyy, on V e,..
27113: liokunta puheenalaisiin uudistuksiin nähden asettunut
27114: pääasiallisesti samalle kannalle kuin eduskuntaesitysten
27115: allekirjöittajat. V aliakunnan eduskuntaesityksiin ehdot-
27116: tamista muutoksista tehdään seuraavassa selkoa, mikäli
27117: V aliakunta on tarpeelliseksi katsonut ja niitä edellä
27118: ei ole kosketeltu. Myöskin perustellaan yksityiskohtai-
27119: semmin eräitä. laki ehdotusten määräyksiä sekä koske-
27120: teliaan vielä muutamia kohtia, joista Valiokunnassa on
27121: ilmaantunut huomattavampaa erimielisyyttä.
27122:
27123: Ehdotus oppivelvollisuuslaikai.
27124:
27125: Kun lasten vanhemmille useinkin voi olla vai- 3 §.
27126: kea arvostella, onko 6- tai 7-vuotias lapsi henkisesti ja
27127: ruumiillisestisiksi va.rttunut, että hän voi seurata opetusta
27128: tai ilman haittaa terveydelleen käydä koulua, on Valiokunta
27129: katsonut, että myöskin kansakoulun johtokunnalle on an-
27130: nettava oikeus siirtää. lapsen koulunkäynti vuotta myö.
27131: hemmäksi.
27132: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat olleet sitä mieltä, 4 §.
27133: ettei lapselle ruumiinvian tai heikon terveyden tähden
27134: missään tapauksessa saisi ilman lääkärin lausuntoa antaa
27135: vapautusta oppivelvollisuudesta lukukautta pitemmäksi
27136: 38 1907. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o 3.
27137:
27138: ajaksi. Milloin pitempiaikainen vapautus tulisi kysymyk-
27139: seen. olisi lapsi aina kunnan kustannuksella toimitettava
27140: lääkärin tarkastettavaksi. Siihen nähden että tämä mo-
27141: nin paikoin, varsinkin kunnissa, joissa ei ole lääkäriä,
27142: tuottaisi suuria hankaluuksia, on Valiokunnan enemmistö
27143: kuitenkin pitänyt parempana olla sanottua määräystä la-
27144: kiin ottamatta.
27145: 6 §. Eduskuntaesityksessä olevat sanat ,piiristä kotoisin
27146: olevia" on yhdeninukaisuuden saavuttamiseksi 13 §:n
27147: kanssa muutettu sanoiksi ,piirissä asuvia tai oleskelevia".
27148: 9 §. Jotkut Valiokunnan jäsenet ovat vastoin Valiokun-
27149: nan enemmistöä tahtoneet säädettä väksi, että milloin
27150: kunnan vähemmistönä olevaa kieliryhmää varten ei kou-
27151: luja lainkaan perusteta, tämän väestön kouluikäiset lapset
27152: olisivat velvolliset suorittamaan oppivelvollisuutensa enem-
27153: mistöä varten perustetuissa kouluissa ja sen kielellä. Va-
27154: liokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut lasten äidin-
27155: kielen säilyttämisen opetuksessa periaatteellisesti niin tär-
27156: keäksi, ettei se ole voinut tästä vaatimuksesta luopua,
27157: vaikkapa jotkut lapset sen johdosta joutuisivat oppi-
27158: velvollisuudesta vapaiksi.
27159: 10 §. Usein mainitussa toukokuun 24 p:nä 1898 annetussa,
27160: kansakoulupiirijakoa koskevassa asetuksessa säädetään,
27161: ettei useampaa kuin 50 lasta missään tapauksessa saa
27162: yhdessä opettaa ja että, milloin oppilasten luku kasvaa
27163: yli tämän määrän, kunnan on joko jaettava piiri tai laa
27164: jennettava koulu. Kun oppilasluvun nouseminen yli 50:n
27165: kuitenkin usein voi olla aivan satunnaisista seikoista riip-
27166: puva, niinkuin esim. paikkakunnan väkiluvun lyhytaikai-
27167: semman työansion johdosta tilapäisesti äkkiä kasvaessa,
27168: on Valiokunta pitänyt tarpeellisena, että kunnille suodaan
27169: oikeus tämänlaatuisten tapausten sattuessa kahden vuoden
27170: ajaksi järjestää samanaikaista opetusta useammallekin
27171: kuin 50 oppilaalle. Kuitenkaan ei Valiokunta ole katsonut
27172: kunnalle voitavan tässä kohdin lyhemmäksikään ajaksi
27173: jättää oikeutta korottaa oppilaslukua yli 60:n; sen nous-
27174: Oppivelvollisuus.
27175:
27176: tua tähän rajaan olisi kunnan joka tapauksessa heti jär-
27177: jestettävä kouluolot yllämainitulla tavalla, vaikkapa vain
27178: väliaikaisesti ottamalla apuopettaja. Jotkut Valiokunnan
27179: jäsenet ovat kuitf'nkin tahtoneet säilyttää 1898 vuoden
27180: asetuksen yllämainitun säännöksen muuttamatta.
27181: Kun alkuopetusta nauttivien lasten koulunkäyn- 11 {}.
27182: nille on eduksi, että ensi ja toisen vuosiluokan oppi-
27183: laat voivat kulkea koulumatkansa yhdessä, on katsottn
27184: tarpeelliseksi jättää kunnille oikeus järjestää alemman
27185: kansakoulun kummankin luokan jokapäiväinen opetusaika
27186: yhtäläiseksi, rajoittamatta sanottua opetusta ensi vuosi-
27187: luokalla ehdottomasti kolmituntiseksi.
27188: Huomattava vähemmistö on Valiokunnassa tahtonut
27189: poistaa määräyksen, että kahden. ylimmän vuosiluokan
27190: oppilaille voitaisiin myöntää vapautta koulunkäynnistä
27191: kuudeksi viikoksi kiireimpänä työaikana. Siihen suureen
27192: apuun· nähden, joksi nämä lapset erittäinkin sellaisena
27193: aikana voivat vanhemmillensa olla, ei Valiokunnan
27194: enemmistö kuitenkaan ole katsonut voivansa ehdotusta
27195: kannattaa.
27196: Nykyisen lainsäädännön mukaan riippuu kunnan 13 {}.
27197: koulunperustamiavelvollisuus kouluun pantavikai ilmoi- j
27198: tettujen, koulupiiristä kotoisin olevien lasten luvusta. Oppi- j
27199: velvollisuuden toimeenpanemista varten on kuitenkin j
27200: välttämätöntä, että lapset saavat käydä koulua sillä paikka- j
27201: kunnalla, jossa heidän vanhempansa asuvat tai työnan- j
27202: siona oleskelevat, olkoot he sitten kuntaan kuuluvia tai j
27203: ei. Tosin voi kunta siten tulla ylläpitämään koulua vie- j
27204: raankin kunnan lapsille, mutta se ei näytä olevan vältet- j
27205: tävissä. j
27206: Milloin kunta lasten harvalukuisuuden tähden ei ole j
27207: velvollinen heitä varten jossain piirissä ylläpitämään kou- j
27208: lua, ei lasten kouluttamiseksi näytä olevan muuta keinoa j
27209: kuin myöntää kunnalle oikeus siirtää lapset toisen piirin j
27210: kansakouluun samassa kunnassa, riippumatta koulumatko- j
27211: jen pituudesta. j
27212: j
27213: j
27214: j
27215: j
27216: j
27217: j
27218: j
27219: j
27220: 1
27221: 1
27222: 1
27223: 1
27224: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. n:o 5. 1
27225: 1
27226: Kun usein voi sattua, että oppilasmäärä tilapäisesti
27227: 1
27228: jossain koulussa kasvaa liian suureksi, mutta naapuri- 1
27229: koulussa on tilaa useammille oppilaille, on Valiokunta
27230: 1
27231: pitänyt suotaTana, että kunnalle myönnetään oikeus tar-
27232: 1
27233: peen mukaan sijoittaa lapset kouluihin oman piirin ulko-
27234: 1
27235: puolelle, kun lasten matka vain ei käy viittä kilometriä
27236: 1
27237: pitemmäksi.
27238: 1
27239: 16 ;a 16 §§. Jotkut Valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, että kai-
27240: 1
27241: ken varsinaisen avustuksen tulisi kohdistua ainoastaan
27242: 1
27243: varattorniin ja ettei ole mitään syytä asettaa oppikirjain
27244: 1
27245: ja muiden koulutarpeiden antamista oppilaille toiseen ase-
27246: 1
27247: maan kuin muuta avustusta. Valiokunnan enemmistön tästä
27248: 1
27249: poikkeava käsitys ja syyt siihen on esiintuotu yleisissä
27250: 1
27251: perusteluissa sivulla 22.
27252: 1
27253: Valiokunta on pitänyt tarpeellisena täydentää edus-
27254: 1
27255: kuntaesityksen vastaavaa säännöstä nimenomaisesti mai-
27256: 1
27257: nitsemalla, että oppikirjat ja muut koulutarpeet ovat oppi-
27258: 1
27259: laille annattavat ilmaiseksi.
27260: fJ3 §. Koska suuressa määrässä pahantapaiset lapset voivat
27261: häiritä kansakoulun rauhallista toimintaa, niin ettei heitä
27262: voida koulussa pitää, on katsottu välttämättömäksi, kun-
27263: nf\8 sellaisten lasten hoito ja kasvatus saadaan suojelu-
27264: kasvatuslain kautta järjestetyksi, että sellaisille lapsille
27265: holhouslautakunnan toimesta ja, vanhempien vastustaessa,
27266: asianomaisen oikeuden päätöksen avulla, hankitaan heille
27267: soveltuvaa erityistä opetusta ja kasvatusta. Eduskunta-
27268: esityksessä oleva määräys, että edellämainittuun toimen-
27269: piteeseen voidaan ryhtyä ainoastaan siinä tapauksessa, että
27270: lapsi osoittautuu jatkuvasti pahantapaiseksi, voi suuresti
27271: vaikeuttaa huolenpitoa sanottujen lasten koulunkäynnistä,
27272: vieläpä tehdä sen miltei mahdottomaksi, ja on Valiokunta
27273: sentähden poistanut sanotun määräyksen.
27274: R4 §. Siihen nähden että lapset helposti hämmentyvät vie-
27275: raan henkilön toimittaessa kuulustelua tai sen tapahtuessa
27276: koko kansakoulunjohtokunnan tai useampien sen jäsenten
27277: läsnäollessa, on Valiokunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa,
27278: Oppivelvollisuus. 41
27279:
27280: että lapsen opettajan on toimitettava kuulustelu johtokun-
27281: nan määräämän henkilön läsnä ollessa.
27282: Valiokunta. on tahtonut nimenomaisesti sanotta.vaksi,
27283: että pätevänä henkilönä todistuksen antamisE>en aina on
27284: pidettävä virkakelpoinen kansakoulunopettaja. Vähemmistö
27285: on pitänyt määräystä tarpeettomana, kun asia muutenkin
27286: on selvä.
27287: Samaan asemaan kuin kotiopetusta nauttiva lapsi, on 25 §.
27288: Valiokunnan mielestä oppivelvollisuuden täyttämisen val-
27289: vomiseen nähden pantava sellainenkin lapsi, joka nauttii
27290: opetusta yksityisen henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kir-
27291: kollisen tahi muun yhdyskunnan omistamassa koulussa,
27292: ellei tällaista koulua aseteta koulutoimen ylihallituksen tar-
27293: kastuksen alaiseksi. Miten viimeksimainitussa tapauksessa
27294: valvonta on järjestettävä, sen määrää ylihallitus, mutta jä-
27295: tettä.nee se ainakin maaseudulla asianomaisen piiritarkas-
27296: tajan tehtäväksi. Kun koulujen omistajat varmaankin
27297: yleensä mieluummin asettavat koulunsa koulutoimen yli-
27298: hallituksen valvonnan alaiseksi kuin alistuvat asianomai-
27299: sen kansakoulunjohtokunnan valvontaan, on tästä säännök-
27300: sestä otaksuttavasti se suotava seuraus, että yllämainitut
27301: koulut yleensä, myöskin kirkolliset pientenlastenkoulut,
27302: alistetaan koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisiksi.
27303: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat flhdottaneet edus- 26 §.
27304: kuntaesityksen vastaavan pykälän kolmannen kappaleen
27305: poistettavaksi, pitäen sitä tarpeettomana. Enemmistö on
27306: kuitenkin katsonut, että sen poistaminen helposti johtaisi
27307: siihen käsitykseen, ettei kunta saa panna toimeen oppi-
27308: velvollisuut.ta lyhemmässä kuin 26 §:ssä määtätyssä ajassa,
27309: sekä sentähden pitänyt kappaleen pysyttä.mistä välttämät-
27310: tömänä, mutta siirtänyt sen 27 §:n yhteyteen, johon sen
27311: on katsottu luonnollisemmin kuuluvan.
27312: Peläten että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen 28 §.
27313: voisi viivästyä, ellei kunta taipuisi laatimaan sellaista
27314: suunnitelmaa kuin tämä toimeenpaneminen vaatii, on
27315: huomattava vähemmistö ehdottanut, että senaatin talous-
27316: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. N:o i.
27317:
27318: osastolle annettaisiin valta lopulta vastoin kunnan pää-
27319: töstäkin vahvistaa tarkoituksenmukainen suunnitelma.
27320: Enemmistön mielestä loukkaisi tämä menettely kuitenkin
27321: liiaksi kuntain itsehallintoperiaatetta.
27322: 30 §. Kun oppivelvollisuuden toimeenpaneminen paikot-
27323: tain muuallakin kuin 1 §:ssä mainituissa kunnissa voi
27324: käydä kunnille liian rasittavaksi, on senaatin talousosas-
27325: tolle ehdotettu annettavakai oikeus myöntää lykkäystä
27326: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa. Melkoinen Valio-
27327: kunnan vähemmistö on tahtonut tämän oikeuden rajoitet-
27328: tavakai viiteen vuoteen, mutta enemmistö on katsonut
27329: ajanpitennyksen voivan jäädä olosuhteiden vaatimusten
27330: mukaisesti senaatin harkinnasta riippuvaksi. Muita lie-
27331: vennyksiä oppivelvollisuuden toimeenpanosaa kuin piiri-
27332: jakoa ja toimeenpanoaikaa koskevat ei Valiokunnan enem-
27333: mistö ole katsonut olevan syytä myöntää ja on sentäh-
27334: den poistanut eduskuntaesityksen määräyksen siitä.
27335:
27336:
27337:
27338:
27339: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
27340: tannuksista.
27341: 2 §. Kansakoulurasituksen tasoittamiseksi kunnan vero-
27342: velvollisten jäsenten kesken säädetään toukokuun 24 p:nä
27343: 1898 annetussa ylempien kansakoulujen perustamisen edis-
27344: tämistä Suomen maalaiskunnissa koskevassa armollisessa
27345: asetuksessa, että kaikki kuntaan perustetut kansakoulut
27346: ovat kunnan yhteisen taloudellisen hallinnon alaiset.
27347: Tästä yleisestä säännöstä on kuitenkin myönnetty poik-
27348: keuksia ja on seurauksena siitä ollut usein hyvinkin huo-
27349: mattava erilaisuus eri piirien kansakoulurasituksessa, va-
27350: rakkaammat osat kuntaa kun usein ovat saaneet oman
27351: hallintonsa vahingoksi kunnan muille osille. Kun ylei-
27352: sen oppivelvollisuuden tuottamaan lisättyyn rasitukseen
27353: nähden on entistään välttämättömämpi, että kansakoulu·
27354: Oppivelvollisuus.
27355:
27356: rasitus niin tasaisesti kuin suinkin kohtaa kunnan eri
27357: osia, on Valiokunta pitänyt sanotun poikkeusmääräyksen
27358: poistamista tarpeellisena.
27359: Kun toistais~ksi on miltei mahdotonta arvioida, mi- 6 ia 7 §§.
27360: hin määriin kunnan kustannukset näissä pykälissä mai-
27361: nituista menoista nousevat, ei Valiokunta ole katsonut
27362: olP-van syytä lähemmin määrätä myöskään valtion avus-
27363: tusta, erittäinkin kun Eduskunta vuosittain päättäessään
27364: kansakoululaitosta varten myönnettävistä määrärahoista
27365: saattaa paremmin arvostella tarpeen suuruuden ja myön-
27366: nettävän avustuksen määrän.
27367: Eduskunnan vuoden 1907 valtiopäivillä hyväksymän 9--11 §§.
27368: ja tammikuun 24 p:nä 1908 annetun lain maalaiskansa-
27369: koulujen opettajiston peruapalkkoja ja palkankorotuksia
27370: koskevat määräykset ovat kyseessä olevaan lakiehdotuk-
27371: seen otetut muuttamattomina, ainoastaan siten selven-
27372: nettynä, että opettajalla päästäkseen nauttimaan korkeam-
27373: paa peruspalkkaa ja palkankorotusta tulee olla yksi tai
27374: useampia alaikäisiä lapsia.
27375: Kun pätevyysvaatimuksia alemman ja laajennetun 12-U §§.
27376: alemman kansakoulun opettajantoimiin on ajateltu mel-
27377: koista pienemmiksi kuin ylemmän kansakoulun opettajan-
27378: virkoihin, on tässä ehdotettuja palkkaetuja katsottu riittä-
27379: viksi. Opettajan toimi laajennetussa alemmassa kansakou-
27380: lussa kuitenkin on raskaampi kuin alemmassa kansakoulussa
27381: ja on sentähden jonkun verran parempia palkkaetuja ensin-
27382: mainitun koulun opettajille pidetty kohtuudenmukaisina.
27383: Näissä pykälissä ehdotettuja oikeuk.<Jia on Valio- 115 ia 18 §§.
27384: kunta pitänyt kohtuuden vaatimina ja katsonut niiden
27385: samalla olevan omiansa ylläpitämään käsitystä ylemmän
27386: ja alemman kansakoulun opetusalan yhtenäisyydestä.
27387: Vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen osoit- 17 §.
27388: tamisesta kansakoululaitosta varten kuluvakai vuodeksi
27389: huomautti eduskunta vuoden 1907 valtiopäivillä siitä
27390: periaatteellisesta ristiriidasta, joka on olemassa opettajis-
27391: ton eläkkeitä sekä sen peruspalkkaa ja palkankorotusta
27392: « 1908. II Tp. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 5.
27393:
27394: koskevien määräysten välillä, sen jälkeen kun suuremman
27395: tai pienemmän peruspalkan ja palkankorotuksen nautti-
27396: misen perusteeksi on hyväksytty opettajan perhesuhteet,
27397: eläkemäärän edelleen riippuessa opettajan sukupuolesta.
27398: Tämän ristiriidan poistamiseksi on myöskin eläke-
27399: määrä tehty riippuvakai perhesuhteista, siten että opettaja,
27400: joka perhesuhteiden nojalla erotessaan nauttii korkeampaa
27401: peruspalkkaa, myöskin saisi korkeamman eläkkeen. Kun
27402: miesopettajan täysi eläke nykyisin on 1,000 markkaa, ei
27403: perheettömän opettajan eläkettä voitane tästä määrästä
27404: alentaa. Perheettömän naisopettajan täysi eläke kyllä si-
27405: ten tulisi nykyisestä mää.rästään 750 markasta kohoa-
27406: maan 250 markalla, mutta nykyinen eläkemäärä onkin pi-
27407: dettävä riittämättömänä. Sopivana eläkkeen korotuksena
27408: perheelliselle opettajalle voitanee pitää samaa määrää,
27409: joka on erotuksena perheellisen ja perheettömän opetta-
27410: jan peruspalkoissa, eli 200 markkaa.
27411: Melkoinen vähemmistö Valiokunnassa on ehdottanut
27412: kaikkien kansakoulunopettajain eläkemääriä 350 markaksi.
27413: Tätä ehdotusta on Valiokunnan enemmistö kuitenkin,
27414: niin kauan kuin nykyinen eläkejärjestelmä yleensä pysy-
27415: tetään, pitänyt perin kohtuuttomana.
27416: 21 §. Määräys siitä että kaupungissa palveleva alemman
27417: kansakoulun opettaja, jolla on ylemmän kansakoulunopetta-
27418: jan pätevyys, on eläkkeeseen nähden samassa asemassa kuin
27419: ylemmän kansakoulun opettaja, poikkeaa siitä mitä maa-
27420: laiskuntien alemman kansakoulun opettajain eläkkeestä
27421: on säädetty. Kun kuitenkin ylemmän ja alemman kansa-
27422: koulun opettajat kaupungeissa nykyisin ovat puheenalai-
27423: sessa suhteessa samassa asemassa, ei Valiokunta ole katso-
27424: nut olevan aihetta ehdottaa muutosta yllämainitulla päte-
27425: vyydellä varustettuihin opettajiin nähden.
27426: !J4 ja 26 §. Näihin pykäliin otetut määräykset johtuvat siitä kat-
27427: santokannasta, että kaikki kansakoululaitosta palvelevat
27428: opettajat sekä kaupungissa että maalla oikeastaan suorit-
27429: tavat saman työn yhteiskunnassa ja palvelevat samaa
27430: Oppivelvollisuus. 4:ä
27431:
27432: tarkoitusperää ja että heidän virka-aikansa yhdessä
27433: kunnassa sentähden kohtuuden vaatimusten mukaan olisi
27434: palkankorotukseen nähden luettava heidän hyväksensä
27435: heidän toiseen kuntaan siirtyessänsä. Milloin heidän ase--
27436: mansa määrätyn kunnan palveluksessa ei oikeuttaisi heitä
27437: palvelusaikaansa vastaaviin palkankorotuksiin, olisi valtion
27438: korvattava heille palkanvähennys, kunnes asianomainen
27439: kunta on velvollinen vastaavan palkankorotuksen suorit-
27440: tamaan.
27441: Eduskuntaesityksestä puuttuu määräys siitä, että
27442: vastamainittu palkanvähennys on valtiovaroista suoritet-
27443: tava, mutta on Valiokunta pitänyt säännöstä. siitä välttä-
27444: mättömänä..
27445:
27446:
27447:
27448: Edellä. olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
27449: etta Eduskunta puolestaan hyvaksyisi
27450: seuraavat lakiehdotukset
27451:
27452:
27453: 1
27454:
27455: 1
27456:
27457:
27458:
27459:
27460: 1
27461:
27462: 1
27463:
27464:
27465:
27466:
27467: 1
27468:
27469: 1
27470:
27471:
27472:
27473:
27474: 1
27475:
27476: 1
27477:
27478:
27479:
27480:
27481: 1
27482:
27483: 1
27484: 1
27485:
27486: Ul08. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
27487: 1
27488:
27489:
27490:
27491:
27492: Oppivelvollisuuslaki.
27493: 1
27494:
27495: 1 LUKU. 1
27496:
27497:
27498: Oppivei vollis uudesta yleensä.
27499:
27500: 1 §.
27501: Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
27502: gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan ; ja astuu oppi-
27503: velvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyksessä.
27504: Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
27505: viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
27506: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku keski-
27507: määrin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, sekä
27508: tylsämieliset lapset.
27509:
27510: 2 §.
27511: Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
27512: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskon-
27513: nossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa,
27514: historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa
27515: sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
27516: Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka
27517: eivät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatet-
27518: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sää-
27519: detään.
27520: Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden
27521: äidinkielellä.
27522: Oppivelvollisuuslaki. 47
27523:
27524: 3 §.
27525: Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä
27526: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
27527: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
27528: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
27529: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
27530: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos htin on kansa-
27531: koulun ltipiktiynyt eiktl muulla tavalla opintojaan jatka,
27532: 7 §:sstt mainittua jatko-opetusta.
27533: Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
27534: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulunjohtokunta har-
27535: kitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhemmäksi.
27536: Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
27537: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa~
27538: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
27539: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
27540: opetusta yhden vuoden ajan. ·
27541:
27542: 4 §.
27543: Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
27544: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
27545: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi. j
27546: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai- j
27547: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
27548: harkinnasta. j
27549: Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta j
27550: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
27551: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä j
27552: kunta on tällaisia lapsia varten 19 §:n mukaan järjestänyt j
27553: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
27554: maan osaa. j
27555: Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomaisen j
27556: syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
27557: j
27558: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
27559: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi kuin j
27560: kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi. j
27561: j
27562: j
27563: j
27564: j
27565: j
27566: 1
27567:
27568: 1
27569:
27570: 1!108. II Vp. - Eduskuntaesitismlet. N:o 5. 1
27571:
27572: 1
27573: 5 §.
27574: Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava 1
27575: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa 1
27576: koulussa tai kotona.
27577: 1
27578:
27579: II LUKU. 1
27580:
27581: Oppivelvollisuuden täyttämisestä. 1
27582:
27583: 1
27584: 6 §.
27585: Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä- 1
27586: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina, 1
27587: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
27588: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen 1
27589: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulu- 1
27590: jen piirijako maalaiskunnissa.
27591: Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski- 1
27592: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa- 1
27593: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
27594: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
27595: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
27596: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti iJmoitetaan vähintään
27597: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
27598: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
27599:
27600: 1 §.
27601: Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
27602: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
27603: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun.
27604: Ylempi kansakoulu on aina kiinteä, alempi kansa-
27605: koulu kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa
27606: tai kolmessa paikassa koulupiirin sisällä.
27607: Mihin. {poist.) ylempää kansakoulua ei ole perustettu
27608: eika 8 §:n (poistJ mukaisesti perustettava toimii kana-
27609: koulu laajennettuna alempana kansakouluna, jossa myiJs-
27610: kin on kuusi vuosiluokkaa.
27611: Oppivelvollisuuslaki. 49
27612:
27613: Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä
27614: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännöllisiin toi-
27615: miin (poist.) valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
27616:
27617:
27618:
27619: 8 §.
27620:
27621: Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten
27622: luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
27623: ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun
27624: pantavien lasten luku nousee vtihinttitin viiteen, siihen
27625: liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
27626: Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku-
27627: määrä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiin-
27628: teää tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansakou-
27629: lua ole piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajenne-
27630: tussa alemmassa kansakoulussa.
27631: Missä ylemptitin ja alempaan kansakouluun panta-
27632: vien lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai
27633: alempaan kansakouluun pantavien lasten lukumätirti "Oiitta
27634: pienempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kus-
27635: j
27636: tantamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon hei-
27637: dän koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa j
27638: 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan. j
27639: j
27640: j
27641: 9 §. j
27642: Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on j
27643: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem- j
27644: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk- j
27645: sesta perustettava kansakoulu 8 §:ssti mainittujen perus-
27646: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
27647: j
27648: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu- j
27649: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden. j
27650: 4 j
27651: j
27652: j
27653: j
27654: j
27655: 1
27656: 1
27657: 1
27658: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
27659: 1
27660: Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin 1
27661: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma- 1
27662: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis- 1
27663: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä (poist.) 1
27664: yhtenä koulupiirinä.
27665: Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, 1
27666: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset 1
27667: oppivelvollisuudesta vapaat. 1
27668: Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään, 1
27669: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
27670: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä. 1
27671: 1
27672: 1
27673: 10 §.
27674: 1
27675: Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
27676: yleenslt yhdessä opetettako. 1
27677: Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen- 1
27678: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena (poist.)
27679: yli viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
27680: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
27681:
27682:
27683: 11 §.
27684: Vuotuinen oppiaika kiintetin alemman kansakoulun
27685: kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja enin-
27686: tään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä kiertävän alemman
27687: kansakoulun kummallakin luokalla vähintään kaksitoista viik-
27688: koa. Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppiaika kolme-
27689: kymmentäkuusi viikkoa, kuitenkin niin, että kahden ylim-
27690: män vuosiluokan oppilaat voidaan, jos kunta niin päät-
27691: tää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään kuuden viikon
27692: kuluessa kiireimpänä työaikana.
27693: Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa
27694: (poist.) kolme tahi neljä tuntia (poistJ sekä ylemmässä
27695: kansakoulussa keskimäärin viisi tuntia päivässä, lomahetket
27696: siihen luettuina.
27697: Oppivelvollisuuslaki. 51
27698:
27699: 12 §.
27700: Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kussa-
27701: kin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana vuo-
27702: dessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tuntia
27703: päivässä, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa ope-
27704: tettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
27705: 13 §.
27706: Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään
27707: lapsensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka
27708: työansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
27709: määrän loppuun suorittanut.
27710: Jos vanhemmat tahtovat panna lapsen toisen piirin
27711: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
27712: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
27713: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
27714: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
27715: Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin
27716: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen
27717: oikeus 8 §:n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
27718: sissa sektt milloin lasten koulumatka ei sen kautta käy
27719: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta-
27720: pauksessa siirtoon vanhempain suostumus.
27721: 14 §.
27722: Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
27723: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
27724: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
27725: sellaista poissaoloa aiheuta.
27726: 15 §.
27727: Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
27728: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi.
27729: (Poist.)
27730: 16 §.
27731: Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso- 1
27732:
27733: taan tekevän vttlttttmättömäksi nuorempain ja heikom- 1
27734:
27735:
27736:
27737:
27738: 1
27739:
27740: 1
27741: 1
27742:
27743: 1
27744:
27745: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmlet. N:o 5.
27746:
27747: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen 1
27748: koulun ll.theisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan
27749: 1
27750: osaa vanhemmille tttsttt johtaviin kustannuksiin. Jos
27751: matka ltthimpttttn kansakouluun on viitta kilometritt
27752: pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoit-
27753: tamiskustannuksiin lapsen ikttttn katsomatta. 1
27754:
27755: Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti 1
27756: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet
27757:
27758: 17 §.
27759: 1
27760: Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
27761: siin säädetään erikseen. 1
27762:
27763:
27764:
27765:
27766: 1
27767: III LUKU.
27768: 1
27769:
27770: E rityis opetuksesta.
27771:
27772: 18 §.
27773: Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
27774: ellei heidän opetuksestaosa pidetä muulla tavoin huolta,
27775: valtion ylläpitämissä oppil~itoksissa, joissa lapset pidettä-
27776: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
27777: kestää.
27778: Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
27779: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
27780: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi-
27781: men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
27782: kukin heistä on toimitettava.
27783:
27784: 19 §.
27785: Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
27786: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 §:n 2
27787: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
27788: Oppivelvollisuuslaki. 53
27789:
27790:
27791:
27792:
27793: IV LUKU.
27794:
27795: Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta.
27796:
27797: 20 §.
27798: Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen pnn-
27799: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
27800: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
27801: tään tämän lain mukaan.
27802:
27803: 21 §.
27804: Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo pii-
27805: rin (pof,st.) oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15
27806: päivää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansa-
27807: koulun avaamispäivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoiteta,
27808: millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämisestä
27809: tullaan pitämään huolta tai että heidän oppivelvollisuutensa
27810: suorittaminen 3 §:n toisen kappaleen nojalla siirretään
27811: vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täydennettäköön
27812: myiJhemmin tarpeen mukaan siihen merkitsemällä piiriin
27813: muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryhtyköön johtokunta
27814: näidenkin lasten oppivelvollisuuden täyttämistä varten tar-
27815: peellisiin toimenpiteisiin.
27816: Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
27817: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
27818: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan
27819: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
27820: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
27821: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitse-
27822: män vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
27823: iässä seurakuntaan muuttaneet.
27824: Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
27825: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain
27826: 54 1!)08. II. Vp. - Eduskuntaesitysmlet. N:o 5.
27827:
27828: johtajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä
27829: oleviin lapsiin nähden.
27830: Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
27831: taan (poist.) muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista
27832: lapsista ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset
27833: heti antamaan ilmoituksen asianomaisille.
27834: Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
27835: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
27836: tahi oleskelevat, antakoot heidän vanhempansa vaadittaessa
27837: asianmukaisen selvityksen.
27838:
27839: 22 §.
27840: Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa sään-
27841: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hä-
27842: nelle vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa
27843: vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä,· elleivät
27844: ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa hei-
27845: dät syytettäviksi tuomioistuimessa.
27846: Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel-
27847: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
27848: kymmenen markan sakkoon.
27849: Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
27850: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
27851: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
27852: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
27853: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
27854:
27855: 23 §.
27856: Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö
27857: säännöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahan-
27858: tapaisuutta, niin ettei htintä voida pitää koulussa, annetta-
27859: koon siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä
27860: vanhempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi,
27861: mikäli tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan
27862: opetuksen ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhem-
27863: Oppivelvollisuuslaki. 55
27864:
27865: mat kieltäytyvät suostumasta siihen, (poist.) olkoon sel-
27866: laisen toimenpiteen määrääminen, holhouslautakunnan il-
27867: moituksesta, sen alioikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä
27868: koulu on, ja menköön oikeuden päätös, valituksesta huoli-
27869: matta, heti täytäntöön.
27870:
27871: 24 §.
27872: Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
27873: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
27874: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
27875: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
27876: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
27877: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustutta-
27878: maan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja
27879: johtokunnan mät'irtitlmtin henkiltJn ltisntl ollessa. Ptite-
27880: vtinti henkilönti on aina pidetttivtt ylemptitin kansakou-
27881: luun virkakelpoinen opettaja sekti, jos lapsi on alemman
27882: kansakoulun asteella, myöskin alempaan kansakouluun
27883: virkakelpoinen opettaja.
27884: Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutuksesta huoli-
27885: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta van-
27886: hemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
27887: Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
27888: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar-
27889: kastajan ratkaistavaksi.
27890:
27891: 25 §.
27892: Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
27893: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
27894: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle il-
27895: moitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämi-
27896: seksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
27897: Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
27898: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
27899: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
27900: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
27901: 24 §:ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
27902: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
27903:
27904:
27905:
27906: V LUKU.
27907: Erinäisiä määräyksiä.
27908:
27909: 26 §.
27910: Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
27911: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
27912: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
27913: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
27914: Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
27915: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
27916: voimaan astumisesta.
27917: (Poist.)
27918: 27 §.
27919: Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalais-
27920: kunnissa 26 §:ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
27921: asteettain seuraavassa järjestyksessä:
27922: Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
27923: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
27924: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
27925: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
27926: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
27927: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne iapset, jotka asuvat lä-
27928: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
27929: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
27930: koululaitos järjestyy 28 §:ssä mainitun suunnitelman mu-
27931: kaisesti.
27932: Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
27933: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
27934: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
27935: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
27936: ja opettajapaikoista.
27937: Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmttssakin
27938: ajassa panna tttytttnNHJn oppivelvollisuus.
27939: Oppivelvollisuuslaki. 57
27940:
27941: 28 §.
27942: Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
27943: jokaisen maalaiskunnan, asianomaisenpiiritarkastajan kanssa
27944: neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihallituksen vah-
27945: vistettavaksi lähettää tämän lain mukainen suunnitelma
27946: siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpano-
27947: kauden kuluessa kansakouluja on perustettava ja opetta-
27948: jien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava voimaan.
27949: Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
27950: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
27951: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
27952: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
27953: koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan
27954: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
27955: siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
27956:
27957: 29 §.
27958: Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
27959: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
27960: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
27961: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
27962: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkit-
27963: tavaksi ja ratkaistavaksi.
27964: 30 §.
27965: Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto
27966: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä (poist.) oppi-
27967: velvollisuuden toimeenpanemisessa.
27968:
27969: 31 §.
27970: Kunta on oikeutettu jättämään 20 §:n mukaan kansa-
27971: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
27972: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viran-
27973: omaisen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi
27974: uskoa myöskin ne tehtävät, jotka 23 §:n mukaan kuuluvat
27975: holhouslautakunnalle.
27976: 58 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
27977:
27978: 32 §.
27979: Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
27980: koululaitostaosa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituksen
27981: vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvolli-
27982: suuden toimeenpano aiheuttaa.
27983:
27984: 33 §.
27985: Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
27986: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
27987: kasvatuksesta.
27988: 34 §.
27989: Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
27990: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
27991: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
27992: kansakouluihin nähden.
27993: 35 §.
27994: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19-.
27995: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä
27996: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toimen-
27997: piteisiin.
27998: 36 §.
27999: Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
28000: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mik11li
28001: ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
28002: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 59
28003:
28004:
28005:
28006:
28007: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.
28008:
28009: 1 LUKU.
28010:
28011: Yleisiä määräyksiä.
28012:
28013: 1 §.
28014: Tänä päivänä annetussa oppivelvollisuuslaissa sääde-
28015: tyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi-
28016: velvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta koko-
28017: naisuudessaan, saaden valtiovaroista avustusta, kuten alem-
28018: pana määrätään.
28019: 1
28020: 2 §.
28021: 1
28022: Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
28023: sena.
28024:
28025: II LUKU.
28026: Maalaiskoulujen huoneustoista, kalustosta ja 1
28027:
28028: opetusvälineistä sekä oppilaiden koulun- 1
28029: käynnin avustamisesta.
28030:
28031: 3 §.
28032: Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo-
28033: neusto hankittava. Alempia ja laajennettuja alempia kan-
28034: sakouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva 1
28035:
28036: huoneusto vuokrattava. 1
28037:
28038:
28039:
28040:
28041: 1
28042:
28043: 1
28044: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28045:
28046: Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
28047: suostumuksella vtiliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakoulun
28048: tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin saa-
28049: koon kunta, missä (poist.) suuremmatta haitatta niin saattaa
28050: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
28051: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen
28052: semmoisena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen
28053: käytetä.
28054: 4 §.
28055: Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
28056: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
28057: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
28058: 1
28059: kaan yhteensti rakennuskustannusten koko määrän, ei kui-
28060: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan 1
28061: koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa
28062: kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
28063: avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
28064: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
28065: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
28066: senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
28067: kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
28068: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään
28069: 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
28070: Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa
28071: kansakoulua varten saakoon kunta valtiovaroista senaatin
28072: harkinnan mukaan avustusta 1,000-2,000 markkaa seka
28073: lainaa 1,000-3,000 markkaa.
28074: Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova-
28075: roilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laajen-
28076: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten;
28077: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä se-
28078: naatin harkinnasta.
28079: 5 §.
28080: Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai-
28081: sella kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä.
28082: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 61
28083:
28084: 6 §.
28085: Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
28086: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
28087: johtuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
28088:
28089: 7 §.
28090: Oppivelvollisuuslain 15 §:ssti mainitusta lasten
28091: avustamisesta johtaviin menoihin ottakoon valtio niin-
28092: iktitin osaa.
28093: III LUKU.
28094:
28095: Maalaiskansakoulujen opettajiston palkka-
28096: eduista (poist.) ja eläkkeistä.
28097: 8 §.
28098: Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
28099: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
28100: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
28101: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
28102: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
28103: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
28104: viljeltyä maata. j
28105: Jos edellisessä kappaleessa mainittua maata tai re- j
28106: hua ja laidunta ei suuremmitta vaikeuksitta voida luon-
28107: nossa joko täyteen määrään tai lainkaan antaa, on opet- j
28108: tajalle vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava kor- j
28109: vaus, joka viljelysmaasta älköön olko 100 markkaa heh- j
28110: taarilta eikti yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200
28111: j
28112: markkaa pienempi.
28113: j
28114: 9 §.
28115: j
28116: Valtiovaroist~ saakoon ylemmän kansakoulun opettaja
28117: palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korotetaan tämä j
28118: yleinen peruspalkka 1,100 markkaan naimisissa olevalle j
28119: tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasiallinen j
28120: elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lapsia.
28121: j
28122: j
28123: j
28124: j
28125: j
28126: j
28127: 1
28128: 1
28129: 1
28130: 62 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
28131:
28132: Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa 1
28133: sitä loput virka-aikaansa nauttia. 1
28134:
28135: 10 §. 1
28136:
28137: Ylemmän kansakoulun opettaja, joka nuhteettomasti 1
28138: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista 1
28139: ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan valtiovaroista joka
28140: 1
28141: kerran 180 markan suuruisen palkankorotuksen, jos hänen
28142: peruspalkkansa 9 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti 1
28143: on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos perus- 1
28144: palkka on 1,100 markkaa.
28145: 1
28146: 11 §. 1
28147: Korkeampi peruspalkka, josta 9 §:ssä mainitaan, las- 1
28148: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
28149: 1
28150: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
28151: sanottuun etuun, on sisäänjätetty, ja korotetaan samalla 1
28152: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka- 1
28153: vuosien johdosta saanut, kuten 10 §:ssä säädetään.
28154: 12 §.
28155: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
28156: koulun opettajille antakoon kunta vähintään yhden huo-
28157: neen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, lämmön ja
28158: valon tai näitä etuja vastaavan (poist.) korvauksen (poist.)
28159: vtthintfifin 150 markkaa vuodessa.
28160: Tämän lisäksi antakoon kunta mainituille opettajille
28161: vähintään 10 aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi
28162: 25 markkaa vuodessa.
28163: Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
28164: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kun-
28165: nan kustannettava.
28166: 13 §.
28167: Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman
28168: kansakoulun opettaja 600 markkaa sekä laajennetun alem-
28169: man kansakoulun opettaja 700 markkaa.
28170: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 63
28171:
28172: 14 §.
28173: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
28174: koulun opettaja, joka on nuhteettomasti tehtävänsä toimit-
28175: tanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta palveltuaan
28176: valtiovaroista palkankorotusta joka kerran alemman kansa-
28177: koulun opettaja 90 markkaa ja laajennetun alemman
28178: kansakoulun opettaja 105 markkaa.
28179:
28180: 15 §.
28181: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
28182: koulun opettaja, joka siirtyy virkaan ylemmässä kansakou-
28183: lussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa
28184: virassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka hän sitä
28185: ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan
28186: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
28187:
28188: 16 §.
28189: Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on 175
28190: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa
28191: JOO markalla.
28192: 17 §. j
28193: Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen nuhteettoman
28194: j
28195: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan
28196: jälellä olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiova- j
28197: roista seuraavasti:
28198: ylemmän kansakoulun opettaja 1,000 markkaa, mutta j
28199: korotetaan tämä eläke 1,200 markkaan (poist.) opettajalle, j
28200: joka erotessaan nauttii perheolojen nojalla korotettua
28201: peruspalkkaa; sekä j
28202: alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa ja laa-
28203: j
28204: jennetun alemman kansakoulun opettaja 700 markkaa.
28205: Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma- j
28206: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää,
28207: muuten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin j
28208: hoitamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkau-
28209: j
28210: j
28211: j
28212: j
28213: j
28214: 1
28215:
28216: 1
28217: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28218: 1
28219: tinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellä- 1
28220: mainittua täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle
28221: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta 1
28222: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
28223: 1
28224: Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan äl-
28225: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu. 1
28226:
28227: 18 §. 1
28228: Alemmasta tai laajennetusta alemmasta kansakou- 1
28229: lusta ylempään kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
28230: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk- 1
28231: sensä lukemaan· sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyk-
28232: 1
28233: sessä on alemmassa tai laajennetussa alemmassa kansa-
28234: koulussa palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän 1
28235: kansakoulun opettajanvirkoihin.
28236: 1
28237:
28238: 1
28239: IV LUKU.
28240: Kaupunkien kansakoululaitoksesta.
28241: 19 §.
28242: Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
28243: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen järjes-
28244: tämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaami-
28245: sesta.
28246: 20 §.
28247: Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
28248: git valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä määrästä,
28249: johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta nouse-
28250: vat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa maksettavat
28251: palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo ja vuokra-
28252: määrät sellaisista vuokratuista kouluhuoneustoista, joiden
28253: havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä menot lämmityk-
28254: sestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, opetusvälineistä,
28255: oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista ja muista
28256: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 65
28257:
28258: koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta opettajiston kirjas-
28259: toihin ynnä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä.
28260:
28261: 21 §.
28262: Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
28263: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muu-
28264: toin samojen perusteiden mukaan, joita 17 ja 18 §:itin
28265: mukaisesti olisi noudatettava, jos httn palvelisi maalais-
28266: kunnissa.
28267: Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
28268: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuitenkin
28269: oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun
28270: opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläkkeen saa-
28271: miseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika, jonka hän
28272: on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
28273: (Poist.)
28274: 22 §.
28275: Jokainen kaupunki on velvollinen 21 §:ssä mainittua
28276: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
28277: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
28278: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinaiselta
28279: ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkeeseen
28280: oikeutetuksi.
28281: 23 §.
28282: Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 §:ssä
28283: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
28284: valtion kansakoulumenosititnföön otettava ja kaupungeista
28285: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokontto-
28286: riin, joka kasvuottaa näitä varoja siinä määrässä kuin niitä
28287: ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sanotut varat
28288: käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi, annetaan
28289: tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten osoitetoista
28290: varoista.
28291:
28292:
28293: 5
28294: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28295:
28296:
28297: V LUKU.
28298:
28299: Erinäisiä määräyksiä.
28300:
28301: 24 §.
28302: Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
28303: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
28304: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
28305: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
28306: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
28307: että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuo-
28308: siensa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkan-
28309: korotusta;
28310: ettii opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi
28311: kunnes kaupunki palkkaussattntönsii mukaan on velvollinen
28312: hiinelle maksamaan palkankorotusta ja tttmii korotus nou-
28313: see entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai sen
28314: yli, saa pitiitt oikeutensa palkankorotukseen maalaisopetta-
28315: jiin niihden voimassa olevien perusteiden mukaan, ei kui-
28316: tenkaan korkeampaan mttarttan kuin han sen kaupungin
28317: palkkasttanntJn mukaan, jonka palvelukseen hän on siir-
28318: tynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan,·
28319: että opettaja, joka siirtyy (poist.) kaupungista (poist.)
28320: toiseen, siksi kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy,
28321: palkkaussääntönsä mukaan on velvollinen hänelle maksa-
28322: maan palkankorotusta ja tämä korotus nousee hiinen
28323: ennen nauttimansa palkankorotuksen tasalle tai sen yli,
28324: on oikeutettu samansuuruiseen palkankorotukseen, (poist.)
28325: ei kuitenkaan korkeampaan määrään, kuin minkä hän
28326: sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, jonka palveluk-
28327: seen hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelus-
28328: ajalta saamaan ; ja
28329: että alemman ja laajennetun alemman kansakoulun
28330: opettaja, joka siirtyy ylempään kansakouluun, ei kuiten-
28331: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
28332: Laki kansakoululaitoksen kustannuksista. 67
28333:
28334: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
28335: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
28336: opettajan virkoihin.
28337:
28338: 25 §.
28339: Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksa-
28340: maan 24 §:n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen
28341: ja saa siitti vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todista-
28342: man laskun mukaan, valtionvaroista kantaa sen raha-
28343: mttcträn, minkct se opettajalle on tctten maksanut yli sen,
28344: mittt kaupungin oman palkkaussttctntönsä mukaan olisi
28345: ollut samalle opettajalle suoritettava.
28346:
28347: 26 §. (25 §.)
28348: Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
28349: laiskansakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
28350: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
28351: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
28352: tai maalla palvellut.
28353:
28354: j
28355: 27 §. (26 §.)
28356: j
28357: Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
28358: j
28359: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel-
28360: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa- j
28361: laiskansakoulun johtajille, niin kauan kuin he silloisessa j
28362: toimessaan pysyvät, vuosittain suorittamaan sen määrän, j
28363: johon johtajain osuus sanottuihin maksuihin viiden viimei- j
28364: sen vuoden kuluessa ennen tämän lain voimaanastu-
28365: j
28366: mista on keskimäärin noussut.
28367: j
28368: 28 §. (27 §.) j
28369: Alemman maalaiskansakoulun ja laajennetun alem- j
28370: man kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan ope- j
28371: tusta yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä
28372: j
28373: j
28374: j
28375: j
28376: j
28377: j
28378: 1
28379: 1
28380: 1
28381: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
28382: 1
28383: enintään kolmenkymmenenkuuden viikon aikana vuodessa;
28384: ja tulee alemman kansakoulun opettajan, (poist.) sikäli 1
28385: kuin hänen korkeimmasta opetusvelvollisuudestaan keski- 1
28386: määrin kuuden tunnin mukaan päivässä aikaa riittää, ilman
28387: 1
28388: eri korvausta tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden
28389: harjoitusaineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei 1
28390: hänen opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta 1
28391: piiritarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä. 1
28392:
28393: 29 § (28 §). 1
28394: Siinä määrin kuin ylemmän maalaiskansakoulun opet- 1
28395: tajan korkeimmasta, kolmekymmentttkuusi viikkoa vuodessa 1
28396: ja keskimäärin kuusi opetustuntia päivässä käsittävästä ope-
28397: 1
28398: tusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja velvollinen ilman
28399: eri korvausta antamaan opetusta kansakoulun jatkokurs- 1
28400: seissa. 1
28401: 30 § (29 §). 1
28402: Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä
28403: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
28404:
28405: 31 § (30 §).
28406: Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ...
28407: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
28408: set ja määräykset, miktili ne eivät ole yhtäpitävät sen
28409: kanssa.
28410:
28411: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908.
28412:
28413: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
28414: Soininen, varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet V. Jokinen,
28415: Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahtinen, Lundström,
28416: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio
28417: (osittain), V. T. Rosenqvist,Sundblom, Waarala ja Ängeslevä
28418: sekä varajäsenet Kaipio (osittain), Kirjarinta (osittain), Sohl-
28419: berg (osittain) ja Wemmelpuu (osittain).
28420: Vastalause 1. tl9
28421:
28422:
28423:
28424:
28425: Vastalauseita.
28426: Oppivelvollisuuslaki.
28427:
28428: I.
28429:
28430: 10 §. 2 kappale.
28431: Kun 10 §:n 1 kohdassa säädetyn korkeimman oppilas-
28432: määrän lisäystä ei voi kasvatusopilliselta kannalta puolustaa
28433: eikä tähän saakka voimassa-ollutta säädöstä, että yksi opettaja
28434: ei missään tapauksessa saa saman-aikaisesti opettaa useampaa
28435: kuin viittäkymmentä oppilasta, ole havaittu käytäntöön sovel-
28436: tumattomaksi eikä se myöskään yleisen oppivelvollisuuden
28437: toimeenpantua kohdanne voittamattomia esteitä, katsomme, että
28438: lakiehdotus on laadittava voimassa-olevan asetuksen ja vuonna
28439: 1898 hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja pyydämme
28440: sentähden kunnioittaen, että Eduskunta hyväksyisi 10 §:n j
28441: 2 kappaleen seuraavassa muodossa : j
28442: Jos yhdessä opetellavien lasten lukumäärä j
28443: nousee yli viidenkymmenen, päättäköön kunta
28444: onko piiri jaettava vai koulua laajennettava j
28445: opettajavoimia lisäämällä. j
28446: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908. j
28447:
28448: Hedvlg Sohlberg. Julius Sundblom. j
28449: V. T. Rosenqvist. j
28450: j
28451: j
28452: j
28453: j
28454: j
28455: j
28456: 1
28457:
28458:
28459: 1
28460: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28461: 1
28462:
28463:
28464: 1
28465:
28466:
28467: 1
28468:
28469:
28470: 1
28471: II.
28472: 1
28473: Kun allekirjoittaneet ovat muutamista kohdin käsilläole-
28474: vaa oppivelvollisuuslakia eri mieltä Valiokunnan enemmistön 1
28475: kanssa, pyydämme saada allaolevassa vastalauseessa esittää
28476: käsityksemme. 1
28477: 9 §.
28478: 1
28479: 8 §:ään otetut määräykset kunnan veivoittamisesta pe-
28480: rustamaan kansakouluja ovat katsottavat täysin tyydyttävän
28481: 1
28482: pitkällekin meneviä vaatimuksia vanhempain puolelta mitä
28483: tulee tilaisuuden hankkimiseen heidän lapsillensa saada kansa- 1
28484: kouluopetusta. 9 §:ssä näitä määräyksiä sovelletaan sellaisessa
28485: koulupiirissä, jossa väestö on erikielistä, niihin oppivelvolli- 1
28486:
28487: suuden alaisiin lapsiin, joiden äidinkielenä on vähemmistön
28488: kieli, ja lisätään niihin vielä määräys että, jos pienempi
28489: kieliryhmä asuu niin hajallaan, ettei se kuitenkaan saa oma-
28490: kielistä koulua, kuntaa on koulujen perustaruisvelvollisuuteen
28491: nähden pidettävä yhtenä piirinä. Voi kuitenkin sattua että,
28492: huolimatta yllämainituista määräyksistä, muutamille lapsille
28493: - joka tapauksessa vain mitättömän harvalukuisille - jotka
28494: kuuluvat kielelliseen vähemmistöön kaksikielisessä kunnassa, ei
28495: ole tarjona kansakouluopetusta heidän äidinkielellään; sellai-
28496: sessa tapauksessa esittää Valiokunta, että nämä lapset vapaute-
28497: taan oppivelvollisuudesta.
28498: Tosin on sangen tärkeää, että lapset saavat opetuksensa
28499: äidinkielellään, mutta vielä tärkeämpää on, meidän käsityk-
28500: semme mukaan, että lapset ylipäänsä saavat tarvittavat tiedot.
28501: Kun Valiokunta syystä kyllä ei ole katsonut voivansa vel-
28502: voittaa kuntia rajattorniin saakka perustamaan kouluja muuta-
28503: mille harvoille lapsille, on se pitänyt oikeampana kokonaan
28504: vapauttaa nämä lapset oppivelvollisuudesta kuin määrätä, että
28505: heidän tulee suorittaa se koulussa, jonka opetuskielenä on enem-
28506: Vastalause II. 71
28507:
28508: mistön kieli. Me puolestamme olemme kuitenkin vakuutetut
28509: siitä, että lasten parasta paremmin valvotaan, jos heille anne-
28510: taan opetusta kielellä, joka ei ole heidän äidinkielensä, kuin
28511: jos he jäävät opetusta vallan vaille. Tässä on vielä huomat.
28512: tava, että sellaiset lapset, joista nyt on kysymys, kaikkein
28513: useimmissa tapauksissa hyvin osaavat myöskin toista koti-
28514: maista kieltä. Sen nojalla mitä meillä tässä on ollut kunnia
28515: esittää, saamme ehdottaa, että 9 §:n 3 kappale saisi seuraavan
28516: muodon:
28517:
28518: Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin
28519: pieni, ettei koulua heitä varten ole perustettava,
28520: ovat nämä lapset oppivelvolliset väestön enem-
28521: mistöä varten perustetussa koulussa ja sen kie-
28522: lellä, elleivät heidän vanhempansa huolehdi hei·
28523: dän opetuksestaan muulla tavoin;
28524: ja että 4 kappale jätettäisiin pois.
28525:
28526: Oppivelvollisuuslain 15 ja 16 §§.
28527: V aHokunnan ehdotelmissa näiksi pykäliksi noudatetaan
28528: erilaisia periaatteita, kun on kysymys avustuksen antamisesta
28529: kansakoululapsille. Niinpä on sitä avustusta, josta 15 § mai- j
28530: nitsee ja joka pääasiallisesti tarkoittaa ruokaa ja vaatteita, j
28531: annettava ainoastaan , varattomille" oppilaille, kun taas 16 j
28532: §:n 2 kappaleen mukaan oppikirjoja ja muita koulutarpeita on
28533: j
28534: annettava kaikille oppilaille. Me emme ole voineet havaita
28535: minkäänlaatuista pätevää syytä tämmöiseen erilaiseen menet.
28536: j
28537: telyyn avustuksen eri laatuihin nähden. Yhtä selvänä kuin j
28538: pidämme sitä, että var~tttomat oppilaat ilmaiseksi saavat kun- j
28539: nalta kaikki mitä he koulunkäyntiänsä varten tarvitsevat, olipa j
28540: se sitten ruokaa ja vaatteita tahi kirjoja ja koulutarpeita. j
28541: yhtä tarpeetonta, ettemme sanoisi väärää, katsomme olevan j
28542: että varakkaiden vanhampain lapset saavat apua kunnalta, j
28543: olkoonpa minkä laatuista tahansa. Meidän päivinämme vaadi-
28544: j
28545: taan, että kaikkien vanhempien, mihin yhteiskuntaluokkaan
28546: he kuulunevatkin, on annettava lastensa oppia alkeistiedot j
28547: kansakoulussa. Kun siinä vaatimuksessa on paljon oikeutettua, j
28548: j
28549: j
28550: j
28551: j
28552: j
28553: j
28554: 1
28555: 1
28556: 1
28557: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 1
28558: 1
28559: on toivottavaa, että sitä yhä enemmän ruvetaan noudattamaan.
28560: 1
28561: Mutta niin ollen käy kunnan veivoittaminen toimittamaan kai-
28562: kille oppilaille ilmaiseksi oppikirjat ja koulutarpeet vielä sitä- 1
28563: kin kohtuuttomammaksi. Jos Valiokunnan perustelmissa 1
28564: esittämä väite, että kaikkien oppilaiden varustaminen kirjoilla 1
28565: ja koulutarpeilla on havaittu ainoaksi tehoavaksi keinoksi
28566: 1
28567: välttää opetukselle haitallista kirjain ja koulutarpeiden puu-
28568: tetta, todellisuudessa pitäisi paikkansa, niin todistaisi tämä 1
28569: ainoastaan asianomaisen opettajan puuttuvaa kykyä ylläpitää 1
28570: vaatimuksiansa järjestykseen ja kuuliaisuuteen nähden. Mutta 1
28571: me puolestamme emme voi uskoa, että asianlaita tosiaan on
28572: 1
28573: semmoinen kansakouluissamme. Kasvatusopilliselta kannalta
28574: 1
28575: ei muuten voi pitää oikeutettuna tämänkaltaisen keinon käyt-
28576: tämistä järjestyksen ylläpitämiseksi. Mitä taas tulee Valio- 1
28577: kunnan puheeseen siitä, että ehdotettu menettely aiheuttaisi 1
28578: kirjain ostamista isommissa erissä, joten niitä voitaisiin saada
28579: 1
28580: halvemmalla, niin on meidän puolestamme mahdoton ymmär-
28581: tää, mikä estäisi tukkuostoa, vaikka nyt mainitussa suhteessa
28582: 1
28583: tehtäisiin ero varattomien ja varallisten oppilaiden välillä.
28584: Ne taloudelliset uhraukset, jotka oppivelvollisuuden toimeen-
28585: pano vaatii kunnilta, ovat joka tapauksessa niin suuret, että
28586: todellakaan ei ole syytä lisätä niihin tarpeettomia menoja.
28587: Mutta jos joku kunta itse haluaa järjestää asian Valiokunnan
28588: ehdottarualla tavalla, olkoon se kunnan oma asia.
28589: Sen nojalla mitä meillä tässä on ollut kunnia esittää,
28590: saamme ehdottaa, että 16 §:n 2 kappale erityisenä moment-
28591: tina liitettäisiin 15 §:ään näin kuuluvana:
28592:
28593: Varattomille oppilaille annnettakoon koko-
28594: naan omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet.
28595: Helsingissä, syyskuun 21 p:nä 1908.
28596:
28597: V. T. Rosenqvist. Julius Sundblom.
28598:
28599: Tähän vastalauseeseen yhtyy, mikäli se koskee 9 §:ää,
28600:
28601: Hedvig Sohlberg.
28602: Vastalause 111. 73
28603:
28604:
28605:
28606:
28607: rn.
28608:
28609: Maamme koululaitos nykyisellä kannallaan ei suinkaan
28610: vastaa niitä vaatimuksia, joita köyhälistö sille asettaa. Meillä,
28611: kuten muissakin nykyaikaisissa valtioissa, on kansakoulusta,
28612: jonka tulisi olla vilpitön valistuksen ja kansalaissivistyksen
28613: levittäjä, tehty ylempien luokkien luokkaetujen palvelija. Kir-
28614: velevin sydämin täytyy työläisvanhempien nähdä, miten heidän
28615: pienoiset lapsensa saavat ostaa koulusta saamansa tiedonmurut
28616: vain sillä kaupalla, että koulu muodostelee heidän ajatuksensa,
28617: tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin vanhemmat kotona
28618: haluavat. Uskonto väärennetään kasvattamaan lasta porva-
28619: 1
28620: rillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi; ihmiskunnan ja
28621: isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia rumia raakalais- 1
28622: sotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jäävää isänmaalli-
28623: suutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää pääasiassa sii- 1
28624: hen, että lapsesta muodostuisi vaatimattomuutensa tunteva
28625: nöyrämielinen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisarmeijaan. 1
28626:
28627: Vanhemmilla kotona on täysi työ vapauttaakseen lapset ikä-
28628: viromistä opetuksen tuottamista ristiriidoista. Ristiriita työläis- 1
28629:
28630: kodin ja koulun välillä tulee sitä jyrkemmäksi, kun vanhem-
28631: 1
28632: milla ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa koulun järjestelyyn,
28633: meidän maassamme ei edes eduskunnankaan kautta.
28634: 1
28635: Mutta ne todellisen tiedon alkeet, joita koulu kaikista
28636: epäkohdistaan huolimatta lapsille jakaa, ovat köyhälistön mie- 1
28637: lestä kuitenkin niin arvokkaita, että se sittenkin on valmis
28638: 1
28639: 74 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28640:
28641: asettamaan lapsensa oppivelvollisuuden alaisiksi. Mutta välttä-
28642: mättömänä täydennyksenä oppivelvollisuuden säätämiselle tulee
28643: köyhälistö pitämään koko koululaitoksen pikaista uudistusta ja
28644: tulee sen saavuttamiseksi tekemään voitavansa.
28645: Mitä itse oppivelvollisuuteen tulee, ei valiokunnan käsi-
28646: tys oppivelvollisuudesta suinkaan vastaa sitä ajatusta, mikä
28647: sosialidemokratialla on yleisestä kansankasvatuksesta, josta
28648: kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisesti tulisi päästä osalli-
28649: siksi. Yhä edelleen jää laajoilla alueilla koulujen perustami-
28650: nen riippumaan kuntien harkinnasta. Oppivelvollisuusikä lop-
28651: puu yleensä jo 13:nteen ikävuoteen. Maaseudun koulumuo-
28652: doille ja opettajavoimille on osaksi asetettu aivan liian pienet
28653: vaatimukset. Saman opettajan opetettavana tulee yleensä ole-
28654: maan kovin suuri oppilasmäärä. Vähävaraisten lasten koulun- 1
28655:
28656: käynnin turvaamisesta on pidetty aivan liian vähän huolta.
28657: Suurimpia näistä aukoista näyttää olevan toistaiseksi 1
28658:
28659: vaikea täyttää, niin kauan kuin eduskunnassa ja hallinnossa
28660: valta on porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluo-
28661: kilta kokoamistansa valtion varoista heittää niille takaisin
28662: vain vaatimattoman almun, silloinkin kun on kysymys niin
28663: tärkeästä asiasta kuin kansanvalistuksesta. Suurimmat valio-
28664: kunnan suunnitteleman oppivelvollisuuden puutteellisuudet joh-
28665: tuvat tietysti siitä, että porvarillinen kansantalous ei tarvitse
28666: yleistä kansalaissivistystä sen suuremmassa määrin eikä kaipaa
28667: sitä vallankaan maaseudun syrjäosissa. Yleisen kansankasva-
28668: tuksen järjestämisen täytynee niin ollen jäädä tulevaisuuden
28669: asiaksi.
28670: Mutta valiokunnan mietinnössä on lukuisasti sellaisiakin
28671: kohtia, että niiden korjaamista yksin porvarilliseltakaan näkö-
28672: kannalta mielestämme ei mitenkään pitäisi voida nyt jättää,
28673: jos ensinkään mieli tehdä täyttä totta oppivelvollisuudesta ja
28674: sen säätäruisestä edes osaksikaan saavuttaa tarkoitettua tulosta.
28675: Pyydämme saada tässä alempana pykälittäin esittää tarkotta-
28676: mamme muutokset ja niitä lähemmin perustella.
28677: Vastalause 111. 75
28678:
28679: Oppivelvollisuuslaki.
28680:
28681: Oppivelvollisuuslakiehdotuksensa 2 §:ssä ehdottaa valio- 2 §.
28682: kunta määrättäväkai oppivelvollisuuden koskemaan myöskin
28683: uskontoa. Tämän vastalauseen allekirjoittajat puolestaan eivät
28684: voi valiokunnan kantaa tässä kohdin hyväksyä.
28685: Laajat kansankerrokset maassamme, niiden joukossa lu-
28686: kuisat uskonnolliset ryhmät, ovat asettuneet sille kannalle, että
28687: uskonnonopetus olisi poistettava yleisistä kouluista ja jätettävä
28688: kirkollisten koulujen ja vanhempien asiaksi. Allekirjoittaneet-
28689: kin ovat samalla kannalla, mutta mielestämme koko kysymys
28690: ei varsinaisesti kuulu oppivelvollisuuskysymyksen yhteyteen,
28691: vaan kysymykseen koululaitoksen uudistuksesta tai uskonnon-
28692: vapauslainsäädäntöön ja veisi oppivelvollisuusasian kirkollis-
28693: kokoukseen siten viivyttäen koko lain toimeenpanoa. Tässä
28694: voi mielestämme olla kysymys vain siitä, mitkä oppiaineet on
28695: määrättävä niiksi, joita oppivelvollisten lasten on lain 5 §:n
28696: mukaan mentävä oppimaan kansakouluun sellaisena kuin niitä
28697: voimassaolevien hallinnollisten asetusten mukaisessa kansakou-
28698: lussa opetetaan, elleivät niissä muualla opetusta saa. Vastoin
28699: valiokunnan enemmistön mielipidettä ei meistä ole paikallaan
28700: asettaa uskontoa näiden joukkoon, vaan olisi se jätettävä
28701: puheenaolevasta aineluettelosta pois. j
28702: Sanotaan kyllä, että uskonnonopetukseen tyytymättömät j
28703: vanhemmat voivat panna lapsensa muualla opetettavaksi, mutta
28704: huomattava on, että lapsen koulukustannukset silloin vanhem-
28705: j
28706: mille nousisivat niin tavattomiin, että useimmille kävisi mah- j
28707: dottomaksi hankkia tuollaista opetusta. Valiokunnan enemmis- j
28708: tön ehdottaman säädöksen kautta tulee tämä häpeällinen oman- j
28709: tunnon pakko siten ulottumaan niin laajalle, ettei mielestämme j
28710: pitäisi voida olla puhettakaan sellaisen säätämisestä.
28711: j
28712: Uskonnon alalla ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mahdo-
28713: ton perinpohjin käsittää ja omintakeisesti itselleen selvittää,
28714: j
28715: kun hänellä ei ole mitään sellaista elämänkokemusta, jossa j
28716: uskonnollinen elämä kasvaa. Uskonnon peruaseikoista on täysi- j
28717: kasvaneidenkin ihmisten kesken vallalla jyrkästi vastakkaisia j
28718: j
28719: j
28720: j
28721: j
28722: j
28723: j
28724: 1
28725: 1
28726: 1
28727: 76 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28728: 1
28729: mielipiteitä, kuten lukemattomat lahkokunnatkin eri kirkko- 1
28730: kuntien piirissä osottavat. Tällaisiin seikkoihin katsoen teh- 1
28731: dään monien vanhempien mielestä suuri vääryys, jos lapseen
28732: 1
28733: koulussa pyritään istuttamaan yksityisseikkoihin saakka ulottuva
28734: usko määrättyyn valtion viralliseen uskonoppiin, ja vääryys 1
28735: tuntuu heistä sitä katkerammalta, kun uskonnonopetus useim- 1
28736: miten on opettajan uskonnollisen kehittymättömyyden vuoksi 1
28737: vielä paljo yksipuolisempaa kuin välttämättömästi tarvitsisikaan.
28738: 1
28739: Lapsien herkkään tunne-elämään vetoava opettaja voi siten
28740: kasvattaa ainakin tunteellisimmat lapset sokeiksi uskonnolli- 1
28741: siksi kiivailijoiksi, joilta senkautta jo ennakolta on riistetty 1
28742: kaikki sopusointuisen elämän mahdollisuus. Uskonnonopetuk- 1
28743: sen vuoksi joutuvat lapset sitä vaikeampaan asemaan, kun
28744: 1
28745: opettajan antama uskonnonopetus usein on vakavassa risti-
28746: riidassa sen kanssa, mitä sama opettaja lapsille muilla opetus- 1
28747: tunneilla opettaa. Kun ristiriitaa mahdollisimman mukaan koete- 1
28748: taan peitellä ja salata, on se omiaan lapsissa kasvattamaan
28749: 1
28750: pintapuoliauutta ja ajattelemattomuutta. Kaikki sellaiset seikat
28751: tekisivät monilukuisille vanhemmille, jotka muuten ilolla lähet- 1
28752: täisivät lapsensa kouluun, oppivelvollisuuden kirveltäväksi
28753: pakoksi, jollaista minkään sivistyneen maan lainsäädännön ei
28754: pitäisi voida määrätä.
28755: Köyhälistön kannalta on kaiken tämän lisäksi aivan eri-
28756: koiset syyt asettua puheenaolevaa ehdotusta vastustamaan,
28757: koska juuri uskontoa häikäilemättömämmin kuin mitään muuta
28758: oppiainetta käytetään vallassaolevien luokkien luokkavallan
28759: välikappaleena. Opettajat ovat huonon taloudellisen asemansa
28760: vuoksi ja säilyttääkseen virkansa pakotettuja pysymään vallassa-
28761: olevien luokkien suosiossa. Tietoisesti tai tiedottomasti koettaa
28762: opettaja senvuoksi lapsiin istuttaa tyytyväisyyttä oleviin oloi-
28763: hin selvitellen jumalan ne sellaisiksi luoneen, niin että niiden
28764: nurjuuksiakin vastaan taisteleminen siten olisi ,jumalan tahtoa"
28765: vastaan taistelemista. Samassa mielessä opetetaan ,pelvolla
28766: ja vavistuksella" sakeassa nöyryydessä alistumaan vallitsevien
28767: luokkien herruuteen, joka sekin on muka jumalan sellaiseksi
28768: säätämä.
28769: Vastalause UI. 77
28770:
28771: Uskonnon asettamista oppivelvollisuuden piiriin puolus-
28772: tetaan sillä, että muiden aineiden opetus sitä vaatisi. Laajalti
28773: on kuitenkin ilmennyt aivan vastakkaisiakin mielipiteitä, ja
28774: joka tapauksessa voidaan mielestämme ne tiedot uskonnollisista
28775: liikkeistä, mitä yleissivistys ja muiden aineiden opetus vaatii,
28776: helposti antaa muiden aineiden, ennenkaikkea tietysti historian
28777: yhteydessä, kuten tehdään niissä monissa maissa, joissa uskonnon-
28778: opetus on kouluista kokonaan poistettu,
28779: Yhtävähän vaatii kansan siveellinen kasvatus uskonnon-
28780: opetuksen säilyttämistä. Sellaista pitäisi voida sitä vähemmän
28781: väittää, kun uskonnonopetuksella nytkään ei nähtävästi suu-
28782: resti ole sellaisia tarkotuksia muuhun kuin ylläviitattuun val-
28783: lassa olevien luokkien etuja edistävaan suuntaan. Tärkeimpinä
28784: asioina uskonnonopetuksessa on uskonnollisten opinkappaleiden
28785: ja oppirakennuksen sekä kirkkohistoriallisten riitojen selvittely.
28786: Uskonnonopetuksesta vie useimmiten lopunkin sen siveellisestä
28787: merkityksestä, jota muuten epäilemättä on kovin liioteltu,
28788: opettajan hartaudenteeskentely, jonka vallan liian usein lapsi-
28789: kin pääsee huomaamaan.
28790: Uskonnon asettaminen oppivelvollisuuden piiriin tulee
28791: saamaan sitä arveluttavamman luonteen, kun uskonnolliset van-
28792: hemmat, jos he vaan kuuluvat koulussa opetettavaan uskon- j
28793: oppiin, tultaisi sakon pakolla velvqittamaan viemään lapsensa j
28794: koulun uskontotunneille, kun monetkaan heistä missään tapauk-
28795: j
28796: sessa muuten eivät kykene lapsilleen tarpeellista opetusta kus-
28797: tantamaan. Ja yhtä arveluttavaksi tekee asian se, että valtion j
28798: viranomaisille silloin tehtäisi mahdolliseksi kirkollisten koulu- j
28799: jen opetusta valvoessaan sekaantua niiden uskonnonopetuk-
28800: j
28801: seenkin, mikä voisi aiheuttaa kerrassaan arvaamattomia rette-
28802: löitä, joista ainakaan uskonnolla ei olisi mitään siunausta. j
28803: Yllä esitettyjen syiden nojalla pidämme mahdottomana, j
28804: että uskonto asetettaisi oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien j
28805: aineiden joukkoon.
28806: j
28807: Valiokunta ehdottaa, että kaupunkilaislapset olisivat op- 3 §.
28808: pivelvolliset 14 vuoden ikään nauttiakseen viimeisenä vuonna j
28809: käytännöllisiin toimiin valmistavaa jatko-opetusta. Meidän mie- j
28810: j
28811: j
28812: j
28813: j
28814: j
28815: 1
28816:
28817: 1
28818:
28819: 1
28820: 78 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28821: 1
28822: lestämme on tämä jatko-opetus niin tärkeätä, että maalaislap-
28823: 1
28824: setkin pitäisi saattaa siitä osallisiksi, sitä paremmin kun se
28825: olisi omiaan sopivasti välittämään lasten siirtymistä kouluelä- 1
28826: mästä yleiseen yhteiskunnaUiseen elämään. Jatkokurssien jär- 1
28827: jestäminen ei maaseudullakaan tulisi vaikeaksi niissä piireissä,
28828: missä on ylempi kansakoulu. Sen opettaja voisi ainakin muu- 1
28829: tamana iltana viikossa jonkun tunnin kerrallaan antaa tällaista 1
28830: opetusta. Kurssien järjestäminen tulisi vielä helpommaksi
28831: 1
28832: niissä piireissä, joissa on kunnallinen alempikin kansakoulu,
28833: kun sen opettaja voisi avustaa ylemmän kansakoulun opetus- 1
28834: toimessa. Lapsille ei kursseilla käynnin pitäisi tulla vaikeaksi,
28835: 1
28836: kun kunta voisi järjestää ne mahdollisimman sopiville ajoille.
28837: Siten onkin valiokunta ajatellut asian voivan järjestyä, mutta 1
28838: on tahtonut jättää sen vapaaehtoisuuden varaan. Useassa 1
28839: maassa, m. m. Skandinavian maissa ja Saksassa on täysi kou-
28840: lunkäyntivelvollisuus ulotettu 14 ikävuoteen, meillä on maas- 1
28841: samme mielestämme täysi syy pyrkiä samaan suuntaan. 1
28842: 4 §. Lakiehdotuksen 4 §:ssä on valiokunta mielestämme jät-
28843: 1
28844: tänyt kansakoulun johtokunnalle ja piiritarkastajille aivan liian
28845: laajan vallan vapauttaa lapsia koulunkäynnistä. Kun valio-
28846: kunta jättää siinä tapauksessa, että ,lääkärin todistusta ei
28847: voida hankkia ilman suuria vaikeuksia", vapautuksen riippu-
28848: maan , kansakoulunjohtokunnan harkinnasta", voi sellainen
28849: määräys jossakin piirissä tehdä koko oppivelvollisuuden tyh-
28850: jäksi, jos kansakoulunjohtokunta esim. kuntien avustus- y. m.
28851: menoja säästääkseen olisi kovin taipuvainen vapautuksia kou-
28852: lunkäynnistä myöntämään. Jos loma tulisi lukukautta pitem-
28853: mäksi, olisi mielestämme lääkärintodistus hankittava. vaikkapa
28854: se tulisi maksamaankin; lapsen yhden kouluvuoden voi toki
28855: laskea suurenkin uhrauksen arvoi01eksi.
28856: ,Erittäin säälittävien koti-olojen tahi muun erinomaisen
28857: syyn takia" voidaan valiokunnan ehdotuksen mukaan myöntää
28858: lapselle miten pitkä vapautus tahansa. Meidän mielestämme
28859: ei kuitenkaan minkään sellaisen syyn takia saisia laskea mah-
28860: dollisesti lapsen koko tulevaisuutta turmiolle, vaan olisi luvan-
28861: auto tällaisessa tapauksessa rajotettava korkeintaan yhteensä
28862: yhteen lukukauteen ulottuvaksi.
28863: Vastalause lll. 79
28864:
28865: 3 §:n yhteydessä esitetyillä syillä olisi tämäkin § mie- 7 §.
28866: lestämme muutettava.
28867: Valiokunta ehdottaa, mielestämme kovin vähillä syillä, 11 §.
28868: että kiinteän alemman kansakoulun vuotuinen oppiaika olisi
28869: enintään kolmekymmentäneljä viikkoa. Lasten kannalta on
28870: meistä jonkunverran pitempi lukukausi parempi, kun sen no-
28871: jalla voisi antaa enemmän vapautta kouluaikana. Mainittu
28872: lukukauden pituus olisi mielestämme määrättävä enintään kol-
28873: meksikymmeneksikuudeksi viikoksi.
28874: Tärkeämpää seikkaa koskee se valiokunnan ehdotus, että
28875: kunnalle annattaisi mahdollisuus vapauttaa kansakoulun kahden
28876: ylemmän luokan oppilaat koulunkäynnistä .,enintään kuuden
28877: viikon kuluessa kiireimpänä työaikana". Niin pitkä loma ly-
28878: hentäisi arveluttavassa määrässä näiden, lapsille juuri tärkeim-
28879: pien luokkien lukuvuotta ja tekisi välttämättömäksi ahtaa
28880: lyhyessä ajassa tavattoman määrän tietoja lasten päähän.
28881: Kun lastensuojeluslaeilla koetetaan hankkia lapsille kouluaikaa,
28882: olisi takaperoista, ellei samalla pidettä.isi huolta siitä, että he
28883: todella käyvät koulua. Puheena ol'"va loma tuntuu sitä arve-
28884: luttavammalta, kun sillä olisi nimenomaisena tarkotuksena
28885: saattaa lapset "kiireimpiin" ja samalla raskaimpiin töihin.
28886: Tuollainen kuuden viikon loma kolmikuukautisen kesäloman 1
28887:
28888: jatkona joutuu vallan omituiseen valoon, kun ottaa huomioon,
28889: että tuskin missään ulkomailla lapsilla on niin pitkiä lomia
28890: kuin meillä, ja että useissa maissa kesälomaa on kaikkiaan
28891: tasan - kuusi viikkoa. Olemme sitä mieltä, että tuollaista 1
28892: lomaa ei olisi ensinkään sallittava, vaan ylemmän kansakoulun
28893: 1
28894: lukuvuosi määrättävä kolmekymmentäkuusiviikkoiseksi.
28895: Aivan erottamattomassa yhteydessä oppivelvollisuuden 15-16 §§.
28896: säätämisen kanssa on huolenpito siitä, että lapset koulussa 1
28897: ovat niin voimissaan, että voivat saada täyden hyödyn ope-
28898: tuksesta. Huonosti ravitun lapsen koulunkäynnin hyödyttö- 1
28899:
28900: myys myönnetään niin yleisesti, ettei sitä tarvinne tässä pe-
28901: rustella. Siitä on runsasta kokemusta sekä koti- että ulko-
28902: maalta. Yhtä hyvin myönnetään vältt.ämättömäksi, että lapsia
28903: avustetaan kouluun saattamisessa ja koulun läheisyyteen ma- 1
28904:
28905: 1
28906: 1
28907:
28908: 80 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28909: 1
28910:
28911: jottamisessa sekä varattornia lapsia vaatetuksessa. Valiokunta
28912: onkin ottanut lakiehdotuksensa 15 §:än tätä tarkattavia mää-
28913: räyksiä, mutta pidämme me niitä aivan riittämättöminä tur-
28914: vaamaan lapsia puheenaolevassa suhteessa ja ehdotamme sen
28915: vuoksi pykälälle toisen muodon, jossa avustusta edes hiukan
28916: tarkemmin määritellään. Pitäisimme suorastaan häpeällisenä
28917: lastenrääkkäyksenä, ellei heille myönnettäisi vähintään sitä
28918: avustusta, mitä olemme ehdottaneet, ja katsomme siltä kan-
28919: nalta olevan välttämätöntä, että asiasta on laissa nimenomai-
28920: 1
28921: nen määräys. Ellei tällaista avustusta anneta, menevät oppi-
28922: velvollisuuteen vuosittain uhratut monet kymmenet miljoonat 1
28923: vallan varmaan suureksi osaksi hukkaan. Jos niihin sitä vastoin
28924: lisättäisi ne vallan muutamat miljoonat, mitä ehdottamamme
28925: avustus korkeintaan vaatisi, tuottaisivat itse oppivelvollisuuteen
28926: uhratut varat todellisen ja monin verroin suuremman hyödyn.
28927: 22 §. Valiokunta ehdottaa 22 §:ssä sakkomääräyksiä sellaisille
28928: vanhemmille, jotka laiminlyövät säännöllisesti käyttää lastansa
28929: koulussa; mutta siltä varalta, että joku kunnan viranomainen,
28930: määräämällä riittämättömän avustuksen lapsen koulunkäyntiä
28931: varten, olisi syyllinen tuohon laiminlyöntiin, ei laissa ole mi-
28932: tään määräystä. On viitattu siihen, että vanhemmilla on oi-
28933: keus valittaa riittämättömästä avustuksesta. :M:utta valitustie
28934: on aina pitkällinen, ja lapsen koulunkäynti voi sen aikana yhä
28935: olla vaarassa. Meistä olisi paikallaan sellaisen välttämiseksi
28936: laissa uhata kunnan viranomaisia, jotka tekevät itsensä syy-
28937: päiksi liian pieneen avustukseen, sakkomääräyksellä, ja olemme
28938: siinä tarkotuksessa ehdottaneet pykälään lisäystä. Siinä puhu-
28939: taan m. m. asiaan syyllisestä kunnanvaltuuston jäsenestä. Sel-
28940: laisia on nyt tosin vain kaupungeissa ja joissakuissa maalais-
28941: kunnissa, mutta se ei ole esteeksi ehdottamallemme määräyk-
28942: selle, sitä vähemmän kun kunnallisten äänioikeusolojen uudis-
28943: tuttua valtuusto nähtävästi tulee joka kuntaan. - Vanhem-
28944: mille ei puheenaolevassa tapauksessa tietysti olisi sakkoa mää-
28945: rättävä.
28946: 28 §. Valiokunnan ehdottamassa muodossa tekee 28 § kunnille
28947: mahdolliseksi rettelöidä oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuun-
28948: Vastalause 111. 81
28949:
28950: nitelman laatimisessa mitenkä kauan hyvänsä. Kun suunni-
28951: telman viipyminen voi tehdä kunnalle tavattoman vaikeaksi
28952: panna oppivelvollisuuden säädetyssä ajassa täytäntöön ja kun
28953: rettelöimiseen voi olla syynä esim. sekin, että kunnan varak-
28954: kaat luokat kunnan koulumenoja vähentääkseen pyrkivät jaka-
28955: maan kunnan niin pieniin piireihin, että kuhunkin tarvitsisi
28956: perustaa vain laajennettu alempi kansakoulu, ei mieles-
28957: tämme olisi väärin, että sellainen estettäisi ja kunta määrät-
28958: täisi täyttämään velvollisuutensa. Toiselta puolen on, jos men-
28959: nään kunnan itsehallinto-oikeutta tässäkään tapauksessa rajot-
28960: tamaan, pidettävä huoli siitä, että se tapahtuu mahdollisimman
28961: paljon säilyttäen kunnan määräämisvaltaa. Näitä seikkoja sil-
28962: mällä pitäen olemme ehdottaneet pykälään lisäystä.
28963: V aliakunta on jättänyt senaatille rajattoman vallan myön- 30 §.
28964: tää harvaanasutuilla kunnille lykkäystä oppivelvollisuuden täy-
28965: täntöönpanemisessa. Kun oppivelvollisuuden täytäntöönpano-
28966: aika on ehdotettu niin pitkäksi kuin viideksitoista vuotta, ei
28967: senaatille mielestämme missään tapauksessa voisi myöntää oi-
28968: keutta antaa viittä vuotta pitempää lykkäystä. Oppivelvol-
28969: lisuuskomitean mielestä riitti täytäntöönpanoajaksi kymmenen
28970: vuotta, joiden lisäksi senaatti vielä olisi voinut myöntää 5 j
28971: vuoden pitennyksen aikaan. Komitealla oli kyllä toisenlainen
28972: koulusuunnitelma kuin valiokunnalla, mutta huomattava on, j
28973: että valiokunta on itse oppivelvollisuuden toimeenpanoaikaa
28974: pidentänyt viidellä vuodella. j
28975: Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme, j
28976:
28977: ettti Eduskunta hyvtiksyisi oppivelvolli- j
28978: suuslain 2, 3, 4, 7, 11, 16, 22, 28 ja 30 §:n j
28979: ntiin kuuluvina:
28980: j
28981: 2 §. j
28982: 1 mom. Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto-
28983: ja taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan
28984: j
28985: (poistJ äidinkielessä ja sen· kirjoittamisessa, maantiedossa, j
28986: 6
28987: j
28988: j
28989: j
28990: j
28991: 1
28992:
28993: 1
28994: 82 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
28995: 1
28996: historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä
28997: 1
28998: kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
28999: 2 mom. On poistettava. 1
29000: 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29001: 1
29002: 3 §.
29003: 1 mom. Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta 1
29004: sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän 1
29005: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka
29006: kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Niisstt koulupii- 1
29007: reisstt, joissa on tttydeltinen ylempi kansakoulu, on lapsi
29008: tämän lisäksi oppivelvollinen yhden vuoden ajan ja saakoon 1
29009: sen kuluessa, jos hän on kansakoulun läpikäynyt eikä muulla 1
29010: tavoin opintojaan jatka, 7 §:ssä mainittua jatko-opetusta.
29011: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. 1
29012: 3 mom. Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvol-
29013: lisuutensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kan- 1
29014: sakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän sekä 1
29015: sen lisäksi, jos hän J:sen mom. mukaan on jatko-opetuk-
29016: seen velvollinen, saanut opetusta yhden vuoden ajan.
29017: 4 §.
29018: 1 mom. Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi
29019: ruumiinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
29020: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi. Jos
29021: lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vaikeuksia,
29022: riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mi-
29023: kttli vapautus ei tulisi kestttmttttn lukukautta kauemman,
29024: jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustannuksella toi-
29025: mitettava lttttkttrintarkastuksen alaiseksi.
29026: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29027: 3 mom. Poikkeustapauksessa saakoon johtokunta van-
29028: hampain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta,
29029: ei kuitenkaan pitemmttksi aikaa kuin kuukaudeksi tai piiri-
29030: tarkastajan luvalla korkeintaan yhteenstt yhdeksi luku-
29031: kaudeksi.
29032: Vastalause 111. 83
29033:
29034: 7 §.
29035: 1 mom. Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosi-
29036: luokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylem-
29037: pää vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Sen ohella tulee
29038: koulun yhteydessa olla kouluun liittyvtt pttaasiallisesti
29039: ktiytttnntJlliseen elttmaan valmistava yksivuotinen jatko-
29040: luokka.
29041: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29042: 3 mom. Samoin.
29043: 4 mom. On poistettava.
29044: 11 §.
29045: 1 mom. Vuotuinen oppiaika kiinteän alemman kansa-
29046: koulun kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja
29047: enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa sekä kiertävän alemman
29048: kansakoulun kummallakin luokalla vähintään kaksitoista viik-
29049: koa. Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppiaika kolme-
29050: kymmentäkuusi viikkoa (poist.).
29051: 2 morn. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksE,Jssa.
29052:
29053: 15 §.
29054: Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä vtthävarais-
29055: ten lasten koulunkäynti mahdolliseksi.
29056: 16 §.
29057: 1 mom. Kunnan toimesta tulee koululapsille kou-
29058: luaikana antaa ainakin kerran päivttssä ateria ltimminttt
29059: ruokaa, josta varakkaammat suorittavat kohtuullisen
29060: korvauksen. Vähtivaraisille koululapsille tulee kunnan
29061: toimesta ilmaiseksi antaa lampimat siistit vaatteet ja
29062: jalkineet.
29063: 2 mom. Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden
29064: katsotaan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain
29065: lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun lähei-
29066: syyteen, järjestaktJtJn kunta vtthavaraisille ilmaisen avus-
29067: tuksen tassti suhteessa. Jos matka lähimpään kansakouluun
29068: on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan antaa tttmtl avus-
29069: tus lapsen ikään katsomatta.
29070: 84 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
29071:
29072: 3 mom. l(odittomille koululapsille perustettakoon
29073: oppilaskoti koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kun-
29074: nan toimesta muuten tttysihoito.
29075: 4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksen 2 mom.
29076: 5 mom. Vtthtivaraiseksi katsottakoon lapsi, jonka
29077: vanhemmat ovat kunnallisverosta vapaita tai maksavat
29078: kunnallisveroa vtthemmisttt kuin vtthintättn 600 markan
29079: vuosituloista maalaiskunnissa tai vtthemmisttt kuin vä-
29080: hintttttn 1200 markan tuloista kaupungeissa, riippuen
29081: alimman rajan tarkempi mttärttttminen kunnan harkin-
29082: nasta.
29083: 22 §.
29084: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29085: 2 mom. Samoin.
29086: 3 mom. Samoin.
29087: 4 mom. Jos lapsi havaitaan riittämttttlJmttn, tttmtl.n
29088: lain 15 §:sstl. mtttl.rtl.tyn avustuksen puutteessa laimin-
29089: /ylJneen koulunkäyntinstt, vetttklJlJn asiansyyllinen kunnan
29090: viranomainen, olipa httn kunnanvaltuuston, asiata hoi-
29091: taneen kunnan lautakunnan tai muun toimikunnan jtlsen,
29092: sakkoa enintilan JOO markkaa ja mttttrtJ.tttJ.klJlJn avustus
29093: heti riitttJ.vti.ksi. Vanhemmille ttlklJlJn tttsstl. tapauksessa
29094: sakkoa mttttrtJ.ttttklJ.
29095: 28 §.
29096: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29097: 2 mom. Samoin.
29098: 3 mom. Ellei ylihallitus katso voivansa muutta-
29099: matta hyvti.ksytt kunnan asiassa tekemtttl. uutta ptttttlJsttl
29100: sen vuoksi, etttl. siintt on pyritty tinkimttttn oppivelvolli-
29101: suuden ttJ.ytttntlJlJnpanossa, valmistakoon ylihallitus, py-
29102: symttlltl. mahdollisen tarkasti kunnan pttätlJksesstl., ehdo-
29103: tuksen suunnitelmaksi sekti alistakoon asian senaatin
29104: talousosaston ratkaistavaksi, joka kuultuaan kuntaa eh-
29105: dotuksesta ylihallituksen ehdotuksen ja kunnan lausun-
29106: non nojalla vahvistaa lainmukaisen suunnitelman.
29107: Vastalause 111. 85
29108:
29109: 30 §.
29110: Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto har-
29111: vaan asutuilla kunnille myöntää lykkäystä oppivelvollisuuden
29112: toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin
29113: viideksi vuotta.
29114:
29115:
29116:
29117:
29118: Laki kansakoulun kustannuksista.
29119: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti tulisivat laajennetun 8 §.
29120: alemman kansakoulun opettajat palkkaetuihinsa nähden pää-
29121: asiassa alemman kansakoulun opettajien veroisiksi. Allekir-
29122: joittaneiden mielestä olisi kuitenkin jo opetuksenkin kannalta
29123: ehdottomasti vaadittava, että laajennetun alemman kansakou-
29124: lun opettajille asetettaisi samat pätevyysvaatimukset kuin
29125: ylemmän kansakoulun opettajille ja että heille sen mukaisesti
29126: taattaisi samat palkkaedut kuin näilläkin on. Olemme vaka-
29127: vasti epäillen katselleet koko sellaista koulumuotoa kuin laa-
29128: jennettu alempi kansakoulu on, ja voineet suostua toistaisek-
29129: sikaan sellaiseen vain sitä silmällä pitäen, että kunnille joka
29130: j
29131: tapauksessa jää oikeus vapaehtoisesti perustaa täydellinen kan- j
29132: sakoululaitos ja saada silloin siihen valtion avustusta. Valio-
29133: kunnan ehdotuksesta olisi todennäköisesti seurauksena, että j
29134: tämä kaikkein vaikein koulumuoto saisi opettajikseen yleensä
29135: j
29136: kaikki huonoimmat alemman kansakoulun opettajista. Ellei laa-
29137: jennetun alemman kansakoulun opettajien palkkoja aseteta j
29138: melkoisesti paremmiksi kuin alemman, pyrkivät nimittäin epäi-
29139: lemättä kaikki alempaan kansakouluun hakukelpoiset opettajat j
29140: ensi sijassa tavallisiin alempiin kansakouluihin eikä laajennet- j
29141: tuihin alempiin kansakouluihin, koska työ näissä olisi paljon
29142: vaikeampaa ja koulut syrjäseuduilla. Laajennetut alemmat j
29143: kansakoulut on ajateltu väliaikaiseksi koulumuodoksi; epäile-
29144: j
29145: mättä tulisi niiden ikää lyhentämään sekin, että ne täten ei-
29146: vät missään tapauksessa tulisi kovin halvoiksi. Kun niissä j
29147: j
29148: j
29149: j
29150: j
29151: 1
29152:
29153: 1
29154: B6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
29155: 1
29156: sama opettaja kumminkin useimmiten tulisi toimimaan vuosit-
29157: tain kahdessa eri piirissä, tulisivat ne sentään joka tapauk- 1
29158: sessa halvemmiksi kuin ylemmät kansakoulut ja vastaisivat
29159: 1
29160: siten tarkotustansa. Kun tällaisia opettajia tulisi kaikkiaan
29161: olemaan vain hiukan yli 700, eivät ehdottamastamme muutok- 1
29162: sesta koituvat kustannuksetkaan mitenkään voi olla esteenä
29163: sille. 1
29164: 9 §. Muutos johtuu edelliseen pykälään tehdystä.
29165: 1
29166: 10 §. V aliakunnan ehdotuksessa määrätään opettajan palkan-
29167: korotuksen ehdoksi ,nuhteettomuus". Nuhteettomuuskäsite on 1
29168: kuitenkin mielestämme niin laaja ja niin suuressa määrin vää-
29169: rinkäytöksille tilaisuutta antava, että sitä tarkottava sana ei 1
29170: mitenkään olisi tässä kohdin sallittava. Se antaisi tilaisuutta
29171: 1
29172: sitä suuremmalle väärinkäytökselle kun opettaja ei voi valit-
29173: taa johtokunnan ja tarkastajan nuhteista. Myönnäruma kyllä, 1
29174: että opettaja voi tehdä itsensä syypäiksi tekoihin ja laimin-
29175: lyönteihin, joista ehkä voi kieltää palkankorotuksen, kun ei 1
29176: tahdottaisi suoraan erottaakaan. Ehdottamamme muutos tar-
29177: 1
29178: kottaa säädöksen rajottamista sellaisiin tapauksiin.
29179: Muu pykälässä tapahtunut muutos johtuu 8 §:n yhtey-
29180: dessä esiintuodusta.
29181: 12-15 §§. Tehdyt muutokset johtuvat 8 §:n yhteydessä esitetystä.
29182: 17 §. Kun opettaja on 30 vuotta tointaan hoitanut ja silloin
29183: haluaa siirtyä eläkkeelle, on hän mielestämme oikeutettu saa-
29184: maan opettajalle määrätyn eläkkeen huolimatta siitä, että hän
29185: opettajatoimensa aikana mahdollisesti on saanut ,nuhteitakin",
29186: kun ne kerran eivät ole olleet sitä laatua, että hänet niiden
29187: vuoksi olisi katsottu vallan kelvottomaksi virkaansa hoitamaan.
29188: §:n 1 momentissa olisi niin ollen mielestämme sana ,nuhteet-
29189: tomasti" poistettava.
29190: Muu §:än tehty muutos johtuu 8 §:n yhteydessä esite-
29191: tystä.
29192: 18 ja 24 §§. Tehdyt muutokset johtuvat 8 §:n yhteydessä esittämis-
29193: - tämme syistä.
29194:
29195: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme :
29196: Vastalause 111. 87
29197:
29198: ettti Eduskunta hyvttksyisi §§ 8, 9, JO,
29199: 12, 13, 14, 15, 17, 18 ja 24 laissa kansakou-
29200: lun kustannuksista ntiin kuuluvina:
29201: 8 §.
29202: 1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29203: 2 mom. Samoin.
29204: 3 mom. Laajennetun alemman kansakoulun opet-
29205: taja asetettakoon palkkaetuihinsa ntihden yleinmtin kan-
29206: sakoulun opettajan veroiseksi.
29207: 9 §.
29208: Valtiovaroista saakoon ylemmän ja laajennetun alem-
29209: man kansakoulun opettaja palkka-apua 900 markkaa vuodessa,
29210: mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka 1,100 markkaan
29211: naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä
29212: pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä
29213: lapsia. Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka,
29214: saa sitä loput virka-aikaansa nauttia.
29215: 10 §.
29216: Ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
29217: taja, joka rangaistuksen alaista tekoa tekemtitttt tai huo-
29218: j
29219: limattomuutta virassa osottamatta on tehtävänsä toimitta- j
29220: nut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta
29221: palveltuaan valtiovaroista joka kerran 180 markan suuruisen j
29222: palkankorotuksen, jos hänen peruspalkkaosa 9 §:ssä säädetty-
29223: jen perusteiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan
29224: j
29225: suuruisen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa. j
29226: 12 §. j
29227: 1 mom. Alemman kansakoulun (poist.) opettajille anta-
29228: koon kunta vähintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän j
29229: vapaan asunnon, lämmön ja valon tai näitä etuja vastaavan j
29230: korvauksen, vähintään 150 markkaa vuodessa.
29231: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa. j
29232: 3 mom. Samoin.
29233: j
29234: j
29235: j
29236: j
29237: j
29238: 1
29239:
29240: 1
29241: 88 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
29242: 1
29243: 13 §.
29244: Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman kan- 1
29245: sakoulun opettaja 600 markkaa (poist.). 1
29246:
29247: 14 §. 1
29248: Alemman kansakoulun (poist.) opettaja, joka rangais-
29249: 1
29250: tuksen alaista tekoa tekemtiitii tai huolimattomuutta vi-
29251: rassa osottamatta on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kym- 1
29252: menen ja viisitoiRta vuotta palveltuaan valtiovaroista palkan-
29253: korotusta joka kerran (poist.) 90 markkaa (poist.). 1
29254:
29255: 15 §. 1
29256:
29257: Alemman kansakoulun (poist.) opettaja, joka siirtyy 1
29258: virkaan ylemmässä tai laajennetussa alemmassa kansakou-
29259: lussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa 1
29260: virassaan lukemaan hyväkseen sen ajan, jonka hä.n sitä ennen
29261: 1
29262: on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan pätevyy-
29263: den ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opetta- 1
29264: janvirkoihin.
29265: 17 §.
29266: 1 mom. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen (poist.)
29267: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan
29268: jälellä olevaksi elinajaksaosa vuotuista eläkettä valtiovaroista
29269: seuraavasti:
29270: ylemmän sekii laajennetun alemman kansakoulun opet-
29271: taja 1,000 markkaa, mutta korotetaan tämä eläke 1,200 mark-
29272: kaan naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on per-
29273: heensä pääasiallisin elättäjä ja jolla erotessaan on yksi tai
29274: useampi alaikäinen lapsi ; sekä
29275: alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa (poist.).
29276: 2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
29277: 3 mom. Samoin.
29278: 18 §.
29279: Alemmasta (poist.) kansakoulusta ylempään tai laajen-
29280: nettuun alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
29281: Vastalause 111. 89
29282:
29283: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä
29284: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä on
29285: alemmassa (poist.) kansakoulussa palvellut saavutettuaan pä-
29286: tevyyden ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun
29287: opettajanvirkoihin.
29288:
29289: 24 §.
29290: Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansakon-
29291: luun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakoulusta toi-
29292: sen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeutettu palkankoro-
29293: tukseen nähden uudessa virassaan lukemaan hyväkseen entisen
29294: palvelusaikansa siten:
29295: että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuosiensa
29296: mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkankorotusta;
29297: että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi kun-
29298: nes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvollinen hänelle
29299: maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus nousee entisen,
29300: valtion suorittaman korotuksen tasalle tai sen yli, saa pitää
29301: oikeutensa palkankorotukseen maalaisopettajiin nähden voi-
29302: massa olevien perusteiden mukaan, ei kuitenkaan korkeampaan
29303: määrään kuin hän sen kaupungin palkkaussäännön mukaan,
29304: jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta
29305: palvelusajalta saamaan;
29306: että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, siksi kun-
29307: nes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä mukaan
29308: on velvollinen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä
29309: korotus nousee hänen ennen nauttimaosa palkankorotuksen
29310: tasalle tai sen yli, on oikeutettu samansuuruiseen palkankoro-
29311: tukseen, ei kuitenkaan korkeampaan määrään, kuin minkä hän
29312: sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen
29313: hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saa-
29314: maan; ja
29315: että alemman (poist.) kansakoulun opettaja, joka siirtyy
29316: ylempään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kui-
29317: tenkaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
29318: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on palvellut
29319: 90 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmlet. N:o 5.
29320:
29321: saavutettuaan pätevyyden ylemmän ja laajennetun alemman
29322: kansakoulun opettajan virkoihin.
29323:
29324: Helsingissä, 21 p:nä syyskuuta 1908.
29325:
29326: Wälnö Jokinen. Arvi Lahtinen.
29327: Jaakko Plirainen. Maria Raunio.
29328: William Lundström. Josua Järvinen.
29329: Oskari Orasmaa.
29330: Vastalause IV. Hl
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: IV.
29336:
29337: Koska en ole voinut kaikinpuolin yhtyä V aliakunnan
29338: enemmistön mielipiteeseen, niin pyydän tässä tuoda esille
29339: eroavan kantani.
29340: Lakiehdotuksen 11 §, jonka mukaan alempi ja ylempi
29341: kansakoulu aina on eri opettajan huostassa, määrää appiajan
29342: ylemmässä kansakoulussa 36 viikoksi ja kiinteässä alemmassa
29343: kansakoulussa vähintäin 18 viikoksi. Tämän perusteella suun-
29344: nitellaan otettavaksi 2,500 opettajaa alempaan kansakouluun
29345: ja rakennettavaksi tai vuokrattavaksi 1,500 kouluhuoneustoa
29346: sekä hankittavakai tarpeelliset opetusvälineet.
29347: 1
29348: Tunnustan kyllä, että tämän järjestelmän kautta voisi
29349: luonnollisesti paremmin kehittää kansakoululaitostamme ope- 1
29350: tussuunnitelman ja oppikurssin laajuuteen nähden, mutta tämä
29351: puoli · asiasta ei minusta ole ainoa. Oppivelvollisuuden toi-
29352: meenpano tulee kansaltamme kysymään uskomattomia varoja,
29353: sentähden tulisi mielestäni asian taloudelliseenkin puoleen luoda
29354: vakavaa huomiota ja omaksua sellainen järjestelmä, jonka
29355: 1
29356: kansa mahdollisesti jaksaa toteuttaa. Oppivelvollisuus vaa-
29357: tii, Valiokunnan laskujen mukaan, kansakoululaitoksen laajen-
29358: 1
29359: nuksen perustamiskustannuksiin 32.176,000 mk, josta kuntain
29360: olisi suoritettava 21,976,000 mk. Vuotuiset menot kansa-
29361: koululaitoksesta on laskettu, sittenkun oppivelvollisuus on
29362: pantu täydellisesti toimeen, tekevän noin 25,000,000 markan,
29363: josta kuntain osalle lankeaisi lähes puolet. V aHokunta on aja-
29364: 1
29365: tellut alempaa kansakoulua voitavan pitää ylemmän kansakou-
29366: 1
29367: 1
29368: 92 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
29369: 1
29370: lun veistosalissa, ja on sillä perusteella laskenut alemman kansa-
29371: koulun perustamiskustannukset ainoastaan noin 4,350,000 mark-
29372: 1
29373: kaan, josta kuntain osalle tulisi noin 2,900,000 markkaa. Alem-
29374: man kansakoulun vuosikustannukset on taasen arvioitu noin 1
29375: 3,000,000 markkaan, josta kuntain suoritettavaksi tulisi noin
29376: 1,000,000 markkaa. Mutta kun oppivelvollisuuden tultua voi- 1
29377: maan useat yhden opettajan koulut muodostuvat kahden opet-
29378: tajan kouluiksi, niihin kun useampiin tulee yli 50 oppilaan, 1
29379:
29380: niin niiden huoneustot tarkoin tarvitaan ylempää kansakoulua
29381: 1
29382: varten, joten V aHokunnan laskelmat tulevat osoittautumaan
29383: liian alhaisiksi.
29384: 1
29385: Tämän seikan onkin oppivelvollisuuskomitea ottanut pa-
29386: remmin huomioon suunnitellessaan vaihtoehtoisena sellaista 1
29387: koulumuotoa että ylemmällä ja alemmalla kansakoululla olisi
29388: sama opettaja, joka komitean ehdotuksen 9 § mukaan opet- 1
29389: taisi 10 vk. alemman ja 26 vk. ylemmän kansakoulun oppi-
29390: laita. Tämän mukaan olisi vuotuinen opetusaika kansalouluissa
29391: sama kuin nykyäänkin eli 36 vk.
29392: Kun opettajan työ alemmassa kansakoulussa kes-
29393: tää ainoastaan 3-4 tuntia päivässä, niin voisi hyvällä syyllä
29394: opetusaikaa jatkaa 2:lla ehkä 4:lläkin viikolla, joten opetus-
29395: aika alemmassa kansakoulussa tulisi kestämään vähintäin 12 vk.
29396: ja ylemmässä kansakoulussa vähintäin 26 vk. eli yhteensä 38 vk.
29397: Sellaisilla kouluilla, joissa 2 opettajaa toimii, ei alemmasta
29398: koulusta johtuva lisätyö olisi liiaksi voimia kysyvää. Kun
29399: alkuopetus tulee 2 vuotiseksi ja pakolliseksi sekä perusteelli-
29400: semmaksi kuin ennen, voivat oppilaat ylemmässä kansakoulussa
29401: nopeammin kehittyä ja siten suorittaa vähemmässäkin ajassa
29402: nykyisen kurssin.
29403: Kunnalliselle itsehallinnolle pitäisi mielestäni ainakin
29404: aluksi suoda vapaus valita näiden koulumuotojen välillä ja
29405: säätää lyhimmäksi pakolliseksi koulumuodoksi 6 vuoden
29406: kurssi, josta 2:na ensi vuotena tulisi olla vähintäin 12 vk.
29407: alempaa kansakoulua ja 4:nä viimeisenä vuotena vähintäin 26
29408: vk. ylempää kansakoulua samoilla tuntimäärillä kuin Valiokun-
29409: takin ehdottaa.
29410: Vastalause IV. 93
29411:
29412: Tällä tavalla järjestettynä voitaisiin käyttää samaa kou-
29413: luhuoneustoa, samoja opetusvälineitä ja samoja opettajia. Tästä
29414: olisi vielä sekin etu, että nuoremmat ja heikommat lapset sai-
29415: sivat suorittaa koulunkäyntinsä lämpimänä vuodenaikana syk-
29416: syllä ja keväällä, jolla ajalla isommat lapset voivat kiireelli-
29417: senä työaikana kotipuuhissa olla apuna, joka ei myöskään ole
29418: ilman merkitystä.
29419: Täten vapautuisimme, ainakin toistaiseksi, palkkaamaata
29420: noita 2,500 opettajaa, asettamasta uutta eläkeluokkaa ja raken-
29421: tamasta rinnakkain monia kouluja hetkellä, jolloin kansamme
29422: varallisuus ei sitä voi ehkä kestää. Ylenmääräisten rasitusten
29423: vuoksi tulisi oppivelvollisuus varmasti monella taholla viha-
29424: tuksi, mutta jos mennään asteettain ja asetetaan kuorma tasan
29425: opettajalle ja kansalle, niin sen kansa suosiollisemmin omak-
29426: suu ja jonkun vuoden kuluttua, jolloin ehkä suhteellisempi
29427: verotusjärjestelmäkin astuu voimaan, voimme ruveta parem-
29428: malla menestyksellä kehittämään kansan suosimaa kansakoulu-
29429: laitostamme. Mitä jatko-opetukseen tulee, on valiokunnan ehdo-
29430: tus siinä suhteessa jonkun verran edullisempi, mutta mahdot-
29431: tomaksi jatko-opetus ei oppikomitean mietinnönkään mukaan
29432: tule, sillä aiemmista kansakouluista säästyneistä varoista voisi
29433: osan käyttää jatko- ja ammattiopetuksen toimeenpanemiseksi
29434: maaseudulla.
29435: Edellä esitetyn perustelun nojalla rohkenen kunnioit-
29436: tavimmin esittää, että Eduskunta hyväksyisi oppivelvollisuus-
29437: lain 11 §:n ensimäisen kappaleen näin kuuluvaksi:
29438:
29439: Vuotuin~ oppiaika alemman kansakoulun
29440: kummallakin luokalla on vähintään kaksitoista
29441: ja enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä
29442: ylemmän kansakoulun kaikilla luokilla vähin-
29443: tään kaksikymmentäkuusi ja enintään kolme-
29444: kymmentäkuusi viikkoa.
29445: Helsingissä syyskuun 21 p:nä 1908.
29446:
29447: Anna Ängeslevä.
29448: 94
29449:
29450:
29451:
29452: Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen-
29453: laajennuksen perustamiskustannukset.
29454:
29455:
29456: Valtion menot:
29457: Rakennusapu 1,000 uuteen kouluraken-
29458: nukseen ylempää kansakoulua var-
29459: ten a keskimäärin 5,000 mk. . . . 5,000,000-
29460: ~amoin 1,500 ylemmän kansakoulun
29461: lisärakennukseen a 2,500 mk. . 3,750,000-
29462: Samoin 500 alemman kansakoulun ra-
29463: kennukseen a 1,500 mk. . 750,000-
29464: 4 kaksivuotisen opettajaseminaarin pe-
29465: rustamiskustannukset a 150,000 mk. 600,000 -
29466: Täydennyskurssit pientenlastenkoulu-
29467: jen opettajia varten 100,000- 10,200,000 -
29468:
29469:
29470: Kuntain menot:
29471: 1,000 koulutontin lunastus a 600 mk. 600,000-
29472: 5oo , , a300, 150,000-
29473: 1,000 koulutalon rakennuskustannuk-
29474: set a 10,000 mk. 10,000,000-
29475: 1,500 lisärakennuksen kustannukset
29476: a 4,000 mk. 6,000,000-
29477: 500 koulutalon rakennuskustannuk-
29478: set a 2,500 mk. . . . . . . . 1,250,000-
29479: Koulujen kaluston ja opetusvälineiden
29480: hankkimiskustannukset: 1
29481: 1,750 ylemmän kansa-
29482: koulunopettajan kou-
29483: luun a 1,000 mk. . • 1,750,000:-
29484: 1,460 laajennetun alem-
29485: man kansakoulun-
29486: opettajanpaikkaa koh-
29487: ti a 500 mk. 730,000:-
29488: 3,520 alemman kansa-
29489: koulunopettajanpaik-
29490: kaa kohti a 425 mk. 1,496,000: - 3,976,000 - 21,976,000J_
29491:
29492: I-Ia2,176,000/-
29493: 95
29494:
29495:
29496: Kansakoululaitoksen kustannukset vuonna 1908.
29497:
29498:
29499:
29500: Valtion menot:
29501:
29502: A. Suostuntarahastosta.
29503: Apumaksu kaupunkien kansakoululai~
29504: tokselle 875,000 -
29505: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
29506: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 3,405,000
29507: Apumaksu opettajain palkkaamiseen
29508: -
29509: mies- ja naiskäsitöiden opetusta var-
29510: ten. 132,000 -
29511: Palkankorotuksiin maalaiskansakoul u-
29512: jen varsinaiselle opettajistolle. . 845,000 -
29513: Saman opettajiston eläkkeiksi . . 131,000
29514: Kaupunkien kansakoulujen opettajiston
29515: eläkkeiksi . .
29516: Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
29517: 41,000 -
29518: 1
29519: tamiseen. - ..... 70,000 -
29520: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
29521: työhuoneiden rakentamiseen . . .
29522: Kirjastoja varten maalaiskuntien kansa-
29523: 500,000 -
29524: koulunopettajille ynnä kirjastokaap-
29525: peja varten. . . . . . . . . .
29526: Maalaiskansakoulujenjatkokursseja var-
29527: 60,420 - 1
29528: ten. 90,000 -
29529: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
29530: koja varten. . . . . . . . . . 20,0001-
29531: Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
29532: laiskausakouluihin 50,000 -
29533: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen- 1
29534: panemiseksi kansakoulunopettajille . 35,000 -
29535: Apumaksu oppikirjojen ostoon maalais-
29536: kansakoulUJen oppilaille . . . . . 150,000 -
29537:
29538:
29539: B. Valtionrahastosta.
29540: Kansakoulunopettajaseminaarien yllä-
29541: pitoon . . . . . 801,100 -
29542: Piiritarkastajien palkkaamiseen ja mat-
29543: karahoihin . . . 197,500 -
29544: Opettajain ja opettajatarten valmista-
29545: miseksi pikkulastenkouluja varten . 2,000 -
29546: Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
29547: kansakouluissa . . . . . 19,000 -
29548: '
29549: Siirto 1 7,424,0201-1 - 1-
29550: 96
29551:
29552:
29553:
29554: Siirto 7,424,020 -
29555: Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
29556: köyhimmissä ja harvimmin asutuissa
29557: osissa. . , . 40,850-
29558: Erinäisiä menoja 34,400- 7,499,270-
29559: 1
29560:
29561: Kuntain menot:
29562: Kaupunkien kansakoulumenot, 75 %
29563: kaikista menoista 2,625,000-
29564: Kaupunkien osuus kansakoulunopet-
29565: tajain eläkkeisiin 41,000-
29566: 2,400 kansakoulun rakennusten yllä-
29567: pito ja lämmitys a 600 mk. . . . 1,440,000-
29568: 300 kansakouluhuoneuston vuokra ja
29569: lämmitys a 600 mk. . . . . . . 180,000-
29570: 3,300 kansakoulunopettajan palkkaedut
29571: a 300 mk. . . . . . . . . . . 990,000-
29572: 2,000 käsityönopettajan palkkaus a
29573: 62: 50. . . . . . . . 125,000-
29574: Valtionrahastosta annettujen rakennus-
29575: nuslainojen korko ja kuoletus . . . 400,000- 1
29576: Maalaiskansakoulujen kaluston ja ope-
29577: tusvälineiden uudistus 330,ooo- 6,131,oooi-
29578: I-I13,630,270I-
29579: 97
29580:
29581: Vuotuiset menot kansakoululaitoksesta sittenkun
29582: oppivelvollisuus on pantu täytäntöön.
29583:
29584: Oppivelvollisuus-
29585: Valiokunnan järjes- komitean järjestel-
29586: Valtion menot: telmän mukaan män mukaan
29587: A. Suostuntarahastosta.
29588: Apumaksu kaupunkien kansa-
29589: koululaitokselle (25 Ofo) . . . 1,328,000 - 1,328,000 -
29590: Apumaksu maalaiskansakoulujen
29591: varsinaisen opettajiston palk-
29592: kaamiseen:
29593: 5,050 ylemmän 1
29594: kansak:n opett:in
29595: palkat . . . . 4,881,800: - 4,881,800 -
29596: 730 laajennetun
29597: alemman kansak:n
29598: opett:in palkat . 511,000:-
29599: 2,500 alemman
29600: 705,800 - 1)
29601: kansak:n opett:in
29602: palkat . . . . 1,500,000: - 6,892,800 -
29603: Apumaksuna 1,000 opettajan
29604: palkkaamiseen mies- ja nais-
29605: käsitöiden opetusta varten a
29606: 100 mk. 100,000 - 200,000 - 2)
29607: Palkankorotuksiin maalaiskansa-
29608: koulujen varsinaiselle opetta-
29609: ~tolle:
29610: empien kansa-
29611: koulujen opetta-
29612: jille 30 o;o pal-
29613: koista . . . . 1,464,540: -
29614: Laajennettujen
29615: alempain kansa-
29616: koulujen opetta-
29617: jille 20 o;o pal-
29618: koista 102,200:-
29619: Alempain kansa-
29620: koulujen opet-
29621: tajille samoin . 300,000: :._ 1,866,740 - 1,676,280 - 3)
29622: Saman opettajiston eläkkeiksi:
29623: Ylempien kansa-
29624: koulujen opetta-
29625: jille 5 o;o pal-
29626: koista korotuk-
29627: sineen . 317,317:-
29628: Siirto 317,317:- j10,187,540I-I 1 II 8,791,8801-1 1
29629: ') Ylemmän kansak.-opett. palkkaetujen mukaan. - •) 2,000 opettajan palkat.- 3 ) 30% palkoista.
29630: 7
29631: 98
29632:
29633:
29634:
29635: Siirto 317,317:- 10,187,540 - 1 8,791,880 -
29636: Laajennettujen
29637: alempain kansa-
29638: koulujen opetta-
29639: jille 3 Ofo pal-
29640: koista korotuksi-
29641: neen 18,396:-
29642: Alempain kansa-
29643: koulujen opetta-
29644: jille samoin . . 54,000:- 389,713 - 363,194 - 1)
29645: Kaupunkien kansakoulujen opet-
29646: tajiston eläkkeiksi . . . . . 66,000 - 66,000 -
29647: Sairaitten kansakoulunopettajain
29648: avustamiseen. . . 100,000 - 100,000 -
29649: Khjastoja varten maalaiskun-
29650: tien kansakoulunopettajille yn-
29651: nä kiljastokaappeja varten . 100,000 - 100,000 -
29652: Stipendeiksi kuunteluaja opinto-
29653: matkoja varten. . . . 50,000 - 50,000 -
29654: Havaintovälineiden hankkimi-
29655: seksi maalaiskansakouluihin 100,000 - 100,000 -
29656: Yliopistollistenjatkokurssien toi-
29657: 1 meenpanemiseksi kansakou-
29658: luuopettajille . 50,000 - 50,000 -
29659: Apumaksu koulutarpeiden os-
29660: toon maalaiskoulujen oppi-
29661: laille (50 Ofo) • • • • • 720,000 - 720,000 -
29662: Erinäisiä menoja . . . . 50,000 - 50,000 -
29663:
29664: B. Valtiorahastosta.
29665: Seminaarien ylläpitoon:
29666: 8 seminaarin yllä- 1
29667: pitoon opettajien
29668: valmistamiseksi
29669: ~lempiin kansa-
29670: ouluihin. . . 900,000:- 900,000 -
29671: 4 seminaarin yllä-
29672: pitoon opetta-
29673: jain valmistami-
29674: seksi laajennet-
29675: tuja alempia ja '
29676:
29677: alempia kansa-
29678: kouluja varten . 120,000:- 1,020,000
29679: -
29680: 42 piiritarkastajan palkkauksiin
29681: ja matkarahoihin a 7,500 mk. 315,000 315,000 - 1
29682: Siirto 113,148,2531-1 1 1111,606,0741-1 - 1-
29683:
29684: ') 5 Ofo plilltoiata korotuksineen.
29685: 99
29686:
29687:
29688:
29689: Siirto 13,148,253 - 11,606,074 -
29690: Käsityötaidon edistämiseksi maa-
29691: laiskansakonluissa . . . . . 25,000 - 25,000 -
29692: Kansakoulujen ylläpitämiseksi
29693: maan käyhirnmissä ja harvim-
29694: min asutuissa osissa 50,000 - 13,223,253 ,_ 50,000 - 11,681,074 -
29695: Kuntain menot:
29696: Kaupunkien kansakoulumenot,
29697: 75 o;o kaikista menoista 3,984,000 - 3,984,000 -
29698: Kaupunkien osuus kansakoulun-
29699: opettajain eläkkeisiin. . . . 66,000 - 66,000 -
29700: 3,400 ylemmän kansakoulun ra-
29701: kennusten ylläpito ja lämmi-
29702: tys a 600 mk. . . . . . . 2,040,000 - 2,040,000 -
29703: 500 alemman kansakoulun sa-
29704: moin a 200 mk. 100,000 -
29705: 1,460 kouluhuoneuston vuokra
29706: ja lämmitys laajennettua alem-
29707: paa kansakoulua varten a 350
29708: mk• . • . • . . . . . .
29709: 1,000 kouluhuoneuston vuokra
29710: 511,000 - 511,000 -
29711: ja lämmitys alempaa kansa-
29712: koulua varten å 300 mk. . . 300,000 -
29713: Luonnossa suoritettavat palkka-
29714: edut tai niiden korvaus maa-
29715: lai~:~kansakoulujen varsinaisille
29716: opettajille:
29717: 5,050 ylemmän kansakoulun
29718: opettajalle a 300 mk. . . .
29719: 730 laaJennetun alemman kan-
29720: 1,515,000 - 1,515,000 -
29721: sak. opettajalle a 175 mk. . 127,750 - 219,000 - 1)
29722: 2,500 alemman kansak. opet-
29723: tajalle a 175 mk.. . . . . 437,500 -
29724: 1,000 käsityönopettajan palkkaus
29725: a 75 mk. . . . . . . . . 75,000 - 150,000 - 2)
29726: Koulutarpeiden ostoon maalais-
29727: koulujen oppilaille, 50 o;o kus-
29728: tannuksista . . . . . . . 720,000 - 720,000 -
29729: Kaluston ja opetusvälineiden
29730: uudistus maalaiskouluissa . . 727,600 - 578,000 -
29731: Toimeenpanokautena saatujen
29732: rakennuslainojen korko ja
29733: kuoletus å 4 112 O;o . • • . •
29734: Ennen 1909 saatujen rakennus-
29735: 765,000 - 720,000 -
29736: lainain korko ja kuoletus . • 350,000 - 11,718,850 - 350,000 - 10,853,000 -
29737:
29738: 1 j24,942,103l-ll 1 122,534,0741-
29739:
29740: ') a 300 mk. - 2) 2,000 opettajan palkat.
29741: 100
29742:
29743: SUOMEN EDUSKUNNAN
29744: SIVISTYS VALIO KUNTA.
29745:
29746: HELSINKI,
29747: syyskuun 1 p:nll 1908. Valtiovarainvaliokunnalle.
29748: N:o 3.
29749:
29750:
29751: Valiokunnan käsiteltävänä olevassa eduskuntaesityk-
29752: sessä laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista, joka liit-
29753: tyy oppivelvollisuuden säätäruisestä tehtyyn eduskunta-
29754: esitykseen, ehdotetaan, että valtiolaitoksen verrattain suu-
29755: ressa määrin tulisi ottaa osaa oppivelvollisuuden toimeen-
29756: panemisen vaatimasta kansakoululaitoksen laajennuksesta
29757: aiheutuviin kustannuksiin. Erityisesti koskee tämä kus-
29758: tannuksia maalaiskuntien kansakoulurakennuksista. A vus-
29759: tusta ehdotetaan kunnille annettavaksi ylempiä kansa-
29760: kouluja varten suoranaisena rakennusapuna 3,000-7,000
29761: markkaa ja lainana enintään 12,000 markkaa yhden opet-
29762: tajan koulua kohti sekä 1,000-4,000 markkaa suoranaista
29763: apua ja enintään 4,000 markkaa lainaa jokaista lisäopettajan-
29764: paikkaa kohti kuin myöskin 1,000-2,000 markkaa suora-
29765: naisena apuna kiinteää alempaa kansakoulua varten.
29766: Kun koulutalojen rakentamisesta johtuneet taloudel-
29767: liset rasitukset jo nykyäänkin hyvin raskaasti painavat
29768: kuntien taloutta, on Valiokunnassa yksimielistä kanna-
29769: tusta voittanut mielipide, että valtion avustuksen tulisi
29770: osaksi suoranaisena rakennusapuna, osaksi kuoletuslainana
29771: käsittää koulurakennusten kustannukset kokonaisuudes-
29772: saan, eikä ainoastaan ylempien kansakoulujen, vaan myös-
29773: kin kiinteäin alempien koulujen huoneustoista, ei kuiten-
29774: kaan korkeampaan määrään kuin mihin nämä kustannuk-
29775: set tarkoituksenmukaisista, mutta kaikkea ylellisyyttä vält-
29776: täen rakennetuista huoneustoista voidaan arvata nousevan.
29777: Yksiopettajaisen ylemmän kansakoulun huoneuston on
29778: Valiokunta arvioinut yleensä nousevan 15,000 markkaan
29779: 101
29780:
29781: sekä lisärakennuksen apuopettajan paikkaa varten 5,000-
29782: 8,000 markkaan ja kiinteän alemman kansakoulun huoneus-
29783: ton 3,000-5,000 markkaan, riippuen kustannukset melkoi-
29784: sessa määrin siitä, varataanko rakennuksissa asunto opet-
29785: tajalle vai ei ja, alempiin kansakouluihin nähden, vielä
29786: siitä, rakennetaanko huoneusto ylemmän kansakoulun yh-
29787: teyteen. Valiokunnan enemmistö on katsonut, että val-
29788: tion avustusta olisi annettava ylempiä kansakouluja var-
29789: ten 4,000-8,000 markkaa suoranaisena apuna ja enintään
29790: 11,000 markkaa lainana yksiopettajaista koulua varten sekä
29791: 2,000-5,000 markkaa suoranaisena apuna ja enintään 3,000
29792: markkaa lainana jokaista lisäopettajan paikkaa kohti kuin
29793: myöskin 1,000-2,000 markkaa suoranaisena apuna ja 1,000
29794: -3,000 markkaa lainana kiinteää alempaa kansakoulua
29795: varten. Voimakasta kannatusta on vähemmistön puolelta
29796: kuitenkin saavuttanut myöskin eduskuntaesityksen teki-
29797: jäin edellämainittu ehdotus.
29798: Keisarillisen Suomen Senaatin valmistamassa ehdotuk-
29799: sessa armolliseksi esitykseksi oppivelvollisuuden säätämi-
29800: sestä on, kuten V aliakunnalle on tunnettu, ehdotettu valtion
29801: avustusta annettavaksi yksiopettajaista ylempää kansa-
29802: koulua varten 2,000-4,000 markkaa suoranaisena apuna j
29803: ja enintään 10,000 markkaa lainana, apuopettajan paikkaa j
29804: kohti 1,500-2,500 markkaa suoranaisena apuna ja enintään
29805: 5,000 markkaa lainana sekä kiinteää alempaa kansakoulua j
29806: varten 1,000-2,000 markkaa suoranaisena apuna. j
29807: Kun valiokunta ei saata arvostella, kuinka suuren
29808: j
29809: avustuksen myöntämistä kunnille kansakoulurakennuksia
29810: varten valtion rahallinen tila sallii, joka valiokunnalle on j
29811: sitä vaikeampi, kun hallituksen yllämainitussa esitysehdo- j
29812: tuksessa valtion suoranaista osanottoa kuntien puheenalai-
29813: seen rasitukseen ehdotetaan paljon pienemmäksi kuin sitä j
29814: Valiokunnassa on ajateltu, saa Valiokunta, liittäen tähän j
29815: arviolaskelman oppivelvollisuuden vaatimaa kansakoulu-
29816: laitoksen laajentamista varten tarvittavien uusien koulu- j
29817: huoneustojen rakennuskustannuksista ja painetun kappa- j
29818: j
29819: j
29820: j
29821: j
29822: j
29823: 1
29824: 1
29825: 102 1
29826:
29827: leen yllämainittuja eduskuntaesityksiä, täten kunnioittaen 1
29828: anoa Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa siitä, onko mah• 1
29829: dollista valtiovaroista myöntää V aliakunnan enemmistön
29830: ehdottamat rakennusavut- ja lainat, edellyttäen että 1
29831: oppivelvollisuus pannaan toimeen viidentoista vuoden ku- 1
29832: luessa, ja, elleivät valtion varat sitä salli, mihin määriin
29833: 1
29834: sanottu avustus olisi alennettava.
29835: 1
29836: Mikael Soininen.
29837: 1
29838: Hjalmar Kahelin. 1
29839: 1
29840: 1
29841: 1
29842: 1
29843: 1
29844: 100
29845:
29846: SUOMEN EDUSKUNNAN
29847:
29848: VALTIOVARAINVALIOKUNTA
29849:
29850: HELSINKI,
29851: syyskuun 9 p. 1908. S i v i s t y s v a 1i o k u n n a 11 e.
29852: N:o 11.
29853:
29854:
29855:
29856:
29857: Kirjeessä kuluvan syyskuun 1 päivältä N:o 3 on
29858: Sivistysvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lau-
29859: suntoa siitä, onko mahdollista valtiovaroista myöntää maa-
29860: laiskunnille kansakoulurakennuksia varten Valiokunnan
29861: enemmistön ehdottamat, ~irjelmässä mainitut rakennus-
29862: avut ja lainat, edellyttäen, että oppivelvollisuus pannaan
29863: toimeen viidentoista vuoden kuluessa, ja, elleivät valtion
29864: varat sitä salli, mihin määriin sanottu avustus olisi alen-
29865: nettava.
29866: Tämän johdosta saa Valtiovarainvaliokunta kunnioit-
29867: taen esittää seuraavaa.
29868: Valtion varain ja tarpeiden hyvin summittainenkin j
29869: arvioiminen niin pitkäksi ajanjaksokai kuin 15 vuodeksi
29870: eteenpäin on kaikissa oloissa ylen vaikea tehtävä. Sitä j
29871: vaikeampi on tällainen arvioiminen nykyoloissa, jolloin
29872: valtion varoja kysytään yht'aikaa useamman tärkeäksi tun- j
29873: nustetun yhteiskuntareformin toimeenpanemiseen, joista
29874: johtuvat melkoiset menot toistaiseksi ovat ainoastaan liki- j
29875: määrin arvioitavissa. Kun sen lisäksi otetaan huomioon,
29876: että valtion vakinaisiin tuloihinkin nähden paraikaa suun- j
29877: nitellaan oleellisia muutoksia, käy asia yhä monimutkai-
29878: semmaksi. Mahdollisiin laskelmiin valtiovarain tilasta ei j
29879: senvuoksi V aliakunnan mielestä voida perustaa varmaa
29880: mielipidettä siitä, saatettaisiinko valtion taloudellista ase- j
29881: maa vaikeuttamatta kysymyksessä oleva avustus ja lainaus
29882: ulottaa Sivistysvaliokunnan enemmistön ehdottamiin mää-
29883: j
29884: riin saakka.
29885: j
29886:
29887: j
29888:
29889: j
29890: 1
29891:
29892:
29893: 1
29894:
29895: 104
29896: 1
29897: Valtiovarainvaliokunta myöntää tosin kernaasti, että
29898: uhraukset puheenaolevaan tarkoitukseen ovat asetettavat 1
29899: valtion raha-asiain järjestelyssä kipeimpäin tarpeitten jouk-
29900: koon. Mutta kun toiselta puolen oikeutusta ei käy kiel- 1
29901: täminen usealta muultakaan päiväjärjestykseen tulleelta
29902: ja niinikään runsaasti varoja kysyvältä uudelta tarpeelta, 1
29903: olisi Valiokunta puolestaan taipuvainen jonkun verran
29904: suurempaan varovaisuuteen kansakoulurakennusten avus- 1
29905: tus- ja lainamäärien suhteen, kuin sekä Sivistysvaliokun-
29906: nan enemmistö että asiasta tehdyn esitysehdotuksen alle-
29907: 1
29908: kirjoittajat.
29909: Näin ollen, ja kun Valiokunta on pitänyt periaatteen
29910: 1
29911: kannalta oikeana että kunnat, vaikkapa pienemmällä raha-
29912: määrällä, suoranaisestikin ottavat osaa kysymyksessä ole-
29913: 1
29914: viin kustannuksiin, on Valiokunta, siihenkin katsoen, että
29915: Senaatille on ehdotettu jätettäväksi oikeus myöntää erit-
29916: 1
29917: täin säälittävissä tapauksissa suurempiakin kuin säännön-
29918: mukaisia avustuksia, katsonut voivansa pääasiassa kan-
29919: 1
29920: nattaa avustusten ja lainain myöntämistä maalaiskuntain
29921: kansakoulurakennuksia varten niihin määriin, jotka Sivis-
29922: tysvaliokunnan ilmoituksen mukaan sisältyvät Keisarilli-
29923: sen Senaatin valmistamaan ehdotukseen oppivelvollisuu-
29924: den säätämistä koskevaksi armolliseksi esitykseksi.
29925:
29926: Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
29927:
29928: E. 0. Palmen.
29929: J. Wartiovaara.
29930:
29931:
29932:
29933:
29934: Helsinki 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
29935: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
29936:
29937:
29938:
29939:
29940: Lakivaliokunnan mietintö N:o 2
29941: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää
29942: ehdotuksen painovapauslaiksi sekä laiksi
29943: lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun.
29944:
29945:
29946: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi
29947: lähettänyt edustaja Söderhoiruin y. m. eduskuntaesityksen
29948: N :o 17, joka sisältää ehdotuksen painovapauslaiksi sekä
29949: laiksi lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun.
29950:
29951:
29952:
29953: j
29954: Elokuun 20 päivänä 1906 annetulla lailla, jolla on
29955: perustuslain voima, myönnettiin Suomen kansalaisille, j
29956: muun muassa_, sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja
29957: kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen viranomais- j
29958: ten saamatta niille ennakolta panna estettä. Sen ohessa
29959: j
29960: määrättiin, että säännöksiä siitä, mitä tämän oikeuden
29961: käyttämisessä on noudatettava, on annettava yleisen lain j
29962: säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä.
29963: Niinkuin tunnettu ei Valtiosäätyjen 1905-1906 vuo- j
29964: den valtiopäivillä silloin annetun armollisen esityksen joh-
29965: j
29966: dosta hyväksymä painovapauslaki saavuttanut vahvistusta,
29967: ja on Senaatti viime kesänä saanut käskyn valmistaa j
29968: uuden esitysehdotuksen asiasta. Kun niin ollen on epä-
29969: tietoista, ennätetäänkö nyt koossa olevalle Eduskunnalle j
29970:
29971: j
29972:
29973: j
29974:
29975: j
29976:
29977: j
29978: 1
29979:
29980: 1
29981: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
29982: 1
29983:
29984: hallituksen puolelta antaa uutta esitystä, ovat käsiteltä- 1
29985: vänä olevan eduskuntaesityksen tekijät katsoneet olevan
29986: aihetta koettaa saada kysymyksen ratkaistuksi Eduskun- 1
29987: nan alotteesta. Seuraavassa on Valiokunta lyhyesti teke-
29988: 1
29989: vä selkoa niistä periaatteista, joille mainittu eduskunta-
29990: esitys on rakennettu. 1
29991: Painovapaus tietää, ettei valtiomahti saa ennakolta
29992: panna minkäänlaista estettä painettujen kirjoitusten jul- 1
29993: kaisemiselle, mutta ei toiselta puolen kuitenkaan merkitse
29994: sitä, että olisi valtiolle yhdentekevä mitä painettu kirjoi- 1
29995: tus sisältää. Siiiä niinkuin puhuttua niin painettuakin 1
29996: sanaa saattaa käyttää väärin yhteiskunnan oikeusjärjes-
29997: tyksen loukkaamiseen, se vain erona että painettu sana, 1
29998: joka voi levitä miltei rajattomasti, sen kautta useinkin
29999: tuntuvasti lisää sellaisten oikeudenloukkausten merkitystä. 1
30000: Siitä syystä yhteiskunta ei voikaan kokonaan luopua sil- 1
30001: mällä pitämästä painettua sanaa, ja tapahtuu tämä kaik-
30002: kialla sivistysmaissa siten, että painettujen kirjoitusten 1
30003: julkaisemisessa ja levittämisessä on noudatettava erinäisiä
30004: järjestysmääräyksiä ja että, jos niitä vastaan rikotaan
30005: taikka jos painettu kirjoitus on sisällöltään rikollinen,
30006: rikkomukseen syypää saatetaan siitä laillisessa tuomio-
30007: istuimessa edesvastaukseen.
30008: Painovapauslainsäädännön järjestysmääräykset koh-
30009: distuvat niihin, joilla on tekemistä painotuotteiden jul-
30010: kaisemisen ja levittämisen kanssa. Jos painokirjoitus
30011: julkaistaan ulkonaiselta asultaan sellaisena, ettei siitä käy
30012: ilmi kutka sen julkaisemiseen ovat olleet osalliset, on
30013: ilmeistä että tämä vaikeuttaa syyllisten selville saamista,
30014: milloin kirjoitus huomataan rikolliseksi. Sen tähden on
30015: yleisenä sääntönä, että ainakin kirjanpainajan nimi tai
30016: toiminimi ja painatuspaikka, toisinaan myöskin kustanta-
30017: jan nimi, jos kustantajaa on, sekä aikakautisissa painotuot-
30018: teissa julkaisija tahi vastuunalainen toimittaja pitää olla
30019: kirjoituksessa selvästi mainittuna. Rikollisten painokir-
30020: joitusten leviämisen ehkäisemistä taas tarkattavat ne sään-
30021: Painolaki. 3
30022:
30023: nökset, joiden mukaan se, joka levitettäväksi julkaisee
30024: painosta kirjoituksen, on velvollinen antamaan sitä kap-
30025: paleen ilmestyspaikan julkiselle viranomaiselle. Tämän-
30026: kaltaisia järjestyssäännöksiä on esityksen ro ja 12 § :ssä.
30027: Vaikka painovapauden periaatteen mukaan ei saa
30028: ryhtyä ennakkotoimenpiteisiin painotuotteiden suhteen, on
30029: kuitenkin rikollisten painokirjoitusten leviämisen estämi-
30030: seksi yleensä myönnetty järjestysvallalle oikeus panna
30031: rangaistavat painokirjoitukset takavarikkoon. Yhtäpitä-
30032: västi tämän kanssa on esityksessäkin säädetty, että viral-
30033: lisella syyttäjällä on oikeus panna painokirjoitus takava-
30034: rikkoon, milloin se on julkaistu rikkomalla eräitä tärkeäm-
30035: piä järjestyssäännöksiä tai sen sisällys on yleisen lain
30036: mukaan rangaistava. Kuitenkin on väärinkäytöksien
30037: estämiseksi takavarikkoonpano, jotta se jäisi pysyväiseksi,
30038: alistettava tuomioistuimen hyväksyttäväksi.
30039: Aikaisemmin vallinneen myönnytysjärjestelmän pois-
30040: tamisen kautta on niiden ammattien harjoittaminen, joi-
30041: den tarkoituksena on painokirjoitusten aikaansaaminen ja
30042: levittäminen, eli kirjanpainajan ja kirjakauppiaan amma-
30043: tit eduskuntaesityksessä asetettu muiden vapaiden ammat-
30044: tien tasalle, joten niiden harjoittamisen edellytyksenä on j
30045: tavanmukainen elinkeinoilmoitus. Poikkeuksen tekee
30046: kumminkin kirjankaupittelu, johon nähden, syystä että j
30047: sen valvonta muuten kävisi vaikeaksi, edelleenkin on py-
30048: sytetty myönnytysjärjestelmä. Kun aikakautisten paino- j
30049: tuotteiden julkaiseminen sitävastoin ei olisi myönnytyk- j
30050: sestä riippuva, vaan ainoastaan ilmoituksen varassa, on,
30051: sanomalehdistön merkitykseen nähden ja sen suuremman j
30052: vaaran takia, minkä väärinkäytökset sillä alalla siis voivat
30053: matkaansaattaa, sellaisesta painotoimesta esitykseen pantu j
30054: erityisiä järjestysmääräyksiä.
30055: Ylempänä kosketeltuja järjestysmääräyksiä vastaan
30056: j
30057: tehdyistä rikkomuksista eroavat varsinaiset painovapaus- j
30058: rikokset siinä, että niiden luonne ilmenee julkaistun kir-
30059: joituksen sisällössä. Niissä esiintyy rikollinen tahto teko- j
30060: j
30061: j
30062: j
30063: j
30064: 1
30065:
30066: 1
30067:
30068: 1
30069: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30070: 1
30071: na siten, että lainvastainen lausuma painokoneella monis-
30072: tettuna asetetaan yleisön s. o. kenen hyvänsä, joka tahtoo 1
30073: siihen tutustua, saataviin. Painovapausrikokset maitui-
30074: taan tavallisesti yleisissä rikoslaeissa. Niin tekee Suo- 1
30075: menkin rikoslaki, jossa sellaisia rikoksia koskevia sään- 1
30076: nöksiä on I o luvussa (Jumalan pilkkaaminen), 13 luvussa
30077: ( majestettirikos), 14 luvussa ( kunnianloukkaus ystävyy- 1
30078: dessä olevan valtion päämiestä tahi vieraan valtion diplo-
30079: maattista asiamiestä vastaan), r6 luvussa ( vietteleminen 1
30080: rikokseen tai kehottaminen tottelemattomuuteen lakia tahi
30081: 1
30082: laillisia sääntöjä vastaan), 20 luvussa ( siveyttä loukkaa-
30083: van painotuotteen näkyville paneminen tai levittäminen) 1
30084: ja 27 luvussa ( kunnianloukkaus) sekä 22 p :nä kesäkuuta
30085: 1898 annetussa asetuksessa, joka sisältää muun muassa 1
30086: Rikoslain 12 luvun 7 § :n muutoksen (pohjapiirroksen,
30087: piirustuksen, asiakirjan tai niitten kopion tahi semmoisen 1
30088: tiedon julkaiseminen, joka Venäjän valtakunnan ulkonai- 1
30089: sen turvallisuuden vuoksi on vieraalta valtiolta salassa
30090: pidettävä). 1
30091: Kun painovapausrikos, joko varsinainen tai prJes-
30092: tyssääntöjä vastaan tehty, on saatettava syytteeseen, syn-
30093: tyy tietenkin kysymys ketä tai keitä painokirjoituksen jul-
30094: kaisemiseen ja levittämiseen osallisista henkilöistä edes-
30095: vastaus siitä on kohtaava. Eri maiden lainsäädännöissä
30096: vastataan tähän kysymykseen sangen eri lailla. Edus-
30097: kuntaesityksessä on asetuttu sille kannalle, että rangais-
30098: tavasta teosta on sen tai niiden vastattava, joita rikoslain
30099: mukaan on rikoksentekijöinä tai osallis.ina pidettävä. Läh-
30100: tien siitä että aikakautisen painokirjoituksen päätoimit-
30101: taja on velvoiiinen valvomaan painokirjoituksen sisältöä,
30102: on sen ohessa säädetty, että aikakautisen painokirjoituk-
30103: sen päätoimittaja, joka ei edellämainituilla perusteilla ole
30104: tapahtuneesta rikoksesta vastuunalainen, kuitenkin voi-
30105: daan tuomita rangaistuks.een velvollisuutensa laiminlyö-
30106: misestä s. o. painovapauden väärinkäyttämisen tuottamuk-
30107: sesta.
30108: Painolaki. 5
30109:
30110: Eduskuntaesityksessä on painovapauslakiehdotuksen
30111: ohessa ehdotus laiksi lisäyksestä Rikoslain r6 lukuun, ja
30112: käsittää sanottu lisäys rangaistuksen muun muassa sille,
30113: joka kirjoituksen kautta levittää ilmeisesti perättömiä tie-
30114: toja, jotka ovat omansa halventamaan hallitusta, kansan-
30115: eduskuntaa tai julkista viranomaista taikka Keisarikun-
30116: nan julkisia viranomaisia. Kun rikoslakia säädettäessä
30117: ennakkosensuuri oli käytännössä, ei näitä rikoksia otettu
30118: rikoslakiin, jonka vuoksi täydentäviä säännöksiä niistä
30119: on katsottu olevan tarpeen.
30120:
30121:
30122:
30123: V aliakunnassa on ilmaantunut erimielisyyttä siitä,
30124: mitä näkökohtia olisi silmällä pidettävä puheenalaisia
30125: lakiehdotuksia tarkastettaessa ja erittäinkin mitä huomio-
30126: ta olisi pantava niihin muistutuksiin, jotka Keisarikunnan
30127: Ministerineuvoston tiedetään tehneen Valtiosäätyjen hy-
30128: väksymää lakia vastaan. On lausuttu että olisi yksino-
30129: maan, muita näkökohtia huomioon ottamatta, pyrittävä
30130: aikaansaamaan sellainen laki, joka täydellisesti takaisi j
30131: painovapauden ja siten vastaisi kansan todellisia vaati- j
30132: muksia. Tältä kannalta arvosteltuna ei käsiteltävänä ole-
30133: va painolakiehdotus olisi läheskään tyydyttävä, se kun j
30134: sisältäisi niin paljon osittain kansan edulle vieraiden vai- j
30135: kutelmain aiheuttamia rajoittavia määräyksiä, että paino-
30136: vapaus niiden johdosta arveluttavasti supistuisi. Enem- j
30137: mistön puolelta on sitä vastoin huomautettu että, kun edel- j
30138: lämainittujen perustuslainsäännösten johdosta 20 päivältä
30139: elokuuta 1906 sitä ennen annetut hallinnolliset asetukset j
30140: painokirjoitusten julkaisemisen ja sen yhteydessä olevain j
30141: elinkeinojen harjoittamisen ehdoista ovat osalta ku-
30142: moutuneet, nykyinen olotila, jolloin epätietoista on j
30143: missä määrin sanotut asetukset ovat noudatettavia, j
30144: on siksi sietämätön, että olisi täysi syy koettaa aikaan-
30145: saada sellainen lakiehdotus, jonka vahvistamisesta voi j
30146: j
30147: j
30148: j
30149: j
30150: j
30151: 1
30152:
30153: 1
30154:
30155: 1
30156: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30157: 1
30158: olla toivoa, huolimatta siitä että erinäiset säännökset siinä 1
30159: ehkä eivät tulisikaan niin tarkoituksenmukaisiksi kuin
30160: suotava olisi. Kun ne muistutukset, jotka venäläiseltä 1
30161: taholta on tehty V altiosäätyjen hyväksymää lakia vastaan, 1
30162: sitä paitsi pääasiallisesti koskevat säännöksiä venäjänkie-
30163: listen painotuotteiden tai Keisarikunnan julkisen virano- 1
30164: maisen luona syntyneiden asiakirjain julkaisemisesta ja 1
30165: siis yleensä Suomen oloihin nähden toisarvoisia kysymyk-
30166: siä, olisi sitäkin aiheettomampaa jättää sanotut muistu- 1
30167: tukset kokonaan varteen ottamatta. Jaskin puheenalaisen
30168: 1
30169: lakiehdotuksen eräiden ja varsinkin vastasanottuja asioita
30170: koskevain säännösten soveliaisuudesta saattaa olla erimie- 1
30171: lisyyttä, olisi lakiehdotus kuitenkin yleensä hyvinkin tyy-
30172: 1
30173: dyttävä, se kun täydelleen vastaisi painovapauden periaat-
30174: teita, minkä ohessa siihen kuitenkin, liiallisia rajoituksia 1
30175: tekemättä, on saatu riittävät takeet painovapauden väärin-
30176: 1
30177: käyttämistä vastaan.
30178: 1
30179:
30180:
30181:
30182: Huomauttaen että lakivaliokunta 1905-1906 vuo-
30183: den valtiopäivillä antamassaan mietinnössä l'ainovapaus-
30184: lakia koskevan armollisen esityksen johdosta on seikka-
30185: peräisesti tehnyt selkoa niin hyvin eri ulkomaisista paino-
30186: vapauslainsäädännöistä kuin myöskin silloisesta painova-
30187: pauslakiehdotuksesta, joten Valiokunnalla nyt ei ole ai-
30188: hetta sellaiseen selon tekoon, siirtyy V aliakunta erikohdit-
30189: tain tarkastamaan eduskuntaesitykseen sisältyviä lakieh-
30190: dotuksia.
30191:
30192:
30193: 2 LUKU.
30194:
30195: 5 §. Armollisessa esityksessä, joka annettiin 1905-1906
30196: vuoden valtiopäiville, oli säädetty, että jokainen. tässä
30197: maassa asuva henkilö, jolla oli määrätyt edellytykset, oli
30198: Painolaki. 7
30199:
30200: oikeutettu harjoittamaan kirjapainoliikettä. Valtiosäädyt
30201: katsoivat tarpeelliseksi muuttaa säännöstä siten, että ai-
30202: noastaan Suomen kansalaisella oli sellainen oikeus ja että
30203: vieraan maan kansalainen oli velvollinen asianomaiselta
30204: viranomaiselta hankkimaan luvan kirjapainoliikkeen sa-
30205: malla tavalla kuin muunkin elinkeinon harjoittamiseen.
30206: Siihen nähden että ehdotetun uuden elinkeinolain mukaan
30207: elinkeinon harjoittaminen yleensä olisi sille, joka ei ole
30208: Suomen mies, yhtä vapaa kuin Suomen kansalaisellekin,
30209: on Valiokunta katsonut voivansa hyväksyä esityksen sa-
30210: maan suuntaan käyvän ehdotuksen. Sitä vastoin on osa
30211: Valiokunnan jäseniä arvellut, että hyvää mainetta ei
30212: pitäisi pantaman kirjapainoliikkeen harjoittamisen eh-
30213: doksi. On huomautettu että, kun painokirjoituksen teki-
30214: jäitä ja kustantajalta ei vaadita kansalaisluottamuksen
30215: nauttimista, olisi epäjohdonmukaista vaatia sitä kirjan-
30216: painajalta, joka suorittaa pelkän mekaanisen työn. Sitä
30217: paitsi olisi kohtuutonta että siltä, joka kansalaisluotta-
30218: muksen menettämisen johdosta jo muutenkin on joutu-
30219: nut tukalaan asemaan, vielä riistettäisiin elinkeinon har-
30220: joittamisen mahdollisuus. Valiokunnan enemmistö on
30221: kuitenkin katsonut kirjapainoliikkeen harjoittamisen sii-
30222: hen määrään vastuunalaiseksi toimeksi, että kirjanpaina-
30223: jalta ehdottomasti on vaadittava hyvä maine, ja sen
30224: vuoksi pysyttänyt sanotun määräyksen.
30225: Kuten tunnettua harjoittavat tätä nykyä monet seu-
30226: rat ja muut yhdistykset kirjapainoliikettä. Kun pykälässä
30227: ainoastaan on säännös yhtiöiden - siis osuustoimintalain
30228: mukaan myöskin osuuskuntain - oikeudesta sellaisen
30229: liikkeen harjoittamiseen ja siitä voisi saada sen käsityk-
30230: sen, ettei yhdistyksillä semmoista oikeutta olekaan, on
30231: Valiokunta väärinkäsityksen välttämiseksi pannut pykä-
30232: lään nimenomaisen määräyksen, että se, mitä yhtiöstä on
30233: säädetty, on myös voimassa yhdistykseen nähden.
30234: Tässä ja samoin useassa seuraavassa pykälässä on 8 §.
30235: sakkorangaistuksen suuruutta katsottu tarpeelliseksi jon-
30236: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysroiet. N:o 6.
30237:
30238: kun verran vähentää. Siten on useasti alin määrä ko-
30239: konaan poistettu, koska se toisinaan on siksi vähäinen,
30240: että yhtä hyvin voi tyytyä rangaistuslajin alimpaan mää-
30241: rään, etenkin kun saattaa sattua tapauksia, joissa rangais-
30242: tava teko on siksi vähäpätöinen, että sellaisenkin sakon
30243: tuomitseminen kuin esityksessä on säädetty ehkä tuntuisi
30244: kohtuuttomalta. Sen ohessa on ylintäkin sakkomäärää
30245: toisin paikoin katsottu soveliaaksi jossain määrin alentaa.
30246: 12 §. Tämän pykälän säännösten tarkoituksenmukaisuu-
30247: desta on Valiokunnassa lausuttu eriäviä mielipiteitä. On
30248: huomautettu että velvollisuus toimittaa viralliselle syyt-
30249: täjälle kappale jokaista pykälässä mainittua painokirjoi-
30250: tusta on omiansa aikaansa9-maan kirjanpainajalle tarpeet-
30251: tomia kustannuksia ja ajanhukkaa. Sitä paitsi ei viralli-
30252: nen syyttäjä suinkaan aina, etenkään maaseudulla, olisi
30253: edes tavattavissa, joten kuittia ei voisi pyynnöstäkään
30254: saada, ja jäisi syyttäjälle siten mahdollisuus kieltää paino-
30255: kirjoitusta saaneensa. Näistä syistä ovat eräät Valiokun-
30256: nan jäsenet vaatineet, että pykälä kokonaan poistettaisiin,
30257: toiset taas ovat ehdottaneet sen muuttamista siten, että
30258: virallisella syyttäjällä olisi kuuden kuukauden kuluessa
30259: painokirjoituksen antamisesta oikeus kuittia vastaan saa-
30260: da kirjanpainajalta sitä yksi kappale. Toiselta puolen on
30261: esiintuotu, että kysymyksessä olevat säännökset ovat luon-
30262: teeltaan ainoastaan järjestyssäännöksiä, jollaisia useim-
30263: pain maitten painolaeissa on. Erinomaisempaa hanka-
30264: luutta sanotut säännökset eivät myöskään tuottaisi, koska
30265: kirjanpainaja voi lähettää puheenalaiset n. s. pakkokap-
30266: paleet joko postissa viralliselle syyttäjälle tai toimittaa
30267: ne esim syyttäjän postilaatikkoon. Valiokunnan päätök-
30268: seksi on tullut, että virallisella syyttäjällä on oikeus kuu-
30269: den kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun painokirjoitus
30270: on kirjapainosta annettu, kuittia vastaan saada sitä kap-
30271: pale, ja on pykälää sen mukaisesti muodostettu.
30272: V enäläiseltä taholta on vaadittu, että painokirjoituk-
30273: sesta, joka Suomessa julkaistaan venäjänkielellä, olisi
30274: Painolaki. 9
30275:
30276: noudatettava mitä Keisarikunnassa painokirjoitusten jul-
30277: kaisemisesta on säädetty. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan
30278: voida hyväksyä, koska Suomen valtiosäännön mukaan
30279: ainoastaan Suomen lakia on täällä sovellettava. Se on sen
30280: ohessa käytännössä mahdotonkin toteuttaa, Suomen virano-
30281: maisten kun ei sen paremmin kuin yksityisten kansalaisten-
30282: kaan tarvitse eivätkä he voikaan tietää mitä Keisarikun-
30283: nan asetukset sisältävät. Sen tarkoitusperän saavuttami-
30284: seksi, johon sanottu vaatimus tähtää, eli että Venäjällä
30285: rangaistaviksi katsottavat painokirjoitukset eivät pääsisi
30286: täältä Venäjälle leviämään, on sen vuoksi eduskuntaesi-
30287: tyksessä ehdotettu, että sellaista 12 § :ssä mainittua paino-
30288: kirjoitusta, joka täällä venäjänkielellä julkaistaan, olisi
30289: määräajassa toimitettava kappale maan kenraalikuvernöö-
30290: rille. Kenraalikuvernöörillä on sitten mahdollisuus, mil-
30291: loin katsoo syytä olevan, ryhtyä toimenpiteisiin sen estä-
30292: miseksi että rangaistava painokirjoitus leviää Venäjälle.
30293: Tämän järjestelyn on Valiokunnan enemmistö katsonut
30294: mahdolliseksi hyväksyä.
30295: Nykyisin käytännössä oleva tapa, että kirjanpainaja 13 §.
30296: yhdellä kertaa lähettää yliopiston kirjastoon sille tulevat
30297: kappaleet kaikkia edellisenä vuonna painamiansa kirjoi-
30298: tuksia, tuntuu eduskuntaesityksessä ehdotettua käytännöl-
30299: lisemmältä, ja on sen vuoksi 13 § :n asiata koskeva säännös
30300: sen mukaisesti muutettu. Muuten on tämä pykälä esityk-
30301: sessä muodosteltu niin, että siitä selvemmin kuin Valtio-
30302: säätyjen hyväksymästä laista käy ilmi, ettei ole tarkoitettu
30303: tehdä muutosta eräitten Keisarikunnan kirjastojen ja mui-
30304: den samanlaisten laitosten oikeuteen saada kappaleita
30305: Suomessa julkaistuja painokirjoituksia.
30306:
30307:
30308: 3 LUKU.
30309:
30310: Sitä että kirjakaupan ja kirjankaupittelun harjoitta- 15-17 §.
30311: misen ehdoksi on pantu kansalaisluottamuksen nauttimi-
30312: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30313:
30314: nen on vastustettu ja puolustettu samoista syistä kuin
30315: ylempänä 5 § :n kohdalla kirjapainoliikkeen harjoittami-
30316: seen nähden, jonka vuoksi Valiokunta nyt vaan viittaa
30317: siihen. Mainitun 5 § :n kohdalla niinikään esitetystä
30318: syystä eroaa 16 § eduskuntaesityksessä Valtiosäätyjen hy-
30319: väksymästä laista siinä että sillekin, joka ei ole Suomen
30320: kansalainen, on myönnetty oikeus toimia kirjankaupitte-
30321: lijana. - Saman pykälän säännöstä, että ainoastaan ,nuh-
30322: teeton" henkilö voi olla kirjankaupittelijana, on Valio-
30323: kunta pitänyt siksi epämääräisenä että, jos se tulisi laiksi,
30324: kirjankaupitteluoikeuden myöntäminen täydellisesti olisi
30325: kuvernöörien mielivallassa. Tästä syystä on myönnytys-
30326: järjestelmä, jota eräät valiokuntajäsenet sen ohessa ovat
30327: pitäneet yleensäkin sopimattomana, hylätty kirjankau-
30328: pitteluunkin nähden ja sekin elinkeino asetettu tavanmu-
30329: kaisen ilmoituksen varaan siten, että kirjankaupittelijan on
30330: tehtävä ilmoitus asianomaiselle asuinpaikkansa viranomai-
30331: selle ja tämän ilmoituksen nojalla on oikeutettu harjoit-
30332: tamaan kirjankaupittelua kaikkialla maassa. Mutta kun
30333: ilmoituksenkin tekeminen siinä tapauksessa, että kirjalli-
30334: suuden myyskentelyä harjoitetaan ainoastaan tilapäisesti
30335: eikä elinkeinona, esim. puoluekokouksissa tai juhlatilai-
30336: suuksissa, olisi tarpeeton, matkaansaattaen turhaa vaivaa
30337: ja kustannuksia, on pykälän 2 mom :iin lisätty määräys,
30338: ettei kirjankaupittelijaksi ole katsottava sitäkään, joka
30339: tilapäisesti levittää painokirjoituksia, pitämättä sitä varsi-
30340: naisena ammattinaan.
30341: Tätä vastaan on vähemmistön puolesta huomautettu
30342: olevan välttämätöntä tarkemmin valvoa kiertäviä kaupit-
30343: telijoita kuin useita muita elinkeinonharjoittajia, ensiksi-
30344: mainitut kun liikkuvat myöskin syrjäseuduissa maalla
30345: ja sen vuoksi helposti voivat väärinkäyttää elin-
30346: keino-oikeuttaan pitämällä luvallisten tavarain ohella kau-
30347: pan kiellettyjäkin tavaroita. Sen vuoksi onkin kirjan-
30348: kaupittelun ehdoksi pantava ei ainoastaan kansalaisluot-
30349: tamuksen nauttiminen vaan myös nuhteettomuuskin ja sel-
30350: Painolaki. 11
30351:
30352: laisen elinkeinon harjoittaminen tehtävä riippuvaksi ku-
30353: vernöörin harkinnasta. - Valiokunnan 16 § :ään tekemä
30354: muutos on aiheuttanut pienen korjauksen 17 :kin § :ään.
30355:
30356:
30357: 4 LUKU.
30358:
30359: V aliakunnan enemmistö on katsonut periaatteellisesti 19 §.
30360: vääräksi, että paitsi kustantajaa, joka on ilmoittamisvel-
30361: vollinen, myöskin päätoimittajaa ja kirjanpainajaa ran-
30362: gaistaan pykälässä mainitusta kustantajan laiminlyönnistä,
30363: ja sen vuoksi tehnyt pykälään siitä aiheutuvan korjauk-
30364: sen.
30365: Eduskun~aesityksen tässä pykälässä on Valtiosääty- 21 §.
30366: jen hyväksymästä laista se eroavaisuus, että muukin hen-
30367: kilö kuin Suomen kansalainen saa olla aikakautisen paino-
30368: kirjoituksen päätoimittajana. - Kun pykälän sanamuo-
30369: dosta ei Valiokunnan mielestä käy täysin selville, saako
30370: konkurssiin joutunut henkilö konkurssin kestäessä, eikä
30371: myöskään, voiko aviovaimo olla päätoimittajana, mutta
30372: minkäänlaista syytä ei ole heidän sulkemiseensa sellaisesta
30373: toimesta, on pykälän määräystä, että muun muassa vain j
30374: se, joka hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, saisi olla pää-
30375: j
30376: toimittajana, selvennetty siten, että puheenalainen toimi
30377: kielletään ainoastaan siltä, joka on holhouksenalainen. j
30378: jommoiseksi ei konkurssivelallista eikä aviovaimoa voida j
30379: katsoa. j
30380: Tämän pykälän säännöksiä vastaan on tehty erinäi- 24 §.
30381: siä muistutuksia. On ehdotettu, että päätoimittajan ei j
30382: tarvitsisi ottaa vastinetta aikakautiseen painokirjoiukseen, j
30383: jos vastine on kolmatta henkilöä loukkaava, sellainen vas- j
30384: tine kun saattaisi aiheuttaa päätoimittajan tuomitsemisen
30385: j
30386: rangaistukseen. Lisäksi' on ehdotettu että, jos päätoi-
30387: mittaja on ottanut vastineen painokirjoitukseen, häntä ei j
30388: enää saisi tuomita rangaistukseen sen tiedonannon joh- j
30389: dosta, joka on vastineen aiheuttanut, koskapa vastineen j
30390: j
30391: j
30392: j
30393: j
30394: j
30395: 1
30396:
30397: 1
30398:
30399: 1
30400: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30401: 1
30402: julkaiseminen osoittaisi, ettei loukkaus ollut tahallinen, 1
30403: ja kun loukattu jo tavallaan olisi saanut hyvitystä käyt-
30404: 1
30405: tämällä vastineenanto-oikeuttaan. Edelleen on ehdotettu,
30406: että pykälän 2 mom :sta poistettaisiin rangaistusmääräys, 1
30407: ja syyksi esiintuotu, että päätoimittajan saattaa olla vai- 1
30408: kea tietää, onko vastine rangaistavaa laatua vai ei, ja
30409: kun oikeus voisi uhkasakolla pakottaa päätoimittajan otta- 1
30410: maan vastineen painokirjoitukseen, ei siitä olisi louka- 1
30411: tullekaan haittaa. Jotteivät yksityisten riidat tulisi otta-
30412: 1
30413: maan liian suuresti tilaa painokirjoituksessa, on vihdoin
30414: ehdotettu, että olisi jätettävä päätoimittajan harkinnas- 1
30415: ta riippuvaksi, onko sallittava vastineeseen vastata ja 1
30416: siihen vastineeseen taas vastata, s. o. saadaanko
30417: vaihtaa useampia kuin yksi kirjoitus kummaltakin puo- 1
30418: len. Näitä ehdotuksia vastaan on huomautettu että, 1
30419: kun ei tarvitse ottaa vastaan kirjoitusta, joka on sisällyk-
30420: 1
30421: seltään ilmeisesti rangaistava, se jo käsittäisi senkin ta-
30422: pauksen, että kirjoitus on kolmatta henkilöä loukkaava, 1
30423: milloin loukkaus on ilmeinen, ja että päätoimittaja, mil-
30424: loin loukkaus ei ole senlaatuinen, 32 § :n nojalla kuitenkin
30425: voisi päästä rangaistuksesta. Jollei päätoimittaja taas
30426: missään tapauksessa olisi rangaistuksen alainen otettuaan
30427: painokirjoitukseen vastineen loukkaavaan tiedonantoon,
30428: aiheuttaisi se varmaan väärinkäytöksiä eikä sitä paitsi
30429: tyydytä oikeudentuntoakaan. Jos rangaistusuhka pois-
30430: tettaisiin vastineen ottamisen laiminlyömisestä, loukattu
30431: nähtävästi monastikin vasta oikeudenkäynnin kautta ja
30432: siis liian myöhään tulisi saamaan vastineensa painokirjoi-
30433: tukseen. Vaihdettavien kirjoitusten lukumäärän jättämi-
30434: nen kokonaan riippuvaksi päätoimittajan harkinnasta
30435: saattaisi taas johtaa mielivaltaan. Valiokunnan enem-
30436: mistö on kuitenkin selvyyden vuoksi pykälään lisännyt
30437: määräyksen siitä, ettei päätoimittajan tarvitse ottaa pai-
30438: nokirjoitukseen vastinetta, joka on kolmatta henkilöä
30439: loukkaava, sekä, pitäen asianmukaisena että päätoimit-
30440: tajan vallassa on määrätä saadaanko vaihtaa useampia
30441: Painolaki. 13
30442:
30443: kuin yksi kirjoitus, pannut siitä pykälään säännöksen.
30444: Sitä vastoin eivät muut edellä luetellut ehdotukset ole
30445: saavuttaneet Valiokunnan enemmistön kannatusta.
30446:
30447:
30448:
30449: 5 LUKU.
30450:
30451: Kun 1905-1906 vuoden valtiopäiville painovapaus- 25 §.
30452: laista annetussa esityksessä Keisarikunnan julkisen viran-
30453: omaisen käyteltävään asiaan kuuluvain asiakirjain pai-
30454: nosta julkaisemisen ehdoista oli säädetty että, jos sem-
30455: moiset asiakirjat erityisten määräysten mukaan ovat sa-
30456: lassa pidettävät, niiden julkaisemisen kielto on voimassa
30457: myöskin Suomessa, ja sellainen säännös saattoi antaa si-
30458: jaa sille väärinkäsitykselle, että oli kysymys muiden kuin
30459: Suomen viranomaisten antamista määräyksistä, muodos-
30460: tivat Valtiosäädyt lainpaikan siten, että kävi ilmeiseksi,
30461: että oli kysymys määräyksistä, jotka Suomen viranomai-
30462: set ovat antaneet. Tämä lienee ollut pääsyynä siihen,
30463: ettei Valtiosäätyjen hyväksymä laki saavuttanut vahvis-
30464: tusta. Eduskuntaesityksessä on asetuttu sille kannalle,
30465: että sellaisia asiakirjoja saa julkaista ainoastaan kenraali-
30466: kuvernöörin luvalla, mikäli niitä ei ole aikaisemmin Kei-
30467: sarikunnassa julkaistu. - Valiokunnassa on ehdotettu
30468: että, koska pykälän I ja 2 mom. eivät sisältäisi mitään
30469: uutta, niiden sijaan pantaisiin säännös, ettei ole lupa jul-
30470: kaista mitä lain mukaan on kielletty, minkä ohessa 3
30471: mom :iin on ehdotettu sellaista lisäystä, että ainoastaan
30472: Venäjän sisäisiä asioita koskevain asiakirjain julkaisemi-
30473: nen olisi kenraalikuvernöörin luvan varassa, jota vastoin
30474: sellaiset asiakirjat, jotka koskevat Suomeakin, olisivat
30475: yleisen säännöksen alaiset. Tätä vastaan on huomautettu,
30476: että meillä ei ole yleisessä laissa säännöstä siitä, minkä-
30477: laisia asiakirjoja ei ole sallittu julkaista, vaan on julkaisu-
30478: kielto erinäisissä virastojen ohjesäännöissä ja muissa hal-
30479: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30480:
30481: Iinnollisissa asetuksissa. Sitäpaitsi esityksen I mom :ssa ole-
30482: va säännös julkaiseruisoikeudesta määräajan kuluttua on
30483: uusi ja 2 mom. samoin tavallaan sisältää uutta. Mitä taas
30484: 3 mom :iin tulee, olisi mahdoton tehdä ehdotettua erotusta
30485: Keisarikunnan viranomaisten käyteltäväin asiain välillä,
30486: koskapa sellainenkin asia, joka koskee Suomea, voitai-
30487: siin katsoa Keisarikunnan asiaksi niinpian kuin se
30488: lain mukaan kuuluu Keisarikunnan viranomaisen toimi-
30489: valtaan. Valiokunnan enemmistö onkin pysyttänyt py-
30490: kälän muuten muuttamatta, paitsi että, koska voidaan
30491: erityisesti määrätä, että virastojen ja viranomaisten Kei-
30492: sarille ja Suuriruhtinaalle tehtävät esitykset ovat salassa
30493: pidettävät, 2 mom. on tarpeettomana poistettu.
30494: 27 §. Kun pykälän sanamuoto voisi tehdä mahdottomaksi
30495: muun muassa viranhakijain ansioluettelojen julkaisemisen,
30496: jos esim. tahdottaisiin arvostella jotain tapahtunutta virka-
30497: nimitystä, ja kun taas todistukset ja päästökirjat, jos-
30498: kin ovat yksityistä laatua, kuitenkaan eivät ole sellaisia,
30499: ettei niiden julkaisemista voitaisi sallia ilman sen henkilön
30500: suostumusta, jota ne koskevat, on Valiokunta pykälästä
30501: poistanut sen ensimäisen lauseen. Sielunhoitoa tai kirkko-
30502: kuria koskevain asiakirjain julkaiseruiskiellon ehdotettua
30503: poistamista ei Valiokunnan enemmistö sitä vastoin ole
30504: voinut kannattaa, syystä että semmoiset asiakirjat koske-
30505: vat pääasiallisesti yksityisiä henkilöitä ja useasti hyvinkin
30506: arkaluontoisia asioita.
30507:
30508:
30509:
30510: 6 LUKU.
30511:
30512: 30 ja 31 §. V aliakunnan vähemmistö on ehdottanut, että ainoas-
30513: taan yksi henkilö, pääsyyllinen, vastaisi rangaistavasta
30514: teosta, koska osallisuus painokirjoituksen sisällyksen kaut-
30515: ta tehtyyn rikokseen saatettaisiin ulottaa miltei kuinka
30516: pitkälle tahansa ja aivan viattomiinkin. Enemmistö on
30517: Painolaki. 15
30518:
30519: kuitenkin katsonut että, kun rikoslain mukaan voidaan
30520: osallisuudesta tuomita vain se, joka tahallansa, siis rikol-
30521: lisesta tahdosta, on rikoksessa osallinen, vähemmistön lau-
30522: suma pelko on aiheeton. Se muutamissa maissa käytän-
30523: nössä oleva järjestelmä, että ainoastaan yksi niistä hen-
30524: kilöistä, jotka tekijänä, toimittajana, kirjanpainajana tai
30525: kirjakauppiaana ovat olleet osalliset painokirjoituksen jul-
30526: kaisemisessa, on edesvastuussa kirjoituksen sisällöstä,
30527: mutta että häntä, riippumatta hänen tosiasiallisesta osal-
30528: lisuudestaan, aina rangaistaan rikoksen tekijänä, ellei hän
30529: pysty näyttämään jotakuta muuta yllämainituista henki-
30530: löistä, joka lain muodollisten määräysten mukaan edellä
30531: häntä on vastuussa kirjoituksesta, ei ole enemmistön mie-
30532: lestä puollettavissa, se kun johtaa siihen, että käytetään
30533: muuta henkilöä kuin todella syyllistä tapahtuneesta rikok-
30534: sesta vastaamaan. Tästäkin syystä on enemmistö sen
30535: vuoksi pysyttänyt pykälän muuttamatta.
30536: Ei ole kuitenkaan jätettävä huomioon ottamatta niitä
30537: erikoisaloja, jotka vallitsevat aikakautisiin painokirjoituk-
30538: siin nähden, joissa kirjoituksia tavallisesti on eri henkilöil-
30539: tä. Sellaisen kirjoituksen kirjoittajaa on sen vuoksi mo-
30540: nasti vaikea näyttää, samoinkuin sitäkin, missä määrin se,
30541: jonka asiana painokirjoituksen tai sen kysymyksessäolevan
30542: osaston toimittaminen on, erikoistapauksessa todella on
30543: osallinen kirjoituksen julkaisemisessa. Jos ainoastaan ri-
30544: koslain yleisiä edesvastuuperusteita sovellettaisiin, olisi
30545: siitä tällaisessa tapauksessa seurauksena, ettei ketään voi-
30546: taisi rangaista kirjoituksesta, jonka sisällön rikollisuus
30547: olisi kuinkakin selvä, mikä ei voi olla oikeudenmukaisuu-
30548: den vaatimusten kanssa sopusoinnussa. Tältä kannalta
30549: katsoen täytyy pitää täysin oikeana, että laki velvoittaa
30550: sitä tai niitä, joiden asiana painokirjoituksen toimittami-
30551: nen joko kokonaan tai puheenalaiselta osalta on, valvo-
30552: maan, ettei painokirjoituksen sisältö ole lainvastainen.
30553: Jos toimittaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, ei se ran--
30554: gaistus, johon hänet voidaan tuomita, ymmärrettävästi
30555: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30556:
30557: kuitenkaan ole niin ankara kuin jos hän olisi syypää
30558: siihen rikokseen, joka kirjoitukseen sisältyy. Valiokun-
30559: nan enemmistön mielestä on niin ollen määräys, että pää-
30560: toimittaja, milloin hän ei ole rangaistava rikoksen teki-
30561: jänä eikä siihen osallisena, on ansainnut rangaistuksen
30562: painovapauden väärinkäyttämisen tuottamuksesta, ellei
30563: hän pysty näyttämään rikkomuksen estämiseksi noudatta-
30564: neensa kaikkea asianaan ollutta varovaisuutta, täysin pai-
30565: kallaan ja on pykälä sen vuoksi sellaisenaan laissa py-
30566: sytetty.
30567: 32 §. Ehdotusta, että julkaisija tai, milloin on kysymys
30568: aikakautisesta painokirjoituksesta, päätoimittaja aina olisi
30569: vapautettava rangaistuksesta, jos rikollisen kirjoituksen
30570: tekijä on ilmoittanut nimensä, ei Valiokunnan enemmistö
30571: ole voinut kannattaa, koska se ilmeisesti voisi johtaa vää-
30572: rinkäytöksiin. V aliakunnassa on myös nostettu kysymys
30573: eikö aikakautisen painokirjoituksen päätoimittaja, joka
30574: julkaisee toisesta painokirjoituksesta otetun sisällöltään
30575: rikollisen tiedonannon, olisi vapautettava rangaistuksesta.
30576: Katsoen ettei päätoimittaja ennätä eikä voikaan hankkia
30577: selkoa siitä, onko toisessa painokirjoituksessa julkaistu
30578: tiedonanto rikollinen, vaan että hänen täytyy luottaa sii-
30579: hen, ettei tuo tiedonanto sisällä mitään rikollista, on osa
30580: Valiokunnan jäseniä pitänyt vääränä, että päätoimittaja,
30581: jos tiedonanto sittenkin olisi rangaistavaa laatua, siitä saa-
30582: tetaan edesvastaukseen. V aliakunnan enemmistö taas on
30583: ollut sitä mieltä, ettei ole syytä vapauttaa päätoimittajaa
30584: rangaistuksesta, jos lainattu kirjoitus on ollut rikollinen,
30585: muussa tapauksessa kuin ettei hän, huolellistakaan arvos-
30586: telua käyttäen, olisi saattanut havaita kirjoitusta rikolli-
30587: seksi, ja että puheenalainen tapaus siis lähimmiten olisi
30588: verrattava 32 § :n I mom :ssa mainittuun, jossa päätoi-
30589: mittaja voidaan, milloin erinomaisia syitä on, vapauttaa
30590: rangaistuksesta, jos rikollisen kirjoituksen kirjoittaja on
30591: ilmoittanut nimensä. Valiokunta on sen vuoksi edus-
30592: kuntaesityksen 32 § :ään eri momentiksi lisännyt tämän-
30593: mukaisen määräyksen.
30594: Painolaki. 17
30595:
30596: Syystä että tässä pykälässä mainituista rikoksista jo 33 §.
30597: olisi sääeletty rangaistus IO ja 22 § :ssä, on Valiokunnan
30598: vähemmistö tahtonut pykälän tarpeettomana poistetta-
30599: vaksi. Kun 33 § :ssä kumminkin on kysymys rikollisesta
30600: painokirjoituksesta, joka sen lisäksi on ulkonaiselta asut-
30601: taan muun muassa ro tahi 22 § :ssä mainituissa kohdin
30602: puutteellinen, on V aliakunnan enemmistö pitänyt pykä-
30603: län säilyttämisen laissa tarpeellisena. Mutta kun kustan-
30604: tajaa ja kirjanpainajaa, siinä tapauksessa että painokirjoi-
30605: tuksen tekijän tai aikakautisen painokirjoituksen päätoi-
30606: mittajan nimi on väärin ilmoitettu, voidaan katsoa rikol-
30607: liseksi ainoastaan, jos väärä ilmoitus on tapahtunut hei-
30608: dän tietensä, on pykälän I ja 2 mom :ia siihen suuntaan
30609: korjattu. Tämän vaatii myös yhdenmukaisuus 3 mom :in
30610: kanssa, jossa samaHaista periaatetta on painokirjoituksen
30611: levittäjään nähden noudatettu.
30612: On huomautettu olevan epäjohdonmukaista, että 34 §.
30613: kääntäjää rangaistaan samoin kuin tekijää, vaikka hän
30614: oikeimmiten ainoastaan olisi osallinen rikollisen painokir-
30615: joituksen levittämisessä. Kun kuitenkin kääntäjä ja te-
30616: kijä ovat sikäli samassa asemassa, että kumpikin antaa
30617: muodon samoille ajatuksille, joskin eri yleisöä varten,
30618: ei V aliakunnan enemmistön mielestä ole aihetta arvostella
30619: kääntäjää muulta kannalta kuin tekijääkään, ja on pu-
30620: heenalainen pykälä sen vuoksi sellaisenaan hyväksytty.
30621: Valiokunnassa on lausuttu, että painokirjoituksen 36 ja 37 §.
30622: tuomitseminen menetetyksi käsittää rikoksen suuruudesta
30623: ja laadusta riippumattoman ankaran rangaistuksen sille,
30624: jota se kohtaa ja joka rikkomuksestaan sen ohessa tuo-
30625: mitaan eri rangaistukseen. Kun kahden rangaistuksen
30626: määrääminen samasta rikoksesta olisi periaatteellisesti hy-
30627: lättävä ja puheenalaisella rangaistuskeinolla ei kummin-
30628: kaan saavutettaisi sillä tarkoitettua päämäärää, on osa
30629: Valiokunnan jäseniä sen vuoksi ehdottanut, että 36 ja
30630: 37 § laista poistettaisiin ja että niin ollen myöskin Rikos-
30631: lain 2 luvun 17 § kumottaisiin. Siihen nähden, että tässä
30632: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30633:
30634: on kysymys toimenpiteestä, jonka kautta rangaistavan pai-
30635: nokirjoituksen enempi leviäminen koetetaan estää, on
30636: V aliakunnan enemmistö katsonut tehdyn ehdotuksen pe-
30637: rusteettomaksi ja siis jättänyt sen varteen ottamatta.
30638: 38 §. Peläten että tämän pykälän säännökset tulisivat lisää-
30639: mään hyötymisen tarkoituksessa nostettavia painojuttuja,
30640: on V aliakunnan vähemmistö ehdottanut pykälän poista-
30641: mista. Sen lainsäädännössämme yleensä vallitsevan peri-
30642: aatteen mukaisesti, että kellä jostakin seikasta on hyötyä,
30643: se myös on vastuussa toiselle henkilölle siitä ehkä koitu-
30644: vasta vahingosta, on Valiokunnan enemmistö katsonut
30645: asianmukaiseksi, että kustantaja, joka painokirjoituksesta
30646: saa tuloja tai ainakin on sen siinä tarkoituksessa kus-
30647: tantanut, on viime kädessä vastuussa kirjoituksen kautta
30648: toiselle henkilölle aiheutuneesta vahingosta, ja sen vuoksi
30649: pysyttänyt pykälän sellaisenaan.
30650:
30651:
30652: 7 LUKU.
30653:
30654: 40 §. Tehtyä ehdotusta, että prokuraattorin kyllä olisi
30655: määrättävä, milloin syyte olisi ajettava rikollisen paino-
30656: kirjoituksen johdosta, mutta että olisi poistettava viral-
30657: lisille syyttäjille pantu velvollisuus prokuraattorille ilmoit-
30658: taa sellaiset kirjoitukset, koska maan syyttäjistö muuten
30659: väärän virkainnon johtamana ryhtyisi tekemään aiheetto-
30660: miakin ilmoituksia ja siten kävisi sananvapaudelle vaa-
30661: raJliseksi, ei Valiokunnan enemmistö ole katsonut riittä-
30662: västi perustelluksi, etenkin kun· on huomioon otettava, että
30663: prokuraattorin on Eduskunnalle annettava kertomus toi-
30664: minnastaan ja Eduskunnalla siis on mahdollisuus tarkas-
30665: taa tätäkin puolta niinhyvin prokuraattorin kuin alem-
30666: painkin syyttäjäviranomaisten virkatoimintaa. Pykälä on
30667: sen vuoksi pysytetty muuttamatta.
30668: 42-48 §. Painokirjoitusten takavarikkoonpano aikaansaa il-
30669: meisesti sangen suurta vahinkoa, joka on erittäin tuntuva
30670: Painolaki. 19
30671:
30672: varsinkin aikakautisille painokirjoituksille. Sillä joskin
30673: takavarikko sittemmin peruutettaisiin, on takayarikkoon
30674: pantu painos kuitenkin jo kadottanut merkityksensä,
30675: seikka, joka koskee niin painokirjoituksen omistajaa
30676: kuin sen lukijakuntaakin ja vielä niitäkin, jotka ovat siinä
30677: julkaisseet ilmoituksia. Kun takavarikko niin muodoin
30678: seurauksiltaan kohdistuu aivan viattorniinkin ja taas niil-
30679: le, jotka ovat vastuussa rikolliseksi katsotusta kirjoituk-
30680: sesta, muodostuisi tavallaan lisärangaistukseksi siihen, mi-
30681: hin he ehkä rikoksestaan tuomitaan, on V aliakunnan vä-
30682: hemmistö pitänyt painokirjoitusten panemista takavarik-
30683: koon hylättävänä sekä sen vuoksi ehdottanut, että asiata
30684: koskevat 42-48 § § laista poistettaisiin. Valiokunnan
30685: enemmistö taas on katsonut että, kun takavarikkoonpano
30686: on ainoa riittävän tehokas keino rikollisten tai ulkonaiselta
30687: asultaan lainvastaisten painokirjoitusten leviämisen estä-
30688: miseksi, siihen on turvattava, jos tahdotaan rikollisuutta
30689: puheenaolevassa ilmeneruismuodossa vastustaa. Kun sitä-
30690: paitsi laissa on nimenomaan määrätty, missä tapauksissa
30691: takavarikko voi tulla kysymykseen, ja että virallisen syyt-
30692: täjän on lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tai viimeistään-
30693: kin kahdeksan päivän kuluessa alistettava takavarikkoon-
30694: paria oikeuden tutkittavaksi, jota paitsi prokuraattori, jolle
30695: takavarikkoonpanosta niinikään on kiireisesti ilmoitettava,
30696: jo sitä ennen saattaa peruuttaa takavarikon, on Valio-
30697: kunnan enemmistön mielestä tyydyttäviä takeita takava-
30698: rikkoonpano-oikeuden väärinkäyttämistä vastaan; ja on
30699: lakiehdotuksessa takavarikkoa koskevat pykälät sen vuoksi
30700: sinänsä säilytetty. Koska kuitenkin myönnettävä on, että
30701: yksityinen henkilö saattaa joutua aiheettomasti kärsimään,
30702: jos takavarikkoonpano huomataan laittomaksi ja viralli-
30703: selta syyttäjältä, joka sen on toimittanut, puuttuu varoja
30704: tuottamansa vahingon korvaamiseen, on V aliakunta sitä
30705: mieltä, että sellainen vahinko olisi valtionvaroista
30706: korvattava ja valtio sitten puolestaan pitäisi kiinni
30707: virheentehneestä virkamiehestä. Kun Valiokunnalla kum-
30708: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30709:
30710: minkin on tilaisuus lähemmin perustella mielipidettänsä
30711: käsitellessään näillä valtiopäivillä tehtyä ja Valiokuntaan
30712: lähetettyä anomusehdotusta, joka koskee virkamiehen
30713: virheellisellä virkamenettelyllään yksityisille tuottaman
30714: vahingon korvaamista, ei tästä ole ollut syytä mainita
30715: muutoin kuin ohimennen.
30716: 49 §. Ollen sitä mieltä, ettei maamme syyttäjistöllä aina ole
30717: edellytyksiä käsittää, milloin näytelmä tai näyttämö-
30718: esitys on sisällöltään rikolliseksi katsottava, sekä että
30719: poliisiviranomaisilla on mahdollisuus palauttaa näyttele-
30720: misen aikana häiriytynyt järjestys poistamalla häiriöön
30721: syylliset, on Valiokunnan enemmistö muodostanut
30722: pykälän siten, että ainoastaan oikeudella on, syyttäjän tai,
30723: milloin yksityistä henkilöä on loukattu, asianomistajan
30724: vaatimuksesta, valta kieltää näytteleminen toistaiseksi eli
30725: kunnes päätös asiassa on annettu. V aliakunnan eräs vä-
30726: hemmistö on katsonut olevan sitäkin enemmän aihetta
30727: poiketa esityksen kannasta poliisiviranomaisiin nähden,
30728: koska nämä itsekin voisivat aiheuttaa epäjärjestyksiä
30729: saadakseen syytä näyttelemisen kt;skeyttämiseen tai sen
30730: uudistamisen kieltämiseen, mihin nähden ja kun
30731: eivät maan tuomioistuimetkaan yleensä olisi kyke-
30732: neviä arvostelemaan taide-esitysten rangaistavaisuutta,
30733: tämä pykälä, joka muuten olisi verrattavissa edel-
30734: lisiin takavarikkoa koskeviin pykäliin ja jota sekin
30735: koskisi, mitä niitä vastaan on muistutettu, olisi
30736: lakiehdotuksesta poistettava. Toinen vähemmistö on taas
30737: pitänyt puheenalaisen lainpaikan säännöksiä asianmukai-
30738: sina. Jos näyttämöesityksen edelleen näytteleminen ollen-
30739: kaan on toistaiseksi kiellettävä, pitäisi sellainen kielto, jot-
30740: ta sillä olisi tarkoitettu merkitys, voitaman heti antaa,
30741: asia, jota ei saavuteta, jos kielto on tuomioistuimelta han-
30742: kittava. Tuomioistuimen puoleen kääntyminen ei sen
30743: ohessa näyttäisi oikeusvarmuudenkaan kannalta tarpeel-
30744: liselta, koska syyttäjänkin tulisi alistaa antamansa kielto
30745: oikeuden tutkittavaksi. Kun taas poliisiviranomaisilla on
30746: Painolaki. 21
30747:
30748: valta keskeyttää näyttämöesitys, jos se aikaansaa epaJar-
30749: jestystä, eikä järjestystä muuten voida palauttaa, olisi
30750: taas Valiokunnan enemmistön päätös pykälän muuttami-
30751: sesta tässä kohden vailla asiallista merkitystä.
30752:
30753:
30754: 8 LUKU.
30755:
30756: Kun maarays painovapausjuttujen käsittelemisestä 50 §.
30757: raastuvanoikeudessa saattaisi käydä Ahvenanmaan asuk-
30758: kaille haitalliseksi, syystä ettei siellä ole sellaista oikeutta.
30759: on pykälään pantu lisäys, että puheenalaisia asioita saa
30760: Ahvenanmaalla käsitellä Jomalan pitäjän ja Maarianhami-
30761: nan kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus niin
30762: kauan kunnes Maarianhaminaan perustetaan raastuvan-
30763: oikeus.
30764: V aliokunnasa on tehty ehdotus, että yksityisiä hen- 52-58 §.
30765: kilöitä vastaan painokirjoituksen sisällön kautta tehdyt
30766: rikokset eli siis sellaiset, jotka mainitaan Rikoslain 27
30767: luvussa, olisivat käsiteltävät erityisissä asianosaisten va-
30768: litsemissa oikeuksissa. Sellaisissa oikeuksissa tulisivat 1
30769: nimittäin asiat monipuolisemmin tarkastetuiksi kuin ny.-
30770: kyisissä raastuvanoikeuksissa, jota paitsi ne eivät olisi 1
30771: niin riippuvaisia juriidisista muodollisuuksista, vaan sai-
30772: sivat ratkaista asiat kohtuuden mukaan. Tätä vastaan
30773: on huomautettu, että sellaiset oikeudet, jommoisia ei ole
30774: muualla missään, olisivat periaatteellisesti mahdottomat,
30775: valtion rangaistusvalta kun on sitä laatua, ettei valtio voi
30776: 1
30777: sitä käyttää muuten kuin omain orgaaniensa kautta. Niis-
30778: tä toivottu hyöty olisi myöskin aivan näennäinen, koska, 1
30779: niinkuin tunnettua on esim. sovinto-oikeuksista, asian-
30780: osaisten valitsemat välimiehet saattavat tuntea olevansa
30781: ei niin suuresti asian ratkaisijoita, tuomareita, kuin va...
30782: litsijainsa asiamiehiä. Kun näin ollen asian ratkaisu jäisi
30783: pääasiallisesti riippuvaksi oikeuden puheenjohtajasta, joka
30784: 1
30785: kai tavallisissa oloissa olisi lakimies, eivät ehdotetut oikeu..
30786: 1
30787: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30788:
30789: det suurestikaan poikkeisi varsinkaan pikkukaupunkien
30790: raastuvanoikeuksista eikä niiden perustamisella siis saa-
30791: 1
30792: vutettaisi tarkoitettua päämäärää. Tähän nähden ei Va-
30793: liokunnan enemmistö olekaan voinut kannattaa tehtyä eh-
30794: 1
30795: dotusta siinä muodossa. Sitä vastoin on enemmistö kat-
30796: sonut, että olisi edellämainitunlaisten asiain käsittelylle
30797: eduksi, jos erityinen asianosaisten valitsema lautakunta
30798: ratkaisisi kysymyksen syytteenalaisen painokirjoituksen
30799: rikollisuudesta ja raastuvanoikeus vasta sen jälkeen lauta-
30800: kunnan ratkaisun perusteella joko määräisi rangaistuksen
30801: tai vapauttaisi syytetyn. Siten saavutettaisiin sama hyöty
30802: kuin edellä ehdotetuilla oikeuksilla on tarkoitettu, mutta 1
30803: vältettäisiin se muodottomuus, joka olisi seurauksena
30804: oikeuksien perustamisesta. Enemmistö on niin muodoin 1
30805: katsonut että, jos asianosaiset tai jompikumpi heistä ha-
30806: luaisivat käyttää tällaista lautakuntaa, heille olisi valmis-
30807: tettava siihen tilaisuus; ja on sen vuoksi lakiin pantu
30808: säännöksiä semmoisten lautakuntien tehtävästä, kokoon-
30809: panosta ja toiminnasta. Jolieivät asianosaiset tahdo jät-
30810: tää juttua suorastaan oikeuden ratkaistavaksi, on heidän
30811: valittava lautakuntaan kummaltakin puolen kaksi jäsentä
30812: ja näiden viides henkilö puheenjohtajaksi. Kun ei ole
30813: minkäänlaista syytä estää naisiakin toimimasta lautakun-
30814: nassa, on se myönnetty ja väärinkäsityksen välttämiseksi
30815: nimenomaan julkilausuttu. Lautakunnan puheenjohtajan
30816: ja jäsenen toimesta ei muissa kuin erittäin luetelluissa
30817: tapauksissa saisi kieltäytyä.
30818: Näin kokoonpannulle lautakunnalle on tuomioistui-
30819: men kirjallisesti esitettävä kysymykset, onko syytteenalai-
30820: sen painokirjoituksen sisältö rikollinen, sikäli kuin syyte
30821: sitä koskee, ja onko lieventäviä tai raskauttavia asian-
30822: haaroja olemassa. Esitettyihin kysymyksiin vastaa lau-
30823: takunta jaa tai ei, minkä jälkeen oikeus ratkaisee jutun,
30824: tuomiten vastaajan rangaistukseen tai vapauttaen hänet
30825: syytteestä sen mukaan onko lautakunta katsonut kirjoi-
30826: tuksen rikolliseksi vai ei.
30827: Painolaki. 23
30828:
30829: Ratkaistessaan jutun on oikeuden myöskin määrät-
30830: tävä lautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille tuleva kor-
30831: vaus. Kun puheenalaiset toimet ovat pakolliset, on ni-
30832: mittäin katsottu tarpeelliseksi, että niistä on maksettava
30833: kohtuullinen korvaus, joka aina jää tappiopuolen suori-
30834: tettavaksi. Liikanaisten korvausmääräin välttämiseksi on
30835: oikeus korvauksen saamiseen siten rajoitettu, ettei matka-
30836: kustannuksista tarvitse suorittaa enempää kuin mihin ne
30837: nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vastaajalla on asunto.
30838: Kun vastaaja tietenkin useimmiten asuu samalla paikka-
30839: kunnalla, missä oikeus pitää istuntonsa, ei siis korvaus
30840: matkakustannuksista yleensä tule kysymykseen. Näin ra-
30841: joitettuun korvauksen saaruisoikeuteen nähden on välttä-
30842: mätöntä että se, joka ei asu sillä paikkakunnalla, missä
30843: oikeus kokoontuu, saa kieltäytyä lautakunnan jäsenyy-
30844: destä.
30845:
30846:
30847: 9 LUKU.
30848:
30849: Lakiehdotuksen 9 luvun sijaan on Valiokunnan vä-
30850: hemmistö tahtonut pantavaksi säännöksen että se, joka
30851: myy tai muuten levittää Suotuen ulkopuolella painettuja j
30852: kirjoituksia, joiden sisältö on rikollinen, on rangaistava j
30853: osallisuudesta siten tapahtuneeseen rikokseen. V aliakun-
30854: nan enemmistö ei kuitenkaan ole pitänyt sellaista sään- j
30855: nöstä riittävänä järjestämään tähän kuuluvia oloja ja on j
30856: tämä luku sen vuoksi pysytetty muuttamatta.
30857: j
30858: j
30859: Lisäys Rikoslain 16 lukuun. j
30860: Lakiehdotukseen lisäyksestä Rikoslain 16 lukuun si- j
30861: sältyvät pykälät ovat muuten yhtäpitävät Valtiosäätyjen j
30862: hyväksymän lain kanssa, paitsi että 24 § :ssä on tehty
30863: j
30864: j
30865: j
30866: j
30867: j
30868: 1
30869:
30870: 1
30871:
30872: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
30873:
30874: 1
30875: pieni muodollinen korjaus ja 25 § :ssä lauseparsi ,Keisari-
30876: kunnan julkisia laitoksia" on vaihdettu lauseparteen 1
30877: ,Keisarikunnan julkisia viranomaisia." Puheenalai-
30878: sen lisäyksen tarpeellisuudesta on Valiokunnassa ilmaan- 1
30879: tunut eri mielipiteitä. Kun senkaltaisia rikoksia, 1
30880: joista siinä on puhe, sensuurin vallitessa ei voinut tulla
30881: kysymykseen, joten niitä rikoslakia valmisteltaessa ei sii- 1
30882: hen tarvinnut ottaa, mutta puheenalaiset teot, jotka käsit-
30883: 1
30884: tävät toisen perätöntä halventamista, ovat rikollisia, on
30885: Valiokunnan vähemmistö katsonut välttämättömäksi täy- 1
30886: dentää rikoslakia ehdotetulla tavalla. Valiokunnan enem-
30887: mistö on ollut vastakkaisella kannalla. Sen mielestä py- 1
30888: kälän sanamuoto on siksi epämääräinen, että asiallisen-
30889: 1
30890: kin arvostelun voisi tulkita rikolliseksi, minkä vuoksi ja
30891: kun Ioukatulla viranomaisella, milloin loukkaus todella on 1
30892: tapahtunut, on mahdollisuus saada rikollinen rangaistuksi
30893: rikoslain nykyistenkin säännösten mukaan tekemällä louk- 1
30894: kauksesta ilmoituksen asianomaiselle viralliselle syyttäjäl-
30895: 1
30896: le, olisi puheenalainen lisäys tarpeeton. Se olisi sitäpaitsi
30897: nähtävästi suorastaan vahingoksikin, koska kaikki siinä
30898: mainitut rikokset tulisivat olemaan yleisen syytteen alai-
30899: set; joten aiheettomia juttuja varmaan tulisi tuntuvasti
30900: lisääntymään. Sen ohessa on huomautettu sitäkin, ettei
30901: olisi syytä ryhtyä tällaiseen lainsäädäntöön, ennenkuin sen
30902: tarpeellisuus on käynyt ilmi, eikä ainakaan paino-
30903: lainsäädännön yhteydessä. Näistä syistä ei V aliakunnan
30904: enemmistö ole katsonut voivansa kannattaa ehdotusta pu-
30905: heenalaisen lisäyksen panemisesta Rikoslain r6 lukuun.
30906:
30907:
30908:
30909: Paitsi edellä mainittuja muutoksia on painolaki-
30910: ehdotukseen tehty erinäisiä muodollista laatua olevia
30911: sekä joitakuita kielellisiäkin korjauksia, jotka eivät kai-
30912: vanne tarkempaa perusteina.
30913: Paino laki. 25
30914:
30915: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valiokunta
30916: kunnioittaen ehdottaa :
30917:
30918: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
30919: Majesteetin arnwllisesti vahvistettavaksi jät-
30920: täisi senraavan lain:
30921:
30922:
30923:
30924: Paino laki.
30925: I LUKU.
30926:
30927: Kirjoitusten painosta julkaisemisen oikeudesta.
30928: I §.
30929: Jokaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen
30930: saamatta ennakolta panna minkäänlaista estettä, julkaista
30931: painokirjoituksia noudattaen mitä tässä laissa säädetään.
30932:
30933: 2 §.
30934: Painokirjoituksella tarkoitetaan tässä laissa jokaista
30935: kirjoitusta, joka painokonetta tai muuta samanlaatuista
30936: keinoa käyttämällä on monistettu.
30937: Mitä painokirjoituksesta sanotaan koskekoen myös-
30938: kin kuvallisia esityksiä, sellaisia karttoja ja sävelteoksia,
30939: joissa on teksti, niin myös soveltuvissa kohdin näytelmiä,
30940: joita julkisesti esitetään, vaikka niitä ei olekaan painosta
30941: julkaistu.
30942: 3 §.
30943: Painokirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä
30944: on myyty tai kaupaksi tarjottu, taikka muuten levitetty
30945: tahi pantu näytteille tahi julki siten, että yleisö voipi
30946: saada sen sisällöstä tiedon.
30947:
30948: 4 §.
30949: Kirjailijan yksinomaisesta oikeudesta työnsä tuottei-
30950: siin ja siitä, että jokaisella on oikeus painosta julkaista
30951: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
30952:
30953: lakeja ja asetuksia sekä muita julkisia asiakirjoja, olkoon
30954: voimassa mitä 15 p :nä maaliskuuta r88o annetussa ase-
30955: tuksessa säädetään, kuitenkin niin että noudatetaan tämän
30956: lain 5 luvussa olevia määräyksiä.
30957:
30958:
30959:
30960:
30961: 2 LUKU.
30962:
30963: Kirjapainoliikkeen harjoittamisen ehdoista.
30964:
30965: 5 §.
30966: Jokainen, joka hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa ja
30967: nauttii kansalaisluottamusta sekä vähintään vuoden on
30968: ollut maassa asuva, olkoon oikeutettu harjoittamaan kirja-
30969: painoliikettä. Sama oikeus olkoon myös laillisesti perus-
30970: tetulla yhtiöllä, kun liikettä johtaa semmoinen henkilö,
30971: joka on oikeutettu kirjapainoliikettä harjoittamaan.
30972: Se, mitä täsä laissa yhtiöstä sanotaan, olkoon voi-
30973: massa laillisesti perustettuun yhdistykseenkin nähden.
30974: Kirjapainosta tässä laissa annetut määräykset koske-
30975: koot m:yös kivipa,inoa.
30976: 6 §.
30977: Kun kirjapainonomistaja kuolee tai jos hänen omai-
30978: suutensa luovutetaan konkurssiin, saa liikettä kuolinpesän-
30979: osakasten tahi konkurssipesän puolesta jatkaa semmoisen
30980: esimiehen johdolla kuin 5 § :ssä on sanottu.
30981:
30982: 7 §.
30983: Joka tahtoo perustaa uuden kirjapainon tahi luovu-
30984: tuksen kautta tai vuokraamalla on tullut ennestään olevan
30985: kirjapainon haltijaksi, olkoon velvollinen liikkeestä teke-
30986: mään kirjallisen ilmoituksen maistraatille tahi järjestys-
30987: oikeudelle ja maalla kruununvoudille. Siihen ilmoituk-
30988: seen on liitettävä selvitys 5 § :ssä mainituista seikoista
30989: Painolaki. 27
30990:
30991: niin myös tieto siitä, missä huoneustossa liikettä aiotaan
30992: harjoittaa.
30993: Sama olkoon laki, jos kirjapainoliikettä harjoitetaan
30994: kuolinpesänosakasten tahi konkurssipesän puolesta. Jos
30995: kirjapainon esimies vaihtuu, on sekin ilmoitettava niin-
30996: kuin edellä on sanottu.
30997: Jos tehty ilmoitus huomataan lailliseksi, annettakoon
30998: siitä ilmoituksesta todistus.
30999:
31000: 8 §.
31001: Jos kirjapainoliikettä harjoitetaan tekemättä laillista
31002: ilmoitusta, tahi jos sitä harjoittaa se, joka ei ole siihen
31003: oikeutettu, tahi yhtiö, kuolinpesä tai konkurssipesä otta-
31004: matta laillisesti pätevää esimiestä, niin olkoon rangaistus
31005: joka kerralta kuir, syyte tehdään ( poisj.) enintään viiden-
31006: sadan markan sakko, ja kirjapainon haltija tahi se, joka
31007: olisi ollut velvollinen tekemään esimiehestä ilmoituksen,
31008: vastatkoon niinkuin kirjanpainaja painokirjoituksesta,
31009: joka siitä kirjapainosta annetaan.
31010: j
31011: 9 §.
31012: j
31013: Jos kirjapainon haltija ei itse hoida sitä, vastatkoon
31014: kuitenkin painokirjoituksesta, joka sillä aikaa on sieltä j
31015: annettu, ellei ole kirjapainon esimieheksi ottanut laillisesti j
31016: pätevää henkilöä ja siitä ilmoittanut 7 § :ssä mainitulle
31017: j
31018: viranomaiselle.
31019: j
31020: IO §.
31021: j
31022: Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoituk-
31023: seen ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoi- j
31024: tuksen painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Semmoi- j
31025: sessa kirjoituksessa, joka, sen mukaan kuin r8 § :ssä sa-
31026: notaan, ei ole aikakautiseksi katsottava, pitää myöskin
31027: j
31028: olla kustantajan nimi, jos kustantajaa on. Joka tämän j
31029: rikkoo, sakotettakoon ( poisj.) enintään viisisataa mark-
31030: j
31031: j
31032: j
31033: j
31034: j
31035: j
31036: 1
31037:
31038: 1
31039:
31040: 1
31041: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31042: 1
31043: kaa. Mitä tässä on sanottu, älköön kuitenkaan kaskeko
31044: pieniä painotuotteita, niinkuin semmoisia tiedonantoja ja 1
31045: kaavoja, jotka kohdistuvat liike- ja virkatoimintaan tahi 1
31046: koti- ja seuraelämään, sekä yleisissä vaaleissa käytettäviä
31047: äänilippuja, elleivät ne sisällä muuta kuin vaalia varten 1
31048: tarpeellisia tietoja. 1
31049:
31050: 1
31051: II §.
31052: 1
31053: Jos kirjanpainaja ilman tekijän lupaa panee paino-
31054: kirjoitukseen ilmi hänen nimensä, rangaistakoon vähin- 1
31055: tään viidenkymmenen ja enintään viidensadan markan
31056: 1
31057: sakolla.
31058: Sama olkoon laki, jos julkaisija, kustantaja tai kir- 1
31059: janpainaja muuten ilman tekijän lupaa ilmaisee hänen
31060: 1
31061: nimensä,. painokirjoituksen sisällöstä nostetun syytteen
31062: sitä aiheuttamatta. 1
31063: Kirjanpainaja, joka tahallansa panee painokirjoituk-
31064: 1
31065: sen tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimeksi toisen hen-
31066: kilön kuin todellisen tekijän, julkaisijan tai kustantajan
31067: nimen, rangaistakoon vähintään sadan ja enintään tuhan-
31068: nen markan sakolla, ellei siitä teosta yleisen lain mukaan
31069: ole kovempi edesvastaus.
31070: Syytettä 1 ja 2 mom :ssa mainituista rikoksista äl-
31071: köön virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomistaja ole sitä
31072: tehtäväksi ilmoittanut.
31073:
31074: I2 §.
31075: Virallinen syyttäjä olkoon oikeutettu kuuden, kuu-
31076: kauden kuluessa sen jälkeen, kun painokirjoitus, jossa
31077: IO § :n mukaan tulee olla kirjanpainajan nimi tahi toimi-
31078: nimi ilmipantuna. on kirjapainosta annettu, ku,ittia vastaan
31079: kirjanpainaja/ta saamaan sitä kappaleen.
31080: Painokirjoitusta, joka julkaistaan vcnäjänkielellä.
31081: on kirjanpainajan toimitettava kappale maan kenraali-
31082: kuvernöörille siinä ajassa, lukien kirjoituksen antami-
31083: Painolaki. 29
31084:
31085: sesta kirjapainosta, kun Keisari ja Suuriruhtinas eri ase-
31086: tuksella säätää.
31087: Näiden määräysten rikkomisesta olkoon rangaistus
31088: ( poisj.) enintään kahdensadan markan sakko.
31089: Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan
31090: sovellutettako senaatista, siihen luettavista laitoksista tahi
31091: senaatin asettamista komiteoista, kansaneduskunnasta,
31092: kirkolliskokouksesta, viranomaiselta tai kunnallishallin-
31093: toon kuuluvista laitoksista lähteviin painokirjoituksiin, äl-
31094: köönkä myöskään kirjoituksiin, joiden sisältö koskee yk-
31095: sinomaan tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa.
31096:
31097: I3 §.
31098: Ennen helJnikuun I päi·vää kunakin vuonna olkoon
31099: kirjanpainaja velvollinen kaikkia edellisenä vuonna paina.-
31100: miansa kirjoituksia, enintään neljänsadan markan sa-
31101: kon uhalla, kuittia vastaan maksutta toimittamaan
31102: Helsingin yliopistonkirjastoon kuusi virheetöntä kap-
31103: paletta. Näistä on yliopistonkirjaston toimesta lä-
31104: hetettävä kappaleita niille Suomen ja Keisarikun-
31105: nan kirjastoille tahi muille samantaisille laitoksille,
31106: 1
31107: jotka sitä etua nauttivat. Aikakautisia painokirjoituksia,
31108: jotka ilmestyvät vähintäänkin kerran viikossa, sekä kuva- 1
31109: teoksia, joiden hinta on viittäkymmentä markkaa kalliim-
31110: pi, kuin myös pieniä painotuotteita olkoon kuitenkin
31111: ainoastaan yksi kappale yliopistonkirjastolle ehdotto-
31112: masti toimitettava. 1
31113:
31114: 1
31115:
31116: 3 LUKU.
31117: (Poisj.) Painokirjoitusten levittämisestä.
31118: I4 §.
31119: Painokirjoituksen tekijällä, julkaisijana ja kustanta-
31120: jalla olkoon oikeus joko itse tahi muitten kautta sitä 1
31121:
31122: myydä tahi muuten levittää. 1
31123:
31124:
31125:
31126:
31127: 1
31128:
31129: 1
31130: 1
31131:
31132:
31133: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
31134:
31135:
31136: I5 §.
31137: Kirjakauppaa olkoon jokainen kansalaisluottamusta
31138: nauttiva henkilö oikeutettu harjoittamaan noudattaen mitä
31139: kauppaliikkeen harjoittamisoikeudesta on säädetty. Sama
31140: 1
31141: olkoon laki yhtiöstä, jos liikettä johtaa laillisesti pätevä
31142: henkilö. Mitä tässä on sanottu olkoon voimassa myöskin 1
31143: luku- ja lainakirjaston pitämisoikeudesta.
31144:
31145: I6 §.
31146: Kansalaisluottamusta nauttiva ( poisj.) tässä maassa
31147: asuva henkilö saakoon, tehtyänsä siitä 7 § :ssä maincitulle
31148: asuinpaikkansa viranomaiselle ilrnoituksen> josta hänelle 1
31149: on annettava todistus> kirjankaupittelijana nwassa myys-
31150: kennellä painokirjoituksia. 1
31151:
31152: Kirjankaupittelijaksi älköön katsottako sitä, joka
31153: ainoastaan tilapäisesti tnyyskentelee tai muuten levittää
31154: painokirjoituksia pitämättä sitä varsinaisena ammattinaan>
31155: eikä myöskään sitä> .foka elinkeinonaan pitää ilmoitusleh-
31156: tien ja muiden semmoisten tiedonautojen kanniskelemista
31157: tai julkipanemista.
31158: I7 §.
31159: Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15
31160: ja r6 § :ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista il-
31161: moitusta ( poisj.) > maksakoon sakkoa ( poisj.) enintään
31162: kaksisataa markkaa.
31163: Sitä, joka myy tai muuten levittää painokirjoitusta,
31164: jossa ei ole ro § :ssä määrättyä ilmoitusta kirjanpainajan
31165: nimestä tai toiminimestä tahi kirjoituksen painatuspai-
31166: kasta tai -vuodesta, sakotettakoon ( pois.f.) enintään kaksi-
31167: sataa markkaa. Jos joku myy tahi muuten levittää paino-
31168: kirjoitusta, jossa hänen tietensä kirjanpainajan tai kus-
31169: tantajan nimi tai toiminimi tahi kirjoituksen painatus-
31170: paikka tai -vuosi ovat väärin ilmoitetut, olkoon sama laki,
31171: ellei yleisen lain mukaan siitä teosta ole kovempi edes-
31172: vastaus.
31173: Painolaki. 31
31174:
31175: 4 LUKU.
31176:
31177: (Poisj.) Aikakautisten painokirjoitusten julkaisemisesta.
31178: (poisj.)
31179:
31180: 18 §.
31181: Semmoisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, jotka
31182: ovat aiotut ilmestymään määrätyn nimisinä ja numero-
31183: järjestyksessä sekä pitenunin tai lyhyemmin väliajoin,
31184: kuitenkin vähintäänkin neljä kertaa vuodessa, on tämän
31185: lain mukaan aikakautisina painokirjoituksina pidettävä.
31186:
31187:
31188: 19 §.
31189: Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemisoikeudes-
31190: ta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoituk-
31191: sesta olkoon sellaisen kirjoituksen kustantajalle voimassa
31192: mitä 2 luvussa on kirjanpainajasta sanottu. Siinä ilmoi-
31193: tuksessa on myöskin mainittava kirjoituksen nimi ja pai-
31194: natuspaikka, kuinka usein kirjoituksen on määrä ilmestyä
31195: sekä missä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin myös
31196: se henkilö, jonka tulee päätoimittajana valvoa kirjoituk-
31197: sen julkaisemista ja määrätä sen sisältö.
31198: Päätoimittajiksi ilmoitettakoon useampia henkilöitä
31199: ainoastaan jos ilmoituksessa mainitaan mitä kirjoituksen
31200: osastoa minkin heistä on valvottava.
31201: Jos aikakautisen painokirjoituksen kustantaja tahtoo
31202: tehdä siihen jotakin 1 mom :ssa mainittua seikkaa kos-
31203: kevan muutoksen, niin on, ennenkuin uusi numero tai
31204: vihko ilmestyy, muutoksesta tehtävä ilmoitus niinkuin
31205: ylempänä on sanottu.
31206: Jos aikakautinen kirjoitus julkaistaan ennenkun on
31207: tehty ilmoitus sen mukaisesti kuin tässä määrätään, sako-
31208: tettakoon kustantajaa (poisj.) enintään kaksisataa
31209: markkaa.
31210: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31211:
31212: 20 §.
31213: Jos päätoimittaja jonkun aikaa on estettynä tointansa
31214: hoitamasta, olkoon hänen sijastansa kustantaja vastuun-
31215: alainen, ellei ole päätoimittajan sijaisesta tehnyt ilmoi-
31216: tusta, niinkuin 9 § :ssä on sanottu.
31217:
31218: 2I §.
31219: Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana saa
31220: olla jokainen, joka ( poisj.) nauttii kansalaisluottamusta,
31221: on mieskohtaisesti vapaana, ei ole holhouksenalaisena sekä
31222: on vähintään vuoden ollut tässä maassa asuva.
31223:
31224: 22 §.
31225:
31226: Jokaisessa aikakautisen painokirjoituksen numerossa
31227: tai vihassa pitää olla päätoimittajan nimi ilmipantuna.
31228: Jos sitä ei ole tahi jos kirjoituksessa ilmoitetaan päätoi-
31229: mittajaksi joku muu henkilö kuin se, joka todella sellai-
31230: sena toimii, niin on sekä ilmoitettua, jos hän on väärään
31231: ilmoitukseen suostunut, että todellista päätoimittajaa niin-
31232: kuin myöskin kustantajaa, viimemainittua kuitenkin ai-
31233: noastaan siinä tapauksessa että ilmoitus on pantu hänen
31234: tietensä, itsekutakin rangaistava ( poisj.) enintään kolmen-
31235: sadan markan sakolla.
31236: 23 §.
31237: Kuulutuksia ja muita tiedonantoja, joita tuomio-
31238: istuimen tahi muun julkisen viranomaisen on saatettava
31239: yleisön tietoon, on ilmoituksia vastaanottavan aikakauti-
31240: sen painokirjoituksen päätoimittaja velvollinen, asian-
31241: omaisten pyynnöstä, tavallista ilmoitusmaksua vastaan
31242: julkaisemaan painokirjoituksen jommassakummassa kah-
31243: desta lähinnä ilmestyvästä numerosta. Tämän laiminlyö-
31244: minen rangaistakoon ( poisj.) enintään sadanviidenkym-
31245: menen markan sakolla; ja oikeus pakottakoon soveliaalla
31246: tthkasakolla niskoittelevan täyttämään velvollisuutensa.
31247: Painolaki. 33
31248:
31249: 24 §.
31250: Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka
31251: pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukat-
31252: tuna tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua
31253: tiedonantoa, olkoon oikeutettu saamaan siihen otetuksi
31254: vastineen tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen
31255: allekirjoittama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole
31256: kolmatta henkilöä loukkaava tai sisällöltään rntut-
31257: ten ilmeisesti rangaistava. Vastine on jommassakum-
31258: massa niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaan-
31259: ottamisen jälkeen lähinnä ilmestyvät, painatettava teksti-
31260: osastoon samalla painolla kuin se tiedonanto, johon vas-
31261: tataan, ja on sille maksutta annettava yhtä suuri tila,
31262: mutta sen lisäksi tarvittavasta tilasta suoritetaan alinta
31263: ilmoitushintaa vastaava maksu. Älköön kuitenkaan mak-
31264: sua otettako vastineesta, mikäli se ei ole viittäkymmentä
31265: riviä pitempi.
31266: Päätoimittajan harkinnasta riippukoon saadaanko
31267: molemmilta puolin, vaihtaa useampia kuin yksi kirjoitus.
31268: ( P oisj.) Vastineen painokirjoitukseen ottamisen
31269: laiminlyömisestä sakotettakoon päätoimittajaa ( poisj.)
31270: enintään neljäsataa markkaa, ja pakottakoon oikeus sove-
31271: liaalla uhkasakolla niskoittelevan täyttämään velvollisuu-
31272: tensa.
31273:
31274:
31275: 5 LUKU
31276:
31277: Julkisten asiakirjain ja eräiden muiden kirjoitusten
31278: julkaisemisesta.
31279:
31280: 25 §.
31281: Älköön kukaan ilman asianomaista lupaa painosta
31282: julkaisko senaatin, valtiosihteerinviraston sekä kenraali-
31283: kuvernöörinkanslian pöytä- ja asiakirjoja, joitten julkai-
31284: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31285:
31286: seminen voimassa olevien määräysten nojalla on kielletty,
31287: älköönkä myöskään valtiokonttorin, Suomen Pankin tahi
31288: muun Suomen julkisen viranomaisen käyteltävään asiaan
31289: kuuluvia asiakirjoja, sikäli kuin ne yleisten säännösten
31290: mukaan ovat pidettävät salassa, ennenkuin viisikolmatta
31291: vuotta pöytäkirjan tahi asiakirjan autopäivästä on kulu-
31292: nut.
31293: (Poisj.)
31294: Keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltävään
31295: asiaan kuuluvaa asiakirjaa saa painosta julkaista ainoas-
31296: taan kenraalikuvernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole aikai-
31297: semmin Keisarikunnassa julkaistu.
31298:
31299: 26 §.
31300: Kansaneduskunnan julkisten istuntojen pöytäkirjoja
31301: ja selontekoja siitä, mitä niissä ( poisj.) on tapahtunut,
31302: olkoon jokaisen sallittu ilman erityistä lupaa painosta
31303: julkaista.
31304:
31305: 27 §.
31306: (Poisj.) Yksityisiä kirjeitä, jotka eivät kuulu oikeus-
31307: juttuihin, älköön painosta julkaistako ilman kirjoittajan
31308: tai hänen oikeudenhaltijainsa lupaa, ennenkuin kaksi-
31309: kymmentä vuotta kirjoittajan kuoleman jälestä.
31310: Papiston tahi muun laillisen viranomaisen antamia,
31311: sielunhoitoa tai kirkkokuria koskevia asiakirjoja, niin
31312: myös vankilassa tahi sairaalassa tehtyjä muistiinpanoja
31313: ja lääkärien todistuksia, mikäli ne koskevat yksityisiä
31314: henkilöitä, älköön julkaistako, ellei se, jota asiakirja kos-
31315: kee, sitä myönnä tahi yleinen laki tai asetus sitä aiheuta.
31316:
31317: 28 §.
31318: Alempana mainittuja asiakirjoja painosta julkais-
31319: taessa on noudatettava seuraavia määräyksiä:
31320: I) Oikeudenkäyntikeskusteluja semmoisessa jutussa,
31321: jota tuomioistuin, sille tulevan harkintavallan perusteella,
31322: Painolaki. 35
31323:
31324: on päättänyt käsitellä joko osaksi tahi kokonansa ilman
31325: julkisuutta, älköön julkaistako ilman tuomioistuimen lu-
31326: paa. Jutuissa, jotka ehdottomasti ovat käsiteltävät sul-
31327: jettujen ovien takana, olkoon oikeudenkäyntikeskustelu-
31328: jen julkaiseminen kielletty.
31329: 2) Poliisiviranomaiselle tai syyttäjälle tulleita ri-
31330: kosten ilmiautoja ja ilmoituksia, niin myös sellaisia asioi-
31331: ta tutkittaessa tehtyjä pöytäkirjoja älköön julkaistako en-
31332: nenkuin asia on ollut esillä oikeudessa tahi jätetty sikseen.
31333: 3) Sovittujen rikosjuttujen asiakirjoja saa, jos
31334: molemmat asianosaiset elävät, ainoastaan heidän keski-
31335: näisellä luvallaan ja, heidän kuoltuansa, vasta kaksikym-
31336: mentä vuotta sen jäiestä julkaista.
31337: 4) Yleiseen huostaan annettuja kirjoituksia ei saa
31338: julkaista vastoin määrättyjä ehtoja.
31339:
31340: 29 §.
31341: Joka rikkoo mitä 25 § :ssä säädetään, rangaistakoon
31342: vähintään viidenkymmenen ja enintään ( poisj.) tuhannen
31343: markan sakolla.
31344: Joka luvatta julkaisee kansaneduskunnan keskuste-
31345: luja, jotka on pidetty ilman julkisuutta) taikka rikkoo mitä
31346: 27 ja 28 § :ssä säädetään, sakotettakoon ( poisj.) enintään
31347: viisisataa markkaa.
31348: Rikkomuksesta, joka mainitaan 27 § :ssä sekä 28 § :n
31349: 3) ja 4) kohdassa, älköön virallinen syyttäjä tehkö syy-
31350: tettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut asiata syytteeseen
31351: pantavaksi.
31352:
31353: 6 LUKU.
31354: Vastuunalaisuus painokirjoituksen kautta .tehdystä
31355: rikoksesta.
31356: 30 §.
31357: Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
31358: painokirjoituksen sisältöön, vastatko~m se tahi ne, joita
31359: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31360:
31361: Rikoslain mukaan on rikoksentekijöinä tahi osallisina pi-
31362: dettävä.
31363:
31364: 31 §.
31365: Jos päätoimittaja ei ole 30 § :n mukaan vastuun-
31366: alainen aikakautisen painokirjoituksen sisällön kautta
31367: tehdystä rikoksesta, niin rangaistakoon painovapauden
31368: väärinkäyttämisen tuottamuksesta ( poisj.) enintään tuhan-
31369: nen markan sakolla taikka enintään yhden vuoden vankeu-
31370: della, ellei hän pysty näyttämään rikkomuksen estämiseksi
31371: noudattaneensa kaikkea asianaan ollutta varovaisuutta.
31372:
31373:
31374: 32 §.
31375: Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi
31376: aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen
31377: tai ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin
31378: julkaisija tai päätoimittaja voitakoon, milloin erinomai-
31379: sia syitä on, vapauttaa rangaistuksesta.
31380: 1 os aikakautisessa painokirjoit~tksessa julkaistaan si-
31381: tä ennen paino/;:irjoituksessa julkaistu, sisällöltään
31382: rikollinen tiedonanto, nwinitsemalla Jnistä tiedonanto on
31383: otettu, niin olkoon päätoimittajasta twyöskin laki m:inhtin
31384: I tnom:ssa on sanottu.
31385:
31386:
31387: 33 §.
31388: Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokirjoi-
31389: tuksen sisällön kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan
31390: tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, pää-
31391: toimittajan nimi ei ole ollenkaan tahi kustantajan tieten
31392: on väärin mainittu, ja jos kustantaja ei voi näyttää kir-
31393: joituksesta vastuunalaista kirjoittajaa, julkaisijaa tai pää-
31394: toimittajaa, joka on tahi siihen aikaan kun kirjoitus jul-
31395: kaistiin oli tässä maassa, niin kustantajaa, ellei hän ole
31396: 30 § :n nojalla rikoksesta rangaistava, rangaistakoon
31397: Painolaki. 37
31398: ( poisj.) enintään 'uiidensadan markan sakolla taikka enin-
31399: tään kolmen kuukauden vankeudella.
31400: Jos semmoisesta painokirjoituksesta, joka ei ole aika-
31401: kautinen ja jonka sisältö on rikollinen, puuttuu myöskin
31402: määrätty ilmoitus kustantajasta, tahi jos rikollisesta aika-
31403: kautisesta kirjoituksesta puuttuu ilmoitus päätoimittajas-
31404: ta, taikka jos kustantaja tai päätoimittaja on kirjanpai-
31405: najan tieten väärin ilmoitettu ja kirjanpainaja ei pysty
31406: näyttämään kumpaakaan näistä eikä muutakaan I mom :ssa
31407: mainituista henkilöistä, joka on kirjoituksesta vastuun-
31408: alainen, niin kirjanpainajaa rangaistakoon niinkuin kus-
31409: tantajasta on sanottu.
31410: Sama olkoon laki kirjakauppiaasta tahi muista, jotka
31411: levittävät rikollista painokirjoitusta, jossa 10 § :ssä
31412: määrättyjä tietoja kirjanpainajan nimestä tai toiminimes-
31413: tä, kirjoituksen painatuspaikasta tai -vuodesta ei ensin-
31414: kään ole tahi jossa ne heidän tietensä ovat väärin ilmoi-
31415: tetut, elleivät voi ilmaista ketään tässä edellä I mom :ssa
31416: mainituista henkilöistä. Mitä nyt on sanottu soveltukoon
31417: myöskin luku- ja lainakirjaston haltijaan.
31418:
31419: 34 §.
31420: Mitä tässä laissa säädetään tekijästä kaskekoon
31421: myöskin toisen tekemän kirjoituksen kääntäjää.
31422:
31423: 35 §.
31424: Joka julkisesti esityttää rikollista sisältöä olevan
31425: näytelmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoitettu, vas-
31426: tatkoen niinkuin 33 § :ssä on kustantajasta sanottu.
31427:
31428: 36 §.
31429: ] os painokirjoituksen sisältö on rangaistava, tuomit-
31430: takoon kirjoitus menetetyksi, niinkuin Rikoslain 2 luvun
31431: I 7 § :ssä säädetään.
31432: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31433: 1
31434: Jos joku julkaisemalla painokirjoituksen on rikkonut
31435: 1
31436: jotakin II, 25, 26, 27 tai 28 § :n säännöstä, voitakoon se
31437: kirjoitus myöskin julistaa menetetyksi.
31438:
31439:
31440: 37 §. 1
31441:
31442: Joka, tietäen että painokirjoitus on julistettu mene- 1
31443: tetyksi, sitä myy tahi muuten levittää, rangaistakoon
31444: ( poisj.) enintään viidensadan markan sakolla tahi enin-
31445: tään kolmen kuukauden vankeudella.
31446: Jos joku, tietäen että painokirjoitus on julistettu
31447: menetetyksi, julkaisee siitä uuden painoksen tahi sem-
31448: moisia osia, joita on katsottu rikollisiksi, rangaista-
31449: koon niinkuin I mom :ssa sanotaan, ja siihen uuteen kir-
31450: joitukseen nähden olkoon voimassa mitä painokirjoituk-
31451: sen kautta tehdystä rikkomuksesta on säädetty.
31452: Mitä tässä edellä on säädetty on noudatettava, vaikka
31453: tuomio, jolla painokirjoitus on julistettu menetetyksi, ei
31454: olekaan saanut lainvoimaa.
31455:
31456:
31457: 38 §.
31458: Jos tekijällä, julkaisijalla tahi päätoimittajalla ei ole
31459: varoja maksaa vahingonkorvausta, jonka hän painokir-
31460: joituksen sisällöstä nostetun syytteen johdosta on vel-
31461: voitettu maksamaan, niin vastatkoon kirjoituksen kustan-
31462: taja sen suorittamisesta.
31463: Mitä nyt on sanottu älköön koskeko vahingonkor-
31464: vausta, jonka aikakautisessa painokirjoituksessa olleen
31465: kirjoituksen tahi ilmoituksen nimeltään mainittu kirjoit-
31466: taja on tuomittu maksamaan.
31467: Painolaki. 39
31468:
31469:
31470: 7 LUKU.
31471:
31472: Tämän lain noudattamisen valvonnasta sekä syytteestä
31473: ja takavarikosta.
31474:
31475: 39 §.
31476: Senaatin prokuraattori olkoon velvollinen valvomaan
31477: tämän lain noudattamista.
31478:
31479: 40 §.
31480: Jos virallinen syyttäjä katsoo jonkun painokirjoituk-
31481: sen sisällön käsittävän virallisesti syytteeseen pantavan
31482: rikoksen, on hänen viipymättä annettava siitä tieto pro-
31483: kuraattorille sekä samalla hänelle lähetettävä rikol-
31484: liseksi katsottu kirjoitus. Syyttäjän tulee myös, jos kir-
31485: joitus on pantu takavarikkoon, kiireisesti ilmoittaa sekin
31486: prokuraattorille.
31487: Kun sellainen ilmoitus ( poisj.) on tehty prokuraat-
31488: torille, määrätköön hän onko syytettä ajettava ja kenen
31489: j
31490: on sitä ajaminen; olkoon hänellä myös valta, jos katsoo
31491: siihen syytä olevan, peruuttaa takavarikko. j
31492: j
31493: 41 §. j
31494: Painokirjoituksen sisältöön perustuvan ja viralli- j
31495: sesti syytteeseen pantavan rikoksen, niin myös muun tässä
31496: laissa mainitun rangaistavan teon syytteeseensaattamis- j
31497: oikeus olkoon rauennut, kun on kulunut kuusi kuukautta j
31498: siitä kun teko tehtiin. Mitä nyt on sanottu älköön kui-
31499: j
31500: tenkaan estäkö syyttäjää, sen jälkeen kun on oikeaan
31501: aikaan nostettu syyte jotakuta 33 § :ssä mainittua henki- j
31502: löä vastaan, ylempänä sanotun ajan päätyttyä juttuun j
31503: haastattamasta jotakuta toista, joka edellä häntä on kir-
31504: j
31505: joituksesta vastuunalainen.
31506: j
31507: j
31508: j
31509: j
31510: j
31511: 1
31512:
31513: 1
31514:
31515: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
31516:
31517: 1
31518: Siitä ajasta, minkä kuluessa asianomistaja saa tehdä
31519: 1
31520: syytteen painokirjoituksen sisällön johdosta, olkoon voi-
31521: massa mitä yleisessä laissa säädetään. • 1
31522:
31523: 1
31524: 42 §.
31525: 1
31526: Jos painokirjoitus on julkaistu vastoin sitä, mitä r I,
31527: 12, 25, 26, 27 tai 28 § :ssä on säädetty, tahi jos sen 1
31528: sisältö yleisen lain mukaan huomataan rikolliseksi.. saa 1
31529: syyttäjä panna sen takavarikkoon siinä järjestyksessä,
31530: 1
31531: kuin jälempänä sanotaan.
31532: Kun rikos ei ole virallisen syytteen alainen, saa 1
31533: takavarikkoonpanon toimittaa ainoastaan tuomioistui- 1
31534: men päätöksen mukaan.
31535: 1
31536:
31537: 43 §. 1
31538:
31539: Painokirjoituksen takavarikkoonpano toimitetaan si- 1
31540: ten, että se otetaan talteen tahi, kun tämä ei käy sopivasti 1
31541: laatuun, merkitään syyttäjän sinetillä tai muulla semmoi-
31542: sella tavalla, että ilmeisesti näkyy että takavarikkoonpano
31543: on toimitettu. Takavarikko käsittäköön kaikki tekijän,
31544: julkaisijan tai päätoimittajan, kustantajan, kirjanpaina-
31545: jan sekä kirjakauppiaan tai muun levittäjän hallussa ole-
31546: vat kappaleet painokirjoitusta, ei kuitenkaan suuremmalta
31547: osalta kuin ne lehdet, numerot tai vihot, jotka ovat taka-
31548: varikon aiheuttaneet. Takavarikko voitakoon myös ulot-
31549: taa niihin laattoihin ja kehisteisiin, jotka ovat olleet
31550: yksinomaan monistamiseen määrätyt.
31551:
31552: 44 §.
31553: Takavarikkoonpano on syyttäjän alistettava oikeuden
31554: tutkittavaksi lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tahi, jos
31555: se on toimitettu jossakin toisessa paikkakunnassa, viimeis-
31556: täänkin kahdeksan päivän kuluessa takavarikkoonpanon
31557: jälkeen, ellei prokuraattori ole sitä sillä välin peruuttanut.
31558: Jos takavarikkoonpanoa ei ole vastamainitun ajan kulues-
31559: Painolaki. 41
31560:
31561: sa alistettu oikeuden tutkittavaksi, tahi jos oikeus neljän
31562: päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asia sille ilmoitet-
31563: tiin, ei ole hyväksynyt tai peruuttanut takavarikkoa, mm
31564: takavarikko peräytyköön.
31565:
31566:
31567: 45 §.
31568: Sen jälkeen kun on nostettu syyte älköön syyttäjä
31569: toimittako takavarikkoonpanoa. Jos asianomistaja tahi
31570: syyttäjä pyytää takavarikkoonpanoa, pitää tuomioistui-
31571: men antaa siitä päätös neljän päivän kuluessa.
31572:
31573:
31574:
31575:
31576: J oli ei haastetta pyydetä kahdeksan pa1van kuluessa
31577: sen jälkeen kun oikeus on takavarikon vahvistanut, tahi
31578: jollei syyttäjä tai asianomistaja jutun käsittelyajaksi haas-
31579: teesssa määrättynä aikana todista haastetta oikein tiedoksi
31580: annetuksi, niin oikeus julistakoon takavarikon rauen-
31581: neeksi. Jos näytetään että haasteen tiedoksi antamista
31582: on kohdannut laillinen este, määrätköön oikeus jutulle j
31583: uuden käsittelyajan ja takavarikko pysyköön voimassa.
31584: j
31585:
31586: j
31587: 47 §.
31588: Oikeuden päätöksestä, jolla takavarikko on vahvis- j
31589: tettu, saa erittäin tehdä valituksen, mutta päätös panta-
31590: koon siitä huolimatta täytäntöön. j
31591:
31592: j
31593:
31594: j
31595: Joka, tietäen painokirjoituksen joutuneen takavarik-
31596: koon, myy tai muuten levittää sitä, rangaistakoon ( poisj.) j
31597: enintään viidensadan markan sakolla taikka enintään kol-
31598: men kuukauden vankeudella. j
31599:
31600: j
31601:
31602: j
31603:
31604: j
31605:
31606: j
31607: 1
31608:
31609:
31610: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
31611:
31612: 1
31613: 49 §.
31614: Jos näytelmä tahi muu näyttämöesitys huomataan 1
31615: sisällöltään rikolliseksi, olkoon oikeudella valta, viral-
31616: lisen syyttäjän tahi, fos :yksit)1istä henkilöä on loukattu,, 1
31617: asianomistajan vaatimuksesta, toistaiseksi kieltää näytte-
31618: lemisen jatkaminen tai uudistaminen. ( poisf.) 1
31619: I mom :ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten sovel-
31620: 1
31621: tuvilta kohdin voimassa mitä 45-47 § :ssä on takavarik-
31622: koonpanosta säädetty. 1
31623: (Poisj.)
31624: Jos joku, vaikka tietääkin kiellon annetuksi, esittää 1
31625: näytelmän, rangaistakoon niinkuin 48 § :ssä sanotaan.
31626: 1
31627:
31628:
31629: 8 LUKU. 1
31630:
31631: 1
31632: Oikeudenkäynnistä painovapausjutuissa.
31633: 1
31634: so §.
31635: Syytteen painovapausrikoksista sekä tämän lain mää-
31636: räysten rikkomisesta ottakoon tutkittavakseen sen kau-
31637: pungin raastuvanoikeus, missä kirjoitus, joka on syytteen
31638: aiheuttanut, on painettu tahi missä ilmoitusvelvollisuus
31639: on täytettävä. Jos kirjapaino sijaitsee semmoisessa kau-
31640: pungissa, jossa ei ole raastuvanoikeutta, tahi kauppalassa,
31641: tahi maalla, taikka jos ilmoitus on siellä tehtävä, olkoon
31642: lähin raastuvanoikeus laillinen tuomioistuin. Jos paino-
31643: kirjoituksessa ei ole mainittu kirjanpainajan nimeä tai
31644: toiminimeä tahi kirjoituksen painatuspaikkaa, tahi jos se
31645: on väärin mainittu, taikka jos kirjoitus on painettu tämän
31646: maan ulkopuolella, niin on painatuspaikkana pidettävä
31647: paikkakuntaa, missä kirjoitusta on levitetty.
31648: Siksi kun M aarianhami,naan on perustettu raastu·van-
31649: oikeus, käsitelköön ] 01nalan pitäjän ja Maarianhaminan
31650: kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus f'uttufa, jotka
31651: koskevat Ahz•enanmaalla tehtyfä paino·vapausrikoksia.
31652: Painolaki. 43
31653:
31654: sr §.
31655: Kun syyte koskee painokirjoituksen sisältöä, on
31656: kirjallinen haaste, jossa sekä mainitaan rikkomuksen
31657: laatu että viitataan siihen kirjoituksen paikkaan, mihin
31658: syytös perustetaan, toimitettava vastaajalle viimeistäänkin
31659: kahdeksaa päivää ennen kun hänen tulee saapua oikeu-
31660: teen vastaamaan.
31661: 52 §.
31662: Jos syyte koshee sellaista painokirjoituksen sisällön
31663: kautta tehtyä rikosta, joka mainitaan Rikoslain 27
31664: luvussa, l1itää erityisen lautal?unnan tutkia kysymys onko
31665: ja missä määrin kirjoituksen sisältö rikollinen, elleivät
31666: as,ianosaiset suostu jiittämään j~tttua semrnoisetta tutki-
31667: muksetta suorastaan oikeuden ratkaistavaksi.
31668:
31669: 53 §.
31670: Ennen haasteessa futun l?Cisittelyä varten m,äärättyä
31671: oikeudenkäymispäh•ää valitkoot asianosaiset 52 § :ssä mai-
31672: nittuun lautakuntaan kummaltakin puolen kaksi kansalais-
31673: luottanJusta nauttivaa jääv,itöntä jäsentä, miehiä tai nai-
31674: sia, ja nämä viidennen henkilön puheenjohtajaksi. j
31675: Lautakunnan puheenjohtajan tai jäsenen toimesta äl-
31676: j
31677: köön kieltöytykö kukaan muu kuin se, joka on täyttänyt
31678: kuusikymmentä 'VUotta tahi jota virka tai muu pätevä j
31679: syy estää tointa täyttämästä taikka joka on muulla paik- j
31680: kakunnalla asuva.
31681: Lautakwmzan Pttheenjohtaja ja jäsenet ovat toitnes-
31682: j
31683: saan tuomarinvastuun alaiset. j
31684: j
31685: 54 §.
31686: j
31687: Jos lautakunnan puheenjohtaja tai .fäsen lailliselta
31688: esteC'ttä fää oikeJ:tteen tulematta, Jnäärätköön oikeus hänet j
31689: sakon uhalla saapumaan, ja korvatkoon niskoitteleva j
31690: as1:anosaisille ja lautakunnan niuille jäsenille heidän vai- j
31691: vansa ja kustannuksensa.
31692: j
31693: j
31694: j
31695: j
31696: j
31697: 1
31698: 1
31699: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 1
31700: 1
31701: Jos lautakuntaan valitulla on este, ilmoittakoon siitä
31702: oiheudelle ja pankoon oikeus, jos esteen hyväksyy, määrä- 1
31703: ajan uutta vaalia varten. 1
31704: 1
31705: 55 §.
31706: Jos juttua käs,iteltäväksi otettaessa havaitaatt, että 1
31707: asianosainen on jättänyt valitsematta lautakuntaan puo- 1
31708: lestaan jäseniä tai että useat asianosaiset, jotka ovat ju-
31709: tussa samalla puolen, eivät ole sopineet jäsenistä taikka 1
31710: että lautakunnan puheenjohtaja on jäänyt 'l!alitsematta, 1
31711: määrätköön ne oikeus.
31712: 1
31713: Jos lau.takun.faan valittu havaitaan jäävilliseksi, pan-
31714: koon oikeus määräajan uutta vaalia varten. Jos se tapah- 1
31715: tuu uudelleen, miiärätköön oikeus jäävillisen sijaan toisen. 1
31716: 1
31717: 56 §.
31718: Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten ttdee oikeu- 1
31719: den edessä atttaa jtthlallinen vaktiutus, että he parhaan 1
31720: ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan vastaa'llat niihin
31721: kysymyksiin, jotka oikeus heille esittää.
31722:
31723: 57 §.
31724: Oikeuden on lautakunnalle annettava, kaikkien jut-
31725: tttun kuuluvain kirjain ohessa, selonteko siitä mitä jutussa
31726: on tapahtunut sel~ä lautakunnan vastattavaksi kirjallisesti
31727: esitettävä k:pymykset, onko kirjoitttksm sisältö, sikäli
31728: kuin syyte sitä koskee, rikollinen ja onko lieventäviä tai
31729: raskauttavia asianhaaroja olemassa. Jos syyte käsittää
31730: useita rikkomuksia taikka jos jutun laatu muuten aiheut-
31731: taa useampia kysymyksiä, esitettäköön ne kukin erikseen.
31732: Sen jälkeen lautakunta eri huoneessa neuvottelee tehtä-
31733: västä päätöksestä. Esitettyihin kysymyksiin on lautakun-
31734: nan vastattm.Ja jaa tai ei. Älköön lautakunta hajaantuko,
31735: ennenkun kaikkiin kysymyksiin on vastattu. Asian rat-
31736: kaisee yksinkerta,inen äänten ene11"/imistii.
31737: Painolaki. 45
31738:
31739: Sittenk1tn oikeus on saanHt tiedokscen lautakunnan
31740: päätöksen, tulee oikeuden ·viivyttelem,ättä ratkaista juttu.
31741:
31742: 58 §.
31743: Se, joka häviää asiassa, olkoon velvollinen suoritta-
31744: maan lautakunnan puheenfohtafalle fa fäsenille kohtuul-
31745: lisen korzrauksen istuntopäiviltä sekä matkakustannuksista,
31746: viimemainituista ei kuitenkaan enemmän kuin mihin ne
31747: nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vastaajalla on asunto.
31748:
31749: 59 (52) §.
31750: ·sen estämättä, että se tai ne, joiden olisi pitänyt
31751: painokirjoituksen sisällöstä tehdyn syytteen johdosta
31752: vastata, ovat kuolleet tahi että heitä ei voida tavata tahi
31753: että heitä vastaan ei voida jostakin muusta syystä tehdä
31754: syytettä, tutkikoon tuomioistuin sanotun kirjoituksen me-
31755: netetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen.
31756:
31757:
31758:
31759:
31760: 9 LUKU.
31761:
31762: Painokirjoituksen maahan tuonnista.
31763:
31764: 6o (53) §.
31765: Kirjakauppias tai muu, joka on levittämistä varten
31766: maahan tuottanut Suomen ulkopuolella painetun kirjoi-
31767: tuksen, olkoon velvollinen, ennenkun se asianomaisesta
31768: tullitoimistosta annetaan, näyttämään paikkakunnan viral-
31769: lisen syyttäjän antaman todistuksen siitä, että tuon paino-
31770: kirjoituksen nimen sisältävä luettelo on viralliselle syyt-
31771: täjälle toimitettu.
31772: Mitä nyt on sanottu älköön kuitenkaan sovellutettako
31773: pieniin painotuotteisiin, eikä myöskään painokirjoituk-
31774: seen, joka m! julkaistu Keisarikunnassa.
31775: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
31776:
31777: 6I (54) §.
31778: Suomen ulkopuolella painetun, sisällöltään rikol-
31779: lisen kirjoituksen takavarikkoonpanosta ja syytteen-
31780: alaiseksi saattamisesta olkoon laki niinkuin 40, 42, 43,
31781: 45 ja 46 § :ssä sanotaan, kuitenkin niin, että se aika,
31782: jonka kuluessa haastetta on pyydettävä, olkoon enintään
31783: neljätoista päivää sen päivän jälkeen, jolloin takavarik-
31784: koonpano toimitettiin; painovapausjuttujen oikeuden-
31785: käynnistä olkoon voimassa tämän lain 8 luvun sään-
31786: nökset.
31787: 62 (55) ~.
31788: Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta. jonka
31789: sisältö on 1·ikollinenj on tähän maahan levitetty. ja jos
31790: sen tekijää tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituk-
31791: sesta, sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai
31792: kustantajaa ei käy tässä maassa tuomitseminen edesvas-
31793: taukseen kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta, niin ran-
31794: gaistakoon sitä, joka on kirjoituksen tuottanut, ellei asian-
31795: haaroista käy ilmi ettei hänellä ole voinut olla tietoa kir-
31796: joituksen sisällöstä, niinkuin kustantajasta, sekä kir-
31797: joituksen myyjää tai muuta levittäjää, niinkuin n-äistä
31798: 33 § :ssä sanotaan; ja kirjoitus julistettakoen menete-
31799: tyksi sen mukaan kuin 36 § :n I mom. määrää.
31800:
31801: 63 (56) §.
31802: Siihen aikaan nähden, minkä kuluessa Suomen ulko-
31803: puolella painetun kirjoituksen perusteella saa tehdä syyt-
31804: teen, on Rikoslain 8 luvun määräyksiä noudatettava.
31805:
31806:
31807:
31808:
31809: 64 (57) §.
31810: Tämän lain kautta kumotaan kaikki tätä ennen Suo-
31811: men painoasioista annetut asetukset, määräykset ja
31812: käskyt.
31813: Painolaki. 47
31814:
31815: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan
31816: ovat vireillä painoasiain ylihallituksessa ( poisj.), ovat,
31817: elleivät niitä koskevat toimenpiteet tämän lain pe-
31818: rustuksella raukea, viipymättä annettavat asianomaisen
31819: virallisen syyttäjän ajettaviksi. Se aika, jonka kuluessa
31820: on ryhdyttävä toimenpiteisiin niissä asioissa, mitkä mai-
31821: nitaan tämän lain 7 luvussa ja joita ennen on käsitellyt
31822: painoasiain ylihallitus tahi sen asiamiehet, on laskettava
31823: siitä päivästä, jolloin asiasta on saapunut tieto syyttäjälle.
31824:
31825:
31826:
31827: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
31828: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jä-
31829: senet Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen,
31830: Anni Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto,
31831: Lehtonen, Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä
31832: varajäsenet Ala-Kulju, A. Eronen, A. Mäkelin, Penna-
31833: nen, Pietikäinen, Tanner ja von Troil.
31834:
31835: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1908.
31836: 48 1908. II Vp. - Edusk.untaesitysmiet. N:o 6.
31837:
31838:
31839:
31840:
31841: Vastalauseita.
31842:
31843: I.
31844:
31845: Painovapauden äärettömän suurta merkitystä ter- 1
31846: veen yhteiskuntatilan pysyttämiselle ei kai meidän aika-
31847: namme voida asettaa kysymyksen-alaiseksi. Niiden run- 1
31848: saiden lupauksien joukossa, jotka marraskuun manifesti
31849: toi mukanaan, oli myöskin vapauttaminen sensuurin kah-
31850: leista sekä toivo saada painovapaus vihdoinkin jälleen
31851: järjestetyksi yleisellä lailla. Tämä toivo petti kuitenkin
31852: senjälkeen kuin Valtiosäätyjen verrattain vähäisillä muu-
31853: toksilla hyväksymän, vuosien 1905-1906 valtiopäiville
31854: asiasta jätetyn esityksen ei onnistunut saavuttaa arm. vah-
31855: vistusta. Tosin on lausunto- ja painovapaus yleisenä kan-
31856: salaiselle kuuluvana oikeutena nyttemmin, elok. 20 p :nä
31857: 1906 asiasta annettujen säädösten kautta, tullut perustus-
31858: lain mukaisesti tunnustetuksi, mutta siten ei ole kysymys
31859: sen asemasta valtion oikeusjärjestyksen nivelenä saanut
31860: täydellistä ratkaisuaan. Sen kansalaistoiminnan, joka
31861: tapahtuu kirjoitelmia painosta julkaisemalla, täytyy olla
31862: niin järjestetyn, etteivät sen kautta ne yhteiskunnalliset
31863: harrastukset, jotka valtio on ottanut suojeluksensa alai-
31864: siksi, voi tulla lainvastaisesti loukatuiksi. Vapauden tulee
31865: tälläkin alalla olla lailla rajoitettu. Asian luonnosta seu-
31866: raa senvuoksi, että laki, joka järjestää paino-olot, samalla
31867: kertaa sisältää määrätyitä rajoituksia vapaan sanan käyt-
31868: tämistavan suhteen, sekä rangaistuksia niiden laiminlyö-
31869: misestä.
31870: Vastalause 1. 49
31871:
31872: Väitteet, että määräykset ennen kosketellussa Valtio-
31873: säätyjen hyväksymässä laissa, jonka mukainen allekirjoit-
31874: taneen Söderholmin y. m. valtiopäiville jättämä esitysehdo-
31875: tus pääasiassa on, asettaisivat niille, jotka tahtovat painon
31876: kautta levittää ajatustyönsä tuloksia, sopimattomia haittoja,
31877: tai vielä enemmän, kuten myöskin on tahdottu esittää, olisi-
31878: vat sisällöltään erityisesti suunnattuja sitä sanomalehdis-
31879: töä vastaan, joka edustaa erästä valtiollista suuntaa, ovat
31880: täydellisesti epäoikeutettuja. Tuomio-istuimille ja muille
31881: viranomaisille ei sen kautta ole annettu suurempaa tut-
31882: kimus-oikeutta esiintyvissä tapauksissa kuin on välttämä-
31883: töntä valtion omalta kannalta katsoen. Ryhtyessään nii-
31884: hin toimenpiteisiin, jotka tämän ehdotuksen mukaan kuu-
31885: luisivat valtion viranomaiselle, toimii tämä virkavastuulla.
31886: Tehdyistä oikeuden loukkauksista ja vallan väärinkäyt-
31887: tämisestä voidaan sen vuoksi tässä niinkuin muissakin
31888: samallaisissa tapauksissa nostaa kanne. Vain periaatteel-
31889: linen epäluuloisuus koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan
31890: sellaisenaan voi olla selvityksenä lakiehdotuksen vastus-
31891: tamiselle, mutta jos kerran sellaisesta edellytyksestä läh-
31892: detään, niin täytyy kaiken lainsäädäntötyön jäädä hedel-
31893: mättömäksi.
31894: Seuraavia muutoksia, jotka Lakivaliokunta on teh-
31895: nyt asiasta tehdyn eduskuntaesityksen laki-ehdotukseen,
31896: me, lähtien ylläolevista edellytyksistä, emme ole voi-
31897: neet hyväksyä.
31898: 12 :nteen § :ään otettu määräys, että kirjanpainaja
31899: on velvollinen heti kun painotuote on kirjapainosta an-
31900: nettu, toimittamaan sitä yhden kappaleen viralliselle syyt-
31901: täjälle, on vaihdettu säädökseen, että syyttäjällä on oleva
31902: oikeus kuuden kuukauden kuluessa painotuotteen julkai-
31903: semisesta saada sitä yksi kappale kirjanpainajalta kuittia
31904: vastaan. Jos kerran tunnustaa, että rikos voidaan, niin-
31905: kuin voimassa oleva rikoslaki lausuu ja niinkuin Valio-
31906: kuntakin myöntää, tehdä julkaistun painotuotteen sisäl-
31907: löllä, niin täytyy myöskin tunnustaa oikeutetuksi eduskun-
31908: 4
31909: 50 1908. II Vp. - Eduskdntaesitysmiet. N:o 6.
31910:
31911: taesityksessä oleva ehdotus, Jolla V aliakunnan hyväksy-
31912: mään säädökseen verrattuna on etu olla paljon vaikut-
31913: tavampi. Esityksessä ehdotettua järjestystä vastaan, jol-
31914: la muutoin useissa ulkomaalaisissa laeissa on vastineensa,
31915: on tosin Valiokunnassa huomautettu, että olisi periaat-
31916: teellisesti väärin pakottaa se; joka kenties on tehnyt itsensä
31917: syypääksi lainrikkomiseen, jättämään sen todisteväline
31918: syyttäjän käsiin. Tämä perustelu ei kuitenkaan pidä paik-
31919: kaansa. Monissa muissa tapauksissa valtio julkaisee mää-
31920: räyksiä, joiden mukaan se, joka tekee teon, mikä yleiseen
31921: järjestykseen katsoen ansaitsee viranomaisen huomiota,
31922: veivoitetaan ilmoittamaan siitä viranomaiselle. Täten saa
31923: tämä tilaisuuden harkita, onko kysymyksessä oleva tekd
31924: ehkä yhteiskunnan menestystä vastaan sotiva. Ei kai
31925: voida kieltää, että tuhansina kappaleina leviävä painotuote
31926: voi rajattomaan määrään henkilöitä vaikuttaa rikoksel-
31927: liseen suuntaan ohjaavastij ja että siis kuuluu yhteiskun-
31928: nan oikeutettuihin pyrintöihin saada tieto siitä, että joku
31929: painotuote on julkaistu.
31930: 16 ja 17 §. Kun meidän mielipiteemme mukaan ei ole ollut ole-"
31931: massa riittäviä syitä niihin muutoksiin, joihin Valiokunta
31932: on ryhtynyt kysymyksessä kirjankaupittelun ammattina
31933: harjoittamis-oikeudesta, pyydämme siinä suhteessa saada
31934: viitata V aliakunhan mietinnössä olevaan selostukseen vä-
31935: hemmistön syistä 16 § :n I kohdan ja siitä jöhtunutta
31936: I 7 § :n muuttamista vastaan.
31937: 24 §. Valiokunta on supistanut päätoimittajan velvollisuut-
31938: ta vastineen tai oikaisun julkaisemiseen m. m. sillä tavoin,
31939: että päätoimittajan mielivallasta riippuvaksi on jätetty
31940: päättää, julkaistaanko väittelyssä useampi kuin yksi sel-'
31941: lainen kirjoitus. Sanomalehtimiestaholta on tietysti aiha
31942: koetettu supistaa kysymyksessä olevaa toimituksen vel-
31943: vollisuutta mahdollisiitunan pieneksi. Selvää onkin, että
31944: ulkopuolella olevat eivät saa kohtuuttomasti käyttää aika-
31945: kautisen julkaisun rajoitettua tilaa. Mutta tätä tarkoi-
31946: tusta varten antaa pykälän I kohdassa oleva säädös tar-
31947: Vastalause I.
31948: pe~ksi johtoa. Sillä jatketulle väittelylle ort toimitus vel-
31949: vollinen antamaan tilaa ainoastaan siinä tapauksessa, että
31950: lähinnä edellinen lausunto on ollut sellainen, että siihen
31951: yksistään on voitu vedota vaadittaessa vastineen antamis- ·
31952: oikeutta, jota vastoin oikeus uudelleen vastata sellaiseen,
31953: mikä jo on tullut kosketelluksi tai oikaistuksi, ei seuraa
31954: pykälään otetusta säännöstä. Mutta siihen otettu uusi
31955: momentti jättää tilaa· sille käsitykselle, että jatketussa
31956: väittelyssä on tahdottu sallia päätoimittajan poiketa mai-
31957: nitusta säänrtöstä. Seurauksena tästä olisi, että niin pian
31958: kuin henkilö kerran on saanut aikakautisessa julkaisussa
31959: tilaa jonkun asian johdosta annetun lausunnon vastineelle
31960: tai korjaukselle, hän sitten olisi turvaton kaikkien myö-
31961: hempien lausuntojen suhteen, jos ne ei~ät sisältäisi suo-
31962: ranaista rikoslain piiriin kuuluvaa kunnianloukkausta.
31963: Lisätty 2 momentti on senvuoksi meidän mielipiteemme
31964: mukaan pois jätettävä.
31965: Se muutos, jonka Valiokunta on tehnyt 49 § :n al- 49 §.
31966: kuun, ei mielestämme sisällä mitään paranni.tsta. Jos
31967: katsotaan pitävän olla olemassa esittätniskiellon sellaisen
31968: näytelmäkappaleen suhteen, joka sisältää yleisen syytteen
31969: piiriin kuuluvan rikoksen, niirt on sen oltava samojen
31970: sääntöjen alainen kuin painettu julkaisu, ja syyttäjälle on
31971: siis kuuluva sen enemmän esittämisen väliaikainen kieltä-
31972: minen. Jos kappaletta pitäisi saada esittää siksi kunnes
31973: tuomio-istuin on ehtinyt kiellon antaa, niin olisi tämä
31974: kielto useimmissa tapauksissa turha, sillä ennen kuin se
31975: olisi annettu, olisi kappaletta jo ehditty esittää kaksi tai
31976: kolme, jollei useampia kertoja, mikä kenties olisi ollut
31977: kaikki mitä näytäntöjen toimeenpanija oli tarkoittanut.
31978: Poliisin toimena tosin on, koska sen tehtäviin yleisenä vel-
31979: vollisuutena kuuluu yleisen järjestyksen ylläpitäminen,
31980: kieltää näytelmän enempi esittäminen, jos tämä on anta-
31981: nut aihetta järjestyksen rikkomiseen ja jos on syy pe-
31982: lätä, että sellainen seuraavilla kerroilla tulisi toistuma~n.
31983: Mutta kysymyksessä oleva määräys kurtluu r momentin
31984: 52 1908. II Vp. - Edusimntaesitysmiet. N:o 6.
31985:
31986: toiseen lauseeseen, mikä lause sentähden on voitu pois-
31987: taa, jota vastoin sitä, mitä esityksessä on tahdottu eh-
31988: käistä ensimäisellä lauseella, ei voi saavuttaa yleisten
31989: oikeussääntöjen kautta.
31990: 52-58 §. 52-58 § :ään otetuilla määräyksillä on Lakivalio-
31991: kunnan enemmistö yhdellä kädenkäänteenä luonut oikeus-
31992: laitokseemme aivan uuden oikeudenkäyntiorgaanin, vala-
31993: miehistön, jonka jäsenten on tuomioistuimesta erillään tut-
31994: kittava, onko painotuotteessa esiintyvä lausunto rikollinen
31995: va1 et. Tässä ei ole sopiva paikka ottaa esille kysymystä
31996: valamiehistöstä ylimalkaan prosessioikeudellisena laitok-
31997: sena, ja tahdomme senvuoksi vaan kosketella stta
31998: muotoa, jossa Valiokunta on katsonut maallikkoaineksen
31999: pitävän ottaa osaa kunnianloukkausta koskevien paino..;
32000: vapausjuttujen r~tkaisuun siinä tarkoituksessa, että siten
32001: saataisiin aikaan asian todellisen laidan puolueettomampi
32002: tutkiminen. Se tapahtuisi lautakunnan kautta, johon
32003: kumpikin puoli valitsisi kaksi jäsentä ja nämä yhdessä
32004: puheenjohtajan. Periaatteellisesti vähemmän luotettavaa
32005: vakuutusta sen seikan puolueettomasta tutkimisesta, si-
32006: sältääkö joku lausunto kunnianloukkausta vai ei, voinee
32007: tuskin ajatella kuin on niiden henkilöiden antama selitys,
32008: jotka asiaa lähimpänä olevat ovat valinneet. Ei tarvitse
32009: olla kovinkaan suuri ihmistuntija käsittääkseen, että asian-
32010: omaisten valinta useimmissa tapauksissa kohdistuu hen-
32011: kilöihin, joiden mielipiteestä asiassa he edeltäkäsin ovat
32012: varmat. Itse asiassa tulisi silloin ratkaisu annetuksi yh-
32013: teisesti valitun puheenjohtajan käsiin, mutta seuraukseksi
32014: tästä tulisi sekin, että asianomaisten on hyvin vaikea sopia
32015: puheenjohtajan vaalista, jolloin tämän määrääminen jäisi
32016: tuomio-istuimen asiaksi. Mutta jos kerran ei luota tuo-
32017: mio-istuimen kykyyn ratkaista onko painetussa julkaisussa
32018: esiintyvä lausunto lainvastainen, niin ei kai myöskään tu-
32019: lisi pitää tuomio-istuinta sopivana valitsemaan henkilöä,
32020: jonka vallassa asian ratkaisu todellisesti tulisi olemaan.
32021: Ruotsissa, jossa painovapausjuttuja tutkii osittain
32022: Vastalause 1. 53
32023:
32024: samanlaisten perusteitten mukaan kokoonpantu, vaikkakin
32025: suurempaa vakuutta yksipuolista ratkaisua vastaan tar-
32026: joava valamiehistö, on tuskin vallinnut muuta kuin yksi
32027: mielipide siellä noudatetun järjestelmän sopimattomuu-
32028: desta. Ainoastaan Ruotsissa verrattain harvoin esiinty-
32029: vät painovapausjutut ovat olleet syynä siihen, ettei mi-
32030: tään siellä tehtyjä ehdotuksia kysymyksen asianmukaiseksi
32031: ratkaisuksi ole hyväksytty.
32032: Mutta tähän tulee lisäksi, että V aliakunnan enem-
32033: mistön ehdottarua koneisto tulisi sangen kalliiksi, kun näet
32034: ehdotetun lautakunnan jäsenten, joita saisi kutsua muual-
32035: takin kuin siltä paikkakunnalta, jossa tuomio-istuin sijait-
32036: see, tulisi saada nauttia hyvitystä sekä esiintymisestään
32037: oikeudessa että matkakuluistaan, jotka menot määrätyillä
32038: rajotuksilla tulisivat kohtaamaan häviävää riitapuolta.
32039: Täytyy tehdä mielessään kysymys, onko todellakin ole-
32040: massa tarpeeksi syitä perustaa oikeudenkäyntilaitokseem-
32041: me erityinen ja sen lisäksi niin puutteellisesti järjestetty
32042: laitos niin harvoja juttuja varten kuin painotuotteessa
32043: tapahtunutta kunnianloukkausta koskevat asiat, erittäin-
32044: kin kun sitäpaitsi kunnianloukkausrikokset, sellaisina kuin
32045: ne tavallisesti esiintyvät, oikeudelliselta ja yhteiskunnal-
32046: liseltä näkökannalta katsoen ovat sangen mitättömiä.
32047:
32048:
32049:
32050: Lakivaliokunta ei ole katsonut olevan syytä hyväk-
32051: syä eduskuntaesitykseen liitettyä ehdotusta lisäykseksi
32052: rikoslakiin, joka ehdotus koskee selvästi valheellisia tie-
32053: toja, mitkä ovat omiaan halventamaan hallitusta, valtio-
32054: päiviä tai niiden valiokuntaa taikka oman maan tahi Kei-
32055: sarikunnan julkista viranomaista. Syynä tähän on esi-
32056: tetty ainoastaan että nämä valtio-orgaanit ovat tilaisuu-
32057: dessa itse, jos niin tahtovat, nostamaan kanteen kunnian-
32058: loukkauksesta. Tällöin näytään kuitenkin jätettävän huo-
32059: mioonottamatta se seikka, että sekä valtiopäivien että hal-
32060: M 1908. II Vp. - Eduskuntf!..esitysmiet. N:o 6.
32061:
32062: lituksen ja valtion virastojen on sopimatonta käsitellä
32063: tämän laatuisia kysymyksiä, kun sen sijaan esitysehdotuk-
32064: sen mukaan kysymyksessä olevat rikkomukset tulisivat
32065: olemaan yleisen syytteen alaisia. Valiokunnan kanta olisi
32066: kuitenkin ollut selitettävissä, jos olisi ollut kysymyksessä
32067: tuoda oikeuteemme jotain uutta. Niin ei kuitenkaan ole
32068: laita. Valiokunta onkin viitannut siihen, kuinka voimassa
32069: olevaa rikoslakia laadittaessa saatettiin olla ilman tämän-
32070: la:isia säädöksiä, kun painoasetukset antoivat tilaisuuden
32071: senlaatuisten sanomalehdistössä esiintyvien lausuntojen
32072: ennakolta ehkäisemiseen. Erotus oli silloin vain se, ettei-
32073: vät ainoastaan sellaiset tiedonannot, joita nyt esitysehdo-
32074: tuksessa tarkoitetaan, ja joiden luonnostaan on kuulut-
32075: tava rikoslain piiriin, vaan vieläpä ,maan Hallituksen toi-
32076: mien tai aikeiden kiero esittäminen, selostaminen tai so-
32077: pimattomalla tavalla arvosteleminen" saattoi aiheuttaa
32078: lakkautusvallan asiaanryhtymisen. Meistä näyttää sen,-
32079: tähden täysin asianmukaiselta, että jos todella tahdotaan
32080: täyttää se lainsaädännössä oleva aukko, jota perustuslaki-
32081: säädös sananvapaudesta edellyttää, niin se on tehtävä sillä
32082: tavalla, että ainoastaan se, mikä aikaisemmassa järjestel-
32083: mässä oli väärää, jätetään unhotukseen, mutta että oikeu-
32084: tetuilta intresseiltä ei kielletä suojaa.
32085: Edellä esitettyihin syihin nojaten saavat allekirjoit-
32086: taneet kunnioittaen anoa, että esillä oleva Lakivaliokun-
32087: nan mietintö lähetettäisiin takaisin Valiokuntaan siinä
32088: tarkoituksessa,
32089: että 24 § :n 2 kohta sekä 52-58 § :t pois-
32090: tettaisiin,
32091: että I2 §, I6 §:n I mom., q §:n I mom.
32092: sekä 49 § :n I ja 2 mom. saisivat seuraavan
32093: sanamuodon:
32094:
32095: I2 §.
32096: Heti kuin paino kirjoitus, jossa IO § :n mukaan tulee
32097: olla kirjanpainajan nimi tahi toiminimi ilmipantuna, on
32098: Vastalause 1.
32099:
32100: kirjapainosta annettu, pitää kirjanpainajan toimittaa sitä
32101: yksi kappale viralliselle syyttäjälle, jonka on pyynnöstä
32102: annettava siitä kuitti.
32103: Paif/(okirjoihtksesta, joka julkaistaan venäjänkielellä,
32104: on yksi kappale niinil?ään toimitettava maan kenraaliku-
32105: vernö(irilte siitzä ajassa, lukien kirjoituksen antamisesta
32106: kirjapqinost(J, kuin Kei4ari ja Sl{11riruhtinas eri asetuksella
32107: säätä.ä.
32108: Semmoisen kappaleen antamisen laiminlyömisestä ol-
32109: koon rangaistus enintään kahde·nsadan ·markan sakko.
32110: Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan
32111: sovitettako senaatista, siihen luetta.vista laitoksista tahi
32112: senaatin asettamista komiteoista, kansaneduskunnasta, kir-
32113: kolliskokouksesta, viranomaiselta tai kunnallishallintoon
32114: kuuluvista laitaluista lähteviin painokirjoituksiin, älköön-
32115: kä myöskään kirjoituksiin, joiden sisältö koskee yksin-
32116: omaan tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa.
32117:
32118: J6 §.
32119: Hyvä11wineinen ja muuten nuhteeton tässä maassa
32120: asuva henkilö saakoon, asianomaisen kuvernöörin siinä.
32121: lään.issä, missä hakijalta on asuntonsa., annettua luvan
32122: v11odeksi kerrallaan, kirjankaupustelijana myyskenndlä
32123: painokirj oituksia.
32124: I7 §.
32125: Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15
32126: ja 16 § :ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista ilmoi-
32127: tusta tai olematta siihen oikeutettu, maksakoon sakkoa
32128: enintään kaksisataa markkaa.
32129:
32130: 49 §.
32131: Jos näytelmä tahi muu näyttämöesitys huomataan
32132: sisällöltäii?J loukkaavaksi, kieltäköön syyttäjä sen näyt-
32133: telemisen jatkamisen tai uudistamisen.
32134: 56 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32135:
32136: I mom:ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten sovel-
32137: tuvilta kohdin voimassa mitä 44-47 § :ssä on takavarik-
32138: koonpanosta säädetty;
32139: että § :ien numerojärjestys 58 § :n jälkeen
32140: tämän mukaisesti oikaistaisiin;
32141: kuin myös että Rikoslain I6 lukuun teh-
32142: täisiin sellainen lisäys kuin esitys sisältää.
32143: Helsingissä, 19 päivänä syyskuuta 1908.
32144:
32145: Aleksandra Gripenberg. Karl Söderholm.
32146: Alli Nissinen.
32147:
32148:
32149: Allekirjoittaneet yhtyvät edelläolevaan vastalausee-
32150: seen mikäli se koskee 12, 24, 49 sekä 52-58 § :iä Valio-
32151: kunnan tekemässä painolain ehdotuksessa.
32152: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908.
32153:
32154: Albert Stigzelius. S. Heiskanen.
32155:
32156:
32157: Vastalauseeseen yhdymme kaikissa muissa kohdin
32158: paitsi mitä koskee 24 § :n 1 mom :n muotoa sekä 52-58 §.
32159: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908.
32160:
32161: Juho Tulikoura. Samuel Nestor Rajala.
32162:
32163:
32164: Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy allekirjoittanut
32165: mikäli se koskee 24 § :n 2 momentin ja 52-58 § :ien pois-
32166: tamista.
32167: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908.
32168:
32169: Theodor Homen.
32170: Vastalause II. 57
32171:
32172:
32173:
32174:
32175: II.
32176:
32177: Paitsi mitä I vastalauseessa jo olemme esiintuoneet,
32178: emme myöskään voi yhtyä Valiokunnan enemmistön kan-
32179: taan, niihin julkisiin viranomaisiin ja yksityisiin henki-
32180: löihin nähden, joita aikakautiseen painokirjoitukseen ote-
32181: tulla tiedonannolla loukataan. Heille nimittäin ei meidän
32182: käsittääksemme suoda tyydyttävää tilaisuutta itsensä puo-
32183: lustamiseen, tekemättä rahallisia uhrauksia, joita eivät saa
32184: takaisin korvatuksi, vaikka loukkaus olisi ilmeisesti väärä,
32185: aivan aiheeton ja rikollisessa mielessä tehty. Lakiehdo-
32186: tuksen 24 § :n r mom. kyllä säätää, että loukatulla on
32187: oikeus saada yhtä suuri tila vastineelleen kuin loukkaa-
32188: vana tiedonannolla oli, mutta lisäksi tarvittavasta tilasta
32189: on suoritettava maksua kuten ilmoituksesta. Huomioon
32190: ottaen, että loukkaava tiedonanto sisältäisi pitkän, val-
32191: heella väritetyn historiikin, niin ei aina ole mahdollista
32192: samalle alalle supistetulla vastineena selittää asian todel-
32193: lisuutta täysin ymmärrettävästi. Jos loukattu taas paino-
32194: vapausrikoksena tahtoisi asian tuomioistuimen ratkaista-
32195: vaksi, niin 52 § määrää, että sitä ennen on erityisen lauta-
32196: kunnan tutkittava onko kirjoituksen sisältö rikollinen ja
32197: missä määrin, mikä lautakunta 53 § :n mukaan on kokoon-
32198: pantava siten, että kumpikin riitapuoli valitsee kaksi jää-
32199: vitöntä hyvämaineista henkilöä ja nämät valitsevat vii-
32200: dennen puheenjohtajaksi. Tällaisessa tutki j alautakun-
32201: nassa pitäisi luonnollisesti olla jäseninä sen asian tunti-
32202: joita, mitä riidanalainen kirjoitus koskettelee. Tästä joh-
32203: ~8 1908. II Vp. - ~dusk.unta.esitysmiet. N:o 6.
32204:
32205: tuu, että jos tiedonanto kohdistuu joko julkisen viran-
32206: omaisen tai yksityisen henkilön toimintoihin hänen koti-
32207: paikallansa, olisi hänelle suotava tilaisuutta asettaa sieltä
32208: jäseniä lautakuntaan, joka paikka voipi olla sangen etäällä
32209: aikakautisen painokirjoituksen ilmestymispaikasta, missä
32210: lautakunnan tulee kokoontua. Mutta vaikka riidanalainen
32211: tiedonanto olisi ollut ilmeisesti väärä, perätön ja niin louk-
32212: kaava, että tuomioistuin langettaisi siitä vastaajalle rikos-
32213: lain 27 luvun r § :n mukaan korkeimman rangaistuksen,
32214: niin lakiehdotuksen 58 § :n säännös vapauttaa hänet sii-
32215: näkin tapauksessa palkitsemasta kantajan valitsemien lau-
32216: takunnan jäsenien matkapäivien palkat ja matkustuskt1S-
32217: tannukset, paitsi mitä he ovat matkustaneet vastaajan
32218: asuntokunnan sisällä, ja näin ollen jäävät ne kantajan
32219: itsensä kustannettaviksi.
32220: Kun tällainen lain säädös johtaisi siihen, että julki-
32221: nen viranomainen tai yksityinen henkilö, jota on ilmeisesti
32222: väärällä ja aiheettomalla tiedonannolla loukattu, puolus-
32223: taessaan itseänsä sitä vastaan joutuisi kärsimään rahalli-
32224: l3ia uhrauksia, mm rohkenemme ehdottaa,
32225:
32226: että Eduskunta lähettäisi mietinnön takai-
32227: sin Lakivaliokuntaan, että lakiehdotuksen 24
32228: § :n r mom. ja 58 § saisivat seuraavan sana-
32229: muodon:
32230: 24 §.
32231: Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka
32232: pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoittlksessa lol.lkat-
32233: tl.lna tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua
32234: tiedonantoa, olkoon oikeutetttl saamaan siihen otetuksi
32235: vastineen tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen
32236: allekirjoittama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole sisäl-
32237: löltään ilmeisesti rangaistava. Vastine on jommassakum-
32238: massa niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaanotta-
32239: misen jälkeen lähinnä ilmestyvät, painatettava tekstiosas-
32240: toon samalla painolla kuin se tiedonanto, johonka vasta-
32241: Va,stalau!:!e II. 59
32242: taan, ja on sille maksutta annettava kahdesti niin suun
32243: tila kuin tiedonannolla oli.
32244: 2 mom. poistettava.
32245: 3 mom : kuten mietinnössä.
32246:
32247: ss §.
32248: Se, joka häviää asiassa, olkoon velvollinen suoritta-
32249: maan lautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille kohtuul-
32250: lisen korvauksen istunto- ja matkapäiviltä sekä matka-
32251: kustannuksista, viimemainituista ei kuitenkaan enemmän
32252: kuin mihin ne nousevat siltä paikkakunnalta, jossa vasta-
32253: puolella on asunto.
32254:
32255: Helsingissä, syyskuun 19 päivänä 1908.
32256:
32257: Samuel Nestor Rajala.
32258: 60 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32259:
32260:
32261:
32262:
32263: III.
32264:
32265: Allekirjoittaneet eivät ole voineet käsillä olevan laki-
32266: ehdotuksen useissa tärkeissä kohdissa olla samaa mieltä
32267: valiokunnan enemmistön kanssa, jonka vuoksi, asian tär-
32268: keyteen katsoen, pidämme välttämättömänä seuraavassa
32269: esittää eroavan kantamme.
32270: Erimielisyys ei suinkaan koske yksinomaan joitakin
32271: erityisiä pykäliä, vaan on meillä ja valiokunnan enemmis-
32272: töllä jyrkästi vastakkaiset periaatteelliset käsitykset siitä,
32273: minkä suuntaisen painolain pääkohdiltaan tulisi olla. Va-
32274: liokunnan enemmistön omaksuman kannan mukaan pitää
32275: tällaisessa laissa olla mahdollisimman paljo ja mahdolli-
32276: simman pitkälle meneviä painovapautta rajoittavia mää-
32277: räyksiä, jopa siinä määrässä, että valiokunnan hyväksy-
32278: mä lakiehdotus käytäntöön pantuna synnyttäisi asiain-
32279: tilan, joka erittäin huomattavasti lähenteleisi ennakkosen-
32280: suurijärjestelmää. Tällaista niin sanoaksemme ankarata
32281: painovapauden rajoittamista on väitetty tarpeelliseksi suo-
32282: jelemaan yhteiskuntaa ja yksityisiä kansalaisia painova-
32283: pauden väärinkäyttämisen seurauksilta. Onpa valiokun-
32284: nan enemmistön taholta nimenomaan huomautettu, että
32285: kyseenalaiset rajoitukset ovat erityisesti tarpeen vaatimia
32286: juuri meidän oloissamme, johtuen tämä tarve kansamme
32287: alhaisesta sivistyskannasta ja, kuten on sanottu, sen kes-
32288: kuudessa ilmenevästä poliittisen kypsyyden puutteesta.
32289: Samalla on tunnustettu mahdolliseksi sallia enempi va-
32290: pautta sellaisissa maissa, missä kansan sivistyskanta on
32291: Vastalause III. 61
32292:
32293: korkeampi ja missä sen pitempiaikainen osanotto valtiol-
32294: liseen elämään on ennättänyt vaikuttaa kasvattavasti niin,
32295: että kansa itse osaa, hankittuansa vapautta sitkeiden ja
32296: pitkäaikaisten ponnistusten kautta, käyttää sitä eduksensa
32297: ilman, että olisi tarpeellista käydä lainsäädännön avulla
32298: vapautta rajoittelemaan.
32299: Mutta vaikkapa nyt myöntäisikin, että kansan
32300: sivistyskanta ja kansalaisvapauksia rajoittavat lain-
32301: säädökset ovat läheisessä yhteydessä keskenään, ei
32302: kuitenkaan ole kyetty vähimmässäkään määrässä todis-
32303: tamaan, että meidän oloissamme kansan alhaisen sivis-
32304: tyskannan vuoksi mikään yleinen etu vaatisi harjoitta-
32305: maan sellaista holhoojavaltaa, mitä valiokunnan ehdotus
32306: edellyttää. Vielä vähemmän on edes yritettykään todis-
32307: taa että sen kautta kansan sivistyskantaa voitaisiin rah-
32308: tua:kaan kohottaa tai muuten yhteiskuntaa hyödyttää, eikä-
32309: hän sellaista tietysti voidakkaan koskaan todistaa. Päin-
32310: vastoin on olemassa hyvinkin valaisevia todistuksia suu-
32311: remman vapauden hyödyllisestä vaikutuksesta. Vai roh-
32312: keneeko kukaan väittää hyväksi, hyödylliseksi ja tarpeen
32313: vaatimaksi sitä painovapauden riistämistä, jota harjoitet-
32314: tiin n. k. bobrikoffilaisen hallitusjärjestelmän vallitessa?
32315: Tai toiselta puolen voiko kukaan olla tunnustamatta, että
32316: nykyinen painovapaus, joka sekin tosin on jossain määrin
32317: rajoitettu, ei olisi koko yhteiskunnalle suurta ja eittämä-
32318: töntä hyötyä tuottava? Kun sitä vastoin tuo edellämai-
32319: nittu kuristusjärjestelmä oli sille raskas painajainen ja
32320: kaiken edistyksen tuhoisa este.
32321: Jos näistä seikoista kerran ollaan yksimielisiä, kuten
32322: sopisi olettaa, jää hyvinkin vaikeaksi käsittää kuinka siitä
32323: huolimatta voidaan asettua valiokunnan omaksumalle ah-
32324: dasmieliselle kannalle. Lisäksi huomattakoon, ettei suin-
32325: kaan vapauden sortamisella mitään hyödyllisiä tuloksia
32326: ole saavutettavissa, eipä siten edes rikoksia voida ehkäistä,
32327: vaan pikemmin aiheutetaan niitten lisääntymistä ja, aset-
32328: tamalla kansalaiset epänormaaliseen olotilaan synnytetään
32329: sekasortoa, kuten hyvinkin selvää kieltä puhuvat esimer-
32330: S2 1908. II Vp. - EdU.skuntaesitysmiet. N:o 6.
32331:
32332: kit äskeiseltä kuristuskatidelta osoittavat. Kuristavilla
32333: säännöksillä voidaan tuottaa vaikeuksia ja monellaista va-
32334: hinkoa kyseenalaisten elihkeinojen harjoittajille ja 1uoda
32335: etenkin viranomaisille kiitollinen tilaisuus lakkaamatto-
32336: maan rettelöimiseen esim. sanomalehtiä vastaan ja sama
32337: tilaisuus muille riidanhaluisille yksilöille, vieläpä sellai-
32338: sille suoranaista yllykettä alhaisimpien intohimojensa tyy-
32339: dyttämiseen. Mutta nämä nyt ovat sellaisia saavutuksia,
32340: jöita lainsäätäjän pitäisi koettaa ehkäistä eikä tavoitella.
32341: Etenkin kun ottaa huomioon, että sanomalehdet ovat vält-
32342: tämättömiä edistysvälineitä, joten niitä vastaan harjoitettu
32343: sorto ei koske yksinomaan tämän e1inkeinon alalla töimi-
32344: via yksilöitä, vaan sekä välillisesti että suoranaisestikin
32345: vahingoittaa sitä asiaa, mitä nuo lehdet palvelevat.
32346: Siirtyäksemme yksityiskohtaisesti tarkastamaan mie-
32347: tintöön kuuluvaa lakiehdotusta, on meidän aluksi huomau-
32348: tettava, että siinä tehdään ennakkoesteistä riippumatto-
32349: maksi itse astassa ainoastaan painotuotteiden jul-
32350: kaiseminen, mutta ei levittämistä. IO § mielestäm-
32351: me aivan tarpeettomasti määrää kaikissa painotuot'-
32352: teissa sakon uhalla ilinaistavaksi myöskin kustanta.:.
32353: jart nimen. Kuitenkin kun niissä joka tapauksissa
32354: iltneneisi kirjapainon nimi, luulisi tähän jo voita-
32355: van tyytyä. Valmistaakseen viranomaisille tilaisuu-
32356: den estää venäjänkielisten painotuotteiden levittämistä ja
32357: myymistä, säätää 12 §, että sellaisista on hallinnollisesti
32358: määrättävässä ajassa toimitettava yksi kappale kenraali-
32359: kuvernöörille. Koska tämä mäaräys perustuu edellytyk-
32360: siin, jotka asiallisesti sisältävät visseissä tapauksissa en-
32361: nakkosensuurin näiden painotuotteiden levittämfselle,
32362: emme sitä voi hyväksyä. Väärin ja tarpeetonta-
32363: kin on meistä myös I 7 § :n toisen mömentin mukaisesti
32364: tehdä kirjallistiuden levittäjää vastuunalaiseksi kirjapai-
32365: noille kuuluvien velvöllisuuksien laiminlyömisestä.
32366: Lakiehdotuksen 22 § :ää pidämme sekä vahingolli-
32367: sena että myös kokonaan tarpeettomana. 24 § sisältää
32368: määräyksiä oikaisttjert julkaisemisesta aikakautisissa pai-
32369: VastaHius~ Iil.
32370:
32371: notuotteissa tehtyjen loukkausten johdosta. Ehdotetun
32372: oikeuden SUominen loukatuille Ori tosin asiEmmukaista,
32373: mutta toiselta puolen on myös sant:nhalehdille, joista tässä
32374: pääasiassa on kysymys; annettava turvaa joutavänpäiväi-
32375: sesti rettelöiviä henkilöitä vastaan. Tämän huomioon ot-
32376: taen olisi määrättävä, ettei lehden vastaavaa toimittajaa
32377: ole pidettävä syytteenalaisena sellaisista kirjoituksista,
32378: joitten johdosta· tehdyille oikaisuille härt on säädetyllä
32379: tavalla suonut julkisuutta. Pykälään sisältyvä sakkomää..
32380: räys on meistä väärinkäytöksiin johtava ja tarpeetonkin,
32381: kun kuitenkin tuomioistuimelle jää valta, milloin oikai-
32382: suun todella syytä löytyy, pakottaa niskoittelevaa sert jul-
32383: kaisemiseen.
32384: Vihdoin on lakiehdotuksen 5 luku sekä osittain myös
32385: 6, 7 ja 9 luku nykyisessä kokoonpanossaan sitä laatua,
32386: että ne riistäisivät kenties suurimman osan painovapauden
32387: merkityksestä, tekisivät painovapauden tässä maassa enem-
32388: män niroelliseksi kuin oleelliseksi. Sen lisäksi mitä olem-
32389: me tämän vastalauseemme alkupuolella esiirttuoneet, tah-
32390: domme noita lukuja vielä muutamalla sanalla erikoisesti
32391: kosketella. Ensinnäkin 5 luvussa kielletään ilman asiano-
32392: maista lupaa painosta julkaisemasta julkisia asiakirjoja
32393: ja eräitä muita kirjoituksia. Tällaista kieltoa ja siihen
32394: liittyviä rangaistusmääräyksiä vasta:1n oli jo säätyvaltio-
32395: paivillä 1905-1906 eräs lakivaliokunnan jäsen liittänyt
32396: vastalauseen, jossa sanottiin m. m.:
32397: ,Allekirjoittanutkin myöntää, että tietysti voi sattua
32398: tapauksia, jolloin yleinen etu vaatii käsittelemään asiat
32399: virastoissa salaisina, vaikka minä toiselta puolen olert sitä
32400: mieltä, että varsin pitkälle mennyttä väärinkäytöstä tässä
32401: kohden on meillä ollut ja on edelleetl olemassa." Sitte
32402: vastalauseen kirjoittaja koskettelee sitä seikkaa, että ei-
32403: väthän mitkään virastojen asiakirjat voi olla julaistavissa
32404: ilman että virastot tai yksityiset virkamiehet antavat siihen
32405: tilaisuutta, josta seuraa, ettii on aivan väärin rangaista
32406: julkaisijaa, koska hän julaistessaart salaisena pidetyn asia-
32407: 64 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32408:
32409: kirjan mahdollisesti ei ole ollenkaan tiennyt että tätä
32410: tekoa voitaisiin pitää vaarallisena. ,Näin ollen voidaan
32411: nyt käsiteltävänä olevasta laista haitatta jättää pois kaikki
32412: rangaistusmääräykset mitä virastojen pöytä- ja asiakir-
32413: jojen julkaisemiseen tulee." Tähän lisättäköön ainoas-
32414: taan, että julkisuus epäilemättä vaikuttaa terveellisesti vi-
32415: rastojenkin toimintaan, kun taas pitkälle kehitetyn sala-
32416: peräisyyden suojassa erinomaisesti voivat saada jalansijaa
32417: mielivaltaisuus ja yleisten etujen polkeminen. Meidän
32418: mielestämme pitäisi kansan aina olla tilaisuudessa otta-
32419: maan selvyyttä virkamiestensä, niin alempien kuin ylem-
32420: pienkin toiminnasta ja arvostelemaan sitä. Tältä kannalta
32421: katsoen ei pitäisi voida enää tulla kysymykseen tälläkään
32422: alalla julkisuuden kahlehtiminen, vaan päinvastoin. Ase-
32423: tumme siis 5 lukua kokonaan vastustamaan.
32424: 6 luvussa §§ :t 30 ja 3 I sisältävät sen, että -aikakau-
32425: tisen julkaisun päätoimittajaa voitaisiin rangaista, vieläpä
32426: niin ankarasti kuin tuhannen markan sakolla eli vuoden
32427: vankeudella silloinkin, vaikka rikolliseksi katsotun kirjoi-
32428: tuksen tekijänä olisi toinen henkilö. Tällä tavalla saa-
32429: tettaisiin yhden henkilön teosta rangaistukseen useampia,
32430: siis syyttömiäkin. Näin kohtuutonta säädöstä emme voi
32431: hyväksyä. Liian ankaroina pidämme myös valiokunnan
32432: määritelmät toisen tekemän kirjoituksen kääntäjän syyl-
32433: lisyydestä.
32434: V aliakunnan ehdotuksen 38 § asettaa nimitetyssä ta-
32435: pauksessa syyttämän henkilön suorittamaan vahingonkor-
32436: vausta toisen puolesta. Tällaisesta ehdotuksesta sanottiin
32437: edellämainitsemassamme säätyvaltiopäivillä tehdyssä vas-
32438: talauseessa m. m.: ,Meillä on kauttaaltaan ollut voimassa
32439: se periaate, että vahingonkorvausvelvollisuus tapahtunees-
32440: ta rikoksesta kohtaa ainoastaan sitä tahi niitä, jotka ovat
32441: olleet rikokseen osallisia." , V aliakunnan enemmistö ei
32442: ole voinut millään syillä puolustaa tässä ehdottaruaansa
32443: poikkeemista siitä periaatteesta." Ilman tämän pitempiä
32444: perusteluita hylkäämme kyseenalaisen § :n.
32445: Vastalause III. 65
32446:
32447: Edelleen sisältää lakiehdotus painotuotteiden takava-
32448: rikkoonottojärjestelmän, siihen liittyvine määräyksineen
32449: takavarikon alaiseksi joutuneen omaisuuden menetetyksi
32450: julistamisesta y. m., antaa hallintoviranomaisille vallan
32451: kieltää heille epämieluisten näytelmien esittämisen sekä
32452: säätää eräänlaisen ennakkosensuurin muusta maasta Suo-
32453: meen tuotavien painotuotteiden suhteen. Nämä kaikki
32454: ovat niin jyrkästi vastakkaisia painovapauden periaatteille,
32455: ettei meidän, asettuessamme noita määräyksiä vastusta-
32456: maan, kaiken edellä esittämämme jälkeen ole tarpeellista
32457: tätä kantaamme laajemmin perustella.
32458: Vielä eräitten muissa luvuissa olevien pykälien suh-
32459: teen meidän kantamme eroaa valiokunnan ehdotuksesta.
32460: Lopputuloksena tekemiemme muistutusten johdosta
32461: esitämme, että edellä osoittamamme painovapautta rajoit-
32462: tavat kohdat kokonaan poistetaan sekä rangaistusmääräyk-
32463: set, mikäli niitä tarvitaan, sovitetaan kohtuullisiksi ja laki-
32464: ehdotukselle kokonaisuudessaan annetaan painovapautta
32465: suojaava eikä sitä rajoittava sisältö.
32466: Kun täten asetumme sille kannalle, että lakiehdotusta
32467: valiokunnan ehdottamassa muodossaan ei olisi hyväksyt-
32468: tävä, voimme sen tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, koska,
32469: kuten jo olemme huomauttaneet, rajoittavat määräykset
32470: yleisen edun kannalta eivät ole osoittautuneet vähimmäs-
32471: säkään määrässä tarpeellisiksi. Lienee tosin tavallaan
32472: jossain määrin ymmärrettävissä säätyvaltiopäivien menet-
32473: tely niiden asettuessa samojen rajoitusten kannalle, silloin
32474: kun näet ei vielä oltu ehditty saavuttaa pitempää koke-
32475: musta painovapaudesta tässä maassa. Mutta nyt on jo
32476: riittävän pitkästä kokemuksesta saatu nähdä kuinka erino-
32477: maisen hyödyllinen merkitys painovapaudella on esim.
32478: työväenluokan rientoihin, samoin kuin yleensä koko jul-
32479: kiseen elämään nähden ja sama kokemus ei ole tuonut
32480: ilmi pienintäkään rajoittavien määräysten tarvetta. Päin-
32481: vastoin on hyvinkin yleisenä esiintynyt vaatimus painova-
32482: pauden laajentamisesta siten, että nykyiset hallinnolliset
32483: 5
32484: 66 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32485:
32486: rajoitukset, painoylihallituksen toiminta j. n. e. olisivat
32487: käytännöstä poistettavat. Tämän ohella vallitsee työväen-
32488: luokan keskuudessa suurta tyytymättömyyttä sitä tapaa
32489: vastaan, jolla maan tuomioistuimet ovat käsitelleet paino-
32490: kannejuttuja, tuomiten suuria sakko- ja vankeusrangais-
32491: tuksia aivan aiheettomastikin ainakin silloin, kuin syytet-
32492: tynä on ollut joku työväenluokkaan kuuluva, jonka puo-
32493: luekanta asianomaisille tuomioistuimille on ollut epämie-
32494: luinen. Valiokunnan ehdotus tulisi eräissä suhteissa tar-
32495: joamaan sekä tuomioistuimille että hallinnollisille viran-
32496: omaisille entistä laajemman tilaisuuden mielivaltaiseen
32497: menettelyyn. Kun ei ole epäilemistäkään etteikö niiden
32498: turmiollinen virkainto edelleenkin, nykyisessä asiantilassa
32499: suurimmaksi osaksi kohdistuisi viittaamaamme kansan-
32500: luokkaa ja puoluesuuntaa vastaan, tulisi tästä uudesta pai-
32501: nolaista siten todellisuudessa luokkalaki mitä räikein-
32502: tä laatua ja sen luontoisia lakeja on jo ennestäänkin
32503: enemmän kuin liiaksi.
32504: Niissä piireissä, joita allekirjoittaneet edustavat, ol-
32505: laan siksi jyrkällä kannalla sensuurijärjestelmää vastaan
32506: - esiintyköön se sitten missä muodossa hyvänsä - , että
32507: on ollut jossain määrin vastenmielistä ruveta keskustele-
32508: maan painolaista esityksen pohjalla, joka enimmältä osal-
32509: taan nojautuu painovapautta rajoittaville periaatteille ja
32510: tästä johtuen on puutteellinenkin käytäntöön sovellutta-
32511: maan täydellistä painovapautta, vaikkapa siitä rajoittavat
32512: määräykset poistettaisiinkin. Emme kuitenkaan useista-
32513: kin syistä ole tahtoneet asettua esitykseen nähden koko-
32514: naan hylkäävälle kannalle, kun taas toiselta puolen pi-
32515: dämme velvollisuutenamme mitä jyrkimmästi vastustaa
32516: kuristavia ehdotuksia, joiden ilmeisenä tarkoituksena on
32517: riistää työväenluokalta sille oikeuden mukaan kuuluvia
32518: vapauksia, joita se omilla ponnistuksillaan on saavuttanut.
32519: Ylläesittämillämme perusteilla saamme kunnioittaen
32520: ehdottaa,
32521: Vastalause 111. 67
32522:
32523: että Eduskunta palauttaisi 1nietinnön ta~
32524: kaisin lakivaliokuntaan siinä tarkoituksessa,
32525: että kysymyksessä oleva lakiehdotus tuli9i
32526: hyväksytyksi näin kuuluvana:
32527:
32528:
32529:
32530:
32531: Painolaki.
32532: I LUKU.
32533: Kirjoitusten painosta julkaisemisen oikeudesta.
32534: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
32535:
32536:
32537: 2 LUKU.
32538:
32539: Kirjapainoliikkeen harjoittamisen ehdoista.
32540:
32541: 5, 6, 7, 8 ja 9 §.
32542: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
32543:
32544: IO §.
32545: Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoituk-
32546: seen ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoi-
32547: tuksen painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Joka tä-
32548: män rikkoo, sakotettakoon enintään sata markkaa. Mitä
32549: tässä on sanottu, älköön kuitenkaan kaskeko pieniä paino-
32550: tuotteita, niinkuin semmoisia tiedonantoja ja kaavoja, jot-
32551: ka kohdistuvat liike- ja virkatoimintaan tahi koti- ja seu-
32552: raelämään, sekä yleisissä vaaleissa käytettäviä äänilippuja,
32553: elleivät ne sisällä muuta kuin vaalia varten tarpeellisia
32554: tietoja.
32555: I I §.
32556:
32557: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
32558: 68 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32559:
32560: 12 §.
32561: Virallinen syyttäjä olkoon oikeutettu kuuden kuu-
32562: kauden kuluessa sen jälkeen kuin painokirjoitus, jossa
32563: IO § :n mukaan tulee olla kirjanpainajan nimi tahi toimi-
32564: nimi ilmipantuna, on kirjapainosta annettu, kuittia vastaan
32565: kirjanpainajalta saamaan sitä yhden kappaleen.
32566: 2 ja 3 mom. Samoin kuin Valiok. ehd.
32567:
32568:
32569: 13 §.
32570: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
32571:
32572:
32573:
32574: 3 LUKU.
32575:
32576: Painokirjoitusten levittämisestä.
32577:
32578: 14, 15 ja r6 §.
32579: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
32580:
32581: I7 §.
32582: r mom. Samoin kuin V aliok. ehd.
32583: 2 mom. on poistettava.
32584:
32585:
32586:
32587:
32588: 4 LUKU.
32589:
32590: Aikakautisten painokirjoitusten julkaisemisesta.
32591:
32592: r8, 19, 20 ja 21 §.
32593: Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
32594:
32595: 22 §.
32596: On poistettava.
32597: Vastalause III. 69
32598:
32599: 23 §.
32600: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
32601:
32602: 24 §.
32603: I ja 2 mom. samoin kuin Valiok. ehd.
32604: Kun semmoinen vastine on julaistu kuten edellä sano-
32605: taan ja jos kirjoituksen johdosta kuitenkin tulee oikeus-
32606: juttu, olkoon päätoimittaja syytöksestä vapaa. Jos pää-
32607: toimittaja kieltäytyy ensimäisessä momentissa tarkoitet-
32608: tua oikaisua julkaisemasta, pakoittakoon oikeus hänet so-
32609: veliaalla uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.
32610:
32611:
32612:
32613: 5 LUKU.
32614:
32615: Julkisten asiakirjain ja eräiden muiden kirjoitusten
32616: julkaisemisesta.
32617: On kokonaan poistettava.
32618:
32619:
32620: 6 LUKU.
32621: Vastuunalaisuus painokirjoituksen kautta tehdystä
32622: rikoksesta.
32623: 30 §.
32624: Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
32625: painokirjoituksen sisällykseen, vastatkoon se tahi ne, joita
32626: on rikoksen tekijöinä pidettävä. Jos rikollisen kirjoituk-
32627: sen tekijänä on ollut useampia henkilöitä, rangaistakoon
32628: ainoastaan pääsyyllistä.
32629: 31 §.
32630: On poistettava.
32631: 32 §.
32632: Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi
32633: aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen
32634: 70 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32635:
32636: tai ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin
32637: julkaisia ja päätoimittaja vapautettakoon rangaistuksesta.
32638: 2 mom. samoin kuin V aliok. ehd.
32639:
32640:
32641: 33 §.
32642: Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokirjoi-
32643: tuksen sisällyksen kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan
32644: tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, pää-
32645: toimittajan nimi ei ole ollenkaan tahi on väärin mainit-
32646: tuna, ja jos kustantaja ei voi näyttää kirjoituksesta vas-
32647: tuunalaista kirjoittajaa, julkaisijaa tai päätoimittajaa,
32648: joka on tahi siihen aikaan kuin kirjoitus julkaistiin oli
32649: tässä maassa, niin kustantajaa, ellei hän (He 30 § :n nojalla
32650: rikoksesta rangaistava, rangaistakoon enintään sadan mar-
32651: kan sakolla.
32652: 2 ja 3 mom. ovat poistettavat.
32653:
32654:
32655: 34 §.
32656: Jos käännetyn painokirjoituksen sisältö on rikollista
32657: laatua, pidettäköön kääntäjää osallisena rikokseen, ellei
32658: alkuperäisen kirjoituksen tekijää tai julkaisijaa voida saat-
32659: taa syytteeseen.
32660: 35 §.
32661: Joka julkisesti esityttää rikollista sisällystä olevan
32662: näytelmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoitettu, vas-
32663: tatkoon niinkuin 33 § :ssä on kustantajasta sanottu.
32664:
32665: 36, 37 ja 38 §.
32666: Ovat poistettavat.
32667:
32668:
32669: 7 LUKU.
32670: Tämän lain noudattamisen valvonnasta ja syytteestä.
32671:
32672: 39 §.
32673: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa.
32674: Vastalause III. 71
32675:
32676: 40 §.
32677: On paistettava.
32678: 41 §.
32679: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa.
32680:
32681: 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48 ja 49 §.
32682: Ovat poistettavat.
32683:
32684: 8 LUKU.
32685:
32686: Oikeudenkäynnistä painovapausjutuissa.
32687: §§ :t so-s8.
32688: Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
32689:
32690: 59 §.
32691: On poistettava.
32692:
32693: 9 LUKU.
32694:
32695: Painokirjoituksen maahan tuonnista.
32696: 6o §.
32697: On poistettava.
32698: 61 §.
32699: Samoin.
32700: 62 §.
32701: Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta, jonka
32702: sisällys on rikollinen, on tähän maahan levitetty, ja jos
32703: sen tekijää tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituk-
32704: sesta, sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai
32705: kustantajaa ei käy tässä maassa tuomitseminen edesvas-
32706: taukseen kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta, niin ran-
32707: gaistakoon sitä, joka on kirjoituksen tuottanut, ellei asian-
32708: haaroista käy ilmi ettei hänellä ole voinut olla tietoa kir-
32709: joituksen sisällyksetä, niinkuin kustantajasta 33 § :ssä
32710: .sanotaan.
32711: 72 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
32712:
32713: 63 §.
32714: Samoin kuin V aliok. ehdotuksessa.
32715:
32716: 64 §.
32717: Tämän lain kautta kumotaan kaikki tätä ennen Suo-
32718: men painoasioista annetut asetukset, määräykset ja käskyt.
32719: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan
32720: ovat vireillä painoasiain ylihallituksessa ovat, elleivät
32721: niitä koskevat toimenpiteet tämän lain perustuksella rau-
32722: kea, viipymättä annettavat asianomaisen virallisen syyt-
32723: täjän ajettaviksi.
32724:
32725: Helsingissä 19 p :nä syyskuuta 1908.
32726:
32727: Kalle Hämäläinen. Frans Lehtonen.
32728: Seth Heikkilä. M. A. Airola.
32729: Anni Huotari. A. Kannisto.
32730: Alma Jokinen.
32731:
32732:
32733:
32734:
32735: Helsinki rgo8, Vihtori Kososen Kirjapaino.
32736: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
32737:
32738:
32739:
32740:
32741: Työväenasiain valiokunnan
32742: m i e t i n t ö N : o 1 eduskuntaesityksestä,
32743: joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon
32744: harjoittamisen oikeudesta.
32745:
32746: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjanot-
32747: teen mukana valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt
32748: työväenasiain valiokuntaan edustaja Leo Ehrnroothin näillä
32749: valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 18, joka
32750: sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoittamisen oi-
32751: keudesta (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, siv. 5).
32752:
32753:
32754:
32755: Ehdotuksia nyt voimassa olevan elinkeinolain, 31 p:nä
32756: maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuk-
32757: sen, uudistamisesta on ollut Eduskunnan käsiteltävänä
32758: kaksilla viime valtiopäivillä niille annettujen armol-
32759: listen esitysten johdosta. Jo vuosikymmen aikaisemmin
32760: oli tämä asia pantu vireille siten, että senaatti vuonna
32761: 1898 asetti erityisen komitean tutkimaan, eikö mainittu
32762: asetus joissakin kohdin olisi asetettava tarkastuksen alai-
32763: seksi, ja seuraavana vuonna komitea antoi mietinnön
32764: ynnä täydellisen ehdotuksen uudeksi elinkeinolaiksi, josta
32765: sitten hankittiin erityisten viranomaisten, yhdistysten ja
32766: yksityisten henkilöiden lausuntoja.
32767: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
32768:
32769: Sittenkuin puheenalaisen asian käsitteleminen oli
32770: jonkun aikaa viivästynyt, annettiin armollisella esityk-
32771: sellä 1907 vuoden Valtiopäivilie sanotun komitean mie-
32772: tinnön pohjalle, vaikka melkoisilla muutoksilla ja lisäyk-
32773: sillä, laadittu ehdotus uudeksi elinkeinolaiksi. Työväen-
32774: asiain valiokunta, jonka valmisteltavaksi esitys lähetettiin,
32775: oli kuitenkin sitä mieltä, että esitykseen sisältyvät sään-
32776: nökset olivat jaettavat kahteen eri lakiin, nimittäin lakiin
32777: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, joka koskisi kaikkia
32778: elinkeinoammatteja, sekä lakiin teollisuusvaltuustoista
32779: ynnä järjestyssäännöistä kuin myös oppi- ja työsopimuk-
32780: sista teollisuusammateissa, joten kauppaelinkeino olisi
32781: jäänyt viimemainitusta laista erilleen ja siis toistaiseksi
32782: 1879 vuoden elinkeinoasetuksen säännöksien varaan.
32783: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta valiokunta antoikin
32784: mietinnön, joka kuitenkin Eduskunnassa pantiin pöydälle,
32785: kunnes valiokunta olisi saanut hallituksen esityksen koko-
32786: naisuudessaan käsitellyksi, ja kun sitä ei ehditty maini-
32787: tuilla valtiopäivillä, niin asia silloin raukesi.
32788: Sama armollinen esitys ynnä ehdotus elinkeinolaiksi
32789: annettiin sentähden myöskin 1908 vuoden ensimäisille
32790: valtiopäiville, ja työväenasiain valiokunta, jonka valmis-
32791: teltavaksi asia taaskin lähetettiin, päätti nyt puoltaa täy-
32792: dellisen, kauppa-ammattiakin käsittävän elinkeinolain
32793: säätämistä, mutta ehti saada suoritetuksi ainoastaan
32794: lakiehdotuksen toisen lukemisen, kun valtiopäivät kaksi
32795: kuukautta koossa oltuansa hajoitettiin.
32796: Viime kesäkuun 5 p:nä senaatti taas päätti alamaisesti
32797: ehdottaa, että entinen armollinen esitys annettaisiin myös-
32798: kin nykyisille valtiopäiville, mutta tähän senaatin ehdo-
32799: tukseen ei ole vieläkään vastausta saatu.
32800: Kun uutta armollista esitystä elinkeinolainsäädännön
32801: uudistamisesta ei valtiopäiväin alussa ollut saapunut,
32802: pantiin tämä tärkeä ja vaikeasti ratkaistava asia, jotta
32803: se ainakin suurimmaksi osaksi voitaisiin saada loppuun-
32804: käsitellyksi näillä valtiopäivillä, vireille kolmen eri edus-
32805: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 3
32806:
32807: kuntaesityksen kautta, joissa ehdotetaan säädettäväksi
32808: 1) lah elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, 2) laki am-
32809: mattivaltuustoista ja 3) laki työsäännöistä.
32810: Saatuansa valmisteltavakseen mainitut eduskunta-
32811: esitykset, katsoi valiokunta velvollisuudekseen ryhtyä
32812: niiden perustuksella käsittelemään elinkeinolainsäädännön
32813: uudistamista koskevaa asiaa jäämättä odottamaan siitä
32814: annettavaksi aiottua armollista esitystä, jonka valtio-
32815: päiville piakkoin saamisesta ei ollut mitään varmuutta.
32816: Eri eduskuntaesityksiä valiokunta ei katsonut voivansaryh-
32817: tyä yhdistämään eikä ainakaan ulottamaan niitä sellaisille
32818: aloille, joita ei missään valiokunnan käsiteltävänä ole-
32819: vassa ehdotuksessa kosketeltu. Niin ollen valiokuntakin
32820: on päättänyt puheenalaisesta asiasta antaa kolme eri
32821: mietintöä ja sellaisen yleisen elinkeinolain sijasta, kuin
32822: entisissä ja nyt ehdotetussa armollisessa esityksessä sekä
32823: viime valtiopäiväin työväenasiain valiokunnassa oli pu-
32824: heena, laatia kolme eri lakiehdotusta. Ne koskevat nyt
32825: kauppaakin eivätkä ainoastaan teollisuusammatteja, mutta
32826: niiden ulkopuolelle jäävät oppi- ja työsopimusta koskevat
32827: elinkeinolain säännökset.
32828: Tällaisesta asian käsittelystä onkin, vaikka täydelli-
32829: nen elinkeinolain uudistus siten tällä kertaa jääpi aikaan-
32830: saamatta, se etu että, niinkuin esillä olevan eduskunta-
32831: esityksen perusteluissakin huomautetaan, lainsäädäntöky-
32832: symykset, jotka eivät ole ainakaan erottamattomassa yh-
32833: teydessä keskenään, voidaan saada toisistaan riippumatta
32834: ratkaistaviksi. Niiden vaikeuksien, jotka ehkä kohtaa-
32835: vat jotakin lakiehdotusta, ei silloin tarvitse viivyttää
32836: toisten toteutumista. Mitä erittäin työsopimusta kos-
32837: kevaan lainsäädäntöön tulee, on lisäksi vielä huomattava,
32838: että lainvalmistelukunnan toinen osasto jo on senaattiin
32839: lähettänyt 14 p:nä huhtikuuta 1908 päivätyn mietinnön
32840: ynnä ehdotuksen laiksi työsopimuksesta ja tästä ehdo-
32841: tuksesta on vaadittu asianomaisten viranomaisten ja jär-
32842: jestöjen lausuntoja, jotka ovat annettavat tulevan marras-
32843: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7.
32844:
32845: kuun 1 p:ksi. Kun Eduskunnalla siten piammiten on odo-
32846: tettavana erityinen, täydelliseen selvitykseen perustuva
32847: armollinen esitys tästä asiasta, näyttää olevan oikeinta,
32848: että sitä ennen ei ryhdytä antamaan työsopimusta koske-
32849: via säännöksiä, joista taas oppilaissopimusten järjestä-
32850: minen on melkoisessa määrässä riippuvainen.
32851:
32852:
32853:
32854: Nyt esillä oleva eduskuntaesitys elinkeinon harjoitta-
32855: misen oikeudesta on laadittu huomioon ottaen edellä
32856: mainitun elinkeinolakia koskevan armollisen esityksen
32857: säännöksiä sekä niitä tuloksia,· joihin elinkeinolakiasian
32858: käsittely työväenasiain valiokunnassa viime valtiopäivillä
32859: oli johtanut. Sanottua eduskuntaesitystä käsitellessään
32860: on valiokunta katsonut voivansa puoltaa sitä hyväksyttä-
32861: väksi muutamilla muutoksilla ja lisäyksillä ja sen perus-
32862: tuksella valmistanut tähän liitetyn ehdotuksen laiksi
32863: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
32864: Tämä valiokunnan lakiehdotus, joka vastaa lähes
32865: kaikkia nykyisen elinkeinoasetuksen 1 ja 2 luvussa ynnä
32866: 40 §:ssä olevia säännöksiä sekä yllämainitun armollisen
32867: esityksen 1-12, 63 ja 73-77 §:ää, tarkoittaa erinäisissä
32868: kohdin nyt voimassa olevan lainsäädännön kehittämistä
32869: ajanmukaisemmalle kannalle.
32870: 5 §. Niinkuin nykyisinkin saisi lakiehdotuksen mukaan
32871: jokainen vapaasti harjoittaa elinkeinoa itsensä elättämi-
32872: seksi (5 §).
32873: 2 §. Sitä vastoin vaaditaan, että se, joka tahtoo harjoittaa
32874: jotakin niin sanottua ilmoitus(Je[(Jollista elinkeinoa, naut-
32875: tii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja omai-
32876: suuttansa. Tämä vaatimus koskee sitä, kun joku harjoittaa
32877: kauppaa tahi muuta samantapaista liikettä avonaisessa
32878: puodissa, konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyn-
32879: tipaikassa, taikka yksin tahi pääisäntänä harjoittaa laivan-
32880: isännyysliikettä, taikka, muissa elinkeinoissa, työapulai-
32881: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 5
32882:
32883: senaan käyttää muita kuin aviopuolisoaan tahi omia 2 §.
32884: vajavaltaisia lapsiaan. Sellaisesta elinkeinosta on tehtävä
32885: kirjallinen ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle, jona
32886: eduskuntaesityksen, samaten kuin nykyisen lainkin ja
32887: sen muuttamisesta edellisille valtiopäiville annettujen
32888: armollisten esitysten, mukaan on kaupungissa mais~raatti
32889: ja maalla kihlakunnan kruununvouti.
32890: Mainittua säännöstä on valiokunnassa vaadittu muu-
32891: tettavaksi siten että, niinkuin 1907 vuoden työväenasiain
32892: valiokuntakin oli ehdottanut, elinkeinoilmoitus maalla
32893: olisi tehtävä kunnallislautakunnalle, koska tämä lauta-
32894: kunta on katsottava kaupunkien maistraattia vastaavaksi
32895: hallinnolliseksi vallaksi. Sen lisäksi on sanotun vaatimuk-
32896: sen tueksi huomautettu, että kunnallislautakunta parem-
32897: min kuin ehkä kaukana asuva kruununvouti tuntee elin-
32898: keinoilmoituksen tekijät ja paikalliset olot. Mutta va-
32899: liokunnan mielestä ei tällaisen ilmoitusrekisterin pitämi-
32900: nen sovellu kunnallislautakunnan tehtäviin eikä sitä
32901: voida katsoa tähän yhtä päteväksi kuin kruununvoutia.
32902: Kunnallislautakunnalta puuttuu nimittäin useimmissa
32903: tapauksissa sellaista voimassa olevan lainsäädännön tun-
32904: temusta kuin elinkeinoilmoitusten vastaanottamiseen vaa-
32905: ditaan. Valiokunta katsoo sentähden, että eduskunta-
32906: esitys tässä kohden on muuttamatta hyväksyttävä. (2 §).
32907: Kruununvoudin asuntopaikasta kauempana asuvalle
32908: elinkeinoilmoituksen tekijälle saattaisi kuitenkin johtua
32909: matkojen pituuden tähden melkoisia hankaluuksia. Sen-
32910: tähden valiokunta on niiden poistamiseksi lisännyt laki-
32911: ehdotukseen säännöksen, jonka mukaan mainitun ilmoi-
32912: tuksen saa tehdä paikkakunnan nimismiehenkin kautta
32913: (2 § 1 mom.). Tämän johdosta on myöskin käynyt tar-
32914: peelliseksi säätää, että kruununvoudin on nimismiehen
32915: kautta tulleesta elinkeinoilmoituksesta niinikään nimis-
32916: miehen välityksellä annettava todistus ilmoituksen te-
32917: kijälle. (2 § 4 mom.).
32918: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
32919:
32920: 6 §. Kansalaisluottamusta vailla olevan tulee lakiehdo-
32921: tuksen mukaan, saadakseen harjoittaa ilmoitusvelvollista
32922: elinkeinoa, hankkia siihen erityinen lupa kaupungissa
32923: maistraatilta ja maalla kuvernööriltä. Valiokunta ei ole
32924: nimittäin mitenkään voinut pitää asianmukaisena että,
32925: niinkuin asiaa valiokunnassa käsiteltäessä on ehdotettu,
32926: tämän luvan antaminen siirrettäisiin kunnallislautakun-
32927: nalle maalla, vaan on samanaisista syistä, kuin edellä
32928: elinkeinoilmoituksen tekemisestä mainittiin, pysyttänyt
32929: tämänkin säännöksen entisellään. Niinikään valiokunta
32930: ei ole katsonut olevan syytä sellaiseen valiokunnassa
32931: vaadittuun muutokseen, että kansalaisluottamusta vailla
32932: oleva henkilö, jolle on annettu lupa harjoittaa ilmoitus-
32933: velvollista elinkeinoa, saisi käyttää työssään myöskin
32934: oppilaisia, jotka ovat täysi-ikäisiä. Sillä oppilaissopimuk-
32935: sen nojalla on elinkeinonharjoittajalla näihinkin nähden
32936: sellaisia velvollisuuksia, että sitä, joka törkeästä rikoksesta
32937: on tuomittu olemaan kansalaisluottamusta vailla, ei voida
32938: katsoa soveliaaksi oppilaisia pitämään. (6 §).
32939:
32940:
32941:
32942: Niistä muutoksista, joita valiokunnan lakiehdotus
32943: sisältää nykyiseen elinkeinon harjoittamisen oikeutta
32944: koskevaan lainsäädäntöön, on ensiksikin huomattava,
32945: että mainittua oikeutta suuresti laajennettaisiin naimi-
32946: sissa oleville naisille sekä niille henkilöille, jotka eivät ole
32947: Suomen kansalaisia.
32948: 3 § 1 mom. Naimisissa oleva nainen saa nykyisinkin harjoittaa
32949: elinkeinoa itsensä elättämiseksi. Mutta elinkeinoammatin
32950: harjoittaminen ilmoituksen nojalla palkatuilla apulaisilla
32951: taikka avonaisessa puodissa, konttorissa tahi muussa
32952: erinäisessä myyntipaikassa on aviovaimolle sallittu ai-
32953: noastaan, jos ilmoitusta tehtäessä selvitetään, että hänen
32954: miehensä antaa siihen luvan ja vastaa niistä sitoumuk-
32955: sista, joita liikettä varten tehdään, sekä ilman sellaista
32956: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 7
32957:
32958: miehen lupaa ja sitoumustakin seuraavissa tapauksissa: 3 § 1 mom.
32959: jos mies on heikkomielinen tai asetettu vaimon holhouksen
32960: alaiseksi, taikka jos hän on karannut tahi muulla tavoin
32961: luopunut vaimostaan, taikka jos mies kärsii pitemmäksi
32962: kuin yhden vuoden ajaksi tuomittua vapausrangaistusta,
32963: taikka jos puolisot ovat saaneet laillisen vuode- ja asumus-
32964: eron ja vaimo hoitaa pesää, taikka jos vaimo on saanut
32965: pesäeron.
32966: Yllämainittuihin tapauksiin rajoitettu elinkeino-oikeus
32967: on valiokunnan ehdotuksessa, samaten kuin Eduskunnalle
32968: ennen annetuissa armollisissa esityksissä ja nyt käsitel-
32969: tävänä olevassa eduskuntaesityksessäkin, ulotettu ylei-
32970: seksi säännöksi ja naimisissa oleva nainen siis asetettu
32971: miehen veroiseksi niinkin laajaan elinkeinon harjoittamis-
32972: oikeuteen nähden, että sitä varten vaaditaan erityinen
32973: ilmoitus. Ei nimittäin ole mitään päteviä, saatikka
32974: pakottavia syitä siihen, että aviovaimon elinkeino-oikeus
32975: ja mahdollisuus sen kautta ansaita ehkä hyvinkin tarvit-
32976: tavia varoja omaa ja perheensä toimeentuloa varten
32977: edelleenkin jäisi miehen ehdonvallasta riippuvaksi. Avio-
32978: puolisoiden omaisuussuhteet on, 15 p:nä huhtikuuta 1889
32979: annetussa laissa, järjestetty senkin varalta, että vaimo
32980: asianmukaisen ilmoituksen tehtyään harjoittaa elinkeinoa;
32981: ja ne, jotka käyvät liikeasioihin sellaisen elinkeinonhar-
32982: joittajan kanssa, voivat vaatia erityisen sitoumuksen
32983: miehenkin vastuunalaisuudesta, milloin sen katsovat
32984: tarpeelliseksi.
32985: Kun ilmoitusvelvollisen elinkeinon harjoittajalta laki-
32986: ehdotuksen 2 §:n 1 momentissa yleensä vaaditaan oikeus
32987: hallita itseään ja omaisuuttansa, josta aviovaimon elin-
32988: keino-oikeus tulee olemaan poikkeuksena siihen nähden,
32989: mitä miehen edusmiehyydestä ja oikeudesta hallita pesää
32990: nykyään on voimassa, niin on tarpeellista, että lakiin
32991: otetaan nimenomainen säännös osottamaan, että naisella
32992: on elinkeino-oikeus sen seikan estämättä, että hän on avio-
32993: vaimon asemassa (3 § 1 mom.). Lain sanamuodossa on
32994: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. ~:o 7.
32995:
32996: 2 § 1 mom. edelleen otettu huomioon, että saattaa sattua sellaisiakin
32997: tapauksia, jolloin vaimo harjoittamassaan liikkeessä käyt-
32998: tää työapulaisena miestänsä, ja sentähden on käytetty sa-
32999: naa>>aviopuoliso»entisen waimo>>sanan asemasta (2 § 1 mom).
33000: 11 §. Samansuuntaisen muutoksen, kuin edellä on ollut
33001: puheena, sisältää lakiehdotus myöskin muiden kuin Suo-
33002: men kansalaisten elinkeino-oikeuteen nähden. Uudempi
33003: lainsäädäntö on muissakin maissa enimmäkseen toteutta-
33004: nut elinkeinovapauden periaatteen niin laajalti, että
33005: ulkomaalaiset on puheenalaisessa suhteessa asetettu enem-
33006: män tai vähemmän täydellisesti yhdenvertaisiksi oman
33007: maan asukasten kanssa. Suomessakin on miltei aina myön-
33008: netty se erityinen lupa, joka muiden kuin Suomen
33009: kansalaisten on ollut elinkeinon harjoittamista varten
33010: kuvernööriitä hankittava, eikä heidän nykyisellä velvolli-
33011: suudellaan asettaa takausta tahi muuta vakuutta valtiolle
33012: ja kunnalle meneväin verojen suorittamisesta kolmelta
33013: vuodelta myöskään ole erityistä käytännöllistä merkitystä.
33014: Näin ollen voidaan valiokunnan mielestä uusi elinkeino-
33015: lainsäädäntö, niinkuin edellä mainituissa armollisissa esi-
33016: tyksissäkin ja eduskuntaesityksessä on ehdotettu, järjes-
33017: tää sille kannalle, että sen, joka olematta Suomen kansa-
33018: lainen on asettunut tähän maahan asumaan, on sallittu
33019: samanlaisen ilmoituksen tehtyänsä ja samallaisilla ehdoilla,
33020: kuin Suomen kansalaisille on säädetty, täällä harjoittaa
33021: elinkeinoammattia. (11 §).
33022: 3 § 2 mom. Myöskin ne säännökset, jotka nykyisin ovat voimassa
33023: vajavaltaisten sekä maalaiskansan ja maatilan haltijain
33024: elinkeino-oikeudesta, kaipaavat jonkun verran muutoksia.
33025: Niinpä 1879 vuoden elinkeinoasetuksen säännös, että
33026: holhouksenalaisen elinkeinoliikettä varten on selvitettävä
33027: myöskin holhoojan vastaavan siitä syntyvistä sitoumuk-
33028: sista, ei enää ole soveltuva siihen asemaan, joka 19 p:nä
33029: elokuuta 1898 annetun holhouslain mukaan holhoojalla
33030: nyt on. Toiselta puolen on, mainitun lain 39 §:n sään-
33031: nöksien johdosta, esillä olevassa lakiehdotuksessa otettava
33032: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 9
33033:
33034: huomioon, että elinkeinoammatin harjoittamiseen eräissä 3 § 2 mom.
33035: tapauksissa vaaditaan oikeudenkin suostumus. (3 § 2
33036: mom.). Sitä yleistä vapautta elinkeinoilmoituksen teke- 7 § 2 mom.
33037: misestä tai säädetyn luvan hankkimisesta taas, joka 1879
33038: vuoden asetuksessa on myönnetty yhteiselle kansalle ja
33039: tilanhaitijoille maalla sen myymisestä, mitä heidän tilois-
33040: taan saadaan taikka he itse ja heidän talonväkensä koti-
33041: teollisuudella aikaansaavat, ei näytä olevan syytä säilyt-
33042: tää silloin, kun sellaista myyntiä harjoitetaan avonaisessa
33043: puodissa, konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyn-
33044: tipaikassa. (7 § 2 mom. ).
33045:
33046:
33047:
33048: Vaikka elinkeinon harjoittamisen oikeus valiokunnan
33049: lakiehdotuksen mukaan tulisi, niinkuin edellä sanotusta
33050: näkyy, eräissä suhteissa nykyisestään suuresti laajennetta-
33051: vaksi, vaatii yleinen etu siihen toisaalta joitakin uusia
33052: tai entistä tehokkaampia rajoituksia, joita valiokunta
33053: seuraavassa käypi perustelemaan.
33054: Voimassa olevassa elinkeinoasetuksessa kielletään il- 4 §.
33055: moitusvelvollisen elinkeinon harjoittaminen ylöskanto-
33056: mieheltä, kruunun rahavarain hoitajalta, yleiseltä syyttä-
33057: jäitä, tullitoimen tahi poliisilaitoksen virkamieheltä tai
33058: palvelijalta sekä näiden henkilöiden vaimoilta ja vajaval-
33059: taisilta lapsilta. Samallainen säännös on otettu myöskin
33060: eduskuntaesityksen 4 §:ään, jonka mukaan kuitenkin
33061: saisi hallinnollista tietä rajoittaa muillakin aloilla valtion
33062: palveluksessa olevain elinkeinon harjoittamisen oikeutta.
33063: Mutta valiokunnan mielestä on puheenalainen lain kielto
33064: toiselta puolen ulotettava myöskin valtion ja yksityisten
33065: rautateiden virkamiehiin, toiselta puolen taas tehtävä
33066: ainoastaan ehdolliseksi valtion palveluksessa olevain avio-
33067: puolisoihin ja lapsiin nähden.
33068: On jo kauan kuulunut valituksia siitä, että rautateiden
33069: virkamiehet harjoittavat tavaranvälitystointa ynnä muuta
33070: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33071:
33072: 4 §. elinkeinoa sekä siinä väärinkäyttävät virka-asemaansa
33073: kilpailijainsa ja yleisön vahingoksi, esim. antaen tavarain
33074: lähetyksissä etusijan omille tai välittämilleen tavaroille
33075: taikka pitäen tuloasemilla täysiä tavaravaunuja purka-
33076: matta pitemmän aikaa liikenteelle häiriöksi. Rautatie-
33077: valiokuntakin 1907 vuoden valtiopäivillä on työväenasiain
33078: valiokunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa pitänyt
33079: tarpeellisena, että elinkeinolain ehdotuksen 4 §:n 1 momen-
33080: tin määräykset ulotetaan myöskin rautateiden henkilö-
33081: kuntaa koskeviksi. Ja samalle kannalle asettui myöskin sil-
33082: loinen työväenasiain valiokunta, jonka ehdotuksen mukaan
33083: puheena oleva kielto olisi koskenut kaikkea kauppaa tahi
33084: muuta samantapaista liikettä, vaan ei muita elinkeinoja.
33085: Rautatiehallitus on tosin 1907 vuoden työväenasiain
33086: valiokunnalle antamassaan lausunnossa esiintuonut, että
33087: lupaatavaranvälitys-tai muun liikkeen harjoittamiseen oli
33088: haettu ainoastaan verrattain harvoissa tapauksissa, sii-
33089: hen oli aina pantu ehdoksi, ettei liike saisi olla esteeksi
33090: virantoimitukselle, ja milloin väärinkäytöstä oli sattunut,
33091: oli lupa heti peruutettu. Niin ollen rautatiehallitus ei
33092: ole pitänyt kohtuullisena puheenalaisen oikeuden koko-
33093: naan kieltämistä rautateiden palveluksessa olevilta. Myös-
33094: kin valiokunnassa on tätä asiaa käsiteltäessä ollut vähem-
33095: mistö, jonka mielestä tuollainen kielto ei olisi tarpeen eikä,
33096: varsinkaan maaseutuasemilla, edes yleisölle edullinen,
33097: koska rautatiehenkilökunnan tavaranvälitystoimi syrjäi-
33098: sillä ja harvaan asutuilla seuduilla saattaa olla suureksi
33099: hyödyksi ja milt'ei välttämätönkin sekä liikemiehille että
33100: muullekin yleisölle.
33101: Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän
33102: käsitykseen. Jo yksistään se seikka, että rautateiden
33103: virkamiesten puheena oleva elinkeinon harjoittaminen
33104: on omiaan herättämään epäluottamusta ja tyytymättö-
33105: myyttä niin tärkeän valtion laitoksen, kuin rautateiden,
33106: hallintoon ja virkamiehistöön, on kylliksi pätevä syy lain-
33107: säätäjälle ehdotetun kiellon ulottamiseen myöskin mai-
33108: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 11
33109:
33110: nittuihin virkamiehiin. Mitään oikeutettua yleisön tar- 4 §.
33111: vetta ei sen kautta myöskään loukata, semminkin kun
33112: kielto ei koske elinkeinon harjoittamista itsensä elättä-
33113: miseksi, vaan ainoastaan ilmoitusvelvollista elinkeinoa
33114: eli sellaista, jota harjoitetaan avonaisessa puodissa, kont-
33115: torissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa
33116: taikka vierailla työapulaisilla. Puheenalaisen kiellon
33117: ulkopuolelle jäisivät valiokunnan lakiehdotuksen mukaan
33118: myöskin rautateiden palvelijat, ja nämä voivat siis avus-
33119: taa yleisöä tavarain välityksellä, missä paikallisolot sitä
33120: vaativat ja päällystö harkitsee sen käyvän päinsä virka-
33121: tointa häiritsemättä. Rautateiden palvelijain tällaisesta
33122: tai muustakaan sivuelinkeinosta ei tarvitse peljätä koitu-
33123: van rautatielaitokselle eikä yleisölle haittoja, koska he
33124: aina ovat läheisen päällystön valvonnan alaisina eivätkä
33125: siis voi virka-asemaansa väärinkäyttää.
33126: Eduskuntaesityksessä asetetaan, kuten nykyisessä elin-
33127: keinoasetuksessakin, kaikki 4 §:n 1 momentissa lueteltujen
33128: henkilöiden vaimot ja vajavaltaiset lapset samaan erikois-
33129: asemaan kuin mainitut henkilöt itse. Siten esim. tulli-
33130: palvelijan vaimolla ei olisi oikeutta harjoittaa silityslii-
33131: kettä, eikä poliisimiehen vaimolla pitää kotileipomoa.
33132: Elinkeinovapauden niin pitkälle menevään rajoitukseen
33133: ei valiokunnan mielestä kuitenkaan ole päteviä syitä;
33134: ja valiokunta on sentähden, äänestyksen jälkeen, muutta-
33135: nut mainitun momentin säännöksiä siten, että puheena-
33136: olevain henkilöitten vaimoilta ja vajavaltaisilta lapsilta
33137: kielletään ainoastaan sellainen elinkeinon harjoittaminen,
33138: joka olisi yhteydessä heidän aviopuolisoosa tai vanhem-
33139: painsa viran tai toimen kanssa.
33140: Sen lisäksi, mitä laissa siten suorastaan säädettäisiin,
33141: saattaa vielä käydä tarpeelliseksi hallinnollista tietä rajoit-
33142: taa yleistä elinkeinon harjoittamisen oikeutta sekä laissa
33143: mainituilla että muillakin aloilla valtion palveluksessa
33144: olevilta. Sillä tavoin laajennettuna on 4 §:n 2 momentti
33145: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33146:
33147: eduskuntaesityksestä otettu myöskin valiokunnan laki-
33148: ehdotukseen.
33149:
33150:
33151: 8 § 1 mom. Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole
33152: otettu erityisesti huomioon niitä terveydellisiä ja varsin-
33153: kin siveydellisiä vaaroja, joiden alaisiksi lapset ja nuoret
33154: henkilöt joutuvat harjoittaessaan kauppaa tai sellaista
33155: elinkeinoa kaduilla, toreilla ja muilla yleisillä paikoilla.
33156: Tästä johtuvat epäkohdat aiheuttivat valtiosäädyt jo
33157: 1897 vuoden valtiopäivillä anomaan sellaista muutosta
33158: elinkeinoasetukseen, että oikeus kaupan harjoittamiseen
33159: 15 vuotta nuorempain lasten kautta kaduilla ja toreilla
33160: voitaisiin kieltää kaupunginvaltuuston tekemillä, senaatin
33161: talousosaston vahvistettaviksi alistettavilla päätöksillä.
33162: Mainitun anomuksen johdosta olikin kaksille viime
33163: valtiopäiville annettuun elinkeinolakia koskevaan armolli-
33164: seen esitykseen otettu säännös, jonka mukaan kaupungissa
33165: kaupunginvaltuustolla ja maalla kunnanvaltuustolla tai
33166: kuntakokouksella olisi oikeus kuvernöörin vahvistetta-
33167: viksi alistettavilla päätöksillä sakkoseuraamuksen uhalla
33168: kieltää tahi rajoittaa lapsilta ja 18 vuotta nuoremmilta
33169: henkilöiitä kaupanteko toreilla, kaduilla, teillä ja muilla
33170: julkisilla paikoilla. Työväenasiain valiokunta 1907 vuo-
33171: den valtiopäivillä katsoi tarpeelliseksi puheenalaisessa
33172: tarkoituksessa ehdottaa vielä tehokkaampaa lainsäädän-
33173: töä, nimittäin että ei ainoastaan kaupan, vaan myöskin
33174: muun elinkeinon harjoittaminen olisi mainituissa paikoissa
33175: kielletty kokonaan 12 vuotta nuoremmilta lapsilta sekä
33176: k:Io 8:sta illalla 12-18 vuotisilta, jonka Iisäksikin
33177: viimemainittujen nuorten henkilöiden tällaista elinkeino-
33178: toimintaa voitaisiin rajoittaa tahi kieltää kuvernöörin
33179: vahvistettavilla kunnan päätöksillä. Asettuen periaat-
33180: teellisesti samalle kannalle, on tätä säännöstä nyt käsitel-
33181: tävänä olevassa eduskuntaesityksessä, 5 §:n 3 momen-
33182: tissa, edelleen kehitetty sikäli että, työväenasiain valio-
33183: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 13
33184: .
33185: kunnan 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä tekemän 8 § 1 mom.
33186: päätöksen mukaisesti, täydellinen kielto on ulotettu 14
33187: vuoden ikään asti ja 14-18 vuotisille k:lo 8:sta illalla
33188: k:lo 7:ään aamulla sekä säännöksessä tarkoitettuihin
33189: yleisiin paikkoihin lisätty myöskin ravintolat.
33190: Viimemainitun ehdotuksen on valiokuntakin puoles-
33191: taan hyväksynyt, kuitenkin niin selvennettynä, että sään-
33192: nös nimenomaan koskee siinä mainittuja lapsia ja nuoria
33193: henkilöitä silloinkin, kun nämä toimivat toisen palveluk-
33194: sessa taikka muuten toisen puolesta (8 § 1 mom.).
33195: Pahantapaisten lasten sekä alaikäisten rikoksentekijäin
33196: luku on maassamme verrattain suuri ja viime aikoina
33197: vielä huolestuttavasti lisäytymässä. Niinpä suojelus-
33198: kasvatuksen järjestämistä valmistelemaan asetetun ko-
33199: mitean tiedusteluun on ilmoitettu 253 maalaiskunnassa,
33200: 3 tehdaspaikassa ja 4 esikaupungissa olevan 1,398 sellaista
33201: pahantapaista lasta, joille erityisesti sovelletun kasvatuk-
33202: tuksen järjestäminen on tarpeen. Helsingin kaupungin
33203: kasvatuslautakunta on vuosina 1900-1907 kaupungin
33204: ylläpitämiin pahantapaisten lasten koulusiirtoJoihin ja
33205: kasvatuslaitoksiin ottanut 369 lasta eli keskimäärin 46
33206: lasta vuodessa; ja lautakunnan vuotuiset menot ovat
33207: samaan aikaan kohonneet 23,000:sta 90,000:een mark-
33208: kaan. Koko maassa tällaisten lasten luku epäilemättä
33209: nousee useihin tuhansiin. Lasten ja nuorten henkilöit-
33210: ten lainrikkomiset kasvavat myöskin huomattavassa
33211: määrässä. Mainitun komitean 23:sta kaup~ngista
33212: kokooman tilaston mukaan on 15 vuotta nuorempain
33213: lasten luku, jotka rikoksien tähden ovat joutuneet poliisin
33214: kanssa tekemisiin, vuosina 1893-1902 kasvanut 307:sta
33215: 517:ään, joista edellinen vastaa 139 ja jälkimäinen 159
33216: henkeä jokaisesta 100,000:sta näiden kaupunkien asuk-
33217: kaasta. Vankeusrangaistukseen tuomittujen 15-20 vuo-
33218: tisten luku koko maassa on myöskin vuosina 1895-1902
33219: lisäytynyt 26:sta 45:een ja kuritushuoneeseen tuomittujen
33220: luku 78:sta 123:een 1 miljoonaa asukasta kohti.
33221: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33222:
33223: 8 § 1 mom. Tärkeänä tekijänä muiden syiden ohella on tähän
33224: valitettavaan ilmiöön epäilemättä sekin, että lasten ja
33225: nuorten henkilöiden sallitaan myöhään iltaisin, jopa yöllä-
33226: kin, kuljeskella sanomalehtiä ja kaikenlaista rihkamaa
33227: kauppaamassa kaupunkien kaduilla, yleisillä huvittelu-
33228: ja liikepaikoilla sekä ravintoloissa, missä tottuvat kuljes-
33229: kelevaan elämään ja muutenkin turmeltuvat.
33230: Täydellisiä tietoja ei ole siitä, missä määrin alaikäiset
33231: harjoittavat katukauppaa y. m. sellaista elinkeinoa. Sen
33232: tilaston mukaan, joka tänä vuonna on julaistu Helsingin,
33233: Turun, Tampereen ja Wiipurin kansakoululasten työs-
33234: kentelystä koulun ulkopuolella, harjoitti kaikkiaan 20,256
33235: kansakouluoppilaasta 546, niistä 7-13 vuotiaita 479,
33236: kadulla sanomalehtien tai rihkaman kauppaa, saaden
33237: siitä ainoastaan hyvin niukan ansion ja osottaen usein
33238: huonoa käytöstä koulussa. Verrattomasti enemmän lie-
33239: nee kuitenkin sellaisia alaikäisiä katukaupustelijoita, jotka
33240: eivät käy koulua ja sentähden ovat vielä enemmän tur-
33241: meltumisen vaaran alaisina.
33242: Suojaavan lainsäädännön tarve on tässä kohden niin
33243: ilmeinen ja yhtäläinen, että asiaa valiokunnan mielestä
33244: ei voida jättää kokonaan yksityisten kuntain toimenpi-
33245: teistä riippuvaksi. Olot silloin muodostuisivat hyvinkin
33246: kirjaviksi, kun toisessa kunnassa olisi sallittua, mikä toi-
33247: sessa olisi kielletty, ja varsinkin kuntain rajoilla siitä
33248: saattaisi syntyä epävarmuutta ja selkkauksia. Valio-
33249: kunta onkin sentähden yksimielisesti hyväksynyt sen
33250: periaatteellisen kannan, jolle eduskuntaesitys on asettunut.
33251: Tätä asiaa käsitellessään valiokunnalta tosin ei ole
33252: jäänyt huomaamatta, että lakiehdotukseen otetut sään-
33253: nökset saattavat jonkun verran vaikeuttaa monen sellai-
33254: sen perheen toimeentuloa, jossa tällaiset lasten ja nuorten
33255: henkilöitten ansiotoimet tuottavat lisää perheen elatukseen.
33256: Eräät valiokunnan jäsenet ovatkin sentähden ehdottaneet,
33257: että puheenalainen säännös kohdistettaisiin ehdottomasti
33258: ainoastaan siinä mainittujen elinkeinojen ammattimaiseen
33259: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 15
33260:
33261: harjoittamiseen kaupungissa ja kauppalassa, joten lasten 8 § 1 mom.
33262: olisi mahdollista esim. maantiellä kotiin palatessaan
33263: myydä poimimiansa marjoja, sieniä ynnä muuta sellaista.
33264: Tämän mielipiteen tueksi on vielä esiintuotu, että ansio-
33265: toimen kokonaan kieltäminen 14 vuotta nuoremmilta lap-
33266: silta, jos nämä ovat koulunkäyntinsä lopettaneet, ei pi-
33267: dätä heitä joutumasta huonojen vaikutusten alaisiksi,
33268: kun joutilaana kuljeskelemista ei kuitenkaan voida lainsään-
33269: nöksellä estää. Ruotsissakin on tosin vuonna 1896 annetussa
33270: laissa myönnetty samanlaatuisen kiellon säätäminen 14
33271: vuotta nuoremmille pojille ja 15 vuotta nuoremmille tytöille,
33272: mutta ainoastaan kaupungissa k:lo S:sta illalla k:lo S:aan
33273: aamulla sekä sunnuntaipäiviksi. Valiokunta ei kuitenkaan
33274: ole voinut hyväksyä mainittua vähemmistön ehdotusta,
33275: koska se melkoisessa määrin saattaisi tehdä tyhjäksi sen,
33276: mitä säännöksellä tarkoitetaan, eikä valiokunta ole voinut
33277: luopua siitä käsityksestä, että lainsäätäjän on valiokunnan
33278: puoltamaila tehokkaammalla tavalla ryhdyttävä puheen-
33279: alaisen epäkohdan korjaamiseen, semminkin kun oppivel-
33280: vollisuuden voimaan tultua lapset lähes 14 vuoden ikään
33281: tulevat käymään koulua, ja kun oppivelvollisuutta suun-
33282: nitellessa on edellytetty, että yhteiskunnan on tehokkaalla
33283: avustuksella tehtävä mahdolliseksi varattomain lasten
33284: koulunkäynti. Mitä erittäin 14 vuotta vanhemmille nuo-
33285: rille henkilöille ehdotettuun elinkeinonharjoittamisajan
33286: rajoitukseen tulee, niin se ei suurestikaan heidän ansion-
33287: saantiaan yleensä vahingoita, kun elinkeinon harjoitta-
33288: minen ainoastaan yön aikaan olisi ehdottomasti laissa
33289: kielletty.
33290: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33291:
33292: Paitsi edellä puheena ollutta säännöstä lasten ja nuor-
33293: ten henkilöiden katukaupasta, sisältää valiokunnan laki-
33294: ehdotus uusia säännöksiä myöskin ravintoaineiden myyn-
33295: nistä sekä kauppapuotien aukioloajasta yleensä.
33296: 9 § 1 mom. Nykyinen lainsäädäntö kaipaa ensiksikin täydentä-
33297: mistä muun muassa siinä tarkoituksessa, että olisi mah-
33298: dollista tarvittaessa panna toimeen säännöllinen lihan-
33299: tarkastus ja teurastushuonepakko. Eduskuntaesityksen
33300: mukaisesti on sentähden lakiehdotuksen 9 § 1 momenttiin
33301: otettu säännös, että jokainen ravintoaineiden myyjä on
33302: velvollinen alistumaan niihin määräyksiin, joita järjeste-
33303: tyn tarkastuksen aikaansaamiseksi annetaan yleisessä
33304: asetuksessa taikka kunnallisissa järjestyssäännöissä.
33305: 9 § 2 mom. Samaan 9 §:ään (eduskuntaesityksen 8:een §:ään) on
33306: valiokunta vielä lisännyt uuden momentin, jossa kunnille
33307: annetaan valta rajoittaa kauppapuotien aukioloaikaa.
33308: Siitä lähtien kun ensiksi Englannissa vuonna 1886
33309: pisin luvallinen työaika 18 vuotta nuoremmille kauppa-
33310: apulaisille rajoitettiin 74 tunniksi viikossa, on monessa
33311: maassa ryhdytty lainsäädännöllä suojelemaan kaupan
33312: alalla työskenteleviä liikarasitukselta. Siinä tarkoituk-
33313: sessa on, eri tavalla eri maissa ja osaksi varsin seikkape-
33314: räisesti, säädetty sunnuntailevosta, määrätystä työajasta
33315: tai lepoajasta vuorokaudessa ja viikossa taikka siitä,
33316: minä aikana on lupa pitää myymälöitä auki yleisölle tai
33317: ainakin mihin aikaan iltaisin ne ovat suljettavat. Kauppa-
33318: puotien aukioloaika on joko laissa suorastaan määrätty,
33319: niinkuin Austraalian valtioissa, eräissä Amerikan Yhdys-
33320: valloissa ja englantilaisissa siirtomaissa sekä Tanskassakin
33321: 19 p:nä kesäkuuta 1908 annetussa laissa, taikka jätetty
33322: paikallisilla säännöksillä järjestettäväksi, niinkuin Eng-
33323: lannin vuonna 1904 annetussa laissa. Toisinaan on taas
33324: käytetty molempia järjestelmiä yhdistettyinä, esim. Ve-
33325: näjällä vuonna 1906 annetun asetuksen sekä Saksassa
33326: 1900 vuoden elinkeinolain mukaan. Niinpä viimemaini-
33327: tussa laissa säädetään, että myymälät pitää, paitsi eräissä
33328: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 17
33329:
33330: }lOikkeustapauksissa olla suljettuina k:lo 9:stä illalla 9 § 2 mom.
33331: k:lo 5:een aamulla, mutta asianomaisten liikkeenharjoit-
33332: tajain 2/3 äänten enemmistöllä päätetystä hakemuksesta
33333: voidaan vielä sen lisäksi määrätä, että yhdessä tahi use-
33334: ammissa lähetysten olevissa kunnissa kaikki tai jonkin-
33335: laiset myymälät ovat erityisenä vuodenaikana tai läpi
33336: vuodenkin pidettävät suljettuina myöskin illalla k:lo
33337: 8 ja 9 sekä aamulla k:lo 5 ja 7 välisenä aikana. Sielläkin,
33338: missä tämä asia on jätetty paikallisten säännöksien va-
33339: raan, on melkein aina laissa määrätty rajoja, joita ulom-
33340: maksi nuo säännökset eivät saa mennä. Puheenalaisten
33341: säännöksien antaminen on muuten joko valtion viranomais-
33342: ten asiana taikka kunnallisviranomaisten päätettävä ja
33343: ylemmän valtionviranomaisen vahvistettavaksi alistet-
33344: tava. Edellisellä kannalla on asia esim. Saksassa, jälki-
33345: mäisellä muun muassa Englannissa.
33346: Yllämainittuun suuntaan käyvän säännöksen otta-
33347: misesta nyt käsiteltävänä olevaan lakiin ovat eräät valio-
33348: kunnan jäsenet lausuneet epäilyksiä, vaikkakin hyväk-
33349: syvät sen tarkoituksen. Kauppapuotien aukioloaika olisi
33350: nimittäin heidän mielestään parhaiten järjestettävä erityi-
33351: sellä lailla, kuten useissa muissakin maissa on tehty. Silloin
33352: tarvittavat säännökset voitaisiin tarkemman selvityksen
33353: nojalla saada paremmin valmistelluiksi ja oleviin oloihin
33354: soveltuviksi, kuin tässä yhteydessä on mahdollista.
33355: Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut mainittuun mieli-
33356: piteeseen yhtyä. Tällä alalla on Suomessakin siksi pa-
33357: hoja epäkohtia, ettei toimenpiteitä niiden korjaamiseksi
33358: enää käy kokonaan tuonnemmaksi jättäminen.
33359: Monia kauppaliikkeitä, varsinkin pienempiä myymä-
33360: löitä sekä kaupungeissa että maaseudulla, pidetään auki
33361: aina myöhäiseen illalla ja avataan varhain aamulla, niin
33362: että kauppa-apulaisille, joina enimmäkseen on nuoria,
33363: kasvavia henkilöitä, ei jää lepo- eikä virkistysaikaa,
33364: saatikka tilaisuutta ottamaan osaa tarjona oleviin oppi-
33365: kursseihin taikka muuten tietojaosa kartuttamaan. Tar-
33366: 2
33367: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33368:
33369: 9 § 2 mom.kempain tietojen saamiseksi siitä, millä kannalla nämä
33370: olot nykyisin ovat, on senaatti 24 p:nä toukokuuta 1907
33371: käskenyt teollisuushallituksen toimittaa tilastollisen tut-
33372: kimuksen, jonka tulokset ovat parastaikaa valmistelta-
33373: vina painosta julkaistaviksi. Sanotusta tutkimuksesta on
33374: valiokunta saanut tämän mietinnön liitteissä olevat
33375: ennakkotiedot, joihin lopullisessa tarkistuksessa kuiten-
33376: kin vielä saattaa tulla vähäisiä muutoksia. Näiden tie-
33377: tojen mukaan avataan 1,282 myymälästä, joista tietoja
33378: on saatu,
33379: k:lo 7 aamulla tahi sitä ennen 338 myymälää
33380: , 1 /2 8 ja 8 . 845
33381: , 8 jälkeen . 99 "
33382: "
33383: Samoista myymälöistä suljetaan
33384: k:lo 6 illalla tahi sitä ennen 39 myymälää
33385: " 17 812
33386: , /2 8
33387: ja 8 . 366 "
33388: , 8 jälkeen . 65 "
33389: "
33390: Työaika, ruoka- ja lepohetket poisluettuina, on
33391: 8 tuntia ja sitä lyhyempi 63 myymälässä
33392: 8 1/2-10 tuntia 612
33393: 10 1/2-12 " . 462 "
33394: 12 1/2-14 " . 139 "
33395: 14 tuntia pitempi 6 "
33396: "
33397: Niinkuin näistäkin tiedoista näkyy, ovat olot työaikaan
33398: nähden kauppatoimen alalla melkoista huonommat kuin
33399: teollisuudessa. Sen sijaan kuin tehdas- ja käsityöamma-
33400: teissa osittain lainsäännökset, osittain työnantajain ja
33401: työntekijäin keskinäiset sopimukset suojaavat työnteki-
33402: jöitä liian pitkän työpäivän rasitukselta, ei meillä kaup-
33403: paan nähden ole vastaavia rajoituksia olemassa, eivätkä
33404: kauppa-ammattilaiset itse, tarpeellisen yksimielisyyden
33405: puutteessa, voi saada asiaa autetuksi. Niin ollen,
33406: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 19
33407:
33408: ja kun ei ole riittäviä esitöitä, joiden nojalla voitaisiin 9 § 2 mom.
33409: suorastaan ottaa lakiin tarkempia määräyksiä kauppain
33410: aukioloajasta, on valiokunnan mielestä tarpeellista tur-
33411: vautua siihen keinoon, että annetaan kunnille oikeus jär-
33412: jestää asia kunkin paikkakunnan olojen mukaan.
33413: V aliakunnassa on ollut eri mieliä siitä, onko kunnan
33414: tekemä päätös kauppa-ajan rajoittamisesta alistettava
33415: kuvernöörin vahvistettavaksi vai ei. Toiset ovat pitäneet
33416: sen välttämättömänä, kun säännös myöntää kunnille
33417: aivan avoimen, laissa järjestämättämän vallan kansa-
33418: laisten elinkeinon harjoittamisen oikeuteen nähden. Jotta
33419: mainittu oikeus ei jäisi aivan riippuvaksi kuntain päätök-
33420: sistä, joihin toisinaan satunnaiset ja puolueellisetkin näkö-
33421: kohdat saattavat vaikuttaa, on jonkinlainen tarkastus-
33422: oikeus pidätettävä valtion viranomaisille. Tavallinen va-
33423: litusoikeus kunnan päätöksestä ei tässä ole riittävä,
33424: koska kohtuutontakaan päätöstä silloin ei saa oikaistuksi,
33425: jollei se ole suorastaan lainvastainen. Valtion viranomai-
33426: sen päätöksettä ei puheenalaisia rajoituksia missään
33427: tapauksessa voida varustaa niiden täytäntöönpanoa var-
33428: ten tarvittavilla rangaistusmääräyksillä. Ja johdonmu-
33429: kaisuuskin jo vaatii puheena olevain päätösten alista-
33430: mista, kun alistus on tehtävä lakiehdotuksen 8 §:ssä mai-
33431: nituissa, vähemmän tärkeissäkin asioissa.
33432: Mainitun mielipiteen puolesta esitetyille syille eivät
33433: toiset valiokunnan jäsenet ole voineet myöntää ratkaise-
33434: vaa merkitystä, vaan ovat katsoneet alistamisen tämän-
33435: luontoisissa asioissa tarpeettomaksi. Kauppa kun tar-
33436: koittaa kansalaisten tarpeitten tyydyttämistä, niin kun-
33437: nan asukasten oma tarve ja etu kyllä estää kohtuutto-
33438: masti rajoittamasta kauppiaiden elinkeinon harjoittamisen
33439: oikeutta. Kunnallinen, valtion viranomaisista riippu-
33440: maton itsehallinto turvaa paremmin paikaiJisoloihin so-
33441: veltuvain säännösten aikaansaamisen ja elinkeinonhar-
33442: joittajainkin oikeuden, kuin etäällä olevan hallintoviran-
33443: omaisen lopullinen määräämisvalta. Ja kunnallisille
33444: •
33445:
33446:
33447: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33448:
33449: 9 § 2 mom. viranomaisille myönnetyn oikeuden väärinkäyttämistä
33450: ehkäisee tieto siitä, ettei lääninhallitus sellaisten sään-
33451: nösten rikkomisesta hyväksyisi uhkasakkomääräyksiä.
33452: Asiasta valiokunnassa äänestettäessä jakautuivat ää-
33453: net tasan molempain edellä kerrottujen mielipiteiden
33454: välillä, joista sitten jälkimäinen arvalla tuli valiokunnan
33455: päätökseksi.
33456:
33457:
33458:
33459: 16 §. Erityisiä paikallisia sääntöjä on vanhastaan ollut nii-
33460: den noudatettavina, jotka ajureina, soutajina, kaupungin-
33461: lähetteinä ynnä muina sellaisina avustavat yleistä kulku-
33462: liikettä taikka toimivat mittaajina, pakkaajina tai muina
33463: sellaisina. Tätä tarkoittava säännös on otettu myöskin
33464: valiokunnan lakiehdotuksen 16 §:ään eduskuntaesityk-
33465: sen 15 §:stä. Valiakunnassa on kyllä ehdotettu sellaista
33466: muutosta, että ammattivaltuuston tahi, missä sitä ei ole,
33467: kunnallislautakunnan asiana olisi mainitussa pykälässä
33468: lueteltujen ammattien toimittajille vahvistaa, asianomais-
33469: ten ammattilaisten ehdotuksen mukaan, järjestyssään-
33470: töjä, jos ne eivät sisällä mitään lainvastaista, ja valvoa
33471: niiden noudattamista erityisen siviilihenkilön kautta.
33472: Valiokunta ei ole katsonut mahdolliseksi kannattaa tätä
33473: muutosehdotusta, koska yleisön turvallisuus ja etu vaa-
33474: tivat, että mainittujen ammattien toimittaminen on sa-
33475: malla tavoin viranomaisten määräysten ja tarkastuksen
33476: alaisena kuin ennenkin.
33477: Puheenalaisten ammattilaisten apua on yleisö
33478: pakotettu käyttämään sellaisissa oloissa, ettei se suu-
33479: retta hankaluudetta voi ryhtyä joka kerta tekemään
33480: maksusta eri sopimusta. Yleisölle sitovia taksoja ei taas
33481: käy jättäminen ajurien ynnä muiden sellaisten itsensä
33482: yksipuolisesti määrättäväksi, enemmän kuin kyytimak-
33483: suakaan kestikievarikyydistä on jätetty. Kun näiden am-
33484: mattien harjoittaminen edelleen on yhteydessä yleisen
33485: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 21
33486:
33487: liikenteen ynnä muiden järjestysvallan silmälläpidon 16 §.
33488: alaisten asiain kanssa, eikä niiden valvontaa sentähden
33489: soveliaasti voida siitä erottaa, niin myöskin uuden eri-
33490: tyisen virkamiehen asettaminen mainittua valvontaa
33491: varten on valiokunnan mielestä tarpeeton.
33492: Nyt voimassa olevaan säännökseen on valiokunnan
33493: lakiehdotuksessa kuitenkin, eduskuntaesityksen mukai-
33494: sesti, lisätty, että kulloinkin puheena olevan ammatti-
33495: ryhmän edustajille on valmistettava tilaisuus lausunnon
33496: antamiseen sille aiotuista määräyksistä. Siten myöskin
33497: asianomaisten ammattilaisten toivomukset voivat tulla
33498: huomioon otetuiksi, sikäli kuin ne ovat sopusoinnussa
33499: yleisön turvallisuuden ja yleisen edun kanssa.
33500:
33501:
33502:
33503: Elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevien yleisten 13 § 1 mom.
33504: säännöksien ja siis nyt käsiteltävänä olevan lainkin ulko-
33505: puolelle jäävät niin kutsutut ohjesääntöiset elinkeinot,
33506: jotka luetellaan lakiehdotuksen 13 §:ssä (eduskuntaesi-
33507: tyksen 12 §:ssä). Tässä luettelossa on, 1879 vuoden
33508: elinkeinoasetuksen 14 §:ssä mainittujen elinkeinojen sekä
33509: 10 §:ssä kosketelluu kulkukaupan ohella, otettu huomioon
33510: myöskin ne elinkeinoammatit, jotka myöhemmin annet-
33511: tujen asetusten kautta erityisesti järjestettyinä ovat
33512: tähän ryhmään siirtyneet. Lisäksi on vielä otettu muu-
33513: tamia elinkeinonhaaroj a, joiden harjoittamiseen nähden
33514: erityisiä määräyksiä jo on ehdotettu taikka havaittu tar-
33515: peelliseksi, niinkuin margariinin valmistus ja myynti,
33516: laivansuorijan ammatti, siirtolaisuuden välittämiseksi pe-
33517: rustetut liikeyritykset, työn- ja asunnonvälitysliikkeet
33518: sekä sirkus- ja varietee-esitykset ynnä muut senkaltaiset
33519: julkiset näytännöt.
33520: V aliakunnassa on tehty ehdotus, että viimemainittu-
33521: jen elinkeinojen yhteydessä puheenalaisessa pykälässä
33522: mainittaisiin myöskin teaatteriesitykset, koska ne maa-
33523: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33524:
33525: t3 § t mom. seutukaupungeissa toisinaan lähentelevät varieteetä ja
33526: pienten lasten käyttämistä niissä olisi suojelusmääräyk-
33527: sillä ehkäistävä. Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole aiheut-
33528: tanut mitään muutosta eduskuntaesitykseen. Sillä te-
33529: aatterit eivät, enemmän kuin muutkaan taidelaitokset,
33530: kuulu >>elinkeinoihin>> ja ne jäävät siis erityisesti mainitse-
33531: mattakin, samaten kuin tähänkin asti, elinkeinolainsää-
33532: dännön ulkopuolelle. Niin ollen ei ole tarpeellista eikä
33533: asianmukaistakaan mainita teaatteriesityksiä tässä laissa.
33534: Koska Eduskunta 1907 vuoden valtiopäivillä on hy-
33535: väksynyt lakiehdotuksen, joka koskee paitsi eduskunta-
33536: esityksen 12 §:ssä lueteltuja väki- ja mallasjuomia, kaik-
33537: kia muitakin aineita, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi
33538: tilavuusprosenttia etylialkoholia, on valiokunta muodosta-
33539: nut sanotun pykälän 1 momentin 5 ja 6 kohdasta lakieh-
33540: dotuksensa 13 §:n 5 kohdan, jonka mukaan tämä lakieh-
33541: dotus ei koske mainitun lain alaan kuuluvain alkoholi-
33542: pitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä.
33543: Myöskin erinäisten virvoitusjuomain ja keinotekois-
33544: ten kivennäisvesien valmistuksessa on ilmaantunut vää-
33545: rennyksiä sekä siisteyden vaatimusten laiminlyöntiä ja
33546: 17 p:nä marraskuuta 1885 on jo annettukin erityinen ase-
33547: tus kivennäisvesien valmistuksesta ja myynnistä. Va-
33548: liokunnan mielestä on sentähden tehtävä mahdolliseksi
33549: näidenkin juomain valmistamisen ja myynnin saattami-
33550: nen valvonnan alaiseksi, ja ne ovat siinä tarkoituksessa
33551: asetettavat sellaisten elinkeinojen joukkoon, joista eri-
33552: tyisissä laeissa ja asetuksissa tarkemmin säädetään.
33553: Lakiehdotuksen 13 §:n 1 momenttiin otetussa 6 kohdan
33554: säännöksessä on puheena olevia juomia nimitetty yhtei-
33555: sellä nimellä >>alkoholittomiksi juomiksi>>, koska edellä
33556: mainitun lakiehdotuksen säännöksestä johtuu, että
33557: kaikki muut kuin vähintään 2 °/o etylialkoholia sisältä-
33558: vät aineet ovat lainsäädännössä käsitettävät alkoholitto-
33559: miksi, joskin ne sisältäisivät jonkun vähäisen määrän
33560: alkoholia.
33561: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 23
33562:
33563: Eduskuntaesityksen puheenalaisen pykälän 1 mo- 13 § 1 mom.
33564: mentin 16 kohdan on valiokunta siirtänyt 10:ksi, jonka
33565: vuoksi 10--16 kohdan järjestys on muuttunut. Niistä
33566: on 11 (eduskuntaesityksen 10) kohtaan tehty sellainen muu-
33567: tos, että ei ainoastaan pankkiyhtiöt vaan myöskin muut
33568: pankkiliikkeen harjoittajat luetaan ohjesääntöisten elin-
33569: keinojen harjoittajain joukkoon.
33570: Pankkiyritykset, jotka tarkoittavat lainaamista ylei-
33571: söltä ottamalla talletuksia vastaan tahi antamalla obli-
33572: gatsioneja, ovat 10 p:nä toukokuuta 1886 annetun ase-
33573: tuksen mukaan yhtiön harjoitettavia. Mutta muuta pank-
33574: kiliikettä voivat harjoittaa yksityisetkin henkilöt, ja va-
33575: liokunnan mielestä saattaa olla syytä varata mahdolli-
33576: suus senkin alistamiseen erityisten säännöksien alaiseksi.
33577: Nyt puheena olevain säännöksien yhteydessä on valio- 15 § 2 mom.
33578: kunnassa ollut harkittavana, eikö ohjesääntöisiin elinkeino-
33579: liikkeisiin olisi lisättävä myöskin sulfaattiselluloosateh-
33580: taita. Nämä tehtaat ovat levittämänsä pahan hajun ja
33581: muiden haittain tähden tulleet erittäin vaikeaksi rasituk-
33582: seksi ympäristölleen, ja siitä eri paikkakunnilla tehdyt
33583: valitukset ovat aiheuttaneet, että hallitus on asettanut
33584: komitean asian tutkimista varten.
33585: Valiokuntakin puolestaan on sitä mieltä, että toimen-
33586: piteitä mainitun epäkohdan ehkäisemiseksi epäilemättä
33587: on tarpeen. Mutta tämän tarkoituksen saavuttaminen ei
33588: kuitenkaan vaadi puheenalaisen, taloudellisesti tärkeän
33589: teollisuushaaran asettamista poikkeusasemaan itse elin-
33590: keinon harjoittamisen oikeuteen nähden, vaan ainoastaan
33591: sen käyttämistavan alistamista yleisen edun vaatimain
33592: määräysten alaiseksi. Sentähden ja kun saattaa syn-
33593: tyä muitakin elinkeinoja, joiden tuottamilta haitoilta
33594: yhteiskunnan on lähellä asuvia suojeltava, on valiokunta
33595: laajentanut 15 §:n (eduskuntaesityksen 14 §:n) 2 momen-
33596: tin sisällystä niin, että se myöntää säännöksien anta-
33597: misen ei ainoastaan työntekijäin ja lähellä asuvain hen-
33598: gen ja terveyden suojelemiseksi, vaan heidän suojelemi-
33599: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33600:
33601: 16 § 2 mom. sekseen yleensä. Myöskin sulfaattiselluloosatehtaiden ai-
33602: heuttamain epäkohtain ehkäisemiseksi voidaan silloin
33603: saada aikaan tarpeellisia toimenpiteitä tämän momentin
33604: nojalla.
33605:
33606:
33607: 20 §. Niihin säännöksiin, jotka lakiehdotuksen 20 §:ssä
33608: (eduskuntaesityksen 19 §:ssä) mainitaan uuden lain kautta
33609: kumotuiksi, on valiokunnassa ehdotettu lisättäväksi
33610: myöskin 1879 vuoden elinkeinoasetuksen 18 §, joka
33611: koskee maakauppiasmaksua. Mutta kun kysymys
33612: mainitun maksun lakkauttamisesta ei kuulu elinkeinon
33613: harjoittamisen oikeutta koskevaan lainsäädäntöön, ei
33614: valiokunta ole katsonut voivansa tässä yhteydessä ottaa
33615: mainittua ehdotusta käsiteltäväkseen.
33616:
33617:
33618:
33619: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, valiokunta kun-
33620: nioittaen ehdottaa,
33621:
33622: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja toi-
33623: mittaisi armollisesti vahvistettMaksi seuraavan
33624: lakiehdotuksen:
33625: Laki
33626: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
33627:
33628:
33629: 1 §.
33630:
33631: 1. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu alem-
33632: pana säädetyillä ehdoilla harjoittamaan sitä tahi niitä
33633: elinkeinoja, joita hyväksi näkee.
33634: 2. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja käsi-
33635: työliikettä että myöskin muuta, ansionsaantia tahi ela-
33636: tusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä
33637: tahi elinkeinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla,
33638: jotka 13 §:ssä mainitaan.
33639: 3. Tämän lain säännöksiä on sovellettava myöskin
33640: laillisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yh-
33641: distykseen, joka lain mukaan on oikeutettu harjoittamaan
33642: elinkeinoa.
33643:
33644: 2 §.
33645:
33646: 1. Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta
33647: samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa
33648: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka
33649: yksin tahi pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä,
33650: taikka, muissa elinkeinoammateissa, työapulaisenaan käyt-
33651: tää muita kuin aviopuolisoaan tahi omia vajavaltaisia
33652: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33653: lapsiaan, niin vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeu-
33654: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään
33655: ja omaisuuttansa. Sen, joka tahtoo siten harjoittaa elin-
33656: keinoa, tulee sillä paikkakunnalla, missä elinkeinoa on
33657: harjoitettava, tehdä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa
33658: maistraatille sekä maalla kihlakunnan kruununvoudille,
33659: suorastaan tahi paikkakunnan nimismiehen kautta.
33660: 2. Kun sellainen ilmoitus tehdään, on myös annettava
33661: tieto siitä tahi niistä elinkeinoammateista, jotka aijottu
33662: liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa maalla harjoi-
33663: tettavaa liikettä, paikasta, jossa sitä tullaan harjoitta-
33664: maan, ja ilmoitus on myöskin tehtävä, jos sellainen liike
33665: muutetaan toiseen kuntaan.
33666: 3. Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston
33667: tahi haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä
33668: hänen pääliikettään harjoitetaan, ilmoittakoon sen tuon
33669: toisen paikkakunnan edellä mainitulle viranomaiselle,
33670: myötäliittäen selvityksen pääliikkeen olemassaolosta ..
33671: 4. Viranomainen on velvollinen, kahdeksan päivän
33672: kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty, antamaan
33673: siitä todistuksen. Jos ilmoitus on kruununnimismiehen
33674: kautta. tullut kruununpoudille, antakoon tämä niinikään
33675: kruununnz:mismiehen kautta todistuksen ilmoituksentekijälle.
33676: 5. Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta asianmu-
33677: kaisesti ilmoittaa toiminimensä on erittäin säädetty.
33678: 6. Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön
33679: siitä, niinkuin 1 momentissa sanotaan, ilmoituksen yhdek-
33680: sänkymmenen päivän kuluessa liikkeen lakkauttamisesta.
33681:
33682:
33683: 3 §.
33684:
33685: 1. Elinkeinon harjoittamiseen sillä tavalla, kuin tä-
33686: män edellisessä pykälässä on mainittu, olkoon myös avio-
33687: vaimo oikeutettu.
33688: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 27
33689:
33690: 2. Vajavaltainen voi saada oikeuden harjoittaa elin-
33691: keinoa, jos holhooja siihen suostuu ja, milloin holhous-
33692: laissa niin säädetään, hankkii siihen oikeuden luvan.
33693: 3. Jos jälkeenjäänyt aviopuoliso tahi kuolinpesän osa-
33694: kas tahtoo jatkaa kuolleen elinkeinonharjoittajan liikettä,
33695: tehköön siitä ilmoituksen, niinkuin 2 §:ssä on sanottu, ja
33696: ilmoittakoon samalla, kuka tulee liikettä hoitamaan.
33697: Sama olkoon laki, jos velallisen luovutettua omaisuutensa
33698: konkurssiin hänen harjoittamaansa liikettä jatketaan saa-
33699: mamiesten puolesta taikka jos elinkeinonharjoittaja on
33700: pantu holhouksen alaiseksi ja holhooja tahtoo elinkeinon
33701: harjoittamista holhotin puolesta jatkettavaksi.
33702: 4. Jos joku pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi ottaa
33703: vuokralle toisen liikkeen, olkoon niinikään velvollinen te-
33704: kemään siitä ilmoituksen.
33705:
33706: 4 §.
33707:
33708: 1. Sitä oikeutta, joka 2 §:n 1 momentissa mainitaan,
33709: ei ole ylöskantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoita-
33710: jalla, virallisella syyttäjällä, valtion tahi yksityisten rauta-
33711: teiden virkamiehellä eikä tullitoimen tahi poliisilajtoksen
33712: virkamiehellä tai palvelijalla. Tämä oikeus olkoon myöskin
33713: kielletty näiden henkilöiden aviopuolisoilta ja vaj avaltaisilta
33714: lapsilta, milloin liikkeen harjoittaminen olisi yhteydessä
33715: aviopuolison tahi vanhempain viran tai toimen kanssa.
33716: 2. Jos sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, kat-
33717: sotaan tarpeelliseksi rajoittaa (poist.) valtion palveluksessa
33718: olevain elinkeinon harjoittamisen oikeutta, annettakoon
33719: siitä säännös hallinnollista tietä.
33720: 5 §.
33721: 1. Luvallisen elinkeinon harjoittamiseen ilman muita
33722: työapulaisia kuin omaa aviopuolisoa tahi omia vajavaltai-
33723: sia lapsia ja siihen käyttämättä avonaista puotia, kont-
33724: toria tahi senkaltaista erityistä myynti paikkaa, ei vaadita 2
33725: 28 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33726: §:ssä säädettyä ilmoitusta. Tämä itsensä elättämisen oikeus
33727: on jokaisella, silläkin, joka on kansalaisluottamusta vailla
33728: tahi ei itse hallitse itseään eikä omaisuuttaan.
33729: 2. Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoit-
33730: taa ilmoituksetta myöskin kulkusalla.
33731: (3 mom. siirretty 8 §:ään.)
33732:
33733: 6 §.
33734: 1. Jos kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
33735: oikeuden käyttää elinkeinoammatissaan palkattuja apu-
33736: laisia tahi työntekijöitä, taikka harjoittaa kauppaa tahi
33737: muuta samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, kont-
33738: torissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa,
33739: hakekoon sitä kirjallisesti kaupungissa maistraatilta ja
33740: maalla kuvernööriitä sekä liittäköön hakemukseensa to-
33741: distuksen siitä, että hänellä on oikeus hallita itseään ja
33742: omaisuuttaan. Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin
33743: asianomainen ammattivaltuusto, missä sellainen on,
33744: tahi kunnallislautakunta maalla on antanut vaaditun
33745: lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mukaan suostua
33746: hakemukseen taikka hyljätä sen. Hakemukseen suostu-
33747: minen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä
33748: pitämään vajavaltaisia eikä oppilaisia.
33749: 2. Jos elink('inonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen
33750: ilmoituksen, kuin 2 §:ssä säädetään, tuomitaan kansa-
33751: laisluottamuksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo
33752: liikettänsä jatkaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta
33753: nyt määrätyssä järjestyksessä.
33754:
33755: 7 §.
33756: 1. Maalaiskansalla ja maatilan haltijalla olkoon valta
33757: ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi toisten kautta,
33758: sekä kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea,
33759: mitä heidän tiloistansa saadaan taikka he itse ja hei-
33760: dän talonväkensä kotiteollisuudella aikaansaavat. Sellai-
33761: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 29
33762:
33763: sesta kaupasta torilla, satamassa tahi muulla yleisellä
33764: myyntipaikalla älköön määrättäkö erityistä maksua, ellei
33765: siinä käytetä suojusta, myymäpöytää tahi erotettua myynti-
33766: paikkaa, jossa tapauksessa siitä on suoritettava säädetyt
33767: maksut kunnalle tahi muulle myyntialueen omistajalle.
33768: 2. Jos sellaista myyntiä, kuin 1 momentissa mainitaan,
33769: on aikomus harjoittaa avonaisessa puodissa, konttorissa
33770: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, on siitä
33771: tehtävä ilmoitus tai siihen hankittava lupa, niinkuin 2 ja
33772: 6 §:ssä on sanottu.
33773:
33774: 8 §.
33775: 1. (5 § 3 mom.) Kaupan tai muun elinkeinon har-
33776: joittaminen omasta tai toisen puolesta toreilla, kaduilla,
33777: teillä ja muilla yleisillä paikoilla sekä ravintoloissa olkoon
33778: kielletty neljäätoista vuotta nuoremmilta lapsilta koko-
33779: naan ja neljästätoista kahdeksaantoista vuotisilta henki-
33780: löiitä kello kahdeksasta illalla seitsemään aamulla. Edel-
33781: lisen lisäksikin saa viimemainituilta henkilöiitä tällaisen
33782: kaupan ja muun elinkeinon harjoittamisen rajoittaa tahi
33783: kieltää, ja siinä tarkoituksessa voidaan myöskin määrätä
33784: uhkasakkoja. Nämä määräykset ovat kaupungissa kau-
33785: punginvaltuuston ja maalla kunnanvaltuuston tahi, missä
33786: sellaista ei ole, kuntakokouksen hyväksyttävät sekä, maist-
33787: raatin tahi kunnallislautakunnan lausunnon mukana, lä-
33788: hetettävät kuvernöörin vahvistettavaksi, niinkuin kuntain
33789: päätösten alistamisesta on säädetty.
33790: 2. Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä sa-
33791: tamissa ja muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muu-
33792: ten asianomaisesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
33793: (2 mom. siirretty 9 §:ään).
33794:
33795: 9 §.
33796: 1. (8 § 2 mom.) Jokainen ravintoaineiden myyjä on
33797: velvollinen alistumaan niihin määräyksiin, joita järjestetyn
33798: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33799:
33800: tarkastuksen aikaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuk-
33801: sessa taikka kunnallisissa järjestyssäännöissä.
33802: 2. Kauppapuotien aukiolaajan ()Oi kaupungissa kau-
33803: pungin()altuusto ja maalla kunnaMaltuusto tahi, missä
33804: sellaista ei ole, kuntakokous rajoittaa.
33805:
33806:
33807: 10 § (9 §).
33808:
33809: Opetus-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitoksia älköön
33810: kieliettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä sel-
33811: laisia tuotteita, joita niissä tahi niiden valvonnan alla on
33812: valmistettu; kuitenkin on ennen kaupan alottamista siitä
33813: tehtävä ilmoitus, niinkuin 2 §:ssä on säädetty, ja silloin
33814: on myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava.
33815:
33816: 11 § (10 §).
33817:
33818: 1. Sen, joka olematta Suomen kansalainen on asettu-
33819: nut tähän maahan asumaan, olkoon lupa, tehtyään sellai-
33820: sen ilmoituksen, kuin 2 §:ssä on säädetty, harjoittaa
33821: elinkeinoa Suomessa, jos hän ilmoitusta tehdessään asian-
33822: mukaisilla todistuksilla näyttää täyttävänsä ne ehdot,
33823: jotka saman pykälän mukaan vaaditaan Suomen kan-
33824: salaiselta.
33825: 2. Jos muu kuin suomalainen toiminimi haluaa Suo-
33826: meen perustaa tämän maan ulkopuolella harjoittamansa
33827: liikkeen osaston tahi haaraliikkeen, olkoon laki niinkuin
33828: 2 §:n 3 momentissa sanotaan.
33829: 3. Tässä pykälässä mainittua elinkeinoilmoitusta teh-
33830: täessä on samalla annettava tieto siitä, kuka elinkeinon-
33831: harjoittajan poissa ollessa on liikettä hoitava; ja silloin
33832: on myöskin esitettävä selvitys siitä, että tämä on täysi-
33833: valtainen ja kansalaisluottamusta nauttiva ja sekä oikeu-
33834: tettu että velvollinen Suomen oikeuksissa vastaamaan
33835: niissä oikeudenkäynneissä, joita liikkeestä saattaa aiheutua.
33836: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 31
33837:
33838: 12 § (11 §).
33839: 1. Ilman erityistä ilmoitusta olkoon se, joka ei ole
33840: Suomen kansalainen, oikeutettu kaikkialla tässä maassa
33841: ostamaan maalaistuotteita sekä kaupunkien satamissa
33842: aluksesta myymään itse maahan tuomiansa ruokatava-
33843: roita, jota kauppaa harjoittaessaan hänen on noudattami-
33844: nen, mitä yleisissä asetuksissa sekä kaupunkien voimassa
33845: olevissa satamajärjestyksissä ja muissa säännöissä on
33846: tavarain tuonnista ja myynnistä määrätty.
33847: 2. Merenkulkua matkustavaisten tai rahdin kuljetusta
33848: varten kotimaisten paikkakuntain välillä harjoitettakoon
33849: ainoastaan suomalaisilla taikka Keisarikunnasta kotoisin
33850: olevilla aluksilla.
33851:
33852: 13 § (12 §).
33853: 1. Mitä ylempänä on säädetty elinkeinon harjoitta-
33854: misen oikeudesta, ei koske:
33855: i:ksi) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi pe-
33856: rustettua laitosta;
33857: 2:ksi) kirjakauppaa, kirja- tahi kivipainoa, luku- tahi
33858: lainakirj astoa;
33859: 3:ksi) kulkukauppaa;
33860: 4:ksi) apteekki- ja rohdosliikettä sekä myrkkyjen ja
33861: myrkynsekaisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
33862: 5:ksi) alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
33863: 6:ksi) alkoholittomain juomain valmistusta ja myyntiä;
33864: 7:ksi) ravintola- ja muuta anniskeluliikettä;
33865: S:ksi) margariinin valmistusta ja myyntiä;
33866: 9:ksi) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja
33867: muiden niihin verrattavain tavarain valmistusta ja myyn-
33868: tiä;
33869: 10:ksi) sähkölaitoksia valon synnyttämistä ja voiman
33870: siirtoa varten;
33871: ll:ksi) (poist.) pankkiliikettä sekä säästöpankkia ja
33872: panttilainauslaitosta;
33873: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7.
33874:
33875: 12:ksi) vakuutusliikettä;
33876: 13:ksi) kaupanvälittäjän, lai(!ansuorijan ja huutokau-
33877: pantoimittajan ammattia;
33878: 14:ksi) warrantin antamiseen oikeutettua varasto-
33879: makasiinia;
33880: 15:ksi) siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua liike-
33881: yritystä sekä työn- ja asunnonvälitysliikettä;
33882: 16:ksi) yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä
33883: sähkölennätin- ja telefoonijohdon perustamista ja käyt-
33884: tämistä;
33885: 17:ksi) sirkus- ja varietee-esityksiä ynnä muita sen-
33886: kaltaisia julkisia näytäntöjä.
33887: 2. Ylläluetellut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
33888: tuksissa annettujen tahi vastedes annettavien ehtojen ja
33889: määräysten alaisia.
33890: 3. J alojen metallien ynnä muutamien muiden valmis-
33891: teiden leimaamisesta ja sen vaatimista ehdoista elinkeinon
33892: harjoittamista varten on erittäin säädetty.
33893:
33894:
33895: 14 § (13 §).
33896:
33897: Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityt-
33898: tää itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon velvol-
33899: linen liikkeessään pitämään kirjaa kaikista tuloista
33900: ja menoista sekä varoista ja veloista, niin myös sen no-
33901: jalla vuosittain tekemään tilinpäätöksen. Tarkempia
33902: säännöksiä tästä annetaan erityisellä lailla.
33903:
33904:
33905: 15 § (14 §).
33906:
33907: 1. Jos teollisuuslaitosta on käytettävä veden, höyryn,
33908: kaasun, sähkön tahi muun luonnonvoiman avulla, niin on
33909: sekä laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käytet-
33910: täessä noudatettava, mitä siitä on säädetty. (poist.)
33911: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 33
33912:
33913: 2. Siitä, mitä ammattityössä on varteenotettava työn-
33914: tekijäin ja työpaikan lähellä asuvien (poist.) suojelemi-
33915: seksi, on erittäin säädetty.
33916:
33917: 16 § (15 §).
33918:
33919: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
33920: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja
33921: sittenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän
33922: edustajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon anta-
33923: miseen, kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kau-
33924: punginläheteille ja muiden sellaisten kulkuliikettä avus-
33925: tavain ammattien toimittajille, niin myös nuohoojaliik-
33926: keen harjoittajille, mittaajille, pakkaajille ja muille
33927: sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä vahvistaa
33928: määrättyjä taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
33929: niiden rikkomisesta.
33930:
33931: 17 § (16 §).
33932: Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten
33933: on pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen
33934: ilmoituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoi-
33935: tuksista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut
33936: todistukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeelli-
33937: sia jäljennöksiä tahi otteita vuosittain maksutta lähetet-
33938: tävä kuntain taksoitusmiehille.
33939:
33940: 18 § (17 §).
33941:
33942: Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
33943: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
33944: ei ole. (poist.)
33945: 19 § (18 §).
33946:
33947: 1. Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta teke-
33948: mättä tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan,
33949: 3
33950: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
33951:
33952: harjoittaa elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino-
33953: oikeutta ulommaksi, mikä hänellä tämän lain ja erityis-
33954: ten määräysten mukaan on, rangaistakoon vähintään
33955: kymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
33956: 2. Jos se, joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, jät-
33957: tää tekemättä siitä 2 §:n 6 momentissa säädetyn ilmoituk-
33958: sen, sakotettakoon häntä enintään viisikolmatta markkaa.
33959:
33960: 20 § (19 §).
33961:
33962: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi
33963: 19 . Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879
33964: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 1-.9, 11-17,
33965: 19-22 sekä 40 §, niistä 3 § jou-lukuun 17 p:nä 1888, 13 §
33966: marraskuun 11 p:nä 1889 sekä 14 ja 20 § toukokuun 12
33967: p:nä 1884 annetussa armollisessa asetuksessa.
33968:
33969:
33970: Edellä olevaa lakiehdotusta ja erittäin sen 10 §:ää kä-
33971: sitellessään on valiokunta kiinnittänyt huomiotansa nii-
33972: hin valituksiin, joita elinkeinonharjoittajain taholta on
33973: kuulunut rangaistuslaitoksissa valmistettujen tavarain
33974: rasittavasta kilpailusta vapaan työn tuotteiden, varsin-
33975: kin käsiteollisuuden valmisteiden kanssa. Kun vanki-
33976: loissa valmistettujen tavarain hintoja ei voida määrätä
33977: tuotantokustannusten perusteella, polkevat ne hintoja
33978: yleensä, vaikeuttaen siten elinkeinonharjoittajain toimeen-
33979: tuloa sekä ehkäisten ammattitaidon kehittymistä.
33980: Sen mukaan kuin valiokunta on saanut tietoonsa, on
33981: tämä kysymys ollut viranomaisten harkittavana, ja kym-
33982: menkunta vuotta sitten on hallitus antanut määräyksen,
33983: että vankilain valmisteita on yleisölle myytävä käypiin
33984: hintoihin ja että vankiloissa on etupäässä työskenneltävä
33985: valtion tarpeiksi. Käytännössäkin on tätä määräystä
33986: koetettu noudattaa, mikäli se on katsottu mahdolliseksi.
33987: Valtion töitä on vankiloissa teetetty entistä runsaammin.
33988: Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 35
33989:
33990: Mutta kun siitä ei ole ollut rangaistuslaitoksille riittävästi
33991: työtä ja kun osaksi ammattiin perehtymättömäin valmis-
33992: tajain tuotteita täytyy, jos mieli niille saada menekkiä,
33993: myydä tavallista alempiin hintoihin, ei mainittu mää-
33994: räys ole voinut sanottavasti ehkäistä edellä mainittua tur-
33995: miollista kilpailua. Valiokunnassa on sentähden lausuttu
33996: toivomuksia, että vankiloissa valmistettujen tuotteiden
33997: kaupaksipitäminen taikka ainakin tilauksesta teettämi-
33998: nen kokonaan kiellettäisiin, taikka että vankilat muuten
33999: estettäisiin hintojen alemmuudessa kilpailemasta vapaan
34000: työn tuotteiden kanssa.
34001: Valiokunta puolestaan on kuitenkin johtunut siihen
34002: käsitykseen, että tätä asiaa ei ole mahdollista järjestää
34003: elillkeinolain säännöksillä, vaan että se on jätettävä hal-
34004: lituksen ja vankilanviranomaisten toimenpiteillä ratkais-
34005: tavaksi. Mutta kun sama kysymys viime aikoina on
34006: muissakin maissa ollut vilkkaan pohdinnan alaisena ja
34007: aiheuttanut eri maissa erilaista menettelyä, olisi meillä-
34008: kin syytä taas ottaa tarkemmin harkittavaksi, miten
34009: vankilatyö saataisiin tyydyttävälle kannalle järjestetyksi.
34010: Sen johdosta, mitä tässä edellä on mainittu, valio-
34011: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti
34012: anoisi Keisarilliselta Majesteetilta,
34013:
34014: että otettaisiin harkitta~aksi, miten ~ankien
34015: töiden teettäminen ja niiden tuotteiden rahaksi
34016: muuttaminen saataisiin niin järjestetyksi, ettei
34017: siitä olisi haitallista kilpailua ~apaalle työlle,
34018: sekä että asiasta saadun sel~ityksen nojalla an-
34019: nettaisiin tarpeellisia määräyksiä.
34020:
34021:
34022:
34023: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
34024: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet
34025: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson,
34026: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
34027:
34028: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latv::t,
34029: Paasivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, "Pärssinen ja Sillanpää
34030: sekä osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo ja
34031: Waljakka.
34032:
34033: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
34034: Vastalauseita.
34035:
34036:
34037:
34038:
34039: Vastalauseita.
34040: 1.
34041:
34042: 2 § 1 mom.
34043:
34044: Kun valiokunnan enemmistö on ehdottanut elinkeinon
34045: harjoittamis-ilmoituksen tehtäväksi maalla kihlakunnan
34046: kruununvoudille, on se tässä sivuuttanut kunnallislauta-
34047: kunnan, joka, kunnallisen äänioikeuden tullessa yleiseksi,
34048: kansanvaltaisena laitoksena, on pätevin valvomaan elin-
34049: keinon harjoittamis-oikeuden laillisuutta. Emme myös-
34050: kään voi pitää valiokunnan enemmistön olettamusta kun-
34051: nallislautakunnan tässä suhteessa riittämättömästä laintun-
34052: temuksesta nykyoloissa paikkaansa pitävänä. Ja katsoen
34053: kunnallislautakunnan parhaiten tuntevan paikallisia oloja,
34054: on mielestämme asialle eduksi, että se hoitaa elinkeinon-
34055: harjoittajain ilmoitusrekisterit. Ehdotamme siis 2 py-
34056: kälän 1 momentin näin kuuluvaksi:
34057:
34058: Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muu-
34059: ta samantapaista liikettä avonaisessa puodissa,
34060: konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä myynti-
34061: paikassa, taikka yksin tahi pääisäntänä harjoit-
34062: taa laivanisännyysliikettä, taikka, muissa elin-
34063: keinoammateissa, työapulaisenaan käyttää muita
34064: kuin aviopuolisoaan tahi omia vajavaltaisia
34065: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
34066:
34067: lapsiaan, niin vaaditaan, että hän, ollakseen siihen
34068: oikeutettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hal-
34069: litsee itseään ja omaisuuttaan. Sen, joka tah-
34070: too siten harjoittaa elinkeinoa, tulee sillä paikka-
34071: kunnalla, missä elinkeinoa on harjoitettava,
34072: tehdä siitä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa
34073: maistraatille ja maalla kunnallislautakunnalle.
34074:
34075:
34076:
34077: 6 § 1 mom.
34078:
34079: Tarkoittaessaan valmistaa kansalaisluottamusta vailla
34080: 'Oleville henkilöille tilaisuuden elinkeinon harjoittamiseen
34081: palkatulla työväellä, on valiokunnan enemmistö tehnyt
34082: luvan myöntämisen riippuvaksi kuvernööristä, mikä ai-
34083: heuttaa luvanpyytäjille tarpeettomasti hankaluuksia sekä
34084: voi johtaa virkavaltaisuuteen, jota ei taatusti ehkäise
34085: se seikka, että kysytään ammattivaltuuston tahi kun-
34086: nallislautakunnan mielipidettä asiassa. Sen sijaan ei
34087: mielestämme voi kieltää, että parhaiten päästään toivot-
34088: tuun tulokseen luvan oikeudenmukaisessa myöntämisessä,
34089: kun luvan antaminen maalla uskotaan kunnallislautakun-
34090: nan tehtäväksi, joka paikallisten olojen- ja usein henkilö-
34091: tuntemuksen perusteella on täysin pätevä tästä asiasta
34092: päättämään. Mitä taasen tulee elinkeinonharjoittajain
34093: täysi-ikäisen oppilaan työssäkäyttämis-oikeuteen, niin kat-
34094: somme sen kieltämisen aiheettomaksi, koska sellainen op-
34095: pilas on tekojensa vastuunalaisuuteen nähden pidettävä
34096: täysi-ikäisten työntekijäin vertaisena. Ehdotamme sns
34097: 6 pykälän 1 momentin näin kuuluvaksi:
34098:
34099: Jos karisalaisluottamusta vailla oleva tah-
34100: too saada oikeuden käyttää ammatissaan pal-
34101: kattuja apulaisia tahi työntekijöitä, taikka har-
34102: joittaa kauppaa tahi muuta samantapaista lii-
34103: Vastalauseita. 39
34104: kettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi
34105: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, ha-
34106: kekoon sitä kirjallisesti kaupungissa maistraa-
34107: tilta ja maalla kunnallislautakunnalta sekä liit-
34108: täköön hakemukseensa todistuksen siitä, että
34109: hänellä on oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa.
34110: Mainitut viranomaiset saavat (poist.) asianhaa-
34111: rain mukaan suostua hakemukseen taikka hyl-
34112: jätä sen. Hakemukseen suostuminen älköön
34113: kuitenkaan oikeuttako hakijaa apulaisikseen,
34114: oppilaisikseen tahi työntekijöikseen ottamaan "aja-
34115: "altaisia henkilöitä.
34116:
34117:
34118: 16 §.
34119:
34120: Kun valiokunnan enemmistö 16 pykälässä ehdottaa
34121: siinä mainittujen ammatin harjoittajien järjestyssääntö-
34122: jen ja taksojen vahvistamisen edelleen viranomaisten
34123: tehtäväksi, on tämä omansa pitämään yllä sitä tyyty-
34124: mättömyyttä, mikä varsinkin eräiden kyseessä olevan
34125: pykälän luettelemien ammattiryhmien keskuudessa tässä
34126: suhteessa vallitsee. Niinpä esim. pika- ja kuorma-ajurien
34127: taholta on kauan tuotu esiin ankaria valituksia sen epä-
34128: oikeudellisen aseman johdosta, mihin viranomaisten vah-
34129: vistamat järjestyssäännöt, taksat ja tarkastusmääräyk-
34130: set ovat heidät asettaneet. Viranomaiset, ammatinhar-
34131: joittajan asemaa ja työoloja tuntemattomina, saattavat
34132: mennä kohtuuttomuuksiin saakka määrätessään heille
34133: niin sanottuja päivystys- ja yövuoroja, kuletettavan pai-
34134: non suuruutta, työssä käytettäviä pukuja ynnä muita
34135: samantapaisia seikkoja. Tarkastusmääräykset asettavat
34136: heidät poliisimielivallan alaisiksi erikoisemmalla tavalla
34137: kuin muut ammatinharjoittajat. Taksoihin nähden taa-
34138: sen ei voi pitää oikeana, että syrjäiset määräävät työn-
34139: tekijälle hänen työnsä hinnan. Niinpä onkin edellä lue-
34140: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
34141:
34142: telluissa kohdissa vallitsevain epäkohtain tähden synty-
34143: nyt työlakkoja ja rettelöitä, joita voi vastaisuudessakin
34144: odottaa, ellei näille ammatinharjoittajille myönnetä ky-
34145: seessä oleviin asioihin nähden itsemääräämis-oikeutta,
34146: sillä riittämätön on parannusta tuomaan se valiokunnan
34147: ehdottama lisäys, että asianomaiset ammattiryhmät saa-
34148: vat antaa lausuntonsa järjestyssääntö- ja taksa-ehdotuk-
34149: sesta. Samoin myös on poliisimielivallan Iakkauttami-
34150: seksi välttämätön, että tarkastuksen toimittaa siviili-
34151: henkilö. Kun kertomamme laatuiset epäkohdat saatta-
34152: vat esiintyä kaikkien pykälässä mainittujen ammatti-
34153: ryhmien toimialalla, jos viranomaisille valiokunnan eh-
34154: dottama valta säilyy, niin katsomme oikeudenmukaiseksi
34155: eikä yleisen turvallisuudenkaan kannalta haitalliseksi,
34156: että ammattiryhmien itsemääräämisvalta järjestyssään-
34157: töihin ja taksoihin nähden turvataan sekä järjestetään
34158: niiden vahvistaminen kansanvaltaiseksi. Tämän perus-
34159: teella ehdotamme 16 pykälän näin kuuluvaksi:
34160:
34161: AmmattifJaltuustolla tahi, missä sitä ei ole,
34162: kaupungissa maistraatilla ja maalla kunnallis-
34163: lautakunnalla on oikeus kuorma- ja pika-ajureille,
34164: palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
34165: sellaisten kulkuliikettä avustavien ammattien
34166: toimittajille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mit-
34167: taajille ja pakkaajille asianomaisten ammattiryh-
34168: mien oman ehdotuksen mukaan vahvistaa järjes-
34169: tyssääntöjä ja taksoja sekä fJalfJoa niiden noudat-
34170: tamista erikoisen sifJiilihenkilön kautta.
34171: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
34172:
34173: Hilja Pärssinen. Georg W. Johansson.
34174: J. 0. Jalava. Miina Sillanpää.
34175: .M.. Paasivuori. Olga Jokisalo.
34176: E. Pohjaväre.
34177: Vastalauseita. 41
34178:
34179: II.
34180:
34181: 4 § 1 mom.
34182:
34183: Viitaten niihin mietinnön 10 sivulla kerrottuihin syi~
34184: hin, joita on esiintuotu sitä valiokunnan puoltamaa
34185: säännöstä vastaan, että rautateiden virkamieheltä olisi
34186: ehdottomasti kiellettävä oikeus harjoittaa ilmoitusvel~
34187: vollista elinkeinoa, ja koska ei ole periaatteellisesti oikein
34188: ilman pätevää syytä tässä kohdin asettaa rautateiden
34189: virkamiehiä ja palvelijoita erilaiseen asemaan, pidämme
34190: 4 §:n 2 momentin säännöksen mainittuihin virkamiehiinkin
34191: nähden riittävänä. Ehdotamme sentähden kunnioittaen,
34192:
34193: että lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentista
34194: poistettaisiin sanat '>valtion tahi yksityisten
34195: rautateiden virkamiehellä>>.
34196:
34197: Helsingissä, 10 p:na syyskuuta 1908.
34198:
34199: Leo Ehrnrooth. K. J. Ståhlberg.
34200:
34201:
34202:
34203: 111.
34204:
34205: 8 § 1 mom.
34206:
34207: Yhtyen lakiehdotuksen pääperiaatteeseen siitä, että
34208: lasten oikeus harjoittaa kauppaa tai muuta elinkeinoa
34209: kaduilla, toreilla ja yleisillä paikoilla kaupungeissa on
34210: rajoitettava, en kuitenkaan ole voinut, mikäli rajoitus
34211: koskee maaseutua, yhtyä siihen muotoon, jonka valio~
34212: kunnan enemmistö on 8 §:lle antanut. Elinkeinon harjoit-
34213: tamisen oikeutta koskevan lakiehdotuksen mukaan ei
34214: neljäätoista vuotta nuorempi lapsi esim. saisi myydä
34215: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
34216:
34217: tuokkosellista marjoja, sieniä tahi muita luonnontuotteita
34218: >>teillä ja yleisillä paikoilla>> (maanteillä, kirkonkylässä,
34219: laivalaitureilla j. n. e.) maaseudulla, joutumatta siitä
34220: lailliseen edesvastuuseen.
34221: Kun tuntee sen merkityksen, mikä marjain poimi-
34222: misella ja myymisellä on lapsille, kuinka oleskelu mailla
34223: ja metsissä heille on terveydellisessä suhteessa hyödylli-
34224: nen sekä mitä tästä saatu tulo merkitsee köyhässä maalais-
34225: kodissa, näyttää siltä, että ei pitäisi lakimääräyksillä
34226: panna tarpeetonta estettä tälle lasten luonnolliselle elin-
34227: keinolle.
34228: Katsoen siihen, että harvaanasutulla maaseudulla
34229: on vähemmän kiusauksia tarjona, ja että ei voitane näyt-
34230: tää maalaislasten nykyoloissakaan (lukuunottamatta suo-
34231: jeluslain alaista työtä) kärsineen kaupasta ja elinkeinoista
34232: ruumiillista tai henkistä vahinkoa, ei tuollainen kielto
34233: sen nuorisolle olisi tarpeen vaatima. Lasten kai täytyisi
34234: sitä paitsi olla varustettuina papinkirjalla ikärajan selville
34235: saamiseksi, ennenkuin yleisö uskaltaisi ryhtyä kauppaan
34236: heidän kanssaan. Kaupungissa viranomaiset voivat val-
34237: voa kysymyksenalaisen kiellon noudattamista, varsinkin
34238: mikäli se koskee ammattimaista elinkeinoa, mutta maa-
34239: seudulla se vain tulisi kasvattamaan nuoria lainrikkojia,
34240: kun lapset, samaten kuin ostajatkaan, eivät voisi huo-
34241: mata mitään järkeä kielloissa ja asetuksissa, joilla lapsilta
34242: kielletään melkeinpä kaikki työskentely, joka vie heidät
34243: kotiveräjän ulkopuolelle, minkä sisällä heitä missään ta-
34244: pauksessa ei voi pitää suljettuina.
34245: Sen johdosta, mitä edellä on huomautettu, olisi laissa
34246: ehdottomasti kiellettävä ainoastaan ammattimainen kau-
34247: pan tai muun elinkeinon harjoittaminen yleisillä paikoilla
34248: kaupungeissa ja kauppaloissa. Mutta kiellon ulottaminen
34249: maaseudulle sekä muuhun kuin ammattimaisesti harjoi-
34250: tettuun elinkeinotoimintaan olisi jätettävä riippuvaksi
34251: siitä, katsooko asianomainen kunta paikkakunnan olojen
34252: sitä vaativan. Täten tulisi asia myöskin järjestetyksi
34253: Vastalauseita. 43
34254:
34255: enemmän yhdenmukaisesti 9 §:n 2 momenttiin otetun,
34256: kauppapuoteja koskevan säännöksen kanssa.
34257: Viitaten ylläolevaan perusteluun saan kunnioittaen
34258: ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä ole-
34259: van 8 §:n 1 momentin näin kuuluvaksi:
34260:
34261: 8 §.
34262:
34263: 1. Kaupan tai muun elinkeinon ammatti-
34264: mainen harjoittaminen omasta tai toisen puolesta
34265: toreilla, kaduilla, (poist. ), ravintoloissa, rauta-
34266: tienasemilla ja muilla yleisillä paikoilla kau-
34267: pungissa ja kauppalassa olkoon kielletty neljää-
34268: toista vuotta nuoremmilta lapsilta kokonaan
34269: ja neljästätoista kahdeksaantoista vuotisilta
34270: henkilöiitä kello kahdeksasta illalla seitsemään
34271: aamulla. Edellisen lisäksikin saa yllämaini-
34272: tuilta lapsilta ja nuorilta henkilöiitä rajoittaa
34273: tahi kieltää (poist.) kaupan ja muun elinkeinon
34274: harjoittamisen yleisillä paikoilla, ja siinä tarkoi-
34275: tuksessa voidaan myöskin määrätä uhkasakkoja.
34276: Nämä määräykset ovat kaupungissa kaupungin-
34277: valtuuston ja maalla kunnanvaltuuston tahi,
34278: missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hyväk-
34279: syttävät sekä, maistraatin tahi kunnallislauta-
34280: kunnan lausunnon mukana, lähetettävät kuver-
34281: nöörin vahvistettavaksi, niinkuin kuntain pää-
34282: tösten alistamisesta on säädetty.
34283:
34284: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
34285: Vera Hjelt.
34286:
34287: Edellä olevassa vastalauseessa esitettyyn ehdotukseen
34288: yhtyvät:
34289:
34290: K. J. Ståhlberg. Mikko Latva. J. Kaskinen.
34291: 44 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
34292:
34293: IV.
34294:
34295: 9 § 2 mom.
34296:
34297: Työväenasiain valiokunta on elinkeinon harjoittamisen
34298: oikeutta koskevan lakiehdotuksensa 9 §:ään ottanut sään-
34299: nöksen, jonka mukaan kaupungin- ja kunnanvaltuustolle,
34300: taikka, missä sitä ei ole, kuntakokoukselle annetaan oi-
34301: keus rajoittaa kauppapuotien aukioloaikaa. Tarvittavain
34302: esitöiden puutteessa ei ole kuitenkaan ensinkään voitu,
34303: niinkuin enimmäkseen muissa maissa on tehty, laissa
34304: järjestää, missä rajoissa tuota valtaa on käytettävä ja
34305: minkälaisiin kauppaliikkeisiin sen saa ulottaa, minkälai-
34306: siin ei. Niin ollen saattaa mainittua asiaa koskevan sään-
34307: nöksen ottaminen nyt puheena olevaan lakiin yleensäkin
34308: olla omansa herättämään epäilystä, semminkin kun pa-
34309: rastaikaa on valmistumaisillaan tilastollinen tutkimus,
34310: joka voisi tarjota selvitystä tämän asian järjestämistä
34311: varten.
34312: Jos kuitenkin tällä alalla epäilemättä tarvittavia toi-
34313: menpiteitä ei katsota voitavan jättää tuonnemmaksi,
34314: niin on mielestäni ainakin välttämätöntä, että kunnan
34315: antamat kauppapuotien aukioloaikaa koskevat säännök-
34316: set alistetaan lääninhallituksen vahvistettaviksi, samaten
34317: kuin nekin rajoitukset, jotka ovat puheena lakiehdotuk-
34318: sen 8 §:n 1 momentissa. Kun yleensä kaikki kaupunkien
34319: kunnalliset järjestyssäännöt ovat senaatin talousosaston
34320: tai kuvernöörin vahvistettavat ja niinikiiän kaikki ne
34321: säännöt, joita maalaiskunta päättää hyväksyä >>siveelli-
34322: syyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter-
34323: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa>>, ovat alistettavat
34324: lääninhallituksen vahvistettaviksi, niin sitä on vielä suu-
34325: remmalla syyllä vaadittava nyt puheenalaisiin, yksityis-
34326: ten kansalaisten elinkeino-oikeutta koskeviin rajoituksiin
34327: nähden. Onhan yksin Englannissakin, jossa on niin laaja
34328: Vastalauseita. 45
34329: ja korkealle kehittynyt itsehallinto, tällaisiin päätöksiin
34330: katsottu tarvittavan valtion viranomaisen vahvistus.
34331: Sen nojalla, mitä edellä on mainittu, sekä viitaten
34332: myöskin valiokunnan mietinnön 16 ja 17 sivulla olevaan
34333: esitykseen, ehdotan kunnioittaen,
34334:
34335: että puheenalaisen lakiehdotuksen 9 § :n 2
34336: momentti hyfJäksyttäisiin näin kuulufJaksi:
34337:
34338: 9 §.
34339:
34340:
34341: 2. Kauppapuotien aukiolaajan voi kaupun-
34342: gissa kaupunginvaltuusto ja maalla kunnanval-
34343: tuusto tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokous
34344: rajoittaa päätöksellä, joka on fJahfJistettafJaksi
34345: alistettafJa, niinkuin 8 § :n 1 momentissa on sa-
34346: nottu.
34347:
34348: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
34349:
34350: K. J. Ståhlberg.
34351: Edellä olevaan vastalauseeseen yhdymme:
34352:
34353: Mikko Latva. J. Kaskinen.
34354: Tuom. Pohjanpalo. Hedvig Gebhard
34355: Leo Ehrnrooth. E. Kolkki.
34356: Vera Hjelt.
34357:
34358:
34359: v.
34360: 20 §.
34361: Valiokunta on käsitellessään edustaja L. Ehrnrooth'in
34362: eduskuntaesitystä N:o 18, joka sisältää ehdotuksen laiksi
34363: 46 1908. II Vp. - Eduskuntaesitgsmiet. N:o 7.
34364:
34365: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, mainitun ehdotuk-
34366: sen 20 §:n määräyksillä jättänyt voimaansa maalisk. 31
34367: p:nä 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen
34368: 18 §:n, jossa maakauppiasten suoritettavaksi edelleen
34369: jäisi valtiolle 100 markan vuotuinen makso jokaisesta
34370: avonaisesta myyntipaikasta.
34371: Minun käsitykseni mukaan on tuollainen poikkeus-
34372: asema verotuksessa, jota maakauppiaat ovat noin 28
34373: vuotta saaneet suorittaa, silloin kun kaupungin kauppiaat
34374: ovat olleet vapaita tällaisesta verotuksesta, nyt lopetet-
34375: tava, siitä huolimatta, että valtion vuositulot siten vähe-
34376: nevät noin 450,000 markalla. Samaa mielipidettä on
34377: Elinkeinolakikomiteakin ollut, joka kesäk. 17 p. 1899 anta-
34378: mansa mietinnön 69 sivulla perusteluissa puolustaa maksun
34379: poistamista. Työväenasiain valiokuntakin on v. 1907 mie-
34380: tinnössään N:o 2, sivulla 10, myöntänyt, ett'ei maksu ole
34381: >>kohtuullinen, koska sellaista elinkeinoveroa ei vaadita
34382: muilta elinkeinonharjoittajilta, eikä kaikilta kauppiailta-
34383: kaan, vaan ainoastaan maalla toimivilta>>.
34384: Ehdotan siis kunnioittaen, että 20 § esityksessä saisi
34385: seuraavan muodon:
34386:
34387: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi - -
34388: 19-. Sen kautta kumotaan maalisk. 31 p:nä
34389: 1879 elinkeinoista annetun arm. asetuksen 1-9,
34390: 11-18, 19-22 sekä 40 §, niistä 3 § jouluk. 17
34391: p:nä 1888, 13 § marrask. 11 p:nä 1889 sekä 14 ja
34392: 20 § toukok. 12 p:nä 1884 annetussa armoll.
34393: asetuksessa. ·
34394:
34395: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1908.
34396:
34397: Tuom. Pohjanpalo.
34398: Myymäläin avaaminen ja sulkeminen.
34399:
34400:
34401:
34402: 'iy:~~~:~~~i:[,,~~:;,~:o 1''1
34403: Myymälöitä, jotka avataan k:lo
34404: Paikka
34405: 6 11/271 7 11/281 8 11/29 91101 Yht. 2 1• 1 Yht 1
34406:
34407:
34408: 1
34409:
34410:
34411:
34412:
34413: Helsinki . . 12 6 69 25 247 26 45 2 432 - 1 1 18 203 15 172 5 15 1 1 -
34414: -
34415: - - 3 1 - -- - - 43~1
34416: Karja, Billnäs . . - - 1 - 3- - - 4 - - -
34417: 173 - 1 - 173!
34418: Turku . - 2 35 20 102 1 13 - 1 - 9 99 10 28 4 21
34419: Pori. - - 31 5 - - - 36 - - - - 4 30 1 - - - 1 - 36
34420: Salo. . - - 12 1 2- - - 15 - - - 15 - - - - - - -
34421: - 4- - - - - -
34422: 15
34423: Tyrvää. - - 4 - - - - - 4 - - - - - 4
34424: Tampere . . - - 10 2 95 - 3 - 110 - - - 4 92 2 8 2 2 - - - 110
34425: Lahti . . . .- - - - 14 - - - 14 - - - - 12 1 1 - - - - - 14
34426: Jokioinen, Forssa . . . - - 4 2 - - - - 6 - - - - 4 1 1- - - -- 6
34427: ..........
34428: t""
34429: Viipuri. . . · . . . 4 25 13 144 1 5 192 1 - - 1 147 4 38 1 - - - -
34430: Lappeenranta. . . . .
34431: Kotka . . . . . . .
34432: Karhula, Kymi . - -
34433: 9 15
34434: 13
34435: 9 1- - - -
34436: 24 - - - - 23
34437: 13 - - - - 12 -
34438: 10 - - - -
34439: - 1- - - - -
34440: 1- - - -
34441: 10 - - - - - - -
34442: - 13
34443: 10
34444: ':1 II)
34445:
34446: !""
34447: Mikkeli. . . . - - 14 4 : l - - - 20 - - - -15 4 - - 1 - - - 20i
34448: Kuopio. . - - 29 5 7- 1 - 42 - - - 2 37 - 3- - - - - 42
34449: Joensuu. 1 - 17 2 - - - - 20 - - - -18 1 1 - - - - - 20
34450: Nurmes. ..... - - 8- - - - - 8 - - - - 8- -
34451: - - - - - 8
34452: Varkaus, Sorsakoski . - 5 1- -- -
34453: - 6 - - - - 6- - - - - - -
34454: 2- - - - -
34455: 6
34456: Ju'an tehdas. - - 2- - - - - 2 - -- - - - - 2
34457: Lieksa . -
34458: -
34459: - 10 - - - - -
34460: 1 24 18 38 - 1 1
34461: 10 - - - - 10 - - -
34462: 83 1 - - - 68 3 8 - 2 - -
34463: - - --
34464: 1 83
34465: 10
34466: Vaasa .
34467: Pietarsaari. - - b 2 9- - - 16 - - - - 10 1 5 - - - - - 16
34468: Närpiö . . . - - 2 - - - - - 2 -
34469: - - - - - - - 2 - - -
34470: 2- - - - -
34471: 2
34472: .-
34473: Mänttä . . - 2 - - - - - 2 - - - - - - 2
34474: Oulu.
34475: Rovaniemi.
34476: - - - - 21 - - -
34477: 1 1 13 1 1 - - -
34478: 21
34479: 17 - - -
34480: -
34481: - - - 19 2 - -
34482: -
34483: -
34484: - - 13 - 4 - - -
34485: - - - 21
34486: 17
34487: """'
34488: ""'-~
34489:
34490:
34491:
34492: Yhteensä /18/15/305 127/718/28/68/ 3/1,282 II 2/ 2/ 1/34/812/78/288J13/47/ 1 1 3J 111,282
34493: .Myymäläin aukioloaika *).
34494:
34495: Myymälöitä, joissa työaika päivässä, ruoka- ja lepohetket poisluettuina, on
34496: Paikka. >l>-
34497: ~ t.l5 t.l6 t.l6(.217 tfi.218 t.l8(.219 t.l9tl \~ ~~~~'2111 t.n~'2112 t.I1;Y2113 t.n~/2114 t.ll~~'2115 t.ll Yht.
34498: 00
34499:
34500:
34501: 1
34502: Helsinki - 1 1 1 4 6 29 29 67 68 40 28 41 12 43 5 34 5 15 1 2 432
34503: Karjaa, Billnäe .
34504: Turku
34505: - - - - -- - - - 1 - - - 1 1 1 - - - - 4
34506: - - - - 3 1 2 4 22 34 25 13 20 10 10 2 '6 4 15 2 - 173
34507: Pori . . - - - -
34508: . - - - -
34509: - - - -
34510: 2 3 4 10 10 1 6 - - - - - - 36
34511: Salo . -- - -- - - - 3 - 2 2 8 - - - - - - 15
34512: Tyrvää • .- -
34513: - - - -- - - - - - - - 2 - 2 - - - - - 4
34514: Tampere . - - 1- 1 - 3 6 22 17 20 1 25 2 4 1 4 1 2 - - 110
34515: Lahti .... - - - - -·-· 1 - - 2 2 2 - 7 - - - - - - - - 14
34516: Jokioinen, Forssa .- - - - - - - - - - - - - 2 2 2 - - - -- - 6
34517: . - - - -
34518: -
34519: Viipuri . 1 - 2 3 19 41 49 6 38 g 10 2 -
34520: Lapkeenranta . - -
34521: - - - -- - 2 7 8 2 1 1 3 - -
34522: 9
34523: -
34524: 1
34525: -
34526: 2
34527: -
34528: -
34529: -
34530: 192
34531: 24
34532: ....t"'
34533: Kot a . . . - - - - - 2 1 a 1 4 - 2 - - - - - - - - 13 ....
34534: Karhula, Kymi . . - - - - - - - - - -
34535: - 3 2 - 5 - - - - - - 10 ~
34536:
34537: Mikkeli. -
34538: . - - - - - - - 1 3 a 6 2 - 4 - - - 1 - - 20 ....
34539: Kuopio . - - - - - - 1 - 3 7 11 10 2 - 7 - 1 - - - - 42 !""
34540: Joensuu. - - -- - - - - - - 1 3 - 2 - 13 - - - 1 - - 20
34541: Nurmes. .- - - - - - - - - - - - 4 - 4 - - - - - - 8
34542: Varkaus, Sorsakoski -- - - -- - - - - - - 1 4 1 - - - - - - - 6
34543: Ju'an tehdas . - - - - - - - - -- 2 - - - - - - - - - 2
34544: Lieksa . - - - - - - - - - - - 1 7 - 2 - - - - - - 10
34545: Vaasa 1 - - - - - 1 4 5 18 1!l 9 9 5 6 1 3 - 2 - - 8a
34546: Pietarsaari . . -- -- - - - 1- 2 1 4 1 a - a ]_ - - - - - 16
34547: Närpiö . -
34548: . - - -
34549: .- - - -
34550: - - - - - - - - - - - - - - 2 - - 2
34551: Mänttä . - - - - - - -- - - - - - 2 - - -- - 2
34552: Oulu. -- - -
34553: . - - - -
34554: - - -- 1 4 6 4 -
34555: -- - - - - -
34556: 4 2 - - - - - - 2l
34557: Rovaniemi. 1 - 2 - 2 -7 1 3 1 - 17
34558: Yhteensä I 11 11 21 II 9 1 8l41/48/154l209l201j 9311871 49 ltaa 1 17 1 67 1 12 1 43 / 4/ 2 //1,282
34559: *) Ruoka-ajat ovat yleensä lfa, 1, 11/2 ja 2 tuntia yhteensä vuorokaudessa. Mutta monissa kauppapuodeissa ei ole
34560: mitään ruoka-aikaa määrätty, varsinkin maito-, leipä-, liha- ja siirtomaantavaramyymälöissä sekä maaseudulla eräissä myy-
34561: mälöissä, joissa pidetään kaupan kaikenlaatuista tavaraa. Niissä on myöskin työaika pisin.
34562: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34563:
34564:
34565:
34566:
34567: Työväenasiain valiokunnan
34568: m i et i n t ö N:o 2 eduskuntaesityksestä, joka
34569: sisältää lakiehdotuksen ammattivaltuustoista.
34570:
34571:
34572: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjanot-
34573: teella lähettänyt työväenasiain valiokuntaan valmistavaa
34574: käsittelyä varten edustaja Leo Ehrnroothin näillä valtio-
34575: päivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 19, joka sisältää
34576: lakiehdotuksen ammattivaltuustoista (Valtiopäiväasiakir-
34577: jain Liitteet IX, siv. 16). Tämän asian käsittelyssä on valio-
34578: kunnalla ollut käytettävänään Kauppavaltuuston keskus-
34579: valiokunnan ja Liikeapulaisyhdistyksen hallinnon 1907
34580: vuoden valtiopäiväin työväenasiain valiokunnalle anta-
34581: mat lausunnot kauppavaltuustoista sekä Suomen teolli-
34582: suusvaliokunnan keskuskomitean antama lausunto 1908
34583: vuoden edellisten valtiopäiväin työväenasiain valiokunnan
34584: valmistamasta elinkeinolain luonnoksesta y. m. lausuntoja.
34585: Valiokunta on Eduskunnalle antamassaan mietin-
34586: nössä N:o 1, joka sisältää lakiehdotuksen elinkeinon har-
34587: joittamisen oikeudesta, tarkemmin esittänyt elinkeino-
34588: lainsäädännön uudistamista koskevan kysymyksen vai-
34589: heet ja saa siis tässä ainoastaan viitata mainittuun esi-
34590: tykseen.
34591:
34592:
34593: Voimassa olevan elinkeinoasetuksen 3 luvun saan-
34594: nösten mukaan ovat elinkeinonharjoittajat velvolliset
34595: muodostamaan yhdistyksiä joko kaikkia elinkeinoja var-
34596: ten yhteisesti taikka jakautuen enintään kolmeen ryh-
34597: Tyäväenasiain valiokunnan mietintö N:o 2.
34598: 2 1908. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34599:
34600: maan, kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön mukaan.
34601: Näiden virallisten ammattiyhdistysten toiminnasta pitä-
34602: vät lähinnä huolta niiden valitsemat valtuusmiehet.
34603: Useimmissa kaupungeissa ovat mainitut yhdistykset viet-
34604: täneet kituvaa elämää ja elinkeinonharjoittajat ovat niiden
34605: rinnalle muodostaneet vapaita yhdistyksiä elinkeino-etu-
34606: jensa valvomista varten. Työntekijät, jotka on jätetty
34607: virallisten ammattiyhdistysten ulkopuolelle, ovat puoles-
34608: taan etujensa ajamiseksi muodostaneet omia järjestöjään.
34609: Siten ovat elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin harras-
34610: tukset ja pyrinnöt suuntautuneet pois virallisista ammatti-
34611: yhdistyksistä ja nämä ovat nykyisessä muodossaan suu-
34612: seksi osaksi menettäneet merkityksensä.
34613: Elinkeinolain tarkastamista varten vuonna 1898 ase-
34614: tettu komitea on sentähden mietinnössään ehdottanut,
34615: että mainittujen yhdistysten ja niiden valtuutettujen si-
34616: jaan olisi luotava uusille perusteille rakennettu elinkeino-
34617: ammattilaisten edustus siten, että jokaiseen kaupunkiin
34618: perustettaisiin kauppavaltuusto ja teollisuusvaltuusto,
34619: edellinen kauppa- ja jälkimäinen teollisuuselinkeinoja
34620: koskevia asioita hoitamaan. Tasapuolisen edustuksen
34621: aikaansaamiseksi ehdotti komitea niiden kokoonpanon
34622: sellaiseksi, että toiselta puolen elinkeinonharj oittaj at, toi-
34623: selta puolenheidän palveluksessaan tai työssään olevat apu-
34624: laiset ja työsopimuksella tai määrätyllä irtisanomisajalla
34625: otetut työntekijät (oppilaisia lukuunottamatta) valitsisi-
34626: vat yhtä monta, vähintään kuusi valtuutettua.
34627: Siinä armollisessa esityksessä, joka annettiin kaksille
34628: viime valtiopäiville, on komitean suunnittelemaa elin-
34629: keinoammattilaisten edustusta monessa suhteessa kehi-
34630: tetty ja otettu huomioon sekä kotimaisten viranomaisten,
34631: teollisuudenharjoittajain ja työntekijäin yhdistysten an-
34632: tamia lausuntoja että ulkomailta, etenkin Belgiasta,
34633: Hollannista ja Ranskasta, saatuja esikuvia. Mainittuun
34634: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen II luvun mukaan
34635: on elinkeinoja koskevista asioista huolta pitämään valit-
34636: Laki ammattivaltuustoista. 3
34637:
34638: tava ammattivaltuustoja, jotka järjestettäisiin seuraa-
34639: vasti.
34640: Kaupungissa valitsevat toiselta puolen elinkeinon-
34641: harjoittajat ja toiselta puolen heidän apulaisensa ja työn-
34642: tekijänsä ammattivaltuustoon yhtä monta jäsentä, joten
34643: tämä muodostaa tasalukuisesti kokoonpannun elinkeino-
34644: edustuksen. Senaatin harkinnan mukaan voidaan am-
34645: mattivaltuustoja sen ohessa perustaa maallekin, joko
34646: yhdelle kunnalle erikseen tahi useammille yhteisesti, ja
34647: senaatti voi myöskin määrätä, että jotakin kaupunkia tai
34648: jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse ammattival-
34649: tuustoa valita. Valtuusto on valittava joko kaikkia elin-
34650: keinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne jaetaan enin-
34651: tään kolmeen eri ammattiryhmään, kauppaan, tehdas-
34652: teollisuuteen ja käsityöhön. Tästä saa senaatti kuitenkin
34653: myöntää poikkeuksia sallimalla eri valtuuston perustetta-
34654: vaksi jotakin tahi joitakin edellä mainittuihin ammatti-
34655: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten. Valtuus-
34656: tolaitos on täten koetettu saada sellaiseksi, että se helposti
34657: voi mukautua eri paikkakunnilla olevain olojen vaatimuk-
34658: siin. Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi valtuustojen kes-
34659: ken sekä tärkeimpäin asiain käsittelyä varten valitsevat
34660: osaksi maan ammattivaltuustot, osaksi senaatti keskus-
34661: valtuuston, jonka toiminnasta annetaan tarkempia
34662: määräyksiä hallinnollista tietä, ja eri paikkakuntain val-
34663: tuustot ovat oikeutetut toimimaan yhdessä toistensa
34664: kanssa.
34665: Tasapuolisen kokoonpanon periaatteen mukaisesti
34666: ehdotetaan, että ammattivaltuuston kummankin ryhmän
34667: on oltava yhtä lukuisana, kun valtuustossa päätöksiä teh-
34668: dään. Yksistään toista vaaliryhmää koskevia asioita
34669: käsittelevät ainoastaan tämän ryhmän valtuutetut, joten
34670: elinkeinonharjoittajain valtuutetut sellaisissa asioissa yk-
34671: sin olisivat nykyisten virallisten ammattiyhdistysten jat-
34672: kona. Esimiehensä ja varaesimiehensä saa valtuusto itse
34673: valita joko keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan, mutta jol-
34674: ·~ 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34675:
34676: lei uudistetussakaan vaalissa kukaan ehdokas saa kolmea
34677: neljäsosaa kaikista annetuista äänistä, on valitseminen
34678: jätettävä kaupunginvaltuuston asiaksi, jolloin esimiestä
34679: ei saa ottaa valtuuston keskuudesta.
34680: Vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat säännök-
34681: set ovat asetetut riippumattomiksi erilaatuisista työsopi-
34682: muksista ja kunnallisverojen suorittamisesta, joten uusi
34683: valtuustolaitos nojautuisi mahdollisimman laajalle poh-
34684: jalle ja voisi saada eri ryhmien luottamusta. Vaalissa on
34685: ehdotettu käytettäväksi yksinkertaista, suhteellista vaali-
34686: tapaa.
34687: Valtuuston tehtävistä mainittakoon, että armollisen
34688: esityksen mukaan sen tulee toimia paikkakunnan elin-
34689: keinojen kehittämiseksi ja työolojen parantamiseksi, koota
34690: tilastotietoja ammattioloista, tehdä ehdotuksia ja antaa
34691: lausuntoja viranomaisille, toimia paikkakunnan ammatti-
34692: koulujen hoidon ja kehityksen hyväksi, edistää, mikäli
34693: mahdollista, erityiskoulujen perustamista ja oppikurssien
34694: toimeenpanemista eri ammatteja varten sekä valvoa, että
34695: alaikäiset työntekijät saavat asetuksenmukaista koulu-
34696: opetusta. Erityisesti on käsityö- ja tehdasvaltuustojen
34697: tehtävänä: huolenpito oppilaisten ammattikehityksestä ja
34698: kasvatuksesta sekä niiden valvonta, ammattientarkasta-
34699: jain avustaminen, työriitain sovittaminen ja ratkaiseminen
34700: ryhtymällä erityisissä tapauksissa itse sovittelutoimiin
34701: sekä asettamalla pysyviä ja tilapäisiä sovittelulautakuntia
34702: ja sovinto-oikeuksia,
34703: Ammattivaltuustojen kustannusten suorittaminen on
34704: ehdotettu osaksi valtion, osaksi kunnan ja osaksi kunnal-
34705: lisveroa maksavain valtuustojen valitsijain velvollisuu-
34706: deksi.
34707:
34708:
34709: Se lakiehdotus ammattivaltuustoista, joka sisältyy
34710: nyt esillä olevaan eduskuntaesitykseen, on pääsisällyk-
34711: seltään yhtäpitävä edellä kerrotun armollisen esityksen
34712: Laki ammattivaltuustoista. 5
34713:
34714: säännöksien kanssa. Eduskuntaesityksessä on kuiten-
34715: kin otettu huomioon myöskin työväenasiain valiokun-
34716: nan viime valtiopäivillä tekemiä päätöksiä sekä muuta-
34717: missa kohdin muutettu armollisen esityksen pykäläin
34718: järjestystä ja paremman yleiskatsauksen saavuttamiseksi
34719: laki jaettu kahdeksaan lukuun. Asiaa käsitellessään
34720: on valiokunta katsonut voivansa puoltaa tämän lakiehdo-
34721: tuksen hyväksyttäväksi muutamilla muutoksilla ja li-
34722: säyksillä ja sen perustuksella valmistanut tähän liitetyn
34723: ehdotuksen laiksi ammattivaltuustoista, joka vastaa ny-
34724: kyään voimassa olevan elinkeino-asetuksen 23-27 ja 30
34725: §:ssä olevia säännöksiä sekä edellä mainitun armollisen
34726: esityksen 13-29, 31-40, 64-66, 77-80 §:ää.
34727: Mitä valiokunnan lakiehdotuksen erityisiin säännök-
34728: siin tulee, on tarpeen tehdä selkoa seuraavista.
34729:
34730: 1 luku.
34731:
34732: Ammattivaltuustojen perustamisesta.
34733:
34734: Ammattivaltuustojen järjestämiseen nähden on valio- l ja 2 §.
34735: kunnassa esiintuotu ehdotus, että senaatin tulisi heti jakaa
34736: koko maa piireihin siten, että kuhunkin kuuluisi yksi kau-
34737: punki tai muu suurempi liikepaikka, jossa sen piirin am-
34738: mattivaltuusto olisi. Kaikki etäällä toisistaan olevatkin
34739: teollisuuslaitokset tulisivat silloin kuulumaan johonkin
34740: piiriin, ja valtuustolaitoksen hyödyllisistä vaikutuksista
34741: voisivat alusta alkaen päästä osallisiksi kaikki maaseudul-
34742: lakin asuvat elinkeinonharjoittajat ja työntekijät. Valio-
34743: kunta ei kuitenkaan ole katsonut voivansa yhtyä tähän
34744: muutosehdotukseen, koska monen piirin laajuuden tähden
34745: valtuuston toiminta ja etäällä asuvain jäsenten osanotto
34746: siihen kävisi perin hankalaksi. Puheena olevat uudet
34747: valtuustot voivat ilmeisesti paraiten saavuttaa asianomais-
34748: ten luottamusta, jos niitä ensin perustetaan ainoastaan
34749: suurempiin liike- ja teollisuuskeskuksiin, joissa niitä tar-
34750: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34751:
34752: vitaan ja niiden toiminnalle on edellytyksiä. Eikä valio-
34753: kunnan lakiehdotuksenkaan mukaan minkään maalais-
34754: paikkakunnan tarvitse jäädä ammattivaltuustoa vaille,
34755: jos vain siellä toimivat elinkeinoammattilaiset itse taikka
34756: viranomaiset huomaavat valtuuston tarvetta ja hakevat
34757: senaatilta määräystä sen perustamiseen. (1 § 2 mom. ja
34758: 2 §).
34759: 4 §. Senaatin asiana on tarvittaessa vapauttaa erityinen
34760: kaupunki ammattivaltuuston perustamisesta (1 § 1 mom.),
34761: ulottaa kaupungin ammattivaltuuston toimipiiri kaupun-
34762: gin ulkopuolelle (1 § 2 mom.), määrätä ammattivaltuusto
34763: perustettavaksi johonkin maalaiskuntaan tahi useampaan
34764: yhteisesti (2 §), vapauttaa sielläkin, mihin valtuusto pe-
34765: rustetaan, joku niistä kolmesta ammattiryhmästä, joilla
34766: yleensä tulee olla yhteinen tai erityinen valtuustonsa,
34767: nimittäin kaupan, tehdasteollisuuden tahi käsityön ryhmä,
34768: valtuustoa valitsemasta, sekä myöntää, että joku äsken
34769: mainittuihin ammattiryhmiin kuuluva erityinen elinkeino
34770: saa, eroten muista samaan ryhmään kuuluvista, muodos-
34771: taa itselleen erityisen ammattivaltuuston (3 § 2 mom.,
34772: edusk. esit. 5 §). Sitä vastoin voitaisiin, valiokunnan
34773: mielestä, senaatti vapauttaa sen asian ratkaisemisesta,
34774: onko yleensä paikkakunnalle sopivampi yhden kaikille
34775: kolmelle ryhmälle yhteisen ammattivaltuuston perusta-
34776: minen vai onko niitä oleva kaksi tahi kolme, ja valiokunta
34777: on sentähden ehdottanut, että tämä tehtävä uskottaisiin
34778: teollisuushallitukselle. (4 §).
34779: Selvyyden vuoksi on eduskuntaesityksen 5 §, joka
34780: sisältää poikkeuksia 3 §:n yleisistä säännöksistä, siirretty
34781: viimeksi mainitun pykälän toiseksi momentiksi.
34782:
34783: II luku.
34784:
34785: Ammattivaltuuston vaalista.
34786:
34787: 5 § 1 mom. Valiokunnassa on ilmaantunut eri mieliä siitä, olisiko
34788: teknillisille johtajille, konttoripäälliköille, työnjohtajille
34789: Laki ammattivaltuustoista. 7
34790:
34791: ja muille niihin verrattaville elinkeinonharjoittajan työssä
34792: oleville henkilöille myönnettävä vaalioikeus ammattival-
34793: tuuston vaaleissa. Edellisille valtiopäiville annetun ar-
34794: mollisen esityksen mukaan saisivat vaalioikeuden työn-
34795: tekijäin ryhmässä myöskin kaikki elinkeinonharjoittajan
34796: työssä olevat •>apulaiset•> ja •>oppilaiset•>. Käsiteltävänä
34797: olevassa eduskuntaesityksessä on taas, samaten kuin
34798: työväenasiain valiokunnan ehdotuksessa viime valtiopäi-
34799: villä, tässä kohden asetuttu sille kannalle, että vaalioikeus
34800: olisi myönnettävä, työntekijäin ohella, ainoastaan liikeapu-
34801: laisille ja oppilaisille, mutta ei liikkeen johdossa oleville.
34802: Viimeksi mainittua ehdotusta vastaan on valiokun-
34803: nassa huomautettu, että puheena olevaan ryhmään saat-
34804: taa kuulua henkilöitä, joilla on sama katsantokanta kuin
34805: työntekijöillä yleensä, ja sellaisen henkilön valitseminen
34806: työntekijäin ryhmän Bdustajaksi voisi erityisissä tapauk-
34807: sissa olla työntekijöille hyödyksi ryhmän omaltakin kan-
34808: nalta katsoen. Lisäksi tulee vielä, että näide.n työnjohta-
34809: jain asemassa olevain henkilöiden luku on niin pieni työn-
34810: tekijöihin verrattuna, etteivät ne mitenkään voisi ratkai-
34811: sevasti vaikuttaa vaalin tulokseen tässä ryhmässä. Valio-
34812: kunta ei kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän käsitykseen,
34813: koska puheenalaiset henkilöt monessa kohdin ovat työn-
34814: antajaa paljon lähempänä kuin työntekijöitä, ja koska
34815: työriidat teollisuuslaitoksissa useinkin syntyvät juuri
34816: työnjohtajain ja työntekijäin huonoista väleistä. Ääni-
34817: oikeuden antaminen työnjohtajille työntekijäin ryhmässä
34818: olisi siis omansa vähentämään viimemainittujen luot-
34819: tamusta ammattivaltuuston puolueettomaan toimintaan
34820: työriitojen sovittelussa.
34821: Työnjohtajan käsite on kuitenkin epämääräinen, sii-
34822: hen kun luetaan sekä ylempään että alempaan päällys-
34823: töön kuuluvia. Koska edellä huomautetut näkökohdat
34824: eivät kohdistu niihin alempiin työnjohtajiin, jotka itse
34825: ottavat käsin osaa työhön, on valiokunta muodostanut
34826: puheena olevan säännöksen siten, että äänioikeuden työn-
34827: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34828:
34829: tekijäin ryhmässä saisivat myöskin sellaiset alemmat työn-
34830: johtajat, jotka joulukuun 5 p:nä 1895 annetussa laissa
34831: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
34832: vasta ruumiinvammasta luetaan työntekijöiksi ja joille
34833: siinä myönnetään oikeus korvaukseen työssä sattuneen
34834: tapaturman johdosta. (5 § 1 mom., edusk. esit. 6 § 1 mom.).
34835: 6 § 1 mom. Vaalioikeuden yleisiä ehtoja koskevat säännökset,
34836: jotka eduskuntaesityksessä ovat yhtäpitävät useinmaini-
34837: tun armollisen esityksen kanssa, on valiokuntakin muutta-
34838: matta hyväksynyt. Niitä on tosin valiokunnassa ehdo-
34839: tettu muutettavaksi siten, että vaalioikeutta varten ei
34840: vaadittaisi täysi-ikäisyyttä, vaan ainoastaan 20 vuoden
34841: ikä, sekä että ammattivaltuustoa saisivat valita nekin,
34842: jotka ovat kansalaisluottamusta vailla. Mutta ensin-
34843: mainittu muutos on valiokunnan mielestä mahdoton,
34844: koska sellainen yleisiin asioihin vaikuttamisoikeus, kuin
34845: ammattivaltuuston valitseminen, ilmeisesti edellyttää, että
34846: valitsijalla ainakin on valta itse hoitaa omia asioitaan; ja
34847: jo se vähemmistönkin hyväksymä säännös, että holhouk-
34848: sen alainen ei ole vaalioikeutettu, estää 21 vuotta nuo-
34849: remman puheenalaisiin vaaleihin osaa ottamasta, koska
34850: hän voimassa olevan, 19 p:nä elokuuta 1898 annetun
34851: holhouslain 16 §:n mukaan aina on oleva holhottavanal
34852: paitsi niissä harvinaisissa tapauksissa, jolloin hän sitä
34853: ennen menee nanmsun. Sille taas, jonka tuomioistuin
34854: rikoslain nimenomaisen säännöksen mukaan on törkeästä
34855: rikoksesta tuominnut olemaan kansalaisluottamusta vail-
34856: la, ei valiokunnan mielestä voida sinä aikana, kuin tuota
34857: seuraamusta kestää, myöntää oikeutta ottaa osaa nyt pu-
34858: heena oleviin, enemmän kuin muihinkaan julkisiin vaalei-
34859: hin. (6 § 1 mom. a ja d, edusk. esit. 7 § 1 mom. aja d).
34860: 6 § 3 mom. Vaalikelpoisuus ammattivaltuustoon on järjestetty
34861: lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentissa (edusk. esit. 7 § 3
34862: mom.). Sitä käsiteltäessä on valiokunnassa esiintuotu,
34863: että valtuuston jäseneksi voitaisiin valita ken hyvänsä
34864: 21 vuotta täyttänyt paikkakunnalla hengillepantu, kan-
34865: Laki ammattivaltuustoista. 9
34866:
34867: salaisluottamusta nauttiva Suomen kansalainen, joka ei
34868: ole konkurssitilassa eikä holhunalainen, koska muut rajoi-
34869: tukset helposti voisivat pakottaa valitsijoita syrjäyttä-
34870: mään heidän luottamustaan nauttivia henkilöitä. Tätä
34871: mielipidettä valiokunta ei ole voinut kannattaa, sillä
34872: ammattivaltuuston rauhallisen toiminnan menestykselle
34873: ei ole hyötyä siitä, että sen jäseneksi tulee henkilö, jolla
34874: ei ole omaa kokemusta minkään elinkeinon alalla taikka
34875: varttuneemman iän tuottamaa yleistä elämänkokemusta.
34876: Valiokunta on tästä syystä katsonut tarpeelliseksi yleensä
34877: hyväksyä eduskuntaesityksessä ehdotetut vaalikelpoisuu-
34878: den rajoitukset, jotka poikkeavat edellisille valtiopäiville
34879: annetun armollisen esityksen määräyksistä tekemällä
34880: vaalikelpoisiksi ennen elinkeinonharjoittajana tahi työn-
34881: tekijänä toimineetkin.
34882: Mainittuja rajoituksia voitanee kuitenkin vielä jonkun
34883: verran väljentää sikäli, että vaalikelpoisuus myönnetään
34884: sellaiselle elinkeinonharj oittajalle ja työntekijälle, joka
34885: vaalia lähinnä edellisten kymmenen vuoden aikana, vaikka
34886: vain yhdenkin vuoden, on ollut vaalioikeutettu. Näin
34887: ollen voisi esim. elinkeinonharjoittaja, joka on lopettanut
34888: tahi toiselle luovuttanut liikkeensä, tahi työntekijä, joka
34889: varsinaisesta ammattityöstä on siirtynyt johonhin am-
34890: mattikunnan luottamustoimeen, tulla vielä kymmenen
34891: vuoden aikana sen jälkeen valituksi valtuuston jäseneksi.
34892: Muualla saavutettu kokemus osottaa, että valtuustot
34893: usein saavat innokkaimmat ja työväenoloja parhaiten
34894: tuntevat jäsenensä äsken mainituista kansalaisista, ja
34895: eduskuntaesityksessä oleva, Hollannin lainsäädännön mu-
34896: kainen vaatimus, että valittavan on noiden kymmenen
34897: vuoden aikana pitänyt olla kolmena vuotena perätysten
34898: vaalikelpoinen, saattaisi helposti ilman riittävää syytä
34899: estää muuten sopivan henkilön valitsemisen. (6 § 3 mom. c,
34900: edusk. esit. 7 § 3 mom. c).
34901: Samasta syystä on valiokunnan lakiehdotuksessa
34902: myöskin, laajentamalla eduskuntaesityksessä olevaa sään-
34903: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet.!N:o 8.
34904:
34905: nöstä, myönnetty, että ammattivaltuustossa olevan aina
34906: saa valita uudestaan, vaikka hän ei toiseen toimeen siir-
34907: tymisen tai muun syyn tähden muuten enää olisikaan
34908: äänioikeutettu. (6 § 3 mom. d, edusk. esit. 7 § 3 mom. d)
34909: - Muut tähän pykälään tehdyt muutokset ovat amoas-
34910: taan muodollista laatua.
34911: 7 § 1 mom. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi nnssa luette-
34912: loissa, joita elinkeinonharjoittajan tulisi työssään olevista
34913: työntekijöistä antaa vaaliviranomaisille, on valiokunta
34914: ehdottanut, että ne ovat tehtävät teollisuushallituksen laa.
34915: timan kaavan mukaan (7 § 1 mom., edusk.'esit. 8 § 1mom.).
34916: 8 § 1 mom. Ammattivaltuuston valitsemille edustajille on myön-
34917: netty oikeus olla saapuvilla vaalin toimittamisessa, jotta
34918: poistettaisiin epäluulo siitä, että vaaliviranomainen vaa-
34919: lissa tai sen tuloksen laskemisessa jollakin tavalla menet-
34920: telee puolueellisesti. (8 § 1 mom., edusk. esit. 9 § 1 mom.).
34921: Tämä säännös vastaa heinäkuun 20 p:nä 1906 annetun,
34922: eduskunnan vaaleja koskevan vaalilain 74 §:n mää-
34923: räystä, jonka mukaan valitsijayhdistyksen asiamie-
34924: hellä on oikeus olla saapuvilla keskuslautakunnan vaa-
34925: lintuloksen laskemista varten pitämissä kokouksissa.
34926: 9 §. Ammattivaltuuston vaaleissa on välttämätöntä, että
34927: niissä käytettävä suhteellinen vaalitapa on niin yksinker-
34928: tainen kuin mahdollista, joskin se vaaliteknilliseltä kan-
34929: nalta antaisi aihetta johonkin muistutukseen eikä sen kaut-
34930: ta saavutettava tulos joka tapauksessa olisi täydellisesti
34931: suhteellinen valitsijain lukuun. Sen ohella on myöskin
34932: pidettävä silmällä, että vaalin tulosta laskettaessa voidaan
34933: laajassa määrin käyttää valmiiksi laskettuja ja yksin-
34934: kertaisia aputauluja.
34935: Jos tahdotaan, kuten eduskuntaesityksessä, antaa
34936: vaalilippuun otetuille ehdokkaille 1 ääni, 1{2 ääntä, 1 /s ääntä
34937: j. n. e. '/ro ääneen saakka ja vaalilipun jokaiselle seuraa-
34938: valle ehdokkaalle viimeksi mainittu äänenosa, tulee murto-
34939: osia yhteenlaskettaessa käytettäväksi nimittäjänä niin
34940: suuri luku kuin 2,520 taikka ovat osat keskellä laskua
34941: Laki ammattivaltuustoista. 11
34942:
34943: muutettavat kymmenmurtoluvuiksi. Tämä tuottaisi tot-
34944: tumattomalle laskijalle suuria vaikeuksia. Sitä paitsi
34945: pieni puolue, jonka äänimäärä ei nouse vallan täyteen
34946: kymmenesosaan valitsijoista, ei voisi saada yhtään jäsentä
34947: valituksi, vaikka sillä voimainsa mukaan pitäisi olla
34948: oikeus yhdenteentoista paikkaan, jos niin monta jäsentä
34949: olisi valittava.
34950: Näiden epi;tkohtien välttämiseksi ehdottaa valio-
34951: kunta, tavallisten murto-osien asemesta käytettäväksi
34952: vastaavia sadasosissa lausuttuja kymmenmurtolukuja,
34953: joita vaikeudetta saattaa jatkaa 1j12:aa vastaavaan
34954: kymmenmurtolukuun saakka. Tämä menettely tuottaa
34955: tosin, varsinkin jos äänestäjien luku on suuri, tuloksiin
34956: jonkun verran epätarkkuutta sen johdosta, että maini-
34957: tunlainen kymmenmurtoluku ei aina ole tasan yhtä suuri
34958: kuin vastaava murtoluku, mutta huomattavampaa vir-
34959: hettä siitä ei synny nyt puheena olevissa vaaleissa, joissa
34960: ainoastaan ani harvassa paikassa valitsijain luku on suuri.
34961: Sitä paitsi on virheillä enemmän tietopuolinen kuin käy-
34962: tännöllinen, vaalin tulokseen sanottavasti vaikuttava
34963: merkitys. Tähän tulee vielä, että vaalin tuloksen las-
34964: keminen mietintöön liitetyn aputaulun avulla voidaan
34965: suorittaa erittäin yksinkertaisesti ainoastaan laskemalla
34966: yhteen aputaulussa tavattavia lukuja. (9 § 1 mom., edusk.
34967: esit. 10 § 1 mom.).
34968: Jollei varajäsenten luku nouse puoleen vaaliryhmän
34969: valtuutettujen luvusta ja puheena olevaan vaaliryhmään
34970: kuuluvilla valtuutetuilla on oikeus valita puuttuvat
34971: varajäsenet, saattaa enemmistö kokonaan mielensä mu-
34972: kaan määrätä vaalin tuloksen. Enemmistön voiman koh-
34973: tuuttoman lisäämisen välttämiseksi on valiokunta ottanut
34974: lakiehdotukseensa säännöksen siitä, että tässäkin tapauk-
34975: sessa on käytettävä suhteellista vaalitapaa, jolleivät kaikki
34976: valitsijat toisin sovi. (9 § 3 mom., edusk. esit. 10 § 3 mom. ).
34977: Koska valtuustoa valittaessa ei ole käytettävä edel-
34978: täkäsin ilmoitettuja ehdokaslistoja eikä siis ole vaalissa
34979: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
34980:
34981: virallisesti olemassa määrättyjä puolueita, eivät myös-
34982: kään valitut varajäsenet ole minkään eri äänestäjäryh-
34983: män puolesta valittujen jäsenten varajäseniä, vaan tuli-
34984: sivat ne tarvittaessa käytettäviksi saamiensa äänimää-
34985: rien suuruuden mukaan, ensin 9 §:n 2 momentin (edusk.
34986: esit. 10 § 2 mom.) ja sen jälkeen 9 §:n 3 momentin (edusk.
34987: esit. 10 § 3 mom.) säännösten nojalla valitut. Valtuus-
34988: ton jäsenten vaalissa muodostuneen voimasuhteen säi-
34989: lyttämiseksi silloinkin, kun varajäsen astuu varsinaisen
34990: jäsenen sijaan, on valiokunta katsonut oikeaksi, että
34991: valtuuston jäsenille myönnetään oikeus itse määrätä,
34992: kuka varajäsenistä on hänen sijalleen astuva, jos hän
34993: on joko satunnaisesti estetty saapumasta valtuuston
34994: kokoukseen tai pysyväisesti luopuu jäsenyydestään. Tämä
34995: varajäsenen määrääminen saattaa tapahtua joko ker-
34996: rakseen taikka koko vaalikaudeksi sekä myöskin sisäl-
34997: tää määräyksen siitä, kuka on oleva seuraava järjes-
34998: tyksessä käytettävä varajäsen. Tätä tarkoittavan lisäyk-
34999: sen on valiokunta ehdottanut lakiin otettavaksi. (9 §
35000: 4 mom.).
35001: 10 §. Valiokunnassa on vaadittu, että sille, joka valitaan
35002: valtuuston jäseneksi ilman hänen omaa suostumustaan,
35003: olisi myönnettävä oikeus kieltäytyä tästä toimesta 1&
35004: päivän kuluessa sen jälkeen, kuin hän vaaliviranomai-
35005: silta on saanut tiedon vaalista. Monelle työntekijälle,.
35006: jonka muiden luottamus kutsuisi ammattivaltuuston
35007: jäseneksi, saattaa käydä taloudellisesti hyvinkin vai-
35008: keaksi uhrata aikaa valtuuston töihin, jopa hän puheena
35009: olevan vaalin tähden voisi tulla pakotetuksi jättämään
35010: entisen työpaikkansa. Myöskin pitäisi aviovaimolla olla
35011: tilaisuus, jos hän tahtoo, luopua puheena olevasta luot-
35012: tamustoimesta. Varsinkin useampia kuntia käsittävässä
35013: ammattivaltuuston piirissä saattaa valtuuston jäsenen
35014: velvollisuuden täyttäminen tulla raskaaksi taakaksi niille,
35015: jotka asuvat etäällä kokouspaikasta. Eikä oikeus kiel-
35016: täytyä vastaanottamasta julkista luottamustointa ennes-
35017: Laki ammattivaltuustoista. 13
35018:
35019: täänkään ole lainsäädännössämme outoa, koska valtio-
35020: päiväjärjestyksessä ja siihen liittyvässä vaalilaissa puhee-
35021: na oleva periaate on julkilausuttu, ja joulukuun 8 p:nä
35022: 1873 annettu asetus kunnallishallituksesta kaupungissa
35023: myöntää kaupunginvaltuusmieheksikin valitulle oikeuden
35024: kieltäytyä tästä toimesta, jos hän ei asu kaupungissa
35025: tahi sen aluspiirissä.
35026: Mainitun mielipiteen puolesta esitetyille syille eivät
35027: muut valiokunnan jäsenet ole voineet myöntää ratkai-
35028: sevaa merkitystä. Ammattivaltuuston jäsenyys ei vaadi
35029: siirtymistä toiseen paikkakuntaan ja muista toimista
35030: luopumista, minkä edustajantoimi valtiopäivillä yleensä
35031: Bdellyttää. Se voidaan sentähden, samoin kuin kunnal-
35032: listen luottamustoimien suorittaminen, katsoa siihen
35033: valitun velvollisuudeksi, josta hän ainoastaan harkin-
35034: nassa päteviksi huomattujen syiden nojalla voi kiel-
35035: täytyä, jollei ole saavuttanut korkeaa ikää tai aivan edel-
35036: lisinä aikoina ollut samassa luottamustoimessa. Jos
35037: jokaisella olisi vapaa kieltäytymisoikeus, käyttäisi ar-
35038: vattavasti tätä tilaisuutta hyväkseen moni sellainenkin
35039: valtuuston jäseneksi sopiva, joka velvoitettuna tähän
35040: toimeen ryhtymään katsoisi asiakseen uhrata työvoimi-
35041: aan valtuuston hyväksi.
35042: Asiasta valiokunnassa äänestettäessä jakautuivat
35043: äänet tasan molempain edellä kerrottujen mielipiteiden
35044: kesken, joista sitten jälkimäinen arvalla tuli valiokunnan
35045: päätökseksi. (10 §, edusk. esit. 11 §).
35046:
35047: 3 luku.
35048:
35049: Ammattivaltuuston toiminnasta yleensä.
35050:
35051: Eduskuntaesityksen 12 § poikkeaa edellisille valtio- ll §.
35052: päiville annetun armollisen esityksen vastaavasta py-
35053: kälästä (20 §:stä) sikäli, että valtuuston esimiehen vaali
35054: on katsottava päteväksi, jos hän on saanut kaksi kolmas-
35055: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35056:
35057: osaa kaikista annetuista äänistä. Jos pätevään vaaliin
35058: vaadittaisiin kolme nejäsosaa annetuista äänistä, voisi
35059: valiokunnan mielestä liian pieni vähemmistö estää esi-
35060: miehen vaalin. (11 §).
35061: 12 §. Koska asiaa valtuustossa ratkaistaessa kumpikin
35062: valtuuston ryhmä on oleva yhtä lukuisa ja vähintään
35063: puolet kumpaisenkin ryhmän valtuutetuista saapuvilla,
35064: voisi toinen ryhmä tehdä tyhjäksi sille ehkä epämielui-
35065: sen päätöksen tekemisen sillä, ettei puolet sen jäsenistä
35066: saavu sitä asiaa käsitteleviin kokouksiin. Tällaisen nis~
35067: koittelun estämiseksi on valiokunta lisännyt lakiehdo-
35068: tukseen sen säännöksen että, jos asia edellä mainitun
35069: syyn tähden kahdessa kokouksessa on jäänyt ratkaise-
35070: matta, sen saa kolmannella kerralla päätt.ää, jos vain
35071: puolet valtuustosta on saapuvilla (12 § 2 mom., edusk.
35072: esit. 13 § 2 mom.).
35073: Eduskuntaesityksessä on, viime valtiopäiväin valio-
35074: kunnan ehdotuksen mukaisesti, armollisen esityksen sään-
35075: nöstä ainoastaan toista ryhmää koskevista asioista (21 §
35076: 3 mom.) muutettu siten, että asian siirtämiseen yksi-
35077: tyisen ryhmän käsiteltäväksi vaaditaan kahden kolmas-
35078: osan äänten enemmistö. Tämän katsantokannan on
35079: valiokunta yksimielisesti omaksunut. Kumpaisellakin
35080: ryhmällä olisi oikeus itse valita puheenjohtajansa, mutta
35081: valiokunta ei kuitenkaan, asiasta äänestettyänsä, ole
35082: katsonut riittävää syytä olevan supistaa tätä vaalioi-
35083: oikeutta eduskuntaesityksessä ehdotetuna tavalla siten,
35084: että puheenjohtaja olisi otettava valtuuston keskuu-
35085: desta, koska ei sen kautta kuitenkaan voida estää ryh-
35086: maan kuuluvia valtuutettuja laajastikin käyttämästä
35087: valtuuston ulkopuolella olevien apua ja neuvoja. (12 §
35088: 3 mom., edusk. esit. 13 § 3 mom.).
35089: 14 §. Ammattivaltuuston tehtäviä koskevat säännökset
35090: ovat eduskuntaesityksessä ja valiokunnan lakiehdotuk-
35091: sessa sisällykseltään samat kuin edellisille valtiopäiville
35092: annetussa armollisessa esityksessä, mutta muodon puo-
35093: Laki ammattivaltuustoista. 15
35094:
35095: lesta on tehty se muutos, että tätä asiaa koskevat
35096: säännökset on koottu yhteen pykälään (14 §, edusk. esit.
35097: 15 §).
35098:
35099: 4 luku.
35100:
35101: Työriitojen sovittamisesta ja ratkaisemisesta.
35102:
35103: Ammattivaltuuston tärkeimpiä tehtäviä tulee epm- 15-20; §.
35104: lemättä olemaan sen toimenpiteet työriitojen sovittele-
35105: miseksi ja ratkaisemiseksi.
35106: Voimassa olevan elinkeinoasetuksen 26 §:n säännös-
35107: ten mukaan kuuluu myöskin elinkeinonharjoittajain ja
35108: työntekijäin välisten riitaisuuksien sovitteleminen ja rat-
35109: kaiseminen elinkeinoyhdistysten valtuutettujen tehtä-
35110: viin. Tämänlaatuisen asian käsittelyä varten on valtuu-
35111: tettujen lukua lisättävä puolella, valitsemalla siihen kau-
35112: pungin hyvämaineisia ja täysvaltaisia työntekijöitä.
35113: Nämä lisätyt valtuustot, jotka ovat olleet ainoat lain jär-
35114: jestämät työriitain sovittelulautakunnat ja sovinto-oikeu-
35115: det, lienevät tuskin milloinkaan työriitoja käsitelleet,
35116: koska ne, puutteellisen kokoonpanansa tähden, eivät ole
35117: saavuttaneet riitapuolten luottamusta. Se menettely-
35118: muoto, joka esillä olevassa lakiehdotuksessa on suunni-
35119: teltu työriitain sovinnolliseksi ratkaisemiseksi, näyttää
35120: valiokunnan mielestä soveliaalta poistamaan lainsäädän-
35121: tömme puutteita tällä alalla, ja ehdottaa valiokunta tätä
35122: koskevat säännökset melkein muuttamatta hyväksyt-
35123: täviksi.
35124: Useinmainitun armollisen esityksen 30 §:n säännöstä,
35125: jonka mukaan elinkeinonharjoittaja ei saisi liikettään
35126: pysäyttää eikä erottaa työntekijöitä eivätkä työntekijät
35127: lakata työstään riitakysymyksen ollessa sovintolauta-
35128: kunnan tai sovinto-oikeuden käsiteltävänä, ennenkuin
35129: kaksi viikkoa on kulunut asian vireillepanemisesta, ei
35130: ole otettu eduskuntaesitykseen eikä valiokuntakaan ole
35131: 16 1908. II Vp. - Bduskuotaesitysmiet. N:o 8.
35132:
35133: tahtonut puoltaa senkaltaisen säännöksen ottamista la-
35134: kiin. Voidaan nimittäin epäillä, onko soveliasta nyt jo
35135: niin suuresti rajoittaa oikeutta voimassa olevan työsopi-
35136: muksen irtisanomiseen ja irtisanomisajan jälkeen työn
35137: lakkauttamiseen, jota paitsi ainakin tavallinen 14 päi-
35138: vän irtisanomisaika enimmäkseen tulee olemaan tarjona
35139: neuvottelujen pitämistä varten.
35140: Eduskuntaesityksen 21 §:n on valiokunta muutta-
35141: nut ja lakiehdotukseensa palauttanut edellisille valtiopäi-
35142: ville annetun armollisen esityksen 29 §:n vastaavan sään-
35143: nöksen, koska valiokunnan käsityksen mukaan sovittelu-
35144: lautakunnan tai sovinto-oikeuden lausunnon ja päätök-
35145: sen pakollinen julkaiseminen ei ole joka tapauksessa tar-
35146: peen, jopa sovitun tai ratkaistun riita-asian vetäminen
35147: julkisuuteen saattaa joskus olla omansa suotta katkeroitta-
35148: maan riitapuolien väliä, etenkin sellaisissa tapauksissa,
35149: missä riitaisuus koskee yksityistä työnantajaa ja työn-
35150: tekijää. Valiokunnassa on kuitenkin vähemmistö tahto-
35151: nut pysyttää tämän pykälän säännökset eduskunta-
35152: esityksen mukaisina. (20 §, edusk. esit. 21 §).
35153: 21 §. Valiokunta on puolestaan hyväksynyt eduskunta-
35154: esityksen 22 § muuttamatta ja siis omaksunut sen kautta
35155: armollisen esityksen 31 §:ään tehdyt muutokset. Sen mu-
35156: kaan voi paikkakunnalla, jossa ammattivaltuustoa ei ole,
35157: toinen riitapuoli yksinkin ammattientarkastajan väli-
35158: tyksellä saattaa riidan toisen paikkakunnan ammatti-
35159: valtuuston käsiteltäväksi, mutta silloin on käännyttävä
35160: lähimmän paikkakunnan ammattivaltuuston puoleen (21 §,
35161: edusk. esit. 22 §). Ammattientarkastajat ovat jo ny-
35162: kyisin, 21 p:nä joulukuuta 1889 annetun johtosääntönsä
35163: 10 §:n mukaan, velvolliset kokemaan sovittaa elinkeinon-
35164: harjoittajain ja heidän työntekijäinsä välisiä riitaisuuk-
35165: sia. He ovat sentähden myöskin sopivimmat, luonnolli-
35166: sesti mikäli heidän virkansa sallii, työriidoissa toimimaan
35167: ammattivrJtuuston esimiehen sijassa sellaisilla paikka-
35168: kunnilla. missä valtuustoa ei ole. Niin ollen valiokunta
35169: Laki ammattivaltuustoista. 17
35170:
35171: ei ole voinut ehdottaa ammattientarkastajia vapautetta-
35172: viksi tästä tehtävästä, vaikka valiokunnassa onkin muis-
35173: tutettu, että usein matkoilla olevat ammattientarkasta-
35174: jat eivät voisi tehokkaasti täyttää mainittua velvolli-
35175: suutta ja että sen kautta monessakin tapauksessa työ-
35176: riitain selvittämistä ainoastaan viivytettäisiin.
35177:
35178: 5 luku.
35179:
35180: Ammattivaltuuston kustannuksista.
35181:
35182: Vaikka ammattivaltuustolla on oikeus juoksevain 23 §.
35183: asiainsa suorittamiseksi palkkaa vastaan ottaa sihteeri,
35184: jää kuitenkin valtuuston esimiehen suoritettavaksi, var-
35185: sinkin niillä paikkakunnilla, missä teollinen toiminta on
35186: vilkasta, siinä määrin aikaa ja harrastusta vaativia asioita,
35187: ettei yhteiskunta voi ilman korvausta sälyttää tätä
35188: työtaakkaa yksityiselle kansalaiselle. Samalle kannalle
35189: on lainsäädäntömme ennenkin asettunut, sillä maalais-
35190: kuntain hallinnosta kesäkuun 15 p:nä 1898 annetun lain
35191: mukaan on kunnallislautakunnan esimiehellä oikeus työs-
35192: tään saada se kohtuullinen palkka, jonka kuntakokous
35193: tarkoitusta varten määrää. On myöskin huomioon otet-
35194: tava, että monen, etenkin työntekijäin ryhmään kuuluvan,
35195: valtuuston jäseneksi joutuvan toimeentulo niin suuresti
35196: riippuu hänen työaikansa käyttämisestä ansiotyöhön,
35197: ettei kohtuudella saata häneltä vaatia kokonaan palka-
35198: tonta, asianharrastuksesta suoritettua työtä. Valiokunta
35199: on näiden syiden nojalla lakiehdotukseensa ottanut ni-
35200: menomaisen säännöksen siitä, että valtuuston esimiehelle
35201: on maksettava palkkio ja jäsenille menetetystä työ-
35202: ajasta kohtuullinen korvaus, jonka tulee olla kaikille
35203: valtuuston jäsenille yhtä suuri. (23 §.)
35204: Valtuuston toiminnan aiheuttamat kustannukset on 25 §.
35205: valiokunnassa ehdotettu kokonaan siirrettäväksi valtion
35206: suoritettaviksi, koska uusi valtuustolaitos tulisi hyödyt-
35207: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. No 8.
35208:
35209: tämään etupäässä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan ja
35210: ainoastaan aivan vähässä määrässä erityisesti elinkeinon-
35211: harjoittajia ja työntekijöitä. Tähän katsantokantaan va-
35212: liokunta ei ole voinut yhtyä. Osanottaminen ammatti-
35213: valtuuston kustannusten suorittamiseen on, itsehallinto-
35214: oikeuden luonnollisena johtopäätöksenä, valiokunnan mie-
35215: lestä säädettävä niiden velvollisuudeksi, jotka ovat oi-
35216: keutetut valtuustoa valitsemaan ja joiden etujen val-
35217: vomista ja edistämistä valtuuston toiminta etupäässä
35218: tarkoittaa. Tämä tietysti ei estä, että muutamat mää-
35219: rätyt kustannuserät joutuvat joko valtion tahi kunnan
35220: maksettaviksi ja että valtuusto voi toimintansa edistä-
35221: miseen saada sekä valtiolta että kunnalta pysyvää tahi
35222: tilapäistä avustusta. Suotavaa olisi myöskin että, koska
35223: valtion varoja runsaasti käytetään oppikoulujen, sekä
35224: valtion omien että yksityisten, ylläpitämiseksi, yleisiä
35225: varoja entistä enemmän käytettäisiin sellaistenkin asiain
35226: edistämiseksi, jotka lähinnä ovat uskotut ammattival-
35227: tuuston huolenpitoon,etenkin ammatillisen opetuksen avus-
35228: tamiseksi.
35229: Kun on ollut määrättävänä, mitkä valtuuston meno-
35230: eristä olisivat lain mukaan säädettävät valtion suoritet-
35231: taviksi, on valiokunnassa puollettu eduskuntaesityk-
35232: sessäkin esitettyä kantaa, jonka mukaan valtion varoista
35233: maksettaisiin ainoastaan ne valtuuston kustannukset,
35234: jotka johtuvat sen toiminnasta työriitojen sovittami-
35235: seksi tahi ratkaisemiseksi (22 § 1 mom., edusk. esit. 23 §
35236: 1 mom.). Tätä valiokunta ei kuitenkaan ole pitänyt
35237: riittävänä, koskä silloin valtuuston valitsijain suori-
35238: tettavaksi joutuisi sellaisiakin kustannuksia, joista
35239: yhteiskunta monella muulla alalla on ottanut vasta-
35240: takseen, kuten valtuuston esimiehen palkka ja Jasen-
35241: ten korvausmaksut, ja koska monesti saattaa olla vaikeata
35242: yleisistä valtuuston hallintokustannuksista tarkalleen erot-
35243: taa ne, jotka työriitain sovittelutoiminta on aiheuttanut.
35244: Näitä näkökohtia silmällä pitäen on lakiehdotukseen
35245: lisätty sen 25 §.
35246: Laki ammattivaltuustoista. 19
35247:
35248: Vaikka luonnollisesti on mahdotonta tarkalleen ar-
35249: vioida, mihin määrään valtioapu ammattivaltuustojen
35250: hallintokustannuksiin, valiokunnan edellä mainitun eh-
35251: dotuksen mukaan, tulisi vuosittain nousemaan, on valio-
35252: kunta kuitenkin katsonut velvollisuudekseen tässä koh-
35253: den koettaa arviolta esittää muutamia lukuja, jotka tie-
35254: tysti voivat antaa ainoastaan vallan ylimalkaisen käsi-
35255: tyksen puheena olevien valtiomenojen suuruudesta:
35256:
35257: Helsingissä . . . . . . . ................ . 10,000 markkaa
35258: Turussa, Kotkassa, Tampereella, a 7,000 21,000 "
35259: Viipurissa, Porissa, Vaasassa, Oulussa,
35260: Kuopiossa a 5,000 . . . . . . . . . . . . . . 25,000
35261: 10 kaupungissa ja tehdaskeskuksessa a "
35262: 3,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,000 ,,
35263: 30 kaupungissa ja tehdaskeskuksessa a
35264: 1,500 ........................ 45,000
35265: "
35266: Yhteensä 131,000 markkaa
35267:
35268: Minkä verran valtiovaroja tulisi menemään erityi-
35269: sesti työriitain sovittamisesta ja ratkaisemisesta johtu-
35270: viin kustannuksiin, ei valiokunnan ole ollut mahdollista
35271: likimääräisestikään arvioida. Jos valiokunnan ehdot-
35272: tamat säännökset ammattivaltuuston kustannuksista hy-
35273: väksytään ja tulevat laiksi, olisi siitä aiheutuva arvio-
35274: määräraha valtion tulo- ja menoarvioon otettava.
35275: Koska valiokunnan ehdotuksen mukaan monessa 26 §.
35276: tapauksessa jäisi verrattain vähäinen rahamäärä kun-
35277: nallisverojen yhteydessä taksoitettavaksi niiltä, jotka
35278: ovat oikeutetut ammattivaltuustoa valitsemaan, on voitu
35279: poistaa se eduskuntaesityksessä oleva määräys, että jokai-
35280: sen verovelvollisen tulisi maksaa vähintään viisikym-
35281: mentä penniä vuodessa (26 §, edusk. esit. 25 §).
35282: 20 1908. II. Vp, - Eduskuntaesitysmiet. N:o S.
35283:
35284: 6 luku.
35285:
35286: Eri ammattivaltuustojen yhteistoiminnasta sekä keskus-
35287: valtuustosta.
35288:
35289: 30 § l mom. Perustettavaksi ehdotettu keskusvaltuusto tulisi va-
35290: liokunnan lakiehdotuksen, samaten kuin entisen armol-
35291: lisen esityksen ja eduskuntaesityksenkin, mukaan niin
35292: kokoonpantavaksi, että ammattivaltuustojen elinkeinon-
35293: harjoittajain edustajat valitsisivat siihen 6, työntekijäin
35294: edustajat 6 ja senaatti 6 jäsentä. Valiokunnassa on eh-
35295: dotettu jäsenten lukumäärää lisättäväksi 22:ksi, joista
35296: senaatti valitsisi ainoastaan 4 ja heidät ~asianomaisiin
35297: oloihin perehtyneistä tiedemiehistä tai muista senkaltai-
35298: sista kansalaisista•>. Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan
35299: ole syytä tehdä keskusvaltuustoa vielä monilukuisem-
35300: maksi, kuin lakiehdotuksessa on ehdotettu, eikä vähen-
35301: tää hallituksen valittavain jäsenten lukua. Niinkuin
35302: kokemus muista maista on osottanut, ovat tällaisissa
35303: keskustyövirastoissa tavallisesti toimekkaimpia jäseniä
35304: juuri hallituksen valitsemat puolueettomat jäsenet, jotka
35305: luonnollisesti meilläkin tulisivat otettaviksi yhteiskunta-
35306: oloihin ja niiden uudistuskysymyksiin perehtyneistä kan-
35307: salaisista, vaikka erityistä säännöstä siitä ei laissa ole-
35308: kaan. (30 § 1 mom., edusk. esit. 29 § 1 mom.).
35309:
35310:
35311: ~8 luku.
35312:
35313: Erityisiä säännöksiä.
35314:
35315: 33 §. Sen sakon alimman rajan, mikä olisi säädettävä elin-
35316: keinonharjoittajalle, joka ei vaatimuksestakaan anna
35317: 7 §:n 1 momentissa mainittuja luetteloita, on valiokunta
35318: katsonut tarpeelliseksi korottaa kymmeneen markkaan
35319: (33 §, edusk. esit. 32 §).
35320: Laki ammattivaltuustoista. 21
35321:
35322: Täydellisyyden vuoksi on valiokunta lakiehdotuk- 36 §.
35323: seen lisännyt säännöksen siitä, että niissä kaupungeissa,
35324: joissa maistraattia ei ole, järjestysoikeuden tulee suorit-
35325: taa maistraatille lakiehdotuksen mukaan kuuluvat teh-
35326: tävät. (36 §.)
35327:
35328:
35329: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, valiokunta
35330: kunnioittaen ehdottaa,
35331: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
35332: toimittaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraa-
35333: van lakiehdotuksen:
35334: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35335:
35336:
35337:
35338:
35339: Laki
35340: Ammattivaltuustoista.
35341:
35342: 1 luku.
35343:
35344: Ammattivaltuustojen perustamisesta. (poist.)
35345:
35346: 1 §.
35347: 1. Kaupungissa olkoon ammattivaltuusto, jonka
35348: tulee pitää huolta paikkakunnalla harjoitettuja elinkei-
35349: noja koskevista asioista. Senaatti voi kuitenkin, jos
35350: sellaisen valtuuston perustamista paikkakunnan am-
35351: mattiolojen kehittymättömyyden tähden ei katsota tar-
35352: peelliseksi, määrätä, että jotakin kaupunkia varten tois-
35353: taiseksi ei tarvitse ammattivaltuustoa valita.
35354: 2. Milloin erityiset olot vaativat, voi senaatti
35355: määrätä, että jonkun kaupungin ammattivaltuuston
35356: piiri on ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi, sekä
35357: antaa tarvittavia määräyksiä tämän lain soveltami-
35358: sesta sellaiseen tapaukseen.
35359:
35360: 2 §.
35361: Niille paikkakunnille maalla, mihin senaatti katsoo
35362: mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perustettakoon ani-
35363: mattivaltuusto joko yhdelle kunnalle erikseen tahi useam-
35364: mille yhteisesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa olkoon
35365: senaatin sekä määrättävä paikkakunta, missä valtuuston
35366: kokoukset pidetään, että muutenkin annettava ne mää-
35367: räykset, joita lain soveltamista varten on tarpeen.
35368: Laki ammattivaltuustoista. 23
35369:
35370: 3 §.
35371: 1. Ammattivaltuusto perustetaan joko kaikkia paikka-
35372: kunnan elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne
35373: jaetaan enintään kolmeen eri ammattiryhmään: kauppaan,
35374: tehdasteollisuuteen ja käsityöhön.
35375: 2. (5 §) Jos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi
35376: senaatti sallia eri ammattivaltuuston perustettavaksi jota-
35377: kin tahi joitakin 1 momentissa mainittuihin ammatti-
35378: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten, taikka
35379: määrätä, että jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse
35380: ammattivaltuustoa valita.
35381:
35382: 4 §.
35383: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava,
35384: määrää teollisuushallitus, sittenkuin ammattivaltuusto,
35385: missä sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta
35386: (poist.) ovat antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asi-
35387: asta. Samassa järjestyksessä ratkaistaan kysymys, kuin-
35388: ka monta valtuutettua on valittava joko paikkakun-
35389: nan elinkeinoja varten yhteisesti taikka jotakin am-
35390: mattiryhmää varten erikseen; ja silloin on huomioon
35391: otettava, että tämä lukumäärä on 2:lla jaollinen luku,
35392: vähintään 6 ja enintään 24.
35393:
35394:
35395: 2 luku.
35396:
35397: Ammattivaltuuston vaalista.
35398:
35399: 5 § (6 §).
35400: 1. Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka
35401: kaupungissa harjoittavat elinkeinoa säädetyn elinkeino-
35402: ilmoituksen nojalla tahi asianomaisella luvalla, toi·
35403: 2r. 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35404:
35405: seksi puoleksi taas näiden elinkeinonharjoittajain työssä
35406: olevat työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä laissa
35407: myöskin liikeapulaisia ja oppilaisia, mutta ei teknillisiä
35408: johtajia, konttoripäälliköitä, työnjohtajia, jotka eivät
35409: ole itse työssä käsin, vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä
35410: muita elinkeinonharjoittajan työssä olevia henkilöitä,
35411: jotka toimeltaan ovat niihin verrattavat.
35412: 2. Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi
35413: vuodeksi sillä tavoin, kuin 6-10 §:ssä säädetään.
35414: 3. Jos valtuutettu kuolee taikka jos hän toiseen
35415: paikkakuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn täh-
35416: den eroaa, ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun ku-
35417: lunut, tulee sen ryhmän varajäsenen, johon eronnut on
35418: kuulunut, astua hänen sijaansa mainitusta toimikaudesta
35419: j älellä olevaksi ajaksi.
35420:
35421: 6 § (7 §).
35422:
35423: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5
35424: §:ssä on sanottu, että vaalioikeutettu:
35425: a) on täysi-ikäinen;
35426: b) on paikkakunnalla hengillepantu Suomen kansa-
35427: lainen;
35428: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena;
35429: eikä
35430: d) ole kansalaisluottamusta vailla.
35431: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät
35432: ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin
35433: huomioon otettava, mitä nyt on sanottu.
35434: 3. V aalikelpoinen valtuutetuksi on vähintään vii-
35435: denkolmatta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c)
35436: ja d) kohdassa säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
35437: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 §:ssä mai-
35438: nituista vaaliryhmistä;
35439: b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai
35440: yhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä
35441: tahi muu johtaJa;
35442: Laki ammattivaltuustoista. 25
35443:
35444: c) elinkeinonharjoittaja taikka. työntekijä, joka
35445: lähinnä edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin
35446: ~Juoden on ollut vaalioikeutettu; taikka
35447: d) on ~Jaltuutettuna, vaikkakaan hän edellä ole~Jain
35448: määräyksien mukaan ei enää olisi vaalikelpoinen.
35449:
35450: 7 § (8 §) .
35451: •
35452: 1. Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön
35453: 8 §:n 1 momentissa mainittu vaaliviranomainen sinä
35454: vuonna, jona vaalit ovat toimitettavat, kustakin am-
35455: mattiryhmästä kaksi vaaliluetteloa, joissa, 5 §:ssä mainit-
35456: tuihin molempiin vaaliryhmiin tehtyä jakoa noudattaen,
35457: luetellaan ne, jotka ovat oikeutetut valitsemaan ammatti-
35458: ryhmän valtuutettuja. Elinkeinonharjoittaja olkoon
35459: velvollinen lokakuussa sinä vuonna, jolloin vaali toimi-
35460: tetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työssään olevista
35461: työntekijöistä teollisuushallituksen laatiman kaavan mu-
35462: kaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henkikirjain
35463: ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä.
35464: 2. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten
35465: saatavina vähintään neljätoista päivää ennen vaalia,
35466: joka on toimitettava marras- tahi joulukuussa vaaliviran-
35467: omaisen määrättävänä ja vähintään neljäätoista päivää
35468: ennen tavallisessa järjestyksessä kuulutettavana päivänä.
35469: 3. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviran-
35470: omaisen harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello
35471: 12 päivällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
35472:
35473: 8 § (9 §).
35474:
35475: 1. Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja
35476: maalla kunnallislautakunnan edessä (poist.) suljetuin li-
35477: puin. Ammatti~Jaltuuston ~Jalitsemilla edustajilla olkoon
35478: oikeus olla siinä saapu~Jilla.
35479: 26 190a. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35480:
35481: 2. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden
35482: henkilöiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen
35483: järjestykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos
35484: vaalilippu sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta
35485: täytettäviä paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin
35486: monta ensimäistä nimeä, kuin mainittuja paikkoja on.
35487: Vaalilippuun merkittäköön nimet painamalla tahi kirjoit-
35488: tamalla, ja voidaan siftä muuttaa nimien järjestystä,
35489: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia nimiä lisäksi.
35490: 3. Vaalilippu on valitsijanitsensä annettava, jolloin
35491: merkitään vaaliluetteloon, että niin on tehty.
35492: 4. Jos vaalilippu johonkin nimeen tahi joidenkin
35493: nimien järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kui-
35494: tenkin muilta kohdin pätevä.
35495:
35496:
35497: 9 § (10 §).
35498:
35499: 1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa
35500: yhden äänen, toinen järjestyksessä O.so ääntä, kolmas
35501: 0.33, neljäs 0.2s, viides 0.2o, kuudes O.n, seitsemäs O.u, kah-
35502: deksas 0.12, yhdeksäs O.u, kymmenes O.m, yhdestoista O.o9
35503: ja kahdestoista O.os ääntä.
35504: 2. Sittenkuin kullekin 1 momentin mukaan tule~Jat
35505: äänet ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistet-
35506: tava valtuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet,
35507: niin monta kuin ~Jaltuustoon on ~Jalitta~Ja jäseniä.
35508: Muista ovat ne, joiden äänimäärä on vähintään puolet vä-
35509: himmillä äänillä valitun valtuutetun äänistä, katsottavat
35510: varajäseniksi siinä järjestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet.
35511: Yhtä suuren ääniluvun saaneiden välin ratkaisee arpa.
35512: 3. Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin
35513: puolet siitä, mitä vaaliryhmän valtuutettuja, taikka jos
35514: varajäsenten lukumäärä poismuuttamisen tai muun syyn
35515: tähden supistuu vähemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee
35516: vaaliryhmän valtuutettujen ja varajäsenten valita puut.tu-
35517: Laki ammattivaltuustoista. 27
35518:
35519: va maara varajäseniä. Nämä varajäsenet valitaan suh-
35520: teellisilla vaaleilla, niinkuin edellä on sanottu, jolleivät
35521: kaikki vaaliin osaa ottavat sovi enemmistövaalitavan
35522: käyttämisestä.
35523: 4. V altuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3
35524: momentin mukaan valituista varajäsenistä on tarvit-
35525: taessa kutsuttava· hänen sijaansa.
35526:
35527: 10 § (11 §).
35528: V altuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kiel-
35529: täytykö, ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta
35530: tai toiminut valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi
35531: näyttää sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
35532:
35533: 3 luku.
35534: Ammattivaltuuston toiminnasta yleensä.
35535:
35536: 11 § (12 §).
35537: 1. Valtuusto valitsee keskuudestaan tahi ulkopuo-
35538: leltaan joka vuodeksi esimiehen. Jollei kukaan vaalissa
35539: saa kahta kolmasosaa kaikista annetuista äänistä, toimi-
35540: tetaan vaali uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa
35541: vastamainittua äänten enemmistöä, jätetään kaupungissa
35542: kaupunginvaltuuston sekä maalla kunnanvaltuuston tahi,
35543: missä sellaista ei ole, kunnallislautakunnan valittavaksi
35544: ammattivaltuustolle, vaan ei sen keskuudesta, yleisiin
35545: toimiin perehtynyt esimies. Samassa järjestyksessä vali-
35546: taan valtuuston keskuudesta varaesimies joka vuodeksi.
35547: Esimieheksi valittavan ei tarvitse olla vaalikelpoinen
35548: valtuutetuksi. Ammattivaltuuston ulkopuolelta valittua
35549: esimiestä ei lueta 4 §:ssä tarkoitettuun valtuutettujen
35550: lukumäärään eikä myöskään kumpaankaan valtuuston
35551: ryhmään.
35552: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. No 8.
35553:
35554: 2. Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka
35555: edellisen vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole
35556: äänioikeutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä
35557: esimiehen toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esite-
35558: tään, jääköön valtuuston harkittavaksi, onko se hyväk-
35559: syttävä.
35560:
35561: 12 § (13 §).
35562: 1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä
35563: ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-
35564: apulaiset.
35565: 2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon pää-
35566: töksen teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukui-
35567: sana. Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia
35568: läsnä, ratkaistakoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla
35569: päätöstä tekemässä. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei
35570: vähintään puolet kumpaisestakin ryhmästä ole saapu-
35571: villa. Kun jokin asia kahdessa kokouksessa on jäänyt
35572: ratkaisematta sentähden, että valtuusto ei ole ollut pää-
35573: tösvaltainen niinkuin nyt on sanottu, saa sen kolman-
35574: nella kerralla ratkaista, jos vain puolet valtuustosta on
35575: saapuvilla. Jos äänestyksessä äänet jakautuvat tasan,
35576: voittakoon se mielipide, jota esimies kannattaa.
35577: 3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmas-
35578: osan äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan
35579: toista vaaliryhmäii, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut,
35580: ja valitkoot he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi
35581: ulko pzwleltaan.
35582:
35583: 13 § (14 §).
35584: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja
35585: olkoot oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin
35586: 16 §:ssä mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä
35587: ottamaan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
35588: Laki ammattivattuustoista. 29
35589:
35590: 14 § (15 §).
35591: Ammattivaltuuston tulee:
35592: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi
35593: ja työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryh-
35594: tyä toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin,
35595: Dsaksi valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia
35596: mainitussa tarkoituksessa;
35597: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen
35598: tilastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muuten-
35599: kin antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeino-
35600: toiminnasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset
35601: niitä vaativat;
35602: c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeille järjestys-
35603: säännöt, sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
35604: d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten
35605: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustami-
35606: sesta niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asian-
35607: haarain vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja
35608: sovinto-oikeuksien asettamista yksityistapauksia var-
35609: ten, ja tarvittaessa itse puolestaankin toimia työriitain
35610: sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi, niinkuin 4 luvussa
35611: säädetään;
35612: e) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituk-
35613: senmukaisen hoidon ja kehityksen hyväksi sekä, mikäli
35614: mahdollista, edistää sellaisten koulujen perustamista ja
35615: Dppikurssien toimeenpanemista eri ammatteja varten;
35616: /) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät
35617: saavat sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksen-
35618: mukaisesti on tuleva;
35619: g) pitää luetteloa oppilaissopimuksista, jotka val-
35620: tuustolle ilmoitetaan, ja erityisen katsannon kautta pi-
35621: tää silmällä, että oppilaiset saavat tarpeenmukaisen
35622: ammattikehityksen sekä että heitä muutenkin kohdellaan
35623: lain ja välipuheen mukaisesti, niin myös, hankittuaan
35624: paikkakunnan sekä elinkeinonharjoittajain että työnteki-
35625: jäin ammattiyhdistysten lausunnot, määrätä oppilaisten
35626: 30 1908. II Vp. - Edusknntaesitysmiet. N:o 8.
35627:
35628: ammattitaidon tutkimisen ehdot ja järjestys sekä ryhtyä
35629: sitä varten muuten tarvittaviin toimenpiteisiin;
35630: h) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan
35631: järjestämälle ammattientarkastukselle;
35632: i) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
35633: katsoo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa
35634: kutsua edustajia sellaisista paikkakunnalle perustetuista
35635: yhdistyksistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi,
35636: ja tarvittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa
35637: näiden yhdistysten kanssa; sekä
35638: j) antaa vuosittain teollisuushallitukselle kertomus
35639: toiminnastaan.
35640:
35641: 4 luku.
35642:
35643: TyiJriitojen sovittamisesta ja ratkaisemisesta.
35644:
35645: 15 § (16 §).
35646: 1. Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen
35647: työriita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuot-
35648: taa suurehkon työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen,
35649: itse tai valtuuston sihteerin kautta, ruveta yhteyteen
35650: riiteleväin kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita kos-
35651: kee, koettaa saada riitelevät riidan ratkaisua odottaessaan
35652: olemaan ryhtymättä työnseisaukseen tahi sitä jatkamatta,
35653: kehottaa heitä yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin
35654: koettaa saada riita selvitetyksi.
35655: 2. Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työn-
35656: tekijäin välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten
35657: perustetun sovittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden kä-
35658: siteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen sovelletta-
35659: ko, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä valtuuston
35660: välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että tuota lautakun-
35661: taa tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttämään riidan sovit-
35662: tamiseen.
35663: Laki ammattivaltuustoista.
35664:
35665: 16 § (17 §).
35666: 1. Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 §:ssä on
35667: sanottu, työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat
35668: riitapuolet tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto
35669: koettaisi sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsi.
35670: tellä hakemusta ja jättää asia erityiseen sovittelulautakun-
35671: taan. Tämän lautakunnan puheenjohtajaksi ammatti"al-
35672: tuusto "alitsee joko sellaisen esimiehensä, joka on otettu
35673: "altuuston ulkopuolelta, taikka muun henkilön, joka ei ole
35674: elinkeinonharjoittaja eikä työntekijä; ja olkoon lautakun·
35675: nassa, paitsi puheenjohtajaa, vähintäänkin kaksi jäsentä,
35676: jotka valtuusto keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valit-
35677: see siten, että kumpikin valtuuston ryhmä erikseen valit-
35678: see yhtä monta edustajaa. Asianosai~»ten pyynnöstä
35679: voidaan lautakuntaan vielä lisätä kaksi jäsentä, joi~ta
35680: kumpikin riitapuoli valitsee yhden. Lautakunnan sih-
35681: teerintointa hoitaa valtuuston sihteeri.
35682: 2. Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä jär-
35683: jestyksessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun
35684: riitapuoli ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
35685:
35686: 17 § (18 §).
35687: 1. Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin
35688: riitapuolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka
35689: ovat olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista,
35690: ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin
35691: asiantuntijoita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoit-
35692: tanut asiaa valtuustolle, olkoon kuitenkin velvollinen, itse
35693: tahi asiamiehen kautta, kutsuttaessa saapuroaan lauta-
35694: kunnan kokoukseen. Kutsutun riitapuolen poissaolo äl-
35695: köön estäkö asian käsittelyä.
35696: 2. Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn
35697: tarkoituksena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen
35698: riitelevien omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lauta-
35699: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35700:
35701: kunnan, jos ja sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän
35702: riidan ratkaisua, ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja
35703: myönnytyksiä, joita tarkoitus näyttää vaativan.
35704: 3. Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimieli-
35705: syyttä saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovinto-
35706: ehdotuksen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille
35707: toimitettava. Jos asiaa on lautakunnassa käsitelty riita-
35708: puolen ilmoituksesta eikä lautakunnan puheenjohtaja, 48
35709: tunnin kuluessa tiedon antamisesta taikka lautakunnan
35710: erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asian-
35711: omaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
35712: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus
35713: hyväksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi.
35714: Sama olkoon laki, kun asiaa on käsitelty, niinkuin 16 §:n
35715: 2 momentissa on sanottu, ja molemmat riitapuolet ovat
35716: ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen.
35717:
35718: 18 § (19 §).
35719: Jos 17 §:ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
35720: kehottakoon lautakunta riiteleviä antamaan niin kokoon-
35721: pannulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 §:n 1 momentissa on
35722: sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
35723: tahi useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät
35724: sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuol-
35725: ten väitteet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
35726:
35727: 19 § (20 §).
35728: 1. Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellai·
35729: sen edelläkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 §:ssä
35730: on sanottu, taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa
35731: riidan sovintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esi-
35732: miehen tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin
35733: toimenpiteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovin-
35734: tomiehen viipymättä käsiteltävä ja sovintotuomiolla pää-
35735: Laki ammattivaltuustoista. 33
35736:
35737: tettävä. Sellaista sovintotuomiota molemmat riitapuolet
35738: noudattakoot.
35739: 2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi
35740: muuttamista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopi-
35741: muksen voima, mutta kun on kysymys tehdyn työsopi-
35742: muksen tulkitsemista koskevasta oikeusriidasta, panta-
35743: koon tuomio täytäntöön, niinkuin ulosottolaissa on sovin-
35744: totuomioista säädetty.
35745:
35746: 20 § (21 §).
35747: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta
35748: tai sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 §:n mukaan
35749: antaa, ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja CJoi-
35750: daan myöskin antajan toimesta sopivalla tavalla julaista.
35751:
35752: 21 § (22 §).
35753: Jos syntyy työriita sellaisella paikkakunnalla, missä
35754: ammattivaltuustoa ei ole, olkoon ammattientarkastajan
35755: asia koettaa sovittaa riitapuolia, niinkuin ammattivaltuus-
35756: ton esimiehestä 15 §:ssä on sanottu. Jollei riitaa saada
35757: sellaisella välityksellä selvitetyksi, ja jos jompikumpi riita-
35758: puoli haluaa, että toisen paikkakunnan ammattivaltuusto
35759: koettaisi riidan sovittaa, ilmoittakoot sen ammattientar-
35760: kastajan kautta lähimmän paikkakunnan ammattival-
35761: tuustolle, ellei toisen paikkakunnan valtuusto, molem-
35762: pain riitapuolten pyynnöstä, ole ilmoittanut suostu-
35763: vansa ottamaan asiaa käsiteltäväksensä. Sellaisen asi-
35764: an edelleen käsittelemisestä olkoon voimassa, mitä
35765: edellä 16-20 §:ssä on säädetty::
35766:
35767: 22 § (23 §).
35768: 1. Sovitt"elulautakunnan ja sovinto-oikeuden Jase-
35769: nellä sekä sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukas-
35770: taan ja vaivastaan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus
35771: 3
35772: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35773:
35774: on määrättävä riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus
35775: sekä myöskin muut ammattivaltuuston valitseman so-
35776: vittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden tahi sovinto-
35777: miehen kustannukset suoritetaan valtiovaroista, jollei
35778: lautakunta tahi sovinto-oikeus tahi sovintomies har-
35779: kitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi jompaa-
35780: kumpaa niistä maksamaan kustannuksia.
35781: 2. Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 mo-
35782: mentin mukaan on katsottu valtiovaroista suoritetta-
35783: viksi, lähettäköön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä
35784: oman lausuntonsa läänin kuvernöörille, joka määrää
35785: varat maksettaviksi, jollei aihetta muistutukseen kor-
35786: vauksen suuruutta tahi laskua vastaan muuten ole,
35787: mutta muussa tapauksessa hankkii valtuuston selityk-
35788: sen muistutuksesta, ennenkuin kuvernööri lopullisesti
35789: tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan päätök-
35790: seen voidaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon
35791: saatua, hakea muutosta senaatin talousosastossa.
35792:
35793: 5 luku.
35794:
35795: Ammattivaltuuston kustannuksista.
35796:
35797: 23 §.
35798: Ammattivaltuuston esLmWs on oikeutettu saamaan
35799: toimestaan palkkion ja valtuutettu menettämästään työ-
35800: ajasta kohtuullz:sen korvauksen, jonka tulee olla yhtä
35801: suuri kaikille valtuutetuille, sekä esimies ja valtuutettu
35802: korvauksen matkakustannuksistaan,
35803:
35804: 24 §.
35805: Kustannukset 7 §:ssä mainittujen vaaliluettelojen
35806: tekemisestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee il-
35807: maiseksi antaa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien
35808: kokouksiin käytettäväksi tarvittava huoneusto.
35809: Laki ammattivaltuustoista. 35
35810:
35811: 25 §.
35812: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä,
35813: ynnä ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suori-
35814: tetaan valtiMaroista; ja on silloin noudatettava 22 § :n
35815: 2 momentissa säädettyä järjestystä.
35816:
35817: 26 § (25 §).
35818: Jokainen, jolla 5 ja 6 §:n mukaan on oikeus ottaa
35819: osaa ammattivaltuuston vaaliin ja joka maksaa kun-
35820: nallisveroa, olkoon velvollinen valtuuston (poist.) mui-
35821: den kuin 23-25 §:ssä mainittujen menojen suorit-
35822: tamiseen ottamaan osaa, kunnallisverotuksesta voi-
35823: massa olevia perusteita noudattaen, sen veroäyriluvun
35824: mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi työtu-
35825: loista. (poist.)
35826: 27 § (26 §).
35827: 1. Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulu-
35828: kuussa seuraavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tulo-
35829: arvio, sisältävä paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja
35830: myös sen rahamäärän, joka niiden suorittamiseksi on ve-
35831: rottamalla otettava verovelvollisilta.
35832: 2. Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on
35833: toimitettu, tulee valtuuston tuon verotuksen johdolla
35834: sekä noudattaen, mitä yllä 26 §:ssä on säädetty, jakaa
35835: kaikkien verovelvollisten kesken se määrä, joka on tak-
35836: soitettava, sekä kunnan veronkannon yhteydessä toimitut-
35837: taa maksunkanto kunnan ylöskantomiehillä, joiden tu-
35838: lee jättää kannetut varat valtuuston rahastonhoitajalle.
35839:
35840: 28 § (27 §).
35841: 1. Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi
35842: vaalikelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryh-
35843: mää varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan
35844: varamiestä. Jokaisella valitsij alla on siinä vaalissa yksi
35845: 36 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35846:
35847: ääni, ja julistakoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka
35848: ovat saaneet enimmät äänet.
35849: 2. Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuus-
35850: ton tilit ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen
35851: vakuudet ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraa-
35852: tille tahi kunnallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaa-
35853: vat, ettei syytä muistutukseen ole, myöntäkööt he vas-
35854: tuunvapauden. Mutta jos tilintarkastajat ovat tehneet
35855: muistutuksen, jossa he asianomaisen selityksestä huoli~
35856: matta pysyvät, on sanotun viranomaisen siitä tehtävä
35857: päätös.
35858:
35859: 6 luku.
35860:
35861: Eri ammattivaltuustojen yhteistoiminnasta sekä keskus-
35862: valtuustosta (poist.)
35863:
35864: 29 § (28 §).
35865: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti-
35866: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
35867: elinkeinoetujen edistämiseksi.
35868:
35869: 30 § (29 §).
35870: 1. Siinä tarkoituksessa, kuin 29 §:ssä mainitaan, on
35871: koko maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuu-
35872: luu kahdeksantoista jäsentä. Senaatin tarkemmin mää-
35873: rättävällä tavalla valitsevat niitä maan ammattival-
35874: tuustojen elinkeinonharjoittajain edustajat kuusi ja työn-
35875: tekijäin edustajat kuusi. Muut kuusi valitsee senaatti.
35876: 2. Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohta~
35877: jansa, kokoontuu teollisuushallituksen kutsumuksesta vä-
35878: hintäänkin kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita,
35879: jotka senaatti tahi teollisuushallitus sille esittää tahi joista
35880: keskusvaltuustossa nostetaan kysymys; ja olkoot silloin
35881: ne teollisuushallituksen jäsenet, joita ei ole valittu keskus-
35882: Laki ammatiivaltuustoista. 37
35883:
35884: valtuustoon, oikeutetut ottamaan osaa keskusteluihin,
35885: mutta ei päätöksiin.
35886: 3. Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot
35887: suorittaa valtio.
35888:
35889: 7 luku.
35890:
35891: Miten ammattivaltuuston päätöksistä valitetaan.
35892:
35893: 31 § (30 §).
35894: 1. Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee,
35895: että joku ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt lailli-
35896: sessa järjestyksessä taikka että se on voimassa olevaa
35897: lakia vastaan taikka loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa,
35898: olkoon oikeutettu lääninhallitukseen tekemään valituksen
35899: päätöksestä kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tie-
35900: doksi saatuaan.
35901: 2. Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvista-
35902: masta järjestyssääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niin
35903: kuin on erittäin säädetty.
35904:
35905: 32 § (31 §).
35906: 1. Jos tehdään valitus siitä, että päätös ei ole lailli-
35907: sessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on ristirii-
35908: dassa voimassa olevan lain kanssa taikka muuten menee
35909: päättäjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kiel-
35910: tää päätöksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan
35911: syytä.
35912: 2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä
35913: oikeutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hy-
35914: väksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jää-
35915: köön päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata
35916: olevan ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin
35917: kuvernööri saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi.
35918: 38 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35919:
35920:
35921: 8 luku.
35922: Erityisiä säännöksiä.
35923:
35924: 33 § (32 §).
35925: Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
35926: 7 §:n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon
35927: häntä rähintään kymmenen ja enintään kolmesataa
35928: markkaa.
35929: 34 § (33 §).
35930: Jos ammattivaltuuston esimies tahi varaesimies tahi
35931: muu valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jää pois
35932: määrätystä valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa
35933: valtuuston rahastoon, esimies ja varaesimies kuusi sekä
35934: muu jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolijain har-
35935: valukuisuuden tähden jää pitämättä, olkoon sakko kaksin-
35936: kertainen.
35937: 35 § (34 §).
35938: Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudat-
35939: tamatta kutsumuksen saapua sellaiseen asian käsittelyyn,
35940: kuin 17 ja 19 §:ssä mainitaan, rangaistakoon enintään
35941: kolmensadan markan sakolla. Jos todistettavasti kut-
35942: suttu todistaja jää ilman laillista estettä tulematta, olkoon
35943: sakko vähintään kymmenen ja enintään sata markkaa.
35944:
35945: 36 §.
35946: Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sorel-
35947: letaan järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maist-
35948: raattia ei ole.
35949:
35950: Välittäviä säännliksiä.
35951:
35952: 37 § (35 §).
35953: Ammattivaltuuston asiana 4 §:n mukaan olevan lau-
35954: sunnon ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten
35955: 2
35956: Laki ammattivaltuustoista. 39
35957:
35958:
35959: valtuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumää-
35960: rästä, antavat tätä lakia toimeenpantaessa 31 p:nä maalis-
35961: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädetty-
35962: jen ammattiyhdistysten valtuustot.
35963:
35964: 38 § (36 §).
35965: Sittenkuin ammattivaltuusto ensi kerran on valittu,
35966: on maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä val-
35967: tuuston ensimäisen kokouksen aika.
35968:
35969: 39 § (37 §).
35970: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perusta-
35971: jiensa määräämiä tarkoituksia varteh, joita hoitavat (poist.)
35972: maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista annetussa asetuk-
35973: sessa säädetyt ammattiyhdistykset, ovat, näiden yhdis-
35974: tysten lakatessa, jätettävät vastaavien ammattiryhmäin
35975: valtuustoille niiden hoidettaviksi ja tarkoitukseensa
35976: käytettäviksi.
35977: 40 § (38 §).
35978: Tämä laki on tuleva noudatettavaksi _ _ _ _ __
35979: 19_. Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879
35980: elinkeinoista annetun asetuksen 23-27 ja 30 §; ja ammat-
35981: tivaltuustoihin nähden olkoon noudatettava, mitä sa-
35982: notun ·asetuksen 28 ja 39 §:ssä on säädetty ammatti-
35983: yhdistyksestä tahi sellaisen yhdistyksen valtuutetuista.
35984:
35985:
35986: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
35987: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet
35988: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson,
35989: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasi-
35990: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä
35991: osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Hultin, J okisalo,
35992: Pietikäinen, Reima ja Valjakka.
35993: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
35994: 40 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
35995:
35996:
35997:
35998:
35999: Vastalauseita.
36000:
36001: I.
36002: 1-4, 21 §.
36003: Aina siitä saakka, kun kysymys puheenaolevan
36004: laatuisten ammattiva'uuustojen toimeensaamisesta syn-
36005: tyi, on niiden järjestämiseen pantu suuria toivomuksia.
36006: Vihdoinkin meidän tuli saada yhtenäinen ja tehokas jär-
36007: jestelmä maamme ammattiharrastusten valvomista var-
36008: ten ja niiden edistämiseksi! Kun nyt nämä odotukset
36009: kyseenalaisessa ehdotuksessa 'suuressa määrässä jätetään
36010: täyttämättä mitä tulee maaseudulle perustettavien am-
36011: mattivaltuustojen yhtenäisyyteen ja tarkoituksenmukai-
36012: suuteen, en ole voinut yhtyä valiokunnan mielipitee-
36013: seen ja pyydän sentähden saada esittää eriävän kantani.
36014: Ammattivaltuustoja koskevan lakiehdotuksen 1 §:ssä
36015: lausutaan, että paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja
36016: koskevista asioista pitää huolta kaupungissa ammatti-
36017: valtuusto sekä että milloin erityiset olot >>jollakin>> paikka-
36018: kunnalla vaativat, senaatti voi määrätä, että jonkun
36019: kaupungin ammattivaltuuston piiri on ulotettava kau-
36020: pungin rajoja ulommaksi sekä antaa sen johdosta tar-
36021: vittavia määräyksiä.
36022: Kun ne alueet, joille lakiehdotuksen mukaan am-
36023: mattivaltuustojen toiminta siten ensi kädessä tulee
36024: ulottumaan, rajoitetaan kaupunkeihin, pidetään huolta
36025: pääasiallisesti kaupan ja käsiammattien tarpeista, ja
36026: varsinainen teollisuus, jota varten tämä laitos etu-
36027: Laki ammattivaltuustoista. 41
36028:
36029: päässä on tarkoitettu, joutuu melkoisesti syrjäytetyksi,
36030: koska, kuten tiedetään, useimmat suuremmat tehtaat
36031: ovat maaseudulla taikka kaupunkien ympäristössä. Tämä
36032: lausuntoni perustuu ei ainoastaan omaan kokemukseeni,
36033: vaan myöskin m. m. niihin lausuntoihin, jotka esiin-
36034: tyvät Työväenasiain esittelijän mietinnössä ammatti-
36035: valtuustoista (kts. siv. 52-53), jossa sanotaan: >>Tau-
36036: lussa olevat numerotiedot osoittavat selvästi kuinka
36037: vähässä määrässä teollisuustoimintaa harjoitetaan useim-
36038: missa tämän maan kaupungeissa.>>
36039: Lakiehdotus tosin edellyttää, että maaseudulle,
36040: mihin senaatti katsoo mahdolliseksi ja olojen vaati-
36041: maksi, perustetaan ammattivaltuusto joko yhdelle kun-
36042: nalle erikseen taikka useammille yhteisesti. Mutta
36043: sellaisessa tapauksessa on senaatin joka kerta erikseen
36044: sekä määrättävä paikkakunta että muutenkin annettava
36045: ne määräykset, joita lain soveltamiseksi tässä tapauk-
36046: sessa on tarpeen. Jos valtuustojen perustaminen käy
36047: säännöllisesti, tulevat siis poikkeukset käymään sään-
36048: nöksi ja senaatti saa runsaasti työtä käsitellessään
36049: niitä monia asioita, jotka kaikki aivan samassa tarkoi-
36050: tuksessa esiintyvät tehtaanosakkaiden toivomusten tote-
36051: uttamiseksi siellä täällä kaupunkien ulkopuolella. Mut-
36052: kallisuuksien ja viivyttelyn vuoksi tulee sillä tavoin
36053: myöskin ammattiolojen järjestäminen maaseudulla tar-
36054: peettomasti viivästymään.
36055: Minusta sentähden näyttää tarkoituksenmukaisem-
36056: malta, että maa alusta pitäen jaetaan pysyviin ammatti-
36057: valtuustopiireihin, joiden rajat sattuvat toisiinsa samo-
36058: jen perusteiden mukaan kuin ammatintarkastuspiirien,
36059: vaikka ammattivaltuustopiirien luonnollisesti täytyy
36060: olla luvultaan useampia ja alaltaan pienempiä. Siten
36061: ei tarvita ehtimiseen anoa lupaa ammattivaltuuston
36062: perustamiseen eikä määräysten antamista sellaisia
36063: paikkakuntia varten, jotka halutaan saada liite-
36064: tyiksi lähellä olevaan piiriin tai jotka tulevat muo-
36065: 42 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmie.t N:o 8.
36066:
36067: dostamaan omat piirinsä. Lakiehdotuksen mukaan on
36068: senaatin puoleen sitä vastoin lakkaamatta käännyttävä
36069: myöskin piirin rajan siirtämistä varten, mikä voi ta-
36070: pahtua vieläpä useamminkin kuin kerran vuodessa
36071: samalla paikkakunnalla sen mukaan kuin uusia teh-
36072: taita perustetaan kauvemmaksi lähtökohdasta, taikka
36073: joka kerta kun uusi tehdas alottaa toimintansa aikai-
36074: semmin määrätyn piirin rajan ulkopuolella.
36075: Lakiehdotuksen mukaan saattaa siis syntyä mel-
36076: keinpä rajaton määrä vähäisiä maaseutupiirejä, sikäli
36077: kuin osalliset kyllin elävästi voivat perustella paikka-
36078: kunnan ammattivaltuuston tarvetta. Kun tarkoitus
36079: epäämättömästi on eduksi paikkakunnan teollisuusolo-
36080: jen järjestämiselle ja ammattivaltuustolaitos on työriito-
36081: jen sovitteluun nähden erinomaisen tarpeellinen, käynee
36082: senaatille vaikeaksi toisinaan myöntyä tuollaisiin hake-
36083: muksiin, toisinaan hyljätä ne, erittäinkin kun ei aina
36084: ole helppoa arvostella olojen vaatimuksia. Ovatko nämä
36085: pantavat riippumaan aijotun piirin tehtaiden luvusta,
36086: laadusta taikka suuruudesta?
36087: Ehdottamani jakotavan kautta voidaan ammatti-
36088: valtuustopiirin lukua rajoittaa sopivaan määrään ja
36089: tämän laitoksen järjestäminen saada huokeahintaisem-
36090: maksi. Samojen toimihenkilöjen tulee voida ehtiä hoi-
36091: taa piirien asioita, vaikka ne toisinaan ulottuvatkin
36092: muutamia kilometrejä tai peninkulmia kaupungin tahi
36093: työläisyhteiskunnan rajojen ulkopuolelle, etenkin kun
36094: kulkuneuvot tehdaspaikalla eivät saata olla kovin huo-
36095: not. Lähemmin tutkimalla maan karttaa ja tuntemalla
36096: tehtaiden sijoitus käypi aivan selväksi, ettei piireistä
36097: suinkaan tule suurempia kuin että ne hyvin voidaan
36098: hoitaa. Pohjoiset piirit samaten kuin maan keski- ja
36099: koillisosissa olevat piirit tulisivat tosin suuremmiksi
36100: pinta-alaltaan, mutta teollisuus on siellä kuten enim-
36101: mäkseen muuallakin keskittynyt erityisille paikkakun-
36102: nille. Kun tuntee, että näissä osissa maata muutoin
36103: Laki ammattivaltuustoista. 43
36104:
36105: harjoitetaan joko aivan vähäistä tai ei mitään teolli-
36106: suutta, ellei tähän nyt lueta joitakin kylänpajoja taikka
36107: käsiammatin harjoittamista enimmäkseen apulaisetta
36108: taikka yhdellä apulaisella, ei piirien laajuus saa vai-
36109: kuttaa pelottavasti. Tähän katsoen tuntuvat valiokun-
36110: nan mietinnössä arviolta lasketut 49 piiriä ei ainoas-
36111: taan täysin riittäviltä, vaan ehkäpä liika monilukuisil-
36112: takin, jos senaatti ennakolta määräisi ja vahvistaisi
36113: piirien rajat koko maata varten.
36114: Senaatilla olisi myös oikeus lakiehdotuksen mu-
36115: kaan määrätä, että jos olosuhteet vaativat, jollekin
36116: piirille tahi jotakin erityistä ammattiryhmää varten ei
36117: valtuustoa toistaiseksi tarvitsisi asettaa.
36118: Lakiehdotuksen mukaisen järjestelmän seurauksena
36119: on vielä huomautettava, kuinka vaikeaa ammatintar-
36120: kastajille on muihin virkatehtäviinsä liittää heidän toi-
36121: mekseen pantuja lisättyjä velvollisuuksia työriitojen
36122: suhteen. Lakiehdotuksen 21 §:n mukaan tulee asian-
36123: omaisen ammatintarkastajan työriidan syntyessä sellai-
36124: sella paikkakunnalla, missä ammattivaltuustoa ei ole,
36125: ryhtyä sovitteluun sillä tavoin kuin 15 §:ssä on sää-
36126: detty ammattivaltuuston puheenjohtajasta. Ellei sovit-
36127: telu onnistu taikka jos jompikumpi asianomainen vaa-
36128: tii, tulee ammatintarkastajan lähettää asia lähimmän
36129: paikkakunnan taikka muun piirin ammattivaltuustolle,
36130: jos tämä ilmoittaa suostuvansa ottamaan vastaan so-
36131: vittelutehtävän.
36132: Nämä arkaluontoiset ja kiireelliset asiat jäävät
36133: näin ollen ehkäpä useimmissa suuremmissa tehtaissa,
36134: jotka ovat liian hajallaan maaseudulla voidakseen muo-
36135: dostaa omia valtuustopiirejä, yhä edelleen suorastaan
36136: sattuman varaan. Ammatintarkastaja voi olla virka-
36137: matkalla. Erittäinkin jos matka tehdään hevosella,
36138: poiketaan kaikkialla sahoille ja tehtaille, jotka usein-
36139: kin ovat kaukana valtatieltä. Kun virkamatkat vaati-
36140: vat siirtymistä paikalta toiselle joskus monta kertaa
36141: ftl. 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
36142:
36143: päivässä, eivät häntä saavuta kirjeet eivätkä sähkösano-
36144: mat, ja telefoonipuhelun odottaminen, jotta hän siten
36145: pysyisi alituisessa yhteydessä asuinpaikkansa kanssa,
36146: viivyttää matkaa. Jos silloin syntyy työriita paikka-
36147: kunnalla, jossa ammattivaltuustoa ei ole, saattaa vii-
36148: vytteleminen päiväkausia ammatintarkastajan tapaamis-
36149: yrityksissä tehdä mahdottomaksi toivottavan ratkaisun,
36150: koska olot tavallisesti liian pian kärjistyvät, niin että
36151: myöhemmin on vaikeaa missä asteessa tahansa hyvällä
36152: saada asiaa sovinnolla ratkaistuksi, jota paitsi riitoja voi
36153: - syntyä yhtaikaa samaan tarkastuspiiriin kuuluvilla eri
36154: seuduilla.
36155: Myöskään ei voida pitää hyvin harkittuna, että
36156: ammatintarkastaja pakotetaan jättämään syrjään pää-
36157: tehtävänsä, tehtaiden tarkastukset, viipyäkseen työrii-
36158: doissa samalla paikkakunnalla päiviä, viikkoja, joskus
36159: kuukausia, neuvottelemassa ja odottelemassa, johta-
36160: vatko onnellisen ratkaisun nousevat ja laskevat mah-
36161: dollisuudet sovintoon. Nyt voimassa oleva laki tosin
36162: edellyttää että ammatintarkastajan, mikäli mahdollista,
36163: tulee koettaa välittää työriidoissa, mutta se ei velvoita
36164: häntä niin kiireellisiin toimiin ja laveassa määrässä
36165: kuin uusi lakiehdotus sisältää. Lakiehdotus on siten
36166: omansa tässä kohdin vain lisäämään, ei parantamaan,
36167: niitä haittoja, jotka jo ovat näyttäytyneet siinä, että
36168: ammatintarkastajalle pannaan sovittelutoimintaan kuulu-
36169: via velvollisuuksia niin pian kuin on olemassa suurempaa
36170: osaa taikka koko henkilökuntaa koskevia työriitoja. Mi-
36171: nun mielestäni pitäisi ammatintarkastajan välitystoiminta
36172: pääasiallisesti olla siinä, että hän mikäli mahdollista
36173: koettaa ehkäistä riitaisuuksia, ennenkuin ne ovat puh-
36174: jenneet täyteen liekkiin, sekä sovitella niitä tarkastus-
36175: käyntien yhteydessä esiintyviä oikeusriitoja, joissa ei
36176: ole kysymys työnlakkautuksesta.
36177: Lakiehdotuksen 21 § asettaa siis välitystoiminnan
36178: niillä paikkakunnilla, missä ammattivaltuustoa ei ole,
36179: Laki ammattivaltuustoista. lo5
36180:
36181: mitä höllimmälle pohjalle. Jakamalla maan ennakolta
36182: määrättyihin ammattivaltuustopiireihin tulisivat tämän
36183: §:n häilyvät sekä osaksi mahdottomat määräykset tar-
36184: peettomiksi ja § kokonaan poistettavaksi.
36185: Ylläesitetyillä perusteilla allekirjoittanut saa kun-
36186: nioittaen ehdottaa,
36187:
36188: että Eduskunta päättäisi palauttaa puheen-
36189: alaisen lakiehdotuksen TyöfJäenasiain fJaliokun-
36190: taan muodostettafJaksi tässä fJastalauseessa mai-
36191: nittuun suuntaan.
36192:
36193:
36194: Helsinki, 12 p. syysk. 1908.
36195:
36196: Vera Hjelt.
36197: 46 1908. U Vp. - Eduskwttaesitysmiet. N:o 8.
36198:
36199:
36200:
36201:
36202: II.
36203:
36204: 5 § 1 mom.
36205:
36206: Valiokunnan lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin
36207: mukaan suljettaisiin ammattivaltuuston vaaleista pois
36208: teknilliset johtajat, konttoripäälliköt, työnjohtajat, jotka
36209: eivät itse ole työssä käsin, vaan ainoastaan valvovat
36210: työntekoa, sekä kaikki muutkin elinkeinonharjoittajan
36211: työssä olevat henkilöt, jotka toimeltaan ovat niihin
36212: verrattavat. Tämä poikkeus siitä laajasta vaalioikeu-
36213: desta, jonka pohjalle ammattivaltuusto muuten on
36214: aiottu perustettavaksi, ei kuitenkaan voi olla oikeu-
36215: tettu, semminkin kun mainittujen henkilöiden joukossa
36216: tavallisesti on elinkeinojen alalla toimivain etevimpiä
36217: ja kyvykkäimpiä aineksia. Niille ei ole mahdollista
36218: järjestää erityistä edustusta, koska ammattivaltuuston
36219: järjestäminen silloin kävisi liian monimutkaiseksi, ei-
36220: vätkä ne myöskään sovellu äänestämään työnantajain
36221: ryhmässä, koska se viimemainittujen vähälukuisuuden
36222: tähden todellisuudessa merkitsisi samaa kuin työnanta-
36223: jain jättäminen edustusoikeutta vaille. Niin ollen on
36224: mielestämme välttämätöntä antaa kaikille työnjohta-
36225: jille y. m. sellaisille apulaisille vaalioikeus työntekijäin
36226: ryhmässä. Siitä ei tälle ryhmälle olekaan mitään hait-
36227: taa. Sillä puheenalaisia henkilöitä on muihin ryhmän
36228: valitsijoihin verraten niin vähän, että eivät mitenkään
36229: voisi äänillään ratkaisevasti vaikuttaa vaalien tulok-
36230: siin, eikä heille muuten välillisesti vaaleihin vaikutta-
36231: Laki ammattivaltuustoista.
36232:
36233: miseen tulisi enemmän mahdollisuutta kuin heillä kai-
36234: kissa tapauksissa on ilman äänioikeuttakin.
36235: Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kunnioittaen
36236:
36237: että lakiehdotuksen 5 § 1 mom. tulisi
36238: näin kuuluPaksi:
36239:
36240: 5 §.
36241: 1. Valtuustou valitsevat toiseksi puo-
36242: leksi ne, jotka kaupungissa harjoittavat elin-
36243: keinoa säädetyn elinkeino-ilmoituksen nojalla
36244: tahi asianomaisella luvalla, toiseksi puoleksi
36245: näiden elinkeinonharjoittajain työssä olevat
36246: työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä
36247: laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaisia.
36248: (poist.)
36249:
36250: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
36251:
36252: K. J. Ståhlberg.
36253: Tuom. Pohjanpalo. J. Kaskinen.
36254: 48 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
36255:
36256:
36257:
36258:
36259: III.
36260:
36261: 6 § 1 ja 3 mom.
36262:
36263: Koska ammattivaltuustolla vastaisessa elinkeino-
36264: elämässä tulee olemaan vaikutusvaltainen tehtävä, on
36265: tärkeää, että sen valitseruistapa tyydyttää niitä, joihin
36266: sen toiminta ulettuu. Tätä katsantokantaa ei valiokun-
36267: nan ehdotuksessa siitä, kenellä on vaalioikeus ammat-
36268: tivaltuustoon, oteta riittävästi huomioon. Vaalioikeu-
36269: den ehdoksi asetettu 21 vuoden ikä on mielestäm-
36270: me liian korkea ja erittäinkin työluokkaan kuuluville
36271: nuorille työntekijöille vahingollinen sekä epäoikeutettu,
36272: sillä kohtuullista on, että jo 20-vuotisella työJäisellä
36273: on kyseenä oleva vaalioikeus. Työntekijät aivan yleisesti
36274: alkavat työnteon palkkatyöläisinä jo lapsuusvuosina,
36275: siis hyvin nuoressa iassa. He saavat näin ollen jo
36276: aikaisin oppia etujansa valvomaan ja saavuttavat ko-
36277: kemusta elinkeinollisen toiminnan alalla, samalla kun
36278: he vuosien kuluessa perehtyvät ammattiasioihin, jotka
36279: seikat 20-vuotisen työläisen kehityksessä vastaavat sitä,
36280: mitä yleensä täysi-ikäisyydellä tarkoitetaan. Kun työ-
36281: laitoksissa työskentelee suuret määrät nuoria työläisiä,
36282: niin riistäisi 21 vuoden ikäraja vaalioikeuden ehtona
36283: suurelta joukolta heistä äänioikeuden ammattivaltuus-
36284: toon, ja herättäisi tällainen syrjäytys näissä tyytymät-
36285: tömyyttä, vallankin kun ainakin osalla heistä on har-
36286: rastusta ammattiasioihin ja sitä seuraavaa halua vai-
36287: kuttaa asiain kulkuun. Myöskin se valiokunnan eh-
36288: Laki ammattivaltuustoista. 49
36289:
36290: dottoma rajoitus, että kansalaisluottamuksensa menet-
36291: tänyt on vailla vaalioikeutta, on mielestämme yleisen
36292: oikeuslaitoksen tuomitseman rangaistuksen lisäksi eh-
36293: dotettu erikoinen lisärangaistus, joka asettaisi nämä
36294: työllään itsensä elättävät ja työläisen yhteiskunta-ase-
36295: massa olevat kansalaiset omituiseen ja väärään poik-
36296: keus-asemaan, missä heillä olisi samat velvollisuudet
36297: kuin toisilla työläisillä, vaan ei oikeuksia. Kun ei voi
36298: väittää, että heidän vaalioikeutensa vahingoittaisi asiaa,
36299: on mielestämme valiokunnan d.) kohdassa ehdottama ra-
36300: joitus poistettava.
36301: Vaalikelpoisuuden ehdoksi on valiokunta ehdotta-
36302: nut rajoituksia, jotka pääasiallisesti tarkoittavat oi-
36303: keuttaa ammattivaltuuston jäseniksi vain entisiä tahi ny-
36304: kyisiä elinkeinoammattilaisia. Me puolestamme emme voi
36305: hyväksyä tuollaista vapaata kehitystä rajoittavaa käsi-
36306: tyskantaa, sillä uskomme, että ammattivaltuustolai-
36307: toksen edistymiselle on edullisinta, että ollaan tilai-
36308: suudessa uskomaan sen luottamustoimia kyvykkäim-
36309: mille saatavissa oleville henkilöille, huolimatta siitä,
36310: etteivät he kuulu kumpaankaan ammattiluokkaan.
36311: Saattaa olla sellaisia ammattiasioihin tietopuoli-
36312: sesti perehtyneitä henkilöitä, joita äänestäjät ha-
36313: lulla valitsisivat ammattivaltuustoon, ja vallan-
36314: kin työntekijöillä VOISI olla pätevä tarve ottaa
36315: joku sellainen ehdokkaakseen, mutta valiokunnan eh-
36316: dottamat vaalikelpoisuusehdot tekevät tällaisen asetta-
36317: misen mahdottomaksi, vahingoksi valitsijoille ja heidän
36318: harrastuksilleen. Näin ollen on vaalikelpoisuus-censusten
36319: asettaminen jonkinmoista valitsijain holhoomista, mitä
36320: ei voi katsoa oikeaksi, sillä johan vaalioikeuden omaa-
36321: minen sisältää sen oletuksen, että valitsijat ymmärtä-
36322: vät vaalioikeuttaan käyttää ja ratkaista kenelle luot-
36323: tamuksen antavat. Mitä taasen tulee valiokunnan eh-
36324: dottamaan 25 vuoden ikään vaalikelpoisuuden ehtona,
36325: on se vaalioikeusikärajan yhteydessä esittämillämme
36326: 4
36327: 50 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
36328:
36329: syillä kohtuutonta, erittäinkin kun ehdokkaaksi voi
36330: tulla asetetuksi ainoastaan taitojen ja kyvyn nojalla.
36331: Koska vaalikelpoisuus on ehdotuksessamme ulotettu
36332: pitemmälle kuin vaalioikeus, pidämme 20 vuoden iän
36333: sopivimpana vaalikelpoisuuden ehdoksi. Esitetyillä pe-
36334: rusteilla ehdotamme 6 §:n näin kuuluvaksi:
36335:
36336: 6 §.
36337:
36338: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5
36339: §:ssä on sanottu, että vaalioikeutettu:
36340: a) on ()ähintään 20 ()Uoden ikäinen;
36341: b) on paikkakunnalla hengillepantu Suomen kansa-
36342: lainen;
36343: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena.
36344: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka ei-
36345: vät ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta
36346: kohdin huomioonotettava, mitä nyt on sanottu.
36347: 3. V aalikelpoinen on jokainen rähintään 21 ruotta
36348: täyttänyt paikkakunnalla hengillepantu, kansalaisluotta-
36349: mutsa nautti()a Suomen kansalainen, joka ei ole kon-
36350: kurssitilassa eikä holhouksen alainen.
36351:
36352: 10 §.
36353:
36354: Viitaten siihen, mitä valiokunnan mietinnössä si-
36355: vulla 12-15 on lausuttu niiden valiokunnan jäsenten
36356: mielipiteen puolesta, jotka eivät tahdo pakoittaa hen-
36357: kilöitä vasten tahtoaan toimimaan ammattivaltuustossa~
36358: saamme mainita, että tämän laitoksen jäsenten tehtä-
36359: vät ovat osaksi palkattornia luottamustoimia, joten on
36360: asialle eduksi ja kohtuullista, että vastoin omaa suos-
36361: tumustaan valittu on oikeutettu kieltäytymään jäse-
36362: nyydestä. Sitäpaitsi osoittaa kokemus, että tämänlaa-
36363: tuisissa tehtävissä parhaiten menestyvät ne henkilött
36364: joiden harrastukset ovat sopusoinnussa luottamustoi-
36365: Laki ammattivaltuustoista. 51
36366:
36367: men tarkoituksen kanssa. Sen johdosta ehdotamme
36368: 10 §:n kuulumaan seuraavasti:
36369:
36370: 10 §.
36371:
36372: Sillä, joka on ()altuustoon ()alittu ilman omaa suos-
36373: tumustaan, olkoon oikeus 15 päi()än kuluessa sen jäl-
36374: keen, kuin hän ()aali()iranomaisen toimesta on saanut
36375: tiedon ()aalista, siitä toimesta kieltäytyä. Toimikauden
36376: kuluessa älköön ()altuutettu toimestaan kieltäytykö, ellei
36377: voi näyttää sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
36378:
36379: 25-27 §.
36380:
36381: Sekä edellisille valtiopäiville annetussa armollisessa
36382: esityksessä että tämän lain eduskuntaesityksessä ehdo-
36383: tetaan varat ammattivaltuuston kustannuksiin hankit-
36384: tavaksi siten, että kunnalle tuloistaan verotetut hen-
36385: kilöt, joilla on tähän laitokseen vaalioikeus, veroitet-
36386: taisiin tätä tarkoitusta varten vähintään 50 pennillä
36387: vuodessa. Valiokunta ehdottaa 25 pykälässä, että palk-
36388: kiot ja korvaukset sekä hallintokustannukset suoritet-
36389: taisiin valtion varoista, jonka mekin hyväksymme.
36390: Mutta kun valiokunta 26 pykälässä ehdottaa, että am-
36391: mattivaltuuston muitten menojen suorittamiseen veroi-
36392: tettaisiin tähän laitokseen vaalioikeutettuja, kunnallis-
36393: veroa maksavia kansalaisia, niin katsomme tuon mak-
36394: suvelvollisuuden, mikäli se työläisiä koskee, epäoikeu-
36395: tetuksi, koska heillä jo ennestään voimassa olevan
36396: epäoikeudellisen verotusjärjestelmän vaikutuksesta on
36397: raskas verotaakka kannettavanaan. Elinkeinonhar-
36398: joittajiin nähden se kyllä voisi olla paikallaan, sillä
36399: tulevathan ammattivaltuustot olemaan heille suuresta
36400: merkityksestä, mutta siitäkään emme halua tehdä eh-
36401: dotusta. Vaan koska ammattiolojen ja elinkeinojen
36402: kehityksestä, jota ammattivaltuuston toiminta tarkoit-
36403: 52 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
36404:
36405: taa, on hyötyä kaikille yhteiskunnan jäsenille, on mie-
36406: lestämme kohtuullista, että valtio kokonaan suorittaa
36407: ammattivaltuuston kustannukset, mitkä eivät vuosit-
36408: tain nouse kovinkaan suureksi siihen nähden, miten
36409: valtio muilla aloilla ottaa osaa koko yhteiskunnan hy-
36410: väksi työskenteleväin laitoksien ylläpitoon. Sitäpaitsi
36411: olisi valtuuston ehdottama työntekijäin osalle tuleva
36412: verotus omansa saamaan heidät vihamielisiksi koko
36413: ammattivaltuustolaitokselle, mikä ei olisi suotavaa.
36414: Ehdotamme siis 25, 26, 27, pykäläin suhteen joissa
36415: ammattivaltuuston kustannuksien suorittamisesta mää-
36416: rätään, seuraavan muutoksen.
36417:
36418: 25 §.
36419:
36420: Kaikki ammatti()altuuton menot ja kustannukset suo-
36421: ritetaan ()altion ()aroista.
36422:
36423: 26 §.
36424:
36425: (Poistettava.)
36426:
36427: 27 §.
36428:
36429: Valtuuston tulee laatia kunkin ()Uoden lokakuussa
36430: seuraa()aksi ()uodeksi meno- ja tuloar()io, joka on alis-
36431: tetta()a teollisuushallituksen hy()äksyttä()äksi.
36432:
36433: 30 § 1 mom.
36434:
36435: Valiokunnan ehdottama keskusvaltuuston kokoon-
36436: panotapa supistaa kovin pieneksi sen jäsenmäärän,
36437: jonka ammattivaltuustojen elinkeinonharjoittajien ja
36438: työntekijäin edustajat valitsevat keskusvaltuustoon,
36439: samalla kun se antaa hallitukselle tilaisuuden asettaa
36440: siihen kolmannen osan jäseniä. Näin muodostettuna
36441: Laki ammatttvaltuustoista. 53
36442:
36443: edustaisi mainittu laitos yksipuolisesti virka- ja raha-
36444: valtaisia luokkia eikä voisi omata edellytyksiä sellai-
36445: seen toimintaan, jossa työluokan tarpeita otettaisiin
36446: huomioon. Kun hallitukselle annetaan valta määrätä
36447: joitakin jäseniä tähän laitokseen, on se tehtävä sitä
36448: varten, että senaatti jäseniksi asettaa henkilöitä, joitten
36449: tiedot ja kokemus ovat erikoisesta arvosta keskusval-
36450: tuustolle, senvuoksi on siitä laissa erikseen määrättävä.
36451: Ehdotamme siis 30 §:n 1 momentin seuraavaan tapaan
36452: muodostettavaksi:
36453:
36454: 30 §.
36455:
36456: 1. Siinä tarkoituksessa, kuin 29 §:ssä
36457: mainitaan, on koko maata varten valittava
36458: keskusvaltuusto, johon kuluu 22 jäsentä.
36459: Senaatin tarkemmin määrättävällä tavalla
36460: valitsevat niitä: maan ammattivaltuustojen
36461: elinkeinonharjoittajain edustajat yhdeksän ja
36462: työntekijäin edustajat yhdeksän. Muut neljä
36463: valitsee senaatti asianomaisiin oloihin perehty-
36464: neistä tiedemiehistä tai muista senkaltaisista
36465: kansalaisista.
36466:
36467: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
36468:
36469: Hilja Pärssinen. Georg W. Johansson.
36470: M. Paasivuori. J. 0. Jalava.
36471: E. Pohjaväre. Olga Jokisalo.
36472: Miina Sillanpää.
36473: M 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
36474:
36475:
36476:
36477:
36478: IV.
36479:
36480: 10 §.
36481:
36482: Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitetään valio-
36483: kunnan mietinnön 12 sivun jälkipuoliskolla ja 13 sivun
36484: alussa saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
36485: hyväksyisi lakiehdotuksen 10 §:n näin kuuluvaksi:
36486:
36487: 10 §.
36488:
36489: Sillä, joka on raltuustoon ralittu ilman
36490: omaa suostumustaan, olkoon oikeus 15 päirän
36491: kuluessa sen jälkeen, kuin hän raaliriran-
36492: omaisen toimesta on saanut tiedon raalista,
36493: siitä toimesta kieltäytyä. Toimikauden kulu-
36494: essa älköön raltuutettu toimestaan kieltäytykö,
36495: ellei roi näyttää sellaista estettä, jonka ral-
36496: tuusto hyräksyy.
36497: Onni Hallsten.
36498: Aputaulu äänimäärän laskemiseksi ammattivaltuuston vaaleissa.
36499: '::1
36500: ~.:.d
36501: .,
36502: t;:;:~
36503: ...... l.oo 0.5o 0.33 0.25 0.20 1
36504: 0.17 0.14 0.12 0.11 1 0.10 1
36505: 0.09 O.o8
36506: >=.:
36507: ~-~
36508: 1
36509:
36510:
36511: =<.~ 1 1 1 1
36512:
36513:
36514:
36515:
36516: 1 l.oo 0.5o 0.33 0.25 0.20 0.17 0.14 0.121 0.11 0.10 0.09 O.o8 !
36517: 2 2.oo l.oo 0.66 0.5o 0.40 0.34 0.28 0.24 0.22 0.20 0.18 0.16
36518: 3 3.oo L5o 0.99 0.75 0.60 o. 51 0.42 0.36 0.33 0.30 0.27 0.24
36519: 4 4.oo 2.oo 1.32 l.oo 0.80 0.68 o. 56 0.48 0.44 0.40 0.36 0.32
36520: 5 5.oo 2.50 l.oo
36521:
36522:
36523: ,
36524: 1.65 l.25 0.85 0.70 0.6o 0.55 0.5o 0.45 0.40
36525: 6 6.oo 3.oo 1.98 1.5o l.2o 1.02 0.84 0.72 0.66 0.60 0-54 0-48 t:
36526: 7 7.oo 3.5o 2.31 1.75 1.40 1.19 0.98 0.84 o.n 0.70 0.63 0.56
36527: 8 8.oo 4.oo 2.64 2.oo 1.6o 1.36 1.12 0.96 0.88 0.80 0.72 0.64
36528: 9 9.oo 4.5o 2.97 2.25 1.8o 1.53 l.26 l.o8 0.99 0.90 0.81 0.72
36529: 10 10.oo 5.oo 3.30 2.50 2.oo 1.70 1.40 l.2o l.1o l.oo 0.90 0.80
36530: 11 11.oo 5.5o 3.63 2.75 2.20 1.87 1.54 1.32 1.21 1.w 0.99 0.88
36531: 12 12.oo 6.oo 3.96 3.oo 2.40 2.04 1.68 1.44 1.32 1.20 1.o8 0.96
36532: 13 13.oo 6.50, 4.29 3.25 2.6o 2.21 1.82 l.56 1.43 1.30 1.17 l.o4
36533: 14 14.oo 7.oo 4.62 3.5o 2.80 2.38 1.96 1.68 1.54 1.40 l.26 1.12
36534: 15 15.oo 7.5o 4.95 3.75 3.oo 2.55 2.10 1.8o 1.65 1.5o 1.35 l.2o
36535: 16 16.oo S.oo 5.28 4.oo 3.20 2.72 2.24 1.92 1.76 1.6o 1.44 l.28 1
36536: 17 17.oo 8.50 5.61 4.25 3.40 2.89 2.38 2.04 1.87 1.70 1.53 1.36
36537: 18 18.oo 9.oo 5.94 4.5o 3.60 3.o6 2.52 2.16 1.98 1.8o 1.62
36538: 19 19.oo 9.5o 6.27 4.75 3.80 3.23 2.66 2.28 1.441
36539: 2.09 1.90 l.n 1.52
36540: 20 20.oo 10.oo 6.60 5.oo 4.oo 3.40 2.80 2.40 :?.20 2.oo 1.8o 1.6o "'
36541: "'
36542: 21 21.oo 10.so 4.20
36543: ""
36544: 0'>
36545: 6.93 5.25 3.57 2.94 2.52 2.31 2.10 1.89 1.68
36546: 22 22.oo 11.oo 7.26 5.5o 4-40 3.74 3.o8 2.64 2-42 2.20 1.98 1.76
36547: 23 23.oo 11.5o 7.59 5.75 4.60 3.91 3.22 :'.76 2.53 2.30 2.07 1.84
36548: 24 24.oo 12.oo 7.92 6.oo 4.8o 4.o8 ''·36 2.88 2.64 2.40 2.16 1.92
36549: 25 25.oo 12.5o 8.25 6.25 5.oo 4.25 3.5o 3.00 2.75 2.50 2.25 2.oo
36550: 26 26.oo 13.oo 8.58 6.5o 5.20 4.42 3.64 3.12 2.86 2.60 2.34 2.o8
36551: 27 27.oo 13.5o 8.91 6.75 5.40 4.59 3.78 3.24 2-97 2.70 2.43 2.16
36552: 28 28.oo 14.oo 9.24 7.oo 5.60 4.76 3.92 3.36 3.o8 2.80 2.52 2.24
36553: 29 29.oo 14.5o 9.57 1.25 5.80 4.93 4.o6 3.48 3.19 2.90 2.61 2.32
36554: 30 30.oo l5.oo 9.90 1.5o 6.oo 5.ro 4.20 3.60 3.30 3.oo 2.70 2.40
36555: 31 31.oo 15.5o 10.23 7.75 6.20 5.27 4.34 3.72 3.41 3.1o 2.79 2.48
36556: 32 32.oo 16.oo 10.56 8.oo 6-40 5.44 4-48 3.84 3.52 3.20 2.88 2.56
36557: 33 33.oo 16.5o 10.89 8.25 6.60 5.61 4.62 3.96 3.63 3.30 2.97 2.64
36558: 34 34.oo 17.oo 11.22 6.80 5.78 4.76 4.o8 3.74 3-40 3.o6 2.72
36559: 35 35.oo 11.5o 11.55 8.5ol
36560: 8.75 7.oo 5.95 4.90 4.20 3.85 3.5o 3.15 2.80
36561: 36 36.oo 18.oo 11.88 9.oo 7.20 6.12 5.04 4.32 3.96 3.60 3.24 2.88
36562: 37 37.oo 18.5o 12.21 9.25 7.40 6.29 5.r8 4.44 4.07 3.70 3.33 2.96
36563: 38 38.oo 19.oo 12.54 9.5o 7.60 6-46 5.32 4. 56 4.18 3.80 3.42 3.04
36564: 39 39.oo 19.5o 12.87 9.75 7.80 6.63 5.46 4.68 4.29 3.90 3.51 3.!2
36565: 40 40.oo 20.oo 13.20 10.oo S.oo 6.80 5.60 4.80 4-40 4.oo 3.60 3.20
36566: 41 41.oo 20.5o 13.53 10.25 8.20 6.97 5.74 4.92 4. 5 1 4.1o 3.69 3.28
36567: 42 42.oo 21.oo 13.86 10.5o 8-40 7.14 5.88 5.04 4.62 4.20 3.78 3.36
36568: 43 43.oo 21.5o 14.19 10.75 8.60 7.31 6.02 5.16 4.73 4.30 3.87 3.44
36569: 44 44.oo 22.oo 14.sz 11.oo 8.80 7.48 6.16 5.28 4.84 4-40 3.96 3.52
36570: 45 45.oo 22.5o 14.85 11.25 9.oo 7.65 6.30 5.40 4.95 4.5o 4.o5 3.6o
36571: 46 46.oo 23.oo 15.18 11.5o 9.20, 7.82 6.44 5.52 5.o6 4.60 4.14 3.68
36572: 47 47.oo 23.so 15.s1 11.75 9.40 7.99 6.58 5.64 5.17 4.70 4.23 3.76
36573: 48 48.oo 24.oo 15.84 12.oo 9.60 8.16 6.72 5.76 5.28 4.80 4.32 3.84
36574: 49 49.oo 24.5o 16.17 12.25 9.80 8.33 6.86 5.88 5.39 4.90 4.41 3.92
36575: 50 50.oo 25.oo i6.5o 12.5o 10.oo 8.5o 7.oo 6.oo 6.5o 5.oo 4.5o 4.oo
36576:
36577: 51 51.oo 25.5o 16.83 12.75 10.20 8.67 7.q 6.12 5.61 5.ro 4.59 4.o8
36578: 52 52.oo 26.00 17.16 13.oo 10.40 8.84 7.28 6.24 5.72 5.20 4.68 4.16
36579: 53 53.oo 26.5o 17-49 13.25 10.6o 9.o1 7.42 6.36 5.83 5.30 4.77 4.24
36580: 54 54.oo 27.oo 17.82 13.5o 10.8o 9.18 7. 56 6.48 5.94 5.40 4.86 4.32
36581: 55 55.oo 27.5o 18.15 13.75 11.oo 9.35 7.70 6.60 6.os 5.so 4.95 4.40
36582: 56 56.oo 28.oo 18-48 14.oo 11.20 9.52 7.84 6.72 6.16 5.60 5.04 4.48
36583: 57 57.00 28.5o 18.81 14.25 11.40 9.69 7.98 6.84 6.27 5.70 5.13 4. 56
36584: 58 58.oo 29.oo 19.14 14.5o 11.6o 9.86 8.12 6.96 6.38 5.80 5.22 4.64
36585: 59 59.oo 29.so 19.47 14.75 11.80 10.03 8.26 7.o8 6.49 5.90 5.31 4.72
36586: 60 60.oo 30.oo 19.8o 15.oo 12.oo 10.20 8.40 7.20 6.60 6.oo 5.40 4.80
36587:
36588: 61 61.oo 30.5o 20.13 15.25 12.20 10.37 8.54 7.32 6.71 6.10 5.49 4.88
36589: 62 62.oo 31.oo 20.46 15.5o 12.40 10.54 8.68 7.44 6.82 6.20 5. 58 4.96
36590: 63 63.oo 31.5o 20.79 15.75 12.6o 10.71 8.82 7. 56 6.93 6.30 5.67 5.04
36591: 64 64.oo 32.oo 21.12 16.oo 12.8o 10.88 8.96 7.68 7.04 6.40 5.76 5.12
36592: 65 65.oo 32.5o 21.45 16.25 13.oo 11.o5 9.10 7.8o ?.15 6.50 5.85 5.20
36593: 66 66.oo 3i3.oo 21.78 16.5o 13.2o 11.22 9.24 7.92 7.26 6.60 5.94 5.28
36594: 67 67.oo 33.5o 22.11 16.75 13.40 11.39 9.38 8.04 7.37 6.70 6.03 5.36
36595: ~8 68.oo 34.oo 22.44 17.oo 13.6o 11.56 9.sz 8.16 7.48 6.80 6.12 5.44
36596: 69 69.oo! 34.5o 22.77 17.25 13.8o 11.73 9.66 8.28 7.59 6.90 6.21 5.52
36597: 70 70.oo 35.oo 23.10 17.so 14.00 11.90 9.80 8.40 7.70 7.oo 6.30 5.60 1 <:n
36598: ....,
36599: CJl
36600: 1 1 00
36601: 71 71.oo 35.5o 23.43 17.75 14.20 12.07 9.94 8.52 7.81 7.ro 6.39 5.68
36602: .72 72.oo 36.oo 23.76 18.oo 14-40 12.24 10.o8 8.64 7.92 7.20 6.48 5.76
36603: 73 73.oo 86.5o 24.09 18.25 14.6o 12.41 10.22 8.76 8.03 7.30 6.57 5.84
36604: 74 74.oo 37.oo 24.42 18.5o 14.8o 12.58 10.36 8.88 8.14 7-40 6.66 5.92
36605: 75 75.oo 37.5o 24.75 18.75 15.oo 12.75 10.5o 9.oo 8.25 7.5o 6.75 6.00
36606:
36607: 76 76.oo 38.oo 25.o8 19.oo 15.2o 12.92 10.64 9.12 8.36 7.60 6.84 6.o8
36608: 77 77.oo 88.5o 25-41 19.25 15-40 13.09 10.78 9.24 8.47 7.70 6.93 6.16
36609: 78 78.oo 39.oo 25.74 19.5o 15.6o 13.26 10.92 9.36 8. 58 7.80 7.02 6.24
36610: 79 79.oo 39.5o 26.07 19.75 15.8o 13.43 11.o6 9.48 8.69 7.90 7.1 1 6.32
36611: 80 SO.oo 40.oo 26.40 20.oo 16.oo 13.6o ll.zo 9.6o 8.80 8.oo 7.20 6.40
36612:
36613: 81 81.oo 40.5o 26.73 20.25 16.20 13.77 11.34 9.72 8.91 8.10 7.29 6.48
36614: 82 82.oo 41.oo 27.o6 20.5o 16-40 13.94 11.48 9.84 9.02 8.20 7.38 6. 56
36615: 83 83.oo 41.5o 27.39 20.75 16.6o 14.11 11.62 9.96 9.13 8.30 7.47 6.64
36616: 84 84.oo 42.oo 27.72 21.oo 16.8o 14.28 11.76 10.o8 9.24 8-40 7.56 6.72
36617: 85 85.oo 42.5o 28.o5 21.25 17.oo 14.45 11.90 10.2o 9.35 8.5o 7.65 6.80
36618:
36619: .86 86.oo 43.oo 28.38 21.5o 17.20 14:62 12.04 10.32 9-46 8.60 7.74 6.88
36620: 87 87.oo 43.5o 28.71 21.75 17.40 14.79 12.18 10.44 9.57 8.70 7.83 6.96
36621: 88 88.oo 44.oo 29.04 22.oo 17.6o 14.96 12.32 10.56 9.68 8.80 7.92 7.04
36622: 89 89.oo 44.5o 29.37 22.25 17.8o 15.13 12-46 10.68 9.79 8.90 8.o1 7.12
36623: 90 90.oo 45.oo 29.70 22.5o 18.oo 15.30 12.6o 10.8o 9.90 9.oo 8.ro 7.20
36624:
36625: 91 9l.oo 45.5o 30.03 22.75 18.20 15.47 12.74 10.92 10.01 9.ro 8.19 7.28
36626: 92 92.oo 46.oo 30.36 23.oo 18-40 15.64 12.88 11.o4 10.12 9.20 8.28 7.36
36627: 93 93.oo 46.5o 30.69 23.25 18.6o 15.8r 13.o2 11.r6 10.23 9.30 8.37 7.44
36628: 94 94.oo 47.oo 31.o2 23.5o 18.8o 15.98 13.16 li.28 10.34 9.40 8.46 7.52
36629: 95 95.oo 47.5o 31.35 23.75. 19.oo 16.15 13.30 11.40 10.45 9.5o s.s5 7.60
36630: 96 31.68 24.00 19.zo 13.44 10. 56 9.6o 8.64 7.68
36631: 96.ool 48.001 16.321 11.s 2\
36632: 97 32.oi 24.25 19.40 16.49 13.s8 11.64 10.67 9.70 8.73 7.76
36633: 97.00 48.so
36634: 98 49.00 32.34 24.so 19.6o 16.66 13.72 11.76 10.78 9.80 8.82 7.84
36635: 98.oo 7.92
36636: 99 99.oo 49.so 32.67 24.75 19.8o 16.83 13.86 •11.88 10.89 9.90 8.91
36637:
36638: 33.oo 25.oo 20.oo 17.oo 14.oo 12.oo 11.oo 10.oo 9.oo 8.oo
36639: 100 100.oo 50.oo 16.oo
36640: 200 200.oo 100.oo 66.oo 50.oo 40.oo 34.oo 28.oo 24.oo 22.oo 20.oo 18.00
36641: 99.oo 75.oo 60.00 51.oo 42.oo 36.oo 33.00 30.oo 27.oo 24.oo
36642: 300 300.oo 150.oo
36643: 32.oo
36644: 400 400.oo 200.oo 132.oo 100.oo 80.oo 68.oo 56.oo 48.00 44.oo 40.oo 36.00
36645: 500 250.oo 165.oo 125.oo 100.oo 85.oo 70.oo 60.oo 55.oo 50.00 45.oo 40.00
36646: 500.oo
36647: 198.oo 150.oo 120.oo 102.oo 84.oo 72.oo 66.oo 60.oo 54.oo 48.oo
36648: 600 600.oo 300.oo
36649: 350.oo 231.oo 175.oo 140.oo l19.oo 98.oo 84.oo 77.oo 70.oo 63.oo 56.oo
36650: 700 700.oo
36651: 400.00 264.oo 200.oo 160.oo 136.oo l12.oo 96.oo 88.oo 80.oo 72.oo 64.oo
36652: 800 800.oo 72.oo
36653: 900 900.oo 450.oo 297.oo 225.oo 180.oo 153.oo 126.oo 108.oo 99.oo 90.oo 81.oo
36654:
36655: 500.oo 330.oo 250.oo 200.oo 170.oo 140.oo 120.oo llO.oo 100.oo 90.oo 80.oo
36656: 1000 1000.oo
36657: 2000 1000.oo 660.oo 500.oo 400.oo 340.oo 280.oo 240.oo 220.oo 200.oo 180.oo 160.oo
36658: 2000.oo 240.oo
36659: 3000 3000.oo 1500.oo 990.oo 750.oo 600.oo 510.oo 420.oo 360.oo 330.oo 300.oo 270.oo
36660: 2000.oo 1320.oo 1000.oo 800.00 680.oo 560.oo 480.oo 440.oo 400.oo 360.oo 320.oo
36661: 4000 4000.oo
36662: 2500.oo 1650.oo 1250.oo 1000.oo 850.oo 700.oo 600.oo 550.oo 500.oo 450.oo 400.oo
36663: 5000 5000.oo
36664:
36665: 6000 3000.00 1980.oo 1500.oo 1200.oo 1020.oo 840.oo 720.00 660.oo 600.oo 540.oo 480.oo
36666: 6000.oo
36667: 7000 7000.oo 3500.oo\ 2310.oof 1750.oo 1400.oo 1190.oo 980.ool 840.oo 770.oo 1 700.oo 630.oo 1 560.oo
36668: 8000 8000.oo 4000.ool 2640.oo 1 2000.oo 1600.oo 1360.oo 1120.oo 960.oo 880.oo 800.oo 720.oo 640.oo ,•TI
36669:
36670:
36671: 9000 9000.oo 4500.oo 2970.oo: 2250.oo 1800.oo 1530.oo 1400.oo l080.oo1 990.oo 900.oo 810.00 720.oo 1 <&>
36672: Helsingissä, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö 1908.
36673: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet, N:o 9.
36674:
36675:
36676:
36677:
36678: Työväenasiain valiokunnan
36679: m i et i n t ö N:o 3 eduskuntaesityksestä, joka
36680: sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä.
36681:
36682: Eduskunta on viime elokuun 18 p:nä pöytäkirjan-
36683: otteella valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt työ-
36684: väenasiain valiokuntaan edustaja Leo Ehrnroothin näillä
36685: valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen N:o 20, joka
36686: sisältää lakiehdotuksen työsäännöistä. (Vaitiopäiväasia-
36687: kirjain Liitteet IX, siv. 35.)
36688:
36689:
36690:
36691: Voimassa olevan, maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkei-
36692: noista annetun asetuksen 31 §:n mukaan on elinkeinon-
36693: harjoittajalla oikeus työntekijäinsä noudatettavaksi määrätä
36694: ohjeita työtunneista, vaarinotoista työssä ollessa, uhka-
36695: sakoista epäjärjestyksien tahi laiminlyömisien varalta, irti-
36696: sanomisesta y. m. Semmoisilla järjestysohjeilla eli järjes-
36697: tyssäännöillä on, jolleivät ne ole ristiriidassa yleisen lain
36698: kanssa, laillisen työsopimuksen voima, ehdolla että ne
36699: ovat tehdyt sillä kielellä, jota työntekijä osaa, ja että yksi
36700: kappale niitä on annettu asianomaiselle elinkeinoyhdis-
36701: tykselle kaupungissa tahi kruununvoudille maalla, ja toi-
36702: sia kappaleita, joihin todistus tästä on kirjoitettu, on teh-
36703: taassa tahi verstaassa tahi työpaikalla julkinaulattuina.
36704: Kun ohjeita näin otetaan käytäntöön ja julkinaulataan,
36705: pitää se tehdä esteettömäin todistajain läsnäollessa niiden
36706: työntekijäin tietäen, jotka siihen aikaan ovat elinkeinon-
36707: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
36708:
36709: harjoittajan työssä. Näitä työntekijöitä vastaan ei järjes-
36710: tysohjeilla ole sitovaa voimaa, ennenkuin se irtisanomis-
36711: aika ohjeiden julkaisemisesta on kulunut, jonka perästä
36712: heidän on ollut oikeus muuttaa pois. Uusien järjestys-
36713: ohjeiden julkaiseminen on kuitenkin kussakin tapauksessa
36714: irtisanomisen veroinen työnantajan puolelta.
36715: Tämän asian järjestäminen elinkeinolainsäädännös-
36716: sämme on aikain kuluessa osottautunut yhä puutteelli-
36717: semmaksi. Edellä esitetyt elinkeinoasetuksen säännökset
36718: antavat elinkeinonharjoittajalle vapaan vallan harkintansa
36719: mukaan laatia tai olla laatimatta puheena olevia järjes-
36720: tyssääntöjä. Niinikään on elinkeinonharjoittajalla, jos hän
36721: tahtoo käyttää puheenalaista oikeuttaan, täysi vapaus
36722: määrätä järjestyssääntöjen sisällys sellaiseksi kuin itse
36723: hyväksi näkee, siis myöskin jättää niistä pois sellaisia
36724: työsopimuksen kohtia, jotka toiselle asianosaiselle, työn-
36725: tekijälle, voivat olla hyvinkin tärkeitä, kuten esim. mää-
36726: räykset palkanmaksuajoista, työntekijäin irtisanomisoikeu-
36727: desta y. m. s. Kun määräys järjestyssääntöjen antami-
36728: sesta asianomaiselle elinkeinoyhdistykselle tahi kruunun-
36729: voudille tarkoittaa vain niiden virallisesti tiettäväksi teke-
36730: mistä ja kun tuohon määräykseen ei ole liitetty mitään
36731: säännöstä siitä, että mainitulla ·viranomaisella olisi oikeus
36732: tutkia järjestyssääntöjen lainmukaisuutta, ei viranomainen
36733: voi kieltäytyä merkitsemästä niihin todistustaan, vaikka
36734: niissä olisi ilmeisesti lainvastaisiakin määräyksiä. Eri
36735: asia on että, kuten laissa nimenomaan säädetään ja sitä
36736: paitsi yleisistä oikeusperiaatteista muutenkin johtuu, jär-
36737: jestyssäännöillä ei ole lain voimaa sikäli, kuin ne ovat
36738: vastoin yleistä lakia.
36739: Käytettävissä olevat tiedot Suomen teollisuuslaitok-
36740: sissa voimassa olevain järjestyssääntöjen sisällyksestä osot-
36741: tavatkin, että ne, tavallisesti syntyneinä yksipuolisesti
36742: työnantajan toimesta työntekijäin ensinkään saamatta
36743: olla osallisina niiden laatimisessa, yleensä pitävät silmällä
36744: yksinomaan työnantajan oikeutta, ja sen johdosta niillä
36745: Laki el~nkeinoliikkeiden järjestyssiännöistä. 3
36746:
36747: usein onkin pikemmin kurinpitosäännön luonne, jossa
36748: rangaistus- ja edesvastausmääräykset ovat pääasiana, kuin
36749: todellisen työsäännön luonne, joka sisältäisi kaikille työ-
36750: sopimuksille yhteiset määräykset. Ei sen vuoksi ole kum-
36751: meksittava, jos teollisuuslaitosten järjestyssäännöt, var-
36752: sinkin milloin niitä ankaruudella käytetään, ovat työn-
36753: tekijäin vihaamia ja että uusien järjestyssääntöjen laati-
36754: misen tai sääntöjen erilaisen tulkinnan johdosta aiheutu-
36755: neet riitaisuudet työnantajain ja työntekijäin välillä eivät
36756: ole olleet harvinaisia.
36757: Koska erittäinkin suuremmissa teollisuuslaitoksissa
36758: on tarpeen, että on saatavana selvät ja tarkat tiedot liik-
36759: keessä noudatettavasta järjestyksestä sekä niistä velvolli-
36760: suuksista, joita työnantajana ja työntekijällä on, ehdotet-
36761: tiin kaksille viime valtiopäiville annetussa, elinkeinolakia
36762: koskevassa armollisessa esityksessä erinäisiä säännöksiä
36763: järjestyssäännöistä. (42-48 §, 67 § 2 mom. sekä 81 §).
36764: Sen sijaan kuin voimassa oleva elinkeinoasetus, ku-
36765: ten edellä on huomautettu, ainoastaan myöntää ammatin-
36766: harjoittajalle oikeuden antaa järjestyssääntöjä, veivoitetaan
36767: armollisessa esityksessä jokainen sellaisen käsityö- ja teh-
36768: dasliikkeen harjoittaja, jonka liikkeessä työskentelee vä-
36769: hintään kymmenen työntekijää, laatimaan järjestyssäännöt
36770: sen mukaisesti, kuin laissa tarkemmin määrätään. Sa-
36771: malla kuin ne seikat, joista järjestyssäännöissä pitää olla
36772: määräyksiä, on tarkoin osotettu ja ne asiat lueteltu, jotka
36773: niissä sitä paitsi saa järjestää, annetaan tarpeellisiksi ha-
36774: vaittuja säännöksiä myöskin järjestyssääntöjen laatimisessa
36775: noudatettavasta menettelystä. Viimemainitusta asiasta eh-
36776: dotettiin armollisessa esityksessä, että työntekijöille on an-
36777: nettava tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi valitse-
36778: mainsa luottamusmiesten kautta lausua mielensä järjestys-
36779: säännöistä, minkä jälkeen elinkeinonharjoittajan on annet-
36780: tava ne ammattivaltuustolle, joka, saatuaan asianomaisen
36781: ammattientarkastajan lausunnon asiasta, vahvistaa säännöt
36782: noudatettaviksi. Niistä perusteista, joita ammattivaltuus-
36783: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
36784:
36785: ton tulee noudattaa käyttäessään täten sille uskottua tar-
36786: kastamisvaltaa, säädetään, että järjestyssäännöt on vahvis-
36787: tettava, jolleivät sisällä mitään lainvastaista taikka ilmei-
36788: sesti kohtuutonta määräystä. Vahvistuksen kieltämiseen
36789: vaaditaan kuitenkin viimeksi mainitussa tapauksessa vä-
36790: hintään kolmen neljäsosan äänten enemmistö valtuustossa.
36791: Sääntöjen vahvistamista koskevasta ammattivaltuuston pää-
36792: töksestä saa valittaa teollisuushallitukseen. - Asianomai-
36793: sesti vahvistetut järjestyssäännöt ovat armollisen esityksen
36794: mukaan julkipantavat sopiviin paikkoihin työmaalle ja yksi
36795: kappale niitä annettava kullekin työntekijälle. Sittenkuin
36796: järjestyssäännöt on täten julkipantu, tulevat ne noudatet-
36797: taviksi liikkeessä voimassa olevan irtisanomisajan kulut-
36798: tua. Myöskin valtion ja kunnan harjoittamaa teollisuus-
36799: liikettä varten on säädetyssä järjestyksessä laadittava jär-
36800: jestyssäännöt, mutta sääntöjen vahvistaminen on kuitenkin
36801: tässä tapauksessa jätetty asianomaisen valtionviranomaisen
36802: tai kunnan asiaksi.
36803: V aliakunnalla ei ole aihetta tässä ryhtyä selvittä-
36804: mään, miten Eduskunta ei kaksilla edellisillä valtiopäivillä
36805: ehtinyt loppuun käsitellä elinkeinolakiesitystä, sekä min-
36806: kätähden erinäisistä, sanotussa esityksessä käsitellyistä
36807: asioista, muun muassa työsääntöjä koskevista lainsään-
36808: nöksistä, on tehty eduskuntaesityksiä näillä valtiopäivillä.
36809: Viimemainittuun seikkaan nähden valiokunta saa viitata
36810: elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevan eduskunta-
36811: esityksen johdosta antamaansa mietintöön N:o 1.
36812:
36813:
36814:
36815: Käsiteltävänä olevaan eduskuntaesitykseen liittyvä
36816: lakiehdotus työsäännöistä on pääsisällykseltään yhtäpitävä
36817: armollisen esityksen vastaavain säännösten kanssa. Huo-
36818: mattava kuitenkin on että, kun armollinen esitys velvoit-
36819: taa ainoastaan sellaiset tehdas- ja käsityöliikkeet, joissa
36820: on vähintään kymmenen työntekijää, laatimaan liikkeelleen
36821: Laki elinkeinoliikkeiden jllrjestyssäännöistil. 5
36822:
36823: järjestyssäännöt, on tämä velvollisuus eduskuntaesityk-
36824: sessä ulotettu koskemaan kaikkia teollisuusyrityksiä, joissa
36825: on mainittu lukumäärä työntekijöitä. (1 §). Tämän ohella
36826: on lakiehdotus laadittu siten, että siitä käy selvästi ilmi,
36827: että jokainen elinkeinonharjoittaja, siis myöskin esim.
36828: kauppaliikkeen harjoittaja, jota edellä mainittu velvol-
36829: lisuus ei koske, on oikeutettu, noudattaen lain säännök-
36830: siä, laatimaan työsääntöjä (3 §). Muodon puolesta eroaa
36831: eduskuntaesitys armollisesta esityksestä siinä, että viime-
36832: mainitussa käytetty nimitys ,järjestyssäännöt" on edus-
36833: kuntaesityksessä vaihdettu nimitykseen "työsäännöt", jota
36834: paitsi ehdotetut säännökset selvyyden vuoksi ovat edus-
36835: kuntaesityksessä järjestelmällisemmin yhdistetyt sekä jae-
36836: tut useampiin pykäliin ja erityisillä otsikoilla varustettui-
36837: hin lukuihin.
36838: Tätä eduskuntaesitystä käsiteltäessä ei valiokunnassa
36839: ole ilmestynyt erimielisyyttä uusien lainsäännösten aikaan-
36840: saamisen tarpeellisuudesta puheena olevalla alalla. Mutta
36841: melkoinen vähemmistö valiokunnassa on kyllä ollut sitä
36842: mieltä, ettei lainsäätäjän tulisi, kuten eduskuntaesityk-
36843: sessä tarkoitetaan, säätää järjestyssääntöjen laatimista
36844: teollisuuslaitoksia varten pakolliseksi, vaan se olisi jätet-
36845: tävä työnantajan ja hänen työssään olevien työntekijäin
36846: keskinäisestä sopimuksesta riippuvaksi. Ei vähemmistön
36847: mielestä myöskään ole oikein, että työnantaja saa edel-
36848: leenkin säilyttää tähänastisen valtansa yksinään päättää
36849: järjestyssääntöjen sisällyksestä. Eduskuntaesityksessä työn-
36850: antajalle säädetty velvollisuus antaa työntekijöille tilai-
36851: suus lausua mielipiteensä asiasta on vain näennäinen
36852: oikeus, jolla ei olisi työntekijöille mitään merkitystä, kun
36853: työnantaja lakiehdotuksen mukaan ei olisi velvollinen
36854: lainkaan varteenottamaan työntekijäin toivomuksia. Työn-
36855: tekijöille olisi sentähden järjestyssääntöjen laatimiseen
36856: nähden myönnettävä samat oikeudet kuin työnantajalle-
36857: kin. Näitä näkökohtia silmällä pitäen on vähemmistö
36858: ehdottanut meneteltäväksi niin että, sittenkuin elinkeinon-
36859: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
36860:
36861: harjoittaja on työntekijäinsä kanssa sopinut järjestyssään-
36862: töjen laatimisesta, molemmat valitsevat yhtä monta jäsentä
36863: yhteiseen komiteaan, joka laatii järjestyssääntöehdotuksen
36864: elinkeinonharjoittajan ja työntekijäin tarkastettavaksi ja
36865: hyväksyttäväksi. Sen jälkeen antaa elinkeinonharjoittaja
36866: niitä kolme kappaletta ammattivaltuustolle ja, jos järjestys-
36867: säännöt eivät sisällä mitään kohtuutonta tai lainvastaista,
36868: tulee valtuuston vahvistaa ne noudatettaviksi.
36869: Sitä mielipidettä, jonka valiokunnan vähemmistö tä-
36870: ten on tahtonut panna lainsäädännön pohjaksi, ei valio-
36871: kunta ole voinut yhtyä kannattamaan.
36872: V aliakunta on lähtenyt siitä käsityksestä, että mää-
36873: rättyjen, laissa säädettyjen perusteiden mukaan laaditta-
36874: vat järjestyssäännöt ovat välttämättömän tarpeelliset suu-
36875: remmissa teollisuusliikkeissä. Tällaisten sitovain ohjeiden
36876: puutteessa vähenee turvallisuus ammatista johtuvia vaa-
36877: roja vastaan ja jää aivan avoin ala riitaisuuksille, joita
36878: toiselta puolen mielivalta, toiselta väärinkäsitykset saatta-
36879: vat aiheuttaa. Selvät, kirjallisesti julkipannut työsopimuk-
36880: sen ehdot, jotka käsittävät molemminpuoliset oikeudet ja
36881: velvollisuudet, ehkäisevät epäilemättä tehokkaasti ristiriito-
36882: jen syntymistä. Kun tämän lisäksi säännöt kerta kaikkiaan
36883: määräävät, millä edellytyksillä työntekijä voi liikkeessä
36884: saada työtä, käy työsopimuksen päättäminen jokaisessa
36885: yksityisessä tapauksessa melkoista helpommaksi. Järjes-
36886: tyssäännöt, joissa on tarkoin esitetty noudatettavina ole-
36887: vat järjestysmääräykset, enentävät myöskin takeita työ-
36888: liikkeen säännölliselle käynnille välttämättömän järjestyk-
36889: sen säilymisestä. Lisäksi tulee vielä, että järjestyssään-
36890: nöt ovat ilmeiseksi hyödyksi ammattientarkastukselle,
36891: koska tarkastajat niiden avulla nopeasti ja varmasti voi-
36892: vat saada tiedon asianomaisissa laitoksissa vallitsevista,
36893: tässä puheena olevista oikeussuhteista.
36894: Kun niin pätevät syyt puoltavat järjestyssääntöjen
36895: laatimista, ei valiokunnan mielestä olisi hyvin harkittua
36896: eikä edes puolustettavissa, että jätettäisiin työnantajan
36897: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssllilnnöistä. 7
36898:
36899: ratkaistavaksi, onko suurempia teollisuuslaitoksia varten
36900: laadittava järjestyssäännöt vai ei. Elinkeinonharjoittaja
36901: on, niinkuin eduskuntaesityksessä ehdotetaan, lain kautta
36902: velvoitettava laatimaan järjestyssäännöt. Vielä vähemmän
36903: mahdollista on tässä kohden jättää asianasaisille täydel-
36904: listä vapautta, jos järjestyssääntöjen aikaansaamiseen, vä-
36905: hemmistön ehdotuksen mukaisesti, vaadittaisiin, että työn-
36906: antaja ja hänen työntekijänsä ovat niistä sopineet.
36907: Noudattaen niitä oikeusperiaatteita, joista ei voitane
36908: osottaa poiketun minkään maan lainsäädännössä, missä
36909: työsääntöjä on järjestetty, on valiokunta puolestaan,
36910: samoin kuin eduskuntaesityksessäkin on tehty, pitänyt
36911: kiinni siitä, että järjestyssääntöjen laatiminen on oleva
36912: työnantajan oikeutena tai velvollisuutena, hänellä kun on
36913: yksin liikeyrityksen vastuunalaisuus ja taloudellinen vas-
36914: tuunvaara. Järjestyssäännöillä on oma erityinen tarkoi-
36915: tuksensa eikä niitä ole sekoitettava molemminpuolisesti
36916: tehtävään tariffisopimukseen eli n. s. kollektiiviseen työ-
36917: sopimukseen.
36918: Vaikka valiokunta siis ei ole voinut hyväksyä vä-
36919: hemmistön edellä kerrottua ehdotusta, että työntekijät
36920: saisivat määrätä järjestyssäännöistä, on valiokunnan mie-
36921: lestä kuitenkin erittäin tärkeä, ettei järjestyssääntöjä laa-
36922: dittaessa yksistään työnantajan tahto pääse niihin vaikut-
36923: tamaan, vaan että myöskin työntekijäin toivomukset ja
36924: yhteiskunnan edut tulevat niissä tarpeenmukaisesti huo-
36925: mioon otetuiksi. Nämä näkökohdat onkin valiokunnan
36926: käsiteltäväksi lähetetyssä lakiehdotuksessa pääasiassa to-
36927: teutettu. Sen mukaan on asianomaisen liikeyrityksen
36928: työntekijöille myönnetty oikeus ennen järjestyssääntöjen
36929: antamista lausua mielensä niiden sisällyksestä, ja myöskin
36930: on ammattivaltuustolle, johon työnantajat ja työntekijät valit-
36931: sevat yhtä monta edustajaa, annettu tehtäväksi, tarkastet-
36932: tuaan etteivät järjestyssäännöt ole vastoin lakia tai sisällä il-
36933: meistä kohtuuttomuutta, vahvistaa ne, jota paitsi vielä asian-
36934: omaisen ammattientarkastajan on annettava lausuntonsa
36935: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
36936:
36937: laadittavista säännöistä. Jos asianomainen ei tyydy am-
36938: mattivaltuuston päätökseen, on hänellä oikeus valittaa
36939: siitä teollisuushallitukseen. Se ratkaisu, jonka arkaluon-
36940: toinen kysymys järjestyssääntöjen laatimistavasta laki-
36941: ehdotuksessa on saanut, on pidettävä kansanvaltaisimpana
36942: lainsäädäntönä, mitä tähän saakka puheena olevalla alalla
36943: on toteutettu, ja valiokunta on, niinkuin ylempänä jo on
36944: mainittu, pääasiallisesti voinut kannattaa eduskuntaesityk-
36945: sessä tehtyä ehdotusta.
36946:
36947:
36948: Seuraavassa käy valiokunta käsittelemään muutamia
36949: hyväksymänsä lakiehdotuksen yksityiskohtia ja erittäinkin
36950: niitä muutoksia, jotka valiokunta on tehnyt eduskunta-
36951: esityksessä olevaan lakiehdotukseen.
36952: Siihen nähden, että tässä puheena olevia sääntöjä
36953: voimassa olevassa asetuksessa kutsutaan järjestysohjeiksi
36954: ja niitä sekä aikaisemmille valtiopäiville annetuissa armolli-
36955: sissa esityksissä että myöskin yleisesti käytännössä sano-
36956: taan järjestyssäännöiksi, on valiokunta, äänestyksellä, päät-
36957: tänyt ehdottaa lain nimeksi: ,Laki elinkeinoliikkeiden
36958: järjestyssäännöistä", jota nimitystä sitten lakiehdotuksessa
36959: on johdonmukaisesti käytetty vähemmistön puoltaman ni-
36960: mityksen, , työsääntöjen", sijasta.
36961:
36962:
36963: 1 LUKU.
36964:
36965: Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta laatia järjestyssäännöt.
36966:
36967: 1 §. Eduskuntaesitykseen liitetty lakiehdotus on yhtä-
36968: pitävä äsken mainitun armollisen esityksen kanssa siinä
36969: kohdin, että velvollisuus laatia järjestyssääntöjä on rajoi-
36970: tettu ammattiliikkeisiin, joissa on työssä vähintään kym-
36971: menen työntekijää, mutta poiketen armollisesta esityk-
36972: sestä on tuo velvollisuus ulotettu koskemaan kaikenlaa-
36973: tuisia teollisuusammattiliikkeitä, eikä ainoastaan tehdas-
36974: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssllännöistll. 9
36975:
36976: ja käsityöliikettä, ammattimainen rakennustoimikin siihen
36977: luettuna. Valiokunta on puolestaan asiallisesti kannatta-
36978: nut eduskuntaesityksessä tehtyä ehdotusta, mutta muo-
36979: dollisista syistä muuttanut sanat ,teollisuusammatillisessa
36980: liikkeessä" sanaksi ,teollisuusliikkeessä". (l §).
36981:
36982:
36983: 2 LUKU.
36984: Järjestyssääntöjen sisällyksestä.
36985:
36986: Valiokunnassa on vähemmistö ollut sitä mieltä, että 5 §.
36987: työnantajalta olisi kiellettävä oikeus työntekijän palkasta
36988: vahingonkorvauksena vähentää tai pidättää jokin määrä
36989: työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi sekä määrätä työn-
36990: tekijälle uhkasakkoja järjestyssääntöjen rikkomisesta. Tä-
36991: män mielipiteen mukaisesti on vähemmistö vaatinut laki-
36992: ehdotuksen 5 §:stä poistettavaksi kaikki sellaiset viittauk-
36993: set, joissa puhutaan työnantajan oikeudesta mainitussa
36994: tarkoituksessa lyhentää tai pidättää työntekijän palkkaa.
36995: Kun kuitenkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan
36996: työnantaja kieltämättä saa pidättää itselleen yllämainitut
36997: oikeudet ja kun järjestyssäännöt, jos mainitut säännökset
36998: lakiehdotuksesta poistettaisiin, eivät tarjoisi selvyyttä erit-
36999: täin tärkeistä työsopimuksen kohdista, niin valiokunta e1
37000: ole voinut yhtyä sanottua ehdotusta kannattamaan.
37001:
37002:
37003: 3 LUKU.
37004: Miten järjestyssääntöjä laadittaessa on meneteltävli.
37005:
37006: Valiokunnassa on ollut eri mieliä siitä, kuinka suuri 10 § 2 mom.
37007: äänten enemmistö on vaadittava päätöksen tekemiseen,
37008: kun ammattivaltuusto jättää vahvistamatta järjestyssään-
37009: nöt siitä syystä, että ne sisältävät ilmeisesti kohtuutto-
37010: man määräyksen. Eduskuntaesityksen 10 §:n 2 momen-
37011: tin mukaan, joka on yhtäpitävä armollisen esityksen vas-
37012: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37013:
37014: taavan säännöksen kanssa, ei sellaista päätöstä voitaisi
37015: tehdä, ellei sitä puoltaisi vähintään kolme neljäsosaa kai-
37016: kista annetuista äänistä. Niin suuri enemmistö ei valio-
37017: kunnan mielestä kuitenkaan ole välttämätön huonosti har-
37018: kittujen päätösten estämiseksi. Mutta eri mielipiteitä on
37019: lausuttu siitä, onko tässä tapauksessa vahvistuksen kieltä-
37020: miseen vaadittava kahden kolmasosan äänten enemmistö,
37021: vai onko yksinkertainen äänten enemmistö riittävä. Asiasta
37022: äänestettäessä kannatti molempia mielipiteitä yhtä monta
37023: ääntä, ja arvalla tuli jälkimäinen mielipide valiokunnan
37024: päätökseksi.
37025: Tämä päätös perustuu siihen käsitykseen, että elin-
37026: keinoliikkeiden järjestyssäännöt eivät saa sisältää ilmeisesti
37027: kohtuuttomia määräyksiä ja että se seikka voidaan rat-
37028: kaista samalla tavalla, kuin valtuuston käsiteltävänä ole-
37029: vat asiat yleensä ja erittäin myöskin järjestyssääntöjen
37030: vahvistamista koskevat päätetään. Lakiehdotuksen mu-
37031: kaan kokoonpannusaa valtuustossa ei juuri olisi mahdol-
37032: lista saada kahden kolmasosan enemmistöä hylkäämään
37033: sellaistakaan määräystä, joka todellisuudessa olisi työn-
37034: tekijöille kohtuuton. Eikä myöskään ole syytä ammatti-
37035: valtuuston puolelta erityisesti nyt puheenalaisessa asiassa
37036: peljätä sille uskotun vallan väärinkäyttämistä, semminkin
37037: kun päätökseen tyytymätön saa lakiehdotuksen 18 §:n
37038: mukaan hakea siihen muutosta teollisuushallituksessa.
37039:
37040:
37041: 5 LUKU.
37042: Erityisiä säännöksiä.
37043:
37044: 17 §. Elinkeinonharjoittajalle, joka laiminlyö lain säätä-
37045: mällä tavalla laatia liikkeelleen järjestyssääntöjä, ehdo-
37046: tetaan eduskuntaesityksessä säädettäväksi rangaistuksen
37047: uhka. Kun lakiehdotuksessa ei ole määrätty, minkä ajan
37048: kuluessa lain voimaan astumisesta tai uuden liik-
37049: keen avaamisesta järjestyssäännöt ovat laadittavat, on
37050: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssällnnöistl. 11
37051:
37052: valiokunta pitänyt tarpeellisena tässä kohden täydentää
37053: puheena olevaa· pykälää. Valiokunnassa on vähemmistö
37054: tahtonut rajoittaa tämän määräajan kuudeksi kuukaudeksi
37055: lain voimaan astumisesta, mutta valiokunta on päättänyt
37056: pidentää sen vuodeksi, koska lyhempi aika tuskin riittäisi
37057: tarpeellisten valmistusten suorittamiseen. Uusille liikkeille
37058: on valiokunnassa ehdotettu määräajaksi osaksi kahta kuu-
37059: kautta, osaksi kuutta kuukautta, osaksi samaa aikaa, kuin
37060: edellisessä tapauksessa päätettiin, eli yhtä vuotta. Siitä
37061: syystä, että on tarpeen antaa kulua jonkun aikaa työliik-
37062: keen alkamisesta, ennenkuin järjestyssäännöt voidaan
37063: laatia, on valiokunnan lakiehdotuksessa tämäkin määrä-
37064: aika ehdotettu vuodeksi.
37065:
37066:
37067: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen eh-
37068: dottaa,
37069: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
37070: toimiitaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraa-
37071: van lakiehdotuksen;
37072:
37073:
37074:
37075: Laki
37076: elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä.
37077:
37078: 1 LUKU.
37079:
37080: Ellnkeinonharjoittajan velvollisuudesta laatia
37081: järjestyssäännöt.
37082: 1 §.
37083: Missä vähintäänkin kymmenen työntekijää on työssä
37084: teollisuusliikkeesstl, on elinkeinonharjoittajan laadittava
37085: liikkeelleen jttrjestysslllinniJt, noudattaen tämän lain mää-
37086: räyksiä.
37087: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37088:
37089: 2 §.
37090: Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle
37091: jossakin suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan
37092: sille osastolle laatia erityiset jtirjestyssättnntJt.
37093:
37094: 3}§.
37095: Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän lain mukaan
37096: ole velvollinen laatimaan järjestyssäänttJjä, älköön olko
37097: kielletty sellaisia sääntöjä liikkeellensä laatimasta, ja nou-
37098: datettakoon silloin, mitä alempana on säädetty.
37099:
37100:
37101: 2 LUKU.
37102:
37103: Järjestyssääntöjen sisällyksestä.
37104: 4 §.
37105: Järjestysstttinnöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astu-
37106: vat voimaan, määrättävä:
37107: l:ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen
37108: otettava hän on;
37109: 2:ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päätty-
37110: minen sekä lepohetket niinä työaikoina;
37111: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat;
37112: 4:ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla
37113: elinkeinonharjoittaja voi ilman irtisanomista erottaa työn-
37114: tekijän taikka tämä ilman irtisanomista on oikeutettu saa-
37115: maan erotodistuksen; sekä
37116: 5:ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali-
37117: tuksilla tahi muilla esityksillä.
37118:
37119: 5 §.
37120: Jos on tehty välipuhe koetusajasta tahi palkanlyhen-
37121: nyksestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on järjestys-
37122: sättnnöissä myöskin määrättävä:
37123: l:ksi) se koetusaika, jonka kuluessa työsuhde (poist.)
37124: voidaan purkaa irtisanomisaikaa varteenottamatta;
37125: Laki elinkeinoliikkeiden jllrjestyssllllnnöistil.. 13
37126:
37127: 2:ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingon-
37128: korvauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähen-
37129: tää taikka työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää;
37130: 3:ksi) se rangaistus, mikä mistäkin jttrjestyssääntöjen
37131: rikkomisesta voi tulla, kenen määrättävä se on, miten
37132: työntekijälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja
37133: kuinka rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä,
37134: miten rangaistus on täytäntöönpantava sekä, jos sakon
37135: uhka on määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää
37136: edistäviin tarkoituksiin kertyvät varat ovat käytettävät.
37137:
37138: 6 §.
37139: Jttrjestyssttäntöihin voidaan sitä paitsi ottaa mää-
37140: räyksiä siitä, mitä on varteenotettava:
37141: 1:ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla
37142: sekä tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estä-
37143: miseksi;
37144: 2:ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voi-
37145: massa oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä järjes-
37146: jestyksen turvaamiseksi työnteon aikana; sekä
37147: 3:ksi) työriitain välttämiseksi ja niiden sovittami-
37148: seksi.
37149:
37150: 3 LUKU.
37151:
37152: Miten järjestyssääntöjä laadittaessa on meneteltävä.
37153: 7 §.
37154: Jttrjestyssttttnnöt ovat laadittavat (poist.) maan mo-
37155: lemmilla kielillä, jolleivät/(poist.) työntekijät ole joko kaikki
37156: suomea puhuvia taikka kaikki ruotsia puhuvia.
37157:
37158: 8 §.
37159: Sittenkuin liikkeen työssä oleville työntekijöille on
37160: annettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi kes-
37161: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesit,ysmiet. N:o 9.
37162:
37163: kuudestaan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua
37164: mielensä jtirjestysstittnnöistti, antakoon elinkeinonharjoittaja
37165: kolme kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausun~
37166: non niistä ammattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asian-
37167: omaisen ammattientarkastajan lausunto asiasta.
37168:
37169: 9 §.
37170: Jos jttrjestysstitintöjen havaitaan vastaavan tämän
37171: lain säännöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lain-
37172: vastaista tahi ilmeisesti kohtuutonta määräystä, vahvista-
37173: koon valtuusto jttrjestysstittnnöt noudatettaviksi ja anta-
37174: koon niitä hakijalle takaisin yhden kappaleen, johon vah-
37175: vistus on merkitty.
37176:
37177: 10 §.
37178: 1. Jos jtirjestysstitinnöt ovat vastoin lakia, hyljättä-
37179: köön hakemus ja ilmoitettakoon tarkasti päätöksessä syyt
37180: siihen sekä kehotettakoon hakijata, neljänkymmenenviiden
37181: päivän kuluessa tiedon saatuansa, valtuustolle antamaan
37182: muistutuksenalaisilta kohdin korjatut jtirjestysstitinnöt tahi,
37183: jos hän ei päätökseen tyydy, todistuksen, että hän sääde-
37184: tyssä järjestyksessä on tehnyt valituksen siitä.
37185: 2. Sama olkoon laki, kun valtuusto (poist.) harkitsee,
37186: että jttrjestyssääntöihin otettu määräys sisältää ilmeisen
37187: kohtuuttomuuden, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin
37188: kieltäytyy oikaisemasta sellaista määräystä, vaikka häntä
37189: on siihen kehotettu.
37190:
37191: 11 §.
37192: Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon jttrjes-
37193: tysstittnnöt toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan
37194: valtuustolle, ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sään-
37195: töjen tarkastamiseen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin
37196: edellä on ammattivaltuustosta säädetty.
37197: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssälinnöistä. 15
37198:
37199: 12 §.
37200: Niin pian kuin jttrjestyssttttnntJt on vahvistettu, toi-
37201: mittakoon valtuusto yhden kappaleen niitä asianomaiselle
37202: ammattientarkastajalle.
37203: 13 §.
37204: JttrjestyssttttnttJjtt muutettaessa tai lisäyksiä: niihin
37205: tehtäessä on tämän luvun määräyksiä noudatettava.
37206:
37207: 14 §.
37208: Valtion tahi kunnan harjoittamalle teollisuusyrityk-
37209: selle laadittakoon jttrjestyssttttnntJt noudattaen mitä ylem-
37210: pänä on säädetty, kuitenkin siten, että asianomaisen val-
37211: tionviranomaisen ja kunnan asia on, teollisuushallitusta
37212: kuulusteltuaan, noudatettavaksi vahvistaa nämä jttrjestys-
37213: sttttnntJt.
37214:
37215: 4 LUKU.
37216:
37217: Järjestyssääntöjen saattamisesta. työntekijäin tietoon
37218: sekä voimaan astumisesta.
37219: 15 §.
37220: Asianmukaisesti vahvistetut jttrjestyssttttnntJt ovat jul-
37221: kipantavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät
37222: voivat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava
37223: yksi kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myö-
37224: hemmin työhön otetulle työntekijälle.
37225:
37226: 16 §.
37227: SittenkuinjärjestyssttänntJt on julkipantu, niinkuin 15
37228: §:ssä on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa
37229: olevan irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja
37230: että kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön
37231: otetut työntekijät.
37232: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37233:
37234: 5 LUKU.'
37235:
37236: Eritylsiä säännöksiä.
37237: 17 §.
37238: Jos elinkeinonharjoittaja ei yhden vuoden kuluessa
37239: tämän lain voimaan astumisesta tahi uuden liikkeen alotta-
37240: misesta laadi järjestyssääntöjä liikettään varten niinkuin
37241: tässä laissa säädetään, sakotettakoon häntä vähintään
37242: kymmenen ja enintään kaksisataa markkaa. Jollei hän nyt
37243: mainitusta rangaistuksesta ota ojentuaksensa, olkoon sakko
37244: vähintään viisikymmentä ja enintään tuhat markkaa.
37245:
37246: 18 §.
37247: Valitus siitä, että on kieltäydytty järjestyssääntöjä
37248: vahvistamasta, voidaan tehdä teollisuushallitukseen kolmen-
37249: kymmenen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon
37250: ammattivaltuuston päätöksestä.
37251:
37252: 19 §.
37253: Tämä laki on astuva voimaan
37254: 19-. Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879
37255: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 31 §.
37256:
37257:
37258:
37259: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
37260: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet
37261: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson,
37262: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasi-
37263: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Sillanpää sekä
37264: osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo ja V aljakka.
37265:
37266: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
37267: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssällnnöistä. 17
37268:
37269:
37270:
37271:
37272: Vastalauseita.
37273: I.
37274: 1 §.
37275: Emme voi olla yhtä mieltä valiokunnan enemmis-
37276: tön kanssa siitä, että järjestyssäännöt teollisuusliikkeissä
37277: olisi määrättävä pakollisiksi. On mielestämme tarpeetonta
37278: liikkeenharjoittajaa tähän lain kautta pakoittaa, jos hän ei
37279: itse työväkensä kanssa sellaisia pidä tarpeellisina. U s-
37280: kallamme väittää, että pakollinen määräys on enemmän
37281: vahingoksi kuin hyödyksi ja että järjestyssääntöjen käy-
37282: täntöön ottaminen sellaisissa liikkeissä, missä niitä tähän
37283: asti ei ole ollut, varmasti herättäisi työväessä tyytymättö-
37284: myyttä, sen lisäksi rettelöitä työnantajan ja työntekijäin
37285: välillä, varsinkin, jos, kuten valiokunnan enemmistö on
37286: ehdottanut, järjestyssääntöjen laatiminen tulee työnanta-
37287: jan oikeudeksi. Järjestyssääntöjen käytäntöön ottaminen
37288: työpaikalla koskee yksistään työnantajan ja hänen työ-
37289: väkensä välisiä suhteita. Johdonmukaista sen vuoksi on,
37290: että asianomaiset saavat niiden käytäntöön ottamisesta
37291: sopia keskenään. Sen vuoksi ehdotamme, että Eduskunta
37292: puheena olevan lain 1 §:n hyväksyisi näin kuuluvana:
37293:
37294: 1 §.
37295: Elinkeinonharjoittajalla ja ty6ntekij6illä
37296: on oikeus yhteisestä suostumuksesta laatia ja
37297: käytänt66n ottaa järjestyssiiänntJt tytJpaikalla.
37298: 18 1008. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37299:
37300: 3 ja 17 §.
37301: Edellä olevasta muutoksesta seuraa johdonmukaisesti,
37302: että
37303:
37304: 3 § ja 17 § on poistettava.
37305:
37306: 4 ja 5 §.
37307: Siihen nähden, mitä järjestyssäännöt saavat sisältää,
37308: on valiokunnan enemmistö ehdottanut, että niihin otet-
37309: taisiin työntekijöitä koskevia rankaisumääräyksiä, kuten
37310: sakkoja sekä palkanpidätyksiä vahingonkorvaukseksi ja
37311: työsopimuksen vakuudeksi j. n. e. Ilmeisenä vääryytenä
37312: pidämme sitä, että työsopimuksen vakuudeksi köyhän
37313: työläisen palkasta pidätetään osa, jota työnantaja sitten
37314: käyttää liikkeessään omaksi hyödykseen. Kohtuutonta on
37315: myöskin se, että työläiseltä saisi pidättää palkan vahin-
37316: gonkorvaukseksi siitä, jos esimerkiksi vanha, pilalle kulu-
37317: nut kone tai muu työkapine työtä tehdessä särkyy. Kai-
37318: kista vähimmin voimme hyväksyä sellaista järjestys-
37319: sääntöjen määräystä, että työnantaja saisi tuomita ja sak-
37320: koina pidättää osia työntekijän palkasta. Sakkojärjestelmä
37321: on haitallinen varsinkin naispuolisille työntekijöille, joiden
37322: palkka-ansio muutenkin on erittäin pieni. On tapauksia,
37323: jolloin he ansaitsevat noin kolme tai neljä markkaa vii-
37324: kossa. Kun nyt näinkin pienestä palkasta osan pidättää
37325: työnantaja sakkona, koskee se hyvin kipeästi asianomaista
37326: työntekijää. Emme pidä oikeuden mukaisena tätä enem-
37327: mistön ehdotusta senkään vuoksi, kun heidän ehdotuk-
37328: sensa mukaan järjestyssääntöjen rikkomisesta rangaistaisiin
37329: ainoastaan työntekijöitä, mutta ei työnantajia eikä näiden
37330: sijaisia johtajia. Puheena olevia rankaisukeinoja emme
37331: saata hyväksyä emmekä katso niitä tarpeellisiksi, vaan
37332: voidaan kyllä toisilla keinoilla saavuttaa tårkoitettu tu-
37333: los. Ja mitä suurempiin rikoksiin työpaikalla tulee, niin
37334: .rikoslain avulla voidaan syylliset saattaa ansaittuun ran-
37335: gaistukseen.
37336: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä. 19
37337:
37338: Näillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta hy-
37339: väksyisi 4 ja 5 §:n yhdistettynä näin kuuluvaksi:
37340:
37341: 4 §.
37342: Jtirjestysstllinnöissä olkoon, paitsi aikaa,
37343: milloin ne astuvat voimaan, mtitirtitty: ·
37344: l:ksi) miten työntekijti otetaan työhön ja
37345: kenen otettava htin on;
37346: 2:ksi) stitinnöllisten työaikain alkaminen
37347: ja ptiättyminen;
37348: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja
37349: maksuajat;
37350: 4:ksi) miten työntekijä· voi erota, taikka
37351: miten htin voidaan erottaa;
37352: 5:ksi) kenen puoleen työntekijän on kään-
37353: nyttävä valituksillaan tahi muilla esityksillään;
37354: 6:ksi) kuinka suuren osan palkasta saa
37355: apukassaan menevänä maksuna vtihenttiä;
37356: 7:ksi) se rangaistus, mikä mistäkin jtir-
37357: jestysstitintöjen rikkomisesta seuraa; miten työn-
37358: tekijtille on suotava tilaisuus selityksen anta-
37359: miseen: miten muuten rangaistusta ttiyttintöön
37360: pantaessa on meneteltävä.
37361:
37362: 8 ja 9 §.
37363: Oikeudenmukaisena emme pidä sitä, että työnanta-
37364: jalle edelleenkin myönnettäisiin oikeus yksipuolisesti laa-
37365: tia ja käytäntöön määrätä järjestyssääntöjä työpaikalla.
37366: Täten aikaansaatuina ovat ne enemmän kurinpito- ja
37367: rangaistussääntöjä, sillä näiden avulla työnantaja tai hänen
37368: sijaisensa johtaja voi mielin määrin harjottaa mielivaltaa
37369: työntekijöitä kohtaan, varsinkin jos näille uuden työpai-
37370: kan saanti on hankala. Kokemus osoittaa, että työnantajain
37371: laatimat järjestyssäännöt o"at olleet alkusyynä moniin
37372: rettelöihin ja riitoihin. Ettei enää olisi näin laita, on
37373: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37374:
37375: työntekijöille myönnettävä tasapuolinen oikeus ottaa osaa
37376: järjestyssääntöjen laatimiseen. Asia ei tule sillä korjatuksi,
37377: että työntekijöille annettaisiin tilaisuus ainoastaan lausua
37378: mielensä järjestyssäännöistä, eikä sekään asiaa paljoa pa-
37379: ranna, vaikka ammattivaltuusto, jossa puolet jäseniä on
37380: työntekijäin valitsemia, ne vahvistaa, kun kuitenkin, niin-
37381: kuin luultava on, valtuuston puheenjohtajaksi useassa
37382: tapauksessa tulee valittavaksi henkilö, joka on lähempänä
37383: työnantajia kuin työntekijöitä. Huomioon on myös se
37384: seikka otettava, ettei enemmistön ehdotuksen mukaan
37385: ammattivaltuustolla olisi oikeutta edes kaikkia järjestys-
37386: sääntöjä vahvistaa. Valiokunnan enemmistö on ehdotus-
37387: taan puolustanut sillä syyllä, että työnantajalla täytyy sen
37388: vuoksi olla oikeus yksin laatia järjestyssäännöt, kun hänen
37389: on kannettava liikeyrityksen vastuunalaisuus. Mutta eihän
37390: käyne väittäminen, että ainakin yhtä tärkeä on satojen
37391: työläisten suhde asiaan, sillä onhan kysymys heidän turvaa-
37392: misestaan ja oikeuksistaan. Näillä perusteilla ehdotamme,
37393: että Eduskunta hyväksyisi 8 ja 9 §:n näin kuuluvana:
37394:
37395: 8 §.
37396: 1. Sittenkuin elinkeinonharjoittaja työn-
37397: tekijttinsti kanssa on sopinut jtZrjestysstZIZntö-
37398: jen ktiytttntöön ottamisesta työpaikalla, valit-
37399: sevat he kumpikin yhta monta jtZsenta komi-
37400: teaan, joka laatii jtZrjestysstitZntöehdotuksen.
37401: 2. TtimtZ ehdotus annettakoon sitten elin-
37402: keinonharjoittajalle ja työntekijttlle tarkastet-
37403: tavaksi, sen jtilkeen antakoon elinkeinonhar-
37404: joittaja kolme kappaletta ntZittZ stitintOjtZ am-
37405: mattivaltuustolle, joka ne vahvistaa nouda-
37406: tettaviksi, jos ne eivat sistillti mittittn lain
37407: vastaista taikka kohtuutonta miZIZrtZysttZ, ja
37408: antakoon niitti hakijalle takaisin yhden kappa-
37409: leen, johon vahvistus on merkitty.
37410: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssiU\nnöistll. 21
37411:
37412: Samoilla perusteilla kuin 8 §:ssä ehdotamme myös
37413: hyväksyttäväksi 14 §:n näin kuuluvana:
37414:
37415: 14 §.
37416: Valtion tai kunnan harjoittamalle teolli-
37417: suuslaitokselle ja muulle liikkeelle laativat
37418: jtirjestyssättnnot niiden laitosten ja liikkeiden
37419: tyontekijttin ja tyOnjohtajain valtuutetut nou-
37420: dattaen siintt, mittt jtirjestyssttttnnOista on
37421: ylempttnä sttttdetty.
37422: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
37423:
37424: J. 0. Jalava. E. Pohjaväre.
37425: Georg W. Johansson. Olga Jokisalo.
37426: Miina SHianpää. Hilja Pärssinen.
37427: M. Paasivuori.
37428: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37429:
37430:
37431:
37432:
37433: II.
37434: 10 § 2 mom.
37435: V aliakunnan lakiehdotuksesta on arvalla jätetty pois
37436: sitj:i tarkoittava säännös, että järjestyssääntöjen vahvistuk-
37437: sen kieltämiseen niiden kohtuuttomuuden tähden vaadit-
37438: taisiin tavallista suurempi äänten enemmistö. Kun emme
37439: ole voineet kannattaa mainittua valiokunnan päätöstä, pyy-
37440: dämme täten vastalauseessa perustella siitä eroavan mieli-
37441: piteemme.
37442: Sielläkin, missä järjestyssääntöjen antamista on lain-
37443: säädännössä järjestetty ja niille on vaadittu viranomaisen
37444: vahvistus, on järjestyssääntöjen sisällys lain rajoissa kui-
37445: tenkin jätetty elinkeinonharjoittajan itsensä määrättäväksi,
37446: kunhan se ei ole lainvastainen. Viranomaiselle ei yleensä
37447: ole myönnetty oikeutta kieltäytyä järjestyssääntöjä vah-
37448: vistamasta, jos ne vain ovat lainsäännöksiin soveltuvia.
37449: Nyt esillä olevassa lakiehdotuksessa on sitä vastoin
37450: puheena oleva tarkastusoikeus ja samalla työntekijäin oikeus
37451: vaikuttaa järjestyssääntöjen määräyksiin heidän puoleksi
37452: valitseman ammattivaltuuston kautta, täydellä syyllä, huo-
37453: mattavasti laajennettu, niin että valtuusto saa kieltäytyä
37454: vahvistamasta myöskin ilmeisesti kohtuuttomia määräyksiä,
37455: vaikka ne eivät olisikaan lainvastaisia. Tämän kautta
37456: ammattivaltuusto tulee saamaan varsin suuren vallan, koska
37457: sen seikan arvosteleminen, onko jokin määräys kohtuuton
37458: vai ei, riippuu varsin laajasta harkinnasta.
37459: Mutta kun lainsäätäjä menee niin pitkälle määräilemään
37460: yksityisen elinkeinoliikkeen harjoittamista, jolle järjestys-
37461: Laki elinkeinoliikkeiden jirjestyssiännöistil. 23
37462:
37463: sääntöjen laatiminen samalla säädetään pakolliseksi, niin
37464: lainsäädännön on samalla tarjottava erityisiä takeita siitä,
37465: ettei ilman pätevää syytä järjestyssääntöjen vahvistusta
37466: kielletä ja elinkeinonharjoittajaa pakoteta muuttamaan nii-
37467: hin aiottuja määräyksiä. Sitä varten on mielestämme tar-
37468: peellista, mutta myöskin riittävää, että sellainen päätös,
37469: kuin nyt on puheena, on tehtävä kahden kolmasosan äänten
37470: enemmistölla, joka ammattivaltuustoja koskevan lakiehdo-
37471: tuksen 11 ja 12 §:n mukaan vaaditaan myöskin valtuuston
37472: esimiehen vaalissa sekä asioita valtuuston toisen ryhmän
37473: käsiteltäväksi siirrettäessä.
37474: Edellä esitettyjen syiden nojalla ehdotamme kun-
37475: nioittaen,
37476: etta lakiehdotuksen JO §:n 2 momentti hyvak-
37477: syttaisiin nain kuuluvaksi:
37478:
37479: 10 §.
37480:
37481: 2. Sama olkoon laki, kun valtuusto vii-
37482: hintaan kahdella kolmasosalla kaikista anne-
37483: tuista aanista harkitsee, että järjestyssääntöihin
37484: otettu määräys sisältää ilmeisen kohtuuttomuu-
37485: den, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin kiel-
37486: täytyy oikaisemasta sellaista määräystä, vaikka
37487: häntä on siihen kehotettu.
37488: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
37489:
37490: K. J. Ståhlberg. Mikko Latva.
37491: Leo Ehrnrooth. E. Kolkki.
37492: Tuom. Pohjanpalo. Hedvig Oebhard.
37493: Vera Hjelt. J. Kaskinen.
37494: 24 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37495:
37496:
37497:
37498:
37499: m.
37500: 17 §.
37501: V aliakunnan lakiehdotuksen 17 §:n mukaan elin-
37502: keinonharjoittaja, jonka liike on perustettu, ennenkuin laki
37503: astuu voimaan, ei ole velvollinen laatimaan liikettään var-
37504: ten järjestyssääntöjä, ennenkuin kokonainen vuosi on ku-
37505: lunut äsken mainitusta ajankohdasta. Yhtä pitkän miet-
37506: timisajan on valiokunta suonut uudenkin elinkeinoliik-
37507: keen alottajalle. Eikä tämän runsaan vitkasteluajan puo-
37508: lustamiseksi ole esitetty muita syitä, kuin että lyhempi
37509: aika tuskin riittäisi tarpeellisten valmistusten suoritta-
37510: miseksi.
37511: V aliakunta ei ole yrittänytkään osottamaan, mitkä
37512: ne vuoden aikaa vaativat valmistustyöt olisivat, joihin
37513: elinkeinonharjoittajan tulisi ryhtyä, ennenkuin hän ky-
37514: kenisi laatimaan puheena olevia järjestyssääntöjä sellaista
37515: liikettään varten, jonka erikoistarpeista hän jo edellisen
37516: ajan kuluessa on saavuttanut kokemusta. Lain voimaan
37517: astumisen jälkflen kuluu tietysti jonkun verran aikaa, en-
37518: nenkuin ammattivaltuustoja on ennätetty valita ja nämä
37519: ovat toimeensa ryhtyneet, mutta ei tämän takia ole syytä
37520: siirtää: hyödylliseksi tunnustettujen lakisäännösten nou-
37521: dattamista kokonaista vuotta eteenpäin.
37522: Kun uusi ammattiliike lain voimaanastumisen jälkeen
37523: alotetaan, ei äsken mainittu näkökohta enää anna aihetta
37524: järjestyssääntöjen laatimisen lykkäämiseen, ja saattaisi
37525: näin ollen asettaa näissä tapauksissa käytettävää määrä-
37526: aikaa: edellistä lyhemmäksi. Ammattiliikkeen alottaja
37527: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä. 25
37528:
37529: saattaa kuitenkin tarvita jonkun verran aikaa kokemuksen
37530: saavuttamiseksi perustamansa liikkeen erikoisista tarpeista,
37531: enkä tähän nähden katsoisi oikeaksi kieltää häneltä tätä
37532: odotusaikaa.
37533: Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioittaen, että
37534: Ed~skunta hyväksyisi lakiehdotuksen 17 §:n näin kuuluvaksi:
37535:
37536:
37537: 17 §.
37538: Jos elinkeinonharjottaja ei kuuden kuu-
37539: kauden kuluessa tämän lain voimaanastumi-
37540: sesta tahi uuden liikkeen alottamisesta laadi jär-
37541: jestyssääntöjä ammattiliikettään varten, niinkuin
37542: tässä laissa säädetään, sakotettakoon häntä vä-
37543: hintään kymmenen ja enintään kaksisataa mark-
37544: kaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta
37545: ota ojentuaksensa, olkoon sakko vähintään viisi-
37546: kymmentä ja enintään tuhat markkaa.
37547: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 190t;.
37548:
37549: Onni Hallsten.
37550: 26 UlOS. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37551:
37552:
37553:
37554:
37555: IV.
37556:
37557: 17 §.
37558: V aliakunta on pitänyt tarpeellisena eduskuntaesityk-
37559: seen liitetyn lakiehdotuksen 17 §:ään lisätä määräyksen
37560: siitä, minkä ajan kuluessa lain voimaan astumisesta tahi
37561: uuden liikkeen alottamisesta elinkeinonharjoittaja on vel-
37562: vollinen lain määräysten mukaisesti laatimaan järjestys-
37563: säännöt ammattiliikkeelleen, ja tämä aika on kllmpaisessa-
37564: kin tapauksessa määrätty yhdeksi vuodeksi.
37565: Valiokunnan ehdottama yhden vuoden määräaika
37566: tuleekin todennäköisesti osottautumaan tarpeen vaatimaksi
37567: ensinmainitussa tapauksessa, R. o, uuden lain soveltami-
37568: sen ensi aikoina. Sitä vastoin ei näytä olevan aihetta
37569: vastaisuudessa myöntää uusille ammattiliikkeille yhtä pit-
37570: kää odotusaikaa liikkeen alkamisesta. Lain vaatimusten
37571: tuntemattomuutta ei tässä tapauksessa pätevästi voida
37572: syyksi esittää, eikä myöskään voitane todenteolla väittää,
37573: että niinpitkäaika kuin kokonainen vuosi tarvittaisiin tarkoi-
37574: tuksenmukaisen työsäännön valmistamiseen uutta elinkeino-
37575: liikettä varten. Päinvastoin on pidettävä kiinni siitä, että
37576: laissa säädetty velvollisuus sellaisen säännön laatimiseen
37577: on viimemainitussakin tapauksessa viipymättä täytettävä,
37578: etenkin kun noudatettavan työjärjestyksen kirjallinen
37579: määrääminen uusissa liikkeissä, joissa ei vielä ole ehtinyt
37580: muodostua vakiintunutta käytäntöä, näyttää olevan vielä-
37581: kin tärkeämpi kuin vanhemmissa yrityksissä, joissa vanha
37582: tapa jossakin määrin saattaa korvata kirjallisesti määri-
37583: Laki elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöisti. 27
37584:
37585: tellyt sopimusehdot. Pisin määräaika, mikä puheenalai-
37586: sessa tapauksessa on ulkomaisessa lainsäädännössä uusille
37587: yrityksille myönnetty, on kaksi kuukautta, joka aika mei-
37588: dänkin oloissamme voitanee pitää täysin riittävänä.
37589: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saavat alle-
37590: kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
37591:
37592: etttt Eduskunta hyvctksyisi lakiehdotuk-
37593: sen yllctmainitun pykctlttn nttin kuuluvana:
37594:
37595: 17 §.
37596: Jos elinkeinonharjoittaja ei yhden vuo-
37597: den kuluessa tämän lain voimaan astumisesta
37598: taikka kahdessa kuukaudessa uuden liikkeen
37599: alottamisesta laadi jäijestyssääntöjä liikettään
37600: varten, niinkuin tässä laissa säädetään, sakotet-
37601: takoon häntä vähintään kymmenen ja enintään
37602: kaksisataa markkaa. Jollei hän nyt mainitusta
37603: rangaistuksesta ota ojentuaksensa, olkoon sakko
37604: vähintään viisikymmentä ja enintään tuhat
37605: markkaa.
37606: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta .1908.
37607:
37608: Leo Ehrnrooth. K. J. Ståhlberg.
37609: Mikko Latva.
37610: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
37611:
37612:
37613:
37614:
37615: V.
37616: 17 §.
37617: Niiden syiden nojalla, jotka, mikäli asia koskee van-
37618: hoja liikkeitä, esiintuodaan ed. Hallstenin vastalauseen
37619: edellisessä osassa sekä, mikäli asia koskee uusia liikkeitä,
37620: ed. Ehrnroothin vastalauseessa, katson että järjestyssään-
37621: nöt ovat laadittavat mahdollisimman lyhyessä ajassa sekä
37622: vanhoille että uusille ammattiliikkeille, joten kunnnioit-
37623: taen ehdotan lakiehdotuksen 17 §:n näin kuuluvaksi:
37624:
37625: 17 §.
37626: Jos elinkeinonharjoittaja ei kuuden kuu-
37627: kauden kuluessa tämän lain voimaanastumi-
37628: sesta ja kahden kuukauden kuluessa uuden
37629: liikkeen alottamisesta laadi järjestyssääntöjä am-
37630: mattiliikettään varten, niinkuin tässä laissa sää-
37631: detään, sakotettakoon häntä vähintään kymme-
37632: nen ja enintään kaksisataa markkaa. Jollei hän
37633: nyt mainitusta rangaistuksesta ota ojentuak-
37634: sensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä
37635: ja enintään tuhat markkaa.
37636: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
37637:
37638: Hedvig Oebhard.
37639:
37640:
37641:
37642:
37643: Helsinki 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
37644: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37645:
37646:
37647:
37648:
37649: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
37650: tintö n:o 5 Eduskunnassa tehtyjen metsästystä
37651: koskevan lainsäädännön uudistamista tarkoit-
37652: tavain eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten
37653: johdosta.
37654: Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Eduskunta
37655: laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Vaaralan
37656: y. m. ja Ahmavaaran allekirjoittamat eduskuntaesitykset n:ot
37657: 3 ja 16 kuin myös edustajain Komun y. m., Kaarneen
37658: sekä Heikkisen y. m. anomusehdotukset n:ot 80, 89 ja 129.
37659: Ne tarkoittavat kaikki metsästyksestä 20 päivänä lokakuuta
37660: 1898 annetun asetuksen muuttamista, ja on valiokunta
37661: niitä yhtaikaa käsitellyt.
37662:
37663:
37664: Puheenalaiset eduskuntaesitykset, samoin kuin viime Eduskunta-
37665: valtiopäivilläkin tehdyt samaa tarkoittavat, mutta Edus- esitykset.
37666: kunnalta lopullisesti käsittelemättä jääneet ehdotukset,
37667: joista laki- ja talousvaliokunta antoi mietintönsä, eivät tar-
37668: koita niiden periaatteiden muuttamista, joille voimassa oleva
37669: metsästysasetus on rakennettu. Niillä on tarkoitettu laajen-
37670: taa sitä poikkeusaluetta, mille laki on myöntänyt oikeuden
37671: käyttää ansaa ja loukkua metsälintujen pyynnissä. Edus-
37672: tajain Vaaralan y. m. esityksessä pyydetään sen lisäksi
37673: sellaisten muutosten aikaansaamista, että erotus ansojen ja
37674: loukkujen käyttämiseen nähden poistettaisiin ja satimien
37675: käyttämiseen luvallista aikaa, joka olisi määrättävä entis-
37676: tään aikaisemmaksi, pitennettäisiin sekä että metsästys kruu-
37677: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37678:
37679: nun puistoissa ja kruunun käyttämättämillä mailla tehtäisiin
37680: luvalliseksi maan pohjoisimpain paikkakuntain omille asuk-
37681: kaille ilmankin asianomaista lupaa, kuitenkin siitä erittäin
37682: annettavia järjestyssääntöjä noudattaen; että se laissa myön-
37683: netty oikeus lennon aikana ja kuvilta rauhoitusaikanakin
37684: ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhhwtkia, tunturisot-
37685: kia ja alleja, joka on voimassa saaristossa, ulotettaisiin
37686: myöskin Lapin kihlakuntaan; että eräiden lintujen rauhoi-
37687: tusajoista ja koiran käyttämisestä noudatettavia säädöksiä
37688: eräiltä kohdin muutettaisiin; sekä että karhusta maksetta-
37689: van palkinnon määrää maan pohjoisimmassa osassa korotet-
37690: taisiin. Näiden ehdotusten mukaan tulisivat metsästysase-
37691: tuksen 5, 14, 21, 23 ja 25 § muutettaviksi.
37692: lVIetsästys kruunun puistoissa ja kruunun. käyttämät-
37693: tömällä metsämaalla on 1898 vuoden metsästysasetuksen 5 §:n
37694: kautta kielletty, paitsi niiltä, jotka siihen hankkivat itselleen
37695: ,asianomaisen luvan". Tämän johdosta on senaatti, viimeksi
37696: toukokuun 28 p:nä 1907, antanut erinäisiä.määräyksiä niistä
37697: ehdoista, joilla metsästys kruunun metsämailla on sallittava.
37698: Mainittujen määräysten mukaan saa metsähallitus sallia
37699: asianomaisten metsänhoitovirkamiesten sekä kruunun metsä-
37700: työnjohtajain ja metsävartijain pyssyä käyttäen metsästää
37701: virka- ja toimipiirinsä alueella omiksi tarpeikseen sekä' met-
37702: sänvartijain Lapin, Kemin ja Iin tarkastuspiireissä ja Ka-
37703: jaanin kihlakunnassa Oulun tarkastuspiirissä sen lisäksi
37704: ,omaksi hyödykseen". Sitä paitsi saa metsähallitus mää-
37705: rätä, missä seuduissa ja millä ehdoilla sekä kuinka laajasti
37706: on kruunmetsätorppareille ja muille kruununmailla asuville
37707: annettava lupa metsästää pyssyllä kruunumetsissä, kuiten-
37708: kin seuraavilla rajoituksilla: peuran ja hirven metsästys
37709: on, paitsi poikkeustapauksissa. kielletty; metsälintujen pyynti
37710: saa alkaa vasta syyskuun 1 päivänä; lintujen ampuminen
37711: kuvilta ja jänisten pyytäminen ansalla on kielletty; asian-
37712: omainen metsänhoitaja saa joko kokonaan tai osaksi rau-
37713: hoittaa erinäisiä alueita niinkuin soidinpaikkoja y. m. sekä
37714: niitä otuksia, jotka vähälukuisuutensa tähden ovat erinäisen
37715: rauhoituksen tarpeessa; asianomaisella metsänhoitajalla on
37716: Metsästyslainsäädännön uudistus. 3
37717:
37718: valta, ylimetsänhoitajalle tekemänsä ilmoituksen jälkeen, kiel-
37719: tää metsänhoitopalvelijan tai kruununmetsätorpparin met-
37720: sästämästä kruununmetsissä, jos tämä on metsästysoikeut-
37721: taan väärinkäyttäyt.
37722: Mitä tulee muiden päästämiseen kruunun metsiin otuk-
37723: sen pyyntiä varten, niin on senaatti yllämainittuna päivänä
37724: oikeuttanut metsähallituksen, hakemuksesta ja hankittuaan
37725: tarpeellisen selvityksen, ,:etupäässä metsästysyhdistyksille
37726: ja yksityisille henkilöille, jotka ovat osottaneet harrasta-
37727: vansa metsästyshoidon parantamista ja jotka· sitoutuvat
37728: asettamaan järjestetyn metsästyksen vartioimisen", kruu-
37729: nulle maksettavaa soveliasta vuosimaksua vastaan metsäs-
37730: tysarennille antamaan kruunun metsämaiden osia, missä nii-
37731: den laajuus, asema ja laatu sen sallivat, seuraavilla ehdoilla:
37732: vuokraajan tulee vuosittain antaa asianomaiselle metsänhoi-
37733: tajalle kertomus toiminnastaan edellisenä vuotena, ja on ker-
37734: tomuksessa ilmoitettava tapettujen peto- ja hyödyllisten
37735: eläinten luku, laatu ja sukupuoli sekä ne henkilöt, jotka
37736: ovat olleet metsästyksessä osallisina, niin myös minä vuo-
37737: denaikana ja kuinka monena päivänä hyödyllisten otusten
37738: pyynti on tapahtunut; peuran metsästys on kielletty ja hir-
37739: ven metsästys sallittu ainoastaan erinäisillä ehdoilla; metsä-
37740: hallitus saa arentivälikirjassa varata itselleen vallan tarpeen
37741: sattuessa rajoittaa erinäisten lintu- ja eläinlajien metsästystä
37742: kohtuullista arentimaksun alennusta vastaan; arentia ei saa
37743: toiselle yhdistykselle tai henkilölle luovuttaa.
37744: Valiokunnan enemmistö, joka ei ole tunnustanut oikeu- 5 §.
37745: denmukaiseksi voimassa olevan metsästysasetuksen 1 §:ssäjul-
37746: kilausuttua periaatetta, että metsästysoikeus maatilan tiluk-
37747: silla on tilanomistajan, ei myöskään ole pitänyt hyväksyttä-
37748: vänä siitä johtuvaa säädöstä, että metsästys kruunun metsä-
37749: mailla on pidettävä kruunun yksinoikeutena. Päinvastoin
37750: · olisi pyrittäessä saattamaan metsästysoikeutta maanomistuk-
37751: sesta riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi,
37752: kruunun yksinoikeuden poistamisella alotetta va. Valiokunta
37753: on kuitenkin katsonut, että tarpeellisen valvonnan mahdolli-
37754: seksi tekemistä varten mainittu laajennus olisi ulotettava
37755: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37756:
37757: vain kunkin paikkakunnan omaan väestöön. Mutta met-
37758: sästysoikeuden laajennus kruunun mailla ainoastaan siinä
37759: määrässä, kuin sitä on ehdotettu edustajain Waaralan
37760: y. m. eduskuntaesityksessä, jota osa valiokunnan jäsenistä
37761: on kannattanut ja jonka mukaan metsästys kruunun puis-
37762: toissa ja kruunun käyttämättämillä mailla Lapin, Kemin ja
37763: Kajaanin' kihlakunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pu-
37764: dasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihla-
37765: kuntaa, olisi sallittava kunkin mainitun paikkakunan omille
37766: asukkaille, ei valiokunnan enemmistön mielestä ole riittävä.
37767: Valiokunnassa esiintuotu, viime valtiopäiväin laki- ja ta-
37768: lousvaliokunnassa enemmistön saavuttanut mielipide, että
37769: siellä, missä yksityisten hallussa olevat maa-alueet ovat vain
37770: vähäinen osa paikkakunnalla oleviin kruunun metsäalueihin
37771: verraten ja olot muutenkin vielä siksi kehittymättömät, että
37772: väestön on elettävä vapaan luonnon antimien varassa, olisi
37773: katsottava helliteltäväin asianhaarain vaatimaksi, että hyö-
37774: dyllisen otuksen pyynti myös kruunun metsäalueilla olisi
37775: paikkakuntain väestölle lain kautta sallittava, ei myöskään
37776: valiokunnan jäsenten enemmistöstä ole näyttänyt tarkoituk-
37777: sen mukaiselta. Päinvastoin on huomautettu, että jos met-
37778: sästysoikeus kruunun metsämailla, niin laajoilla alueilla kuin
37779: ne, mitä kruunu omistaa mainituissa paikkakunnissa, kat-
37780: sottaisiin voitavan laissa myöntää paikkakunnan asukkaille,
37781: niitäkään metsämaita, joita kruunulla on maan länsi- ja
37782: eteläosassa, ei olisi vähintäkään syytä asettaa toisiin näh-
37783: den poikkeusasemaan. Valiokunta on sen vuoksi katsonut
37784: voivansa kannattaa eduskuntaesityksessä viitattuun suuntaan
37785: käyvää muutosta vieläpä sikäli, että metsästyksen haljoit-
37786: taminen kaikissa kruunun puistoissa ja käyttämättämillä
37787: mailla on ilman asianomaista lupaa sallittava sen paikka-
37788: kunnan omille asukkaille, missä maa sijaitsee. Säädöksen,
37789: että metsästäjäin kruunun alueilla on noudatettava erittäin .
37790: annettavia järjestyssääntöjä, on valiokunta havainnut metsä-
37791: palojen ynnä muun vahingon välttämiseksi olevan tarpeen
37792: vaatiman. Tämän mukaisesti on valiokunta uudestaan laati-
37793: nut metsästysasetuksen 5 §:n.
37794: Metsästyslainsäädännön uudistus. 5
37795:
37796: Samalla kun valiokunta on katsonut olevan syytä kan- u §.
37797: nattaa ehdotusta että voimassa olevan metsästysasetuksen
37798: 14 §:ssä meren saariston asukkaille myönnetty oikeus eräit-
37799: ten vesilintujen kuvilta ampumiseen rauhoitusaikana ulo-
37800: tettaisiin Lapin kihlakuntaan, jossa tällä metsästyksellä on
37801: ilmoitettu olevan merkitystä, on valiokunnassa oltu sitä
37802: mieltä, että mainitunlaatuinen metsästys on sallittava myös-
37803: kin Suojärven pitäjässä, jonka kautta muuttavien vesilintujen
37804: tie käypi, varsinkin kun sellaisen metsästyksen ehkäisemi-
37805: nen siellä siihen nähden että sitä luvallisena harjoitetaan
37806: rajan toisella puolella, kohtaa vaikeuksia. Sen ohessa va-
37807: liokunta on katsonut että hyödyllisen metsänriistan rauhoi-
37808: tusajat olisivat maan pohjois- ja etelä-osissa vallitsevain eri-
37809: laisten luonnonsuhteiden takia säädettävät erinlaisiksi eri
37810: paikkakunnilla. Kun kuitenkin valiokunta syystä, josta jä-
37811: lempänä mainitaan, on katsonut tällä kertaa ehdotettavat
37812: muutokset laadultaan väliaikaisiksi, ei valiokunta ole pitänyt
37813: tarpeellisena tässä yhteydessä ottaa harkittavakseen millaiset
37814: rauhoitusajat millekin paikkakunnalle parhaiten soveltuisivat.
37815: Sitä vastoin saavutettu kokemus ja ehdotettu sallitun met-
37816: sästyksen ulottaminen kruunun metsäalueille antavat jo nyt
37817: aihetta siirtää sekä vesilintujen ja kahlaajien että metsälin-
37818: tujen rauhoitusajan loppu kaikkialla entistään myöhäisem-
37819: mäksi, metsälintujen siihen aikaan asti, jota eduskuntaesi-
37820: tyksessä on ehdotettu ja vesilintujen jonkun verran enem-
37821: mänkin kuin eduskuntaesityksen tekiiät ovat ehdottaneet.
37822: Milloin kesät ovat kylmempiä, ovat niin vesilintujen
37823: kuin metsälintujenkin poikaset rauhoitusajan päättyessä, joka
37824: vesilintuihin nähden on heinäkuun lopussa ja metsälintuihin
37825: nähden elokuun puolivälissä, vielä siksi pieniä ja avutto-
37826: mia, että ne metsästysajan alussa helposti joutuvat pyytä-
37827: jän saaliiksi ja on niiden merkitys ravintoaineena silloin
37828: vielä vähäinen. Rauhoitusajan pitennys olisi sentähden tar-
37829: peen. Sellaista pitennystä syyskesän puolelle tukee sekin
37830: tärkeä seikka, että metsästyksen alalla ainoastaan lintujen
37831: pyynnillä on Suomessa varsinaista kansallistaloudellista mer-
37832: kitystä. Vuosittain viedään maasta noin 300,000 kg. met-
37833: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37834:
37835: sänriistaa (etupäässä metsälintuja), joiden arvo on yhteensä
37836: noin 400,000 markkaa. Epäilemättä voitaisiin vientiä mel-
37837: koisesti korottaa, jos riista rauhoitusajan pitentämisen kautta
37838: säilyisi metsissä syksyyn, jolloin linnut ovat tulleet täysi-
37839: kasvuisiksi sekä kaadettu riista, ilman käytyä viileämmäksi,
37840: pilaantumatta sietää pitempää kuljetusta. Ainakin olisi met-
37841: sälintujen pyynti siirrettävä ajaksi mätäkuun jälkeen, koska
37842: kaadettu riista säilyttämisen vaikeuden tähden sitä ennen
37843: kotimaassa myydään hinnasta, joka usein on melkoista alempi
37844: kuin tavallisen raavaanlihan.
37845: Valiokunta ei sen tähden ole epäillyt ehdottaa vesi-
37846: lintujen rauhoitusaikaa pitennettäväksi aina elokuun 31
37847: päivän loppuun sekä metson ja koppelon, teeren, pyyn,
37848: metsäkanan ja muiden kanalintulajien samoin elokuun lop-
37849: puun asti. Siten on saavutettavissa sekin, että hyödyllisten
37850: vesi- ja metsälintujen sekä jäniksen rauhoitus päättyy sa-
37851: maan aikaan. Naarasmetson ja naarasteeren rauhoitusajan
37852: alun on valiokunnan enemmistö kuitenkin katsonut voitavan
37853: haitatta siirtää kuukautta myöhäisemmäksi eli joulukuun 1
37854: päivästä tammikuun 1 päivään. Tämän mukaan on valio-
37855: kunta asetusehdotuksessaan muuttanut voimassa olevan
37856: metsästysasetuksen 14 §:ää.
37857: 21 §. Ehdotus rauhoitusajan pitentämisestä aiheuttaa myös-
37858: kin muutoksen siihen metsästysasetuksen 21 §:n kohtaan,
37859: jossa määrätään, mistä ajasta alkaen koiraa saadaan linnun
37860: metsästämiseen käyttää.
37861: 23 §. Siinä armollisessa esityksessä, joka metsästystä koske-
37862: vain säännösten muuttamisesta annettiin 1897 vuoden val-
37863: tiopäiville, oli poikkeukseksi siitä yleisestä säännöstä; ettei
37864: satimia enää saisi hyödyllisen otuksen pyyntiin käyttää,
37865: ehdotettu heti tappavan loukun käyttäminen sallittavaksi
37866: loka- ja marraskuun aikana Oulun läänissä, siinä osassa
37867: Iisalmen pitäjää, joka kuuluu Iisalmen pohjoiseen nimismie-
37868: hen piiriin, Rutakon rukoushuoneseurakunnassa, Nilsiän pi-
37869: täjän Syvärinjärven pohjoispuolella olevassa osassa, Rauta-
37870: vaaran kappelissa sekä Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilo-
37871: mantsin pitäjissä Kuopion lääniä, niin myös Salmin kihla-
37872: Metsästyslainsäädännön uudistus. 7
37873:
37874: kunnassa ja Soanlahden pitäjässä Viipurin lääniä. Sitä
37875: paitsi olisi ansan käyttäminen luvallinen Lapin kihlakunnassa
37876: ja Kuolajärven pitäjässä linnunpyyntiä varten lokakuun 10
37877: päivästä alkaen sekä muissa mainituissa seuduissa marras-
37878: kuun ajalla, mutta metsäkanan pyyntiin saisi ansan virittää
37879: edelleen aina rauhoitusajan alkuun asti. Valtiosäädyt olivat
37880: kuitenkin sitä mieltä, että rajoitukset tähän pyyntitapaan
37881: nähden olivat tehtävät pitemmälle meneviksi, ja heidän pää-
37882: töksestään syntyivät voimassa olevan metsästysasetuksen
37883: 23 §:n säännökset, joiden mukaan ainoastaan Lapin kihla-
37884: kunnassa ja Kuolajärven pitäjässä loukun käyttäminen on
37885: luvallinen metsästysajan alusta marraskuun loppuun sekä
37886: ansan virittäminen lokakuun 10 päivän alusta joulukuun 1
37887: päivään ja myös sen jälkeen rauhoitusajan alkuun asti ke-
37888: väällä metsäkanan pyyntiin. Sitä paitsi tuli jäniksen pyynti
37889: ansana joulu-, tammi- ja helmikuun aikana kaikkialla maassa
37890: luvalliseksi.
37891: Valiokunta on, kuten jälempänä vielä mainitaan, ha-
37892: vainnut tarpeelliseksi metsästystapoihin nähden yleensä eh-
37893: dottaa, että ne olisivat järjestettävät silmällä pitäen pai-
37894: kallisia olosuhteita. Kun puheena oleviin eduskuntaesitys-
37895: luonnoksiin otetut muutosehdotukset, mikäli ne tarkoittavat
37896: sen oikeuden laajentamista, joka poikkeuksena yleisestä
37897: säännöstä on myönnetty sadinten käyttämiseen, sopivimmin
37898: ovat harkittavat eri paikkakuntain metsästystapojen yleisen
37899: järjestelyn yhteydessä ja kun käsitys puheenaalaisen oikeu-
37900: den laajentamisen tarpeellisuudesta ei ole vakaantunut ja
37901: sadinpyydysten sopivaisuudesta yleensä ollaan eri mieltä, ei
37902: valiokunta ole katsonut olevan aihetta tässä yhteydessä eh-
37903: dottaa 23 §:än säännöksiä muutettaviksi.
37904: Koska metsästysasetuksen 25 §:ssä säädetty, yleisistä 25 §.
37905: varoista suoritettava 25 markan tapporaha karhusta on kat-
37906: sottu tämän vahinkoeläimen hävittämiseen riittämättömäksi,
37907: ei ainoastaan niissä paikkakunnissa, mitkä ovat edustaja
37908: Waaralan y. m. esitysehdotuksissa luetellut, vaan koko
37909: maassa, on valiokunta katsonut pitävänsä ehdottaa puheena
37910: olevan tapporahan korotettavaksi 50 markkaan täysikasvui-
37911: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37912:
37913: sesta karhusta, jonkalaiseksi tämä palkinto oli koko maata
37914: varten ehdotettu 1897 vuoden valtiopäiville annetussa ar-
37915: mollisessa esityksessä.
37916:
37917: Kun valiokunta käsiteliässään edellämainituita, metsäs-
37918: tystä koskevan lainsäädännön uudistamista koskevia anomus-
37919: ehdotuksia on havainnut tarpeelliseksi, kuten jälempänä tul-
37920: laan mainitsemaan, metsästyksestä nykyään voimassa olevain
37921: säännösten tarkastamisen ja uudistamisen tykkänään toisen
37922: periaatteen pohjalle, ovat valiokunnan nyt ehdottamat muu-
37923: tokset pidettävät ainoastaan väliaikaisina, kunnes uusi met-
37924: sästyslaki saadaan toimeen.
37925:
37926:
37927: Anomus- Elokuun 29 päivänä 1664 annetun metsästyssäännön
37928: ehdotukset. mukaan tehtiin kaiken hyödyllisen metsänriistan pyynti
37929: riippuvaksi erityisestä luvasta ja joutui siten kuninkaan ja
37930: aateliston yksinoikeudeksi. Aateliston metsästysoikeus vah-
37931: vistettiin nimenomaan sille vuonna 1723 annetuissa erioi-
37932: keuksissa, joiden 17 kohdassa säädettiin, että ritaristolla ja
37933: aateliHa on oleva vapaus ampua lintuja ja otuksia omilta
37934: tiloiltansa ja ettei kenenkään ole lupa ilman maanomistajan
37935: suostumusta metsästää aatelin yksityisillä tiluksilla. Kunink.
37936: asetuksessa kruununtalojen myymisestä perinnöksi 21 päivältä
37937: helmikuuta 1789 vakuutettiin sittemmin perintötilallisillekin
37938: samallainen oikeus metsästykseen ja otuksenpyyntiin omilla
37939: maillaan kuin aatelistolla erioikeuksiensa mukaan oli. Siten
37940: oli lainsäädännössä tunnustettu periaate, että omistusoikeus
37941: maahan käsittää myös omistusoikeuden sillä vapaudessa ole-
37942: vaan metsänriistaan, ja tähän periaatteeseen nojautuvat
37943: myöhemminkin asiasta annetut asetukset.
37944: Nyt puheena olevilla anomusehdotuksilla on tarkoi-
37945: tettu mainitun periaatteen hylkäämistä. Niiden tekijät
37946: ovat olleet sitä mieltä, että kehitys tälläkin taloudellisen
37947: elämän alalla olisi johdettava samaan suuntaan, johon se
37948: on kulkemassa monella muullakin yhteiskuntaelämän alalla,
37949: nimittäin siihen, että yhä lukuisimmat jopa kaikki kansan-
37950: Metsästyslainsäädännön uudistus. 9
37951:
37952: luokat tehtäisiin osallisiksi niistä monista eduista ja oikeuk-
37953: sista, jotka aikaisemmin ja tähän asti ovat kuuluneet ai-
37954: noastaan erioikeuksia nauttivien kansalaisten verrattain
37955: harvalukuiselle joukolle. Nämät anomusehdotukset ovat yhtä-
37956: pitävät siinä, että ne tarkoittavat metsästysoikeuden saat-
37957: tamista maanomistuksesta riippumattomaksi, kaikkien tämän
37958: maan kansalaisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä kat-
37959: sotaan tarpeellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi lisään-
37960: tymisen varalta. Sen ohessa on niissä vaadittu: edustajain
37961: Heikkisen y. m. allekirjoittamassa, että rauhoitusaika ja
37962: metsästystavat järjestettäisiin paikallisia olosuhteita silmällä-
37963: pitäen, jättämällä paikalliselle itsehallinnolle mahdollisim-
37964: man laaja määräämisvalta, ja että petoeläinten ja haaska-
37965: lintujen hävittämisestä valtion varoista maksettaisiin niin
37966: korkeita tapporahoja että niitä kannattaisi pyydystää, sekä
37967: edustaja Kaarneen ehdotuksessa, että metsästysoikeuteen
37968: olisi yhdistettävä velvollisuuksia, jotka, samalla kun ne teki-
37969: sivät metsästyksen maanviljelijälle mahdollisimman vaarat-
37970: tomaksi, samalla vakuuttaisivat maanviljelijälle korvauksen
37971: saamisen metsästyksen mahdollisesti tuottamasta vahingosta.
37972: Valiokunnassa asiata käsiteltäessä on siitä oltu eri
37973: mieltä. Samalla kun toiset valiokunnan jäsenet ovat kan-
37974: nattaneet edellä mainittua, nykyisessä lainsäädännössä tun-
37975: nustettua periaatetta, että maanomistajilla ja -haltijoilla on
37976: oleva yksinomainen oikeus pyytää ja käyttää hyväkseen
37977: heidän tiluksillaan olevaa metsänriistaa, joka, jollei sitä
37978: säästettäisi ja suojeltaisi, ei säilyisi eikä lisääntyisi, ovat
37979: toiset olleet sitä mieltä, että vapaudessaan elävään metsän-
37980: riistaan, jota kukaan ei ole kesyttänyt eikä hoitanut ja
37981: jonka olemassaoloon ei ole työtä eikä varoja uhrattu, maan-
37982: omistajilla ei voi olla parempaa oikeutta kuin maata omis-
37983: tamattomilla. Viimeksi mainitut, joiden mielipide asiasta
37984: äänestettäessä on päässyt voitolle, ovat sen vuoksi pitäneet
37985: välttämättömänä, että 20 päivänä lokakuuta 1898 metsäs-
37986: tyksestä annettu asetus mitä pikemmin otetaan perinpohjin
37987: tarkastettavaksi ja muutetaan sikäli, että metsästys tulee
37988: maanomistuksesta riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten
37989: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
37990:
37991: oikeudeksi niillä yleisillä tai paikallisilla rajoituksilla, jotka
37992: katsotaan tarpeellisiksi metsänriistan lisääntymisen turvaa-
37993: miseksi.
37994:
37995:
37996:
37997: Sen nojalla mitä tässä mietinnössä on esiintuotu, valio-
37998: kunta kunnioittaen ehdoittaa:
37999:
38000: 1
38001: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisw·illisen
38002: Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
38003: seuraavan asetuksen:
38004:
38005:
38006: ASETUS
38007: Lokakuun ZO päivänä 1898 metsästyksestä annetun
38008: asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuu-
38009: luviksi.
38010:
38011: Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
38012: annetun asetuksen 5, 14, 21 ja 25 §§:t, säädetään, että mai-
38013: nittujen pykäläin tulee kuulua näin:
38014:
38015: 5 §.
38016: Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättömällä
38017: maalla on metsästys luvallisena aikana sallittu sen paikka-
38018: kunnan asukkaille, jonka piirissä maa on; ja noudatettakoon
38019: sellaisella maalla metsästettäessä siitä erittäin annettavia
38020: järjestyssääntöjä.
38021:
38022: 14 §.
38023: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetnt ja niiden
38024: metsästäminen tässä pykälässä mainitnin poikkeuksin luva-
38025: ton allamainittuina aikoina, njmittäin:
38026: Metsälainsäädännön uudistus. 11
38027:
38028: l:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
38029: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
38030: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
38031: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli
38032: taivaannuoli, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki vikla-
38033: lajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän alusta
38034: elokuun 31 päivän loppua saakka.
38035: 2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko-
38036: kuun 31 päivän loppuun saakka.
38037: 3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
38038: 31 päivän loppuun saakka.
38039: 4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi-
38040: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
38041: 5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
38042: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast'edes
38043: maassa ehkä ilmantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän
38044: alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
38045: 6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
38046: päivän loppuun saakka.
38047: 7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31
38048: päivän loppuun saakka.
38049: I1ennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaika-
38050: nakinsaaristossa ja Lapin kihlakunnassa sekä Suojärven pitä-
38051: jässä ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturi-
38052: sotkia ja alleja, sekä Ahvenanmaan saaristossa myös val-
38053: keita koirashaahkoja.
38054:
38055: 21 §.
38056: Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka
38057: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin: kar-
38058: hua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun senlainen
38059: otus seudulla oleskelee, sekä ketun ottamiseen pesästä (poist.).
38060: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri Juotet-
38061: tavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
38062: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kau-
38063: vemmin kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa
38064: ketun metsästämiseen.
38065: 12 1908. II Vp. ·-· Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
38066:
38067: 25 §.
38068: Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, il veksestä
38069: ja ahmasta, sekä ketusta, joka on tapettu aikana huhtikuun
38070: 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun, saakoon se,
38071: joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista palkintoa kus-
38072: takin eläimestä, seuraavin määrin, nimittäin:
38073: Karhusta (poist.) viisikymmentä markkaa; karhnn-
38074: penikasta kaksikymmentäviisi markkaa.
38075: Sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikymmentä
38076: markkaa.
38077: Ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kak-
38078: sikymmentäviisi markkaa.
38079: Ilvcksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa.
38080: Ketusta viisi markkaa ja ketun pojasta kaksi markkaa.
38081: Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
38082: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista, kor-
38083: pista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin määrin,
38084: nimittäin:
38085: Kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
38086: kaksi markkaa.
38087: Kanahaukasta kolme markkaa ia pojasta yhden mar-
38088: kan.
38089: Merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
38090: penniä; sekä
38091: Korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
38092: kymmenen penniä.
38093:
38094:
38095: II.
38096: että Eduskunta alamaisesti anoisi, että
38097: Keisarillinen ~MaJesteetti suvaitsisi tarkastuttaa
38098: metsäsiyksestä nykyään voimassa olevat sään-
38099: nökset Ja vuoden 1910 istuntokau.della Edus-
38100: kunnalle antaisi armollisen esityksen uudeksi
38101: metsästyslaiksi, Joka olisi laadittu siihen suun-
38102: taan, että kaikenlainen metsästys tulisi maan-
38103: Metsästyslainsäädännön uudistus. 13
38104:
38105: omistuksesta riippumattomaksi, kaikkien kansa-
38106: laisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, jotka kat-
38107: sotaan tarpeellisiksi metsänriistan lisääntymisen
38108: turvaamiseksi, ja jossa rauhoitus-aika ja met-
38109: sästystavat olisiva,t järjestetyt paikallisia olo-
38110: suhteita silmälläpitäen.
38111: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
38112:
38113:
38114:
38115: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
38116: Listo, jäsenet Paunu, Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä,
38117: Mäki, Wirkki, Huoponen (ositt. ), Pennanen, Pykälä, Nix,
38118: Heimblirger, (ositt.), Vahe ja Koivisto sekä varajäsenet Jun-
38119: nila, Bäck (ositt.) ja Poutiainen (ositt.).
38120: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
38121:
38122:
38123:
38124:
38125: Vastalauseita.
38126: I.
38127: Valmistaessaan ehdotusta asetukseksi lokakuun 20 päi-
38128: vänä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykä-
38129: läin muuttamisesta toisin kuuluviksi on laki- ja talousvalio-
38130: kunnan enemmistö käsitykseni mukaan eräissä kohdin men-
38131: nyt pitemmälle kuin tarve olisi vaatinut.
38132: Niinpä oikeutta metsästykseen kruunun metsämailla ei
38133: näy olevan tarpeen ulottaa muihin paikkakuntiin, kuin nii-
38134: hin, joissa nämät metsämaat valtaavat suurimman osan koko
38135: maa-alueesta ja joissa metsästys paikkakunnan väestön toi-
38136: meentulolähteenä on jostakin arvosta. Edustaja Vaaralan
38137: y. m. esitysehdotuksessa mainitut paikkakunnat Oulun lää-
38138: nissä näyttävät olevan sellaiset, että helliteltävät asianhaa-
38139: rat kehoittavat paikkakunnan väestölle lain kautta myön-
38140: tämään oikeuden hyödyllisen metsänriistan pyytämiseen luval-
38141: lisena aikana kruunun metsämailla.
38142: Valiokunnan enemmistö on pitentänyt vesi- ja kahlaa-
38143: jalintujen rauhoitusaikaa elokuun loppuun asti. Koska kui-
38144: tenkin nämät linnut ovat muuttolintuja, jotka talveksi siir-
38145: tyvät maamme ulkopuolelle, niin ei näytä olevan syytä niin
38146: suuresti supistaa niiden metsästysaikaa kuin valiokunnan
38147: ehdotus käytännössä sisältäisi. Vaaralan y. m. esitysehdo-
38148: tukseen otettu puheena olevain lintujen rauhoitusajan pi-
38149: tennys elokuun puoliväliin näyttää sitä paitsi riittäväitä
38150: vesilintujen keskenkasvuisten poikasten hävittämisen estä-
38151: miseksi.
38152: Metsästyslainsäädännön uudistus. 15
38153:
38154: Rohkenen sen tähden kunnioittaen ehdottaa:
38155: että Eduskunta päättäisi muuttaa voi-
38156: massa olevan metsästysasetuksen 5, 14 ja 21 §:t
38157: näin kuuluviksi.
38158: 5 §.
38159: Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättämillä
38160: mailla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsäs-
38161: tystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon metsäs-
38162: tys sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin
38163: kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven,
38164: Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihlakuntaa kun-
38165: kin mainitun paikkakunnan omille asukkaille sallittu, siitä
38166: erittäin annettavia järjestyssääntöjä noudattaen.
38167:
38168: 14 §.
38169: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
38170: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin luva-
38171: ton allamainittuina aikoina, nimittäin:
38172: 1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
38173: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
38174: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
38175: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli
38176: taivaannuoli, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki vikla-
38177: lajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän alusta
38178: elokuun 14 päivän loppuun saakka.
38179: 2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko-
38180: kuun 31 päivän loppuun saakka.
38181: 3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
38182: 31 päivän loppuun saakka.
38183: 4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi-
38184: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
38185: 5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
38186: muut kuin edellä luetellut kanalinnnnlajit, joita vast'edes
38187: maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän
38188: alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
38189: 16 1908 II. V. p. - Eduskuntaesltysmlet. n:o 10.
38190:
38191: 6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
38192: päivän loppuun saakka.
38193: 7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31
38194: päivän loppuun saakka.
38195: Lennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikana-
38196: kin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa sekä Suojärven pitä-
38197: jässä ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tuntu-
38198: risotkia ja alleja, sekä Ahvenanmaan saaristossa myös val-
38199: keita koirashaahkoja.
38200:
38201: 21 §.
38202: Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka
38203: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin:
38204: karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun
38205: senlainen otus seudulla oleskelee,
38206: ketun ottamiseen pesästä,
38207: sekä linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
38208: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luo-
38209: tettava.Ue henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
38210: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kauvem-
38211: min kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa ketun
38212: metsästämiseen.
38213: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1908.
38214:
38215: A. Listo.
38216: Tähän yhtyy:
38217:
38218: N. E. Huoponen.
38219: Edellä olevaan vastalauseesen, mikäli se koskee 14
38220: §:lää yhdymme:
38221:
38222: Taave Junnila. Pekka Pennanen.
38223: Metsästyslainsäädännön uudistus. 17
38224:
38225:
38226:
38227:
38228: II.
38229: Koska kruunulla tätäkin nykyä, 20 p:nä lokahuta
38230: 1898 annetun metsästysasetuksen 5 §:n sanamuodon mukai-
38231: sesti, on oikeus järjestää metsästys kruununpuistoissa ja
38232: kruunun käyttämättömällä maalla kruunulle ja kunkin seu-
38233: dun väestölle edullisimmalla tavalla, ja siis ne tarkoituspe-
38234: rät, joista edustajain Vaaralan y. m. anomuksessa puhutaan,
38235: jos ovat oikeutettuja, voidaan ottaa varteen muuttamatta
38236: sanottua §:ää, saan täten, kun en myöskään ole voinut yhtyä
38237: siihen ehdotukseen, että metsästys kruununpuistoissa ja
38238: kruunun käyttämättömänä maalla tehtäisiin aivan vapaaksi,
38239: puolestani kunnioittaen ehdottaa
38240: että puheenalainen § säilytettäisiin muut-
38241: tamatta sellaisena kuin se mainitussa asetuk-
38242: sessa on.
38243:
38244: Helsingissä, 10 p:nä syyskuuta 1908.
38245:
38246: W. F. Heimbiirger.
38247: 18 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
38248:
38249:
38250:
38251:
38252: Ill.
38253:
38254: Koska valiokunnan enemmistö on hylännyt voimassa
38255: olevan metsästyslain 23 § tehdyt muutosehdotukset, niin
38256: koko eduskuntaesitysehdotuksen tekijän parannukset voi-
38257: massa olevaan metsästyslakiin jäävät pääosaltaan saavutta-
38258: matta. Valiokunnan enemmistön päätös perustuu yksin-
38259: omaan inhimillisiin näkökantoihin, että ansalla, loukulla ja
38260: satimella pyydystäminen on eläinrääkkäystä. Myönnettä-
38261: köön, että ansana pyydystäminen sitä jossakin määrin on,
38262: vaan loukulla ja satimella pyydystämistä ei voi edes siihen
38263: verrata. Joka tuntee lonkun ja satimen käyttöä, tuntee
38264: myös, että ne silmänräpäyksessä tappavat alle sattuneen
38265: linnun. Samalla kun valiokunnan enemmistö on ruvennut ~
38266: eläinsuojelijaksi, ei se ole ottanut huomioon että haulipyssyn
38267: käyttö metsästykseen on eläinrääkkäystä sen täydellisem-
38268: mässä merkityksessä.
38269: Joka asuu sellaisien vesistöjen rannoilla, joissa vesi-
38270: linnun pyyntiä haulikoilla harjoitetaan, on tilaisuudessa tal-
38271: ven tullessa, kun vedet jäätyy ja siipirikot vesilinnut ko-
38272: koontuvat viimeksi sulana oleviin kohtiin ja taistelevat elä-
38273: mästä pakkasta vastaan, näkemään siinä eläinrääkkäyksen
38274: huipun, puhumattakaan niistä kolmella jalalla kulkevista
38275: jäniksistä, jotka ovat neljännen jalkansa saaneet uhrata
38276: urheilumetsästäjän harhaan ammutun haulipanoksen hinnaksi.
38277: Jos metsästyksessä ruvetaan puhumaan eläinrääkkäyk-
38278: sen poistamisesta, on ensinnä haulipyssyn käyttö metsästyk-
38279: seen kokonaan kiellettävä, silloin on ehkä suurempi pahe
38280: sillä alalla poistettu.
38281: Metsästyslainsäädännön uudistus. 19
38282:
38283: Taloudellinen puoli näkyy kuitenkin eduskuntaesityk-
38284: sen tekijällä olevan määrääjänä, joten asiaa on tältä kan-
38285: nalta katseltava. Ei sydänmaan mökin miehellä ole varaa
38286: ostaa kalliita pyssy- ja muita ampumatarpeita eikä vielä jo-
38287: kaisella tarpeeksi aikaa pyssyn kanssa kulkea metsällä. Vaan
38288: köyhä sydänmaan asukas kun virittää pyydyksensä metsään,
38289: opettaa jonkun lapsista niitä kokemaan sillä aikaa kun itse
38290: on muilla työansioilla, joten perheen sellaiset jäsenet, jotka
38291: muulla työllä eivät vielä mitään ansaitse, voivat täten an-
38292: saita sievän sivutulon.
38293: Jokaiselle on myös selvää, että satimilla pyydystetyt
38294: linnut ovat kauppatavarana paljo arvokkaampia syystä että
38295: ne kestävät pitempään pilaantumatta kuin ampumalla ta-
38296: pettu metsänriista.
38297: Tähän katsoen pyydän
38298: että eduskunta muuttaisi voimassa olevan
38299: metsästysasetuksen 23 §:n näin kuuluvaksi.
38300: 23 §.
38301: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin kiel-
38302: letty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä loukkuja,
38303: ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia hyvänsä.
38304: Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1 päivän
38305: alusta maaliskuun 1 päivään.
38306: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, sekä Kuusa-
38307: mon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin,
38308: kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1 päivän
38309: alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja pyydyk-
38310: siä kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitus-
38311: ajan alkuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla kunnilla
38312: olkoon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllämainittujen
38313: pyydysten käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
38314: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
38315: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden
38316: pintaan saakka.
38317: K. K. Pykälä.
38318: 20 1908. II Vp. Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
38319:
38320:
38321:
38322:
38323: IV.
38324:
38325: En saata yhtyä laki- ja talousvaliokunnan enemmistön
38326: mielipiteeseen siitä, että metsästyslaki olisi uudestaan laa-
38327: dittava periaatteelle, jonka mukaan metsästys tulisi kaik-
38328: kien kansalaisten yhteisoikeudeksi. Sellainen järjestelmä
38329: veisi epäilemättä vaikeisiin häiriöihin ei ainoastaan metsäs-
38330: tyksen ja maatalouden alalla vaan ylipäätään järjestyksen-
38331: pitoon ja turvallisuuteen nähden ja olisi siis käytännössä
38332: mahdoton. Järjellisempää sitä vastoin ehkä olisi vaatia
38333: metsästys maassamme jnlistettavaksi valtion tai kuntain
38334: yksinoikeudeksi. Rohkenen kunniottaen ehdottaa
38335: että Eduskunta hylkäisi edustaJa Heikki-
38336: sen y. m., edustaja Kaarneen selcä ed~tstaja
38337: Kamun y. m. puheena olevat anomusehdotuk-
38338: set sekä valiokunnan mietinnön sivulla 12 ole-
38339: van ponsilauseen ynnä siihen kuuluvat, mie-
38340: tintö'ö'n otetut perusteltd.
38341: Helsingissä, 10 p. syyskuuta 1908.
38342: A. Listo.
38343: Tähän yhtyvät:
38344: A. Koivisto. W. F. Heimbiirger.
38345: N. E. Huoponen.
38346: Metsästyslainsäädännön uudistus. 21
38347:
38348:
38349:
38350:
38351: V.
38352: Ne alueet, joissa metsästyksellä lienee vielä todellista
38353: taloudellista merkitystä, ovat varmaankin kruunun omista-
38354: milla verrattain laajoilla metsämailla. Valiokunta onkin
38355: eduskuntaesitysehdotuksessaan ehdottanut voimassaolevan
38356: metsästysasetuksen 5 §:Iän muutettavaksi siten, että metsäs-
38357: tys vastamainituilla kruunun omistamilla alueilla olisi paikka-
38358: kuntalaisille sallittua.
38359: Näin ollen pidän tarpeettomana, jopa haitallisenakin,
38360: valiokunnan mietinnössä sivulla 12 olevan ponnen, jossa
38361: ehdotetaan pyydettäväksi hallituksen esitystä siihen suun-
38362: taan, että metsästysoikeus yksityistenkin tiluksilla tulisi
38363: maanomistuksesta riippumattomaksi. Se ,etu", joka met-
38364: sästysoikeuden yhteistyttämisestä asutummilla seuduilla koi-
38365: tuisi tilattomille tai metsästystä harjoittaville tilallisille, ei
38366: käsitykseni mukaan voisi vastata niitä haittoja, jotka siitä
38367: maanomistajille ja -haltijoille mahdollisesti aiheutuisivat. Sillä
38368: vaikkakin maanomistaja, ainakin varsinainen , talonpoika",
38369: useimmiten ·kernaasti sallii tottuneen metsämiehen ammus-
38370: keila otuksia mailtaan, niin ei voitane kohtuudella vaatia
38371: että hänen olisi ilman muuta luovutettava laidunmaansa ke-
38372: nenkä tahansa koiralaumojen ja jahtitorvien kanssa kulke-
38373: van sunnuntaimetsästäjän tai jänisjahtarin urheilukentäksi.
38374: Niihin muutoksiin, joita valiokunta eduskuntaesityseh-
38375: dotuksessaan ehdottaa nykyisen metsästysasetuksen erinäi-
38376: siin kohtiin, olen voinut yhtyä, paitsi mikäli muutos koskee
38377: vesilintujen rauhotusaikaa. Mutta pidän tarpeettomina sa-
38378: tontujen muutosehdotusten perusteluissa 5 sivulla (14 §:Iän
38379: 22 1908 11. V. p. - Eduskuntaesitysmiet. n:o 10.
38380:
38381: ensikappaleessa) ja mainittujen perustelujen viimeisessä kap-
38382: paleessa sivuilla 7 ja 8 lausutut huomautukset ehdotettujen
38383: muutosten väliaikaisesta laadusta. Onhan sanomattakin sel-
38384: vää että ne tulisivat olemaan voimassa vain siihen asti,
38385: kunnes ne jollakin uudella asetuksella ovat laillisesti muu-
38386: tetut tai kumotut.
38387: Edelläsanotun nojalla ehdotan kunnioittaen
38388: että Eduskunta hylkiiisi valiokunnan mie-
38389: tinnössä sivulla 12 olevan ponnen perustelui-
38390: neen sekä että esitysehdotuksen perusteluista
38391: poistettaisiin ne kohdat, jotka viittaavat mainit-
38392: tuun ponteen.
38393: Helsingissä syysk. 10 p:nä 1908.
38394: Pekka Pennanen.
38395: Tähän yhtyy:
38396: Taave Junnila.
38397: j
38398: j
38399: j
38400: j
38401: j
38402: j
38403: j
38404: j
38405: j
38406: j
38407: j
38408: j
38409: j
38410: j
38411: j
38412: j
38413: j
38414: Helsingissä 1908, Suom. Kirjall. Seuran Kirjap. Osakeyhtiö.
38415: --------- - - - - - - -
38416: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II.
38417:
38418:
38419:
38420:
38421: Työväenasiain valiokunnan mie-
38422: tintö N:o 4 Eduskunnalle tehdyistä edus-
38423: kuntaesityksistä ja anomusehdotuksista, jotka
38424: tarkoittavat voimassa olevan palkkaussäännön
38425: tarkastamista tahi kumoamista sekä uuden
38426: työsopimusta koskevan lain aikaansaamista.
38427:
38428:
38429: Eduskunnan pöytäkirjanotteilla viime elokuun 18
38430: ja 21 päivältä on työväenasiain valiokunnan valmistelta-
38431: vaksi lähetetty seuraavat palkkaussääntöä koskevat edus-
38432: kuntaesitykset ja anomusehdotukset:
38433: Sillanpää, :Miina y. m.: eduskuntaesitys N:o 12: Eh-
38434: dotus laiksi, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä
38435: 1865 annettu palkkaussääntö isännille ja palkollisille;
38436: Kaarne, Antti y. m.: eduskuntaesitys N:o 26: Ehdo-
38437: tus laiksi palkkaussäännön .'30 p:ltä tammikuuta 1865
38438: sekä erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien ase-
38439: tusten kumoamisesta;
38440: Ahlroos, Frans: anomusehdotus N:o 6S: 30 p:nä
38441: tammikuuta 1865 annetun palkkausäännön kumoamisesta
38442: tahi tarkastamisesta;
38443: Kallio, Kyösti y. m.: anomusehdotus N:o 198: ArmoUi-
38444: sen esityksen antamisesta ensi valtiopäiville uusitusta
38445: palkkaussäännöstä; sekä
38446: Torppa, Juho y. m.: anomusehdotus N:o 70: Ar-
38447: mollisen esityksen antamisesta työvälipuhetta koskevasta
38448: laista ja tammikuun 30 p:nä 1865 annnetnn palkkaus-
38449: säännön kumoamisesta.
38450:
38451: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 4.
38452: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
38453:
38454: Käsitellessään edellä mainittuja eduskuntaesityksiä ja
38455: anomusehdotuksia on valiokunta ollut yksimielinen siitä,
38456: että voimassa oleva 1865 vuoden palkkaussääntö isännille
38457: ja palkollisille on siinä määrin vanhentunut ja yksipuolinen,
38458: että sangen harvat sen säännöksistä enää vastaavat nyky-
38459: ajan vaatimuksia. Ne patriarkaaliset välit isäntäväen ja
38460: palvelijain kesken, joihin palkkaussääntö perustuu, ovat
38461: muuttuneet kokonaan toisellaisiksi. Käsitykset molem-
38462: pien asianosaisten tasa-arvoisuudesta ovat niinikään nyt
38463: toisellaiset. Tästä seuraa ensiksikin, että useat tämän
38464: lain säännökset ovat vastoin nykyistä oikeuskäsitystä.
38465: Toiselta puolen ne ovat enimmäkseen senlaatuisia, ett'ei
38466: niitä enää yleisesti käytännössä tahdota eikä voida nou-
38467: dattaa, joten palkkaussääntö on tarkoitustaan vastaama-
38468: tonkin. Valiokunta tahtoo ainoastaan esimerkkeinä tällai-
38469: sista vanhentuneista säännöksistä viitata 3, 7, 8, 19, 32,
38470: 33, 39, 41, 45, 47, 48, 49 ja 53 §:ään.
38471: Kun valiokunnassa on pohdittu kysymystä palkollis-
38472: suhteen järjestämisestä ajan vaatimuksia vastaavalle kan-
38473: nalle, on valiokunta yksimielisesti tullut siihen päätök-
38474: seen että, samalla kuin nykyään voimassa oleva palkkaus-
38475: sääntö yllä esitetyistä syistä olisi knmottava, palkollis-
38476: suhdetta ei enää olisi järjestettävä erityisen palkollislain-
38477: säädänni:in kautta. Miltei kaikissa oleellisissa kohdissa on
38478: nimittäin suhde isännän ja palkollisen välillä sama kuin
38479: muun työnantajan ja työntekijän välillä, josta valiokun-
38480: nan mielestä johtuu, että sama peruskäsitys, joka määrää,
38481: millä tapaa suhde työnantajan ja työntekijän välillä on
38482: oikeudellisesti järjestettt\vä, ylimalkaan on oleva määrää-
38483: vänä silloinkin, kun on kysymys isännän ja palkollisen
38484: välisestä suhteesta. Erikoinen lainsäädäntö palkollisia
38485: varten asettaa heidät näin ollen välttämättömästi va:'lten-
38486: mieliseen ja nöyryyttävään poikkeusasemaan. Valio-
38487: kunnassa on sentähden puollettu sitä käsitystä että,
38488: edellä mainittujen eduskuntaesityksien mukaisesti, palk-
38489: kaussääntö kumottaisiin riippumatta siitä, annetaanko
38490: samalla uusia säännöksiä työsopimuksista.
38491: Palkkaussääntö. 3
38492:
38493: Valiokunta e1 kuitenkaan ole voinut yhtyä tähän
38494: käsitykseen, vaan katsoo tarpeelliseksi että, samalla kun
38495: 1865 vuoden palkkaussääntö kumotaan, aikaansaadaan
38496: yleinen laki työsopimuksista, joka tulisi koskemaan
38497: myöskin palkollisten työsopimuksia. Sillä jos palkkaus-
38498: sääntö kumottaisiin panematta sijaan toisia vastaavia
38499: säännöksiä, jäätäisiin puheena olevalla alalla aivan vaille
38500: selvää lakia. Voimassa olevan 1879 vuoden elinkeinolain
38501: 4 luvun säännökset eivät koske muiden kuin elinkeinon-
38502: harjoittajain ja heidän työntekijäinsä välejä kaupan, teol-
38503: lisuuden ja käsityön alalla. Eikä ole myöskään sove-
38504: liasta, niinkuin eräissä ehdotuksissa mahdollisesti on
38505: tarkoitettu, nyt uudella lainmääräyksellä ulottaa pal-
38506: kallisiin mainittuja elinkeinolain säännöksiä, jotka al-
38507: kuaankin laadittuina yksinomaan toisia aloja silmällä
38508: pitäen jo ovat vanhentuneita. Ne eivät sanottavasti-
38509: kaan poiRtaisi palkkaussäännön aiheuttamia epäkohtia,
38510: eivätkä tuottaisi kaivattua oikeudenmukaista järjeRtystä
38511: isäntien ja palkolliRten väleihin.
38512: Mikäli valiokunnan tietoon on tullut, onkin jo
38513: olemassa pitkälle ehtineitä valmistuksia uutta työsopi-
38514: muksia koskevaa lakia varten. Lainvalmistelukunnan
38515: toinen osasto on, senaatin antaman määräyksRn mukaan,
38516: valmistanut 14 p:nä huhtikuuta 1908 päivätyn ehdo-
38517: tuksen laiksi työsopimuksesta. Tämä ehdotus on perus-
38518: i.elmineen ollut valiokunnan käytettävänä, joten valio-
38519: kunta on tilaisuudessa tehdä lyhyesti selkoa sen pääsi-
38520: sällyksestä.
38521: Lainvalmistelukunnan ehdotus laiksi työsopimuksesta
38522: tarkoittaa kaikenlaatuista työtä, jota työntekijä tekee
38523: työnantajan valvonnalla ja johdolla korvausta vastaan,
38524: lukuunottamatta julkista virkatointa ja niitä työaloja,
38525: joista on annettu erityisiä lakeja. Se määrää, millä tavalla,
38526: miten pitkäksi ajaksi ja millä irtisanomisajalla työsopimus
38527: voidaan tehdä, sekä sisältää säännöksiä koetusajasta, jär-
38528: jestyssäännöistä, palkan laskemisen perusteista y. m.
38529: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
38530:
38531: (1-14 §). Ehdotuksessa määritellään myöskin sekä
38532: työnantajain että työntekijäin työsopimuksesta johtuvat
38533: oikeudet ja velvollisuudet antamalla tarkempia säännöksiä
38534: työn suorittamisesta, palkan maksamisesta, työntekijän
38535: sairastuessa noudatettavasta menettelystä, työssä tehty-
38536: jen rikkomusten seuraamuksista, palkan pidätyksestä ja
38537: työtodistruksen antamisesta (15--30 §). Työsopimuksen
38538: lakkaamisesta ja sen purkamisesta puolelta tai toiselta
38539: annetaan ehdotuksessa niinikään säännöksiä (31-37 §).
38540: Puheena olevaan ehdotukseen sisältyvä laki tulisi
38541: astumaan myöskin nykyisen palkkaussäännön sijaan ja
38542: poistamaan siinä olevat vääryydet ja kohtuuttomuudet.
38543: Palkallisiin nähden noudatettaisiin, mitä tässä laissa
38544: yleensä on työntekijöistä säädetty. Ainoastaan milloin,
38545: lainvalmistelukunnan mielipiteen mukaan, palkollissuh-·
38546: teen erityinen luonne ja omituisuudet tekevät sen vält-
38547: tämättömäksi, on siitä ehdotettu annettavaksi muuta-
38548: mia erikoissäännöksiä. Ehdotuksen mukaan saisivat isän-
38549: nät ja palkoUiset vapaasti sopia keskenänsä palvelussuh-
38550: teen pääkohdista, kuten esim. palvelusajasta, irtisano-
38551: misesta, palkasta, asunnosta, ruuasta ja muista ehdoista,
38552: jollei sopimus ole lainvastainen. Kuitenkin on sen va-
38553: ralle, että sopimus olisi kohdassa tai toisessa vaillinainen,
38554: otettu lakiin säännöksiä, jotka sellaisessa tapauksessa kor-
38555: vaavat sopimuksesta puuttuvia määräyksiä. Niin esim.
38556: säädetään että, jollei toisin ole sovittu, saa palkollinen
38557: isännäitä asunnon ja ruuan, palvelusaika katsotaan maa-
38558: taloudessa alkavan seuraavan marraskuun 1 p:stä ja kes-
38559: tävän yhden vuoden, muissa oloissa taas seuraavan kuu-
38560: kauden alusta irtisanomiseen asti. Irtisanominen on teh-
38561: tävä viimeistään kuukautta ennen palvelusajan loppua,
38562: jos tämä aika on kuukautta pitempi, muussa tapauksessa
38563: 14 päivää ennen. Ellei palkasia ja sen maksamisesta ole
38564: toisin sovittu, suoritetaan palkka kuukausittain, laskien
38565: maatalouden alalla palvelevien vuosipalkasta 1 /s tal-
38566: vipuolelle ja 2/s kesäpuolelle.
38567: Palkkaussääntö. 5
38568:
38569: Nykyisen palkkaussäännön määräykset erikois-
38570: rangaistuksista palkollisille sekä poliisiviranomaisten ryh-
38571: tymisestä asiallisten väleihin ovat ehdotuksesta pois-
38572: jätetyt. Isännälle on ehdotettu ainoastaan oikeus erot-
38573: taa palkollinen, paitsi työsopimuksista yleensä maini-
38574: tuissa tapauksissa, silloin, kun palkollinen viettää epä-
38575: siveellistä elämää eikä ole ottanut todistettavasta va-
38576: rotuksesta parantuakseen. Palkollisella taas on sen lisäksi,
38577: mitä työntekijöistä yleensä on sanottu, oikeus lähteä pois
38578: palveluksesta, jos siinä hänen maineensa tai siveellisyy-
38579: tensä on joutunut vaaraan. Syyttömästi erotettu palkolli-
38580: nen on oikeutettu saamaan täyden palkan ja korvauksen
38581: muusta vahingosta. Samoin saa palkollinen korvausta
38582: silloin, kun muuttuneiden olojen, esim. kiinteistön
38583: myynnin tai paikkakunnalta muuton vuoksi palvelus
38584: ei voi jatkua. Isäntä voi kuitenkin viimeksi mainitussa
38585: tapauksessa lyhentää suoritettavaansa korvausta hankki-
38586: malla palkolliselle samallaista työtä samalla paikkakun-
38587: nalla. Jos taas palkollinen ilman laillista syytä luopuu
38588: palveluksesta, saa isäntä vahingonkorvaukseksi yhden
38589: kuukauden palkkaeduista rahassa suoritettavan osan.
38590: Koko vuodeksi tehty palkollissopimus oikeuttaa kahdek-
38591: san, puoleksi vuodeksi tehty neljän vapaapäivän nautti-
38592: miseen ilman palkanlyhennystä aikana, josta asialliset
38593: saavat sopia (38-51 §).
38594: Lopuksi sisältää lakiehdotus säännöksiä tariffisopi-
38595: muksista ja niiden julkisesta rekisteröimisestä (52-63 §)
38596: sekä rangaistuksista ja muista seuraamuksista lain rik-
38597: kojille (64-72 §).
38598: Yllämainittu lakiehdotus on senaatista lähetetty
38599: lausuntojen antamista varten erityisille virastoille ja
38600: järjestöille, nimittäin hovioikeuksille, teollisuushallituk-
38601: selle ja sen kautta ammattientarkastajille, Suomen
38602: yleiselle työnantajaliitolle, Suomen teollisuusvaliokun-
38603: nan keskuskomitflalle ja Suomen ammattijärjestön kes-
38604: kuskomitealle, sekä myöskin maanviljclyshallitukselle,
38605: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesltysmiet. N:o II.
38606:
38607: jonka tulee asiasta kuulustella maanviljelysseurojen
38608: mielipidettä. Sittenkuin nämä lausunnot, joiden anta-
38609: mista varten, asian kiireisyyden vuoksi, on määrätty
38610: verrattain lyhyt aika, nimittäin kaksi kuukautta eli
38611: marraskuun alkuun, ovat senaatille saapuneet, voi se-
38612: naatti ryhtyä valmistamaan armollista esitystä Edus-
38613: kunnalle annettavaksi.
38614: Vaikka valiokunta luonnollisesti f'i voi käydä lähem-
38615: min tarkastamaan yllämainittua lainvalmistelukunnan
38616: laatimaa lakiehdotusta, tahtoo valiokunta kuitenkin mai-
38617: nita, että sen mielipiteen mukaan puheena oleva uudistus
38618: lainvalmistelukunnan lakiehdotuksen kautta ylipäänsä käy
38619: oikeaan suuntaan. Sitä vastaan on tosin valiokun-
38620: nassa esiintuotu, että palkollissopimus luonteeltaan ja
38621: laadultaan on kaikissa kohdin samanainen kuin muukin
38622: työsopimus, joten ei olisi syytä työsopimuslakiinkaan
38623: ottaa minkäänlaisia erikoissäännöksiä palkollisen ja isän-
38624: nän välisestä oikeudellisesta suhteesta. Mutta valio-
38625: kunta puolestaan katsoo liian aikaiseksi asian nykyi-
38626: sellä kannalla ottaa tätä asiaa ratkaistavaksi. Vasta
38627: sitten voi Edm:kunta lopnllisesti päättää, mitä työsopi-·
38628: muslakiin on otettava, mitä on jätettävä pois, kun on an-
38629: nettu armollinen esitys ja lakiehdotus asiasta. Silloinhan
38630: Eduskunnalla on tilaisuus tutkia, onko todellakin päte-
38631: viä ja sitovia syitä siihen, että joitakin tällaisia erikois-
38632: säännöksiä lakiin otetaan.
38633: Se suuri ja yleinen tyytymättömyys, joka vallitsee
38634: voimassa olevaan palkkaussääntöön nähden ja joka muun
38635: muassa on tullut ilmi kaikkien, tämän mietinnön alussa
38636: mainittujf'n eduskuntaesityksien ja anomusehdotusten
38637: kautta, antaa valiokunnalle aihetta erityisesti huomaut-
38638: tamaan uudistuksen tärkeyttä ei ainoastaan laajoille yh-
38639: teiskuntakerroksille, jotka nyt tuntevat elävän:;ä poik-
38640: keussäännösten alaisina, vaan myöskin sen tärkeyttä kan-
38641: samme oikeuskäsitykselle, jolle yleisesti huonoksi havaitun
38642: ja ajan vaatimuksia vastaamattoman lain voimassa pitä-
38643: Palkkaus sääntö. 7
38644:
38645: minen ei voi olla terveellistä. Puheenalaista uudistusta
38646: on siis valiokunnan mielipiteen mukaan mikäli mahdol-
38647: lista joudutettava.
38648: Koska epäilemättä myöskin edellä mainittujen, sa-
38649: maan päämäärään tähtäävien eduskuntaesityksien ja
38650: anomusehdotusten tarkoitus tulisi paraiten saavutetuksi
38651: siten, että saataisiin aikaan yllä esitetyn suuntainen ylei-
38652: nen työsopimuksia koskeva laki, niin valiokunta kun-
38653: nioittaen ehdottaa,
38654:
38655: että Eduskunta, kannattaen sikäli esillä ole-
38656: vissa eduskuntaesityksissä ja anomusehdotuk-
38657: sissa esiintuotua tarkoitusta, että nykyinen palk-
38658: kaussääntö olisi kumottava uudella työsopimus-
38659: ta koskec>alla lailla, ja odottaen, että niitä toimen-
38660: piteitä, joihin siinä suhteessa jo on ryhdytty,
38661: mahdollisimman joutuisasti jatketaan sekä ar-
38662: mollinen Psif:IJS asiasta Eduskunnalle annetaan,
38663: ei katsoisi nyt olevan syytä erityisen alamaisen
38664: esityksen tai anomuksen tekemiseen tästä
38665: asiasta.
38666:
38667:
38668:
38669:
38670: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
38671: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheoojohtaja Hallsten, jäse-
38672: net Ehrnrooth, Hedvig Gehhard, V. Hjelt, Jalava,
38673: Johansson (osaksi), Kaskinen, Kolkki, Latva, Paasi-
38674: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää
38675: (osaksi) sekä varajäsenet Jokisalo ja Valjakka ja osaksi
38676: varajäsenet Hiltula ja Pietikäinen.
38677:
38678: Helsingissä, 12 p:nä syyskuuta 1908.
38679: 8 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II.
38680:
38681:
38682:
38683:
38684: Vastalause.
38685:
38686: Valiokunta on tunnustanut, että palkkaussääntö
38687: on yksipuolinen ja vanhettunut sekä että useat sen
38688: lain säännöksistä, käyttääksemme valiokunnan sanoja,
38689: ~ovat vastoin nykyistä oikeuskäsitystä~. Myöskin valio-
38690: kunta myöntää, että ei niitä käytännössä tahdota eikä
38691: voida noudattaa, joten >>palkkaussääntö on tarkoitus-
38692: taan vastaamaton». Siitä huolimatta esittää valiokunta,
38693: että se ei tahdo palkkaussääntöä kumottavaksi, ellei
38694: samalla aikaansaada uutta työsopimuslakia, jonka alai-
38695: siksi palkolliset säädettäisiin. Tätä valiokunnan kat-
38696: santokantaa emme voi hyväksyä, eikä mielestämme
38697: sille valiokuntakaan ole voinut päteviä perusteita esiin-
38698: tuoda, koska se nimittäin ei ole voinut osoittaa palk-
38699: kaussäännössä minkäänlaisia kohtia, jotka olisi katsot-
38700: tavat yleisiä oikeuskäsitteitä vastaaviksi ja isäntäin ja
38701: palvelijain välisen suhteen järjestämisen kannalta vält-
38702: tämättömiksi, vielä vähemmin hyödyllisiksi. Mielestämme
38703: on palkkaussääntö viivyttelemättä kumottava, · sillä on
38704: sivistyneelle yhteiskunnalle häpeäksi erään työntekijä-
38705: luokan osan kärsittävänä säilyttää keski-ajan käsitys-
38706: kantaa vastaavaa orjalakia. Se valiokunnan lausuma
38707: mielipide, että varsinainen palkollisväkeä koskeva laki
38708: palkkaussäännön kumoamisella jäisi vaillinaiseksi, pitää
38709: siinä suhteessa paikkansa, että palkolliset jäävät edel-
38710: leen suojelusta vaille niin hyvin työehtoihin kuin myös
38711: työnrasituksiin nähden. Mutta sitähän suojelusta ei
38712: Palkkaussääntö.
38713:
38714: palkkaussääntökään tarjoa, päinvastoin on se katsot-
38715: tava kasvannaiseksi, jonka poistaminen tuottaa sen
38716: alaisille työntekijöille helpotusta heidän asemassaan.
38717: Siinä eduskuntaesityksessä, jonka edustaja M. Sillanpää
38718: y. m. ovat tehneet, onkin tuotu esiin, kuinka vuosien
38719: kuluessa tämän lain alle kuuluva palkkatyöväen luku
38720: on vähentynyt, ja näin ollen elää paljon työläisiä
38721: vapaina palkkatyöläisinä, joista suuri määrä työsken-
38722: telee yksityisillä maanviljelijöillä tahi virkamiehillä
38723: päiväpalkkalaisina, kuulumatta Elinkeinolain 4 luvun
38724: alaisiksi. Näitä työläisiä varten ei kumminkaan ole
38725: mitään erikoista lakia, ja osoittaa kokemus, että siitä
38726: huolimatta on työsuhteita voitu järjestää. Jos palk-
38727: kaussääntö kumotaan, tulevat palkolliset näiden työ-
38728: läisten tapaiseen oikeusasemaan. Heillä olisi se oikeus
38729: työnsä palkkaan, mikä lain yleisillä määräyksillä tur-
38730: vataan työläiselle, samoin kuin esimerkiksi työnteki-
38731: jällä on etuoikeus palkkansa perimiseen konkurssi-
38732: pesästä.
38733: Yhdistäessään palkollissäännön kumoamis-ajan riip-
38734: puvaksi uudesta työsopimuslaista on valiokunta selos-
38735: tanut lainvalmisteluvaliokunnan ehdotusta tästä laista
38736: sekä ilmaissut siinä esitettyjen uudistusten käyvän
38737: ~oikeaan suuntaam. Tähän mielipiteeseen emme voi
38738: yhtyä, sillä ehdotuksen monet yksityiskohtaiset laki-
38739: määräykset eivät vastaa työntekijäin etuja ja tarpeita,
38740: vaan emme pidä asiaan kuluvana niihin tässä lähem-
38741: min kajota. Kun kuitenkin palkollisten asema ja työ-
38742: suhteet kaipaavat lain järjestelyä, pidämme uuden työ-
38743: sopimuslain kiirehtimistä tärkeänä. Mutta riippumatta
38744: siitä on mielestämme palkollissääntö nyt kumottava.
38745: Ehdotamme siis,
38746:
38747: että eduskunta:: puolestaan hyCJäksyisi ja
38748: hallitsijan CJahCJistettaCJaksi toimittaisi seuraa-
38749: CJan lakiehdotuksen:
38750: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o II.
38751:
38752: Laki, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä
38753: 1865 annettu Palkkaussääntö isännille ja palkollisille:
38754:
38755: Kumoamalla tammikuun 30 päiPältä 1865
38756: annetun Palkkaussäännön isännille ja pal-
38757: kollisille, sekä Keisarilliset asetukset tammi-
38758: kuun 27 päiPältä 1879 ja joulukuun 28 päi-
38759: Pältä 1888, joilla on tehty muutoksia maini-
38760: tun palkkaussäännön eri pykäliin, määrätään
38761: tämän kautta, että mainitussa säännössä jär-
38762: jestetyt suhteet työnantajien ja palkollisten
38763: Pälillä älkööt olko muiden rajoituksien tai
38764: erikoismääräyksien alaisia kuin mitä työsopi-
38765: muksesta yleensä on Poimassa ja Pastedes sää-
38766: detään.
38767:
38768: Helsingissä 12 p. syyskuuta 1908.
38769:
38770: Hilja Pärssinen. E. Pohjaväre.
38771: Olga Jokisalo. Piina Pietikäinen.
38772: J. 0. Jalava. Albin Waljakka.
38773: Miina Sillanpää.
38774:
38775:
38776:
38777:
38778: Helsinki 1908, Raittiuskansan kirjapaino 0. Y.
38779: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
38780:
38781:
38782:
38783:
38784: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4
38785: säästöpankkiasetuksen 1 §:n muuttamista kos-
38786: kevan eduskuntaesityksen johdosta.
38787:
38788:
38789: Eduskunta on pankkivaliokuntaan lähettänyt edustaja
38790: Tulikouran y. m. allekirjottaman eduskuntaesityksen
38791: N:o 9, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi 19 p. kesä-
38792: kuuta 1895 säästöpankeista annetun asetuksen 1 §:n
38793: muuttamisesta. Valiokunta on myöskin saanut Edus-
38794: kunnan lähetekeskustelusta tehdyn pöytäkirjan.
38795:
38796:
38797:
38798: Eduskuntaesityksessä N:o 9 ehdotetaan sellaista li-
38799: säystä voimassa olevan säästöpankkiasetuksen 1 §:ään,
38800: että siinä nimenomaan mainittaisiin säästöpankilla olevan
38801: oikeuden ottaa tallettaaksensa myöskin kunnan, kirkon
38802: ja yhdistysten varoja.
38803: Tätä nykyä on säästöpankkien oikeus julkisten
38804: yhdyskuntain varojen ottamiseen tulkinnan varassa.
38805: Säästöpankkiasetusta laadittaessa ei näytä tähän kysy-
38806: mykseen mitään huomiota kiinnitetyn. Kun armollinen
38807: esitys säästöpankeista oli vuoden 1894 valtiopäiväin käsi-
38808: teltävänä, ei laki- ja talousvaliokunta mietinnössään
38809: lausunut mitään kunnallisten ja kirkollisten varojen
38810: tallettamisesta säästöpankkeihin. Eräässä kohdassa mie-
38811: tintöä sanotaan talletusten ottamisesta, että säästö-
38812: pankkien »nimenomaisena tarkoituksena on ottaa erit-
38813: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o IZ.
38814:
38815: täinkin vähävaraisten kansanluokkain vaivalla koottuja
38816: säästöjä korkoa kasvamaan.>> Armollisessa esityksessä
38817: ja 1894 vuoden valtiopäiväin päätöksessä on säästöpankki-
38818: asetuksen 1 §:llä nykyinen sanamuotonsa, jonka mukaan
38819: näiden pankkien on määrä >>yleisöltä>> ottaa rahaa korkoa
38820: kasvamaan. Tätä on sitten myöhemmin tulkittu riiin,
38821: että julkisten yhdyskuntain varoja ei saisi säästöpank-
38822: keihin tallettaa. Niinpä on Keisarillinen Suomen Senatti
38823: 9 p. marraskuuta 1897 säästöpankkien tarkastajalle osat-
38824: tamassaan kirjelmässä huomauttanut, että kunnallisten
38825: ja kirkollisten rahastojen varain talteenottoa ei voida
38826: katsoa soveltuvaksi säästöpankkien tarkotukseen. Ta-
38827: vallaan saa tällainen tulkinta tukea myöskin säästö-
38828: pankkiasetuksen 21 §:stä, jonka ensimäinen kohta
38829: kuuluu:
38830: ~Kun ensi kertaa pannaan rahaa säästöpankkiin,
38831: ilmoitettakoon sen henkilön nimi, kotipaikka ja elin-
38832: keino, jonka hyväksi säästöönpano tehdään, niin myös
38833: hänen syntymävuotensa, -kuukautensa ja -päivänsä, jos
38834: ne tiedetään. Kun säästöönpano tehdään alaikäisen
38835: puolesta ovat myöskin, jos mahdollista, hänen vanhem-
38836: painsa nimet ilmoitettavat. Nämä ilmoitukset merkitään
38837: säästöpankin laskukirjaan.~
38838: Tämäkin asetuksen kohta voidaan selittää tar-
38839: kattavan sitä, että säästöpankit eivät ole oikeutetut
38840: muilta kuin yksityisiltä henkilöiitä ottamaan vastaan
38841: talletuksia.
38842: Toiselta puolen väitetään kuitenkin yhdyskuntain
38843: ja erityisesti myöskin kuntain ja seurakuntain ennen
38844: vuotta 1895~yleisesti tallettaneen varojaan söästöpankkei-
38845: hin. Vuoden 1906 lopussa ilmotetaan >>yhdistysten ja
38846: rahastojen>> säästöönpanosaatavain säästöpankeissa nous-
38847: seen 12,057,895 markkaan. Ja valiokunnassa on mainittu
38848: erityisiä tapauksia, joissa myöskin kuntain ja seurakuntain
38849: varoja on ollut viime vuosinakin säästöpankkeihin sijo-
38850: tettuna.
38851: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 3
38852:
38853: Voidakseen valaista nyt tehdyn eduskuntaesityksen
38854: kantavuutta on valiokunta katsonut olevan syytä tähän
38855: ottaa tilastoa niiden rahavarain suuruudesta, joita kun-
38856: tain ja seurakuntain hallussa on. Näistä varoista on
38857: yksityiskohtaisia tietoja hankittu Keisarillisen Senatin
38858: valtiovaraintoimituskunnassa valmistettavaa kunnallis-
38859: finanssitilastoa varten, ja on niitä sekä niistä tehtyjä
38860: summittaisia yleislaskuja annettu valiokunnan käytettä-
38861: väksi.
38862: Vuoden 1904 lopussa, jota ajankohtaa tilasto koskee,
38863: tekivät:
38864: Kaupunkikuntain omat rahastot 9,740,585 markkaa
38865: Maalaiskuntain , , 12,524,081 ,
38866: Kaupunkien lahjotusrahastot 14,163,578 ,
38867: Maalaiskuntain , 3,512,498 ,
38868: Seurakuntain omat rahastot 11,349,857 ,
38869: , lahj otusrahastot 1,277, 771 ,
38870: Yhteensä siis kunnalliset ja kirkolliset rahavarat vuo-
38871: den 1904 lopussa edustivat 52,568,370 markan suuruista
38872: summaa.
38873: Näissä rahavaroissa on kuitenkin maalaish.untain
38874: omissa rahastoissa melkoinen määrä sellaisia, joita kunnat
38875: ainakin suurimmaksi osaksi ovat suorastaan yksityisille
38876: maanviljelijöille annettuihin lainoihin sijottaneet. Sel-
38877: laisina ovat mainittavat:
38878: Viljelyslainarahastot 5,180,346 markkaa
38879: Hätäapurahastot 1,850,605 ,.
38880: Tilattoman väestön rahastot 919,407 ,
38881: Yhteensä siis 7,950,358 markkaa yksityisille lainattuja
38882: kuntain hoidossa olevia rahastoja.
38883: Mutta siinäkin 44,618,012 markkaan nousevassa mää-
38884: rässä kunnallisia ja kirkollisia varoja, joka mainittujen
38885: rahastojen vähennettyä jää jälelle, on epäilemättä paljon
38886: sellaisia, jotka joka tapauksessa jäänevät säästöpankkei-
38887: hin tallettamatta. Niinpä tultanee suuremmat kunnalliset
38888: ja kirkolliset rahastot aina mieluummin sijottamaan joko
38889: suurempiin pankkilaitoksiin tai obligatsioneihin.
38890: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
38891:
38892: Tosin ovat säästöpankkien omat varat melkoisessa
38893: määrässä lisääntyneet. Vuoden 1906 lopussa ne teki-
38894: vät 13,983,003 markkaa, 10,442,700 markkaa kau-
38895: pungeissa ja 3,540,303 markkaa maalla. Mutta suurin
38896: osa säästöpankkeja on kuitenkin vielä varsin pieniä sekä
38897: omiin varoihin että lainausliikkeeseen nähden. Kuntain
38898: ja seurakuntain hoidossa olevat rahastot taas saattavat
38899: erinäisissä tapauksissa olla varsin suuria. Kaupun-
38900: geista puhumattakaan, joissa satojen tuhansien rahastot
38901: eivät ole harvinaisia, osottaa vuoden 1904 finanssi-
38902: tilasto maaseudullakin olevan useita 40,000-60,000
38903: markan suuruisia jopa eräitä satoihin tuhansiin nouse-
38904: via kunnallisia ja kirkollisia rahastoja.
38905: Suurempain kunnallisten ja kirkollisten rahastojen
38906: tallettaminen säästöpankkeihin on tuskin yleensä katsot-
38907: tava suotavaksi. Jo suurten rahavarojen sijottaminen
38908: saattaisi monelle säästöpankille tuottaa vaikeuksia.
38909: Mutta suorastaan pulaan voisi joutua sekä rahaston
38910: omistava yhdyskunta että säästöpankki, jos suurempi
38911: tuollainen rahasto yhtä aikaa tarvittaisiin. Pankki
38912: voisi silloin olla pakotettu irtisanomaan antamiaan lai-
38913: noja, josta suuret taloudelliset vauriot saattaisivat olla
38914: seurauksena.
38915: Asetuksen 10 §:n ensimäisessä kohdassa kyllä sano-
38916: taan, että säästöpankin varoista vähintäin kymmenettä
38917: osaa tallettajain saamisesta vastaava määrä on pidet-
38918: tävä helposti rahaksi muutettavina arvopapereina, mutta
38919: toisessa kohdassa samaa §:ää jo myönnetään, että sanot-
38920: tuihin arvopapereihin saa toiseksi puoleksi lukea kiinni-
38921: tettyjä velkakirjoja. Kun~:; kiinnitetyt velkakirjat eivät
38922: suinkaan ole joka aika hclposti rahaksi muutettavissa,
38923: vaikkakin niitä vastaan voidaan saada pankeista lai-
38924: noja, niin nämä määräykset kassareservistä eivät aina
38925: riittäisi nopeaa takaisinmaksu-mahdollisuutta takaamaan.
38926: Valiokunnan mielestä on tärkeätä huomauttaa näis-
38927: tä näkökohdista, jotka jossakin määrin rajottavat kun-
38928: Säästöpankkiasetuksen 1 §. . 5
38929:
38930: nallisten ja kirkollisten rahastojen säästöpankkeihin
38931: tallettamismahdollisuutta. Tämmöisiä rajotuksia sää-
38932: tävät jo säästöpankkien ohjesäännöt, joissa säästöpank-
38933: kiasetuksen 28 §:n mukaan täytyy nimenomaan olla
38934: määrättynä ~enin saaminen, mistä yhdelle säästöönpa-
38935: nijalle maksetaan korkoa>>. Täytynee otaksua viran-
38936: omaisten katsovan, että tässä kohden oikea suhde säästö-
38937: pankin omien varain ja sen ottamien suurimpain talletus-
38938: määräin välillä säilytetään. Ainakaan ei voi pitää suo-
38939: tavana, että mikään talletus olisi säästöpankin omia va-
38940: roja suurempi.
38941: Edellyttäen, että ylläesitettyjä näkökohtia silmäl-
38942: lä pidetään, on valiokunta yhtä mieltä eduskunta-
38943: esityksen allekirjottajain kanssa siitä, että kuntain ja
38944: seurakuntain pitäisi voida samalla tavalla kuin yksityisten
38945: tallettaa rahavarojaan myöskin säästöpankkeihin. Tä-
38946: män tarkotuksen saavuttamiseksi katsoo valiokunta sel-
38947: laisen säästöpankkiasetuksen 1 §:n selvennyksen riittävän,
38948: että sana ~yleisöltä~ siitä jätetään pois. Täten§ saisi kerta
38949: kaikkiaan siksi yleisen luonteen, että mikään yhdyskunta
38950: ei olisi estetty rahojaan säästöpankkeihin sijottamasta.
38951: Jos sitävastoin, niinkuin edusuntaesityksen allekirjotta-
38952: jat ehdottavat, §:ssä nimenomaan lueteltaisiin kunnat
38953: seur~kunnat ja yhdistykset säästöönpanijoiksi oikeutet-
38954: tuina, saattaisi pian uudelleen tulla kysymyksenalaiseksi,
38955: voivatko osuuskunnat, osakeyhtiöt tai muut sellaiset
38956: yhdyskunnat varojaan säästöpankkeihin tallettaa.
38957: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kun-
38958: nioittaen ehdottaa,
38959:
38960: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
38961: armollisesti vahPistettavaksi esittäisi seuraavan
38962: asetuksen:
38963: 6 1908. II Vp. - V. Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
38964:
38965: Asetus 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästö-
38966: pankeista annetun asetuksen 1 §:n muuttami-
38967: sesta.
38968:
38969: Täten säädetään, että säästöpankeista 19 p:nä kesä-
38970: kuuta 1895 annetun asetuksen 1 §muutetaan näin kuu-
38971: luvaksi:
38972: 1 §.
38973: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan raha-
38974: laitosta, jonka on määrä, perustajain tahi niiden oikeu-
38975: denhaltijain saamatta nauttia hyväkseen voittoa liik-
38976: keestä, ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot
38977: pääomiin niitä yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan
38978: maksaa rahat takaisin.
38979:
38980:
38981:
38982: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valio-
38983: kunnan puheenjohtaja Arajärvi, varapuheenjohtaja Schy-
38984: bergson, jäsenet Arokallio, Kirjarinta, A. Mäkelin, Nykä-
38985: nen, Paunu, Pöysti, Saarikivi, Tanttu ja Waljakka sekä
38986: varajäsenet Aitamurto ja Anton Huotari.
38987:
38988:
38989: Helsingissä 17 p. syyskuuta 1908.
38990: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö.
38991: 1908. II Vp. - S. V. M.
38992:
38993:
38994:
38995:
38996: Suuren valiokunnan mietintö
38997: N:o 11 säästöpankkiasetuksen 1 §:n muut-
38998: tamisesta toisin kuuluvaksi.
38999:
39000:
39001: Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kun-
39002: nioittaen ehdottaa,
39003:
39004: että Pankkivaliokunnan mietintöön N :o 4
39005: sisältyvä ehdotus asetukseksi I9 p :nä kesä-
39006: kuuta r895 säästöpankeista annetun asetuksen
39007: I § :n muuttamisesta hyväksyttäisiin Pankki·-
39008: valiohtnnan ehdotuksen mukaisesti.
39009:
39010: Helsingissä, IO päivänä lokakuuta 1908.
39011:
39012:
39013:
39014:
39015: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
39016: 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12.
39017:
39018:
39019:
39020:
39021: Suomen Eduskunnan eduskuntaesi-
39022: tyksen johdosta päättämä alamainen e h d o-
39023: tus asetukseksi 19 päivänä kesäkuuta 1895
39024: säästöpankeista annetun asetuksen 1 §:n .
39025: muuttamisesta.
39026:
39027:
39028:
39029:
39030: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
39031: ja Suuriruhtinas {
39032:
39033:
39034:
39035:
39036: Näille valtiopäiville on jätetty eduskuntaesitys, jossa
39037: ehdotetaan sellaista lisäystä voimassa olevan 19 päivänä
39038: kesäkuuta 1895 annetun säästöpankkiasetuksen 1 § :ään,
39039: 2 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12.
39040:
39041: että siinä nimenomaan mainittaisiin säästöpankilla olevan
39042: oikeuden ottaa tallettaaksensa myöskin kunnan, kirkon ja
39043: yhdistysten varoja. Tämän eduskuntaesityksen on Edus-
39044: kunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
39045: Tätä nykyä on säästöpankkien oikeus julkisten yh-
39046: dyskuntain varojen ottamiseen tulkinnan varassa. Säästö-
39047: pankkiasetusta laadittaessa ei näytä tähän kysymykseen
39048: mitään huomiota kiinnitetyn. Kun armollinen esitys sääs-
39049: töpankeista oli vuoden 1894 valtiopäiväin käsiteltävänä,
39050: ei asian valmistelussa lausuttu mitään kunnallisten ja kir-
39051: kollisten varojen tallettamisesta säästöpankkeihin. Armol-
39052: lisessa esityksessä ja sanotun vuoden valtiopäiväin pää-
39053: töksessä on säästöpankkiasetuksen 1 § :llä nykyinen sana-
39054: muotonsa, jonka mukaan näiden pankkien tarkoitus on
39055: ,yleisöltä" ottaa rahaa korkoa kasvamaan. Tätä on sit-
39056: ten myöhemmin tulkittu niin, että julkisten yhdyskuntain
39057: varoja ei saisi säästöpankkeihin tallettaa. Niinpä on Se-
39058: naatti 9 päivänä marraskuuta 1897 säästöpankkien tarkas-
39059: tajalle osottamassaan kirjelmässä huomauttanut, että kun-
39060: nallisten ja kirkollisten rahastojen varain talteenottoa ei
39061: voida katsoa soveltuvaksi säästöpankkien tarkoitukseen.
39062: Tavallaan saa tällainen tulkinta tukea myöskin säästö-
39063: pankkiasetuksen 21 § :stä, jonka ensimäinen momentti nä-
39064: kyy edellyttävän, että säästöpankit eivät ole oikeutetut
39065: muilta kuin yksityisiltä henkilöiitä ottamaan vastaan tal-
39066: letuksia.
39067: Toiselta puolen on kuitenkin väitetty yhdyskuntain
39068: ja erityisesti myöskin kuntain ja seurakuntain ennen
39069: vuotta 1895 yleisesti tallettaneen varojaan säästöpankkei-
39070: hin. Vuoden 1906 lopussa ilmoitetaan ,yhdistysten ja
39071: rahastojen" säästöönpanosaatavain säästöpankeissa nous-
39072: seen 12,057,895 markkaan ja on tietoon tullut erityisiä
39073: tapauksia, joissa myöskin kuntain ja seurakuntain varoja
39074: on ollut viime vuosinakin säästöpankkeihin sijoitettuna.
39075: Puheenalaisen eduskuntaesityksen kantavuutta on
39076: omiansa valaisemaan niiden rahavarain suuruus, joita kun-
39077: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 3
39078:
39079: tain ja seurakuntain hallussa on. Senaatin valtiovarain-
39080: toimituskutmassa valmistetta van kunnallis finanssitilaston
39081: mukaan edustivat kaupunki- ja maalaiskuntain sekä kir-
39082: kollisten seurakuntain yhteenlasketut rahavarat vuoden
39083: r904 lopussa 52,568,370 markan suuruista summaa. Näis~
39084: sä rahavaroissa on kuitenkin maalaiskuntain omissa rahas-
39085: toissa 7,950,358 markkaan nouseva määrä sellaisia, joita
39086: kunnat ainakin suurimmaksi osaksi ovat suorastaan yksi-
39087: tyisille maanviljelijöille annettuihin lainoihin sijoittaneet.
39088: Mutta siinäkin 44,6r8,or2 markkaan nousevassa
39089: määrässä kunnallisia ja kirkollisia varoja, joka sittenkuin
39090: mainitut yksityisille lainatut varat ovat poisluetut, jää jä-
39091: lelle, on epäilemättä paljon sellaisia, jotka joka tapauksessa
39092: jäävät säästöpankkeihin tallettamatta. Niinpä tultaneen
39093: suuremmat kunnalliset ja kirkolliset rahastot aina mie-
39094: luummin sijoittamaan joko suurempiin pankkilaitoksiin tai
39095: obligatsioneihin.
39096: Tosin ovat säästöpankkien omat varat melkoisessa
39097: määrässä lisääntyneet. Vuoden r9o6 lopussa ne tekivät
39098: I3,983,003 markkaa, niistä I0,442,700 markkaa kaupun-
39099: geissa ja 3,540,303 markkaa maalla. Suurin osa säästö-
39100: pankkeja on kuitenkin vielä varsin pieniä sekä omiin va-
39101: roihin että lainausliikkeeseen nähden. Kuntain ja seura-
39102: kuntain hoidossa olevat rahastot taas saattavat erinäisissä
39103: tapauksissa olla varsin suuria. Kaupungeista puhumat-
39104: takaan, joissa satojen tuhansien rahastot eivät ole harvi-
39105: naisia, osottaa vuoden 1904 finanssitilasto maaseudullakin
39106: olevan useita 4o,ooo-6o,ooo markan suuruis,ia, jopa
39107: eräitä satoihin tuhansiin nousevia kunnallisia ja kirkollisia
39108: rahastoja.
39109: Suurempain kunnallisten ja kirkollisten rahastojen
39110: tallettaminen säästöpankkeihin on tuskin yleensä katsot-
39111: tava suotavaksi. Jo suurten rahavarojen sijoittaminen
39112: saattaisi monelle säästöpankille tuottaa vaikeuksia. Mutta
39113: suorastaan pulaan voisi joutua sekä rahaston omistava
39114: yhdyskunta että säästöpankki, jos suurempi tuollainen ra-
39115: 4 1908. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esit. miet. N:o 12.
39116:
39117: hasto yhtä aikaa tarvittaisiin. Pankki voisi silLoin olla
39118: pakotettu irtisanomaan antamiaan lainoja, josta suuret
39119: taloudelliset vauriot saattaisivat olla seurauksena.
39120: Säästöpankkiasetuksen 10 § :n ensimäis,essä momen-
39121: tissa kyllä sanotaan, että säästöpankin varoista vähintäin
39122: kymmenettä osaa tallettajain saamisesta vastaava määrä on
39123: pidettävä helposti rahaksi muutettavina arvopapereina,
39124: mutta toisessa kohdassa samaa pykälää jo myönnetään,
39125: että sanottuihin arvopapereihin saa toiseksi puoleksi lukea
39126: kiinnitettyjä ve1kakirjoja. Kun kiinnitetyt velkakirjat
39127: eivät suinkaan ole joka aika helposti rahaksi muutetta-
39128: vissa, vaikkakin niitä vastaan voidaan saada pankeista lai-
39129: noja, niin nämä määräykset kassareservistä eivät a;ina riit-
39130: täisi nopeaa takaisinmaksu-mahdollisuutta takaamaan.
39131: Asiata arvosteltaessa on kuitenkin otettava huomioon,
39132: että on olemassa määräyksiä, jotka ovat esteenä suurem~
39133: pien rahastojen säästöpankkeihin tallettamiselle. Säästö-
39134: pankkien ohjesäännöissä tulee säästöpankkiasetuksen 28
39135: § :n mukaan nimenomaan olla määrättynä ,enin saaminen,
39136: mistä yhdelle säästöönpanijalle maksetaan korkoa". Täy-
39137: tynee otaksua viranomaisten katsovan, että tässä kohden
39138: oikea suhde säästöpankin omien varain ja sen ottamien
39139: suurimpain talletusmääräin välillä säilytetään.
39140: Kun edellä mainitut rajoitukset näyttävät antavan
39141: riittäviä takeita siitä, että kunnallisia ja kirkollisia rahas-
39142: toja ei voida säästöpankkeihin tallettaa, milloin siitä voisi
39143: joko säästöpankeille tai maini.tuille rahastoille koitua va-
39144: hinkoa, on Eduskunta katsonut, että kuntien ja seura-
39145: kuntien pitäisi saada samalla tavalla kuin yksityisten tal-
39146: lettaa rahavarojaan myöskin säästöpankkeihin. Tämän
39147: tarkoituksen saavuttamiseksi katsoo Eduskunta sellaisen
39148: säästöpankkiasetuksen I § :n selvennyksen riittävän, että
39149: sana ,yleisöltä" siitä jätetään pois. Täten pykälä saisi
39150: kerta kaikkiaan siksi yleisen luonteen, että mikään yhdys-
39151: kunta ei olisi estetty rahojaan säästöpankkeihin sijoit-
39152: tamasta.
39153: Säästöpankkiasetuksen 1 §. 5
39154:
39155: Tämän nojalla saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa:
39156:
39157: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
39158: ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armol-
39159: lisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
39160: seuraa·van aset1uehdotuksen:
39161:
39162:
39163: Asetus 19 päivänä kesäkuuta 1895 sääs-
39164: töpankeista annetun asetuksen 1 §:n muutta-
39165: misesta.
39166:
39167: Täten säädetään, että säästöpankeista 19 päivänä ke-
39168: säkuuta 1895 annetun asetuksen 1 § muutetaan näin kuu-
39169: turvaksi:
39170: 1 §.
39171: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan raha-
39172: laitosta, jonka on määrä, perustajain tahi niiden oikeuden-
39173: haltijain saamatta nauttia hyväkseen voittoa liikkeestä,
39174: ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot pää-
39175: omiin niitä yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan mak-
39176: saa rahat takaisin.
39177:
39178: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
39179:
39180: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908.
39181: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
39182: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39183:
39184:
39185:
39186:
39187: Lakivaliokunnan mietintö N:o 4
39188: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh-
39189: dotuksen laiksi yhdistyksistä.
39190:
39191:
39192: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
39193: hettänyt edustaja A. Neoviuksen y. m. allekirjoittaman edus-
39194: kuntaesityksen N:o 15, joka sisältää ehdotuksen laiksi yh-
39195: distyksistä.
39196:
39197:
39198: Perustuslain luontoisessa lausunto-, kokoontumis- ja
39199: yhdistymisvapaudesta 20 päivänä elokuuta 1906 annetussa
39200: laissa säädetään, muun muassa, että Suomen kansalaisilla
39201: on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yhdistyk-
39202: siä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vas-
39203: toin lakia tai hyviä tapoja, sekä että säännöksiä siitä, mitä
39204: tämän oikeuden käyttämisessä on noudatettava, annetaan
39205: yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa järjestyksessä.
39206: 1905-1906 vuoden väliaikaisilla valtiopäivillä annet-
39207: tiin Valtiosäädyille edellämainittua lakia koskevan armolli-
39208: sen esityksen ohessa niinikään esitys, joka sisälsi. tarkempia
39209: määräyksiä siitä, mitä yhdistymisoikeuden käyttämisessä olisi
39210: noudatettava. Valtiosäätyjen sen johdosta hyväksymä laki
39211: yhdistyksistä ei kuitenkaan saavuttanut Keisarillisen Majes-
39212: teetin vahvistusta, ja käskettiin Senaatin valmistaa uusi
39213: esitys asiasta. Senaatti onkin sitten esitysehdotuksen val-
39214: mistanut ja keväällä 1907 lähettänyt sen asianomaiseen paik-
39215: kaan. Kun epätietoista kuitenkin on, tuleeko armollinen esi-
39216: tys asiasta annettavaksi Eduskunnalle näillä valtiopäivillä,
39217: 2 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39218:
39219: ovat käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen tekijät katso-
39220: neet, että olisi syytä Eduskunnan puolelta tehdä alote yh-
39221: distyksiä koskevan lain aikaansaamiseksi.
39222: Eduskuntaesitykseen sisältyvä lakiehdotus on tarkas-
39223: tettaessa havaittu olevan asiallisesti yhtäpitävä äskenmai-
39224: nitun Senaatin valmistaman esitysehdotuksen kanssa, jossa
39225: taas lukuunottamatta 3 ja 5 §:ää on pääasiallisesti nouda-
39226: tettu Valtiosäätyjen hyväksymää tekstiä. Mainitut pykälät,
39227: jotka koskevat, 3 § oikeutta semmoisten yhdistysten perus-
39228: tamiseen, joiden tarkoitukseen kuuluu harjoittauminen am-
39229: puma-aseiden käyttämisessä ja 5 § edellytyksiä liittymiseen
39230: jäseneksi valtiollisiin yhdistyksiin ja sellaisten yhdistysten
39231: tarkoitusta, ovat sitävastoin uudestaan muodostellut niitä
39232: vastaan tehtyjen muistutusten johdosta.
39233: Siihen saakka kunnes yllämainitut muun muassa yh-
39234: distymisvapautta koskevat perustuslainsäännökset julkaistiin,
39235: oli Suomessa oikeus yhdistyksen perustamiseen esivallan lu-
39236: vasta riippuva ja siis asianomaisen viranomaisen harkinnan
39237: varassa. Kun myönnytysjärjestelmä nyttemmin on lakkau-
39238: tettu, on tarpeen erikoismääräyksiä, jotka toiselta puolen
39239: järjestävät yhdistyksen ja kolmannen henkilön väliset oikeus-
39240: suhteet sekä yhdistyksen sisäiset olot, toiselta puolen taas
39241: estävät yhdistymisvapautta väärinkäyttämästä.
39242:
39243:
39244: Lakiehdotuksen lluku sisältää yleisiä säännöksiä siitä,
39245: minkälaiset yhdistykset ovat lain alaiset ja kutka yhdistyk-
39246: siin voivat kuulua. 1 §:ssä säädetään, että yhdistyksiä saa
39247: perustaa ainoastaan sellaisia tarkoituksia varten, jotka eivät
39248: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. 2 §:ssä luetellaan ne
39249: yhdistykset, joihin lain säännökset eivät kohdistu. Näitä
39250: ovat ne yhteenliittymiset, jotka ovat asettaneet ansaitsemis-
39251: toiminnan päätehtäväkseen, yhdistykset, joista jo on ole-
39252: massa tai joista tulee annettavaksi erityisiä määräyksiä,
39253: sekä uskontokunnat. Viimemainittuja lukuunottamatta kuu-
39254: luvat niinmuodoin lain alaan yleensä aatteellisia tarkoituk-
39255: sia varten aiotut yhdistykset.
39256: Laki yhdistyksistä. 3
39257:
39258: 3 § muodostaa poikkeuksen yhdistymisvapauden peri-
39259: aatteesta, siinä kun on myönnytysjärjestelmä pysytetty. Sem-
39260: moisia yhdistyksiä, joiden tarkoitukseen kuuluu harjoittau-
39261: minen ampuma-aseiden käyttämisessä, ei nimittäin sanotun
39262: pykälän mukaan voida perustaa ilman Keisarin ja Suuri-
39263: ruhtinaan antamaa lupaa. Syy tämän poikkeuksen tekemi-
39264: seen on tietysti se, että on pelätty valtion turvallisuudelle
39265: vaarallisten aseellisten järjestöjen syntymistä. Siinä armolli-
39266: sessa esityksessä, joka annettiin Valtiosäädyille 1905-1906
39267: vuoden valtiopäivillä, oli luvan antaminen semmoisten yh-
39268: distysten perustamiseen jätetty Senaatille yksissä neuvoin
39269: Kenraalikuvernöörin kanssa. Valtiosäädyt, jotka hyväksyi-
39270: vät siinä ilmenevän periaatteen, katsoivat kuitenkin tarpeel-
39271: liseksi rajoittaa pykälän säännökset käsittämään ainoastaan
39272: sotilaallisesti järjestettyjä yhdistyksiä, jottei erittäinkin met-
39273: sästyksen hoitoa tarkoittavien yhdistysten syntyminen vai-
39274: keutuisi. Sen ohessa säädettiin, että Senaatilla oli valta
39275: antaa lupa kysymyksenalaisten yhdistysten perustamiseen.
39276: Tämä rajoitus aiheutti Kenraalikuvernöörin puolelta muis-
39277: tutuksen, joka sitten lienee aikaansaanut sen ettei lakia
39278: vahvistettu. Senaatin valmistamassa uudessa esitysehdotuk-
39279: sessa samoin kuin eduskuntaesityksessäkin ehdotetaan, et-
39280: tei mainitunlaisia yhdistyksiä saisi perustaa ilman hallitsi-
39281: jan lupaa, mikä ei kuitenkaan koskisi metsästystä ja met-
39282: sästyksen hoitoa varten tarkoitettuja yhdistyksiä. - 4 §:ssä
39283: lausutaan yleisenä sääntönä, että jäsenenä yhdistyksessä saa
39284: olla sekä yksityinen henkilö että myöskin yhtiö, säätiö ja
39285: toinen yhdistys, mutta rajoitetaan tätä vapautta 5 §:ssä sää-
39286: tämällä että yhdistyksessä, jonka erityisenä tarkoituksena
39287: on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäse-
39288: ninä muut kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suo-
39289: men miehet tai naiset taikka yhdistykset, joissa on ai-
39290: noastaan sellaisia jäseniä. Tämä rajoitus johtuu siitä,
39291: että on haluttu estää henkilöitä, jotka eivät vielä ole
39292: saavuttaneet sitä varten tarpeellista kypsyyttä, sekoittu-
39293: masta valtiollisiin taisteluihin ja että muiden kuin Suo-
39294: men kansalaisten ei ole sallittava ottaa osaa valtiolliseen
39295: 4 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39296:
39297: toimintaan maassa. Edellämainitussa Valtiosäädyille an-
39298: netussa armollisessa esityksessä oli valtiollisiin yhdistyk-
39299: siin kuulumisen ikäraja määrätty yhdeksikolmatta vuo-
39300: deksi, mutta kun Valtiosäädyt katsoivat aiheettomaksi kiel-
39301: tää alaikäisiä henkilöitä liittymästä valtiollisiinkin yhdistyk-
39302: siin, poistettiin sanottu rajoitus. Samoin poistettiin se py-
39303: kälässä ollut säännös, jolla valtiollisia yhdistyksiä kiellettiin
39304: ottamasta itselleen hallitus- tai muille julkisille viranomai-
39305: sille tulevia oikeuksia. Katsottiin että sellainen teko erityi-
39306: settä säännöksettäkin oli selvään lainvastainen, joten yh-
39307: distys, joka siihen hairahtuisi, joutuisi vikapääksi lak-
39308: kauttamiseen. Armollisen esityksen säännöksiä on edus-
39309: kuntaesityksessä noudatettu muuten, paitsi että ikärajaksi
39310: on ehdotettu kahdeksantoista vuotta, jossa ijässä nuorison
39311: on arveltu jo olevan siksi varttuneen ettei siltä ole kiel-
39312: lettävä oikeutta kuulua valtiollisiin yhdistyksiin ja siten
39313: valmistautua ottamaan osaa valtiolliseenkin elämään.
39314: Edellämainitut säännökset ovat luonteeltaan julkis-
39315: oikeudellisia s. o. sellaisia, joiden tarkoituksena on toiselta
39316: puolen suojella kansalaisten yhdistymisvapautta, toiselta
39317: puolen turvata valtiota yhdistysten mahdollisesti lainvastai-
39318: selta toiminnalta. Samaa luonnetta on lakiehdotuksessa muun
39319: muassa vielä 21 §, joka määrää, että tuomioistuin voi ju-
39320: listaa yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa
39321: toimintaa, joka saattaa yleisen turvallisuuden vaaranalai-
39322: seksi taikka on vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka yh-
39323: distyksen säännöissä määrättyä tarkoitusta, tahi jos sellais-
39324: ten henkilöiden, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja olemaan
39325: yhdistyksen jäseninä, sallitaan siihen kuulua.
39326: Yksityisoikeudellista luonnetta ovat taas ne lakiehdotuk-
39327: sen säännökset, jotka järjestävät yhdistyksen suhteen kolman-
39328: teen henkilöön sekä yhdistyksen sisäiset olot. Huomattavim-
39329: mat näistä säännöksistä ovat ne, jotka mainitsevat millä eh-
39330: doilla yhdistys käy oikeuskelpoiseksi, toisin sanoen voi hank·
39331: kia oikeuksia, sitoutua velvollisuuksiin sekä tuomioistuimen
39332: tahi muun viranomaisen edessä hakea, kantaa tahi vastata.
39333: Yhtäpitävästi sen kanssa mitä osakeyhtiöistä ja osuuskun-
39334: Laki yhdistyksistä. 5
39335:
39336: nista on säädetty, tulee yhdistyksen saavuttaakseen oikeus-
39337: kelpoisuuden kirjoittautua julkiseen rekisteriin, jollaista pi-
39338: detään jokaisessa läänissä lääninhallituksessa. Noudattaen
39339: n. s. normatiivijärjestelmää, jonka mukaan rekisteriin kir-
39340: joittamista ei käy epääminen, jos yhdistyksen säännöt on
39341: nlmistettu määrättyjen laissa mainittujen ohjeiden mukai-
39342: sesti, säädetään 27 §:ssä että, jos yhdistyksen säännöt on
39343: laadittu niinkuin lakiehdotuksen 2 luvussa sanotaan eikä
39344: niiden sisällys muutenkaan ole vastoin sanottua lakia ja
39345: ilmoitus rekisteriin kirjoittamisesta sen ohessa on sääde-
39346: tyssä järjestyksessä tehty, on rekisteriin kirjoittaminen heti
39347: toimitettava. Rekisteriin, jolla on julkinen luotettavaisuus
39348: ja joka pitää olla kaikkien nähtävänä, on tällöin merkittävä
39349: eräät 28 §:ssä määrätyt tiedot yhdistyksestä.
39350: Niinpian kuin yhdistys on rekisteriin kirjoitettu, on
39351: se oikeuskelpoinen, joka lakiehdotuksen 31 §:ssä julkilau-
39352: sutaan kielteisesti siten, että rekisteriin khjoittamattomalla
39353: yhdistyksellä ei ole oikeuskelpoisuutta. Ne, jotka sellaisen
39354: yhdistyksen puolesta tekevät sitoumuksen, vastaavat siitä
39355: kukin omasta ja toistensa puolesta. Kun rekisteriin kir-
39356: joittamattomilta yhdistyksiltä puuttuu oikeuskelpoisuus, ei
39357: niiden sisäistäkään elämää ole katsottu tarvittavan erityisin
39358: säännöksin järjestää, vaan on jäsenten keskinäinen suhde
39359: jätetty riippuvaksi heidän välisestään sopimuksesta eli siis
39360: yhdistyksen säännöistä. Lakiehdotuksessa ei sen vuoksi
39361: olekaan erittäin tällaisista yhdistyksistä, paitsi edellä mai-
39362: nittuja säännöksiä, muita määräyksiä, kuin että nimen-
39363: omaan lausutaan, ettei niille kuulu ne oikeudet, mitkä ylei-
39364: siä kokouksia koskevan lain mukaan on myönnetty yhdis-
39365: tyksille, joten ne siis eivät semmoisina saa toimeenpanna
39366: yleisiä kokouksia, sekä että sellaisten yhdistysten lakkautta-
39367: misesta on soveltu vissa kohdin voimassa mitä rekisteriin
39368: kirjoitetusta yhdistyksestä on säädetty, minkä ohessa mai-
39369: nitaan keitä vastaan ja missä tuomioistuimessa vaatimus
39370: yhdistyksen lakkauttamisesta on ajettava.
39371: Kun yhdistys on saanut oikeuskelpoisuuden, täytyy
39372: sillä olla orgaaneja, jotka toimivat sen puolesta. Nämä or-
39373: 6 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39374:
39375: gaanit ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. 13 §:n mukaan
39376: yhdistyksen kokous käyttää yhdistyksenjäsenten päätös-
39377: oikeutta yhdistyksen asioissa. Kokouksen toimivaltaa ra-
39378: joittavat siis ainoastaan laki ja yhdistyksen säännöt. Yh-
39379: distyksen jäsenen oikeuden turvaamiseksi yhdistyksen ko-
39380: kouksen päätöksiä vastaan on muun muassa säädetty, että
39381: kokouksen päätös, joka on vastoin lakia tai yhdistyksen
39382: sääntöjä, on tehoton sitä vastaan, joka ei ole päätöksessä
39383: osallinen ja että yhdistyksen jäsen on oikeutettu vaatimaan
39384: uutta kokousta sellaisen päätöksen tarkastamista varten, joka,
39385: vaikka se kunluu kokouksen toimivaltaan, ei ole tehty oi-
39386: keassa järjestyksessä, sekä tuomioistuimessa nostamaan kan-
39387: teen sellaisen päätöksen kumoamisesta, joka ei kuulu ko-
39388: kouksen toimivaltaan. (16 §).
39389: Yhdistyksen edustajana kolmatta miestä ja yksityistä
39390: jäsentä vastaan on 18 §:n mukaan yhdistyksen hallitus.
39391: Ellei säännöissä nimenomaan ole hallituksen tehtäviä jaettu
39392: eri jäsenten kesken, milloin niitä on hallituksessa useampia,
39393: täytyy heidän toimia yhteisesti, kuitenkin niin että haaste
39394: tai muu julkisen viranomaisen käsky on katsottava tulleen
39395: perille, kun joku hallituksen jäsenistä on saanut sen tiedok-
39396: seen. Hallituksen toimivaltaa voidaan tietenkin säännöissä
39397: monella tavalla rajoittaa. Lakiehdotuksessa ei ole katsottu
39398: tarpeelliseksi muuta rajoitusta, kuin ettei hallitus saa muu-
39399: toin kuin yhdistyksen kokouksen erityisen päätöksen nojalla
39400: myydä tai kiinnityttää yhdistyksen kiinteätä omaisuutta, ja
39401: johtuu tämä kielto tietysti näiden oikeustoimien tärkeydestä.
39402: 'Yhdistyksen jäsenten oikeudet ja velvollisuudet riip-
39403: puvat suurimmalta osalta siitä, mitä niistä on säännöissä
39404: määrätty. Sitovia ovat kuitenkin muun muassa lakiehdo-
39405: tuksen 10 ja 11 §:n säännökset, että yhdistyksen jäsenet
39406: eivät vastaa mieskohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista sekä
39407: että jäsen voi ilmoituksen tehtyään erota yhdistyksestä.
39408: Laki yhdistyksistä. 7
39409:
39410: Huomauttaen että lakivaliokunta 1905-1906 vuoden
39411: valtiopäivillä antamassaan mietinnössä yhdistyslakia koske-
39412: van esityksen johdosta on laajasti tehnyt selkoa silloisesta
39413: lakiehdotuksesta sekä myöskin ulkomaisesta lainsäädännöstä
39414: tällä alalla, joten nyt ei ole aihetta sellaiseen selontekoon,
39415: ryhtyy Valiokunta seuraavassa perustelemaan eduskunta-
39416: esityksessä olevaan lakiehdotukseen tekemiään muutoksia.
39417:
39418:
39419:
39420: 1 Luku.
39421:
39422: Tämän pykälän mukaan saa yhdistyksiä perustaa muun 1 §.
39423: muassa semmoisen tarkoituksen toteuttamista varten, joka
39424: ei ole vastoin hyviä tapoja. Ollen sitä mieltä että tämän-
39425: kaltainen määritelmä on siksi väljä, että se saattaa antaa
39426: sijaa rajattomalle mielivallalle, on Valiokunnan vähemmistö
39427: ehdottanut sanotun määräyksen poistettavaksi pykälästä.
39428: Enemmistö on kyllä myöntänyt, ettei! kysymyksenalainen
39429: käsite ole aivan täsmällinen, mutta kuitenkin katsonut että
39430: useimmissa tapauksissa ei saata olla epätietoista mikä on
39431: vastoin hyviä tapoja mikä ei. Ja kun edellämainituissa pe-
39432: rustuslainsäännöksissä yhdistysten perustamisen edellytyk-
39433: sinä on samat ehdot kuin tässäkin lainpaikassa, ei asia
39434: kumminkaan muuttuisi toiseksi, joskin määräys ettei yhdis-
39435: tyksen tarkoitus saa olla vastoin hyviä tapoja tästä laista
39436: jätettäisiin pois. Enemmistö on sen vuoksi pysyttänyt py-
39437: kälän muuttamatta.
39438: Valiokunnassa on lausuttu, että tämä pykälä aiheet- Esi~yksen
39439: tomasti rajoittaisi yhdistymisvapautta sekä sen ohessa olisi §.
39440: omiaan aikaansaamaan juuri sitä, mitä sillä on tarkoitettu
39441: estää, eli valtion turvallisuudelle vaarallisten aseellisten
39442: yhdistysten syntymistä. Sillä jos sellaisiakin yhdistyksiä,
39443: joiden tarkoitus vaatii ampuma-aseiden käyttämistä, saatai-
39444: siin vapaasti perustaa, järjestyisivät ne epäilemättä tämän
39445: lain alaisiksi, joten niitä olisi verrattain helppo valvoa ja
39446: niiden mahdollisesti lainvastainen toiminta ajoissa ehkäistä.
39447: 8 1908. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39448:
39449: Mutta jos puheenaalaisten yhdistysten perustamiseen vaa-
39450: ditaan esivallan lupa, olisi luonnollista, että yhdistykset,
39451: jotka saattavat epäillä luvan saamista tai joilta se haet-
39452: taessa on kielletty, muodostuvat lain ulkopuolella oleviksi
39453: salaisiksi seuroiksi ja siten välttävät tarpeellisen silmällä-
39454: pidon. ~Pämä pykälä olisi sen vuoksi lakiehdotuksesta pois-
39455: tettava. Ellei kuitenkaan aseellisten yhdistysten perustamista
39456: tästä huolimatta katsottaisi voitavan tehdä vapaaksi, olisi
39457: siinä tapauksessa välttämätöntä kokonaan kieltää niiden
39458: perustaminen. Sillä muuten olisi esivallalle jätetty mahdolli-
39459: suus luvanannolla suosia kansan turvallisuudelle vaarallisia
39460: aseellisia yhdistyksiä, mutta kieltää muiden sellaisten yhdis-
39461: tysten perustaminen. Toiselta puolen on huomautettu että,
39462: kun aseelliset yhdistyk1:>et kieltämättä saattavat käydä ylei-
39463: selle turvallisuudelle vaarallisiksi, valtiovallalla täytyy olla
39464: oikeus estää sellaisten aseellisten yhdistysten syntymistä,
39465: joiden harkitaan voivan koitua yhteiskunnalle turmiollisiksi.
39466: Tähän nähden olisi sen vuoksi täysin paikallaan, ettei aseel-
39467: lisia yhdistyksiä yleensä saisi perustaa esivallan .luvatta.
39468: Kun sen ohessa tämä poikkeus yhdistymisvapauden periaat-
39469: teesta ei tulisi olemaan käytännössä kovinkaan hankala,
39470: koska esityksen mukaan aseellisista yhdistyksistä maas-
39471: samme tavallisimmat eli yleishyödylliset metsästystä ja
39472: metsästyksen hoitoa varten aiotut yhdistykset eivät olisi
39473: myönnytyksestä riippuvat, olisi puheenaoleva lainpaikka,
39474: jonka hyväksyminen muuten näyttää olevan välttämätön
39475: lain vahvistamisen ehto, sellaisenaan säilytettävä. Äänes-
39476: tettäessä on Valiokunnan enemmistön kannatuksen saa-
39477: nut se mielipide, jonka mukaan tämä pykälä olisi laista
39478: poistettava.
39479: 3 (4) §. Valiokunnassa on nostettu kysymys, eikö olisi, väärin-
39480: käsityksen välttämiseksi ja kun asiata koskevissa perustus-
39481: lainsäännöksissä on myönnetty ainoastaan Suomen kansa-
39482: laisille oikeus perustaa yhdistyksiä, tarpeellista nimenomaan
39483: lausua, että myöskin vieraan valtion kansalaiset voivat jä-
39484: semna kuulua yhdistyksiin. Valiokunta on pitänyt ehdo-
39485: tettua lisäystä tarpeettomana, koska pykälä ei mitenkään
39486: Laki yhdistyksistä. 9
39487:
39488: anna tukea sellaiselle käsitykselle, että ainoastaan Suomen
39489: kansalaisia saisi kuulua yhdistyksiin, vaikkakin ylempänä
39490: mainitun perustuslainsäännöksen mukaan eivät muut ole
39491: oikeutettuja yhdistyksiä perustamaan. Seuraavasta pykä-
39492: lästä, jossa erityisesti säädetään, että valtiollisiin yhdistyk-
39493: siin ei saa kuulua muita kuin Suomen kansalaisia, ja joka
39494: siis muodostaa poikkeuksen yleisestä säännöstä okäykin sel-
39495: väksi ettei Suomen kansalaisoikeus yleensä ole ehtona pää-
39496: semiselle jäseneksi yhdistykseen.
39497: Esityksen mukaan on muun muassa kahdeksan- . 4 (5) §.
39498: toista vuoden ikä ehtona liittymiselle yhdistykseen, jonka
39499: erityisenä eli varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin
39500: asioihin vaikuttaminen. Valiokunnan vähemmistön mielestä
39501: on mainittu yhdistyksen tarkoitusta määrittelevä lauseparsi
39502: siksi epämääräinen, että se voi soveltua melkein mihin yh-
39503: distykseen tahansa. Täten saatettaisiin estää maan nuo-
39504: riso ottamasta osaa sellaisiinkin rientoihin, jotka eivät
39505: ole sen harrastuspiirin ja arvostelukyvyn ulkopuolella, seikka
39506: joka olisi pidettävä sitä vahingollisempana, kun osanotto
39507: yleisiin pyrintöihin olisi kehittävänä kouluna täysi-ikäisyyttä
39508: lähenevälle nuorisolle. Mutta vaikkei ottaisikaan lukuun
39509: näitä syitä, olisi ehdotettu rajoitus sittenkin sopimaton,
39510: sillä ennen kaikkea olisi kysymys siitä, mitä henkilöitä yh-
39511: distys tahtoo jäsenikseen, katsottava jokaisen yhdistyksen
39512: omaksi asiaksi ja sentähden jätettävä sen itsensä ratkaista-
39513: vaksi. Tähän nähden ja kun puheena olevan pykälän määräys,
39514: että valtiollisen yhdistyksen tarkoitus ei saa käsittää ainoas-
39515: taan julkisella. viranomaisella olevia oikeuksia, olisi itsestään
39516: selvänä tarpeeton, on ehdotettu, että tämäkin pykälä poistet-
39517: taisiin laista. Tätä vastaan on buomautettu, että vain ani-
39518: harvoin saattaisi käytännössä tulla kysymykseen että kah-
39519: deksantoista vuotta nuoremmat henkilöt tahtoisivat liittyä _
39520: jäseniksi valtiollisiin yhdistyksiin ja ettei toimiminen sellai-
39521: sessa yhdistyksessä olisi niin nuorille henkilöille hyödyksi-
39522: kään. Säännös ettei valtiollisen yhdistyksen tarkoitus saa
39523: käsittää yksinomaan julkisella viranomaisella olevia oikeuk-
39524: sia tosin ei olisi välttämätön, mutta kun se on omiansa
39525: 10 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39526:
39527: selventämään pykälän tarkoitusta ja myös löytyy Valtio-
39528: säätyjen hyväksymässä laissa, ei olisi syytä sitä pykälästä
39529: poistaa. Valiokunnan enemmistö on siis pysyttänyt pykä-
39530: län muuten muuttamatta, paitsi että ikäraja on, poikkeus-
39531: tapauksiakin silmällä pitäen, alennettu-viiteentoista vuoteen.
39532:
39533:
39534: 2 luku.
39535:
39536: 17 (18) §. Yhdistyksissä, joihin kuuluu alaikäisiä jäseniä, voi-
39537: daan tietysti valita näitäkin jäseniä yhdistyksen hallituk-
39538: seen. Mutta kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan
39539: alaikäiset henkilöt eivät voi tuomioistuimen ja muun viran-
39540: omaisen edessä ajaa omiakaan asioitaan vielä vähemmän
39541: edustaa toista, eivätkä myöskään omasta puolestaan tai toi-
39542: sen edustajana ryhtyä yksityisten kanssa oikeustoimiin, on
39543: Valiokunnassa huomautettu olevan tarpeellista joko koko-
39544: naan kieltää yhdistyksiä valitsemasta alaikäisiä jäseniä
39545: hallitukseen tai rajoittaa alaikäisten hallituksenjäsenten
39546: toimi valtaa. Katsoen· siihen, että tähän asti sellaisissa
39547: yhdistyksissä, joihin niinkuin nuorisoseuroissa suureksi osaksi
39548: kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole täyttäneet yhtäkolmatta
39549: vuotta, on ollut tapana että semmoisiakin jäseniä on halli-
39550: tuksessa osallisina, on Valiokunta pitänyt jälkimäistä me-
39551: nettelytapaa soveliaampana ja siinä tarkoituksessa uudesta-
39552: muodostellut 17 §:n 1 mom:in. Sen mukaan ei yhdistystä
39553: saa kolmatta miestä vastaan ja viranomaisen edessä edus-
39554: taa se, joka ei voi olla toisen laillisena '\ialtuusmiehenä.
39555: Tämä ei tietysti kuitenkaan estä, että haaste ja muu 3
39556: mom:ssa mainittu tiedonanto voidaan laillisella vaikutuksella
39557: toimittaa sellaisenkin hallituksenjäsenen tiedoksi.
39558: 20 (21) §. Esityksen tämän pykälän säännöksiin nähden on Valio-
39559: kunnassa lausuttu eriäviä mielipiteitä. Eräät Valiokunnan jä-
39560: senet ovat katsoneet periaatteellisesti vääräksi, että yhdistyk-
39561: siä ollenkaan voidaan viranomaisen toimenpiteestä lakkauttaa.
39562: Siinäkin tapauksessa, että yhdistys harjoittaisi rikollista
39563: toimintaa, ei yhdistyksen lakkauttaminen olisi oikeutettua,
39564: Laki yhdistyksistä. 11
39565:
39566: koska jo sellaiseen toimintaan osalliset yhdistyksen jäsenet-
39567: kin tulisivat rangaistaviksi. Samasta rikoksesta kohtaisi niin
39568: ollen rangaistus sekä yhdistystä että sen jäseniä, mikä näh-
39569: tävästi ei olisi oikeudentunnon kanssa sopusoinnussa. Kun
39570: sen lisäksi yhdistyksen lakkauttamisella ei saavutettaisi
39571: sillä ehkä tarkoitettua päämäärää, rikollisen toiminnan eh-
39572: käisemistä, olh:;i välttämätöntä kokonaan laista poistaa pu-
39573: heenalainen pykälä. Toiset Valiokunnan jäsenet ovat pitä-
39574: neet tärkeänä, että yhdistyksiä, joiden toiminta ilmeisesti
39575: on rikollista laatua, voidaan lakkauttaa, sekä katsoneet
39576: ettei tällaisen toimenpiteen kanssa, joka on seurauksena
39577: yhdistymisvapauden väärinkäyttämisestä, suinkaan ole risti-
39578: riidassa se että yhdistyksen jäsenet sen ohessa rangaistaan
39579: siitä rikoksesta, johon he ovat syypäät. Kun lakkautusoi-
39580: keus sitä paitsi kuuluu tuomioistuimelle, olisi riittäviä ta-
39581: keita siitä, että päätös yhdistyksen lakkauttamisesta teh-
39582: dään kaikkien asiaan vaikuttavien seikkain tasapuolisen ar-
39583: vostelun nojalla. Katsoen kuitenkin siihen että aina saattaa
39584: olla tapauksia, jolloin yhdistyksen lakkauttaminen tuntuisi
39585: kohtuuttomalta, joskin yhdistys olisi tehnyt itsensä syy-
39586: pääksi sellaiseen tekoon, kuin pykälässä on lakkauttamisen
39587: edellytyksenä mainittu, ovat sanotut Valiokunnan jäsenet,
39588: jotka muuten ovat sellaisinaan hyväksyneet pykälän sään-
39589: nökset, pitäneet tarpeellisena semmoista määräystä, ettei
39590: tuomioistuin saisi lakkauttaa yhdistystä, ennenkuin yhdis-
39591: tystä sitä ennen on yhden kerran varotettu, paitsi milloin
39592: yhdistyksen toiminta on saattanut yleisen turvallisuuden
39593: vaaranalaiseksi, jossa tapauksessa yhdistys pitäisi voida
39594: heti lakkauttaa.
39595: Valiokunnan enemmistö on periaatteellisesti hyväksynyt
39596: viimeksiesitetyn kannan. .Mutta kun säännös että yhdistys
39597: voidaan lakkauttaa toiminnasta, joka on vastoin lakia, jo
39598: käsittäisi senkin tapauksen että yhdistyksen toiminta saat-
39599: taa yleisen turvallisuuden vaaranalaiseksi, on enemmistön
39600: mielestä tämän tapaulu;en eriksensä mainitseminen tarpee-
39601: ton. Kun taas säännös yhdistyksen lakkauttamisesta sel-
39602: laisesta toiminnasta, joka on vastoin hyviä tapoja, olisi niin
39603: 12 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39604:
39605: epämääräinen, että tuomioistuimilla varmaan tulisi olemaan
39606: vaikeuksia sitä soveltaessaan, olisi välttämätöntä hylätä sa-
39607: nottu lakkauttamisen edellytys, huolimatta siitä että laki, 1
39608: §:n säännökseen nähden ettei yhdistyksen tarkoitus saa olla
39609: vastoin hyviä tapoja, niin ollen ehkä tulee jossain määrin
39610: muodottomaksi. Kun vihdoin se rikkomus että yhdistyk-
39611: seen sallitaan kuulua sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät olisi
39612: olleet oikeutettuja olemaan siinä jäseninä, olisi liian vähä-
39613: pätöinen aiheuttaakseen yhdistyksen lakkauttamisen, on
39614: enemmistö katsonut senkin lakkauttamisen syyn olevan hy-
39615: lättävä. Puheenaoleva pykälä on sen vuoksi uudestamuo-
39616: dosteltu siten, että tuomioistuin virallisen syyttäjän tai yh-
39617: distyksen jäsenen vaatimuksesta voi julistaa yhdistyksen
39618: lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka on
39619: vastoin lakia taikka yhdistyksen säännöissä määrättyä tar-
39620: koitusta ja yhdistykselle ennen on sellaisesta toiminnasta
39621: annettu varotus. - Kun tuomioistuimen, milloin tehdään
39622: vaatimus yhdistyksen lakkauttamisesta, niin ollen täytyy tie-
39623: tää, onko yhdistystä aikaisemmin varotettu, on 28 (29) §:ään
39624: lisätty määräys, että tuomioistuimen on, annettuaan yhdis-
39625: tykselle varotuksen, ilmoitettava se asianomaiselle kuver-
39626: nöörille yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten.
39627:
39628:
39629: 3 Luku.
39630:
39631: 25 (26) §. Jotta ilmoituksen tekeminen yhdistyksen kirjoittami-
39632: sesta rekisteriin kävisi yhdistyksille mikäli mahdollista hel-
39633: poksi, on esityksessä määrätty, että sellainen ilmoitus voi-
39634: daan tehdä maistraatille kaupungissa tahi kruununvoudille
39635: m[talla, joiden sitten on toimitettava asiakirjat kuvernöö-
39636: rille. Kun kumminkin kruununvoutia sanotun virkamiehen
39637: virkapiirin laajuuden takia monasti saattaa olla vaikea ta-
39638: vata, on Valiokunta katsonut soveliaammaksi, että puheen-
39639: alaisen ilmoituksen saisi maalla tehdä kruununnimismiehelle,
39640: ja on kysymyksessä oleva pykälä sen vuoksi tässä kohden
39641: siten muutettu.
39642: laki yhdistyksistä. 13
39643:
39644: Muut lakiehdotukseen tehdyt muutokset ovat joko
39645: muodollista laatua tai aiheutuneet kielellisistä syistä, jonka
39646: vuoksi niitä ei liene tarpeellista tarkemmin perustella.
39647: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valiokunta
39648: kunnioittaen ehdottaa
39649:
39650: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
39651: sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jät-
39652: täisi seuraavan lain:
39653:
39654:
39655:
39656: Laki yhdistyksistä.
39657:
39658: 1 Luku.
39659:
39660: Yleisiä säännöksiä.
39661:
39662: 1 §.
39663: Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten,
39664: mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa
39665: yhdistyksiä noudattaen mitä tässä laissa säädetään.
39666:
39667: 2 §.
39668: Tämän lain säännökset eivät kohdistu kauppa-, kom-
39669: mandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai apuyhdistyk-
39670: siin eivätkä myöskään muuhun yhteenliittymiseen sem-
39671: moista toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun
39672: välittömän taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisille.
39673: Tämän lain alaisia eivät ole myöskään semmoiset mää-
39674: rättyjä tarkoituksia varten aiotut yhdistykset, jotka sääde-
39675: tään tahi järjestetään yleisen lain tahi tätä ennen syntynei-
39676: den erityisten asetusten kautta.
39677: Sitä, mitä uskontokunnista on säädetty, tämän lain
39678: määräykset eivät koske.
39679: (3 § poist.)
39680: 14 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39681:
39682: 3 (4) §.
39683: Jäsenenä yhdistyksessä saa olla sekä yksityinen hen-
39684: kilö että myöskin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys.
39685: 4 {5) §.
39686: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val-
39687: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäseninä
39688: muut kuin viisitoista vuotta täyttäneet Suomen miehet tai
39689: naiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia jä-
39690: seniä; älköön myöskään yhdistyksen tarkoitus käsittäkö niitä
39691: oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan julkiselle viranomai-
39692: selle.
39693: 2 Luku.
39694:
39695: Rekisteriin kirjoitetuista yhdistyksistä.
39696: 5 (6) §.
39697: Kun yhdistys, joka on aiottu kirjoitettavaksi yhdistys-
39698: rekisteriin, perustetaan, on siitä tehtävä päivämäärällä varus-
39699: tettu sopimuskirja, sisältävä yhdistyksen säännöt, ja sopi-
39700: muskirja on vähintäänkin kolmen yhdistykseen jäseneksi
39701: rupeavan henkilön allekirjoitettava.
39702: 6 (7) §.
39703: Säännöissä on mainittava:
39704: 1) yhdistyksen nimi;
39705: 2) se tämän maan paikkakunta, jota on pidettävä
39706: yhdistyksen kotipaikkana;
39707: 3) se tarkoitus, jota yhdistys pyrkii toteuttamaan;
39708: 4) millä ehdoilla yhdistykseen päästään jäseneksi ja
39709: jäsen siitä erotetaan sekä kenen asiana uuden jäsenen otta-
39710: minen ja jäsenten erottaminen on;
39711: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja
39712: ja niiden suuruus tahi miten se määrätään;
39713: 6) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka
39714: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
39715: Laki yhdistyksistä. 15
39716:
39717: 7) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilien ja hallin-
39718: non tarkastamisen aika ja tapa;
39719: 8) minkä ajan kuluessa vuosikokous on pidettävä;
39720: 9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja
39721: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat; sekä
39722: 10) mitä yhdistyksen säästyneillä varoilla on tehtävä,
39723: jos yhdistys lakkautetaan.
39724: 7 (8) §.
39725: Elinkeinoa tahi muuta ansaitseruistoimintaa saa yhdis-
39726: tys harjoittaa ainoastaan sikäli kuin sen säännöissä on mää-
39727: rätty.
39728: 8 (9) §.
39729: Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitetta-
39730: vaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan.
39731: Jos yhdistyksen sääntöjä tai sen hallituksen kokoon-
39732: panoa taikka niitä henkilöitä, jotka ovat oikeutetut kirjoit-
39733: tamaan yhdistyksen nimen, muutetaan, olkoon sekin ilmoi-
39734: tettava yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi. Ennenkuin sem-
39735: moinen muutos on rekisteriin kirjoitettu, ei sitä voida lain-
39736: voimaisesti käyttää muita kuin sitä vastaan, jolla näytetään
39737: olleen muutoksesta tieto.
39738: 9 (10) §.
39739: Yhdistyksen~jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti yh-
39740: distyksen sitoumuksista.
39741: 10 (11) §.
39742: Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä kir-
39743: jallisella ilmoituksella hallitukselle tahi sen puheenjohtajalle
39744: taikka suullisella ilmoituksella yhdistyksen kokouksen pöytä-
39745: kirjaan erota yhdistyksestä. Yhdistyksen säännöissä voi-
39746: daan kuitenkin määrätä jokin irtisanomisaika, enintään vuosi.
39747: Jäsenen erottua tahi tultua erotetuksi raukeevat myös
39748: ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitou-
39749: tunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi joutuneisiin tahi
39750: määrätyksi ajaksi luvattuihin maksuihin.
39751: 16 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39752:
39753: Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko
39754: vastuunalainen muista kuin suoritettaviksi joutuneista mak-
39755: suista yhdistykselle.
39756:
39757: 11 (12) §
39758: Yhdistyksen jäsenistä on sen hallituksen pidettävä
39759: luetteloa.
39760:
39761: 12 (13) §.
39762: Yhdistyksenjäsenten päätösoikeutta yhdistyksen asioissa
39763: käyttävät yhdistyksen kokouksessa siinä läsnäolevat jäsenet.
39764:
39765: 13 (14) §.
39766: Yhdistyksen kokouksessa älköön Jasen ottako osaa
39767: semmoisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityi-
39768: nen etunsa ja yhdistyksen etu ovat vastakkain, älköönkä
39769: myöskään hallituksenjäsen valitko tilintarkastajaa.
39770: Yhdistyksen kokouksesta olkoon muuten voimassa, mi-
39771: käli ei säännöissä ole toisin määrätty:
39772: että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa
39773: äänioikeus ;
39774: että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni;
39775: että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä edus-
39776: mies käyttää;
39777: että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka
39778: hyväksi useimmat äänet on annettu;
39779: että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla,
39780: mutta muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouk-
39781: sen puheenjohtaja on yhtynyt; sekä
39782: että päätöstä sääntöjen muuttamisesta taikka yhdistyk-
39783: sen lakkauttamisesta pitää, jotta se pääsisi voimaan, kan-
39784: nattaa vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä
39785: annetuista äänistä; semmoista muutosta, joka vähentää jäse-
39786: nelle vakuutettua erityistä oikeutta, ei kokous kuitenkaan
39787: -voi ilman hänen suostumustaan päättää tehtäväksi.
39788: Laki yhdlstyksistä. 17
39789:
39790:
39791: 14 (15) §.
39792:
39793: Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä sään-
39794: töjen muuttamisesta tahi yhdistyksen lakkauttamisesta taikka
39795: kiinteimistön ostamisesta, myymisestä tai kiinnittämisestä,
39796: ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa erittäin mainittu.
39797: Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa,
39798: on kirjoitettava pöytäkirja, joka on vähintään kahden ko-
39799: kouksessa läsnäolleen yhdistyksenjäsenen tarkistettava ja
39800: oikeaksi todistettava.
39801:
39802:
39803: 15 (16) §.
39804:
39805: Päätös, joka on yhdistyksen kokouksessa tehty vastoin
39806: lakia tahi yhdistyksen sääntöjä, olkoon tehoton yhdistyk-
39807: senjäsentä vastaan, joka on päätöstä vastustanut tahi muu-
39808: toin voi näyttää, että hän ei ole päätöksessä osallisena ollut.
39809: Jollei päätös, vaikka se kokouksen toimivaltaan kuu-
39810: luu, ole tehty oikeassa järjestyksessä, olkoon yhdistyksen-
39811: jäsen oikeutettu vaatimaan uutta kokousta asiaa (poistJ
39812: varten.
39813: Jos taas päätös on sellainen, ettei kokouksella olisi ollut
39814: valtaa sitä tehdä, olkoon yhdistyksenjäsenellä oikeus, kuu-
39815: den kuukauden kuluessa siitä kuin päätös tehtiin, nostaa
39816: kanne sen kumoamisesta.
39817:
39818: 16 (17) §.
39819:
39820: Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin määrätä,
39821: pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdistyksen koko
39822: jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii.
39823: Jos hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy noudatta-
39824: masta vaatimusta, josta tässij, pykälässä ja 15 §:n 2 momen-
39825: tissa on mainittu, oikeuttakoon~kuvernööri sen tahi ne, jotka
39826: ovat vaatimuksen esittäneet, itse kutsumaan yhdistyksen
39827: kokoon.
39828: 18 1908. II Vp. -:- Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39829:
39830: 17 (18) §.
39831: Yhdistyksen edustajana (poist.) on se tahi ne henki-
39832: löt, jotka yhdistyksen hallituksena hoitavat sen asioita. Kol-
39833: matta miestä vastaan tahi viranomaisen edessä älköön yh-
39834: distystä kuitenkaan edustako se, joka ei voi olla toisen lail-
39835: lisena valtuusmiehenä.
39836: Yhdistyksen säännöissä määrättäköön, saavatko ja
39837: missä määrin yksi tahi useammat hallituksen jäsenistä, ilman
39838: toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä tehtäviä
39839: varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen puolesta.
39840: Haaste tahi muu julkisen viranomaisen käsky kuin
39841: myös muut tiedonannot on katsottava tulleen hallitukselle,
39842: kun joku sen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä saanut
39843: ne tiedokseen.
39844: Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen
39845: erityisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö yhdis-
39846: tyksen kiinteätä omaisuutta.
39847:
39848: 18 (19) §.
39849: Hallituksen tulee, lain ja yhdistyksen sääntöjen sekä
39850: yhdistyksen kokouksen antamain osotusten mukaan, kaikella
39851: ahkeruudella ja huolella hoitaa yhdistyksen asioita.
39852: Hallituksen jäsen voitakoon, vaikka se aika, joksi hän
39853: on valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyksen kokouksen
39854: päätöksellä toimestaan erottaa.
39855:
39856: 19 (20) §.
39857: Hallituksen jäsen vastatkoon siitä vahingosta, jonka
39858: hänen huolimattomuutensa taikka lakia tahi yhdistyksen
39859: sääntöjä vastaan sotiva toimensa on yhdistykselle tuottanut.
39860: Jos vahinko on useampien tuottama, vastatkoon kukin omas-
39861: ta ja toistensa puolesta.
39862:
39863: 20 (21) §.
39864: Virallisen syyttäjän tahi yhdistyksenjäsenen vaatimuk-
39865: sesta voi tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,
39866: Laki yhdistyksistä. 19
39867:
39868: jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka (poistJ on vastoin
39869: lakia (poist.) taikka yhdistyksen säännöissä määrättyä tar-
39870: koitusta, (poist.) ja tuomioistuin aikaisemmin on sellaisesta
39871: toiminnasta antanut yhdistykselle varotuksen.
39872: (Poist.)
39873: Jos tuomioistuin on antanut määräyksen yhdistyksen
39874: lakkauttamisesta, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä.
39875: Milloin ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon kuitenkin-
39876: yhdistyksen silloinen hallitus, kunnes ylemmän oikeuden
39877: päätös annetaan, yhdistyksen puolesta harjoittaa semmoista
39878: elinkeinoa, jota yhdistys on harjoittanut, ja muutoin hoitaa
39879: sen omaisuutta.
39880:
39881: 21 (22) §.
39882: Kun tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,.
39883: määrätköön samalla yhden tahi useamman henkilön selvit-
39884: tämään yhdistyksen pesän.
39885: Jos yhdistys muulla tavalla lakkautetaan, olkoot halli-
39886: tuksen jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tai
39887: useampaa selvitysmiestä erittäin määrännyt.
39888: Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaastetta
39889: tuntemattomille velkojille.
39890:
39891: 22 (23) §.
39892: Jollei yhdistyksenjäsen tyydy toimenpiteeseen, johon
39893: selvitysmies on ryhtynyt, saakoon sitä moittia tuomioistui-
39894: messa ennenkuin vuosi on kulunut selvityksen loppuun saat·
39895: tamisesta.
39896:
39897: 23 (24) §.
39898: Jos yhdistys lakkautetaan taikka sen omaisuus luovu-
39899: tetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdistysrekis-
39900: teriin merkitsemistä varten. Sellainen ilmoitus on tuomio-
39901: istuimen tehtävä, paitsi silloin kuin yhdistys on lakkautettu
39902: yhdistyksen oman päätöksen kautta.
39903: 20 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39904:
39905:
39906: 3 Luku.
39907:
39908: Yhdistysrekisteriin kirjoittamisesta.
39909:
39910: 24 (25) §.
39911:
39912: Jokaisessa läänissä on lääninhallituksessa pidettävä
39913: rekisteriä yhdistyksistä, joiden kotipaikka on siinä läänissä.
39914:
39915:
39916: 25 (26) §.
39917:
39918: Ilmoitus yhdistyksen rekisteriin kirjoittamisesta teh-
39919: dään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti. Tämä
39920: ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan allekir-
39921: joitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen perustamista
39922: koskeva sopimuskirja, kaksin kappalein, sekä selvitys siitä,
39923: kutka henkilöt kuuluvat yhdistyksen hallitukseen ja kuka
39924: tahi kutka heistä ovat oikeutetut merkitsemään yhdistyksen
39925: nimen.
39926: Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraatille
39927: kaupungissa tahi kruununnimismiehelle maalla, joiden on toi·
39928: mitattava asiakirjat kuvernöörille.
39929:
39930:
39931: 26 (27) §.
39932: Jos ilmoitus rekisteriin kirjoittamisesta on tehty sää-
39933: detyssä järjestyksessä ja yhdistyksen säännöt ovat niin laa-
39934: ditut, kuin 2 luvussa on sanottu, eikä niiden sisällys myös-
39935: kään ole vastoin tämän lain määräyksiä, on rekisteriin kir-
39936: joittaminen heti toimitettava; ja jätettäköön toinen kappale
39937: hakijan antamaa sopimuskirjaa siihen rekisteriin kirjoituk-
39938: sesta merkittyine todistuksineen takaisin hakijalle.
39939: Jos kuvernööri havaitsee olevan laillista estettä rekis-
39940: teriin kirjoittamista vastaan, merkittäköön päätös syineen
39941: ilmoituskirjoihin.
39942: Laki yhdistyksistä. 21
39943:
39944: Jos hakija ei tyydy päätökseen, olkoon oikeutettu ha-
39945: kemaan siihen muutosta Senaatin talousosastosta kolmen-
39946: kymmenen päivän kuluessa siitä kuin hän sai päätöksestä
39947: tiedon.
39948:
39949: 27 (28) §.
39950:
39951: Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer-
39952: kittävä:
39953: 1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus;
39954: 2) hallituksenjäsenten nimet ja kotipaikka;
39955: 3) kuka tahi kutka heistä ovat oikeutetut merkitse-
39956: mään yhdistyksen nimen; sekä
39957: 4) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja
39958: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
39959: Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen
39960: nimeen sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för-
39961: ening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f."
39962:
39963:
39964: 28 (29) §.
39965: Mitä 25, 26 ja 27 §:ssä on säädetty olkoon noudatet-
39966: tava myöskin 8 §:n 2 momentissa mainittujen muutosten sekä
39967: yhdistyksen lakkauttamisen rekisteriin kirjoittamiseen nähden.
39968: Kun tuomioistuin on antanut yhdistykselle varotuksen,
39969: ilmoittakoon siitä yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten.
39970:
39971:
39972: 29 (30) §.
39973:
39974: Yhdistysrekisteri sekä siihen kuuluvat asiakirjat ovat
39975: julkisia ja pidettävät kaikkien nähtävinä. Otteita niistä an-
39976: netaan pyydettäessä säädetystä maksusta.
39977: Lähempiä määräyksiä rekisterin laatimisesta ja pitä-
39978: misestä antaa Senaatin talousosasto.
39979: 22 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
39980:
39981:
39982:
39983: 4 Luku.
39984: R.ekisteriin kirjoittamattomista yhdistyksistä.
39985: 30 (31) §.
39986: Yhdistys, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu, ei
39987: voi hankkia oikeuksia eikä sitoutua velvollisuuksiin eikä
39988: myöskään tuomioistuimen tahi muun viranomaisen edessä
39989: hakea, kantaa tahi vastata.
39990: Jos tehdään sitoumus yhdistyksen puolesta, joka ei ole
39991: rekisteriin kirjoitettu, niin ne, jotka ovat sitoumuksen teh-
39992: neet, vastatkoot siitä niinkuin muusta velastaan kukin omasta
39993: ja toistensa puolesta. Sellaisesta. sitoumuksesta eivät yh-
39994: distyksen muut jäsenet vastaa.
39995: Ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevan lain
39996: perusteella on myönnetty yhdistyksille, eivät kuulu semmoi-
39997: sille yhdistyksille, joita ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu.
39998:
39999: 31 (32) §.
40000: Rekisteriin kirjoittamattoman yhdistyksen lakkautta-
40001: misesta olkoon soveltuvissa kohdissa voimassa mitä ylem-
40002: pänä 20 §:ssä on sanottu.
40003: Vaatimusta sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta aje-
40004: taan yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen jäsentä tai
40005: jäseniä vast;~.an. Asianomainen juttua käsittelemään on
40006: sen paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tahi, jos
40007: vastaajia on useampia, jollakulla heistä on asunto ja koti-
40008: paikka.
40009:
40010: 5 Luku.
40011: Erinäisiä määräyksiä.
40012: 32 (33) §.
40013: Joka, sen jälkeen kuin tuomioistuin on julistanut yh-
40014: distyksen lakkautetuksi, tietäen sen,
40015: Laki yhdistyksistä. 23
40016:
40017: muussa tapauksessa, kuin hänen tämän lain 2 luvun
40018: mukaan on sallittu,
40019: edustaa yhdistystä tahi toimii sen puolesta,
40020: taikka ottaa uusia jäseniä yhdistykseen,
40021: taikka toimeenpanee lakkautetun yhdistyksen ko-
40022: kouksen,
40023: taikka muulla tavalla jatkaa sen toimintaa,!
40024: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakolla.
40025:
40026: 33 (34) §.
40027:
40028: Jos yhdistyksen säännöille tätä ennen asianmukaisesti
40029: on hankittu vahvistus, noudatettakoon niitä, kuitenkin siten
40030: että myöskin sellaisesta yhdistyksestä olkoon voimassa mitä
40031: tämän lain 13 §:n 1 momentissa sekä 20, 21, 22 ja 32 §:ssä
40032: on säädetty. Yhdistys saadaan myöskin ilmoittaa yhdistys-
40033: rekisteriin kirjoitettavaksi; älköön kuitenkaan ilmoituksen
40034: tekemättä jättämisestä olko 30 §:ssä säädettyjä seuraa-
40035: muksia.
40036: Jos yhdistyksen sääntöihin tehdään muutos, ei sen si-
40037: sällys saa olla vastoin tämän lain määräyksiä; ja muutos
40038: älköön tulko voimaan, ennenkuin yhdistys on kirjoitettu yh-
40039: distysrekisteriin ja tuo muutos siihen merkitty.
40040: Muuten on tätä lakia sovellettava mainittuihin yhdis-
40041: tyksiin nähden asiassa, josta yhdistyksen säännöissä ei ole
40042: määräystä.
40043:
40044:
40045: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
40046: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet
40047: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni Huo-
40048: tari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, Nissi-
40049: nen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet Ala-
40050: Kulju, A. Eronen, Pietiläinen ja von Troil.
40051: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1908.
40052: 24 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40053:
40054:
40055:
40056:
40057: Vastalauseita.
40058: I.
40059: Samoin kuin yhteinen esiintyminen on välttämätön
40060: sodassa ulkonaista vihollista vastaan, on se sitä myöskin
40061: sivistyskansojen taistelussa olevia epäkohtia vastaan. Ilman
40062: yhteistyötä ja sitä edellyttävää yhteenliittymistä ei minkään
40063: kansan eikä kansanluokan tarpeen toteuttaminen ole kul-
40064: turioloissa mahdollinen. Tämä on järjen ja kokemuksen
40065: varmentama tosiasia, johon tuskin tarvitsee viitata.
40066: Yhdistymisvapaus on siis yksi kansan onnen ja menes-
40067: tymisen välttämättömiä ehtoja. Jokainen koe sen estämi-
40068: seksi on pohjaltaan joko tahallinen tai tiedoton edistysvi-
40069: hollinen teko, joka varemmin eli myöhemmin rankaisee it-
40070: sensä. Yritetäänkö yhdistymisvapautta kokonaan estää eli
40071: tahdotaan sitä enemmän tahi vähemmän Tajoittaa, ei muuta
40072: itse asian luonnetta.
40073: Nämä näkökohdat täytynevät olla ratkaisevia yhdis-
40074: tyslakia säädettäessä. Yhdistyselämän turvallisuus häirit-
40075: semisiä vastaan kaipaa meillä lainsäädäntöä. Mutta onko
40076: siitä lainsäädännöstä hyötyä vai vahinkoa yhteiskunnalle,
40077: riippuu kokonaan siitä, takaako säädetty laki yhdistymis-
40078: vapauden vaiko estää tahi rajoittaa sitä.
40079: Lakivaliokunnan ehdotus laiksi yhdistyksistä sisältää
40080: niin tuntuvia rajoituksia yhdistysten perustamis- ja toimin-
40081: tavapaudelle, että jos se senlaisena hyväksyttäisiin, vaikeut-
40082: taisi se työväen edistyspyrkimyksiä ja samalla kansamme
40083: historiallisen tehtävän suorittamista. Sen lisäksi sisältää
40084: se eräitä tarpeettomia, yhdistyslaille vieraita määräyksiä.
40085: Niistä meidän esille tuomistamme lakiehdotuksen eri-
40086: näisiä kohtia koskevista näkökohdista, joille valiokunnan
40087: Vastalause 1. 25
40088:
40089: .enemmistö ei ole tunnustusta antanut, mainitsemme lyhyesti
40090: tässä:
40091: Laissa nimenomaan määräämättömät hyvät tavat on 1 §.
40092: määritelmä, jolla ei ole edes hämärämpiäkään ääriviivoja
40093: missään muualla, kuin kunkin eri yksilön persoonallisessa
40094: mielipiteessä. Kun yhdistysten perustaruisoikeuden ehtona
40095: mainitaan, että niiden tarkoitus ei ole vastoin hyviä tapoja,
40096: ei olla vähääkään varmoja siitä, minkä ja minkälaisen yh-
40097: distyksen perustamista voi kohdata este, vaan jää se koko-
40098: naan sattumuksen ja mielivallan varaan. Meidän mieles-
40099: tämme pitäisi saada varmuus siitä, että lain mukaan saa
40100: yhdistyksiä perustaa. Sentähden ehdotamme, että tästä §:stä
40101: sanat ,ja hyviä tapoja" poistetaan.
40102: Erityistä määräystä uskontokunnista emme pidä tässä 2 §.
40103: laissa tarpeellisena.
40104: Kun yhdistykset kerran tunnustetaan sallituiksi, samoin 4 §.
40105: kuin kunnat, seurakunnat, perheet y. m. yhteiskunnassa ole-
40106: vat yhteisömuodot, vaan samalla määrätään, ketä ja minkä-
40107: laisia jäseniä johonkin tai joihinkin näistä yhteisöistä saa
40108: kuulua, on se holhoamista, jonka jo pelkkä periaatteessakin
40109: hyväksyminen viittaa nykyisestä valistuneesta ajasta kauas
40110: menneisyyteen. Semmoisen holhouksen sisältää tämä pykälä
40111: yhdistyksiin nähden, kieltämällä niiltä vallan itse määrätä,
40112: ketä haluavat ja tarvitsevat jäsenikseen ottaa.
40113: Tässä mainittu yksinomaan julkisille viranomaisille
40114: kuuluvain oikeuksien heillä pysyminen on mielestämme niin
40115: itseselvä asia, että on tarpeeton sitäkään yhdistyslaissa eri-
40116: tyisesti säätää, joten koko § joutaa laista pois.
40117: Kun aatteellisten yhdistysten johtokuntain jäsenistä ja R, 25 ja
40118: jäsenten muutoksista ei nykyään ole muuta merkintää, kuin 27 §§.
40119: mikä on yhdistysten omissa kirjoissa, eikä siitä ole tähän
40120: asti ollut mitään haittaa, ja kun johtokuntain kokoonpanossa
40121: tapahtuu muutoksia joka vuosi, jopa useasti vuodessa, tuot-
40122: taisi niistä rekisteriin ilmoittaminen yhdistyksille tarpeetonta
40123: hankaluutta ja kustannuksia, sekä hyödytöntä puuhaa vi-
40124: ranomaisille, niin olisivat määräykset hallinnon jäsenten ja
40125: niiden muutostenrekisteriin ilmoittamisesta §§:stä poistettavat.
40126: 26 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40127:
40128: 20, 21, 23, Nämä §§:ät sisältävät erinäisiä määräyksiä yhdistys-
40129: 28, 31 ja ten väkivaltaisesta lakkauttamisesta. Ylempänä on jo ollut
40130: 32 §§. puhe siitä, miten uusien yhdistysten perustaminen jäisi
40131: lakiehdotuksessa viranomaisten mielivallan varaan. Mutta
40132: valiokunnan enemmistö ei tyydy siihen, vaan tahtoo ennen
40133: perustettujenkin yhdistysten olemassa-olon saattaa vaaran-
40134: alaiseksi - sillä eroituksella vain, että olevia yhdistyksiä
40135: vastaan ei rettelöisi hallinnollinen viranomainen, vaan tuo-
40136: mioistuin. Lakkauttamisen syinä ei tosin mainita "hyviä
40137: tapoja", vaan kun hyvät tavat kerran on ehdotuksen 1
40138: §:ssä lakiin sisällytetty ja lakkautus voi kohdata, jos yh-
40139: distyksen toiminta sattuisi olemaan vastoin lakia, tulisi
40140: lakkauttamisen syynä todellisuudessa olemaan tuomioistui-
40141: men käsitys siitä, mikä on hyviä tapoja vastoin. Kun yh-
40142: distysten olemassa-olon turvallisuus on mielestämme tärkeä,
40143: varsinkin meidän maassa, jossa melkein kaikki ihmiset
40144: ovat jäseninä joissakin yhdistyksissä, emme voi hyväksyä
40145: sitä, että näiden, kaikkien hellimäin laitosten olemassa-olo
40146: tehdään vaaranalaiseksi sillä, että niiden lakkauttaminen
40147: pannaan riippumaan muiden, kuin yhdistysten omasta har-
40148: kinnasta.
40149: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, että
40150:
40151: Eduskunta hyväksyisi lain yhdistyksistä
40152: näin kuuluvana:
40153:
40154:
40155: Laki yhdistyksistä.
40156: 1luku.
40157:
40158: Yleisiä säännöksiä.
40159:
40160: 1 §.
40161:
40162: Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten,
40163: mikä ei ole vastoin lakia, (poist.) saa perustaa yhdistyksiä
40164: noudattaen mitä tässä laissa säädetään.
40165: Vastalause 1. 27
40166:
40167: 2 §.
40168: Tämän lain säännökset eivät kohdistu kauppa-, kom-
40169: mandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai apuyhdistyk-
40170: siin eivätkä myöskään muuhun yhteenliittymiseen semmoista
40171: toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun välittö-
40172: män taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisilla.
40173: Tämän lain alaisia eivät ole myöskään semmoiset mää-
40174: rättyjä tarkoituksia varten aiotut yhdistykset, jotka sääde-
40175: tään tahi järjestetään yleisen lain tahi tätä ennen syntynei-
40176: den erityisten asetusten kautta.
40177: (l?oist.)
40178: ö §.
40179: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40180:
40181: 4 §.
40182: On poistettava.
40183:
40184:
40185: 2lukn.
40186:
40187: Rekisteriin kirjoitetuista yhdistyksistä.
40188: 5, 6 ja 7 §§.
40189: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40190:
40191: 8 §.
40192: Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitetta-
40193: vaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan.
40194: Jos yhdistyksen sääntöjä (poist.) muutetaan, olkoon
40195: sekin ilmoitettava yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi. (PoistJ
40196:
40197: 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18 ja 19 §§.
40198: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40199: 28 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40200:
40201: 20 §.
40202: On poistettava.
40203:
40204: 21 §.
40205: (PoiBt.)
40206: Jos yhdistys lakkauttaa toimintanBa, olkoot hallituksen
40207: jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tai useam-
40208: paa selvitysmiestä erittäin määrännyt.
40209: Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaas-
40210: tetta tuntemattomille velkojille.
40211:
40212: 22 §.
40213: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40214:
40215: 23 §.
40216:
40217: Jos yhdistys lakkaa toimimaBta taikka sen omaisuus
40218: luovutetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdistys-
40219: rekisteriin merkitsemistä varten. (PoiBt.)
40220:
40221:
40222: 3 luku.
40223:
40224: Yhdistysrekisteriin kirjoittamisesta.
40225:
40226: 24 §.
40227: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40228:
40229: 25 §.
40230: Ilmoitus yhdistyksen rekisteriin kirjoittamisesta teh-
40231: dään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti. Tämä
40232: ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan allekir-
40233: joitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen perustamista
40234: koskeva sopimuskirja kaksin kappalein (poiBt.).
40235: Vastalause 1. 29
40236:
40237: Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraatille
40238: kaupungissa tahi kruununnimismiehelle maalla, joiden on
40239: toimitettava asiakirjat kuvernöörille.
40240:
40241: 26 §.
40242: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40243:
40244: 27 §.
40245:
40246: Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer-
40247: kittävä:
40248: 1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkotus;
40249: (poist.)
40250: (poist.)
40251: 2) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja
40252: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
40253: Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen
40254: nimeen sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för-
40255: ening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f."
40256:
40257: 28 §.
40258: 1\fitä 25, 26 ja 27 §§ on säädetty, olkoon noudatettava
40259: myöskin 8 §:n 2 momentissa mainitun muutoksen sekä yh-
40260: distyksen toiminnan lakkauttamisen rekisteriin kirjoittami-
40261: seen nähden.
40262: (Poist.)
40263: 29 §.
40264: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40265:
40266:
40267: 4 luku.
40268:
40269: Rekisteriin kirjoittamattomista yhdistyksistä.
40270: 30 §.
40271:
40272: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40273: 30 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40274:
40275: 31 §.
40276:
40277: On poistettava.
40278:
40279:
40280: :i luku.
40281:
40282: Erinäisiä määräyksiä.
40283:
40284: 32 §.
40285: On poistettava.
40286:
40287: 33 §.
40288: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
40289:
40290:
40291:
40292: Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1908.
40293: A. Kannisto. Alma Jokinen.
40294: Anni Huotari. M. A. Airola.
40295: K. Hämäläinen. Frans Lehtonen.
40296: Seth Heikkilä.
40297: Vastalause II. 31
40298:
40299:
40300:
40301:
40302: II.
40303: Lakivalioknnta on mietinnössään huomauttanut, että
40304: yhdistyslainsäädännön järjestettävät säännökset tarkoittavat
40305: osaksi yhdistysten sisäisiä asioita, yhdistyksen ja sen jäsen-
40306: ten keskinäistä suhdetta sekä yhdistyksen ja sen jäsenten
40307: suhteita kolmanteen henkilöön, osaksi niiden pyrintöjen suo-
40308: jaamista, joita valtion on valvottava turvatakseen itsensä
40309: yhdistymisoikeuden väärinkäytöksiä vastaan. Ensinmaini-
40310: tussa suhteessa on Valiokunta puoltanut eduskuntaesitystä
40311: kaikilta pääkohdilta. Toinen on sitävastoin asianlaita laki-
40312: ehdotukseen sisältyviin julkisoikeudellista luonnetta oleviin
40313: määräyksiin nähden, joita on melkoisesti muutettu. Ensi
40314: kädessä tämä koskee eduskuntaesityksen 3 §:ää, jossa mai-
40315: nittiin ne ehdot, joita noudattaen asestettuja yhdistyksiä saa-
40316: taisiin perustaa. Tämä § on kokonaan poistettu. Useim-
40317: milla niistä, jotka tähän päätökseen vaikuttivat, lienee ollut
40318: määräävänä, että valtion turvallisuutta paremmin suojataan,
40319: jos asestettuja yhdistyksiä saataisiin vapaasti muodostaa,
40320: kuin jos niiden perustaminen olisi luvansaannista riippuvai-
40321: nen. Myönnytysjärjestelmä nimittäin johtaisi siihen, että
40322: yhdistykset, joiden perustaminen olisi kielletty taikka joi-
40323: den perustamisluvan saannin arveltaisiin kohtaavan vastuk-
40324: sia, olisivat olemassa salassa ja niiden valvonta valtion puo-
40325: lelta kävisi sangen vaikeaksi. Tällaisen päättelyn kestä-
40326: mättömyys on ilmeinen. Voitaneeko todellakin väittää, ettei
40327: valtion rauhan katsottaisi joutuvan vaaranalaiseksi sen
40328: kautta, että sotilaallisesti järjestetyt yhdistykset, jotka ulot-
40329: tuisivat kenties koko maahan, saisivat vapaasti muodostua
40330: ja kehittyä, jos valtion puolelta ei mitään saataisi tehdä
40331: 32 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40332:
40333: sellaisia yhdistyksiä vastaan ennenkuin ne ovat tekeytyneet
40334: syypäiksi lainvastaiseen toimintaan? Sitävastoin ei ole mi-
40335: tään syytä siihen otaksumaan, että jonkun verran suurem-
40336: mat salaiset asestetut yhdistykset onnistuisivat ainakaan
40337: pitemmäksi aikaa pysyä syrjässä viranomaisten huomiosta.
40338: Eduskuntaesityksen 3 §:ssä oleva määräys tuntuu meistä
40339: sentähden yhtä luonnolliselta kuin oikeutetulta, mistä syystä
40340: emme voi kannattaa Valiokunnan enemmistön päätöstä ky-
40341: symyksessä olevan §:n poistamisesta.
40342: Yhtä vähän olemme katsoneet enemmistön päätöstä
40343: siitä, että sellaisten henkilöiden ikäraja, jotka saavat kuu-
40344: lua yhdistykseen, jonka varsinaisena tarkoituksena on val-
40345: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, 4 (5) §:ssä on alennettu
40346: 18:sta 15:teen vuoteen hyvin harkituksi. Se että kypsy-
40347: neemmälle nuorisolle ottamalla osaa yhdistyselämään on an-
40348: nettava tilaisuus valmistautua valtiolliseen elämään on täy-
40349: sin oikeutettu ja toivottavakin, mutta mitään tarvetta ei ole
40350: tämän oikeuden ulottamiseen nuorisoon, joka ei vielä ole
40351: täysin kehittynyt. Yhteiskunnalle ei ole tosietua siitä, että
40352: koetetaan edistää tuollaista valtiollista keskenkypsyyttä
40353: vaan täytyy harrastusten käydä siihen suuntaan, että tämän
40354: nuorison mieli kohdistetaan sellaiseen, joka sopii sen iälle,
40355: sillä siitä se ja samalla kertaa yhteiskunta kokonaisuudes-
40356: saan saa paljon suuremman hyödyn. Puollamme sentähden
40357: sitä, että eduskuntaesitykseen otettu ikäraja säilytettäisiin.
40358: Vihdoin emme olfl voineet yhtyä Valiokunnan päätök-
40359: seen, mitä tulee 20 (21) §:ssä säädettyihin yhdistyksen lak-
40360: kauttamisperusteihin. Valiokunta on nimittäin jättänyt pois
40361: määräykset, että yhdistys, jonka toiminta on vaarallinen
40362: yleiselle turvallisuudelle taikka sotii hyviä tapoja vastaan,
40363: saataisiin lakkauttaa. Ei voida kuitenkaan kieltää, että täy-
40364: tyy löytyä tapauksia, jolloin jonkun yhdistyksen toiminta,
40365: olematta suorastaan lainvastaista, on pidettävä siveellisesti
40366: niin hylättävänä, että se sisältää yhdistysoikeuden ilmeisen
40367: väärinkäytöksen. Sitähän vastaan, että jollakin tuomioistui-
40368: mella olisi liian yksipuolinen käsitys siitä, mitä on pidet-
40369: tävä hyviä tapoja vastaan sotivana, on aina olemassa keino
40370: Vastalause II. 33
40371:
40372: hakea oikaisua ylemmässä oikeusasteessa. Ohjausta hyvä
40373: tapa-käsitteen määrittelyyn antaa muutoin Rikoslain 43 luku,
40374: jonka säännökset eivät luonnollisesti kuitenkaan tyhjennä
40375: tätä käsitettä. Mutta lisäksi tulee se ilmeinen epäjohdon-
40376: mukaisuus, joka on olemassa Valiokunnan päätöksessä tältä
40377: osalta. 1 §:ssä määrätään yhdistymisoikeutta koskevain
40378: perustuslainsäännösten mukaisesti, että yhdistys saadaan pe-
40379: rustaa, ellei sen tarkoitus sodi hyviä tapoja vastaan, mutta
40380: sitä vastoin puheenaolevasta §:stä jätetään pois se määräys,
40381: joka on oikaisukeino 1 §:n säännöksen rikkomista vastaan.
40382: Valiokunnan kannan seurauksena on siten, että sellaisen
40383: yhdistyksen perustaminen, jonka tarkoitusperä sotisi hyviä
40384: tapoja vastaan, kyllä olisi kielletty, mutta jos joku yhdistys
40385: toiminnassaan rikkoisi tätä kieltoa vastaan, ei siitä johtuisi
40386: mitään hankaluutta yhdistykselle.
40387: VaHokunnan enemmistö on myös pitänyt tarpeettomana
40388: sen määräyksen, että yhdistys, jonka toiminta olisi vaaralli-
40389: nen yleiselle turvallisuudelle, saataisiin lakkauttaa, koska
40390: tuollainen toiminta olisi lainvastainen ja sellaisena joutuisi
40391: tämän lainkohdan määräysten alaiseksi. Sanottua poisjät-
40392: tämistä olisi kai voitu puolustaa, ellei Valiokunta olisi la-
40393: kiin ottanut määräystä että lakkauttaminen saisi tapahtua
40394: ainoastaan annetun varoituksen jälkeen. Ettei yhdistystä,
40395: joka toimii yleiselle turvallisuudelle vaaralliseen suuntaan,
40396: saataisi välittömästi julistaa lakkautetuksi, ennenkuin tuo-
40397: mioistuin on sille antanut varoituksen, sotisi kaikkea val-
40398: tiollista järjestystä vastaan. Nyt mainitussa suhteessa näyt-
40399: tää eduskuntaesitys pitävän hyväksyä muuttamattomana.
40400: Millä tavalla lainsäädännön tulee vaikuttaa yhdistystä
40401: vastaan, joka ottaa yhteyteensä jäseniä, joilla ei olisi ollut
40402: oikeutta siihen yhtyä, rankaisemallako hallituksen jäseniä,
40403: kuten esim. Saksan tätä asiaa koskeva laki sisältää, vaiko
40404: lakkauttamaHa yhdistys, siitä saattaa kyllä olla eri mieliä.
40405: Eduskuntaesitys on tässäkin asettunut samalle kannalle kuin
40406: Valtiosäädyt vuonna 1906, ja on siis syytä nytkin pysyä
40407: tli llä · kannalla.
40408: 34 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40409:
40410: Ylläesitetyn nojalla saavat allekiljoittaneet kunnioit-
40411: taen pyytää,
40412:
40413: että eduskuntaesitykseen sisältyvä 3 § otet-
40414: taisiin lakiehdotukseen;
40415: että 5 ja 20 (21) § hyväksyttäisiin seu-
40416: raavassa muodossa:
40417:
40418:
40419: 5 §.
40420:
40421: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val-
40422: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäseninä muut
40423: kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suomen miehet tai
40424: naiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia jä-
40425: seniä; älköön myöskään yhdistyksen tarkoitus käsittäkö niitä
40426: oikeuksia, jotka kuu,luvat yksinomaan julkiselle viranomaiselle.
40427:
40428:
40429: 21 §.
40430:
40431: Virallisen syyttäjän tahi yhdistyksenjäsenen vaatimuk-
40432: sesta voi tuomioistuin varoituksen annettuaan julistaa yhdis-
40433: tyksen lakkautetuksi, jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka
40434: on vastoin rikoslakia tai hyviä tapoja taikka yhdistyksen
40435: säännäissä määrättyä tarkoitusta, taikka jos sellaisten henki-
40436: lö'iden, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja olemaan yhdistyk-
40437: sen jäseninä, sallitaan siihen kuulua.
40438: Thdistyksen, jonka toiminta voi saattaa yleisen turval-
40439: lisuuden vaaranalaiseksi, saakoon tuomioistuin julistaa lak-
40440: kautetuksi, vaikkapa yhdistykselle sitä ennen ei ole annettu
40441: varoitusta.
40442: 3:s mom. samaten kuin Valiokunnan ehdotuksessa;
40443:
40444: että jos edellämainitt~t 3 § otetaan laki-
40445: ehdotukseen, se palautettaisiin Lakivaliokun-
40446: Vastalause 11. 35
40447:
40448: taan siitä johtuvia" munlasten tekemistä varten
40449: seuraavien §:ien järjestykseen ja muihin py-
40450: käliin kohdistuviin viittauksiin.
40451: Helsingissä Syyskuun 25 päivänä 1908.
40452:
40453: Karl Söderholm. Aili Nissinen.
40454: Juho Tulikoura. Samuel Nestor R.ajala.
40455: Aleksandra Gripenberg. Theodor Homen.
40456:
40457:
40458:
40459:
40460: ,
40461: 1908. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 13.
40462:
40463:
40464:
40465:
40466: JII.
40467:
40468: Helmikuun 20 p:nä 1907 annettu Laki yleisistä ko-
40469: kouksista myöntää yhuistyksille muutamia tärkeitä helpo-
40470: tuksia kokousten toimeenpanossa. Niinpä saa yhdistys pi-
40471: tää kokouksiansa ilman viranomaisille ennakolta tehtyä il-
40472: motusta eikä muutenkaan tarvitse yhdistysten kokouksiin
40473: nähden noudattaa niitä määräyksiä, joita mainitussa laissa
40474: on annettu yleisistä kokouksista. Saman lain perusteella
40475: saavat yhdistykset toimeenpanna yleisiäkin kokouksia sekä
40476: julkisia juhlasaattaja ja kulkueita.
40477: Lakiesityksen tekijät ovat kuitenkin tahtoneet rajoit-
40478: taa näitä yleisistä kokouksista annetun lain yhdistyksille
40479: myöntämiä oikeuksia. Samaa mieltä on ollut valiokuntakin
40480: ja siksi se on hyväksynyt lakiehdotuksen 30 pykälään näin
40481: kuuluvan kolmannen momentin: ,Ne oikeudet, jotka yleisiä
40482: kokouksia koskevan lain perusteella on myönnetty yhdis-
40483: tyksille, eivät kuulu semmoisille yhdistyksille, joita ei ole
40484: yhdistysrekisteriin kirjoitettu."
40485: Allekirjoittanut ei ole voinut yhtyä tähän valiokunnan
40486: mielipiteeseen. Yleisistä kokouksista annetm;sa laissa jo
40487: on paljon enemmän, kuin mikä allekirjoittaneen mielestä on
40488: tarpeellista, rajotettu yhdistysten ja yksityisten kansalaisten
40489: kokoontumisvapautta. On vaikea ymmärtää, miksi rekiste-
40490: riin kirjoittamattomat yhdistykset pitäisi tällaiseen poikkeus-
40491: asemaan asettaa. Tulisivathan yhdistysrekisteriin kirjoitta-
40492: mattomatkin yhdistykset tämän lain mukaan olemaan lain
40493: sallimia ja laillisesti toimivia yhdistyksiä. Tosin ne ulos-
40494: päin eivät saa esiintyä yhdistyksenä, mukamas siitä syystä,
40495: etteivät muut kuin ne jäsenet, jotka yhdistyksen puolesta
40496: toimivat, ole edesvastuun alaiset. Tämäkään seikka ei kui-
40497: Vastalause 111. 37
40498:
40499: tenkaan kelpaa puolustamaan valiokunnan menettelyä, sillä
40500: asianlaitahan on niin, että juuri ne, jotka yhdistyksen puo-
40501: lesta toimivat, näissä tapauksissa voidaan pitää edesvastuun
40502: alaisina, jos kokouksissa tai niiden toimeenpanossa jotain
40503: rikkomusta sattuu. Ei luulisi näin ollen olevan minkään-
40504: laista syytä asettaa yhdistysrekisteriin kirjoittamattomia yh-
40505: distyksiä poikkeusasemaan ja kieltää niiltä niitä etuja ja
40506: oikeuksia, joita laki muille yhdistyksille myöntää. Valio-
40507: kunnassa ei olekaan voitu tai tahdottu vähimmässäkään
40508: määrässä perustella tätä seikkaa ja siitä syystä minäkään
40509: en katso tarpeelliseksi tämän laajemmin kantaani perustella,
40510: vaan rohkenen jo ylläolevan perusteella ehdottaa,
40511: että lakiehdotuksen 30 pykälän viimeinen
40512: momentti poistettaisiin.
40513: Helsingissä 25 p:nä syysk. 1908.
40514: M. A. Airola.
40515: Helsinki HW8, Sr<omalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
40516: .. ..
40517: TOISET VALTIOPAIVAT
40518: 1908
40519: ASIAKIRJAT
40520:
40521:
40522: VIIDES OSA
40523:
40524: TOINEN NIDOS
40525:
40526:
40527:
40528:
40529: HELSINGISSÄ 1908
40530: Sisällys:
40531: Anom.
40532: miet.
40533: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o l Eduskunnalle tehtyjen
40534: anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat Raittiuden Ystävät
40535: ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen sekä
40536: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kannattamista
40537: vuotuisella apurahalla 1•
40538: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40539:
40540: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätetyn
40541: anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen
40542: avustamista 2.
40543: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40544:
40545: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 eräiden Ekerön
40546: kunnan postitilain vapauttamisesta postin kuljetusvelvollisuu·
40547: .desta ja siihen liittyvistä tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen
40548: johdosta . 3.
40549: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40550:
40551: Lakivaliokunnan mietintö N:o l Rikoslain 20 luvun 7 §:n
40552: muuttamista toisin kuuluvaksi koskevain anomusehdotusten
40553: johdosta . 4.
40554: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40555:
40556: Laki· ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 tilusten rau-
40557: hoittamista kotieläinten tekemältä vahingolta koskevain lain-
40558: säännösten uusimisesta tehtyjen anomusehdotusten johdosta. 5.
40559: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40560:
40561: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 verotuslaitoksen
40562: 11udistamista tarkottavien anomusehdotusten johdosta . 6.
40563: Valtiovarainvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
40564: N:o 4a.
40565: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40566: 2
40567:
40568: Anom.
40569: mlet.
40570: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6 kahden Edus-
40571: kunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat,
40572: toinen sellaisia tiloja, joita tehtaat tilanasukasten edellä ovat
40573: perinnöksi ostaneet, ja toinen n. k. sukuoikeustiloja . . . . 7.
40574: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40575:
40576: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskunnassa
40577: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kruununtiloilla
40578: olevien torpanalueiden muodostamista eräissä tapauksissa itse-
40579: näisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi . . . . . . 8.
40580: Laki- ja talousvaliokunnan samasta asiasta antama mie-
40581: tintö N:o 7 a.
40582: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40583:
40584: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 hallinto-oikeudel-
40585: lisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuk-
40586: sen johdosta . . . . . . . . . . . . • . • . . . . 9.
40587: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40588:
40589: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8 anomusehdo-
40590: tuksen johdosta vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muuttami·
40591: sesta . . . . • . . . . . • . • • . • . . 10.
40592: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40593:
40594: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 Eduskunnalle jätetty-
40595: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enennetyn
40596: valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja määrärahan myön-
40597: tämistä kullekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apu-
40598: rahoiksi . . . . • . . . . . . . • . . . . . • . . 11.
40599: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40600:
40601: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 n. s. ehdollisia rangais-
40602: tustuomioita koskevain anomusehdotusten johdosta . . . . . • 12.
40603: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40604:
40605: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 manttaaliin
40606: pannun maan vapauttamista vankeinkuljetusrasituksesta kos-
40607: kevan anomusehdotuksen johdosta . . . . • • . . . • • • 13.
40608:
40609: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 anomusehdo-
40610: tuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpane-
40611: 3
40612:
40613: Anom.
40614: miet.
40615: mista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheutta-
40616: mia toimenpiteitä . . . . • • • • • • • . • . • • • • • • • 14.
40617: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40618:
40619: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jätetty~
40620: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
40621: myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppi-
40622: laille sekä köyhien oppilaiden vaatetusavuksi • • • • • • • • 15.
40623: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40624:
40625: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 vuotuisen valtioavu11
40626: korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle teatterille 16.
40627: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40628:
40629: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 anomusehdotuksen
40630: johdosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen ase-
40631: tukseen säästöpankeista • . . • . . . • • • • • • • • • 17.
40632: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40633:
40634: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II Eduskunnassa
40635: tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan ano-
40636: musehdotuksen johdosta. . . . . . . . . . . . • • 18.
40637: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40638:
40639: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuk-
40640: sen johdosta, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan aset-
40641: tamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla-
40642: kunnan kunnat . • . . . . . . . . . . . . . • • • . . . - 19.
40643:
40644: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä kruunun
40645: metsämailla määrätyn laidanmaksun lakkauttamista koskevain
40646: anomusehdotusten johdosta . . . . • . . . . . . • . . • . 20.
40647:
40648: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jäte-
40649: tyn anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
40650: esikaupunkien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain pois-
40651: tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 21.
40652:
40653: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 vaivaishoito-
40654: asetuksen muuttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta. 22.
40655:
40656: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 6 äitiysvakuu-
40657: tusta koskevista anomusehdotuksista . . . • . . . . . • . . 23.
40658: 4
40659:
40660: Anom.
40661: miet.
40662: Sivistysvaliokunnan -mietintö N:o 8 Eduskunnalle jätetty-
40663: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat yksityiskoulu-
40664: jen ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä
40665: eräiden yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan . . 24.
40666: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40667:
40668: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 kannatusavun myön-
40669: tämistä työväenopistoille koskevan anomusehdotuksen johdosta. 25.
40670: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40671:
40672: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II anomusehdotuk-
40673: sen johdosta, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren luoi-
40674: sien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
40675: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
40676: käytettäväksi . . . . . . . . . . . • . . .. 26.
40677:
40678: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 perimysmaan erikais-
40679: laanteen lakkauttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta. 27.
40680:
40681: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7 valtion ja kun-
40682: tain työolojen järjestämistä koskevain anomusehdotusten joh-
40683: dosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28.
40684:
40685: Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 aviopuolisojen omai-
40686: suussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön
40687: uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . 29.
40688:
40689: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14 Eduskun-
40690: nassa tehdyn, sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskevan
40691: anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 30.
40692:
40693: Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnassa tehdyn
40694: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kunnallismetsäjärjes-
40695: telmän edistämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 31.
40696:
40697: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 8 anomusehdo-
40698: tuksista, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk-
40699: sen järjestämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.
40700:
40701: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 9 anomusehdo-
40702: tuksesta, joka koskee työnvälityksen järjestämistä kunnalli-
40703: seksi toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . 33.
40704: 5
40705:
40706: Anom.
40707: miet.
40708: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 Eduskunnalle tehdyn
40709: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtion kannatusavun
40710: myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle. . • • 34.
40711:
40712: Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuksen joh-
40713: dosta, joka koskee valtiovaraston saattamista vastuunalai-
40714: seksi virkamiehen virheellisestä menettelystä yksityisille aiheutu-
40715: neesta vahingosta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 35.
40716:
40717: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 3 kuntaa laajempien
40718: itsehallintopiirien hallintoa koskevan anomusehdotuksen joh-
40719: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 36.
40720:
40721: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 anomusehdotus·
40722: ten johdosta, jotka koskevat Suomen asiain valmistelun ja ala-
40723: maisen esittelyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla. 37.
40724: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
40725:
40726: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 15 Eduskunnalle
40727: tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkattavat maanvil-
40728: jelys- ja meijerikoneiden tulliverotuksen poistamista. 38.
40729:
40730:
40731:
40732:
40733: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös.
40734: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1.
40735:
40736:
40737:
40738: •
40739:
40740:
40741:
40742:
40743: Sivistysvaliokunnan mietintö
40744: N:o 1 Eduskunnalle tehtyjen anomus·
40745: ehdotusten johdosta, jotka tarkoitta·
40746: vat Raittiuden Ystävät ja Finlands Sven·
40747: ska Nykterhetsförbund nimisten seuro·
40748: jen sekä Suomen Opiskelevan Nuorison
40749: Raittiusliiton kannattamista vuotuisella
40750: apurahalla.
40751:
40752:
40753: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
40754: hettänyt edustaja Mikael Soinisen y. m. anomusehdotuksen
40755: n:o 29 määrärahan myöntämisestä Raittiuden Ystävät ja
40756: Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisille seuroille
40757: sekä edustaja K. R. Kareksen y. m. anomusehdotuksen
40758: n:o 93 määrärahan myöntämisestä Suomen Opiskelevan
40759: Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunnalle.
40760: Näiden anomusehdotusten johdosta Valiokunta kun-
40761: nioittaen esittää seuraavaa.
40762: Raittiuden Ystäväin seura on tarmokkaalla, yhä laa-
40763: jenevalla ja menestyksellisellä neljännesvuosisadan kestä-
40764: neellä työllään saavuttanut runsasta tunnustusta. Se on
40765: tullut näkyviin myöskin jatkuvassa avustamisessa Hallituk-
40766: sen ja Eduskunnan puolelta. Niinpä saa seura kuluvana
40767: vuotena Hallitukselta 30,000 markan apurahan, jonka li-
40768: säksi sille tulee rs,ooo markkaa Eduskunnan v:n H)OJ
40769: valtiopäivillä raittiustyön edistämiseksi myöntämästä
40770: 20,000 markan määrärahasta.
40771: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1.
40772: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1.
40773:
40774: Seuralle nyt anottua jatkuvaa kannatusta ei ole,
40775: kuten aikaisemmin, pyydetty seuran toiminnan tukemi-
40776: seksi ja seuran kustannuksiin yleensä, vaan eräisiin mää-
40777: rättyihin tarkoituksiin. Anomuksentekijäin esittämän
40778: seikkaperäisen ohjelman mukaan käytettäisiin anotusta
40779: avustuksesta matkustavien sihteerien hankkimiseen maam-
40780: me 21 raittiuspiirille ja näiden piirien toiminnan vil-
40781: kastuttamiseen 21,000 markkaa, valmistuskurssien toi-
40782: meenpanemiseen pääkaupungissa pääasiallisesti piirien
40783: virkailijoita varten sekä matka-apurahoiksi näille 4,000
40784: markkaa, nuori~on raittiustyön ja -opetuksen järjestämi-
40785: seen s,ooo markkaa, kirjallisuuden ilmaiseksi jakamiseen
40786: ja vuosi- sekä vuosikokous-kertomuksen painattamiseen
40787: s,ooo markkaa, esitelmätoimintaan Raittiuden Ystäväin
40788: keskushallinnon kautta s,ooo markkaa ja toimiston hoi-
40789: don sekä toimihenkilöiden palkkaamisen osittaisiin kus-
40790: tannuksiin s,ooo markkaa.
40791: Se seuran toiminta, jota valtiovaroilla näin ollen
40792: ylläpidettäisiin, on sitä laatua, ettei se tuota mitään vasti-
40793: ketta siitä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ja
40794: katsoo Valiokunta sentähden valtion avustuksen yllämai-
40795: nittuja tarkoituksia varten olevan erityisesti paikallaan.
40796: Myöskin ovat anomuksentekijät Valiokunnan mielestä
40797: vakuuttavasti perustelleet eri tarkoituksiin ehdotettujen
40798: rahamääräin tarpeellisuuden.
40799: Valiokunta siis ehdottaa anotun määrärahan myön-
40800: tämistä. Mutta kun Eduskunnan hyväksyttyä yleisen
40801: kieltolain raittiustyö pitkin laajoja rajojamme näyttää
40802: vaativan aivan erityisiä toimenpiteitä, raittiusharrastuk-
40803: sen elvyttäminen kun on katsottava vaikuttavammaksi
40804: ja vähemmän kustannuksia kysyväksi suojakeinoksi sala-
40805: kuljetusta vastaan kuin mitkään poliisitoimenpiteet,
40806: esittää Valiokunnan enemmistö Raittiuden Ystäville ano-
40807: tun määrärahan lisäksi myönnettäväksi s,ooo markkaa
40808: erityisesti tätä tarkoitusta varten.
40809: Eduskunnan v:n 1907 valtiopäivillä raittiustyön hy-
40810: Valtioapua raittiusjärjestöille. 3
40811:
40812: väksi myöntämästä 20,000 markan määrärahasta tuli
40813: 5,000 markkaa ruotsinkieliselle raittiusjärjestölle Finlands
40814: Svenska Nykterhetsförbund, joka paitsi tätä on hallituk-
40815: sen puolelta nauttinut yhtä suurta avustusta. Nyt pyytä-
40816: vät anomuksentekijät, että Eduskunta tälle järjestölle
40817: myöntäisi rs,ooo markan avustuksen. Huomauttaen että
40818: järjestön työala on nopeasti laajentunut ja että. runsaam-
40819: man avustuksen tarve on käynyt varsin tuntuvaksi erittäin-
40820: kin Svenska Studenters Nykterhetsförening nimisen, sekä
40821: ylioppilaspiireissä että koulunuorison keskuudessa toi-
40822: mivan yhdistyksen liityttyä järjestöön sekä niiden yhä
40823: karttuvien vaatimusten tyydyttämiseksi, joita Toivon
40824: liiton toiminta lasten keskuudessa asettaa järjestölle,
40825: ovat . anomuksentekijät avustuksen käyttämistä var-
40826: ten Valiokunnalle esittäneet seuraavan ohjelman: jär-
40827: jestön hallinnon toimeenpanemia raittiuskursseja, esi-
40828: telmiä ja malliluentoja varten 6,ooo markkaa, yhdistyk-
40829: sen Svenska Studenters Nykterhetsförening toimintaa
40830: varten koulunuorison keskuudessa 2,000 markkaa, rait-
40831: tiuspiirien erikoistoimintaa varten 1,200 markkaa, kus-
40832: tannustoimeen 2,000 markkaa, järjestön äänenkannattajaa
40833: varten I ,500 markkaa sekä palkkioiksi järjestön toimimie-
40834: hille 2,300 markkaa.
40835: Valiokunta on, ottaen huomioon sen tärkeän työn,
40836: joka järjestöllä on ruotsinkielisen väestön keskuudessa suo-
40837: ritettava, ja sen jo osottaman ripeyden, katsonut avustuk-
40838: sen yleisistä varoista olevan tällekin seuralle suotavan.
40839: Huomioon ottamatta ei Valiokunnalta kyllä ole jäänyt,
40840: että ruotsinkielisen väestön raittiusjärjestölle anottu apu-
40841: raha on tämän väestön lukumäärään nähden suhteellisesti
40842: suurempi Raittiuden Ystäville anotun avustuksen määrää.
40843: Kun kuitenkin järjestön Finlands Svenska Nykterhets-
40844: förbund to~minta vasta on alussaan, jonka johdosta sillä
40845: on monenlaisia vaikeuksia voitettavanaan, ja kun toi-
40846: vottavasti läheisessä tulevaisuudessa saatavan kieltolain
40847: noudattamiselle on välttämätöntä, että raittiusharrastus
40848: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1.
40849:
40850: saadaan eläväksi pitkin Suomen rannikkoa asuvassa ruot-
40851: sinkielisessä väestössä ja että näillä seuduin, samoin
40852: kuin suomenkielisillä rajamailla, sentähden ryhdytään
40853: erikoisen tarmokkaaseen raittiustyöhön, niin ei Valiokunta
40854: ole katsonut olevan syytä vähentää anottua määrä-
40855: rahaa, semminkin kun vielä otetaan huomioon, että
40856: pienen liikkeen hoitaminen aina kysyy suhteellisesti
40857: enemmän varoja kuin suuremman ja että ruotsinkieliselle
40858: raittiusjärjestölle anottuun avustukseen myöskin sisältyy
40859: 2,000 markkaa yhdistyksen Svenska Studenters Nykter-
40860: hetsförening toimintaa varten, jota vastoin vastaavalle
40861: suomenkieliselle yhdistykselle, Suomen Opiskelevan Nuo-
40862: rison Raittiusliitolle, anotaan eri määrärahaa.
40863:
40864: Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta lausui periaat-
40865: teessa kannattavansa Suomen Opiskelevan Nuorison Rait-
40866: tiusliiton avustamista, vaikka asia, kun se ei olisi ennättä-
40867: nyt tulla vuoden 1908 menoarvion lopullisessa järjestelyssä
40868: hu:omioon otetuksi, sillä kertaa sai raueta. Kun nyt on
40869: uudistettu samaa tarkoittava anomus, niin Valiokunta, an-
40870: taen tunnustuksen~a sille työlle, jonka tämä liitto, nuoresta
40871: iästänsä huolimatta, jo on ehtinyt suorittaa nousevan pol-
40872: ven keskuudessa, ja kiinnittäen huomiota tehdyssäanomuk-
40873: sessa esitettyyn selväpiirteiseen työohjelmaan, jonka mu-
40874: kaan liiton tämänvuotinen ja, kuten Valiokunta on saanut
40875: tietää, tulevankin vuoden työtä tarkoittava anomukseen
40876: otettu tulo- ja menoarvio on tehty, ehdottaa tähänkin ano-
40877: mukseen suostuttavaksi.
40878:
40879: Kun ensinmainitussa anomuksessa esitettyjä asioita
40880: viime vuoden valtiopäivillä käsiteltäessäaiheutui vaikeuksia
40881: siitä, että osa Raittiuden Ystäväin ja Finlands Svenska
40882: Nykterhetsförbund'in ylempänä mainituista .apurahoista
40883: saatiin suorastaan Hallitukselta, osa taas Eduskunnan
40884: kautta, on Valiokunta, yhtyen edustaja Soinisen y. m. ano-
40885: muksessa lausuttuun ajatukseen, katsonut sopivammaksi,
40886: Valtioapua raittiusjärjestöille. 5
40887:
40888: että Eduskunta myöntää koko kyseessäolevan maarara-
40889: han; ja ovat siis edellämainitut ehdotukset apuvarojen
40890: myöntämisestä tehdyt edellyttäen, ettei Hallituksen puo-
40891: lelta muuta kannatusta yleisistä varoista ensi vuotta varten
40892: puheenaoleville seuroille anneta. Tällainen järjestely tarjoaa
40893: senkin edun, että Eduskunta saattaa paremmin valvoa että
40894: saatua valtioapua tarkoitukseensa oikein käytetään.
40895: Ylempänä esitetyn nojalla ja erityisesti vielä pai-
40896: nostaen että sillä asteella, jolle raittiusasia maassamme
40897: on joutunut eduskunnan hyväksyessä yleisen kieltolain,
40898: valistava ja tapoihin vaikuttava raittiustyö ansaitsee
40899: aivan erikoista kannatusta yhteiskunnan ja valtion puo-
40900: lelta, Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa
40901:
40902: että Eduskunta vuodeksi I909 raittiustyön
40903: edistämiseksi myöntäisi seitsemänkymmenen
40904: tuhannen (7o,ooo) markan määrärahan käy-
40905: tettäväksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat
40906: viisikymmentä tuhatta (5o,ooo), Finlands Sven-
40907: ska Nykterhetsförbund viisitoista tuhatta (rs,ooo)
40908: ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton
40909: keskustoimikunta viisi tuhatta (s,ooo) markkaa.
40910:
40911:
40912: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
40913: Soininen, varapuheenj oh taj a Rosendal, jäsenet W. Jokinen,
40914: Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahtinen, Lundström,
40915: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio,
40916: V. T. Rosenqvist (osittain), Sundblom (osittain), Waarala
40917: ja Ångeslevä sekä Kaipio (osittain), Kirjarinta (osittain),
40918: Kivilinna (osittain), ja Sohlberg (osittain).
40919:
40920: Helsingissä elokuun 22 p:nä rgo8.
40921: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 1.
40922:
40923:
40924:
40925:
40926: Vastalause.
40927: Vaikka meistä allekirjottaneistakin on erittäin tär-
40928: keätä, että raittiustyö nyt, kieltolain toivottavasti pian
40929: astuessa voimaan, suunnataan etupäässä maamme raja-
40930: seuduille, emme kuitenkaan voi yhtyä siihen valiokunnan
40931: enemmistön mielipiteeseen, että tätä tarkotusta varten
40932: olisi Raittiuden Ystäville myönnettävä erikoinen määrä-
40933: raha yli sen 21,000:n markan, mikä eduskunnalle jäte-
40934: tyssä anomuksessa oli pyydetystä 45,000:sta markasta esi-
40935: tetty aiotuksi maan raittiuspiirien toiminnan vilkastutta-
40936: miseen. Tällaiseen, anottua summaa ja tähänastista val-
40937: tioapua pitemmälle menevään avustnkseen on meistä sitä
40938: vähemmän syytä, kun meissä, edustamasaamme kansan-
40939: luokassa yleisesti ilmenevän mielipiteen mukaisesti, on
40940: ollut se käsitys, että järjestynyt raittiustyö maassamme
40941: ei aina kaikissa kohdin ole voinut pysyä niin vapaana
40942: valtiollisen puolue-elämän vaikutukselta kuin olisi ollut
40943: toivottavaa. Korkeintaan vasta sitte kun Eduskunta on
40944: päässyt kokemaan, että apurahaa todella tarkotukseensa
40945: oikein käytetään, on mielestämme paikallaan ottaa pu-
40946: heeksi sen lisääminen.
40947: Ehdotamme kunnioittaen,
40948:
40949: että Eduskunta myöntäisi Raittiuden Y stä-
40950: ville vuodeksi 1909 vain anotun 45,000 mk.,
40951: mutta sillä edellytyksellä, että seura harkintansa
40952: Valtioapua raittiusjärjestöille. 7
40953:
40954: mukaan käyttää määrään sisälty()än, puntoi-
40955: minnan el()yttämiseen tarkotetun 21,000 mk.
40956: suuremmassa määrässä rajaseutupiirien kuin
40957: muiden hy()äksi.
40958:
40959: Helsingissä 22 p:nä elokuuta 1908.
40960:
40961: Wäinö Jokinen. Josua Järvinen.
40962: Maria Raunio. Jaakko Piirainen.
40963:
40964:
40965:
40966:
40967: Helsinki 1908, K. F. Puromiehen kirjapaino.
40968: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1.
40969:
40970:
40971:
40972:
40973: Suomen Eduskunnan alamainen
40974: a n o m u s apurahan myöntämisestä Raittiuden
40975: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund
40976: nimisille seuroille sekä Suomen Opiskelevan
40977: Nuorison Rairtiusliitolle.
40978:
40979:
40980:
40981:
40982: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
40983: ja Suuriruhtinasl
40984:
40985:
40986:
40987:
40988: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka tar-
40989: koittavat vuotuisen apurahan myöntämistä Raittiuden
40990: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisille
40991: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1.
40992:
40993: seuroille sekä Suomen Opismelevan Nuorison Raittius-
40994: liitolle. Nämä anomusehdotukset Eduskunta on sääde-
40995: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
40996: Raittiuden Ystäväin seura on tarmokkaana, yhä laa-
40997: jenevalla ja menestyksellisellä työllään saavuttanut run-
40998: sasta tunnustusta. Se on tullut näkyviin myöskin jatku-
40999: vassa avustamisessa hallituksen ja eduskunnan puolelta.
41000: Nyt kysymyksessä oleva, jatkuva kannatus ei tulisi,
41001: kuten aikaisemmin, käytettäväksi seuran toiminnan tuke-
41002: miseksi yleensä, vaan erinäisiin määrättyihin tarkoituksiin.
41003: EduskunnaUe esitetyn seikkaperäisen suunnitelman mu-
41004: kaan käytettäisiin anotusta avustuksesta matkustavien sih-
41005: teerien hankkimiseen maamme 21 raittiuspiirille ja näiden
41006: piirien toiminnan vilkastuttamiseen 21,000 markkaa, val-
41007: mistuskurssien toimeenpanemiseen pääkaupungissa pää-
41008: asiallisesti pii,rien virkailijoita varten sekä matka-apu-
41009: rahoiksi näille 4,000 markkaa, nuorison raittiustyön ja
41010: -opetuksen järjestämiseen 5,000 markkaa, kirjallisuuden
41011: ilmaiseksi jakamiseen ja vuosi- sekä vuosikokous-kerto-
41012: muksen painattamiseen 5,000 markkaa, esitelmätoimintaan
41013: Raittiuden Ystäväin keskushallinnon kautta 5,ooo mark-
41014: kaa ja avustukseksi toimiston hoitoa sekä toimihenki-
41015: löiden paikkaamista varten 5,000 markkaa. Koska
41016: Raittiuden Ystävien toiminta on sitä laatua, ettei se tuota
41017: mitään vastiketta siitä aiheutuvien kustannusten korvaa-
41018: miseksi, on Eduskunta katsonut valtion avustuksen yllä-
41019: mainittuja tarkoituksia varten olevan erityisesti paikallaan.
41020: Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä
41021: ehdotus laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta ja
41022: kaupasta temee raittiustyön pitkin laajoja rajojamme eri-
41023: koisen tarpeelliseksi, raittiusharrastuksen elvyttäminen
41024: kun on katsottava vaikuttavammaksi ja vähemmän kus-
41025: tannuksia kysyväksi suojakeinoksi salakul}etusta vastaan
41026: kuin mitkään poliisitoimenpiteet. Tähän nähden on Edus-
41027: kunta pitänyt tarpeellisena ylempänä lueteltujen apuraho-
41028: jen lisäksi myöntää Raittiuden Ystäville 5,000 markan
41029: Valtioapua raittiusjärjestöille. a
41030: määrärahan käytettäväksi erityisesti tätä tarkoitusta
41031: varten.
41032: Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisen seuran
41033: työala on viime aikoina nopeasti laajennut ja runsaamman
41034: avustuksen tarv-e on käynyt varsin tuntuvaksi erittäinkin
41035: Svenska Studenters Nykterhetsförening nimisen yhdistyk-
41036: sen liityttyä järjestöön sekä niiden yhä karttuvien vaa-
41037: timusten tyydyttämiseksi, joita raittiustyö lasten keskuu-
41038: dessa asettaa järjestölle. Tälle seuralle anotun avustuksen
41039: käyttämisestä on Eduskunnalle esitetty seuraava suunni-
41040: telma: järjestön hallinnon toimeenpanemia raitJtiuskurs-
41041: seja, esitelmiä ja malliluentoja varten 6,ooo markkaa, yh-
41042: distyksen Svenska Student·ers Nykterhetsförening toimin-
41043: taa varten koulunuorison keskuudessa 2,000 markkaa, rait-
41044: tiuspiirien erikois:toimintaa varten 1,200 markkaa, kustan-
41045: nustoimeen 2,000 mat1kkaa, järjestön äänenkannattajaa
41046: varten 1,500 markkaa sekä palkkioiksi järjestön toimimie-
41047: hille 2,300 markkaa.
41048: Ottaen huomioon sen tärkeän työn, joka tällä järjes-
41049: töllä on ruotsinkielisen väestön keskuudessa suoritettava-
41050: naan, ja sen jo osottaman ripeyden, on Eduskunta' katso-
41051: nut avustusta yleisistä varoista olevan tällekin seuralle
41052: suotavan. Ruotsinkielisen väestön raittiusjärjestölle anottu
41053: apuraha on kyllä tämän väestön lukumäärään nähden
41054: suhteellis·esti suurempi Raittiuden Ystäville anotun avus-
41055: tuksen määrää. Kun kuitenkin järjestön Finlands Svenska
41056: Nykterhetsförbund toiminta vasta on alulla, jonka joh-
41057: dosta sillä on monenlaisia vaikeuksia voitettavanaan, ja
41058: kun raittiusharrastuksen eläväksi saattaminen pitkin Suo-
41059: men rannikkoa asuvassa ruotsinkielisessä väestössä sa-
41060: moista syistä kuin suomenkielisilläkin rajamailla on eri-
41061: koisen tärkeätä, niin ei Eduskunta ole katsonut olevan
41062: syytä vähentää määrärahaa, johon sitäpaitsi sisältyy 2,000
41063: markkaa yhdistyksen Svenska Studenters Nykterhetsför-
41064: ening toimintaa varten, jota vastoin Suomen Opiskelevan
41065: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1.
41066:
41067: Nuorison RaittiusHitolle ehdotetaan myönnettäväksi eri-
41068: koinen määräraha.
41069: Yhdistys Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto
41070: orn jo ehtinyt suorittaa tunnustusta ansaitsevan työn nou-
41071: sevan polven keskuudessa. Kun Eduskunnalle lisäksi on
41072: esitetty selväpiirteinen työohjelma, jonka mukaan liiton
41073: tämänvuotinen ja, kuten Eduskunnalle on ilmoitettu, tule-
41074: vankin vuoden työtä tarkoittava tulo~ ja menoarvio on
41075: tehty, on Eduskunta katsonut olevan syytä myöntää sa-
41076: notulle järjestölle 5,000 markan suuruisen vuotui1sen
41077: apurahan.
41078: Esittämiensä perusteiden nojalla saa Eduskunta edel-
41079: lyttäen, ettei muurta kannatusta yleisistä varoista ensi
41080: vuotta varten puheenaoleville seuroille anneta, Teidän
41081: Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoittaa
41082: puolestaan päättäneensä
41083: vuodeksi I909 raittittstyön edistämiseksi
41084: myöntää seitsemänkymmenentuhannen ( 7o,ooo)
41085: markan määrärahan käytettäväksi siten, että
41086: Raittiuden Ystävät smswat viiskymmentä-
41087: tuhatta ( 50,000), Finlands Svenska N ykterhets-
41088: förbund viisitoistatuhatta ( r5,ooo) ja Suomen
41089: Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoi-
41090: mikunta viisituhatta ( 5,ooo) markkaa.
41091: Samalla kun Eduskunta ilmoittaa tämän tekemänsä
41092: päätöksen johdosta korottaneensa armollisessa esityksessä
41093: varojen osottamis,esrta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
41094: tystarkoituksia varten vuodeksi 1909 raittiustyön kannat-
41095: tamiseksi ehdotetun määrärahan 70,000 markaksi, saa
41096: Eduskunta alamaisuudessa anoa:
41097: että Teidän Keisarillinen Majesteettinn.e
41098: suz:aitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan yllä-
41099: mainitun päätöksen.
41100: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
41101: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
41102: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
41103: 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2.
41104:
41105:
41106:
41107:
41108: Sivistysvaliokunnan mietintö
41109: N: o 2 Eduskunnalle jätetyn anomusehdo-
41110: tuksen johdosta, joka tarkoittaa kansan-
41111: kirjastojen avustamista.
41112:
41113:
41114: Eduskunta on Sivistysvaliokunnari käsiteltäväksi lä-
41115: hettänyt edustajain Soinisen y. m. anomusehdotuksen
41116: N :o 94, joka koskee määrärahan myöntämistä kansan-
41117: kirjastojen kannattamiseksi sekä tilaisuuden valmistamista
41118: kuntien kanta- ja piirikirjastoille ilmaiseksi saada erinäistä
41119: yleisillä varoilla julkaistua virallista ja muuta kirjalli-
41120: suutta.
41121: Tämän anomusehdotuksen johdosta Valiokunta kun-
41122: nioittaen esittää seuraavaa.
41123: Valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys maassamme
41124: kehoittaa erittäin nykyaikana niin laajaan kansanvalistus-
41125: työhön kuin mahdollista. Tällä alalla on käännetty huo-
41126: mio myös kansankirjastoihimme ja alettu harrastaa niiden
41127: kehittämistä kansalaissivistyksen kohottamisen tehok-
41128: kaiksi välikappaleiksi. Mitä tällä alalla jo on vapaaehtoi-
41129: sen harrastuksen ja uhraavaisuuden avulla aikaansaatu,
41130: ei ole vähäarvoista, kun ottaa huomioon, että v. 1906
41131: oli yksistään maalaiskunnissa osittain näiden kuntien,
41132: osittain yhdistysten omistamina toimessa 1,720 kiintonais-
41133: ta kirjastoa, joista suurin osa eli 1,385 oli kuntien omia.
41134: Aikaisemmin, v. 1903, kootun tilaston mukaan oli kansan-
41135: kirjastoja maalla 1,624, niiden yhteenlaskettu nidosluku
41136: 395,632 ja raha-arvo Smk. 801,894; samana vuonna teh-
41137: tiin näistä kirjastoista yhteensä noin 457,800 lainausta.
41138: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2.
41139: 2 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2.
41140:
41141: Kansankirjastojen kehittämistyötä on ansiokkaalla tavalla
41142: johtanut Kansanvalistusseura sekä ruotsinkielisellä alueel-
41143: la viime aikoina Svenska Folkskolans Vänner niminen yh-
41144: distys. Erittäin on Kansanvalistusseura voinut käyttää
41145: melkoisten lahjoitusrahastojen korkoja tähän tarkoituk-
41146: seen, ja on se sen ohessa julkaisemalla kirjastonhoidon
41147: ohjeita sekä laajoja kirjallisuusluetteloita tehokkaasti pyr-
41148: kinyt tällä alalla edistystä aikaansaamaan. Tässä työs-
41149: sään seura on saanut osakseen hallituksenkin tunnustusta,
41150: nauttien se vuosina 1903-1905 s,ooo markan vuo-
41151: tuista valtioapua kansankirjastojen avustamiseksi. V :n
41152: 1904-1905 valtiopäivillä esitettiin porvaris- ja ta-
41153: lonpoikaissäädyissä yhtäpitävä anomus siitä, että säädyt
41154: suostuntavaroista seuraavaksi suostuntakaudeksi myön-
41155: täisivät vuosittain 75,000 markkaa Kansanvalistusseu-
41156: ralle jaettavaksi Suomen kunnille kirjojen ostoa varten
41157: yleisiin kirjastoihin. Kun kuitenkin valtiopäivät päättyi-
41158: vät ennenkun asia oli loppuun käsitelty, eivät anomukset
41159: johtaneet sen enempiin toimenpiteisiin.
41160: Kansanvalitusseura anoi puolestaan hallitukselta sa-
41161: mana vuonna korotettua vahioapua, ja antoi tämä ano-
41162: mus senaatille aihetta koulutoimen ylihallitukselta pyy-
41163: detyn ja sen antaman lausunnon perusteella maaliskuun
41164: 28 p :nä 1906 asettaa komitean, jonka tuli tehdä ehdotus
41165: niistä perusteista, joiden mukaan olisi annettava valtio-
41166: apua kansankirjastojen avustamiseksi ja kehittämiseksi.
41167: Tämän komitean mietintö, joka valmistui saman vuoden
41168: syyskuussa, sisältää tilastollisiin selontekoihin perustuvan
41169: laajan suunnitelman kansankirjastoja koskevan valtion
41170: avustustoimen järjestämisestä. Se esitettiin senaatissa
41171: viime maaliskuun 3 p :nä, jolloin senaatti, myöntäen Kan-
41172: sanvalistusseuralle täksi vuodeksi sanottuun tarkoitukseen
41173: 5,000 markan suuruisen apurahan sekä kansankirjastojen
41174: edistämisestä johtuneiden tähänastisten kustannusten
41175: osittaiseksi korvaamiseksi 3,000 markkaa, päätti odottaa
41176: silloin Eduskunnassa käsittelyn alaisista, kansankirjasto-
41177: Valtioapua kansankirjastoille. 3
41178:
41179: jen avustamista tarkoittavista anomusehdotuksista mah-
41180: dollisesti aiheutuvaa toimenpidettä, ennenkun enempiin
41181: toimiin ryhdyttäisiin.
41182: Harkitessaan kyseessä olevaa anomusehdotusta,
41183: jota on pidettävä vallitsevan voimakkaan mielipiteen
41184: ilmaisuna, on Valiokunta katsonut anomusehdotuksen
41185: tarkoitusperän kaikin puolin ansaitsevan kannatusta.
41186: Valiokunta on myöskin, samaten kuin anomuksen-
41187: tekijät, pitänyt suotavana, että Eduskunta saa tilai-
41188: suuden määrätä ne yleiset perusteet, joiden mukaan
41189: tähän tarkoitukseen tarpeellinen verrattain suuri valtio-
41190: apu olisi käytettävä sekä avustaruistoimi käytännöl-
41191: lisesti järjestettävä. Mutta näiden perusteiden määrää-
41192: miseen on Valiokunnan mielestä riittävässä määrässä edel-
41193: lytyksiä vasta sitten, kun voidaan nojata kylliksi pitkään
41194: kokemukseen. Niinpä on vaikea edeltäkäsin tarkoin
41195: asianmukaisesti jakaa suurta rahamäärää niiden eri kir-
41196: jastomuotojen välillä, jotka anomusehdotuksessa katso-
41197: taan voivan tulla siitä osallisiksi, varsinkin kun eri kir-
41198: jastomuotojen tarpeellisuudesta ja elinvoimaisuudesta
41199: asiantuntipm kesken ei vielä näytä saavutetun
41200: täyttä yksimielisyyttä. Samoin näyttävät mielipiteet avus-
41201: taruistoimen yhteisen johdon tarkoituksenmukaisimmasta
41202: järjestämisestä vielä olevan vakaantumatta.
41203: Valiokunta on senvuoksi pitänyt tällä kertaa asian-
41204: mukaisimpana, että kansankirjastojen avustamisessa pari
41205: lähinnä seuraavaa vuotta pidettäisiin kokeiluaikana; jotta
41206: saataisiin tosiasiallinen perustus, mille suunnitelma kir-
41207: jastojen jatkuvasta avustamisesta voitaisiin rakentaa.
41208: Tämän kokeiluajan kuluessa olisi Valiokunnan mielestä
41209: valtioavustuksen jakamista jatkettava tuntuvassa, mutta
41210: ei kuitenkaan niin suuressa määrässä, kuin anomuksen-
41211: tekijät ehdottavat, ja olisi valtioavun hoito ja kirjasto-
41212: asiain kehittäminen täksi ajaksi uskottava Kansanvalis-
41213: tusseuralle ja yhdistykselle Svenska Folkskolans Vänner,
41214: jotka tähänkin asti ovat tätä asiaa erityisesti harrastaneet.
41215: 4 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2.
41216:
41217: Näiden seurojen menettelytapakin avustaruistoimessa olisi
41218: kokeilun varalle jätettävä jossain määrin vapaaksi. Valio-
41219: kunta on katsonut riittäväksi, että seuraavia yleisiä,
41220: useimmissa kohdin kirjastokomitean mietintöön nojautu-
41221: via ja kahdessa viime valtiopäiville jätetyssä seikkaperäi-
41222: semmässä anomuksessa enimmäkseen yhtäpitävästi esiin-
41223: tuotuja näkökohtia olisi tämän valtioavun jakamisessa
41224: noudatettava.
41225: Kaikki kolme näissä anomusehdotuksissa mainittua
41226: kirjastomuotoa olisi koevuosien aikana tapahtuvassa avus-
41227: tamisessa huomioon otettava, edellyttäen että kirjastot
41228: ovat lainausta varten avoinna kaikille kuntalaisille tai seu-
41229: tulaisille. Kansakoulujen lastenkirjastoille olisi annettava
41230: Io--25 markan avustuksia sillä ehdolla, että kirjaston
41231: omistaja tai muu kannattaja puolestaan on käyttänyt sen
41232: lisäämiseen yhtä paljon varoja. Kuntien tai yksityisten yh-
41233: distysten omistamia piirikirjastoja olisi avustettava 20--50
41234: markan määrärahalla, edellyttäen tässäkin tapauksessa yh-
41235: tä suurta kannatusta kirjaston omistajain tai kannattajaio
41236: puolelta; jos kirjasto ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua
41237: kunnan haltuun, milloin kirjaston omistava yhdistys ha-
41238: joaa. Kuntien kantakirjastoille olisi annettava avustus,
41239: joka olisi samansuuruinen kuin kunnan itsensä sen hy-
41240: väksi käyttämä rahamäärä, kuitenkin niin, että tämä
41241: avustus ei nousisi yli 500 markan ja että avustuksesta
41242: tulisivat osallisiksi ainoastaan ne kunnat, joiden tähän
41243: tarkoitukseen antama oma kannatus nousee vähintään
41244: 3 penniin kutakin kunnan asukasta kohti. Kaikki valtio-
41245: avustus koskisi ainoastaan maalaiskirjastoja. Valio-
41246: kunnan enemmistön mielipiteen mukaan olisi avustus
41247: tapahtuva kirjojen muodossa ja ainoastaan snna
41248: tapauksessa rahassa, ettei kirjastojen pyytämiä kirjoja ole
41249: edellämainittujen seurojen luetteloissa eivätkä seurat ota
41250: niitä hankkiaksensa, jota vastoin vähemmistö on katsonut
41251: että avustus olisi annettava yksinomaan kirjoina. A vus-
41252: Valtioapua kansankirjastoille.
41253:
41254: tuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kir-
41255: jojen veroisina.
41256: Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat poh-
41257: jois- ja itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville
41258: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa
41259: ilman kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kanna-
41260: tusta.
41261: Mitään rajoittavia määräyksiä kirjojen valintaan
41262: nähden piiri- ja kantakirjastoihin ei Valiokunta ole pitä-
41263: nyt tarpeellisina, kun on katsottu voitavan luottaa kir-
41264: jastojen hoitajain ja johtokuntien arvostelukykyyn tässä
41265: suhteessa ja siihen että he, todenteolla harrastaen kir-
41266: jastojen muodostamista sivistysahjoiksi, välttävät ala-
41267: arvoisen kirjallisuuden hankkimista niihin. Hyvänä apu-
41268: na tässä valinnassa on heille Kansanvalistusseuran ja
41269: Svenska Folkskolans Vänner seuran erikoisesti kansan-
41270: kirjastojen tarvetta ja kehittämistä silmällä pitäen julkai-
41271: semat kirjallisuusluettelot Kansakoulujen lastenkirjas-
41272: toille ei sitä vastoin voida yhtä laajaa valintavapautta
41273: myöntää. Kun nämä kirjastot ovat koulutoimen ylihal-
41274: lituksen tarkastuksen ja valvonnan alaiset, on luonnol-
41275: lista että sanotulla ylihallituksella täytyy olla sananvaltaa
41276: kirjojen valintaan nähden, ja tämä näyttää paraiten voi-
41277: van tapahtua siten että kirjoja näihin kirjastoihin saa-
41278: daan valita ainoastaan ylihallituksen hyväksymistä luette-
41279: loista.
41280: Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa
41281: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot-
41282: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita,
41283: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät,
41284: sekä seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia
41285: tietoja.
41286: Valiokunta pitää myöskin suotavana, että valtiopäi-
41287: väin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat ilmaiseksi jaettai-
41288: siin kaikille kantakirjastoille sekä sellaisille piirikirjas-
41289: toille, jotka niitä pyytävät ja siten toiminnassaan osotta,..
41290: 6 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2.
41291:
41292: vat valveutunutta yhteiskunnallista harrastusta. Edellis-
41293: ten ja näiden valtiopäiväin asiakirjoihin nähden voisi ja-
41294: kelu tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin varastaa,
41295: painoksia lisäämättä, riittää. Vastaisuudessa olisi painos-
41296: ten suuruutta sitä vastoin epäilemättä melkoisesti lisät-
41297: tävä. Kun valtiopäiväasiakirjain joutuminen kirjastojen
41298: kautta kansan pohjakerrosten käsiin on miltei ainoa keinoy
41299: jolla yleisten asiain kulkua harrastavat kansalaiset voivat
41300: saada tarkkaa selkoa valtiopäiväin työstä, ei karttuvat
41301: painatuskustannukset kuitenkaan saane olla esteenä. Tar-
41302: peettoman suurten painosten välttämiseksi on Valiokunta
41303: ajatellut asian vast'edes järjestettäväksi siten, että valtio-
41304: päiväasiakirjoja haluavien piirikirjastojen tulisi ennen
41305: valtiopäiväin alkua pyytää niitä Eduskunnan kirjaston-
41306: hoitajalta. Myöhemmin tehtyjä pyyntöjä ei otettaisi huo-
41307: mioon. Jakelusta voisi ehkä mainittu kirjastonhoitaja
41308: pitää huolta.
41309: Samoin V aHokunta katsoo suotavaksi, että kanta-
41310: kirjastoille ilmaiseksi jaettaisiin valtion virallisia julkai-
41311: suja, niinkuin Suomen asetuskokoelma, kirkolliskokous-
41312: ten asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat, virallinen tilasto,
41313: senaatin toimituskuntien ja eri keskusvirastojen painetut
41314: kertomukset ynnä valtion komiteain mietinnöt.
41315: Apurahan määräksi, joka kysymyksenalaisena kokei-
41316: luaikana olisi kansankirjastojen hyväksi käytettävä, eh-
41317: dotti viime valtiopäiväin Sivistysvaliokunta suomenkieli-
41318: siä kirjastoja varten vuosittain 40,000 markkaa. Erikoi-
41319: sesti silmällä pitäen pohjois- ja itä-Suomen köyhimpien
41320: kuntain tarvetta on Valiokunta kuitenkin katsonut apu-
41321: rahan korottamista 43,000 markkaan suotavaksi. Ruot-
41322: sinkielisiä kirjastoja varten ehdottaa Valiokunta, samoin
41323: kuin viime valtiopäiväin Sivistysvaliokunta, myönnettä-
41324: väksi 7,000 markkaa, joten koko apuraha nousisi 50,000·
41325: markkaan vuodessa.
41326: Mainitut seurat oikeutettaisiin käyttämään osaa saa-
41327: mastaan kirjastomäärärahasta avustustoiminnasta aiheu-
41328: Valtioapua kansank:irjastoille. 7
41329:
41330: tuvien kustannusten korvaamiseen, jota paitsi seuroille
41331: myöskin olisi myönnettävä oikeus käyttää määrärahaa
41332: kirjasto-olojen kehittämistä tarkoittavien pyrintöjen edis-
41333: tämiseksi. Tässä tarkoituksessa on muun muassa äsket-
41334: täin kirjastonhoitajain kesken perustettu liitto heidän kir-
41335: jallisen sivistyksensä ja ammatillisten tietojensa kohotta-
41336: miseksi sekä kirjallisen arvostelukykynsä kehittämiseksi ja
41337: samaa tarkoittaa myöskin Kansanvalistusseuran julkai-
41338: sema Kansankirjastolehti.
41339: Ylempänä esitetyn nojalla Valiokunta siis kunnioit-
41340: taen ehdottaa
41341:
41342: että Eduskunta vuodeksi I909 myöntäisi
41343: maalaiskirjastojen avustamiseen rajattomana
41344: siirtomäärärahana so,ooo markkaa, josta
41345: 43,000 markkaa jätettäisiin Kansanvalistus-
41346: seuralle käytettäväksi yllä esitettyjen perustei-
41347: den mukaisesti suomenkielisten kansankirjas-
41348: tojen hyväksi ja 7,ooo markkaa yhdistykselle
41349: Svenska F olkskolans Vänner käytettäväksi sa-
41350: moin ruotsinkielisten kansankirjastojen hy-
41351: väksi;
41352: että Eduskunta päättäisi ilmaiseksi jakaa
41353: valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkir-
41354: jat edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä etupäässä
41355: kanta-, mutta myöskin piirikirjastoille sikäli
41356: kuin varastaa, painoksia lisäämättä, riittää se-
41357: kä vastaisuudessa kaikille kantakirjastoille ja
41358: niille piirikirjastoille, jotka ennen valtiopäiväin
41359: alkua niitä Eduskunnan kirjastonhaitajalta
41360: anovat; ja
41361: että Eduskunta anoisi, että Hallitus julkai-
41362: sisi ehdot, joilla hyvin hoidetut kuntien kanta-
41363: kirjastot voisi·vat saada ilmaiseksi yleisillä va-
41364: roilla julkaistua muuta virallista kirjallisuutta.
41365: 8 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 2.
41366:
41367: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
41368: Soininen ja varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet W. Jo-
41369: kinen, Järvinen, Kares (osittain), Lahtinen, Lundström,
41370: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Rau-
41371: nio (osittain), V. T. Rosenqvist, Sundblom (osittain),
41372: Vaarala ja Ängeslevä sekä varajäsenet Kaipio (osittain),
41373: Kirjarinta (osittain), Sohlberg (osittain) ja Vemmelpuu
41374: (osittain).
41375:
41376: Helsingissä, 24 p :nä elokuuta 1908.
41377: Valtioapua kansankirjastoille. 9
41378:
41379:
41380:
41381:
41382: Vastalause.
41383:
41384: Valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaisesti täy-
41385: tyisi valtioapua nauttivien lastenkirjastojen valita avus-
41386: tukseksi saatavat kirjat - koulutoimen ylihallituksen hy-
41387: väksymistä luetteloista. Mielestämme ei Valiokunta kui-
41388: tenkaan ole osannut oikeaan asettuessaan ilman mitään
41389: tiettyä aihetta epäluottamuksen kannalle lastenkirjastojen
41390: johtokuntiin nähden. Siihen on mielestämme sitä vähem-
41391: män syytä kun puheenaolevien lastenkirjastojen johtokun-
41392: nan asettaa kansakoulujohtokunta, johon kumminkin luo-
41393: tetaan monissa muissa ainakin yhtä tärkeissä asioissa.
41394: Lastenkirjastoille ehdotettu apurahakin, 10-25 markkaa,
41395: on jo niin pieni, että johtokunnan pitäisi saada se vapaasti
41396: käyttää, jos mieli kirjaston tarpeiden tulla ensinkään paik-
41397: kakunnallisten toivomusten mukaan täytettyä.
41398: V aHokunnan mietinnössä viitataan siihen, että lasten-
41399: kirjastot nytkin ovat voimassa olevien asetusten mukaan
41400: sanotun ylihallituksen tarkastuksen ja valvonnan alaisia.
41401: Mutta Eduskunnalla ei mielestämme ole mitään syytä
41402: mennä lisäämään tällaista virallista valvontavaltaa V aHo-
41403: kunnan enemmistön ehdotuksen mukaisesti, sitä vähem-
41404: män kun tuon ylihallituksen toiminta on kokonaan Edus-
41405: kunnnasta riippumaton.
41406: Varmalta näyttää muuten, että tällainen virkavaltai-
41407: nen valvonta ei johtaisi toivottuihin tuloksiin. Virallinen
41408: sensuuri voisi päinvastoin suorastaan kehottaa lapsia
41409: hankkimaan noita kiellettyjä kirjoja, joiden saamiseen
41410: heillä kyllä aina olisi keinoja. Uskoaksemme, saavutetaan
41411: 10 1908~ II Yp. Anomusmietintö N.:o 2.
41412:
41413: lasten siveelliseen kasvatukseenkin nähden enempi, jos las-
41414: ten luettavien kirjojen valvominen tässä tapauksessa jäte-
41415: tään vanhempien velvollisuudeksi, ja edistetään enempi
41416: kirjastojen käyttämistä, jos niiden kokoonpanosta huoleh-
41417: timinen jätetään vanhempia lähempänä olevien kirjasto-
41418: johtokuntien asiaksi.
41419: Esittämillämme perusteilla ehdotamme,
41420:
41421: että lastenkirjastoille annetaan voimassa
41422: olevien asetusten ehdoilla sama vapaa kirjojen
41423: '.valintaoikeus, jonka Valiokunta on ehdottanut
41424: ntuillekin valtioavustusta nauttiville kirjastoille
41425: · annettavaksi.
41426:
41427: Helsingissä, 24 p :nä elokuuta 1908.
41428:
41429:
41430: Wäinö Jokinen. Arvi Lahtinen.
41431: Jaakko Piirainen. Maria Raunio.
41432: : William Lundström. J osua J.ärvinen.
41433: Oskari Orasmaa~
41434:
41435:
41436:
41437:
41438: Helsinki 19o8, Vihtori Kososen Kirjapaino.
41439: 1908. Ilifp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2.
41440:
41441:
41442:
41443:
41444: Suom·en Eduskunnan alamainen ano·
41445: m u s maalaiskirjastojen avustamisesta.
41446:
41447:
41448:
41449:
41450: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
41451: ja Suuriruhtinasl
41452:
41453:
41454:
41455:
41456: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
41457: myöntämisestä kansankirjastojen kannattamiseksi sekä
41458: tilaisuuden valmistamisesta kuntien kanta- ja piirikirjas-
41459: 2 ~908.. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o z.
41460:
41461: toille ilmaiseksi saada erinäistä yleisillä varoilla julkaistua
41462: virallista ja muuta kirjallisuutta. Tämän anomusehdo-
41463: tuksen on Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
41464: Valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys maassam-
41465: me kehoittaa niin laajaan kansanvalistustyöhön kuin
41466: mahdollista. Tällä alalla on käännetty huomio myös
41467: kansankir j astoihimme kansalaissivistyksen kohottamisen
41468: tehokkaina välikappaleina. Vapaaehtoisen harrastuksen
41469: ja uhraavaisuuden avulla on tällä alalla aikaansaatu
41470: verrattain paljon. Vuonna 1906 oli yksistään maa-
41471: laiskunnissa toimessa 1,720 kiintonaista kirjastoa, joista
41472: suurin osa eli 1,385 oli kuntien omia. Kansankirjastojen
41473: kehittämistyötä on ansiokkaana tavalla johtanut Kansan-
41474: valistusseura sekä ruotsinkielisellä alueella viime aikoina
41475: Svenska Folkskolans Vänner niminen yhdistys. Täs,sä
41476: työssään Kansanvalistusseura on saanut osakseen halli-
41477: tuksenkin tunnustusta, nauttien vuosina 1903-1905 5,000
41478: markan vuotuista valtioapua kansankirjastojen avustami-
41479: seksi. Vuonna 1905 anoi Kansanvalistusseura hallituk-
41480: selta korotettua valtioapua samaa tarkoitusta varten.
41481: Tämän anomuksen johdosta asetetun komitean mietintö
41482: esitettiin senaatissa viime maalis!<uun 3 päivänä, jolloin
41483: senaatti, myöntäen Kansanvalistusseuralle täksi vuodeksi
41484: sanottuun tarkoitukseen 5,000 markan suuruisen apurahan
41485: sekä kansankirjastojen edistämisestä johtuneiden tähän-
41486: astisten kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi 3,000
41487: markkaa, päätti odottaa silloin eduskunnassa käsittelyn
41488: alaista, kansankirjastojen avustamista tarkoittavista ano-
41489: musehdotuksista mahdollisesti aiheutuvaa toimenpidettä,
41490: ennenkuin enempiin toimiin ryhdyttäisiin.
41491: Eduskunta on katsonut kansankirjastojen avustami-
41492: sen valtion varoilla kaikin puolin olevan paikallaan. Edus-
41493: kunta on myöskin pitänyt suotavana, että sille varattai-
41494: . siin tilaisuus määrätä ne yleiset perusteet, joiden mukaan
41495: tähän tarkoitukseen tarpeellinen verrattain suuri valtioapu
41496: olisi käytettävä sekä avustaruistoimi käytännöllisesti jär-
41497: Maalaisklrjastojen avustaminen. 3
41498:
41499: Jestettävä. Näiden perusteiden määräämiseen on kum-
41500: minkin riittävässä määrässä edellytyksiä vasta sitten, kun
41501: voidaan nojata kylliksi pitkään kokemukseen. Eduskunta
41502: on senvuoksi pitänyt tällä kertaa asianmukaisimpana, että
41503: kansankirjastojen avustamisessa pari lähinnä seuraavaa
41504: vuotta pidettäisiin kokeiluaikana, jotta saataisiin tosi-
41505: asiallinen perustus, mille suunnitelma kirjastojen jatku-
41506: vasta avustamisesta voitaisiin rakentaa. Tämän kokeilu-
41507: ajan kuluessa olisi valtioavustuksen jakamista kumminkin
41508: jatkettava tuotuvassa määrässä ja olisi valtioavun hoito
41509: ja kirjastoasiain kehittäminen täksi ajaksi uskottava Kan-
41510: sanvali~tusseuralle ja yhdistykselle Svenska Folkskolans
41511: Vänner, jotka tähänkin asti ovat tätä asiaa erityisesti
41512: harrastaneet. Näiden seurojen menettelytapakin avusta-
41513: ruistoimessa olisi kokeilun varalle jätettävä jossain määrin
41514: vapaaksi. Eduskunta on katsonut riittäväksi, että seuraa-
41515: via yleisiä, useimmissa kohdin yllä mainitun kirjasto-
41516: komitean mietintöön no jautuvia näkökohtia olisi tämän
41517: valtioavun jakamisessa noudatettava.
41518: Seuraavat kolme kirjastomuotoa olisi koevuosien
41519: aikana tapahtuvassa avustamisessa huomioon otettava,
41520: edellyttäen että kirjastot ovat lainausta varten avoinna
41521: kaikille kuntalaisille tai seutulaisille. Kansakoulujen lasten-
41522: kirjastoille"olisi annettava 10-25 markan avustuksia sillä
41523: ehdolla, että kirjaston omistaja tai muu kannattaja puo-
41524: lestaan on käyttänyt sen lisäämiseen yhtä paljon varoja.
41525: Kuntien tai yksityisten yhdistysten omistamia piirikirjas-
41526: toja olisi avustettava 20-50 markan määrärahalla, edel-
41527: lyttäen tässäkin tapauksessa yhtä suurta kannatusta kir-
41528: jaston omistajain tai kannattajaio puolelta; jos kirjasto
41529: ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua kunnan haltuun,
41530: milloin kirjaston omistava yhdistys hajoaa. Kuntien
41531: kantakirjastoille olisi annettava avustus, joka olisi saman-
41532: suuruinen kuin kunnan itsensä sen hyväksi käyttämä
41533: määräraha, kuitenkin niin, että tämä avustus ei nousisi
41534: yli 500 markan ja että avustuksesta tulisivat osallisiksi
41535: t 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o Z.
41536:
41537: ainoastaan ne kunnat, joiden tähän tarkoitukseen antama
41538: oma kannatus nousee vähintään 3 penniin kutakin kunnan
41539: asuka:sta kohti. Kaikki valtioavustus koskisi ainoastaan
41540: maalaiskirjastoja. Avustus olisi annettava kirjojen muo-
41541: dossa ja ainoastaan siinä tapauksessa rahassa, ettei kir-
41542: jastojen pyytämiä kirjoja ole edellämainittujen seurojen
41543: luetteloissa eivätkä seurat ota niitä hankkiaksensa. A vus-
41544: tuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kirjo-
41545: jen veroisina.
41546: Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat poh-
41547: jois- ja itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville
41548: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa
41549: ilman kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kannatusta.
41550: Mitään rajoittavia määräyksiä kirjojen valintaan
41551: nähden ei Eduskunta ole pitänyt tarpeellisina, kun on kat-
41552: sottu voitavan luottaa kirjastojen hoitajain ja johto-
41553: kuntien arvostelukykyyn tässä suhteessa. Hyvänä apuna
41554: tässä valinnassa ovat heille Kansanvalistusseuran ja Sven-
41555: ska Folkskolans Vänner seuran erikoisesti kansankirjas-
41556: tojen tarvetta ja kehittämistä silmällä pitäen julkaisemat
41557: kir j allisuusluettelot.
41558: Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa
41559: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot-
41560: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita,
41561: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät, sekä
41562: seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia tietoja.
41563: Eduskunta on myöskin pitänyt suotavana, että valtio-
41564: päiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat ilmaiseksi jaet-
41565: taisiin kaikille kantakirjastoille sekä sellaisille piirikirjas-
41566: toille, jotka niitä pyytävät. Edellisten ja näiden valtio-
41567: päiväin asiakirjoja on Eduskunta ajatellut jaettaviksi
41568: ainoastaan sikäli kuin varastoa, painoksia lisäämättä, riit-
41569: tää. Vastedes olisi valtiopäiväasiakirjoja haluavien piiri-
41570: kirjastojen ennen valtiopäiväin alkua pyydettävä niitä
41571: Eduskunnan kirjastonhoitajalta.
41572: Samoin katsoo Eduskunta suotavaksi, että kanta-
41573: Maalaiskirjastojen avustaminen.
41574:
41575: kirjastoille ilmaiseksi jaettaisiin virallisia julkaisuja, niin-
41576: kuin Suomen asetuskokoelma, kirkolliskokousten asia-
41577: kirjat ja keskustelupöytäkirjat, virallinen tilasto, senaatin
41578: toimituskuntien ja eri keskusvirastojen painetut kertomuk-
41579: set ynnä valtion komiteain mietinnöt.
41580: Vuotuisen apurahan määrän suomenkielisiä kirjastoja
41581: varten on Eduskunta arvioinut 43,000 markaksi. Ruot-
41582: sinkielisiä kirjastoja varten tarvittava määräraha on las-
41583: kettu 7,000 markaksi, joten koko apuraha nousisi so,ooo
41584: markkaan vuodessa.
41585: Mainitut seurat oikeutettaisiin käyttämään osaa saa-
41586: mastaan kirjastomäärärahasta avustustoiminnasta aiheu-
41587: tuvien kustannusten korvaamiseen, jota paitsi seuroille
41588: myöskin olisi myönnettävä oikeus käyttää määrärahaa kir-
41589: jasto-olojen kehittämistä tarkoittavien pyrintöjen edistä-
41590: miseksi.
41591: Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saa Edus-
41592: kunta Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa
41593: puolestaan päättäneensä:
41594:
41595: vuodeksi 1909 myöntää maalaiskirjastojen
41596: avustamiseen rajattomana siirtomäärärahana
41597: 50Jooo markkaa) josta 43Jooo markkaa jätetään
41598: Kansanvalistusseuralle käytettäväksi yllä esitet-
41599: tyjen perusteiden mukaisesti suomenkielisten
41600: kansankirjastojen h'j1väksi ja 7Jooo markkaa
41601: yhdistykselle Svenska F olkskolans Vänner käy-
41602: tettäväksi samoin ruotsinkielisten kansankirjas-
41603: tojen hyväksi; sekä
41604:
41605: että valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelu-
41606: pöytäkirjat edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä
41607: ilmaiseksi jaetaan etupäässä kanta-) mutta
41608: myöskin piirikirjastoille sikäli kuin varastaa)
41609: painosta lisäämättä) riittää) sekä vastaisuudessa
41610: kaikille kantakirjastoille ja niille piirikirjas-
41611: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2.
41612:
41613: toille, jotka ennen valtiopäiväin alkua niitä
41614: Eduskunnan kirjastonhaitajalta anovat.
41615:
41616: Tämän tekemänsä päätöksen johdosta on Eduskunta
41617: armolliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoulu-
41618: laitosta ja erinäisiä sivistysharrastuksia varten antamas-
41619: saan alamaisessa vastauksessa ottanut huomioon vastaavan
41620: so,ooo markan määrärahan maalaiskirjastojen avustami-
41621: seksi. Eduskunta saa siis alamaisuudessa anoa,
41622:
41623: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
41624: suvaitsisi ar11wssa vahvistaa Eduskunnan edellä
41625: mainitun päätöksen; sekä
41626: että hallitus julkaisisi ehdot, joilla hyvin
41627: hoidetut kuntien kantakirjastot voisivat saada
41628: ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua muuta
41629: virallista kirjallisuutta.
41630:
41631: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
41632:
41633: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
41634:
41635:
41636:
41637:
41638: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
41639: 1
41640:
41641: 1
41642:
41643: 1
41644:
41645: 1
41646:
41647: 1
41648: 1!108. II Vp. - Anomusmietintö N:o 3.
41649: 1
41650:
41651: 1
41652:
41653: 1
41654:
41655: 1
41656: Va ltl o varaln Valloku n nan m 1e-
41657: t! n t ll N:o 3 eräiden Ekerön kunnan 1
41658:
41659: POS!itilaln vapautt..misesta P<>stin kul. 1
41660: Jetusvelvolllsuudesta ja siihen liittyvistä
41661: tehtävistä tehdyn anomusehdotuksen
41662: johdosta. 1
41663:
41664: 1
41665:
41666: Eduskunta on Valtiovlll'ainvaJiokunuau •abnisteJtavuksi 1
41667: lähettä,yt edustajain Julina Sundblom;, ja Joku lledberg;u
41668: 1
41669: anomusehdotuksen eräiden Ekerön kunnan postifilain va.
41670: vistä tehtävistä.POStin kuljetusvelvollisuudesta ja siihen liitty.
41671: P•u!tamisesta 1
41672:
41673: 1
41674:
41675:
41676:
41677: Sittenkuin postta kuljetUs "'kalse.,in oli ollut eri.
41678: lyisten postitilain hoidettavana, jotka lämiin korvanhehi
41679: oli•at >apantetut eräistä muista rasituksista ja n>ahuista,
41680: lakkautettiin kysymyksesSä ole•a POStifilaJn erikoisasema
41681: 25 J>i!i•ilnä maaliskuuta 1845 annehilla -olJisella julis.
41682: lukseJJa, Paitsi niiden tilain, joille kururu posfin knljetna
41683: Ah>enanmaaUe ja n. s. Ahenan meren väylien hutta
41684: RuotsUn, joihin
41685: pysytettiin nähden
41686: voimassa. ••uhat
41687: velvollisuudet ja oikeudet
41688:
41689: Posfihallitukaelle tekemänsä kysymYksen johdosta Va-
41690: liokunta on saanut tietää, ettei ole olema8Sa tarvetta edel-
41691: leen Ylli!pitiiä mainittuja ••l•oUisunksla Matin kuljetusta
41692: •arten Pu.heenaole•illa seuduilla, kun nyttemmin hö.l'l'y.
41693: laivat meren
41694: venan Ympäriyli.l>Uoden lokuJtta•at Postta kuljetuksen ,U,.
41695:
41696: TibniJn W<nhan laitoksen SåiJYI!äm;nen al!ävasto;, on
41697: rasituksena' k)'aylnykaessi ole>ille laiome, joiden velvolJi.
41698: snutena nyt on Ylläpitää yka; suurempi ja 8 pienempää
41699: Valtiovaraiflvafiokaflnan mietintö· N:o 3.
41700: /
41701: /
41702:
41703:
41704: 2
41705: palato~
41706: pu<iealus\Jl, miDkä ohessa kieltoa mainittui•n talojen loh-
41707: kom1l!\a ja vastaan on ny!<YalJ<ana pidetUsä
41708:
41709: suurena
41710: Kun epäkohtana.
41711: ~ati •lllli~n;
41712: sili! ei enäll ole olemassa alhetta nJiiden ti\aiD
41713: 6\ili ,,.. '1\>jdci.\rt.ettava ja pu-
41714: veleal~t' ..,oilltt-liti :J<aild<i ne
41715: J<rttU"""""""- i• 'Yl•"'"' .....~ j~stii-\\1> t1IIOlin saakka
41716: Men""leVat dil"'
41717:
41718: a<J>t• ol!.eti' vaj>O~
41719: ~(<!tllllal"-lll!llks~· j<ii~ii·• ouo~tm
41720: -" " - -'' -''·
41721: •·:lUIMil · tarkoitta•·
41722: on valiokunnan hanl<kbnien ttetojen .,_..,·,.,jyöS-
41723: yh~
41724: hJ>venarunaan saa,-lston KuuniSSa
41725: .,.nn.,...ua. -~tt.ä
41726: tOS tilaa ja
41727:
41728:
41729: ~-lJA· .~·~
41730: ~" v~M<i'n<l•'
41731: K,;.t)\Vlri' 1•·· 'l\iifåi!!iållln •'kufijili!iia;
41732: t9 ·lll>a, Jotlt• '•""'
41733:
41734: lold<å"~ttaV•'i·
41735: tesl.li olisi 't.\illln etilioiil''
41736: "ko!rtai<" ,;!ide!l
41737: .,...,. ""
41738: Es;ttiln>ien>lä ullkökohtien perustuksella ValioKunta saa
41739:
41740:
41741: -~ ~·~··llllw-·
41742: kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
41743: . <;
41744: did:
41745: Jiajl~JUS"oliffi8i ~II; .,;Jiö tiUil
41746: j
41747: taldfilnietttW>iin; .sek&··
41748: ,etJA j
41749: ' .,ulistusta .olisi .tottUa••' ,..;JtltWn ,.,.tfflloihirt.·
41750: j
41751:
41752:
41753:
41754: ~sittOIYYn oVat o\t&neet <>:""" puh"!''!l9b.\4a.
41755: j
41756:
41757:
41758: ~~·, o..ant'lit. ..\irot.6!)1~. K).lu<i,
41759: ' A>iån j
41760:
41761: -&.n.,.o, Korhonen; KoskenU; L~•· pari@•,; ""~,Qlo,
41762: pa\lniln, jäsell•t j
41763:
41764: saar\Sti>. sallii•· 't!""''"'·
41765: wuoli!i)ki
41766: . .
41767: sekä viaalllsenet
41768: . '• .
41769: •· ;
41770: v-""' ~;,l<k<in~
41771: jJ!tlllu>.:
41772: '
41773: K\jlski!iOi,:
41774: ' ' "
41775: ja
41776: ja .'?/;
41777: J>o,.,U·
41778: '
41779: j
41780: j
41781:
41782:
41783:
41784: j
41785: Helsingissä s-yyskUUn 4 plivänä 1908.
41786: j
41787:
41788: j
41789:
41790: tle\sbigissi, Työväen kirjapaino 1908· j
41791: j
41792:
41793: j
41794:
41795: j
41796:
41797: j
41798:
41799: j
41800: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
41801:
41802:
41803:
41804:
41805: Suome11 Eduskunnan alamainen
41806: a n o mu s postitilain erikoisaseman lakkautta-
41807: misesta.
41808:
41809:
41810:
41811:
41812: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
41813: ja Suuriruhtinas!
41814:
41815:
41816:
41817:
41818: Sittenkuin postin kuljetus aikaisemmin oli ollut eri-
41819: tyisten postitilain hoidettavana, jotka korvaukseksi tästä
41820: olivat vapautetut eräistä muista rasituksista ja maksuista,
41821: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
41822:
41823: lakkautettiin kysymyksessä oleva postitilain erikoisasema
41824: 25 päivänä maaliskuuta 1845 annetulla armollisella julis-
41825: tuksella, paitsi niiden tilain, joille kuului postin kuljetus
41826: Ahvenanmaalle ja n. s. Ahvenanmeren väylien kautta
41827: Ruotsiin, joihin nähden vanhat velvollisuudet ja oikeudet
41828: pysytettiin voimassa.
41829: Tehdyn anomusehdotuksen johdosta, että Ekerön
41830: kunnan postitilat vapautettaisiin postinkuljetusvelvollisuu-
41831: desta ja siihen liittyvistä tehtävistä, on Eduskunta kysy-
41832: myksellä kääntynyt Postihallituksen puoleen ja saanut tie-
41833: tää, ettei ole olemassa tarvetta edelleen ylläpitää mainittuja
41834: velvollisuuksia postin kuljetusta varten puheenaolevilla
41835: seuduilla, kun nyttemmin höyrylaivat ympäri vuoden toi-
41836: mittavat postin kuljetuksen Ahvenanmeren yli.
41837: Tämän vanhan laitoksen säilyttäminen sitävastoin on
41838: rasituksena kysymyksessä oleville taloille, joiden velvolli-
41839: suutena nyt on ylläpitää useampia suurempia ja pienempiä
41840: purjealuksia, minkä ohessa siitä johtuvaa mainittujen ta-
41841: lojen lohkomis- ja palstoittamiskieltoa on nykyaikana
41842: pidettävä suurena epäkohtana.
41843: Kun siis ei enää ole olemassa aihetta näiden tilain
41844: erikoisaseman säilyttämiseen, olisi se lakkautettava ja
41845: puheenaolevat tilat velvoitettavat suorittamaan kaikki ne
41846: kruununverot ja yleiset rasitukset, joista ne tähän saakka
41847: ovat olleet vapautetut.
41848: Niiden postitilain lisäksi, joita mainittu anomusehdo-
41849: tus tarkoittaa, on Eduskunnan saamien tietojen mukaan
41850: myös muissa Ahvenanmaan saariston kunnissa yhteensä
41851: 108 tilaa sekä Kustavin ja Taivassalon kunnissa yhteensä
41852: 19 tilaa, jotka ovat samassa asemassa. Eduskunnan mie-
41853: lestä olisi myöskin näiden tilain erikoisasema lakkau-
41854: tettava.
41855: Esitettyjen näkökohtien perusteella Eduskunta ala-
41856: maisuudessa anoo,
41857: Postitilain erikoisaseman lakkauttamisesta. 3
41858:
41859: että Ekerön kunnnn postitilain erikois-
41860: asema lakkautettaisiin; sekä
41861: että hallitus ottaisi harkitakseen, eikö tätä
41862: uudistusta olisi ulotettava mt.tihinkin posti-
41863: tiloihin.
41864:
41865: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
41866:
41867: Helsingissä I I päivänä syyskuuta 1908.
41868: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
41869: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
41870:
41871:
41872:
41873:
41874: Lakivaliokunnan mietintö N:o 1
41875: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista toi-
41876: sin kuuluvaksi koskevain anomusehdotusten
41877: johdosta.
41878:
41879: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
41880: hettänyt anomusehdotukset N :o 28 (Nissisen y. m.),
41881: N :o 45 (Gripenbergin y. m.) ja N :o 170 (Ängeslevän
41882: y. m.), jotka koskevat Rikoslain 20 luvun 7 § :n muutta-
41883: mista toisin kuuluvaksi.
41884:
41885:
41886:
41887: Kysymyksenalaiset anomusehdotukset tarkoittavat
41888: edellämainitun lainpaikan muuttamista siihen suuntaan,
41889: että alaikäiset tytöt saisivat yhteiskunnan puolelta
41890: entistä tehokkaampaa suojelusta siveellisyysrikoksia vas-
41891: taan. Sanotun lainpaikan mukaan on rangaistus: jos joku
41892: makaa tytön, joka ei ole täyttänyt 12 vuotta, taikka har-
41893: joittaa hänen kanssaan muuta haureutta, kuritushuonetta
41894: vähintään 2 ja enintään 8 vuotta taikka vankeutta vähin-
41895: tään 6 kuukautta ( I mom.); jos se tehdään tytön kanssa,
41896: joka on 12, vaan ei 15 vuotta täyttänyt, eikä ole ennen
41897: maattu, kuritushuonetta korkeintaan 2 vuotta taikka van-
41898: keutta vähintään 3 kuukautta ja enintään 2 vuotta
41899: ( 2 mom.); sekä jos joku makaa tytön, joka on 15, vaan
41900: ei 17 vuotta täyttänyt, eikä ennen ole maattu, vankeutta
41901: korkeintaan 3 kuukautta taikka sakkoa enintään 300 mark-
41902: kaa ( 3 1110111.). Sen ohessa säädetään pykälän 4 momen-
41903: LakivaUokunnan mietintö N·o 1.
41904: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
41905:
41906: tissa, ettei virallinen syyttäjä saa 2 ja 3 momentissa
41907: mainituista rikoksista tehdä syytettä, ellei asianomistaja
41908: ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
41909: Näitä lakimääräyksiä on anomusehdotuksissa arvos-
41910: teltu hyvinkin epätyydyttäviksi. On huomautettu, että ne
41911: rikokset, joista nyt on kysymys, eivät suinkaan ole aivan
41912: harvinaiset. Tosin ei voida numeroilla todistaa näiden
41913: rikosten lukuisuutta tai että ne olisivat lisääntymässä, niis-
41914: tä kun ei ole olemassa erityistä tilastoa, jota paitsi kysy-
41915: myksen arvostelua vaikeuttaa sekin, että sanottuja rikok-
41916: sia useammastakin syystä ei yleensä ilmoiteta viralliselle
41917: syyttäjälle syytteeseenpanoa varten. Mutta sanomalehdis-
41918: tössä tuon tuostakin näkyneet kertomukset sekä opetus-
41919: ja vaivaishoitoalalla toimivien henkilöjen sanomalehdissä
41920: julkaisemat varoitukset viittaavat siihen suuntaan, että
41921: tämänkinlaiset rikokset todella olisivat lisääntymään päin,
41922: ja osattavat ainakin että ne nykyjään ovat verrattain run-
41923: saslukuiset. Viitaten siihen että näitten rikosten uhriksi
41924: joutuneet tytöt useimmiten ovat yhteiskunnan köyhim-
41925: mistä kerroksista ja siis sitäkin enemmän kaipaavat yh-
41926: teiskunnan suojelusta, mutta että nykyinen lainsäädäntö ei
41927: sitä riittävästi heille suo, ovat anomustentekijät vaatineet
41928: sen uusimista erittäinkin mikäli koskee rangaistusmäärä yk-
41929: siä, kysymystä yleisen syyteoikeuden laajuudesta sekä sen
41930: seikan merkitystä, että rikoksen esineeksi joutunut tyttö
41931: on ennen maattu. V aliakuntakin on pitänyt edelläolevia
41932: näkökohtia huomioonotettavina sekä puolestaan katsonut,
41933: ettei kysymyksenalaista, yhteiskunnalle turmiollista pa-
41934: hetta voida, mikäli se lainsäädännön avulla on mahdol-
41935: lista, kyllin tehokkaasti vastustaa uudistamatta rikoslain
41936: siihen kohdistuvia säännöksiä.
41937: Samalla kun V aliakunta on ollut yksimielinen siitä,
41938: että korkein suojelusikä, joka ulkomaisissa lainsäädän-
41939: nöissä yleensä näyttää vaihtelevan ro-r8 vuoden välillä,
41940: olisi meillä edelleenkin pysytettävä samana kuin nyt, ovat
41941: Valiokunnan jäsenet lausuneet eriäviä mielipiteitä siitä,
41942: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 3
41943:
41944: onko puheenalaisten rikosten luokittelu nykyisen lainsää-
41945: dännön tapaan rikoksen alaiseksi joutuneen ijän perus-
41946: teella tarkoituksenmukainen vai olisiko se kokonaan pois-
41947: tettava, joten kaikki I 7 vuotta nuoremmat tytöt olisivat
41948: saman suojeluksen alaiset. On muun muassa huomau-
41949: tettu, että eri luokkain ikärajan määrääminen aina on
41950: jossain määrin mielivaltainen ja voi käytännössä johtaa
41951: kohtuuttomuuksiin. Myöntäen että tässä niinkuin monessa
41952: muussakin vastaavassa tapauksessa on vaikea määrätä
41953: ikärajat niin, että ne täysin soveltuisivat kaikkiin esiin-
41954: tyviin erikoistapauksiin, on V aliakunnan enemmistö kui-
41955: tenkin katsonut että, jos kaikki I7 vuotta nuorempia
41956: tyttöjä vastaan tehdyt siveellisyysrikokset pantaisiin sa-
41957: main lakimääräysten alaisiksi, rangaistusasteikko täytyisi
41958: tehdä niin laajaksi että siitä syntyisi vaikeuksia tuomio-
41959: istuimille ja sen johdosta vahingollista epätasaisuutta
41960: lainkäytössä. Toiselta puolen ei Valiokunta myöskään ole
41961: pitänyt nykyistä jaoitusta kolmeen luokkaan onnistuneena.
41962: Huomioon ottaen että Suomessa nekin tytöt, jotka ovat
41963: täyttäneet I2 vaan eivät IS vuotta, säännöllisissä tapauk-
41964: sissa vielä ovat ruumiillisesti siksi kehittymättömät, että
41965: makaaminen voi tuottaa heille vahinkoa heidän koko elin-
41966: ajakseen sekä etteivät he saata oikein käsittää sen rikok-
41967: sen laatua, josta kysymyksenalaisessa lainpaikassa on
41968: puhe, mutta että asia on melkoisesti toinen niihin tyttöihin
41969: nähden, jotka ovat IS vuotta tai sitä vanhemmat, jos
41970: kohta niitäkään ei voi pitää täysikasvuisina, on Valiokun-
41971: nan enemmistö arvellut kahden ikäluokan erottamisen
41972: soveliaimmaksi; ja kuuluisi siis ensimäiseen luokkaan
41973: kaikki IS vuotta nuoremmat ja toiseen luokkaan IS vaan
41974: ei I7 vuotta täyttäneet tytöt.
41975: Näin muutetun luokituksen johdosta käy tietysti tar-
41976: peelliseksi uudestaan muodostaa lainpaikan rangaistus-
41977: määräykset, joita vastaan sen ohessa muutenkin on tehty
41978: muistutuksia. I 734 vuoden laissa on väkisinmakaamisesta
41979: ja I2 vuotta nuoremman tytön makaamisesta säädetty kuo-
41980: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
41981:
41982: lemanrangaistus. Asetuksessa 20 p :Itä tammikuuta 1779
41983: on sanotut rikokset niinikään rinnastettu, joskin rangais-
41984: tusta on lievennetty. Tästä vanbernmassa lainsäädännös-
41985: sä samoin kuin myöskin ulkomaisissa laeissa noudatetusta
41986: periaatteesta on voimassa oleva Rikoslaki sikäli poikennut
41987: että, kun korkein rangaistus väkisinmakaamisesta on ku-
41988: ritushuonetta kymmenen vuotta, se 12 vuotta nuoremman
41989: tytön makaamisesta on kahdeksan vuotta. Kun väkisin-
41990: makaaminen ja aivan nuoren tytön makaaminen kuitenkin
41991: näyttävät olevan jotenkin yhtä tärkeät, on Valiokunta pi-
41992: tänyt suotavana, että puheenalaisen lainpaikan ensimäisessii
41993: luokassa ylintä rangaistusta korotettaisiin. Sen ohessa ja
41994: kun rikosten luokittaminen ikärajan mukaan muuten saat-
41995: taisi erikoistapauksissa johtaa kohtuuttomuuteen, on Va-
41996: liokunnan mielestä korkeimman rangaistuksen tuntuva ko-
41997: rotus toisessakin luokassa välttämätön. Valiokunnan
41998: enemmistö on sen lisäksi katsonut tarpeelliseksi, että tässä
41999: luokassa kysymyksenalaisen rikoksen tärkeyteen nähden
42000: alintakin rangaistusta olisi siten kovennettava että sakko-
42001: rangaistus olisi kokonaan poistettava. Perusteena siihen
42002: on V aliakunnassa huomautettu sitäkin, että sakkorangais-
42003: tus olisi periaatteellisesti hyljättävä, se kun ei kohtaa ri-
42004: kollisia yhtäläisesti, vaan köyhää ankarammin kuin vara-
42005: kasta. Valiokunnan vähemmistö sitävastoin on mielipi-
42006: teenään lausunut, että yleensä olisi meneteltävä varovai-
42007: sesti muutettaessa Rikoslain rangaistusmääräyksiä josta-
42008: kin erityisestä rikoksesta, epäjohdonmukaisuuksia kun
42009: muuten voisi helposti syntyä, sekä ettei tässä tapauksessa
42010: olisi suinkaan aihetta poistaa sakkorangaistusta, koska
42011: puheenalaiset rikokset saattavat laadultaan olla hyvinkin
42012: erilaiset, joten ehdoton vapausrangaistus varmaan toisi-
42013: naan olisi aivan kohtuuton.- Tämän yhteydessä on myös-
42014: kin ehdotettu, että kuritushuonerangaistus epäinhimilli-
42015: senä poistettaisiin tähän rikokseen nähden ja sen asemesta
42016: käytettäisiin pitempiaikaista vankeusrangaistusta. Kysy-
42017: mys kuritushuonerangaistuksesta rangaistuslajina on kui-
42018: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 5
42019:
42020: tenkin yleisperiaatteellista luonnetta, joten sanotun ran-
42021: gaistuslajin poistaminen johonkin yksityiseen rikokseen
42022: nähden on vailla merkitystä. Niin on laita varsinkin tässä
42023: tapauksessa, puheenalaiset rikokset kun V aliakunnan yksi-
42024: mielisen käsityksen mukaan ovat laadultaan erinomaisen
42025: tärkeät.
42026: Kun rangaistukseen tuomitseminen taas siinä tapauk-
42027: sessa että ne, jotka ovat pitäneet sukupuoliyhteyttä, ovat
42028: menneet avioliittoon keskenään, nähtävästi olisi tarkoituk-
42029: seton, on Valiokunta, yhtäpitävästi sen kanssa mitä on
42030: säädetty Rikoslain 20 luvun 9 § :ssä salavuoteudesta, pitä-
42031: nyt suotavana, että rangaistus niistä rikoksista, jotka o.p.
42032: tehty 15 vuotta vanhempia tyttöjä vastaan, olisi viitatuin
42033: edellytyksin raukeava ja että pykälän toiseen luokkaan siis
42034: olisi pantava sitä käsittävä säännös.
42035: Se puheenaolevan lainpaikan määräys, jonka mukaan
42036: 12 vuotta vanhempaa tyttöä vastaan tehty siveellisyysrikos
42037: on kovennetun rangaistuksen alainen ainoastaan, ellei tyttö
42038: ole ennen maattu, on V aliakunnan mielestä epätyydyttävä.
42039: Sillä joskin se seikka että sellainen tyttö ennen on m~attu
42040: saattaa osottaa, ettei häntä vastaan tehtyä siveel-
42041: Iisyysrikosta ole erikoistapauksessa samalla tavoin arvos-
42042: teltava kuin muuta samanikäistä tyttöä vastaan tehtyä
42043: semmoista rikosta, ei se kuitenkaan millään tavoin vähennä
42044: yhteiskunnan velvollisuutta voitavansa mukaan koettaa
42045: suojella myöskin niitä tyttöjä, jotka ennen ovat joutuneet
42046: siveellisyysrikoksen esineeksi. Tämä pitänee jossain mää-
42047: rin paikkansa siinäkin tapauksessa, että semmoinen tyttö
42048: itse on aiheuttanut häntä vastaan tehdyn siveellisyysrikok-
42049: sen. Ja kun on ilmeisesti kohtuutonta, että siltäkin tytöltä,
42050: joka on maattu niin nuorella ijällä että makaamista pikem-
42051: min voisi katsoa raiskaamiseksi, kielletään yhteiskunnan
42052: suojelus, on kysymyksenalaisen säännöksen epäoikeutus
42053: Valiokunnan mielestä kylläkin selvä. Valiokunta on sen
42054: vuoksi katsonut suotavaksi, että tämä määräys poistetaan,
42055: tehden sen sitä suuremmalla syyllä kun tuomioistuimen
42056: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
42057:
42058: punnitessaan rangaistusta on harkittava, onko sitä seikkaa
42059: että tyttö on ennen maattu ehkä pidettävä lieventävänä
42060: asianhaarana.
42061: Niinkuin alussa huomautettiin on virallisen syyttäjän
42062: syyteoikeus kysymyksenalaisiin rikoksiin nähden siten su-
42063: pistettu, ettei hän saa omasta alotteestaan tehdä syytettä
42064: muista kuin niistä rikoksista, jotka on tehty 12 vuotta
42065: nuorempia tyttöjä vastaan, ja lienee tämä määräys juuri
42066: se, joka eniten on antanut aihetta muistutuksiin. Se
42067: eräässä anomusehdotuksessa tehty ja Valiokunnassa uusit-
42068: tu vaatimus että kaikki kysymyksenalaiset rikokset olisivat
42069: asetettavat yleisen syytteen alaisiksi ei Valiokunnassa kui-
42070: tenkaan ole saavuttanut kannatusta. On katsottu että,
42071: mikäli koskee 15 vuotta vanhempia tyttöjä, heidän oma
42072: etunsa vaatii jätettäväksi heidän tai heidän laillisten edus-
42073: miestensä ratkaistavaksi, onko syyte tehtävä ja asia siten
42074: julkisuuteen saatettava. Jo se seikka, että verrattain har-
42075: voin on oikeuksissa ollut käsiteltävänä 15 vuotta vanhem-
42076: pia tyttöjä vastaan tehtyjä siveellisyysrikoksia, osoittaa
42077: ettei sellaisia rikoksia yleensä ole haluttu syytteeseen pan-
42078: na. Jos siis nämäkin rikokset saatettaisiin yleisen syytteen
42079: alaisiksi, olisi siitä varmaankin enemmän vahinkoa kuin
42080: hyötyä. Sitävastoin on Valiokunta arvellut yleisen syyte-
42081: oikeuden voitavan haitatta ulottaa käsittämään nekin ri-
42082: kokset, jotka on tehty 12 vaan ei 15 vuotta täyttäneitä
42083: tyttöjä vastaan. Tämä Valiokunnan kanta johtuu pää-
42084: asiallisesti siitä Valiokunnan omaksumasta käsityksestä,
42085: että I 5 vuotta nuoremmat tytöt yleensä ovat sillä kehitys-
42086: asteella ettei ole syytä nykyisen lainsäädännön tavoin hei-
42087: dän välillään tehdä erotusta. Tämän ohessa on myöskin
42088: huomioon otettava että Rikoslain mukaan 15 vuotta nuo-
42089: remmat henkilöt ovat kriminaalisesti edesvastuuttomat, jo-
42090: ten tapahtunutta rikosta ei yleisönkään silmissä voitane
42091: lukea rikoksen esineeksi joutuneelle tytölle häpeäksi, ja
42092: että niin nuorta tyttöä kohdannut siveellisyysrikos sitä-
42093: paitsi useimmiten tulee julkisesti tunnetuksi, huolimatta
42094: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 7
42095:
42096: siitä tehdäänkö asiasta syyte vai ei. Valiokunta on siis
42097: sitä mieltä että rikokset, jotka on tehty 1 5 vuotta nuo-
42098: rempia tyttöjä vastaan, olisivat saatettavat yleisen syytteen
42099: alaisiksi.
42100: Sitä Valiokunnassa tehtyä ehdotusta vastaan että ky-
42101: symyksenalaisten rikosten uusimisesta olisi laissa säädet-
42102: tävä kovennettu rangaistus on Valiokunnassa huomautettu
42103: että, varsinkin jos rikoksesta määrätyn rangaistuksen
42104: ylintä rajaa korotetaan, rangaistus jo silloin on niin kor-
42105: kea että oikeudella on mahdollisuus rangaistusta määrä-
42106: tessään riittävästi ottaa huomioon sekin että syytteen-
42107: alainen ehkä ennen on tehnyt itsensä syypääksi saman-
42108: laiseen rikokseen. Kun sitäpaitsi kysymyksenalainen ri-
42109: kos saattaa olla muukin haureellinen teko kuin makaami-
42110: nen, voisi ehdotettu määräys toisinaan johtaa kohtuutto-
42111: muuteen. Valiokunta on senvuoksi katsonut, ettei uusi-
42112: misesta olisi tarpeen säätää eri kovennettua rangaistusta.
42113: - Koska tunnettua on että siveellisyysrikosten uusiminen
42114: voi johtua sairaaloisesta taipumuksesta, on Valiokunnassa
42115: nostettu kysymys pitäisikö yhteiskunnan muulla tavalla
42116: kuin tavallisten vapausrangaistusten kautta suojella itseän-
42117: sä sellaisilta rikollisilta, samalla huolehtien semmoisten
42118: henkilöiden parantamista, milloin se on mahdollista, tai
42119: valmistaen parantumattomiksi havaituille soveliasta hoi-
42120: toa. Tämä kysymys, se kun ei kohdistu ainoastaan nyt
42121: puheenaoleviin rikollisiin, on kuitenkin siksi laajaperäi-
42122: nen että Valiokunta tässä yhteydessä on vain ohimennen
42123: voinut sitä kosketella.
42124: V aHokunnassa on vielä ehdotettu että kysymyksessä
42125: olevain siveellisyysrikoksien laatuun nähden niiden yritys-
42126: kin olisi rangaistava. Kun kumminkin makaamisen yritys
42127: käsittää haureuden harjoittamista ja tämän rikoksen yri-
42128: tys taas on käsitteellisesti mahdoton, ei sanottua ehdotusta
42129: ole hyväksytty.
42130: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
42131:
42132: Yhdessä käsiteltävinä olevista anomuksista on huo-
42133: mautettu välttämättömäksi, että alaikäiset miespuolisetkin
42134: tehokkailla lainsäännöksillä suojeliaan siveellisyysrikoksil-
42135: ta. Rikoslain 20 luvun r2 § kyllä säätää edesvastausta
42136: sille, joka harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta
42137: olevan kanssa. Mutta siinä ei oteta huomioon suojelus-
42138: näkökohtaa alaikäisiin nähden, eikä mainittua lainpaikkaa
42139: sitä paitsi voida soveltaa siihen tapaukseen, että toista
42140: sukupuolta oleva henkilö viettelee alaikäisen nuorukaisen
42141: kanssaan haureuteen. Molempaa mainittua epäsiveellisyys-
42142: lajia olevain tekojen lukuisuudesta meillä kyllä ei ole var-
42143: maa tietoa, niistä kun ei ole eikä osaksi voikaan olla
42144: tilastoa, mutta sitä että sellaista epäsiveellisyyttä harjoi-
42145: tetaan ei tarvitse epäillä. Sen turmeleva vaikutus on
42146: muualla jo tunnustettu ja useiden maiden lainsäädännössä
42147: ovat alaikäisiä vastaan tehdyt epäsiveelliset teot samassa
42148: asemassa huolimatta rikoksen uhriksi joutuneen sukupuo-
42149: lesta. Näistä syistä olisi Valiokunnan mielestä tarpeellista,
42150: että meilläkin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin samankaltais-
42151: ten lainsäännösten aikaansaamiseksi alaikäisten nuorukais-
42152: ten suojelemistarkoituksessa kuin edellä on tyttöihin näh-
42153: den esitetty.
42154: · Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa:
42155: että Eduskunta Keisarilliselta M ajestee-
42156: tilta alamaisesti anoisi armollista esitystä Rikos-
42157: lain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta edelläker-
42158: rotussa tarkoituksessa.
42159:
42160:
42161: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
42162: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet
42163: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni
42164: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen,
42165: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet
42166: Ala-Kulju ja Pietikäinen.
42167: Helsingissä, 5 päivänä syyskuuta 1908.
42168: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 9
42169:
42170:
42171:
42172:
42173: Vastalauseita.
42174: L
42175:
42176: Lakivaliokunnan enemmistön kanssa olemme olleet
42177: yhtä mieltä sekä siitä, että rangaistusmääräyksiä Rikoslain
42178: 20 luvun 7 § :ssä mainittujen rikosten suhteen yleensä
42179: olisi tuntuvasti kovennettava, kun rikos on tapahtunut 15
42180: vuotta nuorempaa naishenkilöä kohtaan, että siitä, että
42181: sanat ,eikä ole ennen maattu" olisivat lakitekstistä pois-
42182: tettavat. Mutta kun valiokunnan enemmistö sitten on
42183: omaksunut sen kannan, että mainitunlaisia rikoksia ei saisi
42184: missään tapauksessa sakolla sovittaa, emme saata siinä
42185: osassa kannattaa valiokunnan mielipidettä. On nimittäin
42186: ilmeistä, että oikeudenkäytössä tulee esiintymään sellaisia-
42187: kin tapauksia, joissa ehdottoman vapausrangaistuksen tuo-
42188: mitseminen ei ensinkään vastaisi rikoksen suuruutta tahi
42189: laatua. Sellaisia tapauksia on, muun muassa, se, että
42190: ennen maattu, ei I 5 vuotta täyttänyt nainen, joka on
42191: ammattihaureilija, viettelee nuorukaisen, jolloin ei ma-
42192: kaaja, vaan päin vastoin rikoksen esine kiistämättä on
42193: moraalisesti varsinainen rikoksen tekijä, - tahi että ma-
42194: kaaminen tapahtuu esim. vuorokautta ennen kun nainen
42195: täyttää tuon määrätyn suojelusikänsä, jossa tapauksess.a
42196: muutaman tunnin ero rikoksen tekemisen ajassa muuttaa
42197: koko rikoksen laadun. Kun rangaistuksen tällainen ko-
42198: rottaminen tulisi perustumaan lainsäädännölle yleensä vie-
42199: raaseen näkökantaan, nimittäin oikeuden harkintavallan
42200: ylenmääräiseen supistamiseen, mutta emme millään ehdol-
42201: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
42202:
42203: la myöskään soisi lakiin enää otettavaksi sanoja: ,eikä
42204: ole ennen maattu", niin ehdotamme anottavassa lakiehdo-
42205: tuksessa määrättäväksi
42206:
42207: että alin rangaistuslaji näissä rikoksissa
42208: edelleen olisi rahasakko.
42209:
42210: Helsingissä, syyskuun 5 päivänä 1908.
42211:
42212:
42213: Julius Saraste. Juho Tulikoura.
42214: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 11
42215:
42216:
42217:
42218:
42219: II.
42220:
42221: Pääasiallisesti yhtä mieltä valiokunnan enemmistön
42222: kanssa, en kumminkaan voi yhtyä mietinnön kahteen eri
42223: kohtaan. Valiokunnan enemmistö on päättänyt ehdottaa
42224: sellaista muutosta Rikoslain 20 luvun 7 § :ään, että viral-
42225: liselle syyttäjälle jätettäisiin syyteoikeus siveellisyysrikok-
42226: siin, jotka ovat kohdanneet 15 vuotta nuorempia tyttöjä.
42227: Sitävastoin on valiokunnan enemmistö pysynyt määräyk-
42228: sessä, ettei syytettä siveellisyysrikoksista tyttöjä kohtaan,
42229: jotka ovat 15-17 ijän välillä, saisi nostaa, ellei asian-
42230: omistaja sitä ole syytettäväksi ilmoittanut. Tytöt alle
42231: 17 vuoden, joita vastaan siveellisyysrikos tehdään, kuu-
42232: luvat nyt kumminkin useimmiten yhteiskunnan vähä-
42233: varaisimpiin, minkävuoksi heidän vanhempansa milloin
42234: peläten kustannuksia, milloin puuttuvan lakimääräysten
42235: tuntemisen vuoksi, milloin taas peläten rikoksen tekijän
42236: kostoa, jättävät rikoksen syytteeseen saattamatta. Ja yhä
42237: turvattomampi on tyttö, jos hän jo sattuu olemaan poissa
42238: kodistaan tai jos hänen etujaan valvoo enemmän tai vä-
42239: hemmän välinpitämätön holhooja tahi jos hän sattuu ole-
42240: maan orpo eikä hänellä varattomuuteensa nähden edes
42241: ole holhoojaa, sillä tuskinpa muuta kuin poikkeustapauk-
42242: sissa siksi nuori tyttö ymmärtää ryhtyä rikoksen syyttä-
42243: mistä varten tarpeellisiin toimiin. Näin ollen pitäisi
42244: yhteiskunnan minun mielestäni jättää hänelle tarpeellinen
42245: turva, jonka puutteessa hän vielä suurimmassa määrässä
42246: on, ulottamalla virallisen syyttäjän syyteoikeuden niihin-
42247: kin siveellisyysrikoksiin, jotka ovat kohdanneet I 5- I7
42248: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 4.
42249:
42250: vuoden ikäisiä tyttöjä. Harvoin voitanee sitäpaitsi sel-
42251: laista rikosta salata niin, ettei tieto siitä pääsisi leviämään
42252: jokseenkin lavealle juuri tytön ympäristöön, minkä vuoksi
42253: tämä syy, tytön menestymisen vuoksi ei sallia syyttäjän
42254: asiaan ryhtyä, ei tunnu kyllin painavalta. Päinvastoin
42255: tuottaa tämä epäonnistunut hienotunteisuus siveellisyys-
42256: rikoksen tekijälle jonkunlaista varmuuden tuntoa, sillä
42257: varmaa on, että aivan eri tavalla arvosteleisivat näitä
42258: rikoksia niin hyvin yleisö kuin rikolliset itse, jos laki
42259: sallisi virallisen syyttäjän ilman muuta puuttua näihin
42260: asioihin.
42261: En myöskään voi yhtyä mietintöön mikäli se koskee
42262: siveellisyysrikoksen yrityksen rankaisemista. Tällaiset
42263: yritykset voivat, kuten kokemus osottaa, tuottaa tytölle
42264: mitä vakavimpia niin hyvin ruumiillisia kuin henkisiä
42265: vammoja, josta syystä niitä myöskin täytyy voida anka-
42266: rasti rangaista. Lakiin tulee tässä suhteessa sisältyä
42267: nimenomainen määräys, huolimatta siitä mitä on säädetty
42268: muusta siveettömyydestä alaikäisten kanssa.
42269: Edellä olevaan nähden ja yhtyen muissa kohdin va-
42270: liokunnan mietintöön ehdotan kunnioittaen,
42271: että mietinnön perttstelut 11tuutettaisiin sii-
42272: hen suuntaan, että viralliselle syyttäjälle jätet-
42273: täisiin syytevalta siveellisyysrikoksiin nähden~
42274: jotka ovat kohdanneet I7 vuotta nuorempia
42275: tyttöjä, sekä että siveellisyysrikoksen yrityk-
42276: sestä mainitunikäisiä tyttöjä vastaan myöskin
42277: nimenomaan säädettäisiin rangaistus.
42278: Helsingissä, 5 päivänä syyskuuta 1908.
42279:
42280: Aleksandra Gripenberg.
42281:
42282:
42283:
42284: Helsinki Igo8, Vihtori Kososen Kirjapaino.
42285: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4.
42286:
42287:
42288:
42289:
42290: Suomen Eduskunnan alamainen ano-
42291: mus, joka koskee Rikoslain 20 luvun 7 §:n
42292: muuttamista toisin kuuluvaksi.
42293:
42294:
42295:
42296:
42297: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
42298: ja Suuriruhtinas!
42299:
42300:
42301:
42302:
42303: Näille val.tiopäiville on jätetty erityisiä anomusehdo-
42304: tuksia, jotka koskevat Rikoslain 20 luvun 7 § :n muutta-
42305: mista toisin kuuluvaksi ja on Eduskunta ne säädetyssä
42306: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4.
42307:
42308: järjestyksessä käsitellyt.
42309:
42310: Kysymyksenalaiset anomusehdotukset tarkoittavat
42311: edellämainitun lainpaikan muuttamista siihen suuntaan,
42312: että alaikäiset tytöt saisivat yhteiskunnan puolelta entistä
42313: tehokkaampaa suojelusta siveellisyysrikoksia vastaan.
42314: On huomautettu, että nämät rikokset eivät winkaan
42315: ole aivan harvinaiset. Tosin ei voida numeroilla todistaa
42316: näiden rikosten lukuisuutta tai että ne olisivat lisäänty-
42317: mässä, niistä kun ei ole olemassa erityistä tilastoa, jota
42318: paitsi kysymyksen arvostelua vaikeuttaa sekin, että sanot-
42319: tuja rikoksia useammastakin syystä ei yleensä ilmoiteta
42320: viralliselle syyttäjälle syytteeseenpanoa varten. Mutta sa-
42321: nomalehdistössä tuon tuostakin näkyneet kertomukset sekä
42322: opetus- ja vaivaishoitoalalla toimivien henkilöjen sanoma-
42323: lehdissä julkaisemat varoitukset viittaavat siihen suuntaan,
42324: että tämänkinlaiset rikokset todella olisivat lisääntymään
42325: päin, ja osattavat ainakin että ne nykyään ovat verrattain
42326: runsaslukuiset. Näitten rikosten uhriksi joutuneet tytöt
42327: ovat useimmiten yhteiskunnan köyhimmistä kerroksista ja
42328: kaipaavat siis sitäkin enemmän yhteiskunnan suojelusta.
42329: Koska Eduskunta on pitänyt edelläolevia näkökohtia huo-
42330: mioonotettavina, on se puolestaan katsonut, ettei kysymyk-
42331: senalaista, yhteiskunnalle turmiollista pahetta voida, mikäli
42332: se lainsäädännön avulla on mahdollista, vastustaa uudis-
42333: tamatta rikoslain näihin rikoksiin kohdistuvia säännöksiä
42334: mikäli ne koskevat rangaistusmääräyksiä, kysymystä ylei-
42335: sen syyteoikeuden laajuudesta sekä sen seikan merkitystä,
42336: että rikoksen esineeksi joutunut tyttö on ennen maattu.
42337: Puheenalaisten rikosten luokittelun mukaan nykyi-
42338: sessä lainsäädännössä ovat eri rangaistukset määrätyt sille,
42339: joka makaa tytön, joka ei ole täyttänyt r2 vuotta, taikka
42340: harjoittaa hänen kanssaan muuta haureutta, sille, joka
42341: sen tekee tytön kanssa, joka on 12 vaan ei r 5 vuotta täyt-
42342: tänyt, eikä ole ennen maattu, sekä sille, joka makaa tytön,
42343: joka on r 5 vaan ei r 7 vuotta täyttänyt, eikä ennen ole
42344: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 3
42345:
42346: maattu. Tätä puheenalaisten rikosten jaoitusta kolmeen
42347: luokkaan Eduskunta ei ole pitänyt onnistuneena. Huo-
42348: mioon ottaen että Suomessa nekin tytöt, jotka ovat täyt-
42349: täneet 12 vaan eivät 15 vuotta, säännöllisissä tapauksissa
42350: vielä ovat ruumiillisesti siksi kehittymättömät, että ma-
42351: kaaminen voi tuottaa heille vahinkoa heidän koko elin-
42352: ajakseen sekä etteivät he saata oikein käsittää sen rikok-
42353: sen laatua, josta kysymyksenalaisessa lainpaikassa on pu-
42354: he, mutta että asia on melkoisesti toinen niihin tyttöihin
42355: nähden, jotka ovat r 5 vuotta tai sitä vanhemmat, jos
42356: kohta niitäkään ei voi pitää täysikasvuisina, on Eduskunta
42357: arvellut kahden ikäluokan erottamisen soveliaimmaksi; ja
42358: kuuluisi siis ensimäiseen luokkaan kaikki 15 vuotta nuo-
42359: remmat ja toiseen luokkaan 15 vaan ei 17 vuotta täyt-
42360: täneet tytöt.
42361: Näin muutetun luokituksen johdosta käy tietysti tar-
42362: peelliseksi uudestaan muodostaa lainpaikan rangaistusmää-
42363: räykset, joita vastaan sen ohessa muutenkin on tehty muis-
42364: tutuksia. 1734 vuoden laissa on väkisinmakaamisesta ja
42365: 12 vuotta nuoremman tytön makaamisesta säädetty kuole-
42366: manrangaistus. Asetuksessa 20 päivältä tammikuuta I 779
42367: on sanotut rikokset niinikään rinnastettu, joskin rangais-
42368: tusta on lievennetty. Tästä vanbernmassa lainsäädännössä
42369: samoin kuin myöskin ulkomaisissa laeissa noudatetusta
42370: periaatteesta on voimassa oleva Rikoslaki sikäli poikennut
42371: että, kun korkein rangaistus väkisinmakaamisesta on kuri-
42372: tushuonetta kymmenen vuotta, se 12 vuotta nuoremman
42373: tytön makaamisesta on kahdeksan vuotta. Kun väkisin-
42374: makaaminen ja aivan nuoren tytön makaaminen kuitenkin
42375: näyttävät olevan jotenkin yhtä törkeät, on Eduskunta pi-
42376: tänyt suotavana, että puheenalaisen lainpaikan ensimäi-
42377: sessä luokassa, joka tulisi käsittämään siveellisyysrikoksia
42378: r 5 vuotta nuorempia tyttöjä vastaan, ylintä rangaistusta
42379: korotettaisiin. Sen ohessa ja kun rikosten luokittaminen
42380: ikärajan mukaan muuten saattaisi erikoistapauksissa joh-
42381: taa kohtuuttomuuteen, on korkeimman rangaistuksen tun-
42382: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4.
42383:
42384: tuva korotus toisessakin luokassa välttämätön. Eduskunta
42385: on sen lisäksi katsonut tarpeelliseksi, että tässä luokassa
42386: kysymyksenalaisen rikoksen tärkeyteen nähden alintakin
42387: rangaistusta olisi siten kovennettava että sakkorangaistus
42388: olisi kokonaan poistettava sitä enemmän, kun se ei kohtaa
42389: rikollisia yhtäläisesti. vaan köyhää ankarammin kuin va-
42390: rakasta.
42391: Kun rangaistukseen tuomitseminen taas siinä tapauk-
42392: sessa että ne, jotka ovat pitäneet sukupuoliyhteyttä, ovat
42393: menneet avioliittoon keskenään, nähtävästi olisi tarkoituk-
42394: seton, on Eduskunta, yhtäpitävästi sen kanssa mitä on
42395: säädetty Rikoslain 20 luvun 9 § :ssä salavuoteudesta, pitä-
42396: nyt suotavana, että rangaistus niistä rikoksista, jotka on
42397: tehty 15 vuotta vanhempia tyttöjä vastaan, olisi viitatuin
42398: edellytyksin raukeava ja että pykälän toiseen luokkaan siis
42399: olisi pantava sitä käsittävä säännös.
42400: Se puheenaolevan lainpaikan määräys, jonka mukaan
42401: 12 vuotta vanhempaa tyttöä vastaan tehty siveellisyysrikos
42402: on kovennetun rangaistuksen alainen ainoastaan, ellei tyttö
42403: ole ennen maattu, on Eduskunnan mielestä katsottava epä-
42404: tyydyttäväksi. Sillä joskin se seikka että sellainen tyttö
42405: ennen on maattu saattaa osottaa, ettei häntä vastaa.n tehtyä
42406: siveellisyysrikosta ole erikoistapauksessa samalla tavoin
42407: arvosteltava kuin muuta samanikäistä tyttöä vastaan teh-
42408: tyä semmoista rikosta, ei se kuitenkaan millää•1 tavoin
42409: vähennä yhteiskunnan velvollisuutta voitavansa mukaan
42410: koettaa suojella myöskin niitä tyttöjä, jotka ennen ovat
42411: joutuneet siveellisyysrikoksen esineeksi. Tämä pitänee
42412: jossain määrin paikkansa siinäkin tapauksessa, että sem-
42413: moinen tyttö itse on aiheuttanut häntä vastaan tehdyn
42414: siveellisyysrikoksen. Ja kun on ilmeisesti kohtuutonta,
42415: että siltäkin tytöltä, joka on maattu niin nuorella ijällä
42416: että makaamista pikemmin voisi katsoa raiskaamiseksi,
42417: kielletään yhteiskunnan suojelus, on kysymyksenalaisen
42418: säännöksen epäoikeutus kylläkin selvä. Eduskunta on sen
42419: vuoksi katsonut suotavaksi, että tämä määräys poistetaan,
42420: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta. 5
42421:
42422: tehden sen sitä suuremmalla syyllä kun tuomioistuimen
42423: punnitessaan rangaistusta on harkittava, onko sitä seikkaa
42424: että tyttö on ennen maattu ehkä pidettävä lieventävänä
42425: asianhaarana.
42426: Puheenalaisen lainpaikan mukaan on virallisen syyt-
42427: täjän syyteoikeus kysymyksenalaisiin rikoksiin nähden
42428: siten supistettu, ettei hän saa omasta alotteestaan tehdä
42429: syytettä muista kuin niistä rikoksista, jotka on tehty 12
42430: vuotta nuorempia tyttöjä vastaan. Tämä määräys on
42431: katsottu kaipaavan muutosta. On katsottu että, mikäli
42432: koskee I 5 vuotta vanhempia tyttöjä, heidän oma etunsa
42433: vaatii jätettäväksi heidän tai heidän laillisten edusmies-
42434: tensä ratkaistavaksi, onko syyte tehtävä ja asia siten jul-
42435: kisuuteen saatettava. Jos nämäkin rikokset saatettaisiin
42436: yleisen syytteen alaisiksi, olisi siitä varmaankin enemmän
42437: vahinkoa kuin hyötyä. Sitävastoin voidaan yleistä syyte-
42438: oikeutta haitatta ulottaa käsittämään nekin rikokset, jotka
42439: on tehty 12 vaan ei I 5 vuotta täyttäneitä tyttöjä vastaan.
42440: Tämä kanta johtuu pääasiallisesti siitä käsityksestä, että
42441: I 5 vuotta nuoremmat tytöt yleensä ovat sillä kehitysas-
42442: teella, ettei ole syytä nykyisen lainsäädännön tavoin heidän
42443: välillään tehdä erotusta. Tämän ohessa on myöskin huo-
42444: mioon otettava, että Rikos1ain mukaan I 5 vuotta nuorem-
42445: mat henkilöt ovat kriminaalisesti edesvastuuttomat, joten
42446: tapahtunutta rikosta ei yleisönkään silmissä voitane lukea
42447: rikoksen esineeksi joutuneelle tytölle häpeäksi, ja että niin
42448: nuorta tyttöä kohdannut siveellisyysrikos sitäpaitsi useim-
42449: miten tuiee julkisesti tunnetuksi, huolimatta siitä teh-
42450: däänkö asiasta syyte vai ei. Eduskunta on siis sitä mieltä
42451: että rikokset, jotka on tehty 15 vuotta nuorempia tyttöjä
42452: vastaan, olisivat saatettavat yleisen syytteen alaisiksi.
42453: Myöskin kysymys alaikäisten miespuolisten suojele-
42454: misesta siveellisyysrikoksilta on herättänyt Eduskunnan
42455: huomiota. Rikoslain 20 luvun 12 § kyllä säätää edes-
42456: vastausta sille, joka harjoittaa haureutta toisen samaa su-
42457: kupuolta olevan kanssa. Mutta siinä ei oteta huomioon
42458: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 4.
42459:
42460: suojelusnäkökohtaa alaikäisiin nähden, eikä mainittua lain-
42461: paikkaa sitä paitsi voida soveltaa siihen tapaukseen, että
42462: toista sukupuolta oleva henkilö viettelee alaikäisen nuoru-
42463: kaisen kanssaan haureuteen. Molempaa mainittua epäsi-
42464: veellisyyslajia olevain tekojen lukuisuudesta meillä kyllä
42465: ei ole varmaa tietoa, niistä kun ei ole eikä osaksi voikaan
42466: olla tilastoa, mutta sitä että sellaista epäsiveellisyyttä har-
42467: joitetaan ei tarvitse epäillä. Sen turmeleva vaikutus on
42468: muualla jo tunnustettu ja useiden maiden lainsäädännössä
42469: ovat alaikäisiä vastaan tehdyt epäsiveelliset teot samassa
42470: asemassa huolimatta rikoksen uhriksi joutuneen sukupuo-
42471: lesta. Näistä syistä olisi Eduskunnan mielestä tarpeellista,
42472: että meilläkin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin samankaltais-
42473: ten lainsäännösten aikaansaamiseksi alaikäisten nuorukais-
42474: ten suojelemistarkoituksessa, kuin edellä on tyttöihin näh-
42475: den esitetty.
42476: Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta siis alamai-
42477: sesti anoa:
42478: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
42479: antaisi Edusklmnalle annollisen esityksen Ri-
42480: koslain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta edelläker-
42481: rotussa tarkoituksessa.
42482:
42483: Suomen Eduskunta pysyy alati J· n. e.
42484:
42485: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1908.
42486:
42487:
42488:
42489:
42490: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
42491: 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5.
42492:
42493:
42494:
42495:
42496: Laki ja talousvaliokunnan
42497: m i e t i n t ö n:o 4 tilusten rauhoittamista
42498: kotieläinten tekemäitä vahingolta koske-
42499: vain lainsäännösten uusimisesta tehtyjen
42500: anomusehdotusten johdosta.
42501:
42502:
42503: Suomen Eduskunta on laki- ja talousvaliokunnan val-
42504: mistelevaa käsittelYä varten lähettänyt edustaja Pykälän
42505: y. m. anomusehdotuksen n:o 97 sekä edustaja Arokallion
42506: anomusehdotuksen n:o 199, jotka molemmat koskevat
42507: tilusten rauhoittamista kotieläinten tekemäitä vahingolta
42508: koskevain lainsäännösten uusimista.
42509:
42510:
42511: Anomusehdotusten tekijät ovat esittäneet, että tilusten
42512: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä 19 päivänä
42513: joulukuuta 1864 annettua asetusta laadittaessa noudatettu
42514: ja sen 1 §:ssä julkilausuttu periaate, että jokainen, jolla
42515: on taikka joka pitää kotieläimiä, olkoon velvollinen niitä
42516: aitauksilla, paimentamisella taikka muulla hoidolla niin
42517: varjelemaan, etteivät ne toisten tiluksille pääse, ei ole
42518: sopusoinnussa kansan laajain kerrosten oikeustajunnan
42519: kanssa varsinkin niissä paikoin, missä viljelys yleisemmin
42520: on pienviljelystä. Sen lisäksi on molempain ehdotusten
42521: perusteluissa viitattu siihen, ettei pienviljelijän kannata
42522: harvalukuisten kotieläintensä estämiseksi menemästä toisen
42523: Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
42524: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5.
42525:
42526: laidunmaalle kustantaa niille paimenta eikä myöskään suur-
42527: viljelijän tavoin syöttää karjaansa viljellyillä alueilla, sekä
42528: että aitausvelvollisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1802
42529: annetun asetuksen johtava periaate, että viljelyksen omis-
42530: tajan oli suojeltava viljelyksessä olevat alueensa, yleensä
42531: on ollut kansalle mieluisempi ja sen vuoksi on kansan
42532: keskuudessa varsin yleisenä tapana edelleen säilynyt.
42533: Niinikään ovat kumpaisenkin anomusehdotuksen tekijät
42534: esiintuoneet sen kokemukseen perustuvan huomion, että
42535: voimassaolevan asetuksen 23 §:n tarjaoma keino kihla-
42536: kunnittain, käräjäkunnittain taikka kirkkokunnittain tehtä-
42537: väin sopimusten kautta saada tilusten rauhoittamista ja
42538: aitausta koskevat asiat järj~stetyiksi paikkakunnallisia tar-
42539: peita tyydyttävällä tavalla, on osottautunut epäkäytännöl-
42540: liseksi, niin että sitä, niinkuin anomusehdotuksissa väite-
42541: tään, tuskin missään on voitu käyttää.
42542: Niistä toimenpiteistä, joihin edelläkosketeltujen epä-
42543: kohtain korjaamiseksi olisi ryhdyttävä, on kuitenkin eri
42544: ehdotusten tekijäin kesken vallinnut eri mieltä. Edustaja
42545: Pykälä y. m. ovat ehdottaneet hallitukselta anoitavaksi
42546: armollista esitystä ensiksi kokoontuville valtiopäiville
42547: ja pitäneet riittävänä sellaisia voimassa olevaan asetuk-
42548: seen tehtäviä muutoksia, ettei sitä, jonka kotieläin vahin-
42549: gossa on päässyt toisen viljellyille tiluksille, olisi siitä
42550: rangaistava, ellei voida näyttää sen tapahtuneen eläimen
42551: omistajan tieten, sekä että tilallisten kussakin kunnassa
42552: ja jakokunnassa aitauksesta ja laitumen käyttämisestä te-
42553: kemillä sopimuksilla ja niiden täyttämättä jättämisestä
42554: asettamilla uhkasakoilla olisi oleva lain voima, jos lailli-
42555: sesti kuulutetussa kokouksessa läsnäolleiden tilanomista-
42556: jien kaksi kolmasosaa miesluvun mukaan sitä kannattaisi
42557: ja sille olisi saatu alioikeuden vahvistus. Edustaja Aro-
42558: kallio sitä vastoin, kun voimassaoleva asetus muissakin koh-
42559: din on osunut harhaan, on ehdottanut anoitavaksi erityisen
42560: valtionkomitean asettamista tutkimaan aitausvelvollisuutta
42561: koskeviin voimassa oleviin säännöksiin nähden vallalla
42562: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 3
42563:
42564: olevan tyytymättömyyden syitä ja ehdottamaan toimen-
42565: piteitä epäkohtien korjaamiseksi sekä että komiean jäse-
42566: niksi kutsuttaisiin muiden maalaisoloihin perehtyneiden
42567: henkilöiden ohella pienviljelijöitäkin maan eri osista.
42568:
42569: Rakennuskaaren 5 luvun 2 § 1734 vuoden laissa
42570: määrää, että »samassa kyläkunnassa olevat naapurit ovat
42571: velvolliset piiriaidalla sulkemaan yhteiset tiluksensa, ku-
42572: kin osansa mukaan. Jos joku tahtoo osastansa jotakin
42573: erilleen aidata ja siitä ei ole toisille haittaa, pitäköön ai-
42574: dan yksinänsä. Jos kylän pellot ja niityt kohtaavat toi-
42575: sen kylän peltoja ja niittyjä ja jompikumpi kylä tahtoo
42576: erottaa omansa toisen omasta eikä toiselle ole siitä hait-
42577: taa, niin olkoon sillä valta, joka aidata tahtoo, ja aidat-
42578: koen se kylä enemmän, jolla on suurempi osa, ja se
42579: kylä vähemmän, jolla on vähempi osa. Jos metsä, syöt-
42580: töhaka taikka takamaa kohtaa peltoa tahi niittyä, pitä-
42581: köön pellon tai niityn omistaja yksinänsä aidan». Tästä
42582: näkyy, että 1734 vuoden laki määräsi kyläkunnan kaikki
42583: maat yhteisen piiriaidan sisään suljettaviksi. Mutta itse-
42584: kunkin kylän osakkaan omaan valtaan jätti laki omain
42585: tilustensa aitaamisen. Nämät säännökset kehitettiin jälkeen-
42586: päin kunink. asetuksella helmikuun 9 p:ltä 1802 täydelli-
42587: semmiksi ja säädettiin tarkemmin ne perustukset, joiden
42588: mukaan rajanaapurit olivat velvoliset käymään väliaitojen
42589: tekemiseen osallisiksi. Johtavana periaatteena näissä
42590: määräyksissä oli, että asianomaisen maanomistajan oli it-
42591: sensä aitauksella suojeltava viljelyksensä ja että hän oli
42592: oikeutettu aidalla itselleen erottamaan myöskin muun
42593: maansa, ja olivat rajanaapurit velvolliset talojensa mant-
42594: taalin mukaan käymään siihen osallisiksi. Muuten an-
42595: nettiin oikeus asianomaisille aitausvelvollisille keskenään
42596: sopia aitaustavasta, aitojen laadusta y. m.
42597: Nykyään voimassa oleva, joulukuun 19 p:nä 1864 ti-
42598: lusten rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä
42599: annettu asetus on laadittu tykkänään toiselle periaatteelle
42600: 4 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5.
42601:
42602: kuin 1734 vuoden lain mainitut säännökset. Tämä ase-
42603: tus velvoittaa jokaisen, joka kotieläintä pitää, sitä aitauk-
42604: sella, paimentamisella tai muulla hoidolla niin varjelemaan,
42605: ettei eläin toisten tiluksille pääse.
42606: Syynä tilusten rauhoittamista koskevan lainsäädännön
42607: perustamiseen aikaisemmasta näin jyrkästi vastakkaiselle
42608: periaatteelle, oli, niinkuin silloisissa asiakirjoissa esitetään,
42609: tyytymättömyys niiden väärinkäytösten johdosta, joita
42610: maanomistajain aitausvelvollisuus oli aiheuttanut. Tapah-
42611: tui nim. ehtimiseen, että erittäinkin niiltä, joilla oli hyvät
42612: laitumet maillaan ja jotka koettivat aitauksella niitä suo-
42613: jella omain kotieläintensä hyväksi, aidat särjettiin tai verä-
42614: jät aukaistiin ja siten päästettiin vieraat elukat sisään.
42615: Varsin vaikeaksi kävi saada toiselta korvausta myöskin
42616: eläimen viljelykselle tekemästä vahingosta, kun oli help-
42617: poa syyttää virheellistä aitausta tai huonosti suljettua ve-
42618: räjätä siitä, että eläin oli viljelykseen päässyt. Tämän
42619: epäkohdan korjaamiseksi katsottiin tehokkaimmaksi eläi-
42620: men haltijan veivoittamista itse pitelemään niin eläimensä,
42621: ettei se pääsisi vahinkoa tekemään toisen maalle. Arvel-
42622: tiin, että yhä edelleen kyllä tultaisiin pitämään aitauksia
42623: jo yksistään siitä syystä, että eläinten omistajat siten mu-
42624: kavimmin voivat estää eläimiään toisen tiluksille pääse-
42625: mästä, vaan että asiat niin järjestäen itsekunkin oma etu
42626: vaatisi hänen olemaan vikaa toisen aitaan tuottamatta tai
42627: toisen veräjätä aukomatta. Päinvastoin olisi sellainen
42628: järjestelmä omansa kehoittamaan häntä sulkemaan toisen
42629: veräjän ja naapurille ilmoittamaan milloin tämän aitauk-
42630: seen on tullut vika.
42631: Myöskin yleiset kansantaloudelliset näkökohdat pääsi-
42632: vät tähän periaatteelliseen järjestelmämuutokseen vaikut-
42633: tamaan. Katsottiin, että eläinten kuljeksiminen valloillaan
42634: laajoilla aloilla vaatii niiden paimentamista, johonka kuluu
42635: paljon työtä hukkaan, ja että toisaalta aitausvelvollisuuden
42636: lakkauttaminen on omansa poistamaan joukon tarpeetto-
42637: mia aitoja ja siten tuottamaan sekä niihin tarvittavain aita-
42638: ainesten että työn säästöä.
42639: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 5
42640:
42641: Kokemus menneeltä ajalta osottaakin, että ne näkö-
42642: kohdat, jotka olivat 1864 vuoden asetuksen aiheuttajina ovat
42643: olleet oikeat. Aitoja ei ainoastaan tilojen viljelysten vaan
42644: myöskin metsämaan ympärillä käytetään edelleen maas-
42645: samme aivan yleisesti, mutta jotenkin harvoin kuuluu
42646: enään valituksia aitauksen tahallisesta särkemisestä, verä-
42647: jien tahallisesta auki heittämisestä y. m. sellaisesta ilki-
42648: vallasta. Ei siis näytä olevan syytä muuttaa 1864 vuo-
42649: den asetuksen yllämainittua johtavaa periaatetta. Sitä vas-
42650: toin tämä asetus näyttää erinäisissä osissaan, erittäinkin
42651: mikäli koskee aitaussopimuksia, olevan kylläkin suuresti
42652: uudistuksen tarpeessa.
42653: Puheena olevan asetuksen 11 §:ssä säädetään, että
42654: »jos rajanaapurit, eläintensä hoidon keventämiseksi, yh-
42655: teisesti tahtovat rakentaa ja voimassa pitää aitaa tilustensa
42656: välillä, yhdistykööt he siitä ja täyttäköön kukin mitä
42657: sovittu on». ja 23 §:ssä on tilallisille varattu mahdolli-
42658: suus kihlakunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain
42659: tehdä keskenään sopimuksia tilusten rauhoittamisesta ja
42660: aitauksesta sekä siinä määrätä »tarpeellisia vaariin otetta-
42661: via tilusrauhan turvaamiseksi, aitain luontoa ja laatua,
42662: taajan ja harvan aidan keskenäistä suhtaa, uhkasakkojen
42663: kautta korotettua edesvastausta laiminlyödystä aitausvel-
42664: vollisuudesta, erinäisen toimiston asettamisesta tilusrauhan
42665: voimassapitämiseksi sekä muita tilusrauhan ja aitausky-
42666: symyksen kanssa yhteen kuuluvia asioita». Voimassa
42667: olevain lainsäännösten mukaan voidaan siis sopimusten
42668: kautta järjestää toimenpiteet tilusten rauhoittamiseksi ko-
42669: tieläinten tekemiltä vahingoilta. Koska olot puheena ole-
42670: valla alalla ovat melkoisesti erilaiset eri osissa maata,
42671: ovat kullekin paikkakunnalle soveliaat järjestelyt nähtä-
42672: västi ainoastaan sellaisten sopimusten kautta aikaansaata-
42673: vissa. Mutta 1864 vuoden asetuksen mainittuja sopimuksia
42674: koskevat säännökset asettavat niin suuria vaikeuksia sopi-
42675: musten aikaansaamiselle tai ovat nämät säännökset niin
42676: puutteelliset, että yritykset sopimusten tekemiseen ovat
42677: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5.
42678:
42679: useastikin rauenneet. Valiokunnassa on huomautettu,
42680: mitenkä suuremmissa kunnissa on miltei mahdotonta
42681: saada kokoukseen niin suurta tilallisten lukumäärää kuin
42682: asetuksen 23 §:ssä säädetään, jotenka sopimus jää teke-
42683: mättä. Niinikään on sanottua asetusta tarkastettaessa
42684: havaittu, että säännökset rajanaapurien kesken tehtävistä
42685: aitaussopimuksista ovat siksi kehittämättömät ja epäsel-
42686: vät, että välipuheiden aikaansaaminen niiden nojalla ei
42687: ole helppoa. Puuttuu nim. määräyksiä sopimuksen teke-
42688: mistä tarkoittavan menettelyn alotteesta sekä siitä, vel-
42689: voittaako aitaussopimus kestäruisaikansa loppuun asti
42690: niitäkin, jotka sopimuksen kestäruisajan kuluessa oston
42691: tai muun luovutuksen kautta tulevat sopimuksen tekijäin
42692: tilojen omistajiksi. Ainakin on, mikäli valiokunnan tie-
42693: toon on tullut, käytäntö muodostunut sellaiseksi, että
42694: tilan uusi haltija ei pidä itseänsä edeltäjänsä tekemästä
42695: aitaussopimuksesta velvoitettuna, vaan katsoo olevansa
42696: oikeutettu sen rikkomaan. Yleensä valitetaan sitä, että
42697: erittäinkin ne tilojen omistajat, jotka järjestävät t'lJ..2utensa
42698: tilalla metsäviljelykselle, sanovat irti aitausvelvollisuutensa
42699: ja sitten saattavat naapurinsa edesvastaukseen siitä, kun
42700: nämät eivät voi estää kotieläimiään laitumenaan käyttä-
42701: mästä metsätilan tiluksia. Voimassa olevain lainsäännös-
42702: ten uudestaan laatiminen siihen suuntaan, että nyt kos-
42703: ketellut puutteet tulevat korjatuiksi, on siis valiokunnasta
42704: näyttänyt tarpeen vaatimalta.
42705: Sen mukaan kuin aitausaineiksi käytettävät metsätuot-
42706: teet kallistuvat ja työn hinta myöskin kohoaa käy tietysti
42707: aitojen pitäminen maassamme kalliimmaksi. Olisi sen
42708: vuoksi suotavaa, että maataloudessa voitaisiin tulla vä-
42709: hemmillä aitauksilla toimeen. Tähän voidaankin epäile-
42710: mättä päästä, jos kotieläinten haltijat kylä- tai jakokun-
42711: nittain taikka ylimalkaan pienemmissä ryhmissä helposti
42712: voisivat keskenään tehdä sopimuksia oloihin soveltuvista
42713: aitausjärjestelmistä, joita noudattamaan niskoittelevat voi-
42714: daan tarpeeksi tehokkailla keinoilla pakottaa. Valiokun-
42715: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist. 7
42716:
42717: nasta nähden olisi siis tilusten rauhoittamista koskevain
42718: säännösten uudistamisessa huomio etupäässä tähän seik-
42719: kaan kiinnitettävä. Siihen kehoittaa sekin, että paikalliset
42720: olot saman kunnan eri pohjakunnilla useinkin ovat siksi
42721: erilaiset, että kunnittain tehtävä sopimus tilusten rauhoit-
42722: tamisesta ei sovellu kaikkiin kunnan osiin. Täten tehtä-
42723: väin aitausjärjestelmäin kautta voitaisiin nähtävästi myös-
42724: kin aikaansaada sellainen tilusten rauhoitus, ettei aidoilla
42725: tarpeettomasti suljeta pääsyä yleisille metsälaitumille ja
42726: että paikkakunnan vähävaraisten tarve saada laidunta koti-
42727: eläimilleen, ilman että siitä maanomistajille on erityistä
42728: haittaa, tulee tyydytetyksi.
42729:
42730: Sanotun perustuksella ja kun nykyinen asetus tilusten
42731: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä aineen
42732: järjestelyyn nähden että muutenkin muodollisesti on puut-
42733: teellinen, saa valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
42734:
42735: että Eduskunta anoisi tilusten rau-
42736: hoittamista kotieläinten tekemäitä va-
42737: hingolta koskevain voimassa olevain
42738: lainsäännösten perinpohjaista tarkastusta
42739: ja uudestaan laatimista siihen suuntaan,
42740: että, säilyttäen näiden säännösten joh-
42741: tava periaate, tilusten rauhoittamista
42742: koskevain sopimusten aikaansaaminen,
42743: erittäinkin kotieläinten haltijain pienem-
42744: päin ryhmäin keskuudessa, kävisi hel-
42745: pommaksi ja sellaisten sopimusten päte-
42746: vyys tehokkaammaksi; sekä
42747: että tästä annettaisiin Eduskunnalle
42748: armollinen esitys.
42749:
42750: Helsingissä 7 p. syyskuuta 1908.
42751: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 5.
42752:
42753: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
42754: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet: Paunu (ositt.),
42755: Ruotsalainen, Salo, Rantanen, Perttilä, Mäki (ositt.), Wirkki,
42756: (ositt.), Huoponen, Pennanen (ositt.), Pykälä, (ositt.), Nix,
42757: Heimbiirger (ositt.), Vahe ja Koivisto (ositt.) sekä vara-
42758: jäsenet Bäck, A. P. Hämäläinen (ositt.), Poutiainen (ositt.)
42759: ja Junnila (ositt.)
42760: Tilusten rauhoituslainsääd. uudist.
42761:
42762:
42763:
42764:
42765: Vastalause.
42766:
42767: Kun emme voi yhtyä v(!.liokunnan ehdotukseen, jossa
42768: tunnustetaan 1864 vuoden aitausasetuksen johtava peri-
42769: aate oikeaksi, esitämme eriävän mielipiteemme.
42770: Voimassa olevan asetuksen sallima aitaussopimuksen
42771: teko on osottautunut epäkäytännölliseksi nykyisessä muo-
42772: dossaan sekä suuressa osassa maata käytännössä mah-
42773: dottomaksi toteuttaa. Suurviljelijät käyttävät karjaansa
42774: metsälaitumella pienissä määrin ja silloin voivat he pal-
42775: kata paimenen mukaan. Vähävaraisemmat sen sijaan
42776: miltei poikkeuksetta pitävät karjansa metsälaitumella ja
42777: paimenen paikkaaminen muutamalle lehmälle tulee rasit-
42778: tavaksi, eikä helpommaksi tule sekään, jos täytyy rakentaa
42779: raja-aidat. Tukkiyhtiöiden maatilanostot ovat useilla
42780: paikkakunnilla tehneet asiain tilan sietämättömäksi. Kun
42781: ne ovat kylästä ostaneet maatilan tai useampia, saavat
42782: naapurit rakentaa raja-aidat ja siitä johtuu, että laidun-
42783: maat tulevat eristetyiksi ja karjan laitumella käyttö ta-
42784: vattoman vaikeaksi.
42785: Tämän perusteella ehdotamme:
42786:
42787: että Eduskunta anoisi Keisarilliselta M ajes-
42788: teetilta armollista esitystä ensi tulerille raltiopäi-
42789: rille tilusten rauhoittamista koskerain roimassa
42790: olerain lainsäädösten muuttamisesta siihen suun-
42791: taan että kunta, jakokunta tai kyläkunta saa tehdä
42792: 10 1908. II Vp. - llnomusmietintö n:o 5.
42793:
42794: sopimuksia aitausrelrollisuudesta sekä että näillä
42795: sopimuksilla on lain roima, jos asianmukaisesti
42796: kuulutetussa kokouksessa läsnäolerista tilanomis-
42797: tajista on 2/3 päättänyt aidoilla suojella riljelyk-
42798: siään. Kaikki senlainen maa, joka on jätetty aitaa-
42799: matta, katsotaan oleran jätetty yleiseksi laidun-
42800: maaksi. Eikä kukaan yksityinen olko oikeutettu
42801: niin yksijakoisesti metsämaataan aitaamaan, ettei
42802: muitten jakokuntalaisten karja pääse rapaasti
42803: kulkemaan tarallisille laidunmailleen.
42804:
42805: Helsingissä 7 p. Syysk. 1908.
42806:
42807: F. W. Rantanen. V. Perttilä.
42808: llatu Ruotsalainen. ll. Salo.
42809: ll. P. Hämäläinen.
42810:
42811:
42812:
42813:
42814: Helsingissä 1908, Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö.
42815: 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
42816:
42817:
42818:
42819:
42820: Suomen Eduskunnan alamainen
42821: anomus tilusten rauhoittamista kotieläin-
42822: ten tekemäitä vahingolta koskevain lain-
42823: säännösten uusimisesta.
42824:
42825:
42826:
42827:
42828: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
42829: ja Suuriruhtinasl
42830:
42831:
42832:
42833:
42834: Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty anomus-
42835: ehdotuksia niiden lainsäännösten uusimisesta, jotka kos-
42836: kevat tilusten rauhoittamista kotieläinten tekemäitä vahin-
42837: 2 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
42838:
42839: golta, ja on Eduskunta ottanut nämä ehdotukset käsitel-
42840: täväkseen.
42841: Vastoin aikaisemmin voimassa olleita, 1734 vuoden
42842: lain Rakennuskaaressa ja kunink. asetuksessa helmikuun
42843: 9 päivältä r8o2 annettuja säännöksiä, joiden mukaan
42844: maanomistajan oli aitauksella suojeltava viljelyksensä
42845: kotieläimiltä, velvoittaa nykyinen tilusten rauhoittamista
42846: koskeva asetus joulukuun 19 päivältä r864 jokaisen, joka
42847: kotieläintä pitää, sitä aitauksella, paimentamisella tai
42848: muulla hoidolla niin varjelemaan, ettei eläin toisen tiluk-
42849: sille pääse.
42850: Kokemus osottaakin, että ne epäkohdat, jotka aiheut-
42851: tivat täten tapahtuneen katsantokannan muutoksen, kuten
42852: ehtimiseen tapahtuneiksi valitetut aitojen särkemiset ja
42853: veräjäin aukomiset elukkain päästämiseksi toisen tiluksille
42854: sekä vaikeus saada korvausta syöttövahingoista, koska
42855: eläimen pääsystä viljelykseen aina oli helppo syyttää puut-
42856: teellista aitausta tai huonosti suljettua veräjää, asetuksen
42857: voimassaoloaikana yleensä ovat korjaantuneet. Yllämai-
42858: nittua r864 vuoden asetuksen johtavaa periaatetta on siis
42859: edelleenkin pidettävä oikeana ja säilyttämisen arvoisena.
42860: Sitä vastoin tämä asetus näyttää erinäisissä osissaan,
42861: erittäinkin mikäli koskee siinä olevia säännöksiä, joiden
42862: tarkoituksena on saattaa tilusten rauhoittamistoimenpiteet
42863: järjestetyiksi paikallisten sopimusten kautta kotieläinten
42864: haltijain kesken, olevan kylläkin suuresti uudistuksen tar-
42865: peessa.
42866: Puheena olevan asetuksen r r § :ssä säädetään, että
42867: ,jos rajanaapurit, eläintensä hoidon keventämiseksi, yh-
42868: teisesti tahtovat rakentaa ja voimassa pitää aitaa tilustensa
42869: välillä, yhdistykööt he siitä ja täyttäköön kukin mitä so-
42870: vittu on". Ja 23 § :ssä on tilallisille varattu mahdollisuus
42871: kihlakunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain
42872: tehdä keskenään sopimuksia tilusten rauhoittamisesta ja
42873: aitauksesta sekä niissä määrätä ,tarpeellisia vaariin otetta-
42874: via tilusrauhan turvaamiseksi, aitain luontoa ja laatua,
42875: Tilusten rauhoituslainsääd. uusim. 3
42876:
42877: taajan ja harvan aidan keskenäistä suhtaa, uhkasakkojen
42878: kautta korotettua edesvastausta laiminlyödystä aitaus-
42879: velvollisuudesta, erinäisen toimiston asettamisesta tilns-
42880: rauhan voimassapitämiseksi sekä muita tilusrauhan ja
42881: aitauskysymyksen kanssa yhteen kuuluvia asioita". Koska
42882: olot puheena olevalla alalla ovat melkoisesti erilaiset eri
42883: osissa maata, ovat kullekin paikkakunnalle soveliaat jär-
42884: jestelyt nähtävästi ainoastaan tällaisten sopimusten kztntta
42885: aikaansaa ta vissa.
42886: Säännökset 1864 vuoden asetuksessa asettavat kuiten-
42887: kin niin suuria vaikeuksia sellaisten sopimus:ten aikaansaa-
42888: miselle ja ovat muuten niin puutteelliset, että yritykset sopi-
42889: musten tekemiseen ovat useastikin rauenneet. Suuremmissa
42890: kunnissa on miltei mahdoton saada kokoukseen niin suurta
42891: tiJallis,ten lukumäärää kuin asetuksen 23 § :ssä säädetään,
42892: jotenka sopin1us jää tekemättä. Mitä taas tulee säännöksiin
42893: rajanaapurien kesken tehtävistä aitaussopimuksista, ovat
42894: ne siksi kehit.tämättömät ja epäselvät, että välipuheiden
42895: aikaansaaminen niiden nojalla ei ole helppoa. Puuttuu
42896: nimittäin määräyksiä sopimuksen tekemistä tarkoittavan
42897: menettelyn alotteesta sekä siitä, velvoittaako aitaussopimus
42898: kestäruisaikansa loppuun asti niitäkin, jotka tuon ajan
42899: kuluessa oston tai muun luovutuksen kautta tulevat sopi-
42900: muksen tekijäin taojen omistajiksi. Käytäntö lieneekin
42901: muodostunut sellaiseksi, että tilan uusi haltija ei pidä edel-
42902: täjänsä tekemää aitaussopimusta itseänsä velvoittavana,
42903: vaan katsoo olevansa oikeutettu sen rikkomaan. Yleensä
42904: valitetaan sitä, että erittäinkin ne tilojen omistajat, jotka
42905: järjestävät taloutensa tilalla metsäviljelykselle, sanovat
42906: irti aitausvelvollisuutensa ja sitten saattavat naapurinsa
42907: siitä vastaamaan, kun nämä eivät voi estää kotieläimiään
42908: käymästä metsätilan tiluksiiia. Voimassa olevain lain-
42909: säännösten uudestaan laatiminen siihen suuntaan, että nyt
42910: kosketellut puutteet tulevat korjatuiksi, on siis kylläkin
42911: tarpeen vaatima.
42912: 4c 1908. n Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
42913:
42914: Sen mukaan kuin aitaustarpeiksi käytettävät metsä-
42915: tuotteet kallistuvat ja työn hinta myöskin kohoaa, käy
42916: tietysti aitojen pitäminen maassamme kalliimmaksi. Olisi
42917: sen vuoksi suotavaa, että maataloudessa voitaisiin tulla
42918: vähemmillä aitauksilla toimeen. Tähän voidaan epäile-
42919: mättä päästä, jos kotieläinten haltijat kylä- tai jakokun-
42920: nittain taikka ylimalkaan pienemmissä ryhmissä helposti
42921: voisivat keskenään tehdä sopimuksia oloihin soveltuvista
42922: wi1tausjärjestelmistä, joita noudattamaan niskoittelevat
42923: voidaan tarpeeks·i tehokkailla keinoilla pakottaa. Etu-
42924: päässä tähän seikkaan olisikin tilusten rauhoittamista
42925: koskevain säännösten uudistamisessa huomio kiinnitet-
42926: tävä. Siihen kehoittaa sekin, että paikalliset olot myös-
42927: kin saman kunnan eri pohjakulmilla usein ovat siksi
42928: erilaiset, että kunnittain tehtävä sopimus tilusten rauhoit-
42929: tamisesta ei sovellu kaikkiin kunnan osiin. Täten tehtä-
42930: väin aitausjärjestelmäin kautta voitaisiin nähtävästi myös-
42931: kin aikaansaada sellainen tilusten rauhoitus, ettei aidoilla
42932: tarpeettomasti suljeta pääsyä yleisille metsälaitumille ja
42933: että paikkakunnan vähävaraisten tarve saada laidunta koti-
42934: eläimilleen, ilman että siitä maanomistajille on erityistä
42935: haittaa, tulee tyydytetyksi.
42936: Sanotun perustuksella ja kun nykyinen asetus tilusten
42937: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä ai-
42938: neen järjestelyyn nähden että muutenkin muodollisesti on
42939: puutteellinen, saa Eduskunta Teidän Keisarilliselta Ma-
42940: jesteetiltanne alamaisesti anoa :
42941:
42942: että voimassa olevat, tilusten rauhoittamis-
42943: ta kotieläinten tekemäTtä vahingolta koske·vat
42944: lainsäännökset perinpohjin tarkasteltaisiin ja
42945: uudestaan laadittaisiin siihen suuntaan, että,
42946: säilyttäen näiden säännösten johtava periaate,
42947: tilttsten rauhoittamista koskevain sopimusten
42948: aikaansaaminen, erittäinkin kotieläinten halti-
42949: jain pienempäin rylmxäin keskuudessa, kävisi
42950: Tilusten pauhoituslainsä.äd. uusim. 5
42951:
42952: help01nmaksi ja sellaisten sopimttsten pätevyys
42953: tehokkaamma!?si,· sekä
42954: että tästä annettaisiin Eduskunnalle armol-
42955: linen esitys.
42956:
42957: Suotnen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
42958:
42959: Helsingissä r r päivänä syyskuuta rgo8.
42960: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
42961: 1908. II Vp. - AnomusmietiutU N:o 6.
42962:
42963:
42964:
42965:
42966: Valtiovarainvaliokunnan mietiutU
42967: N : o 4 verotuslaitoksen uudistamista tarkot-
42968: tavien anomusehdotusten johdosta.
42969:
42970:
42971: Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera lähettänyt
42972: Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi edustaja Onni
42973: Hallstenin y. m. allekirjottaman anomusehdotuksen uuden
42974: verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, edustaja Kyösti
42975: Kallion y. m. anomusehdotuksen uutta verolakia koske-
42976: van armollisen esityksen pyytämisestä sekä edustaja Matti
42977: Helenius-Seppälän anomusehdotuksen selvityksen hank-
42978: kimisesta tupakkamonopolin toimeenpanon mahdollisuu-
42979: desta. Asiaa käsiteltyään Valiokunta saa täten Edus-
42980: kunnalle esittää seuraavaa.
42981:
42982:
42983: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt
42984: Bamalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val-
42985: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin
42986: valtiontalous suuremmoisesti laajentunut, enemmän kuin
42987: kymmenkertaisiksi ovat sekä tulot että menot kasvaneet,
42988: mutta siitä huolimatta ei varsin usein ole käynyt välttä-
42989: mättömäksi säätää uusia veroja, sillä valtion entisten tulo-
42990: lähteiden, etenkin tulliverotuksen, tuottavaisuus on li-
42991: sääntynyt melkein yhtä rinnan menojen enentymisen
42992: kanssa.
42993: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi- •
42994: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on
42995: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 4.
42996: 2 1908. II Yp. - Anomusmietiaio N:o 6.
42997:
42998: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt
42999: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan
43000: kuluessa on sekä valtiontaloudellisissa periaatteissa että
43001: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut.
43002: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi oikeu-
43003: denmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia verokykyisiä
43004: kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen osaa sa-
43005: massa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa vero-
43006: taakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kunkin
43007: hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua
43008: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus-
43009: laitos tekee paljon poikkeuksia.
43010: Valtiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tullimak-
43011: sut jo kauan olleet. Niitä tosin ei yleeensä kanneta aivan
43012: välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista, mutta
43013: kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti
43014: käytetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista,
43015: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten
43016: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia kerrok-
43017: sia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky tule
43018: niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi.
43019: Alkoholipitoisten juomain valmistamisesta ja kaupasta
43020: suoritetut verot, jotka ovat olleet valtion lähinnä tär-
43021: keimpinä tuloina, saadaan tosin sellaisista ylellisyy-
43022: teen kuuluvista nautintoaineista, jotka epäilemättä pa-
43023: remmin kuin mitkään muut soveltuvat kulutusverotuksen
43024: esineiksi, mutta niissäkään ei ole läheskään riittävästi to-
43025: teutettu sitä periaatetta, että kunkin veronalaisen tulee
43026: maksaa veroa suorituskykynsä mukaan.
43027: Näiden tuottavien kulutusverojen rinnalla maamme
43028: välittömät verot ovat verrattain vähäisiä. Maavero, joka
43029: rakenteeltaan on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukai-
43030: suudesta sekä sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut
43031: maatilat ja kaupunkien kallisarvoinen maa ovat vapaute-
43032: • tut, että myöskin yleisesti tunnetun epätasaisuutensa
43033: kautta. Vanhentuneita ovat samoin käräjäjyvät ja
43034: Verotaslaitoksen uudistaminen. 3
43035:
43036: henkirahat. Yleistä tuloveroa ja sitä täydentävää va-
43037: rallisuusveroa, jotka useissa muissa maissa on viime
43038: aikoina järjestetty oikeudenmukaiselle pohjalle, ei val-
43039: tiontaloudessamme ole käytännössä.
43040: Verotuslaitoksemme on puutteellinen myös siihen näh-
43041: den, että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä,
43042: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri
43043: osat täydentäisivät toisensa; varsinaista verotusjärjestel-
43044: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin
43045: tässäkin suhteessa nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan,
43046: on se kokonaisuudessanRa otettava tarkastettavaksi ja
43047: uudistettavaksi.
43048: Tämä tehtävä näyttää tulevan myöskin toisesta
43049: syystä tarpeelliseksi. Maamme valtiontulot ovat, kuten
43050: jo huomautettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasva-
43051: neet melkein yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuu-
43052: dessa tämä tuskin enää voinee jatkua, kun valtionmenot
43053: todennäköisesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tun-
43054: tuvammin niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten
43055: takia, joita paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin
43056: joutunevat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpiteet
43057: kuin yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä aiheu-
43058: tuva kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen, sa-
43059: moin yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen jär-
43060: jestäminen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilattomalle
43061: väestöllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uhrauksia
43062: valtion varoista; näihin tarkotuksiin tarvittaneen jo pian
43063: yhteensä kymmeniä miljonia markkoja vuosittain. Vaik-
43064: ka nykyiset valtiontulot edelleenkin kasvaisivat yhtä
43065: nopeasti kuin tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisä-
43066: menoja korvaamaan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan
43067: valtiontalouteen. Eikä siihen voida suinkaan luottaa,
43068: että valtiontulot kasvaisivat edelleen samassa määrin
43069: kuin tähän saakka. Päinvastoin on niissä odotettava
43070: suoranaista vähentymistäkin sen kautta, että Eduskunnan
43071: viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä ehdotus laiksi
43072: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43073:
43074: alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta ja kaupasta,
43075: saatuaan Hallitsijan vahvistuksen, lopettaa sen huomatta-
43076: van tuloerän, jonka paloviinan ja mallasjuomain valmistus-
43077: verot ja muut alkoholipitoisista juomista suoritettavat
43078: verot nykyänsä valtiontaloudessa muodostavat.
43079: Esitettyjen syiden nojalla näyttää välttämättömältä,
43080: että ensi tilassa ryhdytään toimenpiteisiin verotuslaitok-
43081: semme täydelliseksi uudistamiseksi. Mihin suuntaan sen
43082: tulisi tapahtua, esitetään seuraavassa lähemmin.
43083:
43084: laaverol Viime vuosisadan alussa kruunu sai pääasiallisimmat
43085: tulonsa maareroista; Ruotsin vallan aikana oli niiden
43086: merkitys valtion tulojen joukossa vieläkin tärkeämpi.
43087: Alkuansa ne ovat kehittyneet henkilöveroista, jotka
43088: keskiajalla olivat maassamme - samoin kuin muuallakin
43089: kehittymättämissä taloudellisissa oloissa - käytännössä.
43090: Sittemmin nämä verot, joita kukin henkilö tai oikeastaan
43091: kukin perheenisä suoritti yhtä paljon, muuttuivat varalli-
43092: suusveroiksi, ja kun maaomaisuus muodostui tärkeim-
43093: mäksi ja pysyvimmäksi varallisuuden lähteeksi, tuli näistä
43094: henkilöveroista aikaa myöten maaveroja. Kustaa Vaasan
43095: aikana ne merkittiin erityisiin maakirjoihin ja saivat siitä
43096: nimen maakirjavero. Tämän vanhan maaveron lisäksi
43097: myönnettiin 1600-luvulla erinäisiä suostuntaveroja maa-
43098: omaisuudesta maksettavaksi, ja vähitellen nekin - yh-
43099: teensä 8 eri veroa - muuttuivat vakinaisiksi. Kun ne
43100: merkittiin maakirjoihin, erotettiin ne entisistä maaveroista
43101: manttaaliveron nimellä, joka osotti veron henkilökohtaista
43102: jakoperustetta. Vähitellen manttaalin merkitys on muut-
43103: tunut siten, että tällä nimityksellä on ruvettu ilmaisemaan
43104: maatilain veronsuorituskykyä, ja manttaalista on tullut
43105: tilain kameraalisen arvon perusmitta. Maakirjaveron
43106: kanssa tämä manttaalivero muodosti maatilain n. s. vaki-
43107: naisen veron. Yleensä kaikkien maatilain oli tämä vero
43108: suoritettava; siitä olivat kuitenkin poikkeuksena sekä
43109: aateliston säteritilat ja suurimmaksi osaksi myös yleiset
43110: Verotuslaitoksen uudistaminen. 5
43111:
43112: rälssitilat että pappissäädyn palkka- ja virkatilat, samoin
43113: kaupungeille lahjotettu maa, jotka eri perusteilla nauttivat
43114: verovapautta. Veronalaisten tilain kesken oli veron suorit-
43115: tamiseen nähden paljon epätasaisuutta, kun verot olivat
43116: eri paikoissa valtakuntaa erilaisten perusteiden mukaan
43117: määrättyjä ja siis eri suuria. Niiden tasotukseksi säädet-
43118: tiin erityisiä veronpanojärjestelmiä. Alkuansa määrättiin
43119: maaverot sangen raskaiksi. Kun viljelykset sitten aikaa
43120: myöten laajenivat ja niiden tuottavaisuus lisääntyi, mutta
43121: maavero pysyi samana, miksi se kerran oli säädetty, vähe-
43122: ni verojen rasittavaisuus sen mukaan. Maaveroja suori-
43123: tettiin luonnontuotteissa, ja eri seuduilla oli käytännössä
43124: hyvin erilaisia veroparseleita, yhteensä yli 30:n. Niiden
43125: lukua on eri kertoja vähennetty, ja nykyänsä maaveroja
43126: suoritetaan 1886 vuoden asetuksen mukaan, joka rajotti
43127: veroparselien luvun kolmeksi: kustakin veroruplasta, joka
43128: vuonna 1840 oli otettu yleiseksi veroluvuksi, on makset-
43129: tava 25 litraa viljaa, 10 litraa kauroja ja rahaa 1: 17-
43130: 1: 45 penniä, eri lääneissä eri suuri määrä. Viime vuosina
43131: on vakinainen maavero tuottanut noin 3 milj. markkaa.
43132: Vakinaisen maaveron ohella suoritetaan maanomai-
43133: suudesta toinenkin valtionvero, kruununkymmenykset,
43134: jotka kruunu on saanut haltuunsa siten, että katolisen
43135: kirkon keskiajalla kantamista kymmenyksistä kaksi kol-
43136: mannesta Kustaa Vaasan toimesta peruutettiin valtiolle.
43137: Alkuansa tämän veron suuruus määrättiin joka kerta
43138: erikseen, sadon mukaan, mutta vähitellen sekin kehittyi
43139: muuttumattomaksi, ja vuonna 1748 säädettiin toimitetut
43140: kymmenysten laskut pysyväisiksi. Vapautusta kruunun-
43141: kymmenysten suorittamisesta nauttivat säterikartanot,
43142: pappilat ja muutamat muut tilat. Tämän veron raha-
43143: asiallinen merkitys on ollut jotenkin vähäinen; viime
43144: vuosina siitä on karttunut valtiolle tuloa noin 350,000
43145: markkaa vuodessa.
43146: Vielä vähäpätöisempi on maaverojen kolmannen ryh-
43147: män, silta- ja jahtivoudinkappain tulos, yli 60,000 markan
43148: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43149:
43150: vuodessa. Tätä veroa kannettiin alkuansa silta- ja jahti-
43151: vontien palkkaamiseen, mutta vuonna 1891 se peruutet-
43152: tiin kruunulle.
43153: Eri maaverolajit siis tuottavat nykyään yhteensä
43154: noin 3,4 milj. markkaa vuosittain, s. o. noin 5 °/o valtion
43155: nettotuloista.
43156: Kuten jo mainittiin, ovat maaveromme luonteeltansa
43157: muuttumattomia, niiden suuruus on kullekin tilalle yleensä
43158: kerta kaikkiaan määrätty, vaikka tosin eri veroperusteiden
43159: mukaan. Mutta maatilain arvot ovat vuosisatain kuluessa
43160: suuresti vaihtuneet. Ne verot, joita maatiloista on suori-
43161: tettava, ovat siten tulleet hyvin epätasaisiksi tilain ny-
43162: kyiseen arvoon verraten. Kun maatalouden alalla tapah-
43163: tuva kehitys edistyy eri tavoin maan eri osissa, on se omansa
43164: yhä lisäämään tämän verotuksen kohtuuttomuutta. H uo-
43165: mattava epäkohta on myös se seikka, että maatHain vero-
43166: tusta koskeva lainsäädäntömme on sangen monimutkainen,
43167: niin että maanomistajien on ylipäänsä vaikea käsittää niitä
43168: erilaisia perusteita, joiden mukaan maatiloista on määrätty
43169: veroa maksettavaksi. Kun lisäksi erinäiset etuoikeutetut
43170: maatilat ja kaupunkien maa, joka on maaseudun maa-
43171: aluetta monta kertaa kalliimpaa, ovat maaverosta ko-
43172: konaan vapaat, on maaveroa suorittavien maanviljelijäin
43173: keskuudessa ilmennyt suurta tyytymättömyyttä tätä van-
43174: hentunutta verotusmuotoa vastaan, ja useilla valtiopäi-
43175: villä on anottu sen lakkauttamista. Maaverojemme epäta-
43176: saisuutta osottaa myös se seikka, että erinäisille seuduille,
43177: joissa maaverojen rasittavaisuus on paljon suurempi kuin
43178: muissa osissa maatamme, on katsottu tarpeelliseksi myön-
43179: tää veronhuojennuksia. Siten ovat useat Länsi-Suomen
43180: rannikkokunnat saaneet tuntuvaa helpotusta tässä suh-
43181: teessa.
43182: Maaverokysymystä on myös hallituksen toimesta
43183: valmisteltu. Lainvalmistelukunnalle annettiin vuonna
43184: 1892 tehtäväksi laatia ehdotus suoranaisen verotuksemme
43185: uudelle kannalle järjestämisestä, ja vuonna 1898 ilmestyi
43186: Verotuslaitoksen uudistaminen. 7
43187:
43188: sen laaja mietintö, jossa esitettiin maaverot poistettaviksi.
43189: Viime vuoden valtiopäivillä tehtiin myös samaan suuntaan
43190: käypiä anomuksia, mutta silloin ne ajan puutteessa jäivät
43191: käsittelemättä; ne jätettiin uudelleen Eduskunnalle viime
43192: keväänä, mutta niiden valmistelu Valiokunnassa keskeytyi
43193: valtiopäiväin hajottamisen kautta.
43194: Joskin nykyiset maaveromme myönnetään kohtuut-
43195: tomiksi, väitetään niiden poistamista vastaan, että maa-
43196: vero on aikojen kuluessa pääomaistunut (kapitalisoitunut)
43197: maatilain realirasitteeksi, joka kunkin tilan arvoa lasket-
43198: taessa on otettu huomioon, ja siten ikään kuin kuo-
43199: leutunut, joten maatilain nykyiset omistajat muka ei-
43200: vät enää tunne tämän veron painoa, ja että täten
43201: maaverojen poistaminen merkitsisi samaa kuin niitä
43202: vastaavan lahjan antaminen maanomistajille.
43203: Ryhtymättä yksityiskohtaisesti selvittelemään tätä
43204: kysymystä, jota Lainvalmistelukunta on mainitussa mie-
43205: tinnössään sangen laajasti käsitellyt, näyttää sen johdosta
43206: kuitenkin tarpeelliselta huomauttaa, että maatilain arvoa
43207: ei maassamme yleisesti lasketa vain niiden tuottaman
43208: pääomankoron mukaan, vaan siinä otetaan muitakin
43209: seikkoja huomioon; varsinkin painaa tässä suhteessa se
43210: vakava yhteiskunnallinen asema, jonka maatila omis-
43211: tajalleen antaa. Ainakaan pieniin maatiloihin nähden
43212: ei tällainen verorasituksen kuoleutuminen ole yleisesti
43213: ja täydellisesti tapahtunut. Niiden viljelijät maksavat
43214: tilan ostaessaan sen tuottavaisuuteen verraten suhteet-
43215: toman korkeita hintoja myöskin sen takia, että heille
43216: on pääasia saada sekä itselleen että perheelleen pysy-
43217: vää tilaisuutta työnansioon; pääomalle tulevan koron
43218: vähäisyyteen ei tällaisia tilankauppoja tehtäessä kiin-
43219: nitetä sanottavasti huomiota, eikä siinä siis myöskään
43220: toimiteta laskelmia maaveron pääoma-arvosta. Se
43221: väite, että maavero olisi jo useiden miespolvien aikana
43222: otettu kunkin tilan pääoma-arvoa laskettaessa huomioon,
43223: ei pidä paikkaansa siihenkään nähden, että suuria osia
43224: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43225:
43226: maasta on vasta viime vuosikymmenien aikana lopullisesti
43227: pantu verolle. Mutta vaikkakin useissa tapauksissa -
43228: nimenomaan suurtilain kaupoissa - maaveron suuruus
43229: otetaan hintaa määrättäessä kannattavaisuuslaskelmiin,
43230: ei veronkuoletusta yksin sen kautta voida katsoa kerta
43231: kaikkiaan tapahtuneeksi ja pysyväksi tosiasiaksi, sillä
43232: se riippuu tilan vastaisesta tuottavaisuudesta, ja jos tämä
43233: alenee, rasittaa maavero tuntuvastikin tilanomistajaa.
43234: Vielä vähemmän oikeutettua on puhe jonkunlaisen
43235: lahjan antamisesta nykyisille maanomistajoille, koska ei
43236: ole kysymystäkään maaomaisuuden vapauttamisesta vero-
43237: tuksesta, vaan siitä, että samalla kertaa kuin vanhentunut
43238: maavero poistettaisiin, sen tilalle astuisi ajanmukaisesti
43239: järjestetty ja valtiolle riittävää tuloa tuottava, maatiloja
43240: kuten muutakin omaisuutta rasittava varallisuusvero.
43241: Esitettyjen perusteiden nojalla Valiokunnan enem-
43242: mistö puolestansa kannattaa anomusehdotuksissa esitet-
43243: tyä mielipidettä nykyisten maaverojemme poistamisesta,
43244: ehdottaen sijaan varallisuusveroa, josta Valiokunta myö-
43245: hemmin tässä mietinnössä tekee selkoa.
43246:
43247: Maaverojen rinnalla muilla tuottoveroilla on a1van
43248: vähäinen sija Suomen valtiontuloissa.
43249: Maakauppiaslen M aakauppiasten maksut, joista viime aikoina on kart-
43250: maksut tunut noin 450,000 markkaa vuodessa, säädettiin käytän-
43251: töön otettaviksi vuonna 1859, jolloin annettiin oikeus
43252: perustaa kauppapuoteja maaseudullekin. Nämä maksut
43253: ovat siten olleet ikäänkuin korvauksena siitä, että kauppa-
43254: liikkeen harjottaminen, vastoin porvarissäädyn etuoikeuk-
43255: sia, tehtiin maaseudulla luvalliseksi.
43256: Kun nykyaikana ei enää hyväksytä tällaisia erikois-
43257: oikeuksia, on mainittu verokin, joka sellaiseen katsanto-
43258: tapaan perustuu ja jota vastaavaa rasitusta kaupunkien
43259: useimmiten varakkaammilla kauppiailla ei ole, katsottava
43260: vanhentuneeksi ja olisi yleisen tuloveron voimaan astuessa
43261: poistettava. Nykyisessä muodossansa se on tarkotustaan
43262: Verotuslaitoksen uudistaminen. 9
43263:
43264: vastaamaton senkin vuoksi, että sen maksamista paljon
43265: voidaan kiertää.
43266: Apteekkarien maksuilla, joita on kannettu vuodesta Apteekkari en
43267: 1857 alkaen, ei valtiontalouden kannalta ole merkitystä; maksut
43268: vuonna 1906 ne eivät tuottaneet täyteen 42,000 markkaa.
43269: Koska apteekkiolojemme järjestäminen on sekä Halli-
43270: tuksen toimesta että Eduskunnassa otettu käsiteltäväksi,
43271: ei ole syytä tässä yhteydessä ottaa kysymystä lähemmin
43272: pohdittavaksi.
43273:
43274: Välittömiin veroihimme kuuluvat vielä käräjäjy(Jät
43275: ja henkirahat.
43276: Edellinen näistä veroista on vuosittain tuottanut noin Kfiräjij}Yit
43277: 300,000 markkaa. Jo keskiajalla ovat kihlakunnantuo-
43278: marien käräjäjyvät olleet käytännössä, ja uuden ajan
43279: alussa niitä mainittiin nimellä >>vanha vero>>. Alkuansa
43280: ne ovat johtuneet siitä velvollisuudesta, joka kansalla jo
43281: aikaisin on ollut tuomarin ja lautakunnan ylläpitoon kärä-
43282: jillä. Päästäkseen tästä rasituksesta se 1600-luvulla
43283: suostui maksamaan erityisen veron, 4 kappaa viljaa jokai-
43284: sesta itsenäisestä taloudesta; viljasta saivat tuomarit ja
43285: lautamiehet 3 kappaa ja laamanni 1 kapan. Tammikuun
43286: 25 p:nä 1886 annetulla asetuksella käräjäjyväin kanta-
43287: minen järjestettiin uudelle kannalle siten, että se neljäs-
43288: osa, joka vastasi laamannin osuutta, vähennettiin verosta,
43289: koska ]aamanninoikeudet oli lakkautettu, ja veronmaksa-
43290: jat jaettiin kahteen luokkaan, joista toiseen kuuluvien
43291: on suoritettava veroa 3 kappaa ja toiseen kuuluvien
43292: 1 1/2 kappaa; sitä paitsi vapautettiin käräjäjyvien maksa-
43293: misesta useita henkilöitä, joiden velvollisuutena se ennen
43294: oli ollut.
43295: Vanhentuneena olisi tämäkin vero poistettava.
43296: Henkirahoja on useita eri kertoja käytetty verotus- Henkirahat
43297: keinona. Jo 1600-luvun puolivälistä voidaan niiden kat-
43298: soa muodostuneen pysyväksi veroksi. Vuonna 1865 sää-
43299: dettiin nykyiset henkirahat, joita on suoritettava 2 mark-
43300: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43301:
43302: kaa mieheltä ja 1 markka naiselta; 16 vuotta nuoremmat
43303: ja 63 vuotta vanhemmat ovat verosta vapaat, samoin
43304: ilmeisesti varattomat. Samalla poistettiin ne etuoikeudet,
43305: joita aatelistolla ja muutamilla muilla oli tämän veron suo-
43306: rittamiseen nähden ollut. Viime vuosina se on tuottanut
43307: yli 1,s milj. markkaa vuodessa.
43308: Todellisena pääverona, joka kohdistuu samanlaisena
43309: niin hyvin varakkaaseen kuin varattomaan, eivät henki-
43310: rahamme lainkaan tyydytä nykyaikaisia oikeudenmukai-
43311: suuden periaatteita verotuksessa. Kun on suotavaa,
43312: että verotuslaitostamme uudelle kannalle järjestettäessä
43313: ei enää turvauduta verotusmuotoihin, jotka eivät jolla-
43314: kin tavalla perustu asianomaisten veronsuorittajain
43315: maksukykyyn, on Valiokunnan enemmistö pitänyt hen-
43316: kirahain poistamista välttämättömänä.
43317:
43318: Tullimaksul. Valtion tuottavimpana tulolähteenä on se verotus,
43319: jota tullimaksuina kannetaan, jo kauan ollut, kuten edellä
43320: mainittiin. Jo keskiajalla tämä verotuskeino tuli jonkun
43321: verran käytäntöön ja silloin tuontitulli käsitettiin lunas-
43322: tusmaksuksi kuninkaalle kuuluvasta oikeudesta ostaa
43323: muiden edellä ne tavarat, joita kaupaksi tarjottiin. Vienti-
43324: tulleja taas suoritettiin erivapautuksen saamiseksi tava-
43325: rain maastaviennin kiellosta. Tullien raha-asiallinen mer-
43326: kitys oli pääasiallisesti se, että niiden kautta saatiin kruu-
43327: nulle rahassa suoritettavia tuloja, joiden tarve oli sangen
43328: tuntuva, kun muuten valtiontulot ylipäänsä maksettiin
43329: vielä luonnossa.
43330: Ruotsin ensimäinen täydellinen tullitaksa ilmestyi
43331: vuonna 1667, ja se on sitten ollut myöhemmin säädettyjen
43332: perustuksena. Tullilainsäädäntö on, paitsi n. s. vapau-
43333: den aikana, kuulunut Hallitsijalle, muodostaen poik-
43334: keuksen kansan itseverotusoikeuden periaatteesta. Tämä
43335: johtuu siitä, että aikaisemmin tullimaksuja ei pidet-
43336: tykään verotuksena, ja myöhemmin tullien on las-
43337: kettu kuuluvan siihen taloudelliseen lainsäädäntöön,
43338: Verotuslaitoksen uudistaminen. 11
43339:
43340: joka on Hallitsijan määrättävissä. Vasta viime vuosi-
43341: sadalla, kun tullitulot ovat nousseet korkeihin summiin,
43342: on se tuntuva verotus, joka niiden kautta on suoritettu,
43343: tullut selvästi käsitetyksi, joskin jo 1600-luvulta alkaen
43344: tullien veroluonne on jossain määrin ollut havaittavissa.
43345: Kotimaan elinkeinojen edistämistä ovat tullimaksut
43346: jo Kustaa Vaasan ajoista asti tarkottaneet, ja näin ollen
43347: on tullilainsäädännössämme noudatettu suojelustulliperi-
43348: aatteita, jopa sangen ankariakin. Niiden pohjalle perustui
43349: maamme ensimäinen tullitaksakin, vuodelta 1812. Sit-
43350: temmin on tätä järjestelmää jonkun verran lievennetty
43351: varsinkin 1859 vuoden ja vielä enemmän 1869 vuoden
43352: tullitaksan kautta; viimeksimainitun pohjalle on nykyänsä
43353: voimassaoleva tullitaksa laadittu. Monessa kohden sekin
43354: tarkottaa kotimaisen teollisuuden suojelemista, mutta
43355: etupäässä on nykyisellä tullilainsäädännöllämme finanssi-
43356: poliittinen luonne. Yleisistä ravinto- ja nautintoaineista,
43357: sokerista, kahvista, tupakasta ja väkijuomista suoritetut
43358: tullimaksut - merenkulkumaksut niihin luettuina -
43359: ovat olleet tuottavimmat; näistä neljästä tavarasta on
43360: karttunut enemmän kuin puolet kaikista tullituloista,
43361: kuten seuraavat tullihallituksen tilastokonttorista saa-
43362: dut luvut osottavat:
43363:
43364: Tullituloja miljonissa markoissa.
43365:
43366:
43367: 190711906119051190~ 1190311902
43368: Sokerista ............ 15,1 17,2 12,s 12,s 12,s 10,7
43369: Kahvista ............ 5,4 5,4 1 ~.s ~.s ~.s ~.1
43370: 1
43371: Tupakasta .......... 3,7 3,s 3,2 3,4 3,s 2,6
43372: Alkoholijuomista .... 3,o 2,6 1 2,4 2,4 2,s 2,o
43373: Yhteensä 27,s 28,7 22,9 22,4 22,9 1
43374: 19,4
43375:
43376: Kaikkiaan kertynyt 1
43377: tulli- ja merenkul-
43378: kumaksuja ........ ~8,2 1 ~5,1 38,2 36,s 35,4 31,4
43379: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43380:
43381: Myöskin metallitavaroista ja kankaista suoritetuilla
43382: tullimaksuina on huomattava sija maamme tullivero-
43383: tuksessa.
43384: Edellä on jo huomautettu siitä, miten tulliverotuk-
43385: semme on omansa kohtuuttomasti rasittamaan vähä-
43386: varaisia. Erityisesti tämä koskee sitä korkeaa verotusta,
43387: jonka alaisena sokerin tuonti on. Kun tämä tulliverotuk-
43388: sen tärkein esine on vähitellen muodostunut aivan ylei-
43389: seksi ravintoaineeksi varattomimmissakin kodeissa, näyt-
43390: tää sokeritulli tuntuvammin kuin mikään muu verotus
43391: kohdistuvan niihin kansankerroksiin, joiden veronsuori-
43392: tuskyky on pienin. Valiokunnan mielestä on sentähden
43393: välttämättömän tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin pu-
43394: heena olevan kohtuuttoman tulliveron alentamiseksi.
43395: Periaatteessa on Valiokunnan enemmistö sitä mieltä,
43396: että sokeritulli olisi kokonansa lakkautettava, mutta
43397: siihen nähden, että kauppasuhteemme keisarikunnan
43398: ja ulkomaiden kanssa tehnevät tämän muutoksen tätä
43399: nykyä sangen vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin,
43400: on Valiokunta yhtynyt siihen mielipiteeseen, että tällä
43401: kertaa olisi vain ehdotettava sokeritullin alentamista niin
43402: vähäksi kuin suinkin mahdollista.
43403: Sokerin jälkeen on kahvi ollut tärkein tullimaksujen
43404: tuottavaisuuden puolesta. Kun tämä nautintoaine on
43405: tullut yleiseksi köyhimmissäkin perheissä, rasittaa myös
43406: kahvitulli kohtuuttomasti vähävaraisia, joiden maksu-
43407: kykyyn tämä verotus ei suinkaan oikeudenmukaisesti
43408: suhtaudu. Mutta kahvia ei voida samoin kuin sokeria
43409: lukea hyödyllisten ravintoaineiden joukkoon; päinvastoin
43410: olisi niin hyvin terveydelliseltä kuin taloudelliselta kan-
43411: nalta toivottava, että tämän nautintoaineen käyttöä
43412: voitaisiin vähentää. Mainittuja seikkoja silmällä pitäen
43413: Valiokunta ei ole katsonut syytä olevan ehdottaa kahvi-
43414: tullin määrään muutosta.
43415: Tulojen suuruuteen nähden on seuraavana järjestyk-
43416: sessä tupakkatulli. Tupakan verottamista Valiokunta
43417: Verotuslaitoksen uudistaminen. 13
43418:
43419: käsittelee myöhemmin, tupakkamonopolikysymyksen yh-
43420: teydessä.
43421: Mitä maamme tulliverotuksen yleiseen henkeen tu-
43422: lee, ei Valiokunta voi olla huomauttamatta siitä oikeiden
43423: verotusperiaatteiden vastaisesta suunnasta, johon tulli-
43424: taksamme on laadittu muihinkin elintarpeisiin kuin so-
43425: keriin nähden. Semmoisiakin yleisesti käytettyjä elin-
43426: tarpeita kuin suolaa, ryyniä, hedelmiä, lihaa, läskiä,
43427: kalaa, perunajauhoja y. m. verotetaan tullin kautta, jopa
43428: toisia niistä tuntuvan ankarastikin. Kun tulliverotuk-
43429: semme alistetaan korj~uksen alaiseksi, on tämä epä-
43430: kohta VaHokunnan mielestä poistettava.
43431: Uudistusta kaipaa tulliverotuksemme sitäpaitsi toi-
43432: seenkin suuntaan. Vaikka maassamme, etenkin 1869 vuo-
43433: den tullitaksan kautta, on otettu tuntuva askel eteen-
43434: päin entisestä ankarasta suojelustullijärjestelmästä, on
43435: nykyinen tullitaksamme siitä huolimatta vielä jotenkin
43436: johdonmukaisesti suojelustullihenkeen laadittu. Se suo-
43437: jelee sekä semmoista kotimaista teollisuutta, jolla ilman
43438: tullien suojaa ei olisi menestymismahdollisuutta, että
43439: myöskin sellaista, joka ei mitään suojelusta kaipaa,
43440: ja se panee esteitä tarpeellistenkin teollisuustuotteiden
43441: tuonnille maahan. VaHokunnan mielestä on sentähden
43442: käytävä mahdollisuuden mukaan valmistamaan siirty-
43443: mistä suojelustullijärjestelmästä vapaakauppaan. Tarko-
43444: tusta varten olisi mitä pikimmin hankittava selvitys
43445: tullitaksamme vaikutuksesta maamme taloudelliseen elä-
43446: mään, nimenomaan tehdasteollisuutemme kehitykseen.
43447: Vasta senjälkeen voitaneen nimittäin ryhtyä tullitak-
43448: samme perinpohjaiseen uudistukseen, joka jo useita vuo-
43449: sia on ollut puheena ja jonka valmistamiseen Hallitsijan
43450: suostumuskin on hankittu. - Samalla kertaa voitaisiin
43451: saada tehdyksi ne korjaukset, joita vanhentunut tul-
43452: litaksamme sekä teknillisen jaottelunsa että nimikkei-
43453: densä puolesta kipeästi kaipaa.
43454: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43455:
43456: Tulliverotusta uudistettaessa olisi Valiokunnan mie-
43457: lestä sitäpaitsi syytä ottaa harkittavaksi, missä määrin
43458: olisi tarkotuksenmukaista kantaa näitä maksuja har-
43459: vemmista tavaroista kuin nykyään ja saattaa tullilaitok-
43460: semme sen kautta yksinkertaisemmaksi ja hallintokustan-
43461: nukset pienemmiksi kuin mitä nykyänsä on asian laita.
43462: Samoin olisi tarpeen ottaa pohdittavaksi kysymys, voi-
43463: taisiinko ja missä määrin sovittaa tullimaksut kunkin ta-
43464: varan arvon mukaan, eikä painon tai kappaleluvun mukaan
43465: kuten nykyänsä. Jos osottautuisi mahdolliseksi ottaa
43466: arvotullit yleisesti käytäntöön, silloin voitaisiin tulli-
43467: verotuksessakin verrattain paljon toteuttaa sitä oikeu-
43468: denmukaisuuden vaatimusta, että ylellisyyttä, joka ilmai-
43469: see huomattavaa veronsuorituskykyä, on verotuksen
43470: ankarasti kohdattava. Korkeat tullimaksut kyllä arva-
43471: tenkin olisivat omansa vähentämään veronalaisten ylel-
43472: li'lyysesineiden käyttöä, eikä siis valtion tuloja voitaisi
43473: täten suurestikaan lisätä, mutta oikeudenmukaisuuden
43474: kannalta olisi veron maksajien suorituskyvyn huomioon-
43475: ottaminen tässäkin suhteessa välttämätön.
43476:
43477: Tupakkamonopoli. Tässä yhteydessä Valiokunta on ottanut käsiteltä-
43478: väkseen edustaja Helenius-Seppälän alussa mainitun
43479: anomusehdotuksen selvityksen hankkimisesta tupakka-
43480: monopolin toimeenpanon mahdollisuudesta. Yleisesti
43481: myönnetään, että tupakka on sopivimpia kulutusvero-
43482: tuksen esineitä, ja on Valiokunta ollut sitä mieltä, että
43483: valtion tarvitessa uusia tulolähteitä on syytä harkita,
43484: eikö tupakan verottamisessa olisi otettava käytäntöön
43485: joku tuottavampi tapa kuin yksistään tullin kantami-
43486: nen tavaraa maahan tuotaessa. Tupakkatuotteiden val-
43487: mistuksen ja myynnin ottaminen valtion yksinoikeu-
43488: deksi on niissä Europan maissa, missä tämä järjestelmä
43489: on ollut käytännössä, tuottanut erinomaisen rahallisen
43490: tuloksen. Ranskassa oli vuonna 1904 valtion tupakka-
43491: monopolin bruttotulo 448,s milj. francia ja nettotulo
43492: Verotuslaitoksen uudistaminen. 15
43493:
43494: 366, 0 milj. francia, valtion voitto siis yli 80 %. Itäval-
43495: lassa oli vuonna 1906 tupakkamonopolin bruttotulo
43496: 225,5 milj. itävalt. kruunua ja nettotulo 138,s milj.
43497: kruunua, valtion voitto siis yli 60 %· Ranskassa nou-
43498: see tupakkavero täten 9,6 markkaan henkeä kohden ja
43499: Itävallassa, jossa kulutus on lähes sama kuin Suo-
43500: messa, 5,2 markkaan, jota vastoin Suomessa suoritetaan tu-
43501: pakkaveroa vain 1,2 markkaa henkeä kohden. Kun tupa-
43502: kan sekä valmistus että myynti on valtion omassa
43503: huostassa, voidaan mukavasti pitää huolta siitä, että hie-
43504: nomman tupakkatavaran kuluttaja saa maksaa suhteelli-
43505: sesti suuremman veron kuin jonkun tavallisen lajin käyt-
43506: täjä. Silloin on myöskin helpompi kuin nykyoloissa kor-
43507: jata niitä epäkohtia, mitä meilläkin vallitsee tupakka-
43508: tuotteiden valmistuksen ja kaupan alalla. Toiselta puo-
43509: len on Valiokunta ollut selvillä siitä, että valtion tupakka-
43510: monopolin toimeenpano vaatisi melkoisia kustannuksia.
43511: Valiokunnassa on myöskin esiintynyt se mielipide, että
43512: sopivalla aksiisijärjestelmällä voitaisiin päästä jotenkin
43513: hyvään rahalliseen tulokseen ja siitä olisi se etu, että tällä
43514: verotuksella olisi suostunnan luonne. Tahtomatta tällä
43515: hetkellä ryhtyä kysymystä seikkaperäisemmin harkit-
43516: semaan, Valiokunta puolestaan katsoo, että Hallituksen
43517: tulisi hankkia kaikki mahdollinen selvitys sekä tupakka-
43518: monopolin toimeenpanemisesta että vaihtoehtoisesti myös-
43519: kin aksiisijärjestelmän käytäntöön ottamisesta.
43520:
43521: Muista valtionveroista, jotka uudistusta kaipaavat, Leimasuostunla.
43522: on vielä erityisesti mainittava leimasuostunta. Jo 17
43523: vuosisadalla tämä verotusmuoto tuli maassamme käy-
43524: täntöön - silloin se myönnettiin hovioikeuden jäsenten
43525: paikkaamista varten - ja vuodesta 1686 alkaen leima-
43526: veroja on yhtä mittaa suoritettu. Vuonna 1906 ne ovat
43527: tuottaneet yli 2, 2 milj. ja vuonna 1907 2, 8 milj. markkaa
43528: ja Eduskunta on niiden muutosten johdosta, jotka viime
43529: vuoden valtiopäivillä tehtiin perintöverotukseen, arvioi-
43530: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43531:
43532: nut tästä suostunnasta vuonna 1908 saatavan tulon
43533: 3 milj. markaksi.
43534: Kun Eduskunta on 1907 vuoden valtiopäivillä anonut
43535: ehdotusta leima-asetuksen perinpohjaisesta muuttami-
43536: sesta siten, että asetus samalla tulisi yksinkertaisem-
43537: maksi ja vero tuottavammaksi, jos verotarve sitä vaatii,
43538: ja Hallitus on asettanut komitean asiaa valmistelemaan,
43539: ei Valiakunnan mielestä ole tällä kertaa syytä lähemmin
43540: kosketella leimaverokysymystä. Mietinnössään leima-
43541: suostunnasta on Valiokunta lausunut toivomuksen, että
43542: asian käsittelyä joudutetaan ja että se jo ensi tilassa voi-
43543: daan esittää Eduskunnalle.
43544: Samassa yhteydessä Eduskunta on anonut esitystä
43545: erityiseksi perintö-, lahja- ja testamenttiCJeroa koskevaksi
43546: laiksi ja Hallitus on jättänyt ehdotuksen laatimisen Lain-
43547: valmistelukunnan toisen osaston tehtäväksi. Tämän uudis-
43548: loollnpesaprosenlll.tuksen yhteydessä olisi vanha perintövero, n. s. kuolin-
43549: pesäprosentti, lakkautettava. Tämä vero on syntynyt
43550: siten, että 1752 vuoden valtiopäivillä aatelisto, porvaris-
43551: sääty ja talonpoikaissääty suostuivat hovioikeuksien hy-
43552: väksi suorittamaan 1/4 % kuolinpesävaroista, sittenkun
43553: niistä oli velat vähennetty; sittemmin puheenalainen
43554: vero peruutettiin kruunulle. Vuonna 1906 se tuotti
43555: 76,000 markkaa .
43556:
43557: .Sentonaali. Kaksi kertaa enemmän, 156,000 markkaa, saatiin
43558: mainittuna vuonna toisesta vanhanaikaisesta verosta
43559: sentonaalista, jota suoritetaan 1 % virkamiesten vaki-
43560: naisesta menosääntöön otetusta palkasta. Tämä vero
43561: säädettiin vuonna 1677 kannettavaksi Vadstenan sotilas-
43562: huoneen hyväksi, ja vuonna 1783, jolloin tämä sotilas-
43563: huone lakkautettiin, se määrättiin kannettavaksi kruu-
43564: nun sotilashuonerahastoon.
43565: Koska ei näytä tarkotuksenmukaiselta, että valtio
43566: niistä palkoista, joita se virkamiehillensä maksaa, sa-
43567: malla suorastansa vaatii osan takaisin, olisi Valiokun-
43568: Verotuslaitoksen uudistaminen. 17
43569:
43570: nan mielestä verotuslaitosta uudistettaessa sentonaali
43571: lakkautettava ja tämä seikka otettava huomioon, kun
43572: virkamiesten palkkausta uudelle kannalle järjestetään.
43573:
43574:
43575: Kun Valiokunta on edellisessä luonut katsauksen
43576: valtion verotuloihin, lienee syytä yleissilmäyksen helpot-
43577: tamiseksi vielä lyhyesti mainita, paljonko kukin näistä
43578: tuotti vuonna 1906:
43579:
43580: Maaverot Smk. 3,488, 785: 78
43581: Maakauppiasten maksut 457,610: 72
43582: Apteekkarien " 41,991: 67
43583: "
43584: Paloviinan anniskelumaksut " 34,213: 44
43585: Henkirahat " 1,834,116: 63
43586: Käräjäjyvät " 308,993: 97
43587: Tullitulot " 46,514,813: 66
43588: Paloviinavero " 6,584,528: 06
43589: Mallasjuomasuostunta " 739,314: 51
43590: Pelikorttisuostunta " 39,026: 40
43591: Leimamaksu pelikorteista " 26,017: 60
43592: Leimasuostunta " 2,182,122: 09
43593: Kuolinpesäprosentti " 76,092: 06
43594: Sentonaali " 156,142: 92
43595: Valtion osuus vähittäismyynti- "
43596: ja anniskeluyhtiöiden voitosta , 982,052: 08
43597:
43598: Jos Valiokunnan ehdotus maaverojen, maakaup-
43599: piasten maksujen, käräjäjyvien, henkirahain, kuolin-
43600: pesäprosentin ja sentonaalin poistamisesta tulee toteu-
43601: tetuksi, aiheutuu siitä tuntuva vähennys valtiontuloissa,
43602: vuoden 1906 tilien mukaan se olisi ollut 6,s milj.
43603: markkaa. Alkoholipitoisten juomain valmistuksesta, maa-
43604: hantuonnista ja kaupasta suoritettavat verot nousivat
43605: samana vuonna 10,9 milj. markkaan. Kun tästä vähen-
43606: netään tarkastusmenot ja takaisin suoritettu valmistus-
43607: 2
43608: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43609:
43610: vero denaturoidusta paloviinasta, yhteensä yli 600,000
43611: markkaa, on se tulo, jonka valtio menettää, kun
43612: Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä
43613: alkoholipitoisia aineita koskeva lakiehdotus tulee vah-
43614: vistetuksi, vuoden 1906 tilien mukaan laskettava 10,3
43615: milj. markkaan. Näiden tulojen vähennysten, yhteensä
43616: 16,s milj. markan, lisäksi on laskettava sellainen
43617: sokeritullin alennus, jota Valiokunta on ehdottanut.
43618: Korvaisivatko tupakkamonopolin tai aksiisijärjestel-
43619: män käytäntöön ottaminen ja uuden perintö-, lahja-
43620: ja testamenttiveron säätäminen, joita edellisessä on
43621: kannatettu, kysymyksessä olevaa tulojen supistusta, siitä
43622: on vaikea arviolaskelmaakaan tehdä, kun kysymystä
43623: ei vielä riittävässä määrin ole selvitetty. Mutta joka ta-
43624: pauksessa on todennäköistä, että valtion tulot, jollei niitä
43625: uusilla tuottavilla tulolähteillä kartuteta, jo pian tule-
43626: vat riittämättömiksi, koska tekeillä olevien suurten uu-
43627: distusten takia valtion menot nopeasti lisääntyvät. Näin
43628: ollen on ryhdyttävä uusien verojen säätämistä suun-
43629: nittelemaan.
43630:
43631: Yleinen lolovero. Se verotusmuoto, jonka nykyaikana katsotaan par-
43632: haiten vastaavan oikeudenmukaisuuden periaatetta, on
43633: yleinen tulMero. Useissa maissa se onkin viime aikoina
43634: saanut tärkeän aseman valtiontaloudessa. Suomessa on
43635: tulosuostunta ollut valtionverona vuosina 1865-1885,
43636: ja kuntaimme taloudessa on tuloverotus nykyänsä pää-
43637: asiallisimpana tulolähteenä. Yleisen tuloveron säätä-
43638: mistä uudelleen valtionveroksi on Lainvalmistelukunta
43639: ennenmainitussa mietinnössään suoranaisen verotuksen
43640: uudistamisesta ehdottanut, ja samaa esitetään kummassa-
43641: kin käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa. Siitä
43642: tuskin sanottavaa erimielisyyttä lieneekään, että tämä
43643: uudistus olisi verotusoloissamme jo läheisessä tulevai-
43644: suudessa toimeenpantava.
43645: Tuloverotus tarjookin useita etuja muiden verojen
43646: rinnalla. Ensinnäkin siinä voidaan paremmin kuin mis-
43647: Verotuslaitoksen uudistaminen. 19
43648: •
43649: sään muussa verossa ottaa huomioon kunkin veronmak-
43650: sajan erilainen suorituskyky ja sovittaa veromäärä sen
43651: mukaiseksi. Samalla voidaan pienet tulot, n. s. toimeen-
43652: tulominimi, jättää verosta vapaiksi ja myöntää verotetta-
43653: ville helpotuksia perheolojen y. m. s. seikkain perustuk-
43654: sella. Tässä verotuksessa käy hyvin päinsä verolle-
43655: panossa laskea, minkä verran kustannuksia erilaiset
43656: tulot ovat vaatineet, ja ottaa se seikka huomioon suo-
43657: ritettavaa veroa määrättäessä. Erityisesti tärkeätä on,
43658: että tuloverotuksessa voidaan ilman vaikeutta panna
43659: toimeen progressiivinen verotus, jonka järjestäminen
43660: useissa muissa veroissa on verrattain hankalata. Se on
43661: sitäpaitsi joustava, tulojen suuruus kun yleensä nousee
43662: rinnan valtion menojen kanssa, jonka lisäksi valtion tu-
43663: loja voidaan tuloverotuksen avulla verrattain helposti
43664: lisätä veroprosenttia korottamalla.
43665: Niiden monien etujen rinnalla, joita tulovero var-
43666: sinkin periaatteelliselta kannalta katsoen tarjoo, on
43667: tosin huomattavana myös erinäisiä varjopuolia, jotka
43668: varsinkin tätä veroa käytäntöön sovitettaessa tulevat
43669: näkyviin. Vaikein asia on verotettavien tulojen selville
43670: saanti, kun suurimman osan maataviljelevää kansaamme,
43671: joka saa tulonsa luonnossa, on itsensäkin vaikea päästä
43672: niiden rahallisesta arvosta selville, eikä verotettavilla
43673: yleensä voida edellyttää olevan haluakaan tulojensa
43674: määrää ilmottaa. Jotta taksotusviranomaiset voisivat
43675: saada työllensä tarpeellista pohjaa, on verotettavat vel-
43676: votettava iiroottamaan tulonsa. Koska vuosina 1865-
43677: 1885 kannetun tulosuostunnan voidaan katsoa jääneen
43678: onnistumatta etupäässä senvuoksi, että tulojen takso-
43679: tusta ei suoritettu huolellisesti, on Valiokunnan mie-
43680: lestä näyttänyt olevan syytä erityisesti huomauttaa,
43681: miten tärkeä juuri tämä seikka on tuloverotusta jär-
43682: jestettäessä.
43683: Vaikeuksia tuottaa myös se seikka, että elanto-
43684: suhteet eivät kaikkialla maassa ole samanlaisia, joten
43685: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43686: •
43687: yhtä suuret tulot eivät aina merkitse yhtä suurta suoritus-
43688: kykyä. Tämmöistä osittaista epätasaisuutta ei kuiten-
43689: kaan missään verotuksessa voi kokonaan välttää, jota-
43690: paitsi tuloverotuksessa asiaa voitaneen korjata jakamalla
43691: maa elantosuhteitten mukaan eri verotusalueisiin.
43692: Kun kuntain taloudessa jo nykyänsä on tuloverotus
43693: käytännössä, tulisi veronmaksajilta täten vastaisuudessa
43694: kannettavaksi kaksi samanluontoista veroa. Luonnolli-
43695: selta näyttää, että nämä molemmat tuloverot liitettäi-
43696: siin yhteen siten, että ne taksotettaisiin samalla kertaa.
43697: Se asiantuntemus, jonka kuntien edustajat paikkakun-
43698: talaisina voisivat verolautakunnan käytettäväksi antaa,
43699: olisi taksotuksessa mitä suurimmaksi hyödyksi. Kuntien
43700: oma etukin vaatisi taksotuksen toimittamista mahdol-
43701: lisimman tarkasti.
43702: Jonkinlaiseksi j ohdoksi yleisestä tuloverosta saatavan
43703: rahallisen tuloksen arvioimiseen mainittakoon, että naa-
43704: purimaassamme Ruotsissa on yleinen suostunta, jota suori-
43705: tetaan vähintäin 1,000 kruunun suuruisista tuloista, viime
43706: vuosina tuottanut 11 milj. kruunua; korkein veroprosentti
43707: on 4. Norjassa on tuloverosta saatu noin 3,5 milj. kruu-
43708: nua vuosittain; verosta vapaa tulominimi on sielläkin
43709: ollut 1,000 kruunua ja veroprosentti on 2-5. Preussissa,
43710: jossa varsinainen progressiivinen tuloverotus ensinnä
43711: otettiin käytäntöön, on tämä tulolähde viime vuosina
43712: antanut noin 200 milj. Saksan markkaa; tuloverotus on
43713: siellä alkanut 900 Saksan markan tuloista ja korkein
43714: veroprosentti on 4, joka suoritetaan vähintäin 100,000
43715: markan tuloista.
43716: Siinä anomusehdotuksessa, jonka edustaja Aug. Hjelt
43717: y. m. jättivät viime vuoden valtiopäiville, on yleisestä tulo-
43718: verosta saatava tulos meillä laskettu 8,9 milj. markkaan,
43719: edellyttäen, että veroprosentti 7 eri tuloluokkaa kohden,
43720: alkaen 1,000 markasta ja päättyen 100,000 markkaan,
43721: määrättäisiin vähintäin 1:ksi ja korkeintaan 4:ksi.
43722: Yleisen tuloverotuksen kautta saatava rahallinen
43723: tulos tulee tietenkin kokonaan riippumaan veroprosen-
43724: Verotuslaitoksen uudistaminen. 21
43725:
43726: teista sekä siitä, miten jyrkkä ja korkea yleneminen siinä
43727: otetaan käytäntöön. Valiokunta on sitä mieltä, että
43728: tälle verotusmuodolle on annettava se tärkeä sija maamme
43729: verotusjärjestelmässä, joka sille edellä esiintuotujen etujen-
43730: sa perusteella kuuluu. Tämä tulee sitäkin tärkeämmäksi,
43731: jos Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti useita nykyisiä
43732: veroja poistetaan ja tullitulot, tulliverotuksen alalla suo-
43733: ritettavan uudistuksen kautta, tuntuvasti vähenevät.
43734: - Valiokunnan mielestä on sitä paitse luonnollista,
43735: että ne täysi-ikäiset kansalaiset, joiden tulot ovat niin
43736: pienet, ettei luokiteltu tulovero niitä kohtaa, maksa-
43737: vat kaikki saman säädetyn pohjaveron.
43738:
43739: Yleisen tuloveron täydennykseksi on erityinen va- YaralllsliiiSvero.
43740: rallisuudesta suoritettava vero sopiva, ja ulkomailla
43741: onkin jo monessa maassa (useassa Saksan valtiossa, Hol-
43742: lannissa ja Yhdysvalloissa) sellainen verotusmuoto käy-
43743: täntöön otettu. Erikoinen ParallisuusPero on etenkin sen-
43744: vuoksi tarpeellinen, että sen kautta voitaisiin saada te-
43745: hokkaammin verotetuksi myöskin sellaisia vakautettuja
43746: tuloja, jotka välttyvät tuloveroa riittävässä määrässä
43747: suorittamasta. Kun kansamme varallisuudesta suurin
43748: osa on maanviljelyskiinteimistöihin sijotettu, kohdistuisi
43749: tämä vero erityisesti juuri maatiloihin, ja astuisi niihin
43750: nähden nykyisten maaverojen sijalle. Varsinkin sellai-
43751: silla paikkakunnilla, missä maapohjan arvo on viime
43752: aikoina liikeyhteyden parantumisen kautta nopeasti ko-
43753: honnut, varallisuusveron kautta voitaisiin ottaa yhteis-
43754: kunnalle tuntuva osa niistä kohtuuttomista voitoista,
43755: joita maanomistajat täten ilman omaa ansiotaan ovat saa-
43756: neet. Kaupunkitontteihin ja -kiinteimistöihin, joiden
43757: arvonnousu viime aikoina on ollut erittäin huomattava,
43758: varallisuusvero samalla tavoin kohdistuisi - päinvastoin
43759: kuin nykyinen maavero, joka jättää ne kokonaan va-
43760: paiksi. Ansiottoman arvonnousun verottamisessa voi-
43761: taisiin hyväksi käyttää sitä kokemusta, joka ulkomailla
43762: on tällä alalla saavutettu.
43763: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43764:
43765: Tämäntapaisen varallisuusveron avulla voitaisiin val-
43766: tiontulojen lisäämisen ohella edistää useita yhteiskuntapo-
43767: liittisia tarkotusperiä. Sen kautta voitaisiin ehkäistä kovin
43768: suuria viljelemättömiä maa-aloja joutumasta yksiin käsiin,
43769: kun säädettäisiin tällaisesta maaomaisuudesta suoritetta-
43770: vaksi arvon mukaan progressiivinen vero, kuten näilläkin
43771: valtiopäivillä on anottu; metsäalueita voitaisiin myös ve-
43772: rottaa.
43773: Yllä esitetyistä syistä Valiokunta pitää varalli-
43774: suusveroa tarpeellisena yleisen tuloveron täydennykseksi.
43775:
43776:
43777: Kun nyt kysymyksessä oleva verotusreformi on toi-
43778: meenpantava, pitäisi Valiokunnan mielestä verotusehdo-
43779: tukset rakentaa sillä tavalla, että kävisi mahdolliseksi
43780: vuositarpeen mukaan kulloinkin korottaa tahi alentaa
43781: veroyksikköä, jolla tavoin Suomen tulo- ja menosääntö
43782: saavuttaisi suurempaa joustavuutta. Samalla Valio-
43783: kunta katsoo toivottavaksi, että Hallitus hankkisi sel-
43784: vitystä ja ehdotuksia muistakin kuin edellä esitetyistä
43785: verotustavoista, koska voisi tulo- ja menoarviota teh-
43786: täessä käydä tarpeelliseksi ottaa joku uusikin vero käy-
43787: täntöön entisen veron korottamisen asemesta ja silloin
43788: tietysti olisi valmiiden ehdotusten olemassaolo erittäin
43789: suotava.
43790:
43791: Esittämiensä perusteiden nojalla Valiokunta siis
43792: täydellisesti kannattaa käsiteltävänä olevia anomusehdo-
43793: tuksia, jotka tarkottavat verotuslaitoksemme uudista-
43794: mista, ja viitaten tässä mietinnössä esittämiinsä näkö-
43795: kohtiin Valiokunta ehdottaa Eduskunnalle anottavaksi,
43796:
43797: että Hallitus CJiipymättä CJalmistaisi selCJi-
43798: tyksen nykyisissä CJerotusoloissamme CJallitseCJista
43799: puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden poistami-
43800: misesta sekä uuden, oikeu,denmukaisemman ja
43801: Verotuslaitoksen uudistaminen.
43802:
43803: raitiontarpeiden lisääntymistä tyydyttäPän ('ero-
43804: järjestelmän aikaansaamisesta; sekä
43805:
43806: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin
43807: armollinen esitys asiasta.
43808:
43809:
43810: Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1908.
43811:
43812:
43813: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
43814: Palmen ja jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt,
43815: Kallio, Kanervo (osittain), V. Korhonen, Koskelin,
43816: Laine (osittain), Partanen, Rapola, Saaristo (osittain),
43817: Sainio, Sivenius, Tainio, Tanner, Vikman (osittain),
43818: Virkkunen, W. Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Ai-
43819: tamurto (osittain), von Alfthan, Helenius-St. ppälä (osit-
43820: tain), Kiiskinen (osittain), Komu (osittain), Riihelä
43821: (osittain) ja Saarikivi (osittain).
43822: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43823:
43824:
43825:
43826:
43827: Vastalauseita.
43828:
43829: I.
43830:
43831: Kun Valtiovarainvaliokunta verolaitoksen uudista-
43832: mista tarkoittavia anomusehdotuksia käsitellessään tyytyy
43833: ehdottamaan, että selvitys viipymättä on hankittava sillä
43834: alalla vallitsevista puutteista sekä esitys annettava valtio-
43835: päiville oikeudenmukaisemman ja valtiontarpeiden lisään-
43836: tymistä tyydyttävän verojärjestelmän aikaansaamisesta,
43837: on tämä ponsi meidän mielestämme kaikin puolin hyväk-
43838: syttävä. Päätös saapi kuitenkin melkoisessa määrässä
43839: toisen luonteen sen perustelussa esitetyistä vaatimuksista,
43840: jotka ovat sitoviksi ohjeiksi aiotut vastaisen uudistuksen
43841: suuntaan nähden. Tässä emme voi asettua Valiokunnan
43842: enemmistön kannalle.
43843: Valiokunta mietinnössään toivoo siirryttävän suo-
43844: jelustullijärjestelmästä vapaakauppaan. Lähtemättä tutki-
43845: maan, miten todellinen vapaakauppa soveltuisi Suomessa
43846: nykyään harjoitettujen elinkeinojen tarpeisiin, kielto-
43847: lakiin sekä siihen työn ja omaisuuden sosialiseeraukseen,
43848: joka on nykyajan polttavia kysymyksiä ja kieltämättä
43849: muutamilta osilta vaatii huomiota, täytyy kysyä, onko
43850: vapaakaupan aatteen toteuttaminen Suomessa, kansain-
43851: välisten kauppasuhteiden nykyisellä kannalla ollessa,
43852: edes mahdollinen. Sokeritulliin nähden Valiokunta voi-
43853: masuhteiden takia on katsonut välttämättömäksi tinkiä
43854: pois periaatteestaan, ja mitä laajemmassa määrässä tätä
43855: periaatetta aiotaan panna toimeen, sitä voimakkaampana
43856: Verotuslaitoksen uudistaminen. 25
43857:
43858: sama pakko on muillakin aloilla esiintyvä. Asiain näin
43859: ollen se siirtyminen vapaakauppaan, jota tahdotaan val-
43860: mistella, helposti supistuu pelkäksi korulauseeksi.
43861: Suomen valtion menosäännön kannalta kohtaa yhtä
43862: arveluttavia epäilyksiä, jos tahtoo pitää Valtiovarain-
43863: valiokunnan perustelua vastaisen verojärjestelyn ohjeena.
43864: Sen tulovähennyksen lisäksi, joka seuraa kieltolaista, ja
43865: joka vähintään nousee vuotuisesti 10 miljoonaan mark-
43866: kaan, johtuisi sokeritullin vaaditusta alentamisesta toinen
43867: vähennys, ainakin 5 miljoonaa markkaa vuodessa, mah-
43868: dollisesti kaksi kertaa niin paljon. Kun tähän tulee li-
43869: säksi vielä muitakin verovähennyksiä, niin jäänee kol-
43870: mattakymmentä miljoonaa markkaa vuodessa uusilla
43871: veroilla hankittavaksi. Mutta jos ottaa huomioon sen
43872: yleisesti tunnetun tosiasian, että uusi suoranainen vero
43873: vasta vähitellen on täyteen tehovoimaansa saatettavissa,
43874: sekä että välillistenkin verojen äkillinen nostaminen usein
43875: jättää hämmästyttävän epätyydyttävät tulokset, lienee
43876: jokseenkin rohkeata olettaa, että Valiokunnan ehdottamat
43877: uudet verot voitaisiin hetimiten saada täyttämään nyt mai-
43878: nitun aukon. Ja lisäksi tulee vielä ne tarpeet, jotka j oht u-
43879: vat oppivelvollisuudesta, vanhuus- ja työkyvyttömyys-va-
43880: kuutuksesta sekä maanhankinnasta tilattomille. Euroopan
43881: rikkaimmat ja mahtavimmat kansat eivät tätä nykyä näe
43882: voivansa tyydyttää valtion yhä kasvavia tarpeita verot-
43883: tamatta useita sellaisiakin kulutus- ja nautintoaineita,
43884: joita käytetään kansan laajimmissakin piireissä, eikä ole
43885: ajateltavissa, että pohjoisessa ilmanalassa ja karulla maa-
43886: perällä asuva Suomen kansa kykenisi syrjäyttämään vas-
43887: tuksia, jotka muualla ovat osottautuneet voittamatto-
43888: miksi.
43889: Meidän kantamme on se, että yhteiskunnan yhä li-
43890: sääntyvien tarpeitten tyydyttämiseksi verolaitoksemme
43891: täytyy uudistaa, ja tuskin silloin voi välttää välillisten
43892: enemmän kuin välittömienkään verojen kohottamista,
43893: kun se vaan tapahtuu järkiperäisellä ja oikeudenmukaisella
43894: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43895:
43896: tavalla. Mitkä keinot tässä kohden ovat parhaat, sen
43897: osottakoon tarkempi tutkimus, jota Eduskunta Valio-
43898: kunnan yksimielisestä ehdotuksesta toivoaksemme päät-
43899: tää anoa.
43900: Emme katso tarpeelliseksi pitemmältä osottaa Valio-
43901: kunnan mietinnössä esiintyviä puutteita, mutta ponnen
43902: perusteluksi ei tarvitakaan erityiskohtiin menevää esi-
43903: tystä, koska asia koko laajuudessaan on jätettävä tutkit-
43904: tavaksi. Uskallamme siis lausutun perusteella ehdottaa,
43905:
43906: että esilläolefla mietintö palautetaan Valtio-
43907: flarainflaliokuntaan perustelunsa puolesta muu-
43908: tettaflaksi ylläfliitattuun suuntaan.
43909:
43910: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1908.
43911:
43912:
43913: E. G. Palmen. Oskari Laine.
43914: Juhani Arajärvi. P. 0. Rapola.
43915: Artturi H. Virkkunen. K. V. Koskelin.
43916: K. 0. Vikman.
43917: Verotuslaitoksen uudistaminen. 27
43918:
43919:
43920:
43921:
43922: II.
43923: Sen muodon johdosta, johon esillä oleva Valtiovarain-
43924: valiokunnan mietintö on laadittu, pyydämme saada il-
43925: moittaa eriävän mielipiteemme seuraaviin mietinnössä
43926: kosketeltuihin eri kohtiin nähden.
43927: Henkirahoista on Valiokunta lausunut, että ne, syystä
43928: etteivät lainkaan tyydytä nykyaikaisia oikeudenmukai-
43929: suuden periaatteita verotuksessa, eivätkä perustu asian-
43930: omaisten veronsuorittajain maksukykyyn, olisi poistet-
43931: tava. Vastoin tätä olemme me sitä mieltä, että yleiseen
43932: varallisuus- ja tuloveroon nojaava verotusjärjestelmä,
43933: jonka käytäntöön ottamista Valiokunta on puoltanut,
43934: on täydennettävä sellaisella yleisellä henkilöverolla, jota
43935: jäsenmaksun tapaisena kannetaan kaikilta yhteiskunnan
43936: jäseniltä, joilla ei ole sellaista tuloa taikka varallisuutta,
43937: jota ensin mainittu verotus on aiottu kohtaamaan. Sen
43938: asianhaaran siveellistä ja periaatteellista merkitystä, että
43939: siten kaikki yhteiskunnan työkuntoiset jäsenet joutuisivat
43940: kantamaan vaikkakin vaan vähäpätöisen osan sen taa-
43941: koista, ei ole liian vähäksi arvattava. Tässä kohden
43942: näyttävät henkirahat tarjoovan lainsäätäjälle historial-
43943: lista pohjaa, eivätkä ne myöskään ole tähän asti nousseet
43944: sellaisiin määriin, että niitä voisi pitää rasittavina kelle-
43945: kään aikuiselle yhteiskunnan jäsenelle, jolla on säännölli-
43946: set mahdollisuudet työansioon. Järjestettiinpä vero siten,
43947: että se, niinkuin tähän asti henkirahat, kohtaa kaikkia
43948: sellaisia kansalaisia, katsomatta heidän muutoin suori-
43949: tettavaansa veroon, taikka myös siten, että se kohtaa ai-
43950: 28 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
43951:
43952: noastaan niitä, joilla ei ole vähintä verotettavaa tuloa
43953: taikka varallisuutta, on sillä välttämätön paikkansa jär-
43954: jestelmässä, eikä sellaista veroa vastaan käy jälkimäisessä
43955: tapauksessa väittäminen, ettei se ottaisi huomioon vero-
43956: velvollisten erilaista varallisuustilaa.
43957: Käsitellessään kysymystä tullimaksuihin toivotta-
43958: vista muutoksista ja selvennyksistä on Valiokunta peri-
43959: aatteessa ollut sitä mieltä, että sokeritulli olisi poistettava,
43960: syystä että sen on katsottu kohtaavan koko kansalle tär-
43961: keätä ravintoainetta ja siten ylenmäärin rasittavan sen
43962: vähävaraisempia kerroksia. Jättäen sillensä tällaisen
43963: yleisen arvostelun suuremman tai vähemmän oikeutuksen,
43964: olemme tahtoneet huomauttaa, että sokeritulli nykyään
43965: on niin tärkeä ja suuri verolähde, että raha-asiallisilla
43966: näkökohdilla täytyy jokaisessa sitä tarkoittavassa muu-
43967: toksessa katsoa olevan mitä suurin, jottemme suorastaan
43968: sanoisi ratkaiseva merkitys; ja on tämä erittäinkin otettava
43969: huomioon, kun suunnitellaan yksityiskohdissaan niin hä-
43970: märästi osotettua sekä tuloksiinsa nähden niin häilyviin
43971: todennäköisyyksiin nojaavaa veron uudistusta, kuin Valio-
43972: kunta mietinnössään viittailee. Jo vähempikin sokeri-
43973: tullin alentaminen näyttää sitä paitsi saattavan tämän
43974: tavaran tuontiin ja valmistukseen nähden niin suuria
43975: mullistuksia mahdollisiksi, että jokaista sellaista alennusta
43976: tarkoittavaa kysymystä käsiteltäessä on tarkoin harkit-
43977: tava, mitä kauppasuhteemme sekä Keisarikuntaan että
43978: ulkomaihin tässä kohdin maamme yleisen edun kannalta
43979: vaativat, sekä käykö sellaisia muutoksia ylipäätään toi-
43980: meenpaneminen.
43981: Mitä tullimaksuihin yleensä tulee, käy punaisena lan-
43982: kana kautta niiden lausuntojen, jotka Valiokunnan enem-
43983: mistö on niihin nähden mietintöön ottanut, että ne mie-
43984: luimmin olisi poistettava taikka ainakin tuntuvasti alen-
43985: nettava, syystä että niiden on katsottu •>kohtuuttomasti
43986: rasittavan•> vähävaraisia kansalaisluokkia. Ylipäätään
43987: antaa mietintö moniailla lausunnoillaan aihetta siihen kä-
43988: Verotuslaitoksen uudistaminen. 29
43989:
43990: sitykseen, että Valiokunnan enemmistö samojen sangen
43991: hatarien syiden pohjalla haluaisi käytäntöön otettavaksi
43992: verojärjestelmän, joka miltei yksinomaan nojaisi välittö-
43993: mään verotukseen. Näin vastalauseen muodossa ei käy
43994: ryhtyminen selvittämään kaikkia niitä syitä, joiden vuoksi
43995: sellaista verojärjestelmää ei vielä milloinkaan maailmassa
43996: ole voitu panna käytäntöön; ei myöskään että välitön
43997: verotus ei voi kohdata kaikkia verolähteitä ja kuinka
43998: vähän tuottava se ylipäätään on, sekä vihdoin että välit-
43999: tömät verot aina ovat rasittavia veronmaksajille ja taval-
44000: lisesti helpommat kiertää kuin välilliset verot. Jos Valia-
44001: kunnan enemmistö luulee voivansa perustaa valtion vas-
44002: taisen kulunkiarvion yksinomaan välittömiin veroihin
44003: taikka toivoo välillistä verotusta ylipäätään voitavan
44004: sanottavasti huojistaa, samalla jättämättä tärkeitä valtio-
44005: tehtäviä täyttämättä, niin on tämä enemmistö vajonnut
44006: utopiaan, jota vastaan on turha taistella reaalisuuksiin
44007: perustuvilla syillä. Kun mietinnössä lausutaan, että vä-
44008: lilliset verot pääasiallisesti kohtaavat köyhempiä, suora-
44009: naisesta työstään eläviä väestön kerroksia, ei siinä myös-
44010: kään ole otettu huomioon, kuinka suuressa määrässä sellai-
44011: nen verotus on siirron kautta pantavissa ja ehdottomasti
44012: aina pannaan muiden yhteiskuntaluokkien kannettavaksi.
44013: Minkä työntekijä maksaa tullimaksuja, sen hän jälleen
44014: ottaa työnantajalta korkeamman palkan muodossa, ja
44015: mitä työnantajan siten täytyy antaa, sen hän ottaa takai-
44016: sin työtuotteiden ostajilta j. n. e. rajattomiin. Mihin
44017: tämä kiertokulku päättyy taikka kuka nämä verot vii-
44018: meiseltä maksaa, ei ole helppo selvittää ja on kenties aina
44019: jäävä ratkaisematta; ainakaan ei tämän seikan selvittä-
44020: minen ole niin helppo kuin Valiokunnan enemmistö näyt-
44021: tää olettaneen.
44022: Valiokunnan mietinnössä olevaa lausuntoa, että olisi
44023: käytävä valmistamaan siirtymistä suojelustullijärjestel-
44024: mästä vapaakauppaan, joka lausunto otettiin siihen äänes-
44025: tyksen jälkeen, saanee niinikään pitää jonkun verran
44026: 30 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44027:
44028: ennenaikaisena, kun ei vielä ole selvitetty, missä määrin
44029: odotettavissa olevat suuret valtiomenojen lisäännyksetken-
44030: ties vaativat käsittelemään tulliverotuskysymystä yksin-
44031: omaan rahalliselta kannalta.
44032: Valiokunnan enemmistö on perustanut melkoisen osan
44033: toiveitansa valtiotulojen lisääntymisestä tupakkamonopo-
44034: lin taikka ehdollisesti tupakka-aksiisin käytäntöön otta-
44035: miseen. Samalla kun pyydämme ilmoittaa, että Valio-
44036: kunnassa olemme kuuluneet siihen vähemmistöön, joka on
44037: tahtonut puoltaa viimeksi mainittua verotustapaa ensin
44038: mainitun edellä, joka näyttää vaativan liian laajoja ja kal-
44039: liita laitoksia, jotka estävät siitä luopumasta, jos se vast-
44040: edes havaittaisiin epäsoveliaaksi, rohkenemme myös lausua
44041: epäilyksemme, mitä tulee tästä verolähteestä odotettuun
44042: suureen tuloon. Hienompain tupakkalajien verottami-
44043: sesta ennen kaikkea ei ole sanottavia tuloja odotettavissa,
44044: säädettiinpä vero kuinka korkeaksi tahansa; sillä sellaisen
44045: tupakan käyttäjät ovat ja pysyvät kaikkialla ylen vähä-
44046: lukuisina. Kyllä miljonat, jos niitä halutaan, on otettava
44047: niiltä, jotka käyttävät halvempaa tavaraa. Missä määrin
44048: tupakkamonopoli voisi verotulojen vahingoksi vaikuttaa
44049: 1700-luvulla niin hartaasti huolehditun kotimaisen tupa-
44050: kanviljelyksen jälleen elpymiseen, ei Valiokunta ole ottanut
44051: huomioon. Kun tätä ennen on ehdotettu tupakka-aksii-
44052: sin käytäntöön ottamista, on kuitenkin ollut puhetta, että
44053: kävisi välttämättömäksi veron vuoksi kieltää tupakkaa
44054: viljelemästä, mikä kuitenkin voisi sangen likeltä koskea
44055: maanomistajalle erioikeustietä vakuutettua verotetun
44056: maan vapaata käyttöoikeutta.
44057: Valiokunnan muut lausunnot, joista kuitenkin mo-
44058: nessa kohden on ollut eri mieliä, ovat suurimmaksi osaksi
44059: niin ylimalkaisia, että niitä juuri tämän yleispätevän si-
44060: sällyksensä perustuksella sinänsä käy puolustaminen.
44061: Kuitenkin näyttää vastalause olevan pantava myöskin
44062: niitä liioiteltuja toiveita vastaan, joita Valiokunnan enem-
44063: mistöllä on ollut tulo- ja ()arallisuus()erojen tuottavaisuu-
44064: Verotuslaitoksen uudistaminen. 31
44065:
44066: teen nähden, jossa kohden erittäin vertailun Norjan oloihin
44067: olisi pitänyt kehottaa varovaisuuteen. Aikaisempain,
44068: sellaisilla verotuksilla tässä maassa tehtyjen epäonnistu-
44069: neiden yritysten niinikään olisi pitänyt olla tässä suhteessa
44070: varotuksena.
44071: Mitä Valiokunnan mietinnöstä kuitenkin ennen kaik-
44072: kea puuttuu, siitä huolimatta että sitä keskusteluissa ylei-
44073: sesti vaadittiin, on viittaus siihen, missä järjestyksessä nuo
44074: suunnitellut uudistukset on aiottu toteuttaa. Esityk-
44075: sestä tosin käy selville, että aiotut varallisuus- ja tulo-
44076: verot on tarkoitettu uuden verojärjestelmän pohjaksi.
44077: Aivan selvittämättä on kuitenkin jäänyt, voidaanko tämä
44078: vero katsoa, tahi voiko se tulla riittäväksi täyttämään
44079: niitä valtiotulojen aukkoja, mitkä jo päätetty kieltolaki
44080: mahdollisesti on aikaansaava, sekä tyydyttämään niitä •
44081: sangen huomattavia vaatimuksia, mitkä oppivelvollisuus,
44082: vanhuusvakuutus, tientekovelvollisuuden siirtyminen val-
44083: tiolle y. m. uudistukset kohdakkoin asettavat valtiorahas-
44084: tolle. Kun Valiokunnan mietintö kuitenkin päättyy sitä
44085: tarkoittavaan ponsilauseeseen, että verojärjestelmän uudis-
44086: tamisen mahdollisuutta on tutkittava sekä esitys asiasta
44087: Eduskunnalle aikanaan annettava, jota vastaan sinänsä ei
44088: näy olevan mitään muistuttamista, pyydämme ainoastaan
44089: kunnioittavimmin ehdottaa,
44090:
44091: että mietintö palautettaisiin V altiMarain-
44092: (laliokuntaan edellä esitettyjen muutettujen näkö-
44093: kohtien perustelmiin ottamista (larten.
44094:
44095: Helsingissä, 25 päivänä syyskuuta 1908.
44096:
44097: G. Granfelt. K. von Alfthan.
44098:
44099: Ylläolevaan vastalauseesen yhtyy mitä henkirahoi-
44100: hin tulee
44101: K. Grotenfelt.
44102: 32 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44103:
44104:
44105:
44106:
44107: 111.
44108:
44109: Vanhentuneen verojärjestelmämme suurimpana vi-
44110: kana on se järjestelmällisyys, jolla se sälyttää koko vero-
44111: taakan vähimmin maksukykyisten kansalaisten kan-
44112: nettavaksi. Kun nimittäin suurin osa valtion tuloista
44113: kerätään välillisen verotuksen avulla, joka nojautuu
44114: pääasiallisesti tärkeimpien kulutustavarain verottami-
44115: seen, rasittaa niiden hankkiminen raskaimmin maamme
44116: työväenluokkaa. Niinpä tuottavat yksin tulli ja väki-
44117: juomain verotus noin 3/4 valtion varsinaisista tuloista, ja
44118: kun työväenluokka on näiden verojen alaisten kulutus-
44119: esineiden suurin käyttäjä, käy jo tästä selville, että työ-
44120: väenluokan kerättävänä sen heikosta taloudellisesta ase-
44121: masta huolimatta on suurin osa valtion tuloista.
44122: Kun siis ryhdytään verotusjärjestelmämme perin-
44123: pohjaiseen korjaamiseen, ei tärkeimpänä tehtävänä suin-
44124: kaan ole uusien verolähteiden keksiminen, vaan vero-
44125: rasituksen oikeudenmukainen jakaminen eri yhteiskunta-
44126: luokkien kesken. Uudistuksen kautta on niin ollen py-
44127: rittävä siihen, että kukin veronmaksaja ottaa verojen
44128: suoritukseen osaa suhteellisesti tulojensa ja varallisuu-
44129: tensa mukaan.
44130: Vaikkakin valiokunnan enemmistö nimenomaan tun-
44131: nustaa, että verotusjärjestelmää uudistettaessa olisi otet-
44132: tava huomioon veronsuorittajain maksukyky, ei se ole
44133: johdonmukaisesti kautta mietinnön menetellyt sen mu-
44134: kaan. Päinvastoin on se parissa tärkeässä kohdassa
44135: tehnyt tätä periaatetta räikeästi loukkaavia ehdotuksia.
44136: Verotuslaitoksen uudistaminen. 33
44137:
44138: Jos tahdotaan verotusuudistuksen kautta saada
44139: aikaan semmoista verorasituksen jakaantumista, jota
44140: valiokuntakin tavottelee vaatiessaan että ~sen rasituksen,
44141: jonka yhteiskunta panee kunkin hartioille, tulee jokai-
44142: sesta veronmaksajasta tuntua yhtä raskaalta•>, seuraa
44143: siitä, että kaikki välilliset ja henkilölliset verot olisivat
44144: verotusjärjestelmästä poistettavat ja valtion menoihin
44145: tarvittavat varat hankittava yleisellä tuloverona ja va-
44146: rallisuusverolla sekä niihin liittyvällä perintöverolla. Tämä
44147: tulee välttämättömäksi senvuoksi, että välillisiä veroja ei
44148: voi saada sovitetuksi niiden lopullisen suorittajan maksu-
44149: kyvyn mukaan, joten niitä käyttämällä myöskin on mah-
44150: dotonta saavuttaa oikeudenmukaisuutta verotuksessa.
44151: Jos ne, kuten Valiokunnan enemmistö toivoo, kohdiste-
44152: taan etupäässä ylellisyyteen, eivät ne tuota juuri mitään,
44153: ja ovat siten raha-asiallisesti huonosti valittuja; jos niitä
44154: taasen kannetaan enimmin käytetyistä kulutustavaroista,
44155: tulee niitä varakas ja varaton suorittamaan osapuilleen
44156: saman verran ja silloin ei verotus suinkaan ole ottanut
44157: veronsuorittajan maksukykyä huomioon. Välillisten ve-
44158: rojen käyttäminen ei siten olekaan mitään muuta kuin
44159: hienosti harkittu keino verotaakan siirtämiseksi maksu-
44160: kykyisten luokkain hartioilta vähävaraisten suoritetta-
44161: vaksi. - Niihin turvautuminen on sitäpaitsi veronmak-
44162: sajain harhaanjohtamista, sillä niitä käyttämällä riiste-
44163: tään heiltä mahdollisuus arvostella, minkä verran, he to-
44164: dellisuudessa veroa suorittavat.
44165: Tärkein verotusmuoto rahalliseen tulokseensa näh-
44166: den, johon nämä huomautukset kohdistuvat, on maas-
44167: samme tulliverotus, jossa kaikki välillisen verotuksen
44168: epäkohdat ehkä selvimpinä esiintyvät. Jos siis verotus-
44169: järjestelmässämme halutaan toteuttaa Valiokunnan hy-
44170: väksymää oikeudenmukaisuuden periaatetta, olisi tulli-
44171: verotuksesta kokonaan luovuttava. Osittain on valio-
44172: kunnan enemmistökin asettunut samalle kannalle, teh-
44173: den kuitenkin eron erilaisten tarpeiden verottamisessa.
44174: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44175:
44176: Niinpä on enemmistö suostunut kannattamaan esimerkiksi
44177: sokerin tullin kokonaan poistamista sekä muihinkin elin-
44178: tarpeisiin kohdistuvien tullimaksujen lakkauttamista.
44179: Sen sijaan on enemmistö katsonut tarpeelliseksi ehdottaa
44180: kahvia rasittavan tullin pysyttämistä nykyisessä mää-
44181: rässään.
44182: Tämä kahvin asettaminen erikoisasemaan kulutus-
44183: tavarain joukossa on sitä omituisempaa, kun Valiokun-
44184: nan enemmistökin on pakotettu myöntämään, että kahvin
44185: käyttö on tullut aivan yleiseksi maassamme, joten ~kahvi
44186: tulli rasittaa kohtuuttomasti vähävaraisia, joiden maksu-
44187: kykyyn tämä verotus ei suinkaan oikeudenmukaisesti
44188: suhtaudu>>. Ja kantaansa enemmistö ei voi perustella
44189: muulla kuin sillä, että >miinhyvin terveydelliseltä kuin
44190: taloudelliselta kannalta olisi toivottavaa, että tämän nau-
44191: tintoaineen käyttöä voitaisiin vähentää>>. Valiokunnan
44192: enemmistö on siis tämän kysymyksen yhteydessä antau-
44193: tunut ajamaan muitakin kysymyksiä kuin puhtaasti ve-
44194: rotusalaan kuuluvia. Kokemus on kuitenkin osottanut, että
44195: terveydellisten tai siveellisten tulosten tavotteleminen ve-
44196: rotuksen avulla ei johda mihinkään tuloksiin.
44197: Koska kahvin verottamisesta niin ollen olisi ainoana
44198: seurauksena, että vähävaraisia kahvinkuluttajia kohtuut-
44199: tomasti rasitettaisiin, toivomme Eduskunnan lausuvan,
44200:
44201: että kahritulli on kokonaisuudessaan pois-
44202: tettara.
44203:
44204:
44205: Suunnitelman mukaan, jonka kautta henkilölliset
44206: ja välilliset verot korvattaisiin yleisellä tuloverona sekä
44207: sitä täydentävällä varallisuus- ja perintöverotuksella,
44208: tulisi tuloverona luonnollisesti olemaan tärkein sija vas-
44209: taisessa verotuksessa. Myöskin Valiokunnan enemmis-
44210: tön ohjelmaa noudattaen tulisi tulovero saamaan hyvin-
44211: kin tärkeän sijan, useita tuottavia veroja kun ehdote-
44212: Verotuslaitoksen uudistaminen. 35
44213:
44214: taan poistettaviksi. Siitä huolimatta enemmistö, pu-
44215: huessaan tuloveron tuottavaisuudesta, mainitsee ainoana
44216: arviona siitä laskelman, joka päättyy niin alhaiseen sum-
44217: maan kuin 8,9 miljonaan markkaan, vaikka helposti
44218: osotettavissa on, että tämä tulos ei riittäisi korvaamaan
44219: edes enemmistön ehdottaman vanhojen verojen poista-
44220: misen kautta syntyvää vajausta. Samalla kun olemme
44221: vakuutettuja siitä että tulovero, olematta silti vielä eri-
44222: koisen raskas, voi tuottaa tuntuvasti suurempia tuloksia,
44223: emme kuitenkaan katso tarpeelliseksi esittää mitään las-
44224: kelmaa sen tuottavaisuudesta, koska tämä kokonaan
44225: tulee riippumaan verotustarpeesta.
44226: Tuloveroista puhuttaessa lausuu Valiokunnan enem-
44227: mistö olevan luonnollista, •>että ne täysi-ikäiset kansa-
44228: laiset, joitten tulot ovat niin pienet, ettei luokiteltu tulo-
44229: vero niitä kohtaa, maksavat kaikki saman säädetyn pohja-
44230: veron•>.
44231: Yksi yleisen tuloveron pääperiaatteita on, että siinä
44232: aina säilytetään jonkin määrätyn tulorajan, niin sanotun
44233: toimeentulominimin, alapuolella olevat tulot verosta
44234: vapaina. Valiokunnan enemmistö kuitenkin ehdottaa
44235: tästä periaatteesta poikettavaksi. Oikeudenmukainen täm-
44236: möinen •>yhteiskunnallinen jäsenmaksu•> ei missään ta-
44237: pauksessa ole, se kun kohtaisi siksikin vähävaraisia kan-
44238: salaisia, joitten tulot eivät riitä edes välttämättömiin
44239: elintarpeisiin ja joiden verottaminen siten muuttuu
44240: heiltä leivänryöstämiseksi. Tämä ehdotettu vero tulisi
44241: pääasiallisesti olemaan sama kuin nykyiset henkirahat,
44242: vaikka toiseen muotoon verhottuna. Se olisi peräti van-
44243: hentuneita henkirahojamme moitittavampikin, koska se
44244: tulisi vapauttamaan varakkaat tämmöisen veron suo-
44245: rittamisesta ja sälyttäisi sen yksinomaan varattomain
44246: kannettavaksi, muodostuen siten varsinaiseksi •>köyhä-
44247: listöveroksi•>.
44248: Valiokunnan päätös henkirahain poistamisesta ei niin
44249: ollen ole mikään edistys, vaan moitittavaa taantumista.
44250: 36 1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44251:
44252: Kun tämän ehdotetun veron rahallinen tulos sitäpaitsi
44253: tulisi olemaan aivan mitätön, etenkin sen kantovaikeuksiin
44254: verrattuna, toivomme Eduskunnan päättävän,
44255:
44256: että tuloperon pohjaPeroa koskefJa ehdotus
44257: V aliakunnan mietinnöstä poistettaisiin.
44258:
44259: Helsingissä 26 p:nä syyskuuta 1908.
44260:
44261:
44262: Mimmi Kanervo. Aura Kiiskinen.
44263: J. A. Komu. W. Korhonen.
44264: A. J. Partanen. Santeri Saarikivi.
44265: J. H. Saaristo. J. V. Sainio.
44266: A. Sivenius. T. Tainio.
44267: Väinö Tanner. Wäinö Wuolijoki.
44268: Verotuslaitoksen uudistaminen. 37
44269:
44270:
44271:
44272:
44273: IV.
44274:
44275: Se mitä edellä 3:ssa vastalauseessa on sanottu vä-
44276: lillisistä veroista yleensä ja etenkin kahvitullista, koskee
44277: täydellisesti myöskin tupakan verottamista. Tupakan
44278: verotuksen puolustukseksi on kyllä lisäksi tuotu esiin,
44279: että se muka koskee veron maksukykyisempää yleisöä
44280: kuin kahvinverotus, koska tupakkaa käyttävät vaan täysi-
44281: kasvuiset miehet, jotka siis itse kykenevät sekä hankki-
44282: maan tulonsa että arvostelemaan menonsa. On kuitenkin
44283: huomattava, että jos esimerkiksi mies, joka käyttää tu-
44284: pakkaa, on naimisissa, niin ei verotus suinkaan kohtaa
44285: yksinomaan häntä, vaan vähenevät tulot koko perheeltä,
44286: joten tupakan verotus ei enemmän kuin muidenkaan ku-
44287: Iutusaineiden ota huomioon veronmaksajan veronsuori-
44288: tuskykyä. On myöskin väitetty, että, tupakan verotta-
44289: minen olisi siveellisistä syistä oikeutettua, koska muka
44290: tupakan hinnan kohottamisen kautta estettäisiin tämän
44291: terveydelle vähingollisen aineen käyttöä. Mutta ensin-
44292: näkin on tunnustettu tosiasia, että tällaisten hermoja
44293: kiihottavien nautintoaineiden käyttö ei vähene, vaikka
44294: niiden hintaa kohotetaankin. Se kokemushan on saatu
44295: muun muassa alkoholijuomien suhteen. Ja toiseksi ei ole
44296: mielestämme oikein kuten jo 3:ssa vastalauseessakin
44297: huomautetaan, pyrkiä tällaisia siveellisiä tarkotusperiä
44298: ajamaan juuri verotuksen yhteydessä, jonka kautta
44299: vaan köyhälistölle lisätään jo ennestään raskasta vero-
44300: taakkaa. Jos tupakka katsotaan niin vaaralliseksi ai-
44301: neeksi, että sen käyttöä on koetettava ehkäistä, niin käy-
44302: 38 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44303:
44304: tettäköön toisellaisia keinoja, kieltoa tai muuta sen-
44305: tapaista.
44306: Valiokunnan enemmistö näyttää olevan taipuvai-
44307: nen hyväksymään tupakan verotuksen valtion monopolin
44308: muodossa, perustellen kantaansa sillä, että sen kautta
44309: paremmin kuin muuten tupakan laatu voidaan verotuk-
44310: sessa ottaa huomioon, niin että hienomman tupakan
44311: kuluttaja saa maksaa suhteellisesti suuremman veron
44312: kuin jonkun tavallisen lajin käyttäjä. Vaikka tämä
44313: väite teoreettisesti kyllä pitääkin paikkansa, niin on
44314: kuitenkin varmaa, että porvarillinen hallitus tulisi mo-
44315: nopolia käyttämään vaan suurien valtiontulojen hank-
44316: miseen, jolloin luonnollisesti tupakan käyttäjäin suuri
44317: massa, s. o. alaluokka, saisi raskaimman verotaakan kan-
44318: taakseen. Kun sitäpaitsi meidän oloissamme hyvin ym-
44319: märrettävistä syistä on erityisesti varottava hallituksen
44320: käsiin näin mahtavaa asetta antamasta kuin tupakka-
44321: monopoli on, voimme sitä vähemmin yhtyä Valiokun-
44322: nan enemmistön mielipidettä kannattamaan.
44323: Viitaten ylläesitettyyn, rohkenemme ehdottaa, että
44324: Eduskunta lausuisi toivomuksen,
44325:
44326: että tupakka uutta verotusjärjestelmää
44327: laadittaessa olisi tehtävä verosta vapaaksi.
44328:
44329: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1908.
44330:
44331:
44332: J. A. Komu. T. Tainio.
44333: Wäinö Wuolijoki.
44334: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö.
44335: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44336:
44337:
44338:
44339:
44340: Valtiovarainvaliokunnan mietintö
44341: N: o 4 a verotuslaitoksen uudistamista tarkot-
44342: tavien anomusehdotusten johdosta.
44343:
44344:
44345: Eduskunta on käsitellessänsä Valtiovarainvalio-
44346: kunnan tästä asiasta annettua mietintöä n:o:4 palauttanut
44347: sen valiokuntaan sitä varten, että valiokunta, erityis-
44348: kohtiin menemättä, laatisi mietinnössä ehdotetun yleisen
44349: ponnen perustelemista varten välttämättömän uuden
44350: perustelun asiasta tehtävään':'' alamaiseen anomukseen.
44351: Tämän tehtävän täyttämiseksi saa Valtiovarainvalio-
44352: kunta täten esittää seuraavaa.
44353: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt
44354: samalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val-
44355: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin
44356: valtiontalous suuremmoisesti laajentunut, enemmän kuin
44357: kymmenkertaisiksi ovat sekä tulot että menot kasvaneet,
44358: mutta siitä huolimatta ei varsin usein ole käynyt välttä-
44359: mättömäksi säätää uusia veroja, sillä valtion entisten
44360: tulolähteiden, etenkin tulliverotuksen, tuottavaisuus on
44361: lisääntynyt melkein yhtä rinnan menojen enentymisen
44362: kanssa.
44363: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi-
44364: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on
44365: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt
44366: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan
44367: kuluessa on sekä valtiontaloudellisissa periaatteissa että
44368: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut,
44369: V altio~Jarain~Jaliokunnan mietintö N :o 4 a.
44370: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44371:
44372: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi oikeu-
44373: denmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia verokykyisiä
44374: kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen osaa sa-
44375: massa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa vero-
44376: taakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kunkin
44377: hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua
44378: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus-
44379: laitos tekee paljon poikkeuksia.
44380: Valtiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tullimak-
44381: sut jo kauan olleet. Niitä tosin ei yleensä kanneta aivan
44382: välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista, mutta
44383: kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti käy-
44384: tetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista,
44385: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten
44386: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia kerrok-
44387: sia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky tule
44388: niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi. Muitakin ylei-
44389: sesti käytettyjä elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä,
44390: hedelmiä, lihaa, läskiä, kalaa, perunajauhoja y. m., ve-
44391: rotetaan tullin kautta, jopa toisia niistä tuntuvan anka-
44392: rastikin.
44393: Kulutusverojen rinnalla ovat maamme välittömät
44394: verot verrattain vähäisiä. Maavero, joka rakenteeltaan
44395: on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukaisuudesta sekä
44396: sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut maatilat ja kau-
44397: punkien kallisarvoinen maa ovat vapautetut, että myös-
44398: kin yleisesti tunnustetun epätasaisuutensa kautta. Van-
44399: hentuneita ovat samoin käräjäjyvät ja henkirahat. Huo-
44400: miota herättää verotuslaitoksessamme myöskin useain
44401: sellaisten vähäisten verojen käytännössäolo, joista val-
44402: tiolla ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta jotka teke-
44403: vät sen monimutkaiseksi ja usein kohtaavat vain erikoisia
44404: kansalaisryhmiä. Semmoisia ovat esim. maakauppiasten
44405: ja,.,apteekkarien maksut, sentonaali y. m.
44406: Verotusolomme ovat puutteelliset myös siihen nähden,
44407: että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä,
44408: Verotuslaitoksen uudistaminen. 3
44409:
44410: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri
44411: osat täydentäisivät toisensa; varsinaista verotusjärjestel-
44412: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin
44413: nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan, olisi se siis koko-
44414: naisuudessaan otettava tarkastettavaksi ja uudistetta-
44415: vaksi.
44416: Tämä tehtävä näyttää tulevan toisestakin syystä
44417: tarpeelliseksi. Maamme valtiontulot ovat, kuten jo huo-
44418: mautettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasvaneet
44419: melkein yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuu-
44420: dessa tämä tuskin enää voinee jatkua, kun valtionmenot
44421: todennäköisesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tun-
44422: tuvammin niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten
44423: takia, joita paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin
44424: joutunevat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpi-
44425: teet kuin yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä
44426: aiheutuva kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen,
44427: samoin yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen
44428: ~ärjestäminen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilatto-
44429: malle väestöllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uh-
44430: rauksia valtion varoista; näihin tarkotuksiin taarvittaneen
44431: jo pian yhteensä kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain.
44432: Vaikka nykyiset valtiontulot edelleenkin kasvaisivat yhtä
44433: nopeasti kuin tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisä-
44434: menoj~ korvaamaan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan
44435: valtiontalouteen. Eikä siihen voida suinkaan luottaa,
44436: että valtiontulot kasvaisivat edelleen samassa määrin
44437: kuin tähän saakka. Päinvastoin on niissä odotettava
44438: suoranaista vähentymistäkin sen kautta, että Eduskunnan
44439: viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä ehdotus laiksi
44440: alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta ja kaupasta,
44441: saatuaan Hallitsijan vahvistuksen, lopettaa sen huomatta-
44442: van tuloerän, jonka paloviinan ja mallasjuomain valmis-
44443: tusverotlja muut alkoholipitoisista juomista suoritettavat
44444: verot nykyänsä valtiontaloudessa muodostavat.
44445: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 6.
44446:
44447: Valtion tulojen lisäämiseksi on siis ryhdyttävä uusien
44448: verojen säätämistä suunnittelemaan.
44449: Ne uudet verotusmuodot, jotka silloin näyttävät
44450: ensi sijassa tulevan kysymykseen, ovat yleinen progres-
44451: siivinen tulovero ja sitä täydentävä varallisuusvero, sekä
44452: perintövero, jonka ohessa tupakan verotuksesta voitanee
44453: saada lisätuloja valtiolle, joko tupakkamonopolin tai
44454: aksiisijärjestelmän muodossa. Valiokunta katsoo toi-
44455: vottavaksi, että samalla kun Hallitus ryhtyy tämän-
44456: suuntaista uudistusta valmistamaan, hankittaisiin sel-
44457: vitystä ja ehdotuksia muistakin mahdollisesti sove-
44458: liaista verotustavoista.
44459:
44460: Esittämiensä perusteiden nojalla Valiokunta siis
44461: kannattaa käsiteltävänä olevia anomusehdotuksia, jotka
44462: tarkottavat verotuslaitoksemme uudistamista, ja viita-
44463: ten tässä mietinnössä esittämiinsä näkökohtiin Valio-
44464: kunta ehdottaa Eduskunnalle anottavaksi,
44465: että Hallitus (!iipymättä (!almistaisi sel(!i-
44466: tyksen nykyisissä (!erotusoloissamme vallitse(!ista
44467: puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden poistami-
44468: sesta sekä uuden, oikeudenmukaisemman ja
44469: (!altiontarpeiden lisääntymistä tyydyttä(!än (!ero-
44470: järjestelmän aikaansaamisesta; sekä
44471:
44472: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin
44473: armollinen esitys asiasta.
44474:
44475:
44476: Helsingissä, lokakuun 28 päivänä 1908.
44477: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
44478: Palmen, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio,
44479: Kanervo, Koskeiin (osittain), Laine, A. Neovius, Ra-
44480: pola (osittain), Saaristo, Sivenius, Tanner, Vikman,
44481: Virkkunen ja W. Wuolijoki sekä varajäsenet Aitamurto
44482: (osittain), Komu, Lahtinen ja Saarikivi.
44483: Verotuslaitoksen uudistaminen. 5
44484:
44485:
44486:
44487:
44488: Vastalause.
44489: Tästä mietinnöstä olemme tahtoneet poistaa toisen
44490: ja kolmannen kappaleen sivulla t2, sekä sen lauseen,
44491: joka alkaa sanoilla •>Varsinkin sell~iset>> ja päättyy sa-
44492: noihin ~markkoja vuosittain•> sivulla 3, jonka tämän
44493: kautta pyydämme saada ilmoittaa.
44494: Helsingissä, lokakuun 28 p. 1908.
44495:
44496: G. Granfelt. E. G. Palmen.
44497: Artturi H. Virkkunen, Arvid Neovius.
44498: K. 0. Vikman.
44499: Helsinki 1908, Raittiuskansan Kirjapaino Osakeyhtiö.
44500: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6.
44501:
44502:
44503:
44504:
44505: Suomen Eduskunnan alamainen
44506: anomus verotuslaitoksen uudistamisesta.
44507:
44508:
44509:
44510:
44511: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
44512: ja Suuriruhtinas!
44513:
44514:
44515:
44516:
44517: Eduskunnassa on tehty erinäisiä verotuslaitoksen uudis-
44518: tamista tarkoittavia anomusehdotuksia, jotka Eduskunta
44519: on ottanut säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksensä.
44520: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6.
44521:
44522: Suomen valtionverotus on pääasiallisesti pysynyt
44523: samalla pohjalla koko sen vuosisadan aikana, joka val-
44524: tiomme perustamisesta on kulunut. Tällä välin on tosin
44525: valtion talous suuremmoisesti laajentunut, mutta siitä huo-
44526: limatta ei varsin usein ole käynyt välttämättömäksi säätää
44527: uusia veroja, sillä valtion entisten tulolähteiden, etenkin
44528: tulliverotuksen, tuottavaisuus on lisääntynyt melkein yhtä
44529: rinnan menojen enentymisen kanssa.
44530: Kun valtionverotuksemme perusteet viime vuosi-
44531: sadan kuluessa ylipäänsä ovat pysyneet entisellään, on
44532: verotuslaitoksemme näin ollen monessa kohden jäänyt
44533: jäljelle siitä valtavasta kehityksestä, joka mainitun ajan
44534: kuluessa on sekä valtiotaloudellisissa periaatteissa että
44535: useimmissa maissa myöskin käytännössä tapahtunut.
44536: Nykyänsä vaaditaan, että verotuksen, jotta se olisi
44537: oikeudenmukainen, tulee kohdata yleisesti kaikkia vero-
44538: kykyisiä kansalaisia ja että jokaisen on otettava siihen
44539: osaa samassa suhteessa, kuin hänellä on kykyä kantaa
44540: verotaakkaa; sen rasituksen, jonka yhteiskunta panee kun-
44541: kin hartioille, tulee siis jokaisesta veronmaksajasta tuntua
44542: yhtä raskaalta. Näistä periaatteista maamme verotus-
44543: laitos tekee paljon poikkeuksia.
44544: V altiomme tärkeimpänä tulolähteenä ovat tulli-
44545: maksut jo kauan olleet, Niitä tosin ei yleensä kanneta
44546: aivan välttämättömien elintarpeiden maahantuonnista,
44547: mutta kun enimmät tullitulot saadaan sellaisista yleisesti
44548: käytetyistä ravinto- ja nautintoaineista kuin sokerista,
44549: kahvista ja tupakasta, rasittavat ne kuitenkin - kuten
44550: kulutusverot yleensä - etupäässä kansan alempia ker-
44551: roksia, eikä verovelvollisten erilainen veronsuorituskyky
44552: tule niissä kohtuullisesti huomioon otetuksi. Muitakin
44553: yleisesti käytettyjä elintarpeita, niinkuin suolaa, ryynejä,
44554: hedelmiä, lihaa, läskiä, kalaa, perunajauhoja y. m. verote-
44555: taan tullin kautta, jopa toisia niistä tuntuvan ankarastikin ..
44556: Kulutusverojen rinnalla ovat maamme välittömät
44557: verot verrattain vähäisiä. Maavero, joka rakenteeltaan
44558: Verotuslaitoksen uudistaminen. 3
44559:
44560: on vanhentunut, poikkeaa oikeudenmukaisuudesta sekä
44561: sen kautta, että siitä erinäiset etuoikeutetut maatilat ja
44562: kaupunkien kallisarvoinen maa ovat vapautetut, että
44563: myöskin yleisesti tunnustetun epätasaisuutensa kautta.
44564: Vanhentuneita veroja ovat samoin käräjäjyvät ja henki-
44565: rahat. Huomiota herättää verotuslaitoksessamille myöskin
44566: useain sellaisten vähäisten verojen käytännössäolo, joista
44567: valtiolla ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta jotka teke-
44568: vät verotuksen monimutkaiseksi ja usein kohtaavat vain
44569: erikoisia kansalaisryhmiä. Semmoisia ovat esim. maa-
44570: kauppiasten ja apteekkarien maksut, sentonaali y. m.
44571: V erotusolomme ovat puutteelliset myös siihen näh-
44572: den, että ne eri verot, jotka maassamme ovat käytännössä,
44573: eivät muodosta mitään sellaista kokonaisuutta, jonka eri
44574: osat täydentäisivät toisiansa; varsinaista verotusjärjestel-
44575: mää meillä ei ole. Jotta verotuslaitoksemme saataisiin
44576: nykyaikaisia vaatimuksia vastaamaan, olisi se siis kokonai-
44577: suudessaan otettava tarkastettavaksi ja uudistettavaksi.
44578: Tämä tehtävä näyttää tulevan toisestakin syystä tar-
44579: peelliseksi. Maamme valtiotulot ovat, kuten jo huomau-
44580: tettiin, tähän asti aivan kuin itsestänsä kasvaneet melkein
44581: yhtä nopeasti kuin menot. Mutta vastaisuudessa tämä
44582: tuskin enää voinee jatkua, kun valtiomenot todennäköi-
44583: sesti jo ennen pitkää lisääntyvät tavallista tuntuvarumin
44584: niiden suurten yhteiskunnallisten uudistusten takia, joita
44585: paraikaa valmistellaan ja joista useat jo piankin joutune-
44586: vat toteutettaviksi. Varsinkin sellaiset toimenpiteet kuin
44587: yleisen oppivelvollisuuden säätäminen ja siitä aiheutuva
44588: kansakoululaitoksen laajaperäinen kehittäminen, samoin
44589: yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen järjestä-
44590: minen sekä maanhankinta suurilukuiselle tilattomalle väes-
44591: töllemme epäilemättä vaativat tuntuvia uhrauksia valtion
44592: varoista; näihin tarkoituksiin tarvittaneen jo pian yhteensä
44593: kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain. Vaikka nykyi-
44594: set valtiotulot edelleenkin kasvaisivat yhtä nopeasti kuin
44595: tähän asti, eivät ne riitä siksi suuria lisämenoja korvaa-
44596: 4 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 6.
44597:
44598: maan; uusia tulolähteitä siis tarvitaan valtiotalouteen.
44599: Eikä siihen voida suinkaan luottaa, että valtiotulot kas-
44600: vaisivat edelleen samassa määrin kuin tähän saakka. Päin-
44601: vastoin on niissä odotettava suoranaista vähentymistäkin
44602: sen kautta, että Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä
44603: päättämä alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja kauppaa
44604: koskeva lakiehdotus, saatuaan Teidän Keisarillisen Majes-
44605: teettinne vahvistuksen, lopettaa sen huomattavan tuloerän,
44606: jonka paloviinan ja mallasjuomain valmistusverot ja muut
44607: alkoholipitoisista juomista saatavat tulot nykyänsä valtio-
44608: taloudessa muodostavat.
44609: Valtion tulojen lisäämiseksi on siis ryhdyttävä uusien
44610: verojen säätämistä suunnittelemaan.
44611: Ne uudet verotusmuodot, jotka silloin näyttävät ensi
44612: sijassa tulevan kysymykseen, ovat yleinen progressiivinen
44613: tulovero ja sitä täydentävä varallisuusvero, sekä perintö-
44614: vero, jonka ohessa tupakan verotuksesta voitaneen saada
44615: lisätuloja valtiolle, joko tupakkamonopolin tai aksiisi-
44616: järjestelmän muodossa. Eduskunta katsoo toivottavaksi,
44617: että samalla kun Hallitus ryhtyy tämänsuuntaista uudis-
44618: tusta valmistamaan, hankitaan selvitystä ja ehdotuksia
44619: muistakin mahdollisesti soveliaista verotustavoista.
44620: Esittämiensä perusteiden nojalla saa Eduskunta Tei-
44621: dän Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoa,
44622:
44623: että Hallitus viipymättä valmistaisi selvi-
44624: tyksen nykyisissä. verotusoloissamme vallitse-
44625: vista puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden
44626: poistamisesta sekä ttudenJ oikeudenmukaisem-
44627: man ja ·valtiontarpeiden lisääntymistä tyydyt-
44628: tävän ·verojärjestelmän aikaansaamisesta; sekä
44629: että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin
44630: armollinen esitys asiasta.
44631: Suomen Eduskunta pysyy alati J· n. e.
44632: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908.
44633: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
44634: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7.
44635:
44636:
44637:
44638:
44639: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
44640: tintö n:o 6 kahden Eduskunnassa tehdyn
44641: anomusehdotuksen johdosta, jotka kos-
44642: kevat, toinen sellaisia tiloja, joita teh-
44643: taat tilanasukasten edellä ovat perin-
44644: nöksi ostaneet, ja toinen n. k. sukuoi-
44645: keustiloja.
44646:
44647:
44648: Pöytäkirjan otteiden kera viime elokuun 24 ja 27 päi-
44649: viltä on Suomen Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten
44650: laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain G. G. Ro-
44651: senqvistin sekä Kairamon y. m. anomusehdotukset n:ot 85
44652: ja 218, joista ensiksimainittu tarkoittaa asukasten ja teh-
44653: dasten oikeuksien järjestämistä sellaisilla kruunun tiloilla,
44654: joita erinäiset tehtaat vanhempain säädösten nojalla ovat
44655: asukasten edellä perinnöksi ostaneet, ja edustaja Kairamon
44656: y. m. ehdotus tilaisuuden valmistamista sukuoikestustilojen
44657: asukkaille saada tilansa perintötaloksi.
44658:
44659:
44660: Sen suuren hyödyn vuoksi, minkä vuoriteollisuus ja Tehdaslai-
44661: tehdasliike katsottiin tuottavan valtakunnalle, luovutettiin tosten tilat.
44662: vanhempina aikoina tehdaslaitoksia perustettaessa niille
44663: erinäisiä etuja ja oikeuksia niiden menestymisen turvaami-
44664: seksi. Sysien ja halkojen saanti varsinkin oli tärkeänä
44665: edellytyksenä tehdasten käynnissä pysymiselle ja sen vuoksi
44666: tehtaille usein myönnettiinkin oikeus muuntaa lähinnä teh-
44667: taita olevien tilojon, jopa koko pitäjienkin maksettavat
44668: verot sysiksi, haloiksi, ajoiksi ja muuksi tehtaalle suoritet-
44669: tavaksi työksi sitä vastaan, että tehdaslaitoksen omistaja
44670: otti kruunulle maksaakseen verosta vastikkeen. Myöskin
44671: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7.
44672:
44673: luovutettiin tehtaille maa-alueita, varsinkin lähistön kruu-
44674: nuntiloja, huolimatta siitä että niillä saattoi olla entuudes-
44675: taan asukkaita. Kruununtilan asukkaan oikeudesta siihen
44676: aikaan yleensä oli vallalla käsitys, ettei se ollut sen lu-
44677: jempi kuin että asukas, jos kruunu tarvitsi tilan johonkin
44678: erityiseen tarkoitukseen, voitiin tilalta irtisanoa. Kun teh-
44679: daslaitokselle myönnetty nautinto-oikeus useastikaan ei
44680: sisältänyt muuta kuin oikeuden sysien saantiin ja muihin
44681: metsäntuotteisiin tilalta, niin tuollaisen tehdaslaitoksille
44682: myönnetyn oikeuden ei aina tarvinnut tuntua tilan asuk-
44683: kaasta rasittavalta, varsinkin kun tehdas toiselta puolen
44684: antoi sopivaa työnansiota katovuosina ja muulloinkin, mil-
44685: loin sitä oli tarvis. Asukasten ja tehdaslaitosten nautinto-
44686: oikeudet tilaan siten eivät tarvinneet välttämättömästi jou-
44687: tua ristiriitaan keskenään ja tavallista olikin, että asukkaan
44688: hallintaoikeus jäi ennalleen tilan omistusoikeuden säilyessä
44689: edelleen kruunulle kuuluvana. Riitaisuuksia ei kuitenkaan
44690: voitu välttää. Valituksia tehtiin jo silloin molemmin puo-
44691: lin, asukasten puolelta valitettiin heille vahvistettujen tak-
44692: sojen alhaisuutta ja ettei suoritettu heille tulevia palkkoja,
44693: tehdaslaitosten omistajain puolelta taas etteivät talonpojat
44694: täyttäneet velvollisuuksiaan. Erinäisillä Kamari- ja Vuori-
44695: kollegion kiertokirjeillä järjestettiin aika-ajoin 1700 luvulla
44696: näitä tehdaslaitosten omistajain ja asukasten välisiä oikeuk-
44697: sia ja velvollisuuksia. Vielä voimassa olevan, 3 päivänä
44698: syyskuuta 1886 annetun metsälain 15 §:ssä on vuorikai-
44699: vokselle ja teollisuuslaitokselle, jolla erityisen päätöksen
44700: perusteella on oikeus sysien saantiin ja muihin metsätar-
44701: peisiin jostakin talosta, tämä oikeus pysytetty, kuitenkin
44702: sillä rajoituksella, että jos sitä on nautittu kruununtalosta,
44703: joka syyskuun 9 päivän jälkeen 1851 on perinnöksi myyty
44704: ilman että tehdaslaitoksen oikeus on perintökirjassa nimen-
44705: omaan edelleen voimassaan pysytetty, sellainen oikeus on
44706: rauennut. *)
44707: *) Vertaa 44 § aset. Suomen metsistä 9 p:ltä Syyskuuta
44708: 1851.
44709: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 3
44710:
44711: Epätasaisemmaksi ja kruununtilojen asukkaille epäedulli-
44712: semmaksi tuli suhde tehdaslaitoksen omistajaan vielä sen
44713: kautta, että kruunu tilan omistusoikeuden luovutukseen
44714: nähden aina antoi etusijan tehdaslaitoksen omistajalle. Kun
44715: 19 p:nä syyskuuta 1723 annetulla kunink. asetuksella sää-
44716: dettiin, kuinka niiden talojen ja kruununtilain suhteen on
44717: meneteltävä, jotka perinnöksi myydään, asetettiin tehdas-
44718: laitosten läheisyydessä olevat tilat poikkeusasemaan. Niistä
44719: nimittäin säädettiin seuraavalla tavalla: "Ja vaikka kaik-
44720: kein ennen mainittuin (s. o. perinnöksi myytäväin) kruu-
44721: nuntilain haltijoille, olkootpa mitä säätyä hyvänsä, koska
44722: he epäilyksen syntyessä saavat käydä valan, että lunasta-
44723: vat tilan itsellensä, eivätkä keHenkään muulle, pitää jätet-
44724: tämän etuoikeus ostaa ne perinnöksi, laillisen arvion mu-
44725: kaan, josta vielä tulee puhuttavaksi, mutta jos sitä eivät
44726: tahdo tahi voi, silloin muille, jotka perintöoikeudet niihin
44727: ostoksi pyytävät, ne huutokaupalla itsellensä ostaaksensa,
44728: sillä tavoin kuin tämän jäljestä sanotaan; niin pitää kui-
44729: tenkin vielä jäljellä olevain kruununtilain myymisessä niillä
44730: paikoin, joilla valmistus- sekä tehdaslaitoksia on rakennettu,
44731: vaarinotettaman, niinkuin julistetut kunink. asetukset lausu-
44732: vat, että samain laitosten paremman menestymisen vuoksi,
44733: josta Valtakunnalle tulee suuri hyöty ja etu, ei minkään-
44734: laisia semmoisia tiloja myydä perinnöksi, ennenkuin Vuori-
44735: kollegiumi on tutkinut ja päätöksensä erittäin joka tilasta
44736: ilmoittanut, täytyykö sen jonkun vuorityön voimassa pitä-
44737: miseksi ja vauraslumiseksi jäädä myymättä, jossa tapauk-
44738: sessa sitä ei saa myydä ja perintöoston kautta oikeasta
44739: tarpeellisesta tarkoituksestansa erottaa." Myöhemmin vielä
44740: säädettiin kunink. kirjeillä 16 päivältä elokuuta 1731 ja
44741: 23 päivältä syyskuuta 1747 sekä julistuksella 24 päivältä
44742: tammikuuta 1790, että tehdaslaitosten omistajilla oli oikeus
44743: asukkaan edellä ostaa perinnöksi sellaiset tilat, joiden kat-
44744: sotaan olevan tehdaslaitoksille vahvikkeeksi ja joiden luo-
44745: vuttamista ne eivät sietäisi. Kumminkin olivat asukkaat
44746: pysytettävät tiloilla miehestä mieheen eikä tiloja saisi päi-
44747: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7.
44748:
44749: vätöillä rasittaa muutoin kuin mikäli niille maakirjassa oli sel-
44750: laisia pantu; ollen kuitenkin tehdaslaitoksen omistajan, jonka
44751: oli vastattava krunnulle tilan verosta, vallassa sovittuaan
44752: siitä asukkaan kanssa muuntaa koko vero sysien poltoksi
44753: ja ajoiksi samasta maksusta kuin verotalojen omistajat sai-
44754: vat. Päivätyöt olivat myös verohinnan mukaan laskettavat
44755: eikä mitään muuta rasituksia tilain asukkaille asetettava.
44756: Erityisistä taloista niissä pitäjissä, joissa löytyy vanhempia
44757: tehtaita, onkin maakirjoissa merkittynä 1700 luvulta, että
44758: talon on ostanut perinnöksi joku vuorineuvos tai ruukin-
44759: omistaja, tai on myöskin, kuten esim. Juvankosken tehtaan
44760: taloista Nilsiän pitäjässä, merkittynä, että tehtaanomistaja
44761: on ostanut talon perinnöksi, vaan että hallintaoikeus kuu-
44762: lun asukkaalle tai, kuten Strömforsin tehtaan taloista Ruot-
44763: sinpyhtään pitäjässä, että omistusoikeus kuuluu tehtaalle
44764: vaan hallintaoikeus asukkaalle.
44765: Siellä, missä tehdaslaitoksen omistaja oli itselleen hank-
44766: kinut, paitsi ennen saamaansa nautinto-oikeutta, perinnöksi-
44767: oston kautta myös tilan omistusoikeuden, ei tuollaisen teh-
44768: daslaitokseen kuuluvan tilan asukkaan oikeus tilaan ole
44769: voinut olla huonontumatta. Kun tehdaslaitos on tilan omis-
44770: tajana, on asukkaan riidan syntyessä näytettävä toteen,
44771: mikä oikeus hänellä on. Koska tehdastilat eivät muodosta
44772: erityistä maanluontoa, ei maakirjoista yleensä käy selville,
44773: mitkä talot ovat kyseessä olevissa suhteissa tehtaisiin, vielä
44774: vähemmin niistä voi saada selkoa näiden talojen oikeus-
44775: suhteista tai veroista ja tehtävistä tehdaslaitoksiin nähden.
44776: Samoin kuin rälssiperintötaloihin nähden veronsaajan ja
44777: veroa maksavan keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet ovat
44778: erinäisissä asianomaisten kesken tehdyissä välikirjoissa ta-
44779: vallisesti jo vanhemmista ajoista tarkemmin määrätyt, niin
44780: lienee myöskin, ainakin osaksi, asianlaita mitä tehdastalo-
44781: jen oikeuksiin ja velvollisuuksiin tulee. Nämät oikeudet
44782: ja velvollisuudet perustuvat itse tehdaslaitosten perustus-
44783: kirjoihin ja lienevät sittemmin tulleet tarkemmin määrä-
44784: tyiksi erityisten sopimusten ja päätösten kautta. Tehdas-
44785: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 5
44786:
44787: laitosten perus- ja muista kirjoista lienee siis saatavissa
44788: enemmän selvitystä laitosten oikeussuhteista tehdastaloihin
44789: sekä näiden talojen synnystä.
44790:
44791: Samoin kuin edellä mainittujen tehdaslaitosten tiloihin, Sukuoikeus-
44792: on puheeksitulleiden sukuoikeustilojenkin poikkeusasema tilat.
44793: saanut alkunsa jo vanhempana aikana tapahtuneiden lääni-
44794: tysten tai lahjoitusten kautta. Jokioisten kartano siihen
44795: kuuluvine tiloineen joutui 1600 luvun alussa Jesper Matin-
44796: poika Krusille, aluksi määräämättömäksi ajaksi, kuten useim-
44797: mat läänitykset siihen aikaan, mutta jo vuonna 1613 oli
44798: tämä läänitys muuttunut ikuiseksi hallintaoikeudeksi Norr-
44799: köpingin päätöksen ehdoilla, s. o. että sille oli vahvistus
44800: hankittava jokaiselta uudelta kuninkaalta. Läänitys palau-
44801: tettiin kruunulle reduktsionissa vuonna 1683, mutta luovu-
44802: tettiin seuraavana vuonna vaihdon kautta jälleen entiselle
44803: omistajalleen. Kartanonomistajan ja tilain asukasten väliset
44804: oikeudet ratkaistiin oikeudenkäynneillä 1700 luvun jälki-
44805: puoliskolla. Kesäkuun 2 päivänä 1767 julistetun kunink.
44806: tuomion nojalla merkittiin eräät tiloista verorälssin Juon-
44807: toisiksi, mutta kahdessa eri oikeudenkäynnissä, joissa oli-
44808: vat asianosaisina toisella puolella useat Jokioisten karta-
44809: nolle kuuluvain tilojen haltijat ja toisella puolella kartanon
44810: silloinen omistaja, selitettiin kahdella Kunink. Majesteetin
44811: tuomiolla 4 päivältä helmikuuta 1782, että tilat, joista oli
44812: kysymys, olivat n. k. sukuoikeustiloja s. o. sellaisia, joiden
44813: asukkaat ja heidän jälkeläisensä pysytettiin tilojen omistuk-
44814: sessa niin kauvan kuin niitä asianmukaisesti kunnossa pi-
44815: detään ja asukkaat suorittavat sen veron ja velvollisuuden,
44816: jotka vanhemmista ajoista ovat mainittujen tilojen suoritet-
44817: taviksi määrätyt ja lain voiman voittaneilla tuomioilla vah-
44818: vistetut.
44819: Kun oli syntynyt riita kysymyksenalaisen hallintaoikeu-
44820: den laadusta, niin Kunink. Majesteetti päätöksellä 24 päivältä
44821: elokuuta 1784 vielä selitti, että koska asukkaat eivät olleet
44822: voittaneet sitä perintöoikeutta, jonka he olivat väittäneet
44823: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 7.
44824:
44825: itsellään olevan niihin tiloihin, joiden joko rälssi- tai rälssi-
44826: veroluonnosta riita talonpoikain ja veronnauttijain välillä
44827: oli ollut, ja tilat niin muodoin olivat rälssiluontoisiksi seli-
44828: tetyt, vaikkakin ehdoilla että asukkailla oli hallintaoikeus,
44829: kunhan suorittivat tilain ulosteot, niin ei tämä hallinta-
44830: oikeus ulottunut pitemmälle kuin niihin pelto-, niitty-, haka-
44831: ja muun viljellyn maan tiluksiin, joita asukkaat verojen
44832: määräämisen aikana todellisuudessa olivat käyttäneet, ynnä
44833: metsänhakkuuseen kotitarpeeksi ja laidunoikeuteen taka-
44834: mailla, jota vastoin rälssinomistaja saisi esteettä käyttää
44835: ja laillisesti hoitaa tilojen kaikkea muuta omaisuutta.
44836: Kartanonomistajan ja tilain haltijain väliset oikeudet
44837: ovat siten tulleet mainituilla päätöksillä määrätyiksi. Nii-
44838: den kautta viimeksimainittujen oikeus on joutunut osaksi
44839: huononmaksi kruununtalojen asukasten oikeutta, sikäli ni-
44840: mittäin, ettei heillä ole oikeutta perinnöksi ostoon. Tilojen
44841: kartanolle suoritettavain verojen perusteena on muuan krei-
44842: vitär Anna Maria Krusin laatima maakirja 22 päivältä hei-
44843: näkuuta 1692 ja eräs kesäkuun 9 päivänä 1657 tehty päi-
44844: vätyösopimus.
44845: Jokioisten kartanon sukuoikeustilain aseman parantami-
44846: sesta on tätä ennenkin valtiopäivillä tehty anomusehdotuk-
44847: sia, 1872 vuoden valtiopäivillä pappissäädyssä, jolloin asia
44848: kuitenkin riittäväin selvitysten puutteessa raukesi, ja 1897
44849: vuoden valtiopäivillä sekä sanotussa että talonpoikaissää-
44850: dyssä. Viimeksi mainitutkin annmusehdotukset, sittenkun
44851: anomusvaliokunta oli niistä antanut mietintönsä, kuitenkin
44852: kolmen säädyn päätöksen kautta hyljättiin.
44853:
44854: Edellä on pääkohdissaan esitetty ne tiedot, mitä valio-
44855: kunnalla on ollut käytettävänään tehdaslaitoksiin yhdistet-
44856: tyjen ja sukuoikeustilain oikeudellisesta asemasta. Monessa
44857: kohden ne ovat täydentämisen tarpeessa. Niiden johdolla
44858: ei käy varmuudella arvosteleminen, missä määrin lienee
44859: perää väitteessä, että Jokioisten sukuoikeustilojen asukkaille
44860: edellämainittujen tuomioiden kautta olisi tapahtunut vää-
44861: Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta. 7
44862:
44863: ryyttä. Anomusehdotuksissa kosketeltulliin tiloihin kuulu-
44864: vista alueista sekä näiden tilojen asukkaiden taloudellisista
44865: y. m. oloista ei myöskään ole olemassa selvitystä. Siitä
44866: mitä on esiintuotu kuitenkin valiokunnan mielestä käy sel-
44867: ville, että molemmissa anomusehdotuksissa mainitut tilat
44868: ovat poikkeuksellisessa, oikeudellisesti osittain epäselvässä
44869: ja niiden viljelyksen edistymiselle epäedullisessa asemassa.
44870: Sen vuoksi ja kun muistakin syistä, m. m. suunniteltua
44871: verotusjärjestelmän muutosta silmälläpitäen, on tarpeen, että
44872: kysymyksessä olevain tilain oikeussuhteet tulevat mikäli
44873: mahdollista tarkoin selvitetyiksi ja ehkä tarpeellisten, niihin
44874: sovellettujen lainsäädäntötointen kauttajä:rjestetyiksi säännölli-
44875: selle kannalle, on valiokunta. katsonut, että anomuksen te-
44876: kijäin ehdotuksia on puollettava.
44877:
44878: Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu valiokunta siis
44879: kunnioittaen ehdoittaa:
44880:
44881: että Eduskunta anoisi, että hallitus tutki-
44882: muksen kautta hankkisi selvityksen n. k. suku-
44883: oikeustilain asukasten asemasta, niin myös sel-
44884: laisten entisten kruununtilain asukasten oloista,
44885: Joita tehdaslaitokset tilain asukasten edellä ovat
44886: perinnöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutu-
44887: vat lakiehdotukset sanottuJen tilain oikeudellisen
44888: aseman uudestaan JärJestämiseksi annettaisiin
44889: Eduskunnan hyväksyttäväksi.
44890:
44891:
44892: Helsingissä 17 p:nä Syyskuuta 1908.
44893:
44894:
44895: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Listo,
44896: varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Heimbiirger, Huo-
44897: ponen, Koivisto, Nix, Paunu, Perttilä, Rantanen, Ruotsalai-
44898: nen, Salo ja Vahe sekä varajäsenet Bäck, A. P. Hämäläi-
44899: nen, Junnila ja Poutiainen.
44900: Helsinki, Työväen kirjapaino 1908.
44901: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7.
44902:
44903:
44904:
44905:
44906: Suomen Eduskunnan alamainen
44907: anomus sukuoikeus-ja tehdastilain oikeu-
44908: dellisen aseman uudestaan järjestämisestä.
44909:
44910:
44911:
44912:
44913: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
44914: ja Suuriruhtinas!
44915:
44916:
44917:
44918:
44919: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia sukuoikeus-
44920: tilain ja tehdaslaitoksiin yhdistettyjen tilain sekä niiden
44921: asukasten oikeudellisen aseman uudestaan järjestämisestä.
44922: 2 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
44923:
44924: ja on Eduskunta ottanut nämä ehdotukset käsiteltäväkseen.
44925: Niin sanottujen sukuoikeustilojen poikkeusasema on
44926: saanut alkunsa jo vanhempana aikana tapahtuneiden lääni-
44927: tysten tai lahjoitusten kautta. Jokioisten kartano siihen
44928: kuuluvine tiloineen joutui r6oo-luvun alussa J esper Matin-
44929: poika Krusille, aluksi määräämättömäksi ajaksi, kuten
44930: useimmat läänitykset siihen aikaan, mutta jo vuonna r6r3
44931: oli tämä läänitys muuttunut ikuiseksi hallintaoikeudeksi
44932: Norrköpingin päätöksen ehdoilla, s. o. että sille oli vahvis-
44933: tus hankittava jokaiselta uudelta kuninkaalta. Läänitys pa-
44934: lautettiin kruunulle reduktsionissa vuonna r683, mutta luo-
44935: vutettiin seuraavana vuonna vaihdon kautta jälleen enti-
44936: selle omistajalleen. Kartanon omistajan ja tilain asukasten
44937: väliset oikeudet ratkaistiin oikeudenkäynneillä r 700-luvun
44938: jälkipuoliskolla. Kesäkuun 2 päivänä 1767 julistetun ku-
44939: ninkaallisen tuomion nojalla merkittiin eräät tiloista vero-
44940: rälssin luontoisiksi, mutta kahdessa eri oikeudenkäynnissä,
44941: joissa olivat asianosaisina toisella puolen useat Jokioisten
44942: kartanolle kuuluvain tilojen haltijat ja toisella puolen kar-
44943: tanon silloinen omistaja, selitettiin kahdella Kuninkaallisen
44944: Majesteetin tuomiolla 4 päivältä helmikuuta r 782, että
44945: kyseessä olevat tilat olivat n. s. sukuoikeustiloja, s. o. sellai-
44946: sia, joiden asukkaat ja heidän jälkeläisensä pysytetään
44947: tilojen omistuksessa niin kauvan kuin niitä asianmukaisesti
44948: kunnossa pidetään ja asukkaat suorittavat sen veron ja
44949: velvollisuuden, jotka vanhemmista ajoista ovat mainittujen
44950: tilojen suoritettaviksi määrätyt ja lain voiman voittaneilb
44951: tuomioilla vahvistetut.
44952: Kun oli syntynyt riita kysymyksenalaisen hallinta-
44953: oikeuden laadusta, niin Kuninkaallinen Majesteetti päätök-
44954: sellä 24 päivältä elokuuta 1784 vielä selitti, että koska asuk-
44955: kaat eivät olleet voittaneet sitä perintöoikeutta, jonka he
44956: olivat väittäneet itsellään olevan niihin tiloihin, joiden joko
44957: rälssi- tai rälssiverolnonnosta riita talonpoikain ja veron-
44958: nanttijan välillä oli ollut, ja tilat niin muodoin olivat rälssi-
44959: luontoisiksi selitetyt, vaikkakin ehdoilla, että asukkailla oli
44960: Sukuoikeus- ja tehdastilain aseman jäl'jestäminen. 3
44961:
44962: hallintaoikeus, kunhan suorittivat tilain ulosteot, niin ei tä-
44963: mä hallintaoikeus ulottunut pitemmälle kuin niihin pelto-.
44964: niitty-, haka- ja muun viljellyn maan tiluksiin, joita asuk-
44965: kaat verojen määräämisen aikana todellisuudessa olivat
44966: käyttäneet, ynnä metsänhakkuUISeen kotitarpeeksi ja lai-
44967: dunoikeuteen takamaiJla, jota vastoin rälssinomistaja saisi
44968: esteettä käyttää ja laillisesti hoitaa kaikkea mitä tiloihin
44969: muuten kuului.
44970: Kartanon omistajan ja tilain haltijain väliset oikeudet
44971: ovat siten tulleet mainituilla tuomioilla ja päätöksillä mää-
44972: rätyiksi. Niiden kautta viimeksimainittujen oikeus on
44973: joutunut osaksi huonommaksi kruununtalojen asukasten
44974: oikeutta, sikäli nimittäin, ettei heillä ole oikeutta perin-
44975: nöksi ostoon. Tilojen kartanolle suoritettavain verojen
44976: perusteena on muuan kreivitär Anna Maria Krusin laa-
44977: tima maakirja 22 päivältä heinäkuuta 1692 ja eräs kesä-
44978: kuun 9 päivänä r657 tehty päivätyösopimus.
44979:
44980:
44981:
44982: Sen suuren hyödyn vuoksi, minkä vuoriteollisuuden
44983: ja tehdasliikkeen katsottiin tuottavan valtakunnalle, luo-
44984: vutettiin perustettaville tehdaslaitoksille vanhempina aikoi-
44985: na erinäisiä etuja ja oikeuksia niiden menestymisen tur-
44986: vaamiseksi_ Sysien ja halkojen saanti varsinkin oli tär-
44987: keänä edellytyksenä tehdasten käynnissä pysymiselle, ja
44988: sen vuoksi tehtaille usein myönnettiinkin oikeus muuntaa
44989: lähinnä tehtaita olevien tilojen jopa koko pitäjienkin mak-
44990: settavat verot sysiksi, haloiksi, ajoiksi ja muuksi tehtaalle
44991: suoritettavaksi työksi sitä vastaan, että tehdaslaitoksen
44992: omistaja otti maksaakseen vastikkeen verosta kruunulle_
44993: Myöskin luovutettiin tehtaille maa-alueita. varsinkin lä-
44994: histön kruununtiloja, huolimatta siitä että niillä saattoi
44995: olla entuudestaan asukkaita_ Kruununtilan asukkaan oi-
44996: keudesta oli vallalla käsitys, ettei se ollut sen lujempi
44997: kuin että asukas. jos kruunu tarvitsi tilan johonkin erityi-
44998: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7.
44999:
45000: seen tarkoitukseen, voitiin irtisanoa. Kun tehdaslaitokselle
45001: myönnetty nautintaoikeus useastikaan ei sisältänyt muuta
45002: kuin oikeuden sysien saantiin ja muihin metsäntuotteisiin
45003: tilalta, niin ei sen ja asukkaalle myönnetyn hallinta-
45004: oikeuden välttämättömästi tarvinnut joutua ristiriitaan
45005: keskenään, ja tavallista olikin, että asukkaan hallintaoikeus
45006: tehtaan saamasta oikeudesta huolimatta jäi ennalleen, tilan
45007: omistusoikeuden säilyessä edelleen kruunulle kuuluvana.
45008: Riitaisuuksia ei kuitenkaan voitu välttää, ja erinäisillä
45009: Kamari- ja Vuorikollegion kiertokirjeillä järjestettiin
45010: aika-ajoin 1700-luvulla tehdaslaitosten omistajain ja asu-
45011: kasten välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.
45012: Asukkaille epäedullisemmaksi tuli suhde tehdaslai-
45013: toksen omistajaan sen kautta, että kruunu tilan omistus-
45014: oikeuden luovutukseen nähden aina antoi etusijan viime·
45015: mainitulle. Kun 19 päivänä syyskuuta I 723 annetulla
45016: kuninlballisella asetuksella säädettiin, kuinka niiden talo-
45017: jen ja kruununtilain suhteen on meneteltävä, jotka perin-
45018: nöksi myydään, asetettiin tehdaslaitosten läheisyydessä ole-
45019: vat tilat poikkeusasemaan, niistä kun säädettiin, ettei sel-
45020: laisia tiloja saisi myydä perinnöksi, ennenkuin Vuori-
45021: kollegio oli tutkinut tarvittiinko tila säilyttää jonkun vuori-
45022: työn voimassa pitämiseksi ja vaurastuttamiseksi. Myö-
45023: hemmin määrättiin vielä kuninkaallisilla kirjeillä 16 päi-
45024: vältä elokuuta 1731 ja 23 päivältä syyskuuta 1747 sekä
45025: julistuksella 24 päivältä tammikuuta 1790, että tehdas-
45026: laitosten omistajilla oli oikeus asukkaan edellä ostaa
45027: perinnöksi sellaiset tilat, joiden katsottiin olevan tehdas-
45028: laitoksille vahvikkeeksi ja joiden luovuttaminen oli näille
45029: haitaksi. Siitä huolimatta olivat asukkaat pysytettävät
45030: tiloiHa miehestä mieheen eikä tiloja saanut päivätöillä ra-
45031: sittaa muutoin kuin mikäli niille maakirjassa oli sellaisia
45032: pantu. Tehdaslaitoksen omistajalla, jonka tuli vastata
45033: kruunulle tilan verosta, oli kuitenkin, sovittuaan siitä asuk-
45034: kaan kanssa, valta muuntaa koko vero sysien poltaksi ja
45035: ajoiksi samasta maksusta kuin verotalojen omistajat sai-
45036: Sukuoikeus- ja tehdastilain aseman jäPjestäminen. 5
45037:
45038: vat. Päivätyöt olivat myös verohinnan mukaan lasketta-
45039: vat eikä saanut mitään muita rasituksia asukkaille a:settaa.
45040: Voimassa olevan, 3 päivänä syyskuuta 1886 at11t1etun
45041: metsälain 15 § :ssä on vuorikaivokselle ja teollisuuslaitok-
45042: selle, jolla erityisen päätöksen perusteella on oikeus sysien
45043: saantiin ja muihin metsätarpeisiin jostakin talosta, tämä
45044: oikeus pysytetty, kuitenkin sillä rajoituksella, että jos sitä
45045: on nautittu kruununtalosta, joka syyskuun 9 päivän jälkeen
45046: 1851 on perinnöksi myyty ilman että tehdaslaitoksen oikeus
45047: on perintökirjassa nimenomaan edelleen voimassa pysy-
45048: tetty, sellainen oikeus on rauennut.
45049: Siellä, missä tehdaslaitoksen omistaja on itselleen hank-
45050: kinut, paitsi ennen saamaansa nautintaoikeutta, perinnöksi-
45051: oston kautta myös tilan omistusoikeuden, ei asukkaan
45052: oikeus tilaan ole voinut jäädä huonontumatta. Kun tehdas-
45053: laitos on tilan omistajana, on asukkaan riidan syntyessä
45054: näytettävä toteen, mikä oikeus hänellä on. Koska tehdas-
45055: tilat eivät muodosta erityistä maanluontoa, ei maakirjoista
45056: yieensä käy selville, mitkä talot ovat kyseessä olevissa suh-
45057: teissa tehtaisiin, vielä vähemmin niistä voi saada selkoa näi-
45058: den talojen oikeussuhteista tai veroista ja tehtävistä tehdas-
45059: laitoksiin nähden. Nämä oikeudet ja velvollisuudet perus-
45060: tuvat itse t'ehdaslaitosten perustuskirjoihin, ja on tarkempi
45061: selvitys niistä, samoin kuin puheenalaisten talojen syn-
45062: nystä, nähtävästi saatavissa ainoastaan mainituista perus-
45063: tamiskirjoista sekä niistä sopimuksista ja päätöksistä, joilla
45064: näitä oikeussuhteita on myöhemmin järjestetty.
45065:
45066:
45067:
45068: Edellä sanotusta käy selville, että niin hyvin suku-
45069: oikeus- kuin tehdastilat ovat poikkeuksellisessa, oikeudelli-
45070: sesti osittain epäselvässä ja niiden viljelyksen edistymiselle
45071: epäedullisessa asemassa. Sen vuoksi ja muistakin syistä,
45072: m. m. suunniteltua verotusjärjestelmän muutosta silmällä-
45073: pitäen, on tarpeen, että kysymyksessä olevain tilain oikeus-
45074: 6 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
45075:
45076: suhteet tulevat mikäli mahdollista tarkoin selvitetyiksi ja
45077: ehkä tarpeellisten, niihin sovellettujen lainsäädäntötointen
45078: kautta järjestetyiksi säännölliselle kannalle, ja saa Edus-
45079: kunta siis Teidän Keisarilliselta Majesteetihanne alamai-
45080: sesti anoa,
45081: että hallitus tutkimuksen kautta hankkisi
45082: selvityksen niin sanottujen sukuoikeustilain asu-
45083: kasten asemasta, niin myös sellaisten entisten
45084: kruununtilain asukasten oloista, joita tehdas-
45085: laitokset tilain asukasten edellä ovat perin-
45086: nöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutu-
45087: vat lakiehdotukset sanottujen tilain oikeudellisen
45088: aseman uudestaan järjestämiseksi annettaisiin
45089: Eduskunnan hyväksyttäviksi.
45090:
45091: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
45092:
45093: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1908.
45094:
45095:
45096:
45097:
45098: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
45099: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45100:
45101:
45102:
45103:
45104: L a k i- j a t a 1 o u s v a 1i o k u n n a n
45105: m i et i n t ö n:o 7 Eduskunnassa tehdyn
45106: anomusehdotuksen johdosta, joka kos-
45107: kee kruununtiloilla olevien torpanaluei-
45108: den muodostamista eräissä tapauksissa
45109: itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
45110:
45111:
45112:
45113: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteen kera 25 pat-
45114: vältä elokuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki-
45115: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edellämainitun, edustajain
45116: Kivilinnan y. m. anomusehdotuksen n:o 142, jossa ano-
45117: taan, että muuttaen maatilain osittamisesta 12 päivänä ke-
45118: säkuuta 1895 annetun asetuksen 6 §:ää ja lisäykseksi sa-
45119: man asetuksen 41 §:ään säädettäisiin, että jos ennen tam-
45120: mikuun 1 päivää 1896 määräala kruununtilasta on perintö-
45121: osan vastikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä työstä
45122: jollekin luovutettu hänen omaksi taikka myös hänen sekä
45123: vaimonsa ja lastensa elinajaksi, sillä nyt mainituista henki-
45124: löistä, joka tämän asetuksen voimaan astuessa on luovute-
45125: tun alueen haltijana, siinä tapauksessa, että tila vielä on
45126: sen henkilön tai hänen perillistensä hallussa, jonka asuk-
45127: kaaksi tullessa luovutus tapahtui, on oikeus saada se loh-
45128: komisella tai palstatilaksi erottamisella maatilojen osittami-
45129: sesta voimassa olevien säännösten mukaan erilleen otetuksi;
45130: velvollisuudella kuitenkin, jos hän sellaista etua nauttia
45131: tahtoo, sitä kuvernööriitä hakea kahden vuoden kuluessa
45132: siitä päivästä, jona asetus tästä on voimaan astunut ja että,
45133: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45134:
45135: jos tila sen jälkeen kuin alueen luovutus on tapahtunut,
45136: on ostettu perinnöksi, luovutetun alueen haltijan on tilan-
45137: omistajalle korvattava alueen manttaaliarvoa vastaava osuus
45138: perintölunastushinnasta sekä muista oikeudenmukaisesti
45139: siihen menneistä kustannuksista.
45140:
45141:
45142: Vanhempina aikoina käsitettiin kruunun ja kruunun-
45143: tilan asukkaan välinen suhde samanaiseksi kuin maanomis-
45144: tajan ja lampuodin suhde toisiinsa. Kun maalaissa oli sää-
45145: detty, että jos lampuoti vuokrakauden kestäessä kuoli,
45146: hallintaoikeus vuokrattuun tilaan oli menevä perintönä
45147: niinkuin muukin vainajan omaisuus, oli luonnollista, että
45148: samanainen menettely tuli tavalliseksi myöskin kruunun-
45149: tilan asukkaan oikeuteen nähden. Sitäpaitsi kunink. julis-
45150: tuksessa heinäkuun 30 päivältä 1600 säädettiin, että, jos
45151: talonpoika ennen vuokravuosien loppua kuoli, vaimon lap-
45152: sien keralla piti hallitseman taloa ,jos hänellä on kykyä
45153: viljelemään ja hän tahtoo talossa pysyä". Mutta mitään
45154: yleistä sääntöä, joka olisi oikeuttanut kruununtilan asuk-
45155: kaan, kun vuokrakausi, joka alkuaan oli tavallisesti kuusi-
45156: vuotinen, oli päättynyt, pääsemään uudestaan tilan asuk-
45157: kaaksi tai hänen poikaansa ennen muita hänen seuraajak-
45158: sensa, ei löytynyt. Vasta sittenkun oli perustettu vero-
45159: palkkalaitos ja palkkatalot sen kautta olivat joutuneet oi-
45160: keussuhteisiin, paitsi kruunuun, myöskin palkannauttijoihin,
45161: alettiin 1600 luvun lopulla ensin tällaisten talojen ja vähi-
45162: tellen muidenkin kruunun talojen asukkaille luvata ainaista
45163: hallintaoikeutta, kuten havaitaan esim. tammikuun 5 päi-
45164: vänä 1684 palkkataloja varten annetun ohjesäännön 8 §:stä
45165: ja kunink. resolutionista yhteisen kansan valituksiin 9 päi-
45166: vältä maaliskuuta 1689.
45167: Sittemmin selitettiin jo kunink. kirjeessä sota- ja ka-
45168: marikollegioille 26 päivältä huhtikuuta 1775 m. m., että
45169: Kunink. Majesteetti oli armossa katsonut hyväksi määrätä,
45170: että kuolleen asukkaan vanhirnmaHa pojalla siitä lähtien
45171: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 3
45172:
45173: piti oleman oikeus ennen muita päästä isännäksi taloon,
45174: ellei hän sitä ennen ollut muulla tavalla oikeudestaan ero-
45175: tettu ja jos hänellä oli samanainen vakuus sekä talon kun-
45176: nollisesta asumisesta että veron suorittamisesta kruunulle
45177: tahi veropalkan saajalle, kuin muillakin perillisillä. Mai-
45178: nittu kirje tosin lähinnä tarkotti veropalkkalaitokseen mää-
45179: rättyjä kruununtiloja, mutta siinä lausuttua periaatetta näy-
45180: tään sovelletun muihinkin kruununtiloihin. Niinpä kamari-
45181: kolleegio yhtäpitävästi sen kanssa kaikille maaherroille 16
45182: päivänä toukokuuta 1787 lähetetyssä kiertokirjeessä "kysy-
45183: myksen noustua asukkaiden muutoksista kruunun uudis-
45184: taloissa ja onko vanhin poika, niinkuin muissa kruunun-
45185: taloissa, katsottava oikeutetuksi ehdottomasti seuraamaan
45186: vanhempiansa, vai onko hän velvollinen maksamaan lunas-
45187: tusta muille lapsille", selitti, että sellaisissa muutoksissa oli
45188: "meneteltävä samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin
45189: kruununtalojen suhteen, nimittäin niin, että vanhimman
45190: pojan, ellei häntä katsota kykenemättömäksi taloa viljele-
45191: mään, pitää seuraaman vanhempiaan ilman mitään lunas-
45192: tusta tahi maksua muille veljille tai sisarille".
45193: Näitä säännöksiä kruununtilan asukasoikeudesta sitten
45194: kehitettiin kamarikolleegion kirjeessä 29 päivältä helmi-
45195: kuuta 1808 ja sen kanssa yhtäpitävässä Keisarill. julistuk-
45196: sessa 31 päivältä heinäkuuta 1811, joissa kummassakin vii-
45197: tattiin m. m. edellä mainittuun Kunink. kirjeeseen sota-
45198: ja kamarikollegiolle 26 päivältä huhtikuuta 1775 ja lau-
45199: suttiin, että se ynnä mainittujen kolleegioiden erinäiset ju-
45200: listukset oli tässä asiassa oleva pääasiallisena perusteena.
45201: Mainitussa Keisarill. julistuksessa annettiin entistä tarkem-
45202: pia määräyksiä kruununtalon hallintaoikeudesta ja säädet-
45203: tiin, paitsi muuta, että jos kruununtilan asukkaan kuoltua
45204: häneltä jäi useampia lapsia, jotka kaikki tai joista osa ha-
45205: vaittiin kykeneviksi tilan hoidon vastaanottamaan, tila oli
45206: menevä, kuten oli säädetty, vanhimmalle pojalle, ellei mi-
45207: tään estettä tai vajanaisuutta häneen nähden ollut ole-
45208: massa, tai, jos hän oli kuollut, hänen lapsilleen, vanhem-
45209: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45210:
45211: malle ennen nuorempaa ja pojille ennen tyttäriä, vaan siinä
45212: tapauksessa, ettei vanhinta poikaa jostakin syystä esim.
45213: jos hänellä oli toinen kruununtila muualla, voitu asuk-
45214: kaaksi ottaa tai jos hän oli kuollut lapsetonna, sille hänen
45215: veljistänsä, joka ijässä oli häntä lähin tai tämän lapsille,
45216: sekä vasta siinä tapauksessa, ettei kuolleen asukkaan jäl-
45217: keen ollut jäänyt poikia tai pojan lapsia, hänen tyttäril-
45218: leen, vanhimmalle ja hänen jälkeläisilleen ensi sijassa j.
45219: n. e. Sitä paitsi määrättiin, että myöskin sellaisille kuol-
45220: leen asukkaan jälkeen jääneille lapsille, jotka eivät voineet
45221: saada asukasoikeutta, voitiin, maaherran harkinnan mu-
45222: kaan, myöntää oikeus saada tilalta elatuksensa ja kasva-
45223: tuksensa, kunnes olivat tulleet siihen ikään tai tilaan, että
45224: voivat itsensä elättää. Jos taas kaikki lapset olivat ala-
45225: ikäiset, oli tilaa heidän hyväkseen hallittava, kunnes joku
45226: heistä voi sen edelläkerrotussa järjestyksessä vastaanottaa.
45227: Mutta jos avonaiseksi joutunut tila oli sellainen, että se
45228: sieti halkomista kahteen tai useampaan osaan, oli sellai-
45229: nen halkaiseminen sitäkin paremmin myönnettävä, kun
45230: useammat asukkaan lapsista tai perillisistä sen kautta jou-
45231: tuisivat saamaan talonviljelyksiä.
45232: Tällaiseksi oli kruununtilain asukasoikeus alkuperäisestä
45233: lampuodin suhteesta vähitellen kehittynyt. Kruunu oli vel-
45234: voittanut itsensä kuolleen tai muutoin väistyvän asukkaan
45235: sijaan asukkaaksi ottamaan jonkun hänen jälkeläisistään,
45236: ensi sijassa vanhimman pojan ja niin edespäin esikoisuus-
45237: periaatetta noudattaen, asukasoikeuden kuitenkaan olematta
45238: perinnöllinen vaan oli se sijoittamiseen perustuva. Mutta
45239: asukkaan muut perilliset voivat päästä asukkaiksi ainoas-
45240: taan sikäli, kuin sitä tilan suuruuteen katsoen voitiin pitää
45241: kruunulle edullisena. Tilain jakamista pienempiin osiin ei
45242: erityisesti suosittu, vaan päinvastoin ehkäistiin se erilaisilla
45243: säännöksillä, jotka tarkoittivat tilain itsekannattavaisuuden
45244: turvaamista.
45245: Tällaiset säännökset olivat voimassa sinä aikana, jolloin
45246: Viipurin lääni yhdistettiin muun Suomen yhteyteen. Sa-
45247: Eräiden kruunuotitaio torppain erottamisesta. 5
45248:
45249: moille periaatteille on rakennettu sekin Keis. julistus, joka
45250: 9 päivänä helmikuuta 1852 annettiin asukas- ja hallinta-
45251: oikeudesta Viipurin läänin kruununtaloilla. Sanotun läänin
45252: erikoisia oloja silmällä pitäen oli mainittuun asetukseen
45253: koottu myös joukko säännöksiä, joilla koetettiin järjestää
45254: siellä varsin yleisenä tapana olevaa yhdyspesässä elämil!tä
45255: ja sellaisen pesän isännyyttä. Siinä tarkoituksessa säädet-
45256: tiin esim. että kuolleen asukkaan perilliset muutoinkin,
45257: kuin heidän ollessa alaikäisiä, voitiin, jos he halusivat tai
45258: jos havaittiin jonkun nuoremmista varsinaisesti olleen sen,
45259: joka oli ylläpitänyt ja harrastanut tilan viljelystä, tai jos
45260: olosuhteet muutoin vaativat kahden tai useamman henki-
45261: lön sijoittamista yhteisesti asukkaiksi, silläkin tavoin yh-
45262: tiössä asukkaiksi ottaa, niin ettei sitä yhtiön osakasta,
45263: joka pitemmän aikaa oli tehnyt tilalla työtä, ilman laillista
45264: syytä siitä erotettaisi. Mutta kuitenkin säädettiin, että
45265: osakkaista se, joka siihen sopivammaksi havaittaisiin,
45266: oli otettava isännäksi, jonka yksin tuli määrätä tilan hal-
45267: linnasta ja jota toiset olivat velvolliset tottelemaan, sekä ettei
45268: tuollainen yhteinen sijoitus, yhteyden hajotessa, saanut
45269: olla esteenä tutkittaessa ja määrättäessä ylempänä kerrot-
45270: tujen perusteiden mukaan kunkin yhdysmiehen oikeutta
45271: tilan asukkuuteen taikka, jos katsottaisiin tilan sietävän
45272: jakoa ja siten voitavan antaa useammille asukkaille, osaan
45273: siitä. Niinikään ulotettiin asukkaan velvollisuus hoitaa ja
45274: kasvattaa alaikäisiä ja turvaUomia sisaruksiaan kunnes
45275: nämä voisivat itsensä elättää, myöskin tilasta osattomaksi
45276: jääneen yhdysmiehen jälkeensä jättämiin alaikäisiin ja tur-
45277: vaUomiin lapsiin.
45278: Vasta 6 päivänä kesäkuuta 1883 asukasoikeudesta kruu-
45279: nuntiloilla annetussa asetuksessa luovuttiin siihen asti val-
45280: lalla olleesta periaatteesta, että kruununtalon hallintaoikeus
45281: ensi kädessä oli menevä vainajan vanhimmalle pojalle tai,
45282: ellei hän ollut sopiva, jollekin nuoremmalle tai tilaisuuden
45283: mukaan useammallekin, ja säädettiin, että asukasoikeus
45284: asukkaan kuoltua tai muuten menetettyä oikeutensa, on
45285: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45286:
45287: menevä sille tai niille sukulaisille, jotka ovat lähimmät
45288: häntä perimään ja joiden on keskenään vedettävä arpaa
45289: siitä, kuka heistä on oleva oikeutettu pääsemään asuk-
45290: kaaksi sitä vastaan, että tämä suorittaa lunastuksen muille,
45291: elleivät he kaikki voi päästä tilallisiksi taloon tai sen osiin.
45292:
45293: Koska, niinkuin edellisestä käy selville, ennen tammi-
45294: kuun 1 päivää 1884, jolloin viimeksimainittu asetus tuli
45295: noudatettavaksi, kruununtalon asukkaan lapsista säännölli-
45296: sesti vain yksi oli oikeutettu saamaan tilan asukkuuden,
45297: ei ole aikaisempien säädösten perustuksella todistettavissa,
45298: että sitä ennen toisille lapsille, jotka jäivät osattomiksi ei-
45299: vätkä olleet lain mukaan oikeutetut saamaan lunastusta tai
45300: muuta kuin alaikäisyytensä aikana hoidon ja kasvatuksen,
45301: olisi määrätty torpan paikka tilalla ,heidän perintöosansa
45302: vastikkeeksi". Vähemmin todennäköiseltä näyttää niin-
45303: ikään sekin, että olisi korvaukseksi tilalla suoritetusta
45304: työstä annettu torpanpaikkoja niille, joilla oli jotain oi-
45305: keutta tilaan, koska sellainen henkilö siellä, missä 1852
45306: vuoden asetus oli voimassa, saatettiin määrätä tilaan yh-
45307: dysmieheksi, ellei hänelle tilan pienuuden takia voitu luo-
45308: vuttaa jotakin osaa siitä. Tosin äskenmainitussa 1852 vuo-
45309: den julistuksessa säädettiin; että sekin, joka kauemman
45310: aikaa oli asunut tilalla ja siitä saanut elatuksensa, olematta
45311: oikeutettu saamaan siitä eläkettä, oli, asiainhaarain mukaan
45312: kykynsä mukaista työtä vastaan saava ylläpitonsa siltä,
45313: joka oli isäntänä, tai asumaan omissa rakennuksissaan ti-
45314: lan maalla, oikeudella sieltä ottaa polttopuita ja käyttää
45315: jotakin vähäisempää maa-alaa potaatin tai muun hänen
45316: ylläpidokseen soveliaan kasvin viljelykseen, vaan sellaista
45317: oikeutta ei anomusehdotuksessa nähtävästi ole tarkoitettu-
45318: kaan sisältyväksi ehdotetun lain alaan. Sitä vastoin saat-
45319: taa olettaa, että sellaiset torpat, joita anomusehdotuksessa
45320: tarkoitetaan, ovat annetut juuri sellaisille yhdyspesän osak-
45321: kaille, joilla, kuten esim. nuoremmilla pojilla, vävyillä ja
45322: langoilla, yhdyspesuuden hajaantuessa, ei ollut lakiin pe-
45323: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 7
45324:
45325: rustuvaa oikeutta eikä tilaisuutta päästä tilalle asukkaiksi,
45326: ja useinkin riippumatta siitä, olivatko he sitä ennen tilalla
45327: tehneet työtä vaiko ei. Sellaisten torpparien asemaa ei käy
45328: heidän sukulaisuutensa takia katsominen toisenlaatuiseksi
45329: kuin vieraan torpparin. Jos taas torpan paikka on annettu
45330: korvaukseksi toimitetusta työstä, niin ei olisi oikein, että
45331: tuo korvaus, mikä aikanaan oli arvosteltu tulevan suorite-
45332: tuksi elinkautisella vuokraoikeudella, vuosikymmenien ku-
45333: luttua vielä korotettaisiin, kuten tulisi tapahtumaan, jos
45334: vuokraoikeus tehtäisiin pysyväiseksi asukasoikeudeksi tor-
45335: pan maihin.
45336: Mitä taas tulee tammikuun 1 päivän 1884 ja tammi-
45337: kuun 1 päivän 1896 väliseen aikaan, jota anomusehdotus
45338: myöskin koskee, niin on huomattava että, kuten edellä on
45339: mainittu, se perillisistä, joka ei ole voinut saada osuut-
45340: tansa asukasoikeudesta, on ollut oikeutettu siitä saamaan
45341: siltä, joka on kruununtilan asukkaaksi tullut, lunastuksen
45342: rahassa. Jos hän sitten sen rahamäärän asemasta, jonka
45343: hän olisi ollut saapa, on suostunut ottamaan torpan vilje-
45344: lyksen määrätyillä ehdoilla, niin ei voida katsoa oikeuden-
45345: mukaiseksi, että tuon lunastuksen arvoa, vaikkakaan sitä
45346: ei olisi aikanaan rahassa määrälleen arvioitu, korotetaan
45347: sellaisen lainsäädäntötoimenpiteen kautta, jota anomuseh-
45348: dotuksessa on vaadittu.
45349:
45350: Näistä syistä Valiokunta on ollut sitä mieltä, ettei ano-
45351: musehdotuksen tekijäin ehdotusta olisi kannatettava, var-
45352: sinkin koska heidän vaatimansa toimenpide, sikäli kuin se
45353: tarkoittaa torpanpaikkain muodostamista palstatiloiksi, olisi
45354: poikkeava siitä säännöksestä kesäkuun 12 p:nä 1895 an-
45355: netussa asetuksessa maatilojen osittamisesta, jonka mukaan
45356: kruununtiloista voidaan maaneroittamisen kautta muodos-
45357: taa palstatiloja ainoastaan milloin ala on kruunun tarpeeksi
45358: käytettävä, ja kun sen lisäksi sekin määräaika, jonka ku-
45359: luessa rälssi- ja perint?tiloista, sanotun asetuksen 41 §:n
45360: mukaan, perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi
45361: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45362:
45363: luovutetun määräalan haltijalla on ollut oikeus saada alu-
45364: eensa erilleen otetuksi, jo on kulunut umpeen, niin että
45365: sellainenkin pätevämpi oikeus, ellei sitä ole asianmukaisesti
45366: valvottu, on menetetty.
45367: Lopuksi on vielä huomattava, että, niinkuin anomus-
45368: ehdotuksen ponsilauseesta näkyy, aijottu lainsäätämistoi-
45369: menpide tulisi koskemaan niitä kruununtilain torppareita,
45370: jotka ovat torpan ottaneet perintönsä vastikkeeksi tai ti-
45371: lalla tekemänsä työn korvaukseksi, sekä näiden vaimoja ja
45372: lapsia ainoastaan siinä tapauksessn, että vuokranantaja tai
45373: hänen perillisensä vielä olisi tilan haltijana. Ehdotetun lain
45374: kantavuus tulisi siis olemaan sangen ahdas ja esiintyisi se
45375: epäilemättä räikeänä vääryytenä sanotunlaatuisten torppain
45376: haitijoille niillä kruunun- tai perinnöksiostetuilla tiloilla,
45377: jotka ovat vieraisiin käsiin siirtyneet.
45378:
45379: Ylläsanotun perustuksella, ja koska sitä paitsi ainoa
45380: keino anomusehdotuksessa kosketelluu ehkä helliteltävän
45381: kohdan korjaamiseen, valiokunnan käsityksen mukaan, on
45382: vuokraajalle edullisen maanvuokralain ulottaminen myöskin
45383: kruununtilojen torppareihin, saa Valiokunta kunnioittaen
45384: ehdottaa,
45385:
45386: ettei puheena oleva anomusehdotus antaisi
45387: aihetta mihinkään Eduskunnan toimenp·iteeseen.
45388:
45389:
45390: Helsingissä 18 p. syyskuuta 1908.
45391:
45392:
45393: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
45394: johtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara sekä jäsenet
45395: Heimbiirger, Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix, Paunu, Pen-
45396: nanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen, Salo, Vahe
45397: ja Virkki.
45398:
45399: Helsinki, Työväen kirjapaino, 190l:l.
45400: 1108. ll Vp~ - Anöm.usmietintö n:b 8.
45401:
45402:
45403:
45404:
45405: Laki-ja talousvaliokunnan mie-
45406: tintö n: o 7 a Eduskunnassa tehdyn ano-
45407: musehdotuksen johdosta, joka koskee kruu-
45408: nuntiloilla olevien torpanalueiden muodos-
45409: tamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi ti-
45410: loiksi tai palstatiloiksl.
45411:
45412:
45413: Sittenkun laki- ja talousvaliokunta oli Eduskunnalle
45414: lähettänyt mietintönsä edellämainitun, edustaja Kivilin-
45415: nan y. m. anomusehdotuksen johdosta ja siinä esittämil-
45416: lään perusteilla ehdottanut, ettei anomusehdotus antaisi
45417: aihetta mihinkään Eduskunnan toimenpiteeseen, on Edus-
45418: kunta pöytäkirjan otteen kera 9 päivänä lokakuuta 1908
45419: palauttanut sanotun mietinnön valiokuntaan siinä tarkoi-
45420: tuksessa, että ,valiokunta muodostaisi anomusehdotuksen-
45421: tekijäin ponnen siihen suuntaan, että hallitus ottaisi tut-
45422: kittavakseen puheenalaisten torpparien oikeudellisia oloja
45423: ja asemaa ynnä kaikkia sen yhteydessä olevia seikkoja
45424: sekä tällaisen tutkimuksen petustuksella ottaisi harkitta-
45425: vakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpitee-
45426: seen mainittujen torpparien aseman turvaamiseksi." Sa-
45427: malla on valiokunnalle lähetetty asiasta Eduskunnassa ta-
45428: pahtuneesta keskustelusta laaditun pöytäkirjan ote.
45429:
45430: Asiata tämän johdosta uudestaan käsiteltäessä on va-
45431: liokunnassa, siihen nähden että muidenkin kruununtiloilla
45432: olevain maanvuokralaisten asema ehkä yhtä suuressa mää-
45433: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 a.
45434: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 8.
45435:
45436: rassa kuin puheena olevain olisi parantamisen tarpeessa,
45437: herätetty kysymys, eikö valiokunnan olisi käsiteltävä asiaa
45438: laajemmalti kuin mihin Eduskunnan päätöksen sisälly'>
45439: antaa aihetta; mutta kun Eduskunta on hyljännyt erään
45440: Eduskunnassa tehdyn sellaista menettelyä tarkoittavan eh-
45441: dotuksen, on valiokunnan enemmistö katsonut, että nyt
45442: oli rajoituttava ottamaan huomioon anomusehdotuksessa
45443: ja Eduskunnan mainitussa päätöksessä tarkoitettuja maan-
45444: vuokralaisia.
45445: Eduskunnassa tapahtuneessa keskustelussa on valio-
45446: kunnan asiasta laatimaa mietintöä vastaan muistutettu, et-
45447: tä puheena olevain vuokrasuhteiden syntyyn oli pääasial-
45448: lisesti antanut aihetta kruununtilain osittamisesta aikaisem-
45449: min voimassa olleet rajoitukset, sekä että sellaisten torp-
45450: pain luku on suurempi kuin mitä valiokunnassa oli edel-
45451: lytetty, mikä kaikki olisi saatu selville, jos tarkempia tie-
45452: toja asiasta olisi hankittu. Valiokunnassa on tämän joh-
45453: dosta ollut keskustelun alaisena, eikö valiokunnan olisi
45454: ryhdyttävä sellaisia tietoja hankkimaan, koska Eduskun-
45455: nassa esitetyt tiedot ovat näyttäneet epätyydyttäviltä.
45456: Mutta koska siihen käytettävänä oleva aika on ollut
45457: täperä ja kun asian saattaminen hallituksen huomioon
45458: enempiä toimenpiteitä varten on Eduskunnassa kiireelli-
45459: seksi ilmoitettu, niin on valiokunnan täytynyt sellaisesta
45460: hankkeesta luopua. Valiokunta saa siis, Eduskunnan sille
45461: antaman tehtävän mukaisesti, kunnioituksella ehdottaa, että
45462: Eduskunta ilmoittaen, että ennen vuotta r896 on, varsin-
45463: bn Viipurin läänissä, perintöosan vastikkeeksi tai tilalla
45464: tehdyn työn korvaukseksi erinäisille henkilöille annettu
45465: nautittavaksi määräaloja kruununtaloista heidän omaksi
45466: tai heidän vaimojensa ja lastensa elinajaksi, anoisi,
45467:
45468: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk-
45469: sen ennen 'vuotta 1896 kruummluontoisina ollei-
45470: den ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myö-
45471: hemmin perinnöksi ostettujen talojen yllämai-
45472: Eräiden kruununtilain torppain erottamisesta. 3
45473:
45474: nittujen maanvuokralaisten lukumäärästä, oi-
45475: keudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista
45476: sen yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän
45477: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak-
45478: seen, eikö olisi syytä ryht)•ä lainsäätämistoimen-
45479: piteeseen sanottujen maanvuokralaisten aseman
45480: turvaamiseksi.
45481:
45482: Helsingissä, 24 p. lokakuuta 1908.
45483:
45484:
45485:
45486: Asian käsittelyyn ovat olleet osallisina: puheenjohtaja
45487: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara ( ositt.), jäsenet
45488: Heimbiirger ( ositt.), Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix,
45489: Paunu, Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalai-
45490: nen, Salo (ositt.), Vahe ja Virkki sekä varajäsenet Bäck
45491: ja Junnila ( ositt.).
45492: 4 1908. II V:p. - :Anomusmietint"o n':o 8~
45493:
45494:
45495:
45496:
45497: Vastalause.
45498:
45499: Viitaten Eduskunnan lähetepäätökseen 19 p :ltä loka-
45500: kuuta 1908, koskeva Laki- ja talousvaliokunnan mietin-
45501: töä N :o 7 edustaja Kivilinnan y. m. anomusehdotuksen
45502: johdosta, ehdotamme kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään
45503: anomukseen :
45504: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk-
45505: sen ennen vuotta 1896 kruu,nunlt~ontoisina
45506: olleiden ja, sellaisiksi edelleen jääneiden tai'
45507: myöhemmin perinnöksi ostettujen talojen yllä-
45508: mainithtin maanvuokralaisten lukumäärästä,
45509: oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista
45510: sen yhteydessä olevista seikoista) sekä tämän
45511: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak-
45512: seen) eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimen-
45513: piteeseen siihen suuntaan) että sanotut vuokrar
45514: laiset) jos asianomaiset emätilat vielä ovat vuok-
45515: ranantajain tai heidän perillistensä hallussa) sai-
45516: sivat asemansa turvatuksi.
45517:
45518: Helsingissä, 24 p :nä lokakuuta 1908.
45519:
45520:
45521: N. E. Huoponen. Pekka Pennanen.
45522: Oskar Nix. A. J. Bäck.
45523:
45524:
45525: Heliinki 1908. Vihtori Koliosen Kirjapaino.
45526: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8.
45527:
45528:
45529:
45530:
45531: Suomen Eduskunnan alamainen
45532: anomus toimenpiteistä eräänlaisten kruu-
45533: nuntiloille otettujen maanvuokralaisten ase-
45534: man turvaamiseksi.
45535:
45536:
45537:
45538:
45539: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
45540: ja Suuriruhtinas 1
45541:
45542:
45543:
45544:
45545: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, jonka tarkoi-
45546: tuksena on toimenpiteitten aikaansaaminen eräänlaisten
45547: kruununtiloille otettujen vuokraviljelijäin aseman turvaa-
45548: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8.
45549:
45550: miseksi, ja on Eduskunta ottanut tämän anomusehdotuk-
45551: sen säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväkseen.
45552: Vasta nykyään voimassa olevan asetuksen kautta ke-
45553: säkuun 12 päivältä 1895 on Suomen maanjakolainsäädän-
45554: nössä, erittäin mitä kruununtiloihin tulee, perusteellisesti
45555: väljennetty niitä rajoittavia määräyksiä maatilojen osit-
45556: tamisesta, joita, etupäässä tilojen itsekannattavaisuuden
45557: säilyttämiseksi, aikaisemmin oli katsottu pitävän säätää.
45558: Viipurin lääniä varten oli tosin jo Keisarillisessa julis-
45559: tuksessa 9 päivältä helmikuuta 1852 säädetty erityiset,
45560: lievemmät perusteet kruununtilojen itsekannattavaisuu-
45561: delle sekä valmistettu mahdollisuus useampien entisen
45562: asukkaan perillisten sijoittamiseen tilalle yhdysasukkaiksi,
45563: jonkun heistä hoitaessa isännyyttä. Kuitenkin näyttävät
45564: noista rajoituksista johtuvat käytännölliset vaikeudet, var-
45565: sinkin mitä juuri tähän lääniin tulee, verrattain us.ein
45566: aiheuttaneen hallintoviranomaisia turvautumaan siihen
45567: menettelytapaan, että, kun oli useampia edellisen asuk-
45568: kaan perillisiä, jotka aikansa olivat tehneet työtä tilan
45569: viljelemiseksi, mutta yhdysasukkuutta ei asukasoloja tilalla
45570: järjestettäessä saatu syntymään taikka oli yhdysasukkuu-
45571: den yritys jonkun aikaa kestettyään rauennut, niille heistä,
45572: joita ei voitu sijoittaa itsenäisiksi asukkaiksi tilalle, annet-
45573: tiin, niinkuin erinäisistä kuvernöörin päätöksistä näkyy,
45574: ,korvaukseksi tilaan pannusta työstä ja vaivasta" taikka
45575: ,korvaukseksi niin hyvin heille aikaisemmin myönnetystä
45576: yhdysmiesoikeudesta kuin myös heidän tilalla tekemästään
45577: työstä", omaksi sekä vaimonsa ja lastensa, joskus lasten-
45578: lastensakin elinajaksi, määrättyjä alueita tilasta asutta-
45579: viksi ja viljeltäviksi. Täten syntyneille torpille erotettiin
45580: tavallisesti määrätty ala talon vanhaa peltoa ja niittyä
45581: ynnä pellon- ja niityntekomaata, ja oikeutettiin niiden
45582: haltijat käyttämään hyödyksensä talon kalavettä, metsä-
45583: maata laitumeksi ja metsän tuotteita kotitarpeiksi sekä,
45584: olosuhteita myöten, viemään jotkut talon huoneuksista
45585: torppaansa, saadaksensa siihen tarpeelliset rakennukset.
45586: KPuununtil. otett. maanvuokl'al. tuPvaaminen. 3
45587:
45588: Nämä edut oli torpanhaltija saapa nauttia määrättyä vuo-
45589: tuista päivätyövelvollisuutta vastaan, joka hänen oli pää-
45590: taion vahvuudeksi suoritettava.
45591: Näiden torppien haltijat ovat monin paikoin, vaa-
45592: rin ymmärtäen perustamispäätösten oikeata sisällystä,
45593: käsittäneet torppiansa samanlaisilla oikeuksilla varus-
45594: tetuiksi kuin kuninkaallisessa kiellossa helmikuun r8
45595: päivältä 1 767 n. s. perintötorpista säädetään. Osa
45596: näistä tosiasiallisesti, jos kohta ei niin paljon oikeu-
45597: dellisesti erikoisasemassa olevista vuokraviljelmistä on
45598: vuosien kuluessa syystä tai toisesta, miltei säännölli-
45599: sesti pitkien ja katkerien käräjänkäyntien jälkeen, joihin
45600: ristiriitaiset käsitykset torpanhaltijain oikeudellisesta ase-
45601: masta ovat antaneet aihetta, jo siirtynyt päätalojensa yh-
45602: teyteen. Kuitenkin näyttää niitä, Eduskunnassa annettu-
45603: jen ilmoitusten mukaan, yksistään Viipurin läänissä vielä
45604: olevan perustamispäätöksissä tarkoitettujen haltijainsa
45605: hallussa useampia satoja. Tämän vuoksi, ja koska maan-
45606: vuokra- ja asutusolot maassamme parhaallaan ovat jär-
45607: jestelyn alaisina, näyttää myöskin nyt puheena olevien
45608: vuokraviljelijäin asema ansaitsevan huomiota valtiovallan
45609: puolelta.
45610: Eduskunta saa sen tähden Teidän Keisarilliselta Ma-
45611: jesteetiltanne alamais,esti anoa,
45612:
45613:
45614: että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityk-
45615: sen ennen vuotta r896 kruununluontoisina ollei-
45616: den ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myö-
45617: hemmin perinnöksi ostettujen talojen yllämai-
45618: nittujen maanvuokralaisten htkU11'täärästä, oi-
45619: keudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista
45620: sen yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän
45621: selvityksen perustuksella ottaisi harkittavak-
45622: seen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoi-
45623: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 8.
45624:
45625: menpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten ase-
45626: man turvaamiseksi.
45627:
45628: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
45629:
45630: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1908.
45631:
45632:
45633:
45634:
45635: Helsinki 1909· Vihtori Kososen Kirjapaino.
45636: 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9.
45637:
45638:
45639:
45640:
45641: Perustuslakivaliokunnan mietin-
45642: tö N: o 1 hallinto-oikeudellisen tuomiois-
45643: tuimen perustamista tarkoittavan anomus-
45644: ehdotuksen johdosta.
45645:
45646: Käsiteltyänsä Valiokunnan valmisteltavaksi lähetettyä
45647: -edustaja Setälän y. m. anomusehdotusta N:o 4 hallinto-
45648: oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta (Liitteet I,
45649: siv. 27) saa Perustuslakivaliokunta kunnioittaen esittää
45650: seuraavaa.
45651:
45652: Vanhimpina aikoina ei Ruotsi-Suomessa tehty mitään
45653: periaatteellista eroa yksityisoikeudellisten riita-asiain ja
45654: rikosasiain lainkäytön sekä hallinto-oikeudellisen lain-
45655: käytön välillä. Tuomiovalta kokonaisuudessaan oli var-
45656: sinaisilla tuomioistuimilla ja ylimpänä tuomarina oli
45657: kuningas. Tämä järjestelmä oli voimassa vielä 1600-
45658: luvun alussa. Hovioikeudetkin ratkaisivat aluksi sekä
45659: varsinaiset oikeusasiat että hallinto-oikeudelliset vali-
45660: tusasiat. Muutos tässä tapahtui kumminkin jo maini-
45661: tulla vuosisadalla. Sittenkuin näet 1634 vuoden halli-
45662: tusmuodon ynnä myöhempien asetusten kautta valtakun-
45663: nan hallinto oli järjestetty siten, että hallinnon eri haarojen
45664: hoitaminen oli annettu ~altion kollegioitten tehtäväksi,
45665: jätettiin näille sekä osaksi myöskin niiden alaisille viran-
45666: omaisille samalla tuomiovaitakin niissä asioissa, jotka
45667: kuuluivat kollegioitten toimialaan. Vaikkakin 17 :nnellä
45668: 2 1908. II Vp. - .Rnomusmietintö N:o 9.
45669:
45670: vuosisadalla aivan selvänä esiintyy pyrkimys jättää tuo-
45671: mio- ja toimeenpanovalta eri viranomaisille, ei tätä siis
45672: noudatettu hallinto-oikeudellisen lainkäytön suhteen.
45673: Hallinto-oikeudellisen lainkäytön katsottiin näet kuulu-
45674: van niin läheisesti varsinaiseen hallintoon, että tuomio-
45675: valta viimeksimainitussa lainkäytössä jätettiin hallinto-
45676: viranomaisille.
45677: Mitä korkeimman tuomiovallan käyttämiseen tulee,
45678: oli se lain mukaan 18:nnen vuosisadan alkuun saakka
45679: kurrinkaalia eikä mitään eroa tehty varsinaisia oikeus-
45680: asioita ja hallinto-oikeudellisia asioita koskevan lainkäy-
45681: tön välillä. Käytännössä tuli kumminkin v:sta 1670
45682: alkaen säännöksi, että eräs valtakunnanneuvoston osasto
45683: ratkaisi kaikki varsinaiset oikeusasiat eli n. s. revisioni-
45684: asiat ja toinen osasto toimitti hallinto-oikeudellista lain-
45685: käyttöä.
45686: Kun sittemmin vapausajan hallitusmuodot vuosilta
45687: 1719 ja 1720 rajoittivat kuninkaan vallan, menetti kunin-
45688: gas oikeuden käyttää korkeinta tuomiovaltaa, joka -
45689: valtakunnan säätyjen vapausajalla harjoittamaa tuomio-
45690: valtaa lukuunottamatta - joutui valtakunnanneuvoston
45691: osastolle n. s. oikeusrevisionille, missä kurrinkaalia oli
45692: ainoastaan kaksi ääntä ja ratkaiseva ääni äänten men-
45693: nessä tasan. Oikeusrevisionissa ei kuitenkaan esitetty
45694: hallinto-oikeudellisia valitusasioita, vaan esitettiin ne
45695: neuvoston toisessa osastossa eli siinä, joka johti varsi-
45696: naista hallintoa. Tästäkin oli kumminkin olemassa eräs
45697: poikkeus. Erinäisiä hallinto-oikeudellisia valitusasioita
45698: voitiin esittää myöskin kuninkaan kabinetissa kahden
45699: valtakunnanneuvoksen läsnä ollen, mutta ainoastaan
45700: milloin kuningas ei tahtonut muuttaa kollegioitten pää-
45701: töstä.
45702: Hallinto-oikeudellisten valitusasiain varsinaises1;a lain-
45703: käytöstä erottaminen, joka sai alkunsa valtakunnankol-
45704: legioille tunnustetun tuomiovallan kautta, oli siis 1719
45705: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 3
45706:
45707: ja 1720 vuosien hallitusmuotojen kautta lopullisesti toi-
45708: meenpantu.
45709: Tämä lainkäytön kahtiajako on sen jälkeen pysynyt
45710: voimassa sekä Ruotsissa että Suomessa. 1772 vuoden
45711: hallitusmuodon mukaan ovat varsinaiset oikeusasiat rat-
45712: kaistavat oikeusrevisionissa. Hallinto-oikeudellisten va-
45713: litusasiain esittämisestä sitä vastoin oli kuningas oikeutettu
45714: määräämään, kuten parhaaksi näki, ja tavaksi tuli esittää
45715: ne kuninkaan kabinetissa. Useimmiten meneteltiin siten,
45716: että nämä valitusasiat ensinnä esitettiin neuvostossa
45717: kuninkaan poissa ollessa ja vasta sitten kuninkaalle ka-
45718: binetissa.
45719: Yhdistys- ja Vakuuskirjan nojalla tehtiin puheena
45720: oleviin oloihin se muutos, että oikeusrevisioni, kuten
45721: koko neuvostokin, lakkautettiin ja varsinaiset oikeusasiat
45722: joutuivat korkeimman tuomioistuimen ratkaistaviksi.
45723: Hallinto-oikeudelliset valitusasiat taas jäivät edelleen
45724: kuninkaan päätettäviksi.
45725: Kun sittemmin Suomen tultua erotetuksi Ruotsista
45726: v. 1809 perustettiin Su?men Hallituskonselji, joutuivat
45727: hallinto-oikeudelliset valitusasiat Hallituskonseljin yleistä
45728: taloutta varten asetetun osaston (nyk. Senaatin Talous-
45729: osaston) ratkaistaviksi. Kumminkin säädettiin Hallitus-
45730: konseljin ohjesäännön 33 kohdassa, että erinäiset asiat,
45731: jotka ennen olivat olleet kollegioitten ratkaistavina,
45732: mutta jotka siitä lähtien joutuivat hovioikeuksien tuomio-
45733: valtaan kuuluviksi, olivat jätettävät Hallituskonseljin
45734: Oikeusosaston käsiteltäviksi.
45735: Tätä nykyä ratkaistaan hallinto-oikeudelliset valitus-
45736: asiat yleensä Senaatin Talousosastossa. Pienempi osa niitä
45737: on kumminkin erityisten säännösten nojalla jätetty Oi-
45738: keusosaston käsiteltäväksi.
45739: 4 1908. II Vp. - llnomusmietintö N:o 9.
45740:
45741: Edellä olevan katsauksen tarkoituksena on ollut
45742: näyttää, että se järjestys, jossa hallinto-oikeudelliset vali-
45743: tusasiat maassamme tätä nykyä ratkaistaan, on synty-
45744: nyt sen johdosta, että näitten asioitten on katsottu
45745: kuuluvan varsinaiseen hallintoon eikä ole tarpeeksi otettu
45746: huomioon, että niiden ratkaiseminen todellisuudessa
45747: muodostaa osan lainkäyttöä ja siis vaatii samanluon-
45748: toista käsittelyä kuin varsinaiset oikeusasiat.
45749: Tässä katsantokannassa voitaneen ehkä löytää perus-
45750: syy siihen, että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maas-
45751: samme on järjestetty siten, ettei sen voida katsoa tyydyt-
45752: tävän oikeusturvallisuuden vaatimuksia. Kaikissa as-
45753: teissaan on sanottu lainkäyttö jätetty varsinaisia hallin-
45754: totoimia suorittavain hallintoviranomaisten tehtäväksi.
45755: Kun varsinainen hallinto luonnollisesti on näitten pää-
45756: tehtävä, ei hallinto-oikeudelliselle lainkäytölle ole voitu
45757: omistaa tarvittavaa aikaa ja työtä, jota paitsi asian-
45758: omaisilla hallintoviranomaisilla useinkaan ei ole riittä-
45759: VIa edellytyksiä puheena olevassa lainkäytössä mo-
45760: nasti esiintyvien vaikeitten oi~euskysymysten ratkaise-
45761: miseen.
45762: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö näyttää niinmuodoin
45763: kaikissa asteissaan olevan parannusten tarpeessa ja Va-
45764: liokunnassa onkin ehdotettu, että tämä lainkäyttö
45765: kokonaisuudessaan olisi erotettava hallintoviranomaisten
45766: toimintapiiristä, koska on katsottu, että ainoastaan siten
45767: saavutettaisiin täydellinen oikeusturvallisuus. Valiokunnan
45768: enemmistö ei ole kumminkaan voinut tähän ehdotukseen
45769: yhtyä, sillä jos tämä lainkäyttö nyt siinä laajuudessa otet-
45770: taisiin uudistettavaksi, siirtyisi uudistuksen toteutumi-
45771: nen epämääräiseen tulevaisuuteen, jota vastoin, jos
45772: uudistus koskisi ainoastaan ylintä hallinto-oikeudellista
45773: lainkäyttöä, se olisi verrattain helposti toimeen pantu.
45774: Myöskin on huomattava, että parannus, joka tapahtuisi
45775: hallinto-oikeudellisen lainkäytön ylimmässä asteessa,
45776: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 5
45777:
45778: epäilemättä olisi omiansa vaikuttamaan terveellisesti
45779: tähän lainkäyttöön sen aiemmissakin asteissa. Tämän
45780: vuoksi ja kun anomuksentekijät myöskään eivät ole
45781: ehdottaneet muuta kuin hallinto-oikeudellisen lainkäy-
45782: tön ylimmässä asteessa esiintyvien puutteellisuuksien
45783: korjaamista, on Valiokunta katsonut, että tällä kertaa
45784: olisi tyydyttävä siihen, että hallinto-oikeudellinen lain-
45785: käyttö sen ylimmässä asteessa saataisiin oikeusturvalli-
45786: suuden vaatimuksia vastaavalle kannalle.
45787:
45788:
45789: Senaatin Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeu-
45790: dellista lainkäyttöä vastaan voidaan oikeusturvallisuuden
45791: kannalta muistuttaa, että tämä lainkäyttö on hidas ja
45792: että se ei ole saattanut olla tyydyttävästi johdonmu-
45793: kainen.
45794: Valiokunnan saamien tietojen mukaan oli tämän vuo-
45795: den syyskuun alussa Senaatin Talousosastossa ratkai-
45796: suaan odottamassa 846 valitusasiaa, jotka ovat Senaat-
45797: tiin tulleet ennen tämän vuoden heinäkuun 1 p:ää.
45798: Näistä valitusasioista on 10 tullut Senaattiin v. 1905,
45799: 137 v. 1906, 393 v. 1907 ja 306 v. 1908 ennen heinäkuun
45800: 1 p:ää. Vanhimmat valitusasiat ovat siis jo neljättä
45801: vuotta Senaatissa odottaneet ratkaisuaan.
45802: Senaatin eri toimituskuntain kesken jakautuvat vielä
45803: ratkaisemattomat hallinto-oikeudelliset valitusasiat seu-
45804: raavasti:
45805:
45806:
45807:
45808:
45809: Vuodelta 1905 1906 1907 1908 1/i- 1/vn.
45810: Oikeustoimituskunta 3 4
45811: Kamaritoimituskunta . . . - 2 45 40
45812: Maanviljelystoimituskunta. - 9 35 17
45813: Kauppa- ja teollisuustoim.k. 2 29 23
45814: Siviilitoimituskunta . . . . 9 110 233 134
45815: 6 1908. II Vp. - Jlnomusmietintö N:o 9.
45816:
45817: Kulkulaitostoimituskunta .. 6 30 43
45818: Kirkollisasiaintoimituskunta . 3 8 30
45819: Valtiovaraintoimituskunta . . 1 5 10 15
45820: Yhteensä 10 137 393 306
45821:
45822: Nämä numerot esiintyvät oikeassa valassaan vasta
45823: kun ottaa huomioon, että hallinto-oikeudellisessa lainkäy-
45824: tössä paljoa useammin kuin riita- ja rikosasiain käsitte-
45825: lyssä tapahtuu, että asia viivyttyään 2-4 vuotta Senaa-
45826: tissa on sen puutteellisen valmistelun johdosta, mikä sen
45827: osalle on viranomaisten puolesta aikaisemmin tullut, tahi
45828: viimeksimainittujen tekemäin muodollisten virheitten ta-
45829: kia palautettava takaisin asianomaisen viranomaisen
45830: uudestaan käsiteltäväksi. Ei ole niinkään harvinaista,
45831: että hallinto-oikeudellinen asia on yhteensä vireillä 5
45832: jopa 6 vuotta, vieläpä toisinaan kauemminkin, ennenkuin
45833: se saapi ratkaisunsa.
45834: Nopea lainkäyttö hallinto-oikeudellisissa asioissa on
45835: kuitenkin yhtä tärkeä kuin riita- ja rikosasioissa, sillä
45836: ensinmainittujenkin päättämisestä riippuu usein sangen
45837: tärkeitä oikeuksia ja taloudellisia etuja.
45838: Mitä sitten hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä an-
45839: nettujen päätösten sisällykseen tulee, ei Valiokunta katso
45840: asiakseen ruveta sitä arvostelemaan. Merkille pantava on
45841: kumminkin, että Senaatin Talousosastonkin hallinto-oikeu-
45842: dellisessa lainkäytössä on ollut huomattavissa epävaka-
45843: vuutta, joten siinä ei ole voinut muodostua niin johdon-
45844: mukaista oikeuskäytäntöä kuin suotava olisi ollut.
45845: Vakaantunut oikeuskäytäntö olisi kumminkin juuri
45846: hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä ylen tärkeä. Edellä
45847: on jo viitattu siihen, että alemmat hallinto-oikeudelli-
45848: set viranomaiset eivät aina omista niitä edellytyksiä,
45849: joita hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisu vaatii. Tämä
45850: puutteellisuus olisi vähemmän haitallinen, jos viranomai-
45851: sia tukemassa olisi vakaantunut oikeuskäytäntö. Edel-
45852: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 7
45853:
45854: leen olisi oikeuskäytännön syntyminen tärkeä siitä syystä,
45855: että itse hallinto-oikeuden yleiset periaatteet vielä ovat
45856: jossain määrin epäselvät ja riidanalaiset sekä hallinto-oi-
45857: keudelliset lait ja asetukset meillä paljoa suuremmassa
45858: määrässä kuin yksityis- ja rikosoikeutta koskeva lainsää-
45859: däntö muodollisestikin puutteelliset.
45860: Siihen että Senaatin Talousosaston hallinto-oikeu-
45861: dellisessa lainkäytössä esiintyy puutteellisuuksia on
45862: useampia syitä. Hallinto-oikeudellisten valitusasiain luku-
45863: määrä on niinkuin mietinnössä siv. 9 ja 10 olevat
45864: taulut osottavat siksi suuri ja ratkaistavat oikeuskysy-
45865: mykset useinkin siksi vaikeita, että niitten käsittely
45866: vaatisi enemmän aikaa kuin Senaatin Talousosasto voipi
45867: niille omistaa laiminlyömättä hallitustehtäviä ja huolen-
45868: pitoa maan sisällisestä hallinnosta. Sitä paitsi on huo-
45869: mattava, että jäseniä Senaatin Talousosastoon nimitet-
45870: täessä ei erityisesti voida ottaa huomioon heidän päte-
45871: vyyttänsä hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön nähden, ja
45872: semmmkin jää suureksi osaksi täyttämättä nykyajan
45873: ylihallintooikeuksissa yleensä muualla toteutettu vaati-
45874: mus, että tuomarien tälläkin alalla tulee olla lainopil-
45875: lisen valmistuksen saaneita ammattimiehiä. Vihdoin
45876: Senaatin Talousosaston jäsenten useasti tapahtuva vaih-
45877: telu vaikuttaa epäedullisesti puheena olevaan lainkäyt-
45878: töön.
45879: Oikeusturvallisuuden kannalta on lopuksi huomau-
45880: tettava erästä epäkohtaa, joka saattaa johtua siitä, että
45881: hallinnon ylimmät viranomaiset samalla toimivat ylim-
45882: pma tuomareina hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä.
45883: Kun nämä viranomaiset ovat hallintotehtävissään yleensä
45884: tottuneet panemaan erityistä huomiota tarkoituksen-
45885: mukaisuuden periaatteeseen, ei heidän hallinto-oikeudelli-
45886: sessa lainkäytössä ehkä aina ole helppo asettua puh-
45887: taalle oikeuskannalle. Ja vaikka tätä vaaraa todelli-
45888: suudessa ei olisikaan olemassa, on ainakin pelättävä,
45889: ettei hallinto-oikeudellinen lainkäyttö kansalaisten puo-
45890: 8 1908. II Vp. - llnomusmietintö N:o 9.
45891:
45892: lelta saavuta täyttä luottamusta, niin kauan kuin sen
45893: käyttäjät samalla toimivat varsinaisen hallinnon johtajina.
45894: Kun on puhe hallinto-oikeudellisen lainkäytön puut-
45895: teellisuuksista meillä, ei Valiokunta saata olla lopuksi huo-
45896: mauttamatta, että tämä lainkäyttö on viimeisessä astees-
45897: saan jätetty henkilöille, joitten virka-asema ei ole niin
45898: varma, kuin heidän tuomaritoimeensa nähden olisi vaa-
45899: dittava. Kaikkeen lainkäyttöön nähden täytyy tunnus-
45900: taa oikeaksi se muissa maissa ylimpään hallinto-oikeudel-
45901: liseenkin lainkäyttöön nähden enimmäkseen toteutettu pe-
45902: riaate, jonka mukaan tuomari voidaan erottaa virastaan
45903: ainoastaan rikoksen takia laillisen tutkimuksen ja tuo-
45904: mion kautta. Tässä asemassa eivät ole Senaatin Talous-
45905: osaston jäsenet, jotka hallitsijan luottamusmiehinä ovat
45906: viroistaan erotettavissa.
45907:
45908: Edellä on lyhyesti oikeusturvallisuuden kannalta vii-
45909: tattu niihin puutteellisuuksiin, jotka haittaavat Senaatin
45910: Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeudellista lain-
45911: käyttöä ja jotka tekevät suotavaksi hallinto-oikeudellisen
45912: lainkäytön siirtämisen pois Senaatin Talousosastolta.
45913: Mutta ei ainoastaan oikeusturvallisuuden takia vaan
45914: myöskin maan yleisen hallinnon edun vuoksi olisi Valio-
45915: kunnan mielestä Senaatin Talousosasto vapautettava
45916: hallinto-oikeudellisten valitusasiain ratkaisemisesta, mikäli
45917: ei muutamain valitusasiain erikoinen luonne vaadi, että
45918: niitten käsittely edelleen olisi jätettävä Senaatin Talous-
45919: osastolle.
45920: Taloudellisen ja varsinkin kunnallisen elämän kehitys
45921: on aiheuttanut, että puheena olevain valitusasiain luku
45922: vuosien kuluessa on tuntuvasti lisääntynyt. Valiokunnan
45923: saamien tietojen mukaan on Senaatin Talousosastoon
45924: tulleitten valitusasiain luku vuodesta 1900 alkaen ollut
45925: seuraava:
45926: :.:!:1 ~
45927: 1
45928: CJ')
45929: cd ·ca
45930: > _;
45931: >::: w.
45932: <:!$
45933: t: >
45934: ~
45935: Q.)
45936: 0 11
45937: -
45938: 00
45939: 00>..()-.:7'0:.0
45940: o:.o"""" en
45941: """"
45942:
45943:
45944: ~........ Oikeustoimituskuntaan 4 1 5 -
45945: 0
45946: >...., en
45947: :<:!$ p-. """"
45948: 1900 19011902 1903 1904 1905 1906 1007 1908 1/I-1/VII. ~ >::: r---001:'-t'-<:.0-.:t'
45949: >::: ·.;:;: 0 OOC'lcY:l""'"'
45950: Q ...... 0) -.:!'
45951:
45952: a 3 1 9 7 6 s ~
45953:
45954: Q.)
45955: """"
45956: Q Kamari- >> 88 89 83 74 65 109 86 107 52 ...;->::: <:.e
45957: 0 oooMC'l<:.e
45958: ....= Maanviljelys- >> 9 11 14 15 23 18 25 41 1.7 ~ 0
45959: en
45960: """"
45961: C"Q""'"'l..()<:_O
45962: """" """"
45963: ....,....,
45964: <:!$ 0
45965:
45966:
45967: ...==
45968: Ql
45969: Kauppa- ja teoll.- >> 29 15 33 33 33 53 54 59 23 +" w.
45970: 0 <:!$ 2MC'100Men
45971: =
45972: Ql
45973: Siviili-
45974: Kulkulaitos-
45975: >> 174 176 171 224 273 338 320 302 146
45976:
45977: >> 116 94 66 49 72 114 157 104 64
45978: w.
45979: 0
45980: w.
45981: 0
45982: ;::l
45983: w.
45984: w.
45985: en
45986: """"
45987: r---""'"'l..()l..()
45988: C'1
45989: "CC <:!$ 0 -.:!'
45990: =
45991: Ql
45992: Kirkollisasiain- >> 75 86 94 92 131 133 101 103 58 <:!$~
45993: """E-<
45994: OCQOOMOO<:.O
45995: en -.:t<""'"'M<:.e
45996: ....Q
45997: .ll:l Valtiovarain- >> 31 26 51 45 32 30 162 54 26 +"
45998: >::: :ctl
45999: """" <:!$ """"
46000: 0
46001: "'0 ~ d ~ ~ ~ ~
46002: '
46003: •1"""'1
46004: Q.)+"-
46005: Q ..... <:!$ Q.) ;::l ,·
46006: d Yhteensä 526 498 517 532 632 796 914 777 392 +" <:!$ :t:e ~
46007: w.
46008: :::::::
46009: >::: w. 0
46010:
46011:
46012: ~
46013: +" Q.) :<:!$ ~ 1 Q.)
46014: <:f$Cfl...!:<l ."t:: ~....,
46015: ~
46016: .- <:!$ +"
46017: ...... s0
46018: ...... --~
46019: Q.)
46020: "" ...., w.
46021: ~ •1""""1 Q.) ~
46022: 1 ·~ 1
46023: CO:
46024: §5 .8 -~ rn
46025: •1"""1
46026: ~
46027: --"
46028: "~"""'~ o..c •
46029: tr.lrfl~ ~ ~ o;:l.,;.::::i
46030: JJ s<:!$ <:!$<:!$
46031: <:!$
46032: <:!$ ;::l ~ ::::::
46033: w. >=l.. ...... <:!$ >
46034: E..s o~=s~i:i.l
46035: 10 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9.
46036:
46037: Kulkulaitos- ~ 40 93 162 85 69
46038: Kirkollisasiain- 130
46039: >) 132 139 146 76
46040: V altiovarain- >) 42 22 78 98 27
46041: Yhteensä 480 652 748 901 455
46042:
46043: Nämä numerotiedot osottanevat riittävän selvästi,
46044: kuinka suuri työtaakka valitusasiain käsittelystä kertyy
46045: Senaatin Talousosastolle ja todennäköistä on, että hallinto-
46046: oikeudellisten valitusasiain luku vieläkin kasvaa.
46047: Näin ollen on ilmeistä, että hallinto-oikeudellinen lain-
46048: käyttö viepi liiaksi aikaa Senaatin Talousosaston jäse-
46049: niltä ja estää heitä yksinomaan antautumasta maan
46050: hallituksen ja yleisen hallinnon ohjaamiseen, mikä kum-
46051: minkin on Senaatin Talousosaston varsinainen tehtävä.
46052: Pätevät syyt näyttävät siis puolustavan sellaista uudis-
46053: tusta, että hallinto-oikeudellisten valitusasiain ratkaisu
46054: siirrettäisiin pois Senaatin Talousosastolta.
46055:
46056: Vastattavaksi jääpi silloin kysymys, miten hallinto-
46057: oikeudellinen lainkäyttö olisi järjestettävä viimeisessä
46058: asteessaan.
46059: Valaisevaa tälle kysymykselle on tarkastaa, mitä peri-
46060: aatteita on tässä suhteessa. noudatettu lainsäädännössä
46061: niissä valtioissa, joissa hallinto-oikeudellista lainkäyttöä ei
46062: ole, niinkuin Suomessa ja Ruotsissa, jätetty var:::inaisia
46063: hallintotoimia suorittavain hallintoviranomaisten asiaksi.
46064: Nämä valtiot voidaan jakaa kahteen ryhmään.
46065: Toisissa valtioissa on hallinto-oikeudellinen lainkäyttö
46066: yleensä jätetty varsinaisten tuomioistuinten toimeksi,
46067: jolloin kumminkin monasti joitakin erityisiä tämän
46068: lainkäytön haaroja varten on olemassa eri hallinto-oikeu-
46069: dellisia tuomioistuimia. Toisissa taas on ainakin kor-
46070: keinta hallinto-oikeudellista lainkäyttöä varten järjes-
46071: tetty erityisiä hallinto-oikeudellisia tuomioistuimia, kun
46072: sitä vastoin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö alemmissa
46073: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 11
46074:
46075: asteissa on muutamissa valtioissa jätetty tavallisten hal-
46076: lintoviranomaisten tehtäväksi, muutamissa taas sitäkin
46077: varten perustettu erityisiä hallinto-oikeudellisia tuomio-
46078: istuimia.
46079: Varsinaisten tuomioistuinten asiana on hallinto-oikeu-
46080: dellinen lainkäyttö Englannissa, Belgiassa, Hollannissa,
46081: Norjassa, Tanskassa ja useissa Sveitsin kantoneissa; jälki-
46082: mäiseen ryhmään taas kuuluvat Ranska, Preussi, Baieri,
46083: Baden, Hessen, Saksi, Wurtemberg, Italia ja Itävalta.
46084: Viimeksi mainittuun ryhmään voitaneen parhaiten ehkä
46085: lukea myöskin Saksan valtakunta, jossa tosin ei ole yhte-
46086: näistä ylintä hallinto-oikeudellista tuomioistuinta, mutta
46087: jossa on useampia erikoisia hallinto-oikeudellisia tuomio-
46088: istuimia, kuten >>Bundesamt fur das Heimathwesem, joka
46089: viimeisessä asteessa ratkaisee kotipaikkaoikeutta ja sen
46090: kanssa yhteydessä olevia kysymyksiä koskevia oikeus-
46091: riitoja, >>Reichsversicherungsamt>>, vakuutusta koskevain
46092: hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisemista varten, >>Pa-
46093: tentamt•>, >>Reichseisenbahnamt>> y. m.
46094: Sitä paitsi on yksityiskohtainen ehdotus korkeimman
46095: hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta ole-
46096: massa Ruotsissa ja Sveitsin liittovaltiossa.
46097:
46098: Mitä hallinto-oikeudellisen lainkäytön uudistukseen
46099: Suomessa tulee, niin lienee ensinnäkin selvää, että sen-
46100: tapainen järjestelmä, kuin Saksan valtakunnassa nouda-
46101: tettu, ei sovellu käytäntöön otettavaksi maassa, jossa
46102: valitusasiain lukumäärä ei ole suurempi kuin meillä.
46103: Jäljellä on niinmuodoin vain kaksi mahdollisuutta.
46104: Joko ovat hallinto-oikeudellisetkin valitusasiat jätettävät
46105: korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi taikka on
46106: niitä varten perustettava hallinto-oikeudellinen tuomio-
46107: istuin.
46108: Mitä ensimäiseen vaihtopuoleen tulee, niin se ei aina-
46109: kaan niin kauan kuin Senaatin Oikeusosasto toimii kor-
46110: keimpana tuomioistuimena, liene toteutettavissa. Var-
46111: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 9.
46112:
46113: sinaisten oikeusasiain lukumäärä on siksi suuri, että
46114: jos Oikeusosaston ratkaistaviksi joutuisivat vielä hallinto-
46115: oikeudelliset valitusasiatkin, tästä johtuisi sellainen lain-
46116: käytön hitaus, että oikeusturvallisuus olisi vaarassa.
46117: Myöskin kohdistuu tällaiseen järjestelyyn sama huomau-
46118: tus, joka aikaisemmin tehtiin Senaatin Talousosaston
46119: jäsenten virka-aseman epävarmuudesta.
46120: Sitä paitsi puhuvat erinäiset periaatteelliset. syyt sel-
46121: laista järjestelyä vastaan, että tuomiovalta hallinto-oikeu-
46122: dellisessa lainkäytössä olisi jätetty varsinaisia oikeus-
46123: asioita käsittelemään asetettujen tuomarien käsiin. Nyky-
46124: aikainen lainsäädäntö on kasvanut niin laajaksi, että
46125: vain harvoissa poikkeustapauksissa voidaan samalta
46126: lainoppineelta odottaa perinpohjaisia tietoja sekä yksi-
46127: tyis- ja rikoslainopissa että valtio- ja hallinto-oikeudessa.
46128: Kun tämä tunnustetaan niissäkin valtioissa, joissa miltei
46129: koko lainsäädäntö on täydellisesti uudenaikainen ja sen
46130: käsittäminen siis sitä helpompi, täytynee myöntää, että
46131: se varsinkin pitää paikkansa meillä, jossa perinpoh-
46132: jainen tutustuminen julkiseen oikeuteen edellyttää
46133: laajassa määrin historiallisia tietoja ja jossa sen
46134: lisäksi kirjallisuus koko lainsäädännönkin, mutta var-
46135: sinkin julkisen oikeuden alalla on pieni. Vaikeus
46136: perehtyä perinpohjaisemmin oikeustieteeseen sen koko
46137: laajuudessa onkin vaikuttanut, että meillä on erilaiset
46138: virkatutkinnot niitä varten, jotka tulevaisuudessa aikovat
46139: antautua varsinaiselle oikeusalalle, ja niitä varten, jotka
46140: tahtovat hallinnollisissa toimissa työskennellä. Ja joskin
46141: on totta, että monet lakimiehet ovat suorittaneet mo-
46142: lemmat tutkinnot, niin he kumminkin virkamiesuralla
46143: virkatoimiensa kautta perehtyvät syvemmin vain toiseen
46144: alaan. Varsinaisten tuomioistuinten ja varsinkin korkeim-
46145: man oikeuden jäsenet ovat enimmäkseen toimineet vain
46146: tuomarintoimissa, mutta ylintä hallinto-oikeudellista lain-
46147: käyttöä varten tarvitaan, että ainakin useilla tuomio-
46148: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 13
46149:
46150: istuimen jäsenillä on perinpohjaista kokemusta hallin-
46151: nosta ja hallintoasioista.
46152: Näin ollen voidaan katsoa vähemmän tarkoituksen-
46153: mukaiseksi, että lainkäyttö ylimmässä asteessa sekä yksi-
46154: tyis- ja rikosasioissa että hallinnollisissa asioissa jätettäi-
46155: siin samoille henkilöille. Sellainen järjestelmä saattaisi
46156: vaikuttaa epäedullisesti lainkäyttöön. Tämä on pelättä-
46157: VIssa sitäkin suuremmalla syyllä, koska vielä on huo-
46158: mattava, että yksityis- ja rikosoikeudessa toiselta puo-
46159: len ja valtio- sekä hallinto-oikeudessa toiselta puolen nou-
46160: datetaan erilaista metodia ja varsinkin oikeudenkäyn-
46161: nissä erilaisia periaatteita.
46162: Se yhtenäisyys lainkäytössä, minkä ehkä toivotaan
46163: johtuvan siitä, että lainkäyttö kokonaisuudessaan olisi
46164: jätetty yhdelle tuomioistuimelle voisi ilmetä siinä, että
46165: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö joutuisi kokonaan riip-
46166: puvaiseksi yksityis- ja rikosoikeudellisesta lainkäytöstä.
46167: Ne epäkohdat, joista edellä on ollut puhe, ovat vältet-
46168: tävissä siten, että ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö
46169: annetaan sitä varten erityisesti asetettavien tuomarien
46170: tehtäväksi. Tällainen asian järjestäminen tekisi hallinto-
46171: oikeudellisen lainkäytön riippumattomaksi ja takaisi
46172: sille vakavuutta ja nopeutta.
46173: Sitä paitsi on huomattava, että korkeimman hallinto-
46174: oikeudellisen tuomioistuimen perustaminen ei tuottaisi
46175: hyötyä ainoastaan hallinto-oikeudellisten asiain ratkai-
46176: sulle ylimmässä asteessa, vaan olisi se omiansa edistämään
46177: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä alemmissa asteissakin
46178: sekä samalla hallintoa yleensäkin. Hallinto-oikeudelli-
46179: nen lainkäyttö alemmissa asteissa jäisi tosin edelleen var-
46180: sinaisten hallintoviranomaisten tehtäväksi, mutta kun
46181: hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen noudattama joh-
46182: donmukaisuus lainkäytössä synnyttäisi vakaantuneen oi-
46183: keuskäytännön, niin tämä käytäntö ehdottomasti vaikut-
46184: taisi edistävästi hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön sen
46185: alemmissa asteissakin. Luonnollista on myöskin, että
46186: 14 1908. II Vp. - .Rnomusmietintö N:o 9.
46187:
46188: hallinto-oikeudellinen tuomioistuin olisi paremmin tilai-
46189: suudessa kuin Senaatin Talousosasto pitämään silmällä
46190: alempien viranomaisten hallinto-oikeudellista lainkäyttöä
46191: sekä korjaamaan siinä ilmenneitä epäkohtia.
46192: Edellä kerrotut syyt ovatkin muissa maissa vaikutta-
46193: neet, että sen sijaan kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla
46194: tieteisopissa ja käytännössä vielä oli paljon kannatusta
46195: sillä mielipiteellä, että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö
46196: olisi oleva yhdistettynä muun oikeudenhoidon kanssa
46197: yleisten tuomioistuinten toimitettavana, siitä sittemmin
46198: on enimmäkseen luovuttu ja hallinto-oikeudellista
46199: lainkäyttöä uudistettaessa järjestetty erityisiä ylihallinto-
46200: oikeuksia.
46201: Valiokunnassa on herätetty kysymys siitä, olisiko
46202: kyseessä oleva uudistus ehkä parhaiten pantava toimeen
46203: vireellä olevan, Senaatin Oikeusosaston muuttamista
46204: Senaatista erillään olevaksi korkeimmaksi tuomioistui-
46205: meksi tarkoittavan uudistuksen yhteydessä, siten että
46206: hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisu joutuisi sanottuun
46207: tuomioistuimeen tätä tarkoitusta varten perustettavan
46208: erityisen osaston asiaksi, vai olisiko asialle edullisempi,
46209: että perustettaisiin erityinen ylin hallinto-oikeudellinen
46210: tuomioistuin. Kun Valiokunnan mielestä tarkoitettu tulos
46211: voidaan saavuttaa kummallakin tavalla ja kun ratkaisu
46212: niiden välillä näin ollen riippuu yksinomaan siitä, mikä
46213: vaihtopuoli on pikemmin toteutettavissa ja tuottaa vää-
46214: hempiä kustannuksia, ei Valiokunta asiain nykyisellä
46215: asteella ollen ole katsonut tarpeelliseksi tähän kysymyk-
46216: seen nähden tehdä mitään ehdotusta.
46217: Jätettäköönpä sanottu lainkäyttö korkeimmalle tuo-
46218: mioistuimelle tahi erityiselle hallinto-oikeudelliselle tuo-
46219: mioistuimelle, olisi sille yleensä uskottava ne valitus-
46220: asiat, jotka Senaatin Talousosasto tätä nykyä ratkaisee.
46221: Mahdollista kumminkin on, että kysymyksen tarkempi
46222: · valmistelu osottaa, että joitakin valitusasioita niiden eri-
46223: koisen laadun tähden olisi edelleenkin jätettävä Senaa-
46224: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 15
46225:
46226: tin Talousosaston ratkaistaviksi. Toiselta puolen taas
46227: voitaisiin ehkä Senaatin Oikeusosastoltakin siirtää hallinto-
46228: oikeudellisen tuomioistuimen käsiteltäviksi eräitä asioita,
46229: jotka oikeastaan ovat hallinto-oikeudelliseen lainkäyt-
46230: töön luettavat.
46231: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta
46232: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi;
46233:
46234: että Keisarillinen Majesteetti snvaitsisi Edns-
46235: kunnalle antaa armollisen esityksen tnomioistni-
46236: men pernstamisesta, jolle ylin hallinto-oikeudelli-
46237: nen lainkäyttö Senaatin Talousosastolta siir-
46238: rettäisiin.
46239:
46240:
46241:
46242:
46243: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
46244: Setälä, varapuheenjohtaja Ahmavaara sekä jäsenet Aalle,
46245: Aro, Estlander, Hultin, Ingman, Kuusinen, Lagerlöf, Lei-
46246: vo, Y. Mäkelin, Mömmö, Nevanlinna (osittain), G. G.
46247: Rosenqvist, Tuomikoski, Valavaara sekä osittain vara-
46248: jäsenet Käkikoski ja Vesa.
46249: Helsingissä syyskuun 28 p:nä 1908.
46250: 16 1908. II Vp. - .H.uomusmietintö N:o 9.
46251:
46252:
46253:
46254:
46255: V a s t a 1 a u s e.
46256:
46257: Olemme Valiakunnan enemmistön kanssa yhtä mieltä
46258: siitä, ettei hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maassamme
46259: tätä nykyä, ollen hallintoviranomaisten käsissä, ole eikä
46260: voi olla tyydyttävällä kannalla. Valiokunnan mietin-
46261: nössä tästä esiintuotujen esimerkkien lisäksi mainitta-
46262: koon vain erittäin kuvaavana sekin tosiasia, että tiede-
46263: tään Senaatin Talousosaston hallinto-oikeudellisia valitus-
46264: asioita ratkaistessaan lyhyen ajan kuluessa antaneen
46265: periaatteellisissakin kysymyksissä aivan päinvastaisia
46266: päätöksiä. Sitä paitsi johtuu - kuten Valiokunnan
46267: mietinnössäkin huomautetaan, joskaan ei tarpeellisella
46268: painolla - suoranainen oikeusvaara jo siitä asiaintilasta,
46269: että puheenalaisten oikeuskysymysten ratkaisu on hal-
46270: lintoviranomaisten käsissä, joitten virkatehtävänä suo-
46271: rastaan on toimeenpanevan valtiovallan tarkotusten to-
46272: teuttaminen eikä puolueettoman oikeuden jakaminen.
46273: Niinpä etupäässä juuri sillä perusteella, että kansalais-
46274: ten oikeudet tulisivat suojatuiksi valtiohallinnon louk-
46275: kauksilta, näytään ulkomaillakin yleensä vaaditun hal-
46276: linto-oikeudellisen lainkäytön erottamista hallintoviran-
46277: omaisten tehtävistä ja siirtämistä riippumattamille tuomio-
46278: istuimille. Ja vaikka me puolestamme olemmekin sitä
46279: mieltä, etteivät tuomioistuimetkaan nykyisessä porva-
46280: rillisessa yhteiskunnassa koskaan voi vapautua omista-
46281: vain kansanluokkain yleisestä luokkaoikeuskäsityksestä
46282: eivätkä niinmuodoin voi asettua sellaiselle täysin puo-
46283: lueettomalle oikeuskannalle, josta Valiokunnan enem-
46284: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 17
46285:
46286: mistö perusteluissaan puhuu, täytyy mielestämme sen-
46287: tään pitää näitä ylimalkaan kaikin puolin suhteellisesti
46288: sopivampina ja tyydyttävämpinä oikeuden jakajina kuin
46289: hallintoviranomaisia.
46290: Valiokunnan enemmistön ehdotukseen, että käsittelyn-
46291: alaisen anomusehdotuksen mukaisesti uudistusta tällä
46292: alalla anottaisiin nyt toimeenpantavaksi ainoastaan ylim-
46293: pään hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön nähden, emme
46294: ole voineet yhtyä. Kun yksistään Senaatin Talous-
46295: osastolta siirrettäisiin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö
46296: vast'edes perustettavalle tuomioistuimelle, tulisi puheena-
46297: oleva uudistus saamaan sellaisen kerrassaan puolinaisen
46298: muodon, jota, sikäli kuin olemme huomanneet, ei ole
46299: missään muussa Europan maassa otettu käytäntöön.
46300: Valiokunnan enemmistö tosin huomauttaa, että paran-
46301: nus, joka tapahtuisi hallinto-oikeudellisen lainkäytön ylim-
46302: mässä asteessa, voisi vaikuttaa terveellisesti hallinto-
46303: viranomaistenkin harjoittamaan lainkäyttöön. Mutta
46304: vaikkapa tällainen vaikutus jossain määrin tuntuisikin,
46305: niin on silti kieltämätöntä, että tuollaisen puolinaisen
46306: uudistuksen jälkeen edelleenkin kaikki ne kansalaiset,
46307: jotka oikeutta hakiessaan syystä tai toisesta, varsin-
46308: kin varattomat useimmiten juuri varattomuutensa ta-
46309: kia, eivät vetoa ylimpään asteeseen, jäisivät pää-
46310: asiassa kaikkea sitä oikeusturvaa vaille, jota hallinto-
46311: oikeudellisen lainkäytön uudistamisella tahdotaan hankkia.
46312: Eikähän sitä paitsi voitane väittää, ettei juuri alem-
46313: pain hallintoviranomaisten oikeudenkäyttö, jonka varaan
46314: täten edelleenkin ehkä enimmät hallinnollista oikeutta
46315: hakevat kansalaiset jätettäisiin, olisi ainakin yhtä horjuvaa
46316: ja epätyydyttävää ja siis myöskin oikeusturvallisuuden
46317: kannalta yhtä suuresti parannuksen tarpeessa kuin ny-
46318: kyään ylimmän hallintoasteen lainkäyttö. Näin ollen on
46319: mielestämme sekä johdonmukaista että kohtuullista ja
46320: välttämätöntä, että kun kerran tällä alalla aijotaan uu-
46321: distukseen ryhtyä, uudistusta ei jätetä puolitiehen, vaan
46322: 18 1908. II Vp. - anomusmietintö N:o 9.
46323:
46324: Eduskunnan puolelta kehotetaan hallitusta suunnittele-
46325: maan tällaisen uudistuksen toimeenpanoa koko laajuu-
46326: dessaan, niin että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö aiem-
46327: missakin asteissaan ylipäänsä erotetaan hallintoviran-
46328: omaisten tehtävistä ja järjestetään paremmin tarkotus-
46329: taan vastaavalle kannalle. Sellaista kiirutta tuskin lie-
46330: nee Senaatinkaan vapauttamisella hallinto-oikeudellisten
46331: valitusasiain käsittelemisestä, ettei puheenaolevaa uudis-
46332: tusta samalla kertaa voitaisi valmistaa niin laajaksi kuin
46333: todellinen tarve näyttää vaativan.
46334: Ehdotamme sen vuoksi
46335:
46336: että Eduskunta palauttaisi mietinnön perustus-
46337: lakivaliokuntaan muodostettavaksi sekä perustelu-
46338: jen että ponsiehdotuksen puolesta ylläviitattuun
46339: suuntaan.
46340:
46341: Helsingissä, syyskuun 28 p:nä 1908.
46342:
46343: Werner llro. 0. W. Kuusinen.
46344: lida llalle. N. Walavaara.
46345:
46346:
46347:
46348:
46349: Helsingissä 1908, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
46350: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
46351:
46352:
46353:
46354:
46355: Suomen Eduskunnan alamainen
46356: anomus, joka tarkoittaa hallinto-oikeudelli-
46357: sen tuomioistuimen perustamista.
46358:
46359:
46360:
46361:
46362: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
46363: ja Suuriruhtinasl
46364:
46365:
46366:
46367:
46368: Eduskunnassa on hallinto-oikeudellisen tuomioistui-
46369: men perustamisesta tehty anomusehdotus, jonka Edus-
46370: kunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
46371: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
46372:
46373: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö maassamme on ny-
46374: kyään järjestetty siten, ettei sen voida katsoa tyydyttävän
46375: oikeusturvallisuuden vaatimuksia. Kaikissa asteissaan
46376: on sanottu lainkäyttö jätetty varsinaisia hallintotoimia
46377: suorittavain hallintoviranomaisten t·ehtäväksi. Kun var-
46378: sinainen baliinto luonnollisesti on näiden päätehtävä, ei
46379: hallinto-oikeudelliselle lainkäytölle voida omistaa tar-
46380: vittavaa aikaa ja työtä, jota paitsi asianomais,illa hallinto-
46381: viranomaisilla useinkaan ei ole riittäviä edellytyksiä pu-
46382: heena olevassa lainkäytössä monasti esiintyvien vaikeitten
46383: oikeuskysymysten ratkais·emi,seen.
46384: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö näyttää niinmuo-
46385: doin kaikissa astJei,ssaan olevan parannusten tarpeessa ja
46386: Eduskunnassa onkin ehdotettu, että tämä lainkäyttö koko-
46387: naisuudessaan olisi erotettava hallintoviranomaisten toi-
46388: mintapiiristä, koska on katsottu, että ainoastaan siten saa-
46389: vutettaisiin täydellinen oikeusturvallisuus. Eduskunta ei
46390: ole kumminkaan tähän ehdotukseen yhtynyt, sill'ä jos tämä
46391: lainkäyttö nyt siinä Laajuudessa otettaisiin uudistettavaks.i,
46392: siirtyisi uudistuksen toteutuminen epämääräiseen tulevai-
46393: suuteen, jota vastoin, jos uudistus koskisi ainoastaan ylintä
46394: hallinto-oikeudellista laintkäyttöä, se olisi verrattain hel-
46395: posti toimeen pantu. Myöskin on huomattava, että pa-
46396: rannus, joka tapahtuisi hallinto-oikeudellis,en lainkäytön
46397: ylimmässä asteessa, epäilemättä olisi omiansa vaikutta-
46398: maan terveellisesti tähän lainkäyttöön sen aiemmissakin
46399: asteissa. Tämän vuoksi on Eduskunta katsonut, että tällä
46400: kertaa olisi tyydyttävä siihen, että hallinto-oikeudellinen
46401: lainkäyttö sen ylimmässä asteessa saataisiin oikeusturvalli-
46402: suuden vaatimuksia vastaavalle kannalle.
46403:
46404: Hallinto-oikeudelliset valitusasiat ratkaisee nykyään
46405: ylimpänä oikeusasteena yleensä Senaatin Talousosasto.
46406: Senaatin täten harjoittamaa hallinto-oikeudellista lainkäyt-
46407: töä vastaan voidaan oikeusturvallisuuden kannalta muis-
46408: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.
46409:
46410: tuttaa, että tämä lainkäyttö on hidas ja että se ei ole saat-
46411: tanut olla tyydyttävästi johdonmukainen.
46412: Eduskunnan saamien tidojen mukaan oli kuluvan
46413: vuoden syyskuun alussa Senaatin Talousosastossa ratkai-
46414: suaan odottamassa 846 valitusasiaa, jotka ovat Senaattiin
46415: tulleet ennen tämän vuoden heinäkuun I päivää. Näistä
46416: valitusasioista on IO tullut Senaattiin v. 1905, 137 v. 1906,
46417: 393 v. 1907 ja 306 v. 1908 ennen heinäkuun I päivää. Van-
46418: himmat valitusasiat ovat siis jo neljättä vuotta Senaatissa
46419: odottaneet ratkaisuaan.
46420: Nämä numerot esiintyvät oikeassa valassaan vasta
46421: kun ottaa huomioon, että hallinto-oikeudellisessa lainkäy-
46422: tössä paljoa useammin kuin riita- ja rikosasiain käsitte-
46423: lyssä tapahtuu, että asia viivyttyään 2-4 vuotta Senaa-
46424: tissa on sen puutteellisen valmistelun johdosta, mikä sen
46425: osalle on viranoma,isten puolelta aikaisemmin tullut, tahi
46426: viimeksimainittujen tekemäin muodollisten virheitten takia
46427: palautettava takaisin asianomaisen viranomaisen uudes-
46428: taan käsiteltäväksi. Ei ole niinkään harvinaista, että hal-
46429: linto-oikeudellinen asia on yhteensä vireillä 5 jopa 6
46430: vuotta, vieläpä toisinaan kauemminkin, ennenkuin se saapi
46431: ratkaisunsa.
46432: Nopea lainkäyttö hallinto-oikeudellisissa asioissa on
46433: kuitenkin yhtä tärkeä kuin riita- ja rikosasioissa, sillä
46434: ensinmainittujenkin päättäruisestä riippuu usein sangen
46435: tärkeitä oikeuksia ja taloudellisia etuja.
46436: Mitä sitten hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä an-
46437: nettujen päätösten sisällykseen tulee, ei Eduskunta ole kat-
46438: sonut asiakseen ruveta sitä arvostelemaan. Merkille pan-
46439: tava on kumminkin, että Senaatin Talousosastonkin hal-
46440: l:into-oikeudellises,sa lainkäytössä on ollut huomattavissa
46441: epävakavuutta, joten siinä ei ole voinut muodostua niin
46442: johdonmukaista oikeuskäytäntöä kuin suotava olisi ollut.
46443: Vakaantunut oikeuskäytäntö alisti kumminkin juuri
46444: haUinto-oikeudellisessa lainkäytössä ylen tärkeä. Se
46445: puutteellisuus, että alemmilla hallinto-oikeudellisilla viran-
46446: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
46447:
46448: omaisilla ei aina ole niitä edellytyksiä, joita hallinto-
46449: oikeudellisten asiain ratkaisu vaatii, olisi vähemmän hai-
46450: tallinen, jos vi,ranomaisia tukemassa olisi vakaantunut
46451: oikeuskäytäntö. Edelleen olisi oikeuskäytännön syntymi-
46452: nen tärkeä siitä syystä, että itse hallinto-oikeuden yleiset
46453: periaatteet vielä ovat jossain määrin epäselvät ja riidan-
46454: alaiset sekä hallinto-oikeudelliset lait ja asetukset maas-
46455: samme paljoa suuremmassa määrässä kuin yksityis- ja
46456: rikosoikeutta koskeva lainsäädäntö muodollisestikin puut-
46457: teelliset.
46458: Siihen että Senaatin Talousosaston hallinto-oikeudel.-
46459: lis:essa lait1käytössä esiintyy puutteellisuuksia on useampia
46460: syitä. Hallinto-oikeudellisten valitusasiain lukumäärä on
46461: siksi suuri ja· ratkaistavat oikeuskysymykset useinkin siksi
46462: vaikeita, että niitten käsittely vaatisi enemmän aikaa, kuin
46463: Senaatin Talousosasto voipi niiUe omi,staa laimin1lyömättä
46464: hallitustehtäviä ja huolenpitoa maan sisällisestä hallin-
46465: nosta. Sitä paitsi on huomattava, että jäseniä Senaatin
46466: Talousosastoon nimitettäessä ei erityisesti voida ottaa huo-
46467: mioon heidän pätevyyttänsä hallinto-oikeudelliseen lain-
46468: käyttöön nähden, ja semminkin jää suureksi osaksi täyt-
46469: tämättä nykyajan ylihallinto-oikeuksissa yleensä muualla
46470: toteutettu vaatimus, että tuomarien tälläkin alalla tulee
46471: olla lainopillisen valmistuksen saaneita ammattimiehiä.
46472: Vihdoin Senaatin Talousosaston jäsenten us,easti tapah-
46473: tuva vaihtelu vaikuttaa epäedullisesti puheena olevaan
46474: lainkä yttöön.
46475: Oikeusturvallisuuden kannalta on lopuksi huomau-
46476: tettava erästä epäkohtaa, joka saattaa johtua siitä, että
46477: hallinnon ylimmät viranomaiset samalla toimivat ylimpinä
46478: tuomareina hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. Kun
46479: nämä viranomaiset ovat hallintotehtävissään yleensä tot-
46480: tuneet panemaan erityistä huomiota tarkoituksenmukai-
46481: suuden periaatteeseen, ei heidän hallinto-oikeudellisessa
46482: lainkäytössä ehkä aina ole helppo asettua puhtaalle oikeus-
46483: kannalle. Ja vaikka tätä vaaraa todellisuudessa ei olisi-
46484: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.
46485:
46486: kaan olemassa, on ainakin pelättävä, ettei hallinto-oikeu-
46487: dellinen lainkäyttö kansalaisten puoJelta saavuta täyttä
46488: luottamusta, niin kauan kuin sen käyttäjät samalla toimi-
46489: vat varsinaisen hallinnon johtajina.
46490: Kun on puhe hallinto-oikeudellisen lainkäytön puut-
46491: teeHisuuksista, ei Eduskunta saata olla lopuksi huomaut-
46492: tamatta, että tämä lainkäyttö on viimeisessä asteessaan
46493: jätetty henki'löille, joitten virka-asema ei ole niin varma,
46494: kuin heidän tuomaritoimeensa nähden olisi vaadittava.
46495: Kaikkeen lainkäyttöön katsoen täytyy tunnustaa oikeaksi
46496: se muissa maissa ylimpään haLlinto-oikeudelliseenkin lain-
46497: käyttöön nähden enimmäkseen toteutettu periaate, jonka
46498: mukaan tuomari voidaan erottaa virastaan ainoastaan
46499: rikoks,en takia laillisen tutkimuksen ja tuomion kautta.
46500: Tässä asemassa eivät ole Senaatin Talousosaston jäsenet,
46501: jotka hallitsijan luottamusmiehinä ovat viroistaan erotet-
46502: tavissa.
46503:
46504: Edellä on lyhyesti oikeusturvallisuuden kannalta vii-
46505: tattu niihin puutteellisuuksiin, jotka haittaavat Senaatin
46506: Talousosaston harjoittamaa hallinto-oikeudellista lainkäyt-
46507: töä ja jotka tekevät suotavaksi sen siirtämisen pois· Senaa-
46508: tin Talousosastolta.
46509: Mutta ei ainoastaan oikeusturvallisuuden takia vaan
46510: myöskin maan yleisen hallinnon edun vuoksi olisi Edus-
46511: kunnan mielestä Senaatin Talousosasto vapautettava hal-
46512: linto-oikeudeUisten valitusasiain ratkaisemisesta, mikäli
46513: ei muutamain valitusasiain erikoinen luonne vaadi, että
46514: niitten käsittely edelleen olisi jätettävä Senaatin Talous-
46515: osastolle.
46516: Taloudellisen ja varsinkin kunnaHisen elämän kehitys
46517: on aiheuttanut, että puheena olevain valitusasiain luku
46518: vuosien kuluessa on tuntuvasti lisääntynyt, joten niiden
46519: käsittelystä kertyy Senaatin Talousosastolle yhä enenevä
46520: työtaakka ja todennäköistä on, että hallinto-oikeudellisten
46521: valitusasiain luku vieläkin kasvaa. Näin ollen on ilmeistä,
46522: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
46523:
46524: että hallinto-oikeudellinen lainkäyttö viepi liiaksi aikaa Se-
46525: naatin Talousosaston jäseniltä ja estää heitä yksinomaan
46526: antautumasta maan hallituksen ja yleisen hallinnon ohjaa-
46527: miseen, mikä kumminkin on Senaatin Talousosaston var-
46528: sinainen tehtävä.
46529: Pätevät syyt näyttävät siis puolustavan sellaista
46530: uudistusta, että hallinto-oikeudellisten valitusasiain rat-
46531: kaisu siirrettäisiin pois Senaatin Talousosastolta.
46532:
46533: Vastattavaks~ jääpi silloin kysymys, miten hallinto-
46534: oikeudellinen lainkäyttö olisi järjestettävä viimeisessä
46535: asteessaan.
46536: Eduskunnan mielestä tulee tätä järjestelyä suun-
46537: niteltaessa huomioon otettavaksi kaksi mahdollisuutta.
46538: Joko ovat hallinto-oikeudellisetkin valitusasiat jätettävät
46539: korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi taikka on niitä
46540: varten perustettava hallinto~oikeudellinen tuomioistuin.
46541: Mitä ensimäiseen vaihtopuoleen tulee, niin se ei aina-
46542: kaan, niin kauan kuin Senaatin Oikeusosasto toimii kor-
46543: keimpana tuomioistuimena, liene toteutettavissa. Varsi-
46544: naisten oikeusasiain lukumäärä on siksi suuri, että jos
46545: Oikeusosaston ratkaistaviksi joutuisivat vielä hallinto-
46546: oikeudelliset valitusasiatkin, tästä johtuisi sellainen lain-
46547: käytön hitaus, että oikeusturvallisuus olisi vaarassa. Myös-
46548: kin kohdistuu tällaiseen järjestelyyn sama huomautus,
46549: joka aikais·emmin tehtiin Senaatin Talousosaston jäsenten
46550: virka-aseman epävarmuudesta.
46551: Sitä paitsi puhuvat erinäiset periaatteelliset syyt sel-
46552: laista järjestelyä vastaan, että tuomiovalta hallinto-oikeu-
46553: dellisessa lainkäytössä olisi jätetty varsinaisia oikeusasioita
46554: käsittelemään asetettujen tuomarien käsiin. Nykyaikainen
46555: lainsäädäntö on kasvanut niin laajaksi, että vain harvoissa
46556: poikkeustapauksissa voidaan samalta lainoppineelta odot-
46557: taa perinpohjaisia tietoja sekä yksityis- ja rikoslainopissa
46558: että valtio- ja hallinto.-oikeudessa. Kun tämä tunnuste-
46559: taan niissäkin valtioissa, joissa miltei koko lainsäädäntö
46560: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 7
46561:
46562: on täydellisesti uudenaikainen ja sen käsittäminen siis sitä
46563: helpompi, täytynee myöntää, että se varsinkin pitää paik-
46564: kansa Suomessa, jossa perinpohjainen tutustuminen jul-
46565: kiseen oikeuteen edellyttää laajassa määrin historiallisia
46566: tietoja ja jossa sen lisäksi kirjallisuus koko lainsäädän-
46567: nönkin, mutta varsinkin julkisen oikeuden alalla on pieni.
46568: Vaikeus perehtyä perinpoh j aisemmin oikeustieteeseen sen
46569: koko laajuudessa onkin vaikuttanut, että maassamme on
46570: erilaiset virkatutkinnot niitä varten, jotka tulevaisuudessa
46571: aikovat antautua varsinaiselle oikeusalalle, ja niitä varten,
46572: jotka tahtovat hallinnollisissa toimissa työskennellä. Ja
46573: joskin on totta, että monet lakimid1et ovat suorittaneet
46574: tutkinnot pääsyä varten kummallekin alalle, niin he kum-
46575: minkin virkamiesuralla virkatoimiensa kautta perehtyvät
46576: syvemmin vain toiseen niistä. Varsinaisten tuomioistuin-
46577: ten ja varsinkin korkeimman oikeuden jäsenet ovat enim-
46578: mäkseen toimineet vain tuomarintoimissa, mutta ylintä
46579: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä varten tarvitaan, että
46580: ainakin useilla tuomioistuimen jäsenillä on perinpohjaista
46581: kokemusta hallinnosta ja hallintoasioista.
46582: Näin ollen voidaan katsoa vähemmän tarkoituksen-
46583: mukaiseksi, että lainkäyttö ylimmässä asteessa sekä yksi-
46584: tyis- ja rikosasioissa että hallinnollisissa asioissa jätettäi-
46585: siin samoille henkilöille. Sellainen järjestelmä saattaisi
46586: vaikuttaa epäedullisesti lainkäyttöön. Tämä on pelättä-
46587: vissä sitäkin suuremmalla syyllä, koska vielä on huomat-
46588: tava, että yksityis- ja rikosoikeudessa toiselta puolen ja
46589: valtio- sekä hallinto-oikeudessa toiselta puolen noudatetaan
46590: erilaista metodia ja varsinkin oikeudenkäynnissä erilaisia
46591: periaatteita.
46592: Se yhtenäisyys lainkäytössä, minkä ehkä toivotaan
46593: johtuvan siitä, että lainkäyttö kokonaisuudessaan olisi jä-
46594: tetty yhdelle tuomioistnimelle, voisi ilmetä siinä, että hal-
46595: linto-oikeudellinen lainkäyttö joutuisi kokonaan riippuvai-
46596: seksi yksityis- ja rikosoikeudellisesta lainkäytöstä.
46597: Ne epäkohdat, joista edellä on ollut puhe, ovat väl-
46598: 8 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
46599:
46600: tettävissä siten, että ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö
46601: annetaan sitä varten erityisesti asetettavien tuomarien teh-
46602: täväksi. Tällainen asian järjestäminen tekisi hallinto-
46603: oikeudellisen lainkäytön riippumattomaksi ja takaisi sille
46604: vakavuutta ja nopeutta.
46605: Sitä paitsi on huomattava, että korkeimman hallinto-
46606: oikeudelli:sen tuomioistuimen perustaminen ei tuottaisi
46607: hyötyä ainoastaan hallinto-oikeudellisten asiain ratkaisulle
46608: ylimmässä asteessa, vaan olisi se omiansa edistämään hal-
46609: linto-oikeudellista lainkäyttöä alemmissa asteissakin sekä
46610: samalla hallintoa yleensä. Hallinto-oikeudellinen lain-
46611: käyttö alemmissa asteissa jäisi tosin edelleen varsinaisten
46612: hallintoviranomaisten tehtäväksi, mutta kun hallinto-
46613: oikeudellisen tuomioistuimen noudattama johdonmukai-
46614: suus lainkäytössä synnyttäisi vakaantuneen oikeuskäytän-
46615: nön, niin tämä käytäntö ehdottomasti vaikuttaisi eclistä-
46616: västi hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön sen aiemmissa-
46617: kin asteissa. Luonnollista on myöskin, että hallinto-oikeu-
46618: dellinen tuomioistuin olisi paremmin tilaisuudessa kuin
46619: Senaatin Talousosasto pitämään silmällä alempien viran-
46620: omaisten hallinto-oikeudellista lainkäyttöä sekä korjaa-
46621: maan siinä ilmenneitä epäkohtia.
46622: Edellä kerrotut syyt ovatkin muissa maissa vaikutta-
46623: neet, että sen s,ijaan kuin aikaisemmin tieteisapissa ja
46624: käytännössä oli paljon kannatusta sillä mielipiteellä, että
46625: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö olisi, yhdistettynä muun
46626: oikeudenhoielon kanssa, oleva yleisten tuomioistuinten toi-
46627: mitettavana, siitä sittemmin on enimmäkseen luovuttu ja
46628: hallinto-oikeudellista lainkäyttöä uudistettaessa järjestetty
46629: erityisiä ylihallinto-oikeuksia.
46630: Eduskunnassa on myös ollut kysymys siitä, olisiko
46631: kyseessä oleva uudistus ehkä parhaiten pantava toimeen
46632: vireillä olevan, Senaatin Oikeusosaston muuttamista Senaa-
46633: tista erillään olevaksi korkcimmaksi tuomioistuimeksi tar-
46634: koittavan uudistuksen yhteydessä, siten että hallinto-oikeu-
46635: clellist:en asiain ratkaisu joutuisi sanottuun tuomioistui-
46636: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin. 9
46637:
46638: meen tätä tarkoitusta varten perustettavan erityisen osas-
46639: ton asiaksi, vai olisiko asialle edullisempi, että perustet-
46640: taisiin erityinen ylin hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.
46641: Kun Eduskunnan mielestä tarkoitettu tulos voidaan saa-
46642: vuttaa kummallakin tavalla ja kun ratkaisu niiden väliiiä
46643: näin ollen riippuu yksinomaan siitä, mikä vaihtopuoli on
46644: pikemmin toteutettavissa ja tuottaa vähempiä kustannuk-
46645: sia, ei Eduskunta asiain nykyisellä asteella ollen ole kat-
46646: sonut tarpeelliseksi tähän kysymykseen nähden tehdä mi-
46647: tään ehdotusta. •
46648: Jätettäköönpä sanottu lainkäyttö korkeimmaiie tuo-
46649: mioistuimeiie tahi erityiseiie hallinto-oikeudelliseiie tuomio-
46650: istuimeiie, olisi sille yleensä uskottava ne valitusasiat, jotka
46651: Senaatin Talousosasto tätä nykyä ratkaisee. Mahdoiiista
46652: kumminkin on, että kysymyksen tarkempi valmistelu osot-
46653: taa, että joitakin valitusasioita niiden erikoisen laadun täh-
46654: den olisi edelleenkin jätettävä Senaatin Talousosaston rat-
46655: kaistaviksi. Toiselta puolen taas voitaisiin ehkä Senaatin
46656: Oikeusosastottakin siirtää haiiinto-oikeudeilisen tuomio-
46657: istuimen käsiteltäviksi eräitä asioita, jotka oikeastaan ovat
46658: baliinto-oikeudelliseen lainkäyttöön luettavat.
46659: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
46660: alamaisesti anoa:
46661:
46662: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
46663: suvaitsisi Eduskunnalle antaa armollisen esi-
46664: tyksen tuomioistuimen perustamisesta> jolle ylin
46665: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö Senaatin Ta-
46666: lousosastolta siirrettäisiin.
46667:
46668: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
46669:
46670: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908.
46671: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
46672: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10.
46673:
46674:
46675:
46676:
46677: L a k i- j a ta 1o u s v a 1i o k u n n a n
46678: m i et i n t ö n:o 8 edustaja Kairamon
46679: y. m. anomusehdotuksen johdosta vesi-
46680: oikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-
46681: misesta.
46682:
46683:
46684: Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteella viime elo-
46685: kuun 21 päivältä laki- ja talousvaliokunnan valmistelevaa
46686: käsittelyä varten lähettänyt edustaja Kairamon y. m. ano-
46687: musehdotuksen n:o 21, jossa pyydetään armollista esitystä
46688: vesioikeuslain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
46689: vaksi sekä toimenpidettä siihen, että lakkautettaisiin ny-
46690: kyään virastoissa noudatettu menettely kaksinkertaisen
46691: ammattilausunnon antamiseksi vesiperäisten maiden kui-
46692: vattamista koskevissa asioissa. Sitä paitsi on valiokunnalle
46693: samalla lähetetty pöytäkirjan ote asiasta Eduskunnassa ta-
46694: pahtuneesta alustavasta keskustelusta.
46695:
46696:
46697: Anomusehdotuksen tekijät ovat esittäneet, että järkipe-
46698: räinen suoviljelys on ehkä tehokkain keino maan tuotanto-
46699: kyvyn korottamiseksi verrattain lyhyessä ajassa. Mutta
46700: kun vesioikeuslain 3 luvun 11 §:ssä säädetään, että ellei-
46701: vät suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, johon eri
46702: tiloilla on kullakin osansa, omistajat sovi maan yhteisestä
46703: ojittamisesta sen viljelemiseksi tai parantamiseksi ja ko-
46704: kouksessa joku heistä, ilman että vähintään puolen vesi-
46705: peräisen maan omistajat sitä vastustavat, tarjoutuu toimit-
46706: tamaan ojittamisen, tehköön työn oikeudella saada sen lop-
46707: puun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta kutakin niin
46708: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10.
46709:
46710: pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että tuotannon harkitaan
46711: korvaamaan kaikki tämän alueen osalle tulevat kustannuk-
46712: set, niin on niillä maanomistajilla, joiden hallussa on vä-
46713: hintään puoli ojituksen kautta kuivatettavasta maasta, valta
46714: estää koko hankkeen toimeenpanoa, vaikka se muille osalli-
46715: sille olisi kuinka edullinen tahansa. Yleishyödyn kannalta
46716: tätä ei voida tunnustaa oikeaksi. Oikeutettua mielipahaa
46717: herättää tämä kielto-oikeus jo siinä tapauksessa, että oji-.
46718: tettava suo sijaitsee lähellä kylää, vaan sen toinen puoli
46719: takalistomaana kuuluu esim. tilalle, joka etäisyyden vuoksi
46720: ei voi sitä viljelysmaana nauttia. Ja erittäin kiusalliseksi
46721: käy asia, jos kielto tapahtuu ilman riittävää syytä tahi
46722: suorastaan mielivaltaisesti. Anomusehdotuksen tekijät ovat
46723: sen tähden olleet sitä mieltä, että mainitusta lainkohdasta
46724: sanat "ilman että vähintään puolen vesiperäisen maan
46725: omistajat sitä vastustavat" olisivat poistettavat.
46726:
46727: Puheena oleva anomusehdotus kuuluu siihen suunnitel-
46728: maan maamme viljelyskelpoisten alueiden saattamiseksi
46729: viljelyksen alaisiksi, joka erinäisinä anomusehdotuksina on
46730: Eduskunnan käsiteltäväksi esitetty. Tärkeänä osana siinä
46731: on epäilemättä kysymys vesiperäisten maiden kuivattami-
46732: sesta, koska siten on viljelykselle saatavissa hedelmällisiä,
46733: useinkin verrattain helposti viljeltäviä alueita. Sen tilas-
46734: tollisen tutkimuksen kautta, joka TilaUoman väestön ala-
46735: komitean toimesta tänä vuonna on painosta valmistunut,
46736: on saatu selville, että, luonnonniittyjä lukuunottamatta,
46737: viljellyn maan ala Suomessa asukaslukuun verraten ei ole
46738: suuri ja että tämä ala maataloudesta elävän väestön luku-
46739: määrään nähden kylläkin sietäisi laajentamista. Kutakin
46740: koko maan 1,000 asukasta kohti oli v. 1901 Suomessa
46741: auran alaista maata 640 hehtaaria, kun vastaavat luvut
46742: eräissä muissa Europan viljelysmaissa olivat seuraavat:
46743: Tanskassa 1,070, Ranskassa 730, Ruotsissa 700, Saksassa
46744: 500 ja Suurbritanniassa 180 ha. Verrattuina maata vilje-
46745: levän väestön lukumäärään asettuvat auran alla olevain
46746: Vesioikeuslain muuttamisesta. 3
46747:
46748: alueiden suhdeluvut 1,000 asukasta kohti seuraavalla ta-
46749: valla: Tanskassa 2,670 ha, Suurbritanniassa 2,440, Rans-
46750: kassa 1,620, Ruotsissa 1,500, Saksassa 1,430, Suomessa
46751: 960 ha. Nämät viimeksi mainitut suhdeluvut osottavat
46752: selvästi, että voimaperäisesti viljellyn maan alue Suomessa
46753: kipeästi on laajennuksen tarpeessa.
46754: Samaa todistaa osaksi se suuri maassamme viljeltäväin
46755: viljalajien ynnä niiden valmisteiden sekä heinänsiementen
46756: maahan tuonti, joka vuosittain täällä uudistuu. Kauppa-
46757: tilaston mukaan tuotiin v. 1907 muista maista Suomeen
46758: kauroja 1,622,000 markan, ohria 2,365,000, rukiita ja ruis-
46759: jauhoja 42,826,000, maltaita ja ohraryynejä 3,075,000 sekä
46760: heinänsiemiä 2,042,000 eli yhteensä 51,930,000 markan
46761: arvosta. Tätä vastaan vietiin mainittuna vuonna maasta
46762: ainoastaan kauroja 1,030,000 markan arvosta. Edellisenä
46763: vuonna 1906 olivat vastaavat luvut: tuonti 45,561,000 ja
46764: vienti 1,159,000 mk. Tämä osottaa, että maanviljelys ei
46765: Suomessa tuota täällä kasvatettuja viljalajeja ja heinänsie-
46766: meniä likipitäinkään kansan tarvetta vastaavaa määrää.
46767: Vajaus käy sitä huomattavammaksi kun tiedetään, että
46768: vehnäjauhoja, joita maassamme jokapäiväisessä käytännössä
46769: osaksi kulutetaan ruis- ja ohrajauhojen sijasta, on maahan
46770: tuotu, 1907 vuoden aikana 25,012,000 ja v. 1906 20,491,000
46771: markan arvosta.
46772: Vaikka Suomen pohjoisin osa on ilmanalansa takia vil-
46773: jakasvien viljelemiselle vähemmän sopiva, on kuitenkin
46774: epäilemätöntä, että viljellyn maa-alan lisäämisellä ja voima-
46775: peräisellä viljelystavalla ruokaviljan määrää maassamme
46776: voidaan melkoisesti lisätä. Niitä esteitä, jotka ehkäisevät
46777: sopivain viljelyskelpoisten maiden ottamista auran alle, on
46778: siis mikäli se lainsäädäntötoimenpiteistä riippuu koetettava
46779: poistaa. Valiokunta pyytää sen tähden kannattaa puheena
46780: olevan anomusehdotuksen tarkoitusta. Yritteliäisyydelle
46781: vesiperäisten maiden uudisviljslyksen alalla on annettava
46782: lainsäädännössä kaikki tarpeellinen tuki ja helpotus. Valio-
46783: kunta on sitäpaitsi äänestyksen kautta omaksunut sen
46784: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10.
46785:
46786: mielipiteen, että sellainen etu on valmistettava ei ainoastaan
46787: vesiperäisen maan omistajalle vaan myöskin maanvuokralai-
46788: selle ja, milloin kuivaustyö voisi tuottaa suurempaa yleistä
46789: hyötyä muullekin yrittelijälle. On siis valiokunnasta näyttä-
46790: nyt tarkoituksenmukaiselta, että vesioikeuslain 3 luvun 11
46791: §:stä poistetaan siinä oleva rajoitus yrittelijän mahdollisuu-
46792: delle saada kuivatushankkeensa toteutetuksi.
46793: Mutta toiselta puolen ei valiokunta ole jättänyt huo-
46794: maamatta, mitenkä täten yrittelijälle annettava suuri toimi-
46795: valta helposti saattaisi viedä siihen, että vesiperäisen maan
46796: omistajat tulisivat pakoitetuksi joko käymään osallisiksi
46797: sellaiseen kuivaustyöhön tai sen kustannuksiin, josta eivät
46798: odota kustannuksia vastaavaa hyötyä, tai pitemmäksi ajaksi
46799: luovuttamaan yrittelijän nautittavaksi kuivatun alueensa,
46800: vaikka koko yritys olisikin kannattamaton. Tämän estä-
46801: miseksi on valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta, että mil-
46802: loin vapaaehtoista suostumusta kuivattavan maan osalliRten
46803: kesken ei kuivausyrityksestä voida saada toimeen, hank-
46804: keen kannattavaisuus on asianymmärtävän ammattimiehen
46805: tutkimuksen ja arvion kautta luotettavasti selvitettävä, en-
46806: nenkuin kuivaustyöhön saadaan vasten osallisten maan-
46807: omistajain tahtoa ryhtyä. Samalla kuin mainittu este tulisi
46808: poistettavaksi olisi siis tarkastettava, sisältääkö vesioikeus-
46809: laki ynnä siihen kuuluvat hallinnolliset määräykset tästä
46810: selviä ja riittäviä säännöksiä.
46811:
46812: Anomusehdotuksessa on lisäksi huomautettu, mitenkä
46813: kuivaushankkeissa on tarpeetonta viivytystä ja haittaa tuot-
46814: tanut se, että virastoissa, joissa kuivausasioita käsitellään,
46815: on otettu tavaksi hankkia piiri-insinööriitä asiasta lausunto,
46816: vaikka yrityksestä on tehnyt tutkimuksen ja suunnitelman
46817: sekä kustannusarvion maam1ljelysinsinööri. Kun piiri-in-
46818: sinöörin lausunto ja siinä olevat arviolaskut useinkin saat-
46819: tavat viedä toiseen tulokseen kuin maanviljelysinsinöörin,
46820: niin on tämä toisen asiansymmärtävän viranomaisen lau-
46821: sunto omansa sekaannusta synnyttämään ja kuivaustyön
46822: Vesioikeuslain muuttamisesta. 5
46823:
46824: teettäjälle ajanhukkaa ja kustannuksia tuottamaan. Ano-
46825: musehdotuksen tekijät. ovat sen tähden pitäneet suotavana,
46826: että kaksinkertaisen ammattilausunnon hankkiminen vesi-
46827: peräisien maiden kuivattamista, järven laskemista tai juok-
46828: sevan veden perkaamista, syventämistä, laajentamista tai
46829: oikaisemista yksistään maanviljelystarkoituksia varten koske-
46830: vissa asioissa lakkautettaisiin.
46831:
46832: Asetuksessa heinäkuun 23 päivältä 1902 siitä, mitä
46833: vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava, säädetään 8
46834: §:ssä, että jos asiallinen haluaa saada asianymmärtävän vir-
46835: kamiehen laatimaan suunnitelmaa ojitukseen tahi vesipe-
46836: räisen maan kuivattamiseen, järven laskemiseen tai joen
46837: perkaukseen, niin kuvernööri hänen hakemuksestaan mää-
46838: rää asian laadun mukaan lääninagronoomin, maanviljelys-
46839: insinöörin tai piiri-insinöörin tekemään vaaditun suunnitel-
46840: man, ja on lääninagronoomilla sekä maanviljelysinsinöörillä
46841: valta virkatoimensa piirissä ilman kuvernöörin määräystä-
46842: kin suorittaa sellainen tehtävä. Saman asetuksen 10-13,
46843: 15 ja 17 §:ssä on sitten tarkemmin säädetty millä tavoin
46844: mainittu suunnitelma on valmistettava. Näistä määräyk-
46845: sistä käy ilmi, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut jär-
46846: jestää sellaisen suunnitelman valmistustyö siten, että kaikki
46847: siihen kuuluvat asianhaarat tulevat saman asianymmärtä-
46848: vän henkilön tutkimuksen kautta huomioon otetuiksi.
46849: Niinpä vesipermsen maan kuivatussuunnitelmaa valmis-
46850: taesaa m. m. on selville saatava se vedenpaljous, joka on
46851: poisjohdettava, sekä lisääntyykö vedenpaljous siinä vesis-
46852: tössä, jonhonka vesiperäisen maan vesi johdetaan, sen
46853: kautta niin, että syntyy vahinkoa lähellä olevalle maalle,
46854: laitokselle tai muulle omaisuudelle, ja jos siten on laita,
46855: mitkä toimenpiteet ovat tarpeen sellaisen vahingon estämi-
46856: seksi. Näihin säännöksiin nähden olisi siis toisen asian-
46857: ymmärtävän viranomaisen lausunnon hankkiminen toisen
46858: viranomaisen valvistamasta työsuunnitelmasta ja kus-
46859: tannusarviosta tarpeeton. Mutta kun maan vesijaksojen
46860: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10.
46861:
46862: silmälläpito on uskottu piiri-insinööreille, joiden huolenpi-
46863: toon m. m. kuuluu, ettei vesijaksossa tahallisesti nosteta
46864: vettä yli luvallisen korkeuden ja ettei siinä olevia vesilaitoksia
46865: vahingoiteta, niin ei liene vältettävissä se, että isommissa
46866: kuivaustöissä, joiden kautta suurempi määrä vettä tulee
46867: vesijaksoon johdettavaksi, piiri-insinöörille valmistetaan ti-
46868: laisuus lausumaan mielipiteensä yrityksestä. Asianmukai-
46869: selta näyttää kuitenkin, että piiri-insinöörin ei tule siinä
46870: arvostella tehtyä suunnitelmaa sen koko laajnudessa, vaan
46871: ainoastaan sikäli kuin sen toteuttaminen saattaa ~'aikuttaa
46872: oloihin hänen virkapiirissään olevassa ~'esi(jaksossa. On
46873: siis suotavaa, että, missä syytä siihen havaitaan olevan,
46874: asianomaisille m·ranomaisille tästä annetaan hallituksen
46875: toimesta huomautus.
46876:
46877: Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty valiokunta kun-
46878: nioittaen ehdottaa:
46879:
46880: että Eduskunta anoisi Keisarillisen Ma-
46881: jesteetin armollista esitystä 'Vesioikeuslain muut-
46882: tamisesta siihen suuntaan, että suon, rahkan
46883: ja muun vesiperäisen maan kuivaustyö voidaan
46884: sen maan Osakasten vastustuksesta huolimatta
46885: panna toimeen, jos yritys havaitaan suurempaa
46886: hyötyä tuottavaksi ja sen kannatta'vaisuus on
46887: luotettavasti selvitetty.
46888:
46889: Helsingissä 22 p. syyskuuta 1908.
46890:
46891: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
46892: johtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara (ositt.), jäsenet
46893: Heimbiirger (ositt.), Huoponen, Koivisto (ositt.), Mäki, Nix
46894: (ositt.), Paunu, Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen,
46895: Ruotsalainen, Salo, Vahe ja Virkki sekä varajäsenet
46896: Junnila ja Poutiainen (ositt.)
46897: Vesioikeuslain muuttamisesta. 7
46898:
46899:
46900:
46901:
46902: Vastalause.
46903:
46904:
46905: Valiokunnan ehdotus sisältää nähtävästi sen, että vesi-
46906: peräisten maitten kuivausta olisivat oikeutetut suorittamaan
46907: muutkin kuin sanottujen maitten omistajat tai haltijat. Jos
46908: vesioikeuslaissa säilytetään edelleen se sääntö että kuivauk-
46909: sen suorittanut osakas saa kuivaamaansa toisen osakkaan
46910: maahan ainoastaan kuivauskustannuksia vastaavan nautinto-
46911: oikeuden, niin en luule valiokunnan ehdotuksella voitetta-
46912: van liijoin mitään. Vesiperäisen maan osakas voi toivoa
46913: kuivattamisella saavansa omasta palstastaan hyötyä, mutta
46914: sivullisellehan tarjoutuisi vain kustannuksia vastaava ojan-
46915: kaivu-urakka. Eikä valiokunnan ehdottamaan omistus-
46916: oikeuden supistamiseen ole mielestäni muutoinkaan riittä-
46917: vää syytä. Jos esim. valtion varoja aijottaisiin entistä
46918: enemmän käyttää viljelystarkotuksiin, niin puhumattakaan
46919: valtion omista alueista, on toki nykyisin enemmän kuin
46920: riittävästi sellaisia yksityisiäkin, jotka mielellään ottavat
46921: vastaan valtion auttavan käden kuivaustöissäkin.
46922: Olen anomuksen tekijäin kanssa yhtä mieltä siinä että
46923: maanomistajalle olisi, toisten maanosakasten vastustuksesta
46924: huolimatta, helpotettava mahdollisuutta viljelyskelpoisten
46925: tilustensa kuivattamiseen. Ehdotan siis
46926:
46927: että Eduskunta anoisi Keisarillisen Majes-
46928: teetin armollista esitystä vesioikeuslain muutta-
46929: misesta siihen suuntaan, että suon, rahkan ja
46930: muun vesiperäisen maan omistaja tai oikeuden-
46931: omistaJ·a voisi sellaisen maan kuivaustyön suo-
46932: rittaa ja saada siitä korvaus toisilta osakkailta
46933: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 10.
46934: heidän vashtstuksest(J,(J;n huolimatta, jos yrityk-
46935: sen kannattavaisuus on asianymmärtävän tutki-
46936: muksen kautta tullut luotettavasti selvitetyksi.
46937:
46938: Pekka Pennanen.
46939:
46940:
46941: Tähän yhtyy:
46942:
46943: N. E. Huoponen.
46944:
46945:
46946:
46947:
46948: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908.
46949: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o JO.
46950:
46951:
46952:
46953:
46954: Suomen Eduskunnan alamainea
46955: a no mus vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta
46956: muuttamisesta.
46957:
46958:
46959:
46960:
46961: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
46962: ja Suuriruhtinasl
46963:
46964:
46965:
46966:
46967: Näille valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen, joka
46968: tarkoittaa 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun vesioikeus-
46969: lain 3 luvun osittaista muuttamista, on Eduskunta sääde-
46970: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 10.
46971:
46972: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
46973: Kun vesioikeuslain 3 luvun 1 1 § :ssä säädetään, että
46974: elleivät suon, rahkan tai muun vesiperäisen maan, johon
46975: eri tiloilla on kullakin osansa, omistajat sovi maan yhtei-
46976: sestä ojittamisesta sen viljelemiseksi tai parantamiseksi
46977: ja kokouksessa joku heistä, ilman että vähintään puolen
46978: vesiperäisen maan omistajat sitä vastustavat, tarjoutuu
46979: toimittamaan ojittamisen, tehköön työn oikeudella saada
46980: sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta kutakin
46981: niin pitkän ajan, enintään 50 vuotta, että tuotannon har-
46982: kitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle tulevat kus-
46983: tannukset, niin on niillä maanomistajilla, joiden hallussa
46984: on vähintään puoli ojituksen kautta kuivatettavasta
46985: maasta, valta estää koko hankkeen toimeenpano, vaikka
46986: se muille osallisille olisi kuinka edullinen tahansa. Yleis-
46987: hyödyn kannalta tätä ei voida tunnustaa oikeaksi.
46988: Erittäinkin tuottaa tämä säännös haittaa suoviljelyk-
46989: selle, joka on ehkä tehokkain keino maan tuotantokyvyn
46990: korottamiseksi verrattain lyhyessä ajassa. Oikeutettua mieli-
46991: pahaa on herättänyt mainitun kielto-oikeuden käyttämi-
46992: nen esimerkiksi siinä tapauksessa, että ojitettava suo sijait-
46993: see lähellä kylää, mutta sen toinen puoli takalistamaana
46994: kuuluu tilalle, joka etäisyyden vuoksi ei voi sitä viljelys-
46995: maana nauttia.
46996: Kysymys vesiperäisten maiden kuivattamisesta on
46997: epäilemättä maassamme hyvin tärkeä, koska siten on vil-
46998: jelykselle saatavissa hedelmällisiä, useinkin helposti vil-
46999: jeltäviä alueita. Toimitetun tilastollisen tutkimuksen
47000: kautta on saatu selville, että, luonnonniittyjä lukuunotta-
47001: matta, viljellyn maan ala Suomessa asukaslukuun verraten
47002: ei ole suuri ja että tämä ala maataloudesta elävän väestön
47003: lukumäärään nähden kylläkin sietäisi laajentamista. Ku-
47004: takin koko maan 1 ,ooo asukasta kohti oli vuonna 1901
47005: Suomessa auran alaista maata 640 hehtaaria, kun vas-
47006: taavat luvut eräissä muissa Europan maissa olivat:
47007: Tanskassa I ,070, Ranskassa 730, Ruotsissa 700, Saksassa
47008: Vesioikeuslain muuttamisesta. 3
47009:
47010: soo ja Suurbritanniassa 180 hehtaaria. Verrattuina
47011: maata viljelevän väestön lukumäärään ovat auran alla
47012: olevain alueiden suhdeluvut I ,ooo asukasta kohti seuraa-
47013: vat: Tanskassa 2,670, Suurbritanniassa 2,440, Ranskassa
47014: 1,620, Ruotsissa I,500, Saksassa 1,430, Suomessa 960
47015: hehtaaria. Nämät viimeksi mainitut suhdeluvut osatta-
47016: vat selvästi, että viljellyn maan alue Suomessa kipeästi
47017: on laajennuksen tarpeessa, ja samaa todistaa osaltaan
47018: se suuri maassamme viljeltäväin viljalajien ynnä niiden
47019: valmisteiden sekä heinänsiementen maahan tuonti, joka
47020: vuosittain täällä uudistuu. Vaikka Suomen pohjoisin osa
47021: on ilmanalansa takia viljakasvien viljelemiselle vähemmän
47022: sopiva, on kuitenkin epäilemätöntä, että viljellyn maa-alan
47023: lisäämisellä ja voimaperäisellä viljelystavalla ruokaviljan
47024: määrää maassamme voidaan melkoisesti lisätä.
47025: Niitä esteitä, jotka ehkäisevät sopivain viljelyskel-
47026: poisten maiden ottamista auran alle, on siis mikäli se lain-
47027: säädäntötoimenpiteistä riippuu koetettava poistaa. Y rit-
47028: teliäisyydelle vesiperäisten maiden uutisvil j elyksen alalla
47029: on annettava lainsäädännössä kaikki tarpeellinen tuki ja
47030: helpotus, ja on sellainen etu valmistettava ei ainoastaan
47031: vesiperäisen maan omistajalle vaan myöskin maanvuok-
47032: ralaiselle. Eduskunnasta on sentähden näyttänyt tarkoi-
47033: tuksenmukaiselta, että vesioikeuslain 3 luvun I I § :stä pois-
47034: tetaan siinä oleva rajoitus yrittelijän mahdollisuudelle
47035: saada kuivatushankkeensa toteutetuksi.
47036:
47037: Tämän asian yhteydessä on huomautettu, mitenkä
47038: kuivaushankkeissa on tarpeetonta viivytystä ja haittaa
47039: tuottanut se, että virastoissa, joissa kuivausasioita käsitel-
47040: lään, on otettu tavaksi hankkia piiri-insinööriitä asiasta
47041: lausunto, vaikka yrityksestä on tehnyt tutkimuksen ja
47042: suunnitelman sekä kustannusarvion maanviljelysinsinööri.
47043: Kun piiri-insinöörin lausunto ja siinä olevat arviolaskut
47044: useinkin saattavat viedä toiseen tulokseen kuin maanvil-
47045: jelysinsinöörin, niin on tämä toisen asianymmärtävän vi-
47046: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 10.
47047:
47048: ranomaisen lausunto omansa sekaannusta synnyttämään
47049: ja kuivaustyön teettäjälle ajanhukkaa ja kustannuksia
47050: tuottamaan. On sentähden pidetty suotavana, että kak-
47051: sinkertaisen ammattilausunnon hankkiminen vesiperäisien
47052: maiden kuivattamista, järven laskemista tai juoksevan
47053: veden perkaamista, syventämistä, laajentamista tai oikai-
47054: semista yksistään maanviljelystarkoituksia varten koske-
47055: vissa asioissa lakkautettaisiin.
47056: Asetuksessa heinäkuun 23 päivältä 1902 siitä, mitä
47057: vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava, säädetään
47058: 8 ~ :ssä, että jos asiallinen haluaa saada asianymmärtävän
47059: virkamiehen laatimaan suunnitelmaa ojitukseen tahi vesi-
47060: peräisen maan kuivattamiseen, järven laskemiseen tai joen
47061: perkaukseen, niin kuvernööri hänen hakemuksestaan mää-
47062: rää asian laadun mukaan lääninagronomin, maanviljelys-
47063: insinöörin tai piiri-insinöörin tekemään vaaclitun suunni-
47064: telman, ja on lääninagronomilla sekä maanviljelysinsi-
47065: nöörillä valta virkatoimensa piirissä ilman kuvernöörin
47066: määräystäkin suorittaa sellainen tehtävä. Saman asetuk-
47067: sen ro-13, 15 ja 17 § :ssä on tarkemmin säädetty millä
47068: tavoin mainittu suunnitelma on valmistettava. Näistä
47069: määr~iyksistä käy ilmi, että lainsäätäjän tarkoituksena on
47070: ollut järjestää sellaisen suunnitelman valmistustyö siten,
47071: että kaikki siihen kuuluvat asianhaarat tulevat saman
47072: asianymmärtävän henkilön tutkimuksen kautta huomioon
47073: otetuiksi. Niinpä vesiperäisen maan kuivatussuunnitelmaa
47074: valmistettaessa on selville saatava se veclenpaljous, joka on
47075: poisjohdettava, sekä lisääntyykö veclenpaljous siinä vesis-
47076: tössä. johonka vesiperäisen maan vesi johdetaan, sen
47077: kautta niin, että syntyy vahinkoa lähellä olevalle maalle,
47078: laitokselle tai muulle omaisuudelle, ja jos siten on laita,
47079: mitkä toimenpiteet ovat tarpeen sellaisen vahingon estä-
47080: miseksi. Näihin säännöksiin nähden olisi siis toisen asian-
47081: ymmärtävän viranomaisen lausunnon hankkiminen toisen
47082: viranomaisen valmistamasta työsuunnitelmasta ja kustan-
47083: tmsarviosta tarpeeton. l\!Iutta kun maan vesijaksojen sil-
47084: Vesioikeuslain muuttamisesta. 5
47085:
47086: mälläpito on uskottu piiri-insinööreille, joiden huolenpi-
47087: toon muun muassa kuuluu, ettei vesijaksossa tahallisesti
47088: nosteta vettä yli luvallisen korkeuden ja ettei siinä olevia
47089: vesilaitoksia vahingoiteta, niin ei liene vältettävissä se,
47090: että isommissa kuivaustöissä, joiden kautta suurempi
47091: määrä vettä tulee vesijaksoon johdettavaksi, piiri-insi-
47092: nöörille valmistetaan tilaisuus lausua mielipiteensä yri-
47093: tyksestä. Asianmukaiselta näyttää kuitenkin, että piiri-
47094: insinöörin ei tule siinä arvostella tehtyä suunnitelmaa sen
47095: koko laajuudessa, vaan ainoastaan sikäli kuin sen toteut-
47096: taminen saattaa vaikuttaa oloihin hänen virkapiirissään
47097: olevassa vesijaksossa. On siis suotavaa, että, missä syytä
47098: siihen havaitaan olevan, asianomaisille viranomaisiHe tästä
47099: annetaan hallituksen toimesta huomautus.
47100: Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty saa Eduskunta
47101: alamaisesti anoa :
47102:
47103: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
47104: antaisi Eduskunnalle armollisen esityksen sel-
47105: laiseksi muutokseksi voimassa olevaan vesi-
47106: oikeuslakiin, että suon, rahkan tahi Jwu,un vesi-
47107: peräisen maan, jossa useammilta tiloilla on osaa,
47108: saa sen osakas kuivattaa, nauttien oikeutta kui-
47109: vatetun maan tuotantoon, siitä huolimatta että
47110: suuremman tai pienemmän osan vesiperäistä
47111: maata omistajat yritystä vastustavat, jos vaan
47112: yrityksen kawnattavaisuus on luotettavasti sel-
47113: vitetty.
47114:
47115: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
47116:
47117: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 19o8.
47118: Helsinki 1909· Vihtori Kososen Kirjapaino.
47119: 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö no 11.
47120:
47121:
47122:
47123:
47124: Sivistysvaliokunnan mietintö
47125: n:o 4 Eduskunnalle jätettyjen anomus-
47126: ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat
47127: enennetyn valtioavun myöntämistä kan-
47128: sanopistoille ja määrärahan myöntä-
47129: mistä kullekin kansanopistolle vähäva-
47130: raisten oppilaiden apurahoiksi.
47131:
47132:
47133:
47134: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmistelevaa käsitte-
47135: lyä varten lähettänyt edustajain Kareksen ja Sarasteen ano-
47136: musehdotuksen n:o 167, joka koskee enennetyn valtioavun
47137: myöntämistä kansanopistoille, sekä edustajain Kareksen y. m.
47138: anomusehdotuksen n:o 169 määrärahan myöntämisestä kul-
47139: lekin kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi.
47140: Pitäen kansanopistojen merkitystä yleisen kansalais-
47141: kasvatuksen edistäjinä nykyään yleisesti tunnustettuna, Va-
47142: liokunta katsoo tärkeäksi, että nämä opistot saavat valtiolta
47143: niin runsasta kannatusta, ettei niiden toiminta taloudellis-
47144: ten huolten takia lamaudu. Se, mitä viime valtiopäiville
47145: jätetyssä, samaa asiaa koskevassa anomusehdotuksessa,
47146: johon anomuksentekijät ovat viitanneet, on tähän nähden
47147: esiintuotu, on Valiokunnan mielestä pidettävä oikeutettuna.
47148: Valiokunnassa on kuitenkin epäilystä syntynyt siitä muo-
47149: dosta, missä vastamainitun anomusehdotuksen perusteluissa
47150: ehdotetaan kansanopistoille lisättyä valtioapua annettavaksi,
47151: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 11.
47152:
47153: niissä kun asetetaan valtioavun lisäyksen perusteeksi opet-
47154: tajiston palkankorotukset. Valiokunnan mielestä ei ole
47155: aivan paikallaan, että valtio määräisi opettajien palkan-
47156: korotukset, vaikka itse pohjapalkat ovat asianomaisten
47157: johtokuntien määrättävissä, samoin kuin ei sekään, että
47158: valtio suorittaisi näistä palkankorotuksista koituvat lisä-
47159: menot kokonaan, kun se opiston muihin vuosimenoihin
47160: ottaa vain määrätyssä suhteessa osaa. Myöskin on huo-
47161: mattava, että kansanopistoilla saattaa olla ehkäpä tär-
47162: keämpiäkin menoja, jotka voivat aiheuttaa suurempaa kan-
47163: natusta valtion puolelta, mutta jotka anomuksen perustelujen
47164: mukaan eivät tulisi kysymykseen valtion kannatuksen
47165: lisäämisessä. Valiokunta on sentähden sitä mieltä, ettei
47166: valtioapua olisi vast'edes enempää kuin tähänkään asti an-
47167: nettava erikoisia menoeriä varten, vaan opiston ylläpitämi-
47168: seksi yleensä.
47169: Harkitessansa miten valtioapua olisi eri kansanopis-
47170: toille niiden tarpeen mukaan annettava, on Valiokunta
47171: kiinnittänyt huomiota siihen, että niissä opistoissa, joiden
47172: oppilasmäärä on suurempi myöskin vuosimenot yleensä
47173: ovat suuremmat, johtuen tämä niinhyvin opettajavoimien
47174: lisäämisen kuin suuremman tilan ja muidenkin laajempi-
47175: suuntaisten laitosten tarpeesta. Tämmöisissä opistoissa
47176: ovat myöskin opettajiston määräaikaiset palkankorotukset
47177: enemmän tarpeenvaatimia, koska raskaampi työtaakka
47178: niissä muuten on omiansa aiheuttamaan tiheitä muutok-
47179: sia opettajakunnassa. Mutta samalla ovat näissä opis-
47180: toissa kysymyksessäolevat palkankorotukset muiden me-
47181: nojen suuruuden vuoksi vaikeammin toteutettavissa. Muissa
47182: oppilaitoksissa, joita runsaammilla valtioavuilla kannate-
47183: taan, on juuri valtioavun myöntäminen ainakin osaltaan
47184: asetettu oppilasluvusta riippuvaksi. Mainittakoon myöskin
47185: että kansanopistojen kotimaassa, Tanskassa, oppilasmäärä
47186: on kansanopistojen valtioavun myöntämisen perustana ja
47187: että tämä menettely siellä on osoittautunut tarkoituksen-
47188: mukaiseksi.
47189: Kansanopistojen avustaminen. 3
47190:
47191: Valiokunnassa onkin vakaantunut se mielipide, joka
47192: ilmenee tämän vuoden ensimäisten valtiopäiväin sivis-
47193: tysvaliokunnan valtiovarain valiokunnalle antamassa, kan-
47194: sanopistojen avustamista koskevassa lausunnossa ja jonka
47195: anomuksentekijätkin ovat omaksuneet käsiteltävänä ole-
47196: van anomusehdotuksen ponsissa. Sen mukaan olisi val-
47197: tion avustusta myönnettäessä kansanopistoille meilläkin
47198: oppilasluku huomioon otettava, ja ehdottaa VaHokunta
47199: siinä suhteessa noudatettavaksi seuraavaa menettelytapaa.
47200: Vastaperustettujen opistojen kahden ensimäisen vuoden avus-
47201: tamisesta olisi VaHokunnan mielestä nykyiset määräykset,
47202: joiden mukaan sellainen kansanopisto nauttii 3,000 mar-
47203: kan vuotuista valtioapua, muuttamatta pysytettävät, koska
47204: on syytä vaatia jonkunlaisia takeita ympäristön asianhar-
47205: rastuksesta opiston taloudellisen elinvoimaisuuden hyväksi.
47206: Samoin olisi näiden vuosien jälkeen niille opistoille, joilla on
47207: vähintään 20 oppilasta, entiseen tapaan myönnettävä 6,000
47208: markan valtioapu. Sitä vastoin olisi valtioapu korotettava
47209: 7,000 markaksi, jos opiston oppilasluku on vähintään 40,
47210: ja 8,000 markaksi, jos se on vähintään 70. Yli tämän
47211: viimemainitun määrän ei kansanopiston valtioapua Valio-
47212: kunnan mielestä kuitenkaan tulisi korottaa, koska tämä
47213: valtioapu näyttää toistaiseksi riittävällä maamme nykyään
47214: suuremmille kansanopistoille.
47215: Nämä apurahat olisi myönnettävä edellyttäen, että
47216: opistot niiden lisäksi saavat edelleen nauttia hallituksen
47217: maamies- ja emäntäkoulujen kannatukseksi antamaa 3,000
47218: markan avustusta, kuitenkin niin, ettei kansanopiston sekä
47219: maamies- ja emäntäkoulun valtioavut yhteensä nousisi yli
47220: 75 °/o näiden laitosten yhteisistä vuosimenoista.
47221: Kun valtion avustus lasketaan tälle pohjalle, käy Valio-
47222: kunnan mielestä välttämättömäksi, että oppilasmäärää
47223: laskiessa otetaan perustaksi ~kolmen edellisen vuoden oppi-
47224: lasluvun keskimäärä, koska valtioavun suuruus muuten
47225: tulisi liian paljon riippuvaksi satunnaisista muutoksista,
47226: toisena vuonna jostakin tilapäisestä noususta ja toisena
47227: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47228:
47229: esim. paikkakunnalla sattuneen huonon vuodentulon
47230: aiheuttamasta laskusta.
47231: Valiokunnassa on esitetty ja saanut yleistä kannatusta
47232: se toivomus, että valtioavun korotuksen tapahduttua
47233: kansanopistojen kannatusmaksun määrä alennettaisiin niin
47234: pieneksi, että myöskin vähäväkinen kansanluokka suurem-
47235: massa määrässä kuin tähän saakka voisi, liittymällä näiden
47236: opistojen kannatusyhdistyksien jäseneksi, päästä vaikutta-
47237: maan niiden johtoon ja opetussuunnitelmien määräämiseen.
47238:
47239:
47240:
47241:
47242: Varsin kannatettavana Valiokunta on pitänyt toisessa
47243: käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa olevaa ehdotusta,
47244: että kukin maamme kansanopisto saisi yleisistä varoista
47245: määrärahan jaettavaksi vähävaraisille oppilaille. Pyydetty
47246: rahamäärä, 1,500 markkaa opistoa kohti, on Valiokunnasta
47247: näyttänyt pikemmin liian alhaiselta kuin korkealta, varsinkin
47248: suuremmille kansanopistoille, jonka takia Valiokunta onkin
47249: katsonut suotavaksi, että kysymyksessäoleva määräraha
47250: voitaisiin korottaa hallituksen harkinnan mukaan 2,000
47251: markkaan asti huomioon ottamalla kunkin opiston oppilas-
47252: luku sekä paikkakunnan varallisuussuhteet.
47253: Määräraha olisi oppilaille jaettava olosuhteiden mukaan
47254: 75-125 markan suuruisina apurahoina ja apurahat julis-
47255: tettavat haettaviksi samalla kertaa kuin kansanopisto
47256: ilmoittaa uuden työkauden alkamisesta. Hakijan olisi
47257: sitten hyvissä ajoin ennen opiston avaamista saatava tieto,
47258: onko hänelle apurahaa myönnetty, koska hänen oppilaaksi
47259: tulonsa usein voi siitä riippua. Siltä varalta, että osa
47260: rahamäärästä jonakin vuonna jäisi jakamatta, olisi kansan-
47261: opistolle annettava oikeus käyttää säästö seuraavana
47262: vuonna.
47263: Kansanopistojen avustaminen. 5
47264:
47265: Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä suostua ano-
47266: muksentekijäin ehdotukseen, että kysymyksessä olevat
47267: valtioavut anottaisiin hallitukselta kolmeksi vuodeksi eteen-
47268: päin, vaan on pitänyt suotavana, että nämä apurahat, ku-
47269: ten tähänkin asti, myönnettäisiin suostuntavaroista.
47270: Arvioidessaan puheenalaisiin tarkoituksiin tulevaa vuotta
47271: varten tarvittavan määrärahan suuruutta, on Valiokunnan
47272: ollut otettava huomioon paitsi ehdottaruansa valtion kanna-
47273: tusavun korotus ja oppilasapurahat vielä se seikka, että
47274: nykyisten 27 kansanopiston lisäksi on suunniteltu ensi
47275: vuonna perustettavaksi 5 tai 6 uutta kansanopistoa; ja
47276: on Valiokunta sentähden laskenut, että kyseessä oleva
47277: määräraha, joka kuluvaa vuotta varten on 180,000 mark-
47278: kaa, olisi korotettava 275,000 markkaan.
47279:
47280:
47281:
47282:
47283: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Valiokunta
47284: kunnioittaen ehdottaa
47285:
47286: että Eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi
47287: 275,000 markan suuruisen määrärahan käy-
47288: tettäväksi yllä esitettyjen perusteiden mukaisesti
47289: maamme kansanopistojen avustamiseen ja apu-
47290: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppi-
47291: laille.
47292:
47293: Helsingissä, syyskuun 22 p:nä 1908.
47294:
47295:
47296: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: varapuheenjoh-
47297: taja Rosendal, jäsenet V. Jokinen, Järvinen (osittain), Ka-
47298: res, Lahtinen, Lundström, Myllylä, Orasmaa (osittain),
47299: Peltonen, Piirainen, Raunio, V. T. Rosenqvist (osittain),
47300: Sundblom, W aarala ja Ångeslevä sekä varajäsenet Kaipio
47301: (osittain), Kivilinna (osittain) ja Sohlberg (osittain).
47302: Helsingissä, Työväen kirjapaino 1908.
47303: 1908. II Vp. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
47304:
47305:
47306:
47307:
47308: Suomen Eduskunnan alamainen
47309: anomus enennetyn valtioavun myöntämi-
47310: sestä kansanopistoille ja määrärahan myön-
47311: tämisestä kullekin kansanopistolle vähäva-
47312: raisten oppilaiden apurahoiksi.
47313:
47314:
47315:
47316:
47317: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
47318: ja Suuriruhtinas!
47319:
47320:
47321:
47322:
47323: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka
47324: osaksi tarkoittavat enennetyn valtioavun myöntämistä
47325: kansanopistoille, osaksi määrärahan myöntämistä kullekin
47326: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11.
47327:
47328: kansanopistolle vähävaraisten oppilaiden apurahoiksi,
47329: ja on Eduskunta ne säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
47330: Pitäen kansanopistojen merkitystä yleisen kansalais-
47331: kasvatuksen edistäjinä nykyään yleisesti tunnustettuna,
47332: Eduskunta katsoo tärkeäksi, että nämä opistot saavat val-
47333: tiolta niin runsasta kannatusta, ettei niiden toiminta talou-
47334: dellisten huolten takia lamaudu.
47335: Harkitessansa miten valtioapua olisi eri kansan-
47336: opistoille niiden tarpeen mukaan annettava, on Eduskunta
47337: kiinnittänyt huomiota siihen, että niissä opistoissa, joiden
47338: oppilasmäärä on suurempi, myöskin vuosimenot yleensä
47339: ovat suuremmat; johtuen tämä niinhyvin opettajavoimien
47340: lisäämisen kuin suuremman tilan ja muidenkin laajempi-
47341: suuntaisten laitosten tarpeesta. Tämmöisissä opistoissa
47342: ovat myöskin opettajiston määräaikaiset palkankorotukset
47343: enemmän tarpeenvaatimia, koska raskaampi työtaakka
47344: niissä muuten on omiansa aiheuttamaan tiheitä muutoksia
47345: opettajakunnassa. Mutta samalla ovat näissä opistoissa
47346: kysymyksessäolevat palkankorotukset muiden menojen
47347: suuruuden vuoksi vaikeammin toteutettavissa.
47348: Eduskunnan käsityksen mukaan olisikin valtion avus-
47349: tusta myönnettäessä kansanopistoille oppilasluku huomioon
47350: otettava seuraavaa menettelytapaa noudattaen. Vasta-
47351: perustettujen opistojen kahden ensimäisen vuoden avus-
47352: tamisesta olisivat nykyiset määräykset, joiden mukaan sel-
47353: lainen kansanopisto nauttii 3,000 markan vuotuista valtio-
47354: apua, muuttamatta pysytettävät, koska on syytä vaatia
47355: jonkunlaisia takeita ympäristön asianharrastuksesta opis-
47356: ton taloudellisen elinvoimaisuuden hyväksi. Samoin olisi
47357: näiden vuosien jälkeen niille opistoille, joilla on vähintään
47358: 20 oppilasta, entiseen tapaan myönnettävä 6,ooo markan
47359: valtioapu. Sitä vastoin olisi valtioapu korotettava 7,000
47360: markaksi, jos opiston oppilasluku on vähintään 40, ja
47361: 8,ooo markaksi, jos se on vähintään 70. Yli tämän viime-
47362: mainitun määrän ei kansanopiston valtioapua kuitenkaan
47363: tulisi korottaa, koska tämä valtioapu näyttää toistaiseksi
47364: Kansanopistojen avustaminen. 3
47365:
47366: riittäväitä maamme nykyään suuremmille kansanopistoille.
47367: Oppilasmäärää laskiessa olisi otettava perustaksi kol-
47368: men edeUisen vuoden oppilasluvun keskimäärä, koska
47369: valtioavun suuruus muuten tulisi liian paljon riippuvaksi
47370: satunnaisista muutoksista.
47371: Laskelmansa on Eduskunta tehnyt edellyttäen, että
47372: opistot saavat edelleen nauttia myöskin hallituksen maa-
47373: mies- ja emäntäkoulujen kannatukseksi antamaa 3,ooo
47374: markan vuotuista avustusta, kuitenkin niin, ettei kansan-
47375: opiston sekä maamies- ja emäntäkoulun valtioavut yh-
47376: teensä nousisi yli 75 ro näiden laitosten yhteenlasketuista
47377: vuosimenoista.
47378:
47379: Varsin tärkeäksi katsoo Eduskunta, että kukin
47380: maainine kansanopisto saisi yleisistä varoista määrärahan
47381: jaettavaksi vähävaraisille oppilaille. Mitä tämän määrä-
47382: rahan suuruuteen tulee, on Eduskunta katsonut asian-
47383: mukaiseksi ja käytännöllisimtnäksi, että se hallituksen har-
47384: kinnan mukaan voisi vaihdella I, soo markasta 2,000
47385: markkaan opistoa kohti r.iippuen kunkin opiston oppilas-
47386: luvusta sekä paikkakunnan varallisuussuhteista.
47387: Määräraha olisi oppilaille jaettava olosuhteiden mu-
47388: kaan 75-125 markan suuruisina apurahoina ja apurahat
47389: julistettavat haettaviksi samalla kertaa kuin kansanopisto
47390: ilmoittaa uuden työkauden alkamisesta. Siltä varalta, että
47391: osa rahamäärästä jonakin vuonna jäisi jakamatta, olisi
47392: kansanopistolle annettava oikeus käyttää säästö seuraavana
47393: vuonna.
47394:
47395: Arvioidessaan puheenalaisiin tarkoituksiin tulevaa
47396: vuotta varten tarvittavan määrärahan suuruutta on Edus-
47397: kunta ottanut huomioon p<llitsi ehdottamaansa valtion kan-
47398: natusavun korotusta ja oppilasapurahoja vielä sen seikan,
47399: että nykyisten 27 kansanopiston lisäksi on suunniteltu ensi
47400: vuonna perustettavaksi 5 tai 6 uutta kansanopistoa; ja on
47401: Eduskunta sentähden laskenut, että kyseessä oleva määrä-
47402: 4 1908. II Vp.- Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11.
47403:
47404: raha, joka kuluvaa vuotta varten on I8o,ooo markkaa,
47405: olisi korotettava 27 s,ooo markkaan.
47406: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Eduskunta Tei-
47407: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoit-
47408: taa puolestaan päättäneensä :
47409:
47410: vuodeksi I909 myöntää 275,ooo markan
47411: suuruisen määrärahan käytettäväksi yllä esi-
47412: tettyjen perusteiden mukaisesti maamme kan-
47413: sanopistojen avustamiseen ja apurahoiksi näi-
47414: den opistojen vähävaraisille oppilaille.
47415:
47416: Samalla kuin Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä
47417: johdosta korottaneensa armollisessa esityksessä varojen
47418: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
47419: tarkoituksia varten vuodeksi 1909 ehdottaa 200,000 mar-
47420: kan suuruisen määrärahan kansanopistojen avustamiseksi
47421: 275,000 markaksi, saa Eduskunta alamaisesti anoa:
47422:
47423: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
47424: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä
47425: mainitun päätöksen.
47426:
47427: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
47428:
47429: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
47430:
47431:
47432:
47433:
47434: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
47435: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47436:
47437:
47438:
47439:
47440: Lakivaliokunnan mietintö n:o 3
47441: n. s. ehdollisia rangaistustuomioita kos-
47442: kevain anomusehdotusten johdosta.
47443:
47444:
47445:
47446: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltaviksi lähettä-
47447: nyt edustaja Kävyn anomusehdotuksen n:o 100 tarpeelli-
47448: sen selvityksen hankkimisesta kysymykseen n. s. ehdolli-
47449: sen rangaistustuomion käytäntöön ottamisesta Suomessa ja
47450: edustaja S. Wuolijoen anomusehdotuksen n:o 188 Rikos-
47451: lain muuttamisesta siihen suuntaan että ehdollisella
47452: tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman laaja ala rangais-
47453: tusjärjestelmässä.
47454:
47455:
47456:
47457:
47458: Rikoksentekijät voidaan jakaa kahteen toisistaan oleelli-
47459: sesti eroavaan luokkaan, akuuttisiin eli satunnaisiin ja
47460: kroonillisiin eli varsinaisiin rikoksentekijöihin. Syy edel-
47461: listen rikollisuuteen ei varsinaisesti johdu heidän mielen-
47462: laadustaan tai luonteenominaisuuksistaan, vaan tavallisesti
47463: jostakin aivan tilapäisestä sattumasta: loukkauksen aiheut-
47464: tamasta suuttumuksesta, mustasukkaisuuden synnyttä-
47465: mästä mielenkuohusta, puutteen tuottamasta kiusauksesta
47466: t. m. s. Yleensä voi jokainen inhimillinen intohimo
47467: tai vieläpä puhtaasti siveellinenkin tunne vaikuttaa
47468: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47469:
47470: että henkilö kadottaa mielenmalttinsa ja tuossa tuokiossa
47471: murtaa oikeusjärjestyksen rakentamat sulut. Arvatta-
47472: vasti olisivat monet muutkin ihmiset yhtäläisissä olosuh-
47473: teissa menetelleet ihan samalla tavalla. Tämä tietää, että syy
47474: siihen psyykilliseen viallisuuteen, jonka kautta rikokset
47475: yleensä ovat selitettävissä ja joka varsinaisissa rikoksen-
47476: tekijöissä johtuu heidän epäsäännöllisesti kehittyneestä
47477: oikeudentunnostaan, on akuuttiseen rikoksentekijään
47478: nähden etsittävä ulkopuolella häntä ilmautuneista anka-
47479: roista yllykkeistä, joiden vaikutuspiiriin hän tilapäisesti
47480: on joutunut.
47481: Syystä voi nyt kysyä, onko rangaistus joka tapauk-
47482: sessa paikallaan myöskin tällaiseen akuuttiseen rikoksen-
47483: tekijään nähden. Tavallisesti on jo paljas tietoisuus
47484: tapahtuneesta hairahduksesta kokonansa murtanut tällaisen
47485: rikoksentekijän mielen. Mutta jouduttuaan vankeuteen on
47486: hän maineeltaan tullut yleisönkin silmissä tahratuksi ja
47487: tämä seikka usein vaikeuttaa hänen toimeentuloansakin.
47488: Näin ollen voi rangaistus alentamalla rikollista hänen
47489: omissa ja muiden silmissä helposti tehdä lopun hänen
47490: siveellisestä tarmostaan tahi ainakin heikontaa sitä ja
47491: siten johtaa hänet varsinaisen rikollisuuden helmaan,
47492: vaikka sen tarkoitus tietysti oli ihan päinvastainen.
47493: Samalla käy näkyviin sekin rangaistuksen poikkeuksetto-
47494: masta sovelluttamisesta aiheutuva haitta, että rangaistus,
47495: kerran koettuna, samalla on melkoisessa määrässä menet-
47496: tänyt pelottavan merkityksensäkin.
47497: Mutta yhtä hyljättävää kuin on rangaistuksen käyttä-
47498: minen soveltumattomissa tapauksissa ja sopimattomaan
47499: aikaan, yhtä vaarallista olisi jättää rikos kokonansa
47500: rankaisematta. Sillä ellei rikosta yhteiskunnan puolelta
47501: kohtaa mikään vastustus, syntyy rikoksentekijässä var-
47502: maan se käsitys, ettei hänen tekonsa kentiesi ollutkaan
47503: väärä; voisipa hänessä sangen pian herätä halu sen uusi-
47504: miseenkin. Joka tapauksessa haihtuisi hänestä lyhyessä
47505: ajassa se inho ja terveellinen katumus, jonka hän rikok-
47506: Ehdolliset tuomiot. 3
47507:
47508: sensa johdosta varmaan ensin tunsi, ja jouduttuaan uuteen
47509: kiusaukseen olisi hänen vastustuskykynsä epäilemättä pal-
47510: jon heikompi. Tällainen rikoksen rankaisematta jättämi-
47511: nen tulisi sitä paitsi sangen tuhoisasti vaikuttamaan yhteis-
47512: kunnan muihinkin jäseniin. Sillä se käsitys voisi päästä
47513: vallalle, ettei rikoksista todellisuudessa hyvinkään paljon
47514: välitetä, ja niin hämmentyisi oikeustajunta.
47515: Kun kokemus siis on osottanut, että rangaistuksilla
47516: voidaan akuuttiseen rikoksentekijään nähden saavuttaa
47517: ihan päinvastaisia tuloksia kuin on tarkoitettu, mutta
47518: myös ettei rikoksen tahallinen sillensäjättäminenkään voi
47519: tulla kysymykseen, koskapa siitä sukeutuisi vieläkin
47520: turmiollisempia seurauksia, on käynyt miltei välttämättö-
47521: mäksi keksiä semmoinen menettelytapa, jonka kautta,
47522: nykyistä oikeudenkäyntijärjestelmää tuntuvammin järkyttä-
47523: mättä, rangaistuksen sovelluttamisesta aiheutuvat haitat
47524: mikäli mahdollista voitaisiin välttää. Ja juuri tämä etu
47525: arvellaan saavutetun n. k. ehdollisen tuomion käytäntöön
47526: ottamisella.
47527: Ehdollisella rangaistustuomiolla käsitetään semmoista me-
47528: nettelyä, jonka mukaan tuomittua rikoksentekijää ei heti
47529: rangaista rikoksestaan, vaan asetetaan koetukselle määrä-
47530: tyksi ajaksi. Tällä menettelyllä tavoitetaan kahta rikos-
47531: oikeuden alalla yhä tärkeämmäksi käynyttä tarkoitusperää,
47532: nimittäin osaksi suojata akuuttisia rikoksentekijöitä täytän-
47533: töön pannun rangaistuksen turmiollisista seurauksista, osaksi
47534: taasen supistaa lyhytaikaisten vapausrangaistusten käyttä-
47535: mistä.
47536: Muodollisessa suhteessa ei tämä järjestelmä tee mitään
47537: varsinaista muutosta tavalliseen oikeudenkäyntimenettelyyn.
47538: Samoin kuin nytkin asetetaan rikoksentekijä senkin mu-
47539: kaan, ainakin niinkuin se Europan mannermaalla on muo-
47540: dostunut, syytteen, tutkimuksen ja perustellun tuomion
47541: alaiseksi. Mutta tuomiota julistettaessa ilmoitetaan syyte-
47542: tylle samalla että, jos hän erityisesti määrätyn ajan ku-
47543: luessa käyttäytyy hyvin, tulee tuomittu rangaistus pidettä-
47544: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47545:
47546: väksi rauenneena, jota vastoin se muussa tapauksessa pan-
47547: naan täytäntöön uudesta rikoksesta tuomittavan rangais-
47548: tuksen yhteydessä.
47549: Kuten tästä käy ilmi, sisältää siis ehdollinenkin tuomio
47550: joka tapauksessa samankaltaisen rikoksen julkisen pahek-
47551: sumisen, joka kuuluu rangaistuksen periaatteelliseen sisäl-
47552: lykseen. Kun tuomittu rangaistus on ehdottomasti pantava
47553: täytäntöön, jos syyllinen laiminlyö hänelle määrätyt ehdot,
47554: sisältyy ehdolliseen tuomioon tosiasiallisesti myöskin saman-
47555: laatuinen varoitus ja uhka, joka niinikään on ominaista
47556: varsinaiselle rangaistukselle. Mutta tämän lisäksi on pu-
47557: heenalainen uusi menettelytapa vielä vallan erinomainen
47558: parannus- ja kehoituskeinokin, kun nimittäin rangaistuksen
47559: täytäntöönpano kokonansa jätetään tuomitun oman käy-
47560: töksen varaan. Vihdoin ja ennen kaikkea välttää rikoksen-
47561: tekijä ehdollisen tuomion kautta sen tahran, jonka, niin-
47562: kuin sanottu, vankeudessa olo aina tuottaa. Ettei siis
47563: ehdollisen tuomion käytäntöön ottaminen ole, kuten on
47564: väitetty, aiheutunut jonkinlaisesta sairaloisesta hemmotte-
47565: lusta rikoksentekijöitä kohtaan, vaan päinvastoin varsin
47566: perustelluista, järkiperäisistä syistä ja kieltämättä osaksi
47567: sääliväisyydestä itse yhteiskuntaa kohtaan, käy edellisestä
47568: selville.
47569: Mutta ehdollisella tuomiolla pyritään saavuttamaan, kuten
47570: ylempänä viitattiin, muuatta käytännöllistäkin tarkoitus-
47571: peraa. Kun puheenaolevan menettelytavan sovelluttami-
47572: nen ei käy laatuun törkeisiin rikoksiin nähden - semmoi-
47573: set rikokset kun ovat oikeusturvallisuuden kannalta ehdot-
47574: tomasti rangaistavat kohdistuu ehdollisen tuomion sovel-
47575: luttaminen pääasiallisesti sellaisiin tapauksiin, missä muu-
47576: ten lyhytaikaisia vapausrangaistuksia olisi käytetty. Vaikka
47577: tämän rankaisukeinon periaatteellista hyötyä jo siihenkin
47578: nähden, että nämä rangaistukset tavallisesti kärsitään yh-
47579: teisvankiloissa, missä tuomittu joutuu turmeltuneempien
47580: pahantekijäin vaikutuksen alaiseksi, yleensäkin pidetään
47581: sangen epäiltävänä, osottavat tilastolliset numerot sitä
47582: Ehdolliset tuomiot. 5
47583:
47584: paitsi, että juuri näiden lyhytaikaisten vapausrangaistusten
47585: luku kautta sivistyneen maailman kasvaa hämmästyttävällä
47586: tavalla, velvoittaen kansoja ja valtioita yhä tuntuvampiin
47587: uhrauksiin vankeinhoitoa varten. Että tähän asiantilaan
47588: osaltaan vaikuttaa sekin, että myös niiden luku, jotka so-
47589: vittavat sakkonsa vastaavalla vapausrangaistuksella, kasva-
47590: mistaan kasvaa, on kyllä totta, mutta ei tietysti muuta
47591: itse asianlaitaa. Jos nyt n. k. ehdollista tuomiota ruvettai-
47592: siin käytännössä laajemmin sovelluttamaan niihin verrattain
47593: runsaslukuisiin tapauksiin, jolloin lyhytaikaiset vapausran-
47594: gaistukset tulevat kysymykseen, seuraisi siitä ymmärrettä-
47595: västi, että valtion varoja ylenmäärin rasittavat kustannuk-
47596: set vankeuslaitoksia varten melkoisesti supistuisivat. Joka
47597: tapauksessa voinee sanoa että, jos sen kautta saavutettai-
47598: siin parempaa tilaa vankeuslaitoksissamme varsinaisen, jär-
47599: jestelmällisen vankeinhoidon hyväksi, vaatii yleinen etu,
47600: ettei puheenaolevaa ehdotusta tästäkään syystä jätetä var-
47601: teen ottamatta.
47602: Mitä ehdollisen tuomion sovelluttamiseen tulee, ollaan
47603: muuten sitä mieltä, että se niissäkin tapauksissa, missä
47604: syytetty on koetuksensa kestänyt, on pidettävä täytäntöön-
47605: pantuna tuomiona ja että. siis, jos tuomitun rikos olisi ol-
47606: lut sitä laatua, että sen uusimisesta seuraa kovempi ran-
47607: gaistus, tämä kovempi rangaistus on tuomittava, jos syy-
47608: tetty havaittaisiin uusimiseen syypääksi. Sitä vastoin ol-
47609: laan vielä eri mieltä siitä, onko ehdollista tuomiota sovel-
47610: lutettava ainoastaan vapausrangaistuksiin, vaiko myös sak-
47611: korangaistuksiin nähden. Moniaissa maissa on vain edel-
47612: listä, toisissa taasen jälkimäistäkin menettelyä noudatettu.
47613:
47614:
47615:
47616:
47617: Ensimäiset kokeet siihen suuntaan käyväHä rankaisu-
47618: menettelyllä, josta nyt on ollut puhe, tehtiin Pohjois-Ame-
47619: rikan Yhdysvalloissa. Massachusettsin valtiossa perustet-
47620: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47621:
47622: tiin nimittäin vuonna 1869 tätä tarkoitusta varten erityi-
47623: nen valtionlaitos, State agency. Niinpian kuin joku alle
47624: 17 vuoden oleva henkilö joutui rikoksesta syytteenalaiseksi,
47625: oli ilmoitus siitä tehtävä sanottuun laitokseen, Tämän käs-
47626: kystä sai erityinen virkamies, State Agent, toimekseen
47627: hankkia kaiken saatavissa olevan selvityksen ei ainoastaan
47628: tapahtuneesta rikoksesta, vaan myös rikoksentekijästä ja
47629: hänen olosuhteistaan. Saadun selvityksen ja siinä ilmen-
47630: neiden asianhaarain nojalla ryhtyi sitten State Agent tar-
47631: koituksenmukaisiin keinoihin pelastaakseen syytetyn yh-
47632: teiskunnalle. Nämä olivat: lievimmissä tapauksissa varo-
47633: tus, ankarimmissa kasvatuslaitos ja keskinkertaisissa rikok-
47634: sentekijän asettaminen koetukselle, jota State Agent val-
47635: voi. Ellei rikoksentekijä koetusta kestänyt, asetettiin hän
47636: virallisen syytteen alaiseksi ja tuomittiin kasvatuslaitokseen.
47637: Kun tällä järjestelmällä saavutettiin hyvät tulokset, pantiin
47638: se sittemmin, tarpeenmukaisesti muodosteltuna, vuonna 1878
47639: julaistun lain kautta toimeen myöskin täysikäisiin rikok-
47640: sentekijöihin nähden.
47641: Amerikasta, jossa monet valtiot ovat ryhtyneet sovel-
47642: luttamaan tätä uutta menettelytapaa, siirtyi se vuonna 1887
47643: Englantiin. Yhteistä Amerikan ja Englannin laeille tällä
47644: alalla on se, että tuomioistuin vain vahvistaa syytetyn syyl-
47645: lisyyden, mutta ei määrää sitä rangaistusta, joka on pan-
47646: tava täytäntöön, jos syytetty ei täytä hänelle säädettyä
47647: ehtoa. Tätä tapaa, että rangaistustuomio kokonaisuudessaan
47648: lykätään siksi kuin koetusaika on päättynyt, nimitetäänkin
47649: amerikkalaiseksi järjestelmäksi.
47650: Se valtio Europan mannermaalla, jossa ehdollinen tuo-
47651: mio ensin (1888) otettiin käytäntöön, on Belgia. Täällä
47652: järjestettiin menettely kuitenkin jo alunpitäen toisella ta-
47653: valla, siten nimittäin, että lopullinen tuomio langetettiin
47654: oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä ja ainoastaan ran-
47655: gaistuksen täytäntöönpano lykättiin toistaiseksi. Juuri tässä
47656: muodossa on ehdollinen tuomio sitten siiitynyt muihinkin
47657: Europan maihin ja otettu käytäntöön Ranskassa 1891,
47658: Ehdolliset tuomiot. 7
47659:
47660: Luxemburgissa ja eräissä Sveitsin kantoneissa 1892, Por-
47661: tugalissa 1893, Norjassa 1894, sekä viimeksi Tanskassa
47662: huhtikuun 1 päivänä 1905 ja Ruotsissa 22 päivänä kesä-
47663: kuuta 1906 säädettyjen lakien kautta. Valtiopäivillä 1904
47664: -05 tehtiin tästä asiasta anomus meilläkin ja puolsi sitä
47665: asianomainen valiokunta, mutta Valtiosäädyt eivät tehneet
47666: päätöstä asiassa.
47667: Mitä ehdollisen tuomion tuottamiin tuloksiin tulee, ei
47668: niistä vielä käy perusteltua lausuntoa antaminen, kun pu-
47669: heenaoleva oikeussääntö vasta niin lyhyen ajan on ollut
47670: käytännössä. Mutta niistä niukoista tilastollisista tiedoista,
47671: jotka Valiokunnalla on ollut käytettävissä, on käynyt ilmi
47672: että tulokset useimmissa paikoissa ovat olleet hyvät, mo-
47673: niahtaalla vallan erinomaiset. Niinpä on esim. Suffolkin
47674: kreivikunnassa Massachusettsin valtiossa vuosien 1879-88
47675: ajalla sovelletuissa 6,939 tapauksessa 92 °/o rikoksente-
47676: kijöistä kestänyt koetuksen. Rikoksista kysymykseen tul-
47677: lut rangaistusaika olisi noussut yhteensä 1, 716 vuoteen ja
47678: valtion säästö laskettiin tekevän noin 6 miljoonaa dollaria.
47679: Samassa valtiossa vuonna 1890-96 ehdollisesti tuomituista
47680: 30,122 henkilöstä joutui 773 eli noin 2,5 Ofo uudelleen ri-
47681: kokseen syypääksi. Englannissa oli vuosien 1888-93
47682: ajalla 10,393 tapauksessa käytetty ehdollista tuomiota. Syy-
47683: tetyistä teki 938 itsensä uusimiseen syypääksi eli siis noin
47684: 9 Of 0 • Ranskassa teki vuosina 1891-1900 ehdollisesti tuo-
47685: mituista 5,4 °/0 itsensä uudelleen syypääksi rikolliseen te-
47686: koon. Belgiassa oli vuosina 1890-96 tuomituista vastaava
47687: prosenttiluku 3,7.
47688: Tietysti on ehdollista tuomiota vastaan myös tehty väit-
47689: teitä. Niinpä on muun muassa sanottu, että tunnettu pe-
47690: russääntö kaikkien yhtäläisyydestä lain edessä muka tulisi sen
47691: kautta rikotuksi ja että ilmeinen oikeusvaara olisi tarjolla
47692: jos rikoksentekijä vapautetaan rangaistuksesta, johon hän
47693: laillisessa järjestysessä · on tullut tuomituksi. Mutta kun
47694: puheenaolevan menettelyn edut todistetusti ovat sen hait-
47695: toja verrattomasti suuremmat ja järjestelmä kaikkialla
47696: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 12.
47697:
47698: muualla sivistyneessä maailmassa on saavuttanut miltei
47699: yksimielisen tunnustuksen, saa Valiokunta kunnioittaen eh-
47700: dottaa:
47701:
47702: että Eduskunta: alamaisessa anomuksessa pyy-
47703: täisi) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi val-
47704: misttdtaa ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättää
47705: ehdotuksen laiksi ehdollisten tuomioiden käytän-
47706: töön ottamisesta Suomessa.
47707:
47708:
47709: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
47710: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet
47711: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni Huo-
47712: tari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen, Nissi-
47713: nen, Rajala ja Tulikoura sekä varajäsenet Ala-Kulju, A.
47714: Eronen, A. Mäkelin, Pennanen ja Pietikäinen.
47715: Helsingissä 24 p:nä syyskuuta 1908.
47716:
47717:
47718:
47719:
47720: Helsinki, Työväen Kirjapaino, 1908.
47721: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12.
47722:
47723:
47724:
47725:
47726: Suomen Eduskunnan alamainen
47727: anomus ehdollisten rangaistustuomioiden
47728: käytäntöön ottamisesta Suomessa.
47729:
47730:
47731:
47732:
47733: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
47734: ja Suuriruhtinas!
47735:
47736:
47737:
47738:
47739: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka
47740: tarkoittavat ehdollisten rangaistustuomioiden käytän-
47741: töön ottamista Suomessa ja on Eduskunta käsitel-
47742: t 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12.
47743:
47744: lyt nämä anomusehdotukset säädetyssä järjestyksessä.
47745:
47746: Rikoksentekijät voidaan jakaa kahteen toisistaan
47747: oleellisesti eroavaan luokkaan, akuuttisiin eli satunnaisiin
47748: ja kroonillisiin eli varsinaisiin rikoksentekijöihin. Syy
47749: edellisten rikollisuuteen ei varsinaisesti johdu heidän mie-
47750: lenlaadustaan tai luonteenominaisuuksistaan, vaan taval-
47751: lisesti jostakin aivan tilapäisestä sattumasta. Yleensä voi
47752: jokainen inhimillinen intohimo tai vieläpä puhtaasti siveel-
47753: linenkin tunne vaikuttaa että henkilö kadottaa mielenmalt-
47754: tinsa ja tuossa tuokiossa murtaa oikeusjärjestyksen ra-
47755: kentamat sulut. Tämä tietää, että syy siihen psyykilli-
47756: seen viallisuuteen, jonka kautta rikokset yleensä ovat seli-
47757: tettävissä ja joka varsinaisissa rikoksentekijöissä johtuu
47758: heidän epäsäännöllisesti kehittyneestä oikeudentunnostaan,
47759: on akuuttiseen rikoksentekijään nähden etsittävä ulkopuo-
47760: lella häntä ilrnautuneista ankaroista yllykkeistä, joiden
47761: vaikutuspiiriin hän tilapäisesti on joutunut.
47762: Syystä voi kysyä, onko rangaistus joka tapauksessa
47763: paikallaan myöskin tällaiseen akuuttiseen rikoksentekijään
47764: nähden. Tavallisesti on jo paljas tietoisuus tapahtu-
47765: neesta hairahduksesta murtanut tällaisen rikoksenteki-
47766: jän mielen. Mutta jouduttuaan vankeuteen on hän mai-
47767: neeltaan tullut yleisönkin silmissä tahratuksi ja tämä
47768: seikka usein vaikeuttaa hänen toimeentuloansakin. Näin
47769: ollen voi rangaistus alentamalla rikollista hänen omissa
47770: ja muiden silmissä helposti tehdä lopun hänen siveellisestä
47771: tarmostaan tahi ainakin heikantaa sitä ja siten johtaa
47772: hänet varsinaisen rikollisuuden helmaan, vaikka rangais-
47773: tuksen tarkoitus tietysti oli ihan päinvastainen. Samalla
47774: kåy näkyviin sekin rangaistuksen poikkeuksettomasta so-
47775: velluttamisesta aiheutuva haitta, että rangaistus, kerran
47776: koettuna, samalla on melkoisessa määrässä menettänyt
47777: pelottavan merkityksensäkin.
47778: Kun kokemus siis on osottanut, että rangaistuksilla
47779: voidaan akuuttiseen rikoksentekijään nähden saavuttaa
47780: Ehdolliset tuomiot. 3
47781:
47782: ihan päinvastaisia tuloksia kuin on tarkoitettu, mutta
47783: rikoksen sillensäjättäminenkään ei saata tulla kysy-
47784: mykseen, koskapa siitä sukeutuisi vieläkin turmiol-
47785: lisempia seurauksia, on käynyt miltei välttämättömäksi
47786: keksiä semmoinen menettelytapa, jonka kautta ny-
47787: kyistä oikeudenkäyntijärjestelmää tuntuvarumin järkyttä-
47788: mättä, rangaistuksen sovelluttamisesta aiheutuvat haitat
47789: mikäli mahdollista voitaisiin välttää. Ja juuri tämä etu
47790: arvellaan saavutetun n. s. ehdollisen tuomion käytäntöön
47791: ottamisella.
47792: Ehdollisella rangaistustuomiolla käsitetään semmoista
47793: menettelyä, jonka mukaan tuomittua rikoksentekijää ei
47794: heti rangaista rikoksestaa:n, vaan asetetaan koetukselle
47795: määrätyksi ajaksi. Tällä menettelyllä tavoitetaan kahta
47796: rikosoikeuden alalla yhä tärkeämmäksi käynyttä tarkoi-
47797: tusperää, nimittäin osaksi suojata akuuttisia rikoksente-
47798: kijöitä täytäntöön pannun rangaistuksen turmiollisista
47799: seurauksista, osaksi taasen supistaa lyhytaikaisten vapaus-
47800: rangaistusten käyttämistä.
47801: Muodollisessa suhteessa ei tämä järjestelmä tee mi-
47802: tään varsinaista muutosta tavalliseen oikeudenkäyntime-
47803: nettelyyn. Samoin kuin nytkin asetetaan rikoksentekijä
47804: senkin mukaan, ainakin niinkuin se Europan manner-
47805: maalla on muodostunut, syytteen, tutkimuksen ja perus-
47806: tellun tuomion alaiseksi. Mutta tuomiota julistettaessa
47807: ilmoitetaan syytetylle samalla että, jos hän erityisesti mää-
47808: rätyn ajan kuluessa käyttäytyy hyvin, tulee tuomittu ran-
47809: gaistus pidettäväksi rauenneena, jota vastoin se muussa
47810: tapauksessa pannaan täytäntöön uudesta rikoksesta tuo-
47811: mittavan rangaistuksen yhteydessä.
47812: Kuten tästä käy ilmi, sisältää siis ehdollinenkin tuo-
47813: mio joka tapauksessa samankaltaisen rikoksen julkisen
47814: paheksumisen, joka kuuluu rangaistuksen periaatteelliseen
47815: sisällykseen. Kun tuomittu rangaistus on ehdottomasti
47816: pantava täytäntöön, jos syyllinen laiminlyö hänelle mää-
47817: rätyt ehdot, sisältyy ehdolliseen tuomioon tosiasiallis,esti
47818: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12.
47819:
47820: myöskin samanlaatuinen varoitus ja uhka, joka niinikään
47821: on ominaista varsinaiselle rangaistukselle. Mutta tämän
47822: lisäksi on puheenalainen uusi menettelytapa vielä vallan
47823: erinomainen parannus- ja kehoituskeinokin, kun nimittäin
47824: rangaistuksen täytäntöönpano kokonansa jätetään tuomi-
47825: tun oman käytöksen varaan. Vihdoin ja ennen kaikkea
47826: välttää rikoksentekijä ehdollisen tuomion kautta sen tah-
47827: ran, jonka, niinkuin sanottu, vankeudessa olo aina tuottaa.
47828: Mutta ehdollisella tuomiolla pyritään saavuttamaan,
47829: kuten ylempänä viitattiin, muuatta käytännöllistäkin tar-
47830: koitusperää. Kun puheenaolevan menettelytavan sovellut-
47831: taminen ei käy laatuun tärkeisiin rikoksiin nähden, sem-
47832: moiset rikokset kun ovat oikeusturvallisuuden kannalta
47833: ehdottomasti rangaistavat, kohdistuu ehdollisen tuomion
47834: sovelluttaminen pääasiallisesti sellaisiin tapauksiin, missä
47835: muuten lyhytaikaisia vapausrangaistuksia olisi käytetty.
47836: Vaikka tämän rankaisukeinon periaatteellista hyötyä jo
47837: siihenkin nähden, että nämä rangaistukset tavallisesti kär-
47838: sitään yhteisvankiloissa, missä tuomittu joutuu turmeltu-
47839: neempien pahantekijäin vaikutuksen alaiseksi, yleensäkin
47840: pidetään sangen epäiltävänä, osattavat tilastolliset numerot
47841: sitä paitsi, että juuri näiden lyhytaikaisten vapausrangais-
47842: tusten luku kautta sivistyneen maailman kasvaa hämmäs-
47843: tyttävällä tavalla, velvoittaen kansoja ja valtioita yhä tun-
47844: tuvampiin uhrauksiin vankeinhoitoa varten. Että tähän
47845: asiantilaan osaltaan vaikuttaa sekin, että myös niiden luku,
47846: jotka sovittavat sakkonsa vastaavalla vapausrangaistuk-
47847: sella, kasvamistaan kasvaa, on kyllä totta, mutta ei tietysti
47848: muuta itse asianlaitaa. Jos nyt n. s. ehdollista tuomiota
47849: ruvettaisiin käytännössä laajemmin sovelluttamaan niihin
47850: verrattain runsaslukuisiin tapauksiin, jolloin lyhytaikaiset
47851: vapausrangaistukset tulevat kysymykseen, seuraisi siitä
47852: ymmärrettävästi, että valtion varoja ylenmäärin rasittavat
47853: kustannukset vankeuslaitoksia varten melkoisesti supistui-
47854: sivat.
47855: Ehdollisen tuomion sovelluttamiseen nähden ollaan
47856: Ehdolliset tuomiot. 5
47857:
47858: muuten sitä mieltä, että se niissäkin tapauksissa, missä
47859: syytetty on koetuksensa kestänyt, on pidettävä täytäntöön-
47860: pantuna tuomiona ja että siis, jos tuomitun rikos on
47861: ollut sitä laatua, että sen uusimisesta seuraa kovempi ran-
47862: gaistus, tämä kovempi rangaistus on tuomittava, jos syy-
47863: tetty havaitaan uusimiseen syypääksi.
47864: Ehdolliset rangaistustuomiot ovat otetut käytäntöön
47865: monessa Amerikan valtiossa, Englannissa, Belgiassa,
47866: Ranskassa, Luxemburgissa, eräissä Sveitsin kantoneissa,
47867: Portugalissa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
47868: Mitä ehdollisen tuomion tuottamiin tuloksiin tulee, ei
47869: niistä vielä käy perusteltua lausuntoa antaminen, kun pu-
47870: heenaoleva oikeussääntö vasta lyhyen ajan on ollut käy-
47871: tännössä. Mutta niistä tilastollisista tiedoista, jotka Edus-
47872: kunnalla on ollut käytettävissä, on käynyt ilmi, että tulok-
47873: set useimmissa paikoissa ovat olleet hyvät. Niinpä oli
47874: Englannissa vuosien 1888-93 ajalla 10,393 tapauksessa
47875: käytetty ehdollista tuomiota. Syytetyistä teki 938 itsensä
47876: uusimiseen syypääksi eli siis noin 9 7o. Ranskassa teki
47877: vuosina 1891-1900 ehdollisesti tuomituista 5,4 % itsensä
47878: uudelleen syypääksi rikolliseen tekoon. Belgiassa oli vuo-
47879: sina 1890-96 tuomituista vastaava prosenttiluku 3,7.
47880: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
47881: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisuudessa
47882: anoa,
47883: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
47884: suvaitsisi valmistuttaa ja Eduskunnan hyväk-
47885: syttäväksi jättää ehdotuksen laiksi ehdollisten
47886: tuomioiden käytäntöön ottamisesta Suomessa.
47887:
47888: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
47889:
47890: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1908.
47891: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
47892: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13.
47893:
47894:
47895:
47896:
47897: La k i- j a t a 1o u s v a Ii o k u n n a n
47898: mietintö n:o 10 manttaaliin pannun
47899: maan vapauttamista vankeinkuljetus-
47900: rasituksesta koskevan anomusehdotuk-
47901: sen johdosta.
47902:
47903:
47904:
47905:
47906: Puheena olevan, edustajain Huoposen y. m. tekemän
47907: anomusehdotuksen n:o 76 on Suomen Eduskunta pöytä-
47908: kirjanotteen kera 21 päivänä elokuuta 1908 lähettänyt
47909: laki- ja talousvaliokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten.
47910:
47911:
47912:
47913:
47914: Vanhuudestaan on vankeinkuljetus kuulunut niihin kruu-
47915: nunkyyteihin, joita yhteisen kansan on ollut toimitettava.
47916: Kyyditseminen alkujaan suoritettiin, kuten myös kunink.
47917: resolutsionissa 1 päivältä elokuuta 1727 säädettiin, luon-
47918: nossa milloin tarvittiin ja vuoron perään, sekä ilmaiseksi,
47919: kunnes yhteisen kansan valituksiin 17 päivänä joulukuuta
47920: 1734 annetussa resolutsionissa sellaisestakin kruununkyy-
47921: distä luvattiin korvaus. Vartioiminen kuitenkaan siihen aikaan
47922: ei kuulunut yhteisen kansan tehtäviin. Ensiksimainitussa
47923: resolutsio!lissa nimittäin säädettiin, ettei kyyditsevää rah-
47924: vaan miestä voitu pitää vastuunalaisena vangin karkaami-
47925: sesta, ellei hän ollut sitä avustanut, ja että kruununpalve-
47926: lijain oli pitäminen huolta siitä, että vangit asianmukai-
47927: sessa suojeluksessa saatettiin määräpaikkoihinsa, jonka täh-
47928: den kruununpalvelijan oli vankia seurattava. Sellainen
47929: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13.
47930:
47931: toimen kahtiajako kuitenkin ajan pitkään kävi hankalaksi
47932: ylläpitää, ja jo 1700 luvun lopulla oli Suomessa yleensä
47933: vanginkuljetus jätetty nimismiesten, kunkin piirissänsä, toi-
47934: mitettavaksi, vaan kantoivat he, paitsi sitä maksua, minkä
47935: valtio vankien kyyditsemisestä ja ylläpidosta suoritti, pii-
47936: rinsä asukkailta, jotka siten olivat vapaat vankien kyy-
47937: ditsemisestä, erityiset n. k. vankikapat.
47938: Sanotun rasituksen helpottamiseksi Keis. kirjeessä 11
47939: päivältä elokuuta 1812 määrättiin, että puheenalainen toimi
47940: voitiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan luovuttaa huutokau-
47941: palla vähimmän vaativalle laillisella vastuunalaisuudella toi-
47942: mitettavaksi. Sen mukaisesti yhä vieläkin vankeinkulje-
47943: tus tarjotaan kihlakunnanoikeuksien tai muiden ~viran
47944: omaisten toimesta käräjäkunnittain tai nimismiespiirittäin
47945: aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan urakalle, ja sen, jonka
47946: kuvernööri urakkamieheksi hyväksyy, on toimitettava van-
47947: gin kuljetus toisen kuljettajan luokse taikka käräjäpaik-
47948: kaan, rautatieasemalle vankivaunuun tai vankilaan, niin
47949: myös tavallisesti vangin vartioiminen, usein vielä lisäksi
47950: annettava vangille asunto ja ravinto, kaikki siitä maksusta,
47951: mikä urakkasopimuksessa kruunulta tulevan kyyti- ja ruo-
47952: karahan lisäksi on sovittu. Kun kruunun suorittamat mää-
47953: rät, jotka nykyään ovat, kyytiraha 10 penniä kilometriltä
47954: ja ruokaraha 28 penniä päivältä, eivät vastaa kyydityk-
47955: seen ja ravintoon käytetyn työn ja tavaran arvoa, on ai-
47956: kaisempi velvollisuus maksua vastaan suorittaa kruunulle
47957: vankien kyyditystä muuttunut rasitukseksi, joka var-
47958: sinkin siellä, missä kyytien luku on suuri, tuottaa melkoi-
47959: sia kustannuksia ja päälle päätteeksi nykyään, kun van-
47960: kien kuljetus rautateitse toisin paikoin on poistanut tuon
47961: rasituksen miltei olemattomiin, hyvin epätasaisesti painaa
47962: eri paikkakuntia. Kruununpalvelijat maalla, joille kyydit-
47963: täväin vartioiminen ennen kuului, sitä vastoin ovat suuressa
47964: määrin vapautuneet tuosta velvollisuudestaan, sittenkun
47965: vartijan toimi on yhdistetty kerrotulla tavalla palkatun
47966: kyyditsijän tehtäviin.
47967: Vankeinkuljetusrasituksen poistaminen. 3
47968:
47969: V aukikyydillä kuljetetaan ei ainoastaan varsinaisesti
47970: rikoksesta vangittuja, vaan myös suuri joukko irtolaisia ja
47971: muita lääninhallitusten toimesta vankiloihin tai kotiseuduil-
47972: leen toimiteltavia henkilöitä, sekä niitä, jotka lähetetään
47973: sovittamaan vankeus- tai sakkorangaistuksiaan. Vankein-
47974: hoitohallituksen julkaisemasta vuosikertomuksesta näkyy,
47975: että v. 1905 vankiloihin otetuista noin 8,000 henkilöstä
47976: yli 2,000 oli irtolaisia, enemmän kuin 3,400 sakon sovitta-
47977: jia sekä noin 1,600 tutkimusvankeja, mutta siitä, maan-
47978: teitsekö vai rautateitse vaiko muulla tavoin vangit, joita
47979: useita luonnollisesti eri kertoja oli kyyditty oikeuspaikkoihin
47980: ja sieltä takaisin, olivat matkansa suorittaneet, ei ole tilastoa.
47981: Niiden kustannusten määrä, joka vankein kyydityksestä
47982: tuli kuntain tai tilallisten osalle*), arvioitiin v. 1874 kaik-
47983: kiaan 46,414 markaksi 6 penniksi ja v. 1883 yhteensä
47984: 55,262 markaksi 94 penniksi, vaan ovatko nämä kustan-
47985: nukset, sittenkun rautatiet ovat yhä enemmän tulleet käy-
47986: täntöön vankien kuljetuksessa, suurenneet vaiko vähenneet,
47987: siitä ei valiokunnalla ole ollut tietoja saatavissa. Että sa-
47988: notut kustannukset hyvin epätasaisesti kohtaavat eri paik-
47989: kakuntia, riippumatta niinkään paljon rikosten lukuisuu-
47990: desta kullakin paikkakunnalla kuin yleisten kulkuteiden
47991: suunnasta, niin että paikkakunnat, jotka sattuvat olemaan
47992: rautateille tai vankilapaikkoihin johtavien valtateiden var-
47993: rella, usein saavat kantaa raskaan rasituksen toisten ol-
47994: lessa siitä miltei vapaat, nähdään esim. siitä, että vuonna
47995: 1883 Viipurin pitäjä maksoi vanginkuljettajalleen 3,440
47996: markkaa, mutta koko Mikkelin lääni ainoastaan 2,329
47997: markkaa 80 penniä, ja että lähes seitsemänkymmentä maa-
47998: laiskuntaa samaan aikaan oli sanotusta rasituksesta koko-
47999: naan vapaina.
48000:
48001: Yrityksiä saada tällä alalla parannukf'iia toimeen on eri
48002: kertoja tehty. Jo 19 päivänä heinäkuuta 1824 senaatti ehdotti
48003:
48004: *) Toisin paikoin kustannukset suoritetaan kunnan varoista.
48005: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 13.
48006:
48007: niiden kokemusten nojalla, joita oli saavutettu, että yhtei-
48008: nen kansa olisi vapautettava muista velvollisuuksista van-
48009: keihin nähden, paitsi niiden kyyditykseen tarvittavain he-
48010: vosten hankkimisesta. Tämä ehdotus, jonka mukaan van-
48011: keinhoito maaseudulla olisi jätetty nimismiesten ja erityis-
48012: ten vanginkuljettajain tehtäväksi, kuitenkin sai rauveta
48013: niiden kustannusten suuruuden takia, joita sen katsottiin
48014: tuottavan. Vuonna 1875 asetettiin komitea laatimaan eh-
48015: dotusta vankien kuljetuksen ja hoidon ajanmukaisiksi muu-
48016: toksiksi, mutta mielipiteet komiteassa hajaantuivat kahtaalle.
48017: Kun toinen puoli komitean jäsenistä katsoi entisen järjes-
48018: telmän olevan erinäisillä parannuksilla säilytettävä, olivat
48019: toiset sitä mieltä, että perinpohjainen uudistus oli välttä-
48020: mätön. Kun ensiksi mainittu mielipide komiteassa pääsi
48021: voitolle, jäi asia taasenkin lepäämään. Maapoliisin lisää-
48022: misestä ja sen yhteydessä myöskin vankien kuljetuksen
48023: järjestämisestä tarkoituksen mukaisemmalle kannalle 1880-
48024: luvulla asetettu komitea antoi sitten v. 1884 valmistuneessa
48025: mietinnössään nykyisestä vankeinkuljetusjärjestelmästä hyl-
48026: käävän lausunnon. Tämäkään esitys ei tuottanut toivottua
48027: tulosta, enemmän kuin sekään vankeinhoitohallituksen 28
48028: päivänä lokakuuta 1887 tekemä ehdotus, joka tarkoitti
48029: maatHain vapauttamista puheenalaisesta rasituksesta ja van-
48030: kein kuljetustoimen siirtämistä kruununpalvelijain huoleh-
48031: dittavaksi. Julistuksella 3 päivältä lokakuuta 1889 kuiten-
48032: kin vankainkuljetus rautateillä tarkemmin järjestettiin. -
48033: Valtiopäivillä asiasta tehdyt anomusehdotukset ovat jääneet
48034: nekin tuloksettomiksi, v. 1877-78 siitä syystä, että jo
48035: {)li laadittu ehdotus asian järjestämiseksi, ja samoin v. 1900,
48036: sittenkun laki- ja talousvaliokunta asiasta laatimassaan
48037: mietinnössä oli ilmoittanut saaneensa tietää, että oli aiko-
48038: mus jättää kysymys vankeinhoidon ja kuljetuksen järjestä-
48039: misestä maalla ljinvalmistelukuntaan täydellisen ehdotuk-
48040: sen valmistamista varten.
48041: Vankeinkuljetusrasituksen poistaminen. 5
48042:
48043: Valiokunnan nyt saamien tietojen mukaan on lainval-
48044: mistelukunta 13 päivänä kesäkuuta 1902 päivätyn kirjel-
48045: män kera senaattiin lähettänyt ehdotuksen m. m. asetuk-
48046: seksi vankien kyyditsemisestä, jonka 1 § sisältää säädök-
48047: sen, että kaikki vankeinkuljetus on tapahtuva kruunun
48048: toimesta ja kustannuksella. Ehdotuksesta, joka saapui
48049: senaattiin vuoden 1904 kuluessa, vaadittiin seuraavana
48050: vuonna ja saatiin 1905 ja 1906 vuosien kuluessa lausun-
48051: not prokuraattorilta, hovioikeuksilta, kuvernööreiltä y. m.
48052: viranomaisilta. Kun puheena olevassa kysymyksessä ny-
48053: kyään kaikki alustavat työt ovat loppuun suoritetut ja
48054: asian lopullista käsittelyä varten tarpeellisiin töihin ei niin
48055: ollen enää voine kulua pitempää aikaa, saa valiokunta kun-
48056: nioittaen ehdottaa,
48057:
48058: että Eduskunta, odottaen, että kysymys van-
48059: keinkul:jetuksen uudestaan järjestämisestä saate-
48060: taan lähimmässä tulevaisuudessa ratkaisun alai-
48061: seksi, antaisi puheena olevan anomusehdotuksen
48062: rauveta.
48063:
48064: Helsingissä, 25 p. syyskuuta 1908.
48065:
48066:
48067:
48068:
48069: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
48070: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara (ositt.), jäsenet Heim-
48071: biirger, Huoponen, Koivisto, Mäki, Nix (ositt.), Paunu, Pen-
48072: nanen (ositt.), Perttilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen,
48073: Salo (ositt.), Wahe ja Wirkki sekä varajäsenet Bäck ja
48074: A. P. Hämäläinen (ositt.).
48075:
48076:
48077:
48078:
48079: Helsinki, Työväen kirjapaino, 190!:l.
48080: j
48081: j
48082:
48083: j
48084: j
48085: j
48086: j
48087:
48088: j
48089: j
48090: j
48091:
48092: j
48093: 1
48094: 1
48095: 1
48096: 1
48097: 1
48098: 1
48099: 1
48100: 1
48101: 1
48102: 1
48103: 1
48104: 1
48105: 1
48106: 1
48107: 1
48108: 1
48109: 1
48110: 1
48111: 1
48112: 1
48113: 1
48114: 1
48115: 1
48116: 1
48117: 1
48118: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48119:
48120:
48121:
48122:
48123: Työväenasiain valiokunnan mie-
48124: tintö N:o 5 anomusehdotuksesta, joka
48125: koskee työttömyyden tutkimuksen toi-
48126: meenpanemista, työttömyysvakuutusta
48127: sekä muita työttömyyden aiheuttamia
48128: toimenpiteitä.
48129:
48130:
48131:
48132: Eduskunta on viime elokuun 21 p:nä pöytäkirjanotteen
48133: mukana lähettänyt työväenasiain valiokunnan valmistelta-
48134: vaksi edustaja M. Paasivuoren y. m. anomusehdotuksen
48135: N:o 39 työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemisesta, työt-
48136: tömyysvakuutuksesta sekä muista työttömyyden aiheutta-
48137: mista toimenpiteistä.
48138:
48139:
48140:
48141: Olojen kehityksestä yleensä ja erittäinkin teollisuustuo-
48142: tannon muuttumisesta suurteollisuudeksi on ollut seurauk-
48143: sena, että yhä lukuisampain kansalaisjoukkojen ainoana
48144: toimeentulon lähteenä on palkkatyö. Hyvinä aikoina
48145: eli n. s. taloudellisen tilan nousuaikoina, joiden tun-
48146: tomerkkinä on liikkuvain pääomain runsaus ja tuottei-
48147: den enentynyt kysyntä, vilkastuu tuotantotoiminta ja li-
48148: sääntyy työvoiman tarve. Tämä houkuttelee yhä enem-
48149: män työntekijöitä suurteollisuuden palvelukseen. Mutta
48150: kehityksen johdettua liikatuotantoon seuraa vuorostaan ta-
48151: loudellinen ahdinkotila, liikkuvain pääomain puute ja ky-
48152: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48153:
48154: synnän lamautuminen, sen johdosta tuotanto supistuu ja
48155: työvoiman tarve vähenee. Taloudellisen pulan seurauksena
48156: on työttömyys.
48157: Mutta työttömyys ei johdu yksinomaan taloudellisesta
48158: pulasta, vaan monien muidenkin syiden vaikutuksesta.
48159: Niinpä kadon seurauksena on työttömyys ja puute laajem-
48160: malla tai rajoitetummalla alalla. Erittäinkin teollisuustuo-
48161: tannossa tarvittavain raaka-aineiden viljelyksiä kohdannut
48162: kato saattaa vaikuttaa puheena olevaa raaka-ainetta käyt-
48163: tävän tuotannon haaraan kaikkialla. Monet muutkin tila-
48164: päiset seikat, kuten esim. uusien koneiden käytäntöön ot-
48165: taminen, erityisen tuotantoyrityksen tai teollisuuslaitoksen
48166: häviöön joutuminen j. n. e., saattavat olla syinä työttö-
48167: myyteen. Monella alalla on tuotanto rajoitet.tu johonkin
48168: määrättyyn vuodenaikaan. Siten esimerkiksi maanviljelys-
48169: taloudessa pohjoisissa maissa ei voida talvella käyttää kaik-
48170: kea kesällä tarvittavaa työvoimaa. Samoin on laita myös-
48171: kin rakennusten muurauksessa, tiiliteollisuudessa, maalarin
48172: ammatissa, laivanlastaustöissä sekä monissa muissa ulkotöissä.
48173: Toiselta puolen taas eräitä tavaroita tarvitaan erityisinä
48174: vuoden aikoina, ja se synnyttää säännöllisiä työttömyys-
48175: aikoja, esim. vaatetusteollisuudessa toimivalle työväelle.
48176: Työttömyys esiintyy siten milloin taloudellisen pulan ai-
48177: heuttamana, milloin katovuosista tai muista tilapäisistä
48178: syistä johtuvana, milloin taas aikakautisena eli n. s. se-
48179: sonkityöttömyytenä erityisissä ammateissa.
48180: Mikä työttömyyden syynä ja aiheuttajana milloinkin
48181: lieneekin, sen seuraukset ovat aina samat, nimittäin kan-
48182: santaloudellinen tappio koko yhteiskunnalle, kun työvoimia
48183: joutuu toimettomaksi ja hyödyttömäksi, sekä toimeentulon
48184: vaikeus, puute ja hätä työttömiksi joutuneille. Niin ollen
48185: ja kun, varsinkin suurkaupungeissa, työttömyys aika ajoin
48186: ulottuu laajoihJn työväenkerroksiin sekä aikakautinen työt-
48187: tömyys käy säännölliseksi ilmiöksi, on sekä yksityisten
48188: kansalaisten että yhteiskunnan puolelta täytynyt ryhtyä
48189: Työttömyyden lieventämisestä. 3
48190:
48191: toimiin puheenalaisen epäkohdan selville saamiseksi ja eh-
48192: käisemiseksi sekä sen seurausten lieventämiseksi.
48193: Useimmissa sivistysmaissa on siten viime aikoina käyty
48194: työttömyyden syitä ja laajuutta tutkimaan, vaikka tätä
48195: tehtävää suuresti vaikeuttaakio se seikka, että työttömyys
48196: esiintyy erilaisena eri paikkakunnilla, eri ammattien, ikä-
48197: luokkain ja sukupuolten keskuudessa ja että usein on vai-
48198: kea erottaa pakosta johtuvaa työttömyyttä tahallisesta jou-
48199: ten olosta. Erittäinkin Saksassa on ryhdytty laajasuuntai-
48200: siin toimenpiteisiin työttömyysilmiön selvittämiseksi.
48201: Työttömyystilaston kokoomisessa on noudatettu erilaisia
48202: menettelytapoja. Ensiksikin on suuremman työttömyyden
48203: sattuessa pantu toimeen tilapäisiä tutkimuksia, jotka taval-
48204: lisesti ovat rajoittuneet erityisiin paikkakuntiin ja erityisiin
48205: ammattialoihin. Väenlaskun yhteydessä on useissa maissa
48206: koottu yleisempääkin työttömyystilastoa, ja vihdoin ovat
48207: eräiden maiden tilastolliset virastot ryhtyneet, enimmäkseen
48208: työväen ammattijärjestöjen avulla, kokoomaan ja sään-
48209: nöllisesti julkaisemaan määrättyihin ammattialoihin, usein
48210: vain järjestöjen jäseniin, ulottuvaa tilastoa. Kaikkia toimi-
48211: aloja käsittävää työttömyystilastoa ei kuitenkaan vielä mis-
48212: sään julaista.
48213: Työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen tuottamain seu-
48214: rausten lieventämiseksi on monia keinoja ehdotettu ja
48215: osaksi käytännössäkin koeteltu.
48216: Vaitio ja kunnat voivat suurimpina työnantajina vai-
48217: kuttaa paljon työnpuutteen poistamiseksi sopivasti järjestä-
48218: mällä omien töittensä teettämistä. Niinpä voidaan välttää
48219: yksityisten työnantajain kanssa kilpailemista kiireellisim-
48220: pinä työaikoina, siirtää työnpuutteen aikoina teetettäviksi
48221: sellaisia töitä, joiden toimittaminen ei ole välttämätön mää-
48222: rättynä aikana, järjestää töitä niin, että toisen työn loput-
48223: tua voidaan toista alkaa, suunnitella jo ennakolta sellaisia
48224: töitä, joiden teettämiseen suuremman työnpuutteen sat-
48225: tuessa voidaan ryhtyä, sekä käyttää yleisissä töissä, mikäli
48226: mahdollista, paikkakunnalla vakinaisesti asuvaa työväkeä.
48227: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48228:
48229: Kun toisaalla saattaa olla työtä, toisaalla joutilasta työ-
48230: voimaa tarjona, niin työttömyyttä voidaan jossakin määrin
48231: vähentää myöskin tarkoituksenmukaisen työnvälityksen
48232: kautta. Siinä suhteessa onkin viime aikoina sekä
48233: meillä että muualla, erittäinkin kunnallisten työnvälitystoi-
48234: mistojen avulla, saavutettu huomattavia tuloksia, niinkuin
48235: valiokunnalla on tilaisuus erään toisen sen käsiteltävänä
48236: olevan asian yhteydessä tarkemmin osottaa.
48237: Mutta edellä mainitut toimenpiteet, yleisten töiden teet-
48238: tämisen järjestäminen ja työnvälitys, voivat kuitenkin ai-
48239: noastaan osaksi lieventää työttömyyttä. Valtio ja kunnat
48240: eivät suuren työnpuutteen aikana voi tarjota niin paljon
48241: ja niin monenlaatuisia töitä, että kaikki työnpuutteessa
48242: olevat saisivat niistä elatuksensa. Työnvälitys ei myös-
48243: kään voi muuta kuin tasoittaa työvoiman kysyntää ja tar-
48244: jontaa, siirtämällä liikaa työvoimaa sinne, missä työvoi-
48245: masta on puute. Milloin työttömyys on suuri ja laajalle
48246: ulottuva, ei parhaitenkaan järjestetty työnvälitys kykene
48247: hankkimaan työtä kaikille työnpuutteessa oleville. Sen
48248: vuoksi on välttämätöntä ryhtyä vielä muihinkin keinoihin
48249: hätään joutuneiden työttömäin avustamiseksi.
48250: Viime vuosiin saakka ja suurimmaksi osaksi vieläkin
48251: on puheenalainen avustus ollut joko yksityisen tai julkisen
48252: hyväntekeväisyyden taikka työntekijäin oman keskinäisen
48253: avustuksen varassa. Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan tällä
48254: alalla ole yleensä näyttäytynyt riittäväksi eikä tarkoitustaan
48255: vastaavaksi. Sen vuoksi onkin viime aikoina miltei kaikkialla
48256: ryhdytty suunnittelemaan työttömäin avustamista tavalla,
48257: joka toiselta puolen antaa takeita siitä, ettei avustus joudu
48258: tahallaan joutilaisuuteen jättäytyneiden hyväksi, ja toiselta
48259: puolen taas turvaa pakosta työttömänä olevalle almuista
48260: riippumatonta toimeentulon mahdollisuutta. Siinä tarkoi-
48261: tuksessa on itseavustuksen pohjalle järjestetty työttömyys.:
48262: vakuutusta, jota kuitenkin yhä yleisemmin kannatetaan
48263: valtion ja kunnan varoilla. Tämä työttömyysvakuutus tu-
48264: Työttömyyden lieventämisestä. 5
48265:
48266: lee siten osaltaan täydentämään työntekijäin sairas-, tapa-
48267: turma- ja työkyvyttömyysvakuutusta.
48268: Pakollista työttömyysvakuutusta on tähän saakka yri-
48269: tetty yksinomaan kunnallisena laitoksena ainoastaan S t.
48270: Gallen i s s a Sveitsissä, mutta pari vuotta toimittuansa se
48271: sielläkin lakkautettiin. Paremmin on sitä vastoin menes-
48272: tynyt vapaaehtoinen kunnallinen työttömyysvakuutus eräissä
48273: Sveitsin ja Saksan kaupungeissa (Bernissä, Kölnissä, Leip-
48274: zigissä) ja varsinkin kunnan avustama ammatillinen
48275: työttömyysvakuutus. Viime mainittu järjestelmä on par-
48276: haiten kehitetty G en t i n kaupungissa Belgiassa. Vuonna
48277: 1901 perusti siellä kunta rahaston, josta annetaan avus-
48278: tusta ammattiyhdistysten työttömyyskassoille enintään sama
48279: määrä, minkä nämä suorittavat jäsenilleen työttömyysapua,
48280: ei kuitenkaan enempää kuin 1 markka päivässä henkeä
48281: kohti korkeintaan 60 päivänä vuodessa. Kassaan on yh-
48282: distettynä erityinen säästölaitos, johon ammattiyhdistyksiin
48283: kuulumattomat työntekijät voivat tallettaa säästöjä enin-
48284: tään 50 markkaa vuoden kuluessa, saaden ne työttö-
48285: myyden aikoina vähitellen takaisin ynnä saman apulisän
48286: kuin yhdistystenkin vakuutetut jäsenet. Tätä säästölai-
48287: tosta ei kuitenkaan ole sanottavasti käytetty. Gentin jär-
48288: jestelmän mukaan on työttömyysvakuutusta toimeenpantu
48289: eräissä muissakin Belgian, Ranskan ja Hollannin kaupun-
48290: geissa. Viimemainitussa maassa on hallituskin syksyllä
48291: 1907 antanut eduskunnalle esityksen valtioavun myöntä-
48292: misestä kunnille, jotka puolestaan ryhtyvät toimiin työttö-
48293: myysvakuutuksen edistämiseksi.
48294: Pääasiallisesti ammattiyhdistysten huolena on työttö-
48295: myysavustus Saksassa, jossa vuonna 1906 yhdistyksiin
48296: kuului 2,215,165 jäsentä ja ne suorittivat työttömille noin
48297: 4,566;000 markkaa.
48298: E n g 1a n n i s s a ovat työntekijäin ammattiyhdistykset
48299: jo viime vuosisadan keskivaiheilta alkaen pitäneet tärkeänä
48300: tehtävänään jäsentensä avustamista työnpuutteen sattuessa
48301: ja käyttäneet siihen melkoisia rahamääriä. Niinpä esim.
48302: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48303:
48304: vuonna 1906, jolloin järjestyneitä työntekijöitä oli 2,106,283,
48305: suorittivat ammattiyhdistykset työttömyysapua noin
48306: 10,743,000 markkaa. Enimmin kehittynyt on yhdistysten
48307: työttömyysavustus kone- ja metalliteollisuuden sekä laivan-
48308: rakennus- sekä kirjapaino-alalla. Mutta huolimatta ammatti-
48309: yhdistysten työttömyysavustuksesta ja laajasta yksityisestä
48310: hyväntekeväisyydestä joutuu suuri joukko työttömiä myös-
48311: kin yleisen köyhäinhoidon varaan.
48312: Vuosina 1903 ja 1904 vallinneen suuren työttömyyden
48313: johdosta ryhdyttiin Englannissa työttömyyskysymystä järjes-
48314: tämään myöskin lainsäädännön avulla. Parlamentti hyväksyi
48315: v. 1905 kolmeksi vuodeksi lain, jonka mukaan niihin kaupun-
48316: keihin, joissa on yli 50,000 asukasta, ja paikallishallinnon
48317: määräyksestä myöskin niihin, joissa on yli 20,000 asukasta,
48318: on perustettava keskuskomitea hankkimaan, mikäli mah-
48319: dollista, työtä sellaisille työttömille, jotka voivat ja halua-
48320: vat työtä tehdä. Keskuskomitean alaisina on paikallis-
48321: komiteoja, joiden tehtävänä on hankkia alueeltaan tietoja
48322: työoloista, avustaa työttömiä saamaan työtä ja tutkia,
48323: ovatko ne työttömät, jotka työtä vaativat, pakosta työttö-
48324: minä sekä soveliaat ja halukkaat saatavissa olevaan työ-
48325: hön ryhtymään. Jolleivät paikalliskomiteat voi työpaikkaa
48326: hankkia, on niiden neuvottava työnhakijat kääntymään
48327: keskuskomitean puoleen, joka koettaa itse tai toisten pai-
48328: kalliskomiteain välityksellä hankkia työttömille työtä, myös-
48329: kin hätäaputöitä, joista ei kuitenkaan saa suorittaa niin
48330: suurta palkkaa, kuin tavallisesti maksetaan sellaisesta
48331: työstä, johon ei vaadita erityistä ammattitaitoa. Sekä kes-
48332: kuskomiteain että paikalliskomiteain menot suoritetaan ra-
48333: hastosta, johon varat saadaan osaksi vapaaehtoisella avus-
48334: tuksella, osaksi kunnilta. Viimemainituilta tähän tar-
48335: koitukseen kannettavan veron määrä on kuitenkin
48336: laissa rajoitettu (5 penma 25 markan tulosta), ja
48337: verotuksella koottuja varoja saa käyttää ainoastaan hä-
48338: täapukomitean perustamiseen, työttömäin ja heidän per-
48339: heittensä maasta siirtymiseen taikka muuhun matka-avus-
48340: Työttömyyden lieventämisestä. 7
48341:
48342: tukseen sekä maanviljelyssiirtolain perustamiseen, viime-
48343: mainittuun tarkoitukseen vain paikallisten hallintoviran-
48344: omaisten suostumuksella. Lain käytäntöön soveltaminen
48345: ei ole kuitenkaan vienyt tyydyttäviin tuloksiin, jonka
48346: vuoksi on otettu puheeksi uusien suunnitelmien laatiminen
48347: työttömyysavustuksen järtestämiseksi.
48348: Eräät Ranskan kaupungit maksavat, niinkuin edellä
48349: on viitattu, säännöllistä avustusta ammattikuntien työttö-
48350: myyskassoille. Mutta myöskin valtiovaroista on Ranskassa
48351: alettu jonkun verran avustaa ammattiyhdistysten työttömyys-
48352: kassoja. Vuodesta 1904 alkain on edustajakamari valtion
48353: menosääntöön ottanut 110,000 markan määrärahan työttö-
48354: mäin avustamista varten, ja tästä määrärahasta on annettu
48355: valtioapua kuntain avustamille y. m. työttömyyskassoille
48356: erityisessä asetuksessa säädetyillä ehdoilla. Kokonaan sitä
48357: ei kuitenkaan ole koskaan käytetty, vaan esim. tilivuonna
48358: 1906-1907 myönnettiin valtioavustusta 42,495 markkaa
48359: 64 kassalle, joissa oli 39,053 jäsentä ja jotka maksoivat
48360: avustusta kaikkiaan 218,488 markkaa.
48361: Vielä tehokkaammin kuin Englannissa ja Ranskassa, on
48362: Norjassa ja Tanskassa ryhdytty työttömyyden aiheuttamain
48363: epäkohtain torjumiseen yleisellä lainsäädännöllä.
48364: N o r j a s s a on monessa kaupungissa järjestetty hätä-
48365: aputöitä, m. m. perustettu joku pienempi työlaitoskin sitä
48366: varten. Ammattiyhdistykset, joihin kaikkiaan kuului vuonna
48367: 1906 25,339 jäsentä, antoivat samana vuonna jäsenilleen
48368: työttömyys- ja matka-apua 61,447 markkaa.
48369: Kesäkuussa 1904 asetettiin erityinen komitea valmiste-
48370: lemaan lakiehdotusta työttömyysvakuutuksen edistämisestä
48371: yleisillä varoilla. Tämän ehdotuksen pohjalla julkaistiin
48372: 12 p:nä kesäkuuta 1906 laki, joka on voimassa 1911
48373: vuoden loppuun asti ja jonka mukaan työttömyyskassoille
48374: myönnetään avustusta valtion ja kunnan varoista.
48375: Valtioavun saamista varten vaaditaan, että työttömyys-
48376: kassan osakasten jäsenmaksut nousevat vähintään puoleen
48377: kassan tuloista. Jäsenillä ei ole oikeutta saada avustusta
48378: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48379:
48380: kassasta, elleivät ole kuuluneet siihen ainakin viimeistä
48381: puolta vuotta ja maksaneet jäsenmaksuansa vähintään 26
48382: viikolta. Paikkakunnalle jäävälle ei saa maksaa avustusta
48383: 3 päivää lyhemmältä työttömyysajalta, eikä suurempaa
48384: määrää, kuin puolet siitä, mitä pidetään keskimääräisenä
48385: päiväpalkkana jäsenen omalla ammattialalla. Avustusta
48386: myönnetään korkeintaan 90 päiväksi 12 kuukauden aikana.
48387: Kassan jäsenet ovat velvolliset työttömyyden aikana ryhty-
48388: mään työhön, jonka kassan johtokunta katsoo heille sopivaksi.
48389: Jos kunnassa on julkinen työnvälitystoimisto, saa siellä oles-
48390: kelevalle työttömälle valtioavulla suorittaa avustusta vasta
48391: sitten kun hän on turhaan hakenut työtä mainitusta toi-
48392: mistosta. Avustusta ei saa antaa sille, joka on jäsenenä
48393: jossakin toisessa työttömyyskassassa, eikä sinä aikana, jolloin
48394: hän saa sairaskassasta apua. Työttömyysavustusta saa antaa
48395: ainoastaan työkykyisille, omatta syyttään työttöminä ole-
48396: ville, joihin ei lueta lakon tai työnsulun tähden työttömäksi
48397: joutuneita.
48398: Yhdistyksen yhteydessä olevan työttömyyskassan tu-
48399: lee, saadakseen valtioapua, myöntää henkilöille, jotka
48400: kuuluvat samaan ammattiin, oikeus vakuuttaa itsensä
48401: samoilla ehdoilla kuin yhdistyksen jäsenet, ja on kassalla
48402: silloin oikeus hallintokustannuksia varten jonkun verran
48403: korottaa vakuutusmaksuja. Yhdistykseen kuulumattomat
48404: vakuutetut eivät kuitenkaan saa olla päättäniässä kassan
48405: sääntöjä koskevista asioista, eivätkä myös ottaa osaa kas-
48406: san johtoon, ellei yhdistys sitä myönnä.
48407: Kaikille työttömyyskassoille, jotka täyttävät lain vaati-
48408: mat ehdot, voidaan myöntää oikeus saada valtiovaroista
48409: neljäsosa siitä rahamäärästä, jolla kassa itse avustaa va-
48410: kuutettuja Norjan kansalaisia sekä muitakin, jotka ovat
48411: Norjassa asuneet viimeiset 5 vuotta. Tästä valtioavusta,
48412: joka suoritetaan neljännesvuosittain, perii valtio kuitenkin
48413: 2
48414: /s takaisin niiltä kunnilta, joissa työttömyysavustusta saa-
48415: neet viimeksi ovat asuneet yhtämittaa 6 kuukautta 5 vuo-
48416: Työttömyyden lieventämisestä. 9
48417:
48418: den aikana. Toiminnastaan tulee kannatusta saavan työt-
48419: tömyyskassan tehdä selkoa sekä valtiolle että kunnalle.
48420: T a n s kas s a ovat, paitsi yksityiset hyväntekeväisyys-
48421: yhdistykset, työttömäin avustamisesta pitäneet huolta pää-
48422: asiallisesti työväen ammattiyhdistykset ja -liitot. Yhteensä
48423: 57 yhdistykseen ja liittoon, joihin kuuluu 65,000 jäsentä,
48424: on järjestetty työttömyysavustus ja ne antoivat avustusta
48425: vuonna 1906 noin 392,000 markkaa. Vähin avustus
48426: on ollut 1 markka 5 penniä ja korkein 2 markkaa 80
48427: penniä päivää kohti.
48428: Jo vuonna 1902 tehtiin Tanskan eduskunnassa ehdotus,
48429: että lainsäädännöllä järjestettäisiin valtion avustuksen an-
48430: tamista työttömyyskassoille ja, sittenkuin erityinen komi-
48431: tea oli asian valmistanut, annettiin huhtikuun 9 p:nä 1907
48432: laki hyväksytyistä työttömyyskassoista.
48433: Tämän lain mukaan ovat ne palkkatyöntekijä!n työttö-
48434: myyskassat, joihin kuuluu vähintään 50 jäsentä, oikeutetut
48435: saamaan vahvistuksen säännöilleen ja apurahaa yleisistä
48436: varoista. Ainoastaan sellaiset palkkatyöntekijät, jotka ovat
48437: oikeutetut saamaan valtiolta apua sairaskassan välityksellä,
48438: voivat olla työttömyyskassan avustukseen oikeutettuja.
48439: Jäseneksi ei kukaan voi päästä, ennenkuin on täyttänyt
48440: 18 vuotta, eikä 60 vuotta täytettyänsä. Yht'aikaa ei saa
48441: olla useamman kuin yhden valtioapua nauttivan työttö-
48442: myyskassan jäsenenä. Kassan säännöissä voidaan määrätä,
48443: että johtokunta saa kieltää kassan osakkaaksi pääsemästä
48444: tai siihen edelleen kuulumasta sellaisia, jotka ruumiillisista
48445: tai siveellisistä syistä ovat kelpaamattomia säännölliseen
48446: ansiotyöhön taikka työskentelemään yhdessä työnjohtajain
48447: tai työtoverien k.anssa. Muuten ei saa pääsyä työttömyys-
48448: kassaan evätä keneltäkään, joka täyttää säädetyt ehdot.
48449: Valtiovaroista annetaan hyväksytyille työttömyys-
48450: kassoille vuosittain apurahaa, joka vastaa lfs kunkin
48451: kassan yhteenlasketuista vakuutusmaksuista, ei kuitenkaan
48452: enempää kuin kaikkiaan 350,000 markkaa. Tämä määrä
48453: jaetaan kassain kesken suhteellisesti näille suoritettujen
48454: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48455: vakuutusmaksujen mukaan. Kuntakin on oikeutettu anta-
48456: maan apurahaa jäsenmaksun suorittamiseen siihen kuuluvain
48457: kassan jäsenten puolesta, enintään lf6 mainitusta mak-
48458: susta.
48459: Kassasta voidaan avustusta antaa matka-apuina, vuokra-
48460: apuina, päivärahana ja luontoisapuna. Avustus ei saa
48461: päivää kohti olla suurempi kuin 2f3 keskimääräisestä työn-
48462: ansiosta eikä 70 penniä vähempi ja 2 markkaa 80 penniä
48463: suurempi. Ainoastaan se, joka välittömästi sitä ennen on
48464: ollut kassan jäsenenä 12 kuukautta ja suorittanut mak-
48465: sunsa, voi saada avustusta, ei kuitenkaan ensimäisiltä 6
48466: työttömyyspäivältä, joka aika kassan säännöissä voidaan
48467: korottaa aina 15 päivään. Hyväksytystä työttömyyskas-
48468: sasta ei avustusta myöskään saa antaa: lakon tahi työn-
48469: sulun aikana näihin osallisille henkilöille, sairauden tai
48470: työkyvyttömyyden vuoksi työttömille, riittävättä syyttä
48471: työstä eronneille, kohtuuttomasta juovutusjuomain nauttimi-
48472: sesta tahi toraisuudesta työnantajaa tahi työtovereita koh-
48473: taan työttömiksi joutuneille, vakinaista vaivaisapua saaville,
48474: eikä jäsenille, jotka kieltäytyvät vastaanottamasta kassan
48475: johtokunnan tarjoamaa, heidän kykyänsä vastaavaa työtä.
48476: Hyväksytyn kassan säännöissä on se aika, jolta jäsen enin-
48477: tään voi saada avustusta, määrättävä ainakin 70 päiväksi
48478: vuodessa. Kassat, joita 1 p:nä huhtikuuta tänä vuonna oli
48479: 37 ja niissä jäseniä 72,500, ovat erityisen tarkastajan val-
48480: vonnan alaisina.
48481: R u o t s i s s a, jossa järjestyneitä työntekijöitä on noin
48482: 200,000, suorittavat ammattijärjestöt, erittäinkin leipurien,
48483: metalli-, tupakka- ja kirjapainotyöntekijäin, työttömyys- ja
48484: matka-avustusta nykyään noin 150,000 markkaa vuodessa.
48485: Mitään yleisistä varoista avustettua, lainsäädännöllä järjes-
48486: tettyä työttömyysvakuutusta ei ole. Tämän vuoden valtio-
48487: päivillä on siitä tehty ehdotus, joka kuitenkin hyljättiin.
48488: Työttömyyden lieventämisestä. 11
48489:
48490: S u o me s s a k i n on työnpuute, varsinkin kaupungeissa
48491: talvisin, ollut eräinä vuosina hyvinkin tuntuva. Suurin se on
48492: rakennus- ja apurityöläisten keskuudessa. Niillä rakennus-
48493: työläisillä, jotka eivät työskentele rakennuksien sisustus-
48494: töissä, kestää työttömyysaikaa tavallisesti: muurareilla
48495: marraskuun lopulta huhtikuuhun, kirvesmiehillä joulukuusta
48496: maalis- ja huhtikuuhun sekä kivityömiehillä lokakuusta
48497: helmi- ja maaliskuuhun. Eri vuosina sattuu työttömyyttä
48498: kuitenkin varsin eri suuressa määrin. Vaatetusteollisuus-
48499: työntekijöillä on vuosittain kaksi työttömyyskautta, nimit-
48500: täin tammi-, helmi- ja maaliskuu talvella sekä heinä- ja
48501: elokuu kesällä. Muitakin edellämainittuja työttömyysmuo-
48502: toja, kuin aikakautista työttömyyttä, esiintyy myöskin, erit-
48503: täinkin suuremmissa kaupungeissa.
48504: Työttömyyden laajuudesta ja vaihteluista tarjoovat jos-
48505: sakin määrin selvitystä kunnalliset työnvälitystoimistot,
48506: joita on Helsingissä vuodesta 1903, Tampereella, Turussa
48507: ja Viipurissa vuodesta 1904 ja Vaasassa vuodesta 1906
48508: alkaen, sekä myöskin työttömyyden aiheuttamat hätäapu-
48509: toimet eri kaupungeissa. Mutta yleisemmin ei työttömyys-
48510: kysymyksen selvittämiseen meillä ole ryhdytty eikä mitään
48511: varsinaista työttömyystilastoa, paikallistakaan, ole ole-
48512: massa.
48513: Ammattijärjestöt ovat Suomessakin jonkun verran toimi-
48514: neet työttömyyden ehkäisemiseksi sekä työttömäin avusta-
48515: miseksi. Samaan suuntaan vaikuttavat myöskin edellä
48516: mainitut työnvälitystoimistot. Sen lisäksi on vielä silloin
48517: tällöin ollut pakko yhteiskunnan puolesta ryhtyä tilapäisiin
48518: toimenpiteisiin, mutta ne ovat, lukuunottamatta valtion
48519: toimia katovuosien yleisen hädän lieventämiseksi, olleet
48520: kokonaan paikallista laatua ja pääasiallisesti yksityisten
48521: kuntain toimeenpanemia. Erittäinkin Helsingin kaupunki
48522: on useina vuosina järjestänyt työnpuutteisille talvikuukau-
48523: sina kadunaukaisu-, maankaivuu-, satamarakennus- ja eri-
48524: näisiä muita rakennustöitä. Varsinaisena hätäaputyönä on
48525: joka vuosi pidetty kivenmurskaustyötä saatavissa kaikille
48526: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48527: siihen pyrkiville. Viimemainittuun työhön on turvautu-
48528: nut tammi-huhtikuussa: vuonna 1905 keskimäärin 189,
48529: vuonna 1906 305 ja vuonna 1907 90 henkeä samalla
48530: kertaa. Myöskin suoranaista avustusta on Helsingin
48531: kaupunki antanut työttömäin puutteen poistamiseksi.
48532: Niinpä vuonna 1903 myönnettiin, paitsi vaivaishoidon eri-
48533: näisille työttömäin perheille antamaa avustusta, enintään
48534: 30,000 markkaa jaettavaksi lainoina työttömille, ja niistä
48535: annettiin 23,000 markkaa 584 lainanottajalle korkeintaan
48536: 100 markan suuruisina lainoina. Vuonna 1906 myönsi
48537: kaupunki niinikään 10,000 markkaa työnpuutteisten avus-
48538: tamiseksi eräälle vapaaehtoisesti muodostuneelle , työttömäin
48539: komitealle", joka sai myöskin yksityisiltä yli 20,000 mark-
48540: kaa ja valtiovaroista 10,000 markkaa sekä 200 vapaata
48541: rautatiepilettiä työttömäin kotiseuduilleen lähettämiseen.
48542: Hätäaputöitä on muissakin kaupungeissa, etenkin Tam-
48543: pereella, Viipurissa, Turussa, Porissa ja Kotkassa työttö-
48544: mille järjestetty.
48545: Sellaisten enimmäkseen tilapäisten toimenpiteiden va-
48546: raan, kuin tähän saakka, ei valiokunnan mielestä puheena
48547: olevalla alalla enää meilläkään voida jättäytyä. Kun Suo-
48548: messa kaupungit yleensä ovat pieniä ja verrattain suuri
48549: osa väestöä on maanviljelyksen, verrattain vähäinen teolli-
48550: suuden palveluksessa, eivät työttömyyden epäkohdat tosin
48551: vielä ole niin räikeät eikä .niiden lieventäminen niin vaikea
48552: kuin monessa muussa maassa. Mutta nykyisen taloudelli-
48553: sen kehityksen mukana, teollisuuden voittaessa alaa ja
48554: kaupunkien kasvaessa, ne meilläkin yhä ovat lisäytymässä
48555: ja sentähden onkin ryhdyttävä järjestämään tehokasta työ-
48556: väen toimeentulon turvaamista työttömyyden aikojen
48557: varalta.
48558: Tarpeellisena pohjana kaikille sitä tarkoittaville toimen-
48559: piteille on kyllin yleisen ja luotettavan selvityksen saami-
48560: nen työttömyyden laajuudesta ja ilmaumismuodoista.
48561: Kun yksityisten kuntain ja työväenjärjestöjen voimat eivät
48562: riitä sellaisen aikaansaamiseen, on valtion otettava se asiak-
48563: Työttömyyden lieventämisestä. 13
48564:
48565: sensa, vaikkakin käyttäen kuntain ja järjestöjen apua.
48566: Perustavan työttömyyden tutkimuksen lisäksi olisi sitten,
48567: niinikään hallituksen toimesta, ryhdyttävä säännöllisesti
48568: kokoamaan ja julkaisemaan työttömyystilastoa.
48569: Sittenkuin tarpeellinen selvitys työttömyydestä on han-
48570: kittu, voidaan sen nojalla paremmalla menestyksellä ryhtyä
48571: suunnittelemaan ja ennakolta järjestämään yleisiä toimen-
48572: piteitä työttömyyden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
48573: Siinä kohden on, kuten edellä oleva katsauskin osottaa,
48574: työttömyysvakuutus näyttäytynyt tarpeelliseksi, ja olisi
48575: sen aikaansaamiseen meilläkin pyrittävä. Siitä, miten
48576: tämä työttömyysvakuutus olisi parhaiten Suomen oloihin
48577: soveltuvaksi järjestettävä, on valiokunnan mielestä, asian
48578: nykyisellä kannalla, liian aikaista ryhtyä päätöstä teke-
48579: mään, vaan olisi asiaa edelleen valmisteltaessa otettava
48580: huomioon ja harkittavaksi kaikki ne eri muodot, joissa
48581: työttömyysvakuutusta on muualla toteutettu. Se yleinen
48582: suunta, johon työttömyysvakuutus viime vuosina on kehit-
48583: tynyt, näyttää kuitenkin selvästi osottavan, että tehokasta
48584: avustusta yleisistä varoista siihen on tarpeen. Sillä vaikka
48585: työntekijäin itsensä tuleekin ansion aikoina koettaa suorit-
48586: taa vakuutusmaksuja sitä varten, ovat työväen omat voi-
48587: mat ainakin monella alalla riittämättömät tyydyttävän
48588: työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseen. Eikä se meillä
48589: liene toteutettavissa yksistään kuntain kannatuksellakaan,
48590: vaan tarvittanee siihen, joko sitten kuntain avustus jäte-
48591: tään vapaaehtoiseksi niinkuin esim. Tanskassa taikka
48592: tehdään pakolliseksi niinkuin Norjassa, myöskin apua
48593: valtiovaroista.
48594: Niistä syistä, joita edellä on esitetty, valiokunta on
48595: katsonut esillä olevan anomusehdotuksen, mikäli se koskee
48596: työttömyystutkimuksen toimeenpanemista ja työttömyys-
48597: vakuutuksen aikaansaamista, erittäin huomiota ansaitse-
48598: vaksi. Sen jälkeen kuin puheenalainen anomusehdotus teh-
48599: tiin, on hallituksen puolestakin ryhdytty alotteeseen sen
48600: tarkoituksen toteuttamiseksi, senaatti kun 9 p:nä tätä
48601: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48602:
48603: syyskuuta on asettanut komitean, jonka tulee, huomioon
48604: ottaen sekä Suomessa esiintyvän työttömyyden laajuutta ja
48605: muotoja että niitä toimenpiteitä, joilla muissa maissa on
48606: koetettu vakuutuksen kautta lieventää työttömyyden tur-
48607: miollisia seurauksia, tutkia, voitaisiinko valtion ja kunnan
48608: avustuksella ja missä muodossa myöskin Suomeen aikaan-
48609: saada sellaista vakuutusta, sekä mainitun tutkimuksen no-
48610: jalla laatia ehdotus asiasta.
48611:
48612: Koska tämä asia siten jo on pantu alulle sillä tavoin
48613: kuin anomusehdotuksessa tarkoitetaan ja kun saatavan
48614: selvityksen nojalla armollinen esitys siitä on Eduskunnalle
48615: odotettavissa, ei valiokunnan mielestä Eduskunnan ole tar-
48616: peellista tehdä siitä alamaista anomusta Hallitsijalle.
48617:
48618:
48619:
48620:
48621: Ennenkuin järjestetty työttömyysvakuutus saadaan ai-
48622: kaan ja sittemminkin sen ohella tarvitaan kuitenkin yhteis-
48623: kunnan puolesta muitakin toimenpiteitä työttömyyden
48624: ehkäisemiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Siinä
48625: tarkoituksessa vaaditaan käsiteltävänä olevassa anomus-
48626: ehdotuksessa muun muassa, että hallitus työttömänä aikana
48627: järjestäisi yleisiä töitä, joissa työttömillä olisi tilaisuus
48628: saada työnansiota, ja että näissä valtion töissä maksettai-
48629: siin työpalkkaa ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mu-
48630: kaan. ·
48631: Valiokunnan mielestä ovat valtiolle puheenalaisessa
48632: asiassa asetettavatl vaatimukset kohdistettavat etupäässä
48633: siihen, että ne yleiset työt, joita valtio kaikissa tapauksissa
48634: suuressa määrin teettää, järjestetään tarkoituksenmukai-
48635: sesti. Suurimpana työnantajana tulee valtion mahdollisuu-
48636: den mukaan koettaa omia töitään järjestämällä toimia nii-
48637: den epäsäännöllisyyksien tasoittamiseksi, joita erinäiset,
48638: yksityistuotantoa häiritsevät seikat aikaansaavat työnsaan-
48639: nin mahdollisuudessa ja työntekijäin taloudellisessa toimeen-
48640: Työttömyyden lieventämisestä. 15
48641:
48642: tulossa. Useissa maissa onkin yleisten töiden teettämisessä
48643: alettu tätä näkökohtaa pitää silmällä.
48644: Suomessa ei valtion töiden järjestämisessä ja niihin
48645: käytetyn työväen sijoittamisessa yleensä liene työnpuutteen
48646: ehkäisemistä otettu huomioon. Kun yleisiä töitä pannaan
48647: alulle ja jatketaan yksinomaan työn huokeutta ja joutuisaa
48648: valmistumista silmällä pitäen, niin valtio siten ilman pa-
48649: kottavaa syytäkin, tulee kilpailemaan yksityisten työnanta-
48650: jain kanssa kiireellisimpinä työaikoina ja aiheuttamaan
48651: toisina aikoina työnpuutetta. Tässä kohden olisi, mikäli
48652: mahdollista, vastaisuudessa muutos aikaansaatava.
48653: Paitsi säännöllisten töiden toimittamista, saattaa toisi-
48654: naan käydä tarpeelliseksi, että valtio ryhtyy myöskin ylei-
48655: siin töihin erityisesti työttömyyden johdosta. Erinäisillä seu-
48656: duilla, missä kato on aiheuttanut työnansion puutetta ja
48657: vaikeuttanut toimeentuloa, onkin, niinkuin edellä on huomau-
48658: tettu, valtion toimesta järjestetty hätäaputöitä, niinkuin maan-
48659: teiden tekemistä, jokien perkkausta, soitten kuivaamista, jär-
48660: venlaskemista y. m. Mutta yleisemmänkään ja pakottavan
48661: työnpuutteen sattuessa ei hallitus meillä ole voinut sen poista-
48662: miseksi kyllin nopeasti ryhtyä puheena oleviin toimiin, kun
48663: ei ole ollut työsuunnitelmia, kustannusarvioita eikä muitakaan
48664: esitöitä valmiiksi suoritettuina tällaisten tapauksien varalta.
48665: Näitä epäkohtia voitaisiin kuitenkin välttää, jos edeltäpäin
48666: suoritettaisiin tarpeellisia valmistuksia sellaisia töitä varten,
48667: joita voitaisiin toimittaa suuremman työnpuutteen sattuessa.
48668: Mitä siihen ehdotukseen tulee, että työttömille erityi-
48669: sesti toimeenpannuissa valtion töissä maksettaisiin työn-
48670: tekijäin ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaisia työ-
48671: palkkoja, ei valiokunta katso voivansa sitä kannattaa. Ei
48672: läheskään kaikilla ammattialoilla eikä kaikilla paikkakunnilla
48673: ole määrättyjä, yleisiä työpalkkasopimuksia. Sellaisia
48674: ammattiyhdistysten työhinnoitteluja, jotka eivät ole työn-
48675: antajain kanssa tehtyjen sopimusten kautta tulleet yleisesti
48676: käytäntöön, ei taas voida määrätä aputöissä noudatettaviksi.
48677: Sillä jos näissä töissä suoritettaisiin korkeampia palkkoja,
48678: 16 1908. II Vp. ·- Anomusmietintö N:o 14.
48679: kuin paikkakunnalla yleensä, olisi siitä seurauksena, että
48680: työntekijöitä yksityisten töistä pyrkisi aputöihin ja silloin
48681: työttömäin avustus kävisi tarkoitustaan vastaamattomaksi.
48682: Kaikkialla muuallakin on näyttäytynyt välttämättömäksi,
48683: että niissä töissä, joita järjestetään erittäin työnpuut-
48684: teen poistamiseksi, suoritetaan pikemmin tavallista alhai-
48685: sempia kuin tavallista korkeampia palkkoja. Valiokunnan
48686: mielestä olisi sentähden puheenalaisissa yleisissä töissä
48687: maksettava, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä paikka-
48688: kunnalla kulloinkin tavallinen työpaikka.
48689: Valiokunta ei myöskään ole voinut yhtyä kannattamaan
48690: sitä anomusehdotuksessa olevaa ja vähemmistön valiokun-
48691: nassa puoltamaa vaatimusta, että hallituksen tulisi, milloin
48692: se ei voi työttömille työtä toimittaa, työväenjärjestöjen
48693: välityksellä jakaa puutteessa oleville riittävää raha-avus-
48694: tusta. Suoranaisen raha-avustuksen antaminen ei ole tar-
48695: koituksenmukainen työttömäin auttamiskeino. Jos se jos-
48696: kus kävisikin välttämättömäksi, olisi se jätettävä ensi kä-
48697: dessä kuntain asiaksi, ja milloin poikkeustapauksissa olisi
48698: pakko käyttää siihen valtiovarojakin, pitäisi sen tapahtua
48699: kuntain välityksellä, jotka sitten voisivat kääntyä myöskin
48700: työväenjärjestöjen puoleen. Mutta mikäli mahdollista olisi
48701: avustus aina annettava työn muodossa.
48702: Töiden toimeenpanemiseen työttömäin avustamiseksi
48703: saattaa valtionkin, niinkuin edellä jo on mainittu, poik-
48704: keustapauksissa olla syytä ryhtyä. Mutta sekin valiokun-
48705: nan mielestä soveltuu etupäässä kuntain tehtäväksi. Työt-
48706: tömyys on nimittäin suureksi osaksi paikkakunnallinen
48707: ilmiö, se vaikuttaa varsin tuntuvasti kunnalliseen vaivais-
48708: hoitoon sekä vaivaishoitokustannuksiin ja vihdoin kunnat
48709: myöskin voivat puheenalaista avustustointa paremmin hoi-
48710: taa ja valvoa.
48711: Voimassa oleva vaivaishoito-asetus säätää että, jos kato-
48712: vuoden tai muun yleisen onnettomuuden johdosta työtilai-
48713: suuksien vähentyessä työhön kykenevät kansalaiset ilman
48714: omaa syytään joutuvat puutteeseen, vaivaishoitohallituksen
48715: Työttömyyden lieventämisestä. 17
48716:
48717: on hyvissä ajoin esitettävä vaivaishoitoyhdyskunnalle niitä
48718: toimenpiteitä, joihin se seikka antaa aihetta. Mutta toi-
48719: miin ryhtymisen on lainsäätäjä jättänyt kunnan tutkin-
48720: nasta ja määräyksestä riippuvaksi. Käytännössä ovat kun-
48721: nat näitä asetuksen säännöksiä eri tavalla toteuttaneet, toiset
48722: ovat järjestäneet työkykyisille työnpuutteisille töitä miltei
48723: säännöllisesti joka vuosi ja ajoittain suoranaistakin avus-
48724: tusta antaneet, toiset taas joko eivät ole ollenkaan taikka
48725: vain harvinaisissa poikkeustapauksissa toimiin ryhtyneet.
48726: Valiokunnan mielestä on työnpuutteisten kansalaisten avus-
48727: taminen, milloin se käy välttämättömäksi joko työnhankin-
48728: nan tai avustuksen muodossa, yllämainituista syistä kat-
48729: sottava lähinnä kunnalliseksi asiaksi. Mutta kun työn-
48730: puute ei riipu yksinomaan paikallisista oloista ja kun mo-
48731: nelta kunnalta saattaa puuttua mahdollisuuksia kyllin
48732: tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion antaa kunnille
48733: tarvittavaa tukea. Valiokunta sen vuoksi yhtyy periaat-
48734: teessa kannattamaan anomusehdotuksen tarkoitusta siinä-
48735: kin kohden. Mutta valiokunnan mielestä ei kuitenkaan
48736: olisi, niinkuin anomusehdotuksessa on tehty, erityisesti
48737: suositeltava korottornia lainoja, koska se ei suinkaan aina
48738: ole sopivin kannatuksen muoto, ja yleensä puheenalainen
48739: valtioapu pitäisi tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin
48740: kunnan omat voimat eivät riitä todella tarpeen vaatimiin
48741: avustustoimiin.
48742: Anomusehdotuksessa esiintuodun vaatimuksen, että val-
48743: tion tulisi osottaa olevansa muita parempi työnantaja, on
48744: valiokunta katsonut kuuluvan luonnollisemmin käsiteltä-
48745: väksi niiden valiokunnalle lähetettyjen anomusten yhtey-
48746: dessä, joissa anotaan valtion töiden teettämisessä nouda-
48747: tettavien työehtojen järjestämistä yleensä.
48748: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa
48749: alamaisesti anottavaksi:
48750:
48751: että valtion töitä koetettaisiin entistä enem-
48752: män järjestää eri vuosille ja vuodenajoille si-
48753: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 14.
48754:
48755: ten, ettei työttömyys niiden kautta lisääntyisi,
48756: vaan päinvastoin vähentyisi;
48757: että niissä valtion töissä, joita erityisesti
48758: toimeenpannaan työttömyyden johdosta, mak-
48759: settaisiin, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä
48760: paikkakunnalla kulloinkin tavallinen työ-
48761: palkka; sekä
48762: että milloin kunta suuremmassa määrin
48763: toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman hädän
48764: lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestet-
48765: tyjä aputöitä, niihin valtion 't:aroista myönnet-
48766: täisiin tarvittavaa avustusta.
48767:
48768:
48769:
48770: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
48771: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet Ehrn-
48772: rooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson, Kas-
48773: kinen, Kolkki, J. M. Korhonen (osaksi), Latva, Paasivuori,
48774: Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä osaksi
48775: varajäsenet Ahlroos, Hiltula, Jokisalo, Pietikäinen ja Val-
48776: jakka.
48777:
48778: Helsingissä, 30 p:nä syyskuuta 1908.
48779: Vastalause. 19
48780:
48781:
48782:
48783:
48784: Vastalause.
48785: 1.
48786:
48787: Vaikka hallitus onkin asettanut komitean työttömyyden
48788: laajuutta tutkimaan, on Eduskunnalla kuitenkin mieles-
48789: tämme tämän asian tärkeyden tähden syytä anoa siitä
48790: esityksen antamista; ja pyydämme sentähden kunnioittaen
48791: ehdottaa,
48792:
48793: että hallitus, sittenkuin tarpeellinen selvi-
48794: tys on hankittu, val!mistuttaisi ja Eduskunnalle
48795: antaisi armollisen esityksen työttömyysvakuu-
48796: tuksen toimeenpanemisesta Suomessa.
48797:
48798:
48799:
48800: 2.
48801:
48802: Koska emme voi kaikissa kohdissa hyväksyä valiokun-
48803: nan ehdotusta, niin pyydämme seuraavassa esittää eroavan
48804: mielipiteemme:
48805: Valiokunnan ehdotuksen mukaan ei hallituksella ole
48806: mitään suoranaista velvollisuutta työttömänä aikana puut-
48807: teeseen joutuneille toimittaa valtion puolesta työansiotilai-
48808: suutta, vaan jättää valiokunta sen kullakin kerralla riip-
48809: pumaan hallituksen harkinnasta ja hyvästä tahdosta.
48810: Tässä asiassa ei ole mielestämme se riittävä, että hal-
48811: litukselle lausutaan muutamia toivomuksia töitten järjestä-
48812: misessä, vaan olisi Eduskunnan velvoitettava hallitusta
48813: 20 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 14.
48814:
48815: työnpuutteen aikana järjestämään yleisiä töitä, joissa puut-
48816: teeseen joutuneilla olisi tilaisuus saada työansiota.
48817: Mitä sitten tulee näissä töissä maksettavaan palkkaan,
48818: niin ei valiokunta ole hyväksynyt sitäkään ehdotusta, että
48819: maksettaisiin ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaan,
48820: vaan tyytyy se tässäkin ainoastaan lausumaan, että "on
48821: maksettava, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä paikka-
48822: kunnalla kulloinkin tavallinen työpalkka". Tuo tavallinen
48823: ja kullakin kerralla käytännössä oleva työpalkka on kovin
48824: vaihteleva. Suuren työnpuutteen aikana, kun kilpailu työ-
48825: väen keskuudessa työnsaannista on suuresti lisääntynyt,
48826: työnantajat käyttävät työntekijäin hädänalaista tilaa hy-
48827: väkseen ja alentavat työpalkat niin alhaisiksi, että niillä
48828: on miltei mahdoton toimeen tulla. Kun ammattiyhdistysten
48829: työhinnoitteluissa alimmat tuntipalkat eivät mielestämme ole
48830: kohtuuttoman korkeat, vaan vastaavat vaatimattomia elin-
48831: tarpeiden hintoja, niin mielestämme olisi palkkoja määri-
48832: teltäissä niitä noudatettava.
48833: Mitä sitten tulee siihen, ettei näitä työhinnotteluja (ta-
48834: riffeja) ole vielä kaikilla eri työaloilla eikä joka paikassa
48835: otettu käytäntöön, niin on niitä kuitenkin siksi useassa
48836: ammatissa ja eri paikkakunnissa käytännössä, ettei siitä
48837: mitään vaikeutta syntyisi vaikka päätettäisiinkin palkat
48838: maksettavaksi ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mu-
48839: kaan, ja koska elintarpeisiin riittävän palkan muuten mää-
48840: rääminen on perin vaikea, niin ehdotamme, että palkat
48841: maksetaan ammattiyhdistysten työhinnoittelujen mukaan.
48842: Valiokunnan enemmistö on kokonaan hyljännyt sen
48843: ehdotuksen, että hallitus milloin ei se voisi työttömille so-
48844: pivaa työtä toimittaa, työväen järjestöjen välityksellä ja-
48845: kaisi puutteessa oleville riittävää raha-avustusta. Valio-
48846: kunnan mietinnössä sanotaan, ettei suoranaisen raha-avus-
48847: tuksen antaminen ole tarkoituksen mukainen työttömäin
48848: auttamiskeino, ja suositellaan työn toimittamista sopivam-
48849: pana avustusmuotona. Mutta vaikka valiokunta suositte-
48850: leekin työn muodossa puutteeseen joutuneitten auttamista,
48851: Vastalause. 21
48852:
48853: niin ei se kuitenkaan ehdota, että kuntaa ja valtiota vel-
48854: voitettaisiin kaikille työttömille tätä sopivaa avustusta
48855: hankkimaan. Olkoon raha-avustuksen antaminen tarkoituk-
48856: sen mukainen työttömäin auttamiskeino tahi ei, niin se
48857: siitä huolimatta on useinkin välttämätön. Se on sittenkin
48858: sellainen auttamiskeino, että milloin pikaista avustusta täy-
48859: tyy toimittaa, niin on silloin raha-avustus siihen sopivinta,
48860: samalla kuin se soveltuu kaikille, jotka ovat avun tar-
48861: peessa. Hätäaputyöt sitä vastoin ovat tavallisesti ulkotöitä,
48862: jotka eivät sovellu käsityöläisille eivätkä naispuolisille työn-
48863: tekijöille. Kun sanottuja aputöitä tavallisesti järjestetään
48864: talvella, niin ei käsityöläiset eikä naispuoliset työntekijät,
48865: puutteellisen vaatetuksenkaan puolesta voi mennä ulko-
48866: työhön ja siis näin ollen tulee raha-avustuksen antaminen
48867: useassa tapauksessa välttämättömäksi, jonka valiokunnan
48868: enemmistönkin täytyy myöntää. Valiokunta ei siis jyr-
48869: kästi kiellä raha-avustuksen antamista, koska se on toisi-
48870: naan välttämätöntä. Mutta se tahtoo, että se tapah-
48871: tuisi kuntain eikä työväenjärjestöjen välityksellä. Mutta
48872: kunta on pakotettu antamaan tuon avustuksen jakamisen
48873: aina jollekin tilapäisesti valitulle komitealle, jolle ei ole
48874: mahdollista samassa suhteessa kuin työväenjärjestöillä tar-
48875: koituksen mukaisella tavalla sitä jakaa. Jos ei näin olisi
48876: asianlaita, niin ei suinkaan niissä maissa, joissa on jär-
48877: jestetty työttömyysvakuutus, olisi turvaannuttu yhteistoi-
48878: mintaan työväenjärjestöjen kanssa, vaan olisi järjestetty
48879: vakuutus niistä riippumattomaksi.
48880: Yllä olevan johdosta ehdotamme, että Eduskunta hyväk-
48881: syisi seuraavat ponnet:
48882: että hallitus työttömänä aikana färfestäis1:
48883: yleis,iä töitä, foissa työttömille olisi tilaisuus
48884: saada työansiota;
48885: että näissä valtion töissä maksettaisiin työn-
48886: tekifäin amnwttiyhdistysten työhinnoittelufen
48887: mukaan;
48888: 22 1908. II Vp. Anomusmietintö N:o 14.
48889:
48890: että hallitus, milloin se ei voisi työttömille
48891: sopivata työtä toimittaa, työväenjärjestöjen vä-
48892: lityksellä jakaisi puutteessa oleville riittärää
48893: 'raha-avustusta.
48894:
48895: Helsingissä 30 p. syyskuuta 1908.
48896:
48897: M. Paasivuori. Georg V. Johansson.
48898: Hilja Pärssinen. Miina Sillanpää.
48899: j. 0. jalava. joh. Math. Korhonen.
48900: E. Pohjaväre.
48901: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908.
48902: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
48903:
48904:
48905:
48906:
48907: Suomen Eduskunnan alamainen
48908: anomus, joka koskee eräitä työttömyyden
48909: aiheuttamia toimenpiteitä.
48910:
48911:
48912:
48913:
48914: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
48915: ja Suuriruhtinas!
48916:
48917:
48918:
48919:
48920: Eduskunta on ottanut säädetyssä järjestyksessä käsi-
48921: teltäväksensä sille tehdyn anomusehdotuksen, joka koskee
48922: työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemista, työttömyys-
48923: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
48924:
48925: vakuutusta sekä muita työttömyyden aiheuttamia toimen-
48926: piteitä.
48927:
48928: Olojen kehityksestä yleensä ja erittäinkin teollisuus-
48929: tuotannon muuttumisesta suurteollisuudeksi on ollut seu-
48930: rauksena, että yhä lukuisampain kansalaisjoukkojen ai-
48931: noana toimeentulon lähteenä on palkkatyö. Hyvinä aikoina
48932: eli n. s. taloudellisen tilan nousuaikoina, joiden tunto-
48933: merkkinä on liikkuvain pääomain runsaus ja tuotteiden
48934: enentynyt kysyntä, vilkastuu tuotantotoiminta ja lisääntyy
48935: työvoiman tarve. Tämä houkuttelee yhä enemmän työn-
48936: tekijöitä suurteollisuuden palvelukseen. Mutta kehityksen
48937: johdettua liikatuotantoon seuraa vuorostaan taloudellinen
48938: ahdinkotila, liikkuvain pääomain puute ja kysynnän la-
48939: mautuminen; sen johdosta tuotanto supistuu ja työvoiman
48940: tarve vähenee. Taloudellisen pulan seurauksena on työt-
48941: tömyys.
48942: Mutta työttömyys ei johdu yksinomaan taloudellisesta
48943: pulasta, vaan monien muidenkin syiden vaikutuksesta.
48944: Niinpä kadon seurauksena on työttömyys ja puute laa-
48945: jemmalla tai rajoitetummalla alalla. Erittäinkin teolli-
48946: suustuotannossa tarvittavain raaka-aineiden viljelyksiä
48947: kohdannut kato saattaa vaikuttaa puheenaolevaa raaka-
48948: ainetta käyttävän tuotannon haaraan kaikkialla. Monet
48949: muutkin tilapäiset seikat, kuten esim. uusien koneiden
48950: käytäntöön ottaminen tai teollisuuslaitoksen lakkaaminen,
48951: saattavat olla syinä työttömyyteen. Monella alalla on tuo-
48952: tanto rajoitettu johonkin määrättyyn vuodenaikaan. Siten
48953: esimerkiksi maanviljelystaloudessa pohjoisissa maissa ei
48954: voida talvella käyttää kaikkea kesäHä tarvittavaa työvoi-
48955: maa. Samoin on laita myöskin rakennusten muurauk-
48956: sessa, tiiliteollisuudessa, maalarin ammatissa, laivanlas-
48957: taustöissä sekä monissa muissa ulkotöissä. Toiselta puolen
48958: taas eräitä tavaroita tarvitaan erityisinä vuoden aikoina,
48959: ja se synnyttää säännöllisiä työttömyysaikoja, esim. vaate-
48960: tusteollisuudessa toimivalle työväelle. Työttömyys esiin-
48961: Työttömyyden lieventäminen. 3
48962:
48963: tyy siten milloin taloudellisen pulan aiheuttamana, milloin
48964: katovuosista tai muista tilapäisistä syistä johtuvana, mil-
48965: loin taas aikakautisena eli n. s. sesonkityöttömyytenä eri-
48966: tyisissä ammateissa.
48967: Mikä työttömyyden syynä ja aiheuttajana eri tapauk-
48968: sissa lieneekin, sen seuraukset ovat aina samat, nimittäin
48969: kansantaloudellinen tappio koko yhteiskunnalle, kun työ-
48970: voimaa joutuu toimettomaksi ja hyödyttömäksi, sekä toi-
48971: meentulon vaikeus, puute ja hätä työttömiksi joutuneille.
48972: Niin ollen ja kun, varsinkin suurkaupungeissa, työttömyys
48973: aika-ajoin ulottuu laajoihin työväenkerroksiin sekä aika-
48974: kautinen työttömyys käy säännölliseksi ilmiöksi, on sekä
48975: yksityisten kansalaisten että yhteiskunnan puolelta täyty-
48976: nyt ryhtyä toimiin puheenalaisen epäkohdan selville
48977: saamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä sen seurausten lieven-
48978: tämiseksi.
48979: Useimmissa sivistysmaissa on siten viime aikoina
48980: käyty työttömyyden syitä ja laajuutta tutkimaan. Työt-
48981: tömyystilaston kokoamisessa on noudatettu erilaisia me-
48982: nettelytapoja. Ensiksikin on suuremman työttömyy-
48983: den sattuessa pantu toimeen tilapäisiä tutkimuksia, jotka
48984: tavallisesti ovat raJOlttuneet erityisiin paikkakuntiin
48985: ja erityisiin ammattialoihin. Väenlaskun yhteydessä on
48986: useissa maissa koottu yleisempääkin työttömyystilastoa, ja
48987: vihdoin ovat eräiden maiden tilastolliset virastot ryhty-
48988: neet, enimmäkseen työväen ammattijärjestöjen avulla, ko-
48989: koamaan ja säännöllisesti julkaisemaan määrättyihin am-
48990: mattialoihin, usein vain järjestöjen jäseniin, ulottuvaa
48991: tilastoa. Kaikkia toimialoja käsittävää työttömyystilastoa
48992: ei kuitenkaan vielä missään julaista.
48993: Työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen tuottamain seu-
48994: rausten lieventämiseksi on monia keinoja ehdotettu ja
48995: osaksi käytännössäkin koeteltu.
48996: Valtio ja kunnat voivat suurimpina työnantajina vai-
48997: kuttaa paljon työnpuutteen poistamiseksi sopivasti järjes-
48998: tämällä omien töittensä teettämistä. Niinpä voidaan vält-
48999: 4 190S. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
49000:
49001: tää yksityisten työnantajain kanssa kilpailemista kiireelli-
49002: simpinä työaikoina, siirtää työnpuutteen aikoina teetet-
49003: täviksi sellaisia töitä, joiden toimittaminen ei ole välttä-
49004: mätön määrättynä aikana, järjestää töitä niin, että toisen
49005: työn loputtua voidaan toista alkaa, suunnitella jo enna-
49006: kolta sellaisia töitä, joiden teettämiseen suuremman työn-
49007: puutteen sattuessa voidaan ryhtyä, sekä käyttää yleisissä
49008: töissä, mikäli mahdollista, paikkakunnalla vakinaisesti asu-
49009: vaa työväkeä.
49010: Kun toisaalla saattaa olla työtä, toisaalla joutilasta
49011: työvoimaa tarjona, voidaan työttömyyttä jossakin mää-
49012: rin vähentää myöskin tarkoituksenmukaisen työnväli-
49013: tyksen kautta. Siinä suhteessa onkin viime aikoina sekä
49014: meillä että muualla, erittäinkin kunnallisten työnvälitys-
49015: toimistojen avulla, saavutettu huomattavia tuloksia.
49016: Mutta edellä mainitut toimenpiteet, yleisten töiden
49017: teettämisen järjestäminen ja työnvälitys, voivat kuitenkin
49018: ainoastaan osaksi lieventää työttömyyttä. Valtio ja kun-
49019: nat eivät suuren työnpuutteen aikana voi tarjota niin pal·
49020: jon ja niin monenlaatuisia töitä, että kaikki työnpuut-
49021: teessa olevat saisivat niistä elatuksensa. Työnvälitys ei
49022: myöskään voi muuta kuin tasoittaa työvoiman kysyntää
49023: ja tarjontaa, siirtämällä liikaa työvoimaa sinne, missä
49024: työvoimasta on puute. Milloin työttömyys on suuri ja
49025: laajaHe ulottuva, ei parhaitenkaan järjestetty työnvälitys
49026: kykene hank!kimaan työtä kaikille työnpuutteessa oleville.
49027: Sen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä vielä muihinkin kei-
49028: noihin hätään joutuneiden työttömäin avustamiseksi.
49029: Viime vuosiin saakka ja suurimmaksi osaksi vieläkin
49030: on puheenalainen avustus ollut joko yksityisen tai julkisen
49031: hyväntekeväisyyden taikka työntekijäin oman keskinäisen
49032: avustuksen varassa. Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan tällä
49033: alalla ole yleensä näyttäytynyt riittäväksi eikä tarkoitus-
49034: ta vastaavaksi. Sen vuoksi onkin viime aikoina miltei
49035: kaikkialla ryhdytty suunnittelemaan työttömäin avusta-
49036: mista tavalla, joka toiselta puolen antaa takeita siitä, ettei
49037: Työttömyyden lieventäminen. 5
49038:
49039: avustus joudu tahaHaan joutilaisuuteen jättäytyneiden hy-
49040: väksi, ja toiselta puolen taas turvaa pakosta työttömänä
49041: olevalle almuista riippumattoman toimeentulon mahdolli-
49042: suuden. Siinä tarkoituksessa on itseavustuksen pohjalle
49043: järjestetty työttömyysvakuutusta, jota kuitenkin yhä ylei-
49044: semmin kannatetaan valtion ja kunnan varoilla. Tämä
49045: työttömyysvakuutus tulee siten osaltaan täydentämään
49046: työntekijäin sairas-, tapaturma- ja työkyvyttömyysvakuu-
49047: tusta.
49048: Työnpuute, varsinkin kaupungeissa talvisin, on maas-
49049: samme ollut eräinä vuosina hyvinkin tuntuva. Suurin
49050: se on rakennus- ja apurityöläisten keskuudessa. Niillä
49051: rakennustyöläisillä, jotka eivät työskentele rakennuksien
49052: sisustustöissä, kestää työttömyysaikaa tavallisesti : muu-
49053: rareilla marraskuun lopulta huhtikuuhun, kirvesmiehillä
49054: joulukuusta maalis-, ja huhtikuuhun sekä kivityömiehi'llä
49055: lokakuusta helmi- ja maaliskuuhun. Eri vuosina sattuu
49056: työttömyyttä kuitenkin varsin eri suuressa määrin. Vaa-
49057: tetusteollisuustyöntekijöillä on vuosiHain kaksi työttö-
49058: myyskautta, nimittäin tammi-, helmi- ja maaliskuu talvella
49059: sekä heinä- ja elokuu kesällä. Muita edellämainittuja
49060: työttömyysmuotoja, kuin aikakautista työttömyyttä, esiin-
49061: tyy myöskin, erittäinkin suuremmissa kaupungeissa.
49062: Työttömyyden laajuudesta ja vaihteluista tarjoovat
49063: jossakin määrin selvitystä kunnalliset työnvälitystoimistot,
49064: joita on Helsingissä vuodesta r903, Tampereella, Turussa
49065: ja Viipurissa vuodesta r904 ja Vaasassa vuodesta r906
49066: alkaen, sekä myöskin työttömyyden aiheuttamat hätäapu-
49067: toimet eri kaupungeissa. Mutta yleisemmin ei työttömyys-
49068: kysymyksen selvittämiseen meillä ole ryhdytty eikä mitään
49069: varsinaista työttömyystilastoa, paikallistakaan, ole ole-
49070: massa.
49071: Samoin kuin ulkomailla ovat ammattijärjestöt Suo-
49072: messakin jonkun verran toimineet työttömyyden eh-
49073: käisemiseksi sekä työttömäin avustamiseksi. Samaan
49074: suuntaan vaikuttavat myöskin edellä mainitut työn-
49075: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
49076:
49077: välitystoimistot Sen lisäksi on vielä silloin tällöin
49078: ollut pakko yhteiskunnan puolesta ryhtyä tilapäisiin
49079: toimenpiteisiin, mutta ne ovat, lukuunottamatta val-
49080: tion toimia katovuosien yleisen hädän lieventämiseksi,
49081: olleet kokonaan paikallista laatua ja pääasiallisesti yksi-
49082: tyisten kuntain toimeenpanemia. Erittäinkin Helsingin
49083: kaupunki on useina vuosina järjestänyt työnpuutteisille
49084: talvikuukausina kadunaukaisu-, rnaankaivuu-, satama-
49085: rakennus- ja erinäisiä muita rakennustöitä. Varsinaisena
49086: hätäaputyönä on joka vuosi pidetty kivenmurskaustyötä
49087: saatavissa kaikille siihen pyrkiville. Viimemainittuun työ-
49088: hön on turvautunut tammi-huhtikuussa: vuonna I905
49089: keskimäärin r89, vuonna r9o6 305 ja vuonna I907 90
49090: henkeä samalla kertaa. Myöskin suoranaista avustusta
49091: on Helsingin kaupunki antanut työttömäin puutteen pois-
49092: tamiseksi. Niinpä vuonna r903 myönnettiin, paitsi vai-
49093: vaishoidon erinäisille työttömäin perheille antamaa avus-
49094: tusta, enintään 30,000 markkaa jaettavaksi lainoina työt-
49095: tömille, ja niistä annettiin 23,000 markkaa 584 lainan-
49096: ettajalle korkeintaan roo markan suuruisina lainoina.
49097: Vuonna r9o6 myönsi kaupunki niinikään ro,ooo mark-
49098: kaa työnpuutteisten avustamiseksi eräälle vapaaehtoisesti
49099: muodostuneelle ,,työttömäin komitealle", joka sai myös-
49100: kin yksityisiltä yli 20,000 markkaa ja valtiovaroista JO,ooo
49101: markkaa sekä 200 vapaata rautatiepilettiä työttömäin koti-
49102: seuduilleen lähettämiseen.
49103: Hätäaputöitä on muissakin kaupungeissa, etenkin
49104: Tampereella, Viipurissa, Turussa, Porissa ja Kotkassa
49105: työttömille järjestetty.
49106: Sellaisten enimmäkseen tilapäisten toimenpiteiden va-
49107: raan, kuin tähän saakka, ei Eduskunnan mielestä puheena
49108: olevalla alalla enää meilläkään voida jättäytyä. Kun Suo-
49109: messa kaupungit yleensä ovat pieniä ja kun suuri osa maan
49110: väestöä on maanviljelyksen, verrattain vähäinen teol-
49111: lisuuden palveluksessa, eivät työttömyyden epäkohdat tosin
49112: vielä ole niin räikeä.t eikä niiden lieventäminen niin vai-
49113: TyOttOmyyden lieventäminen. 7
49114:
49115: kea kuin monessa muussa maassa. Mutta nykyisen talou-
49116: dellisen kehityksen mukana, teollisuuden voittaessa alaa
49117: ja kaupunkien kasvaessa, ne meilläkin yhä ovat lisäyty-
49118: mässä ja sentähden onkin ryhdyttävä järjestämään teho-
49119: kasta työväen toimeentulon turvaamista työttömyyden
49120: aikojen varalta.
49121: Tarpeellisena pohjana kaikille sitä tarkoittaville toi-
49122: menpiteille on kyllin yleisen ja luotettavan selvityksen saa-
49123: minen työttömyyden laajuudesta ja ilmautumismuodoista.
49124: Kun yksityisten kuntain ja työväenjärjestöjen voimat eivät
49125: riitä sellaisen aikaansaamiseen, on valtion otettava se asiak-
49126: sensa, vaikkakin käyttäen kuntain ja järjestöjen apua.
49127: Perustavan työttömyystutkimuksen lisäksi olisi sitten,
49128: niinikään hallituksen toimesta, ryhdyttävä säännöllisesti
49129: kokoamaan ja julkaisemaan työttömyystilastoa.
49130: Sittenkuin tarpeellinen selvitys työttömyydestä on
49131: hankittu, voidaan sen nojalla paremmalla menestyksellä
49132: ryhtyä suunnittelemaan ja ennakolta järjestämään yleisiä
49133: toimenpiteitä työttömyyden ehkäisemiseksi ja lieventämi-
49134: seksi. Siinä kohden on työttömyysvakuutus näyttäy-
49135: tynyt tarpeelliseksi, ja olisi sen aikaansaamiseen meil-
49136: läkin pyrittävä. Siitä, miten tämä työttömyysvakuu-
49137: tus olisi parhaiten Suomen oloihin soveltuvaksi jär-
49138: jestettävä, on Eduskunnan mielestä, asian nykyisellä
49139: kannalla, liian aikaista ryhtyä päätöstä tekemään,
49140: vaan olisi asiaa edelleen valmisteltaessa otettava huo-
49141: mioon ja harkittavaksi kaikki ne eri muodot, joissa
49142: työttömyysvakuutusta on muualla toteutettu. Se yleinen
49143: suunta, johon työttömyysvakuutus viime vuosina on kehit-
49144: tynyt, näyttää kuitenkin selvästi osottavan, että tehokasta
49145: avustusta yleisistä varoista siihen on tarpeen. Sillä vaikka
49146: työntekijäin itsensä tuleekin ansion aikoina koettaa suo-
49147: rittaa vakuutusmaksuja sitä varten, ovat työväen omat
49148: voimat ainakin monella alalla riittämättömät tyydyttävän
49149: työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseen. Eikä se meillä
49150: liene toteutettavissa yksistään kuntainkaan kannatuksella,
49151: 8 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
49152:
49153: vaan tarvittaneen siihen, joko sitten kuntain avustus jäte-
49154: tään vapaaehtoiseksi niinkuin esim. Tanskassa, taikka teh-
49155: dään pakolliseksi niinkuin Norjassa, myöskin apua valtio-
49156: varoista.
49157: Niistä syistä, joita edellä on esitetty, Eduskunta on
49158: katsonut työttömyystutkimuksen toimeenpanemisen ja
49159: työttömyysvakuutuksen aikaansaamisen erittäin huomiota
49160: amsaitsevaksi. Mutta koska Eduskunnan tietoon on tullut,
49161: että hallitus 9 päivänä tämän vuoden syyskuuta on asetta-
49162: nut komitean, jonka tulee, huomioon ottaen sekä Suo-
49163: messa esiintyvän työttömyyden laajuutta ja muotoja että
49164: niitä toimenpiteitä, joilla muissa maissa on koetettu vakuu-
49165: tuksen kautta lieventää työttömyyden turmiollisia seurauk-
49166: sia, tutkia, voitaisiinko valtion ja kunnan avustuksella
49167: ja missä muodossa aikaansaada sellaista vakuutusta, sekä
49168: mainitun tutkimuksen nojalla laatia ehdotus asiasta, ei
49169: Eduskunta ole katsonut tarpeelliseksi tehdä siitä erityistä
49170: anomusta.
49171:
49172:
49173: Ennenkuin järjestetty työttömyysvakuutus saadaan
49174: aikaan ja sittemminkin sen ohella tarvitaan kuitenkin yh-
49175: teiskunnan puolesta muitakin toimenpiteitä työttömyyden
49176: ehkäisemiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Siinä
49177: tarkoituksessa onkin Eduskunnan mielestä puheenalaisessa
49178: asiassa huomio kohdistettava etupäässä siihen, että ne
49179: yleiset työt, joita valtio kaikissa tapauksissa suuressa mää-
49180: rin teettää, järjestetään tarkoituksenmukaisesti. Suurim-
49181: pana työnantajana tulee valtion mahdollisuuden mukaan
49182: koettaa omia töitään järjestämällä toimia niiden epäsään-
49183: nöllisyyksien tasoittamiseksi, joita erinäiset yksityistuo-
49184: tantoa häiritsevät seikat aikaansaavat työnsaannin mah-
49185: dollisuudessa ja työntekijäin taloudellisessa toimeen-
49186: tulossa. Useissa maissa onkin yleisten töiden teettämisessä
49187: alettu tätä näkökohtaa pitää silmällä.
49188: Suomessa ei valtion töiden järjestämisessä ja niihin
49189: Työttömyyden lieventäminen.
49190:
49191: käytetyn työväen sijoittamisessa yleensä liene työnpuut-
49192: teen ehkäisemistä otettu huomioon. Kun yleisiä töitä pan-
49193: naan alulle ja jatketaan yksinomaan työn huokeutta ja
49194: joutuisaa valmistumista silmällä pitäen, niin valtio siten
49195: ilman pakottavaa syytäkin, tulee kilpailemaan yksityisten
49196: työnantajain kanssa kiireellisimpinä työaikoina ja aiheut-
49197: tamaan toisina aikoina työnpuutetta. Tässä kohden olisi,
49198: mikäli mahdollista, vastaisuudessa muutos aikaansaatava.
49199: Paitsi säännöllisten töiden toimittamista, saattaa toi-
49200: sinaan käydä tarpeelliseksi, että valtio ryhtyy myöskin
49201: yleisiin töihin erityisesti työttömyyden johdosta. Erinäi-
49202: sillä seuduilla, missä kato on aiheuttanut työnansion puu-
49203: tetta ja vaikeuttanut toimeentuloa, onkin, niinkuin edellä
49204: on huomautettu, valtion toimesta järjestetty hätäaputöitä,
49205: niinkuin maanteiden tekemistä, jokien perkausta, soitten
49206: kuivaamista, järvenlaskemista y. m. Mutta yleisemmän-
49207: kään ja pakottavan työnpuutteen sattuessa ei hallitus meillä
49208: ole voinut sen poistamiseksi kyllin nopeasti ryhtyä puheena
49209: oleviin toimiin, kun ei ole ollut työsuunnitelmia, kustan-
49210: nusarvioita eikä muitakaan esitäitä valmiiksi suoritettuina
49211: tällaisten tapauksien varalta. Näitä epäkohtia voitaisiin
49212: kuitenkin välttää, jos edeltäpäin suoritettaisiin tarpeellisia
49213: valmistuksia sellaisia töitä varten, joita voitaisiin toimit-
49214: taa suuremman työnpuutteen sattuessa.
49215: Näissä töissä maksettavan palkan suhteen on Edus-
49216: kunta ollut sitä mieltä, että se, mikäli mahdollista, olisi
49217: vastaavassa työssä paikkakunnalla kulloinkin tavallisen
49218: työpalkan suuruinen.
49219: Töiden toimeenpanemiseen työttömäin avustamiseksi
49220: saattaa valtionkin, niinkuin edellä jo on mainittu, poikkeus-
49221: tapauksissa olla syytä ryhtyä. Mutta sekin soveltuu etu-
49222: päässä kuntain tehtäväksi. Työttömyys on nimittäin suu-
49223: reksi osaksi paikkakunnallinen ilmiö, se vaikuttaa varsin
49224: tuntuvasti kunnalliseen vaivaishoitoon sekä vaivaishoito-
49225: kustannuksiin, ja vihdoin kunnat myöskin voivat puheen-
49226: alaista avustustointa paremmin hoitaa ja valvoa.
49227: 10 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 14.
49228:
49229: Voimassa oleva vaivaishoitoasetus säätää että, jos
49230: katovuoden tai muun yleisen onnettomuuden j0hdosta työ-
49231: tilaisuuksien vähentyessä työhön kykenevät kansalaiset
49232: ilman omaa syytään joutuvat puutteeseen, vaivaishoito-
49233: hallituksen on hyvissä ajoin esitettävä vaivaishoitoyhdys-
49234: kunnalle niitä toimenpiteitä, joihin se seikka antaa aihetta.
49235: Mutta toimiin ryhtymisen on lainsäätäjä jättänyt kunnan
49236: tutkinnasta ja määräyksestä riippuvaksi. Käytännössä
49237: ovat kunnat näitä asetuksen säännöksiä eri tavalla toteut-
49238: taneet, toiset ovat järjestäneet työkykyisille työnpuuttei-
49239: sille töitä miltei säännöllisesti joka vuosi ja ajoittain suo-
49240: ranaistakin avustusta antaneet, toiset taas joko dvät ole
49241: ollenkaan taikka vain harvinaisissa poikkeustapauksissa
49242: toimiin ryhtyneet. Eduskunnan miel.estä on työnpuutteis,...
49243: ten kansalaisten avustaminen, milloin se käy välttämättö-
49244: mäksi joko työnhankinnan tai avustuksen muodossa, yllä-
49245: mainituista syistä katsottava lähinnä kuunailiseksi asiaksi.
49246: Mutta kun työnpuute ei riipu yksinomaan paikallisista
49247: oloista ja kun monelta kunnalta saattaa puuttua mahdol-
49248: lisuuksia kyllin tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion
49249: antaa kunnille tarvittavaa tukea. Tähän tarkoitukseen
49250: ei kuitenkaan olisi erityisesti suositeltava korottornia
49251: lainoja, koska ne eivät suinkaan aina ole sopivin kanna-
49252: tuksen muoto, ja yleensä puheenalainen valtioapu pitäisi
49253: tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin kunnan omat
49254: voimat eivät riitä todella tarpeen vaatimiin avustustoimiin.
49255: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo:
49256:
49257: että valtion töitä koetettaisiin entistä enem-
49258: män järjestää eri vuosille ja vuodenajoille
49259: siten, ettei työttömyys niiden kautta lisääntyisi,
49260: vaan päinvastoin vähentyisi;
49261: että niissä valtion töissä, joita erityisesti
49262: toimeenpannaan työttömyyden johdosta> wtak-
49263: settaisiin, mikäli mahdollista, vastaavassa työssä
49264: Työttömyyden lieventäminen. ll
49265:
49266:
49267: paikkakunnalla kulloinkin tavallinen työpaikka;
49268: sekä
49269: että milloin btnta suuremmassa määrin
49270: toimeenpanee työttömyyden aiheztttaman hädän
49271: lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestet-
49272: tyjä aputöitä, niihin valtion varoista myönnet-
49273: täisiin tarvittavaa m.Justusta.
49274:
49275: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
49276:
49277: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908.
49278: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
49279: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15.
49280:
49281:
49282:
49283:
49284: Sivistysvaliokunnan mietintö
49285: n:o 5 Eduskunnalle jätettyjen anomusehdo-
49286: tusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
49287: rahan myöntämistä koulukeittojen järjestä-
49288: miseksi kansakoulunoppilaille sekä köyhien
49289: oppilaiden vaatetusavuksi.
49290:
49291:
49292: Eduskunta on Sivistysvaliokuntaan valmistelevaa kä-
49293: sittelyä varten lähettänyt edustaja Käkikosken y. m. ano-
49294: musehdotuksen N :o 55 määrärahan myöntämisestä kou-
49295: lukeittojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille vuodeksi
49296: 1909 Koulukeittoyhdistyksen toimesta, edustaja Peltosen
49297: y. m. anomusehdotuksen N :o 95 määrärahan myöntämi-
49298: sestä koulukeittojen järjestämiseksi köyhille kansakoulun-
49299: oppilaille koulutoimen ylihallituksen kautta sekä edustaja
49300: Lanton y. m. anomusehdotuksen N :o 74 määrärahan
49301: myöntämisestä maalaiskansakoulujen köyhien oppilaiden
49302: ruoka- ja vaatetusavuksi.
49303:
49304:
49305:
49306: N. s. koulukeittojen järjestämisellä kansakouluihin
49307: on tarkoituksena hankkia oppilaille lämmintä keittoruokaa
49308: koululla jokapäiväisen koulutyön lomassa. Kaikkialla, mis-
49309: sä tällaista lasten ravitsemista on toimeenpantu, on sen vai-
49310: kutus varsin pian havaittu edulliseksi sekä lasten hyvin-
49311: vointiin että koulunkäynnin säännöllisyyteen nähden.
49312: Mutta harvaanasutuilla ja köyhillä seuduin, missä moni-
49313: Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5.
49314: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15.
49315:
49316: kaan vähävaraisista vanhemmista ei kykene pitämään lap-
49317: siansa koulussa ollenkaan, koska eivät voi heitä kouluun
49318: evästää, on kouluaterioiden merkitys luonnollisesti vielä-
49319: kin suurempi.
49320: Kansakoulujen opetustunnit ovat kaikkialla järjeste-
49321: tyt siten, että lapselta koulumatkaan kuluu aikaa k :lo 3 :en
49322: jopa 4 :änkin iltapäivällä, joten hänen täytyy olla poissa
49323: kotoaan perheen aamiais- ja päivällisaikoina. Näin ollen
49324: jää varakkaissakin kodeissa illallinen useimmiten ainoaksi
49325: ateriaksi, jonka lapsi saa syödä muun perheen kera
49326: ja jolloin hän ehkä saa lämmintä ruokaa. Varatto-
49327: mien kotien lapsille muodostuu asia vielä hankalam-
49328: maksi sen kautta, että heidän koulueväänsä tavallisimmin
49329: ovat hyvin heikot. Selväähän on, että tällainen ra-
49330: vintojärjestys kaikissakin oloissa vaikuttaa haitallisesti
49331: lapsen sekä ruumiilliseen että henkiseen kehitykseen ja
49332: terveyteen, saatikka sitten kun lapsen samalla on suori-
49333: tettava rasittava koulutyönsä. Maissa, joissa asutus on
49334: monin verroin tiheämpi, kuin meillä, varallisuus yleisempi
49335: ja ilmastosuhteet suotuisammat, on koululasten epäter-
49336: veellisestä tai puutteellisesta ravinnosta aiheutuvaa epä-
49337: kohtaa katsottu niin suureksi, että, missä on havaittu kan-
49338: san terveyden ja voiman heikkenemistä, yhtenä vaikutta-
49339: vimpana syynä siihen on pidetty juuri tätä epäkohtaa. Jo
49340: itsesäilytyksen tähden ovat meillä edullisemmissakin oloissa
49341: elävät kansat senvuoksi kiinnittäneet vakavaa huomiota
49342: koululasten ravinto-oloissa vallitsevien epäkohtien korjaa-
49343: miseen. Selvää on myöskin, jos asiaa katsotaan kasvatus-
49344: opilliselta kannalta, että huono ravinto vaikuttaa haitalli-
49345: sesti opetuksen menestymiseen: nälkiintynyt ja uupunut
49346: lapsi ei jaksa ottaa vastaan opetusta samalla tavoin kuin
49347: ravittu ja pirteä. Puutteellisen ja sopimattoman ravinnon
49348: tähden jää koulun tuottama hyöty hänelle siten puolinai-
49349: seksi.
49350: Suomessakaan ei tämä koululasten ravitsemisessa
49351: vallitseva epäkohta ole voinut jäädä huomaamatta,
49352: Koulukeittojen järjestäminen. 3
49353:
49354: ja muiden maiden esimerkkiä noudattaen on meilläkin
49355: sen korjaamiseksi ryhdytty järjestämään kouluaterioita
49356: oppilaille. Yksityiset opettajat ja muut asiaa harras-
49357: tavat ovat monin paikoin tässä suhteessa tehneet
49358: huomattavaa työtä. Vuonna 1905 perustettiin asiaa
49359: edistämään entymen ,Koulukeitto-yhdistys", jonka
49360: tarkoitus sille laadittujen sääntöjen mukaan on: ,saada
49361: aikaan parannusta koululasten ravitsemisessa ja siinä tar-
49362: koituksessa neuvoilla, raha-avulla ynnä muilla soveliailla
49363: keinoilla avustaa etupäässä kansakoululapsille tarkoitet-
49364: tujen ruoka-ateriain jakamistointa." Johtavana aatteena
49365: yhdistyksen toiminnassa on ollut harrastuksen herättämi-
49366: nen koululasten ravinto-olojen parantamiseen ja pyrkimys
49367: saada kansalaiset itse kullakin paikkakunnalla ottamaan
49368: ravinnon puutetta kärsivien koululasten ravitseminen
49369: omaksi asiaksensa. Tähänastisesta kolmivuotisesta toi-
49370: minnastaan julkaisi Koulukeitto-yhdistys äskettäin myös-
49371: kin Eduskunnan jäsenille jaetun kertomuksen, josta näkyy
49372: että yhdistys on, käytettävinänsä olleiden varojen vähyy-
49373: teen verraten, saanut kylläkin paljon aikaan.
49374: Valiokunnan mielestä ei yksityinen yritteliäisyys kui-
49375: tenkaan riitä viemään asiaa perille. Työala on siihen
49376: liian laaja. On koetettava mahdollisimman pian päästä
49377: niin pitkälle, että lasten ravitseminen kouluissa järjeste-
49378: tään siten, ettei ainoakaan lapsi ravinnon puutteesta jää
49379: kouluun saapumatta ja ettei koulunkäynti yhdellekään lap-
49380: selle tuota terveydellistä vauriota liian pitkien ateriavälien
49381: ja epäterveellisen ruuan tähden. Varsinkin yleisen oppi-
49382: velvollisuuden tultua käytäntöön on tämmöinen ravitse-
49383: ruistoiminta useimmissa paikoin pakollisestikin toimeen-
49384: pantava. Kun asian järjestäminen näin ollen epäilemättä
49385: lopulta joutuu kuntien huoleksi, pitää Valiokunta suota-
49386: vana, että kuntia alunpitäin totutettaisiin katsomaan asiaa
49387: kunnalliseen huolenpitoon kuuluvaksi. Mutta kun kansa-
49388: koulurasituksen kunnille tuottama taakka muutenkin on
49389: raskas, on V aliakunta sitä mieltä, että valtion velvollisuus
49390: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15.
49391:
49392: olisi käydä kuntia tässä tehtävässä tuntuvalla avustuksella
49393: tukemaan. Yllämainittua päämäärää silmällä pitäen, ei
49394: myöskään kyseesäolevan toiminnan vastaista johtoa voisi
49395: Valiokunnan mielestä jättää yksityisen yhdistyksen huos-
49396: taan, vaan on se oleva yhteiskunnan kouluoloja johtavain
49397: viranomaisten lähimmän huolenpidon ja järjestelyn alaise-
49398: na, vaikkapa nämä viranomaiset varsinkin alussa voisivat
49399: käyttää yksityisten yhdistystenkin apua. Hallituksen olisi
49400: sentähden otettava asia koko laajuudessaan harkittavak-
49401: sensa sekä valmistettava yksityiskohtainen tarkka suunni-
49402: telma, jossa m. m. selvitettäisiin mikä olisi oleva kohtuulli-
49403: nen suhde valtion avustuksen ja paikallisten yhdistysten tai
49404: kuntain avustuksen välillä; onko koulukeitto ja annettava
49405: kaikille oppilaille vaiko ainoastaan varattomille; onko ra-
49406: vinto annettava maksua vastaan vaiko maksuttomasti
49407: j. n. e.
49408: Pikaisen järjestelyn tarpeessa olisi myöskin se puoli
49409: anomusehdotuksissa esitetystä avustuksesta, joka koskee
49410: maalaiskansakoulujen varattomien oppilaiden vaatetusta.
49411: Myöskin tähän avustukseen olisi valtion yhtä suurella
49412: syyllä kuin köyhien lasten ravitsemiseen otettava osaa ja
49413: olisi hallituksen otettava harkitaksensa tämänkin avusta-
49414: ruistoiminnan järjestäminen.
49415: Kun tarve nykyään molemmissa suhteissa kiel-
49416: tämättä on kipeä, ei kuitenkaan olisi jäätävä tätä järjes-
49417: telyä odottamaan, vaan olisi Valiokunnan mielestä koulu-
49418: keittojen järjestämiseksi kansakouluihin sekä vaatetus-
49419: avuksi varattomille kansakoulunoppiiaiHe jo tulevaa
49420: vuotta varten myönnettävä tuntuva rahamäärä, Valiokun-
49421: nan enemmistön ehdotuksen mukaan satatuhatta mark-
49422: kaa. Valiokunnan ylempänä näiden asiain järjestelystä
49423: esitetyn mielipiteen mukaisesti, olisi tämän rahamäärän
49424: käyttäminen hallituksen lähempien ohjeiden mukaan jätet-
49425: tävä koulutoimen ylihallituksen huoleksi, jolle virastolle
49426: tämä toiminta lähinnä kuuluu ja jolle avustuksen jakelun
49427: väliaikainen järjestäminen kansakoulujen piiritarkastajia
49428: Koulukeittojen järjestäminen. 5
49429:
49430: käyttäen ei liene mahdotonta. Tähän nähden ei Valio-
49431: kunta katso voitavan suostua siihen anomusehdotuksessa
49432: N :o 55 olevaan esitykseen, että Eduskunta määräisi jon-
49433: kun rahamäärän Koulukeittoyhdistyksen käytettäväksi.
49434: Koulutoimen ylihallitukselle olisi kuitenkin jätettävä oi-
49435: keus apunansa käyttää menestyksellä toimineita yksityisiä
49436: järjestöjä. Siten saavutettavat kokemukset olisivat sa-
49437: malla omiansa helpottamaan tarkoituksenmukaisen suun-
49438: nitelman laatimista avustuksen vakinaista järjestelyä var-
49439: ten. Valiokunnan vähemmistö ei sitävastoin ole tahtonut
49440: vuodeksi 1909 myönnettäväksi enempää kuin viisikym-
49441: mentätuhatta markkaa, kun tuleva vuosi pääasiallisesti
49442: tulisi olemaan kokeiluvuosi.
49443: Yllä esitetyn nojalla V aliakunta kunnioittaen eh-
49444: dottaa
49445: että Eduskunta anoisi, että hallitus viipy-
49446: mättä ottaisi harkittavaksi valtion puolelta an-
49447: nettavan köyhien kansakoululasten ravitsemis-
49448: ja vaatettmnis-avust~tksen järjestämisen; ja
49449: että Eduskunta jo vuodeksi I909 köyhien
49450: kansakoulunoppilaiden ravitsemiseen ja vaatet-
49451: tamiseen myöntäisi sadantuhannen ( Ioo,ooo)
49452: markan suuntisen määrärahan käytettäväksi
49453: tarkoitukseensa hallituksen lähempien ohjeiden
49454: mukaisesti koulutoimen ylihallituksen kautta.
49455: joka harkintansa mukaan olisi oikeutettava
49456: käyttämään myöskin yksityisten järjestöjen
49457: välitystä.
49458:
49459: Helsingissä, syyskuun 30 p :nä 1908.
49460:
49461:
49462:
49463: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
49464: Soininen ( ositt.), varapuheenjohtaja Rosendal ( ositt.),
49465: jäsenet V. Jokinen, Järvinen ( ositt.), Kares, Lahtinen,
49466: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 15.
49467:
49468: Lundström, Myllylä, Orasmaa ( ositt.), Peltonen, Piirai-
49469: nen, Raunio ( ositt.), Rosenqvist, Sundblom ( ositt.), Vaa-
49470: rala ja Ängeslevä ( ositt.) sekä varajäsenet Kaipio, Kivi-
49471: linna ( ositt.), Lantto ( ositt.) ja Sohlberg ( ositt.).
49472: Helsinki r!)OB, Vihtori Kososen Kirjapaino.
49473: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmlet. N:o 15.
49474:
49475:
49476:
49477:
49478: Suomen Eduskunnan alamainen ano·
49479: m u s määrärahan myöntämisestä köyhien kan-
49480: sakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatettami-
49481: seen.
49482:
49483:
49484:
49485:
49486: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
49487: ja Suuriruhtinasl
49488:
49489:
49490:
49491:
49492: Eduskunnassa on tehty useampia anomusehdotuksia,
49493: jotka tarkoittavat osaksi koulukeittojen järjestämistä
49494: köyhille kansakouluoppilaille, osaksi määrärahan myöntä-
49495: J 1908. II Vp. ~ Edusk, anom. - Anomusmiet. N:o 15.
49496:
49497: mistä maalaiskansakoulujen köyhien oppilaiden ruoka- ja
49498: vaatetusavuksi. Nämä anomusehdotukset on Eduskunta
49499: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
49500: Niin sanottujen koulukeittojen järjestämisellä kansa-
49501: kouluihin koetetaan hankkia oppilaille lämmintä keitto-
49502: ruokaa lmululla jokapäiväisen koulutyön lomassa. Kaik-
49503: kialla, missä tällaista lasten ravitsemista on toimeenpantu,
49504: on sen vaikutus varsin pian havaittu edulliseksi sekä lasten
49505: hyvinvointiin että koulunk~ynnin säännönisyyteen nähden.
49506: Tämän johdosta ovat edullisemmissakin oloissa elävät kan-
49507: sat kiinnittäneet vakavaa huomiota koululasten ravinto-
49508: oloissa vallitsevien epäkohtien korjaamiseen.
49509: Niinkuin kansakoulujen opetustunnit meillä ovat jär-
49510: jestetyt, jää varakkaissakin kodeissa illallinen useimmiten
49511: ainoaksi ateriaksi, jonka lapsi saa syödä muun perheen
49512: kera ja jolloin hän ehkä saa lämmintä ruokaa. Varat-
49513: tomien kotien lapsille, missä nämä kodit ollenkaan kykene-
49514: vät evästämään lapsiansa kouluun, muodostuu asia vielä
49515: hankalammaksi sen kautta, että heidän koulueväänsä taval-
49516: lisimmin ovat hyvin heikot. Selvää on, että tällainen
49517: ravintojärjestys kaikissakin oloissa vaikuttaa haitallisesti
49518: lapsen sekä ruumiilliseen että henkiseen kehitykseen ja
49519: terveyteen, saatikka sitten kun lapsen samalla aikaa on
49520: suoritettava rasittava koulutyönsä. Myöskin kasvatusopil-
49521: liselta kannalta katsoen vaikuttaa huono ravinto haitalli-
49522: sestii opetuksen menestymiseen, ja koulun tuottama hyöty
49523: jää puutteellisen ja sopimattoman ravinnon tähden usealle
49524: lapselle puoEnaiseksi.
49525: Suomessakaan ei tämä koululasten ravitsemisessa val-
49526: litseva epäkohta ole jäänyt huomaamatta, ja muiden mai-
49527: den esimerkkiä noudattaen on meilläkin sen ]forjaamiseksi
49528: ryhdytty järjestämään kouluaterioita oppilaille. Yksityiset
49529: opettajat ja muut asiaa harrastavat ovat monin paikoin
49530: tässä suhteessa tehneet huomattavaa työtä. Vuonna 1905
49531: perustettiin asiaa edistämään erityinen ,,Koulukeitto-
49532: yhdistys", jonka tarkoitus sille laadit,tujen sääntöjen mu-
49533: Kansakouluoppilaiden avustaminen. 3
49534:
49535: kaan on, ,saada aikaan parannusta koululasten ravitse-
49536: misessa ja siinä tarkoituksessa neuvoilla, raha-avulla ynnä
49537: muilla soveliailla keinoilla avustaa etupäässä kansakoulu-
49538: lapsille tarkoitettujen ruoka-ateriain jakamistointa." Tä-
49539: hänastisesta kolmivuotisesta toiminnastaan julkaisi Koulu-
49540: keitto-yhdi,stys äskettäin kertomuksen, josta näkyy että
49541: yhdistys on, käytettävinänsä olleiden varojen vähyyteen
49542: verraten, saanut kylläkin paljon aikaan.
49543: Eduskunta on sitä mieltä, että kysymyksessä ole-
49544: vaa laajaa työalaa ei voi jättää yksityisen harrastuk-
49545: sen varaan. Mahdollisimman pian on päästävä niin
49546: pitkälle, että lasten ravitseminen kouluissa järjestetään
49547: siten, ettei ainoakaan lapsi ravinnon puutteesta jää kou-
49548: luun saapumatta ja ettei koulunkäynti yhdellekään lapselle
49549: tuota terveydellistä vauriota liian pitkien ateriavälien ja
49550: epäterveellisen ruuan tähden. Varsinkin yleisen oppi-
49551: velvollisuuden tultua käytäntöön on tämmöinen ravitse-
49552: ruistoiminta useimmissa paikoin pakollisestikin toimeen-
49553: pantava. Kun asian järjestäminen näin ollen epäilemättä
49554: lopulta joutuu kuntien huoleksi, pitää Eduskunta suota-
49555: vana, että kuntia alunpitäin totutettaisiin katsomaan asiaa
49556: kunnalliseen huolenpitoon kuuluvaksi. Mutta kun kansa-
49557: koulurasituksen kunnille tuottama taakka muutenkin on
49558: raskas, on Eduskunta sitä mieltä, että valtion velvollisuus
49559: on käydä kuntia tässä tehtävässä tuntuvalla avustuksella
49560: tukemaan. Yllämainittua päämäärää silmällä pitäen, on
49561: kyseessäolevan t01mmnan vastainen johto jätettävä
49562: yhteiskunnan kouluoloja johtavain viranomaisten lähim-
49563: män huolenpidon ja järjestelyn alaiseksi, vaikkapa nämä
49564: viranomaiset varsinkin alussa voisivat käyttää yksityisten
49565: yhdistystenkin apua. Hallituksen olisi sentähden otettava
49566: köyhien kansakoululasten ravitsemisavustuksen järjestä-
49567: minen koko laajuudessaan harkittavaksensa sekä valmis-
49568: tettava yksityiskohtainen tarkka suunnitelma tulevaa toi-
49569: mintaa varten.
49570: Myöskin maalaiskansakoulujen varattomien oppilai-
49571: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 15.
49572:
49573: den vaatetusta tarkoittavaan avustukseen olisi valtion
49574: Eduskunnan käsityksen mukaan yhtä suurella syyllä kuin
49575: köyhien lasten ravitsemiseen otettava osaa, ja olisi halli-
49576: tuksen otettava harkitaksensa tämänkin avustamistoimin-
49577: nan järjestäminen.
49578: Kun tarve nykyään molemmissa suhteissa kieltämättä
49579: on kipeä, ei kuitenkaan olisi jäätävä tätä järjestelyä odot-
49580: tamaan, vaan olisi koulukeittojen järjestämiseksi kansa-
49581: kouluihin sekä vaatetusavuksi varattomille kansakoulu-
49582: oppilaille jo tulevaa vuotta varten myönnettävä tuntuva
49583: rahamäärä, jonka Eduskunta on arvioinut sadaksi tuhan-
49584: neksi markaksi. Tämän rahamäärän käyttäminen olisi
49585: hallituksen lähempien ohjeiden mukaan jätettävä koulu-
49586: toimen ylihallituksen huoleksi, jolle virastolle tämä toi-
49587: minta lähinnä kuuluu ja jolle avustuksen jakelun väli-
49588: aikainen järjestäminen kansakoulujen piiritarkastajia
49589: käyttämällä ei liene mahdotonta. Koulutoimen ylihallituk-
49590: sdle olisi kuitenkin jätettävä oikeus apunansa käyttää
49591: menestyksellä toimineita yksityisiä järjestöjä. Siten saa-
49592: vutettavat kokemukset olisivat samalla omiansa helpot-
49593: tamaan tarkoituksenmukaisen suunnitelman laatimista
49594: avustuksen vakinaista järjestelyä varten.
49595: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Eduskunta Tei-
49596: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa ilmoit-
49597: taa puolestaan päättäneensä:
49598: vuodeksi I909 myöntää köyhien kansa-
49599: kouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta-
49600: miseen sadantuhannen ( Ioo,ooo) markan suu-
49601: ruisen määrärahan käytettäväksi tarkoituk-
49602: seensa hallituksen lähempien ohjeiden mukai-
49603: sesti koulutoimen ylihallituksen kautta, joka
49604: olisi oikeutettava harkintansa mukaan käyttä-
49605: mään myöskin yksityisten järjestöjen välit,ystä.
49606: Samalla kun Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä
49607: johdosta ottaneensa armolliseen esitykseen varojen osot-
49608: Kansakouluoppilaiden avustaminen.
49609:
49610: tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
49611: tuksia varten vuodeksi 1909 antamassaan alamaisessa vas-
49612: tauksessa huomioon vastaavan IOo,ooo markan määrä-
49613: rahan köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaa-
49614: tettamiseen, saa Eduskunta alamaisesti anoa:
49615:
49616: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
49617: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä
49618: mainitun päätöksen; sekä
49619: että hallitus viipymättä ottaisi harkitta-
49620: vaksi valtion puolelta annetta'van köyhien kan-
49621: sakoululasten ravitsemis- ja vaatettamisavus-
49622: tuksen järjestämisen.
49623:
49624: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
49625:
49626: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
49627: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
49628: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16.
49629:
49630:
49631:
49632:
49633: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6
49634: vuotuisen valtioavun korottamisesta Kansan
49635: Näyttämö nimiselle teatterille.
49636:
49637:
49638: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmistelevaa kä-
49639: sittelyä varten lähettänyt edustaja Kirjarinnan y. m. alle-
49640: kirjoittaman anomusehdotuksen, että Kansan Näyttämö
49641: nimiselle teatterille myönnetty valtioapu vuoden 1909 alus-
49642: ta korotettaisiin kahdellakymmenellätuhannella markalla;
49643: ja saa Valiokunta tämän johdosta esittää seuraavaa.
49644:
49645: Käsitellessänsä vuoden 1907 valtiopäivillä kysymystä
49646: puheenalaisen teatterin avustamisesta yleisillä varoilla,
49647: myönsi eduskunta Kansan Näyttämöllä olevan tärkeän teh-
49648: tävän ala-arvoisten huvitusten vastapainona ja työväen
49649: taideharrastusten tyydyttäjänä sekä anoi tähän nähden,
49650: asiaa valmistaneen anomusvaliokunnan ehdotuksen mu-
49651: kaisesti, teatterille kahdenkymmenentuhannen markan
49652: vuotuista valtioapua, joka sittemmin teatteria ylläpitävälle
49653: Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle myönnettiinkin. Sen
49654: jälkeen päättyneestä toimintakaudesta on Valiokunnan
49655: mielestä teatterille annettava se tunnustus, että se yleensä
49656: arvokkaalla tavalla on pyrkinyt täyttämään tehtäväänsä
49657: ja siten osoittanut ansainneensa sen osaksi yhteiskunnan
49658: puolelta tullutta kannatusta.
49659: Jo sanotuille valtiopäiville jätetyssä anomusehdo-
49660: tuksessa pyydettin teatterille 40,000 markan avustusta.
49661: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6.
49662: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16.
49663:
49664: Nyt käsiteltävänä oleva anomusehdotus tarkoittaa valtio-
49665: avun korottamista samaan määrään, ja on anomusta pe-
49666: rusteltu sillä, että myönnetty apuraha on osoittautunut
49667: riittämättömäksi tarpeeksi suuren ja riittävästi palkatun
49668: vakinaisen henkilökunnan kiinnittämiseksi teatteriin sekä
49669: ajanmukaisten välineiden hankkimiseksi.
49670: Valiokunnalle esitetyn selostuksen mukaan Kansan
49671: Näyttämön tuloista ja menoista kesäkuun I p :stä r907
49672: samaan päivään tänä vuonna ovat teatterin tulot nousseet
49673: 3r,8o2 markkaan, josta 26,802 markkaa tuloja näytän-
49674: näistä ja 5,000 markkaa valtioapua, ja menot 4I,272
49675: markkaan 90 penniin, johon vielä tulee lisäksi noin 3,500
49676: markkaa maksamattornia laskuja. Teatterin tappio olisi
49677: siis sanotulta ajalta noin I3,000 markkaa. Kun kuiten-
49678: kin kokonaisen näytäntökauden tulosta arvosteltaessa Va-
49679: liokunnan mielestä on otettava huomioon valtioavustuksen
49680: koko määrä, vaikka Kansan Näyttämö ei vastamainittuna
49681: tilikautena saanut sitä kokonaisuudessaan kantaa, osoit-
49682: taa selostus, että teatterin tulot näyttävät riittävän peit-
49683: tämään sen nykyiset menot. Mikään varsinainen talou-
49684: dellinen ahdinko ei siis aiheuttane valtioavun korotta-
49685: mista. Valiokunta myöntää tosin, että teatterin kehit-
49686: tymiselle olisi suureksi eduksi että se voisi palvelukseensa
49687: kiinnittää nykyistä suuremman vakinaisen henkilökunnan
49688: ja näyttelijöille maksaa korkeamman palkan, mutta kun
49689: valtioapua myönnettäessä V aliakunnan käsityksen mukaan
49690: on pantava pohjaksi tosiasiallinen toiminta ja sen vaati-
49691: mat kulut eikä vastaisuutta varten tehdyt suunnitelmat,
49692: ei V aliakunta ole katsonut voivansa ehdottaa teatterin
49693: valtioapua korotettavaksi tätä tarkoitusta varten.
49694: Sen ohessa on Valiokunnassa esiin tuotu, että teat-
49695: terin tähänastinen toiminta on enimmäkseen kohdistunut
49696: pääkaupunkiin ja että sen pääasiallinen merkitys siten on
49697: paikkakunnallista laatua, vaikkakin on myönnettävä sillä
49698: yksin Helsingissäkin toimivana olevan jonkuverran laa-
49699: jemmallekin ulottuva merkitys siihen vaikutukseen näh-
49700: Kansan Näyttämön valtioapu. 3
49701: den, mikä sillä on työväestön näytäutöharrastuksiin myös-
49702: kin muualla Suomessa. Tähän nähden ja kun valtion
49703: varoja vuosittain jo nykyisin käytetään melkoiset määrät
49704: näyttämötaiteen kannattamiseksi pääkaupungissa, ei ylei-
49705: siä varo ja V aHokunnan mielestä tällä kertaa enää olisi
49706: uhrattava teatterin toimintaa varten Helsingissä, varsin-
49707: kin kun valtio nyt jo kannattaa teatteria verrattain suurella
49708: avustuksella, joka takaa sen toiminnan tähänastisessa laa-
49709: juudessaan ja joka on melkoista suurempi kuin siihen
49710: lähinnä verrattavien näyttämöjen (Maaseututeatteri, Tam-
49711: pereen teatteri, Folkteatern ja Svenska inhemska teatern)
49712: valtioavut.
49713: Sitä vastoin pitää Valiokunta suotavana lisäavustuk-
49714: sen myöntämistä teatterille erikoisesti vierailunäytäntöjen
49715: toimeenpanemista varten maaseudulla. Tämä toiminta-
49716: haara on ilmoitettu alunpitäin kuuluneen teatterin ohjel-
49717: maan, mutta kun ainoa teatterin omasta kohdastaosa toi-
49718: meenpanema yritys, vierailunäytäntö Tampereelle, tuotti
49719: tappiota, ei teatteri katsonut voivansa maaseututoimin-
49720: taansa tässä muodossa jatkaa. Kuitenkin on se edistänyt
49721: maaseutunäytäntöjä siten, että se on sallinut henkilökun-
49722: tansa, nauttien täyttä palkkaa , tehdä maaseututurneen.
49723: Teatteri kuitenkin juuri tällaisten vierailunäytäntöjen
49724: kautta saisi yleisempää merkitystä hankkiessaan siten ti-
49725: laisuutta maaseutuväestölle ja etupäässä sen vähävarai-
49726: semmalle osalle arvokkaaseen taidenautintoon, siten myös-
49727: kin suoranaisesti vaikuttaen- kehittävästi tämän väestön
49728: omiin näytelmätaiteen harrastuksiin. Nimenomaan tämän
49729: toiminnan edistämiseksi olisi Kansan Näyttämölle sen
49730: vuoksi Valiokunnan mielestä yleisistä varoista myönnet-
49731: tävä s,ooo markan suuruinen lisäapuraha.
49732: Paitsi tätä mielipidettä on Valiokunnassa tässä asiassa
49733: tuotu esiin kaksi siitä eroavaa käsityskantaa. Yhdeltä
49734: puolen on ehdotettu teatterin apurahaa lisättäväksi kym-
49735: menellätuhannella markalla, jota korotusta on katsottu
49736: tarpeelliseksi etenkin senvuoksi, että teatterille kävisi mah-
49737: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16.
49738:
49739: dolliseksi niin paljon lisätä vakinaista henkilökuntaansa,
49740: että jokainen näyttelijä saisi kohdistaa kykynsä etupäässä
49741: omalle luontaiselle alallensa ja teatteri pääsisi suurem-
49742: massa määrässä käyttämästä taiteellista yhteisnäytäntöä
49743: vaikeuttavia iltapalkkalaisia, ja että teatteri voisi näytte-
49744: lijöillensä maksaa heidän työtänsä vastaavan palkan, pe-
49745: lättävissä kun muuten on, että Kansan Näyttämö jää jon-
49746: kinlaiseksi oppilaskouluksi, josta jokainen pyrkii parem-
49747: paa palkkaa maksavan teatterin palvelukseen. Tämä eh-
49748: dotus raukesi kuitenkin arvan kautta. Toisaalta ovat jot-
49749: kut Valiokunnan jäsenet kokonaan vastustaneet korotusta,
49750: koska he eivät ole katsoneet siihen esiintuoduksi riittäviä
49751: syitä ja valtiovaroja juuri nykyisin niin suurissa määrin
49752: kysytään koko maata tarkoittavaan sivistystyöhön.
49753: Yllä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
49754: dottaa anottavaksi
49755:
49756: että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen
49757: ylläpitämän teatterin kannattamista varten suo-
49758: dun kahdenkymmenenhthannen markan vuotui-
49759: sen valtioavun lisäksi myönnettäisiin viisitu-
49760: hatta ( s)ooo) markkaa vuosittain maaseutu-
49761: näytäntöjen järjestämistä varten.
49762: Helsingissä, syyskuun 29 p :nä 1908.
49763:
49764:
49765: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
49766: Soininen ( ositt.), varapuheenjohtaja Rosendal ( ositt.),
49767: jäsenet V. Jokinen, Järvinen, Kares, Lahtinen, Lund-
49768: ström, Myllylä, Orasmaa ( ositt.), Peltonen, Piirainen,
49769: Raunio, V. T. Rosenqvist ( ositt.), Sundblom ( ositt.),
49770: Vaarala, Wemmelpuu ( ositt.) ja Ängeslevä sekä vara-
49771: jäsenet Kaipia ( ositt.), Kivilinna ( ositt.), Lantto ( ositt.)
49772: ja Sohlberg.
49773: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
49774: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 16.
49775:
49776:
49777:
49778:
49779: Suomen Eduskunnan alamainen ano-
49780: mus vuotuisen valtioavun korottamisesta Kan-
49781: san Näyttämö nimiselle teatterille.
49782:
49783:
49784:
49785:
49786: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
49787: ja Suuriruhtinas!
49788:
49789:
49790:
49791:
49792: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus vuotuisen
49793: valt,ioavun korottamisesta Kansan Näyttämö nimiselle
49794: teatterille ja on Eduskunta tämän anomuksen säädetyssä
49795: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 16.
49796:
49797: järjestyksessä käsitellyt.
49798: Vuoden 1907 valtiopäivillä myönsi Eduskunta Kan-
49799: san Näyttämöllä olevan tärkeän tehtävän ala-arvoisten hu-
49800: vitusten vastapainona ja työväen taideharrastusten tyydyt-
49801: täjänä sekä anoi tähän nähden teatterille kahdenkymme-
49802: nentuhannen markan vuotuista valtioapua, joka sittemmin
49803: teatteria ylläpitävälle Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle
49804: myönnettiinkin.
49805: Eduskunnalle esitetyn selostuksen mukaan Kansan
49806: Näyttämön tuloista ja menoista kesäkuun 1 p :stä 1907
49807: samaan päivään tänä vuonna oli teatterin tappio sano-
49808: tulta ajalta noin 13,000 markkaa. Kun kuitenkin koko-
49809: naisen näytäntökauden tulosta arvosteltaessa on otettava
49810: huomioon valtioavustuksen koko määrä, vaikka Kansan
49811: Näyttämö ei vastamainittuna tilikautena saanut sitä koko-
49812: naisuudessaan kantaa, osoittaa selostus, että teatterin tulot
49813: näyttävät riittävän peittämään sen nykyiset menot.
49814: Eduskunta on kumminkin pitänyt lisäavustuksen
49815: myöntämistä teatterille suotavana helpottaakseen teatterille
49816: vierailunäytäntöjen toimeenpanemista maaseudulla, jonka
49817: toimintahaaran on ilmoitettu alunpitäin kuuluneen teatte-
49818: rin ohjelmaan, mutta jota ei teatteri ole katsonut voivansa
49819: jatkaa siitä koituneitten tappioiden tähden. Nimenomaan
49820: tämän toiminnan edistämiseksi olisi Kansan Näyttämölle
49821: sen vuoksi yleisistä varoista myönnettävä 5,000 markan
49822: suuruinen vuotuinen lisäapuraha.
49823: Yllä esitetyn nojalla saa Eduskunta Teidän Keisa-
49824: rilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoa,
49825: että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen
49826: ylläpitämän teatterin kannattamista varten suo-
49827: dun kahdenkymmenentuhannen markan vuo-
49828: tttisen valtioavun lisäksi myönnettäisiin viisi-
49829: tuhatta ( s)ooo) markkaa vuosittain maaseutu-
49830: näytäntöjen järjestämistä varten.
49831: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
49832: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
49833: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
49834: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o .17.
49835:
49836:
49837:
49838:
49839: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5
49840: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
49841: muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetuk-
49842: seen säästöpankeista.
49843:
49844:
49845: Eduskunta on pankkivaliokuntaan lähettänyt edus-
49846: taja J. Kaskisen y. m. allekirjottaman anomusehdotuksen
49847: N :o 128, jossa ehdotetaan anottavaksi armollista esitystä
49848: sellaisista muutoksista ja lisäyksistä voimassa olevaan
49849: säästöpankkiasetukseen, jotka tekisivät mahdolliseksi kir-
49850: kollisten ja kunnallisten varojen tallettamisen säästöpank-
49851: keihin, shekkiliikkeen käytäntöön ottamisen säästöpankeis-
49852: sa, kuoletus- ja kassakieditivilainain myöntämisen säästö-
49853: pankkien varoista, sekä täysin kelvollisten pankkiosakkei-
49854: den ja kunnallislainain lukemisen säästöpankkien kassa-
49855: reserviin tarkemmin määrätyillä ehdoilla. Valiokunta on
49856: myöskin saanut pöytäkirjan Eduskunnan lähetekeskus-
49857: telusta.
49858:
49859:
49860: Anomusehdotuksen · ensimäisestä kohdasta, joka kos-
49861: kee julkisten yhdyskuntain varojen tallettamista säästö-
49862: . pankkeihin, on valiokunta jo mietinnössään N :o 4 edus-
49863: kuntaesityksen N :o 9 johdosta antanut lausuntonsa. Kun
49864: valiokunta toivoo, että Eduskunta puolestaan tulee hyväk-
49865: symään sellaisen säästöpankkiasetuksen 1 § :ää selventävän
49866: muutoksen, että kirkollisten ja kunnallisten varojen tal-
49867: lettaminen säästöpankkeihin käy mahdolliseksi, ei se enää
49868: Pankkivaliokunnan nzie~intö N :o s.
49869: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17.
49870:
49871: katso anomusehdotuksen tämän kohdan käsittelemistä tar-
49872: peelliseksi.
49873: Mutta valiokunnan käsiteltäväksi lähetetty anomus-
49874: ehdotus tähtää verrattain laajaperäisiin uudistuksiin kah-
49875: dessa muussakin suhteessa, nimittäin säästöpankkien kassa-
49876: reserviä koskevain määräysten muuttamiseen ja itse sääs-
49877: töpankkitoiminnan laajentamiseen siten, että muutamat
49878: varsinaisen pankkiliikkeen haarat tehtäisiin säästöpankeil-
49879: lekin luvallisiksi.
49880: Mitä ensiksi mainittuun kohtaan tulee, on valiokunta
49881: siinä toisella kannalla kuin anomusehdotuksen allekirjot-
49882: taj at. V aliakunnan mielestä ei olisi syytä nykyään voi-
49883: massaolevia määräyksiä säästöpankkien kassareservistä
49884: muuttaa.
49885: Jo nyt on säästöpankeilla oikeus pitää kassareser-
49886: vinsä puoleksi arvopapereina puoleksi kiinnitettyinä velka-
49887: kirjoina. Anomusehdotuksen allekirjottajat tahtoisivat
49888: säästöpankit oikeutettaviksi lukemaan kiinnityslainain rin-
49889: nalla ja sijasta yllämainittuun määrään saakka myöskin
49890: kiinnittämättömiä kunnallislainoja kassareservikseen.
49891: Mutta kun tällaisia kunnallislainoja ei olisi suuremman
49892: rahankysynnän sattuessa helppo muissa pankeissa lainait-
49893: taa ja kun kokemus myöskin osottaa, että kunnallislainain
49894: takaisin suoritus saattaa käydä varsin hitaaksi, eivät ne
49895: valiokunnan mielestä, niin varmoja kuin ne ovatkin, kui-
49896: tenkaan sovellu kassareserviin luettaviksi..
49897: Vielä vähemmän suositettavana pitää valiokunta sitä
49898: ehdotusta, että kassareservi-arvopapereiksi saataisiin obli-
49899: gatsionien ja talletustodistusten ohella myöskin lukea
49900: osakkeita, tosin vain ,vakavaraisten pankkilaitosten osak-
49901: keita ehdolla että asianomaiselle pankille hakemuksesta on ·
49902: sellainen erioikeus sallittu."
49903: Nykyään voimassa olevaa säästöpankkiasetusta on
49904: yleensä tulkittu siten, etteivät säästöpankit olisi oikeutet-
49905: tuja sijottamaan varojaan osakkeisiin. Muutamilla säästö-
49906: pankeilla on kuitenkin varojensa joukossa osakkeita, joi-
49907: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 3
49908:
49909: den määrä säästöpankkitilaston mukaan vuoden 1907 lo-
49910: pussa oli seuraava:
49911:
49912: Suomen Yhdyspankin ............. . Smk. 14,8oo: -
49913: Pohjoismaiden Osakepankin ........ . " 166,368: -
49914: Vaasan Osakepankin .............. . , 3,8oo:-
49915: Kansallis-Osake-Pankin ............ . , 91,183:-
49916: Osuuskassa jen Keskuslainarahaston 1,200:-
49917: Palovakuutus Osakeyhtiö Pohjolan
49918: "
49919: 1,5oo:-
49920: "
49921: Tapaturmavakuutusyhtiö Kullervon 750:--
49922: Jälleenvakuutus osakeyhtiö Osmon
49923: " 6oo:-
49924: "
49925: Eri yhtiöiden .................... . 15,762:-
49926: "
49927: Jo se seikka, että tällaistenkin osakkeiden arvo saat-
49928: taa olla suurien vaihteluiden alainen ja niiden tuottama
49929: vuosikorko eri aikoina erilainen, tekee ne sellaisiksi arvo-
49930: papereiksi, joiden hankkimista ei voi pitää säästöpankeille
49931: sopivana. Senvuoksi ei osakkeita ~aliokunnan mielestä
49932: olisi syytä säästöpankkien kassareserviksi hyväksyä.
49933: On kyllä myönnettävä, että obligatsionienkin rahaksi-
49934: muuttaminen ja niiden korkojen periminen saattaa säästö-
49935: pankeille tuottaa hankaluuksia. Samoin on varsinkin
49936: maaseutusäästöpankeille joskus vaikeata seurata obligat-
49937: sionien arpomisia, kuoletuksia ja hintanoterauksia. Mutta
49938: nämä epäkohdat, joista m. m. eräässä 1904-1905 vuoden
49939: valtiopäivien talonpoikaissäädyssä tehdyssä anomusehdo-
49940: tuksessa huomautettiin, ovat kyllä muullakin tavoin kor-
49941: jattavissa. Niiden tähden ei ole unohdettava sitä suurta
49942: kansantaloudellista merkitystä, mikä säästöpankkivarain
49943: suuremmassa määrässä obligatsioneihin sijottamisella
49944: olisi. Obligatsionien kotimaisen menekin lisääntyessä nii-
49945: den rahaksimuuttaminenkin samalla kävisi helpommaksi.
49946: Missään tapauksessa ei suuremmista korkotappioista niihin
49947: nähden voi olla puhetta, sillä uudemmissa obligatsionien
49948: annoissa on korkomäärä jo yleensä 4 Yz-5 % ja vanhem~
49949: pia Suomen valtion alempikorkoisia obligatsioneja on ollut
49950: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17.
49951:
49952: viime aikoina ulkomailta varsin halvoilla hinnoilla saata-
49953: vissa. Obligatsionien ohella tarjoavat sitäpaitsi säästö-
49954: pankkiasetuksen kassareserviksi myöntämät pankkien tal-
49955: letustodistukset säästöpankeille siksi sopivan kassareservin
49956: sijottamismuodon, että säästöpankkiasetus tässä kohden ei
49957: valiokunnan mielestä kaipaa muuttamista.
49958: Laajakantoisimmat anomusehdotuksessa esitetyistä
49959: uudistuksista ovat ne, jotka tarkattavat varsinaisten pank-
49960: kimaisten toimien, kuten shekkiliikkeen, vekselien diskont-
49961: tauksen ja kassakreditivilainain ynnä myöskin kuoletus-
49962: lainain ottamista säästöpankkien toiminta-ohjelmaan.
49963: Tunnettua on, että muutamissa osissa Saksaa säästö-
49964: pankit ovat jo joitakuita aikoja sitten järjestäneet shekki-
49965: liikkeen. Eräissä Keski-Europan maissa on myöskin,
49966: kuten Itävallassa, pidetty vekselidiskonttauksen edusta-
49967: maa lyhytaikaista lainausta säästöpankeille sopivana. Mut-
49968: ta yleensä lienee säästöpankkiliike ulkomailla hyvin vähäi-
49969: sessä määrässä varsinaisia pankkimaisia toimia omaksu-
49970: nut. Päinvastoin on muutamissa maissa, kuten Englan-
49971: nissa, määrätty, että säästöpankkien on sijottaminen kaikki
49972: varansa yksinomaan valtiopapereihin.
49973: V aliakunnassa on lausuttu epäilyksiä siitä, tokko
49974: meillä Suomessa olot vielä ovat siksi kehittyneitä, että
49975: säästöpankkiliikkeen laajentamista anomusehdotuksen tar-
49976: kattaruaan suuntaan olisi katsottava tarpeelliseksi. On
49977: nimenomaan väitetty, että ainakaan maaseutusäästöpankit
49978: itse eivät tämmöisen liikkeenlaajentamisen tarvetta tunne,
49979: eikä sillä taas kaupungeissa, joissa talletus- ja diskonUo-
49980: pankeilla on konttorinsa, ole suurempaa merkitystä. Eh-
49981: dotetut uudistukset, jotka vielä eivät ole tunnetun tarpeen
49982: vaatimat, tuottaisivat vain säästöpankeille lisäkustannuk-
49983: sia ja vaikeuksia, suuntaisivat säästöpankkien toiminnan
49984: aivan oudoille urille ja vaikuttaisivat haitallisessa mää-
49985: rässä haJottavasti rahataloudelliseen toimintaan maassam-
49986: me jopa lopulta epäedullisesti säästöpankkien omaan ke-
49987: hitykseen.
49988: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 5
49989:
49990: Ovathan säästöpankit varsinkin maaseudulla näihin
49991: asti olleet yleisölle avoimina verrattain harvoin, vielä 1907
49992: vuoden lopussa 1 1 5 säästöpankkia vain kerran kuukau-
49993: dessa. Shekkiliike luonnollisesti kuitenkin edellyttää pal-
49994: joa tiheämpiä aukioloaikoja, oikeastaan jokapäiväistä
49995: pankkiliikettä. Tämmöinen säästöpankkien aukioloaikain
49996: lisääminen kohottaisi jo kustannuksia suuressa määrässä.
49997: Mutta kun lisäksi vielä tulisi liikkeen laajentuminen useille
49998: pankkitoiminnan aloille, jonka johdosta säästöpankkien
49999: hoitajille olisi asetettava entistä paljoa suurempia pankki-
50000: teknillisiäkin pätevyysvaatimuksia, ja shekkiliike sitäpaitsi
50001: vaatisi melkoisia kassavaroja korottomina pidettäviksi,
50002: niin olisi luonnollisena seurauksena säästöpankkien tulojen
50003: siksi tuntuva vähentyminen, että tähän asti säästöönpani-
50004: joille hyvitetyn korkomäärän maksaminen kävisi mahdot-
50005: tomaksi. Mutta korkopolitikan muuttaminen taas var-
50006: masti vaikuttaisi taannuttavasti säästöpankkiliikkeen ke-
50007: hitykseen.
50008: Valiokunta on yksimielinen siitä, että edellytyksiä
50009: shekkiliikkeen ja kassakreditivilainain järjestämiseen saat-
50010: taisi olla vain niillä säästöpankeilla, joilla johonkin määrä-
50011: summaan nousevissa omissa rahastoissa on riittävä perus-
50012: tus ja pohja tämmöiselle pankkimaiselle toiminnalle. Mikä
50013: se omien rahastojen suuruus pitäisi olla, joka tässä olisi
50014: rajaksi määrättävä, siitä ei valiokunta ole tahtonut nimen-
50015: omaista ehdotusta tehdä. Valiokunnassa onkin tässä koh-
50016: den eri mielipiteitä esitetty ja sopivana rajana mainittu
50017: joko Ioo,ooo, 75,000 tai 50,000 markkaa. Määrättäkööh
50018: mikä tahansa näistä summista rajaksi, ei laajemman liik-
50019: keen harjottamiseel.'l oikeutettujen säästöpankkien luku
50020: varsinkaan maalla tulisi olemaan suuri. Säästöpankkiti-
50021: laston mukaan oli vuoden 1907 lopussa maaseudulla vain
50022: 5 säästöpankkia, joiden omat rahastot olivat yli IOo,ooo
50023: markan suuruiset, enemmän kuin 75,000 markkaa omia
50024: rahastoja oli kaikkiaan 8 :lla ja enemmän kuin 50,000
50025: markkaa 20 :lla maalaissäästöpankilla. Suurimmat omat
50026: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17.
50027:
50028: rahastot oli Perniön säästöpankilla, 186,473 markkaa, ja
50029: Salon säästöpankilla 184,670 markkaa. Kaupunkien sääs-
50030: töpankeissa on muutamia varsin suurirahastoisia, kuten
50031: Turun säästöpankki 3,980,619 ja Helsingin säästöpankki
50032: 2,005,269 markkaa omia rahastoja. Kaikkiaan 18 :lla
50033: kaupunkisäästöpankilla on omia rahastoja yli 1oo,ooo
50034: markan ja sellaisia säästöpankkeja, joiden omat rahastot
50035: ovat enemmän kuin 50,000 markkaa, on kaupungeissa 25.
50036: Kuitenkin on valiokunnassa sekin mielipide lausuttu, että
50037: nyt kysymyksessä olevan uudistuksen tulisi rajottua yk-
50038: sinomaan maaseutupankkeihin, koska kaupungeissa shek-
50039: kiliike ja kassakreditivilainat joka tapauksessa pääasiassa
50040: jäisivät talletus- ja diskoottopankkien asiaksi.
50041: Tässä esitetty suurempien omien rahastojen vaati-
50042: mus rajattaisi kyllii ehdotettujen uudistusten vaikutuksen
50043: aluksi verrattain harvoihin säästöpankkeihin. Mutta on
50044: huomioon otettava, että kehityksen mukana yhä useam-
50045: mat säästöpankit tulisivat laajennetuista oikeuksista osal-
50046: lisiksi.
50047: Silloin kun nykyään voimassa oleva säästöpankki-
50048: asetus oli 1894 vuoden valtiopäivillä käsiteltävänä, jätet-
50049: tiin kyllä shekkiliikettä ja säästöpankkien monipuolisem-
50050: pia lainausmuotoja koskevat ehdotukset huomioon otta-
50051: matta. Mutta senjälkeen ovat taloudelliset olot maas-
50052: samme suuressa määrässä kehittyneet. Varsinkin maa-
50053: seudun taloudelliselle elämälle on valiokunnan mielestä
50054: eduksi, jos säästöpankkiliikettä nyt erityisissä tapauksissa
50055: voitaisiin laajentaa. Myöskin on valiokunnan enemmistö
50056: vakuutettu siitä, että suuremmat säästöpankit kykenisivät
50057: järjestämään asiansa niin, että laajempien liikeoikeuksien
50058: niille suominen ei saattaisi niitä pulaan eikä niitä pakot-
50059: taisi tähän astisesta korkopolitikastaan luopumaan.
50060: Tosin ne säästöpankit, joille täten oikeus shekkiliik-
50061: keen järjestämiseen, kassakreditivilainain antamiseen ja
50062: lyhytaikaisten vekselien diskonttaamiseen myönnettäisiin,
50063: tulisivat toimimaan jokseenkin varsinaisten liikepankkien
50064: .Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 1
50065:
50066: tapaan. Mutta, niinkuin anomusehdotuksen allekirjotta-
50067: jatkin huomauttavat, kaipaa maaseudun taloudellinen elä-
50068: mä tuollaista pankkitointa. Shekkien käytäntö säästäisi
50069: kauempana asuvalta säästöönpanijalta monta turhaa mat-
50070: kaa. Kassakreditivi- ja vekseliluotto olisi maalla toimi-
50071: ville osuuskunnille samoinkuin yksityisillekin elinkeinon-
50072: harjottajille ja maanviljelijöiUe suureksi eduksi. Kaik-
50073: kea tällaista luotanvälitystä varten on maaseudullakin
50074: pankkilaitos tarpeen, sillä pienemmät vakavaraisetkin liik-
50075: keet ja maanviljelijät eivät useinkaan ole kaukaisessa kau-
50076: punkipankissa siksi tunnettuja, että voisivat sieltä luottoa
50077: saada. Mitä erityisesti vekseleihin tulee, ei niitä voi kat-
50078: soa sen vaarallisemmiksi kuin muitakaan lyhytaikaisia lai-
50079: noja. Ja lyhytaikaisen luotan myöntäminen epäilemättä
50080: on säästöpankeille luonteenomainen, koska niiden pääasial-
50081: lisimman liikepääoman muodostavat säästöönpanijain hel-
50082: posti irtisanottavat talletukset. Sitävastoin saattaa kyllä
50083: kuoletuslainan myöntämisessä mitä suurin varovaisuus
50084: säästöpankkien puolelta olla tarpeen.
50085: Nyt ehdotetusta liikkeen laajentamisesta ei suurem-
50086: mille säästöpankeille tarvitseisi mitään häiriötä koitua.
50087: ·Epäilemättä säästöpankkien hallitukset tulisivat luotan
50088: myöntämisessä noudattamaan siksi suurta varovaisuutta,
50089: että huomattavammat tappiot voitaisiin välttää. Vilk-
50090: kaampi liike ja tiheämmät aukioloajat kyllä lisäisivät sääs-
50091: töpankin kustannuksia, mutta suurille säästöpankeille tus-
50092: kin kuitenkaan niin suuressa määrässä, että se tuntu-
50093: vammin säästöpankkien vuosivoittoa vähentäisi, varsinkin
50094: kun liikkeen suuretessa tulotkin lisääntyisivät. Shekki-
50095: liikkeen aiheuttaman korkotappion kyllä kassakreditivi-
50096: lainain provisionimaksut ja lyhytaikaisen vekseliluotan
50097: korkeammat korot korvaisivat. Jo nyt pitävät muutamat
50098: säästöpankit tapanaan suorittaa ulosotettavia säästöjä
50099: ilman irtisanomista milloin tahansa, eikä niillä ole tästä
50100: mitään haittoja ollut. Jos taas suurempia rahamääriä,
50101: esim. kuntain verotuloja, ruvettaisiin enemmän säilyttä-
50102: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 17.
50103:
50104: maan säästöpankeissa juoksevan tilin tapaisesti, täytyisi
50105: ehkä säästöpankkien ottaa käytäntöön alempi 3-4 ro :n
50106: korko tällaisille varoille, ilman, että yleistä säästöönpani-
50107: jain korkoa siltä muutettaisiin.
50108: Mitä säästöpankkien joka-aikaiseen maksuvalmiu-
50109: teen tulee, jota shekki- ja kassakreditiviliike edellyttää,
50110: niin olisi sitä varten suurempien kassavarojen säilyttämi-
50111: nen tuskin tarpeellinen. Riittäisi kyllä, jos säästöpankilla
50112: itsellään olisi lähimmässä liikepankissa kassakreditivitili.
50113: Säästöpankki voisi silloin joko määrätä omat shekkinsä
50114: maksettaviksi määrätyn odotusajan, esim. kolmen päivän
50115: perästä, tai suorittaa maksunsa oman kaupunkipankissa
50116: avatun kassakreditivitilinsä shekillä. Maalaiselle, joka
50117: säästöpankista nostaa rahaa suorittaaksensa niillä maksu-
50118: jaan kaupunkiin, olisi tämmöinen shekki vielä mukavampi
50119: kaupunkiin lähetettäväksi kuin puhdas raha.
50120: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta siis
50121: kunnioittaen ehdottaa:
50122:
50123: että Edttskunta päättäisi anoa, että Kei-
50124: sarillinen Majesteetti Eduskunnalle antaisi ar-
50125: mollisen esityksen sellaisista muutoksista ja·
50126: lisäyksistä voimassa olez,aan säästöpankkiase-
50127: tukseen, jotka tekisivät säästöpankeille laajen-
50128: netun liiketoiminnan mahdolliseksi.
50129:
50130:
50131:
50132: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valio-
50133: kunnan puheenjohtaja Arajärvi, varapuheenjohtaja Schy-
50134: bergson, jäsenet Arokallio, Kirjarinta, A. Mäkelin, Nykä-
50135: nen, Paunu, Pöysti, Saarikivi, Tanttl.). ja Valjakka sekä
50136: varajäsenet Aitamurto ja Anton Huotari.
50137:
50138: Helsingissä, 30 p :nä syyskuuta 1908.
50139: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
50140: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 17.
50141:
50142:
50143:
50144:
50145: Suomen Eduskunnan alamainen
50146: anomus, joka koskee muutoksia ja lisäyk-
50147: siä armolliseen asetukseen säästöpankeista.
50148:
50149:
50150:
50151:
50152: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
50153: ja Suuriruhtinasl
50154:
50155:
50156:
50157:
50158: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee
50159: muutoksien ja lisäyksien aikaansaamista säästöpankeista
50160: 19 päivänä kesäkuuta r895 annettuun armolliseen asetuk-
50161: ~ 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
50162:
50163: seen ja tarkoittaa säästöpankkitoiminnan laajentamista
50164: siten, että muutamat varsinaisen pankkiliikkeen haarat
50165: tehtäisiin säästöpankeille luvallisiksi, kuten shekkiliike,
50166: vekselien diskonttaus sekä kassakreditivilainain ynnä kuo-
50167: letuslainain antaminen. Tämän anomusehdotuksen on
50168: Eduskunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
50169: Tunnettua on, että muutamissa osissa Saksaa säästö-
50170: pankit ovat jo joitakuita aikoja sitten järjestäneet shekki-
50171: liikkeen. Eräissä Keski-Europan maissa, kuten Itäval-
50172: lassa, on myöskin pidetty vekselidiskonttauksen edustamaa
50173: lyhytaikaista lainausta säästöpankeille sopivana. Mutta
50174: yleensä lienee säästöpankkiliike ulkomailla hyvin vähäi-
50175: sessä määrässä varsinaisia pankkimaisia toimia omaksu-
50176: nut. Päinvastoin on muutamissa maissa, kuten Englan-
50177: nissa, määrätty, että säästöpankkien on sijoittaminen
50178: kaikki varansa yksinomaan valtiopapereihin.
50179: Edellytyksiä shekkiliikkeen ja kassakreditivilainain jär-
50180: jestämiseen saattaisi maassamme olla ainoastaan niillä sääs-
50181: töpankeilla, joilla huomattavampaan määräsummaan nouse-
50182: vissa omissa rahastoissa on riittävä perustus ja pohja täm-
50183: möiselle pankkimaiselle toiminnalle. Mikä se omien rahas-
50184: tojen suuruus pitäisi olla, joka tässä olisi rajaksi määrät-
50185: tävä, siitä ei Eduskunta ole tahtonut nimenomaista ehdo-
50186: tusta tehdä. Sopivana rajana tässä kohden on mainittu
50187: joko 100,ooo, 75,000 tai 50,000 markkaa. Määrättäköön
50188: mikä tahansa näistä summista rajaksi, ei laajemman liik-
50189: keen harjoittamiseen oikeutettujen säästöpankkien luku
50190: varsinkaan maalla tulisi olemaan suuri. Säästöpankki-
50191: tilaston mukaan oli vuoden 1907 lopussa maaseudulla vain
50192: viisi säästöpankkia, joiden omat rahastot olivat yli 1oo.ooo
50193: markan suuruiset, enemmän kuin 7 5,000 markkaa omia
50194: rahastoja oli kaikkiaan 8 :lla ja enemmän kuin 50,000
50195: markkaa 20 :lla maalaissäästöpankilla. Kaikkiaan 18 :lla
50196: kaupunkisäästöpankilla on omia rahastoja yli 100,000
50197: markan ja sellaisia säästöpankkeja, joiden omat rahastot
50198: ovat enemmän kuin 50,000 markkaa, on kaupungeissa 25.
50199: Muutoksia säästöpankkiasetukseen. 3
50200:
50201: Tässä esitetty vaatimus, että säästöpankeilla piti:iisi olla
50202: suurenpuoleiset omat rahastot, rajoittaisi kyllä ehdotet-
50203: tujen uudistusten vaikutuksen aluksi verrattain harvoihin
50204: säästöpankkeihin. Mutta on huomioon otettava, että ke-
50205: hityksen mukaan yhä useammat säästöpankit tulisivat laa-
50206: jennetuista oikeuksista osallisiksi.
50207: Silloin kun nykyään voimassa oleva säästöpankki-
50208: asetus oli 1894 vuoden valtiopäivillä käsiteltävänä, jätet-
50209: tiin kyllä shekkiliikettä ja säästöpankkien monipuolisem-
50210: pia lainausmuotoja koskevat ehdotukset huomioon otta-
50211: matta. Mutta senjälkeen ovat taloudelliset olot maas-
50212: samme suuressa määrässä kehittyneet. Varsinkin maa-
50213: seudun taloudelliselle elämälle on eduksi, jos säästöpankki-
50214: liikettä nyt erityisissä tapauksissa voitai,siin laajentaa.
50215: Myöskin on otaksuttava, että suuremmat säästöpankit ky-
50216: kenisivät järjestämään asiansa niin, että laajempien liike-
50217: oikeuksien niille suominen ei saattaisi niitä pulaan eikä
50218: pakottaisi niitä tähänastisesta korkopolitiikastaan luopu-
50219: maan.
50220: Tosin ne säästöpankit, joille täten oikeus shekkiliik-
50221: keen järjestämiseen, kassakreditivilainain antamiseen ja
50222: lyhytaikaisten vekselien diskonttaamiseen myönnettäisiin,
50223: tulisivat toimimaan jokseenkin varsinaisten liikepankkien
50224: tapaan. Mutta huomattava on, että maaseudun taloudel-
50225: linen elämä kaipaa tuollaista pankkitointa. Shekkien käy-
50226: täntö säästäisi kauempana asuvalta säästöönpanijalta
50227: monta turhaa matkaa. Kassakreditivi- ja vekseliluotto
50228: olisi maalla toimiville osuuskunnille samoinkuin yksityi-
50229: sillekin elinkeinonharjoittajille ja maanviljelijöille suureksi
50230: eduksi. Kaikkea tällaista tuotonvälitystä varten on maa-
50231: seudullakin pankkilaitos tarpeen, sillä pienemmät vaka-
50232: varaisetkin liikkeet ja maanviljelijät eivät n:seinkaan ole
50233: kaukaisessa kaupunkipankissa siksi tunnettuja, että voi-
50234: sivat sieltä luottoa saada. Mitä erityisesti vekseleihin
50235: tulee, ei niitä voi katsoa sen vaarallisemmiksi kuin muita-
50236: kaan lyhytaikaisia lainoja. Ja lyhytaikaisen tuoton myön-
50237: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 17.
50238:
50239: täminen epäilemättä on säästöpankeille luonteenomaista,
50240: koska niiden pääasiallisimman liikepääoman muodostavat
50241: säästöönpanijain helposti irtisanottavat talletukset. Sitä-
50242: vastoin saattaa kyllä kuoletuslainan myöntämisessä mitä
50243: suurin varovaisuus säästöpankkien puolelta olla tarpeen.
50244: Liikkeen laajentamisesta ei suuremmille säästö-
50245: pankeille tarvitsisi mitään häiriötä koitua. Epäile-
50246: mättä säästöpankkien hallitukset tulisivat luoton myön-
50247: tämisessä noudattamaan siksi suurta varovaisuutta,
50248: että huomattavarumat tappiot voitaisiin välttää. Vilk-
50249: kaampi liike ja tiheämmät aukioloajat kyllä lisäisivät
50250: säästöpankin kustannuksia, mutta suurille säästöpankeille
50251: tuskin kuitenkaan niin suuressa määrässä, että se tuntu-
50252: varumin säästöpankkien vuosivoittoa vähentäisi, varsinkin
50253: kun liikkeen suuretessa tulotkin lisääntyisivät. Shekki-
50254: liikkeen aiheuttaman korkotappion kyllä kassakreditivi-
50255: lainain provisionimaksut ja lyhytaikaisen vekseliluotan
50256: korkeammat korot korvaisivat. Jo nyt pitävät muutamat
50257: säästöpankit tapanaan suorittaa ulosotettavia säästöjä
50258: ilman irtisanomista milloin tahansa, eikä niillä ole tästä
50259: mitään haittoja ollut. Jos taas suurempia rahamääriä,
50260: esimerkiksi kuntain verotuloja, ruvettaisiin enemmän säi-
50261: lyttämään säästöpankeissa juoksevan tilin tapaisesti, täy-
50262: tyisi ehkä säästöpankkien ottaa käytäntöön alempi 3-4
50263: % :n korko tällaisille varoille, ilman että yleistä säästöön-
50264: panijain korkoa siltä muutettaisiin.
50265: Mitä säästöpankkien joka-aikaiseen maksuvalmiuteen
50266: tulee, jota shekki- ja kassakreditiviliike edellyttää, niin
50267: olisi sitä varten suurempien kassavarojen säilyttäminen
50268: tuskin tarpeellinen. Riittäisi kyllä, jos säästöpankilla
50269: itsellään olisi lähimmässä liikepankissa kassakreditivitili.
50270: Säästöpankki voisi silloin joko määrätä omat shekkinsä
50271: maksettaviksi määrätyn odotusajan, esimerkiksi kolmen
50272: päivän perästä, tai suorittaa maksunsa oman kaupunki-
50273: pankissa avatun kassakreditivitilinsä shekillä. Maalaiselle,
50274: joka säästöpankista nostaa rahaa suorittaaksensa niillä
50275: Muutoksia säästöpankkiasetukseen.
50276:
50277: maksujaan kaupunkiin, olisi tämmöinen shekki vielä mu-
50278: kavampi kaupunkiin lähetettäväksi kuin puhdas raha.
50279: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
50280: alamaisesti anoa :
50281:
50282: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
50283: antaisi Eduskunnalle armollisen esityksen sel-
50284: laisista muutoksista ja lisäyksistä voimassa ole-
50285: vaan säästöpankkiasetukseen, jotka tekisivät
50286: säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mah-
50287: dolliseksi.
50288:
50289: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
50290:
50291: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1908.
50292: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
50293: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 18.
50294:
50295:
50296:
50297:
50298: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
50299: tintö n:o II Eduskunnassa tehdyn, toimenpi-
50300: teitä maanjakojen edistämiseksi koskevan ano-
50301: musehdotuksen johdosta.
50302:
50303: Puheena olevan, edustaja Tuomikosken y. m. teke-
50304: män anomusehdotuksen n:o 212 on Suomen Eduskunta
50305: pöytäkirjanotteen kera 21 päivänä viime elokuuta lähettä-
50306: nyt laki- ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi.
50307:
50308:
50309: Anomusehdotuksen tekijät ovat esittäneet, että niin
50310: hyvin maanviljelyksen edistymisen vuoksi kuin maan hank-
50311: kimiseksi tilattomille olisi välttämätöntä, että maanositusta
50312: entistä enemmän toimitettaisiin, mutta jakolain mutkalli-
50313: suus sekä suurien jakokulunkien ja ulosmuutto- y. m.
50314: kustannusten pelko ovat syynä siihen, että jakotoimituk-
50315: sia käytetään vähemmin kuin suotavaa olisi. Toivossa,
50316: että ensiksimainittu haitta hankkeissa olevan uuden jako-
50317: lain kautta on tuleva poistetuksi, ehdotuksentekijät jako-
50318: kulujen ja muiden kustannusten helpottamiseksi ehdotta-
50319: vat, että valtion olisi maanosituksen toimeenpanemisen edis-
50320: tämiseksi myönnettävä suurempaa suoranaista avustusta
50321: kuin tähän asti ja pitempiaikaisia lainoja mahdollisimman
50322: halvalla korolla sekä että jakotoimituksista johtuvat mak-
50323: sut saataisiin suorittaa pitemmän ajan kuluessa kuin ny-
50324: kyään.
50325: 2 1908. II Vp. - Anomasmietintö n:o 18.
50326:
50327: Maanosituksen aiheuttamain rakennusten muuttokus-
50328: tannusten keventämiseksi myönnetään valtiovaroista apu-
50329: rahoja, osaksi velvollisuudella suorittaa apuraha kruunulle
50330: takaisin vuotuisilla lyhennysmaksuilla kymmenen vuoden
50331: kuluessa muuton tapahtumisen jälkeen ja osaksi 50-200
50332: markan suuruisina lahjoina, kun muutto tapahtuu verrat-
50333: tain kaukaiseen paikkaan tai muuten sellaisissa olosuh-
50334: teissa, että siitä muuttajalle syntyy erityisiä haittoja. Asiasta
50335: 26 päivänä maaliskuuta 1889 annetun julistuksen nojalla
50336: on tähän tarkoitukseen käytetty valtiovaroja seuraavat
50337: määrät:
50338: Etu maksu. Apuraha.
50339: Vuonna Mk. p:niä Mk. p:niä
50340: 1890 1,682 700
50341: 1891 476 50 1,050
50342: 1892 4,850 88 1,600
50343: 1893 74,706 02 7,230
50344: 1894 138,313 17 9,571)
50345: 1895 157,298 10,320
50346: 1896 90,054 74 12,342 50
50347: 1897 102,206 74 12,040 30
50348: 1898 131,166 46 13,280
50349: 1899 222,545 08 27,565
50350: 1900 104,040 48 14,550
50351: 1901 83,691 91 15,855
50352: 1902 133,728 59 16,405
50353: 1903 285,943 02 17,045
50354: 1904 478,147 98 22,025
50355: 1905 263,493 45 18,170
50356: 1906 263,734 03 10,770
50357:
50358: Toimitusmaamittarin palkkio on maanosituskustan-
50359: nuksista lähinnä muuttokustannuksia suurin. Se laske-
50360: taan taksan mukaan, jossa on määrätty, mikä korvaus
50361: maamittarilla on tuleva kustakin jakotoimituksen eri teh-
50362: tävästä. Maamittarin on saatavistaan palkkioista jätettävä
50363: asianomaisia maksajia varten kirjoitetut laskut vuosittain
50364: Maanjakojan edistäminen. 3
50365:
50366: paikkakunnan kruununnimismiehelle · viimeistään tammi-
50367: kuun 20 päivänä, minkä jälkeen laskut tarkastetaan n. k.
50368: maanmittausrevisioneissa, joissa asianomaisilla on tilaisuus
50369: tehdä muistutuksensa laskuja ja niiden eri määriä vas-
50370: taan. Hyväksyttyjen laskujen sisällykset suoritetaan maa-
50371: mittarille lääninrahastosta, mutta ositetaan asiallisten mak-
50372: settaviksi sikäli kuin niistä kullekin hänen tilanosansa
50373: mukaan on tuleva, minkä. jälkeen ne kruununverojen yh-
50374: teydessä kannetaan määrätyn maksuajan kuluessa.
50375: Erinäisten paikkakuntain asukkaille kuitenkin on
50376: myönnetty helpotuksia maamittaripalkkioiden suorittami-
50377: seen nähden. Lapin ja Kajaanin kihlakunnissa, Kemijär-
50378: ven, Kuusamon, Kuolajärven ja Pudasjärven pitäjissä sekä
50379: niissä jakokunnissa Yli- ja Alitornion pitäjissä, joiden ti-
50380: lukset rajan järjestämisen johdosta Ruotsin kuningaskun-
50381: taa vastaan ovat joutuneet uuden isojaon alaisiksi, makse-
50382: taan maamittaripalkkio isojakotöistä kokonaan valtiova-
50383: roista. Kuopion läänissä ja siinä osassa Savon maakun-
50384: taa, joka kuuluu Mikkelin lääniin, kannetaan maanomista-
50385: jilta ainoastaan puolet sitä korvausta, joka maamittarille
50386: tulee kruunun- ja perintötilallisilta isojakoon kuuluvista
50387: tehtävistä, ja toimitetaan kanto kymmenen vuoden ku-
50388: luessa. Samoin kannetaan lunastetuilla lahjoitusmailla
50389: Mikkelin ja Viipurin läänissä toimitetuista isojako- ja ve-
50390: ronpanotöistä ainoastaan puolet asiallisilta, mutta tapahtuu
50391: kanto siten, että vuosittain kultakin manttaalilta otetaan
50392: 20 markkaa, kunnes täysi maksu on tapahtunut. Iso-
50393: jaoista kruunun- ja perintötaloilla viimeksimainitussa lää-
50394: nissä maamittaripalkkio kannetaan kokonaisuudessaan ta-
50395: kaisin, mutta siten, että kultakin manttaalilta suorite-
50396: taan 40 markkaa täydellisen maksun tapahtumiseen asti.
50397: Sitä vastoin muissa kuin edellä luetelluissa osissa maata
50398: maamittaripalkkio kruunun- ja perintötiloilla toimitetuista
50399: isojaoista kannetaan asiallisilta kymmenen vuoden ku-
50400: luessa. Samoin menetellään koko maassa isojaon järjes-
50401: telyistä, halkomisista ja lohkomisista suoritettavien maa-
50402: mittaripalkkioiden kanssa.
50403: 4 1908. II Vp. -· Anomusmietintil n:o 18.
50404:
50405: Seuraavasta yleiskatsauksesta nähdään taksan mu-
50406: kaan suoritettujen maanmittauspalkkioiden kokonaismää-
50407: rät viimeksikuluneina kymmenenä vuotena.
50408:
50409: Maamittaus-
50410: Komissioni- palkkioiden
50411: ja varamaa- Auskul- määrä.
50412: Vuonna mittareita. tantteja. Oppilaita. Summa. Smk.
50413: 1898 134 56 119 309 548,928
50414: 1899 147 50 106 312 684,017
50415: 1900 155 56 117 328 686,225
50416: 1901 169 47 144 360 837,064
50417: 1902 176 40 172 388 858,632
50418: 1903 178 49 164 391 803,655
50419: 1904 185 46 159 390 995,392
50420: 1905 189 49 159 397 1,004,302
50421: 1906 191 53 152 396 1,050,997
50422: 1907 207 43 162 412 1,063,395
50423:
50424: Tilaston perusteella on laskettu maamittaripalkkion
50425: täydellisestä isojaosta, jaonjärjestelystä ja halkomisesta,
50426: kun tilusten mittaus samalla tapahtuu, nousevan keski-
50427: määrin noin kahteen markkaan hehtaarilta, vaihdellen jos-
50428: sakin määrin sen mukaan, montako osakasta sellaisessa
50429: toimituksessa on, tiluskartan keskitiheydestä, kartan mit-
50430: takaavasta j. n. e. Sen mukaan maamittarin palkkio kes-
50431: kikokoisen eli 80 hehtaaria käsittävän tilan jaosta olisi
50432: noin 160 markkaa. Tässä kuitenkaan ei ole otettu huo-
50433: mioon niitä kolmea prosenttia maamittaripalkkiosta, jotka
50434: asiallisilta kannetaan, kun kruunu on asiallisten puolesta
50435: suorittanut sanotun palkkion,_ ja jotka menevät ylöskan-
50436: tomiehille.
50437: Toimitusmaamittarin ohella jakotoimitukseen osaa ot-
50438: tavain uskottuin miesten ja apurien palkkioiden määrät
50439: luonnollisesti vaihtelevat suuresti sen mukaan miten met-
50440: säisiä jaonalaiset tilukset ovat, montako osakasta jakotoimi-
50441: tukseen kuuluu, paljonko rajoja on käytävä, pyykkejä raken-
50442: Maanjakojan edistäminen. 5
50443:
50444: nettava j. n. e. Täydellisessä isojasAa tahi halkomisessa on
50445: uskottuin- ja apumiesten palkkauksen laskettu vaihtelevan,
50446: edellyttäen uskottuin miesten päiväpalkaksi 3 markkaa ja
50447: apuripäivätyön hinnaksi 2 markkaa 50 penniä, hehtaaria
50448: kohti 60 pennistä 1 markkaan 20 penniin, mitkä kustan-
50449: nukset, muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta, ovat
50450: jako-osakasten itsensä suoritettavat.
50451: Nämät uskottuin miesten ja apurien palkat, jotka
50452: suurempia aloja käsittävissä maanjaoissa edustavat mel-
50453: koisia määriä, ovat suoritettavat jakotoimituksen kestäessä.
50454: Jakotoimituksen aikana jätetään tavallisesti maanviljelyksen
50455: sekä myöskin rakennusten kunnossapito jonkun verran taka-
50456: pajulle- ainakin jää kehitystyö tekemättä, --- useimmat osak-
50457: kaat kun eivät varmuudella tiedä, saavatko he lopuksi
50458: pitää entiset nautintonsa. Kun jakotoimitus vihdoin saa-
50459: daan päättymään, esiintyy maanomistajille useita kus-
50460: tannuksia kysyviä töitä jakotoimituksen aikaisten laimin-
50461: lyömisten parantamista ja uusien olojen aiheuttamain edis-
50462: tyshankkeiden toteuttamista varten. Sen lisäksi joutuu
50463: samaan aikaan se melkoinen osa jakokustannuksista, joka
50464: valtiovaroista on etukäteen suoritettu, vuosierinä makset-
50465: tavaksi. Tämä on omansa erittäinkin vähävaraisemmille
50466: maanviljelijöille tuottamaan taloudellista ahdinkotilaa. Va-
50467: liokunta on tähän nähden ja kun isojakojen uudestaan
50468: järjestämisen sekä tilain halkomisen, lohkomisen ja pals-
50469: toittamisen voimallinen edistäminen on viljelyksen sekä
50470: kansamme pääelinkeinon, maatalouden, kehitykselle suu-
50471: resta arvosta, katsonut puheena olevan anomusehdotuksen
50472: ansaitsevan huomiota.
50473: V aHokunnasta on kuitenkin näyttänyt tarpeettomalta,
50474: että valtio suoranaisen avustuksen kautta kävisi maan-
50475: ositusta edistämään muissa kuin helliteltävissä tapauk-
50476: sissa. Sellaisen avustuksen rajoittaminen yllämainittuihin
50477: paikkakuntiin ja tapauksiin on siis valiokunnasta näyttä-
50478: nyt tarkoituksen mukaiselta. Maanosituksen kautta ai-
50479: kaansaatava suurempi mukavuus maan hallinnassa on nim.
50480: yleensä pidettävä asiallisille siksi suurta hyötyä tuottavana,
50481: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 18.
50482:
50483: että heidät kohtuudella voidaan velvoittaa itse suoritta-
50484: maan jakotoimituksen aiheuttamat kustannukset. Mutta
50485: sen rasituksen keventämiseksi, joka maanjaoista johtuu,
50486: tarvitaan valtion auttavaa väliintuloa. V aliakunta on
50487: sentähden ollut anomusehdotuksen tekijäin kanssa yhtä
50488: mieltä siitä, että valtiolla olisi syytä määrätä valtiovaroista
50489: etumaksuna suoritetut jakokustannukset pitemmän ajan,
50490: esim. 15-20 vuoden aikana asiallisilta kannettaviksi. Pu-
50491: heena olevain etumaksujen kuoletus olisi sen ohessa ase-
50492: tettava alkavaksi vasta moniaan, esim. viiden vuoden ku-
50493: luttua siitä, kuin jakotoimitus on saatu loppuun suori-
50494: tetuksi.
50495: V aliakunnassa on sitä paitsi lausuttu suotavaksi, että
50496: yllämainittu kruunun ylöskantomiehille menevä prosentti
50497: takaisin suoritettavain etumaksujen kantamisesta lakkau-
50498: tettaisiin.
50499: Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, valiokunta kun-
50500: nioittaen ehdottaa
50501:
50502: että Eduskunta anoisi, että hallitus ot-
50503: taisi harkittavaksi, eikö maanosituksen helpotta-
50504: miseksi valtiovaroista etumaksuna suoritettujen
50505: jakokustannusten kzwletus voitaisi määrätä al-
50506: kavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jako-
50507: toimituksen päättymisen jälkeen .fa kestäväksi
50508: pitemmän ajan.
50509:
50510: Helsingissä 1 p. lokakuuta 1908.
50511:
50512:
50513:
50514: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
50515: taja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huopo-
50516: nen, Koivisto, Mäki, Nix, Paunu, Pennanen (ositt.), Pert-
50517: tilä, Pykälä, Rantanen, Ruotsalainen, Salo, Vahe ja Wirkki
50518: (ositt.) sekä varajäsenet Bäck ja Junnila (ositt.).
50519: Helsinki 1908, Suomalaisen Kirjull. Seuran Kirjap•inon Osakeyhtiö.
50520: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18.
50521:
50522:
50523:
50524:
50525: Suomen Eduskunnan alamainen
50526: anomus, joka tarkoittaa toimenpiteitä maan-
50527: jakojen edistämiseksi.
50528:
50529:
50530:
50531:
50532: Suurivaltaisin, Armollisin. Keisari
50533: ja Suuriruhtinasl
50534:
50535:
50536:
50537:
50538: Eduskunna;ssa on tehty anomusd1dotus,joka tarkoittaa
50539: toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi, ja on Eduskunta
50540: tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitdlyt.
50541: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18.
50542:
50543: Niin hyvin maanviljelyksen edistymisen vuoksi kuin
50544: maan hankkimiseksi tilattomille olisi välttämätöntä, että
50545: maanositusta entistä enemmän toimitettaisiin, mutta
50546: maan jakamista koskevien säännösten mutkallisuus sekä
50547: suurien jakokulunkien ja ulosmuutto- y. m. kustannusten
50548: pelko ovat syynä siihen, että jakotoimituksia käytetään
50549: vähemmin kuin suotavaa olisi. Ensiksimainittu haitta toi-
50550: vottavasti tulee poistetuksi hankkeissa olevan uuden jako-
50551: lain kautta, mutta jakokulujen ja muiden kustannusten
50552: helpottamiseksi ovat eri toimenpiteet tarpeen.
50553: Maanosituksen aiheuttamain rakennusten muutto-
50554: kustannusten keventämiseksi myönnetään valtionvaroista
50555: apurahoja, osaksi velvollisuudella suorittaa apuraha kruu-
50556: nulle takaisin vuotuisilla lyhennysmaksuilla kymmenen
50557: vuoden kuluessa muuton tapahtumisen jälkeen ja osaksi
50558: 50-200 markan suuruisina lahjoina, kun muutto tapahtuu
50559: verrattain kaukaiseen paikkaan tai muuten sellaisissa olo-
50560: suhteissa, että siitä muuttajalle syntyy erityisiä haittoja.
50561: Asiasta 26 päivänä maaliskuuta 1889 annetun julistuksen
50562: nojalla on tähän tarkoitukseen yleisistä varoista vuosina
50563: 1890-1906 suoritettu takaisin maksettavina apurahoina
50564: yhteensä 2,536,079 markkaa 5 penniä, ja apurahoina ilman
50565: takaisinmaksuvelvollisuutta 210.522 markkaa 8o penniä.
50566: Toimitusmaamittarin palkkio on maanosituskustan-
50567: nuksista lähinnä muuttokustannuksia suurin. Se lasketaan
50568: taksan mukaan, jossa on määrätty, mikä korvaus maa-
50569: mittarille on tuleva kustakin jakotoimituksen eri tehtä-
50570: vasta. Maamittarin on saatavistaan palkkioista kruu-
50571: nunnimismiehelle jätettävä asianomaisia maksajia var-
50572: ten kirjoitetut laskut, jotka sitten tarkastetaan n. k. maan-
50573: mittausrevisioneissa, ja on asianomaisilla silloin tilaisuus
50574: tehdä muistutuksensa laskuja ja niiden eri määriä vas-
50575: taan. Hyväksyttyjen laskujen sisällykset suoritetaan maa-
50576: mittarille lääninrahastosta, mutta ositetaan asiallisten mak-
50577: settaviksi sikäli kuin niistä kullekin hänen tilanosansa mu-
50578: kaan on tuleva, minkä jälkeen ne kruununverojen yhtey-
50579: Maanjakojen edistäminen.
50580:
50581: dessä kannetaan asiallisilta yleensä kymmenen vuoden
50582: kuluessa. Muutamain paikkakuntain asukkaille on kui-
50583: tenkin myönnetty erinäisiä helpotuksia maamittaripalk-
50584: kioiden suorittamiseen nähden.
50585: Tilaston perusteella on laskettu maamittaripalkkion
50586: täydellisestä isostajaosta, jaonjärjestelystä ja halkomi-
50587: sesta, kun tilusrten mittaus samalla tapahtuu, nousevan
50588: keskimäärin noin 2 markkaan hehtaarilta, vaihdellen jos-
50589: sakin määrin sen mukaan, montako osakasta sellaisessa
50590: toimituksessa on, tiluskartan keskitiheydestä, kartan mit-
50591: takaavasta j. n. e. Sen mukaan maamittarin palkkio kes-
50592: kikokoisen eli 8o hehtaaria käsittävän tilan jaosta olisi
50593: noin 160 markkaa. Tähän tulee lisäksi ne kolme prosent-
50594: tia maamittaripalkkiota, jotka asiallisilta kannetaan, kun
50595: kruunu on asiallisten puolesta suorittanut sanotun palk-
50596: kion, ja jotka menevät ylöskantomiehille.
50597: Toimitusmaamittarin ohella jakotoimitukseen osaa
50598: ottavain uskottujen miesten ja apurien palkkioiden määrät
50599: luonnollisesti vaihtelevat suuresti sen mukaan miten met-
50600: säisiä jaonalaiset tilukset ovat, montako osakasta jakotoi-
50601: mitukseen kuuluu, paljonko rajoja on käytävä, pyykkejä
50602: rakennettava j. n. e. Täydellisessä isossajaossa tahi halko-
50603: misessa on uskottujen ja apumiesten palkkauksen laskettu
50604: vaihtelevan, edellyttäen uskottuin miesten päiväpalkaksi
50605: 3 markkaa ja apuripäivätyön hinnaksi 2 markkaa 50 pen-
50606: niä, hehtaaria kohti 6o pennistä 1 markkaan 20 penniin,
50607: mitkä kustannukset, muutamia poikkeustapauksia lukuun-
50608: ottamatta, ovat jako-osakasten itsensä suoritettavat.
50609: Nämät uskottujen miesten ja apurien palkat, jotka
50610: suurempia aloja käsittävissä maanjaoissa edustavat mel-
50611: koisia määriä, ovat suoritettavat jakotoimituksen kes-
50612: täessä. Jakotoimituksen aikana jätetään tavallisesti maan-
50613: viljelyksen sekä myöskin rakennusten kunnossapito jonkun
50614: verran takapajulle - ainakin jää kehitystyö tekemättä -
50615: useimmat osakkaat kun eivät varmuudella tiedä, saavatko
50616: he lopuksi pitää entiset nautintonsa. Kun jakotoimitus
50617: 4 l90S. Il Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 18.
50618:
50619: vihdoin saadaan päättymään, esiintyy maanomistajille
50620: useita kustannuksia kysyviä töitä jakotoimituksen aikais-
50621: ten laiminlyömisten parantamista ja uusien olojen aiheut-
50622: tamain edistyshankkeiden toteuttamista varten. Sen lisäksi
50623: joutuu samaan aikaan se melkoinen osa jakokustannuk-
50624: sista, joka valtionvaroista on etukäteen suoritettu, vuosi-
50625: erinä maksettavaksi. Tämä on omansa erittäinkin vähä-
50626: varaisemmille maanviljelijöille tuottamaan taloudellista
50627: ahdinkotilaa. Tähän nähden ja kun isonjaon uudeSitaan
50628: järjestämisen sekä tilain halkomisen, lohkomisen ja pals-
50629: toittamisen voimallinen edistäminen on kansamme pää-
50630: elinkieinon, maatalouden, kehitykselle suuri'arvoista, on
50631: Eduskunta katsonut muutoksen aikaansaami:sen jako-
50632: kustannusten suorittamistapaan suotavalksi.
50633: Näyttää kuitenkin tarpeettomalta, että valtio suora-
50634: naisen avustuksen kautta kävisi maanositusta edistämään
50635: muissa kuin helliteltävissä tapauksissa. Sellaisen avustuk-
50636: sen rajoittaminen niihin paikkakuntiin ja tapauksiin kuin
50637: nykyäänkin on siis Eduskunnasta näyttänyt tarkoituksen
50638: mukaiselta. Maanosituksen kautta aikaansaatava suurempi
50639: mukavuus maan hallinnossa on nimittäin yleensä pidet-
50640: tävä asiallisille siksi suurta hyötyä tuottavana, että heidät
50641: kohtuudella voidaan velvoittaa itse suorittamaan jakotoi-
50642: mituksen aiheuttamat kustannukset. Mutta sen rasituksen
50643: keventämiseksi, joka maanjaoista johtuu, tarvitaan val-
50644: tion auttavaa väliintuloa. Eduskunta on sentähden ollut
50645: sitä mieltä, että valtiolla olisi syytä määrätä valtionvaroista
50646: etumaksuna suoritetut jakokustannukset pitemmän ajan,
50647: esim. I 5-20 vuoden aikana asiallisilta kannettaviksi. Pu-
50648: heena olevain etumaksujen kuoletus olisi sen ohessa ase-
50649: tettava alkavaksi vasta moniaan, esimerkiksi viiden vuo-
50650: den kuluttua siitä, kuin jakotoimitus on saatu loppuun
50651: suoritetuksi.
50652: Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, Eduskunta Tei-
50653: dän Keisarilliselta Majesteetiitanne alamaisesti anoo,
50654: Maanjakojen edistäminen. 5
50655:
50656: että hallitus ottaisi harkittavaksi, eikö
50657: maanosituhen helpottamiseksi valtionvaroista
50658: etunzaksuna suoritettujen jakokustannustm
50659: kuoletusta voitaisi 'määrätä alkavaksi vasta mo-
50660: niaan vuoden kuluttua jakotoimituksen päätty-
50661: misen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan.
50662:
50663: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
50664:
50665: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1908.
50666: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kirjapaino.
50667: 1908. II Vp. ' Anomusmietintö n:o 19.
50668:
50669:
50670:
50671:
50672: Valtiovarainvaliokunnan mie-
50673: ti n t ö n:o 7 anomusehdotuksen joh-
50674: dosta, joka tarkottaa Kolarin kappe-
50675: liseurakunnan asettamista verotukseen
50676: nähden samalle kannalle kuin Lapin
50677: kihlakunnan kunnat
50678:
50679:
50680: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
50681: lähettänyt edustaja P. Ahmavaaran tekemän anomusehdo-
50682: tuksen Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta verotuk-
50683: seen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan
50684: kunnat. Asiaa käsiteltyään Valiokunta saa Eduskunnalle
50685: esittää seuraavaa.
50686:
50687: Kysymys Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta ve-
50688: rotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan
50689: kunnat oli Valtiosäätyjen käsiteltävänä 1900 vuoden valtio-
50690: päivillä, ja silloin asiasta tehty anomusehdotus Valtiovalio-
50691: kunnan mietinnön mukaisesti hylättiin. Valiokunta perusteli
50692: kantaansa sillä, että poikkeusasema, joka Lapin kihlakun-
50693: nalle on verotukseen nähden suotu, on syntynyt sellaisina
50694: aikoina, jolloin maalle ja sen tuotteille, erityisesti metsän-
50695: tuotteille, ei niin kaukana pohjoisessa voitu suurta arvoa
50696: laskea, eikä ole syytä enää nykyänsä tällaisia vapautuksia
50697: antaa. Tämä näytti Kolarin kappeliseurakuntaan nähden
50698: sitä vähemmän tarpeelliselta, kun vuonna 1886, jolloin en-
50699: tinen maakirja- ja henkivero muutettiin ruplaveroksi, Ko-
50700: larissa manttaalilta suoritettava vero alennettiin noin 12
50701: 0 /o:lla.
50702:
50703: Viimekeväisillä valtiopäivillä jätettiin Eduskunnalle sa-
50704: maa verotusasiaa koskeva anomusehdotus, mutta sitä ei
50705: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
50706: 2 l908.till Vp. - Anomusmletintö n:o 19.
50707:
50708: silloin ehditty käsitellä, ja senvuoksi on se nyt näillä val-
50709: tiopäivillä uudistettu. Anomusehdotuksessa pannaan erityi-
50710: sesti painoa sille, että Kolarin kappeliseurakunta taloudel-
50711: listen elinehtojensa puolesta on kovin epäedullisessa ase-
50712: massa, joten verotuksen helpotus olisi siihen nähden yhtä
50713: hyvin oikeutettu kuin varsinaiseen Lappiin ja samalla La-
50714: pinverolla oleviin Kuolajärven ja Kuusamon kuntiin nähden.
50715: Valiokunnan mielestä on kyllä myönnettävä, että poh-
50716: joisimman Suomen taloudelliset olot monessa suhteessa ovat
50717: paljon huonommat kuin maamme muiden seutujen, ja ve-
50718: ronhuojennuksiin on siltä kannalta katsoen syytä. Mutta
50719: toiselta puolen on myös tunnettu asia, että verot, jotka
50720: pääasiallisesti suoritetaan rahassa, tuntuvat siellä vähemmän
50721: raakailta kuin muualla, koska rahan ostokyky on Pohjois-
50722: Suomessa pienempi ja sen arvo siis alempi kuin eteläisem-
50723: millä paikkakunnilla. Kun Kolarin kappeliseurakunta on
50724: siksi äskettäin kuin vuonna 1886 saanut veronhelpotusta,
50725: ja verotuslaitoksemme ylipäänsä jo läheisessä tulevaisuu-
50726: dessa aiotaan järjestää uudelle kannalle, ei Valiokunnan
50727: mielestä ole nyt syytä kannattaa puheenalaista anomuseh-
50728: dotusta.
50729:
50730: Näin ollen Valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa Edus-
50731: kunnalle,
50732:
50733: että anomusehdotus ei antaisi aihetta toimen-
50734: piteeseen.
50735:
50736: Helsingissä, lokakuun 5 päivänä 1908.
50737:
50738:
50739: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pal-
50740: men, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio, Kanervo,
50741: W. Korhonen, Laine, A. Neovius, Partanen, Rapola, Saa-
50742: risto, Sainio, Tanner, Vikman, Wirkkunen ja W. Wuolijoki
50743: sekä varajäsenet Komu, Riihelä ja Saarikivi.
50744: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908.
50745: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20.
50746:
50747:
50748:
50749:
50750: Laki-ja talousvaliokunnan mie-
50751: tintö n:o 12 syötöstä kruunun metsämailla
50752: määrätyn laidunmaksun lakkauttamista kos-
50753: kevain anomusehdotusten johdosta.
50754:
50755:
50756: Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 22 päi-
50757: vänä syyskuuta 1908 valmistelevaa käsittelyä varten laki-
50758: ja talousvaliokuntaan siirtänyt sitä ennen talousvaliokun-
50759: taan lähetetyt edustajain Hiltulan y. m. sekä Koiviston
50760: y. m. anomusehdotukset n :ot 19 ja 69.
50761:
50762:
50763:
50764: Keisarillisen senaatin 3 päivänä toukokuuta 1877
50765: tekemän päätöksen kautta myönnettiin karjanomistajille
50766: oikeus käyttää eläimiään syötöllä kruununmailla erityistä
50767: maksua eli n. k. laidunveroa vastaan. Sanottu oikeus
50768: on pysytetty voimassa sittemmin aika-ajoin annettujen
50769: määräysten kautta. Viimeksi on siitä, 21 p. tammikuuta
50770: tänä vuonna metsähallitukselle lähetetyn senaatin kamari-
50771: toimituskunnan kirjelmän mukaan, määrätty, että hevoset,
50772: nautaeläimet ja lampaat saavat toistaiseksi ja kunnes toisin
50773: määrätään käydä laitumella niin hyvin kruununmailla kuin
50774: kruununpuistoissa seuraavilla ehdoilla:
50775: jos asianomainen hoitoalueen metsänhoitaja ylimet-
50776: sänhoitajan suostumuksella katsoo tarpeelliseksi jostain
50777: syystä laiduntamiselta rauhoittaa hoitoalueensa kokonai-
50778: suudessaan tahi jonkun osan siitä, on hänen annettava
50779: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12.
50780: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20.
50781:
50782: tieto yleisölle kuluvana vuotena rauhoitettavista alueista,
50783: niiden nimistä ja suunnittaisista rajoituksista aina huhti-
50784: kuun kuluessa kahdesti julistettavan kuulutuksen kautta;
50785: samana aikana ja samalla tavalla on myös ilmoitettava,
50786: mitä katsotaan tarpeelliseksi laiduntamisoikeudesta kruu-
50787: nunmaalla yleisön tiedoksi saattaa; ja ovat asianomaiset
50788: karjanomistajat velvolliset pitämään karjansa rauhoitus-
50789: alueilta poissa, laissa määrätyn seuraamuksen uhalla lu-
50790: vattomasta laiduntamisesta toisen tiluksilla;
50791: vuotuinen laidunmaksu on hevosista ja nautaeläimis-
50792: tä 40 penniä elukasta ja lampaista I markka kappaleelta,
50793: paitsi Oulun läänissä, missä tämä maksu on hevosista ja
50794: nautaeläimistä IO penniä elukasta ja lampaista 50 penniä
50795: kappaleelta;
50796: elukkain omistajain tulee vuosittain viimeistään kesä-
50797: kuun kuluessa ilmoittaa metsänhoitajalle, metsätyönjoh-
50798: tajalle tahi asianomaiselle metsänvartijalle ne elukat, joita
50799: varten laidunoikeutta halutaan, sekä suorittaa niistä lai-
50800: dunmaksu ensimäisessä kohdassa mainitun seuraamuksen
50801: uhalla;
50802: jos eläimet ainoastaan kulkevat poikki kruununmaan
50803: päästäkseen omille laidunmaille, ovat ne laidunmaksusta
50804: vapaat;
50805: jos kruununmetsien asukkaiden elukat kulkevat laitu-
50806: mella semmoisten yksityisten mailla, joiden elukat kulke-
50807: vat laitumella kruununmailla, tulee tämmöisen maanomis-
50808: tajan, jos katsoo syytä siihen olevan, jättää kartoittamat-
50809: toman, tarkastuspiirin ylimetsänhoitajalle osotetun kirjal-
50810: lisen anomuksen viimeistään huhtikuussa asianomaiselle
50811: metsänhoitajalle pyynnöllä saada maksuttomasti käyttää
50812: karjansa eli jonkun osan siitä laitumella kruununmaalla;
50813: ja antaa ylimetsänhoitaja, asianomaisen metsänhoitajan
50814: mielipidettä kuultuaan, päätöksen asiassa viimeistään tou-
50815: kokuun kuluessa;
50816: aikaisemmin myönnetyt vapautukset laidunmaksuista
50817: Laidunmaksun lakkauttamisesta. 3
50818:
50819: j~ävät voimaan ylläolevain säädösten voimaan astut-
50820: tuakin;
50821: Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa, joissa iso-
50822: jakoa vielä ei ole alotettu, on toistaiseksi laidunoikeus
50823: vapaa.
50824:
50825: Jo 1882 vuoden valtiopäivillä tehtiin talonpoikais-
50826: säädyssä anomusehdotus, jossa pyydettiin anottavaksi lai-
50827: dunveron lakkauttamista sekä että valtion metsämaita siitä
50828: lähtien, niinkuin ennen vuotta I 878, saataisiin ainakin
50829: maan pohjoisessa osassa verotta ja ilman estettä käyttää
50830: kotieläinten laitumena. Tämä ehdotus, joka sillä kertaa
50831: hyljättiin, saavutti seuraavilla eli 1885 vuoden valtiopäi-
50832: villä uudistettuna kannatusta siinä muodossa, että talon-
50833: poikaissääty lähetti hallitsijalle alamaisen anomuksen, jos-
50834: sa pyydettiin, että karjankäynnistä kruunun metsämailla ei
50835: laidunveroa eli syöttömaksua kannettaisi. Anomusta ei
50836: kuitenkaan hallituksessa otettu huomioon. Sitten tehtiin
50837: samaa tarkoittavia anomusehdotuksia 1888 ja 1897 vuo-
50838: sien valtiopäivillä, jolloin niiden kuitenkaan, sittenkun
50839: asianomaiset valiokunnat olivat antaneet niistä mietin-
50840: tönsä, ei katsottu antavan aihetta toimenpiteeseen Valtio-
50841: säätyjen puolelta. Nyt kysymyksessä olevissa anomuseh-
50842: dotuksissa on uudistettu kuluvan vuoden ensimmäisillä
50843: valtiopäivillä tehdyt, vaan silloin loppuun käsittelemättä
50844: jääneet anomusehdotukset, ja ehdotetaan niissä anotta-
50845: vaksi, edustaja Hiltulan y. m. anomusehdotuksessa, ,että
50846: laidunvero Oulun läänin kruunun metsämailla lakkautet-
50847: taisiin", ja edustaja Koiviston y. m. ehdotuksessa, ,että
50848: laidunvero kruunun metsämailla lakkautettaisiin hevosilta
50849: ja nautakarjalta".
50850:
50851: Kuten ylempänä mainituista määräyksistä havaitaan,
50852: ovat ne ehdot, joilla senaatti on sallinut karjankäyttöä
50853: kruunun metsämailla, sellaiset, ettei niitä vuosimaksujen
50854: suuruuteen nähden tai muutoinkaan ylipäänsä voida pitää
50855: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20.
50856:
50857: kohtuuttomina. Niistä käy selville, ettei puheenalaisen
50858: Iaidunmaksun varsinaisena tarkoituksena ole pidetty sanot-
50859: tavan valtiotulon hankkimista, tämä tulo kun on tuottanut
50860: kruunulle vuodelta 1907, jolloin laidunmaksut olivat kor-
50861: keammat kuin nykyään, ainoastaan 5,5 r6 markkaa 75 pen-
50862: niä.*) Joskaan hevoset ja nautaeläimet eivät tee suurta
50863: vahinkoa metsälle, lukuunottamatta nuorennusaloja, joi-
50864: den suojelemiseksi metsänhoitoviranomaisille onkin pidä-
50865: tetty oikeus rauhoittaa erityisiä alueita missä syytä siihen
50866: saattaa olla, ovat laidunmaksut kutakin elukkaa kohden
50867: nykyään siksi alhaiset, että ne nähtävästi eivät tuota riit-
50868: tävää korvausta näiden elukkain metsälle aikaansaamasta
50869: vahingosta. Ainoastaan poikkeustapauksissa yksityiset
50870: maanomistajat katsonevat taloudellisesti kannattavaksi
50871: luovuttaa laidunta, jolla heidän omat karjansa eivät käy,
50872: niin huokeasta maksusta toisten käytettäväksi. Mitä taas
50873: lampaiden syötästä määrättyyn korkeampaan maksuun tu-
50874: lee, niin sekään ei vastanne sitä suurempaa vahinkoa, min-
50875: kä lampaat metsälle tekevät, ne kun syövät havupuiden
50876: latvakasvuja ja siten vahingoittavat nousevaa metsää.
50877: Niinikään on eri paikkakuntain olosuhteita otettu huo-
50878: mioon ei ainoastaan sen kautta, että laidunmaksut Oulun
50879: läänissä, joka maamme muuhun osaan verraten on epä-
50880: edullisemmassa asemassa, on asetettu alhaisemmiksi, vaan
50881: senkin kautta, että metsänhoitoviranomaisille on myön-
50882: netty valta anomuksesta vapauttaa laidunverosta sellainen
50883: maanomistaja muissakin kunnissa, jonka maalla kruunun-
50884: metsien asukkaiden elukat kulkevat laitumella. Näiden
50885: syiden nojalla ja kun kruunulla maihinsa on yhtä hyvä
50886: oikeus kuin yksityisilläkin omiinsa, sekä semminkin kun
50887: puheenalainen maksu sanotun oikeuden selväksi tekemisen
50888: vuoksi on varsin paikallaan, on osa valiokunnan jäseniä
50889:
50890:
50891: *) Liitteenä oleva luettelo osottaa mitä laidunmaksuna on eri
50892: paikkakunnissa maksettu.
50893: Laidunmak:sun lakkauttamisesta. 5
50894:
50895: ollut sitä mieltä, etteivät puheenalaiset anomusehdotukset
50896: ansaitse huomiota, jonka tähden ne olisivat hyljättävät.
50897: Toiset -~valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, että
50898: joskin puheenalainen laidunmaksu periaatteessa on pi-
50899: dettävä oikeutettuna, se seikka, että sen poistamista
50900: kerta toisensa perään on pitemmän ajan kuluessa valtio-
50901: päivillä vaadittu ja asiaa tuntevissa piireissä kannatettu,
50902: on omansa synnyttämään arvelua, että laidunmaksun
50903: kantaminen eräissä tapauksissa osottautuu vääryydeksi.
50904: Missä kruunun metsämaiden rajanaapureilla itsellään on
50905: riittävästi laidunmaita ja heidän karjainsa käynti kruu-
50906: nun mailla sellaisissa oloissa aiheutuu ainoastaan kruunun
50907: ja yksityisten omistamain tilusten epämukavasta sijoituk-
50908: sesta, sekä semminkin siellä, missä maanomistajain kes-
50909: ken on aikaansaatu aitaussopimuksia, joiden mukaan ai-
50910: taamattomat alueet ovat jätetyt yhteiselle karjankäytölle
50911: alttiiksi, ei kruunun olisi vaadittava maksua metsämai-
50912: densa laitumena käyttämisestä. Ainakin viimeksimaini-
50913: tuilla paikkakunnilla näyttää johdonmukaisuus vaativan,
50914: että kruunun, ellei se tahdo aidalla alueitaan rauhoittaa,
50915: olisi myönnettävä niille vapaa laiduntaminen. Yleensä
50916: näyttää olevan syytä uskottuin miesten tai, jos kunnallisia
50917: metsälautakuntia vastedes tulee asetettavaksi, näiden kaut-
50918: ta aika-ajoin toimittaa tutkimus siitä, missä paikoin olo-
50919: suhteet ovat sellaisia, että kruununmaiden läheisyydessä
50920: asuvain eläintenomistajien on suoritettava maksuja laitu-
50921: men käyttämisestä näillä mailla, missä taasen olosuhteet
50922: antanevat aihetta vapauttaa heidät laidunmaksuista. On
50923: myöskin näyttänyt suotavalta, että missä kruunun metsä-
50924: maan rajanaapureille käy välttämättömäksi aidalla estää
50925: elukoitaan kruunun maalle menemästä, heille kruunun met-
50926: sästä annettaisiin aita-aineita, ainakin milloin kruunulla
50927: metsänsä jäilenkasvamisen varjelemiseksi katsotaan ole-
50928: van siitä etua. Koska hallitus ilmankin Eduskunnan siitä
50929: tekemään anomusta lienee havaitseva nyt esitetyn menette-
50930: lyn tarpeellisuuden, jotta puheena oleva laidunmaksuasia
50931: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 20.
50932:
50933: saataisiin eri paikkakuntain olojen mukaisesti tyydyttä-
50934: vällä tavalla järjestetyksi, ovat nämätkin valiokunnan jä-
50935: senet katsoneet voivansa ehdottaa, että anomusehdotukset
50936: saisivat rauveta.
50937: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
50938:
50939: että puheena olevat anomusehdotukset ei-
50940: vät antaisi aihetta mihinkään Eduskunnan toi-
50941: menpiteeseen.
50942:
50943: Helsingissä, lokakuun 5 p :nä 1908.
50944:
50945:
50946:
50947: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
50948: taja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huo-
50949: ponen, Koivisto, Mäki, Nix ( ositt.), Paunu, Pennanen,
50950: Perttilä, Pykälä ( ositt.), Rantanen, Ruotsalainen, Vahe
50951: (ositt.) ja Virkki sekä varajäsenet Bäck, Junnila (ositt.)
50952: ja Poutiainen ( ositt.).
50953: Liite.
50954:
50955:
50956:
50957:
50958: Laidunvero luettelo vuodelta 1907.
50959:
50960: Tarkastuspiiri ja Laidun-~
50961: 1Elukka- 1 maksut. Tarkastuspiiri ja 1Elukka- 1 Laidun-
50962: maksut.
50963: hoitoalue. luku. mk. lp. hoitoalue. luku. mk. 1p.
50964:
50965:
50966: Turun-Hämeen läänin. Vaasan läänin. 1
50967:
50968: Loppi 36 18- Pyhäjärvi 7 4-
50969: Yläne 49 2450 Saarijärvi 570 279 60
50970: Kankaanpää 1374 596 90 Multia 141 71-
50971: Karvia 355 178 50 Virrat 131 66-
50972: Parkano 650 313 30 Jalasjärvi 685 339 20
50973: Aure 496 236 50 Alajärvi 1200 582 50
50974: Orivesi 103 48 75 Salamajärvi 289 140 30
50975: Jämsä 277 140 60 Viitasaari - - -
50976: Yhteensä Lesti 568 195 70
50977: 3340li55T5
50978: Evon-VeSiijaon 19 950 Yhteensä 3591 1678 30
50979:
50980: Viipurin-Mikkelin lään. Oulu järven.
50981: Pällilä 104 310 50 Siikajoki 1256 131 60
50982: Rajajoki 1166 617 - Pyhäjoki 594 63190
50983: Laatokka 27 1350 Kalajoki 334 33-
50984: Uomaa 139 66 90 Haapajärvi 434 4670
50985: LoimaJa 199 111 60 Paltamo 135 1725
50986: Korpiselkä 55 75 50 Sotkamo 161 1870
50987: Mikkeli 104 54 50 Kuhmo - --
50988: Miehikkälä 305 148 80 Lentiira - --
50989: Hyrynsalmi - --
50990: Yhteensä 2099 1398 30 Suomussalmi - - -
50991: Kuop:ion läänin. Piispajärvi - - -
50992: Ilomantsi 119 30 25 Puolanka - - -
50993: Suomusjärvi - - - Yhteensä 29141 311 15
50994: Jongunjoki - - -
50995: Iin. - -
50996: Kuohatti - - -
50997: Utajärvi - - -
50998: Halmejärvi - - -
50999: Palojärvi - - -
51000: Ii - - -
51001: Pudasjärvi - - -
51002: Iisalmi 26 7 50 Puhos
51003: - -~-
51004: Yhteensä l 1451 37175 Taivalkoski 1 - --
51005: Tarkastuspiiri ja 1Elukka- 1Laidun-,
51006: maksut. Tarkastuspiiri ja 1Elukka- ILaidun-
51007: maksut.
51008: boitoalue. luku. mk. l p. boitoalue. luku. mk. l p.
51009:
51010:
51011: Kuusamo - - - Sodankylä 254 370!
51012: Kitka - - - Kitinen 275 378(
51013: Ranua - - - Alakittilä 571 641!
51014: Kuivaniemi - - - Ylikittilä 129 226(
51015: Simo - - - Muonio - --
51016: Ylisimo - - - Enontekiö - --
51017: Yhteensä - - - Inari - --
51018: Utsjoki - --
51019: Kemin.
51020: Yhteensä 1346 1819(
51021: Kemi 152 31 30
51022: Muurola 568 72 70 Yhteenveto tarkastus-
51023: Ylitornio 494 51 30 piir·ittäin.
51024: Turtola 1223 111 20
51025: - Turun-Hämeen läänin
51026: - -
51027: 3340 15570!
51028: Kolari
51029: 533 62 90 Evon-Vesijaon 19 95(
51030: Meltaus
51031: 110 1340 Viipurin-Mikkelin lään. 2099 139831
51032: Rovaniemi
51033: 145 377!
51034: Etelä-Kemijärvi - - - Kuopion läänin 3591 167831
51035: Pohjois-Kemijärvi - - Vaasan läänin
51036: Oulujärven 2914 3111!
51037: Salla - - Iin - --
51038: Tuntsa 1 - - Kemin 3080 34281
51039: Yhteensä 3080 342 80 Lapin 1346 18191
51040: Lapin.
51041: Yläkemi 33
51042: Yhteensä 16534 55167!
51043: .
51044: 5901
51045: Luiro 84 1440
51046:
51047:
51048:
51049:
51050: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
51051: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51052:
51053:
51054:
51055:
51056: Kunnallisvaliokunnan mietintö
51057: N: o 2 Eduskunnalle jätetyn anomusehdo-
51058: tuksen johdosta, joka tarkoittaa toimen-
51059: piteitä esikaupunkien asukasten oloissa val-
51060: litsevain epäkohtain poistamiseksi.
51061:
51062:
51063: Eduskunta on Kunnallisvaliokunnan käsiteltäväksi
51064: lähettänyt edustaja Kirveen y. m. anomusehdotuksen N :o
51065: IOI toimenpiteistä esikaupunkioloissa vallitsevain epäkoh-
51066: tain poistamiseksi.
51067: Tämän anomusehdotuksen johdosta valiokunta kun-
51068: nioittaen esittää seuraavaa:
51069:
51070: Luonnollisena seurauksena suurten kaupunkien asu-
51071: kasluvun kasvamisesta ja vuokrain kohoamisesta syntyy
51072: pyrkimys hakea halvempia asuntoja kaupunkipiirin ulko-
51073: puolella. Kaupungin ympäristössä olevalla maaseudulla
51074: tarjoutuu tilaisuus saada tonttimaata vuokraa vastaan,
51075: jota mahdollisuutta ei tavallisesti ole kaupungissa. Ra-
51076: kentamista eivät siellä sido kaupungin ankarat raken-
51077: nusjärjestykset. Rakennusaineina saatetaan käyttää huo-
51078: keahintaisempaa tavaraa kuin itse kaupungissa. Moni
51079: kaupungissa jo kelpaamattomaksi käynyt rakennus sitä-
51080: paitsi siirtyy kaupungin ulkopuolelle. Näin syntyy kau-
51081: pungin kasvaessa vähitellen sen ympärille yhä laajentuva
51082: asutus.
51083: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 2.
51084: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51085:
51086: Oman asunnon rakentamista kaupungissa ei vähävä-
51087: kinen voi ajatellakaan. Mutta kaupungin ulkopuolella on
51088: tämmöiseen tilaisuus, ja moni työläinen on esikaupun-
51089: geissa itselleen hankkinut oman palstankin ja pystyttänyt
51090: sille oman kodin. Edut tämmöisistä omista kodeista ovat
51091: monenkertaiset. Terveydellisessä suhteessa ovat nämä
51092: asunnot, milloin liika-asutusta voidaan välttää, paljoa ar-
51093: vokkaammat kuin ahtaat kaupunkihuoneistot, kivijalka-
51094: asuntoja mainitsemattakaan. Maalaisasunnon tanhualla ja
51095: sitä ympäröivässä metsässä vietetyt päivät perustavat var-
51096: mastikin, ennen kaikkea lapsiin nähden, vastaiselle työn-
51097: teolle ruumiinterveyden, jolle kivikaduilla ja ahtaalla as-
51098: falttipihalla hankittu virkistys ei saata vertoja vetää. Huo-
51099: lenpito pienestä kasvitarhasta on omansa antamaan tyy-
51100: dyttävää toimiskelua nuorisolle, jonka vastaiselle kehityk-
51101: selle tämänkaltainen työskentely kasvatuksellisessa suh-
51102: teessa on kaupunkilaiseen ajanviettoon verraten suuriar-
51103: voinen. Raittiin ilman nauttiminen kotoisen rauhallisuu-
51104: den ohessa oman katon alla on epäilemättä tervetullut vir-
51105: kistys työntekijälle itselleenkin.
51106: Mainittujen valokohtien ohella eivät esikaupunkiolot
51107: sentään ole varjopuoliakaan vailla. Mitä taajaväkisem-
51108: mäksi tämmöinen yhdyskunta tulee, sitä tuntuvaromiksi
51109: käyvät epäkohdat. Suurten kaupunkien liike-elämän ke-
51110: hittyminen kysyy yhä enemmän työvoimia, varsinkin eräi-
51111: nä vuodenaikoina. Vuosittain saapuu taajat joukot työn-
51112: hakijoita, joiden toimeentulo, ainakin alussa, ennenkuin
51113: ovat saaneet pysyväistä työtä, on hankalaa. Kaupungissa
51114: ovat vuokrat niin korkeat, ettei sinne kannata asettua
51115: asumaan, vaan täytyy vähävaraisen pyrkiä esikaupunkiin,
51116: jossa vuokrat ovat halvempia. Sitäpaitsi kaupungin vuok.,.
51117: rakasarmeissa, varsinkin sellaisissa, jotka ovat työväelle
51118: aijottuja, ei suvaita lapsirikkaita perheitä. Monen sellai-
51119: sen työläisperheen, joka aikaisemmin on asunut kaupun-
51120: gissa, on lapsijoukon kasvaessa pakko siirtyä esikaupun-
51121: kiin, saadakseen asunnon. Esikaupunkialueelle ilmestyy
51122: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 3
51123:
51124: nam yhä enemmän asukkaita. Rakennusten luku lisään-
51125: tyy vuosi vuodelta ja vihdoin kadottaa yhdyskunta koko-
51126: naan maaseutuluonteensa sekä samalla maalaiselämän
51127: edut. Yleinen liike käy suuremmaksi ja se tuo
51128: mukanaan vierasta väkeä, joka saattaa aikaan häi-
51129: riötä. Asuntojen rakentamista varten ei ole jär-
51130: jestäviä säännöksiä, jonka vuoksi rakennustapa ja
51131: asuntojen sijoitus piankin antaa aihetta tyytymättö-
51132: myyteen, varsinkin sellaisissa tapauksissa, milloin raken- •
51133: nukset ovat tehdyt, kuten tavallista, pääasiallisesti vuok-
51134: ralle tarjottaviksi. Syntyy vähitellen tiheä, järjestämätön,
51135: kaikkea muuta kuin terveellinen asutus, ilman tarpeellisia
51136: kaatopaikkoja ja siivouden ylläpitämistä tarkoittavia lait-
51137: teita. Varokeinoja tulipalon estämiseksi saatetaan täm-
51138: möisissä oloissa helposti laiminlyödä, ja riittäväin veden-
51139: saantipaikkojen puutteessa on tulipalon sattuessa sammu-
51140: tustyö vaikeata sielläkin, missä palosammutuskuntia on.
51141: Tuntuva haitta näissä esikaupungeissa on tarpeellis-
51142: ten teiden puute. On kyllä sellaisiakin taajaväkisiä yhdys-
51143: kuntia, jotka ovat syntyneet siten, että yhtiöt tai yksityi-
51144: set henkilöt ovat ostaneet maat ja ennakolta jo järjestä-
51145: neet palstat ja sovitelleet palstoille huviloihin johtavat tiet,
51146: vieläpä toisin paikoin nämä rakentaneet ja ylläpitäneet.
51147: On taas toisia, joissa ei edeltäpäin ole valmisteltu asutuk-
51148: sen edistymistä eikä palstoja suunniteltu, näitä kun on
51149: annettu rakennettaviksi miten mikin vuokramies on ha-
51150: lunnut. Ajan oloon on näin syntynyt taaja asutus raken-
51151: nuksineen sikin sokin. Asuntopalsta, jolla aikaisemmin
51152: on ollut tiensä, joutuu toisen asunnon taakse ja jää näin
51153: ilman tietä, varsinkin kun maa usein vuokrataan niin tar-
51154: koin ettei jätetä edes tien paikkaa. Teiden kunnossa-
51155: pitokaan ei ole helposti järjestettävissä. Tilanomistajat
51156: täyttävät tientekovelvollisuutensa ainoastaan mikäli ylei-
51157: siin teihin tulee, vaan niidenkin kunnossapito rajoit-
51158: tuu, helposti ymmärrettävistä syistä, mahdollisen vähim-
51159: pään. Muiden teiden kunnossapito on kokonaan jä-
51160: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51161:
51162: tetty yksityisten talonomistajain huoleksi, milloin se
51163: ei tapahdu tietä käyttäväin yhteisestä sopimuksesta, joka
51164: käypikin hyvin päinsä, jos tarpeellinen yksimielisyys ai-
51165: kaansaadaan. Joukossa on kuitenkin semmoisia, joiden
51166: varallisuus ei salli, ja toisia, jotka eivät tahdo ottaa osaa
51167: yhteisiin kustannuksiin, vaan vetäytyvät pois velvollisuuk-
51168: sien täyttämisestä. Sitäpaitsi on asialla vielä toinen
51169: hankaluus. Esikaupunkialueet kuuluvat useimmissa ta-
51170: pauksissa yksityisille maanomistajille, joten kaikki se työ.
51171: jonka esikaupunkilaiset tekevät vuokraamillaan alueilla,
51172: jää vuokrakauden loputtua maanomistajan hyödyksi, kun
51173: häneltä ei voi saada korvausta tehdyistä parannuksista.
51174: Voipa käydä niinkin, että maa-alueet kuntoonlaitettuina
51175: joutuvat myytäviksi, ja uusi omistaja kiirehtii, elleivät
51176: ennen tehdyt sopimukset häntä sido, joko sano-
51177: maan irti vuokrasopimuksen tai korottamaan vuokran
51178: kohtuuttoman korkealle, kuten muutamissa esikaupun-
51179: geissa jo on tapahtunut. - Samat vaikeudet, jotka
51180: kohtaavat teiden ylläpitoa, ovat esteenä niiden valaistuk-
51181: senkin aikaansaamiselle.
51182: Milloin esikaupunki on meren tai muun sellaisen ve-
51183: sistön rannalla, jossa on vilkas laivaliike, saa se järjes-
51184: tämättömien satamaolojen takia usein kärsiä suuria hait-
51185: toja. Kaupungin liikkeenharjoittajat perustavat vuokraa-
51186: milleen ranta-alueille mielinmäärin kaikenlaatuisia varas-
51187: topaikkoja, varsinkin sellaisia tavaroita varten, joille ei
51188: kaupungin satamassa ole tilaa tai joita ei siellä muuten
51189: suvaita. Esikaupungin satama-alueelle sijoitetaan näin
51190: ollen useimmiten esim. öljy-, terva-, hiili- ja puutavara-
51191: varastot, jotka ovat tulenvaarallisia tai omansa aikaan-
51192: saamaan veden pilaantumista ja muita terveydellisiä
51193: haittoja.
51194: Kun tällainen maalaiskunnan alueella oleva yhdys-
51195: kunta näin on asutuksen puolesta saanut kehittyä kaupun-
51196: gin luontoiseksi, osoittautuvat ne lainsäännökset ja hal-
51197: lintotoimenpiteet, jotka vastaavat maalaisolojen tarpeita,
51198: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 5
51199:
51200: täällä varsin pian riittämättömiksi, ja tästä joutuu kärsi-
51201: maan niin esikaupunki kuin välillisesti koko se maalais-
51202: kuntakin, jonka alueelle tällainen luonnoton kasvannainen
51203: on muodostunut.
51204: Terveydenhoito vaatisi joukon sellaisia toimenpiteitä,
51205: jotka eivät maalaisoloissa ole välttämättömiä. Tarpeelli-
51206: sen siivouden ylläpitämiseksi olisi rakennettava likavie-
51207: märeitä, ja kunnollisen juomaveden saamiseksi vesijohto.
51208: Kulkutautien levenemisen estämiseksi kaivattaisiin tarkas-
51209: tusasemia ynnä erityisiä terveydenhoidon valvojia, ja mo-
51210: nenlaisiin muihinkin melkoisia kustannuksia kysyviin toi-
51211: menpiteisiin olisi ryhdyttävä. Tähän ei esikaupungilla,
51212: jonka väestö suurimmaksi osaksi kuuluu köyhälistöön,
51213: kumminkaan ole varoja, eikä tämän tapaisia kustan-
51214: nuksia myöskään voida kohtuuden mukaan siirtää koko
51215: maalaiskunnan taakaksi. Näin jää terveydenhoito huo-
51216: nolle kannalle ja kulkutaudit saavat yhdyskunnassa hel-
51217: posti jalansijaa, jääden sinne usein pysyväisiksi vieraiksi
51218: ja muuttuen näin alituiseksi vaaraksi läheiselle kaupun-
51219: gillekin.
51220: Kuten jo huomautettiin, pyrkii kaupungissa töis-
51221: sä oleva työkansa olojen pakosta esikaupunkeihin. Niin
51222: kauan kun työtä on saatavana, tulee se kutakuinkin
51223: toimeen, mutta kun työvoimain kysyntä kaupungissa syys-
51224: tä tai toisesta vähenee, uhkaa sitä heti puute. Kaupun-
51225: gissa mahdollisesti toimeenpantaviin hätäaputöihin otetaan
51226: tavallisesti ainoastaan kaupungissa asuvia työläisiä. Esi-
51227: kaupungeissa olevat saavat jäädä oman onnensa nojaan
51228: ja joutuvat näin maalaiskunnan köyhäinhoidon rasituk-
51229: seksi. Käypä usein niinkin, että maalaiskunnan on pakko
51230: toimeenpanna hätäaputöitä näitä kaupungin työntekijöitä
51231: varten. Näin kohtaa maalaiskuntaa raskas ja kohtuuton
51232: rasitus, samalla kun kaupunkikunta vapautuu luonnolli-
51233: sista velvollisuuksistaan.
51234: Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen
51235: esikaupungeissa edellyttää myöskin toisellaisia toimenpi-
51236: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51237:
51238: teitä kuin maalaiskunnissa yleensä. Kun suurissakaan esi-
51239: kaupungeissa usein ei ole katuvalaistusta tai ainoastaan
51240: hyvin vaillinainen, on siellä rikoksentekijäin ja kaikenlai-
51241: sen itkivallan harjoittajain helppo ja turvallinen elostella.
51242: Järjestyksen pito käy pimeän tullen, varsinkin satamaesi-
51243: kaupungeissa, joihin meriväkeä ja satunnaisista satama-
51244: töistä eläjiä joukottain kokoontuu, suorastaan mahdotto-
51245: maksi. Kokemus on osoittanut, ettei esikaupungeissa
51246: yleensä ole maalaispoliisien avulla voitu tyydyttävää tur-
51247: vallisuutta aikaansaada, vaan ovat nämä yhdyskunnat
51248: muodostuneet rikollisten varsinaisiksi pesäpaikoiksi. Kun
51249: juovutusjuomia on helposti saatavissa vieressä olevasta
51250: kaupungista ja useissa tapauksissa myöskin esikaupunkien
51251: alueelle sijoitetuista oluttehtaista, lisää juopottelu yleis-
51252: tä häiriötilaa. Lukuisat tärkeät rikokset aiheuttavat alitui-
51253: seen välikäräjiä, tuottaen asianomaisille kihlakunnanoi-
51254: keuksille monasti yhtä paljon työtä kuin koko muu tuomio-
51255: kunta, puhumattakaan siitä, että kunnan suoritettavat oi-
51256: keus- ja poliisimenot näin nousevat tavattoman korkeiksi.
51257: Kunnalliseen verotukseen nähden on kyseenalaisissa
51258: yhdyskunnissa myös syntynyt epäkohtia, jotka ovat joh-
51259: tuneet osaksi voimassa olevain asetusten epä varmasta tul-
51260: kitsemisesta, osaksi siitä, että näitä asetuksia ei ole
51261: tarkoin noudatettu eikä niiden täyttämistä valvottu.
51262: Valituksia on kuulunut siitä, että esikaupungeissa asuvia
51263: kansalaisia on vaadittu suorittamaan kunnallisveronsa sii-
51264: hen kaupunkikuntaan, jonka ulkopuolella yhdyskunta on
51265: ja jossa yhdyskuntalaiset suurimmaksi osaksi työnsä suo-
51266: rittavat, samalla kun heitä on taksoitettu tuloista myöskin
51267: siihen maalaiskuntaan, jonka alueella asuvat. Toisistaan
51268: eriäviä päätöksiä lienee tämmöisissä valitusasioissa eri ku-
51269: vernöörinvirastoista, jopa senaatistakin annettu. Kau-
51270: punkilaiset taksoituslautakunnat, etupäässä pääkaupungin,
51271: ovat tätä epävarmuutta edistäneet, taksoittamalla järjes-
51272: tään esikaupungeissa asuvia henkilöitä, joilla tiettävästi on
51273: toimi tahi virka kaupungissa. Voimassa olevan kunnallis-
51274: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 7
51275:
51276: asetuksen mukaan on henkilö palkkatuloistaan verotettava
51277: siinä kunnassa, missä hän asetuksen mukaisesti on hen-
51278: gille pantuna, se on, missä hänellä on asunto ja kotipaikka.
51279: Maalaiskunnan alueella sijaitsevan esikaupungin asukasta,
51280: jonka on oltava kirjoitettuna hengille maalaiskunnas-
51281: sa, on siis verotettava työstä ja virasta saaduista tu-
51282: loista maalaiskuntaan. Tehdyn valituksen johdosta on
51283: senaatti äskettäin antamallaan päätöksellä oikeaksi vahvis-
51284: tanut tämän tulkinnan. Siitä huolimatta on esikaupun-
51285: kilainen kunnallisveron maksuun nähden kaikessa tapauk-
51286: sessa vieläkin epävarmassa asemassa, josta aiheutuu vuo-
51287: tuisia rettelöimisiä, uloshakuja ja valituksia.
51288: Kirkolliseltakin kannalta katsottuna on luonnotonta,
51289: että väkirikkaita esikaupunkeja kuuluu maaseurakuntiin.
51290: Löytyy joukko henkilöitä, jotka asuvat milloin kaupun-
51291: gissa milloin taas esikaupunkialueella, joten kirkonkirjain
51292: pito heihin nähden käy sangen hankalaksi. Vars,inaiseen
51293: uskonnolliseen ja siveelliseen hoitoonkaan nähden eivät
51294: olot näissä yhdyskunnissa ole tyydyttävällä kanna:lla. Esi-
51295: kaupunkeja varten on tosin nyttemmin valtiovaroilla pal-
51296: kattu erityisiä pappeja, mutta tällä toimenpiteellä ei aina-
51297: kaan vielä ole tarkoitettua tulosta saavutettu.
51298: Kansakoulujen ylläpito käy maalaiskunnalle suhteelli-
51299: sesti paljoa kalliimmaksi esikaupungeissa kuin muualla
51300: kunnassa, ja seurauksena tästä on, että maalaiskunnat
51301: eivät kykene järjestämään esikaupunkien kouluoloja tyy-
51302: dyttävälle kannalle. Asianomaisen koulupiirin jäsenet tä-
51303: ten usein tulevat suorittamaan kunnalta saadun avustuksen
51304: lisäksi enemmän kuin heiltä kohtuuden mukaan voidaan
51305: vaatia. Kun kouluijässä olevain lasten kotiolot esikau-
51306: pungeissa sitäpaitsi useissa tapauksissa ovat perin kurjat,
51307: ja kunnöllisen koulukasvatuksen aikaansaaminen näin ol-
51308: len vaatisi asianomaisten puolelta sitä suurempaa huolta,
51309: on helposti käsitettävissä, että tässäkin kohden olisi paran-
51310: nuksia tarpeen.
51311: Väitettänee, että esikaupunkien monilukuiselta väes-
51312: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51313:
51314: töitä kannettavat verot korvaavat ne kustannukset, JOlta
51315: maalaiskunnilla näiden yhdyskuntain takia on. Mutta kun
51316: otetaan huomioon, että suuri osa esikaupunkien väestöä
51317: on kaikkein varattominta köyhälistöä, joka ei ole veron-
51318: maksukykyistä, niin on ilmeistä, ettei tämä pidä paik-
51319: kaansa. Mainittakoon tässä muutamia numeroita osoi-
51320: tukseksi miten rasittaviksi esikaupungit, huolimatta siitä
51321: ettei niiden oloja maalaiskuntain yhteydessä ole voitu
51322: sanottavasti parantaa, sittenkin ovat näille kunnille käy-
51323: neet.
51324: Köyhäinhoitotilasto vuodelta 1904 osoittaa, että sil-
51325: loin Viipurin kaupungissa ainoastaan I ,54 ro väestöstä
51326: nautti vaivaisapua, jotavastoin Viipurin maalaiskunnan
51327: väestöstä 3,58 tfo oli avunsaajia. Samana vuonna olivat
51328: köyhäinhoitokustannukset kutakin henkilöä kohti Viipurin
51329: kaupungissa 2 markkaa '44 penniä, Viipurin maalaiskun-
51330: nassa taasen 3 markkaa 35 penniä. Ensi silmäyksellä tä-
51331: mä ero ei tosin näytä erittäin suurelta, mutta kun otetaan
51332: huomioon, että köyhäinhoitokustannukset Viipurin läänin
51333: maalaiskunnissa yleensä samana vuonna olivat keskimää-
51334: rin ainoa&taan I markka 26' penniä henkilöä kohti eivätkä
51335: yhdessäkään näistä kunnista nousseet niin korkealle kuin
51336: Viipurin maalaiskunnassa, on epäsuhde ilmeinen; ja se
51337: esiintyy vieläkin räikeämpänä kun samasta tilastosta ha-
51338: vaitaan, että köyhäinhoitokustannus henkilöä kohti mai-
51339: nittuna vuonna oli Viipurin kaupungissa pienempi kuin
51340: muissa saman läänin kaupungeissa, Lappeenrantaa lu-
51341: kuunottamatta, ja että sanotut kustannukset puheenaole-
51342: vana vuonna yleensä koko maassa nousivat kaupungeissa
51343: keskimäärin 3 markkaan 53 penniin ja maalla ai-
51344: noastaan I markkaan 84 penniin asukasta kohti.
51345: Suomen maalaiskuntain, 1890 luvun alussa vallitse-
51346: viin oloihin perustuva finanssitilasto puolestaan osoit-
51347: taa että, samalla kun koko Suomen maalaiskunnis-
51348: sa terveys- ja sairashoitomenoja tuli sataa henkeä
51349: kohti 15 markkaa, nousi niiden määrä Viipurin maa-
51350: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 9
51351:
51352: laiskunnassa 43 markkaan ja Kaarinassa (Turun esikau-
51353: pungit) 62 markkaan sataa asukasta kohti. Saman tilas-
51354: ton mukaan oli Suomen maalaiskunniila oikeus- ja poliisi-
51355: laitosmenoja keskimäärin 8 markkaa sataa asukasta kohti,
51356: mutta Viipurin maalaiskunnassa nousivat nämä kustan-
51357: nukset 49 markkaan samaa henkilömäärää kohti.
51358: Edellämainitut tilastolliset laskelmat siis osaltaan tu-
51359: kevat sitä tosiseikkaa, että kaupungit, joilla omain rajain-
51360: sa ulkopuolella, maalaiskuntain alueilla, on isonpuoleisia
51361: esikaupunkeja, nauttivat melkoisia etuja näiden maalais-
51362: kuntain kustannuksella. Tästä maalaiskunnille koituva
51363: lisärasitus on sitä sietämättömämpi, kun maaseudun väes-
51364: tö muutenkin maksaa suhteellisesti monin verroin rasit-
51365: tavampia veroja kuin kaupunkien väestö. Mutta ennen
51366: kaikkea kaipaavat esikaupunkien sisäiset olot, niiden asu-
51367: kasten tila, parannusta. Jos kehitys saa nykyistä menoaan
51368: jatkua, tulevat niissä esiintyvi:i.t epäkohdat yhä räikeäm-
51369: miksi ja vaikeammiksi korjata.
51370:
51371:
51372:
51373: Tällaisia esikaupunkeja on muodostunut kaikkien
51374: suurempien kaupunkiemme läheisyyteen. Vuonna r900
51375: jou1ukuussa toimitetun väenlaskun mukaan oli Helsin-
51376: gin todellinen väkiluku 93,2r7. Kaupungin rajain ulko-
51377: puolella olevissa esikaupungeissa asui näistä 5,504. (Pasi-
51378: lan (Fredriksbergin) jo silloin väkirikasta esikaupunkia
51379: ei otettu väenlaskussa lukuun). Turun 4I,920 asukkaasta
51380: asui kaupungin rajain ulkopuolella 9,398. Tampereen
51381: 38,778 asukkaasta oli kaupungin ulkopuolella asuvia
51382: 3.467 ja Viipurin 36,8o8 asukkaasta r5,835. Huomat-
51383: tava on kumminkin että Helsingin kaupunkiin oli ennen
51384: väenlaskua yhdistetty melkoisia esikaupunkialoja. Ver-
51385: taamalla toisiinsa viimemainittua ja vuonna r89o toimi-
51386: tettua väenlaskua Turun ja Viipurin kaupungeissa, joissa
51387: väenlasku kummallakin kerralla käsitti esikaupunki-alueet-
51388: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51389:
51390: kin, huomaamme, että väkiluku näissä kaupungeissa vuo-
51391: sina 1890-1900 kaikkiaan lisääntyi, Turussa' 10,249 hen-
51392: gellä ja Viipurissa 16,460 hengellä. Tästä lisäyksestä tuli
51393: Turussa kaupungin alueen osalle 5,336 ja kaupungin rajain
51394: ulkopuolella olevain esikaupunkien osalle 4,913, Viipu-
51395: rin kaupungin alueen osalle ainoastaan 3,687 ja esikau-
51396: punkien osalle 12,773 henkilöä. Varsinaiseen väenlas-
51397: kuun perustuvia tietoja ei myöhemmiltä vuosilta ole;
51398: mutta kun olot, jotka vaikuttavat väenlisäykseen esi-
51399: kaupungeissa, eivät ole muuttuneet, voi pitää varmana,
51400: että esikaupunkien asukasluku yhä on nousemassa. Niin-
51401: pä esimerkiksi Viipurin esikaupunkien väkiluvun lasketaan
51402: kohonneen ainakin 20,000 henkeen.
51403:
51404:
51405: Kysymys esikaupunkien olojen järjestämisestä eri-
51406: näisten lainsäännösten kautta tuli ensi kerran esille r894
51407: vuoden valtiopäivillä. Sekä Pappis- että Porvarissäädys-
51408: sä tehtiin anomusehdotuksia, jotka tarkoittivat niiden epä-
51409: kohtien poistamista, joita oli syntynyt esikaupungeissa ja
51410: niihin verrattavissa taajaan asutuissa yhdyskunnissa maa-
51411: seudulla. Säätyjen tämän johdosta tekemästä anomuk-
51412: sesta asetti hallitus komitean asiaa valmistamaan. Sen-
51413: jälkeen kun tämän komitean tekemä ehdotus oli ollut Se-
51414: naatissa valmisteltavana, annettiin r897 vuoden val-
51415: tiopäiville esitys puheenalaisten yhdyskuntain olojen jär-
51416: jestämisestä. Säätyjen silloin tekemän päätöksen mukai-
51417: sesti on sittemmin annettu I5 päivänä kesäkuuta r898 ,ar-
51418: mollinen asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjes-
51419: tämisestä eräissä tapauksissa".
51420: Täytynee myöntää, että tällä lainsäätämistyöllä on
51421: osattu yleensä oikeaan mikäli koskee etäämpänä kaupun-
51422: gista olevia yhdyskuntia. Mutta esikaupunkeihin ei
51423: puheena olevaa asetusta ole voitu menestyksellä sovel-
51424: luttaa. Niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat ku-
51425: luneet tämän lain säätämisestä, ovat olot sitäpaitsi melkoi-
51426: Esikaupunkiolojen järjestäminen. 11
51427:
51428: sessa määrin muuttuneet. Kyseenalaiset taajaväkiset yh-
51429: dyskunnat maassamme ovat suunnattomasti kasvaneet ja
51430: epäkohdatkin samalla lisääntyneet. Uusi tarkoituksenmu-
51431: kainen lainsäädäntä esikaupunkiolojen järjestämistä var-
51432: ten olisi näin ollen tarpeen vaatima.
51433: Anomusehdotuksen tekijät väittävät saavutetun ko-
51434: keml:lksen osoittavan, että , ainoa mahdollinen keino
51435: todellisten parannusten aikaansaamiseksi esikaupunki-
51436: oloissa olisi esikaupunkien alueiden lunastaminen kau-
51437: pungeille. Epäilemättä voitaisiinkin täten melkoisia pa-
51438: rannuksia saada aikaan, mutta yksin tämän kautta
51439: ei pysyväisiä tuloksia voitaisi saavuttaa, sillä vaikka kau-
51440: punkikunnat esikaupunkeja itseensä liittämällä voivatkin
51441: saada niissä järjestyneet olot muodostumaan, niin syntyy
51442: pian jälleen uusia esikaupunkeja kaupunkiin liitettyjen
51443: ulkopuolelle, ja samat epäkohdat ovat taaskin edessä.
51444: Jotta tällainen alituinen siirtyminen kaupungin alueen ul-
51445: kopuolelle saataisiin estetyksi, tulisi kaupungeilla aina olla
51446: hallussaan sen verta asumatonta aluetta, että kaupungin
51447: luonnollinen kasvaminen voisi tapahtua sen omassa pii-
51448: rissä ja sen järjestävän valvonnan alaisena. Lunastamalla
51449: ympäristöitään hyvissä ajoin kyllin laajoja maaseutualuei-
51450: ta ja järjestämällä ne vuokratonteiksi tulevaa asutusta
51451: varten, erittäin silmällä pitäen sitä, että vähävaraisillakin
51452: aina olisi sopivia asumapaikkoja edullisilla ehdoilla tar-
51453: jona, voitaisiin järjestämättömien köyhälistöesikaupun-
51454: kien syntyminen kaupunkien ulkopuolelle estää ja esikau-
51455: punkiolot kaupungin omalla alueella järjestää tyydyttä-
51456: välle kannalle. Myöskin voisivat kaupungit vaikuttaa eh-
51457: käisevästi tässä puheenaolleiden järjestämättömien esi-
51458: kaupunkien syntymiseen siten, että ne ryhtyisivät puo-
51459: lestaan rakentamaan työväelle sopivia vuokra-asuntoja
51460: suorastaan kaupungin välityksellä vuokrattaviksi halul-
51461: lisille.
51462: Esikaupunkioloihimme nähden saavutettu kokemus
51463: todistaa, että niihin muutamissa kaupungeissa on kaupun-
51464: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 21.
51465:
51466: kikuntain vapaaehtoisen toiminnan kautta saatu melkoisia
51467: parannuksia. Mutta toiselta puolen taasen on esimerk-
51468: kejä siitä, että kaupungit eivät ole olleet taipuvai-
51469: sia tunnustamaan mitään velvollisuuksia niiden ulko-
51470: puolelle syntyneitä esikaupunkeja kohtaan, joten olot
51471: niissä vuosi vuodelta ovat vain huonontuneet. Valio-
51472: kunta on sen vuoksi sitä mieltä, että kaupungit olisivat
51473: velvoitettavat Junastamaan tällaiset esikaupunkialueet ja
51474: liittämään ne omaan hallintoonsa, sekä että valtion tulisi
51475: siihen myöntää tarvittaessa kaupungeille avustusta.
51476: V aliakunnassa on myöskin lausuttu sellainen mieli-
51477: pide, että esikaupungille, senkin jälkeen kun se on kau-
51478: punkiin yhdistetty, olisi jätettävä joku määrä itsehallinto-
51479: oikeutta.
51480:
51481:
51482: Siihen nähden mitä edellä on esiintuotu, saa valio-
51483: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti
51484: anoisi,
51485: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
51486: asettaa eri kansanryhmiin kuuluvista henkilöis-
51487: tä kokoonpannun komitean, joka saisi toimek-
51488: seen tutkia ja harkita, mitenkä järjestämättö-
51489: mien esikaupunkien syntyminen olisi vältettä-
51490: ·vissä ja missä määrin kaupunkikttntia voitaisiin
51491: velvoittaa omaan piiriinsä yhdistämään jo syn-
51492: tyneitä esikaupunkeja, sekä että valtiopäiville
51493: annettaisiin armollinen esitys asiasta.
51494: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
51495: Erkko, jäsenet Halonen, A. R. Hedberg, Hoikka, Anton
51496: Huotari, Kirves, Koskinen, Lehtinen, Riihelä, Stenbäck,
51497: Tikkanen, Wiljakainen ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä vara-
51498: jäsenet Herrala, Kivioja, Weijola ( ositt.) ja Aro ( ositt.).
51499: Helsingissä 10 p. lokakuuta 1908.
51500: Helsinki rgo8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
51501: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 22..
51502:
51503:
51504:
51505:
51506: Laki- ja talousvaliokunnan mie-
51507: tintö N:o 13 vaivaishoitoasetuksen muut-
51508: tamista koskevan anomusehdotuksen joh-
51509: dosta.
51510:
51511:
51512: Eduskunta on lähettänyt laki- ja talousvaliokuntaan
51513: valmistelevaa käsittelyä varten edustaja Lanton y. m. ano-
51514: musehdotuksen N :o 59, jossa pyydetään toimenpiteitä voi-
51515: massaolevan vaivaishoitoasetuksen muuttamiseksi.
51516:
51517:
51518:
51519: Huomauttaen kuinka voimassaolevan vaivaishoito-
51520: asetuksen säädökset, etenkin mikäli ne koskevat kotipaik-
51521: kaoikeutta, käytännössä ovat osottautuneet sopimattomiksi
51522: ja kuinka varsinkin semmoisten liikkuvain irtolaisten tuot-
51523: tamat rasitukset, jotka eivät mihinkään kuntaan suorita
51524: ulostekojaan, oikeimmiten olisivat, jos mieli välttää riito-
51525: ja eri vaivaishoitopiirien kesken, määrättävät koko yhteis-
51526: kunnan kannettaviksi, eikä jonkun niistä yksityisistä kun-
51527: nista, joissa sanotut henkilöt ovat jonkun aikaa asusta-
51528: neet, anomusehdotuksentekijät pyytävät Eduskunnan kan-
51529: natusta anomukselle, että hallitus antaisi nykyisen vaivais-
51530: hoitoasetuksen muuttamisesta ensi valtiopäiville armollisen
51531: esityksen, jossa heidän esittämänsä näkökohdat olisivat
51532: huomioon otetut.
51533: Kunink. julistuksessa 5 p:ltä joulukuuta 1788 tava-
51534: taan lainsäädännössämme ensimmäiset säännökset, joilla
51535: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 13.
51536: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 22.
51537:
51538: vaivaishoito tunnustettiin yhteiskunnalliseksi velvollisuu-
51539: deksi. Tämän julistuksen mukaan saivat vaivaishoitoyh-
51540: dyskunnat, joina silloin olivat seurakunnat, kieltäytyä vas-
51541: taanottamasta jäsenikseen muualta muuttavia henkilöitä,
51542: jotka todennäköisesti ennen pitkää joutuisivat vaivaisavun
51543: tarpeeseen. Tarkempia määräyksiä samasta asiasta sisäl-
51544: tävät Keis. julistukset 9 p :Itä syyskuuta 1817 ja I p:ltä
51545: huhtikuuta 1822 ; ja säädettiin edellisessä näistä myöskin
51546: ne perustukset, joiden mukaan vaivaismaksua oli kannet-
51547: tava. Muita säännöksiä ei pakollisesta vaivaishoidosta
51548: ollut olemassa ennenkuin ensimmäinen yhtenäinen vaivais-
51549: hoitoasetus hallinnollista tietä annettiin 22 p. maaliskuuta
51550: 1852. Tämän asetuksen säännökset, etupäässä ne laajat
51551: oikeudet, joita siinä vaivaisavun saamiseen myönnettiin,
51552: herättivät yleistä tyytymättömyyttä, ja vihdoin saatiin
51553: Valtiosäätyjen myötävaikutuksella aikaan nykyään voi-
51554: massa oleva asetus yleisestä vaivaishoidosta I 7 p :Itä maa-
51555: liskuuta 1879.
51556: Vaikka onkin todennäköistä, että se edistys, mikä
51557: vaivaishoito-oloissa on tämän asetuksen voimaan astut-
51558: tua ollut huomattavissa, suureksi osaksi johtuu, paitsi
51559: karttuneesta varallisuudesta, köyhien tilaa säälivämmästä
51560: katsantotavasta sekä aikain kuluessa saavutetusta koke-
51561: muksesta ynnä siitä tarkastustoimesta, joka v. 1888 ase-
51562: tettiin vaivaishoidon silmälläpitoa varten, on nykyisellä
51563: vaivaishoitoasetuksellakin siinä edistyksessä osansa. Kui-
51564: tenkin on kokemus osottanut, että sen 19-22 § :ssä olevat
51565: säännökset kotipaikkaoikeudesta maan väestön lisääntyes-
51566: sä ja yhdysliikkeen viikastuessa käyvät yhä sopimatto-
51567: mammiksi, saaden aikaan lukuisia riitoja eri vaivaishoito-
51568: yhdyskuntien kesken. Näiden säännösten mukaan on jo-
51569: kaisella kotipaikkaoikeus siinä vaivaishoitoyhdyskunnassa,
51570: missä hän on henkikirjoihin merkitty, mutta jos hän on
51571: jättäytynyt pois henkikirjoituksesta, s. o. merkitty suoje-
51572: luksettomaksi kuluvana tai sen edellisenä vuotena, on hä-
51573: nen kotipaikkanaosa oleva se piiri, jossa hän on viimeksi
51574: Vaivaishoitoasetuksen muuttamisesta. 3
51575:
51576: ollut hengille pantuna. Ellei hän sielläkään ole ollut hen-
51577: gillä kahta vuotta perätysten, määrää asetuksen 22 § hä-
51578: nen kotipaikakseen sen yhdyskunnan, jossa hän on vii-
51579: meksi kahtena vuotena tahi kauvemmin ollut henkikir-
51580: Jmssa. Näiden säännösten epätäydellisyys aiheuttaa selk-
51581: kauksia vaivaishoitoon turvautuvien kotipaikkaa selville
51582: saadessa, erittäinkin sellaisena aikana kuin nykyinen, jol-
51583: loin maaseuduilta paljon väkeä siirtyy kaupunkeihin, ole-
51584: matta kuitenkaan läheskään aina kirjoissa siellä, missä
51585: työnansiota varten asustavat. Näitä selkkauksia ei
51586: vähennä eikä niiden selvittelyä helpota se 19 § :n
51587: 3 momentissa oleva säännös, että kotipaikkavelvollisuus
51588: on laskettava sen kunnan niskoille, jonka kunnallisviran-
51589: omainen tahi joku jäsen on laiminlyönyt myöhemmin vai-
51590: vaishoitoon turvautuvan henkilön ilmoittamisen hengille
51591: pantavaksi, vaikka asetusten mukaisesti olisi ollut siihen
51592: velkapää. Kun tämän lisäksi 20 ja 21 § :t säätävät, että
51593: kukin on saapa vaivaisapua sieltä, missä oli hengille pan-
51594: tuna täyttäessään 50 vuotta, että vaimolla on sama koti-
51595: paikkaoikeus ijästä huolimatta kuin miehellä, ja että lap-
51596: silla on vanhempiensa kotipaikkaoikeus taikka, jos ne ovat
51597: kuolleet, se kotipaikkaoikeus, mikä viimeksi kuolleella
51598: heistä oli, on ilmeistä, että nämät säännökset tekevät eri
51599: tulkisemiset useassa tapauksessa mahdollisiksi. Näis-
51600: tä syistä on tyytymättömyys nykyiseen vaivaishoitoasetuk-
51601: seen yhä kasvanut ja vaatimuksia sen uudistamisesta kuu-
51602: lunut. Vaikka puheenalainen anomusehdotus niin ollen
51603: onkin valiokunnasta näyttänyt ansaitsevan huomiota, pyy-
51604: tää valiokunta tähän liittää seuraavat huomautukset.
51605: Vuoden 1900 valtiopäivillä jätettiin-- ritaristolle ja
51606: aatelille sekä pappis- ja porvarissäädyille erinäisiä ano-
51607: mus- ja esitysehdotuksia, jotka tarkoittivat muutosta eräi-
51608: siin vaivaishoitoasetuksen säännöksiin. Muutosehdotuk-
51609: set koskivat sitä ikärajaa, johon saakka kunnat katsotaan
51610: veivallisiksi pitämään huolta orvoiksi jääneistä varatto-
51611: mista lapsista, sekä säännöksiä kuntien pakollisesta vaivais-
51612: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 22.
51613:
51614: hoidosta ynnä ehdoista kotipaikkaoikeuden saavuttami-
51615: seksi. Nämä anomus- ja esitysehdotukset käsitteli silloi-
51616: nen laki- ja talousvaliokunta, joka Valtiosäätyjen sitten
51617: yksimielisesti hyväksymässä mietinnössä ehdotti, että
51618: ne vaivaishoitoasetuksen säännökset, jotka koskevat sitä
51619: ikärajaa, mihin asti kunnat ovat velvolliset ottamaan
51620: huolekseen varattomat, orvoksi jääneet lapset, sekä eh-
51621: toja kotipaikkaoikeuden saavuttamiseksi, asetettaisiin har-
51622: kinnan alaisiksi ja että Valtiosäädyille sen jälkeen annet-
51623: taisiin armollinen esitys niistä muutoksista sanottuun ase-
51624: tukseen, mitkä ehkä havaittaisiin tarpeellisiksi. Tämän
51625: johdosta asetettiin 14 p :nä marraskuuta 1904 komitea,
51626: joka sai tehtäväkseen tarkemmin selvitellä kysymyksen-
51627: alaista asiaa sekä valmistaa siitä ehdotus ja samalla ottaa
51628: harkinnan alaiseksi, vaatisika vaivaishoitoasetus muissakin
51629: kohdin muutoksia. Komitea on nyttemmin saanut tehtä-
51630: vänsä niin pitkälle suoritetuksi, että sen valmistaman mie-
51631: tinnön ruotsinkielistä laitosta muutamia painoarkkia jo
51632: on valmiiksi painettuna. Puheenaoleva asia joutunee siis
51633: lähimmässä tulevaisuudessa lopullisten valmistelutöiden
51634: alaiseksi. Tähän nähden valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
51635: että Edushmta, edellyttäen että töitä voi-
51636: massa olevan vaivaishoitoasetuksen tarpeellista
51637: uudistamista varten joudutetaan, antaisi puhee-
51638: naolevan anomusehdotuksen rauveta.
51639: Helsingissä 7 p. lokakuuta 1908.
51640:
51641:
51642: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
51643: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Huoponen,
51644: Koivisto, Mäki, Nix ( ositt.), Paunu, Pennanen, Perttilä
51645: ( ositt.) Pykälä ( ositt.), Rantanen ( ositt.), Ruotsalainen,
51646: Salo, Vahe ja Virkki sekä varajäsenet Bäck, Junnila ja
51647: Poutiainen ( ositt.).
51648: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
51649: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51650:
51651:
51652:
51653:
51654: Työväenasiain valiokunnan mie-
51655: tintö N: o 6 äitiysvakuutusta koskevista
51656: anomusehdotuksista.
51657:
51658:
51659: Eduskunta on pöytäkirjanotteilla viime elokuun 18
51660: ja 21 p :nä lähettänyt työväenasiain valiokunnan valmis-
51661: teltavaksi edustaja Hilja Pärssisen y. m. anomusehdotuk-
51662: sen N :o 48 äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta sekä edus-
51663: taja Hedvig Gebhardin y. m. anomusehdotuksen N :o 221
51664: komitean asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mah-
51665: dollisuutta ja järjestämistä Suomessa (Valtiopäiväasia-
51666: kirjain Liitteet IX, siv. 92-99).
51667:
51668:
51669: Edellisessä yllämainituista anomusehdotuksista ehdo-
51670: tetaan, että valtio ryhtyisi järjestämään äitiysapurahastoa,
51671: josta varattomat lapsensynnyttäjät saisivat määrätyksi
51672: ajaksi toimeentulon. Sitä varten tulisi hallituksen ensi
51673: istuntokaudeksi valmistaa esitys äitiysvakuutuksen toi-
51674: meenpanemiseksi, joka takaisi jokaiselle synnyttäjälle,
51675: jonka omat ja miehen vuositulot ovat huokeammilla paik-
51676: kakunnilla alle 1,500 markan ja kalliimmilla paikkakunnilla
51677: alle 2,000 markan, kuutena viikkona ennen ja kahdek-
51678: sana viikkona jälkeen synnytyksen, yhtä suuren päiväpal-
51679: kan sekä maksuUoman kätilö- ja lääkärinavun, kuitenkin
51680: siten että avustusaikaa pitennetään tarpeen mukaan, kun
51681: se lääkärin lausunnon mukaan on välttämätöntä äidin tai
51682: Työ~'äenasiain valiokunnan mietintö N :o 6.
51683: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51684:
51685: lapsen terveydelle. Jälkimäinen anomusehdotus tarkoit-
51686: taa tutkimusta pakollisen äitiysvakuutuksen aikaansaami-
51687: sesta kaikille määrättyyn tuloluokkaan kuuluville, tuka-
51688: lissa taloudellisissa oloissa eläville lapsensynnyttäjille.
51689: Tarvittavia varoja olisi siihen hankittava tehokkaalla val-
51690: tion avustuksella sekä vakuutusvelvollisten itsensä suo-
51691: ritettavilla vakuutusmaksuilla, joita varten he olisivat jaet-
51692: tavat eri luokkiin synnytystilaston perusteella.
51693:
51694:
51695:
51696: Niinkuin käsiteltävänä olevissa anomusehdotuksissa-
51697: kin esitetään, on vähävaraisten lapsensynnyttäjäin pakko
51698: toimeentulonsa vuoksi, semminkin kun perheenlisäyskin
51699: aiheuttaa paljon varoja kysyviä tarpeita, olla liian rasit-
51700: tavassa työssä, niin että äidin terveys siitä kärsii ja lapsi
51701: jää tarpeellista hoitoa sekä sopivaa ravintoa vaille. Seu.,
51702: rauksena siitä onkin varattomain kansankerrosten äitien
51703: sairaloisuus ja huonontunut työkyky, suuri lasten kuole-
51704: vaisuus sekä tulevan sukupolven heikontuminen. Puheen-
51705: alainen epäkohta on varsin tuntuva sellaisillekin lapsensyn-
51706: nyttäjille, joilla on toimensa kotitöissä, mutta vielä enem-
51707: män niille, jotka saavat toimeentulonsa kodin ulkopuo-
51708: lelta teollisuudesta tai muusta sellaisesta ansiotyöstä, ja
51709: on myös räikeämpi kaupungissa kuin maaseudulla. Se-
51710: kin osaltaan vaikuttanee siihen että, vaikka kuolleisuus
51711: yleensä Suomessa vastoin tavallisuutta on pienempi kau-
51712: pungeissa kuin maaseuduilla, lasten kuolleisuuden laita
51713: on päinvastoin. Niinpä vuosina I897-1906 lapsia kuoli
51714: ensi ikävuotena kaupungeissa 16,27 ro kaikista siellä syn-
51715: tyneistä ja maaseudulla 12,87 % maalla syntyneistä.
51716: Vähävaraisten lapsensynnyttäjäin tukalasta taloudel-
51717: lisesta asemasta johtuvat epäkohdat ovat niin ilmeiset ja
51718: arveluttavat, että ne eivät ole voineet jäädä nykyajan lain-
51719: säädännössäkään huomioon ottamatta. Erittäinkin on
51720: työväensuojelusta järjestettäessä koetettu kielloilla estää
51721: Äitiysvakuutuksesta. 3
51722:
51723: haitallista lapsensynnyttäjäin rasittumista niissä ansiotöis-
51724: sä, jotka muutenkin ovat suojeluslainsäädännön alaisina.
51725: Mutta jos mieli noita kieltoja toteuttaa, täytyy toisaalta
51726: työansionsa nojassa, ilman säästyneitä varoja eläville va-
51727: rata toimeentulon keinoja niiden sijaan, jotka ansiotyön
51728: kieltäminen heiltä riistää. Ja muutkin kuin työväensuo-
51729: jeluslain säädännön alaiset lapsensynnyttäjät tarvitsevat
51730: mahdollisuutta säästää itseänsä ja pitää huolta lapsistaan.
51731: On siis etsittävä keinoja, joilla tuota mahdollisuutta voi-
51732: taisiin varattomille hankkia.
51733: Useimpien maiden työväensttojeluslainsäädäntö sisäl-
51734: tää määräyksiä, ettei lapsensynnyttäjää saa käyttää teolli-
51735: suustyössä määrätyn ajan kuluessa synnytyksen jälkeen.
51736: Muutamissa maissa, esim. Sveitsissä ja osaksi Italiassa,
51737: on sama kielto säädetty koskemaan myöskin määrättyä
51738: aikaa ennen synnytystä. Puheena oleva työkielto käsittää
51739: enimmäkseen neljä viikkoa synnytyksen jälkeen.
51740: S vei t s'i n lainsäädännön mukaan ei saa käyttää nai-
51741: sia tehtaiden ja niihin verrattavien laitosten työssä ennen
51742: ja jälkeen synnytyksen yhteensä ·kahdeksan viikon aikana,
51743: ja päästäkseen työhön takaisin tulee naisen todistaa, että
51744: vähintään kuusi viikkoa on kulunut synnytyksestä, siihen
51745: katsomatta elääkö lapsi tai onko se kuollut. Kokonaan
51746: on kielletty raskauden aikana pitämästä naista työssä muu-
51747: tamissa vaarallisissa tuotannon haaroissa, kuten esim. tuli-
51748: tikkutehtaissa, kirjasinvalimoissa, latomoissa, langanval-
51749: kaisulaitoksissa, pesulaitoksissa, joissa käytetään bentsi-
51750: niä, kautsutavarain valmistuksessa, työssä, jossa on nos-
51751: tettava raskaita esineitä y. m.
51752: S a k s a n lain mukaan voidaan työnkielto pitentää
51753: kuudeksi viikoksi synnytyksen jälkeen, jos lääkäri katsoo
51754: sen tarpeelliseksi. No r j a s s a on aika kuusi viikkoa, mut-
51755: ta lääkärin luvalla voidaan se lyhentää neljäksi viikoksi.
51756: Ruotsin, Tanskan ja I ta 1 i a n lainsäädännönkin
51757: mukaan saa nainen, lääkärin antaman suostumuksen no-
51758: jalla, ryhtyä teollisuustöihin, ennenkuin lain säätämä ylei-
51759: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51760:
51761: nen neljän viikon aika synnytyksestä on kulunut. U n k a-
51762: r i n laki myöntää aviovaimolle oikeuden olla saapumatta
51763: sovittuun työhön neljän viikon kuluessa synnytyksen jäl-
51764: keen, eikä hänen tämän kautta katsota rikkoneen työsopi-
51765: mustaan.
51766: Ne työalat, joita puheena oleva kielto koskee, ovat
51767: eri maissa jonkun verran erilaiset. Niinpä lain määräyk-
51768: set Ruotsissa ja Itä v a 11 a s s a sekä muutamissa
51769: A u s t r a 1i a n valtioissa koskevat kaikkea ammattimais-
51770: ta teollisuustyötä, mutta enimmäkseen (Tanskassa,
51771: N o r j a s s a, E n g 1a n n i s s a, A 1 a n k o m a i s s a,
51772: B e 1g i a s s a ja I t a 1i a s s a) ainoastaan tehtaita ja työ-
51773: pajoja sekä muutamissa maissa ( S a k s a s s a ja S vei t-
51774: s i s s ä) tehtaita ja niihin verrattavia laitoksia. A 1 a n-
51775: k oma i d en lain mukaan ei työpajoiksi lueta sellaisia
51776: keittiöitä ja laitoksia, joissa valmistetaan ruokaa tahi juo-
51777: mia heti käytettäviksi.
51778: Ylipäätään työnkielto ei koske lapsensynhyttäjää, joka
51779: on työssä kulkulaitosten, kaupan tahi maanviljelyksen
51780: alalla. I ta 1 i a s s a on ·kuitenkin kielletty käyttämästä
51781: naista riisipeltojen puhdistamistyöhön neljä viikkoa ennen
51782: ja neljä viikkoa jälkeen lapsensynnytyksen.
51783: Ainoastaan harvoissa maissa annetaan naiselle yhteis-
51784: kunnan puolelta erityistä avustusta sinä aikana, jona hän
51785: lain säännösten nojalla on kielletty ottamasta osaa teolli-
51786: suustyöhön. Tanskassa voi lapsensynnyttäjä puhee-
51787: na olevana aikana varattomuuden nojalla saada apurahaa
51788: yleisistä varoista eikä tätä avustusta saa lain kannalta
51789: lukea vaivaisavun luontoiseksi.
51790: Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä, sama-
51791: ten kuin Ranskan ja Venäjän työnväensuojeluslaeista,
51792: puuttuu varsinaisia säännöksiä siitä, että lapsensynnyttä-
51793: jäitä olisi työntekoa kiellettävä. Mutta Suomen työväen-
51794: lainsäädäntöä tarkastamaan asetettu komitea on 2 5 p :nä
51795: toukokuuta 1907 työväensuojeluslaista antamassaan mie-
51796: tinnössä ehdottanut, että naista, joka on synnyttänyt lap-
51797: Äitiysvakuutuksesta. 5
51798:
51799: sen, ei saa käyttää suojeluslain alaiseen työhön neljänä
51800: ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen, mutta jos lapsi
51801: kuolee, on työhön ryhtyminen sallittu aikaisemminkin, jos
51802: lääkärintodistuksena näytetään, ettei siitä ole terveydelle
51803: haittaa. Siltä ajalta, jona naista mainitusta syystä on kiel-
51804: letty työhön käyttämästä, on hän oikeutettu saamaan täy-
51805: den palkan. Miten tämä korvaus, joka ei saisi olla vai-
51806: vaisavun luontoinen, on maksettava, jäisi hallinnollisella
51807: asetuksella määrättäväksi. Mutta komitean mielestä se
51808: olisi valtion suoritettava, niin että työnantaja sen maksaisi
51809: ennakolta ja sitten perisi korvauksen valtion varoista.
51810:
51811:
51812:
51813: Enimmäkseen on lapsensynnyttäjäin avustusta kui-
51814: tenkin tähän saakka järjestetty ja toteutettu sairasvakuu-
51815: tuksen yhteydessä.
51816: Niissä maissa, joissa sairasvakuutus on pakollinen
51817: jollekin työväen ryhmälle ( S a k s a s s a, I t ä v a II a s -
51818: s a, U n k a r i s s a), myöntävät sairaskassat avustusta ai-
51819: nakin niille synnyttäjille, jotka ovat kassojen jäseniä ja
51820: osaksi muillekin. Missä taas viime aikoina on lainsää-
51821: dännön kautta järjestetty vapaaehtoisten sairaskassojen
51822: toimintaa (Tanskassa y. m., sekä No r j a n ja
51823: S v ei t s i n lakiehdotuksissa), on yleensä asetettu kassan
51824: toiminnan ehdoksi, että se myöntää puheena olevaa avus-
51825: tusta.
51826: S a k s a s s a saa sairaskassan jäsenenä oleva syn-
51827: nyttäjä kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen sään-
51828: nöllisen sairasavun eli puolet paikkakunnalla tahi sairaan
51829: ammatissa tavallisesti maksettavasta päiväpalkasta, ei kui-
51830: tenkaan enemmän kuin I markka 87 penniä, joka avus-
51831: tus erityisissä tapauksissa voidaan korottaa kahteen kol-
51832: masosaan mainitusta palkasta eli 2 markkaan 50 penniin.
51833: Avustus maksetaan katsomatta siihen, onko synnyttäjä
51834: työkyvytön tahi ei. Tämän ohessa saattaa kassa sään-
51835: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51836:
51837: nöissään myöntää avustusta raskauden aikana korkeintaan
51838: kuudeksi vikoksi; mutta tämän avustuksen ehtona on työ-
51839: kyvyttömyys. Kassan jäsenen aviovaimoliekin voi kassa
51840: sitoutua antamaan saman avustuksen synnytyksen johdos-
51841: ta kuin jäsenelle. Edellä mainituista eduista ovat osalliset
51842: teollisuusammateissa toimivat naiset sekä myöskin koti-
51843: teollisuus-, maanviljelys- ja metsänhoitotyössä olevat, jos
51844: asianomaisen valtion erikoinen lainsäädäntö on näihin
51845: ulottanut pakollisen sairasvakuutuksen. Vuonna 1906
51846: maksoivat kaikki Saksan työväen sairaskassat synnyttä-
51847: jille yhteensä noin 6,3oo,ooo Suomen markkaa eli lähes
51848: 2 % kassojen varsinaisista vuosimenoista.
51849: I t ä v a 11 a s s a saa teollisuusammatissa oleva nai-
51850: nen neljän viikon aikana synnytyksen jälkeen 6o % paik-
51851: kakmmalla hänen ammatissaan maksettavasta päivä-
51852: palkasta. Tätä avustusta on ehdotettu sekä määrältään
51853: enennettäväksi että myönnettäväksi myöskin neljän viikon
51854: ajalta ennen synnytystä.
51855: U n k a r i n uuden, vuonna 1907 voimaan astuneen
51856: sairas- ja tapaturmavakuutuslain mukaan saa teollisuuden
51857: ja kaupan palveluksessa oleva synnyttäjä kuuden viikon
51858: ajaksi 50 o/o keskimääräisestä päivä palkasta. Jos myön-
51859: netään apua ennen synnytystäkin, johon kassalla on oi-
51860: keus, ei avustusaika yhteensä saa olla kahdeksaa viikkoa
51861: pitempi.
51862: T a n s k a s s a ei sairasvakuutus ole pakollinen,
51863: mutta hyväksytyt sairaskassat, joissa vuonna 1906 oli
51864: noin 513,668 varatonta jäsentä eli lähes 30 % kaikista
51865: rs vuotta täyttäneistä koko maassa ja jäsenistä oli
51866: 260,116 naista, saavat valtiolta melkoista avustusta, mai-
51867: nittuna vuonna lähes 2,368,ooo markkaa. Sairaskassan
51868: säännöt voivat sisältää määräyksen apurahan antamisesta
51869: kerta kaikkiaan kassan jäsenelle synnytystapauksessa, ja
51870: taudin kohdatessa on hän oikeutettu kahdeksannesta päi-
51871: västä lukien synnytyksen jälkeen saamaan tavallisen sai-
51872: rasavun, joka ei saa olla suurempi kuin kaksikolmasosaa
51873: Äitiysvakuutuksesta. 7
51874:
51875: hänen keskimääräisestä työansiostaan eikä 56 :tta penma
51876: pienempi. Vuonna 1906 maksoivat sairaskassat synnyt-
51877: täjille yhteensä noin 113,500 markkaa eli 1,6 o/o niiden
51878: kaikista menoista.
51879: N o r j a s s a on eduskunta vuonna 1907 järjestänyt
51880: sairasvakuutuksen pakolliseksi kaikille toisen työssä palk-
51881: kaa vastaan oleville, joiden työansio ei ole laissa säädet-
51882: tävää pienintä määrää suurempi. Tämän päätöksen no-
51883: jalla on nyt laadittu lakiehdotus, jonka mukaan synnyt-
51884: täjällä olisi oikeus neljän viikon aikana synnytyksen jäl-
51885: keen saada avustuksena 6o o/o keskimääräisestä päiväpal-
51886: kasta siinä tuloluokassa, jossa vakuutettu on vakuutus-
51887: maksunsa suorittanut.
51888: Paitsi edellä mainittuja avustuksia kustantavat sai-
51889: raskassat useimmissa maissa synnyttäjille lääkärin- ja kä-
51890: tilönapua sekä tavallista sairasapua, jos synnytyksen ai-
51891: heuttamaa sairautta jatkuu kauemmin kuin mitä säännöl-
51892: linen avustus muuten kestäisi.
51893: R u o t s i s s a annetaan valtioapua vapaaehtoisille
51894: sairaskassoille niiden jäsenluvun mukaan. Mutta enim-
51895: mäkseen sairaskassat eivät anna sairasapua lapsensynnyt-
51896: täjille, jopa monet niistä ottavat jäseniksikin ainoastaan
51897: miehiä.
51898: Suomessa, jossa sairasvakuutus 2 p :nä syyskuuta
51899: 1897 työntekijäin apukassoista annetun asetuksen mukaan
51900: on jätetty kokonaan vapaaehtoisuuden varaan eikä siihen
51901: myönnetä mitään valtioapua, oli sellaisissa kassoissa, jotka
51902: antavat sairasapua, 1906 vuoden lopussa 42,917 osakas··
51903: ta, niistä 28,212 miestä ja 14,705 naista, ja sairasapua
51904: maksettiin sanottuna vuonna Smk. 301,273: 34 sekä
51905: Iääkärinhoitoon, lääkkeisiin ja sairaanhoitoon Smk.
51906: 145,259: 72, yhteensä Smk. 446,533: o6 eli 89 o/o
51907: mainittujen kassain kaikista menoista. Lapsensynnyt-
51908: täjiä ei ole säädetty apukassan säännöissä erityisesti huo-
51909: mioon otettaviksi. Käytännössä on eräiden sairaskassain
51910: sääntöihin niistä otettu säännöksiä, mutta silloin enim-
51911: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51912:
51913: mäkseen siinä tarkoituksessa, että lapsensynnyttäjä ei saisi
51914: sitä avustusta, joka hänelle sairauden tapauksessa on tu-
51915: leva. Niinpä on määrätty, että sairasapua myönnetään
51916: vasta määräajan, IO, I2, I4, I5, 20, enimmäkseen 2I
51917: päivän kuluttua synnyttämisestä. Muutamain sääntöjen
51918: mukaan myönnetään sairasapua ainoastaan naimisissa ole-
51919: ville lapsensynnyttäjille. Eräästä kassasta ei leski, joka
51920: on synnyttänyt lapsen kymmenen kuukauden kuluttua
51921: miehensä kuoleman jälkeen, saa sairasapua, ennenkuin
51922: kaksi vuotta on kulunut lapsen syntymästä. Toisinaan
51923: säännöissä ei lapsensynnyttäjille ollenkaan myönnetä
51924: avustusta, ja joistakin apukassoista on määrätty, että nai-
51925: nen naimisiin mentyään menettää kaiken osallisuutensa
51926: kassaan, vaikkapa jäisikin saman tehtaan työhön. Sitä
51927: vastoin muutamat apukassat myöntävät työntekijäin vai-
51928: maille ja lapsille pääsyn kassan osakkaaksi taikka vakuut-
51929: tavat heille perheenpäämiehen jäsenyyden nojalla ilmai-
51930: seksi lääkkeet, jopa lääkärinhoidonkin; tästä edusta saat-
51931: tavat lapsensynnyttäjätkin silloin tulla osallisiksi.
51932: Suomessa sairasvakuutus siis nykyisin varsin vähäi-
51933: sessä määrässä tyydyttää sitä erityistä avustuksen tar-
51934: vetta, johon vähävaraiset lapsen syntymisen johdosta jou-
51935: tuvat. Tämänkin puutteen korjaaminen on epäilemättä
51936: otettava harkittavaksi siinä sairasvakuutusta koskevan
51937: lainsäädännön uudistuksessa, joka on pantu vireille siten,
51938: että senaatti 26 p :nä huhtikuuta 1907 on antanut ylem-
51939: pänä mainitulle työväenlainsäädännön tarkastamista var-
51940: ten asetetulle komitealle toimeksi laatia mietinnön ja eh-
51941: dotuksen niistä muutoksista voimassa olevaan työväen-
51942: apukassoja koskevaan asetukseen, jotka havaitaan tarpeen
51943: vaatimiksi;
51944:
51945:
51946: Se mitä edellä on kerrottu yhteiskunnan puolesta ja
51947: itsetoiminnan kautta tehdyksi lapsensynnyttäjäin avusta-
51948: mista varten, ei ole osottautunut riittäväksi. Useissa
51949: Äitiysvakuutuksesta. 9
51950:
51951: maissa, erittäinkin Ranskassa, B e 1g i a s s a ja
51952: S v e i t s i s s ä sekä myöskin eratssä I t ä v a 11 a n
51953: ja Saksan kaupungeissa, on vielä perustettu jo-
51954: ko keskinäisiä yhdistyksiä taikka työnantajain ja
51955: yksityisen hyväntekeväisyyden kannattamia apuyhdis-
51956: tyksiä yksinomaan lapsensynnyttäjäin taloudellista tu-
51957: kemista varten, mutta varsin laajalle ulottuvaksi ei
51958: niidenkään toiminta luonnollisesti ole voinut tulla. Vii-
51959: me aikoina onkin sentähden herännyt ajatus, että nyky-
51960: ajan yhteiskunnalliseen vakuutustoimeen olisi vielä liitet-
51961: tävä uutena haarana erityinen äitiysvakuutus. Alkaen
51962: 1890-luvun keskivaiheilta on tätä kysymystä eri maissa
51963: julkisuudessa vilkkaasti pohdittu, ja kirjallisuudessa sekä
51964: yhdistysten päätöksissä on suunniteltu monellaisia ehdo-
51965: tuksia sen ratkaisemiseksi.
51966: S a k s a s s a vaatimukset käyvät jokseenkin yksi-
51967: mielisesti siihen suuntaan, että äitiysvakuutus on liitettävä
51968: sairasvakuutukseen ja tehtävä niin yleiseksi, että se kä-
51969: sittää kaikki naispuoliset työntekijät. Toistaiseksi ei pu-
51970: heenalainen liike kuitenkaan vielä ole siellä johtanut toi-
51971: menpiteisiin valtion puolesta, mutta sitä vastoin on val-
51972: mistaviin toimiin äitiysvakuutuksen aikaansaamiseksi jo
51973: ryhdytty kahdessa muussa maassa, nimittäin Italiassa ja
51974: Ruotsissa.
51975: Silloin kun I ta 1i a s s a vuonna 1902 säädettiin
51976: kielto, ettei työväensuojeluslain alaisia naisia saa pitää
51977: työssä määrätyn ajan kuluessa synnytyksen jälkeen, ke-
51978: hotti eduskunta hallitusta antamaan esityksen yhden tai
51979: useampain äitiysvakuutuskassojen perustamisesta. Sellai-
51980: nen ehdotus annettiinkin 1905 vuoden eduskunnalle, mutta
51981: raukesi, kun hallitus ei suostunut siihen eduskunnan vaa-
51982: timukseen, että valtio suorittaisi osan äitiysvakuutuksen
51983: kustannuksista; ja sentähden on nyt eduskunnan käsitel-
51984: tävänä hallituksen 1907 vuoden lopulla antama ehdotus,
51985: että kustannukset jaettaisiin ainoastaan vakuutettujen ja
51986: työnantajain kesken, niin että edelliset suorittaisivat 75
51987: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
51988:
51989: penniä vuodessa ja jälkimäiset niinikään 75 penniä jokai-
51990: sen vakuutetun puolesta; kullekin Iapsensynnyttäjälie mak-
51991: settaisiin sitten 30 markkaa.
51992: R u o t s i s s a on tämän vuoden valtiopäivillä tehty
51993: ehdotus, että hallitus toimituttaisi selvityksen siitä, miten
51994: äitiysvakuutusta lapsensynnyttäjille voitaisiin valtion toi-
51995: mesta aikaansaada ja, sittenkuin eduskunnan molemmat
51996: kamarit olivat hyväksyneet ehdotuksen, on hallitus nyt
51997: antanut komitean tehtäväksi sairaskassoja koskevan laki-
51998: ehdotuksen yhteydessä toimittaa tutkimuksen ja tehdä eh-
51999: dotuksen äitiysvakuutuksen toimeenpanemisesta valtion
52000: myötävaikutuksella.
52001:
52002:
52003: Niinkuin edellä olevasta selonteosta näkyy, on vähä-
52004: varaisten lapsensynnyttäjäin avustamiseksi osaksi toi-
52005: meenpantu, osaksi toimeenpantavaksi ehdotettu r) vapaa-
52006: ehtoisia apuyhdistyksiä erityisesti puheenalaista tarkoi-
52007: tusta varten, 2) avustuksen järjestämistä lapsensynnyttä-
52008: jille sairasvakuutuksen yhteydessä, 3) yleisen äitiysvakuu-
52009: tuksen toimeenpanemista sekä 4) korvauksen myöntämistä
52010: valtiovaroista niille lapsensynnyttäjille, jotka työväensuo-
52011: jeluslaki kieltää työtä tekemästä. Siten voidaankin saman
52012: tarkoitusperän toteuttamiseen pyrkiä eri teitä, joilla kul-
52013: lakin on omat etunsa ja heikkoutensa.
52014: Ensinmainittu keino, vapaaehtoiset apukassat, ei tuo-
52015: ta valtiovarastolle mitään rasitusta. Mutta sillä ei myös-
52016: kään voida saavuttaa pysyväisiä, laajemmalle ulottuvia
52017: tuloksia, koska ne, jotka enin apua tarvitsevat, eivät ky-
52018: kene suorittamaan niin suuria jäsenmaksuja, että ne yksin
52019: olisivat riittäviä tehokkaaseen avustukseen, eikä yksityinen
52020: hyväntekeväisyyskään tarjoa sille kyllin varmaa ja run-
52021: sasta pohjaa.
52022: Enin tuloksia on tähän saakka saavutettu sairasva-
52023: kuutukseen liittyvällä lapsensynnyttäjäin avustuksella. Jos
52024: sairasvakuutus on vapaaehtoinen eikä sitä kannateta ylei-
52025: Äitiysvakuutuksesta. 11
52026:
52027: sillä varoilla, pysyy sen vaikutus nyt puheenalaisen tar-
52028: peen tyydyttämiseksi jokseenkin ahtaissa rajoissa. Mutta
52029: jos sairasvakuutusta varten myönnetään valtioapua, jonka
52030: ehdoksi voidaan vaatia avustuksen antamista lapsensyn-
52031: nyttäjillekin, saadaan tämä avustus tehokkaaksi. Ja mis-
52032: sä valtion kannattama sairasvakuutus tehdään pakolliseksi,
52033: tulee lapsensynnyttäjäin avustuskin ulottumaan koko sille,
52034: laajenemistaan laajenevalle alalle, jonka sairasvakuutus
52035: käsittää. Tällä alalla valmistetaan silloin kaikille naisille,
52036: myöskin naimattomille lapsensynnytäjille, jotka enin lie-
52037: nevät tässä puheena olevan avustuksen tarpeessa, tilaisuus
52038: saada sairasvakuutuksen nojalla samalla äitiysavustusta-
52039: kin. Sekä avunsaajain että valtion ja miespuolistenkin
52040: kansalaisten osanotto äitiysvakuutuksen kustannuksiin
52041: voidaan myöskin silloin erityisittä vaikeuksitta järjestää
52042: käytännöllisesti ja kohtuuden mukaisesti.
52043: Lapsensynnyttäjille valmistetun taloudellisen tuen ja
52044: avustuksen ulkopuolelle jää, niin kauan kuin pakollinen
52045: sairasvakuutus ei ole yleinen, paljon varattomia, ahdin-
52046: koon joutuvia lapsensynnyttäjiä, ja siihen perustuu vaati-
52047: mus, että olisi aikaansaatava erityisesti järjestetty, työ-
52048: väensuojeluslainsäädännöstä ja sairasvakuutuksesta riip-
52049: pumaton äitiysvakuutus. Mutta sen toimeenpanemisessa
52050: näyttää ainakin toistaiseksi tuottavan erittäin suuria vai-
52051: keuksia vakuutusmaksujen jakaminen vanhain ja nuorten,
52052: naimisissa olevain ja naimattomain, lapsettomain ja nii-
52053: den, joilla on lapsia, avunsaantiin oikeutettujen ja oikeu-
52054: dettomain kesken, edelleen vakuutusmaksujen lisäksi tar-
52055: vittavain varojen hankkiminen ja sen valvonta, että avus-
52056: tus todella käytetään aiottuun tarkoitukseen. Todellisuu-
52057: dessa yleisen äitiysvakuutuksen ajatus ei olekaan missään
52058: ehtinyt ehdotuksia ja suunnitelmia etemmäksi.
52059: Yksistään valtiovaroista menevä avustus työnkiellon
52060: alaisille voi puolestaan nojautua siihen perusteeseen, että
52061: silloin valtio suorastaan on rajoittanut ansiokykyä. Mutta
52062: kuitenkin saattaa tuntua kohtuuttomalta että, samalla kuin
52063: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
52064:
52065: toiset lapsensynnyttäjät saavat äitiysavustuksen kokonaan
52066: valtion kustannuksella, avustusta ei uloteta kaikkiin lap-
52067: sensynnyttäjiin, vaan taas toiset, jotka kenties ovat yhtä
52068: paljon tai enemmänkin avustuksen tarpeessa, jätetään ko-
52069: konaan omien ponnistustensa nojaan yhteiskunnan talou-
52070: dellista tukea vaille.
52071: Sen yhteiskunnallisen epäkohdan poistaminen taikka
52072: ainakin lieventäminen ja mahdollisimman vähiin supista-
52073: minen, joka on aiheuttanut nyt käsiteltävänä olevat ano-
52074: musehdotukset, on siksi tärkeä sekä nykyisen että vas-
52075: taisten sukupolvien työkyvylle, menestykselle ja elinvoi-
52076: malle, että valiokunta ei epäile puoltaa Eduskunnalle alot-
52077: teeseen ryhtymistä tässä asiassa. Yhteiskunnan asia on
52078: meilläkin koettaa asettaa niin, että lapsensynnyttäjät sai-
52079: sivat elatushuolten ja haitallisten rasitusten estämättä tar-
52080: peellista lepoa ja tilaisuutta lastensa hoitamiseen. Toi-
52081: menpiteisiin ryhtymiseen on sitäkin enemmän syytä, kun
52082: ensiksikin Suomessa tähän asti epäkohdan korjaamiseksi
52083: on tehty tuskin mitään, ei senkään vertaa kuin monessa
52084: muussa maassa, ja kun toiseksi meillä parast'aikaa on vi-
52085: reillä muitakin yhteiskunnallisen lainsäädännön puolia,
52086: joita silmällä pitäen myöskin nyt puheena oleva asia olisi
52087: järjestettävä ja joita järjestettäessä sekin vuorostaan olisi
52088: huomioon otettava. Että varattomain lapsensynnyttäjäin
52089: avustamiseksi Suomessakin on mahdollista jotakin aikaan-
52090: saada, käynee epäilemättömästi selville siitä, mitä edellä
52091: on muista maista kerrottu, ja samalla siitä myöskin näkyy,
52092: mitä eri keinoja mainitun tarkoitusperän saavuttamiseksi
52093: on ajateltavissa. Lähinnä näyttää tässä kohden olevan
52094: sairasvakuutuksen kehittäminen myöskin sitä tarkoitus-
52095: perää silmällä pietäen. Mutta se kysymys, millä tavalla
52096: tämä asia meillä voidaan parhaiten järjestää, kaipaa kui-
52097: tenkin täydellisempää selvitystä ja valmistelua, kun val-
52098: tiopäivävaliokunnan on mahdollista toimittaa. Valio-
52099: kunta sentähden ei puolestaan tahdokaan ryhtyä siitä teke-
52100: mään mitään tarkempia ehdotuksia.
52101: Äitiysvakuutuksesta. 13
52102:
52103: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kun-
52104: nioittaen ehdottaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti
52105: anottavaksi,
52106: että annettaisiin komitean tutkittavaksi,
52107: mitä vakuutuslainsäädännön kautta voitaisiin
52108: tehdä niiden tukalain taloudellisten olojen huo-
52109: jentamiseksi, jotka lapsen syntymisen johdosta
52110: vähävaraisille aiheutuvat, sekä että Eduskun-
52111: nalle aikanaan annettaisiin esitys tutkimuksessa
52112: tarpeellisiksi ja mahdollisiksi havaituista toi-
52113: menpiteistä.
52114:
52115:
52116:
52117: Tämän asian käsittelyyn ovat olleet osallisina puheen-
52118: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jäsenet
52119: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johans-
52120: son, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasi-
52121: vuori, Pohjanpalo (osaksi), Pohjaväre, Pärssinen ja Sil-
52122: lanpää sekä osaksi varajäsenet Ahlroos, Hiltula ja Jo-
52123: kisalo.
52124:
52125: Helsingissä, 8 p :nä lokakuuta 1908.
52126: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
52127:
52128:
52129:
52130:
52131: Vastalause.
52132:
52133: Valiokunta myöntää huolestuttavaksi ja haittoja tuot-
52134: tavaksi sen huonon taloudellisen aseman, missä varatto-
52135: mat lapsensynnyttäjät ovat. Mutta puoltaessaan yhteis-
52136: kunnan ryhtymistä tämän epäkohdan poistamiseen, tyytyy
52137: valiokunta ehdottamaan komiteaa, jonka tekemäin tutki-
52138: musten nojalla Eduskunnalle annettaisiin esitys mahdol-
52139: lisista toimenpiteistä asiassa. Minkälaisia nämä toimen-
52140: piteet tulisivat olemaan, siitä ei valiokunta ole tehnyt var-
52141: sinaista ehdotusta, vaikka toisessa asiaa käsittelevässä
52142: anomuksessa on tässä suhteen pääasiallisia näkökohtia
52143: tuotu esiin. Tämän anomuksen mukaan olisi synnyttä-
52144: Jam avustus järjestettävä valtion muodostaman äitiys-
52145: apurahaston kautta, josta synnyttäjille, joilla on määrät-
52146: tyä vuositulorajaa pienemmät tulot, maksettaisiin yhtä-
52147: suuri raha-avustus. Asian järjestäminen tähän suuntaan
52148: sisältäisi sen periaatteen tunnustamisen, että varattomain
52149: synnyttäjäin ei tarvitse erikoisesti ottaa osaa kassan varo-
52150: jen kartuttamiseen. Tämän menettelyn lähtökohtana on
52151: se tosiseikka, että naiset, olkootpa vähävaraisiakin, välil-
52152: listen verojen muodossa suorittavat suhteellisesti suuren
52153: määrän maksuja valtiolle, jonka velvollisuus puolestaan
52154: jo yleisetua silmällä pitäen on turvata heikoimpia ja enim-
52155: män turvaa vailla olevia kansalaisiaan. Kun sen lisäksi
52156: ammoisista ajoista erittäin vallassa olevain luokkain kat-
52157: santokannan mukaan on tunnustettu sekä isän että äidin
52158: velvollisuuksiin kuuluvaksi lapsen elämän ehdoista huoleh-
52159: timinen ja myös miessukupuolella on valtion varojen kar-
52160: tuttamiseen suhteellinen osallisuus, niin johtaisikin synnyt-
52161: Äitiysvakuutuksesta. 15
52162:
52163: täjäin turvaaminen tätä tietä sellaiseen enimmän oikeuden-
52164: mukaiseen tulokseen, mikä nykyoloissa on mahdollinen. Ja
52165: että tällaista keinoa synnyttäjäin auttamiseksi onkin sangen
52166: pätevällä taholla katsottu mahdolliseksi, siitä on todisteena
52167: työväensuojeluslainsäädäntöä tarkastamaan asetetun ko-
52168: mitean ehdotus, mistä valiokunnan mietinnössä puhutaan.
52169: V aliakunta ei kuitenkaan ole, kuten sanoimme, asettunut
52170: tälle kannalle vaan lausuu mietinnön ponnessa, että sen
52171: asetettavaksi anoman komitean tulisi tutkia, eikö vakuu-
52172: tuslainsäädännöllä voitaisi asiaa järjestää. Tämän joh-
52173: dosta. tahdomme esittää, ettei vähävaraisilla naisilla ole
52174: varoja eikä säännöllistä ansiota, mistä voivat vakuutus-
52175: maksuja suorittaa sekä että on oikeudetauta asettaa heille
52176: tässä suhteen erikoisia rasituksia. Sitäpaitsi katsomme
52177: tarpeelliseksi lausua minkälainen ja kuinka pitkäksi aikaa
52178: synnyttäjille apu olisi myönnettävä. Näillä perusteilla
52179: pyydämme Eduskuntaa yhtymään anomukseen :
52180: että Hallitus mahdollisimman pian Edus-
52181: kunnalle valmistaisi esityksen äitiysrahaston pe-
52182: rustamisesta, josta maksettaisiin jokaiselle syn-
52183: nyttäjälle, jonka omat ja miehen vuositulot yh-
52184: teensä huokeammilla paikkahmnilla ovat alle
52185: 1,5oo markan ja kalliimmilla paikkakunnilla
52186: alle 2,ooo markan 6 :na viikkona ennen ja 8
52187: viikkona jälkeen synnytyksen, yhtäsuuri päivä-
52188: raha sekä maksuton kätilö- ja lääkäriapu,
52189: kuitenkin siten, että kun lääkärin lausunnon
52190: nojalla äidin ja lapsen terveydelle on välttä-
52191: mätöntä, pitennettäköön avustusaikaa tarpeen
52192: mukaan.
52193: Helsingissä 8 p. lokakuuta r9o8.
52194:
52195: H. Pärssinen. Georg W. Johansson.
52196: M. Paasivuori. M. Sillanpää.
52197: J. 0. Jalava. J. M. Korhonen.
52198: E. Pohjaväre.
52199: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
52200: 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52201:
52202:
52203:
52204:
52205: Sivistysvaliokunnan mietintö n:o
52206: 8 Eduskunnalle jätettyjen anomusehdotusten
52207: johdosta, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen
52208: ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edis-
52209: tämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten
52210: ottamista valtion huostaan.
52211:
52212:
52213: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
52214: hettänyt edustaja Juhani Arajärven y. m. allekirjoittaman
52215: anomusehdotuksen korkeamman valtioavun myöntämisestä
52216: yksityiskouluille ja niiden opettajain aseman turvaami-
52217: sesta (Toiset valtiopäivät 1908. Liitteet VI, siv. 45-46),
52218: edustaja Aili Nissisen y. m. anomusehdotuksen yhteiskou-
52219: lujen kehityksen edistämisestä (Liitteet VI, siv. 47), edus-
52220: taja Kyösti Kallion y. m. anomusehdotuksen korkeam-
52221: man valtioavun myöntämisestä Oulun suomalaiselle yhteis-
52222: koululle (Liitteet VI, siv. 48), edustaja Alli Nissisen y. m.,
52223: edustaja Oskari Laineen y. m. ja edustaja N. E. Huoposen
52224: anomusehdotukset Iisalmen, Porvoon ja Käkisalmen suoma-
52225: laisten yhteiskoulujen ottamisesta valtion huostaan (Liitteet
52226: VI, siv. 59-63, 65-67) sekä edustaja Julius Sundblomin
52227: y. m. anomusehdotuksen Maarianhaminan ruotsalaisen yh-
52228: teiskoulun muodostamisesta 8-luokkaiseksi, valtion kustan-
52229: tamakai realilyseoksi (Liitteet VI, siv. 64). - Näiden ano-
52230: musehdotusten johdosta saa Valiokunta kunnioittaen esit-
52231: tää seuraavaa.
52232:
52233: Yksityiskoulujemme ripeä edistyminen on omiaan
52234: vaatimaan yhä suurempaa huomiota sekä eduskunnan että
52235: 2 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52236:
52237: hallituksen puolelta. Missä määrässä yksityiskoulujen oppi-
52238: lasluku on kasvanut ja missä suhteessa tämä luku onollut
52239: ja on valtionkoulujen oppilasrnäärään, näkyy seuraavasta
52240: vertailusta:
52241:
52242:
52243: Lukuvuosi. Valtion koulujen Yksityiskoulujen
52244: oppilasmäärä. oppilasmäärä.
52245:
52246: 187":1-1875 4,500 1,860
52247: 1879-1880 4,580 3,025
52248: 1884-t885 4,930 4,240
52249: 1889-1890 5,705 3,925
52250: 1894-1895 0,910 5,595
52251: 1899--1900 7,425 8,465
52252: 1900-1901 7,884 6,792
52253: 1901-1902 8,309 7,462
52254: 1902-1903 8,768 8,154
52255: 1903-1904 8,342 8,761
52256: 1904--1905 9,542 8,799
52257: 1905-1906 9,828 9,704
52258: 1906-1907 10,184 10,068
52259: 1907-1908 10,408 10,840
52260:
52261: On väitetty, että ylioppilaiksi pyrkivien luku Suo-
52262: messa maan asukaslukuun verrattuna on suhteettoman
52263: suuri. Seuraavat numerot näyttävätkin tukevan tätä väi-
52264: tettä. Yliopistoon kirjoitettiin vuonna 1904 kaikkiaan 672
52265: uutta ylioppilasta eli 23,s ylioppilasta joka 100,000 asukasta
52266: kohti. Vastaava luku oli mainittuna vuonna Norjassa
52267: 15,7, Tanskassa 15,2 ja Ruotsissa 22,7. Suomessa nousi
52268: uusien ylioppilaitten luku vuonna 1905 714:ään eli 24,7
52269: ylioppilaaseen 100,000 asukasta kohti, vuonna 1906 oli-
52270: vat nämä luvut 792 ja 27,a sekä vuonna 1907 790
52271: ja noin 26,5. Vastaavia lukuja ei Valiokunnalla ole ollut
52272: käytettävänään Skandinavian maista myöhemmiltä vuosilta
52273: kuin 1904. Mutta kun ottaa huomioon, että meidän maassa
52274: viime vuosien kuluessa useat uudet oppilaitokset ovat
52275: Yksityisten alkeisoppHaitnsten edistäminen. 3
52276:
52277: saaneet oikeuden päästää oppilaita yliopistoon ja että yli-
52278: oppilaitten luvun lisääntyminen meillä siitä syystä on ollut
52279: tavallista suurempi, voinee olettaa, että uusien ylioppilaitten
52280: luvun erotus Suomessa ja Skandinavian maissa nykyisin
52281: on vielä suurempi kuin vuonna 1904.
52282: Tästä tosiasiasta on tahdottu tehdä se johtopäätös,
52283: ettei yksityisten, ainakaan täysiluokkaisten oppikoulujen
52284: luvun yhä jatkuva lisääntyminen olisi suotava.
52285: Sitä mielipidettä vastaan, että vuosi vuodelta kas-
52286: vava ylioppilasluku ilmaisisi yksipuolista, kansamme edis-
52287: tymiselle haitallista kehitystä, on Valiokunnassa kuiten-
52288: kin huomautettu, että alkeiskoulut meidän aikanamme ei-
52289: vät enää ole pääasiallisesti virkamieskouluja, vaan yleisen
52290: sivistyksen välittäjiä mitä Jaajimmille ja erilaisimmille yhteis-
52291: kunnallisen toiminnan aloille. Jos kohta nykyistä alkeis-
52292: koulujemme järjestelyä vastaan voidaan tehdä muistutuksia,
52293: niin tyydyttävät ne joka tapauksessa yleistä ja todellista
52294: sivistystarvetta. Huomattava on myöskin, että virka-
52295: miespaikkoja nykyään on monella alalla vaikea saada
52296: täytetyksi ja että kysymystä arvosteltaessa on otettava
52297: lukuun naisylioppilaittemme suuri lukumäärä. Enin osa
52298: viimemainituista ei jatka lukujaan yliopistossa, mutta hekin
52299: tuottavat kuitenkin yliteiskuntaamme arvokkaan ja elämän
52300: eri aloilla hyödyllisen sivistyslisän. Mistään haitallisesta
52301: oppikoulusivistyksen saaneiden paljoudesta senvuoksi ei
52302: ole arveltu ainakaan tät.ä nykyä voitavan puhua.
52303: Kieltää ei kuitenkaan voitane, että pelätty yksipuoli-
52304: suus saattaa aikaa myöten ilmestyä, jos kaikki yksityis-
52305: koulu~ kehitetään yliopistoon vieviksi oppilaitoksiksi ja
52306: uusia samanlaisia jatkuvasti syntyy eikä pääsyä käytän ..
52307: nöllisille aloille helpoiteta keskikoulun läpikäyneille oppi-
52308: laille. On senvuoksi pidettävä erittäin tärkeänä kehityk-
52309: sen ohjaamista siihen suuntaan, että 5-luokkainen koulu-
52310: muoto tulee yleisemmäksi ja että viiden luokan kurssin
52311: suorittaneelle nuorisolle avattaisiin teitä käytännöllisen
52312: elämän aloille.
52313: Näin ollen Valiokunta on sitä mieltä, että yksityisten
52314: 4 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52315:
52316: oppilaitosten, niinhyvin 8-luokkaisten kuin varsinkin 5-
52317: luokkaisten, avustaminen yleisillä varoilla, mikäli ne tyy-
52318: dyttävät todellista paikkakunnallista sivistystarvetta, yhä
52319: edelleen on olojen vaatima.
52320: Toiselta puolen V aliakunta ei kuitenkaan ole voinut
52321: jättää huomioon ottamatta, että valtion menot alkeisoppi-
52322: laitoksista jo nykyään ovat arveluttavan suuret, varsinkin
52323: verraten kansakoululaitoksen hyväksi käytettyihin varoi-
52324: hin ia huomioon ottaen ne välttämättömät uhraukset,
52325: jotka tällä jälkimmäisellä alalla ovat kansamme edessä.
52326: Valtion menot alkeisoppilaitoksista (valtion omista kou-
52327: luista ja yksityisistä oppilaitoksista yhteensä) tekevät kulu-
52328: van vuoden menoarvion mukaan liki 5,000,000 markkaa,
52329: valtion menojen kansakoululaitoksesta noustessa ainoastaan
52330: noin 7,250,000 markkaan. Kun samalla otetaan huomioon
52331: se tosiasia, että monen 8-luokkaisen koulun oppilasluku
52332: varsinkin yläluokilla on verrattain pieni, ovat nämä seikat
52333: olleet omiansa kehottamaan V aliakuntaa varovaisuuteen
52334: käsitellessään puheenalaisia anomuksia.
52335:
52336: Katsoen, että oppilasluku paraiten ilmaisee, onko
52337: koulu tositarpeen vaatima vai ei, on V aliakunta pitänyt
52338: tärkeänä tarkoin harkita, minkä oppilasmäärän voitaisiin
52339: katsoa ilmaisevan sellaista sivistystarvetta, että valtion
52340: olisi sen tyydyttämistä avustettava. Nykyisin tässä suh-
52341: teessa voimassa olevien määräysten mukaisesti tulee oppi-
52342: lasluvun reali- eli porvarikoulussa olla keskimäärin vähin-
52343: tään 12 luokkaa kohti, jota määräystä on noudatettu myös-
52344: kin kaupungeissa toimivien yhteiskoulujen alempiin luok-
52345: kiin nähden; tyttökouluihin perustetuissa yksityisissäjatko-
52346: opistoissa sitä vastoin keskimäärin vähintään 10 sekä maalla
52347: toimivissa yksityisissä oppilaitoksissa kahdella alimmalla
52348: luokalla yhteensä vähintään 50 ja kolmella ylemmällä luo-
52349: kalla keskimäärin vähintään 10. Yhteiskoulujen yläluo-
52350: kille on niinikään enimmäkseen pantu valtioavun saami-
52351: sen ehdoksi, että oppilasluku on oleva keskimäärin 10
52352: luokkaa kohti. Näitä lukuja on V aliakunta yleensä pitä-
52353: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.
52354:
52355: nyt liian alhaisina. Valtion menot tulevat luokkien ollessa
52356: näin pieniä suhteettoman suuriksi kutakin oppilasta kohti.
52357: Tilasto osoittaa sen ohessa, että yksityiskoulujen alemmat
52358: luokat enimmäkseen tätä nykyä ovat melkoista suurem-
52359: mat kuin mainittu vähin vaatimus edellyttää. Mutta toi-
52360: selta puolen ei puutu merkkejä siitä, että valtion avustus
52361: pienille luokille on omiansa synnyttämään pieniä ja kituvia,
52362: toistensa kanssa kilpailevia oppilaitoksia naapuruspaik-
52363: kakunnilla, joilla moleillmilla olisi suun'~mpi hyöty yhdestä
52364: elinvoimaisesta koulusta. Toisaalta on katsottu, ettei ole mi-
52365: tään aihetta asettaa maalla toimivia yksityisiä kouluja
52366: muita samanlaisia oppilaitoksia epäedullisempaan asemaan.
52367: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityis-
52368: oppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja
52369: 1907 näkyy mietintöön liitetystä taulusta, johon Valio-
52370: kunta pyytää viitata. Samasta taulusta ilmenee myös-
52371: kin eri koulujen valtioapu sekä valtion keskimääräinen
52372: kannatus kutakin oppilasta kohti. Verratessaan toisiinsa
52373: nykyisin toimessa olevien yksityiskoulujen oppilaslukuja
52374: on Valiokunta katsonut kohtuulliseksi ehdottaa, että
52375: valtioapua yleensä olisi myönnettävä ainoastaan sellai-
52376: sille yksityiskouluille, joiden oppilasluku viidellä alem-
52377: malla luokalla on keskimäärin vähintään 20 ja kolmella
52378: ylemmällä luokalla vähintään 12. Edellisestä luvusta on Va-
52379: liokunta lopulta tullut yksimieliseksi, jota vastoin jotkut
52380: Valiokunnan jäsenet ovat ehdottaneet jälkimmäistä lukua
52381: lO:ksi. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi alin val-
52382: tion avustukseen oikeuttava oppilasluku määrättävä
52383: 12:ksi, erikoisesti pitäen silmällä näiden luokkien suuria
52384: kustannuksia. Vähemmistön kantaa taas on perusteltu sillä
52385: tosiasialla, että valtion reali- ja klassillisten lyseoiden alim-
52386: malle luokalle otetuista oppilaista suunnilleen puolet jat-
52387: kaa lukujaan viidenneltä luokalta eteenpäin, joka luku
52388: siis osoittaisi keskimääräisen suhdeluvun ylempien ja alem-
52389: pien luokkain oppilasmäärän välillä.
52390: Koska kuitenkin jonkun tahi muutamien luokkien
52391: oppilasluku elinvoimaisessakin koulussa satunnaisesti
52392: 6 1908. II Vp. -- Anomusmiet. n:o 24.
52393:
52394: saattaa olla tavallista oppilasmäärää pienempi tai ainoas-
52395: taan tilapäisesti sitä suurempi, olisi varmemman perustan
52396: saamiseksi kolmen vuoden oppilasluvun keskimäärä pan-
52397: tava laskelman pohjaksi.
52398: Kun taas joskus voipi sattua, että on otettava huo-
52399: mioon muitakin näkökohtia kuin oppilasmäärä, on Valio-
52400: kunta ollut sitä mieltä, että poikkeustapauksissa voitaisiin
52401: myöntää valtioapua sellaisillekin kouluille, joiden oppilas-
52402: luku ei nouse V aliakunnan ehdo.ttamaan alimpaan mää-
52403: raan. Näissä tapauksissa tulisi valtioavun myöntämisen
52404: tai epäämisen riippua erikoisesta harkinnasta.
52405:
52406: Yksityiset oppilaitokset, joilla on valtioavun saantia
52407: varten riittävä oppilasluku, saavat nykyisin avustusta seu-
52408: raaviin määriin:
52409: kaupunkikunnan tahi tarkoitusta varten perustetun
52410: yksityisen yhdistyksen ylläpitämä reali- eli porvari-
52411: koulu, jolla on päättyvät kurssit, 4,000 markkaa kutakin
52412: toiminnassa olevaa luokkaa kohti eli enintään 20,000
52413: markkaa, jota määräystä myöskin on sovellettu kaupun-
52414: geissa toimivien yksityisten yhteiskoulujen viiteen ensi
52415: luokkaan;
52416: yksityiset oppilaitokset poikia varten enintään 4,000
52417: markkaa ylempiä luokkia kohti;
52418: maalla toimivat yksityiset oppilaitokset, joiden ha-
52419: vaitaan täyttävän todellisen tarpeen, saman määrän kuin
52420: reali- eli porvarikoulut;
52421: oppilaitokset tyttöjä varten, jotka oppikursseiltaan
52422: pääasiallisesti vastaavat valtion tyttökouluja, enintään
52423: 3,000 markkaa lmtakin luokkaa kohti, ei kuitenkaan enem-
52424: pää kuin 15,000 markkaa täydellistä sellaista oppilaitosta
52425: varten; ja
52426: kaksi- tai kolmiluokkaiset jatko-opistot, joita yksityi-
52427: set henkilöt perustavat valtion tahi yksityisten tyttökou-
52428: lujen jatkoksi, enintään 2,000 markkaa kutakin luokkaa
52429: tahi vuosikurssia kohti.
52430: V aitioavun myöntäminen täydellisten yliopistoon joh-
52431: Yksityisten aikeisoppilaitosten edistäminen. 7
52432:
52433: tavien yhteiskoulujen kolmea ylintä luokkaa varten riippuu
52434: sitä vastoin nykyisin kussakin eri tapauksessa tehtävästä
52435: alamaisesta alistuksesta. Valtioapua on yleensä annettu
52436: 2,000-::\,000 markkaa luokkaa kohti.
52437: Niinkuin siv. 2 esitetyistä numeroista näkyy, nousi yk-
52438: sityiskoulujen oppilasluku lukuvuonna 1906-1907 suun-
52439: nilleen yhtä korkealle kuin valtion koulujen oppilasluku
52440: ja on sen jälkeen ollut valtion koulujen oppilasmäärää
52441: suurempi. Valtion oppilaitosten kustannukset tekivät luku-
52442: vuonna 1906-1907 (viimeinen vuosi, jonka julaistut tilas-
52443: tolliset tiedot käsittävät) 3,389,174 markkaa, kouluraken-
52444: nuksista aiheutuvia kustannuksia lukuunottamatta; yksi-
52445: tyiset oppilaitokset tuottivat valtiolle samana vuonna
52446: ainoastaan 1,021,829 markan kustannukset. Yhteenlaske-
52447: tuista 4,411,003 markkaan nousevista menoista tuli siis
52448: valtionkoulujen osalle 70,7 °1 0 , yksityiskoulujen osalle 29,a 0 / 0 .
52449: Jokaista oppilasta kohti nousivat valtion kustannukset, kun
52450: oppilaitten suorittamat lukukausimaksut otetaan huomioon,
52451: valtionkouluissa 302 markkaan 70 penniin, jota vastoin
52452: valtion keskimääräinen kustannus kultakin oppilaalta yksi-
52453: tyisissä oppilaitoksissa oli 105 markkaa 60 penniä.
52454: Kieltämätön, monivuotinen kokemus osoittaa, että
52455: yksityiskoulujemme nykyinen valtioapu ei läheskään vas-
52456: taa koulujen menoja. Muutamat koulut ovat koettaneet
52457: korvata riittämätöntä valtionkannatusta korottamalla oppi.-
52458: lasmaksuja. Tätä keinoa Valiokunta kuitenkaan ei voi
52459: pitää hyväksyttävänä, koska valtion avustama koulu siten
52460: sulkee ovensa vähävaraisten lapsilta. Ne yksityiskoulut,
52461: jotka ovat tätä menettelyä väittäneet, ovat olleet pakotetut
52462: supistamaan menojaan mitä pienimpiin määriin, joka tie-
52463: tysti on ollut suureksi haitaksi opetukselle, sekä tuon tuosta-
52464: kin vetoamaan yleisön apuun tai lisäämään velkojaan. Tämä
52465: ei voi olla vaitionkaan taloudelle eduksi. Ellei yksityis-
52466: kouluille valmisteta toimeentulon mahdollisuutta, on kansan
52467: yhä kasvava sivistystarve pakottava valtion perustamaan,
52468: jollei aivan yhtä monta, niin ainakin suuren määrän uusia
52469: oppilaitoksia ja näiden aiheuttamat kustannukset nousisivat
52470: 8 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52471:
52472: joka tapauksessa suuremmiksi kuin se avustus, jota yksi-
52473: tyiskoulut tarYitsevat, voidakseen toimintaansa menestyk-
52474: sellä jatkaa. Valiokunta ei sentähden ole epäillyt ehdottaa,
52475: että yksityiskoulujen valtioapu jossain määrin korotettaisiin.
52476: Verrattuina valtion muiden virkamiesten palkkoihin ei
52477: valtion koulujen opettajien palkkoja voi sanoa korkeiksi. Ko-
52478: kemus näyttääkin, että näitä virkoja hakukelpoisten hakijain
52479: puutteen tähden monesti on vaikea saada täytetyiksi. Yksi-
52480: tyiskoulujen opettajain on täytynyt tyytyä vielä vähem-
52481: piin vaatimuksiin. Jos taas toisiinsa verrataan valtion
52482: ja yksityiskoulujen huoneustoja, opetusvälineitä y. m.
52483: ajanmukaisen oppikoulun tarpeita, on eroitus ylimal-
52484: kaan ehkä vielä enemmän silmäänpistävä. Tämäkin
52485: näkökohta vaatii V aliakunnan mielestä yksityiskoulujen
52486: valtioavun korottamista, varsinkin niillä seuduin, missä
52487: ei löydy muita ylempiä kouluja taikka valtion kou-
52488: luissa ei ole tilaa kaikille oppikouluihin pyrkiville op-
52489: pilaille.
52490: Jos yksityiskoulujen opettajain palkat laskettaisiin
52491: valtion koulujen tuntiopettajapalkkojen mukaan eli 140
52492: markaksi vuositunnilta, tulisi sen mukaan yksin opetus joka
52493: luokalla maksamaan 4,200-4,400 markkaa. Huomattava on,
52494: ettei tähän laskelmaan ole otettu mitään korvausta opet-
52495: tajain kotityöstä, ei minkäänlaisia palkankorotus-eriä eikä
52496: johtajan ja vahtimestarin palkkoja. Opetusvälineisiin,
52497: koulukaluston hankkimiseen ja tämän korjaamiseen vaa-
52498: dittavat rahamenot eivät myöskään sisälly tähän rahamää-
52499: raan. Yksityiskoulujen menot vuokrasta, puista, ja va-
52500: laistuksesta on V aliakunta laskenut nousevan maalla
52501: vähintään 400 markkaan luokkaa kohti vuodessa ja kau-
52502: pungeissa 500-1,400 markkaan. Yksin ylläolevassa las-
52503: kussa lukuunotetut menoerät tekevät vuodessa joka luok-
52504: kaa kohti 5,000-6,000 markkaa. Siinäkin tapauksessa, että
52505: näin suuri valtioapu myönnettäisiin yksityiskouluille, eivät
52506: näiden oppilaitosten muut tulot, harvoja poikkeuksia lu-
52507: kuunottamatta, riittäisi tuntuvaromassa määrässä paranta-
52508: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.
52509:
52510: maan opettajien palkkaetuja ja peittämään ylläolevan ar-
52511: violaskun ulkopuolelle jätettyjä menoja.
52512: Näin suurta vuotuista valtion avustusta ei Valio-
52513: kunta kuitenkaan ole katsonut voivansa ehdottaa. Pi-
52514: täen välttämättömänä valtion alkeisopetuksesta aiheutu-
52515: vien menojen supistamista tärkeimmän tarpeen tyydyttä-
52516: miseen, varsinaisen kansanopetuksen vaatiessa yhä lisään-
52517: tyvää huomiota ja karttuvia menoja, on Valiokunta kat-
52518: sonut täytyvänsä tyytyä ehdottamaan yksityisten yhteis-
52519: koulujen ja yksityisten alkeiskoulujen kaikille luokille an-
52520: nettavaksi nykyisen valtioavun korkeimman määrän 4,000
52521: markkaa. Kun kuitenkin tämä nykyoloissa joka tapauk-
52522: sessa niukka valtioapu varmaankin käy riittämättömäksi
52523: paikkakunnilla, joissa vuokrat ja elinkustannukset ovat
52524: kovin kalliit; kun edelleen oppilaitoksille, joiden oppilas-
52525: luku on hyvin suuri, on tarpeen suhteellisesti suurempi
52526: kouluhuoneusto ja korkeampi oppilasmäärä niille tuottaa
52527: muitakin lisämenoja, ja kun Valiokunnan mielestä myöskin
52528: on kohtuuden vaatimaa sekä oppilaitoksen menestymiselle
52529: välttämätöntäkin, että se voi palveluksessaan enemmän
52530: aikaa olleille opettajille maksaa ainakin jonkun verran pal-
52531: kankorotusta, on Valiokunta pitänyt suotavana, että yllä-
52532: mainittu alin valtioapu voitaisiip. tällaisissa tapauksissa ko-
52533: rottaa, ei kuitenkaan yli 5,000 markan luokkaa kohti.
52534: Tämä korotus olisi Valiokunnan mielestä kuitenkin myön-
52535: nettävä ainoastaan sellaisille oppilaitoksille, joiden luku-
52536: kausimaksut ovat enintään 40 markkaa.
52537: Mitä moneen kouluun perustettujen rinnakkaisluok-
52538: kien avustamiseen valtion puolelta tulee, on se vaikka-
52539: kin kasvatusopilliselta kannalta katsoen aivan suuria kou-
52540: luja ei voi pitää edullisina, kuitenkin toisinaan välttämät-
52541: tömän tarpeen vaatima, ja on, milloin tämä tarve on
52542: ilmeinen, näitäkin luokkia varten valtion avustusta V a-
52543: liokunnan mielestä annettava. Tällainen avustus olisi annet-
52544: tava samojen perusteiden mukaan, joita noudatetaan rinnak-
52545: kaisluokkia ylläpidettäessä valtion kouluissa, kuitenkin vain
52546: sillä ehdolla ettei paikkakunnan muissa kouluissa ole tilaa
52547: 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24 .
52548:
52549: .rinnakkaisluokan oppilaille. Kun rinnakkaisluokista joh-
52550: tuvat kustannukset kuitenkin yleensä ovat koulun muiden
52551: luokkain ylläpitokustannuksia pienemmät, olisi näille luo-
52552: kille Valiokunnan mielestä annettava apua harkinnan mu-
52553: ·kaan, ei kuitenkaan missään tapauksessa enempäti kuin
52554: 3,500 markkaa luokkaa kohti.
52555: Erikoisasemaan ovat V aliakunnan mielestä myöskin
52556: asetettavat eräät tyttökouluihin liitetyt jatkoluokat Näistä
52557: lienevät useimmat kyllä järjestetyt samalla tavalla kuin täy-
52558: dellisten yksityiskoulujen yläluokat, mutta toisissa ovat
52559: oppilaat oikeutetut rajoittamaan opintonsa yhteen tai mun-
52560: tamaan harvaan opetusohjelmaan kuuluvaan aineeseen. Vii-
52561: meksimainitulla tavalla järjestettyjä oppilaitoksia varten ei
52562: valtioapuun oikeuttavaan vähimpään oppilasmäärään nähden
52563: tietenkään voida noudattaa samaa perustetta kuin muiden
52564: yksityisoppilaitosten suhteen. Näin ollen on vaikeaa ta1;·
52565: kalleen määrätä näille oppilaitoksille annettavan valtioavun
52566: suuruutta, vaan olisi niiden avustaminen kulloinkin riip-
52567: puva eri harkinnasta. Sitä vastoin olisivat sellaiset jatko-
52568: luokat, jotka ovat järjestetyt samalla tavalla kuin yksi-
52569: tyisten alkeiskoulujen vastaavat luokat, valtioapuun näh-
52570: den asetettavat samaan asemaan kuin nämä koulut.
52571: Valiokunnan ehdottamasta menettelystä, jonka mu-
52572: kaan valtioavun saamisen ehdoksi asetetaan entistä kor-
52573: keapi oppilasluku, tulisi olemaan seurauksena valtioavun
52574: lakkauttaminen muutamilta pienemmiitä kouluilta. Tässä
52575: jo toimi vien yksityiskoulujen valtioavun lakkauttamisesstt
52576: olisi kuitenkin noudatettava mitä suurinta varovaisuutta.
52577: Ensiksikin pitää V aliakunta luonnollisena, että niiltä kou-
52578: luilta, joilla ei ole valtioavun saantiin uusien perusteiden
52579: mukaisesti tarvittavaa vähintä oppilasmäärää, valtioapu
52580: nykyisen määräajan kuluttua lakkautetaan asteettain luokka
52581: luokalta. Milloin taas oppilaitoksen oppilasluku lähentelee
52582: tässä ehdotettua avustuksen saamiseen oikeuttavaa rajaa,
52583: olisi oppilaitokselle, vaikkapa se aika, joksi valtioapu on
52584: myönnetty, olisi ummessa, joka tapauksessa edelleen myön-
52585: nettävä valtioapua pariksi vuodeksi eteenpäin, jotta koulu
52586: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 11
52587:
52588: voisi näyttää, onko se tositarpeen vaatima. Missä kaksi
52589: koulua toimii lähekkäin ilman riittävää oppilasmäärää olisi
52590: Valiokunnan mielestä aluksi ainoastaan toiselta, hallituk-
52591: sen harkinnan mukaan, valtioapu lakkautettava ja odotet-
52592: tava, nostaako toimenpide toisen koulun oppilasmäärän
52593: riittäväksi, ennenkuin valtioapu, ellei niin käy, seuraavana
52594: tai toisena vuotena tältäkin oppilaitokselta lakkautetaan.
52595: Näin menetellen olisi, huolimatta siitä että valtioavun
52596: saantia varten vaadittava alin oppilasluku nykyisestään
52597: melkoisesti kobotettaisiin, kuitenkin takeita ettei valtioavun
52598: lakkauttaminen tulisi kohtaamaan mitään oppilaitosta,
52599: jonka säilyttäminen on todellisen sivistystarpeen vaatima.
52600: Eduskunnalle jätetyssä armollisessa esityksessä varo-
52601: jen hankkimista varten niihin tarpeisiin, joihin varsinaiset
52602: valtion tulot eivät riitä, ovat valtion menot yksityisten
52603: <>ppilaitosten kannattamisesta vuonna 1909lasketut 1,500,000
52604: markkaan. Tämä menoerä tulisi Valiokunnan tekemän
52605: arviolaskelman mukaan tulevalta vuodelta nousemaan noin
52606: 300,000 markalla, jos ne oppiiaito kset, joilla on riittävä
52607: oppilasmäärä, saisivat valtioa.pua Valiokunnan esittämien
52608: perusteirlen mukaan.
52609:
52610: Yksityiskoulujen vakaantuminen vaatii myöskin, ettei
52611: valtioapua, niinkuin tähän asti, anneta lyhyeksi määrä-
52612: ajaksi, vaan että se tehdään riippuvaksi määrättyjen val-
52613: tion asettamien ehtojen täyttämisestä.
52614: Siinä määrin kuin valtio korottaa yksityiskouluille anta-
52615: maansa kannatusta, on se myöskinkatsottavaoikeutetuksi aset-
52616: tamaan suurempia vaatimuksia näiden koulujen järjestämi-
52617: seen ja valvontaan sekä opettajiston pätevyyteen nähden.
52618: Joulukuun 11 p:nä 1884 annetussa armollisessa julistuk-
52619: sessa määrätään, mitä on huomioonotettava valtioapua yksi-
52620: tyiselle oppilaitokselle haettaessa, ja näkyy siitä m. m.,
52621: että hakemusta tulee seurata lukujärjestys ja yleiskatsaus
52622: koulun oppikursseihin. Tätä tuskin voitanee pitäii riitt.ä-
52623: vana, jos, tahtomatta rajoittaa yksityiskouluille välttämä-
52624: töntä vapautta paraimman mukaan järjestää opetuksensa,
52625: 12 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52626:
52627: halutaan saada takeet siitä, että nämä koulut todella täyt-
52628: tävät tehtävänsä ja vastaavat oikeutettuja vaatimuksia.
52629: Valiokunnan mielestä olisi yksityiskoulujen, sen ohessa
52630: kun ne edelleen jäisivät koulutoimen ylihallituksen val-
52631: vonnan alaisiksi ja niiden tulisi noudattaa sanotun ylihal-
52632: lituksen hyväksymää oppisuunnitelmaa, myöskin alistet-
52633: tava ylihallitukselle vahvistettavaksi koulun ohjesääntö.
52634: Opetuksen kelvollisuuden turvaamiseksi tulisi kouluilla olla
52635: pääaineissa opettajat, jotka ovat hakukelpoiset vastaavien
52636: aineiden opettajiksi valtion oppilaitoksiin, ja muutenkin,
52637: paitsi lyhytaikaisempaa opetustointa varten, opettajia, jotka
52638: olisivat pätevät viransijaisuutta valtion kouluissa hoita-
52639: maan. Samalla olisi opettajien asema nykyisestään enem-
52640: män turvattava, ja etenkin olisi tarpeen, että tärkeimpien
52641: aineiden opettajat koevuosien jälkeen otettaisiin toimeensa
52642: pitempiaikaisesti. Lopuksi tulisi Valiokunnan mielestä va-
52643: paaoppilaspaikkoja varattomille oppilaille olla nykyistään
52644: enemmän, vähintään 25 Ofo valtioapua nauttivien luokkien
52645: oppilasmäärästä. Näistä ja ehkäpä muistakin seikoista
52646: olisi valtioapua nauttivien yksityisten oppilaitosten nou-
52647: datettavaksi annettava tarkoituksenmukaiset määräykset.
52648: Kysymys vaatii kuitenkin siksi tarkkaa ja monipuolista
52649: selvittelyä, ettei sellainen valtiopäiväin aikana näytä mah-
52650: dolliselta, ja on Valiokunta sentähden ainoastaan tah-
52651: tonut viitata mainituissa kohdin oleviin puutteellisuuksiin
52652: ja mihin suuntaan korjaus olisi aikaansaatava. Tässä
52653: yhteydessä ei Valiokunta myöskään saata olla huomaut-
52654: tamatta siitä seikasta, ettei ole olemassa mitään säännöstä
52655: siitä, missä määrin yksityisten oppilaitosten on noudatettava
52656: voimassaolevia kouluasetuksia. Ainoa yleisempää laatua
52657: oleva asetus, joka koskee yksityiskouluja ja erittäin nii-
52658: den valvontaa, on 7 p:ltä huhtikuuta 1856 ja siis ajalta,
52659: jolloin yksityiskouluja nykyisessä merkityksessään tuskin.
52660: oli olemassa. Että tämä epäkohta on välttämättä pois-
52661: tettava, on ilmeistä, ja olisi tämäkin puoli yksityiskoulu-
52662: kysymystä saatava tarkoin selvitetyksi ja järjestetyksi.
52663: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 13
52664:
52665: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
52666: -taa Eduskunnan anottavaksi:
52667: että valtioapua vastedes ainoastaan poik-
52668: keustilassa myönnettäisiin muille yksityiskou-
52669: luille kuin niille, joiden oppilasluku kolmena
52670: vuotena peräkkäin keskimäärin on ollut viidellä
52671: alaluokalla vähintään 20, kolmella ylciluokalla
52672: vähintään 12;
52673: että yhteiskouluille ja muille yksityisille
52674: alkeisoppilaitoksille, perusteluissa mainituilla eh-
52675: doilla, myönnettäisiin neljäntuhannen (4,000)
52676: markan suuruinen valtioapu kutakin toimin-
52677: nassa olevaa luokkaa kohti, mikä valtioapu eri-
52678: nazstssa tapauksissa voitaisiin korottaa aina
52679: viiteentuhanteen (5,000) markkaan;
52680: että tyttökoulujen yksityisiä jatkoluokkia
52681: varten, jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti
52682: samalla tavalla knin edellämainitfttjen yksityis-
52683: kouhtjen vastaavat luokat, annettaisiin valtioapua
52684: samojen perusteiden mukaan k1-lin viimeksimai-
52685: nituille luokille, mutta muussa tapauksessa eri-
52686: tyisestä harkinnasta riippuen;
52687: että rinnakkaisluokille, milloin niiden
52688: oppilailla ei ole tilaa paikkakunnan muissa
52689: kouluissa, myönnettäisiin valtioaptta samoilla
52690: perusteilla, joiden mukaan rinnakkaisluokkia
52691: ylläpidetään valtion oppilaitoksissa, ei kuiten-
52692: kaan enempää kuin kolntetuhatta viisisataa
52693: (3,500) markkaa luokkaa kohti;
52694: että valtioapua ei myönnettäisi määrä-
52695: ajaksi, vaan tehtäisiin sen nauttiminen riip-
52696: puvaksi ainoastaan asianmukaisista, yleisillä
52697: säännöksillä määrättävistä ehdoista; ja
52698: että yksityiskouluja koskeva lainsäädäntö
52699: otettaisiin järjestettäväksi ajan vaatimuksia
52700: vastaavalle kannalle.
52701: 14 !908. II Vp. -- Anomusmiet. n:o 24.
52702:
52703: Käsitellessään edustaja Arajärven y. m. anomusehdo-
52704: tusta, mikäli se koskee yksityiskoulujen opettajien ta-
52705: loudellisen aseman turvaamista siten, että valtion koulu-
52706: virkoihin hakukelpoisille opettajille vakuutettaisiin palkan-
52707: korotukseen ja eläkkeeseen nähden yleensä samat oikeu-
52708: det kuin valtion koulujen opettajille, on V aliakunta kyllä
52709: ollut sitä mieltä, että kysymys ansaitsee kaikkea huo-
52710: miota. Eihän saata pitää kohtuuden mukaisena, että
52711: nämä opettajat, jotka palvelevat samaa tarkoitusperää kuin
52712: valtion virkoja hoitavat koulunopettajat ja joiden työ on
52713: yhtä raskas kuin näiden, nauttivat melkoista huonom-
52714: pia palkkaetuja kuin viimemainitut. Valiokunta ei kui-
52715: tenkaan ole katsonut voivansa ehdottaa, että valtio suo-
52716: rittaisi palkankorotuksia opettajille, joiden pohjapalkkaa.
52717: se ei määrää, ja kun V aliakunta edellä on ehdottanut
52718: yleisen valtioavun lisäämistä eräissä tapauksissa 5,000
52719: markkaan myöskin palkankorotusten antamisen varalle,
52720: tulee sanottu epäkohta tämän kautta ainakin jossain mää-
52721: rin korjatuksi. Valiokunta ei myöskään ole saattanut ny-
52722: kyisten eläkemääräysten vallitessa puoltaa valtion eläkettä
52723: yksityisten palveluksessa oleville henkilöille. Nämä muu-
52724: tokset aiheuttaisivat sitäpaitsi niin suuria menoja val-
52725: tiolle, ettei Valiokunta siitäkään syystä ole saattanut
52726: ehdotusta puoltaa. Sitä vastoin tulisi yksityiskoulun opet-
52727: tajan, siirtyessään vastaavaan virkaan valtion koulussa,.
52728: Valiokunnan mielestä eläkkeeseen nähden saada lukea hy-
52729: väksensä ne vuodet, jotka hän on ollut yksityiskoulun
52730: palveluksessa ja joina hän on ollut hakukelpoinen opetta-
52731: janvirkaan valtion oppilaitoksissa, eikä kuten nykyään,
52732: enintään 15 vuotta tästä ajasta. Kohtuullisena pitää Va-·
52733: liokunta myöskin, että yksityiskoulun opettaja saisi siir-
52734: tyessään valtion palvelukseen palkankorotukseen nähden
52735: lukea hyväksensä jonkun osan, esim. puolet, siitä ajasta,,
52736: jona hän on yksityiskoulussa palvellut pätevänä saamaansa
52737: valtion virkaan. Ehtona oikeuteen saada lukea virkavuo-
52738: sia niin hyvin eläkkeeseen kuin palkankorotukseen näh-
52739: den olisi kuitenkin pidettävä, että opettajalla on ollut vä-·
52740: hintään 20 tunnin opetus viikossa.
52741: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 15·
52742:
52743: Sen nojalla, mitä yllä on esiintuotu, Valiokunta kun-
52744: nioittaen ehdottaa anottavaksi
52745:
52746: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään
52747: opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläkkee-
52748: seen nähden saisi lukea hyväksensä edel-
52749: liset virkavuotensa, joina hänellä on olltd vähin-
52750: tään 20 tunnin opetus viikossa, siitä saakka
52751: kun hän on ollut täysin hakukelpoinen val-
52752: tion virkaan; ja
52753: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään
52754: opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro-
52755: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puo-·
52756: let edellisestä palvelt~sajastansa, jona hänellä
52757: on ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa,
52758: siitä saakka kuin hän on ollut täysin haku-
52759: kelpoinen saamaansa valtion virkaan.
52760:
52761:
52762:
52763:
52764: Kiinnittäen huomiota siihen vuosi vuodelta yhä ylei-
52765: sempään kannatukseen, jonka yhteiskouluaate maassamme
52766: on saanut osakseen, ovat edustaja Nissinen y. m. anoneet,
52767: että valtio ottaisi : toteuttaakseen tätä aatetta myöskin
52768: omissa kouluissaan. Yhteydessä tämän anomusehdotub
52769: sen kanssa on V aliakunta käsitellyt anomusehdotukset
52770: Käkis~lmen, Iisalmen ja Porvoon yhteiskoulujen ottami-
52771: sesta valtion huostaan. Pitäen oikeana sitä katsantota-
52772: paa, että valtion tulisi edistää yhteiskouluaatteen kehitystä
52773: maassa, tämä koulumuoto kun on osoittautunut monessa
52774: suhteessa ansaitsevan tunnustusta ja olevan hyödyksi nuo-
52775: risomme kasvatukselle, on Valiokunta sitä mieltä, että
52776: valtion tulisi omissakin kouluissaan ottaa käytäntöön yh-
52777: teisopetus laajemmaltakin eikä rajoittaa sitä niinkuin nyt
52778: vain alemmille asteille. Erityisesti olisi tämä sopivaa sel-
52779: laisilla seuduilla, joilla valtioavun myöntämistä varten yk-
52780: 16 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52781:
52782: sityiskouluille ehdotettujen rajoittavien määräysten johdosta
52783: yksityinen tyttökoulu tai yhteiskoulu lakkauttaisi toimin-
52784: tansa, mutta paikkakunnalla olevassa valtion lyseossa on
52785: tilaa suuremmalle oppilasmäärälle. Muodostamalla lyseon
52786: tällaisissa tapauksissa yhteiskouluksi tyydyttäisi valtio
52787: sitä sivistystarvetta, jota lakkautettava koulu on palvellut,
52788: siltä huomattavammassa määrässä lisäämättä menojaan.
52789: Mitä taas tulee yksityiskoulujen ottamiseen valtion huos-
52790: taan, kysyisi se valtiolta ainakin toista vertaa suurempia
52791: menoja kuin niiden avustaminen, siinäkin tapauksessa
52792: Bttä avustusta annettaisiin Valiokunnan ehdotuksen mu-
52793: kaisesti. Valiokunta sen vuoksi ei katso voivansa tällä
52794: kertaa ehdottaa minkään yksityisen yhteiskoulun otta-
52795: mista valtion omaksi. Tähän ei yleensä liene aihetta, en-
52796: nenkuin saavutetaan kokemusta runsaampien valtioapujen
52797: vaikutuksesta yksityisten yhteiskoulujen kehitykseen ja
52798: taloudelliseen asemaan, joista avuista kukin yllämainituista-
52799: kin oppilaitoksista tulisi osalliseksi.
52800: Valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa
52801:
52802: että Ednskunta anoisi yhteisopetuksen ot-
52803: tamista laajemmalti käytäntöön valtion kouluissa
52804: siellä, missä olosuhteet tekevät sen tarpeelli-
52805: seksi ja tarkoituksenmukaiseksi; ja
52806: etteivät anomusehdotukset Käkisalrnen,
52807: Iisalmen ja Porvoon yhteiskoulujen ottamisesta
52808: valtion hnostaan aiheuttaisi mitään toimenpi-
52809: dettä Eduskunnan pnolelta.
52810:
52811:
52812:
52813:
52814: Samoin kuin edellisillä on näilläkin valtiopäivillä tehty
52815: anomusehdotus, että Oulun Suomalaiselle Yhteiskoululie
52816: myönnettäisiin valtion varoista 5,000 markan suuruinen val-
52817: tioapu kutakin toiminnassa olevaa luokkaa kohden. Kun
52818: tämän koulun oppilasluku lukuvuotena 1907--08 nousi
52819: 300:aan kuudella toiminnassa olevalla luokalla eli keski-
52820: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 17
52821:
52822: maann 50 oppilaaseen luokkaa kohti, sekä oppilasmaksut
52823: ovat ainoastaan 30 markkaa lukukaudelta ja koulu muu-
52824: toinkin Valiokunnan mielestä on sellaisessa asemassa, että
52825: sille valtioavun saantia varten edelläehdotettujen perustei-
52826: den mukaisesti olisi myönnettävä korkein eli 5,000 markan
52827: valtioapu luokkaa kohti, ehdottaa Valiokunta kunnioittaen
52828:
52829: ettei anomusehdotus aiheuttaisi mitään
52830: erikoista toimenpidettä Eduskunnan p~tolelta.
52831:
52832:
52833: Edellä esittämiensä perusteiden mukaisesti ei Valio-
52834: kunta voi puoltaa edustaja Sundblomin y. m. anomus-
52835: ehdotusta Maarianhaminan Realiopiston yksityisten yl-
52836: läpitämäin jatkoluokkain ottamisesta valtion huostaan.
52837: Näiden luokkain oppilasmäärä ei myöskään nykyään nouse
52838: Valiokunnan valtioavun saantia varten ehdottamaan alim-
52839: paan määrään. Siitä huolimatta ei Valiokunnan enemmistö
52840: kuitenkaan epäile esittää näille luokille sellaista valtioapua,
52841: jota Valiokunta on ehdottanut annettavaksi oppilaitoksille,
52842: joiden ylemmillä luokilla on vähintään 12 oppilasta. Ahve-
52843: nanmaan eristetty maantieteellinen asema, pitkät, luon-
52844: nonesteiden usein vaikeuttamat matkat sekä muut huo-
52845: mioon otettavat näkökohdat vaativat, että valtio pitää
52846: huolta siitä, ettei Ahvenanmaan ja siihen kuuluvan laajan
52847: saariston ainoaan oppikouluun liittyviä yläluokkia ole
52848: pakko aineellisen kannatuksen puutteessa lakkauttaa. Huo-
52849: mattava on sitäpaitsi, että Maarianhaminan valtion kus-
52850: tantama realiopisto, samoinkuin tämän opiston jatkoluokat
52851: yhteiskouluna tyydyttävät kummankin sukupuolen SlVJS-
52852: tystarvetta.
52853: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa
52854:
52855: ettei anomusehdotus Maarianhaminan Rea-
52856: liopiston yksityisten kustantamain kolmenjatko-
52857: ltwkan ottamisesta valtion huostaan antaisi ai-
52858: hetta toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta;
52859: mutta
52860: 18 1908. II Vp. - Anomusmiet. n:o 24.
52861:
52862: että Eduskunta anoisi, että sanotuille jat-
52863: ko luokille, huolimatta niiden riittämättömästä
52864: oppilasluvusta, myönnettäisiin valtioapua neljä-
52865: tuhatta (4,000) markkaa luokkaa kohti.
52866: Helsingissä, lokakuun 12 p:nä 1908.
52867:
52868:
52869: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
52870: Soininen, varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet V Jokinen,
52871: Järvinen, Kares (osittain), Lahtinen, Lundström, (osittain),
52872: Myllylä, Orasmaa (osittain), Peltonen, Piirainen, Raunio
52873: (osittain), V. T. Rosenqvist, Sundblom, Vaarala (osittain)
52874: ja Ängeslevä (osittain) sekä varajäsenet Kaipio (osittain),
52875: Kivilinna (osittain), Lantto (osittain) ja Vemmelpuu (osit-
52876: tain).
52877: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 19
52878:
52879:
52880:
52881:
52882: Vastalauseita.
52883: I.
52884: Koska V aliakunta meidän käsityksemme mukaan ai-
52885: heettomasti on ehdottanut Maarianhaminan Realiopiston
52886: ruotsinkieliset jatkoluokat valtioavun suhteen asetettaviksi
52887: erikoisasemaan, emme ole tähän päätökseen voineet yhtyä.
52888: Mainitut jatkoluokat eivät oppilaslukuun nähden täytä
52889: niitä ehtoja, jotka Valiokunta on katsonut tarpeellisiksi
52890: ehdottaa valtioavun saannin yleisinä edellytyksinä. Tosin
52891: kyllä Valiokuntakin on sitä mieltä, että on myönnettävä
52892: poikkeuksia yleisestä säännöstä, jonka mukaan valtioavun
52893: saantiin oikeuttavan oppilasmäärän kolmella yläluokalla
52894: pitäisi nousta keskimäärin vähintäin 12 luokkaa kohden,
52895: mutta kun V aliakunta ei ole ryhtynyt muiden, tämän
52896: mukaan todennäköisesti ilman valtioapua jäävien koulujen
52897: suhteen tutkimaan ja ehdottamaan, mitkä olisivat asetet-
52898: tavat poikkeusasemaan, mitkä ei, vaan on jättänyt sen,
52899: niinkuin luonnollista onkin, erikoisesta harkinnasta kus-
52900: sakin eri tapauksessa riippuvaksi, niin ei Valiokunta
52901: meidän käsityksemme mukaan ole ollut johdonmukainen
52902: ryhtyessään ehdottamaan yhtä erikoista koulua asetetta-
52903: vaksi muita edullisempaan poikkeusasemaan. Emme myös-
52904: kään voi käsittää, että Valiokunta olisi esittänyt tämän
52905: ehdotuksensa tueksi riittäviä perusteita. Samat seikat,
52906: eristetty maantieteellinen asema ja pitkät, luonnonesteiden
52907: usein vaikeuttamat matkat, voidaan esittää minkä syrjäisen
52908: maaseutukoulun puolesta tahansa, jota paitsi Maarianha-
52909: minan liikeyhteys Turun kanssa ei liene niinkään huono
52910: katsoen vilkkaaseen laivakulkuun avoveden aikana ja sään-
52911: 20 Vastalauseita.
52912:
52913: nölliseen talviliikenteeseen Turun ja Maarianhaminan vä-
52914: lillä. Huonommassa asemassa ovat meistä sellaiset paikka-
52915: kunnat sisämaassa, joilla maantiet kesät talvet ovat pää-
52916: asiallisina, talvisin ainoina kulkuteinä. Näin ollen tuntuisi
52917: meistä kohtuuttomuudelta varsinkin suomenkielisiä syrjä-
52918: seutuja kohtaan, että Eduskunta erikoisella päätöksellä
52919: menisi asettamaan Maarianhaminan ruotsinkielisen koulun
52920: etuoikeutettu un poikkeusasemaan.
52921: Pitäen senvuoksi sellaisen toimenpiteen Eduskunnan
52922: puolelta tarpeettomana ja epäjohdonmukaisena, ehdotamme
52923: kunnioittaen, että Eduskunta hylkäämällä jälkimäisen, V a-
52924: liokunnan sivuilla 17-18 esittämistä, ponsista ja jättäen
52925: kaikkien mahdollisesti myönnettävien poikkeuksellisten
52926: valtioapujen harkitsemisen hallituksen asiaksi sekä näin
52927: ollen lausumatta omasta puolestaan mitään puoleen tai
52928: toiseen Maarianhaminan koululle myönnettäväksi ehdotetun
52929: poikkeuksellisen valtioavun suhteen, päättäisi ainoastaan,
52930:
52931: ettei anomusehdotus Maarianhaminan
52932: Realiopiston yksityisten kustantamain kolmen
52933: jatkoluokan ottamisesta valtion huostaan anna
52934: aihetta mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan
52935: puolelta.
52936:
52937: Helsingissä, lokakuun 12 p:nä 1908.
52938:
52939:
52940: Väinö Kivilinna. J. Vaarala.
52941: K. Myllylä. Anna Äugeslevä.
52942: Mikael Soininen.
52943:
52944:
52945: Edellä olevaa.n ponteen yhdyn.
52946:
52947: E. Peltoaen.
52948: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 21
52949:
52950:
52951:
52952:
52953: II.
52954: Sivulla 12 on Valiokunta esittänyt eräiden ehtojen
52955: määräämistä, joita yksityiskoulujen olisi noudatettava saa-
52956: dakseen valtioapua. Mutta samalla on Valiokunta huo-
52957: mauttanut, ettei se ole voinut laatia lähempää ehdotusta
52958: tässä kohdin, vaan olisi ehtojen vahvistaminen, Valiokun-
52959: nan mielestä tehtävä riippuvaksi erityisestä valmistelusta.
52960: Näin ollen näyttää jonkun verran epäjohdonmukaiselta,
52961: että mainittuja ehtoja koskevaa kysymystä käsiteltäessä
52962: vapaaoppilaspaikkojen luku on tarkalleen määrätty 25 °j0 :ksi.
52963: Tämä luku on mielestäni liian korkea, kun valtion omissa
52964: kouluissa ei ole vaapaaoppilaspaikkoja enemmän kuin 20 Ofo.
52965: Sellainen määräys vaikuttaisi sitä paitsi erittäin haitalli-
52966: sesti useihin yksityiskouluihin, varsinkin Helsingissä ole-
52967: viin. Valiokunnan ehdottama korkeampi valtioapu ei var-
52968: maankaan tulisi korvaamaan sitä taloudellista vahinkoa,
52969: jonka vapaaoppilaspaikkojen suuri määrä tuottaisi, joten
52970: siis seurauksena mainitulla ehdolla korotetuista valtio-
52971: avuista olisi sanottujen koulujen taloudellisen aseman
52972: heikkeneminen. Sen nojalla mitä edellä olen esiintuonut,
52973: ehdotan kunnioittaen, että Valiokunnan sivulla 12 olevalle
52974: 25 °j 0 :ia koskevalle lOtUsunnoUe annettaisiin sellainen ylei-
52975: sempi sisällys, että vapaaoppilaspaikkoja tulisi olla joku vah-
52976: vistettu määrä, ei kuitenkaan enempää kuin valtion kou-
52977: luissa.
52978:
52979: V. T. R.osenqvist.
52980: 22 Vastalause 111.
52981:
52982:
52983:
52984:
52985: III.
52986: Mietintönsä perusteluissa on Valiokunta mielestämme
52987: aivan aiheettomasti mennyt yleisen virkamieskysymyksen
52988: alalle. Eduskunnalla näyttää meistä olevan täysi syy näi-
52989: den perustelujen kohtien poistamiseen, sitä paremmin kun
52990: niissä nähdäksemme jossain määrin ilmenee se käsitys,
52991: että meillä ei olisi virkamiehiä liikaa ja että virkamiesten
52992: palkat jossain suhteessa olisivat liian alhaisia. Sivulla 3
52993: lausuu Valiokunta siten mielipiteenään, että ylioppilasten
52994: luvun lisääntyminen ei ole haitallista, sen vuoksi että
52995: virkamiespaikkoja nykyään monella alalla on vaikea saada
52996: täytetyksi. Mielestämme tätä seikkaa ei auteta ylioppilas-
52997: ten luvun lisäämisellä vaan etupäässä vähentämällä virka-
52998: miespaikkoja. Sivulla 8 Valiokunta puolustaa yksityiskou-
52999: lujen valtioavun korottamista sillä, että niiden opettajain
53000: palkkoja silloin voitaisi lisätä ja virkamiehiksi pyrkivät
53001: alkaisivat paremmin pyrkiä niillekin aloille. Meistä epä-
53002: kohta olisi asianmukaisemmin autettavissa siten, että mui-
53003: den virkamiesten palkkoja vähennettäisi. Enennettyä val-
53004: tioapua eräille yksityiskouluille perustelee Valiokunta siv.
53005: 9 sillä, että silloin kävisi mahdolliseksi suorittaa opettajille
53006: palkankorotuksia. Meistä on varmaa, että Valiakunnan
53007: ehdottamalla tavallisellakin valtioavun määrällä jo saadaan
53008: näiden koulujen opettajille lisäämättäkin aivan vallan riit-
53009: tävä palkka. Meistä ei ole paikallaan, että valtioapua yk-
53010: sityiskouluille perustellaan tällaisilla osaksi takaperoisilla
53011: osaksi väärillä syillä, vaan olisi mielestämme tyydyttävä
53012: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 23
53013:
53014: niihin muihin syihin, mitä V aliakunta esittää ehdottamansa
53015: valtioavun puolesta.
53016: Mutta V aliakunnan mietinnössä on tärkeitä, itse asiaa-
53017: kin koskevia mielestämme korjausta kaipaavia kohtia.
53018: Ennenkuin voi suostua tällaiseen entistä suurempaa
53019: valtiovarojen käyttöön näiden etupäässä varakkaitten luok-
53020: kien koulujen ylläpitämiseksi, on vaadittava edes jonkil-
53021: laisia takeita siitä, että varattomionkin lapsilla on mahdol-
53022: lisuutta niihin päästä. Meistä on aivan väärin, että valtio
53023: avustaa sellaisia kouluja, jotka tahtovat suorastaan sulkea
53024: ovensa varattomilta. Sellaisena vallan ehdottomana es-
53025: teenä vähävaraisten vanhempien lasten pääsemiselle kou-
53026: luun ovat kovin korkeat oppilasmaksut. Valiokunta on-
53027: kin yksimielisesti lausunut, että se ei voi hyväksyä kor-
53028: keita oppilasmaksuja, nimenomaan myöntäen, että koulu
53029: niiden kautta sulkee ovensa vähävaraisten lapsilta. Mutta
53030: siitä huolimatta ei Valiokunnassa ole saatu edes enintä
53031: osaa kieltämään valtion kannatusta tuollaisilta kouluilta.
53032: Valiokunta on tosin asettanut ehdottamiensa valtioavun
53033: ehtojen joukkoon sen, että koulussa tulisi olla vapaaoppi-
53034: laspaikkoja 25 Ofo oppilasmäärästä, mutta hyväksynyt sen,
53035: että valtio avustaisi, vaikkei korkeammalla valtioavulla, sel-
53036: laisiakin kouluja, jotka, tuota vapaaoppilasmäärää lukuun-
53037: ottamatta, korkeiden oppilasmaksujen vuoksi muuten ovat
53038: köyhiltä lapsilta sulettuja. Meidän mielestämme olisi ai-
53039: nakin niin pitkälle oikeuden vaatimuksia tyydytettävä,
53040: että korkeammalle valtionavulle ehdoksi esitetty korkein-
53041: taan 40 markan suuruinen lukukausimaksu olisi asetettava
53042: ehdoksi kaikelle valtioavustukselle. - Toinenkin seikka on
53043: tässä suhteessa tärkeä. Valtion kouluissa annetaan vapaa-
53044: oppilaille myöskin koulukirjoja. Samantapaisesti olisi mie-
53045: lestämme näiden yksityiskoulujen valtioavun ehtojen jouk-
53046: koon asetettava myöskin se, että vapaaoppilaille tulisi kou-
53047: lun puolesta antaa tarvittavat koulukirjat.
53048: Valiokunta ei ole katsonut voivansa suostua siihen,
53049: että valtion kouluvirkoihin hakukelpoisille yksityiskoulu-
53050: jen opettajille vakuutettaisi palkankorotukseen ja eläkkee-
53051: 24 Vastalause 111.
53052:
53053: seen nähden yleensä samat oikeudet kuin valtion koulu-
53054: jen opettajilla on, mutta sen sijaan ehdottaa Valiokunta,
53055: että yksityiskoulujen opettajat siirtyessään valtion virkoi-
53056: hin saisivat melkoisia etuja näissä suhteissa. Meistä ovat
53057: kuitenkin valtion koulujen opettajien palkat jo sellaisi-
53058: naankin siksi suuret, että ei ole mitään syytä huolehtia
53059: heidän palkankorotus- ja eläke-eduistaan, vaan että nykyi-
53060: sin voimassa olevatkin asiaa koskevat määräykset olisi anot-
53061: tava kumottavaksi. Mitä erikoisesti eläkesuhteisiin tulee,
53062: lausuu Valiokunta mielipiteenään, että se ,ei ole saattanut
53063: nykyisten eläkemääräysten vallitessa puoltaa valtion elä-
53064: kettä yksityisten palveluksessa oleville henkilöille". Mutta
53065: siihen Valiokunnan kanta kuitenkin johtaisi kovin useissa
53066: tapauksissa, kun Valiokunta kerran ehdottaa, että opetta-
53067: jat saisivat, jos valtion virkaan siirtyvät, lukea hyväksensä
53068: eläkettä varten kaiken yksityiskoulussa valtion virkaan
53069: kelpoisena vähintään 20 tunnin opetusvelvollisuudella
53070: palvelemansa ajan. Epäilemättä kävisi silloin useimmiten
53071: niin, että opettajat vanhempina siirtyisivät joksikin aivan
53072: lyhyeksi ajaksi valtion palvelukseen - ruvetakseen sitte
53073: heti eläkkeelle!
53074: Ylläolevan nojalla ehdotamme, että Eduskunta päät-
53075: täisi palauttaa mietinnön takaisin Valiokuntaan siten muu-
53076: tettavaksi
53077:
53078: että yllämainitut, yleisiä virkamiesoloja
53079: ja opettajan palkkaa koskevat rnietelmät mietin-
53080: nön perusteluista poisteltaisi;
53081: että neljänkymmenen (40) ma·rkan kor-
53082: keinta lukukattsimaksua koskeva valtioavun ehto
53083: ulotettaisi koskemaan kaikkea yksityiskoulujen
53084: valtioavustusta;
53085: että valtioavun ehtojen joukkoon asetet-
53086: taisi myöskin koulukirjojen antaminen vapaa-
53087: oppilaille; sekä
53088: että yksityiskoulujen opettajain palkan-
53089: korotus- ja eläkesuhteita heidän siirtyessään
53090: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 25
53091:
53092: valtion koulujen opettajavirkoihin järjestävät
53093: määräykset anottaisi kumottavaksi.
53094:
53095: Helsingissä, 12 p. lokakuuta 1908.
53096:
53097: Wäinö Jokinen. Josua Järvinen.
53098: Jaakko Piirainen. Arvi Lahtinen.
53099: Oskari Orasmaa. Maria Raunio.
53100: William Lundström.
53101:
53102: Tähän yhdyn, mikäli asia koskee oppikirjain anta-
53103: mista varattomitie oppilaille.
53104:
53105: Anna Ängeslevä.
53106: Oppilaiden Jukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ~
53107: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti.
53108: -- - 0 1 - 1 d 0 P'1 1 1'1'" 1
53109: '<1 E."d ' 1'<1 '<1 "d ;:g 0 <:1 ~ ~~ ~
53110: ~~~ ::r~ ~a ~~ t ~ ~e.\
53111: g.q
53112: 1
53113:
53114: Paikka ja nimi ...... t::1 tj ~ -1 ~ g~ ~ ~ ;::1 ! ~ § ~ ~ § ~: ~? S Muistutuksia
53115: J::l ~';'"~
53116: ~ :::.; P.
53117: """ H 1 t:l ~';'"~ s ~';'" ~ ,_.
53118: "d t:l
53119: ~
53120: "d
53121: 0
53122: 1P"' 0 "d
53123: ~
53124: g;;
53125: 1)0: .....
53126: ~ ,...
53127: 1)0:
53128: '-' , 00 :::.; P.
53129: 1' 1)0: .....
53130: ~ .., ~·
53131: ~~''
53132: 1\):
53133: ~: 1'1'"
53134: ,...
53135: 11''0
53136: 0
53137: 1
53138: l'l ~ 1 l'l _-o
53139: f"·"d
53140: ...
53141: =
53142: 1
53143:
53144:
53145:
53146:
53147: H.J.inki. 1 ,. 123 "'
53148: Nya svenska Läro- 1 28 ! 32 24 i 35
53149: r ,. " L3l
53150: 30 149 i 22 25 j 13 1 60
53151: r" "'l~,f
53152: 72
53153: 1
53154: 203
53155: 209 1
53156: 1
53157:
53158: 1
53159:
53160: verket *) \ 21 32 26 i 28 32 1 139 ! 28 20 ! 15 63 202 24,500 1 - .121:28\
53161: ----r- -1 Oppilaitt. keskim.
53162: 1 1 1
53163:
53164:
53165: 1 1 1 1 28 1 1 1 22 1
53166:
53167:
53168: })
53169: L äroverket för J 26 29 38 38 33 164 37133 22 92 256 1
53170: '
53171: gossar o. flickor *) l 30 24 27 39 35 155 36 33 13 1
53172: 82 237
53173: \ 36 31 26 33 40 166 33 1 38 1 16 87 1 243 20,0001 6,000 1107:- 3 ylim, luok. kann.1
53174: 1 1 32 1 1 1 29 --~--~ --~-- Oppilaitt. keskim.
53175: , Nya svenska sam- J 32 31 38 33 38 172 28 26123 77 249 1 1
53176:
53177:
53178:
53179:
53180: skolan *) l 31 33 30 35 1 39 168 36 23 22 1 81 249
53181: l 34 33 1 33 33 1 39 1 172 34 30 21 1 85
53182: 1 257 20,0001 6,000 1101: 17 3 ylim. luok. kann.
53183: -~----1 1 34 1 1 27 1 1 Oppilaitt.;keskim.
53184: " Suomalainen Yh-{ 40 32 42 22 35 151 32120 25 77 238
53185: teiskoulu *) 38 41 40 38 28 185 31 · 27 15 73 258
53186: 38 43 42 45 1 37 205 1 40 271 26 1 93 298 20,000 6,000 87: 25 3 ylim. luok. kann.
53187: 1 1 1 36 1
53188: 1
53189: 1 27 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53190: ! 27 29 37 39 28 160 37 1 28 18 83 243
53191: , Uusi yhteiskoulu 1 35 35 38 40 44 192 37 42 19 98 290
53192: {1
53193: - 24 36 31 38 39 1 168 40 1 30 34 1 104 272 20,000 4,000 88: 23 3 ylim. luok. kann.
53194: 1
53195: 1 1 1 1 1 1 36 1 1 1 1 32 1 \ 1 1 Oppilaitt. keskim.
53196: kocl~--,;)J ----- ) '!.7 1 37 1 24 1 28 115 131
53197: l 38 1 30 24 1 30 16 1 148
53198: 1 1- -1-1
53199: -1=1 -
53200: 1 - - -
53201: 1
53202: 1
53203: 131 1
53204: 148 /20,000, -
53205: 1
53206: 135: 14 1
53207: 1
53208: 1 28 1 1 1 i 1 1
53209: 1
53210:
53211: 1
53212: 1 Oppilaitt. keskim.
53213: 1
53214: Porvoo. r 25121 25 21 23 115,15 17 11 i 43 158
53215: Suom. Yhteiskoulu 29126 24 23 19 121 18 11 17 1 46 167
53216: l29 38123 22 1 22 134 1 14 13 10 1 37 171 20,000 6,000 152: 05l 3 ylim. luok. kann.
53217: 1 1 25 1 1 1 1 14 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53218: Tammi saari.
53219: Svenska samskolan{
53220: 24 19 19 13 8
53221: i
53222: 83 i- - 83 !
53223: -1-i
53224: 33 33 18 17 25
53225:
53226: 1 1 1 1
53227: 126 112
53228: 32 1 39 1 37 20 18 146 20 121
53229: 24 1
53230: 12 138
53231: 32 1 178 20,000
53232: 1 i 1
53233: =
53234: /112: 36
53235: Oppilaitt. keskim.
53236: 1
53237:
53238: -
53239: 1
53240:
53241:
53242:
53243:
53244: Hanko.
53245: Svenska samsko- f 56 40 42 23116 177 15 - 4 19 196 1
53246: lan *) 53 51 42 34 i 23 203 12 11 - 23 226
53247: l
53248: 49 52 46 33 1 27 207 17 1 10 6 33 1 240 120,000 11,000 129:17 3 yl. 2 rinn.l. kann.
53249: 1 1 39 1
53250: 1 1 1 8 1 Oppilaitt. keskim.
53251:
53252: 1~
53253: Turku. 1 12 23 25 1 16,20 96 12 13 32 128
53254: Svenska samsko- 28 16 21 ! 26 14 105 22 1 10 42 147
53255: 1
53256: lan *) i
53257: ( 15 30 19 24 1 23 1 111 11 1 19 7 i 37 148 20,000 - 135:14 3 y lim. luok. kann.
53258: 1 21 1 1 1 1 12 1 1 Oppilaitt. keskim.
53259: Suoma!. Yhteis- J 45
53260: 1 48
53261: 38 33
53262: 39
53263: -
53264: 30
53265: - 116
53266: -1- -1- 116
53267:
53268: =1 =
53269: koulu**) 40 - 157 157 1
53270:
53271: 1 50! 44 36 39 24 193 -1- 193 20,000 - 103:631
53272: 1 1 1 1 1 39 l 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53273:
53274: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I:nen luokka pidetään valmistavana ja semmoisena jää ilman valtion avustusta.
53275: **) Keskimäärä otettu ainoastaan niiltä luokilta, jotka ovat täyden ajan olleet vaikuttamassa.
53276: ""
53277: ""!
53278: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta" 1905, 1906' 1\:)
53279:
53280: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. <X>
53281:
53282:
53283:
53284:
53285: e.o ".1.o OP'1 15:<1
53286: ~ ~"C 'Co lö'Se.
53287: ~~
53288: 1
53289:
53290: 1
53291: &~"C e+-~. "S.e, t: (IJP'= ~
53292: e+-!'>:0
53293: CDOt=.:
53294: -~
53295: Paikka ja nimi ...... H
53296: H ~
53297: H
53298: H
53299: <1 <1 § er.~
53300: ~·• ;:s ~ -
53301: <1
53302: H
53303: (!)0-
53304: ~ § er.~
53305: :::l rJJ ~s
53306: s!j
53307: 10~ Er"'<l
53308: 0 ....
53309: 1'>1:1
53310: rn
53311: ~"'
53312: ~
53313: 10 .... !'>
53314: ~ij"'C
53315: 0 ~
53316: Muistutuksia
53317: l)l: ~"'~" ll'' ~"'~ "C(!) ~ g..g ~
53318: '<1 ~"' !'>:0 ~ 1:1
53319: '<i ~:
53320: ~;'"~: ~;'"~'>: ~:~ 1-'•1-0 Cl>
53321: 1 "''"'
53322: ' '
53323:
53324: Pori. JJ18,27/ I7 26 141102 1 8 7 1 61 21 1123 1 1 1
53325: l 2625 118,29
53326: ~1 ~1 / i~!
53327: Svenska samsko- 17 221112 111 22
53328: lan *) 22 14 27 14 102 14 24 /2o,ooo/ - 11f>8: 73
53329: 1
53330: 1 21 1 1 7 1 1 Oppilaitt. keskim.
53331: Uusikaupunki. { 4431 27 17 23 142 11 1 6 8 25 167
53332: Yhteislyseo 3935 33 26 16 149 34 183 1
53333: 16 111 7 1
53334: ~L4o__ 35 1 32 24 1 176 10 14 1 11 35 211 120,000 6,ooo: 123: 22 3 ylim. luok. kann.
53335: 1 31 1 10 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53336: Rauma. 44 47 38 21 193 15 9 9 33 226
53337: { 43
53338: Yhteislyseo 42 41 47 41 36 207 13 12 11 36 243 1
53339: 43 46 40 1 39 1 38 1 206 1 15 11 101 36 242 12o,ooo! 6,ooo 107: 44 3 ylim.luok. kann.
53340: 1 40 1 11 1 1 1 1
53341: _j -
53342: 1
53343: Oppilaitt. keskim.
53344: Salo. 13 21 22110 82 - - 82
53345: { 16
53346: Suoma!. Yhteis- 24 19 12 19 16 90 - -1 -
53347: - 90
53348: koulu 37 23 14 1 14 1 15 1 103 9 -1-1 - 112 20,000 - 178:57
53349: 18 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53350: Ikaalinen. { 25 18 18 22 - - - - - - 83
53351: 95 -
53352: 1
53353: Suoma!. yhteis- 21 26 16 17 15 - - - 95
53354: koulu**) 18 1 26 1 17 1 16 1 15 92 1 - 1 - -1 - 92 120,000 - 217:391
53355: 19 1 1 / Oppilaitt. keskim.
53356: 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
53357: 27 1 30 1- 1 -~--, - 1 - 1 -~·- 1 - 57 1 1
53358: IlTyrvää.Yhteiskoulu ***) { 2913o
53359: 1 1
53360: 27 29 26 - - 82 - - - - 82 1
53361:
53362: 2512ot t - 104 1 - 1 - - 1 - t 104 t2o,oool - 1153: a~~4,000 mk. luokk. k.
53363: 1 28 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53364: 40 131 37 25 33 166 18 7 10 35 201
53365: Tampere. { 41 1 31 30 32 22 156 21 9 9 39 195
53366: !, Svenska samskolan 43 1 34 1 28 1 31 1 32 168 1 16 1
53367: 15 1 10 41 209 20,000 6,000i124: 4013 ylim.luok. kann.
53368: 1
53369:
53370: 1 1 1 33 13 1 1 1 Oppilaitt.~ keskim.
53371: 1
53372:
53373: 43 43139 38 31 194 26 16 10 52 246
53374: 1 " Suoma!. yhteis- {
53375: 1
53376: i
53377: koulu*) 44
53378: 46
53379: 43 40 33 30
53380: 44 1 46 1 38 1 29
53381: 190 26 18 13 57 247
53382: 1 1
53383: 203 1 26 1 20 1 14 1 60 1 263 20,0001 7,000)02: 661 3 ylim. luok. kann. II
53384:
53385:
53386:
53387:
53388: 1 1 1 1 39 1 1 1 19 1 Oppilaitt. keskim.
53389:
53390: !Hämeenlinna.
53391: 1 Svenska samskolan
53392: 1 28
53393: l
53394: "l"i" 111
53395: 26 24 ! 22
53396: 23 1 26 1 28 i 26
53397: 19 112
53398: 20 120 15 -
53399: - - -1 --
53400: -
53401: 21 1 124 15 1 8 1 - 1 -
53402: 112
53403: 135
53404: 1 147
53405: 1
53406: 1
53407:
53408: 1 20,0001 - 136:0 1
53409: 1
53410:
53411:
53412:
53413: 1 1
53414:
53415: 1 24 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.l
53416:
53417: " Suoma!. yhteis- ja
53418: 36 24 34 20 15 129 1 -
53419: - - - 129 1
53420:
53421:
53422:
53423:
53424: tyttökoulu *)
53425: r 41 43 25 30 11 150 - - - - 150
53426: l 1- 1- 1- 1
53427:
53428: 45 42138[25 12 162 - 162 120,000 - 1123:4 6
53429: 1
53430: 1 1 29 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.l
53431:
53432: !Lahti.
53433: 1 •
53434: f 62
53435: {
53436: 63 45 39 33 242 17 12 11
53437: 1 1 40 282 1
53438:
53439:
53440:
53441:
53442: Yhteiskoulu
53443: 61 61 60 146 1 29 247 22 14 13 49 306 1
53444: !
53445: l
53446: 1 1
53447:
53448: 76 1 61 67 48 1 45 1 297 1 25 20 1 12 1 57 354 120,000 13,5001 94: 6313 yl. 3 rinn. l. kann.l
53449: 1 1 1 1 1 52 1 1 1 1 16 1 1 1 1
53450: Oppilaitt. keskim.
53451:
53452:
53453: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I luokka pidetään valmistavana ja jää ilman valtion avustusta.
53454: **) Keskimäärä otettu ainoastaan niiltä luokilta, jotka ovat täyden ajan olleet vaikuttamassa.
53455: l<l
53456: ***) Ainoastaan kolmen luokan keskimäärä laskettu. <:0
53457: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 f:g
53458: ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti.
53459: 0 0 0~
53460: 15:<1 1
53461: !i>Se
53462: «j~ «j«jrc ;go
53463: ~ ..:
53464: ::r~. ........... ~z i!l-ts
53465: ...... ge:::.; ~=.-
53466: if<i t! P' ::t ~
53467: ;:S ~
53468: ...... H p l>' ~·l!:t rn
53469: Paikka ja nimi. ;:S ~ofll fll§
53470: (!)
53471: H H
53472: ~ <l <l (!) 0"' ~ ':j. [)0: ~!;"l:l~ Muistutuksia. ·
53473: H
53474: l=li:i:S ~:i't p
53475: i;i [~.
53476: 0
53477: H
53478: 00 -~:
53479: "CI:l
53480: >l (!) ~
53481: p i:>"o
53482: [)>:~~· l>''~~· [)0:0 • l:l 0"..-c II;"
53483: 1 [)0: ~.~ ·~(!)
53484: l>''
53485: .'
53486: ~·rn
53487:
53488:
53489:
53490:
53491: Riihimäki.
53492: { 44
53493: - - -1- - - - - -- 44
53494: Yhteiskoulu*) 33
53495: 36
53496: 39
53497: 32
53498: -
53499: 31
53500: -J- 72
53501: 68
53502: -
53503: -
53504: -
53505: -
53506: -
53507: -
53508: -
53509: -
53510: 72
53511: 99 20,000 - 121: 21 4000 m. luok. kohti.
53512: 1 35 1 Oppilaitt. keskim.
53513: Forssa.
53514: { 41
53515: 39 31 22 24 157 - - - - 157
53516: Suoma!. Yhteis- 30 30 31 31 23 145 20 -- - - 165
53517: koulu 20 34 24 25 29 132 18 19 - - 169 20,000 - 118:34
53518: 1 29 1 1 Oppilaitt. keskim.
53519: Jämsä. J 32 23 - - - - - - - - 55
53520: Suoma!. Yhteis- 20 32 19 - - 71 - - - - 71
53521: koulu**) l 27 26 25 18 - 78 - - - - 96 20,000 - 208:33 4000 m. luok. kohti.
53522: 1 25 1 Oppilaitt. keskim.
53523: Hamina.
53524: Suoma!. Yhteis-
53525: J 4249 25
53526: 42
53527: 34
53528: 25
53529: 30
53530: 26
53531: 16
53532: 20
53533: 154
53534: 155
53535: 6
53536: 10
53537: 6
53538: 3
53539: 9
53540: 6
53541: 21
53542: 19
53543: 175
53544: 174
53545: koulu l 33 45 37 24 19 158 27 8 3 38 196 20,000 6,000 132:65 3 ylim. luok. kann.
53546: 1 1 1 1 1 30 1 1 1 9 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53547: 1
53548: Kotka. 23 33 20 18 14 108 1 9 8 12 29 1
53549: 137 1
53550: Svenska Samsko- { 33 20 31 18 19 121 9 9 26 1 147
53551: lan 27 34 22 19 17 119 : 12 7 27 : 1 146 i 20,000, 6,000 i178; 08 3 ylim. luok. kann.
53552: 1 1 1 1 1 1 23 1 1 1 1 9 1 1 1 1 Oppilaitt.
53553: p keskim.
53554: 1 51 1 50 148 1 381221209 1 21 1 181 81 47 1 2561 1 1
53555: , Suomal. Yhteis- { 61 50 45 44 27 227 11 13 12 36 263
53556: koulu 60 167 441 37 37 245 120 112 12 44 1 289 20,000 18,500 133: 22 3 yl., 5 rinn. l. kann.
53557: 1 1 1 45 1 1 1 1 14 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53558: Käkisalmi. {1 34 33 26 13 15 121 15 - - 15 136 1
53559: Reali- ja porvari- \ 35 31 26 23 10 125 14 8 - 22 147
53560: koulu***) l 30 32 26 19 14 121 13 11 5 29 150 20,000: 6.000 173: 33 3 ylim. luok. kann.
53561: 1 1 1 1 24 1 1 1 12 1 Oppilaitt. keskim.
53562: Lappeenranta. {j 44 42 37 36 27 186 13 12 9 34 220
53563: Suoma!. Yhteis- : 64 41 36 33 25 189 19 10 11 40 239
53564: koulu \ 39 60 39 34 1 28 200 19 14 7 40 240 20,000 6,000 108: 33 3 ylim. luok. kann.
53565: 1 1 1 1 38 1 1 1 13 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53566: 1 1
53567: Viipuri. j41 40 45 46 39 1 211 33 14 6 : 53 264
53568: Yhteiskoulu
53569: {l
53570: ' 35 40
53571: 37 . 31 1
53572: 40
53573: 44
53574: 45
53575: 40
53576: 41
53577: 35
53578: 201
53579: 187
53580: 30
53581: 37
53582: 29
53583: 29
53584: 10 69
53585: 18 i 84
53586: 1 270
53587: 271 20,000 6,000 95: 94 3 ylim. luok kann.
53588:
53589:
53590:
53591: , Uusi Yhteiskou- {r 35
53592: lu *) l26
53593: 1
53594:
53595: -------
53596: 24 -
53597: 1
53598:
53599:
53600:
53601:
53602: 42' 31
53603: -
53604: -
53605: 1
53606:
53607:
53608: -
53609: -
53610: 1 39
53611:
53612:
53613: • 59
53614: 68
53615: 1
53616:
53617: ---1--
53618: -
53619: -
53620: 1
53621:
53622:
53623: --
53624: --
53625: 1
53626:
53627:
53628: -
53629: -
53630: 1 23
53631:
53632:
53633:
53634:
53635: 1
53636: -
53637: --
53638: 1
53639:
53640:
53641: 59
53642: 99
53643: 1 1
53644:
53645:
53646:
53647:
53648: 20,000,
53649: 1
53650:
53651: 1
53652: 1
53653:
53654:
53655:
53656:
53657: -
53658: 1
53659: '
53660: Oppilaitt. keskim.
53661:
53662:
53663:
53664: 121:21 4000 m. luok. kohti.
53665: 1 1 1 1 1 32 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53666:
53667: Kouvola. {' 1 ? ? ? ? 1184 - - - - 184 1
53668: Suoma!. Yhteis- 41 43 28 48 24 184 - - - - 184
53669: koulu 45 37 43 33 ! 39 197 1 - - - - 197 20,000 - !101: 52
53670: 1 1 1 1 1 38 1 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitt. keskim.
53671:
53672:
53673: *) Ainoastaan 2 ensimäisen luokan keskimäärä laskettu.
53674: **) Ainoastaan 3 ensimäisen luokan keskimäärä laskettu.
53675: ***) Ainoastaan 6 ja 7 luokka yläluokan keskimäärässä otettu huomioon.
53676: -
53677: w
53678: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja l:$
53679: 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti.
53680:
53681: '<1 e.:g
53682: 0 0
53683: '<1'<1'"0
53684: Op:j
53685: :§o
53686: q 0
53687: "dl';"'
53688: '"8. iJ; <1
53689: g ;;; i'J.S. ~: ~';"' C;~
53690: t:r" ~"8. ~a t-'
53691: g~~ <+ .......... u;· ~et~
53692: Paikka ja nimi. ...., q H CD ~ ll> <j ct>Cil> ll> ~ 0 .....
53693: ;o: <+ s . . . Muistutuksia.
53694: H H H -1 ~ CD 0 oo $ H CDOOO "'l:l ll>l:l
53695: >oCD ll> '":»·o
53696: ~ ~s H
53697: F l:l "d ~';"'~'>;~
53698: ?': ~~;
53699: .... ~:~~; ;o:o
53700: p:§'
53701: -1 F g. s·,;
53702: :»: ll>' ~ fJ:
53703:
53704: Mikkeli. { 42 33 - - - - - - - - 75
53705: Suomal. Yhteiskoulu*) 40 41 35 - - 116 - - - - 116
53706: 40 42 42 29 - 124 -- -· - - 153 20,000 - 104:57 4,000 mk. l. kohti.
53707: • 40 1 Opp. keskimäärä.
53708: Kuopio.
53709: 18 125
53710: Svenska reallyc. för J 15 18 22 15 88 12 15 10 37
53711: goss. och :flickor. l 15
53712: 15 11 17
53713: 14 1 12
53714: 21 19
53715: 19 1 19
53716: 83
53717: 74
53718: 12
53719: 8
53720: 10
53721: 13
53722: 10
53723: 12 1
53724: 32 115
53725: 33 1 107 120,000 - 186:92
53726: 16 11 Opp. keskimäärä.
53727: 75 44 70 72 64 325 35125128 88 413
53728: 1
53729: " Suomal. yhteiskoulu.{ 60 60 60 50 50 280 50(40130 120 400 1
53730:
53731:
53732:
53733: 68 1 79 70 1 41 1 56 1 314 1 47 1 40 1 20 1 107 1 421 120,000I18,500j 91: 45 3 yl., 5 rinn. l. kann.
53734: 61 35 Opp. keskimäärä.
53735: Iisalmi. { 39 25 23 15 15 117 11 10 - - 138
53736: Reali- ja porvarik. **) 61 33 28 20 14 156 11 12 7 30 186
53737: 1 40 1 54 1 29 1 26 20 1 169 1 u 1 10 12 1 33 1 202 120,000, 6,000 128:71 3 ylim. l. kann.
53738: 30 11 Opp. keskimäärä.
53739: Nurmes. J33 23 24 12 13 105 13 9 - - 127
53740: 1
53741:
53742:
53743:
53744: Porvarikoulu. **) 25 27 22 21 12 107 12 14 6 32 139
53745: l 33 1 18 1 28 15 1 23 1 117 1 12 1 14 1 7
53746: 1
53747:
53748: 33 1 150 120,000 7,5001183: 33 3 ylim. l. kann.
53749: 1 1 1 1 1 21 1 1 1 1
53750: 11 1 1 1 1 Opp. keskimäärä.
53751: Kokkola. { 24137132130 1 261149115 1 151161 46 11951
53752: Suomal. yhteiskoulu. 24 25 24 29 24 126 23 21 11 55 181 J 1
53753: 31 29 1 29 26127 142 14118 10 42 1H4 20,00 7,500 149: 46 3 ylim. l. kann.
53754: 28 1 16 1 Oppii. keskimäärä.
53755:
53756: , Ruotsal.jatkol. (Ra· f ?6 11? ? - - - - - - - -
53757: jander). ( 8 - - 25 - - - - 25
53758: ? ? 1 ? - - - - -1- - - 6,000 1 - - Alkoi 1/ 1 1908.
53759: 1 1 1 8 1 1 1 1 1 Oppii. keskimäärä.
53760: Pietarsaari. 23 34 35 24 20 136 17 5 4 26 162
53761: Realläroverket. { 31
53762: 22
53763: 31
53764: 38
53765: 34
53766: 32
53767: 22
53768: 23
53769: 20
53770: 21
53771: 138
53772: 1.36
53773: 10
53774: 15
53775: 6
53776: 12
53777: 3
53778: 4
53779: 19
53780: 31
53781: 157 i
53782:
53783: 167 20,000 6,000 155:69 3 ylim. 1. kannat.
53784: 1 27 1 8 1 1
53785: Oppil. keskimäärä.
53786: Kristiinankaupunki. 22 19 21 20 17 99 11 25 124
53787: 51 9
53788: {
53789: 1
53790:
53791:
53792:
53793:
53794: Svenska Samskolan. 13 23 19 19 20 94 12 9 7 28 122 i
53795: 20 14 24 15 19 92 16 11 1 6 33 1 125 20,000 - 160:-
53796: 1 19 10 1 1 1 Oppii. keskimäärä.
53797: Lapua. 30 33 - - - - - - - - 63
53798: Yhteiskoulu. *) .
53799: { 30
53800: 33
53801: 29
53802: 27
53803: 30
53804: 28
53805: -
53806: 25
53807: -
53808: -1
53809: 89 -
53810: 88 -
53811: -
53812: -1-
53813: - -
53814: -
53815: 89
53816: 113 20,000 - 141:59 4,000 mk. L kohti.
53817: 1 30 1 1 1 Oppii. keskimäärä.
53818: Viitasaari. 35 - - - - - - - - -- 35
53819: Yhteiskoulu. ***)
53820: { 21
53821: 31
53822: 34
53823: 24
53824: -
53825: 25
53826: -
53827: -
53828: -
53829: - 1
53830: 55
53831: 55
53832: -
53833: -
53834: -
53835: -
53836: -
53837: -
53838: -
53839: -
53840: 55
53841: 80 20,000 - 150:- 4,000 mk. l. kohti.
53842: 1
53843: 1 1 1 1 1 28 1 1 1 1 1 1 1 i Oppii. keskimäärä.
53844: *) Ainoastaan 3 ensimäistä luokkaa on otettu keskimäärässä huomioon.
53845: **) " 2 viimeistä vuotta otettu huomioon yläluokkain keskimäärässä.
53846: ***) " 2 luokkaa on viime vuonna otettu keskimäärässä huomioon. w
53847: w
53848: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, CJ:)
53849:
53850:
53851:
53852: 1906 ja 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti. ""'
53853:
53854: e.e:.~ """· ~~
53855: 0
53856: ~~ "='J>:r
53857: "S. 1 ..... "Cl
53858: ~: p,; § e. '-<z
53859: .... d
53860: ..... ,.._ -1 1
53861: t" 1~~~
53862: s
53863: 1
53864:
53865: ~ 1§ ~ ~ < ;::i ~ [ !>;" .... p:J ..... c:-t-
53866:
53867: ::: ~ s ~: ~· ':1., "='~·
53868: 00
53869: Paikka ja nimi H ~ [!l..s ::;· Muistutuksia
53870: 15': 8 ,....., .....
53871: H
53872: !>;" 1 10 100 1\)
53873: ..... 10'
53874: ;' ~= ~ ~~
53875: 10 ...
53876: "=' l:l
53877: ii.l: ~ d @
53878: 10= 0
53879: d
53880: !>;" 1"''0
53881: 0 ;:l.p
53882: 10= 10' ::rl:l
53883: 1'1:
53884:
53885: Oulu
53886: Suoma!. Yhteiskoulu
53887: l ? 1 ? 1 ?
53888: 46 44 40 40
53889: r? -36 ~--=-~=-i-1-
53890: 206 - - -
53891: -
53892: -
53893: 1118 1
53894: 206
53895: l
53896:
53897: 1
53898: 83 _ 86 1 54133 241 280 122 1 - 1- - 1 302 120.000 5,000 82: 7812 rinn. lu ok. kann.
53899:
53900: , 1 1 1 49 1 1 1 1 1 1 1 Oppilaitten
53901: Kajaani ~ 22 20 22 11 12 87 - - - - 87 keskimäärä
53902: Porvari- ja yhteiskoulu 23 2311 9 1 19 11 1 95 11 ~-~- 1 _ 1 106 1 \ _ 1
53903: 27 24 24 15 19 109 4 9 - 1 - 122 20,000 - 163: 94
53904:
53905: Kemi 19 1 1 1 1 1 1 Oppilaitten
53906: 28 1 23 23 1 18 1 11 1 103 6 15 7 28 131 keskimäärä
53907: Yhteiskoulu
53908:
53909: 11 ~k~J_!81221130 16~~ ~
53910: 20 20 20 19 19 98 18 18 17 53 151
53911: 51 39 20,000\ 6,0001153:84,3ylim.luok.kannat.
53912: 2
53913: 2 1 1 1 13 1 1 1 1 Oppilaitten
53914: Maarianhamina Jl17 5 7 - -- 1 29 - _ _ _ 29 keskimäärä
53915:
53916: 1~__l__j_~--=----=-1-~?___l_--:-_1- -1 - 1
53917: Realioppilaitoksen ?
53918: 1
53919: ? ? --29---- 29
53920: jatkoi.
53921:
53922: _____
53923: 27 19,000 - 1333:33
53924:
53925: 1 299 1 _ 1 _ 1
53926: _ 1 _ 1 1 1 1 Oppilaitten
53927: keskimäärä
53928:
53929:
53930: l = === = ;~ = = = = ;~
53931: Heinola 1
53932: 1 29
53933: Alkeiskoulun jatkoi.
53934: 1 1 1 1 1 1 1 1 6,0001 __ __1214: 291
53935: Helsinki '117 117 \ 20 114112 \ 80 [141 5 91 28 1 1081 1
53936: ~venska priv. läroverket
53937: 1 1
53938:
53939: 20 , 20 19 16 12 87 ' 12 , 12 : 7 31 1
53940: 118 1
53941:
53942: 1
53943: f. fl. *)(Laurell) ~-~l_~2~-~~_!lli_~_1_8~_j__!_lj__8_1 _7_L_~6 1 113 [15,000[ 4,000\168: 141 2 jatkol. kannat.
53944: 1 1 17 1 9 1 1 i Oppii. keskimäärä.
53945: 1
53946:
53947:
53948:
53949: 12 26 28 34 21 121 21 17 10 48 1 169
53950: Priv.Svenskaflickskol.*)JI21114123 2-7 2.9 1-14 17 22 11 50 [164
53951: (Lagus) 1
53952: 16 20 15 1
53953:
53954: -~-~---
53955: 22 [ 23 1 · 96
53956: ·-r·--22 1
53957: 24 1 10 1 14 1 48 1 144 \21,0001 - \14:>: 83
53958: -1_ _17_1_ _1____1_ _1 _ _ /0ppil. keskimäärä.
53959:
53960: 14 16 1 28 23 22 103 9 -- 24 12715 1 1
53961:
53962: Priv. Svenska flickskol 16 15 i 22 29 22 10414 - 33 13719 1
53963:
53964:
53965: (Forsman) 1 13 23 1 18 1 22 i 28 1 10413 - i 31
53966: ----~----~~ --~--~-1-io _________ ----------15--l-
53967: 18
53968: 135 15,000! -
53969: T ----,
53970: \111: 11
53971: 1 [Oppil. keskimäärä.
53972:
53973: Porvoo. \17 15 18 21 113 84 - - 1- - 84 1 1
53974: J 16
53975: 1'
53976:
53977:
53978:
53979:
53980: 19 15 16 16 82 _ __ _ _ 82
53981: \ j_l2__~_1__1_9_l~~4___~9_1 __-:-__L::--__ =__L -::-___Jl~J-~. 5001 _-___1140: 4_5
53982: Priv. frutimmerskolan.
53983: 1
53984: 1 1 · 1 17 1
53985: 1 '1 1 1 '1 1 1 1 /Oppii. keskimäärä.
53986: Turku 1126 29 f 23 , 29 ! 20 1 127 18 11 12 41 168 l
53987:
53988: 23JJ~j_1()6J__l~~-~171
53989: 1
53990:
53991: Priv. Svenska fruntim- 29 24 ~8 19 ! 27 1 127 18 17 9 44 171
53992: merskolan. * i _ 19 26,20 1 47 1153 ! 15,00014,000 1124: 1813 jatkol. kannat.
53993: 1 1 1 1 1 24 1 1 1 1 17 1 1 \ j Oppil. keskimäärä.
53994: I 28 13 l 10 51 - !- - - 51 ,
53995:
53996: I
53997: _ - 1
53998:
53999:
54000: Suomal. jatko-opisto.
54001:
54002: 1
54003: 18 20
54004: 1
54005:
54006:
54007:
54008:
54009: 1 1
54010: 9 -
54011: [20 112114 1
54012: 1 1 17 11
54013: -! -1
54014: 1-1-1 -
54015: 1 - 1
54016: -
54017:
54018: 1
54019: 47
54020: 46
54021: 1
54022:
54023: 1
54024: j_ - i -
54025: 1 6,0001 -
54026: 1 1
54027: 1130:43
54028: 1
54029: - -
54030:
54031: /Oppil. keskimäärä.
54032: 47
54033: 46
54034:
54035: *) Yhdeksänluokkainen, mutta I:nen luokka valmistavana jää ilman valtioavustusta. 1:10
54036: <:.Jo
54037: Oppilaiden lukumäärä valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten eri luokilla 1 p:nä syyskuuta 1905, 1906 ja ""
54038: o;,
54039:
54040: 1907, valtioapu eri kouluille sekä valtion kannatus keskimäärin kutakin oppilasta kohti.
54041: 1
54042: 0 '-10 OPl el.-1 1
54043: >oo Pö'SE..
54044: ~
54045: e.,~ ~~. ~e. <Z
54046: t: et-..,,~= ~0
54047: ~~
54048: 00
54049:
54050: Paikka ja nimi. H H
54051: H s .... ..q ..q
54052: '""'
54053: 0
54054: er.s
54055: rn
54056: .q
54057: H
54058: ..q
54059: ....
54060: H
54061: ..q
54062: H
54063: H
54064: H
54065: ~;-"
54066: 0
54067:
54068: ~~:
54069: UJ "' '"
54070: ~:8
54071: UJ "
54072: o·~.
54073: "'::s
54074: UJ
54075:
54076: "'"''
54077: "0
54078: ~ ~-~
54079: 8".::
54080: Muistutuksia
54081: 1-' s;o:
54082: ~~: ~~: ~R'
54083: "0('[)
54084: s::i "
54085: s::i ;r.g et>R'
54086: '""''l-0
54087: 1\):0 ,_,.oo
54088: "'' 1\):
54089: ' '
54090:
54091: Pori. 33 30 28 23 143 32 175
54092: { 29
54093: Suoma!. tyttökoulu *) 26 38 29 26 30 149 22 18 - 40 189
54094: 38 24 37 28 24 151 26 11 16 37 204 15,000 -- 73:53
54095: 30 19 Opp. keskimäärä.
54096: 1
54097: Hämeenlinna. 10 14 - -- 33 - - - - 33
54098: Suoma!. jatkol~okat { 1: 12 10 1- - 36 - - -- -- 36
54099: 19 12 15 l 46 - 46 6,000 - 130:43
54100: 13 Opp. keskimäärä.
54101: 1 1
54102: 83 60 62 42,51 307 - - - 307
54103: Tampere. {
54104: Suoma!. tyttökoulu **) . 87 75 60 51 36 309 , __ - - - 309 1 6 rinnak. luok.
54105: 100 74 62 56 44 336 - - 336 115,000 12,00() 83: 57 kannat.
54106: 63 Opp. keskimäärä.
54107: _ --·- Suomal. tyttökoul.{ 28 24 16 - - 68 - - - - 68
54108: " jatkoluokat 29 21 21 - - 71 - - - - 71
54109: 19 26 23 68 68 6,000 - 88:24
54110: 23 Opp. keskimäärä.
54111: 1
54112:
54113: Viipuri. { 16
54114: 19 10 - - 45 -- - - - 45
54115: Jatko-opisto 19 13 11 - - 43 - - - - 43
54116: 18 18 9 45 45 6,000 - 133:33
54117: 1 1 1 1 1 15 1 1 1 1 1 1 1 1 Opp. keskimäärä.
54118: '1 6'1 --'1_1_1_1_
54119: = i~
54120: -"-Ruotsal. tyttökoulu{ 14 - - 20 -
54121: jatkoluokat
54122: 10 13 - - - 23 - 1 1 1 - 1 16.000 1 - 1260: 871 1
54123: 11 1
54124: Opp. keskimäärä.
54125: 1 1 1 1
54126:
54127: Mikkeli. J 18 16 15 11 7 67 10 6 - 16 83 1 Koulu uudistuk-
54128: Priv. sv. (sam.) fruntsk. 18 111 16 8 7 60 6 10 - 16 76 sen alaisena, val-
54129: (Antell) [ 11 14 11 117 4 57 7 6 - 13 70 8,000 - 114:291 tioapu alenemassa.
54130: 12 8 1
54131: Opp. keskimäärä.
54132:
54133: - , - Yksit. suoma!. tyt-{ 16 12 14 22 25 89 31 27 - 58 147 1
54134: 1
54135:
54136:
54137:
54138:
54139: tökoulu 17 18 17 16 16 84 18 18 - 36 120 1
54140:
54141: 11 38 14 16 18 97 27 11 - 38 135 15,000 - 111: 11
54142: 1 18 22 Opp. keskimäärä.
54143:
54144: Savonlinna. { 8 18 11 16
54145: 161 69 - - - - 69
54146: Suoma!. tyttökoulu 16 15 15 14 12 72 - - - - 72
54147: 19 19 10 10 11 69 - - - - 69 13,000 - 188:41
54148: 1 1 1 14 1 Opp. keskimäärä.
54149: Nikolainkaupunki. {. ? ? ? - - - - - - - 9
54150: Ruotsal. tyttök. jatkoi. 16 7 - - -- 23 - - ·- - 23
54151: 9 11 - - - 20 - - -1 - 20 6,000 - 200:- 2000 mk. l. kohti.
54152: 1 1 11 1 1 1 1 Opp. keskimäärä.
54153: -,- Suomal. tyttök. { ? ? ? - - 19 - - - - 19
54154: jatkoi. -
54155: 8 -
54156: 7 -
54157: -
54158: -
54159: -
54160: -
54161: -
54162: 7
54163: 8
54164: -
54165: -·
54166: -
54167: -1-
54168: - -
54169: -
54170: 7
54171: 8 6,000 -
54172: 1250:- 2000 mk. l. kohti.
54173: 1 6 1 1 Opp. keskimäärä.
54174: Oulu. 20 10 12 - - 42 - - - - 42
54175: Suoma!. jatko-opisto 12 16 14 - - 42 - - - - 42
54176: 22 18 1 18 - -1 58 - - -1- 58 6,000 - 103:45
54177: !1 1 1 1 16 1 1 1 1 1 Opp. keskimäärä.
54178: *) Ainoastaan 6 ja 7 luokka otettu yläluokkain keskimäärässä huomioon.
54179: **) I:n luokka valmistavana luokkana jää ilman valtioapua. w
54180: ""'
54181: 1
54182: 1
54183: 1
54184: 1
54185: 1
54186: 1
54187: 1
54188: 1
54189: 1
54190: 1
54191: 1
54192: 1
54193: 1
54194: 1
54195: 1
54196: 1
54197: 1
54198: 1
54199: 1
54200: 1
54201: 1
54202: 1
54203: 1
54204: 1
54205: Helsinki 1908, Suoma!. Kirjall. Seuran Kirjap. Osakeyhtiö.
54206: 190&. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54207:
54208:
54209:
54210:
54211: Suomen Eduskunnan alamainen
54212: anomus, joka tarkoittaa yksityiskoulujen ja
54213: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistä-
54214: mistä.
54215:
54216:
54217:
54218:
54219: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
54220: ja Suuriruhtinas!
54221:
54222:
54223:
54224:
54225: Eduskunnassa on tehty useita eri anomusehdotuksia"
54226: jotka tarkoittavat, osaksi korkeamman valtionavun myön-
54227: tämistä yksityiskouluille, osaksi yksityiskoulujen opetta-
54228: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54229:
54230: jain aseman turvaamista, osaksi myöskin yhteiskoulujen
54231: kehityksen edistämistä ottamalla yhteisopetusta käytän-
54232: töön valtion oppikouluissa, sekä vielä Maarianhaminan
54233: ruotsalais.en yhteiskoulun muodostamista 8-luokkaiseksi,
54234: valtion kustantamaksi realilyseoksi. Eduskunta on nämä
54235: anomusehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
54236:
54237: YkJSityiskoulu jemme ripeä edistyminen on omiaan
54238: vaatimaan yhä suurempaa huomiota sekä eduskunnan että
54239: hallituksen puolelta. Yksityiskoulujen oppilasJuku on no-
54240: peasti kasvanut, nHn että se nykyään jo on hieman suu-
54241: rempi kuin valtionkoulujen oppilasmäärä, joka viimemai-
54242: nittu lukuvuonna 1907-1908 oli 10,408, sen sijaan kuin
54243: oppilasmäärä yksityiskouluissa samana lukuvuonna oli
54244: 10,840.
54245: Ylioppilaiksi pyrkivien luku Suomessa maan asukas-
54246: lukuun verrattuna on kyllä huomattavan suuri. Yliopis-
54247: toon kirjoitettiin vuonna 1904 kaikkiaan 672 uutta yli-
54248: oppilasta, eli 23,5 ylioppilasta joka IOo,ooo asukasta koh-
54249: den. Vuonna 1905 olivat vastaavat luvut 714 ja 24,7,
54250: vuonna 1906 olivat ne. 792 ja 27,3 sekä vuonna 1907
54251: vihdoin 790 ja noh 26,5.. Vertauksen vuoksi mainittakoon,
54252: että vuonna 1904 oli uusien ylioppilaiden luku kutakin
54253: wo,ooo asukasta kohti Norjassa 15,7, Tanskassa 15.2
54254: ja Ruotsissa 22,7. Myöhemmiltä vuosilta kuin 1904 ei
54255: vastaavia lukuja Skandinavian maista ole ollut käytettä-
54256: Vlssa.
54257: Näiden lukujen perusteella ei Eduskunnan käsityksen
54258: mukaan kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vuosi
54259: vuodelta ka1svava ylioppilasluku ilmaisisi yksipuolista, kan-
54260: samme edistymiselle haitallista kehitystä. Alkeiskoulut
54261: meidän aikanamme eivät enää ole pääasiallisesti virkamies-
54262: kouluja, vaan yleisen s,ivistyks.en välittäjiä mitä laajimr
54263: mille ja erilaisimmille yhteiskunnallisen toiminnan aloille,
54264: ja joskin kohta niiden järjestelyä vastaan voidaan tehdä
54265: muistutuksia, niin tyydyttävät ne joka tapauksessa yleistä
54266: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 3
54267:
54268: ja todellista sivistystarvetta. Huomattava on myöskin,
54269: että virkamiespaikkoja nykyään on monella alalla vaikea
54270: saada täytetyksi ja että kysymystä arvosteltaessa on otet-
54271: tava lukuun naisylioppilaittemme suuri lukumäärä. Enin
54272: osa viimemainituista ei jatka lukujaan yliopistossa, mutta
54273: hekin tuottavat yhteiskuntaamme arvokkaan ja elämän eri
54274: aloilla hyödyllisen sivistyslisän.
54275: Kieltää ei kuitenkaan voitane, että pelätty yksipuoli-
54276: suus saattaa aikaa myöten ilmestyä, jos kaikki yks:ityis-
54277: koulut kehitetään yliopistoon vieviksi oppilaitoksiksi ja
54278: uusia samanlaisia jatkuvasti syntyy eikä pääsyä käytän-
54279: nöllisille aloille helpo1teta keskikoulun läpikäyneille oppi-
54280: laille. On senvuoksi pidettävä erittäin tärkeänä kehityk-
54281: sen ohjaamista siihen suuntaan, että 5-luokkainen koulu-
54282: muoto tulee yleisemmäksi ja että viiden luokan kurssin
54283: suorittaneelle nuorisolle avataan teitä käytännöllisen elä-
54284: män aloille.
54285: Näin ollen Eduskunta on sitä mieltä, että yksityisten
54286: oppilaitosten, niinhyvin 8-luokkaisten kuin varsinkin s-
54287: luokkaisten, a vustaminen yleisillä varoilla, mikäli ne tyy-
54288: dyttävät todellista paikkakunnallista s.ivistystarV'etta, yhä
54289: edell.een on olojen vaatima.
54290: Toiselta puolen Eduskunta ei ole voinut jättää huo-
54291: mioon ottamatta, että valtion menot alkeisoppilaitoksista
54292: jo nykyään ovat arveluttavan suuret, varsinkin verraten
54293: kansakoululaitoksen hyväksi käytettyihin varoihin. Valtion
54294: menot alkeisoppilaitoksista tekevät kuluvan vuoden meno-
54295: arvion mukaan kaikkiaan liki s,ooo,ooo markkaa, valtion
54296: menojen kansakoululaitoksesta noustessa ainoastaan noin
54297: 7,2so,ooo markkaan. Kun samalla otetaan huomioon se
54298: tosiasia, että monen 8-lqokkaisen koulun oppilasluku var-
54299: sinkin yläluokilla on verrattain pieni, ovat nämä s.eikat
54300: olleet omiansa kehottamaan Eduskuntaa varovaisuuteen.
54301:
54302: Katsoen, että oppilasluku paraiten ilmaisee, onko
54303: kouLu tositarpeen vaatima vai ei, on Eduskunta pitänyt
54304: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54305:
54306: tärkeänä tarkoin harkita, minkä oppi~asmää.rän voitaisiin
54307: katsoa ilmaisevan sellaista sivistystarvetta, että valtion
54308: olisi sen tyydyttämistä avustettava. Ne aJlimmat oppilas-
54309: määrät, jotka nykyisin voimassa olevien määräysten mu-
54310: kaan ovat valtioavun ehtona, ovat Eduskunnan käsityksen
54311: mukaan yleensä liian alhaiset. Valtion menot tulevat luok-
54312: kien ollessa pieniä suhteettoman suuriks,i kutakin oppilasta
54313: kohti. Tilasto osoittaa sen ohessa, että yksityiskoulujen
54314: alemmrlla luokilla enimmäkseen tätä nykyä on melkoista
54315: enemmän oppilaita kuin mitä voimassa olevien määräysten
54316: mukaan valtioavun ehtona vaaditaan. Toiselta puolen ei
54317: puutu merkkejä siitäkään, että valtion avustus pieniUe luo-
54318: kille on omiansa synnyttämään pieniä ja kituvia, toistensa
54319: kanssa kilpailevia oppilaitoksia naapuruspaikkakunniUa.
54320: Eduskunta on tämän ohessa kumminkin katsonut, ettei
54321: ole mitään aihetta asettaa maalla toimivia yksityisiä kou-
54322: luja muita samanla:is~a oppilaitoksia epäedullisempaan ase-
54323: maan, niinkuin nykyiset määräykset valtioavun ehdoi,sta
54324: tekevät.
54325: Verratessaan toisiinsa nykyisin toimessa olevien yksi-
54326: tyiskoulujen opp~laslukuja on Eduskunta katsonut koh-
54327: tuuliliseksi, että valtioapua yleensä olisi myönnettävä
54328: ainoastaan sellaisille yksityiskouluille, joiden oppilasluku
54329: viidellä alemmalla luokalla on keskimäärin vähintään 20
54330: ja kolmella ylemmällä luokalla vähintään 12. Koska kui-
54331: tenkin jonkun tahi muutamien luokkien oppilasluku elin-
54332: voimaisessakin koulussa satunnaisesti saattaa olla taval-
54333: lista oppilasmäärää pienempi tai ainoastaan tiJapäisesti sitä
54334: suurempi, olisi varmemman perustan saamiseksi kolmen
54335: vuoden oppilasluvun keskimäärä pantava laskelman poh-
54336: jaksi. Uusille kouluille olisi, kuten tähänkin s:aakka, val-
54337: tioapua annettava niiden kolmannesta toimintavuodesta
54338: alkaen, ja kun oppi,lasmäärä alimmilla luokilla tavallisesti
54339: on suurin, on Eduskunta pitänyt kohtuullisena asettaa
54340: ehdoksi valtioavun saantia varten, että oppi,las,luvun kah-
54341: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 5
54342:
54343: della alimmalla luokalla tällaisissa tapauksissa tulee oUa
54344: yhteensä vähintään 50.
54345: Kun taas joskus voipi sattua, että on otettava huo-
54346: mioon muitakin näkökohtia kuin oppilasmäärä, on Edus-
54347: kunta ollut sitä mieltä, että poikkeustapauksissa voitaisiin
54348: myöntää valtioapua sellaisillekin kouluille, joiden oppilas-
54349: luku ei nouse ylempänä mainittuun alimpaan määrään.
54350: Näissä tapauksissa tulisi valtioavun myöntäm~sen tai epää-
54351: misen riippua erikoisesta harkinnasta.
54352:
54353: Valtion oppilaitosten kustannukset tekivät luku-
54354: vuonna 1906-1907 3,389,174 markkaa, koulurakennuk-
54355: sista aiheutuvia kustannuksia lukuunottamatta; yksityiset
54356: oppilaitokset tuottivat valtiolle samana vuonna ainoas-
54357: taan 1,021,829 markan kustannukset. Yhteenlasketuista
54358: 4,41 1,003 markkaan nousevista menoista tuli siis valtion-
54359: koulujen osalle 70,7 o/o, yksityiskoulujen osalle 29,3 o/o.
54360: Jokaista oppilasta kohti nousivat valtion kustannukset,
54361: kun opp1laitten suorittamat lukukausimaksut otetaan huo-
54362: mioon, valtionkouluissa 302 markkaan 70 penniin, jota
54363: vastoin valtion keskimääräinen kustannus kultakin oppi-
54364: laalta yksityisissä oppilaitoksissa oli IOS markkaa 6o
54365: penniä.
54366: Kieltämätön, monivuotinen kokemus osoittaa, että
54367: yksityiskoulujemme nykyinen valtioapu ei läheskään vas-
54368: taa koulujen menoja. Ne yksityiskoulut, jotka eivät ole
54369: tahtoneet turvautua oppilasmaksujen lwrottamiseen, josta
54370: taas olisi seurauksena, että koulu sulkisi ovensa vähä-
54371: varaisten lapsilta, ovat olleet pakotetut supistamaan meno-
54372: jaan mitä pienimpiin määriin, joka tietysti on ollut suu-
54373: reksi haita:ksi opetukselle, sekä tuon tuostakin vetoamaan
54374: yleisön apuun tai lisäämään velkojaan. Tämä ei voi olla
54375: vaitionkaan taloudel1e eduksi. Ellei yksityiskouluille val-
54376: misteta toimeentulon mahdollisuutta, on kansan yhä kas-
54377: vava sivistystarve pakottava valtion perustamaan suuren
54378: määrän uusia oppilaitoksia ja näiden aiheuttamat kustan-
54379: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o Z4.
54380:
54381: nukset nousisivat joka tapauksessa suuremmiksi kuin se
54382: avustus, jota yksityiskoulut tarvitsevat, voidakseen toi-
54383: mintaansa menestyksellä jatkaa.
54384: Verrattuina valtion muiden virkamiesten palkkoihin
54385: ei valtion koulujen opettajien palkkoja voi sanoa korkeiksi.
54386: Kokemus näyttääkin, että näitä virkoja hakukelpoisten
54387: hakijain puutteen tähden monesti on vaikea saada täy-
54388: tetyiksi. Yksityiskoulujen opettajain on täytynyt tyytyä
54389: vielä vähempiin vaatimuksiin. Jos taas toisiinsa verra-
54390: taan valtion ja yksityiskoulujen huoneustoja, opetusväli-
54391: neitä ynnä muita ajanmukaisen oppikoulun tarpeita, on
54392: erotus ylimalkaan vielä enemmän silmäänpistävä. Tämä-
54393: kin näkökohta vaatii Eduskunnan mielestä yksityiskou-
54394: lujen valtioavun korottamista, varsinkin niillä seuduin,
54395: missä ei löydy muita ylempiä kouluja taikka valtion kou-
54396: luissa ei ole tilaa kaikille oppikouluihin pyrkiville oppilaille.
54397: Jos yksityiskoulujen opettajain palkat laskettaisiin
54398: valtion koulujen tuntiopettajapalkkojen mukaan eli qo
54399: markaksi vuositunnilta, tulisi sen mukaan yksin opetus
54400: joka luokalla maksamaan 4,200-4,400 markkaa, johonka
54401: lasketmaan ei vielä ole otettu mitään korvausta opettajain
54402: kotityöstä, ei minkäänlaisia palkankorotus-eriä eikä joh-
54403: tajan ja vahtimestarin palkkoja. Opetusvälineisiin, koulu-
54404: kaluston hankkim~seen ja tämän korjaamiseen vaaditta-
54405: vat rahamenot eivät myöskään sisälly tähän rahamäärään.
54406: Yksityiskoulujen menot vuokrasta, puista ja valaistuksesta
54407: on Eduskunta laskenut nousevan maalla vähintään 400
54408: markkaan luokkaa kohti vuodessa ja kaupungeissa soo-
54409: 1,400 markkaan. Yksin ylläolevassa laskussa lukuunotetut
54410: menoerät tekevät vuodessa joka luokkaa kohti s,ooo--
54411: 6,ooo markkaa.
54412: Valtion avustuksen korottamista tähän määrään ei
54413: Eduskunta kuitenkaan ole katsonut mahdolliseksi. Pitäen
54414: välttämättömänä valtion alkeisopetuksesta aiheutuvien me-
54415: nojen supistamista tärkeimmän tarpeen tyydyttämiseen,
54416: varsinaisen kansanopetuksen vaatiessa yhä lisääntyvää
54417: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. T
54418:
54419: huomiota ja karttuvia menoja, on Eduskunta katsonut
54420: nykyoloissa täytyvän tyytyä siihen, että yksityisten yhteis-
54421: koulujen ja yksityisten alkeiskoulujen kaikille luokiUe an-
54422: netaan nykyisen valtioavun korkein määrä, 4,000 markkaa
54423: luokkaa kohden. Kun kuitenkin tämä nykyoloissa joka
54424: tapauksessa niukka valtioapu varmaankin käy riittämät-
54425: tömäksi paikkakunnilla, joissa vuokrat ja elinkustannukset
54426: ovat kovin kalliit; kun edelleen oppilaitoksille, joiden
54427: oppilasluku on hyvin suuri, on tarpeen suhteellisesti
54428: suuremmat kouluhuoneustot, ja korkeampi oppilasmäärä
54429: niille tuottaa muitakin lisämenoja, ja kun myöskin
54430: on kohtuuden vaatimaa sekä oppilaitoksen menestymi-
54431: selle välttämätöntäkin, että se voi palveluksessaan enem-
54432: män aikaa olleille opettajille maksaa ainakin jonkun ver-
54433: ran palkankorotusta, on Eduskunta katsonut, että yllä-
54434: mainittu valtioapu voitaisiin tällaisissa tapauksissa korot-
54435: taa, ei kuitenkaan yli 5,000 markan luokkaa kohti. Tämä
54436: korotus olisi kuitenkin myönnettävä ainoastaan sellaisille
54437: oppilaitoksille, joiden lukukausimaksut ovat keskimäärin
54438: enintään 40 markkaa.
54439: Mitä rinnakkaisluokkien avustamiseen valtion puo-
54440: lelta tulee, on se, vaikkakin kasvatusopilliselta kannalta
54441: katsoen aivan suuria kouluja ei voi pitää edullisina, kui-
54442: tenkin toisinaan välttämättömän tarpeen vaatima. Täl-
54443: lainen avustus olisi annettava samojen perusteiden mu-
54444: kaan, joita noudatetaan rinnakkaisluokkia ylläpidettäessä
54445: valtion kouluissa, kuitenkin vain sillä ehdolla, ettei paikka-
54446: kunnan muissa kouluissa ole ti,laa rinnakkaisluokan oppi-
54447: laiolle. Kun rinnakkaisluokista johtuvat kustannukset kui-
54448: tenkin yleensä ovat koulun muiden luokkain ylläpitokus-
54449: tannuksia pienemmät, olisi näille luokille annettava apua
54450: harkinnan mukaan, ei kuitenkaan missään tapauksessa
54451: enempää kuin 3,500 markkaa luokkaa kohti.
54452: Erikoisasemaan ovat myöskin asetettavat eräät tyttö-
54453: kouluihin liitetyt jatkoluokat Näistä lienevät useimmat
54454: kyllä järjestetyt samalla tavalla kuin täydellisten yksityis-
54455: 8 1908. II Vp. - Ednsk. anom. - Anomnsmiet. N:o 24.
54456:
54457: koulujen yläluokat, mutta toisissa ovat oppilaat oikeutetut
54458: rajoittamaan opintonsa yhteen tai muutamaan harvaan
54459: opetusohjelmaan kuuluvaan aineeseen. Viimeksimaini-
54460: tulla tavalla järjestettyjä oppilaitoksia varten ei valtio-
54461: apuun oikeuttavaan vähimpään oppilasmäärään nähden
54462: tietenkään voi noudattaa samaa perustetta kuin muiden
54463: yksityisoppilaitosten suhteen. Näin ollen on vaikeaa tar-
54464: kalleen määrätä näille oppilaitoksille annettavan valtioavun
54465: suuruutta, vaan olisi niiden avustaminen kulloinkin riip-
54466: puva eri harkinnasta. Sitä vastoin olisivat sellaiset jatko-
54467: luokat, jotka ovat järjestetyt samalla tavalla kuin yksi-
54468: tyisten alkeiskoulujen vastaavat luokat, valtioapuun näh-
54469: den asetettavat samaan asemaan kuin nämä koulut.
54470: Siitä, että valtioavun saamisen ehdoksi asetetaan en-
54471: tistä korkeampi oppilasluku, tulisi olemaan seurauksena
54472: valtioavun lakkauttaminen muutamilta pienemmiitä kou-
54473: luilta. Tässä jo toimivien yksityiskoulujen valtioavun
54474: lakkauttamisessa olisi kuitenkin noudatettava mitä suu-
54475: rinta varovaisuutta. Niiltä kouluHta, joil'la ei ole valtio-
54476: avun saantiin uusien perusteiden mukaisesti tarvittavaa
54477: vähintä oppilasmäärää, on valtioapu luonnollisesti nykyi-
54478: sen määräajan kuluttua lakkautettava asteettain luokka
54479: luokalta. Milloin taas oppilaitoksen oppilasJuku lähentelee
54480: avustuksen saamiseen oikeuttavaa rajaa, olisi oppilaitok-
54481: selle, vaikkapa se aika, joksi valtioapu on myönnetty, olisi
54482: ummessa, joka tapauksessa edelleen myönnettävä valtio-
54483: apua pariksi vuodeksi eteenpäin, jotta koulu voisi näyttää,
54484: onko se tositarpeen vaatima. Missä kaksi koulua toimii lä-
54485: hekkäin ilman riittävää oppilasmäärää, olisi aluksi ainoas-
54486: taan toiselta, hallituksen harkinnan mukaan, valtioapu lak-
54487: kautettava ja odotettava, nostaako toimenpide toisen kou-
54488: lun oppilasmäärän riittäväksi, ennenkuin valtioapu, ellei
54489: niin käy, seuraavana tai toisena vuotena tältäkin oppi-
54490: laitokselta lakkautetaan. Näin menetellen olisi takeita
54491: siitä, ettei valtioavun lakkauttaminen tulisi kohtaamaan
54492: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.
54493:
54494: mitään oppilaitosta, jonka säilyttäminen on todellirsen sivis-
54495: tystarpeen vaatima.
54496: Eduskunnalle jätetyssä armollisessa esityksessä varo-
54497: jen hankkimista varten niihin tarpeisiin, joihin varsinaiset
54498: valtion tulot eivät riitä, ovat valtion menot yksityis-
54499: ten oppilaitosten kannattamisesta vuonna I 909 lasketut
54500: I,5oo,ooo markkaan. Tämä menoerä tulisi Eduskunnan
54501: tekemän arviolaskelman mukaan tulevalta vuodelta nou-
54502: semaan noin 300,000 markaUa, kun ne oppilaitokset, joilla
54503: on riittävä oppilasmäärä, saavat va1tioapua Eduskunnan
54504: esittämien perusteiden mukaan.
54505:
54506: Yksityiskoulujen taloudellisen aseman vakaantuminen
54507: vaatii myöskin, ettei valtioapua, niinkuin tähän asti, an-
54508: neta lyhyeksi määräajaksi, vaan että se tehdään riippu-
54509: vaksi määrättyjen valtion asettamien ehtojen täyttämisestä.
54510: Kun valtio korottaa yksityiskouluille antamaansa kan-
54511: natusta, on se myöskin katsottava oikeutetuksi asettamaan
54512: entistä suurempia vaatimuksia näiden koulujen järjestä-
54513: miseen ja valvontaan sekä opettajiston pätevyyteen näh-
54514: den. Sen lisäksi mitä joulukuun I I päivänä 1884 anne-
54515: tussa armolEsessa julistuksessa määrätään siitä, mitä on
54516: huomioonotettava valtioapua yksityiselle oppilaitokselle
54517: haettaessa, olisi yksityiskoulujen, sen ohessa kun ne edel-
54518: leen jäisivät koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
54519: siksi ja niiden tulisi noudattaa sanotun ylihallituksen hy-
54520: väksymää oppisuunnitelmaa, myöskin alistettava ylihalli-
54521: tukselle vahvistettavaksi koulun ohjesääntö. Opetuksen
54522: kdvollisuuden turvaamiseksi tulisi kouluilla olla pää-
54523: aineissa opettajat, jotka ovat hakukelpoiset vastaavien
54524: aineiden opettajiksi valtion oppilaitoksiin, ja muutenkin,
54525: paitsi lyhytaikais,empaa opetustointa varten, opettajia,
54526: jotka olisivat pätevät viransijaisuutta valtion kouluissa
54527: hoitamaan. Samalla olisi opettajien asema nykyisestään
54528: enemmän tu.rvattava, ja etenkin olisi tarpeen, että tärkeim-
54529: pien aineiden opettajat koevuosien jälkeen otettaisiin toi-
54530: 10 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54531:
54532: meensa pitempiaikaisesti. Lopuksi tulisi vapaaoppilas-
54533: paikkoja Varattomille oppilaille olla joku vahvistettu
54534: määrä, ei kuitenkaan enempää kuin valtion kouluissa.
54535: Nä~stä ja ehkäpä muistakin seikoista olisi valtioapua naut-
54536: tivien yksityisten oppilaitosten noudatettavaksi annettava
54537: tarkoituksenmukaiset määräykset. Kysymys vaatii kui-
54538: tenkin siksi tarkkaa ja monipuolista selvittelyä, ettei sel-
54539: lainen valtiopäiväin aikana ole ollut mahdollinen, ja on
54540: Eduskunta sentähden ainoastaan tahtonut viitata maini-
54541: tuissa kohdin oleviin puutteellisuuksiin ja mihin suuntaan
54542: korjaus olisi aikaansaatava. Tässä yhteydessä ei Edus-
54543: kunta myöskään saata olla huomauttamatta siitä seikasta,
54544: ettei ole olemassa mitään säännöstä siitä, missä määrin
54545: yksityisten oppilaitosten on noudatettava voimassaolevia
54546: kouluasetuksia. Ainoa yleisempää laatua oleva asetus,
54547: Joka koskee yksityiskouluja ja erittäin niiden valvontaa,
54548: on 7 päivältä huhtikuuta 1856 ja siis ajalta, jolloin yksi-
54549: tyiskouluja nykyisessä merkityksessään tuskin oli ole-
54550: massa. Että tämä epäkohta on välttämättä poistettava,
54551: on ilmeistä, ja olisi tämäkin puoli yksityiskoulukysymystä
54552: saatava tarkoin selvitetyksi ja järjestetyksi.
54553: Esittämiensä perusteiden nojalla Eduskunta Teidän
54554: Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoo:
54555:
54556:
54557:
54558: että yksityiskoulujen valtioavun ehdoksi
54559: olisi määrättävä, että niiden oppilasluku kolmena
54560: vuonna peräkkäin on keskimäärin ollut viidellä
54561: alaluokalla vähintään 20 ja kolmella yläluokalla
54562: vähintään I 2, josta ehdosta ainoastaan erityi-
54563: sistä syistä saataisiin poiketa; uusille oppilaitok-
54564: sille olisi valtioapua annettava kolmannesta toi-
54565: mintavuodesta alkaen, jos niiden kahden alim-
54566: man luokan oppilasmäärä on yhteensä vähin-
54567: tään so;
54568: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 11
54569:
54570: että yhteiskouluille ja 1nuille yksityisille
54571: alkeisoppilaitoksille) perusteluissa mainituilla
54572: ehdoilla) myönnettäisiin neljäntuhannen ( 4)000)
54573: markan suuru1:nen valtioapu kutakin toimin-
54574: nassa olevaa luokkaa kohti) mikä valtioapu eri-
54575: näisissä tapauksissa voitaisiin korottaa aina vii-
54576: teentuhanteen ( 5)000) markkaan;
54577:
54578: että tyttökmtlujen yksityisiä jatkoluo!?l?ia
54579: varten) jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti
54580: samalla ta'valla k1~in edellämainittujen yksityis-
54581: koulu,jen vastaavat luokat) annettaisiin valtio-
54582: apua samojen perusteiden mukaan kuin vii-
54583: meksimainituille luokille) mutta muussa tapauk-
54584: sessa erityisestä harkinnasta riippuen;
54585:
54586: että rinnakkaisluokille) milloin niiden op-
54587: pilailla ei ole tilaa paikkakunnan muissa kozt-
54588: luissa, myönnettäisiin valtioapua samoilla perus-
54589: teilla) joiden mukaan rinnakkaisluokkia yllär
54590: pidetään valtion oppilaitoksissa) ei kuitenkaan
54591: enempää kuin kolmetuhatta viisisataa ( 3)500)
54592: markkaa luokkaa kohti;
54593:
54594: että valtioapua ei myönnettäisi maara-
54595: ajaksi) vaan tehtäisiin sen nauttiminen riippzt-
54596: vaksi ainoastaan asianmukaisista) yleisillä sään-
54597: nöksillä määrättävistä ehdoista; ja
54598:
54599: että yksityiskouluja koskeva lainsäädäntö
54600: otettaisiin järjestettäväksi a;an vaatimuksia
54601: vastaavalle kannalle.
54602: 12 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54603:
54604: Kysymys yksityiskoulujen opettajien taloudellisen
54605: aseman turvaamisesta siten, että valtion kouluvirkoihin
54606: hakukelpoisille opettajille vakuutettaisiin palkankorotuk-
54607: seen ja eläkkeeseen nähden yleensä samat oikeudet kuin
54608: valtion koulujen opettajille, on Eduskunnan mielestä kyllä
54609: sellainen, että se ansaitsee kaikkea huomiota. Eduskunta
54610: ei kuitenkaan ole katsonut mahdolliseksi, että valtio suo-
54611: rittaisi pa,lkankorotuksia opettajille, joiden pohjapaikkaa
54612: se ei maaraa. Lisätyn yleisen valtioavun kautta, jota
54613: Eduskunta on anonut juuri silmälläpitäen palkankorotus-
54614: tenkin antamista, tulee yksityiskoulujen opettajien asema
54615: ainakin jossain määrin korjatuksi. Eduskunta ei myös-
54616: kään ole saattanut nykyisten elälremääräysten vallitessa
54617: puoltaa valtion eläkettä yksityisten palveluksessa oleville
54618: henkilöille. Nämä muutokset aiheuttaisivat sitäpaitsi
54619: niin suuria menoja valtiolle, ettei siitäkään syystä ole
54620: voitu niiden toimeenpanemista puoltaa. Sitä vastoin
54621: tulisi yksityiskoulun opettajan, siirtyessään vastaavaan
54622: virkaan valtion koulussa, eläkkeeseen nähden saada
54623: lukea hyväksensä ne vuodet, jotka hän on ollut yksityis-
54624: koulun palveluksessa ja joina hän on ollut hakukelpoinen
54625: opettajanvirkaan valtion oppilaitoksissa, eikä kuten ny-
54626: kyään, enintään 15 vuotta tästä ajasta. Kohtuullisena
54627: pitää Eduskunta myöskin, että yksityiskoulun opettaja
54628: saisi siirtyessään valtion palvelukseen palkankorotukseen
54629: nähden lukea hyväksensä jonkun osan, esim. puolet, siitä
54630: ajasta, jona hän on yksityiskoulussa palvellut pätevänä
54631: saamaansa valtion virkaan. Ehtona oikeuteen saada lukea
54632: virkavuosia niin hyvin eläkkeeseen kuin palkankorotuk-
54633: seen nähden olisi kuitenkin pidettävä, että opettajalla on
54634: ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa.
54635: Sen nojalla, mitä yllä on esiintuotu, saa Eduskunta
54636: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alama.isuudessa
54637: anoa:
54638: että yksityiskoulun opettaja siirtyessään
54639: opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläkkee-
54640: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 18
54641:
54642: seen nähden saisi lukea hyväksensä edelliset
54643: virkavuotensa, joina hänellä on ollut vähintään
54644: 20 tunnin opetus viikossa, siitä saakka kun hän
54645: on ollut täysin hakukelpoinen valtion koulu-
54646: virkaan; ja
54647:
54648: että '}'ksityiskoulun opettaja siirtyessään
54649: opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro-
54650: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puolet
54651: edellisestä palvelusajastansa, jona hänellä on
54652: ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa, siitä
54653: saakka kun hän on ollut täysin hakukelpoinen
54654: saamaansa ·valtion virkaan.
54655:
54656:
54657:
54658:
54659: Eduskunta on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen
54660: vuosi vuodelta yhä yleisempään kannatukseen, jonka yh-
54661: teiskouluaate maassamme on saanut osakseen. Pitäen
54662: oikeana sitä katsantotapaa, että valtion tulisi edistää
54663: yhteiskouluaatteen kehitystä, tämä kouLumuoto kun
54664: on osoittautunut monessa suhteessa ansaitsevan tunnus-
54665: tusta ja olevan hyödyksi nuorison kasvatukselle, on
54666: Eduskunta sitä mieltä, että valtion tulisi omissakin kou-
54667: luissaan ottaa käytäntöön yhteisopetus laajemmaltakin
54668: eikä rajoittaa sitä niinkuin nyt vain alemmille asteille.
54669: Erityisesti olisi tämä sopivaa sdlaisilla seuduilla, joilla
54670: valtioavun myöntämistä varten yksityiskouJuille ehdotettu-
54671: jen rajaiitavien määräysten johdosta yksityinen tyttökoulu
54672: tai yhteiskoulu lakkauttaisi toimintansa, mutta paikkakun-
54673: nalla olevassa valtion lyseossa olisi tilaa suuremmaliekin
54674: oppilasmäärälle. Muodostamalla lyseon täHaisissa tapauk-
54675: sissa yhteiskouluksi tyydyttäisi valtio sitä sivistystarvetta,
54676: jota lakkautettava koulu on palvellut, siltä huomattavam-
54677: massa määrässä lisäämättä menojaan.
54678: 14 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
54679:
54680: Ylläolevien perusteiden nojalla Eduskunta Teidän
54681: Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisuudessa anoo:
54682:
54683: että yhteisopetHs otettaisiin laajemmalti
54684: käytäntöön valtion kouluissa siellä, missä olo-
54685: suhteet tekevät sen tarpeelliseksi ja tarkoituk-
54686: senmukaiseksi.
54687:
54688:
54689:
54690:
54691: Erityisessä anomusehdotuksessa pyydettyä Maarian-
54692: haminan realiopiston yksityisten ylläpitämäin jatkoluok-
54693: kain ottamista valtion huostaan ei Eduskunta ole kat-
54694: sonut voivansa puoltaa, mutta on kumminkin ollut sitä
54695: mieltä, että näille luokille olisi annettava yhtä suuri
54696: valtioapu kuin sellaisille oppilaitoksille, joiden ylemmillä
54697: luokilla on vähintään 12 oppilasta, huolimatta siitä, että
54698: näiden luokkain oppilasmäärä ei nykyään nouse Eduskun-
54699: nan valtioavun saantia varten ehdottamaan alimpaan mää-
54700: raan. Ahvenanmaan eristetty maantieteellinen asema,
54701: pitkät, luonnonesteiden usein vaikeuttamat matkat sekä
54702: muut huomioon otettavat näkökohdat vaativat, että valtio
54703: pitää huolta siitä, ettei Ahvenanmaan ja siihen kuuluvan
54704: laajan saariston ainoaan oppikouluun liittyviä yläluokkia
54705: ole pakko aineellisen kannatuksen puutteessa lakkauttaa.
54706: Huomattava on sitäpaitsi, että Maarianhaminan valtion
54707: kustantama realiopisto, samoinkuin tämän opiston jatko~
54708: luokat, yhteiskouluna tyydyttävät kummankin sukupuolen
54709: sivistystarvetta.
54710: Esittämillään perusteilla Eduskunta siis Teidän Kei-
54711: sarilliselta Majesteetiltanne alamaisuudessa anoo:
54712:
54713:
54714: että sanotuille jatkoluokme, huolimatta nii-
54715: den riittämättömästä oppilasluvusta, myönnet-
54716: Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen. 15
54717:
54718: täisiin valtioapua neljätuhatta ( 4,000) markkaa
54719: luokkaa kohti.
54720:
54721: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
54722:
54723: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1908.
54724: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
54725: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25.
54726:
54727:
54728:
54729:
54730: Sivistysvaliokunnan mietintö
54731: n:o 7 kannatusavun myöntämistä työväen-
54732: opistoille koskevan anomusehdotuksen joh-
54733: dosta.
54734:
54735:
54736: Eduskunta on Sivistysvaliokuntaan valmistelevaa kä-
54737: sittelyä varten lähettänyt edustaja E. S. Yrjö-Koskisen
54738: y. m. anomusehdotuksen N :o 122 kannatusavun myöntä-
54739: misestä työväenopistoille.
54740: Yleisesti on maassamme tunnustettu ei ainoastaan
54741: tarpeelliseksi, vaan välttämättömäksikin sellainen opetus-
54742: toiminta, jonka tarkotuksena on levittää vapaaseen tut-
54743: kimukseen perustuvaa yleistä valistusta työväen kesken
54744: sekä herättää harrastusta yhteiskunnallista edistystä ja
54745: taloudellista vaurastumista koskeviin kysymyksiin, samalla
54746: kun opetus pyrkii pysyttelemään erillään päivän valtiolli-
54747: sista ja uskonnollisista riidoista. Erilaisia ja eri nimisiä
54748: luentokursseja on tässä tarkotuksessa jo pitkät ajat pidetty
54749: useissa kaupungeissa.
54750: Viimeisinä vuosina ovat nämä harrastukset muuta-
54751: missa kaupungeissamme saaneet aikaan erityisen n. s. työ-
54752: väenopiston perustamisen samaan suuntaan kuin tällä
54753: nimellä toimivat laitokset Ruotsissa. Ensimainen tällainen
54754: opisto alkoi toimensa Tampereella v. 1899 suorastaan kun-
54755: nan kannattamana. Sittemmin on samanlaisia laitoksia
54756: perustettu ainakin Viipuriin, Turkuun, Poriin, Vaasaan
54757: ja Ouluun. Tarkotukseltaan samanlainen on se opetustyö,
54758: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7·
54759: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25.
54760:
54761: jota ylemmän työväenopetuksen nimellä on jo useampana
54762: vuonna harjotettu Helsingissä, jossa samalla on valmis-
54763: tettu laajoja suunnitelmia varsinaisen työväenopiston pe-
54764: rustamiseksi. Yleensä on kuitenkin huomattavissa, ettei
54765: mitään vakiintuneempaa toimintatapaa tällä alalla meillä
54766: vielä ole saavutettu, riippuen tämä osittain asian uutuu-
54767: desta, osittain sopivain opettajavoimienkin puutteesta eri
54768: paikkakunnilla, mutta varsinkin siitä, että tämä opetus-
54769: toiminta ei ole saanut riittävää aineellista kannatusta.
54770: Käsitellessään kysymystä valtioavun myöntämisestä
54771: työväenopistoille on Valiokunta, tunnustaen näiden opis-
54772: tojen ylempänä viitatun suuren merkityksen työväen hen-
54773: kisinä kehittäjinä, kuitenkin, katsoen kaupunkikuntien
54774: suhteelliseen varallisuuteen, ollut sitä mieltä, että niiden
54775: kannattaminen yleensä on pidettävä verrattain suuressa
54776: määrässä asianomaisten kuntien asiana. Ruotsissakin työ-
54777: väenopistolaitokset suurimmaksi osaksi ovat kuntien yllä-
54778: pitämät, saaden valtiolta ainoastaan verrattain vähäisen
54779: avustuksen. Valiokunnan mielestä olisi tähän nähden
54780: työväenopistoaatteen kehittäminen ja kannattaminen
54781: maassamme jätettävä niin paljon kuin mahdollista joko
54782: kaupunkikuntien itsensä tai kunnan piirissä asiaa harras-
54783: tavain kesken syntyneiden kannatusyhdistysten huoleksi.
54784: Kokonaan ei asiaa kuitenkaan voitane jättää paikka-
54785: kunnallisen harrastuksen varaan varsinkin siihen nähden,
54786: että tämänlaisen opiston saattaminen täysin tarkotustaan
54787: vastaavaan kuntoon ilman valtion avustusta käynee vai-
54788: keaksi. Valiokunnan mielestä pitäisi vaitionkin puoles-
54789: taan olla aineellisella kannatuksellaan tukemassa tämän
54790: tärkeän valistustyön menestymistä ja onkin Valiokunta
54791: senvuoksi päättänyt esittää, että työväenopistoille annet-
54792: taisiin vuotuista valtioapua 2,ooo-s,ooo markkaa, riip-
54793: puen summan suuruus siitä, kuinka paljon asianomainen
54794: kunta tai kannatusyhdistys opiston hyväksi uhraa. V a-
54795: liokunnan ajatuksen mukaan ei valtion avustus missään
54796: tapauksessa saisi nousta suuremmaksi sitä rahamäärää,
54797: Työväenopistojen valtioapu. 3
54798:
54799: minkä kunta tai kannatusyhdistys opiston kannattamiseksi
54800: käyttää, eli siis korkeintaan so ro :iin opiston vuosime-
54801: noista. Valiokunnassa on myös esitetty ja kannatusta
54802: saanut se mielipide, ettei asetettaisi mitään alinta rajaa
54803: valtioavulle, vaan tehtäisiin valtioavun suuruus riip-
54804: puvaksi siitä, miten paljon muilta tahoilta laitoksen
54805: hyväksi uhrataan. Valiokunta on kuitenkin katsonut
54806: alimman rajan määräämisen välttämättömäksi siitä syystä,
54807: ettei valtion avustusta työväenopiston nimellä voitaisi
54808: käyttää miten vähäpätöisten kurssien hyväksi tahansa.
54809: Luonnollisesti täytyy valtion avustusta antaessaan
54810: vaatia, että avustusta saavalla opistolla on ohjesään-
54811: tö, joka takaa, että opisto tahtoo antaa tyovaes-
54812: tölle tietoja luonnon laeista ja yhteiskunnan kehityksestä
54813: tieteellisen tutkimuksen perusteella ja että sen talouden
54814: hoito on järjestetty täysin taatulle kannalle. Tosin on
54815: näiden opistojen järjestämisessä useampia muitakin tär-
54816: keitä kohtia, jotka tulevaisuudessa voinevat vaatia eri-
54817: tyistä päätöstä eduskunnankin puolelta. Sellaisia o'vat
54818: esim. kysymykset näiden opistojen johtokunnan asetta-
54819: misesta, oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista y. m. Valio-
54820: kunta ei kuitenkaan tällä kertaa ole katsonut tarpeelliseksi
54821: tällaisiin kysymyksiin tarkemmin kajota. Välttämättö-
54822: mänä ehtona valtioavun saannille on kuitenkin pidettävä
54823: sitä, että opistolla on vakinainen johtaja ja että sen
54824: johtokunnassa on jäseninä myös työväestön valitsemia
54825: henkilöitä sekä että opistojen sisäänkirjoitusmaksu, missä
54826: sitä vaaditaan, ei ole niin korkea, että se millään tavalla
54827: olisi esteenä varattomimpienkaan osanotolle opiston tar-
54828: jaomaan opetukseen. Luonnollisena seurauksena valtio-
54829: avun saannista on myös, että opistojen on hallitukselle
54830: annettava tarpeelliset tiedot kunkin oppivuoden toimin-
54831: nasta. Tämän lisäksi on esitetty yhdeksi ehdoksi joku
54832: alin oppilasmäärä, mutta on Valiokunta katsonut sen tar-
54833: peettomaksi, koska kunnalta tai kannatusyhdistykseltä
54834: vaadittu korkea avustus kylläkin takaa, ettei valtioapua
54835: aivan mitättömille oppilasmäärille tulla pyytämään.
54836: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25.
54837:
54838: Tähän tarkotukseen vuodeksi 1909 tarvittavan mää-
54839: rärahan suuruuden on V aliakunta arvioinut 30,000 mar-
54840: kaksi.
54841: Yllä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
54842: dottaa,
54843: että Eduskunta vuodeksi I909 myöntäisi
54844: 3o,ooo markan suuruisen määrärahan käytet-
54845: täväksi yllä esitetyllä tavalla työväenopistojen
54846: avustamiseen.
54847:
54848: Helsingissä lokakuun 7 p :nä 1908.
54849:
54850:
54851:
54852: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
54853: Soininen (osittain), varapuheenjohtaja Rosendal, jäsenet
54854: V. Jokinen, Järvinen, Kares, Lahtinen, Lundström, Myl-
54855: lylä, Peltonen, Piirainen, Raunio (osittain), V. T. Rosen-
54856: qvist (osittain), Sundblom ja Waarala sekä varajäsenet
54857: Kaipio, Kivilinna (osittain), Lantto ja Sohlberg ( osit-
54858: tain).
54859: Työväenopistojen valtioapu. 5
54860:
54861:
54862:
54863:
54864: Vastalause.
54865:
54866: Työväenopistot maassamme ovat vielä alullaan.
54867: Mutta varmaa on, että ne tulevat pian ripeästi kehitty-
54868: mään, jos niille vaan taataan riittävä avustus ja niiden
54869: johto järjestetään niin, että opistot saavuttavat työväen
54870: luottamuksen. Tehdessään ehdotusta työväenopistoille
54871: annettavasta valtioavusta ei Valiokunnan enemmistö mie-
54872: lestämme kuitenkaan ole osannut täysin oikeaan kummas-
54873: sakaan suhteessa.
54874: Mitä ensinnäkin itse avustukseen tulee, on Valiokunta
54875: asettunut sille kannalle, että sen ehdottaman apurahan,
54876: 2,ooo--s,ooo markkaa, saisivat vain sellaiset opistot, jotka
54877: niitä kannattavalta kunnalta tai yhdistykseltä saisivat avus-
54878: tusta ainakin 2,ooo markkaa, ja saisivat opistot apurahaa
54879: korkeintaan saman määrän, jolla kunta ja kannatusyhdis-
54880: tys opistoa kannattavat. Sellainen avustuksen ehto on
54881: epäilemättä epäoikeudenmukainen. Opiston voi vaatimat-
54882: tomissa oloissa ajatella voivan suoriutua vähemmilläkin
54883: kuin 4,000 markan vuosimenoilla, joka V aliakunnan
54884: enemmistön ehdotuksen mukaan kuitenkin yleensä tulisi
54885: olemaan vähin valtioapua nauttivan opiston menosääntö.
54886: Sellainen paikkakunta, joka katsoisi voivansa tulla toi-
54887: meen opistolla, jonka vuotuiset menot olisivat esim. 3,000
54888: markkaa, voisi näistä menoista saada valtioavulla korvat-
54889: tua vain kolmannenosan, kun opiston, valtioapua saadak-
54890: seen, joka tapauksessa täytyisi hankkia paikkakunnallista
54891: kannatusta vähintään tuo 2,000 markkaa. V aliakunnan
54892: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 25.
54893:
54894: enemmistön ehdotuksen mukaan joutuisivat siten pienem-
54895: mät paikkakunnat, jotka kuitenkin muutenkin elävät ah-
54896: taammissa oloissa, kovin epäoikeudelliseen asemaan. Li-
54897: säksi ei Valiokunnan enemmistön ehdotus anna mitään
54898: takeita siitä, etteivät varat, vallan vastoin V aliakunnan
54899: tarkotusta, joudu ,vähäpätöisten" - vaikka kalliiden -
54900: kurssien kannattamiseen. Nämä epäkohdat vältetään ko-
54901: konaan, jos valtioavun ainoaksi ehdoksi asetetaan rahalli-
54902: sena kannatuksena ja riittävänä oppilasmääränä ilmenevä
54903: paikkakunnallinen harrastus.
54904: Toinen tärkeä seikka koskee opistojen johtokuntien
54905: kokoonpanoa. V aliakunnan enemmistö tyytyy siinä suh-
54906: teessa ehdottamaan valtioavun ehdoksi, että johtokunnassa
54907: tulee olla ,jäsenenä myös työväestön valitsemia henkilöi-
54908: tä." Meidän mielestämme tulee opiston kannattajien kui-
54909: tenkin, jos tahtovat valtioapua saada, alistua pitemmälle-
54910: kin meneviin oikeuden vaatimuksiin. Olemme varmasti
54911: vakuutettuja siitä, että opistot eivät voi saavuttaa niiden
54912: menestymiselle välttämätöntä työväestön luottamusta, ellei
54913: työväestöllä ole ratkaisevaa sanansijaa opistojen johto-
54914: kunnissa. Helsingissä toimeenpannuilla kunnan avusta-
54915: milla luentokursseilla on monina vuosina käytännöllinen
54916: johto ollut työväestöstä riippuvainen, ja ovat kurssit tie-
54917: tääksemme silloin menestyneet kaikinpuoliseksi tyydy-
54918: tykseksi. .
54919: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
54920:
54921: että Eduskunta pää.ttäisi muuttaa puheena-
54922: olevia seikkoja koskevat perustelujen kohdat
54923: seuraavansisältöisiksi:
54924: työväenopisto on oikeutettu, jos siinä on
54925: vähintään viisikymmentä (50) oppilasta, saa-
54926: maan valtioapua ainakin saman määrän, jolla
54927: kunta ja kannatttsyhdistys yhteensä opistoa
54928: kannattavat, ei kuitenkaan enempää kuin viisi-
54929: tuhatta ( s,ooo) markkaa;
54930: Työväenopistojen valtioapu. 7
54931:
54932: opiston johtokunta on kokoonpantava si-
54933: ten, että ratkaiseva sana-nvalta siinä on paikka-
54934: kunnan työväenjärjestöillä, jotka valitsevat
54935: itselleen johtokuntaan edustajia suhteellisesti
54936: jäsenmääräänsä nähden.
54937:
54938: Helsingissä, 7 p :nä lokakuuta 1908.
54939:
54940:
54941: Wäinö Jokinen. Maria Raunio.
54942: 0. W. Kaipio. William Lundström.
54943: Jaakko Piirainen. Arvi Lahtinen.
54944: Josua Järvinen.
54945: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kiri apaino.
54946: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25.
54947:
54948:
54949:
54950:
54951: Suomen Eduskunnan alamainen
54952: anomus kannatusavun myöntämisestä työ-
54953: väenopistoille.
54954:
54955:
54956:
54957:
54958: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
54959: ja Suuriruhtinas 1
54960:
54961:
54962:
54963:
54964: Eduskunnas.sa on tehty anomusehdotus kannatusavun
54965: myöntämisestä työväenopistoille, jonka Eduskunta on otta-
54966: nut säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksensä.
54967: 2 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25.
54968:
54969: Sellainen opetustoiminta, jonka tarkoituksena on le-
54970: vittää vapaaseen tutkimukseen perustuvaa yleistä valistusta
54971: työväen keskuuteen sekä herättää harrastusta yhteisktm-
54972: nallista edistystä ja taloudellista vaurastumista koskeviin
54973: kysymyksiin, samalla kuin opetus pyrkii pysyttelemään
54974: erillään päivän valtiollisista ja uskonnollisista riidoista,
54975: on yleisesti tunnustettu välttämättömäksi. Eri:laisia luen-
54976: tokursseja on tässä tarkoituksessa jo pitkät ajat pidetty
54977: useissa kaupungeissa.
54978: Viime vuosina ovat nämä harrastukset muutamissa
54979: kaupungeissamme saaneet aikaan erityisten n. s. työväen-
54980: opistojen perustamisen. Yleensä on kuitenkin huomat-
54981: tavissa, ettei mitään vakiintuneempaa toimintatapaa tällä
54982: alalla meillä vielä ole saavutettu, riippuen tämä
54983: osittain asian uutuudesta, osittain sopivain opettaja-
54984: voimienkin puutteesta eri paikkakunnilla, mutta varsinkin
54985: siitä, että tämä opetustoiminta ei ole saanut riittävää
54986: aineellista kannatusta.
54987: Käsitellessään kysymystä valtioavun myöntämisestä
54988: työväenopistoille on Eduskunta, tunnustaen näiden opis-
54989: tojen ylempänä viitatun suuren merkityksen työväen hen-
54990: kisinä kehittäjinä, kuitenkin, katsoen kaupunkikuntien
54991: suhteelliseen varallisuuteen, ollut sitä mieltä, että niiden
54992: kannattaminen yleensä on pidettävä verrattain suuressa
54993: määrässä asianomaisten kuntien asiana. Eduskunnan mie-
54994: lestä olisi tähän nähden työväenopistoaatteen kehittäminen
54995: ja kannattaminen maassamme jätettävä niin paljon kuin
54996: mahdollista joko kaupunkikuntien itsensä tai kunnan pii-
54997: rissä asiaa harrastavain kesken syntyneiden kannatus-
54998: yhdistysten huoleksi.
54999: Kokonaan ei asiaa kuitenkaan voitane jättää paikka-
55000: kunnallisen harrastuksen varaan varsinkin siihen nähden,
55001: että tämänlaisen opiston saattaminen täysin tarkoitustaan
55002: vastaavaan kuntoon ilman valtion avustusta käynee vai-
55003: keaksi. Siihen nähden onkin Eduskunta ollut sitä mieltä,
55004: että työväenopistoille olisi annettava vuotuista valtioapua
55005: Työväenopistojen valtioapu. 3
55006:
55007: 2,ooo-s,ooo markkaa, riippuen summan suuruus siitä,
55008: kuinka paljon asianomainen kunta tai kannatusyhdistys
55009: opiston hyväksi uhraa. Missään tapauksessa ei valtion
55010: avustus saisi nousta suuremmaksi sitä rahamäärää, minkä
55011: kunta tai kannatusyhdistys opiston kannattamiseksi käyt-
55012: tää. Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi nimenomaan
55013: rajoittaa alimman valtioavun määrän, koska muuten voi-
55014: taisiin vaition avustusta työväenopiston nimellä käyttää
55015: miten vähäpätöisten kurssien hyväksi tahansa.
55016: Avustusta saavalta opistolta on luonnollisesti vaadit-
55017: tava takeita siitä, että opisto antaa opetusta tieteellisen
55018: tutkimuksen perusteella ja että sen talouden hoito on jär-
55019: jestetty täysin taatulle kannaile. Sellaisiin kysymyksiin
55020: näiden opistojen järjestämisessä, kuin esim. kysymykset
55021: johtokuntain asettamisesta, oppilaiden sisäänkirjoitus-
55022: maksuista y. m., jotka tulevaisuudessa voinevat vaatia jär-
55023: jeSitelyä eduskunnankin puolelta, ei Eduskunta tällä lrertaa
55024: ole katsonut tarpeelliseksi lähemmin kajota. Välttämät-
55025: tömänä ehtona valtioavun saannille on kuitenkin pidet-
55026: tävä sitä, että opistolla on vakinainen johtaja ja että sen
55027: johtokunnassa on jäseninä myös työväestön valitsemia
55028: henkilöitä sekä että opistojen sisäänkirjoitusmaksu, missä
55029: sitä vaaditaan, ei ole niin korkea, että se millään tavalla
55030: olisi esteenä varattomimpienkaan osanotolle opiston tar-
55031: jaomaan opetukseen. Luonnollis,ena seurauksena valtio-
55032: avun saannista on myös että opistojen on hallitukselle
55033: annettava tarpeelliset tiedot kunkin oppivuoden toimin-
55034: nasta.
55035: Tähän tarkoitukseen vuodeksi 1909 tarvittavan mää-
55036: rärahan suuruuden on Eduskunta arvioinut 30,000 mar-
55037: kaksi.
55038: Yllä esitettyjen perusteiden nojalla saa Eduskunta
55039: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisuudessa il-
55040: moittaa puolestaan päättäneensä
55041: 4: 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 25.
55042:
55043: vuodeksi I909 myöntää 3o,ooo markan
55044: suuruisen määrärahan käytettäväksi yllä esite-
55045: tyllä tavalla työväenopistojen avustamiseen.
55046:
55047: Samalla kuin Eduskunta ilmoittaa tämän päätöksensä
55048: johdosta ottaneensa armolliseen esitykseen varojen osot-
55049: tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
55050: tuksia varten vuodeksi 1909 antamassaan alamaisessa vas-
55051: tauksessa huomioon 30,000 markan määrärahan työväe11r
55052: opistoJen avustamiseksi, saa Eduskunta alamaisesti anoa:
55053:
55054: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
55055: suvaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä
55056: main-itun päätöksen.
55057:
55058: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
55059:
55060: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
55061:
55062:
55063:
55064:
55065: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
55066: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26.
55067:
55068:
55069:
55070:
55071: Valtiovarainvaliokunnan mie-
55072: tintö N:o 11 anomusehdotuksen johdosta,
55073: joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
55074: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastus-
55075: saarten ja luotojen luovuttamista asian-
55076: omaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaisky-
55077: lien käytettäväksi.
55078:
55079:
55080: Eduskunta on pöytäkirjanotteen keralla lähettänyt
55081: Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi edustaja Juhani
55082: Arajärven y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen N :o
55083: 12 (Liitteet II, siv. 38), joka koskee Haminan ja Haapa-
55084: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten
55085: ja luotojen luovuttamista kohtuullista veroa vastaan Viro-
55086: lahden, Vehkalahden ja Kymin pitäjäin saaristokylien
55087: käytettäväksi.
55088: Kymin kihlakunnalle voimassa olevissa maakirjoissa
55089: mainitaan Haapasaari eli Aspö Kymin pitäjässä sijaitse-
55090: vana rälssiulkosaarena. Tämän lisäksi mainitaan seuraa-
55091: vat 21 ulkosaarta, nimittäin: Klubbis, Bredskär, Kolm-
55092: selkäpetur, Kuusenkari, Aspskär, Koides, Voikari, Kilp-
55093: saari ja Etelä-Kari Kymin pitäjässä, Koivuluoto, Finni,
55094: Korkialuoto, Utstamö, Vellingskär, Kirvu, Landskär
55095: ja Kalliosaari Vehkalahden pitäjässä sekä Mustamaa,
55096: Pisi, Pitkäluoto ja Huovaksi Virolahden pitäjässä, joista
55097: kaikista on merkintä: ,Maakirjatutkimuksessa näytetty-
55098: jen asiakirjain nojalla selvitettiin 22 meressä sijaitsevaa
55099: kruunulle kuuluvaa saarta ja luotoa olevan annettu Haa-
55100: pasaaren luotseille vieressä mainittua veroa vastaan, ilman
55101: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o II.
55102: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26.
55103:
55104: että näiden luotojen nimiä sanotuissa asiakirjoissa on il-
55105: moitettu. Kuitenkin saatiin kartasta tietää 21 luodon
55106: nimet, jotka olivat vieressä mainitut yhdeksän (Kymin
55107: pitäjässä) sekä kahdeksan kuuluvat Vehkalahden pitä-
55108: jään ja neljä Virolahden pitäjään, ja arveltiin 22 :nnen
55109: tarkoittavan Haapasaarta, missä luotsien asunnot ovat."
55110: Sanotuista saarista maksetaan nykyään ,sääntönäis-
55111: veroa" Haapasaaresta Rpl. 1: 44, muista luodoista yh-
55112: teensä kaikkiaan Rpl. 11:21 %- Haapasaaren vero on
55113: kuitenkin maakirjan mukaan käytetty, minkä vuoksi sitä
55114: todellisuudessa ei kanneta.
55115: Viimeisissä ruotsinaikaisissa maakirjoissa, jotka on
55116: tehty 1730-luvulla, vähää ennen kuin kihlakunnan koko
55117: alue Turun rauhanteossa vuonna 1743 luovutettiin Venä-
55118: jälle, mainitaan Haapasaari rälssisaarena, jossa asui jouk-
55119: ko nimeltä lueteltuja talonpoikia, jota vastoin muut saaret
55120: on merkitty ,kruunun ulkosaariksi, joita ainoastaan ka-
55121: lanpyynnin aikana yksi ja toinen käyttää kalastukseen
55122: osuutta vastaan kruunulle." Olot näyttävät pysyneen si-
55123: nällään, ja kruunu on antanut saaret viereisine kalastuk-
55124: sineen vuokralle senkin jälkeen kun tämä alue oli yhdis-
55125: tetty Venäjään, kunnes toukokuun 28 päivänä 1791 an-
55126: nettu ukaasi sen sijaan määräsi, että puheena olevat saaret,
55127: joiden luku siinä, luultavasti Haapasaaren kera, ilmoite-
55128: taan 22 :ksi, on kalastusoikeuksineen kaikiksi ajoiksi annet-
55129: tava Haapasaaren luotseille Haminan luotsauspiirissä; ja
55130: Hallitsevan Senaatin kahta päivää myöhemmin annetun
55131: määräyksen johdosta asianomainen Kameraalihovi hankki
55132: asiassa tarpeellisen selvityksen sekä poisti sitten päätök-
55133: sellään elokuun 10 päivältä 1792 mainitut saaret niistä
55134: tiloista, jotka kruunu oli antanut vuokralle vuotuista veroa
55135: vastaan, sekä siirsi niiden hallintaoikeuden vuotuista 33
55136: ruplan 65 ;4 kopeekan veroa vastaan Haminan ja Haapa-
55137: saaren luotseille. V aliakunnalle ei ole tunnettua, milloin
55138: tämä vero on alennettu edellämainittuun I I ruplan 21 %
55139: kopeekan määrään.
55140: Eräiden luotsien kalastusoikeudet. 3
55141:
55142: Tästä näkyy, että kruunu on luopunut välittömästä
55143: oikeudestaan edellä lueteltuihin 2I kruununulkosaareen,
55144: jotka on jonkunlaisena palkkaetuna annettu Haapasaarella
55145: asuville Haminan entisen luotsauspiirin luotseille, ja ovat
55146: ne sentähden maakirjain mukaan edelleen mainittujen
55147: luotsien hallussa. Nämä saaret ovat, Mustamaata lu-
55148: kuunottamatta, yhä vielä asumaUomia ja niitä käytetään
55149: siten, että luotsit perheineen osin itse harjoittavat niiden
55150: vesissä kalastusta, osin vuokraavat kalastuksen vuosimak-
55151: sua vastaan viereisten kylä- ja luotsiyhdyskuntain kalas-
55152: tuskunnille. Mustamaan saarella on vakinainen kalastaja~
55153: asutus, jonka jäsenet kuvernöörin päätöksen kautta kesä-
55154: kuun I2 päivältä I857, minkä Senaatti on vahvistanut
55155: kesäkuun I2 päivänä I858, näyttävät hankkineen itselleen
55156: jonkunlaisen asukasoikeuden Mustamaan saareen, kuiten-
55157: kin velvollisuudella edelleenkin maksaa kalastusveroa
55158: luotseille samalla tavalla kuin siihenkin asti, kunnes sano-
55159: tusta saaresta ja siihen kuuluvasta kalastusoikeudesta toi-
55160: sin määrättäisiin. Joukko pienempiä luoto ja ja kareja on
55161: tullut lisää ja luetaan ilman muuta luotseille luovutettuun
55162: saariryhmään.
55163: Yleistä tyytymättömyyttä oloihin näyttää jo varhain,
55164: kohta mainitun I79I vuoden ukaasin ilmestyttyä, vallin-
55165: neen paikkakunnalla; osaksi syystä että seudun kalastaja-
55166: väestön, joka aikaisemmin oli voinut välittömästi kruunun
55167: kanssa sopia lueteltujen saarien viereisen kalaveden vuo-
55168: tuisesta käyttämisestä, sekä samalla tavalla vieläkin voi
55169: käyttää hyväkseen muiden likellä olevien saarien viereistä
55170: kalastusta, täytyy nyt sopia siitä luotsien kanssa, jotka
55171: siitä kantavat suuremmat maksut; osaksi senkin takia,
55172: että Haapasaaren luotsien on katsottu saaneen ansaitse-
55173: mattoman edun viereisen Kuorsalon rälssiulkosaaren luot-
55174: siyhdyskunnan edellä, jolle ei oltu annettu mitään osaa
55175: mainittuihin kalastusoikeuksiin. Eivätpä vihdoin ne
55176: ehdotkaan, millä saaret oli luovutettu, näy aina olleen
55177: viranomaisille tunnettuja eivätkä nämä aina ole niitä otta-
55178: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26.
55179:
55180: neet varteen, kuten muun muassa edellä mainituista Mus-
55181: tamaan asutusta koskevista tiedoista näkyy.
55182: On tosin ilmeistä, ettei nautintaoikeutta puheena
55183: oleviin saariin ~ikä kalastusoikeutta niiden viereisiin
55184: vesiin käy ottaminen Haapasaaren luotsinvirkain n y-
55185: k y i s i 1t ä pitäjiltä täyttä vastiketta antamatta. Mutta
55186: kun tämä nautintaoikeus toiselta puolen näyttää estä-
55187: vän järkiperäisesti käyttämästä laajan saariston kala-
55188: vesiä kohtuullista ja yksityisten halti jain mielivallasta riip-
55189: pumatonta maksua vastaan, ja taas toiselta puolen vii-
55190: meksi mainittujen luotsauspaikkain luotseille siten annetut
55191: oikeudet eivät näy vastaavan nykyaikaisia palkkaustapoja,
55192: niin olisi toimitettava asian perinpohjainen tutkimus, laa-
55193: japeräisempi kuin minkä Valiokunta nyt on voinut suo-
55194: rittaa, jonka jälkeen, ja jos sittemmin soveliaaksi havai-
55195: taan, saariryhmän kalastus- ja nautintaoikeus olisi saa-
55196: tettava kruunun välittömästi käytettäväksi antamalla vas-
55197: tine nykyisille luotseille. Kalastusoikeus näyttää sitten
55198: olevan pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi annettava vuok-
55199: ralle samoinkuin oli laita ennen vuotta I 791 ; V aliakunnan
55200: tiedossa on, että siten edelleen on laita esim. Virolahden
55201: pitäjässä sijaitsevan, 15 luotoa ja karia käsittävän, Mar-
55202: tinsaaren saariryhmän, joka vuokrataan erinäisille kalas-
55203: tuskunnille osin epämääräiseksi ajaksi, osin kuudeksi ja
55204: viideksi vuodeksi, erinäisten maakirjoissa olevain senaa-
55205: tinpäätösten ja kuvernöörin määräysten mukaan.
55206: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
55207: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
55208:
55209: että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö
55210: toukokuun 28 päivänä I79I annetun Keisaril-
55211: lisen ukaasin määräystä, jolla edellä lueteltujen
55212: Kymin, Vehkalahden ja Virolahden pitäjissä
55213: sijaitsevain 2 I ulkosaaren viereinen kalastus-
55214: oikeus sekä itse saarten käyttöoikeus on palkka-
55215: etuna annettu eräille Haminan entisen luotsi-
55216: Eräiden luotsien kalastusoikeudet. 5
55217:
55218: piirin luotseille) voitaisi peruuttaa ja mainituille
55219: luotseille antaa tämän vastikkeeksi rahapalkkio ).
55220: sekä että mainittujen saarten vuokraaminen tai
55221: muu käyttäminen sopivalla tavalla järjestettäi-
55222: S11n.
55223:
55224:
55225:
55226:
55227: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
55228: Palmen) jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio,
55229: Kanervo, V. Korhonen, Koskelin, Laine, Neovius, Par-
55230: tanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Sivenius, Tanner, Vikman
55231: ja Virkkunen sekä varajäsenet Kiiskinen ja Saarikivi.
55232:
55233: Helsingissä, lokakuun IO päivänä 1908.
55234: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
55235: 1908. II Vp. - Anomusmietintö n:o 27.
55236:
55237:
55238:
55239:
55240: Laki valiokunnan mietintö N:o 6
55241: perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista
55242: koskevan anomusehdotuksen johdosta.
55243:
55244:
55245: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmistelevaa käsit-
55246: telyä varten lähettänyt edustaja Nykäsen y. m. anomus-
55247: ehdotuksen N :o 71, joka koskee perimysmaan erikoisluon-
55248: teen lakkauttamista.
55249:
55250:
55251: Perimysmaaksi kutsutaan maalla olevaa kiinteimistöä,
55252: joka on omistajallensa joutunut perinnön kautta tai jonka
55253: hän on itselleen hankkinut sen perityn maalaiskiintei-
55254: mistön sijaan, josta hän on jollakin tavalla luopunut.
55255: Perimysmaan Juontoisena pidetään sen ohessa määrätyissä,
55256: alempana tarkemmin mainittavissa tapauksissa muukin
55257: maalaiskiinteimistö kuin myöskin se kaupunkikiinteistö ja
55258: irtain tavara, joka on pantu perimysmaan sijaan. Peri-
55259: mysmaan vastakohtana on ansiomaa, jolla siis käsitetään
55260: sellaista kiinteätä omaisuutta, johon on hankittu omistus-
55261: oikeus muulla kuin yllämainitulla tavalla. Perimys-
55262: maan ja ansiomaan välinen oikeudellinen eroavaisuus
55263: on siinä, että perimysmaa on, mikäli muun muassa kos-
55264: kee sen myymistä, vaihettamista, lahjoittamista ja testa-
55265: menttaamista, erinäisten rajoittavien säännösten alainen,
55266: mitkä säännökset eivät koske ansiomaata.
55267: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6.
55268: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27.
55269:
55270: Jos myydään perimysmaata, on eräillä myyjän suku-
55271: laisilla oikeus sukuun lunastaa myyty maa, s. o. maksa-
55272: malla kauppahinnan pääsee sukulunastaja ostajan sijaan
55273: myydyn kiinteistön omistajaksi. Maakaaren 6 luvun mu-
55274: kaan olivat alkuaan laillisia sukulunastajia sivusukulai-
55275: setkin serkkuja myöten taikka ne, jotka polviluvussa oli-
55276: vat heidän tasallaan, mutta on asetuksella 27 päivältä ke-
55277: säkuuta 1878 sukulunastusoikeus rajoitettu myyjän lap-
55278: siin ja vanhempiin. Sen, joka tahtoo käyttää sukulunastus-
55279: oikeuttaan, tulee siitä nostaa oikeudessa vaatimus viimeis-
55280: täänkin ennenkuin kolmas huuto on ostajalle annettu. Su-
55281: kulunastusoikeuteen nähden on perimysmaan tuontoisena
55282: pidettävä myöskin sellainen maalaiskiinteistö, jonka omis-
55283: taja on itse sukuun lunastanut tai ostanut sukulunastus-
55284: polvessa olevalta sukulaiselta, jonka kädessä se oli peri-
55285: mysmaata. Perimysmaan vaihettamisesta on Maakaaren
55286: 3 luvussa säädetty, ettei sellaista maata saa vaihettaa kau-
55287: punkikiinteimistöön ja että, jos se vaihetetaan maalais-
55288: kiinteistöön ynnä rahaan, ja rahaa on yhtä paljon tai
55289: enempi kuin maata, se on sukulunastuksen alainen. Maa-
55290: kaaren 8 luvussa on perimysmaata kielletty lahjoittamasta
55291: ja myönnetty, jos se kuitenkin tehdään, perilliselle oikeus
55292: peräyttää se takaisin lahjoittajan kuoltua. Perimysmaata
55293: ei myöskään Perintökaaren I 7 luvun mukaan saa testa-
55294: mentata. Saman kiellon alainen ja siis perimysmaan luon-
55295: toinen on, paitsi maalaiskiinteistöä, se irtain tavara ja kau-
55296: punkikiinteimistö, mikä on perinnönjaossa otettu perimys-
55297: maan sijaan. Siinä tapauksessa sekä jos joku muuten
55298: on luovuttanut toiselle perimysmaansa, on hänen kuole-
55299: mansa jälkeen pantava perimysmaan sijaan muuta omai-
55300: suutta, kiinteätä tai irtainta, ja se omaisuus on sen kä-
55301: dessä, joka sen perii, pidettävä perimysmaan luontoisena,
55302: mutta peritään sen jälkeen, mikäli se ei ole maalaiskiin-
55303: teistöä, niinkuin muusta omaisuudesta on määrätty. Vih-
55304: doin säädetään että, jos joku testamentilla antaa pois su-
55305: kuun ostamansa maan, perillisillä on valta ostohinnalla
55306: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 3
55307:
55308: lunastaa se takaisin. Näiden säännösten alaisia eivät ole
55309: palstatilat sikäli ettei niihin ole sukulunastusoikeutta.
55310: Edellä selostetut perimysmaan vapaata omistusta ra-
55311: joittavat säännökset ovat jäännöstä vanhemmilta ajoilta.
55312: Aikana, jolloin julkinen valta ei vielä ollut kyllin vakaan-
55313: tunut ja voimakas voidakseen tehokkaalla tavalla yllä-
55314: pitää oikeusjärjestystä, täytyi yksityisen kansalaisen, joka
55315: tietenkin oli liian heikko itse suojellakseen oikeuttansa,
55316: etsiä turvaa yhteenliittymisessä toisten yksilöitten kanssa.
55317: Luonnollisen pohjan tällaiselle yhteenliittymiselle muo-
55318: dosti suku, ja onkin suvuilla kaikkialla ollut siinä
55319: kohden tärkeä tehtävänsä. Selvää on, että kuta voimak-
55320: kaampi jokin suku oli, sitä paremmin se vastasi tarkoi-
55321: tustansa, sitä turvatumpi oli sen yksityisten jäsenten ase-
55322: ma. Ja kun maaomaisuus siihen aikaan oli miltei ainoa
55323: varallisuuden muoto ja maan omistaminen siis tuotti voi-
55324: maa ja vaikutusvaltaa, tuli ymmärrettävästi sukujen pää-
55325: pyrinnöksi ei ainoastaan suurien maaomaisuuksien hank-
55326: kiminen vaan myöskin niiden säilyttäminen suvun tai
55327: oikeammin sen miespuolisten jäsenten hallussa. Seurauk-
55328: sena tästä oli, että lainsäädännönkin avulla koetettiin edis-
55329: tää mainittua tarkoitusperää. Siten syntyivät säännökset
55330: sukulunastusoikeudesta ja muut edellä luetellut perimys-
55331: maan vapaata omistusta rajoittavat määräykset. Näihin
55332: on vielä luettava myöskin se avioliittolainsäädännön alaan
55333: kuuluva määräys, että puolisoilla ei ole naimaosaa tois-
55334: tensa perimysmaahan.
55335: Kun se yhteiskuntatila, joka aiheutti sellaisen lain-
55336: säädännön syntymisen kuin edellä on mainittu, jo aikoja
55337: sitten on lakannut olemasta ja suvulla ei enää ole samaa
55338: yhteiskunnallista merkitystä kuin ennen, puuttuu siis ny-
55339: kyisin kysymyksenalaiselta lainsäädännöltä varsinainen pe-
55340: rustus. Tosin on sukulunastusoikeuden puolustukseksi
55341: huomautettu siitä rakkaudesta esi-isiltä perittyä maata
55342: kohtaan, joka vallitsisi maataviljelevässä väestössä, sekä,
55343: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27.
55344:
55345: mitä tulee testamenttaus- ja lahjoittamiskidtoon, esiin-
55346: tuotu, että sen oikea merkitys nyttemmin on siinä, että sen
55347: kautta estetään alaikäisiä lapsia joutumasta vanhempainsa
55348: jäämistöstä osattomiksi ja yhteiskunnan elätettäviksi. Nä-
55349: mä syyt eivät kuitenkaan ole, niinkuin seuraavasta näky-
55350: nee, riittäviä perimysmaan erikoisluonteen edelleenkin säi-
55351: lyttämiseksi.
55352: Joskin suku! unastusoikeuden käyttämiseen toisinaan
55353: saattaa olla syynä kiintymys sukumaahan, on, sen mu-
55354: kaan kuin kokemus on osottanut, verrattomasti useimmis-
55355: sa tapauksissa sen aiheuttanut epäoikeutettu voitonhimo.
55356: Kun sukulunastusriidat luonteeltaan ovat yleensä varsin
55357: sekavat ja pitkälliset, on siitä omistuksen epävarmuuden
55358: vuoksi taas seurauksena, että viljelys sellaisilla tiloilla,
55359: joista on olemassa riita, rappeutuu. Mutta ei ainoastaan
55360: sellaisilla tiloilla, vaan yleensäkin perimysmaalla on, eten-
55361: kin jos tila on pienempi, havaittu viljelys heikommaksi
55362: kuin ansiomaalla, ja onkin tähän luonnolliset syyt. Kun
55363: perheen lapset tietävät, ettei tilasta riitä heille kaikille toi-
55364: meentuloa, lähtevät he toinen toisensa jälkeen muualle
55365: työansioon, ja siten jäävät vanhemmat monastikin van-
55366: huuden päiviksi ilman apua maanviljelyksessään. Ja jos
55367: joku lapsista jääkin kotiin siinä aikeessa, että hän vastai-
55368: suudessa lunastaa talon kanssaperillisiltään, lamantuu hä-
55369: nen työintonsa tiedosta, että hän saa maksaa sitä suurem-
55370: man lunastuksen kuta enemmän työtä hän taloon uhraa.
55371: Tämän johdosta onkin käynyt varsin yleiseksi, että van-
55372: hemmat jo eläessään myyvät talon jollekin perillisistään.
55373: Mutta huolimatta siitä, että täten saattaa syntyä vääryyttä
55374: muille perillisille, on siitä sekin haitta, että vanhemmat,
55375: vaikka vielä ovat täysin työkykyiset, siirtyvät eläkkeelle
55376: ja siten joutuvat talolle rasitukseksi. Jos tila on myyty
55377: siksi halvasta, että muut perilliset katsovat syytä olevan
55378: käyttää sukulunastusoikeuttaan,ja tila sitten perillisten kes-
55379: ken jaetaan, tulevat osat monasti siksi epämukaviksi, ettei
55380: tuottavaa viljelystä niillä voida harjoittaa. Siinä tapauk-
55381: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 5
55382:
55383: sessa sitä vastoin että vanhemmilla olisi oikeus testamen-
55384: tilla määrätä tällaisestakin maasta eikä sukulunastus-
55385: oikeutta siihen olisi, saattaisivat vanhemmat jakaa omai-
55386: suutensa lastensa kesken sen mukaan kuin kukin heistä
55387: on tehnyt työtä kodin hyväksi. V aliakunnassa on vielä
55388: huomautettu sitäkin tosiasiaa, että, kun testamenttaamis-
55389: kielto ulottuu perimysmaan vastikkeeseenkin, saattaa ta-
55390: pahtua ja todellisuudessa onkin tapahtunut, että henkilö,
55391: joka on aikonut testamentata myydystä perimysmaasta
55392: saadut varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin, on aikeestaan
55393: luopunut pelätessään että hänen kuolemansa jälkeen hänen
55394: perillisensä, jotka saattavat olla varsin kaukaisia ja muu-
55395: ten hyvin toimeentulevia, tulevat riitauttamaan testa-
55396: mentin.
55397: Kun säännökset perimysmaan erikoisluonteesta Va-
55398: liokunnan mielestä siis ovat lakkautettavat, on tar-
55399: peellista siinä tarkoituksessa raJotttaa testamenttaus-
55400: vapautta, etteivät ne henkilöt, joista testamenttaaja
55401: on velvollinen pitämään huolta, joudu kohtuutto-
55402: main testamenttisäädösten kautta puutteenalaiseen tilaan.
55403: Kaupunkilaisoikeuden mukaan on nykyisin voimassa että,
55404: jos on rintaperillisiä elossa, ei saa antaa testamentilla
55405: enempää kuin kuudennen osan omaisuudesta, mutta jos
55406: rintaperillisiä ei ole, vaan muita kotimaisia perillisiä, saa
55407: testamentata kaiken muun omaisuutensa paitsi puolet
55408: peritystä kiinteimistöstä. Maalaisoikeuden mukaan on
55409: testamenttausvapautta supistettu sellaiseen omaisuuteen
55410: nähden, joka ei muuten ole rajoitusten alainen, siten että,
55411: jos on vajavaltaisia lapsia, joilla ei ole mitään elatuksek-
55412: sensa ja kasvatukseksensa, on heille jätettävä heidän sää-
55413: tynsä ja arvonsa mukaan niin paljon kuin tuomari koh-
55414: tuulliseksi katsoo, kunnes he voivat itsensä elättää. Edellä
55415: esitettyjä säännöksiä kehittäen olisi Valiokunnan mielestä,
55416: samalla kuin erotus maalais- ja kaupunkilaisoikeuden sekä
55417: kiinteimistön ja irtaimiston välillä nykyisten taloudellisten
55418: ja yhteiskunnallisten olojen vallitessa tarpeettomana pois-
55419: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 27.
55420:
55421: tettaisiin, säädettävä että, jos on lapsia tai muita rinta-
55422: perillisiä, testamentilla ei saa antaa pois enempää kuin
55423: että jälellä oleva osa kohtuullisen harkinnan mukaan riit-
55424: tää vajavaltaisten rintaperillisten elatukseen ja kasvattami-
55425: seen kunnes he voivat itsensä elättää, sekä sellaisten rinta-
55426: perillisten elatukseen, jotka kivulloisuuden vuoksi tai muus-
55427: ta syystä eivät voi itse hankkia elatustaan. Laajemmalti ja
55428: varsinkaan muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei näytä
55429: olevan syytä testamenttausvapautta rajoittaa, koska tes-
55430: tamenttaajalla ei muihin nähden ole samaa välitöntä vel-
55431: vollisuutta huolehtia heidän toimeentulostaan. Jos edellä-
55432: oleva myönnetään oikeaksi, on siitä johdonmukaisena seu-
55433: rauksena, että myöskin lahjoittamisoikeudesta on tarpeen
55434: samaan suuntaan käyviä säännöksiä. Sen tapaisia rajoit-
55435: tavia määräyksiä on voimassa myöskin Ruotsissa, missä
55436: perimysmaan erikoisluonne pääasiallisilta osiltaan ja muun
55437: muassa sukulunastusoikeuteen nähden jo vuosikymmeniä
55438: sitten on lakkautettu.
55439: Edellä Valiokunta ei ole muuten kuin ohimennen kos-
55440: kettanut sitä puolta perimysmaan erikoisluonnetta, joka
55441: sisältyy säännöksiin naimaosasta pesässä. Aviopuolisojen
55442: omaisuussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsää-
55443: dännön uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten joh-
55444: dosta antamassaan mietinnössä on V aliakunta ehdottanut
55445: perimysmaan erikoisluonteen tässäkin kohden lakkautetta-
55446: vaksi ja viittaa nyt vaan siihen mitä sanotussa mietinnössä
55447: on siitä lausuttu.
55448:
55449: Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valiokunta
55450: kunnioittaen ehdottaa,
55451:
55452: että Eduskunta alamaisessa anomuksessa
55453: pyytäisi) että Keisarillinen Majesteetti valmis-
55454: tuttaisi ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi
55455: ehdotuksen laiksi) millä perimysmaan vapaata
55456: luovuttamista rajoittavat säännökset kumotaan
55457: Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen. 7
55458:
55459: sekä testamenttia ja lahjaa koskevat lainmää-
55460: räykset uudistetaan siihen suuntaan kuin ylem-
55461: pänä on esitetty.
55462:
55463:
55464:
55465: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
55466: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet
55467: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni
55468: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen,
55469: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet
55470: Ala-Kulju, A. Eronen, Pennanen ja Pietikäinen.
55471:
55472: Helsingissä, 2r p :nä lokakuuta r9o8.
55473: Helsinki r\)08. Vihtori Kososen Kirjapaino.
55474: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55475:
55476:
55477:
55478:
55479: Työväenasiain valiokunnan mie-
55480: tintö N: o 7 valtion ja kuntain työolojen
55481: järjestämistä koskevain anomusehdotusten
55482: johdosta.
55483:
55484:
55485: Suomen Eduskunta on 21 ja 28 p :nä viime elokuuta
55486: työväenasiain valiokuntaan lähettänyt valmisteltavaksi
55487: seuraavat anomusehdotukset, nimittäin:
55488: edustaja Ahlroosin anomusehdotuksen N :o 63, joka
55489: koskee kahdeksantuntisen työpäivän koetteeksi käytäntöön
55490: ottamista valtion teollisuuslaitoksissa,
55491: edustaja Siveniuksen y. m. anomusehdotuksen
55492: N :o 190 kahdeksantuntisen työpäivän kåytäntöön otta-
55493: misesta valtion ja kuntain töissä,
55494: edustaja Koposen y. m. anomusehdotuksen N :o 8r
55495: valtion työolojen järjestämisestä, sekä
55496: edustaja Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomus-
55497: ehdotuksen N :o 224 samasta asiasta ( Valtiopäiväasia-
55498: kirjain Liitteet IX, siv. 71-79).
55499: Valiokunta on ottanut nämä ehdotukset yhteisen kä-
55500: sittelyn alaisiksi ja saa niistä antaa seuraavan mietinnön.
55501:
55502:
55503: Edellä luetelluista anomusehdotuksista koskevat
55504: N :ot 63, 190 ja 224 yksinomaan valtion tai kuntain töissä
55505: käytettävää työaikaa, N :o 8I taas muita työehto ja, nimittäin
55506: kollektiivisopimuksia, tariffilla määrättyjä alimpia palk-
55507: Työväenasiain valiokunnan mietintö N: o 7.
55508: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55509:
55510: koja rautatien rakennustyössä, palkkausmuotoa, etuoikeut-
55511: ta työhön, työväen sananvaltaa työ- eli järjestyssääntöjä
55512: laadittaessa ja työnjohtajia asetettaessa, työväen tervey-
55513: denhoitoa ja komitean asettamista suunnittelemaan näiden
55514: työolojen järjestämistä. Huomattava on näin ollen, että
55515: kaikissa työaikaa koskevissa anomusehdotuksissa nähtä-
55516: västi oletetaan, että uudistukset voitaisiin panna alkuun
55517: kysymystä syvemmälti tutkimatta komitean kautta. Nii-
55518: den välillä on kuitenkin ero olemassa sen toimenpiteen
55519: muotoon nähden, jolla työajan supistus aikaansaataisiin.
55520: Edustaja Ahlroos anoo sitä toimeenpantavaksi koetteeksi.
55521: Edustajat Helenius-Seppälä ja Kaarne anovat lyhyemmän
55522: työajan käytäntöön ottamista sellaisenaan, arvatenkin hal-
55523: linnollisten määräysten kautta. Edustajat Sivenius y. m.
55524: ehdottavat anottavaksi lakiesitystä asiasta.
55525: Ennenkuin valiokunta on ryhtynyt näitä eri ehdo-
55526: tuksia käsittelemään, on valiokunta katsonut velvollisuu-
55527: dekseen luoda lyhyen katsauksen puheena olleisiin työoloi-
55528: hin niin hyvin ulkomailla kuin omassa maassa sekä niistä
55529: saavutettuihin kokemuksiin. Vaikka ainoastaan edustaja
55530: Siveniuksen y. m. anomusehdotuksessa kajotaan kuntien
55531: työväen työaikaan, on valiokunta katsonut asiakseen antaa
55532: samalla katsauksen myös muihin kunnallisiin työoloihin.
55533: valiokunta on tällöin omistanut huomiota ei ainoastaan
55534: niille töille, joita valtio tai kunta itse suoranaisena työn-
55535: antajana teettää, vaan myöskin niille väliurakkatöille, jois-
55536: sa valtio ja kunta erinäisillä aloilla esiintyvät suurina työn-
55537: antajina ja joita muiden urakkatöiden ohella valiokunta
55538: arvelee tarkoitetun edustaja Koposen y. m. esittämässä
55539: vaatimuksessa urakkatyön kieltämisestä. Sitä vastoin va-
55540: liokunta ei ole katsonut olevan syytä kajota valtion ja
55541: kuntain varsinaisten vi.rka- ja palvelusmiesten työoloihin.
55542:
55543:
55544: Epäilemättä on painavimpana kohtana puheenalai-
55545: sissa anomusehdotuksissa vaatimus kahdeksantuntisen työ-
55546: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 3
55547:
55548: päivän käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä
55549: taikka 48 tunnin viikottaisen työajan toimeenpanemista
55550: valtion töissä. Ehdotusten perusteluissa lausutaan sel-
55551: vään, että tarkoitus on täten vaikuttaa työoloihin myöskin
55552: yksityisten harjoittamassa tuotannossa. Mainittua asiaa
55553: arvosteltaessa on ensi sijassa tarkastettava työpäivän ly-
55554: hentämisen vaikutus suoranaisesti puheenalaisiin työ- ja
55555: tuotanto-oloihin. Tässä suhteessa on kokemuksia saa-
55556: vutettu ulkomaiiia, ja voidaan niihin vedota.
55557: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa hyväksyttiin jo
55558: vuonna r868 laki, joka määräsi työajan pituuden 8
55559: tunniksi päivässä kaikiiie unionihaiiituksen töissä ole-
55560: viiie työntekijöille. Tätä työajan lyhennystä laki ei kui-
55561: tenkaan tehnyt pakolliseksi, vaan jätti sen toimeenpanon
55562: riippuvaksi eri baliintohaarojen päätöksistä. Paitsi mai-
55563: nittua unionilakia on tätä nykyä 27 :ssä unionin valtiossa
55564: tai territoriossa voimassa lainsäännöksiä, jotka koskevat
55565: kahdeksantuntista työpäivää määrätyiiiä työaloiiia. Nämä
55566: säännökset eroavat paljon toisistaan sekä muotonsa että
55567: ulottuvaisuutensa puolesta.
55568: Pisin työaika myöskin aikuisiiie miespuolisille työn-
55569: tekijöille on yhdessä Australian valtiossa, Uudessa See-
55570: lannissa, säädetty siten, että laki rajoittaa työajan 48 tun-
55571: niksi viikossa eli 8 ~ tunniksi päivässä. Muutamissa Eu-
55572: ropan valtioissa on lainmääräämä yleinen pisin työpäivä
55573: olemassa, mutta niin lyhyttä kuin kahdeksantuntista ei
55574: missään vielä ole säädetty. Lain kautta ei ole vielä mää-
55575: rätty pisintä työpäivää erikseen valtion töitä varten, jota
55576: vastoin hallinnollista tietä on eräissä maissa kahdeksan-
55577: tuntinen työpäivä otettu käytäntöön erityisissä valtion
55578: teoiiisuuslaitoksissa.
55579: Niin on tehty Englannissa, missä vuonna r894 työ-
55580: aika lyhennettiin sotaministeriön kivääritehtaissa ja tykki-
55581: valimoissa sekä merisotalaitoksen arsenaaleissa 48 :aan
55582: tuntiin viikossa, sekä Ranskassa, missä kahdeksantuntista
55583: työpäivää nykyään käytetään valtion posti- ja sähkölen-
55584: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55585:
55586: nätinlaitoksen tehtaissa Pariisissa, merisotalaitoksen arse-
55587: naaleissa ja muissa teollisuuslaitoksissa sekä erinäisissä
55588: vähäpätöisemmissä työpajoissa, jota paitsi siellä lyhemmän
55589: aikaa on järjestelmää koetteeksi toteutettu eräässä sota-
55590: ministeriön tehtaassa. Ne kokemukset, jotka näissä mais-
55591: sa on saavutettu, ovat toisistaan eroavia. Englanti on
55592: yleensä lyhyiden työaikojen maa, ja jo I87o-luvulla otet-
55593: tiin siellä miltei kaikissa ammateissa yhdeksäntuntinen
55594: työpäivä käytäntöön, joten siirtyminen kahdeksantunti-
55595: seen ei ollut kovin jyrkkä askel. Urakkatyön käyttämi-
55596: sestä ei työpäivää lyhennettäessä luovuttu. Ei siis ole
55597: vaikea käsittää, että kahdeksantuntisen työpäivän käy-
55598: täntöön ottamisesta Englannissa ei ole ollut haitallisia
55599: seurauksia valtion tehtaiden tuotantoon eikä sen työkus-
55600: tannuksiin eikä myös työväen ansioihin nähden. Rans-
55601: kassa sitä vastoin siirryttiin kymmentuntisesta työpäivästä
55602: kahdeksantuntiseen ja samalla poistettiin urakkatyöt
55603: Työnjohtoa ja valvontaa ei siellä järjestetty yhtä tehok-
55604: kaaksi kuin Englannissa. Tulokset Ranskassa ovatkin
55605: tähän asti olleet epätyydyttäviä, muutamia poikkeuksia
55606: lukuunottamatta.
55607: Kahdeksantuntinen tai sitä lyhempi työaika on käy-
55608: tännössä myöskin muutamissa valtion teollisuuslaitoksissa
55609: Itävallassa, Italiassa ja Espanjassa. Tällä seikalla ei mei-
55610: dän oloihimme nähden kuitenkaan ole suurta merkitystä.
55611: Lähemmin täkäläisiin oloihin verrattavia olisivat työolot
55612: Saksassa ja Pohjoismaissa, mutta näissä maissa ei ole
55613: kahdeksantuntista työpäivää otettu käytäntöön. Esimer-
55614: kiksi Saksan valtakunnan meriasian ministeriön sekä
55615: Preussin, Baijerin, Saksin ja Wiirttembergin sotilasasiain
55616: hallintojen alaisissa laitoksissa on työaika ensinmainituissa
55617: 9 tuntia, jälkimäisissä enimmäkseen IO tuntia päivässä.
55618: Kuntain töitä varten ei ole mitään erityistä pisintä
55619: työpäivää säädetty, vaan kunnat ovat kyllä alkaneet sitä
55620: yhä enemmän itse järjestellä kunnallisissa työjärjestys-
55621: säännöissä. Eräissä Lontoon ja muutamain muiden Eng-
55622: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 5
55623:
55624: lannin kaupunkien töissä otettiin jo 1890-luvun alkupuo-
55625: lella käytäntöön kahdeksantuntinen työpäivä. Saksan
55626: kaupungeissa on kunnan töissä työaika enimmäkseen
55627: I0-1 I tuntia päivässä, joskin lyhempiä työpäiviä, jopa
55628: kahdeksantuntisiakin vuorotyössä, toisin paikoin on käy-
55629: täntöön otettu. On huomattava, että työpäivän pituus
55630: useissa kunnan töissä riippuu vuodenaikojen vaihteluista
55631: ja ilmasuhteista, kuten rakennusammatissa, puutarhain ja
55632: puistojen hoidossa sekä katujen puhdistuksessa.
55633: Vuodenaikojen mukaan vaihtelee työtuntien määrä
55634: Skandinaviankin kaupunkikunnissa. Säännöllisenä työ-
55635: aikana on IO tuntia, mutta talveksi vähenee se esimerkiksi
55636: Malmössa 8 tunniksi, Kristianiassa aina 7 tunniksi. Ruot-
55637: sin kaupunkikunnissa voimassa olevat määräykset ovat
55638: pääasiallisesti syntyneet kuntain ja niiden työväen teke-
55639: millä kollektiivisopimuksilla. Sellaisia sopimuksia oli syk-
55640: syllä 1907 voimassa I 5 Ruotsin kaupungissa.
55641: · Edellisessä on viitattu siihen, että kahdeksantuntisen
55642: työpäivän käytäntöön ottamisen tulokset riippuvat siitä,
55643: mitä palkkausmuotoa käytetään. Kuten tunnettu, on urak-
55644: katyö vielä hyvin yleinen kaikissa maissa, huolimatta niistä
55645: vaatimuksista, joita vuosikymmeniä on esitetty sen vaihta-
55646: misesta tuntipalkkatyöhön. Tämä liike on kuitenkin vä-
55647: hitellen laimentunut, sillä palkkausmuotoja on viime ai-
55648: koina niin kehitetty, ett'ei enää ole kysymys vain urakka-
55649: palkasta tai tuntipalkasta, vaan useista muistakin palkkaus-
55650: muodoista, joita yhteisellä nimellä on kutsuttu yleneviksi
55651: eli progressiivipalkoiksi. Saksassa eivät työläiset enää tais-
55652: tele urakkatyötä vastaan sinänsä paitsi vaarallisiin töihin
55653: nähden, joissa työn vauhdin lisääminen on omansa enen-
55654: tämään tapaturmia. Muissa töissä ei ole puhetta muusta
55655: kuin oikeudenmukaisesta urakkapalkkauksen järjestämi-
55656: sestä tarkoilla tariffeilla sekä määräyksillä, jotka koske-
55657: vat työansion jakoa ryhmäurakoissa.
55658: Mietinnön alussa jo mainitfiin, että on otettava huo-
55659: mioon nekin määräykset, joilla on järjestetty työaikaa
55660: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55661:
55662: valtioiden ja kuntain väliurakkatöissä. Tällaisiin toirten-
55663: piteisiin on viime vuosikymmeninä ryhdytty yhä useam-
55664: missa maissa, jotta estettäisiin sitä työehtojen, erittäin-
55665: kin työpalkkojen polkemista, johon väliurakkajärjestelmä
55666: voi johtaa. Mainittua järjestelmää ei ole poistettu, mutta
55667: sen käytännölliseen toimeenpanoon on yhdistetty sellais-
55668: ten ehtojen täyttäminen urakoitsijain puolelta, että työ-
55669: väen kohtuullinen etu niillä olisi turvattu.
55670: Ensimäisen ratkaisevan askeleen tähän suuntaan teki
55671: vuonna 1891 Englannin alihuone päätöksellään ,kohtuul-
55672: lisista palkoista." Siinä lausuttiin hallituksen velvollisuu-
55673: deksi kaikissa valtion väliurakkasopimuksissa käyttää va-
55674: rokeinoja niiden epäkohtain estämiseksi, jotka niin sanot-
55675: tua hioitusjärjestelmää tutkimaan asetettu komitea oli
55676: saattanut päivän valoon. Kaikkiin sopimuksiin oli otet-
55677: tava ehtoja, jotka estäisivät aliurakaista johtuvia väärin-
55678: käytöksiä ja takaisivat työntekijöille sen palkan, mikä
55679: yleensä tunnustetaan säännölliseksi kunnolliselle työnteki-
55680: jälle kussakin ammatissa. Ne periaatteet, jotka tuolla pää-
55681: töksella tehtiin johtaviksi hallituksen väliurakkatöissä, on
55682: otettu käytäntöön suuressa määrässä kaupunkikunnissa-
55683: kin. Samoin kuin Englannissa, on kehitys vienyt suora--
55684: naiseen työväenetujen valvomiseen väliurakoissa Englan-
55685: nin siirtomaissa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Ita-
55686: liassa, Itävallassa, Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa ja
55687: osaksi Saksassa sekä Sveitsissä. Kaikissa näissä eri
55688: maissa on katsottu tarpeelliseksi, että viranomaiset,
55689: olkootpa valtion tai vähempäin hallintopiirien, pitävät
55690: huolta työehdoista niiden teettämissä väliurakkatöissä.
55691: Tarkoitus on ollut poistaa se mahdollisuus, että näissä
55692: töissä kohtuuttoman alhaisia palkkoja ja muita kohtuut-
55693: tomia työehtoja tulisi kysymykseen. Siinä on joissakin
55694: maissa menty niinkin pitkälle, että se viranomainen, joka
55695: teettää työn väliurakalla, itse määrää työstä maksettavat
55696: palkat.
55697: Edellä mainittujen maiden joukosta puuttuvat Poh-
55698: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 7
55699:
55700: joismaat. Tanskassa ei ole mitään säännöksiä yleisistä
55701: väliurakkatöistä, eikä tiettävästi Ruotsissakaan. Norjas-
55702: sa on Kristianian kaupungin valtuustossa jo useita vuosia
55703: ollut vireillä ehdotus kunnan teettämiä väliurakoita kos-
55704: keviksi säännöiksi, mutta lopulliseen tulokseen se ei vielä
55705: ole johtanut.
55706:
55707:
55708:
55709: Saadakseen selvitystä valtion ja kuntain nykyisistä
55710: työoloista maassamme, on valiokunta kiertokirjeellä pyy-
55711: tänyt asianomaisilta keskusvirastoilta ja suurempien kau-
55712: punkien rahatoitnikamareilta niistä tietoja, ja saapuneista
55713: vastauksista käyvät selville seuraavat seikat.
55714: Valtion ja kuntien teettämissä töissä ovat miltei
55715: kaikki mahdolliset ammatit edustettuina: eri rakennus-
55716: työntekijät huoneiden, teiden, rautateiden, siltojen, sata-
55717: mien, vesiteiden y. m. sellaisten rakentamista varten, teh-
55718: dastyöläiset rautatiehallituksen tehtaissa ja metsähallituk-
55719: sen sahoissa, metsätyöntekijät, maanviljelystyöntekijät
55720: valtion köulutiloilla, kirjapainotyöntekijät senaatin kirja-
55721: painossa, kuntien palveluksessa sähkö- ja kaasutehtaan
55722: työntekijät sekä sitä paitsi työvoimia kaikenlaisia ulkotöitä
55723: varten, joihin maaseudulla työpaikan ympäristöllä asuva
55724: maataviljelevä väestökin ottaa osaa varsinaisten töittensä
55725: ohessa. Työolojen suuri vaihtelevaisuus ja varsinkin tai-
55726: vasalla tehtäviin töihin vaikuttavain luonnonsuhteiden eri-
55727: laisuus eri osissa maatamme vaikeuttavat kaikkien valtion
55728: ja kuntain töiden yhtenäistä käsittelyä.
55729: Työhön otettaessa ovat useat keskusvirastot ja kau-
55730: punkikunnat antaneet etusijan niiden töissä ennen olleille
55731: työntekijöille. Niin tehdään tie- ja vesirakennusten yli-
55732: hallituksen, rautatiehallituksen, yleisten rakennusten yli-
55733: hallituksen, osaksi maanviljelyshallituksen, metsähallituk-
55734: sen, luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen sekä Hel-
55735: singin, Turun, Porin, Viipurin, Vaasan ja Oulun kaupun-
55736: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55737:
55738: kien to1ssa. Sen ohessa otetaan luonnollisesti huomioon
55739: myös työnhakijan kunnollisuus ja työtaito.
55740: Mitä palkkaustapaan tulee, käytetään sekä päivä- tai
55741: tuntipalkkoja että urakkapalkkaa. Useissa keskusvirasto-
55742: jen alaisissa töissä on urakkajärjestelmä etusijassa.
55743: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen vesiosastolla
55744: voidaan erottaa isommat työpaikat, kuten uudet
55745: kanavarakennukset, satamarakennukset, laajemmat jo-
55746: kien järjestelytyöt ja tierakennukset, pienemmistä työ-
55747: paikoista, kuten kulkuväyläin perkauksista, sillanraken-
55748: nuksista, kanavain korjaustöistä y. m. Ensiksi maini-
55749: tuissa töissä on, mikäli mahdollista, koetettu asettaa
55750: työt urakalla tehtäviksi. Niissä on nimittäin ollut mah-
55751: dotonta panna niin monta rakennusmestaria ja neljännes-
55752: miestä työtä valvomaan, kuin olisi tarpeen tuntipalkka-
55753: järjestelmää käytettäessä. Pienemmissä töissä, joissa on
55754: voitu aikaansaada tehokkaampaa valvontaa, on sitä vas-
55755: toin melkein yksinomaan käytetty päivätöitä. Rautatie-
55756: rakennuksissa taas on työalue niin laaja, että urakkatyö
55757: on melkein ainoa, joka voi tulla kysymykseen. Näin ollen
55758: käytetään rautatierakennuksissa urakkatöissä noin 70-75
55759: %, mutta vesiosaston töissä noin 40-50 9'o. Urakka-
55760: työstä maksetaan aina luvattu urakkahinta, tuntipalkka-
55761: laskelmien siihen vaikuttamatta. Yleensä on työansio
55762: urakkatöissä suurempi kuin samanlaisessa päiväpalkka-
55763: työssä. Tämä käy hyvin selville Suomen tilastollisessa
55764: vuosikirjassa vuodelta 1907 julkaistuista tauluista, jotka
55765: esittävät työväen palkat valtion rautatierakennustöissä
55766: vuosina 1902-1906. Nämä taulut osottavat, että ura-
55767: kalla säännöllisesti on varsinaisena työaikana, etenkin ke-
55768: sällä, ansaittu melkoista enemmän päivää kohti kuin tunti-
55769: palkalla. Ainoastaan talvella, jolloin työ luonnollisista
55770: syistä edistyy hitaammin, on urakka-ansio ollut jokseen-
55771: kin sama kuin tuntipalkalla saatu ansio. Urakkatyö on
55772: niin ollen ylihallituksen mielestä edullinen sekä työnteki-
55773: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 9
55774:
55775: jöille että myös teettäjälle, työn tulokset kun urakalla ovat
55776: paremmat ja työ huokeampaa.
55777: Rautatiehallituksen alaisissa töissä käytetään sekä
55778: päivä- että urakkatyötä, mutta urakkatyötä niin paljon
55779: kuin mahdollista. Jollei urakkatyö antaisi tekijälle täyttä
55780: päiväpalkkaa, suoritetaan rautatien konepajoissa maksu
55781: päiväpalkan mukaan. Urakkatyötä pidetään täälläkin
55782: edullisempana, koska työväen ansiot ovat melkoisesti
55783: paremmat, työn suoritus nopeampi ja työkustannukset
55784: tavallisesti halvemmat.
55785: Yleisten rakennusten ylihallitus ei suuresti teetä itse
55786: suorastaan töitä urakalla, koska voimassa olevan, 27 p :nä
55787: lokakuuta r865 annetun ohjesäännön 19 § :n mukaan
55788: valtion korjaus- ja uutisrakennustyöt on annettava väli-
55789: urakalle, jolleivat suuremmat vaikeudet tai erityiset syyt
55790: anna aihetta muuhun toimenpiteeseen. Pienemmät kor-
55791: jaustyöt annetaan käsityöläisille laskua vastaan suoritetta-
55792: viksi tai käytetään niihin työmiehiä tuntipalkalla. Yleis-
55793: ten rakennusten ylihallituskin- pitää samoilla syillä, kuin
55794: ennen mainitut keskusvirastot, urakkatyötä edullisempana
55795: sekä työn tekijälle että sen teettäjälle.
55796: Maanviljelyshallituksella on sen toimialaan kuuluvis-
55797: sa töissä sekä varsinaisia maanviljelystyöntekijöitä koulu-
55798: tiloillaan että seppiä, salvumiehiä, kivityömiehiä ja kai-
55799: vuumiehiä hallituksen alaisissa järvenlasku- ja su':'nkui-
55800: vaustöissä, joita maanviljelyshallituksen tiedonannot pää-
55801: asiallisesti koskevat. Näitä töitä annetaan urakalle, mil-
55802: loin vaan sopii. Jolleivat työntekijät urakastaan saisi ta-
55803: vallista, kohtuullisen päiväpalkan veroista ansiota, sovi-
55804: taan palkasta erittäin sillä kertaa tai teetetään työ päivä-
55805: palkalla. Urakkatyötä pitää maanviljelyshallitus työväelle
55806: edullisempana, mutta teettäjälle vähemmän edullisena kuin
55807: päiväpalkkatyötä, jos tätä tehdään rakennusmestarin ali-
55808: tuisen valvonnan alaisena.
55809: Metsähallituksen alaisissa varsinaisissa metsätöissä ja
55810: ojituksissa käytetään useimmiten urakkatyötä. Palkka-
55811: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55812:
55813: taksat ovat tavallisesti niin korkeat, että urakkamies koh-
55814: tuullisella työllä saa tyydyttävän päivä palkan. Jos voit-
55815: tamattomien luonnonesteiden takia, esimerkiksi uittotyös-
55816: sä, työntekijä ei ole saavuttanut tyydyttävää ansiota, on
55817: sattunut niinkin, että hänelle on annettu kohtuullista lisä-
55818: palkkiota. Sahoissa taas on tuntipalkkatyö käytännössä.
55819: Samoin kuin maanviljelyshallitus, lausuu metsähallitus-
55820: kin, että päiväpalkkajärjestelmä on edullisempi, missä työ-
55821: tä toimitetaan harvalukuisemmalla työväellä ja keskite-
55822: tyllä alueella ammattitaitoisen johdon alaisena. Mutta
55823: laajoissa puiden hakkuissa ja vedoissa on urakkatyö vält-
55824: tämätön, niissä kun valvonta on vaikea ja liian kallis, jos
55825: työt tehdään tuntipalkalla.
55826: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen töissä käy-
55827: tetään urakkatyötä yleensä, missä vain voidaan, ja sano-
55828: taan työntekijäin olleen halukkaammat urakkatyöhön ul-
55829: kosaarilla. Ansio on ollut hyvä ja työn tulokset samoin.
55830: Senaatin kirjapainossa käytetään yksinomaan tunti-
55831: palkkaa.
55832: Niissä kaupunkikunnissa, joista on pyydettyjä tietoja
55833: saatu, nimittäin Helsingissä, Turussa, Porissa, Tampe-
55834: reella, Viipurissa, Kotkassa, Kuopiossa, Vaasassa ja Ou-
55835: lussa teetetään kunnan rakennus- ja ulkotyöt urakalla,
55836: milloin se on mahdollista. Tämän menettelyn perusteet
55837: ja siitä saavutetut kokemukset ovat yleensä samat kuin
55838: valtion töissä. Parista ilmoitetaan urakkatyötä tuloksel-
55839: taan huonommaksi. Kaupunkien valaistuslaitoksissa työn
55840: luonne aiheuttaa enimmäkseen tuntipalkan käyttämistä
55841: palkkausmuotona.
55842: Työajat ovat saatujen tietojen mukaan seuraavat:
55843: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 11
55844:
55845: Tavallinen työaika
55846: Työnantaja:
55847: pyhä- lmuinal viikossa Muistutuksia.
55848: virasto tai kunta.
55849: aattona arkina yhteensä
55850:
55851: .
55852: T 1e- . ves1ra
55853: Ja . k ennus t en 1
55854: ylihallitus: vesiosasto 10 60
55855: rautatierak. osasto 9 10 59
55856: Rautatiehallitus: työpajat 7 10 57 Tois. työpajoissa
55857: vähemm., 54-56.
55858: rataosasto 7-9 9-10 52-59
55859: Yl. rakennusten ylihall. 6-6 1/2 9-10 51-56 1/2
55860: Maanviljelyshallitus 8-10 Urakkatyössä kun-
55861: kin mielen muk.
55862: Metsähallitus: metsätyöt 10 Yötyöt uittotöissä,
55863: kun se on välttä-
55864: mätöntä; eri kor-
55865: vauksella.
55866: sahat 8 10 58 Yötyötä 5 yötä vii-
55867: kossa.
55868: Senaatin kirjapaino 6 9 51
55869: H:gin rakennuskonttori 6 1/2 9 5Jlf 2 Jouluaattona 5 t:ia.
55870: , vesijohtokonttori:
55871: työpaja 10 561/2
55872: ulkotyöt 9 5Jl/2
55873: Helsingin valaistuslaitos 10 57 Uunimiehillä 8-tun-
55874: tiset vuorot.
55875: Turun rahatoimikamari 10 Pyhäaattoina lope-
55876: tetaan työ klo 1/2 3
55877: i. p.
55878: Porin 8 10 58
55879: Tampereen " Paikkakunnalla
55880: " yleisen tavan mu-
55881: kaan.
55882: Viipurin 6 10 56
55883: Kotkan " 7 9 52 Työväen itsensä
55884: " ehdott. työaika.
55885: Kuopion 10 60
55886: Vaasan " 10 60 Poikkeustapauk-
55887: " sissa ennen pyhää
55888: 8 tuntia.
55889: Oulun 9 10 59
55890: "
55891: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55892:
55893: Työaika päivässä on siis useimmit~n kymmentunti-
55894: nen, kuten edellä olevasta taulusta näkyy. Kun työpäivän
55895: pituus pyhäaattoina on hyvin erilainen eri töissä, vaihte-
55896: leekin työtuntien määrä viikkoa kohti tavallisissa oloissa
55897: 5 I :stä 6o :teen. Talvella, jolloin monessa ulkotyössä, niin-
55898: kuin esim. metsätöissä, voidaan toimia ainoastaan hämä-
55899: rästä hämärään, supistuu pisin työpäivä eräillä aloilla 5
55900: tuntiin, jolloin vaihtelut eri ammattien kesken ovat vielä
55901: suuremmat.
55902: Yö- ja pyhätyötä käytetään yleensä vain välttämättä-
55903: missä poikkeustapauksissa, jolloin sen tekemättä jättämi-
55904: nen aiheuttaisi teettäjälle suhteettornia vahinkoja. Ver-
55905: rattain tavallista on näin ollen yö- ja pyhätyö puiden
55906: uitossa, jossa metsähallituksen ilmoituksen mukaan 7 yö-
55907: tuntia luetaan täydeksi päiväksi. Säännöllistä on yötyö
55908: valtion sahoissa ( 5 yötä viikossa) ja kaupunkien kaasu-
55909: tehtaissa, joissa uunimiehet työskentelevät kahdeksantun-
55910: tisissa vuoroissa.
55911: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen töissä val-
55912: litsee luonnonsuhteiden pakosta erikoiset olot työaikaan
55913: nähden. Ulkosaarilla, missä työ on vaikeaa ja ilmasta
55914: riippuvaa, ei ole määrättyä työaikaa, vaan on työntekijäin
55915: kanssa edeltäpäin sovittu, että hyvällä ilmalla tehdään pi-
55916: tempään työtä, pahalla taas täytyy joskus olla vuorokau-
55917: sia työpaikalta poissa. Tästä johtuu myös, että on ollut
55918: pakko käyttää sekä yö- että sunnuntaityötä. Mikäli mah-
55919: dollista, käytetään rakennus- ja ulkotöissä kymmentuntista
55920: työaikaa. Merimittausretkikunnissa on ylihallituksen
55921: ilmoituksen mukaan työpäivän pituus kauniilla ilmalla I I
55922: tuntia, sateella ja kovalla tuulella taas 8 tuntia, jollei työn-
55923: teko ole kokonaan mahdotonta. Lauantaisin ja pyhäpäi-
55924: väin edellä työt päättyvät kello 5 tahi 2 i. p.
55925: Kesäloma on käytännössä senaatin kirjapainossa, jos-
55926: sa yhden vuoden palvelleilla on 2 viikon kesäloma täydellä
55927: palkalla, ja Tampereen kunnan sähkö- ja vesijohtotöissä,
55928: joissa vakinaisille työntekijöille myönnetään IO päivää
55929: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 13
55930:
55931: kesälomaa palkkaa vähentämättä. Helsingissä on kunnal-
55932: lisen työväen tekemän anomuksen johdosta rahatoimika-
55933: mari, kuultuaan asiasta kunnan työpäällikköjen ja työ-
55934: väenasian lautakunnan lausuntoja, tehnyt ehdotuksen kun-
55935: nalliseksi työjärjestykseksi, jossa muun muassa säädet-
55936: täisiin, että viisi vuotta säännöllisesti kunnan töissä olleille
55937: työntekijöille on myönnettävä viikon loma kesässä täydellä
55938: palkalla. Ehdotus ei ole vielä ollut valtuuston lopullisesti
55939: käsiteltävänä.
55940: Palkanmaksu tapahtuu yleisten rakennusten ylihalli-
55941: tuksen, luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen, Helsin-
55942: gin, Turun, Porin, Tampereen, Kuopion ja Oulun kau-
55943: punkien töissä kerran viikossa; joka toinen viikko tai kaksi
55944: kertaa kuukaudessa se tapahtuu tie- ja vesirakennusten
55945: y!ihailituksen, rautatiehallituksen, maanvil j elyshallituksen,
55946: metsähallituksen, senaatin kirjapainon, Viipurin, Kotkan,
55947: sekä Porin kaupungin töissä Repo saarella. Valtion puo-
55948: lesta palkat yleensä suoritetaan itse työmaalla tai suurissa
55949: ulkotöissä niin lähellä työpaikkaa kuin mahdollista, esim.
55950: rautateillä lähimmällä asemalla ja metsätöissä työ-
55951: väen kanssa sovitussa paikassa. Kaupungeissa suoritetaan
55952: palkat enimmäkseen rahatoimikamarissa. Ainoastaan
55953: muutamista valiokunnalle saapuneista tiedonannoista käy
55954: selville, viepikö palkannosto työväeltä aikaa työtuntien li-
55955: säksi vai eikö, ja näkyvät tässä suhteessa olot olevan
55956: erilaiset.
55957: Edellä kosketelluista työehdoista ei valtion eikä kun-
55958: tain puolelta yleensä ole tehty sopimuksia työväen amma-
55959: tillisten järjestöjen kanssa. Sellaisia ilmoitetaan tehdyiksi
55960: Kotkassa muutamien ammattijärjestöjen sekä Oulussa
55961: kivityöntekijäin ja ajomiesten yhdistysten kanssa.
55962: Eräänlaisia yhteissopimuksia ovat ne ryhmäurakat, mitkä
55963: eräissä töissä tehdään sopivasti muodostettujen työläis-
55964: ryhmäin kanssa määrättyjen töiden suorittamisesta.
55965: Yleensä ei työntekijöillä, heidän järjestöillään tai val-
55966: tuutetuillaan ole ollut mitään vaikutusta niidenkään työ-
55967: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
55968:
55969: järjestysten eli järjestyssääntöjen laatimiseen, mitkä ovat
55970: voimassa valtion rautatierakennuksilla, rautateiden kone-
55971: pajoissa, yleisten rakennusten ylihallituksen töissä (Hel-
55972: singin käsityöläis- ja tehdasyhdistyksen mallin mukaan
55973: tehty), valtion Siurossa olevan sahalaitoksen omissa töis-
55974: sä ja sen puutavarahakkauksissa, Viipurin kaupungin
55975: töissä sekä Tampereen kaupungin ulkotöissä. Poikkeuk-
55976: sena ovat kuitenkin Siuron sahan ja viimeksi mainitut
55977: järjestyssäännöt, joista työväen mieltä on kysytty. Niin-
55978: ikään on kunnallisen työväen valtuutetuilla ollut tilaisuus
55979: antaa lausuntonsa siitä ehdotuksesta järjestyssäännöiksi,
55980: jonka Helsingin kaupungin rahatoimikamari on tehnyt ja
55981: joka odottaa valtuuston käsittelyä.
55982: Väliurakkajärjestelmä on sangen laajalti käytännös-
55983: sä, laajimmin ehkä yleisten rakennusten ylihallituksen
55984: töissä, jota koskevaan ylihallituksen nykyään voimassa
55985: olevan ohjesäännön määräykseen on aikaisemmin viitattu.
55986: Koska tämä järjestelmä siinä on tehty säännöksi, niin
55987: siitä huolimatta, että aikojen kuluessa olojen kehitys on
55988: supistanut väliurakkajärjestelmän käyttämistä jonkun ver-
55989: ran ahtaammalle, kuin mitä ohjesääntö edellyttää, käyte-
55990: tään väliurakkaa vähemmässä tai enemmässä määrin mel-
55991: kein kaikissa suurissa uutisrakennus- ja korjaustöissä, ja
55992: sentähden on tämän ylihallituksen siitä lausuma mielipide
55993: erityistä huomiota ansaitseva.
55994: Kysymykseen, onko mahdollista poistaa kaikki väli-
55995: urakat ja teettää työt suorastaan valtion työjohdon alai-
55996: sina ja sen tiliin, on yleisten rakennusten ylihallitus vas-
55997: tannut, että väliurakoiden poistaminen sen toiminta-alaan
55998: kuuluvista töistä on valtiolle aivan mahdoton suunnatta-
55999: mitta kustannuksitta ja vaikeuksitta. Sillä sellainen
56000: toimenpide edellyttäisi ensiksikin, että valtion täytyisi
56001: esim. puu-, metalli- ja kiviteollisuuden alalla perustaa
56002: ja ylläpitää työpajoja, joista tarvittavat ainekset tarpeen
56003: vaatiessa saataisiin ja joissa taitavia työntekijöitä koulu-
56004: tettaisiin, ja sitä paitsi olisi hankittava ja säilytettävä suuri
56005: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 15
56006:
56007: varasto työkaluja ja koneita, jotta niitä olisi tarpeen vaa-
56008: tiessa käytettävänä. Kun vielä otetaan huomioon toiselta
56009: puolen, että rakennustöiden laajuus on erilainen eri ai-
56010: koina ja työaineiden ja -voimain kysyntä hyvin epätasai-
56011: nen, sekä toiselta puolen, että suuriakin työvoimia tarpeen
56012: vaatiessa heti täytyy olla saatavissa, on ylihallituksen mie-
56013: lestä helppo käsittää, kuinka suuria kustannuksia puheena
56014: olevan toimenpiteen toteuttaminen kysyisi. Edelleen muis-
56015: tuttaa ylihallitus, mitä korjaustöiden suorittamiseen tu-
56016: lee, että nämä työt esimerkiksi Helsingin suurissa sairaala-
56017: ryhmissä on suoritettava sen mukaan, kuin eri huoneustot
56018: voidaan korjaukseen luovuttaa, jolloin tarpeellisia työ-
56019: voimia heti täytyy olla saatavissa. Kun näitä korjaus-
56020: töitä siis ei voida tasaisesti ja yhtäjaksoisesti suorittaa, kä-
56021: visi valtion miltei mahdottomaksi saada niihin hyviä työn-
56022: tekjöitä, koska etevä työntekijä luonnollisista syistä hank-
56023: kii itselleen pysyvän työpaikan, joka voi tarjota hänelle
56024: työtä ymp~ri vuoden. Ei voida myöskään jättää huo-
56025: mioon ottamatta, että urakoitsijat tarkoin tuntevat pai-
56026: kallisolot sekä käyttävät kauan palveluksessaan olleita,
56027: harjaantuneita työvoimia, jotka seikat eivät voi olla edul-
56028: lisesti vaikuttamatta valtion suoritettaviin työkustannuk-
56029: siin.
56030: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus, rautatiehallitus
56031: sekä luots.i- ja majakkalaitoksen ylihallitus käyttävät väli-=
56032: urakoitsijoita sellaisissa töissä, jotka ovat verrattavia
56033: yleisten rakennusten ylihallituksen toimialaan kuuluviin,
56034: ja pitävät samaten väliurakoiden poistamista näistä töistä
56035: mahdottomana. Muilla työaloilla väliurakat eivät ole tar-
56036: peellisia ja voidaan poistaa, mikäli niitä ollenkaan käy-
56037: tetään. Metsähallitus on vain harvoissa tapauksissa käyt-
56038: tänyt väliurakoita ja katsoo niiden kokonaan poistamista
56039: suotavaksi, mutta toistaiseksi mahdottomaksi toteuttaa.
56040: Kaupunkien rahatoimikamarit tuovat yleensä esille sa-
56041: moja näkökohtia kuin ensiksi mainitut keskusvirastotkin.
56042: Ei missään esiinny sellaisia yleisiä sääntöjä tai sopi-
56043: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
56044:
56045: muskaavoja, joilla väliurakoitsijoita velvoitettaisiin nou-
56046: dattamaan työväen etuja turvaavia periaatteita palkkaan,
56047: työaikaan y. m. sellaiseen nähden.
56048: Työväen terveyden- tai sairaanhoitoa on tavalla tai
56049: toisella valvottu tie- ja vesirakennusten ylihallituksen, rau-
56050: tatiehallituksen, metsähallituksen sahalaitosten ja maan-
56051: viljelyshallituksen töissä, luotsihallituksen merimittausret-
56052: kikunnissa ja senaatin kirjapainossa. Muissa yleisissä
56053: töissä sitä ei ole tehty, mikäli siihen ei velvoita 5 p :nä
56054: joulukuuta 1895 annettu laki, joka koskee työnantajan
56055: vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiin vam-
56056: masta. Tie- ja vesirakennusten alalla ovat sairaanhoito-
56057: olot vielä yhdenmukaista järjestämistä vailla, mutta lää-
56058: kärien ohjesääntö on paraikaa tekeillä. Käytännössä ovat
56059: muutamissa vesirakennustöissä työntekijät sairauden ai-
56060: kana saaneet lääkärinapua ja lääkkeitä. Rautatieraken-
56061: nuksilla oleville työntekijöille ·on aina annettu lääkärin-
56062: apua, sairaalahoitoa sekä lääkkeitä. Työväki ei ole ollut
56063: tähänastiseen asiaintilaan tyytyväinen, vaan on anonut,
56064: että kaikille tie- ja vesirakennuksilla työskenteleville an-
56065: nettaisiin vapaus kääntyä minkä lääkärin puoleen halua-
56066: vat avun saamiseksi itselleen ja perheelleen sekä lisäksi
56067: lääkkeet, kaikki valtion kustannuksella, ja että etäällä ole-
56068: villa työpaikoilla lääkäri tulisi kulkemaan kerran viikossa.
56069: Anomukseen antoi ylihallitus epäävän vastauksen paitsi
56070: niistä kohdista, missä tosiolot jo vastasivat anomusta, ja
56071: valitustietä on asia saatettu senaatin ratkaistavaksi.
56072: Suomen valtionrautateille vahvistettujen erityisten
56073: sai-rashoitosäännösten mukaan saapi rautatiehallituksen
56074: alainen työväki ilmaiseksi lääkärinapua, sairaanhoitoa ja
56075: lääkkeitä, ja tätä varten on nykyään 53 lääkäriä rautatie-
56076: hallituksen palveluksessa.
56077: Senaatin kirjapainon työntekijät saavat säännöllisesti
56078: täyden palkan aina kahdenkin viikon sairauden aikana;
56079: lääkkeitä ja lääkärinapua ei sitä vastoin heille anneta.
56080: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 17
56081:
56082: Edellä esitetty selvitys, minkä valiokunta on voinut
56083: hankkia valtion ja kuntien työoloista ulkomailla ja Suo-
56084: messa, ei ole täydellinen. Mutta siitä kuitenkin jo selvin-
56085: nee, että sellaisiin toimenpiteisiin, joita käsiteltävissä ano-
56086: musehdotuksissa tarkoitetaan, erittäinkin lyhennetyn työ-
56087: ajan käytäntöön ottamiseen yleisissä töissä, ei ole ryhdyt-
56088: tävä tarkoin harkitsematta kaikkia asiaan vaikuttavia
56089: seikkoja, ja että muuten tällä alalla, jolla olosuhteet ovat
56090: niin vaihtelevaiset, ei ole hyväksyttävä sellaista menette-
56091: lyä, jossa ei oteta huomioon eri työalojen oleellisia eroa-
56092: vaisuuksia.
56093: Valiokunta ei niin ollen ole voinut yhtyä edellä
56094: mainittuihin anomusehdotuksiin, sikäli kuin niissä ehdo-
56095: tetaan tehtäväksi alamainen anomus, että ensi valtio-
56096: päiville annettaisiin lakiesitys kahdeksantuntisen työpäivän
56097: käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä (anomus-
56098: ehdotus N :o 190) taikka että välittömästi hallinnollisilla
56099: toimenpiteillä pantaisiin valtion töissä laajemmassa tai
56100: rajoitetummassa määrässä käytäntöön 8 tunnin työaika
56101: päivässä ( anomusehdotus N :o 63) tai 48 tunnin työaika
56102: viikossa ( anomusehdotus N :o 224).
56103: Vaikka valiokunta siis ei ole voinut puoltaa vasta-
56104: mainittuja anomusehdotuksia, ei valiokunta silti ole tah-
56105: tonut asettua sille kannalle, ettei kysymystä työajan lyhen-
56106: tämisestä valtion töissä olisi otettava harkinnan alaiseksi.
56107: Valiokunta on nimittäin, hankkimaansa selvitykseen-
56108: kin katsoen, voinut puoltaa edustaja Koposen y. m.
56109: anomusehdotusta, mikäli se koskee komitean asetta-
56110: mista, jonka tulisi, hankittuaan tarkempi selvitys
56111: valtion työoloista, laatia ehdotus niiden järjestämiseksi.
56112: Puheenalaisen komitean tulisi valiokunnan mielestä erit-
56113: täin selvittää kysymystä, eikö suurempi tai vähempi työ-
56114: ajan lyhennys olisi paikallaan ja toteutettavissa ilman mel-
56115: koista haittaa valtion eduille, jolloin olisi huomioon otet-
56116: tava valtion eri työaloilla vallitsevat erilaiset olot. Jo
56117: valiokunnan esittämästä, asiata koskevasta selonteosta
56118: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
56119:
56120: käynee ilmi, että paitsi kysymystä työajan pituudesta eri-
56121: näiset muutkin työsuhteeseen kuuluvat seikat, kuten urak-
56122: katyön ja väliurakkajärjestelmän käyttäminen, yö- ja py-
56123: hätyö, sairashoidon järjestäminen y. m., ansaitsevat huo-
56124: miota. Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut sopivaksi
56125: tai mahdolliseksikaan mainitun anomusehdotuksen ta-
56126: voin yksityiskohdittain edeltäpäin määrätä, miltä kan-
56127: nalta komitean työssään olisi lähteminen, eikä valio-
56128: kunta näin ollen ole pitänyt tarpeellisena tässä yhteydessä
56129: antaa tarkempaa lausuntoa anomusehdotuksen I-6 pon-
56130: nesta.
56131: Tehdessään ehdotuksensa tarpeelliseksi havaittavista
56132: toimenpiteistä puheenalaisten työolojen uudestaan järjes-
56133: tämiseksi, tulisi komitean yleensä ottaa arvostellakseen
56134: toiselta puolen ne vaatimukset, joita nykyajan yhteis-
56135: kuntapolitiikka asettaa valtiolle siihen nähden, että val-
56136: tion tulee olla muita parempi työnantaja, ja toiselta puo-
56137: len yksityisen tuotannon vaatimukset, ettei valtio, suu-
56138: rimpana työnantajana ja ollen verrattain ehtymättömillä
56139: varoillaan vallan toisessa asemassa kuin yksityiset työn-
56140: antajat, toimenpiteillään suoranaisesti tai välillisesti koh-
56141: tuuttomasti vaikeuta jälkimäisten toimeentuloa.
56142: Kuntain työolojen järjestämiseen ei valiokunta ole
56143: katsonut tarpeelliseksi ehdottaa komitean tehtävää ulotet-
56144: tavaksi. Sen sijaan kuin valtion työolot voidaan järjes-
56145: tää hallinnollisilla toimenpiteillä, vaadittaisiin kuntiin näh-
56146: den sellaisia uudistuksia varten, joita eivät kunnat itse
56147: vapaaehtoisesti toimeenpane, kunnallista itsehallintoa ra-
56148: joittavaa lainsäädäntöä. Siihen valiokunnan mielestä ei
56149: kuitenkaan ole pakottavia syitä, semminkin kun kunnal-
56150: lisasetukset piakkoin tullevat uudistettaviksi kansanvaltai-
56151: seen suuntaan ja siitäkin epäilemättä johtuu, että kuntain
56152: työolot järjestetään yhä enemmän ajanmukaiselle kan-
56153: nalle.
56154: Mitä ehdotetun komitean kokoonpanoon tulee, on
56155: valiokunta anomusehdotuksen N :o 81 allekirjoittajain
56156: Valtion ja kuntain työolojen järjestäminen. 19
56157:
56158: kanssa yhtä mieltä siitä, että työväenetujen edustaminen
56159: komiteassa on suotava. Valiokunta ei kuitenkaan ole
56160: voinut puoltaa anomusehdotuksen viimeisessä ponnessa
56161: tehtyä ja valiokunnassakin kannatettua määräystä, että
56162: komiteaan kutsuttaisiin valtion työväen järjestöjen valit-
56163: semia edustajia ainakin puolet komitean jäsenluvusta.
56164: Valiokunta ei nimittäin katso olevan eduksi asetettavan
56165: komitean töille, jos sen kokoonpanon suhteen edeltäpäin
56166: sidottaisiin hallituksen toimintavapautta.
56167:
56168:
56169:
56170: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla valiokunta
56171: kunnioittaen ehdottaa alamaisesti anottavaksi,
56172:
56173: että asetettaisiin komitea, jonka tulisi
56174: hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus
56175: ~1altion työolojen järjestämiseksi sekä sen
56176: omissa että väliura.kalla teetettävissä töissä niin,
56177: että työolot saataisiin vastaamaan niitä oikeu-
56178: tettuja vaatimuksia, joita voi valtiolle työn-
56179: antajana asettaa.
56180:
56181:
56182:
56183: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
56184: johtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsh~n, jäsenet
56185: Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Johansson,
56186: Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasivuori,
56187: Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää sekä osaksi
56188: varajäsenet Hiltula, Jokisalo ja Valjakka.
56189:
56190: Helsingissä, 14 p :nä lokakuuta 1908.
56191: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
56192:
56193:
56194:
56195:
56196: Vastalause.
56197:
56198: Käsitellessään anomusehdotuksissa esitettyjen työ-
56199: väen suojelusvaatimusten eri kohtia, on valiokunta kat-
56200: sonut ennenaikaiseksi lakiesityksen vaatimista 8 tunnin
56201: työpäivän käytäntöön ottamisesta, yötyön poistamisesta
56202: ja viikkoa kohti 40 tunnin yhtämittaisen levon aikaan-
56203: saamisesta valtion ja kuntien töissä. Näin ollen on va-
56204: liokunta hylännyt vaatimukset, jotka ovat työväen luo-
56205: kalle mitä suuriarvoisimmasta merkityksestä. Vieläpä pe-
56206: rustelee valiokunta epäävän kantansa siten, että väittää
56207: Vaihtelevaisten olojen erilaisissa valtion ja kuntien töissä
56208: tekevän sopimattomaksi yhtenäisen työpäivänlyhennys-
56209: määräyksen. Me emme voi tuota väitettä hyväksyä, kos--
56210: ka se sisältää myönnytyksen pitemmän työpäivän mää-
56211: räyksestä, vieläpä senkin mahdollisuuden, että työpäivän
56212: rajoitus tapahtuisi vain eri määrässä erilaisilla työaloilla.
56213: Koska kuitenkin 8 tunnin työpäivä on työväen sekä ruu-
56214: miillisen että henkisen elinvoimaisuuden kannalta välttä-
56215: mätön, niin on sen toteuttamisen siirtäminen epämääräi-
56216: seen vastaisuuteen teko, joka synnyttää tyytymättömyyttä
56217: työväestössä ja vakiinnuttaa yhä enemmän heissä sitä kä-
56218: sitystä, että valtio ja kunta pitävät heitä epäoikeutetussa
56219: asemassa.
56220: Eihän voida väittää, etteivät valtio ja kunta ole ta-
56221: loudellisesti verrattain turvatumpia kestääkseen puheena
56222: olevan uudistuksen toimeenpanon, joka ajan vaatimuksena
56223: esitetään yksityisillekin työnantajille. Sitäpaitsi ovat eräät
56224: yksityiset työnantajat kokeillessaan työpäivän lyhentämi-
56225: Vastalause. 21
56226:
56227: sellä huomanneet, että työnteko on tullut voimaperäisem-
56228: mäksi ja joutuisnus suuremmaksi kuin siinä tapauksessa,
56229: että on käytetty pitkää työaikaa päivässä. Tuloksia on
56230: tullut suhteellisesti enemmän ja raaka-aineiden turmele-
56231: mista on tapahtunut harvemmin. Virkistyksen, perheseu-
56232: rustelun, tietojen kartuttamisen ja yleishyödyllisten asiain
56233: harrastamisen tilaisuus edistää voimakkaan ja älykkään
56234: työluokan muodostamista, mikä taasen on koko kansan
56235: yleisedun kannalta tärkeää olemassaolon kilpailun valli-
56236: tessa eri maiden teollisuuden kesken. Että yötyön kielto
56237: ja 40 tunnin yhtämittainen lepo myös tehokkaasti edistä-
56238: vät tätä tarkoitusta on itsestään selvää. Emme me puo-
56239: lestamme voi antaa mitään merkitystä sille, että Valio-
56240: kunnan anoma komitea tutkisi näitä kysymyksiä, koska
56241: sellainen vain viivyttäisi asiaa, joka meidän mielestämme
56242: nyt jo voidaan toteuttaa. Sitäpaitsi valiokunnan ehdo-
56243: tuksen mukaan jäisivät kuntain työolot edellämainittuihin
56244: työväen suojelusmääräyksiin nähden ennalleen, ilman että
56245: niitä lainsäädännön kautta millään tavoin järjestettäisiin.
56246: Tämä ei meitä tyydytä, sillä jos kohta kunnallisen itse-
56247: hallinnon tehtäviin kuuluu kuntain töiden yksityiskohtai-
56248: nen järjestely, on kuitenkin mielestämme tässä kohdin
56249: asia yleisellä lailla järjestettävä.
56250: Kun valiokunta on supistanut ehdotuksensa siihen,
56251: että anottaisiin komiteaa tutkimaan valtion työolojen jär-
56252: jestämistä, on se komitean kokoonpanoon nähden hyljän-
56253: nyt sen anomuksessa lausutun ehdotuksen, että siihen olisi
56254: kutsuttava valtion työläisten järjestöjen valitsemia edus-
56255: tajia ainakin puolet jäsenluvusta. Mainittu anomus si-
56256: sältää vaatimuksia työpalkan määräämisestä, työntekijän
56257: terveyden hoidosta, urakkatyön poistamisesta y. m. työ-
56258: väen etuja koskevista asioista, joten on tärkeää, että tyÖ··
56259: läiset omain edustajiensa kautta saavat mainitussa komi-
56260: teassa esittää tarpeitaan.
56261: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 28.
56262:
56263: Näillä perustella ehdotamme Eduskuntaa anomaan,
56264:
56265: että hallitus toimittaisi ensi valtiopäiville
56266: lakiesit)1ksen 8 tunnin työpäivän käytäntöön
56267: ottamisesta, yötyön poistamisesta mikäli työn
56268: teknillinen laatu ei sitä välttämättä vaadi) ja
56269: viikkoa kohti 40 tunnin yhtämittaisen levon
56270: säätämisestä valtion ja kuntain työssä) sekä
56271: että hallt'tus asettaisi komitean) jonka tulisi
56272: hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus
56273: valtion työolojen järjestämiseksi työntekijäin
56274: tarpeita vastaavalla tavalla ja kutsuisi siihen
56275: valtion työläisten järjestöjen valitsemia edusta~
56276: jia ainakin puolet komitean jäsenluvusta.
56277:
56278: Helsingissä, 14 p :nä lokakuuta 1908.
56279:
56280:
56281: H. Pärssinen. M. Paasivuori.
56282: Georg W. Johansson. Miina Sillanpää.
56283: J. 0. Jalava. Joh. Math. Korhonen.
56284: E. Pohjaväre.
56285: 1
56286: 1
56287: 1
56288: 1
56289: 1
56290: 1
56291: 1
56292: 1
56293: 1
56294: 1
56295: 1
56296: 1
56297: 1
56298: 1
56299: 1
56300: 1
56301: 1
56302: 1
56303: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
56304: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56305:
56306:
56307:
56308:
56309: Laki valiokunnan mietintö N:o 5
56310: aviopuolisojen omaisuussuhteita ja vaimon
56311: toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
56312: tamista tarkoittavien anomusehdotusten
56313: johdosta.
56314:
56315:
56316: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
56317: hettänyt anomusehdotukset N :o 43 (Gripenbergin y. m.)
56318: ja N :o 82 (Anni Huotarin y. m.), jotka tarkoittavat
56319: aviopuolisojen omaisuussuhteita ja vaimon toimivaltaa
56320: koskevan lainsäädännön uudistamista, sekä N :o 133 (Hul-
56321: tinin y. m.), joka osaksi koskettelee samaa kysymystä.
56322:
56323:
56324:
56325: Aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista rs pat-
56326: vänä huhtikuuta r889 annettu laki, joka on syntynyt r885
56327: vuoden valtiopäivillä tehtyjen anomusehdotusten johdosta,
56328: on vanhemman, asiaa koskevan lainsäädännön kehittämis-
56329: tä. Niin ollen on se oleellisesti rakennettu mainitussa
56330: lainsäädännössä noudatettavina olleille perusteille eli omai-
56331: suusyhteisyyden ja edusmiehyyden periaatteille. Sillä ne
56332: katsottiin olevan mitä läheisimmässä yhteydessä pohjois-
56333: maissa yleensä voimakkaasti kehittyneen perhe-elämän
56334: kanssa, samalla kuin ajateltiin sellaisen aviopuolisojen
56335: omaisuussuhteiden muodostamisen parhaiten vastaavan
56336: oikeaa käsitystä avioliiton olemuksesta, joka vaatii, että
56337: Lakivaliokunnan mietintii 7\T:o 5.
56338: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56339:
56340: puolisojen on ilman erityisiä omia tarkoituksia yhteisesti
56341: toimiminen perheen yhteiseksi hyväksi. Tämän vuoksi
56342: oli sekä se omaisuus, jonka kumpikin puoliso tuo pesään,
56343: että se, mitä puolisot avioliiton aikana ansaitsevat, oleva
56344: perheen yhteistä, mikäli ei ollut toisin erittäin säädetty.
56345: Kun sen ohessa sen perheyhdyskunnan, joka avioliiton
56346: kautta syntyy, ei arveltu voivan olla yhtenäisen tahdon
56347: johtoa vailla, oli lainsäätäjä, jättäessään miehelle pääasial-
56348: lisen määräämisvallan, tahtonut saada hallinnossa aikaan
56349: sen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden, jota perheen
56350: todellinen etu näytti vaativan.
56351: Mainittuja periaatteita noudattaen mutta samalla edel-
56352: leen säilyttäen eräitä jo vanhemmassakin lainsäädännössä
56353: olleita poikkeuksia, määrätään 1889 vuoden laissa, että
56354: kaikki muu aviopuolisojen omaisuus on yhteistä, jossa
56355: heillä on naimaosa puoleksi kummallakin, paitsi kiinteä
56356: omaisuus maalla, jonka puoliso on ennen avioliittoa tai
56357: sen aikana perinyt tahi ennen ansainnut, sekä se omaisuus,
56358: joka lahjan tai testamentin kautta on puolisolle annettu
56359: sillä ehdolla että se on oleva hänen yksityistä omaisuut-
56360: taan. Avioehdon kautta voi puoliso kuitenkin tehdä poik-
56361: keuksen mainitusta järjestyksestä sekä pidättää itselleen
56362: yksityiseksi omaisuudeksi, mitä puolisolla on ennen avio-
56363: liittoa ollut ja mitä sen aikana lahjan, testamentin tai
56364: perinnön kautta saattaa puolisolle tulla. Edusmiesoikeu-
56365: desta on voimassa, että mies kantaa ja vastaa vaimon
56366: puolesta sekä hallitsee pesää. Kuitenkaan hän ei saa vai-
56367: mon suostumuksetta luovuttaa kiinteätä omaisuutta, jossa
56368: vaimolla on naimaosa, eikä vaimon yksityistä kiinteimis-
56369: töä. Vaimo saa hallita ainoastaan mitä hän omalla työl-
56370: lään voi ansaita sekä sitä omaisuutta, joka hänelle lahjan
56371: tai testamentin kautta on annettu sillä ehdolla että se on
56372: oleva hänen hallittavanaan. Avioehdon kautta voi vaimo
56373: pidättää itselleen oikeuden hallita kaikkea yksityistä omai-
56374: suuttaan, ja käsittää tämä hallinto silloin myöskin omai-
56375: suudesta lähtevän tulon, vaikkakin se on luonteeltaan yh-
56376: Å.viopuolisojen omaisuussuhteet.
56377:
56378: teistä. Valta kantaa ja vastata on vaimolla, kun asia
56379: koskee omaisuutta, jota hän hallitsee. Velkaa saa vaimo
56380: tehdä miehen suostumuksetta, jos hän hallitsee kiinteätä
56381: omaisuuttaosa taikka harjoittaa elinkeinoa, ja saa hän
56382: näissä tapauksissa myöskin vastata asioissa, jotka sellaista
56383: velkaa koskevat.
56384:
56385:
56386: Jo ennenkuin 1889 vuoden laki astui voimaan, oli,
56387: niinkuin edellämainituista 1885 vuoden valtiopäivillä teh-
56388: dyistä anomusehdotuksistakin käy ilmi, olemassa vakaan-
56389: tunut mielipide siitä että sentapaiset säännökset, kuin
56390: laissa on, eivät tyydyttäisi oloihin perustuvaa tarvetta.
56391: Tästä mielipiteestä aiheutuneet vaatimukset, jotka alkuaan
56392: kohdistuivat vaan muutamiin varsin vaatimattomiin avio-
56393: puolisojen omaisuussuhteita koskeviin määräyksiin, ovat
56394: sittemmin melkoisesti laajentuneet ja samalla käyneet yhä
56395: yleisemmiksi. Puheenalaisissa anomusehdotuksissa vaadi-
56396: taankin nyt melkoisia muutoksia lain määräyksiin naima-
56397: osasta pesässä ja miehen edusmiesvallasta.
56398: Kahdessa niistä esitetään tuntuvasti rajoitettavaksi
56399: sitä omaisuusryhmää, joka olisi oleva aviopuolisoilla yh-
56400: teisenä. Ehdotetaan että ainoastaan se omaisuus, minkä
56401: puolisot avioliiton aikana ansaitsevat, olisi yhteistä, mutta
56402: kaikki muu omaisuus yksityistä, jossa puolisoilla ei olisi
56403: naimaosaa. Kolmannessa anomusehdotuksessa on taas
56404: hyväksytty omaisuusyhteisyyden periaate ja nykyistä lain-
56405: säädäntöä sen vuoksi ehdotettu kehitettäväksi siten, että
56406: kaikki aviopuolisojen omaisuus olisi oleva yhteistä. Mie-
56407: hen edusmiesvaltaan nähden ovat kaikkien anomusehdo-
56408: tusten tekijät yksimieliset vaatien sitä lakkautettavaksi.
56409: Käsiteltäessä kysymystä onko tarpeellista muuttaa ny-
56410: kyisiä säännöksiä naimaosasta pesässä ja pesän hallinnosta
56411: sekä, jos niin on, mihin suuntaan sellaisen muutoksen tulisi
56412: käydä, on Valiokunnassa ilmaantunut periaatteellista mie-
56413: lipiteiden eroavaisuutta. On huomautettu, että yhtä vähän
56414: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56415:
56416: kuin muissa maissa, missä omaisuusyhteisyyden periaate
56417: on päässyt vallalle, yhtä vähän on sitä meilläkään voitu
56418: täydellisesti noudattaa. Jo vanhastaan on katsottu tar-
56419: peelliseksi sallia poikkeuksia siitä. Ja tällaisesta menette-
56420: lystä, että nimittäin aviopuolisojen yksityisomaisuuden pe-
56421: riaatteelle on suotu tilaa, ei ole havaittu olevan haittaa.
56422: Päinvastoin voisi sanoa, että sekin vähä, millä tätä viime-
56423: mainitun periaatteen käyttämistä on laajennettu, on ollut
56424: varsinaiseksi hyödyksi. Pidetään esim. luonnollisena, että
56425: maalla olevan kiinteän omaisuuden, jonka aviopuoliso on
56426: perinyt tai ennen avioliittoa ansainnut, tulee olla hänen
56427: yksityisesti omansa. Kun nyt näin on laita ja huomioon
56428: otetaan, että olojen kehitys on melkoisesti vähentänyt
56429: maalla olevan kiinteän omaisuuden ja kaupunkikiinteistön
56430: kuin myös kiinteän ja irtaimen omaisuuden eroavaisuuk-
56431: sien merkitystä, näyttäisi oikealta ja johdonmukaiselta,
56432: että kaupunkikiinteistö ja irtain omaisuus pidetään, mitä
56433: tulee naimaosaan, samanvertaisina kuin maalaiskiinteistö,
56434: niin että siis ainoastaan se omaisuus, jonka aviopuolisot
56435: avioliiton aikana ovat hankkineet, tulisi olemaan heidän
56436: yhteistä omaisuuttansa. Ei olisi nimittäin osotettu eikä
56437: olisi aihetta olettaakaan, että yksityinen omaisuus olisi
56438: vähemmän omiaan olemaan aviopuolisojen ja heidän per-
56439: heensä toimeentulon pohjana kuin yhteinenkään, ja epäile-
56440: mättä olisi se ihanteellinen käsitys avioliitosta, joka omai-
56441: suusyhteisyyden periaatteessa ilmenee, ristiriidassa itsensä
56442: kanssa, kun se katsoo välttämättömäksi, että sen, joka
56443: menee naimisiin, pitää saaman osan puolisonsa omaisuu-
56444: desta, ja jättää huomioon ottamatta, että avioliittoa sen
56445: kautta voidaan, enemmän kuin muuten olisi laita, käyttää
56446: aineellisen voiton hankkimiseksi. Merkille pantava olisi
56447: lopuksi sekin seikka, että niin hyvin meillä kuin myös
56448: kaikkialla ulkomailla, missä omaisuusyhteisyyden periaate
56449: on sääntönä, lainsäädäntö yleensä on kehittynyt siihen
56450: suuntaan, että on varsinkin avioehtoa ja pesäeroa koske-
56451: vain säännösten avulla helpotettu omaisuussuhteiden jär-
56452: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 5
56453:
56454: jestämistä vastakkaisen eli omaisuuden erillisyyden peri-
56455: aatteen mukaisesti. Jottei kuitenkaan askel nykyisestä
56456: tuntuisi liian jyrkältä, olisi paitsi sitä omaisuutta, jonka
56457: aviopuolisot avioliiton aikana hankkivat, myöskin heidän
56458: yksityisen omaisuutensa tulo määrättävä yhteiseksi.
56459: Mitä taas tulee miehen oikeuteen hallita pesää on
56460: tältä taholta esiintuotu että, jos kohta se niinkuin edus-
56461: miehyys yleensäkin aikanaan oli oikeutettua, ei se kuiten-
56462: kaan nyt enää ole ainakaan meidän maassamme, missä
56463: nainen samoin kuin mieskin yhdenkolmatta vuoden ijässä
56464: tulee täysivaltaiseksi ja missä naineellakin naisella on sa-
56465: mat valtiolliset oikeudet kuin miehellä, oikeudentajunnan
56466: kannattama. Ilmeistä olisikin ettei, niinkuin toisinaan on
56467: väitetty, avioliiton oikea luonne tai sen siveellinen ja
56468: yhteiskunnallinen merkitys millään tavalla muutu saatikka
56469: loukkaannu sen kautta että vaimolle myönnetään pesän
56470: hallintoon sama oikeus kuin miehelle. Niinikään ei olisi
56471: kiellettävissä, että miehen yksinomainen hallinto-oikeus
56472: usein on vaikuttanut haitallisesti, toisinaan aiheuttaen sen-
56473: kin että perhe on joutunut puutetta kärsimään. Uudistus
56474: olisi sen vuoksi tässäkin kohden tarpeellinen. Luonnolli-
56475: sesti tulisi tällöin kummallakin puolisolla olla oikeus itse
56476: hallita yksityistä omaisuuttaan. Pesän yhteisen omaisuu-
56477: den hallinto taas olisi tehtävä sikäli yhteiseksi, ettei mie-
56478: hellä olisi oikeutta ilman vaimon suostumusta myydä tai
56479: lahjoittaa yhteistä omaisuutta eikä ryhtyä sitoumukseen
56480: tai takaukseen, josta voi johtua yhteiselle pesälle suurempi
56481: maksu kuin hänen naimaosansa arvo. Sen ohessa olisi
56482: tarpeen selventää vaimon oikeutta hallita työansiotaan
56483: myöskin milloin se on muuksi muunnettu sekä pääkohdissa
56484: määrätä se toimivalta, joka vaimolla taloudenhoitajana
56485: on oleva kodin ulkopuolella. Kun siinä tapauksessa, että
56486: toisella puolisolla on omaisuutta mutta ei toisella, jälki-
56487: mäinen saattaisi joutua puutteenalaiseen tilaan puolisonsa
56488: kuoltua, olisi sen ohessa välttämätöntä määrätä että puoli-
56489: solla on perimysoikeus puoleen toisen puolison yksityisestä
56490: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56491:
56492: omaisuudesta, huolimatta siitä onko lapsia elossa tahi ei.
56493: Selvää vihdoin olisi, että vaimokin olisi velvoitettava yksi-
56494: tyisellä omaisuudellaan ottamaan osaa perheen elättä-
56495: miseen.
56496: Toiselta puolen on, mikäli koskee kysymystä naima-
56497: osasta pesässä, esiintuotu, että lainsäädännössä vanhastaan
56498: hyväksytystä periaatteesta yleensä ei olisi luovuttava muul-
56499: loin, paitsi kun voidaan osottaa sen tuottavan haittaa taik-
56500: ka uuden periaatteen omaksumisen olevan omiansa parem-
56501: min edistämään sen tarkoitusperän saavuttamista, josta
56502: kulloinkin on kysymys. Nyt ei kuitenkaan olisi voitu
56503: mitenkään todistaa, että ne tapaukset, jolloin aviopuoliso-
56504: jen talous on joutunut rappiolle, yleensä olisi johtunut
56505: siitä että omaisuus on aviopuolisoilla ollut yhteistä. Syy
56506: siihen, mikäli se riippuu nykyisestä omaisuussuhteiden jär-
56507: jestystavasta, olisikin etsittävä toisaalta eli miehen edus-
56508: miesvallan väärinkäyttämisestä. Ei myöskään olisi voitu
56509: tehdä uskottavaksi, että yksityisomaisuuden periaate pa-
56510: remmin soveltuisi järjestämään taloudellisia oloja avio-
56511: :iitossa kuin omaisuusyhteisyydenkään periaate. Yleiseltä
56512: näkökannalta katsoen olisi asia pikemminkin päinvastai-
56513: nen. Kun avioliitto kerta merkitsee täydellistä elämän
56514: yhteisyyttä aviopuolisojen välillä, olisi avioliiton aatteen
56515: kanssa täysin ja paremmin sopusoinnussa että avioliitto
56516: taloudellisestikin muodostaa kokonaisuuden. Ja kun elä-
56517: män yhteisyys joka tapauksessa lain säännöksistä huoli-
56518: matta tuottaa tosiasiallisen omaisuusyhteisyyden, olisi tie-
56519: tysti luonnollisempaa että oikeudellinen järjestys vastaa to-
56520: dellisia oloja kuin että se omaisuuden erillisyydelle raken-
56521: nettuna sotisi niitä vastaan. Huomattava myöskin olisi,
56522: että erityisomaisuuden järjestelmä saattaisi vaikuttaa va-
56523: hingollisesti maan taloudelliseen tilaan, koska miehen ja
56524: vaimon omaisuudet, kun ne ovat yhteisinä, paremmin riit-
56525: tävät liikkeen palvelukseen ja yritteliäisyyteen, kuin jos
56526: ne ovat erillään, jota paitsi luoton edellytyksetkin siten
56527: flvat suuremmat. Mainittu järjestelmä ei täydellisesti to-
56528: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 7
56529:
56530: teutettuna sitä paitsi olisi vaimolle hyödyksi, sillä ainakin
56531: nykyisten olojen vallitessa ei se yleensä ole hän, vaan
56532: mies, joka hankkii omaisuutta pesään. Niinkin rajoite-·
56533: tussa muodossa toimeenpantuna kuin Valiokunnassa on
56534: ehdotettu, olisi puheenalainen järjestelmä kuitenkin omian-
56535: sa maalaisoloissa, joissa maanviljelyskiinteimistö useasti
56536: on aviopuolisojen talouden ainoana perustana, heikonta-
56537: maan vaimon asemaa, koskapa kiinteistö ja pääasiallisin
56538: osa siinä tarvittavaa irtaimistoa monasti on miehen ainakin
56539: osaksi perimä tai hänen ennen avioliittoa hankkimansa,
56540: johtuen tämä siitä maassamme vakaantuneesta tavasta,
56541: että joku perheen pojista perinnönjaossa lunastaa kiinteis-
56542: tön ja maanviljelykseen tarpeellisen irtaimiston kanssape-
56543: rillisiltään. Tämän muistutuksen voisi, mikäli kiinteistöä
56544: koskee, tehdä myöskin voimassa olevaa lainsäädäntöä vas-
56545: taan. Kun perityn tai ennen avioliittoa hankitun maalais-
56546: kiinteistön erottamiseen yksityisomaisuudeksi on alkuaan
56547: ollut syynä pyrkimys toiselta puolen pysyttää saman suvun
56548: hallussa sillä ollut kiinteä omaisuus, toiselta puolen säilyt-·
56549: tää sellainen omaisuus jakamatonna, mutta suvun yhteis-
56550: kunnallinen merkitys nyt enää ei ole sama kuin ennen,
56551: jota paitsi yleensä koetetaan edistää maaomaisuuksien
56552: osittamista, ei enää olisikaan aihetta erottaa maalaiskiin-
56553: teistöä yhteisestä omaisuusryhmästä pois, vaan olisi sekin
56554: määrättävä yhteiseksi. Niin ollen tulisi kaikki aviopuoli-
56555: sojen omaisuus, oli se sitten avioliiton aikana tai sitä
56556: ennen hankittua tai perittyä, yhteiseksi omaisuudeksi, jossa
56557: kummallakin olisi puoleksi naimaosa. Yksityiseksi omai-
56558: suudeksi jäisi ainoastaan se, mikä on toiselle puolisolle
56559: lahjoitettu tai testamentattu sillä nimenomaisella ehdolla,
56560: että se on oleva hänen yksityistä omaisuuttaan. Sen ohes-
56561: sa olisi tietenkin avioituville j2.tettävä mahdollisuus avio-
56562: ehdon kautta järjestää omaisuussuhteensa toisellakin ta-
56563: valla ja yleensä niinkuin itse parhaaksi näkevät.
56564: Pesän hallintoon nähden ei myöskään olisi syytä luo-
56565: pua voimassa olevan lainsäädännön periaatteellisesta kan-
56566: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56567:
56568: nasta, joskin vaimon oikeuden turvaamista tarkoittavia
56569: säännöksiä olisi tarpeenmukaisesti kehitettävä. Olisihan
56570: luonnollista että, koska mies tavallisesti hankkii perheen
56571: taloudelliseen toimeentuloon tarvittavat varat, hänen asia-
56572: naan yleensä olisi pesän hallinto. Sen estämiseksi taas
56573: että mies voisi tuhlata pääomaa, jonka vaimo on tuonut
56574: pesään taikka joka avioliiton aikana on tullut hänen omak-
56575: seen, olisi määrättävä, ettei mies saisi ilman vaimon suos-
56576: tumusta myydä, lahjoittaa, pantata tahi muulla oikeustoi-
56577: mena luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä eikä myöskään
56578: sellaisia velkakirjoja, osakkeita, säästöpankkikirjoja tai
56579: muita arvopapereita, jotka ovat vaimon nimelle asetetut.
56580: Ja kun se seikka, ettei vaimolla ole ollut itsenäistä osaa
56581: pesän hallinnossa, vaan hän kaikissa asioissa on ainakin
56582: oikeudellisesti ollut riippuvainen miehestä, on aiheuttanut
56583: oikeutettuja muistutuksia, olisi sen ohessa säädettävä, että
56584: vaimo saisi hallita sitä kiinteätä omaisuutta, jonka hän
56585: on omistanut ennen avioliittoon menemistään, siitä läh-
56586: tevää tuloa, omaa työansiotansa ja hänelle avioliiton aika-
56587: na yksityisesti tullutta omaisuutta, kuin myös että mies
56588: on velvollinen pesän varallisuussuhteiden mukaan vaimon
56589: käytettäväksi jättämään hänelle kodin sisällisen talouden
56590: hoitajana tarpeelliset varat sikäli kuin ei vaimon ole hal-
56591: litsemaansa omaisuutta näihin menoihin käytettävä.
56592: Hyväksyen viimeksiesitetyn kannan, mikäli se koskee
56593: omistusolojen järjestämistä pesässä, ovat useat Valiokun-
56594: nan jäsenet kuitenkin katsoneet, ettei kysymys pesän hal-
56595: linnosta ole sen mukaan saanut tyydyttävää ratkaisua.
56596: Sillä ensiksikin hallintosuhteet käytännössä kävisivät erin-
56597: omaisen mutkikkaiksi, joten sivullisen monastikin saattaisi
56598: olla mahdoton tietää kumpi aviopuoliso kulloinkin olisi
56599: oikeutettu johonkin oikeustoimeen ryhtymään. Sen ohessa
56600: olisi esim. miltei mahdoton määrätä mikä osa vaimon hal-
56601: litseman maanviljelyskiinteistön tulosta olisi katsottava
56602: varsinaiseksi vaimon hallittavaksi pääomatuloksi mikä mie-
56603: hen työansioksi, joka olisi hänen hallittavanaan. Samoin
56604: Aviopuolisojen omalsuussuhteet. 9
56605:
56606: olisi yleensäkin mahdoton erottaa miehen ja vaimon työ-
56607: ansio maanviljelyksestä elatuksensa saavassa perheessä,
56608: joten määräyksellä että vaimo hallitsee työansiotaan ei sel-
56609: laisessa tapauksessa olisi suurtakaan merkitystä. Mutta
56610: joskin jättäisi nämä käytännölliset vaikeudet syrjään, ei
56611: mainittu ehdotus muutenkaan olisi tyydyttävä. Niistä
56612: periaatteellisista syistä, jotka jo aikaisemmin toiselta ta-
56613: holta on esitetty, olisi nimittäin välttämätöntä järjestää
56614: pesän hallintosuhteet siten, että kummankin aviopuolison
56615: tasa-arvo tulee täysin tunnustetuksi. Ja kun kysymyksen
56616: ratkaisu läheltä koskee koko kansaa ja asian luonnosta
56617: johtuu, että tätä alaa järjestävät säännökset alinomaa
56618: tulevat sovellettavaksi, olisi sen ohessa koetettava välttää
56619: monimutkaisia järjestelmiä ja pyrittävä niin yksinkertai-
56620: siin määräyksiin että yhteinen kansakin niistä saisi suu-
56621: remmitta vaikeuksitta selvän. Näitä kahta tarkoitusperää.
56622: oikeudenmukaisuutta ja yksinkertaisuutta, silmällä pitäen
56623: olisi sen vuoksi säädettävä, että kummallakin puolisalia
56624: on yhtäläinen hallinto-oikeus pesän omaisuuteen. Oli-
56625: siko tämä hallinto-oikeus sitten sellainen, että kaikkiin
56626: oikeustoimiin, joihin nähden laissa ei nimenomaan ole
56627: tehty poikkeusta, vaadittaisiin molempain aviopuolisojen
56628: suostumus tai päinvastoin sellainen, että kumpikin avio-
56629: puoliso yleensä voisi pesää sitovasti toimia toisesta
56630: puolisosta riippumatta, mutta että laissa erikoisesti
56631: määrättäviin oikeustoimiin niinkuin esim. kiinteistön-
56632: kauppoihin tarvittaisiin molempain puolisojen suostu-
56633: mus, olisi kysymys, jonka käytännölliset seikat rat-
56634: kaisevat ja joka sen vuoksi lakia valmisteltaessa olisi
56635: tarkemmin tutkittava. Kumpikin järjestelmä olisi oi-
56636: keuden kannalta yhtä tyydyttävä, koska niin miehellä
56637: kuin vaimollakin kummankin mukaan tulisi olemaan sama
56638: valta hallita pesää. Edellinen järjestelmä epäilemättä tar-
56639: joaisi suurempaa vakuutta toisen puolison väärinkäyttä-
56640: mistä vastaan, jälkimäinen taas myöntäisi, mikä käytän-
56641: nössä on merkitykseltään suuriarvoista, mahdollisuuden
56642: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56643:
56644: mutkattomaan ja vapaaseen liikeyhteyteen sivullisten
56645: kanssa, eikä myöskään näytä pesän velkojiin nähden arve-
56646: luttavalta päättäen siitä, ettei n. s. avoimista yhtiöistä,
56647: joissa kukin osakas yksinään saa yhtiötä sitovasti ryhtyä
56648: oikeustoimiin, ole havaittu olevan minkäänlaista haittaa.
56649: Lähtien siitä että kaikki aviopuolisojen omaisuus, oli se
56650: yhteistä tai yksityistä, on ensi sijassa tarkoitettu ja käy-
56651: tettävä perheen ylläpitämiseksi, ovat nämä Valiokunnan
56652: jäsenet sen ohessa katsoneet oikeudenmukaiseksi, että
56653: miehellä ja vaimolla, jotka perheen muodostavat ja sitä
56654: edustavat, kummallakin olisi määrääruisoikeus myös siihen
56655: omaisuuteen, jonka toinen puoliso yksinänsä omistaa.
56656: Tämä on heidän mielestään senkin vuoksi välttämätöntä
56657: että toinen puoliso muuten saattaisi hävittää sellaisen omai-
56658: suuden, josta perheen taloudellinen toimeentulo ehkä yk-
56659: sinomaan riippuu. Ainoastaan jos toiselle puolisolle on
56660: testamentattu tai lahjoitettu omaisuutta sillä ehdolla, että
56661: se on hänen yksinänsä hallittava, voisi niinmuodoin yksi-
56662: tyishallinto tulla kysymykseen. Niinikään pitäisi tietysti
56663: avioehdon kautta voida järjestää hallinto-olot sen mukaan
56664: kuin soveliaaksi nähdään.
56665: Äänestettäessä on V aliakunnan enemmistö yhtynyt
56666: kannattamaan viimeksiesitettyä aviopuolisojen omaisuus-
56667: suhteiden järjestelytapaa.
56668: Kun kuitenkin aina on ollut ja vastakin tulee olemaan
56669: sellaisia tapauksia, jolloin laissa sääntönä edellytetty jär-
56670: jestelmä osottautuu soveltumattomaksi, on Valiokunnan
56671: mielestä aviopuolisoille myönnettävä mahdollisuus saada
56672: se varallisuusoikeudellinen järjestys, joka edellä hyväksy-
56673: tyn ehdotuksen mukaan tulee voimaan heidän mennessään
56674: avioliittoon, muutetuksi siten että omaisuusyhteisyys vai-
56675: hetetaan omaisuuden erillisyydeksi. Tämä voidaan saa-
56676: vuttaa pesäeron kautta. Nykyisen lainsäädännön mukaan
56677: on pesäeron saaminen kuitenkin siksi vaikea, ettei se käy··
56678: tännössä tule kysymykseen juuri muulloin kuin konkurssin
56679: yhteydessä, jolloin se ymmärrettävistä syistä jo on myö-
56680: Aviopuolisojen omaisuussuhteet. 11
56681:
56682: häinen. On sen vuoksi välttämätöntä helpottaa pesäeron
56683: saamista. Sen käsitystavan mukaisesti, mikä ilmeni
56684: Valtiosäädyille vuonna 1888 jätetyssä armollisessa esi-
56685: tyksessä aviopuolisojen varallisuussuhteista, olisi Valio-
56686: kunnan mielestä pesäero, tietenkin lain yleensä säätä-
56687: mässä järjestyksessä, myönnettävä milloin aviopuolisot
56688: siitä sopivat. On nimittäin pidettävä kohtuullisena, että
56689: puolisot saavat muodostaa varallisuusoikeudelliset suh-
56690: teensa sen mukaan, minkä he yhdyselämänsä aikana saa-
56691: vuttamansa kokemuksen perusteella katsovat itsellensä so-
56692: veliaimmaksi.
56693:
56694:
56695: Jos pesän omaisuuden hallinto järjestetään Valiokun-
56696: nan enemmistön hyväksymällä tavalla, on samalla saanut
56697: ratkaisunsa kysymys edusmiehyyden lakkauttamisesta
56698: myöskin sikäli kuin se käsittää miehelle vallan kantaa ja
56699: vastata vaimon puolesta. Kun vaimolla on oikeus hallita
56700: pesän omaisuutta, on tästä johdonmukaisena seurauksena,
56701: että hänellä täytyy olla oikeus kantaa ja vastata pesää kos-
56702: kevissa asioissa. Tästä taas johtuu, että vaimolla pitää
56703: olla sama oikeus häntä persoonallisestikin koskevissa
56704: asioissa sekä että hänet on pidettävä oikeutettuna ilman
56705: miehensä erityistä suostumusta toimimaan kaupan ja elin-
56706: keinon alalla. Näin ollen on Valiokunnan mielestä myös-
56707: kin luonnollista, että vaimolla tulee olla oikeus toimia
56708: sellaisessakin valtion tai kunnan palveluksessa, johon
56709: hän, edusmiehyyden alaisena, nyt katsotaan sopimat-
56710: tomaksi.
56711: Paitsi omaisuuden hallintoa ja vaimon edustamista
56712: on edusmiehyys-käsitteeseen vielä katsottu kuuluvaksi se-
56713: kin, että miehellä on ratkaisuvalta niissä kysymyksissä,
56714: jotka johtuvat miehen ja vaimon henkilökohtaisesta suh-
56715: teesta avioliitossa, mutta eivät ole varallisuusoikeudellista
56716: luonnetta. Niin on miehellä oikeus esim. määrätä avio-
56717: puolisojen asuinpaikka. Eräät Valiokunnan jäsenet ovat
56718: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56719:
56720: katsoneet, että vaimo tässäkin kohden olisi asetettava yh-
56721: denvertaiseksi miehen kanssa. Erimielisyyden sattuessa
56722: tulisi puolisoilla olla oikeus saada joko pesäero tai, siihen
56723: nähden että heidän välinsä kuitenkin jo olisi rikkoutunut,
56724: avioerokin. Valiokunnan enemmistö on katsonut, ettei
56725: useinkin ehkä vain satunnaisen erimielisyyden tarvitse mer-
56726: kitä aviopuolisojen välin lopullista rikkoutumista ja että
56727: avioeroa koskevaa lainsäädäntöä järjestettäessä sitä paitsi
56728: ei ole otettava huomioon ainoastaan aviopuolisojen vaan
56729: myöskin lasten oikeus. Tähän nähden ja kun ne tapauk-
56730: set, joissa miehen ratkaisuvalta tulisi säilytettäväksi, ovat
56731: luonteeltaan poikkeustapauksia, jotka eivät kumoisi sitä
56732: yleistä sääntöä että aviovaimo on niin varallisuusoikeudel-
56733: lisessa kuin henkilökohtaisessakin suhteessa täysivaltainen,'
56734: on V aliakunnan enemmistö pitänyt mahdollisena näissä
56735: kysymyksissä, jotka tietenkin ovat laissa tarkoin määri-
56736: teltävät, edelleen säilyttää miehelle ratkaisuvallan.
56737: Jos ne ehdotukset, joita ylempänä olevassa esityksessä
56738: on puollettu, tulevat toteutetuiksi, vaikuttaa se nähtävästi
56739: erinäisiä muutoksia muun muassa säännöksiin aviopuoli-
56740: sojen velkasuhteista, ja on senvuoksi tarpeellista, kun
56741: uutta lakiehdotusta valmistetaan, ottaa se kysymys erityi-
56742: sesti harkittavaksi.
56743: Sen perusteella mitä ylempänä on esitetty, Valiokunta
56744: kunnioittaen ehdottaa
56745:
56746: että Eduskunta alamaisesti anoisi, että
56747: Keisarillinen Majesteetti niin pian kuin mah-
56748: dollista vabnistuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi
56749: ehdotuksen sellaisiksi muutoksiksi voimassa ole-
56750: vaan lainsäädäntöön, että pääasiallisesti:
56751: määrättäisiin että aviopuolisoilta on nai-·
56752: maosa kaikkeen pesän omaisuuteen katsomatta
56753: siihen onko se perittyä tai avioliiton aikana tai
56754: ennen hankittua, joten ainoastaan se omaisuus,
56755: joka on toiselle puolisolle testamentattu tai lah-
56756: Aviopuollsojen omaisuussuhteet. 13
56757:
56758: joitettu sillä ehdolla että se on oleva hänen
56759: yksityistä omaisuuttansa, tulisi olemaan laadul-
56760: taan yksityistä,· ja että aviopuolisoilta on yhtär
56761: läinen hallinto-oikeus pesän kaikkeen yhteiseen
56762: sekä jommankumman aviopuolison yksityiseen
56763: omaisuuteen, mikäH omaisuutta ei ole puolisolle
56764: testamentattu tai lahjoitettu sillä ehdolla että
56765: se on ole·va hänen yksin hallittavanaan, jonka
56766: ohessa määriteltäisiin ne oikeustoimet, joihin
56767: kumpikin aviopuoliso yksinänsä toisen puolison
56768: myötävaikutuksetta saisi ryhtyä, sekä ne oikeus-
56769: toimet, joihin molemminpuolinen suostumus on
56770: tarpeen,·
56771: säädettäisiin että aviopuolisot voivat edellä-
56772: mainitut omaisuussuhteet avioehdon kautta jär-
56773: jestää toisinkin, minkä ohessa oikeus pesäeron
56774: saamiseen olisi ulotettava nykyistä melkoista
56775: pitemmälle; sekä
56776: poistettaisiin lainsäännökset miehen edus-
56777: miehyydestä samalla nimenomaan määrittele-
56778: mällä ne tapaukset, jotka olematta taloudellista
56779: luonnetta johtuvat aviopuolisojen henkilökoh-
56780: taisesta suhteesta toisiinsa ja joissa miehellä
56781: edelleen olisi oleva ratkaisuvalta.
56782:
56783:
56784: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
56785: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius, jäsenet
56786: Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen, Anni
56787: Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto, Lehtonen,
56788: Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä varajäsenet
56789: Ala-Kulju, A. Eronen, A. Mäkelin, Pennanen ja Pieti-
56790: käinen.
56791: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908.
56792: 14 1908. II Vp. ~ Anomusmietintö N!o 29.
56793:
56794:
56795:
56796:
56797: Vastalauseita.
56798:
56799: I.
56800:
56801: Kolmella viime valtiopäivillä on tehty anomuksia
56802: aviopuolisoiden omaisuussuhteita koskevan lainsäädännön
56803: uudistamisesta ja miehen edusmiehyyden poistamisesta,
56804: vaikka ne aikaisemmin eivät ole ehtineet tulla käsiteltä-
56805: viksi. Niille kaikille on ollut yhteistä suuri tyytymättö--
56806: myys oleviin oloihin. Mutta, kuten Lakivaliokunnan mie-
56807: tinnöstäkin näkyy, eivät ajatukset parannuskeinoista ole
56808: yhtäläiset keskenään. Samalla kun toisaalla pyritään
56809: enemmän tai vähemmän pitkälle kehitettyyn erillisyyteen
56810: aviopuolisoiden omaisuuden välillä, jättämällä vaimolle
56811: hänen omaisuutensa täydellinen hallinto-oikeus, nähdään
56812: toisaalla ihanne mahdollisimman täydellisessä omaisuuden
56813: yhteydessä sekä molempien aviopuolisoiden yhtäläisessä
56814: hallinto-oikeudessa.
56815: Molemmilla tahoilla on parannusinnossa katsottu
56816: asiaa liika yksipuolisesti ja ammuttu sen kautta yli maalin.
56817: Edellisen mielipiteen tueksi koetetaan vedota siihen siveel-
56818: liseen perusteeseen, että avioliittoon menemistä ei saa teh-
56819: dä liikeyritykseksi, joka tarkoittaa pääsemistä osalliseksi
56820: sellaiseen omaisuuteen, jota toisella liittokumppanilla on
56821: taikka joka hänellä on vastedes saatavana. Mutta, kuten
56822: mietinnössäkin huomautetaan, jätetään tässä huomioon
56823: ottamatta juuri avioliiton siveellinen luonne olla koko elä-
56824: mänajaksi tehty yhteenliittyminen kahden yksilön välillä
56825: Vastalause 1. 15
56826:
56827: myötä- ja vastoinkäymisten keskinäistä jakamista varten.
56828: Luonnollinen seuraus tästä kai on, että yhdyselämän ulko-
56829: naistenkin edellytysten täytyy olla samat ja molemmilla
56830: aviopuolisoilla tulee siis olla mahdollisimman yhtä suuri
56831: osuus pesään. Että itsekkäät syyt toisinaan voivat aiheut-
56832: taa avioliittoon menemisen myönnettäköön kernaasti,
56833: mutta sellaista ei mikään lainsäädäntö saata estää. Joka
56834: tapauksessa merkitsee tämä seikka paljon vähemmän kuin
56835: se nöyryytyksen tunne, joka pakosta syntyy, kun toisella
56836: puolisalia ei ole mitään osaa siihen mitä toinen on tuo-
56837: nut pesään. Jos mikään niin tämä asianlaita on omansa
56838: vaikuttamaan rikkovasti aviopuolisoiden yhdyselämään.
56839: On luultu löydettävän vastapaino omaisuuden erilli-
56840: syydestä johtuvia epäkohtia vastaan antamalla aviopuo-
56841: lisoille perintöoikeus toistensa yksityiseen omaisuuteen,
56842: jotta siten saataisiin estetyksi se, että, milloin kuolleella
56843: aviopuolisolla on ollut omaisuutta, jälkeen jäänyt jou-
56844: tuisi taloudelliseen ahdinkoon. Tämä muutos ei kuiten ·
56845: kaan joka tapauksessa tuottaisi riittävää turvaa. Periä
56846: saisi jälkeen elävä puoliso ainoastaan jos jotakin jäisi
56847: jälelle, sitten kuin vainajan velka on maksettu, jotavas-
56848: toin se, jolla on naimaosa, ei ainoastaan silloin kuin avio-
56849: liitto purkautuu toisen aviopuolison kuoleman kautta, vaan
56850: myös konkurssissa ja pesäerossa, - milloin toinen avio-
56851: puoliso on väärinkäyttänyt asemaansa rasittamalla pesää
56852: velalla, josta toiselle ei ole mitään hyötyä, - saapi kil-
56853: pailla velkojain kanssa ja siten mikäli mahdollista suojata
56854: oikeuttaan.
56855: Toinen ajatussuunta, joka tahtoo aviopuolisoille suo-
56856: da ei ainoastaan saman omistusoikeuden vaan myös saman
56857: hallinto-oikeuden kaikkeen pesässä olevaan omaisuuteen,
56858: lähtee kyllä oikeasta perusteesta, mutta joutuu harhaan
56859: siinä, ettei se ota huomioon tosioloja, joita varten laki
56860: kuitenkin säädetään. Sen aviopuolisoiden välisen työn-
56861: jaon mukaan, joka on tavallinen ja minun mielestäni
56862: kaikkein useimmissa tapauksissa luonnollinen, on, kuten
56863: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56864:
56865: Valiokunnan mietinnössäkin huomautetaan, miehen vel-
56866: vollisuutena se ansio, josta perhe saapi elatuksensa, sa-
56867: malla kuin vaimo toimii kodissa ja hoitaa sen sisäisen
56868: talouden. Mielestäni on epäkohtana pidettävä, että erit-
56869: täin muutamissa ruumiillista työtä tekevissä kansalaisryh-
56870: missä vaimokin on pakotettu perheen toimeentulon takia
56871: työskentelemään kodin ulkopuolella, koskapa sen kautta
56872: koti sellaisenaan kärsii, mutta ennen kaikkea huolenpito
56873: lapsista, joiden käsissä tulevaisuus on, laiminlyödään.
56874: Luonnollinen seuraus aviopuolisoiden molemminpuo-
56875: lisesta asemasta on siis se, että pesän hoito etupäässä on
56876: miehen käsissä. Olevat olot eivät myöskään kumoa tä-
56877: män seikan oikeutta. Jos miehen hallinto ylimalkaan olisi
56878: osottautunut perheelle vahingolliseksi, niin olisi hätä ja
56879: surkeus sääntönä, ja perheellä olisi ainoastaan poikkeus-
56880: tapauksissa siedettävä toimeentulo. Tätä kai ei voida
56881: syyllä väittää. Lakivaliokunnan enemmistö on siitä huo-
56882: limatta pitänyt asianaan tässä suhteessa rakentaa teoreet-
56883: tisen yhdenveroisuusvaatimuksen pohjalle ja siitä vetä-
56884: nyt johtopäätöksen pesän yhtäläisestä hallinto-oikeudesta,
56885: joko niin, että kumpanenkin aviopuoliso saisi rajoituk-
56886: sitta ryhtyä kaikenlaatuisiin pesää koskeviin oikeustoi-
56887: miin, taikka myös siten, että kaikki tärkeämmät toimet
56888: olisivat tapahtuvat molempain myönnytyksellä. Kumpi-
56889: kin keino on minun ajatukseni mukaan hyvin arveluttava.
56890: Jotta jälkimäinen vaihtopuoli voitaisiin ottaa käytäntöön
56891: liike-elämässä, joka vaatii nopeaa toimimista, olisi tarpeen
56892: että vaimo miehen ohessa johtaisi liikettä, mikä taas pa-
56893: kottaisi hänet tuntuvassa määrässä jättämään kodin hoi-
56894: don muihin käsiin. Myöskään yhtäläinen, itsenäinen hal-
56895: linto ei olisi tarkoituksen mukainen. Jos kumpikin puo-
56896: liso vapaasti saa rasittaa pesää velalla, niin se ei ainoas-
56897: taan vähennä kolmannen miehen vakuutta, jonka kanssa
56898: välipuheisiin ryhdytään, ja sen kautta sitä luottoa, jota
56899: pesä sellaisenaan ainakin elinkeinoelämässä tarvitsee.
56900: Vaan sen ohessa se antaisi aviopuolisoille tilaisuuden kum-
56901: Vastalause I. 17
56902:
56903: rnallekin tahollaan väärinkäyttämään kolmannen henkilön
56904: luottamusta ja siten aikaansaarnaan epävarmuutta liike-
56905: oloissa. Tosin on todisteena nyt esitettyjä väitteitä vas-
56906: taan viitattu avoimeen yhtiöön. Mutta tämän yhtiömuo-
56907: don heikkoutena on juuri se, ettei se tarjoa riittävää mo-
56908: lemminpuolista valvontatilaisuutta.
56909: Jos siis en katso, että jaettu omaisuuden hoito itses-
56910: sään on avioliiton tarkoituksen taikka edun mukainen,
56911: eivät nämä kuitenkaan vaadi niin yksipuolista määräämis-
56912: oikeutta, joka asettaisi vaimon miehestä riippuvaksi tahi
56913: tekisi hänen etunsa vaaranalaiseksi. Samalla kun siis
56914: nykyiset lakisäännökset vaimon suosturnuksesta oikeustoi-
56915: rnissa, jotka koskevat kiinteistön luovutusta tai panttaa-
56916: rnista, olisivat säilytettävät, olisi se ulotettava vastaaviin
56917: toimiin velkakirjoihin, pankkikirjoihin ja muihin arvo-
56918: papereihin nähden, jotka ovat vaimon nimessä. Yhtä vä-
56919: hän näyttää minusta olevan estettä ottaa lakiin sellaista
56920: säännöstä, että vaimo siitä edeltäpäin tehdyttä välipuheetta
56921: hallitsee pesään tuomaansa kiinteätä omaisuutta ja määrää
56922: siitä saatavasta tulosta. Tätä vastaan tehdylle rnuistu-
56923: tukselle, että näin kävisi vaikeaksi saada selkoa siitä,
56924: kuinka se työ, minkä mies ehkä on pannut kiinteistöön.
56925: olisi laskettava, ei mielestäni näytä voitavan antaa merki-
56926: tystä, koska kysymyksessä oleva mahdollisuus itse asiassa
56927: jo nykyään tältä osalta on olemassa sen lakisäännöksen
56928: nojalla, että vaimolla on oikeus avioehdon kautta hank-
56929: kia itselleen hallinto-oikeus siihen omaisuuteen, joka hä-
56930: nellä on ennen avioliittoa. Että miehellä minun ehdotuk-
56931: seni mukaan vast'edes tulisi olemaan nairnaoikeus sellai-
56932: seen omaisuuteen, ei voi asiaan vaikuttaa. Lain sään-
56933: nökset siitä omaisuudesta, jonka vaimo lahjana taikka
56934: testamentin kautta on saanut yksityiseksi ornaisuudekseen
56935: ehdolla että hän itse hallitsee sitä, taikka vaimon oikeu-
56936: desta määrätä siitä mitä hän omalla työllään ansaitsee
56937: eivät luonnollisesti muuttuisi.
56938: Miehen hallinto-oikeuden varjopuolena esitetään j.ok-
56939: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
56940:
56941: seenkin usein, että vaimo hoitaessaan hänelle kuuluvaa ko-
56942: din sisäistä taloutta on täydellisesti riippuvainen siitä, kat-
56943: sooko mies hyväksi varustaa häntä siihen tarvittavilla va-
56944: roilla. Vaikka tällaista miehen velvollisuutta pesän va-
56945: rallisuussuhteiden mukaan antaa vaimon käytettäväksi ko-
56946: din sisäisen talouden hoitoa varten tarpeelliset varat ei
56947: tähän saakka suoranaisesti ole laissa miehelle määrätty,
56948: on se kuitenkin niin läheisessä yhteydessä vaimolle tulevan
56949: aseman kanssa ja niin luonnollinen seuraus siitä, että sen
56950: nimenomainen mainitseminen laissa olisi toivottava. · Mi-
56951: käli vaimo itse omistaa tai hallitsee omaisuutta, on luon-
56952: nollisesti myöskin suhteellinen osuus siitä saatavasta tu-
56953: losta laskettava yhteisiin tarpeisiin.
56954: Missä määrin yllämainittujen perusteiden mukaan
56955: toimeenpantu aviopuolisoiden omaisuussuhteita koskevan
56956: lainsäädännön uudistus voisi olla aiheena aivopuolisoiden
56957: velkaa koskevain säännösten muuttamiseen, ei ole minusta
56958: näyttänyt pitävän tulla tässä yhteydessä erityisen ehdo-
56959: tuksen alaiseksi.
56960: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ehdotan kunnioit-
56961: taen,
56962: että asia mainitsemissani kohdin palautet-
56963: taisiin Lakivaliokuntaan uuden ehdotuksen te-
56964: kemistä varten yllä kosketeltujen perusteiden
56965: mnkaan.
56966:
56967: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908.
56968:
56969:
56970: Karl Söderholm.
56971: Vastalause II. 19
56972:
56973:
56974:
56975:
56976: II.
56977:
56978: Ne muistutukset, joita on tehty nykyistä aviopuoli-
56979: sojen omaisuussuhteita koskevaa lainsäädäntöä vastaan,
56980: ovat mielestäni oikeutettuja kahdessa suhteessa. Ensin-
56981: näkin täytyy myöntää, että säännökset miehen edusmie-
56982: hyydestä ovat eräissä suhteissa asettaneet naidun naisen
56983: asemaan, jota ei voi pitää hänen arvonsa mukaisena siihen
56984: vapauteen ja siihen miehen vertaisuuteen nähden, mikä on
56985: tullut hänen osakseen valtiollisella alalla ja minkä hän
56986: kohdakkoin on saava myöskin mitä kunnalliseen vaalioi-
56987: keuteen ja vaalikelpoisuuteen tulee. Ei sentähden ole
56988: puolustettavissa, että vaimo on miehen edusmiehyyden
56989: sitoma niissä tapauksissa, jolloin aviopuolisojen edut eivät
56990: joudu ristiriitaan keskenään.
56991: Toiseksi ei ole kiellettävissä, että avioehtoa ei ole
56992: meillä käytetty niin laajasti kuin olot olisivat vaatineet.
56993: Tämä onkin selitettävissä, kun vaatimusta avioehdon laa-
56994: timisesta meidän maassa sangen yleisesti - syystä taikka
56995: syyttä, jääköön sanomatta - pidetään epäluottamuslau-
56996: seena sille vastaisista aviopuolisoista, jota vastaan ehto
56997: kohdistuu. Ei kuitenkaan liene kiellettävissä, että vaimon
56998: yksityinen omaisuus usein on joutunut hukkaan sen joh-
56999: dosta, että miehellä avioehdon puutteessa on ollut oikeus
57000: hallita vaimon yksityistä kiinteää omaisuutta ja muutoin-
57001: kin käyttää sitä muuta omaisuutta, minkä vaimo on avio-
57002: liittoon mennessään tuonut pesään. Tästä syystä yhdyn
57003: Valiokunnan käsitykseen, että miehen edusmiehyys oli5i
57004: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
57005:
57006: lakkautettava, jota vastoin en voi kannattaa Valiokuntaa
57007: siinä, että aviopuolisojen pitää avioliiton kautta saada
57008: naimaosa pesän omaisuuteen, siihen katsomatta onko mies
57009: vaiko vaimo tuonut sen pesään. Ei voi olla oikeuden-
57010: mukaista, että toinen aviopuoliso avioliiton kautta saa-
57011: vuttaa taloudellisen edun toisen kustannuksella. Sellainen
57012: järjestys ei myöskään ole omiaan suojelemaan sitä avio-
57013: puolisoa, joka on tuonut omaisuutta pesään. Sillä aviolii-
57014: ton purkautuessa kuoleman taikka eron kautta joutuisi
57015: puolet siitä omaisuudesta, mikä avioliittoa solmittaessa
57016: on pesään tuotu, toisen puolison perillisille. Olen sentäh-
57017: den samoinkuin anomuksentekijätkin sitä mieltä, että ai-
57018: noastaan sen omaisuuden, minkä aviopuolisot ovat avio-
57019: liittonsa aikana hankkineet, pitäisi olla yhteinen, mutta
57020: että kaikki se omaisuus, minkä kumpikin puoliso on tuo-
57021: nut pesään, olisi, vaikkei avioehtoa ole tehty, katsottava
57022: kumpaisellekin aviopuolisolle yksityisesti kuuluvaksi.
57023: Luonnollista on, että sen, jolla on yksityistä omaisuutta,
57024: pitää avustaa ensinnäkin siitä olevalla tulolla ja pahim-
57025: massa tapauksessa itse omaisuudella yhteisen pesän voi-
57026: massapitoa.
57027: Tähän on väitetty, että sellainen järjestelmä on vai-
57028: kuttava haitallisesti luotto-oloihin, koska toinen aviopuo-
57029: liso voi sopivassa tilaisuudessa katsoa olevan syytä saama-
57030: miestensä vahingoksi luovuttaa omaisuutensa toiselle, jo-
57031: ten ulosmittausta toimitettaessa pesän kaiken omaisuuden
57032: havaittaisiin kuuluvan sille aviopuolisolle, joka ei ole vel-
57033: kaa tehnyt. Tätä vastaan kuitenkin voi huomauttaa että,
57034: jos syytä epäluottamukseen on olemassa, voi saamamies
57035: vaatia että kumpainenkin aviopuoliso sitoutuu vastaamaan
57036: velasta.
57037: Mitä aviopuolisojen yksityisen ja pesän yhteisen
57038: omaisuuden käyttöoikeuteen tulee, pitäisi lainsäädännön
57039: minun mielestäni käydä siihen suuntaan, että kumpainen-
57040: kin aviopuoliso olisi oikeutettu itsenäisesti hallitsemaan
57041: yksityistä omaisuuttaan, jota vastoin pesän yhteistä omai-
57042: Vastalause II. 21
57043:
57044: suutta saisi hoitaa kumpikin puoliso, tarvitsematta joka
57045: kerta siihen hankkia aviokumppaninsa lupaa. Siinä ta-
57046: pauksessa että heidän kesken syntyisi erimielisyyttä ja
57047: ratkaisu olisi tarpeen pitäisi kuitenkin miehen tahdon
57048: saada määrätä, syystä että mies tavallisesti on se, joka
57049: hankkii pesälle tuloja. Milloin asianlaita on toinen taikka
57050: lainmääräykset ovat näyttäytyneet epäsoveliaiksi, silloin
57051: voivat aviopuolisot ennen avioliiton solmimista laatia
57052: avioehdon taikka itse avioliiton aikana hankkia pesäeron.
57053: Samoinkuin avoimessa yhtiössä jokainen osakas voi oikeu-
57054: dellisella voimalla koko yhtiön puolesta ryhtyä toimiin.
57055: samoin pitäisi kumpaisenkin aviopuolison voida toimia
57056: pesän puolesta, kuitenkin siten että suurempiin liiketoi-
57057: miin, niinkuin mainittavampiin ostoihin ja myynteihin,
57058: takaussitoumuksien tekemiseen y. m. - näistä seikoista
57059: olisi määräyksiä pantava lakiin - vaadittaisiin kumpal-
57060: senkin aviopuolison suostumus. Toinen aviopuoliso ei
57061: myöskään saisi toisen suostumuksetta rasittaa pesää velalla
57062: mainittavampaan määrään. Jottei molempain aviopuoli--
57063: sojen tarvitsisi, siinä tapauksessa että aviopuolisot har-
57064: joittavat liikettä, kirjoittaa jokaisen vekselin, velkakirjan
57065: tahi muun, liiketoimen harjoittamiseen tarpeellisen sitou-
57066: muksen alle, sopisi säätää, että toinen aviopuoliso saa
57067: antaa yleisvaltakirjan toiselle, ei kuitenkaan esim. vuotta
57068: pitemmäksi ajaksi.
57069: Samalla kun niinmuodoin kannatan V aliakunnan
57070: mietinnön kahta viimeistä ponsilausetta, rohkenen ehdot-
57071: taa, että Eduskunta anoisi sen suuntaista lainsäädäntö-
57072: tointa, mitä aviopuolisojen omistus- ja hallinto-oikeutta
57073: pesän omaisuuteen koskee,
57074:
57075: että ainoastaan mitä aviopuolisot avioliiton
57076: aikana ansaitsevat olisi pidettävä pesän yhtei-
57077: senä omaisuutena, jota vastoin omaisuus, min-
57078: kä aviopuolisot avioliittoon mennessään ovat
57079: tuoneet pesään taikka avioliiton aikana perineet
57080: 22 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
57081:
57082: taikka testamentin tai lahjan kautta saaneet,
57083: katsotaan heidän yksityiseksi omaisuudekseen;
57084: että kumpaisellak1:n aviopuolisolla on oikeus
57085: hoitaa pesän yhteistä omaisuutta, mutta että,
57086: jos erimielisyyttä a·viopuolisojen kesken syn-
57087: tyy, miehen tahto on oleva määräävä, kuitenkin
57088: niin että pesän laskuun tehtyihin suurempiin
57089: liiketoimiin - nämä poikkeukset olisi laissa
57090: mainittava- vaaditaan kumpaisenkin aviopuo-
57091: lison yhteinen suostumus, mutta että sitä vas-
57092: toin kumpaisellakin a·viopuolisolla pitäisi olla
57093: täysi käyttövalta yksityiseen omaisuuteen ·ja
57094: siitä oleviin tuloihin.
57095:
57096: Helsinki, lokakuun 21 päivänä 1908.
57097:
57098:
57099: Albert Stigzelius.
57100: Vastalause III. 23
57101:
57102:
57103:
57104:
57105: III.
57106:
57107: 'Kysymyksessä olevassa mietinnössään on Lakivalio-
57108: kunta tahtonut laajentaa omaisuusyhteisyyden periaatetta.
57109: jopa siihen määrään, ettei kummallakaan aviopuolisolla
57110: voisi olla yksityisesti omistettavaa tai hallittavaa omai-
57111: suutta muuta kuin poikkeustapauksessa. Tällaisen täydel-
57112: lisen omaisuusyhteisyyden periaatteen sovelluttaminen
57113: lainsäädäntöön käypi kumminkin aivan päinvastaiseen
57114: suuntaan kuin mihin meillä avioliittolainsäädäntö yleensä
57115: ja erittäinkin I 5 päivänä huhtikuuta r889 annetun lain
57116: kautta on kehittynyt, sillä viimeksimainittu laki tekee mo-
57117: nessa suhteessa aviopuolisoille mahdolliseksi hankkia ja
57118: hallita yksityistä omaisuutta: jotapaitsi tällainen lain sää-
57119: tämä yleinen omaisuusyhteisyyden periaate on ilmeisessä
57120: ristiriidassa nykyajan pyrkimykseen suoda avioliitossa
57121: aviopuolisoille niin paljon persoonallista vapautta ja itsen-
57122: sämääräämisvaltaa kuin suinkin on mahdollista avioliiton
57123: perustarkoitusta loukkaamatta. Tuntuu sitäpaitsi vähem-
57124: män uskottavalta, että lainsäädäntöä puheenaolevalla alal-
57125: la olisi kehitetty niin johdonmukaisesti omaisuuden eril-
57126: lisyyttä kohden, ellei olevissa oloissa olisi ilmennyt vaka-
57127: via syitä, jotka ovat lainsäätäjää tähän pakottaneet. En
57128: voi näin ollen yhtyä niihin mielipiteisiin, joille mietintö
57129: tässä suhteessa on rakennettu. Vakaumukseni on, että
57130: lainsäätäjän tässä suhteessa tulee pyrkiä niin paljon kuin
57131: suinkin mahdollista omaisuuden erillisyyttä kohden sekä
57132: sen vuoksi myöskin tarkoin määrittelemään aviopuolisoi-
57133: 24 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
57134:
57135: den velvollisuudet yhteispesän ylläpitoon nähden kmn
57136: myöskin antamaan muita säädöksiä, jotka käyvät tarpeel-
57137: lisiksi naimaosan rajoittamisen tähden.
57138: Myöskin edusmiehyyden poistamiseen nähden roh-
57139: kenen olla toista mieltä kuin mikä lausutaan mietinnön
57140: viimeisessä ponnessa. Minusta tuntuu nimittäin siltä,
57141: kuin ei lainsäätäjän pitäisi yksityisseikkoja myöten määri-
57142: tellä edusmiehyydestä, vaan jättää aviopuolisoille valta
57143: yksissä neuvoin, niin sanoakseni yhteisessä neuvostossa,
57144: päättää ja toimia yhteisistä asioistaan.
57145: Kun kysymys nyt puheenaolevasta minunkin vaati-
57146: mastani uudistuksesta ilmeisesti ei tule tyydyttävästi rat-
57147: kaistuksi valiokunnan enemmistön tekemän ehdotuksen
57148: kautta, rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
57149: suvaitsisi anoa sellaista lainsäädäntötoimenpidettä kysy-
57150: myksessä olevan uudistuksen suhteen :
57151:
57152: että aviopuolisoiden yhteiseksi omaisuu-
57153: deksi, jossa heillä on naimaosa ja jota he yhtei-
57154: sesti hallitsevat, katsottaisiin se omaisuus, min-
57155: kä he avioliiton aikana ja yhteispesässä ansait-
57156: se'vat, siihen luettuna tulot puolisoiden yksityi-
57157: sestä omaisuudesta, kun sitä vastaan kaikki
57158: muu omaisuus on pidettävä yksityisenä, jossa
57159: puolisoilla ei ole naim,aosaa ja jota kumpikin
57160: puoliso itse hallitsee;
57161: että selvennetään voimassa olevan lain
57162: määräykset siitä, missä määrin vaimo on oikeu-
57163: tettu hallitsemaan työansiotaan, kun se on
57164: muunnettu esim. työkaluihin ja vaatteisiin;
57165: että lähemmin säädetään missä määrin vai-
57166: mon tulee ottaa osaa perheen elättämiseen, jos
57167: hänellä on yksityisomaisuutta;
57168: että määrätään, pääkohdissaan, se toimi-
57169: 'valta, joka vaimolla talouden hoitajana on ole-
57170: va kodin ulkopuolella;
57171: Vastalause III. 25-
57172:
57173: että säädetään, että mies ei ole oikeutettu
57174: ilman vaimon suostumusta myymään tai lahjoit-
57175: tamaan muuta kuin määrätyn osan pesän yh-
57176: teistä omaisttutt&, menemään takaukseen tai
57177: ryht'j•mään muihin sitoumuksiin, joista yhteis-
57178: pesälle voi johtua suurempi m,aksu kuin hänen
57179: naimaosansa;
57180: että määrätään toisen aviopuolison kuoltua
57181: jälkeen elävälle perintöoikeus puoleen vainajan
57182: koko omaisztudesta; sekä
57183: että poistetaan säädökset miehen edusmie-
57184: hyydestä, joten naineelle naiselle myönnettäisiin
57185: yhtäläiset oikeudet kuin naimattomalla on.
57186:
57187: Helsingissä, 21 p :nä lokakuuta 1908.
57188:
57189:
57190: Aleksandra Gripenberg.
57191:
57192:
57193:
57194: Tähän yhtyvät :
57195:
57196:
57197: Julius Saraste. Aili Nissinen.
57198: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 29.
57199:
57200:
57201:
57202:
57203: IV.
57204:
57205: Mitä mietinnön ensimatstm ponsiin tulee, olemme
57206: niissä valiokunnan kanssa yhtämieltä. Sen sijaan emme
57207: voi hyväksyä valiokunnan ehdotuksen viimeistä pontta,
57208: jonka suhteen täten lausumme eriävän kantamme. Vaikka
57209: valiokunta yhtyykin anomuksentekijöiden mielipiteeseen
57210: edusmiehyyden poistamisesta, tahtoo se kuitenkin pidät-
57211: tää miehelle ratkaisuvallan muutamissa perheen sisälli-
57212: seen hallintoon kuuluvissa asioissa, joista valiokunta esi-
57213: merkkinä mainitsee asuinpaikan määräämisen. Katsom-
57214: me tällaisen erioikeuden jättämisen johtavan siihen, että
57215: sitä voitaisiin tulkinnan kautta sovelluttaa monissa muissa
57216: perheen sisäiselle yhteydelle paljon tärkeämmissä asioissa.
57217: kuin valiokunnan mainitsemassa. Tasa-arvoisuuden peri-
57218: aatetta noudattaen on mielestämme vaimo kaikissa koh-
57219: dissa tunnustettava yhdenvertaiseksi miehen kanssa, kos-
57220: ka vakaumuksemme mukaan avioliittosopu ei tästä tule
57221: kärsimään, vaan päinvastoin voittamaan. Onhan omansa
57222: herättämään keskinäistä luottamusta se seikka, että laki
57223: molemmille puolisoille takaa samanlaisen vaikutusvallan
57224: myös vähäisempiä seikkoja koskevissa asioissa. Jos taas
57225: aviopuolisot ovat niin huonossa sovussa, etteivät voi sopia
57226: esimerkiksi asunnosta ilman oikeudenkäyntiä, niin ei mie-
57227: hen ratkaisuvaitakaan voi estää rettelöiden syntymistä.
57228: Avioliittolainsäädännön uusimisessa on varattomille juuri
57229: tärkein kohta se, että edusmiehyys täydellisesti poistetaan,
57230: sekä tunnustetaan mies ja vaimo samanarvoisiksi. Pyy-
57231: Vastalause IV. 27
57232:
57233: dämme sentähden ehdottaa Eduskuntaa tämän mietinnön
57234: viimeisessä ponnessa lausumaan,
57235:
57236: että poistettaisiin lainsäädökset edusmie-
57237: hyydestä ja samalla annettaisiin molempien
57238: aviopuolisoiden tasa-arvoisuusperiaatetta nou-
57239: dattaen määräyksiä, niistä m;iopuolisojen keski-
57240: näisistä suhteista) jotka eivät ole taloudellista
57241: laatua.
57242:
57243: Helsingissä, 21 päivänä lokakuuta 1908.
57244:
57245:
57246: Alma Jokinen. Anni Huotari.
57247: Seth Heikkilä. A. Kannisto.
57248: M. A. Airola. K. Hämäläinen.
57249: Fr. Lehtonen.
57250: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
57251: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57252:
57253:
57254:
57255:
57256: Laki- ja talous valiokunnan mie-
57257: tintö N: o 14 Eduskunnassa tehdyn, sotilas-
57258: kyyditysrasituksen poistamista koskevan
57259: anomusehdotuksen johdosta.
57260:
57261:
57262: Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera 21 päi-
57263: vänä dokuuta 19o8 valmistelevaa käsittelyä varten laki- ja
57264: talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Sipposen y. m.
57265: anomusehdotuksen N :o I 1.
57266:
57267:
57268: Sotaväen ja sen kuormaston y. m. tarvekalujen kul-
57269: jetukseen tarvittavain hevosten ja ajokalujen hankkiminen
57270: on vanhuudesta katsottu niiden paikkakuntain asukasten
57271: velvollisuudeksi, joiden kautta kuljetus tapahtuu. Kunink.
57272: resolutsionissa ja selityksessä 24 p :Itä joulukuuta 1627
57273: määrättiin, että kun oli toimitettava suuria läpikulkuja,
57274: valtaherrain matkoja tai muita suuria ajaja, niinkuin kruu-
57275: nun kuparin, ampumatarpeiden, rahain tai muun kruu-
57276: nun tavaran kuljetuksia, silloin kaikki olivat kuljetukseen
57277: velvolliset. Tämä, kuten muukin kyyditysvelvollisuus, on
57278: sitten ollut maatilain kannettavana rasituksena. Aatelista
57279: kuitenkin erioikeuksiensa kautta sai tilansa siitä vapau-
57280: tetuiksi ja eri aikoina vapautettiin erinäisistä syistä siitä
57281: monia muitakin tiloja. Paitsi kaupunkeja niihin kuulu-
57282: vine ja niiden alle pantuine tiloinensa, päästettiin sotilas-
57283: kuljetuksesta vapaiksi rälssisäterit, karjatalot sekä raja-
57284: Laki- ja talouwaliokunnan m;ietintö N·o 14.
57285: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57286:
57287: ja pyykkitalot; kuninkaankartanot sekä siviili-, sotilas- ja
57288: kirkollisvirastojen virkatalot ynnä palkkatalot; ratsuvel-
57289: volliset säterit, luotsi- ja postitalot, ne perintö- ja kruu-
57290: nuntilalliset, jotka tiluksillansa löysivät eräitä metalleja j
57291: kihlakunnanlautamiehet niiltä tiloiltaan, joilla he asuivat;
57292: vanginkuljettajat ja kihlakunnanpostin kuljettajat, kesti-
57293: kievaritalot ja reservikyyditystä suorittamaan määrätyt
57294: talot: sekä rälssitalot, paitsi milloin kulku ja ja suurempia
57295: ,marsseja", s. o. vähintään 300 miehen suuruisten sota-
57296: väenosastojen kulkuja tapahtuu tahi ruoka-aineita, ampu-
57297: mavaroja ja vaatetuksia viedään sotaväelle, linnoituksiin
57298: ja makasiineihin, jolloin kuitenkin kaksi rälssitaloa oli
57299: luettava yhden perintö- tai kruununtalon vertaiseksi.
57300: Mainitut vapautukset osaltaan aikaansaivat sen, että
57301: kuljetusrasitus niille, joiden kannettavaksi se jäi, kävi en-
57302: tistään raskaammaksi ja että sen suorittaminen tuntui epä:..
57303: oikeutetulta. Kun tätä rasitusta ei käynyt jakaminen maan
57304: eri paikkakuntien kesken, vaan se yhä uudistuvana painoi
57305: eräitä yleisten kulkuteiden varsilla olevia paikkakuntia,
57306: toisten ollessa siitä kokonaan tai suurimmaksi osaksi va-
57307: paina, tuli niinä aikoina, jolloin rautateitä ja laivaliikettä
57308: maassa ei vielä ollut, tuon tuostakin julkisuuteen valituk-
57309: sia tämän, samoin kuin sen kanssa läheisessä yhteydessä
57310: olevan majoitusrasituksen johdosta. Sen vuoksi hallitus.
57311: samalla kuin se valmisti siihen asti voimassa olleen, I 5
57312: päivänä syyskuuta 1791 annetun ja erinäisiltä kohdiltaan
57313: vanhentuneen kulkujärjestyksen sijaan uuden ohjesäännön
57314: majoituksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenkatujen kul-
57315: jetuksesta Suomessa, antoi 1867 vuoden valtiopäiville ma-
57316: joitus- ja kuormastojen kyyditsemisvelvollisuuden suorit-
57317: tamisen perusteista armollisen esityksen, josta näkyy, että
57318: sanotut rasitukset oli aijottu ulotettaviksi useihin sitä en-
57319: nen erioikeuksien ja muiden säännösten perustuksella niis-
57320: tä vapautusta nauttiviin tiloihin ja henkilöihin. Kun kui-
57321: tenkaan lainmukaista säätypäätöstä ei asiassa saatu toi-
57322: meen, jäivät puheenalaisen rasituksen suorittamisen pe-
57323: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 3
57324:
57325: rustukset ennalleen, ja ohjesäännössä, joka sitten annet-
57326: tiin 19 päivänä kesäkuuta r868 ja jolla m. m. 1791 vuo-
57327: den mainittu kulkujärjestys kumottiin sikäli kuin se koski
57328: sotaväen ja kyyclitsijäin molemminpuolisia oikeuksia ja
57329: velvollisuuksia, säädettiin, että sotaväen kuormakyytiä te-
57330: kevät maan kyytivelvolliset asujamet niiden perustusten
57331: mukaan, jotka tätä ennen ovat määrätyt. Tämä säännös
57332: niinkuin sekin määräys, että kyyditsijän tulee tehdystä
57333: kuormakyydistä saada sama palkka hevoselta ja ajoneu-
57334: voilta, kuin kestikievarikyydistä, on sisällykseltään muut-
57335: tumattomana säilytetty myös nykyään voimassa olevassa,
57336: majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkalujen kuljetuk-
57337: sesta 19 päivänä tammikuuta 1876 annetussa ohjesään-
57338: nössä.
57339: Kun mainituissa ohjesäännöissä on säädetty, että so-
57340: taväestöjä ja niiden tarvekaluja kuljetetaan joko kuorma-
57341: kyydillä taikka vesitse tai myös rautatiellä, ja kuljetus
57342: rautateitse yleensä on sopivampi kuin kuormakyyditys, on
57343: myöhempinä aikoina rautatieverkon ulottamisen kautta
57344: useimpiin niihin paikkoihin, missä sotaväkeä on sijoitettu-
57345: na, puheena olevan kyyditysrasituksen merkitys vähenty-
57346: nyt siinä määrin, että sen suorittamista nykyään vaaditaan
57347: siihen velvollisilta ainoastaan harvalukuisissa paikoissa,
57348: etupäässä sotaväen kesäharjoituksia varten varattujen lei-
57349: ripaikkain läheisyydessä tai aika ajoin toimeenpantavain
57350: manööverien takia.
57351:
57352: Anomusehdotuksentekijät ovat ehdotuksensa peruste-
57353: luissa ilmoittaneet, että sikäli kuin heille on tunnettua
57354: ainakin Muolaan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven kuntain
57355: kyyclitysvelvollisten on joka vuosi, enimmäkseen kelirikon
57356: aikana, kuljettaminen venäläisen tykkiväen kuormastoa
57357: Muolaan pitäjässä olevan Perkjärven rautatieaseman ja
57358: Uudenkirkon pitäjän Kaukjärven kylässä sijaitsevan leiri-
57359: paikan välillä, mikä rasitus käy sen suorittamiseen veivoi-
57360: lisille erityisen raskaaksi sen kautta, että loitommaila asu-
57361: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57362:
57363: vain on saavuttava kyyditysvelvollisuuttaan suorittamaan
57364: jopa 50 kilometrin matkan takaa. Sen vuoksi anomus-
57365: ehdotuksentekijät, joiden mielestä tämä rasitus on niin
57366: kohtuuton, että se olisi mitä pikemmin tasoitettava, huo-
57367: mauttavat, että edellämainittu epäkohta olisi autettavissa
57368: esim. Perkjärven asemalta läheiselle hiekanottopaikalle
57369: johtavan haararadan jatkamisella leiripaikalle tai siten,
57370: että rakennettaisiin sinne kiskorata, joka tulisi noin 4-5
57371: kilometrin pituiseksi ja hinnaltaan halvemmaksi, tahi että
57372: kuljetus olisi annettava varsinaisten palkattuin kuljetta-
57373: jain toimitettavaksi taikka että ainakin olisi maksettava
57374: valtiovaroista kuljetusvelvollisille, jos kuljetus säilytettäi-
57375: siin heidän tehtävänään, entistä runsaampi korvaus.
57376: Kun paikalliset olot eri paikkakunnilla kuitenkin voivat
57377: aiheuttaa erilaisia toimenpiteitä, pyytävät anomusehdotuk-
57378: sentekijät Eduskuntaa yhtymään anomukseen, ,että halli-
57379: tus esim. ryhtymällä sopivien kulkuneuvojen hankkimiseen
57380: tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä poistaisi
57381: yksityisten kuntien asukkaiden hartioilta sen rasituksen,
57382: jonka vuotuinen säännöllisesti uudistuva sotilaskuormas-
57383: tojen kuljetus leiripaikoille ja takaisin näille tuottaa; sekä
57384: että sotilaskyyditystä koskevat asetukset otettaisiin tarkas-
57385: tettaviksi ja että armollinen esitys niiden muuttamisesta
57386: aikoinaan Eduskunnalle annettaisiin."
57387:
57388: Puheena olevan rasituksen määrästä niissä lääneissä.
57389: joissa sotilaskuormastojen kuljetusta on viime aikoina toi-
57390: mitettu, on valiokunta asianomaisten kuvernöörien väli-
57391: tyksellä hankkinut seuraavat tiedot :
57392:
57393:
57394: Viipurin läänissä:
57395:
57396: Sotaväen kuormaston kuljetuksen Perkjärven asemalta Kauk-
57397: järven leiripaikalle, joka matka on I2 kilometriä, ovat tavallisesti
57398: touko- ja elokuussa suorittaneet Muolaan pitäjän tilalliset, ja on
57399: siihen tarvittu hevosia toukokuussa noin 30D-400, joskus enemmän-
57400: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 5
57401: kin, sekä elokuussa zo-30, sen mukaan kuinka suuria joukkoja on
57402: leirille koottu. Kyyditsijöille, joista monien on ollut saavuttava
57403: 3o-40 kilometrin matkan päästä ja joilta siten on kuljetukseen kulu-
57404: nut jopa kolmekin päivää kiireellistä työaikaa, on yleisistä varoista
57405: maksettu kullekin I markka 68 penniä eli allamainittuina vuosina
57406: yhteensä
57407: vuonna 1901 493 markkaa 92 penniä.
57408: 1902 406 56
57409: 1903 438 48
57410: 1904 7I
57411: 1905 04
57412: 1900 52
57413: 1907 28
57414: 1908 48
57415:
57416: Kuormastojen kuljetuksen leiripaikalta asemalle tai, kuten kol-
57417: mena vuotena myös on vaadittu, 20 kilometrin matkan Kuolemajärven
57418: pitäjän Huumolan kylään ovat suorittaneet viimeksimainitun ja
57419: Uudenkirkon pitäjän tilalliset.
57420: Kymin ja Pyhtään pitäjissä on toimitettu kuormastokyyditystä,
57421: johon kutakin kuormaa kohti on kulutettu yksi hevospäivätyö, ja on
57422: niistä maksettu seuraavat määrät:
57423:
57424: vuonna r898 !05 kuormasta 235 mk. 20 p :iä.
57425: !899 64 ISO
57426: 1901 120 240
57427: " 92 "
57428: 1902 65 130
57429: 1903 103 206
57430:
57431: " so "
57432: 1904 137 276
57433: 1905 II7 234
57434: 1906 149 298
57435:
57436: Näistä kyydeistä suurin osa on toimitettu ja maksettu asian-
57437: omaisen merimittauspäällikön toimesta.
57438: Viipurin pitäjän ja Nuijamaan seurakunnan asujamet ovat
57439: venäläisen sotaväen kuormastojen kuljetukseen eri leiripai-
57440: koille Viipurin kaupungin lähiseuduilla tai manöörereillä käyt-
57441: täneet v. 1906 kesän aikana 38 ja kesällä v. 1907 36 sekä
57442: kuluvana vuonna 51 hevospäivätyötä, jota vastoin aikaisemmista
57443: kuljetusmääristä ei asianomaisten luettelojen hukkaantumisen takia
57444: ole voitu saada tarkempaa selvitystä kuin että silloin vuosittain
57445: oli sotilaskyyditykseen käytetty noin 3o-60 hevospäivätyötä.
57446: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57447:
57448: Tilapäisempää laatua on kyyditys ollut:
57449: Koiviston ja Johanneksen pitäjissä, missä sitä viimeksi kulu-
57450: neina kymmenenä vuotena on tarvittu suorittaa ainoastaan v. 1901,
57451: jolloin kummastakin kunnasta yhteensä 6o hevosta ja yhtä monta
57452: miestä on ollut kuormakyytiä tekemässä 2 päivää 40 kilometrin
57453: matkalla;
57454: Sippolan pitäjässä, jossa käytettiin v. 1899 kesällä ja syksyllä
57455: 177 hevospäivätyötä 477 markan 40 pennin korvausta vastaan ja viime
57456: kesänä 152 hevospäivätyötä, joista maksettiin 342 markkaa 58 penniä;
57457: Vehkalahden pitäjässä, jossa kyydityspalkkio v. 1899 on ollut
57458: 8o9 markkaa 68 penniä ja kuluvana vuonna, jolloin S kuormaa
57459: kuljetettiin 27 kilometrin matkan, yhteensä 18 markkaa 90 penniä;
57460: Säkkijärven pitäjässä, jossa v. 1907 kuljetukseen on käytetty
57461: 90 hevospäivätyötä ja suoritettu niistä 179 markkaa 50 penniä ja
57462: v. 1908 32 hevospäivätyötä 86 markan 40 pennin korvausta vastaan;
57463: sekä
57464: Lappeen kihlakunnassa, jossa kuljetusta on vaadittu ainoas-
57465: taan toissa ja viime kesänä toimeenpantuja manöövereitä varten,
57466: v. 1907 matkoilla, jotka vaihtelivat 15-60 kilometrin välillä ja joi-
57467: hin käytettiin 8o hevospäivätyötä, sekä kuluvana vuonna 2-32 kilo-
57468: metrin matkoilla, joihin kaikkiaa käytettiin 376 hevospäivätyötä.
57469: Viipurin kaupungin puolesta on vuosina 1899, 1900, 1901, 1902,
57470: 1903, 1907 ja 1908 kuljetettu 364 sotilaskuormaa yhteensä 11,393
57471: kilometriä; ja on siihen käytetyistä 364 hevospäivätyöstä suoritettu
57472: korvausta kaikkiaan 3,870 markkaa 74 penniä, mistä kruunu on
57473: korvannut 2,050 markkaa 74 penniä, joten kaupungin rasitukseksi
57474: on jäänyt 1,820 markkaa.
57475: Myöskin Haminan ja Lappeenrannan kaupungeilta on vaadittu
57476: sotilaskuormastojen kuljetusta. Ensiksi mainitussa kaupungissa sel-
57477: laista on kuluvana vuonna tapahtunut kahdesti; ja on ensimäisellä
57478: kerralla vaadittu kuutta hevosta kuormarattaineen kyyditykseen sano-
57479: tusta kaupungista V ehkalahden pitäjän Pyhällön kylään sekä toisella
57480: kerralla kahta hevosta, joita kaupungin ajurit kuitenkin kieltäytyivät
57481: kyyditykseen antamasta, koska kaupungit heidän mielestään eivät ole
57482: velvolliset sotilaskuormastojen kuljetusta toimittamaan. - Lappeen-
57483: rannan kaupungista on kuljetettu sotilaskuormastoja syyskuun aikana
57484: v. 1901 12 kuormaa, joista oli suoritettu kuljetuspalkaksi 5 markkaa
57485: 36 penniä kuormasta, sekä eloKuussa v. 1907, jolloin oli kuljetettu 13
57486: kuormaa 21 kilometrin, 16 kuormaa 8 kilometrin ja 1 kuorma 19 kilo-
57487: metrin matka ja joista oli ehdotettu suoritettavaksi yleisistä varoista
57488: kuljetuspalkkaa 18 penniä kilometriltä.
57489: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 7
57490:
57491: Uudenmaan läänissä:
57492:
57493: Puheenalaista laatua oleva kuormakyyditys on viimeksi kulu-
57494: neina kymmenenä vuotena enimmäkseen rajoittunut erinäisten tykis-
57495: töpatterien ja tarkk'ampujaosastojen kuormastojen kuljetukseen
57496: 7,2 kilometrin matkan Keravan rautatieasemalta Tuusulan pitäjän
57497: Hyrylän kylään sekä päinvastoin ynnä eräiden kasakkasotniain kuor-
57498: mastojen kuljetukseen 18-36 kilometrin matkalla niiden kulkiessa
57499: Helsingistä Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen ja sieltä palatessa.
57500: Näistä kyydityksistä on kyyditsijöille suoritettu:
57501:
57502: vuonna 1899 168 hevospäivätyöstä 168 mk. p:iä.
57503: 1900 200 200
57504: " 1901 180 200 02
57505: " 1902 "
57506: 16o 16o
57507: 1903 198 270 28
57508: " "
57509: 1904 226 226
57510: 1905 166 182 16
57511: 1900 140 140
57512: "
57513: 1907 164 444
57514: " 19o8 162 162
57515:
57516:
57517:
57518: Turun Ja Porin läänissä:
57519:
57520: Mainitun ajan kuluessa ei sotilaskuormastojen kyyditystä lää-
57521: nissä ole tarvittu muulloin kuin vuosina 1901, 1903, 1904 ja 1905,
57522: jolloin kasakkaosasto on alkukesällä kulkenut kuormastoineen Turun
57523: kaupungista Parolan leirille Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen
57524: ja loppupuolella kesää sieltä palannut; ja on silloin kyyditykseen
57525: vuosittain tarvittu 4 hevosta ja niistä joka kerralta suoritettu noin
57526: 90 markkaa kyytirahaa.
57527:
57528:
57529:
57530: Hämeen läänissä:
57531:
57532: Parolan leirialueelle kesäharjoituksiin saapuneiden kasakka-
57533: sotniain kuormastojen kuljetusta varten Uudenmaan sekä Turun
57534: ja Porin läänin rajalta leiripaikalle ja päinvastoin niiden palatessa
57535: Helsinkiin ja Turkuun on läänissä suoritettu vuosina 1901 ja 1903
57536: noin 55 ja 75 kilometrin pituisilla matkoilla kumpaisenakin vuonna
57537: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57538: 20 hevospäivätyötä, joista kyyditsijöille on maksettu ro penniä kilo-
57539: metriltä eli noin 142 markkaa kumpanakin vuonna; v. 1904 8 hevos-
57540: päivätyötä 75 kilometrin matkalla, josta on maksettu 6o markkaa;
57541: v. 1905 24 hevospäivätyötä samoin 55 ja 75 kilometrin matkoilla,
57542: joista maksu on ollut 164 markkaa; ja v. 1907 tarvittiin manööve-
57543: reihin Parolasta Hyvinkäälie 230 hevosta, joista maksettiin korvausta
57544: 359 markkaa 30 penniä. Kuluvana vuonna kuormaston kuljetukseen
57545: käyttämistään 8 hevoskyydistä olivat sotaväenosastot itse suorittaneet
57546: kyyti rahan.
57547:
57548:
57549:
57550: Mikkelin läänissä:
57551:
57552: Heinolan pitäjässä sijaitsevan Vierumäen leiripaikan ja Uuden-
57553: kylän rautatieaseman välisellä 28 kilometrin pituisella taipaleella ovat
57554: Heinolan ja Sysmän pitäjäin kyytivelvolliset asukkaat toimittaneet
57555: sotilaskuormastojen kuljetusta alempana mainittavina neljänä vuo-
57556: tena ja on heiltä, kun matkan pituus kyyditsij än kotoa kuljetuspaikalle
57557: on vaihdellut 5-70 kilometrin välillä. siihen mennyt Heinolan pitäjän
57558: asukkailta jopa kolme ja Sysmän pitäjäJäisiltä viisikin päivää. Kor-
57559: vaukseksi tästä ovat he saaneet kyytipalkkaa 3 markkaa 92 penniä
57560: hevoselta. Kyydityksestä on maksettu yhteensä:
57561:
57562: vuonna 1898 426 hevospäivätyöstä 556 mk. 64 p:iä.
57563: 1899 504 658 56
57564: 1900 700 784
57565: " "
57566: 1901 750
57567: " 8o
57568: " 744
57569: " "
57570:
57571:
57572: Edellä esitetyt tiedot, jotka tosin kaipaavat täyden-
57573: nystä, osottavat, että sotilaskuormastojen kuljetusta on
57574: tarvittu eri paikkakunnilla, vaikka enimmäkseen tilapäi-
57575: sesti ja verrattain vähässä määrässä, sekä että sotilas-
57576: kyydityksen tarve sielläkin, missä sitä vuosi toisensa jäl-
57577: keen on ollut olemassa, on olosuhteiden vaihdellessa voi-
57578: nut lakata. Niin ollen ei varsinkaan nykyisissä oloissa
57579: käy edeltäkäsin luotettavasti arvioiminen, onko puheen-
57580: alainen kuljetus niissäkään paikkakunnissa, joissa se on
57581: osottautunut säännöllisemmin uudistuvaksi, siinä määrin
57582: pysyväistä, että erityisten kulkuneuvojen rakentaminen
57583: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 9
57584:
57585: sotilaskuormastojen kuljetusta varten voisi tulla kysymyk-
57586: seen. Sellaisesta rakennuksesta johtuisi sitä paitsi valtio-
57587: varastolle nähtävästi suurempia vuotuisia kustannuksia,
57588: kuin ne verrattain vähäiset rahamenot, mitä kuorma-
57589: kyydistä on maksettu tai mitä olisi maksettava siinäkin
57590: tapauksessa, että kuljetukseen käytetty aika ja työ täysin
57591: määrin korvattaisiin.
57592: Koska sotaväenosastot ja kuormastot ovat viivytte-
57593: lemättä toimitettavat määräpaikkoihinsa, mutta ei ole
57594: mahdollista edeltäpäin määrätä eri aikoina ja eri
57595: paikoissa tarvittavain hevosten lukumäärää niin ajois-
57596: sa, että aina olisi mahdollista vapaaehtoisuuden
57597: tietä hankkia kuljetukseen tarpeellinen määrä hevosia ja
57598: ajoneuvoja, ei niiden saanti ilman nimenomaista kyyditys-
57599: velvollisuutta olisi kylliksi taattu. Tilallisten kyyditys-
57600: velvollisuuden lakkauttaminen ja kuljetuksen suorittami-
57601: nen valtion toimesta, joko kulloinkin erikseen tai määrä-
57602: ajoiksi palkattuin varsinaisten kuormastonkul j etta j ain
57603: kautta, ei sen vuoksi ole valiokunnasta näyttänyt mahdol-
57604: liselta, vaan täytynee sotaväen ja sen kuormastojen kul-
57605: jetus edelleenkin säilyttää tilallisten velvollisuutena.
57606: Sitä vastoin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden
57607: kautta mainittu velvollisuus saataisiin vähemmän rasitta-
57608: vaksi. Olisi sen vuoksi maksettava puheena olevasta kul-
57609: jetuksesta sellainen korvaus, mikä riittävästi palkitseisi
57610: hevosen ja kyyditsijän siihen kuluttaman ajan ja työn
57611: arvon.
57612: Kyytilaitoksesta tehtävästä kyydityksestä suoritettava
57613: maksu, 14 penniä kilometriltä, tunnustetaan jo yleisesti
57614: riittämättömäksi palkitsemaan kyyditykseen käytetyn työn
57615: arvoa sellaisenkaan kyytilaitoksen pitäjälle, josta tehdään
57616: useampia kyytejä vuorokaudessa kautta koko vuoden, ja
57617: onkin sen vuoksi matkustajain kyyditsemisestä suoritet-
57618: tava kyytiraha ehdotettu korotettavaksi. Vieläkin vähem-
57619: min on 14 pennin kyytiraha riittävä nyt puheenalaista
57620: laatua olevasta, useinkin raskaammasta kyydityksestä, joka
57621: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 30.
57622:
57623: on toimitettava käskettäessä ja tavallisesti juuri maa-
57624: talouden kiireellisimpänä työaikana. Siltä matkalta, joka
57625: kyyditsijän hevosineen on ollut kuljettava kotoaan kyy-
57626: dityksen lähtöpaikkaan ja sieltä missä se on päättynyt
57627: kotiinsa, sitä paitsi ei makseta mitään hyvitystä. Edellä
57628: esitetyistä tiedoista käy sen lisäksi selville, ettei kaikin
57629: paikoin ole kuormaston kuljetuksesta maksettu kyytira-
57630: haksi edes 14, vaan ainoastaan 10 penniä kilometriltä,
57631: samoin kuin sekin, että on ulotettu sotilaskuormastojen
57632: kuljetusvelvollisuutta kaupunkilaisiin, jotka lain mukaan
57633: ovat siitä vapaat. Nämä ovat epäkohtia, jotka valiokun-
57634: nan mielestä ovat poistettavat.
57635: V aliakunnassa on sitä paitsi huomautettu, että sekin
57636: riittämätön maksu, jonka kyyditsijä sotilaskuljetuksesta
57637: saa, useinkin suoritetaan hänelle vasta pitemmän ajan
57638: kuluttua sen perästä kuin kuljetus on toimitettu, jotenka
57639: kyyditsijälle tämän maksun perimistä varten tulee uusi
57640: ajanhukka. Kun sotilaskyydit säännön mukaan tilataan
57641: kuvernöörin kautta, on valiokunnasta näyttänyt, ettei lää-
57642: ninhallituksille pitäisi tuottaa hankaluutta varustaa käs-
57643: kynsä alaiset paikallisviranomaiset kyytimaksujen suorit-
57644: tamiseen tarpeellisilla varoilla, niin että kuljetusmaksu
57645: voitaisiin näiden viranomaisten kautta suorittaa heti kun
57646: kuljetus on toimitettu, ellei matkaavan sotäväenosaston
57647: päällikkö ole tätä maksua rahassa suorittanut.
57648: Majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkalujen kul-
57649: jetuksesta 19 p :nä tammikuuta 1876 annetun ohjesään-
57650: nön määräykset ovat sikäli kuin ne koskevat majoituksia
57651: jätetyt uudistusta varten pohdittaviksi komitealle, joka
57652: asiasta on antanut 22 p :nä joulukuuta 1894 päivätyn mie-
57653: tinnön. Kuten siitä mitä edellä on esitetty käy selville,
57654: ovat myöskin ne mainitun ohjesäännön määräykset,
57655: jotka koskevat puheeksi tullutta kuljetusta, valiokunnan
57656: mielestä tarkastamisen ja uudistuksen tarpeessa. Jos se
57657: ehdotus kyytilaiksi, joka nykyään on Eduskunnan käsi-
57658: teltävänä, tulee laiksi, annetaan kuvernöörien tehtäväksi
57659: Sotilaskyyditysrasituksen poistaminen. 11
57660:
57661: kyytilaitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudel-
57662: leen järjestettäessä samalla myös vahvistaa kyytiraha kun-
57663: kin paikkakunnan oloja ja hintasuhteita vastaavaksi. Tä-
57664: hän nähden käy tarpeelliseksi ottaa tutkittavaksi, onko ja
57665: missä määrin myöskin sotaväen ja sotaväenkalujen kul-
57666: jetuksesta maksettava kyytiraha määrättävä erilaiseksi eri
57667: paikkakunnilla. Samalla olisi otettava harkittavaksi, eikö
57668: puheenalaisen rasituksen helpottamiseksi olisi määrättävä
57669: kysymyksessä olevasta kyydistä siihen velvollisille koh-
57670: tuullinen korvaus ei ainoastaan itse kyydistä vaan myös
57671: siltä matkalta, joka kyyditsijän on kuljettava kotoaan sii-
57672: hen paikkaan, mistä kyyditseminen on alkava, ja hänen
57673: kotimatkastaan.
57674: Sen nojalla mitä edellä on esitetty valiokunta kun-
57675: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
57676:
57677: että sotaväen ja sotaväenkatujen kuljetuk-
57678: sesta voimassa olevat säännökset uudistettai-
57679: siin siihen suuntaan, että sellaiseen kuljetukseen
57680: veivallisille tulisi vakuutetuksi riittävä ja ilman
57681: viivytystä suoritettava korvaus tämän velvol-
57682: lisuuden täyttämisestä.
57683:
57684: Helsingissä, 2 r p :nä lokakuuta 1908.
57685:
57686:
57687:
57688: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
57689: Lista, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Heim-
57690: biirger ( ositt.) Huoponen ( ositt.), Koivisto, Mäki, Nix,
57691: Paunu ( ositt.) Pennanen, Perttilä, Pykälä, Rantanen,
57692: Ruotsalainen, Salo, Wahe ja Wirkki sekä varajäsen Bäck.
57693: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
57694: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31.
57695:
57696:
57697:
57698:
57699: Talousvalio kunnan mietintö n:o 4-
57700: Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen
57701: johdosta, joka koskee kunnallismetsäjärjes--
57702: telmän edistämistä.
57703:
57704:
57705: Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus-
57706: kunta talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Hainarin
57707: y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen N :o r (Liitteet
57708: IV, siv. 43), joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän_
57709: edistämistä. Tämän johdosta saa valiokunta lausua seu-
57710: raavaa:
57711:
57712: Kunnallismetsäjärjestelrnä on muutamissa Euroopan
57713: sivistysmaissa sekä vanha että kehittynyt laitos. Sveit-
57714: sissä on jo ikivanhoista ajoista ollut kunnallismetsiä. Sak-
57715: sassa muodostavat kunnallismetsät 2,258,090 ha. Taa-
57716: lain maakunnassa Ruotsissa on kuntia, jotka suorittavat
57717: yhteiset kunnalliset menonsa sellaisten metsien tuloilla;
57718: ovatpa näillä tuloilla rakentaneet rautateitäkin ja muita-
57719: kulkuneuvoja.
57720: Suomessa ovat kyllä kirkolliset seurakunnat jo vanhas-
57721: taan omistaneet laajoja maa-alueita. Tilattoman väestön
57722: alakomitean tutkimusten mukaan oli v. rgor tätä seurakun-
57723: tien maata 346,630 ha, eli r % koko maalaiskuntiemme
57724: pinta-alasta. Varsinaista kunnan maata oli maalaiskun-
57725: nillamme sitävastoin mainittuna vuonna vain 79,r9r ha
57726: eli 0,2 % maalaiskuntiemme yhteenlasketusta pinta-alasta.
57727: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4.
57728: .2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31.
57729:
57730: Kunnallismetsä-aate sen varsinaisessa merkitykses-
57731: sä olisi Suomessakin saatava juurtumaan. Uusi, ke-
57732: hittyvä aika asettaa maalaiskunnillemme yhä uusia
57733: vaatimuksia sivistyselämän eri aloilla. Jos näitä vaa-
57734: timuksia käydään tyydyttämään pelkästään kunnallisen
57735: veroituksen avulla, on pelättävissä, että kansa, rahal-
57736: listen rasitusten kasvaessa, herkeää haluttomaksi edis-
57737: tyksen riennoille. Kuntien tulisi sentähden hankkia itsel-
57738: leen pysyväisiä tulolähteitä, joista ne voisivat ammentaa
57739: rahavaroja yhteisiin tarpeisiinsa. Luontaisimpana sellai-
57740: sena tulolähteenä olisivat juuri kunnallismetsät. Täysin
57741: kehittyneenä voisi kunnallismetsäjärjestelmästä muodos-
57742: tua pysyvä tuki kansalliselle kulttuurillemme.
57743: Kansassa kytee jo monin paikoin tuo ajatus, mutta
57744: se tukahutetaan tavallisesti sillä väitteellä, että otollinen
57745: aika kunnallismetsien perustamiselle jo on mennyt ohi.
57746: Asiaa olisi muka pitänyt aikaisemmin ajatella, silloin kuin
57747: metsiä vielä oli paljon ja ne olivat alhaisessa hinnassa.
57748: Nyt ovat vain rappeutuneet metsäpohjat jälellä. Tämä
57749: katsantotapa olisi saatava kansassa oikaistuksi. Sankkaa
57750: metsää kasvavia maapohjia on vielä paikoin verrattain
57751: halvasta hinnasta saatavissa. Mutta sielläkin, missä met-
57752: sät jo ovat hävinneet, tulisi kuntien hankkia itselleen juuri
57753: noita rappiolle joutuneita metsäpohjia vastaisuuden
57754: varalle.
57755: Valtio on viime aikoina maamme keski- ja eteläosissa
57756: ruvennut metsäpohjia itselleen ostamaan. Hallitsijan
57757: määräyksestä elokuun 7 p :ltä 1906 varattiin tätä
57758: tGrkoitusta varten I miljoona Smk. Metsähallituksen
57759: käytettäväksi, korkeintaan 300,000 Smk :n erissä kutakin
57760: kalenterivuotta kohti. Näistä varoista on nyt käytetty
57761: Smk. 519.487: 22 ja valtiolle ostettu 8,975 ha metsä-
57762: maata. Tämä valtion metsänosto on yleisen edun kannalta
57763: erittäin tärkeä ja sitä olisi kaikella tarmolla jatkettava.
57764: Mutta vielä suuremman merkityksen saisi tuo kauaksi täh-
57765: täävä suunnitelma, jos maalaiskunnatkin saataisiin sitä
57766: Kunnallismetsäjärjestelmän edistäminen. 3
57767:
57768: seuraamaan. Kunnille kävisi sellainen metsäpohjien osto
57769: melkoista helpommaksi, koska ne voisivat niitä itselleen lu-
57770: nastaa pienemmissä paloissa ja hajanaisemmissa ryhmissä
57771: kuin valtio. Järkiperäisen metsänhoidon esimerkki leviäisi
57772: myös paremmin kansan keskuuteen oman kunnan osoitta-
57773: mana kuin valtion virittämänä.
57774: Saadakseen maalaiskuntia ryhtymään tällaiseen met-
57775: säpohjien ostoon tulisi hallituksen niitä kuoletuslainoilla
57776: auttaa. Näiden lainojen ehdot voisivat olla erilaisia, riip-
57777: puen siitä, onko kysymyksessä täysiarvoisen metsämaan
57778: osto, vai rappiolle joutuneen metsäpohjan lunastus. Vii-
57779: meksi mainitussa tapauksessa voisi laina aluksi olla ehkä
57780: koroton, jonka jälkeen se, metsänkasvun kehittyessä,
57781: muuttuisi korolliseksi, vähitellen nousevassa asteikossa,
57782: kunnes se olisi kuoletettu.
57783:
57784:
57785: Sen nojalla mitä tässä mietinnössä on esiintuotu,
57786: Valiokunta kunnioittaen ehdoittaa, että Eduskunta anoisi :
57787:
57788: että Hallitus ottaisi harkittavakseen, missä
57789: määrin yleisistä varoista voitaisiin maalaiskun-
57790: nille myöntää kuoletuslainoja kunnallismetsä'-
57791: jä,rjestelmän edistä,miseksi ja eikö näitä lainoj~
57792: olisi myönnettävä helpommilla ehdoilla silloin:
57793: kuin rappiolle joutuneiden metsäpohjien ost(J
57794: on k'ysymyksessä.
57795:
57796: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
57797: Hainari, varapuheenjohtaja Brander (osittain) ja jäsenet
57798: Aromaa, Gylling (osittain), J. Hedberg, Kurikka, Lyly-
57799: korpi (osittain), Martikainen, Pullinen (osittain), S.
57800: Rantanen, Tokoi, v. Troil, Tuomi (osittain), Tuunainen
57801: ja Vuorimaa sekä osittain varajäsenet Kaarne, Lautasalo
57802: ja Nykänen, ynnä varajäsen Nylander.
57803: Helsingissä, lokakuun 22 p :nä 1908.
57804: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31.
57805:
57806:
57807:
57808:
57809: Vastalause.
57810:
57811: Nykyään on jo yleisesti saanut tunnustusta se
57812: periaate, että metsien yhteiskunnallisesti edullisin omis-
57813: taja on valtio ja että se myöskin parhaiten kykenee toi-
57814: meenpanemaan järkiperäisen metsänhoidon tiluksillaan.
57815: Melkein samanarvoinen metsänomistajana on valtion rin-
57816: nalla kuitenkin kunta. Itsestään on sitäpaitsi selvää, että
57817: valtion ja kuntien alueella olevat luonnolliset tuotanto-
57818: lähteet olisivat otettavat valtion ja kuntien yhteisen talou-
57819: den käytettäväksi ja tämän tulee ensimäisenä tapahtua
57820: metsätalouden alalla, jossa valtio ja kunta jo nyt ovat
57821: parhaat metsänhoitajat.
57822: Kunnallism~tsien perustamista tarkoittaa edistää
57823: se anomusehdotus, jonka johdosta valiokunta on mtetm-
57824: tönsä antanut samoinkuin itse valiokunnan mietintökin.
57825: Kuten näissäkin osotetaan, edellyttää myöskin järkevä
57826: kunnallistalouden hoito että kuntien tulee haltuunsa saada
57827: laajempia pysyväistä tuloa tuottavia metsäpääomia voidak-
57828: seen vastaisuudessa tyydyttävällä tavalla täyttää niitä vaa-
57829: timuksia, joita jatkuva kehitys kunnille asettaa.
57830: Vaikkakin valiokunta täten on periaatteessa hyväk-
57831: synyt kunnallis-metsäjärjestelmän, niin ei se kuitenkaan
57832: ole jaksanut löytää mit'ään tehokasta suoranaista keinoa
57833: tuon periaatteen toteuttamiseksi. Ja sen vuoksi koko
57834: valiokunnan tekemä suunnitelma tullenee itse asiassa jää-
57835: Vastalause. 5
57836:
57837: mään vaan turhanpäiväiseksi korulauseeksi. Mielestämme
57838: tässä asiassa ei olisi pysähdyttävä siihen, mitä valiokunta
57839: ehdoittaa, vaan tulisi kunnille varata oikeus ja tilaisuus
57840: metsävarojensa kartuttamiseen muullakin tavalla kuin sa-
57841: tunnaisten ostojen kautta. Koska jo meidän nykyinen
57842: oikeusjärjestelmämme tunnustaa oikeaksi, että yhteisiin
57843: tarpeisiin tulee saada ottaa kiinteistöjä ja maa-alueita
57844: pakkolunastuksen avulla, niin tulisi sitäkin suuremmalla
57845: syyllä kunnille kysymyksessä olevaa tarkotusta varten sel-
57846: lainen oikeus myöntää. Koska lisäksi nyt kysymyksessä
57847: oleva toimenpide on juuri senlainen, jonka kautta tuloa
57848: tuottavaa omaisuutta tulisi palautettavaksi yhteiskunnan
57849: haltuun, olisi lunastussummaa määriteltäessä huomioon
57850: otettava ainoastaan pakkoluovutettavan maa-alan tuotan-
57851: toarvo, eikä kauppaarvo, jonka suuruuteen on vaikuttanut
57852: ansioton arvon nousu.
57853: Mielestämme on myöskin välttämätöntä, että kunnai-
57854: Hsmetsistä saadut tulot tulevat kansan syväin rivien hy-
57855: väksi käytettyä. Pidämme sen vuoksi tarpeellisena, että
57856: kunnille kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten lainoja
57857: myönnettäessä nimenomaan tällainen ehto asetetaan aina-
57858: kin siihen asti, kunnes kunnallisasiain hoito kunnallislain
57859: uudistuksen kautta on saatettu kansan itsensä käsiin.
57860: Siihen katsoen, mitä edellä olemme esille tuoneet, eh--
57861: dotamme sen vuoksi, että Eduskunta anoisi,
57862:
57863: että hallitus ensi tilassa antaisi Eduskun-
57864: nalle esityksen, jossa kunnille myönnetään oi-
57865: keus pakkolunastuksella haltuunsa hankkia yk-
57866: tyisille kuuluvia metsäkiinteistöjä, niiden tuo-
57867: tantoarvoa vastaavalla hinnalla; ja
57868: että kunnille myönnettäisiin etuosto-oikeus
57869: pakollisesti myytäväksi joutuneisiin tiloihin;
57870: sekä
57871: että yleisistä varoista asetettaisiin vuotui-
57872: nen määräraha, josta maalaiskunnille myön-
57873: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 31.
57874:
57875: nettäisiin edullisia kuoletuslainoja kunnallis-
57876: metsäjärjestelmän edistämiseksi.
57877:
57878: Helsingissä, 22 päivänä lokakuuta 1908.
57879:
57880:
57881: Janne Martikainen. Edvard Gylling.
57882: Onni Tuomi. E. Aromaa.
57883: 0. Tokoi. Oskari Lylykorpi.
57884: Samuli Rantanen.
57885: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
57886: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
57887:
57888:
57889:
57890:
57891: Työväenasiain valiokunnan mie-
57892: tintö N:o 8 anomusehdotuksista, jotka
57893: koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
57894: tuksen jär.jestämistä.
57895:
57896: Eduskunta on viime elokuun 21 ja 28 p :nä pöytäkir-
57897: janotteen mukana valmistavaa käsittelyä varten työväen-
57898: asiain valiokuntaan lähettänyt edustaja M. Hoikan y. m.
57899: anomusehdotuksen N :o 99 yleisen vanhuus- ja ja ansio-
57900: kyvyttömyys- sekä leskien ja arpojen vakuutuksen aikaan-
57901: saamisesta ja edustaja M. Helenius-Seppälän anomuseh-
57902: dotuksen N :o 223 työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuk-
57903: sen sekä leskien, arpojen ja sairaiden avustamisen järjes-
57904: tämisestä (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, s1v.
57905: 87-91).
57906:
57907:
57908: Kansan laajain pohjakerrosten toimeentulo on yleensä
57909: välittömästi työntekijäin työansion varassa ja, milloin työ-
57910: kyky heikkenee tahi häviää, uhkaa heitä taloudellinen ah-
57911: dinko ja sen aiheuttamat kärsimykset. Työkyvyn säi-
57912: lyttäminen on siis työntekijälle mitä tärkein asia. Tätä
57913: tarkoitusta koetetaan, mikäli se lainsäädännöstä riippuu.
57914: nykyaikana saavuttaa lähinnä kehittämällä työväensuo-
57915: jeluslainsäädäntöä. Mutta tarkimmatkaan siinä annetut
57916: säännökset eivät riitä poistamaan kaikkia vaaroja ja epä-
57917: kohtia. Näin ollen on yhteiskunnan asia, kunkin maan
57918: oloihin soveltuvalla tavalla ja mikäli kansan yleistä ta-
57919: loutta ylenmäärin rasittamatta on mahdollista, hankkia
57920: vähävaraisille edes jonkun verran turvattu toimeentulo
57921: Työväenasiain ·valiokunnan mietintö N :o 8.
57922: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
57923:
57924: siltäkin varalta, että heidän työvoimansa ja siitä riippuva
57925: ansaitsemiskykynsä vähenee. Työväenvakuutus tulee si-
57926: ten suojeluslainsäädännön avuksi ja sen täydennykseksi.
57927: Tähän suuntaan näyttääkin kehitys kaikkialla käyvän,
57928: vaikka asian järjestäminen useimmissa maissa vasta on
57929: alulla. Sairas- ja tapaturmavakuutuksen tehtävät rajoit-
57930: tuvat erityisten syiden aiheuttaman työkyvyttömyyden
57931: seurausten lieventämiseen, jonka ohessa on huomioon
57932: otettava, että sairasvakuutus kohdistuu ainoastaan verrat-
57933: tain lyhytaikaiseen, taudin aiheuttamaan tapaukseen. Py-
57934: syväisesti työkyvyttömäksi joutuminen on kuitenkin sää-
57935: littävin onnettomuus, joka saattaa kohdata työntekijää, ja
57936: kammottavana tämä kohtalo häntä uhkaa, jollei ennen,
57937: ainakin vanhuuden päivinä. On siis yhteiskunnan asia
57938: vaikeuksista huolimatta koettaa, mikäli mahdollista, tur-
57939: vata vähäväkisten taloudellista asemaa viimeksi mainitus-
57940: sakin tapauksessa.
57941: Ensimäinen valtio, joka on ryhtynyt lainsäädäntö-
57942: tietä järjestämään työkyvyttömyysavustusta muussa kuin
57943: vaivaisavun muodossa, on Saksa, jonka työkyvyttö-
57944: myys ja vanhuusvakuutusta koskeva laki astui voimaan
57945: 1891 vuoden alusta. Tämä laki nojautuu pakollisen va-
57946: kuutuksen periaatteeseen, ja sen säätämän vakuutuspakon
57947: alaisia ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet, jotka ovat toisen
57948: palkkatyössä. Sen ohessa saavat ne, jotka ovat samal-
57949: laisissa taloudellisissa oloissa kuin vakuutuspakon alaiset,
57950: vapaaehtoisesti liittyä vakuutukseen. Vuoden 1906 alussa
57951: olikin Saksan noin 15 miljoonaan nousevasta palk-
57952: katyöväestä lähes 14 miljoonaa vakuutettu vanhuuden ja
57953: työkyvyttömyyden varalta. Muista tässä vakuutuksessa
57954: noudatetuista periaatteista mainittakoon seuraavat: V a-
57955: kuutusmaksut suoritetaan viikkomaksujen muodossa, joi-
57956: den suuruus riippuu työntekijällä vuoden aikana olleesta
57957: työansiosta, ja työntekijät ovat tätä varten ryhmitet-
57958: tyinä viiteen palkkaluokkaan. Vakuutusmaksun suorittaa
57959: etukäteen työnantaja ja perii siitä toisen puolen palkan-
57960: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 3
57961:
57962: maksussa työntekijältä. Eläkkeen saa kukin työkyvyttö-
57963: mäksi joutunut, joka on maksanut tahi saanut hyväkseen
57964: luetuksi ainakin pienimmän laissa määrätyn luvun viikko-
57965: maksuja. Iän nojaJla luettiin työkyvyttömäksi alussa ai-
57966: noastaan se, joka oli täyttänyt 75 vuotta. Nykyään on
57967: vanhuuseläkkeen saamisen ehtona vähintään 70 vuoden ikä
57968: sekä vaatimus, että vakuutusaikana on suoritettu ainakin
57969: 1,200 viikkomaksua. Kaikki eläkkeet sisältävät valtion
57970: varoista maksettavan osan, joka eläkkeensaajan tuloista
57971: riippumatta on kaikille 62 markkaa 50 penniä (50 Saksan
57972: markkaa). Vakuutuslaitoksen maksettava rahamäärä on
57973: työkyvyttömyyseläkkeessä kokoonpantu kahdesta osasta,
57974: joista toinen, pohjamäärä, on kaikille samaan tuloluok-
57975: kaan kuuluville muuttumaton, kun sitä va~toin toinen
57976: osa, korotusmäärä, riippuu kussakin luokassa suoritetuista
57977: viikkomaksuista siten, että kutakin suoritettua viikkomak-
57978: sua kohti tulee pieni, laissa määrätty lisäys vuosieläkkee-
57979: seen. Vanhuuseläke on yleensä jonkt,tn verran suurempi
57980: kuin saman luokan työkyvyttömyyseläkkeen pohjamäärä,
57981: mutta siihen ei kuulu korotusmäärää. Jos vakuutettu nai-
57982: nen menee naimisiin, maksetaan hänelle takaisin puolet
57983: hänen puolestaan suoritetuista vakuutusmaksuista.
57984: Vuonna 1906 suoritettiin vakuutusmaksuina noin
57985: 212,500,000 markkaa, ja eläkkeinä maksettiin 178,7oo,ooo
57986: markkaa, josta valtion varoja oli noin 61 miljoonaa mark-
57987: kaa. Sitä paitsi maksettiin takaisin vakuutusmaksuja
57988: noin I0,5oo,ooo sekä käytettiin lääkärin- ja parantola-
57989: hoitoon 16,8oo,ooo markkaa. Hoitokustannukset olivat
57990: 11,9 % kaikista menoista.
57991: Useissa muissa Europan maissa, kuten Itäval-
57992: lassa ja Alankomaissa, pyritään nykyään ratkaise-
57993: maan puheena olevaa vakuutusasiaa noudattamalla
57994: pääasiassa Saksan esimerkkiä. Itä vallassa ja Alanko-
57995: maissa on lakiehdotuksia annettu eduskunnan harkitta-
57996: vaksi. I t ä v a II a n lakiehdotus eroaa Saksan laista etu-
57997: päässä siinä, että vanhuuseläke lasketaan samojen perus-
57998: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
57999:
58000: teiden mukaan kuin työkyvyttömyyseläke; se on yhtä suuri
58001: kuin se työkyvyttömyyseläke, minkä vakuutettu saisi, jos
58002: hän tulisi työkyvyttömäksi sinä hetkenä, jolloin oikeus
58003: vanhuuseläkkeen saamiseen alkaa. Tämä ikä on ehdo-
58004: tettu 65 vuodeksi. A 1 a n k oma i d en vuonna 1907
58005: eduskunnalle annetun lakiehdotuksen mukaan alkaisi van-
58006: huuseläkkeen maksaminen 65 vuoden iässä, eikä nuorem-
58007: malla iällä työkyvyttömiksi joutuville myönnettäisi elä-
58008: kettä. Sen sijaan ehdotetaan vakuutetun leskelle eläke,
58009: jos hän on täyttänyt 65 vuotta, ja, jos leski itse on ollut
58010: vakuutettu, myönnetaan hänelle molemmat eläkkeet.
58011: N o r j a s s a ja R u o t s i s s a on jo varattu valtiovaroja
58012: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toimeenpane-
58013: mista varten, ja molemmissa maissa valmistellaan siitä
58014: lakiehdotusta, joka Norjassa on päätetty järjestettäväksi
58015: yleisen kansanvakuutuksen pohjalle.
58016: Ranskassa k i n, jossa viimeisiin vuosiin saakka
58017: yleensä on jyrkästi vastustettu pakollista vanhuusvakuu-
58018: tusta ja koetettu saada asia ratkaistuksi vapaaehtoisen
58019: toiminnan kautta, hyväksyi edustajahuone vuonna 1906
58020: pakollisuuden pohjalle laaditun lakiehdotuksen. Sen
58021: mukaan suorittaisivat sekä työnantaja että vakuutettu
58022: vakuutusmaksuna 2 o/o työpaikasta, ja vakuutettu saisi
58023: täytettyään 6o vuoden iän, jos hän on 30 vuoden aikana
58024: suorittanut vakuutusmaksujaan, vähintään 360 markan
58025: vuosieläkkeen. Välitysaikana lain voimaan tultua olisi
58026: vuosieläke kuitenkin ainoastaan I 20 markkaa. V akuute-
58027: tun kuollessa saisivat leski ja alaikäiset lapset kerta kai-
58028: kiaan 300 markkaa. Ensimäinen kamari eli senaatti ei
58029: kuitenkaan ole hyväksynyt ehdotusta sellaisenaan, jonka
58030: tähden asia vielä on käsittelyn alaisena.
58031: En g 1 a n n i s s a on työkyvyttömyys- ja vanhuus-
58032: vakuutus tähän saakka ollut kansalaisten vapaan yhteen-
58033: liittymisen varassa, ja etupäässä ammattiyhdistykset sekä
58034: veljeysseurat ovat koettaneet pitää siitä huolta. Nyt
58035: on kuitenkin tänä vuonna sen ohessa vahvistettu uusi laki,
58036: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 5
58037:
58038: jossa on asetuttu valtiovaroista makse,ttavain eläkkeiden
58039: kannalle. Laissa säädetään, että 1909 vuoden alusta jokai-
58040: nen, joka on ainakin 20 vuotta ollut Englannin alamainen
58041: ja edelleen siellä asuu, saa täytettyään7ovuoden iän oikeu-
58042: den eläkkeeseen valtion varoista, jolleivat hänen vuositu-
58043: lonsa nouse noin 790 markkaan. Eläkkeen suuruus riip-
58044: puu eläkkeensaajan vuosituloista viidessä eri eläkeluo-
58045: kassa. Siten suurin eläke on 327 markkaa ja pienin 65
58046: markkaa, joista edellinen annetaan eläkkeensaajalle, jonka
58047: vuositulot eivät ole noin 529 markkaa suuremmat, ja jäl-
58048: kimäinen sille, jonka vuositulot ovat noin 725 ja 790
58049: markan välillä. Yhdessä eläväin aviopuolisojen tulot ovat
58050: yhteenlaskettavat ja kumpaisenkin varalle luettava siitä
58051: puolet. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä 70 vuotta
58052: nuoremmille.
58053: Myöskin A u s t r a 1 i a n valtioissa maksetaan val-
58054: tion varoista vanhuuseläkkeitä muille, paitsi aasiatai-
58055: sille ja muutamissa valtioissa alkuasukkaille. Ehtona
58056: on yleensä vähintään 65 vuoden ikä, jonka ohessa
58057: vaaditaan, että eläkkeensaaja on asunut maassa ainakin
58058: 25 vuotta. Täysi vuosieläke on Uudessa Seelannissa
58059: ja Uudessa Etelä-\Valesissa 650 markkaa ja Vikto-
58060: riassa 500 markkaa. Tästä eläkemäärästä vähennetään
58061: 25 markkaa kutakin 25 markkaa kohti, jonka eläk-
58062: keensaajan vuositulot nousevat Uudessa Etelä-Walesissa
58063: ja Viktoriassa 650 markkaa suuremmiksi sekä Uudessa
58064: Seelannissa päälle 850 markan. Erikoisissa tapauksissa
58065: voidaan eläke myöntää 6 5 vuotta nuoremmillekin. Queens-
58066: lannissa on vuonna 1901 päätetty vanhuuseläkkeitä myön-
58067: nettäväksi, mutta samalla siirretty varsinaisen lain laati-
58068: minen siksi, kunnes maan raha-asiat paranevat. Muissa
58069: Australian valtioissa ei ole vanhuuseläkkeitä eikä työky-
58070: vyttömyysvakuutusta toimeenpantu. Mutta kuluvan vuo-
58071: den kesäkuussa on Australian liittovaltioiden eduskunta
58072: hyväksynyt yhteisen, koko liittoa koskevan lain, jonka
58073: mukaan myönnetään vanhuuseläkettä miehille 65 ja nai-
58074: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
58075:
58076: sille 6o vuoden iästä ja muutamissa tapauksissa annetaan
58077: myöskin työkyvyttömyyseläkettä.
58078: Vuonna 1906 oli edellä mainituissa kolmessa valtiossa
58079: yhteensä 165,700 henkeä, jotka olivat päässeet 65 vuoden
58080: ikään. Niistä sai eläkettä 44,774 eli 27 o/o, ja mainittuna
58081: vuonna maksetut eläkkeet nousivat lähes 25 miljoonaan
58082: markkaan.
58083:
58084:
58085: On jo kulunut kaksikymmentä vuotta siitä, kun ky-
58086: symys yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
58087: aikaansaamisesta ensi kerran herätettiin S u o m e s s a
58088: 1888 vuoden valtiopäivillä porvarissäädylle annetuissa
58089: anomusehdotuksissa, jotka saavuttivat valtiosäätyjen kan-
58090: natuksen. Tämän johdosta vuonna 1889 asetettu komi-
58091: tea ei kuitenkaan katsonut voivansa ehdottaa vanhuus-
58092: vakuutuksen säätämistä, vaan tyytyi vaatimukseen, että
58093: työväen ja käsityöläisten hyväksi perustetut eläkekassat
58094: olisivat saatettavat tarkastuksen alaisiksi. Vuonna 1900
58095: anoivat valtiosäädyt taas, että hallitus hankkisi selvityksen
58096: parhaimmasta tavasta, jolla voitaisiin edistää työväen ja
58097: siihen verrattavain henkilöiden vakuutusta sellaisen pysy-
58098: väisen työkyvyttömyyden varalta, joka johtuu vanhuu-
58099: desta tai muista paitsi tapaturman aiheuttamista syistä.
58100: Tämän johdosta asetti hallitus vuonna 1904 komitean,
58101: joka kuluvan vuoden toukokuun 5 p :nä antoi asiasta mie-
58102: tintönsä. Siitä on senaatti viime heinäkuun 8 p :nä vaa-
58103: tinut lausuntoja hovioikeuksilta, valtiokonttorilta, ammat-
58104: tien tarkastajilta, merimieshuoneilta, suurempain kaupun-
58105: kien ja maalaiskuntain kunnallishallituksilta, työnantajain
58106: ja työntekijäin järjestöiltä sekä lainopillisilta ja taloudel-
58107: lisilta yhdistyksiltä. Lausunnot ovat annettavat ennen
58108: ensi joulukuun 1 p :ää.
58109: Mainitun komitean työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
58110: kuutusta koskevassa ehdotuksessa on asetuttu pakol-
58111: lisen vakuutuksen kannalle syystä, että muuten olisi
58112: mahdoton saada vakuutusta riittävän tehokkaaksi ja
58113: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 7
58114:
58115: tarkoitustaan vastaavaksi. Vakuutuspakon alaisiksi
58116: joutuisivat kaikki toisen työssä palkkaa vastaan ole-
58117: vat, I 5 ikävuotta täyttäneet kansalaiset muutamilla
58118: harvoilla poikkeuksilla, JOista mainittakoon valtion,
58119: kunnan, seurakunnan, yleisen laitoksen ja yksityisen
58120: palveluksessa olevat virka- ja toimimiehet, joiden
58121: vuositulot ovat 2,500 markkaa suuremmat, ne, jotka
58122: ainoastaan tilapäisesti ovat toisen työssä, jos vain heidän
58123: vuositulonsa nousevat äsken mainittuun määrään, sekä
58124: ne, jotka palkkana työstään saavat ainoastaan vapaan yllä-
58125: pidon. Pyynnöstä voidaan vielä vakuutuspakosta vapaut-
58126: taa nekin, jotka eivät ole varsinaisen palkkatyöläisen ase-
58127: massa. Jotta sellaisetkin vähätuloiset, jotka eivät ole toi-
58128: sen palkkatyössä, pääsisivät hyväkseen käyttämään pu-
58129: heena olevan vakuutuksen etuja, olisi pakollisen vakuutuk-
58130: sen rinnalla myöskin tarjottava tilaisuus vapaaehtoiseen
58131: vakuutukseen niille, joiden v1,10situlot eivät ole 2,500
58132: markkaa suuremmat ja jotka eivät ole täyttäneet 35 vuo-
58133: den ikää. Yleistä kansanvakuutusta komitea ei ole puol-
58134: tanut, koska vakuutusmaksujen säännöllinen ja tarkka
58135: periminen kävisi kovin vaikeaksi.
58136: Lähtien siitä periaatteesta, että vakuutuksen ehdotto-
58137: masti vaatimat vakuutusmaksut pääasiassa ovat suoritet-
58138: tavat työstä syntyneen tuotannon tuloksista, asettuu laki-
58139: ehdotus Saksassa voimassa olevalle kannalle, jonka mu-
58140: kaan työnantaja ja työntekijä suorittavat kumpikin puolet
58141: vakuutusmaksuista. Vakuutusmaksut suoritettaisiin viik-
58142: komaksujen muodossa käyttämällä saksalaista merkkijär-
58143: jestelmää. Pakollisesti vakuutettujen viikkomaksut olisi-
58144: vat eri suuret maksajan työansion mukaan, kuudessa eri
58145: luokassa. Vapaaehtoisesti vakuutukseen liittyvät olisivat
58146: sitä vastoin oikeutetut suorittamaan vakuutusmaksunsa
58147: missä ·edellä mainituista luokista itse haluavat. Valtio-
58148: kin ottaisi osaa vakuutuksen kustannuksiin siten, että se
58149: maksaisi vakuutusta varten perustettavan laitoksen hoidon
58150: kokonaan, takaisi sen sitoumukset sekä antaisi määrätyn
58151: lisän maksettavaan eläkkeeseen.
58152: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
58153:
58154: Eläkkeeseen oikeutettu olisi jokainen pysyväisesti
58155: taikka vähintään neljäksi kuukaudeksi työkyvyttömäksi
58156: joutunut vakuutettu, joka ainakin neljä vuotta on ollut
58157: vakuutuksessa, jos hänen hyväkseen on suoritettu vakuu-
58158: tusmaksuja vähintään 150 viikolta. Työkyvyttömänä pi-
58159: dettäisiin yleensä se, jonka työkyky työvoimain heikontu-
58160: misen tähden on siten alentunut, että hän sellaisella työllä.
58161: jota hänen voimiinsa ja kehitykseensä nähden katsotaan
58162: voitava!! häneltä vaatia, pystyy ansaitsemaan ainoastaan
58163: kolmannen osan siitä tulosta, jonka hänen työalal-
58164: laan toimiva, kyvyltään häneen verrattava terve hen-
58165: kilö paikkakunnalla ansaitsee. Jos tuo vertaustulo ei nou-
58166: sisi 300 markkaan, olisi vakuutettu pidettävä työkyvyttö-
58167: mänä jo silloin, kun hänen työansionsa olisi vähentynyt
58168: puoleen vertaustulosta. Työkyvyttömyyteen katsomatta
58169: olisi eläkkeeseen oikeutettu jokainen 65 ikävuotta täyttä-
58170: nyt vakuutettu, joka on ollut vakuutuksessa 30 vuotta ja
58171: jonka hyväksi on suoritettu vakuutusmaksuja vähintään
58172: I ,200 viikolta.
58173: Sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeen suuruus
58174: määrätään samojen perusteiden mukaan, niin että van-
58175: huuseläke tulisi olemaan yhtä suuri kuin se työkyvyttö-
58176: myyseläke, jonka vakuutettu saisi, jos hän, päästyään 65
58177: vuoden ikään, tulisi työkyvyttömäksi. Puheena oleva
58178: vuosieläke on kokoonpantu kahdesta osasta, pohjamää-
58179: rästä ja korotusmäärästä, joista pohjamäärä on kai-
58180: kissa eläkkeissä sama, ehdotuksen mukaan 50 markkaa,
58181: ja korotusmäärä 20 % vakuutetun hyväksi luettavien va,
58182: kuutusmaksu j en summasta. Jokaiseen työkyvyttömyys-
58183: eläkkeeseen olisi valtion varoista lisättävä 50 markkaa,
58184: ja niinikään vanhuuseläkkeeseen, jolleivät eläkkeensaajan
58185: vuositulot, eläkettä lukuunottamatta, nouse 400 markkaan.
58186: Jos vanhuuseläkkeen saajan vuositulot ovat 40o-6oo
58187: markkaa, olisi lisäys 25 markkaa, ja jos ne nousevat 6oo
58188: markkaa suuremmiksi, ei valtio antaisi mitään lisää van-
58189: huuseläkkeeseen.
58190: Jos vakuutettu kuolee ennenkuin hän on saanut elä-
58191: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 9
58192:
58193: kettä ja häneltä jää I 5 vuotta nuorempi ·lapsi, maksettai-
58194: siin puolet hänen hyväkseen suoritetuista vakuutusmak-
58195: suista takaisin perheelle. Leskellä ei siis omasta puoles-
58196: taan olisi mitään takaisinsaantioikeutta. Vakuutuksesta
58197: " luopuva voisi saada vakuutusmaksuja takaisin, ainoastaan
58198: jos hän saatuansa virastaan 500 markan eläkkeen tai siir-
58199: ryttyään toisen maan alamaiseksi, lain mukaan on vel-
58200: vollinen luopumaan vakuutuksestansa tahi jos hän, joudut-
58201: tuaan tapaturman kautta työkyvyttömäksi, tapaturmava-
58202: kuutuksen nojalla saa niin suuren eläkkeen, ettei hänelle
58203: makseta työkyvyttömyyseläkettä.
58204: Välittävänä säännöksenä on ehdotettu, että kahden
58205: vuoden kuluessa siitä, kuin laki olisi astunut voimaan, saa
58206: se, joka on 6o vuotta nuorempi, liittyä vakuutukseen.
58207: Koska hän tulisi ainoastaan lyhyen ajan suorittamaan va-
58208: kuutusmaksuja laitokselle ja hänelle myönnetyt oikeudet
58209: siten tulisivat lisäämään muiden vakuutettujen suorituksia,
58210: ehdottaa komitea, että valtio maksaisi hänen puolestaan
58211: avustuksen, jonka suuruus riippuu maksajan itsensä suo-
58212: rittamista vakuutusmaksuista sekä siitä, missä iässä hän
58213: liittyy vakuutukseen.
58214: Vakuutuksen toimeenpaneminen koko maassa olisi
58215: uskottava yhteiselle vakuutuslaitokselle, joka olisi Edus-
58216: kunnan valitsemien vakuutusvaltuusmiesten valvonnan
58217: alainen. Vakuutuslaitoksen johto olisi hallituksen aset-
58218: tamain virkamiesten hoidettavana, mutta sen alempi, maan
58219: kaikkiin osiin haaraantuva toiminta olisi, mikäli suinkin
58220: mahdollista, uskottava vakuutettujen ja työnantajain va-
58221: Iitsemille luottamusmiehille. Suuremman joutuisuuden ja
58222: yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi niiden riitaisuuksien
58223: ratkaisemisessa, joita vakuutuslaitoksen ja vakuutetun vä-
58224: lillä ehkä syntyy, olisi ensimäiseksi oikeusasteeksi perus-
58225: tettava kuhunkin lääniin erityinen vakuutusoikeus.
58226: Yleiskatsauksen saavuttamiseksi yhdistetään seuraa-
58227: vaan tauluun muutamia numerotietoja komitean ehdo-
58228: tuksesta.
58229: eN
58230: C")
58231: Viikkotulot Viikko- Pienin työkyvyttö- Pienin vanhuus- Suurin työkyvyttömyys- ja
58232: 0
58233: Luokka
58234: luokassa maksu myyseläke ') eläke 2 ) suurin vanhuuseläke 8 )
58235: ~
58236: :o Smk. Penniä Smk. Smk. Smk.
58237: d
58238: ....... 1. - 5:- 14 104:20 133:60 170:-
58239: 4)
58240: ·a
58241: 11.1
58242: II. 5 : - - 7:50 22 106:60 152:80 210:-
58243: ~ 111. 7:50- 11:- 30 109:- 172:- 250:-
58244: s0 IV. 11:-- 17:- 44 113: 20 205:60 320:-
58245: ~ V. 17:-- 25:- 60 118:- 244:- 400:-
58246: 1 VI. yli 25:- 80 124:- 292:- 500:-
58247: P..
58248: >
58249: :=: ') Saavutetaan 150 viikkomaksulla.
58250: cÖ 2
58251: ) Saavutetaan 1,200 viikkomaksulla.
58252:
58253:
58254: -
58255: g 3
58256: ) Saavutetaan 2,500 viikkomaksulla. Vanhuuseläkkeeseen sisältyy aina valtion antamat 50 markkaa.
58257:
58258:
58259:
58260:
58261: -
58262: 0
58263: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 11
58264:
58265: Vakuutettujen luvun on komitea arvioinut noin yh-
58266: deksi miljoonaksi ja on silloin tähän luettu 8o % kaikista
58267: I 5-65 vuoden iässä olevista miehistä ja 40 % kaikista
58268: samaan ikäryhmään kuuluvista naisista. V akuutusmak-
58269: sut nousisivat lähes IO miljoonaan markkaan vuodessa.
58270: Valtion menoja olisi kaikkiaan komitean arviolaskujen
58271: mukaan alkuvuosina noin 4 miljoonaa markkaa, alentuen
58272: siitä niin, että ne kymmenentenä toimintavuotena olisivat
58273: noin 3 miljoonaa markkaa, josta alkaen vähitellen kasvai-
58274: sivat, kunnes saavuttavat korkeimman määränsä, noin 9
58275: miljoonaa markkaa.
58276:
58277:
58278: Molemmissa valiokunnan käsiteltäviksi annetuissa
58279: anomusehdotuksissa puolletaan eläkkeen myöntämistä val-
58280: tion varoista jokaiselle määräikään joutuneelle vaatimatta
58281: eläkkeensaajalta tahi hänen puolestaan erityisten vakuu-
58282: tusmaksujen suorittamista. Toisessa anomusehdotuksessa
58283: tämä maksuton eläkeoikeus rajoitetaan varattomimpiin,
58284: vanlmuttaan työkyvyttömiin, ja sekä eläkkeen suuruus että
58285: eläkeikä jätetään tarkemmin määräämättä, kun sitä vastoin
58286: toisessa anomusehdotuksessa oikeus ainakin 350 markan
58287: maksuttomaan eläkkeeseen ehdotetaan kaikille työväen
58288: luokkaan kuuluville ja samassa taloudellisessa asemassa
58289: oleville, 55 vuotta täyttäneille tahi aikaisemmin työkyvyt-
58290: tömiksi joutuneille.
58291: Viimeksi mainittua maksuttoman eläkkeen muotoa on
58292: valiokunnassa vähemmistö kannattanut. Mutta valiokunta
58293: ei ole kuitenkaan voinut tätä katsantokantaa hyväksyä.
58294: Australiassa on tosin maksuttornia valtioeläkkeitä
58295: jonkun aikaa koeteltu, mutta sieltä saavutettu koke-
58296: mus on vielä verrattain lyhytaikainen eikä sovellu mei-
58297: käläisiin oloihin siitäkään syystä, että väestö siellä on
58298: suuressa määrässä muuttuvainen, joten ainoastaan vähäi-
58299: nen osa eläkeikään joutuneista (Viktoriassa r6 %, Uudes-
58300: sa Seelannissa 29 %, Uudessa Etelä-\Valessissa 39 <fo '\,
58301: 12 1908. II Vp. - Ano.musmietintö N:o 32.
58302:
58303: täyttää eläkkeen saamisen ehdot. Miten Englannissa tällä
58304: alalla 1909 vuoden alusta toimeenpantava maksuton eläk-
58305: keen saamisen oikeus tulee luonnistumaan, on vielä mah-
58306: dotonta sanoa.
58307: Jos kaikki työväkeen kuuluvat ja samassa taloudelli-
58308: sessa asemassa olevat kansalaiset saisivat eläkkeen, jäisi
58309: edellä mainitun komitean laskelmien mukaan korkeintaan
58310: 12 7o eläkeikään tulleesta väestöstä eläkettä saamatta.
58311: Koska 1906 vuoden alussa oli 55 vuotta täyttäneitä kaik-
58312: kiaan noin 359,700 henkeä, olisi silloin ollut eläkkeeseen
58313: oikeutettuja noin 316,500, joten ainoastaan vanhuuseläk-
58314: keisiin olisi tarvittu 1 ro,8oo,ooo markkaa. Tätä meno-
58315: erää voitaisiin tietysti jonkun verran vähentää siten, että
58316: eläkettä myönnettäisiin vain niille, joiden tulot nousevat
58317: ainoastaan huonosti palkatun työväen tulojen rinnalle.
58318: Mutta missään tapauksessa ei saata edellyttää eläkkeeseen
58319: oikeutettujen lukua pienemmäksi kuin 75 o/o :ksi eläkeiässä
58320: ,olevista, jolloin vanhuuseläkkeisiin olisi vuonna 1906 tar-
58321: vittu 94,40o,ooo markkaa. Jos ikäraja asetettaisiin kuten
58322: Australiassa 65 :n tahi kuten Englannissa 70 vuoden ikään
58323: ja oletetaan, että 7 5 o/o eläkeiässä olevista saisi eläkettä,
58324: menisi vanhuuseläkkeisiin 41,20o,ooo tai 23,6oo,ooo mark-
58325: kaa. Kaikkiin näihin menoihin olisi vielä lisättävä niiden
58326: henkilöiden eläkkeet, jotka joutuvat työkyvyttömiksi en-
58327: nenkuin saavuttavat ikärajan; sen menon on komitea las-
58328: kenut 10,300,ooo markaksi, jos ikäraja olisi 55 vuotta.
58329: Ikärajan ollessa 65 tahi 70 vuoden kohdalla, vaadittaisiin
58330: tähän tarpeeseen todennäköisesti 17,20o,oootai 23,6oo,ooo
58331: markkaa vuodessa. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet
58332: vaatisivat siis yhteensä, aina sen mukaan alkaisiko van-
58333: huuseläke 55, 65 tai 70 vuoden iästä, 104,70o,ooo tai
58334: 58,4oo,ooo tai 47,20o,ooo markkaa vuodessa. Mainitut
58335: luvut perustuvat tosin ainoastaan arviotaskuihin ja ne
58336: vähenevät jonkun verran sen kautta, että osa vakuute-
58337: tuista tulisi saamaan tapaturmavakuutuksen nojalla elä-
58338: kettä. Mutta ne osattavat kaikissa tapauksissa, että ano-
58339: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta. 13
58340:
58341: musehdotuksissa puollettuun tapaafi järjestettyihin van-
58342: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin menisi valtiolta niin
58343: suuria rahamääriä, ettei maamme mitenkään voi yksistään
58344: puheena olevaan, kyllä kaikkien tärkeäksi tunnustamaan
58345: tarkoitukseen niitä uhrata muita yleisiä tarpeita syrjäyt-
58346: tämättä ja verovelvollisia liiaksi rasittamatta, vaikka ny-
58347: kyiseen verotukseen tehtäisiinkin ajanmukaisia muutoksia.
58348: Valiokunnan mielestä olisivat sentähden, samoin kuin
58349: komitean mietinnössäkin on ehdotettu, vakuutuksen kus-
58350: tannukset etupäässä suoritettavat sen työn tuloksista, jota
58351: vakuutettu tekee, ja samalla olisi valtion melkoisella
58352: avustuksella tuettava tätä vakuutusta. Koska työn
58353: tuloksista hyötyy sekä työntekijä että työnantaja, edelli-
58354: nen saaden palkkansa, jälkimäinen suoritetun työn, tulisi
58355: molempain kantaa eläkeoikeuden aiheuttamia kustannuk-
58356: sia. Silloin tulisi myöskin työntekijä täyttämään jokaisen
58357: kansalaisen velvollisuutta kykynsä mukaan pitää huolta
58358: toimeentulostaan eikä hänelle tuleva eläke siis olisi vaivais-
58359: apuun verrattava. Valtion osanotto puheenalaisen vakuu-
58360: tuksen kannattamiseen on taas yhtä tarpeellinen riittävän
58361: vakuutuksen aikaansaamiseksi kuin oikeutettukin sen suu-
58362: ren yleisen tärkeyden tähden. Yhteiskuntakaan ei saa
58363: vetäytyä vakuutusta kannattamasta, sillä sen velvollisuus
58364: on pitää huolta niiden vähäväkisten toimeentulosta, joiden
58365: voimat ovat kuluneet koko kansaakin hyödyttävään tuo-
58366: tantotyöhön. Ja yhteiskunnalla on myöskin suoranaista
58367: etua siitä, että kansan pohjakerrosten taloudellinen asema
58368: turvataan työkyvyn riutumisenkin varalta. Näihin näkö-
58369: kohtiin nojautuva järjestelmä on osottautunut tarkoitus-
58370: taan vastaavaksi Saksassa, jossa jo on saavutettu moni-
58371: vuotinen kokemus.
58372:
58373:
58374: Kumpaisessakin anomusehdotuksessa esitetään myös-
58375: kin leskien ja arpojen vakuutuksen tärkeyttä. Valiokunta
58376: on kuitenkin sitä mieltä, että meillä, kuten kaikkialla
58377: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
58378:
58379: muuallakin tehdään, ensin on pyrittävä vanhuus- ja työ-
58380: kyvyttömyysvakuutuksen tyydyttävään järjestämiseen. On
58381: luonnollista, että kunnat, jos ne pääsevät kustantamasta
58382: vaivaisapua vanhoille ja työkyvyttömille, voivat entistä
58383: helpommin ja paremmin avustaa niitä orpolapsia ja työ-
58384: kyvyttömiä leskiä, jotka eivät ole oikeutetut työkyvyttö-
58385: myyseläkkeeseen. Tämän asian ratkaisemiseen ei siis
58386: valiokunnan mielestä vielä ole pyrittävä vakuutustietä,
58387: vaan on leskien ja arpojen avustus vastaiseksi jätettävä
58388: kuntain velvollisuudeksi ja yksityisen armeliaisuuden
58389: varaan.
58390: Anomusehdotuksessa N :o 223 ehdotettua työttömäin
58391: avustamista on valiokunta jo käsitellyt mietinnössään
58392: N :o 5, eikä valiokunta myöskään katso tarpeelliseksi tässä
58393: yhteydessä ottaa tarkemmin tutkiakseen mainitussa ano-
58394: musehdotuksessa ohimennen kosketeltua kysymystä satun-
58395: naisesti sairaiden avustamisesta, koska työväen apukassain
58396: järjestäminen nykyään on erityisen komitean käsitel-
58397: tävänä.
58398: Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen eh-
58399: dottaa,
58400: että Eduskunta, luottaen siihen että lä-
58401: himm,ässä tulevaisuudessa annetaan armollinen
58402: esitys mahdollisimman laajan työkyvyttömyys-
58403: ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisesta, ei
58404: katsoisi nyt olevan syytä erityisen anomuksen
58405: tekemiseen tästä asiasta.
58406:
58407: Helsingissä, 20 p :nä lokakuuta 1908.
58408:
58409:
58410: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
58411: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallsten, jä-
58412: senet Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Jo-
58413: hansson, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paa-
58414: sivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen ja Sillanpää
58415: sekä osaksi varajäsenet Hiltula ja Jokisalo.
58416: Vastalause. 15
58417:
58418:
58419:
58420:
58421: Vastalause.
58422:
58423: Koska emme voi hyväksyä sitä valiokunnan enem-·
58424: mistön kantaa, jolle se on vanhuus- ja työkyvyttömyys-
58425: eläkelaitoksen . perustamiskysymykseen nähden asettunut,
58426: niin pyydämme seuraavassa esittää eroavan mielipi-
58427: teemme:
58428: Valiokunta on periaatteessa asettunut hylkäävälle
58429: kannalle sen anomusehdotuksissa esitetyn ehdotuksen suh-
58430: teen, että työntekijöille ja tulojensa puolesta heihin ver-
58431: rattaville kansalaisille valtion varoista myönnettäisiin 55
58432: vuoden vanhana 350 markan suuruinen vanhuuseläke,
58433: taikka työkyvyttömäksi jouduttuaan työkyvyttömyyseläke.
58434: Tämän hylkäävän kantansa valiokunta perustelee
58435: sillä, että eräitten henkilöitten tekemän arviolaskun mu-
58436: kaan tarvittaisiin sellaisen eläkelaitoksen järjestämiseen,
58437: kuin anomuksissa ehdotetaan, niin paljo varoja, ettei
58438: muka valtio voisi niitä siihen tarkoitukseen saada riit-
58439: tävästi. Mainitut arviolaskut eivät kuitenkaan ole aivan
58440: tarkkoja, etenkin mitä tulee työkyvyttömyyseläkkeihin tar-
58441: vittaviin varoihin. Viimemainituissa arviolaskuissa on
58442: otettu nekin työkyvyttömät lukuun, jotka työssä sattu-
58443: neissa tapaturmissa ovat työkykynsä menettäneet ja ovat
58444: sen johdosta pakollisen tapaturmavakuutuslain mukaan
58445: työkyvyttömyyseläkkeisiin oikeutettuja. Jos sanottu laki
58446: vielä laajennettaisiin kaikkia palkkatyöläisiä koskevaksi,
58447: niin sen vähemmin ne laskut pitäisivät paikkaansa. V aik-
58448: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
58449:
58450: ka vanhuuseläkkeisiin tarvittavista varoista tehdyt arvio-
58451: laskut olisivatkin osapuilleen oikeat, niin mielestämme löy-
58452: tyisi valtiolla keinoja tarvittavien varojen hankkimiseen.
58453: Yksi sellainen varojen hankkiruiskeino olisi uuden ja
58454: tehokkaamman veroitusjärjestelmän käytäntöön ottami-
58455: nen. Asteettain nousevalla tulo- ja perintöverolla voitai-
58456: siin hankkia valtiolle enemmän tuloja. Ansioton arvon-
58457: nousu voitaisiin hyvällä syyllä ottaa yhteiskunnalle, kun-
58458: nalle ja valtiolle, koska se ei johdu kiinteistön omistajain
58459: työstä tai toimeliaisuudesta, vaan kansan lisääntymisestä
58460: ja yhteiskunnan kustannuksella toimeenpannuista paran-
58461: nuksista. Väkiluvun lisääntyminen kaikissa maissa on
58462: tärkein vaikutin kiinteistön arvon kohoamiseen. Niinpä
58463: jokainen kansalainen Ranskassa lasketaan 1,097 markan
58464: arvoiseksi, ja jokainen työkykyinen työntekijä viisi kertaa
58465: kalliimmaksi. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen laske-
58466: taan hyötyvän jokaisesta sinne muuttaneesta siirtolaisesta
58467: vähintäin 2,000 markkaa, niin pian kun hän astuu Yhdys-
58468: valtain mantereelle, vaikkei hänellä olekaan mitään omai-
58469: suutta, eikä ole vielä ehtinyt siellä mitään työtä tehdä.
58470: Tästä ansiottomasta arvonnoususta voi kaupungeista
58471: esittää hyvinkin räikeitä esimerkkejä. Lontoossa kerro-
58472: taan löytyvän tonttimaita, jotka maksavat 33,000 mark-
58473: kaa neliömetri. Niinpä Helsingissä on viimeisten IO vuo-
58474: den kuluessa kiinteistöjen arvo kohonnut suuressa mää-
58475: rassa. Asuntotonttien hinnat ovat syrjäpuolissakin kau-
58476: punkia nousseet 5 vuoden kuluessa IOO o/o ja keskikau-
58477: pungilla vielä paljon enemmän. Maalta rautateitten var-
58478: silta, suurten asemain ja tehdaspaikkojen ympäristöistä
58479: voisi esittää yhtä räikeitä esimerkkejä ansiottomasta ar-
58480: vonnoususta, kun pääkaupungistakin.
58481: Tämä ansioton arvonnousu tapahtuu yhteiskunnan
58482: kustannuksella, ja kohtuuden sekä oikeuden mukaan sen
58483: pitäisi kuulua yhteikunnalle. Mielestämme sanotusta
58484: arvonlisäyksestä olisi ainakin 50 o/o otettava työtätekevän
58485: luokan eläkelaitoksen perustamiseen ja ylläpitämiseen.
58486: Vastalause. 17
58487:
58488: V aliakunnan enemmistö on pääasiassa asettunut työ-
58489: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuskomitean ehdotuksen
58490: kannalle, jossa vakuutusmaksut suorittaa puoleksi työn-
58491: tekijä ja puoleksi työnantaja. Vakuutusmaksujen suorit-
58492: tamisesta on pääasiassa työnantajan pidettävä huolta_
58493: Tämä järjestelmä voidaan toteuttaa ainoastaan palkka-
58494: työntekijöihin vaan ei sanottavassa määrässä muihin kan-
58495: salaisiin nähden. Vakuutusmaksujen kokoamiseen ja tar-
58496: kastukseen tarvitaan sen lisäksi jotenkin laaja ja kallis
58497: virkamieskunta, josta osa tulee toimeensa jotenkin virka-
58498: valtaisesti nimitettäväksi. Jos anomusehdotuksissa esi-
58499: tettyjen periaatteiden mukaan järjestetty eläkelaitos val-
58500: tiolle enemmän maksaisikin kuin sanotun komitean ehdot-
58501: tarua vakuutus, niin toisellainen sillä tulisi olemaan mer-
58502: kityskin, sen tarjoamista eduista tulisivat hyötymään
58503: muutkin, kuin palkkatyöläiset Sen kautta tehtäisiin myös-
58504: kin koko vaivaishoitojärjestelmä tarpeettomaksi.
58505: Komitean ehdotuksessa, jota valiokunta puoltaa, on
58506: jotenkin korkea ikäraja. Harvat työläiset elävät niin van-
58507: hoiksi, eivätkä siis joudu saamaan eläkettä. Siinä on kor--
58508: keat vakuutusmaksut, pitkä maksuaika ja mitättömän pie-
58509: net eläkkeet. Alimmissa tuloluokissa, joissa vakuutusmak-
58510: sut ovat alhaisemmat, tulevat eläkkeet myöskin olemaan
58511: niin mitättömän pienet, ettei niillä yksinkertaisimmissakaan
58512: oloissa, vaatimattomimminkaan eläen, voi toimeen tulla.
58513: Ne eläkkeet eivät voi pelastaa vanhuksia vaivaishoidon
58514: huostaan joutumasta. Vanhukset, jotka ovat suorittaneet
58515: vähintäin 30 vuotta vakuutusmaksuja, joutuvat perin kiu--
58516: salliseen asemaan kun heidän täytyy valita joko tuo riit-
58517: tämätön eläke tai vaivaishoito. Jos he ovat pakotettuja
58518: valitsemaan jälkimmäisen, niin mitä hyötyä heille on ollut
58519: monikymmenvuotisten vakuutusmaksujen suorittamises-
58520: ta? Ei mitään! Ja jos työnpuute tai sairaus tekevät
58521: vaikeaksi vakuutusmaksujen säännöllisen suorittamisen
58522: taikka keskeyttävät ne kokonaan, niin korkeampikaan ikä-
58523: raja kuin 65 vuotta ei oikeuta eläkkeeseen. Siinä ehdo-
58524: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 32.
58525:
58526: tuksessa on monta köyhälistölle epäedullista kohtaa, ettei
58527: se mielestämme oikein vastaa tarkoitustaan. Kun valio-
58528: kunta päätti hyljätä anomusehdotuksissa esitetyn eläke-
58529: periaatteille järjestetyn eläkelaitoksen, niin ei se myös-
58530: kään suostunut ehdottamaan asiasta anomusta tehtäväksi.
58531: Valiokunta luulee, että kun hallituksella on komitean laa-
58532: tima ehdotus työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
58533: järjestämisestä, ei asiasta tarvitse armollista esitystä
58534: anoa, vaan luottaa siihen, että kyllä hallitus lähimmässä
58535: tulevaisuudessa, ilman anomattakin, antaa armollisen esi-
58536: tyksen asiasta. Onko tällaiseen hyväuskoisuuteen nyt mi-
58537: tään syytä? Mielestämme ei! Päinvastoin kokemus osoit-
58538: taa, ettei hallitus asettamainsa komiteain ehdotusten joh-
58539: dosta useinkaan ryhdy mihinkään toimenpiteisiin.
58540: Kun kysymyksessä oleva asia on köyhälistölle erit-
58541: täin tärkeä, niin olisi mielestämme siitä anomus tehtävä.
58542: Ylläolevan johdosta ehdotamme, että Eduskunta yh-
58543: tyisi seuraavaan anomukseen,
58544:
58545:
58546: että hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
58547: della antaisi esityksen valtion varoilla ylläpi-
58548: dettävän työkyvyttömy:ys- ja vanhuus-eläkelai-
58549: toksen perustamisesta, josta annettaisiin kaikille
58550: työväenluokkaan kuuluville ja samassa talou-
58551: dellisessa asemassa oleville 55 vuotta täyttä-
58552: neille tai aikaisemmin työkyvyttömiksi joutu-
58553: neille vähintäin 350 markan suu,ruinen vu,otu,i-
58554: nen eläke, sekä jonka toimintaan yhdistettäisiin
58555: riittävä leskien ja arpojen avustus; sekä
58556:
58557: että sanotun eläkelaitoksen perustamiseen
58558: tarvittavat varat koottaisiin yleisen omaisuu,s-.
58559: perintö- sekä asteettain nousevan tuloveron
58560: kau,tta, jolloin perintö- ja korkotuloja sekä an-
58561: Vastalause. 19
58562:
58563: siotonta arvonnousua on verotettava ankara'l'n<
58564: min kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvia
58565: tuloja.
58566:
58567: Helsingissä, 20 p :nä lokakuuta 1908.
58568:
58569:
58570: M. Paasivuori. H. Pärssinen.
58571: E. Pobjaväre. Joh. Math. Korhonen.
58572: J. 0. Jalava. Miina Sillanpää.
58573: Georg W. Johansson.
58574: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
58575: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58576:
58577:
58578:
58579:
58580: Työväenasiain valiokunnan mie-
58581: tintö N: o 9 anomusehdotuksesta, joka
58582: koskee työnvälityksen järjestämistä kuu-
58583: nailiseksi toimeksi.
58584:
58585: Eduskunta on viime elokuun 21 p:nä pöytäkirjan-
58586: otteen mukana lähettänyt työväenasian valiokuntaan val-
58587: misteltavaksi edustaja Sillanpään y. m. anomusehdotuksen
58588: N :o 49, jossa pyydetään lakiehdotuksen antamista Edus-
58589: kunnalle työnvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toi-
58590: meksi. (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, siv. 102.)
58591:
58592:
58593:
58594: Viime vuosikymmenien ripeä kehitys elinkeinotoi-
58595: minnan kaikilla aloilla on aiheuttanut nopeita vaihteluja
58596: myöskin työoloissa. Toisina aikoina tarvitaan enemmän
58597: työvoimia kuin toisina, ja toisilla työaloilla saattaa olla
58598: työvoimain puute, toisilla taas työntekijöillä puute työstä.
58599: Tämä työmarkkinain epätasaisuus tuottaa vaikeuksia sekä
58600: työnantajille että varsinkin työntekijöille. Työnantaja on
58601: usein pakotettu hankkimaan työvoimia toisilta paikkakun-
58602: nilta, ja työntekijän täytyy, erittäinkin huonoina työaikoina,
58603: uhrata aikaansa ja varojansa työnetsintään taikka jäädä
58604: kokonaan ansiotyötä vaille.
58605: Työvoimain saamisen helpottamiseksi työnantajille ja
58606: työtilaisuuden hankkimiseksi työntekijöille on, erittäinkin
58607: teollisuusmaissa, syntynyt työnvälitysliikkeitä, jotka ovat
58608: osaksi yksityisten elinkeinonaan harjoittamia, osaksi työn-
58609: Työväenasiain ~·alioktlnnan mietintö· N:o 9.
58610: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58611:
58612: antajain ja työntekijäin yhdistysten ylläpitämiä sekä osaksi
58613: kuntain järjestämiä ja yleisillä varoilla kannatettuja.
58614: Mutta sikäli kuin työnvälityksen tarve on kasvanut ja
58615: työnvälitystoiminta laajentunut, on myöskin ilmaantunut
58616: erinäisiä puutteellisuuksia ja väärinkäytöksiä tällä alalla.
58617: Varsinkin se työnvälitys, jota yksityiset elinkeinonaan
58618: harjoittavat, on antanut syytä valituksiin törkeistä väärin-
58619: käytöksistä. Muissa maissa, joiden suurkaupungeissa tä-
58620: mä epäkohta on esiintynyt monissa eri muodoissa, on ollut
58621: pakko ryhtyä sitä lainsäädännöllä ehkäisemään. Aikai-
58622: semmin vapaana elinkeinona harjoitettu työnvälitys on
58623: enimmäkseen siirretty ohjesääntöisten elinkeinojen jouk-
58624: koon, joten sen harjoittaminen on tehty erityisen luvan
58625: saamisesta ja erityisistä ehdoista riippuvaksi, samalla kuin
58626: se on alistettu viranomaisten ohjeiden ja järjestysvallan
58627: tarkastuksen alaiseksi.
58628: Työvoimain kysynnän ja tarjonnan tasoittamista ei-
58629: vät ole voineet tyydyttävästi hoitaa työnantajain ja työn-
58630: tekijäin järjestötkåän. Niitä pidetään, varsinkin työtaiste-
58631: lujen aikana, taipuvaisina puolueellisuuteen eivätkä ne
58632: voi saada osakseen toisen puolen täyttä luottamusta.
58633: Siten on johduttu puolueettoman, kuntain ylläpitämän jul-
58634: kisen työnvälityksen järjestämiseen. Kunnallinen työn-
58635: välitys onkin miltei kaikissa maissa nopeasti kehittynyt
58636: tärkeäksi yhteiskunnalliseksi toimeksi. Se on saavuttanut
58637: yhä yleisemmin sekä työnantajain että työntekijäin luot-
58638: tamusta, jota on edistänyt se seikka, että välitysliikkeen
58639: johto on kaikkialla jätetty tasapuolisesti molempain asian-
58640: osaisten edustajista kokoonpantujen toimikuntain hoidet-
58641: tavaksi ja välitys on tehty maksuttomaksi.
58642: Kunnallista työnvälitystä koetetaan edistää sekä val-
58643: tion avustuksella että lainsäädäntötoimilla. Niinpä valtio
58644: joko suorittaa erityisiä menoeriä, tavallisesti työnvälitys-
58645: toimistojen keskinäisestä yhteistoiminnasta johtuvat me-
58646: not, kuten yleisemmin menetellään, taikka korvaa jonkin
58647: määräosan toimistojen menoista, niinkuin esim. Norjassa
58648: Työn välityksestä. 3
58649:
58650: tehdään. Sen ohessa annetaan vielä eräissä maissa tuntu-
58651: vaa rautatiemaksujen alennusta, aina 50 9'o :iin asti, jul-
58652: kisten työnvälitystoimistojen välityksellä toisille paikka-
58653: kunnille lähetettäville työnhakijoille. Lainsäädäntötoimet
58654: ovat tarkoittaneet etupäässä toimistojen yhteistoiminnan
58655: järjestämistä, mutta eräissä maissa (Ranskassa ja Nor-
58656: jassa) on myöskin velvoitettu suurempia kaupunkikuntia
58657: perustamaan työnvälitystoimistoja, jopa kunnille on myön-
58658: netty valta erinäisillä ehdoilla kieltää yksityinen paikan-
58659: välitys alueellaan (Ranskassa).
58660: Missä kunnalliset työnvälitystoimistot ovat parhaiten
58661: järjestetyt (Etelä-Saksassa, Sveitsissä, Norjassa ja Itä-
58662: vallassa), voivat ne, samalla kuin kilpailemalla yksi-
58663: tyisen paikanvälityksen kanssa tehokkaasti ehkäisevät
58664: tällä alalla vallitsevia väärinkäytöksiä, myöskin suu-
58665: resti helpottaa työntekijäin työnsaantia ja auttaa työn-
58666: antajia saamaan tarvittavia työvoimia. Osotteena julki-
58667: sen työnvälityksen menestymisestä mainittakoon, että
58668: vuonna 1907 välitti Ruotsissa IO julkista toimistoa 36,623,
58669: Norjassa 4 toimi,stoa 20,564, Tanskassa Köpenhaminan
58670: toimisto 40,320, Saksassa noin 640 toimistoa r ,589,000
58671: ja Sveitsissä 12 toimistoa 46,313 työpaikkaa. Itävallassa
58672: taas vuonna 1906 yhteensä 69 julkista toimistoa välitti
58673: 248,624 paikkaa. Toimistojen liikkeestä koottu tilasto,
58674: joka säännöllisesti julkaistaan, tekee mahdolliseksi seurata
58675: työmarkkinain tilaa ja vaihtelua sekä tarjoa verrattain
58676: varman pohjan yhteiskunnan toimille työttömyyden ehkäi-
58677: semiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi.
58678:
58679:
58680: Suomessa on työnvälitys viime vuosiin saakka ollut
58681: yksinomaan yksityisten elinkeinonharjoittajain yritteliäi-
58682: syyden ja eräiden yhdistysten toiminnan varassa. Täl-
58683: laista työnvälitystä on harjoitettu vain maan suurem-
58684: missa kaupungeissa. Kaupunkien pormestareilta ja
58685: kunnallisilta työnvälitystoimistoilta sekä Helsingistä tä-
58686: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58687:
58688: män syksyn sanomalehti-ilmoituksista hankittujen tietojen
58689: mukaan on nykyään koko maassa, kunnallisia toimistoja
58690: lukuunottamatta, 8o työnvälitysliikettä, joista 68 on yksi-
58691: tyisten elinkeinona harjoittamaa ja 12 erinäisten yhdis-
58692: tysten ylläpitämää. Näistä on pääkaupungissa suurin lu-
58693: kumäärä 53, joista yhdistysten ylläpitämiä 9. Turussa 9,
58694: joista 2 yhdistysten, Tampereella 8, joista I yhdistyksen.
58695: Viipurissa 8 ja Porissa 2. Miten laaja näiden liikkeiden
58696: toiminta on, siitä ei ole tietoja saatavissa. Tunnettua
58697: kuitenkin on, että monet yksityisistä työnvälitystoimis-
58698: toista ovat yrityksiä, jotka häviävät yhtä nopeasti kuin
58699: syntyvätkin, vaikkakin sekä Helsingissä että muissa kau-
58700: pungeissa on sellaisiakin liikkeitä, jotka ovat toimineet
58701: useita vuosia. Eräät näistä toimistoista välittävät työ-
58702: voimia myöskin ulkomaille ja päinvastoin. Välitysmaksua
58703: ottavat toimistot yleensä neljännen osan, kolmannenosan,
58704: jopa puoletkin paikansaajan ensimäisen kuukauden pal-
58705: kasta ja vielä jonkun maksun työnantajaltakin. Sisään-
58706: kirjoitusmaksua ovat muutamat Helsingissä olevat liikkeet
58707: viime vuosina lakanneet vaatimasta, joka lienee johtunut
58708: kunnallisen työnvälitystoimiston kilpailun vaikutuksesta.
58709: Muissa kaupungeissa, paitsi Turussa, ilrn.oitetaan työn-
58710: välittäjäin edelleenkin ottavan 1 - 2 markan suuruisen si-
58711: säänkirj oitusmaksun.
58712: Niinkuin anomusehdotuksessa esitetään, on yksityi-
58713: sessä työnvälityksessä meillä, kuten ulkomaillakin, vaikka
58714: tosin olojen mukaan pienemmässä määrässä, ilmestynyt
58715: väärinkäytöksiä, joista varsinkin työnhakijat valittavat.
58716: Siten valitetaan esim., että työnvälittäjät kehuvilla sano-
58717: malehti-ilmoituksilla tarpeettomasti houkuttelevat työnha-
58718: kijoita kaupunkeihin; antavat erehdyttäviä tietoja työpai-
58719: koista, jonka johdosta työnhakijat omalla kustannuksel-
58720: laan saavat tehdä turhia matkoja; pidättävät luo-
58721: naan, jopa hävittävätkin työnhakijain todistuksia; eivät
58722: tee tarkkoja työsopimuksia työnantajain kanssa, josta pai-
58723: kanhakijat joutuvat kärsimään; viekoittelevat varsinkin
58724: Työn välityksestä. 5
58725:
58726: palvelusväkeä muuttamaan paikkaa; houkuttelevat herk-
58727: käuskoisia kauniilla lupauksilla ulkomaille tuntemattomiin
58728: oloihin j. n. e.
58729: Näihin epäkohtiin on jo aikaisemminkin yleisempää
58730: huomiota kiinnitetty. Niinpä valtiosäädyt 1897 vuoden
58731: valtiopäivillä anoivat, että Keisarillinen Majesteetti ,su-
58732: vaitsisi ottaa harkittavaksi, olisivatko ne asiamiehet, jotka
58733: pitävät toimenansa hankkia paikkoja palkollisille ja muille
58734: sekä omassa maassa että sen ulkopuolella, toimintansa
58735: puolesta asetettavat laissa säädetyn tarkastuksen alaisiksi
58736: sekä, jos sellainen tarkastus katsottaisiin tarpeelliseksi,
58737: asiasta antaa armollisen esityksen valtiosäädyille." Myös-
58738: kin eräiden kaupunkien valtuustot ovat tätä asiaa käsi-
58739: telleet, ja 1902 vuoden lopulla muutamat kaupungit
58740: asettivat yhteisen komitean suunnittelemaan kunnallisen
58741: työnvälityksen järjestämistä työttömyyden ehkäisemiseksi
58742: sekä edellä mainittujen epäkohtain poistamiseksi.
58743: Tämän komitean laatiman suunnitelman mukaisesti
58744: on kunnallisia työnvälitystoimistoja perustettu Helsinkiin
58745: vuonna 1903, Tampereelle, Turkuun, Kotkaan ja Vii-
58746: puriin vuonna 1904, Vaasaan vuonna 1906 ja Ou-
58747: luun vuonna 1907. Näistä viimemainitun kaupungin
58748: toimisto toimii vain talvisin, ja Kotkan toimisto lakkau-
58749: tettiin 1906 vuoden lopussa liikkeen pienuuden takia.
58750: Kunnallisten työnvälitystoimistojen toiminnasta, josta
58751: julkaistaan säännöllista tilastoa teollisuushallituksen Työ-
58752: tilastollisessa aikakauskirjassa, esitettäköön tässä seuraa-
58753: vat tiedot:
58754: Paikkakunta. Työnhakij oita. Tarjottuja Välityksiä.
58755: paikkoja.
58756: Helsinki:
58757: vuonna 1903 6,677 3,045 2,748
58758: 1904 8,075 4,469 3,834
58759: 1905 7,613 4,294 3.757
58760: "
58761: 1906 8,530 5.308 4.551
58762: " 1907 8,567 6,210 4,908
58763: "
58764: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58765: Paikkakunta. Työnhakijoita. Tarjottuja Välityksiä.
58766: paik~oja.
58767: Tampere:
58768: vuonna 1904 r,s68 _1)
58769: " 1905 2,378 1,063
58770: " 1906 2,253 r,o66
58771: " 1907 1,420 975
58772: Turku:
58773: vuonna 1904 2,518 574
58774: " 1905 1,134 so8
58775: " 1906 1,147 428
58776: 1,490 284
58777: "
58778: Viipuri:
58779: vuonna 1905 3,223 1,045 622
58780: " 1906 2,076 8 58 498
58781: 2,094 1,053 579
58782: "
58783: K o t k a: 2 )
58784: vuonna 1904 300
58785: " 1905 6oo
58786: " 1906 ISO
58787:
58788: Vaasa:
58789: vuonna 1907 943
58790: Oulu:
58791: vuonna 1907 2 39 213
58792:
58793: Kaikki toimistot:
58794: vuonna 1907 14,753
58795:
58796: Edellä olevat tiedot osottavat, ettei julkinen työn-
58797: välitys meillä ole saavuttanut sellaista laajuutta, kuin suo-
58798: tava olisi. Tähän on, paitsi paikallisia olosuhteita, epäi-
58799:
58800: 1
58801: ) Tietoja puuttuu.
58802: 2
58803: ) Tiedot ilmoitettu likimääräisinä.
58804: Työn välityksestä. 7
58805:
58806: lemättä vaikuttanut sekin seikka, että toimistoja e1 ole
58807: syntynyt useammille seuduille ja ettei julkista työnväli-
58808: tystä eikä eri toimistojen yhteistoimintaa vielä ole saatu
58809: tarkoituksenmukaisesti järjestetyksi.
58810: Sellaiseen järjestelytyöhön on kuitenkin jo hallituk-
58811: sen toimesta ryhdytty. Eduskunnalle 1907 vuoden sekä
58812: 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville jätetyissä elinkei-
58813: nolain uudistamista koskevissa armollisissa esityksissä, ja
58814: niinikään siinä lakiehdotuksessa, jonka työväenasiain va-
58815: liokunta on elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevan
58816: eduskuntaesityksen johdosta mietinnössään N :o 1 Edus-
58817: kunnalle antanut, on työnvälitys luettu ohjesääntöisten
58818: elinkeinojen joukkoon, joten mainittu ammatti, jos laki-
58819: ehdotus tulee Eduskunnassa hyväksytyksi ja saa armol-
58820: Esen vahvistuksen, joutuu erityisissä laeissa ja asetuksissa
58821: säädettäväin ehtojen ja määräysten sekä tarkastuksen
58822: alaiseksi. Jo vuonna 1906 onkin työväenasiain esittelijä
58823: senaatissa antanut mietinnön sekä julkisen että yksityisen
58824: työnvälityksen järjestämisestä, ja senaatti on sitten, kuu-
58825: lusteltuaan asianomaisia virastoja ja järjestöjä, ehdotta-
58826: nut näille valtiopäiville asiasta annettavaksi armollisen esi-
58827: tyksen, jota ei kuitenkaan vielä ole Eduskunnalle jätetty.
58828: Mainittu esitysehdotus tarkoittaa tarpeellisten sään-
58829: nöksien antamista julkisesta työnvälityksestä sekä yleisten
58830: ehtojen määräämistä yksityisen työnvälitystoiminnan har-
58831: joittamiselle. Jokainen kaupunkikunta, jossa on yli
58832: 10,000 asukasta, on sen mukaan velvollinen perustamaan
58833: ja ylläpitämään työnvälitystoimiston, joka maksutta vä-
58834: littää työtä, ja sitä paitsi saa senaatti määrätä sellaisen
58835: toimiston perustettavaksi myöskin maalaiskuntaan tai
58836: kaupunkiin, jossa väkiluku on sanottua määrää pienempi.
58837: Ne kustannukset, jotka aiheutuvat toimistojen yhteistoi-
58838: minnasta, kuten työoloja koskevain tiedonantojen sään-
58839: nöllisestä levittämisestä, eri paikkakuntain välisistä tele-
58840: foonipuheluista, sähkösanomista, postimaksuista y. m., tu-
58841: lisivat valtion suoritettaviksi. Jotta toimistojen levittä-
58842: :8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58843:
58844: mät, työmarkkinoita koskevat tiedonannot tulisivat hel-
58845: pommin yleisön tietoon, veivoitetaan kunnallislautakunnat
58846: ja maistraatit sopiville paikoille julkipanemaan ne tie-
58847: donannot, joita toimistot sitä varten heille l~hettävät.
58848: Toimistojen hallintoon tulee kuulua yhtä monta työnanta-
58849: jaa kuin työntekijää sekä kunnan valitsema puheenjohtaja,
58850: joka ei ole työnantaja eikä työntekijä.
58851: Työnvälitysliikkeen elinkeinona harjoittaminen tu-
58852: lisi lakiehdotuksen mukaan riippuvaksi erityisestä luvasta,
58853: jonka antaa vuodeksi kerrallaan kaupungissa maist-
58854: raatti ja maalla kruununvouti, sittenkuin kunnan lau-
58855: sunto asiasta on hankittu. Lupa myönnetään ainoastaan
58856: sille, jolla, sen lisäksi että hän täyttää elinkeinon harjoit-
58857: tamisen oikeudesta yleensä säädetyt ehdot, muutoin on
58858: sellaiset ominaisuudet, jotka takaavat säännöllisen ja re-
58859: hellisen liikkeenjohdon, jopa saa kunta kokonaan kieltää
58860: työnvälitysliikkeen harjoittamisen uusilta hakijoilta, jos
58861: paikkakunnalla on kunnallinen työnvälitystoimisto. Työn-
58862: välittäjän, jonka liike tarkoittaa työvoimain välitystä
58863: Suomen ulkopuolelle, tulee lääninrahastoon asettaa va-
58864: kuus niiden velvollisuuksien täyttämisestä, joita hänellä
58865: mainitun toimensa puolesta on. Työnvälitystä ei saa har-
58866: joittaa kulkusaHa eikä ravintola-, anniskelu- tahi muun
58867: senkaltaisen liikkeen yhteydessä. Edullisemmassa ase-
58868: massa kuin yksityiset ovat työnantaja- tahi ammattiyh-
58869: distykset sekä yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimivat
58870: yhdistykset, ne kun saavat harjoittaa työnvälitysliikettä.
58871: tehtyään siitä vain ilmoituksen kaupungissa maistraatille
58872: ja maalla kruununvoudille. Liikkeen johtajalta vaaditaan
58873: kuitenkin samat ominaisuudet kuin yksityiseltä työnvälit-
58874: täjältä. Senaatin on annettava tarkempia määräyksiä
58875: työnvälittäjän oikeudesta ottaa maksua palveluksistaan
58876: sekä velvollisuudesta pitää kirjaa liikkeestään, niin myös
58877: siitä, mitä hänen muutoin on varteenotettava liikettä har-
58878: joittaessaan.
58879: Työnvälityksen silmälläpito ehdotetaan ammattientar-
58880: Työnvälityksestä. 9
58881:
58882: kastajain hoidettavaksi teollisuushallituksen valvonnan
58883: alaisena. Sekä julkisten työnvälitysliikkeiden että yksi-
58884: tyisten työnvälittäjäin tulee antaa tilastoa varten tarpeel-
58885: liset tiedot toiminnastaan teollisuushallitukselle, sen mää-
58886: räyksien mukaan.
58887: Hallituksen valmistaman, ylempänä pääpiirteissään
58888: kerrotun esitysehdotuksen erikoissäännöksiä ei valiokunta
58889: tässä yhteydessä ole ryhtynyt lähemmin tarkastamaan,
58890: koska se asianmukaisesti on tehtävä vasta silloin, kun laki-
58891: ehdotus armollisena esityksenä annetaan Eduskunnalle kä-
58892: siteltäväksi. Yleensä puheena oleva esitys, jota laadittaessa
58893: on otettu huomioon niiden maiden esimerkkiä, varsinkin
58894: Etelä-Saksan, Sveitsin, Ranskan ja Norjan, joissa työnvä-
58895: litys on parhaiten järjestetty ja menestynyt, on monissa
58896: kohdin yhtäpitävä niiden perusteiden kanssa, joihin ano-
58897: musehdotuksessa on viitattu, vaikkakin se toisissa tärkeissä
58898: kohdin niistä poikkeaa. Niinpä lakiehdotuksessa ei kielletä.
58899: kuten anomusehdotuksessa vaaditaan, yksityistä ja yhdis-
58900: tysten harjoittamaa työnvälitystä, vaikkakin sen elinkei-
58901: nona harjoittaminen tulee melkoisesti rajoitetuksi.
58902: Anomusehdotuksen mukaisesti on vähemmistö valio-
58903: kunnassa puoltanut työnvälityksen kaikilta muilta kuin
58904: kunnilta kokonaan kiellettäväksi, koska nykyiset väärin-
58905: käytökset tällä alalla ainoastaan siten ovat poistettavissa.
58906: Niiden epäkohtain tähden, joita elinkeinona harjoi-
58907: tettavassa työnvälityksessä suuremmassa tai vähemmässä
58908: määrin aina esiintyy, ja erittäinkin sen tähden, että puhee-
58909: na olevasta välityksestä johtuu varattomille työnhakijoille
58910: verrattain suuria kustannuksia, on valiokunnankin käsi-
58911: tyksen mukaan pyrittävä siihen, että yksityinen työnvälitys
58912: käy tarpeettomaksi. Mutta valiokunnan mielestä sitä ei
58913: vielä voida kokonaan kieltää, sillä julkinen työnvälitys
58914: ei meillä lähimmässä tulevaisuudessa ole kaikkialla siinä
58915: määrin kehitettävissä, että se kykenisi tyydyttämään työn-
58916: välityksen tarvetta kaikilla aloilla.
58917: Varsinkaan ei valiokunnan mielestä ole syytä kieltää
58918: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 33.
58919:
58920: työnantajain ja työntekijäin järjestöjen sekä hyvänteke-
58921: väisessä tarkoituksessa toimivain yhdistysten työnväli-
58922: tystä, mikäli se on asianmukaisesti järjestetty. Mai-
58923: nittu työnvälitys ei nimittäin tarkoita raha-ansion
58924: saantia työnhakijain kustannuksella. Sen kieltäminen
58925: olisi työnpuutteessa oleville suoranaiseksi vahingoksi,
58926: varsinkin eräillä erikoisammattien aloilla, joilla yh-
58927: distykset nytkin välitystointa harjoittavat, kuten esim. kir-
58928: jaltajain ja sairaanhoitajain ammatissa. Tällaisilla aloilla
58929: asianomaiset yhdistykset epäilemättä voivat hoitaa väli-
58930: tystointa suuremmalla asiantuntemuksella kuin kunRalliset
58931: toimistot.
58932: Todennäköistä kuitenkin on, että puheenalaisessa
58933: lakiehdotuksessa suunnitelluilla ja ehkä vielä muilla toi-
58934: menpiteillä, esim. myöntämällä alennusta rautatiemaksuis-
58935: ta julkisen työnvälityksen kautta toisille paikkakunnille
58936: lähetettäville työnhakijoille, kunnallinen työnvälitystoimi
58937: kehittyy siksi monipuoliseksi ja laajaksi, että yksityinen
58938: paikanvälitys tulee rajoittumaan aivan merkityksettömäksi
58939: eikä yhdistystenkään työnvälityksestä tule olemaan sanot-
58940: tavia epäkohtia.
58941: Niinkuin edellä esitetystä näkyy, tulee hallituksen
58942: esitys työnvälityksen järjestämisestä lähimmässä tule-
58943: vaisuudessa Eduskunnalle annettavaksi, eikä valiokunnan
58944: mielestä sentähden Eduskunnalla ole aihetta nyt tehdä
58945: siitä alamaista anomusta.
58946: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
58947:
58948: että, koska anomusehdotuksessa tarkoite-
58949: tusta asiasta armollinen esitys on odotettavissa,
58950: Eduskunta ei katsoisi tällä kertaa olevan syytä
58951: anomusehdotuksen johdosta ryhtyä erityiseen
58952: toimenpiteeseen.
58953: Työnvälityksestä. 11
58954:
58955: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
58956: heenjohtaja Ståhlberg, varapuheenjohtaja Hallst<~n, Ja-
58957: senet Ehrnrooth, Hedvig Gebhard, V. Hjelt, Jalava, Jo-
58958: hansson, Kaskinen, Kolkki, J. M. Korhonen, Latva, Paasi-
58959: vuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Sillanpää sekä
58960: osaksi varajäsenet Erkko, Hultin ja J okisalo.
58961:
58962: Helsingissä, 22 p :nä lokakuuta 1908.
58963: Helsinki 1908. Vihtori Kososen Kirjapaino.
58964: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34.
58965:
58966:
58967:
58968:
58969: Sivistys valiokunnan mietintö
58970: N: o 9 Eduskunnalle tehdyn anomusehdo-
58971: tuksen johdosta, joka koskee valtion kan-
58972: natusavun myöntämistä Pietarin suomalai-
58973: selle yhteiskoululle.
58974:
58975: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmistavasti kä-
58976: siteltäväksi lähettänyt edustaja Väinö Kivilinnan y. m.
58977: anomusehdotuksen valtion kannatusavun myöntämisestä
58978: Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle (Toiset valtiopäivät
58979: 1908, Liitteet VI, siv. 49-51 ). Tämän johdosta saa
58980: Valiokunta kunnioittaen esittää seuraavaa.
58981:
58982: Kyseessä olevan koulun avustamisesta Suomen val-
58983: tiovaroilla on jo tätä ennen tehty anomusehdotus sekä
58984: vuoden 1907 että kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäi-
58985: villä. Edellisillä valtiopäivillä, joille jätetty anomus-
58986: ehdotus sisältää valaisevia tietoja Pietarin suomalais-
58987: ten pyrinnäistä tämän väestön sivistystarpeiden tyy-
58988: dyttämiseksi sen omalla kielellä, puolsi anomusvaliokunta
58989: antamassansa mietinnössä valtioavun myöntämistä, mutta
58990: kun asia joutui eduskunnan käsiteltäväksi vasta istunto-
58991: kauden viimeisinä päivinä, ei eduskunta katsonut voivansa
58992: varoja tarkoitukseen enää sanotuilla valtiopäivillä myön-
58993: tää, eikä anomusehdotus sen vuoksi aiheuttanut mitään
58994: toimenpidettä eduskunnan puolelta. Seuraavilla valtio-
58995: päivillä ei ehditty anomusehdotusta edes valiokunnassa
58996: käsitellä.
58997: Pietarissa ja sen ympäristössä asuvat Suomen kan-
58998: salaisoikeutta nauttivat suomalaiset, joiden luku nykyään
58999: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9.
59000: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N~o 34.
59001:
59002: tehnee noin 25,000, ovat epäsuotuisista oloista huolimatta
59003: osoittaneet maassamme myötätuntoa herättänyttä harras-
59004: tusta suomenkielisen kasvatuksen antamiseen lapsillensa.
59005: Pietarissa on jo kauan paitsi kansakoulua vastaavia alus-
59006: tavia kirkkokouluja toiminut n. s. ylempi kirkkokoulu.
59007: Mutta laajempaa koulusivistystä on ollut saatavana vain ,
59008: vieraskielisissä kouluissa tai Suomen oppikouluissa, joihin
59009: viimemainittuihin vähävaraisuuden vuoksi ainoastaan har-
59010: vat ovat voineet lähettää lapsensa. Pietarin suomalaisten
59011: keskuudessa onkin sen vuoksi jo pitemmän aikaa ollut
59012: vireillä oman oppikoulun perustamishanke, joka vuonna
59013: 1905 johti Venäjän kansanvalistusministerille tehtyyn
59014: anomukseen 8-luokkaisen suomenkielisen yhteiskoulun pe-
59015: rustamisesta. Tämä anomus ei kuitenkaan vienyt toivo-
59016: tuille perille, aluksi siitä syystä, että koululle pyydettiin
59017: venäläisten valtiokoulujen oikeuksia, joiden koulujen ope-
59018: tusohjelmaa oppilaitoksen Suomen yhteiskoulujen mukai-
59019: nen suunnitelma ei vastannut, ja, sittenkun koulun oh-
59020: jelma oli muutettu yhdenmukaiseksi mainittujen valtio-
59021: koulujen ohjelman kanssa, sen vuoksi ettei ollut olemassa
59022: ministeriön vaatimia takeita koulun aineellisesta toimeen-
59023: tulosta. Suomen valtiovaroista anottua I6,ooo ruplan
59024: suuruista vuotuista kannatusta ei nimittäin oltu myön-
59025: netty, pääasiallisesti siitä syystä ettei Suomen viranomai-
59026: silla tulisi olemaan mitään valvontaoikeutta tai sananval-
59027: taa kouluun nähden. Kun kansanvalistusministeri kui-
59028: tenkin oli selittänyt, ettei yksityisen yhteiskoulun perus-
59029: taminen ilman venäläisen valtiokoulun oikeuksia tulisi koh-
59030: taamaan vaikeuksia, kun vain venäjänkieltä sekä Venäjän
59031: historiaa ja Venäjän maantiedettä opetettaisiin venäjäksi,
59032: tehtiin sittemmin uusi anomus yksityisen yhteiskoulun pe-
59033: rustamisesta Suomen yhteiskoulujen tämän vaatimuksen
59034: mukaisesti muutetulla ohjelmalla. Tämäkään anomus ei
59035: vienyt suotuisaan ratkaisuun, kun ministerivaltiosihteerin
59036: tekemään tiedusteluun, voisiko koulu nytkään saada apua
59037: Suomen valtiovaroista, tuli epäävä vastaus.
59038: Pietarin suomal. yhteiskoulun kannattaminen. 3
59039:
59040: Toivossa että täydellisen yhteiskoulun perustaruis-
59041: hanke ennen pitkää johtaisi tarkoitettuun tulokseen oli
59042: toimessa olevan suomalaisen ylemmän kirkkokoulun
59043: ohjelma sillä välin muutettu Suomen yhteiskoulu-
59044: jen, lähinnä Viipurin suomalaisen yhteiskoulun, ohjel-
59045: maa vastaavaksi yllämainituilla kansanvalitusministe-
59046: rin vaatimilla poikkeuksilla, sekä koulu laajennettu viisi-
59047: luokkaiseksi, jollaisena se nykyään toimii, nousten koulun
59048: koko oppilasluku kuluvana lukuvuotena 260 :en. Kun
59049: Suomen valtiovaroista pyydettyä kannatusta ei saatu ja
59050: kun Pietarin suomalainen seurakunta ei yksin jaksanut
59051: ylläpitää koulun uusia luokkia, näytti näiden tulevaisuus
59052: hyvinkin uhatulta, mutta on ne kuitenkin toistaiseksi voitu
59053: säilyttää yksityisen uhraavaisuuden avulla, jota paitsi on
59054: odotettavissa avustusta suomalaisen yhteiskoulun ylläpitä-
59055: mistä varten asianomaisella luvalla perustetulta kannatus-
59056: yhdistykseltä. Mahdollisuus laajentaa koulu 8-luokkai·-
59057: seksi ilman apua Suomen valtiovaroista on hyvin vähäi-
59058: nen, ja epävarmalta näyttää 5-luokkaisenkin koulun kah-
59059: den ylimmän luokan tulevaisuus.
59060:
59061: Kun lähes kaikki Pietarin suomalaisen yhteiskoulun
59062: oppilaat ovat Suomen kansalaisten, vieläpä melkoinen
59063: osa Suomen valtionrautateiden palveluskunnan lapsia, on
59064: Valiokunnan mielestä Suomen valtiovarain käyttäminen
59065: näidenkin kansalaistemme sivistystarpeiden tyydyttämi-
59066: seksi paikallaan. Koulun oppilasmäärä taas osoittaa, että
59067: koulu on todellisen sivistystarpeen vaatima.
59068: Valiokunta ei puolestaan voi pitää täysin pätevinä
59069: niitä epäilyksiä, joita koulun kannattamista vastaan Suo-
59070: men valtiovaroilla aikaisemmin on esitetty. Joskaan ei
59071: kouluviranomaistemme valvontaoikeuden ulottamista kou-
59072: luun voida ajatella mahdolliseksi, voitanee kuitenkin Suo-
59073: men viranomaisille saada osallisuutta koulun johtoon si-
59074: ten, että nämä viranomaiset saavat valita jäseniä koulun
59075: johtokuntaan. Samoin eivät Venäjän kansanvallstusmi-
59076: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34.
59077:
59078: nisteriön puolelta koulun perustamiselle pannut opetus-
59079: kieltä koskevat ehdot ole sellaisia, ettei apua Suomen val-
59080: tiovaroista voitaisi koululle myöntää. Venäjänkielen opet-
59081: taminen tällä kielellä on nykyaikaisen kieltenopetuksen
59082: mukaista. Sitä vastoin on Venäjän historian ja Venäjän
59083: maantiedon opettaminen venäjäksi suomalaisessa koulussa
59084: kyllä katsottava opetukselle epäedulliseksi. Tämän mää-
59085: räyksen noudattaminen ei kuitenkaan liene vältettävissä,
59086: ja saman määräyksen alaisina ovat myöskin Venäjällä
59087: toimivat saksalaiset yksityiskoulut
59088: Puoltaessaan Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kan-
59089: nattamista Suomen valtiovaroilla, tekee V aliakunta sen
59090: sillä edellytyksellä, että koulun nykyinen omistaja, Pietarin
59091: P. Marian evankelis-luterilainen suomalainen seurakunta
59092: alistuu noudattamaan eräitä ehtoja, joita Valiokunta on
59093: valtioavun myöntämistä varten pitänyt välttämättö-
59094: mma. Ensiksi tulisi opetuksen tietenkin edelleen tapah-
59095: tua suomenkielellä, lukuunottamatta edellämainittuja kan-
59096: sanvalistusministeriön vaatimia poikkeuksia sekä kasvatus-
59097: opillisten periaatteiden mukaista menettelyä kielten ope--
59098: tuksessa. Toiseksi tulisi koulun opetusohjelman, mainit-
59099: tuja poikkeuksia lukuunottamatta, olla pääasiassa yhtäpitä-
59100: vä Suomen nykyisten yhteiskoulujen ohjelman kanssa.
59101: Kolmanneksi olisi koulun opettajistolta vaadittava sama
59102: pätevyys toimeensa kuin Valiokunta yksityiskoulujen edis-
59103: tämistä koskevassa mietinnössään on ehdottanut vaaditta--
59104: vaksi maassamme toimivien yksityiskoulujen opettajilta,
59105: nimittäin, että koululla pääaineissa olisi opettajat, jotka
59106: ovat hakukelpoisia vastaavien aineiden opettajanvirkoihin
59107: Suomen valtion oppilaitoksissa, ja muutenkin, paitsi lyhyt-
59108: aikaisempaa opetustointa varten, opettajia, jotka olisivat
59109: pätevät viransijaisuutta näissä kouluissa hoitamaan. Vih-
59110: doin olisi koulun johtokunta muodostettava siten, että siinä
59111: olisivat yhtä suurella jäsenmäärällä edustetut Pietarin suo-
59112: malainen seurakunta ja koulua avustava kannatusyhdistys
59113: sekä tavalla tai toisella Suomen viranomaiset ja sitä paitsi
59114: Pietarin suomal. yhteiskoulun kannattaminen. 5
59115:
59116: vielä oppilaiden vanhemmat. Mitä erikoisesti vanhempien
59117: edustukseen tulee, on heillä Venäjällä olevissa kouluissa
59118: yleensäkin sanansijaa koulun asioissa, ja tässä olisi heillä
59119: tietysti erikoinen merkityksensä lisätakeena siitä, että kou-
59120: lu kaikissa oloissa todella vastaa tarkoitustansa. Kaikkien
59121: johtokunnan jäsenten tulisi luonnollisesti olla Suomen
59122: kansalaisia. Näillä ehdoilla ja jos jokavuotisen valtio-
59123: avun suorittaminen vielä tehdään riippuvaksi siitä, että
59124: koulu osoittaa sanotut ehdot täyttävänsä, on Valiokunnan
59125: mielestä riittäviä takeita olemassa siitä, ettei koulun kan-
59126: nattamiseksi uhratuita varoja käytetä tarkoituksiin, jotka
59127: eivät edistä Suomen kansalaisten hyötyä ja parasta.
59128: V aitioapua olisi koululle V aliakunnan mielestä an-
59129: nettava samoihin määriin kuin Valiokunta edellämaini-
59130: tussa mietinnössään on ehdottanut Suomessa toimiville yk-
59131: sityisille oppilaitoksille eli, koulun oppilasmäärään ja
59132: Pietarin kalliisiin elinkustannuksiin nähden, viisituhatta
59133: markkaa kutakin toiminnassa olevaa varsinaista ja kolme-
59134: tuhattaviisisataa markkaa kutakin rinnakkaisluokkaa
59135: kohti.
59136: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
59137: dottaa anottavaksi
59138:
59139: että perusteluissa mainituilla ehdoilla Pie-
59140: tarin suomalaiselle yhteiskoululle toistaiseksi
59141: Suomen valtiovaroista myönnettäisiin kanna-
59142: tusapua viisituhatta ( s,ooo) markkaa kutakin
59143: varsinaista ja kolmetuhatta viisisataa ( 3,500)
59144: markkaa kutakin rinnakkaislt(okkaa kohti.
59145:
59146: Helsingissä,_ 21 p :nä lokakuuta 1908.
59147:
59148:
59149:
59150: ~sian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
59151: Soininen (osittain), varapuheen johtaja Rosendal, jäsenet
59152: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 34.
59153:
59154: V. Jokinen, Järvinen (osittain), Kares (osittain), Lahti-·
59155: nen, Lundström, Myllylä, Orasmaa, Peltonen, Piirainen,
59156: Raunio, Sundblom, Vaarala ja Ängeslevä sekä varajäse-
59157: net Kaipio (osittain), Kivilinna (osittain), Lantto ( osit-
59158: tain), Sohlberg (osittain) ja V emmelpuu (osittain).
59159: Helsinki 19o8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
59160: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59161:
59162:
59163:
59164:
59165: Lakivaliokunnan mietintö N:o 7
59166: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
59167: valtiovaraston saattamista vastuunalaiseksi
59168: virkamiesten virheellisestä menettelystä yksi-
59169: tyisille aiheutuneesta vahingosta.
59170:
59171:
59172: Edellämainitun, edustaja Huoposen tekemän ano-
59173: musehdotuksen N:o 207 on Eduskunta Valmistelevaa
59174: käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
59175:
59176:
59177:
59178:
59179: Kysymyksenalaisessa anomusehdotuksessa huomau-
59180: tetaan sellaisen lainsäädännön tarpeellisuutta, joka tur-
59181: vaisi yksityistä henkilöä vahingolta, mikä hänelle saat-
59182: taa syntyä niinhyvin sen kautta, että valtion virkamiehet
59183: hävittä·rät varoja tai asiakirjoja, jotka he viran puolesta
59184: ovat vastaanottaneet, kuin senkin kautta, että he muu-
59185: ten virantoimituksessa menettelevät virheellisesti.
59186: Suomen lainsäädäntö ei viime aikoihin saakka
59187: ole sisältänyt muita määräyksiä puheena olevalla
59188: alalla kuin ne, jotka koskevat postilaitoksen ja valtion-
59189: rautateiden vastuunalaisuutta määrätynlaisista posti- ja
59190: rautatielähetyksistä. Maassamme lieneekin se mieli-
59191: pide yleinen, että, koska lainsäännöksiä asiasta puut-
59192: tuu, ei voida tunnustaa valtiolla olevan oikeudel-
59193: lista velvollisuutta korvata vahinkoa, jonka yksityinen
59194: 2 1908, II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59195:
59196: on kärsinyt virkavirheen takia, milloin on kysymys jul-
59197: kisoikeudellista laatua olevista virkatoimista, mutta että
59198: puhtaasti yksityisoikeudellisissa yksityisen ja valtion
59199: väleissä valtio vastaa virkamiesten toimista samassa
59200: määrin kuin juriidiset henkilöt yleensä ovat vastuun-
59201: alaiset edustajiensa toimista. Se mielipide, että valtio
59202: jo asian luonnon mukaisesti olisi velvollinen myöskin
59203: yksityisoikeudellisten suhteiden ulkopuolella vastaamaan
59204: virkamiestensä lainvastaisista ja vahinkoa tuottavista
59205: teoista, ei siis tähän saakka ole saanut meidän maas-
59206: samme jalansijaa. Helmikuun 19 p:nä 1898 julkaistiin
59207: tosin laki rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta,
59208: jonka lain kautta rautatien omistaja, muun muassa, vei-
59209: voitetaan maksamaan vahingonkorvausta, jos matkus-
59210: taja ilman omaa syytään on saanut surmansa tai ruumiin-
59211: vamman, jos joku muu kuin matkustaja on saanut sur-
59212: mansa tai ruumiinvamman ja vahinko silloin joutuu
59213: rautatien hallinnon tai palveluskunnan viaksi, jos tuli
59214: on päässyt irti rautatiekäytön johdosta ja sen kautta
59215: on tapahtunut vahinkoa kiinteälle omaisuudelle tai sel-
59216: laiselle irtaimelle omaisuudelle, joka ei ole ollut junassa
59217: mukana, tai jos vahinkoa muuten on aiheutunut yh-
59218: teentörmäyksestä, radalta suistumisesta tai muusta on-
59219: nettomuudesta liikenteessä. Joskin tätä lakia, joka oi-
59220: keastaan lienee ollut tarkoitettu koskemaan yksityisiä
59221: rautateitä, on sovellettu valtionrautateihinkin nähden,
59222: ei se kuitenkaan suuremmassa määrin muuta yleistä
59223: sääntöä.
59224: Vieraissa maissa ei, mikäli VaHokunta on saanut
59225: tietoonsa, yleensä ole nimenomaisia määräyksiä täm-
59226: möisestä valtio:a korvausvelvollisuudesta, eikä täysin
59227: varmaa oikeuskäsitystäkään voi tällä alalla huomata.
59228: Mitä Saksaan tulee, niin on tosin monissa sen val-
59229: tioissa määräyksiä tästä asiasta, mutta useimmiten
59230: nämä määräykset tarkoittavat vaan erityisiä virkavirhe-
59231: tapauksia. Vain Sachsen-Coburg-Gothassa tavataan ylei-
59232: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten virkavirheistä. 3
59233:
59234: nen säännös valtion toissijaisesta vastuunalaisuudesta
59235: sellaisesta vahingosta, jonka virkamies tahallaan tai
59236: törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut yksityiselle.
59237: Itävallan lainsäädäntö sisältää nimenomaisia
59238: määräyksiä valtion velvollisuudesta vastata niistä vir-
59239: heistä, jotka tehdään kiinteistökirjojen pidossa sekä mää-
59240: rätyiden, viranomaisten talletettaviksi annettujen varojen
59241: hoidossa, samaten kuin myös laittoman vangitsemisen
59242: tuottamasta vahingosta. Edelleen tunnustaa Itävallan
59243: lainsäädäntö toissijaisen vastuunalaisuuden tuomarien
59244: virkavirheistä sekä virkamiesten laittomasta menette-
59245: lystä painoasioissa. Muista asioista ei sitävastoin ole
59246: olemassa nimenomaisia lakimääräyksiä. Tuomioistuimet
59247: lienevät kuitenkin osottaneet taipumusta tehdä valtiota
59248: vastuunalaiseksi myöskin sellaisesta vahingosta, joka
59249: on aiheutunut muista virkavirheistä kuin äsken maini-
59250: tuista.
59251: Ranskassa 0n Code civil'in mukaan voimassa
59252: se periaate, että isäntä on vastuunalainen vahingosta,
59253: jonka sellainen hänen palvelijainsa ja apulaistensa teko
59254: on tuottanut, minkä hän on näiden toimeksi antanut.
59255: Kiistanalaista on kuitenkin, onko tätä määräystä so-
59256: vellettava myöskin valtion virkamiehiin; ja eri viran-
59257: omaiset ovat tähän kuuluvissa kysymyksissä antaneet
59258: erilaisia tuomioita.
59259: Belgiassa, jossa Codecivilmyöskin on voimassa,
59260: katsotaan kysymyksessä olevan säännöksen soveltuvan
59261: niihin tapauksiin, joissa valtio ryhtyy sellaiseen toimin-
59262: taan, jota yksityisen yhtä hyvin voidaan ajatella har-
59263: joittavan, mutta ei silloin kun on kysymys toiminnasta,
59264: joka luonteensa mukaisesti on julkisille viranomaisille
59265: pidätetty.
59266: Englannin lainsäädäntö ei sisällä mitään nimen-
59267: omaista määräystä esillä olevasta asiasta, mutta oikeus-
59268: käytännön mukaan ei valtio ole muissa kuin selvissä
59269: sopimussuhteissa vastuussa virkamiesten toimista.
59270: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59271:
59272: Tanskassa on valtio erityisten lainsäännösten
59273: perusteella vastuunalainen varoista, joita julkiset selvitys-
59274: miehet ottavat haltuunsa konkursseissa ja pesänjaoissa.
59275: Yksityisoikeudellisisea valtion ja yksityisen välisissä
59276: asioissa katsotaan valtiota vastuunalaiseksi virkamies-
59277: ten teoista sen lainsäännöksen perusteella, jonka mu-
59278: kaan isäntä, joka valtuuttaa palvelijansa tai muun hen-
59279: kilön jotakin toimittamaan, itse vastaa siitä, mitä val-
59280: tuutettu tällöin rikkoo.
59281: No r j a s s a k i n lienee se käsitys vallalla, että valtio
59282: ainoastaan yksityisoikeudellisissa suhteissa on vastuun-
59283: alainen toimihenkilöidensä virheistä. Tuomioistuimissa
59284: lienee kuitenkin se näkökanta ollut useissa tapauksissa
59285: vallalla, että valtion pitäisi vastata myöskin siitä vahin-
59286: gosta, jonka toisenlaatuiset ia varsinkin valtion korkeam-
59287: pain viranomaisten virkatoimet ovat matkaansaattaneet.
59288: Useasti ovat sitäpaitsi joko hallitus tai suurkäräjät myön-
59289: täneet yksityisille korvausta virkamiesten tuottamasta
59290: vahingosta. Toisinaan on tähän ollut syynä se, että
59291: korvauksen maksamista on pidetty oikeudellisena vel-
59292: vollisuutena, toisinaan on taas toimenpiteen tueksi esi-
59293: tetty ainoastaan kohtuuteen perustuvia syitä.
59294: Mitä vihdoin Ruotsiin tulee, ei sen lainsäädän-
59295: nössä ole yleisiä säännöksiä tästä aineesta, mutta eri-
59296: koislaeilla on valtio tehty vastuunalaiseksi rautatie-
59297: liikenteen tuottamasta vahingosta sekä velvoitettu maksa-
59298: maan viattomasti vangituille ja tuomituille korvausta,
59299: minkä ohessa vuonna 1899 on julkaistu laki, joka koskee
59300: korvauksen maksamista yleisistä varoista erinäisissä
59301: tapauksissa sellaisesta vahingosta, jonka ulosottoviran-
59302: omaiset ovat aiheuttaneet. Tämä laki määrää että, jos virka-
59303: tai palvelusmies, jonka ulosottolain mukaan on ulosotto-
59304: asioista pidettävä tointa, anastaa ja hävittää r<thoja,
59305: arvopapereita tai muuta, mitä hän ulosottolain nojalla
59306: on saanut haltuunsa, on korvaus siitä, mitä on anastettu
59307: ja hävitetty, maksettava yleisistä varoista.
59308: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 5
59309:
59310: Jotta voitaisiin oikein arvostella, onko valtio oleva
59311: velvollinen kaikissa olosuhteissa vastaamaan virkamies-
59312: tensä lainvastaisista teoista, lienee tarpeen lyhyesti tar-
59313: kastella niitä perusteita, joita etupäässä on esitetty mai-
59314: nitun mielipiteen tueksi.
59315: Yleisenä oikeudellisena periaatteena, jonka mukaan
59316: valtio olisi velvollinen vastaamaan virkamiesten rikko-
59317: muksista, on ensiksi esitetty, että valtio ei olisi osotta-
59318: nut tarpeellista huolenpitoa virkamiehiä asettaessaan tai
59319: heidän toimintaansa valvoessaan. Tätä teoriaa vastaan
59320: on kuitenkin huomautettu, ettei jokainen virkarikko-
59321: mus suinkaan edellytä laiminlyöntiä äskenmainitussa
59322: kohden ja että, joskin sellainen laiminlyönti olisi todis-
59323: tettavissa, siitä seuraa ainoastaan, että virheellinen teko
59324: on luettava ylemmän valtionvirkamiehen syyksi tämän
59325: tekemän virkavirheen seurauksena, mutta että kuiten-
59326: kin jää selittämättä, miksi vastuunalaisuus tästä viime-
59327: mainitusta virheestä kohtaisi valtiota. Valtio voi, sano-
59328: taan, yhtä vähän kuin muutkaan juriidiset henkilöt,
59329: oikeudellisessa merkityksessä olla syypää oikeudenlouk-
59330: kaukseen, ja se yleinen oikeusperuste, jonka mukaan
59331: syyllisyyttä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, ei siis
59332: sellaisenaan voi olla tukena valtiota vastaan summa-
59333: tulle vaatimukselle semmoisen vahingon korvaamisesta,
59334: joka on aiheutunut yhden tai' toisen valtionorgaanin vir-
59335: heellisestä menettelystä.
59336: Toinen peruste valtion väitetylle korvausvelvolli-
59337: suudelle on arveltu olevan siinä, että valtio, niinkuin
59338: juriidiset henkilöt yleensä, ei voi toimia muutoin kuin
59339: orgaaniensa kautta, jonka on katsottu sisältävän, että
59340: kaiken sen, mitä nämä julkisessa toiminnassaan teke-
59341: vät ja tekemättä jättävät, täytyy aikaansaada valtioon
59342: nähden samat oikeudelliset seuraukset kuin yksityisen
59343: henkilön teot tuottavat hänelle itselleen ja että valtion
59344: siis myöskin on hyvitettävä se oikeudenloukkaus, jonka
59345: virkamies tahallaan tai tuottamuksesta on aikaansaa-
59346: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59347:
59348: Jlut. Tätä katsantotapaa vastaan on huomautettu, että
59349: siihen sisältyy virheellinen yksityisoikeudellisten peri-
59350: aatteiden siirtäminen yleisen oikeuden alalle. Yksityis-
59351: oikeudellisissa suhteissa on kieltämättä asianlaita niin,
59352: että juriidisten henkilöiden edustajain tekemät lainvas-
59353: taiset teot tulevat niiden syyksi ja että todellinen kor-
59354: vausvelvollisuus sillä tavoin saattaa koitua edustetulle
59355: oikeussubjektille. Sellaiset oikeussäännöt ovat liike-
59356: oloista johtuneita ja ovat ne erittäinkin sopimussuh-
59357: teissa päässeet voimaan useiden maiden oikeusjär-
59358: jestelmissä. Mutta ne käytännölliset syyt, jotka silloin
59359: ovat olleet määrääviä, eivät voi olla sen väitteen tukena,
59360: että valtion myöskin julkisen oikeuden alalla olisi tun-
59361: nustettava omikseen teot, jotka se, kaukana siitä että
59362: se niihin käskisi tai niitä hyväksyisi, päinvastoin kiel-
59363: tää tai joista se määrää rangaistuksen.
59364: Kolmas mielipide etsii perusteita valtion muka
59365: ehdottomalle velvollisuudelle vastata virkamiesten rik-
59366: komuksista siitä, että valtio velvoittaa kansalaisia
59367: osottamaan virkamiehille kuuliaisuutta ja luottamusta.
59368: Sen seikan, että valtio vaatii virkamiesten määräyksien
59369: noudattamista ja velvoittaa yksityisiä oikeutensa säilyt-
59370: tämiseksi ja saavuttamiseksi turvautumaan virkamies-
59371: ten apuun, katsotaan käsittävän vastuuta virkamiesten
59372: toiminnan seurauksista, aivan niinkuin valtakirjan anta-
59373: minen tuo mukanaan vastuunalaisuuden niihin tekoihin
59374: nähden, joihin asiamies ryhtyy hänelle annetun tehtä-
59375: vän rajoissa. Mutta tässäkin näyttää tulleen käytäntöön
59376: yksityisoikeudellisten periaatteiden väärä soveltaminen
59377: sellaisiin olosuhteisiin, jotka kuuluvat julkisen oikeuden
59378: piiriin. Niillä oikeussäännöillä, jotka velvoittavat pää-
59379: miehen vastaamaan niistä toimenpiteistä, joihin asia-
59380: mies on ryhtynyt valtakirjansa rajoissa, vaikkakin n'ämä
59381: toimet olisivat vastoin päämiehen antamia määräyksiä,
59382: on perustuksensa ja oikeutuksensa siinä, että valtakir1an
59383: antaminen on päämiehen vapaan tahdon varassa, jota
59384: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 7
59385:
59386: vastoin valtion vapaassa mielivallassa ei ole virkamie~
59387: hille uskoa tai heiltä riistää heidän julkinen valtansa.
59388: Tämä on valtion olemassaolon ja toiminnan välttämätön
59389: edellytys, ja niitä vallan väärinkäyttöjä, joita kaikesta
59390: tarkkuudesta huolimatta ei voida estää, on siis pidet~
59391: tävä epäkohtina, jotka välttämättä johtuvat itse yhteis~
59392: kuntajärjestyksestä.
59393: Vihdoin on koetettu johtaa valtion korvausvelvol~
59394: lisuus siitä tunnetusta tosiseikasta, että nyttemmin py~
59395: ritään mikäli mahdollista jakamaan valtiojärjestyksen
59396: tuottamat rasitukset yhtenäisesti eri yksilöiden kesken,
59397: niin että kunkin yhteiskunnan jäsenen osuus näihin
59398: rasituksiin sovitetaan hänen kykynsä mukaiseksi. Tätä
59399: periaatetta, jota erittäinkin on tahdottu noudattaa ve-
59400: rojen jakamisessa, pitäisi myöskin, niin sanotaan, sovel-
59401: taa milloin yksityiset kärsivät vahinkoa virkamiesten
59402: virheellisen menettelyn takia. Olisi kohtuullista, että
59403: yhteiskunnan kaikki jäsenet verotuksesta voimassa ole-
59404: vien periaatteiden mukaan ottaisivat osaa sen vahingon
59405: korvaamiseen, jonka yksityinen on kärsinyt virheellisen
59406: virkatoimen takia, eli siten että korvausmäärä suoritet-
59407: taisiin valtiovaroista, minkä kautta se, niinkuin muut-
59408: kin valtion menot, tulisi jaetuksi yhteiskunnan jäsenten
59409: kesken verotusta koskevain periaatteiden mukaisesti.
59410:
59411:
59412:
59413: Niinkuin näkyy on ollut vaikea keksiä yleispäte-
59414: vää perustusta valtion korvausvelvollisuudelle. Ellei
59415: sellaista oikeusperustetta voida löytää, näyttää siltä kuin
59416: olisi viimeksi kosketeltu näkökanta, jonka mukaan on
59417: kohtuutonta, että yksityisen henkilön yksin on kannet-
59418: tava virkamiehen tekemästä virkavirheestä johtunut
59419: vahinko ja jonka mukaan vahinko siis on jaettava
59420: yhteiskunnan kaikkien jäsenten kesken; oleva ratkai-
59421: seva kysymystä arvosteltaessa. Kuinka pitkälle valtion
59422: 8 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59423:
59424: tällaiseen periaatteeseen perustuva korvausvelvollisuus
59425: on ulotettava, on ilmeisesti varsin vaikea määrätä. Sa~
59426: notusta periaatteesta johtuu, että valtion korvausvel~
59427: vollisuus tulee kysymykseen milloin se voidaan pitää
59428: kohtuuden vaatimana, ja lienee siis mahdoton yleisellä
59429: säännöksellä järjestää tämä asia.
59430: Jos ottaa huomioon, että korvaus voi tulla kysy~
59431: mykseen mitä erilaisimmissa tapauksissa niinkuin esim.
59432: aiheettomasta persoonallisen vapauden riistämisestä,
59433: tuomioistuinten ja hallinnollisten viranomaisten väärien
59434: päätösten aiheuttamista omaisuusvahingoista, julkisille
59435: viranomaisille esim. lainhakua tai ulosottoa varten jä~
59436: tettyjen arvopaperien väärentämisestä ja turmelemisesta,
59437: virkamiehelle virassa uskottujen varain hävittämisestä,
59438: tullattavaksi jätetyn tavaran vahingoittumisesta y. m. s.,
59439: onkin selvää, ettei yleinen säännös asiasta ole sovelias,
59440: vaan että eri määräyksiä eri virkarikkomuslajeja varten
59441: on tarpeen. Tämän tähden lieneekin tarkoituksenmu~
59442: kaisinta, että lainsäädäntö rajoitetaan määrättyihin virka~
59443: virhelajeihin sillä tavoin kun jo on tapahtunut sen lain
59444: kautta, joka koskee rautatieliikenteen aiheuttaman va-
59445: hingon korvaamista. Täten saavutettaisiin myöskin
59446: suurempaa varmuutta, ja olisi helpompi arvioida ne
59447: uhraukset, jotka valtion tätä tarkoitusta varten täytyy
59448: tehdä. Seuraavassa on Valiokunta maiuitseva eräitä
59449: sellaisia tapauksia, joissa Valiokunnan mielestä ilmei-
59450: nen tarve vaatii korvausvelvollisuuden säätämistä val-
59451: tiolle.
59452: On epäilemättä sangen kohtuutonta, että kansa~
59453: laisten täytyy maan lakien mukaan määrätyissä tapauk-
59454: sissa oikeuttaan valvoakseön jättää julkisille viranomai-
59455: sille rahoja ja arvopapereita valtion millään tavoin
59456: niistä vastaamatta siinäkään tapauksessa, että ne viran-
59457: omaisten epärehellisyyden tai huolimattomuuden ioh-
59458: dosta joutuvat hukkaan tai että viranomaiset anastavat
59459: tai hävittävät haltuunsa ottamiaan varoja. Hävittämisen
59460: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 9
59461:
59462: vaara on olemassa erittäinkin täytäntöönpaneviin viran-
59463: omaisiin nähden, joiden on kannettava ja tilitettävä
59464: melkoisia ulosotoissa kertyviä rahamääriä osaksi yksi-
59465: tyisiä varoja, osaksi kunnallisia tai muita maksuja, ja
59466: onkin aika ajoin tultu kokemaan, että joku ulosottomies
59467: ei ole voinut tehdä tiliä kantamistaan varoista.
59468: Kaupunkien ja maaseudun alioikeuksille jätetään
59469: vuosittain joukko alkuperäisiä välikirjoja, velkakirjoja
59470: ja muita sellaisia asiakirjoja, joihin joku oikeus on yh-
59471: distetty tai joiden haltijalle sitoumus voidaan päte-
59472: västi täyttää. Jos semmoisia asiakirjoja niinkuin jos-
59473: kus on tapahtunut joutuu hukkaan, saattaa yksityisiä
59474: sen kautta kohdata hyvinkin tuntuva vahinko. Toisi-
59475: naan lienee myöskin sattunut, että tuomari on hävittä-
59476: nyt vastaanottamiansa sukulunastusrahoja. Näissä ta-
59477: pauksissa samoin kuin ehkä muulloinkin, kun tuomio-
59478: istuimet rangastavain tekojen kautta aikaansaavat va-
59479: hinkoa yksityisille, pitäisi valtion olla vahingosta vas-
59480: tuussa.
59481: Enemmittä perusteluitta pidettänee selvänä, että
59482: valtio olisi velvoitettava antamaan korvausta henki-
59483: löille, jotka on vangittu ja vangittuina pidetty mutta
59484: joiden viattomuus siihen rikokseen nähden, josta heitä
59485: on syytetty, sittemmin tulee ilmi. Se seikka onko
59486: vangitsemismääräyksen antanut hallinnollinen vaiko oi-
59487: keusviranomainen ei tietenkään voi vaikuttaa korvauk-
59488: sen saamisoikeuteen. Samoin näyttää luonnolliselta että
59489: sekin henkilö, joka on aiheettomasti pidätetty poliisi-
59490: kuulustelua varten, olisi saapa siitä kohtuullisen kor-
59491: vauksen.
59492: Käsiteltäessä näillä valtiopäivillä tehtyä eduskunta-
59493: esitystä, joka sisältää ehdotuksen painolaiksi, missä
59494: ehdotuksessa viralliselle syyttäjälle on myönnetty oikeus
59495: panna takavarikkoon rikollisiksi ka tsotuita painotuotteita,
59496: on VaHokunnassa huomautettu, että painotuotteiden
59497: takavarikkoonpano ilmeisesti aikaansaa sangen suurta
59498: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59499:
59500: vahinkoa, mikä on erittäinkin tuntuva aikakautisiin paino·
59501: kirjoituksiin nähden. Sillä vaikkakin takavarikko peruu-
59502: tetaan, on takavarikkoon pantu painos kuitenkin jo
59503: menettänyt merkityksensä. Kun siis täytyy tunnustaa,
59504: että yksityinen henkilö syyttömästi voi joutua kärsi-
59505: mään, jos takavarikkoonpano huomataan laittomaksi
59506: eikä yleisellä syyttäjällä, joka sen on toimeenpannut,
59507: ole varoja korvata aiheuttamaansa vahinkoa, on Valio-
59508: kunta esittänyt, että sellainen vahinko olisi korvattava
59509: valtionvaroista.
59510: Edellämainituissa tapauksissa samoin kuin muissa-
59511: kin, joissa valtio voidaan katsoa korvausvelvolliseksi,
59512: tulisi ymmärrettävästi korvausvelvollisuus yleensä kysy-
59513: mykseen ainoastaan milloin vahinko on aiheutunut sel-
59514: laisesta teosta, joka on rangaistavaa laatua. Tällöin
59515: olisi tietysti syyllisen virkamiehen vastattava vahin-
59516: gosta joko niin että vahingonkorvausvaatimus ensi kä-
59517: dessä kohdistetaan häneen ja valtio vastaa ainoastaan
59518: siitä osasta, mikä ei siten tule korvatuksi, taikka niin
59519: että valtio ensin korvaa koko vahingon ja sitten hakee
59520: suorittamansa määrän syylliseltä virkamieheltä. Myön-
59521: nettävä kuitenkin on, että joillakin oikeuden aloilla voi
59522: sattua tapauksia, jolloin yksilön menestys vaatii, että
59523: virkamiehen tuottamasta vahingosta korvaus on annet-
59524: tava, vaikka virkamiehelle ei voidakaan tuomita ran-
59525: gaistusta siitä virkatoimesta, joka on vahingon aiheut-
59526: tanut. Niin on esim. laita, kun henkilö on pidetty rikok-
59527: sesta vangittuna, vaan häntä ei sitten ole voitu syy-
59528: pääksi tuomita. Tällöin on se viranomainen, joka on
59529: toimeenpannut vangitsemisen, saattanut toimia täysin
59530: lainmukaisesti, joskin syytetty sittemmin todistusten
59531: puutteessa vapautetaan tai tutkimuksen kestäessä käy
59532: ilmi, että joku muu kuin syytetty on rikoksen tehnyt.
59533: Sama on ja vielä suuremmalla syyllä asian laita, milloin
59534: joku henkilö on syyttömästi tuomittu. Kysymyksen-
59535: alaiseksi voi myöskin panna, eikö valtio olisi oleva kor-
59536: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiehen virkavirheistä. 11
59537:
59538: vausvelvollinen siinäkin tapauksessa, että vahinko on
59539: aiheutunut tapaturmasta niinkuin jos tuomarin tai ulos-
59540: ottomiehen hallussa olleita asianomaisen arvopapereita
59541: tai rahoja on tulipalossa palanut.
59542:
59543:
59544:
59545:
59546: Yllä esitystä selvinnee, että on tapauksia jolloin
59547: kohtuus vaatii, että vahinkoa kärsinyt tunnustetaan
59548: oikeutetuksi saamaan valtiolta korvausta vahingosta,
59549: jonka virkamies on aiheuttanut. Mutta kun yleinen
59550: säännös, joka järjestäisi valtion velvollisuuden kaikkien
59551: tällaisten tapausten varalta, tuskin on mahdollinen, olisi
59552: toimitettava tutkimus sen seikan selville saamiseksi,
59553: millä oikeudenaloilla tämänkaltaisen lainsäädännön tar-
59554: peellisuus on käynyt huomattavaksi; ja saa Valiokunta
59555: sentähden ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi
59556:
59557: että Keis. Majesteetti suvaitsisi tutkituttaa,
59558: millä lainkäytön ja hallinnon aloilla sekä millä
59559: ehdoilla valtio voi ottaa vastatakseen vahingosta,
59560: jonka valtion virkamiehet saattavat tuottaa yksi-
59561: tyisille henkilöille, kunnille, yhtiöille tai muille
59562: kansalaisten yhteenliittymisille, sekä sen jälkeen
59563: antaisi Eduskunnalle asiasta esityksen tarpeel-
59564: lisine lakiehdotuksineen.
59565: 12 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 35.
59566:
59567: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
59568: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Stigzelius,
59569: jäsenet Airola, Gripenberg, Heikkilä, Heiskanen, Homen,
59570: Anni Huotari, K. Hämäläinen, A. Jokinen, Kannisto,
59571: Lehtonen, Nissinen, Rajala, Saraste ja Tulikoura sekä
59572: varajäsenet A. Eronen, Pennanen ja Pietikäinen.
59573:
59574: Helsingissä 25 p:nä lokakuuta 1908.
59575:
59576:
59577:
59578:
59579: Helsinki 1908. Kirjapaino·Osakeyhtiö SANA.
59580: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36.
59581:
59582:
59583:
59584:
59585: Kunnalllsvaliokunnan mietintö
59586: N:o 3 kuntaa laajempien Itsehallintopiirien
59587: hallintoa koskevan anomusehdotuksen joh-
59588: dosta.
59589:
59590:
59591: Kunnallisvaliokunnan valmisteltavaksi on lähetetty
59592: edustaja Wiljakaisen y. m. anomusehdotus N:o 150
59593: Arm. esityksen antamisesta laiksi .kuntaa laajempien
59594: itsehallintopiirien hallinnosta (Liitteet VII, siv. 199).
59595: Sen johdosta, että anomusehdotuksen tekijät ovat ilmoit-
59596: taneet Senaatin antaneen lainvalmistelukunnan toimeksi
59597: lakiehdotuksen tekemisen kuntaa laajempain itsehallinto-
59598: piirien hallinnosta, on valiokunta tehnyt tiedusteluja,
59599: joiden mukaan lainvalmistelukunnan toinen osasto, jolle
59600: asian valmisteleminen on jätetty, ei vielä ole siihen
59601: ryhtynyt.
59602:
59603:
59604: Asiaa harkittuaan saa Kunnallisvaliokunta esittää
59605: seuraavaa:
59606: Vaatimus paikallisen itsehallinnon ulottamisesta
59607: kuntaa laajempiin piireihin on yhteiskunnallisten olojen
59608: kehityksen synnyttämä. Vaurastuminen ja edistys niin
59609: henkisellä kuin aineellisellakin alalla avaa yhäti uusia
59610: muotoja kansalaisten yhteistoiminnalle ja tekee sen jär-
59611: jestämisen yhä laajemmilla alueilla välttämättömäksi.
59612: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36.
59613:
59614: Sitä paitsi vaatii kuntain itsehallinnon luonnollinen ke-
59615: hitys vapaampaan suuntaan, että se kunnallista hallintoa
59616: rajoittava valta, joka nykyään on valtion viranomaisilla,
59617: siirretään laajemman itsehallintopiirin edustukselle,
59618: Viittaamalla voimassaolevan maalaiskuntain hallin-
59619: nosta 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen sään-
59620: nöksiin yhteisistä kuntakokouksista, on valiokunnassa
59621: huomautettu, että itsehallinnon tarve kuntaa laajem-
59622: missa piireissä voitaisiin saada tyydytetyksi mainittui-
59623: hin säännöksiin perustuvaa kuntain yhteistoimintamuotoa
59624: kehittämällä ja laajentamalla. Valiokunta on kummin-
59625: kin ollut sitä mieltä, ettei tämä tilapäistä yhteistoimintaa
59626: tarkoittava laitos, jota sitäpaitsi varsin vähän on käy-
59627: tetty, ole sopiva vakinaisen, monipuolisia, tärkeitä teh-
59628: täviä varten aijotun itsehallintomuodon pohjaksi, mutta
59629: yhteiset kuntakokoukset voitaisiin säilyttää niitä satun-
59630: naisesti esiintyviä asioita varten, jotka, ollen yhteisiä
59631: muutamille kunnille, eivät kuitenkaan olisi sitä laatua
59632: että ne voitaisiin lukea laajemman itsehallintopiirin
59633: edustuksen käsiteltäviin.
59634: Anomusehdotuksen tekijäin selostus kuntaa laa-
59635: jemman itsehallintopiirin hallintoa koskevan lainsää-
59636: däntökysymyksen esivaiheista osoittaa, että varsin eriäviä
59637: mielipiteitä on esiintynyt niinhyvin tälläiselle piirille
59638: uskottavan itsehallintaoikeuden laajuudesta kuin siitäkin
59639: kuinka suuria piirien tulisi olla.
59640: Omasta puolestaan ovat anomuksen tekijät pitä-
59641: neet kihlakuntaa meikäläisissä oloissa sopivimpana kun-
59642: taa laajempana itsehallintopiirinä, ehdottaen kumminkin
59643: tästä jaosta poikettavaksi, kun se erinäisistä syistä, ku-
59644: ten esimerkiksi kielellisten olojen ja elinkeinojen yhtei-
59645: syyden vuoksi, käy tarpeelliseksi.
59646: Piirin laajuutta harkittaessa on valiokunnan mie-
59647: lestä ensi sijassa otettava huomioon piirihallinnon esi-
59648: neenä olevain asiain luonto sekä asukasten oloista joh-
59649: tuva harrastusten yhtenäisyys. Tältä kannalta katsoen
59650: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 3
59651:
59652: ei kihlakunta valiokunnan mielestä ole sopiva itsehal-
59653: lintopiiriksi, vaan on siksi liian ahdas. Kun todellisen,
59654: tarkoitustaan vastaavan itsehallinnon aikaansaaminen
59655: välttämättömästi edellyttää, että itsehallintaoikeus ulo-
59656: tetaan myöskin sellaisiin, nykyisin valtion viranomai-
59657: sille varsinkin kuvernööreille kuuluviin tehtäviin, jotka
59658: tarkoittavat kuntain itsehallinnon johtoa ja valvomista,
59659: ja kun yhteinen alue epäilemättä olisi omansa helpot-
59660: tamaan järjestettyä yhteistoimintaa valtion ja itsehal-
59661: lintopiirin elinten kesken, olisi lääni tätä puolta asiasta
59662: silmällä pitäen sopiva laajemmaksi itsehallintopiiriksi.
59663: Mutta kun useat lääneistämme ovat suuria ja kä-
59664: sittävät luontonsakin puolesta varsin erilaisia alueita,
59665: ei saman läänin eri osain asukkailla aina ole sa-
59666: nottavia yhteisiä harrastuksia ja etuja valvottavana.
59667: Niinpä esimerkiksi Oulun läänin eteläistä osaa ja Lap-
59668: pia ei kävisi liittäminen yhteiseen piiriin. Huomioon ot-
59669: tamalla useissa muissakin lääneissä esiintyvän eroavai-
59670: suuden asukasten oloissa, ei lääniäkään siis tältä kan-
59671: nalta katsoen voitaisi useimmissa tapauksissa pitää sopi-
59672: vana kuntaa laajempana itsehallintopiirinä. Ainakin
59673: suurempien läänien alueiden jakaminen kahteen vieläpä
59674: useampaankin piiriin voisi siis olla tarpeellista, jota
59675: tehtäessä ensi kädessä olisi pidettävä silmällä että ne
59676: kunnat, joilla on yhteisiä paikallisia harrastuksia, liite-
59677: tään samaan piiriin. Kun itsehallintopiirien tehtäviin
59678: myöskin tulisi kuulumaan tärkeitä sivistystehtäviä ku-
59679: ten esim. erilaatuisten oppilaitosten ylläpito, olisi rajoja
59680: määrättäessä kansan eri kieliryhmäin asutuskin, mi-
59681: käli mahdollista, otettava huomioon hankalan kaksi-
59682: kielisyyden välttämiseksi. Osa valiokunnan jäseniä on
59683: ollut sitäkin mieltä, että erinäisissä poikkeustapauk-
59684: sissa voitaisiin eri läänien osiakin yhdistää samaan
59685: itsehallintopiiriin.
59686: Jotta itsehallintopiirien edustuslaitos tulisi täydel-
59687: liseksi, olisi valiokunnan mielestä jokaiselle kunnalle,
59688: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36.
59689:
59690: pienimmillekin, suotava oikeus valita siihen oma edus-
59691: tajansa. Väkirikkaammat kunnat tulisivat luonnolli-
59692: sesti olemaan edustettuina asukaslukunsa mukaan, esi-
59693: merkiksi siten, että aina neljää tuhatta asukasta kohti
59694: valittaisiin yksi edustaja. Mitä kaupunkeihin tulee,
59695: niin on valiokunta ollut sitä mieltä, että ainakin isom-
59696: mat kaupungit voisivat saada omassa keskuudessaan
59697: tyydytetyksi ne tarpeet, joita varten maalaiskunnat
59698: kaipaavat laajemman itsehallintopiirin toimintaa; ja on
59699: valiokunta sen vuoksi katsonut olevan syytä myön-
59700: tää kaupungeille oikeuden itse päättää haluavatko
59701: yhtyä puheenaoleviin itsehallintopiireihin vai ei. Edus-
59702: tajain vaaliin ottaisivat osaa kunnan jäsenet samalla
59703: äänioikeudella, mikä heillä on kunnan- ja kaupungin-
59704: valtuutettuja valittaessa, ellei edustajain vaalia tah-
59705: dottaisi uskoa valtuustojen asiaksi. Kummassakin ta-
59706: pauksessa olisi suhteellista vaalitapaa käytettävä, mil-
59707: loin edustajia on valittava kaksi tai useampia.
59708: Valiokunnassa on suunniteltu, että itsehallintopiirin
59709: päätäutövaltaa tulisi käyttämään piiriedustus, jonka muo-
59710: dostaisi kuntain valitsemat edustajat. Piiriedustus ko-
59711: koontuisi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja sillä
59712: välinkin tarpeen vaatiessa. Sen päätösten toimeenpa-
59713: nijana olisi edustuksen valitsema piirihallinto, jossa
59714: toimisi äänivaltaa nauttivana, määräajaksi valittuna sih-
59715: teerinä lainopillisen tutkinnon suorittanut henkilö, joka
59716: samalla olisi piiriedustuksen sihteeri. Piirihallinnon
59717: esimiehen valitsisi piiriedustus määräajaksi. Siinä ta-
59718: pauksessa, että piirihallinnolla sellaisenaan tai sen
59719: jaostolla tulisi olemaan tuomiovalta hallinto-oikeu-
59720: dellisissa asioissa, olisi esimiehen toimen täyttäminen
59721: kumminkin tapahtuva siten, että piiriedustus asettaisi
59722: ehdolle kolme lainoppinutta, hallinnollisiin tehtäviin pe-
59723: rehtynyttä henkilöä, joista Senaatin Talousosasto mää-
59724: räisi yhden puheena olevaan toimeen. Osa valiokunnan
59725: jäsenistä on ollut sitä mieltä, että piiriedustuksen vii-
59726: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 5
59727:
59728: meksimainitussakin tapauksessa tulisi saada valita piiri-
59729: hallinnon puheenjohtaja.
59730: Tärkeimpänä kysymyksenä anomusehdotuksen tar-
59731: koittamaa itsehallinnon laajentamista harkittaessa on
59732: niiden asiain laatu,jotka tulevat kuulumaan itsehallinto-
59733: piirin tehtäviin. Piirin edustuksen ja hallinnon toimi-
59734: vallan laajuudestahan riippuu tarkoitetun uudistuksen
59735: koko merkitys. ~ahdollisimman laaja ja vapaa itse-
59736: hallintaoikeus on epäilemättä omansa vaikuttamaan
59737: elvyttävästi monella yhteiskuntaelämän toiminta-alalla,
59738: jota nykyään virallinen kankeus painostaa. Tässä yh-
59739: teydessä ei voi tietysti olla kysymys seikkaperäisen
59740: luettelon laatimisesta puheenaolevain itsehallintopiirien
59741: toimintavaltaan kuuluvista asioista, mutta valiokunta
59742: on kumminkin tahtonut muutamilla esimerkeillä viitata
59743: niihin tehtäviin, jotka jo alusta pitäen voitaisiin näille
59744: itsehallintopiireille uskoa. Niiden toiminta-alaan tulisi
59745: valiokunnan mielestä m. m. kuulua
59746:
59747: yleisen kansalaissivistyksen kohottami-
59748: seksi tarpeellisten oppilaitosten järjestäminen,
59749: ylläpito ja tarkastaminen,
59750: yhteisten laitosten, niinkuin vanhainkotien,
59751: sairas- ja houruinhuoneiden, aistiviallisten
59752: ja ruumiillisesti viallisten opetuslaitosten pe-
59753: rustaminen, kunnossapitäminen ja johto sekä
59754: laiminlyötyjen lasten kasvatusta varten tar-
59755: peelliset toimenpiteet,
59756: yleisen iärjestyksen edistäminen ja sen
59757: ylläpidon valvominen,
59758: toimenpiteet terveyttä suojelevan ja edis-
59759: tävän järjestyksen aikaansaamiseksi kodeissa
59760: ja asunnoissa sekä kulkutautien torjumiseksi
59761: tarpeelliset ehkäisykeinot,
59762: tarkoituksenmukaisen rakennusjärjestyk-
59763: sen aikaansaaminen ja palotoimi,
59764: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36.
59765:
59766: kalastuksen, metsästyksen ja muiden
59767: sivuelinkeinojen edistäminen, mikäli se ei
59768: kuulu maatalousseurojen tehtäviin,
59769: kulkuneuvojen parantaminen sekä kesä-
59770: ja talviliikeenteen järjestäminen maalla ja
59771: vesillä,
59772: ehdotusten tekeminen piirin alueen ja
59773: rajojen muuttamisesta sekä muista hallinnol-
59774: lisista ja oikeudellisista j aoista, jotka koske-
59775: vat piiriä ja sen kuntia,
59776: piirin yhteisen talouden hoito, kuten
59777: piiriverojen määrääminen ja lainojen ottami-
59778: nen y. m. sekä piirin tulo- ja menoarvion
59779: valmistaminen, tilintarkastus ja tilinpäästö,
59780: piiriedustuksen puheenjohtajan ynnä
59781: piirihallinnon sekä niiden lautakuntain, hal-
59782: litusten ja henkilöiden valitseminen, jotka
59783: edustus katsoo tarpeellisiksi piirin laitosten
59784: hallintoa varten tahi erityisiä toimia täyttä-
59785: mään,
59786: piirihallinnon ehdottaman, lainopillisen
59787: tutkinnon suorittaneen henkilön määräämi-
59788: nen piirihallinnon sihteerinä toimivaksi jäse-
59789: neksi ja samalla piiriedustuksen sihteerin-
59790: tehtäviä hoitamaan, sekä
59791: lausuntojen antaminen asioissa, joita
59792: senaatti tai kuvernöörit piiriedustuksen har-
59793: kittavaksi lykkäävät.
59794:
59795: Itsehallintopiirin toimeenpanevan elimen, piirihal-
59796: linnon tulisi
59797:
59798: pitää huolta piiriedustuksen päätösten
59799: toimeenpanosta,
59800: valmistella edustuksen käsiteltäväksi
59801: sekä sellaiset asiat, joista edustuksen voi-
59802: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 7
59803:
59804: massa olevain lakien ja asetusten mukaan
59805: on annettava lausunto tahi päätös että muut-
59806: kin taloudelliset asiat, joiden toimeensaanti
59807: piirissä on riippuva vapaaehtoisesta toimin-
59808: nasta,
59809: hoitaa piirin rahavaroja ja muuta omai-
59810: suutta ynnä valvoa että varainhoitajat täyt-
59811: tävät tilintekovelvollisuutensa sekä tarkas-
59812: tettuaan tilit antaa ne lausuntonsa kera piiri-
59813: edustuksen käsiteltäväksi,
59814: tarpeen tullen kahden jäsenensä kautta
59815: ottaa selko kuntain tilintarkastajain tarkasta-
59816: mista tileistä sekä tehdä niiden johdosta
59817: muistutuksensa,
59818: vuosittain tehdä ja antaa piiriedustuk-
59819: selle perusteltu ehdotus piirin tulo- ja meno-
59820: arvioksi,
59821: ehdottaa edustukselle sopiva lainopilli-
59822: sen tutkinnon suorittanut henkilö piirihallin-
59823: non sihteerin toimeen,
59824: antaa lausuntoja, joita piiriedustus tai
59825: ylemmät virastot vaativat, sekä
59826: antaa vuosittain edustukselle kertomus
59827: piirihallinnon toiminnasta ynnä yhteenveto
59828: menneen vuoden tileistä.
59829:
59830:
59831:
59832: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö on meillä, kuten
59833: tunnetaan, varsin hidasta eikä ole niin järjestetty, että
59834: se edes aina vastaisi oikeusturvallisuuden vaatimuksia.
59835: Sen uudistaminen onkin jo näillä valtiopäivillä joutunut
59836: päiväjärjestykseen edustaja Setälän y. m. anomusehdo-
59837: tuksen kautta, joka tarkoittaa erityisen hallinto-oikeu-
59838: dellisen tuomioistuimen perustamista, oikeuden, joka
59839: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 36.
59840:
59841: tulisi käsittelemään kaikki ne hallinto-oikeudelliset
59842: valitusasiat, jotka nykyään kuuluvat Senaatin Talous-
59843: osaston ratkaistaviin. Kun voidaan pitää otaksuttavana,
59844: että tämän anomusehdotuksen tarkoittama uudistus lä-
59845: himmässä tulevaisuudessa tulee toteutumaan, on valio-
59846: kunnan mielestä syytä tässä yhteydessä viitata hallinto-
59847: oikeudellisen lainkäytön järjestämisen mahdollisuuksiin
59848: aiemmissakin oikeusasteissa.
59849: On väitetty, ettei Senaatin Talousosasto varsinai-
59850: silta hallitustehtäviltään ja maan sisällisen hallinnon
59851: huolenpidolta ehdi omistaa tarpeeksi aikaa ja huolta
59852: hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön ja ettei Talousosaston
59853: jäsenillä, joita toimiinsa kutsuttaessa perehtyminen hal-
59854: linto-oikeudelliseen lainkäyttöön ei ole ollut ratkaisevana,
59855: ole sitä taitoa ja kokemusta, jota hallinto-oikeudellisten
59856: asiain tarkka ja joutuisa käsitteleminen vaatisi. Vielä
59857: suuremmalla syyllä voidaan tämä moite kohdistaa kuver-
59858: nööreihimme. Kuvernöörinvirastoissa joutuu sitä paitsi
59859: tavallisesti sangen tärkeäin ja taloudellisesti suuriarvois-
59860: ten asiain ratkaisu yhden ainoan lainopillista sivistystä
59861: saaneen henkilön harkinnasta riippuvaksi, henkilön, jolta
59862: monasti puuttuu paikallisten olojen tuntemus, jota hal-
59863: linto-oikeudellinen lainkäyttö kumminkin ainakin en-
59864: simäisessä oikeusasteessa, vastatakseen tarkoitustaan,
59865: useissa tapauksissa edellyttää. Hallinto-oikeudellisen lain-
59866: käytön uudistus aiemmissakin oikeusasteissa näyttää
59867: siis välttämättömältä.
59868: Kokemus on nsoittanut, että kansan osanotto lain-
59869: käyttöön kihlakunnanoikeudessa lautakunnan kautta on
59870: ollut omiansa, vanhentuneesta oikeudenkäyttöjärjestyk-
59871: sestämme huolimatta, ylläpitämään sitä luottamusta,
59872: jota oikeuslaitoksemme kansan puolelta nauttii. Toi-
59873: selta puolen saa alituiseen kuulla valituksia siitä, että
59874: hallinto-oikeudellinen lainkäyttö kuvernöörinvirastoissa
59875: on pintapuolista ja että suuriarvoistenkin asiain ratkaisu
59876: Itsehallinnosta kuntaa laajemmissa piireissä. 9
59877:
59878: usein jää siellä sattuman varaan. Tuntuu sen vuoksi
59879: asianrtmkaiselta, että kansalle on suotava oikeus samalla
59880: kun sen itsehallintoa laajennetaan, edustajainsa kautta
59881: ottaa osaa myöskin hallinto-oikeudelliseen lainkäyttöön.
59882: Kun piirihallinnossa tulisi olemaan lainoppinut sih-
59883: teeri ja sen esimiehenä toimimaan lainoppinut hen-
59884: kilö, jota valittaessa hallinnollisiin asioihin perehty-
59885: minen ja paikallisten ol~jen tuntemus tulee olemaan
59886: määräävänä, ei hallinnollisen tuomioistuimen aikaan-
59887: saaminen näissä itsehallintopiireissä tuottaisi sanot-
59888: tavia kustannuksia ja vaikeuksia, mainittu esimies kun
59889: olisi kelpoisuuteensa nähden sopiva tällaisen oikeuden
59890: puheenjohtajaksi ja piirihallinnon sihteeri oikeuden no-
59891: tarioksi, joten piirihallinto sellaisenaan tai jossain mää-
59892: rin supistettuna voisi toimia hallinto-oikeudellisena tuo-
59893: mioistuimena.
59894: Tälle hallinto-oikeudelle voitaisiin uskoa koko pai-
59895: kallinen hallinto-oikeudellinen lainkäyttö, olkootpa tähän
59896: kuuluvat asiat aikasemmin kuuluneet kuvernöörille tai
59897: kihlakunnanoikeuksille.
59898:
59899: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa valio-
59900: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti
59901: anoisi,
59902: että Keisarillinen Majesteetti, annettuaan
59903: toimittaa perinpohjaisen selvityksen asiasta, su-
59904: vaitsisi Eduskunnalle jättää armollisen esityksen
59905: laiksi kuntaa laajempien itsehallintopiirien hal-
59906: linnosta.
59907: 10 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 46.
59908:
59909: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjoh-
59910: taja Erkko, varapuheenjohtaja Torppa (osittain), jäsenet
59911: Halonen, A. R. Redberg (osittain), Hoikka, Anton Huotari,
59912: Kirves (osittain), Koskinen, Lehtinen, Riihelä (osittain),
59913: Sipponen, Stenbäck, Tikkanen, Viljakainen ja E. S. Yrjö-
59914: Koskinen (osittain) sekä osittain varajäsenet Aro, Herrala
59915: ja Kivioja.
59916:
59917: Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1908.
59918:
59919:
59920:
59921:
59922: Helsingissä 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
59923: 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
59924:
59925:
59926:
59927:
59928: Perustuslaki valiokunnan m ie-
59929: tintö N:o 3 anomusehdotusten johdosta~
59930: jotka koskevat Suomen asiain valmistelun
59931: ja alamaisen esittelyn säilyttämistä perus-
59932: tuslainmukaisella kannalla.
59933:
59934: Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella 25 päivältä
59935: viimekulunutta elokuuta Perustuslakivaliokuntaan lähet-
59936: tänyt edustajain Ahmavaaran y. m. ja V. T. Rosenqvistin
59937: y. m. anomusehdotukset N:o 202 a) ja b) Suomen asian
59938: valmistelun ja alamaisen esittelyn säilyttämisestä perus-
59939: tuslainmukaisella kannalla (Liitteet I, siv. 5-n).
59940: Asian käsittelyä varten on Valiokunta Keisarillisen
59941: Senaatin Puheenjohtajan välityksellä saanut vastaan-
59942: ottaa erinäisiä asiakirjoja Senaatista, Kenraalikuver-
59943: nöörinkansliasta ja V altiosih teerinvirastosta.
59944:
59945: Käsittelynalaiset anomusehdotukset, jotka ovat si-
59946: sällykseltään yhtäpitävät, ovat aiheutuneet siitä, että
59947: Keisarikunnan virallisessa sanomalehdessä olleen tiedon-
59948: annon mukaan viimekuluneen kesäknun 2 päivänä on ar-
59949: mossa vahvistettu Venäjän Ministerineuvoston ehdotus
59950: säännöksiksi Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain
59951: käsittelyn järjestyksestä. Valiokunta on hankkinut pu-
59952: heenaolevan määräyksen tekstin sellaisena kuin se on
59953: ollut julkaistuna Keisarikunnan virallisessa lehdessä N :o
59954: n6 tämän vuoden ::::~~- ~~ päivänä sekä myös saanut Kei-
59955: sarillisen Senaatin Puheenjohtajan kautta sen numeron
59956: Keisarikunnan Hallitsevassa Senaatissa julkaistua ko-
59957: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3.
59958: 2 1908. II Vp.- Anomusmietintö N:o 37.
59959:
59960: koelmaa asetuksia ja hallituksen määräyksiä (I osasto,
59961: N:o 78, toukokuun 28 p:ltä), johon puheena oleva mää-
59962: räys on otettu, ja saa tähän mietintöönsä liittää siitä teh-
59963: dyn suomennoksen.
59964: Tästä asiakirjasta näkyy, että Keisarillinen Maj esteetti
59965: P· tkou~kok. nyt kuluvaa vuotta on armollisesti vahvistanut
59966: 20
59967: 2 p. esa •
59968: Keisarikunnan Ministerineuvoston tekemän ehdotuksen
59969: säännöksiksi, jotka olisivat annettavab>Keisarikunnanetuja
59970: koskevain Suomen asiain käsittelyn järjestyksestä>> ja joi-
59971: den säännösten sisällys on pääasiallisesti seuraava.
59972: Ministerineuvoston tehtäväksi annetaan punnita, mitkä
59973: Suomen Suuriruhtinaanmaan asiat koskevat samalla Kei-
59974: sarikunnan etuja >>ja sentähden vaativat lähempää har-
59975: kintaa Ministeriöiden ja Ylihallitusten puolelta.»
59976: Tämän mukaisesti veivoitetaan Suomen kenraaliku-
59977: vernööri, samalla kuin hän lähettää alamaisesti esiteltä-
59978: viksi aiotut asiakirjat Suomen ministeri-valtiosihteerille,
59979: lähettämään toinen kappale niitä, oman lausuntonsa seu-
59980: raamana, Ministerineuvoston puheenjohtajalle mainitussa
59981: neuvostossa käsiteltäviksi.
59982: Tässä järjestyksessä käsiteltäviin asioihin kuuluvat:
59983: »>) ehdotukset sekä eduskunta- että hallinnollisiksi laeiksi
59984: Suomen Suuriruhtinaanmaata varten; 2) ehdotukset Suo-
59985: men eduskunnalle annettaviksi armollisiksi esityksiksi;
59986: 3) eduskunnan alamaiset anomukset ja esitykset ja 4)
59987: Keisarillisen Suomen Senaatin alamaiset esitykset, jotka
59988: koskevat: a) hallintoasioita, joilla on yleinen merkitys;
59989: b) Armollisen luvan hankkimista lakiehdotusten ja edus-
59990: kunnalle annettavien esitysten laatimiseen sekä c) edus-
59991: kunnan anomuksia ja esityksiä>>, eli toisin sanoen kaikki
59992: lainsäädäntöä Suomessa koskevat kysymykset sekä kaikki
59993: tärkeämmät hallintoasiat.
59994: Kenraalikuvernööri ja ministeri-valtiosihteeri ovat vel-
59995: volliset lähettämään Ministerineuvostolle >>omasta alot-
59996: teestaan>> laatimansa ehdotukset alamaisiksi esittelyiksi,
59997: jotka koskevat edellä mainittuja asioita.
59998: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 3
59999:
60000: Ministerineuvoston lausunto puheena olevissa as101ssa
60001: on mahdollisimman pian annettava Suomen kenraaliku-
60002: vernöörille tahi ministeri-valtiosihteerille, riippuen siitä,
60003: kumman alotteesta ehdotus on tehty, eikä asiata ilman
60004: tällaista lausuntoa voida esittää hallitsijalle.
60005: Jollei Ministerineuvosto katso voivansa yhtyä Suo-
60006: men viranomaisen esityksen taikka jos ministeri-valtiosih-
60007: teeri ei yhdy ministerineuvoston lausuntoon, tulee Suo-
60008: men kenraalikuvernöörin ja ministeri-valtiosihteerin ala-
60009: maisesti esitellä asia yhdessä Ministerineuvoston puheen-
60010: i ohtajan tahi Keisarikunnan asianomaisen ministerin
60011: kanssa.
60012: Kenraalikuvernööri ja ministeri-valtiosihteeri ovat vel-
60013: volliset viipymättä ilmoittamaan Ministerineuvoston pu-
60014: heenjohtajalle heidän esityksestään ylempänä mainituissa
60015: asioissa annetut armolliset käskyt sekä lähettämään hä-
60016: nelle jäljennökset armollisen vahvistuksen saaneista ase-
60017: tuksista ja esityksistä sekä myös >>itse alamaisista esitys-
60018: memoriaaleista>>.
60019: Puheenalaiset säännökset on säädetty »Ministerineu-
60020: vostolle annetun valtakunnan eri hallintohaarojen toimin-
60021: nan yhdistämistä tarkoittavan tehtävän mukaisesti sekä
60022: Valtakunnan Perustuslakien IO ja II artiklan nojalla>>.
60023: Vaikka puheenalainen määräys, niinkuin edellä ole-
60024: vasta esityksestä käy selville, sisältää erinäisiä tärkeitä
60025: säännöksiä, jotka on tarkoitettu Suomen lainsäädäntö-
60026: ja hallintoasiain käsittelyssä vaarinotettaviksi ja erinäis-
60027: ten Suomen viranomaisten noudatettaviksi, säännök-
60028: siä, jotka sisältävät muutoksia siihen, mitä näistä asioista
60029: Dn ollut säädettynä ja noudatettuna, ei tätä määräystä
60030: kuitenkaan ole annettu Suomen lainsäädännön järjestyk-
60031: sessä, vaan yksinomaan venäläisenä asetuksena.
60032: Suomen kansa ei voi olla näkemättä tämän määräyk-
60033: sen sisällyksessä ja syntytavassa syvällekäypää poikkeusta
60034: siitä sisällisestä itsenäisyydestä ja oikeusjärjestyksestä,
60035: 4 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:-o 37.
60036:
60037: mikä on Suomelle juhlallisesti vakuutettu ja jonka säilyt-
60038: tämisestä loukkaamattomana Suomen kansan kansallisen
60039: menestyksensä kallisarvoisimpana ehtona täytyy järkäh-
60040: tämättä kiinni pitää.
60041:
60042: Kun Suomi yhdistettiin Venäjän valtakuntaan, vah-
60043: visti Keisari Aleksanteri I, Venäjän valtiovallan haltiana,
60044: Suomen uskonnon ja perustuslait. Tämä tapahtui Por-
60045: voon valtiopäivillä maaliskuun ~ p:nä r8o9 kaikille
60046: Suomen asujamille annetulla armollisella vakuutuksella,
60047: jossa Keisari lausui tahtoneensa vakuuttaa ja vahvistaa
60048: •Maan Uskonnon ja Perustuslait sekä ne Eri- ja muut oi-
60049: keudet, joita itsekukin Sääty mainitussa Suuriruhtinas-
60050: kunnassa erittäin ja kaikki sen asujamet yhteisesti, niin
60051: ylhäisemmät kuin alhaisemmat, tähän asti Valtiosäännön
60052: mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyttää kaikki nämä
60053: edut ja asetukset lujina ja järkähtämättäminä täydessä
60054: voimassa». Tästä vakuutuksesta lausuu Aleksanteri I kai-
60055: kille Suomen asujamille maan säätyjen tekemän uskolli-
60056: suuden ja kuuliaisuuden valan johdosta antamassaan ar-
60057: !
60058: mollisessa julistuksessa 2 p:p::r:t ~·=~~~kuuta
60059: u tt uuta
60060: 1809, että hän oli sen
60061: kautta tahtonut >>juhlallisella, heidän (säätyjen) läsnäolles-
60062: sansa annetulla ja Korkeimman Temppelissä julistetulla
60063: Kirjalla vakuuttaa ja vahvistaa heilleheidän Uskontonsa ja
60064: Perustuslakiensa säilyttämisen>>.
60065: Keisari Aleksanteri I huomautti itse tämän juhlalli-
60066: sen vakuutuksen merkitystä myöskin sanoessaan valta-
60067: istuinpuheesssaan Porvoon valtiopäiviäavattaessa, että hän
60068: oli luvannut ylläpitää maan valtiosäännön ja sen perustus-
60069: lait ja katsovansa säätykokousta Suomen valtiollisen ole-
60070: massaolon lähtökohdaksi. Saman ajatuksen ilmaisi Keisari
60071: myöskin Porvoon valtiopäiväin lopettajaispuheessa lau-
60072: suessaan, että Suomen kansa oli korotettu »kansakuntain
60073: joukkoon» (>>place desormais au rang des nations>>), että
60074: se oli >>lakiensa vallan alla» (»sous l'empire de ses lois>>)
60075: ja »vapaana sisäisissä asioissaan» (>>libre dans l'interieur»).
60076: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 5
60077:
60078: Tämä käsitys on yhtä selvästi lausuttuna julistuskir-
60079: jassa ~ p:ltä maaliskuuta r8ro. Siinä Keisari ja Suuri-
60080: ruhtinas Aleksanteri I sanoo, että hänen tarkoituksenaan
60081: siitä hetkestä lähtien, jolloin Jumalan sallimuksesta Suo-
60082: men kohtalo uskottiin hänelle, on ollut >>hallita tätä Maata
60083: sellaisella tavalla, joka on sopusoinnussa Kansakunnan
60084: vapauden ja sille, sen Va tiosäännössä, säilytettyjen oikeuk-
60085: sien kanssa>>. Viitattuansa niihin toimenpiteisiin, joihin
60086: hän oli ryhtynyt maan sisä lisessä hallituksessa ja huo-
60087: mautettuansa, että nämä toimenpiteet olivat olleet ainoas-
60088: taan edellä mainitun periaatteen seurauksia ja sen noudat-
60089: tamista, lausuu hän edelleen: >>Uskonnon ja Lakien säi-
60090: lyttäminen, Sääty j en kokoon kutsuminen yleisille Valtio-
60091: päiville, Hallituskonseljin asettaminen kansakunnan kes-
60092: kuuteen ynnälainkäyttö-ja toimeenpanovallan järkäyttä-
60093: mätön tila ovat siitä riittävinä todisteina vakuuttamaan
60094: Suomen kansalle sen valtiollisen olemassaolon ja sitä seu-
60095: raavat oikeudet» (>>les droits de son existence politique>>).
60096: Suomen kenraalikuvernöörille ~ p:nä syyskuuta r8ro
60097: lähettämässään salaisessa käskykirjeessä ilmoittaa Keisari
60098: ja Suuriruhtinas saman tarkoituksen sanoessaan pysyt-
60099: täneensä Suomen >>niinhyvin kansalais- kuin valtiolliset-
60100: kin laib ja antaneensa tälle kansalle >>valtiollisen ole-
60101: massaolon>>, niin >>ettei se pitäisi itseänsä Venäjän valloit-
60102: tamana, vaan oman ilmeisen etunsa yhdistämänä sen
60103: kanssa».
60104: Se Suomen valtio-oikeudellinen asema, joka oli perus-
60105: tettu Porvoon valtiopäivillä oli jo tosiasia, kun rauhan-
60106: sopimus Venäjän ja Ruotsin välillä ~ p:nä syyskuuta
60107: r8og tehtiin. Rauhansopimuksen kautta, jossa Ruotsi
60108: Venäjälle luovutti Suomen, ei tapahtunut mitään muu-
60109: tosta tässä, vaan tunnustettiin mitä Porvoon valtiopäi-
60110: villä oli tapahtunut.
60111: Tämä selviää rauhansopimuksen VI:nnesta kohdasta,
60112: jossa sanotaan:
60113: 6 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60114:
60115: •Kun Hänen Majesteettinsa koko Venäjän valtakun-
60116: nan Keisari jo on antanut mitä selvimmät todistukset
60117: siitä lempeä- ja oikeamielisyydestä, jolla Hänen Majes-
60118: teettinsa on päättänyt hallita Hänen nyt hankkimiensa
60119: maitten asukkaita, jalomielisesti ja vapaasta tahdostansa
60120: vakuuttaessansa heille heidän uskontonsa, omistusoikeu-
60121: tensa ja erioikeuksiensa vapaan harjoittamisen, katsoo
60122: Hänen Ruotsin Majesteettinsa itsensä siten vapautetuksi
60123: muuten niin pyhästä velvollisuudesta tehdä siinä suhteessa
60124: ehtoja entisten alamaistensa hyväksi.>>
60125: Siitä, mitä on tunnettu tämän sopimuksen kohdan
60126: synnystä, käy ilmi, että sen sanamuoto nimenomaisesti
60127: johtui siitä, että Keisari Aleksanteri I jo yksissä neuvoin
60128: Suomen kansaneduskunnan kanssa oli järjestänyt valloi-
60129: tetun maan olot tavalla, joka vapautti Ruotsin kuninkaan
60130: »muuten niin pyhästä velvollisuudesta>> tehdä ehtoja entis-
60131: ten alamaistensa hyväksi.
60132: Puheenalainen kohta sisältää sananmukaisesti tosin,
60133: että Venäjän Keisari oli vakuuttanut Suomen asukkaille
60134: »heidän uskontonsa, omistusoikeutensa ja erioikeuksiensa
60135: vapaan harjoittamisen>>. Nämä sanat eivät siis täysin
60136: vastaa sen vakuutuksen sanamuotoa, jonka Keisari Alek-
60137: santeri I ~ p:nä maalisk. r8og oli antanut maan uskon-
60138: non' ja perus~uslakien sekä säätyjen ja yksityisten eri-
60139: oikeuksien säilyttämisestä. Ei saata kuitenkaan olla epäi-
60140: lystäkään siitä, että tarkoitus oli niillä viitata Keisarin
60141: sanottuun vakuutukseen sen valtiosäännön säilyttämisestä,
60142: jota Suomi oli yhdistettynä Ruotsiin nauttinut. Vaikka-
60143: kin tulkitsisi sanaa >>erioikeudet» niin ahtaasti, että se tar-
60144: koittaisi maan säädyille erityisesti vakuutettuja erioikeuk-
60145: sia, niin seuraisi näidenkin »erioikeuksien» vahvistami-
60146: sesta, että Suomelle samalla oli vahvistettu valtiosääntö.
60147: Sillä kunkin säädyn tärkein erioikeus juuri oli saada sää-
60148: tynä yhdessä muiden säätyjen kanssa muodostaa kansan-
60149: eduskunta sekä yhdessä hallitsijan kanssa valtiopäivillä
60150: käyttää lainsäätämisvaltaa. Tämä erioikeuksien ja val-
60151: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 7
60152:
60153: tiosäännön keskinäinen yhteys ilmaistaan myöskin Kei-
60154: sari Aleksanterin edellä mainitussa vakuutuksessa, jossa
60155: Keisari vahvisti ne >>Eri- ja muut oikeudet, joita itsekukin
60156: Sääty mainitussa Suuriruhtinaskunnassa erittäin, ja kaikki
60157: sen asujamet yhteisesti - - - Valtiosäännön mukaan
60158: ovat nauttineet>>.
60159: Mitä tulee rauhansopimuksen IV:nteen kohtaan, jossa
60160: lausutaan, että nämä >>läänit (s. o. ne osat Suomea, jotka
60161: olivat kuuluneet Ruotsiin, sekä osa Länsipohjaa)---
60162: kuuluvat tästä lähtien täydellä omistusoikeudella ja suvere-
60163: niteetilla Venäjän valtakunnalle ja pysyvät siihen liitet-
60164: tyinä>>, tietää tämä sen, että Venäjän suvereniteetti vie-
60165: raiden valtojen suhteen tuli käsittämään myöskin Suo-
60166: men, jonka nojalla Suomi kansainvälisessä suhteessa oli
60167: oleva osa Venäjän valtakuntaa.
60168: Venäjän ja Suomen välinen oikeudellinen suhde sel-
60169: laisena kuin se perustettiin Porvoon valtiopäivillä on ollut
60170: olemassa kokonaisen vuosisadan. Kaikki Keisari Alek-
60171: santeri I:sen korkeat seuraajat, niin myöskin maamme
60172: nykyään hallitseva Keisari ja Suuriruhtinas, ovat kukin
60173: puolestansa juhlallisella hallitsijavakuutuksella luvanneet
60174: pitää Suomen perustuslait järkähtämättäminä voimassa.
60175: Näiden historiallisten ja oikeudellisten tosiasiain joh-
60176: dosta on Suomi, samalla kuin se on erottamattomasti yh-
60177: distetty Venäjän kanssa yhdeksi valtakunnaksi, tässä valta-
60178: kunnassa maa, jolla on oma, sen perustuslakeihin sisäl-
60179: tyvä valtiosääntö. Tästä seuraa, että Suomi on erityinen
60180: lainsäädäntö- ja hallintoa·ue. Ne lait, joiden mukaan
60181: Suomea on hallittava, ovat valmisteltavat ja säädettävät
60182: siinä järjestyksessä ja sillä tavalla, kuin Suomen perustus-
60183: lait ja lailliset asetukset määräävät, ja ovat asianmukai-
60184: sella tavalla täällä noudatettaviksi julkaistavat. Se valta,
60185: joka Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on Suomessa, on mää-
60186: rättynä Suomen perustuslaeissa. Tätä valtaa käyttäen
60187: Keisari Suomen Suuriruhtinaana hallitsee Suomea tämän
60188: maan valtiosäännön ja muiden lakien mukaan.
60189: 8 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60190:
60191: Suomen valtiosääntö sisältyy olennaisesti 1772 vuo-
60192: den Hallitusmuotoon, 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuus-
60193: kirjaan sekä myös Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtio-
60194: päiväjärjestykseen. Tämän valtiomuodon mukaan har-
60195: joittavat hallisija ja eduskunta yhdessä lainsäädäntö-
60196: oikeutta.
60197: Hallitusmuodon 40 §:ssä säädetään, ettei hallitsija
60198: voi uutta lakia tehdä tahi vanhaa kumota >>Säätyjen tie-
60199: dotta ja suostumuksetta>>. Pääasiallisesti käytännön no-
60200: jalla on kuitenkin voimassa, että hallitsija yksin saa sää-
60201: tää n. s. taloudellisen eli hallinnollisen lainsäädännön
60202: alalla. mutta täten annetut asetukset eivät saa olla risti-
60203: riidassa lakien kanssa, jotka ovat syntynyt kansanedus-
60204: kunnan myötävaikutuksella.
60205: Miten perustuslaki on säädettävä, muutettava, seli-
60206: tettävä tahi kumottava, säädettiin myöhemmin myöskin
60207: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri Il:sen 15 p:nä huhti-
60208: kuuta r86g vahvistaman Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:ssä,
60209: ja nyt voimassa olevassa Valtiopäiväjärjestyksessä 20 p:ltä
60210: heinäkuuta rgo6 on säännöksiä tästä asiasta 29, 6o ja
60211: 8o §:ssä.
60212: Suomen perustuslait vahvistettiin ilman ehtoja ja
60213: rajoituksia; se julkinen valta, jota Suomen valtiosäännön
60214: nojalla käytetään, ulottuu sentähden kaikkiin valtiotehtä-
60215: viin ilman muita rajoituksia, kuin mitkä ovat välttä-
60216: mättömiä seurauksia siitä suhteesta, joka syntyi r8og,
60217: ja jotka silloin katsottiin itsestään selviksi ja sen jäl-
60218: keen vuosisadan ajan ovat olleet voimassa.
60219: Niinpä ei yksinomaan Suomen lainsäädännön kautta
60220: voida antaa säännöksiä Venäjän ja Suomen välistä oikeus-
60221: suhdetta koskevista asioista, vaan on tämän oikeussuhteen
60222: muuttamiseksi tarpeen samanlainen lainsäädäntötoimenpide
60223: Keisarikunnassa. Kruununperimystä ja sen yhteydessä
60224: olevia asioita koskevat lait ovat ulkopuolella Suomen
60225: lainsäädäntöä, koska Venäjän ja Suomen välisestä suh-
60226: teesta johtuu, että Venäjän Keisari on Suomen Suuri-
60227: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 9
60228:
60229: ruhtinas. Ja kun Suomi ei ole suvereeni valtio, ei Suo-
60230: mella ole osallisuutta ulkopolitiikin määräämiseen. Yhtey-
60231: dessä tämän kanssa on, että Venäjällä on oikeus Suomen
60232: alueella käyttää sotavoimaansa.
60233: Kun Suomessa tämän maan ja Keisarikunnan välisen
60234: suhteen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin hallinnon
60235: tai lainsäädännön alalla, niin nämä toimenpiteet kuuluvat
60236: Suomen valtiotoiminnan piiriin. Puheenaolevat toimen-
60237: piteet ovat siis suomalaisia lainsäädäntö- ja hallinto-
60238: asioita. Tämäjohtuu siitä, ettänämät toimenpiteet, joskohta
60239: aiheutuvat jostakin Keisarikunnan tai koko valtakunnan
60240: tarpeesta, ovat Suomen viranomaisten Suomenmaassa
60241: toimeenpantavat ja ovat velvoittavat Suomer. alueella.
60242: Nämätkin asiat ovat siis käsiteltävät Suomen oikeus-
60243: järjestyksen mukaisesti. Sama on laita niiden Suuri-
60244: ruhtinaskunnan omista tarpeista johtuvain asiain, jotka
60245: jollakin tavalla koskevat Keisarikuntaa tai sen etuja.
60246: Toimenpiteet, jotka edellyttävät Suomen julkista val-
60247: taa suuremmassa laajuudessa rajoitetuksi kuin yllä on
60248: esitetty, eivät ole mahdolliset ilman muutosta tässä kohdin
60249: voimassa olevaan oikeuteen. Ja tämmöiset muutokset,
60250: samoinkuin kaikki lainsäännökset, jotka tarkoittavat
60251: tähän kuuluvien oikeussuhteiden järjestämistä tai lain
60252: muotoon pukemista, ovat säädettävät, niinkuin edellä
60253: esitetystä käy selville, Suomen Eduskunnan perustus-
60254: lainmukaisella myötävaikutuksella.
60255:
60256: Maallemme vakuutetun valtiosäännön pääperusteita
60257: on periaate, joka vanhimmista ajoista alkaen on sisältynyt
60258: Ruotsin oikeuteen, nimittäin että hallitsijan tulee hallita
60259: ja vallita maata kotimaisten, ja ainoastaan kotimaisten
60260: viranomaisten avulla.
60261: Eri aikoina on lainsäädäntö terottanut tämän peri-
60262: aatteen ehdotonta noudattamista. Se on tapahtunut osaksi
60263: niiden säännösten kautta, jotka velvoittavat hallitsijaa
60264: käyttämään maan hallitsemisessa apunaan ainoastaan koti-
60265: 10 t 908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60266:
60267: maisia miehiä, osaksi niissä, jotka kieltävät vieraan maan
60268: lain sovelluttamista maassa.
60269: Jo Maanlain Kuninkaankaaren 4 luvussa, jonka sään-
60270: nökset Hallitusmuodon 2 ja 39 §:n mukaan osaksi vielä
60271: ovat Suomessa voimassa, säädetään, että kuninkaan tulee
60272: hallita ja vallita syntyperäisten Ruotsin miesten eikä
60273: ulkomaalaisten avulla.
60274: Säännöstä, jonka mukaan virkoihin oli nimitettävä
60275: yksinomaan kotimaisia miehiä, ei tosin aika-ajoittain var-
60276: sinkaan r6oo-luvulla poikkeuksitta noudatettu, mutta 1719
60277: ja 1720 vuosien hallitusmuodoissa se uudestaan selvästi
60278: esiintyy. Nimenomaan lausutaan se myöskin 1772 vuo-
60279: den Hallitusmuodossa, jonka ro §:ssä säädetään: >>Vie-
60280: raita ulkomaan miehiä-- - - - - - - - älköön
60281: tästälähin käytettäkö tahi asetettako Valtakunnan virkoi-
60282: hin siviili- tahi sotilassäädyssä>>. Yhdistys- ja Vakuus-
60283: kirjan ensimäisessä kohdassa taas sanotaan, että kaikkiin
60284: valtakunnan virkoihin on syntyperäisiä Ruotsin miehiä
60285: asetettava.
60286: Myöskin valtakunnanneuvoston suhteen, jonka neu-
60287: volla ja myötävaikutuksella kuninkaan tuli hallita, on
60288: sama periaate mitä selvimmin ilmaistuna lauseissa, joita
60289: alkujaan on käytetty Maanlaissa, kuninkaanvakuutuksissa
60290: ja aikaisemmissa hallitusmuodoissa ja jotka uudistetaan
60291: 1772 vuoden Hallitusmuodon4 §:ssä, siinä kun säädetään,
60292: että kuningas ottaa ja valitsee valtakunnan neuvokset
60293: »oman maan ritareista ja vapaasukuisista».
60294: Mitä erittäin tulee hallitsijan velvollisuuteen noudat-
60295: taa hallitusvaltansa käyttämisessä maan lakia, säädetään
60296: Maanlain Kuninkaankaaressa, ettei ulkomaista oikeutta
60297: saanut tuoda valtakuntaan rahvaan rasitukseksi, sekä että
60298: kuninkaan tulee voimassa pitää, vahvistaa ja varjella
60299: Ruotsin lakia, jonka yhteinen kansa on hyvällä mielellä
60300: ja suosiolla vastaanottanut. Hallitusmuodon 2 §:ssä sano-
60301: taan: »Kuninkaan tulee hallita valtakuntaansa, niinkuin
60302: Ruotsin laki sanoo - - - - - - - - - Maanlain
60303: Suomen asiain valmistelu ja esittely. II
60304:
60305: Kuninkaankaaren ja tämän Hallitusmuodon mukaam.
60306: Samoissa perustuslaeissa lausutaan edelleen, että kunin-
60307: kaan tulee hallita Ruotsin kirjoitetun lain mukaan.
60308: Nämä säännökset Ruotsin valtio-oikeudessa olivat
60309: mitä lähimmässä yhteydessä toistensa kanssa. Niiden yh-
60310: teisenä tarkoitusperänä oli suojella kansaa ja maata ulko-
60311: maiselta vaikutukselta. Puheenalaiset säännökset eivät
60312: ainoastaan kieltäneet asettamasta valtakunnan virkoihin
60313: ei-ruotsalaisia miehiä sekä käyttämästä vieraan maan
60314: lakia, vaan niihin sisältyi myös kielto antamasta julkisen
60315: vallan käyttämista vieraan maan viranomaisille.
60316: Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsiin oli Suomessa
60317: voimassa sama oikeus ja sama valtiosääntö kuin Ruotsis-
60318: sakin.
60319: Koska Suomi, kun se yhdistettiin Venäjän kanssa,
60320: sai perustuslakeinansa pitää ne perustuslait, jotka sillä
60321: ennen oli ollut yhdessä Ruotsin kanssa, ja siis Ruotsin
60322: valtiosääntö tuli voimaan Suomen valtiosääntönä, niin seu-
60323: rasi siitä, että mitä siinä oli säädettynä Ruotsin valta-
60324: kunnasta, tuli koskemaan Suomea. Suomi ei ollut Ruotsin
60325: valtakunnassa valtio-oikeudellisesti missään erikoisase-
60326: massa; ·suomalaiset olivat valtio-oikeudellisesti >>Ruotsin
60327: miehiä». Ruotsinaikainen valtiosääntö vakuutettiin vuonna
60328: 1809 sille osalle Ruotsin valtakuntaa, joka sodan johdosta
60329: yhdistettiin Venäjän kanssa, s. o. Suomen Suuriruhtinaan-
60330: maalle. »Ruotsin miehet» tuli siis tarkoittamaan niitä
60331: »Ruotsin miehiä>>, jotka tulivat kuulumaan tähän uuteen
60332: valtio-oikeudelliseen kokonaisuuteen, s. o. suomalaisia.
60333: Säännös, että kuninkaan tulee hallita ja vallita virka-
60334: miesten avulla, joiden tulee olla »syntyperäisiä Ruotsin
60335: miehiä», sisältää niin ollen nykyään sen, että maata on
60336: hallittava syntyperäisten Suomen miesten avulla.
60337: Samasta tosiasiasta seuraa myöskin, että kun niiden
60338: perustuslakien mukaan, jotka tulivat olemaan Suomen val-
60339: tiosääntönä, julkista valtaa saattoi käyttää ainoastaan
60340: Ruotsin viranomainen, näiden perustuslakien mukaan tä1-
60341: 12 1908. II Vp. -- Anomusmietintö N:o 37.
60342:
60343: lainen valta Suomessa tuli olemaan ainoastaan Suomen
60344: viranomaisella.
60345: Siitä periaatteesta, että maan viroissa saattaa käyttää
60346: ~inoastaan maan omia miehiä, on Suomen perustuslaeissa,
60347: yksi poikkeus. Hallitusmuodon ro §:n mukaan voidaan
60348: valtakunnan virkoihin asettaa ulkomaan miehiä, jos he
60349: >>loistavilla ja suurilla ominaisuuksilla voivat tehdä valta-
60350: kunnalle suurta kunniata ja merkillistä hyötyä».
60351: Valiokunta ei katso sen tehtävän suorittamista var-
60352: ten, joka sillä nyt on, tarpeelliseksi käydä yksityiskohtaisesti
60353: esittämään, mitä tämä poikkeussäännös sisältää ja miten
60354: se on käsitettävä. Valiokunnan mielestä näyttää tarpeelli-
60355: selta tässä yhteydessä ainoastaan huomauttaa, kuinka
60356: on ilmeistä, ettei tästä poikkeuksesta missään tapauksessa
60357: voida johtaa oikeutta virkavallan antamiseen Suomessa
60358: muulle kuin Suomen viranomaiselle.
60359: Suomen voimassa olevat perustuslait säätävät siis, ei
60360: ainoastaan että virkamiesten tulee olla Suomen miehiä,
60361: vaan myöskin että niiden viranomaisten, joita hallitsija
60362: käyttää apunaan hoitaessaan maan hallitusta, tulee olla
60363: suomalaisia viranomaisia, s. o. viranomaisia, jotka toimi-
60364: vat Suomen lain nojalla ja jotka asetetaan virkoihin ja
60365: niistä erotetaan Suomen lain mukaan, eikä perustuslaki
60366: tässä suhteessa tee mitään eroa erilaatuisten lainsäädäntö-
60367: tai hallintoasiain käsittelyyn nähden.
60368: Nämä perustuslain säännökset eivät koske ainoastaan
60369: määrättyjä hallitusasioita vaan ovat yleistä laatua.
60370: Nämät säännökset sisältävät siis myöskin sen, että
60371: Suomen asiain valmistelemisen esittelyä varten hallitsijalle
60372: tulee tapahtua suomalaisten viranomaisten kautta.
60373: Erittäin tärkeäksi katsottiin Ruotsin oikeudessa, että
60374: sen selvityksen hankkimisessa, joka on hallitsijalle tar-
60375: peen asiain ratkaisemista varten, mitä ankarimmin nou-
60376: datettiin tätä periaatetta. Sitä osottaa edellä mainittu, ku-
60377: ninkaan neuvoskunnasta erityisesti Hallitusmuotoon
60378: pantu määräys, jonka mukaan neuvoskunnan jäsenet oli-
60379: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 13
60380:
60381: vat otettavat ainoastaan syntyperäisistä ruotsalaisista
60382: aatelismiehistä, ja vielä enemmän se seikka, ettei neuvos-
60383: kunnan kokoonpanoon nähden ollut voimassa edes aikai-
60384: semmin kosketeltu Hallitusmuodon ro §:ssä myönnetty
60385: poikkeus tästä säännöstä.
60386: Suomerija Venäjän yhteydestä johtuu kuitenkin, että
60387: hallitsija erinäisissä tapauksissa saattaa Suomen asioista
60388: vaatia lausuntoa myöskin venäläisiltä auktoriteeteilta.
60389: Niinkuin edellä toisessa yhteydessä on esitetty, joh-
60390: tuu Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa, että erinäi-
60391: set lainsäädäntö- tahi hallintotoimenpiteet saattavat käydä
60392: tarpeellisiksi, joihin Suomen tulee oikeusjärjestyksensä
60393: mukaisesti ryhtyä jonkin valtakunnan tarpeen tyydyttä-
60394: miseksi. Niinikään seuraa Suomen ja Venäjän välisestä
60395: suhteesta, että erinäiset Suomen Suuriruhtinaanmaan
60396: omista tarpeista johtuvat lainsäädäntö- ja hallintoasiat
60397: saattavat koskea myöskin Keisarikunnan etuja.
60398: Tätä laatua olevissa asioissa ei yllämainittu perustus-
60399: lain määräys estä hallitsijaa, kummankin maan etujen val-
60400: vojana, neuvottelemasta Keisarikunnankin viranomaisten
60401: kanssa, mikäli nämä asiat koskevat Keisarikunnan etuja.
60402: Tämän ovatkin Suomenmaan Valtiosäädyt r8gg v:n yli-
60403: määräisillä valtiopäivillä lausuneet alamaisessa vastauk-
60404: sessaan uutta asevelvollisuuslakia koskevaan armolliseen
60405: esitykseen.
60406: Se toimi Suomen asiain käsittelyssä, joka tämän mu-
60407: kaisesti saattaa Keisarikunnan viranomaisella olla, rajoit-
60408: tuu kuitenkin tässä kosketeltua laatua oleviin asioihin.
60409: Tämä seuraa siitä, että se oikeusperuste, joka oikeuttaa
60410: mainitun toimen, on olemassa ainoastaan sikäli, kuin Suo-
60411: men asioissa jokin Keisarikunnan etu joutuu kysymykseen.
60412: Edelleen on huomattava, että venäläisen viranomai-
60413: sen toimi näissä asioissa rajoittuu tarpeelliseksi katso-
60414: tun lausunnon antamiseen. Tämä taas johtuu siitä, että
60415: niinkuin edellä on osotettu, nämätkin asiat ovat Suomen
60416: lainsäädäntö- ja hallintoasioita ja että sentähden laajempi
60417: 14 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60418:
60419: venäläisen viranomaisen toimi niiden käsittelyssä joutuisi
60420: ristiriitaan niiden Suomen perustuslakien säännösten
60421: kanssa, joiden mukaan ainoastaan Suomen viranomainen
60422: on oikeutettu suorittamaan suomalaisia virkatehtäviä.
60423: Vihdoin tulee venäläisen viranomaisen toimen puhee-
60424: naolevissa asioissa rajoittua lausunnon antamiseen kysy-
60425: myksessä olevasta toimenpiteestä ainoastaan sikäli, kuin
60426: se koskee Keisarikuntaa tai sen etuja.' Tämänkin tekee
60427: välttämättömäksi se, että venäläisen viranomaisen toimen
60428: oikeusperuste on ainoastaan tässä määrässä olemassa.
60429: Edellä esitetystä selviää lopuksi, että Keisarikunnan
60430: viranomaisen toimi erinäisten Suomen asiain käsittelyssä
60431: ei saata sisältää oikeutta sen määräämiseen, onko jokin
60432: asia sitä laatua, että siitä, Keisarikuntaa tai ·sen etuja
60433: koskevana, on hankittava Keisarikunnan viranomaisten
60434: lausunto. Tämän määrääminen on nimittäin asia, joka
60435: on Suomen julkisen vallan organien suoritettava. Sillä
60436: ei saata olla muiden kuin näiden asiana määrätä, millä
60437: tavalla määrätyn suomalaisen lainsäädäntö- tai hallinto-
60438: asian käsittelyssä on meneteltävä.
60439: Siitä, että nämät asiat ovat suomalaisia asioita, seu-
60440: raa vihdoin, että säännökset siitä, mitä niiden käsittelyssä
60441: on noudatettava, ovat annettavat Suomen lainsäädännön
60442: järjestyksessä. Ja sikäli kuin tämänlaatuiset säännökset
60443: tarkoittavat osallisuuden antamista Suomen asiain käsit-
60444: telyyn venäläisille viranomaisille, sisältävät ne Suomen
60445: perustuslakien muuttamista, ja voidaan niitä laillisesti an-
60446: taa ainoastaan siinä järjestyksessä, kuin perustuslain
60447: muuttamisesta on säädetty.
60448:
60449: Kun Ruotsin valtiomuoto Porvoon valtiopäivillä vah-
60450: vistettiin olemaan voimassa Suomessa, vaati sen käytän-
60451: töön sovelluttaminen maan korkeimman hallituksen ja
60452: Suomen asiain esittelyn järjestämistä sanotun valtiomuo-
60453: don periaatteiden mukaan. Tällöin täytyi myöskin ottaa
60454: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 15
60455:
60456: huomioon se muuttunut asiain tila, että hallitsija asui Suo-
60457: men ulkopuolella.
60458: Jo r8og vuoden alussa ilmoitti Keisari Aleksanteri 1
60459: siinä vastauksessaan, jonka hän Suomen äsken nimitetyn
60460: kenraalikuvernöörin Sprengtportenin kautta antoi n. s.
60461: Suomalaiselle deputatsionille, että Suomen maan synty-
60462: peräisistä miehistä asetettaisiin tribunaali, joka toimisi hal-
60463: lituskomiteana ja korkeimpana tuomioistuimena.
60464: Sellainen hallituslaitos Suomea varten perustettiin
60465: Keisarillisen Hallituskonseljin nimellisenä vielä samana
60466: vuonna ohjesäännöllä Ts p:ltä elokuuta r8og. V. r8r6
60467: muutettiin sen nimi Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi.
60468: Sanotun ohjesäännön mukaan, jonka suomalaisista mie-
60469: histä kokoonpantu komitea oli valmistanut ja josta Suo-
60470: menmaan Valtiosäädyt Porvoon valtiopäivillä olivat saa-
60471: neet antaa lausunnnon, tuli Hallituskonseljin sekä olla
60472: maan korkeimpana hallitusvirastona ja tuomioistuimena
60473: että, niinkuin ohjesäännön 41 §:ssä sanottiin, hoitaa ne
60474: tehtävät, mitkä Ruotsissa 1772 v:n Hallitusmuodon no-
60475: jalla olivat olleet valtakunnan kollegioilla.
60476: Että Hallituskonseljin tuli muodostaa Suomen kor-
60477: kein hallituslaitos, sanottiin ohjesäännön johdannossa seu-
60478: raavin sanoin: >>Valtion yhteinen hyvä vaatii, että eri-
60479: näisten virkamiesten vaikutusala maakunnissa saisi yhdis-
60480: tyspaikan eli Ylihallituksen, jonka tulisi johtaa niitä, säi-
60481: lyttää yhtäpitäväisyyttä periaatteessa, antaa voimaa ja te-
60482: hokkuutta laille, valvoa oikeuden käyttämistä, ja tuottaa
60483: hyödyllistä liikutusvoimaa yleisen valistuksen ja vireyden
60484: edistämiseksi.>> Samoin säädetään ohjesäännön r koh-
60485: dassa: >>Suomen yleinen hallitus uskotaan Hallituskon-
60486: seljille, jossa on kaksi Osastoa, joista toinen on varsinaista
60487: lainkäyttöä ja toinen yhteisen taloudenhoidon erinäisiä
60488: asioita varten.»
60489: Tämän mukaisesti annettiin Konseljin ratkaistavaksi,
60490: niinkuin Konseljin ohjesäännön 15 kohdassa sanotaan:
60491: •kaikki mikä oikeuden ja yhteisen talouden hoitamiseen
60492: 16 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60493:
60494: tulee», poikkeuksena ainoastaan se, »josta Hallitsijan la-
60495: kien mukaan, erittäin ja kohdastansa tulee määrätä.»
60496: Se välitön suhde, jossa Konseljin tuli olla hallitsijaan,
60497: ilmenee, lukuunottamatta sitä, että ohjesäännön nimik-
60498: keenä on »Keisarillisen Majesteetin Aleksander I:sen j. n. e.
60499: Armollinen Ohjesääntö Suomen Suuriruhtinaanmaahan
60500: asetetulle Hallituskonseljillensa», ohjesäännön zo ja zr
60501: kohdasta, joissa säädetään, että kaikki sen asiakirjat ja
60502: päätökset ovat annettavat Hänen Majesteettinsa Keisarin
60503: korkeassa nimessä ja että kaikkien Konseljille annettujen
60504: kirjain ja hakemusten pitää oleman Keisarilliselle Majes-
60505: teetille asetetut.
60506: Nämä periaatteet, joiden mukaan Suomen korkein
60507: hallitusvirasto jo alusta järjestettiin, ovat kaiken seuraa-
60508: van ajan säilyneet muuttumattomina. Nykyinen Keisa-
60509: rillisen Senaatin ohjesääntö 13 p:ltä syyskuuta r892 on
60510: olennaisesti yhtäpitävä alkuperäisen ohjesäännön kanssa.
60511: Että Hallituskonselji perustettiin olennaisesti sopu-
60512: sointuun niiden perusteiden kanssa, joille yleinen halli-
60513: tus Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsiin oli maan valtio-
60514: säännön mukaan nojautunut, käy ilmi, kun vertaa Halli-
60515: tuskonseljin tehtäviä, sellaisina kuin ne olivat määrättynä
60516: r8o9 vuoden ohjesäännössä, Ruotsin hallituskollegioitten
60517: pääasiallisiin tehtäviin. Tätä seikkaa valaisevat myöskin
60518: Aleksanteri I:n sanat julistuksessa Hallituskonseljin ni-
60519: men muuttamisesta Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi
60520: ~ p:ltä helmikuuta r8r6, jossa sanotaan:
60521: >>Vakuutettuina siitä, että Valtiosääntöä (:KOHOTHTy~ia)
60522: ja niitä Lakeja, jotka Suomen kansan luonteeseen,,tapoihin
60523: ja sivistykseen soveltuvina ovat pitkän vuosijakson olleet sen
60524: yhteiskunnallisen vapauden ja levollisuuden perustuksena,
60525: ei voi, saattamatta näitä vaaraan, supistaa eikä järkyttää,
60526: olemme Me tämän Maan Hallitsemisemme ensimäisestä
60527: hetkestä lähtien niin hyvin mitä juhlallisimmasti vahvis-
60528: taneet saman Valtiosäännön ja Lait ynnä itse kullakin
60529: Suomen Kansalaisella niiden nojalla olevat vapaudet ja
60530: Suomen asfafn valmistelu:Ja esittely. 17
60531:
60532: oikeudet, kuin myös, neuvoteltuamme Maan kokoontunei-
60533: den Säätyjen kanssa, asettaneet erityisen Hallituksen, joka,
60534: Hallituskonseljimme mm1senä synsyperäisistä Suomen
60535: miehistä kokoonpantuna, on tähän asti Meidän nimessäm-
60536: me hoitanut Maan Siviilihallintoa ja oikeuden käyttöä vii-
60537: meisessä oikeuspaikassa, riippumatta mistään muusta val-
60538: lasta kuin lakien ja siitä, jota Me Hallitsijana, niiden
60539: mukaan itse käytämme.>>
60540: Tässä on myöskin ilmaistuna, että Hallituskonseljin
60541: ei tullut toiminnassaan olla riippuvainen Keisarikunnan
60542: hallituslaitoksista. Tämä lausutaan vieläkin selvemmin
60543: toisessa kohdassa samaa julistusta, jossa Keisari ja Suuri-
60544: ruhtinas Aleksanteri I, ilmoittaen tahtoneensa toimin-
60545: nallaan >>ikuisiksi ajoiksi>> vahvistaa sen vakuutuksen, jonka
60546: hänen Suomen alamaisensa olivat häneltä saaneet maansa
60547: >>erityisen Valtiosäännön säilyttämisestä>> hänen ja hänen
60548: j älkeläistensä vaitikan alla, sanoo: >>vieläkin ilmaistak-
60549: semme niitä aikomuksia, joita Me perustaessamme tämän
60550: maan mainitun paikallisen Hallituksen, olemme tarkoit-
60551: taneet, sekä sen välitöntä suhdetta Meihin Itseemme,
60552: olemme nähneet soveliaaksi, sen nimityksen mukaisesti,
60553: mikä Keisarikuntamme ja sen kanssa äskettäin yhdiste-
60554: .. tyn Puolan Kuningaskunnan korkeimmilla Hallitus-
60555: laitoksilla on, antaa myöskin Suomen Korkeimmalle
60556: Hallitukselle nimen Meidän Suomen Senaattimme,
60557: kuitenkaan muuttamatta sen nykyistä järjestysmuo-
60558: toa ja vielä vähemmän sitä Valtiosääntöä ja niitä
60559: Lakeja, jotka Me Suomelle olemme vahvistaneet ja
60560: tämän kautta vieläkin kaikin kohdin vakuutamme.>> Ja
60561: Keisari-Suuriruhtinas lisäsi: >>- - - ja käskemme Me
60562: sentähden kaikkia suomalaisia alamaisiamme ja niitä,
60563: joiden velvollisuus se muutoin on, tottelemaan niitä toi-
60564: mia, joihin entinen Hallituskonseljimme Suomessa ny-
60565: kyään Keisarillisen Senaatin nimisenä Meidän nimessämme
60566: ja Meidän puolestamme ryhtyy.>> Tästä näkyy, että Kei-
60567: sari Aleksanteri I:n nimenomaisena tarkoituksena oli,
60568: 2
60569: 18 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60570:
60571: että Suomen Senaatilla tuli olla sama'asema ja merkitys
60572: Suomelle kuin Venäjän korkeimmallaihallituslaitoksella
60573: Keisarikunnalle.
60574: Mitä tulee Keisarillisen Senaatin asemaan ja tehtä-
60575: vään Suomen hallituksessa, mainittakoon tässä myös seu-
60576: raavat sanat Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai I:n armolli-
60577: sesta julistuskirjasta 17 p:ltä maaliskuuta r8z6: »--Me
60578: olemme katsoneet niiden tämän maan siviilihallintoa kos-
60579: kevain asiain, jotka meidän tutkintoomme tulevat, ole-
60580: van sitä laatua, että niiden enempi kuin Meidän Suomen
60581: Senaatissamme tapahtuva tarkastaminen ja valmistelu
60582: tästälähin ei ole tarpeellista, vaan vastaisuudessa ainoas-
60583: taan tulisi olemaan viivytykseksi hallinnossa ja haitaksi
60584: yksityisille kansalaisille.»
60585: Kaikesta mitä edellä on esitetty, selviää, että Suomen
60586: oikeusjärjestyksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin
60587: tulee olla Suomen korkeimpana hallituslaitoksena ja
60588: välittömässä suhteessa halli tsij aan.
60589:
60590: Uusi viranomainen, jonka asettaminen johtui muuttu-
60591: neista oloista, on kenraalikuvernööri. Hänen asemansa
60592: ja tehtävänsä järjestettiin Suomen Hallituskonseljin ohje-
60593: säännöllä vuodelta r8og sekä erityisellä ~~ P-'~~m~~-
60594: p. em1.
60595: r8rz
60596: Suomenmaan kenraalikuvernöörille annetulla edelleen voi-
60597: massa olevalla johtosäännöllä, jonka sen perustuslakeihin
60598: soveltuvaisuuden puolesta oli tarkastanut erityinen ko-
60599: mitea, kenraalikuvernööri puheenjohtajana. Kenraali-
60600: kuvernöörin tehtäväksi tuli olla Hallituskonseljin esimie-
60601: henä, ja sen ohella hän on >>tämän virkansa voimasta
60602: maassa olevan toimeenpanevan hallituksen päällikkö.»
60603: Johtosääntönsä nojalla on hän myöskin oikeutettu
60604: tekemään välittömästi Keisarilie ja Suuriruhtinaalle ne
60605: esitykset, jotka johtuvat hänen virkatehtävistänsä.
60606: Niinkuin tästä näkyy määrätään kenraalikuvernöörin
60607: toiminta ja valta suomalaisissa asetuksissa. Käytännön
60608: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 19
60609:
60610: nojalla katsotaan kenraalikuvernööriksi voitavan nimittää
60611: myöskin venäläinen mies. Mutta hän on suomalainen
60612: virkamies ja käyttää suomalaista virkavaltaa eikä häntä
60613: voida asettaa riippuvaisuuteen mistään venälaisistä viran-
60614: omaisista.
60615:
60616: Suomelle vahvistetun valtiosäännön periaate, että
60617: hallitsija hallitsee ja vallitsee kotimaisten viranomaisten
60618: avulla, sisälsi myös, että asian esittelyn hallitsijalle tuli
60619: tapahtua välittömästi kotimaisen miehen kautta, jonka
60620: myös tuli vastata toimituskirjojen yhtäpitäväisyydestä
60621: hallitsijan päätöksen kanssa, sekä että päätökset ja rat-
60622: kaisut esiteltyjen asiain johdosta tehtiin siten tapahtuvan
60623: esittelyn nojalla.
60624: Näitä lain vaatimuksia silmällä pitäen sekä lähinnä
60625: esikuvana se järjestys, jonka Hallitusmuodon 21 § säätää,
60626: järjestettiinkin alusta alkaen korkeimman vallan ratkai-
60627: susta riippuvain Suomen asiain esittely.
60628: Jo ennenkuin Suomen yhdistäminen Venäjän valta-
60629: kunnan kanssa oli lopullisesti tapahtunut, oli KeisariAlek-
60630: santeri I määrännyt, että Suomen asiain esittely oli tapah-
60631: tuva erikseen eikä yhdessä Venäjän asiain kanssa.
60632: Kenraalikuvernööri Sprengtporten esitti marraskuussa
60633: r8o8 Keisari Aleksanteri I:lle ehdotuksen Suomen halli-
60634: tuksen väliaikaisesta järjestämisestä. Ehdotuksen II :s
60635: kohta sisälsi, että kenraalikuvernöörin tuli Keisarikunnan
60636: ministerien kautta esittää hallitsijalle Suomen asiat ja niin-
60637: ikään ministerien kautta saada tieto hallitsijan päätöksistä.
60638: Vaikka Keisari muuten hyväksyi ehdotuksen, muutti hän
60639: tämän kohdan merkitsemällä, että kaikki asiat olivat esi-
60640: teltävät hänelle välittömästi. Ja tämän periaatteen mukai-
60641: sesti Suomen asiain esittely järjestettiinkin.
60642: Kun sitten Suomelle oli vakuutettu sen uusi valtio-
60643: oikeudellinen asema, järjestettiin armollisella johtosääh-
60644: nöllä :s ~:~tä loka\ r8II Pietariin Suomen asioita varten
60645: p: ta marras .
60646: asetetulle komitealle niiden >>Suomenmaan yleistä halli-
60647: 20 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60648:
60649: tusta>> koskevien asiain esittely, jotka riippuvat Hallitsijan
60650: ratkaisusta siten, että otettiin varteen sekin peruslakien
60651: vaatimus, että esittelijän tuli olla Suomen mies.
60652: Jotta asiat >>tarkasteltaisiin, valmisteltaisiin ja päätet-
60653: täisiin» Hallitsijan Suomelle vahvistamien »lakien ja ase-
60654: tusten» mukaan, määrättiin silloin, että komitea Suomen
60655: asioita varten oli asetettava ja että waltiosihteerin, joka
60656: nimitetään Suomen asujamista>>, tuli esitellä ne Suomen
60657: asiat, jotka maan perustuslakien ja Suomen Hallituskon-
60658: seljin ohjesäännön mukaan olivat välittömästi korkeim-
60659: man vallan ratkaistavia. Että esittelyn tuli tapahtua välit-
60660: tömästi hallitsijalle, sanottiin selvästi: Valtiosihteeri
60661: »esittelee Meille asiat». Kun mainittu komitea armolli-
60662: sella julistuskirjalla 17 p:ltä maaliskuuta r8z6 lakkau-
60663: tettiin, säilytettiin se järjestys, että esittelyn hallitsijalle
60664: tuli tapahtua erityisen Suomen asioita varten asetetun val-
60665: tiosihteerin kautta, jonka tuli vastata toimituskirjan yhtä-
60666: pitäväisyydestä hallitsijan päätöksen kanssa. Vuodesta
60667: r834 alkaen nimitetään valtiosihteeriä ministeri-valtio-
60668: sihteeriksi.
60669: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksantefi I:n toimeenpane-
60670: ma Suomen asiain esittelyn valtiosäännön mukainen j är-
60671: jestys on vuosisadan ollut voimassa ja eri kertoja hallit-
60672: sijain puolelta uudelleen vahvistettu.
60673: Niinpä lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai 1 äsken-
60674: mainitussa julistuskirjassaan 17 p:ltä maaliskuuta r8z6,
60675: että hän, >>oli tahtonut säätää hänen vahvistamiensa pe-
60676: rustuslakien ja perustavaisten asetusten mukaisen järjes-
60677: tyksen niiden asiain ja juttujen esittelemisessä, jotka ovat
60678: korkeimman vallan päättämisen alaisia>>.
60679: Uuden tunnustuksen saivat tämän järjestyksen peri-
60680: aatteet niiden ohjeiden ja määräysten kautta, jotka Kei-
60681: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II antoi sen v. r864
60682: asetetun komitean varteenotettavaksi, jonka tuli yhdeksi
60683: yhdistää Suomen voimassa olevat perustuslait. Näiden oh-
60684: jeiden seitsemännessä kohdassa on nimittäin lausuttu ni-
60685: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 21
60686:
60687:
60688: menomaan, »että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa
60689: ratkaisua, on Ministeri-valtiosihteerin, jonka tulee olla
60690: syntyperäinen Suomalainen, Keisarilie esiteltävä~.
60691: Samoja periaatteita noudatettiin Keisari ja Suuriruhti-
60692: nas Aleksanteri III:n aikana, ja on nykyinenkin hallit-
60693: sija heti valtaistuimelle noustuansa suvair.mt armollisessa
60694: julistuksessa rz p:ltä marraskuuta r894 käskeä, että niitä
60695: Suomen asioita esiteltäessä, jotka riippuvat hallitsijan
60696: omasta armollisesta ratkaisemisesta, vastakin on nouda-
60697: tettava samaa järjestystä, kuin mikä Keisari Aleksanteri
60698: III:n hallitusaikana oli ollut voimassa.
60699: Yksi ainoa poikkeus on säädettynä siitä, että ministeri-
60700: valtiosihteerin tulee esitellä kaikki Suomen asiat hallit-
60701: sijan ratkaistavaksi. V. r878 joulukuun 27 p:nä annetun ase-
60702: velvollisuuslain rrg §:n mukaanonnimittäin Keisarikunnan
60703: sotaministerin asiana samanlaisena virkamiehenä Suomen
60704: sotavoimaa varten Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellä
60705: semmoisia Suomen sotaväkeä koskevia asiota, jotka eivät
60706: kuulu lainsäädäntöön tahi taloudelliseen hallintoon, taikka
60707: joiden käsittelystä maan asetukset eivät toisin määrää.
60708: Mikäli tahdotaan aikansaada muutosta siihen, että
60709: Suomen asiain esittely on tapahtuva hallitsijalle välittö-
60710: mästi suomalaisen miehen kautta, tarvitaan sitä varten
60711: lainsäädäntötoimi siinä järjestyksessä kuin perustuslain
60712: muuttamisesta on säädetty.
60713:
60714: Valiokunta ei ole ollut tilaisuudessa ryhtyä suoritta-
60715: maan tutkimusta siitä, millä tavoin eri aikoina on mene-
60716: telty valmisteltaessa alamaisesti esiteltäviksi sellaisia Suo-
60717: men asioita, jotka koskevat myöskin Keisarikuntaa. Valio-
60718: kunnan tiedossa on kuitenkin, että Keisarikunnan etu-
60719: jen vaarinottamiseksi tämän laatuisista asioista jo ennen
60720: vuotta r8gr on hankittu venäläisten viranomaisten lau-
60721: suntoja.
60722: V. r8gr annettiin määräyksiä niiden Suomen asiain
60723: valmistelusta, jotka koskevat myös Keisarikunnan etuja.
60724: 22 t 908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60725:
60726: Silloin säädettiin asetuksessa 1 p:ltä elokuuta sanottua
60727: vuotta sen 1 kohdassa,että Suomenmaan ministeri-valtio-
60728: sihteerin pitää, ennen kuin hän alamaisuudessa esittelee
60729: ehdotuksia uusiksi laeiksi Suuriruhtinaanmaata varten se-
60730: kä esityksiä Suomen valtiopäiville, hankkia Keisarikunnan
60731: ministerien lausunnot niissä tapauksissa, jolloin asia kos-
60732: kee myöskin Keisarikunnan etuja ja heidän toimialaansa
60733: ja että alamaisissa esittelyissä pitää Hänen Majesteettinsa
60734: eteen asetettaman lakiehdotusten ja valtiopäiväesitysten
60735: ohessa kenraalikuvernöörin mietintö ja asianomaisen Kei-
60736: sarikunnan ministerin lausunto, milloin semmoinen on
60737: hankittu.
60738: Sanottu asetus siltä osalta, mikä tässä on puheena,
60739: on sikäli asettunut Suomen oikeusjärjestyksen kannalle,
60740: että se rajoittaa Keisarikunnan viranomaisten toimen
60741: Suomen asiain käsittelyssä sellaisiin lainsäädäntöasioihin,
60742: jotka koskevat myöskin Keisarikunnan etuja, ja ettei
60743: se jätä venäläisen viranomaisen määrättäväksi, onko
60744: ja missä tapauksissa tällaisen viranomaisen lausunto
60745: hankittava. Lisäksi on huomattava, että, mikäli tiedetään,
60746: asetusta siinäkin kohdin on sovellutettu Suomen autono-
60747: misen aseman mukaisesti, että Keisarikunnan ministerit
60748: heidän tarkastettavikseen alistetuissa asioissa ovat yleensä
60749: rajoittuneet lausunnon antamiseen kulloinkin kysymyk-
60750: sessä olleesta toimenpiteestä ainoastaan sikäli kuin toimen-
60751: pide on koskenut Keisarikuntaa ja sen etuja.
60752: Vuodesta 1907 alkaen eivät Keisarikunnan asian-
60753: omaiset ministerit enää ole puheenalaisista Suomen asioista
60754: antaneet lausuntojaan yksinään, vaan ovat, vedoten
60755: erääseen Ministerineuvoston puheenjohtajan kiertokirjee-
60756: seen fs p:ltä tammikuuta 1907, alistaneet. ne Ministeri-
60757: neuvostoon, joka niistä sitten on lausunnon antanut.
60758: Ja on näyttäytynyt, että Ministerineuvosto on puuttunut
60759: Suomen asioihin melkoista laajemmalta, kuin mitä mai-
60760: nitun asetuksen mukaisella lausunnon hankkimisella on
60761: tarkoitettu, vieläpä on ehdottanut Suomen asioista annet-
60762: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 23
60763:
60764: tavaksi lakisäännöksiä tavalla ja järjestyksessä, joka ei
60765: ole Suomen perustuslakien mukainen, jotka ehdotukset
60766: eräissä tapauksissa ovat johtaneet lainsäädäntötoimiin.
60767: Kun Suomen Valtiosäädyt v. 1906 olivat eräin muu-
60768: taksin hyväksyneet armollisen esityksen painovapauslaista,
60769: oli kenraalikuvernööri puoltaessaan lakiehdotusta hyväk-
60770: syttäväksi, lausunut välttämättömäksi, että, ennenkuin la-
60771: kiehdotuksen alamainen esittely tapahtuisi, hankittaisiin
60772: asianomaisilta Keisarikunnan viranomaisilta lausunto sen
60773: 25 §:n 3:sta momentista, joka sisälsi määräyksen, mitä
60774: oli noudatettava Keisarikunnan viranomaisten asiakirjain
60775: julkaisemiseen nähden. Tämän johdosta lähetti ministeri-
60776: valtiosihteeri Valtiosäätyjen hyväksymän lakiehdotuksen
60777: Keisarikunnnan Sisäasiainministerilie pyytäen häneltä lau-
60778: suntoa mainitusta lainkohdasta. Vedoten äsken mainittuun
60779: Ministerineuvoston puheenjohtajan kiertokirjeeseen alisti
60780: sisäasiainministeri asian Ministerineuvoston harkittavaksi.
60781: Ministerineuvosto ei rajoittanut tarkastustaan puheena-
60782: olevaan lainkohtaan, vaan esitti muistutuksia useita
60783: muitakin lakiehdotuksen säännöksiä vastaan, joiden se
60784: katsoi koskevan valtakunnanetuja. Samalla Ministeri-
60785: neuvosto lausui pitävänsä 1891 vuoden asetusta riitämättö-
60786: mänä turvaamaan valtakunnanetujen varteenottamista,
60787: sekä kosketteli erinäisiä painolain yhteydessä olevia seik-
60788: koja ynnä Venäjän ja Suomen väliseen suhteeseen liittyviä
60789: kysymyksiä. Lausuen sen mielipiteen, että valtiopäi-
60790: väin painolakiehdotuksen vahvistamisen pitäisi jäädä,
60791: kunnes vastaava laki Keisarikunnassa olisi annettu, ehdotti
60792: Ministerineuvosto, että valtiopäiväin hyväksymät ehdo-
60793: tukset painolaiksi ja lisäyksiksi rikoslakiin, jotka Ministeri-
60794: neuvoston mielestä eivät vastanneet Keisarikunnan etuja,
60795: hylättäisiin, ja että, kunnes eduskunta hyväksyisi sellaiset
60796: lakiehdotukset näistä asioista, jotka voitaisiin vahvistaa,
60797: Suomea varten olisi annettava väliaikaisia sääntöjä paino-
60798: asiOissa.
60799: Edelleen on Keisarikunnan Ministerineuvosto, vedoten
60800: 24 !908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60801:
60802: Keisarikunnan perustuslakien ro ja I I §:ään tehnyt ehdo-
60803: tuksen, joka on johtanut lainsäädäntötoimenpiteeeseen
60804: suomalaisessa asiassa. Ministerineuvoston ehdotuksen mu-
60805: kaisesti on nimittäin Keisarikunnassa annettu tämän vuoden
60806: tammikuun I I p:nä (v. 1.) armollisesti vahvistettu määräys
60807: siitä, että Suomen kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa
60808: ovat nimitettävät ja erotettavat korkeimman omakätisesti
60809: allekirjoitetulla käskyllä Keisarikunnan Hallitsevalle Se-
60810: naatille sekä armollisella päiväkäskyllä säädetyssä järjes-
60811: tyksessä. Nämä nimitykset ja erottamiset tulee puheen-
60812: alaisen määräyksen mukaan, Suomen kenraalikuvernöörin
60813: j älj ennöksinä antaa Suomen Senaatille toimenpidettä varten
60814: sekä Suuriruhtinaanmaan ministeri-valtiosihteerille tie-
60815: doksi. Sanottu määräys on annettu ainoastaan venäläisenä
60816: lainsäädäntötoimena; Suomessa sitä ei ole julkaistu eikä
60817: Suomen Senaatille tiedoksi annettu.
60818: Vihdoin on Ministerineuvoston ehdotuksesta annettu
60819: se määräys »Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain
60820: käsittelyn järjestyksestä>>, joka on aiheuttanut nyt käsitel-
60821: tävinä olevat anomusehdotukset.
60822: Valiokunnan saaman tiedon mukaan, on kenraaliku-
60823: vernööri, mainitun määräyksen nojalla tehnyt ilmoituksen
60824: Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasioista, jotka riippuvat
60825: hallitsijan ratkaisusta, Ministerineuvoston puheenjohta-
60826: jalle, ja, sen mukaan kuin on tunnettu, onkin Ministeri-
60827: neuvosto erinäisistä sille lähetetyistä asioista antanut lau-
60828: suntonsa.
60829:
60830: Niistä toimenpiteistä, joihin Keisarikunnan Ministeri-
60831: neuvosto erinäisissä Suomen asioissa on ryhtynyt jo en-.
60832: nen tämän vuoden kesäkuun 2 päivänä annetun määräyk-
60833: sen julkaisemisesta, käy ilmi, että Ministerineuvosto on kat-
60834: sonut Suomen asioiden melkoista laajemmalta kuin mitä
60835: Suomen puolelta saatetaan myöntää, koskevan valtakun-
60836: nanetuja, että se on katsonut erinäisten Keisarikunnan
60837: lakien olevan voimassa Suomessa sekä Suomea sitovaa
60838: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 25
60839:
60840: lakia voitavan säätää siinä järjestyksessä, joka on määrätty
60841: noudatettavaksi lakien ja asetusten antamisesta Keisari-
60842: kunnassa, sekä vihdoin, että se on katsonut tehtäväänsä
60843: kuuluvan ehdottaa hallitus- ja lainsäädäntötoimenpiteitä
60844: puhtaasti suomalaisissakin asioissa.
60845: Ehdottaessaan sittemmin vahvistetun entisestä tavasta
60846: poikkeavan määräyksen Suomen kenraalikuvernöörin ni-
60847: mittämistavasta on Ministerineuvosto nimenomaan nojau-
60848: tunut Keisarikunnan perustuslakeihin sekä ehdottanut
60849: semmoisen kenraalikuvernöörin ja hänen apulaisensa
60850: nimittämisjärjestyksen, joka syrjäyttää Suomen oikeuden
60851: nippumattomaan ja välittömään Suomen asiain esitte-
60852: lyyn hallitsijalle. Sillä Suomen ministeri-valtiosihteerin
60853: tehtävänä on ilmoittaa kenraalikuvernöörille ja Kei-
60854: sarilliselle Suomen Senaatille Keisarillisen Majesteetin
60855: päätökset asioissa, jotka koskevat Suomea, ja hänen tu-
60856: lee vastata toimituskirjain yhtäpitävyydestä hallitsijan
60857: tekemän päätöksen kanssa. Kun jonkun henkilön nimit-
60858: täminen kenraalikuvernöörin virkaan, tämä kun on suo-
60859: malainen valtionvirka, on semmoinen hallitustoimenpide,
60860: joka kohdistuu Suuriruhtinaskuntaan, ei puheenalainen,
60861: Ministerineuvoston alotteesta syntynyt määräys ken-
60862: raalikuvernöörin ja hänen apulaisensa nimittämistavasta
60863: ole sopusoinnussa Suomen valtiosäännön kanssa.
60864: Se katsantotapa ja ne edellyttämykset, jotka näissä
60865: toimenpiteissä ja erittäin viimeksimainitussa määräyk-
60866: sessä esiintyvät, ovat ominaiset tämän vuoden kesäkuun
60867: 2 päivänä annetulle määräykselle.
60868: Kun tarkastaa tätä määräystä niiden periaatteiden
60869: kannalta, joiden edellä on osotettu olevan Suomelle vakuu-
60870: tetun oikeusjärjestyksen pääperusteita, käy ilmi, että pu-
60871: heenaoleva määräys sekä sisällyksensä että antamisjärjes-
60872: tyksensä kuin myös niiden edellytysten puolesta, joihin se
60873: perustuu, on useammassa suhteessa näihin periaatteisiin
60874: soveltumaton.
60875: Puheenaoleva määräys säätää, että Suomen kaikki
60876: 26 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60877:
60878: lainsäädäntö- ja kaikki tärkeämmät korkeimman vallan
60879: ratkaisusta riippuvat hallintoasiat ovat, ennenkuin ne esi-
60880: tellään hallitsijalle, määrätyllä tavalla käsiteltävät Keisa-
60881: rikunnan Ministerineuvostossa; ja osottaa määräys, että
60882: Ministerineuvoston tulee tarkastaa ja ratkaista, mitkä Suo-
60883: men asiat samalla koskevat Keisarikunnan etuja, sekä sen
60884: käsiteltävinä olleista asioista antaa lausuntonsa, jota ilman
60885: asiata ei voida Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellä.
60886: · Valiokunta on määräystä tarkastaessaan kyllä pitänyt
60887: mahdollisena, että määräyksen tarkoitus on, että Mi-
60888: nisterineuvoston Suomen asiain käsittelyssä tulee rajoittua
60889: Keisarikunnan etujen valvom;seen ja niin ollen antaa lau-
60890: suntoja Suomen asioista ainoastaan, mikäli katsoo niiden
60891: koskevan myöskin Keisarikuntaa. Edellä esitetyt sään-
60892: nökset saattaisivat kuitenkin aiheuttaa paljoa laajempaa-
60893: kin sekaantumista Ministerineuvoston puolelta Suomen
60894: asioihin, sanotut säännökset kun ovat senlaatuiset, että nii-
60895: den kautta Keisarikunnan Ministerineuvostosta tehtäisiin
60896: eräänlainen välttämätön virka-aste useimpain ja tärkeim-
60897: päin Suomen asiain käsittelyssä. Joka tapauksessa ne ovat
60898: soveltumattomat siihen Suomen valtiosäännön periaattee-
60899: seen, jonka mukaan maata on hallittava kotimaisten viran-
60900: omaisten avulla. Edellä on tosin esitetty, ettei tämä peri-
60901: aate estä lausunnon hankkimista venäläisten viranomaisten
60902: puolelta erinäisistä Suomen asioista. Mutta samalla on oso-
60903: tettu, ettei venäläisen viranomaisen toimi Suomen asioissa,
60904: mainittua periaatetta loukkaamatta, saata olla sitä laa-
60905: tua, kuin puheenaolevat säännökset edellyttävät, se kun
60906: voi olla ainoastaan lausunnon antamista määrätyissä
60907: asioissa ja määrätyltä osalta, eikä missään tapauksessa
60908: saata sisältää ratkaisuvaltaa, niinkuin puheenaoleva mää-
60909: räys antaa Keisarikunnan Ministerineuvostolle, tehdes-
60910: sään tämän venäläisen viranomaisen asiaksi määrätä,
60911: mitkä Suomen asiat koskevat myöskin Keisarikuntaa.
60912: Tässä kosketeltujen säännöstensä kautta puheena-
60913: oleva määräys on soveltumaton myöskin siihen Suomen
60914: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 27
60915:
60916: valtiosäännön periaatteeseen, että maan korkeimpien hal-
60917: litusviranomaisten, samoinkuin myöskin kansaneduskun-
60918: nan, tulee olla välittömässä suhteessa hallitsijaan. Sillä
60919: nämät säännökset tekisivät Keisarikunnan Ministerineu-
60920: vostosta tarkastavan viranomaisen toiselta puolen hallit-
60921: sijan ja toiselta Suomen kenraalikuvernöörin ynnä Senaa-
60922: tin sekä myös eduskunnan välille.
60923: Mitä erikseen tulee niihin säännöksiin, joita puheena-
60924: olevassa määräyksessä annetaan Suomen asiain esitte-
60925: lystä hallitsijalle, niin ne sisältävät poikkeuksia siitä, mitä
60926: Suomen oikeusjärjestyksen mukaan tulee olla tässä koh-
60927: din voimassa.
60928: Paitsi että tämän määräyksen mukaan ei mitään tär-
60929: keämpää Suomen asiaa voida hallitsijalle esitellä ilman
60930: Keisarikunnan Ministerineuvoston lausuntoa, säädetään
60931: siinä, että niissä tapauksissa, joissa erimielisyyttä on
60932: ilmaantunut Ministerineuvoston ja Suomen Suuriruhti-
60933: naanmaan asianomaisten viranomaisten välillä, >>esittele-
60934: vät Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-Valtiosihteeri
60935: alamaisesti kysymyksessä olevan asian ainoastaan yhdessä
60936: Ministerineuvoston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan
60937: asianomaisen ministerin kanssa.>>
60938: Tämän mukaan ovat siis Suomen asiat määrätyissä
60939: tapauksissa esiteltävät hallitsijalle viranomaisen myötä-
60940: vaikutuksella, joka ei ole suomalainen. Määräys sisältää
60941: näin ollen tässäkin kohdassaan muutoksen siihen Suomen
60942: valtiosäännön periaatteeseen, että Suomea on hallittava
60943: Suomen miesten ja viranomaisten avulla, jonka periaat-
60944: teen nojalla Suomella on oikeus välittömään ja riippu-
60945: mattomaan, Suomen miehen kautta tapahtuvaan maan
60946: asiain esittelyyn hallitsijalle.
60947: Vihdoin puheena oleva määräys säätää, että Suomen
60948: ministeri-valtiosihteerin ja kenraalikuvernöörin tulee Mi-
60949: nisterineuvoston ennakolta tarkastettaviksi lähettää
60950: omasta alotteestaan laatimansa ehdotukset alamaisiksi
60951: esittelyiksi sekä että heidän ratkaisun tapahduttua tulee
60952: 28 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
60953:
60954: Ministerineuvostolle toimittaa jäljennökset niistä asia-
60955: kirjoista, jotka sisältävät heidän alamaiset ehdotuksensa.
60956: On epäselvää, mitä edellinen velvollisuus varsinaisesti
60957: tulisi tietämään, kun ministeri-valtiosihteerin asiana ei ole
60958: tehdä esityksiä hallitsijalle omastaalotteesta eikä kenraali-
60959: kuvernöörin virkaan kuulu Suomen asiain esitteleminen.
60960: Mutta nämätkin säännökset asettavat puheena olevat
60961: korkeat Suomen viranomaiset asemaan, joka on soveltu-
60962: maton siihen Suomelle vakuutetun autonomian periaat-
60963: teeseen, etteivät Suomen hallitusviranomaiset ole riippuvai-
60964: suudessa Keisarikunnan hallituslaitoksista.
60965: Kesäkuun 2 päivän määräys siis sisältää Suomen val-
60966: tiosääntöön syvällekäyvän muutoksen, joka suuresti ra-
60967: joittaisi Suomen sisällistä itsenäisyyttä ja jommoista Suo-
60968: men valtiosäännön mukaan voidaan säätää ainoastaan
60969: tämän valtiosäännön säätämässä järjestyksessä. Sitä paitsi
60970: on huomattava, että tämä määräys tietää suomalaisen,
60971: I p:nä elokuuta 1891 annetun asetuksen I kohdan kumoa-
60972: misen ja sisältää määräyksiä, jotka on tarkoitettu suoma-
60973: laisten viranomaisten noudatettavaksi.
60974: Siitä huolimatta ei tätä määräystä ole valmisteltu, esi-
60975: telty, hyväksytty eikä annettu Suomen lainsäädännön jär-
60976: jestyksessä. Suomen Senaatti ei ole asiata valmistellut
60977: vaan on määräys syntynyt Keisarikunnan Ministerineu-
60978: voston ehdotuksesta. Suomen ministeri-valtiosihteeri ei
60979: ole asiata Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esitellyt, vaan on
60980: sen esitteleminen tapahtunut Keisarikunnan viranomais-
60981: ten kautta. Toimenpiteestä ei ole Suomen eduskunnalle
60982: annettu armollista esitystä, jotta eduskunta olisi saanut
60983: tilaisuuden sitä käsitellä voimassa olevan valtiopäiväjär-
60984: jestyksen 6o §:n mukaisesti. Annettua määräystä ei ole
60985: myöskään Suomessa julkaistu eikä Suomen Senaatille tie-
60986: doksi annettu, vaan on se julkaistu yksinomaan Keisari-
60987: kunnassa.
60988: Määräys on siis annettu yksiomaan venäläisenä lain-
60989: säädäntötoimena. Sen antamisen ilmoitetaankin perustu-
60990: Suomen asiain valmistelu fa esittely. 29
60991:
60992: van Keisarikunnan perustuslakien ro ja I I §:ään, jotka
60993: kuuluvat seuraavasti:
60994: ro §. >>Hallitusvalta kaikessa laajuudessaan kuuluu Hä-
60995: nen Majesteetilleen Keisarille koko Venäjän Valtakunnan
60996: alueella. Ylimmässä hallituksessa käyttää Hän valtaansa
60997: välittömästi: mutta alemman hallituksen asioissa uskoo
60998: Hän määrätyn osan valtaa, lain mukaan, asianomaisille
60999: virastoille ja henkilöille, jotka toimivat Hänen nimessään
61000: ja Hänen määräystensä mukaan.>>
61001: I I §. >>Hänen Majesteettinsa Keisari antaa, ylim-
61002: män hallituksen järjestyksessä, lakien mukaisesti, käsky-
61003: kirjeet valtiohallinnon eri osien järjestämistä ja täytän-
61004: töönpanoa varten, sekä myöskin lakien käyttämistä var-
61005: ten välttämättömät käskyt.»
61006: Määräyksestä käy samalla ilmi, että niiden tehtäväin,
61007: jotka sen kautta Suomen asiain käsittelyyn nähden anne-
61008: taan Venäjän Ministerineuvostolle, katsotaan johtuvan
61009: siitä tehtävästä, mikä tälle korkealle Keisarikunnan viras-
61010: tolle on annettu Keisarikunnan hallinnon eri haarain yh-
61011: distämiseen nähden.
61012: Armollinen määräys edellyttää siis m. m. että Suo-
61013: mea koskevia, Suomen viranomaisten noudatettaviksi
61014: tarkoitettuja säännöksiä voidaan antaa Keisarikunnalle
61015: säädetyssä järjestyksessä; että erinäiset Keisarikunnan
61016: perustuslakien säännökset ovat voimassa myöskin Suo-
61017: messa ja että suomalaisia asetuksia voidaan venäläi-
61018: sillä asetuksilla muuttaa ja kumota; sekä että Venäjän
61019: Ministerineuvostolle Keisarikunnan korkeimpana hallitus-
61020: virastona kuuluva tehtävä käsittää oikeuksia ja velvolli-
61021: suuksia myöskin Suomen lainsäädäntö- ja hallitusasiain
61022: käsittelyn suhteen.
61023: Kaikesta siitä, mitä edellä on esitetty, käypi ilmi, että
61024: sekä nämät edellytykset että puheena olevan määräyksen
61025: niihin perustuva valmistelu- ja antamistapa ovat soveltu-
61026: mattomat Suomen autonomiaan ja oikeusjärjestykseen,
61027: näihin kun kuuluu, että Suomessa on voimassa Suomen
61028: 30 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
61029:
61030: . laki ja että Suomen asioista määräykset ovat annettavat
61031: Suomen lainsäädännön tai hallinnon järjestyksessä.
61032: Kesäkuun 2 p:nä annetulla määräyksellä ei siis voi
61033: olla Suomelle annetun lainsäätämistoimen merkity:Stä.
61034:
61035: Paitsi että kesäkuun 2 p. annettu määräys on sovel-
61036: tumaton Suomelle vakuutettuun oikeuteen, muodostuisi
61037: se käytännössä Suomen asioille erittäin haitalliseksi ja
61038: turmiolliseksi.
61039: Tuhoisa asiain säännölliselle menolle ja valmistumi-
61040: selle olisi jo, niinkuin anomusehdotuksissa huomautetaan,
61041: se viivytys, jonka alaisiksi Suomen asiat tämän määräyk-
61042: sen mukaan käsiteltyinä joutuisivat. Suomen asiat tulisi-
61043: vat käsiteltäviksi laajan Venäjän monilukuisten asiain
61044: ohella. Keisarikunnan hallitusvirastoilla ei olisi tilaisuutta
61045: niitä käsitellä muuta kuin monien varsinaisten tehtäväinsä
61046: lomassa, milloin ne näiltä siihen aikaa saisivat. Ja viivy-
61047: tys, joka tästä johtuisi, tulisi kohtaamaan kaikkia Suo-
61048: men asioita, jotka vaativat korkeimman vallan ratkaisua,
61049: siis sellaisiakin, jotka eivät millään tavoin koske Keisari-
61050: kuntaa. Ja tätä laatuahan ovat kaikkein useimmat pu-
61051: heenaolevistakin asioista.
61052: Tämä näkyy erittäin selvästi niistä asioista, joista
61053: Suomen kenraalikuvernööri kesäkuun 2 p:n määräyksen
61054: nojalla on antanut ilmoituksen Ministerineuvoston pu-
61055: heenjohtajalle. Valiokunta on saanut näistä asioista luet-
61056: telon, joka ulottuu tämän vuoden kesäkuun alusta vii-
61057: me kuluneen syyskuun r8 p:ään. Luettelo käsittää 45
61058: korkeimman vallan ratkaisua vaativaa Suomen asiaa.
61059: Miltei kaikki ovat sellaisia, etteivät johdu Suomen suh-
61060: teesta Venäjään eivätkä millään muullakaan tavoin koske
61061: Keisarikunnan etuja. Niinpä on Ministerineuvostoon lä-
61062: hetetty asiakirjat, jotka koskevat leimasuostuntaa, peli-
61063: korttisuostuntaa, ohjesääntöisen haureuden lakkautta-
61064: miskustannuksia, meijeriopetusta, karjanhoidon opetusta,
61065: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 31
61066:
61067: Mustialan maanviljelysopiston uudestij ärj estelyä,Fs-luok-
61068: kaisen suomalaisen tyttökoulun perustamista Tampereelle
61069: ja sen vuosirahasäännön vahvistamista, 1907 vuoden
61070: Valtiopäiväin anomusta, joka koskee lakia kalastuksesta
61071: ja kalastuselinkeinosta, Perttulan heikkomielisten hoito-
61072: laitoksen ottamista valtion haltuun, ehdotusta asetuk-
61073: seksi Lapinlahden keskuslaitoksesta mielenvikaisia var-
61074: ten, varojen myöntämistä mielenvikaisten vastaanotto-
61075: laitosten uudestaanjärjestämiseksi Turussa, Viipurissa,
61076: Oulussa ja Mustasaaressa, evankelis-luterilaisen papiston
61077: palkanmaksun uudestaan järjestämistä ja pappisvirka-
61078: talojen hallintoa, Aleksanterin Yliopiston lehtoreja koske-
61079: vien säännösten muuttamista, varojen määräämistä salin
61080: järjestämiseksi yliopistossa oikeuslääkeopillisia avauksia
61081: varten, varojen määräämistä maa-alan hankkimiseen
61082: yliopistolle Meilansin tilasta y. m.
61083: Puheena olevan määräyksen soveltamisesta on seu-
61084: rannut, että Ministerineuvoston puheenjohtajalle niinikään
61085: on lähetetty kaikki sanottuna aikana alamaisesti esiteltä-
61086: viksi valmistuneet Eduskunnalle annettavat armolliset esi-
61087: tykset, vaikkakin näiden joukossa on ollut sellaisia, jotka
61088: jo aikaisemmin kaksikin kertaa ovat saavuttaneet armol-
61089: lisen hyväksymisen, mutta jotka olivat uudestaan Edus-
61090: kunnalle annettavat syystä että Eduskunta ei aikaisem-
61091: milla valtiopäivillä ollut ehtinyt niitä loppuun käsitellä.
61092: Näihin kuuluvat m. m. esitykset teiden tekemisestä ja kun-
61093: nossapidosta maalla, kyytitoimesta, elinkeinolaista, hir-
61094: ven metsästämisestä sekä maanvuokrasta maalla, ja niistä
61095: ovat ainoastaan viimeksimainitut kaksi, esitys maanvuok-
61096: rasta kuitenkin melkoisesti myöhästyneenä, saapuneet
61097: näille valtiopäiville, muut sitä vastoin ovat jääneet koko-
61098: naan tulematta.
61099: Erittäin haitallinen tulisi myöskin se viivytys ole-
61100: maan, joka, useimmissa tapauksissa aivan suotta, Minis-
61101: terineuvoston lausunnon hankkimisen vuoksi tulisi koh-
61102: taamaan Eduskunnan hyväksymien uusien lakien vahvis-
61103: 32 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
61104:
61105: tamista. Kun tarpeellisten, usein erittäin kiireellisten pa-
61106: rannusten toteuttaminen viipyisi, pidentyisi se epävarmuu-
61107: den tila, mikä saattaa syntyä oloissa, joiden uudestajär-
61108: jestäminen lainsäädännön kautta on vireillä.
61109: Näidenhaittojen ja häiriöiden lisäksi tulisi vihdoin seikka,
61110: jonka täytyy Suomen kansassa synnyttää mitä suurinta
61111: huolta. Keisarikunnan hallituslaitokset ovat sovelletut
61112: Venäjän olojen mukaan ja nämät määräävät niiden toi-
61113: minnan. Suomen olot, jotka kauttaaltaan ovat toisen-
61114: laiset, ovat Keisarikunnan viranomaisille tuntemattomat.
61115: Pelätä täytyisi jo tämän vuoksi että Suomen tarpeet eivät
61116: voisi tulla Keisarikunnan Ministerineuvostossa huomioon-
61117: otetuiksi ja että sen johdosta Suomen todelliset edut
61118: joutuisivat sen tärkeimpäin asiain ratkaisussa syrjäyte-
61119: tyiksi näkökohtain tieltä, jotka olisivat vieraat tämän
61120: maan tarpeille.
61121: Kaiken tämän johdosta Suomen hallinto ja lainsää-
61122: däntö puheenaolevan määräyksen toimeenpanon kautta
61123: joutuisi tuntuvaan riippuvaisuuteen Keisarikunnan hal-
61124: lituslaitoksista, joka panisi koko Suomen autonomian
61125: vaaran alaiseksi. Se asema, johon Suomi täten joutuisi,
61126: olisi kokonaan vastoin niitä tarkoitusperiä, jotka olivat
61127: johtavina Suomen valtio-oikeudellista asemaa perustettaessa
61128: ja jotka eräs senaikuinen venäläinen valtiomies, täysin
61129: sopusoinnussa Aleksanteri l:n korkeiden tarkoitusperien
61130: kanssa, lausui sanoessaan: >>Suomi on valtio eikä kuverne-
61131: mentti. Niinpä ei sitä voida hallita ohimennen ja lukuisain
61132: juoksevien asiain ohella>>.
61133:
61134: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa seuraa, että
61135: Keisarikunnan etuja Suomen asiain hoidossa on tarkoin
61136: varteenotettava. Niinpä on myöskin luonnollista, että
61137: Suomen asiain valmistelun ja esittelyn järjestyksen tulee
61138: olla sellainen, että Keisarikunnan edut tulevat vaarinote-
61139: tuiksi. Mutta epäilemätöntä on, että tätä varten sellai-
61140: nen järjestely ei ole tarpeen, joka sisältyy puheena ole-
61141: vaan kesäk. 2 p:nä annettuun määräykseen.
61142: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 33
61143:
61144: Jo siitä asemasta, jossa Suomi on Venäjän valtakun-
61145: nassa, johtuu, että Keisarikunnalla aina on tilaisuus val-
61146: voa sitä, että Suomen lainsäädännössä ja hallinnossa ei ta-
61147: pahdu mitään, joka olisi Keisarikunnan tai valtakunnan
61148: etuja vastaan. Venäjän Keisari on samalla Suomen Suuri-
61149: ruhtinas, ja ilman hallitsijan vahvistusta ei Suomessa
61150: voida lakia muuttaa eikä uutta säätää. Edelleen on hal-
61151: litsijana, kun hän, milloin jonkun Suomen asian katsotaan
61152: koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saattaa kysyä
61153: neuvoa myöskin venäläisiltä neuvonantajiltaan, tilaisuus
61154: kaikissa tapauksissa hankkia kaikki se selvitys Keisari-
61155: kunnan viranomaisilta, mikä katsotaan Keisarikunnan
61156: etujen vaarinottamista varten tarpeelliseksi. Suomen val-
61157: tiollinen historia osottaakin, että kaikissa tärkeissä ta-
61158: pauksissa, joissa Keisarikunnan etuja tavalla tai toisella
61159: koskevia Suomen asioita on ollut ratkaistava, asianomai-
61160: set venäläiset viranomaiset ovat tämän johdosta olleet
61161: tilaisuudessa niissä valvomaan Keisarikunnan etuja. Vih-
61162: doin on huomattava, että Suomen kenraalikuvernööriksi,
61163: joka on Suomen Senaatin puheenjohtaja ja maan toimeen-
61164: panevan hallituksen päällikkö, voidaan nimittää venä-
61165: läinen mies ja että näin ollen erityisiä takeita on olemassa
61166: siitä, että Suomen hallituksessa Keisarikunnan etuja ei
61167: loukata. Mitä erikseen tulee korkeimman vallan ratkaisua
61168: vaativiin asioihin, saattaa kenraalikuvernööri kaikista
61169: tällaisista asioista antaa erityisen lausunnon ja siinä ehdot-
61170: taa ne toimenpiteet, joita hän saattaa katsoa tarpeellisiksi
61171: Keisarikunnan etujen valvomista varten.
61172: Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puolelta
61173: on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain valmis-
61174: telun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on ollut voi-
61175: massa, ole tyydyttävä, niin olisi Valiokunnan mielestä
61176: Eduskunnan syytä julki lausua, että Eduskunta, siinä ta-
61177: pauksessa että Keisarillinen Majesteetti katsoo muutoksia
61178: Suomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu- ja
61179: esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa pe-
61180: 3
61181: 34 1908. 11 Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
61182:
61183: rustuslainmukaisesti käsiteltäväkseen armollisen esityksen
61184: asiasta.
61185:
61186: Valiokunnan mielestä, olisi siinä alam. anomuksessa,
61187: jonka Eduskunta Valiokunnan ehdotuksen mukaan tekisi
61188: Keisarilliselle Majesteetille, tämän mietinnön pääasiallisen
61189: sisällyksen ohessa esitettävä vielä seuraavaa:
61190: Suomen kansa onsen satavuotiskauden aikana, joka on
61191: kulunutsiitäkuin Suomiyhdistettiin Venäjän valtakuntaan,
61192: Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ja Hänen Korkeiden
61193: Edeltäjäinsä valtikan alla, saanutelääjakehittyäerityisenä
61194: kansakuntana lain-alaisen yhteiskuntajärjestyksensä ja sen
61195: sisällisen itsenäisyyden suojassa, jonka ikuisesti muistet-
61196: tava Keisari Aleksanteri I sille ylevämielisesti vahvisti.
61197: Niiden etujen joukossa, jotka sen valtiosääntö antaa, on
61198: Suomen kansa aina pitänyt kallisarvoisimpiin kuuluvana
61199: välitöntä suhdetta Korkeaan Hallitsijaansa.
61200: Suomen kansa uskoo, että Keisarillinen Majesteetti
61201: suostumaHa puheena oleviin määräyksiin tämän vuoden
61202: ~ou~~\
61203: esa .
61204: 20
61205: p:lt~ _ ei ole tahtonut järkyttää Suuriruhtinaskun-
61206: p. p: ta
61207: nan oikeusjärjestystä, vaan ainoastaan tarkoittanut Kei-
61208: sarikunnan etujen vaarinottamista. Siinä vakaumuk-
61209: sessa ettei se sisällinen itsenäisyys, joka on Suomelle
61210: vakuutettu, ole ristiriidassa Venäjän valtakunnan todel-
61211: listen etujen kanssa, uskaltaa Suomen kansa luottamuk-
61212: sella odottaa, että Keisarillinen Majesteetti on suova Suo-
61213: men kansan myöskin, mitä tulee Suomen asiain valmis-
61214: teluun ja esittelyyn Keisarilliselle }Y.Iajesteetille, nauttia
61215: Suomelle sen perustuslakien mukaan tulevaa oikeutta
61216: ja senvuoksi on armollisesti määräävä, että Suomen
61217: asiain käsittelyn järjestys tämän mukaiselle kannalle
61218: oikaistaisiin.
61219:
61220: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun~
61221: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Ma-
61222: jesteetilta alamaisesti anoisi:
61223: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 35
61224:
61225: että Suomelle säilytettäisiin tämän maan
61226: lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain asiain
61227: valmisteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden
61228: sille perustuslain mt-tkaan tuleva oikeus, sekä
61229: että Suomen asiain käsittelyn järjestys tämän-
61230: mukaiselle kannalle oikaistaisiin.
61231:
61232:
61233:
61234: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
61235: Setälä, varapuheenjohtaja Ahmavaara, jäsenet Aalle,
61236: Aro, Estlander, Hultin, Ingman, Kuusinen, Lagerlöf,
61237: Leivo, Yrjö Mäkelin, Mömmö, Nevanlinna, G. G. Rosen-
61238: qvist, Tuomikoski ja Valavaara sekä osittain varajäsenet
61239: Koponen ja Vesa.
61240:
61241: Helsingissä 29 p:nä lokakuuta 1908.
61242: 36 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 37.
61243:
61244:
61245:
61246:
61247: Vastalause.
61248:
61249: Valiokunnan mietinnössä on kyllä useampiakin koh-
61250: tia, joissa joko ilmaistu kanta tahi sanontatapa ei ole
61251: sellainen kuin meidän mielestämme Suomelle kuuluvaa
61252: oikeutta tarkasti valvottaessa oikeastaan pitäisi olla, taikka
61253: sitte on joku meidän mielestämme hyvinkin tärkeä seikka
61254: jätetty kokonaan mainitsematta. Mutta vaikkapa suurella
61255: suvaitsevaisuudella kaiken muun vielä voisimmekin sulat-
61256: taa, emme sitä voi tehdä sen mietintöön otetun ajatuksen
61257: suhteen, joka on lausuttu sivuilla 33 ja 34 seuraavin
61258: sanom:
61259: :. Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puo-
61260: lelta on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain
61261: valmistelun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on ollut
61262: voimassa, ole tyydyttävä, niin olisi Valiokunnan mielestä
61263: Eduskunnan syytä julki lausua, että Eduskunta, siinä
61264: tapauksessa että Keisarillinen Majesteetti katsoo muutok-
61265: sia Suomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu-
61266: ja esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa
61267: perustuslainmukaisesti käsiteltäväkseen anuollisen esityk-
61268: sen asiasta.,
61269: Kun me emme mitenkään voi tuolla tavQin seurata
61270: valiokunnan enemmistöä mitä ilmeisimmän suomettare-
61271: laisen myöntyväisyyspolitiikan Iiukkaille poluille, ehdo-
61272: tamme:
61273: Vastalause. 37
61274:
61275: että eduskunta palauttaisi mietinnön pe-
61276: rustuslakivaliokuntaan siinä tarkotuksessa, että
61277: yllämainittu kohta siitä poistettaisiin.
61278:
61279: Helsinki 29 p. lokak. 1908.
61280:
61281: Iida Aalle. Yrjö Mäkelin.
61282: Verner Aro. P. J. Mömmö.
61283: 0. W. Kuusinen. N. Valavaara.
61284: Liite.
61285:
61286: Suomennos.
61287:
61288:
61289:
61290:
61291: Armollisesti "ah"istettu Ministerineu(!oston päätös.
61292:
61293: Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain
61294: käsittelyjärjestyksestä.
61295:
61296: Ministerineuvostolle annetun valtakunnan eri hallin-
61297: tohaarojen toiminnan yhdistämistä tarkoittavan tehtävän
61298: mukaisesti sekä Valtakunnan Perustuslakien 10 ja 11 ar-
61299: tiklan nojalla (Lak. kok. I nid. 1 osa, v. 1906 painos)
61300: on Ministerineuvosto Suomen asiain käsittelyjärjestykseen
61301: nähden säädettäväksi esittänyt:
61302: 1) Ministerineuvoston tehtäväksi annetaan punnita,
61303: mitkä esille tulevat Suomen Suuriruhtinaanmaan asiat kos-
61304: kevat samalla Keisarikunnan etuja ja sentähden vaativat
61305: lähempää harkintaa Ministeriöiden ja Ylihallitusten puo-
61306: lelta.
61307: 2) Tämän mukaisesti, samalla kuin Suomen Kenraali-
61308: kuvernööri lähettää Suomen Ministeri-Valtiosihteerille
61309: asioita alamaisesti esiteltäviksi, lähettää hän toisen kappa-
61310: leen niitä, oman lausuntonsa ja asiaan kuuluvien asia-
61311: kirjain seuraamina, Ministerineuvoston Puheenjob tajalle
61312: mainitussa Neuvostossa käsiteltäviksi.
61313: 3) Edellisessä (2) kohdassa mainittuihin asioihin kuu-
61314: luvat: 1) ehdotukset sekä eduskunta- että hallinnollisiksi
61315: laeiksi Suomen Suuriruhtinaanmaata varten ; 2) ehdotuk-
61316: set Suomen eduskunnalle annettaviksi armollisiksi esityk-
61317: siksi; 3) eduskunnan alamaiset anomukset ja esitykset ja
61318: 4) Keisarillisen Suomen Senaatin alamaiset esitykset, jotka
61319: koskevat: a) hallintoasioita, joilla on yleinen merkitys;
61320: b) Armollisen luvan hankkimista lakiehdotusten ja edus-
61321: 39
61322:
61323: kunnalle annettavien esitysten laatimiseen, sekä c) edus-
61324: kunnan anomuksia ja esityksiä.
61325: 4) Ministerineuvoston ennakolta tarkastettaviksi an-
61326: netaan myöskin ne Suomen Kenraalikuvernöörin tahi
61327: Ministeri-Valtiosihteerin omasta alotteesta laatimat ehdo-
61328: tukset alamaisiksi esittelyiksi, jotka koskevat 3:ssa koh-
61329: dassa mainittuja asioita.
61330: 5) Saatuaan ylempänä (3 ja 4 kohd.) mainitut ehdo-
61331: tukset, ilmoittaa Ministerineuvoston Puheenjohtaja, mah-
61332: dollisimman pian, Suomen Kenraalikuvernöörilie tahi
61333: Ministeri-Valtiosihteerille, riippuen siitä, kummanko alot-
61334: teesta ehdotus on tehty, Neuvoston lausunnon kyseessä
61335: olevasta asiasta, eikä ilman tällaista lausuntoa asiasta
61336: voida Hänen Majesteetilleen Keisarilie esitellä.
61337: 6) Siinä tapauksessa, että Ministerineuvosto ei katso
61338: voivansa yhtyä Suomen Suuriruhtinaanmaan asianomais-
61339: ten viranomaisten ehdottamaan asian käsittelyyn ja rat-
61340: kaisuun, tahi, että Ministeri-Valtiosihteeri ei yhdy Minis-
61341: terineuvoston lausuntoon, esittelevät Suomen Kenraali-
61342: kuvernööri ja Ministeri-Valtiosihteeri alamaisesti kysy-
61343: myksessä olevan asian ainoastaan yhdessä Ministerineu-
61344: voston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan asianomaisen
61345: Ministerin kanssa.
61346: 7) Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-Valtiosih-
61347: teeri ilmoittavat viipymättä Ministerineuvoston Puheen-
61348: johtajalle heidän esityksestään (3 ja 4 koht.) annetut
61349: Armolliset käskyt sekä lähettävät hänelle jäljennökset
61350: Annollisen vahvistuksen saavuttaneista asetuksista ja
61351: esityksistä, niin myös itse alamaisista esitysmemoriaa-
61352: leista.
61353: Hänen Majesteettinsa Keisari on toukokuun 20
61354: p:nä 1908, Armossa suvainnut vahvistaa tämän pää-
61355: töksen.
61356: 40
61357:
61358: Suomennos.
61359:
61360:
61361:
61362:
61363: Årmollisesti (Jah"istettu M inisterineu(Joston päätös.
61364: Suomen Kenraalikuvernöörin nimittä.mis- ja
61365: erottamistavasta.
61366: Ministerineuvosto on valtakunnan perustuslakien 10
61367: ja 11 artiklan nojalla (Lak. kok., I nid., 1 osa, v. 1906
61368: painos) esittänyt Suomen Kenraalikuvernöörin ja hänen
61369: Apulaisensa nimittämis- ja erottamistavan suhteen sää-
61370: dettä väksi :
61371: 1) Suomen Kenraalikuvernööri ja hänen Apulaisensa
61372: nimitetään ja erotetaan Korkeimmanomakätisesti allekir-
61373: joitetuilla Armollisilla käskykirjeillä Hallitsevalle Senaa-
61374: tille ja Hänen Majesteettinsa päiväkäskyllä, säädetyssä
61375: järjestyksessä.
61376: 2) Jäljennökset Korkeimmanomakätisesti allekirjoite-
61377: tnista Armollisista käskykirjeistä mainittujen (1 koht.)
61378: virkamiesten nimittämisestä ja erottamisesta lähettää Suo-
61379: men Kenraalikuvernööri Keisarilliselle Suomen Senaatille
61380: asianomaisia toimenpiteitä varten sekä Suomen Sunriruh-
61381: tinaanmaan Ministeri-Valtiosihteerille tiedoksi.
61382: Hänen Majesteettinsa Keisari on tammikuun 11 p:nä
61383: 1908 Armossa suvainnut vahvistaa tämän päätöksen.
61384:
61385:
61386:
61387:
61388: Helsinki 1908. K. F. Puromiehen kirjapaino.
61389: 1908. II Vp.- Edusk. aoom. - Ano•usmiet. N:o 37.
61390:
61391:
61392:
61393:
61394: Suomen Eduskunnan alamainen
61395: anomus, joka koskee Suomen asiain valmis-
61396: telun ja alamaisen esittelyn säilyttämistä pe-
61397: rustuslainmukaisella kannalla.
61398:
61399:
61400:
61401:
61402: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
61403: ja Suuriruhtinas l
61404:
61405:
61406:
61407:
61408: Keisarikunnan virallisessa sanomalehdessä olleen tie-
61409: donannon mukaan on Teidän Keisarillinen Majesteettinne
61410: 20 P· toukok. nyt kuluvaa vuotta suvainnut armollisesti vah-
61411: z p. kesäk.
61412: 2 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37.
61413:
61414: vistaa Keisarikunnan Ministerineuvoston tekemän ehdo-
61415: tuksen säännöksiksi, jotka olisivat annettavat Keisarikun-
61416: nan etuja koskevain Suomen asiain käsittelyn järjes-
61417: tyksestä.
61418: Puheenalainen määräys sisältää erinäisiä tärkeitä
61419: säännöksiä, jotka on tarkoitettu Suomen lainsäädäntö- ja
61420: hallintoasiain käsittelyssä vaarinotettaviksi ja erinäisten
61421: Suomen viranomaisten noudatettaviksi, ja jotka sisältävät
61422: muutoksia siihen, mitä näistä asioista on ollut säädettynä
61423: ja noudatettuna. Kuitenkaan ei sitä ole annettu Suomen
61424: lainsäädännön järjestyksessä, vaan yksinomaan venäläi-
61425: senä asetuksena.
61426: Suomen kansa ei voi olla näkemättä tämän mää-
61427: räyksen sisällyksessä ja syntytavassa syvällekäypää poik-
61428: keusta siitä sisällisestä itsenäisyydestä ja oikeusjärjestyk-
61429: sestä, mikä on Suomelle juhlallisesti vakuutettu ja jonka
61430: säilyttämisestä loukkaamattomana Suomen kansan kan-
61431: sallisen menestyksensä kallisarvoisimpana ehtona täytyy
61432: järkähtämättä kiinni pitää.
61433:
61434:
61435:
61436: Kun Suomi yhdistettiin Venäjän valtakuntaan, vah-
61437: visti Keisari Aleksanteri I, Venäjän valtiovallan haltiana,
61438: Suomen uskonnon ja perustuslait. Tämä tapahtui Por-
61439: voon valtiopäivillä maaliskuun 27~ päivänä 1809 kaikille
61440: Suomen asujamille annetulla armollisella vakuutuksella,
61441: jossa Keisari lausui tahtoneensa ,vakuuttaa ja vahvistaa
61442: Maan Uskonnon ja Perustuslait sekä ne Eri- ja muut
61443: oikeudet, joita itsekukin Sääty mainitussa Suuriruhtinas-
61444: kunnassa erittäin ja kaikki sen asuja111et yhteisesti,
61445: niin ylhäisemmät kuin alhaisemmat, tähän asti Val-
61446: tiosaannön mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyt-
61447: tää kaikki nämä edut ja asetukset lujina ja jär-
61448: kähtämättäminä täydessä voimassa". Tästä vakuutuk-
61449: sesta lausuu Keisari Aleksanteri I kaikille Suomen
61450: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 3
61451:
61452: asujamille maan säätyjen tekemän uskollisuuuden ja kuu-
61453: liaisuuden valan johdosta antamassaan armollisessa julis-
61454: tuksessa 23 p:lt~ maal~skuuta 1809 että hän oli sen kautta tah-
61455: 4 p:lta huhtikuuta '
61456: tonttt ,juhlallisella, heidän ( säätyjen) läsnäollessansa
61457: annetulla ja Korkeimman Temppelissä julistetulla Kirjalla
61458: vakuuttaa ja vahvistaa heille heidän Uskontonsa ja Perus-
61459: tuslakiensa säilyttämisen".
61460: Keisari Aleksanteri I huomautti itse tämän juhlallisen
61461: vakuutuksen merkitystä myöskin sanoessaan valtaistuin-
61462: puheessaan Porvoon valtiopäiviä avattaessa, että hän oli
61463: luvannut ylläpitää maan valtiosäännön ja sen perustuslait
61464: ja katsovansa säätykokousta Suomen valtiollisen olemassa-
61465: olon lähtökohdaksi. Saman ajatuksen ilmaisi Keisari
61466: myöskin Porvoon valtiopäiväin lopettajaispuheessa lau-
61467: suessaan, että Suomen kansa oli korotettu ,kansakuntain
61468: joukkoon" ( ,place desormais au rang des nations"), että
61469: se oli ,lakiensa vallan alla" ( ,sous 1' empire de ses lois")
61470: ja , vapaana sisäisissä asioissaan" ( ,libre dans l'inte-
61471: rieur").
61472: Se Suomen valtio-oikeudellinen asema, joka oli perus-
61473: tettu Porvoon valtiopäivillä, oli jo tosiasia, kun rauhan-
61474: sopimus Venäjän ja Ruotsin välillä ~- 17
61475: päivänä syyskuuta
61476: 1809 tehtiin. Rauhansopimuksen kautta, jossa Ruotsi
61477: Venäjälle luovutti Suomen, ei tapahtunut mitään muu-
61478: tosta tässä, vaan tunnustettiin mitä Porvoon valtiopäivillä
61479: oli tapahtunut.
61480: Tämä selviää rauhansopimuksen VI :unesta kohdasta,
61481: jossa sanotaan: ,Kun Hänen Majesteettinsa koko Venä-
61482: jän valtakunnan Keisari jo on antanut mitä selvimmät
61483: todistukset siitä lempeä- ja oikeamielisyydestä, jolla Hänen
61484: Majesteettinsa on päättänyt hallita Hänen nyt hankki-
61485: miensa maitten asukkaita, jalomielisesti ja vapaasta tah-
61486: dostansa vakuuttaessansa heille heidän uskontonsa, omis-
61487: tusoikeutensa ja erioikeuksiensa vapaan harjoittamisen,
61488: katsoo Hänen Ruotsin Majesteettinsa itsensä siten vapau-
61489: 4 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
61490:
61491: tetuksi muuten niin pyhästä velvollisuudesta tehdä siinä
61492: suhteessa ehtoja entisten alamaistensa hyväksi."
61493: Puheenalainen kohta sisältää sananmukaisesti tosin,
61494: että Venäjän Keisari oli vakuuttanut Suomen asukkaille
61495: ,heidän uskontonsa, omistusoikeutensa ja erioikeuksiensa
61496: vapaan harjoittamisen." Nämä sanat eivät siis täysin
61497: vastaa sen vakuutuksen sanamuotoa, jonka Keisari Alek-
61498: santeri I ~ 27
61499: päivänä maaliskuuta 1809 oli antanut maan
61500: uskonnon ja perustuslakien sekä säätyjen ja yksityisten
61501: erioikeuksien säilyttämisestä. Ei saata kuitenkaan olla
61502: epäilystäkään siitä, että tarkoitus oli niillä viitata Keisarin
61503: sanottuun vakuutukseen sen valtiosäännön säilyttämisestä,
61504: jota Suomi oli yhdistettynä Ruotsiin nauttinut. Vaikka-
61505: kin tulkitsisi sanaa ,erioikeudet" niin ahtaasti, että se
61506: tarkoittaisi maan sääclyille erityisesti vakuutettuja eri-
61507: oikeuksia, niin seuraisi näidenkin erioikeuksien vahvis-
61508: tamisesta, että Suomelle samalla oli vahvistettu valtio-
61509: saantö. Sillä kunkin säädyn tärkein erioikeus juuri oli
61510: saada säätynä yhdessä muiden säätyjen kanssa muodostaa
61511: kansaneduskunta sekä yhdessä hallitsijan kanssa valtio-
61512: päivillä käyttää lainsäätämisvaltaa.
61513: Rauhansopimuksen IV :nteen kohtaan otetuilla sa-
61514: noilla: ,nämä läänit ( s. o. ne osat Suomea, jotka olivat
61515: kuuluneet Ruotsiin, sekä osa Länsipohjaa) - - - kuu-
61516: luvat tästä lähtien täydellä omistusoikeudella ja suvereni-
61517: teetillä Venäjän valtakunnalle ja pysyvät siihen liitet-
61518: tyinä", lausutaan Venäjän suvereniteetin vieraiden valto-
61519: jen suhteen tulleen käsittämään myöskin Suomen, joten
61520: Suomi kansainvälisessä suhteessa oli oleva osa Venäjän
61521: valtakuntaa.
61522: Venäjän ja Suomen välinen oikeudellinen suhde sel-
61523: laisena kuin se perustettiin Porvoon valtiopäivillä on ollut
61524: olemassa kokonaisen vuosisadan. Kaikki Keisari Alek-
61525: santeri I :sen korkeat seuraajat ovat kukin puolesiansa
61526: juhlallisella hallitsijavakuutuksella luvanneet pitää Suo-
61527: men perustuslait järkähtämättäminä voimassa.
61528: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 5
61529:
61530: Historiallisten ja oikeudellisten tosiasiain johdosta on
61531: siis Suomi, samalla kuin se on erottamattomasti yhdistetty
61532: Venäjän kanssa yhdeksi valtakunnaksi, tässä valtakun-
61533: nassa maa, jolla on oma, sen perustuslakeihin sisältyvä
61534: valtiosääntö. Tästä seuraa, että Suomi on erityinen lain-
61535: säädäntö- ja hallintoalue. Ne lait, joiden mukaan Suomea
61536: on hallittava, ovat valmisteltavat ja säädettävät siinä jär-
61537: jestyksessä ja sillä tavalla, kuin Suomen perustuslait ja
61538: lailliset asetukset määräävät, ja ovat asianmukaisella ta-
61539: valla täällä noudatettaviksi julkaistavat.
61540: Suomen valtiosäännön mukaan harjoittavat hallitsija
61541: ja eduskunta yhdessä lainsäädäntöoikeutta maassamme.
61542: Pääasiallisesti käytännön nojalla on kuitenkin voimassa,
61543: että hallitsija yksin saa säätää n. s. taloudellisen eli hal-
61544: linnollisen lainsäädännön alalla, mutta täten annetut ase-
61545: tukset eivät saa olla ristiriidassa lakien kanssa, jotka ovat
61546: syntyneet kansaneduskunnan myötävaikutuksella.
61547: Miten perustuslaki on säädettävä, muutettava, selitet-
61548: tävä tahi kumottava, säädettiin myöhemmin myöskin
61549: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II :sen r 5 päivänä
61550: huhtikuuta r869 vahvistaman Valtiopäiväjärjestyksen
61551: 71 § :ssä, ja nyt voimassa olevassa Valtiopäiväjärjestyk-
61552: sessä 20 päivältä heinäkuuta r9o6 on säännöksiä tästä
61553: asiasta 29, 6o ja 8o § :ssä.
61554: Suomen perustuslait vahvistettiin ilman ehtoja ja ra-
61555: joituksia; se julkinen valta, jota Suomen valtiosäännön
61556: nojalla käytetään, ulottuu sentähden kaikkiin valtiotehtä-
61557: viin ilman muita rajoituksia, kuin mitkä ovat välttämättö-
61558: miä seurauksia siitä suhteesta, joka syntyi r8o9, ja jotka
61559: silloin katsottiin itsestään selviksi ja sen jälkeen vuosi-
61560: sadan ajan ovat olleet voimassa.
61561:
61562: Suomen valtiosäännön pääperusteita on periaate, joka
61563: vanhimmista ajoista alkaen on sisältynyt Ruotsin oikeu-
61564: teen, nimittäin että hallitsijan tulee hallita maata ainoastaan
61565: kotimaisten miesten avulla. Eri aikoina on lainsäädäntö
61566: 6 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
61567:
61568: useammallakin tavalla teroittanut tämän periaatteen ehdo-
61569: tonta noudattamista ja on se nimenomaan lausuttuna
61570: myöskin 1772 vuoden Hallitusmuodossa ja 1789 vuoden
61571: Yhdistys- ja Vakuuskirjassa. Koska Suomi, kun se
61572: _ yhdistettiin Venäjän kanssa, sai perustuslakeinansa pitää
61573: ne perustuslait, jotka sillä ennen oli ollut yhdessä Ruotsin
61574: kanssa, ja siis Ruotsin valtiosääntö tuli voimaan Suomen
61575: valtiosääntönä, niin seurasi siitä, että mitä siinä oli sää-
61576: dettynä Ruotsin valtakunnasta, tuli koskemaan Suomea.
61577: Näiden perustuslakien mukaan tulee Suomen virkamies-
61578: ten olla Suomen miehiä ja niiden viranomaisten, joita
61579: hallitsija käyttää apunaan hoitaessaan maan hallitusta,
61580: olla suomalaisia viranomaisia, s. o. viranomaisia, jotka
61581: toimivat Suomen lain nojalla ja asetetaan virkoihin sekä
61582: niistä erotetaan Suomen lain mukaan.
61583: Siitä periaatteesta, että maan viroissa saattaa käyttää
61584: ainoastaan maan omia miehiä, on Suomen perustuslaeissa
61585: yksi poikkeus. Hallitusmuodon ro § :n mukaan voidaan
61586: valtakunnan virkoihin asettaa ulkomaan miehiä, jos he
61587: ,loistavilla ja suurilla ominaisuuksilla voivat tehdä valta-
61588: kunnalle suurta kunniata ja merkillistä hyötyä." Kuiten-
61589: kin on ilmeistä, ettei tästä poikkeuksesta missään tapauk-
61590: sessa voida johtaa oikeutta virkavallan antamiseen Suo-
61591: messa muulle kuin Suomen viranomaiselle.
61592: Puheenaolevat perustuslain säännökset eivät koske
61593: ainoastaan määrättyjä hallitusasioita, vaan ovat yleistä
61594: laatua. Ne sisältävät siis myöskin sen, että Suomen asiain
61595: valmistelemisen esittelyä varten hallitsijalle tulee tapah-
61596: tua suomalaisten viranomaisten kautta.
61597: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa johtuu, että
61598: erinäiset lainsäädäntö- tahi hallintotoimenpiteet, joihin
61599: Suomen tulee oikeusjärjestyksensä mukaisesti ryhtyä jon-
61600: kin valtakunnan tarpeen tyydyttämiseksi, saattavat käydä
61601: tarpeellisiksi. Niinikään seuraa Suomen ja Venäjän väli-
61602: sestä suhteesta, että erinäiset Suomen Suuriruhtinaanmaan
61603: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 1
61604:
61605: omista tarpeista johtuvat lainsäädäntö- ja hallintoasiat
61606: saattavat koskea myöskin Keisarikunnan etuja.
61607: Suomen perustuslakien säännökset siitä, että maata
61608: on hallittava ainoastaan suomalaisten viranomaisten
61609: avulla, eivät estä Keisaria ja Suuriruhtinasta käskemästä
61610: että tätä laatua olevista Suomen asioista on ennen niiden
61611: alamaista esittelemistä ja armollista ratkaisua hankittava
61612: Keisarikunnan viranomaisten lausunto, mikäli asia koskee
61613: Keisarikunnan etuja.
61614: Se toimi Suomen asiain käsittelyssä, joka tämän mu-
61615: kaisesti saattaa Keisarikunnan viranomaisella olla, rajoit-
61616: tuu kuitenkin tässä kosketeltua laatua oleviin asioihin ja
61617: tarpeelliseksi katsotun lausunnon antamiseen. Sillä se
61618: oikeusperuste, joka oikeuttaa mainitun toimen, on ole-
61619: massa ainoastaan sikäli, kuin Suomen asioissa jokin Kei-
61620: sarikunnan etu joutuu kysymykseen. Nämätkin asiat ovat
61621: Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasioita ja laajempi venä-
61622: läisen viranomaisen toimi niiden käsittelyssä joutuisi risti-
61623: riitaan niiden Suomen perustuslakien säännösten kanssa,
61624: joiden mukaan ainoastaan Suomen viranomainen on
61625: oikeutettu suorittamaan suomalaisia virkatehtäviä.
61626: Samoista syistä tulee venäläisen viranomaisen toimen
61627: puheenaolevissa asioissa rajoittua lausunnon antamiseen
61628: kysymyksessä olevasta toimenpiteestä ainoastaan sikäli,
61629: kuin se koskee Keisarikuntaa tai sen etuja.
61630: Edellä esitetystä selviää lopuksi, että Keisarikunnan
61631: viranomaisen toimi erinäisten Suomen asiain käsittelyssä
61632: ei saata sisältää oikeutta sen määräämiseen, onko jokin
61633: asia sitä laatua, että siitä, Keisarikuntaa tai sen etuja
61634: koskevana, on hankittava Keisarikunnan viranomaisten
61635: lausunto. Sillä ei saata olla muiden kuin Suomen jul-
61636: kisen vallan organien asiana määrätä, millä tavalla mää-
61637: rätyn suomalaisen lainsäädäntö- tai hallintoasian käsitte-
61638: lyssä on meneteltävä.
61639:
61640: Suomen oikeusjärjestyksen mukaan Teidän Keisari!-
61641: 8 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37.
61642:
61643: lisen Majesteettinne Suomen Senaatin tulee olla Suomen
61644: korkeimpana hallituslaitoksena ja välittömässä suhteessa
61645: hallitsijaan.
61646: Tämän periaatteen, jonka mukaan Suomen hallitus
61647: on ollut järjestettynä koko sen vuosisadan, minkä Suomi
61648: on ollut yhdistettynä Venäjän valtakuntaan, lausui Suo-
61649: men Senaatin perustaja, Keisari ja Suuriruhtinas Alek-
61650: santeri I erityisellä selvyydellä julki siinä armollisessa
61651: julistuskirjassaan ~21
61652: päivältä helmikuuta 1816, jolla Hän
61653: antoi Suomen Senaatille sen nykyisen nimityksen. Keisari
61654: lausui siinä:
61655: ,Vakuutettuina siitä, että Valtiosääntöä (KOHCTIITy:o;ia)
61656: ja niitä Lakeja, jotka Suomen kansan luonteeseen, tapoi-
61657: hin ja sivistykseen soveltuvina ovat pitkän vuosijakson
61658: olleet sen yhteiskunnallisen vapauden ja levollisuuden pe-
61659: rustuksena, ei voi, saattamatta näitä vaaraan, supistaa eikä
61660: järkyttää, olemme Me tämän Maan Hallitseruisemme
61661: ensimäisestä hetkestä lähtien niin hyvin mitä juhlallisim-
61662: masti vahvistaneet saman Valtiosäännön ja Lait ynnä itse
61663: kullakin Suomen Kansalaisella niiden nojalla olevat vapau-
61664: det ja oikeudet, kuin myös, neuvoteltuamme Maan ko-
61665: koontuneiden Säätyjen kanssa, asettaneet erityisen Halli-
61666: tuksen, joka, Hallituskonseljimme nimisenä syntyperäi-
61667: sistä Suomen miehistä kokoonpantuna, on tähän asti
61668: Meidän nimessämme hoitanut Maan Siviilihallintoa ja
61669: oikeuden käyttöä viimeisessä oikeuspaikassa, riippumatta
61670: mistään muusta vallasta kuin lakien ja siitä, jota Me,
61671: Hallitsijana, niiden mukaan itse käytämme."
61672: Tässä on myöskin ilmaistuna, että Hallituskonseljin
61673: ei tullut toiminnassaan olla riippuvainen Keisarikunnan
61674: hallituslaitoksista. Tämä lausutaan vieläkin selvemmin
61675: toisessa kohdassa samaa armollista julistuskirjaa, jossa
61676: sanotaan: ,vieläkin ilmaistaksemme niitä aikomuksia, joita
61677: Me, perustaessamme tämän maan mam1tun paikal-
61678: lisen Hallituksen, olemme tarkoittaneet, sekä sen välitöntä
61679: suhdetta Meihin Itseemme, olemme nähneet soveliaaksi,
61680: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 9
61681:
61682: sen nimityksen mukaisesti, mikä Keisarikuntamme ja sen
61683: kanssa äskettäin yhdistetyn Puolan Kuningaskunnan kor-
61684: keimmilla Hallituslaitoksilla on, antaa myöskin Suomen
61685: Korkeimmaiie Hallitukselle nimen Meidän Suomen Se-
61686: naattimme, kuitenkaan muuttamatta sen nykyistä järjes-
61687: tysmuotoa ja vielä vähemmän sitä Valtiosääntöä ja niitä
61688: Lakeja, jotka Me Suoruelie olemme vahvistaneet ja tämän
61689: kautta vieläkin kaikin kohdin vakuutamme." Niinkuin
61690: tästä näkyy, oli siis Keisari Aleksanteri I :n nimenomai-
61691: sena tarkoituksena, että Suomen Senaatiiia tuli oiia sama
61692: asema ja merkitys Suomelle kuin Venäjän korkeimmalla
61693: haJlituslaitokseiia Keisarikunnalle.
61694:
61695: Se Suomen valtiosäännön periaate, että maata on
61696: haiiittava suoma:laisten miesten ja suomalaisten viran-
61697: omaisten avulla, sisältää myöskin sen, että Suomen asiain
61698: alamaisen esittelyn Keisarilie ja Suuriruhtinaaiie tulee
61699: tapahtua välittömästi suomalaisen miehen kautta, jonka
61700: tulee vastata toimituskirjojen yhtäpitäväisyydestä haiiit-
61701: sijan päätöksen kanssa, sekä että päätökset ja ratkaisut
61702: esiteltyjen asiain johdosta tehdään siten tapahtuvan esit-
61703: telyn nojaiia.
61704: Näiden lain vaatimusten mukaisesti järjesti jo Kei-
61705: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri I korkeimman vaiian
61706: ratkaisusta riippuvain Suomen asiain esittelyn.
61707: Jotta asiat ,tarkasteltaisiin, valmisteltaisiin ja päätet-
61708: täisiin" Haiiitsijan Suomelle vahvistamien ,lakien ja ase-
61709: tusten" mukaan, määrättiin armolliseiia johtosäännöiiä
61710: 25 p:ltä Iokak. r8r r että komitea Suomen asioita varten oli
61711: 6 p:ltä marrask. '
61712: asetettava ja että ,valtiosihteerin, joka nimitetään Suo-
61713: men asujamista", tuli esitellä ne Suomen asiat, jotka maan
61714: perustuslakien ja Suomen Haiiituskonseljin ohjesäännön
61715: mukaan olivat välittömästi korkeimman vallan ratkaista-
61716: via. Että esittelyn tuli tapahtua välittömästi haiiitsijalle,
61717: sanottiin selvästi: Valtiosihteeri ,esittelee Meiiie asiat".
61718: Kun mainittu komitea armolliseiia julistuskirjana 17 päi-
61719: 10 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37.
61720:
61721: vältä maaliskuuta 1826 lakkautettiin, säilytettiin se järjes-
61722: tys, että esittelyn hallitsijalle tuli tapahtua erityisen Suo-
61723: men asioita varten asetetun valtiosihteerin kautta, jonka
61724: tuli vastata toimituskirjan yhtäpitäväisyydestä hallitsijan
61725: päätöksen kanssa. Vuodesta 1834 alkaen nimitetään val-
61726: tiosihteeriä ministeri-valtiosihteeriksi.
61727: Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri I :n toimeen-
61728: panema Suomen asiain esittelyn valtiosäännön mukainen
61729: järjestys on vuosisadan ollut voimassa ja eri kertoja hal-
61730: litsijain puolelta uudelleen vahvistettu.
61731: Niinpä lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai I
61732: mainitussa julistuskirjassaan 17 päivältä maaliskuuta
61733: 1826, että hän oli tahtonut säätää ,Hänen vahvistamiensa
61734: perustuslakien ja perustavaisten asetusten mukaisen jär-
61735: jestyksen niiden asiain ja juttujen esittelemisessä, jotka
61736: ovat korkeimman vallan päättämisen alaisia."
61737: Uuden tunnustuksen saivat tämän järjestyksen peri-
61738: aatteet niiden ohjeiden ja määräysten kautta, jotka Kei-
61739: sari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II antoi sen v. 1864
61740: asetetun komitean varteenotettavaksi, jonka tuli yhdeksi
61741: yhdistää Suomen voimassa olevat perustuslait. Näiden
61742: ohjeiden seitsemännessä kohdassa on nimittäin lausuttu
61743: nimenomaan, ,että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa
61744: ratkaisua, on Ministeri-valtiosihteerin, jonka tulee olla
61745: syntyperäinen Suomalainen, Keisarilie esiteltävä".
61746: Samoja periaatteita noudatettiin Keisari ja Suuri-
61747: ruhtinas Aleksanteri III :n aikana, ja on Teidän Keisaril-
61748: linen Majesteettinnekin heti valtaistuimelle noustuanne
61749: suvainnut armollisessa julistuksessa 12 päivältä marras-
61750: kuuta 1894 käskeä, että niitä Suomen asioita esiteltäessä,
61751: jotka riippuvat hallitsijan omasta armollisesta ratkaisemi-
61752: sesta, vastakin on noudatettava samaa järjestystä, kuin
61753: mikä Keisari Aleksanteri III :n hallitusaikana oli ollut
61754: voimassa.
61755: Mikäli muutosta tahdotaan aikaansaada siihen, että
61756: Suomen asiain esittely hallitsijalle on tapahtuva välit-
61757: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 11
61758:
61759: tömästi suomalaisen miehen kautta, tarvitaan sitä varten
61760: lainsäädäntötoimi siinä järjestyksessä kuin perustuslain
61761: muuttamisesta on säädetty.
61762:
61763: Mitä tulee menettelytapaan niiden Suomen as1am
61764: suhteen, jotka koskevat myöskin Keisarikunnan etuja, on
61765: näistä asioista ennen niiden esittelemistä armollisesti rat-
61766: kaistavaksi, hankittu Keisarikunnan asianomaisten viran-
61767: omaisten lausunnot. Erityiset määräykset tästä annettiin
61768: v. 189L Silloin säädettiin asetuksessa 1 päivältä elokuuta
61769: sanottua vuotta sen 1 kohdassa, että Suomenmaan minis-
61770: teri-valtiosihteerin pitää, ennen kuin hän alamaisuudessa
61771: esittelee ehdotuksia uusiksi laeiksi Suuriruhtinaanmaata
61772: varten sekä esityksiä Suomen valtiopäiville, hankkia Kei-
61773: sarikunnan ministerien lausunnot niissä tapauksissa, jol-
61774: loin asia koskee myöskin Keisarikunnan etuja ja heidän
61775: toimialaansa ja että alamaisissa esittelyissä pitää Hänen
61776: Majesteettinsa eteen asetettaman lakiehdotusten ja valtio-
61777: päiväesitysten ohessa kenraalikuvernöörin mietintö ja
61778: asianomaisen Keisarikunnan ministerin lausunto, milloin
61779: semmoinen on hankittu.
61780: Vuodesta 1907 alkaen eivät Keisarikunnan asian-
61781: omaiset ministerit enää ole puheenalaisista Suomen
61782: asioista antaneet lausuntojaan yksinään, vaan ovat alis-
61783: taneet ne Ministerineuvostoon, joka niistä sitten on lau-
61784: sunnon antanut. Ja on näyttäytynyt, että Ministerineu-
61785: vosto on puuttunut Suomen asioihin melkoista laajem-
61786: malta, kuin mitä mainitun asetuksen mukaisella lausun-
61787: non hankkimisella on tarkoitettu, vieläpä on ehdottanut
61788: Suomen asioista annettavaksi lakisäännöksiä tavalla ja
61789: järjestyksesså, joka ei ole Suomen perustuslakien mukai-
61790: nen, ja ovat nämät ehdotukset eräissä tapauksissa joh-
61791: taneet lainsäädäntötoimiin.
61792: Suomen Eduskunta ei voi olla erityisesti tässä kohdin
61793: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti esiintuo-
61794: matta, kuinka Ministerineuvoston ehdotuksen mukaisesti
61795: 12 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
61796:
61797: tämän vuoden tammikuun 1 1 päivänä ( v. 1.) on annettu
61798: määräys siitä, että Suomen kenraalikuvernööri ja hänen
61799: apulaisensa ovat nimitettävät ja erotettavat korkeimman
61800: omakätisesti allekirjoitetulla käskyllä Keisarikunnan Hal-
61801: litsevalle Senaatille sekä armollisella päiväkäskyllä sää-
61802: detyssä järjestyksessä. Tämä määräys on annettu yksin-
61803: omaan venäläisenä lainsäätämistoimenpiteenä. Siinä sää-
61804: detyn nimittämisjärjestyksen kautta syrjäytetään Suo-
61805: men oikeus riippumattamaan ja välittömään Suomen
61806: asiain esittelyyn hallitsijalle. Sillä Suomen ministeri-
61807: valtiosihteerin tehtävänä on ilmoittaa kenraalikuvernöö-
61808: rille ja Keisarilliselle Suomen Senaatille Keisarillisen
61809: Majesteetin päätökset asioissa, jotka koskevat Suomea.
61810: Kun jonkun henkilön nimittäminen kenraalikuvernöörin
61811: virkaan, tämä kun on suomalainen valtionvirka, on sem-
61812: moinen hallitustoimenpide, joka kohdistuu Suuriruhtinas-
61813: kuntaan, ei puheenalainen, Ministerineuvcoston alotteesta
61814: syntynyt määräys kenraalikuvernöörin ja hänen apulai-
61815: sensa nimittämistavasta ole sopusoinnussa Suomen valtio-
61816: säännön kanssa.
61817: Vihdoin on Ministerineuvosto ehdottanut sen erinäis-
61818: ten Suomen asiain käsittelyn järjestystä koskevan mää-
61819: räyksen antamisen, joka lähinnä on aiheuttanut tämän
61820: Eduskunnan alamaisen anomuksen.
61821: Puheenaoleva armollinen määräys säätää, että Suo-
61822: men kaikki lainsäädäntö- ja kaikki tärkeämmät korkeim-
61823: man vallan ratkaisusta riippuvat hallintoasiat ovat, ennen-
61824: kuin ne esitellään hallitsijalle, määrätyllä tavalla käsitel-
61825: tävät Keisarikunnan Ministerineuvostossa; ja osottaa
61826: määräys, että Ministerineuvoston tulee tarkastaa ja rat-
61827: kaista, mitkä Suomen asiat samalla koskevat Keisarikun-
61828: nan etuja, sekä sen käsiteltävinä olleista asioista antaa
61829: lausuntonsa, jota ilman asiata ei voida Keisarille ja
61830: Suuriruhtinaalle esitellä.
61831: Eduskunta on kyllä pitänyt mahdollisena, että mää-
61832: räyksen tarkoitus on, että Ministerineuvoston Suomen
61833: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 13
61834:
61835: as1am käsittelyssä tulee rajoittua Keisarikunnan etujen
61836: valvomiseen ja niin ollen antaa lausuntoja Suomen asioista
61837: ainoastaan, mikäli katsoo niiden koskevan myöskin Kei-
61838: sarikuntaa, Edellä esitetyt säännökset saattaisivat kui-
61839: tenkin aiheuttaa paljoa laajempaakin sekaantumista Mi-
61840: nisterineuvoston puolelta Suomen asioihin, sanotut sään-
61841: nökset kun ovat senlaatuiset, että niiden kautta Keisari-
61842: kunnan Ministerineuvostosta tehtäisiin eräänlainen vält-
61843: tämätön virka-aste useimpain ja tärkeimpäin Suomen
61844: asiain käsittelyssä. Joka tapauksessa nämä säännökset
61845: ovat soveltumattomat siihen Suomen valtiosäännön peri-
61846: aatteeseen, jonka mukaan maata on hallittava kotimaisten
61847: viranomaisten avulla. Edellä on tosin esitetty, ettei tämä
61848: periaate estä lausunnon hankkimista venäläisiltä virano-
61849: maisilta erinäisistä Suomen asioista. Mutta samalla on
61850: osotettu, ettei Keisarikunnan viranomaisen toimi Suomen
61851: asioissa, mainittua periaatetta loukkaamatta, saata olla sitä
61852: laatua, kuin puheenaolevat säännökset edellyttävät.
61853: Tässä kosketeltujen säännöstensä kautta puheenaoleva
61854: armollinen määräys on sovdtumaton myöskin siihen Suo-
61855: men valtiosäännön periaatteeseen, että maan korkeimpien
61856: hallitusviranomaisten, samoinkuin myöskin kansanedus-
61857: kunnan, tulee olla välittömässä suhteessa hallitsijaan. Sillä
61858: nämät säännökset tekisivät Keisarikunnan Ministerineu-
61859: vostosta tarkastavan viranomaisen toiselta puolen hallit-
61860: sijan ja toiselta Suomen kenraalikuvernöörin ynnä Senaa-
61861: tin sekä myös Eduskunnan välille.
61862: Mitä erikseen tulee niihin säännöksiin, joita puheena-
61863: olevassa määräyksessä annetaan Suomen asiain esittelystä
61864: hallitsijalle, niin ne sisältävät poikkeuksia siitä, mitä Suo-
61865: men oikeusjärjestyksen mukaan tulee olla tässä kohdin
61866: voimassa.
61867: Paitsi että tämän määräyksen mukaan ei mitään tär-
61868: keämpää Suomen asiaa voida hallitsijalle esitellä ilman
61869: Keisarikunnan Ministerineuvoston lausuntoa, säädetään
61870: siinä, että niissä tapauksissa, joissa erimielisyyttä on
61871: 14 1908. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 37.
61872:
61873: ilmaantunut Ministerineuvoston ja Suomen Suuriruhti-
61874: naanmaan asianomaisten viranomaisten välillä, ,esittelevät
61875: Suomen Kenraalikuvernööri ja Ministeri-V aitiosihteeri
61876: alamaisesti kysymyksessä olevan asian ainoastaan yhdessä
61877: Ministerineuvoston Puheenjohtajan tahi Keisarikunnan
61878: asianomaisen Ministerin kanssa."
61879: Tämän mukaan olisivat siis Suomen asiat määrä-
61880: tyissä tapauksissa esiteltävät hallitsijalle viranomaisen
61881: myötävaikutuksella, joka ei ole suomalainen. Määräys
61882: sisältää näin ollen tässäkin kohdassaan muutoksen siihen
61883: Suomen valtiosäännön periaatteeseen, että Suomea on
61884: hallittava Suomen miesten ja viranomaisten avulla, jonka
61885: periaatteen nojalla Suomella on oikeus välittömään ja
61886: riippumattomaan, Suomen miehen kautta tapahtuvaan
61887: maan asiain esittelyyn hallitsijalle.
61888: Vihdoin puheenaoleva määräys säätää, että Suomen
61889: ministeri-valtiosihteerin ja kenraalikuvernöörin tulee Mi-
61890: nisterineuvoston ennakolta tarkastettaviksi lähettää omasta
61891: alotteestaan laatimansa ehdotukset alamaisiksi esittelyiksi
61892: sekä että heidän ratkaisun tapahduttua tulee Ministeri-
61893: neuvostolle toimittaa jäljennökset niistä asiakirjoista, jotka
61894: sisältävät heidän alamaiset ehdotuksensa. On epäselvää,
61895: mitä edellinen velvollisuus varsinaisesti tulisi sisältämään,
61896: kun ministeri-valtiosihteerin asiana ei ole tehdä esityksiä
61897: hallitsijalle omasta alotteesta eikä kenraalikuvernöörin
61898: virkaan kuulu Suomen asiain esitteleminen. Mutta nämät-
61899: kin säännökset asettavat puheenaolevat korkeat Suomen
61900: viranomaiset asemaan, joka on soveltumaton siihen Suo-
61901: melle vakuutetun autonomian periaatteeseen, etteivät
61902: Suomen hallitusviranomaiset ole riippuvaisuudessa Kei-
61903: sarikunnan hallituslaitoksista.
61904:
61905: Mitä tulee puheenaolevan armollisen määräyksen
61906: antamistapaan, katsoo Eduskunta velvollisuudekseen Tei-
61907: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti esiintuoda,
61908: että Suomen oikeusjärjestyksen mukaan Suomen asioista
61909: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 15
61910:
61911: ja suomalaisten viranomaisten noudatettaviksi voidaan
61912: antaa säännöksiä ainoastaan Suomen lainsäädännön tai
61913: hallinnon järjestyksessä.
61914: Kun Suomessa tämän maan ja Keisarikunnan välisen
61915: suhteen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin hallinnon
61916: tai lainsäädännön alalla, niin nämä toimenpiteet kuuluvat
61917: Suomen valtiotoiminnan piiriin. Puheenaolevat toimen-
61918: piteet ovat siis suomalaisia lainsäädäntö- ja hallinto-
61919: asioita, koska ne,jos kohta aiheutuvat jostakin Keisarikun-
61920: nan tai koko valtakunnan tarpeesta, ovat Suomen viran-
61921: omaisten Suomenmaassa toimeenpantavat ja ovat velvoit-
61922: tavat Suomen alueella. Nämätkin asiat ovat siis käsiteltä-
61923: vät Suomen oikeusjärjestyksen mukaisesti. Sama on laita
61924: niiden Suuriruhtinaskunnan omista tarpeista johtuvain
61925: asiain, jotka jollakin tavalla koskevat Keisariku~taa tai
61926: sen etuja.
61927: Toimenpiteet, jotka edellyttävät Suomen julkista
61928: valtaa suuremmassa laajuudessa rajoitetuksi kuin yllä on
61929: esitetty, eivät ole mahdolliset ilman muutosta tässä koh-
61930: din voimassa olevaan oikeuteen. Ja tämmöiset muutokset,
61931: samoinkuin kaikki lainsäännökset, jotka tarkoittavat tähän
61932: kuuluvien oikeussuhteiden järjestämistä tai lain muotoon
61933: pukemista, ovat säädettävät, niinkuin edellä esitetystä käy
61934: selville, Suomen Eduskunnan perustuslainmukaisella myö-
61935: tävaikutuksella.
61936: Niinkuin edellä on osotettu, sisältää kesäkuun 2 päi-
61937: vänä annettu armollinen määräys erinäisiä tärkeitä sään-
61938: nöksiä siitä, mitä Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasiain
61939: käsittelyssä on vaarinotettava ja mitä erinäisten Suomen
61940: viranomaisten on noudatettava; ja tietävät nämät sään-
61941: nökset muutoksia sekä siihen, mitä Suomen perustuslait
61942: sisältävät, että siihen mitä edellä mainitun I päivänä elo-
61943: kuuta 1891 annetun suomalaisen asetuksen kautta on sää-
61944: detty Keisarikunnan etuja koskevain Suomen asiain käsit-
61945: telyn järjestyksestä. Puheenaolevaa määräystä ei kuiten-
61946: kaan ole valmistettu eikä annettu Suomen lainsäädännön
61947: 16 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
61948:
61949: järjestyksessä. Teidän Keisarillisen Majesteettinne Suo-
61950: men Senaatti ei ole saanut asiasta antaa lausuntoansa,
61951: Suomen ministeri-valtiosihteeri ei ole sitä Teidän Keba-
61952: rilliselle Majesteetillenne esitellyt eikä Suomen Eduskunta
61953: ole saanut sitä perustustaimukaisessa järjestyksessä
61954: käsitellä.
61955: Kaikesta siitä, mitä edellä on esitetty, käypi ilmi,
61956: että puheenalainen armollinen määräys myöskin autaruis-
61957: tapansa puolesta on soveltumaton Suomelle vakuutettuun
61958: autonomiaan ja oikeusjärjestykseen, eikä sillä voi olla
61959: Suomelle annetun lainsäätämistoimen merkitystä.
61960:
61961: Paitsi että kesäkuun 2 päivänä annettu määräys on
61962: soveltumaton Suomelle vakuutettuun oikeuteen, muodos-
61963: tuisi se käytännössä Suomen asioille erittäin haitalliseksi
61964: ja turniiolliseksi.
61965: Tuhoisa asiain säännölliselle menolle ja valmistumi-
61966: selle olisi jo se viivytys, jonka alaisiksi Suomen asiat
61967: tämän määräyksen mukaan käsiteltyinä joutuisivat. Suo-
61968: men asiat tulisivat käsiteltäviksi laajan Venäjän monilu-
61969: kuisten asiain ohella. Keisarikunnan hallitusvirastoilla ei
61970: olisi tilaisuutta niitä käsitellä muuta kuin monien varsi-
61971: naisten tehtäväinsä lomassa, milloin ne näiltä siihen aikaa
61972: saisivat. Ja viivytys, joka tästä johtuisi, tulisi kohtaa-
61973: maan kaikkia Suomen asioita, jotka vaativat korkeimman
61974: vallan ratkaisua, siis sellaisiakin, jotka eivät millään tavoin
61975: koske Keisarikuntaa. Ja tätä laatuahan on kaikkein suu-
61976: rin osa Suomen asioita.
61977: Nämät haitalliset seuraukset ovat jo nyt ehtineet tulla
61978: näkyviin. Ministerineuvoston puheenjohtajalle on lähe-
61979: tetty kaikki alamaisesti esitettäviksi valmistuneet Edus-
61980: kunnalle annettavat armolliset esitykset, vaikkakin näiden
61981: joukossa on ollut sellaisia, jotka jo aikaisemmin kaksikin
61982: kertaa ovat saavuttaneet Teidän Keisarillisen Majesteet-
61983: tinne armollisen hyväksymisen, mutta jotka olivat uudes-
61984: taan Eduskunnalle annettavat syystä, että Eduskunta ei
61985: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 17
61986:
61987: aikaisemmilla valtiopäivillä ollut ehtinyt niitä loppuun
61988: käsitellä. Näihin kuuluvat muun muassa esitykset teiden
61989: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla, kyytitoimesta,
61990: elinkeinolaista, hirven metsästäruisestä sekä maanvuok-
61991: rasta maalla, ja niistä ovat ainoastaan viimeksimainitut
61992: kaksi, esitys maanvuokrasta kuitenkin melkoisesti myö-
61993: hästyneenä, saapuneet näille valtiopäiville, muut sitä vas-
61994: toin ovat jääneet kokonaan tulematta.
61995: Erittäin haitallinen tulisi myöskin se viivytys ole-
61996: maan, joka, useimmissa tapauksissa aivan suotta, Minis-
61997: terineuvoston lausunnon hankkimisen vuoksi tulisi koh-
61998: taamaan Eduskunnan hyväksymien uusien lakien vahvis-
61999: tamista. Kun tarpeellisten, usein erittäin kiireellisten pa-
62000: rannusten toteuttaminen viipyisi, pidentyisi se epävarmuu-
62001: . den tila, mikä saattaa syntyä oloissa, joiden uudestajärjes-
62002: täminen lainsäädännön kautta on vireillä.
62003: Näiden haittojen ja häiriöiden lisäksi tulisi vihdoin
62004: seikka, jonka täytyy Suomen kansassa synnyttää mitä suu-
62005: rinta huolta. Keisarikunnan hallituslaitokset ovat sovel-
62006: letut Venäjän olojen mukaan ja nämät määräävät niiden
62007: toiminnan. Suomen olot, jotka kauttaaltaan ovat toisen-
62008: laiset, ovat Keisarikunnan viranomaisille tuntemattomat.
62009: Pelätä täytyisi jo tämän vuoksi että Suomen tarpeet eivät
62010: voisi tulla Keisarikunnan Ministerineuvostossa huomioon-
62011: otetuiksi ja että sen johdosta Suomen todelliset edut jou-
62012: tuisivat sen tärkeimpäin asiain ratkaisussa syrjäytetyiksi
62013: näkökohtain tieltä, jotka olisivat vieraat tämän maan
62014: tarpeille.
62015: Kaiken tämän johdosta Suomen hallinto ja lainsää-
62016: däntö puheenaolevan määräyksen toimeenpanon kautta
62017: joutuisi tuntuvaan riippuvaisuuteen Keisarikunnan halli-
62018: tuslaitoksista, joka panisi koko Suomen autonomian vaa-
62019: ran alaiseksi. Se asema, johon Suomi täten joutuisi,
62020: olisi kokonaan vastoin niitä tarkoitusperiä, jotka olivat
62021: johtavina Suomen valtio-oikeudellista asemaa perustet-
62022: taessa ja jotka eräs senaikuinen venäläinen valtiomies,
62023: 18 1908. II Vp.- Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
62024:
62025: täysin sopusoinnussa Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri
62026: I :n korkeiden tarkoitusperien kanssa, lausui sanoessaan:
62027: ,Suomi on valtio eikä kuvernementti. Niinpä ei sitä
62028: voida hallita ohimennen ja lukuisain juoksevien asiain
62029: ohella."
62030:
62031: Suomen asemasta Venäjän valtakunnassa seuraa, että
62032: Keisarikunnan etuja Suomen asiain hoidossa on tarkoin
62033: varteenotettava. Niinpä on myöskin luonnollista, että
62034: Suomen asiain valmistelun ja esittelyn järjestyksen tulee
62035: olla sellainen, että Keisarikunnan edut tulevat vaarinote-
62036: tuiksi. Mutta epäilemätöntä on, että tätä varten sellainen
62037: järjestely ei ole tarpeen, joka sisältyy p).lheenaolevaan
62038: kesäkuun 2 päivänä annettuun armolliseen määräykseeT'.
62039: Siitä asemasta, jossa Suomi on Venäjän valtakun-
62040: nassa, johtuu jo, että Keisarikunnalla aina on tilaisuus
62041: valvoa sitä, että Suomen lainsäädännössä ja hallinnossa
62042: ei tapahdu mitään, joka olisi Keisarikunnan tai valtakun-
62043: nan etuja vastaan. Venäjän Keisari on samalla Suomen
62044: Suuriruhtinas, ja ilman hallitsijan vahvistusta ei Suo-
62045: messa voida lakia muuttaa eikä uutta säätää. Edelleen
62046: on hallitsijalla, kun hän, milloin jonkun Suomen asian
62047: katsotaan koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saat-
62048: taa kysyä neuvoa myöskin venäläisiltä neuvonantajil-
62049: taan, tilaisuus kaikissa tapauksissa hankkia kaikki se sel-
62050: vitys Keisarikunnan viranomaisilta, mikä katsotaan Keisa-
62051: rikunnan etujen vaarinottamista varten tarpeelliseksi.
62052: Suomen valtiollinen historia osottaakin, että kaikissa tär-
62053: keissä tapauksissa, joissa Keisarikunnan etuja tavalla tai
62054: toisella koskevia Suomen asioita on ollut ratkaistava,
62055: asianomaiset venäläiset viranomaiset ovat tämän johdosta
62056: olleet tilaisuudessa niissä valvomaan Keisarikunnan etuja.
62057: Vihdoin on huomattava, että Suomen kenraalikuvernöö-
62058: riksi, joka on Suomen Senaatin puheenjohtaja ja maan
62059: toimeenpanevan hallituksen päällikkö, voidaan nimittää
62060: venäläinen mies ja että näin ollen erityisiä takeita on ole-
62061: Suomen asiain valmistelu ja esittely. 19
62062:
62063: massa siitä, että Suomen hallituksessa Keisarikunnan etuja
62064: ei loukata. Mitä erikseen tulee korkeimman vaiian rat-
62065: kaisua vaativiin asioihin, saattaa kenraalikuvernööri kai-
62066: kista täiiaisista asioista antaa erityisen lausunnon ja siinä
62067: ehdottaa ne toimenpiteet, joita hän katsoo tarpeellisiksi
62068: Keisarikunnan etujen valvomista varten.
62069: Kun kuitenkin Keisarikunnan viranomaisten puolelta
62070: on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen asiain valmis-
62071: telun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on oHut voi-
62072: massa, ole tyydyttävä, niin Eduskunta, siinä tapauksessa
62073: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne katsoo muutoksia
62074: Svomen asiain laillisesti voimassa olevaan valmistelu- ja
62075: esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi, odottaa saavansa perus-
62076: tuslainmukaisesti käsiteltäväkseen annollisen esityksen
62077: asiasta.
62078:
62079:
62080: Suurivaltaisin, Armoiiisin Keisari ja Suuriruhtinas!
62081:
62082: Suomen kansa on sen satavuotiskauden aikana, joka
62083: on kulunut siitä kuin Suomi yhdistettiin Venäjän valta-
62084: kuntaan, Teidän Keisarillisen Majesteettinne ja Teidän
62085: Majesteettinne Korkeiden Edeltäjäin vaitikan aila, saanut
62086: elää ja kehittyä erityisenä kansakuntana lain-alaisen yh-
62087: teiskuntajärjestyksensä ja sen sisällisen itsenäisyyden suo-
62088: jassa, jonka ikuisesti muistettava Keisari Aleksanteri I
62089: sille ylevämielisesti vahvisti. Niiden etujen joukossa,
62090: jotka sen valtiosääntö antaa, on Suomen kansa aina pitä-
62091: nyt kaiiisarvoisimpiin kuuluvana välitöntä suhdetta Kor-
62092: keaan Haiiitsijaansa.
62093: Suomen kansa uskoo, että Teidän Keisarillinen
62094: Majesteettinne suostumaila puheenaoleviin määräyksiin ei
62095: ole tahtonut järkyttää Suuriruhtinaskunnan oikeusjärjes-
62096: tystä, vaan ainoasiaan tarkoittanut Keisarikunnan etujen
62097: vaarinot,tamista. Siinä vakaumuksessa, ettei se sisällinen
62098: itsenäisyys, joka on Suomeiie vakuutettu, ole ristiriidassa
62099: 20 1908. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 37.
62100:
62101: Venäjän valtakunnan todellisten etujen kanssa, uskaltaa
62102: Suomen kansa luottamuksella odottaa, että Teidän Keisa-
62103: rillinen Majesteettinne on suova Suomen kansan myöskin
62104: mitä tulee Suomen asiain valmisteluun ja esittelyyn Teidän
62105: Keisarilliselle Majesteetillenne nauttia Suomelle sen perus-
62106: tuslakien mukaan tulevaa oikeutta ja senvuoksi on armol-
62107: lisesti määräävä, että Suomen asiain käsittelyn järjestys
62108: tämänmukaiselle kannalle oikaistaisiin.
62109: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta Tei-
62110: dän Keisarilliselta Majesteetihanne alamaisesti anoo:
62111:
62112: että Suomelle säilytettäisiin tämän maan
62113: lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain asiain val-
62114: misteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden
62115: sille perustuslain mukaan tuleva oikeus, sekä
62116: että Suomen asiain käsittelyn järjestys tämän-
62117: mukaiselle kannalle oikaistaisiin.
62118:
62119: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
62120:
62121: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1908.
62122:
62123:
62124:
62125:
62126: Helsinki I9(l8. Vihtori Kososen Kirjapaino.
62127: 1908. II Vp. - Anomusmietintii N:o 38.
62128:
62129:
62130:
62131:
62132: Valtiovarainvaliokunnan mietintii
62133: N: o 15 Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotus-
62134: ten johdosta, jotka tarkottavat maanviljelys-
62135: ja meijerikoneiden tulliverotuksen poistamista.
62136:
62137:
62138: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi
62139: lähettänyt edustaja Hannes Gebhardin y. m. allekirjotta-
62140: man anomusehdotuksen maanviljelys- ja meijerikoneista
62141: sekä koneteollisuudessa tarvittavista raaka-aineista mene-
62142: vien tullimaksujen osaksi poistamisesta, osaksi arvon mu-
62143: kaan maksettaviksi määräämisestä, sekä edustaja N. E.
62144: Huoposen y. m. anomusehdotuksen maanviljelys- ja mei-
62145: jerikoneiden tuontitullin lakk:.iUttamisesta tai ainakin tun-
62146: tuvasti alentamisesta. ( Asiakirjain Liitteet II,siv. r r-13.)
62147: Asiaa käsiteltyään on Valiokunta pitänyt toimenpidet-
62148: tä anomusehdotusten tarkottamaan suuntaan suotavana ja
62149: maataloutemme edistymiselle välttämättömänä. Kun kui-
62150: tenkin tullilainsäädäntömme kokonaisuudessaankin luulta-
62151: vasti lähimmässä tulevaisuudessa tulee perinpohjaisen tar-
62152: kastuksen ja uudistuksen alaiseksi samalla kuin verotus-
62153: laitoksemme uudestaan järjestelyyn käydään, jota Valio-
62154: kunta on ehdottanut anottavaksi, ei V aliakunnan mielestä
62155: ole syytä sitä ennen ryhtyä osittain korjaamaan tullitak-
62156: sassamme runsaastikin löytyviä epäkohtia.
62157: Tähän nähden Valiokunta ehdottaa,
62158:
62159: että kysy11tyksessäolevat anomusehdotukset
62160: tällä kertaa saisivat raueta.
62161: 2 1908. II Vp. - Anomusmietintö N:o 38.
62162:
62163: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
62164: Palmen, jäsenet Arajärvi, Granfelt, Grotenfelt, Kallio,
62165: V. Korhonen, Kaskelin, Laine, A. Neovius, Partanen,
62166: Rapola, Sainio, Tanner, Virkkunen ja W. Wuolijoki sekä
62167: varajäsenet Komu ja Lahtinen.
62168:
62169: Helsingissä, lokakuun 27 päivänä 1908.
62170:
62171:
62172:
62173:
62174: Helsinki ~. Vihtori Kososen Kirjapaino.
62175: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
62176: päätös,
62177: joka tehtiin ja annettiin varsinaisilta valtiopäivillä
62178:
62179: Helsingissä
62180: 31 päivänä lokakuuta 1908.
62181:
62182:
62183:
62184:
62185: Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
62186: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
62187: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
62188: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyi-
62189: nen Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän
62190: Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhti-
62191: nas y. m., y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme
62192: on armossa katsonut hyväksi Valtiopäiväjärjestyksen 3 ja
62193: rR § :n mukaisesti avonaisella kirjeellä ja käskyllä 4 päi-
62194: vältä huhtikuuta tänä vuonna määrätä uudet vaalit toimi-
62195: tettaviksi ja kutsua Meidät r päivänä seuraavaa elokuuta
62196: tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä
62197: tänne I:Ielsinkiin saapuneet.
62198: Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen
62199: Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me
62200: valtaistuinsalissa 5 päivänä viimemainittua kuuta ynnä
62201: myöhemmin valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tie-
62202: 2
62203:
62204: doksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka
62205: Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää,
62206: olemme Me, keskusteltuamme näistä ja saatuamme ker-
62207: tomuksen Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen 1905
62208: -1906 vuosien väliaikaisilla valtiopäivillä tekemäin pää-
62209: tösten johdosta sekä käyttäen Suomen Perustuslakien
62210: mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seu-
62211: raavat päätökset:
62212: 1 §.
62213: Meille armossa annetun esityksen, joka koskee muu-
62214: tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä, olemme Me,
62215: tehtyämme siihen eräitä muutoksia, 9 päivänä kuluvaa
62216: lokakuuta hyväksyneet, niinkuin Meidän alamainen kir-
62217: jelrnämme mainitulta päivältä osottaa.
62218:
62219: 2 §.
62220: Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen
62221: esityksen erillisten vesijättöjen muodostamisesta itsenäi-
62222: siksi tiloiksi, olemme Me kirjelmässä tämän kuun 16 päi-
62223: vältä alamaisuudessa ilmoittaneet, että olemme sen hyväk-
62224: syneet niin kuuluvana, kuin äskenmainittu kirjelmämme
62225: sisältää.
62226: 3 §.
62227: Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen
62228: esityksen johdosta olemme Me hyväksyneet asetuksen ra-
62229: joituksista eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeu-
62230: teen kiinteistönhankintaan maalla sekä sen soveltamista
62231: yksityisiin henkilöihin koskevan eri asetuksen, niin kuulu-
62232: vina kuin alamaisessa kirjelmässämme 20 päivältä tätä
62233: kuuta olemme ilmoittaneet, käsiteltyämme jälkimäistä ase-
62234: tusta Valtiopäiväjärjestyksen 6o § :n 2 momentissa sääde-
62235: tyssä järjestyksessä. Tämän yhteydessä olemme Keisa-
62236: rillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäneet sen ehdo-
62237: tuksen asetukseksi 2 päivänä toukokuuta 1895 osake-
62238: 3
62239:
62240: yhtiöistä annetun lain 27 § :n muuttamisesta toisin kuulu-
62241: vaksi, minkä mainittu alamainen kirjelmämme sisältää.
62242:
62243:
62244: 4 §.
62245: Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen
62246: johdosta olemme Me, niinkuin alamaisessa kirjel-
62247: mässä tämän kuun 26 päivältä olemme Keisa'rillisdle
62248: Majesteetille ilmoittaneet, tehneet mainitun rahaston en-
62249: nakkoarvion vuodeksi 1909 ja silloin laskeneet rahaston
62250: tulot, siihen luettuna lainalla täytettävä vajaus 34,094,720
62251: markkaa, yhteensä 83,754,720 markaksi, sekä samaksi
62252: vuodeksi osottaneet, paitsi muita kirjelmässämme mainit-
62253: tuja määrärahoja, uutisrakennustöihin valmiilla radoilla
62254: 4,ooo,ooo markkaa, ennen päätettyjen ratojen valmiiksi
62255: saattamiseen ja rakentamiseen 9,548,ooo markkaa, rauta-
62256: tietutkimuksiin 30,000 markkaa, apumaksuna Hyvinkään
62257: - Pyhäjärven rautatietä varten r 50,000 markkaa ja uuden
62258: otettavan obligatsionilainan korkoihin ja kuoletukseen
62259: 2,250,000 markkaa. Tämän ohessa Me olemme, kirjel-
62260: mässä esitettyjen syiden nojaLla, valtionrautateiden vaki-
62261: naiseen menosääntöön nähden anoneet korotusten välttä-
62262: mistä tai rajoittamista vähimpään mahdolliseen määrään,
62263: jotta laitoksen menot piammiten saataisiin oikeampaan
62264: suhteeseen tuloihin, sekä lausuneet katsovamme tarkemmin
62265: valmistellun ja seikkaperäisen selvityksen ehdotettujen
62266: uutisrakennusten laadusta, tarpeellisuudesta ja kustannuk-
62267: sista olevan kulkulaitosrahaston menoarvion käsittelemi-
62268: sen välttämättömiä edellytyksiä.
62269:
62270:
62271: 5 §.
62272: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
62273: armollisen esityksen, joka koskee asetusta maanvuokrasta
62274: maalla, olemme Me, niinkuin kuluvan lokakuun 27 päivänä
62275: antamastarnme vastauksesta näkyy, sen johdosta eräin
62276: 4
62277:
62278: muutaksin hyväksyneet seuraavat eri asetusehdotukset:
62279: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta;
62280: kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koskevan asetuksen
62281: 22 § :n, semmoisena kuin se on joulukuun 3 päivänä 1895
62282: annetussa asetuksessa, muuttamisesta; muutamien 3 päi-
62283: vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykälien muut-
62284: tamisesta; sekä ensinmainitun, torpan, lampuotitilan ja
62285: mäkitup~-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta-
62286: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, käsitel-
62287: tyämme viimesanottua lainsäätämisasiaa siinä järjestyk-
62288: sessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 6o § :n 2 momentti
62289: määrää.
62290: Tämän yhteydessä Me olemme, mainitussa vastauk-
62291: sessamme esitetyillä syillä, alamaisuudessa anoneet, että
62292: hallitus niin pian kuin mahdollista ryhtyisi toimiin itsenäis-
62293: tilojen ynnä muuta sellaista yksityisen omistuksessa olevan
62294: maan vuokrausta koskevan lainsäädännön tarkastamiseksi,
62295: johon torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
62296: sesta annetun asetuksen säännöksiä ei sovelluteta; että hal-
62297: litus ottaisi harkittavakseen, olisiko torpan, lampuotitilan
62298: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevassa asetuksessa ole-
62299: via säännöksiä soveltuvilta kohdin ulotettava myöskin
62300: kruununtalojen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, sivili- ja
62301: kirkollisvirkakunnan virkatalojen sekä näihin tiloihin kuu-
62302: luvain torppain ja mäkitupa-alueiden vuokraukseen; että
62303: hallitus ottaisi harkittavakseen, olisiko syytä ryhtyä lain-
62304: säädäntö-toimenpiteen aikaansaamiseen tukkiyhtiöitten ja
62305: muitten puutavaraliikettä varten tarkoitettujen tilojen
62306: vuokramiesten aseman turvaamiseksi ; että hallitus tutki-
62307: tuttaisi niiden torpparien ja heihin verrattavien henki-
62308: löiden vuokraoloja, joiden vuokraesineenä on määrätty
62309: kalavesi, ja senjälkeen ottaisi harkittavakseen, miten täl-
62310: laisten vuokramiesten asemaa olisi aikaansaatavan lain-
62311: säädäntötoimenpiteen kautta turvattava; ja että Edus-
62312: kunnalle annettaisiin armolliset esitykset niistä kyseen-
62313: alaisista lainsäätämistoimenpiteistä, joihin tarvitaan Edus-
62314: 5
62315:
62316: kunnan myötävaikutusta, sekä että Eduskunta, mikäli tar-
62317: vittavat muutokset kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön
62318: alalle, saisi tilaisuuden niistä antaa lausuntonsa.
62319:
62320: 6 §.
62321: Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
62322: dosta eräänlaatuisista yhteismetsistä olemme Me kuluvan
62323: lokakuun 27 päivänä pääasiallisesti esityksen mukaisesti
62324: hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiasta, kuin alamai-
62325: nen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa.
62326:
62327: 7 §.
62328: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
62329: armollisen esityksen varojen hankkimisesta niihin tarpei-
62330: siin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, olemme Me
62331: alamaisessa kirjelmässä 30 päivältä tätä kuuta ilmoitta-
62332: neet, että Me, Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin
62333: säännösten nojalla, ja niillä syillä, joita mainittu kirjel-
62334: mämme sisältää, olemme, hyväksyen Meidän Valtiovarain-
62335: valiokuntamme tekemän laskelman valtion tuloista ja me-
62336: noista vuodeksi I909, päättäneet, että vuodeksi I909
62337: Eduskunnan erikseen päättämiin menoihin: valtiopäivä-
62338: kustannusten suorittamiseen, kansakoululaitoksen kustan-
62339: nuksiin, H. F. Antell'in testamenttaamien kokoelmain hoi-
62340: toon sekä uuden eduskuntatalon aikaansaamista varten
62341: osotetaan 5,277,000 markkaan saakka käytettäväksi: suos-
62342: tuntarahastossa I908 vuoden päättyessä oleva säästö sekä
62343: leimasuostunnasta, mallasjuomasuostunnasta ja pelikortti-
62344: suostunnasta vuodelta 1909 kertyvät tulot, sittenkuin niistä
62345: on suoritettu saman vuoden veronkanto- ja valvonta-
62346: kustannukset sanotuista suostunnoista.
62347:
62348: 8 §.
62349: Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen
62350: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
62351: 6
62352:
62353: tarkoituksia va;rten vuodeksi 1909, olemme Me, niinkuin
62354: 30 päivänä kuluvaa lokakuuta antamamme alamainen kir-
62355: jelmä näyttää, niihin tarpeisiin, jotka kirjelmässä tarkem-
62356: min luetellaan, myöntäneet yhteensä 7,6J7,500 markkaa,
62357: ja olemme samalla alamaisuudessa anoneet, että jos näihin
62358: menoihin sisältyvä määräraha apumaksuiksi kansakoulu-
62359: talojen ja käsityöhuoneistojen rakentamiseen osottautuisi
62360: riittämättömäksi, hallitus yleisistä valtionvaroista myön-
62361: täisi nekin apumaksut, joihin mainittu määräraha ei riitä,
62362: ja että tätä tarkoitusta varten otettaisiin 300,000 markan
62363: suuruinen arviomääräraha 1909 vuoden menoarvioon.
62364: 9 §.
62365: Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain
62366: osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, olem-
62367: me, niinkuin näkyy kirjelmästämme tämän kuun 30 päi-
62368: vältä, osottaneet 691,000 markkaa 1909 vuoden valtio-
62369: päiväin yleisiin menoihin, kuin myös huoneiston vuokraa-
62370: miseksi Eduskunnan istuntoja varten ynnä säätytalon,
62371: arkiston ja kirjaston hoitoon ja kunnossapitoon, sekä
62372: 330,000 markan suuruisen lisämäärärahan mainittujen
62373: yleisten menojen suorittamiseksi 1908 vuoden valtiopäi-
62374: vistä ja Eduskunnan väliaikaisen huoneiston kustannuksia
62375: varten.
62376: 10 §.
62377: Meille annetun leimasuostuntaa koskevan armollisen
62378: esityksen johdosta olemme Me, niinkuin 30 päivänä tätä
62379: kuuta antamamme vastaus näyttää, ottaneet edelleen
62380: vuonna 1909 suorittaaksemme leimasuostuntaa niiden pe-
62381: rusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt joulukuun 28 päi-
62382: vänä 1907 annetussa laissa.
62383:
62384: 1I §.
62385: Keisarillisen Majesteetin Meille antaman esityksen,
62386: joka koskee pelikorteista suoritettavaa suostuntaveroa,
62387: 1
62388:
62389: olemme 30 päivänä nyt kuluvaa lokakuuta hyväksyneet,
62390: kuten alamainen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa.
62391:
62392: 12 §.
62393: Annollisen esityksen johdosta, joka koskee palovii-
62394: nan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun ve-
62395: ron käyttämistä, olemme Me kirjelmässämme tämän kuun
62396: 30 päivältä ilmoittaneet päätöksemme.
62397:
62398: I3 §.
62399: Keisarillisen Majesteetin esityksen, joka koskee suos-
62400: tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta, olemme Me
62401: hyväksyneet ja ottaneet edelleen vuonna 1909 suorittaak-
62402: semme suostuntaveroa sillä tavalla, kuin alamainen kirjel-
62403: mämme 30 päivältä kuluvaa lokakuuta ilmoittaa.
62404:
62405: I4 §.
62406: Kun emme ole ehtineet loppuun käsitellä Meille annet-
62407: tua armollista esitystä, joka sisältää ehdotuksen metsän-
62408: hoitoasetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 päivänä syys-
62409: kuuta r886 annetun metsälain pykäläin muuttamisesta toi-
62410: sin kuuluviksi, olemme Me tänä päivänä kirjelmällä
62411: Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet, että
62412: Eduskunnassa ainoastaan Valtiopäiväjärjestyksen säätämä
62413: as;ian ensimäinen käsittely on ehditty toimittaa.
62414:
62415: rs §.
62416: Sittenkuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n
62417: mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Val-
62418: tiovaraintoimituskunnan tekemä kertomus valtiovarain
62419: tilasta ynnä s:iihen liittyvät tilinpäätökset, laskut ja selon-
62420: teot vuodelta 1906, on Meidän Valtiovarainvaliokun-
62421: tamme, jolla on ollut saatavinaan myöskin valtion tilit
62422: ja niitä koskevat asiakirjat, tarkastanut mainittuja tilejä
62423: 8
62424:
62425: ja erittäinkin miten Valtiosäätyjen mainituksi vuodeksi
62426: erityisiin tarkoituksiin myöntämiä määrärahoja on käy-
62427: tetty, minkä jälkeen Valtiovarainvaliokunta on tästä anta-
62428: nut Meille mietinnön, joka myöskin sisältää huomautuksia
62429: ja ehdotuksia tilijärjestelmästä ja hallinnosta sekä niiden
62430: kanssa yhteydessä olevista kysymyksistä ja hallituksen
62431: toimenpiteistä; ja olemme Me kaikin puolin hyväksyneet
62432: mietinnössä tehdyt huomautukset ja ehdotukset sekä 29
62433: päivänä kuluvaa lokakuuta alamaisen kirjelmän kera
62434: Keisarilliselle Maj esteetille lähettäneet mainitun mietin-
62435: nön, pyynnöllä että se annettaisiin Keisarilliselle Senaa-
62436: tille niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joita siinä
62437: tehdyt huomautukset aiheuttavat.
62438:
62439: 16 §.
62440: Sittenkuin Meidän Pankkivaliokuntamme on Valtio-
62441: päiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti tarkastanut Suomen
62442: Pankin hallinnon ja tilan vuonna 1907 ja siitä antanut
62443: mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, olemme Me kirjel-
62444: män ohella 8 päivältä viime syyskuuta lähettäneet maini-
62445: tun mietinnön Pankkivaltuusmiehillemme.
62446:
62447: I7 §.
62448: Hyväksyttyämme Meidän Pankkivaltuusmiestemme
62449: tekemän ja Pankkivaliokuntamme kannattaman ehdotuk-
62450: sen Suomen Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895 anne-
62451: tun ja 10 päivänä heinäkuuta 1901 muutetun ohjesäännön
62452: 18 ja 19 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, olemme Me
62453: kirjelmässä vastakuluneen syyskuun 22 päivältä anoneet,
62454: että Keisarillinen Maj esteetti armollisesti vahvistaisi ja
62455: noudatettavaksi julistaisi asiasta hyväksymämme ase-
62456: tuksen.
62457: 18 §.
62458: Alamaisella kirjelmällä samalta syyskuun 22 päivältä
62459: Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ketkä
62460: 9
62461:
62462: henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsijamie-
62463: hemme ovat valinneet Pankkivaltuusmiehiksemme eroa-
62464: vien valtuusmiesten sijaan ja pankin tilintarkastajiksi sekä
62465: Pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehiksi,
62466: minkä ohessa tämä on pöytäkirjanotteella Pankkivaltuus-
62467: miehille tiedoksi annettu.
62468:
62469: 19 §.
62470: Pankkivaltuusmiestemme ehdotuksesta olemme päät-
62471: täneet siirtää Suomen Pankin käyttämättömät voittovarat,
62472: 5,032,092 markkaa 94 penniä, pankin vararahastoon, ja
62473: tästä 30 päivänä kuluvaa lokakuuta toimittaneet Pankki-
62474: valtuusmiehille tiedon.
62475: 20 §.
62476: Sittenkuin 1907 vuoden valtiopäivillä oli asetettu val-
62477: tuuskunta valmistelemaan kysymystä tarkoituksenmukai-
62478: sen huoneiston aikaansaamisesta Suomen Eduskunnalle,
62479: ja tämä valtuuskunta oli palkintokilpailulla hankkinut eh-
62480: dotukset uutta eduskuntataloa varten sekä toimestaan an-
62481: tanut Meille kertomuksen, olemme Me, saatuamme Val-
62482: tiovarainvaltiokunnaltamme asiasta mietinnön, päättäneet,
62483: että on ryhdyttävä toimiin uuden eduskuntatalon aikaan-
62484: saamiseksi tähtitieteellisen observatorin nykyiselle pai-
62485: kalle, ja että tätä tarkoitusta varten, jonka kokonaiskus-
62486: tannus on arvioitu 4,ooo,ooo markaksi, määrätään soo,ooo
62487: markkaa 1909 vuoden menoarvioon otettavaksi. Näistä
62488: päätöksistä johtuvat toimenpiteet olemme uskoneet val-
62489: tuuskunnalle, johon on kutsuttava viisi henkilöä, sekä
62490: antaneet Valtiovarainvaliokuntamme asiaksi valita val-
62491: tuuskunnan jäsenet. Tästä olemme Keisarilliselle Majes-
62492: teetille kirjelmällä 30 päivältä tätä kuuta ilmoittaneet ja
62493: anoneet . että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvistaisi
62494: sanotut päätökset. Sen ohessa olemme valitulle valtuus-
62495: kunnalle päätöksistämme ilmoittaneet, jotta se ryhtyisi
62496: niistä aiheutuviin asianmukaisiin toimenpiteihin.
62497: 10
62498:
62499: 2I §.
62500: Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta olemme 23 pal-
62501: vänä kuluvaa lokakuuta hyväksyneet ja Keisarillisen Ma-
62502: jesteetin armolEsesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi
62503: lähettäneet asetuksen 19 päivänä kesäkuuta 1895 säästö-
62504: pankeista annetun asetuksen I § :n muuttamisesta, niinkuin
62505: alamainen kirjelmämme mainitulta päivältä osottaa.
62506:
62507:
62508: 22 §.
62509: Eräiden eduskuntaesitysten johdosta Me olemme tänä
62510: päivänä hyväksyneet maalaiskuntain kunnallisasetuksen,
62511: kaupunkien kunnallisasetuksen, asetuksen kunnallisista
62512: vaaleista sekä asetuksen taajaväkisten maalaisyhdyskun-
62513: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa IS päivänä kesä-
62514: kuuta r8g8 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta,
62515: ja alamaisessa kirjelmässä lähettäneet ne Keisarillisen
62516: Majesteetin armossa tutkittaviksi ja vahvistettaviksi.
62517:
62518:
62519: 23 §.
62520: Alamaisella kirjelmällä tältä päivältä olemme Me
62521: Keisarilliselle Majesteetille armollisesti tutkittavaksi ja
62522: vahvistettavaksi lähettäneet tehdyn eduskuntaesityksen
62523: johdosta samana päivänä hyväksymämme kyytiasetuksen.
62524:
62525:
62526: 24 §.
62527: Tehtyjen anomusehdotusten johdosta olemme Me
62528: Keisarilliselta Majesteetilta 30 päivänä kuluvaa lokakuuta
62529: alamaisessa kirjelmässä anoneet, että Suomelle säily-
62530: tettäisiin tämän maan lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain
62531: asiain valmisteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden sille
62532: perustuslain mukaan tuleva oikeus, sekä että Suomen
62533: asiain käsittelyn järjestys tämänmukaiselle kannalle oikais-
62534: taisiin.
62535: 11
62536:
62537: 25 §.
62538: Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme
62539: alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta ano-
62540: neet:
62541: r) että voimassa olevat, tilusten rauhoittami<sta koti-
62542: eläinten tekemäitä vahingolta koskevat lainsäännökset
62543: perinpohjin tarkastettaisiin ja uudestaan laadittaisiin sii-
62544: hen suuntaan että, säilyttäen näiden säännösten johtava
62545: periaate, tilusten rauhoittamista koskevain sopimusten
62546: aikaansaaminen, erittäinkin kotieläinten haltijain pienem-
62547: päin ryhmäin keskuudessa, kävisi helpommaksi ja sellais-
62548: ten sopimusten pätevyys tehokkaammaksi, sekä että tästä
62549: annettaisiin Eduskunnalle armollinen esitys;
62550: 2) että Ekerön kunnan postitilain erikoisasema lak-
62551: kautettaisiin, ja että hallitus ottaisi harkitakseen, eikö tätä
62552: uudistusta olisi ulotettava muihinkin postitiloihin;
62553: 3) että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys
62554: Rikoslain 20 luvun 7 ~ :n muuttamisesta siinä tarkoituk-
62555: sessa, kuin Meidän asiasta antamamme kirjelmä tarkem-
62556: min sisältää;
62557: 4) että hallitus tutkimuksen kautta hankkisi selvi-
62558: tyksen niin sanottujen sukuoikeustilain asukasten ase-
62559: masta, niin myös sellaisten entisten kruununtilain asukas-
62560: ten oloista, joita tehdaslaitokset tilain asukasten edellä
62561: ovat perinnöksi ostaneet, sekä että siitä ehkä aiheutuvat
62562: lakiehdotukset sanottujen tilain oikeudellisen aseman
62563: uudestaan järjestämiseksi annettaisiin Eduskunnan hy-
62564: väksyttäviksi;
62565: 5) että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys
62566: sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan vesioikeuslakiin,
62567: että suon, rahkan tahi muun vesiperäisen maan, jossa
62568: useammilla tiloilla on osaa, saa sen osakas kuivattaa, naut-
62569: tien oikeutta kuivatetun maan tuotantoon, siitä huolimatta
62570: että suuremman tai pienemmän osan vesiperäistä maata
62571: omistajat yritystä vastustavat, jos vaan yrityksen kannat-
62572: tavaisuus on luotettavasti selvitetty;
62573: 12
62574:
62575: 6) että Keisarillinen Majesteetti valmistuttaisi ja
62576: Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi ehdotuksen laiksi
62577: ehdollisten tuomioiden käytäntöön ottamisesta Suomessa;
62578: 7) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi Eduskun-
62579: nalle antaa armollisen esityksen tuomioistuimen perusta-
62580: misesta, jolle ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö Senaa-
62581: tin Talousosastolta siirrettäisiin;
62582: 8) että Keisarillinen Majesteetti antaisi Eduskun-
62583: nalle armollisen esityksen sellaisista muutoksista ja lisäyk-
62584: sistä voimassa olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka teki-
62585: sivät säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mahdol-
62586: liseksi;
62587: 9) että valtion töitä koetettaisiin entistä enemmän
62588: järjestää eri vuosille ja vuodenajoille siten, ettei työttö-
62589: myys niiden kautta lisääntyisi, vaan päinvastoin vähen-
62590: tyisi; että niissä valtion töissä, joita erityisesti toimeen-
62591: pannaan työttömyyden johdosta, maksettaisiin, mikäli
62592: mahdollista, vastaavassa työssä paikkakunnalla kulloinkin
62593: tavallinen työpalkka; sekä että milloin kunta suurem-
62594: massa määrin toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman
62595: hädän lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestettyjä
62596: aputöitä, niihin valtion varoista myönnettäisiin tarvitta-
62597: vaa avustusta;
62598: 10) että hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö maan-
62599: osituksen helpottamiseksi valtionvaroista etumaksuna suo-
62600: ritettujen jakokustannusten kuoletusta voitaisi määrätä
62601: alkavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jakotoimituksen
62602: päättymisen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan;
62603: II) että yksityiskoulujen valtioavun ehdoksi olisi
62604: määrättävä, että niiden oppilasluku kolmena vuonna pe-
62605: räkkäin on keskimäär~n ollut viidellä alaluokalla vähintään
62606: 20 ja kolmella yläluokalla vähintään 12, josta ehdosta
62607: ainoastaan erityisistä syistä saataisiin poiketa; uusille op-
62608: pilaitoksille olisi valtioapua annettava kolmannesta toimin-
62609: tavuodesta alkaen, jos niiden kahden alimman luokan
62610: oppilasmäärä on yhteensä vähintään 50; että yhteiskou-
62611: 13
62612:
62613: Iuille ja muille yksityisille alkeisoppilaitoksille, kirjelmäs-
62614: sämme mainituilla ehdoilla, myönnettäisiin 4,000 markan
62615: suuruinen valtioapu kutakin toiminnassa olevaa luokkaa
62616: kohti, mikä valtioapu erinäisissä tapauksissa voitaisiin ko-
62617: rottaa aina s,ooo markkaan; että tyttökoulujen yksityisiä
62618: jatkoluokkia varten, jos ne ovat järjestetyt pääasiallisesti
62619: samalla taval1a kuin edellämainittujen yksityiskoulujen
62620: vastaavat luokat, annettaisiin valtioapua samojen perus-
62621: teiden mukaan kuin viimeksimainituil1e luokil1e, mutta
62622: muussa tapauksessa erityisestä harkinnasta riippuen; että
62623: rinnakkaisluokil1e, mil1oin niiden oppilaiHa ei ole tilaa
62624: paikkakunnan muissa kouluissa, myönnettäisiin valtioapua
62625: samoilla perustei11a, joiden mukaan rinnakkaisluokkia
62626: yHäpidetään valtion oppilaitoksissa, ei kuitenkaan enem-
62627: pää kuin 3,500 markkaa luokkaa kohti; että valtioapua
62628: ei myönnettäisi määräajaksi, vaan tehtäisiin sen nautti-
62629: minen riippuvaksi ainoastaan asianmukaisista, yleisillä
62630: säännöksillä määrättävistä ehdoista; että yksityiskouluja
62631: koskeva lainsäädäntö otettaisiin järjestettäväksi ajan vaa-
62632: timuksia vastaaval1e kannal1e; että yksityiskoulun opettaj1.
62633: siirtyessään opettajanvirkaan valtion palveluksessa eläk-
62634: keeseen nähden saisi lukea hyväksensä edelliset virkavuo-
62635: tensa, joina hänellä on ollut vähintään 20 tunnin opetus
62636: viikossa, siitä saakka kuin hän on ollut täysin hakukel-
62637: poinen valtion kouluvirkaan; että yksityiskoulun opettaja
62638: siirtyessään opettajanvirkaan valtion koulussa palkankoro-
62639: tukseen nähden saisi lukea hyväksensä puolet edeiiisestä
62640: palvelusajastansa, jona hänellä on ollut vähintään 20 tun-
62641: nin opetus viikossa, siitä saakka kuin hän on oiiut täysin
62642: hakukelpoinen saamaansa valtion virkaan; että yhteisope-
62643: tus otettaisiin laajemmalti käytäntöön valtion kouluissa
62644: siellä, missä olosuhteet tekevät sen tarpeelliseksi ja tar-
62645: koituksenmukaiseksi; sekä että Maarianhaminan reali-
62646: opiston jatkoluokille, huolimatta niiden riittämättömästä
62647: oppilasluvusta, myönnettäisiin valtioapua 4,000 markkaa
62648: luokkaa kohti;
62649: 14
62650:
62651: 12) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa
62652: vahvistaa Meidän päätöksemme vuodeksi 1909 myöntää
62653: 275,000 markan suuruisen määrärahan käytettäväksi
62654: asiasta antamassamme alamaisessa kirjelmässä tarkemmin
62655: esitettyjen perusteiden mukaisesti maamme kansanopisto-
62656: jen avustamiseen ja apurahoiksi näiden opistojen vähä-
62657: varaisille oppilaille ;
62658: 13) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa
62659: vahvistaa Meidän päätöksemme, jolla vuodeksi 1909
62660: raittiustyön edistämiseksi myönnetään 70,000 markan mää-
62661: räraha käytettäväksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat
62662: so,ooo, Finlands Svenska Nykterhetsförbund 15,ooo ja
62663: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimi-
62664: kunta s,ooo markkaa;
62665: 14) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvis-
62666: taisi Meidän päätöksemme vuodeksi 1909 myöntää maa-
62667: laiskirjastojen avustamiseen rajattomana siirtomäärära-
62668: hana so,ooo markkaa, josta 43,000 markkaa jätetään
62669: Kansanvalistusseuralle käytettäväksi esittämiemme perus-
62670: teiden mukaisesti suomenkielisten kansankirjastojen hy-
62671: väksi ja 7,000 markkaa yhdistykselle Svenska Folkskolans
62672: Vänner käytettäväksi samoin ruotsinkielisten kansankir-
62673: jastojen hyväksi; kuin myös päätöksemme jakaa valtio-
62674: päiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat edellisiltä ja
62675: näiltä valtiopäiviltä ilmaiseksi etupäässä kanta-, mutta
62676: myöskin piirikirjastoille sikäli kuin varastoa, painosta
62677: lisäämättä, riittää, sekä vastaisuudessa kaikille kantakir-
62678: jastoille ja niille piirikirjastoille, jotka ennen valtiopäiväin
62679: alkua niitä Eduskunnan kirjastonhaitajalta anovat; minkä
62680: ohessa alamaisuudessa olemme anoneet, että hallitus jul-
62681: kaisisi ehdot, joilla hyvin hoidetut kuntien kantakirjastot
62682: voisivat saada ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua muuta
62683: virallista kirjallisuutta;
62684: r 5) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvistaisi
62685: Meidän päätöksemme, jolla vuodeksi 1909 myönnetään
62686: köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta-
62687: 15
62688:
62689: miseen Ioo,ooo markan suuruinen määräraha käytettä-
62690: väksi tarkoitukseensa hallituksen lähempien ohjeiden mu-
62691: kaisesti koulutoimen ylihallituksen kautta, joka olisi oi-
62692: keutettava harkintansa mukaan käyttämään myöskin yksi-
62693: tyisten järjestöjen välitystä; sekä että hallitus viipymättä
62694: ottaisi harkittavakseen valtion puolelta annettavan köyhien
62695: kansakoululasten ravitsemis- ja vaatettamisavustuksen jär-
62696: jestämisen;
62697: 16) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa
62698: vahvistaa Meidän tekemämme päätöksen, jolla vuodeksi
62699: 1909 myönnetään 30,000 markan suuruinen määräraha
62700: käytettäväksi työväenopistojen avustamiseen;
62701: I 7) että Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle sen yllä-
62702: pitämän teatterin kannattamista varten suodun 20,000
62703: markan vuotuisen valtioavun lisäksi myönnettäisiin s,ooo
62704: markkaa vuosittain maaseutunäytäntöjen järjestämistä
62705: varten;
62706: 18) että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityksen en-
62707: nen vuotta 1896 kruununluontoisina olleiden ja sellaisiksi
62708: edelleen jääneiden tai myöhemmin perinnöksi ostettujen
62709: talojen, asiasta antamassamme alamaisessa kirjelmässä
62710: tarkemmin määriteltyjen maanvuokralaisten lukumäärästä,
62711: oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista sen yht~y
62712: dessä olevista seikoista, sekä tämän selvityksen perustuk-
62713: sella ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä
62714: lainsäätämistoimenpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten
62715: aseman turvaamiseksi;
62716: 19) että hallitus viipymättä valmistaisi selvityksen
62717: nykyisissä verotusoloissamme vallitsevista puutteista ja
62718: laatisi ehdotuksen niiden poistamisesta sekä uuden, oikeu-
62719: denmukaisemman ja valtiontarpeiden lisääntymistä tyy-
62720: dyttävän verojärjestelmän aikaansaamisesta, sekä että
62721: Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin armollinen esitys
62722: asiasta.
62723:
62724: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme mää-
62725: 16
62726:
62727: ränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen
62728: kansan Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet,
62729: joka tapahtui Helsingin kaupungissa yhdentenäneljättä
62730: pa1vana lokakuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen
62731: Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja kah-
62732: deksan.
62733:
62734:
62735:
62736: P. E. Svinhufvud.
62737: Puhemies.
62738:
62739: Yrjö E. Sirola. A. Listo.
62740: Varapuhemies. Varapuhemies.
62741:
62742: Frans Ahlroos. K. von Alfthan.
62743: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
62744:
62745: Werner Aro. Leo Ehrnrooth.
62746: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. N ylands läns valkrets.
62747:
62748: Eero Erkko. Onni Hallsten.
62749: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
62750:
62751: W. F. Heimbiirger. Vera Hjelt.
62752: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
62753:
62754: E. \V. Hänninen. Georg W. Johansson.
62755: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
62756:
62757: 0. W. Kuusinen. Hilda Käkikoski.
62758: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
62759:
62760: Oskari Laine. W. Lundström.
62761: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
62762:
62763: Vilho Reima. V. Perttilä.
62764: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
62765:
62766: Oskari Lylykorpi. G. G. Rosenqvist.
62767: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
62768: 17
62769:
62770: Emil Schybergson. Miina Sillanpää.
62771: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
62772:
62773: Aatto Siren. Hedvig Sohlberg.
62774: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
62775:
62776: Karl Söderholm. Ida Aalle.
62777: Nylands läns valkrets. Turun läänin eteläisestä vaali-
62778: piiristä.
62779:
62780: J. A. Aitamurto. Evert Eloranta.
62781: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali-
62782: piiristä. piiristä.
62783:
62784: Aleksandra Gripenberg. John Hedberg.
62785: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets.
62786: piiristä.
62787:
62788: Seth Heikkilä. Matti Helenius-Seppälä.
62789: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali-
62790: piiristä. piiristä.
62791:
62792: Aug. Hjelt. J. Kaskinen.
62793: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä vaali-
62794: piiristä. piiristä.
62795:
62796: Aleksi Käpy. Dagmar N eovius.
62797: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets.
62798: piiristä.
62799:
62800: Juho Rannikko. V. T. Rosenqvist.
62801: Turun läänin eteläisestä vaali- Åbo läns södra valkrets.
62802: piiristä.
62803:
62804: Albert Stigzelius. Julius Sundblom.
62805: Åbo läns södra valkrets. Åbo läns södra valkrets.
62806:
62807: T. Tainio. Wäinö Wuolijoki.
62808: Turun läänin eteläisestä vaali- Turun läänin eteläisestä · vaali-
62809: piiristä. piiristä.
62810:
62811: E. Aromaa. Edvard Gylling.
62812: Turun läänin pohjoisesta vaa!i- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62813: piiristä. piiristä.
62814: 18
62815:
62816: Lauri Ingman. Taave Junnila.
62817: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62818: piiristä. piiristä.
62819:
62820: Antti Kaarne. Mimmi Kanervo.
62821: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62822: piiristä. piiristä.
62823:
62824: w. Korhonen. Frans Koskinen.
62825: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62826: piiristä. piiristä.
62827:
62828: Mikko Latva. J. Lautasalo.
62829: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62830: piiristä. piiristä.
62831:
62832: J. 0. Leivo. J. K. Paasikivi.
62833: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62834: piiristä. piiristä.
62835:
62836: Frans Rantanen. F. 0. Rapola.
62837: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62838: piiristä. piiristä.
62839:
62840: E. N. Setälä. Väinö Tanner.
62841: Turun läänin pohjoisesta vaali- Turun läänin pohjoisesta vaali-
62842: piiristä. piiristä.
62843:
62844: Iida W emmelpuu. J. R. Danielson-Kalmari.
62845: Turun läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62846: piiristä. piiristä.
62847:
62848: Evert Hokkanen. J. 0. Jalava.
62849: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62850: piiristä. piiristä.
62851:
62852: Alma Jokinen. Wäinö Jokinen.
62853: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62854: piiristä. piiristä.
62855:
62856: A. Osw. Kairamo. H. G. Paloheimo.
62857: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62858: piiristä. piiristä.
62859: 19
62860:
62861: ]. H. Saaristo. Arthur Sivenius.
62862: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62863: piiristä. piiristä.
62864:
62865: K. ]. Ståhlberg. Sulo Wuolijoki.
62866: Hämeen läänin eteläisestä vaali- Hämeen läänin eteläisestä vaali-
62867: piiristä. piiristä.
62868:
62869: A. Ahlström. Hedvig Gebhard.
62870: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
62871: piiristä. piiristä.
62872:
62873: Anton Huotari. Olga J okisalo.
62874: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
62875: piiristä. piiristä.
62876:
62877: Sandra Lehtinen. E. Nevanlinna.
62878: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
62879: piiristä. piiristä.
62880:
62881: ]. Penna Paunu. N. A. Telkkä.
62882: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
62883: piiristä. piiristä.
62884:
62885: K. Wiljakainen. E. S. Yrjö-Koskinen.
62886: Hämeen läänin pohjoisesta vaali- Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
62887: piiristä. piiristä.
62888:
62889: M. A. Airola. Juhani Arajärvi.
62890: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali-
62891: piiristä. piiristä.
62892:
62893: Jonas Castren. Tekla Hultin.
62894: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali-
62895: piiristä. piiristä.
62896:
62897: Juho Kirves. Matti Paasivuori.
62898: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali-
62899: piiristä. piiristä.
62900:
62901: H. Pärssinen. Tahvo Riihelä.
62902: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali-
62903: piiristä. piiristä.
62904: 20
62905:
62906: Juho Tulikoura. Matti Turkia.
62907: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä yaali-
62908: piiristä. piiristä.
62909:
62910: Aug. Wesa. K. 0. Vikman.
62911: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin läntisestä vaali-
62912: piiristä. piiristä.
62913:
62914: A. 0. Wuorimaa. Gust. Arokallio.
62915: Viipurin läänin läntisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62916: piiristä. piiristä.
62917:
62918: 0. A. Hainari. N. E. Huoponen.
62919: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62920: piiristä. piiristä.
62921:
62922: Anni Huotari. Väinö Kivilinna.
62923: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62924: piiristä. piiristä.
62925:
62926: Juhani Kurikka. Janne Martikainen.
62927: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62928: piiristä. piiristä.
62929:
62930: M. Poutiainen. Erkki Pullinen.
62931: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62932: piiristä. piiristä.
62933:
62934: K. K. Pykälä. Erik Pöysti.
62935: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62936: piiristä. piiristä.
62937:
62938: Santeri Saarikivi. Mikko Sipponen.
62939: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62940: piiristä. piiristä.
62941:
62942: Lauri Tuunainen. Nestori Walavaara.
62943: Viipurin läänin itäisestä vaali- Viipurin läänin itäisestä vaali-
62944: piiristä. piiristä.
62945:
62946: Mikko Virkki. 0. Eronen.
62947: Viipurin läänin itäisestä vaali- Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62948: piiristä.
62949: 21
62950:
62951: Auk. Eronen. K. Grotenfelt.
62952: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62953:
62954: P. Huttunen. J osua Järvinen.
62955: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62956:
62957: A. Kannisto. K. R. Kares.
62958: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62959:
62960: Taneli Nykänen. 0. Orasmaa.
62961: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62962:
62963: Julius Saraste. Anni Savolainen.
62964: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62965:
62966: Mikael Soininen. A. Tanttu.
62967: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
62968:
62969: Albin vValjakka. Juho Heimonen.
62970: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaali-
62971: piiristä.
62972:
62973: S. Heiskanen. Theodor Homen.
62974: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62975: piiristä. piiristä.
62976:
62977: Kalle Hämäläinen. Aura Kiiskinen.
62978: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62979: piiristä. piiristä .
62980: .
62981: A. Mäkelin. P. J. Mömmö.
62982: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62983: piiristä. piiristä.
62984:
62985: Alli Nissinen. Hannes Nylander.
62986: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62987: piiristä. piiristä.
62988:
62989: A. J. Partanen. A. Ruotsalainen.
62990: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62991: piiristä. piiristä.
62992:
62993: A. Salo. Artturi H. Virkkunen.
62994: Kuopion läänin läntisestä vaali- Kuopion läänin läntisestä vaali-
62995: piiristä. piiristä.
62996: 22
62997:
62998: U. Brander. A. P. Hämäläinen.
62999: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali-
63000: piiristä. piiristä.
63001:
63002: E. Kolkki. Albin Koponen.
63003: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali-
63004: piiristä. piiristä.
63005:
63006: J. M. Korhonen. Arvi Lahtinen.
63007: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali-
63008: piiristä. piiristä.
63009:
63010: E. G. Palmen. E. Peltonen.
63011: Kuopion läänin itäisestä vaali- Kuopion läänin itäisestä vaali-
63012: piiristä. piiristä.
63013:
63014: Pekka Pennanen. J. W. Sainio.
63015: Kuopion läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63016: piiristä. piiristä.
63017:
63018: P. Tikkanen. Eveliina Ala-Kulju.
63019: Kuopion läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63020: piiristä. piiristä.
63021:
63022: 0. \V. Kaipio. Jalm. Kirjarinta.
63023: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63024: piiristä. piiristä.
63025:
63026: Aleksanteri Koivisto. K. \V. Koskelin.
63027: Vaasan läänin itäisestiia vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63028: piiristä. piiristä.
63029:
63030: E. Pohjaväre. S. Rantanen.
63031: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63032: piiristä. piiristä.
63033:
63034: Maria Raunio. Otto Stenroth.
63035: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin itäisestä vaali-
63036: piiristä. piiristä.
63037:
63038: Onni Tuomi. J. E. Ani:ila.
63039: Vaasan läänin itäisestä vaali- Vaasan läänin eteläisestä vaali-
63040: piiristä. piiristä.
63041:
63042: Axel Cederberg. Ernst Estlander.
63043: Vasa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets.
63044: 23
63045:
63046: A. R. Hedberg. Liisi Kivioja.
63047: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaali-
63048: piiristä.
63049:
63050: J. Mäki. Arvid Neovius.
63051: Vaasan läänin eteläisestä vaali- V asa läns södra valkrets.
63052: piiristä.
63053:
63054: Oskar Nix. Fiina Pietikäinen.
63055: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaali-
63056: piiristä.
63057:
63058: S. N. Rajala. Gösta Stenbäck.
63059: Vaasan läänin eteläisestä vaali- Vasa läns södra valkrets.
63060: piiristä.
63061:
63062: Y. K. Yrjö-Koskinen. A. ]. Bäck.
63063: Vaasan läänin eteläisestä vaali- Vasa läns norra valkrets.
63064: piiristä.
63065:
63066: Hannes Gebhard. G. Granfelt.
63067: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- V asa läns norra valkrets.
63068: piiristä.
63069:
63070: Wilh. Malmivaara. Tuom. Pohjanpalo.
63071: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
63072: piiristä. piiristä.
63073:
63074: ]. Storbjörk. Oskar Tokoi.
63075: Vasa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
63076: piiristä.
63077:
63078: Juho Torppa. Eric von Troil.
63079: Vaasan läänin pohjoisesta vaali- Vasa läns norra valkrets.
63080: piiristä.
63081:
63082: K. E. Wichmann. J. A. Heikkinen.
63083: Vasa läns norra valkrets. Oulun läänin eteläisestä vaali-
63084: piiristä.
63085:
63086: Matti Hoikka. Kyösti Kallio.
63087: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63088: piiristä. piiristä.
63089: J. A. Komu. A. Lagerlöf.
63090: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63091: piiristä. piiristä.
63092:
63093: Iv. Fr. Lantto. K. Myllylä.
63094: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63095: piiristä. piiristä.
63096: c!
63097: Yrjö Mäkelin. Jaakko Piirainen.
63098: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63099: piiristä. piiristä.
63100:
63101: M. Rosendal. Antti Tuomikoski.
63102: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63103: piiristä. piiristä.
63104:
63105: Iisakki Vahe. Anna Ängeslevä.
63106: Oulun läänin eteläisestä vaali- Oulun läänin eteläisestä vaali-
63107: piiristä. piiristä.
63108:
63109: P. Ahmavaara. Hilda Herrala.
63110: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali-
63111: piiristä. piiristä.
63112:
63113: Aukusti Hiltula. Frans Lehtonen.
63114: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali-
63115: piiristä. piiristä.
63116:
63117: Juho Waarala. K. G. Weijola.
63118: Oulun läänin pohjoisesta vaali- Oulun läänin pohjoisesta vaali-
63119: piiristä. piiristä.
63120:
63121: Yrjö Halonen.
63122: Lapin vaalipiiristä.
63123:
63124:
63125:
63126:
63127: Helsinki 1909. Vihtori Kososen Kiri apaino.
63128:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025