Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1909 | ASK_1909_IV_II_vp | ASK_1909_I_III_II_vp | ASK_1909_V_II_vp | HAK_1909_II_vp | Liite_1909_I_XI_II_vp | PTK_1909 | PTK_1909_II_II_vp | PTK_1909_I_II_vp |

1: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2:               1909
3:        ASIAKIRJAT
4: 
5: 
6:   ENSIMAINEN, TOINEN JA KiOLMA'S OSA
7: 
8: 
9: 
10: 
11:            HELSINGISSÅ 1910
12:                            Sisäitys.
13: 
14:                          Bnsimäinen osa.
15: 
16:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o t, koskeva sonnien laitumelle
17: laskemista.
18:       Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
19:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
20:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
21: 
22:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 2, sisältävä ehdotuksen Armol-
23: Iisoksi Asetukseksi ammatinvaaralta suojel~misesta.
24:        Työväenasiain valiokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
25:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 18.
26:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
27: 
28:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 3, sisältävä ehdotuksen 1) Ar-
29: molliseksi Asetukseksi teollisuusammattityöstä sekä 2) Armolliseksi
30: Asetukseksi ammattientm·kastuksesta.
31:        'l'yöväenasiainvaliokunnan edellisestä antama mietintö N:o l.
32:        Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 5 ja N:o 5 a.
33:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
34:        Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 2, koskeva ammat-
35: tientarkastusta.
36:        Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 15 ja N:o 15 a.
37:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
38: 
39:                             Toinen osa.
40: 
41:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 4, koskeva suostuntaveroa peli-
42: km·teista Suomen Suuriruhtinarmmaassa vuonna 1910..
43:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
44:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
45:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
46:       Keis. M:tin armoll. esitys N':o o, varain osottamisesta vnltio-
47: päiväkustannusttm suorittamiseen vuonna 1910.
48:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
49:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
50: 
51:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 6 yksityispankin, säästöpankin,
52: pall)vakutttusyhtiön ja paloapuyhdistykstm SU<»"itettat•asta suostunnasta.
53:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
54:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 8.
55:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
56: 
57:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 7 siitä vet·osta. joka paloviinan
58: 1•almistamisesta on suoritettava, ja sanotun veron käyttämisestä.
59:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 8 ja
60: N:o 8 a.
61:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 11.
62:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
63: 
64:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 8 suosiuntaverosta mallasjuomain
65: valmistamisesta
66:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 4.
67:        Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 10 ja N:o 10 a.
68:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
69: 
70:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 9 leimasuostunnasta.
71:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 5.
72:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 9.
73:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
74: 
75:      Keis. M:tin armon. esitys N:o 10 erityisistä muutoksista Suo-
76: men evankelis-luterila.iselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta 1869 annet-
77: tuun Kirkkolakiin.
78:      Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
79:      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
80:      Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
81: 
82:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 11 teiden tekemisestä ja kunnos-
83: sapidi)Sta maalla.
84:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
85: 
86: 
87:                              Kolmas osa.
88: 
89:        Keis. M:tin armol!. esitys N:o 12 varojen hankkimisesta niihin
90: tarpeisiin, .foihin vakinrdset 11altion tulot eivät t·iitä.
91:       Valtiovarainva1iokunnan siitä antama mietintö N:.o 12.
92:       Valtiovarainvaliokunnan kirielmä N:o 40.
93:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
94: 
95:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 13 }«tllmlaitosrahastosta "uo-
96: deksi 1910.
97:       Valtiovarainvaliokunnan siitä ant.amat mietinnöt N:o 11,
98: N:o 11 a ja N:o 11 b.
99:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
100: 
101:         Keis. M:tin armoll. esitys N:o 14 vat·ojen osottamisesta kmisrz.
102: kmtlttlaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910.
103:         Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 9.
104:         Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
105: 
106:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 16 Suomen valtiovaraston suo·
107: ritettavist.a maksuista sotilastm'}Jeisiin vuodeUa 1908 j& seuraavilta
108: vuosilta.
109:        Perustuslakivaliokunnan siitä antama mi~tintö N:o 7.
110:         Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 13.
111:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
112:             1909. Toiset valtiopäivät. N:o 1.
113: 
114: 
115: 
116: 
117:                  Keisarillisen Majesteetin Armollinen
118:            esitys Suomen Eduskunnalle, koskeva sonnien
119:            laitumelle laskemista.
120:        Siihen suureen, vuosi vuodelta kasvavaan merkityk-
121: seen nähden, mikä nautakarjalla on yksityisen maanvilje-
122: lijän taloudessa ja maataloudessa yleensä, ovat osaksi
123: hallitus osaksi maanviljelys- ja talousseurat osaksi tarkoi-
124: tusta varten muodostetut yhdistykset ryhtyneet erinäisiin
125: toimenpiteisiin eri nautakarjarotujen jalostamiseksi ja sii-
126: toksen parantamiseksi. Mitä pitemmälle tämä työ on
127: edistynyt, sitä selvemmin on osoittautunut tarpeelliseksi,
128: sen siitokselle koituvan vahingon ehkäisemiseksi, jonka
129: laitumella vapaasti kuljeskelevat sonnit voivat aikaansaa-
130: da joko levittämällä tarttuvia eläintauteja tai liian nuorina
131: eli alaarvoisina astumalla lehmiä tahi hiehoja, julkaista
132: lainsäännös, jolla, kuten jo on asianlaita oriisiin nähden,
133: karjanomistajan oikeutta laskea sonneja laitumelle rajoi-
134: tettaisiin. Sittenkun eräs Keisarillisen Senaatin vuona 1906
135: kysymyksen käsittelemistä varten asettama komitea oli
136: antanut lausunnon ja ehdotuksen asiassa sekä erinäiset
137: viranomaiset siitä olivat lausuntonsa antaneet, on Keisa-
138: rillinen Majesteetti teettänyt ehdotuksen asetukseksi son-
139: nien laitumelle laskemisesta, minkä ehdotuksen Keisarilli-
140: nen Majesteetti on tahtonut jättää Eduskunnan tutkitta-
141: vaksi ja hyväksyttäväksi; ollen tämä ehdotus näin kuuluva:
142:   2                          N:o 1
143: 
144:               Ehdotus asetukseksi sonnien laitumelle laskemisesta.
145:      Järkiperäistä karjansiitosta uhkaavien vahinkojen es-
146: tämiseksi säädetään seuraavasti:
147: 
148:                               1 §.
149:       Jos yhdeksän kuukautta vanhempi sonni lasketaan
150: laitumelle, on se niin hoidettava, ettei se tule tilaisuuteen
151: astua toisen lehmää tahi hiehoa ilman omistajan suos-
152: tumusta.
153:                            2 §.
154:       Ne, jotka käyttävät yhteistä laidunta, olkoot, joll'ei
155: yksimielistä sopimusta heidän keskensä asiasta aikaansaada,
156: karjaluvun mukaan laskettavalla äänten enemmistöllä oike-
157: utetut kuntakokouksessa päättämään saadaanko ja millä
158: ehdoilla sonnia heidän yhteiselle laitumelleen laskea.
159:       Jos kunnan alueella on kall:si tai useampia eri aitauk-
160: silla eroitettuja tai muuten toisistaan erillään olevia yhteis-
161: laitumia, olkoot 1:ssä kohdassa mainittuun päätösvaltaan
162: kuntakokouksessa osallisina vain ne karjanomistajat, jotka
163: ovat oikeutetut kullakin laitumella käyttämään karjaa.
164: 
165:                               3 §.
166:       Joka tahallaan rikkoo tämän asetuksen säädöksiä
167: vetäköön sakkoa enintään sata markkaa; jos rikkominen
168: tapahtuu huolimattomuudesta, olkoon rangaistus sakkoa
169: enintään viisikymmentä markkaa. Jos sonni havaitaan
170: luvattomasti laitumelle päässeen ilman että sitä on
171: voitu välttää taikka tarkalla huolenpidolla estää, älköön
172: siitä edesvastausta olko. Kaikissa näissä tapauksissa kor-
173: vatkoon kuitenkin omistaja sen vahingon, jonka sonni
174: parituksella toisen lehmän tahi hiehon kanssa on aikaan~
175: saanut, ollen omistajalla valta, jos toinen on ollut syynä
176:                            N:o 1                           3
177: 
178: siihen että sonni on päässyt tilaisuuteen semmoista vahin-
179: koa tekemään, syypäältä erikseen hakea korvausta. Jos
180: sonni on jätetty toiselle joko vuokralle tahi muuten käy-
181: tettäväksi, noudatettakoon haltijan suhteen mitä tässä
182: omistajaata on säädetty.
183:                             4 §.
184:       Vastoin tämän asetuksen säädöksiä laitumella vapaana
185: kulkevan sonnin saakoon sekä asianomainen poliisivirka-
186: mies että jokainen muukin, jolla on syytä siitä vahinkoa
187: pelätä, talteenottaa ja luonansa pitää, kunnes hän, sopi-
188: muksen tahi uskottuin miesten harkinnan mukaan, on
189: saanut korvauksen siitä vaivasta ja niistä kuluista, joita
190: talteenottaminen on tuottanut, tahi vakuus siitä on ase-
191: tettu; ja noudatettakoon muut0n siten talteenotetun sonnin
192: suhteen mitä laitumelta otetusta kotieläimestä on säädetty
193: 19 p:nä joulukuuta 1864 annetussa armollisessa asetuksessa
194: tilusten rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä.
195: 
196:                            5 §.
197:      Tämän asetuksen säädökset eivät muuta mitä tart-
198: tuvien kotieläintautien varalta on säädetty tahi säädetään.
199: 
200:                 Armoliisirumasti hyväksytty Tsarskoje Se-
201:           lossa 14 (27) p:nä maaliskuuta 1909.
202: 
203:                     Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
204: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
205:             1909 II Vp.- V. M. -     Esit. N:o t.
206: 
207: 
208: 
209: 
210:                  Maatalousvallokunnan mietintö
211:            N:o 1 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
212:            tyksen johdosta sisältävä ehdotuksen asetuk-
213:            seksi sonnien laitumelle laskemisesta.
214: 
215: 
216:       Esilläolevan armollisen esityksen N :o 1 on Suomen
217: Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt
218: maatalousvaliokuntaan, joka on saanut käytettäväkseen
219: eräitä esitystä valmistettaessa syntyneitä asiakirjoja.
220:       Jo 1904-05 vuosien valtiopäivillä oli talousvaliokunta
221: Talonpoikaissäädyn siitä tekemän anomuksen johdosta
222: laatimassaan mietinnössä ehdottanut anottavaksi, että
223: asetettaisiin ammattimiehistä kokoonpantu komitea sel-
224: vittämään kysymystä sonnien laitumelle laskemisen ra-
225: joittamista koskevien lakimääräysten tarpeellisuudesta ja
226: että seuraaville valtiopäiville jätettäisiin armollinen esitys
227: asetusehdotukseksi asiassa, jota ehdotusta säädyt eivät
228: kuitenkaan ehtineet ottaa lopullisen käsittelyn alaiseksi.
229: Sen jälkeen on maanviljelyshallitus tehnyt asiassa alotteen,
230: jonka johdosta senaatti 26 päivänä huhtikuuta 1906
231: asetti komitean harkitsemaan, onko syytä asetuksen kautta
232: supistaa oikeutta laskea sonneja laitumelle ja, jos rajoitta-
233: via määräyksiä katsottaisiin tarpeen vaatimiksi, laatimaan
234: ehdotuksen asiata koskevaksi asetukseksi. Tämän komi-
235: tean vuonna 1907 valmistuneeseen ehdotukseen perustuu
236: pääasiallisesti kysymyksessä .oleva armollinen esitys.
237:        Karjatalouden merkitys taloudellisessa elämässä on
238: varsinkin viimeisinä aikoina tullut yhä enemmän huoma-
239: tuksi ja tunnustetuksi. Kaikkialla maassamme on se hyvin
240:             1909 II Vp. -   V. M. -   Esft. N:o 1.
241: 
242: tärkeänä haarana maataloudessa, laajoilla aloilla kaikkein
243: tärkeimpänä, muodostaen väestön pääelinkeinon. Siitä
244: syystä onkin sen edistämiseen kohdistunut niinhyvin yksi-
245: tyisten ja yhteisöjen harrastus kuin vaitionkin huolenpito ja
246: toimenpiteet. Sadat maalaisseurat, kymmenet maanvilje-
247: lys- ja talousseurat sekä tarkastusyhdistykset toimivat
248: karjanhoidon kohottamiseksi yleensä, minkä ohessa var-
249: sinaisen karjanrodun parantamisen, n. s. karjanjalostuksen
250: edistämiseksi työskentelee neljä laajempia aloja käsittävää
251: karjanjalostusyhdistystä ja noin kuusisataa paikallista
252: sonniyhdistystä. Ne vuotuiset valtion määrärahat, jotka
253: eri tavoilla käytetään karjanhoidon ja jalostuksen edistä-
254: miseksi, nousevat yhteensä noin soo,ooo markkaan vuo-
255: dessa. Tätä karjanjalostustyötä, jota niin yleisesti jo har-
256: joitetaan, haittaa ja vaikeuttaa kuitenkin muun muassa
257: se seikka, ettei sonnien laitumella vapaana kulkemista
258: ole millään tavalla rajoitettu.       Jotta karjanjalostuk-
259: sessa varmasti ja johdonmukaisesti päästäisiin tarkoi-
260: tettuihin tuloksiin, on välttämätöntäettä siitokseen käy-
261: tettävät sonnit ovat juuri sitä rotua ja sitä kantaa,
262: mitä missäkin on tarkoitus käyttää ja että sonnit muu-
263: toinkin ovat täysin kelvollisia ikänsä, rakenteensa ja
264: muitten ominaisuuksiensa puolesta. Varmuutta ei tästä
265: ole olemassa kesäiseen aikaan siellä, missä kaiken ikäiset
266: ja kaiken kalttaiset sonnit vapaasti laitumella kulke-
267: vat. Sen ohessa voi sattua niin, että karjanjalostusta var-
268: ten kasvatetut nuoret hiehot tulevat laitumella astute-
269: tuiksi ei vain kelvottomil!a tai alaikäisillä sonneilla, vaan
270: myöskin ennen aikojaan, joten niiden kehitys voi kokonaan
271: keskeytyä ja niistä tulee rakenteeltaan surkastuneita, ja-
272: lostukseen useimmiten kelpaamattomia ja huonotuotan-
273: toisia lehmiä. Sitä paitse voivat tarttuvat eläintaudit
274: kuljeksivien sonnien kautta levitä ennestään terveisiin
275: karjoihin. Tutkimusten kautta on nimittäin saatu sel-
276: ville, että esim. muutamissa osissa maata yleisesti kar-
277: jassa esiintyvä murteutumistauti, joka maanviljelijälle
278:                Sonnien laitumelle laskeminen.                3
279: 
280: tuottaa usein hyvinkin suurta vahinkoa, leviää etupäässä
281: kuljeksivien sonnien kautta.
282:        Edellä kerrottuja seikkoja huomioon ottaen on
283: valiokunta tullut vakuutetuksi siitä, että siihen suun-
284: taan käyvien lakimääräysten kuin armollisessa esityk-
285: sessä on ehdotettu, aikaansaaminen sonnien laitumella
286: pitämisen rajoittamiseksi on karjarodun jalostamista ja
287: terveenä säilyttämistä varten tarpeen vaatima. Tosin on
288: valiokunnassa lausuttu arveluita, että tämänlaatuiset
289: rajoittavat määräykset tuottaisivat vielä nykyoloissa hait-
290: taa vähävaraisille karjanomistajille, heille kun kävisi vai-
291: keaksi sonnin elättäminen kesällä aiheuttaen hankaluuk-
292: sia lehmien astuttamiseen nähden. Mutta ottaen huomioon
293: että yksityinenkin karjanomistaja voi elättää sonnin ver-
294: rattain helposti ja vähillä kustannuksilla esim. erittäin aida-
295: tulla pienemmälläalueella ja kun lehmäin omistajat voivat
296: perustaa yhdistyksiä yhteisen siitossonnin pitämiseksi, ku-
297: ten monissa paikoin maata jo nytkin varsin yleisesti on ta-
298: pahtunut, niin ei valiokunnan mielestä ole pätevää aihetta
299: siihen pelkoon että vähävaraisimmaltakaan karjanomis-
300: tajalta tulisi riistetyksi mahdollisuus saada lehmänsä as-
301: tutetuksi. Kun vielä suurempien karjojen omistajat yleensä
302: helpommin kuin pienikarjaiset voivat järjestää laidunolonsa
303: niin että heidän lehmänsä ja hiehonsa tulevat turvatuiksi
304: vapaina liikkuvilta sonneilta, on ilmeistä, että kyseessä
305: oleva lainsäädäntö on erityisen tärkeä juuri pienviljelijäin
306: karjanjalostuksen edistämiseksi.
307:        Esilläoleva armollinen esitys on rakennettu samalle
308: periaatteelle kuin voimassa olevat I9 päivänä joulukuuta
309: I864 annettu Keis. asetus tilusten rauhoittamisesta vahin-
310: koa vastaan kotoeläimiltä ja I7 päivänä joulukuuta I888
311: annettu Keis. asetus siitä, mitä oriiden laskemisesta laitu-
312: melle on noudatettava. Jälkimäisessä on säädetty, ettei
313: vuotta vanhempaa oritta saa pitää laitumella ellei sitä
314: niin hoideta, ettei se tule tilaisuuteen astumaan toisen
315: tammaa omistajan tahtoa vastaan; ja tunnettua on, että
316: 4           1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o t.
317: 
318: tällainen yleinen kielto on suuresti helpottanut ja edistä-
319: nyt hevosrodun jalostamista maassa. Vaikka nyt käsitel-
320: tävänä olevan lakiehdotuksen I §:ssä samoin on säädetty
321: yleinen kielto yhdeksän kuukautta vanhemman sonnin
322: laskemisesta laitumelle, niin on kuitenkin katsottu tarpeel-
323: liseksi ehdottaa tästä yleisestä periaatteesta poikkeava
324: maarays lakiehdotuksen 2 §:ssä siten että on jätetty
325: yhteisen laitumen käyttäjille oikeus sopia tahi kuntako-
326: kouksessa päättää, saadaanko ja millä ehdoilla sonnia
327: heidän yhteiselle laitumelleen laskea. Valiokuntakin on
328: ollut sitä mieltä että tällainen määräys on puheena olevassa
329: laissa tarpeen vaatima, sillä kun eri paikkakunnalla olo-
330: suhteet ja karjatalouden kehitysaste ovat hyvin erilaiset,
331: voisi laki ilman tällaista yhteisen laitumen käyttäjille
332: myönnettyä oikeutta tulla monissa paikoin ehkä hyvinkin
333: rasittavaksi ja ainakin alkuaikoina vastenmieliseksi. Ja on
334: valiokunta tullut mainitun määräyksen tarpeellisuudesta
335: sitä enemmän vakuutetuksi, kun valiokunnassa esillä ol-
336: leista lausunnoista, joita maalaiskunnat lakiehdotusta
337: valmistaneelle komitealle olivat antaneet, on käynyt sel-
338: ville, että 261 kunnasta 133 kuntaa kyllä on paikkakun-
339: tansa oloihin nähden katsonut suotavaksi että sen tapainen
340: asetus kuin voimassa oleva oriiden laitumelle laskemista
341: koskeva, olisi aikaansaatava sonnienkin yhteiselle laitu-
342: melle laskemisen rajoittamiseksi; mutta kun 2II kunnasta
343: 105 on ilmoittanut, että mainitunlaisen asetuksen tulisi
344: olla yleisen, koko maata käsittävän, niin on kuitenkin ro6
345: kuntaa ollut sitä mieltä, että asian järjestämisen tulisi
346: olla kunkin kunnan päätösvallasta riippuvan.
347: 
348: 
349: 
350: 
351:       Lakiehdotusta yksityiskohtaisesti tarkastettaessa on
352: valiokunnassa ehdotettu, että 2 § olisi siitä kokonaan pois-
353: tettava, koska ehdotuksen tekijäin mielestä laki tulisi
354:               Sonnien laitumelle laskeminen.             .5
355: 
356: siten enemmän tarkoitustaan vastaavaksi ja kun tämän
357: pykälän määräyksen sisällyttämisellä lakiin ei käytännössä
358: tule olemaan suurtakaan merkitystä. Valiokunta on kui-
359: tenkin edellä kerrotusta syystä katsonut tämän pykälän si-
360: sältymisen lakiin olevan tarpeen vaatiman. Vielä on valio-
361: kunta ollut sitä mieltä, että kuntakokouksessa asiasta pää-
362: tettäessä on äänestys tapahtuva henkilöluvun eikä karja-
363: luvun mukaan, koska karjaluvun mukaan äänestettäessä
364: suurikarjainen yhteisen laitumen osakas voisi aikaansaada
365: useiden pienikarjaisten laitumen käyttäjien tahtoa vas-
366: taan ja ehkäpä niiden vahingoksikin päätöksen asiassa,
367: minkä ohessa äänestyksessä tarvittavien luotettavien karja-
368: luetteloiden valmistaminen voisi käydä hankalaksi. Tätä
369: vastoin on vähemmistö puoltanut armollisen esityksen
370: ehdotusta äänestyksestä karjaluvun mukaan koska hei-
371: dän mielestään suurempikarjaiset ainakin nykyään yleensä
372: harrastavat enemmän karjarodun jalostamista kuin pien-
373: karjaiset, jonka vuoksi heille olisi enemmän tilaisuutta
374: asian ratkaisuun varattava. - Kun voimassa olevan
375: kunnallisasetuksen määräykset äänestyksestä kuntako-
376: kouksessa ovat osaksi tällaisiin tapauksiin soveltumatto-
377: mat, osaksi riittämättömät, on valiokunta katsonut tar-
378: peelliseksi lisätä tähän pykälään määräyksen siitä, miten
379: on meneteltävä, jos asiata ratkaistaessa äänet jakautu-
380: vat tasan.
381:        Valiokunnassa on myöskin lausuttu eriävä mielipide
382: lakiehdotuksen 3 §:ään nähden. Vähemmistö on ehdotta-
383: nut, että mainitun pykälän rangaistusmääräykset olisivat
384: poistettavat, koska saman pykälän mukaan lehmän omis-
385: taja on oikeutettu saamaan sonnin omistajalta korvauksen
386: siitä vahingosta, jonka sonni parituksella on aikaansaa-
387: nut, mikä vähemmistön mielestä tulisi kyllin tehokkaasti
388: estämään sonnin omistajia rikkomasta asetuksen sään-
389: nöksiä. Sen ohessa on valiokunta ehdottanut, että tämän
390: pykälän toisen lauseen lopussa sanat: »älköön siitä edes-
391: 6           1909 II Vp. -V. M. -    Esit. N:o t.
392: 
393: vastausta olko>> selvyyden vuoksi muutettaisiin sanoiksi:
394: >>olkoon omistaja edesvastauksesta vapaa>>.
395:        Lakiehdotuksen 4 §:ään nähden on ilmaantunut eri-
396: mielisyyttä siitä onko asianomainen poliisivirkamies oi-
397: keutettava talteen ottamaan ja luonansa pitämään vastoin
398: lain säännöksiä vapaana kulkevan sonnin. Puolet valio-
399: kunnan jäsenistä on katsonut, että jos tuollainen oikeus
400: poliisiviranomaisille myönnetään, herättäisi se paheksu-
401: mista suuressa osassa karjanomistajia sen vuoksi, että
402: poliisiviranomaisille olisi sen kautta myönnetty liian suuri
403: valta sekaantua heidän yksityisiin ja keskeisiin asioihinsa,
404: minkä ohessa on lausuttu arvelu, että poliisiviranomaiset
405: voisivat tuosta määräyksestä saada aiheen sonnien talteen
406: ottamiseen silloinkin kun se ei olisi tarpeen vaatima eikä
407: oikeutettukaan. Tätä vastoin toinen puoli valiokunnan jä-
408: senistä on katsonut määräyksen olevan säilytettävän
409: laissa, koska siihen nähden että rikkomukset tämän ase-
410: tuksen säännöksiä vastaan ovat yleisen syytteen alaisia,
411: asian luonnon mukaista on, että poliisiviranomaiselle
412: jätetään valta ryhtyä pykälässä sanottuun toimenpitee-
413: seen, ja koska aivan samallainen määräys on olemassa
414: oriiden laitumelle laskemista koskevassa asetuksessa, eikä
415: kuitenkaan ole ilmaantunut valituksia siitä että poliisi-
416: viranomaiset olisivat käyttäneet väärin tätä valtaansa tahi
417: että se olisi herättänyt paheksumista kansan keskuudessa.
418:        Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa valio-
419: kunta kunnioittaen ehdottaa,
420: 
421:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin
422:            kuuluvan lain :
423:                Sonnfen laitumelle laskeminen.                7
424: 
425: 
426:       Asetus sonnien laitumelle laskemisesta.
427:      Järkiperäistä karjansiitosta uhkaavien vahinkojen
428: estämiseksi säädetään seuraavasti:
429: 
430:                              I   §.
431:       Jos yhdeksän kuukautta vanhempi sonni lasketaan
432: laitumelle, on se niin hoidettava, ettei se tule tilaisuuteen
433: astua toisen lehmää tahi hiehoa ilman omistajan suostu-
434: musta.
435:                             2 §.
436: 
437:        Ne, jotka käyttävät yhteistä laidunta, olkoot, joll'ei
438: yksimielistä sopimusta heidän keskensä asiasta aikaan-
439: saada, henkilöluvun mukaan laskettavalla äänten enem-
440: mistöllä oikeutetut kuntakokouksessa päättämään saa-
441: daanko ja millä ehdoilla sonnia heidän yhteiselle laitumel-
442: leen laskea. Jos äänet jakaantuvat tasan, ratkaiskoon arpa.
443:        Jos kunnan alueella on kaksi tai useampia eri aitauk-
444: silla eroitettuja tai muuten toisistaan erillään olevia yhteis-
445: laitumia, olkoot r:ssä kohdassa mainittuun päätösvaltaan
446: kuntakokouksessa osallisina vain ne karjanomistajat, jotka
447: ovat oikeutetut kullakin laitumella käyttämään karjaa.
448: 
449:                              3 §.
450:       Joka tahallaan rikkoo tämän asetuksen säännöksiä
451: vetäköön sakkoa enintään sata markkaa; jos rikkominen
452: tapahtuu huolimattomuudesta, olkoon rangaistus sakkoa
453: enintään viisikymmentä markkaa. Jos sonni havaitaan
454: luvattomasti laitumelle päässeen ilman että sitä on voitu
455: välttää taikka tarkalla huolenpidolla estää, olkoon omis-
456: taja edesvastauksesta vapaa. Kaikissa näissä tapauksissa
457: korvatkoon kuitenkin omistaja sen vahingon, jonka sonni
458: parituksella toisen lehmän tahi hiehon kanssa on aikaan-
459: saanut, ollen omistajana valta, jos toinen on ollut syynä
460: siihen, että sonni on päässyt tilaisuuteen semmoista va-
461: 8              1909 II Vp. -          V. M. - Esft. N:o 1.
462: 
463: hinkoa tekemään, syypäältä erikseen hakea korvausta.
464: Jos sonni on jätetty toiselle joko vuokralle tahi muuten
465: käytettäväksi, noudatettakoon haltijan suhteen mitä
466: tässä omistajasta on säädetty.
467: 
468:                                    4 §.
469:       Vastoin tämän asetuksen säännöksiä laitumella va-
470: paana kulkevan sonnin saakoon (poist.) jokainen, (poist.)
471: jolla on syytä siitä vahinkoa pelätä, talteen ottaa ja luo-
472: nansa pitää, kunnes hän, sopimuksen tahi uskottuin mies-
473: ten harkinnan mukaan, on saanut korvauksen siitä vai-
474: vasta ja niistä kuluista, joita talteen ottaminen on tuotta-
475: nut, tahi vakuus siitä on asetettu; ja noudatettakoon muu-
476: ten siten talteen otetun sonnin suhteen mitä laitumelta ote-
477: tusta kotieläimestä on säädetty 19 p:nä joulukuuta r864
478: annetussa armollisessa asetuksessa tilusten rauhoittami-
479: sesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä.
480: 
481:                                    5 §.
482:       Tämän asetuksen säännökset eivät muuta mitä tart-
483: tuvien kotieläintautien varalta on säädetty tahi säädetään.
484: 
485: 
486: 
487:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
488: Brander, varapuheenjohtaja v. Troil (osittain) sekä jäsenet
489: Aitamurto, Antila, Eloranta, E., Eronen, Heikkinen, Hok-
490: kanen (osittain), Honkajuuri, Huttunen, Kaskinen (osit-
491: tain), Lehtonen (osittain), Pohjola, Pullinen (osittain), Siren
492: (osittain) ja Storbjörk sekä osaksi varajäsenet Lautasalo,
493: Lohi, Nylander, Peurakoski, Seppä-Murto ja Turunen M.
494: 
495:       Helsingissä, 26 p:nä kesäkuuta rgog.
496: 
497:                Helsinki 1909.   K. F. Puromiehen kirjapaino.
498:        1909. II Vp. -    S. V. M. - Esit. N:o 1.
499: 
500: 
501: 
502: 
503:                 Suuren valiokunnan mietintö
504:            N: o 1 armollisen esityksen johdosta, joka
505:            sisältää ehdotuksen asetukseksi sonnien lai-
506:            tumelle laskemisesta.
507: 
508: 
509:      Käsitellessänsä Maatalousvaliokunnan mietintöön N:o
510: 1 sisältyvää ehdotusta asetukseksi sonnien laitumelle las-
511: kemisesta on Suuri valiokunta, joka pääasiassa on yh-
512: tynyt kannattamaan asetusehdotusta, kuitenkin päättä-
513: nyt ehdottaa siihen eräitä muutoksia.
514:      Asetusehdotuksen 3 §:n toinen lause, sellaisena 3 §.
515: kuin Maatalousvaliokunta sen on ehdottanut, voitaisiin
516: käsittää siten, että siinä mainitussa tapauksessa ainoas-
517: taan sonnin omistaja on edesvastauksesta vapaa ja että
518: pykälän viimeisen lauseen säännöstä ei ole tähän ulo-
519: tettava. Sitä ei kuitenkaan liene tarkoitettu. Pitäen ar-
520: mollisen esityksen sanamuotoa selvempänä, koska siitä
521: käy suorastaan ilmi, ettei mikään rangaistus ylimalkaan
522: voi tulla kysymykseen silloin, kun sonnin luvattomasti
523: laitumelle pääsemistä ei ole voitu välttää taikka tarkalla
524: huolenpidolla estää, on Suuri valiokunta päättänyt ehdot-
525: taa, että Eduskunta hyväksyisi armollisen esityksen sana-
526: muodon, tässä kohden.
527:      Suuren valiokunnan mielipiteen mukaan ovat ehdo- 5 § (uusi).
528: tetun asetuksen karjanjalostuksen turvaamista tarkoitta-
529: vat säännökset sen luontoisia, ettei niiden rikkomisesta
530: olisi syytettä tehtävä eikä rangaistukseen tuomittava,
531: milloin karjanomistajat itse eivät katso siihen syytä ole-
532:            2       1909. II Vp .. -   S. V. M. -   Esit. N:o 1.
533: 
534:            van. Tämä olisi myöskin johdonmukaista sen muutok-
535:            sen kanssa, jonka Maatalousvaliokunta on ehdottanut
536:            asetusehdotuksen 4 §:ään sonnin laitumelta talteen ot-
537:            tamisesta. Suuri valiokunta on sentähden ja turhien
538:            oikeudenkäyntien välttämiseksi pitänyt tarpeellisena
539:            lisätä asetusehdotukseen erityisenä pykälänä nimenomai-
540:            sen säännöksen siitä, että puheena olevat rikokset ovat
541:            katsottavat asianomistajarikoksiksi.
542: 6 (5) §.        Samalla kuin asetusehdotuksen entinen 5 §, vasta-
543:            mainitun lisämääräyksen johdosta, on siirretty 6 §:ksi,
544:            on Suuri valiokunta päättänyt puoltaa sen sanamuotoon
545:            tehtäväksi selventävän muodollisen muutoksen; ja myös-
546:     1 §.   kin l §:ään on ehdotettu eräs kielellinen oikaisu.
547:                 Sen mukaan mitä edellä on esitetty, Suuri valio-
548:            kunta saa kunnioittaen ehdottaa:
549: 
550:                           että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan
551:                       asetusehdotuksen näin kuuluvana:
552: 
553: 
554:                Asetus sonnien laitumelle laskemisesta.
555:                Järkiperäistä karjansiitosta uhkaavien vahinkojen
556:            estämiseksi säädetään seuraavasti:
557: 
558:                                         l §.
559:                 Jos yhdeksää kuukautta vanhempi sonni lasketaan
560:            laitumelle, on se niin hoidettava, ettei se tule tilaisuuteen
561:            astua toisen lehmää tahi hiehoa ilman omistajan suos-
562:            tumusta.
563:                                       2 §.
564:                Ne, jotka käyttävät yhteistä laidunta, olkoot, jollei
565:            yksimielistä sopimusta heidän keskensä asiasta aikaan-
566:            saada, henkilöluvun mukaan laskettavalla äänten enem-
567:            mistöllä oikeutetut kuntakokouksessa päättämään saa-
568:               Sonnien laitumelle laskemisesta.               3
569: 
570: daanko ja millä ehdoilla sonnia heidän yhteiselle laitumel-
571: leen laskea. Jos äänet jakaantuvat tasan, ratkaiskoon arpa.
572:       Jos kunnan alueella on kaksi tai useampia eri aitaok-
573: silla eroitettuja tai muuten toisistaan erillään olevia yhteis-
574: laitumia, olkoot 1:ssä kohdassa· mainittuun päätösvaltaan
575: kuntakokouksessa osallisina vain ne karjanomistajat, jotka
576: ovat oikeutetut kullakin laitumella käyttämään karjaa.
577: 
578:                              3 §.
579:      Joka tahallaan rikkoo tämän asetuksen säännöksiä
580: vetäköön sakkoa enintään sata markkaa; jos rikkominen
581: tapahtuu huolimattomuudesta, olkoon rangaistus sakkoa
582: enintään viisikymmentä markkaa. Jos sonni havaitaan
583: luvattomasti laitumelle päässeen ilman että sitä on voitu
584: välttää taikka tarkalla huolenpidolla estää, älköön siitä
585: edesvastausta olko. Kaikissa näissä tapauksissa kor-
586: vatkoon kuitenkin omistaja sen vahingon, jonka sonni
587: parituksella toisen lehmän tahi hiehon kanssa on aikaan-
588: saanut, ollen omistajalla valta, jos toinen on ollut syynä
589: siihen, että sonni on päässyt tilaisuuteen semmoista va-
590: hinkoa tekemään, syypäältä erikseen hakea korvau'sta.
591: Jos sonni on jätetty toiselle joko vuokralle tahi muuten
592: käytettäväksi, noudatettakoon haltijan suhteen mitä tässä
593: omistajasta on säädetty.
594: 
595:                              4 §.
596:      Vastoin tämän asetuksen säännöksiä laitumella va-
597: paana kulkevan sonnin saakoon jokainen, jolla on syytä
598: siitä vahinkoa pelätä, talteen ottaa ja Juonansa pitää,
599: kunnes hän, sopimuksen tahi uskottuin miesten harkin-
600: nan mukaan, on saanut korvauksen siitä vaivasta ja
601: niistä kuluista, joita talteen ottaminen on tuottanut, tahi
602: vakuus siitä on asetettu; ja noudatettakoon muuten si-
603: ten talteen otetun sonnin suhteen mitä laitumelta ote-
604: tusta kotieläimestä on säädetty 19 p:nä joulukuuta 1864
605: 4       1909. II Vp. -     S. V. :M. -    Esit. N:o 1.
606: 
607: annetussa armollisessa asetuksessa tilusten rauhoittami-
608: sesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä.
609: 
610:                             5 §.
611:      Tämän asetuksen säännösten rikkomisesta älkötin
612: virallinen syyttäjä syytettä tehkö,jollei asianomistaja ole
613: ilmoittanut asiaa syytteeseen pantavaksi.
614: 
615:                          6 (5) §.
616:      Tämän asetuksen säännösten estämättä on noudatet-
617: tava mitä tarttuvien kotieläintautien varalta on $äädetty
618: tahi säädetään.
619: 
620: 
621:     Helsingissä, 17 p:nä syyskuuta 1909.
622: 
623: 
624: 
625: 
626:            Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
627:         1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
628: 
629: 
630: 
631: 
632:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
633:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
634:           sisältää ehdotuksen asetukseksi sonnien laitumelle las-
635:           kemisesta.
636: 
637: 
638: 
639: 
640:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
641:               ja Suuriruhtinas!
642: 
643: 
644: 
645: 
646:       Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Ma-
647: jesteettinne antanut Eduskunnalle ehdotuksen asetukseksi
648: sonnien laitumelle laskemisesta.
649: 2       1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
650: 
651:       Karjatalouden merkitys taloudellisessa elämässä on
652: varsinkin viimeisinä aikoina tullut yhä enemmän huoma-
653: tuksi ja tunnustetuksi. Kaikkialla maassamme on karjan-
654: hoito hyvin tärkeänä haarana maataloudessa, laajoilla aloilla.
655: kaikkein tärkeimpänä, muodostaen väestön pääelinkeinon.
656: Siitä syystä onkin sen parantamiseen yleensä ja karjan-
657: jalostuksen edistii.miseen kohdistunut niin hyvin yksityis-
658: ten ja yhteisöjen harrastus kuin vaitionkin huolenpito
659: ja toimenpiteet. Ne valtion määrärahat, jotka eri tavoilla
660: käytetään karjanhoidon ja -jalostuksen edistämiseksi, nou-
661: sevat yhteensä noin 500,0()() markkaan vuodessa.
662:        Karjanjalostustyötä haittaa ja vaikeuttaa kuitenkin
663: muun muassa se seikka, ettei sonnien laitumella vapaana
664: kulkemista ole millään tavalla rajoitettu. Jotta karjanjalos-
665: tuksessa varmasti ja johdonmukaisesti päästäisiin tarkoitet-
666: tuihin tuloksiin, on välttämätöntä että siitokseen käytet-
667: tävät sonnit ovat juuri sitä rotua ja sitä kantaa, mitä
668: missäkin on tarkoitus käyttää, ja että sonnit muutoinkin
669: ovat täysin kelvollisia ikänsä, rakenteensa ja muitten omi-
670: naisuuksiensa puolesta. Varmuutta ei tästä ole olemassa
671: kesäaikana siellä, missä kaikenikäiset ja kaikenkaltaiset
672: sonnit vapaasti laitumella kulkevat. Sen ohessa voi sattua
673: niin, että karjanjalostusta varten kasvatetut nuoret hiehot
674: tulevat laitumella astutetuiksi ennen aikojaan, joten niiden
675: kehitys voi kokonaan keskeytyä ja niistä tulee jalostuk-
676: seen useimmiten kelpaamattomia ja huonotuotantoisia
677: lehmiä. Sitä paitsi on saatu selville, että tarttuvat eläin-
678: taudit voivat kuljeksivien sonnien kautta levitä ennestään
679:  terveisiin karjoihin.
680:        Edellä kerrottuja seikkoja huomioon ottaen on Edus-
681: kunta tullut vakuutetuksi siitä, että armollisessa esityk-
682: sessä ehdotettuun suuntaan käyvien lakimääräysten aikaan-
683: saaminen sonnien laitumella pitämisen rajoittamiseksi, on
684: karjarodun jalostamista ja terveenä säilyttämistä varten
685: tarpeen vaatima. Kun yksityinenkin karjanomistaja voi elät~
686: tää sonnin verrattain helposti ja vähillä kustannuksilla,
687:  13s:imerkiksi erittäin aidatulla pienemmällä alueella, ja
688:                Sonnien laitumelle laskemisesta.           3
689: 
690: kun lehmäin omistajat voivat perustaa yhdistyksiä yhtei-
691: sen siitossonnin pitämiseksi, niin ei vähävaraisimmalta-
692: kaan karjanomistajalta puheenalaisten määräysten kautta
693: tule riistetyksi mahdollisuus saada lehmänsä astutetuksi.
694: Puheena oleva lainsäädäntö onkin erityisen tärkeä juuri
695: pienviljelijäin karjanjalostuksen edistämiseksi, sillä heidän
696: on yleensä vaikeampi kuin suurempien karjojen omistajien
697: järjestää laidunolonsa niin, että lehmät ja hiehot tulevat
698: turvatuiksi vapaina liikkuvilta sonneilta.
699:        Asetusehdotusta yksityiskohtaisesti tarkastaessaan on
700: Eduskunta päättänyt tehdä siihen muutamia muutoksia.
701:        Asetusehdotuk::;en 2 §:n määräyksiin nähden on Edus- 2 § .
702: kunta ollut sitä mieltä, että äänestystä kuntakokouksen
703: päätöstä varten tbimitettaessa äänet ovat laskettavat hen-
704: kilöluvun eikä karjaluvun mukaan, koska karjaluvun mu-
705: kaan äänestettäessä suurikarjainen yhteisen laitumen osakas
706: voisi aikaansaada useiden pienikarjaisten laitumen käyttä-
707: jäin etua vastaan käyvän päätöksen asiassa. Sitä paitsi
708: tarvittaisiin viimeksimainittua äänestystapaa käytettäessä
709: luotettavia karjaluetteloja, joiden valmistaminen voisi käydä
710:  hankalaksi.
711:        Kun voimassa olevan kunnallisasetuksen määräykset
712: äänestyksestä kuntakokouksessa ovat tällaisiin tapauksiin
713: osaksi soveltumattomat, osaksi riittämättömät, on Edus-
714: kunta katsonut tarpeelliseksi lisätä pykälään määräyksen
715: siitä, miten on meneteltävä, jos asiata ratkaistaessa äänet
716: jakautuvat tasan.
717:        Poliisivirkamiehellä on asetusehdotuksen 4 §:n mukaan 4 §.
718: valta talteen ottaa ja luonaan pitää vastoin asetusehdotuk-
719: sen säännöksiä laitumella vapaana kulkeva sonni. Jos
720: tuollainen oikeus poliisiviranomaiselle myönnettäisiin, he-
721: rättäisi se paheksumista suuressa osassa karjanomistajia sen
722: vuoksi, että poliisiviranomaisille olisi siten annettu liian
723: suuri valta sekaantua heidän yksityisiin ja keskeisiin asi-
724: oihinsa. Eduskunta on tästä syystä puheenalaisesta pykä-
725: lästä poistanut poliisivirkamiestä koskevan määräykseJ:l.
726:               4       1909. II Vp. --- Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
727: 
728: 5 8 (uusi).        Eduskunnan mielestä ovat ehdotetun asetuksen karjan-
729:              jalostuksen turvaamista tarkoittavat säännökset sen luon-
730:              toisia, ettei niiden rikkomisesta olisi syytettä tehtävä eikä
731:              rangaistukseen tuomittava, milloin karjanomistajat itse
732:              eivät katso siihen syytä olevan. Tämä on myöskin sopu-
733:              soinnussa sen muutoksen kanssa, jonka Eduskunta on
734:              päättänyt asetusehdotuksen 4 §:ään. Eduskunta on sen-
735:              tähden ja turhien oikeudenkäyntien välttämiseksi pitänyt
736:              tarpeellisena lisätä asetusehdotukseen nimenomaisen sään-
737:              nöksen siitä, .että puheena olevat rikokset ovat katsottavat
738:              asianomistajarikoksiksi, ja on tämä säännös asetukseen
739:              otettu erityisenä 5 §:nä.
740:     6 (5) §.        Samalla kun asetusehdotuksen 5 §, vastamainitun lisä-
741:              määräyksen johdosta, on siirtynyt 6 §:ksi, on Eduskunta
742:              päättänyt tehdä sen sanamuotoon selventävän muodollisen
743:              muutoksen.
744:                     Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta
745:              Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
746: 
747:                                että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
748:                          esityksessä olevan asetusehdotuksen näin kuulu-
749:                          vana:
750: 
751: 
752: 
753:                                                 Asetus
754:                          sonnien laitumelle laskemisesta.
755: 
756:                    Järkiperäistä karjansiitosta uhkaavien vahinkojen estä-
757:               miseksi säädetään seuraavasti:
758: 
759:                                                      1 §.
760:                     Jos yhdeksää kuukautta vanhempi sonni lasketaan
761:               laitumelle, on se niin hoidettava, ettei se tule tilaisuuteen
762:                   •               ·-   >   ·'    '      •   .,        •   ••
763:                Sonnien laitumelle laskemisesta.              5
764: 
765: astua toisen lehmää tahi hiehoa ilman omistajan suos~
766: tumusta.
767:                              2 §.
768:       Ne, jotka käyttävät yhteistä laidunta, olkoot, jollei
769: yksimielistä sopimusta heidän keskensä asiasta aikaan~
770: saada, henkilöluvun mukaan laskettavalla äänten enem-
771: mistöllä oikeutetut kuntakokouksessa päättämään saa-
772: daanko ja millä ehdoilla sonnia heidän yhteiselle laitumel-
773: leen laskea. Jos äänet jakaantuvat tasan, ratkaiskoon arpa.
774:       Jos kunnan alueella on kaksi tai useampia eri aitauk~
775: silla eroitettuja tai muuten toisistaan erillään olevia yhteis-
776: laitumia, olkoot l:ssä kohdassa mainittuun päätösvaltaan
777: kuntakokouksessa osallisina vain ne karjanomistajat, jotka
778: ovat oikeutetut kullakin laitumella käyttämään karjaa.
779: 
780:                             3 §.
781:       Joka tahallaan rikkoo tämän asetuksen säännöksiä,
782: vetäköön sakkoa enintään sata markkaa; jos rikkominen
783: tapahtuu huolimattomuudesta, olkoon rangaistus sakkoa
784: enintään viisikymmentä markkaa. Jos sonni havaitaan
785: luvattomasti laitumelle päässeen ilman että sitä on voitu
786: välttää taikka tarkalla huolenpidolla estää, älköön siitä
787: edesvastausta olko. Kaikissa näissä tapauksissa korvat-
788: koon kuitenkin omistaja sen vahingon, jonka sonni pari-
789: tuksella toisen lehmän tahi hiehon kanssa on aikaansaanut,
790: ollen omistajalla valta, jos toinen on ollut syynä siihen,
791: että sonni on päässyt tilaisuuteen sem.m.oista vahinkoa
792: tekemään, syypäältä erikseen hakea korvausta. Jos sonni
793: on jätetty toiselle joko vuokralle tahi muuten käytettä-
794: väksi, noudatettakoon haltijan suhteen mitä tässä omista-
795: jasta on säädetty.
796:                             4 §.
797:       Vastoin tämän asetuksen säännöksiä laitumella va-
798: paana kulkevan sonnin saakoon jokainen, jolla on syytä
799: siitä vahinkoa pelätä, talteen ottaa ja luonansa pitää,
800: kunnes hän, sopimuksen tahi uskottuin miesten harkin-
801: nan mukaan, on saanut korvauksen siitä vaivasta ja
802: 6       1909. II Vp. -- Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
803: 
804: niistä kuluista, joita talteen ottaminen on tuottanut, tahi
805: vakuus siitä on asetettu; ja noudatettakoon muuten siten
806: talteen otetun sonnin suhteen mitä laitumelta otetusta
807: kotieläimestä on säädetty 19 p:nä joulukuuta 1864 anne-
808: tussa armollisessa asetuksessa tilusten rauhoittamisesta
809: vahinkoa vastaan kotieläimiltä.
810: 
811:                                5 §.
812:       Tämän asetuksen säännösten rikkomisesta älköön
813: virallinen syyttäjä syytettä tehkö, jollei asianomistaja ole
814: ilmoittanut asiaa syytteeseen pantavaksi.
815: 
816:                           6 §.
817:      Tämän asetuksen säännösten estämättä on noudatet-
818: tava mitä tarttuvien kotieläintautien varalta on säädetty
819: tahi säädetään.
820: 
821: 
822:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
823: 
824:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1909.
825: 
826: 
827: 
828: 
829:      ~elsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainos!Ja, 190~,
830:             ~                                  ~             '
831:            1909. Toiset valtiopäivät. N:o 2.
832: 
833: 
834: 
835: 
836:                 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
837:            nen esitys Suomen Eduskunnalle, sisältävä
838:            ehdotuksen Armolliseksi Asetukseksi annna-
839:            tinvaaralta suojelemisesta.
840: 
841:       Ammatinvaaralta suojelemista koskevat lakimääräyk-
842: set löytyvät, paitsi terveydenhoito- ja elinkeinoasetuksissa,
843: pääasiallisesti Armollisessa Asetuksessa teollisuusamma-
844: teissa olevien työntekijäin suojelemisesta 15 p:ltä huhti-
845: kuuta 1889 sekä Armollisessa Julistuksessa 21 p:ltä joulu-
846: kuuta samaa vuotta, joka sisältää tarkempia määräyksiä
847: viimemainitun asetuksen käyttämisestä.
848:       Koska eräissä suhteissa on huomattu tarvittavan
849: uusia säännöksiä asiasta, on Keisarillinen Majesteetti,
850: sittenkun tämä kysymys työväensuojelusta koskevan lain-
851: säädännön tarkastuskysymyksen yhteydessä oli ollut erään
852: Keisarillisen Suomen Senaatin asettaman komitean val-
853: misteltavana, teettänyt sen ehdotuksen asetukseksi amma-
854: tinvaaralta suojelemisesta, joka täten Armossa annetaan
855: Eduskunnan hyväksyttäväksi.
856:       Mitä tulee ammatinvaaraa koskeviin määräyksiin
857: 1889 vuoden asetuksessa (1-6 §), niin on ilmestynyt epä-
858: varmuutta näiden säännösten soveltuvaisuudesta eräisiin
859: ammattiliikkeisiin. Samalla siis kun on näyttänyt suota-
860: valta tarkemmin rajoittaa sitä alaa, jossa lakia on teolli-
861: suusliikkeisiin sovellettava, on käynyt tarpeelliseksi ulo-
862:   2                        N:o 2
863: 
864: tuttaa asetuksen soveltamista muihin ammattiliikkeisiin,
865: joissa on yhtäläinen ammatinvaara.
866:       Lakiehdotuksen 1 §:ssä on ylempänä esiin tuodut
867: seikat asianmukaiseen huomioon otetut. Asetuksen sovel-
868: tuvaisuus on rajoitettu sellaisiin ammattiliikkeisiin ja yri-
869: tyksiin, joissa työapulaisiksi käytetään muita kuin puo-
870: lisaa tahi omia vajavaltaisia lapsia, jotenka siis tämän
871: lain määräykset eivät tulisi koskemaan sitä ammatti-
872: liikettä, joka ei ole elinkeinolaissa säädetyn ilmoitus-
873: velvollisuuden alainen. Semmoisina ammattiliikkeinä ja
874: yrityksillä, joihin tätä asetusta sovelletaan, luetellaan etu-
875: päässä tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
876: keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla, niin myös kirkko-
877: ja tehdasrakennustyöt sekä muut rakennusyritykset, ei
878: kuitenkaan sellaiset yritykset, jotka tarkoittavat yksiker-
879: roksisia rakennuksia maalla. Edelleen ulotutettaisiin ase-
880: tuksen soveltuvaisuus maanviljelykseen ja sen sivuelinkei-
881: noihin, kuitenkin ainoastaan mikäli niissä käytetään luon-
882: nonvoiman avulla käypiä koneita. Sitä myöten kuin
883: tämmöisiä koneita on otettu käytäntöön maanviljelysliik-
884: keessä, ovat siinä palvelevat työntekijät pääasiassa joutu-
885: neet yhtäläisen ammatinvaaran alaisiksi kuin työntekijät
886: teollisuuden alalla. Ammatinvaara-asetuksen soveltuvaisuu-
887: den ulotuttaminen senlaatuiseen maanviljelyselinkeinoon,
888: kuin tässä ylempänä on mainittu, näyttää tämän johdosta
889: täysin perustellulta. Käytöllisistä syistä on kuitenkin ase-
890: tuksen pätevyysalasta eroitettu aivan vähäpätöiset ammatti-
891: liikkeet, jolloin raja on vedetty siten, että asetuksen alai-
892: siksi eivät joutuisi ne ammattiliikkeet ja yritykset, joissa
893: kautta vuoden pidetään työssä vähemmän kuin viisi työn-
894: tekijää ja joissa muita luonnonvoiman avulla käypiä koneita
895: kuin enintään puolen hevosvoiman sähkömoottoreja ei tule
896: työssä käytäntöön.
897:                            N:o 2                         3
898: 
899:       Ne ammatinvaarasuojelusta koskevat yleiset peri-
900: aatteet, jotka tavataan 1889 vuoden asetuksessa, löytyvät
901: myös tässä lakiehdotuksessa. Eräissä kohdin on niitä
902: kuitenkin lisäyksillä tahi muutoksilla nyt voimassa oleviin
903: määräyksiin edelleen kehitetty, jotta siten saataisiin
904: lisättyä suojelusta ammattityötä seuraavilta vaaroilta.
905:       Oleellinen puute voimassa olevassa lainsäädännössä
906: on se, ettei siinä ole mitään määräystä, jonka tarkoituk-
907: sena olisi hankkia ammatintarkastukselle pikainen ja luo-
908: tettava tieto niistä ammattiliikkeistä ja yrityksistä, jotka
909: ovat lain alaisia. Sentähden ja koska tätä tehokkaan
910: tarkastuksen välttämätöntä edellytystä näyttää voitavan
911: saavuttaa ainoastaan työnantajalle määrätyllä ilmoitus-
912: velvollisuudella, on lakiehdotuksen 16 §:ssä säädetty että
913: työnantaja on velvollinen määräajan kuluessa tekemään
914: Teollisuushallitukselle ilmoituksen semmoisesta yrityksestä.
915:        Koska muutamat ammatit ja ammatinhaarat suureen
916: vaarallisuuteensa nähden tarvitsevat erityisiä määräyksiä,
917:  on Hallitukselle varattu valta niihin, niinkuin asetuksen
918:  soveltamiseenkin nähden, antaa erityisiä, tarpeellisiksi ha-
919:  vaittuja ohjeita (17 §).
920: 
921:      Puheena oleva lakiehdotus on näin kuuluva:
922:                            N:o 2
923: 
924: 
925: 
926: 
927:                 Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi amma-
928:            tinvaaralta suojelemisesta.
929: 
930:                             1 §.
931:       Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
932: ammattiliikkeet ja yritykset, mikäli niissä työapulaisina
933: käytetään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
934:       1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus-
935: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
936:       2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut
937: rakennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset yritykset, jotka
938: tarkoittavat yksikerroksisia rakennuksia maalla; sekä
939:       3) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä
940: käytetään luonnonvoiman avulla käypiä koneita.
941:       Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako sellaisiin
942: ammattiliikkeisiin ja yrityksiin, joissa kautta vuoden pide-
943: tään työssä vähemmän kuin viisi työntekijää ja joissa muita
944: luonnonvoiman avulla käypiä koneita kuin enintään puolen
945: hevosvoiman sähkömoottoreja ei tule työssä käytäntöön.
946:       Mitä tässä asetuksessa säädetään koskee myöskin sem-
947: moista liikettä, jota valtio, kunta tahi seurakunta pitää,
948: vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
949: 
950:                             2 §.
951:       Työhuoneen tulee olla niin tilava, että kutakin
952: siinä työskentelevää työntekijää kohti on vähintään kym-
953:                            N:o 2                         5
954: 
955: menen kuutiometriä ilmaa. Työhuoneessa, joka jo tätä
956: lakia annettaessa on olemassa ja johon on järjestetty me-
957: kaaninen ilmanvaihto, katsottakoon kuitenkin vähintään
958: kahdeksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää
959: kohti riittäväksi.
960:                           3 §.
961:      Työhuoneissa on ylläpidettävä järjestystä ja puhtautta
962: sekä niin sovelias lämpömäärä kuin olosuhteet sallivat, kuin
963: myös toimeenpantava tarpeellinen ilmanvaihto. Jos työn-
964: teon aikana tahi sen johdosta syntyy epäterveeliisiä tahi
965: vaarallisia kaasuja, höyryjä . taikka tomua, on ryh-
966: dyttävä erittäin tehokkaisiin keinoihin niiden poistamiseksi
967: tahi niiden työhuoneisiin leviämisen estämiseksi.
968:                             4 §.
969:       Riittävä ja sovelias valaistus pitää olla jokaisessa
970: työhuoneessa. Niinikään pitää käytäväin, portaiden ja
971: muiden paikkain, joissa työntekijät liikkuvat tai oleskele-
972: vat, olla niin valaistuja, etteivät työntekijät puutteellisen
973: valaistuksen tähden joudu vaaran alaisiksi.
974:       Työhuoneissa tahi työpaikoilla, joissa on tahi saattaa
975: syntyä räjähtäviä kaasuja tai jauhopölyä tai muuta räjäh-
976: tävää tomua, käytettäköön ainoastaan semmoista valaistus-
977: tapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen vaaraa.
978:                             5 §.
979:      Semmoisella pysyväisellä työpaikalla, jossa työtä sään-
980: nöllisesti tehdään, tahi sen läheisyydessä on työntekijöille
981: hankittava tilaisuus kylmänä vuodenaikana ·aterioida läm-
982: pimässä huoneessa sekä, missä olosuhteet tekevät sen tar-
983: peelliseksi, saada mukanaan oleva tahi työpaikalle tuotu
984: ruokansa lämmitetyksi. Pannuhuonetta älköön käytettä~ö
985: ateriahuoneeksi.
986:   6                         N:o 2
987: 
988:                              6 §.
989:       Työhuoneet ovat työntekijäin lukua myöten varus-
990: tettavat kyllin lukuisilla uloskäytävillä, joiden ovet helposti
991: voidaan avata ulospäin. Hätävarakäytäviin on pantava
992: selvä päällekirjoitus.
993:       Useampikerroksisessa tehdas- tai työhuonerakennuk-
994: sessa pitää olla helposti saatavissa olevia pelastustikapuita
995: ja muita työntekijäin pelastamiseen tulipalon syttyessä
996: tarpeellisia suojeluslaitteita. Missä työntekijäin turvalli-
997: suus niin vaatii, ovat semmoisen rakennuksen portaat teh-
998: tävät tulenkestävät.
999: 
1000:                              7 §.
1001:       Semmoisiin paikkoihin, joissa on vaara tarjona että
1002: työntekijät saattavat pudota tahi joissa putoavat esineet
1003: voivat heitä vahingoittaa, on asetettava tarkoituksenmu-
1004: kaisia suojeluslaitteita niinkuin käsipuita portaisiin ja ra-
1005: kennustelineihin kuin myös aitauksia parvekkeita pitkin
1006: sekä lattia-aukkojen, altaiden, ammeiden ja muiden avoi-
1007: mien astiain ympärille, jotka asemansa, sisällyksensä tahi
1008: syvyytensä takia saattavat olla vaarallisia.
1009: 
1010:                              8 §.
1011:      Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa
1012: on selvästi ilmoitettava korkein luvallinen kuormitus ja
1013: ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esinei-
1014: den putoamisen estämiseksi.
1015: 
1016:                              9 §.
1017:      Koneet ovat sijoitettavat sillä tavoin, että työntekijät
1018: niin vähän kuin mahdollista joutuvat niiden liikkuvam
1019: osien ja voimansiirtolaitosten yhteyteen.
1020:                            N:o 2                         7
1021: 
1022:      Voimakone, joka on erillään työkoneista, on sijoitet-
1023: tava eri huoneeseen taikka sopivalla tavalla aidattuun
1024: paikkaan työhuoneessa.
1025:                         10 §.
1026:      Huimapyörät ja voimakoneiden liikkuvat osat ovat
1027: aidattavat sekä hammasrattaat sopivalla tavalla peitettävät
1028: tahi aidattavat.
1029:      Voimansiirtoakselit, hihnat ja köydet ovat, missä ne
1030: saattavat tuottaa työntekijöille vaaraa, varustettavat tar-
1031: peenmukaisilla aitauksilla. Suojeluslaitteita on asetettava
1032: hihnain tai köysien katkeamisesta tai putoamisesta johtu-
1033: van tapaturman estämiseksi.
1034:      Sähköjohdot pitää olla niin laitetut, ettei niistä synny
1035: vaaraa työntekijöille.
1036:                            11 §.
1037:       Ennenkuin voimansiirtojohto pannaan käyntiin, on
1038: siitä kaikkiin niihin työhuoneisiin, joihin liike johdetaan,
1039: annettava ilmoitus työntekijöille ennakolta tunnetuksi
1040: saatetulla tavalla.
1041:       Kussakin sellaisessa työhuoneessa on soveliaisiin paik-
1042: koihin asetettava soittojohtoja voimakonehuoneeseen ja
1043: jokaisessa suuremmassa työsalissa pitää olla irroituskyt-
1044: kyjä, joilla voimansiirtojohdot voidaan voimakoneesta
1045: riippumatta tarvittaessa saada pysäytetyiksi.
1046:                            12 §.
1047:       Työkoneissa pitää olla sekä kiinteä että joutopyörä,
1048: niin myös hihnahanko tahi muu tarkoituksenmukainen
1049: laite niiden irroittamiseksi voimansiirtojohdon yhteydestä.
1050:                            13 §.
1051:      Työkoneiden ja voimansiirtojohtojen rasvaamisen tahi
1052: puhdistamisen sekä hihnojen panemisen hihnapyöräin
1053:    8                        N:o 2
1054: 
1055: sellaista panemista tahi irroittamista saa toimittaa muu
1056: kuin siihen erittäin opetettu henkilö ja ainoastaan käyttä-
1057: mällä siihen tarkoitukseen aiottuja laitteita.
1058: 
1059: 
1060:                             14 §.
1061:       Työntekijöille, joita käytetään sellaiseen työhön, jossa
1062: helposti saattaa tapaturma sattua, on tarkasti opetettava
1063: mitä sen välttämiseksi on vaarinotettava.
1064:      Erittäin vaarallisissa paikoissa tahi koneissa pitää
1065: olla tiedoksipano, jossa työntekijöille annetaan selviä
1066: ohjeita tapaturmain välttämiseksi.
1067: 
1068:                            15 §.
1069:       Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuus-
1070: laitoksen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestaraken-
1071: tamiseen, olkoon oikeutettu pyytämään ammattientarkas-
1072: tuksen lausuntoa vastaavatko aiottua uudis- tahi muutos-
1073: rakennusta varten suunnitellut laitteet, piirustuksen ja
1074: selitelmän mukaan, tämän lain määräyksiä.
1075:       Ammattientarkastuksen lausuntoa voidaan myöskin
1076: pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille aiottu-
1077: jen huoneistojen uudis- tahi lisärakennuksesta.
1078: 
1079:                            16 §.
1080:       Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa sem-
1081: moisessa uudessa liikkeessä tahi yrityksessä, joka on tä-
1082: män asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä
1083: Teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä ja siinä käy-
1084: tettäviksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta
1085: sekä milloin siinä työ alotetaan.
1086:                             N:o 2                         9
1087: 
1088: päälle tahi niistä irroittamisen tulee, mikäli mahdollista,
1089: tapahtua koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei
1090:       Tätä asetusta annettaessa olevista liikkeistä ja yrityk-
1091: sistä on samanlaatuinen ilmoitus tehtävä viimeistään kuu-
1092: den kuukauden kuluessa lain voimaan astumisesta.
1093: 
1094:                             17 §.
1095:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä mitkä ammatit
1096: tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja
1097: niihin sekä tämän asetuksen soveltamiseen nähden antaa
1098: erityisiä, tarpeellisiksi havaittuja ohjeita.
1099: 
1100:                             18 §.
1101:       Jokaisessa tämän asetuksen alaisessa työpaikassa pitää
1102: olla soveliaisiin paikkoihin julkipantuna Teollisuushallituk-
1103: sen toimittama ote tästä laista sekä ilmoitus asianomaisen
1104: ammattientarkastajan nimestä ja asuinpaikasta.
1105: 
1106:                             19 §.
1107:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuushal-
1108: lituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä
1109: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
1110: 
1111:                             20 §.
1112:      Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaistakoon
1113: sakolla, ellei kovempaa rangaistusta ole yleisessä laissa
1114: säädetty.
1115:      Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi rikko-
1116: miseen ilman että ensiksimainitun syyksi samalla voidaan
1117: lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edus-
1118: tajaa rikoksesta.
1119:     10
1120: 
1121:                               21 §.
1122:         Tätä asetusta on noudatettava    p:stä         kuuta
1123:          . Sillä kumotaan 15 p:nä huhtikuuta 1889 teolli-
1124:   suusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta annettu
1125: ' asetus, mikäli se koskee määräyksiä ammatinvaaralta suo-
1126:   jelemisesta.
1127:                    Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
1128:              lossa 14 (27) p:nä maaliskuuta 1909.
1129: 
1130:                        Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
1131: 
1132: 
1133: 
1134: 
1135:           Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
1136:            1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 2.
1137: 
1138: 
1139: 
1140: 
1141:                Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 3
1142:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
1143:           joka sisältää ehdotuksen Armolliseksi asetukseksi am-
1144:           matinvaaralta suojelemisesta.
1145: 
1146:    Armollisen esityksen n:o 2, joka sisältää ehdotuksen
1147: asetukseksi ammatinvaaralta suojelemisesta, on Suomen
1148: Eduskunta pöytäkirjanotteen kera 8 päivältä kesäkuuta
1149: 1909 lähettänyt Työväenasiainvaliokuntaan valmistelevaa
1150: käsittelyä varten. Valiokunta on myös pyynnöstä saanut
1151: nähtäväkseen armollista esitystä Suomen Senaatissa val-
1152: misteltaessa kertyneet asiakirjat.
1153: 
1154: 
1155: 
1156:     Ne ammatinvaaralta suojelemista koskevat säännökset,
1157: jotka ovat vuonna 1879 annetuissa terveydenhoito- ja elin-
1158: keinoasetuksissa, ovat vielä aivan ylimalkaisia, ja vasta
1159: 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain
1160: työntekijäin suojelemisesta annetussa asetuksessa on tätä
1161: asiaa koskevia tarkempia määräyksiä. Mainitussa työväen-
1162: suojelusasetuksessa edellytetyt yksityiskohtaiset ohjeet on
1163: otettu 21 päivänä joulukuuta 1889 annettuun armolliseen
1164: julistukseen, joka sisältää likempiä määräyksiä sanotun
1165: asetuksen käyttämisestä.
1166:     Vuosi vuodelta on ammattityössä ruvettu yhä enem-
1167: män käyttämään koneita, jota paitsi on sekä työn-
1168: tekijän että yleisön edun vuoksi alettu entistä suu-
1169: remmassa määrin kiinnittää huomiota teollisuuslai-
1170: toksissa vallitseviin terveydellisiin oloihin.      Tämän
1171: 2          1909. II Vp. - V. M. -     Esit. N:o 2.
1172: 
1173: johdosta ovat voimassa olevat määräykset asiasta
1174: käyneet riittämättömiksi.      Suomen Senaatti antoi
1175: sen vuoksi 29 päivänä maaliskuuta 1906 työväenlainsää-
1176: dännön erinäisten osien tarkastusta toimittamaan asetetun
1177: komitean tehtäväksi tutkia, missä suhteissa uusia amma-
1178: tinvaaralta suojelemista koskevia säännöksiä olisi tarpeen.
1179: Komitea on 25 päivänä toukokuuta 1907 antamassaan mie-
1180: tinnössä esittänyt ehdotuksen laiksi työntekijäin suojele-
1181: misesta,ottaen siihen määräyksiä,jotka tarkoittavat amma-
1182: tinvaaralta suojelemista koskevan lainsäädännön uudista-
1183: mista nykyajan vaatimuksia vastaavalle kannalle. Käsi-
1184: teltävänä olevaan armolliseen esitykseen sisältyvä asetus-
1185: ehdotus on rakennettu komitean valmistaman lakiehdotuk-
1186: sen pohjalle.
1187: 
1188:     Armollisen esityksen mukaan olisi puheenalaisen ase-
1189: tuksen määräyksiä sovellettava lähipitäen samoihin
1190: ammattiliikkeisiin ja yrityksiin kuin sitä asetusta työstä
1191: teollisuusammateissa, jota koskeva armollinen esitys on
1192: aikaisemmin ollut Valiokunnan käsiteltävänä. Näiden
1193: asetusten ulottuvaisuus olisi armollisten esitysten mukaan
1194: Yain siinä suhteessa erilainen, että maanviljelys ja sen sivu-
1195: elinkeinot, joita asetus työstä teollisuusammateissa ei kos-
1196: kisi, tulisivat ammatinvaaralta suojelemista koskevan ase-
1197: tuksen alaisiksi, sikäli kuin niissä käytetään luonnonvoi-
1198: malla käypiä koneita, jota vastoin viimeksi mainittua ase-
1199: tusta ei ole ehdotettu noudatettavaksi puutavaran uittoa
1200: ja tavarain lastaamista tai purkamista tarkoittavissa liik-
1201: keissä.
1202:     Samoin kuin työtä teollisuusammateissa koskevasta
1203: asetusehdotuksesta on puheena olevastakin asetusehdotuk-
1204: sesta Valiokunnassa lausuttu, että se olisi ulotettava laa-
1205: jemmalle kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu. Tällä
1206: kannalla ollen ovat eräät Valiokunnan jäsenet ehdottaneet
1207: että käsillä oleva asetus säädettäisiin sellaiseksi, että sen
1208: määräyksiä voitaisiin soveltaa useimpiin niistä liikkeistä ja
1209:             Asetus ammatinvaaratta suojelemisesta.           3
1210: 
1211: yrityksistä, jotka on lueteltu Valiokunnan mietintöön n:o
1212: 1 liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa. Mutta kun olot
1213: näillä työaloilla ilmeisesti edellyttävät monessa suhteessa
1214: erilaisia säännöksiä asiasta, ei Valiokunta ole voinut mai-
1215: nittua ehdotusta kannattaa.
1216:      Kun kuitenkin työt yleisten kulkulaitosten rakennuk-
1217: silla ovat ammatinvaaraan nähden teollisuusammattitöiden
1218: kaltaiset, on Valiokunta lisännyt asetusehdotuksen 1 §:ään
1219: momentin, jonka mukaan sellaiset työt joutuisivat tämän
1220: asetuksen määräysten alaisiksi. Sitä paitsi on Valiokun-
1221: nassa huomautettu etteivät ainoastaan luonnonvoimalla
1222: käyvät maanviljelyskoneet ole vaarallisia, vaan että myös-
1223: kin hevoskierrolla käyvät koneet, joita vielä suuressa mää-
1224: rin käytetään maataloudessa, usein aiheuttavat työn-
1225: tekijälle tapaturmia. Sen vuoksi on Valiokunta eh-
1226: dottanut säädettäväksi että tämän asetuksen määräyksiä
1227: on sovellettava maanviljelykseen ja sen sivuelinkeinoihin
1228: myöskin mikäli niissä käytetään hevoskierrolla käypiä
1229: koneita.
1230:      Armollisessa esityksessä ei ole katsottu käytännölli-
1231: sistä syistä sopivaksi ulottaa asetuksen suojelusmää-
1232: räyksiä sellaisiin teollisuus- ja käsityöliikkeisiin ja yrityk-
1233: siin, joissa kautta vuoden työskentelee vähemmän kuin
1234: viisi työntekijää eikä käytetä varsinaisia voimakoneita.
1235: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat kuitenkin olleet sitä
1236: mieltä, että asetuksen säätämää suojelusta kaivattaisiin
1237: tällaisissa pieneromissäkin liikkeissä, ja sen vuoksi ehdot-
1238: taneet että tämä rajoitusmääräys poistettaisiin. Vaikka
1239: Valiokunta ei olekaan voinut tätä ehdotusta kokonaisuu-
1240: dessaan puoltaa, on se kuitenkin katsonut, että kaupun-
1241: kien pienetkin liikkeet ja yritykset kaipaavat määräyksiä,
1242:  jotka järjestävät etenkin niiden terveydellisiä oloja. Näin
1243:  ollen jäisivät Valiokunnan ehdotuksen mukaan asetuksen
1244:  määräysten ulkopuolelle vain maalla olevat pienet käsityö-
1245:  liikkeet ja yritykset ja nämäkin ainoastaan, jos niissä sään-
1246:  nöllisesti pidetään työssä vähemmän kuin kolme työn-
1247:  tekijää.
1248:     4           1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. n:o 2.
1249: 
1250:          Niistä muutoksista, jotka Valiokunnan mielestä
1251:      kaipaavat erikoista perusteina, tehdään selkoa seuraa-
1252:      vassa.
1253: 1 §.     Armollisen esityksen mukaan eivät sellaiset rakennus-
1254:      yritykset, jotka tarkoittavat yksikerroksisia rakennuksia
1255:      maalla, olisi tämän asetuksen alaisia. Mutta kun tämän
1256:      kautta asetuksen ulkopuolelle jäisivät myöskin valtion,
1257:      kuntain, seurakuntain ja yhtiöiden maalla rakennuttamat
1258:      yksikerroksiset rakennukset, -jotka enimmäkseen ovat
1259:      isoja, on Valiokunta muodostanut tämän §:n 1 momen-
1260:      tin 2 kohdan sellaiseksi, että sanotutkin rakennustyöt jou-
1261:      tuvat asetuksen määräysten alaisiksi ja poikkeusasemaan
1262:      ainoastaan yksityisten yksikerroksiset asuin- ja talous-
1263:      rakennukset maalla.
1264:          Kun useat ajosillat ovat niin vähäisiä, ettei ole
1265:      syytä vaatia asetuksen säännöksiä noudatettavaksi niitä
1266:      råkennettaessa,     on V alioleunta ehdottaessaan ase-
1267:      tusta sovellettavaksi yleisten kulkulaitosten rakenta-
1268:      mista tarkoittaviin yrityksiin päättänyt jättää tällaisten
1269:      pienten siltain rakennustyöt asetuksen määräysten ulko-
1270:      puolelle. Tässä tarkoituksessa on puheenalaiseen lainkoh-
1271:      taan pantu sellainen rajoitus, ettei asetus koskisi niiden
1272:      siltojen rakentamistöitä, joiden kansi on kuutta metriä
1273:      lyhyempi.
1274: 2 §.     Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi jättää Teolli-
1275:      suushallituksen arvosteltavaksi, milloin kahdeksan kuu-
1276:      tiometrin ilmamäärä työntekijää kohti on pidettävä riittä-
1277:      vänä sellaisessa työhuoneessa, joka on ollut olemassa jo
1278:      ennen tämän asetuksen antamista, ja sen vuoksi ehdotta-
1279:      nut että mainittu virasto oikeutettaisiin tarvittaessa vel-
1280:      voittamaan liikkeenharjoittaja korjaamaan työhuone sel-
1281:      laiseksi, että kutakin työntekijää kohti tulee vähintään
1282:      kymmenen kuutiometriä ilmaa. V aliakunnan mielestä
1283:      olisi samalla otettava asetukseen määräys ajasta, jonka ku-
1284:      luessa tällainen korjaustyö on suoritettava. Eräät Valio-
1285:      kunnan jäsenet ovat arvelleet enintään vuoden ajan sitä
1286:      varten hyvin riittävän. Mutta kun sellainen korjaus
1287:            Asetus ammatinvaaratta suojelemisesta.          5
1288: 
1289: eräissä teollisuuslaitoksissa voi edellyttää suuriakin muu-
1290: toksia, ei Valiokunta ole voinut tätä käsitystä hyväksyä,
1291: vaan on ehdottanut että Teollisuushallitus saisi korjaus-
1292: työtä varten tarvittaessa antaa aikaa kaksikin vuotta.
1293:     Kun terveydellisistä syistä on toivottavaa, ettei työhuo- 4 §.
1294: neesta kokonaan puutu päivänvaloa, mutta kokemus on
1295: osoittanut, ettei tätä aina ole varteen otettu, on §:ään ehdo-
1296: tettu lisättäväksi lause, jonka mukaan työhuone on, ellei
1297: siinä suoritettava työ toisin vaadi, varustettava sellaisilla
1298: ikkunoilla, joista huoneeseen välittömästi pääsee päivän-
1299: valoa.
1300:     Tapaturmia on usein aiheutunut siitä, että työhuoneissa
1301: valolaitte~t ovat olleet niin asetetut, että ainoastaan ne
1302: kohdat huoneesta, joissa työtä tehdään, taikka vain määrä-
1303: tyt työkoneen osat ovat olleet välttävästi valaistut, mutta
1304: muut osat huonetta ja varsinkin permanto pimeinä. Sen
1305: vuoksi Valiokunta on pitänyt tarpeellisena ehdottaa tässä
1306: §:ssä erittäin säädettäväksi, että työhuoneen lattian ja työ-
1307: koneiden tulee olla riittävästi valaistut.
1308:     Huomioon ottaen että olosuhteet ja tarpeet eri työ- 5 §.
1309: mailla voivat suuresti vaihdella on Valiokunta ehdottanut
1310: §:ää muutettavaksi siten, että ammattientårkastuksen
1311: asiana olisi määrätä, milloin työpaikalle on työntekijäin
1312: aterioimista, peseytymistä ja pukeutumista varten hankit-
1313: tava lämmin huone. Ammattientarkastuksissa huomattu-
1314: jen epäkohtien tähden on sitä paitsi katsottu välttämättö-
1315: mäksi ehdottaa että ammattientarkastuksella olisi oikeus,
1316: milloin siihen havaitaan olevan syytä, määrätä että eri
1317: sukupuolta oleville työntekijöille on hankittava eri huoneet
1318: tällaista tarkoitusta varten sekä erillään olevat mukavuus-
1319: laitokset.
1320:     Kun ammattientarkastajain kertomuksista käy ilmi että 6 §.
1321:  hätävaranloskäytäviä on eräissä teollisuuslaitoksissa pi-
1322: detty suljettuina, on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa §:ssä
1323: säädettäväksi että sellaisen uloskäytävän oveen kuuluva
1324: avain on aina pidettävä nähtävällä paikalla oven vieressä.
1325:        6          1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. n:o 2.
1326: 
1327: 9 §.       Kun höyrykoneista ja räjähdysmoottoreista leviää kaa-
1328:        suja, jotka ovat työntekijäin terveydelle haitallisia, on tar··
1329:        peellista että sellaiset koneet aina sijoitetaan työhuoneesta
1330:        erillään olevaan suojaan. Jitiuutamat Valiokunnan jäsenet
1331:        ovat tosin arvelleet, että tällainen järjestely olisi höyry-
1332:        koneisiin nähden teknillisistä syistä joskus mahdoton.
1333:        Mutta tätä käsitystä ei Valiokunnan mielestä ole riittä-
1334:        västi perusteltu.
1335: 10 §.       Siihen nähden että useissa työkoneissakin on liikkuvia
1336:        osia, jotka ovat; ellei niitä sopivalla tavalla suojusteta,
1337:        työntekijälle vaarallisia, on Valiokunta ehdottanut § :ää
1338:        muutettavaksi siten, että ei ainoastaan voimakoneiden
1339:        vaan myöskin työkoneiden liikkuvat osat ovat, milloin
1340:        työn laatu sen sallii, varustettavat tarpeenmukaisilla tur-
1341:        vallisuuslaitteilla.
1342: 15 §.       J~räät Valiokunnan jäsenet ovat olleet sitä mieltä, että
1343:        teollisuudenharjoittajan, joka aikoo rakentaa tai korjata
1344:        teollisuuslaitosta, tulisi olla velvollinen eikä ainoastaan
1345:        oikeutettu alistamaan rakennussuunnHelmansa ammat-
1346:        tientarkastuksen hyväksyttäväksi.           Mutta kun tästä
1347:         siinä tapauksessa, että suunnitelma on ilmeisesti
1348:         tyydyttävä,      johtuisi   sekä     teollisuudenharjoittajalle
1349:         aiheetonta kulunkia ja viivytystä että ammattientarkas-
1350:         tukselle turhaa työtä, niin Valiokunta ei ole voinut tässä
1351:        suhteessa tehtyä ehdotusta hyväksyä. Kuitenkaan ei Va-
1352:         liokunnan mielestä teollisuuslaitoksen omistajan etua ole
1353:         vielä sillä riittävästi valvottu, että hänelle annetaan valta
1354:         alistaa aiotun uudis- tai muutosrakennuksensa piirustukset
1355:         ammattientarkastuksen keskusviraston tutkittaviksi, ellei
1356:         samalla määrätä että mainitun viraston on viipymättä
1357:         annettava selvät osoitukset siitä, millaisia muutoksia tai
1358:         liEäyksiä on tehtävä, jotta rakennussuunnitelma olisi tyy-
1359:         dyttävä. Sen vuoksi on ehdotettu §:ään lisättäväksi tätä
1360:         koskeva määräys.
1361:  16 §.      Kun käsiteltävänä olevan asetuksen alaisena sekä
1362:         armollisen esityksen että Valiokunnan ehdotuksen mukaan
1363:         tulisi olemaan sellaisiakin työaloja, joita Valiokunnan
1364:            Asetus ammatinvaaralta suojelemisesta.          7
1365: 
1366: käsiteltävänä ollut asetus työstä teollisuus- ynnä muissa
1367: ammateissa ei koske, on tällaisen §:n ottaminen kumpaan-
1368: kin asetukseen ollut välttämätöntä. Valiokunta on muu-
1369: ten muodostanut §:n aivan samasanaiseksi mainitun ase-
1370: tusehdotuksen 19 §:n kanssa, jottei voisi syntyä sellaista
1371: väärinkäsitystä, että teollisuudenharjoittajan tulee näiden
1372: asetusten määräyksestä Teollisuushallitukselle lähettää
1373: kaksi melkein sanasta sanaan samanlaista ilmoitusta.
1374:     Näihin § :iin on tehty samanlaisia muutoksia, kuin V a- 17, 18, 20
1375: J.iokunta on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa tehtäväksi ja 21 §.
1376: vastaaviin §:iin ehdotuksessa asetukseksi teollisuusammat-
1377: tityöstä. Niin ollen saa Valiokunta näiden muutosten pe-
1378: rustelemiseksi ainoastaan viitata mietintöönsä n:o 1, si-
1379: vuille 18-20.
1380: 
1381:    Sen nojalla, mitä edellä on esiin tuotu, ehdottaa Valio-
1382: kunta kunnioittaen
1383: 
1384:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin
1385:           kuuluvan asetuksen:
1386: 8             1909. II Vp. -- V. M. -     Esit. n:o 2.
1387: 
1388: 
1389: 
1390: 
1391:                            Asetus
1392:            , ammatinvaaralta suojelemisesta.
1393: 
1394:                               1 §.
1395:        1 Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
1396: ammattiliikkeet ja yritykset, silloin kuin niissä työapulai-
1397: silla käytetään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltai-
1398: sia lapsia:
1399:        1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
1400: keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
1401:        2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut ra-
1402: kennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset (poist.), jotka tar-
1403: koittavat yksityisten yksikerroksisia asuin- ja talousraken-
1404: nuksia maalla; (poistJ
1405:        3) rakennusyritykset, jotka tarkoittavat rautatien, raitio-
1406: tien, kanavan ja sataman rakentamista kuin myös sellaisen ajo-
1407: sillan, jonka kansi on vähintään kuusi metriä pitkä;
1408:        4) maanviljelys- ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä
1409: käytetään luonnonvoimalla tai hevoskierrolla käypiä koneita.
1410:        2. Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako sel-
1411: laisiin käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalla, joissa säännöl-
1412: lisesti pidetään työssä vähemmän kuin kolme työntekijää ja
1413: joissa muita luonnonvoimalla käypiä koneita kuin enin-
1414: tään puolen hevosvoiman sähkömootoreja ei tule työssä
1415: käytäntöön.
1416:        3. Mitä tässä asetuksessa säädetään kaskekoon sem-
1417: moistakin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tahi seura-
1418: kunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
1419: 
1420:                            2 §.
1421:       1. Työhuoneen tulee olla niin tilava, että kutakin
1422: siinä työskentelevää työntekijää koht.i on vähintään kym-
1423: menen kuutiometriä ilmaa.
1424:             Asetus ammatinvaaratta suojelemisesta.              9
1425: 
1426:        2. Työhuoneessa, joka jo tätä lakia annettaessa on
1427: olemassa ja johon on järjestetty tarkoituksenmukainem me-
1428: kaaninen ilmanvaihto, katsottakoon kuitenkin, jos Teolli-
1429: suushallitus työn laatuun nähden siihen suostuu, vähintään
1430: kahdeksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää
1431: kohti riittäväksi. Muussa tapauk,sessa myöntäköön Teollisuus-
1432: hallitus enintään kahdem, vuoden ajan huoneuston korjaami-
1433: seen sen mukaiseksi kuin 1 momentissa määrätään.
1434: 
1435:                             3 §.
1436:       Työhuoneessa on ylläpidettävä järjestystä ja puhtautta
1437: sekä niin sovelias lämpömäärä, kuin työn laatu sallii, kuin
1438: myös toimeenpantava tarpeellinen ilmanvaihto. Jos työn-
1439: teon aikana tahi sen johdosta syntyy epäterveeliisiä tai
1440: vaarallisia kaasuja; höyryjä taikka tomua, on ryhdyttävä
1441: erittäin tehokkaisiin keinoihin niiden poistamiseksi tahi
1442: niiden työhuoneisiin leviämisen estämiseksi.
1443: 
1444:                                4 §.
1445:       1. Ellei työhuoneessa suoritettava työ toisin vaadi, tu-
1446: lee työpaikaksi säännöllisesti käytetyssä huoneessa olla sellaisia
1447: ikkunoita, joista työhuoneeseen välittömästi pääsee päivänvaloa.
1448: Työhuoneen ja erittäin työkoneiden ja lattian tulee olla riit-
1449: tävästi ja soveliaasti valaistut. Niinikään pitää käytäväin,
1450: portaiden ja muiden paikkain, joissa työntekijät liikkuvat
1451: tai oleskelevat, olla niin valaistut, etteivät työntekijät puut-
1452: teellisen valaistuksen tähden joudu vaaran alaisiksi.
1453:        2. Työhuoneessa tahi työpaikalla, jossa on tahi
1454: saattaa syntyä räjähtäviä kaasuja taikka räjähtävää tai
1455: helposti syttyvää tomua, käytettäköön ainoastaan semmoista
1456: valaistustapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen vaaraa.
1457: 
1458:                                5 §.
1459:        1. Työpaikalla tahi sen läheisyydessä on, milloin am-
1460: mattientarkastus harkitsee sen tarpeelliseksi, hankittava työn-
1461: tekijöille ruokailu-, pesu- ja pukuhuone, ja on ammattientm·-
1462: kastuksen asiana määrätä, milloin erityinen sellainen huone on
1463: 10           1909. II Vp. -   V. M. - Esit. n:o 2.
1464: 
1465: varattava naispuolisille työntek~jöille. Huoneessa on ylläpidet-
1466: tävä sovelias lämpömäärä, puhtautta ja ilmanvaihtoa. Missä
1467: olosuhteet tekevät sen tarpeelliseksi, on työntek~jöille varattava
1468: tilaisuus saada mukanaan oleva tahi työpaikalle tuotu ruo-
1469: kansa lämmitetyksi. Pannuhuonetta älköön käytettäkö
1470: ruokailuhuoneeksi.
1471:        2. Kelvollista juomavettä on pidettävä työpaikalla työn-
1472: tekijäin saatavana.
1473:        3. Työntektiöille on hankittava riittävä määrä muka-
1474: vuuslaitoksia sekä työpaikalla, missä työnteki:jöinä on lcumpais-
1475: takin sukup?wlta, ammattienta:dcastuksen möiiräyksestä nais-
1476: puolisille työntek~jö-ille erillään oleva.
1477: 
1478:                                6 §.
1479:       1. Työhuoneet ovat työntekijäin lukua myöten va-
1480: rustettavat kyllin lukuisilla uloskäytävillä, joiden ovet hel-
1481: posti voidaan avata ulospäin.
1482:      2. Hätävarauloskäytävän kohdalle on pantava selvä
1483: päällekirjoitus .ja, milloin sen ovi pidetään lukittuna, avain
1484: säilytettävä nähtävclllä paikalla sen vieressä.
1485:       3. Useampikerroksisessa tehdas- tai työhuoneraken-
1486: nuksessa taikka ra]cennuksessa, jonka työnantaja on luovut-
1487: tanut asunnoiksi työväelle, pitää olla helposti saatavissa ole-
1488: via ja käyttökelpoisessa lcunnossa ylläpidettyjä pelastustika-
1489: puita ja muita työntekijäin pelastamiseen tulipalon syt-
1490: tyessä tarpeellisia (poist.) laitteita. Missä työntekijäin tur-
1491: vallisuus niin vaatii, ovat semmoisen rakennuksen portaat
1492: tehtävät tulenkestävät.
1493: 
1494:                             7 §.
1495:       Semmoisiin paikkoihin, joissa on vaara tarjona että
1496: työntekijät saattavat pudota tahi joissa putoavat esineet
1497: voivat heitä vahingoittaa, on asetettava tarkoituksenmu-
1498: kaisia ja työn laatuun soveltuvia turvallisuuslaitteita, niin-
1499: kuin käsipuita portaisiin ja rakennustelineihin sekä aitauk-
1500: sia parvekkeita pitkin ja lattia-aukkojen ja altaiden ym-
1501: päri kuin myös sopivia SUOJ.uksia ammeiden ja muiden avoi-
1502:             Asetus ammatinvaaraita suojelemisesta.            11
1503: 
1504: mien astiain kohdalle, jotka asemansa, sisällyksensä tahi
1505: syvyytensä takia saattavat olla vaarallisia.
1506: 
1507:                               8 §.
1508:        Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa
1509: on selvästi ilmoitettava korkein luvallinen kuormitus, ja
1510: ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esinei-
1511: den putoamisen estämiseksi. Hissit ovat, milloin ammattien-
1512: tarkastus havaitsee sen tarpeelliseksi, var1tstettavat automaati-
1513: sesti sulkeutuvilla ovilla.
1514: 
1515:                               9 §.
1516:       1. Koneet ovat sijoitettavat sillä tavoin, että työn-
1517: tekijät niin vähän kuin mahdollista joutuvat niiden liikku-
1518: vien osien ja voimansiirtolaitosten yhteyteen.
1519:       2. Voimakone, joka on erillään työkoneista, on si-
1520: joitettava eri huoneeseen taikka sopivalla tavalla aidattava
1521: tai suofuskotelolla varustettava; kuitenkin siten että höyry-
1522: kone ja räjähdysmaotori aina on sijoitettava eri huoneeseen.
1523: 
1524:                               10 §.
1525:       1. Huimapyörät, hammasrattaat ja (poist) koneiden
1526: liikkuvat osat ovat, milloin ne saattavat olla työntekijöille
1527: vaaralliset, tarkoituksenmukaisella ja työn laatuun soveltuvalla
1528: tavalla peitettävät, (poist) aidattavat tahi muuten turvalli-
1529: suuslaitteilla varustettavat.
1530:       2. Voimansiirtoakselit, hihnat ja köydet ovat, missä
1531: ne saattavat tuottaa työntekijöille vaaraa, varustettavat
1532: tarpeenmukaisilla aitauksilla. Suojeluslaitteita on asetet-
1533: tava hihnain tai köysien katkeamisesta tai putoamisesta
1534: johtuvan tapaturman estämiseksi.
1535:       3. Sähköjohdot pitää olla siten laitetut, ettei niistä
1536: synny vaaraa työntekijöille.
1537: 
1538:                               11 §.
1539:      1. Ennenkuin voimansiirtojohto pannaan käyntiin,
1540: on siitä kaikkiin niihin työhuoneisiin, joihin liike johde-
1541: 12          1909. II Vp. - V. M. - Esit. n:o 2.
1542: 
1543: taan, annettava ilmoitus työntekijöille ennakolta tunne-
1544: tuksi saatetuna tavalla.
1545:      2. Kussakin sellaisessa työhuoneessa on soveliaisiin
1546: paikkoihin asetettava soittojohtoja voimakonehuoneeseen
1547: ja jokaisessa suuremmassa työsalissa pitää olla irroitus-
1548: kytkyjä, joilla voimansiirtojohdot voidaan voimakoneesta
1549: riippumatta tarvittaessa saada pysäytetyiksi.
1550: 
1551:                               12 §.
1552:       Työkoneessa pitää olla sekä kiinteä että joutopyörä
1553: ynnä hihnahanko tahi muu tarkoituksenmukainen laite työ-
1554: koneen erottamiseksi voimansiirtojohdon yhteydestä sekä,
1555: missä tämä soveliaasti käy laatuun, tarpeenmukainen laite,
1556: jolla sen voi joutuisasti pysäyttää.
1557: 
1558:                              13 §.
1559:       Työkoneiden ja voimansiirtojohtojen rasvaamisen tahi
1560: puhdistamisen sekä hihnojen panemisen hihnapyöräin päälle
1561: tahi niistä irroittamisen tulee, mikäli mahdollista, tapahtua
1562: koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei sellaista
1563: panemista tahi irroittamista saa toimittaa muu kuin siihen
1564: erittäin opetettu henkilö ja ainoastaan käyttämällä siihen
1565: tarkoitukseen sopivia laitteita.
1566: 
1567:                              14 §.
1568:       1. Työntekijää, jota käytetään sellaiseen työhön,
1569: jossa helposti saattaa tapaturma sattua, on tarkasti ope-
1570: tettava mitä sen välttämiseksi on vaarinotettava.
1571:       2. Erittäin vaarallisissa paikoissa tahi koneissa pitää
1572: olla tiedoksipano, jossa työntekijöille annetaan selviä oh-
1573: jeita tapaturmain välttämiseksi.
1574: 
1575:                             15 §.
1576:       1. Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuus-
1577: laitoksen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestarakenta-
1578: miseen, olkoon oikeutettu pyytämäälf ammattientarkastuk-
1579: sen lausuntoa, vastaavatko aiottua uudis- tahi muutos-
1580:             Asetus ammatinvaaratta suojelemisesta.          13
1581: 
1582:  rakennusta varten suunnitellut laitteet, piirustuksen ja
1583: selitelmän mukaan, tämän lain määräyksiä; ja on ammat-
1584: tientarkastuksen viipymättä annettava lausuntonsa sekä samalla,
1585: jollei katso mainittuja suunnitelmia tyydyttäviksi, selvät oso-
1586: tukset tarpeellisiksi katsotuista muutoksista tahi lisäyksistä.
1587:        2. Ammattientarkastuksen lausuntoa voidaan myös-
1588:  kin pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille
1589: aiottujen huoneustojen uudis- tahi lisärakennuksesta.
1590: 
1591:                                16 §.
1592:       1. Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa
1593: semmoisessa uudessa liikkeessä' tahi yrityksessä, joka on
1594: tämän asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan
1595: tehdä Teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä ja siinä
1596: käytettäviksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta,
1597: aiotaanko siinä käyttää lapsia, nuoria henkilöitä tahi naisia,
1598: sekä' siitä milloin (poist.) työ alotetaan.
1599:       2. Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tiimän
1600: asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä vii-
1601: meistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
1602:       3. Tällaiset ·ilmoitukset voidaan Teollisunshallitukselle
1603: asetettuina myöskin antaa kaupungissa maistraatille ja maalla
1604: kruununnimismiehelle~ joiden ne on viipymiittä perille toimi-
1605: tettava.
1606:                               17 §.
1607:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä mitkä ammatit
1608: tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja
1609: niistä sekä muutenkin tämän asetuksen soveltamisesta antaa
1610: eri teollisuushaaroja ja ammatteja varten erityisiä työväen
1611: suqjelemiseksi tarpeellisia ohjeita.
1612: 
1613:                             18 §.
1614:       Tämä asetus pitää olla soveliaisiin paikkoihin julki-
1615: pantuna jokaisessa sen alaisessa työpaikassa sekä samoin il-
1616: moitus asianomaisen ammattientarkastajan ja hänen apu-
1617: laisensa nimestä ja asuinpaikasta.
1618: 14          1909. II Vp. - V. M. -   Esit. n:o 2.
1619: 
1620:                             19 §.
1621:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuus-
1622: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä
1623: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
1624: 
1625:                            20 §.
1626:       1. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä rangais-
1627: takoon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
1628: markan sakolla, ellei kovempaa rangaistusta ole yleisessä
1629: laissa säädetty.
1630:        2. Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi rik-
1631: komiseen eikä työnantaJan syyksi samalla voida lukea mi-
1632: tään tuottamasta, rangaistakoon ainoastaan edustajaa rikok-
1633: sesta.
1634:                             21 §.
1635:       Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta toi-
1636: sena vuonna sen antamisen Jälkeen. Sillä kumotaan 15 päivänä
1637: huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain työntekijäin
1638: suojelemisesta annettu asetus, mikäli se koskee määräyksiä
1639: ammatin vaaral ta suojelemisesta.
1640: 
1641: 
1642: 
1643: 
1644:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ]mheenjohtaja
1645: Hallsten, varapuheenjohtaja Erkko sekä jäsenet Björko-ten,
1646: Castren, Z., Helle, Hjelt, Jalava, Karhi, Kivioja, Kuusinen
1647: (osittain), Lundström, Nyström, Paasivuori, Pärssinen
1648: (osittain), Rannikko ja Sillanpää sekä osaksi varajäsenet
1649: Holmberg, Lonkainen ja Voipio.
1650: 
1651:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1909.
1652:                          Vastalause 1.                       15
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 
1657:                      Vastalauseita.
1658:                                1.
1659: 
1660:      Kun Eduskunnalle on armollisen esityksen kautta an-
1661: nettu tilaisuutta niiden puutteellisten asetusten uudistami-
1662: seen, mitkä meillä ovat voimassa ammatinvaaralta suoje-
1663: lemisesta, olisi voinut odottaa, että hallituksen esitys asiasta
1664: olisi rakennettu sen kokemuksen pohjalle, minkä ulko- ja
1665: kotimaisten olojen tutkiminen on antanut. Kun monessa
1666: suhteessa ei kuitenkaan näytä näin olevan laita, olisi
1667: odottanut Valiokunnan korjaavan esitystä haittaavat puut-
1668: teellisuudet. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Valiokunta
1669: on tosin tehnyt joitakin parannuksia, mutta niin vähäpä-
1670: töisiä, ettemme voi niihin tyytyä. Eritoten on n~in laita
1671: lain ulottuvaisuuden, sillä se on rajoitettu harvalukuisiin
1672: aloihin ja näidenkin piirissä on edelleen tehty useita,
1673: työntekijöille vahingollisia rajoituksia. Olisi voinut toivoa,
1674: että tämänlaatuinen asetus, joka pyrkii tyydyttämään työn-
1675: tekijäin kohtuullisimpia vaatimuksia, nimittäin hengen ja
1676: terveyden suojelemista, olisi laadittu mahdollisimman te-
1677: hokas. Kun niin ei ole käynyt, osottaa tämä kaikessa
1678: alastomuudessaan sen halveksimisen, jota Valiokunnan por-
1679: varillinen enemmistö on tuntenut mainittuja vaatimuksia
1680: kohtaan. Itsestään selvää on, ettemme me voi tyytyä Va-
1681: liokunnan ehdotukseen, jonka tähden saamme tässä alem-
1682: pana Eduskunnalle ehdottaa seuraavat muutokset Valio-
1683: kunnan ehdottamaan asetukseen.
1684:      V aliakunta on tähän pykälään ottanut säännöksen että         1 §.
1685: tätä asetusta ei ole sovellettava sellaisiin rakennusyrityk-
1686: siin, jotka tarkoittavat yksityisen yksikerroksisia asuin-
1687: ja talousrakennuksia maalla. Valiokunta ei ole mitenkään
1688: 16          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. n:o 3.
1689: 
1690: voinut saattaa uskottavaksi, että yksikerroksisen raken~
1691: nuksen rakentaminen olisi vähemmän vaarallista maalla
1692: kuin kaupungissa, ja vaikeatahan onkin todella näyttää,
1693: että työntekijällä on suurempia mahdollisuuksia pudota
1694: esimerkiksi viisi- kuin yksikerroksisesta rakennuksesta,
1695: eikä liene kiellettävissä, että putoaminen yksikerroksisesta
1696: rakennuksestakin voi tuottaa pysyväisen työkyvyttömyy-
1697: den, jopa kuolemankin. V aliakunta on kuitenkin sitä
1698: mieltä, ettei tuollaisilla rakennusyrityksillä ole tarpeen
1699: minkäänlaisia suojalaitteita. On kuitenkin huomattava,
1700: että Valiokunnan säännöksen kautta muiden muassa suu-
1701: ret kivinavetat ja kaupunkien läheisyyteen kasvavain hu-
1702: vilakaupunkien useimmat rakennusyritykset joutuvat ase-
1703: tuksen ulottumisalan ulkopuolelle. Tässä esitetyistä syistä
1704: vaadimme edellämainitun säännöksen poistamista.
1705:      Valiokunnan enemmistö on, voimatta perustella me-
1706: nettelyään, katsonut olevan asetettava poikkeusasemaan
1707: semmoisetkin tärkeät ja työntekijöille ammatinvaaralliset
1708: rakennusyritykset kuin teiden ja ilmaradan rakentamisen
1709: sekä sillanrakennuksiin nähden rajoittanut asetuksen so-
1710: veltamisen ainoastaan sellaisten aj osilte1in rakentamiseen,
1711: joiden kansi on 6 metriä pitempi. Ehdotamme että asetus
1712: sovAlletaan kaikkiin yleisiin tien-, sillan- y. m. rakennus-
1713: töihin.
1714:      Pelastus- ja sukellustoiminta on mielestämme niin
1715: ammatinvaarallinen laadultaan, että näiden ammattien
1716: ottaminen asetukseen olisi pitänyt olla jo itsestään selvä,
1717: mutta Valiokunnan enemmistö, vaikkei sekään ole voinut
1718: kieltää näiden ammattien vaarallisuutta, on kuitenkin tah-
1719: tonut riistää niissä toimiviita työntekijöiltä asetuksen tar-
1720: jooman turvan. Tämän Valiokunnan kannan toivoaksemme
1721: Eduskunta hylkää.
1722:      Asetuksen määräysten alaisia tulee mielestämme olla
1723:  myös ne laajaperäiset raivaustyöt, joita yksityinen henkilö,
1724:  kunta tai valtio teettää, samaten myös koskenperkaus y. m.
1725: sekä soiden ja järvien kuivaus ynnä muut niihin verrat-
1726: tavat yritykset.
1727:                         Vastalause 1.                      17
1728: 
1729:      Maanviljelys on miltei kokonaan erotettu ammatinvaa-
1730: ralta suojelemista koskevien määräysten ulkopuolelle; ase-
1731: tuksen alainen se on ainoastaan mikäli siinä käytetään luon-
1732: nonvoimaa tai bevoskiertoa. Yleisesti tunnettua kuitenkin
1733: pitäisi olla, että maanviljelystöissä käytetään paljon käsi-
1734: ja hevosvoimalla käypiä koneita ja työkaluja, joiden käyt-
1735: täminen, eritoten ellei suojalaitteita hankita, on vaarallinen
1736: työntekijäin hengelle ja jäsenille. Kerrassaanlukemattomia
1737: tapaturmia on sattunut niitto-, silppu- ja puimakoneitten
1738: y. m. maanviljelyksessä käytettyjen koneitten käytössä 7
1739: vaikkeivät ne olekaan luonnonvoimalla käypiä. Valiokun-
1740: nan enemmistöllä näyttää olleen ratkaisevana halu va-
1741: pauttaa manttaalipatruunat kaikista suojalaitteiden hank-
1742: kimisen aiheuttamista menoista, ja tässä hyvin luvallisessa.
1743: tarkoituksessa on työntekijäin oikeutetut vaatimukset tie-
1744: tysti jätetty varteen ottamatta. Me ehdotamme kaiken-
1745: laatuisen maanviljelystyön alistettavaksi tämän asetuksen
1746: määräyksiin.
1747:      Valiokunnan peittelemätön huolehtiminen paaoman-
1748: omistajain eduista ilmenee siitäkin, että Valiokunta on
1749: asetuksen ulottuvista erottanut metsänhakkuun siihen kuu-
1750: luvine lisätöineen ynnä tukkien ajon ja uiton. Kukaan
1751: ei kuitenkaan voine väittää, ettei näissä yrityksissä voisi
1752: esiintyä työntekijöille vaarallisia tilaisuuksia. Tosin yrite-
1753: tään vedota siihen tekosyyhyn että suojalaitteita on mai..:
1754: nituissa yrityksissä vaikea tai mahdoton aikaansaada, .ja
1755: näiden luuloteltujen mahdottomuuksien tähden täytyy työn-
1756: tekijäin olla suojattomina. Kokemus kuitenkin osottaa, että
1757: esim. metsänhakkuussa ja kiinteällä lautalla käy hyvin toi-
1758: meenpaneminen tehokkait.a .·suojelustoimenpiteitä.
1759:      Jo silmäys sanomalehtiin kesäisin, jolloin meriliiken-
1760: teemme on vilkkaimmillaan - sitäkin enemmän henkilökoh-
1761: tainen kokemus ·tavarain purkaus-:- ja lastaustyöstä - osot-
1762: taa ett~ tällä työalalla vuosittain tapahtuu lukuisia tapa-
1763: turmia. Va1iokimta ei kUitenkaan ole kiinnittänyt mitään
1764: huomiota tähan; as:lanhaaraan, vaan kylmäverisesti sulke-
1765: nut tämän ammatin työntekijät pois kaikesta tarvittavasta.
1766:                                                        2
1767:        18          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. n:o 3.
1768: 
1769:        suojeluksesta. Että myös Valiokunta itse on oival-
1770:        tunut kahden viimeksi mainitun työalan vaarallisuuden,
1771:        näkyy siitä, että Valiokunta, vaikka onkin jättänyt näiden
1772:        ammattien vanhemmat työntekijät kokonaan suojelusta
1773:        vaille, kuitenkin on ulottanut yleisen suojeluslain mää-
1774:        räykset nuoriin henkilöihin ja lapsiin. Edellä esitetyillä
1775:        perusteilla ehdotamme, että nämäkin kaksi ammattiryhmää
1776:        luettaisiin asetuksen määräysten alaisiin.
1777:             Pykälän toisessa momentissa Valiokunta ehdottaa~
1778:         että maaseudun pienemmät käsityöliikkeet ja muut yri-
1779:         tykset, joissa kautta vuoden pidetään työssä vähemmän
1780:        kuin kolme työntekijää ja joissa ei käytetä suurempia
1781:        kuin puolen hevosvoiman sähkömoottoreja, erotettaisiin
1782:        tämän asetuksen ulottuvista. Tästä olisi ensiksikin oleva
1783:         seurauksena asetuksen kiertäminen. Ken vähänkin tuntee
1784:        pienimpäin käsityöliikkeitten oloja, tietää että ne ovat
1785:        suorastaan pöyristyttävät terveydelliseltä kannalta. Jos ke-
1786:        nenkään niin ainakin pieneropäin käsityöliikkeitten työn-·
1787:        tekijäin, joita juuri pahimmin kiristetään ja riistetään, pi-
1788:        täisi tulla kysymykseen kun säädetään lakia työntekijäin
1789:        suojelemiseksi ammatinvaaralta. Jollei näin tehdä, myön-
1790:        netään oikeaksi ja kohtuulliseksi että pienimpäin käsiam-
1791:        mattiliikkeitten ja yritysten työntekijöitä saa pitää mitä
1792:        hengenvaarallisimmissa työoloissa. Missä kaksi työnteki-
1793:        jää työnantajan ohella on toimessa, siellä saa mitä kur-
1794:        jimpia hökkelejä käyttää työhuoneina, mitä vaarallisimpia
1795:        koneita olla käytännössä ilman minkäänlaisia suojalait-
1796:        teita, eikä viranomaisilla ole mitään ronistuttamista eikä.
1797:        työntekijöillä mitään vaatimista. Olisi sekin kulttuurikuva
1798:        20:neltä vuosisadalta! Emme sentähden voi uskoa muuta..
1799:        kuin että Eduskunta on poistava V aliakunnan mietinnössä
1800:        mainitussa kohden olevan poikkeuksen.
1801: 2 §.        Tämän pykälän 2 momentti suo työnantajille kahden
1802:        vuoden ajan pannakseen työhuoneiston 1 momentissa sää-
1803:        dettyyn kuntoon. Meidän mielestämme on näin pitkän
1804:        odotusajan myöntäminen aiheeton, ja kun työntekijät ovat
1805:        kylläkin kauan odottaneet tämän asetuksen käytäntöön,
1806:                          Vastalause 1.                    19
1807:                              •
1808: saattamista, on mielestämme vuosi mainittuun tarkoituk-
1809:  seen riittävä aika.
1810:       Kun työhuoneissa usein käytetään työntekijäin ter-         4 §.
1811:  veydelle vaarallisia valaistusaineita~ jotka levittävät ter-
1812: veydelle haitallista palamistomua, on mielestämme sen laa-
1813: -tuisten valaistusaineitten käyttäminen kiellettävä nimen-
1814:  omaisella säännöksellä tässä pykälässä. Samaa mielipidettä
1815:  oli Valiokunnan enemmistökin ensimäisessä lukemisessa,
1816: mutta luopui siitä toisessa lukemisessa perusteellisitta
1817: syittä.
1818:       Tässä pykälässä oleva määräys että nostokoneissa on        s §.
1819:  selvästi. ilmoitettava niiden suurin luvallinen kuormitus ei
1820:  mielestämme ole tehokas, ellei samalla säädetä, että on
1821: tuon tuostakin tarkastettava, onko nostokoneilla ilmoitettu
1822: kantokyky. Ehdotamme tämän tähden mainittuun suun-
1823: taan käyvää lisäystä.
1824:       Kun mielestämme on sangen tarpeellista, että teolli-      15 §.
1825: suusyritysten uutisrakennusten ja vanhempain rakennusten
1826: korjaustöiden piirustukset alistetaan ammattientarkastuksen
1827: tutkittaviksi, ehdotamme työnantajalle tässä kohden mää-
1828: rättäväksi ehdottoman velvollisuuden.         Sellaisen sään-
1829: nöksen pitäisi jo työnantajan kannaltakin olla tervetullut,
1830: sillä kun ammattientarkastus kerran on vahvistanut pii-
1831: rustukset, on siten vältetty se mahdollisuus että rakennus,
1832: sittenkun se jo on valmistunut, täytyisi muuttaa niiltä
1833: kohdin kuin ammattientarkastus on katsonut olevan syytä
1834: määrätä.
1835:       Samaten on mielestämme määrättävä pakolliseksi että
1836: ammattientarkastus tutkii niiden asuntojen piirustukset,
1837: jotka työnantaja aikoo luovuttaa työntekijöille.
1838:       Pitäen Valiokunnan ehdottamaa alinta sakkomäärää          20 §.
1839: ylen lievänä ja toivoen sakkomäärän korotuksella saavu-
1840: tettavan, että tämän asetuksen rikkomiset eivät ole olevat
1841: niin jokapäiväisiä ilmiöitä kuin työväensuojeluslain rikko-
1842: minen tähän asti on ollut, ehdotamme vähimmäksi sakko-
1843: määräksi 50 markkaa.
1844:         20           1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. n:o 3.
1845: 
1846: 21 §.        Kun mielestämme Valiokunnan ehdottama asetuksen
1847:         vahvistamisen ja voimaan astumisen välinen pitkä siir-
1848:         tymisaika ei ole mitenkään perusteltu ja kun ne muutokset,
1849:         mitkä työnantajan mahdollisesti tulee pakko toimeenpanna,
1850:         voidaan suorittaa lyheinmässä ajassa, ehdotamme asetuksen
1851:         astuvaksi voimaan sen vuoden alusta, joka ensiksi seuraa
1852:         asetuksen vahvistamisen jälkeen.
1853:              Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
1854: 
1855:                         että: Eduskunta h1;vciksyiHi annollisen esityksen
1856:                     muutettuna näin kul~luvaksi :
1857: 
1858: 
1859: 
1860:                                     Asetus
1861:                      ammatin vaaralta suojelemisesta.
1862: 
1863:                                           1 §.
1864:               1. Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
1865:         ammattiliikkeet ja yritykset, silloin kuin niissä työapulai-
1866:         sina käytetään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltai-
1867:         sia lapsia:
1868:               1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
1869:         keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
1870:               2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, ynnä muut raken-
1871:         nusyritykset (poist.);
1872:               3) mkennusyritykset, jotka tarkoittavat yleisen kulkulai-
1873:         toksen, niinkuin tien, sillan, mutatien, rait,iotien. ilrnaradan,
1874:         kanavan tai sataman rakentamista;
1875:               4) pelastus- ja sukellustoiminta;
1876:                5) raivaus-, perkaus- ja kuivaustyöt;
1877:               6) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot (poist.);
1878:                7) liikkeet ja yritykset, jotka tarkoittavat metsänhakknuta,
1879:         puiden ajoa ja uittoa sekä tavarain purkamista tai lastaa-
1880:         rnista; sekä
1881:               8) muut ammattiliikkeet ja yritykset, jotka orat pidettä-
1882:         vät edellä mainittujen veroisina.
1883:               2. (PoistJ
1884:               3. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
1885:                          Vastalause 1.                       21
1886: 
1887:                             2 §.
1888:      1. Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1889:      2. Työhuoneessa, joka jo tätä lakia annettaessa on
1890: olemassa ja johon on järjestetty tarkoituksenmukainen me-
1891: kaaninen ilmanvaihto, katsottakoon kuitenkin, jos Teolli-
1892: suushallitus työn laatuun nähden siihen suostuu, vähintään
1893: kahdeksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää
1894: kohti riittäväksi. Muussa tapauksessa myöntäköön Teolli-
1895: suushallitus enintään (poist) vuoden ajan huoneuston kor-
1896: jaamiseen sen mukaiseksi kuin 1 momentissa määrätään.
1897: 
1898:                         3 §.
1899:      Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1900: 
1901:                                4 §.
1902:       1. Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1903:       2. Työhuoneessa tahi työpaikalla, jossa on tahi
1904: saattaa syntyä räjähtäviä kaasuja taikka räjähtävää tai
1905: helposti syttyvää tomua, käytettäköön ainoastaan semmoista
1906: valaistustapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen vaaraa.
1907: Työhuoneessa älköön käytettäkö wlaistusainetta, joka synnyt-
1908: tää terveydelle vaarallista palamistuotetta.
1909: 
1910:                             5 §.
1911:      1.     Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1912: 
1913:                              6 §.
1914:      S:n.
1915:                              7 §.
1916:      S:n.
1917:                               8 §.
1918:      Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa
1919: on selvästi ilmoitettava soveliain 'Cäliajoin toimitetun koette-
1920: lun perustulcsella määrätty, korkein luvallinen kuormitus, ja
1921: ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esinei-
1922: 22          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. n:o 3.
1923: 
1924: den putoamisen estämiseksi. Hissit ovat, milloin ammat-
1925: tientarkastus havaitsee sen tarpeelliseksi, varustettavat
1926: automaatisesti sulkeutuvilla ovilla.
1927: 
1928:                         9 §.
1929:      Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1930: 
1931:                              10 §.
1932:      S:n.
1933:                              11 §.
1934:      S:n.
1935:                              12 §.
1936:      S:n.
1937:                              13 §.
1938:      S:n.
1939:                              14 §.
1940:      S:n.
1941:                             15 §.
1942:       1. Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuus-
1943: laitoksen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestarakenta-
1944: miseen, olkoon velvollinen pyytämään ammattientarkastuk-
1945: se~ lausuntoa, vastaavatko aiottua uudis- tahi muutos-
1946: rakennusta varten suunnitellut laitteet, piirustuksen ja
1947: selitelmän mukaan, tämän lain määräyksiä; ja on ammat-
1948: tientarkastuksen viipymättä annettava lausuntonsa sekä
1949: samalla, jollei katso mainittuja suunnitelmia tyydyttäviksi,
1950: selvät osotukset tarpeellisiksi katsotuista muutoksista tahi
1951: lisäyksistä.
1952:       2. Ammattientarkastuksen lausuntoa pitää myöskin
1953: pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille aiottujen
1954: huoneustojen uudis- tahi lisärakennuksesta.
1955: 
1956:                          16 §.
1957:      Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.
1958:                         Vastalause 1.                  23
1959: 
1960:                             17 §.
1961:      S:n.
1962:                             18 §.
1963:      S:n.
1964:                             19 §.
1965:      S:n.
1966:                             20 §.
1967:       1. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangais-
1968: takoon vähintään 'i'iidenkymmenen ja enintään kahdentu-
1969: hannen markan sakolla, ellei kovempaa rangaistusta ole
1970: yleisessä laissa säädetty.
1971:       2. Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
1972: 
1973:                            21 §.
1974:       Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
1975: (poist) sen antamisen jälkeisenä vuonna. Sillä kumotaan
1976: 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain
1977: työntekijäin suojelemisesta annettu asetus, mikäli se kos-
1978: kee määräyksiä ammatinvaaralta suojelemisesta.
1979: 
1980:    Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1909.
1981: 
1982: 
1983:         W. Lundström.               M. Paasivuori.
1984:         E. HeJle.                   Oskari Jalava.
1985:         0. W. Kuusinen.             Miina Sillanpää.
1986:                       Hilja Pärssinen.
1987:        24          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. n:o 3.
1988: 
1989: 
1990: 
1991: 
1992:                                     II.
1993: 1 §.         Asetusehdotuksen 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa pa-
1994:        nee V aliakunta asetuksen määräyksien alaiseksi myöskin
1995:        ajosiltain rakennustyöt, niin pian kun sillan kansi on vä-
1996:        hintään 6 metriä pitkä. Sillan mitta kuitenkaan ei tee
1997:        rakennustyötä vaaralliseksi, vaan johtuu työn vaarallisuus
1998:        sillan korkeudesta ja rakennusaineitten laadusta, nim. siitä
1999:        ovatko ne raskaita vai keveitä. Rohkflnen sentähden eh-
2000:        dottaa että mainitsemani kohta muodostetaan seuraavasti':
2001:        «kuin myös ajosillan, joka tehdään kivestä taikka metal-
2002:        lista ja jonka korkeus, sillan pohjasta laskien, on vähintään
2003:        6 metriä.>
2004:             Saman momentin 3 kohdasta olisi sanat «tai hevos-
2005:        kierrolla» mielestäni poistettava, ne kun veisivät asetuk-
2006:        sen määräykset oloihin, joissa niitä on vaikea toteuttaa
2007:        ja joissa ne saisivat aikaan suuria haittoja, tarkoitettua
2008:        työväensuojelusta tuottamatta.
2009: 
2010: 3 §.         Tämän §:n toisella rivillä säädetään työhuoneen läm-
2011:        möstä että sen tulee olla niin sovelias kuin <työn laatu>
2012:        sallii. Ei ole montakaan työtä, joka laatunsa puolesta ei
2013:        sallisi työhuoneessa tavallista huonelämpöä; mutta että
2014:        tällaisen lämmön saaminen ja ylläpitäminen ei ole kai-
2015:        kissa työhuoneissa mahdollinen, sen tietää jokainen, joka
2016:        vähänkin laajemmalta työoloja tuntee. Ehdotan sentäh-
2017:        den että tämä § saa armollisen esityksen san'anmuodon.
2018: 
2019: 9 §.       9 §:n 2 momentin viimeisen lauseen säännös että
2020:        höyrykone ja räjähdysmoottori aina on sijoitettava eri
2021:        huoneeseen, ei pienteollisuudessa ole toteutettavissa muuta
2022:                        Vastalause II.                    25
2023: 
2024: kuin suurilla kustannuksilla. Kun työntekijäin turvalli-
2025: suuskaan tuollaista eristämistä ei vaadi, ehdotan että lau-
2026: seen loppuosa, sanasta <varustettava~ alkain poistetaan.
2027: 
2028:      Rangaistusmäärät eivät ole rangaistavaan rikollisuu-     20 §.
2029: teen oikeassa suhteessa, vaan ovat armollisen esityksen
2030: määräykset tässä kohden kohtuuden mukaisemmat ja puo-
2031: lustan sen tähden että tämä § saisi armollisen esityksen
2032: 20 §:n sisällön.
2033: 
2034:     Helsinki, marrask. 4 p. 1909.
2035:                                         Väinö Nyström.
2036: 26           1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. n:o 3.
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                 III.
2042: 
2043:      Käsiteltävänä olevan Työväenasiainvaliokunnan laki-
2044: ehdotuksen 9 §:n 2 momenttiin on otettu määräys, että
2045: höyrykone joka tapauksessa on sijoitettava eri huoneeseen.
2046: Tämänlaatuinen yleinen määräys olisi kuitenkin tilavissa
2047: työsaleissa, mihin toisinaan vain yksi ainoa suuri työkone
2048: ja sitä käyttävä höyrykone ovat sijoitettuina, aivan aiheet-
2049: tomasti vaikeuttava tehdaslaitteiden sijoittelua. Teknilli-
2050: seltä kannalta katsoen olisi sellainen vaatimus sitä paitsi
2051: erittäin haitallinen, kun sellainen voimakone on likeisesti
2052: yhdistettynä työkoneeseen, toisinaan miltei siinä kiinni,
2053: ja työkone on riippuvainen ensinmainitusta koneesta.
2054:      Tähän nähden rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että
2055: 9 §:n 2 mom. hyväksyttäisiin tältä kohdin näin kuuluvana:
2056: 
2057:                  kuitenkin siten, että räjähdysmoottori aina on
2058:            sijoitettava eri huoneeseen J·a höyrykonekin, kun
2059:            ammattientarkastus niin määrää.
2060: 
2061:      Helsingissä, marraskuun 3 p:nä 1909.
2062: 
2063:                                                   Vera Hjelt.
2064:      Tähän yhtyy
2065: 
2066:                                              K. E. Björksten.
2067: 
2068: 
2069: 
2070: 
2071:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
2072:             1909. II Vp. - S. V. M. ·- Esit. N:o 2.
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 
2077:                    Suuren valiokunnan mietintö N:o 18 Kei-
2078:            sarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka
2079:            sisältää ehdotuksen armolliseksi asetukseksi ammatin-
2080:            vaaratta suojelemisesta.
2081: 
2082:       Suuri valiokunta on, tätä asiaa käsiteltyänsä, päättä-
2083: nyt puoltaa ehdotusta asetukseksi ammatinvaaralta suoje-
2084: lemisesta hyväksyttäväksi pääasiallisesti Työväenasiain-
2085: valiokunnan mietinnössä N:o 3 tästä asiasta . olevan ehdo-
2086: tuksen mukaan. Kuitenkin on Valiokunta ollut sitä mieltä,
2087: etteivät puheenalaisen, etupäässä teollisuus- ja muuta
2088: ammattityötä silmälläpitäen laaditun asetusehdotuksen
2089: kaikki säännökset ole soveltuvia maanviljelykseen ja sen
2090: sivuelinkeinoihin, ja sen johdosta Valiokunta on päättänyt
2091: 1 §:n 1 momentin 4 kohtaan ehdottaa lisäyksen, jossa
2092: nimenomaan mainitaan, mitkä säännökset näissäkin elin-
2093: keinoissa ovat noudatettavina. Samalla on Valiokunta
2094: katsonut, ettei mainittuja elinkeinoja, mikäli niissä käyte-
2095: tään hevoskiertoja, ole puheenaolevan lainsäädännön pii-
2096: riin 1uettava, koska hevoskierrolla käypien koneiden vaa-
2097: rallisuus on melkoista pienempi kuin luonnonvoimalla käy-
2098: pien. Mainittujen asiallisten muutosten ohessa on Valio-
2099: kunta havainnut tarpeelliseksi tehdä asetusehdotukseen
2100: erinäisiä muodollisia muutoksia.
2101:       Ylläolevaan viitaten Suuri valiokunta. kunnioittaen
2102: ehdottaa,
2103:                  että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
2104:            tusehdotuksen näin kuuluvana:
2105: 2           1909. II Vp.- S. V. M.- Esit. N:o 2.
2106: 
2107:                         Asetus
2108:            ammatinvaaralta suojelemisesta.
2109: 
2110:                              1 §.
2111:      Tämän asetuksen alaisia ovat ne alempana mainitut
2112: ammattiliikkeet ja yritykset, joissa työapulaisina käyte-
2113: tään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
2114:      1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
2115: kel:lt tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
2116:      2) kirkko· ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut ,ra-
2117: kennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoitta-
2118: vat yksityisten yksikerroksisia asuin- ja talousrakennuksia
2119: maalla;
2120:      3) rakennusyritykset, jotka tarkoittavat rautatien, rai-
2121: tiotien, kanavan ja sataman rakentamista tailclca sellaisen
2122: ajosillan tekemistä, jonka kansi on vähintään kuusi metriä
2123: pitkä;
2124:      4) maanviljelys- ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä
2125: käytetään luonnonvoimalla (poistJ käypiä koneita, lcuiten-
2126: kin niin että niissä ovat noudatettavina ainoastaan 9 §:n 1
2127: momentin selcä 10, 11, 12, 18, 14 ja 17 §:n määräykset.
2128:      (Poist.) .4'lköön tätä asetusta sovellettako sellaisiin
2129: käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalla, joissa säännöllisesti
2130: pidetään työssä vähemmän kuin kolme työntekijää ja joissa
2131: ei tule käytäntöön muita luonnonvoimalla käypiä koneita
2132: kuin enintään puolen hevosvoiman sähkömoottoreja
2133: ( poist.).
2134:      Mitä tässä asetuksessa säädetään koskekoon semmois-
2135: takin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tahi seura-
2136: kunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
2137: 
2138:                            2 §.
2139:     Työhuoneen tulee olla niin tilava, että kutakin siinä
2140: työskentel~viHi työntekijää kohti on vähintään kymmenen
2141: kuutiometriä ilmaa.
2142:    Työhuoneessa, joka jo tätä lakia annettaessa on ole-
2143: massa ja johon on järjestetty tarkoituksenmukainen me-
2144:                 Ammatinvaaratta suojeleminen.
2145: 
2146: kaaninen ilmanvaihto, olkoon kuitenkin, jos Teollisuushal-
2147: litus työn laatuun nähden siihen suostuu, vähintään kah-
2148: deksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää kohti
2149: riitHivä. Muussa tapauksessa myöntäköön Teollisuushalli-
2150: tus enintään kahden vuoden ajan huoneuston korjaamiseen
2151: sen mukaiseksi kuin 1 momentissa määrätään.
2152: 
2153:                             3 §.
2154:     Työhuoneessa on ylläpidettävä järjesty~;~tä ja puhtautta
2155: sekä niin sovelias lämpömäärä, kuin työn laatu sallii, niin
2156: myös toimeenpantava tarpeellinen ilmanvaihto. Jos työn-
2157: teon aikana tahi sen johdosta syntyy epäterveellisiä tai
2158: vaarallisia kaasuja, höyryjä taikka tomua, on ryhdyttävä
2159: ( poist.) tehokkaisiin keinoihin niiden poistamiseksi tahi
2160: niiden työhuoneisiin leviämisen estämiseksi.
2161: 
2162:                              4 §.
2163:     Jollei työhuoneessa suoritettava työ toisin vaadi, tulee
2164: työpaikaksi säännöllisesti käytetyssä huoneessa olla sel-
2165: laisia ikkunoita, joista työhuoneeseen välittömästi pääsee
2166: päivänvaloa. Työhuoneen ja erittäin työkoneiden ja lattian
2167: tulee olla riittävästi ja soveliaasti valaistut. Niinikään pi-
2168: tää käytäväin, portaiden ja muiden paikkain, joissa työn-
2169: tekijät liikkuvat tai oleskelevat, olla niin valaistut, ettei-
2170: vät työntekijät puutteellisen valaistuksen tähden joudu
2171: vaaran alaisiksi.
2172:     Työhuoneessa tahi työpaikalla, jossa on tahi saattaa
2173: syntyä räjähtäviä kaasuja taikka räjähtävää tai helposti
2174: syttyvää tomua, käytettäköön ainoastaan semmoista valais-
2175: tustapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen vaaraa.
2176: 
2177:                               5 §.
2178:     Työpaikalla tahi sen läheisyydessä on, milloin ammat-
2179: tientarkastus harkitsee sen tarpeelliseksi, hankittava työn-
2180: tekijöille ruokailu-, pesu- ja pukuhaone, ja ( poist.) ammat-
2181: tientarkastuksen asiana on määrätä, milloin erityinen sel-
2182: lainen huone on varattava naispuolisille työntekijöille.
2183: 4           1909. II Vp. - S. V. M.- Esit. N:o 2.
2184: 
2185: Huoneessa on ylläpidettävä sovelias lämpömäärä, puh-
2186: tautta ja ilmanvaihtoa. Missä olosuhteet tekevät sen tar-
2187: peelliseksi, on työntekijöille varattava tilaisuus saada mu-
2188: kanaan oleva tahi työpaikalle tuotu ruokansa lämmite-
2189: tyksi. Pannuhuonetta älköön käytettäkö ruokailuhuo-
2190: neeksi.
2191:     Kelvollista juomavettä on pidettävä työpaikalla työn-
2192: tekijäin saatavana.
2193:     Työntekijöille on hankittava riittävästi mukavuuslai-
2194: toksia ja työpaikalla, missä työntekijöinä on kumpaista-
2195: kin sukupuolta, ammattientarkastuksen määräyksestä erik-
2196: seen naispuolisille työntekijöille ( poist.).
2197: 
2198:                              6 §.
2199:     Työhuoneet ovat työntekijäin luvun mukaan varustet-
2200: tavat kyllin lukuisilla uloskäytävillä, joiden ovet helposti
2201: voidaan avata ulospäin .
2202:   . Hätävaranloskäytävän kohdalle on pantava selvä pääl-
2203: lekirjoitus ja, milloin sen ovi pidetään lukittuna, avain säi-
2204: lytettävä nähtävällä paikalla sen vieressä.
2205:     Useampikerroksisessa tehdas- tai työhuonerakennuk-
2206: sessa taikka rakennuksessa, jonka t;rönantaja on luovutta-
2207: nut asunnoiksi työväelle, pitää olla helposti saatavissa ole-
2208: via ( poist.), käyttökelpoisia pelastnstikapuita ja muita
2209: työntekijäin pelastamiseen tulipalon syttyessä tarpeellisia
2210: laitteita. Missä työntekijäin turvallisuus niin vaatii, ovat
2211: semmoisen rakennuksen portaat tehtävät tulenkestävät.
2212: 
2213:                              7 §.
2214:     Semmoisiin paikkoihin, joissa on vaara tarjona että
2215: työntekijät saattavat pudota tahi (poist.) putoavat esineet
2216: ( poist.) heitä vahingoittaa, on asetettava tarkoituksenmu-
2217: kaisia ja työn laatuun soveltuvia turvallisuuslaitteita, niin-
2218: kuin käsipuita portaisiin ja rakennustelineihin, ( poist.)
2219: aitauksia parvekkeita pitkin ja lattia-aukkojen ja altaiden
2220: ympäri sekä sopivia suojuksia ammeiden ja muiden avoi-
2221: mien astiain kohdalle, jotka asemansa, sisällyksensä tahi
2222: syvyytensä takia saattavat olla vaarallisia.
2223:                Ammatinvaaratta suojeleminen.               5
2224: 
2225:                             8 §.
2226:     Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa
2227: on selvästi ilmoitettava korkein luvallinen kuormitus, ja
2228: ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esinei-
2229: den putoamisen estämiseksi. Hissit ovat, milloin ammat-
2230: tientarkastus havaitsee sen tarpeelliseksi, varustettavat
2231: automaattisesti sulkeutuvilla ovilla.
2232: 
2233: 
2234:                             9 §.
2235:     Koneet ovat sijoitettavat sillä tavoin, että työntekijät
2236: niin vähän kuin mahdollista joutuvat niiden liikkuvien
2237: osien ja voimansiirtolaitosten yhteyteen.
2238:     Voimakone, joka on erillään työkoneista, on sijoitettava
2239: eri huoneeseen taikka sopivalla tavalla aidattava tai suo-
2240: juskotelolla varustettava, kuitenkin niin että höyrykone
2241: ja räjähdysmoottori aina sijoitetaan eri huoneeseen.
2242: 
2243: 
2244:                            10 §.
2245:     Huimapyörät, hammasrattaat ja koneiden liikkuvat
2246: osat ovat, milloin ne saattavat olla työntekijöille vaaralli-
2247: set, tarkoituksenmukaisella ja työn laatuun soveltuvalla
2248: tavalla peitettävät, aidattavat tahi muuten turvallisuus-
2249: laitteilla varustettavat.
2250:     Voimansiirtoakselit, hihnat ja köydet ovat, missä ne
2251: saattavat tuottaa työntekijöille vaaraa, varustettavat tar-
2252: peenmukaisilla aitauksilla. Suojeluslaitteita on asetettava
2253: hihnain tai köysien katkeamisesta tai putoamisesta johtu-
2254: van tapaturman estämiseksi.
2255:     Sähköjohdot pitää olla siten laitetut, ettei niistä synny
2256: vaaraa työntekijöille.
2257: 
2258:                            11 §.
2259:     Ennenkuin voimansiirtojohto pannaan käyntiin, on
2260: siitä kaikkiin niihin työhuoneisiin, joihin liike johdetaan
2261: annettava ilmoitus työntekijöille ennakolta tunnetuksi saa-
2262: tetulla tavalla.
2263: 6           1909; II Vp. -- S. V. M.- Esit N':o 2.
2264: 
2265:     Kussakin sellaisessa työhuoneessa on soveliaisiin paik-
2266: koihin asetettava soittojohtoja voimakonehuoneeseen ja jo-
2267: kaisessa suuremmassa työsalissa pitää olla irroituskytkyjä,
2268: joilla voimansiirtojohdot tarvittaessa voidaan voimako-
2269: neesta riippumatta ( poist.) saada pysäytetyiksi.
2270: 
2271:                             12 §.
2272:    Työkoneessa pitää olla sekä kiinteä että joutopyörä
2273: ynnä hihnahanko tahi muu tarkoituksenmukainen laite
2274: työkoneen erottamiseksi voimansiirtojohdon yhteydestä
2275: sekä, missä (poist.) soveliaasti käy laatuun, tarpeenmukai-
2276: nen laite, jolla sen voi joutuisasti pysäyttää.
2277: 
2278:                             13 §.
2279:     Työkoneiden ja voimansiirtojohtojen rasvaamisen tahi
2280: puhdistamisen sekä hihnojen panemisen hihnapyöräinpäälle
2281: tahi niistä irroittamisen tulee, mikäli mahdollista, tapah-
2282: tua koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei sellaista
2283: hihnojen panemista tahi irroittamista saa toimittaa muu
2284: kuin siihen erittäin opetettu henkilö ja ainoastaan käyttä-
2285: mällä siihen tarkoitukseen sopivia laitteita.
2286: 
2287:                             14 § ..
2288:     Työntekijää, jota käytetään sellaiseen työhön, missä
2289: helposti saattaa ( poist.) sattua tapaturma, on tarkasti ope-
2290: tettava mitä sen välttämiseksi on vaarinotettava.
2291:     Erittäin vaarallisissa paikoissa tahi koneissa pitää olla
2292: tiedoksipano, jossa työntekijöille annetaan selviä ohjeita
2293: tapaturmain välttämiseksi.
2294: 
2295:                            15 §.
2296:     Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuuslai-
2297: toksen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestarakenta-
2298: miseen, olkoon oikeutettu pyytämään ammattientarkastuk-
2299: sen lausuntoa, vastaavatko aiottua uudis- tahi muutos-
2300: rakennusta vartl:ln suunnitellut laitteet, piirustuksen ja
2301: selitelmän mukaan, tämän asetulesen määräyksiä; ja
2302:                Ammatinvaaralta suojeleminea.               7
2303: 
2304: ( poist.) ammattientarkastuksen on viipymättä annettava
2305: lausuntonsa sekä samalla, jollei katso mainittuja suunni-
2306: telmia tyydyttäviksi, selvät osotukset tarpeellisista muu-
2307: toksista tahi lisäyksistä.
2308:     Ammattientarkastuksen lausuntoa voidaan myöskin
2309: pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille aiottu-
2310: jen huoneustojen uudis- tahi lisärakennuksesta.
2311: 
2312: 
2313:                              16 §.
2314:      Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa semmoi-
2315: sessa uudessa liikkeessä tahi yrityksessä, joka on tämän
2316: asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä
2317: 1'eollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä ( poist. ),
2318: siinä käytettäviksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä
2319: luvusta sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria
2320: henkilöitä tahi naisia, ja milloin työ alotetaan.
2321:      Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän
2322: asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä
2323: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
2324:     Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, Teollisuushalli-
2325: tukselle asetettuina ( poist), antaa kaupungissa maistraa-
2326: tille ja maalla kruunnnnimismiehelle, joiden tulee ne
2327: ( poist.) viipymättä perille toimittaa.
2328: 
2329:                             17 §.
2330:     Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä ammatit
2331: tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja
2332: niistä sekä muutenkin tämän asetuksen soveltamisesta an-
2333: nettava eri teollisuushaaroja ja ammatteja varten erityisiä
2334: työväen suojelemiseksi tarpeellisia ohjeita.
2335: 
2336:                            18 §.
2337:     Tämä asetus pitää olla soveliaisiin paikkoihin julkipan-
2338: tuna jokaisessa sen alaisessa työpaikassa ja niinikään
2339: ilmoitus asianomaisen ammattientarkastajan ja hänen apu-
2340: laisensa nimestä ja asuinpaikasta.
2341: 8           1909. II Vp.- S. V. M.- Esit. N:o 2.
2342: 
2343:                            19 §.
2344:    Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuushalli-
2345: tuksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä
2346: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
2347: 
2348:                           20 §.
2349:     Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä rangaistakoon
2350: ( poist.) enintään kahdentuhannen markan sakolla, jollei
2351: kovempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
2352:     Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
2353: asetuksen rikkomiseen eikä_ työnantajan syyksi samalla
2354: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
2355: edustajaa rikoksesta.
2356: 
2357:                            21 §.
2358:    Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta toi-
2359: sena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan 15
2360: päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain
2361: työntekijäin suojelemisesta annettu asetus, mikäli se kos-
2362: kee määräyksiä ammatinvaaralta suojelemisesta.
2363: 
2364: 
2365:     Helsingissä, 10 p:nä marraskuuta 1909.
2366: 
2367: 
2368: 
2369: 
2370:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
2371:        1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2372: 
2373: 
2374: 
2375: 
2376:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
2377:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
2378:           sisältää ehdotuksen asetukseksi ammatinvaaralta suo-
2379:           jelemisesta.
2380: 
2381: 
2382: 
2383: 
2384:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
2385:               ja Suuriruhtinas I
2386: 
2387: 
2388: 
2389: 
2390:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
2391: esityksessä Eduskunnalle antanut ehdotuksen asetukseksi
2392: ammatinvaaralta suojelemisesta.
2393:        2       1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2394: 
2395:             Voimassa olevat, ammatinvaaralta suojelemista kos-
2396:        kevat säännökset ovat käyneet riittämättömiksi sen joh-
2397:        dosta, että vuosi vuodelta on ammattityössä ruvettu yhä
2398:        enemmän käyttämään koneita. Sen ohessa on teollisuus-
2399:        laitoksissa vallitseviin terveydellisiin oloihin sekä työn-
2400:        tekijäin että yleisön edun takia alettu entistä suurem-
2401:        massa määrin kiinnittää huomiota. Asetusehdotukseen
2402:        otetut määräykset tarkoittavat puheenalaisen lainsää-
2403:        dännön uudistamista nykyajan vaatimuksia vastaavalle
2404:        kannalle.
2405:             Eduskunta on ollut sitä mieltä, että ammatti-
2406:        vaaralta suojelemista koskeva lainsäädäntö on ulo-
2407:        tettava jonkun verran laajemmalle, kuin armollisessa
2408:        esityksessä on ehdotettu. Niinpä on Eduskunta lisän-
2409:        nyt asetusehdotukseen säännöksen, jonka mukaan yleisten
2410:        kulkulaitosten aikaansaamista tarkoittavat rakennustyöt
2411:        joutuvat tämän asetuksen määräysten alaisiksi, koska
2412:        sellaiset työt ammattivaaraan nähden ovat teollisuus-
2413:        ammattitöiden kaltaiset. Käytännöllisistä syistä ei ar-
2414:        mollisessa esityksessä ole katsottu sopivaksi ulottaa ase-
2415:        tuksen suojelusmääräyksiä sellaisiin ammattiliikkeisiin
2416:        ja yrityksiin, joissa kautta vuoden työskentelee vähem-
2417:        män kuin viisi työntekijää eikä käytetä varsinaisia
2418:        voimakoneita. Mutta Eduskunnan mielestä kaupunkien
2419:        pienetkin liikkeet ja yritykset kaipaavat määräyksiä,
2420:        jotka järjestävät etenkin niiden terveydellisiä oloja.
2421:        Näin ollen on Eduskunta asetuksen määräysten ulkopuo-
2422:        lelle jättänyt vain; maalla olevat pienet käsityöliik-
2423:        keet ja yritykset ja nämäkin ainoastaan, jos niissä sään-
2424:        nöllisesti pidetään työssä vähemmän kuin kolme työn-
2425:        tekijää eikä varsinaisia voimakoneita niissä ole käytän-
2426:        nössä.
2427:             Niiden muutosten johdosta, jotka· Eduskunta on
2428:        tehnyt ermaisim asetusehdotuksen yksityiskohtaisiin
2429:        määräyksiin, saa Eduskunta esittää seuraavaa.
2430: 1 §.        Armollisen esityksen mukaan eivät sellaiset raken-
2431:        nusyritykset, jotka tarkoittavat yksikerroksisia raken•
2432:             Asetus ammatinvaaralta suojelemisesta.       3
2433: 
2434: nuksia maalla, olisi tämän asetuksen alaisia. Mutta kun
2435: tämän kautta asetuksen ulkopuolelle jäisivät myöskin
2436: valtion, kuntain, seurakuntain ja yhtiöiden maalla ra-
2437: kennuttamat yksikerroksiset rakennukset, jotka enim-
2438: mäkseen ovat isoja, on Eduskunta muodostanut l §:n l
2439: momentin 2 kohdan sellaiseksi, että sanotutkin raken-
2440: nustyöt joutuvat asetuksen määräysten alaisiksi ja
2441: niiden ulkopuolelle ainoastaan yksityisten yksikerroksi-
2442: set asuin- ja talousrakennukset maalla.
2443:      Kun useat ajosillat ovat niin vähäisiä, ettei ole
2444: syytä vaatia asetuksen säännöksiä noudatettavaksi niitä
2445: rakennettaessa, on Eduskunta, päättäessään asetusta
2446: sovellettavaksi yleisten kulkulaitosten rakentamista tar-
2447: koittaviin yrityksiin, jättänyt tällaisten pienten siltain
2448: rakennustyöt asetuksen määräysten ulkopuolelle. Tässä
2449: tarkoituksessa on puheenalaiseen lainkohtaan pantu
2450: sellainen rajoitus, ettei asetus koske niiden siltojen ra-
2451: kentamistöitä, joiden kansi on kuutta metriä lyhyempi.
2452:      Puheenalainen asetusehdotus on laadittu etupäässä
2453: silmälläpitäen teollisuus- ja muuta ammattityötä, joten
2454: kaikki säännökset siinä eivät ole soveltuvia maanvilje-
2455: lykseen ja sen sivuelinkeinoihin. Tämän vuoksi on Edus-
2456: kunta päättänyt pykälän l momentin 4 kohtaan tehdä li-
2457: säyksen, jossa nimenomaan mainitaan, mitkä säännökset
2458: näissäkin elinkeinoissa ovat noudatettavina.
2459:      Eduskunnan päätös ulottaa tämän asetuksen sään-
2460: nökset laajemmalle, kuin armollisessa esityksessä on
2461: ehdotettu, on lisäksi aiheuttanut erinäisiä muutoksia
2462: tähän pykälään.
2463:      Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi, että teollisuus- 2 §.
2464: hallituksen arvosteltavaksi on annettava, milloin kahdek-
2465: san kuutiometrin ilmamäärä työntekijää kohti on pidet-
2466: tävä riittävänä sellaisessa työhuoneessa, joka on ollut ole-
2467: massa jo ennen tämän asetuksen antamista, ja sen vuoksi
2468: päättänyt ottaa 2 §:ään tätä tarkoittavan säännöksen.
2469: Jos teollisuushallitus havaitsee mainitun ilmamäärän
2470: työntekijää kohti riittämättömäksi, on liikkeenharjoitta-
2471:      4       1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2472: 
2473:      jan teollisuushallituksen määräämässä ajassa korjattava
2474:      työhuone sellaiseksi kuin pykälän l momentissa sano-
2475:      taan. Katsoen siihen, että mainittu korjaus eräissä
2476:      teollisuuslaitoksissa voi edellyttää suuriakin muutoksia,
2477:      on korjausta varten puheenalaisissa tapauksissa myön-
2478:      nettävä pisin aika määrätty kahdeksi vuodeksi.
2479: 4 §.       Terveydellisistä syistä on toivottavaa, ettei työhuo-
2480:      neesta kokonaan puutu päivänvaloa. Mutta kun koke-
2481:      mus on osottanut, ettei tätä aina ole varteen otettu, on
2482:      4 §:ään lisätty säännös, jonka mukaan työhuone on, ellei
2483:      siinä suoritettava työ toisin vaadi, varustettava sellaisilla
2484:      ikkunoilla, joista huoneeseen välittömästi pääsee päi-
2485:      vänvaloa.
2486:            Tapaturmia on usein aiheutunut siitä, että työhuo-
2487:      neissa valolaitteet ovat olleet niin asetetut, että ainoas-
2488:      taan ne kohdat huoneesta, joissa työtä tehdään, taikka
2489:      vain määrätyt työkoneen osat ovat olleet välttävästi
2490:      valaistut, mutta muut osat huonetta ja varsinkin per-
2491:      manto pimeinä. Sen vuoksi Eduskunta on pitänyt tar-
2492:      peellisena lisätä tähän pykälään erityisen määräyksen siitä,
2493:      että työhuoneen lattian ja työkoneiden tulee olla riittä-
2494:      västi ja soveliaasti valaistut.
2495: 5 §.       Huomioon ottaen että olosuhteet ja tarpeet eri työ-
2496:      mailla voivat suuresti vaihdella, on Eduskunta päättänyt
2497:      muuttaa 5 §:n siten, että ammattientarkastuksen asiana
2498:      on':;määrätä, milloin työpaikalle tai sen läheisyyteen op.
2499:      työntekijäin aterioimista, peseytymistä ja pukeutumista
2500:      varten hankittava lämmin huone. Ammattientarkasta-
2501:      jain~huomauttamien epäkohtien tähden on sitä paitsi
2502:      katsottu välttämättömäksi, että ammattientarkastuksella
2503:      on oikeus, milloin siihen havaitaan olevan syytä, määrätä
2504:      että eri sukupuolta oleville työntekijöille on hankittava
2505:      eri huoneet tällaista tarkoitusta varten sekä erillään ole-
2506:      vat mukavuuslaitokset.
2507: 6 §.
2508:            Kun ammattientarkastajain kertomuksista käy ilmi,
2509:      että hätävara-uloskäytäviä on eräissä teollisuuslaitoksissa
2510:      pidetty lukittuina, on katsottu tarpeelliseksi 6 §:ssä
2511:             Asetus ammatinvaaralta suojelemisesta.       5
2512: 
2513: määrätä, että sellaisen uloskäytävän oveen kuuluva avain
2514: on aina pidettävä nähtävällä paikalla oven vieressä.
2515:      Kun höyrykoneista ja räjähdysmoottoreista leviää         9 §.
2516: kaasuja, jotka ovat työntekijäin terveydelle haitallisia,
2517: on katsottu tarpeelliseksi 9 §:ään ottaa määräys, että
2518: sellaiset koneet ovat aina sijoitettavat työhuoneesta eril-
2519: lään olevaan suojaan.
2520:      Siihen nähden että useissa työkoneissakin on liik-       10 §.
2521: kuvia osia, jotka ovat, ellei niitä sopivalla tavalla suo-
2522: justeta, työntekijälle vaarallisia, on Eduskunta päättänyt
2523: muuttaa 10 §:n siten, että ei ainoastaan voimakoneiden
2524: vaan myöskin työkoneiden liikkuvat osat ovat, milloin
2525: työn laatu sen sallii, varustettavat tarpeenmukaisilla
2526: turvallisuuslaitteilla.
2527:      Eduskunnan mielestä ei teollisuuslaitoksen omista-       15 §.
2528: jalla ole tarkoitettua hyötyä siitä, että hänelle anne-
2529: taan valta alistaa aiotun uutis- tai muutosrakennuksensa
2530: piirustukset ammattientarkastuksen tutkittaviksi, ellei
2531: samalla määrätä, että ammattientarkastuksen on viipy-
2532: mättä annettava selvät osoitukset siitä, millaisia muu-
2533: toksia tai lisäyksiä on tehtävä, jotta rakennussuunni-
2534: telma olisi tyydyttävä. Sen vuoksi on 15 §:ään lisätty
2535:  tätä koskeva määräys.
2536:       Pienten ammatillisten liikkeiden ja yritysten asetta-   16 §.
2537: minen asetuksen alaiseksi on aiheuttanut 16 §:ään
2538: otetun Smääräyksen, että pykälässä mainittu ilmoitus
2539: voidaan myöskin antaa kaupungissa maistraatille ja
2540: maalla kruununnimismiehelle perille saatettavaksi.
2541:      Korkein sakko, mikä armollisen esityksen mukaan          20 §.
2542: olisi seurauksena asetuksen rikkomisesta eli tuhat mark-
2543: kaa, saattaisi tuottaa suuressa mittakaavassa toimi-
2544: ville liikkeille vain vähäpätöisen vahingon sen hyö-
2545: dyn rinnalla, mikä niille voisi koitua erinäisten ase-
2546: tuksessa olevien säännösten ehdoin tahdoin tapahtu-
2547:  vasta rikkomisesta. Eduskunta on sen vuoksi korottanut
2548:  20 §:ssä olevan sakkorangaistusasteikon ylärajan.
2549: · · Teollisuudenharjoittajille on varattava riittävästi       21 §.
2550:  aikaa järjestää teollisuuslaitoksensa tarpeellisten huo-
2551: 6       1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2552: 
2553: neistojen, koneiden ynnä muun puolesta sille kannalle,
2554: että asetusta heidän liikkeessään voidaan noudattaa heti
2555: sen voimaan astuttua, ja on Eduskunta sentähden muo-
2556: dostanut 21 §:n siten, että puheenalainen aika tulisi ole-
2557: maan vähintään yksi vuosi.
2558: 
2559:     Sen nojalla mitä edellä on esiin tuotu, saa Edus-
2560: kunta Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti
2561: ilmoittaa,
2562:               että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
2563:          esityksessä olevan asetusehdotuksen näin kuulu-
2564:          vana:
2565: 
2566: 
2567:                          Asetus
2568:             ammatinvaaralta suojelemisesta.
2569: 
2570:                              1 §.
2571:      Tämän asetuksen alaisia ovat ne alempana mainitut
2572: ammattiliikkeet ja yritykset, joissa työapulaisina käyte-
2573: tään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
2574:      1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
2575: keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
2576:      2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut ra-
2577: kennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoitta-
2578: vat yksityisten yksikerroksisia asuin- ja talousrakennuksia
2579: maalla;
2580:       3) rakennusyritykset, jotka tarkoittavat rautatien,
2581: raitiotien, kanavan ja sataman rakentamista taikka sel-
2582: laisen ajosillan tekemistä, jonk!J, kansi on vähintään kuusi
2583: metriä pitkä;
2584:      4) maanviljelys- ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä
2585: käytetään luonnonvoimalla käypiä koneita, kuitenkin
2586: niin että niissä ovat noudatettavina ainoastaan 9 §:n 1
2587: momentin sekä 10, 11, 12, 13, 14 ja 17 §:n määräykset.
2588:      Älköön tätä asetusta sovellettako sellaisiin käsityö-
2589: liikkeisiin ja yrityksiin maalla, joissa säännöllisesti pide-
2590: tään työssä vähemmän kuin kolme työntekijää ja joissa
2591:             Asetus ammatinvaaralta suojelemisesta.         7
2592: 
2593: ei tule käytäntöön muita luonnonvoimalla käypiä ko-
2594: neita kuin enintään puolen hevosvoiman sähkömoottoreja.
2595:      Mitä tässä asetuksessa säädetään koskekoon semmois-
2596: takin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tahi seura-
2597: kunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
2598:                              2 §.
2599:      Työhuoneen tulee olla niin tilava, että kutakin siinä
2600: työskentelevää työntekijää kohti on vähintään kymmenen
2601: kuutiometriä ilmaa.
2602:       Työhuoneessa, joka jo tätä asetusta annettaessa on ole-
2603: massa ja johon on järjestetty tarkoituksenmukainen me-
2604: kaaninen ilmanvaihto, olkoon kuitenkin, jos teollisuushal-
2605: litus työn laatuun nähden siihen suostuu, vähintään kah- '
2606: deksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää kohti
2607: riittävä. Muussa tapauksessa myöntäköön teollisuushalli-
2608: tus enintään kahden vuoden ajan huoneuston korjaami-
2609: seen sen mukaiseksi kuin l momentissa määrätään.
2610:                              3 §.
2611:      Työhuoneessa on ylläpidettävä järjestystä ja puh-
2612: tautta sekä niin sovelias lämpömäärä, kuin työn laatu sallii,
2613: niin myös toimeenpantava tarpeellinen ilmanvaihto. Jos
2614: työnteon aikana tahi sen johdosta syntyy epäterveellisiä
2615: tai vaarallisia kaasuja, höyryjä taikka tomua, on ryhdyt-
2616: tävä tehokkaisiin keinoihin niiden poistamiseksi tahi nii-
2617: den työhuoneisiin leviämisen estämiseksi.
2618:                               4 §.
2619:      Jollei työhuoneessa suoritettava työ toisin vaadi,
2620: tulee työpaikaksi säännöllisesti käytetyssä huoneessa olla
2621: sellaisia ikkunoita, joista työhuoneeseen välittömästi pää-
2622: see päivänvaloa. Työhuoneen ja erittäin työkoneiden ja
2623: lattian tulee olla riittävästi ja soveliaasti valaistut. Niin-
2624: ikään pitää käytäväin, portaiden ja muiden paikkain,
2625: joissa työntekijät liikkuvat tai oleskelevat, olla niin
2626: valaistut, etteivät työntekijät puutteellisen valaistuksen
2627: tähden joudu vaaran alaisiksi.
2628:      Työhuoneessa tahi työpaikalla, jossa on tahi saattaa
2629:   8     1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2630: 
2631: syntyä_räjähtäviä· kaasuja taikka räjähtävää tai hel-
2632: posti syttyvää tomua, käytettäköön ainoastaan sem-
2633: moista valaistustapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen
2634: vaaraa.
2635:                               5 §.
2636:      Työpaikalla tahi sen läheisyydessä on, milloin ammat-
2637: tientarkastus harkitsee sen tarpeelliseksi, hankittava työn-
2638: tekijöille ruokailu-, pesu- ja pukuhuone, ja ammattien-
2639: tarkastuksen asiana on määrätä, milloin erityinen sel-
2640: lainen huone on varattava naispuolisille työntekijöille.
2641: Huoneessa on ylläpidettävä sovelias lämpömäärä, puh-
2642: tautta ja ilmanvaihtoa. Missä olosuhteet tekevät sen tar-
2643: peelliseksi, on työntekijöille varattava tilaisuus saada mu-
2644: kanaan oleva tahi työpaikalle tuotu ruokansa lämmite-
2645: tyksi. Pannuhuonetta älköön käytettäkö ruokailuhuo-
2646: neeksi.
2647:      Kelvollista juomavettä on pidettävä työpaikalla työn-
2648: tekijäin saatavana.
2649:      Työntekijöille on hankittava riittävästi mukavuus-
2650: laitoksia ja työpaikalla, missä työntekijöinä on kumpais-
2651: takin sukupuolta, ammattientarkastuksen määräyksestä
2652: erikseen naispuolisille työntekijöille.
2653: 
2654:                             6 §.
2655:      Työhuoneet ovat työntekijäin luvun mukaan varus-
2656: tettavat kyllin lukuisilla uloskäytävillä, joiden ovet hel-
2657: posti voidaan avata ulospäin.
2658:      Hätävara-uloskäytävän kohdalle on pantava selvä
2659: päällekirjoitus ja, milloin sen ovi pidetään lukittuna,
2660: avain säilytettävä nähtävällä paikalla sen vieressä.
2661:      Useampikerroksisessa tehdas- tai työhuonerakennuk-
2662: sessa taikka rakennuksessa, jonka työnantaja on luovut-
2663: tanut asunnoiksi työväelle, pitää olla helposti saatavissa
2664: olevia, käyttökelpoisia pelastustikapuita ja muita työn-
2665: tekijäin pelastamiseen tulipalon syttyessä tarpeellisia
2666: laitteita. Missä työntekijäin turvallisuus niin vaatii,
2667: ovat semmoisen rakennuksen portaat tehtävät tulen-
2668: kestävät.
2669:             Asetus ammatinvaaralta suojelemisesta.         9
2670: 
2671:                             7 §.
2672:      Semmoisiin paikkoihin, joissa on vaara tarjona että
2673: työntekijät saattavat pudota tahi putoavat esineet heitä
2674: vahingoittaa, on asetettava tarkoituksenmukaisia ja työn
2675: laatuun soveltuvia turvallisuuslaitteita, niinkuin käsipuita
2676: portaisiin ja rakennustelineihin, aitauksia parvekkeita
2677: pitkin ja lattia-aukkojen ja altaiden ympäri sekä sopivia
2678: suojuksia ammeiden ja muiden avoimien astiain kohdalle,
2679: jotka asemansa, sisällyksensä tahi syvyytensä takia saat-
2680: tavat olla vaarallisia.
2681:                             8 §.
2682:      Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa
2683: on selvästi ilmoitettava korkein luvallinen kuormitus, ja
2684: ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esinei-
2685: den putoamisen estämiseksi. Hissit ovat, milloin ammat-
2686: tientarkastus havaitsee sen tarpeelliseksi, varustettavat
2687: automaattisesti sulkeutuvilla ovilla.
2688:                             9 §.
2689:      Koneet ovat sijoitettavat sillä tavoin, että työnteki-
2690: jät niin vähän kuin mahdollista joutuvat niiden liikkuvien
2691: osien ja voimansiirtolaitosten yhteyteen.
2692:      Voimakone, joka on erillään työkoneista, on sijoi-
2693: tettava eri huoneeseen taikka sopivalla tavalla aidattava
2694: tai suojuskotelolla varustettava, kuitenkin niin että höyry-
2695: kone ja räjähdysmoottori aina sijoitetaan eri huoneeseen.
2696:                            10 §.
2697:       Huimapyörät, hammasrattaat ja koneiden liikkuvat
2698: osat ovat, milloin ne saattavat olla työntekijöille vaaralli-
2699: set, tarkoituksenmukaisella ja työn laatuun soveltuvalla
2700: tavalla peitettävät, aidattavat tahi muuten turvallisuus-
2701: laitteilla varustettava t.
2702:      Voimansiirtoakselit, hihnat ja köydet ovat, missä ne
2703: saattavat tuottaa työntekijöille vaaraa, varustettavat tar-
2704: peenmukaisilla aitauksilla. Suojeluslaitteita on asetettava
2705: hihnain tai köysien katkeamisesta tai putoamisesta johtu-
2706: van tapaturman estämiseksi.
2707: 10      1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
2708: 
2709:      Sähköjohdot pitää olla siten laitetut, ettei niistä synny
2710: vaaraa työntekijöille.
2711:                             l l §.
2712:       Ennenkuin voimansiirtojohto pannaan käyntiin, on
2713: siitä kaikkiin niihin työhuoneisiin, joihin liike johdetaan,
2714: annettava ilmoitus työil.tekijöille ennakolta tunnetuksi
2715: saatetulla tavalla.
2716:      Kussakin sellaisessa työhuoneessa on soveliaisiin paik-
2717: koihin asetettava soittojohtoja voimakonehuoneeseen ja
2718: jokaisessa suuremmassa työsalissa pitää olla irroituskyt-
2719: kyjä, joilla voimansiirtojohdot tarvittaessa voidaan voi-
2720: makoneesta riippumatta saada pysäytetyiksi.
2721:                             12 §.
2722:      Työkoneessa pitää olla sekä kiinteä että joutopyörä
2723: ynnä hihnahanko tahi muu tarkoituksenmukainen laite
2724: työkoneen erottamiseksi voimansiirtojohdon yhteydestä
2725: sekä, missä soveliaasti käy laatuun, tarpeenmukainen
2726: laite, jolla sen voi joutuisasti pysäyttää.
2727:                              13 §.
2728:      Työkoneiden ja voimansiirtojohtojen rasvaamisen
2729: tahi puhdistamisen sekä hihnojen panemisen hihnapyöräin
2730: päälle tahi niistä irroittamisen tulee, mikäli mahdollista,
2731: tapahtua koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei
2732: sellaista hihnojen panemista tahi irroittamista saa toi-
2733: mittaa muu kuin siihen erittäin opetettu henkilö ja aino-
2734: astaan käyttämällä siihen tarkoitukseen sopivia laitteita.
2735:                              14 §.
2736:      Työntekijää, jota käytetään sellaiseen työhön, missä
2737: helposti saattaa sattua tapaturma, on tarkasti ope-
2738: tettava mitä sen välttämiseksi on vaarinotettava.
2739:      Erittäin vaarallisissa paikoissa tahi koneissa pitää olla
2740: tiedoksipano, jossa työntekijöille annetaan selviä ohjeita
2741: tapaturmain välttämiseksi.
2742:                              15 §.
2743:      Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuuslai-
2744: toksen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestarakentami-
2745:             Asetus ammatinvaaralta suoje Iemisesta.     ll
2746: 
2747: seen, olkoon oikeutettu pyytämään ammattientarkastuk-
2748: sen lausuntoa, vastaavatko aiottua uutis- tahi muutos-
2749: rakennusta varten suunnitellut laitteet, piirustuksen ja
2750: selitelmän mukaan, tämän asetuksen määräyksiä; ja
2751: ammattientarkastuksen on viipymättä annettava lau-
2752: suntonsa sekä samalla, jollei katso mainittuja suunnitel-
2753: mia tyydyttäviksi, selvät osotukset tarpeellisista muu-
2754: toksista tahi lisäyksistä.
2755:      Ammattientarkastuksen lausuntoa voidaan myöskin
2756: pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille aiottu-
2757: jen huoneustojen uutis- tahi lisärakennuksesta.
2758: 
2759: 
2760:                              16 §.
2761:      Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa semmoi-
2762: sessa uudessa liikkeessä tahi yrityksessä, joka on tämän
2763: asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä
2764: teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä, siinä käy-
2765: tettäviksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta
2766: sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria hen-
2767: kilöitä tahi naisia, ja milloin työ alotetaan.
2768:      Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän
2769: asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä
2770: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
2771: - ~ Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, teollisuus-
2772: hallitukselle asetettuina, antaa kaupungissa maistraatille
2773: ja maalla kruununnimismiehelle, joiden tulee ne viipy-
2774: mättä perille toimittaa.
2775: 
2776: 
2777:                             17 §.
2778:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä amma-
2779:  tit tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaaralli-
2780:  siin ja niistä sekä muutenkin tämän asetuksen sovelta-
2781: 'misesta annettava eri teollisuushaaroja ja ammatteja
2782:  varten erityisiä työväen suojelemiseksi tarpeellisia
2783:  ohjeita.
2784: 12       1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 2.
2785: 
2786:                          18 §.
2787:     Tämä asetus pitää olla soveliaisiin paikkoihin julki-
2788: pantuna jokaisessa sen alaisessa työpaikassa ja niini-
2789: käänlilmoituslasianomaisen ammattientarkastajan ja
2790: hänen apulaisensa nimestä ja asuinpaikasta.
2791: 
2792:                            19 §.
2793:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, teollisuus-
2794: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus,
2795: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
2796: 
2797:                            20 §.
2798:     Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä rangaista-
2799: koon enintään kahdentuhannen markan sakolla, jollei
2800: kovempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
2801:     Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
2802: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla
2803: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoas-
2804: taan edustajaa rikoksesta.
2805: 
2806:                          21 §.
2807:      Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
2808: toisena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan
2809: 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa ole-
2810: vain työntekijäin suojelemisesta annettu asetus, mikäli
2811: se koskee määräyksiä ammatinvaaralta suojelemisesta.
2812: 
2813: 
2814: 
2815:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
2816: 
2817:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1909.
2818: 
2819: 
2820: 
2821: 
2822:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
2823:            1909. Toiset valtiopäivät. N:o 3.
2824: 
2825: 
2826: 
2827: 
2828:                 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
2829:            nen esitys Suomen Eduskunnalle, sisältävä
2830:            ehdotuksen l) Armolliseksi Asetukseksi teolli-
2831:            suusammattityöstä sekä 2) Armolliseksi Ase-
2832:            tukseksi ammattientarkastuksesta.
2833: 
2834:       Määräyksiä, joilla pyrittiin estämään lasten ja nuor-
2835: ten henkilöiden työvoiman sopimatonta käyttämistä teol-
2836: lisuustyössä, otettiin jo 31 p:nä maaliskuuta 1879 annet-
2837: tuun Armolliseen Asetukseen elinkeinoista, jonka 33 §:ssä
2838: on säännöksiä alimmasta ijästä, jonka täyttäneitä saadaan
2839: ottaa työhön tehtaisiin ja käsityölaitoksiin, sekä lasten työ-
2840: päivän pituudesta ja alaikäisten yötyön kiellosta. Muu-
2841: tamilta kohdin kumottiin sanottu lainpaikka 15 p:nä huh-
2842: tikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain työntekijäin
2843: suojelemisesta annetulla Armollisella Asetuksella, jossa
2844: puheenalaisia säännöksiä kovennettiin, erittäinkin mitä tu-
2845: lee alaikäisten työhön vuorilaitoksessa, ruukissa, tehtaassa
2846: tahi muussa tehtaan tapaan käytettävässä ammatissa. Sen
2847: ohessa annettiin muun muassa määräyksiä asetuksen nou-
2848: dattamisen silmälläpidosta erityisen ammattientarkastuk-
2849: sen kautta.
2850:       Asiasta voimassa olevat säännökset ovat kuitenkin
2851:  aikaa myöten näyttäytyneet riittämättömiksi. Yhä voimak-
2852: kaampana on esiintynyt vaatimus että annettaisiin uudet te-
2853:                             N:o 3
2854: 
2855: hokkaammat suojelusmääräykset alaikäisten ammattityöstä,
2856: samoin myös vaatimus että valtion toimeenpaneman työväen-
2857: suojeluksen periaate ulotettaisiin myöskin täysikasvuisten
2858: työntekijäin ja eritotenkin naispuolisten ammattityönteki-
2859: jäin työajan järjestämiseen. Tämän yhteydessä on se vaa-
2860: timus, että ammattientarkastus järjestettäisiin uudestaan,
2861: jotta se saataisiin nykyistä olennaisesti tehokkaammaksi.
2862:       Ottaen huomioansa työväensuojeluksesta voimassa ole-
2863: van lainsäädännön tarkastuksen siten esiintulleen tarpeen
2864: on Keisarillinen Majesteetti, asian oltua valmisteltavana
2865: eräässä Keisarillisen Suomen Senaatin asettamassa komi-
2866: teassa, teettänyt täten Eduskunnan hyväksyttäväksi Ar-
2867: mossa annetut ehdotukset Armolliseksi Asetukseksi teolli-
2868: suusammattityöstä sekä Armolliseksi Asetukseksi ammat-
2869: tientarkastuksesta.
2870:       Ehdotettu asetus teollisuusammattityöstä tulisi korvaa-
2871: maan 1889 vuoden asetuksen vastaavat määräykset. Laki-
2872: ehdotuksen 1 §:n mukaan tulisivat sen asetuksen alaisia ole-
2873: maan semmoiset ammattiliikkeet ja yritykset, joissa käyte-
2874: tään työapulaisina muita kuin puolisaa tahi omia vajaval-
2875: taisia lapsia, jonka tähden siis semmoinen ammattiliike, joka
2876: ei ole elinkeinolaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden alai-
2877: nen, jäisi riippumattomaksi tämän asetuksen määräyksistä.
2878:       Puheenalaisen asetuksen alaisina ammattiliikkeinä ja
2879: yrityksinä luetellaan lakiehdotuksessa ensiksi tehdas- ja
2880: käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliikkeet tahi -ammatit
2881: kaupungissa ja maalla, niin myös kirkko- ja tehdasraken-
2882: nustyöt sekä muut rakennusyritykset, ei kuitenkaan sellai-
2883: set yritykset, jotka tarkoittavat yksikerroksisia rakennuksia
2884: maalla. Käytännöllisistä syistä on kuitenkin asetuksen päte-
2885: vyysalasta erotettu aivan vähäpätöiset ammattiliikkeet, jol-
2886: loin raja on vedetty siten, että lain alaisiksi eivät joutuisi
2887:                              N:o 3                          3
2888: 
2889: ne ammattiliikkeet ja yritykset, joissa kautta vuoden pide-
2890: tään työssä vähemmän kuin viisi työntekijää ja joissa muita
2891: luonnonvoiman avulla käypiä koneita kuin enintään puo-
2892: len hevosvoiman sähkömoottoreja ei tule työssä käytäntöön.
2893: Sikäli kuin ehdotettu asetus tällä perusteella ei tulisi
2894: soveltumaan käsityölaitoksiin, jäisivät elinkeinolaissa asiasta
2895: annetut määräykset edelleenkin noudatettaviksi.
2896:        Tämän lisäksi on puheenalaisen lakiehdotuksenkatsottu
2897: olevan eräiltä kohdilta ulotettava koskemaan myöskin sel-
2898: laista liikettä, joka tarkottaa puutavaran uittoa ja tavarain
2899: lastausta ja purkamista. Näitä ammattitoiminnan lajeja to-
2900: sin ei käy suorastaan merkitseminen teollisuustoiminnaksi,
2901: mutta niillä ja teollisuusammattityöllä on kuitenkin useissa
2902: suhteissa semmoisia yhtymäkohtia, että ne on katsottu voi-
2903: tavan alistaa tämän lain alaisiksi, kuitenkin ainoastaan mitä
2904: tulee lasten ja nuorten henkilöiden työhön. Tässä lakiehdo-
2905: tuksessa olevaa täysikasvuisten työntekijäin työn järjestelyä
2906:  ei ole, siihen luonnon- ja muista ulkonaisista oloista aiheutu-
2907: vaan epäsäännöllisyyteen nähden, mikä on kahden viimeksi
2908: mainitun ammattiliikkeen tunnusmerkki, näyttänyt olevan
2909:  pantava niihin soveltumaan, vaan on se rajoitettu puh-
2910:  taasti teolliseen ammattiliikkeeseen (1 §:n 2 mom.).
2911:         1889 vuoden asetus sisältää 7 §:n 1 momentissa kiellon
2912:  käyttämästä lapsia, jotka eivät ole täyttäneet kahtatoista
2913:  vuotta, työssä tehtaassa taikka käsi- tahi muussa teollisuus-
2914:  ammatissa. Tämän ikärajan kohottamisen puolesta puhuu jo
2915:  se seikka, että lapset Suomessa kahdentoista vuotisina yleensä
2916:  ovat ruumiillisesti ja henkisesti vähän kehittyneitä ja, missä
2917:  niitä pidetään teollisuustyössä, usein ovat kivulloisen näköisiä
2918:  ja ruumiinrakennukseltaan silminnähtävästi heikkoja. Mai-
2919:  nittuun suuntaan menevä lainmuutos käy kuitenkin vält-
2920:  tämättömäksi, jos, niinkuin on ehdotettu, yleinen oppivel-
2921:   4                        N:o 3
2922: 
2923: vollisuus Suome~sa toteutetaan, sillä siitä jo tehdyn laki-
2924: ehdotuksen mukaan olisivat maalaislapset kolmentoista ja
2925: kaupunkilaislapset neljäntoista vuoden ikäisiksi asti ehdo-
2926: tetun oppivelvollisuuden alaisia. Tähän nähden on nyt
2927: käsillä olevassa lakiehdotuksessa otettu säännöksi, että alle
2928: neljäntoista vuoden ikäisiä lapsia ei saa työssä käyttää, ja
2929: on poikkeusta tästä myönnetty ainoastaan niihin lapsiin
2930: nähden, jotka ovat täyttäneet kolmetoista vuotta ja käy-
2931: neet kansakoulun tahi muuten hankkineet vastaavan tieto-
2932: määrän, jos lääkärintodistuksella näytetään, että lapsen
2933: terveydelle ei ole siitä työstä haittaa (2 §).
2934:       Samoin kuin nyt voimassa olevassa laissa tarkoite-
2935: taan tässä lakiehdotuksessa lapsella sitä, joka ei ole täyt-
2936: tänyt viittätoista vuotta, ja nuorella henkilöllä sitä, joka
2937: on täyttänyt viisitoista, vaan ei kahdeksaatoista vuotta
2938: (3 §).
2939:       Lasten ja nuorten henkilöiden työstä sisältää 1889
2940: vuoden asetus pääasiallisesti että sellaisia henkilöitä äl-
2941: köön pidettäkö työssä muuna vuorokauden aikana kuin
2942: jäiestä kello viiden ennen puoltapäivää ja ennen kello yh-
2943: deksää jälkeen puolenpäivän, jonka ohessa pisin luvalli-
2944: nen todellinen työaika on määrätty lapsille puoleksi seit-
2945: semättä ja nuorille henkilöille kahdeksitoista tunniksi.
2946: Jokapäiväinen työ on keskeytettävä säännöllisillä lepohet-
2947: killä siten, että lapsi saa olla joutilaana vähintäänkin puo-
2948: len tuntia ja nuori henkilö vähintäänkin kaksi tuntia, ja
2949: pitää yksi lepohetki tulla viimeistäänkin neljän ja toinen
2950: viimeistäänkin yhdeksän tunnin kuluttua siitä kuin työ
2951: aljettiin. Näistä säännöksistä voidaan kuitenkin asetuk-
2952: sen 11 §:n mukaan myöntää helpotuksia muutamissa suh-
2953: teissa. Asianomaisen ammattientarkastajan vallassa on
2954: myös sanotun asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan, milloin
2955:                            N:o 3                         5
2956: 
2957: siihen on aihetta, vaatia lääkärintodistus siitä, onko työ
2958: lapselle tai nuorelle henkilölle haitallista, ja on ammatin-
2959: harjoittaja velvollinen hankkimaan sen todistuksen, jos tah-
2960: too edelleen pitää sitä henkilöä työssään. Tämän lisäksi
2961: asetuksen 12 §:ssä muun muassa kielletään pitämästä lasta
2962: tahi nuorta naista työssä kaivoksessa tahi kivenlouhoksessa.
2963:        Se suojelus, mikä vastamainituissa suhteissa on sa-
2964: notun asetuksen kautta hankittu lapsille ja nuorille hen-
2965: kilöille, näyttää nyttemmin, niinkuin jo aikaisemmin on
2966:  huomautettu,' riittämättömältä eikä vastaa ajanmukaiselle
2967:  suojeluslainsäädännölle asetettavia vaatimuksia. Lasten ja
2968:  nuorten henkilöiden työn järjestämiseen, samoin kuin alim-
2969:  man luvallisen työhöntulo-ijän määräämiseen nähden, josta
2970:  jo ennen on ollut puhe, vaatii huolenpito kasvavan suku-
2971:  polven terveydestä ja l<.ehityksestä uusia, tehokkaampia
2972:  lainmääräyksiä.
2973:        Lakiehdotuksessa on säännöksi määrätty että lasta
2974:  ja nuorta henkilöä älköön pidettäkö työssä ennen kello
2975:  kuutta aamulla eikä jäiestä kello seitsemän illalla (6
2976:  §:n 1 mom.). Mitä erittäinkin tulee työn päättymisajau
2977:  määräämiseen viimemainituksi kellonlyömäksi, niin on se
2978:  etupäässä aiheutunut sen huomioon ottamisesta, että sel-
2979:  laiset alaikäiset työntekijät pääsisivät käymään ammatti-
2980:  koulua, jossa opetusta tavallisesti annetaan jotenkin myö-
2981:  hään iltasella. - Ei ole kuitenkaan katsottu käyvän laa-
2982:  tuun että, mitä tulee miespuolisiin nuoriin henkilöihin,
2983:   aivan poikkeuksettomasti sovellettaisiin vastamainittua,
2984:   työaikaa koskevata määräystä, koska silloin täydellisen
2985:   kehityksen saavuttaminen eräissä ammateissa, joissa työn
2986:   täytyy säännöllisesti jatkua muinakin vuorokauden ai-
2987:   koina, noilta henkilöiitä riistettäisiin, ilmeiseksi vahin-
2988:   goksi sekä heille itselleen että niille ammateille, joita se
2989:   6                        N:o 3
2990: 
2991: koskisi. Teollisuushallitukselle on sen tähden. ehdotuksessa
2992: annettu valta pyynnöstä sallia nuorukaista pidettävän
2993: työssä muunakin vuorokauden aikana, milloin se harkitaan
2994: tarpeelliseksi hänen ammattikehityksellensä (6 §:n 2 mom.).
2995:       Jokapäiväisen työajan pituudesta sisältää lakiehdo-
2996: tus sen, että lasta älköön pidet~kö työssä enempää kuin
2997: kuusi tuntia eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin kym-
2998: menen tuntia (7 §). Tämän ohessa on säädetty että lap-
2999: sen työ ei saa keskeytyksettä jatkua päälle neljän eikä
3000: nuoren henkilön työ päälle viiden tunnin, kuitenkin sillä
3001: poikkeuksena että, jos lapsen työaika on enintään viisi
3002: tuntia, saa työ jatkua keskeytymättä (12 §:n 2 mom.). Vii-
3003: memainitussa tapauksessa määrättyyn erityisen lyhyeen
3004: työaikaan nähden tämä poikkeus, jota vaatii työn järjes-
3005: täminen eräissä teollisuuksissa, ei voine aiheuttaa tervey-
3006: denvaaraa työssä oleville lapsille.
3007:        Vakuuden saamiseksi siitä, että sairaloisia tai ruu-
3008: miiltaan heikkoja lapsia ei oteta ammattityöhön, on laki-
3009: ehdotuksessa määrätty että lapset ovat alistettavat pakol-
3010: lisen lääkärintutkimuksen alaisiksi ennenkuin ne otetaan
3011: palvelukseen. Sen lisäksi on voimassa olevan lain mukai-
3012: sesti ammattientarkastukselle pidätetty oikeus, milloin ta-
3013: hansa sittemmin aihetta ilmestyy, työnantajalta vaatia
3014: uusi lääkärintodistus (5 §). Lopuksi on huomautettava että
3015: on tykkänään kielletty käyttämästä lapsia ja nuoria henki-
3016: löitä työssä semmoisissa ammattiliikkeissä, jotka on julis-
3017: tettu erittäin vaarallisiksi, niin myös käyttämästä lasta tai
3018: nuorta naista työssä kaivoksissa tahi kivenlouhoksissa maan
3019: alla, huoneenrakennusyrityksissä tahi tavarain lastaamisessa
3020: ja purkamisessa (4 §).
3021:       Ne yleisesti tunnustetut terveyshoidolliset ja siveel-
3022: liset vaarat, jotka johtuvat naisten yötyöstä teollisuuslai-
3023:                             N:o 3                        7
3024: 
3025:  toksissa, ovat useammissa sivistysmaissa aiheuttaneet sen,
3026: että on annettu erityisiä määräyksiä, joilla sellainen yötyö
3027: rajoitetaan tahi kielletään. Samat syyt näyttävät Suo-
3028: meenkin nähden puoltavan mainitunlaatuisten rajoitusten
3029: käytäntöön ottamista.
3030:        Mitä tulee kysymykseen, kuinka laajalti teollisuuden
3031: alalla työskenteleviä naisia käytetään yötyöhön, on siitä
3032: nykyään saatavissa ainoastaan niukkoja tietoja, parhaasta
3033: päästä selonteoissa maamme eri teollisuuksien työtilastol-
3034: lisista tutkimuksista. Kun yötyötä yleensä ei tehdä tu-
3035: pakkateollisuudessa eikä, mitä naispuolisiin työntekijöihin
3036: tulee, kirjapainoteollisuudessakaan, on yötyö edelleenkin
3037: hyvin levinnyt leipurinammatissa, jossa naisia paljon käy-
3038: tetään työssä, jonka ohessa yötyötä, vaikkakin verraten
3039: vähemmässä määrässä, tehdään kutomateollisuudessa, joka
3040: suuremmaksi osaksi käyttää hyväkseen naisten työvoimaa.
3041: Muista teollisuudenhaaroista ei ole toistaiseksi työtilastol-
3042: lisia selontekoja. Kuitenkin on tunnettua, että naisia
3043: miesten rinnalla huomattavassa määrässä käytetään yö-
3044: työhön sahoissa ja lautatarhoissa sekä puuvanuke- ja
3045: paperiteollisuudessa. Muissa teollisuusammateissa, joissa
3046: yötyötä tehdään, ei sellaisessa työssä käytetä tiettävästi
3047: sanottavan paljon naispuolisia työntekijöitä. Naisten yö-
3048: työllä on siis Suomessa suurempi merkitys ainoastaan ku-
3049: tomateollisuuteen, sahateollisuuteen sekä puuvanuke- ja
3050: paperiteollisuuteen nähden. Kysymys yötyöstä leipomoissa
3051: on näet erityisen lainsäädäntötoimenpiteen kautta jo saa-
3052: nut ratkaisunsa.
3053:       Harkitessa kysymystä siitä, missä määrin naisten
3054: yötyö olisi rajoitettava, lienee etupäässä otettava huomioon,
3055: ettei sellaisen työn ehdoton kieltäminen näytä terveyshm-
3056: dollisista syistä välttämättömän tarpeelliselta eikä muuten-
3057:   8                        N:o 3
3058: 
3059: kaan suotavalta, koska naisten ansaitseruismahdollisuudet
3060: sen kautta vähenisivät. Yötyöstä olevat haitat näyttävät
3061: melkoisesti supistuvan, jos vuorotyö, niinkuin monin pai-
3062: koin paperiteollisuuden alalla on asian laita, jaetaan kolmeen
3063: kahdeksantuntiseen vuoroon, jolla tavalla yötyö palautuisi
3064: vain joka kolmas viikko ja tuntimääräitä ei läheskään
3065: vastaisi sitä pisintä työaikaa, joka, kuten alempana tar-
3066: kemmin selvitetään, lakiehdotuksessa on edellytetty. Sen
3067: vuoksi on katsottu nykyään riittävän se, että ehdotuk-
3068: sessa kielletään naisten yötyö, jos työ ei ole järjestetty
3069: ylempänä mainitulla tavalla, jolloin yötyöksi luetaan se
3070: työ, jota tehdään kello yhdeksästä illalla kello kuuteen
3071: aamulla (8 §:n 1 mom.).
3072:        Mutta joskin niinmuodoin naisten yötyön yleinen
3073: rajoittaminen, kuten edellä on mainittu, on katsottu olevan
3074: lainsäädäntötoimin aikaansaatava, ei kuitenkaan ole jätet-
3075: tävä huomioon ottamatta, että sellaisia tapauksia on ole-
3076: massa, jolloin huolenpito työläisnaisesta itsestään enemmän
3077: kuin tulevan polven terveydestä ja kehityksestä ei näytä
3078: vaativan vastamainitunlaatuisia suojelusmääräyksiä. Täl-
3079: laisissa poikkeustapauksissa pitäisi olla mahdollista myön-
3080: tää naimattomalle naiselle tahi leskivaimolle oikeus laa-
3081: jempaan osanottoon yötyöhön, milloin se taloudellisista
3082: syistä olisi hänelle tarpeellista. Tällä perusteella on am-
3083: mattientarkastus oikeutettu yksityisissä tapauksissa myön-
3084:  tämään leskivaimolle tai naimattomalle naiselle oikeuden
3085:  ottaa osaa yötyöhön, huolimatta sitä koskevista rajoituk-
3086:  sista (8 §:n 2 mom.).
3087:        1889 vuoden asetuksen säännökset työajan pituudesta
3088:  koskevat yksinomaan lasten ja nuorten henkilöiden työtä.
3089:  Aikuisten työntekijäin työaika järjestetään sitä vastoin
3090:  Suomessa edelleenkin, lukuunottamatta Rikoslain mää-
3091:                            N:o 3                         9
3092: 
3093: räyksiä sapatin aikana tehdystä työstä, ainoastaan yksi-
3094: tyisen sopimuksen kautta. Täydellisiä tietoja työajan pi-
3095: tuudesta teollisuusammateissa valitettavasti ei ole saata-
3096: vissa, mutta yleisenä sääntönä lienee nykyään, että päivit-
3097: täinen työaika ammateissa, joissa ei käytetä vuorotyötä,
3098: vain harvoin on yhtätoista tuntia pitempi ja enimmäkseen
3099: on 10-11 tuntinen tai lyhempi. Kun nyttemmin lyhempi
3100: työaika lauantaisin on sangen yleinen, voitanee otaksua,
3101: että viikottainen työaika edellämainituissa ammateissa
3102: yleensä pysyttelee viidenkymmenenseitsemän ja kuuden-
3103: kymmenenkuuden tunnin välillä. Mitä taas tulee työaikaan
3104: niissä ammateissa, joissa työ tehdään vuoroissa, on sen
3105: pituus melko lailla vaihteleva, riippuen siitä onko vuoro-
3106: kausi jaettu ainoastaan kahteen kaksitoistatuntiseen työ-
3107: vuoroon, mikä tähän saakka on ollut tavallista, vai onko
3108: työ järjestetty kolmeen kahdeksantuntiseen vuoroon, jota
3109: järjestelyä viime aikana muutamissa ammateissa on ruvettu
3110: käyttämään.
3111:       Koska siis ainakin muutamilla ammattialoilla ylen
3112: pitkä työaika vielä on vallalla ja epätietoista on, voidaanko
3113: ja milloin mainittu epäkohta vapaaehtoisen sopimuksen
3114: tietä poistaa, on havaittu tarpeelliseksi useampien maiden
3115: lainsäädännön esimerkkiä noudattaen ulottaa valtion toi-
3116: meenpanemaa työväensuojelusta aikuistenkin työntekijäin
3117: työajan järjestämiseen. Asian oman luonnon mukaista on
3118: kumminkin, että mainitunlaatuiseen toimenpiteeseen on
3119: ryhdyttävä suurinta varovaisuutta noudattaen, jotteivät
3120: tärkeät ammattiedut siitä tulisi kärsimään. Teollisuus-
3121:  ammattien alalla Suomessa vallitsevia olosuhteita huomioon
3122: ottaen on säännöllisen työajan rajoittaminen enintään kuu-
3123: deksikymmeneksi tunniksi viikossa näyttänyt olevan se
3124: toimenpide, johon nykyään lainsäädäntötietä voisi ja pitäisi
3125:   10                        N:o 3
3126: 
3127: ryhtyä, ja on sen vuoksi tätä koRkeva määräys pantu laki-
3128: ehdotukseen (9 §:n 1 mom.). Pisin sallittu työaika on mää-
3129: rätty viikolta eikä päivältä, koska tällainen viikottainen
3130: rajoitus sallii suurempaa joustavuutta työn järjestämisessä
3131: ja niinmuodoin teollisuudelle jätetään mahdollisimman
3132: suuri vapaus kulloinkin tarpeitten mukaan järjestää työ-
3133: aikansa asetuksen säätämissä rajoissa.
3134:       Samalla kuin säännöllinen työaika, niinkuin edellä on
3135: esitetty, tuon ehdotetun asetuksen kautta tulisi tarpeenmu-
3136: kaisen rajoituksen alaiseksi, on havaittu välttämättömän tar-
3137: peelliseksi erikoistapauksissa sallia poikkeuksia siten sääde-
3138: tystä järjestyksestä. Teollisuudelle on näet varattava se
3139: mahdollisuus että se silloin, kun sen tuotteiden kysyntä
3140: on epätasainen tai äkisti enentynyt, saattaa työaikaa
3141: väliaikaisesti pitentämällä tyydyttää niitä lisääntyneitä
3142: vaatimuksia, joita sen tuotantokykyyn nähden asetetaan.
3143: Tässä on kumminkin otettava huomioon, että sitä oi-
3144: keutta ylityöhön, joka niinmuodoin mainittua tapausta
3145: varten on myönnettävä, väärinkäytöksen vaaraan näh-
3146: den ei saada ulottaa välttämättömyyden rajoja ulom-
3147: maksi. Lakiehdotuksen mukaan tällaiseen ylityöhön
3148: e1 saisi    käyttää työntekijää, joka on alle kahdek-
3149: santoista vuoden, jonka ohessa työnantajan oikeus sii-
3150: hen käyttää työntekijää on rajoitettu kymmeneen tuntiin
3151: viikossa ja sataankahteenkymmeneen tuntiin vuodessa (9 §:n
3152: 2 ja 4 mom.). Muutamissa tapauksissa on kuitenkin, siihen
3153: nähden että tämän ylityön vapaampi käyttämisoikeus on
3154: kipeän tarpeen vaatima,- sanotun työn ylempänä mainittu
3155: rajoittaminen myöskin johonkin määrättyyn lukuun viikko-
3156: tunteja katsottu olevan poistettava. Kun raaka-aineet tahi
3157: valmiit tuotteet ovat pilaantumiselle alttiina sekä kun työ
3158: tarkoittaa koneiden vaihtoa, uusien sellaisten asettamista
3159:                             N:o 3                        11
3160: 
3161: tahi kiireellisiä korjauksia, saataisiin ehdotuksen mukaan
3162: ylityötä enintään kolmen viikon aikana suorittaa enemmän
3163: kuin kymmenen tuntia viikossa, jos ammattientarkastus
3164: suostuu siitä .;tehtyyn pyyntöön (9 §:n 3 mom.). Jottei
3165: kävisi mahdolliseksi asetuksen edellämainittua määräystä
3166: työajasta sillä tavoin kiertää, että annettaisiin työtä kotona
3167: tehtäväksi, on se lakiehdotuksessa nimenomaan kiel-
3168: letty (10 §).
3169:       Paitsi sitä oikeutta ylityöhön, josta edellä on mai-
3170: nittu, ei työajån väliaikaisen pitentämisen lupaa voida
3171: kieltää siinä tapauksessa, että luonnontapahtuma tai tapa-
3172: turma on keskeyttänyt tai uhkaa keskeyttää työn säännöl-
3173: lisen kulun ja sellainen toimenpide sen takia käy tarpeelli-
3174: seksi. Tällaisen hätätyön suorittamista varten on ehdotuk-
3175: sessa työnantajalle valmistettu mahdollisuus lyhemmän ajan,
3176: enintään neljän viikon, kuluessa kohtuullisesti pitentää
3177: asetuksen säädetyt pisimmät työajat, joka määräys koskee
3178: sekä lasten ja nuorten henkilöiden että myöskin aikuisten
3179: työntekijäin työtä. Tämän oikeuden väärinkäyttämisen
3180: ehkäisemiseksi on kuitenkin työnantaja velvoitettu siten
3181: toimeenpannusta työajan pitennyksestä viivyttelemättä lä-
3182: hettämään Teollisuushallitukselle tarkka ilmoitus, jonka
3183: ohessa Teollisuushallitukselle on myönnetty oikeus har-
3184: kintansa mukaan ryhtyä toimenpiteeseen pitennyksen ra-
3185: joittamiseksi tai lakkauttamiseksi (11 §).
3186:       Jotta ylityön laajuuden silmälläpito kävisi ammat-
3187: tientarkastukselle mahdolliseksi, on lakiehdotuksessa sää-
3188: detty, että työnantaja on velvollinen kaikesta sellaisesta
3189: työstä pitämään tarkkaa kirjaa (14 §).
3190:       Työajan kestäessä myönnettävistä lepohetkistä ja siitä,
3191: mitä niiden suhteen on noudatettava, annetaan lakiehdotuk-
3192: sessa tarpeellisiksi huomatut määräykset (12 ja 13 §).
3193:   12                       N:o 3
3194: 
3195:       Ulkomaiden suojeluslainsäädännössä on yleensä ole-
3196: massa määräys siitä, ettei naista, joka on synnyttänyt
3197: lapsen, jonkun määräajan kuluessa synnyttämisen jälkeen
3198: saa käyttää työhön ja yhtäläinen suojelllsmääräys olisi
3199: epäilemättä, mitä Suomeen tulee, tarpeen vaatima. Mutta
3200: jottei sellainen lakimääräys jäisi tarkoitustaan vastaamat-
3201: tomaksi, on tarpeen, että samalla ryhdytään toimeen, jotta
3202: sellaiselle naiselle saataisiin vakuutetuksi tarpeellinen
3203: avustus siksi ajaksi, kun hän lain mukaan on kielletty
3204: ammattityöllään pitämästä huolta omasta ja lapsensa ela-
3205: tuksesta. Tämän kysymyksen asianmukainen ratkaisu
3206: tarjoo kuitenkin melkoisia vaikeuksia eikä liene saavutet-
3207: tavissa ilman erinäisten asiaan vaikuttavien seikkojen
3208: tarkkaa tutkimusta. Tämän kysymyksen lähempää val-
3209: mistelua ei ole ehditty suorittaa tämän lainsäädäntöasian
3210: yhteydessä ja puheenaoleva asia lienee luontoansa nähden
3211:  sopivin ottaa harkittavaksi joko erikseen tahi työntekijäin
3212:  sairausvakuutusta koskevan kysymyksen yhteydessä, joka
3213: kysymys tätä nykyä on komitean käsiteltävänä.
3214:        Työväensuojeluslainsäädännön uudistaminen edellä
3215:  esitettyjen perusteiden mukaan vaatii välttämättömästi,
3216:  että ammattientarkastusta, jonka toimintaa yhä enemmän
3217:  on alkanut vaikeuttaa riittäväin työvoimain ja yhtenäisen
3218:  johdon puute, kehitetään. Esillä oleva ehdotus asetukseksi
3219:  ammattientarkastuksesta tarkoittaa tähän kuuluvien olosuh-
3220:  teiden järjestämistä ajanmukaisella tavalla.
3221:        Tämän ehdotuksen mukaan tulisi ammattientarkas-
3222:  tukseen, joka kuten tähänkin asti olisi Teollisuushallituk-
3223:  sen alainen, kuulumaan ylitarkastaja sekä tarpeellinen
3224:  luku miespuolisia ja naispuolisia ammattientarkastajia.
3225:  Ammattientarkastajille avuksi tulisi, tarpeen mukaan, ase-
3226:  tettavaksi työväenapulaisia (1 §:n 1 ja 2 mom.). Viimemaini-
3227:                            N:o 3                       13
3228: 
3229: tun toimenpiteen tarkoituksena on työväen suoranaiseJla
3230: osanotolla ammattientarkastuksen toimintaan osaksi voit-
3231: taa tälle laitokselle suurempaa luottamusta työväenluo-
3232: kan puolelta, osaksi myöskin hankkia ammattientarkas-
3233: tukselle suurempaa määrää käytännöllistä asiantuntemusta
3234: ja kokemusta eri ammattialoilta. Lähempiä määräyksiä
3235: edellä mainituista viroista ja puheena olevien virkamies-
3236: ten toiminnasta ei ole tähän lakiehdotukseen otettu, koska
3237: ne kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön alaan. .Ammat-
3238: tientarkastajain oikeuksista ja velvollisuuksista on laki-
3239: ehdotukseen otettu pääasiallisesti samanlaiset määräykset
3240: kuin 1889 vuoden asetukseen. Kumminkin on katsottu
3241: tarpeelliseksi, työnantajalle voimassa olevan lain mukaan
3242: tulevan oikeuden sijasta saada pyynnöstä ote tarkastus-
3243: pöytäkirjasta, säätää ammattientarkastajan velvollisuudeksi
3244: kussakin eri tapauksessa toimituttaa työnantajalle sellai-
3245: nen ote, koska se saattaa viimemainitulle olla tärkeä todis-
3246: tuskappaleena, kun vaatimuksia mahdollisesti myöhemmin
3247: tehdään ammattientarkastuksen puolelta. Jotta työnantaja
3248: myöskin voisi suojella itseään muistutuksilta työntekijäin
3249: puolelta ja näilläkin olisi mahdollisuutta tutustua tarkas-
3250:  tajan vaatimuksiin, on työnantajalle pantu velvollisuudeksi
3251: pyydettäessä antaa työväelle tilaisuutta saada tietoa edellä
3252:  mainitusta pöytäkirjanotteesta (5 §).
3253:        Tarkoituksessa lyhentää nykyistä menettelytapaa vali-
3254:  tuksen tekemisessä ammattientarkastajan määräyksistä voi-
3255:  massa olevia suojelussäännöksiä vastaan ilmoitettujen
3256:  rikkomusten johdosta on ehdotuksessa määrätty, että
3257:  Teollisuushallituksen sellaisessa asiassa antamasta päätök-
3258:  sestä ei saa valitusta tehdä (6 §:n 2 mom.). Knn Teolli-
3259:  suushallituksella epäilemättä on katsottava olevan erityi-
3260:  set edellytykset voidakseen ratkaista tämän luontoisia
3261:   14                      N:o 3
3262: 
3263: asioita, niin mitään oikeusvaaraa ei tulle syntymään siitä
3264: että tähän asti sallittu oikeus säädetyssä järjestyksessä
3265: valittaa Keisarillisen Senaatin Talousosastoon Teollisuus-
3266: hallituksen sellaisessa asiassa antamasta päätöksestä kumo-
3267: taan. · Sen ohessa on lain voiman saaneen määräyksen
3268: nopea täytäntöön saattaminen tehty mahdolliseksi sen
3269: kautta, että Teollisuushallitukselle on myönnetty oikeus
3270: tuomioistuimen puoleen kääntymättä ilmoittaa asia ulos-
3271: otonhaltijalle asianmukaiseen toimenpiteesen ryhtymistä
3272: varten (6 §:n 3 mom.).
3273: 
3274: 
3275:      Puheenaolevat kaksi eri lakiehdotusta ovat näin
3276: kuuluvat:
3277:                             N:o 3
3278: 
3279: 
3280: 
3281: 
3282:                 Ehdotus Armolliseksi asetukseksi teolli-
3283:            suusammattityöstä.
3284: 
3285:                              1 §.
3286:       Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
3287: ammattiliikkeet ja yritykset, mikäli niissä käytetään työapu-
3288: laisina muita kuin puolisaa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
3289:       1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
3290: keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
3291:       2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut
3292: rakennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset yritykset, jotka
3293: tarkoittavat yksikerroksisia rakennuksia maalla; sekä
3294:       3) liikkeet, jotka tarkoittavat puutavaran uittoa ja
3295: tavarain lastaamista tahi purkamista.
3296:       Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako ammatti-
3297: liikkeisiin ja yrityksiin, joissa kautta vuoden pidetään työssä
3298: vähemmän kuin viisi työntekijää ja joissa muita luonnon-
3299: voiman avulla käypiä koneita kuin enintään puolen hevos-
3300: voiman sähkömoottoreita ei tule työssä käytäntöön.
3301: 3) kohdassa mainittuihin liikkeisiin sovelletaan ainoas-
3302: taan lasten ja nuorten henkilöiden työtä koskevia
3303: määräyksiä.
3304:       Mitä tässä asetuksessa säädetään, kaskekoon myöskin
3305: semmoista liikettä, jota valtio, kunta tahi seurakunta pitää,
3306: vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
3307:   16                         N:o 3
3308: 
3309:                               2 §.
3310:       Alle neljäntoista vuoden vanhaa lasta älköön käytet-
3311: täkö työhön semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, joi-
3312: hin tämä asetus on soveltuva. Kuitenkin voi ammattien-
3313: tarkastus holhoojan pyynnöstä sallia kolmetoista vuotta
3314: täyttäneen lapsen, joka on käynyt kansakoulun tahi muu-
3315: ten hankkinut vastaavan tietomäärän, tehdä määrättyä
3316: ilmoitettua ammattityötä, jos lääkärintodistuksena näyte-
3317: tään että lapsen terveydelle ei ole siitä työstä haittaa.
3318: Sellainen lupa on annettava kirjallisesti.
3319: 
3320:                               3 §.
3321:       Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei ole
3322: täyttänyt viittätoista vuotta, ja nuorella henkilöllä, nuoru-
3323: kaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt viisi-
3324: toista, vaan ei kahdeksaatoista vuotta.
3325: 
3326:                                 4 §.
3327:       Sellaisissa ammattiliikkeissä, jotka, sillä tavoin kuin
3328: 16 §:ssä on säädetty, on julistettu erittäin vaarallisiksi, älköön
3329: lapsia älköönkä nuoria henkilöitä käytettäkö työhön.
3330:       Samoin älköön olko lupa käyttää lasta tahi nuorta
3331: naista työhön kaivoksissa tahi kivenlouhoksissa maan alla,
3332: huoneenrakennusyrityksissä tahi tavarain lastaamiseen ja
3333: purkamiseen.
3334:       Käynnissä olevain voimakoneiden tahi voimansiirto-
3335: laitosten puhdistamista tai rasvaamista älköön annettako
3336: toimeksi lapselle eikä naispuoliselle työntekijälle.
3337: 
3338:                               5 §.
3339:      Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön,
3340: on hänen ikänsä papinkirjalla todistettava. Sen ohessa
3341: on, ennenkuin lapsi voi päästä työhön, lääkärintutkimuk-
3342:                             N:o 3                        17
3343: 
3344: sen kautta selvitettävä, ettei hän ole sairaloinen ja ettei
3345: hänen ruumiinkehityksensä ole alle tavallisen. Tällainen
3346: tutkimus on työnantajan kustannettava.
3347:       Ammattientarkastuksen tulee, milloin tahansa aihetta
3348: sittemmin ilmestyy, vaatia lääkärintodistusta siitä, onko
3349: lapsen tai nuoren henkilön edelleen työssä pitäminen hä-
3350: nen terveydentilaansa nähden haitallista vai ei. Jollei
3351: työnantaja määräajan kuluessa hanki sellaista todistusta,
3352: josta näkyy että,. työn jatkuminen voidaan sallia, olkoon
3353: hänen kielletty pitää sitä henkilöä työssä.
3354: 
3355:                             6 §.
3356:        Lasta ja nuorta henkilöä älköön pidettäkö työssä
3357: ennen kello kuutta aamulla eikä jäiestä kello seitsemän
3358: illalla.
3359:       Teollisuushallitus voipi kuitenkin pyynnöstä sallia
3360: nuorukaisia pidettävän työssä muuna vuorokauden aikana,
3361: jos se harkitaan tarpeellis~ksi heidän ammattikehityk-
3362: sellensä.
3363:                              7 §.
3364:      Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi
3365: tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin
3366: kymmenen tuntia vuorokaudessa.
3367: 
3368:                             8 §.
3369:       Naista älköön työhön käytettäkö ennen kello kuutta
3370: ·aamulla tahi jäiestä kello yhdeksän illalla, paitsi milloin
3371: työ on jaettu kahdeksan tunnin vuoroihin, siten että vuorot
3372:  säännöllisesti vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat.
3373:       Ammattientarkastus on kuitenkin oikeutettu yksityi-
3374: sissä tapauksissa pyynnön johdosta ja kun lääkärintodis-
3375: tuksen nojalla harkitsee voivansa hakijan ikään ja tervey-
3376:                                                      2
3377:   18                      N:o 3
3378: 
3379: dentilaan nähden sen sallia, myöntämään leskelle tahi nai·
3380: mattomalle naiselle oikeuden olla työssä myöskin ylem-
3381: pänä mainittuna aikana, vaikka työ ei olekaan sanotulla
3382: tavalla jaettu. Semmoinen lupa voidaan kuitenkin esnn-
3383: tulevasta syystä peruuttaa.
3384:                            9 §.
3385:       Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä kauem-
3386: min kuin yhteensä kuusikymmentä tuntia viikossa.
3387:       Tämän työajan lisäksi saa työnantaja sattuneesta
3388: syystä pitää työssä kahdeksantoista vuotta täyttänyttä
3389: työntekijää enintään kymmenen tuntia viikossa.
3390:       Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pilaantu-
3391: rniselle alttiina sekä kun työ tarkoittaa koneiden vaihtoa,
3392: uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä korjauksia,
3393: saadaan viikottainen työaika vieläkin pitentää lyhyeksi,
3394: enintään kolmen viikon ajaksi, jos ammattientarkastus siitä
3395: tehtyyn pyyntöön suostuu.
3396:       2 ja 3 momentissa mainituissa ylityötä koskevissa
3397: tapauksissa älköön kuitenkaan työntekijöitä pidettäkö
3398: työssä kaikkiaan enempää aikaa kuin sata kaksikymmentä
3399: tuntia vuodessa.
3400:                             10 §.
3401:       Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 7, 8 ja
3402: 9 §:ssä säädettyä pisintä työaikaa antamalla työtä kotona
3403: tehtäväksi.
3404:                            11 §.
3405:      Kun luonnontapahtuma tai tapaturma on keskeyttänyt
3406: tai uhkaa keskeyttää työn säännöllisen kulun, saa 7, 8 ja
3407: 9 §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja, mikäli nuo seikat
3408: vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan enemmän
3409: kuin neljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä ei lueta
3410: 9 §:n 4 momentissa mainittuun aikaan.
3411:                            N:o 3                       19
3412: 
3413:       llmoitus siten toimeenpannosta työajan pitennyksestä
3414: on työnantajan viivyttelemättä lähetettävä Teollisuushalli-
3415: tukselle, tarkasti mainiten toimenpiteen syyn, niiden työn-
3416: tekijäin lukumäärän, joita se koskee, sekä pitennyksen
3417: laajuuden ja kestävyyden; ja tulee Teollisuushallituksen,
3418: tutkittuaan asian laatua, joko jättää se tuon ilmoituksen
3419: varaan tahi ryhtyä toimenpiteeseen pitennyksen rajoitta-
3420: miseksi tai lakkauttamiseksi.
3421: 
3422:                            12 §.
3423:      Jos työ ei ole järjestetty säännöllisesti vaihteleviin
3424: enintään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijöille
3425: työaikana annettava ainakin yksi säännöllinen, vähintäänkin
3426: tunnin kestävä lepohetki.
3427:      Keskeytyksettä ei saa lapsen työ jatkua päälle neljän
3428: eikä nuoren henkilön työ päälle viiden tunnin; kuitenkin
3429: saakoon, jos lapsen työaika on enintään viisi tuntia vuo-
3430: rokaudessa, työ keskeytymättä jatkua.
3431: 
3432:                            13 §.
3433:       Lepohetkiä e1 saa lukea pois työajasta muuta kuin
3434: milloin työntekijät niiden aikana esteettömästi saavat pois-
3435: tua työpaikalta. Tämä määräys ei kuitenkaan koske voi-
3436: makoneita hoitavia henkilöitä.
3437:       Työntekijäin älköön sallittako lepohetkinään oleskella
3438: työhuoneissa, ellei sitä työtä, jossa he toimivat tai ovat
3439: osallisia, ole kokonaan seisautettu tahi ammattientarkas-
3440: tukselta ole hankittu siihen kirjallista lupaa.
3441: 
3442:                             14 §.
3443:       Työnantaja on velvollinen sekä pitämään työssänsä
3444: olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, joka si-
3445: sältää heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä ilmoi-
3446:   20                        N:o 3
3447: 
3448: tuksen kunkin koulunkäynnin ajasta, kuin myös, mitä lap-
3449: siin tulee, heidän holhoojansa nimet ja kotipaikan. Sa-
3450: maten on työnantajan semmoisesta ylityöstä, kuin 9 ja
3451: 11 §:ssä mainitaan, pidettävä tarkkaa kirjaa. Sanotun
3452: luettelon ja ylityökirjan laatimisessa ja pidossa on nouda-
3453: tettava niitä kaavakkeita, mitkä Teollisuushallitus sitä
3454: varten vahvistaa.
3455:       Luettelo ja ylityökirja sekä 2 ja 5 §:ssä mainittu lää-
3456: kärintodistus ja papinkirja ovat aina pidettävät ammattien-
3457: tarkastuksen saatavana.
3458:                             15 §.
3459:       Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa sem-
3460: moisessa uudessa liikkeessä tahi yrityksessä, joka on tämän
3461: asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä
3462: Teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä ja siinä käy-
3463: tettäviksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta
3464: sekä milloin siinä työ alotetaan.
3465:       Tätä asetusta annettaessa olevista liikkeistä ja yrityk-
3466: sistä on samanlaatuinen ilmoitus tehtävä viimeistään kuu-
3467: den kuukauden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta.
3468:                             16 §.
3469:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä mitkä ammatit
3470: tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja
3471: niihin nähden antaa erityisiä, tarpeellisiksi havaittuja
3472: ohjeita.
3473:                             17 §.
3474:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuus-
3475: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä
3476: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
3477:                             18 §.
3478:      Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaist~­
3479: ~oon s11-kolla.
3480:                            N:o 3                        21
3481: 
3482:       Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi rikko-
3483: miseen ilman että ensiksimainitun syyksi samalla voidaan
3484: lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edus-
3485: tajaa rikoksesta.
3486:       Jos lasta on laittomasti pidetty työssä, niin olkoon
3487: myös sen holhooja vikapää enintään kolmensadan markan
3488: sakkoon, ellei hän saata uskottavaksi, että rikkomus on
3489: tapahtunut hänen tietämättään, tahi erittäin vaikuttavat
3490: syyt puolla hänen vapauttamistaan rangaistuksesta.
3491: 
3492:                             19 §.
3493:      Työnteosta sapatin aikana säädetään Rikoslaissa.
3494: 
3495:                            20 §.
3496:      Tätä asetusta on noudatettava        päivästä
3497: 
3498:       Sillä kumotaan 15 p:nä huhtikuuta 1889 teollisuus-
3499: ammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta annettu ase-
3500: tus, mitä tulee lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työssä
3501: pitämistä koskeviin määräyksiin.
3502:       Mitä työajasta leipomoissa on erikseen säädetty, jää
3503: edelleenkin voimaansa.
3504:                           N:o 3
3505: 
3506: 
3507: 
3508: 
3509:                Ehdotus Årmolliseksi Asetukseksi am·
3510:           mattientarkastuksesta.
3511:                             1 §.
3512:       Työväensuojelusta koskevain lakien ja asetusten nou-
3513: dattamista valvoo, Teollisuushallituksen ylivalvonnan alai-
3514: sena, ammattientarkastus, johon kuuluu ylitarkastaja sekä
3515: tarpeellinen luku miespuolisia ja naispuolisia ammattien-
3516: tarkastajia.
3517:       Tarkastajille avuksi asetetaan, Teollisuushallituksen
3518: määräyksen mukaan, työväenapulaisia tarvetta myöten.
3519:       Ammattientarkastajain luvun ja tarkastuspiirien rajat
3520: määrää Keisarillinen Senaatti, joka myöskin johtosäännön
3521: kautta tarkemmin järjestää ammattientarkastuksen toi-
3522: minnan.
3523:                             2 §.
3524:      Pätevyysehdoista ammattientarkastuksen virkoihin
3525: kuin myöskin nimittämistavasta sekä niihin kuuluvista
3526: palkka- ja muista eduista säädetään hallinnollista tietä.
3527:                             3 §.
3528:      Asianomaisen ammattientarkastajan pitää, milloin hy-
3529: vänsä hän haluaa, päästä työpaikkaan yrityksissä, jotka
3530: lain mukaan ovat ammattientarkastuksen alaisia, ja on hän
3531: oikeutettu jokaiselta yrityksessä tai liikkeessä palvelevalta
3532: henkilöltä saamaan vaatimiansa tietoja sekä muutoin toi-
3533: mittamaan ne tutkimukset, joihin hänen virkaansa kuulu-
3534: vat velvollisuudet voivat antaa aihetta. Ammattientarkas-
3535: tajan tulee myöskin antaa työntekijöille tilaisuutta hänen
3536: kanssaan yksityisesti puhelia työpaikalla, ilman että työn-
3537: antaja tahi hänen edustajansa siinä on saapuvilla.
3538:                            N:o 3                       23
3539: 
3540:      Ammattientarkastaja on niinikään oikeutettu tarkas-
3541: tamaan huoneita, jotka työnantaja on luovuttanut asun-
3542: noiksi työväelle.
3543:                          4 §.
3544:       Terveydenhoito- ja kunnallislautakuntain pitää kai-
3545: kessa, mikä niiden tehtäviin kuuluu, antaa ammattientar-
3546: kastukselle tarpeellista apua, ja ovat tarkastajat erittäin
3547: oikeutetut saamaan näiden viranomaisten myötävaikutusta
3548: käsityöliikkeiden ja työväenasunto-olojen silmälläpidossa.
3549:       Asianomaisten piiri-, kaupungin- tai kunnanlääkärien
3550: sekä ammattivaltuustojen tulee niinikään ammattientarkas-
3551: tajan pyynnöstä olla hänelle avuksi tarpeellisilla tiedoilla
3552: sekä asianomaisten kaupunkiviranomaisten ja kruununpal-
3553: velijain antaa tarkastajalle tarpeellista virka-apua.
3554: 
3555:                             5 §.
3556:      Työnantajan tai hänen edustajansa tulee korvauksetta
3557: saada ote tarkastuksessa pidetystä pöytäkirjasta.
3558:      Työnantajan tulee pyynnöstä antaa työntekijöille tilai-
3559: suutta saada tietoa sellaisesta pöytäkirjan otteesta. Jos hän
3560: tätä vastaa[\ rikkoo, rangaistakoon enintään kahdensadan
3561: markan sakolla.
3562:                             6 §.
3563:       Jos ammattientarkastaja on havainnut, että olot tahi
3564: laitteet jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, tulee
3565: hänen kirjallisesti käskeä asianomaista työnantajaa mää-
3566: rätyn ajan kuluessa ja sen ohessa tarkemmin mainitulla
3567: tavalla korjaamaan epäkohdat.
3568:        Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessakymme-
3569: nessä päivässä sen saatuaan alistaa Teollisuushallituksen
3570: tutkittavaksi. Teollisuushallituksen päätöksestä sellaisessa,
3571:  asiassa älköön valitusta tehtäkö.
3572:   24                            N:o 3
3573: 
3574:      Jos asianosainen ei taivu noudattamaan käskyä,
3575: jonka ammattientarkastaja on antanut ja jota ei määräajassa
3576: ole alistettu Teollisuushallituksen tutkittavaksi tai jonka
3577: mainittu virasto muuttaen tai muuttamatta on vahvistanut,
3578: on Teollisuushallituksen tästä ilmoitettava asianomaiselle
3579: ulosotonhaltijalle, jonka tulee panna niskoittelevalle uusi
3580: aika sekä uhkasakko tai muu seuraamus käskyn täyttä-
3581: miseksi.
3582:                             7 §.
3583:        Ammattientarkastuksen virkamies älköön omistako
3584: tahi johtako teollisuuslaitosta älköönkä olko osallisena teol-
3585: lisuutta varten perustetussa yhtiössä tai osuuskunnassa; äl-
3586: köön hän myöskään omistako patenttioikeutta sellaisissa
3587: yrityksissä käytettyihin valmistustapoihin, koneisiin tahi
3588: laitteisiin.
3589:        Ammattientarkastuksen virkamies on velvollinen ole-
3590: maan ilmoittamatta ammattisalaisuutta, josta hän virka-
3591: asemansa kautta saa tiedon, jollei sen ilmaiseminen ole
3592: välttämätön lainvastaisen menettelyn tai epäkohtain syyt-
3593: teeseen saattamiseksi. Älköön hän koettako saada tie-
3594: toonsa ammatinharjoittajan liikeasemaa.
3595: 
3596:                                   8 §.
3597:      Tätä asetusta on noudatettava   p:stä
3598: kuuta 19      Sillä kumotaan asetus 15 p:ltä huhtikuuta
3599: 1889, mikäli koskee määräyksiä ammattientarkastuksesta.
3600: 
3601:                 Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
3602:            lossa 14 (27) p:nä maaliskuuta 1909.
3603: 
3604:                       Ministeri-V aitiosihteeri A. Langhoff.
3605: 
3606: 
3607: 
3608:          Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
3609:           1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
3610: 
3611: 
3612: 
3613: 
3614:                Työväen asiainvaliokunnan mietintö
3615:            N: o 1 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
3616:            tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Ar~
3617:            molliseksi asetukseksi teollisuusammattityöstä.
3618: 
3619: 
3620:       Armollisen esityksen N :o 3, sisältävä ehdotuksen
3621: I) asetukseksi teollisuusammattityöstä sekä 2) asetuk-
3622: seksi ammattientarkastuksesta, on Suomen Eduskunta
3623: pöytäkirjanotteen kera 8 päivältä kesäkuuta 1909 valmis-
3624: televaa käsittelyä varten lähettänyt Työväenasiainvalio-
3625: kuntaan; ja seurasivat mainittua pöytäkirjanotetta asian
3626: lähetekeskustelussa annetut lausunnot. Sitä paitsi on V a-
3627: liokunta pyynnöstä saanut nähtäväkseen armollista esitystä
3628: Keisarillisessa Senaatissa valmijteltaessa kertyneet asia-
3629: kirjat sekä hankkinut Maanviljelys-, Metsä- ja Rautatie-
3630: hallitukselta ynnä muutamilta yleisen liikenteen palveluk-
3631: sessa olevain työntekijäin yhdistyksiltä tarpeelliseksi ha-
3632: vaittuja tietoja.
3633:       Ajan voittamiseksi Valiokunta on päättänyt laatia eri
3634: mietinnön armollisen esityksen kumpaisestakin asetusehdo-
3635: tuksesta.
3636: 
3637: 
3638:      Työväensuojeluslainsäädäntö, jonka tarpeellisuudesta
3639: sekä tiede että yleinen oikeustietoisuus nykyään ovat täy-
3640: sin selvillä, oli viime vuosisadan jälkipuoliskolle saakka
3641: Furopan edistyneimmissäkin maissa saanut vain vähän
3642: jalansijaa. Tällaista lainsäädäntöä ei sitä ennen sanot-
3643: 2         1909. II Vp. - V. M.. - E.sit. N:o J.
3644: tavassa määrässä tapaa muualta kuin Englannista, jossa
3645: sellaista on eri teollisuusaloihin, mutta erittäinkin kutoma-
3646: teollisuuteen nähden, aina vuodesta r8o2 alkaen, ja Rans-
3647: kasta, jossa ensimäinen tällainen laki annettiin vuonna
3648: 1841 ja osittain vieläkin voimassa oleva laki työajasta
3649: tehtaissa ja työpajoissa vuonna 1848. Mutta vuosisadan
3650: loppupuoliskolla syntyi eri maissa laaja lainsäädäntö työ-
3651: väen suojelemiseksi teollisuus- ja kä.siammateissa, eikä
3652: Suomenkaan lainlaadinta voinut pysyä asialle vieraana.
3653:       Tosin meillä, kuten muuallakin, oli jo aikaisemmin
3654: kiinnitetty huomiota erinäisiin työväen suojeluslainsää-
3655: däntöä vaativiin oloihin. Niinpä on meillä ollut laki-
3656: määräyksiä lasten ja nuorten henkilöiden terveyttä uh-
3657: kaavien epäkohtien ja koulunkäynnin esteiden poista-
3658: miseksi aina I 8 :nnen vuosisadan alkupuoliskolta asti.
3659: Mutta vasta 24 päivänä helmikuuta r868 kaupasta ja
3660: elinkeinoista annetussa asetuksessa on määräyksiä,
3661: joista näkyy että varsinaisen työväensuojeluslainsää-
3662: dännön tarve on tajuttu. Mainitussa asetuksessa lau-
3663: sutaan sääntö, ettei ilman erityistä lupaa saa pi-
3664: tää työssä kahtatoista vuotta nuorempia lapsia eikä yö-
3665: työssä nuoria henkilöitä<',,sekä annetaan määräyksiä lasten
3666: työajasta. Asetus elinkeinoista 31 päivältä maaliskuuta
3667: 1879 kehittää edelleen puheenalaista suojelusta. Huomat-
3668: tavin edistys, minkä elinkeinolaki sai aikaan, oli määräys
3669: viittätoista vuotta nuorempien lasten työajasta, joka ei
3670: saanut olla kahdeksaa tuntia pitempi vuorokaudessa, sekä
3671: muutamat säännökset lääkärintarkastuksesta, joka oli toi-
3672: mitettava ennen kuin kahtatoista vuotta nuorempi lapsi
3673: voitiin ottaa työhön tai kahdeksaatoista vuotta nuorempia
3674: poikkeustapauksissa pitää yötyössä.
3675:       Mutta vaikka 1877-78 vuoden valtiopäiväin laki- ja
3676: talousvaliokunta elinkeinolain esitystä käsitellessään oli ha-
3677: vainnut lakiin ehdotetut suojelusmääräykset riittämättö-
3678: miksi ja valtiosäädyt, valiokunnan ehdotuksesta, olivat
3679: lausuneet toivomuksenaan ,että Keisarillinen Majesteetti
3680:    Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.         B
3681: 
3682: suvaitsisi, asiata ymmärtävien henkilöin toimittaman tut-
3683: kimuksen jälkeen, armollisimmasti esittää maan ensiksi
3684: kokoutuville Säädyille täydellisen lakiehdotuksen sekä lap-
3685: sien ja alaikäisten henkilöin vastaan-ottamisesta ja käyt-
3686: tämisestä tehtaissa, käsitöissä ja muissa elinkeinoissa että
3687: myöskin sen valvonnasta", niin hallitus, pitäen annettuja
3688: määräyksiä ,toistaiseksi riittävinä", jätti valtiosäätyjen
3689: toivomuksen huomioonottamatta. Ei myöskään 15 päi-
3690: vänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevien työn-
3691: tekijäin suojelemisesta annettuun asetukseen otettu lasten
3692: eikä nuorten henkilöiden suojelusta koskevia määräyksiä,
3693: joita olisi pidettävä sanottavana edistyksenä. Kielto pitää
3694: kahtatoista vuotta nuorempaa lasta työssä vain tehtiin eh-
3695: dottomaksi, lasten päivittäinen työaika lyhennettiin tun-
3696: nilla ja annettiin tarkempia määräyksiä työn keskeyttä-
3697: misestä lepohetkillä, joista elinkeinolakiin oli otettu ainoas-
3698: taan se yleinen sääntö, että niiden tuli olla ,sopivia";
3699: minkä ohessa 1889 vuoden asetus sisältää määräyksiä
3700: töistä, joiden tekeminen joko on kielletty tai voidaan kiel-
3701: tää lapsilta ja nuorilta henkilöiltä. Mutta laajemmalle
3702: kuin lapsiin ja nuoriin työntekijöihin ei tämäkään asetus
3703: ulottanut työaikaa, lepohetkiä ja yötyötä koskevia suoje-
3704: lusmääräyksiään. Siten jäivät kaikki muut työväenryh-
3705: mät edelleenkin tällaista suojelusta vaille.
3706:       Näin ollen on ilmeistä, ettei voimassa oleva lainsää-
3707: däntö asiassa täytä nykyajan vaatimuksia. Sitä todistavat
3708: myös ne lukuisat esitys- ja anomusehdotukset, mitkä mai-
3709: nittuj-en lakien voimaan astuttua on valtiopäiville näistä
3710: asioista annettu sekä ehdotusten johdosta päätetyt ano-
3711: mukset, ja samoin ne julkisesti lausutut vaatimukset, joita
3712: viime aikoina on ehtymättä esitetty.
3713:       Katsoen uudistusta tällä lainsäädännön alalla olojen
3714: vaatimaksi Suomen Senaatti 29 päivänä maaliskuuta
3715:  190(} asetti komitean toimittamaan työväenlainsäädän-
3716: nön erinäisten osien tarkastusta ja aikanaan esittä-
3717: mään ne ehdotukset, jotka sellaisessa tarkastuksessa voi-
3718: 4         1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 3.
3719: 
3720: tiin havaita tarpeellisiksi. Toukokuun 25 päivänä r907
3721: on komitea antanut mietintönsä N :o I, joka sisältää ehdo-
3722: tuksen laiksi työntekijäin suojelemisesta ja ehdotuksen
3723: asetukseksi ammattientarkastuksesta. Käsiteltävänä ole-
3724: vaan armolliseen esitykseen liittyvä ehdotus asetukseksi
3725: teollisuusammattityöstä on pääkohdiltaan rakennettu ko-
3726: mitean laatiman lakiehdotuksen pohjalle.
3727: 
3728:       Samalla kuin uusien työväensuojelusmääräysten tar-
3729: peellisuus on tunnustettu ja parannuksia ehdotettu ny-
3730: kyisiin työoloihin, on myöskin ollut pidettävä silmällä,
3731: etteivät uudistukset tule vaikeuttamaan teollisuuden me-
3732: nestymistä maassamme. Työväensuojeluslaki, joka työn-
3733: tekijäin parasta tarkoittaessaan lopettaisi teollisuuden kan-
3734: nattavaisuuden, olisi turmiollinen sekä työntekijälle että
3735: työnantajalle. Sen vuoksi on Valiokunta puolestaan
3736: koettanut asetusehdotusta valmistaessaan ottaa huomioon
3737: niin työntekijän kuin työnantajankin oikeutetut tarpeet ja
3738: vaatimukset.
3739:       Esillä olevan armollisen esityksen tarkoituksena on
3740: poistaa nykyisessä työväensuojeluslainsäädännössämme
3741: huomatut puutteellisuudet, mutta senkään mukaan ei
3742: suojelusta ulotettaisi laveammalle kuin teollisuuden ja
3743: sen kanssa rinnastettavien ammatintapaan harjoitettujen
3744: töiden alalle. Muutamien Valiokunnan jäsenten mie-
3745: lestä ei tähän rajoittamiseen kuitenkaan ole ollut riit-
3746: tävästi syytä, vaan asetus olisi ollut ulotettava muil-
3747: lekin ammattialoille, joilla palkattua väkeä työapulai-
3748: sina käytetään, ja asetuksesta siis muodostettava ylei-
3749: nen työväen suojeluslaki. Sellaisina aloina, jotka tä-
3750: män mukaan armollisessa esityksessä ehdotettujen lisäksi
3751: olisi ollut määrättävä asetuksen alaisiksi, mainittiin maan-
3752: viljelys ja sen sivuelinkeinot, kauppa- ja konttoriliikkeet,
3753: ravintola-, tarjoilu- ja kahvilaliikkeet, sukellus- ja pelas-
3754: tustyötä harjoittavat ammatit, yleistä liikennettä välittävät
3755: liikkeet, kuten laivanvarustaja-, rautatie-, raitiotie- ja auto-
3756:     Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.         5
3757: 
3758: mobiililiikkeet ja ajurinammatti sekä luotsi-, majakka-,
3759: posti-, telefoni- ja lennätinlaitokset. Mutta kun kysymystä
3760: siitä, minkälaista suojelusta näillä aloilla toimiva työväki
3761: kaipaisi, ei ole vielä riittävästi valmistettu, niin Valiokunta,
3762: jonka mielestä sanotut alat näyttävät edellyttävän monessa
3763: suhteessa erilaisia suojelusmääräyksiä, ei ole voinut suos-
3764: tua mainittuun ehdotukseen.
3765:       Toiselta puolen on Valiokunnassa esille tuotu epäilyk-
3766: siä siitä, onko tarkoituksenmukaista säätää yhteinen laki
3767: kaikkia teollisuusalojakaan varten. Vaikeuksia voi näet
3768: esiintyä, kun yhteisen lain määräyksiä on eri ammatti-
3769: aloilla pantava voimaan. Sen vuoksi jotkut Valiokunnan
3770: jäsenet arvelivat, että olisi tarkotuksenmukaisinta ottaa
3771: käsillä olevaan työväensuojelusasetukseen ainoastaan ylei-
3772: simmät, kaikille teollisuusaloille sopivat säännökset ja
3773: antaa yksityiskohtaiset määräykset kutakin ammattia
3774: varten myöhemmin säädettävissä erikoislaeissa. Va-
3775: liokunta ei kuitenkaan voinut yhtyä tähänkään mielipitee-
3776: seen, vaan luuli sellaiset vaikeudet voitavan tyydyttävällä
3777: tavalla voittaa asetukseen otettavien eri ammattialoja kos-
3778: kevien poikkeusmääräysten avulla.
3779:       Näin ollen Valiokunnan mielestä olisi puheena olevan
3780: asetuksen säätämä suojelus ulotettava pääasiallisesti sa-
3781: malle alalle, kuin armollisessa esityksessä on tarkoitettu.
3782: Tätä käsitystä noudattaen on Valiokunta asetuksessa mai-
3783: nittuihin ammattialoihin lisännyt ainoastaan muutamia,
3784: jotka pääpiirteiltään ovat teollisuusammattien tapaisia ja
3785: joihin siis asetuksen määräyksiä pitemmälle menevittä
3786: poikkeuksista käy ulottaminen.
3787:       Armollisessa esityksessä ei ole katsottu käytännölli-
3788: sistä syistä mahdolliseksi ulottaa asetuksen suojelusmää-
3789: räyksiä sellaisiin teollisuus- ja käsityöliikkeisiin ja yrityk-
3790: siin, joissa kautta vuoden työskentelee vähemmän kuin
3791: viisi työntekijää eikä käytetä varsinaisia voimakoneita.
3792: Tässä suhteessa siis asetus ei menisi sanottavasti pitem-
3793: mälle kuin 1889 vuoden työväensuojelusasetus, jonka pää-
3794: 6         1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
3795: 
3796: asialiisirumat määräykset koskevat ainoastaan vuorilaitok-
3797: sia, ruukkeja ja tehtaita ynnä muita tehtaan tapaan käy-
3798: tettyjä laitoksia. Mutta kun työväki pienemmissä liik-
3799: keissä yhtä hyvin on suojeluksen tarpeessa kuin isommis-
3800: sakin sekä sellaista asetuksen vaikutuksen rajoittamista
3801: voitaisiin meillä, kuten muuallakin vastaavissa tapauksissa
3802: on tehty, kiertää jakamalla teollisuuslaitos useampiin toi-
3803: sistaan erillään oleviin liikkeisiin, joissa kussakin olisi
3804: työssä vähemmän kuin viisi työntekijää, niin Valiokunta
3805: on ollut sitä mieltä, että asetuksen sisältämät suojelus-
3806: määräykset on ulotettava kaikkiin teollisiin liikkeisiin ja
3807: yrityksiin, joissa palkattua työväkeä käytetään. Tätä
3808: on pidetty tarpeellisena siitäkin syystä, että useat teollisuu-
3809: denhaarat, kuten tullimyllyt, tiilitehtaat, kivennäisvesi-
3810: tehtaat ja kaljapanimot, kemialliset tehtaat sekä useimmat
3811: käsityöammatit, jäisivät asetuks.en määräysten ulkopuo-
3812: lelle, s.illä niihin kuuluvissa liikkeissä pidetään meillä
3813: yleensä työssä vuoden umpeen vähemmän kuin viisi työ-
3814: apulaista. Näin ollen Valiokunta ei ole voinut tässä koh-
3815: den hyväksyä armollista esitystä, vaan on poistanut siinä
3816: olevan rajoitusmääräyksen, joka Valiokunnan mi,elestä on
3817: siinäkin suhteessa ollut vähemmän sopiva, että kun kä-
3818: sillä oleva asetus kumoisi voimassa olevan työväensuoje-
3819: lusasetuksen 7 § :n, pienten käsiammattiliikkeiden oppilaat
3820: silloin uudelleen joutuisivat elinkeinolain määräysten alai-
3821: siksi alimpaan ikärajaan nähden, jota ei kuitenkaan liene
3822: tarkoitettu.
3823:       Asetuksen ulottuvaisuuden laajentamisesta luonnolli-
3824: sesti johtuu että ammattientarkastusta on kehitettävä sekä
3825: erittäinkin pienempien liikkeiden tarkastus sopivalla ta-
3826: valla järjestettävä; ja onkin Valiokunta pitänyt tätä
3827: seikkaa silmällä käsitellessään armolliseen esitykseen sisäl-
3828: tyvää ehdotusta asetukseksi ammattientarkastuksesta.
3829:       Asetuksen ulottuvaisuudesta on Valiokunta muuten
3830: sitä mieltä, että asetuksen alaisen liikkeen palveluksessa
3831: olevain työntekijäin tulee nauttia samaa suojelusta, joko
3832:     Asetus tyUstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.        7
3833: 
3834: he tekevät työtä liikkeen työhuoneessa tai liikkeen lähet-
3835: täminä suorittavat töitä sen ulkopuolella.
3836:       Muutamissa muissakin periaatteellista laatua olevissa
3837: kohdissa on Valiokunta tehnyt armollisen esityksen asetus-
3838: ehdotukseen tärkeitä muutoksia. Armollisen esityksen mu-
3839: kaan olisi naisilta yötyö yleensä kielletty, paitsi milloin työ
3840: on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan tunnin
3841: vuoroihin, mutta miesten yötyötä ei millään tavalla olisi
3842: rajoitettu. Kun kuitenkin suuret terveydelliset epäkohdat
3843: ovat seurauksena miesten samoin kuin naistenkin pitempi-
3844: aikaisesta yötyöstä sekä sitä paitsi erinäisissä teollisuuden-
3845: haaroissa, joissa työskentelee kumpaakin sukupuolta ole-
3846: via työntekijöitä, kävisi vaikeaksi tyydyttävällä tavalla
3847: järjestää työ, jos olisi eri sukupuolten työaikaan nähden
3848: noudatettava erilaisia suojelusmääräyksiä, niin Valiokunta
3849: on tahtonut ulottaa yötyötä rajoittavat määräykset koske-
3850: maan täysikasvuisten miestenkin työssä pitämistä. Tästä
3851: on ollut seurauksena, että täysikasvuiset miehet ja naiset
3852: ovat paria poikkeusta lukuunottamatta, jotka koskevat
3853: lapsensynnyttäjiä ja voimakoneiden hoitajia, joutuneet
3854: yhtäläiseen asemaan asetuksen säätämään suojelukseen
3855: nähden. Silmällä pitäen niitä työaloja ja teollisuuslaitok-
3856: sissa suoritettavia erikoisia tehtäviä, joissa yötyö teknilli-
3857: sistä tai muista syistä käy välttämättömäksi, on puheena
3858: olevasta säännöstä myönnetty eräitä poikkeuksia, joista
3859: lähemmin puhutaan asetusehdotuksen 9 § :n perusteluissa.
3860:       Edelleen Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi panna
3861: asetukseen määräyksen sunnuntailevosta. Sen mukaan
3862: tulee työntekijän sunnuntaina, taikka jos työntekemistä
3863: silloin ei voida välttää, muuna viikon aikana olla yhteen
3864: jaksoon ainakin kolmekymmentä tuntia työstä vapaana.
3865: Mutta kun työssä olemisesta sunnuntaina ja kirkollisena
3866: juhlapäivänä johtuu, että työntekijä tulee estetyksi nautti-
3867: masta pyhäpäivävapauden tuottamia etuisuuksia, niin Va-
3868: liokunta on pitänyt luonnollisena, että tuollaisesta pyhä-
3869: työstä samaten kuin ylityöstäkin maksetaan tuntuvasti ko-
3870: 8         1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
3871: 
3872: rotettu palkka. Tämän laissa määrätyn palkankorotuksen
3873: Valiokunta luulee tehokkaasti vaikuttavan, että työn
3874: tekeminen pyhäpäivinä samoin kuin yleensä ylityö rajoi-
3875: tetaan mahdollisimman vähiin.
3876:      V aliakunta ei ole katsonut enaä voitavan ly-
3877: kätä toistaiseksi suojelusmääräysten antamista, joiden
3878: kautta lapsensynnyttäjän pitäminen työssä kohta synny-
3879: tyksen jälkeen kielletään, ja on sen vuoksi ehdottanut ase-
3880: tuksessa säädettäväksi että naisen tulee terveytensä säilyt-
3881: tämiseksi ja voidakseen antaa lapselleen tarpeellista hoitoa
3882: olla ainakin neljä viikkoa synnytyksen jälkeen työstä va-
3883: paana. Epäilyksiä tällaisen määräyksen asetukseen otta-
3884: mista vastaan on tosin herättänyt se seikka, ettei samalla
3885: kertaa, tarvittavien valmistustöiden puutteessa, ole voitu
3886: saada ratkaistuksi kysymystä lapsensynnyttäjäin toimeen-
3887: tulon turvaamisesta sinä aikana, jona he mainitusta syystä
3888: jäävät työansiota vaille. Mutta katsoen puheena olevan
3889: suojelusmääräyksen sellaisenaankin edistysaskeleeksi, on
3890: Valiokunta ottanut sen asetukseen ja päättänyt alempana
3891: esitettäväliä tavalla ehdottaa anottavaksi lainsäädäntötoi-
3892: menpidettä avustuskysymyksen pikaiseksi ratkaisemiseksi.
3893: Sitä paitsi on V aliakunta ehdottanut että lapsensynnyttä-
3894: jäin varjelemiseksi liialliselta rasittumiselta heidän olles-
3895: saan kehittyneessä raskaudentilassa määrättäisiin että heitä
3896: älköön pidettäkö työssä, joka siihen tilaan nähden voi olla
3897: vahingollinen. Tämän säännön yksityiskohtaisten mää-
3898: räysten antaminen on Valiokunnan mielestä jätettävä Suo-
3899: men Senaatin asiaksi.
3900:       Vihdoin on Valiokunta ehdottanut asetukseen lisät-
3901: täväksi määräyksen siitä, ettei lapsia eikä nuoria henkilöitä
3902: saa liian raskaalla työllä rasittaa. Ranskassa ja muuta-
3903: missa muissa sivistysmaissa on pidetty tarpeellisena nimen-
3904: omaan määrätä ettei lasten ja nuorten henkilöiden liiku-
3905: teltavaksi saa antaa raskaampia taakkoja ja kuormia, kuin
3906: lainsäädännössä yksityiskohtaisesti määritellen sallitaan.
3907: Tällainen määräys raskaista töistä tulisi myöskin vastaa-
3908:     Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.     9
3909: 
3910: maan 1889 vuoden työväensuojelusasetuksen 10 § :ssä ole-
3911: vaa säännöstä lasten ja nuorten henkilöiden käyttämisestä
3912: työhön niissä teollisuusammateissa, jotka ovat hyvin ra-
3913: sittavat.
3914:       Muista Valiokunnan tekemistä muutoksista, mikäli ne
3915: eivät ole vain muodollista laatua, tehdään alempana selkoa.
3916: 
3917:       Armollisen esityksen mukaan olisi käsiteltävänä ole-
3918: van asetuksen nimenä ,asetus teollisuusammattityöstä" ;
3919: mutta kun sen alaiseksi tulisi muutamia ammatteja, joita
3920: ei varsinaisesti voida lukea teollisuusammatteihin, on V a-
3921: liokunta tahtonut saada tämän ilmaistuksi asetuksen ni-
3922: messä ja sen vuoksi, tehtyään nimikkeeseen muodollisen
3923: muutoksen, lisännyt siihen sanat ,ynnä muissa", jotenka
3924: asetuksen nimeksi tulisi: Asetus työstä teollisuus- ynnä
3925: muissa ammateissa.
3926:       Valiokunnan käsiteltävänä olevassa asetusehdotuk- 1 §.
3927:  sessa sanotaan että asetuksen alaisia olisivat 1 § :n 1 mo-
3928: mentissa luetellut liikkeet ja yritykset, mikäli niissä käy-
3929: tetään työapulaisina muita kuin puolisaa ja omia vaja-
3930:  valtaisia lapsia. Tätä sanamuotoa on V aliakunnassa tul-
3931: kittu eri tavoilla. Muutamien Valiokunnan jäsenten mie-
3932: lestä sillä tarkoitetaan lausua, että asetuksen vaikutus ulot-
3933:  tuisi myöskin liikkeenharjoittajan puolisaan ja vaja-
3934: valtaisiin lapsiin niissä liikkeissä, joissa näiden ohella käy-
3935: tetään palkattua työväkeä. Toiset taas ovat käsittäneet mo-
3936: mentin siten, että asetus armollisen ehdotuksen mukaan ei
3937: ·missään tapauksessa voi tarkoittaa sanottuja liikkeen-
3938:  harjoittajan omaisia. Valiokunta puolestaan ei ole voinut
3939:  hyväksyä kumpaistakaan näistä mielipiteistä, vaan on selit-
3940:  tänyt ettei asetus tulisi koskemaan liikkeenharjoittajan
3941:  puolison ja omien vajavaltaisten lasten työtä muulloin
3942:  kuin palkatun työväen tai täysikäisten lasten Ottaessa
3943:  osaa työn tekemiseen. Tätä käsitystä silmällä pitäen V a-
3944:  liokunta on vaihtanut tässä momentissa olevan sanan ,mi-
3945:  käli" sanoihin ,sikäli kuin".
3946: 10        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
3947: 
3948:       Kun asetusta ehkä koetettaisiin kiertää siten, että teol-
3949: lisuusliikkeen hyväksi tehtävät työt jaettaisiin urakoitsi-
3950: joiden kesken, jotka suorittaisivat kukin osuutensa puoli-
3951: sonsa ja omien va javaltaisten lastensa avulla, on Valio-
3952: kunta tämän väärinkäytön estämiseksi lisännyt I § :ään 2
3953: momentin, jonka kautta tämän asetuksen alaisen liikkeen
3954: työssä olevan urakoitsijan puoliso ja vajavaltaiset lapset
3955: asetetaan kaikessa liikkeen muiden työntekijäin rinnalle
3956: ja asetuksen suoman suojeluksen alaisiksi, huolimatta siitä
3957: suoritetaanko työ liikkeen työmaalla vai urakoitsijan luona.
3958: Muutamat Valiokunnan jäsenet, jotka periaatteessa kan-
3959: nattivat mainitun momentin lisäämistä, eivät kuitenkaan
3960: tahtoneet että se koskisi urakoitsijan kodissa suoritet-
3961: tua työtä. Ja toiset jäsenet, jotka asiallisesti olivat vii-
3962: meksi mainittujen kanssa samaa mieltä, katsoivat momen-
3963: tin lisäämistä tarpeettomaksi siitä syystä, että asetusta on
3964: sen alaisen liikkeen työmaalla noudatettava myöskin ura-
3965: koitsijan työapulaisiin nähden, vaikka siitä ei asetuksessa
3966:  erittäin mainitakaan.
3967:        Valiokunta on uudelleen muodostellut I momentin 2
3968: kohdan. Kun siinä oleva poikkeusmääräys, sellaisena kuin
3969:  se kuuluu armollisessa esityksessä, toiselta puolen jättäisi
3970: asetuksen suojeluksesta osattomiksi työntekijät kaikilla
3971: yksikerroksisilla rakennuksilla maalla, olivatpa ne kuinka
3972:  isoja hyvänsä, kun vain eivät ole kirkkoja tai tehdasraken-
3973:  nuksia, ja toiselta puolen pakottaisi yksityiset maanvil-
3974:  jelijät ja maanvuokraajat noudattamaan asetuksen mää-
3975:  räyksiä, jos vain heidän tekeillä oleva aittansa tai muu ra-
3976:  kennuksensa on aiottu kaksikerroksiseksi, vaikka nuo ra-
3977:  kennukset olisivat aivan vähäisiäkin, niin on katsottu vält-
3978:  tämättömäksi rajoittaa mainittu poikkeusmääräys sellaisiin
3979:  yrityksiin, jotka tarkoittavat yksityishenkilöiden vähäisiä
3980:  asuin- ja talousrakennuksia maalla. Ei saata olla tunnus-
3981:  tamatta, että tämä sanamuoto ei ole täysin tarkka, mutta
3982:  Valiokunta on luullut voivansa huoletta jättää lainkäytön
3983:  kussakin yksityistapauksessa ratkaistavaksi, mitkä raken-
3984:    Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.       11
3985: 
3986: nukset on suojelusmääräysten toteuttamiseen nähden pi-
3987: dettävä vähäisinä. Tämän muutoksen kautta on käynyt
3988: tarpeettomaksi tässä kohdassa erittäin mainita kirkon- ja
3989: tehtaanrakennustöitä.
3990:       Seuraavat kaksi kohtaa on Valiokunta lisännyt. Epä.,.
3991: tietoisuuden välttämiseksi on 3 kohdassa esimerkeillä va-
3992: laistu, minkälaisia liikeneuvoja Valiokunta on tarkoittanut
3993: sanoilla ,yleiset kulkulaitokset".
3994:       Kylpylaitokset, jotka saunojen kera on otettu 5 koh-
3995: taan, olisi V aliakunnan mielestä voinut erittäin mainitse-
3996: mattakin pitää asetuksen alaisina, mutta päättäessään että
3997: asetuksen säätämä suojelus on ehdotettava ulotettavaksi
3998: saunoihinkin Valiokunta katsoi sopivaksi mainita nämä toi-
3999: siaan lähellä olevat laitokset rinnakkain. Muutamien V alia-
4000: kunnan jäsenten mielestä olisi myös isommat, tehdasmai-
4001: sesti toimivat meijerit sekä pesu- ja silityslaitokset ynnä
4002: teurastamot ja nuohoojaliikkeet ollut erikseen mainittava,
4003: jottei jäisi epätietoiseksi, onko ne tarkoitettu asetuksen
4004: alaisiksi vai ei, mutta Valiokunta on katsonut niiden siksi
4005: ilmeisesti kuuluvan teollisuus- ja käsityöammatteihin, että
4006: erikseen Iuetteleminen olisi tarpeetonta. Sen sijaan jäisi
4007: Valiokunnan mielestä sellainen meijeri, joka toimii yksi-
4008: tyisen maanviljelijän karjatalouden pohjalla hänen maan-
4009: viljelyksensä sivuelinkeinona, !J.Setuksen määräysten ulko-
4010: puolelle.
4011:       Puheena olevan § :n 1 momentin 6 kohtaan, jota
4012: vastaava armollisen esityksen kohta koskee puutavaran
4013: uittoa sekä tavarain lastaamis- ja purkamistöitä, on Valio-
4014: kunta lisännyt metsänhakkuutaja puutavaran ajoa tarkoit-
4015: tavat yritykset, jotta lapset ja nuoret henkilöt, joita yksis-
4016: tään tämä kohta koskee, näissäkin raskaissa töissä tulisi-
4017: vat osallisiksi asetuksen tarjoamasta suojeluksesta.
4018:       Syistä, jotka aiheuttavat armollisessä esityksessä
4019: olevan 2 momentin ensimäisen lauseen poistamisen, on pu-
4020:  huttu mietinnön 5 ja 6 sivulla.
4021:        12     1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
4022: 
4023: 2 §.       Muutamat Valiokunnan jäsenet ovat arvelleet että tä-
4024:      män § :n toisessa lauseessa olevaan poikkeusmääräykseen
4025:      tultaisiin usein turvautumaan ja että ensimäisessä lauseessa
4026:      oleva sääntö sen kautta menettäisi kaiken merkityksensä.
4027:      Mutta kun kokemus on osottanut että moni lapsi, joka nel-
4028:      jäätoista vuotta nuorempana on lopettanut koulunkäyn-
4029:      tinsä, ilman terveydelle tai ruumiinkehitykselle koituvaa
4030:      haittaa voi suorittaa hänen iälleen ja voimilleen soveltuvaa
4031:      työtä, on Valiokunta, jonka mielestä on arveluttavaa pa-
4032:      kottaa lasta koulunkäynnin päätyttyä olemaan jouten, kat-
4033:      sonut välttämättömäksi että säännöllisesti varttuneelle nel-
4034:      jäätoista vuotta nuoremmalle lapselle varataan tilaisuus
4035:      suorittaa töitä, joita ammattientarkastus harkitsee voitavan
4036:      antaa hänen tehtäväkseen.
4037: 3 §.       Kun lapset meillä maan pohjoisen aseman vuoksi ke-
4038:      hittyvät hitaasti ja vielä neljätoista vuotta täytettyäänkin
4039:      säännöllisesti ovat sekä kooltaan että ruumiinvoimittaan
4040:      vähän varttuneita, on Valiokunta katsonut viisitoista vuo-
4041:      tistenkin tarvitsevan sitä suojelusta, joka asetuksen mu-
4042:       kaan tulee lasten osaksi, ja sen vuoksi ehdottanut lasten
4043:       ikärajan korotettavaksi vuodella.
4044: 4 §.       Tärkein muutos tässä pykälässä on, että se kielto pi-
4045:       tää työntekijöitä työssä maan alla, joka armollisen esityk-
4046:      sen mukaan koskee vain lapsia ja nuoria naisia, on ulotettu
4047:       nuorukaisiinkin. Siitä syystä on tämä kieltomääräys siir-
4048:       retty 2 momentista 1 :seen.
4049:            Toiselta puolen on Valiokunta pitänyt tarpeettomana
4050:       estää lapsia ja nuoria naisia suorittamasta semmoisia
4051:       rakennustöihin kuuluvia tehtäviä, jotka eivät voi olla heille
4052:       haitaksi, ja on sen vuoksi rajoittanut 2 momentissa lau-
4053:       sutun kiellon, joka armollisen esityksen mukaan koskee
4054:       yleensä huoneenrakennuksilla suoritettavaa työtä, raskai-
4055:       den esineiden liikuttamistöihin.
4056: 5 §.       Kun nykyään on lapsia, joita ei ole merkitty kirkon-
4057:       kirjoihin, on § :ään tehty lisäys, jonka kautta julkisen
4058:       viranomaisen todistus saatetaan yhdenarvoiseksi papinkir-
4059:    Asetus työstä teollisuus· ynnä muissa ammateissa. 13
4060: 
4061: jan kanssa. Sitä paitsi on ehdotettu asetukseen otettavaksi
4062: määräys siitä, että tällaiset todistukset on annettava lunas-
4063: tuksetta.
4064:       Valiokunta on edellä 8 ja 9 sivulla esittänyt ne syyt, 6 §.
4065: joiden nojalla se on katsonut tämän § :n ottamisen ase-
4066: tukseen tarpeelliseksi. Milloin ulkomaiden lainsäädännössä
4067: tavataan tällaisen säännöksen edellyttämiä yksityiskohtai-
4068: sia määräyksiä, esiintyvät ne yleensä toimeenpanoa kos-
4069: kevissa julistuksissa, ja on Valiokunta ehdottanut että ne
4070: meilläkin annettaisiin hallinnollista tietä.
4071:       Kun riittävä yölepo nuorison kasvamiskaudella on 7 §(6).
4072: välttämätön terveyden säilyttämisen sekä säännöllisen ke-
4073: hittymisen ehto, on Valiokunta katsonut lasten ja nuorten
4074: työntekijäin työn voivan alkaa vasta kello seitsemän
4075: aamulla ja on asetukseen tehnyt tästä aiheutuvan muu-
4076: toksen.
4077:       V aliakunnassa on tosin lausuttu otaksuminen että 2
4078: momenttiin otetun poikkeusmääräyksen varjolla voitaisiin
4079: kiertää I momentissa oleva yleinen sääntö, mutta Valio-
4080:  kunta ei ole katsonut tätä käsitystä perustelluksi, koska
4081: voimassa olevan asetuksen vastaavaa määräystä (työväen-
4082:  suojelusasetuksen I I §, muutettuna 23 päivänä tammi-
4083:  kuuta 1893 annetulla asetuksella) ei ole huomattavassa
4084:  määrin käytetty. Toiselta puolen voisi sen poistamisesta
4085:  koitua hankaluutta nuorukaisten pääsemiselle sellaisiin
4086:  töihin, joita ammattiopetus edellyttää tai joihin heidän
4087:  muuten on perehdyttävä voidakseen ammatissaan edistyä.
4088:       Tähän § :ään on Valiokunta tehnyt sen muutoksen, 8§(7).
4089:  että nuorten henkilöiden työaika on lyhennetty kahdek-
4090:  saksi tunniksi, jota kauemmin heitä ei ole katsottu voita-
4091:  van sallia vuorokaudessa pitää työssä, koska siitä voisi
4092:  aiheutua vahingollisia seurauksia heidän terveydelleen ja·
4093:  kun sen ikäiselle henkilölle on varattava tilaisuutta am-
4094:  mattityön ohessa käyttää aikaa ja voimia ammattitaielon
4095:  kehittämiseksi ja kansalaissivistyksen korottamiseksi.
4096:       Yleisenä sääntönä on tässä § :ssä, jonka Valiokunta on 9§(8).
4097:         14        1909~ II   Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
4098: 
4099:           muodostanut armollisen esityksen 8 § :n sijaan, lausuttu
4100:           että yötyö on oleva kielletty, ja yöksi on luettu aika kello
4101:           yhdeksästä illalla kello kuuteen aamulla. Kuitenkin on
4102:           yötyön tekeminen ehdotettu sallittavaksi I :ksi osittaisena,
4103:           eli kello yhdeksän ja yhdentoista välillä illalla, jos teolli-
4104:           suuslaitoksessa työ on järjestetty kahteen enintään kah-
4105:           deksan tunnin vuoroon, ja 2 :ksi koko ajan jatkuvana, kun
4106:           työtä tehdään kolmessa kahdeksantuntisessa vuorossa, ja
4107:           vuorot niin järjestetään, että sama työntekijä tulee ole-
4108:           maan yötyössä ainoastaan joka kolmas viikko. Ne poik-
4109:           keukset, jotka mainitaan § :n toisessa momentissa, johtuvat
4110:           kaikki seikoista, jotka muutamalla teollisuuden alalla tai
4111:           erikoisilla työaloilla välttämättä vaativat työn tekemistä
4112:           osaksi siihenkin aikaan, joka asetuksen määräysten mu-
4113:           kaan luetaan yöksi. Tällaisina teollisuuden aloina mai-
4114:           nittakoon esimerkiksi meijeriliike, milloin paikkakunnal-
4115:           liset olot, vuodenaika tahi liikennesuhteet vaativat maidon
4116:           vastaanottamista ennen kello kuutta aamulla, pienemmät
4117:           tiilitehtaat sulan aikana sekä sellaiset vesivoimalla käyvät
4118:           myllyt ja muut teollisuuslaitokset, joilla ei ole riittävää
4119:           vesivoimaa kautta vuoden. Kun kuitenkin on suotava
4120:           että tällainen työ supistetaan niin vähiin kuin suinkin ja
4121:           että mahdollisimman pieni osa työajasta olisi yötunteja,
4122:           on tässä momentissa kosketeltu yötyö katsottu voitavan
4123:           sallia ainoastaan Teollisuushallituksen nimenomaisella lu-
4124:           valla.
4125: 10 § (9).        Armollisessa esityksessä rajoitetaan viikossa sallit-
4126:           tava työtuntien lukumäärä, mutta sitävastoin on vuorokau-
4127:           den aikana suoritettavien työtuntien suurin luku jätetty
4128:           määräämättä. Näin ollen jää työnantajalle tilaisuus va-
4129:           paammin järjestää liikkeensä työaika, mutta silloin voi-
4130:           daan toiselta puolen saattaa työajan rajoitukset tehotto-
4131:           miksi. V aliakunnan mielestä olisi sen vuoksi asetukseen
4132:           otettava määräys pisimmästä työpäivästä.
4133:                  Koska työntekeminen yleensä lopetetaan lauantaina
4134:           aikaisemmin kuin viikon muina päivinä, tulisi armollisessa
4135:     Aset~s työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.      15
4136: 
4137: esityksessä oleva 6o tunnin suurin viikossa sallittu työaika
4138: vastaamaan IO 0 tunnin työpäivää. Työnantajain ja
4139: työntekijäin välillä tehdyillä työsopimuksilla on kuitenkin
4140: laajoilla työaloilla maassamme päivän työaika jo määrätty
4141: lyhyemmäksi, kuten esim. metalliteollisuuden harjoittajain
4142: liiton tehtaissa ja valtion rautateiden konepajoissa, suu-
4143: reksi osaksi kutomateollisuuden, graafillisen teollisuuden
4144: ja suuremmissa kaupungeissa rakennusteollisuuden alalla.
4145: Tähän nähden on Valiokunta ehdottanut päivän pisimmän
4146: työajan määrättäväksi kymmeneksi tunniksi ja sen mu-
4147: kaisesti lyhentänyt viikon pisimmän työajan viideksikym-
4148: meneksiseitsemäksi tunniksi. Tämän tuntiluvun on Valio-
4149: kunta katsonut voivansa sitä suuremmalla syyllä omaksua,
4150: koska· muutamissa Europan maissa, joiden kanssa maam-
4151: me on liikeyhteydessä, joko on erinäisiä teollisuuden haa-
4152:  roja varten säädetty IO tunnin pisin työpäivä, tahi valmis-
4153:  tetaan teollisuusammatteja yleensä koskevia puheenalai-
4154:  seen suuntaan meneviä lakeja. Myöskin on työnantajien
4155:  ja työntekijöiden välillä tehdyissä joukkosopimuksissa
4156:  monessa maassa, jonka teollisuuden kanssa oma teollisuu-
4157:  temme kilpailee, määrätty pisimmät työajat suunnilleen
4158:  samoiksi kuin V aliakunnan ehdottamat.
4159:        Ylityötä koskevat määräykset ovat samat kuin armol-
4160:  lisessa esityksessä paitsi että sellainen ylityö, joka ei ai-
4161:  heudu tämän § :n 3 momentissa mainituista syistä, väärin-
4162:  käyton v~.lttämiseksi on tehty riippuvaksi työntekijäin va-
4163:  paaehtoisesta suostumuksesta.
4164:        Ainoastaan kielellistä laatua ovat 3 ja 4 momenttiin
4165:  tehdyt muutokset.
4166:        Tähän § :ään tehty lisäys tulisi Valiokunnan mielestä II § ( 10).
4167:  estämään säädettyä pisintä työaikaa koskevain määräysten
4168:  kiertämistä työntekijän ja työnantajain tai kahden työn-
4169:   antajan kesken tehdyillä sopimuksilla.
4170:        Armollisen esityksen 12 § :n I momentissa oleva mää-14 § (12 ja 13)
4171:   räys on otettu tämän § :n I momenttiin. Kuitenkin on
4172:   sanamuotoa muutettu, jotta kävisi selville, että kahdek-
4173:         16         1909. II Vp. - V. M. -        Esit. N:o 3.
4174: 
4175:             san tuntia lyhyempi työaika ja kahdeksan tunnin työaika
4176:             säännöllisessä vuorotyössä voi lepohetkettä jatkua. Sitä
4177:             paitsi on armollisen esityksen 13 § :n 2 momentti yhdistetty
4178:             tähän momenttiin syistä, jotka alempana lähemmin esi-
4179:             tetään. Myöskin on siihen siirretty äsken mainitun § :n
4180:              I momentin toinen lause sen vuoksi, että monessa liik-
4181:             keessä on mahdotonta myöntää voimakoneiden hoitajille
4182:             työn aikana sellaista lepohetkeä, jolloin he saisivat pois-
4183:             tua työhuoneestaan.
4184:                  Jotta säännöllisesti järjestetty kahdeksan tunnin vuo-
4185:             rotyö kävisi mahdolliseksi, on sellaisiin töihin nähden 2
4186:             momenttiin otettu erinäisiä helpotuksia edellisen momentin
4187:             lausumasta säännöstä että: on myönnettävä vähintään tun-
4188:             nin ajan kestävä lepohetki. Tässä tarkoituksessa on myön-
4189:             netty oikeus joko vaihtaa lepohetki puolen tunnin ruo-
4190:             kailuaikaan tahi, milloin työn teknillinen laatu, kuten esim.
4191:             paperiteollisuudessa, pakottaa työntekijää koko työajan
4192:             valvomaan työtään, kokonaan poistaa se, kun vain työn-
4193:             tekijälle varataan riittävästi tilaisuutta syömiseen työn
4194:             käynnissä olon aikana.
4195:                  Kolmanteen momenttiin tehdyt muutokset tarkoitta-
4196:             vat lasten ja nuorten henkilöiden liikarasituksen välttä-
4197:             mistä.
4198:  15 § (13).       Niiden määräysten selventämiseksi, jotka koskevat
4199:             voimakoneita haitavien henkilöiden työaikaa ja lepohetkiä,
4200:             on V aliakunta ottanut heidän työaikaansa kohdistuvan
4201:             säännöksen 9 § :n 2 momenttiin sekä pannut heidän lepo-
4202:             hetkiään koskevan määräyksen 14 § :n I momenttiin.
4203: 16 ja 17 §.       Näihin § :iin on otettu määräykset Sunnuntailevosta
4204:             sekä lapsensynnyttäjän suojelusta tarkoittavat säännökset,
4205:             ja on Valiokunta tämän mietinnön 7 ja 8 sivulla esittänyt
4206:             kantansa näissä kysymyksissä.
4207: 18 § (14).       Tämä § sisältää pääasiallisesti saman kuin sitä vas-
4208:             taava armollisen esityksen I4 §. Valiokunta on pitä-
4209:             nyt tarpeellisena nimenomaan lausua että ylityökirjaan
4210:             merkitään myöskin hätä- ja sunnuntaityöt Vaatimus että
4211:    Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.      17
4212: 
4213: tähän kirjaan olisi merkittävä ne korotetut palkat, jotka
4214: siihen merkityistä töistä on suoritettu, johtuu siitä, että
4215: näiden korotuksien alin raja asetusehdotuksen mukaan
4216: tulisi laissa määrätyksi. Sitä paitsi Valiokunta on kat-
4217: sonut tarpeelliseksi, että puheenalaiseen ylityökirjaan teh-
4218: dyt merkinnät sopivalla tavalla todistetaan tosioloja vas-
4219: taaviksi. Mutta kun vahvistetun kaavan mukaisia palk-
4220: kauskuitteja, joiden kautta on arveltu tuon todistamisen
4221: kenties parhaiten tapahtuvan, ei voida vaatia otettavaksi
4222: käytäntöön kaikissa ammattiliikkeissä, on Valiokunta tah-
4223: tonut antaa Teollisuushallituksen määrättäväksi, millä ta-
4224: valla ylityökirjan vahvistaminen on järjestettävä.
4225:       Valiokunnassa on arveltu että sanat ,kunkin koulun-
4226: käynnin aika" ovat epäselvät, koska voitaisiin käsittää nii-
4227: den tarkoittavan lapsen saaman koulukasvatuksen määrää.
4228: V aliakunta ei kuitenkaan ole katsonut muutosta tässä koh-
4229: den tarpeelliseksi, koska mainitut sanat sen mielestä ilmei-
4230: sesti tarkoittavat aikaa, jona työssä käyvä lapsi on kou-
4231: lussa, eli siis tunteja, jolloin hänen tulee koulunkäynnin
4232: vuoksi olla vapaana työstä.
4233:       Työntekijälle olisi Valiokunnan mielestä myönnettävä
4234: oikeus saada nähdäkseen suojelusmääräyksien noudatta-
4235: mista selvittäviä asiakirjoja, koska nämät asiat läheltä
4236: häntäkin koskevat, ja on Valiokunta 2 momenttiin ottanut
4237: tästä aiheutuvan lisäyksen.
4238:       Koska asetukseen on otettu erityisiä säännöksiä Ias- 19 § (15).
4239: ten, nuorten henkilöiden ja naisten pitämisestä ammatti-
4240: työssä, on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi että ammat-
4241: tientarkastus saisi, ennenkuin liike perustetaan, tietää käy-
4242: tettäväksi aiottujen työntekijäin luvun ohessa myöskin tu-
4243: leeko näihin kuulumaan lapsia, nuoria henkilöitä tahi nai-
4244: sia. Vastaava tieto tulee näin ollen myöskin annettavaksi
4245: liikkeistä, jotka ovat toimessa asetuksen astuessa voimaan.
4246:       Pienten ammatillisten liikkeiden ja yritysten asetta-
4247: minen asetuksen säätämien suoj~usmääräysten alaisiksi
4248:                                                            2
4249:          18         1909. II Vp. -    V. M. - Esit, N:o 3.
4250: 
4251:            on aiheuttanut § :ään otetun helpoituksen ilmoittamisvel-
4252:            vollisuuden täyttämisessä.
4253: 20 § (16).       Tähän § :ään, joka osaksi vastaa 1889 vuoden ase-
4254:            tuksen IO § :n määräyksiä, on tehty ainoastaan sen tar-
4255:            koitusta selventävä sanamuodon muutos.
4256:     21 §.        Voimassa oleva työväen suojelusta koskeva lainsää-
4257:            däntö sisältää myöskin samansuuntaisia määräyksiä kuin
4258:            tähän § :ään on otettu. Koska suuret vaikeudet kohtaa-
4259:            vat asetuksen ja muiden ilmoitusten julkipanemista muu-
4260:            tamilla työmailla, kuten pienemmissä rakennusten korjaus-
4261:            töissä, metsänhakkuussa ja -ajossa, uitossa ynnä useissa
4262:            muissa ulkotöissä, on § :ään otettu näitä tapauksia tar-
4263:            koittava poikkeusmääräys.
4264: 23 § (18).       Korkein sakko, mikä armollisen esityksen mukaan
4265:            olisi seurauksena asetuksen rikkomisesta eli tuhat markkaa,
4266:            saattaisi tuottaa suuressa mittakaavassa toimiville liikkeille
4267:            vain vähäpätöisen vahingon sen hyödyn rinnalla, mikä
4268:            niille voisi koitua erinäisten asetuksessa olevien säännösten,
4269:            kuten työaikaa koskevien määräysten ehdoin tahdoin ta-
4270:            pahtuvasta rikkomisesta. Valiokunta on sen vuoksi kat-
4271:            sonut välttämättömäksi korottaa momentissa olevan sakko-
4272:            rangaistusasteikon ylärajaa. Rikoslain säätämän alimman
4273:            sakkomäärän kolme markkaa on V aliakunta katsonut
4274:            työnantajalle ja hänen edustajalleen tehottomaksi ja siitä
4275:            syystä asettanut asteikon alirajaksi kymmenen markkaa.
4276:                  Muutamat Valiokunnan jäsenet ovat olleet sitä mieltä,
4277:            että kun rikotaan sellaisia asetuksen määräyksiä vastaan,
4278:            jotka koskevat kiellettyä työtä, työaikaa, lepohetkiä ja
4279:            vapaa-aikoja, yli- ja hätätyötä, sunnuntai- ja pyhätyötä
4280:            sekä korotettua palkkaa, rikkajaa olisi rangaistava sakolla,
4281:            jonka suuruus riippuisi niiden työntekijäin lukumäärästä,
4282:            jotka ovat joutuneet kärsimään suojelusmääräyksen syr-
4283:            jäyttämisestä. Ja jos työnantaja tai hänen edustajansa
4284:            ennen kahden vuoden umpeen kulumista joutuisi syypääksi
4285:            rikoksen uusimiseen, olisi häntä rangaistava vankeudella.
4286:            Kun ehdotettu rangaistuksen laskeruistapa on kokonaan
4287:     Asetus työstä teollisuus~ ynnä muissa ammateissa. 19
4288: 
4289: vieras meidän oikeusperiaatteillemme, ei Valiokunta
4290: ole voinut puheena olevaa ehdotusta hyväksyä. Mitä
4291: tulee uusimisesta ehdotettuun ankarampaan rangaistuk-
4292: seen, on V qliokunta arvellut vaikeaksi käytännössä mää-
4293: rätä, onko myöhempi rikos pidettävä ennen tehtyyn ver-
4294: rattavana ja siis uusittuna vai ei. Sitä paitsi tällaisen mää-
4295: räyksen kautta tulisi kustakin asetuksen rikkomisesta teh-
4296: täväksi merkintä liikkeenharjoittajan mainekirjaan. Näi-
4297: den syiden takia ja kun tuomari, lainkäytössä yleensä
4298: noudatettujen periaatteiden mukaan, kertautuvasta rikok-
4299: sesta määrää ankaramman rangaistuksen, Valiokunta ei
4300: ole voinut suostua siihenkään ehdotukseen, että asetuk-
4301: sessa määrättäisiin rikkomisen uusimisesta erilaatuinen
4302: rangaistus.
4303:       Armollisen esityksen 19 § :n on Valiokunta asetuksesta (19 §).
4304: poistanut erittäinkin siitä syystä, että se on asetukseen
4305: ottanut edellä kosketellut sunnuntailepoa ja pyhätyöstä
4306: maksettavaa korotettua palkkaa koskevat määräykset.
4307:       Teollisuudenharjoittajille olisi varattava riittävästi 24 § (20).
4308: aikaa järjestää teollisuuslaitoksensa tarpeellisten huoneis-
4309: tojen, koneiden y. m. puolesta sille kannalle, että asetusta
4310: heidän liikkeissään voidaan noudattaa heti sen voimaan
4311: astuttua. Valiokunnassa on ehdotettu että ylimenoaika
4312: olisi vähintään kaksi vuotta, mutta V aliakunta on, kat-
4313: soen vähemmänkin ajan riittäväksi, muodostanut § :n si-
4314: ten, että puheenalainen aika olisi vähintään yksi vuosi.
4315:       Asetuksen loppusäännöksessä olevat lisäykset aiheutu-
4316: vat asetuksen vaikutuksen ulottamisesta pienempiin am-
4317: mattiliikkeisiin kuin ne, joita 1889 vuoden työväensuoje-
4318: lusasetus koskee; ja papiston palkkausasetukseen tehty
4319: muutos koskee työhön pyrkiessä esitettävän papinkirjan
4320:  ilmaiseksi antamista. Viimeiseen kappaleeseen tehty vä-
4321: häinen oikaisu on havaittu tarpeelliseksi työstä leipomoissa
4322: annettua lakia tähän asetukseen verrattaessa ; ja kun ne
4323: määräykset ammattityössä olevain lasten koulunkäynnistä,
4324: jotka ovat 1889 vuoden työväensuojelusasetuksen I4 § :ssä.
4325: 20        1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
4326: 
4327: sekä niiden rikkomista koskevat rangaistusmääräykset
4328: edelleenkin jäävät noudatettavaksi, vaikka sanotun ase-
4329: tuksen muuten kokonaan kumoavat ne asetukset, joiksi
4330: näillä valtiopäivillä Eduskunnalle on annettu armolliset
4331: esitykset, on V aliakunta katsonut tarpeelliseksi siitä erik-
4332: seen mainita.
4333: 
4334:      Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, ehdottaa Va-
4335: liokunta kunnioittaen,
4336: 
4337:                että Eduskunta, ilmoittaen eräissä kohdin
4338:            muuttaneensa armollista esitystä, Keisarillisen
4339:            Majesteetin vahvistetta'vaksi lähettäisi näin
4340:            kuuluvan asetuksen:
4341:    Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.        21
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 
4346:                            Asetus
4347: 
4348:       työstil   teollisuus- ynnil muissa ammateissa.
4349: 
4350:                              I   §.
4351:       r. Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
4352: ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
4353: työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia
4354: lapsia:
4355:       r :ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus.-
4356: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
4357:       2 :ksi ( poist.) rakennustyöt, ei kuitenkaan sellaiset
4358: ( poist.), jotka tarkoittavat yksityisten ·vähäisiä asuin- ja
4359: talousrakennuksia maalla; ( poist.)
4360:       3: ksi yleisten kttlkulaitosten, kuten teiden ja siltain,
4361: rautatien, raitiotien, ilmaradan, kanavan ja sataman ra-
4362: kennustyöt;
4363:       4:ksi raivaus- ja perkaustyöt, ei kuitenkaan sellaiset,
4364: joita suoritetaan maanviljelyksessä, sekä puhtaanapitotyöt
4365: kaupungissa ja kauppalassa;
4366:       5: ksi saunat ja kylpylaitokset; sekä
4367:       6:ksi liikkeet ja yritykset, jotka tarkoittavat metsän-
4368: hakkuuta, puutavaran ajoa ja uittoa sekä tavarain las-
4369: taamista tahi purkamista; ( poist.) kuitenkin siten että
4370:  tässä kohdassa mainittuihin liikkeisiin ja yrityksiin sovel-
4371: letaan ainoastaan lasten ja nuorten henkilöiden työtä kos-
4372:  kevia määräyksiä.
4373:       2.   Jos tämän asetuksen alaisesta liikkeestä tai yri-
4374:  tyksestä annetaan töitä urakalla suoritettavaksi, ulottukoon
4375: 22        1909. II Vp. -    V. M. - Esit. N:o 3.
4376: 
4377: asetuksen säätämä suojelus myöskin ttrakoitsijan työapu-
4378: laisina oleviin Pttolisoon ja omiin vajavaltaisiin lapsiin.
4379:       3· Mitä tässä asetuksessa säädetään, koskekoon
4380: ( poist.) semmoistakin liikettä tai yritystä, jota valtio,
4381: kunta tahi seurakunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan
4382: elinkeinona.
4383:                             2   §.
4384:       Alle neljäntoista vuoden ikäistä lasta älköön pidet-
4385: täkö työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon
4386: tämä asetus on soveltuva. Kuitenkin voi ammattientar-
4387: kastus holhoojan pyynnöstä sallia kolmetoista vuotta täyt-
4388: täneen lapsen, joka on käynyt kansakoulun tahi muuten
4389: hankkinut vastaavan tietomäärän, tehdä ( poist.) ilmoi-
4390: tettua ammattityötä, jos lääkärintodistuksdla näytetään
4391: että lapsen terveydelle ei ole siitä työstä haittaa. Sellainen
4392: lupa on annettava kirjallisesti.
4393: 
4394:                            3 §.
4395:      Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei
4396: ole täyttänyt kuuttatoista vuotta, ja nuorella henkilöllä,
4397: nuorukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt
4398: kuusitoista mutta ei kahdeksaatoista vuotta.
4399: 
4400:                             4 §.
4401:       I. Lapsia ja nuoria henkilöitä älk"öön pidettäkö maan
4402: alla tehtävissä töissä kaivoksissa ja kivenlouhoksissa äl-
4403: köönl~ä myöskään sellaisissa ammattiliikkeissä, jotka, sillä
4404: tavoin kuin 20 § :ssä säädetään, on julistettu erittäin vaa-
4405: rallisiksi ( poist.).
4406:       2. Samoin älköön ( poist.) käytettäkö lasta tahi nuorta
4407: naista ( poist.) huoneenrakennustyössä laastin ja tiili en
4408: kantamiseen älköönkä tavarain lastaamis- tahi purkamis-
4409: työhön.
4410:       3· Käynnissä olevain voimakoneiden tahi voiman-
4411: siirtolaitosten puhdistamista tai rasvaamista älköön an-
4412: nettako toimeksi lapselle eikä naispuoliselle työntekijälle.
4413:    Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa. 23
4414: 
4415:                             5 §.
4416:       I. Ennenkuin lapsi tahi nuori henkilö otetaan työhön,
4417: on hänen ikänsä selvitettävä papin tai mU1tn julkisen vi-
4418: ranomaisen todistul~sella, joka annettakoon lunastuksetta.
4419: Sitä paitsi on, ennenkuin lapsi voi päästä työhön, lääkärin-
4420: tutkimuksen kautta näytettävä, ettei hän ole sairaloinen
4421: ja ettei hänen ruumiinkehityksensä ole alle tavallisen.
4422: Tämä tutkimus on työnantajan kus.tannettava.
4423:       2.  Ammattientarkastuksen tulee, milloin tahansa
4424: aihetta sittemmin ilmaantuu, vaatia lääkärintodistusta
4425: siitä, onko lapsen tahi nuoren henkilön edelleen työssä pitä-
4426: minen hänen terveydentilaansa nähden haitallista vai ei.
4427: Jollei työnantaja määräajan kuluessa hanki sellaista to-
4428: distusta, josta näkyy että työn jatkuminen voidaan sallia,
4429: olkoon ( poist.) kielletty pitämästä sitä henkilöä työssä.
4430: 
4431: 
4432:                             6 §.
4433: 
4434:      Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako las-
4435: ten eikä nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi,
4436: vedettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heidän tehtäväkseen
4437: annettako muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa
4438: vahingoittamaan heidän terveyttään tai ehkäisemään hei-
4439: dän ruumiinhehitystään. Keisarillisen Senaatin on tästä
4440: annettava erityisiä ohjeita.
4441: 
4442: 
4443:                          7 §. (6.)
4444:      I.   Lasta ja nuorta henkilöä älköön pidettäkö työssä
4445: ennen kello seitsemää aamulla eikä jälkeen kello seitsemän
4446: illalla.
4447:        2. Teollisuushallitus voi ( poist.) kuitenkin pyynnöstä
4448: sallia nuorukaisia pidettävän työssä muuna vuorokauden
4449: aikana, jos se harkitaan tarpeelliseksi heidän ammatti-
4450: kehityksellensä.
4451: 24        1909. II Vp. - V. M. -       Esit. N:o 3.
4452: 
4453:                          8 §. (7.)
4454:      Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi
4455: tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin
4456: kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
4457: 
4458:                          9 §. (8.)
4459:        I. Kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää
4460: älköön pidettäkö työssä yön aikana eli kello yhdeksästä
4461: illalla kello kuuteen aamulla, paitsi milloin työ on järjes-
4462: tetty joko kahteen enintään kahdeksan tunnin vuoroon,
4463: jolloin työ saa jatkua kello yhteentoista illalla, taikka kol-
4464: meen enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jotka sään-
4465: nöllisesti vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat.
4466:        2. Kutakin liikettä tai yritystä varten Teollisuus-
4467: hallitukselta hankittavalla luvalla olkoon kuitenkin sal-
4468: littu, milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikka-
4469: kunnan htonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, pi-
4470: tää työntekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka työ ei
4471: ole järjestetty niinknin I motnentissa mainitaan. Samoin
4472: olkoon lnpa pitää apntyön tekijöitä, kztten pnhdistajia, läm-
4473: mittäjiä ja voimakoneiden hoitajia, heidän töissään yön
4474: aikana niin kaztan ennen ja jälkeen mnita työntekijöitä,
4475: kztin T eollisnushallitns harkitsee välttämättömäksi.
4476:        (Poist.)
4477:                           IO §. (9.)
4478: 
4479:      I. Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä enem-
4480: pää kuin yhteensä viisikymmentäseitsemän tuntia viikossa
4481: eikä kymmentä tnntia kauemmin vnorokandessa.
4482:      2.  Tämän työajan lisäksi saa ( poist.) sattuneesta
4483: syystä pitää ( poist.) kahdeksantoista vuotta täyttänyttä
4484: työntekijää hänen snostwnuksellansa työssä enintään kym-
4485: menen tuntia viikossa.
4486:      3· Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pi-
4487: laantumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden
4488: vaihtoa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä kor-
4489:    Asetus työstä teollisuus· ynnä muissa ammateissa. 25
4490: 
4491: jauksia, saa ( poist.) työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä,
4492: enintään kolmen viikon aikana} jos ammattientarkastus
4493: pyynnöstä antaa siihen luvan.
4494:       4· Älköön kuitenkaan 2 ja 3 momentissa mainituissa
4495: ylitöissä ( poist.) pidettäkö työntekijää kaikkiaan enempää
4496: ( poist.) kuin satakaksikymmentä tuntia vuodessa.
4497: 
4498:                          II   §. (IO.)
4499: 
4500:       Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 8} 9 ja IO
4501: § :ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja antamalla työtä kotona
4502: tehtäväksi taikka pitämällä työssään henkilöä} jolla on työtä
4503: toisessa tämän asetuksen alaisessa liikkeessä tai yrityksessä.
4504: 
4505:                          I2 §.   (II.)
4506:      I. Kun luonnontapahtuma tai tapaturma on keskeyttä-
4507: nyt tahi uhkaa keskeyttää työn säännöllisen kulun, saa
4508: 8} 9 ja IO § :ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja, mikäli nuo
4509: seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan enem-
4510: män kuin heljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä ei
4511: lueta IO § :n 4 momentissa mainittuun aikaan.
4512:      2.  Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on
4513: työnantajan viivyttelemättä lähetettävä Teollisuushallituk-
4514: selle ilmoitus} jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen
4515: syy, niiden työntekijäin lukumäärä, joita se koskee, sekä
4516: pitennyksen laajuus ja kestävyys ( poist.). Teollisuushal-
4517: lituksen tulee} tutkittuaan asian laadun} joko jättää asia
4518: tuon ilmoituksen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin piten-
4519: nyksen rajoittamiseksi tai lakkauttamiseksi.
4520: 
4521: 
4522:                               IJ §.
4523:       Ylityöstä ja hätätyöstä} joista puhutaan IO ja I 2
4524: §:ssä} on maksettava vähintään viidelläkymmenellä pro-
4525: sentilla korotettu palkka.
4526: 26        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
4527: 
4528:                      14 §. (12 ja 13.)
4529:      I.    Jos työaika on vähintään kahdeksan tuntia vuoro-
4530: kaudessa) eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin
4531: ( poist.) kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle työ-
4532: aikana annettava ainakin yksi säännöllinen, vähintään
4533: ( poist.) tunnin kestävä lepohetki, jonka ajaksi hän saakoon
4534: esteettömästi poistua työpaikalta ja jonka kuluessa hänen
4535: älköön sallittako ( poist.) oleskella työhuoneissa, ellei sitä
4536: työtä, jossa hän toimii tai on osallinen) ole kokonaan sei-
4537: sautettu tahi ammattientarkastukselta ole hankittu siihen
4538: kirjallista lupaa. Tämä ( poist.) ei kuitenkaan koske voima-
4539: koneita hoitavia henkilöitä.
4540:       2. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin)
4541: enintään kahdeksan tunnin vuoroihin) on työntekijälle an-
4542: nettava vähintään pttolen tunnin ruokailttaika tahi) jos työn
4543: laatu tekee tämän mahdottomaksi) tilaisuutta syömiseen
4544: työn aikana.
4545:       J. Keskeytyksettä ei ( poist.) lapsen työ saa jatkua
4546: päälle kolmen eikä nuoren henkilön työ päälle neljän tunnin
4547: ( poist.).
4548:                         I5 §. (13.)
4549:      Lepohetkiä älköön luettaka pois työajasta paitsi mil-
4550: loin työntekijä ( poist.) niiden aikana esteettömästi saa
4551: ( poist.) poistua työpaikalta. ( P oist.)
4552: 
4553: 
4554:                             16 §.
4555:      I.  Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vä-
4556: hintään kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen va-
4557: paus työstä. Ellei tämä kttitenkaan ole mahdollista) on
4558: vastaava vapaus annettava muuna viikon aikana.
4559:      2.  Työstä) joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkol-
4560: lisena juhlapäivänä) on maksettava vähintään kaksinker-
4561: tainen palkka.
4562:    Asetus tyiSstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa. 27
4563: 
4564:                            I7 §.
4565:      I.  Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pi-
4566: dettäkö työssä neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen
4567: jälkeen.
4568:      2. Älköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa
4569: olevaa naista pidettäkö työssä, joka siihen tilaan nähden
4570: voi olla vahingollinen. Keisarillisen Senaatin on tästä
4571: annettava erityisiä ohjeita.
4572: 
4573:                        I8 §.   (14.)
4574:       I. Työnantaja on velvollinen ( poist.) pitämään työs-
4575: sänsä olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa,
4576: jossa 'mainitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä
4577: ynnä ( poist.) kunkin koulunkäynnin aika sekä lasten hol-
4578: hoojain ( poist.) nimet ja kotipaikat. Samaten on työn-
4579: antajan semmoisesta ylityöstä, hätätyöstä ja sunnuntaina
4580: tehdystä työstä sekä korotetusta palkasta, kuin IJ ja r6
4581: § :ssä mainitaan, pidettävä tarkkaa kirjaa, johon tehtävät
4582: merkinnät työnantajan on oikeaksi todistettava tavalla
4583: minkä Teollisuztshallitus määrää. Sanotun luettelon ja
4584: ylityökirjan laatimisessa ja pitämisessä on noudatettava
4585: ( poist.) kaavakkeita, jotka Teollisuushallitus sitä varten
4586: vahvistaa.
4587:       2. Luettelo ja ylityökirja sekä 2 ja 5 § :ssä mainittd
4588: todistukset on ammattientarkastuksen ja työntekijän aina
4589: saatava nähtäväkseen.
4590: 
4591:                         r9 §. (rs.)
4592:      I.   Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa
4593: semmoisessa uudessa liikkeessä tai yrityksessä, joka on
4594: tämän asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan
4595: tehdä Teollisuushallitukselle ilmoitus yritybestänsä ja
4596: siinä käytettäväksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä
4597: luvusta, aiotaanko siinä käyttää lapsia, nuoria henkilöitä
4598: tahi naisia, sekä siitä milloin ( poist.) työ alotetaan.
4599: 28       1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 3.
4600: 
4601:       2. Liikkeistä ja yrityksistä, jotlw ovat toimessa tä-
4602: män asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus teh-
4603: tävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
4604:       3· Tällaiset ilmoitukset voidaan Teollisuushallituk-
4605: selle asetettuina myöskin antaa kaup~tngissa maistraatille
4606: ja maalla kruununnimismiehelle, joiden on ne viipymättä
4607: perille toimitettava.
4608: 
4609:                        20   §. (16.)
4610:      Keisarillisen Senaatin on määrättävä mitkä ammatit
4611: tai ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja
4612: niihin nähden annettava erityisiä työväen suojelemiseksi
4613: tarpeellisia ohjeita.
4614:                             2I   §.
4615:     Jokaiseen tehtaaseen ja työhuoneustoon on työnantajan
4616: toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja
4617: Keisarillisen Senaatin antamat ammattia koskevat erityi-
4618: set ohjesäännöt, ilmoitus siitä, milloin lasten ja nuorten
4619: henkilöiden työ alkaa ja lopp~tu ja milloin heillä on lepo-
4620: hetkensä, sekä ilmoitus ammattientarkastajan nimestä ja
4621: asuinpaikasta. Muilla työmailla on tämä asetus sekä edellä
4622: mainitut ohjesäännöt ja ilmoitukset pidettävä työnjoh-
4623: tajan luona nähtävänä.
4624: 
4625:                        22   §. (17.)
4626:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuus-
4627: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus,
4628: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
4629: 
4630:                        23 §. (18.)
4631:      I. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangais-
4632: takoon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
4633: markan sakolla.
4634:      2.  Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi
4635: rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla voida lukea
4636:     Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa. 29
4637: 
4638: mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edustajaa
4639: rikoksesta.
4640:      3· Jos lasta on laittomasti pidetty työssä, (poist.)
4641: olkoon myös sen holhooja vikapää enintään kolmensadan
4642: markan sakkoon, ellei hän saata uskottavaksi, että rik-
4643: komus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka erittäin
4644: vaikuttavat syyt puolla hänen vapauttamistaan rangats-
4645: tuksesta.
4646:                       (Poist. 19 §.)
4647: 
4648:                        24 §.   (20.)
4649:      Tämä asetus ast?tu voimaan I päivänä tammikuuta
4650: toisena vuonna sen antamisen jälkeen.
4651: 
4652:       Sillä kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1889 teolli-
4653: suusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta an-
4654: nettu asetus, mitä tulee lasten, nuorten henkilöiden ja
4655: naisten työssä pitämistä koskeviin määräyksiin, sekä eräis-
4656: sä osin muutetaan 3 I päivänä maaliskuuta I879 elinkei-
4657: noista annetun asetuksen 32, 33, 4I ja 42 §:ää ja 5 päi-
4658: vänä elokuuta r886 papiston palkkauksen järjestämisestä
4659: maan evankelisluterilaisissa seurakunnissa annetun asetuk-
4660: sen I I §:ää.
4661:       Mitä työajasta ja työpalkan maksusta leipomoissa on
4662: erikseen säädettynä 4 päivänä kesäkuuta I908 annetussa
4663: laissa työstä leipomoissa sekä ammattityössä olevien lasten
4664: opetuksesta I5 päivänä huhtikuuta r889 teollisuusamma-
4665: teissa olevain työntekijäin suojelemisesta annetussa ase-
4666: tuksessa, jää edelleenkin voimaansa.
4667: 30        1909. II Vp. - V. M. - Esit. N:o 3.
4668:      Vaikka Valiokunta, ylempänä mainituista syistä, ei
4669: ole katsonut voivansa hyväksyä sitä Valiokunnassa tehtyä
4670: ehdotusta, että maanviljelysala sekä kauppa- ja konttori-
4671: liikkeet, ravintola- ja tarjoiluliikkeet, ammatilliset sukel-
4672: lus- ja pelastustyöt ynnä ne liikkeet ja ammatit, jotka yllä-
4673: pitävät yleistä liikennettä, olisi asetettava tämän ase-
4674: tuksen määräysten alaisiksi, on V aliakunta kuitenkin ollut
4675: sitä mieltä, että sanotuillakin aloilla kaivataan työaikaa
4676: rajoittavia ja muita työväen suojelusta tarkoittavia laki-
4677: määräyksiä. Valiokunta sen vuoksi kunnioittaen ehdot-
4678: taa että Eduskunta päättäisi puheenalaiseen armolliseen
4679: esitykseen annettavan vastauksen ohella alamaisimmasti
4680: anoa,
4681:                   että Keisarillinen Majesteetti sttvaitsisi
4682:             tt~tkit1tttaa, mitenkä maanviljelyksessä, kmtppa-
4683:             ja konttoriliil<keissä, ravintola- ja tarjoiluliik-
4684:             keissä, sukellus- ja pelastusammateissa ynnä
4685:             yleistä liikennettä ylläpitävissä liikkeissä ja am-
4686:             mateissa työväensuojeltts ja sen valvonta olisi
4687:             sopivimtnalla tavalla järjestettävä, sekä, jos tar-
4688:             peelliseksi havaitaan, antaa eduskunnalle asiasta
4689:             armollisen esityksen.
4690: 
4691:       Sitä paitsi Valiokunta, ehdottaessaan asetukseen otet-
4692: tavaksi määräyksen, jonka kautta kielletään pitämästä
4693: lapsensynnyttäjää työssä neljänä ensimäisenä viikkona
4694: synnytyksen jälkeen, on katsonut kohtuuden vaativan
4695: ettei tällainen laissa määrätty ansiotyön tekemisen este
4696: saisi vaikeuttaa tukalissa taloudellisissa oloissa elävän lap-
4697: sensynnyttäjän toimeentuloa mainitun ajan kuluessa.
4698: Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä on silloinen työväen-
4699: asiainvaliokunta sen valmistettaviksi lähetettyjen äitiys-
4700: vakuutusta koskevien anomusehdotusten johdosta laati-
4701: massaan mietinnössä, jota ei ehditty eduskunnassa käsi-
4702: tellä, samoilla syillä, kuin V aliakunta on edellä esittänyt,
4703: ehdottanut anottavaksi, että Keisarillinen Majesteetti aset-
4704:     Asetus työstä teollisuus· ynnä muissa ammateissa. 31
4705: 
4706: taisi komitean asiaa tutkimaan sekä ryhtyisi tarpeellisiin
4707: ja mahdollisiksi havaittuihin toimenpiteisiin. Mainittu-
4708: jen syiden nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa anot-
4709: tavaksi,
4710:                 että Keisarillinen Majesteetti tutkituttaisi,
4711:            mitä voitaisiin lainsäädäntö tietä tehdä niiden
4712:            tukalain taloudellisten olojen huojentamiseksi,
4713:            jotka lapsen syntymisestä aiheutuvat ammatti-
4714:            työssä olevalle naiselle, ja aikanaan edusl<un-
4715:            nalle antaisi asiasta armollisen esityksen.
4716: 
4717: 
4718: 
4719:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
4720: Hallsten, varapuheenjohtaja Erkko sekä jäsenet Björk-
4721: sten, Castren, Z., Helle ( ositt.), Hjelt, JaJava, Karhi, Kivi-
4722: oja, Kuusinen, Lundström, Nyström, Paasivuori, Pärssi-
4723: nen, Rannikko ja Sillanpää sekä osaksi varajäsenet Holm-
4724: berg, Hänninen-Valpas, Kaskinen, Kirves, Käpy, Lonkai-
4725: nen ja Voipio.
4726: 
4727:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1909.
4728:    32         1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 3.
4729: 
4730: 
4731: 
4732: 
4733:                            Vastalauseita.
4734: 
4735:                                  I.
4736: 
4737:          Valiokunnan enemmistön ehdotus on jokseenkin kai-
4738:     kissa tärkeämmissä kohdissaan jäänyt sellaiseksi, ettemme
4739:     sitä mitenkään voi hyväksyä.
4740: 
4741:            Sen vanhoillisuus ilmenee jo siinä, että se jättää tä-
4742:      män suojeluslain ulottumisalan kovin ahtaaksi.
4743:            Myönnämme kyllä, ettei ilman suuria vaikeuksia tätä
4744:      lakia olisi voitu ulottaa koskemaan koko työväenluokkaa,
4745:      siis myöskin kotityöntekijöitä ja kotitaloudessa olevia pal-
4746:      kollisia. Molempien viimeksimainittujen työläisryhmäin
4747:      ottaminen tämän saman lain suojelusmääräysten alaisiksi
4748:      olisi pakostakin tehnyt lain kovin monimutkaiseksi.
4749: 1 §.       Mutta meidän mielestämme olisi ensiksikin hyvin
4750:      voitu ulottaa tämä laki koskemaan työssä olevia työn-
4751:      antajan puolisaa ja omia vajavaltaisia lapsia siinä tapauk-
4752:      sessa että liikkeessä käytetään näiden ohella myöskin vie-
4753:      rasta palkkatyöväkeä. Sitä tarkattavan selvennyksen eh-
4754:      dotammekin I § :n alkuun.
4755:            Toiseksi olemme sitä mieltä, että tämä laki olisi laa-
4756:      jennettava koskemaan yleensä kaikkia varsinaisia palkka-
4757:      työläisiä, ja siinä tarkotuksessa olemme Valiokunnassa eh-
4758:      dottaneet I § :n I momenttiin lisättäväksi useita eri am-
4759:      mattialoja, mutta niistä ainoastaan harva on tullut hyväk-
4760:      sytyksi.
4761:            V aliakunnan enemmistökään ei yleensä ole voinut
4762:                         Vastalause 1.                      33
4763: 
4764:  edes väittää, . sitä vähemmin todistaa, etteivät muutkin
4765:  palkkatyöläiset, kuin teollisuudessa ja käsityössä työsken-
4766:  televät, olisi yhtäläisen liikarasituksen ja useinkin aivan
4767:  rääkkäävän riistämisen alaisina sekä niinmuodoin myös
4768:  yhtäläisen lain suojeluksen kipeässä tarpeessa. Ja kun ker-
4769:  ran se on ollut selvää, niin olemme katsoneet täytyvän olla
4770:  erittäin painavia vastasyitä olemassa, ennenkuin mitään
4771: ammattiryhmää heistä olisi voinut jättää tämän lain suo-
4772:  jeluksen ulkopuolelle.
4773:        Sellaisia syitä ei Valiokunnan enemmistö ole kuiten-
4774: kaan voinut esiintuoda. Painavaksi syyksi ei näet voi-
4775: tane katsoa sitäkään väitettä, joka useimmin on V aliakun-
4776: nassa puheena olevia laajennusehdotuksiamme vastaan esi-
4777: tetty, nim. että lain ulottaminen koko palkkatyöväestöön
4778: ehkä tekisi ammattientarkastuksen valvontatoimen kovin
4779: vaikeaksi. Meidän mielestämme ei olisi ensinkään mah-
4780: dotonta muodostaa ammattientarkastuksesta säädettävää
4781: lakia sellaiseksi, että tarkastustoimi tulisi niin laajaperäi-
4782: seksi ja niin tehokkaaksi kuin suinkin olisi tarpeellista.
4783:        Niitä työntekijäryhmiä, joita me olemme ehdottaneet
4784: tässä mukaan otettaviksi, ovat ensinnäkin kauppa- ja kont-
4785: tooriapulaiset. Näitä koskevasta tilastollisesta tutkimuk-
4786: sesta näkyy, että varsinkin myymäläapulaiset jos ketkään
4787: olisivat meillä sellaisen suo jeluksen tarpeessa, jonka säätä-
4788: minen on tämän lain tarkotuksena. Samallais.essa ase-
4789: massa ovat tässä suhteessa myöskin ravintola-, hotelli- ja
4790: kahvilaliikkeiden palvelijat.
4791:       Valiokunnan ehdotuksen I momentin 2 kohdasta eh-
4792: dotamme poistettavaksi siihen liitetyn poikkeussäännöksen,
4793: koska se epämääräisyytensä takia ei vastaa tarkotustaan.
4794:       Erittäin tärkeänä olemme pitäneet, että myöskin ylei-
4795: sen liikenteen palveluksessa olevat työläiset tulisivat tämän
4796: lain alaisiksi. Valiokunnan enemmistöHekään ei ole ollut
4797: tietymätöntä, kuinka tarpeellinen esim. ajuripalvelijoille
4798: suojelus olisi, mutta siitä huolimatta jätti enemmistö heidät
4799: suojattomiksi. Varsin kummastuttavaa on ollut se, että
4800:                                                             3
4801: 34        1909. II Vp. -   V. At. -   Esit. N:o 3.
4802: 
4803: enemmistö on senaatin mukana jättänyt myös rautatie-
4804: läiset suojeluksen ulkopuolelle. Senaatin asettama työ-
4805: väensuojeluslakikomiteakin oli lausunut mietinnössään,
4806: että ,tuskin - on esitettävissä mitään painavaa syytä,
4807: joka vastustaisi kulkulaitoksissakin olevan työväen aset-
4808: tamista - - - työaikaa y. m. koskevien suojelevain
4809: lainsäännösten alaiseksi", ja tämä osottautui myös Valio-
4810: kunnan keskusteluissa täysin paikkansa pitäväksi. On
4811: väitetty, että ammattientarkastuksen valvonta olisi han-
4812: kala valtion rautatiellä. Mutta olisihan Valiokunnan enem-
4813: mistö, jos kerran oli tuota mieltä, voinut samoin kuin
4814: yllämainittu komitea teki, ehdottaa senaatin erikseen mää-
4815: rättäväksi rautateiden tarkastuksesta.
4816:       Kulkulaitosten yhteydessä ehdotamme mukaan otet-
4817: taviksi myöskin luotsi-, majakka-, posti-, telefoni- ja len-
4818: nätinlaitokset.
4819:       Myöskin pelastajat ja sukeltajat on mielestämme
4820: päästettävä suojeluksesta osallisiksi.
4821:      Laajimmalle kantavin lisäysehdotuksemme koskee
4822: maanviljelystyöväen ottamista tämän lain alaiseksi. Valio-
4823: kunnan enemmistö on tässäkin niin orjallisesti pysynyt
4824: kiinni senaatin ehdotuksessa, ettei se ole katsonut voivansa
4825: taipua edes sen vertaiseen myönnytykseen kuin työväen-
4826: suojeluskomitea, joka oli toki ehdottanut otettaviksi mu-
4827: kaan ,ne maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen osat,
4828: joissa käytetään luonnonvoimain avulla käypiä koneita",
4829: eikä edes niinkään vähäiseen kuin maanviljelyshallitus,
4830: joka lausunnossaan senaatille ehdotti komitean esittämää
4831: kohtaa supistettavaksi lisämääritelmällä: ,ja joita laa-
4832: tunsa puolesta voidaan pitää teollisuutena tai sen veroi-
4833: sena". Sellaisetkin maatalousliikkeet on Valiokunnan
4834: enemmistö tahtonut pelastaa työväkeä suojeleviita mää-
4835: räyksiltä. - Me puolestamme olemme sitä mieltä, että
4836: myöskin maanviljelystyöväki tarvitsee suojelusta, usein
4837: ehkä kipeämminkin kuin teollisuustyöväki. Eihän• esim.
4838: niin pitkiä työpäiviä tavata juuri millään muilla aloilla
4839:                       Vastalause 1.                    35
4840: 
4841: kuin kesällä maanviljelyksessä, ja sitäpaitsi on maatyö-
4842: läisillä tavallisesti vielä varsinaisen palkkatyönsä ohella
4843: omat työt tehtävänä.
4844:        V aliakunnan ehdotuksen r momentin viimeisessä koh-
4845: dassa oleva poikkeusmääräys on sekä muodoton että ker-
4846: rassaan väärä ja omiaan vaikeuttamaan lain tarkas-
4847: tusta edes lasten ja nuorten töissä, jonka vuoksi se on
4848: mielestämme ehdottomasti poistettava.
4849:        Tämän jälkeen olemme r momenttiin lisänneet vielä
4850: yhden kohdan, jossa määrätään, että tämän asetuksen alai-
4851: sia ovat muutkin edellämainittujen veroiset liikkeet ja yri-
4852: tykset.
4853:        Sitä Valiokunnan porvarillisten jäsenten menettelyä,
4854: että he ovat tällaiset lisäysehdotuksemme hylänneet, kau-
4855:  nistaa sangen vähän sekään, että he mietinnön ~ruste­
4856:  luissa ainakin ehdollisesti myöntävät noiden muittenkin
4857:  ammattityöläisryhmäin ehkä tarvitsevan suojelussäännök-
4858:  siä, vaikka muka aivan erikoisia, sekä parin ryhmän suh-
4859:  teen myös ehdottavat sellaisista anottavaksi esityksiä.
4860:  Onhan selvää, ettei tuollaiset hurskaat toivomukset ole
4861:  käytännössä minkään arvoisia, ja että Valiokunnan enem-
4862:  mistö, hylätessään meidän monet lisäysehdotuksemme, o1il
4863:  joka tapauksessa tahtonut ja tiennyt tahtovansa lykätä
4864:  noitten työläisryhmäin laillisen suojelemisen aivan epä-
4865:  määräiseen tulevaisuuteen.
4866:        Lasten ja nuorten työtä koskevat määräykset on Va- 2 §.
4867:  liokunnan enemmistö useissa kohdin jättänyt aivan van-
4868:  hoillisiksi. Niinpä ei enemmistö ole taipunut vapautta-
4869:  maan palkkatyöorjuudesta 14 vuoden ikäisiä lapsia, eikä
4870:  edes ole poistanut 2 § :stä sitä senaatin ehdottamaa tun-
4871:  notonta poikkeusta, että 13-vuotisiakin lapsia saataisiin
4872:   ammattientarkastuksen luvalla panna työtä raatamaan.
4873:   Ktm esim. niin paljon eteläisemmässä maassa kuin Sveit-
4874:   sissä on jo yli kolmekymmentä vuotta alimpana ikärajana
4875:   ollut voimassa 14 vuotta, niin on mielestämme kohtuul-
4876:     36        1909. II Vp. - V. M. -       Esit. N:o 3.
4877: 
4878:       lista, että toki meillä nyt ehdottomasti kielletään alle 15-
4879:      vuotis.ten lasten pitäminen ansiotyössä.
4880: 3 §.        Samoin ehdotamme, että työssä pidettävät lapset oli-
4881:      sivat 17 :nteen ja nuoret työntekijät 19 :nteen ikävuoteensa
4882:      asti niiden erikoisten suojelusmääräysten alaisia, joita
4883:      lasten ja nuorten henkilöjen työstä säädetään. Onhan
4884:      muistettava, että tämänikäisillä palkkatyössä olevilla lap-
4885:      silla ja nuorilla herikilöillä on aina - tai kumminkin pi-
4886:      täisi aina olla - vielä jatko- tai ammattikoulun käyntiä
4887:      työn ohella, joten heitä senkin takia on väärin rasittaa niin
4888:      paljolla tai raskaalla työllä kuin heitä vanhempia työn-
4889:      tekijöitä, puhumattakaan siitä, että työn rasitus jo sinänsä
4890:      vaatii lukemaan 16-vuotisetkin työntekijät lasten luokkaan
4891:       ja sal!loin vielä 18-vuotiset nuorten henkilöjen luokkaan.
4892: 7 §.        Nuorukaisten yötyön kiellon kiertämiseksi on V alia-
4893:      kunnan enemmistö 7 § :n 2 momentin kautta ottanut ehdo-
4894:      tukseensa hallituksen esityksessä olevan vaarallisen taka-
4895:      portin, vieläpä yhtä leveänä kuin senaatti on sen ehdot-
4896:      tanut. Sen mukaan voisi työnantaja aina saada teolli-
4897:      suushallitukselta joukkoluvan aivan niin lukuisan nuoru-
4898:      kaismäärän säännöllisessä yötyössä pitämiseen kuin vain
4899:      hän ja teollisuushallitus harkitseisivat tarpeelliseksi nuo-
4900:      rukaisten ,ammattikehitykselle". Ja vaikka Työväen-
4901:      asiainvaliokunnan porvarilliset jäsenet eivät olekkaan voi-
4902:      neet osottaa edes yhtä ainoata ammattia, missä yötyö olisi
4903:      muka tarpeellinen nuorukaisten ammattikehitykselle, niin
4904:      on mielestämme syytä pelätä, että työnantajat ja teollisuus-
4905:      hallitus kyllä tavantakaa osaisivat puheenaolevaa taka-
4906:      porttia käytäntöön sovelluttaa. Eikä V aliakunnan enem-
4907:      mistön mielestä tällöin nuorukaisten yötyö tarvitse edes
4908:      senkään vertaisia yleisiä rajoituksia, joita sama enemmistö
4909:      on 9 § :ssä toki asettanut 18 vuotta täyttäneiden työnteki-
4910:      jäin yötyössä pitämiselle! Kerran vain luvan hankittuaan
4911:      saisi työnantaja pitää 16- ja 17-vuotisia nuorukaisia mie-
4912:      linmäärin yötyössä, vaikkapa säännöllisesti kuutena yönä
4913:                        Vastalause 1.                      37
4914: 
4915: joka viikko ja 10 tuntia joka ainoa yö!            Ehdotamme,
4916: että Eduskunta 7 § :stä kokonaan poistaa 2 momentin.
4917:       Viitaten siihen, mitä jo 3 § :n kohdalla on tullut sa- 8 §.
4918: notuksi, ehdotamme ettei lasta saisi pitää työssä viittä
4919: tuntia kaeummin vuorokaudessa. Jos lapsen työaika olisi
4920: 6 tuntia, niinkuin senaatti ja Valiokunnan enemmistö on
4921: ehdottanut, tulisi koulunkäyntiään jatkava lapsi monasti
4922: pakotetuksi tekemään työtä yhteensä yhtä monta, jollei
4923: useampiakin tunteja päivässä, kuin mitä edes täysi-ikäi-
4924: siltä voi kohtuudella vaatia.
4925:       Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijäin yö- 9 §.
4926: työtä koskevan pykälän on Valiokunnan enemmistö päät-
4927: tänyt sellaiseksi, ettei siinä yötyön kieltämisestä ole jälkiä-
4928: kään eikä edes sen rajottamisesta sanottavasti muuta kuin
4929: tyhjänpäiväisten lauseparsien synnyttämä varjo. Tosin
4930: V aHokunnan enemmistö mietinnön perusteluissa koettaa
4931: kuvata hyväksymänsä 9 § :n määräyksiä todellisiksi yö-
4932: työn rajotuksiksi, mutta itse § :n sanamuoto ei sellaisel-
4933: laiselle tulkinnalle anna tukea. Emme yhtään luule ereh-
4934: tyvämme väittäes.sämme, että ainakin käytännön perus-
4935: teella olisi, jos tuo pykälä tulisi laiksi, sen alaston sisällys
4936: pian tulkittava jokseenkin siihen tapaan, että: useissa ta-
4937: pauksissa on yötyö sallittu ilman lupaa ja muissa tapauk-
4938:  sissa - luvan perästä.
4939:       N aistenkaan yötyötä ei ainoakaan V aliakunnan por-
4940: varillisista jäsenistä ole taipunut sen todellisemmin rajot-
4941: tamaan, saati sitte kieltämään. Tällainen rutivanhoillisuus
4942:  lienee jo nykyaikana katsottava aivan harvinaiseksi. On-
4943:  han nim. porvarillinenkin tiede jo aikoja sitten taipunut
4944:  toki naisten (niinkuin lasten ja nuortenkin työntekijäin)
4945: yötyön suhteen selvälle kieltämisen kannalle, myöntäen ne
4946: monenmoiset vauriot, joita johtuu kapitalismin vaatimasta
4947:  naisten yötyöstä, niin turmiollisiksi työläis.naisille itselleen
4948:  kuin myös koko työväenluokalle, että valtion velvollisuus
4949:  on se tyyten lopettaa. Myöskin porvarillinen lainsäädäntö,
4950:  joka kuten tiedetään on yleensä työväensuojeluksen· alalla
4951: 38        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
4952: 
4953:  pysynyt kaikissa maissa työnantajain etuja lokkaamatto-
4954:  mana, siis kovin vanhoillisena, on sentään naisten yötyön
4955:   rajottamisessa ollut pakotettu menemään verrattain pit-
4956:  källe. Niin on nykyään useimmissa Europan valtioissa
4957:  naisten yötyö joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi
4958:  osaksi kiellettynä. Ovatpa yksin Europan valtioiden halli-
4959:  tuksetkin nähneet täytyvänsä tässä asiassa olla omasta
4960:  aiotteesiaan harrastavinaan yleiseuropalaisen kieltosopi-
4961:  muksen aikaansaamista; jopa v. 1906 I4 valtion hallitus-
4962:   herrain edustajat allekirjottivatkin jonkinlaisen sopimuk-
4963:   sen. Luulisi siis näin ollen meillä Suomessakin jo taval-
4964:   lisen porvarillisenkin käsityksen kannalta näkyvän, että
4965:   on jo aika kiirehtiä edes kieltämään kokonaan naisten
4966:   käyttäminen yötyöhön, ainakin niin ehdottomasti, että ai-
4967:   noastaan silloin, kun työ on järjestetty kahteen 8-tunnin
4968:   vuoroon, naista saisi pitää työssä illalla jälkeen kello 8
4969:   eikä silloinkaan myöhempään kuin kello IO :een asti.
4970:         Miestenkin yötyö on mielestämme rajotettava mah-
4971:   dollisimman vähiin. Tosin ei tässä kohden Europan val-
4972:   tioitten hallitusherrat eikä parlamenttien porvarit ole huo-
4973:   lineet näytellä juuri mitään uudistusintoa; ainoastaan
4974:   Sveitsissä on miespuolistenkin työntekijäin yötyötä toden-
4975:   teolla rajotettu, vaikka sitä sielläkin vielä monissa amma-
4976:   teissa sallitaan. Kuitenkin puhuvat monenmonet sekä
4977:   käytännöllisen kokemuksen että tieteellisen tutkimuksen
4978: , osottamat sangen painavat tosiasiat jyrkästi miestenkin
4979:   säännöllistä yötyötä vastaan. Miestenkin terveys kärsii
4980:   yötyöstä jo sinänsä ja tautien vastustuskyky suuresti heik-
4981:   kenee; tapaturmia sattuu enemmän yötyössä kuin muul-
4982:   loin; taipuvaisuus juoppouteen ja siveelliseen rappeutumi-
4983:   seen on yötyötä tekeväin keskuudessa tavallista suurempi.
4984:   Myöskin tuotanto voi kärsiä yötyöstä, sillä monasti tule-
4985:   vat tuotteet huonompia, koneitten särkymisiä sattuu useam-
4986:   min j. n. e. - Kahteen 8-tuntiseen vuoroon järjestetty
4987:   työ olisi ehkä kuitenkin vielä aluksi sallittava. Samoin
4988:   katsomme, että silloin kun työn teknillinen laatu vaatii
4989:                       Vastalause 1.                    39
4990: 
4991:  tahi kun jollain I § :n 1 momentin, 3, 5 tai 6 kohdassa
4992:  mainitulla alalla huomataan välttämättömän tarpeelli-
4993:  seksi, voisi teollisuushallitus myöntää luvan pitää yötyössä
4994:  miespuolista työntekijää enintään joka kolmannen viikon
4995:  aikana.
4996:        Normaalityöpäivän määrääminen pitäisi luonnostaan 10 §.
4997:  olla tärkeimpänä ydinkohtana tällaisessa laissa. Mutta
4998:  työväenasiainvaliokunnan porvarillisen enemmistön ehdo-
4999:  tuksessa on tämä kohta jäänyt ihan yhtä mitättömäksi
5000:  koristukseksi, kuin se on hallituksenkin ehdotuksessa.
5001:        Normaalityöpäivän säätämisellä olisi luonnollisesti ai-
5002:  noastaan silloin huomattavaa merkitystä, kun sen kautta
5003: yleisemmin tulisi ennestään käytännössä oleva työpäivä
5004: 1 y he n n e t y k s i. Mutta työpäivän lyhentämistä eivät
5005: nyt Valiokunnan porvarilliset jäs~net ensinkään ole tahto-
5006: neet ottaa asiakseen. He ovat tienneet ja myöntäneetkin,
5007: että työpäivä meidän maassamme on tätä nykyä pituudel-
5008: taan noin 10-tuntinen, vaihdellen tavallisesti 9 :stä 1 1 :een
5009: tuntiin. He ovat myös ehdotuksessaan jättäneet sen noin
5010: 10-tuntiseksi. Mitään varsinaista edistystä eivät he siis
5011: ole tässä normaalityöpäivän säätämisellä tarkottaneetkaan,
5012: vaan ainoastaan jonkinlaista ennestään käytännössä tapah-
5013: tuneen olojen kehityksen laissa todentamista, johon tapaan
5014: sitä heidän taholtaan on suoraan selitettykin.
5015:       Selvää on, että työväenluokalle olisi tuollaisen nor-
5016: maalityöpäivän säätämisestä sangen vähän hyötyä. Joskin
5017: se siellä täällä hävittäisi pois vielä jälellä olevat 11-, 12-
5018: ja 1 3-tuntisten työpäiväin raakalaistähteet, niin voisi se
5019: taas toisaalla olla työnantajille kehotuksena palauttamaan
5020: työväen tähän asti voittamia 9- ja 8-tuntisia työpäiviä ta-
5021: kaisin 10-tuntisiksi ,normaalityöpäiviksi", koska ei edes
5022: Eduskunta olisi sen lyhempää voinut vaatia.
5023:       Työväenluokan suurta enemmistöä ei enää 10-tun-
5024: tisella työpäivällä hetkeksikään tyydytetä. V alistunut työ-
5025: väki vaatii meillä kuten kaikkialla muuallakin y 1 e i s t ä
5026: 8 - t u n t i s t a n o r m a a 1 i t y ö t p ä i v ä ä. Tun-
5027: 40       1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 3.
5028: 
5029: nettuja ovat ne pääperusteet, joiden nojalla työväki tätä
5030: vaatimusta puolustaa. Turhaa olisi niitä tässä selostaa.
5031: Aikaansa seurannut porvaristokin lienee jo yleensä sel-
5032: villä siitä, että tämän vaatimuksen· toteuttaminen on ny-
5033: kyään työväenluokan kaikinpuolisen ruumiillisen, taloudel-
5034: lisen ja henkisen kohoamisen kaikkein tärkeimpiä ehtoja.
5035: samalla kun se on maan yleisen kansantaloudellisen edis-
5036: tyksenkin parhaimpia edellytyksiä. Mutta juuri työväen-
5037: luokan voimistumista peläten taistelee porvaristo kiih-
5038: keästi 8-tuntista työpäivää vastaan.
5039:       Turhaan olemme Työväenasiainvaliokunnassakin tätä
5040: työväenluokan tärkeätä etua vaatineet. Valiokunnan por-
5041: varilliset jäsenet ovat tietysti pysyneet sillä kannalla, mikä
5042: meillä tällä kertaa on työväen riistäjäin ja porvarillisen·
5043: luokkavallan etujen mukainen kanta.
5044:       Meidän ehdotuksemme mukaan tulisi työpäivä kaikilla
5045: muilla aloilla olemaan korkeintaan 8-tuntinen paitsi maan-
5046: viljelystöissä, joihin nähden olemme niiden erikoisen aika-
5047: kautislaadun takia pitäneet tarpeellisena ehdottaa sallii-
5048: tavaksi sellaista työajan järjestelyä, että 5 kesäkuukautena
5049: voitaisiin pitää työntekijöitä työssä aina kymmenenkin
5050: tuntia vuorokaudessa, jos sen sijaan 7 talvikuukautena
5051: työpäivä on enintään 7-tuntinen.
5052:       Valiokunnan enemmistö on ehdottaruansa JO-tuntisen
5053: työpäivän lisäksi hyväksynyt vielä kaikki leveät ylityö-
5054: säännökset senaatin esityksestä. Pahin niistä on 10 § :n
5055: 2 momentissa jokaiselle työnantajalle annettu lupa teettää
5056: ilman muuta ylityötä samana viikkona aina kymmenenkin
5057: tuntia. Selvää on, että ensiksikin tämän kautta tulisi pei-
5058: tetyssä muodossa vielä aikalailla pitennetyksi säännöllisen
5059: työpäivän pituutta, ja toiseksi olisi enää varsin vaikea val-
5060:  voa, ettei työnantaja vuoden mittaan teettäisi ylityötä ehkä
5061:  paljonkin enemmän kuin mitä on 4 momentissa säädetty.
5062:  Ehdotamme, että 2 momentin lupa käsittäisi ainoastaan
5063:  10 ylityötuntia kuukaudessa, eikä niitäkään saisi teettää
5064:  yön aikana.
5065:                        Vastalause 1.                   41
5066: 
5067:       3 momentissa mainituissa tapauksissa riittää mieles-
5068: tämme työajan ylimääräinen pitentäminen jo kahdenkin
5069: viikon aikana, eikä vuotuisten ylityötuntien määrä saisi
5070: kaikkiaan olla suurempi kuin sata.
5071:       Niihin V aliakunnan enemmistön ehdottamiin mää- 14 §.
5072: räyksiin, jotka koskevat työaikana työntekijälle annettavia
5073: lepohetkiä, on mielestämme ensiksikin tehtävä se muutos,
5074: että lepohetkeä ei koskaan saa supistaa puolta tuntia ly-
5075: hemmäksi. Liian paljon on näet vaatia ketään tekemään
5076: työtä 8 tuntia niin yhtä mittaa ettei koko aikana saisi
5077: muuta levähdysaikaa kuin ,tilaisuutta syömiseen". Sa-
5078: moin on kohtuullista, että 19 vuotta täyttäneelle työnteki-
5079: jälle annetaan puolen tunnin lepohetki silloinkin, kun työ-
5080: aika on kahdeksaa tuntia lyhyempi, mutta sentään viittä
5081: tuntia pitempi.
5082:       Lapsille ja nuorille henkilöille on mielestämme an-
5083: nettava täysi tunnin kestävä lepohetki, lapselle viimeistään
5084: kahden ja puolen sekä nuorelle henkilölle neljän tunnin
5085: kuluttua työn alkamisesta. Missään tapauksessa ei toki
5086: sovi jättää lasten ja nuorten henkilöjen lepoajan pituutta
5087: kokonaan määräämättä, niinkuin V aliakunnan enemmistö
5088: on tehnyt.
5089:       Sunnuntailepoa koskevan määräyksen vaatiminen tä- 16 §.
5090: hän lakiin on V aliakunnassa kohdannut kovaa vastarintaa
5091: useitten porvarillisten jäsenten puolelta, ja on tämä mää-
5092: räys lopultakin jäänyt puolinaiseksi. Ehdotamme, että
5093: 30 tuntia kestävän lepoajan sijasta hyväksytään riittävä
5094: 40-tuntinen lepoaika.
5095:       Ei edes synnyttävän työläisnaisen osalle ole Valio- 17 §.
5096: kunnan kenenkään porvarillisen jäsenen mielestä riittänyt
5097: ,työväenystävyyttä" sen vertaa, että olisi taipunut vapaut-
5098: tamaan äidin synnytyksen aikoina työorjuudesta riittävän
5099: pitkäksi ajaksi. Ainoastaan neljä ensimäistä viikkoa syn-
5100: nytyksen jälkeen suo Valiokunnan enemmistö synnyttä-
5101: jälle vapautta työstä. Me ehdotamme ennen ja jälkeen
5102: synnytyksen kaikkiaan 14 viikkoa, jolloin ainakin 8 viik-
5103:     42       1909. II Vp. -     V. M. - Esit. N:o 3.
5104: 
5105:       koa olisi annettava jälkeen synnytyksen. Tuolta ajalta on
5106:       ehdotuksemme mukaan synnyttäjälle maksettava valtion
5107:       varoista palkka, joka olkoon jokaiselle yhtä suuri. Lä-
5108:       hemmät määräykset tämän korvauksen suorittamisesta eh-
5109:       dotamme, samoin kuin useinmainittu työväensuojeluslaki-
5110:       komiteakin, jätettäväksi hallinnollisten säädösten varaan.
5111: Z3 §.      Valiokunnan mietinnön perusteluissa siv. 17 ja 18
5112:       on tehty selkoa siitä meidän ehdotuksestamme, että rikko-
5113:       mukset tämän lain säännöksiä vastaan olisivat jaettavat
5114:       kahteen eri luokkaan ja samoin niitä vastaavat rangaistus-
5115:       määräykset. Sen kautta vähennettäisiin suuresti edes-
5116:       vastuutuomioitten mielivaltaisuuden mahdollisuutta, sekä
5117:       saataisiin edesvastuu kyllin tehokkaaksi, mutta samalla
5118:       vältettäisiin kohtuuttomuudet.      Raskaampien rikosten
5119:       uusiutuessa kahden vuoden ajalla on mielestämme aina
5120:       tuomittava rangaistukseksi vankeutta.
5121: Z4 §.      Lain voimaan astumista ei mielestämme ole syytä yh-
5122:       tään viivyttää.
5123: 
5124:           Muut ehdottamamme muutokset ovat edellämaini-
5125:      tuista välittömästi johtuvia.
5126:           Kaiken edelläsanotun perusteella ehdotamme siis,
5127: 
5128:                    että Eduskunta hyväksyisi ann. esityksen
5129:                näin muutethtna:
5130:                          Vastalause 1.                        43
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 
5135:                          Asetus
5136:                     a mm a t t 1 t y iJ s t ä.
5137: 
5138:                                   I §.
5139: 
5140:      I.      Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
5141: ammattiliikkeet ja yritykset,j o s niissä käytetään työapu-
5142: laisina muita kuin puolisaa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
5143:        I :ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus-
5144: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
5145:        2:ksi liikkeet, joissa käytetään k a u p-
5146: p a- ja k o n t t o o r i apulaisia;
5147:        3:ksi ravintola-, h o te ll i- ja kahvila-
5148: liikkeet;
5149:        4:ksi kirkon- ja tehtaanrakennustyöt ynnä muut
5150: rakennusyritykset; ( p o i s t.) niin myös yleisten lwlku-
5151: laitosten, kuten teiden ja siltain, rautatien, raitiotien, ama-
5152: radan, kanavan ja sataman rakennustyöt;
5153:        5 :ksi r a u t a tie-, r a i t i o tie- ja auto m o -
5154: b i i l i l i i k k e e t j a a j u r i n a 1n 11t a t t i, s e k ä
5155: lu o t s i-, m a j a k k a-, p o s t i-, t e l e f o n i- j a l e n-
5156: n ä t i n l a i t ok s e t;
5157:        6: ksi p e l a s t u s- j a s u k e l l u s t o i m i n t a;
5158:        7 :ksi saunat ja k:ylpylaitokset;
5159:        8:ksi raivalts-, perlwus- ja kuiva u s työt, sekä puh-
5160: taanapitot'yöt kaupungissa ja kauppalassa;
5161:        9: ksi m a a n v i l j e l y s j a s e n s i v u e l i n - '
5162: keinot;
5163:         Io:ksi liikkeet ja yritykset, jotka tarkoittavat metsän-
5164: 44        1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 3.
5165: 
5166: hakkuuta, puutavaran ajoa ja uittoa sekä tavarain lastaa-
5167: mista tahi purkamista (pois t.); ynnä
5168:      I I : ksi  m u u t l i i k k e e t j a y r i t y k s e t,
5169: jotka ovat pidettävät edellämainittu-
5170: j e n v e r o i s i n a.
5171:      2.     (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
5172:      3· (Samoin.)
5173:                              2   §.
5174:      Alle v i i d e n toista vuoden ikäistä lasta älköön pi-
5175: dettäkö työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, jo-
5176: hon tämä asetus on soveltuva. (Pois t.)
5177: 
5178:                              3 §.
5179:       Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei
5180: ole täyttänyt se i t s en t ä toista vuotta, ja nuorella hen-
5181: kilöllä, nuorukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyt-
5182: tänyt s e i t s e m ä n toista mutta ei y h d e k s ä ä toista
5183: vuotta.
5184:                              4 §.
5185:      (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.)
5186: 
5187:                              5 §.
5188:      (Samoin.)
5189:                              6 §.
5190:      (Samoin.)
5191:                            7§. (6.)
5192:      I.   (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
5193:      2.   (Poist.)
5194:                            8 §. (7.)
5195:      Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin viisi
5196: tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin
5197: kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
5198:                           Vastalause 1.                      45
5199: 
5200:                            9 §. (8.)
5201:       I.    Yhdeksän toista vuotta tä'yttänyttä f)JÖnteki-
5202: ;aa älköön pidettäkö työssä yön aikana eli kello k a h-
5203: d e k s a s ta illalla kello kuuteen aamulla paitsi milloin
5204:                                                1
5205: 
5206: työ on järjestetty kahteen enintään kahdeksan tunnin vuo-
5207: roon} jolloin työ saa jatkua kello k y m m e n e e n illalla.
5208:       2.Millvin l<uitenkin työn teknillinen
5209: laatu v a a t i i tahi m i ll o ·i n jo ll a i n I §:n
5210: I m o m e n t i n 3 5 t a i 6 k o h d a s s a m a i n i -
5211:                       1
5212: 
5213: tulla alalla hu,omataan välttämättö-
5214: m äk s i ol k o on k u t a k i n li i k e t t ä tai y ri -
5215:          1
5216: 
5217: tystä varten Teollisuushallitukselta
5218: hankittavalla luvalla sallittu enintään
5219: joka kolmannen viikon aikana pitää
5220: m i e s p u o l i s t a t y ö n t e k i j ä ä y ö t y ö s s ä.
5221: ( p 0 i s t.)
5222:       (Poist.)
5223:                            JO   §. (9.)
5224:       I.   Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä
5225: enempää kuin yhteensäneljä kymmentä k ahde k-
5226: s a n tuntia viikossa eikä k a h d e k s a a tuntia kauem-
5227: min vuorokaudessa. K u i t e n k in o l k o o n l u p a
5228: I § :n I m o m e n t i n 9 k o h d a s s a m a i n i t u i s s a
5229: töissä tottkokuun I päivästä syyskuun
5230: 30 päivään pitää työntekijöitä työssä
5231: e ni n tään k y m m e n e n t u n t i a p ä i v ä s s ä        1
5232: 
5233: jos työnantaja ennen toukokuun I päi-
5234: vää ilmoittaa asianomaiselle a mm a t-
5235: tientarkastajatie haluavansa käyttää
5236: tätä etua sekä sitoutuvansa saman V1-to-
5237: den lokakuunipäivästä seuraavan vuo-
5238: d e n h H h t i k u H n 30 p ä i v ä ä n k ä y t t ä m ä ä n
5239: työntekijäitään työhön enintäänseit-
5240: s .e m ä. n t H n t i a v tt o r o k a tt d e s s a.
5241:       2. Tämän työajan lisäksi saa ( poist.) sattuneesta
5242: 46        1909. II Vp. -     V. M. -     Esit. N:o 3.
5243: 
5244: syystä pitää työssä yhdeksän toista vuotta täyttä-
5245: nyttä työntekijää enintään kymmenen tuntia k u u k a u-
5246: d e s s a, j o s h ä n t ä l l a i s e e n y l i t y ö h ö n,
5247: j o t a ä l k ö ö n t e h t ä k ö y ö n a i k a n a, s u o s -
5248: t u u.
5249:       J. Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pi-
5250: laantumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden
5251: vaihtoa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä kor-
5252: jauksia, saa ( poist.) työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä,
5253: enintään k a h d e n viikon aikana, jos ammattientarkas-
5254: tus pyynnöstä antaa siihen luvan.
5255:       4· Älköön kuitenkaan 2 ja 3 momentissa mainituissa
5256: ylitöissä ( poist.J pidettäkö työntekijää kaikkiaan enempää
5257: ( poist.) kuin sata (pois t.) tuntia vuodessa.
5258: 
5259:                         II   §. (ro.)
5260:      (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.)
5261: 
5262:                          12 §.   (rr.)
5263:      (Samoin.)
5264:                              IJ §.
5265:      (Samoin.)
5266:                      I4 §. (r2 ja I3.)
5267:      I.  Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa,
5268: eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin ( poist.)
5269: kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle työaikana
5270: annettava ainakin yksi säännöllinen, vähintään ( poist.)
5271: tunnin kestävä Iepohetki, jonka ajaksi hän saakoon esteet-
5272: tömästi poistua työpaikalta ja jonka kuluessa hänen älköön
5273: sallittako ( poist.) oleskella työhuoneissa, ellei sitä työtä,
5274: jossa hän toimii tai on osallinen, ole kokonaan seisautettu
5275: tahi ammattientarkastukselta ole hankittu siihen kirjallista
5276: lupaa. Tämä ( poist.) ei kuitenkaan koske voimakoneita
5277: hoitavia henkilöitä.
5278:       2. M i ll o i n t y ö a i k a o n l y h y e m p i k uin
5279:                            Vastalause 1.                           47
5280: 
5281: kahdeksan tuntia, 1nutta pitempi k1Jin
5282: viisi tuntia vuorokaudessa taikka mil-
5283: loin työ on järjestetty säännöllisesti
5284: vaihtuviin kahdeksan tunnin vuoroi-
5285: h i n, o l k o o n s a l l i t t u, s u p i s t a a- y h d e k s ä n -
5286: toista vuotta täyttäneelle työntekijäl-
5287: l e a n n e t t a v a a l e p o h e t k e ä, e i k u i t e n -
5288: k a a n p u o l t a t u n t i a l y h e m m ä k s i.
5289:       J. Lapselle on joka tapauksessa vii-
5290: meistään kahden ja puolen tunnin sekä
5291: nuorelle henkilölle viimeistään neljän
5292: tunnin kuluttua heidän työnsii alka-
5293: m i s e s t a a n n e t t a v a s e l l a i n e n l e p o h e t k i,
5294: j o s t a I m o 1n e n t i s s a p u h u t a a n.
5295: 
5296:                             I5 §. (13.)
5297:       (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.)
5298: 
5299:                                 I6 §.
5300:      I. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vä-
5301: hintään neljä kymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen
5302: vapaus työstä. Ellei tätnä kuitenkaan ole mahdoll-ista, on
5303: vastaava vapaus annettava muuna viikon aikana.
5304:      2.  (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
5305: 
5306:                                 17 §.
5307:        I. N a i s e ll e, j o k a s y n ny t t ä ä l a p se Jt,
5308: on ennen ja jälkeen synnytyksen annet-
5309: tava vapautta työstä kaikkiaan vähin-
5310: t ä ii n n e l j ä t o i s t a v i i k k o a, j o ll o i n a i n a -
5311: kin kahdeksan viikkoa jälkeen synny-
5312: t y k sen.
5313:        2. S i l t ä a j a l t a, j o n a n a i s t a e d e ll ä
5314: mainitu,sta syystä ei saa käyttää työ-
5315: h ö n, o n h ä n s a a v a v a l t i o n v a r o i s t a p a l -
5316:  48        1900. II Vp. -       V. M. -     Esit. N:o 3.
5317: 
5318:  k a n, j o k a o l k o o n j o k a i s e l l e y h t ä s u tt r i.
5319:  Miten ja missä järjestyksessä tämä
5320:  k o r v a u s o n m a k s e t t a v a, s i i t ä o n S e n a a -
5321:  t i n a n n e t t a v a l ä h e m p i ä o h j e i t a.
5322:        3· Kehittyneessä raskmtden tilassa olevaa naista
5323:  älköön pidettäkö työssä, joka siihen tilaan nähden voi olla
5324:  vahingollinen. Keisarillisen Senaatin on tästä annettava
5325:  erityisiä ohjeita.
5326: 
5327:                            I8 §. (14.)
5328:       (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
5329: 
5330:                            I9 §. (rs.)
5331:       (Samoin.)
5332:                           20   §. (r6.)
5333:       (Samoin.)
5334:                                2!   §.
5335:       (Samoin.)
5336:                           22   §. (!7.)
5337:       (Samoin.)
5338:                           23 §. (r8.)
5339:        I. Jo s t y ö n a n ta ja r i k k o o sitä v a s-
5340: t a a n, mi t ä o n s ä ä d e t t y t ä m ä n a s e t u k s e n
5341: §§:ssä 2, 4, 6, 7, 8, 9, IO, II, I2, mom. I, I3, I4,
5342: I5, I6 tai I7, m o m. I tai 3, v e t ä k ö ö n s a k k o a
5343: v ä h i n t ä ä n k a k s i k y m m e n t ä, e n i n t ä c'i n
5344: kaksisataa markkaa jokaista työnte-
5345: k i j ä ä k o h t i, j o t a r i k o s o n k o s k e n u t, e i
5346: kuitenkaan kaikkiaan enetnpää knin
5347: k a k s i t u h a t t a m a r k k a a. J o s r i k o s u u d i s-
5348: t u u k a h d e n v u o d e n a j a l l a, o l k o o n r a tt -
5349: g a i s t u k s e n a v a n k e u t t a.
5350:       2. Jo k a r i k k o o sitä vastaan, mitä on
5351: säädetty t ä m ä n a s e t u k s e n §§: s s ä 5, .12,
5352: m o m. 2, 18, I9 tai 2 I, r a n g a i s ta k o on vähin-
5353:                          Vastalause 1.                       49
5354: 
5355: t ä ä n k a h d e n k y m m e n e n v i i d e n, e n i n t ä ä n
5356: v i i d e n s a d a n m a r k a n s a k o l l a.
5357:       3. (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa 2 mom.)
5358:       4· (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa 3 mom.)
5359: 
5360:                         (Poist. I9 §.)
5361: 
5362:                          24 §. (20.)
5363:      Tämä asetus astuu voimaan h e t i.
5364: 
5365:      (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.)
5366: 
5367:      Helsingissä I4 p :nä lokakuuta 1909.
5368: 
5369:       M. Paasivuori.               W. Lundström.
5370:       E. Helle.                    0. Jalava.
5371:       0. W. Kuusinen.              Miina Sillanpää.
5372:                      Hilja Pärssinen.
5373: 
5374: 
5375: 
5376: 
5377:                                                              4
5378: 50      1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 3.
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                             II
5384:                       -
5385:      Niiden ammattiliikkeiden ja yritysten joukkoon, jotka
5386: ovat asetuksen määräysten alaisina, mainitaan 1 §:n 1
5387: mom:n 3 kolrtana yksityiskohtaisesti Iuetellen yleisten
5388: kulkulaitosten rakennustyöt sekä 4 kohtana raivaus- ja
5389: perkaustyöt, paitsi ne, joita suoritetaan maanviljelyk-
5390: sessä, sekä puhtaanapitotyöt kaupungissa ja kauppa-
5391: lassa. Ne syyt, joilla saattaa puolustaa teollisuusam-
5392: mattityössä noudatettavien määräysten ulottamista suu-
5393: rempiin sekä huoneenrakennustöihin että yleisten kulku-
5394: laitosten rakennustöihin, eli se tosiasia, että harvoja
5395:  poikkeuksia lukuunottamatta kussakin tämänkaltaisessa
5396: rakennustyössä ainakin joku osa ja useimmissa tapauk-
5397: sissa suurikin osa työstä teollisuusammattityössä olevien
5398: työntekijäin suorittamana kuitenkin joutuisi asetuksen
5399:  määräysten alaiseksi, ~ivät sovellu kulkulaitosten varsi-
5400: naisiin maatöihin ja maantiesiltoihin eikä äsken mainit-
5401: tuihin raivaus- ja puhtaanapitotöihin. Puheena olevat ra-
5402: kennus- ja raivaustyöt lähentelevät maanviljelystöiden
5403: iuokkaa, ja puhtaanapitotyöt ovat sellaiset, joiden suo-
5404: rittamiseen monessa tapauksessa on mahdotonta sovel-
5405: taa yleisiä määräyksiä työajasta ja yötyöstä, loukkaa-
5406: matta niitä vaatimuksia, joita yleinen terveydenhoito ja
5407: siisteyden ylläpitäminen vaatii.
5408:      Yleiset saunat ja kylpylaitokset, joita mainitaan 1
5409: §:n 1 mom:n 5 kohdassa, eivät myöskään varsinaisesti
5410: kuulu niihin laitoksiin, joissa teollisuusammattia harjoi-
5411: tetaan, mutta koska niitä nykyäänkin katsotaan olevan
5412:                       Vastalause II.                      51
5413: ammattientarkastuksen alaisina, vaikka niitä ei erikseen
5414: lainsäädännössä mainita, voidaan puoltaa asetuksen mää-
5415: räysten ulottamista niihin. Eikä työaikoja koskevien mää-
5416: räysten soveltaminen niihin kohdanne varsinaisesti muita
5417: kuin tottumuksen ja personailisen mukavuuden asetta-
5418: mia esteitä.
5419:      Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioittaen
5420:                että asetusehdotuksen 1 §:n 1 mom:n 3
5421:            ja 4 kohta poistettaisiin.
5422:      Yleisenä sääntönä määrätään 1 §:n       mom:ssa ettei
5423: asetuksen määräyksiä sovelleta siihen työhön, jota työn-
5424: antajan puoliso ja vajavaltaiset lapset suorittavat, ellei
5425: tähän työhön heidän rinnallaan ota osaa muitakin työn-
5426: tekijöitä. Saman §:n 2 mom asettaa kuitenkin vallan
5427: toisen periaatteen niin sanotulla urakalla suoritettavaan
5428: työhön nähden, sillä siinä olevien määräysten mukaan
5429: urakoitsijan puoliso ja vajavaltaiset lapset asetetaan ase-
5430: tuksen säätämän suojeluksen alaisiksi, katsomatta siihen,
5431: ottaako heidän rinnallaan joku muu työntekijä osaa työ-
5432: hön, sekä siihen, suoritetaanko työ työnantajan työpai-
5433: kalla vai urakanottajan omassa kodissa. Valiokunta ei
5434: myöskään ole millään tavalla lähemmin selittänyt mitä
5435: tarkoitetaan hyvinkin epämääräisellä urakkakäsitteellä.
5436: Näin ollen ehdotan kunnioittaen
5437:                 että asetusehdotuksen 1 § 2 mom. pois-
5438:            tettaisiin.
5439:      Helsingissä lokakuun 14 päivänä 1909.
5440:                                         Onni Hallsten.
5441:     Tähän yhtyy:
5442:                                        Juho Rannikko.
5443:     Mitä l :se en mom. tulee, yhtyy
5444:                                          Liisi Kivioja.
5445: 52       1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 
5450:                            III.
5451: 
5452:      Yhtä mieltä Valiokunnan enemmistön kanssa uusien
5453: työväensuojelusmääräysten tarpeellisuudesta, olen kui-
5454: tenkin valiokunnassa ollut sitä mieltä, että hallituksen
5455: esitys asetukseksi teollisuusammattityöstä sellaisenaan
5456: ylipäänsä jo sisältää niin suuren edistysaskeleen työväen-
5457: suojeluslainsäädännön alalla kuin meidän oloissa tätä
5458: nykyä saattaa pitää mahdollisena. En ole senvuoksi
5459: voinut äänelläni kannattaa useita niistä laajennuksista,
5460: muutoksista ja lisäyksistä, joita valiokunnan enemmistö
5461: on arm. esitykseen tehnyt. Pyydän saada seuraavassa
5462: esittää eriävän kantani asetusehdotuksen muutamiin tär-
5463: keimpiin pykäliin nähden.
5464: 
5465:                              §.
5466:      Armollisen esityksen 1 §:ään ehdottaa valiokunta
5467: tehtäväksi tärkeän muutoksen, jonka kautta työväen-
5468: suojelus tulisi ulotettavaksi perheenkin piiriin. Sen-
5469: sijaan kuin tämä asetus arm. esityksen mukaan ei mis-
5470: sään tapauksessa tulisi koskemaan työapulaisina käytet-
5471: tyä puolisoa ja omia vajavaltaisia lapsia, on valiokunta
5472: ulotuttanut sen vaikutuksen liikkeenharjottajan puolisoon
5473: ja bmiin vajavaltaisiin lapsiinkin milloin nämä työsken-
5474: televät yhdessä palkatun työväen tai täysi-ikäisten las-
5475: ten kanssa. Ja erityisissä tapauksissa ulottuu asetus,
5476: 2 momentin mukaan, puolisoon ja lapsiin silloinkin,
5477: kun niitä käytetään työssä apuna ilman mitään vieraita
5478: apulaisia. Yksityinen työmies, joka on esim. rakennus-
5479:                      Vastalause 111.                     53
5480: 
5481: työmaalla ottanut tehdäkseen pienen urakkatyön, ei siis
5482: saisi käyttää siinä apuna vaimoaan ja lapsiaan, otta-
5483: matta huomioon kaikkia tämän asetuksen säännöksiä.
5484: Pykälän toinen momentti siten kumoaa 1 momentin
5485: määräyksen ja ulottaa asetuksen aivan vieraalle alalle.
5486:      Hallituksen esityksen l momentin 2 kohdan on
5487: valiokunta jakanut neljään eri kohtaan, joissa luetellaan
5488: erikseen useita liike- ja yritysaloja, jotka osaksi jo si-
5489: sältyvät esityksessä mainittuihin osaksi ovat aivan ulko-
5490: puolella tämän asetuksen piirin, teollisuusam mattityön.
5491: Sellaisia ovat teiden (m. m. kylä- ja maanteiden) ja sil-
5492: tain (pienten rumpujenkin) teko, raivaus- ja perkaus-
5493: työt sekä puhtaanapitotyöt kaupungeissa ja kauppaloissa.
5494: Niihin täytynee myöskin lukea saunat ja kylpylaitokset,
5495: joita kuitenkin mielestäni voitanee pitää yhtä vähän
5496: teollisuus- tai käsityölaitoksina kuin yleisiä parantoloita
5497: ja sairaaloita.
5498:      Edelläolevan perusteella ehdotan sen vuoksi
5499: 
5500:                  että Eduskunta hyväksyisi 1 §:n näin
5501:             kuuluvana:
5502:                              1 §.
5503:      1. Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
5504: ammattiliikkeet ja yritykset, mikäli niissä käytetään työ-
5505: apulaisina muita kuin puolisaa tahi omia vajavaltaisia
5506: lapsia:
5507:      1:ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus-
5508: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
5509:      2:ksi rakennustyöt, ei kuitenkaan sellai~et, jotka tar-
5510: koittavat yksikerroksisia puurakennuksia maalla;
5511:      3:ksi yleisten kulkulaitosten, kuten rautatien, raitio-
5512: tien, ilmaradan, kanavan ja sataman rakennustyöt;
5513:      4:ksi liikkeet ja yritykset, jotka tarkoittavat metsän-
5514: hakkuuta, puutavaran ajoa ja uittoa sekä tavarain las-
5515: taamista tahi purkamista; kuitenkin siten että tässä
5516: kohdassa mainittuihin liikkeisiin ja yrityksiin sovelle-
5517: 54        1909. II Vp. -     V. M. -     Esit. N:o 3.
5518: 
5519: taan ainoastaan lasten ja nuorten henkilöiden työtä kos-
5520: kevia määräyksiä.
5521:      2. Mitä tässä asetuksessa säädetään, kaskekoon
5522: semmoistakin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta
5523: tahi seurakunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elin-
5524: keinona.
5525: 
5526: 
5527: 
5528:                              9 §.
5529:      Armollisen esityksen mukaan tulisi naisilta yötyö
5530: kielletyksi, paitsi milloin työ on järjestetty säännöllisesti
5531: vaihtuviin 8 tunnin vuoroihin. Miesten yötyötä sitä vas-
5532: toin ei lainkaan rajoitettaisi. Valiokunta puolestaan on
5533: laajentanut arm. esityksen yksistään naisia koskevat
5534: määräykset ulottumaan kaikkiin työntekijöihin, niinhyvin
5535:  miehiin kuin naisiin. Siten tulisi kaikki teollisuustyö
5536: klo 9 illalla klo 6 aamulla kielletyksi, paitsi milloin työ
5537: on järjestetty joko kahteen enintään 8 tunnin vuoroon
5538: jolloin sitä saa kestää klo 11 illalla taikka kolmeen enin-
5539: tään 8 tunnin vuoroon, jolloin työ saa jatkua läpi vuoro-
5540: kauden.
5541:      Teollisuudenharjoittajain taholta on huomautettu,
5542: että jo armollisen esityksen ehdottama naisten yötyön
5543: rajoittaminen tulisi tuottamaan sangen arveluttavia seu-
5544: rauksia teollisuudellemme. jos nyt valiokunnan ehdo-
5545: tuksen mukaan yötyö useimmissa tapauksissa kiellettäi-
5546: siin myöskin miehiltä, on pelättävissä että tämä muutos,
5547: yhdessä muiden käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen
5548: aiheuttamain rajoitusten kanssa, tulisi saamaan aikaan
5549: sellaisen mullistuksen erityisillä teollisuustyön aloilla, että
5550: muutenkin heikko teollisuutemme ei jaksaisi sitä kes-
5551: tää. Näin ollen en puolestani ole voinut yhtyä valio-
5552: kunnan enemmistöön yötyökiellon ulottamisesta työn-
5553: tekijöihin yleensä.
5554:      Mutta kun ne syyt, joilla työväensuojeluslainsää-
5555:                     Vastalause 111.                   65
5556: 
5557: däntöä tarkastamaan asetetun komitean mietinnössä sekä
5558: hallituksen esityksessä puolletaan naisten yötyön rajoit-
5559: tamista, mielestäni edelleenkin pitävät paikkansa, pyy-
5560: dän kunnioittaen ehdottaa
5561: 
5562:                 että Eduskunta, hylkäämällä valiokunnan
5563:            ehdotuksen, hyväksyisi 9 §:n armollisen esi-
5564:            tyksen 8 §:n mukaan.
5565: 
5566: 
5567:                           lO §.
5568:       Vaikka ei valiokunta ehdotakaan armollisen esityk-
5569: sen 9 §:ssä säädetyn korkeimman työtuntimäärän alen-
5570: tamista enemmällä kuin kolmella tunnilla, 60:sta 57:een,
5571: uskallan kuitenkin ehdottaa tämänkin alennuksen hyljät-
5572: täväksi. Totta kyllä on, että useilla teollisuustyömailla
5573: on jo tullut tavaksi lopettaa työ lauvantaisin aikaisem-
5574: min kuin viikon muina päivinä. Mutta on kuitenkin
5575: vielä suuria työaloja, joilla työtä jatkuu klo 6 asti ja
5576: joille tämäkin lyhennys tuottaisi melkoisia vaikeuksia.
5577:       Olen myöskin armollisen esityksen kannalla siinä
5578: suhteessa, että vaikkakin viikossa sallittava työtuntien
5579: lukumäärä rajoitetaan, vuorokauden aikana suoritetta-
5580: vain työtuntien suurin luku olisi jätettävä määräämättä.
5581: Tällä tavoin jäisi mahdollisuus järjestää työaika otta-
5582: malla huomioon kunkin teollisuuden ja työn vaatimuk-
5583: set, joka on sangen tärkeätä varsinkin ylimenoaikana
5584: asetuksen voimaan astumisen jälkeen.
5585:       Se tosiasia, että työpäivä nykyäänkin jo useimmilla
5586: teollisuustyömailla on 10 tuntia lyhyempi, osoittaa mi-
5587: hin suuntaan kehitys on kulkemassa ja ettei siis ole
5588: pelkoa taantumuksesta tässä suhteessa, vaikkei suurinta
5589: tuntilukua päivää kohti määrätäkään.
5590:       Ehdotan sen vuoksi
5591: 56       1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
5592: 
5593:               että JO §:n 1 momentti hyväksyttäisiin
5594:           armollisen esityksen 9 §:n mukaisesti.
5595: 
5596:      Helsingissä 14 p. lokakuuta 1909.
5597: 
5598:                                          Eero Erkko.
5599: 
5600: 
5601:      Vastalauseeseen, mikäli se koskee 1:stä §:ää, yhtyy
5602: 
5603:                                      Zach. Castren.
5604:                       Vastalause IV.                    57
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:                             IV.
5610: 
5611:                             l §.
5612:       Esillä olevaa lakiehdotusta käsiteltäessä ovat valio-
5613: kunnan sosialidemokraattiset jäsenet puoltaneet laaditta-
5614: vaksi yleistä suojeluslakia, joka käsittäisi kaikki amma-
5615: tinalat, missä palkattuja henkiläjä työskentelee. Tähän
5616: päämäärään pyrkien, ovat valiokunnan sosiaalidemokraa-
5617: tit tehneet moniaita ehdotuksia, jotka tarkoittavat tämän
5618: lain ulottamista maanviljelykseen ja sen sivuelinkeinoi-
5619: hin, kauppa- ja konttoriliikkeeseen, pelastus- ja sukei-
5620: Iustoimeen,      ravintola- ja sokerileipomoliikkeeseen,
5621: kuorma-ajurin ammattiin y. m. Useimmat näistä ehdo-
5622: tuksista on hylätty Iaajain, paljon aikaa vieneiden kes-
5623: kustelujen jälkeen. Jotkut ehdotukset ovat kuitenkin
5624: saaneet osakseen sen verran kannatusta porvarillisen
5625: aineksen taholta, että ovat, osaksi äänestyksen jälkeen,
5626: päässeet asetukseen. Sillä tavoin ovat valiokunnan eh-
5627: dotuksen 3, 4 ja 5 kohdan määräykset syntyneet.
5628:       Mitä tulee yleisen suojeluslain laatimista tarkoitta-
5629: vaan sosiaalidemokraattien vaatimukseen, on huomau-
5630: tettava, että eri elinkeinonhaaroja ja toimialoja varten
5631: tarvitaan erilaisia säännöksiä ja ohjeita. Sitä paitsi on
5632: huomattava, että niin laajalle ulottuvan suojeluslain ai-
5633: kaansaaminen kuin sosiaalidemokraatit haluavat, edel-
5634: lyttää erittäin tarkkaa valmistelua, monipuolista tilastol-
5635: lista tutkimusta ja erinomaista yksityiskohtain tuntemusta.
5636: Itsestään selvä on niinikään, että sellaisen yleisen suo-
5637: 58       1909.   II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
5638: 
5639: jeluslain laatiminen vaatisi paljon aikaa, jos niinkuin
5640: pitää pysytään sillä kannalla, ettei mitään liikettä tai
5641: tointa saa panna epäsoveliaitten ja toiminnan voimassa
5642: pysymiselle ja kehitykselle haitallisten määräysten alai-
5643: seksi. Näin ollen ja kun hallituksen taholta ei ole ole-
5644: massa yleisen suojeluslain ehdotusta, olisi valiokunnan
5645: jäsenten mielestäni pitänyt huomata parhaiten harkituksi
5646: pysyä hallituksen määräämäin rajain sisällä. Ehdotto-
5647: masti hyljättävä on, että lain ulottuvaisuuden määrää-
5648: misessä ei noudateta mitään johtavaa periaatetta, vaan
5649: asetetaan käsiammattiliikkeiden ja teollisuuslaitosten rin-
5650: nalle toimia semmoisia kuin tienteko-, raivaus-, per-
5651: kaus- ja puhtaanapitotyöt Kukaan ei tahtone tosissaan
5652: kieltää, että asetuksen 1 § valiokunnan laatimassa muo-
5653: dossa on sellaista ,himphamppua", että hallituksen tus-
5654: kin saattaa odottaa hyväksyvän sitä.
5655:      Valiokunnan lakiehdotuksen 1 mom. on muodolli-
5656: sessa suhteessa erittäin puutteellinen. Momentin alussa
5657: puhutaan ammattiliikkeistä ja yrityksistä, mutta 2, 3 ja
5658: 4 kohdassa taas rakennus/öistä, raivaus-, perkaus- ja
5659: puhtaanapitotöistä, mikä voi lainkäytössä tuottaa paljon
5660: sekavuutta, hämminkiä ja väärin käsitystä. Valiokunnan eh-
5661: dotuksen 2 kohdassa on määräys, joka koskee rakennus-
5662: töitä yleensä. Tämä määräys on mielestäni monessa koh-
5663: den hämärä. Epäselvää on tarkoitetaanko tällä säännök-
5664: sellä ainoastaan huoneuksia ja rakennuksia vaiko ylipää-
5665: tään minkälaatuisia rakennustöitä tahansa. Ja jos säännös
5666: tarkoittaa huoneuksia ja rakennuksia, koskeeka se huo-
5667: neuksen sekä rakennus- että korjaustöitä? Epätietoisuus
5668: säännöksen oikeasta sisällyksestä ei suinkaan poistu, kun
5669: kohta sen jälkeen tapaa toisen säännöksen, joka niin-
5670: ikään koskee rakennustöitä, nimittäin sellaisia, jotka tar-
5671: koittavat yleisiä kulkulaitoksia, niinkuin teitä, siltoja,
5672: rautateitä, raitioteitä, ilmaratoja, kanavia ja satamia. Vii-
5673: meksi mainittuihin töihin nähden muutoin huomautetta-
5674: koon, että ne, jos sana ,siltain" poistetaan, eivät kuulu
5675:                       Vastalause IV.                     59
5676: 
5677: rakennusteollisuuden alaan, vaan ovat tavallisia ulko-
5678: töitä. Sama on laita 4 kohdassa mainittujen töiden.
5679: Minkä tähden siinä mainitut raivaus-, perkaus- ja puh-
5680: taanapitotyöt on otettu lakiehdotukseen, sittenkun maan-
5681: viljelys sivuelinkeinoineen sekä muut tärkeät ammatti-
5682: liikkeet on luvusta erotettu, tuntuu varmaan sangen
5683: arvoituksentapaiselta. Ne ovat nimittäin tavallisesti sangen
5684: loitolla saikesta teollisuustoiminnasta, jota paitsi käynee
5685: vaikeaksi väittää että ammattivaara ja kohtuuton ihmis-
5686: työvoiman kulutus olisivat 4 kohdan käsittämillä työ-
5687: aloilla suuremmat tai edes yhtä suuret kuin lukuisissa sel-
5688: laisissa yrityksissä, joilta on evätty paikka asetuksessa.
5689:       Valiokunnan ehdotuksen 2, 3 ja 4 kohtaan nähden
5690: on vielä huomautettava, että niissä mainitut työt osaksi
5691: ovat niin vähäpätöisiä ja tilapäisiä, että niiden pitää olla
5692: vapaat kaikista suojeluslain määräysten aiheuttamista
5693: mutkista ja kustannuksista. Sitä paitsi tuottaa sellaisten
5694: pienten ja satunnaisten töiden silmälläpito mitä suurim-
5695: pia vaikeuksia. Tämän yhteydessä mainittakoon, että
5696: valiokunnan muun muassa niihin monilukuisiin tila-
5697: päistöihin nähden, jotka on ehdotukseen ahdettu, on
5698: täytynyt panna ammattientarkastusta koskevaan asetuk-
5699: seen määräys, jonka mukaan Keisarillinen Senaatti oi-
5700: keutettaisiin velvoittamaan kunnat asettamaan yhden tai
5701: tai useampia kunnallistarkastajia.
5702:       Armollisen esityksen 1 §:n 1 mom:n 3 kohdassa
5703: on säännös, jonka kautta lakiehdotus on eräiltä osiltaan
5704: ulotettu puutavaran uittoa sekä tavarain lastausta tai
5705: purkausta tarkoittaviin liikkeisiin. Tämän laatuisista
5706: liikkeistä lausuu hallitus, ettei niitä tosin käy suorastaan
5707: lukeminen teollisuusliikkeisiin, mutta että niissä kuiten-
5708: kin monessa kohdin ilmenee sellaisia teollisuustyöhön
5709: koskettavia kohtia, että ne on katsottu voitavan panna
5710: tämän lain alaisiksi. Valiokunta on kuitenkin laatinut
5711: ehdottamansa vastaavan säännöksen niin avaraksi, ettei
5712: ainoastaan puutavaran uitto .sekä tavarain lastaus ja
5713: 60         1909.   II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
5714: 
5715: purkaus, vaan myös metsänhakkuu ja puutavaran ajo
5716: ovat tämän asetuksen määräysten alaisia, mikäli koskee
5717: lasten ja nuorten henkilöjen käyttämistä työssä. Tätä
5718: minä puolestani en pidä ensinkään hyvin harkittuna.
5719: Metsätyöt vaativat useinkin kiireellistä suoritusta ja niillä
5720: on sangen tärkeä merkitys yhteisen kansan taloudessa;
5721: ja näissä töissä työapulaisina käytetyillä nuorilla henki-
5722: löillä lienee tavallisesti sangen helppoja tehtäviä suoritetta-
5723: vanaan. Näin ollen minusta näyttää siltä kuin ei valiokun-
5724: nalla olisi ollut riittävää aihetta enää laajentaa sitä alaa,
5725: mikä hallituksen ehdotuksessa jää varsinaisen teollisuus-
5726: työn ulkopuolelle.
5727:       Valiokunta on ehdotuksestaan kokonaan jättänyt
5728: pois Armollisessa esityksessä olevan sangen tärkeän
5729: rajoituksen lain ulottuvaisuuteen nähden. Tarkoitan
5730: sitä määräystä että tätä asetusta ei ole sovellettava sel-
5731: laisiin ammattiliikkeisiin ja -yrityksiin, joissa vuoden
5732: umpeen toimii vähemmän kuin viisi työntekijää ja joissa
5733: ei käytetä muita luonnonvoimalla käypiä koneita kuin
5734: korkeintaan puolen hevosvoiman sähkömoottoreja.
5735:       Poistamalla tämä rajoitus on asetus ulotettu sangen
5736: pieniinkin ammattiliikkeisiin. Mikäli minä olen voinut
5737: havaita on tämän muutoksen puolesta valiokunnassa
5738: esitetty kutakuinkaan päteviä syitä ainoastaan mikäli
5739: koskee piema teollisuuslaitoksia ja käsiammatti-
5740: liikkeitä, joissa olojen on ilmoitettu olevan sellaiset,
5741: ettei niitä ollut jätettävä tämän lain ulkopuolelle. Sitä
5742: vastoin ovat syyt rajoituksen poistamiseen olleet hei-
5743: kot mitä [muihin asetuksessa lueteltuihin liikkeisiin
5744: ja yrityksiin tulee. Minun mielestäni on miltei pakot-
5745: tava välttämättömyys pysyttää mainittu rajoitus, mikäli
5746: verraten tilapäistä laatua olevia yrityksiä koskee, kun
5747: nämä useinkin täytyy suorittaa kiireellisesti eikä niitä
5748: ole rasiteHava ylimääräisillä kustannuksilla. Pienten tila-
5749: päisten töitten asettaminen tarkastuksen alaiseksi on
5750: sietämättömän ja vapaudentuntoa Ioukkaavan pakon
5751:                      Vastalause IV.                     61
5752: 
5753: käyttämistä. Omasta puolestani olen muutoin sangen
5754: kahden vaiheelia myöskin siihen nähden onko soveliasta
5755: ja tarpeellista asettaa pienet käsiammattiliikkeet ja teol-
5756: lisuuslaitokset suojeluslain säännösten alaisiksi. Niin-
5757: kuin tunnettua, ovat ne muissa maissa enimmäkseen
5758: suojeluslain ulkopuolella.
5759:      Asetusehdotuksen 1 §:stä, semmoisena kuin valio-
5760: kunta sen on muodostanut, on 2 momentin kohdalla
5761: näin kuuluva määräys: ,Jos tämän asetuksen alaisesta
5762: liikkeestä tai yrityksestä annetaan töitä urakalla suori-
5763: tettavaksi, ulottukoon asetuksen säätämä suojelus myös-
5764: kin urakoitsijan työapulaisina oleviin puolisoon ja omiin
5765: vajavaltaisiin lapsiin."
5766:      Minun mielestäni on tämä määräys, joka on san-
5767: gen omituisilla perusteilla otettu lakiehdotukseen, eh-
5768: dottomasti ristiriidassa 1 momentissa julkilausutun peri-
5769: aatteen sekä koko lakiehdotuksen hengen ja tarkoituk-
5770: sen kanssa. 2 momentin säännöksen hyväksymisestä
5771: olisi seurauksena lain ulottaminen kotityöhön ja tarkas-
5772: tuksen tunkeutuminen koteihin. Toivon sosiaalidemo-
5773: kraattien tahollakin käsitettävän, että tämä on epäsove-
5774: liasta ja sopimatonta. Samalla kun vielä huomautan
5775: että asetus siinäkin tapauksessa ettei valiokunnan, vaan
5776: minun ehdotukseni hyväksyttäisiin, saa laajemman ulot-
5777: tuvaisuuden, kuin tuskin yksikään muu nykyään ole-
5778: massa oleva suojeluslaki, saan kunnioittaen ehdottaa,
5779: että asetuksen 1 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
5780: 
5781:                            1 §.
5782:      Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
5783: ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
5784: työapulaisina muita kuin puolisaa tahi omia vajavaltai-
5785: sia lapsia:
5786:      l:ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teolli-
5787: suusliikkeet tahi ammatit kaupungissa ja maalla;
5788:      2:ksi kirkon- ja tehtaanrakennustyöt samoinkuin
5789: 62        1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 3.
5790: 
5791: muut huonerakennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset,
5792: jotka tarkoittavat yksikerroksista rakennusta maalla; sekä
5793:      3:ksi liikkeet, jotka tarkoittavat puutavaran uittoa
5794: sekä tavarain lastaamista ja purkamista.
5795:      Tätä asetusta älköön kuitenkaan sovellettako sellai-
5796: siin 2 ja 3 kohdissa mainittuihin ammattiliikkeisiin ja
5797: yrityksiin, joissa vuoden umpeen on toimessa vähem-
5798: män kuin viisi työntekijää. 3 kohdassa mainittnihin am-
5799: mattiliikkeisiin sovelletaan ainoastaan lasten ja nuorten
5800: henkilöiden työtä koskevia määräyksiä.
5801:      Mitä tässä asetuksessa säädetään, koskekoon sellais-
5802: takin liikettä, jota valtio tahi seuraknnta pitää, vaikkei
5803: sitä harjoitetakaan elinkeinona.
5804: 
5805: 
5806:                            9 §.
5807:      Yötyön suhteen on valiokunta asettunut aivan toi-
5808: selle kannalle kuin hallitus. Valiokunnan mielestä ei ni-
5809: mittäin ole ollut oikeuden ja kohtuuden mukaista ryh-
5810: tyä yksipuolisesti rajoittamaan naispuolisten työnteki-
5811: jäin oikeutta yötyöhön, varsinkaan kun näiden ansio-
5812: mahdollisuudet siten arveluttavasti vähenisivät. Valiokunta
5813: on pyrkinyt vähentämään yötyön vaaroja ja haittoja
5814: mahdollisimman paljon rajoittamalla sekä miesten että
5815: naisten yötyötä. Minun mielestäni on valiokunnan nou-
5816: dattama menettely- ainoa oikea ja parhaiten päämäärään
5817: vievä. Toinen asia on, missä määrin valiokunta on ra-
5818: joitusten laajuuteen nähden osannut oikeaan ja sove-
5819: liaaseen.
5820:      Mikäli minä voin arvostella, olisi valiokunnan eh-
5821: dottama määräys raskaasti kohtaava useita ammattiliik-
5822: keitä, eritoten kun se oikeus, minkä valiokunta on tah-
5823: tonut suoda Teollisuushallitukselle, on sangen rajoitettu.
5824: Valiokunnan laatimassa muodossa estäisi 2 momentti
5825: Teollisuushallitusta esimerkiksi sailimasta yötyötä aamu-
5826: lehtien julkaisemista varten. Minun mielestäni olisi py-
5827:                        Vastalause IV.                     63
5828: 
5829:  kälän 2 mom., siinä tapauksessa että 1 mom. hyväksy-
5830:  tään, laadittava näin kuuluvaksi:
5831:         ,Milloin huomattava yleinen etu, työn teknillinen
5832:  laatu tahi sesonkimainen luonne, vuodenaika, liikenne- ja
5833:   luonnonolot taikka muut erikoiset asianhaarat sitä vaati-
5834:   vat, saakoon kuitenkin Teollisuushallitus, vaikka työ ei
5835:  ole järjestetty niinkuin 1 momentissa mainitaan, hake-
5836:   muksesta myöntää työnantajalle oikeuden käyttää työn-
5837:   tekijää työssä koko yön iaikka osan yötä, samoinkuin
5838:   aputyöntekijöitä, niinkuin puhdistajia, lämmittäjiä ja ko-
5839:   neenkäyttäjiä, heidän töissään yön aikana niin kauan en-
5840: . nen ja jälkeen muita työntekijöitä kuin Teollisuushallitus
5841:   harkitsee välttämättömäksi."
5842:         Tällaista 2 momentin sanamuotoa en ole valiokun-
5843:   nassa ehdottanut, kun olen ollut sitä mieltä, että yötyötä
5844:   koskeva kysymys olisi otettava erikseen harkittavaksi
5845:    ja että se monessa kohden on niin selvittämätön, että
5846:   jokainen määräys on luonteeltaan enemmän taikka vä-
5847:    hemmän hyppäämistä tuntemattomiin oloihin. Minusta
5848:    on näyttänyt jotenkin kevytmieliseltä ja ajattelematto-
5849:    maita ryhtyä niin laajakantoisiin toimiin kuin yötyön
5850:    yleisiin rajoituksiin perinpohjaisimpien tilastollisten ja
5851:    taloudellisten tutkimusten puutteessa. Tällä kannalla
5852:    olen edelleenkin, vaikka erinäisten seikkain johdosta
5853:    hiukan epäröiden, ja ehdotan sentähden
5854:                  että 9 § kokonaan poistettaisiin.
5855: 
5856:                        10 §:n 3 mom.
5857:      Tässä momentissa olevaa määräystä vastaan on
5858:  huomautettu että ammatintarkastajan suostumuksen
5859:  hankkiminen vaatii aikaa, mutta etteivät momentissa
5860:  mainitut työt siedä lykkäystä. Tämän johdosta olen valio-
5861:  kunnassa ehdottanut, että työajan pitennys saisi jatkua
5862:  ammatintarkastuksen luvatta kolme päivää. Tämä ehdo-
5863:  tus on valiokunnassa rauennut arpomisen jälkeen. Kun
5864: 64        1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 3.
5865: 
5866: kuitenkin minun vaatimani muutos, jonka vastustami-
5867: nen on jotenkin käsittämätöntä, ehdottomasti on tar-
5868: peen vaatima, ehdotan kunnioittaen, että 9 §:n 3 mom.
5869: hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
5870:      »Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pilaan-
5871: tumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneitten
5872: vaihtoa, uusien sellaisten asettamista tahi ki,ireellisiä
5873: korjaustöitä, saa työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä, enin-
5874: tään kolmen vi~"kon aikana, ei kuitenkaan enempää kuin
5875: kolme päivää ammatintarkastuksen luvatta."
5876: 
5877:                              11 §.
5878:       Tähän pykälään on valiokunta tehnyt muutoksen,
5879: joka on sangen omituinen laadultaan ja mitä suurinta
5880: huomiota ansaitseva. Hallitus oli ehdottanut kiellettä-
5881: väksi työnantajaa pitentämästä työaikoja antamalla työtä
5882: kotona tehtäväksi. Valiokunnan ehdotuksessa on työ-
5883: antajoita sitä paitsi kielletty pitentämästä työaikaa pitä-
5884: mällä työssään henkilöä, jolla on työtä toisessa tämän
5885: asetuksen alaisessa yrityksessä. Sellainen kielto on luon-
5886: noton ja haitallinen sekä työnantajalle että työntekijälle,
5887: varsinkin viimeksi mainitulle. Jos valiokunnan ehdotus
5888: hyväksytään, ei työntekijä, joka on ollut toisen työn-
5889: antajan työssä lain mainitseman ajan, saisi hankkia it-
5890: selleen lisätuloja suorittamalla helpointakaan työtä kuinka
5891: lyhyen ajan tahansa toiselle työnantajalle. Minä puoles-
5892: tani en katso sellaisen esteen asettamisen mitenkään
5893: suojelevan liialliselta työvoiman käytöltä, mutta pidän
5894: sitä hyljättävänä ryhtymisenä työntekijän yleisinhimilli-
5895: seen oikeuteen tehdä työtä elatuksekseen. Työnantajiin
5896: nähden on tämä kielto arveluttava pääasialiisirumin sen
5897: tarkastuksen johdosta, minkä kiellon noudattaminen vaa-
5898: tisi. ja miten on tämä tarkastusvelvollisuus, jonka lai-
5899: minlyömisestä seuraa sakkoa, käytännössä toimeenpan-
5900: tava? Millä keinoin saa toinen työnantaja tiedon siitä,
5901: kuinka kauan työntekijä on ollut toisella työnantajana
5902:                      Vastalause IV.                    65
5903: työssä? Erittäin vaikeaksi käy tarkastus niihin työnteki-
5904: jöihin nähden, jotka työskentelevät lyhyen ajan useiden
5905: eri työnantajain palveluksessa.
5906:      Tämän johdosta ehdotan kunnioittaen, että valio-
5907: kunnan ehdotuksen ll § muutettaisiin näin kuuluvaksi:
5908:      »Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 8} 9 ja
5909: 10 §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja antamalla työtä
5910: kotona tehtäväksi."
5911:                           13 §.
5912:      Tässä pykälässä on säännös, jota ei ole Armolli-
5913: sessa esityksessä ja joka sisältää että ylityöstä ja hätä-
5914: työstä on maksettava vähintään viidelläkymmenellä pro-
5915: sentilla korotettu palkka. Minun mielestäni on sangen
5916: arveluttavaa lainsäätäjän ryhtyä sellaiseen alaan kuin
5917: tässä on puheena. Missään tapauksessa ei lainsäätäjän
5918: olisi mielestäni mentävä pitemmälle kuin sen periaatteen
5919: määräämiseen että ylityöstä ja hätätyöstä on maksettava
5920: korotettu palkka. Samalla kun sitä paitsi pyydän huo-
5921: mauttaa, että ehdotettu prosenttimäärä on liian korkea
5922: varsinkin hätätyöstä, ehdotan kunnioittaen että valiokun-
5923: nan ehdotuksen 13 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
5924:       "Ylityöstä ja hätätyöstä} joista puhutaan 10 ja 12
5925: §:ssä} on maksettava korotettu palkka."
5926: 
5927: 
5928:                            18 §.
5929:       Tämän pykälän 2 momentin mukaan on työnantaja
5930: velvollinen pitämään pykälässä mainittuja luetteloja ja
5931: ylityökirjoja aina ei ainoastaan ammattientarkastuksen,
5932: niinkuin Armollisessa esityksessä sanotaan, vaan myös
5933: työntekijäin nähtävänä. Tämä määräys antaa työnteki-
5934: jöille tilaisuutta monin tavoin rettelöidä työnantajan
5935: kanssa ja tuottaa hänelle ikävyyksiä. Niinikään on huo-
5936: mattava, että mainittu työnantajalle asetettu velvollisuus
5937: työntekijöitä kohtaan tuskin tyydyttää mitään järkevää
5938:                                                          5
5939: 66        1909. II Vp. -     V. M. -   Esit. N:o 3.
5940: tarkoitusta. Pykälän 1 momentissa on nimittäin työn-
5941: antaja velvoitettu oikeaksi todistuttamaan ylityökirjan
5942: tavalla, minkä Teollisuushallitus määrää. Muut pykä-
5943: lässä mainitut asiakirjat lienevät työntekijöille verraten
5944: vähän mielenkiintoisia.
5945:      Ylipäätään näyttävät minusta kaikki valiokunnan
5946: tähän pykälään tekemät muutokset olevan merkittävä
5947: huononnuksiksi. Siihen lyhyeen aikaan katsoen, mikä
5948: minulla on ollut käytettävänäni tämän vastalauseen laa-
5949: timiseen, tyydyn kuitenkin tällä kertaa kunnioittaen eh-
5950: dottamaan, että 18 §:n 2 mom. muutettaisiin näin kuu-
5951: luvaksi:
5952:      11
5953:         2. Luettelo ja ylityökirja sekä 2 ja 5 §:ssä mainitut
5954: todistukset on ammattientarkastuksen aina saatava näh-
5955: täväkseen. ((
5956: 
5957:                            21 §.
5958:      Tähän pykälään nähden on ensinnäkin huomautet-
5959: tava, että työnantajalle on pykälän lopussa asetettu vel-
5960: voitus, joka tuottaa sangen paljon vaivaa, mutta ei vä-
5961: hintäkään hyötyä. Tarkoitan sitä määräystä, että py-
5962: kälässä mainitut asiakirjat ovat niillä työmailla, missä ei
5963: ole työhuoneistoa, pidettävät työnjohtajanj luona nähtä-
5964: vana. ':':itä on sangen vaikea noudattaa siihen nähden
5965: että kaikenlaiset _tilapäiset yritykset ovat tämän asetuk-
5966: sen alaisia.
5967:      Samalla kun lopuksi arvelen, että lienee Keisarilli-
5968: sen Senaatin oma asia ratkaista, mihin sen antamat
5969: ohjesäännöt ja määräykset on julkipantava, pyydän huo-
5970: mauttaen, että ammattientarkastusta koskeva asetus olisi
5971: luettava pykälässä mainittuihin asiakirjoihin, kunnioittaen
5972: ehdottaa, että 21 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
5973:      »Jokaiseen tehtaaseen ja työhuoneistoon on työn-
5974: antajan toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä
5975: asetus ja asetus ammatti~ntarkastuksesta sekä ilmoitus
5976: siitä milloin. lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja
5977:                     Vastalause IV.                      67
5978: 
5979: loppuu ja milloin heillä on lepohetkensä, niin myös il-
5980: moitus ammattientarkastajan nimestä ja asuinpaikasta."
5981: 
5982:     Helsingissä, lokakuun 14 päivänä 1909.
5983: 
5984:                                      K. E. Björksten.
5985: 
5986: 
5987:     Edellä olevaan vastalauseeseen yhdyn mikäli se kos-
5988: kee 10 § 3 mom., sekä 11, 13, 18 ja 21 §:ää.
5989: 
5990:                                      Eero Erkko.
5991: 
5992: 
5993:      Vaikka minä monessa kohden hyväksyn edellä ole-
5994: van vastalauseen perustelmat, en kuitenkaan voi siihen
5995: kaikin puolin yhtyä. Jotten kuitenkaan pitentäisi vasta-
5996: lauseita esittämällä lisää ajatusvivahduksia, tahdon vain
5997: pääasiassa yhtyä 1 §:n kohdalla olevaan ponteen, sikäli
5998: kuin siinä tahdotaan rajoittaa tämä asetus käsittämään
5999: yksinomaan teollisuusammattien työn ja poistaa saman
6000: pykälän 2 mom., sekä 10 §:n 3 mom:n, 11, 18 ja 21 §:n
6001: ponsiin samoinkuin myös 9 §:n perusteluihin, mikäli
6002: koskee laajemman oikeuden antamista Teollisuushalli-
6003: tukselle myöntämään suurempaa mahdollisuutta työajan
6004: järjestämiseen.
6005:                                      Vera Hjelt.
6006: 
6007:     Tähän yhtyy mitä 10 §:n 3 kohtaan tulee.
6008: 
6009:                                      Onni Hallsten.
6010: 
6011: 
6012:     Vastalauseeseen mikäli se koskee 10 §:n 3 mom.,
6013: 11 ja 13 § yhdyn.
6014:                                      Zach. Castren.
6015: 68      1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
6016: 
6017: 
6018: 
6019: 
6020:                             V.
6021:      Ne monet kiellot ja ehdot, joita lait ja asetukset
6022: sisältävät lasten ja nuorten henkilöiden ammattityöstä,
6023: ovat suuressa määrässä vaikeuttaneet heidän mahdolli-
6024: suuksiaan paikan saamiseen ammateissa. Seurauksena
6025: tästä on nuorten työntekijäin lukumäärän jatkuva vähe-
6026: neminen. Niin luonnollista ja suotavaa kuin onkin rajoit-
6027: taa nuorten työntekijäin käyttämistä sellaiseen ammatti-
6028: työhön, joka ei ole sopusoinnussa heidän kehityksensä
6029: kanssa, tuottaa sitävastoin heidän työmahdollisuuksiensa
6030: ylenmääräinen vaikeuttaminen ei ainoastaan melkoista
6031: taloudellista tappiota köyhälle kodille, vaan myös ammatti-
6032: taidon huonontumista, suvun heikentämistä ja jo kou-
6033: lunkäyneen, työttömän nuorison henkistä urmel tumista.
6034:      8 § työväenasiainviokunnan ehdotuksessa asetuk-
6035: seksi teollisuusammattityöstä edellyttää lapsille 6 tun-
6036: nin työajan päivässä. Mutta saman ehdotuksen 3 §:n
6037: mukaan ulotetaan lapsenikä aina kuudennentoista ikä-
6038: vuoden loppuun. Näin ollen on epäilyksenalaisena pi-
6039: dettävä, voivatko viidennellätoista vuodella olevat lap-
6040: set, sallitun työajan ollessa niin lyhyt, mainittavassa
6041: määrässä saada työtä ammateissa. Ammattitaidon hankki-
6042: minen lykkäytyy siis siksi kuin kuusitoista vuotta on
6043: täytetty, jossa iässä nuorta henkilöä, saman pykälän mu-
6044: kaan, saa käyttää työssä 8 tuntia päivässä.
6045:       Koulunkäynti lopetetaan enimmäkseen viimeistään
6046: 14 vuoden iässä. Neljäntenätoista vuotena voi 6 tun-
6047: nin työaika jotakuinkin vastata koulun työaikaa, ja siis
6048:                        Vastalause V.                      69
6049: yksi siirtymisvuosi olla puolustettavissa. Tässä 1assa
6050: olevat alaikäiset voivat, vaikkakin hyvin rajoitetussa
6051: määrässä, kuitenkin ehkä saada paikkoja eräissä amma-
6052: teissa ja toimissa, lyhyestä työajasta huolimatta. Mutta
6053: varsinaiselle ammattiharjoittelulle olisi epäilemättä varat-
6054: tava myöskin viidestoista vuosi eikä asetettava tälle ikä-
6055: luokalle voittamattomia vaikeuksia toimeentulonsa hankki-
6056: miseen ammattityössä.
6057:       Onkin sangen vaikeaa ammattien yleiseen työjärjes-
6058: tykseen ottaa eripitkä työaika lapsille, nuorille henki-
6059: löille ja täyskasvuisille työntekijöille, erilainen saapumis-
6060: ja Iopettamisaika, eri päiväliisioma-ajat j. n. e. Kun
6061: rajoitusta alaikäisiin nähden kuitenkin on pidettävä tar-
6062: peen vaatimana, niin älköön sitä ulotettako kauemmaksi
6063: kuin välttämätöntä on. Kun kumminkin työväenasiain-
6064: valiokunnan puheenaoleva lakiehdotus kovennettuine
6065: määräyksineen suuressa määrässä on omiansa tässäkin
6066: kohden yhä vaikeuttamaan nuorten mahdollisuuksia pai-
6067: kan saantiin ammateissa, pyydän kunnioittaen, että Edus-
6068: kunta hyväksyisi seuraavan muutosehdotuksen:
6069:       että työväenasiainvaliokunnan ehdotuksen 3 § pois-
6070: tettaisiin ja sijaan pantaisiin Arm. esityksen vastaava
6071: pykälä, joka kuuluu:
6072:                 Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa
6073:            sitä, joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta,
6074:            ja nuorella henkilöllä, nuorukaisella ja nuo-
6075:            rella naisella sitä, joka on täyttänyt viisitoista
6076:            vaan ei kahdeksaatoista vuotta.
6077: 
6078:     että työväenasiainvaliokunnan ehdotuksen 7 § saisi
6079: seuraavan sanamuodon:
6080:                  Lasta, joka ei ole täyttänyt viittätoista
6081:            vuotta, älköön pidettäkö työssä ennen kello
6082:            kuutta aamulla eikä jälestä kello seitsemän
6083:            illalla.
6084:  70       1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
6085:     että työväenasiainvaliokunnan ehdotuksen 14 §:n
6086:  3 mom. saisi seuraavan sanamuodon:
6087: 
6088:                  Keskeytyksettä ei lapsen työ saa jatkua
6089:             päälle neljän eikä nuoren henkilå'n päälle vii-
6090:             den tunnin. Kuitenkin saakoon, jos lapsen
6091:             työaika on enintään viisi tuntia vuorokau-
6092:             dessa, työ jatkua pitemmittä keskeytyksittä
6093:             kuin että annetaan tilaisuutta väliaterian
6094:             nauttimiseen.
6095: 
6096: 
6097:        Sunnuntaityötä teollisuusammateissa ei voida, ai-
6098:   heuttamatta hankaluuksia eri ammatinhaaroissa, järjes-
6099:   tää yhdellä ainoalla pykälällä, erittäinkin kuin ehdotus
6100:   asetukseksi työstä teollisuusammateissa tulee melkoi-
6101:   sessa määrin muuttamaan tehtaiden työaikaa. Monet
6102:   teollisuudet voivat verrattain helposti järjestää 30 tun-
6103:   nin ja vieläpä pitemmänkin keskeytymättömän levon
6104:   viikossa kaikille taikka useimmille työntekijöilleen. Mutta
6105:   on teollisuuksissa esim. erikoiskohtia, jotka vaativat
6106:   valvomista määrättyjen väliaikojen perästä, vaikkakaan
6107:   eivät keskeymätöntä työtä. Niis ei myöskään aina työtä
6108:   meijereissä ja muissa ruoka-aineen valmistuksessa voida
6109:   sovittaa työväenasiainvaliokunnan ehdottaman rajoituk-
6110:   sen mukaan. Jatkuvassa tehdasliikkeessä on otettava
6111:   sekin· huomioon, etteivät kaikki työvuorot aina samalla
6112:   viikolla voi saada yhtä pitkää jatkumatonta lepoa j. n. e.
6113:         Ulkomaisessa lainsäädännössä olen havainnut, eri-
6114:   tyisiä asetuksia sunnuntaityöstä ja sunnuntailevosta, jol-
6115:   loin monilukuisilla poikkeuksilla säännöstä on tehty
6116: • mahdolliseksi soveltaa määräyksiä eri teollisuuksissa,
6117:   ammateissa ja erityisissä työn yksityiskohdissa.
6118:        Tämän nojalla en ole voinut yhtyä puheenalaisen
6119:   lakiehdotuksen kaikkia ammatteja ja teollisuuksia tar-
6120:   koittaviin ehdottomiin määräyksiin, ja uskallan minä
6121:                        Vastalause V.                      71
6122: kunnioittaen ehdottaa, että 16 §poistettaisiin ja että Edus-
6123: kunta liittäisi mietintöön näin kuuluvan ponsilauseen:
6124: 
6125:                 että Hallitus joillekin pian tuleville val-
6126:            tiopäiville valmistaisi esityksen) joka sisältäisi
6127:            ehdotuksen asetukseksi sunnuntaityöstä ja sun-
6128:            nuntailevosta) jossa asetuksessa otetaan huo-
6129:            mioon eri ammateissa ja teollisuuden haaroissa
6130:            vallitsevat mahdollisuudet.
6131: 
6132: 
6133: 
6134: 
6135:      Kun en myöskään ole voinut yhtyä työväenasiain-
6136: valiokunnan enemmistön päätökseen, jonka mukaan
6137: laissa säädetään työkielto äitiydessä olevalle naiselle,
6138: ennenkuin kysymys koko laajuudessaan ja siltä ajalta
6139: maksettavasta korvauksesta) jona häntä sen johdosta ei
6140: saa käyttää teollisuus-ansiotyössä) on täydelleen selvitelty)
6141: uskallan kunnioittaen ehdottaa, että ehdotuksen 17 §
6142: poistettaisiin ja työväenasiainvaliokunnan ponnen sijaan,
6143: joka koskee ainoastaan korvausta, mietintöön liitettäisiin
6144: näin kuuluva ponsilause:
6145: 
6146:                 että Hallitus selvityttäisi kysymyksen siitä)
6147:            mitä on lainsäädäntötietä tehtävä äitiydessä
6148:            olevan varattoman naisen ammattityön rajoit-
6149:            tamiseksi ynnä siitä korvauksesta) joka hänelle
6150:            on tuleva siltä ajalta) jonka kuluessa hän siitä
6151:            syystä ei voi itseänsä elättää) sekä niin pian
6152:            kuin mahdollista antaisi Edusku,nnalle Arm.
6153:            esityksen tästä asiasta.
6154: 
6155:      Helsingissä, 14 p:nä lokakuuta 1909.
6156: 
6157:                                             Vera Hjelt.
6158: 72      1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
6159: 
6160:      Tähän vastalauseen yhtyy:
6161: 
6162:                                    K. E. Björksten.
6163: 
6164:     Edelläolevaan vastalauseeseen yhdyn mikäli se kos-
6165: kee 3, 7, 14 ja 16 §:iä.
6166: 
6167:                                         Eero Erkko.
6168: 
6169:      Tähän vastalauseen mikäli se koske 3 § yhdyn.
6170: 
6171:                                    Juho Rannikko.
6172: 
6173:      Vastalauseeseen mikäli se koskee asetusehdotuksen
6174: 3, 7, 14, 16 sekä 17 §:än 1 momenttia yhdyn.
6175: 
6176:                                      Zach. Castren.
6177: 
6178:      Tähän yhtyy mitä 16 §:ään tulee.
6179: 
6180:                                      Onni Hallsten.
6181:                        Vastalause VI.                     73
6182: 
6183:                                          •
6184: 
6185: 
6186: 
6187: 
6188:                              VI.
6189: 
6190:       Ilman että sen tarpeellisuutta vakuuttavilla syillä on 1 §.
6191: voitu perustella, on Valiokunta päättänyt ulottaa laati-
6192:  mansa asetuksen vaikutuksen aloille, joiiia työväen etu
6193: tietääkseni julkisuudessa ei ole suojelusmääräyksiä kai-
6194: vannut ja joita armollinen esityskään ei ole tarkoittanut.
6195: Kun tällaisesta laajentamisesta vain koituisi monenlaisia
6196: haittoja käytännössä ja valtiolle, laajennettavan ammat-
6197: tientarkastuksen kautta, tuntuvia lisämenoja, pidän vel-
6198: vollisuutenani panna vastalauseeni valiokunnan l §:ään
6199: nähden omaksumaa kantaa vastaan.
6200:      Ne suojelusmääräykset mitkä ovat työläisille suur-
6201: teollisuudessa, siinä syntyneitten epäkohtien ja väärin-
6202: käyttöjen ehkäisemiseksi, kipeästi tarpeen vaatimia, eivät
6203: nähdäkseni sovellu työläisoloille pienteollisuudessa ei-
6204: kä asetusehdotuksen l § l mom. 3, 4 ja 6 kohdissa
6205: mainituilla työmailla, nämät kun suureksi osaksi ovat
6206: aikakautistöitä, joissa työntekijät eivät rasitu eivätkä ole
6207: vaaran alaisia suuremmassa määrässä kuin mitä ruumiil-
6208: lisen työn tekijät yleensä ovat. Sen sijaan että suurteol-
6209: lisuuden työväki on niin sanoakseni vakinaista, joka vuo-
6210: det umpeen työskentelee hermostoon koskevien konei-
6211: den ääressä, epäterveeilisessä tehdasilmassa ja vapautta
6212: rajoittavien järjestyssääntöjen alaisena, ovat viimeksimai-
6213: nitut enimmäkseen ,liikkuvaa väkeä" ja satunnaisista
6214: töistä elävää maalaiskansaa sekä suorittavat työnsä rau-
6215: hallisemmissa ja terveydellisessä suhteessa tyydyttäväm-
6216: missä oloissa.
6217:     74        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 3.
6218: 
6219:           Ei liene myo•skään kohtuullista vaatia että pikkukä-
6220:      sityöläinen, joka ehkä ei ole kirjoitustaitoinenkaan, oppi-
6221:      laistaan ja muista apulaisistaan pakoitetaan pitämään
6222:      sellaista kirjaa kuin asetuksen 18 §:ssä säädetään taikka
6223:      että hän veivoitetaan hankkimaan ammattitarkastuksen
6224:      vaatimusten mukainen työhuone. Asetuksen ulottuvai-
6225:      suus olisi minusta tällaisten ja useiden muiden syiden
6226:      tähden, jotka saattavat asetuksen valiokunnan lisäksi .eh-
6227:      dottamilla työaloilla vaikeasti sovitettavaksi ellei suoras-
6228:      taan kuolleeksi kirjaimeksi, rajoitettava armollisessa esi-
6229:      tyksessä ehdotetulla tavalla, teollisuusliikkeisiin ja -am-
6230:      matteihin.
6231:            Pykälän 2 momentin laatiminen on tapahtunut enem-
6232:      män kuviteltuja kuin vallitsevia epäkohtia silmällä pi-
6233:      täen. Kun sen säännökset sitä paitsi käytännössä vei-
6234:      sivät arveluttaviin ristiriitoihin, olisi tämä momentti ase-
6235:      tuksesta poistettava.
6236:            Toivoen esille tuomilleni mielipiteille kannatusta,
6237:      uskallan ehdottaa että Eduskunta hyväksyisi l §:n sel-
6238:      laisena kuin se on Armollisessa esityksessä, kuitenkin
6239:      poistaen §:n l momentin 3 kohdasta, sanat ,puutava-
6240:      ran uittoa ja", koska mielestäni asetusta ei käy sovelta-
6241:      minen uittotöihin, jotka monella seudulla ovat paikalli-
6242:      sen väestön miltei ainoa lyhytaikainen ansiotyö, eivätkä
6243:      laadultaan ole työntekijälle rasittavia eikä vaarallisiakaan.
6244: 4 §.       Tämän §:n 2 mom. kielletään käyttämästä lasta tahi
6245:      nuorta naista huonerakennustöissä ,laastin ja tiilien kan-
6246:      tamiseen" sekä tavarain lastaamiseen ja purkamiseen.
6247:      Mutta kun asetuksen 6 §:ssä kielletään pitämästä lasta
6248:      taikka nuorta henkilöä sellaisssa raskaissa töissä, jotka
6249:      saattavat heidän terveyttään vahingoittaa ja heidän ruu-
6250:      miinkehitystään ehkäistä, niin tämä määräys käy tar-
6251:      peettomaksi; ja olisi siis puheena oleva momentti py-
6252:      kälästä poistettava.
6253: 6 §.       Valiokunta on ajatellut että K. Senaatin olisi täy-
6254:      dennettävä tämän §:n säännökset, antamalla erikois-
6255:                       Vastalause VI.                    75
6256: 
6257: määräyksiä siitä kuinka painavia taakkoja kullakin työ-
6258: alalla void,aan antaa lasten ja nuorten henkilöiden liiku-
6259: teltaviksi. Mutta kun §:n yleissäännös mielestäni on
6260: mahdollisimman selvä ja kun tarkkoja erikoismääräyksiä
6261: käytännössä vain poikkeustapauksissa voitaisiin noudat-
6262: taa, olisi § mielestäni siten muodostettava että sen lop-
6263: pulause: ,ja on Keisarillisen Senaatin tästä annettava
6264: erityisiä ohjeita" jätetään pois.
6265:       Kun tämän §:n loppusäädös ,tai pitämällä työssään 11 §.
6266: henkilöä, jolla on työtä toisessa tämän lain alaisessa
6267: liikkeessä" ei saata tarkoittaa työväen todellista etua ja
6268: se käytännössä vaan aiheuttaisi rettelöitä, ehdotan mai-
6269: nitun lauseen poistamista tästä lainpaikasta.
6270:       Työnantajan ja työntekijän keskinäisestä sopimuk- 13 §.
6271: sesta riippuvaksi täytyy saada jäädä kaikki palkkaa kos-
6272: kevat sopimukset, tulee palkka sitte vakinaisesta työstä
6273: tahi yli- ja hätätyöstä. Tämä § olisi sentähden asetuk-
6274: sesta poistettava.
6275:       Edellä mainitsemistani syistä olisi niinikään tämän 16 §.
6276: §:n 2 mom. poistettava.
6277:       Työnantajan lienee vaikea, ehkä mahdoton päättää 17 §.
6278: milloin hänen työssään oleva nainen on niin kehitty-
6279: neessä raskaudentilassa että työnteko olisi siihen tilaan
6280: nähden vahingollista; ja kun K. Senaatin annettavat eri-
6281: tyiset ohjeet eivät voine näitä seikkoja erikoismääräyk-
6282: sillä tyydyttävästi järjestää, uskallan ehdottaa tämän §:n
6283: 2 mom. poistamista.
6284:       Koska on työnantajan oma asia todistaako hän vaiko 18 §.
6285: jättää todistamatta kirjanpitonsa oikeellisuuden, ei ole
6286: syytä määrätä hänelle tämän §:n l kohdan toisessa lau-
6287: seessa mainittua velvollisuutta. Ehdotan sentähden että
6288: mainitusta lauseesta poistetaan sanat ,johon tehtävät
6289: merkinnät työnantajan on oikeaksi todistettava tavalla
6290: minkä Teollisuushallitus määrää."
6291:       Jos ottaa huomioon sen rikkomuksen siveellisen 23 §.
6292: laadun, johon työnantaja tahi hänen apulaisensa tämän
6293:        76        1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 3.
6294: 
6295:           asetuksen mukaan voi tehdä itsensä syypääksi, sekä ri-
6296:           koksen vaikutuksen ulospäin, tuntuu tässä §:ssä mää-
6297:            rätty rangaistus kohtuuttoman ankaralta. Tämän §:n en-
6298:            simäisen momentin ehdotan tähän nähden muodos-
6299:            tettavaksi sellaiseksi kuin vastaava 18 § on armollisessa
6300:            esityksessä.
6301: 24 §. (ZO)      Siinä tapauksessa että asetuksen 1 § saisi sille eh-
6302:            dottamani sisällön, olisi tämän §:n alkuosa muodostet-
6303:            tava seuraavasti:
6304:                 Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
6305:           toisena vuonna sen antamisen jälkeen.
6306:                 Sillä kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1889 teolli-
6307:            suusammateissa olevain, työntekijäin suojelemisesta an-
6308:           nettu asetus, mitä tulee lasten, nuorten henkilöiden ja
6309:            naisten työssä pitämistä koskeviin määräyksiin, sekä
6310:            eräissä osissa muutetaan 5 päivänä elokuuta 1886 pa-
6311:            piston palkkauksen järjestämisestä maan evankelisluteri-
6312:            sissa seurakunnissa annetun asetuksen 11 §:ää.
6313: 
6314:             Helsingissä Lokak. 14 p. 1909.
6315: 
6316:                                                  Väinö Nyström.
6317: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
6318:            1909. II Vp. -    S. V. M. -     Esit. N:o 3.
6319: 
6320: 
6321: 
6322: 
6323:                     Suuren valio kunnan mietintö N:o 5 Keisa-
6324:             rillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka
6325:             sisältää ehdotuksen armolliseksi asetukseksi teollisuus-
6326:           . ammattityöstä.
6327: 
6328:       Tarkastaessansa Työväenasiainvaliokunnan mietin-
6329: nössä N:o 1 tästä asiasta olevaa asetusehdotusta on Suuri
6330:  valiokunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa siihen tehtäväksi
6331: muodollisten korjausten ohella myöskin asiallisia muutoksia.
6332:       Asetusehdotuksen 1 §:ssä, jossa asetuksen ulottuvai- 1 §.
6333: suus määritellään, on Suuren valiokunnan mielestä 1 mo-
6334: mentin 2 kohdassa sana >Vähäisiä> vaihdettava sanaan
6335:  >yksikerroksisia>, jotta saataisiin tarpeellista selvyyttä siitä,
6336: mitkä asuin- ja talousrakennukset maalla eivät tule ase-
6337: tuksen alaisiksi. Näiden rakennusyritysten veroisiksi voi-
6338: daan asettaa myöskin rakennusten korjaukset. Koska
6339: tavallisten' teiden ja siltain rakennustyöt, varsinkin vä-
6340: häisemmät, eivät ole verrattavia teollisuusammattityöhön
6341: eivätkä tätä tarkoittavat määräykset suuritta hankaluuk-
6342: sitta niihin sovellettavia, on Suuri valiokunta päättänyt
6343: ehdottaa 1 §:n 1 momentin 3 kohdan hyväksyttäväksi mie-
6344: tintöön liitetyn III vastalauseen mukaisesti. Samasta syystä
6345: on Suuren valiokunnan mielestä puheenaolevan momentin
6346: 6 kohdassa mainittujen liikkeiden ja yritysten joukosta
6347: jätettävä pois sekä metsänhakkuu ja puutavaran ajo, jotka
6348: Työväenasiainvaliokunta on siihen lisännyt, että myöskin
6349: puutavaran uitto, joka varsinkin lauttausväyläin latvoilla
6350: on suuresti satunnaisista luonnonoloista riippuvainen. Ja
6351: vihdoin on Työväenasiainvaliokunnan ehdottama saman
6352:     2           1909. II Vp. -   S. V. M. -   Esit. N:o 3.
6353: 
6354:      momentin 4 kohta katsottu olevan, tähän asetukseen so-
6355:      veltumattomana, jätettävä siihen ottamatta.
6356:             Niinikään Suuri valiokunta ei katso voivansa puoltaa
6357:      sitä uutta 2 momenttia, jonka Työväenasiainvaliokunta on
6358:      ehdottanut 1 §:ään lisättäväks~ vaan olisi mainittu mo-
6359:      mentti, mietintöön liitetyssä n vastalauseessa esitetyistä
6360:      syistä, asetusehdotuksesta pois jätettävä.
6361:             Edellisen lisäksi Suuri valiokunta on pitänyt tarpeel-
6362:      lisena, että asetuksen ulottuvaisuutta rajoitetaan sensuun-
6363:      taisena säännöksellä kuin Armollisen esityksen 1 §:n 2 mo-
6364:      mentissa on ehdotettu. Mutta kun armollisen esityksen
6365:      mukaan verrattain suuret liikkeet sekä kaupungissa että
6366:      maalla jäisivät asetuksen ulkopuolelle, on Valiokunnan
6367:      mielestä mahdollista melkoisesti supistaa puheenalaista
6368:       poikkeusta. Sen vaikeuden tähden, mikä maaseudulla koh-
6369:      taisi tehokkaan silmälläpidon aikaansaamista, ei pieniä am-
6370:      mattiliikkeitä ja yrityksiä maalla tulisi ottaa nyt säädet-
6371:      tävän asetuksen alaisiksi. Mutta tässä on kuitenkin huo-
6372:       mioon otettava, että olot eräiden kaupunkien läheisyydessä,
6373:      vaikka varsinaisen kaupungin ulkopuolella, ovat kaupunki-
6374:      laisoloihin verrattavia. Jotta ei sinne siirt:ym.ällä koetettaisi
6375:      välttää kaupungissa voimassa olevia säännöksiä, olisi niitä
6376:      noudatettava myöskin sen ulkopuolella, ei kuitenkaan etem-
6377:       pänä kuin kymmenen kilometrin päässä kaupungista.
6378:             Asetuksen alaisuudesta erotettavain liikkeiden rajaksi
6379:      on Suuri valiokunta katsonut soveliaaksi sen, että liikkeessä
6380:      pidetään säännöllisesti työssä vähemmän kuin kolme työn-
6381:      tekijää; ja niissä saisi silloin käyttää, paitsi sähkön, myöskin
6382:       kaasun ja muun näihin verrattavan luonnonvoiman avulla
6383:      käypiä, enintään puolen hevosvoiman moottoreita. Koska
6384:      pienet meijerit ja myllyt, joita useinkin käytetään maan-
6385:       viljelyksen yhteydessä, olisivat! konevoimaan katsomatta
6386:       asetuksen alaisista liikkeistä erotettavat, joka on mahdol-
6387:       linenkin sanottavitta epäkohditta, niin on ollut tarpeen
6388:       ottaa niistä puheenalaiseen momenttiin entyinen säännös.
6389: 2 §.        Työväenasiainvaliokunnan asetusehdotuksen 3 § sisäl-
6390:       tää määritelmän käsitteille lapsi, nuori henkilö, nuorukainen
6391:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.     3
6392: 
6393: ja nuori nainen, ja lapsen ikäraja on siinä korotettu kuuteen-
6394: toista vuoteen esityksen ehdottamasta viidestätoista. Tätä
6395: muutosta Suuri valiokunta ei kuitenkaan voi kannattaa,
6396: koska se liiaksi rajoittaisi ansion ja ammattikehityksen
6397: tilaisuutta, vaan puoltaa armollista esitystä tässä kohden
6398: hyväksyttäväksi. Samalla Valiokunta ehdottaa pykäläin
6399: järjestystä muutettavaksi. Kun nimittäin jo asetusehdo-
6400: :tuksen 2 §:ssä puhutaan lapsesta siinä merkityksessä kuin
6401: mainittu 3 § sisältää, ja toiselta puolen 1 §:n 1 momen-
6402: -tissa mainituilla vajavaltaisilla lapsilla tarkoitetaan kaikkia,
6403: jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä, on selvyyden vuoksi tar-
6404: peellista asettaa puheenalainen pykälä entisen 2 §:n edelle.
6405:        Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi 4 § 2 momentin 3 §.
6406: {ent. 6 §:n) sanamuodon kanssa on 3 (ent. 2) §:n toista
6407: lausetta sikäli täydennetty, ettei ammattityö, samalla kuin
6408: se ei ole lapsen terveydelle vahingollinen, myöskään saa
6409: .olla haitallinen lapsen ruumiinkehitykselle.
6410:        Samalla kuin Suuri valiokunta on katsonut tarpeen- 4 §.
6411:  vaatimaksi säännöksen, ettei lasta ja nuorta henkilöä sel-
6412:  laisissakaan liikkeissä, joita ei ole vaarallisiksi julistettu,
6413: saa tilapäisesti käyttää vaaralliseen konetyöhön, johon
6414:  heillä ei voi olla tarpeellista tottumusta, on Valiokunta
6415:  päättänyt ehdottaa, että Työväenasiainvaliokunnan ehdo-
6416: •tuksen 6 §, joka samaten kuin 4 § sisältää rajoituksia lasten
6417: ~a nuorten henkilöiden työssä käyttämiselle, siirrettäisiin
6418: 4 §:n 2 momentiksi. Sen sijaan on 4 §:n 2 ja 3 momen-
6419:  tista muodostettu uusi 5 §, joten entinen 5 § on siirtynyt
6420:  6 §:ksi.
6421:        Jotta 6 §:n säännökset eivät estäisi lapsia ja nuoria 6 §.
6422:  henkilöitä pääsemästä lyhytaikaisiin satunnaisiin töihin,
6423:  joita he haitatta voisivat toimittaa, on Suuri valiokunta
6424:  lisän.nyt pykälän 1 momentin loppuun lauseen, joka sisältää
6425:  tätä tarkoittavan poikkeusmääräyksen.
6426:        Asetusehdotuksen 7 §:ssä on Työväenasiainvaliokunta 7 §.
6427:  ehdottanut, että lapsen ja. nuoren henkilön työ ei saisi
6428:  alkaa kello kuudelta, niinkuin armollisen esityksen mu-
6429:  kaan, vaan aikaisintaan kello seitsemältä aamulla. Mutta
6430:         4           1909. II Vp. -   S. V. M. -- Esit. N:o 3.
6431: 
6432:            kun nuorelle henkilölle kävisi vaikeaksi saada työtä teolli-
6433:            suusammateissa ja päästä niissä saamaan ammattikehitystä,
6434:            jos hänen sallittaisiin tulla työhön vasta senjälkeen kuin
6435:            työnteko työpaikalla on alkanut, on Suuri valiokunta
6436:            päättänyt ehdottaa, että nuoren henkilön työ saisi alkaa
6437:            aikaisintaan kello kuusi aamulla. Se määräys, ettei nuorta
6438:            henkilöä saa pitää työssä jälkeen kello seitsemän illallar
6439:            on sittenkin omansa takaamaan tällaiselle henkilölle tilai-
6440:            suuden kylliksi pitkän yölevon nauttimiseen.
6441:    {9 §.)        Koska kysymys yötyön rajoittamisesta maassamme
6442:            vielä on asianmukaisesti selvittelemättä, ei Suuri valiokunta
6443:            ole katsonut voivansa ehdottaa Työväenasiainvaliokunnan
6444:            mietinnössä olevaa 9 §:ää asetukseen otettavaksi. Valio-
6445:            kunnan mielestä ei tätä kysymystä kuitenkaan ole jätet-
6446:            tävä kokonaan raukeamaan, vaan on Valiokunta erityi-
6447:            sessä, tähän mietintöön liitetyssä ponnessa ehdottanut
6448:            anottavaksi, että hallituksen toimesta tutkittaisiin, millä
6449:            ehdoilla ja kuinka laajalti voidaan teollisuuden alalla poistaa
6450:            yötyötä, ja että Eduskunnalle sittemmin annettaisiin tästä .
6451:            asian kohdasta sellainen esitys, johon tutkimuksen tulok-
6452:            set voivat antaa aihetta.
6453: 9 (10) §.        ArmoUinen esitys sisältää ehdotuksen, jonka mukaan
6454:           työntekijää ei säännöllisesti saa pitää työssä enempää kuin
6455:           yhteensä 60 tuntia viikossa. Tämän tuntimäärän on Työ--
6456:           väenasiainvaliokunta ehdotuksessaan alentanut 57:ksi ja
6457:            sen ohessa rajoittanut vuorokaudessa sallitun työn kymme-
6458:           neksi tunniksi. Suuri valiokunta ei kuitenkaan ole voinut
6459:           olla vakuutettu siitä, ettei teollisuutemme kilpailua mui-
6460:           den maiden teollisuuden kanssa liiaksi vaikeutettaisi, jos·
6461:           viikon työaika määrättäisiin niin lyhyeksi kuin Työväen-
6462:           asiainvaliokunta on ehdottanut, ja sentähden Valiokunta.
6463:           on katsonut velvollisuudekseen ehdottaa palattavaksi tässä
6464:           kohden armollisen esityksen kannalle, kuitenkin. siten ettär
6465:           suuremman liikkumismahdollisuuden saamiseksi. teollisuus-
6466:           toiminnalle, pisin työaika määrättäisiin kahdelta viikolta
6467:           sadaksikahdeksikymmeneksi tunniksi, jonka ohessa pisin
6468:           työaika vuorokautta kohti säädettäisiin Työväenasiain-
6469:       Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.   5
6470: 
6471: valiokunnan mietinnön mukaisesti. Puheenaolevan pykä-
6472: län 3 momentissa mainituissa tapauksissa voisi erityisen
6473: luvan hankkiminen työajan pitennykseen useinkin käydä
6474: varsin hankalaksi, jonka tähden näyttää tarpeelliselta, että
6475: työaikaa saisi erityisettä luvatta pitentää korkeintaan vii-
6476: kon aikana.
6477:       Tätä pykälää vastaavaan armollisen esityksen sään- 10 (11) §.
6478: nökseen on Työväenasiainvaliokunta ehdottanut sen lisäyk-
6479: sen, että työnantaja kiellettäisiin pitämästä työssään henkilöä,
6480: joka on työssä toisessa puheenaolevan asetuksen alai-
6481: sessa liikkeessä tai yrityksessä. Suuri valiokunta on kui-
6482: tenkin ollut sitä mieltä, että samalla kuin tämä määräys
6483: olisi omansa rajoittamaan työntekijän vapautta satunnaisen
6484: työn hankkimiseen, myöskin työnantaja voisi puheenaole-
6485: van säännöksen johdosta syyttömästi joutua ikävyyksiin,
6486: hänen kun on vaikea tietää, onko hänen työhönsä tarjou-
6487: tunut henkilö jo jonkun muunkin työssä. Tähän nähden
6488: Suuri valiokunta on ehdottanut puheenaolevan säännöksen
6489: hyväksyttäväksi asiallisesti armollisen esityksen mukaan.
6490:       Kun Suuren valiokunnan mielestä ei ole mahdollista 16 (17) §.
6491: antaa yleisiä sääntöjä siitä, minkä verran raskaana olevan
6492: naisen työtä on rajoitettava raskauden eri asteilla, on Va-
6493: liokunta poistanut tällaisten ohjeiden antamista koskevan
6494: säännöksen asetusehdotuksesta, ollen jätettävä kussakin
6495: ammatissa vallitsevien olojen mukaan arvosteltavaksi mil-
6496: loin tuollainen rajoitus voi olla tarpeen vaatima.
6497:       Kun ammattientarkastusta koskeva asetusehdotus ar- 20 (21) §.
6498: vattavasti vielä näillä valtiopäivillä tulee hyväksytyksi ja
6499: suotava on, että se samaten kuin nyt käsilläoleva ase-
6500: tus on työpaikalla saatavissa, on Suuri valiokunta ehdot-
6501: tanut tätä koskevan säännöksen asetukseen otettavaksi.
6502:       Paitsi ylläkosketeltuja tärkeämpiä muutosehdotuksia
6503: on Suuri valiokunta tehnyt asetuksen tekstiin sellaisia
6504: muutoksia, joihin mainitut ehdotukset ovat antaneet
6505: aihetta.
6506: 6         1909. II Vp. - S. V. M. -     Esit. N:o 3.
6507: 
6508:       Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, Suuri valiokunta.
6509: -saa kunnioittaen ehdottaa,
6510: 
6511:                  että Eduskunta puolestansa hyväksyisi Työ-
6512:            väenasiainvaliokunnan mietinnössä N:o 1 olevan
6513:            asetusehdotuksen näin kuuluvana:
6514: 
6515: 
6516:                            Asetus
6517:      työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa.
6518: 
6519:                               1 §.
6520:        Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
6521: .ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
6522: työapulaisina muita klun puolisoa tahi omia vajavaltaisia,
6523: lapsia:
6524:        l:ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus-
6525: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
6526:        2:ksi rakennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset, jotka
6527: tarkoittavat. yksityisten yksikerroksisia asuin- ja talous-
6528: rakennuksia maalla taikka rakennusten korJausta;
6529:        3:ksi yleisten kulkulaitosten, kuten (poist.) rautatien,
6530: raitiotien, ilmaradan, kanavan ja sataman rakennustyöt;,
6531:        4:ksi Poist.
6532:        4 (5):ksi saunat ja kylpylaitokset; sekä
6533:        5 (6):ksi liikkeet (poist), jotka tarkoittavat (poist)
6534:  tavarain lastaamista tahi purkamista, kuitenkin niin että
6535: tässä kohdassa mainittuihin liikkeisiin (poistJ sovelle-
6536:  taan ainoastaan lasten ja nuorten henkilöiden työtä kos-
6537: kevia määräyksiä.
6538:        2 mom. Poist.
6539:        (Uusi). Niihin enemmän kuin kymmenen kilometrin
6540: päässä kaupungista oleviin ammattiliikkeisiin ja yrityksiin
6541:  maalla, joissa säännöUisesti pidetään työssä vähemmän kuin
6542: kolrn,e työntekijää eikä muita kuin sähkön, kaasun tahi muun
6543:  niihin rerrattavan luonnom:oirnan avulla käypiä, enin-
6544:       Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.        7
6545: 
6546: tään puolen hevosvoiman moottoreita tule käytäntöön, älköön
6547: tätä asetusta sovellettako, älköön myöskään sellaisiin me~jerei­
6548: hin, joissa on vähemmän kuin kolme työntekiiää, eikä enin-
6549: tään kahdella kiviparilla käypiin jauhomyllyihin.
6550:       Mitä tässä asetuksessa säädetään, tarkoittaa semmois-
6551: takin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tai seurakunta
6552: pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
6553: 
6554:                            2 (3) §.
6555:       Lapsella tarkoitetaan alempana tässä asetuksessa sitä,
6556: joka ei ole täyttänyt 'Viittätoista vuotta, ja nuorella hen-
6557: kilöllä, nuorukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyt-
6558: tänyt viisitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta.
6559: 
6560:                            3 (2) §.
6561:       Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön pidettäkö
6562: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä
6563: asetus on sovellettava. (Poist.) Holhoojan pyynnöstä voi
6564: ammattientarkastus kuitenkin sallia kolmetoista vuotta täyt-
6565: täneen lapsen, joka on käynyt kansakoulun tahi muuten
6566: hankkinut vastaavan tietomäärän, tehdä ilmoitettua am-
6567: mattityötä, jos lääkärintodistuksena näytetään ettei lapsen
6568: terveydelle eikä ruumiinkehitykselle ole siitä työstä haittaa.
6569: Sellainen lupa on annettava kirjallisesti.
6570: 
6571:                               4 §.
6572:        Lapsia ja nuoria henkilöitä älköön pidettäkö maan
6573: alla tehtävissä töissä kaivoksissa ja ki venlouhoksissa eikä
6574: (poist.) sellaisissa ammattiliikkeissä, jotka, sillä tavoin kuin
6575: 19 §:ssä säädetään, on julistettu erittäin vaarallisiksi. Muis-
6576: sakaan liikkeissä älköön heitä tilapäisesti käytettäkö vaamlli-
6577: siin konetöihin.
6578:        (Ent. 6 §). Raskaita taakkoja ja kuormia älköön
6579: annettako lasten tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi,
6580: nostettavaksi, vedettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä
6581: teetettäkö, muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa va-
6582: hingoittamaan heidän terveyttään tai ehkäisemään heidän
6583: 8          1909. II Vp. - S. V. M. -    Esit. N:o 3.
6584: 
6585: ruumiinkehitystään. Keisarillisen Senaatin on tästä annet-
6586: tava erityisiä ohjeita.
6587: 
6588:                  5 § (ent. 4 § 2 ja 3 mom.)
6589:       (Poist) Lasta tahi nuorta naista älköön käytettäkö
6590: huoneenrakennustyössä laastin ja tiilien kantamiseen eikä
6591: myöskään tavarain lastaamis- tahi purkamistyöhön.
6592:       Käynnissä olevain voimakoneiden tahi voiman-
6593: siirtolaitosten puhdistamista tai rasvaamista älköön an-
6594: nettako toimeksi lapselle eikä naispuoliselle työntekijälle.
6595: 
6596:                            6 (5) §.
6597:        Ennenkuin lapsi tahi nuori henkilö otetaan työ-
6598: hön, on hänen ikänsä selvitettävä papin tai muun julki-
6599: sen viranomaisen todistuksena, joka annettakoon lunas-
6600: tuksetta. Sitä paitsi on, ennenkuin lapsi voi päästä työ-
6601: hön, työnmJtajan kustannettavan lääkärintutkimuksen kautta
6602: näytettävä, ettei lapselle aiottu työ ole hi:inen terveydelleen
6603: eikä ruwniinlrehitykselleen haitallinen. Tämän momentin sään-
6604: nökset eiviit koske lapsen tahi nuoren henkilön ottamista ly-
6605: hytaikaisiin satunnaisiin töihin, jotka kestävät enintään kaksi
6606: viikkoa.
6607:        Ammattientarkastuksen tulee, milloin tahansa ai-
6608: hetta (poist.) ilmaantuu, vaatia lääkärintodistus siitä,
6609: onko työhön otetun lapsen tahi nuoren henkilön siinä edel-
6610: leen (poist) pitäminen hänen terveydelleen tahi ruumiinkehi-
6611: tykselleen haitallista vai ei. Jollei työnantaja määräajan
6612: kuluessa hanki sellaista todistusta, josta näkyy että työn
6613: jatkuminen voidaan sallia, olkoon kielletty pitämästä sitä
6614: henkilöä työssä.
6615:                              7 §.
6616:       Lasta (poist.) älköön pidettäkö työssä ennen kello
6617: seitsemää aamulla tai jälkeen kello seitsemän illalla eikä
6618: nuorta henkilöä ennen kello kuutta aamulla tai jälkeen kello
6619: $eitsemän illalla.
6620:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.     9
6621: 
6622:       Teollisuushallitus voi kuitenkin pyynnöstä sallia
6623: -nuorukaisia pidettävän työssä muunakin vuorokauden
6624: aikana, jos se harkitaan tarpeelliseksi heidän ammattikehi-
6625: tyksellensä.
6626:                             8 §.
6627:       Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi
6628: tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin
6629: kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
6630: 
6631:                             9 §.
6632:      Poist.
6633:                          9 (10) §.
6634:       Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä enem-
6635: paa kuin yhteensä satakaksikymmentä tuntia kahdessa vii-
6636: kossa eikä kymmentä tuntia kauemmin vuorokaudessa.
6637:       Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
6638: kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää hänen suos-
6639: tumuksellansa työssä enintään kymmenen tuntia viikossa.
6640:       Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pilaantu-
6641: miselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden vaih-
6642: toa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä korjauk-
6643: sia, saa työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä, enintään kol-
6644: men viikon aikana, ei ktlitenkaan viikkoa enempää ammattien-
6645: tarkastuksen luvatta.
6646:       Älköön kuitenkaan 2 ja 3 momentissa mainituissa
6647: ylitöissä pidettäkö työntekijää kaikkiaan enempää kuin
6648: sainkaksikymmentä tuntia vuodessa.
6649: 
6650:                            10 (11) §.
6651:        Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 8 ja 9
6652: (poist.) §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja antamalla työtä
6653: kotona tehtäväksi (poist.).
6654: 
6655:                        11 (12) §.
6656:      Kun luonnontapahtuma tai tapaturma on keskeyt-
6657: tänyt tahi uhkaa keskeyttää työn säännöllisen kulun, saa
6658: 10        1909. II Vp. -   S. V. M. -   Esit. N:o 3.
6659: 
6660: 8 ja 9 (poistJ §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja, mikäli nuo
6661: seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan enem-
6662: män kuin neljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä ei
6663: lueta 9 §:n 4 momentissa mainittuun aikaan.
6664:       Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on
6665: työnantajan viipymättä lähetettävä Teollisuushallitukselle
6666: ilmoitus, jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy, nii-
6667: den työntekijäin lukumäärä, joita se koskee, sekä piten-
6668: nyksen laajuus ja kestävyys. Teollisuushallituksen tulee,
6669: tutkittuaan asian laadun, joko jättää asia tuon ilmoituk-
6670: sen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoit-
6671: tamiseksi tai lakkauttamiseksi.
6672: 
6673:                            12 (13) §,
6674:      Ylityöstä ja hätätyöstä, joista puhutaan 9 ja 11 §:ssä,
6675: on maksettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla
6676: korotettu palkka.
6677:                            13 (14) §.
6678:        Jos työaika on vähintään kahdeksan tuntia vuoro-
6679: kaudessa, eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin
6680: kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle työaikana
6681: annettava ainakin yksi sääännöllinen, vähintään tunnin
6682: kestävä lepohetki, jonka ajaksi hän saakoon esteettömästi
6683: poistua työpaikalta. Lepohetken kuluessa (poist.) älköön työn-
6684: tekijän sallittako oleskella työhuoneissa, ellei sitä työtä,
6685: jossa hän toimii tai on osallinen, ole kokonaan seisau-
6686: tettu tahi ammattientarkastukselta ole hankittu siihen kir-
6687: jallista lupaa. Tämä ei kuitenkaan koske voimakoneita
6688: hoitavia henkilöitä.
6689:        Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin,
6690: enintään kahdeksan tunnin vnoroihin, on työntekijälle an-
6691: nettava' joko vähintään puolen tunnin ruokailuaika taikka
6692: (poist.) tilaisuutta syömiseen työn aikana.
6693:        Ilman sellaista lepohetkeä tai nwkailuaikaa, kuin 1 ja
6694: 2 momentissa sanotaan, saa lapsen työ (poistJ jatkua ainoas-
6695: taan kolme ja nuoren henkilön työ ainoastaan neljä tuntia.
6696:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.    11
6697: 
6698:                          14 (15) §.
6699:      Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettako pois
6700: työajasta paitsi milloin työntekijä niiden aikana esteettö-
6701: mästi saa poistua työpaikalta.
6702: 
6703:                          15 (16) §.
6704:       Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähin-
6705: tään kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus
6706: työstä. Jollei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annettalcoott
6707: vastaava vapaus (poist.) muuna viikon aikana.
6708:      .Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkollisena
6709: juhlapäivänä, on maksettava vähintään kaksinkertainen
6710: palkka.
6711:                         16 (17) §.
6712:     . Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pidettäkö
6713: työssä neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.
6714:       Älköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa ole-
6715: vaa naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa voi olla va-
6716: hingollinen. (Poist.)
6717: 
6718:                          17 (18) §.
6719:       Työnantaja on velvollinen pitämään työssänsä ole-
6720: vista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mai-
6721: nitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä
6722: kunkin koulunkäynnin aika sekä lasten holboojain nimet
6723: ja kotipaikat. Samaten on työnantajan semmoisesta yli-
6724: työstä, hätätyöstä ja sunnuntaina tehdystä työstä sekä
6725: korotetusta palkasta, kuin 9, 11, 12 ja 15 §:ssä mainitaan,
6726: pidettävä tarkkaa kirjaa, johon tehtävät merkinnät työn-
6727: antaja todistakoon oikeaksi (poist.) Teollisuushallituksen
6728: määrättävällä tavalla. Sanotun luettelon ja ylityökirjan
6729: laatimisessa ja pitämisessä on noudatettava kaavakkeita,
6730: jotka Teollisuushallitus sitä varten vahvistaa.
6731:       Luettelo ja ylityökirja sekä 3 ja 6 §:ssä mainitut
6732: todistukset on ammattientarkastuksen ja työntekijän aina
6733: saatava nähtäväkseen.
6734: 12        1909. II Vp. -   S. V. M. -- Esit. N:o 3.
6735: 
6736:                           18 (19) §.
6737:       Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa sem-
6738: moisessa uudessa liikkeessä tai yrityksessä, joka on tämän
6739: asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä
6740: Teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä, (poist) siinä
6741: käytettäväksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta
6742: sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria henkilöitä
6743: tahi naisia, ja milloin työ alotetaan.
6744:       Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän
6745: asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä
6746: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
6747:       Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, Teollisuushalli-
6748: tukselle asetettuina (poist.), antaa kaupungissa maistraa-
6749: tille ja maalla kruununnimismiehelle, joiden tttlee ne vii-
6750: pymättä perille toimittaa.
6751: 
6752:                           19 (20) §.
6753:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä ammatit
6754: tai ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin, ja
6755: niistä annettava erityisiä työväen suojelemiseksi tarpeelli-
6756: sia ohjeita.
6757:                          20 (21) §.
6758:       Jokaiseen tehtaaseen tai työhuoneustoon on työnan-
6759: tajan toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus,
6760: asetus ammattientarka.<;tuksesta ja Keisarillisen Senaatin
6761: antamat sitä ammattia koskevat erityiset ohjeet, ilmoitus
6762: siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja
6763: loppuu ja milloin heillä on lepohetki tai ruokailuaika, sekä
6764: ilmoitus ammattientarkastajan nimestä ja asuinpaikasta.
6765: Muilla työmailla on tämä asetus sekä edellä mainitut ohjeet
6766: ja ilmoitukset pidettävä työnjohtajan luona nähtävänä.
6767: 
6768:                          21 (22) §.
6769:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, Teollisuus·
6770: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä.
6771: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
6772:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.     13
6773: 
6774:                            22 (23) §.
6775:       Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaista,..
6776: koon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
6777: markan sakolla.
6778:       Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tiimän
6779: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla
6780: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
6781: edustajaa rikoksesta.
6782:       Jos lasta on laittomasti pidetty työssä, olkoon
6783: myös hänen holhoojansa vikapää enintään kolmensadan
6784: markan sakkoon, Jollei hän saata uskottavaksi, että rikko-
6785: mus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka erittäin
6786: vaikuttavat syyt puolla hänen vapauttamistaan rangais-
6787: tuksesta.
6788:                            23 (24) §.
6789:       Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
6790: toisena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan
6791: 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain
6792: työntekijäin suojelemisesta annetun asetuksen määräykset
6793: lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työssä pitämisestä,
6794: paitsi mitä siinä säädetiiän ammattityössä olevain lasten ope-
6795: tuksesta, ja samalla eräiltä kohdin muutetaan 31 päivänä
6796: maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 32 ja
6797: 33 (poistJ §:ää sekä 5 päivänä elokuuta 1886 papiston palk-
6798: kauksen järjestämisestä maan evankelisluterilaisissa seura-
6799: kunnissa annetun asetuksen 11 §:ää.
6800:       Mitä työstä (poist.) leipomoissa on erikseen säädettynä
6801: 4 päivänä kesäkuuta 1908 annetussa laissa (poistJ, jää edel-
6802:  leenkin voimaansa.
6803: 
6804: 
6805:       Samalla kuin Suuri valiokunta on laatinut ylläolevan
6806: ehdotuksensa, on Valiokunta, Työväenasiainvaliokunnan
6807: mietinnössä N:o 1 sivuilla 30 ja 31 lausuttujen syidtm
6808: nojalla, päättänyt puoltaa mainitussa mietinnön kohdassa
6809: ehdotettuja toimenpiteitä. Mietinnön sivulla 30 anottavaksi
6810: ehdotetun tutkimuksen alan on Valiokunta kuitenkin 1
6811: 14        1909. II Vp. -- S. V. M. -       Esit. N:o 3.
6812: 
6813: §:ään ehdottamansa muutoksen johdosta ulottanut myöskin
6814: metsänhakkuun sekä puutavaran ajon ja uiton alalle. Tä-
6815: män ohessa Valiokunta, :p.iinkuin edellä sivulla 4 on mai-
6816: nittu, katsonut tarpeelliseksi puoltaa alamaisen anomuksen
6817: tekemistä yötyökysymyksen selvittelystä. Valiokunta saa
6818: tähän nähden kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta ar-
6819: molliseen esitykseen N:o 3 annettavassa vastauskirjelmässä
6820: alamaisesti anoisi,
6821: 
6822:                   että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tut-
6823:            kituttaa, mitenkä metsänhakkuussa,puntavaran
6824:            ajossa ja uitossa, maanvi~jelyksessä, ka-l(!ppa- ja
6825:            konttoriliikkeissä, ravintola-ja tarjoiluliikkeissä, su-
6826:            kellus- ja pelastusammateissa ynnä yleistä liikennettä
6827:            ylläpitävissä liikkeissä ja ammateissa työväensuo-
6828:            jelus ja sen valvonta olisi sopivimmalla tavalla jär-
6829:            jestettävä, sekä, jos tarpeelliseksi havaitaan, antaa
6830:            eduskunnalle asiasta armollisen esityksen;
6831:                   että Keisarillinen Majesteetti tutkituttaisi,
6832:            mitä voitaisiin lainsäädäntötietä tehdä niiden tu-
6833:            kalain taloudellisten olojen huojentamiseksi, jotka
6834:            lapsen syntymisestä aiheutuvat ammattityössä ole-
6835:            valle naiselle, ja aikanaan eduskunnalle antaisi
6836:            asiasta armollisen esityksen; sekä
6837:                   että Keisarillinen Majesteetti tutkitut-
6838:             taisi, millä ehdoilla ja kuinka laajalti voi-
6839:            daan teollisuuden alalla poistaa yötyötä,
6840:            sekä siitä antaisi Eduskunnalle armollisen
6841:             esityksen.
6842: 
6843: 
6844:      Helsingissä, 3 p:nä marraskuuta 1909.
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
6850:           1909. II Vp. -    S. V. M. -    Esit. N:o 3.
6851: 
6852: 
6853: 
6854: 
6855:                 Suuren va 1i okunnan mi et i nt ö N: o 5 a
6856:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
6857:           joka sisältää ehdotuksen armolliseksi asetukseksi teolli-
6858:           suusammattityöstä.
6859: 
6860:     Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
6861: ehdotuksen asetukseksi työstä teollisuus- ynnä eräissä
6862: muissa ammateissa Suuren valiokunnan mietinn-össä N:o
6863: 5 olevan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin muuttaen alla-
6864: olevat pykälät näin kuuluviksi:
6865: 
6866:                              1 §.
6867:           Tämän asetuksen alaisia ovat alempana maini-
6868:      tut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä
6869:      käytetään työapulaisina muita kuin puolisaa tahi
6870:      omia vajavaltaisia lapsia:
6871:            l:ksi tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teol-
6872:       lisuusliikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla
6873:           2:ksi rakennusyritykset, ei kuitenkaan sellaiset,
6874:      jotka tarkoittavat yksityisten (poist) asuin- ja talous-
6875:      rakennuksia maalla taikka rakennusten korjausta;
6876:           3:ksi yleisten kulkulaitosten, kuten rautatien,
6877:      raitiotien, ilmaradan, kanavan ja sataman rakennus-
6878:      työt;
6879:           4:ksi saunat ja kylpylaitokset; sekä
6880:           5:ksi liikkeet, jotka tarkoittavat tavarain lastaa-
6881:      mista tahi purkamista, kuitenkin niin että tässä koh-
6882:      dassa mainittuihin liikkeisiin sovelletaan ainoastaan
6883:      lasten ja nuorten henkilöiden työtä koskevia mää-
6884:      räyksiä.
6885: 2         1909. II Vp. -   S. V. M. -     Esit. N:o 3.
6886: 
6887:          Kuitenkin älköön tätä asetusta sovellutettako meije-
6888:     reihin eikä sellaisiin tehtaisiin, käsityöliikkeisiin ja yri-
6889:     tyksiin maalla, joissa pidetään vähem·män kuin kolme
6890:     työntekijää, vaikkapa käytetäänkin höyryn, sähkön tai
6891:     luonnonvoiman avulla käypiä koneita.
6892:          Mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijöistä, ei
6893:     tarkoita työnantajan ammattityössä olevaa puolisoa tai
6894:     omia vajavaltaisia lapsia. Sellaisistakin lapsista olkoon
6895:     kuitenkin voima.'lsa 4 ja 5 §:n määräykset.
6896:          Mitä tässä asetuksessa säädetään, tarkoittaa sem-
6897:     moistakin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tai
6898:     seurakunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elin-
6899:     keinona.
6900: 
6901:                               9 §.
6902:            Kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää
6903:     älköön pidettäkö työssä yön aikana eli kello yhdeksästä
6904:     illalla kello kuuteen aamulla, paitsi millmn työ on jär-
6905:     jestetty joko kahteen enintään kahdeksan tunnin vuoroon,
6906:     jolloin työ saa jatkua kello yhteentoista illalla, taikka
6907:     kolmeen enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jotka sään-
6908:      nöllisesti vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat.
6909:            Kutakin liikettä tai yritystä varten Teollisutts-
6910:     hallitukselta hankittavalla luvalla olkoon kuitenkin sallittu,
6911:      milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikkakunnan
6912:     luonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, pitää työn-
6913:     tekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka työ ei ole jär-
6914:     jestetty niinkuin 1 momentissa mainitaan. Samoin ol-
6915:     koon lupa pitää aputyön tekijöitä, kuten puhdistajia,
6916:     lämmittäjiä ja voimakoneiden hoitajia, heidän työssään
6917:     yön aikana niin kauan ennen ja jälkeen muita työn-
6918:     tekijöitä, kuin Teollisuushallitus harkitsee välttämättö-
6919:     mäksi.
6920: 
6921:                      16 (15) §.
6922:          Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava
6923:     vähintään kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjak-
6924:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.       3
6925: 
6926:      soinen vapaus työstä. Jollei tämä kuitenkaan ole
6927:      mahdollista, annettakoon vastaava vapaus muuna
6928:      viikon aikana.
6929:             Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kir-
6930:      kollisena juhlapäivänä, on maksettava vähintään
6931:      kaksinkertainen palkka.
6932:             Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kir-
6933:      kollisena juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään
6934:      tavalla koetettako työhön pakottaa.
6935: 
6936:                          18 (17). §.
6937:            Työnantaja on velvollinen pitämään työssänsä
6938:      olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa
6939:      mainitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä
6940:      ynnä kunkin koulunkäynnin aika sekä lasten hol-
6941:      hoojain nimet ja kotipaikat. Samaten on työnanta-
6942:      jan semmoisesta ylityöstä, hätätyöstä ja sunnuntaina
6943:      tehdystä työstä sekä korotetusta palkasta, kuin 9, 11
6944:      12 ja 15 §:ssä mainitaan, pidettävä tarkkaa kirjaa,
6945:      johon tehtävät merkinnät työnantaja todistakoon oi-
6946:      keaksi Teollisuushallituksen määrättävällä tavalla. Sa-
6947:      notun luettelon ja ylityökirjan laatimisessa ja pitä-
6948:      misessä on noudatettava kaavakkeita, jotka Teolli-
6949:      suushallitus sitä varten vahvistaa.
6950:            Luettelo ja ylityökirja sekä 3 ja 6 §:ssä mai-
6951:      nitut todistukset on ammattientarkastuksen ja työn-
6952:      tekijän aina saatava nähtäväkseen, niin myös milloin
6953:      on haettu ja saatu lupa 9 ja 11 §:ssä mainittuihin yli-
6954:      ja hätätöihin, todistus sellaisesta lu11asta.
6955: 
6956: 
6957:      Eduskunnassa tehtyjen muutosten johdosta on asia tois-
6958: tamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä; ja Va-
6959: liokunta on katsonut voivansa puoltaa mainittujen muu-
6960: tosten hyväksymistä. Kuitenkin on Valiokunta pitänyt
6961: tarpeellisena ehdottaa asetusehdotuksen 1 §:n sanamuo-
6962: toon eräitä muutoksia, jonka ohessa 9 §:n asetusehdotuk-
6963: 4          1909. II Vp. -   S. V. M. -   Esit. N:o 3.
6964: 
6965: seen ottamisen johdosta seuraavain pykäläin järjestysnu-
6966: merot ja viittaukset niihin muuttuvat. Tämän johdosta
6967: Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
6968: 
6969:                 että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
6970:            t~tsehdotuksensiitä toisessa lukemisessa tekemänsä
6971:            päätöksen mukaisesti, kuitenkin muuttaen sen 1
6972:            §:n näin kuuluvaksi:
6973: 
6974:                               1 §.
6975:        Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut am-
6976: mattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
6977: työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia
6978: lapsia:
6979:        1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
6980: keet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
6981:        2) rakennustyöt, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoit-
6982: tavat yksityisten asuin- ja talousrakennuksia maalla taikka
6983: rakennusten korjausta;
6984:        3) yritykset, jotka tarkoittavat rautatien, raitiotien,
6985: ilmaradan, kanavan ja sataman rakentamista;
6986:        4) saunat ja kylpylaitokset; sekä
6987:        5) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain lastaamista tahi
6988: purkamista, kuitenkin niin että tässä kohdassa mainittui-
6989: hin liikkeisiin sovelletaan ainoastaan lasten ja nuorten
6990: henkilöiden työtä koskevia määräyksiä.
6991:        Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako (poist)
6992: sellaisiin tehtaisiin, käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalla,
6993: joissa pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää, eiki;(,
6994: myöskään meijereihin (poist).
6995:        Mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijöistä, ei tar.,
6996: koita työnantajan ammattityössä olevaa puolisoa tai omia.
6997: vajavaltaisia lapsia. Sellaisistakin lapsista olkoon kuiten-
6998:  kin voimassa 4 ja 5 §:n määräykset.
6999:        Mitä tässä asetuksessa säädetään, tarkoittaa semmois.,
7000:  takin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tai seurakunt&
7001:  pit!ili, vaikkei sit~ parjoitetakaan elinkeinona,             ··
7002:      Asetus työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa.    5
7003:     Sen ohessa Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa
7004: äpätettäväksi:
7005: 
7006:                 että 9-23 §:n järjestysnumeroiksi on tuleva
7007:           10-24 § sekä ettii 4 § 1 momentissa on mainit-
7008:           tava 20 §; 11 (10) §:ssä 8, 9 ja 10 §; 12 (11) §:n
7009:           1 momentissa 8, 9 ja 10 § sekä 10 §:n 4 mo-
7010:           mentti; 13 (12) §:ssä 10 ja 12 §; sekä 18 (17) §:n
7011:           1 momentissa 10, 12, 13 ja 16 § ja 2 momentin
7012:           lopulla 10 ja 12 §.
7013: 
7014: 
7015:    Helsingissä, 11 p:nä marraskuuta 1909.
7016: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
7017:       1909.   II Vp. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 3.
7018: 
7019: 
7020: 
7021: 
7022:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
7023:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
7024:           sisältää ehdotuksen 1) asetukseksi teollisuusammatti-
7025:           työstä sekä 2) asetukseksi ammattientarkastuksesta,
7026:           mikäli armollinen esitys koskee teollisuusammattityötä.
7027: 
7028: 
7029: 
7030: 
7031:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
7032:               ja Suuriruhtinas I
7033: 
7034: 
7035: 
7036: 
7037:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
7038: esityksessä. Eduskunnalle antanut ehdotukset l) asetuk-
7039: seksi teollisuusammattityöstä sekä. 2) asetukseksi ammat-
7040: 2      1909. II Vp. -   Edusic. vast. -   Esitys N:o 3.
7041: 
7042: tientarkastuksesta, ja on Eduskunta katsonut tarkoituk-
7043: semnubdseksi, mainituita asetusehdotuksia erikseen kä-
7044: siteltyään, antaa kumpaankin ehdotukseen eri alamaisen
7045: vastauksen.
7046:      Eduskunta yhtyy siihen armollisessa esityksessä
7047: julkilausuttuun katsantokantaan, että tarvitaan en-
7048: tistä tehokkaammat suojelusmääräykset alaikäisten am-
7049: mattityöstä ja että valt.ion toimeenpaneroan työväen-
7050: suojeluksen periaate olisi ulotettava myöskin täysi-
7051: kasvuisten työntekijäin työv,jan järjestämiseen, ja on Edus-
7052: kunts, sen vuoksi hyväksynyt armolliseen esitykseen
7053: sisältyvän asetusehdotuksen teollisuusamme,ttityöstä,
7054: kuitenkin tehden siihen muutamia muutoksia.
7055:       Asetuksen säätämä suojelus on Eduskunna,n mielestä
7056: ulotettava pääasiaJlisesti samalle alalle, kuin armolli-
7057: sessa esityksessä on tarkoitettu. Siinä kohden armolli-
7058: seen esitykseen tehdyistä muutoksista mainitaan tässä
7059: ainoastaan seurar,va. Armollises~g esityksessä ei ole
7060: katsottu käytännöllisistä syistä mahdolliseksi ulottaa
7061: asetuksen suojelusmääräyksiä sellaisiin tehdas- ja käsi-
7062: työliikkeisiin ja yrityksiin, joissa kautta vuoden työs-
7063: kentelee vähemmän kuin viisi työntekijää eikä käy-
7064: tetä varsinaisia voimu.koneita. Muttfl, kun työväki pie-
7065: nissä liikkeissä yhtä hyvin on suojeluksen tarpeessa kuin
7066: isoissakin sekä sellaista asetuksen vnikutuksen rajoitta-
7067: mista voitaisiin meillä, kuten muualla.kin vastaavissa ta-
7068: pauksissa on tehty, kiertää js,kamalla teollisuuslaitos
7069: useampiin toisistaan erillään oleviin liikkeisiin, joissa
7070: kussakin olisi työssä vähemmän kuin viisi työntekijää,
7071: on Eduskunta ollut sitä mieltä, että asetuksen suoje-
7072: lusmääräykset on ulotettava, kaikkiin teollisiin liik-
7073: keisiin ja yrityksiin, joissa palkattua työväkeä käy-
7074: tetään. Tätä on pidetty tarpeellisena siitäkin syystä,
7075: että muut~mtat teollisuudenhaarat sekä useimmat käsi-
7076: työammatit muuten jäisivät asetuksen määräysten ulko-
7077: puolelle, koska niihin kuuluvissa liikkeissä meillä pide-
7078: tään yleensä työssä vuoden umpeen vähemmän kuin
7079:   Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 3
7080: 
7081: viisi työapulaista. Niiden vaikeuksien tähden, mitkä
7082:  maaseuduHa kohtaisivat tehokkaan silmälläpidon aikaan-
7083: saamista, ei kuitenkaan aivan pieniä maalla sijaitsevia
7084: ammattiliikkeitä ja yrityksiä ole otettu säädettävän ase-
7085: tuksen alaisiksi, ja on Eduskunta tähän ryhmään lukenut
7086: kaikki ne liikkeet, joissa pidetään vähemmän kuin kolme
7087: työntekijää, katsomatta siihen käytetäänkö niissä luon-
7088: nonvoimalla käypiä koneita vai eikö.
7089:      Armollisen esityksen mukaan on yleensä naisilta
7090: yötyö kielletty, paitsi milloin työ on järjestetty sään-
7091: nöllisesti vaihtuviin kahdeksan tunnin vuoroihin, mutta
7092: miesten yötyötä ei ole millään tavalla rajoitettu.
7093: Koska kuitenkin suuret terveydelliset epäkohdat ovat
7094: seurauksena miesten samoin kuin naistenkin pitempi-
7095: aikaisesta yötyöstä sekä sitä paitsi erinäisissä teollisuu-
7096: denhaaroissa, joissa työskentelee kumpaakin sukupuolta
7097: olevia työntekijöitä, kävisi vaikeaksi tyydyttävällä ta-
7098: valla järjestää työ, jos olisi eri sukupuolten työaikaan
7099: nähden noudatettava erilaisia suojelusmääräyksiä, on
7100: Eduskunta ulottanut yötyötä rajoittavat määräyk-
7101: set koskemaan täysikasvuisten miestenkin työssä
7102: pitämistä. Tästä on ollut seurauksena, että täysikasvui-
7103: set miehet ja naiset ovat, paria poikkeusta lukuunotta-
7104: matta, joutuneet yhtäläiseen asemaan asetuksen säätä-
7105: mään suojelukseen nähden.
7106:      Edelleen Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi panna
7107: asetukseen määräyksen sunnuntailevosta. Sen mukaan
7108: on työntekijälle sunnuntaiksi annettava yhteen jaksoon
7109: ainakin kolmekymmentä tuntia kestävä vapaus työstä,
7110: taikka, jollei työntekemistä sunnuntaina voida välttää,
7111: vastaava vapaus muuna viikon aikana. On]fmyöskin
7112: katsottu tarpeelliseksi erityisellä säännökselli turvata
7113: työntekijälle oikeus kieltäytyäJ työstä sunnuntaina ja
7114: kirkollisena juhlapäivänä.
7115:      Koska työntekijä, joka suostuu olemaan työssäf-"sun-
7116: nuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä, tulee [estetyksi
7117: nauttimasta pyhäpäivävapauden etuisuuksia, on Edus-
7118: 4      1909. 11. Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7119: 
7120: kunta pitänyt kohtuullisena, että siitä työstä on mak-
7121: settava tuntuvasti korotettu palkka. Samoin on Edus-
7122: kunta lisännyt asetukseen säännöksen yli- ja hätätyöstä
7123: maksettavasta korotetusta palkasta. Näiden määräys-
7124: ten on katsottu vaikuttavan, että työn tekeminen pyhä-
7125: päivinä samoin kuin yleensä ylityö rajoitetaan mahdolli-
7126:  simman vähiin.
7127:       Eduskunta ei ole katsonut voitavan lykätä tuonnem-
7128: maksi suojelusmääräyksen antamista, jonka kautta lap-
7129: sensynnyttäjän pitäminen työssä kohta synnytyksen
7130: jälkeen kielletään äidin terveyden säilyttämiseksi ja
7131: lapsen hoidon edistämiseksi. Epäilyksiä sanotun mää-
7132: räyksen ottamisesta asetusehdotukseen on tosin herät-
7133: tänyt se seikka, ettei samalla kertaa, tarvittavien val-
7134: mistustöiden puutteessa, ole voitu saada ratkaistuksi
7135: kysymystä lapsensynnyttäjäin toimeentulon turvaami-
7136: sesta sinä aikana, jona he mainitun kiellon tähden jäävät
7137: työansiota vaille. Mutta katsoen puheena olevan suojelus-
7138: määräyksen sellaisenaankin edistysaskeleeksi, on Edus-
7139: kunta ottanut sen asetusehdotukseen ja päättänyt sen
7140: ohessa anoa tutkimuksen toimeenpanemista ja lainsää-
7141: däntötoimenpidettä avustuskysymyksestä. Sitä paitsi
7142: on, naisen varjelemiseksi liialliselta rasittumiselta hänen
7143: ollessaan kehittyneessä raskaudentilassa, lisätty mää-
7144: räys, että häntä älköön pidettäkö työssä, joka voi olla
7145: hänelle tai lapselle vahingollinen.
7146:       Armollisen esityksen mukaan olisi käsiteltävänä olevan
7147: asetusehdotuksen nimikkeenä >>asetus teollisuusammatti-
7148: työstä>>; mutta kun sen alaiseksi tulisi muutamia ammat-
7149: teja, joita ei varsinaisesti voida lukea teollisuusammat-
7150: teihin, on Eduskunta tahtonut saada tämän ilmaistuksi
7151: asetuksen nimikkeessä ja sen vuoksi tehnyt siihen asian
7152: mukaisen lisäyksen.
7153: 
7154:     Edellä olevan lisäksi pyytää Eduskunta asetusehdo-
7155: tukseen tekemiensä yksityiskohtaisten muutosten joh-
7156: dosta esittää seuraavaa.
7157:   Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 5
7158: 
7159:       Armollisessa esityksessä ehdotetun l §:n l momentin       1 §.
7160:  2 kohdan poikkeusmääräys jättäisi asetuksen säätä-
7161:  mästä. suojeluksesta osattomiksi työntekijät kaikilla yk~i­
7162:  kerroksisilla rakennuksilla maalla, olivatpa ne kuinka
7163:  isoja hyvänsä, paitsi kirkko- ja tehdasrakennuksilla,
7164: mutta toiselta puolen olisivat maalla asuvat yksityiset
7165: velvolliset noudattamaan asetuksen määräyksiä., milloin
7166:  vain heillä olisi tekeillä kaksikerroksinen rakennus, oli
7167: se miten vähäinen tahansa. Tämän epätasaisuuden vält-
7168: tämiseksi on puheena oleva poikkeusmääräys ulotettu
7169: kaikkiin rakennusyrityksiin, jotka tarkoittavat yksityis-
7170: ten asuin- ja talousrakennuksia maalla. Edellä mainit-
7171: tujen rakennusyritysten veroisiksi on otettu myöskin
7172: rakennusten korjaustyöt sekä kaupungissa että maalla,
7173: koska ne yleensä ovat satunnaista työtä.
7174:       Seuraavat kaksi kohtaa, 3:nnen ja 4:nnen, on Edus-
7175: kunta asetusehdotukseen lisännyt. Rautatien, raitiotien,
7176: ilmaradan, kanavan ja sataman rakentamistyöt ovat
7177: verrattavia niihin huoneiden rakennustöihin, jotka joutu-
7178: vat asetuksen määräysten alaisiksi, ja voidaan siis il-
7179: man mainittavaa hankaluutta niihin ulottaa samat suoje-
7180: lusmääräykset kuin viimeksimainittuihin. Koska Edus-
7181: kunnan mielestä yleisten saunojen ja kylpylaitosten tulee
7182: olla asetuksen määräysten alaisia, mutta ainoastaan osan
7183: näistä laitoksista voidaan katsoa kuuluvan l kohdassa
7184: tarkoitettuihin ammattiliikkeisiin ja yrityksiin, on asetuk-
7185: seen otettu erityinen sanottuja laitoksia koskeva säännös.
7186:       Koska puutavaran uitto, joka varsinkin lauttausväy-
7187: läin latvoilla on satunnaisista luonnonoloista suuresti riip-
7188: puvainen, ei ole verrattava teollisuusammattityöhön eikä
7189: tätä tarkoittavia määräyksiä suuritta hankaluuksitta
7190: voida Eduskunnan mielestä siihen soveltaa, on näihin yri-
7191: tyksiin kohdistuvat säännökset poistettu asetusehdotuk-
7192: sesta.
7193:       Koska asetusehdotuksen säännösten soveltamisesta
7194: meijereihin aiheutuisi käytännöllisiä vaikeuksia, ovat ne
7195: asetetut poikkeusasemaan.
7196:            6       1909. II Vp. -     Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7197: 
7198:                      Eduskunta on ollut sitä mieltä, että asetusehdotuksen
7199:                 määräyksiä yleensä ei olisi sovellettava työnantajan
7200:                 ammattityössä olevaan puolisoon tai vajavaltaisiin lap-
7201:                 siin. Kuitenkin on katsottu, että määräykset asetuseh-
7202:                 dotuksen 4 ja 5 §:ssä ovat senluontoisia, että ne ·olisivat
7203:                 sovellettavat myöskin työnantajan vajavaltaisiin lapsiin.
7204:                 Määräykset tästä ovat eri momenttina otetut 1 §:ään.
7205:    2 (3) §.          Eduskunta-on pitänyt asianmukaisena antaa asetus-
7206:                 ehdotuksen 2 j~'3 §:n vaihtaa paikkaa.
7207: 4 ja 5 § (4 §).      Kiellon pitää. työntekijöitä työssä maan alla kaivok-
7208:                 sissa ja kivenlouhoksissa, joka annollisen esityksen mu-
7209:                 kaan koskee vain lapsia ja nuoria naisia, on Eduskunta
7210:                 ulottanut nuorukaisiinkin ja siitä syystä siirtänyt tämän
7211:                 kieltomääräyksen 4 §:n 1 momenttiin. Tähän on myös-
7212:                 kin lisätty säännös, ettei sellaisissakaan liikkeissä, joita
7213:                 ei ole erittäin vaarallisiksi julistettu, saa tilapäisesti
7214:                 käyttää lapsia ja nuoria henkilöitä vaaralliseen konetyö-
7215:                 hön, johon heillä ei ole tarpeellista harjaantumista.
7216:                 Kokemus on nimittäin osottanut, että tällaisille tottu-
7217:                 mattomille sijaisille usein sattuu tapaturmia.
7218:                      Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi asetusehdotuk-
7219:                 seen ottaa kieltomääräyksen raskaiden taakkojen ja kuor-
7220:                 mien antamisesta lasten ja nuorten henkilöiden kuljetetta-
7221:                 vaksi, sekä myöskin siitä ettei tällaisilla henkilöillä saa
7222:                 teettää sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan
7223:                 heidän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehi-
7224:                 tystään, ja on tämä määräys otettu 4 §:n 2 momentiksi.
7225:                 Tällainen raskaita töitä koskeva määräys tulisi vastaa-
7226:                 maan 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa
7227:                 olevain työntekijäin suojelemisesta annetun asetuksen 10
7228:                 §:ssä olevaa säännöstä lasten ja nuorten henkilöiden
7229:                 käyttämisestä työhön niissä teollisuusammateissa, jotka
7230:                 ovat hyvin rasittavat. lVIilloin ulkomaiden lainsäädän-
7231:                 nössä tavataan tämän yleisen säännöksen edellyttämiä
7232:                 yksityiskohtaisia määräyksiä, esiintyvät ne yleensä toi-
7233:                 meenpanoa koskevissa julistuksissa, ja ovat ne Eduskun-
7234:                 nan mielestä meilläkin annetta vat hallinnollista tietä.
7235:   Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 7
7236: 
7237:       Eduskunta on pitänyt tarpeettomana estää lapsia
7238: ja nuoria naisia suorittamasta semmoisia huoneenraken~
7239: nustöihin kuuluvia tehtäviä, jotka eivät voi olla heille hai-
7240: taksi, ja on sen vuoksi rajoittanut armollisessa esityk-
7241: sessä ehdotetun kiellon laastin ja tiilien kantamiseen.
7242:       Armolliseessa esityksessä olevan asetusehdotuksen
7243: 4 §:ään kohdistuvat säännökset on Eduskunta käytännöl-
7244: lisistä syistä erottanut kahdeksi, 4 ja 5 §:ksi.
7245:       Kun nykyään on lapsia, joita ei ole merkitty kirkon- 6 (5) §.
7246: kirjoihin, on 6 §:ään tehty lisäys, jonka kautta muun
7247: julkisen viranomaisen todistus, kun on kysymys lapsen
7248: tahi nuoren henkilön ottamisesta työhön, saatetaan yh-
7249: denarvoiseksi papin antaman todistuksen kanssa, ja on
7250: asetusehdotukseen lisätty määräys siitä, että tällainen
7251: todistus aina on annettava lunastuksetta. Siinä lääkärin-
7252: tutkimuksessa, joka armollisen esityksen mukaan on toimi-
7253: tettava, ennenkuin lapsi voi päästä työhön, on Eduskun-
7254: nan mielestä selvitettävä, ettei se työ, mikä on lapselle
7255: aiottu, ole hänen terveydelleen eikä ruumiinkehityksel-
7256: leen haitallinen. Jotta tarpeellisten todistusten hankki-
7257: minen ei estäisi lapsia ja nuoria henkilöitä pääsemästä
7258: lyhytaikaisiin satunnaisiin töihin, joita he haitatta voi-
7259: sivat toimittaa, on 1 momentin loppuun lisätty tällaisia
7260: töitä koskeva poikkeusmääräys.
7261:       Kun riittävä yölepo on lapselle välttämätön terveyden 7 (6) §.
7262: säilyttämisen sekä säännöllisen kehittymisen ehto, on
7263: Eduskunta katsonut lasten työn voivan alkaa vasta kello
7264: seitsemän aamulla, ja on asetusehdotuksen 7 §:ään tehty
7265: tästä aiheutuva muutos.
7266:       Siihen nähden että nuorten henkilöiden pitäminen 8 (7) §.
7267: työssä kymmenen tuntia vuorokaudessa, niinkuin armol-
7268: lisessa esityksessä ehdotetaan sallittavaksi, on katsottava
7269: heidän terveydelleen vahingolliseksi, ja kun sen ikäisille
7270: henkilöille sitä paitsi on varattava tilaisuutta käyttää
7271: aikaa ja voimia myöskin ammattitaitonsa kehittämiseen
7272: ja kansalaissivistyksensä kohottamiseen, on Eduskunta
7273:         8       1909. II Vp. -    Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7274: 
7275:           8 §:ssä määrännyt tällaisten henkilöiden pisimmän työ-
7276:           ajan kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa.
7277: 9 (8) §.       Yleisenä sääntönä on asetusehdotuksen 9 §:ssä, joka
7278:           vastaa armollisen esityksen 8 §:ää, määrätty ettei kahdek-
7279:           saatoista vuotta täyttänyttä työntekijää saa pitää työssä
7280:           yön aikana, ja yöksi on luettu aika kello yhdeksästä illalla
7281:           kello kuuteen aamulla. Kuitenkin on yötyön tekeminen
7282:           sallittu: 1:ksi osittaisena eli kello yhteentoista illalla,
7283:           jos yötyö on järjestetty kahteen enintään kahdeksan tun-
7284:           nin vuoroon, ja 2:ksi koko yön kestävänä, kun työtä teh-
7285:           dään kolmessa kahdeksantuntisessa vuorossa, ja vuorot
7286:           niin järjestetään, että ne säännöllisesti vaihtuvat ja joka
7287:           viikko muuttuvat. Pykälän 2 momentissa mainitut poik-
7288:           keukset johtuvat kaikki seikoista, jotka muutamissa liik-
7289:           keissä ja yrityksissä tai joissakin erikoisissa töissä vaati-
7290:           vat työn tekemistä osaksi siihenkin aikaan, joka asetuk-
7291:           sen määräysten mukaan luetaan yöksi. Kun kuitenkin on
7292:           suotava että mahdollisimman pieni osa työajasta olisi
7293:           yötunteja, on tässä momentissa tarkoitettu yötyö sallittu
7294:           ainoastaan teollisuushallituksen nimenomaisella luvalla.
7295: 10 (9) §.       Armollinen esitys sisältää ehdotuksen, jonka mukaan
7296:           työntekijää ei säännöllisesti saa pitää työssä enempää
7297:           kuin yhteensä 60 tuntia viikossa, mutta sitävastoin on
7298:           vuorokaudessa suoritettavien työtuntien suurin luku jä-
7299:           tetty määräämättä. Näin ollen jäisi työnantajalle tilai-
7300:           suus vapaammin järjestää liikkeensä työaika, mutta
7301:           toiselta puolen voitaisiin silloin helposti saattaa työajan
7302:           rajoitukset tehottomiksi. Eduskunta on sen vuoksi ase-
7303:           tusehdotuksen 10 §:ään ottanut määräyksen myöskin
7304:           vuorokauden pisimmästä työajasta.
7305:                Työnantajain ja työntekijäin välillä tehdyillä joukko-
7306:           sopimuksilla on laajoilla työaloilla maassamme työpäivän
7307:           pituus jo määrätty 10 tunniksi tahi sitä lyhyemmäksikin.
7308:           Tähän nähden Eduskunta on ottanut asetusehdotukseen
7309:           määräyksen, että päivän pisin työaika on oleva lO tun-
7310:           tia. Mainittu määräys työajasta on päätetty sitä suurem-
7311:           malla syyllä, koska useissa Europan maissa on erinäisiä
7312:  Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 9
7313: 
7314:  teollisuudenhaaroja varten säädetty 10 tunnin tai ly-
7315:  hyempikin työpäivä. Myöskin on työnantajien ja työn-
7316: tekijöiden välillä tehdyissä joukkosopimuksissa erinäisissä
7317: maissa, joiden teollisuuden kanssa oma teollisuutemme
7318: kilpailee, päivän pisin työaika määrätty suunnilleen sa-
7319: maksi kuin äsken sanottiin.
7320:       Armollisessa esityksessä olevan määräyksen viikon
7321: pisimmästä työajasta on Eduskunta, jättääkseen suurem~
7322: man liikkumismahdollisuuden teollisuustoiminnalle, muut-
7323: tanut siten, että työaika on määrätty kahta viikkoa
7324: kohti.
7325:       Ylityötä koskeviin määräyksiin on tehty ne muu-
7326: tokset, että sellainen ylityö, joka ei aiheudu pykälän 3 mo-
7327: mentissa mainituista syistä, väärinkäytön välttämiseksi
7328: on tehty riippuvaksi työntekijäin vapaaehtoisesta suos-
7329: tumuksesta, ja että, koska sanotussa momentissa maini-
7330: tuissa tapauksissa erityisen luvan hankkiminen ammat-
7331: tientarkastukselta työajan pitennykseen useinkin voisi
7332: käydä varsin hankalaksi, työaikaa saa erityisettä luvatta
7333: pitentää korkeintaan viikon aikana.
7334:       Aikaisemmin mainittu säännös yli- ja hätätyöstä 13 § (uusi).
7335: maksettavasta korotetusta palkasta on sovitettu uuteen
7336: 13 §:ään.
7337:       Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 12 14 ja 15
7338: §:n l momentin määräyksen sanamuotoa on Eduskunta (12 ja 13) §.
7339: muuttanut, jotta kävisi selville, että kahdeksan tuntia
7340: lyhyempi työaika voi lepohetkettä jatkua. Sitä paitsi
7341: on katsottu asetusehdotuksen 13 §:n 2 momentin muo-
7342: dollisesti paremmin soveltuvan niiden säännösten yhtey-
7343: teen, jotka Eduskunta on ottanut ehdotuksensa 14 §:ään.
7344: Koska monessa liikkeessä on mahdotonta myöntää voi-
7345: makoneiden hoitajille työn aikana sellaista lepohetkeä,
7346: jolloin he saavat poistua työhuoneestaan, on viimemai-
7347: nitun pykälän l momenttiin otettu tätä tarkoittava poik-
7348: keusmääräys.
7349:       Puheenalaisen pykälän 2 momenttiin on otettu mää-
7350: räys, että työntekijälle on, milloin työ on järjestetty
7351:           10     1909. II Vp. -    Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7352: 
7353:             säännöllisesti vaihtuviin enintään kahdeksan tunnin vuo-
7354:             roihin, annettava joko vähintään puolen tunnin ruokailu-
7355:             aika tai tilaisuutta syömiseen työn aikana.
7356:                  Asetusehdotuksen 12 §:n 2 momenttiin tehdyt muu-
7357:             tokset tarkoittavat lasten ja nuorten henkilöiden liika-
7358:             rasituksen estämistä"
7359:                  Voimakoneita hoitavia henkilöitä koskeva poikkeus-
7360:             määräys on poistettu asetusehdotuksen 13 §:n 1 momen-
7361:             tista ja momentin muut määräykset sovitettu 15 §:ään.
7362: )6 ja 17 §       Sunnuntailepoa sekä lapsensynnyttäjän suojelusta
7363:   (uudet). tarkoittavat säännökset, joista aikaisemmin on ollut pu-
7364:             hetta, on otettu asetusehdotukseen 16 ja 17 §:nä.
7365:  18 (14) §.      Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi että myöskin
7366:             sunnuntaityöstä pidetään tarkkaa kirjaa ja että yli-
7367:             työkirjaan on merkittävä ne korotetut palkat, jotka
7368:             ovat maksettavat yli-, hätä- ja sunnuntaitöistä. Mainit-
7369:             tuun ylityökirjaan tehdyt merkinnät ovat teollisuus-
7370:             hallituksen roäärättävällä tavalla todistettavat tosioloja
7371:             vastaaviksi.
7372:                  Yli- ja hätätöiden suorittamiseen annetut lupa-
7373:             todistukset ovat Eduskunnan mielestä ammattientar-
7374:             kastukseen nähden asetettavat samaan asemaan kuin
7375:             muut 18 §:n 2 momentissa mainitut asiakirjat. Sen ohessa
7376:             on myöskin työntekijöille myönnettävä oikeus saada
7377:             nähtäväkseen tässä momentissa mainitut suojelusmääräys-
7378:             ten noudattamista selvittävät asiakirjat.
7379: 19 (15) §.       Koska asetusehdotus sisältää erityisiä säännöksiä las-
7380:             ten, nuorten henkilöiden ja naisten pitämisestä ammatti-
7381:             työssä, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi, että 19 §:ssä
7382:             mainitussa, teollisuushallitukselle edeltäpäin tehtävässä
7383:             ilmoituksessa, on myöskin mainittava, aiotaanko työssä
7384:             käyttää lapsia, nuoria henkilöitä tahi naisia.
7385:                  Pienten ammatillisten liikkeiden ja yritysten asetta-
7386:             minen asetuksen alaisiksi on aiheuttanut 19 §:n 3 mo-
7387:             menttiin otetun määräyksen, että pykälässä mainittu
7388:             ilmoitus voidaan myöskin antaa kaupungissa maistraa-
7389: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 11
7390: 
7391: tillelja maalla kruununnimismiehelle perille saattamista
7392: varten.
7393: LJ    Voimassa oleva työväensuojelusta koskeva lainsää- 21 (uusi) §.
7394: däntö sisältää samansuuntaisia, julkipanoa koskevia
7395: määräyksiä kuin on otettu 21 §:ään. Koska suuret vai-
7396: keudet kohtaavat asetuksien ja muiden ilmoitusten julki-
7397: panemista muutamilla työmailla, etupäässä useissa ulko-
7398: töissä, on pykälään myöskin otettu näitä tapauksia tar-
7399: koittava poikkeusmääräys.
7400:       Korkein sakko, mikä armollisen esityksen mukaan 23 (18) §.
7401: olisi seurauksena asetuksen rikkomisesta eli tuhat mark-
7402: kaa, saattaisi tuottaa suuressa mittv,kaavassa toimiville
7403: liikkeille vain vähäpätöisen vahingon sen hyödyn rinnalla,
7404: mikä niille voisi koitua erinäisten asetuksessa olevien
7405: säännösten, kuten työaikaa koskevien määräysten, ehdoin
7406: tahdoin tapahtuvasta rikkomisesta. Eduskunta on sen
7407: vuoksi korottanut 23 §:ssä olevan sakkorangaistusasteikon
7408: ylärajan. Armollisessa esityksessä ehdotettu alin sakko-
7409: määrä kolme markkaa on katsottu tehottomaksi, jonka
7410: vuoksi asteikon alirajaksi on asetettu kymmenen markkaa.
7411:       Viittaus rikoslakiin on katsottu tarpeettomaksi, ja (19 §.)
7412: on armollisessa esityksessä oleva 19 § sentähden pois-
7413: tettu asetusehdotuksesta.
7414:       Teollisuudenharjoittajille on varattava riittävästi 24 (20) §.
7415: aikaa järjestää teollisuuslaitoksensa silie kannalle, että
7416: asetusta heidän liikkeissään voidaan noudattaa heti sen
7417: voimaan astuttua, ja on Eduskuntr, sentähden muodos-
7418: tanut 24 §:n siten, että puheenalainen aika tulisi olemaan
7419: vähintään yksi vuosi.
7420:       Jotta kävisi selville että tämän asetuksen kautta ei
7421: tule kumotuksi, mitä 1889 vuoden asetuksessa sääde-
7422: tään ammattityössä olevien lasten' opetuksesta, on tämä
7423: 24 §:ssä nimenomaan mainittu. Niinikään on siinä sa-
7424: nottu, että edellä olevan asetuksen kautta eräiltä kohdin
7425: muutetaan vuonna 1879 elinkeinoista annetun asetuksen
7426: 32 ja 33 § kuin myös mitä 1886 vuoden papiston
7427: i2     1909. ll Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3.
7428: 
7429: palkkausta koskevan asetuksen 11 §:ssä on säädetty lunas-
7430: tuksetta annettavista papin virkatodistuksista.
7431:       Muutos, joka on tehty 24 §:n jälkimäiseen moment-
7432: tiin, on havaittu tarpeelliseksi työstä leipomoissa annet-
7433: tua lakia tähän asetukseen verrattaessa.
7434: 
7435:     Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta alamaisuudessa
7436: ilmoittaa,
7437:               että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
7438:          esityksessä olevan asetusehdotuksen teollisuusam-
7439:          mattityöstä, tehtyään siihen erinäisiä muutoksia
7440:          ja lisäyksiä, näin kuuluvana:
7441: 
7442: 
7443:                             Asetus
7444:       työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa.
7445:                               1 §.
7446:       Tämän asetuksen alaisia ovat alempana mainitut
7447: ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
7448: työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia
7449: lapsia:
7450:       1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuus-
7451: liikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
7452:       2) rakennustyöt, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoit-
7453: tavat yksityisten asuin- ja talousrakennuksia maalla taikka
7454: rakennusten korjausta;
7455:       3) yritykset, jotka tarkoittavat rautatien, raitiotien,
7456: ilmaradan, kanavan ja sataman rakentamista;
7457:       4) saunat ja kylp;ylaitokset; sekä
7458:       5) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain lastaamista tahi
7459: purkamista, kuitenkin niin että tässä kohdassa mainittuihin
7460: liikkeisiin sovelletaan ainoastaan lasten ja nuorten henki-
7461: löiden työtä koskevia määräyksiä.
7462:       Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako sellai-
7463: siin tehtaisiin, käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalla, joissa
7464: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 13
7465: 
7466: pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää, eikä myös-
7467: kään meijereihin.
7468:       Mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijöistä, ei tar-
7469: koita työnantajan ammattityössä olevaa puolisaa tai omia
7470: vajavaltaisia lapsia. Sellaisistakin lapsista olkoon kuitenkin
7471: voimassa 4 ja 5 §:n määräykset.
7472:       Mitä tässä asetuksessa säädetään, tarkoittaa semmois-
7473: takin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tai seurakunta
7474: pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
7475: 
7476:                             2 §.
7477:       Lapsella tarkoitetaan alempana tässä asetuksessa sitä,
7478: joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, ja nuorella hen-
7479: kilöllä, nuorukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyt-
7480: tänyt viisitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta
7481: 
7482:                              3 §.
7483:       Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön pidettäkö
7484: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä
7485: asetus on sovellettava. Holhoojan pyynnöstä voi ammat-
7486: tientarkastus kuitenkin sallia kolmetoista vuotta täyttäneen
7487: lapsen, joka on käynyt kansakoulun tahi muuten hankkinut
7488: vastaavan tietomäärän, tehdä ilmoitettua ammattityötä, jos
7489: lääkärintodistuksena näytetään ettei lapsen terveydelle eikä
7490: ruumiinkehitykselle ole siitä työstä haittaa. Sellainen lupa
7491: on annettava kirjallisesti.
7492: 
7493:                              4 §.
7494:       Lapsia ja nuoria henkilöitä älköön pidettäkö maan
7495: alla tehtävissä töissä kaivoksissa ja kivenlouhoksissa eikä
7496: sellaisissa ammattiliikkeissä, jotka, sillä tavoin kuin 20 §:ssä
7497: säädetään, on julistettu erittäin vaarallisiksi. Muissakaan
7498: liikkeissä älköön heitä tilapäisesti käytettäkö vaarallisiin
7499: konetöihin.
7500:       Raskaita taakkoja ja kuormja älköön annettako lasten
7501: tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, ve-
7502: dettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö mui-
7503: 14     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7504: 
7505: takaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan
7506: heidän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehi-
7507: tystään. Keisarillisen_ Senaatin on tästä annettava erityisiä
7508: ohjeita.
7509:                             5 §.
7510:       Lasta tahi nuorta naista älköön käytettäkö huoneen-
7511: rakennustyössä laastin ja tiilien kantamiseen eikä myös-
7512: kään tavarain lastaamis- tahi purkamistyöhön.
7513:       Käynnissä olevain voimakoneiden tahi voimansiirto-
7514: laitosten puhdistamista tai rasvaamista älköön annettako
7515: toimeksi lapselle eikä naispuoliselle työntekijälle.
7516: 
7517:                              6 §.
7518:       Ennenkuin lapsi tahi nuori henkilö otetaan työhön,
7519: on hänen ikänsä selvitettävä papin tai muun julki8en vi-
7520: ranomaisen todistuksena, joka annettakoon lunastuksetta.
7521: Sitä paitsi on, ennenkuin lapsi voi päästä työhön, työn-
7522: antajan kustaunettavan lääkärintutkimuksen kautta näy-
7523: tettävä, ettei lapselle aiottu työ ole hänen terveydelleen
7524: eikä ruumiinkehitykselleen haitallinen. Tämän momentin
7525: säännökset eivät koske lapsen tahi nuoren henkilön otta-
7526: mista lyhytaikaisiin satunnaisiin töihin, jotka kestävät
7527: enintään kaksi viikkoa.
7528:       Ammattientarkastuksen tulee, milloin tahansa aihetta
7529: ilmaantuu, vaatia lääkärintodistus siitä, onko työhön ote-
7530: tun lapsen tahi nuoren henkilön siinä edelleen pitäminen
7531: hänen terveydelleen tahi ruumiinkehitykselleen haitallista
7532: vai ei. Jollei työnantaja määräajan kuluessa hanki sellaista
7533: todistusta, josta näkyy että työn jatkuminen voidaan sallia,
7534: olkoon kielletty pitämästä sitä henkilöä työssä.
7535: 
7536:                             7 §.
7537:       Lasta älköön pidettäkö työssä ennen kello seitsemää
7538: aamulla tai jälkeen kello seitsemän illalla eikä nuorta hen-
7539: kilöä ennen kello kuutta aamulla tai jälkeen kello seitse-
7540: män illalla.
7541: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 15
7542: 
7543:       Teollisuushallitus voi kuitenkin pyynnöstä sallia nuo-
7544: rukaisia pidettävän työssä muunakin vuorokauden aikana,
7545: jos se harkitaan tarpeelliseksi heidän ammattikehityk-
7546: sellensä.
7547:                              8 §.
7548:       Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi
7549: tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin
7550: kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
7551: 
7552:                              9 §.
7553:       Kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää älköön
7554: pidettäkö työssä yön aikana eli kello yhdeksästä illalla
7555: kello kuuteen aamulla, paitsi milloin työ on järjestetty
7556: joko kahteen enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jolloin
7557: työ saa jatkua kello yhteentoista illalla, taikka kolmeen
7558: enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jotka säännöllisesti
7559: vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat.
7560:       Kutakin liikettä tai yritystä varten teollisuushalli-
7561: tukselta hankittava1la luvalla olkoon kuitenkin sallittu,
7562: milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikkakunnan
7563: luonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, pitää työn-
7564: tekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka työ ei ole järjes-
7565: tetty niinkuin 1 momentissa mainitaan. Samoin olkoon
7566: lupa pitää aputyön tekijöitä, kuten puhdistajia, lämmittäjiä
7567: ja voimakoneiden hoitajia, heidän töissään yön aikana niin
7568: kauan ennen ja jälkeen muita työntekijöitä, kuin teol1i-
7569: suushallitus harkitsee välttämättömäksi.
7570: 
7571:                            10 §.
7572:      Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä enempää
7573: kuin yhteensä satakaksikymmentä tuntia kahdessa viikossa
7574: eikä kymmentä tuntia kauemmin vuorokaudessa.
7575:      Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
7576: kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää hänen suos-
7577: tumuksellansa työssä enintään kymmenen tuntia viikossa.
7578:      Kun raaka-aineet tahi valmiit tuottee~ ovat pilaantu-
7579: miselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden vaih-
7580: 16     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7581: 
7582: toa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä korjauk-
7583: sia, saa työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä, enintään kol-
7584: men viikon aikana, ei kuitenkaan viikkoa enempää am-
7585: mattientarkastuksen luvatta.
7586:       Älköön kuitenkaan 2 ja 3 momentissa mainituissa
7587: ylitöissä pidettäkö työntekijää kaikkiaan enempää kuin
7588: satakaksikymmentä tuntia vuodessa.
7589: 
7590:                              11 §.
7591:       Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 8, 9 ja 10
7592: §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja antamalla työtä kotona
7593: tehtäväksi.
7594:                              12 §.
7595:       Kun luonnontapahtuma tai tapaturma on keskeyttä-
7596: nyt tahi uhkaa keskeyttää työn säännöllisen kulun, saa
7597: 8, 9 ja 10 §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja, mikäli nuo
7598: seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan enem-
7599: män kuin neljän viikon aikana. Sellaista hätätyötä ei
7600: lueta 10 §:n 4 momentissa mainittuun aikaan.
7601:       Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työn-
7602: antajan viipymättä lähetettävä teollisuushallitukselle il-
7603: moitus, jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy,
7604: niiden työntekijäin lukumäärä, joita se koskee, sekä piten-
7605: nyksen laajuus ja kestävyys. Teollisuushallituksen tulee,
7606: tutkittuaan asian laadun, joko jättää asia tuon ilmoituksen
7607: varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoittami-
7608: seksi tai lakkauttamiseksi.
7609: 
7610:                            13 §.
7611:      Ylityöstä ja hätätyöstä, joista puhutaan 10 ja 12 §:ssä,
7612: on maksettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla
7613: korotettu palkka.
7614:                            14 §.
7615:      Jos työaika on vähintään kahdeksan tuntia vuoro-
7616: kaudessa, eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin
7617: kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle työaikana
7618: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 17
7619: 
7620: annettava ainakin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kes'-
7621: tävä lepohetki, jonka ajaksi hän saakoon esteettömästi
7622: poistua työpaikalta. Lepohetkenkuluessa älköön työnte-
7623: kijän sallittako oleskella työhuoneissa, ellei sitä työtä, joss~~o
7624: hän toimii tai on osallinen, ole kokonaan seisautettu tahi
7625: ammattientarkastukselta ole hankittu siihen kirjallista lu-
7626: paa. Tämä ei kuitenkaan koske voimakoneita hoitavi!!.
7627: henkilöitä.
7628:       Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin,
7629: enintään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle an-
7630: nettava joko vähintään puolen tunnin ruokailuaika taikka
7631: tilaisuutta syömiseen työn aikana.
7632:       llman sellaista lepohetkeä tai ruokailuaikaa, kuin 1
7633: ja 2 momentissa sanotaan, saa lapsen työ jatkua ainoastaan
7634: kolme ja nuoren henkilön työ ainoastaan neljä tunti".
7635: 
7636:                             15 §.
7637:      Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettako p01s
7638: työajasta, paitsi milloin työntekijä niiden aikana esteettö-
7639: mästi saa poistua työpaikalta.
7640: 
7641:                               16 §.
7642:       Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähin-
7643: tään kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus
7644: työstä. Jollei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annetta-
7645: koon vastaava vapaus muuna viikon aikana.
7646:       Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkollisena
7647: juhlåpäivähä, on maksettava vähintään kaksinkertainen
7648: palkka.
7649:       Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kirkol-
7650: lisena juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään
7651: tavalla koetettako työhön pakottaa.
7652: 
7653:                         . 17 §.
7654:      Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pidettäkö
7655: työssä neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.
7656:      Alköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa
7657:                                                           2
7658: 18     1999. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:G 3.
7659: 
7660: olevaa. naista pid&ttäkö työssä, joka siinä. tilassa voi olla
7661: va.bingollinen.
7662:                             18 §.
7663:       Työnantaja on velvollinen pitämään työssänsä ole-
7664: vista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mai·
7665: nitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kun-
7666: kin koulunkäynnin aika sekä lasten holhoojain nimet ja
7667: kotipaikat. Samaten on työnantajan semmoisesta ylityöstä,
7668: hätätyöstä ja sunnuntaina tehdystä työstä sekä korotetusta
7669: palkasta, kuin 10, 12, 13 ja 16 §:ssä mainitaan, pidettävä
7670: tarkkaa kirjaa, johon tehtävät merkinnät työnantaja todis·
7671: takoon oikeaksi teollisuushallituksen määrättävällä tavalla.
7672: Sanotun luettelon ja ylityökirjan laatimisessa ja pitämi·
7673: sessä on noudatettava kaavakkeita, jotka teollisuushallitus
7674: sitä varten vahvistaa.
7675:       Luettelo ja ylityökirja sekä 3 ja 6 §:ssä mainitut to-
7676: distukset on ammattientarkastuksen ja työntekijän aina
7677: saatava nähtäväkseen, niin myös milloin on haettu ja saatu
7678: lupa 10 ja 12 §:ssä mainittuihin yli- ja hätätöihin, todistus
7679: sellaisesta luvasta.
7680:                              19 §.
7681:       Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa sem-
7682: moisessa uudessa liikkeessä tai yrityksessä, joka on tämän
7683: asetuksen määräysten alainen, pitää työna.m.ta.jan tehdä
7684: teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä, siinä ~y­
7685: tettäväksi aiottujen työntekijäin likimä.äräisestä luvusta
7686: sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria henki-
7687: löitä tahi naisia, ja milloin työ alotetaan.
7688:       Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän
7689: asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä
7690: viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
7691:        Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, teollisuushal-
7692: litukselle asetettuina, antaa kaupungissa maistraatille ja
7693: maalla kruununnimismiehelle, joiden tulee ne viipymättä
7694: perille toimittaa.
7695: ~setus   työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 19
7696: 
7697:                             20 §.
7698:       Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä ammatit
7699: tai ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin, ja
7700: niistä annettava erityisiä työväen suojelemiseksi tarpeelli-
7701: sia ohjeita.
7702: 
7703:                            21 §.
7704:      Jokaiseen tehtaaseen tai työhuoneustoon on työn-
7705: antajan toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä
7706: asetus, asetus ammattientarkastuksesta ja Keisarillisen Se-
7707: naatin antamat sitä ammattia koskevat erityiset ohjeet,
7708: ilmoitus siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden työ
7709: alkaa ja loppuu ja milloin heillä on lepohetki tai ruokailu-
7710: aika, sekä ilmoitus ammattientarkastajan nimestä ja asuin-
7711: paikasta. Muilla työmailla on tämä asetus sekä edellä
7712: mainitut ohjeet ja ilmoitukset pidettävä työnjohtajan luona
7713: nähtävänä.
7714:                            22 §.
7715:       Tämän asetuksen noudattamista valvoo, teollisuus-
7716: hallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä
7717: tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
7718: 
7719:                            23 §.
7720:       Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaista-
7721: koon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
7722: markan sakolla.
7723:       Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
7724: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla
7725: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
7726: edustajaa rikoksesta.
7727:       Jos lasta on laittomasti pidetty työssä, olkoon myös
7728: hänen holhoojansa vikapää enintään kolmensadan markan
7729: sakkoon, jollei hän saata uskottavaksi, että rikkomus on
7730: tapahtunut hänen tietämättään, taikka erittäin vaikuttavat
7731: ~tyyt puolla hänen vapauttamistaan rangaistuksesta.
7732: 20     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7733: 
7734:                            24 §.
7735:       Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
7736: toisena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan
7737: 15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain
7738: työntekijäin suojelemisesta annetun asetuksen määräykset
7739: lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työssä pitämisestä,
7740: paitsi mitä siinä säädetään ammattityössä olevain lasten
7741: opetuksesta, ja samalla eräiltä kohdin muutetaan 31 päi-
7742: vänä maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun asetuksen
7743: 32 ja 33 §:ää sekä 5 päivänä elokuuta 1886 papiston palk-
7744: kauksen järjestämisestä maan evankelisluterilaisissa seura-
7745: kunnissa annetun asetuksen 11 §:ää.
7746:       Mitä työstä leipomoissa on erikseen säädettynä 4
7747: päivänä kesäkuuta 1908 annetussa laissa, jää edelleenkin
7748: voimaansa.
7749: 
7750: 
7751: 
7752:      Vaikka Eduskunta ylempänä mainituista syistä ei
7753: ole katsonut voivansa hyväksyä armollisessa esityksessä
7754: olevaa ehdotusta, että puutavaran uitto asetettaisiin tä-
7755: män asetuksen määräysten alaiseksi, on Eduskunta kui-
7756: tenkin ollut sitä mieltä, että sanotulla alalla sekä muuta-
7757: milla muillakin työaloilla kaivataan työaikaa rajoittavia
7758: ja muita työväen suojelusta tarkoittavia lakimääräyksiä.
7759:      Sitä paitsi Eduskunta, päättäessään asetukseen ottaa
7760: määräyksen, jonka kautta kielletään pitämästä lapsen-
7761: synnyttäjää työssä neljänä ensimäisenä viikkona syn-
7762: nytyksen jälkeen, on katsonut ettei tällainen laissa mää-
7763: rätty ansiotyön tekemisen este saisi vaikeuttaa tukalissa
7764: taloudellisissa oloissa elävän lapsensynnyttäjän toimeen-
7765: tuloa mainitun ajan kuluessa.
7766:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
7767: 
7768:               että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
7769:          vaitsisi _tutkituttaa, mitenkä metsänhakkuussa, puu-
7770:          lavaran ajossa ja uitossa, maanviljelyksessä1
7771: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 21
7772: 
7773:          kauppa- ja konttoriliikkeissä, ravintola- ja tar-
7774:          joiluliikkeissä, sukellus- ja pelastusammateissa
7775:          ynnä yleistä liikennettä ylläpitävissä liikkeissä
7776:          ja ammateissa työväensuojelus ja sen valvonta
7777:          olisi sopivimmalla tavalla järjestettävä, sekä,
7778:          jos tarpeelliseksi havaitaan, antaa eduskunnalle
7779:          asiasta armollisen esityksen; sekä
7780:               että Teidän Keisarillinen Majesteettinne tut-
7781:          kituttaisi, mitä voitaisiin lainsäädäntötietä tehdä
7782:          niiden tukalain taloudellisten olojen huojentami-
7783:          seksi, jotka lapsen syntymisestä aiheutuvat am-
7784:          mattityössä olevalle naiselle, ja aikanaan edus-
7785:          kunnalle antaisi asiasta armollisen esityksen.
7786: 
7787:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7788: 
7789:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1909.
7790:                      ·-----------------·-
7791: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
7792:             1909 II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 3.
7793: 
7794: 
7795: 
7796: 
7797:                 Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 2
7798:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
7799:            joka sisältää ehdotuksen Armolliseksi asetukseksi am-
7800:            mattientarkastuksesta.
7801: 
7802:     A.rmollisen esityksen n:o 3 johdosta, joka sisältää ehdo-
7803: tuksen 1) asetukseksi teollisuusammattityöstä sekä 2) ase-
7804: tukseksi ammattientarkastuksesta, on Työväenasiainvalio-
7805: kunta 14 päivänä kuluvaa lokakuuta antanut Eduskun-
7806: nalle mietinnön, jossa on käsitelty ensiksi mainittua ase-
7807: tusehdotusta. Nyt esillä oleva mietintö koskee niin ollen
7808: ainoastaan ehdotusta asetukseksi ammattientarkastuksesta.
7809: 
7810: 
7811: 
7812:     Kun Teollisuushallitus perustettiin vuonna 1884, mää-
7813: rättiin sen intendenttien tehtäväksi valvoa, että lasten ja
7814: alaikäisten käyttämisestä teollisuudessa sekä työntekijäin
7815: terveyssuhteista annettuja määräyksiä noudatettiin. Sitä
7816: paitsi oli jo elinkeinolaissa ja terveydenhoitoa kos-
7817: kevassa asetuksessa, jotka kumpikin ovat annetut
7818: vuonna 1879, määräyksiä elinkeinonharjoittajain yh-
7819: distysten Ja terveydenhoitolautakuntain velvollisuu-
7820: desta pitää silmällä tällaisten säännösten noudat-
7821: tamista.    Mutta varsinaisista ammattientarkastajista
7822: puhutaan meidän lainsäädännössämme vasta 15 päi-
7823: vänä huhtikuuta 1889 teollisuusammattityössä olevain
7824: työntekijäin suojelemisesta annetussa armollisessa asetuk-
7825: sessa. Siinä säädetään, että ammattientarkastajain tehtä-
7826: vänä on ,Teollisuushallituksen ylimmäisen valvonnan alla
7827: 2          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
7828: 
7829: toimittaa silmälläpito" mainitun asetuksen noudattamises-
7830: ta, sekä annetaanyleisiä määräyksiä ammattien tarkastaj ain
7831: toimivallasta ja velvollisuuksista. Työväensuojelusasetuk-
7832: sen säätämä ammattientarkastus järjestettiin 21 päivänä
7833: joulukuuta l 889 annetulla J ohtosäännöllä ammattientar-
7834: kastajille Suomessa, joka sisältää yksityiskohtaiset mää-
7835: räykset ammattientarkastajain virkatehtävistä. Tämän
7836: johtosäännön mukaan asetettiin kaksi ammattientarkasta-
7837: jaa, toinen etelä- ja itä-Suomea, toinen maan länsi- ja
7838: pohjois-osia varten. Vuonna 1896 jaettiin maa kolmeen
7839: tarkastuspiiriin: läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen. Kolmen
7840: varsinaisen tarkastajan lisäksi asetettiin vuonna 1903
7841: 'I'eollisuushallitukseen naispuolinen ammattientarkastaja,
7842: jonka tehtävät määriteltiin 19 päivänä maaliskuuta 1903
7843: annetussa J ohtosäännössä naispuoliselle apulaisammattien-
7844: tarkastajalle Suomessa.
7845:      Näin järjestetty ammattientarkastus on kuitenkin
7846:  osoittautunut riittämättömäksi.       Ja vielä vaillinai-
7847:  semmin on sen arveltu voivan täyttää tehtävänsä,
7848:  kun työväensuojeluslainsäädännön alalla tekeillä olevat
7849:  uudistukset astuvat voimaan. Sen vuoksi Suomen Senaatti
7850:  asettaessaan 29 päivänä maaliskuuta 1906 komitean toi-
7851:  mittamaan työväenlainsäädännön erinäisten osien tarkas-
7852:  tusta antoi samalle komitealle tehtäväksi valmistaa myös-
7853:  kin ehdotuksen asetukseksi ammattientarkastuksesta; ja
7854:  on komitea 25 päivänä toukokuuta 1907 antanut mietin-
7855:  nön, jossa on muun muassa ehdotus sellaiseksi asetukseksi.
7856:  Tämän jälkeen on hallitus ammattientarkastajain esityk-
7857:  sestä koettanut tarkastajain lukua lisäämällä saada am-
7858:  mattientarkastusta tehokkaaksi. Viime maaliskuun 18
7859:  päivänä ammattientarkastajain luvun lisäämisestä sekä
7860:  amma ttientarkastajain     virantoimitusalueista annetulla
7861:  armollisella asetuksella on maa jaettu viiteen ammattien-
7862:  tarkastajan ja kahteen naispuolisen apulaisammattientar-
7863:  kastajan piiriin, joten tarkastuksesta nykyään huolehtii
7864:  seitsemän erikoisesti tätä tarkoitusta varten toimivaa vir-
7865:  kamiestä.
7866:                Asetus ammattientarkastuksesta.              3
7867: 
7868:    Käsiteltävänä oleva armollinen esitys on laadittu otta-
7869: malla huomioon mitä mainitussa komitean mietinnössä
7870: sekä sen johdosta annetuissa lausunnoissa on esiin tuotu.
7871: 
7872:     Armolliseen esitykseen sisältyvä asetusehdotus tarkoit-
7873: taa poistaa ne epäkohdat, mitkä nykyistä ammattientar-
7874: kastusta haittaavat sen puolesta, että siltä puuttuu yhte-
7875: näistä johtoa ja ettei sillä ole käytettävänään riittäviä työ-
7876: voimia. Sen vuoksi armollisessa esityksessä ehdotetaan
7877: että ammattientarkastus järjestettäisiin erityiseksi alivi-
7878: rastoksi Teollisuushallitukseen ja että sillä olisi oma pääl-
7879: likkönsä eli niin sanottu ylitarkastaja. Ammattientarkas-
7880: tajain lukumäärää on myös suunniteltu tarpeen mukaan
7881: lisättäväksi. Sitä paitsi armollisen esityksen mukaan ase-
7882: tettaisiin ammattientarkastajain käytettäväksi työväen pii-
7883: ristä otettuja apulaisia. Tällaisten työläisapulaisten on ar-
7884: veltu voivan eri ammattialoilla käytännön tietä saavutta-
7885: mallansa asiantuntemuksella ja kokemuksella olla ammat-
7886: tientarkastajille tuntuvaksi avuksi. Heidän osanottonsa
7887: kautta tarkastukseen on myöskin toivottu ammattientar-
7888: kastuksen saavan työväen puolelta osakseen suurempaa
7889: luottamusta, joka on tärkeä ehto tarkastajain toiminnan
7890: menestymiselle.
7891:      Epäilemättä on ammattientarkastukselle oleva suurta
7892: hyötyä siitä, että se joutuu yhtenäisen johdon alaiseksi.
7893: Sen vuoksi Valiokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että
7894: armollisessa esityksessä ehdotettu ylitarkastajan virka pe-
7895: rustetaan. Mutta Valiokunnassa on huomautettu, että yli-
7896: tarkastaja tulisi virkavelvollisuutensa mukaan ajoittain
7897: olemaan tarkastusmatkoilla. Jottei ammattientarkastuk-
7898: >'en keskusviraston toiminta siksi aikaa keskeytyisi ja tar-
7899: kastuksen johto siitä kärsisi, on Valiokunnassa katsottu
7900: tarpeelliseksi että ylitarkastajan avuksi Teollisuushalli-
7901:  tukseen asetetaan apulaisylitarkastaja, joka hänen poissa
7902:  ollessaan hoitaisi ylitarkastajan tehtäviä. Tämän yhtey-
7903:  dessä on Valiokunta ottanut huomioon että ehdotuksessa
7904:  asetukseksi työstä teollisuus- ynnä muissa ammateissa,
7905: 4           1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
7906: 
7907: jota Valiokunnan edellinen mietintö koskee, lasten ja nuor-
7908: ten henkilöiden sekä naispuolisten työntekijäin suojelusta
7909: on suunniteltu laajennettavaksi ja että naispuolisia ammat-
7910: tientarkastajia, joiden erikoisena tehtävänä on valvoa sel-
7911: laisten työntekijäin suojelemiseksi annettujen lakimää-
7912: räysten noudattamista, olisi asetettava entistä useampia.
7913: Kun näiden tarkastajain toiminta sen johdosta tulisi
7914: kaipaamaan erityistä johtoa, on Valiokunta katsoen so-
7915: pivimmaksi, että tämä johto annetaan apulaistarkastajan
7916: erikoistehtäväksi, ehdottanut että mainittuun virkaan olisi
7917: nimitettävä nainen.
7918:      A.rmollisen esityksen mukaan olisi Suomen Senaatin
7919: asiana määrätä ammattientarkastajain luku ja tarkastus-
7920: piirien rajat. Eräät Valiokunnan jäsenet ovat sitä vastoin
7921: ehdottaneet että tarkastajain vähin lukumäärä olisi sää-
7922: dettävä tässä asetuksessa ja että maa olisi jaettava vähin-
7923: tään kahteentoista tarkastuspiiriin. Sitä paitsi tulisi hei-
7924: dän mielestään jokaisella piiritarkastajana olla ainakin
7925: kaksi työläisapulaista, ja naispuolisia tarkastajia asetet-
7926:  taisiin niin monta kuin havaitaan tarpeelliseksi. Edel-
7927: leen ovat mainitut jäsenet ehdottaneet että ammattientar-
7928: kastaja ja hänen apulaisensa nimitettäisiin virkoihinsa
7929:  työntekijäin ammattijärjestöjen keskuudessa tapahtuneen
7930:  vaalin perusteella ja että nämä tarkastajat, joiden pä-
7931:  tevyysehdot ja palkkaedut asetuksessa tarkalleen mää-
7932:  riteltäisiin, saisivat virkavaltuutensa kolmeksi vuo-
7933:  deksi kerrallaan. Ehdotus, että ammattientarkastajat ase-
7934:  tettaisiin määrävuosiksi, sai siinä muodossa, että tuo aika
7935:  olisi viisi vuotta, Valiokunnassa osakseen yhtä paljon kan-
7936:  natusta kuin vastustustakin, mutta arpa ratkaisi ettei sel-
7937:  laista määräystä tullut asetusehdotukseen. Näin ollen on
7938:  Valiokunta, jonka mielestä on tärkeää, että ammattientar-
7939:  kastus voidaan helposti sovittaa eri aikojen ja olojen erilai-
7940:  sia tarpeita vastaavaksi, päättänyt näissä kohdin puoltaa
7941:  armollista esitystä. Kun Teollisuushallituksella on tilai-
7942:  suus välittömästi seurata ammattientarkastuksen toimin-
7943:  taa ja se siitä syystä voinee paremmin kuin Senaatti arvos-
7944:                 Asetus ammattientarkastuksesta.                5
7945: 
7946: tella tarkastajain virkoja hakevien henkilöiden soveliai-
7947: suutta sellaisiin toimiin, on Valiokunta kuitenkin katsonut
7948: tarpeelliseksi ehdottaa armollista esitystä muutettavaksi
7949: siten, että tarkastajat ja heidän apulaisensa asettaisi Teol-
7950: lisuushallitus.
7951:      Valiokunta on mietinnössään n:o 1, joka koskee pu-
7952: heena olevaan armolliseen esitykseen sisältyvää ehQ_otusta
7953: asetukseksi teollisuusammattityöstä, ehdottanut että sano-
7954: tun asetuksen suojelusmääräyksiä olisi noudatettava pie-
7955: nemmissäkin liikkeissä ja yrityksissä, kuin armollisessa esi-
7956: tyksessä on tarkoitettu, ja että sitä paitsi saman asetuksen
7957: alaisi in ammattiliikkeisiin ja yrityksiin lisättäisiin erinäisiä
7958: työalo.ia. Tästä työväensuojeluksen ulottamisesta pieniin
7959: liikkeisiin ja käsityöammatteihin sekä useiden tilapäisten
7960: töiden alalle on seurauksena, ettei ammattientarkastus voi
7961: sellaisena, kuin se armollisessa esityksessä on ehdotettu,
7962: riittävästi valvoa suojelusmääräysten noudattamista. Sen
7963: vuoksi Valiokunta on koettanut saada aikaan tarkastuk-
7964: sen, joka kykenisi pitämään huolta siitä,. ettei työväen
7965: suojelemiseksi annettuja määräyksiä voida syrjäyttää
7966: pienissä eikä lyhytaikaisissakaan ammattitöissä. Tässä
7967: tarkoituksessa on asetukseen otettu määräys, jonka mu-
7968: kaan kunnallinen ammattientarkastus olisi tarpeen vaa-
7969: tiessa asetettava vakinaiselle kannalle.
7970:      Järjestetty k~nnallinen ammattientarkastus ei olekaan
7971:  meillä aivan tuntematon. Vuoden 1889 työväensuojelus-
7972:  asetuksen 18 §: ssä säädetään, että ammattien tarkastaja t
7973:  ovat oikeutetut terveydenhoito- ja kunnallislautakuntien
7974:  välityksellä toimittamaan käsiammattien silmälläpitoa, ja
7975:  sitä paitsi on ammattientarkasta.iain johtosäännössä an-
7976:  nettu tarkastajille ohjeeksi neuvotella, mikäli mahdollista
7977:  suullisesti, lmntain viranomaisten kanssa sopivimmista
7978:  keinoista yhteistyön aikaan saamiseksi mainittua tarkoi-
7979:  tusta varten. Näiden neuvottelujen tuloksena on ollut, että
7980:  useimmissa kaupungeissa ja varsinkin isommissa on kun-
7981:  nallinen tarkastus jo jonkun aikaa ollut järjestettynä.
7982:  Helsingissä ja Tampereella on erityiset käsityöammattien-
7983: 6          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
7984: 
7985: tarkastajat, mutta muissa kaupungeissa pitää tällaisesta
7986: tarkastuksesta huolen terveydenhoitolautakunta.
7987:     Valiokunnan ehdottama kunnallinen ammattientarkas-
7988: tus on rakennettu kokonaan edellä kerrotulla tavalla kehit-
7989: tyneen käytännön pohjalle. Pienissä kunnissa riittäisi
7990: Valiokunnan mielestä ainakin toistaiseksi sellainen am-
7991: mattientarkastukselle kunnan p~olesta annettu apu, jonka
7992: voimassa olevat asetukset säätävät ja jota koskeva
7993: määräys on armolliseen esitykseenkin otettu. :M:utta
7994: isompiin liikekeskustoihin, niinkuin kaupunkeihin, kaup-
7995: paJoihin ja taajaväkisiin maalaisyhdyskuntiin sekä tehdas-
7996: paikkakuntiin tai seuduille, missä muuten tiheän asutuk-
7997: sen takia on paljon käsityöammattienharjoittajia taikka
7998: rakennustoiminta on vilkas, katsoo Valiokunta välttämät-
7999: tömäksi asettaa erityisiä kunnallisia käsityöliikkeiden ja
8000: tilapäisten töiden tarkastajia. Valiokunnassa on ehdo-
8001: tettu sitäkin että jokainen kaupunkikunta ilman erotusta
8002: olisi velvoitettava asettamaan tällaisen tarkastajan. :M:utta
8003: kun on kaupunkeja, joissa liike-elämä yleensä on vähäi-
8004: nen, ei V aliakunta ole pitänyt tällaista toimenpidettä kaik-
8005: kiin kaupunkeihin nähden tarpeellisena, vaan on ehdotta-
8006: nut että Senaatin asiaksi jäisi määrätä, mitkä kunnat on
8007: velvoitettava asettamaan kunnallisia tarkastajia. Muuta-
8008: mat Valiokunnan jäsenet ovat sitä paitsi, yhdenmukaisesti
8009: muiden ammattientarkastajain nimittämistapaan nähden
8010: 0maksumansa kannan kanssa, ehdottaneet että kunnallisen
8011: tarkastajan valitsisivat paikkakunnan työväen ammattijär-
8012: jestöt, mutta Valiokunta on katsonut oikeaksi että tämä ta-
8013: pahtuu samassa järjestyksessä kuin muitakin kunnan
8014: asioita hoidetaan, jotenka kunnallisen tarkastajan valitsisi
8015: kaupungissa sen valtuusto ja maalla kunnanvaltuusto tai,
8016: missä sellaista ei ole, kuntakokous. Näin ollen tulisi vaki-
8017: uainenkin kunnallinen tarkastus, huolimatta siitä että se
8018: olisi ammattientarkastuksen valvonnan alainen ja toimisi
8019: 'l'eollisuushallituksen antamien ohjeiden mukaan, pysy-
8020: mään kokonaan kunnallisena laitoksena. Isommissa kau-
8021: Imngeissa tulisi tarkastustoiminta epäilemättä olemaan
8022:                Asetus ammattientarkastuksesta.             7
8023: 
8024: niin laaja, että sen hoitaminen veisi tarkastajan kaiken
8025: ajan, mutta pienemmissä kaupungeissa ja muissa kunnissa,
8026: joissa erityinen kunnallinen tarkastus havaitaan tarpeelli-
8027: seksi, voisivat varmaan tällaiseen tehtävään pätevät hen-
8028: kilöt hoitaa tarkastajan virkaa sivutoimena tai ehkä kävisi
8029: myös laatuun järjestää tämä tarkastustoiminta siten, että
8030: kaksi kuntaa tai useampikin paikkaisi yhteisen kunnalli-
8031: sen ammattientarkastajan.
8032:      Vaikka kunnallinen ammattientarkastus on ajateltu
8033: lmntain itsensä kustannettavaksi, voi sattua tapauksia,
8034: jolloin se tuottaisi kunnalle kohtuutonta rasitusta. Siihen
8035: nähden että ammattientarkastus on ensi sijassa tarpeen
8036: yleisen edun vuoksi, olisi sellaisissa tapauksissa Valiokun-
8037: nan mielestä niille kunnille, jotka veivoitetaan asettamaan
8038: erityisiä tarkastajia, annettava avustusta valtion varoista.
8039:      Vakinaiselle kannalle asetettavan kunnallisen ammat-
8040: tientarkastuksen perustelemiseksi on Valiokunnassa edellä
8041: olevanlisäksi esiin tuotu seuraavaa. Jos valtion piiritarkas-
8042: taja olisi velvollinen aina itse tarkastamaan käsityöammat-
8043: teja sekä muita liikkeitä ja yrityksiä, jotka on ehdotettu
8044: olemaan kunnallisen tarkastuksen alaisia, tulisi hänen sitä
8045: varten ainakin isommissa liikepaikoissa oleskella useita
8046: viikkoja peräkkäin eikä hän koko sinä aikana siis olisi
8047: asemapaikallaan tavattavana. Sitä paitsi olisi hänen siinä
8048: tapauksessa pakko jättää sellaiset teollisuuslaitokset, joita
8049: erinäisistä syistä olisi tuon tuostakin tarkastettava, liian
8050: harvojen käyntien varaan ja hän tulisi myös estetyksi pitä-
8051: mästä silmällä että tarkastetuilla työmailla määrätytparan-
8052: nukset pannaan toimeen. Muuten on huomattava että käsi-
8053: työliikkeet eivät välttämättä vaadi vakinaisia, erityisesti
8054: liikkeen tarkoitusta silmällä pitäen rakennettuja huoneusto_
8055: ja, vaan usein muuttavat vuokrahuoneista toisiin, joten uusi
8056: tarkastus tuon tuostakin käy niissä tarpeelliseksi. Piiri-
8057: tarlmstajille, jotka ovat velvolliset käymään mahdollisim-
8058: man monella piiriin kuuluvalla työmaalla, kävisi hankalaksi,
8059: jopa useinmahdottomaksikinyksityisen käsityöläisen muu-
8060: tettua uuteen huoneustoon tehdä erikoinen matka tarkasta-
8061: 8          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8062: 
8063: maan, ovatko olot uudessa työpaikassa tyydyttävällä kan-
8064: nalla. Kunnallinen tarkastaja sen sijaan voi, paikkakun-
8065: nalla asuvana, vaikeudetta seurata tällaisia muuttoja, jota
8066: paHsi hän voi helposti ja viivytyksettä saada tietoonsa ja
8067: tarkastettavikseen sellaiset tilapäiset työt, jotka kaipaavat
8068: silmälläpitoa, mutta lyhytaikaisina varmasti jäisivät piiri-
8069: tarkastajalta katsastamatta. Vihdoin saisivat valtion am-
8070: mattientarkastajat tämän järjestelyn kautta omistaa ai-
8071: kansa ja huomionsa pääasiallisesti varsinaisten teollisuus-
8072: liikkeiden tarkastamiselle, ja siten järjestettynä heidän toi-
8073: mintansa epäilemättä paremmin täyttäisi tarkoituksensa.
8074:     Valiokunnassa on ehdotettu että asetuksessa määrät-
8075: täisiin, mitenkä laaja toimivalta olisi annettava ammat-
8076: tientarkastuksen eri virkamiehille, ja on arveltu että am-
8077: mattientarkastajalla ja hänen työläisapulaisellaan pitäisi
8078: olla lähipitäen yhtäläinen valta toimittaa tarkastuksia ja
8079: antaa määräyksiä. Valiokunta ei ole kuitenkaan katsonut
8080: voivansa puoltaa tätä ehdotusta, vaan on ollut sitä mieltä,
8081: että määräykset eri virkamiesten toimivallasta samoin
8082: kuin ammattientarkastajan ja työläisapulaisen sekä näi-
8083: den ja kunnallisen tarkastajan suhteista toisiinsa voidaan
8084: sopivimmin ottaa hallinnollista tietä annettavaan johto-
8085: sääntöön.
8086:     Ammattientarkastuksen virkailijain virkanimiin nähden
8087: on Valiokunta asetusehdotuksessaan noudattanut seuraavaa
8088: sääntöä. Nimellä ,ammattientarkastaja" on tarkoitettu
8089: ainoastaan piiritarkastajia ja naispuolisia ammattientar-
8090: kastajia. Silloin taas kuin on tahdottu puhua sekä näistä
8091: että työläisapulaisista ja kunnallisista ammattientarkasta-
8092: jista, on käytetty sanaa ,tarkastaja". Sitä paitsi esiintyy
8093: eräässä kohden (3 §:n 2 momentin alussa) nimitys ,ammat-
8094: tientarkastuksen puolesta toimiva virkamies", jota sana-
8095: muotoa on käytetty siinä tarkoituksessa että ammattien-
8096: tarkastuksen johtosäännössä kävisi lähemmin miiäräämi-
8097: nen, millä ehdoilla eri virkamiehet ovat oikeutetut toimi-
8098: maan mainitussa lainpaikassa säädetyllä tavalla.
8099:     Valiokunnassa on yleisesti pidetty suotavana, että am-
8100: mattientarkastus olisi saatava niin tehokkaaksi, ettei mi-
8101:                Asetus ammattientarkastuksesta.              9
8102: 
8103: kään työpaikka jäisi vuotta kauemmin tarkastamatta. Tä-
8104: män tarkoituksen saavuttamiseksi on ehdotettu ase-
8105: tukseen otettavaksi määräys, jonka mukaan tarkas-
8106: tus     on    vähintään    kerran   vuodessa     toimitettava
8107: jokaisella työväensuojelusasetusten alaisella työmaalla.
8108: Eräät Valiokunnan jäsenet ovat kuitenkin arvelleet,
8109: että kävisi vaikeaksi tällaista ehdotonta määräystä
8110: käytännössä toteuttaa, ja siitä syystä vastustaneet sen
8111: ottamista asetukseen. 1\Iutta kun nämä vaikeudet voidaan
8112: poistaa asettamalla riittävästi tarkastajia, niin Valiokunta
8113: ei ole katsonut olevan syytä jättää mainittua määräystä
8114: asetusehdotukseen lisäämättä. Tämä lisämääräys on Valio-
8115: kunnan mielestä ollut välttämätön siitäkin syystä, että
8116: useat epäkohdat ovat tähän asti saaneet työpaikoilla jatkua
8117: juuri sen johdosta, että tarkastus on tällaisen määräyksen
8118: puutteessa voinut lykkääntyä vuodesta vuoteen.
8119:      Kun tarkastuksenalaisessa teollisuuslaitoksessa havai-
8120: taan epäkohtia, on armollisen esityksen mukaan tarkastajan
8121: pantava työnantajalle määräaika epäkohtain korjaamista
8122: varten. Mutta jos nuo epäkohdat ovat niin suuret, että työn
8123: jatkamisesta olisi työntekijälle tapaturma tai hengenvaara
8124: tarjona, on Valiokunnan mielestä sellaiset epäkohdat viipy-
8125: mättä korjattava. Sen vuoksi on asetusehdotukseen lisätty
8126:  säännös, jonka mukaan tarkastajalla on valta tällaisissa
8127: tapauksissa määrätä työ keskeytettäväksi, kunnes työnte-
8128: kijää uhkaava vaara on poistettu. Tämän säännöksen
8129:  ol1essa on asetukseen tahdottu määräystä, että sellaisen
8130: työnseisauksen ajalta työntekijöille olisi maksettava täysi
8131:  lJalkka, jota vastaan he kuitenkin olisivat velvolliset teke-
8132:  mään muuta työtä, mitä liikkeenharjoittaja voi antaa hei-
8133:  dän tehtäväkseen. V aliakunta on kuitenkin ollut sitä
8134:  mieltä, että kysymys menetetyn työansion korvaamisesta
8135:  on työntekijän ja työnantajan välinen yksityi'Soikeudelli-
8136:  nen asia ja ettei sellainen määräys niin ollen sovi tämän
8137:  asetuksen puitteisiin.
8138:      Vihdoin on V aliakunnassa ehdotettu että puheena ole-
8139:  vassa asetuksessa tarkastajain virkavelvollisuudet pääkoh-
8140:  diltaan määriteltäisiin. Kun ohjeiden antaminen siitä, mitä
8141:     10         1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8142: 
8143:     minkin virkamiehen tehtäviin kuuluu, meillä on aina ollut
8144:     hallituksen asiana, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että
8145:     määräykset tässä suhteessa olisi otettava siihen johtosään-
8146:     töön, jolla Suomen Senaatti tarkemmin järjestää ammat-
8147:     tientarkastuksen toiminnan.
8148: 
8149:         Edellä olevan lisäksi on V aliakunnan valmistaman ase-
8150:     tusehdotuksen perustelemiseksi esiintuotava seuraavaa.
8151: 2 §     Kun pät.evyysehdoista virkoihin sekä virkamiesten
8152:     palkka- ja muista eduista meillä on yleensä säädetty hal-
8153:     linnollista tietä, ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä
8154:     siitä asetuksessa erittäin mainita. Mielipiteensä ammat-
8155:     tientarkastuksen virkamiesten nimitystavasta on Valio-
8156:     kunta esittänyt mietinnön 4 ja 5 sivulla.
8157: 3 §     Tähän §:ään tehdystä lisäyksestä on puhuttu mietinnön
8158:     9 sivulla. Muutamat Valiokunnan jäsenet ovat ehdotta-
8159:     neet että asetukseen otettaisiin sekin määräys, että tar-
8160:     kastaja älköön ennakolta ilmoittako työnantajalle
8161:     tulostaan, mutta Valiokunnan mielestä olisi tällainen
8162:     määräys, jos siihen katsotaan olevan syytä, pantava am-
8163:     mattientarkastajain viranhoitoa järjestävään johtosään-
8164:     töön.
8165:         Kun työntekijälle voi aiheutua ikävyyksiä, jos hän
8166:     työpaikalla työnjohtajan tai toveriensa nähden puhuttelee
8167:     ammattientarkastajaa, ja hänen sitä paitsi voi olla vaikea
8168:     tätä varten keskeyttää työtänsä, on Valiokunta ehdotta-
8169:     nut asetuksessa säädettäväksi että tarkastajan tulee antaa
8170:     työntekijöille tilaisuutta hänen kanssaan yksityisesti pu-
8171:     hella myöskin työpaikan ulkopuolella.
8172:         V aliakunnassa on tästä § :stä keskusteltaessa huomau-
8173:     tettu, että ammattientarkastajan pitäisi tarkastuksella
8174:     käydessään esittää itsensä työntekijöille. Mutta kun
8175:     tämä voisi monella työmaalla käydä mahdottomaksi,
8176:     niin Valiokunnan mielestä olisi jollakin muulla keinolla
8177:     saatava aikaan että työntekijät voivat tarkastajan kohta
8178:     tuntea. Sen vuoksi V aliakun ta, joka ei ole luullut olevan
8179:     paikallaan siitä säätää puheena olevassa asetuksessa, on
8180:     katsonut suotavaksi, että ammattientarkastuksen johto-
8181:               Asetus ammattientarkastuksesta.             11
8182: 
8183: sääntöön otettaisiin määräys, jonka mukaan tarkastajan
8184: tulisi tarkastustilaisuudessa olla varustettuna näkyvällä
8185: vir kamerkillä.
8186:     Kunnallisesta ammattientarkastuksesta, jota koskevat        4 §
8187: säännökset on sijoitettu tähän §:ään, on aikaisemmin pu-
8188: huttu.
8189:     Valiokunta ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi sitä      5 §
8190: armollisessa esityksessä ehdotettua menettelyä, että työn-
8191: antaja olisi velvoitettava näyttämään työntekijälle tarkas-
8192: tuksen johdosta annettuja kirjallisia määräyksiä, vaan eh-
8193: dottaa säädettäväksi, että tarkastajan on annettava tarpeel-
8194: linen pöytäkirjanote sekä työnantajalle että työntekijäin
8195: luottamusmiehelle. Tällaiset otteet olisi V aliakunnan mie-
8196: lestä annettava aina, jos tarkastuksessa on tehty huomau-
8197: tuksia, mutta muussa tapauksessa vain sille asianosaiselle,
8198: joka ilmoittaa sitä haluavansa.
8199:      Yleisenä tapana on, että ylempi viranomainen, jolle on     6 §
8200: valitettu alemman virkamiehen toimenpiteestä, hankkii
8201: tältä selityksen, ennen kuin ryhtyy valituksenalaista toi-
8202: menpidettä muuttamaan. Mutta kun ei ole otaksuttavaa
8203: että ammattientarkastajat kirjallisissa käskyissään aina
8204: yksityiskohtaisesti perustelisivat määräyksiään, on Valio-
8205: kunta ehdottanut säädettäväksi että Teollisuushallitus
8206: älköön kumotko tällaista määräystä, ennen kuin on kuullut
8207: ammattientarkastajan selityksen. Ja kun tällaisessa ta-
8208: pauksessa työntekijäinkin edut voivat olla kysymyksessä,
8209: on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa että Teolli-
8210: suushallituksen on sitä paitsi hankkittava valituksen joh-
8211: dosta lausunto tarkastetussa liikkeessä palveleviita työn-
8212: tekijöiltä.
8213:      V aliakunnassa on ehdotettu että tässä § :ssä myöskin      7§
8214: sääelettäisiin että tarkastajan on pidettävä salassa sen hen-
8215: kilön nimi, jonka tekemän ilmoituksen johdosta tarkastus
8216: ehkä on aiheutunut. Mutta kun siitä voisi olla seurauk-
8217: sena perättämiä ilmiantoja, on tätä ehdotusta vastustettu.
8218: Samasta syystä ovat eräät Valiokunnan jäsenet, joiden mie-
8219: lestä tämänsuuntaiseen määräykseen voisi olla syytä, tah-
8220:        12          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8221: 
8222:         toneet säädettäväksi, ettei ilmoituksen tekijän nimeä saa
8223:         mainita, ellei hän ole antanut siihen nimenomaista lupaa
8224:         tai ilmiautoa ole havaittu perättömäksi. Tätä ehdotusta
8225:         vastaan taas on huomautettu että sellainen säännös voisi
8226:         pelottaa työntekijää tekemästä aiheellistakaan ilmoitusta,
8227:         jonka toteen saattamisesta hän ei ole täysin varma. Kum-
8228:         pikin mainittu ehdotus on arvan kautta tullut hyljätyksi.
8229:    8 §       Samanlainen määräys, kuin tähän on otett"!l, on voi-
8230:         massa olevan työväensuojelusasetuksen 16 §:ssä.
8231:              Siihen nähden, että asetus sisältää säännöksiä pääasial-
8232:         lisesti vain ammattientarkastuksen oikeuksista ja velvolli-
8233:         suuksista eikä siinä ole teollisuudenharjoittajaa veivoitta-
8234:         via määräyksiä, joiden rikkomisesta olisi rangaistusta sää-
8235:         detty, ovat eräät Valiokunnan jäsenet olleet sitä mieltä,
8236:         ettei tätä määräystä olisi ollut otettava tähän asetukseen,
8237:         vaan asetukseen työstä teollisuus- ynnä muissa amma-
8238:          teissa. Mutta kun ammattientarkastuksella on puheena
8239:         olevan asetuksen 6 § :n 4 momentin mukaan tilaisuus siinä
8240:         tapauksessa, ettei sen käskyä noudateta, hankkia ulosoton-
8241:          haltijalta uhkamääräys, niin Valiokunta ei ole pitänyt
8242:         mainittua muistutusta perusteltuna.
8243: 9 § (8)      Kun tämän asetuksen antamisen jälkeen menee joku
8244:          aika, ennen kuin ammattientarkastus ehditään järjestää
8245:          asetuksen säätämälle kannalle, on Valiokunta ehdottanut
8246:          siihen otettavaksi ylimenoaikaa koskevan määräyksen.
8247:          Tällaiseksi ylimenoajaksi ovat muutamat jäsenet arvelleet
8248:          kolme kuukautta riittävän, mutta katsoP-n fliihen, että
8249:          mainittuna aikana on sekä tarkastuspiirien ja virkamies-
8250:          ten lukumäärä vahvistettava että virat haettavaksi julis-
8251:          tettava ja täytettävä, on Valiokunta katsonut tätä tarkoi-
8252:          tusta varten tarvittavan ainakin kuusi kuukautta.
8253: 
8254: 
8255:            Sen nojalla, mitä edellä on esiin tuotu, ehdottaa Valio-
8256:         kunta kunnioittaen,
8257:                         että Eduskunta pnolestaan hyväksyisi näin
8258:                    kuuluvan asetuksen:
8259:               Asetus ammattientarkastuksesta.               13
8260: 
8261:                           Asetus
8262:                 ammattientarkastuksesta.
8263:                              1 §.
8264:    1. Työväensuojelusta koskevain lakien ja asetusten
8265: noudattamista valvoo, Teollisuushallituksen ylivalvonnan
8266: alaisena, ammattientarkastus, johon kuuluu ylitarkastaja,
8267: naispuolinen apulaifr!}litarkastaja sekä tarpeeksi monta mies-
8268: puolista ja naispuolista ammattientarkastajaa.
8269:     2. Ammattientarkastajille avuksi asetetaan, Teollisuus-
8270: hallituksen määräyksestä, työläisapulaisia tarpeen mukaan.
8271:     3. Ammattientarkastajain luvun ja tarkastuspiirien
8272: rajat määrää Keisarillinen Senaatti, joka myöskin johto-
8273: säännöllä tarkemmin järjestää ammattientarkastuksen toi-
8274: minnan.
8275: 
8276:                             2 §.
8277:      (Poist.)
8278:      1. Ylitarkastajan ja naispuolisen apulaisylitarkastajan
8279: nimittää Keisarillinen Senaatti Teollisuushallituk'Sen esityk-
8280: sestä.
8281:      2. Ammattientarkastajat ja näiden työläisapulaiset aset-
8282: taa Teollismtshallitus.
8283: 
8284:                               3 §.
8285:     1.    Tarkastus on toimitettava vähintään ke1·ran vuodessa
8286: jokaisella työväensuojelusta koskevain asetusten alaisella työ-
8287: paikalla.
8288:      2. (Poist) Ammattientarkastnksen puolesta toimivan
8289: virkamiehen pitää, milloin hyvänsä hän haluaa, päästä työ-
8290: paikkaan Iiikkeissä ja yrityksissä, jotka lain mukaan ovat
8291:  ammattientarkastuksen alaisia, ja on hän oikeutettu jo-
8292:  kaiselta yrityksessä tai liikkeessä palvelevalta henkilöltä
8293:  saamaan vaatimiansa tietoja sekä muutoin toimittamaan
8294:  ne tutkimukset, joihin hänen virkaansa kuuluvat velvol-
8295:  lisuudet voivat antaa aihetta. (Poist.) Tarkastajan tulee
8296: 14            1909 II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
8297: 
8298: myöskin antaa työntekijöille tilaisuutta hänen kanssaan
8299: yksityisesti puhelia sekä työpaikalla että sen ulkopuolella
8300: (poist.) työnantajan tahi hänen edustajansa (poist.) olematta
8301: saapuvilla.
8302:     3. (Poist) Tarkastaja on niinikään oikeutettu katsas-
8303: tamaan huoneita, jotka työnantaja on luovuttanut asun-
8304: noiksi työväelle.
8305: 
8306:                               4 §.
8307:      1. Terveydenhoito- ja kunnallislautakuntain pitää kai-
8308: kessa, mikä niiden tehtäviin kuuluu, antaa ammattientar-
8309: kastukselle tarpeellista apua, ja ovat tarkastajat erityisesti
8310: oikeutetut saamaan näiden viranomaisten myötävaikutusta
8311: käsityöliikkeiden ja kunnissa esiintyväin pienten, tilapäis-
8312: ten töiden tarkastuksessa sekä työväenasunto-olojen silmällä-
8313: pidossa.
8314:      2. Keisarillinen Senaatti on oikeutettu, milloin tarpeel-
8315: liseksi katsoo, määräämään kuntia, etupäässä kaupunkeja,
8316: kauppalaita ja taajaväkisiä maalaisyhdyskuntia asettamaan
8317: erityisiä kunnallisia käsityöliikkeiden ja tilapäisten töiden tar-
8318: kastajia. Kunnalliset tarkastajat valitsee kaupungissa kaupun-
8319: ginvaltuusto ja maalla kunnanvaltuusto tai, missä sellaista ei
8320: ole, kuntakokous. Kunnallinen tarkastus on ammattientarkas-
8321: tuksen ylivalvonnan alainen ja toimii Teollisuushallituksen
8322: antamien ohjeiden mukaan.
8323:      3. Asianomaisten piiri-, kaupungin- tai kunnanlääkä-
8324: rien sekä ammattivaltuustojen tulee niinikään ammattien-
8325: tarkastajan pyynnöstä olla hänelle avuksi tarpeellisilla
8326: tiedoilla sekä asianomaisten kaupunkiviranomaisten ja
8327: kruununpalvelijain antaa tarkastajalle tarvittaessa virka-
8328: apua.
8329:                              5 §.
8330:     (Poist.)
8331:     Toimitetusta tarkastuksesta on pöytäkirjanote annettava
8332: työnantajalle tai hänen edustajalleen ja työntekijäin luottamus-
8333: miehelle, kun tarkastuksessa on huomattu olevan syytä johon-
8334:                Asetus arnmattientarkastuksesta.                15
8335: 
8336: kin muisttdukseen taikka korjaulcsia tai parannuksia on mää-
8337: rätty tehtäväksi. Pyynnöstä on sellainen ote muissakin ta-
8338: pauksissa annettava. Näistä pöytäkirjanotteista älköön maksua
8339: kannettako.
8340: 
8341:                              6 §.
8342:     1. Jos (poist) tarkastuksessa on havaittn, että olot tahi
8343: laitteet jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, (poi$t)
8344: on ammattientarkastajan kirjallisesti käskettävä asianomaista
8345: työnantajaa tai hänen edustajaansa määrätyn ajan kuluessa
8346: korjaamaan epäkohdat (poist) pöytäkirJ·assa mainitulla ta-
8347: valla.
8348:      2. Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessakymme-
8349: nessä päivässä siitä kuin hän tai hänen edustaJansa on
8350: käskyn saanut alistaa Teollisuushallituksen tutkittavaksi.
8351: Teollisuushallitus älköön kumotko asianomaisen ammattien-
8352: tarkastajan määräystä, ennenkuin on kuullut ammattientar-
8353: kastajan selityksen sekä saamd tietoonsa kysymykse11 alaisessa
8354: liikkeessä tai yrityksessä olevain työntekijäin lausunnon asiasta.
8355: Teollisuushallituksen päätöksestä sellaisessa asiassa älköön
8356: valitusta tehtäkö.
8357:      3. Jos tapaturma tai hengenvaara on työntekijälle ilmei-
8358: sesti tarjona, voi tarkastaja kieltäii työnteon jatkamisen kun-
8359: nes vaara on poistettu tai Teollisuushallituksen päiitös asiasta
8360: saatu.
8361:      4. Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käskyä,
8362: jonka ammattientarkastaja on antanut ja jota ei määrä-
8363: ajassa ole alistettu Teollisuushallituksen tutkittvaksi tai
8364:  jonka mainittu virasto muuttaen tai muuttamatta on vah-
8365:  vistanut, on Teollisuushallituksen tämä ilmoitettava asian-
8366:  omaiselle ulosotonhaltijalle, jonka tulee panna niskoitte-
8367:  levalle uusi aika sekä uhkasakko tai muu seuraamus käs-
8368:  kyn täyttämiseksi.
8369: 
8370:                            7 §.
8371:     1. Ammattientarkastuksen virkamies älköön omistako
8372: tahi johtako teollisuuslaitosta älköönkä olko osallisena
8373: 16           1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8374: 
8375: teollisuutta varten perustetussa yhtiössä tai osuuskun-
8376: nassa. Älköön hän myöskään omistako patenttioikeutta
8377: sellaisissa yrityksissä käytettyihin valmistustapoihin, ko-
8378: neisiin tahi laitteisiin.
8379:     2. Ammattientarkastuksen virkamies on velvollinen
8380: olemaan ilmoittamatta ammattisalaisuutta, josta hän vir-
8381: ka-asemansa kautta saa tiedon, jollei sen ilmaiseminen ole
8382: välttämätön lainvastaisen menettelyn tai epäkohtain syyt-
8383: teeseen saattamiseksi. Älköön hän koettako saada tie-
8384: toonsa ammatinharjoittajan liikeasemaa.
8385: 
8386:                              8 §.
8387:      Työhuoneustoon on työnantaJan toimesta sopivaan paik-
8388: kaan Julkipantava tämä asetus, ammattientarkastuksen anta-
8389: mat ohjeet sekä ilmoitus ammattientarkastaJan ,ja hänen apu-
8390: laisensa nimestä ja asuinpaikasta.
8391: 
8392:                          9 §. (8.)
8393:     Tämä asetus astuu voimaan kuusi kuukautta sen anta-
8394: misen jälkeen. Sillä kumotaan asetus 15 p:ltä huhtikuuta
8395: 1889, mikäli se koskee (poist) ammattientarkastusta.
8396: 
8397: 
8398: 
8399: 
8400:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
8401: Hallsten, varapuheenjohtaja Erkko sekä jäsenet Björk-
8402: sten, Castren, Z., Helle (osittain), Hjelt, Jalava, Karhi,
8403: Kivioja, Kuusinen (osittain), Lundström, Nyström, Paasi-
8404: vuori, Pärssinen, Rannikko ja Sillanpää sekä osaksi vara-
8405: jäsenet Holmberg, Hänninen-Valpas, Kirves, Lonkainen ja
8406: Voipio.
8407: 
8408:      Heisingissä 28 päivänä lokakuuta 1909.
8409:                       Vastalause 1.                      17
8410: 
8411: 
8412: 
8413: 
8414:                    Vastalauseita.
8415:                              I.
8416:       Emme voi pitää läheskään riittävänä parannuksena
8417: sitä järjestelmää, minkä Valiokunnan enemmistön päättämä
8418: lakiehdotus ammattientarkastuksesta sisältää.
8419:       Että työväensuojeluslaeilla olisi käytännössä jotain
8420: merkitystä, riippuu suuressa määrin siitä, millä tavalla ja
8421: minkä järjestelmän mukaisesti niiden noudattamista val-
8422: votaan. Valiokunnan enE'mmistön taholta on kyllä väi-
8423: tetty, että on vaikeata, melkeinpä mahdotonta, järjestää
8424: ammattientarkastus siten, että aina voitaisiin kyllin tehok-
8425: kaasti valvoa, miten niitä asetuksia noudatetaan, jotka
8426: tarkoittavat työväen suojelemista eri työaloilla. Mieles-
8427: tämme kuitenkin voidaan, jos on hyvää tahtoa, ulottaa
8428: ammattientarkastus niin laajaksi, että se hyvin järjestet-
8429: tynä vastaa suuriakin toiveita.
8430: 
8431:       Siinä muodossa kuin valiokunnan enemmistön ehdo-         1 §.
8432: tus on, jäisi ammattientarkastuksen laajuus yksinomaan
8433: senaatin määrättäväksi. Kun kuitenkin tähänastinen koke-
8434: mus on osoittanut, että senaatti ei\ halua määrätä ammat-
8435: tientarkastuksen laajuutta riittäväksi, niin ehdotamme että
8436: ammattientarkastajain vähin lukumäärä tässä asetuksessa.
8437: määrätään.
8438:       Suuri epäkohta on siinä, että tarkastajat asetetaan      2 §.
8439: virkaansa rajattomaksi ajaksi. Tämä ikäänkuin takaa
8440: heille oikeuden vaikkapa hyvinkin huolimattomasti toi-
8441: mittaa virkatehtäviänsä, joten lain valvominen ja oh-
8442: jeiden antaminen tulisi yhä edelleen olemaan mielival-
8443: lasta riippuvaa. Ehdotamme sen vuoksi, että ammattientar-
8444: kastajat asetetaan virkaansa määrävuosiksi, korkeintaan
8445:                                                      2
8446:        18            1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8447: 
8448:        kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja että heillä on oikeus, jos
8449:        he toimensa kuunolleen täyttävät, tulla uudelleen virkaan
8450:        valituiksi.
8451:               Pätevänä syynä siihen, että nykyinen ammattientar-
8452:        kastus ei lähimainkaan ole vastannut tarkoitustaan, on
8453:        ollut se, kuten valiokunnan enemmistökin myöntää, että
8454:        tarkastajat, joitten valintaan ei työväestö ole saanut ottaa
8455:        osaa, ovat aivan vieraita niille kansanaineksille, joita työ-
8456:         väensuojelualait etupäässä koskevat. Valiokunnan enem-
8457:        mistökin on sitä mieltä että ammattientarkastuksen ollak-
8458:        seen pätevää täytyy ennen kaikkea nauttia työväestön
8459:        luottamusta. Kuitenkin heidän ehdotuksensa tarkastajain
8460:        asettamisesta syrjäyttää kokonaan työväestön. On luonnol-
8461:        lista, että tarkastajat valittuina herraapiireistä eivät voi kä-
8462:        sittää työväen tarpeita eikä niitä oloja, joissa työväestö elää.
8463:        .Meidän ehdotuksemme mukaan tulisi työväestö pääasialli-
8464:        seksi määrääjäksi ammattientarkastajain valinnassa.
8465:              Lähtien siitä periaatteesta, että ammattientarkastuksen
8466:        virkailijoiksi tulee etupäässä valituksi työntekijöitä, olemme
8467:        tämän §:n 3 kohtaan ehdottaneet määräyksen, missä virka-
8468:        kelpoisuusehdoksi asetetaan etupäässä se kokemus, minkä
8469:        ehdokas on työn ääressä saavuttanut. Nykyään jo löytyy
8470:        eri ammattialoilla tarpeeksi paljon sellaisia työntekijöitä,
8471:        joilla on riittävästi tekniikan tuntemusta sekä omaavat sel-
8472:        laisen sivistysmäärän kuin tällaiseen toimeen tarvitaankin.
8473: 
8474: 3 §.          Määräys, että tarkastajan tulee antaa työntekijöille
8475:        tilaisuutta hänen kanssaan yksityisesti puhella, on aivan
8476:        riittämätön, ensiksi sen vuoksi, että työntekijät, joista
8477:        muutamia vaivaa arkuus ja ujous, eivät rohkene omasta
8478:        alotteestaan käydä puheluun tarkastajan kanssa, ja toiseksi
8479:        -olisi tämä mahdotontakin sellaisissa tapauksissa, jolloin
8480:        työntekijät eivät edes tunne tarkastajaa eivätkä siis voisi
8481:        ~sittää tarkastajalle toivomuksiaan eikä saattaa tämän
8482:        tietoon lainvastaisia työoloja. Sen vuoksi ja kun ei siitä
8483:        hankaluutta tarkastajaliekaan tule olemaan, ehdotamme
8484:         sellaisen määräyksen asetukseen otettavaksi, että tarkas-
8485:        tajan tulee esitellä itsensä työntekijöille.
8486:                       Vastalause 1.                      19
8487: 
8488:        Työnantajain omistamat työväen asuntohuoneet eivät
8489: useastikaan vastaa terveys- eikä muitakan vaatimuksia,
8490: jonka vuoksi on mielestämme tarpeellista ulottaa tarkas-
8491: tusvelvollisuus näihinkin.
8492:        Yleisesti tunnettua meillä kuten muuallakin on se,
8493:  että työnantajat koettavat kiertää ja rikkoa työväensuo-
8494:  jeluslakeja, mutta heitä on harvoin saatettu rangaistuksen
8495: .alaiseksi m. m. siitä syystä, että työnantajat varsin usein
8496:  saavat ennakolta tietoonsa, milloin tarkastus tulee tapah-
8497:  tumaan ja ennättävät siksi ajaksi, kun tarkastusta
8498:  toimitetaan, poistaa tai peittää lainvastaiset epäkohdat ja
8499:  puutteellisuudet. Tämä ilmiö onkin herättänyt kiusallista
8500:  huomiota työväestössä ja tästä myös osaksi johtuu se,
8501: .ettei ammattientarkastajina yleensä ole ollut työväen luot-
8502: .tamusta. Edellä kerrotun johdosta ehdotammekin asetuk-
8503:  seen otettavaksi sellaisen määräyksen, ettei tarkastaja saa
8504: ,ennakolta ilmoittaa tulostaan työnantajalle.
8505: 
8506:       Varsin epäilyttävälle kannalle tulee kunnallinen am-     4 §.
8507: mattientarkastus jäämään valiokunnan enemmistön eh-
8508: .dotuksen mukaan, jossa jätetään senaatin toimeksi yksin-
8509: omaan määrätä, milloin jonkun kunnan tulee asettaa kun-
8510: nallinen ammattientarkastaja. Samoin, jos näiden valinta
8511: jätetään kunnanvaltuustojen tehtäväksi, on epäiltävää,
8512: eikö niiden valinta tule yhtä huonosti tehtyä, kuin yli-
8513: päänsä nykyään kaikkien kunnan virkailijoiden. Siis on
8514: mielestämme ainoa oikea keino, että työväen ammattijär-
8515: jestöt kullakin paikkakunnalla arvostelevat, milloin kun-
8516: nallisen ammattientarkastajan asettaminen on tarpeellista,
8517: sekä että ne valitsevat keskuudestaan tähän toimeen so-
8518: pivia henkilöitä.
8519: 
8520:       Tähän §:ään ehdotamme sellaisen muutoksen, että          5 §.
8521: tarkastajan tulee jokaisesta tarkastuksesta antaa pöytä-
8522: kirjanote työnantajalle sekä työntekijäin luottamusmiehelle.
8523: 
8524:      Sitä valiokunnan enemmistön ehdotusta emme myös-          6 §.
8525: kään saata hyväksyä, että ammattientarkastajan ja tämän
8526:        20            1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8527: 
8528:        apulaistarkastajan välinen toimivaH~-suhde jäisi halli-
8529:        tuksen määrättäväksi, koska hallitus voisi supistaa apu-
8530:        laistarkastajan toimivallan mitättömän vähiin, vieläpä
8531:        asettaa sen ammattientarkastajan mielivaltaisista määräyk-
8532:        sistä riippuvaksi, josta koko tarkastustoiminta varmaan
8533:        suuresti kärsisi. Välttämätöntä sen vuoksi on tässä ase-
8534:        tuksessa säätää sellainen oikeus ja toimivalta apulaistar-
8535:        kastajalle, että hänkin saa antaa kaikkia niitä käskyjä ja
8536:        määräyksiä, jotka ovat tarpeen työväen suojeluslakien nou-
8537:        dattamisessa ja niiden rikkomisen syytteeseen saattami-
8538:        sessa.
8539:               Tästä muutosehdotuksesta johtuu että yleensä eri
8540:        §§:issä käytämme sanaa >tarkastaja».
8541:             Kohtuuttoman pitkän ajan, kokonaista kolmekym-
8542:        mentä päivää on valiokunnan porvarillinen enemmistö
8543:        päättänyt myöntää valitusaikaa työnantajille sellaisessa
8544:        asiassa, jossa puolikin edellämainitusta ajasta jo on aivan riit-
8545:        tävä. Näin pitkää aikaa ei voi millään järkisyillä puo-
8546:        lustaa, ja kun päinvastoin on tärkeätä, että epäkohdat,
8547:        jotka usein saattavat olla hyvinkin suuret, pikaisesti kor-
8548:        jataan, niin ehdotamme tämän valitusajan neljäksitoista
8549:        päiväksi.
8550: 
8551: 7 §.        Kerrassaan löyhä on sellainen olettamus, jolla valio-
8552:        kunnan enemmistö on vastustanut sen ehdotuksen hyväk-
8553:        symistä, että tarkastajan on pidettävä salassa sen henki-
8554:        lön nimi, jonka ilmoituksen johdosta on tarkastus aiheu-
8555:        tunut. Sellainen väite ei pidä paikkaansa, että tällaisen
8556:        määräyksen ottaminen tähän asetukseen aiheuttaisi perät-
8557:        tömiä ilmiantoja; päinvastoin voisi olettaa, että juuri täl-
8558:        laisen määräyksen poisjääminen niitä aiheuttaisi sen vuoksir
8559:        että työntekijät, peläten kostotoimenpiteitä työnantajan
8560:        puolelta, eivät aina rohkenisi persanallisesti ilmoittaa epä-
8561:        kohdista tarkastajalle, vaan ehkä usein tekisivät sen esim ..
8562:        nimettömillä kirjeillä, joka taas olisi omiansa johtamaan
8563:        siihen että joskus perättömiäkin ilmoituksia tarkastajalle
8564:        tehtäisiin. Tämän vuoksi ja monista muistakin syistä pi-
8565:                          Vastalause 1.                        21
8566: 
8567: dämme tällaisen määräyksen asetukseen hyväksymistä erit-
8568: täin tärkeänä.
8569:      Tämän §:n 2 mom:n viimeisen lauseen ehdotamme
8570: poistettavaksi, koska työnantaja voisi sitä väärinkäyttäen
8571: kieltäytyä antamasta tarkastajalle lainvastaisten työolojen
8572: selville saamiseksi tarpeellisia tietoja.
8573: 
8574:     Asetuksen voimaan astumis-ajaksi riittää mielestämme            9 §.
8575: kolme kuukautta.
8576: 
8577:      Sen nojalla mitä edellä on sanottu, ehdotamme,
8578: 
8579:                  että Eduskunta hyväksyisi arm. esityksen näin
8580:             kztuluvana:
8581: 
8582: 
8583:                            Ase:tus
8584:                     ammattientarkastuksesta.
8585: 
8586:                               1 §.
8587:       1. Työväen suojelusta koskevain lakien ja asetusten
8588:  noudattamista valvoo, teollisuushallituksen ylivalvonnan
8589: alaisena, ammattientarkastus, johon kuuluu ylitarkastaja,
8590:  naispuolinen apulaisylitarkastaja sekä vähintään kaksitoista
8591:  miespuolista ja tarpeellinen määrä naispuolisia piiritar·kasta-
8592: jia kukin virantoimitusalueellaan.
8593:       2. Kullekin piiritarkastqjalle avuksi asetetaan työläisistä
8594:  kaksi tai useampia mies- tai naispuolisia apulaistarkastajia.
8595:       3. (PoistJ Tarkastuspiirien rajat määrää teollisuus-
8596:  hallituksen esityksestä Senaatti, joka myöskin johtosään-
8597:  nöllä tarkemmin järjestää ammattientarkastajain toiminnan·
8598: 
8599:                               2 §.
8600:      1. Ylitarkastajan ja naispuolisen apulaisylitarkasta-
8601: jan nimittää Senaatti teollisuushallituksen esityksestä kol-
8602:  meksi vuodeksi kerrallaan.
8603:      2. Piiritarkastajat ja apulaistarkastajat kussakin piirissä
8604: 22             1909. II Vp. -   V. M. -     Esit. N:o 3.
8605: 
8606: nimittää teollisuushallitus työväen ammattijärjestöjen ehdotuk-
8607: sen mukaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
8608:       3. Piiritarkastajiksi ja apulaistarkastajiksi valitaan työn-
8609: tekijöitä, jotka ovat täyttäneet kolmekymmentä vuotta ja vä-
8610: hintäin kymmenen vuotta työskennelleet tehtaissa, rakennuk-
8611: sella tai käsityöammateissa, tuntevat työväen suojeluslainsää-
8612: däntöä sekä omaavat yleistietoja terveydenhoidosta ja ylemmän
8613: kansakoulun oppimäärää vastaavat tiedot.
8614: 
8615:                                 3 §.
8616:       1. (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
8617:       2. (Poist) Tarkastajan pitää milloin hyvänsä hän ha-
8618: luaa, päästä työpaikkaan liikkeissä ja yrityksissä, jotka
8619: lain mukaan ovat ammattientarkastuksen alaisia, ja on
8620: hän oikeutettu jokaiselta yrityksessä tai liikkeessä palve-
8621: levalta henkilöltä saamaan vaatimiansa tietoja sekä muu-
8622: toin toimittamaan ne tutkimukset, joihin hänen virkaansa
8623: kuuluvat velvollisuudet voivat antaa aihetta. Tarkastajan
8624: tulee esitellä itsensä työntekijöille ja antaa näille tilaisuutta hä-
8625: nen kanssaan yksityisesti puhelia sE>kä i työpaikalla että
8626: sen ulkopuolella työnantajan tahi hänen edustajansa ole-
8627: matta saapuvilla.
8628:       3. Tarkastaja on niinikään velvollinen tarkastamaan huo-
8629:  nei~a, jotka työnantaja on luovuttanut asunnoiksi työväelle
8630:       4. Tarkastaja älköön edeltäpäin ilmoittako työnantajalle
8631: tai tämän edustajalle, milloin hän saapuu tarkastusta toimit-
8632: tamaan.
8633:                                 4 §.
8634:       1. (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
8635:       2. (Poist) Senaatin tulee, työväen: ammattijärjestöjen
8636: ehdotuksesta,, määrätä kuntia (poist) asettamaan erityisiä
8637: kunnallisia käsityöliikkeiden ja tilapäisten töiden tarkas-
8638: tajia. Kunnalliset tarkastajat valitsee paikkakunnan työ-
8639: väen ammattijärjestöt. Kunnallinen tarkastus on ammat-
8640: tientarkastuksen ylivalvonnan alainen ja toimii teollisuus-
8641: hallituksen antamien ohjeiden mukaan.
8642:      3. (Samoin kuin V aHokunnan ehdotuksessa.)
8643:                        Vastalause 1.                       23
8644: 
8645:                             5 §.
8646:       Toimitetusta tarkastuksesta on pöytäkirjan ote mak-
8647: sutta ja pyytämättä annettava työnantajalle tai hänen edus-
8648: tajalleen ja työntekijäin luottamusmiehelle. (Poist)
8649: 
8650:                                6 §.
8651:       1. Jos tarkastuksessa on havaittu, että olot tahi
8652: laitteet jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, on tar-
8653: kastajan kirjallisesti käskettävä:asiauomaista työnantajaa tai
8654: hänen edustajaansa määrätyn ajan kuluessa korjaamaan
8655: epäkohdat pöytäkirjassa mainitulla tavalla.
8656:       2. Sellaisen käskyn voi työnantaja neljässätoista päi-
8657: vässä siitä kuin hän tai hänen edustajansa on käskyn saa-
8658: nut alistaa Teollisuushallituksen tutkittavaksi. Teollisuus-
8659: hallitus älköön kumotko asianomaisen tm·kastajan mää-
8660: räystä, ennen kuin on kuullut tarkastajan selityksen sekä.
8661: saanut tietoonsa kysymyksen alaisessa liikkeessä tai yri-
8662: tyksessä olevain työntekijäin lausunnon asiasta. Teolli-
8663: suushallituksen päätöksestä sellaisessa asiassa älköön vali-
8664: tusta tehtäkö.
8665:       3. (Samoin kuin V aliakunnan ehdotuksessa.)
8666:       4. Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käskyä
8667: jonka tarkastaja on antanut ja jota ei määräajassa ole alis-
8668: tettu Teollisuushallituksen tutkittavaksi tai jonka mainittu
8669: virasto muuttaen tai muuttamatta on vahvistanut, on Teol-
8670: lisuushallituksen tämä ilmoitettava asianomaiselle ulos-
8671: otonhaltijalle, jonka tulee panna niskoittelevalle uusi aika
8672: sekä uhkasakko tai muu seuraamus käskyn täyttämiseksi.
8673: 
8674:                             7 §.
8675:       1. (Poist) Tarkastaja älköön omistako tahi johtako
8676: teollisuuslaitosta älköönkä olko osallisena teollisuutta var-
8677: ten perustetussa yhtiössä tai osuuskunnassa. Älköön hän
8678: myöskään omistako patenttioikeutta sellaisissa yrityksissä-
8679: käytettyihin valmistustapoihin, koneisiin tahi laitteisiin.
8680:        2. (Poist) Tarkastaja on velvollinen olemaan ilmoit-
8681: tamatta ammattisalaisuutta,josta hän virka-asemansa kautta
8682: 24           1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8683: 
8684: saa tiedon, jollei sen ilmaiseminen ole välttämätön lain-
8685: vastaisen menettelyn tai epäkohtain syytteeseen saattami-
8686: seksi. (Poist.)
8687:       3. Kun tarkastajalle on tehty ilmoitus työväensuojelusta
8688: tarkottavain lakien tai asetust&n rikkomisesta, on ilmoittajan
8689: nimi salassa pidettävä.
8690:                          8 §.
8691:      (Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.)
8692: 
8693:                           9 §.
8694:      Tämä asetus astuu voimaan kolme kuukautta sen an-
8695: tamisen jälkeen. Sillä kumotaan asetus 15 p:ltä huhti-
8696: kuuta 1889, mikäli se koskee ammatin tarkastusta.
8697: 
8698: 
8699: 
8700:      Helsingissä, 28 p:nä lokakuuta 1909.
8701: 
8702:      Edv. Helle.                        Oskari Jalava.
8703:      William Lundström.               . 0. W. Kuusinen.
8704:      Miina Sillanpää.                   Matti Paasivuori.
8705:                       Hilja Pärssinen.
8706:                        Vastalause II.                     25
8707: 
8708: 
8709: 
8710: 
8711:                              II.
8712: 
8713:       Käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen 1 § edellyt-
8714: tää työväenapulaisten asettamista ammattientarkastajain
8715: avuksi. Tähän nähden on työväenasiainvaliokunnan enem-
8716: mistö esittänyt sen mielipiteen, että pääpaino on pantava
8717: siihen, että nämä virkailijat kuuluvat n. s. työväenluok-
8718: kaan. En ole voinut yhtyä sellaiseen rajoitukseen, kun
8719: ei ole pätevästi näytettävissä, ettå sivistyksen ja teknil-
8720: listen tietojen, ammattitaidon yhteydessä, pitäisi tässä
8721: kohden olla vähemmän tärkeät kuin se seikka, mihin
8722: yhteiskuntaluokkaan henkilö kuuluu. Yhtä vähän saattaa
8723: ansiona. pitää sitä että, niinkuin valiokunnassa on huo-
8724: mautettu, apulaisen miltei ainoana todellisena edellytyk-
8725: senä (paitsi kansakoulusivistystä tai vastaavaa tietomäärää)
8726: olisi oleva, että hän on »vähintään 10 vuotta ollut am-
8727: mattityöntekijänä>, toisin sanoen suu tarina, räätälinä, puu-
8728: seppänä tai minkä muun yksipuolisen ammattityön teki-
8729: jänä tahansa, sen sijaan että olisi koettanut saavuttaa
8730: erikoisesti apulaistoimeen hyvin soveltuvaa kehitystä.
8731: Sellaisena kehityksenä mainittakoon hyvin suoritettu
8732: ammattikoulun oppijakso, teollisuuskoulututkinto tai vas-
8733: taava teknillinen tietomäärä sekä esimerkiksi viiden vuo-
8734: den käytännöllinen harjaantumns useissa eri ammateissa
8735: ja erilaatuisissa teollisuuslaitoksissa, mahdollisesti ulko-
8736: maiset ammattiopinnot, ehkenpä joku määrä korkeampaa-
8737: kin teknillistä valmistusta.
8738:       Tämän eriävän mielipiteeni johdosta rohkenen Edus-
8739: kunnalle kunnioittaen ehdottaa: että 1 §:n 2 momentissa
8740: sana    >työläisapulaisia> vaihdetaan sanaan »apulaisia,,
8741: 26           1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8742: 
8743: jotta jäisi mahdollisuus sen Saksan valtakunnassa ja
8744: useissa muissa suurissa teollisuusmaissa käytännössä ole-
8745: van järjestelmän käytäntöön saattamiseen, jonka mukaan
8746: apulaiset voivat olla lähtöisin mistä yhteiskuntaluokasta
8747: tahansa - olla >työntekijöitä> yhtä hyvin kuin »herroja>
8748: -kunhan vain ei hakukelpoisuusvaatimuksia aseteta suurem-
8749: miksi, kuin että todella etevä, alkeellisen teknillisenjakoulu-
8750: sivistyksen omaava työntekijäkin voi päästä sellaiseen
8751: virkaan. Puheena olevan järjestelmän mukaan voi apu-
8752: lainen, 6 vuotta menestyksellä hoidettuaan apulaistointaan
8753: ja lisäksi suoritettuaan korkeammat opinnäytteet, Saksassa
8754: n. s. >asessorintutkinnom, yletä ammattientarkastajaksi.
8755: Jollei hän suorita sellaista tutkintoa, pysyy hän ammat-
8756: tientarkastuksessa edelleen apulaisena.
8757:       Tällaisella järjestyksellä on järkevä tarkoitus, nimit-
8758: täin paitsi apulaisen myötävaikutusta ammattientarkastuk-
8759: sessa myös henkilöjen kehittäminen taitavasti hoitamaan
8760: ammattientarkastajan monipuolisia vaativia tehtäviä, eikä
8761: pyrkimys ainoastaan tyydyttää harhaan suuntautunutta
8762: mielipidettä.
8763: 
8764: 
8765:      Asetusehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan on jokai-
8766: nen työpaikka tarkastettava vähintään kerran vuodessa.
8767: Sellainen määräys on mahdoton noudattaa ja sitä paitsi
8768: mahdoton.
8769:      Niin laajalle kuin asetus ulottuu ovat m. m. tilapäi-
8770: setkin työpaikat sen alaisia, jota paitsi lukuisia yrityksiä
8771: on ainoastaan sesongittain tahi epäsäännöllisesti toimin-
8772: nassa. Asetus teollisuusammattityöstä edellyttää työnanta-
8773: jalle kaksi viikkoa taikka kuusi kuukautta ilmoitusvelvolli-
8774: suuden täyttämistä varten. ilmoituksen voi tehdä paikallis-
8775: viranomaisten, Teollisuushallituksen tai ylitarkastajan viras-
8776: ton välityksellä ammattientarkastajalle, jonka pääasiallisem-
8777: pana virantoimituksena on virkamatkain tekeminen, joten
8778: hän ei ole aina tavattavissa. Näin ollen tyytyy työväenasiain-
8779: valiokunnan ehdottamain määräysten ilmeisestikin pakot-
8780:                        Vastalause II.                       27
8781: 
8782: taa virkamiestä rikkomaan lakia, kun hän monessa tapauk-
8783: sessa ei voi toivoa ajoissa saavansa edes tietoa kaikista
8784: työpaikoista. Muutaman päivän tai viikon kestävissä työ-
8785: yrityksissä 8i tarkastaja ilmeisesti myöskään aina voi vuo-
8786: den kuluessa käydä alinomaa järkyttämättä piiriään varten
8787: laadittua matkasuunnitelmaa ja tekemättä mahdottomaksi
8788: kaikkea järjestystä toiminnassaan. Vielä vähemmin voi
8789: ammattientarkastusta velvoittaa vastaamaan siitä, että jo-
8790: kainen työpaikka! tulee vuoden kuluessa tarkastetuksi, kun
8791: sen asiana ei ole määrätä että «tarpeellinen luku ammat-
8792: tientarkastajia asetetaan>.
8793:      Valaistakoon vielä esimerkeillä tuollaisen lainmääräyk-
8794: sen mahdottomuutta.
8795:      Maassamme on joukko laitoksia, jotka eivät kaipaa
8796: silmälläpitoa samassa määrässä kuin muut. Niinpä on
8797: meillä m. m. 1,813 tullijauhomyllyä, joiden luku siis on
8798: suurempi kuin varsinaisten tehdasten, joita on 1,230 (sahat
8799: ja tiilitehtaat lukuunotettuina 2,048). Kaikkein useimmat
8800: näistä myllyistä käyvät veden tai tuulen voimalla, niitä
8801: hoitaa yksi mylläri ja ne ovat toimessa aivan epäsäännöl-
8802: lisesti jonkun viikon tai kuukauden vuodessa. Ei ole mi-
8803: tään järkevää aihetta kustantaa kallista tarkastajain ja
8804: apulaisten joukkoa vuosittain kiertelemään näissä ja muissa
8805: niiden tapaisissa pienissä helppohoitoisissa yrityksissä, jotka
8806: laatunsa mukaan enintään vaativat tarkastusta likimain
8807: joka kolmas- tai viides vnosi, jos niinkään usein.
8808:      Edellä olevaan perusteluun nojaten rohkenen kunnioit-
8809: taen ehdottaa
8810: 
8811:                 että 3 §:n 1 mom. poistettaisiin ja tarkastus-
8812:            käyntien tehokkuutta koskeva määräys otettaisiin
8813:            Senaatin maamme ammattientm·kastukseUe annelia-
8814:            vaan johtosäiintöön sen mukaisesti kuin on laita
8815:            sekä Arm. esityksessä että myöskin nykyään voi-
8816:            massa olevissa asetuksissa.
8817: 28           1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8818: 
8819:      Ammattientarkastajane kuuluvain monenlaatuisten
8820: toimitusten mukana seuraa myös melkoinen kansliatyö,
8821: niinkuin vuosikertomuksen laatiminen, aineiston kerääminen
8822: ja järjestäminen tapaturmatilastoa varten, rekisterikirjan,
8823: päiväkirjan, kassakirjan pitäminen, tarkastusta koskevain
8824: muistoonpanojen tekeminen, kirjallisten määräysten anta-
8825: minen työnantajille, viranomaisten vaatimain lausuntojen
8826: antaminen, laaja kirjeenvaihto y. m. Ylenmääräisen kans-
8827: liatyön haitat ilmenevät siinä, että ammattientarkastajan
8828: täytyy laiminlyödä päätehtävänsä, tehdasten tarkastus.
8829:      Työväenasiainvaliokunnan enemmistö on sen sijaan
8830: että olisi kansliatyötä vähentänyt, turhanpäiten sitä tun-
8831: tuvasti lisännyt. Ehdotuksen mukaan velvoitettaisiin ni-
8832: mittäin ammattientarkastaja antamaan pöytäkirjanotteita
8833: sekä työnantajille että työväelle sellaisissakin tapauksissa,
8834: jotka usein eivät mitenkään koske työntekijäin etuja.. Kun
8835: nmmattientarkastaja nykyoloissa vuosittain tekee suulli-
8836: sesti tai kirjallisesti satoja vähäpätöisempiä ja tärkeämpiä
8837: muistutuksia, lausuu toivomuksia, määrää tehtaissa toi-
8838: meenpantavaksi muutoksia ja parannuksia, täytyy 5 §:n
8839: mukaan kaikki nämä useinkin pienet yksityisseikat seli-
8840: tellä ja merkitä pöytäkirjaan laadittavaksi kolmin kappa-
8841: lein, joista yksi jää kansliaan, yksi on annettava työn-
8842: antajalle ja vieläkin yksi >työntekijäin luottamusmiehelle:.,
8843: jommoisesta toimihenkilöstä eivät asetukset mitään mai-
8844: nitse. Tarkastaja ei voi joka käynnillään saada selville,
8845: kuka tehtaan työntekijöistä sillä kerralla nauttii toveriensa
8846: luottamusta, vielä vähemmän voi tämä aina, esim. vuoro-
8847: työn aikana, olla saapuvilla tarkastusta toimitettaessa.
8848: Puheena oleva lain määräys perustuu siten edellytykseen,
8849: jota ei nykyään ensinkään ole olemassa maamme tehdas-
8850: laitoksissa.
8851:      Paitsi edellä mainittuja kenties satoihin: monisteltuina
8852: tuhansiinkin nousevia pöytäkirjanotteita määrää 6 §:n 1
8853: mom. erinäisissä tapauksissa vielä annettavaksi kirjallisen
8854: käskyn siitä, mitä ammattientarkastaja on tarkaRtustilai-
8855:                        Vastalause II.                          29
8856: 
8857: suudessa pidetyssä ja työnantajalle jo annetussa pöytäkir-
8858: jassa määrännyt.
8859:      Tuollainen kynästely ei voi vaikuttaa muuta kuin
8860: ehkäisevästi tarkastuksen tehokkuuteen sekä kenties vielä
8861: siihen, että tarkastaja on muistutuksia tekemättä vain sen
8862: vuoksi ettei hän aina katso voivansa ehtiä laatimaan kaik-
8863: kia niitä kirjelmiä ja tapaamaan kaikkia niitä henkilöjä,
8864: joita pienimmänkin muistutuksen johdosta olisi tarpeen.
8865:      Edellä olevaan perusteluun viitaten rohkenen Edus-
8866: kunnalle kunnioittaen ehdottaa, että 5 § hyväksyttäisiin
8867: näin kuuluvana:
8868: 
8869:                 TyönantaJan tai hänen edustaJansa tulee kor-
8870:           vauksetta pyynnöstä saada ote tarkastuksessa teh-
8871:           dystä pöytäkirjasta sekä työntekiJän, kun pöytä-
8872:           kirJa koskee hänen tekemiään valituksia tai muis-
8873:           tutuksia,
8874: 
8875: sekä että 6 §:n 1, 2 ja 3 mom. hyväksyttäisiin pääasiassa
8876: Arm. esityksen mukaisesti näin kuuluvina:
8877: 
8878:                  Jos tarkastuksessa on havaittu, että olot tahi
8879:           laitteet Jollakin työpaikalla eirät ole lainmukaisia,
8880:           on ammattientarkastaJan kirJallisesti käskettävä asian-
8881:           omaista työnantaJaa tai hänen edustaJaansa mää-
8882:           rätyn aJan kuluessa ja sen ohessa tarkemmin mai-
8883:           nitulla tavalla korJaamaan epäkohdat.
8884:                  Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessa-
8885:           kymmenessä päivässä siitä kuin hän tai hänen
8886:           edustaJansa on käskyn saanut alistaa Teolli-
8887:           suushallituksen tutkittavaksi. Teollisuushallituksen
8888:           päätöksestä sellaisessa asiassa älköön valitustatehtäkö.
8889:                  Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käs-
8890:           kyä, Jonka ammattientarkastaJa on antanut Ja jota
8891:           ei miiiiräajassa ole alistettu Teollisuushallitulesen
8892:           tutkittavaksi tai jonka mainittu virasto muuttaen
8893:           tai mttuttamatta on vahvistanut, on Teollisuushal-
8894: .30          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8895: 
8896:            lituksen tämä ilmoitettava asianomaiselle ulosoton-
8897:            haltijalle, jonka tulee panna niskoittelevalle uusi
8898:            aika sekä uhkasakko tai muu seuraamus käskyn
8899:            täyttämiseksi.
8900: 
8901:       Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1909.
8902: 
8903: 
8904:                                               Vera Hjelt.
8905:       Vastalauseeseen yhtyy
8906:                                          K. E. Björksten.
8907:       Vastalauseeseen mikäli se koskee 3 §:n 1 mom., 5
8908: §:ää ja 6 §:ää yhdyn
8909:                                            Zach. Castren.
8910:       Vastalauseeseen yhtyy, mikäli se koskee 3 §:n 1 mom.
8911: 
8912:                                            Onni Hallsten.
8913:      Edellä olevaan vastalauseeseen, mikäli se koskee 3
8914: §:n 1 mom. ja 6 §:ää, yhtyy
8915:                                              Eero Erkko.
8916:                        Vastalause 111.                       31
8917: 
8918: 
8919: 
8920: 
8921:                              III
8922: 
8923:        Valiokunta on ehdottanut että käsillä olevan asetus-
8924: ·ehdotukseu 2 §:ään otettaisiin määräys siitä, mitkä am-
8925: mattientarkastuksessa toimivat tarkastajat olisivat Suomen
8926:  Senaatin, mitkä Teollisuushallituksen nimitettävät, liittäen
8927: siihen vielä määräyksen, että edellisten nimittäminen on
8928:  tapahtuva Teollisuushallituksen esityksestä. On kuitenkin
8929:  aina katsottu että maan hallintoa hoitavien virkamiesten
8930:  nimittäminen on hallituksen asia, ja saattaa niin ollen hal-
8931:  litsija hallinnollista lainsäädäntötietä määrätä näitä vir-
8932:  koja täytettäessä noudatettavia muotoja. Koska Valiokun-
8933:  nan ehdotus tässä kohden jyrkästi poikkeaa edellä maini-
8934:  tusta katsantokannasta ja puheena olevan määräyksen ot-
8935: taminen asetukseen epäilemättä johtaisi sellaisiin selkkauk-
8936:  siin, joita on syytä välttää, saan kunnioittaen ehdottaa
8937: .että Eduskunta hyväksyisi asetusehdotuksen 2 §:n sellai-
8938:  sena kuin se on armollisessa esityksessä, eli näin kuulu-
8939: vana:
8940:                             2 §.
8941:                 Pätevyysehdoista ammattientarkastuksen virkoi-
8942:            hin kuin myöskin nimittämistavasta sekä niihin
8943:            kuuluvista palkka- ja muista eduista säädetään
8944:            hallinnollista tietä.
8945:      Helsingissä, lokakuun 28 päivänä 1909.
8946: 
8947:                                          Onni Hallsten.
8948:      Edellä olevaan yhtyvät:
8949:      Eero Erkko.                          Zach. Castren.
8950:      Juho Rannikko.                       K. E. Björksten.
8951:      Vera Hjelt.                          Väinö Nyström.
8952:        32           1909. H Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
8953: 
8954: 
8955: 
8956: 
8957:                                     IV.
8958: 
8959: 3 §.        Määräys että ammattientarkastuksen tulee tapahtua,
8960:        vähintään kerran vuodessa jokaisella työväen suojelusta
8961:        koskevain asetusten alaisella työpaikalla, veisi siihen että
8962:        tarkastajain luku olisi määrättävä ylen suureksi. Mutta
8963:        kun tarkastus sittenkään ei kävisi kaikissa lyhytaikaisissa
8964:        rakennus- ynnä muissa satunnaisissa työpaikoissa mahdol-
8965:        liseksi, eikä tarkastus ole tarpeen vaatima vähäisissä käsi-
8966:        työpaikoissa maalla, joissa epäkohtia ei ole ainakaan suu-
8967:        remmassa määrässä kuin muissakaan maalaistyöläisoloissa,
8968:        niin olisi 3 §:n 1 momentti ehdotuksesta poistettava.
8969: 
8970: 4 §.        Koska ammattientarkastus muutenkin on valtion jär-
8971:        jestettävä ja kustannettava, tuntuu minusta kohtuutto-
8972:        malta että kunnille missään tapauksessa pannaan velvol-
8973:        lisuuksia ja rasituksia tarkastuksen tähden. Tässä tarkoi-
8974:        tuksessa asetusehdotuksen 4 §:ään tehty 2 momentti olisi
8975:        sns siitä kokonansa poistettava.
8976: 
8977: 6 §.        Poistettava olisi niinikään 6 §:n 2 momentin toinen
8978:        lause, sen määräykset kun ilmeisesti käytännössä vain syn-
8979:        nyttäisivät turhia vaikeuksia asiain ratkaisussa.
8980: 
8981:             Helsingissä, Lokak. 28 p. 1909.
8982: 
8983:                                                 Väinö Nyström.
8984:                            Vastalause V.                     33
8985: 
8986: 
8987: 
8988: 
8989:                                 V.
8990: 
8991:                         6 § 3 momentti.
8992:      Valiokunta ehdottaa 6 §:ään lisättäväksi 3:nnen mo-
8993: mentin, jonka mukaan tarkastajalla tulisi olemaan rajaton
8994: valta kieltää työnteon jatkamisen, jos hänen mielestään
8995: >tapaturma tai hengenvaara on työntekijälle ilmeisesti tar-
8996: jona.> Kun jonkunlainen tapaturmanvaara saattaa missä
8997: teollisuustyössä tahansa olla aina tarjona, voisi tarkas-
8998: taja siis oman personailisen näkökantansa mukaan pie-
8999: nimmänkin näennäisen aiheen vuoksi seisauttaa vaikka
9000: kokonaisen suuren teollisuuslaitoksen ja siten saada ai-
9001: kaan suurta vahinkoa sekä työnantajalle että tekijöille.
9002: Tämä valta tulisi olemaan, paitsi varsinaisilla ammattien-
9003: tarkastajina, myöskin apulais- ja kunnallisilla tarkastajilla,
9004: joilla tuskin aina voi edellyttää olevan tarpeeksi asian-
9005: tuntemusta voidakseen sitä oikein käyttää. Mielestäni
9006: olisi momentin ulottuvaisuus sen vuoksi rajoitettava vain
9007: sellaisiin tapauksiin, jolloin ilmeinen hengenvaara on tar-
9008: jona ja ehdotan siis
9009: 
9010:                  että Eduskunta hyväksyisi 6 §:n 3 momen-
9011:            tin näin kuuluvana:
9012:                   3. Jos hengenvaara on työntekijälle ilmei-
9013:            sesti tarjona, voi tarkastaja kieltää työnteon jatka-
9014:            misen kunnes vaara on poistettu tai Teollisuus-
9015:            hallituksen päätös asiasta saatu.
9016:      Helsingissä 28 p. lokak. 1909.
9017:                                            Eero Erkko.
9018:      Edellä olevaan yhtyvät
9019:              Vera Hjelt.                   z. Castren.
9020:                                                          3
9021: 34          1909. II Vp. -    V. M.- Esit. N:o 3.
9022: 
9023: 
9024: 
9025: 
9026:                                VI.
9027: 
9028:       Tämä asetus määrää ammattien tarkastuksen vel-
9029: vollisuuksia ja oikeuksia tarkastukseen nähden, eikä
9030: yleensä sisällä suoranaisesti työnantajaan kohdistuvia sään-
9031: nöksiä. Koska näin ollen eivät ne määräykset, joita valio-
9032: kunta on ehdottanut otettaviksi sen lisäämään 8 §:ään
9033: sovellu tähän lakiin, ehdotan kunnioittaen
9034: 
9035:                  että 8 § poistettaisiin dsetuksesta.
9036: 
9037:      Helsi;ngissä, lokakuun 28 päivänä 1909.
9038: 
9039:                                                   Onni Hallsten.
9040:      Tähän yhtyy
9041: 
9042:      Zacb. Castren.                               Vera Hjelt.
9043:      K. E. Björksten.                             L. Kivioja.
9044: 
9045: 
9046: 
9047: 
9048:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
9049:            1909. II Vp. - S. V. M. - Esit. N:o 3.
9050: 
9051: 
9052: 
9053: 
9054:                  Suren valiokunnan mietintö N:o 15 Kei-
9055:           sariiHsen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka
9056:           sisältää ehdotuksen armolliseksi asetukseksf ammat-
9057:           tientarkastuksesta.
9058: 
9059:     Käsiteltyänsä Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä
9060: N :o 2 olevaa ehdotusta asetukseksi ammattientarkastuk-
9061: sesta Suuri valiokunta on päättänyt ehdottaa siihen tehtä-
9062: väksi eräitä muutoksia, jotka käyvät selville seuraavasta.
9063:     Armollisessa esityksessä olevan 2 § :n sijaan on Työ- 2 §.
9064: väenasiainvaliokunta ehdottanut otettavaksi uuden pykä-
9065: län, jossa määrätään, että ylimmät ammattientarkastus-
9066: viranomaiset nimittää Keisarillinen Senaatti, samalla kuin
9067: ammattientarkastajain ja niiden työläisapulaisten nimit-
9068: täminen olisi Teollisuushallituksen asiana. Suuren valio-
9069: kunnan mielestä näyttää kuitenkin olevan mahdollista hy-
9070: väksyä armollisen esityksen ehdotus, koska sellaiset asiat
9071: kuin tässä pykälässä puheenaolevat yleensä järjestetään
9072: hallintotoimin.
9073:     Kun tarkastuksen toimittaminen vähintään kerran vuo- 3 §.
9074: dessa jokaisella työväensuojelusta koskevain asetusten
9075: alaisella työpaikalla voisi käydä sangen vaikeaksi, eivätkä
9076: olot kaikilla työaloilla vaadi tällaisen ehdottoman mää-
9077: räyksen säätämistä, on Suuri valiokunta päättänyt ehdot-
9078: taa, että tarkastuksen tulee tapahtua kerran vuodessa mi-
9079: käli mahdollista on. Siten säännöksen sanamuoto tulee
9080: sisältämään viittauksen siitä, mihin ammattientarkastuk-
9081: sen on tässä suhteessa pyrittävä.
9082:     Sitä lisäystä, jonka Työväenasiainvaliokunta on ehdot- 6 §·
9083: tanut 6 §:n 2 momenttiin, ei Suuri valiokunta ole katsonut
9084:     2           1909. II Vp.- S. V. M.- E11it. N:o 3.
9085: 
9086:      tarpeelliseksi,koska Teollisuushallitus valitusasiassa ilman
9087:      erityjstä säännöstäkin kyllä vaatii tarkastajan selityksen
9088:      ja kuulustaa asianomaisia työntekijöitä milloin siihen
9089:      aihetta on.
9090:          Jotta 6 §:n 4 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tuli-
9091:      sivat täysin tehokkaiksi, on Suuren valiokunnan mielestä
9092:      ulosotonhaltija nimenomaan oikeutettava antamaan käskyn
9093:      työn heti keskeyttämisestä työpaikalla, jossa ei tahdota
9094:      noudatta&. tapaturman tai hengenvaaran ilmeisesti uhatessa
9095:      annettuja määräyksiä.
9096: 7 §.     Työväenasiainvaliokunnan mietintöön liitetyssä I vas-
9097:      talauseessa olevan ehdotuksen mukaisesti on Suuri valio-
9098:      kunta asetusehdotuksen 7 §:n 3 momentiksi ottan'ut mää-
9099:      räyksen, jonka mukaan työväensuojelusta tarkoittavain
9100:      lakien ja asetusten rikkomisen ilmoittajan nimi on salassa
9101:      pidettävä. Jotta tätä ei voitaisi käsittää niin, että mai-
9102:      nittu salassapitovelvollisuus ulottuisi öikeudenkäynteihin-
9103:      kin ja ilmeisesti perättömiin ilmoituksiin, on Suuri valio-
9104:      kunta katsonut olevan syytä asetuksessa nimenomaan osot-
9105:      taa, että se ei ole tarkoitus.
9106:          Paitsi edellämainittuja muutosehdotuksia on Valio-
9107:      kunta ehdottanut puheenaolevaan asetusehdotukseen eräitä
9108:      muodollisia korjauksia.
9109:          Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, Suuri valiokunta
9110:      kunnioittaen ehdottaa,
9111: 
9112:                      että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
9113:                tusehdotuksen näin kuuluvana:
9114: 
9115: 
9116: 
9117:                              Asetus
9118:                     ammattientarkastuksesta.
9119: 
9120:                                 1 §.
9121:          Työväensuojelusta koskevain lakien ja asetusten nou-
9122:     dattamista valvoo, Teollisuushallituksen ylivalvonnan
9123:                      Ammattien tarkastus.                   3
9124: 
9125: alaisenil., ammaW.ent~trkastus, johon kuuluu ylitarkastaja,
9126: naispuolinen apulaisylitarkastaja sekä tarpeeksi monta mies-
9127: puolista ja naispuolista ammat.tientarkastajaa.
9128:       Ammattientarkastajille avuksi asetetaan, Teollisuus-
9129: hallituksen määräyksestä, työläisapulaisia tarpeen mukaan.
9130:        Ammattientarkastajain luvun ja tarkastuspiirien rajat
9131: määrää Keisarillinen Senaatti, joka myöskin johtosäännöllä
9132: tarkemmin järjestää ammattientarkastuksen toiminnan.
9133: 
9134:                                  2 §.
9135:       Pätevyysehdoista }a nimittämisestä ammattientarkastuk-
9136: sen virkoihin sekä niihin kuulnvista palkka- ja muista eduista
9137: säädefiiå'n haUinnollista tietä.
9138: 
9139:                              3 §.
9140:       Tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista vähintään
9141: kerran vuodessa jokaisella työväensuojelusta koskevain ase-
9142: tusten alaisella työpaikalla.
9143:       Ammattientarkastuksen puolesta toimivan virkamie-
9144: hen pitää, milloin hyvänsä hän haluaa, päästä työpaikkaan
9145: liikkeissä ja yrityksissä, jotka lain mukaan ovat ammat-
9146: tientarkastuksen alaisia, ja on hän oikeutettu jokaiselta
9147: yrityksessä tai liikkeessä palvelevalta henkilöltä saamaan
9148: vaatimiansa tietoja sekä muutoin toimittamaan ne tutki-
9149: mukset, joihin hänen virkaansa kuuluvat velvollisuudet
9150: voivat antaa aihetta. Tarkastajan tulee myöskin antaa
9151: työntekijöille tilaisuutta hänen kanssaan yksityisesti puhelia
9152: sekä työpaikalla että sen ulkopuolella työnantajan tahi
9153: hänen edustajansa olematta saapuvilla.
9154:       Tarkastaja on niinikään oikeutettu katsastamaan huo-
9155: neita, jotka työnantaja on luovuttanut asunnoiksi työväelle.
9156: 
9157:                              4 §.
9158:       Terveydenhoito- ja kunnallislautakuntain pitää kai-
9159: kessa, mikä niiden tehtäviin kuuluu, antaa ammattien-
9160: tarkastukselle tarpeellista apua, ja (poist) erityisesti ovat
9161: ta'rkastajat oikeutetut saamaan näiden viranomaisten myötä-
9162: 4         1909. II Vp. - S. V. M. - Esit. N:o 3.
9163: 
9164: vaikutusta käsityöliikkeiden ja kunnissa esiintyväin pienten,
9165: tilapäisten töiden tarkastuksessa sekä työväenasunto~olojen
9166: silmälläpidossa.
9167:       Keisarillinen Senaatti on oikeutettu, milloin tar-
9168: peelliseksi katsoo, määräämään kuntia, etupäässä kaupun-
9169: keja, kauppaloita ja taajaväkisiä maalaisyhdyskuntia aset-
9170: tamaan erityisiä kunnallisia käsityöliikkeiden ja tilapäisten
9171: töiden tarkastajia. Kunnalliset tarkastajat valitsee kau-
9172: pungissa kaupunginvaltuusto ja maalla kunnanvaltuusto
9173: taikka, missä sellaista ei ole, kuntakokous. Kunnallinen tar-
9174: kastus on ammattientarkastuksen valvonnan alainen ja toimii
9175: Teollisuushallituksen antamain ohjeiden mukaan.
9176:       Asianomaisten piiri-, kaupungin- tai kunnanlääkä-
9177: rien sekä ammattivaltuustojen tulee niinikään ammattien-
9178: tarkastajan pyynnöstä avustaa häntä tarpeellisilla tiedoilla
9179: sekä asianomaisten kaupunkiviranomaisten ja kruununpal-
9180: velijain antaa tarkastajalle tarvittaessa virka-apua.
9181: 
9182:                              5 §.
9183:       Toimitetusta tarkastuksesta on pöytäkirjanote annet-
9184: tava työnantajalle tai hänen edustajalleen ja työntekijäin
9185: luottamusmiehelle, kun tarkastuksessa on huomattu olevan
9186: syytä johonkin muistutukseen taikka korjauksia tai paran-
9187: nuksia on määrätty tehtäväksi, sekä pyydettäessä muissa-
9188: kin tapauksissa (poist.) Näistä pöytäkirjanotteista älköön
9189: maksua otettako.
9190:                               6 §.
9191:       Jos tarkastuksessa on havaittu, että olot tahi laitteet
9192: jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, on ammattien-
9193: tarkastajan kirjallisesti käskettävä asianomaista työnantajaa
9194: tai hänen edustajaansa määräajan kuluessa korjaamaan
9195: epäkohdat pöytäkirjassa mainitulla tavalla.
9196:       Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessakymmenessä
9197: päivässä siitä, kuin hän tai hänen edustajansa on käskyn
9198: saanut, alistaa Teollisuushallituksen tutkittM'aksi. (Poist.)
9199: Teollisuushallituksen päätöksestä sellaisessa asiassa älköön
9200: valitusta tehtäkö.
9201:                       Amma.ttlentalkastua..
9202: 
9203:       Kun tapaturma tai hengenvaara on työntekijälle il-
9204: meisesti tarjona, voi tarkastaja kieltää. työnteon jatkamisen,
9205: kunnes vaara on poistettu tai Teollisuushallituksen päätös
9206: asiasta saatu.
9207:       Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käskyä, jonka
9208: ammattientarkastaja on antanut ja jota ei määräajassa ole
9209: alistettu Teollisuushallituksen tutkittavaksi tai jonka mai-
9210: nittu virasto muuttaen tai muuttamatta on vahvistanut, on
9211: Teollisuushallituksen tämä ilmoitettava asianomaiselle ulos-
9212: otonhaltijalle, jonka tulee panna niskoittelevalle uusi aika
9213: sekä uhkasakko tai muu seuraamus käskyn täyttämiseksi.
9214: Jos 3 momentissa mainituissa tapauksissa niskoitellaan, tulee
9215: ulosotonhaltiJan sen ohessa ryhtyä toimenpiteisiin työn heti
9216: keskeyttämiseksi.
9217:                                 7 §.
9218:       Ammattientarkastuksen virkamies älköön omistako
9219: tahi johtako teollisuuslaitosta älköönkä olko osallisena
9220: teollisuutta varten perustetussa yhtiössä tai osuuskun-
9221: nassa. Älköön hän myöskään omistako patenttioikeutta
9222: sellaisissa yrityksissä käytettyihin valmistustapoihin, ko-
9223: neisiin tahi laitteisiin.
9224:       Jos ammattientarkastuksen virkamies (poistJ virka-
9225: asemansa kautta saa tiedon ammattisalaisuudesta, älköön sitä
9226: ilmoittako, ellei sen ilmaiseminen ole välttämätön lainvas-
9227: taisen menettelyn tai epäkohtain syytteeseen saattamiseksi.
9228: Älköön hän koettako saada tietoonsa ammatinharjoittajan
9229: liikeasemaa.
9230:       Kun tarkastaJalle on tehty ilmoitus työväensuoJelusta
9231: tarkoittavain lakien tai asetusten rikkomisesta, on ilmoittaJan
9232: nimi salassa pidettävä, Jollei asia tule tuomioistuimen käsittelyn
9233: alaiseksi taikka ilmoitusta ole havaittu aivan perättömäksi.
9234: 
9235:                               8 §.
9236:      Työhuoneustoon on työnantajan toimesta sopivaan
9237: paikkaan julkipantava tämä asetus, ammattientarkastuksen
9238: antamat ohjeet sekä ilmoitus ammattientarkastajan ja hänen
9239: apulaisensa nimestä ja asuinpaikasta.
9240:             1909. II Vp.- S. V. M.- Esit. N:o 3.
9241:                           9 §.
9242:      Tämä asetus astuu voimaan kuusi kuukautta sen anta-
9243: misen jälkeen. Sillä kumotaan asetus 15 p:ltä huhtikuuta
9244: 1889, mikäli se koskee ammattientarkastusta.
9245: 
9246: 
9247:      Helsingissä, 9 p:nä marraskuuta 1909.
9248: 
9249: 
9250: 
9251: 
9252:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
9253:              1909, II Vp. - S, V, M,- E~it. N:o 3,
9254: 
9255: 
9256: 
9257: 
9258:                     Suuren valiokunnan mietintö N:o 15a Kei-
9259:             sarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
9260:             joka sisältää ehdotuksen armolliseksi asetukseksi am-
9261:             mattientarkastuksesta.
9262: 
9263:      Tämän asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hy-
9264: väksynyt ehdotuksen asetukseksi ammattientarkastuksesta,
9265: kuitenkin muuttaen seuraavat pykälät näin kuuluviksi:
9266: 
9267:                              . 2 §.
9268:       Ylitarkastajan, apulaisylitarkastajan, ammattientarkas-
9269: tajat sekä työläisapulaiset asettaa Keisart"llinen Senaatti Teolli-
9270: suushallituksen esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan.
9271:        Työläisapulaisia asetettaessa tulee Teollisuushallituksen
9272: tiedustella asianomaisen tarkastuspiirin työntekijäin mielipi-
9273: dettä sillä tavoin kuin Teollisuushallitus tarkemmin määräii.
9274: 
9275:                             3 §.
9276:       Tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista vähin-
9277: tään kerran vuodessa jokaisella työväensuojelusta koske-
9278: vain asetusten alaisella työpaikalla.
9279:       Ammattientarkastuksen puolesta toimivan virkamie-
9280: hen pitää, milloin hyvänsä hän haluaa, päästä työpaikkaan
9281: liikkeissä ja yrityksissä, jotka lain mukaan ovat ammat-
9282: tientarkastuksen alaisia, ja on hän oikeutettu jokaiselta
9283: yrityksessä tai liikkeessä palvelevalta henkilöltä saamaan
9284: vaatimiansa tietoja sekä muutoin toimittamaan ne tutki-
9285: mukset, joihin hänen virkaansa kuuluvat velvollisuudet
9286: voivat antaa aihetta. Tarkastajan tulee myöskin antaa
9287:  2            1909. II Vp. -- S. V. M. - Esit. N:o 3.
9288: 
9289:  työntekijöille tilaisuutta hänen kanssaan yksityisesti puhelia
9290:  sekä työpaikalla että sen ulkopuolella työnantajan tahi
9291:  hänen edustajansa olematta saapuvilla.
9292:        Tarkastaja on niinikään oikeutettu katsastamaan huo-
9293:  neita, jotka työnantaja on luovuttanut asunnoiksi työväelle.
9294:        Tarkastaja älköön edeltäpäin ilmoittako työnantajalle tai
9295:  tämän edustajalle, milloin hän saapuu tarkastusta toimit-
9296:  tamaan.
9297: 
9298:                                 6 §.
9299:         Jos tarkastuksessa on havaittu, että olot tahi laitteet
9300:   jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, on ammattien-
9301:   tarkastajan kirjallisesti käskettävä asianomaista työnantajaa
9302:   tai hänen edustajaansa määräajan kuluessa korjaamaan
9303:   epäkohdat pöytäkirjassa mainitulla tavalla.
9304:         Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessakymmenessä
9305:   päivässä siitä, kuin hän tai hänen edustajansa on käskyn
9306:   saanut, alistaa Teollisuushallituksen tutkittavaksi. Teolli-
9307:   suushallituksen päätöksestä sellaisessa asiassa älköön va-
9308:   litusta tehtäkö.
9309:         Kun tapaturma tai hengenvaara on työntekijälle il-
9310:   meisesti tarjona, voi tarkastaja kieltää työnteon jatkamisen,
9311:   kunnes vaara on poistettu tai Teollisuushallituksen päätös
9312:   asiasta saatu.
9313:         Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käskyä, jonka
9314:   ammattientarkastaja on antanut ja jota ei määräajassa ole
9315:   alistettu Teollisuushallituksen tutkittavaksi tai jonka mai-
9316:   nittu virasto muuttaen tai muuttamatta on vahvistanut, on
9317:   Teollisuushallituksen tämä jlmoitettava asianomaiselle ulos-
9318:   otonhaltijalle, jonka tulee panna niskoittelevalle uusi aik~
9319:   sekä uhkasakko tai muu seuraamus käskyn täyttämiseksi,
9320:   Jos 3 momentissa mainituissa tapauksissa niskoitellaan,
9321:   tulee ulosotonhaltijan tarkastajan ilmoituks~sta ryhtyä toi~
9322: • menpiteisiin t,yön heti keskeyttärni~?eksi,        ·
9323:                      Ammattientarkastus.                    3
9324: 
9325:       Kun asia Eduskunnassa tehtyjen muutosten johdosta
9326: on toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä,
9327: on Valiokunta päättänyt puoltaa 3 ja 6 §:ään tehtyjä
9328: muutoksia. Sitävastoin V aHokunta ei ole katsonut voi-
9329: vansa puoltaa asetusehdotuksen 2 §:lle päätettyä sanamuo-
9330: toa eikä luopua Valiokunnan mietinnössä N:o 15 perustel-
9331: lusta tätä pykälää koskevasta ehdotuksestaan.
9332:       Tämän johdosta Suuri valiokunta kunnioittaen eh-
9333: dottaa,
9334:                   että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
9335:            tusehdotuksen toisessa käsittelyssä tekemäinsä pää-
9336:            tösten mukaisesti, kuitenkin niin että sen 2 § muu-
9337:            tettaisiin näin kuuluvaksi:
9338: 
9339:                              2 §.
9340:       Pätevyysehdoista ja nimittämisestä ammattientarkastuk-
9341: sen virkoihin sekä niihin kuuluvista palkka- ja muista eduista
9342: säädetään hallinnollista tietä.
9343: 
9344: 
9345:      Helsingissä, 12 p:nä marraskuuta 1909.
9346: Relsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
9347:      1909. II V p. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
9348: 
9349: 
9350: 
9351: 
9352:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
9353:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
9354:           sisältää ehdotuksen 1) asetukseksi teollisuusammatti-
9355:           työstä sekä 2) asetukseksi ammattientarkastuksesta,
9356:           mikäli armollinen esitys koskee ammattientarkastusta.
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 
9361:       Suurlvaltaisin, Armolllsln Kelsarl
9362:               ja Suuriruhtinas I
9363: 
9364: 
9365: 
9366: 
9367:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
9368: esityksessä Eduskunnalle antanut ehdotukset l) asetuk-
9369: seksi t'eollisuusammattity'Ostä sekä 2) asetuk:seksi ammat-
9370: 2      1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
9371: 
9372: tientarkastuksesta, ja on Eduskunta katsonut tarkoituksen-
9373: mukaiseksi, mainittuja asetusehdotuksia erikseen käsitel-
9374: tyään, antaa kumpaankin ehdotukseen eri alamaisen
9375: vastauksen.
9376:      Ammattientarkastus, sellaisena kuin se meillä ny-
9377: kyään' on järjestetty, on osottautunut riittämättömäksi.
9378: Ja vielä vähemmän on sen arveltu voivan tähänasti-
9379: sessa muodossaan vastata tarvetta, kun tekeillä olevat
9380: uudistukset työväensuojeluslainsäädännön alalla astuvat
9381: voimaan.
9382:      Armollisessa esityksessä oleva asetusehdotus tar-
9383: koittaa poistaa ne epäkohdat, jotka nykyistä ammattien-
9384: tarkastusta haittaavat siinä suhteessa, että siltä puuttuu
9385: yhtenäistä johtoa ja ettei sillä ole käytettävänään riit-
9386: täviä työvoimia.
9387:      :FJpäilemättä on ammattientarkastukselle oleva suurta
9388: hyötyä siitä, että se joutuu yhtenäisen johdon alaiseksi.
9389: Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että, kuten armollisessa
9390: esityksessä ehdotetaan, asetetaan teollisuushallituksen yli-
9391: valvonnan alaisena oleva ylitarkastaja ammattientar-
9392: kastuksen johtajaksi.      Mutta kun ylitarkastaja tulisi
9393: ajoittain olemaan tarkastusmatkoilla, on Eduskunta,
9394: jottei ammattientarkastuksen keskusjohdon toiminta siksi
9395: aikaa keskeytyisi, katsonut tarpeelliseksi, että ylitarkas-
9396: tajan avuksi asetetaan apulaisylitarkastaja, joka hänen
9397: poissa ollessaan hoitaisi ylitarkastajan tehtäviä. Tämän
9398: yhteydessä on Eduskunta ottanut huomioon, että
9399: lasten ja nuorten henkilöiden sekä naispuolisten
9400: työntekijäin suojelusta on Eduskunnan päättämässä
9401: asetusehdotuksessa työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa
9402: ammateissa suunniteltu laajennettavaksi ja että nais-
9403: puolisia ammattientarkastajia, joiden erikoisena tehtä-
9404: vänä on v-alvoa sanottujen työntekijäin suojelemiseksi
9405: annettujen lakimääräysten noudattamista, tulee nähtä-
9406: västi asetettavaksi entistä useampia. Kun näiden tarkas-
9407: tajain toiminta tulee kaipaamaan erityistä johtoa, on
9408: Etluskunta, katsoen sopivimmaksi, että tämä johto anne-
9409:             Asetus ammattientarkastuksesta.             3
9410: 
9411: taan apulaisylitarkastajan erikoistehtäväksi, päättänyt
9412: että mainittuun virkaan on nimitettävä nainen.
9413:       Armollisen esityksen mukaan olisi nimittämistapa
9414: ammattien tarkastuksen virkoihin säädettävä hallinnollista
9415: tietä, mutta Eduskunta ei ole voinut tähän yhtyä, vaan
9416: on katsonut, että yleiset määräykset nimittämistavasta
9417: ovat puheenalaiseen asetukseen otettavat.       Tarkoituk-
9418: senmukaisena on pidetty antaa virkamiesten asettami-
9419: nen Keisarillisen Senaatin tehtäväksi, mutta kun teol-
9420: lisuushallituksella on tilaisuus välittömästi seurata am-
9421: mattientarkastuksen toimintaa ja tämä virasto siitä
9422: syystä voinee paremmin kuin senaatti arvostella vir-
9423: koja hakevien henkilöiden soveliaisuutta, on Eduskunta
9424: samalla katsonut tarpeelliseksi määrätä, että nimittä-
9425: minen on tapahtuva teollisuushallituksen esityksestä.
9426: Koska ammattientarkastuksen ollakseen pätevää täytyy
9427: nauttia työväestön luottamusta, on työntekijöille varat-
9428: tava tilaisuus lausua mielipiteensä heitä lähimpänä ole-
9429: via ammattientarkastusviranomaisia, työläisapulaisia ase-
9430:  tettaessa. Sentähden on Eduskunta asetusehdotukseen
9431:  ottanut tätä tarkoittavan määräyksen.
9432:       Menestyksellinen toiminta ammattientarkastuksen
9433:  viroissa edellyttää haitajassa suurta liikkuvaisuutta ja
9434:  uupumatonta tarmoa. Tämän vuoksi Eduskunta ei ole
9435:  katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että puheenalaiset
9436:  virkamiehet asetetaan elinajaksi, vaan on 'päättänyt
9437:  asetusehdotukseen ottaa määräyksen, että virkamiehet
9438:  asetetaan ainoastaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
9439:       Ammattientarkastus, sellaisena kuin se armollisessa
9440:  esityksessä on ehdotettu, ei voi riittävästi valvoa suoje-
9441:  lusmääräysten noudattamista sellaisissa pienissä liik-
9442:  keissä ja käsityöammateissa sekä erilaatuisissa töissä,
9443:  joihin Eduskunta on katsonut työväensuojelualainsää-
9444:  dännön olevan ulotettavan. Eduskunta on sen vuoksi
9445:  koettanut saada aikaan tarkastuksen, joka kykenisi pi-
9446:  tämään huolta siitä, ettei työväen suojelemiseksi anne-
9447:  tut määräykset tule syrjäyb:Jtyiksi yllämainituissakaan
9448: 4      1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
9449: 
9450: töissä. Tässä tarkoituksessa on asetukseen otettu sään-
9451: nös, jonka mukaan tulisi, milloin tarve vaatii, toi-
9452: meenpantavaksi vakinaiselle kannalle asetettu kunnalli-
9453: nen ammatti(mtarkastus.
9454:      Vakinaiselle kannalle asetettavan kunnallisen am-
9455: mattientarkastuksen perustelemiseksi saa Eduskunta
9456: esiin tuoda seuraavaa. Jos valtion ammattiesltarkas-
9457: tajan velvollisuus olisi tarkastaa kaikkia niitä liikkeitä
9458: ja töitä, jotka ovat asetetut työväensuojeluslainsää-
9459: dännön alaisiksi, täytyisi hänen sitä varten ainakin isom-
9460: missa liikepaikoissa oleskella useita viikkoja peräkkäin eikä
9461: hän koko sinä aikana siis olisi asema paikallaantava tta vana.
9462: Sitä paitsi olisi hänen siinä tapauksessa pakko jättää
9463: sellaiset teollisuuslaitokset, joita erinäisistä syistä olisi
9464: tuon tuostakin tarkastettava, liian harvojen käyntien
9465: varaan, ja hän tulisi myös estetyksi pitämästä silmällä
9466: että tarkastetuilla työmailla määrätyt parannukset pan-
9467: naan toimeen. Muuten on huomattava, että käsityö-
9468: liikkeet eivät välttämättä vaadi erityisesti liikkeen
9469: tarkoitusta silmällä pitäen rakennettuja huoneistoja,
9470: vaan usein muuttavat vuokrahuoneista toisiin, joten
9471: uusi tarkastus tuon tuostakin käy niissä tarpeelliseksi.
9472: Ammattientarkastajille, jotka ovat velvolliset käymään
9473: mahdollis~mman monella heidän piiriinsä kuuluvalla työ-
9474: maalla, kävisi hankalaksi, jopa usein mahdottomaksikin
9475: aina milloin käsityöliike on muutettu uuteen huoneistoon
9476: tehdä erikoinen matka tarkastamaan, ovatko olot uudessa
9477: työpaikassa tyydyttävällä kannalla. Kunnallinen tarkas-
9478: taja sen sijaan voi, paikkakunnalla asuvana, vaikeudetta
9479: seurata tällaisia muuttoja, jota paitsi hän voi helposti ja
9480: viivytyksettä saada tietoonsa ja tarkastetta vikseen sellaiset
9481: tilapäiset työt, jotka kaipaavat silmälläpitoa, mutta lyhyt-
9482: aikaisina varmasti jäisivät valtion ammattientarkastajalta
9483: katsastamatta. Vihdoin saisivat valtion ammattientar-
9484: kastajat tämän järjestelyn kautta käyttää aikansa ja koh-
9485: distaa; huomionsa r.· pääasiallisesti varsinaisten teollisuus-
9486: liikkei'd:en tarkastamiseen, ja siten järjastettynä heidän
9487:              Asetus ammattientarkastubesta.              5
9488: 
9489: toimintansa epäilemättä paremmin täyttäisi tarkoi-
9490: tuksensa.
9491:      Eduskunnan ehdottama kunnallinen ammattientar-
9492: kastus on rakennettu kokonaan vuoden 1889 työväen-
9493: suojelusasetuksen 18 [§:n perustuksella useissa kau-
9494: pungei<>sa, varsinkin isommissa, järjestetyn kunnallisen
9495: tarkastuksen pohjalle. Pienissä kunnissa riittää Edus-
9496: kunnan mielestä ainakin toistaiseksi sellainen ammat-
9497: tientarkastukselle kunnan puolesta annettu apu, jonka
9498: voimassa olevat asetukset säätävät ja jota koskeva mää-
9499: räys on armolliseen esitykseenkin otettu. Mutta isom-
9500: piin liikekeskuksiin, niinkuin kaupunkeihin, kauppaloihin
9501: ja taajaväkisiin maalaisyhdyskuntiin sekä tehdaspaikka-
9502: kuntiin tai seuduille, missä muuten tiheän asutuksen
9503: takia on paljon käsityöammattienharjoittajia taikka
9504: rakennustoiminta on vilkas, katsoo Eduskunta välttä-
9505: mättömäksi asettaa erityisiä kunnallisia käsityöliikkei-
9506: den ja tilapäisten töiden tarkastajia. Senaatin asiaksi on
9507: annettu määrätä, mitkä kunnat ovat velvolliset
9508: asettamaan kunnallisia tarkastajia, mutta tarkastajain
9509: asettaminen olisi kaupungeissa valtuuston ja maalla kun-
9510: nanvaltuuston tai, missä sellaista ei ole, kuntakokouksen
9511: asia. Näin ollen tulee vakinainen kunnallinen tarkastus,
9512: huolimatta siitä, että se on ammattientarkastuksen val-
9513: vonnan alainen ja toimii teollisuushallituksen antamien
9514: ohjeiden mukaan, olemaan kokonaan kunnallinen
9515: laitos. Isommissa kaupungeissa tulisi tarkastustoiminta
9516: epäilemättä olemaan niin laaja, että sen hoitaminen
9517: veisi tarkastajan kaiken ajan, mutta pienemmissä kaupun-
9518: geissa ja muissa kunnissa, joissa erityinen kunnallinen
9519: tarkastus havaitau.n tarpeelliseksi, voitaisiin tämä tar-
9520: kastustoiminta joissakin tapauksissa järjestää siten, että
9521: kaksi kuntaa tai useampikin palkkaisi yhteisen tar-
9522: kastajan.
9523:      Vaikka kunnallinen ammattientarkastus on ajateltu
9524: kuntain itsensä kustannettavaksi, voi sattua tapauksia,
9525: jolloin se tuottaisi kunnalle kohtuutonta rasitusta. Siihen
9526:      6     1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
9527: 
9528:     nähden että ammattientarkastus on ensi sijassa tarpeen
9529:     yleisen edun vuoksi, olisi sellaisissa tapauksissa Edus-
9530:     kunnan mielestä niille kunnille, jotka veivoitetaan
9531:     asettamaan erityisiä tarkastajia, annettava avustusta
9532:     valtion varoista.
9533:          Ammattientarkastuksen virkamiesten virkanimiin
9534:     nähden on Eduskunta asetusehdotuksessa noudattanut
9535:     seuraavaa sääntöä. Nimellä >>ammattientarkastajM on
9536:     tarkoitettu piiritarkastajia ja naispuolisia ammattien-
9537:     tarkastajia. Silloin taas kun on tahdottu puhua sekä
9538:     näistä että työläisapulaisista ja kunnallisista ammat-
9539:     tientarkastajista, on käytetty sanaa i>tarkastaja>>. Sitä
9540:     paitsi esiintyy eräässä kohden (3 §:n 2 momentin
9541:     alussa) nimitys >>ammattientarkastuksen puolesta toimiva
9542:     virkamies>>, jota sanamuotoa on käytetty siinä tarkoi-
9543:     tuksessa, että ammattientarkastuksen johtosäännössä
9544:     kävisi lähemmin määrääminen, millä ehdoilla eri virka-
9545:     miehet ovat oikeutetut toimimaan mainitussa lainpaikassa
9546:     säädetyllä tavalla.
9547: 
9548:           Edellä olevan lisäksi saa Eduskunta asetusehdo-
9549:      tuksen määräyksiin tekemiensä muutoksien johdosta
9550:      esiintuoda seuraavaa.
9551: 2 §.      Kun pätevyysehdoista virkoihin sekä virkamiesten
9552:      palkka- ja muista eduista on yleensä säädetty hallin-
9553:      nollista tietä, ei Eduskunta ole katsonut olevan syytä
9554:      siitä asetuksessa erittäin mainita, vaan on poista-
9555:      nut 2 §:stä asiaa koskevan määräyksen. Mielipiteensä
9556:      ammattientarkastuksen virkamiesten nimittämistavasta
9557:      on Eduskunta ylempänä esittänyt.
9558: 3 §.      Koska useat epäkohdat ovat tähän asti saaneet
9559:      työpaikoilla jatkua sen johdosta, että tarkastus on siir-
9560:      tynyt vuodesta vuoteen, niin on Eduskunnan mie-
9561:      lestä ammattientarkastuksen pyrittävä siihen, etteivät
9562:      työpaikat yleensä jäisi vuotta kauemmin tarkastamatta.
9563:      Kun tarkastuksen toimittaminen vähintään kerran vuo-
9564:      dessa jokaisella työväensuojelusta koskevien asetusten
9565:             Asetus ammattientarkastuksesta.           7
9566: 
9567: alaisella työpaikalla kuitenkin voisi käydä sangen vai-
9568: keaksi, eivätkä olot kaikilla työaloilla tällaista jokavuo-
9569: tista tarkastusta ehdottomasti vaadi, on Eduskunta
9570: päättänyt ottaa asetusehdotuksen 3 §:ään määräyksen,
9571: että tarkastuksen tulee tapahtua vähintään kerran
9572: vuodessa mikäli mahdollista on.
9573:       Kun työntekijälle voi aiheutua ikävyyksiä, jos hän
9574: työpaikalla työnjohtajan tai toveriensa nähden puhut-
9575: telee ammattientarkastajaa, ja hänen sitä paitsi voi olla
9576: vaikea tätä varten keskeyttää työtänsä, on tähän pykä-
9577: lään lisätty säännös, että tarkastajan tulee antaa työn-
9578: tekijöille tilaisuutta puhella yksityisesti hänen kanssaan
9579: myöskin työpaikan ulkopuolella.
9580:       Yleisesti tunnettua on, että työnväensuojelusmää-
9581: räysten kiertämistä ja rikkomista monessa tapauksessa
9582: ei ole voitu saattaa rangaistuksen alaiseksi muun muassa
9583: siitä syystä, että työnantajat varsin usein saavat enna-
9584: kolta tietoonsa, milloin tarkastus tulee tapahtumaan ja
9585: ennättävät siksi ajaksi, kun tarkastus toimitetaan, pois-
9586: taa tai peittää mahdolliset epäkohdat ja puutteelli-
9587: suudet. Tämä on herättänyt kiusallista huomiota
9588: työväestössä, ja siitä myös osaksi johtuu, ettei ammat-
9589: tientarkastajilla yleensä ole ollut työväen luottamusta.
9590: Edellä sanotun johdosta on pykälään otettu maarays,
9591: ettei tarkastaja saa ennakolta työnantajalle ilmoittaa
9592: tulostaan.
9593:       Koska on tärkeää, että työntekijät tarkastustilai-
9594: suudessa voivat tarkastajan kohta tuntea, on Eduskunta
9595: katsonut suotavaksi, että ammattientarkastuksen johto-
9596: sääntöön otettaisiin määräys, jonka mukaan tarkastajan
9597: tulisi tarkastustilaisuudessa olla varustettuna näkyvällä
9598: virkamerkillä.
9599:       Ne aikaisemmin kosketellut määräykset, jotka tar- 4 §.
9600: koittavat kunnallisen ammattientarkastuksen asettamista
9601: vakinaiselle kannalle, ovat eri momenttina otetut 4 §:ään.
9602:       Eduskunta ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi 5 §.
9603:  sitä armollisessa esityksessä ehdotettua menettelyä, että
9604:           8     1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
9605: 
9606:             työnantajaTolisi , velvollinen pyynnöstä~antamaan työn-
9607:             tekijöille tilaisuuden saada .tiedon tarkastuksessa pidetyn
9608:             pöytäkirjan sisällöstä, vaan on päättänyt muuttaa 5 §:n
9609:             siten, että tarkastajan on annettava tarkastuksessa teh-
9610:             dyn pöytäkirjan ote sekä työnantajalle tai hänen edus-
9611:             tajalleen että työntekijäin luottamusmiehelle. Otteet
9612:             ovat molemmille asianosaisille aina annettavat, jos
9613:             tarkastuksessa on huomattu olevan syytä muistutukseen
9614:             taikka korjauksia tai parannuksia on määrätty tehtä-
9615:             väksi, mutta muissa tapauksissa sille, joka otetta pyytää.
9616:       6 §.       Kun tarkastuksenalaisessa teollisuuslaitoksessa ha-
9617:             vaitaan epäkohtia, on armollisen esityksen mukaan tar-
9618:             kastajan pantava työnantajalle määräaika epäkohtain
9619:             korjaamista varten. Mutta jos nuo epäkohdat ovat sen
9620:             laatuiset, että työn jatkamisesta olisi työntekijälle tapa-
9621:             turma tai hengenvaara ilmeisesti tarjona, ovat ne Edus-
9622:             kunnan mielestä viipymättä korjattavat. Sen vuoksi on
9623:             asetusehdotuksen 6 §:ään lisätty säännös, jonka mukaan
9624:             tarkastajalla on valta tällaisissa tapauksissa määrätä työ
9625:             keskeytettäväksi, kunnes työntekijää uhkaava vaara on
9626:             poistettu. Jos tällaista määräystä ei noudateta, tulee
9627:             ulosotonhaltijan tarkastajan ilmoituksen johdosta ryh-
9628:             tyä toimenpiteisiin työn heti keskeyttämiseksi.             -
9629:       7 §.       Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi 7 §:ssä mää-
9630:             rätä, että tarkastajan on pidettävä salassa sen henkilön
9631:             nimi, jonka ilmoituksen johdosta tarkastus ehkä on
9632:             aiheutunut. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan voi
9633:             ulottua oikeudenkäynteihin eikä aivan perättömiin il-
9634:             moituksiin.
9635: s (uusi) §.      Asetusehdotukseen on katsottu tarpeelliseksi ottaa
9636:             samanlainen määräys, kuin voimassaolevassa työväen-
9637:             suojeluslaissa on, nimittäin että työnantajan on pidettävä
9638:             huolta siitä, että tämä asetus, ammattientarkastuksen an-
9639:             tamat ohjeet sekä ilmoitus ammattientarkastajan ja
9640:             häneri apulaisensa nimestä ja asuinpaikasta ovat työhuo-
9641:             neistoon julkipantuina. Määräys on sovitettu uuteen
9642:             8 §:ään.
9643:             Asetus ammattientarkastuksesta.               9
9644: 
9645:      Kun tämän asetuksen antamisesta kuluu joku aika, 9 (8) §.
9646: ennenkuin ammattientarkastus ehditään järjestää ase-
9647: tuksen säätämälle kannalle, tarkastuspiirien ja virka-
9648: miesten lukumäärä vahvistaa sekä virat haettaviksi ju-
9649: listaa ja täyttää, on asetusehdotuksen 9 §:ään otettu
9650: määräys, että asetus astuu voimaan kuusi kuukautta
9651: sen antamisen jälkeen.
9652: 
9653:     Sen nojalla mitä edellä on esiin tuotu, saa Eduskunta
9654: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti il-
9655: moittaa,
9656:               että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa esi-
9657:          tyksessä olevan asetusehdotuksen näin kuuluvana:
9658: 
9659: 
9660: 
9661: 
9662:                         Asetus
9663:                ammattientarkastuksesta.
9664: 
9665:                            1 §.
9666:      Työväensuojelusta koskevain lakien ja asetusten nou-
9667: dattamista valvoo, teollisuushallituksen ylivalvonnan
9668: alaisena, ammattientarkastus, johon kuuluu ylitarkastaja,
9669: naispuolinen apulaisylitarkastaja sekä tarpeeksi monta
9670: miespuolista ja naispuolista ammattientarkastajaa.
9671:      Ammattientarkastajille avuksi asetetaan, teollisuus-
9672: hallituksen määräyksestä, työläisapulaisia tarpeen mu-
9673: kaan.
9674:      Ammattientarkastajain luvun ja tarkastuspiirien ra-
9675: jat määrää Keisarillinen Senaatti, joka myöskin johto-
9676: säännöllä tarkemmin järjestää ammattientarkastuksen
9677: toiminnan.
9678:                            2 §.
9679:      Ylitarkastajan, apulaisylitarkastajan, ammattientar-
9680: kastajat sekä työläisapulaiset asettaa Keisarillinen Se-
9681: 10    1909. II Vp. -   Edusk. vast. -- Esitys N :o 3.
9682: 
9683: naatti teollisuushallituksen esityksestä viideksi vuodeksi
9684: kerrallaan .
9685: . "~ Työläisapulaisia asetettaessa tulee teollisuushalli-
9686:  tuksen tiedustella asianomaisen tarkastuspiirin työn-
9687: tekijäin mielipidettä sillä tavoin kuin teollisuushallitus
9688: tarkemmin määrää.
9689:                             3 §.
9690:      Tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista vä-
9691: hintään kerran vuodessa jokaisella työväensuojelusta
9692: koskevain asetusten alaisella työpaikalla.
9693:       Ammattientarkastuksen puolesta toimivan virka-
9694: miehen pitää, milloin hyvänsä hän haluaa, päästä työ-
9695: paikkaan liikkeissä ja yrityksissä, jotka lain mukaan ovat
9696: ammattientarkastuksen alaisia, ja on hän oikeutettu jo-
9697: kaiselta yrityksessä tai liikkeessä palvelevalta henki-
9698: löltä saamaan vaatimiansa tietoja sekä muutoin toimitta-
9699: maan ne tutkimukset, joihin hänen virkaansa· kuuluvat
9700: velvollisuudet voivat antaa aihetta. Tarkastajan tulee
9701: myöskin antaa työntekijöille tilaisuutta hänen kanssaan
9702: yksityisesti puhelia sekä työpaikalla että sen ulkopuo-
9703: lella työnantajan tahi hänen edustajansa olematta saa-
9704: puvilla.
9705:      Tarkastaja on niinikään oikeutettu katsastamaan
9706: huoneita, jotka työnantaja on luovuttanut asunnoiksi
9707: työ väelle.
9708:      Tarkastaja älköön edeltäpäin ilmoittako työnanta-
9709: jalle tai tämän edustajalle, milloin hän saapuu tarkas-
9710: tusta toimittamaan.
9711:                             4 §.
9712:      Terveydenhoito- ja kunnallislautakuntain pitää kai-
9713: kessa, mikä niiden tehtäviin kuuluu, antaa ammattien-
9714: tarkastukselle tarpeellista apua, ja erityisesti ovat tar-
9715: kastajat oikeutetut saamaan näiden viranomaisten myötä-
9716: vaikutusta käsityöliikkeiden ja kunnissa esiintyväin
9717: pienten, tilapäisten töiden tarkastuksessa sekä työväen-
9718: asunto-olojen silmälläpidossa.
9719:              Asetus ammattientarkastuksesta.             11
9720: 
9721:       Keisarillinen Senaatti on oikeutettu, milloin tarpeel-
9722: liseksi katsoo, määräämään kuntia, etupäässä kaupun-
9723: keja, kauppalaita ja taajaväkisiä maalaisyhdyskuntia
9724: asettamaan erityisiä kunnallisia käsityöliikkeiden ja tila-
9725: päisten töiden tarkastajia. Kunnalliset tarkastajat va-
9726: litsee kaupungissa kaupunginvaltuusto ja maalla kun-
9727: nanvaltuusto t9,ikka, missä sellaista ei ole, kuntakokous.
9728: Kunnallinen tarkastus on ammattientarkastuksen valvon-
9729: nan alainen ja toimii teollisuushallituksen antamain oh-
9730:  jeiden mukaan.
9731:       Asianomaisten piiri-, kaupungin- tai kunnanlääkä-
9732:  rien sekä ammattivaltuustojen tulee niinikään ammat-
9733:  tientarkastajan pyynnöstä avustaa häntä tarpeellisilla
9734:  tiedoilla sekä asianomaisten kaupunkiviranomaisten ja
9735:  kruununpalvelijain antaa tarkastajalle tarvittaessa virka-
9736:  apua.
9737:                            5 §.
9738:      Toimitetusta tarkastuksesta on pöytäkirjanote an-
9739: nettava työnantajalle tai hänen edustajalleen ja työnteki-
9740: jäin luottamusmiehelle, kun tarkastuksessa on huomattu
9741: olevan syytä johonkin muistutukseen taikka korjauksia
9742: tai parannuksia on määrätty tehtäväksi, sekä pyydet-
9743: täessä muissakin tapauksissa. Näistä pöytäkirjanotteista
9744: älköön maksua otettako.
9745: 
9746:                             6 §.
9747:      Jos tarkastuksessa on havaittu, että olot tahi laitteet
9748: jollakin työpaikalla eivät ole lainmukaisia, on ammattien-
9749: tarkastajan kirjallisesti käskettävä asianomaista työn-
9750: antajaa tai hänen edustajaansa määräajan kuluessa kor-
9751: jaamaan epäkohdat pöytäkirjassa mainitulla tavalla.
9752:      Sellaisen käskyn voi työnantaja kolmessakymme-
9753: nessä päivässä siitä, kuin hän tai hänen edustajansa on
9754: käskyn saanut, alistaa teollisuushallituksen tutkittavaksi.
9755: Teollisuushallituksen päätöksestä sellaisessa asiassa äl-
9756: köön valitusta tehtäkö.
9757: 12     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 3.
9758: 
9759:      Kun tapaturma tai hengenvaara on työntekijälle il-
9760: meisesti tarjona, voi tarkastaja kieltää työnteon jatka-
9761: misen, kunnes vaara on poistettu tai teollisuushallituksen
9762: päätös asiasta saatu.                                _:_ ~-;
9763:      Jos asianomainen ei taivu noudattamaan käskyä,
9764: jonka ammattientarkastaja on antanut ja jota ei määrä-
9765: ajassa ole alistettu teollisuushallituksen tutkittavaksi tai
9766: jonka mainittu virasto muuttaen tai muuttamatta on
9767: vahvistanut, on teollisuushallituksen tämä ilmoitettava
9768: asianomaiselle ulosotonhaltijalle, jonka tulee panna nis-
9769: koittelevalle uusi aika sekä uhkasakko tai muu seuraamus
9770: käskyn täyttämiseksi. Jos 3 momentissa mainituissa ta-
9771: pauksissa niskoitellaan, tulee ulosotonhaltijan tarkastajan
9772: ilmoituksesta ryhtyä toimenpiteisiin~työn1heti keskeyttä-
9773: miseksi.
9774:                              7 §.j
9775:      Ammattientarkastuksen virkamies älköön omistako
9776: tahi johtako teollisuuslaitosta älköönkä olko osallisena
9777: teollisuutta varten perustetussa yhtiössä tai osuuskunnassa.
9778: Älköön hän myöskään omistako patenttioikeutta sellai-
9779: sissa yrityksissä käytettyihin valmistustapoihin, koneisiin
9780: tahi laitteisiin.
9781:      Jos ammattientarkastuksen virkamies virka-asemansa
9782: kautta saa tiedon ammattisalaisuudesta, älköön· sitä
9783: ilmoittako, ellei sen ilmaiseminen ole välttämätön lainvas-
9784: taisen menettelyn tai epäkohtain syytteeseen saattami-
9785: seksi. Älköön hän koettako saada tietoonsa ammatin-
9786: harjoittajan liikeasemaa.
9787:      Kun tarkastajalle on tehty ilmoitus työväensuojelusta
9788: tarkoittavain lakien tai asetusten rikkomisesta, on ilmoit-
9789: tajan nimi salassa pidettävä, jollei asia tule tuomioistui-
9790: men käsittelyn alaiseksi taikka ilmoitusta ole havaittu
9791: aivan perättömäksi.
9792:                          8 §.
9793:     Työhuoneustoon on työnantajan toimesta sopivaan
9794: paikkaan julkipantava tämä asetus, ammattientarkastuk-
9795:            Asetus ammattientarkastuksesta.          13
9796: 
9797: sen antamat ohjeet sekä ilmoitus ammattientarkastajan
9798: ja hänen apulaisensa nimestä ja asuinpaikasta.
9799: 
9800:                          9 §.
9801:     Tämä asetus astuu voimaan kuusi kuukautta sen
9802: antamisen jälkeen. Sillä kumotaan asetus 15 päivältä
9803: huhtikuuta 1889, mikäli se koskee ammattientarkastusta.
9804: 
9805: 
9806: 
9807: 
9808:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
9809: 
9810:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
9811: Helsingissä, Keisarillisen Rerwatin Kirjapainossa, 1910.
9812: II.
9813:            1909. Toiset valtiopäivät. N:o 4.
9814: 
9815: 
9816: 
9817: 
9818:                  Keisarillisen Majesteetin Armolli-
9819:            nen esitys Suomen Eduskunnalle koskeva
9820:            suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
9821:            rulltinaanmaassa vuonna 1910.
9822: 
9823:      Paitsi sitä leimarahaa pelikorteista, joka 22 p:nä kesä-
9824: kuuta 1859 annetun Armollisen julistuksen mukaan on
9825: suoritettu 40 pennillä jokaiselta korttileikiltä, on vuodesta
9826: 1865 alkaen myöskin maksettu suostuntaveroa, joka 1907
9827: vuoden loppuun saakka oli 60 penniä, mutta vuonna 1908
9828: 1 markka jokaiselta leikiltä, minkä viimemainitun määrän
9829: Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä on hyväksy-
9830: nyt niinikään vuodeksi 1909. Kun ei ole aihetta lakkaut-
9831: taa puheenaolevaa veroa, näyttää se yhä edelleen olevan
9832: suoritettava myöskin vuonna 1910.
9833: 
9834:      Kokonaistulo pelikorttisuostunnasta on ollut:
9835: 
9836:            vuonna 1905 . . . . . . Smk. 39,661: 20
9837:               »   1906 ..... .          39,026: 40
9838:               ))  1907 ..... .          97,990: 20
9839: 
9840:       Tämä tulo on 1908 vuoden tuloarviossa laskettu
9841: 50,000 markaksi sekä Eduskunnan vuodeksi 1909 tekemäs-
9842: sä laskelmassa merkitty 60,000 markaksi. Lukuunottamatta
9843: vuotta 1907, jolloin pelikortteja odotetun veronkorotuksen
9844: johdosta leimattiin tavallista suuremmassa määrässä, on
9845:   2                           N:o 4
9846: 
9847: niiden korttileikkien lukumäärä, jotka edellisenä viitenä
9848: vuotena keskimäärin on tarkastusleimalla varustettu, noin
9849: 65,000. Koska kumminkin sen kokemuksen nojalla, joka
9850: vuonna 1908 on saavutettu, pelikorttien menekki luulta-
9851: vasti tulee jossakin määrin vähenemään tapahtuneen hin-
9852: nankorotuksen johdosta, ei tuloa kysymyksessäolevasta
9853: suostunnasta, jos suostuntavero vahvistetaan samansuurui-
9854: seksi kuin se nyt on eli yhdeksi markaksi jokaiselta lei-
9855: kiltä, voitane arvioida korkeampaan määrään kuin 50,000
9856: markaksi vuodeksi 1910.
9857:       Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
9858: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan
9859: 
9860: 
9861:                    Ehdotuksen Armolliseksi Ase'tukseksi siitä suos-
9862:             tuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuri-
9863:             ruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1910.
9864: 
9865:       Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
9866: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
9867: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
9868:       Keisarillisen Suomen Henaatin Talousosaston asia
9869: on antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostunta-
9870: veron kannosta ja tilinteosta.
9871:       Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä
9872: 1910 ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
9873: 
9874:                   Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
9875:             lossa 1%3 päivänä Huhtikuuta 1909.
9876: 
9877:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
9878: 
9879: 
9880:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
9881:          1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 4.
9882: 
9883: 
9884: 
9885: 
9886:                Valtiovarainvaliokunnan mietintö
9887:            N: o 2 armollisen esityksen johdosta, joka
9888:            koskee suostuotaveroa pelikorteista.
9889: 
9890: 
9891:       Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
9892: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 4, joka koskee
9893: vuonna 1910 suoritettavaa suostuotaveroa pelikorteista.
9894: Valiokunta on myös saanut ne asiakirjat, jotka Keisaril-
9895: lisessa Senaatissa ovat tätä armollista esitystä valmistel-
9896: taessa syntyneet.
9897: 
9898: 
9899:       Suostuotaveroa pelikorteista on Valiokunnan mielestä
9900: edelleenkin kannettava, koska tämä verotus, vaikka se ra-
9901: halliselta tulokseltaan onkin vähäpätöinen., kohtaa sove-
9902: liasta verotusesinettä.
9903:       Suostunnan määrän, joka vuodesta 1908 alkaen on
9904: ollut I markka korttileikiltä, Valiokunta katsoo olevan
9905: pysytettävän nykyisellään. Sen korottamisesta nähtävästi
9906: olisi seurauksena, että ulkomaisia kortteja ruvettaisiin
9907: käyttämään kotimaisten sijasta.
9908:       Eduskunnan vuodeksi 1909 tekemässä laskelmassa
9909: arvioitiin pelikorttisuostunnasta kertyvä tulo 6o,ooo mar-
9910: kaksi. Niinkuin armollisessa esityksessä.kin mainitaan,
9911: tulee kuitenkin pelikorttien menekki, joka aikaisemmin
9912: nousi keskimäärin noin 6s,ooo leikkiin vuodessa, tapah-
9913: tuneen myyntihinnan korotuksen johdosta lähimmässä tu-
9914: levaisuudessa todennäköisesti olemaan jossakin määrin
9915: 2         1909. II Vp. -    V. M. - Esit. N:o 4.
9916: 
9917: vähäisempi, niin että kysymyksessä olevasta suostunnasta
9918: vuonna 1910 saatavaa tuloa ei voitane laskea so,ooo mark-
9919: kaa suuremmaksi.
9920:       Edellyttäen, että pelikorttisuostunta havaitaan tarpeel-
9921: liseksi, Valtiovarainvaliokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
9922: 
9923:                 että Eduskunta hyväksyisi armollisen esi-
9924:            tyksen; sekä
9925:                 että pelikorttisuostunnasta saatava tulo
9926:            vuodelta 1910 arvioitaisiin so,ooo markaksi.
9927: 
9928:      Helsingissä, lokakuun 18 päivänä 1909.
9929: 
9930: 
9931: 
9932:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
9933: \Väinö Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara (osittain), Arajärvi
9934: (osittain), Bäck, Hirvikanta, Hultin (osittain), Hörham-
9935: mer (osittain), Kairamo, Kallio, Kanervo, Kellosalmi,
9936: Kirves, Laine, Neovius, Partanen (osittain), Rapola, Saa-
9937: risto, Sainio, Stenbäck, Tanner sekä varajäsenet Lumio
9938: (osittain), Nordlund (osittain), Åkesson (osittain).
9939: 
9940: 
9941: 
9942: 
9943:            Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
9944:          1909. II Vp. - S. V. M. -    Esit. N:o 4.
9945: 
9946: 
9947: 
9948: 
9949:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 7 ar-
9950:           mollisen esityksen johdosta, joka koskee suostunta-
9951:           veroa pelikorteista.
9952: 
9953:       Käsiteltyänsä tätä asiaa saa Suuri valiokunta, siltä
9954: varalta että Eduskunta havaitsee pelikorttisuostunnan tar-
9955: peelliseksi, kunnioitta8n ehdottaa,
9956: 
9957:                 että Eduskunta hyväksyisi armoUisen esi-
9958:           tyksen.
9959: 
9960: 
9961:      Helsingissä, 3 p:nä marraskuuta 1909.
9962: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
9963:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 4.
9964: 
9965: 
9966: 
9967: 
9968:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
9969:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
9970:           koskee suostuntaveroa pelikorteista.
9971: 
9972: 
9973: 
9974: 
9975:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
9976:               ja Suuriruhtinas T
9977: 
9978: 
9979: 
9980: 
9981:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisena
9982: esityksenä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuk-
9983: sen asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
9984: 2         1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4.
9985: 
9986: Suomen      Suuriruhtinaanmaassa     suoritettava vuonna
9987: 1910.
9988:       Suostuntaveroa pelikorteista on Eduskunnan mielestä
9989: edelleenkin kannettava, koska tämä verotus, vaikka se
9990: rahalliselta tulokseltaan onkin vähäpätöinen, kohtaa
9991: soveliasta verotusesinettä, ja on Eduskunta hyväksynyt
9992: suostunnan määrän armollisen esityksen mukaisesti 1
9993: markaksi· korttileikiltä.
9994:       Puheena olevasta suostunnasta vuonna 1910 saatavan
9995: tulon Eduskunta on armollisen esityksen mukaisesti
9996: arvioinut 50,000 markaksi.
9997:       Tämän johdosta Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle
9998: Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
9999:                    että Eduskunta, suostuen arrnolliseen esityk-
10000:              seen, on hyväksynyt näin kuuluvan asetuksen:
10001: 
10002: 
10003:                                 Asetus
10004:     siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuri-
10005:              ruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1910.
10006:       Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
10007: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
10008: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
10009:       Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia
10010: on antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostunta-
10011: veron kannasta ja tilinteosta.
10012:       Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä
10013: 1910 ja pysyy noudatettavuna saman vuoden loppuun.
10014:        Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10015:        Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
10016: 
10017: 
10018: 
10019:              ~~------·-------·---         --- -·-·--· --· ··---·   ---~---
10020: 
10021: 
10022: 
10023: 
10024:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
10025:             1909. Toiset valtiopäivät. N:o 5.
10026: 
10027: 
10028: 
10029: 
10030:                 Keisarillisen Majesteetin Armo} ..
10031:            Iinen esitys Suomen Eduskunnalle varain
10032:            osottantisesta valtiopäiväkustannusten suorit·
10033:            tamiseen vuonna 1910.
10034: 
10035:       Suomen vuonna 1908 kokoontunut Eduskunta on
10036: osottanut yhteensä 691,000 markan suuruisen arviomäärä-
10037: rahan Valtiopäiväjärjestyksen 79 §:ssä mainittujen yleis-
10038: ten menojen suorittamiseen 1909 vuoden valtiopäivistä
10039: sekä huoneiston vuokraamiseksi Eduskunnan istuntoja
10040: varten ynnä säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa var-
10041: ten; ja on tämä meno pantu 1909 vuoden rahasääntöeh-
10042: dotukseen.
10043:       Edustajain palkkiot vuodeksi 1909 laski Eduskunta
10044: 280,000 markkaan sekä edustajain matkalcnstannukset 16,000
10045: markkaan eli yhteensä 296,000 markkaan. Kun ei ole
10046: aihetta otaksua, että vastaavat kustannukset 1910 vuoden
10047: valtiopäivistä tulisivat olemaan toiset, lienee sama määrä
10048: eli 296,000 markkaa laskettava viimemainitun vuoden val-
10049: tiopäiviä varten.
10050: 
10051:       Eduskunta arvioi wltiopäiväin yleiset kustannukset
10052: vuodeksi 1909 308,000 markkaan, johon määrään sisältyy
10053: määrärahat puhemiehen palkkiota, yleistä kansliaa, ruot-
10054: salaista kansliaa, konekirjoitus-, painatus- ja pikakirjoitus-
10055: kanslioita, valiokuntia, painatuskust.annuksia, ilmoituksia,
10056:   2                       N:o 5
10057: 
10058: kalustoa sekä satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten,
10059: vaan er määrärahaa valtiopäiväpikakirjoittajien kehittä-
10060: mistä varten, minkä viimemainitun määrärahan Eduskunta
10061: lakkautti. Sen kokemuksen nojalla, joka näistä kustan-
10062: nuksista on saatu 1907 ja 1908 vuosien valtiopäivillä, on
10063: vuodeksi 1910 tässä suhteessa otettu samansuuruinen
10064: määräraha eli 308,000 markkaa.
10065:      Kustannuksiin Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta on
10066: merkitty kirjastonhoitajan 6,000 markan, amanuenssin
10067: 1,500 markan sekä vahtimestarin 900 markan palkkio,
10068: niin myös kirjojen ostoon ja muihin kirjaston kuluihin
10069: 16,600 markkaa. Tämän perusteella tulisi kirjaston raha-
10070: sääntö, palkat siihen luettuna, nousemaan yhteensä 25,000
10071: markkaan.
10072:      Säätytalon rahasääntö on arvioitu samaan määrään
10073: kuin vuodeksi 1909 eli 26,000 markkaan.
10074:       Eduskunnan väliaikaisen huoneiston vuokra on 22,000
10075: markkaa vuodelta, johon tulee sähkövalaistuskustannukset
10076: arviolta 3,000 markkaa ja huoneiston taloudenhoitajan
10077: palkkio 1,800 markkaa. Kun tähän lasketaan palvelus-
10078: väen palkat sekä kulut siivoamisesta, lämmityksestä y. m.,
10079: saattaa kustannukset Eduskunnan väliaikaisesta huoneis-
10080: tosta vuonna 1908 saavutetun kokemuksen mukaan arvi-
10081: oida vuodeksi 1910 yhteensä 36,000 markkaan.
10082:        Sen nojalla, mitä ylempänä on esiintuotu, on Kei-
10083: sarillinen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
10084: 
10085:                 että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
10086:           §:ssä mainittujen yleisten menojen suorittamiseen
10087:           1.910 vuoden valtiopäivistä sekä huoneiston vuok-
10088:           raamiseksi Eduskunnan istuntoja varten ynnä
10089:                   N:o 5                           3
10090: 
10091: säc"itytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa varten vuo-
10092: deksi 1910 osattaisi 691,000 marka;n sunruisen
10093: arviomäärärahan.
10094: 
10095: 
10096:       Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
10097: lossa 10/ 23 päivänä Huhtikuuta 1909.
10098: 
10099:           Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
10100: Helsingissä, Keis!trillisen Sena!ttin Kirjapainossa, 1909.
10101:            1909. II Vp.- V. M. -       Esit. N:o 5.
10102: 
10103: 
10104: 
10105: 
10106:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7
10107:           armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osot-
10108:           tamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen.
10109: 
10110:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
10111: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n:o 5 varain osotta-
10112: misesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna
10113: 1910. Asian käsittelyä varten on Valiokunta myös saanut
10114: ne asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä
10115: armollista esitystä valmisteltaessa syntyneet.
10116: 
10117: 
10118:     Valtiopäiväin kustannukset vuonna 1910 ovat armolli-
10119: sessa esityksessä arvioidut 691,000 markaksi eli samaksi
10120: määräksi, minkä Eduskunta on puheenalaiseen tarkoituk-
10121: seen osottanut kuluvaksi vuodeksi. Mainittu määrä näyt-
10122: tääkin tänä vuonna riittävän kysymyksessä olevain kus-
10123: tannusten suorittamiseen, mutta vuodeksi 1910 ovat erinäi-
10124: set näihin kustannuksiin kuuluvat menoerät laskettavat
10125: suuremmiksi, samalla kuin kuitenkin eräitä menoeriä voi-
10126: daan vähentää.
10127:     Edustajain palkkioihin ja matkakustannuksiin lienee
10128: vuodeksi 1910 osotettava sama määrä kuin täksi vuodeksi
10129: eli 296,000 markkaa.
10130:     Valtiopäiväin yleisiin kustannnksiin voitanee otaksua
10131: tarvittavan 18,000 markkaa vähemmän kuin täksi vuo-
10132: deksi on osotettu eli 290,000 markkaa.
10133:     Kustannukset Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta ovat
10134: vuodeksi 1910 Valiokunnan mielestä laskettavat suu-
10135: remmiksi kuin tänä vuonna. Paitsi 300 markan lisEyeiä.
10136: kirjaston vahtimestarin palkkioon, on kirjojen ostoon ja
10137: muihin kirjaston kuluihin osotettava suurempi määrä kuin
10138: 2          1009. II Vp.- V. M. -   Esit. N:o 5.
10139: 
10140: puheenalaiseen tarkoitukseen tänä vuonna käytetään. Si-
10141: ten voitaisiin sekä kartuttaa kirjastoa runsaammin kuin
10142: nykyään että myös sidottaa kirjaston tätä nykyä suurim-
10143: maksi osaksi sitomattomina olevat kirjat, mihin viimeksi
10144: mainittuun tarkoitukseen ensi vuodeksi olisi varattava
10145: 10,000 markkaa. Jos kirjojen ostoon ja varsinaisiin hoito-
10146: kuluihin merkitään 15,300 markkaa, tulee puheena oleva
10147: menoerä kokonaisuudessaan olemaan 25,300 markkaa. Kun
10148: kirjaston muuttaminen toiseen huoneistoon nähtävästi käy
10149: tarpeelliseksi, olisi tätä varten sekä uuden kirjasto-
10150: huoneiston sisustamiseen ensi vuodeksi varattava 8,000
10151: markkaa. Eduskunnan kirjaston ja arkiston kustannuk-
10152: siin tarvitaan siten vuonna 1910 kaikkiaan 42,000markkaa.
10153:     Säätytalon hoitokustannuksiin on vuodeksi 1910 otet-
10154: tava arviolta 9,000 markkaan nouseva lisäys mainitulle
10155: talolle kuuluvan katuosan uudestaan kiveämistä varten,
10156: joten puheenaolevat kustannukset nousevat 35,000 mark-
10157: kaan.
10158:     Eduskunnan väliaikaisen huoneiston vuokraan on tule-
10159: vaksi vuodeksi lisättävä 1,200 markkaa Palokunnantalon
10160: pohjakerroksesta tänä vuonna vuokratuista huoneista,
10161: jotka käytetään ravintolahenkilökunnan asunnoksi. Kun
10162: muita kustannuksia edellytetään voitavan vähentää 200
10163: markkaa, nousevat puheenalaisen huoneiston kustannukset
10164: vuonna 1910 yhteensä 37,000 markkaan.
10165:     Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
10166: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1910, olisivat
10167: siis kaikkiaan seuraavat:
10168: Edustajain palkkiot ja matkakustan-
10169:    nukset ......................... . Smk. 296,000:-
10170: Valtiopäiväin yleiset kustannukset ..  "   290,000: -
10171: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ..... . "    42,000:-
10172: Säätytalon menosääntö ............. . "     35,000:-
10173: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston me-
10174:    nosääntö ....................... .       37,000:-
10175:                                            "
10176:                                Yhteensä Smk. 700,000:-
10177:                   V'llltiopäiväiväkustannukset.              3
10178: 
10179:     Valtiovarainvaliokunta sentähden kunnioittaen ehdot-
10180: taa,
10181:                  että Eduskunta päättäisi Va};tiopäiväjärjes-
10182:            tyksen 79 §:ssä mainittujen yleisten menojen suo-
10183:            rittamiseen 1910 vuoden va};tiopäivistä sekä huo-
10184:            neiston vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja varten
10185:            ynnä Säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa varten
10186:            vuodeksi 1910 osottaa lcaikkiaan 700,000 markaln
10187:            suuruisen arviomäärärahan.
10188: 
10189:     Tässä yhteydessä Valiokunta myös pyytää ilmoittaa,
10190: että Valiokunnan siihen valitut jäsenet ovat tarkastaneet
10191: 1908 vuoden valtiopä.iväin kustannuksiin osotettujen va-
10192: rain käyttämisestä tehdyt tilit.
10193:     Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1909.
10194: 
10195: 
10196:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
10197: Wäinö Wuolijoki ja jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
10198: Hirvikanta, Hultin, Hörhammar, Kairamo, Kallio,Kanervo,
10199: Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius, Partanen, Rapola, Saa-
10200: risto, Sainio, Tanner sekä varajäsen Holmberg.
10201: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
10202:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 5.
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
10208:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varain
10209:           osottamisesta 'valtiopäiväkustannusten suorittamiseen.
10210: 
10211: 
10212: 
10213: 
10214:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
10215:               ja Suuriruhtinas l
10216: 
10217: 
10218: 
10219: 
10220:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
10221: antanut armollisen esityksen varain osottamisesta 1910
10222: vuoden valtiopäiväin kustannusten suorittamiseen.
10223: 2       1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 5.
10224: 
10225:       Valtiopäiväin kustannukset vuonna 1910 ovat armol-
10226: lisessa esityksessä arvioidut 691,000 markaksi eli samaksi
10227: määräksi, minkä Eduskunta on puheenalaiseen tarkoituk-
10228: seen osottanut täksi vuodeksi. Mainittu määräraha näyt-
10229: tääkin tänä vuonna riittävän kysymyksessä olevain kus-
10230: tannusten suorittamiseen, mutta vuodeksi 1910 ovat nämä
10231: kustannukset laskettavat jonkun verran suuremmiksi.
10232:       Edustajain palkkioihin ja matkaJcustannuksiin on vuo-
10233: deksi 1910 osotettu sama määrä kuin täksi vuodeksi eli
10234: 296,000 markkaa.
10235:        Valtiopäiväin yleisiin kustannuksiin on otaksuttu tar-
10236: vittavan 18,000 markkaa vähemmän kuin kuluvaksi vuo-
10237: deksi on osotettu, eli 290,000 markkaa.
10238:       Kustannukset Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta ovat
10239: vuodeksi 1910 laskettavat suuremmiksi kuin armollisessa
10240: esityksessä, jossa ne arvioidaan 25,000 markaksi. Kir-
10241: jojen ostoon ja muihin kirjaston kuluihin on osotettava
10242: suurempi määrä kuin puheenalaiseen tarkoitukseen tänä
10243: vuonna käytetään, jotta voitaisiin sekä kartuttaa kirjastoa
10244: runsaammin kuin nykyään että myös sidottaa kirjaston
10245: tätä nykyä suurimmaksi osaksi sitomattomina olevat kirjat.
10246: Viimeksi mainittuun tarkoitukseen olisi ensi vuodeksi va-
10247: rattava 10,000 markkaa ja kirjojen ostoon ja varsinaisiin
10248: hoitokuluihin merkittävä 15,300 markkaa, joten puheena
10249: oleva menoerä kokonaisuudessaan tulee olemaan 25,300
10250: markkaa. Sitäpaitsi käy kirjaston muuttaminen toiseen
10251: huoneistoon tarpeelliseksi, ja on tätä tarkoitusta varten
10252: sekä uuden kirjastohuoneiston sisustamiseen ensi vuodeksi
10253: varattava 8,000 markkaa. Kirjaston vahtimestarin palkkio
10254: olisi lisättävä 300 markalla, joten se tulisi nousemaan
10255: 1,200 markkaan. Kun edellä mainittujen menojen lisäksi
10256: otetaan huomioon kirjastonhoitajan ja amanuenssin palk-
10257: kiot, yhteensä 7,500 markkaa, tarvitaan siten vuonna 1910
10258: puheena olevaan tarkoitukseen kaikkiaan 42,000 markkaa.
10259:        Säätytalon hoitokustannuksiin, jotka armollisessa esi-
10260: tyksessä ovat arvioidut 26,000 markaksi, on vuodeksi 1910
10261:  otettava 9,000 markkaan nouseva lisäys mainitul1e talolle
10262:                   Valtiopäiväkustannukset                    3
10263: 
10264: kuuluvan katuosan uudestaan kiveämistä varten, joten
10265: puheena olevat kustannukset nousevat 35,000 markkaan.
10266:       Eduskunnan väliaikaisen huoneiston vuokraan on tule-·
10267: vaksi vuodeksi lisättävä 1,200 markkaa Palokunnantalon
10268: pohjakerroksesta tänä vuonna vuokratuista huoneista,
10269: jotka käytetään ravintolahenkilökunnan asunnoksi. Kun
10270: muita kustannuksia edellytetään voitavan vähentää 200
10271: markalla, nousevat puheenalaisen huoneiston kustannukset,
10272: jotka armollisessa esityksessä arvioidaan 36,000 markaksi,
10273: vuonna 1910 yhteensä 37,000 markkaan.
10274:       Valt.iopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
10275: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1910, ovat siis
10276: kaikkiaan seuraavat:
10277: 
10278:      Edustajain palkkiot Ja matka-
10279:          kustannukset .             Smk. 296,000
10280:      Valt.iopäiväin yleiset kustan-
10281:          nukset                          290,000
10282:      Eduskunnan kirjasto ja arkisto       42,000
10283:      Säätytalon menosääntö .              35,000
10284:      Eduskunnan väliaikaisen huo-
10285:          neiston menosääntö               37,000
10286:                                             ))
10287: 
10288: 
10289: 
10290:                            Yhteensä Smk. 700,000
10291: 
10292:       Eduskunta saa tämän johdosta alamaisesti ilmoittaa,
10293:                  että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
10294:            §:ssä mainittujen yleisten menojen snorittamiseen
10295:            1910 vuoden valtiopäivistä sekä hnoneiston vuok-
10296:            mamiseen Eduskunnan istuntoja varten ynnä Sää-
10297:            tytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa varten vuodeksi
10298:            1.910 on osottanut kaikkiaan 700,000 markan
10299:            suuruisen arviomäärärahan.
10300: 
10301:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10302: 
10303:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
10304: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
10305:            1909. Toiset valtiopäivät. N:o 6.
10306: 
10307: 
10308: 
10309: 
10310:                 Keisarillisen Majesteetin Arm.olli-
10311:            nen esitys Suomen Eduskunnalle yksityis·
10312:            pankin, sltltstöpankin, palovakuutusyhtiön ja
10313:            paloapuyhdistyksen suoritettavasta suostun-
10314:            nasta.
10315: 
10316:       Tehdyt laskelmat osottavat, että tulo- ja menoarvion
10317: järjestämiseen vuodeksi 1910 on lisätty suostunta tarpeen.
10318: Osa tästä lisäsuostunnasta on katsottu voitavan soveliaasti
10319: hankkia verottamalla sitä koottua pääomaa, joka talle-
10320: tuksina on sijoitettu pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan.
10321: Tämä pääoma voi helposti kantaa kohtuullisen verotuksen 1
10322: ja on sen verottaminen nykyisissä verotusoloissa muuten-
10323: kin puolustettavissa, kunhan veromääriä ei aseteta niin
10324: korkeiksi, että sen kautta hidastutettaisiin säännöllistä
10325: pääoman muodostumista ja säästöönpanojen lisääntymistä.
10326: Puheenaolevan pääoman verottaminen on myös pidettävä-.
10327: oikeudenmukaisena täydennyksenä sille verotukselle, jonka
10328: alaiseksi osakkeihin sijoitettu pääoma leimasuostunta-
10329: asetuksessa on ehdotettu asetettavaksi, kuin myös sille,.
10330: joka liittyy kiinteimistön omistusoikeuden siirtoihin.
10331:       Sittenkun se komitea, joka oli asetettu valmistamaan,
10332: ehdotusta uudeksi leimasuostunta-asetukseksi, oli antanut
10333: asiasta lausunnon, on Keisarillinen Majesteetti valmistutta--
10334: nut ehdotuksen tällaista pankkilaitoksiin sijoitetun pääoman
10335: ja sen ·yhteydessä palovakuutusyhtiöitten ja paloapuyhdis-
10336: tysten verotusta koskevaksi asetukseksi.
10337:    2                          N:o 6
10338: 
10339:         Veroa pankkitalletuksista voisi ajatella kannettavaksi
10340:  talletustodistuksiin kiinnitettävän leiman muodossa. Täl-
10341:  lainen verotus voisi kuitenkin helposti jäädä tuloksetto-
10342:  maksi, koska se saattaisi vaikuttaa sen, että talletukset
10343:  entistä enemmän sijoitettaisiin muille tileille, ilman että tal-
10344:  lettajille annettaisiin siitä todistusta tai kuittia, jota paitsi
10345:  leimamerkkien käyttäminen käytännössä tuottaisi hanka-
10346:  luuksia. Sitä vastoin voidaan pankkilaitosten lainanottoa
10347:  varmemmin ja täydellisemmin sekä yksinkertaisemmin
10348:  verottaa siten, että veroa kannetaan vuosittain pankilta
10349:  vissi prosentti siitä määrästä, johon varat sen lainanotto-
10350:  tileillä edellisen vuoden päättyessä yhteensä nousivat.
10351:         Kun pankkien lainanottoliike tulisi erityisen vero-
10352:  tuksen alaiseksi, voisi ehkä otaksua, että yksityiset, sen
10353: -sijaan että tallettaisivat rahansa pankkeihin, itse ryhtyisi-
10354:  vät lainausliikettä harjoittamaan suuremmassa määrässä
10355: ]min tähän asti, mutta kun pankkien lainanottokoron ja
10356: etavallisen lainanautokoron \'älinen erotus ei ole johtanut
10357: ;aiihen, että yksityisten lainanauto olisi päässyt etualalle,
10358:  näyttää otaksuttavalta, ettei säästöjen lievä verottaminen-
10359: :kaan tulisi haittaavasti vaikuttamaan edes säästöpank-
10360: kien ja vielä vähemmin yksityispankkien toimintaan.
10361:  Osuuskassojen talletusliikkeellä ja postisäästöpankin lai-
10362: nanottoliikkeellä ei ole sitä merkitystä, että niitä olisi
10363: ;tarpeen tässä huomioon ottaa.
10364:         Edellämainittu komitea oli ehdottanut puheenaole-
10365:  vaa veroa suoritettavaksi 1/ 10 prosenttia pankkien lainan-
10366: <>ttotileillä olevien varojen määrästä. Koska kuitenkin
10367:  nyt on kysymyksessä aivan uuden verotuksen voimaan
10368:  jpaneminen, on katsottu olevan syytä ehdottaa kannetta-
10369: ".vaksi ainoastaan 1/ 15 prosenttia mainitusta määrästä.
10370:                            N:o 6                       3
10371: 
10372:        Pankkien ja säästöpankkien verotusta koskevaan
10373: -asetusehdotukseen on myös otettu määräyksiä palovakuutus-
10374: yhtiöitten ja paloapuyhdistysten verottamisesta. Tässäkin
10375: voisi ajatella käytettäväksi leimaveron muotoa, mutta kun
10376: vakuutuskirjoista toiset tehdään määräämättömäksi ajaksi,
10377: toiset ainoastaan lyhyeksi määräajaksi, sekä vakuutusmak-
10378: sut suuresti vaihtelevat palovaaran suuruuden mukaan ja
10379:  maksetaan milloin kerta kaikkiaan, milloin taas vuosittain
10380:  tai määrävuosina, on vakuutuskannan verottaminen sopi-
10381:  vampi, kuin vakuutuskirjain tai vakuutuskuittien leima-
10382: merkeillä varustaminen.
10383:        Palovakuutusyhtiöitten ja paloapuyhdistysten suori-
10384: iettava vero on ehdotettu 1/ 100 prosentiksi siitä Suomessa
10385: :saavutetusta palovakuutuskannasta, joka palovakuutuslai-
10386:  toksella edellisen toimintavuoden päättyessä oli, vastaan-
10387:  otettuja jälleenvakuutuksia lukuunottamatta.
10388:        Palovakuutusyhtiöitten ulkomaisen palovakuutuskan-
10389:  nan verottamista ei ole katsottu soveliaaksi, koska sen
10390:  kautta niitten toiminta ulkomailla tulisi vaikeammaksi.
10391: .Kotimaisesta palovakuutuskannasta ei ole syytä verot-
10392:  taa jälleenvakuutuksia, koska sen kautta ne vakuutukset,
10393: joita on jälleenvakuutettu, tulisivat kahdenkertaisen veron
10394: .alaisiksi.
10395:        Muista vakuutusmuodoista henkivakuutus ei ole so-
10396: J>iva verotettavaksi, koska vero suurimmaksi osaksi koh-
10397:  taisi henkilöitä, joita ei erityisesti ole syytä verottaa.
10398:  Merivakuutusten verottaminen voisi aiheuttaa tämän va-
10399:  kuutushaaran siirtymistä ulkomaille vielä suuremmassa
10400:  määrin kuin nykyään. Muitten vakuutusmuotojen merkitys
10401:  ,on verotussuhteessa pieni.
10402:   4                        N:o 6
10403: 
10404:        Koska yksityspankeissa ja säästöpankeissa talletus-r
10405: säästökassa-, juoksevalla ja kontokurantti- eli kirjeen-
10406: vaihtajatilillä 1908 vuoden marraskuun lopussa oli yli
10407: 720,(()(),000 markkaa, on mainituista rahalaitoksista vuonna
10408: 1910 nyt ehdotettua veroa laskettu kertyvän noin 485,(()()
10409: markkaa. Palovakuutusyhtiöitten ja paloapuyhdistysten
10410: suoritettavan suostunnan on vuodelta 1907 tarjona olevain
10411: tietojen perusteella laskettu tuottavan vuonna 1910 ainakin
10412: 275,000 markkaa. Kaikkiaan olisi näin ollen tämän asetus-
10413: ehdotuksen mukaisen veron kautta suostuntavaroihin vuonna
10414: 1910 odotettavissa arviolta 760,000 markan suuruinen
10415: lisä tulo.
10416: 
10417:     Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskunnan
10418: hyväksyttäväksi antaa seuraavan asetusehdotuksen:
10419:                            N:o 6
10420: 
10421: 
10422: 
10423: 
10424:              Ehdotus Årmolliseksi Åsetukseksi yksityis-
10425:         pankin, säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja
10426:         paloapuyhdistyksen suoritettavasta suostunnasta.
10427: 
10428:                             1 §.
10429:       Yksityispankin ja säästöpankin on vuonna 1910 huhti-
10430: kuun kuluessa suoritettava suostuntaveroa 1 / 15 prosenttia
10431: siitä määrästä, johon varat pankin talletus-, säästökassa-,
10432: juoksevalla ja kontokurantti- eli kirjeenvaihtajatilillä 1909
10433: vuoden päättyessä yhteensä nousivat.
10434: 
10435:                             2 §.
10436:       Palovakuutusyhtiön ja paloapuyhdisty~sen on vuonna
10437: 1910 huhtikuun kuluessa suoritettava suostuntaveroa 1/ 100
10438: prosenttia siitä Suomessa saavuttamastaan palovakuutus-
10439: kannasta, joka sillä edellisen toimintavuotensa päättyessä
10440: oli, vastaanottamiansa jälleenvakuutuksia lukuunottamatta.
10441: 
10442:                  Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
10443:            lossa 15 (28) p:nä Toukokuuta 1909.
10444: 
10445:                       Ministeri valtiosihteeri A. Langhoff.
10446: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1901h
10447:             1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 6.
10448: 
10449: 
10450: 
10451: 
10452:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 3
10453:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee yksityispankin,
10454:            säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen
10455:            suoritettavaa suostuntaa.
10456: 
10457:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
10458: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n:o 6, joka koskee
10459: yksityispankin, säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja palo-
10460: apuyhdistyksen suoritettavaa suostuntaa. Asian käsittelyä
10461: varten on Valiokunta myös saanut ne asiakirjat, jotka
10462: Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armollista esitystä
10463: valmisteltaessa syntyneet.
10464: 
10465: 
10466:       Armollisessa esityksessä ehdotettu verotus kieltämättä
10467: tähtää soveliaisiin veroesineihin. Kootun omaisuuden verot-
10468: taminen onmeillä sangen kehittymätön, ja varsinainen omai-
10469: suusvero vielä kokonaan puuttuu. Valiokunnan mielestä on
10470: kuitenkin tärkeätä, että ne muodot, joissa omaisuuden verot-
10471: tamista, vaikkapa osittainkin, koetetaan saada aikaan, ovat
10472: siten suunnitellut, että tarkoitettu päämäärä todella saavute-
10473: taan. V aliakunta ei kuitenkaan ole voinut olla tulematta
10474: siihen käsitykseen, että armollisessa esityksessä ehdotetun
10475: veron muodostuminen omaisuusveroksi on ainakin suurim-
10476: malta osalta epäiltävä. Ja jos uusi vero joksikin osaksi
10477: kohtaisikin verotettavaksi aiottua omaisuutta, tulisivat
10478: kuitenkin jokaista omaisuusveroa toimeenpantaessa huo-
10479: mioon otettavat tärkeät periaatteet syrjäytetyiksi.
10480:       Mitä ensinnäkin tulee pankkien suoritettavaan suos-
10481: tuntaan, joka armollisessa esityksessä ehdotettujen perus-
10482: teiden mukaan yksinänsä tuottaisi enemmän kuin puolet.
10483: 2          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 6.
10484: 
10485: ehdotetun uuden veron koko tulosta, näyttää erittäinkin
10486: se olevan vaikeasti toteutettavissa veron tarkoitusta vas-
10487: taavalla tavalla.    Veron siirtäminen tallettajain mak-
10488: settavaksi tuskin on ajateltavissa, varsinkin jos vero
10489: tahdotaan saada kohtaamaan kaikkia talletuksia, sellaisia-
10490: kin, jotka pankissa ovat olleet vain osan vuotta, pitem-
10491: män tai lyhemmän. Veron periminen tallettajilta koron
10492: maksamisen yhteydessä ei helposti käy päinsä jo sen
10493: vuoksi, että korkoa maksettaessa ennen vuoden loppua ei
10494: vielä ole tiedossa, kuinka suuri pankin suoritettavan ve-
10495: ron määrä tulee olemaan. Kun vero laskettaisiin vuoden
10496: päättyessä pankissa olevain talletusten mukaan, voisivat
10497: sitä paitsi ne tallettajat, joiden varat vuoden viimeisenä
10498: päivänä eivät ole pankissa, vaikka ne muuten siellä olisi-
10499: vat olleet koko vuoden, hyvällä syyllä asettaa pankille
10500: vaatimuksen päästä verosta vapaiksi, koska heidän talle-
10501: tuksensa eivät ole veroa aiheuttaneetkaan. Sen vuoksi
10502: täytyy myös varoa veron siirron tallettajain maksettavaksi
10503: helposti voivan aiheuttaa sellaisia ilmiöitä pankin lainan-
10504: ottoliikkeen säännöllisessä kulussa, että pankki katsoo
10505: etunsa mukaiseksi olla yrittämättäkään siirtämistä. Vero
10506: jäisi näin ollen joko pankin itse maksettavaksi, jolloin se
10507: omaisuusveron sijasta muodostuisi liikeveroksi, taikka,
10508: mikä on todennäköisintä, pankin luotonkäyttäjäin mak-
10509: settavaksi, ja kohtaisi siis pääoman tarvitsijoita eikä sen
10510: omistajia.
10511:       Jos ehdotettu verotus pankkeihin nähden yleensä
10512: ollenkaan voitaisiin saada toteutetuksi omaisuusverona, on
10513: joka tapauksessa se muistutus tehtävä, että siinä muodossa
10514: kuin vero armollisessa esityksessä on ehdotettu, eivät pie-
10515: nimmätkään säästöt pääsisi verosta vapaiksi, mikä Valio-
10516: kunnan mielestä kuitenkin olisi suotava.
10517:       Palovakuutusyhtiöiden ja paloapuyhdistysten suori-
10518: tettavaan veroon nähden näyttää myös epäiltävältä, onko
10519: kaikkea näissä laitoksissa vakuutettua omaisuutta pyrit-
10520: tävä yhtäläisesti verottamaan. Jo erilaiset vakuutus-
10521: laitokset ovat vakuutuskantansa kokoonpanoon nähden
10522:           Pankkien ja vakuutusyhtiöiden suostunta.         3
10523: 
10524: hyvin eriluontoisia, mutta samassakin laitoksessa, sikäli
10525: kuin sen vakuutuskanta on suurempi, saattavat vakuu-
10526: tukset edustaa siksi erilaisia omaisuuksia, että niiden
10527: yhtäläinen verottaminen olisi eräiden tärkeiden omaisuus-
10528: veroperiaatteiden arveluttavaa loukkaamista. V aHokun-
10529: nassa on lausuttu sellainenkin mielipide, että verotuksen
10530: asettaminen palovakuutuksen yhteyteen olisi kokonaan
10531: hylättävä, koska se ehkäisevästi vaikuttaisi vakuutuksen
10532: käyttämiseen.
10533:       Muihin vakuutusmuotoihin kuin palovakuutukseen ei
10534: puheenalaista verotusta ole armollisessa esityksessä eh-
10535: dotettu kohdistettavaksi. Henkivakuutusta ei ole pidetty
10536: sopivana verotettavaksi sen vuoksi, että siinä vero suu-
10537: rimmaksi osaksi kohtaisi henkilöitä, joita ei erityisesti
10538: ole syytä verottaa. Valiokunnan mielestä ovat kuitenkin
10539: henkivakuutuslaitoksiin sijoitetut säästöt ainakin huomatta-
10540: valta osalta veronalaiseksi sopivaa omaisuutta samoin
10541: kuin pankkisäästötkin. Mutta epäilemätöntä on, että hen-
10542: kivakuutusten edustaman omaisuuden saattaminen veron
10543: alaiseksi senkaltaista menettelytapaa käyttämällä kuin ar-
10544: mollisessa esityksessä on ehdotettu, kohtaisi suuria han-
10545: kaluuksia etupäässä niiden monien eri muotojen vuoksi,
10546: joissa henkivakuutus~opimus esiintyy.
10547:       Se seikka, että ehdotetun verotuksen toimeenpano
10548: tapahtuisi yksityisten liikelaitosten toiminnan puitteissa,
10549: tekee erittäin tärkeäksi kysymyksen, kuinka veron kanto
10550: ja sen silmälläpito järjestetään. Armollisessa esityksessä
10551: ei anneta mitään tietoja siitä, millä tavoin nämät seikat
10552: on ajateltu järjestettäviksi, ei edes viitata tällaisten toi-
10553: menpiteiden tarpeellisuuteen.
10554:       Ne epäilykset, jotka puheenalaisen uuden verotuksen
10555: toimeenpaneminen armollisessa esityksessä ehdotetussa
10556: muodossa on Valiokunnassa synnyttänyt, ovat siksi suuret,
10557: että Valiokunta ei ole katsonut voivansa puoltaa armollista
10558: esitystä Eduskunnan hyväksyttäväksi. Esityksen hyväk-
10559: symiseen on Valiokunnan mielestä sitä vähemmän aihetta,
10560: kun uusi suostunta ei liene välttämätön varoj.en hankki-
10561:  4           1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 6.
10562: 
10563: miseksi niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion varat
10564: eivät riitä, eikä niin ollen Eduskunnalla ole syytä tätä
10565: nykyä myöntää esitettyä uutta suostuntaa.
10566:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valtiovarain-
10567: valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamai-
10568: sessa vastauskirjelmässään Keisarilliselle Majesteetille il-
10569: moittaisi,
10570:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä ar-
10571:            mollista esitystä yksityispankin, säästöpankin, palo-
10572:            vakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen suoritetta-
10573:            vasta suostunnasta.
10574:      Helsingissä, lokakuun 18 päivänä 1909.
10575: 
10576: 
10577:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
10578: Wäinö Wuolijoki, jäsenet Årajärvi, Bäck, Hirvikanta, Hul-
10579: tin, Kairamo, Kallio, Kanerva (osittain), Kellosalmi, Kirves,
10580: Laine, N eovius, Partanen, Rapola (osittain), Saaristo, Sainio,
10581: Stenbäck, Tanner, varajäsenet Holmberg (osittain), Kron-
10582: qvist (osittain), Lumio (osittain), Nordlund (osittain), Repo
10583: (osittain), Törmä (osittain).
10584: 
10585: 
10586: 
10587: 
10588:       Hels~ngissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
10589:          1909. II Vp. -    S. V. M. - Esit. N:o 6.
10590: 
10591: 
10592: 
10593: 
10594:                  Suuren Valiokunnan mietintö N:o 8 armol-
10595:           lisen esityksen johdosta, joka koskee yksityispankin,
10596:           säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen
10597:           suoritettavaa suostuntaa.
10598: 
10599:      Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta, yhtyen
10600: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 3 tästä asiasta
10601: olevaan ehdotukseen, puolestansa kunnioittaen ehdottaa,
10602: 
10603:                että Eduskunta jättäisi armollisen esityksen
10604:          yksityispankin, säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja
10605:          paloapuyhdistyksen suoritettavasta suostunnasta
10606:          hyväksymättä.
10607: 
10608: 
10609: 
10610:      Helsingissä, 3 p:nä marrask. 1909.
10611: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
10612:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 6.
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 
10617:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
10618:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen yksi-
10619:           tyispankin, säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja palo-
10620:           apuyhdistyksen suoritettavasta suostunnasta.
10621: 
10622: 
10623: 
10624: 
10625:       Sunrivaltaisin, Armollisin Keisari
10626:              ja Suuriruhtinas I
10627: 
10628: 
10629: 
10630: 
10631:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
10632: esityksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuk-
10633: sen asetukseksi yksityispankin, sää~pankin, palovakuutus-
10634: 2       1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 6.
10635: yhtiön ja paloapuyhdistyksen suoritettavasta suostunnasta.
10636:       Ehdotettu verotus kieltämättä tähtää soveliaisiin vero-
10637: esineihin. Kootun omaisuuden verottaminen meillä on
10638: sangen kehittymätön, ja varsinaista omaisuusveroa ei ole.
10639: Mutta armollisessa esityksessä ehdotetun veron muodos-
10640: tuminen omaisuusveroksi on, ainakin suurimmalta osalta,
10641: epäiltävä, ja vaikka mainittu vero osaksi kohtaisikin vero-
10642: tettavaksi aiottua omaisuutta, tulisivat kuitenkin jokaista
10643: omaisuusveroa toimeenpantaessa huomioon otettavat tär-
10644: keät periaatteet syrjäytetyiksi.
10645:       Pankkien suoritettava suostunta, joka armollisessa
10646: esityksessä ehdotettujen perusteiden mukaan yksinänsä
10647: tuottaisi enemmän kuin puolet ehdotetun uuden veron
10648: koko tulosta, näyttää erittäinkin olevan vaikeasti toteu-
10649: tettavissa veron tarkoitusta vastaavalla tavalla. Veron
10650: siirtäminen tallettajain maksettavaksi on tuskin saavutet-
10651: tavissa, varsinkin mikäli tarkoitus on saada vero kohtaa-
10652: maan kaikkia talletuksia, sellaisiakin, jotka ovat olleet
10653: pankissa vain osan vuotta. Sen periminen taJlettajilta ko-
10654: ron maksamisen yhteydessä on hankala toteuttaa ei ainoas-
10655: taan son vuoksi, että milloin korkoa maksetaan ennen vuo-
10656: den loppua, silloin vielä ei ole tiedossa, kuinka suuri pan-
10657: kin suoritettavan veron määrä tulee olemaan, vaan senkin
10658: takia että ne tallettajat, joiden varat eivät ole pankissa
10659: vuoden viimeisenä päivänä, voivat vaatia että, koska vero
10660: on suoritettava vuoden päättyessä pankissa olevain talle-
10661: tusten yhteenlasketusta määrästä, heidän talletustensa,
10662: jotka siinäkään tapauksessa, että ne ovat pankissa olleet
10663: koko muun osan vuotta, eivät ole mitään veroa aiheutta-
10664: neet, tulee olla verosta vapaat. Tähän nähden täytyy
10665: myös varoa veron siirron tallettajain maksettavaksi hel-
10666: posti voivan aiheuttaa sellaisia ilmiöitä pankin lainanotto-
10667: liikkeen säännöllisessä kulussa, että pankki katsoo etunsa
10668: mukaiseksi olla yrittämättäkään veron siirtämistä taliet-
10669: tajaio maksettavaksi. Vero näin ollen jäisi joko pan-
10670: kin itsensä maksettavaksi, jolloin se ei olisi omaisuus-
10671: vaan liikevero, taikl-.. todennäköisimmin pankin luoton-
10672:            Pankkien ja vakuutusyhtiöiden suostunta.           3
10673: 
10674: käyttäjäin maksettavaksi, eikä se kumpaisessakaan tapauk-
10675: sessa kohtaisi pääoman omistajia, vaan sen käyttäjiä.
10676:       Sikäli kuin ehdotettu verotus pankkeihin nähden
10677: yleensä on toteutettavissa omaisuusverona, liittyy siihen
10678: joka tapauksessa se epäkohta, että verotus tulisi rasitta-
10679: maan pienimpiäkin säästöjä.
10680:       Palovakuutusyhtiöiden ja paloapuyhdistysten suori-
10681: tettavan veron suhteen näyttää epäiltävältä, onko kaik-
10682: kea näissä laitoksissa vakuutettua omaisuutta pyrittävä
10683: yhtäläisesti verottamaan. Erilaiset vakuutuslaitokset ovat
10684: vakuutuskantansa kokoonpanoita hyvin eriluontoisia, ja
10685: samassakin laitoksessa, etenkin jos sen vakuutuskanta
10686: on suuri, saattavat vakuutukset edustaa siksi erilaisia
10687: omaisuuksia, että niiden yhtäläinen verottaminen olisi tär-
10688: keiden omaisuusveroperiaatteiden:arveluttavaa loukkaamista.
10689:       Se seikka, että ehdotetun verotuksen toimeenpano
10690: tapahtuisi yksityisten liikelaitosten toiminnan puitteissa,
10691: tekee erittäin tärkeäksi kysymyksen, kuinka veron kanto
10692: ja sen silmälläpito järjestetään. Armollisessa esityksessä
10693: ei anneta mitään tietoja siitä, millä tavoin nämä seikat
10694: on ajateltu järjestettäviksi, ei edes viitata tällaisten toi-
10695: menpiteiden tarpeellisuuteen.
10696:   .   Ne epäilykset, joita puheenalaisen uuden verotuk-
10697: sen toimeenpaneminen armollisen esityksen ehdottamassa
10698: muodossa on omansa synnyttämään, ovat siksi suuret,
10699: että Eduskunta ei ole katsonut voivansa armollista esi-
10700: tystä hyväksyä. Esityksen hyväksymiseen on Eduskunnan
10701: mielestä sitä vähemmän aihetta, kun uusi suostunta ei
10702: ole näyttänyt olevan välttämätön varojen hankkimiseksi
10703: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion varat eivät riitä.
10704:       Eduskunta saa siis alamaisesti ilmoittaa,
10705:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä ar-
10706:            mollista esitystä yksityispankin, säästöpankin, palo-
10707:            vakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen suoritetta-
10708:            vasta suostunnasta.
10709:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10710:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1909.
10711: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
10712:            1909. Toiset valtiopäivät. N:o 7.
10713: 
10714: 
10715: 
10716: 
10717:                  Keisarillisen Majesteetin Armol-
10718:            linen esitys Suomen Eduskunnalle siitä ve-
10719:            rosta, joka paloviinan valmistamisesta on
10720:            suoritettava, sekä sanotun veron käyttämi-
10721:            sestä.
10722:       Se aika 1 joksi Suomen Eduskunta on määrännyt ve-
10723: ron paloviinan valmistamisesta, päättyy vuoden 1909 lo-
10724: pussa. Tämän johdosta Keisarillinen Majesteetti on
10725: tahtonut jälleen jättää Eduskunnan päätettäväksi,
10726: minkä verran on veroa paloviinan valmistamisesta sano-
10727: tusta ajasta eteenpäin suoritettava, sekä tämän veron käyt-
10728: tämisestä.
10729: 
10730:      Paloviinan valmistus, josta heinäkuun 1 paiVaan
10731: 1906 on suoritettu veroa 85 penniä ja siitä lähtien 1
10732: markka 20 penniä litralta säännöllisväkevää paloviinaa,
10733: on vuosina 1904-1908 noussut seuraaviin määriin:
10734: 
10735: V. 1904, jolloin 23 polttimaa oli toimessa,    6,465,099 litraa
10736:  ) 1905          28                            8,246,907
10737:  ) 1906          23                            6,844,499
10738:  » 1907          20                            6,247,887
10739:  » 1908          21                            6,361,765
10740:      Suomessa valmistetun paloviinan kulutus on mainit-
10741: tuna aikana ollut:
10742:      Vuonna 1904 ................ -6,695,809 litraa
10743:             1905 . . . . . . . . . . . . . . . . 6,922,926
10744:             1906 . . . . . . . . . . . . . . . . 6,652,731
10745:        l>   1907 . . . . . . . . . . . . . . . . 6,856,194
10746:             1908 ................ 7,253,799
10747:                                   N:o 7
10748: 
10749:        Paloviinan kulutuksen vuonna 1909 on Eduskunta
10750: .carvioinut 6,600,000 litraksi.
10751:        Tulot paloviina- ja anniskeluverosta ynnä suorite-
10752:  tuista tarkastusmaksuista vuosina 1904-1908 näkyvät
10753:  seuraavasta yleiskatsauksesta:
10754: 
10755:                                                                                    1
10756:                                                    Tislauksesta
10757:                   Paloviina-      Anniskelu-       ja denaturoi-    Yhteensä
10758:       Vuosi.                                       misesta suo-
10759:                      vero.           vero.                           Smk
10760:                                                   ritettu tarkas-
10761:                                                      tusmaksu.
10762: 
10763: 
10764: 
10765:   1904.           5,367,270 40       29,160 03         92,017 07    5,488,447 50
10766:   1905 .          7,024,583 72       24,908 53         99,665 53    7,149,157 78
10767:   1906 .          6,584,528 06       34,213 44         99,945 85    6,718,687 35
10768:   1907 .          7,144,892 -        24,858 83         97,071 14 7,266,821 97
10769:   1908.           7,634,618 25       22,534 66       104,290 70  7,761,443 61
10770:       Yhteensä \33,755,892\43\      135,675\49\      492,990\29\34,384,558\21
10771:    Keskimäärin \ 6,751,178\481       27,135\1ol        98,598lo61 6,876,911/64
10772: 
10773:        Eduskunnan arviolaskun mukaan tulisivat mainitut
10774: -tulot vuonna 1909 olemaan:
10775: 
10776:        paloviinavero ............ 7,920,000 markkaa
10777:        anniskeluvero . . . . . . . . . . . . 25,000
10778:        tarkastusmaksut . . . . . . . . . .   90,CX)() »
10779:                          --------------~----------
10780:                                  Yhteensä 8,035,CX)() markkaa.
10781: 
10782:        Paloviinan ja muiden poltettujen tai tislattujen väki-
10783:  viinajuomain myymisestä: kuljetuksesta ja varastossa pi-
10784:  tämisestä kesäkuun 9 p:nä 1892 annetun Armollisen Ase-
10785:  tuksen mukaan on kulkulaitosrahastoon menevä kaksi vii-
10786:  dettäosaa niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kaupun-
10787:  geissa harjoittavat väkiviinajuomain vähittäismyyntiä ja
10788:  anniskelua ei oman edun tähden, vaan juoppouden eh-
10789:  käisemiseksi. Kulkulaitosrahaston tulot näistä voittova-
10790: .roista olivat viisivuotiskautena 1904-1908:
10791:                                  N:o 7                                3
10792: 
10793: Vuonna 1904 ............   927,305 markkaa 73 pe.nniä
10794:        1905 ............   986,583         13
10795:        1906 ............   982,052         08    >
10796:        1907 ............ 1,244,845         50
10797:        1908 ............ 1,121,941         39    >
10798: 
10799:      Vuonna 1909 on Eduskunta laskenut saatavan nyt
10800: puheenaolevaa valtiotuloa 1,200,000 markkaa.
10801:      V aitiopäivillä 1907 on Eduskunta puolestaan hyväk-
10802: synyt ehdotuksen laiksi alkoholipitoisten ajneiden valmis-
10803: tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
10804: varastossapidosta, minkä lakiehdotuksen tarkoituksena on
10805: estää alkoholijuomain käyttämistä nautintoaineena. Kun
10806: kuitenkin on epävarmaa, tuleeko alkoholilainsäädännön
10807: perinpohjainen uudistus astumaan voimaan vuonna 1910
10808: ja kun ei liene syytä muuttaa paloviinaveron nykyistä
10809: määrää, joka perustuu Eduskunnan vuonna 1907 hyväksy-
10810: mään ja 28 päivänä joulukuuta samaa vuotta Armossa
10811: vahvistettuun verolakiin, voitanee paloviinan kulutus pu-
10812: heenalaisena vuotena arvioida 6,500,000 litraksi. Tulot
10813: paloviina- ja anniskeluverosta, tarkastusmaksuista sekä
10814: kulkulaitosrahaston osuudesta vähittäismyynti- ja annis-
10815: keluyhtiöiden voittovaroista vuonna 1910 ovat arvioidut
10816: seuraaviin määriin:
10817: paloviinavero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,800,000 markkaa
10818: anniskeluvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    15,000    >
10819: tarkastusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      90,000
10820:                                      --------------~----------
10821:                                                           7,905,000 markkaa
10822: osuus vähittäismyynti- ja anniskelu-
10823:     yhtiöiden voittovaroista . . . . . . . . 1,200,000
10824:                             Yhteensä 9,105,000 markkaa.
10825: 
10826:     Yllä arvioiduista tuloista ovat seuraavat menot vä-
10827: hennettävät:
10828:   4                           N:o 7
10829: 
10830: takaisin maksettava vero denaturoi-
10831:      dusta paloviinast·a ............. .             600,000 markkaa
10832: polttimojen ja tislauslaitosten silmällä-
10833:      pidosta sekä korvauksiksi palo-
10834:      viina-asetusten rikkomust.en syyt-
10835:      teeseen saattamisesta . . . . . . . . . . . . 235,000
10836: apurahoiksi kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . 400,000    >
10837:                                --------------~----------
10838:                                      Yhteensä 1,235,000 markkaa.
10839:       Säästö puheena olevista tuloista vuonna 1910 olisi
10840: siis 7,870,000 markkaa, joka voidaan kokonaan käyttää.
10841: kulkulaitosrahaston menoihin.
10842:       Jos alkoholiaineita koskevat säännökset joutuvat.
10843: lähimmi\ssä tulevaisuudessa muutettaviksi, aiheuttaa tämä
10844: muutoksia myöskin ylläoleviin arviolaskuihin, ja tahtoo
10845: Keisarillinen Majesteetti aikanaan Eduskunnalle antaa
10846: siitä johtuvan uuden laskelman.
10847:       Kun ei ole havaittu olevan syytä muissakaan koh-
10848: dissa muuttaa niitä säännöksiä, jotka sisältyvät yllämai-
10849: nittuun lakiin paloviinaverosta, tahtoo Keisarillinen Ma-
10850: jesteetti ehdottaa, että tämä laki on edelleen vuonna
10851: 1910 oleva noudatettavana, ja annetaan Eduskunnan hy-
10852: väksyttäväksi siis seuraava asetusehdotus:
10853: 
10854:                    Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta,
10855:             joka paloviinan valmistamisesta on Suomessa suori-
10856:             tettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1910.
10857:       Täten säädetään, että la:ki 28 päivältä joulukuuta 1907
10858: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
10859: on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä on Pdel-
10860: leen noudatettava vuoden 1910 aikana.
10861:                  Armoliisirumasti hyväksytty Tsarskoje Se-
10862:             lossa 15/ 28 päivänä Toukokuuta 1909.
10863:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
10864: 
10865:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
10866:           1909. II Vp. -     V. M. -     Esit. N:o 7.
10867: 
10868: 
10869: 
10870: 
10871:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8
10872:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan
10873:            valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun
10874:            veron käyttämistä.
10875: 
10876:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
10877: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n:o 7, joka koskee
10878: paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sano-
10879: tun veron käyttämistä. Asian käsittelyä varten on Valio-
10880: kunta myös saanut käytettäväkseen ne asiakirjat, jotka.
10881: Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armollista esitystä
10882: valmisteltaessa syntyneet.
10883: 
10884: 
10885:       Paloviinan valmistamisesta suoritettava vero koro-
10886: tettiin 1905-06 vuosien valtiopäivillä aikaisemmasta 8&
10887: pennin määrästä litralta säännöllisväkevää (50 11 / 0) paloviinaa
10888: 1 markkaan 20 penniin litralta ja on siitä saakka muutta-
10889: matta ollut voimassa. Vuoden 1907 valtiopäivillä Talous-
10890: valiokunta, antaessaan lausunnon paloviinaveron määrästät
10891: katsoi, ettei paloviinaveroa sillä kertaa voitu entisestänsä
10892: korottaa, vaikka valiokunnan enemmistö olikin sitä mieltä,.
10893: että paloviinaveron korotus, jos se vain on kyllin tuntuvat
10894: vaikuttaa tehokkaasti paloviinan käytön supistamista eten--
10895: kin vähävaraisten keskuudessa, ja sen vuoksi piti tarpeel-
10896: lisena tuon veron korottamista niin paljon kuin suinkin.
10897: on mahdollista saattamatta paloviinan kotimaista tuotantoa
10898: sen vaaran alaiseksi, että saman väke_vyisiä ulkomaisia.
10899: juomatavaroita voitaisiin täällä myydä huokeammasta..
10900: kuin kotimaassa valmistettuja. Tämä mielipide, jonka
10901: 1907 vuoden valtiopäiväin Valtiovarainvaliokuntakin puo-
10902: lestaan omaksui, on Valiokunnan käsityksen mukaan edel-
10903: 2        1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 7.
10904: 
10905: lensä pidettävä ohjeena paloviinaveroa määrättäessä, aina-
10906: kin sikäli kuin ei voida edellyttää muiden seikkain kuin
10907: suoranaisten hintasuhteiden voivan ehkäistä ulkomaisten
10908: väkijuomain leviämistä.
10909:       Ulkovalloista tuotavien väkijuomien tulli on maalis-
10910: kuun 22 päivänä 1906 säädetyn korotuksen jälkeen mel-
10911: koista korkeampi kuin kotimaassa valmistetusta samau
10912: väkevyisestä paloviinasta nykyänsä maksettava vero. Tulli-
10913: ja merenkulkumaksut ulkovalloista tuotavasta enintänsä 11
10914: asteen (noin 61 °/r) väkevyisestä aarakista, rommista, konja-
10915: kista, ranskanviinasta ja whiskystä tekevät nykyänsä 2:
10916: markkaa 58 penniä 1 kilogrammalta brutto tynnyreissä
10917: tuotaessa ja 3 markkaa 9 penniä enintänsä 1 litran vetoi-
10918: toiselta pullolta, asteluvusta huolimatta, pulloissa tuotaessa.
10919: Sokerilla valmistetuista väkijuomista maksetaan tullia 4
10920: markkaa 12 penniä 1 kilogramrnalta brutto tynnyreissä tuo-
10921: taessa ja 3 markkaa 9 penniä pullolta pulloissa tuotaessa ..
10922: Kotimaassa valmistetusta paloviinasta nykyänsä maksettava
10923: vero vastaa 1 markkaa 46 penniä litralta 11 asteen väke-
10924: vyistä paloviinaa.
10925:       Venäjältä tuotavien väkijuomien tulli, joka sitä ennen
10926: oli ollut yhtä suuri kuin ulkovalloista tuotavien saman-
10927: laisten juomien, jäi edellämainitun vuonna 1906 tapahtu-
10928: neen korotuksen ulkopuolelle. Tulli- ja merenkulkumaksut
10929: Venäjältä tuotavasta aarakista, rommista, konjakista y. m.
10930: ovat siten edellensä 1 markka 55 penniä 1 kilogrammalta
10931: brutto enintänsä 11 asteen väkevyisistä juomif:;ta tynny-
10932: reissä tuotaessa ja 2 markkaa 6 penniä enintänsä 1 litran
10933: vetoiselta pullolta, asteluvusta huolimatta, pulloissa tuo-
10934: taessa, sekä sokerilla valmistetuista väkijuomista 2 mark-
10935: kaa 94 penniä 1 kilogramrnalta brutto tynnyreissä ja 2
10936: markkaa 6 penniä pullolta pulloissa tuoduista. Että ko-
10937: rotusta ei vuonna 1906 ulotettu näihin tullimääriin, on
10938: Valiokunnan mielestä sitä valitettavampaa, kun siinä komi--
10939: teassa, joka vuonna 1895 antoi lausunnon Venäjän ja Suomen
10940: välisten kauppasuhteiden järjestämisestä ja jonka ehdotuk-
10941: siin näistä kauppasuhteista nykyään voimassa oleva asetus.
10942:                       Paloviinavero.                        3
10943: 
10944: toukokuun 29 p:ltä 1897 perustuu, venäläisetkin edustajat
10945: nimenomaan edellyttivät puheenaolevan laatuisten tavarain
10946: tullin niitä Venäjältä Suomeen tuotaessa pitävän olla sa-
10947: man kuin ulkovalloista tuotaessa.
10948:        V aliakunta katsoo myös olevan aihetta tässä huo-
10949: mauttaa, että voimassa olevan, alkujaan jo vuonna 1811
10950: säädetyn, paloviinan tuontia koskevan kiellon sovelta-
10951: misessa nykyään vallitseva käsitys Valiokunnan mielestä
10952: -ei vastaa tämän kiellon oikeata sisällystä. Melkoinen osa
10953:  niistä väkijuomista, jotka rommin ja konjakin nimisinä
10954:  maahan tuodaan, todellisuudessa ei ole muuta kuin väri-
10955:  ja 'muilla aineilla sekotettua paloviinaa ja siis oikeas-
10956:  taan on tuotavaksi kiellettyä. On selvä, että jo siihen
10957:  pitkäaikaiseen käyttötapaan nähden, mikä tässä suhteessa
10958:  on päässyt valtaan, samoin kuin niiden vaikeuksien takia,
10959:  jotka epäilemättä~ ovat voitettavina, kun mainitut vää-
10960:  rennetyt juomat tullitarkastuksessa on erotettava oikeista,
10961:  puheenaolevan tuontikiellon: soveltamisen saattaminen
10962:  oikealle tolalle ei ole helppo. Siitä huolimatta Valiokunta
10963:  odottaa että Hallitus ottaa harkittavaksi, miten tässä kos-
10964:  keteltu epäkohta voidaan saada korjatuksi. Samalla tah-
10965:  too V aliakunta lausua, että myöskin whiskyn tuonti, joka
10966:  aikaisemmin katsottiinkin kielletyksi mutta vuodesta 1904
10967:  alkaen on ollut sallittu, on ristiriidassa paloviinan tuontia
10968:  koskevan kiellon kanssa, koska whisky on jyväpaloviinaa,
10969:  joskin erityisen menetelmän mukaan valmistettua.
10970:        Kysymykseen kotimaisesta paloviinasta kannettavan
10971:  veron korottamisen mahdollisuudesta saattaa vaikuttaa
10972:  myös sen tuontitullin määrä, joka kannetaan ulkomaisista
10973:  viineistä. Siinä mietinnössä, jonka Valtiovarainvaliokunta
10974:  1907 vuoden valtiopäivillä antoi valtiovarain tilasta Edus-
10975:  kunnalle annetun kertomuksen johdosta, huomautettiin,
10976:  että kun Espanjan kanssa heinäkuun 2 päivänä vuonna
10977:  1887 sovittu kauppaliitto vuonna 1892 lakkasi voimassa ole-
10978:  masta, pysytettiin tässä kauppaliitossa m. m. viineille mää-
10979:  rätyt alennetut tullimaksut edelleen voimassa ja ovat vielä
10980:  nytkin käytännössä kaikista enin suositun asemassa olevista
10981: 4        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 7.
10982: 
10983: maista tuotuihin samanlaisiin tavaroihin nähden. Siten suori-
10984: tetaan viineistä tullimaksua 38 penniä kilogrammalta brutto
10985: tynnyreissä tuotaessa ja 50 penniä pullolta pulloissa tuota-
10986: essa, kun voimassa olevan tullitaksan yleismääräysten mu-
10987: kaan vastaavat tullimäärät ovat 45 penniä kilogrammalta
10988: ja 1 markka pullolta. V aliakunnan mielestä olisi tämä
10989: viineistä maksettavan tuontitullin alennus lakkautet-
10990: tava jo sen vuoksi, että sen edellensä voimassa pysyt-
10991: täminen- järkiperäisen tulliverotuksenkin .kannalta koko-
10992: naan sopimaton - osaltansa myös vaikeuttaa riittävän
10993: korotuksEm määräämistä kotimaassa valmistetulle palovii-
10994: nalle. Mutta samalla on myös saatava suhteellisesti kor'ote-
10995: tuksi Venäjältä tuotavista viineistä maksettava tulli, joka
10996: vuonna 1897 määrättiin ottamalla huomioon, kuinka suuri
10997: tulli Suomessa kannetaan ulkovalloista tuotavista viineistä.
10998: 
10999: 
11000:       Edelläolevasta selviää, että paloviinan valmistami-
11001: sesta maksettava vero verrattain vähäisellä korotuksella
11002: nykyisestä määrästä nousee Venäjältä tuotavista väkijuo-
11003: mista kannettavan tuontitullin tasalle. Maan ulkopuolelta
11004: tulevan tuonnin mahdollisuutta punnittaessa on kui-
11005: tenkin otettava huomioon muitakin seikkoja, jotka juo-
11006: matavarain ]eviämiseen vaikuttavat. Voimassa olevain
11007: säädösten mukaan ovat kaupunkikunnat oikeutetut koko-
11008: naan kieltämään poltettujen ja tislattujen väkijuomain
11009: myynnin sekä asettamaan melkoisia rajoituksia viinien ja
11010: muiden mietojen väkijuomien kaupalle.
11011:      Ne lisätyt toimenpiteet, joihin asianomaiset kunnat
11012: tässä suhteessa epäilemättä ryhtyisivät, jos ulkomaisten
11013: väkijuomain käyttö tuntuvammin alkaisi lisääntyä, kaiken
11014: todennäköisyyden mukaan tulisivat, samoin kuin väkijuo-
11015: main kuletuksessa valtionrautateillä äsken toimeenpannut
11016: rajoitukset, ehkäisevästi vaikuttamaan sanottujen juoma-
11017: tavarain kulutukseen. Valiokunnan mielestä ei kuiten-
11018: kaan ole kiellettävissä, että, tullimääräin ollessa nykyisel-
11019: lään, jommoinenkin vaara ulkomaisten väkijuomain lisään-
11020:                      Paloviinavero.                      5
11021: 
11022: tyvään käyttämiseen nähden on olemassa, jos kotimaisen pa-
11023: loviinan valmistusveroa siinä määrin korotetaan, että koro-
11024: tuksen voidaan otaksua supistavan sen käyttämistä. Sen
11025: vuoksi V aliakunta ei olekaan katsonut voivansa nyt puoltaa
11026: puheenaolevaa veron korottamista, vaan ehdottaa, että se
11027: vuonna 1910 pidettäisiin nykyisessä määrässään, 1 markkana
11028: 20 penninä litralta säännöllisväkevyistä paloviinaa.
11029: 
11030: 
11031:       Valiokunnassa on ehdotettu, että Eduskunta ei lain-
11032: kaan myöntäisi suostuntaveroa paloviinan valmistamisesta
11033: m:1ksettavaksi, koska silloin paloviinan valmistus koko-
11034: naan lakkaisi, mikä päämäärä juuri kuuluu Eduskunnan
11035: pyrkimyksiin alkoholijuomalainsäädännön alalla. Tämän
11036: mielipiteen tueksi on • lausuttu, että paloviinan val-
11037: mistamisesta ja tislaamisesta voimassa olevan, kesäkuun
11038: 9 p:nä 1892 annetun asetuksen 1 §:n mukaan oikeus pa-
11039: loviinan valmistamiseen voidaan saada ainoastaan veron
11040: maksamista vastaan, ja valmistus~)ikeus siis lakkaa, jos
11041: veroa ei ole myönnetty.
11042:       Vastamainittu käsitys kesäkuun 9 p:nä 1892 annetun
11043: asetuksen 1 §:n sisällyksestä ei V aliakunnan enemmistön
11044: mielestä kuitenkaan voi pitää paikkaansa. Mainitussa §:ssä
11045: säädetään, että jokainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tun-
11046: nett,u Suomen kansalainen on oikeutettu valmistamaan
11047: paloviinaa veron maksamista vastaan ja niitä määräyksiä
11048: noudattaen, jotka sanottu asetus ja erikseen annettu jär-
11049: jestyssääntö paloviinapolttimoille sisältävät. Asetuksen 13
11050: §:ssä vahvistettiin veron määrä ja 74 §:stä ilmenee, että
11051: asetus oli oleva noudatettavana tammikuun 1 p:stä 1893,
11052: kuitenkin niin, että mitä 13 §:ssä säädetään veron mää-
11053: rästä, oli oleva voimassa ainoastaan 1894 vuoden loppuun.
11054: Veron määrää koskevaa säännöstä lukuun ottamatta, josta
11055: asiasta erikseen on päätetty kutakin varainhoitokautta
11056: varten, on puheenaoleva asetus siis voimassa siksi kuin se
11057: asianmukaisessa järjestyksessä s. o. Hallitsijan ja Edus-
11058: kunnan yhtäpitävällä päätöksellä kumotaan. Asetuksen
11059: 6        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 7.
11060: 
11061: 1 §:ssä oleva määräys veron maksamisesta ei voi sisältää
11062:  muuta kuin että paloviinan valmistajan tulee tuotteestaan
11063:  maksaa veroa sellainen määrä, kuin valmistuksen tapah-
11064:  tuessa taikka tavaraa varastosta otettaessa on säädettynä.
11065: Jos Eduskunta päättäisi olla suostun taveroa myöntämättä,
11066:  olisi seuraus se, ettei paloviinan valmistajalta voida sitä
11067: periä, mutta kun 1892 vuoden asetus muuten edelleen jäisi
11068: voimaan, olisi paloviinan valmistaja siitä huolimatta oikeu-
11069: tettu, asetuksen muita määräyksiä noudattaen, valmista-
11070: maan tuotettaan. Valiokunnan vähemmistön mielipide,
11071: että veron kieltäminen aiheuttaisi paloviinan valmistami-
11072: sen lakkaamisen, sisältää, että Eduskunta yksipuolisesti
11073: voisi kumota 1892 vuoden asetuksen ja saattaa voimaan
11074: paloviinan valmistuksen kiellon, vaikka kysymyksessä
11075: oleva lainsäädäntö jo vuosisadan.ajan on ollut Hallitsijan
11076: ja Eduskunnan yhteisenä asiana. Sellaiseen johtopäätök-
11077: seen viepä lain tulkitseminen ei voi olla oikea.
11078: 
11079: 
11080: 
11081: 
11082:      Kun Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä puoles-
11083: tansa hyväksymä laki alkoholipitoisten aineiden valmis-
11084: tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuletuksesta ja
11085: varastossapidosta, jonka lain eräiltä osiltaan piti astua
11086: voimaan jo heinäkuun 1 päivänä kuluvana vuotena, ei
11087: ennen vastamainittua ajankohtaa tullut vahvistetuksi, on
11088: edellytettävä paloviinan valmistuksen jatkuvan myös
11089: vuonna 1910. Kun paloviinan kulutus vuonna 1908 nousi
11090: tasaluvuin 7,253,000 litraan, voitanee todennäköinen kulu-
11091: tus vuonna 1910 arvioida 7,200,000 litraksi.
11092:       Laskelma paloviinaverotulosta vuonna 1910 saadaan
11093: näin ollen seuraavaksi:
11094:         paloviinavero .          8,640,000 markkaa
11095:         anniskeluvero .             15,000
11096:         tarkastusmaksut             90,000
11097:                       Yhteensä 8,745,000 markkaa.
11098:                      Paloviinavero.                         7
11099: 
11100:        Tästä tulosta olisi vähennettävä:
11101: takaisinmaksettava vero denaturoi-
11102:        dusta paloviinasta                  600,000 markkaa
11103: poltti.mojen ja tislauslaitosten silmällä-
11104:       pidosta sekä korvauksiksi pa-
11105:       loviina-asetusten      rikkomusten
11106:        syytteeseen saattamisesta .         235,000    >
11107: apurahoiksi kunnille.                      400,000
11108:                                 Yhteensä 1,235,000 markkaa.
11109: 
11110:       Paloviinaverosta vuonna 1910 saatava nettotulo te-
11111: kisi siis 7,510,000 markkaa, mikä määrä kokonaan menee
11112: Kulkulaitosrahastoon.
11113:       Kulkulaitosrahaston osuutta vähittäismyynti- ja an-
11114: niskeluyhtiöiden voitosta, joka osuus vuonna 1908 nousi
11115: lähes 1,122,000 markkaan ja jonka Eduskunta vuodeksi
11116: 1909 arvioi 1,200,000 markaksi, voitanee myös vuonna
11117: 1910 arvioida kertyvän viimeksimainittu määrä. Koko se
11118: summa, mikä tulisi kulkulaitosrahaston hyväksi, voidaan
11119: siten vuodeksi 1910 arvioida 8, 710,000 markaksi.
11120: 
11121: 
11122: 
11123:       Siihen nähden mitä edellä on esitetty Valtiovarain-
11124: 'valiokunta kunnioittaen ehdottaa, .
11125: 
11126:                  että Eduskunta muuttamatta hyväksyisi ar-
11127:           mollisessa esityksessä olevan palotiinaveroa J·a sen
11128:           ldiyttämistä mwnna 1910 koskevan asetusehdo-
11129:           tuksen;
11130:                  että Eduskunta w·vioisi paloviinaverosta
11131:           vuonna 1.910 saatavan nettotulon 7,510,000 mar-
11132:           kaksi ja Kulkulaitosrahaston osuuden vähittäis-
11133:           myynti- ja anniskelnyhtiöiden voitosta samana
11134:           vuonna 1,200,000 markaksi; sekä
11135:                  että Eduskunta anoisi Hallitusta ryhtymään
11136:           toimiin väkijuomia koskevan tnllilainsäädännön
11137: 8        1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 7.
11138: 
11139:           järjestämiseksi siten, että kotimaisista väkijuomista
11140:           maksettava valmistusvero vastaisuudessa voidaan
11141:           riittävästi korottaa.
11142: 
11143:      Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1909.
11144: 
11145: 
11146:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
11147: Wäinö Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
11148: Hirvikanta (osittain), Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio,
11149: Kanervo, Kellosalmi (osittain), Kirves, Laine, Neovius,
11150: Partanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck, Tanner sekä
11151: varajäsenet Lumio (osittain) ja Repo (osittain).
11152:                          Vastalause.                          9
11153: 
11154: 
11155: 
11156: 
11157:                         Vastalause.
11158:       Sen jälkeen kuin 1907 vuoden valtiopäivillä hyväk-
11159: sytty kieltola~i ei ole saanut hallituksen vahvistusta on
11160: Eduskunnan harkittava E>ikö löydy keinoja väkijuomatulvan
11161: ehkäisemiseksi tai supistamiseksi ennenkuin uusi kieltolaki
11162: ehtii astua voimaan. Erään tällaisen ehkäisykeinon tarjoaa
11163: mielestämme kysymyksessä olevan paloviinasuostunnan kiel-
11164: täminen. Kesäkuun 9 päivänä 1892 annettu asetus paloviinan
11165: valmistamisesta ja tislaamisesta säätää että jokainen hyvä-
11166: maineinen ja rehelliseksi tunnettu Suomen kansalainen ol-
11167: koon oikeutettu valmistamaan paloviinaa veron maksamista
11168: vastaan ja niitä määräyksiä noudattaen, jotka tämä asetus ja
11169: erikseen annettu järjestyssääntö paloviinapolttimoille säätä-
11170: vät. Koska viinan poltto siis on sallittu veron maksamista
11171: vastaan, on lain sananmuodon mukaan kieltämätöntä, että jos
11172: 1892 vuoden asetus jää voimaan ja mitään paloviinaveroa ei
11173: määrätä, ei myöskään viinanpalttoon kukaan Suomen »hyvä-
11174: maineinen» kansalainen ole oikeutettu. Se seikka, että
11175: lainsäätäjä ei ole tällaista tapausta ajatellut, ei tietysti va-
11176: pauta lakia sovelluttamasta sen selvien sanojen mukaan.
11177: On kyllin monta kertaa tässäkin Eduskunnassa huomau-
11178: tettu, että jos lain määräys on epäämättömän selvä, on
11179: sitä sen mukaan sovellutettava, vaikka lainsäätäjän tar-
11180: kotus olisikin ollut toinen.
11181:       Valiokunnan enemmistö väittää, että yllä oleva tul-
11182: kinta ei voi pitää paikkaansa, koska eduskunta täten yksi-
11183: puolisesti voisi kumota 1892 vuoden asetuksen ja saattaa
11184: voimaan paloviinan valmistuksen kiellon, vaikka kysymyk-
11185: sessä oleva lainsäädäntö jo vuosisadan ajan on ollut hal-
11186: 10        1909. II Vp. -      V. M. -     Esit. N:o 7.
11187: 
11188: litsijan ja eduskunnan yhteisenä asiana. Jos 1892 vuoden
11189: asetus on laadittu sillä tavalla, että siitä seuraa paloviinan
11190: polton lakkaaminen eduskunnan käyttäessä laillista oikeut-
11191: taan kieltäessään suostunnan, niin on se ollut joko lain-
11192: säätäjän - siis eduskunnan ja hallitsijan tarkotus - tai
11193: on laki virheellisen sanontatavan vuoksi saanut sellaisen
11194: muodon, että siitä on paloviinanpolton lakkaaminen seu-
11195: rauksena. Kummassakaan tapauksessa ei nykyinen edus-
11196: kunta menettelfl lain vastaisesti kieltäessään paloviinasuos-
11197: tunnan sillä edellytyksellä, että viinanpoltto sen johdosta
11198: lakkaa.
11199:        Kun paloviinan verotus sitäpaitsi koskee yleistä kulu-
11200: tusainetta, joiden verottaminen yleensä periaatteelliselta
11201: kannaltakin mielestämme on epäoikeutettua, ehdotamme
11202: edellä sanotun nojalla
11203: 
11204:                   että Eduskunta hylkäisi paloviinasuostwntaa
11205:             koskevan armollisen esityksen.
11206: 
11207:      Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1909.
11208: 
11209: 
11210:       F. E. Kellosalmi.                     J. Kirves.
11211:       A. J. Partanen.                       J. H. Saaristo.
11212:       Väinö Tanner.                         Wäinö Wuolijoki.
11213: 
11214: 
11215: 
11216: 
11217:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1909.
11218:             1909. II Vp. -- V. M. -    Esit N:o 7.
11219: 
11220: 
11221: 
11222: 
11223:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8a
11224:           armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan
11225:           valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
11226:           käyttämistä.
11227: 
11228:       Sittenkun Eduskunta tänä päivänä on kolmannessa
11229: käsittelyssä hyväksynyt asetuksen siitä verosta, joka palo-
11230: viinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä
11231: tämän veron käyttämisestä vuonna 1910, mutta lähettänyt
11232: asian takaisin V altiovarainvaliokuntaan, mikäli se koskee
11233: paloviinaverosta saatavan tulon arvioimista, koska se arvi-
11234: oimisperuste, jota Valiokunnan aikaisemmin tekemässä
11235: arviossa on noudatettu, tehdyn päätöksen kautta on muut-
11236: tunut, Valiokunta kunnioittaen esittää seuraavaa.
11237:      V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta säädetään
11238: Eduskunnan nyt hyväksymässä asetuksessa vuonna 1910
11239: maksettavaksi 2 markkaa litralta säännöllisväkevää palo-
11240: viinaa, kun nykyänsä voimassa oleva vero on 1 markka 20
11241: penniä samalta määrältä.
11242:       Kun Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä puoles-
11243: tansa hyväksymä laki alkoholipitoisten aineiden valmis-
11244: tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuletuksesta ja
11245: varastossapidosta, jonka lain eräiltä osiltaan piti astua
11246: voimaan jo heinäkuun 1 päivänä kuluvana vuotena, ei
11247: ennen vastamainittua ajankohtaa tullut vahvistetuksi, on
11248: edellytettävä paloviinan valmistuksen jatkuvan myös
11249: vuonna 1910.
11250:       Paloviinan kulutus, joka viisivuotiskautena 1903-07
11251: oli keskimäärin noin 617821000 litraa vuodessa ja vuonna
11252: 2           1909. II Vp. - V. M. -     Esit. N:o 7.
11253: 
11254: 1908 nousi tasaluvuin 7,253,000 litraan, voitanee, ottaen
11255: huomioon päätetyn veronkorotuksen todennäköinen vai-
11256: kutus, vuodeksi 1910 arvioida noin 6,500,000 litraksi. Jos
11257: otaksutaan 3,000,000 litraa tästä määrästä valmistetuksi
11258: nykyisen veromäärän ja 3,500,000 litraa korotetun vero-
11259: määrän voimassa ollessa, saadaan laskelma paloviinavero-
11260: tulosta vuonna 1910 seuraavaksi:
11261: 
11262:      paloviinavero .                 10,600,000 markkaa
11263:      anniskeluvero .                     15,000    »
11264:      tarkastusmaksut                     90,000
11265:                         Yhteensä 10,705,000 markkaa
11266: 
11267:       Tästä tulosta on vähennettävä:
11268: takaisinmaksettava vero denaturoi-
11269:       dusta paloviinasta                    1,000,000 markkaa
11270: polttimajan ja tislauslaitosten silmällä-
11271:       pidosta sekä korvauksiksi palo-
11272:       viina-asetusten rikkomusten syyt-
11273:       teeseen saattamisesta                   235,000
11274: apurahoiksi kunnille                          400,000
11275:                                Yhteensä     1,635,000 markkaa
11276: 
11277:      Paloviinaverosta vuonna 1910 saatava nettotulo te-
11278: kisi siis 9,070,000 markkaa, mikä määrä kokonaan menee
11279: Kulkulaitosrahastoon.
11280:      Kulkulaitosrahaston osuutta vähittäismyynti- ja an-
11281: niskeluyhtiöiden voitosta, joka osuus vuonna 1908 nousi
11282: lähes 1,122,000 markkaan ja jonka Eduskunta vuodeksi
11283: 1909 arvioi 1,200,000 markaksi, voitanee vuonna 1910 ar-
11284: vioida kertyvän 1,150,000 markkaa. Koko se summa,
11285: mikä tulisi kulkulaitosrahaston hyväksi, voidaan site:q.
11286: yuodeksi 1910 arvioida 10,220,000 markaksi.
11287:                       Paloviinavero.                   3
11288: 
11289:      Siihen nähden mitä edellä on esitetty V altiovarain-
11290: valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
11291:                että Eduskunta arvioisi paloviinaverosta
11292:           vuonna 1910 saatavan nettotulon 9,070,000 mar-
11293:           kaksi ja kulkulaitosrahaston osuuden vähittäis-
11294:           myynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta samana
11295:           vuonna 1,150,000 markaksi.
11296: 
11297:      Helsingissä marraskuun 12 päivänä 1909.
11298: 
11299: 
11300:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
11301: Wäinö Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
11302: Hirvikanta, Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanervo,
11303: Kirves, Laine, Neovius, Partanen, Saaristo, Sainio, Sten-
11304: bäck ja Tanner sekä varajäsenet Repo ja Törmä.
11305: Hlllsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
11306:           1909. II Vp. -   S. V. M. -    Eslt. N:o 7.
11307: 
11308: 
11309: 
11310: 
11311:                  Suur en va II okunna n mi et 1nt ö N:o 11 ar-
11312:           molllsen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan val-
11313:           mistamisesta suorltettavaa veroa sekä sanotun veron
11314:           käyttämistä.
11315: 
11316:      Mietinnössään N:o 10 armollisen esityksen johdosta,
11317: joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta,
11318: on Suuri valiokuntoa ilmoittanut kannattavansa V altiova-
11319: rainvaliokunnan mietinnössä N:o 4 tehtyä ehdotusta mallas-
11320: juomaveron korottamisesta. Tämän johdosta on Valiokunta,
11321: jotta suhde mallasjuomaveron ja paloviinaveron välillä ei ko-
11322: vin paljon muuttuisi ja aikaansaisi siten kulutuksen siirty-
11323: mistä mallasjuomista paloviinan ynnä muiden väkevämpäin
11324: juomain käyttämiseen, pitänyt tarpeellisena ehdottaa palo-
11325: viinaveronkin korottamista. V aHokunnan mielestä on tässä
11326: kohden kahden markan vero litralta mainittua tarkoitusta
11327: vastaava, eikä siitä vielä tarvinne pelätä suurta ulkomais-
11328: ten juovutusjuomain tuonnin lisääntymistä. Tähän nähden
11329:  Suuri valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
11330:                  että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase-
11331:            tukseksi siitä verosta, }oka paloviinan va1Jmistami-
11332:            sesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron
11333:            käyttämisestä vuonna 1910 näin kuuluvana:
11334: 
11335:                            Asetus
11336: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suo-
11337:       ritettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1910.
11338:                          1 §.
11339:     V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
11340: 1910 maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöl-
11341: 2          1909. II Vp. -    S. V, M. -    Esit. N:o 7.
11342: 
11343: lisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä
11344: sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
11345: saan +   15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan.
11346: Tämä vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta mää-
11347: räitä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
11348: vähintään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero niin
11349: suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
11350: 
11351:                             2 §.
11352:     Paloviinaverosta on vuonna 1910 suoritettava:
11353: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa varten
11354:     sekä syyttäjäin palkitsemiseksi osotta-
11355:     mastaan erityisestä ahkeroimisesta palo-
11356:     viina-asetusten rikkomisia syytteeseen
11357:     saattaessa, arviolta .              . Smk. 235,000: -
11358: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kaikille
11359:     kunnille jaAttavaksi niiden hengille kirjoi-
11360:     tetun väkiluvun mukaan kaikkiaan Smk. 400,000:
11361:                                Yhteensä Smk. 635,000:
11362: 
11363:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
11364: menee kulkulaitosrahastoon.
11365:     Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
11366: 
11367: 
11368: 
11369: 
11370:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, 1909.
11371:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -- Esitys N:o 7.
11372: 
11373: 
11374: 
11375: 
11376:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
11377:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
11378:           koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa
11379:           sekä sanotun veron käyttämistä.
11380: 
11381: 
11382: 
11383: 
11384:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
11385:               ja Suuriruhtinas I
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390:       Koska se aika, joksi Eduskunta vuoden 1908 toisilla
11391: valtiopäivillä on määrännyt veron paloviinan valmistami-
11392: sesta, päättyy vuoden 1909 lopussa, on Teidän Keisarillinen
11393: 2       1909. II Vp. -- Edusk. vast. - Esitys N:o 7.
11394: 
11395: Majesteettinne antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ar-
11396: mollisen esityksen sanotun veron suorittamisesta ja käyttä-
11397: misestä vuonna 1910.
11398:       Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että laki 28
11399: päivältä joulukuuta 1907 siitä verosta, joka paloviinan
11400: valmistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän ve-
11401: ron käyttämisestä olisi edelleen noudatettava vuoden 1910
11402: aikana, ja että siis paloviinaveroa vuonna 1910 maksettai-
11403: siin samaten kuin nytkin 1 markka 20 penniä litralta
11404: säännöllisväkevää paloviinaa.
11405:       Eduskunta on kuitenkin, päätettyänsä korottaa
11406: suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta, pitänyt
11407: tarpeellisena korottaa paloviinaveroakin, jottei suhde mal-
11408: lasjuomaveron ja paloviinaveron välillä kovin paljon muut-
11409: tuisi ja kulutus sen johdosta siirtyisi mallasjuomain käyt-
11410: tämisestä paloviinan ynnä muiden väkevämpäin juomain
11411: käyttämiseen. Tässä kohden on Eduskunta katsonut kah-
11412: den markan veron litralta säännöllisväkevää paloviinaa
11413: tarkoitusta vastaavaksi, eikä Eduskunnan mielestä ole syytä
11414: pelätä, että tämä veronkorotus tulee aiheuttamaan suurta
11415: ulkomaisten juovutusjuomain tuonnin lisääntymistä.
11416: 
11417:      Paloviinan kulutus, joka viisivuotiskautena 1903-07
11418: oli keskimäärin noin 6,782,000 litraa vuodessa ja vuonna
11419: 1908 nousi tasaluvuin 7,253,000 litraan, voitanee, ottaen
11420: huomioon päätetyn veronkorotuksen todennäköinen vai-
11421: kutus, vuodeksi 1910 arvioida noin 6,500,000 litraksi. Jos
11422: otaksutaan 3,000,000 litraa tästä määrästä valmistettavan
11423: nykyisen veromäärän ja 3,500,000 litraa korotetun vero-
11424: määrän voimassa ollessa, saadaan laskelma paloviina- ja
11425: anniskeluverosta sekä tarkastusmaksuista vuonna 1910 seu-
11426: raavaksi:
11427: 
11428:      paloviinavero                Smk.
11429:                                     10,600,000
11430:      anniskeluvero                      15,000
11431:      tarkastusmaksut                    90,000
11432:                    ----------------------~--
11433:                       Yhteensä Smk. 10,705,000
11434:                        Paloviinavero.                         3
11435: 
11436:       Tästä tulosta on vähennettävä: takaisinmaksettava
11437: vero denaturoidusta paloviinasta 1,000,000 markkaa, poltti-
11438: mojen ja tislauslaitosten silmälläpidosta sekä korvauksiksi
11439: paloviina-asetusten rikkomusten syytteeseen saattamisesta
11440: 235,000 markkaa, apurahoiksi kunnille 400,000 markkaa
11441: eli yhteensä 1,635,000 markkaa. Säästön puheena olevista
11442: tuloista vuonna 1910 on Eduskunta siis arvioinut 9,070,000
11443: markaksi, mikä määrä kokonaan menee kulkulaitosrahastoon.
11444:       Kulkulaitosrahaston osuuden vähittäismyynti- ja an-
11445: niskeluyhtiöiden voitosta, joka osuus vuonna 1908 nousi
11446: lähes 1,122,000 markkaan ja joka vuodeksi 1909 ar-
11447: vioitiin 1,200,000 markaksi, on Eduskunta vuodeksi
11448: 1910 arvioinut 1,150,000 markaksi. Koko se summa, mikä
11449: tulisi kulkulaitosrahaston hyväksi, on siten vuodeksi 1910
11450: arvioitu 10,220,000 markaksi.
11451:        Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
11452: alamaisesti ilmoittaa,
11453: 
11454:                että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
11455:           näin kuulttvan asetuksen:
11456: 
11457: 
11458:                           Asetus
11459:  siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on
11460:  suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1910.
11461: 
11462:                             1 §.
11463:       V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
11464: 1910 maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöl-
11465: lisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä
11466: sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
11467: saan  +    15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan.
11468: Tämä vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta mää-
11469: räitä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
11470: vähintään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero niin
11471: suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
11472: 4       1909. n Vp. -   Edusk. vast. -- Esitys N:o 7.
11473: 
11474:                             2 §.
11475:      Paloviinaverosta on vuonna 1910 suoritettava:
11476: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa varten
11477:    sekä syyttäjäin palkitsemiseksi osottamas-
11478:    taan erityisestä ahkeroimisesta paloviina-
11479:    asetusten rikkomisia syytteeseen saattaessa,
11480:    arviolta .                           . Smk. 235,000: -
11481: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kaikille
11482:    kunnille jaettavaksi niiden hengille kirjoi-
11483:    tetun väkiluvun mukaan kaikkiaan Smk. 40CJ,OOO: -
11484:                                Yhteensä Smk. 635,000: -
11485: 
11486:     Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
11487: menee kulkulaitosrahastoon.
11488: 
11489: 
11490: 
11491:       V eroa kotimaisesta paloviinasta määrättäessä on otet-
11492:  tava huomioon myöskin sen tuontitullin suuruus, joka
11493: kannetaan ulkovalloista ja Venäjältä tuotavista väkijuo-
11494: mista ja viineistä.
11495:       Ulkovalloista tuotavien väkijuomien tulli on maalis-
11496:  kuun 22 päivänä 1906 säädetyn korotuksen jälkeen mel-
11497: koista korkeampi kuin kotimaassa valmistetusta saman
11498: väkevyisestä paloviinasta nykyänsä maksettava vero. Venä-
11499: jältä tuotavien väkijuomien tulli, joka sitä ennen oli ollut
11500: yhtä suuri kuin ulkovalloista tuotavien samanlaisten
11501: juomien, jäi sitä vastoin mainitun korotuksen ulkopuolelle.
11502: Että korotusta ei ulotettu Venäjältä tuotavien väkijuomien
11503: tullimääriin, on Eduskunnan mielestä sitä valitettavampaa,
11504: kun siinä komiteassa, joka vuonna 1895 antoi lausunnon Ve-
11505: näjän ja Suomen välisten kauppasuhteiden järjestämisestä ja
11506: jonka ehdotuksiin näistä kauppasuhteista nykyään voimassa
11507: oleva asetus toukokuun 29 päivältä 1897 perustuu, venä-
11508: läisetkin edustajat nimenomaan edellyttivät tämän-
11509: laatuisten tavarain tullin niitä Venäjältä Suomeen tuo-
11510: taessa pitävän olla saman kuin ulkovalloista tuotaessa.
11511:                          Paloviinavero.                       5
11512: 
11513:        Eduskunta katsoo myös olevan aihetta huoma-
11514: uttaa, että voimassa olevan, alkuaan jo vuonna 1811
11515:  säädetyn, paloviinan tuontia koskevan kiellon sovelta-
11516: misesta nykyään vallitseva käsitys ei vastaa tämän kiellon
11517: oikeata sisällystä. Melkoinen osa niistä väkijuomista, jotka
11518: rommin ja konjakin nimisinä maahan tuodaan, todellisuudessa
11519: ei ole muuta kuin väri-ja muilla aineilla sekotettua paloviinaa,
11520: ja on tällaisten väkijuomain tuonti siis oikeastaan kielletty.
11521:  On selvä, että jo siihen käytäntöön nähden, mikä tässä suh-
11522: teessa jo kauan on vallinnut, samoin kuin niiden vaikeuksien
11523: takia, jotka epäilemättä ovat voitettavin~, kun mainitut vää-
11524: rennetyt juomat tullitarkastuksessa ovat erotettavat oikeista,
11525: puheena olevan tuontikiellon soveltamisen saattaminen oi-
11526:  kealle toialle ei ole helppo. Siitä huolimatta Eduskunta
11527: odottaa, että otetaan harkittavaksi, miten tässä koske-
11528: teltu epäkohta voidaan saada korjatuksi. Samalla tah-
11529: too Eduskunta lausua, että myöskin whiskyn tuonti, joka
11530: aikaisemmin katsottiinkin kielletyksi, mutta vuodesta 1904
11531: alkaen on ollut sallittu, on ristiriidassa paloviinan tuontia
11532: koskevan kiellon kanssa, koska whisky on jyväpaloviinaa,
11533: joskin erityisen menetelmän mukaan valmistettua.
11534:        illkomaisten viinien tuontitulliin nähden huomautti
11535: jo vuoden 1907 valtiopäivien Valtiovarainvaliokunta mie-
11536: tinnössään valtiovarain tilasta Eduskunnalle annetun ker-
11537: tomuksen johdosta, että vaikka Espanjan kanssa heinäkuun
11538: 2 päivänä vuonna 1887 sovittu kauppaliitto vuonna 1892
11539: lakkasi voimassa olemasta, pysytettiin kuitenkin tässä
11540: kauppaliitossa muun muassa viineille määrätyt alennetut
11541: tullimaksut edelleen voimassa ja olivat vieläkin käytännössä
11542: kaikista enin suositun asemassa olevista maista tuotuihin
11543: samanlaisiin tavaroihin nähden. Eduskunnan mielestä
11544: olisi tämä viineistä maksettavan tuontitullin alennus lak-
11545: kautettava jo sen vuoksi, että sen edellensä voimassa
11546: pysyttäminen - järkiperäisen tulliverotuksenkin kannalta
11547: kokonaan sopimaton -- osaltansa myös vaikeuttaa riittä-
11548: vän veronkorotuksen määräämistä kotimaassa valmistetulle
11549: 6      1909. II Vp. -     Edusk. vast. -    Esitys N:o 7.
11550: 
11551: paloviinalle. Mutta samalla on myös Venäjältä tuotavista
11552: viineistä maksettava tulli suhteellisesti korotettava.
11553:       Siihen nähden mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
11554: alamaisuudessa anoa,
11555: 
11556:                   että hallitns ryhtyisi toimiin väkiJnomia
11557:            koskevan tullilainsäädännön järJestämiseksi siten,
11558:            että kotimaisista väkiJuomista maksettava valmis-
11559:            tusvero vastaisnudessa voitaisiin riittävästi korottaa.
11560: 
11561:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
11562: 
11563:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
11564: 
11565: 
11566: 
11567: 
11568:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
11569:            .1909. Toiset valtiopäivät. N:o 8.
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574:                Keisarillisen Majesteetin _Armol-
11575:           linen esitys Suomen Eduskunnalle suostunta-
11576:           verosta mallasjuomain valmistamisesta.
11577: 
11578:       Koska se aika, joksi Suomen Eduskunta on hyväk-
11579: synyt suostuntaveron maksamisen mallasjuomain valmis-
11580: tamisesta, päättyy 1909 vuoden lopussa, on Keisarillinen
11581: :Majesteetti Armossa tahtonut jättää Eduskunnan päätettä-
11582: väksi, onko ja minkä perusteiden mukaan suostuntaveroa
11583: mallasjuomain valmistamisesta edelleen suoritettava sano-
11584: tusta ajasta eteenpäin.
11585: 
11586:       V erotuksen alaisten mallasjuomain valmistukseen on
11587: viisivuotisjaksona 1904_::_1908 käytetty seuraavat määrät
11588: maltaita:
11589: 
11590: V. 1904, jolloin 89 juomatehdasta oli toimessa, 6,574,086 kg
11591:  ) 1905,         89       ))       >>           6,317,672 »
11592:  » 1906,         94                             6,724,598 ))
11593: 
11594: 
11595:                  95                             7,873,060 »
11596:  " 1907,
11597:                                    >.>
11598: 
11599: 
11600:  ) 1908,         87                >>     >>    4,141,940 ))
11601: 
11602: 
11603: 
11604: 
11605:       Vuonna 1908 suostuntaveron alaisissa juomatehtaissa
11606: k,ulutetusta mallasmäärästä on käytetty väkeväin eli enem-
11607: män kuin kaksi volyymiprosenttia alkoholia sisältäväin
11608: mallasjuomain valmistamiseen 4,016,338 ja mietojen mal-
11609: lasjuomain valmistamiseen 125,602 kilogrammaa. Mietoja
11610: mallasjuomia yksinomaan valmistavissa, verovapaissa teh-
11611: taissa, joita on ollut toimessa 48, on samana vuonna ku-
11612: lutettu maltaita yhteensä 723,364 kilogrammaa.
11613:   2                        N:o 8
11614: 
11615:       Suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta on
11616: 1907 vuoden loppuun suoritettu 1 markka kultakin kym-
11617: meneltä kilogrammalta sellaisten juomain tehdasmaiseen
11618: valmistukseen käytettyjä maltaita, johonka tuli 10 pennin
11619: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 50,000
11620: ja aina 150,000 kilogrammaan sekä 25 pennin lisämaksu
11621: kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 150,000 kilogram-
11622: man yhden vuoden kuluessa samassa juomatehtaassa käy-
11623: tettyjä maltaita. Vuoden 1908 aikana on, Eduskunnan hyväk-
11624: symän ja 28 p. joulukuuta 1907 Arrnossa vahvistetun lain
11625: mukaan, suoritettu km·otettua suostuntaveroa niistä mallas-
11626: juomatehtaista, joissa on valmistettu väkeviä mallasjuomia,..
11627: 4 markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta siellä käy-
11628: tettyjä maltaita, johonka on tullut 15 pennin lisämaksu
11629: kultakin kymmeneltä kilogrammalta siitä mallasmäärästä,
11630: mikä veronalaisessa tehtaassa vuoden aikana on kulutettu
11631: yli 50,000 kilogramman ja aina 150,000 kilogrammaan asti,
11632: sekä 40 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilograrn-
11633: malta vuodessa kulutettnja maltaita päälle 150,000 kilo-
11634: gramman. Sitä vastoin mallasjuornatehtaat, jotka valmis-
11635: tavat ainoastaan mietoja eli korkeintaan kaksi volyymi-
11636: prosenttia alkoholia sisältäviä rnallasjuornia, ovat olleet
11637: suostuntaverosta vapaat. Niistä on kuitenkin, yl1ärnainit-
11638: tuna päivänä annetun lain mukaan rnallasjuomain tehdas-
11639: maisesta valmistuksesta, vuonna 1908 suoritettu valmistuk-
11640: sen silmälläpidosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi
11641: 2 penniä kultakin kilogrammalta mallasjuomain valmista-
11642: miseen käytettyjä malt.aita. Suostuntavero on vuosina
11643: 1904-1908 tuottanut:
11644: 
11645: Vuonna 1904                     648,209 markkaa 86 penniä.
11646:        1905                     620,383         56
11647:    »   1906                     739,314    ))   51
11648:        1907                     887,186         35
11649:        1908                   1,703,651         81
11650:                           N:o 8                        3
11651: 
11652:       Mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastusmak-
11653: suista on tulo vuodelta 1908 ollut 13,936 markkaa 44
11654: penniä.
11655:       Suomen Eduskunta on arvioinut 1909 vuoden vero-
11656: tulon mallasjuomain valmistuksesta 1,500,000 markaksi.
11657:       Valtiopäivillä 1907 on Eduskunta puolestaan hyväksy-
11658: nyt ehdotuksen laiksi alkoholipitoisten aineiden valmis-
11659: tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
11660: varastossapidosta, minkä lakiehdotuksen tarkoituksena on
11661: estää alkoholijuomain käyttämistä nautintoaineena. Kun
11662: kuitenkin on epävarmaa, tuleeko alkoholilainsäädännön
11663: perinpohjainen uudistus astumaan voimaan vuonna 1910,
11664: ja edellyttäen, että pidetään muuttamatta nykyään
11665: voimassa olevat veromäärät, jotka eivät tähän asti
11666: ole vaikuttaneet väkeväin mallasjuomain maahantuon-
11667: nin lisääntymistä, mutta kyllä huomattavan vähen-
11668: nyksen näiden juomain kulutuksessa, voitanee valtiotulo
11669: puheena olevasta suostuntaverosta vuonna 1910 laskea
11670: nousevan 1,650,000 markkaan. Siihen tulee lisäksi mietoja
11671: mallasjuomia valmistavista tehtaista menevä silmälläpito-
11672: maksu, joka voitanee laskea suoritettavaksi noin 750,000
11673: mallaskilogrammasta eli siis 15,000 markaksi. Kun sano-
11674: tuista tuloista vähennetään valmistuksen valvontakustan-
11675: nukset, arviolta 75:000 markkaa, tulisi puhdas tulo mallas-
11676: juomain valmistuksesta suoritettavasta suostuntaverosta
11677: ynnä silmälläpitomaksuista vuonna 1910 olemaan yhteensä
11678: 1,600,000 markkaa.
11679:       Jos alkoholiaineita koskevat säännökset joutuvat
11680: lähimmässä tulevaisuudessa, muutettaviksi, aiheuttaa se
11681: muutoksia myöskin ylläolevaan arviolaskuun, ja tahtoo
11682: Keisarillinen Majesteetti aikanaan Eduskunnalle antaa
11683: siitä johtuvan uuden laskelman.
11684:       Keisarillinen Majesteetti antaa siis Eduskunnan hy-
11685: väksyttäväksi seuraavan asetusebdotuksen:
11686:   4                           N:o 8
11687: 
11688:                  Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi suostuntaverosta
11689:            mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1910.
11690: 
11691:       Täten säädetään, että laki 28 päivältä joulukuuta
11692: 1907 suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta on
11693: edelleen noudatettava vuoden 1910 aikana.
11694: 
11695: 
11696:                  Armollisimmasti hyväksytty Tsarskoje Se-
11697:            lossa 1%8 päivänä Toukokuuta 1909.
11698: 
11699:                       Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
11700: 
11701: 
11702: 
11703: 
11704:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909
11705:          1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 8.
11706: 
11707: 
11708: 
11709: 
11710:               Valtiovarainvaliokunnan mie-
11711:           tintö N: o 4 armollisen esityksen johdosta,
11712:           joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain
11713:           valmistamisesta.                        -
11714: 
11715: 
11716:       Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
11717: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 8, joka koskee
11718: suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Asian kä-
11719: sittelyä varten on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen
11720: ne asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä
11721: armollista esitystä valmisteltaessa syntyneet.
11722: 
11723: 
11724: 
11725:       Suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta oli
11726: koko kymmenvuotiskauden 1898-1907 muuttamatta 1
11727: markka 10 kilogrammalta tehdasrnaiseen valmistukseen
11728: käytettyjä maltaita, johon lisäksi tuli 10 penniä jokaiselta
11729: samassa t·ehtaassa yhden vuoden kuluessa yli 50,000 kilo-
11730: gramman käytetyltä 10 kilogrammalta sekä 25 penniä jo-
11731: kaiselta yli 15o,ooo kilogramman käytetyltä 10 kilogram-
11732: malta maltaita. Vuoden 1908 alusta korotettiin vero 4
11733: markaksi 10 kilogrammalta, minkä ohessa lisämaksut mää-
11734: rättiin 15 penniksi kultakin yli 50,000 kilogramman käy-
11735: tetyltä ja 40 penniksi yli 150,000 kilogramman käytetyltä
11736: 10 kilogrammalta. Samalla myös säädettiin, että veron-
11737: alaiset ovat ainoastaan ne tehtaat, joissa valmistetaan vä-
11738: keviä s. o. enemmän kuin 2 tilavuusprosenttia alkoholia
11739: 2        1909. II Vp. -   V. :M. -   Esit. N:o 8.
11740: 
11741: sisältäviä mallasjuomia, ollen näiden tehtaiden maksettava
11742: vero mietojenkin s. o. enintänsä 2 tilavuusprosenttia alko-
11743: holia sisältävien mallasjuomien valmistukseen käyttämis-
11744: tään maltaista, kun taas ne tehtaat, joissa valmistetaan
11745: ainoastaan mietoja mallasjuomia, ovat verosta vapaat ja
11746: vain suorittavat niitä koskevan silmälläpidon kustannuk-
11747: siin 2 penniä kultakin käytetyltä kilogrammalta maltaita.
11748: Näiden Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä hyväk-
11749: symien ja joulukuun 28 päivänä 1907 vahvistettujen sää-
11750: dösten päätarkoituksena oli saada todella hyvien päihclyt-
11751: tämättömien mallasjuomien valmistus kehittymään ja ni-
11752: menomaan saada mahdollisimman laajalti aikaan siirty-
11753: mistä olutteollisuudesta mietojen mallasjuomain valmis-
11754: tukseen, koska siten tuntuvasti helpotettaisiin yleisen
11755: kieltolain voimaan saattamista.
11756:       Täten muutettujen määräysten vaikutuksesta saavu-
11757: tettu kokemus on tosin vielä lyhytaikainen, mutta jo sen
11758: nojalla voidaan varmuudella sanoa, että ne ovat vaikut-
11759: taneet tarkoitettuun suuntaan. Yksinomaan mietoja mal-
11760: lasjuomia valmistavien tehtaiden valmistusmäärä on vuon-
11761: na 1908 ollut melkoista suurempi kuin lähinnä edellä ku-
11762: luneena aikana. Vuonna 1908 nousi näiden tehtaiden val-
11763: mistus 10, 5 miljonaan litraan, kun se vuosina 1905-07
11764: oli vain noin 6--7 miljonaa litraa vuodessa; ja tänäkin
11765: vuonna näkyy mainittu valmistus olevan lisääntymässä.
11766: Toisaalta on, kuten mallasjuomain valmistuksen yli-
11767: tarkastaja vuosikertomuksessaan ilmoittaa, väkevien mal-
11768: lasjuomain valmistus vuonna 1908 melkoisesti vähenty-
11769: nyt. Täsmällistä vertausta ei tässä suhteessa kuitenkaan
11770: voida esittää, koska useat panimot 1907 vuoden lopussa
11771: valmistivat suuria määriä mallasjuomia varastoon, ennen-
11772: kuin päätetty veronkorotus astui voimaan.
11773:       Saavutettuun kokemukseen nähden on siis ilmeistä,
11774: että viime vuoden alusta toimeenpannun järjestelmän ke-
11775: hittäminen edellensä samaan suuntaan vielä tehokkaam-
11776: min on vaikuttava tarkoitetulla tavalla. Väkeviä mallas-
11777:              Mallasjuomain suostunta vero.                3
11778: 
11779: juomia valmistavien tehtaiden maksettavan veron mää-
11780: rääminen korkeammaksi kuin 4 markaksi 10 kilogram-
11781: malta olikin puheena 1907 vuoden valtiopäivillä. Valtio-
11782: varainvaliokunta jo silloin ehdotti veroa 4 markaksi 50
11783: penniksi 10 kilogrammalta, mutta Suuren valiokunnan eh-
11784: dotuksesta vero määrättiin 4 markaksi, koska varattiin,
11785: jos vero asetettaisiin korkeammaksi, maan rajain ulko-
11786: puolella valmistettujen väkevien mallasjuomien tuonnin
11787: lisääntyvän. Tällaiseen tuontiin vaikuttavien seikkojen
11788: lähempi tarkastelu Valtiovarainvaliokunnan mielestä kui-
11789: tenkin osottaa, ettei edellämainittuun varomiseen ole päte-
11790: vää aihetta, vaikka vero määrättäisiin nykyistä korkeam-
11791: maksikin.
11792:        Toukokuun 29 päivänä 1897 kauppasuhteista Kei-
11793:  sarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan välillä anne-
11794:  tun asetuksen mukaan on portterista ja oluesta Venäjältä
11795:  tuotaessa suoritettava tullimaksua tynnyreissä tuodusta
11796:  11, 5 penniä litralta ja pulloissa tuodusta 10 penniä pul-
11797:  lolta. Kun lisäksi tulee merenkulkumaksua 3 prosenttia
11798:  tullimaksun määrästä, nousee tulli kaikkiaan 11, 85 penniin
11799:  litralta tynnyreissä tuodusta ja ro, 3 penniin enintään lit-
11800:  ran vetoiselta pullolta pulloissa tuodusta tavarasta. Ulko-
11801:  valloista tuotaessa suoritetaan voimassa olevan tullitak-
11802:  san mukaan puheenaolevista tavaroista tullimaksua tyn-
11803:  nyreissä tuoduista 30 penniä kilogrammalta brutto ja pul-
11804:  loissa tuoduista 50 penniä enintänsä litran vetois.elta pul-
11805:  lolta. Jos näihin määriin lisätään merenkulkumaksu ja
11806:  arvioidaan tynnyreissä tuodun tavaran taarapaino 10
11807:   % :ksi, havaitaan ulkovalloista tuodun oluen ja portterin
11808:   tullin olevan tynnyreissä tuotaessa noin 34 penniä ja pul-
11809:   loissa tuotaess.a 51, 5 penniä litraa kohti.
11810:         Kun 4 markan mallasvero 10 kilogrammalta vastaa
11811:   noin ro penniä litralta olutta, voidaan siis vero korottaa
11812:   runsaasti kolmenkertaiseksi nykyisestä määrästään, ennen-
11813:   kuin tuonnin lisääntymistä on syytä varoa ulkovalloista.
11814:   Venäjältä tulevaan tuontiin nähden asianlaita, tullimää-
11815: 4        1909. II Vp. -.. V. .M. -   Esit. N.:o 8.
11816: 
11817: rien nykyisellään ollessa, on toinen. Mutta siinäkin ovat
11818: Valiokunnan mielestä seuraavat seikat otettavat huomioon.
11819:       Mitä ensinnäkin tulee mahdollisuuteen, että väkeviä
11820: mallasjuomia Venäjältä ryhdyttäisiin tuomaan myyntiä
11821: varten, joka kauppaamismuoto näiden tavarain leviämi-
11822: seen nähden on anniskelua paljon tärkeämpi, on huomat-
11823: tava, että voimassa olevien saädösten mukaan määräämis-
11824: valta tällaisten juomain myynnistä kuuluu kunnille.
11825: Useissa kaupungeissa on väkeväin mallasjuomain myynti,
11826: kaupungeissa sijaitseville tehtaille kuuluvaa myyntioikeut-
11827: ta lukuun ottamatta, jo nykyänsä luovutettu monopoli-
11828: yhtiöille, joiden kokoonpanoon ja tarkoitukseen katsoen
11829: ei ole syytä olettaa niiden ryhtyvän myymään maan ulko-
11830: puolella valmistettua tavaraa. Sitä paitsi voivat kunnat
11831: kokonaan kieltää muualla kuin paikkakunnan omissa teh-
11832: taissa valmistettujen väkevien mallasjuomain myynnin.
11833: Mitä taas tulee oluen anniskeluun hotelleissa ja ravinto-
11834: loissa, ei siinä, jo liikkeen laadun vuoksi, ulkomaisen ta-
11835: varan käyttäminen suuremmassa määrässä voine hanka-
11836: luuksitta tulla kysymykseen, jota paitsi kunnat melkoisessa
11837: määrässä voivat rajoittaa väkevien mallasjuomain annis-
11838: keluakin. Esteettömästi saattaisi siis puheenaolevain juo-
11839: main tuonti tapahtua ainoastaan yksityistä tarvetta varten,
11840: mutta sen ei voida olettaa koskaan saavan mitään oleel-
11841: lista merkitystä. Sitä niinkuin kaikkea muutakin mallas-
11842: juomain hankkimista oman maan ulkopuolelta vaikeutta-
11843: vat tuntuvassa määrässä tällaisen tavaran kuletusta ja säi-
11844: lyttämistä kohtaavat hankaluudet. Mitä erityisesti rauta-
11845: teitse tapahtuvaan kuletukseen tulee, voidaan sitä ehkäistä
11846: korottamalla kuletusmaksuja, jota keinoa Valiokunnan
11847: mielestä Hallituksen kaikessa tapauksessa olisi käytettävä.
11848:       Ne vaikeudet ja esteet, joihin edellä on viitattu, ja
11849: joita tarpeen tullen voidaan lisätä, riittävät oikeuttamaan
11850: V aliakunnan käsityksen, että mitään tuntuvampaa väke-
11851: väin mallasjuomain tuontia ei tarvitse varoa Venäjäl-
11852: täkään, vaikka mallasveroa korotettaisiin jonkun ver-
11853:              Mallasjuomain suostuntavero.                 5
11854: 
11855: ran yli sen, mitä nykyänsä maksetaan tullia Venäjältä
11856: tuotaessa.
11857:       Mitä sitten tulee säädettävään korotukseen, on V alia-
11858: kunnan mielestä koetettava löytää sellainen määrä, johon
11859: voidaan mennä tekemättä kotimaista mallasjuomateolli-
11860: suutta sen kautta mahdottomaksi, mutta joka kuitenkin
11861: takaisi ripeämmän siirtymisen mietojen mallasjuomain
11862: valmistukseen. Tämän määrän ennalta arvioiminen on
11863: luonnollisesti harkinnan varassa, mutta on V aliakunnasta
11864: näyttänyt siltä kuin 8 markan pohjavero 10 kilogrammalta
11865: maltaita, joka kyllä kohottaisi veron kaksinkertaiseksi ny-
11866: kyisestään, mutta ei kuitenkaan nostaisi sitä suuremmaksi
11867: kuin 20 penniksi litralta eli 13, 3 penniksi kokopullolta,
11868: voitaisiin pitää tarkoituksenmukaisena ainakin siksi kuin
11869: asiasta voidaan uudestaan päättää saavutetun kokemuksen
11870: nojalla. Samassa suhteessa olisi myös se vähin määrä,
11871: joka tehtaan vuosittain on maksettava veroa, nykyisestä
11872: 3,000 markan määrästä korotettava 6,ooo markaksi. Sitä
11873: vastoin olisivat ne lisämaksut, jotka samassa tehtaassa
11874: suurempia mallasmääriä käytettäessä ovat suoritettavat ja
11875: jotka nykyänsä tekevät 15 penniä kultakin yli 50,000 kilo-
11876: gramman käytetyltä ja 40 penniä kultakin yli 150,000 _kilo-
11877: gramman käytetyltä 10 kilogrammalta, pidettävät muut-
11878: tamatta.
11879:       Jos, vastoin kaikkea luuloa, V aliakunnan ehdottama
11880: veronkorotus voisi aiheuttaa jommoistakin mallasjuo-
11881: main tuonnin lisääntymistä Venäjältä - ulkovalloista se
11882: ei, niinkuin edellisestä selviää, Valiokunnan ehdottaman
11883: korotuksen johdosta voi tulla kysymykseen - on Halli-
11884: tuksen asiana ryhtyä toimiin nykyisten tullimäärien muut-
11885: tamiseksi siten, että Venäjähäkin tuotavat väkevät mallas-
11886: juomat joutuvat riittävän korkean tullin alaiseksi. Valio-
11887: kunnan mielestä ei sellaisen tullinkorotuksen toimeen saa-
11888: minen voi kohdata mitään asiallisia esteitä Venäjänkään
11889: puolelta. Venäjältä ei nykyänsä Suomeen tapahdu varsi-
11890:  naisesti mitään väkevien mallas juomien tuontia. Vuonna
11891: 6        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 8.
11892: 
11893: 1907 tuotiin Venäjältä olutta ja portteria vain ;oo litraa
11894: tynnyreissä sekä 3, 132 kokopulloa pulloissa, ja vuonna
11895: 1908 olivat vastaavat tuontimäärät 2,8oo litraa ja 4,282
11896: kokopulloa. Kuluvan vuoden kahdeksana ensi kuukau-
11897: tena taas on tuotu 197 litraa ja 1,809 kokopulloa. Tällai-
11898: sella tuonnilla ei ole mitään taloudellista merkitystä, eikä
11899: venäläiseltä taholta ole pyrittykään saavuttamaan kauppa-
11900: etuja Suomessa tällä alalla. Komiteassa, joka vuonna 1895
11901: antoi lausunnon Venäjän ja Suomen välisten kauppasuh-
11902: teiden järjestämisestä ja jonka ehdotusten pohjalla asetus
11903: toukokuun 29 päivältä 1897 on annettu, olivat venäläi-
11904: setkin edustajat sitä mieltä, ettei oluen viennin Venäjältä
11905: Suomeen pidä tulla kysymykseen.
11906: 
11907: 
11908: 
11909: 
11910:      Verotuksen alaisten mallasjuomain valmistukseen
11911: vuonna 1908 käytettyjen maltaiden määrä oli tasaluvuin
11912: 4,I41,ooo kilogrammaa. Oltuaan 6,317,000 kilogram-
11913: maa vuonna 1905 ja 6,724,000 kilogrammaa vuonna 1906_
11914: oli käytettyjen maltaiden määrä vuonna 1907 noussut aina
11915: 7,873,000 kilogrammaan, kun tehtaat mainitun vuoden lo-
11916: pulla, ennen veronkorotusta, rouhivat maltaita pitemmän
11917: ajan tarpeiksi kuin tavallisesti. Siten supistui rouhinta
11918: vuonna 1908 pienemmäksi kuin mallasjuomain kulutus
11919: oikeastaan olisi edellyttänyt, mikä näkyy siitäkin, että 1908
11920: vuoden ensimäisellä neljänneksellä rouhittujen maltaiden
11921: määrä oli vain 633,000 kilogrammaa eli noin 15 % koko
11922: vuoden määrästä. Vuoden 1909 kahden ensimäisen nel-
11923: jänneksen kuluessa on veronalaisissa tehtaissa käytetty
11924: tasaluvuin 2,409,000 kilogrammaa maltaita, mikä vastaa
11925: 4,818,ooo kilogramman määrää koko vuotena. Kun 1908
11926: vuoden alusta toimeenpantu veronkorotus on aiheuttanut
11927: näin tuntuvan vähennyksen maltaiden kulutuksessa, on
11928: ilmeistä että Valiokunnan ehdottarua korotus edelleen on
11929:              Mallasjuomain suostuntavero.                 7
11930: 
11931: sitä melkoisesti vähentävä. Kuinka suuri vähennys tulisi
11932: olemaan, sitä ei luonnollisesti käy tarkalleen arvioiminen.
11933:       Suostuntavero mallasjuomain valmistuksesta tuotti
11934: vuonna 1908 tasaluvuin 1,70J,OOO markkaa, minkä ohessa
11935: mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastusmaksuista
11936: on kertynyt tuloa lähes q,ooo markkaa. Vuodelta 1909
11937: on Eduskunta verotulon arvioinut 1,soo,ooo markaksi,
11938: jolloin Eduskunta, siihen nähden että Eduskunnan puo-
11939: lestaan 1907 vuoden valtiopäivillä hyväksymän ehdotuk-
11940: sen mukaan laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
11941: sesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varas-
11942: tossapidosta väkevien mallasjuomain valmistus oli lak-
11943: kaava heinäkuun 1 päivästä 1909, katsoi puheena olevan
11944: valmistuksen voitavan arvioida korkeintaan ;li :ksi taval-
11945: lisesta vuosituotannosta. Mainittu Eduskunnan puoles-
11946: taan hyväksymä lakiehdotus ei kuitenkaan ole tullut voi-
11947: maan tarkoitettuna aikana, ja on syytä edellyttää väke-
11948: vien mallasjuomien valmistuksen jatkuvan myöskin koko
11949: vuotena 1910. Armollisessa esityksessä on tulo mallas-
11950: juomaverosta vuonna 1910 arvioitu 1,6so,ooo markaksi,
11951: mikä määrä esityksessä ehdotettujen veroperusteiden mu-
11952: kaan on V aliakunnan mielestä kuitenkin liian pieni. V a-
11953: liokunnan ehdottaman korotuksen johdosta lienee kum-
11954: minkin siksi suuri vähennys odotettavissa veronalaisten
11955: mallasjuomien valmistuksessa, että verotuloa ei vuodelta
11956: 1910, korotuksesta huolimatta, voitane arvioida suurem-
11957: maksi kuin 2,ooo,ooo markaksi puhdasta tuloa.
11958:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty Valtiovarainvalio-
11959: kunta kunnioittaen ehdottaa:
11960: 
11961:                 että Edttskunta, edellyttäen että puheena
11962:            oleva su,osf1mta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
11963:            syisi näin kuuluvan asetuksen:
11964: 8        1909. II Vp. -- V. M. -   Esit. N:o 8.
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 
11969:                        Asetus
11970:     suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
11971:                      vuonna 1910.
11972: 
11973:                          I   §.
11974:       V eronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomateh-
11975: taat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
11976:       Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juo-
11977: matehtaassa on 1910 vuoden aikana suoritettava suos-
11978: tuntaveroa kahdeksan markkaa kultakin kymmeneltä kilo-
11979: grammalta siihen käytettyjä maltaita.
11980:       Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
11981: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
11982: kuin so,ooo kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
11983: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
11984: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
11985: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
11986: kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa
11987: käytetään päälle ISO,ooo kilogramman.
11988: 
11989:                          2   §.
11990:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
11991: ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon
11992: maltaita, että suostuntamaksu I § :n mukaan nousisi
11993: 6,ooo markkaan, on tämä maara kuitenkin suori-
11994: tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen se-
11995: naatin toimituskunta myöntää, jos valmistaja kesken
11996:              Mallarijuomain suostuntavero.                 9
11997: 
11998: vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tai tehdas muu-
11999: ten, vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden, on pi-
12000: temmän ajan vuotta ollut toimettomana.
12001:      Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
12002: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
12003: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
12004: 
12005: 
12006: 
12007:      Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
12008: masta, joka
12009:      a) viedään maasta ;
12010:      b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
12011: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, e1 sovi nautit-
12012: tavaksi käyttää.
12013:                             4 §.
12014:      Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
12015: tuntaveron maksamisesta.
12016: 
12017:                             5 §.
12018:      Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
12019: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
12020: alaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin
12021: säädetty.
12022:                             6 §.
12023:      Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä,
12024: jotka suostuntaveron maksuunpanoon ja kantamiseen sekä
12025: tämän asetuksen käyttämiseen nähden muuten havaitaan
12026: tarpeellisiksi.
12027: 
12028: 
12029: 
12030:      Sen tapauksen varalle, että Valiokunnan ylempänä
12031: tekemä ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, Va-
12032: liokunta lisäksi kunnioittaen ehdottaa :
12033: 10       1909. II Vp. -   V. .M. -   Esit. N:O 8.
12034: 
12035:               että Eduskunta arvioisi mallasjttomasuos-
12036:           tunnasta vuonna I9IO saatavan nettotulon
12037:           2,000,000 markaksi.
12038: 
12039: 
12040:      Helsingissä lokakuun 18 päivänä 1909·
12041: 
12042: 
12043: 
12044:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
12045: johtaja Wäinö Wuolijoki, jäsenet Arajärvi, Bäck, Hirvi-
12046: kanta (osittain), Hörhammer (osittain), Kallio, Kanervo.
12047: Kellosalmi (osittain), Kirves, Laine, Neovius, Partanen,
12048: Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck (osittain), Tanner sekä
12049: varajäsenet Holmberg, Kronvqist, Lumio (osittain), Ne-
12050: vanlinna (osittain), Nordlund (osittain), Repo, Åkesson
12051: (osittain).
12052:                        Vastalause 1.                        11
12053: 
12054: 
12055: 
12056: 
12057:                        Vastalauseita.
12058: 
12059:                               I.
12060: 
12061:       Valtiovarainvaliokunta on äänestyksen jälkeen päät-
12062: tänyt ehdottaa mallasveron korotettavaksi nykyisestä vä-
12063: himmästä määrästään 4 markasta 10mallaskilolta 8 mark-_
12064: kaan sekä vastaavan vähimmän veromäärän samalla koro-
12065: tettavaksi 3,000 markasta 6,ooo markkaan.
12066:        Niinkuin 1907 vuoden valtiopäivillä huomautettiin,
12067: oli jo 4 markan vero 10 mallaskilolta omansa aikaan-
12068: saamaan sen vaaran, että maahamme tuotaisiin venä-
12069: läistä olutta, jonka vientiä suositaan maksamalla suoritettu
12070: aksiisi takaisin. Jo nykyäään voimassa oleva veromäärä
12071: antaa 75 pennin vientipalkkion korilliselta Helsinkiin tuo-
12072: tua venäläistä olutta. Vuoden 1907 Eduskunta sentähden
12073: alensi 4: 50 markan ehdotetun veromäärän 4 markkaan.
12074: Asian käsittelystä mainituilla valtiopäivillä esitettäköön
12075: muutoin seuraavat valaisevat tosiasiat. V altiovarainvalio-
12076: kunta ehdotti mallasjuomain valmistusveron korotettavaksi
12077: 4: 50 markkaan 10 mallaskilolta. Suuri valiokunta sitä
12078: vastoin huomautti, että ,jos mallasvero korotetaan siihen
12079: määrään kuin Valtiovarainvaliokunta on ehdottanut, ja
12080:  jos kotimaisten mallasjuomain hinnat sen johdosta tun-
12081:  tuvasti kohoavat, niin on se vaara tarjolla, että etupäässä
12082:  venäläiset mallasjuomat, ainakin nykyisten tulli- sekä rau-
12083:  tatie- ja merirahtimaksujen vallitessa, tulevat tehokkaasti
12084:  kilpailemaan kotimaisten valmisteiden kanssa", ja kun tun-
12085:  tui todennäköiseltä, ettei venäläinen teollisuus olisi jättävä
12086: ,12       1909. II Vp. -    V. M. -· Esit. N:o 8.
12087: 
12088:  tätä menestyksellisen kilpailun tilaisuutta hyväksensä käyt-
12089:  tämättä, oli valmistusvero Suuren valiokunnan mielestä
12090:  alennettava 4 markkaan. Tämän ehdotuksen Eduskunta
12091:  hyväksyi, niinkuin edellä mainittiin.
12092:       Kun 10 mallaskilosta voidaan valmistaa noin 40 litraa
12093: olutta, nostaisi nyt ehdotettu veronkorotus venäläisen oluen
12094: tuontipalkkion 75 pennistä 2 markkaan 40 penniin karilta.
12095:  Että tämä aikaansaisi suurta oluen tuontia keisarikunnasta,
12096: on luonnollista, koska oluttehtailijoille kävisi edullisem-
12097: maksi lakkauttaa panimonsa ja sen sijaan ryhtyä myymään
12098: venäläistä olutta paljottain. Tämän tapaisia suunnitelmia
12099: lieneekin jo tekeillä siltä varalta että veroa nyt päätetään
12100: korottaa.
12101:       Että tämä venäläisen oluen paljotiainen maahantuonti
12102: olisi aikaansaava voittamattomia esteitä kansamme har-
12103: taasti haluamalle raittiuslainsäädännölle, lienee tarpeetonta
12104: tässä huomauttaa. Sitä paitsi näyttää allekirjoittaneesta
12105: sangen epätietoiselta, miten tämä ehdotettu mallasveron
12106: korotus olisi edistävä raittiutta maassamme. Valiokunta
12107: tosin vastakkaisen oletuksen tueksi mainitsee, että usein-
12108: mainittu veron viime korotus on aikaansaanut tuntuvaa
12109: oluen valmistuksen ja kulutuksen vähenemistä. Tässä on
12110: valiokunnalta kuitenkin jäänyt huomaamatt-a, että tätä vä-
12111: hennystä vastaa tuntuva väkevämpäin juovutusjuomain
12112: kulutuksen lisääntyminen. Niinpä lisääntyi paloviinan ku-
12113: lutus vuonna 1908 eli ensimäisenä vuonna, jona veron-
12114: korotus oli voimassa, noin 400,000 litraa. Aarakin tuonti,
12115: jota ainetta käytetään punssin, holipompelin y. m. valmis-
12116: tukseen, lisääntyi 195,900 kilosta 325,200 kiloon, jota
12117: paitsi muidenkin ulkomaisten väkijuomain tuonti lienee
12118: tuntuvasti lisääntynyt.
12119:       Tästä siis näkyy että, vaikka mietojen juomain kulu-
12120: tus on vähentynyt, on väkevämpäin juovutusjuomain ku-
12121: lutus samalla paljon lisääntynyt. Näin ollen on allekir-
12122: joittanut alkanut epäillä, oliko edes vuonna 1907 päätetty
12123: mallasveron korotus tehokas keino raittiuden edistämiseksi.
12124:                         Vastalause 1.                        13
12125: 
12126: Nyt ehdotetusta korotuksesta lienee seurauksena turmiol-
12127: linen taka-askel. Toinen olisi tietysti laita, jos Eduskunta
12128: itse saisi päättää tullimääristäkin. Nykyisen kotimaisen
12129: hallituksen tahto ja kyky aikaansaada muutoksia tullimää-
12130: riin ja rautatierahteihin lienee tuiki vähäinen.
12131:       Tämän yhteydessä huomautettakoon, että veronkoro-
12132: tus olisi käytännössä saava aikaan, että suostuntarahaston
12133: tulot, jotka ovat kokonaan Eduskunnan käytettävinä, suu-
12134: reksi osaksi lakkaisivat, jota vastoin tullitulot oluesta,
12135: 2 mk. 50 p. korilta, huomattavasti lisääntyisivät.        Tämän
12136: lisäksi tullitulot ulkomaisista väkijuomista yhäkin lisään-
12137: tyisivät, kun näiden juomain maahantuonti olisi huomatta-
12138: vasti kasvaa. Nämä varat kuitenkin menevät yleiseen
12139: valtiorahastoon, ja lienee tarpeetonta tässä tarkemmin huo-
12140: mauttaa, kuinka tehokkaasti Eduskunta nykyään voi tar-
12141: kastaa tämän rahaston käyttämistä.
12142:       Tämän johdosta olen sitä mieltä että mallasveron ko-
12143: rottaminen olisi kaikin puolin vahingoksi, jonka tähden
12144: oien sitä valiokunnassa vastustanut.
12145:       Paitsi niitä asiallisia syitä, joita on esitettävissä mat-
12146: Iasveron korotusta vastaan, vastustavat sitä myös eräät
12147: valtiolliset näkökohdat. Eduskunnalle on osin jo annettu
12148: ja on osin vielä odotettavissa erinäisiä uusia suostuntoja
12149: koskevia armollisia esityksiä sen vajauksen täyttämisestä,
12150: mikä arvioidaan valtion tuloihin syntyvän sen johdosta
12151: että kymmeniä miljoonia markkoja aijotaan hallinnollista
12152: tietä siirtää valtiorahastosta Venäjän valtakunnanra-
12153: hastoon.
12154:       Päätös korotetun suostunnan myöntämisestä nyt käsi-
12155: teltävänä olevassa veroluokassa, jommoista korotusta ei
12156: hallituskaan ole pyytänyt, vaan jonka Eduskunta päättäisi
12157: omasta alotteestaan, tietäisi epäilemättä suoranaista keho-
12158: tusta vastaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin. Tämän laa-
12159: tuiset arvelut etusijassa kehottaisivat minua nykyhetkellä
12160: epäämään koko pyydetyn suostunnan. Allekirjoittanut on
12161: kuitenkin toistaiseksi, edellyttäen etteivät asianhaarat en-
12162: 14       1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 8.
12163: 
12164: nen lopullista ratkaisua tee suostunnan epäämistä välttä-
12165: mättömäksi, katsonut voivansa puoltaa armollista esitystä
12166: hyväksyttäväksi.
12167:      Saan sentähden kunnioittaen ehdottaa,
12168: 
12169:                 että Ed~tsktmta, edellyttäen että puheena
12170:            oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi} hy-
12171:            väksyisi armollisen esityksen.
12172: 
12173:      Viitaten mietinnössä olevaan tietoon kuluvan vuoden
12174: alkupuoliskolla käytetystä mallasmäärästä pyydän sen
12175: ohella ehdottaa,
12176: 
12177:                 että Eduskunta kokonaistulon mallassuos-
12178:            tunnasta vuodelta I9IO arvioisi I}8oo}ooo mar-
12179:            kaksi.
12180: 
12181:      Helsingissä lokakuun 18 p:nä 1909.
12182: 
12183:                                      A. J. Bäck.
12184: 
12185: 
12186:      Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyvät:
12187: 
12188:      Arvid Neovius.                Gösta Stenbäck.
12189:                       K. I. Nordlund.
12190: 
12191: 
12192: 
12193:       Niiden epäilysten nojalla, jotka edellä olevissa perus-
12194: teluissa on esiintuotu sen suhteen että ehdotettu mallas-
12195: veron korotus on aikaansaava lisääntyneen oluentuonnin
12196: Venäjältä sekä kasvavan väkevämpien alkoholijuomien
12197: tuonnin ulkomailta, jotka seuraukset raittiusharrastusten
12198: kannalta katsoen ovat suur·esti valitettavat ja erittäin vai-
12199:                       Vastalause 1.                      15
12200: 
12201: keasti vastustettavissa niin kauan kuin kansaneduskunnalla
12202: ei ole vaikutusvaltaa tullilainsäädäntöön, yhdyn ylläolevaan
12203: ehdotukseen että mallasvero tällä kertaa pysytettäisiin ny-
12204: kyisessä määrässään.
12205: 
12206:      Helsingissä lokakuun 18 p:nä 1909.
12207: 
12208: 
12209:                                         Tekla Hultin.
12210: 16        1909. II Vp. -     V. M. Esit. -    N:o 8.
12211: 
12212: 
12213: 
12214: 
12215:                               II.
12216: 
12217:       Pitäen mallasjuomasuostunnan korottamista raittius-
12218: kannalta suotavana en kuitenkaan ole voinut tulla vakuute-
12219: tuksi siitä, että V aliakunnan ehdotus tässä suhteessa olisi
12220: hyvin harkittu. Joskin myönnetään että oluen tuonti Venä-
12221: jältä veron kohottuakin kohtaa suuria vaikeuksia, niin täy-
12222: tyy myöskin muistaa, että V aHokunnan tätä seikkaa kos-
12223: kevat todistelut ja johtopäätökset eivät toistaiseksi perustu
12224: kokemukseen. Erehdys saattaa maallemme tuottaa varsin
12225: valitettavia seuraamuksia ja olisi nykyoloissa vaikeasti
12226: oikaistavissa.
12227:       Suurempi varovaisuus veron määräämisessä lienee
12228: raittiusasialiekin ajan pitkään edullinen, sekä yleiseltä lain-
12229: säädäntökannalta paikallaan.
12230:       Rohkenen sen vuoksi kunnioittavimmin ehdottaa,
12231: 
12232:                 että Eduskunta hyväksymällä muissa koh-
12233:            din V aliakunnan mietinnön määräisi ro kilo-
12234:            grammalta maltaita suoritettavan veron kuu-
12235:            deksi markaksi.
12236: 
12237:      Helsingissä lokakuun 18 p :nä 1909.
12238: 
12239:                                      A. Osw. Kairamo.
12240:                        Vastalause III.                      17
12241: 
12242: 
12243: 
12244: 
12245:                              III.
12246: 
12247:       Vaikka myönnämmekin että valiokunta ehdottarual-
12248: laan mallasjuomaveron korotuksella pyrkii hyväksyttä-
12249: vään päämäärään, turmiollisen väkijuomain käytön supis-
12250: tamiseen, emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä tulosta, jo-
12251: hon valiokunta tulee. Mallasvero on yleistä kulutusainetta
12252: rasittava vero ja jo itsessään siis epäoikeutettu, koska se
12253: suurimmalta osaltaan joutuu verokyvyttömimmän kansan-
12254: luokan maksettavaksi. On jo sentähden vastenmielistä
12255: korottaa mallasjuomaveroa, vaikka senkautta saavutettai-
12256: sinkin jonkun verran väkijuomien käytön vähenemistä.
12257: Mutta sitäpaitsi on hyvin epäiltävää, onko ehdotettu veron-
12258: korotus jo siksi suuri, että se mainittavasti supistaisi oluen
12259: käyttöä. Ja jos ehkä oluen käyttöä vähentäisikin, aiheut-
12260: taisi se toiselta puolen vielä turmiollisempien, väkevämpien
12261: juovutusjuomien käytön lisääntymistä, koska ulkomailta
12262: tuotujen vakijuomain tullit nähtävästi pysyvät korotta-
12263: matta.
12264:       Tällä hetkellä on sen lisäksi vielä muitakin syitä, jotka
12265: puhuvat mallasjuomasuostunnan kokonaan kieltämisen
12266: puolesta. Kun eduskunnan päättämä kieltolaki ei tullut
12267: hyväksytyksi, tapahtui se suureksi osaksi senvuoksi, että
12268:  hallitus ei tahtonut luopua siksi mukavasta ja omistaville
12269:  luokiUe edullisesta tulolähteestä, kuin juovutusjuomain ve-
12270:  rotus on. Vaikka valtiorahastoon kerääntyneet säästöt
12271:  pääasiallisesti johtuvat juuri väkijuomista kannetuista
12272:  suostuntaveroista, ei hallitus tahtonut edes väliaikaisesti
12273:  käyttää näitä säästöjä kieltolain johdosta valtion tulo- ja
12274:                                                               2
12275: 18         1909. II Vp. -     V. M. Esit. N:o 8.
12276: 
12277: menoarviossa mahdollisesti syntyvän vajauksen täyttämi-
12278: seen, vaan yhtenä pääsyynä kieltolain hylkäämiseen vetosi
12279: juuri tämän verotuskysymyksen järjestämättömyyteen.
12280: Luonnollisinta on näin ollen, että eduskunta vastaa halli-
12281: tuksen kieltolain tappamiseen väkijuomaverojen kiellolla,
12282: siten poistaen ainakin yhden esteen kieltolain tieltä. V a-
12283: liokunnan enemmistö menettelee kuitenkin aivan päinvas-
12284: toin korottamalla mallasjuomaveroa ainoastaan niin pie-
12285: nellä määrällä, että se ei vähennä, vaan pikemmin lisää
12286: mallasjuomasuostunnasta kertyviä tuloja.
12287:      Huomautamme edellä esitetyn lisäksi siitä luonnot-
12288: tomasta asiaintilasta, että meillä pitkät ajat on suostunta-
12289: veroilla kartutettu valtiorahastoa, jonka varoja hallitus
12290: nyt eduskuntaa kuulematta katsoo voivansa käyttää maan
12291: tarpeille niin vieraaseen tarlmtukseen kuin Venäjän sotilas-
12292: menojen peittämiseksi. Kun valtion vakinais,et varat ensi
12293: vuonnakin näyttävät riittävän vakinaisten menojen suorit-
12294: tamiseen, olisi tämänkin suostunnan myöntäminen siten
12295: vaan hallituksen tarkotusten edistämistä.
12296:      Ehdotamme senvuoksi
12297: 
12298:                että Eduskunta hylkäisi armollisen esityk-
12299:            sen mallasjuomasuostunnasta.
12300: 
12301:      Helsingissä lokakuun 18 p :nä 1909.
12302: 
12303:       A. J. Partanen.                 Väinö Tanner.
12304:       J. H. Saaristo.                 Wäinö Wuolijoki.
12305: 
12306: 
12307: 
12308: 
12309:            Helsinki xgog. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
12310:        1909. II Vp. -    S. V. M. -     Esit. N:o 8.
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 10 armol-
12316:           llsen esityksen johdosta, joka koskee suostuotaveroa
12317:           mallasjuomaln valmistamisesta.
12318: 
12319:      Käsitellessään tätä asiaa Suuri valiokunta on katso-
12320: nut voivansa kannattaa Valtiovarainvaliokunnan mietin-
12321: nössä N:o 4 tästä asiasta tehtyjä ehdotuksia. Kuitenkin
12322: on Valiokunta päättänyt ehdottaa mainittuun Valtiova-
12323: rainvaliokunnan mietintöön sisältyvän asetusehdotuksen
12324: 1 §:ään erään muodollisen muutoksen. Valiokunta saa tä-
12325: män johdosta kunnioittaen ehdottaa,
12326: 
12327:                 että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen suos-
12328:           tuntaverosta mallas}uomain valmistamisesta vuonna
12329:           1910 Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 4
12330:           olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muuttaen sen
12331:           1 §:n näin kuuluvaksi:
12332: 
12333:                             1 §.
12334:      V eronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
12335: tehtaat, joissa väkeviä mailaajuomia valmistetaan.
12336:      Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
12337: tehtaassa on 1910 vuoden aikana suoritettava suostunta-
12338: veroa kahdeksan markkaa kultakin kymmeneltä kilogram-
12339: malta siihen käytettyjä maltaita.
12340:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
12341: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
12342: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
12343: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
12344: 2     1909. II Vp. -      S. V. M. -       Esit. N:o 8;
12345: 
12346: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
12347: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
12348: kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa
12349: käytetään päälle 150,000 kilogramman.
12350: 
12351:      Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.j
12352: 
12353: 
12354: 
12355: 
12356:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, HlO!J.
12357:           1909. II Vp. -   S. V. M. -   Esit. N:o 8.
12358: 
12359: 
12360: 
12361: 
12362:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 10a ar-
12363:           mollisen esityksen johdosta, joka koskee suostunta-
12364:           veroa mallasjuomain valmistamisesta.
12365: 
12366:      Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
12367: ehdotuksen asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain
12368: valmistamisesta vuonna 1910 Suuren valiokunnan mietin-
12369: nössä N:o 10 olevan ehdotuksen mukaisesti, muuttaen kui-
12370: tenkin sen 2 §:n näin kuuluvaksi.
12371: 
12372:                             2 §.
12373:                 Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden
12374:           kuluessa ei ole käytetty mallasjuoman valmis-
12375:           tamiseen niin paljon maltaita, että suostunta-
12376:           maksu 1 §:n. mukaan nousisi 10,000 markkaan,
12377:           on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpo-
12378:           tusta tässä kohden voipi asianomainen senaatin
12379:           toimituskunta myöntää, jos valmistaja kesken
12380:           vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tai
12381:           tehdas muuten, vahingonvalkean tai muun
12382:           tapaturman tähden, on pitemmän ajan vuotta
12383:           ollut toimettomana.
12384:                 Suostuntaveroa on maksettava, kunnes val-
12385:           mistaja on väkevän mallasjuoman valmistuksen
12386:           lakkaamisesta tehnyt ilmoituksen läänin kuver-
12387:           nöörille.
12388: 
12389:      Suuri valiokunta, johon asia tämän johdosta on toista-
12390: miseen lähetetty, on katsonut voivansa puoltaa Eduskun-
12391: 2        1909. II Vp. -    S. V. M. -- Esit. N:o 8.
12392: 
12393: nan tekemän muutoksen hyväksymistä. Valiakunta tämän
12394: johdosta kunnioittaen ehdottaa,
12395: 
12396:                 että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen asetuk-
12397:           seksi suosiuntaverosta mallasjuomain valmistami-
12398:           sesta vuonna 1910 asian toisessa käsittelyssä ennen
12399:           tekemänsä päätöksen mukaisesti.
12400: 
12401: 
12402:     Helsingissä, 10 p:nä marraskuuta 1909.
12403: 
12404: 
12405: 
12406: 
12407:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
12408:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 8.
12409: 
12410: 
12411: 
12412: 
12413:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
12414:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
12415:           koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta.
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 
12420:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
12421:              ja Suuriruhtinas I
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnan
12427: hyväksyttäväksi antanut asetusehdotuksen suostuntave-
12428: rosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1910.
12429: 2       1909. II Vp. -- Edusk. vast. - Esitys N:o 8.
12430: 
12431:        Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että vero mallas-
12432:  juomain valmistamisesta pidettäisiin nykyisessä määrässään
12433:  4 markkaa 10 kilogrammalta valmistukseen käytettyjä
12434:  maltaita, jonka ohessa lisämaksut edelleen olisivat 15
12435:  penniä kultakin vuoden kuluessa yli 50,000 kilogramman
12436:  käytetyltä ja 40 penniä yli 150,000 kilogramman käyte-
12437:  tyltä 10 kilogrammalta. V erotus kohtaisi kuten ennenkin
12438:  ainoastaan sellaisia tehtaita, joissa valmistetaan väkeviä
12439:  mallasjuomia, ja olisi vähin määrä, joka tehtaan vuosit-
12440: tain on maksettava veroa, 3,000 markkaa. Ne tehtaat
12441: taas, joissa valmistetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia,
12442: jäisivät verotuksesta edeskinpäin vapaiksi.
12443:       Mainitun suuruinen mallasvero ja sen suorituksen jär-
12444: jestäminen ylläsanotulla tavalla päätettiin vuoden 1907 val-
12445: tiopäivillä astuvaksi voimaan seuraavan vuoden alusta. Sitä
12446:  ennen oli vero pitemmän aikaa ollut 1 markka 10 kilo-
12447: grammalta tehdasmaiseen valmistukseen käytettyjä mal-
12448: taita ja vastaavat lisämaksut 10 ja 25 penniä. Muu-
12449: tettujen määräyksien päätarkoituksena oli saada todella
12450: hyvien päihdyttämättömien mallasjuomien valmistaminen
12451: voittamaan alaa ja samalla aikaansaada mahdollisimman
12452: laajalta siirtyminen olutteollisuudesta mietojen mallas-
12453: juomien valmistukseen.
12454:       Saavutettu kokemus näiden määräyksien vaikutuk-
12455: sesta on tosin vielä lyhytaikainen, mutta jo sen nojalla
12456: voidaan varmuudella sanoa, että ne ovat vaikuttaneet tar-
12457: koitettuun suuntaan. Yksinomaan mietoja mallasjuomia
12458: valmistavien tehtaitten valmistusmäärä on vuonna 1908
12459: ollut melkoista suurempi kuin lähinnä edellä kuluneena
12460: aikana, ja tänäkin vuonna näkyy mainittu valmistus ole-
12461: van lisääntymässä. Toisaalta on väkevien mallasjuomien
12462: valmistus vuonna 1908 melkoisesti vähentynyt. Saavutet-
12463: tuun kokemukseen nähden on siis ilmeistä, että viime
12464: vuoden alusta toimeenpannun järjestelmän kehittäminen
12465: edelleen samaan suuntaan vielä tehokkaammin on vaikut-
12466: tava tarkoitetulla tavalla.
12467:                  Mallasjuomain suostuntavero.               3
12468: 
12469:        Tosin on varottu, että maan rajojen ulkopuolella,
12470: varsinkin Venäjällä valmistettujen väkevien mallasjuomien
12471: tuonti lisääntyisi, jos vero määrättäisiin nykyistä korkeam-
12472: maksi. Mutta tällaiseen tuontiin vaikuttavien seikkojen
12473: lähempi tarkastelu kuitenkin osottaa, ettei mainittuun varo-
12474: miseen ole pätevää aihetta. Väkeviä mallasjuomia ulko-
12475: valloista tuotaessa on tullimaksu voimassa olevan tulli-
12476: taksan mukaan niin korkea, että vero voidaan korottaa
12477: runsaasti kolmenkertaiseksi nykyisestä määrästään, ennen-
12478: kuin tuonnin lisääntymistä on syytä pelätä. Venäjältä
12479: tuotaessa suoritetaan tullia väkevistä mallasjuomista tyn-
12480: nyrissä tuoduista 11,85 penniä litralta ja pulloissa tuoduista
12481: lO,s penniä enintään litran vetoiselta pullolta. Kun las-
12482: kelmien mukaan nykyinen mallasvero vastaa noin 10
12483: penniä litralta olutta, on kyllä ilmeistä, että asianlaita
12484: Venäjältä tulevaan tuontiin nähden on toinen kuin ulko-
12485: valloista. Mutta siinäkin on otettava huomioon eräitä
12486: seikkoja, jotka ovat omansa vaikeuttamaan väkevien mal-
12487: lasjuomien maahan tuontia.
12488:        Mitä ensinnäkin tulee mahdollisuuteen, että väkeviä
12489: mallasjuomia ryhdyttäisiin tuomaan Venäjältä myyntiä var-
12490: ten, on huomattava, että voimassa olevien säännösten mukaan
12491: määrääruisvalta tällaisten juomien myynnistä kuuluu kun-
12492: nille, jotka voivat kokonaan kieltää muualla kuin paikkakun-
12493: nan omissa tehtaissa valmistettujen väkevien mallasjuo-
12494: main myynnin. Mitä taas tulee oluen anniskeluun ravinto-
12495: loissa, ei niissä ulkomaisen tavaran käyttäminen suurem-
12496: massa maarassa hankaluuksitta voine tapahtua, jota
12497: paitsi kunnat melkoisessa määrässä voivat rajoittaa väke-
12498: vien mallasjuomain anniskeluakin. Esteettömästi saat-
12499: taisi siis puheena olevain juomain tuonti tapahtua ainoas-
12500: taan yksityistä tarvetta varten, mutta tämän tuonnin ei
12501: voida olettaa saavan mainittavaa merkitystä. Sitä niinkuin
12502: kaikkea muutakin mallasjuomain hankkimista oman maan
12503: ulkopuolelta vaikeuttavat tuntuvassa määrässä tällaisten
12504: tavarain kuljetusta ja säilyttämistä kohtaavat hankaluudet.
12505: Mitä erityisesti rautateitse tapahtuvaan kuljetukseen tulee,
12506: voidaan sitä ehkäistä korottamalla kuljetusmaksuja, jotu
12507: 4        1909. II Vp. - Edusk. vast. -   Esitys N:o 8.
12508: 
12509:  keinoa Eduskunnan mielestä hallituksen kaikessa tapauk-
12510:  sessa olisi käytettävä.
12511:        Nämät vaikeudet ja esteet, joita tarpeen tullen voi-
12512:  daan lisätä, riittävät oikeuttamaan käsityksen, että mitään
12513:  tuntuvampaa väkeväin mallasjnomain tuontia ei tarvitse
12514:  varoa Venäjältäkään, vaikka mallasveroa korotettaisiin jon-
12515:  kun verran yli sen, mitä nykyään maksetaan tullia sieltä
12516:  tuotaessa. Mutta jos veronkorotus aiheuttaisi hnomat-
12517:  tavamman mallasjnomain tuonnin lisääntymisen Venä-
12518:  jältä, on hallituksen asiana ryhtyä toimiin nykyisten tul-
12519:  limäärien muuttamiseksi siten, että Venäjältäkin tuotavat vä-
12520:  kevät mallasjnomat joutuvatriittävän korkean tullin alaisiksi.
12521:        Harkitessaan mallasveron korotuksen suuruutta on
12522: ·Eduskunta koettanut löytää sellaisen määrän, johon voi-
12523:  daan mennä tekemättä kotimaista mallasjnomateollisuntta
12524:  sen kantta mahdottomaksi, mutta joka kuitenkin takaisi
12525:  ripeämmän siirtymisen mietojen mallasjnomain valmistuk-
12526:  seen. Tähän pyrkiessään on Eduskunta katsonut, että 8
12527:  markan pohjaveroa 10 kilogrammalta maltaita on pidet-
12528:  tävä tarkoituksenmukaisena ainakin siksi kuin asiasta on
12529:  uudestaan päätettävä saavutetun kokemuksen nojalla. Sa-
12530:  malla on myös se vähin määrä, joka tehtaan vuosittain
12531:   on maksettava veroa, nykyisestä korotettava 10,000 mar-
12532:  kaksi. Sitä vastoin ovat ne lisämaksut, jotka samassa
12533:  tehtaassa suurempia mallasmääriä käytettäessä suoritetaan,
12534:  pidettävät muuttamatta.
12535:        Ottaen huomioon, että Eduskunnan päättämän ve-
12536:  ronkorotuksen johdosta veronalaisten mallasjuomain val-
12537:  mistuksen väheneminen lienee odotettavissa, on Eduskunta
12538:  arvioinut mallasjuomasuostunnasta vuonna 1910 saatavan
12539:  nettotulon 2,000,000 markaksi.
12540:        Sen perusteella mitä edellä on esiintuotu, saa Edus-
12541:  kunta alamaisesti Teidän., Keisarilliselle Majesteetillenne
12542:  ilmoittaa,
12543: 
12544:                    että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
12545:             rnä,in kuuluvan asetuksen:
12546:                 Mallasjuomain suostuntavero.              5
12547: 
12548: 
12549:                          Asetus
12550: suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1910.
12551:                            1 §.
12552:      V eronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma,.
12553: tehtaat, joissa väkeviä mailaajuomia valmistetaan.
12554:      Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
12555: tehtaassa on 1910 vuoden aikana suoritettava suostunta-
12556: veroa kahdeksan markkaa kultakin kymmeneltä kilogram-
12557: malta siihen käytettyjä maltaita.
12558:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
12559: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
12560: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
12561: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
12562: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
12563: kilogrammaan asti, sekä neljäky.mmentä penniä jokaiselta
12564: kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa
12565: käytetään päälle 150,000 kilogramman.
12566:                                2 §.
12567:       Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
12568: ei ole käytetty mailaajuoman valmistamiseen niin paljon
12569: maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan nousisi 10,000
12570: markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpo-
12571: tusta tässä kohden voipi asianomainen senaatin toimitus-
12572: kunta myöntää, jos valmistaja kesken vuotta on alkanut
12573: tai lopettanut liikkeensä tai tehdas muuten, vahingonvalkean
12574: tai muun tapaturman tähden, on pitemmän ajan vuotta ollut
12575: toimettomana.
12576:       Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
12577: väkevän mailaajuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
12578: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
12579:                          3 §.
12580:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallas-
12581: juomasta, joka
12582: 6       1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 8.
12583: 
12584:      a) viedään maasta;
12585:      b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
12586: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautit-
12587: tavaksi käyttää.
12588:                             4 §.
12589:      Juomatehdas Ja valmistettu tavara ovat panttina
12590: suostuntaveron maksamisesta.
12591: 
12592:                              5 §.
12593:       Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
12594: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
12595: alaisessa tehtaassa, on vmmassa mitä niistä on erittäin
12596: säädetty.
12597:                              6 §.
12598:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä,
12599: jotka suostuntaveron maksuunpanoon ja kantamiseen sekä
12600: tämän asetuksen käyttämiseen nähden muuten havaitaan
12601: tarpeellisiksi.
12602: 
12603:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12604: 
12605:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
12606: 
12607: 
12608: 
12609: 
12610:                                 --------------
12611:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
12612:             1909. Toiset valtiopäivät. N:o 9.
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617:                 Keisarillisen M.aj eshetht Armol-
12618:            linen esitys Suomen Edasknnnalle leiaasuos-
12619:            tunnasta.
12620:       Alamaisessa vastauksessaan leimasuostuntaa koske-
12621: vaan Armolliseen esitykseen anoi Eduskunta 1907 vuoden
12622: valtiopäivillä, että Hallitus mahdollisimman pian esittäisi
12623: Eduskunnalle ehdotuksen Leima-Asetuksen perinpohjaisesta
12624: muuttamisesta siihen suuntaan, että asetus samalla tulisi
12625: yksinkertaisemmaksi ja vero tuottavammaksi, jos verotarve
12626: sitä vaatisi, sekä että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ja
12627: Eduskunnan käsiteltäväksi antaisi esityksen erityiseksi pe-
12628: rintö-, lahja- ja testamenttiveroa koskevaksi laiksi.
12629:      Myöntyen Eduskunnan edellämainittuun esitykseen
12630: Hänen Majesteettinsa Keisari on, joulukuun 15/ 28 päivänä
12631: 1907, suvainnut Armosaa oikeuttaa Keisarillisen Suomen
12632: Senaatin ryhtymään tästä aiheutuviin toimenpiteisiin.
12633:       Tämän johdosta on sitä varten asetetulle komitealle
12634: jätetty toimeksi antaa mietintö ja ehdotus uudeksi Leima-
12635: suostunta-Asetukseksi sekä Lainvalmistelukunnalle tehtä-
12636: väksi valmistaa ehdotus perintö-, lahja- ja testamenttiveroa
12637: koskevakrii laiksi.
12638:       Sittenkun mainittu komitea nyttemmin on suoritta-
12639: nut sille uskotun tehtävän, on Keisarillinen Majesteetti,
12640: koska suostunta on tarpeen tulo- ja menoarvion järjes•
12641: tämiseen vuodeksi 1910, valmistuttanut, silmällä pitäen
12642: Eduskunnan esiintuomia näkökohtia, ehdotuksen .A,se-
12643:    2                          N:o 9
12644: 
12645:   tukseksi leimasuostunnasta, joka täten jätetään Edus-
12646:   kunnan käsiteltäväksi, samalla kun ehdotus perinnön
12647:   verottamisesta annetaan Edusklmnalle erityisenä Armolli-
12648:   sena. esityksenä.
12649:          Leimamaksun kantamisen yksinkertaistuttamiseksi
12650:   on ehdotettu, että asiakirjaa viranomaiselle tuotaessa ja
12651:   viranomaisen toimituskirjaa lunastettaessa tätä nykyä
12652:   suoritettavat leimamaksut yhdistettäisiin yhdeksi vapautta-
12653:   maHa hakemuskirjat liitteineen leimamaksusta ja korotta-
12654:   malla toimituskirjoista suoritettavia leimamaksuja siinä
12655:   määrin, että sanotusta vapauttamisesta aiheutuva maksun-
12656:   vähennys tulisi sen kautta korvatuksi.
12657:          Tätä järjestelmää vastaan voidaan kuitenkin esittää
12658:   erinäisiä muistutuksia. Ensinnäkin on peljättävissä, että
12659:   se aiheuttaisi tarpeettomien asiapaperien entistä enemmän
12660:   viranomaisille tuomista sekä anomusten ja muutoshake-
12661:   musten luvunkin lisääntymistä. Edelleen on huomattava,
12662:   että, koska toimituskirjain leimamaksua olisi melkoisesti
12663:   korotettava, asialliselta tulisi, kun tavallinen toimituskirjain
12664:   lunastus ja muut toimitusmaksut otetaan lukuun, yhdellä
12665:   kertaa perittäväksi verrattain suuri rahamäärä, mikä taasen
12666:   otaksuttavasti vaikenttaisi maksun suorittamista ja lisäisi
12667:   niitä tapauksia, joissa lunastus täytyy ulosottotoimin periä.
12668:   Kun ei maksun helpotusta voitane myöntää niille asialli-
12669:   silla, jotka ennen uuden Asetuksen voimaan astumista ovat
12670:   jättäneet asiakirjansa leimattuina virastoihin, koska tällaisen
12671:   helpotuksen myöntäminen johtaisi käytännössä hankaluuk-
12672: . siin ja vaikuttaisi huomattavan vähennyksen leimasuostun-
12673:   nasta vuonna 1910 kertyviin tuloihin, seuraisi ehdotetun jär-
12674:  jestelmän voimaanpanemisesta niinikään, että nämät asialliset
12675:   tulisivat kohtuuttoman suurilla leimamaksuilla rasitetuiksi.
12676:   Myöskään ei viranomaiselle annettavien asiakirjain leimaa-
12677:                              N:o 9                          3
12678: 
12679: misesta voida katsoa asiallisille aiheutuvan niin suurta lisä-
12680: vaivaa, että sen tähden järjestelmä olisi muutettava, sitä
12681: vähemmän kun leimamerkkejä niiden yksityisten välisten
12682: asiakirjain leimalla varustamista varten, jotka joka tapauk-
12683: sessa edelleenkin tulisivat olemaan leimaveron alaiset, on
12684: pidettävä yleisön helposti saatavana.
12685:        Kaiken tämän vuoksi ja huomioon ottaen senkin, että
12686: mahdollinen palautuminen entisen järjestelmän pohjalle,
12687: jos se havaittaisiin välttämättömäksi, tuottaisi hankaluuksia,
12688: on katsottu olevan syytä viranomaisille jätettävien asia-
12689: kirjojen leimaamiseen nähden edelleenkin pysyä nykyisen
12690: periaatteen pohjalla.
12691:        Voimassa olevan Leimasuostunta-Asetuksen 2 §:n nel-
12692: jännessä osastossa mainituista viranomaisista ovat useat sel-
12693: laisia, joille jätettävistä asiakirjoista ja joiden toimituskir-
12694: joista sanotussa asetuksessa olevien erityisten määräysten
12695: mukaan suurin osa on leimamaksusta vapaita. Tämän vuoksi
12696: ja kun ei ole syyt.ä ulottaa leimamaksuvelvollisuutta näihin
12697: viranomaisiin nähden laajemmalle kuin tätä nykyä on sää-
12698: detty, ovat Asetusehdotuksessa useimmat sanottuun osastoon
12699: luetuista viranomaisista poistetut niiden luvusta, joiden
12700:  muutkin kuin Asetusehdotuksen 1 §:ssä olevan erityisen tak-
12701: aan alaiset toimituskirjat ja joille annettavat asiakirjat
12702: ovat leimalla varustettavat. Sitävastoin on se tehty eh-
12703: dotus, että kaikissa keskushallituksissa ja muissa niiden
12704: vertaisisaa virastoissa leimain käyttäminen olisi rajoitettava
12705: 1 §:ssä mainittuihin toimituskirjoihin, jätetty huomioon
12706: ottamatta, koska leimankäyttövelvollisuus näihin viran-
12707: omaisiin nähden on täysin niiden periaatteiden mukainen,
12708: joita kysymyksessä olevia julkisoikeudellisia maksuja mää-
12709: rättäessä on noudatettava, eikä leimaamisen toimittaminen
12710: näissä virastoissa tuota hankaluutta.
12711:   4                         N:o 9
12712: 
12713:       Yksityistenvälikirjoista on erityisen leimaveron alaisina
12714: katsottu olevan pysytettävä ainoastaan ne, jotka tuot.tavat
12715: melkoisemman tulon. Eräät nykyään voimassa olevassa Ase-
12716: tuksessa mainituista, niinkuin konnossementit, sertepartiat,
12717: eräät kontrahdit ja avioehtokirjat, on sentähden 4 §:ssä ole-
12718: vasta luettelosta poisjätetty. Perunkirjoituskirjaa ja testa-
12719: menttia koskevain määräysten poistuminen aiheutuu siitä,
12720: että erityinen jäämistövero on ehdotettu säädettäväksi.
12721:       Osakekirjat on ehdotettu leimalla varustettaviksi sil-
12722: loin kun ne annetaan. Koska niitä antavat osakeyhtiöitten
12723: hallitukset, ei näy olevan syytä peljätä, että niiden lei-
12724: malla varustaminen laiminlyötäisiin.
12725:       Yksityisten obligatsionien leimalla varustamiseen
12726: nähden ei myöskään olisi kontrollivaikeuksia, koska niitä
12727: antavat ainoastaan suuremmat rahalaitokset tai teollisuus-
12728: laitokset. Mutta kun obligatsionit osaksi menevät ulko-
12729: maille ja siellä kantavat raskaan leimaveron, ja obli-
12730: gatsionien vakuutena yleensä ovat kiinnit.etyt velkakirjat,
12731: jotka ehdotuksen mukaan tulisivat olemaan leimaveron alai-
12732: set, ei ole katsottu syytä olevan ehdottaa, että obligat-
12733: sionit olisi saatettava erityisen leimaveron alaisiksi. Val-
12734: tion ja kuntain obligatsioneja ei yleensäkään ole syytä
12735: verottaa.
12736:       Velkakirjojen ja muitten saamistodisteitten leimalla
12737: varustamista olisi sitävastoin vaikea silmällä pitää. Jos vel-
12738: kakirjat määrättäisiin leimaveron alaisiksi katsomatta siihen
12739: esitetäänkö ne viranomaiselle vai ei, olisi leimaamisvelvolli-
12740: suuden laiminlyömisestä tarpeen sellainen uhka, että saamia-
12741: todiste olisi mitätön, jos sitä ei määräajan kuluessa sen
12742: antamisesta ole leimalla varustettu. Mutta määräystä, joka
12743: tekisi oikeustoimen pätevyyden riippuvakai sen sisältöön
12744: nähden vieraasta seikasta, ei ole katsottu ainakaan nyky-
12745:                             N:o 9                         5
12746: 
12747: oloissa soveliaaksi. Sellainen määräys voisi myös mo-
12748: Mssa tapauksessa tuottaa syyttömillekin tappioita.
12749:       Edellä esitetyt vastaväitteet saamistodisteitten lei-
12750: malla varustamista vastaan eivät tosin kohdistu niihin
12751: velkakirjoihin ja muihin saamistodisteihin, jotka joutuvat
12752: yleisten rahalaitosten haltuun. Mutta kun on katsottu
12753: näiden laitosten lainanottoliikettä olevan mieluummin ve-
12754: rotettava kuin niiden lainanantoliikettä, ei ole ehdotettu,
12755: että edes ne vekselit ja velkakirjat, jotka rahalaitoksiin
12756: joutuvat, olisi leimalla varustettava.
12757:       Nykyisen Asetuksen toisessa ja seuraavissa luvuissa ole-
12758: vista säännöksistä on suuri osa jätetty ehdotukseen ottamatta.
12759: On nimittäin katsottu sopivaksi, että Keisarillisen Suomen
12760: Senaatin Talousosasto, joka tätä nykyäkin määrää leimojen
12761: arvot ja muodon sekä antaa tarkempia ohjeita siitä miten lei-
12762: mat on mitättömäksi tehtävä, myöskin saisi päättää miten
12763: leimojen myynti ja myynnin valvominen on järjestettävä.
12764: Siten vapautettaisiin Eduskunta näitten hallinnollista laatua
12765: olevain asiain käsittelemisestä. Myöskään ei ole katsottu
12766: tarpeelliseksi pysyttää Asetuksessa erinäisiä säännöksiä,
12767: jotka koskevat leimojen käyttämistä, seuraamusta ja edes-
12768: vastausta eräistä rikkomuksista ja rikoksista sekä tuomio-
12769: istuinta leimaveroa koskevissa asioissa. Puheenalaiset sään-
12770: nökset, mikäli ne eivät jo sisälly voimassa olevaan lakiin
12771: tai yleisiin Asetuksiin, voitanee sopivimmin ottaa asiasta
12772: annettavaan hallinnolliseen Asetukseen.
12773: 
12774: 
12775: 
12776:       Mitä tulee asetusehdotuksen yksityiskohtiin, on syytä
12777: erityisesti huomauttaa seuraavasta:
12778:       1 §. Useat nykyisen asetuksen 3 §:ssä luetellut toi-
12779: mituskirjat ovat tästä poisjätetyt. Ne tulisivat osittain
12780:   6                         N:o 9
12781: 
12782: leimamaksun alaisiksi 2 §:ssä olevan yleisen taksan mukaan,
12783:  osittain taasen jäisivät vapaiksi. Muutamien nykyisen
12784: asetuksen 3 §:ssä mainittujen vapauksien luetteleminen
12785: tässä §:ssä olevassa erikoistaksassa on käynyt tarpeetto-
12786: maksi sen johdosta, että leimaa käyttävien virastojen lukua
12787: on supistettu, toiset vapaudet taasen seuraavat ilman muuta
12788: ehdotukseen otetuista yleisistä poikkeussäännöistä.
12789:        Eliikekirja. Leimamaksu vakinaisia eläkkeitä myön-
12790: nettäessä annettavista eläkekirjoista on pysytetty muutta-
12791: mattomana, jotavastoin ylimääräisiä eläkkeitä koskevista
12792: eläkekirjoista, milloin eläkkeiden määrät eivät ole verrat-
12793: tain pienet, on katsottu voitavan ottaa jonkun verran suu-
12794: rempi maksu kuin tätä nykyä, eli 5 ja 10 prosenttia ny-
12795: kyisten 4 ja 8 asemesta. Vapaiksi on ehdotettu eläkekirjat,
12796: joilla on myönnetty eläkettä korkeintaan 500 markkaa
12797: vuodessa. Erityistä määräystä siitä, että leski- ja orpokas-
12798: soista suoritettavat eläkkeet ovat leimamaksusta vapaat, ei
12799: ole katsottu tarpeelliseksi, koska näitten laitosten varat ei-
12800: vät ole valtion varoja, eivätkä nämä eläkkeet siis ehdotuksen
12801: sanamuodon mukaan ole sen määräysten alaisia. Tarpeeton
12802: on niinikään määräys sotilashuonerahastosta sotilaille sekä
12803: heidän leskilleen ja lapsilleen menevien eläkkeiden sekä luot-
12804: sien lahjaeläkkeiden vapauttamisesta, koska nämä eläkkeet
12805: ainoastaan harvassa poikkeu~tapauksessa nousevat yli 500
12806: markan, jolloin niitä taasen ei ole syytä verosta vapauttaa.
12807: Aiheettomaksi on myös katsottu määräys siitä, että virka-
12808: miehen, joka on saanut eron ja eläkkeen, mutta sen jälkeen
12809: uudestaan astunut virkaan, tulee saada, ottaessaan jälleen
12810: virkaeron, lukea hyväksensä se leimamaksu, jonka hän on
12811: suorittanut ennen annetusta eläkekirjasta.
12812:        Et·ioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen
12813: tai apteekkioikeuden siirtämiseen. Leimamaksu on katsottu
12814:                              N:o 9                          7
12815: 
12816: voitavan korottaa 60 ja 20 markasta 100 ja 50 markkaan,
12817: minkä ohessa apteekkioikeuden luovutuskirja on ehdotettu
12818: erityisesti verotettavaksi 4 §:ssä mainitun takaan mukaan.
12819:       Kansalaiskirjasta kansalaisoikeuden saamiseksi Suo-
12820: messa suorittavat tätä nykyä kauppiaat ja tehtailijat 50
12821: markkaa ja muut henkilöt 20 markkaa. Kun tällä luokit-
12822: telulla ei veron tuottavuuden kannalta ole merkitystä, on
12823: ehdotettu että kansalaiskirja poikkeuksetta olisi varustet-
12824: tava 20 markan leimalla.
12825:       Notariaattitodistus. Leimamaksun suorittaminen näistä,
12826: silloinkin kun todistus kirjoitetaan viranomaiselle jätet-
12827: tyyn asiakirjaan, kohdistuisi ylipäätään tapauksiin, joissa
12828: maksu ei tunnu rasittavalta. Tästä syystä ja kun puheen-
12829: alaiset virkatoimet nimenomaan suoritetaan viranomaista
12830: käyttävien yksityisten hyväksi, ovat kysymyksessä olevat
12831: todistukset ehdotetut leimamaksun alaisiksi siitä huolimatta
12832: annetaanko ne erityisenä asiakirjana vai asiakirjaan kirjoi-
12833: tettuina. Protestitodistus, joka nykyään on luettelossa
12834: erikseen mainittu, leimattaisiin luonnollisesti edelleenkin
12835: kuten muu notariaattitodistus.
12836:       Passitus paloviinan sekä muiden väkevämpien ta.i
12837: miedompien väkijuomain. Tästä suoritettava leimamaksu
12838: on korotettu 1 markasta 2 markkaan.
12839:       Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla joko määrä-
12840: ajaksi tai määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus a.n-
12841: niskella tai vähittäin myydä väkijuomia, on ehdotettu lei-
12842: mattavaksi nykyisen vastaavan maksun kahdenkertaiseen
12843: määrään.
12844:       Tullikamarin lasku. Tullilaitoksen toimituskirjoista
12845: on erityisen leimaveron alaisina pysytetty passituetodis-
12846: tukset ja tullikamarin passit, minkä ohessa on ehdotettu
12847: leimalla varustettaviksi tullikamarin laskut. LaskuU&,
12848:   8                         N:o 9
12849: 
12850: jonka määrä on korkeintaan 100 markkaa, olisi leima-
12851: veroa suoritettava 1 markka ja sitä suuremmasta laskusta.
12852: 2 markkaa. Markan vero varsin pienestäkin laskusta saat-
12853: taa näyttää verrattain rasittavalta, mutta pienet laskut
12854: tulevat kysymykseen yleensä ainoastaan silloin kun kulut-
12855: tajat välittömästi itselleen tuottavat tavaroita, ja ne, jotka
12856: katsovat etunsa mukaiseksi tätä menettelyä käyttää, voi-
12857: nevat puheenalaisen veronkin suorittaa. Varsinaista tuonti-
12858: liikettä ei vero yleensä tulisi rasittamaan, ja laskujen lei-
12859: malla varustaminen voitanee järjestää niin ettei se viivytä
12860: tullikäsittelyä.
12861:        Tullikamarin passi on ehdotettu leimaveron alaiseksi
12862: 10 penniin laivan kantavuuden kultakin täydeltä 20 ton-
12863: nilta. Pienimmät laivat jäisivät niin ollen verosta va-
12864: paiksi, jonka ohessa vero paremmin kuin tähän asti jakaan-
12865: tuisi laivoille sen mukaan kuin ne jaksavat sen kantaa.
12866:        Valtakirja. Määräykset miten tämä leimavero on suo-
12867: ritettava, on tehty yksinkertaisemmiksi, pääasiallisesti sen
12868: kautta, että virkamiehen palkka, palkkio, vuokra- ja pöytä-
12869: rahat on asetettu samojen määräysten alaisiksi. Pieni
12870: veronnousu on ehdotettu toimeenpantavaksi siten, että
12871: korkeintaan 2,000 markan tulot olisi verotettava 2 Ofo mää-
12872: rään ja sitä suuremmat tulot 4 °/0 määrään.
12873:        Määräyskirjat viran hoitamiseen tulisivat olemaan
12874: leimamaksusta vapaat, paitsi silloin kun niitä antavat ne
12875: viranomaiset, joiden toimituskirjat yleensä on leimalla va-
12876: rustettaviksi ehdotettu.
12877:        2 §. Kuten ennen on mainittu, on niiden viran-
12878: omaisten lukua supistettu, joiden edellisessä §:ssä mainit-
12879: semattomat toimituskirjat olisivat leimamaksun alaiset,
12880: jotavastoin maksu kussakin osastossa on ehdotettu samaksi
12881: kuin nykyään.
12882:                             N:o 9                          9
12883: 
12884:       Näitten määräysten mukaan tulisivat leimattaviksi
12885: nekin puheenalaisten viranomaisten toimituskirjat, jotka
12886: nykyään eri taksan mukaan ovat leimamaksun alaiset,
12887: mutta joita edellisessä §:ssä ei erikseen ole lueteltu. Sel-
12888: laisia ovat apteekkarinkirja, eräät arvokirjat, avoin kirja
12889: nuhteettoman valtionpalveluksen kunniamerkistä, erokirjat
12890: kihlauksesta ja avioliitosta, haastekirja, kiinnekirja, kätilö-
12891: kirja, pappiskirja, lääninhallituksen antama ulkomaan passi
12892: ja olopiletti, perinnöksiostokirja, proviisorinkirja, eräät
12893: todistukset, todistuskirja virkapalveluksesta, eräät mää-
12894: räyskirjat ja virkaerokirjat y. m.
12895:       Jäljennöksistä olisi leimamaksu suoritettava siihen
12896: katsomatta lukeutuuko jäljennetty asiakirja leimalla varus-
12897: tettaviin vai ei. Jäljennös, jonka antaa muu kuin tässä §:ssä
12898: lueteltu viranomainen, olisi sitävastoin leimamaksusta vapaa.
12899:       3 §. Tässä olevat viranomaisille tuotavain asiakir-
12900: jain leimaamista koskevat säännökset ovat sisällöltään
12901: pääasiassa samat kuin nykyään voimassa olevat, kuiten-
12902: kin tulisivat ne koskemaan ainoastaan niitä viranomaisia,
12903: jotka on mainittu 2 §:ssä olevassa luettelossa. Tarpeetto-
12904: mana on pidetty erilaatuisten pääkirjain (hakemusten, pe-
12905: rustelmain, vastaperustelmain, selityskirjain y. m. s.) erik-
12906: seen luetteleminen.
12907:       4 §. Kauppakirja, lahjalcirja, vaihtokirja taikka muu
12908: luovutuskirja. Voimassa olevan asetuksen säännökseen
12909: kauppa- ja muun luovutuskirjan verottamisesta on ehdo-
12910: tettu useita muodollisia muutoksia. Niinpä on katsottu
12911: tarpeettomaksi kiinteän omaisuuden eri lajien Iuetteleminen
12912: ja sen määritteleminen mikä on kiinteään omaisuuteen
12913: kuuluvaksi katsottava.
12914:       Kauppakirjaa rakennuksesta, tehtaasta ja muusta
12915: laitoksesta, joka on vuokramaalla, ei ole ehdotettu erityi-
12916:    10                        N:o 9
12917: 
12918:  sen leimaveron alaiseksi, milloin saantiin ei haeta lain-
12919:  huudatusta eikä sitä muutenkaan viranomaiselle vahvis-
12920:  tettavaksi anneta. Tällaisen kauppakirjan erityistä verot-
12921:  tamista muussa tilaisuudessa, esim. kiinnitystä haettaessa
12922:  laitoksiin, ei ole sopivaksi katsottu. Luovutuskirja vuokra-
12923:  tontista kaupungissa ja sillä olevista rakennuksista olisi
12924:  edelleen erityisen leimaveron alainen, koska siirto on vi-
12925:  ranomaiselle ilmoitettava.
12926:        Saman leimaveron alaiseksi kuin kiinteimistön kaup-
12927:  pakirja on ehdotettu apteekin luovutuskirja. Sen omai-
12928:  suuden arvo, jota tällainen luovutuskirja koskee, on usein
12929:  melkoinen, ja voi se helposti kantaa verotuksen.
12930:        Kun omaisuus, milloin se luovutuksen kautta on
12931:  siirtynyt osakeyhtiön, osuuskunnan tai yhdistyksen hal-
12932: tuun, yleensä hyvin pitkän ajan pysyy saman omistajan
12933: hallussa, on ehdotettu että luovutuskirja olisi leimalla varus-
12934: tettava kahdenkertaiseen määrään silloin kun ostaja on
12935: osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys.
12936:        Vero on ehdotettu 1/ 2 prosentin suuruiseksi omaisuu-
12937: den arvosta, kun se on korkeintaan 10,000 markkaa, mutta
12938: 1 prosentin suuruiseksi, kun omaisuuden arvo on 10,000
12939: markkaa suurempi. Korotus on ehdotettu näin alhaisesta
12940: määrästä alkavaksi, koska kiinteimistöä myytäessä muuten
12941: voitaisiin korotuksen välttämiseksi tehdä useampia kauppa-
12942: kirjoja.
12943:        Luovutuskirja on ehdotuksen mukaan leimalla varus-
12944: tettava niitten määräysten perusteella, jotka ovat voimassa
12945: silloin, kun luovutuskirja lainhuudatueta varten tai vahvis-
12946: tettavakai viranomaiselle esitetään. Sellaiset luovutuskir-
12947: jat, jotka on tehty ennen asetuksen voimaan astumista, on
12948: asianomaisilla yleensä tilaisuus huudattaa tai niille vahvis-
12949: tusta hakea ennen kuin asetus on voimaan astunut. Milloin
12950:                              N:o 9                         11
12951: 
12952:   heillä siihen ei ole tilaisuutta, syystä että luovutuskirja
12953: • on tehty vain vähää ennen asetuksen voimaan astumista,
12954:   ovat he luovutuskirjaa tehdessään voineet ottaa huomioon
12955:   vastaisen veron. Tässä kohdin ei ole luovutuskirjoihin
12956:   enempää kuin muihinkaan yksityisten välikirjoihin nähden
12957:   katsottu erityistä voimassa olevan asetuksen 14 §:n mu-
12958:   kaista määräystä tarpeelliseksi.
12959:          Metsänhaklcuukontrahti. Ehdotuksen mukaan kontrah-
12960:   dit yleensä vapautettaisiin erityisen leimaveron alaisuu-
12961:   desta. Vuokrakontrahdit maalla,varsinkin torpankontrah-
12962:   dit, ovatkin yleensä sen laatuiset, ettei niitä ole syytä eri-
12963:   tyisesti verottaa. V eronalaisiksi on kuitenkin ehdotettu
12964:   metsänhakkuukontrahdit, koska niitten tekijät kykenevät
12965:   hyvin kantamaan veron. Määräys siitä, että vero on las-
12966:   kettava kontrahdin kokonaissumman mukaan, sisältää mel-
12967:   koisen veronkorotuksen. Korotusta ei kuitenkaan ole kat-
12968:   sottu voitavan ehdottaa varsin suureksi, koska se voisi
12969:   aikaansaada sen, ettei metsänhakkuukontrahteja kiinni-
12970:   tettäisi.
12971:         Koska silloin, kun hinta on määrätty puuta kohti
12972:   ilmoittamatta puiden lukumäärää, hakkuuoikeuden vastike
12973:   ei kontrahdista käy ilmi, on tarpeen määrätä leimavero
12974:   myös metsäalan hehtaaria kohti. Se on ehdotettu 75 pen-
12975:   niksi hehtaaria kohti, mikä edellyttää hakattavaa metsää
12976:   hehtaarin alalla noin 150 markan arvosta. Pienillä aloilla
12977:   metsän arvo hehtaaria kohti voi olla suurempi; tässä edel-
12978:   lytetty arvo on kuitenkin yleensä ennemmin liian korkea
12979:   kuin liian alhainen.
12980:          Osakekirjat edustavat koottua pääomaa ja soveltuvat
12981:   siitäkin syystä verotettaviksi. Ne on ehdotettu varustet-
12982:   taviksi leimalla jo annettaessa eikä vain viranomaiselle
12983:   esitettäessä, kuten voimassa oleva asetus säätää.
12984:   12                        N:o 9
12985: 
12986:       Siirtokirjaa koskevat määräykset on pidetty enti-
12987: sellään.
12988:       Velkakirja ja muu saamistodiste. Tähän sisältyvät
12989: nykyisessä asetuksessa erittäin mainitut: lasku, maksuosotus,
12990: merilainakirja, yksityiset obligatsionit, reverssi, nostolippu,
12991: shekki, talletustodistus, warrautti ja vekseli. Vero on pysy-
12992: tetty kannettavaksi myös silloin kun saamistodisteen nojalla
12993: maksua haetaan eikä ainoastaan silloin kun velkakirja
12994: kiinnitystä varten oikeuteen tuodaan, koska muuten kiinni-
12995: tyslainat joutuisivat epäedullisempaan asemaan kuin muuta
12996: va.kuutta vastaan annetut lainat. Kaksinkertaisen vero·
12997: tuksen välttämiseksi on tähän otettu erityinen määräys,
12998: joka koskee ennen leimalla varustettujen saamistodisteitten
12999: leimaamista, kun ne uudelleen tuodaan viranomaiselle.
13000:       5 ja 6 §. Näihin §:iin on koottu ne nykyisessä ase-
13001: tuksessa useissa eri kohdin löytyvät, vapautusta leima-
13002: maksun suorittamisesta koskevat määräykset, joiden edel-
13003: leen voimassa pitäminen on katsottu tarpeelliseksi. Tämän
13004: muodollisen järjestelyn on katsottu tekevän asetuksen
13005: käyttämisen mukavammaksi.
13006: 
13007: 
13008:      Leimasuostuntaa koskevat seikkaperäiset tilastolliset
13009: tiedot vuodelta 1907, jotka ovat olleet käsillä olevaa asiata
13010: valmistelleen komitean laskujen pohjana, annetaan Edus-
13011: kunnan Valtiovarainvaliokunnan käytettäviksi, niin myös
13012: vastaavat tiedot vuodelta 1908, viimemainitut niinpian kuin
13013: viranomaiset ovat ne Keisarilliseen Suomen Senaattiin toi-
13014: mittaneet.
13015:      Tilasto vuodelta 1907 osottaa, että kokonaistulo leima-
13016: suostunnasta, lukuunottamatta perunkirjoituskirjoista ja tes-
13017: tamenteistä suoritettua leimaveroa, oli mainittuna vuonna
13018: noin 1,875,000 markkaa, josta toimituskirjat tuottivat 567,000
13019:                            N:o 9                       13
13020: 
13021: markkaa, hakemuskirjat 218,000 markkaa sekä yksityisten
13022: välikirjat noin 1,090,000 markkaa.
13023:       Hyväksi käyttämällä tietoja vuodelta 1907 on tulo
13024: leimasuostunnasta Eduskunnalle nyt annetun asetusehdo-
13025: tuksen perusteella laskettu vuonna 1910 olevan: toimitus-
13026: kirjoista 710,000 markkaa, hakemusasiakirjoista 210,000
13027: markkaa ja yksityisten välikirjoista 1,880,000 markkaa,
13028: eli yhteensä 2,800,000 markkaa.
13029:       Toimituskirjoista asetusehdotuksen 1 §:n nojalla kan-
13030: nettavien maksujen osalle on yllämainitusta tulosta laskettu
13031: lukeutuvan 470,000 markkaa, josta tullikamarin laskujen
13032: leimalla varustaminen yksin tuottaisi 300,000 markkaa.
13033: 2 §:n mukaan suoritettavat maksut on arvioitu 240,000
13034: markaksi. - Tulo yksityisten välikirjain leimaamisesta
13035: asetusehdotuksen 4 §:n mukaan on laskettu seuraavasti:
13036: kauppakirjoista 1,200,000 markaksi, osakekirjoista 365,000
13037: markaksi ja velkakirjoista 290,000 markaksi sekä muista
13038: sanotussa §:ssä mainituista asiakirjoista yhteensä 25,000
13039: markaksi.
13040: 
13041:     Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskunnan
13042: hyväksyttäväksi antaa seuraavan asetusehdotuksen:
13043:   14                         N:o 9
13044: 
13045: 
13046: 
13047: 
13048:                            Ehdotus
13049: 
13050:        Armolliseksi Asetukseksi leima-
13051:                 suostunnasta.
13052:                            I LUKU.
13053: Lelmasuostunnan suorlttamisvelvollisuudesta ja maksuperusteesta.
13054: 
13055:                               1 §.
13056:      Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
13057: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
13058: .Årvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
13059:             1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seu-
13060:      raamatta, annetaan:
13061:             a) sille, jolla. on tai on ollut valtion, kirkon tai
13062:      sellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
13063:      antaa valtakirjan, kun arvonimi on
13064:                       2 arvoluokassa, 600 mk
13065:                       3                 500
13066:                       4                 400
13067:                       6                 325
13068:                       6                 250
13069:                       7                 200
13070:                       8                 175
13071:                       9                 100
13072:                      10                  70
13073:                      11                  60
13074:                      12                  45   )
13075:                             N:o 9                         16
13076: 
13077:                     13 arvoluokassa, 35 mk
13078:                     14                  25
13079:              rovastin ja sotarovastin arvo 180 mk
13080:              nimipastorin arvo                30
13081:              muu arvojärjestyksessä mai-
13082:                 nitsematon arvonimi           15
13083:           b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
13084:      kohdassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen mää-
13085:      rään siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
13086:           2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk, vapaa-
13087:      herran arvo 2,000 mk, kreivin arvo 3,(X)() mk;
13088:           3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
13089:      Suomen ritarihuoneeseen:
13090:           muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 mk,
13091:           muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk,
13092:           muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk,
13093:           ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
13094:      sukuun 800 mk;
13095:           4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muu-
13096:      tos 150 mk.
13097: 
13098: Diaritodistus leimataan kuten 2 §:ssä jäljennöksestä on
13099:      määrätty.
13100: 
13101: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion varoista.
13102:      annetaan:
13103:             1) vakinaisena eläkkeenä, 1/ 2 prosenttia sen vuo-
13104:      tuisesta määrästä;
13105:             2) ylimääräisenä eläkkeenä:
13106:             kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa., 5 pro-
13107:      flenttia sen määrästä,
13108:             kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 mar-
13109:      kasta. ja 10 prosenttia eläkkeen muusta osasta.
13110:   16                          N:o 9
13111: 
13112:              Jos eläke ei ole 500 markkaa. suurempi, on eläke-
13113:        kirja leimaverosta vapaa.
13114: Ericnkeuskirja eli lupapätitös apteekin perustamiseen tai
13115:        apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mk,
13116:        maaseudulla 50 mk.
13117:             Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuekirja
13118:        on varustettava, säädetään 4 §:ssä.
13119: Kansa1aiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
13120: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
13121:        sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
13122:        kun lahjan arvo on 600 markkaa suurempi, 6 pro-
13123:        senttia lahjan arvosta.
13124: Lepoajankirja 10 mk.
13125: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
13126:        vasta ja muusta 4 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
13127:        nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatetta-
13128:        koon mitä 4 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
13129: Notariaattitodistu..<~, erityisenä asiakirjana annettu tai viran-
13130:        omaiselle tuotuun asiakirjaan kirjoitettu, 2 mk.
13131: Passi, matkaa varten ulkopuolelle Suomea, poliisiviran-
13132:       omaisen antama, 1 mk.
13133: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai miedom-
13134:      pain väkijuomain, 2 mk, muiden tavarain 60 p.
13135: Patenttikirja 20 mk.
13136: Resolutsioni, pä.iitös tai pöytäkirjanote,
13137:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella. tai
13138:        vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuo-
13139:        mia tai mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta koko
13140:        vuodelta tai vuoden osalta:_ 60 mk;
13141:          jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
13142:        anniekeila sellaisia juomia, 10 mk;
13143:                            N:o 9                        17
13144: 
13145:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
13146:     maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee-, tai
13147:     akrobaattinäytäntöjä, harjottaa positivinsoittoa tai
13148:     muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vaha-
13149:     kuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.,
13150:        a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
13151:     kaudelta tai kuukauden osalta:
13152:        sirkusnäytännäistä 350 mk,
13153:        varieteenäytännäistä 200 mk,
13154:        muista yllämainituista näytännäistä ja karusellin
13155:     pitämisestä 50 mk,
13156:        positivinsoitosta ja muun katusoiton harjottami-
13157:     sesta 3 mk;
13158:        b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksir
13159:     jokaisesta näytännöstä:
13160:        sirkusnäytännäistä 20 mk,
13161:        varieteenäytännäistä 10 mk,
13162:        muista yllämainituista näytännäistä 3 mk.
13163: 
13164: TuUikamarin lasku, jos lasku on korkeintaan 100 markkaar
13165:      1 mk, jos lasku on 100 markkaa suurempi, 2 mk.
13166: TuUikamarin passi, laivan kantavuuden kultakin täydeltä
13167:     20 tonnilta 10 p.
13168: Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimituskirja, jolla ase-
13169:      tetaan
13170:            A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
13171:      kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan 1
13172:      virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrara-
13173:      hoista ja pöytärahoista,
13174:          kun palkkaedut ovat korkeintaan 2p00 markkaar
13175:      2 prosenttia,
13176:          kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
13177:                                                           2
13178:   18                         N:o 9
13179: 
13180:             Jos viransaajalla ennen on virka, vähennetään
13181:      siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
13182:      ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
13183:      kaan olisi oHut edellisestä virasta suoritettava.
13184:             Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
13185:      hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
13186:      uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka
13187:      asetusten mukaisesti täytetään· määrätyiksi vuosiksi.
13188:             Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
13189:      tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
13190:      säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
13191:      -etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
13192:      mituskirjasta 2 §:n mukaan.
13193:             Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
13194:      nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
13195:      ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
13196:      tijain palkkaedut. tuomiokapitulin arvion mukaan.
13197:             B. Kansakoulunopettajan toimeen 1 2 prosenttia
13198:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
13199:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
13200:      ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä
13201:      suuriksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
13202: ValtauskirJa 20 mk.
13203:                              2 §.
13204: .Edellisessä §:ssä erittäin mainitsemattomat toimituskirJat, tuo-
13205:        miot, päätökset Ja resolutsionit, todistukset y. m. on va-
13206:        rustettava leimalla seuraavan taksan mukaan:
13207:              Kun ne antaa
13208:              I. Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen kans-
13209:        lia, ministerivaltiosihteeri, kenraalikuvernööri, Keisa-
13210:        rillinen Suomen Senaatti ja sen toimituskunnat, pro-
13211:        kuraattorinvirasto Senaatissa: 4 mk arkilta;
13212:                             N:o 9                         19
13213: 
13214:             II. Hovioikeudet, kenraalikuvernöörinkanslia,
13215:       Eduskunnan pankkivaltuusmiehet, yliopiston kansleri
13216:       ja sijaiskansleri, ylisotaoikeus: 2 mk arkilta;
13217:             ill. Keskushallitukset, lääninhallitukset, pää-
13218:       postitirehtööri, teknillinen korkeakoulu, tilastollinen
13219:       päätoimista, tuomiokapitulit, vakauskomisioni, valtio-
13220:       arkisto, valtiokonttori, valtionrautateiden päätirehtööri,
13221:       yleinen revisionioikeus ja revisionikonttori, sekä yli-
13222:       opiston konsistori, rehtorinvirasto, talousosasto, tiede-
13223:       kunnat ja tutkintovaliokunta: 1 mk arkilta.
13224:            IV. Järj estysoikeudet, kihlakunnanoikeudet, maan-
13225:       jako-oikeudet, maistraatit, raastuvanoikeudet: 50 pen-
13226:       niä arkilta.
13227: Jäb'ennös viranomaisen luonq, säilytetystä asiakirjasta leima-
13228:       taan, kun sen antaa virasto tai viranomainen, joka
13229:       on mainittu tässä edellä I kohdassa 2 mk., II koh-
13230:       dassa 1 mk., ill kohdassa 50 penniä ja IV kohdassa
13231:       25 penniä arkilta.
13232: 
13233: 
13234:                              3 §.
13235:       Ne kirjoitukset ja asiakirjat, jotka hakija tahi vas-
13236: taaja jättää tahi näyttää 2 §:ssä mainitulle viranomaiselle,
13237: ovat, mikäli 4 §:ssä ei toisin säädetä, leimattavat:
13238: Pääkirja (hakemus y. m.), kukin arkki, kun se jätetään
13239:       viranomaiselle, joka on mainittu 2 §:n I kohdassa
13240:       4 mk, II kohdassa 2 mk, ill kohdassa 1 mk ja IV
13241:       kohdassa 50 penniä;
13242: Liite, laveuteen ja arkkilukuun katsomatta, I kohdassa
13243:       rnainitulle viranomaiselle jätetty 2 mk, II kohdassa
13244:       1 mk, ill kohdassa 50 penniä ja IV kohdassa 25
13245:       penniä;
13246:   20                        N:o 9
13247: 
13248: ValtakirJa asiamiehelle sekä siit·tovaltakit;ja niinkuin pää-
13249:       kirja.
13250:      Jos useampia kappaleita samaa leimamaksun alaista
13251: asiakirjaa on viranomaiselle annettava, tulee ainoastaan
13252: yhden kappaleen olla leimalla varustettu, jota vastoin muut
13253: kappaleet ovat leimamaksusta vapaat ja varustetaan mer-
13254: kinnällä: »kaksoiskappale».
13255:       Käännös, joka yhdessä pääkirjan kanssa annetaan
13256: viranomaiselle, on myöskin leimasta vapaa.
13257: 
13258:                              4 §.
13259:       Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
13260: 'Ön varustettava leimalla seuraavin määrin:
13261:  Kauppakitja, lahJakirJa, vaihtokirja taikka muu luovutuskirJa
13262:       kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta haetaan,
13263:             jos omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000 mark-
13264:       kaa, 1/ 2 prosenttia omaisuuden arvosta;
13265:             jos omaisuuden arvo on 10,000 markkaa suu-
13266:       rempi, 1 prosentti omaisuuden arvosta.
13267:             Jos useampia kiinteistöjä on luovutettu samalla
13268:       luovutuskirjalla, on se leimalla varustettava täyteen
13269:       määrään, kun lainhuudatusta ensi kerran haetaan.
13270:             Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava
13271:       samanlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
13272:       se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
13273:       vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
13274:       omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
13275:       neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
13276:       tetaan.
13277:             Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, osuus-
13278:       kunnalle tai yhdistykselle, on luovutuskirja leimalla
13279:       varustettava kaksinkertaiseen määrään.
13280:                            N:o 9                         21
13281: 
13282:            Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
13283:      on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
13284:      leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
13285:            Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
13286:      ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
13287:      omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
13288:      seen leimalla varustettava.
13289: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
13290:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautinto-oikeu-
13291:      desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 / 2 prosenttia.
13292:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
13293:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
13294:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
13295:      myönnetty, 75 pennin määrään.
13296: ·Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, mm
13297:      suureen määrään, että 50,000 markkaa osakepääomasta
13298:       tulee verotetuksi 1 / 2 prosenttia ja osakepääoman muu
13299:       osa 1 prosentin;
13300:             kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa,
13301:       1 prosentti nimellisarvosta.
13302: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun kruu-
13303:       nuntilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruu-
13304:       nunvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron
13305:       vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
13306: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
13307:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
13308:      selle .tuodaan, 1/ 5 prosenttia siitä pääomasta, josta
13309:      kiinnitystä tai maksua haetaan.
13310:            Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saa-
13311:      mistodiste kiinnityksen tai maksun saamista varten
13312:      uudelleen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava
13313:   22                        N:o 9
13314: 
13315:        ainoastaan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saa-
13316:        misesta aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
13317:              Velkakirja, joka konkurssin tahi vuosihaaston
13318:        valvonnassa tahi muussa tarkoituksessa, jota ylem-
13319:        pänä ei ole mainittu, näytetään oikeudelle tai julki-
13320:        selle viranomaiselle, leimataan samoin kuin liite.
13321: 
13322:                              5 §.
13323:       Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
13324: Kruunu.
13325: Valtion virkakunnat ja virkamiehet virka-asioissa.
13326:       1, 2 ja 3 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta
13327: ovat vapaat:
13328: Holhouslautakunta, koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen
13329:       sekä uskonnollinen yhdyskunta ja seurak-unta, ei kuiten-
13330:       kaan kiinteätä omaisuutta koskevissa asioissa.
13331: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
13332:       mukaisesti todistettu.
13333: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen, asioissa, jotka
13334:       käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta kos-
13335:       kevia kansainvälisiä sopimuksia.
13336:                            6 §.
13337:      Leimamaksusta vapaat ovat seuraavat asiakirjat:
13338: I. Pääkirjat, liitteet ja toimituskirjat: rikosasioissa,
13339:      jotka ovat yleisen syytteen alaiset; oikaisu-, kurin-
13340:      pito- ja virkasyyteasioissa; verotusta ja taksoitusta
13341:      koskevissa valitusasioissa; asioissa, jotka koskevat
13342:     Eduskunnan ja kirkolliskokouksen jäsenen valitse-
13343:      mista; asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä
13344:     raastuvankokouksessa; asioissa, jotka koskevat maan
13345:     lohkomista ja palstatilan erottamista, tilusvaihtoa,
13346:      uudistalojen ja kruununtorppain perustamista sekä.
13347:                              N:o 9                         23
13348: 
13349:        kaskimaiden hakattavaksi määräämistä, niin myös
13350:        posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
13351: II. Pääkirjat ja liitteet: asioissa, jotka koskevat:
13352:              lahjaeläkkeitä sotilashuonekassasta tai kuolleit-
13353:        ten virkamiesten leskille ja lapsille valtiovaroista
13354:        meneviä eläkkeitä, lahjapalkkioita ja apurahoja tai
13355:        ylimääräistä armovuotta papinvirassa;
13356:              stipendinhakemuksia, jotka annetaan yliopiston
13357:        konsistoriin tai johonkin sen tiedekuntaan taikka
13358:        teknilliseen korkeakouluun;
13359:              hautausavun taikka lakimääräisen palkkauksen-
13360:        korotuksen hakemusta kuin myös määrärahan, apu-
13361:        rahan y. m. s. tilausta;
13362:              teollisuuden harjoittajan ilmoitusta siitä, että hän
13363:        luopuu myönnetystä oikeudesta tullietua nauttien
13364:        viedä eräitä tavaroita Keisarikuntaan ..
13365:        Leimamaksusta vapaa on niinikään reversaali kuin
13366: myös valtakirja palkan taikka laina- ja muiden varain nos-
13367: tamiseen lääninrahastosta tahi muusta kassasta.
13368: ill. Alla mainitut toimituskirjat.
13369: Määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi ajaksi hoita-
13370:        maan virkaa tahi toimitusta.
13371: Päätös ja todistus, kirjoitettu asiakirjalle, joka on viran-
13372:        omaiselle tuotu, lukuunottamatta notariaattitodistusta,
13373:        josta 1 §:ssä on erittäin säädetty.
13374:  Todistus, joka vaaditaan tullietujen nauttiiDiseksi muuta-
13375:        mista tavaroista, niitä Keisarikuntaan tuotaessa.
13376:  V astausvaadintapäätös.
13377:  Virkaerokirja, kun ero hakemuksetta annetaan.
13378:        Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka lunas-
13379: tuksetta annetaan.
13380:   24                        N:o 9
13381: 
13382:                              7 §.
13383:       Toimituskirja, joka 1 ja 2 §:ssä olevan tahi aikaisem-
13384: min voimassa olleen säännöksen mukaisesti on kirjoitettu
13385: leimapaperille tahi varustettu leimamerkillä, taikka joka
13386: on leimamaksusta vapaa, ei tarvitse, vaikka leimamerkki
13387: puuttuisikin, enempää leimaamista kun se viranomaiselle
13388: jätetään.
13389:       Asiakirjaa, joka 4 §:n mukaan on varustettu sen suu-
13390: ruisella tai suuremmalla leimalla kuin liitteestä 3 §:ssä on
13391: säädetty, ei tarvitse, kun se liitteenä annetaan tahi näyte-
13392: tään viranomaiselle, varustaa lisäleimalla. Jos sellainen
13393: asiakirja on varustettu pienemmällä leimalla, on se liitteenä
13394: viranomaiselle annettaessa tai näytettäessä varustettava
13395: sen suuruisella Iisäleimalla, että leimamaksu kaikkiaan
13396: nousee säädettyyn määrään. Jos asiakirjassa, kun se uudes-
13397: taan tuodaan viranomaiselle, ei ole sitä leimaa, jolla se aikai-
13398: semmin oli varustettu, pitää uusi säädetyn määrän suu-
13399: ruinen leima asiakirjaan kiinnitettämän. Älköön kuitenkaan
13400: leimaa uudelleen vaadittaka asiakirjasta, joka on tehty kuo-
13401: letetun asiakirjan sijaan, jos kuoletettu asiakirja todistet-·
13402: tavasti on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
13403: 
13404:                              8 §.
13405:        Jos useampia kirjoituksia tahi välikirjoja, jotka tämän
13406: asetuksen mukaan ovat kukin eriksensä leimamaksun alai-
13407: set, kirjoitetaan samalle arkille, on ne leimattava niinkuin
13408: jokainen niistä olisi kirjoitettu eri arkille. Kun useampia
13409: liitteitä kirjoitetaan samalle arkille, lasketaan leimamaksu
13410: kultakin liitteeltä.
13411:                             N:o 9                         25
13412: 
13413: 
13414:                           II Luku.
13415: 
13416:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
13417:                          valvomisesta.
13418: 
13419:                              9 §.
13420:       Asiakirja, joka tämän Asetuksen mukaan on leima-
13421: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
13422: tettakoon leimamerkillä.
13423:       Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
13424: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
13425: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
13426:       Jos pääkirja on varustettu sen arvoisella leimalla, että
13427: se vastaa myös liitteiden leimoja, ei viimeksi mainittuja
13428: tarvitse leimata.
13429:                             10 §.
13430:        Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
13431: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti Omakätisesti allekirjoit-
13432: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
13433: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
13434: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
13435: varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta, se
13436: joka sen on antanut.
13437:                               11 §.
13438:       Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
13439: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
13440: kirjan vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorittamis-
13441: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
13442:       Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osake-
13443: yhtiön hallitus.
13444:   26                       N:o 9
13445: 
13446: 
13447:                         III Luku.
13448: 
13449:                     Erinäisiä säännöksiä.
13450: 
13451:                            12 §.
13452:       Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
13453: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
13454: selle, jonka alainen virkamies on.
13455: 
13456:                            13 §.
13457:      Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjain lei-
13458: malla varustamisen tai leimojen mitättömäksi tekemisen,
13459: sakotettakoon syyllinen puuttuvan leimamerkin kymmen-
13460: kertaiseen määrään ja korvatkoon yhtiö valtiolle tapah-
13461: tuneen vahingon.
13462: 
13463:                             14 §.
13464:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoit-
13465: tamisesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
13466: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
13467: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
13468: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
13469: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
13470: 
13471: 
13472:                            15 §.
13473:       Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
13474: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän
13475: erehdyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerk-
13476: kiä, kun sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa
13477: kuin säädetty on, haettakoon leimamaksu takaisin kuver-
13478: nööriltä, joka päättää, onko se takaisin suoritettava.
13479:                             N:o 9                           27
13480: 
13481:                             16 §.
13482:       Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
13483: vastaan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
13484: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
13485: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainan-
13486: hakijana oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuk-
13487: sen nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu
13488: takaisin.
13489:                             17 §.
13490:      Leimojen arvot ja muodon määrää Keisarillisen Suo-
13491: men Senaatin Talousosasto, joka myös antaa ohjeita, miten
13492: leimoja on mitättömäksi tehtävä, sekä päättää, miten lei-
13493: mojen myynti ja myynnin valvominen on järjestettävä.
13494: 
13495:                             18 §.
13496:      Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vailinki tai tili jää
13497: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etu-
13498: oikeus tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin kruu-
13499: nun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
13500: 
13501:                             19 §.
13502:     Tämä Asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1910
13503: saman vuoden loppuun.
13504: 
13505: 
13506:                 Armossa hyväksytty. Standard-laivalla 9
13507:           (22) p:nä Kesäkuuta 1909.
13508: 
13509:               V. t. Ministerivaltiosihteeri P. von Etter.
13510: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, 1909.
13511:           1909. II Vp. -     V. M. -   Esit. N:o 9.
13512: 
13513: 
13514: 
13515: 
13516:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
13517:            tintö N: o 5 armollisen esityksen johdosta,
13518:            joka koskee leimasuostuntaa.
13519: 
13520: 
13521:       Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
13522: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 9, joka koskee
13523: vuonna 1910 suoritettavaa leimasuostuntaa. Valiokunta
13524: on myös saanut tiedon tätä armollista esitystä Keisaril-
13525: lisessa Senaatissa valmisteltaessa tapahtuneesta äänestyk-
13526: sestä sekä esityksen valmistelussa muuten syntyneistä asia-
13527: kirjoista.
13528:       Tässä yhteydessä on Valtiovarainvaliokunta katsonut
13529: asiaksensa ottaa käsiteltäväksi myös edustaja A. Frän-
13530: tin tekemän anomusehdotuksen n :o 142 (Liitteet II, siv.
13531: 22) leimaverovapauden myöntämisestä Lapin kihlakun-
13532: nan asukkaille, jonka anomusehdotuksen Eduskunta on
13533: Valiokunnan valmisteltavaksi lähettänyt.
13534: 
13535: 
13536:      Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta anoi leima-
13537: verotuksen kehittämistä siihen suuntaan, että leima-
13538: asetus tulisi yksinkertaisemmaksi sekä vero tuottavam-
13539: maksi, jos verotarve sitä vaatii; samalla anoi Eduskunta
13540: esitystä erityisestä perintö-, lahja- ja testamenttiveroa kos-
13541: kevasta laista. Sittenkun sitä varten asetettu komitea oli
13542: asiasta antanut mietinnön ja ehdotuksen, on Hallitus val-
13543: mistanut Eduskunnalle nyt annetun ehdotuksen asetuk-
13544: seksi leimasuostunnasta.
13545: 2         1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
13546: 
13547:        Jotta asetus voitaisiin tehdä yksinkertaisemmaksi, oli
13548:  edellämainittu komitea ehdottanut, että leimamaksut, jotka
13549:   tätä nykyä ovat suoritettavat sekä viranomaiselle anne-
13550:   tuista asiakirjoista että viranomaisen toimituskirjasta, yh-
13551:   distettäisiin kannettaviksi ainoastaan toimituskirjaa annet-
13552:   taessa, jolla tavalla yleisö vapautettaisiin leimoja käyttä-
13553:   mästä ja verotus keskitettäisiin virastoihin. Komitean
13554:   ehdotusta ei Hallitus ole ottanut huomioon, vaan on ar-
13555:   mollinen esitys puheenaolevassa suhteessa rakennettu sa-
13556:   moille perusteille kuin nykyinen leimasuostunta-asetus.
13557:   Niitä muistutuksia, jotka esityksessä tehdään komitean
13558:   ehdotusta vastaan, ei Valiokunnan enemmistö ole voinut
13559:   pitää siksi painavina, että niiden vuoksi olisi luovuttava
13560:   eduista, joita komitean puoltama järjestelmä tarjoaa.
13561:         Mitä ensinnäkin tulee siihen, että viranomaiselle tuo-
13562:   tujen asiakirjain vapauttaminen leimamaksusta aiheuttaisi
13563:   tarpeettomien asiapaperien tuomista viranomaisille entistä
13564:   enemmän, katsoo Valiokunta tässä suhteessa ehkä ilmene-
13565: . vien haittojen joka tapauksessa merkitsevän vähemmän
13566:   kuin sen mukavuuden ja helpotuksen, mikä tarkoitetusta
13567:   muutoksesta asiallisille tulee asiain vireille panemisessa.
13568:   Tärkeämmältä näyttää se huomautus, että jos toimitus-
13569:   kirjan leimamaksua, yhtä suuren verotulon saamiseksi,
13570:   korotetaan hakemuskirjoista suoritettavia maksuja vas-
13571:   taavalla määrällä, asialliselta tulisi yhdellä kertaa perit-
13572:   täväksi siksi tuntuva maksu, että sen suorittaminen vä-
13573:   hempivaraiselle kävisi vaikeaksi. Mutta kun Valiokunta
13574:   on katsonut toimituskirjoista suoritettavat maksut voita-
13575:    van asettaa komitean ehdottamia määriä melkoista pie-
13576:    nemmiksi, jää puheenaoleva muistutuskin aiheettomaksi.
13577:    Samoin on ainakin pääasiallisesti laita sen hankaluu-
13578:    den, että ne asialliset, jotka ennen uuden asduksen
13579:   voimaan astumista ovat jättäneet asiakirjansa leimattuina
13580:   virastoihin, mutta toimituskirjansa saavat vasta asetuksen
13581:    voimaan astumisen jälkeen, muutoksen johdosta tulevat
13582:    suuremmilla leimamaksuilla rasitetuiksi.
13583:                      Leimasuostunta.                      3
13584: 
13585:       Kun siis Valiokunnan mielestä komitean ehdottaman
13586: järjestelmän edut painavat enemmän kuin sen haitat, on
13587: Valiokunta sen mukaan muuttanut kysymykseen tulevat
13588: kohdat armollisessa esityksessä olevassa asetusehdotuk-
13589: sessa. Samalla on V aHokunta katsonut tarkoituksenmu-
13590: kaiseksi myös sen, useinmainitun komitean tekemän ehdo-
13591: tuksen, että, niitä toimituskirjoja lukuun ottamatta, joista
13592: erikseen määrätään, ainoastaan senaatin, hovioikeuksien,
13593: lääninhallituksien, alioikeuksien ja maistraattien toimitus-
13594: kirjat olisivat leimaveron alaiset, mutta muiden viran-
13595: omaisten annettavat toimituskirjat siitä vapaat. Kun mui-
13596: den viranomaisten toimituskirjoista kertyisi vain vähäpä-
13597: töinen tulo, voidaan tämä muutos, jolla asetus saadaan
13598: melkoista yksinkertaisemmaksi, haitatta panna toimeen.
13599:       Niistä leimojen myyntiä ja myynnin valvomista kos-
13600: kevista säännöksistä, jotka ovat nykyisen leimasuostun-
13601: taa koskevan asetuksen toisessa ja seuraavissa luvuissa,
13602:  on suurin osa jätetty armolliseen esitykseen ottamatta.
13603:  Niinikään on siitä jätetty pois erinäisiä säännöksiä, jotka
13604:  koskevat leimojen käyttämistä, seuraamusta ja edesvas-
13605:  tausta eräistä rikkomuksista ja rikoksista sekä tuomio-
13606:  istuiota leimaveroa koskevissa asioissa. V aliokunnankin
13607:  mielestä ovat puheenaolevat säännökset sen laatuiset, että
13608:  ne haitatta voidaan jättää Eduskunnan säädettävään ase-
13609:  tukseen ottamatta, varsinkin kun osa niistä sisältyy jo
13610:  voimassa olevaan lakiin tai yleisiin asetuksiin.
13611:       Mitä leimojen myynnin järjestämiseen tulee, katsoo
13612:  Valiokunta olevan syytä tässä yhteydessä uudistaa Edus-
13613:  kunnan 1907 vuoden valtiopäivillä hyväksymän, Valtio-
13614:  varainvaliokunnan mietinnössä sen kertomuksen johdosta,
13615:  jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on
13616:  Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta, esite-
13617:  tyn lausunnon, että Hallituksiin tulisi ottaa harkittavak-
13618:  seen, voitaisiinko ja miten leimamerkkien ja leimapape-
13619:  rien myyminen ainakin siellä, missä yleisön mukavuuden
13620:  kannalta ei muunlainen myyntitapa ole välttämätön, ilman
13621: 4        1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 9.
13622: 
13623: erityistä palkkiota antaa sellaisten valtion virkakuntien,
13624: kuten esim. postilaitoksen, kruununnimismiesten y. m.
13625: asiaksi, jotka muutenkin ovat yleisön kanssa alinomaa
13626: tekemisissä ja joille myymisestä sen vuoksi johtuisi ver-
13627: rattain vähän lisävaivannäköä.
13628:      Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verot-
13629: tamista koskevia määräyksiä ei armollisessa esityksessä
13630: olevassa asetusehdotuksessa ole, mutta ilmoitetaan erityi-
13631: sen perinnön verottamista koskevan armollisen esityksen
13632: tulevan Eduskunnalle annettavaksi. Kun mainittua esi-
13633: tystä ei kuitenkaan vielä ole annettu, ja kun V aliakun-
13634: vasta näyttää mahdottomalta, että sellaista esitystä, vaikka
13635: se vielä annettaisiinkin, näillä valtiopäivillä enää ehdittäi-
13636: siin asianmukaisesti käsitellä, on Valiokunta, jonka mie-
13637: lestä perinnön verottaminen on edelleenkin pysytettävä,
13638: vaikkapa nykyisessäkin muodossa, esillä olevaan asetus-
13639: ehdotukseen ottanut perinnön verottamista koskevat sään-
13640: nökset semmoisina kuin ne ovat nykyisessä leima-asetuk-
13641: sessa.
13642: 
13643: 
13644: 
13645:       Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on kat-
13646: sonut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, Valio-
13647: kunta asetusehdotuksen eri kohtiin nähden pyytää mai-
13648: nita seuraavaa.
13649:       1 §.  Diaritodistus ja notariaattitodistus ovat Valio-
13650: kunnan mielestä annettavat leimaamatta.
13651:       Eläkekirjasta, jolla vakinainen eläke annetaan, on
13652: V aliakunnan mielestä kohtuullista kantaa 1 prosenttiin
13653: vuotuisesta eläkemäärästä korotettu leimamaksu.
13654:       Passista matkaa varten ulkopuolelle Suomea ei Valio-
13655: kunta katso olevan aihetta kantaa leimaveroa.
13656:       Passituksesta on leimaveroa kannettava ainoastaan
13657: silloin, kun passitus on annettu paloviinan tai muiden
13658: väkijuomain kuletusta varten. Maksun kantaminen mui-
13659:                      Leimasuostunta.                      5
13660: 
13661: den tavarain passituksesta on tarpeetonta liiketoiminnan
13662: rasittamista.
13663:       Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myön-
13664: netään oikeus anniskella tai vähittäin myydä väkijuomia
13665: tai mallasjuomia, on Valiokunnan mielestä asetettava
13666: siksi korkean Ieimaveron alaiseksi, että vero ehkäisevästi
13667: vaikuttaa tällaisen liikkeen pitämiseen. Valiokunta on sen
13668: vuoksi ehdottanut leimamaksun 500 markaksi vuodelta
13669: tai vuoden osalta, kun oikeus myönnetään määräajaksi, ja
13670: 100 markaksi, kun oikeus myönnetään määrätyksi tilai-
13671: suudeksi.
13672:       Puheenaolevan laatuinen toimituskirja, jolla myön-
13673: netään lupa varieteenäytäntöjen antamiseen, on, näiden
13674: näytäntöjen laatuun katsoen, asetettava saman maksun
13675: alaiseksi kuin sirkusnäytäntöjä koskeva lupakirja.
13676:       Tnllikamarin lasku,. jota nykyänsä ei leimalla vero-
13677: teta, on armollisessa esityksessä ehdotettu leimaveron alai-
13678: seksi. Tämä ehdotus ei Valiokunnan mielestä ole hyväk-
13679: syttävä, koska ehdotettu leimavero itse asiassa olisi vain
13680: tullin korotus ja niin ollen tulisi koskemaan etupäässä
13681: yleisten kulutustavarain käyttäjiä.
13682:       Tullikamarin passi on Valiokunnan mielestä jätettävä
13683: leimamaksusta vapaaksi, koska vero, mainittavaa tuloa
13684: tuottamatta, tässä rasittaa liiketoimintaa.
13685:       Valtakirja, lwnstitutoriaali tai muu toimituskirja,
13686: jolla asetetaan kansakoulunopettajan virkaan, on Valio-
13687: kunnan mielestä annettava leimaamatta.
13688:       2 §. Toimituskirjoista, joita ei r § :ssä ole erikseen
13689: mainittu, ovat, niinkuin edellä jo on huomautettu, Valio-
13690: kunnan mielestä leimaveron alaisina pysytettävät vain se-
13691: naatin tai sen toimituskuntain, hovioikeuksien, lääninhal-
13692: lituksien, kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
13693: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien antamat. Kun
13694: tähän kuuluvat määräykset siten melkoisesti supistuvat,
13695: voidaan ne sopivasti yhdistää asetuksen r § :ään, missä
13696: tällä tavoin tulevat luetelluiksi kaikki viranomaisten toi-
13697: 6        1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
13698: 
13699: mituskirjat, joista leimamaksua kannetaan. Ne toimitus-
13700: kirjat, jotka edellämainittujenkin viranomaisten antamina,
13701: poikkeuksena yleisestä säännöstä, ovat leimaamatta an-
13702: nettavat, ovat yhtenäisyyden saavuttamiseksi myös tässä
13703: § :ssä mainittavat.
13704:       JälJennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta
13705: on V aliakunnan mielestä annettava leimaveroa kantamatta.
13706:       3 § poistuu, kun viranomaisille annettavat pääkirjat
13707: ja liitteet tulevat leimasta vapaiksi.
13708:       4 (nyt 2) §. Asetusehdotuksessa oleva säännös, jonka
13709: mukaan luovutuskirja, jolla useampia kiinteistöjä on luo-
13710: vutettu, on leimalla varustettava täyteen määrään, kun
13711: lainhuudatusta ensi kerta haetaan, on selvennetty siten,
13712: että nimenomaan mainitaan tarkoitettavan samalle vastaan-
13713: ottajalle tapahtuvaa luovutusta.
13714:       Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, osuuskun-
13715: nalle tai yhdistykselle, ehdotetaan armollisessa esityksessä
13716: luovutuskirja leimalla varustettavaksi kaksinkertaiseen
13717: maaraan. Syy, joka tämän ehdotuksen tueksi esitetään,
13718: pitää tosin useissa tapauksissa paikkansa, mutta kun eh-
13719: dotettu korotus toiselta puolen monesti tulisi kohtaamaan
13720: sellaista yhtymää, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen
13721: hyödyn hankkiminen osakkailleen taikka johon nähden
13722: korotus muuten ei ole suotava, ja kun puheenaolevia yh-
13723: tymiä ei käyne luokitteleminen selvästi toisistaan eroaviin
13724: ryhmiin sen mukaan onko korotus suotava vai ei, on mai-
13725: nittu ehdotus V aliakunnan mieles.tä jätettävä huomioon
13726: ottamatta.
13727:       Nykyisessä leima-asetuksessa oleva säännös, että en-
13728: nen tammikuun I p :ää 1892 annettu luovutuskirja, joka
13729: oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan
13730: saannon todistamiseksi, on leimamaksuun nähden pidet-
13731: tävä liitteen veroisena, V aliakunnan mielestä on edellensä
13732: pysytettävä, ja on sen vuoksi tähän § :ään otettu säännös,
13733: että luovutuskirja sellaisessa tapauksessa on oleva leimasta
13734: vapaa, niinkuin liitteet yleensä.
13735:                      Leimasuostunta.                       7
13736: 
13737:       M etsänhakkuukontrahti ehdotetaan armollisessa esi-
13738: tyksessä leimattavaksi 0 prosentin määrään hakkuuoikeu-
13739: desta ja metsännautinto-oikeudesta sovitun hinnan koko-
13740: naissummasta. Valiokunnan mielestä on vero määrättävä
13741: 1 prosentiksi hinnan kokonaissummasta, sillä vero kohtaa
13742: tässä erittäin soveliasta verotusesinettä. Jos hakkuuoikeu-
13743: den vastike ei käy kontrahdista ilmi, on, edellisen mukai-
13744: sesti, vero korotettava armollisessa esityksessä ehdotetusta
13745: 75 pennin määrästä hehtaarilta 1 markkaan 50 penniin
13746: samalta alalta. Mitä tulee veron määräämiseen metsä-
13747: alan koon mukaan, saattaa tosin tapahtua, että hehtaari-
13748: määrä ei oikeudelle tuodusta hakkuukontrahdista ilmene.
13749: Siinä tapauksessa jää hehtaarimäärän arvioiminen oikeu-
13750: den tehtäväksi saatavissa olevan selvityksen pohjalla.
13751:       Perunkirjoituskirjaa koskevat määräykset on aikai-
13752: semmin mainitusta syystä otettu tähän § :iiän sisällyksel-
13753: tään sellaisina kuin ne ovat nykyisessä leima-asetuksessa.
13754:       Osakekirjain asettamiseen leimaveron alaiseksi ei Va-
13755: liokunnan mielestä tätä nykyä ole aihetta, sitä vähemmän
13756: kun verotus tässä kohtaisi taloudellista yritteliäisyyttä.
13757:       Testamenttia koskevat määräykset on, samoin kuin
13758: edellä perunkirjoituskirjaa koskevista sanottiin, tähän§ :ään
13759: otettu sisällykseltään sellaisina kuin ne ovat nykyisessä
13760: leima-asetuksessa. Niissä tapauksissa, jolloin leimamaksu
13761: testamentista ·nykyisen asetuksen mukaan on 25 penniä,
13762: on testamentti Valiokunnan mielestä kuitenkin asetettava
13763: leimamaksusta vapaaksi, koska puolisolle tai rintaperil-
13764: liselle taikka yleishyödylliselle laitokselle testamentattua
13765: omaisuutta ei ole syytä panna erityisen testamenttiveron
13766: alaiseksi, enempää kuin aivan pientä omaisuutta, ja ovat
13767: tällaiset testamentit siis leimaamiseen nähden pidettävät
13768: liitteen veroisina.
13769:       V elkakirja, joka konkurssin tai vuosihaaston valvon-
13770: nassa näytetään oikeudelle, on armollisen esityksen mu-
13771: kaan leimattava samoin kuin liite. Kun Valiokunnan eh-
13772: dotuksen mukaan liite on oleva leimamaksusta vapaa, on
13773: 8         1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 9.
13774: 
13775: sama määräys ulotettava myös velkakirjaan edellämaini-
13776: tussa tapauksessa.
13777:        5 (nyt 3) § :ssä luetellaan henkilöt ja laitokset, jotka
13778: ovat leimasuostunnan suorittamisesta vapaat. Niiden jou-
13779: kossa on aiheetonta mainita holhouslautakunta, joka toi-
13780: mituskirjat saa lunastuksetta, kun V aliakuntakin puoles-
13781: taan on asetusehdotuksen seuraavassa § :ssä pysyttänyt
13782: määräyksen, että toimituskirjat, jotka lunastuksetta an-
13783: netaan, ovat leimasta vapaat.
13784:        6 (nyt 4) § :ään tehdyt muutokset aiheutuvat siitä
13785: V aliakunnan ehdotuksesta, että viranomaiselle annetut ha-
13786: kemuskirjat ovat leimasta vapaat. Armollisessa esityk-
13787: sessä tähän § :ään otetut eräät toimituskirjat, jotka poik-
13788: keuksena yleisestä säännöstä ovat leimamaksusta vapaat,
13789: on Valiokunta, niinkuin edellä jo on huomautettu, siirtä-
13790: nyt 1 § :ään.
13791:        Kun palstatilan erottamista ja tilusvaihtoa koskevissa
13792: asioissa toimituskirjat voimassa olevain säädösten mukaan
13793: annetaan lunastuksetta, ovat ne jo sillä perusteella leima-
13794: maksusta vapaat, joten on aiheetonta niitä tässä § :ssä
13795: erityisesti mainita.
13796:        7 (nyt 5) ja 9 (nyt 6) § :n muuttaminen johtuu
13797: siitä, että viranomaiselle annetut hakemuskirjat ovat lei-
13798: masta vapaat; 8 § jää samasta syystä kokonaan pois.
13799:        11 (nyt 8) § :ään tehty muutos ja 13 § :n poistaminen
13800: aiheutuvat siitä, että osakekirjat Valiokunnan ehdotuksen
13801: mukaan tulevat olemaan leimamaksusta vapaat.
13802:        Erinäisten pykäläin järjestysnumerot ovat asetuseh-
13803: dotuksessa muutetut edellä esitettyjen muutosten mukai-
13804: sesti.
13805: 
13806: 
13807:      Tulon leimasuostunnasta, joka vuonna 1908 on nous-
13808: sut tasaluvuin 2,787,000 markkaan, Eduskunta vuodeksi
13809: ~909 laski 3,ooo,ooo markaksi, mistä määrästä arviolta
13810: 1,2oo,ooo markkaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja
13811:                      Leimasuostunta.                      9
13812: 
13813: testamenteista. Tulo vuonna 1910 on armollisessa esityk-
13814: sessä arvioitu 2;8oo,ooo markaksi, mihin määrään ei si-
13815: sälly leimamaksuja perunkirjoituskirjoista eikä testamen-
13816: teista. Mainitusta tulosta on 710,000 markkaa laskettu
13817: kertyvän toimituskirjoista, 210,000 markkaa hakemuskir-
13818: joista ja 1,88o,ooo markkaa yksityisten välikirjoista.
13819: Valiokunnan ehdottamain muutosten johdosta vähenisi
13820: toimituskirjoista kertyvä tulo arviolta 29o,ooo markkaa
13821: ja hakemuskirjoista kertyvä tulo jää kokonaan pois. Yk-
13822: sityisten välikirjoista kertyvää tuloa Valiokunnan ehdot-
13823: tamat muutokset toisaalta vähentävät noin 450,000 mark-
13824: kaa, toisaalta lisäävät perunkirjoituskirjoista ja testamen-
13825: teista suoritettavien maksujen määrällä. Jos viimeksi
13826: mainittu määrä, varovaisuuden vuoksi, arvioidaan vain
13827: 1,15o,ooo markaksi, voidaan leimasuostunnan vuonna
13828: 1910, Valiokunnan ehdotusten mukaan, arvioida tuotta-
13829: van tuloa kaikkiaan 3,ooo,ooo markkaa.
13830: 
13831: 
13832: 
13833:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty Valtiovarainvalio-
13834: kunta kunnioittaen ehdottaa,
13835: 
13836:                että Eduskunta, edellyttäen leimasuostun-
13837:            nan vuonna I9IO tarpeelliseksi, päättäisi hy-
13838:            väksyä armollisessa esityksessä olevan ehdotuk-
13839:            sen asetukseksi leimasuostunnasta näin kuulu-
13840:            vana:
13841: 10        1909. II Vp. -     V. II. -   Esit. N:o 9.
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846:               Asetus leimasuostunnasta.
13847:                            I LUKU.
13848: 
13849:      Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja
13850:                   maksuperusteesta.
13851: 
13852:                               I   §.
13853:     Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
13854: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
13855: 
13856: Arvokirja, valtakirja, pöytäkirJanote y. m.
13857:             I) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seu-
13858:       raamatta, annetaan :
13859:             a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai
13860:       sellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
13861:       antaa valtakirjan, kun arvonimi on
13862: 
13863:                      2   arvoluokassa, 6oo mk.
13864:                      3                  500
13865:                               "                "
13866:                      4                  400
13867:                               "                "
13868:                      5        "         32 5   "
13869:                      6                  250
13870:                               "                "
13871:                      7        "
13872:                                         200
13873:                                                "
13874:                      8                  I75
13875:                               "                "
13876:                      9                  IOO
13877:                               "                "
13878:                     IO
13879:                               "          70    "
13880:                     II                   6o
13881:                     I2
13882:                               "                "
13883:                                          45
13884:                               "                "
13885:                     Leimasuostunta.                     11
13886: 
13887:                  13 arvoluokassa, 35 mk
13888:                  14        "       25 "
13889:            rovastin ja sotarovastin arvo 180 mk.
13890:            nimipastorin arvo              30 ,
13891:            muu arvojärjestyksessä mainit-
13892:              sematon arvonimi             I5 ,
13893: 
13894:           b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
13895:     kohdassa mainittua virk<aa, kolmenkertaiseen määrään
13896:     siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
13897:           2) jolla annetaan aatelinen arvo I,ooo mk., va-
13898:     paaherran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
13899:           3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
13900:     Suomen ritarihuoneeseen:
13901:           muukalaiselle aateliselle suvulle I,ooo mk.,
13902:           muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk.,
13903:           muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk.,
13904:           ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
13905:     sukuun 8oo mk. ;
13906:           4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muu-
13907:     tos 150 mk.
13908: 
13909: (Poist.)
13910: 
13911: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va-
13912:     roista annetaan :
13913:           I ) vakinaisena eläkkeenä, I prosentti sen vuo-
13914:     tuisesta määrästä ;
13915:          2) ylimääräisenä eläkkeenä:
13916:          kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 pro-
13917:     senttia sen määrästä,
13918:          kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 mar-
13919:     kasta ja IO prosenttia eläkkeen muusta osasta.
13920:          Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on eläke-
13921:     kirja leimaverosta vapaa.
13922: 12         1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
13923: 
13924: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
13925:      apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 'mk.,
13926:      maaseudulla 50 mk.
13927:           Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja
13928:      on varustettava, säädetään 2 § :ssä.
13929: 
13930: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
13931: 
13932: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
13933:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
13934:     lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
13935:     lahjan arvosta.
13936: 
13937: Lepoajankirja 10 mk.
13938: 
13939: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
13940:    vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
13941:    tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
13942:    mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
13943: 
13944: (Poist.)
13945: 
13946: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai miedom-
13947:      pain väkijuomain, 2 mk. (Poist.)
13948: 
13949: Patenttikirja 20 mk.
13950: 
13951: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
13952:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
13953:     vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuo-
13954:     mia tai mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta koko
13955:     vuodelta tai vuoden osalta 500 mk.;
13956:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
13957:     anniskella sellaisia juomia, IOO mk.;
13958:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
13959:     maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee-, tai
13960:                      Leimasuostunt~.                       13
13961: 
13962:     akrobaattinäytäntöjä, harjottaa positivinsoittoa tai
13963:     muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vaha-
13964:     kuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.,
13965:         a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
13966:      kaudelta tai kuukauden osalta:
13967:         sirkus- ja ·varieteenäytännöistä 350 mk.,
13968: ( Poist.)
13969:         muista yllämainituista näytännäistä ja karusellin
13970:      pitämisestä 50 mk. ;
13971:         positivinsoitosta ja muun katusoiton harjottami-
13972:      sesta 3 mk.;
13973:         b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
13974:      jokaisesta näytännöstä:
13975:         sirkus- ja varieteenäytännäistä 20 mk.,
13976: (Poist.)
13977:         muista yllämainituista näytännäistä 3 mk.
13978: (Poist.)
13979: 
13980: Valtakirja) konstitutoriaali tai muu toimitttskirja) jolla ase-
13981:      tetaan ( poist.) valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan
13982:      virkaan, johon valtion viranomainen antaa valtakir-
13983:      jan, virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokra-
13984:      rahoista ja pöytärahoista,
13985:         kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 markkaa,
13986:      2 prosenttia,
13987:         kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
13988:      senttia.
13989:            Jos viransaa j alla ennen on virka, vähennetään
13990:      siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suori-
13991:      tettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mukaan
13992:      olisi ollut edellisestä virasta suoritettava.
13993:            Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
13994:      hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
13995:      uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka
13996:      asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
13997: 14       1909. II Vp. -      V. M. -     Esit. N:o 9.
13998: 
13999:           Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
14000:      tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
14001:      säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
14002:      etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
14003:      mituskirjasta.
14004:           Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
14005:      virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi
14006:      ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain
14007:      palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
14008:      (Poist.J
14009: Valtauskirja 20 mk.
14010: M u tt t t o i m i t u s k i r j a t, t u o m i o t, p ä ä t ö k -
14011:     s e t, r e s o l u t s i o n i t y. m.:
14012:         senaatin ja senaatin toimituskunlain 5 mk. arkilta,
14013:         hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
14014:         lääninhallituksien I mk. arkilta,
14015:         kihlakunnan-, 1naanjako- ja raastuvanoikeuksien
14016:     sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. arkilta.
14017:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodisttts, jäljen-
14018:     nös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta, mää-
14019:      räyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi ajaksi hoi-
14020:      tamaan virkaa tai toimitusta, notariaattitodistus, passi
14021:      matkaa varten ulkopuolelle Suomea, vastuuvaadinta-
14022:      päätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta anne-
14023:      taan, sel~ä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan
14024:      viranomaiselle annetulle asiakirjalle.
14025:                        ( 2-3 .§§ poist.)
14026:                              2 ( 4) §.
14027:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
14028: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
14029: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
14030:     kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
14031:     haetaan,
14032:                     Leimasuostunta.                     15
14033: 
14034:           jos omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000
14035:     markkaa, 0 prosenttia omaisuuden arvosta ;
14036:           jos omaisuuden arvo on 10,000 markkaa suu-
14037:     rempi, 1 prosentti omaisuuden arvosta.
14038:           Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
14039:     jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se lei-
14040:     ma11a varustettava täyteen määrään, kun lainhuuda-
14041:     tusta ensi kerran haetaan.
14042:           Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
14043:     manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
14044:     se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
14045:     vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
14046:     omaise11e ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
14047:     neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
14048:     tetaan.
14049: (Poist.)
14050:            Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
14051:     on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
14052:     kirja leima11a varustettava viranomaisen arvion mu-
14053:      kaan.
14054:            Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
14055:      ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
14056:     omaise1le ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
14057:      seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tam-
14058:      mikuun I päivää I892 annettu luovutuskirja, joka
14059:      oikeztdelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
14060:      tijan saannon todistatniseksi, leimasta vapaa.
14061: 
14062: M etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
14063:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautinto-oikeu-
14064:      desta sovitun hinnan kokonaissummasta I prosentti.
14065:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
14066:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
14067:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
14068:      myönnetty, I markan 50 pennin määrään.
14069: ( Poist.)
14070: 16       1909. II Vp. -     V. .M. -   Esit. N:o 9.
14071: 
14072: P e r u n k i r j o i t u s k i r j a, kun se rekisteröitäväksi
14073:      tuodaan:
14074:            a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen
14075:      pttolisoa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä IOO
14076:      markan määrältä:
14077: 
14078:      I:ksi 2110 ro   säästöstä, kun se ei nouse IO,OOO mark-
14079:         kaan;
14080:      2 :ksi 3 110 % säästöstä, kun se on vähintään IO,ooo
14081:         markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
14082:      3:ksi 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000
14083:         markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
14084:      4."ksi 5 Iloro   säästöstä, kun se on vähintään 30,000
14085:         markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
14086:      5:ksi 6 llo % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
14087:         markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
14088:      6:ksi 7 110 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
14089:         markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
14090:      7:ksi 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
14091:         markkaa, mutta ei nouse 8o,ooo markkaan;
14092:      8:ksi I % säästöstä, kun se on vähintään 8o,ooo
14093:         markkaa, mutta ei nouse Ioo,ooo markkaan;
14094:      9:ksi I 2110 % säästöstä, kun se on vähintään IOo,ooo
14095:         markkaa, mutta ei nouse I5o,ooo markkaan;
14096:      Io:ksi I 5 110 %säästöstä, kun se on vähintään I50,ooo
14097:         markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
14098:      II: ksi I 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 20o,ooo
14099:         markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
14100:      I2:ksi 2 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
14101:         markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
14102:      I 3: ksi 2 4110 rosäästöstä, kun se on vähintään 300,000
14103:         markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
14104:      I4:ksi 2 7 110 %säästöstä, kun se on vähintään 350,000
14105:         markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
14106:      I5:ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
14107:         markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
14108:                    Leimasuostun ta~                    17
14109: 16:ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
14110:    markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
14111: 17:ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50o,ooo
14112:    markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
14113: 18:ksi 3 9 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
14114:    markkaa, mutta ei nouse 6oo,ooo markkaan;
14115: 19:ksi 4 2 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään 6oo,ooo
14116:    markkaa, mutta ei nouse 65o,ooo markkaan;
14117: 20:ksi 4 5/lo ro    säästöstä, kun se on vähintään 650,000
14118:    markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
14119: 2 I: ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 7oo,ooo
14120:    markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
14121: 22:ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
14122:    markkaa, mutta ei nmtse 8oo,ooo markkaan;
14123: 23: ksi 5 ~ / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 8 oo,ooo
14124:    markkaa, mutta ei nouse 85o,ooo markkaan;
14125: 24:ksi 5 7 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään 85o,ooo
14126:    markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
14127: 25:ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
14128:    markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
14129: 26:ksi 6 3/lo ro    säästöstä, kun se on vähintään 950,000
14130:    markkaa, mutta ei nouse I,ooo,ooo markkaan;
14131: 27:ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee I,ooo,ooo
14132:    markkaan tai enempään.
14133: 
14134:     Maksu on niinmuodoin kultakin täydeltä 100
14135: markalta säästöstä:
14136: 
14137:             J:ssä luokassa Smk. -:20
14138:             2:ssa               -:JO
14139:                      "      "
14140:             3:ssa               -:40
14141:                      "      "
14142:             4:ssä               -:5o
14143:                 ..• "       " -:60
14144:             5:ssa
14145:                      "      "
14146:             6:ssa               -:70
14147:                      "      " -:8o
14148:             7:ssä
14149:                      "      "
14150:             8:ssa                J:-
14151:                        "       "
14152:                                                         2
14153: 18       1909. II Vp. -     V.
14154:                                  •• - Esit. N:o 9.
14155:                  9:ssä luokassa Smk.       1."20
14156:                 IO:ssä                     1:50
14157:                 11 :ssä
14158:                           "      "         I: 8o
14159:                            "     "
14160:                 12:ssa                     2: IO
14161:                           "      "
14162:                 IJ:ssa                     2."40
14163:                           "      "
14164:                 14:ssä                     2: 70
14165:                            "     "
14166:                 15:ssä                     J:-
14167:                 I6:ssa
14168:                            "      "
14169:                                            3." 30
14170:                            "      "
14171:                 17:ssä                     3: 6o
14172:                 I8:ssa
14173:                           "      "
14174:                                            3."90
14175:                 19:ssä    ,"     "
14176:                                            4:20
14177:                                   "
14178:                 2o:ssä                     4."50
14179:                 21 :ssä   ,
14180:                            "      "
14181:                                            4: 8o
14182:                 22:ssa
14183:                                  "
14184:                                            5: IO
14185:                            "      "
14186:                 23:ssa                     5."40
14187:                             JJ
14188:                                   "
14189:                 24:ssä
14190:                            "
14191:                                            s: 70
14192:                 25:ssä           ,"        6:-
14193:                            "
14194:                 26:ssa                     6:30
14195:                 27:ssä
14196:                            "      "        6: 6o
14197:                            "      "
14198:            b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puo-
14199:      liso, siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta pe-
14200:      rillistä vai ei, ainoastaan puolet edellä olevassa tak-
14201:      sassa mainitusta määrästä;
14202:             c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen
14203:      puolisoa, etkä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, veli-
14204:      Pttoli, sisar, sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren
14205:      tahi sisarpuolen jälkeinen, taksassa mainittu määrä
14206:      lisättynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kau-
14207:      kaisempia tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisät-
14208:      tynä 300 prosentilla.
14209:             Velvollisuus leimata perimkirjoituskirja säädet-
14210:      tyyn määrään ~tlottuu ainoastaån siihen kappaleeseen
14211:      kirjaa, joka on asianomaiseen oikeuteen jätettävä, ja
14212:      pitää toiseen kappaleeseen, joka kttalinpesän osak-
14213:      kaille annetaan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä,
14214:                     Leimasuostunta.                      l9
14215: 
14216:      että asianmnaisesti leimattu kappale on oikeuteen
14217:      annettu.
14218:            Kun perunkirjoituskirja annetaan sisäiin sinetillä
14219:      suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toi-
14220:      mitusmiehen todistus siitä, että kirja on leimattu sää-
14221:      .dettyyn määrään.
14222:            Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
14223:      mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
14224:      annetaan oikeuteen.
14225:            Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
14226:       keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
14227:       on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perun-
14228:       kirjoitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tltlee
14229:       näiden perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimi-
14230:       tettu, kun ne jätetään sen paikkakunnan oikeuteen,
14231:       jossa vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
14232:             Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja
14233:       perinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperilli-
14234:       nen, on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
14235: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
14236:       kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
14237:       kru.ununvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
14238:       siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kaup-
14239:       pakirja.
14240: T e s ta m e n t t i, kun se vaivattavaksi tuodaan:
14241:             a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus,
14242:       milloin määrätty rahasumma on mainittu, I markka
14243:        kultakin täydeltä IOO markalta omaisut-tden arvoa;
14244:        jos ei määrättyä sttmmaa tahi arvoa ole mainittu, sitä
14245:        myöten kuin tuomari, testamentatun omaisuuden ar-
14246:        von mukaan, kohtuulliseksi näkee;
14247:             b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nmttinto-
14248:        oikeus, samoin tuomarin tutkinnon mukaan 2 mar-
14249:        kasta 200 markkaan, siihen katsomatta, onko vissi
14250:        raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leimataan fidei-
14251:        komissikwja lähinnä edellisen a) kohdan mukaan.
14252: ~0        1909. II Vp. :- .V~ .M. --:- Esit. N:o 9.
14253: 
14254:              T ~stamentti isälle, äidille, veljdle, velipuolelle,
14255:       sisarelle, sisarpuolelle tahi veljen, velipuolen, sisaren
14256:        tahi sisarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kul-
14257:        takin täydeltä Iob markalta omaisuuden arvoa.
14258:              Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, ope-
14259:        tuslaitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen
14260:      . tai taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliai-suuslaitok-
14261:       selle sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka
14262:        yhdistyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, kuin
14263:       myös kaikki muut testamentit, joilla annetaan omai-
14264:        suutta, joka rahana tai arvossa ei nouse IOO mark-
14265:        kaan, on leimasta vapaa.
14266: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
14267:     maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
14268:     selle tuodaan, 1 / 5 prosenttia · siitä pääomasta, josta
14269:     kiinnitystä tai maksua haetaan.
14270:          Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamis~
14271:     todiste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
14272:     leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
14273:     taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
14274:     aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
14275:          V elkakirja, joka konkurssin tahi vuosihaaston
14276:     valvonnassa ( poist.) näytetään oikeudelle ( poist.), on
14277:     leimasta vapaa.
14278: 
14279:                            3 (S) §.
14280:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
14281: Kruunu.
14282: Valtion virkakunnat ja virkamiehet virka-asioissa.
14283:      I ( poist.) § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta
14284: ovat vapaat:
14285: (Poist.) Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä
14286:     uskonnollinen yhdyskunta ja seurakunta; ei kuiten-
14287:     kaan kiinteätä omaisuutta koskevissa asioissa.
14288:                      Leimasuostunta.                     21
14289: 
14290: Varaton henkilö, jonka koyhyys on tunnettu tahi asian-
14291:     mukaisesti todistettu.
14292: Vieraan· valtion tuomioistuin ja viranomainen, ast01ssa,
14293:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
14294:     tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
14295: 
14296:                          4 (6) §.
14297:     Leimamaksusta ovat vapaat ( poist.) toimituskirjat:
14298:     rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset;
14299:     oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
14300:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
14301:     asioissa, jotka koskevat Eduskunnan ja Kirkollis-
14302: kokouksen jäsenten valitsemista;
14303:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastu-
14304: vankokouksessa;
14305:     asioissa, jotka koskevat maan lohkomista ( poist.),
14306: uudistalojen ja kruununtorppain perustamista sekä kaski-
14307: maiden hakattavaksi määräämistä; sekä
14308:     posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
14309:      (Poist.)
14310:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka lu-
14311: nastuksetta annetaan.
14312: 
14313:                          5 (7) §.
14314:      (Poist.)
14315:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
14316: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
14317: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
14318: 
14319:                         (8 § poist.)
14320: 22      1909. II Vp ..      V., M. -      Bsit. N:o 9.
14321: 
14322:                          II LUKU.
14323: 
14324: Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suoritta-
14325:                misen valvomisesta.
14326:                           6 (9) §.
14327:      Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
14328: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
14329: tettakoon leimamerkillä.
14330:      Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
14331: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorit-
14332: taa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
14333:      (Poist.)
14334:                           7 (w) §.
14335:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
14336: 
14337:                         8 (II) §.
14338:      Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
14339: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
14340: kirjan vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorittamis-
14341: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
14342:      (Poist.)
14343: 
14344:                          !II LUKU.
14345: 
14346:                  Erinäisiä säännöksiä.
14347: 
14348:                       9 (12) §.
14349:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
14350: 
14351:                          ( IJ § poist.)
14352: 
14353: 
14354:                   ID-I5  (I4-I9) §§.
14355:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
14356:                     Leim8.81lastunta.
14357: 
14358:     Sen tapauksen varalta, että Valiokunnan edelläoleva
14359: ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymiset:~, V aliakunta
14360: kunnioittaen ehdottaa,
14361: 
14362:               että Eduskunta arvioisi leimasuostunnosta
14363:           vuonna I9IO saatavan tulon J,Ooo,ooo markaksi.
14364: 
14365: 
14366: 
14367:      Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi on Edus-
14368: kunta lähettänyt myös edustaja A. Fräntin tekemän ano-
14369: musehdotuksen n :o 142 leimaverovapauden 1111yöntämisestä
14370: Lapin kihlakunnan asukkaiHe, ja on Valiokunta katsonut
14371: asianmukaiseksi tässä yhteydessä ottaa mainitun anomus-
14372: ehdotuksen käsiteltäväksi.
14373:      Se vapautus leimaveron suorittamisesta, jota Lapin
14374: asukkaat vanhoista ajoista sekä Kuusamon ja Kuolajärven
14375: pitäjien asukkaat vuodesta 1891 alkaen olivat nauttineet,
14376: lakkautettiin Valtiosäätyjen 1905-06 valtiopäivillä teke-
14377: mällä päätöksellä. Ne syyt, joihin tämä päätös nojautui,
14378: ovat edellensä olemassa ja epäilemättä pätevämpinä kuin
14379: aikaisemmin. Lapin kihlakunnassa ovat taloudelliset olot
14380: jo siinä määrässä edistyneet ja elantosuhteet helpottuneet,
14381: että anottua palausta siihen alueelliseen poikkeamiseen,
14382: joka kolme vuotta sitten lakkautettiin, ei Valiokunnan
14383: mielestä käy puoltaminen.
14384:      Sen nojalla mitä tässä on sanottu Valtiovarainvalio-
14385: kunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
14386: 
14387:                ettei puheenalainen anomttsehdotus aiheuta
14388:            toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
14389: 
14390:      Helsingissä lokakuun 28 p :nä 1909.
14391: 24       1909. II Vp; -   V. .M. .._..: Esit. N:o 9.
14392: 
14393:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
14394: Wäinö Wuolijoki (osittain), varapuheenjohtaja Rapola
14395: ja jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck, Hirvikanta, Hul-
14396: tin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanerva, Kellosalmi,
14397: Kirves (osittain), Laine, Neovius, Partanen, Saaristo,
14398: Sainio, Stenbäck (osittain), Tanner sekä varajäsenet
14399: Holmberg (osittain), Aura Kiiskinen (osittain), Kronqvist
14400: (osittain), Lumio (osittain), Repo (osittain), Törmä
14401: (osittain), Åkesson (osittain).
14402:                       Vastalause 1.                      25
14403: 
14404: 
14405: 
14406: 
14407:                       Vastalauseita.
14408: 
14409:                              I.
14410: 
14411:       Kohtuullisimpia vaatimuksia, mitä valtion toimin-
14412: nalle voidaan asettaa, on maksuttoman oikeudenkäytön
14413: vaatiminen. Vähävaraisimmallekin täytyy olla mahdollista
14414: saada oikeusturvaa, ja tätä mahdollisuutta ei hänellä ole,
14415: jos oikeudenkäynti on erilaisten maksujen rasittama, ku-
14416: ten meillä on laita. Onhan oikeudenkäynnissä syntyvistä
14417: asiakirjoista suoritettava valtion virkamiehille verrattain
14418: korkea lunastusmaksu, jonka lisäksi niistä valtiolle menee
14419: leimamaksu.
14420:       Ensinmainittujen maksujen poistaminen ei ainakaan
14421: tällä hetkellä ole Eduskunnan kautta mahdollinen, ne kun
14422: ovat hallinnollisen asetuksen määräämiä, koskevat palkka-
14423: etuja eivätkä sitäpaitsi ole nyt käsittelynalaisina. Leima-
14424: suostunta-asetusta kokonaan uudistettaessa on Eduskun-
14425: nalla sensijaan nyt sopiva tilaisuus astua askeleen lähem-
14426: mäksi oikeudenhoidon maksuttomuutta, poistamalla oikeu-
14427: denkäynnissä syntyvien asiakirjain leimaamisvelvollisuu-
14428: den.
14429:       Valiokunnan enemmistö ei ole kuitenkaan halunnut
14430: tätä askelta ottaa. Se on kyllä ehdottaessaan muutetta-
14431: vaksi leimamaksujen kantotavan jonkun verran helpot-
14432: tanut niistä koituvaa rasitusta, mutta silti pysyttänyt lei-
14433: mausvelvollisuuden oikeuslaitosten antamista toimituskir-
14434: joista.
14435:       Jotenkin samassa asemassa kuin nämä oikeudenkäyn-
14436: 2&        1909. II Vp. -   V. 11. -   Esit. N:o 9.
14437: 
14438: tiä rasittavat maksut ovat n. k. hallintomaksut, joita suo-
14439: ritetaan leimamaksun muodossa hallinnollisten viranomais-
14440: ten antamista toimituskirjoista. Niitä joudutaan suorit-
14441: tamaan erilaisia lain edellyttämiä velvollisuuksia täytet-
14442: täessä.
14443:       Näiden oikeudenkäyntiä rasittavien ja erilaisten hal-
14444: lintomaksujen poistaminen ei aiheuttaisi suuria muutoksia
14445: asetusehdotukseen, joten ne patauttamatta asiaa Valiokun-
14446: taan hyvin voidaan toimittaa. Ehdotamme senvuoksi,
14447: 
14448:                 että Eduskunta muuttaisi asetusehdotuksen
14449:            1 § :n viimeisen kohdan näin kuuluvaksi:
14450:                 Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset,
14451:            resoltttsionit y. m. vapaat.
14452: 
14453:      Jos tämä ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymi-
14454: sen, käynee lakiehdotuksen 4 ( 6) § tarpeettomaksi. Ehdo-
14455: tamme näin ollen,
14456: 
14457:                 että asetusehdotuksen 4 ( 6) § poistettaisiin
14458:            ja seuraavien § :äin järjestysnumero as~anmu­
14459:            kaisesti muutettaisiin.
14460: 
14461:      Helsingissä, 28 päivänä lokakuuta 1909.
14462: 
14463:      1~ Hörhammer.             Mimmi Kanervo.
14464:      F. E. Kellosalmi.         A. J. Partanen.
14465:      J. H. Saaristo.           J. W. Sainio.
14466:                      Wäinö Tanner.
14467:                       Vastalause II.                      27
14468: 
14469: 
14470: 
14471: 
14472:                              II.
14473: 
14474:       Eduskunta anoi v :n 1907 valtiopäivillä leimasuos-
14475: tunta-asetuksen muuttamista siten, että se tulisi yksin-
14476: kertais,emmaksi sekä vero tuottavammaksi. Anomuksen
14477: johdosta asetti hallitus leimasuostuntakomitean, joka yk-
14478: sinkertaisuuden saavuttamiseksi ehdotti, että viranomai-
14479: sille jätettävät hakemuskirjat vapautettaisiin leimoista,
14480: mutta toimituskirjoista sen sijaan kannettaisiin entistä kor-
14481: keampi maksu arkilta. Käsiteltävänä olevassa armollisessa
14482: esityksessä on yleensä otettu huomioon leimasuostunta-
14483: komitean tekemät ehdotukset, paitsi mikäli ne koskevat
14484: uutta leimottamismenettelyä, jonka käytäntöönottamista
14485: vastaan hallitus tekee painavia muistutuksia. Sanottu eh-
14486: dotus aiheuttaa muodollisesta yksinkertaisuudestaan huo-
14487: limatta paljon epäkohtia (lisää käräjäjuttuja, oikeuden-
14488: käyntikuluja, ulosottojen lukua, tarpeettomien asiapape-
14489: reitten viranomaisille jättämistä· y. m.), niin että valio-
14490: kuntakaan tuskin olisi uskaltanut ehdottaa sitä hyväksyt-
14491: täväksi samalla suuresti akntamatta leimasuostuntakomi-
14492: tean ehdottamia toimituskirjamaksuja. Ja tämän on valio-
14493: kunta tehnyt sangen rohkeana kädellä sekä samalla muu-
14494: tenkin astunut tielle, jota myöten kulkemalla valiokunnan
14495: mietintö on tullut sellaiseksi, ettei siinä noudateta enem-
14496: pää leimasuostuntakomitean kuin armollisen esityksenkään
14497: ehdotuksia eikä mitään muutakaan yhtenäistä periaatetta.
14498: Nykyään leimanalaisia veroesineitä kokonaan poistetaan,
14499: toisia samanluontoisia jätetään ennalleen, toisten kannet-
14500: tavaa veroa taas korotetaan; leimakomitean ja hallituk-
14501: 28        1909. II Vp. -     V. M. -    Esit. N:o 9.
14502: 
14503: sen yksimielisesti ehdottamista uusista veroesineistä ilman
14504: muuta osa hylätään, osa hyväksytään jopa toisinaan sa-
14505: malla asetetaan ehdotettua korkeammankin leimamaksun
14506: alaiseksi - ja kaikessa muka kuitenkin pyritään siihen,
14507: että leimasuostunta nykyisissä oloissa dettäessä tuottaisi
14508: niin vähän kuin mahdollista.
14509:       Koska valiokunnan hyväksymä ehdotus nähdäkseni
14510: osaltaan johtaa verokysymysten käsittelyn hyvin harkitun,
14511: vakavan finanssipolitiikan ulkopuolelle, katson oikeam-
14512: maksi ja kansan etujen mukais·emmaksi tässä kysymyk-
14513: sessä asettua armollisen esityksen kannalle, ehdottaen siinä
14514: kuitenkin tehtäväksi muutoksia seuraaviin kohtiin:
14515:       I §. Vakinaisen eläkekirjan leimamaksu on koro-
14516: t(lttava y;; <fo :sta I % :iin, niinkuin valiokuntakin ehdottaa.
14517:       Passitusleima paloviinasta sekä muista väkevämmistä
14518: tai miedommista juomista sietää korottaa 2 markasta 5
14519: markkaan.
14520:       Resolutsionia, päätöstä ja pöytäkirjanotetta koskeva
14521: kohta ehdotetaan muutettavaksi Valiokunnan mietinnön
14522: mukaiseksi.
14523:       Valtakirjaa koskeva kohta B., jossa puhutaan kansa-
14524: koulunopettajan valtakirjan leimasta, ehdotetaan poistet-
14525: tavaksi samoinkuin Valiokunnan mietinnössäkin. Samalla
14526: poistuu tarpeettomana ylempänä oleva kirjain A.
14527:       4 §. Luovutuskirjaa koskeva säädös (5 :s kappale)
14528:  Dn selvennettävä Valiokunnan ehdottarualla tavalla.
14529:       Kappale: ,Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle,
14530: osuuskunnalle tai yhdistykselle, on luovutuskirja leimalla
14531: varustettava kaksinkertaiseen määrään", ehdotetaan pois-
14532: tettavaksi samoinkuin V aliakunnan mietinnössäkin.
14533:       Metsänhakkuukontrahdin leimavero ehdotetaan koro-
14534: tettavaksi Yz <J'o :sta · I <J'o :iin, samoinkuin V aliakunnan
14535: mietinnössäkin.
14536:        Perunkirjoituskirjaa ja testamenttia koskevat koh-
14537: dat Valiokunnan mietinnöstä ovat otettavat tähän § :ään,
14538:                       Vastalause II.                     29
14539: 
14540: koska luvatut annolliset esitykset jäämistäverosta eivät ole
14541: Eduskunnalle saapuneet.
14542:     Sen nojalla mitä näin on esitetty saan kunnioittaen
14543: ehdottaa,
14544: 
14545:                 että Eduskunta, edellyttäen leimasuostun-
14546:            nan vuonna I9IO tarpeelliseksi, päättäisi hy-
14547:            väksyä armollisessa esityksessä olevan ehdo-
14548:            tuksen asetttkseksi leimasuostunnasta siten muu-
14549:            tettuna kuin edellä olen ehdottanut.
14550: 
14551:      Ehdottamani muutokset eivät nähtävästi suuremmassa
14552: määrässä vaikuta toiseen tahi toiseen suuntaan armolli-
14553: sessa esityksessä tehtyihin laskelmiin, lukuunottamatta pe-
14554: runkirjoituskirjoista ja tes.tamenteista kertyviä maksuja,
14555: joista Eduskunta on laskenut v. 1909 saatavan 1,2oo,ooo
14556: markkaa, mikä määrä siis olisi lisättävä armollisessa esi-
14557: tyksessä nyt- arvioituun 2,8oo,ooo markkaan. Leimasuos~
14558: tunnan voidaan näin ollen arvioida v. 1910 tuottavan
14559: 4,ooo,ooo markkaa.
14560:      Siltä varalta, että edelläolevat ehdotukset saavuttavat
14561: Eduskunnan hyväksymisen, saan kunnioittaen ehdottaa,
14562: 
14563:                että Eduskunta arvioisi leimasuostunnasta
14564:            vuonna I9IO saatavan tulon 4,ooo,ooo markaksi.
14565: 
14566:      Helsingissä 28 p :nä lokakuuta 1909.
14567: 
14568:                                     Juhani Arajärvi.
14569:      Tähän yhtyvät:
14570: 
14571:       A. Osw. Kairamo.          Oskari Laine.
14572:                     F. 0. Rapola.
14573: 
14574:     Tähän vastalauseeseen yhdyn paitsi mikäli se koskee
14575: osakekirjain leimottamista. Katson, että osakekirjat, sa-
14576: 30       1909. II Vp. -    V. K. -    Eslt. N:o 9.
14577: 
14578: moin kuin muut yksityisten väliset asiakirjat, olisivat lei-
14579: malla varustettavat vain viranomaisille esitettäessä; mutta
14580: kun tällainen ehdotus, joka on yhdenmukainen sen kanssa
14581: mitä tätä nykyä on voimassa, nähtävästi ei tällä kertaa
14582: voi saavuttaa Eduskunnan hyväksymistä, kunnioittaen eh-
14583: dotan,
14584:                 että osakekirjat olisivat leimasta vapaat.
14585: 
14586:                                      Valde Hirvik:anta.
14587: 
14588: 
14589:       Ylläolevaan vastalauseeseen yhdymme siinä suhteessa
14590: että oikeuslaitoksiin jätettävien asiakirjain leimaaminen
14591: olisi tapahtuva armollisessa esityksessä ehdotetun järjes-
14592: telmän mukaisesti.
14593: 
14594:      Tekla Hultin.                   P. Ahmavaara.
14595:                       V&sttiause UI.                      31
14596: 
14597: 
14598: 
14599: 
14600:                             III.
14601: 
14602:      Leima-asetuksen 1 § :stä on valiokuf!nan enemmistö
14603: poistanut armollisessa esityksessä ehdotetun leimamaksun
14604: passista ulkopuolelle Suomea. Minkäänlaisia perusteluja
14605: ei mietinnössä kumminkaan esitetä poiston tueksi. Tämä
14606: vero kohtaa pääasiallisesti siirtolaisia, jotka ulkomailla
14607: ollessaan eivä:t useinkaan maksa mitään yhteiskunnallisia
14608: maksuja, ja sentähden en katso olevan syytä poistaa tuota
14609: perin vaatimatonta 1 markan leimamaksua passista.
14610:       Muiden tavarain, kuin vä:kijuomain, passitus samoin-
14611: kuin tullikamarin passi on myös mietinnössä poistettu lei-
14612: mamaksun alaisten toimituskirjain joukosta. Tätä on pe-
14613: rusteltu siten, että se ,rasittaa liiketoimintaa". Saman
14614: syyn voisi kumminkin esittää monta muutakin leimamak-
14615: sua vastaan.
14616:       Tullikamarin lasku on myös armollisessa esityksessä
14617: ehdotettu leimattavaksi. Tämänkin on valiokunta pois-
14618: tanut. Mietinnössä mainittu perustelu pitää kyllä useim-
14619: massa tapauksessa paikkansa, mutta mielestäni olisi tulli-
14620: alalla otettava ·vastaan pienetkin askeleet, joiden kautta
14621: Eduskunta pääsee, vaikka välillisestikin, asiaan vaiktttta-
14622: maan, sillä siten voisi vastaisuudessa toivoa päästävän esi-
14623: merkiksi juoma- ja ylellisyystavaroita leimamaksulla ve-
14624: rottamaan raskaammin kuin muita.
14625:       Annollisen esityksen 4 § :ssä on myös osakekirjat
14626:  asetettu leimaveron alaisiksi. Nekin on valiokunta pois-
14627: tanut, ,kun verotus kohtaisi taloudellista yritteliäisyyttä".
14628:  Asetukseen on kumminkin otettu useita muita verotus-
14629: 32       1909. II Vp. -   V. M. -- Esit. N:o 9.
14630: 
14631: esineitä, joiden leimaaminen myös kohtaa taloudellista
14632: yritteliäisyyttä. Kun osakekirjat edustavat koottua pää-
14633: omaa ja useinkin tuottavat kohtuuttomia korkoja, niin
14634: ovat ne mielestäni sopivia verotusesineitä.
14635:       Edellä olevan nojalla ehdotan,
14636: 
14637:                että Eduskunta asettaisi edellä mainitut
14638:           asiakirjat leimaveron alaisiksi armollisen esityk-
14639:           sen mukaisesti ja ottaisi tästä johtuvan muu-
14640:           toksen h;omioon leimasuostunnasta tulevaa tu-
14641:           loa arvosteltaessa.
14642: 
14643:      Helsingissä 28 p :nä lokakuuta 1909.
14644: 
14645:                                        Kyösti Kallio.
14646:                        Vastalause IV.                       33
14647: 
14648: 
14649: 
14650: 
14651:                              IV.
14652: 
14653:       Valtiovarainvaliokunta on päättänyt ottaa ehdotta-
14654: maansa leimasuostuntaa kosk·evaan asetuks·een perunkir-
14655: joituskirjain ja testamenttien leimaa koskevat nykyään
14656: voimassaolevat säännökset.
14657:        Niinkuin tunnettua, ei mainittuja säännöksiä ole
14658: otettu leimasuostuntaa koskevaan armolliseen esitykseen,
14659: kun ehdotus perinnön ja muun jäämistön verottamisesta
14660: aiotaan antaa Eduskunnalle erityis·enä esityksenä.
14661:        Edellä mainittua päätöstään perustelee V aliakunta
14662: sillä, että luvattua esitystä ei ole vielä Eduskunnalle annettu
14663: eikä Eduskunta missään tapauksessa enää ehtisi sitä käsi-
14664: tellä, ja että niin ollen sovelias veroesine tulisi vapaute-
14665: tuksi jo pannusta verosta.
14666:        Allekirjoittaneen mielestä ei mainittu Valiokunnan
14667: päätös ole sitovasti perusteltu, varsinkaan kun luvatun
14668: perintö-, lahja- ja testamenttiveroa koskevan esityksen saa-
14669: pumatta jäämisestä täytyy tehdä se johtopäätös, ettei tämä
14670: vero nykyään ole pakottavan tarpeen vaatima.
14671:        Siltä varalta että Eduskunta katsoisi leimasuostuntaa
14672: ylipäätään olevan edelleen suoritettava, pyydän kunnioit-
14673: taen ehdottaa,
14674:                 että Eduskunta hylkäisi V altiovarainvalio-
14675:             kunnan ehdottamat perunkirjoituskirjain ja tes-
14676:             tamenttien leimamaksut.
14677:      Helsingissä, lokakuun 28 p:nä 1909.
14678:                                             A. J. Bäck.
14679:      Tähän vastalauseeseen yhtyvät:
14680:       M. Holmberg.                      Arvid Neovius.
14681: 
14682:                                                               3
14683: 34       1909. II Vp. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                             V.
14689: 
14690:       Niinkuin V aliakunnan mietinnön 3 sivulla olevasta
14691: toisesta kappaleesta näkyy, ei Valiokunta ole ehdotta-
14692: maansa ,Asetukseen leimaverosta" ottanut leimasuostun-
14693: nasta nykyään voimassa olevan asetuksen 2-5 luvussa
14694: olevia säännöksiä, jotka koskevat leimain käyttämistä, lei-
14695: mamaksun suorituksen, leimapaperin ja leimamerkkien
14696: myynnin y. m. valvomista, seuraamusta ja edesvastausta
14697: eräistä puheena olevan asetuksen rikkomuksista sekä lail-
14698: lista tuomioistuinta leimaveroa koskevissa asioissa. Ai-
14699: noastaan tärkeimmät näistä säännöksistä on otettu V alia-
14700: kunnan ehdotukseen, kun Valiokunta on yhtynyt siihen
14701: käsitykseen, että ne määräykset, mitä näiden lisäksi mah-
14702: dollisesti on tarpeen, haitatta voidaan antaa hallinnol-
14703: lista tietä.
14704:       Allekirjoittanut on Valiokunnassa esittänyt sen mieli-
14705: piteen, että kaikki puheena olevat säännökset olisi, mikäli
14706: ei niitä tarpeettomina nimenomaan kumota, otettava ny-
14707: kyään voimassa olevasta asetuksesta uuteen asetukseen.
14708: Ensinkään katsomatta näiden säännösten suurempaan tai
14709: vähempään tärkeyteen ei minusta nimittäin nykyhetkellä
14710: näytä olevan syytä siirtää Eduskunnan myötävaikutuksella
14711: syntyneestä asetuksesta mitään osaa hallinnollisen lain-
14712: säädännön alalle. Sellainen siirtäminen osottaa nimittäin
14713: ainakin jonkun verran luottamusta Hallituksen aikomuk-
14714: seen lojaalisesti käyttää hallinnollista lainsäädäntöval-
14715:  taansa, mutta nykyinen aika ei ensinkään tue sellaista
14716:  edellytystä.
14717:                 Vastalause V.                     35
14718: 
14719: Esittämistäni syistä rohkenen ehdottaa,
14720: 
14721:           että Eduskunta palauttaisi tämän mietin-
14722:      nön V altiovarainvaliokuntaan siinä tarkoituk-
14723:      sessa että ehdotukseen asetukseksi leimasuos-
14724:      ttmnasta pannaan siitä pois jätetyt nykyään voi-
14725:      massa olevan vastaavan asetuksen järjestys-
14726:      määräykset lukunnottamatta niitä, mitkä Valio-
14727:      kunta katsoo pitävänsä ehdottaa kumottaviksi.
14728: 
14729: Helsingissä, lokakuun 28 p :nä 1909.
14730: 
14731:                                 Arvid Neovius.
14732: 
14733: Tähän vastalauseeseen yhdyn:
14734: 
14735:                                 M. Holmberg.
14736: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
14737:            1909. II Vp. -    S. V. M. -     Esit. N:o 9.
14738: 
14739: 
14740: 
14741: 
14742:                  S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N:o 9
14743:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee leimasuos-
14744:            tuntaa.
14745: 
14746:      Se armollinen esitys, joka näille valtiopäiville on lei-
14747: masuostunnasta annettu, eroaa olennaisilta kohdilta niistä
14748: säännöksistä, jotka tähän saakka ovat olleet mainitusta suos-
14749: tunnasta noudatettavina. Suuri valiokunta puolestaan on kat,-
14750: sonut olevan syytä puoltaa armollisen esityksen hyväksymis-
14751: tä pääasiallisesti niillä, osaksi tärkeillä muutoksilla, jotka
14752: Valtiovarainvaliokunta mietinnössään N:o 5 tästä asiasta
14753: on ehdottanut. Kuitenkin on Valiokunta, muodollisten kor-
14754: jausten ohella, päättänyt ehdottaa leimasuostuntaa koske-
14755: vaan asetusehdotukseen eräitä asiallisia muutoksia.
14756:      Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai
14757: miedompain väkijuomain, olisi asetusehdotuksen 1 §:ssä
14758: Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaan varustettava
14759: ainoastaan 2 markan leimalla. Suuri valiokunta puoles-
14760: taan ehdottaa tämän leimamaksun korotettavaksi 5 mark·
14761: kaan.
14762:       Niitä leimamaksuja, joita Valtiovarainvaliokunta 1 §:ssä
14763: otsakkeella »Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, on
14764: ehdottanut luvan myöntämisestä sirkus- y. m. näy-
14765: täntöjen ja huvitilaisuuksien toimeenpanemiseen mää-
14766: rättyä tai vapaaehtoista maksua vastaan, voidaan myöskin
14767: Suuren valiokunnan mielestä, positivinsoiton ja muun katu-
14768: soiton harjoittamisesta kannettavaksi ehdotettua maksua
14769: lukuunottamatta, melkoisesti korottaa, koska puheenalaiset
14770: tilaisuudet ovat sopivia verotettaviksi. Sitäpaitsi Valio-
14771: kunta epäselvyyden välttämiseksi on pitänyt tarpeellisena,
14772: 2          1909. II Vp. -   S. V. M. -   Esit. N:o 9.
14773: 
14774: että mallasjuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan an-
14775: tamisesta suoritettavaa leimamaksua koskevassa säännök-
14776: sessä nimenomaan mainitaan, että siinä tarkoitetaan ai-
14777: noastaan väkeviä mallasjuomia.
14778:        Toimituskirjan, jolla kansakoulunopettaja asetetaan
14779: virkaan, on Valtiovarainvaliokunta ehdottanut annettavaksi
14780:  leimaamatta. Suuri valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut
14781:  tällaiseen vapautukseen olevan riittävää syytä, koska lei-
14782: mavelvollisuus kohtaa useita muitakin virka- ja palvelus-
14783: miehiä, jotka palkkaetuihinsa nähden eivät ole parem-
14784: massa asemassa kuin kansakoulunopettajat. Tämän joh-
14785: dosta Suuri valiokunta ehdottaa asetukseen armollisesta
14786: esityksestä otettavaksi kansakoulunopettajia koskevan
14787: määräyksen.
14788:        Sillä asetusehdotuksen 4 §:n lopussa olevalla sään-
14789: nöksellä, että leimamaksusta ovat vapaat ne toimituskirjat,
14790: jotka annetaan lunastuksetta, on Valtiovarainvaliokunta,
14791: sen mukaan kuin Suuren valiokunnan tietoon on tullut,
14792: tarkoittanut etupäässä sitä, että toimituskirjat, jotka kos-
14793: kevat sääntöjen vahvistamista osuuskunnille ja yleishyö-
14794: dyllistä tarkoitusta varten perustetuille yhdistyksille, oli-
14795: sivat leimamaksusta vapaat. Mainittu säännös on kui-
14796: tenkin sen tähden, että esim. Senaatin toimitus-
14797: kirjoista ei suoriteta lunastusta vaan ainoastaan eräitä
14798: muita maksuja, epäselvä. Siitä syystä on Suuri valio-
14799: kunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa, että vastamainitut
14800: toimituskirjat nimenomaan mainitaan niiden joukossa,
14801: jotka ovat annettavat leimatta, samalla kuin 4 §:n viimei-
14802: nen momentti muutenkin selvennetään.
14803:        Sen johdosta, mitä yllä on esjjntuotu, Suuri valio-
14804: kunta kunnioittaen ehdottaa,
14805: 
14806:                  että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen leima-
14807:            suostunnasta ValtiO'l:arain'mlirJcunnan mietinnössä
14808:            K:o 5 olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muut-
14809:            taen sen allaolerat kohdat näin kuulu'l.iiksi:
14810:                              Leimasuostunta.                       3
14811: 
14812:                                    1 §.
14813: 
14814:       Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
14815:             dompain väkijuomain, 5 mk.
14816: 
14817: 
14818:       Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
14819:                         jolla määräajaksi myönnetään oikeus annis-
14820:                  kella tai vähittäin myydä väkevämpiä tai mie-
14821:                  dompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, jo-
14822:                  kaiselta myyntipaikalta, koko vuodelta tai vuoden
14823:                  osalta 500 mk.;
14824:                         jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään
14825:                  oikeus anniskella sellaisia juomia, 100 mk.;
14826:                         jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaa-
14827:                  ehtoista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-,
14828:                  varietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjottaa posi-
14829:                  tivinsoittoa tai muuta katusoittoa, pitää karu-
14830:                  sellia, näytellä vahakuvia, kinematografikuvia,
14831:                  eläinkokoelmia y. m.:
14832:                         a) jos lupa annetaan määräajaksi, kulta-
14833:                  kin kuukaudelta tai kuukauden osalta,
14834:                         sirkus- ja varieteenäytännäistä 500 mk.;
14835:                         muista yllämainituista näytännöistäjakaru-
14836:                  sellin pitämisestä 100 mk.;
14837:                         positivinsoitosta ja muun kat11soiton har-
14838:                  jottamisesta 3 mk.;
14839: ~.·                     b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näy'"
14840:                  tännöiksi, jokaisesta näytännöstä,
14841:                         sirkus- ja varieteenäytännäistä 50 mk.;
14842:                         muista yllämainituista näytännäistä 10 mk.
14843: 
14844:       Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimituskirja, jolla ase-
14845:            tetaan
14846:                         A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan
14847:                   virkaan, johon valtion viranomainen antaa valta-
14848:                   kirjan, virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta,
14849:                   vuokrarahoista ja pöytärahoista,
14850: 4          1909. II Vp. -    S. V. M. -   Esit. N:o 9.
14851: 
14852:                 kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000
14853:            markkaa, 2 prosenttia,
14854:                 kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat,
14855:            4 prosenttia.
14856: 
14857:        Jos viransaajalla ennen on virka, vähennetään siitä
14858: leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava, se
14859: leirnamaksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
14860: edellisestä virasta menevä.
14861:       Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman hake-
14862: musta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään uudelleen
14863: määrättäessä toimittamaan virkaa, joka asetusten mukai-
14864: sesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
14865:      Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
14866: seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
14867: ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suorite-
14868: taan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta alem-
14869: pana tässä pykälässa säädetään.
14870:       Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
14871: virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
14872: kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkkaedut
14873: tuomiokapitulin arvion mukaan.
14874:       B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia palk-
14875: kauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan palkkaedut las-
14876: ketaan vuotuisen 1·altioavun suuruisiksi ja kaupunkien kansa-
14877: koulunopettajien palkat yhtä suw·iksi kuin palkat vastaavista
14878: viroista maalla.
14879: 
14880: 
14881: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
14882:      Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain 5 mk.
14883:          arkilta,
14884:      hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
14885:      lääninhallituksien 1 mk. arkilta,
14886:      kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien sekä
14887:          maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. arkilta.
14888:                          Leimasuostunta.                       5
14889: 
14890:                               2 §.
14891: 
14892: 
14893:        Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi (poist.):
14894:       a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, leima-
14895: taan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1 markalla
14896: kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa; mutta
14897: jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole mainittu, lasketaan
14898: leimamaksun määrä niinkuin tuomari, testamentatun omai-
14899: suuden arvon mukaan, kohtuulliseksi näkee;
14900:       b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoikeus,
14901: vat·ustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan, leimalla
14902: 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta, onko vissi
14903: raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leimataan fideikomissi-
14904: kirja lähinnä edellisen a) kohdan mukaan.
14905:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
14906: relle, sisarpuolelle tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi
14907: sisarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kultakin täy-
14908: deltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
14909:        Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
14910: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai tai-
14911: teelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle sekä
14912: yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdistyksille,
14913: joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös kaikki muut
14914: testamentit, joilla annetaan omaisuutta, minkä arvo ei nouse
14915:  100 markkaan, ovat leimasta vapaat.
14916: 
14917: 
14918:                               3 §.
14919: 
14920: Valtion v i t' a no m a i se t virka-asioissa.
14921: 
14922: 
14923: 
14924:                               4 §.
14925:       Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
14926:       rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset;
14927: 6           1909. II Vp. -   S. V. M. -    Esit. N:o 9.
14928: 
14929:         oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
14930:         verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
14931:         asioissa, jotka koskevat Eduskunnan ja Kirkollis-
14932: kokouksen jäsenten valitsemista;
14933:        asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastu-
14934: vankokouksessa;
14935:        asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista os?tnskun-
14936: nille ,ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille yhdis-
14937: tyksille;
14938:         asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uudistalojen
14939: ja kruununtorppain perustamista sekä kaskimaiden hakat-
14940: tavaksi määräämistä; sekä
14941:        posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
14942:        Leimasta. vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka (poist)
14943: annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
14944: 
14945: 
14946: 
14947: 
14948:       Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
14949: 
14950: 
14951: 
14952: 
14953:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa 1909.
14954:       1909. II Vp. - Edusk. vast. -      Esitys N:o 9.
14955: 
14956: 
14957: 
14958: 
14959:                Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
14960:          Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen leima-
14961:          suostunnasta.
14962: 
14963: 
14964: 
14965: 
14966:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14967:               ja Suuriruhtinas l
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
14973: esityksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuk-
14974: sen asetukseksi leimasuostunnasta vuonna 1910.
14975: 2        1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 9.
14976: 
14977:       Sen johdosta että Eduskunta 1907 vuoden valtiopäi-
14978: villä oli anonut leimaverotuksen kehittämistä siihen suun-
14979: taan, että leima-asetus tulisi yksinkertaisemmaksi sekä vero
14980: tuottavammaksi, jos verotarve sitä vaatisi, kuin myös esi-
14981: tystä erityisestä perintö-, lahja- ja testamenttiveroa koske-
14982: vasta laista, asetti hallitus komitean, joka sittemmin antoi
14983: asiasta mietinnön ja ehdotuksen. Jotta leima-asetus voi-
14984: taisiin tehdä yksinkertaisemmaksi, ehdotti komitea, että
14985: leimamaksut, jotka tätä nykyä ovat suoritettavat sekä vi-
14986: ranomaisille annetuista asiakirjoista että viranomaisten toi-
14987: mituskirjoista, yhdistettäisiin kannettaviksi toimituskirjoja
14988: annettaessa. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan ole otettu huo-
14989: mioon armollista esitystä laadittaessa, vaan on esitys pu-
14990: heena olevassa suhteessa rakennettu samoille perustuksille
14991: kuin nykyinen leimasuostunta-asetus.
14992:        Eduskunta ei ole voinut pitää niitä muistutuksia,
14993: jotka esityksessä tehdään komitean ehdotusta vastaan, niin
14994: painavina, että niiden vuoksi olisi luovut.tava eduista, joita
14995: komitean puoltama järjestelmä tarjoaa.
14996:        Mitä ensinnäkin tulee siihen, että viranomaisille tuo-
14997: tujen asiakirjain vapauttaminen leimamaksusta aiheuttaisi
14998: tarpeettomien asiapaperien tuomista viranomaisille entistä
14999: enemmän, katsoo Eduskunta tässä suhteessa ehkä ilmene-
15000: vien haittojen joka tapauksessa merkitsevän vähemmän
15001: kuin sen mukavuuden ja helpotuksen, mikä tarkoitetusta
15002: muutoksesta asiallisille tulee asiain vireille panemisessa.
15003: Tärkeämmältä näyttää se huomautus, että jos toimituskir-
15004: jan leimamaksua, yhtä suuren verotulon saamiseksi, ko-
15005: rotettaisiin hakemuskirjoista suoritettavia maksuja vastaa-
15006: valla määrällä, asiallisilta tulisi yhdellä kertaa perittäväksi
15007: siksi tuntuva maksu, että sen suorittaminen vähempivarai-
15008: sille kävisi vaikeaksi. Mutta kun Eduskunta on katsonut
15009: toimituskirjoista suoritettavat maksut voitavan asettaa ko-
15010: mitean ehdottamia määriä melkoista pienemmiksi, jää pu-
15011: heena olevakin muistutus aiheettomaksi. Samoin on ainakin
15012: pääasiallisesti laita sen huomautuksen, että ne asialliset,
15013:                       Leimasuostunta.                     3
15014: 
15015: jotka ennen uuden asetuksen voimaan astumista ovat jät-
15016: täneet asiakirjansa leimattuina virastoihin, mutta saavat
15017: toimituskirjansa vasta asetuksen voimaan astumisen jälkeen,
15018: muutoksEin johdosta tulisivat suuremmilla leimamaksuilla
15019: rasitetuiksi.
15020:       Kun siis komitean ehdottaman järjestelmän edut
15021: Eduskunnan mielestä painavat enemmän kuin sen haitat,
15022: on Eduskunta sen mukaan muuttanut kysymykseen tulevat
15023: kohdat puheena olevassa asetusehdotuksessa. Myöskin on
15024: Eduskunta katsonut tarkoituksenmukaiseksi komitean teke-
15025: män ehdotuksen, että, niitä toimituskirjoja lukuunotta-
15026: matta, joista erikseen määrätään, ainoastaan senaatin, hovi-
15027: oikeuksien, lääninhallituksien, alioikeuksien ja maistraat-
15028: tien toimituskirjat olisivat leimaveron alaiset, mutta mui-
15029: den viranomaisten annettavat. toimituskirjat siitä vapaat.
15030: Kun näiden viimemainittujen viranomaisten toimitus-
15031: kirjoista kertyisi vain vähäpätöinen tulo, voidaan tämä
15032: muutos, jolla asetus saadaan melkoista yksinkertaisem-
15033: maksi, haitatta panna toimeen.
15034:       Mitä leimojen myynnin järjestämiseen tulee, katsoo
15035: Eduskunta olevan syytä tässä yhteydessä uudistaa Edus-
15036: kunnan jo 1907 vuoden valtiopäivillä esittämän lausun-
15037: non, että hallituksen tulisi ottaa harkittavakseen, voitai-
15038: siinko ja miten leimamerkkien ja leimapaperien myymi-
15039: nen ainakin siellä, missä yleisön mukavuuden kannalta
15040:  muunlainen myyntitapa ei ole välttämätön, ilman erityistä
15041: palkkiota antaa postilaitoksen, kruununnimismiesten ynnä
15042: muiden sellaisten valtion virkakuntien asiaksi, jotka muu-
15043: tenkin ovat yleisön kansE~a alinomaa tekemisissä ja joille
15044: myymisestä sen vuoksi johtuisi verrattain vähän lisä-
15045: vaivaa.
15046:       Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verot-
15047:  tamista koskevia määräyksiä ei armollisessa esityksessä
15048: ole, mutta ilmoitetaan erityisen perinnön verottamista
15049:  koskevan armollisen esityksen tulevan Eduskunnalle an-
15050: nettavaksi. Kun mainittua esitystä ei kuitenkaan ole an-
15051: nettu, on Eduskunta, jonka mielestä perinnön verottaminen
15052:          4        1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 9.
15053: 
15054:          on edelleenkin pysytettävä, vaikkapa nykyisessäkin muo-
15055:          dossa, esillä olevaan asetusehdotukseen ottanut perinnön
15056:          verottamista koskevat säännökset semmoisina kuin ne ovat
15057:          nykyisessä leima-asetuksessa.
15058: 
15059: 
15060: 
15061: 
15062:                  Niiden muutosten johdosta, jotka Eduskunta on kat-
15063:            sonut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, Edus-
15064:            kunta asetusehdotuksen yksityismääräyksiin nähden pyy-
15065:            tää mainita seuraavaa.
15066: 1 (1-3} §.        Diaritodistus ja notariaattitodistus ovat Eduskunnan
15067:            mielestä annettavat leimaamatta.
15068:                  Eläkekirjasta, jolla vakinainen eläke annetaan, on
15069:            näyttänyt kohtuulliselta kantaa 1 prosenttiin vuotuisesta
15070:            eläkemäärästä korotettu leimamaksu.
15071:                  Passista matkaa varten ulkopuolelle Suomea ei ole
15072:            katsottu olevan aihetta kantaa leimaveroa.
15073:                  Passituksesta on leimaveroa kannettava ainoastaan
15074:            silloin, kun passitus on annettu paloviinan tai muiden
15075:            väkijuomain kuljetusta varten, ja on Eduskunta korottanut
15076:            siitä suoritettavan leimamaksun 5 markkaan. Maksun kan-
15077:            taminen muiden tavarain passituksesta on tarpeetonta liike-
15078:            toiminnan rasittamista.
15079:                  Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönne-
15080:            tään oikeus anniskella tai vähittäin myydä väkijuomia tai
15081:            mallasjuomia, on Eduskunnan mielestä asetettava siksi
15082:            korkean leimaveron alaiseksi, että vero ehkäisevästi vai-
15083:            kuttaa tällaisen liikkeen pitämiseen. Eduskunta on sen
15084:            vuoksi korottanut leimamaksun 500 markaksi vuodelta tai
15085:            vuoden osalta, kun oikeus myönnetään määräajaksi, ja 100
15086:            markaksi, kun oikeus myönnetään määrätyksi tilaisuudeksi.
15087:            Sitäpaitsi Eduskunta epäselvyyden välttämiseksi on pitänyt
15088:            tarpeellisena, että mallasjuomien anniskelu- ja vähittäis-
15089:            myyntiluvan antamisesta suoritettavaa leimamaksua kos-
15090:            kevassa säännöksessä nimenomaan mainitaan, että siinä
15091:            tarkoitetaan ainoastaan väkeviä mallasjuomia.
15092:                         Leimasuostunta.                       5
15093: 
15094:       Niitä leimamaksuja, joita on ehdotettu luvan myön-
15095: tämisestä sirkus- y. m. näytäntöjen ja huvitilaisuuksien.
15096: toimeenpanemiseen määrättyä tai vapaaehtoista maksua
15097: vastaan, on myöskin, positivinsoiton ja muun katusoiton
15098: harjoittamisesta kannettavaksi ehdotettua maksua lukuun-
15099: ottamatta, katsottu voitavan melkoisesti korottaa, koska
15100: mainitut tilaisuudet ovat sopivia verotettaviksi. Toimitus-
15101: kirja, jolla myönnetään lupa varieteenäytäntöjen antami-
15102: seen, on näiden näytäntöjen laatuun katsoen asetettu sa-
15103: man maksun alaiseksi kuin sirkusnäytäntöjä koskeva
15104: lupakirja.
15105:       Tullikamarin lasku, jota nykyänsä ei leimalla vero-
15106: teta, on armollisessa esityksessä ehdotettu leimaveron alai-
15107: seksi. Tätä ehdotusta ei Eduskunta ole voinut hyväksyä,
15108: koska ehdotettu leimavero todellisuudessa olisi vain tullin
15109: korotus ja niin ollen tulisi koskemaan etupäässä yleisten
15110: kulutustavarain käyttäjiä.
15111:        Tullikamarin passi on Eduskunnan mielestä jätettävä
15112: leimamaksusta vapaaksi, koska tämä vero, mainittavaa
15113: tuloa tuottamatta, rasittaa liiketoimintaa.
15114:       Toimituskirjoista, joita ei 1 §:ssä ole erikseen mainittu,
15115: ovat, niinkuin jo on huomautettu, Eduskunnan mielestä
15116: leimaveron alaisina pysytettävät vain senaatin tai sen toi-
15117: mituskuntain, hovioikeuksien, lääninhallituksien, kihla-
15118: kunnan-, maanjako-ja raastuvanoikeuksien sekä maistraat-
15119: tien ja järjestysoikeuksien antamat. Kun tähän kuuluvat
15120: määräykset siten melkoisesti supistuvat, voidaan ne sopi-
15121: vasti yhdistää asetuksen 1 §:ään, missä tällä tavoin tulevat
15122: luetellaiksi kaikki viranomaisten toimituskirjat, joista leima-
15123: maksua kannetaan. Ne toimituskirjat, jotka edellämainit-
15124: tuj enkin viranomaisten antamina, poikkeuksena yleisestä
15125: säännöstä, ovat leimaamatta annettavat, ovat yhtenäisyyden
15126: saavuttamiseksi myös tässä pykälässä mainitut.
15127:       Jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakir-
15128: jasta on katsottu olevan annettava leimaveroa kanta-
15129: matta.
15130:       Kun viranomaisille annettavat pääkirjat ja liitteet
15131:            6        1909. II Vp. - Edusk. vast. -   Esitys N:o 9.
15132: 
15133:            tulevat leimasta vapaiksi, on armollisessa esityksessä ole-
15134:            van asetusehdotuksen 3 § poistettu.
15135: 2 (4) §.         Asetusehdotuksessa oleva säännös, jonka mukaan luo-
15136:            vutuskirja, jolla useampia kiinteistöjä on luovutettu, on lei-
15137:            malla varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta
15138:            ensi kerta haetaan, on selvennetty siten, että nimenomaan
15139:            mainitaan tarkoitettavan samalle vastaanottajalle tapahtu-
15140:            vaa luovutusta.
15141:                  Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, osuuskunnalle
15142:            tai yhdistykselle, ehdotetaan armollisessa esityksessä luovu-
15143:            tuskirja leimalla varustettavaksi kaksinkertaiseen määrään.
15144:            Kun ehdotettu korotus monesti tulisi kohtaamaan sellaista
15145:            yhtymää, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen hyödyn
15146:            hankkiminen osakkailleen taikka johon nähden korotus
15147:            muuten ei ole suotava, ja kun puheena olevia yhtymiä ei
15148:            käyne luokitteleminen selvästi toisistaan eroaviin ryhmiin
15149:            sen mukaan, onko korotus suotava vai ei, on Eduskunta
15150:            jättänyt mainitun ehdotuksen huomioon ottamatta.
15151:                  Nykyisessä leima-asetuksessa oleva säännös, että en-
15152:            nen tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
15153:            oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan
15154:            saannon todistamiseksi, on leimamaksuun nähden pidet-
15155:            tävä liitteen veroisena, on katsottu olevan edellensä
15156:            pysytettävän, ja on sen vuoksi 2 §:ään otettu säännös, että
15157:            luovutuskirja sellaisessa tapauksessa on oleva leirnasta
15158:            vapaa, niinkuin liitteet yleensä.
15159:                  Metsänhakkuukontrahti ehdotetaan armollisessa esityk-
15160:            sessä leimattavaksi 1/ 2 prosentin määrään hakkuuoikeu-
15161:            desta ja metsännautintaoikeudesta sovitun hinnan koko-
15162:            naissummasta. Eduskunta on korottanut tämän määrän
15163:            1 prosentiksi hinnan kokonaissummasta, sillä vero kohtaa
15164:            tässä erittäin soveliasta verotusesinettä. Jos hakkuuoikeu-
15165:            den vastike ei käy kontrahdista ilmi, on edellisen mukai-
15166:            sesti vero korotettava arrnollisessa esityksessä ehdotetusta
15167:            75 pennin määrästä hehtaarilta 1 markkaan 50 penniin
15168:            samalta alalta. Mitä tulee veron määräämiseen metsäalan
15169:            laajuuden mukaan, saatt.aa tosin tapahtua, että hehtaari-
15170:                         Leimasuostunta.                       7
15171: 
15172: määrä ei oikeudelle tuodusta hakkuukontrahdista ilmene.
15173: Siinä tapauksessa jää hehtaarimäärän arvioiminen oikeu-
15174: den tehtäväksi saatavissa olevan selvityksen pohjalla.
15175:        Perunlcitjoituskir}aa koskevat määräykset on aikai-
15176: semmin mainitusta syystä otettu 2 §:aän sisällykseltään
15177: sellaisina kuin ne ovat nykyisessä leima-asetuksessa.
15178:        Osaleekirjain asettamiseen leimaveron alaisiksi on
15179: Eduskunnan mielestä tätä nykyä sitä vähemmän aihetta,
15180: kun verotus tässä kohtaisi taloudellista yritteliäisyyttä.
15181: Eduskunta on sentähden asetusehdotuksesta jättänyt pois
15182: armollisen esityksen sitä koskevan säännöksen.
15183:        Testamenttia koskevat määräykset on, samoin kuin
15184: edellä perunkirjoituskirjaa koskevista sanottiin, tähän pykä-
15185: lään otettu sisällykseltään sellaisina kuin ne ovat nykyisessä
15186: leima-asetuksessa. Niissä tapauksissa, jolloin leimamaksu
15187: testamentista nykyisen asetuksen mukaan on 25 penniä,
15188: on testamentti Eduskunnan mielestä kuitenkin asetet-
15189: tava leimamaksusta vapaaksi, koska puolisolle tai rinta-
15190: perilliselle taikka yleishyödylliselle laitokselle testamentat-
15191: tua omaisuutta ei ole syytä panna erityisen testamenttiveron
15192: alaiseksi, enempää kuin aivan pientä omaisuutta, ja ovat
15193: tällaiset testamentit siis leimaamiseen nähden pidettävät
15194: liitteen veroisina.
15195:        Velkakir}a, joka konkurssin tai vuosihaaston valvon-
15196: nassa näytetään oikeudelle, on armollisen esityksen mukaan
15197: leimattava samoin kuin liite. Kun Eduskunta on päättä-
15198: nyt, että liite on oleva leimamaksusta vapaa, on sama
15199: määräys ulotettava myös velkakirjaan edellämainitussa
15200: tapauksessa.
15201:        Asetuksen 3 §:ssä luetellaan henkilöt ja laitokset, jotka   3 (5) §.
15202: ovat leimasuostunnan suorittamisesta vapaat. Niiden jou-
15203: kossa ei ole syytä mainita holhouslautakuntaa, joka saa toi-
15204: mituskirjat lunastuksetta, kun Eduskunta on asetusehdotuk-
15205: sen seuraavassa pykälässä py..'lyttänyt määräyksen, että toimi-
15206: tuskirjat, jotka lunastuksetta annetaan, ovat leimasta vapaat·
15207:      - Eduskunnan tekemät muutokset 4 §:ään aiheutuvat             4 (6) §.
15208: pääasiallisesti siitii: että viranomaiselle annetut hakemus-
15209:            8        1909. II Vp.- Edusk. vast. -    Esitys N:o 9.
15210: 
15211:             kirjat ovat leimasta vapaat. Eräät armollisessa esityksessä
15212:             tähän pykälään otetut toimituskirjat, jotka poikkeuksena
15213:             yleisestä säännöstä ovat leimamaksusta vapaat, on Edus-
15214:             kunta, niinkuin edellä on huomautettu, siirtänyt 1 §:ään.
15215:                     Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että toimituskir-
15216:             jat asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
15217:             kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
15218:             yhdistyksille, nimenomaan mainitaan niiden joukossa, jotka
15219:             ovat leimamaksusta vapaat.
15220:                     Kun palstatilan erottamista ja tilusvaihtoa koskevissa
15221:             asioissa toimituskirjat voimassa olevain säännösten mukaan
15222:             annetaan lunastuksetta, ovat ne jo sillä perusteella leima-
15223:             maksusta vapaat, joten on aiheetonpa 'niitä tässä pykälässä
15224:             erityisesti mainita.
15225:                     Armollisessa esityksessä tämän pykälän viimeisessä
15226:             momentissa oleva määräys, että leimasta vapaat ovat myös-
15227:             kin toimituskirjat, jotka lunastuksetta annetaan, on epä-
15228:             selvä, siihen nähden että esimerkiksi senaatin toimitus-
15229:             kirjoista ei suoriteta lunastusta vaan ainoastaan eräitä
15230:             muita maksuja, ja on Eduskunta sentähden selventänyt
15231:             sarrotun määräyksen.
15232: 5ja6(7-9)§.         Muutokset 5 ja 6 §:ään johtuvat siitä, että viranomai-
15233:             sille annetut hakemuskirjat ovat leimasta vapaat. Armol-
15234:             lisen esityksen 8 § jää samasta syystä kokonaan pois.
15235:   a (11) §.         Muutos 8 §:ään ja esityksen 13 §:n poistaminen aiheu-
15236:             tuvat siitä, että osakekirjat tulevat olemaan leimamaksusta
15237:             vapaat.
15238:                     Erinäisten pykäläin järjestysnumerot ovat asetuseh-
15239:              dotuksessa muutetut edellä esitettyjen muutosten mukai-
15240:              sesti.
15241: 
15242:                 Tulon leimasuostunnasta, joka vuonna 1908 on nous-
15243:            sut tasaluvuin 2,787,000 markkaan, Eduskunta vuodeksi
15244:            1909 laski 3,000,000 markaksi, mistä määrästä arviolta
15245:            1,200,000 markkaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja
15246:            testamenteista. Tulo vuonna 1910 ()n armollisessa esityk-
15247:            sessä arvioitu 2,800,000 markaksi, mihin määrään ei si-
15248:                       Leimasuostunta.                      9
15249: 
15250: sälly leimamaksuja perunkirjoituskirjoista eikä testamen-
15251: teista. Mainitusta tulosta on 710,000 markkaa laskettu
15252: kertyvän toimituskirjoista, 210,000 markkaa hakemuskir-
15253: joista ja 1,880,000 markkaa yksityisten välikirjoista.
15254: Eduskunnan tekemäin muutosten johdosta vähenee toimi-
15255: tuskirjoista kertyvä tulo arviolta 290,000 markkaa ja ha-
15256: kemuskirjoista kertyvä tulo jää kokonaan pois. Yksityis-
15257: ten välikirjoista kertyvää tuloa Eduskunnan tekemät
15258: muutokset toisaalta vähentävät noin 450,000 markkaa,
15259: toisaalta lisäävät perunkirjoituskirjoista ja testamenteista
15260: suoritettavien maksujen määrällä. Eduskunta on varovai-
15261: suuden vuoksi arvioinut viimeksi mainitun määrän vain
15262: 1,150,000 markaksi, ja on siis tulo leimasuostunnasta
15263: vuonna 1910 arvioitu kaikkiaan 3,000,000 markaksi.
15264: 
15265: 
15266:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
15267: alamaisuudessa ilmoittaa,
15268: 
15269:                   että Eduskunta on päättänyt hyväksyä armol-
15270:            lisessa esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi
15271:            leimasuostunnasta näin kuuluvana:
15272: 10       1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 9.
15273: 
15274: 
15275: 
15276: 
15277:                  Asetus leimasuostunnasta.
15278:                            I LUKU.
15279: 
15280:      LeimasuostunDan suorittamisvelvollisuudesta ja maksu-
15281:                          perusteista.
15282:                            1 §.
15283:      Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
15284: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
15285: 
15286: Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
15287:             1) jolla nimi tai arvo, todellisen Yiran sitä seu-
15288:       raamatta, annetaan:
15289:             a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai
15290:       sellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
15291:       antaa valtakirjan, kun arvonimi on
15292: 
15293:                   2 arvoluokassa, 600 mk.
15294:                   3               500
15295:                   4               400
15296:                   5               325
15297:                   6               250
15298:                   7               200 ·»
15299:                   8               175
15300:                   9               100
15301:                  10                70
15302:                  11                60
15303:                  12                45
15304:                      leimasuostunta.                    11
15305: 
15306:                13 arvoluokalilsa, 35 mk.
15307:                14                 25 >
15308:          rovastin ja sotarovastin arvo 180 mk.
15309:          nimipastorin arvo               30
15310:          muu arvojärjestyksessä mai-
15311:            nitsematon arvonimi           15
15312: 
15313:           b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
15314:     kohdassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään
15315:     siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
15316:           2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk., va-
15317:     paaherran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
15318:           3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
15319:     Suomen ritarihuoneeseen:
15320:           muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 mk.,
15321:           muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk.,
15322:           muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk.,
15323:           ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
15324:     sukuun 800 mk.;
15325:           4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muu-
15326:     tos 150 mk.
15327: 
15328: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va-
15329:      roista annetaan :
15330:            1) vakinaisena eläkkeenä, 1 prosentti sen vuo-
15331:      t•isesta määrästä;
15332:            2) ylimääräisenä eläkkeenä:
15333:            kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5
15334:      prosenttia sen määrästä,
15335:            kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 mar-
15336:      kasta ja 10 prosenttia eläkkeen muusta osasta.
15337:            Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on
15338:      eläkekirja leimaverosta vapaa.
15339: 
15340: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
15341:       apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mk.,
15342:       maaseudulla 50 mk.
15343:     12     1909. II. Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 9.
15344: 
15345:               Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja
15346:          on varustettava, säädetään 2 §:ssä.
15347: 
15348:     Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
15349: 
15350:     Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
15351:          sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
15352:          kun lahjan arvo o;n 500 markkaa suurempi, 5 pro-
15353:          senttia lahjan arvosta.
15354: 
15355:     Lepoajankirja 10 mk.
15356: 
15357:     Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, laivasta
15358:         ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mainitusta
15359:         omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon mitä
15360:         2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
15361: 
15362:     Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
15363: .        dompain väkijuomain, 5 mk.
15364: 
15365:     Patenttikirja 20 mk.
15366: 
15367:     Resohttsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
15368:                jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
15369:          tai vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väki-
15370:          juomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myynti-
15371:          paikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta 500 mk.;
15372:                jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oi-
15373:          keus anniskella sellaisia juomia, 100 mk.;
15374:                jolla myönnet'ään lupa määrättyä tai vapaaeh-
15375:          toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, va·
15376:          rietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjottaa positivin-
15377:          soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
15378:          tellä vahakuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia
15379:          y. m.:
15380:                a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
15381:          kaudelta tai kuukauden osalta,
15382:                        Leimasuostunta.                     13
15383: 
15384:            sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 mk.;
15385:            muista yllämainituista näytännöistä ja karusellin
15386:      pitämisestä 100 mk.;
15387:            positivinsoitosta ja muun katusoiton harjotta-
15388:      niisesta 3 mk.;
15389:            b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytän-
15390:      nöiksi, jokaisesta näytännöstä,
15391:            sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 mk.;
15392:            muista yllämainituista näytännöistä 10 mk.
15393: 
15394: Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimituskirja, jolla ase-
15395:      tetaan
15396:            A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
15397:      kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan,
15398:      virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrara-
15399:      hoista ja pöytärahoista,
15400:            kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
15401:      kaa, 2 prosenttia,
15402:            kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
15403:      senttia.
15404:            Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään
15405:      siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
15406:      ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
15407:      kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
15408:            Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
15409:      hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
15410:      uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
15411:      tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
15412:            Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
15413:      tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
15414:      säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
15415:      etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
15416:      mituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
15417:            Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
15418:      nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
15419:      ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
15420:      tijain palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
15421: 14       1909. II Vp. - Edusk. vast. -    Esitys N:o 9.
15422: 
15423:            B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
15424:      palkkauksesta, jolloin rnaalaiskansakoulunopettajan
15425:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
15426:      ja kaupunkien kansakoulunopflttajien palkat yhtä suu-
15427:      riksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
15428: 
15429: Valtauskirja 20 mk.
15430: Muut toimituskir;jat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
15431:             Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain 5
15432:      mk. arkilta,
15433:             hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
15434:             lääninhallituksien 1 mk. arkilta,
15435:             kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
15436:      sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. ar-
15437:      kilta.
15438:             Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, jäl-
15439:      jennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta,
15440:      määräy~kirja yhden viikon tai lyhyemmäksi ajaksi
15441:      hoitamaan virkaa tai toimitusta, notariaattitodistus,
15442:      passi matkaa varten ulkopuolelle Suomea, vastuu-
15443:      vaadintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta
15444:      an:rietaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoi-
15445:      tetaan viranomaiselle annetulle asiakirjalle.
15446: 
15447:                               2 §.
15448:     . Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakir-
15449: jat on varustettava leimalla seuraavin määrin:
15450: 
15451: Kauppakit:ja, lahjakir;ja, vaihtokitja taikka muu hwvutuskirja
15452:      kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta haetaan,
15453:            jos omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000 mark-
15454:      kaa, 1 / 2 prosenttia omaisuuden arvosta;
15455:            jos omaisuuden arvo on 10,000 markkaa suu-
15456:      rempi, 1 prosentti omaisuuden arvosta.
15457:            Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
15458:      kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se lei-
15459:                       Leimasuostunta.                    15
15460: 
15461:     maila varustettava täyteen määrään, kun lainhuuda-
15462:     tusta ensi kerran haetaan.
15463:           Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
15464:     manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
15465:     se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
15466:     vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
15467:     omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
15468:     neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
15469:     tetaan.
15470:           Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
15471:     on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
15472:     kirja leimalla varustettava viranomaisen arvion mu-
15473:     kaan.
15474:           Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
15475:     ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
15476:     omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
15477:     seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen
15478:     tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
15479:     oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
15480:     tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
15481: 
15482: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
15483:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
15484:      desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosent.ti.
15485:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
15486:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
15487:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
15488:      myönnetty, 1 markan 50 pennin määrään.
15489: 
15490: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
15491:            a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen
15492:      puolisoa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
15493:      markan määrältä:
15494:      l:ksi 2/ 10 °/0 säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
15495:            kaan;
15496:      2:ksi 3/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 10,000
15497:            markkaa, mutta ei nouse 20:000 markkaan;
15498: 16      1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 9.
15499: 
15500:      3:ksi     10 °/ 0 säästöstä, kun se on vähintään 20,000
15501:              4/
15502: 
15503:            markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
15504:      4:ksi 5/ 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 30,000
15505:            markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
15506:      5:ksi 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
15507:            markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
15508:      6:ksi 7 / 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 50,000
15509:            markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
15510:      7:ksi 8 / 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 65,000
15511:            markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
15512:      S:ksi 1 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 80,000
15513:            markkaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
15514:      9:ksi 1 2/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 100,000
15515:            markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
15516:      lO:ksi 1 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
15517:            markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
15518:      ll:ksi 1 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
15519:            markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
15520:      12:ksi 2 1/ 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 250,000
15521:            markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
15522:      13:ksi 2 4/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 300,000
15523:            markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
15524:      14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
15525:            markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
15526:      15:ksi 3 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 400,000
15527:            markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
15528:      16:ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintaän 450,000
15529:            markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
15530:      17:ksi 3 6/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 500,000
15531:            markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
15532:      18:ksi 39/ 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 550,000
15533:            markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
15534:      19:ksi 42/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 600,000
15535:            markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
15536:      20:ksi 45/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
15537:            markkaa, mutta ei nouse 700,CYJO markkaan;
15538:                   Leimasuostunta.                       17
15539: 
15540: 21:ksi 48/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 700,000
15541:       markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
15542: 22:ksi 51 / 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 750,000
15543:       markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
15544: 23:ksi 54/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 800,000
15545:       markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
15546: 24:ksi 57/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 850,000
15547:       markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
15548: 25:ksi 6 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 900,000
15549:       markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
15550: 26:ksi 6 3/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 950,000
15551:       markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
15552: 27:ksi 6 6/ 10 Ofo säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
15553:       kaan tai enempään.
15554: 
15555:     Maksu on niinmuodoin kultakin täydeltä 100
15556: markalta säästöstä:
15557: 
15558:             1:ssä luokassa Smk. -:20
15559:            2:ssa                -: 30
15560:             3:ssa    ))         -:40
15561:            4:ssä                -:50
15562:            5:ssä                -:60
15563:            6:ssa                -:70
15564:            7:ssä     ))         -:80
15565:            8:ssa                 1:-
15566:            9:ssä                 1: 20
15567:           lO:ssä                 1: 50
15568:           ll:ssä                 1:80
15569:           12:ssa             ))  2: 10
15570:           13:ssa                 2:40
15571:           14:ssä                 2: 70
15572:           15:ssä             ))  3:-
15573:           16:ssa                 3: 30
15574:           17:ssä                 3: 60
15575:           18:ssa            »    3: 90
15576:           19:ssä            »    4: 20
15577:                                                     2
15578: 18      1909. II Vp. - ·Edusk. vast. -   Esitys N:o 9.
15579: 
15580:                20:ssä luokassa Smk.      4: 50
15581:                21:ssä                    4: 80
15582:                22:ssa                    5: 10
15583:                23:ssa;                   5: 40
15584:                24:ssä                    5: 70
15585:                25:ssä                    6:-
15586:                26:ssa                    6: 30
15587:                27:ssä                    6: 60
15588: 
15589:            b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puo-
15590:      liso, siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta peril-
15591:      listä vai ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa
15592:      mainitusta määrästä;
15593:            c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen
15594:      puolisoa, eikä rintaperiJlistä, vaan isä, äiti, veli, veli-
15595:      puoli, sisar, sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren
15596:      tahi sisarpuolen jälkeinen, taksassa mainittu määrä
15597:      lisättynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kau-
15598:      kaisempia tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisät-
15599:      tynä 300 prosentilla.
15600:            Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädet-
15601:      tyyn määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen
15602:      kirjaa, joka on asianomaiseen oikeuteen jätettävä, ja
15603:      pitää toiseen kappaleeseen, joka kuolinpesän osak-
15604:      kaille annetaan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä,
15605:      että asianomaisesti leimattu kappale on oikeuteen
15606:      annettu.
15607:            Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sinetillä
15608:      suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toi-
15609:      mitusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu
15610:      säädettyyn määrään.
15611:            Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
15612:      mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
15613:      annetaan oikeuteen.
15614:            Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
15615:      keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
15616:      on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
15617:                          Leimasuostunta.                      19
15618: 
15619:        joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee
15620:        näiden perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimi-
15621:        tettu, kun. ne jätetään sen paikkakunnan oikeuteen,
15622:        jossa vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
15623:              Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
15624:        rinnönjättäjältä. on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
15625:        on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
15626: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun kruu-
15627:        nuntilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruunun-
15628:        virkatalon, kun siirtokirja viranomaisellesiirron vah-
15629:        vistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
15630: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
15631:              a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus,
15632:        leimataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu,
15633:        1 markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
15634:        den arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi ar-
15635:        voa ole mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niin-
15636:        kuin tuomari, testameil.tatun omaisuuden arvon mu-
15637:        kaan, kohtuulliseksi näkee;
15638:              b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
15639:        keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
15640:        leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
15641:        onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
15642:        taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan
15643:      . mukaan.
15644:              Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle,
15645:        sisarelle, sisarpuolelle tahi veljen, velipuolen, sisaren
15646:        tahi sisarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kul-
15647:        takin täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
15648:              Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, ope-
15649:        tuslaitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen
15650:        tai taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslai-
15651:        tokselle. sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille
15652:        taikka yhdistyksille, joilla on yleishyödyllinen tar-
15653:        koitus, niin myös kaikki. muut testamentit, joilla
15654:        annetaan omaisuutta, minkä arvo ei nouse 100 mark-
15655:        kaan, ovat leimasta vapaat.
15656: 20      1909. II Vp. - Edusk. vast. -   Esitys N:o 9.
15657: 
15658: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
15659:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
15660:      selle tuodaan, 1 / 5 prosenttia siitä pääomasta, josta
15661:      kiinnitystä tai maksua haetaan.
15662:            Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
15663:      diste kiinnityksen tai maksunsaamista varten uudelleen
15664:      tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan
15665:      mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta ai-
15666:      kaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
15667:            Velkakirja, joka konkurssin tahi vuosihaaston
15668:      valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
15669: 
15670: 
15671:                              3 §.
15672:       Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
15673: Kruumu.
15674: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
15675:       1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
15676: vapaat:
15677: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnollinen
15678:       yhdysk~tnta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiinteätä
15679:       omaisuutta koskevissa asioissa.
15680: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
15681:       mukaisesti todistettu.
15682: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen, asioissa, jotka
15683:       käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta kos-
15684:       kevia kansainvälisiä sopimuksia.
15685: 
15686:                              4 §.
15687:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
15688:      rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset;
15689:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
15690:      verotusta ja taksoitusta koskevissa valitu::msioissa;
15691:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkollis-
15692: kokouksen jäsenten valitsemista;
15693:      asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastu-
15694: vankokouksessa;
15695:                        Leimasuostunta.                       21
15696: 
15697:      asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
15698: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
15699: yhdistyksille;
15700:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalo-
15701: jen ja kruununtorppain perustamista sekä kaskimaiden
15702: hakattavaksi määräämistä; sekä
15703:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
15704:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka an-
15705: netaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
15706: 
15707:                             5 §.
15708:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
15709: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
15710: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
15711: 
15712: 
15713:                          ll LUKU.
15714:    Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
15715:                         valvomisesta.
15716:                             6 §.
15717:       Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
15718: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
15719: tettakoon leimamerkillä.
15720:       Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
15721: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suo-
15722: rittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
15723: 
15724:                             7 §.
15725:       Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaa-
15726: misen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti alle-
15727: kirjoittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
15728: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain
15729: leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimitus-
15730: kirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmen-
15731: neta, se joka sen on antanut.
15732: :22         1909. II Vp. -r Eduskr-vast~ .:-.. Esitys N:o 9.
15733: 
15734:                               8 §.
15735:       · KU:l1 yksityinen· asiakirja virarwtnaiselle esitettäessä
15736: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
15737: kirj·an' vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorlttamis-
15738: v~lvollisuus asianmukaisesti' täytetään.
15739: 
15740: 
15741: 
15742:                              III LUKU.
15743: 
15744:                          Erinäisiä säännöksiä.
15745: 
15746:                                  9·§.
15747: i ; • Virkainiehen: päät0ks8Stä~ j ok~ ~oS)r_·ee 'aSiåki'rja.h lei-
15748:         ,
15749: 
15750: 
15751: 
15752: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sill~ Viranomai-
15753: selle, jonka alainen virkamies on.
15754: 
15755:                                  10 §.
15756:    '; :' Iueimapaperista,. joka viranomaisen Juona erhehiirjoit-
15757: tamisesta tai muuten pilaWl~u,u, taikka allekirjoitetusta ja
15758: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
15759: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
15760: suoritettakoon.leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
15761: leimamerkit lä,än~nhallitukseen lähetetään.
15762: 
15763:                                  H.§.
15764:       Jos. •yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
15765: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän ereh-
15766: dyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun
15767: sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty
15768: on, haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä; joka
15769: pä~ttää, onkq se takaisin suoritettava .
15770: 
15771: 
15772:                            . 12.§.
15773:      Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
15774: vastaan, joka •on asetettu Suomen' Pankille, Suomen valtio-
15775: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
15776:                         Leimasuostunta.                      23
15777: 
15778: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainan-
15779: hakijana oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuk-
15780: sen nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu
15781: takaisin.
15782:                             13 §.
15783:       Leimojen arvot ja muodon määrää Keisarillisen Suo-
15784: men Senaatin Talousosasto, joka myös antaa ohjeita, miten
15785: leimoja on mitättömäksi tehtävä, sekä päättää, miten lei-
15786: mojen myynti ja myynnin valvominen on järjestettävä.
15787: 
15788:                             14 §.
15789:        Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tai tili jää teke-
15790: mättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etuoikeus
15791: tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin kruunun veron-
15792: kantomiehen omaisuuteen yleensä.
15793: 
15794:                            15 §.
15795:     Tä!lla asetus on vohna.ssa 1 päivästä tåinniikuuta 1910
15796: saman vuoden loppuun.
15797: 
15798:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15799: 
15800:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
15801: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
15802:                                          1909. Toiset valtiopäivät.    N:o 10.
15803: 
15804: 
15805: 
15806: 
15807:                                                 Keisarillisen Majesteetin Armollinen esi-
15808:                                          tys Suomen Eduskunnalle erityisistä muutok-
15809:                                          sista Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle,
15810:                                          6 p:nä jbulukuuta 1869 annettuun Kirkko-
15811:                                          lakiiii.t
15812: 
15813:          Turun kaupungissa marras- Ja joulukuussa 1908
15814:  koossa cil1ut kuudes yleinen kirkolliskokous on voimassa-
15815:  'olevan Kirkkolain 14 ja 455 '§:n säätämässä järjestyksessä.
15816:  tapahtuneen aiotteen ja valmistelun jälkeen hyväksynyt,
15817:   eräitä muutoksia mainittuun lakiin sekä alistanut ne vii-
15818:   meksimainitussa pykälässä olevan säännöksen mukaan Kei-
15819: ·sarilliseri' Ma'Jesteetiii jli.· maaii Eduskunnan tutkittaviksi
15820: ·ja· hJVäksyttäViksi.
15821:          Nämä inu'utosehdotukset on Keisarillinen Majesteettii
15822:  täten t8;htomi't >Kirkkoläfri 455 §:ssä 'olevan säännöksen
15823:  mUkaan jättää Eduskunnan hyväksyttäviksi, ja annetaan
15824:   siinä suhteess'a lyhyt selonteko kirkDlliskokouksissa kuta-:.
15825: 'kin :riiuutoseliliotUstå 'Viitterf esiintuoduista perusteluista.
15826:   1
15827:     '   }: · VäkirikKaissa ja laaja-alaisissa seurakunnissa eivät
15828: 
15829:   seurakuntien kirkot ole voineet riittävästi täyttää seurakun-
15830:  tati!.lstån · · 'kokoushu6ne-tarv43tta jumalanpalvelusten ja' ·har-
15831: .t'lib.shefkien ,; prtil.mistä 'ii'arten, köskäpa kirkkoja on lii1:1.n
15832:   v'ä.h~h 1tahi ne: 6Va.t' kovin €itäällä. seurakuntien:. eri osista~
15833: ·~ätnän; 1puU:tteen' 'po'istamiselrsi 'on fuvettu rakentamåan
15834:  ~o'i:ish-doneHä; joi~sa 1::Tuinå;l!m sanaa julistetaan,' mutila.
15835: 1 '-.~ ';,..0.""-1~: ·\.!: .-   ~:: ..
15836:     2                      N:o 10
15837: 
15838: Herran ehtoollista niissä ei ole yleiseen vietetty. Kun
15839: kuitenkin on tullut tuntuvaksi tarve saada nauttia Herran
15840: ehtoollistakin niissä jumalanpalveluksissa, joita rukoushuo-
15841: neissa pidetään, kun tämä tarve erittäinkin on tuntuva
15842: laajoissa maaseurakunnissa, joissa pitkien matkojen takia
15843: seurakuntalaisten on usein vaikeata, jopa mahdotontakin
15844: saapua yhteiseen jumalanpalvelukseen kirkkoon, on kir-
15845: kolliskokous tahtonut lisätä Kirkkolain 59 §:ään toisen
15846: momentin, josta kävisi selville, että tuomiokapituli saa
15847: erinäisissä tapauksissa antaa luvan jakaa Herran ehtool-
15848: lista rukoushuoneissakin. Mahdollisten väärinkäytöksien
15849: estämiseksi on Kirkolliskokous kuitenkin katsonut tarpeel-
15850: liseksi ottaa pykälän kolmanneksi momentiksi säännöksen,
15851: että tuomiokapitulille jätetään valta tarpeen vaatiessa pe-
15852: ruuttaa tämä lupa.
15853: 
15854: 
15855: 
15856:       II. Kysymys Kirkkolain 73 §:n b) kohdan muutta-
15857: misesta siihen suuntaan, että Herran ehtoollisella käymi-
15858: nen ei olisi ehtona avioliittoon menemiselle, on ollut esillä
15859: vuosina 1893, 1898 ja 1903 pidetyissä kirkolliskokouksissa
15860: ja johti kirkkolain muutoksen ehdottamiseen viime vuonna
15861: pidetyn kuudennen kirkolliskokouksen puolelta.
15862:       Evankelis-luterilaisen tunnustuksen mukaan on jä-
15863: tettävä kunkin seurakunnan jäsenen itsensä koettelemi-
15864: sen varaan Herran ehtoollisella käyminen, johon kirkon
15865: puolelta on kyllä sen jäseniä neuvottava ja kehotettava,
15866: vaan ei ketään mitenkään pakotettava. Kun kuitenkin pu-
15867: heena-olevassa lainpaikassa Herran ehtoollisella käyminen
15868: tehdään avioliittoon menemisen ehdoksi siten, ettei avio-
15869: kuulutusta eikä siis, kun tämä on vihkimisen välttämätön
15870: ehto, vihkimistäkään myönnetä sille, joka ei ole päässyt
15871:                             N:o 10                         3
15872: 
15873: osalliseksi Herran ehtoollisesta, sekä siten saatetaan sel-
15874: lainen avioliittoon aikova, joka muuten oman koettelemuk-
15875: sensa mukaan ei katso voivansa siunauksekseen Herran
15876: ehtoolliselle mennä, kehotetuksi, jopa pakotetuksikin sinne
15877: menemään, saavuttaaksensa tuon useinmainitun oikeuden
15878: mennä avioliittoon, ei tällaista säännöstä ole katsottu kir-
15879: kolla olevan oikeutta pysyttää.
15880:       Kirkolliskokous ei ole kuitenkaan tahtonut poistamalla
15881: Kirkkolain 73 §:n koko b) kohtaa jättää aukkoa kirkon
15882: tähänastisen järjestyksen ja elämänkatsomuksen kokonai-
15883: suuteen. Kirkon täytyy näet jäseniltänsä epäilemättä vaa-
15884: tia, että heidän avioliittonsa, perheelämänsä ja lastensa
15885: kasvatus on kristinuskon periaatteiden kannattama. Tämä,
15886: on yksistään saavutettavissa Jumalan sanaan perustetun
15887: opetuksen ja kasvatuksen kautta, josta kirkon piirissa avio-
15888: liittoon aikovien täytyy tulla osallisiksi. Sentähden on
15889: puheenaolevassa 73 §:n b) kohdassa pysytetty säännös
15890: rippikoulunkäynti-velvollisuudesta.
15891: 
15892: 
15893:        ID. Siihen nähden ettei kirkon, ruumista haudat-
15894: taessa, tule missään muodossa lausua tuomiota vainajasta,
15895: on Kirkolliskokous päättänyt ehdottaa poistettavaksi Kirk-
15896: kolaista 88 §:n, joka sisältää säännöksiä n. s. hiljaisesta ruu-
15897: miinsiunaamisesta, ja sen johdosta muutettavaksi saman
15898: lain 82, 83 ja 84 §:n.
15899:        Jos tämä ehdotus hyväksytään, tulee siitä annettavan
15900: Armollisen Asetuksen johdantoon otettavaksi huomautus.
15901: siitä, että Kirkkolain 88 § on kumottu.
15902: 
15903: 
15904:      IV. Kirkolliskokous on katsonut että sitä viivytystär
15905: minkä se Kirkkolain 418 §:ssä oleva määräys, että tuomio-
15906: kapitulin päätöksestä muutosta hakevan tulee kuudessa-
15907:       4                     N:o 10
15908: 
15909: kymment;ssä, P,~ivässä valitusajan loppumisenjälkeen jättää
15910: tuomiokapit~_Jiin, tod~stus siitä että valitus todella on tehty,
15911: aiheuttaa ~si~n. ratkaisuss~·, eivät mitkään käytännölliset
15912: ~s;yt. tee tarpe~lljseksija Sml ajan lyhentäminen ei tuota
15913: J;Vitää~. vaikeuksi~~ Siihen näh4en ja kun tämän ajan iy-
15914: hentämisen kautt~ saataisiin ~uotavaa, suurempaa jout,ui-
15915: Sl1utta asiain käsittelyssä ja _ratkaisqssa on Kirkolliskokous
15916: päättänyt lyhentää tämän aJan kolmeksikymmeneksi päi-
15917: väksi. ,Muutoksen kautta saavutettaisiin myöskin yhden-
15918: mukaisT,ms Kirkkolain 417 §:ssä säädetyn samallaisen määrä-
15919:  ~.
15920: 
15921: 
15922: 
15923: ajan kanssa.
15924: 
15925: 
15926: 
15927:         Näitä ehdotuksia käs~teltä,essä on huomioonotettava,
15928: 13Ftä . eri ehqotuks~t ovat riipl!umattomat toisistaan, joten
15929: yhden hyväksyminen tai hylkääminen ei vaikuta toisiin.
15930:                                                N:o 10
15931: 
15932: 
15933: 
15934: 
15935:                                    I. Ehdotus Suomen evankelis-luterilai-
15936:                               selle kirkolle annetun Kirkkolain 59 §:n
15937:                               muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
15938: 
15939:                                                59 §.
15940: 
15941:        Herran pyhää ehtoollista on yleise~sä, jumalanpalve-
15942: 1uksessa sunnuntai- ja 'juhlapäivinä jaettava, niin usein
15943: :kuin jotkut Herran ehtoollisella käymään esteettömät seu-
15944:  rakunnl1!J?. jäsenet ovat ilmoittaneet haluavansa tulla siitä
15945:  osallisiksi.
15946:        Seurakunnan, yhdistyksen tai yksityisen omistamassa
15947:  j~ tarkoitukseensa vihityssä rukous- eli saarnahuoneessa
15948: . . • . -~ l ' j ~ l\       '\ :    .   .' 1            • •   •   '   •   l
15949: 
15950: 
15951:  ol~q9??1 jos tuQmiokapituli siihen suostuu, lupa Herran
15952:  ehtoollista ]akaa.
15953:        Tuomiokapitulin vallassa olkoon tarpeen vaatiessa .
15954:  tämä lupa peruuttaa.
15955: 
15956: 
15957: 
15958:                                   II. Ehdotus Suomen evankelis-luterilai-
15959:                              selle kirkolle annetun Kirkkolain 73 §:n
15960:                              muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
15961: 
15962:                    \    .
15963:        Aviokuulutuksen. antikoon sen seurakunnan kirkko-
15964:  herra, jossa morsian on kirkm1.kirjoissa.
15965:        Kuulutusta älköön annettako:
15966:        a) kun jompikumpi, mies taikka namen e1 ole
15967:  kristitty.
15968:    6                     N:o 10
15969: 
15970:      b) miehellel taikka naiselle, joka ei ole rippikoulun-
15971: käynyt;
15972:      c) niissä tapauksissa, joissa yleinen laki tahi tähän
15973: kuuluvat asetukset kieltävät avioliiton.
15974: 
15975: 
15976: 
15977:                III. Ehdotus Suomen evankelis-luterf:..
15978:           laiselle kirkolle annetun Kirkkolain 82, 83
15979:           ja 84: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi
15980:           sekä 88 §:n poisjättämisestä mainitusta laista..
15981:                           82 §.
15982:      Ruumiinsiunaaminen on toimitettava käsikirjassa sää--
15983: detyllä tavalla.
15984:                            83 §.
15985:       Ruumiinsiunaamisessa on lupa pitää seurakunnassa
15986: tavallisia hautausmenoja surusaattoineen, kellonsoittoineem
15987: J· n. e. asianomaisten tahdon mukaan.
15988: 
15989:                            84 §.
15990:      Ruumiinsiunaaminen toimitetaan joko haudalla tahi
15991: kirkossa tahi erityisessä huoneessa,ljota seurakunta siihe~
15992: käyttää, tahi vainajan kotona, jos asianhaarat vaativat.
15993: 
15994: 
15995: 
15996:                 IV. Ehdotus Suomen evankelis-luteri--
15997:           laiselle kirkolle annetun Kirkkolain 4:18 §:n-.
15998:           muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
15999:                           418 §.
16000:      Sille, joka mmssa asioissa on tuomiokapitulin pää-
16001: tökseen tahi välipäätökseen tyytymätön, annettakoon oso-·
16002:                            N:o 10                           7
16003: 
16004: -tus: että hän saa siitä alamaisesti valittaa Keisarilliselle
16005: ::Majesteetille, Hänen Suomen Senaattinsa Talous-osastoon,
16006: kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
16007:  päätös tahi välipäätös annettiin; että jos muutosta haetaan,
16008: :se on saman ajan kuluessa tuomiokapitulille ilmoitettava;
16009: ja että, jos sellainen ilmoitus on tehty, hakijan tulee,
16010:  kolmenkymmenen päivän ajassa ensimäisen määräpäivän
16011: jälkeen, toimittaa mainitusta osastosta tuomiokapituliin
16012:  todistus, että valitus todella on tehty, kaikki puhevallan
16013:  menettämisen uhalla. Jos määräpäivä sattuu pyhä päiväksi,
16014:  ,on se lähinnä seuraavaksi arkipäiväksi määrättävä. Virka-
16015:  Bhdotuksesta tahi nimityksestä tehdyn valituksen mukana
16016:  .seuratkoon ehdotusta tahi nimitystä koskeva pöytäkirja ja
16017:  päätös, ja muissa asioissa se päätös, josta valitetaan.
16018: 
16019: 
16020:                 Armossa hyväksytty Pietarhovissa 12 (25)
16021:            p:nä elokuuta 1909.
16022: 
16023:              V. t. Ministeri-Valtiosihteeri P. von Etter.
16024: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, 1909.
16025:          1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 10.
16026: 
16027: 
16028: 
16029: 
16030:                 Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 Kei-
16031:            sarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
16032:            dosta, joka koskee erinäisiä muutoksia Suomen
16033:            evankelis-luterilaiseile kirkolle 6 päivänä joulu-
16034:            kuuta 1869 annettuun kirkkolakiin.
16035: 
16036:     Tämän armollisen esityksen on Eduskunta lähettänyt
16037: valmistelevaa käsittelyä varten Lakivaliokuntaan.
16038: 
16039: 
16040: 
16041:       Kysymyksessä oleva esitys jakautuu neljään osas-
16042: toon, kukin sisältäen eri ehdotuksen voimassa olevan kirk-
16043: kolain muuttamisesta erinäisissä kohdin toisin kuuluvaksi.
16044: Nämä ehdotukset, jotka kirkkolain I4 ja 455 § :n mukaan
16045: ovat joko muuttamatta hyväksyttävät tai hylättävät, ovat,
16046: niinkuin esityksessäkin lausutaan, toisistaan riippumatto-
16047: mat, joten yhden hyväksyminen tai hylkääminen ei vai-
16048: kuta toisiin. Mainitut ehdotukset tarkoittavat: ensimäi-
16049: nen että Herran ehtoollista voitaisiin jakaa yksityisessä-
16050: kin rukoushuoneessa, joka on siksi vihitty, toinen sen
16051: kirkkolain määräyksen poistamista, että Herran ehtoolli-
16052: sella käyminen on aviokuulutuksen saamisen ja siis avio-
16053: liittoon menemisen ehtona, kolmas n. k. hiljaista ruumiin-
16054: siunaamista koskevain säännösten kumoamista ja neljäs
16055: sen ajan lyhentämistä, jonka kuluessa tuomiokapitulin
16056: erinäisissä asioissa antamaan päätökseen tai välipäätökseen
16057: tyytymättömän tulee tuomiokapituliin jättää todistus siitä
16058: että valitus todella on tehty.
16059: 2        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 10.
16060: 
16061:       Näitä lakiehdotuksia tarkastettaessa on Valiokunnassa
16062: ilmaantunut periaatteellista erimielisyyttä niiden hyväk-
16063: syttävyydestä. Eräät Valiokunnan jäsenet ovat katsoneet
16064: että, niinkauvan kuin meillä ei ole täydellistä uskonnon-
16065: vapautta, vielä vähemmin kirkko valtiosta erotettuna, ja
16066: niinkauvan kuin valtion lainsäädäntöoikeus kirkollisissa
16067: kysymyksissä on niin rajoitettu, että kirkolliskokouk-
16068: sen ehdotukset kirkkolaiksi tai sen muutoksiksi ovat
16069: joko sellaisinaan hyväksyttävät tai hylättävät, Edus-
16070: kunnan ei tulisi hyväksyä semmoisia kirkolliskokouk-
16071: sen tärkeämpiä kysymyksiä koskevia ehdotuksia, jotka
16072: eivät käsittäisi todellista uudistusta oleviin oloihin.
16073: Jos Eduskunta antaisi suostumuksensa kaikkiin nii-
16074: hin ainoastaan näennäisiä parannuksia sisältäviin lain-
16075: muutoksiin, jotka kirkolliskokous tuon tuostakin ehkä tu-
16076: lee ehdottamaan, olisi siitä vain seurauksena todellisten
16077: parannusten viivästyminen. Tekemällä sitä vastoin mah-
16078: dottomaksi sellaisten muutosehdotusten toteuttamisen,
16079: jotka eivät aikaansaisi tarpeen vaatimaa korjausta kul-
16080: loinkin kysymyksessä olevaan olosuhteeseen, pakotettai-
16081: siin kirkko suostumaan laajempiin parannuksiin ja ehkä
16082: piankin ryhtymään toimenpiteisiin kirkon ja valtion yh-
16083: teyden purkamiseksi. Sittenkuin se on tapahtunut, pitäisi
16084: tietysti kirkolla olla sama valta itsenäisesti järjestää omat
16085: sisäiset asiansa kuin muillakin yhdyskunnilla.
16086:       Tältä näkökannalta arvostellen nyt kysymyksessä ole-
16087: via kirkkolain muutosehdotuksia ovat eräät edellä-
16088: sanottuun vähemmistöön kuuluvat jäsenet mielipiteenään
16089: esiintuoneet, että kaikilta ehdotuksilta olisi hyväksyminen
16090: evättävä. Mitä erityisesti tulee toiseen eli siihen ehdo-
16091: tukseen, ettei Herran ehtoollisella käyminen enää olisi
16092: aviokuulutuksen ehtona, on huomautettu, että oikeus men-
16093: nä avioliittoon on sen sijaan tehty riippuvaiseksi rippi-
16094: koulunkäynnistä. Kun kirkkolain 48 § :n mukaan rippi-
16095: koulu mahdollisesti voidaan pitää päätettynä vasta sitten,
16096: kun rippikoululapset on katsottu ,valmistuneiksi uskonsa
16097:             Erinäisiä muutoksia kirkkolakiin.                3
16098: 
16099: tunnustamaan ja Herran pyhällä ehtoollisella käymään"
16100: ja sen jälkeen kirkossa on pidetty ,julkinen kasteenliiton-
16101: uudistustoimitus, jossa lapset tunnustavat uskonsa", olisi
16102: täten edelleenkin mahdollisuus omantunnon pakon har-
16103: joittamiseen. Pappi voisi, käyttäen hyväkseen hänelle sa-
16104: notun pykälän mukaan kuuluvaa oikeutta, selittää sellai-
16105: set lapset, jotka eivät tahdo käydä Herran ehtoollisella,
16106: siihen valmistumattomiksi ja ettei heidän rippikoulunsa
16107: siis olisi päättynyt, sekä siten lopulta pakottaa heidät alisc-
16108: tumaan Herran ehtoollisella käymiseenkin. Tähän nähden
16109: ja kun ehkä voidaan vaatia, että rippikoulu olisi päätettävä
16110: kasteenliitonuudistustoimituksella, j ommoista toimitusta,
16111: ainakaan nykyisessä, kirkkokäsikirjamme määräämässä
16112: muodossa, laajalti levinnyt mielipide ei enää hyväksy, olisi
16113:  se muutos parempaan päin, jonka on väitetty sisältyvän
16114: puheenalaiseen ehdotukseen, aivan näennäinen.
16115:        Valiokunnan enemmistö on lähtenyt siitä, että armol-
16116:  lisessa esityksessä ehdotettujen uudistusten tarpeellisuus
16117:  on jo kauan ollut tunnettu. Kirkkolain 59 § :ään eh-
16118:  dotettua muutosta on odotettu etenkin laajoissa maa-
16119:  seurakunnissa, joissa pitkät matkat tekevät kirkossa
16120:  käymisen vaivaloiseksi varsinkin vähävaraisille sekä van-
16121:  huksille ja muille heikkovoimaisille. Herran ehtoollisen
16122:  jakamista yksityisissä rukous- ja saarhuoneissa toivone-
16123:  vat monet myöskin siitä syystä, että sen nauttiminen
16124:  pienemmän seurakunnan keskuudessa parhaiten vastaa
16125:  heidän uskonnollista tarvettaan. Uudistusehdotusta hait-
16126:  taavana puutteellisuutena on enemmistön keskuudessa kui-
16127:  tenkin huomautettu, että tuomiokapitulille sen mukaan on
16128:  annettu oikeus niinhyvin myöntää lupa Herran ehtoolli-
16129:   sen jakamiseen yksityisessä rukoushuoneessa kuin myös
16130:  peruuttaa semmoinen lupa eikä seurakunnalle siinä ole jä-
16131:  tetty minkäänlaista sananvaltaa. Toiselta puolen on taas
16132:  pidetty luonnollisena, että mainittu oikeus on oleva juuri
16133:   tuomiokapitulilla, koska se kirkkolain 391 § :n mukaan
16134:   hiippakunnassa hoitaa kirkollishallitusta, ja viitattu siihen
16135: 4        1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 10.
16136: 
16137: että tuomiokapituli, ehdotuksen mukaan, ainoastaan tar-
16138: peen vaatiessa voi peruuttaa annetun luvan, esim. sellai-
16139: sessa tapauksessa että rukoushuonetta ehkä samalla käy-
16140: tetään ala-arvoisten huvitusten toimeenpanemiseen.
16141:       Periaatteellisesti vielä tärkeämmät ovat ne syyt, jotka
16142: puhuvat kirkkolain 73 § :ään ehdotetun muutoksen puo-
16143: lesta. Herran ehtoollisella käyminen on oleva vapaa-
16144: ehtoista ja siis, niinkuin esityks.essäkin lausutaan, jätet-
16145: tävä kunkin seurakunnan jäsenen itsensä koettelemisen
16146: varaan. Se että Herran ehtoollisella käyminen on välttämä-
16147: tön avioliiton edellytys, tietää sen vuoksi useille ihmisille
16148: raskasta omantunnon pakkoa. Ehtoollispakon poistaminen
16149: onkin uudistus, johon jo vuosikymmeniä maassa on py-
16150: ritty. Nyt ehdotettuun muutokseen nähden on V aliakun-
16151: nan enemmis.tössä tosin esiintuotu epäilyksiä sen johdosta,
16152: että rippikoulunkäynti on pantu aviokuulutuksen ehdoksi.
16153: Sillä, niinkuin jo Valiokunnan vähemmistönkin puolelta
16154: on lausuttu, kirkkolain 48 § :n sanamuodostelusta saattaisi
16155: tulla siihen käsitykseen, että kasteenliitonuudistustoimitus
16156: on lain mukaan pidettävä rippikoulunkäymiseen kuulu-
16157: vana, jossa tapauksessa ehdotettu muutos todella olisi jo-
16158: tenkin merkityksetön. Valiokunnan enemmistön mielestä
16159: sellainen kysymyksenalaisen lainpaikan tulkinta, joskaan
16160:  ei pykälän sanamuotoon katsoen mahdoton, kuitenkaan
16161: ei ole oikea. Nykyistä kirkkolakia valmisteltaessa ei, ku-
16162: ten sitä varten asetetun komitean mietinnöstä ilmenee, ole
16163: kasteenliiton uudistamista ajateltu rippikoulunkäyneelle
16164: pakolliseksi. Kasteenliitonuudistustoimitus ei niinmuodoin
16165: kuulu rippikoulunkäyntiin, vaan pidetään rippikoulun pää-
16166: tyttyä niille lapsille, jotka katsotaan valmistuneiksi käy-
16167:  mään Herran ehtoollisella ja haluavat päästä siitä osalli-
16168: siksi. Mutta vaikkakin tälle tulkinnalle näin ollen on myön-
16169:  nettävä etusija, on kysymyksessä olevalla lainmuutoksella
16170:  saavutettava parannus, Valiokunnan enemmistönkin kes-
16171:  kuudessa lausutun mielipiteen mukaan, ainoastaan puoli-
16172:  nainen, sillä jäähän mahdollisuus avioliiton solmimiseen
16173:             Erinäisiä muutoksia kirkkolakiin.              5
16174: 
16175: edelleenkin riipuvaksi sen tarkoitusperille ja niitten saa-
16176: vuttamiseen tarvittaville edellytyksille niin epäoleellisesta
16177: ehdosta kuin rippikoulunkäynnistä, vieläpä sen läpikäy-
16178: misestä.
16179:      Pitäen täysin oikeana armollisessa esityksessä maini-
16180: tun perusteen n. k. hiljaisen ruumiinsiunaamisen poista-
16181: miseksi, sekä katsoen että kirkkolain 418 § :ään ehdotettu
16182: muutos eräissä tapauksissa voi ehkäistä turhaa viivytystä
16183: asiain lopullisessa ratkaisussa, ei Valiokunta ole epäillyt
16184: puoltaa hyväksyttäviksi myöskin esityksen III ja IV osas-
16185: tossa ehdotettuja muutoksia.
16186:      Ylläolevilla perusteilla saa V aliakunta kunnioittaen
16187: ehdottaa:
16188: 
16189:                 että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
16190:            mässä ilmoittaisi hyväksyneensä annollisen esi-
16191:            tyksen.
16192: 
16193: 
16194: 
16195:       Tämän astan käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
16196: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jä-
16197: senet Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huo-
16198: tari, Hämäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Käkikoski, Pou-
16199: tiainen, Rajata, Roos, Talas ja Tulikoura sekä varajäsenet
16200: af Forselles ja Seppä-Murto.
16201: 
16202:      Helsingissä, 4 p :nä lokakuuta 1909.
16203: 6        1909. II Vp. -   V. M. -      Esit. N:o 10.
16204: 
16205: 
16206: 
16207: 
16208:                       Vastalauseita.
16209: 
16210:                             I.
16211: 
16212:       Lakivaliokunta on päättänyt mietintöön sivuille 4-5
16213: ottaa lausunnon, joka perustelee eräitten niiden Valio-
16214: kunnan jäsenten kantaa, jotka ovat yhtyneet enemmistöön
16215: siinä että Kirkkolain 73 § :ään ehdotetun muutoksen voi
16216: hyväksyä, mutta lausuneet epäilyksiä mitä tulee sanotussa
16217: § :ssä esitettyyn vaatimukseen, että rippikoulun läpikäy-
16218: misen pitää olla ehtona oikeudelle mennä avioliittoon.
16219: Vaikka allekirjoittanut on sitä mieltä että, kun kirkollis-
16220: kokous kerran on ryhtynyt muuttamaan puheena olevaa
16221: Kirkkolain määräystä, olisi ollut suotava että myös olisi
16222: luovuttu vaatimasta rippikoulun läpikäymistä ja tyydytty
16223: vaatimaan rippikouluopetuksen saamista, en kuitenkaan
16224: ole voinut yhtyä siihen perusteluun, joka Valiokunnan
16225: päätöksen johdosta esitetään kaikkien niiden jäsenten puo-
16226: lesta, jotka allekirjoittaneen tavoin ovat jonkun verran
16227: epäröiden kannattaneet armollisen esityksen tätä kohtaa.
16228: Kun mielestäni ei ole ollut syytä rasittaa Valiokunnan mie-
16229: tintöä selostamalla kaikkia niiden jäsenten käsitystavan
16230: vivahduksia, jotka kuitenkin asiallisesti edustavat enem-
16231: mistön mielipidettä, mutta niin ollen oli vieläkin vähem-
16232: män soveliasta perusteluissa esiintuoda yksi näistä vivah-
16233: duksista, pyydän Eduskunnalle kunnioittaen esittää että
16234: Eduskunta, mainitun yksipuolisuuden poistamiseksi mie-
16235: tinnön perustetuista, päättäisi
16236:                       Vastalause 1.                     7    •
16237: 
16238:                poistaa sen sivuilla 4-5 olevan lauseen,
16239:           joka alkaa sanoilla: ,Mutta vaikkakin tälle tul-
16240:           kinnalle j. n. e."; sekä
16241:                siinä tarkoituksessa palauttaa mietinnön
16242:           Valiokuntaan.
16243: 
16244:      Katson puheena olevaan vaatimukseeni olevan sitä
16245: enemmän syytä, kun Valiokunnan päätös edellä mainitun
16246: lausunnon ottamisesta mietintöön itse asiassa lienee syn-
16247: tynyt erehdyksestä äänestyksessä.
16248: 
16249:     Helsingissä, lokakuun 4 päivänä 1909.
16250: 
16251:                                       Karl Söderholm.
16252: 
16253: 
16254:     Tämän vastalauseen ponsiin yhdymme:
16255: 
16256:      S. Vilh. Roos.                   B. Anneberg.
16257:      S. Heiskanen.                    S. N. Rajata.
16258: •   8        1909. II Vp. - V. M. -       Esit. N:o 10.
16259: 
16260: 
16261: 
16262: 
16263:                                  II.
16264: 
16265:           Allekirjoittanut on Valiokunnassa ehdottanut armol-
16266:     lisen esityksen kokonaisuudessaan hylättäväksi. Hylkää-
16267:     misehdotusta perustellaan mietinnön sivuilla 2 ja 3 esite-
16268:     tyillä syillä. Sanottuja perusteluita en kuitenkaan katso
16269:     riittäviksi kaikkien armolliseen esitykseen sisältyvien Kirk-
16270:     kolain muutosehdotusten hylkäämiseen, koska näistä en-
16271:     simäinen ja viimeinen koskevat vähempiarvoisten, kirkon
16272:     omien sisäisten asiainsa järjestelyä, jollaista ei mietin-
16273:     nössä esitetyillä vähemmistön perusteluilla sovi käydä eh-
16274:     käisemään, sillä vähemmistön mukaanhan Eduskunnan
16275:     tulisi olla hyväksymättä ainoastaan ,semmoisia kirkollis-
16276:     kokouksen tärkeämpiä kysymyksiä koskevia ehdotuksia,
16277:     jotka eivät käsittäisi todellista uudistusta oleviin oloihin".
16278:     Allekirjoittaneen mielestä ei yksistään tällaisella menet-
16279:     telyllä kuitenkaan saavutettaisi sitä tulosta, mihin vähem-
16280:     mistö sanoo pyrkivänsä, ei voitaisi pakottaa kirkkoa ,suos-
16281:     tumaan laajempiin parannuksiin ja ehkä piankin ryhty-
16282:     mään toimenpiteisiin kirkon ja valtion yhteyden purka-
16283:     miseksi". Ei sellaisten näennäisten parannusehdotusten
16284:     hylkäämisellä, joista kirkko vain yleisen mielipiteen pai-
16285:     nostuksesta on alatteen tehnyt, voida pakottavasti kirk-
16286:     koon vaikuttaa. Toista olis.i, jos Eduskunta hylkäisi ne-
16287:     kin vähemmän tärkeitä asioita ja vaikkapa yksinomaan
16288:     kirkon omien sisäisten asiain järjestelyä koskevat Kirkko-
16289:     lain muutosehdotukset, joiden aikaansaamista kirkko itse
16290:     pitää välttämättömänä. Tällainen menettely tekisi kir-
16291:     kolle sen yhteyden valtion kanssa hankalaksi ja haitalli-
16292:                        Vastalause II.                      9
16293: 
16294: seksi ja silloin kävisi kirkolle pakolliseksi ryhtyä aiotteen
16295: tekoon näiden hankaluuksien poistamiseksi, se on toimen-
16296: piteisiin vapautuakseen valtion kahlehtivasta yhteydestä
16297: ja haitallisesta holhuunalaisuudesta, jolloin valtiokin va-
16298: pautuisi niistä haitoista, joita sille yhteys kirkon kanssa
16299: tuottaa.
16300:       Näillä lyhyillä selityksillä yhtyen mietinnön sivuilla
16301: 2 ja 3 oleviin perusteluihin, ehdotan:
16302: 
16303: 
16304:                 että Edusk'unta alamaisessa vastauskirjel-
16305:            mässä ilmattaisi hylänneensä armollisen esi-
16306:            tyksen.
16307: 
16308:      Helsingissä, 4 p :nä lokakuuta 1909.
16309: 
16310:                                          M. A. Airola.
16311: 
16312:      Edelläolevaan panteen yhtyvät:
16313: 
16314:      Alma Jokinen.                      Nestor Aronen.
16315: 10       1909. II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 10.
16316: 
16317: 
16318: 
16319: 
16320:                             III.
16321: 
16322:      Viitaten mietinnön perusteluissa 2 ja 3 sivulla mai-
16323: nittuihin syihin ehdotan ensimmäisen ja toisen osaston hyl-
16324: käämistä.
16325: 
16326:      Helsingissä, 4 p. lokakuuta 1909.
16327: 
16328:                                           Anni Huotari.
16329: 
16330:      Edelläolevaan, mikäli se koskee esityksessä olevan
16331: toisen muutosehdotuksen ( 73 § :n) hylkäämistä, yhdyn.
16332: 
16333:                                         K. Hämäläinen.
16334: 
16335: 
16336: 
16337: 
16338:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
16339:          1909. II Vp. -     S. V. M. -    Esit. N:o 10.
16340: 
16341: 
16342: 
16343: 
16344:                   Suuren valiokunnan mietintö N:o 3 Kei-
16345:           sarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
16346:           joka koskee erinäisiä muutoksia Suomen evankelis-
16347:           luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annet-
16348:           tuun Kirkkolakiin.
16349:      Käsitellessänsä tätä asiaa on Suuri valiokunta katso-
16350: nut olevan syytä armollisessa esityksessä olevain neljän
16351: eri ehdotuksen hyväksymiseen, ja sentähden Valiokunta,
16352: yhtyen Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 2 tästä asiasta
16353: tehtyyn ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa,
16354: 
16355:                  että Eduskunta hyväksyisi armollisen esi-
16356:            tyksen.
16357: 
16358: 
16359:       Lakivaliokunnan yllämainittuun mietintöön liitetyssä
16360: I vastalauseessa on ehdotettu, että mietintö palautettaisiin
16361: Lakivaliokuntaan, jotta sen perusteluista poistettaisiin si-
16362: vuilla 4 ja 5 olevan kappaleen viimeinen lause. Kun
16363: Suuri valiokunta myöskin on ollut sitä mieHä, että, vasta-
16364: mainitussa vastalauseessa esitetyistä syistä, puheenalaista
16365: lausetta ei olisi otettava siihen alamaiseen kirjelmään,
16366: jonka Eduskunta tulee esilläolevan armollisen esityksen
16367: johdosta antamaan, mutta asian palauttaminen Lakivalio-
16368: kuntaan ei näytä sitä varten tarpeelliselta, saa Valiokunta
16369: kunnioittaen ehdottaa,
16370:                  että Lakivaliokunnan mietinnön sivuilla 4-5
16371:            olevaa la~tsetta, ;"oka alkaa sanoilla: »Mutta vaik-
16372:            kakin tälle tulkinnalle j. n. e. >, ei otettaisi Edus-
16373:            -kunnan vastanskir;"elmään.
16374: 
16375:      Helsingissä, 13 p:nä lokakuuta 1909.
16376: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
16377:        t 909. II Vp. ~ Edusk. vast. -    Esitys N:o 10.
16378: 
16379: 
16380: 
16381: 
16382:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
16383:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
16384:           koskee erinäisiä muutoksia Suomen evankelis-luterilai-
16385:           selle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annettuun
16386:           kirkkolakiin.
16387: 
16388: 
16389: 
16390: 
16391:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
16392:               ja Suuriruhtinas I
16393: 
16394: 
16395: 
16396: 
16397:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
16398: esityksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi neljä eri
16399: ehdotusta voimassa olevan kirkkolain muuttamisesta eri-
16400: 2       1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o lO.
16401: 
16402:  näisissä kohdin toisin kuuluvaksi.
16403:        Tarkastaessaan armollista esitystä Eduskunta on ha-
16404:  vainnut, että siinä ehdotettujen uudistusten tarpeellisuns
16405:  on jo kauan ollut tunnettu. Kirkkolain 59 §:ään ehdo-
16406:  tettua muutosta on odotettu etenkin laajoissa maaseura-
16407:  kunnissa, joissa pitkät matkat tekevät kirkossa käymisen
16408:  vaivaloiseksi varsinkin vähävaraisille sekä vanhuksille ja
16409:  muille heikkovoimaisille. Herran ehtoollisen jakamista
16410: yksityisissä rukous- ja saarnahuoneissa toivonevat monet
16411:  myöskin siitä syystä, että sen nauttiminen pienemmän
16412:  seurakunnan keskuudessa parhaiten vastaa heidän uskon-
16413:  nollista tarvettaan.
16414:        Periaatteellisesti vielä tärkeämmät syyt puhuvat
16415: kirkkolain 73 §:ään ehdotetun muutoksen puolesta. Herran
16416:  ehtoollisella käyminen on oleva vapaa-ehtoista ja siis jätet-
16417: tävä kunkin seurakunnanjäsenen itsensä koettelemisen
16418: varaan. Se että Herran ehtoollisella käyminen on välttämä-
16419: tön avioliiton edellytys, tietää sen vuoksi useille ras-
16420: kasta omantunnon pakkoa. Ehtoollispakon poistaminen
16421: onkin uudistus, johon jo vuosikymmeniä maassa on pyritty.
16422: - Pitäen täysin oikeana armollisessa esityksessä mainitun
16423: perusteen niin sanotun hiljaisen ruumiinsiunaamisen poista-
16424: miseksi, sekä katsoen että kirkkolain 418 §:ään ehdotettu
16425: muutos eräissä tapauksissa voi ehkäistä turhaa viivytystä
16426: asiain lopullisessa ratkaisussa, on Eduskunta hyväksynyt
16427: myöskin esityksen III ja IV osastossa ehdotetut muutokset.
16428:       Ylläolevilla perusteilla saa Eduskunta alamaisesti
16429: ilmoittaa,
16430:                   että Eduskunta on hyväksynyt armollisen
16431:             esityksen.
16432: 
16433:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16434: 
16435:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1909.
16436: 
16437: 
16438: 
16439:       Helsingissä, Kdsnrillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
16440:            1909. Toiset valtiQpiivät. N:o ll.
16441: 
16442: 
16443: 
16444: 
16445:                 Keisarillisen Majesteetin armolli-
16446:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle teiden
16447:            tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
16448:       Sittenkuin Su()ID)jenm:amn. Valtiosäädyille 1904-1905
16449: vuosien valt.iopäivillä oli annettu armollinen esitys siitä,
16450: millä perusteilla, ja missä järjestyksessä tientekorasitus
16451: maalla on suoritettava, ovat Valtiosäädyt: alam.ais·essa
16452: ltirjelmä.s,sä 15 p:ltä huhtikuuta vastasanottuna vuonna
16453: ilmoitjl:a,neet, että tätä armollista esitystä, jonka Valtio-
16454: säädyt olivat, lähettäneet lak:i- ja talousvaliokuntaan
16455: valmtigt~eltava~si, ei oltu valiokunnassa loppuun käsi-
16456: telty.
16457:       Yle:mpä,nä mainitun esityksen antaminen aiheutui
16458: lähinnä Valt~osäätyjetn. alamaisesta am.omuksesta 31
16459: p:ltä tou~okuut~ 1894. Koska teitä ja siltoja tekemään
16460: ja kunnos;sapitämään, 15 p :n.ä tammikuuta 1883 anne.~
16461: tun as;etu~sen mu~n, Oill velvollinen jokainen, joka
16462: omist:aa tahi v:iljele'e manttaaliin pantua maata, ve-
16463: rolle pantuin torppain ja ulkopalstain, pajastojen, teh-
16464: d<'lJsten, sahain, myllyjen., joissa maksua vastaan jau-
16465: hateta,an, olutpanimoj,en ja paloviinanpolttimojen hal-
16466: tijat, niin myös kruunu IJiUistojetnsa puolesta, mutta
16467: kruunu mruun met,sämaansa ja liikamaittensa puolesta
16468: on. vapautettu ottamasta osaa puhe,ena olevaan tien-
16469: tekioon, olivatl Valtiosäädyt ~sanotussa an.omuksessa huo-
16470: m~utta;ne;et, ~et,t.ä ei näyt,tänyt olevan syytä sellaiseen
16471: poikk:euros1oon asetuksessa 1ausutusta periaatteesta, että
16472: k:aiken maan t,uli·si ottaa osaa edellämainit,tuun rasi-
16473: tukts;een. Tähän nähdietn. yaltiosäädyt anoiva~ että Hal-
16474: lit;ust t:utkitutta;isi, eikö kruunu Vloisi s:.tmassa suhteessa
16475:   2                     N:o 11
16476: 
16477: kuin yksityiset tilanhaltijatkin ottaa osaa teiden. ja
16478: siltaJn te~e:mis,een ja kunnossapitämiseen, jonka ohessa
16479: Valtiosäädyt mielipiteenään lausuivat, että kruunun
16480: enemmän kuin tähän a.sti pitäisi osaltaan huojentaa
16481: puhoona olevaa rasitusta.
16482:      Sen tien- ja sillantekora-situsta koskevan tutkimuk-
16483: sen perus.tuk:seksi, joka Valtiosäätyjen edellämainitun
16484: alamaisen anomuksen johdosta on toimitettu, pantiin
16485: maan kaikilta maalaiskunn.ilta vaaditut tiedot teiden
16486: ja siltain kunnossapitokustannuksista vuodelta 1894,
16487: jotka tiedot sitten on yhteensovit,ettu ja tilastollisest,i
16488: käyt~elty.  Kysymys yllämainitun asetuksen tarkastuk-
16489: sesta ja ehdotuksen laatimisesta muutetuiksi säännök-
16490: siksi asiasta jätettiin sen jälkeen sitä tarkoitusta var-
16491: ten aset,etulle komitealle, joka, erinäisiltä osilta täy-
16492: dennettyään ja oi.Jmist:uaan näitä tietoja sekä saatettu-
16493: aan siten kootut tilastolliset ainekset uuden käyttelyn
16494: alaiseksi, vuonna 1899 antoi asiasta mietinnön ja eh-
16495: dotukisen. Komit,ean laskujen lopputulokseksi saatiin,
16496: että Suomessa vuonna 1898 oli 25,623 kilometriä maan-
16497: teitä ja 14,746 kilometriä kyläteitä. Vuonna 1894,
16498: jolta vuod,elta tiedot oli vaadittu, nousivat kokonaiskus-
16499: tannuk;s:et maantleidoo. ynnä niihin. kuuluvien siltojen
16500: ja lossien kunnossapitämisestä kesän aikana sekä lumi-
16501: reen vedosta, lumenluomisesta ja yleisten talviteiden
16502: viitoittamis,eista kaikkiaan 2,843,108 markkaan 39 pen-
16503: niin, joista kruununpuistojen maantieosuuksien kun-
16504: nos.sapitokust3,nnukset tekivät 31,304 markkaa 68 pen-
16505: niä seikä mant~aaliin paamun maan osalle tuli 2,811,803·
16506: markkaa 71 penniä. Viimemainittuun summaan sisäl-
16507: tyy 113,587 markan 69 pennin suuruinen määrä, jonka
16508: teollisuuslaitokset, ovat asianomaisille maanomistajille
16509: korvanneet,. Kylät:eiden kunnossapitokustannukset te-
16510: kivät 650,947 m~kkaa 60 penniä; maanteiden ja ky-
16511: läteiden kunnossapitokustannusten yhteenlaskettu mää-
16512: rä nousi niinmuodoin userinmainittuna vuonna 1894 ko-
16513: mite~ 1askun mukaan. 3,494,055 markkaan 99 Jl!8nniin.
16514:                             N:o 11                         3
16515: 
16516:       V~Jt~osä.ädyti ovat, sittem:min 1900 vuoden valtio-
16517: päivillä alam.,aj,sei.ssa a.ll!Omuksessa pyytäneet, armollista
16518: esitystä talvisaikais·en laivak;:ulun tarkem.masta järjestä-
16519: misestä 1'\eiteissä, joiden poik;ki asianomaisilla kunnilla
16520: on. oikeus käyUää talvit.eitä, minkä johdosta tarkoitusta
16521: varten asetetulle ~omitealle annettiin toimeksi, hankit-
16522: tuaan täydellis,en selvityksen kaikista asiaan vaikutta-
16523: vista; g,ei~ista, laatia ehdotus lainsäädännöksi vasta-
16524: m~itusta asiasta sekä. samalla lausua mielensä siitä
16525: apumakisusta, joka yleisistä varoista olisi suoritettava
16526: t;:~.lvitien ylläpitämis,ek;si laivain jäähän tekemäin väy-
16527: läin yli . Sa;nott:U komitea antoikin asiasta mietinnön
16528: ja ehdotuksen, jonka jälkeen lausuntoja sekä tästä että
16529: aika"isemmin mainitusta komitean ehdotuksesta erinäi-
16530: siltä viraDJomaisilta vaadittiin ja saatiin.
16531:       Edellämainitun s1elvityk;s,en nojalla tehty, Valtio-
16532: säädyille 1904-1905 vuosi~en valtiopäivillä annettu ar-
16533: mollinen esrit:ys siitä, millä perusteilla: ja missä jär-
16534: je,styk;s,essä ti:ent~ek:orasitus maalla on suoritettava, oli
16535: valmistettu s:euraavien pääperiaatteiden mukaan.
16536:       Kunta on ti®tekiolahkon.a. Tierasituksen suoritta-
16537: miseen ott~vat, osaa: a) manttaaliin pantu maa, b)
16538: verotetut torpiat ja. ulk:opalstat, c) kruununpuistot ja
16539: muut k:ruununxnMt, joita eii. ole manttaaliin pantu, s·ekä
16540: d) kunnallis•v.ffi"ot:uksen alainen tulo, joka on suurempi
16541: kuin 800 mJa..rkkaa. Luonnossa suoritettava tien kun-
16542: nos:sa.pito on a.) jla b) kohdissa mainitun maan sekä
16543:  kruununpuis,tiojetn. velvollisuuten:a, jota vastoin muut
16544: verotusesineet ott~vat osaa rahamaksulla, joka menee
16545:  kunnan tieraJ:1astlootn. Tierasit.uks·en vuotuiset kustan-
16546: nuk.s·et: arviloi erityinen tieha1litus. Tienkunnossapito
16547:  tarjotaan jok,a viides vuosi urakalle, jolloin kuitenkin
16548:  tient:eklo~elvollis,ten on päätettävä, tahtovatko hyväk-
16549:  syä ura.kk:at~rjouks;erti vai its'e suorittaa heidän velvolli-
16550:  suutenaan olevan t:1enkunnossapidon. Tienjako tapah-
16551:  tuu I$Jl.ftaalin mukaan. Manttaalia pannaan b) ja c)
16552:  klohdj.s,s~ lue!t,elluiUe verot.usesineiUe arvioidun vuositu-
16553:   4                        N:o 11
16554: 
16555: lon mukiaan sekä d) lmhdassa mainitulle tulolle, sem-
16556: mloisena miksi se viime kun.naJ.listaksoituksessa määrät-
16557: tiin, jolloin b) ja c) kohdi,s,sa luetelluista esineistä sekä
16558: Inia.akaupasta ja teolHsuuslaitoksista manttaalin talon
16559: k~skim,ääräistä tuotto11. vastaava tulo lasketaan kokonai-
16560: seksi manttaaliksi, ;mutta muusta d) kohdassa maini-
16561: tusta tulosta ainoastaan neljännesmanttaaliksi. Kruunu
16562: maksaa sitä paitsi tierahastoon lj 10 tientekorasituksen
16563: kustannuksista. Esityksessä on myös määräyksiä tien
16564: aukipitämisestä semmoisten vesistöjen yli, joita höyry-
16565: laivat, käyttävät kulkuväylinä talvisaikaan.
16566:      Edellämainittua armollista esitystä valmistelevasti
16567: käsiteltä~ssä laki- ja tia1ousvaliokunn.assa 1904-1905
16568: vuosien valtiop~ivillä se ti;ärkeiltä kohdin laadittiin
16569: uudestaan. Valiokunnan asiasta va,lmistaman, painosta
16570: julkaistun a.setuseh<1otuksen mukaan on koko maa yh-
16571: teis.enä tient.ek:olahkona, jolla on yhteinen tierahasto.
16572: Tierasituksen kustannuksiin ottavat osaa: a) mant.taaliin
16573: pantu maa, b) verotetut torpat ja ulkopalstat, c) muu
16574: kunnallisverotuksen alainen tulo sekä d) kruununpuis-
16575: tot ja muu kruununmaa. Tierahastoon menevät, mak-
16576: sut, tievcero, suoriteta,an tieäyrien mukaan, jotka vas-
16577: taavat 100 markan vuosituloa a) ja b) kohdissa maini-
16578: tuista esineistä, mut.ta määrätään muusta kunnallisvero-
16579: tuksen alaisesta tulosta asteikon mukaan, siten että
16580: k;aikki 500 markkaa pienempi tulo on vapaa, 500 mar-
16581: kan tulo.sta pannaan yksi tieäyri, 600 markan kaksi,
16582: 700 ma.rl{!an neljä, 800 markan kuusi, 900 markan kah-
16583: deksan s·ekä 1,000 markan tuLosta kymmenen ja sen
16584: jälkeen ykisi tieäyri kus,ta,kin 100 markan tulosta. Val-
16585: tio antaa apumaksua vii<1enneksen koko maa.ta käsittä-
16586: vistä vuotuisista kustannuksista; puolet siitä katsotaan
16587: m,enevän kruununpuistojen j~ muun kruununmaan tu-
16588: lon puolest~ sekä toinen puoli korvaukseksi maanteiden
16589: käyttämis:e:stä valtiotarkoituksia varten. Tientekorasi-
16590: tuksen vuotuiset k!Ustannuks·et arvioivat kunnittain eri-
16591: tyis,et tielautakunnat, enintään kKJ<lrni€ jokaista lääniä
16592:                          N:o 11                     6
16593: 
16594: kiohti, joi.s.sa on :Kuvemöörin määräämä puheenjohtaJa
16595: sekä kaksi jäsentä, jotka ynnä kaksi varajäsentä ovat
16596: tiepiiriin kuuluvien kuntien kunnallislautakunnan esi-
16597: miesten valittavat.. Arvioiminen pysyy voimassa vii-
16598: den vuoden ajan erältään. Ilmoitukset nyt mainitusta
16599: arvioimis.esta niin myös tieäyrillepanosta lähetetään
16600: asianomaisen Kuvernöörin kautta Tie- ja vesirakennus-
16601: ten ylihallitukseen, jonka tulee laskea koko maan tie-
16602: kustannukset sekä tieveron kantoa varten jakaa ne eri
16603: läänien kesken niiden tieäyrien luvun mukaan, jotka
16604: kullekin läänille on pantu. Sanottua laskua tehtäessä
16605: on toiselta puolen otettava huomioon ylempänä mai-
16606: nittu valtioapu s1ekä toiselta puolen viittä prosenttia
16607: lopullisesta menosummasta vastaava määrä lisättävä
16608: arvaamattomien tarpeid:en varalle. Tievero kannetaan
16609: samassa järjestyksessä kuin kruununverot. Kukin kunta
16610: saa tierahastosta tient·ekorasituksen suorittamista var-
16611: ten laskettuja kust,annuksia vastaavan määrän. Tien
16612: kunnossapito tarjotaan erikseen kussakin kunnassa ura-
16613: kallo viiden vuoden ajaksi; tarjouksen tulee käsittää
16614: sen pituisia t.i.eooia, kuin kunnan tient.ekovelvolliset
16615: ovat päättäneet. Jos, kunnan u:rakoiden kokonaissumma
16616: un suurempi kuin kra.nnaUe laskettu kustannus, on maan-
16617: omistajien vallassa joko maksaa lisäkustannus, ja.ettuna
16618: heidän kesken manttaalin mukaan, taikka itse suorit-
16619: taa työ manttaaliperustuks-ella toimitetun tienjaon mu-
16620: kaan, saaden kunnalle annetun osuuden tierahoista.
16621:      Kuten ,s,iitä, mitä nyt on esiintuotu, näkyy, on
16622: asiasta voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkastettaessa.
16623: etupäässä kaksi periaatteellista kysymystä tullut har-
16624: kinnan alaiseksi. Toinen kysymys on se, onko maantei-
16625: den t.ekeminen ja; kunnos.sapito tuleva yht.eiseksi koko
16626: maalle, kus.tannuks·et. tasan jaettuina, vai onko tämä
16627: velvollisuus yhä edelleen jäitvä paih.lliseksi asiaksi.
16628: Toinen kysymys taas on, onko tierasitus vastedeskin
16629: paaasias.sa samain verotusesineiden kannettava,, kuin
16630: tähän a,st.i, se on manttaaliin pannun maan sekä kruu-
16631:   6                        N:o 11
16632: 
16633: nunpuistojen ja; maalla olevien teollisuuslaitosten, vai
16634: tuleeklo muunkin k-unnallisverotuksen alaisen tulon sekä
16635: muun k,ruununma.an ottaa rasitukseen osaa, vai olisiko
16636: tienteklo kokonaan otettava valtion rasitukseksi.
16637:       Mitä ~ensimmäiseen kysymykseen. tulee, on 1904--
16638: 1905 vuoden valtiopäiväin laki- ja talousvaliokunta tu-
16639: levaisuuden tehtäväksi, jonka saavuttamiseen olisi py-
16640: rittävä, asettanut g,en, et,tä valtio kokonaa.n ottaisi
16641: toimittaakseen maanteiden tekemisen ja kunnossapi-
16642: don, sekä väliasteeksi ehdottanut, että maatamme var-
16643: ten olisi perustettava yhteinen tierahasto ja tiente-
16644: kokustannukset siten jaettava tasan koko maata kohti.
16645: Tätä mielipidettä vastaan näyttää kuitenkin oleellisia
16646: muistutuksia voitavan tehdä.          Joskin edellytettäisiin
16647: että maantiet etupäässä täyttävät yleisen kulkuyhtey-
16648: den tarvetta, niin ,siitä ei ole välttämättömänä seu-
16649: rauksena se, ett~ maan eri osain ja sen kaikkien asu-
16650: jainten olisi aivan samassa määrässä otettava osaa
16651: niiden kunnos8apitorasituks~een. Kaikilla eri seuduilla
16652: näet ei voi olla yhtä suurta hyötyä maanteistä, jotka
16653: eivät ole tasan jaetut, kloko maata kohti eivätkä yhtä
16654: helposti kaikkien sen asujaint,en käyttjttävissä. Mutta
16655: sekin trehtävä, mikä maanteillä on ollut yleisen kulku-
16656: yhteyden pa.lveluksessa, on vähitellen muuttunut. Sit-
16657: tenkuin maamme sisäiset järvikulkuneuvot ovat, mel-
16658:  kJois.erst,i Jmhittyneet jaJ varsinkin sittenkuin rautatie-
16659: verkkom::r:ne on ulobettu, yleisesti sanoen, miltei kaik-
16660: kiin osiin maat,a ja rautatiet niinmuodoin tulleet lii-
16661: kenteen valtasuoniksi, ovat maantiet yhä enemmän
16662: lakanneet olemasta suuren, yleisen kulkuyhteyden vä-
16663: littäjinä sekä ovat nyttemmin pääasiallisesti paikalli-
16664: sia liikennereittejä tahi rautateille vieviä paikallisia
16665: tuontiteitä. Ja kuta enemmän rautatiev,erkko leviää,
16666: sitä ahtaa;rnmiksi käyvät ne paikallisalueet, joille
16667:  maanteistä on hyötyä. Sentähden näyttää oikeutetulta,
16668:  että näiden teiden hUJOlen~ito jää etupääs;sä paikalliseksi
16669: as:ia;k,s i.
16670:                           N:o 11                       7
16671: 
16672:      Lisäkisi tulee vielä että, jos tientekorasitus tehtäi-
16673: siin maan yhteisek,si asiaksi, kustannukset siitä epäi-
16674: lemättä tulisivat verrattomasti paljoa suuremmiksi,
16675: kuin mitä nykyään ovat,. Sen kysymyks,en ratkaise-
16676: mista varten, onko jokin tie katsottava maallltieksi
16677: vai kylätieksi, on viranomaisten yleensä turvauduttava
16678: siihen selvitykseen, mik;ä pe,ikkakunnan väestöltä on
16679: s,a,atavissa. Mutta jos maanteiden tekeminen. ja kun-
16680: DiOSSapito tulisi yhteiseksi koko maalle, niin tämä var-
16681: maankin vaikuttaisi sen, .että tehtäisiin lukuisia vaati-
16682: muksia saada. kyläteitä maanteiksi julistetuiksi ja nii-
16683: den. kunnossapito siten siirretyksi maan. yhteiseksi ra-
16684: situkseksi. Täten saatettaisiin aikaan alituista tyyty-
16685: mättömyyttä, kioska toinen. seutu yleensä tuntisi itsensä
16686: syrjäyt,etyksi tois·en rinna,lla ja huonompiasaiseksi tätä.
16687: Mutta myöskin vaatimukset teiden kunnossapitoon näh-
16688: den epäilemät.tä tulisivat suuressa määrin kohoamaan
16689: ja kustannukset sibenkin lisääntymään. Puheenalaisen
16690: periaatteen käyttäminen tulisi senvuoksi, johtamatta
16691: rasituksen oikeudenmukaiseen jakoon, varmaankin rasi-
16692: tusta melkiois,esti lisäämään. Vihdoin ei myöskään näy
16693: olevan takeita siitä, että se laki- ja talousvaliokunnan
16694: ehdiottama menettelytapa, millä tierasitus olisi jaettava
16695: k10ko maata kohti, veisi todellisest,i tasaiseen jakoon.
16696: Pikemmin on pelät.tävä, .ett.ä niin hyvin tienk.unnoss.api-
16697: don kustannusten arvioiminen kuin tieäyrinpa.nokin
16698: tulisi eri osissa maata toimitettavaksi hyvinkin erilais-
16699: ten perusteiden muk,a;an, jonka johdosta itse jakokin
16700: saattaisi tulla varsin epätasaisek:si ja antamaan ai-
16701: hetta monenlaisiin valituksiin.
16702:      Jos kohta maantierasituksen siis pitäisi edelleen-
16703: kin jäädä pe,ikallis.eksi asiaksi, niin ei tällä kuitenkaan
16704: vielä ole rat;l{;aistu kysymystä niiden maantieteellisten
16705: yksikköjen sopivimmasta suuruudesta, joille tämä rasi-
16706: tus pitäisi olla yhteinen. Rasituksen oikeudenmukaisen
16707:  jaon kannalta katsoen. on kunta kyllä tässä suhteessa
16708: yleensä lii~ :Weni ykisik;kö. Sillä tavallisesti käyte-
16709:   8                        N:o 11
16710: 
16711: tään. :rn:a.a:n.t~eti.tä paljoa suuremman paikallisaJueen kuin
16712: k:unnaill. Iiikero.t:ee.s:een, jonka ohessa maanteiden pituus,
16713: maantieteellisten olojen tl1kia., usein jakautuu hyvin-
16714: kin erilalses,ti eri kunta,in osaUe. Toiselta puolen ei
16715: kuit.enka;a:n. Vloi jättää huomioon ottamatta, että kehitys
16716: selvästi on käynyt siihen suuntaan että, t.ientekovelvol-
16717: listen oman päätö~en mukaan, tient~ekolahko yhä ylei-
16718: semmin on rajoit,tunut yht·een ainoaan kuntaan; ja epäi-
16719: lemättä onkin tästä monta käytännöllistä etua. Näyt-
16720: tää kumminkin s~ltä, kuin olisi mah<1ollista1 ain.akin
16721: jonlQln Vle:rra:n. t~dyt.tää molempia näitä eri näkökohtia.
16722: 1904 vuod1en :a:rmoll~s:essa esit,yksessä ja edellämaintussa
16723: valiokunnaruni·etinnös:sä edellytetään, että valtio, sa-
16724: malla kuin s:e kruununmaa.in puolesta ottaa osaa. tien-
16725: tekiorasituks•een, sen huojentamiseksi vielä antaisi raha-
16726: apua 10 o/ 0 laske:tusta luonnossa suoritettavan t.ienteon
16727: kustaJ:tnuks·esta.. Sanotun esityksen mukaan tämä apu-
16728: ma.ksu annet.taisiin tientelmlahoille itsekunkin kustan-
16729: nuksien mukaain; mitään rasituksen tasoittamista tä-
16730: män k,a;utta siis: ei saavutettaisi. Valtioapua voitanee
16731: kuit.enkin käyttää niin, et,tä maantiems:itus jonkun ver-
16732: ra,n. tasoit.e,taan. Tämä olisi saavutettavissa siten, että
16733: kioko :m;a.a:n. ke1skimääräinen tieäyriä vas,taava kustannus
16734: la,sketaan ja valtioapu annetaan vain niille kunnille,
16735: missä tiodellinen kustannus on suurempi kuin tämä
16736: kJe,skimäärä, s1ekä jaetaan niiden kesken Hen mukaan,
16737: kuin tiodeUinen kustannus on sit·en laskettua keskimää-
16738: räistä k:usta,n.nusta suurempi. Kumminkaa:n. ei pitäisi,
16739: jotta asianomaisia kuntia saata.isiin harrastamaa;n tien-
16740: tekoku,stannuksen vähentämistä, millekään kunnalle
16741: antaa suurempaa määrää kuin kolme neljännestä mai-
16742: nitusta. lisäkustannuksesta. Sillä tavalla valtioapu tu-
16743: lisi niiden kuntain hyväksi, jotka ovat enimmin rasi-
16744: tetut, ja saavutettaisiin tasoitus, joskaan ei täydellinen,
16745: tarvitsematta niille kunnille, joissa tientekokustannuk-
16746: set, nyt' ovat! maamme k!eskimääräistä kustannusta vä-
16747: hemmät, lisätä puheenalaista rasitusta, niinkuin asian-
16748:                            N:o 11
16749: 
16750: laita tulisi 1ole:m.aan, jos valiokunnan ehdotus otet.tai-
16751: siin käytäntöön.
16752:       Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, minkä vero--
16753: tusesineiden on otettava osa.a tientekorasituksen suo-
16754: rit.ta:mis·een, ;niin syystä voita:n.ee vaatia, että valtion
16755: tulee olla, tähän osallisena käyttämät.tömänkin, kruu-
16756: nunpuistoksi julistamatuoman kruununmaan puolesta.
16757: Niinikään on pät.e'viä 8yitä s.iihen, että muunkin kun-
16758: nallisve'I1otuk:senalais·en tulon, kuin maasta ja teollisuus-
16759: liikke,estä saa_.dun, olisi xasitukseen otettava osaa. Niistä
16760: perust,eista, joidien mukaan tienteko olisi eri verotusesi-
16761: neiden k1esken j.aet,tava, 'Oill kuitenkin ·erilaisia ehdotuk-
16762: sia tehty.
16763:       Vuoden 1904 annollisen esityksen mukaa.n oli mant-
16764: taa.li aiottu edielleetnkin pysytettäväksi jakoperusteena.
16765: Tätä vastaan on kummirnkin muistut.ettu, että se jako-
16766: peruste ei enään 1ole ·oikeudenmukainen, koska manttaa-
16767: liinpa:n.o, aikojen kuluessa tapahtuneitten olojen muu-
16768: tosten johdosta, on niin epätasainen, että, jos mant-
16769: taali pannaan jaon perusteeksi, tientekmasitus ei tule
16770: klohtaamaan e·ri maatiloja oik1eassa suhteessa niiden
16771: kykyyn kestää tuota rasitusta ·eikä siihen hyötyyn,
16772: mikä niillä maanteistä on. Toiselta puolen on väit,etty,
16773: että t.ienteklorasitus void,aan katsoa pysyväksi, maati-
16774: loja rasittavaksi ve'I1oksi, mikä on vaikuttanut eri t.i-
16775: lain hintaan, jotnk:a tähden olisi vähemmin tärkeää,
16776:  suhteutuuklo sen jaklo täydelleen Ill.laatilain varsinaiseen
16777: arv;oon. Kun tierasitus. ei kuitenkaan ole suuruudeltaan
16778: pysyvä, vaan päinvas.toin olojoen muutosten johdosta on
16779:  vaiht.elujen alainen, niin ion, vaikka tientekoras,itus luon-
16780:  teeltaa;n onkin pidettävä jonkinlaisena maaverona, tär-
16781:  keätä että se oikeudenmukaisesti jaetaan. Mant.taalitn
16782:  mukaan tapahtuvan j3Joiil sijaan voitaisiin sentähden so-
16783:  pivasti noudat.ettavaksi määrätä joko arvioidun pääoma-
16784: arvorr tahi tak:soitetun vuositulon perusteella toimi-
16785:  tettava jaklo. Viimek,simainituista kahdesta jakoperus-
16786:  teesta ·sopivampaa valitessa 1ei voi jättää huomioon otta-
16787:   10                      N:o 11
16788: 
16789: mat,ta että, kuten jo on mainit.tu, ti·entekoras,it,ukseen
16790: pitäisi ottaa. osaa myösk;in sellaisen kunnallistaksoituk-
16791: sen aJ.ais,en tulon, joka. ei johdu pääomasta. Kun siis
16792: osalle v.erotus·esineitä. tulo kaikissa tapauksissa on pan-
16793: tava puhoonalais·en jaon perus•teeksi, näyttää olevan
16794: tarkoit.ukserunuk:aisinta että samaa perustetta nouda-
16795: tetaan k;aikkiin nähden. Tätä puoltaa sekin seikka,
16796: että päåJOIU,a.rarvon arvioimista vart.en olisi perustet-
16797: tava erityiset. laitokset ja vahvistettava niille ohjeet,
16798: kun sitä vastoin tuloa jo nyt taksoitetaan k.unnallis-
16799: verotu.sta vart.en ja g,e siis il:rnan muuta voidaan ottaa
16800: myöskin t.ieäyrinpa,non perusteeksi.
16801:      Mitä tulee kruununpuistoihin ja muuhun kruunun-
16802: maahan olis.i kumminkin varsin sopimatonta, jos jako
16803: tapahtuisi todellisen vuositulon mukaan. Tämä on ni-
16804: mittäin riippuva; eri vuosien hakkuumääris.t.ä ja voi
16805: sentähden jossakin kunnassa suuresti vaihdella, vie-
16806: läpä useana vuobena peräkkäin jäädä kokonaan ole-
16807: ma.ttOIIllak:si, jota ~itsi oikea, hallintokustannuksia
16808: vastaava vähennys tulisi ·eritt.äin vairoeaksi määrätä.
16809: Tämän johdosta tulisi, erittäinkin niissä seuduissa,
16810: joissa on laajoja k:ruununmaita, myöskin jako muille
16811: verotusesineille olemaan suuressa määrin epätasainen
16812: eri vuosilta, mistä luonnollisesti olisi tuntuvaa haittaa
16813: tientekiovelvollisille. Tähän katsoen on näyttänyt tar-
16814: koituk•senmukais·emmalta että kruununmaa erityisest.i
16815: arvioidaan pää;oma-arvoltaan, joka arvioiminen olisi
16816: voimassa 10 vuotta erältään, sekä että 30/0 tästä pää-
16817: oma-arvosta olisi katsottava säästyneeksi vuoden tu-
16818: loksi kruunun.maasta.
16819:      Voimassa olevan jakoperusteen muuttamisesta edel-
16820: läkerrottuun suuntaan on luonnollisesti oleva seurauk-
16821: sena se, että osa maatiloja, muihin verraten, tulisi
16822: kantamaan suuremman osan tientekorasitusta kuin mitä
16823: niillä tähän as.ti on ollut. Koska kumminkin sanottu ra-
16824: situs nyt tulis~ jaettavaksi uusiliekin verotusesineille,
16825: jotk;a eivät ennen ole ottaneet s,iihen osaa, ja maata
16826:                             N:o 11                         11
16827: 
16828: kiohtMva osuus sanotusta kustanJnuksesta siis tulisi vä-
16829: hentym.ä.ä,n, sAAtaisiin täten vastapaino sen tienteko-
16830: rasituksen tiodellisen suuruuden kohoamista vastaan,
16831: joka. lopulliS<esti t;ulee näiden tilain suoritettavaksi.
16832:      Joskin siis vuositulo pantaisiin tient.ekorasituksen
16833: joon perust~ek:Bi, niin näyttää kumminkin siltä että joon
16834: ei pitäisi kioh~t3i kaikkia verotusesineitä yhtäläisesti,
16835: s. o. suoranaisessa suht,eessa kunkin verotusesineen ar-
16836: vioituun vuosituloon. On nimittäin syitä sen puolesta,
16837: et,tä niiden ve11otusesineiden, jotka tähän asti yksin-
16838: omaan ovat kantam.eet tämän rasituksen, vastedeskin
16839: pitäisi sitä kantaa suhteellisesti suuremmassa määrässä
16840: kuin niiden, jotka tähän asti ovat olleet siitä vapau-
16841: tetut. Tätä puoltaa jossakin määrin jo se seikka, että
16842: tientelrorasitus. edellisille, kuten jo on mainittu, enem-
16843: män tai vähemmän oo. saanut pysyväisen veron luon-
16844: te·en, mikä on vaikuttanut maatilojen arvoon nykyisten
16845: omistajain käsissä, ja että olennainen, toisia suuresti
16846: ve:wttamaJ.la aikaan saatu, muutos tähän tulisi vai-
16847: kuttamaan pääoman lisäyksenä edellisille muiden ve-
16848: rollllU1kisajain kustaJnD.uksella. Lisäksi tulee vielä et.tä
16849: nykyiset tientekiovelvolliset, s. o. ffii3.Jl.ttaaliin pantu maa
16850:  ja t.oollisuuslaitoks·et, luontonsa mukaan, paljoa suu-
16851: remmas·sa määrässä kuin muut verotusesineet, joilla on
16852: yhtä suuri vuositulo, tarvitsevat maanteitä ja niitä
16853: käyttävät. Näyttää siitä syystä olevan kaikin puolin
16854: kjohtuullis.ta että ne, tulon ollessa yhtä suuren, suu-
16855: remmalla osuudella kuin nuo muut verotusesineet otta-
16856: vat osaa teiden kunnossapitoon. Sen ohessa on, vähä-
16857: varaisempia yhteiskuntaluokkia tarpeellisesti huomioon
16858: ottaen, katsottu kohtuulliseksi, että vuositulo - ei
16859: kuitenkaan maas,ta tai teollisuudesta johtuva - joka
16860:  on alle 800 m.a;rkan, olisi aivan vapaa tierasituksesta,
16861:  sekä että tulo mainitusta määrästä alkaen aina 2,000
16862:  mprk:kaan saakka ot.tais,i siihen osaa progressiivisen as-
16863:  teikon mu~.
16864:   12                      N:o 11
16865: 
16866:       Ky.symykisoon, kenen tulee ottaa osaa tientekorasi-
16867: tukseen, liittyy tavallansa toinen periaatteellinen kysy-
16868: myiS·, nimit.täin se, onk!o tämä rMitus suoritet.tava luon-
16869: nossa vaiko ~ahassa, jossa viimeksimainitussa tapauk-
16870: s.essa t.eid en kunnossapito yleensä olisi urakaUe tar-
16871:           1
16872: 
16873: 
16874: jottava ja vähimmän vaativalle jätettävä. Jälkim-
16875: mäistä menettdyä puolt;:l.vat monet syyt ja etenkin se
16876: että, kun kerran niiQen joukkoon, joiden tulee olla
16877: osallisina tähän rasitukseen, otetaan suurempi määrä
16878: henk;ilöitä, joita tuskin void.p,an velvoittaa t.ekemään
16879: suorituks.ensa puheenaolevaan tarkoitukseen luonnossa,
16880: vaan joiden täytyy maksaa osuut·ensa rahassa~ johdon-
16881: mukaisuus vaatii saattamaan saman periaa,tteen voi-
16882: maanlmikkiin nähden. Nykyisestä järjestelmästä, jonka
16883: mukaan toiset osanottajat tähän rasitukseen veivoite-
16884: taan tekemään suorituksensa rahassa, toiset luonnossa,
16885: on ollutkin käytännössä jotenkin suuria haittoja. Siitä
16886: on nimittäin johtunut, että tientekovelvollisten maata
16887: omistava enemmis.tö toisinaan on koettanut, arvioida
16888: tieutekiorasitusta V'errattain kalliiksi, voidakseen siten
16889: saada rasitustaan huojennetuk,si muiden tientekovelvol-
16890: listen suuremmalla verotuksella. Tähän tulee lisäksi
16891: erityisiä haoittoja, joita on puhtaasta luonnossasuoritta,.
16892: misjärjes.telmästäkin. Täysin oikeaa. tienjakoa on var-
16893: sin vaikea s.aavuttaa, sillä tunnollisimmallakaan jyvi-
16894: tyk;sellä on mahdotonta aivan tarkasti voida a.rvioida
16895: k;a.ikkia jonkin tieosan kunnossapitoon vaikuttavia seik-
16896: k!oja., kuten maan laatua, sorapaikan ja tient.ekijän koti-
16897: paikan etäisyyttä y. m. Valituks·et tienj:wista ovatkin
16898: s,entähden hyvin ta.vallisia ja viivyttävät usein asian
16899: lopullista päättämistä. Tähän on lisättävä että jokai-
16900: nen uusi tie tahi vanhan uudestaan tekeminen
16901: vaa.tii jok!o uutta jakoa tai väliaikaisia toimeupit.eitä;
16902: ja usein päättyy tienjakio siihen maanomistajalle aivan
16903: sopimattomaan järjestelyyn, että hän saa useampia vä-
16904: listä kaukana toisistaan olevia tieosia, joten tienteko-
16905: ra.situs viel.äk:in ja aivan hyötyä tuottamatta lisääntyy.
16906:                              N:o 11                         18
16907: 
16908: Nämä haitat vältetään sitävastoin kokonaan taikka
16909: järje,styvät, it,sestään, jos tie:ntek:iok:ustalnnukset suorite-
16910: t~n raha:na ja t,ej,d,oo kunnos,sapito annetaan urakalle.
16911:      Urakkajärjestelmästä saatetaan tosin väit,tää että
16912: maal.aisvä.estön on paljoa helpompi kestää rasitusta, jos
16913: sen saa SU!oritt,aa työllä, kuin jos se on maksettava ra-
16914: hana. Tämä oikeutettu muistutus menettää kuitenkin
16915: pätevyyt~ensä, jos, ryhdytään sellaiseen t~oimeen että
16916: tiet, urak;alle tarjottaessa, jaetaan soprivansuuruisiin
16917: osiin, niin että ~aikille maanomistajille on mahdollista
16918: huutokaupassa huutaa jokin osa kunnossapidettäväk-
16919: seren. Kun tiente1mrasitusta ulotet,taessa monille uusille
16920: osallisille, melkein kaikki nämä, kuten useat e:p_tiset,-
16921: kin, kaikessa tapauksessa ovat. ottamatta mainittua ra-
16922: situst;:J; lU!onnossa suorittaakse,en, niin saattaa, jos vain
16923: huutiQkaupipa sopivas,ti järjestetään, jokaiselle maanomis-
16924: tp,jal1e, joka sitä tahtoo, käydä mahdolliseksi saada niin
16925: pia~jon. t;ietä kunnos1sapitääkseen, että se vastaa sitä,
16926: mitä hänen 1on piak,ko rahana .suorittaa. Myöskin urakka-
16927:  järjestelmässä saattaa viimeksimainittu näkökohta siis
16928: tulla huomioon otetuk:si.
16929:       Valtiosää.dyille 1904-1905 vuosien valtiopäivillä an-
16930: netun es~ityk,sen mukaan o!livat kustannukset maantien-
16931: t,ek:oon tarvittavan maan lunastamisesta kokonaan suo-
16932: ritettavat v:altiovaroi,sta. Saatu kokemus näyttää kui-
16933: tenkin ~että korvauks~et maata paklmluovutuksella lunas-
16934: tettwessa, erit.täinkin rautatierakennuksia varten, pyr-
16935: kivät ,suuresti nousema.an yli sen mitä voidaan pitää
16936:  klohtuullis,eruti korvauksena. Tämän johdosta onkin,
16937:  ValUosäätyjen EJsiasta tek!emän päätöksen mukaisest,i,
16938: viim,eisiä rautatreitä rakennettaessa, niiltä kunnilta,
16939:  joiden kautta rautatie on tehty, vaadittu sitoumuk,sia
16940: että k;unna.t vastaavat siitä, mitä pakkolunastuskustan-
16941: nukset ovat suuremmat, kuin hallitus, erityisen arvion
16942:  nojalla, harkit1see kohtuulliseksi. Sen ohessa on armolli-
16943: oosti hyväk:sytrty Valtiosäätyjen sam,alla tekemä alamai-
16944:  nen. llllJOiill,UJ.S, kiomit,ea<Q. asettamisesta selvittämään ky-
16945:   14                        N:o 11
16946: 
16947: symystä,   VIOit~siink10   ja missä maarm pakkolunastus-
16948: kust~;nnukset lasklea llliiden kuntain ja yksityisten suo-
16949: ritet.ta,vikis·i, joille rautateis·tä tulisi lähinnä olemaan
16950: hyötyä. Samanlaisia näköklohtia, kuin edellämainitut,
16951: näyttää myös oleva.n noudatettava maantien tekemi-
16952: seen t;t;rvi.ttavan maa-alueen k10rvaukseen nähden sekä
16953: valtion osallisuus siihen saatettavan rajoittaa kolmeen-
16954: neljännekseen korvausmäärästä., joten jälelle jäävä :nel-
16955: jännes tulisi ·asianomaisten tientekolahkojen rasituk-
16956: seksi
16957:       Se suuri merkitys, mikä kloklo vuoden kestävällä suo-
16958: ranais.ella meriyhteydellä ulkJOmaiden kanssa on ollut
16959: maan pääelinkeinoille, on synnyttänyt sen talvisen me-
16960: renkulun, jota, nyt säännöllisesti voimassa pidetään
16961: Hangon ja Tururo. kaupungeista useihin ulkomaan sata-
16962: miin ja jok,a arvattavas.ti tulee yhä edelleen kehitt.y-
16963: mään. Täm.ä liikeillll1e on kuitenkin niille rannikko- ja
16964: saaristoseuduille, joita. se koskettaa, tuottanut erinäisiä
16965: ha.nkaluuksia, erit,täink:iin sen kautta että jäätä murta-
16966: vat höyrylaivat katkaisevat kulkureitin ppikki mene-
16967: viä t~Jvit.eitä jw siten 'estävät ja haittaavat paikallista
16968: kulkuyht,eyttä. Oikleus tällaisten talviteiden tekemi-
16969: seen jäässä olevain vesien yli, missä g.e on huomattu
16970: tarpeellisek:si ja sopivaksi, ei koskaan ole ollut epäiltävä,
16971: mutt;1. yhtä k:ie,ltämätön on myös oik:eus vuodenajasta
16972: huolim,a;t:ta harjoittaa laivaliikettä vartavasten meren-
16973: kulun tial'p!eiksi aiotuissa yleisissä kulkureiteissä. Jotta
16974: näitä mole!mpial oik:euksia, joista kumpaakaan ei saa
16975: panna altWkis•i, voitaisiin yksin ajoin harjoittaa, on
16976: niiden kuitenkin kull1Jl!Msenkin aliatuttava rajoituksiin,
16977:  jotk:a ova.t• väJt.tämättömiä tähän kuuluvien olojen oi-
16978: keud~uk~rta järjestämistä varten. Tientekovelvolli-
16979: set eivät ~ kieltäytyä hankkimasta ja kunnossapitä-
16980: mästä niitä la;itokisia, jotka ovat tarpeelliset laivain
16981: yleisellä t~vitiellä jäähän tekemäin väyläin ylipääse-
16982: mistä vart1en, muttial klohtuullista on myöskin että tien-
16983:  tekoraiSituk)seen siten tuleva lisäys pääosaltaan poiste...
16984:                           N:o 11                       15
16985: 
16986: taan sillä tavoin että yleisistä varoista määrätään an-
16987: nettavaksi riittävä apuraha, varsinkin kun talvisen me-
16988: renkulun ylläpitämii!Il:en on lmko m~lle yleisesti tärkeä
16989: a.sia.
16990:      Edelläk!errottuj-en näkölwhtain mukaisesti on, Kan-
16991: saneduskunnalle esitettäväksi, laadittu asetusehdotus tei-
16992: den t,ekemises.tä ja kunnossapidosta maalla.
16993:       Ne määräykis,et t~ jotka, pääsyn turvaamiseksi
16994: jäähän tehdyn väylän. yli ja; yleensä talviteiden suo-
16995: jaamiseksi sekä muiden talvisesta merenkulusta johtu-
16996: vain haittain estä.misek:si, ovat tarp:eelliset rajoittamaan
16997: talvella kulkevain höyrylaivain kulkuvapautta ja vel-
16998: voittai[Ilaan laivain päällikköjä erinäisten. varanpiteiden
16999: va;rteenottamis•een, ovat aiotut aik:anaan hallinnollista
17000: tietä annettaviksi. Ås·etusehdotus, jossa on erityisiä
17001: täydentäviä määräykisiä tientekora.situksesta maalla,
17002: on jo valmiiksi laadittu ja liitetään tähän Kansanedus-
17003: kunnal1e ,tiediok:si.
17004:       Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Kansan-
17005: eduskunnan hyväksyttäväksi antaa s,euraavan ehdotuk-
17006: sen asetukseksi teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
17007: maalla.
17008:   16                          N:o i1
17009: 
17010: 
17011: 
17012: 
17013:                 Ehdotus Armolliseksi Åsetukseksi teiden
17014:             tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
17015: 
17016: 
17017:                             I LUKU.
17018: 
17019:        Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tahi muuttamisesta.
17020: 
17021: 
17022:                                1 §.
17023:       Tässä asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
17024: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrä-
17025: tyt maantiet, kylätiet, ja polkutiet. Mainittuihin tei-
17026: hin sisältyvät myös kulkuyhteydelle tarpeelliset sillat,
17027: lossit ja tienrummut.
17028:     Maantieksi sanotaan ajotietä, joka välittää yleistä
17029: kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntien ja sellais-
17030: ten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan y lei-
17031: sesti hyödyllinen ja t.arpeen vaatima.
17032:       Kylätiellä tarkoitetaan sellaista ajotietä, joka lähtee
17033: kylistä tai kylänosistru tahi välittää kulkuyhteyttä nii-
17034: den kesken taikka; muuten on paikallisten olojen vaa-
17035: tima.
17036:     Polk'uteiksi luetaan ainoastaan jalkamiehiä tai rat-
17037: sastajia varten aiotut tiet., jotka siellä, missä ajoteitä
17038: puuttuu, välittävät kulkuyhteyttä kunt.iin ja. kyliin
17039: taikka niiden kesken.
17040:                           N:o 11                       17
17041:                            2 §.
17042:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
17043: ja mihin ,se void,aan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
17044: min tehdä.
17045:     Kylätie on suunnattava niin, kuin useimmille osak-
17046: kaille harkitaan sopivimmaksi.
17047:     Polkutien tekemiseen nähden on noudatettava mitä
17048: 1 momentis,sa on maantiestä säädetty.
17049: 
17050:                            3 §.
17051:      Kun herää kysymys uud;en maantien tekemisestä,
17052: on siitä, jollei Kuvernööri itse ole kysymystä nostanut,
17053: jätettävä hakemus: Kuvernööriin, joka kuntakokouk-
17054: sessa kuulustuttaa asianomaisia tientekovelvollisia.
17055: Kuvernöörin on myös annettava määräys piiri-insinöö~
17056: rille, maanmittarilla tahi muulle teknillisesti oppineelle
17057: henkilölle tutkimaan, w.aluttamaan ja kartalle pane-
17058: maan sopivin suunta ehdotettua tietä varten sekä te-
17059: kemään sivupiirros siitä ja laatimaan piirustukset ja
17060: kustannusarvio tien tekemisestä, niin myös ehdotta-
17061: maan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten tarpeel-
17062: liset soran-, hiekan-, kiv·en- ja save:nottopaikat. Jos
17063: tämän tutkimuksen on toimittanut joku muu kuin piiri-
17064: insinööri, on viimemainitunkin lausunto ehdotuksesta
17065: ja kustannuslaskuista hankittava. Kuvernööri~ on sen
17066: jälkeen jätettävä asia paikkakunnan Kihlakunnanoikeu-
17067: den tutkittavaksi sekä, saatuaan sen lausunnon, annet-
17068: tava asiasta päätös.
17069:      Jos Kuvernööri k:at,soo erityistä, kalliimmanlaista
17070: rakennustapaa olevan käytettävä, taikka jos hän muusta
17071: syystä katsoo valtioapua tientekoa varten tarpeelliseksi,
17072: on päätös alistettava Keisarillisen Senaatin Talousosastoon,
17073: joka asiata lopullisesti tutkiessaan määrää, onko ja minkä
17074: verran siihen tarkoitukseen annettava apua eduskunnan
17075: sen tulolähteistä valtionvaraston käytettäviksi myöntä-
17076: mistä varoista.
17077:   18                      N:o 11
17078: 
17079:      Mitä 1 ja 2 momentissa on sääd,etty maantiestä
17080: kookee myÖs kylät1en tekemistä, kuitenkin niin että
17081: ky,symyksen siitä nostakoon vain se, jonka on otettava
17082: osa,a tien tekemiseen ja kunnossaiJ!i.toon, sekä että sivu-
17083: piirrosta sellaisesta tiestä ei tarvitse tehdä.
17084:      Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltu·
17085: vilta klohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka
17086: koskevat jo olemassa olevan tien muuttamista maan-
17087: tieksi tai kylätieksi, mp,a,ntien varustamista kalliimmalla
17088: päälly:srake:nnuksella;, mäkisen tahi muutoin epämuka-
17089: van tien siirt~istä sek;ä tien lakkauttamista.
17090: 
17091:                             4 §.
17092:     Maantien tulee olla vähintäin 5 metriä ja kylätien
17093: ainakin 3,5 metriä lev.eä.
17094:     Jos jo t!ehdyllä maa.;ntiellä tai kylätiellä on muu
17095: kuin nyt määrätty vähin leveys, antakoon Kuvernööri,
17096: mis,sä asianha.a:rat sallivat, sen jäädä sillensä.
17097:     SamrOin on Kuvernöörin asiana, tientekovelvollisia
17098: kuulwsteltuansa, päättää, onko tie koko leveydeltään
17099: tehtävä ajoil"a,d.p.ksi vai •onko siinä kohden suotava hel-
17100: potusta joltaJöll osalta tien leveyttä.
17101: 
17102:                              5 §.
17103:      Sillalla tu.lee olla sellainen kantovoima ja leveys,
17104: kuin tiellä !oleva liikenne vaatii. Enn·enkuin Kuvernööri
17105: ratkaisee isompaa sillanrakennusta koskevan asian, on
17106: Tie- ja vesirakennusten ylihallituks-en lausunto siitä
17107: hankittava.
17108:      Missä tien katkaisee sellainen is·ompi vesistö, jonka
17109: yli siltaa ei k;at,sota olevan rakennettava, on kulkuyh-
17110: teyttä l<JBsilla ylläpid:ettävä. Kylätiellä olkoon kui-
17111: tenkin sa.Uit,tu käyttää la.uttaa lossin asemesta, j-os tien
17112: osakkaat sitä mieluummin haluavat.
17113:      Silta, lOis,si ja lautta ovat vatustet.tava.t tarpeelli-
17114: silla käsipuillai. Lossin ja lautan suuruuden ·sekä muu-
17115: ten niid:en l~un määrää :Kuvernööri,
17116:                            N:o 11                        19
17117: 
17118:                           6 §.
17119:     Molemmin puolin maantietä ja kylätietä on teh-
17120: tävä riittävän leveät ja .syvät ojat tarpeellisine viemä-
17121: reinoon, jollei viranomainen harkitse haitatta voitavan
17122: tulla toimeen ilman ojia.
17123: 
17124:                             7 §.
17125:     Puut ja pensa.at, joita ei ole k,aunistukseksi istu-
17126: tettu tahi erityis,een hoitoon otettu ja säilytetty, ovat
17127: kummaltakin puolen m~tietä hakattavat pois' 1,5
17128: metrin leveydeltä ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa
17129: ei Qle, 3 metrin leveyd;eltäJ tien syrjästä. Tämä on tien-·
17130: tekijän toimeenpantava, ellei maanomi,staja halua pitää
17131: siitä huolta.
17132:                             8 §.
17133:     Aitaa ei saa maantien eikä kylätien viereen panna
17134: lähemmäkisi kuin ·0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta
17135: tahi, missä ojaal ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä.
17136: Ålköön tästedes maantien varrelle tehtäkö rakennusta
17137: lähemmäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
17138:     Veräjästä maantiellä ollmon voimassa, mitä siitä
17139: on erittäin säädetty.
17140:                             '9 §.
17141:     Tien viereen älköön tehtäkö ser:nlaatuista kuoppaa
17142: tai hautaa, että siitä 'onj vaaraa tielle tahi tienkulkijalle.
17143: 
17144:                             10 §.
17145:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
17146: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia käsi-
17147: puita lait.ettava.
17148:                             11 §.
17149:      Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
17150: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
17151: kit.tävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihla,kuntien.
17152:   20                      N:o 11
17153: 
17154: ja, kuntien välillä ovat tien viereen asetettavat ja tar-
17155: peellisella k,irjoituksella varustettavat. Missä maan-
17156: tie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle, tahi
17157: missä kylätie tai polkutie lähtee maantiestä, asetetta-
17158: ~oon tienviitta, osottava mihin tie viepi; samoin pi-
17159: tää jokaisen kyytila;itoksen viereen PJ3ID.taman pylväs,
17160: jos,sa on kyyt,il~itok,se:n. nimi.
17161: 
17162:                            12 §.
17163:      Jos ei sopimusta ma.anomistajan kanssa aikaan saada
17164: ta;rpeellis·en alueen luovuttamisesta tien tekemistä var-
17165: ten, on alu'e pp.kkolunast,ettava.
17166:      Korvaus maa,ntien t,ekemistä vart·en luovutetta-
17167: vasta alueesta suoritetaan kolmeksi neljännekseksi edus-
17168: kunnan sen tulolähteistä valtion varaston käytettäviksi
17169: myöntämistä varoista.
17170:      Sam,a; o~oon laki korvaukseen nähO;en sellaisesta
17171: k;umliDallakin puolen maantietä olevan maan nautinta-
17172: oikeuden 'supistuksest~ k:u.in 7 § :ss.ä tarkoitetaan.
17173: 
17174:                            13 §.
17175:      Tientekoainetta älköön otettako tois·en maasta il-
17176: man maanomistajan lupaa. Missä tarvitaan maa-alu-
17177: etta sora!Il-, hiel$al-, kiven- tai savenottoa varten, lunas-
17178: takoot tient,ekov·elvolliset. semmoisen alueen, ja, jollei
17179: maanomistajan kanssa voida asiasta sopia, noudatetta-
17180: kK:>on lakia kiint,eän omaisuuden wkkolunastuksesta
17181: yleiseen ta;rpeeseen.
17182:      Jos tientekijä tientelwaineita; tuod,akseen tahtoo
17183: käyttää toisen yksityistä tietä tai sil~, harkitkoon
17184: kihlaku;nnanoikerus, jolleivät asianomaise~ voi siitä hy-
17185: vällä sopia, onko ;se hänelle myönnettävä, sekä määrät-
17186: köön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka tienteko-
17187: velvollisten kiohtuullisesti on mainitun oikeuden nautti-
17188: misesta suorit,ettava.
17189:                            N:o 11                   21
17190: 
17191:                          II LUKU.
17192: 
17193:               Tientekolahosta" maantietä varten.
17194: 
17195:                             14 §.
17196:      Maantien tekemi,seen ja kunnossapitoon nähden on
17197: kukin kunta erikseen tientelm-lahlwna, ollen kahdella
17198: tahi useammalla kunnalla kuitenkin lupa liittyä yh-
17199: teiseksi tientekolahoksi. Jos tätä asetusta annettaessa
17200: kunta on jaettuna kahteen tahi useampaan tienteko-
17201: lahkioon, taikka jos, kaksi tahi useampaa kuntaa tai
17202: kunnan osaa silloin on yh~isteftynä yhdeksi tienteko-
17203: lahokisi, jääkööt ne 8il1ensä, jos, edellisessä tapauk-
17204: sessa, kaikki kuntaan kuuluvat ti·entekolahot ja, jälkim-
17205: mäisessä tapauksessa, kaikki kunnat:, jotka kokonaan
17206: tahi osaksi kuuluvat tientelmlahkoon, asiasta soprivat1.
17207: Päätös tientekiolahon laajuuden muuttamisesta on tien-
17208: tekiovelvollist,en alistettava Kuvernöörin tutkittavaksi,
17209: joka asiasta antaa päätöksen.
17210:      Tientelmlahlm käyttää päättämisoikeuttaan tien-
17211: teklovelvollisten .kuntakokouksessa. 8ellaiseen kokouk-
17212: seen nähden on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä
17213: voimassa ole,vassa maalaiskuntain kunnallishallintoa
17214: kioskevassa as·etuksessa on määrätty. Tient;ekolahon
17215: asioita hoitaa lähinnä tiehallitus; sen tulot menevät
17216: tierahastoon, josta tientekolahon menot suorit,etaan.
17217:      Tientek!olahlm saa pyytää Kuvernööriä velvoitta-
17218: maan muita t;ie:nt,ekiolahkoja ottamaan osaa sellaisen
17219: sillan rakentamiseen ja kunnossapit<oon, jonka kustan-
17220: nukset sa:at.tavat yhdeUe tientekolaholle käydä liian
17221: ra,sittavik!si. Asianomaisia hakemuksesta kuulustettu-
17222: aan, Kuvernöörin tulee run.taa päätös: asiasta ja, jos
17223: on syytä suostua hakemukseen, samalla määrätä minkä
17224: tient·ekolahk!ojen ja minkä verran niid:en on annettava
17225: apua sillan rakentamiseen ja kunnossapitoon, ottaen
17226: huom~oon etupäässä sen hyödyn, joka niille silla,sta
17227: !Wit11ll:                                '
17228:   22                        N:o 11
17229: 
17230:     J10s maan.tiien k:vtkaisee v;esistö, joka on rajana
17231: kahden eri tientelml.a..hon välillä, tulee niiden yhtei-
17232: sesti vastata v·esistö:n yli vievän; sillan tahi, missä kulku-
17233: yhtleyttä 10n ylläpidettävä lossilla, sen rakentamisesta
17234: ja kunnossapidosta.          Siitä johtuvat kustannukset
17235: jaetaan mJOl!empain tient·ekolahkojen kesken niille sil-
17236: lasta tahi lossista kioituvan hyödyn mukaan. Jos ei
17237: voida sopia sellaisen jaon perusteista, on asia jätettävä
17238: Kuvernöörin tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
17239: 
17240:                              15 §.
17241:     Kun maantien tahi sen osan kunnossapitovelvolli-
17242: suus siirtyy tociselt.a tient.ekola.twlta toiselle, tulee asian-
17243: omaisen kruununvoudin pitää itse paikalla katselmus,
17244: ja on luovuttajan asianmukaisesti korjaaminen siinä
17245: mahdollisesti huomat111t puutt.e·ellisuudet kruununvou-
17246: din määräämän ajan kuluessa '24 § :ssä mainitulla uhalla.
17247: Tiehen sen jälkeen syntyvistä vioista vastatkoon vas-
17248: taanottaja.
17249:                              16 §.
17250:     Missä eri rahasto yleisen sillan tai lossin raken-
17251: tamista tai kunnossapitoa varten on koot.tuna, olkoon
17252: se, jos se on syntynyt matkustavaisilta kannetuista
17253: varoista, jätettävä tientekolahon tierahastoon. Jos se
17254: sitä vastoin on syntynyt tient·ekovelvollisten keräyk-
17255: sistä, olkoot he oikeutetut sitä käyttämään heidän vel-
17256: vollisuutenaan olevien tientekokustannusten suorittami-
17257: seen.
17258:      Mitä näin on säädetty älk:öön sovellutetta.ko lää-
17259: ninhallitusten hoidettavina oleviin rahastoihin erinäis-
17260: ten yleist·en siltain rakentamista tahi kunnossapitoa
17261: varten, vaan on näihin ja muihin tällaisiin, vastedes
17262: ehkä perust•et.taviin rahastoihin nähden noudat·ettava,
17263: mitä kut<tkin rahastoa varten on säädetty.
17264:                             N:o 11                          23
17265: 
17266:                              17 §.
17267: 
17268:     Maksua ma.antiensillan tahi lossi!Il tahi semmoisen
17269: tien käyttämisestä, johon on paln.tu tahi pannaan suu-
17270: rempia kustainnuksia., kann.ettakoÖn tästäläbjn ainoas-
17271: taan milloin Kuvernööri, tientekolahon telmmästä esi-
17272: tyksestä ja asi.,anhaarain vaatiessa, katsoo kohtuulli-
17273: seksi ·siihen suostua.
17274:     Sitä t.ark!olitu.sta varten tehty taksa on Kuvernöö-
17275: rin vahvistettava, ja on se naulattava julki näkyvään
17276: paikkaan tien tahi ylimenopaikan viereen.
17277: 
17278: 
17279:                           III LUKU.
17280: 
17281: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvisaikaan sekä
17282:          yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talviteistä.
17283: 
17284:                              18 §.
17285:      Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain ja rumpu-
17286: jen kunnossaplito sekä lossien kunnossapito ja hoito on
17287: tarjottava urak:alle kolmen vuoden ajaksi; ja tulee tien
17288: sitä varten ollaJ ja.ettuna osiin, joiden pituuden t.ien-
17289: tek!olahko määrää.
17290:      Huutok:aupa.n toimittaa tiehallitus, syyskuun kulu-
17291: e,ssa sen ·edJellisenä vuonna, jona urakka on alkava;
17292: ja on huutiok:aupasta vähintäin 14 päivää etnnen an-
17293: nettava kuulutus, kunn~uone·esee:q. julkipantavaksi ja
17294: ki.rlmssa luettavaksi.                       ·          ·
17295:      Huutiokauppatilaisuu!'J:essa tarjotaan myös yptä pit-
17296: käksi ajaksi ~eide:q. aukipitäminen talvisa4kaan.     ·
17297: 
17298:                              19 §.
17299:       Kun uusi tie, silta tai l!OBsi on rakennettava tahi
17300: vanha silta rakennettava uudestaan tai saatettava kal-
17301: li:q:nplan kbtt?aukse:u. ala.is·eksi1 on tiea:).tekolaho~ va.l-
17302:   24                       N:o 11
17303: 
17304: lassa päättää, onko työ annettava urakalle vai muussa
17305: järjestykis·essä suorit·ettava.
17306:                             20 §.
17307:     Jos 18 § :ssä tarlroit.etun kolmivuotiskauden kulu-
17308: essa uusi tie valmistuu, taikka jos muuten käy tar-
17309: peellis•eksi .suorittaa tient.eko1ahoUe kuuluvaa työtä, jota
17310: sanotussa pykälä.ssä mainitussa huutokaupassa ei ole
17311: edellytetty, 00 tuon uuden tien kunnossapito saman
17312: ajanjakston loppuun asti tahi mainitun työn suoritta-
17313: minen, jollei tästä 19 § :n mukaaill ole toisin päätetty,
17314: annettava urablle .siinä järj-estyksessä, kuin 18 § säätää.
17315: 
17316:                             21 §.
17317:        Huutiokaup!aJs;sa, joka 18 § :ssä mainitaan, saakoon
17318: tehdä tarjouksia yksityinen henkilö tai yhtiö, joka
17319: ennen huutJokauppaa on antanut pät:evän takauk.sen
17320: tehtävänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
17321:        Tientek~welvollisen tarjous .saatettakoon ilman ta-
17322: kau.stakin hyväkisyä, milloin se harkitaan suunnilleen
17323: vastaava:n sitä apum;aksua, jonka hän on velvollinen
17324: t:iera.lu!Jst1oo:n su:ori ttamaan.
17325:        Sittie:nkuin jotakin IQ.äärättyii tieosaa koskevat ta:r-
17326: jouk:set on t'ehty, tutkii tiehallitus ne ja ilmoittaa, ~it­
17327: te:p. heti IQJikä tarjoust on hyväksytty. Useammista.
17328: ta:rjouksist.a on alin, asianmukaisesti tehty, hyväksyt-
17329: tävä, pait,si milloin uralroitsijan tai hänen takap.srqies"
17330: tensä :ei harkita tarjoavap. tarpeellista vakuutta t~htä­
17331: vän täyttämiseistä, taik:lm. tarjous havaita.all- olev;:tn il-
17332: meisesti korkeampi kuin kohtuullista ja tient•ekolahon
17333: edun mukaista; on.
17334:        Jos jostakin tie1osasta ei ole mitään hyväksyttävää
17335: tarjousta tehty, on, tiehallitukisen harkinnan mukaan,
17336: jolro uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa tien-
17337: tekiolahon pu:olesta :i:nuulla tavalla kunnossapidettävä.
17338:        Huutiok:a,-qppat~lai,suudessa on pidett~vä pöytäkirjaa,
17339: ~oihpn rpefl4täält ~~kä kaikki h;vvä:ksyty.tJ tarJouks~t ~t·t~
17340:                            N:o 11                        26
17341: 
17342: myöskin, jos nämä eli.väiJ 101e1 olleet alimmat, kaikki :niitä
17343: alemmat tarjoukJset. Jollei alinta tarjousta ole hyväk-
17344: sytty, on syyt siihen merkittävä pöytäkirjaan.
17345:     Jos se, joka huutOkaupassa on t1ehnyt tarjouksen,
17346: ei tyydy HehaJlitukisen siitä' julist:ama:a.n päätökseen,
17347: olkoon oikeutettu saattamaan päätöksen tientekolahon
17348: tutkittavaksi kirjallisella muutoksen hakemuksella,
17349: joka neljäntoista päivän kuluessa huutokauppapäivästä,
17350: sanottua päivää kuitenkaan lukuunottamat.ta, on kunta-
17351: kokouksen esimiehelle annettava.
17352:     Tällaisen a,sian käyttelyä varten on kuntakokous
17353: viipymättä kiolmonkutsuttava.
17354: 
17355:                             22 §.
17356:      Maantie on pidettävä k:ulkuyhteydeUe täysin t.yy-
17357: dyttävässä kunnossa.
17358:      Tällaisen tien kunnossapitoon tästälähin tarvitta-
17359: van hiekan, soran, saven ja kivien hankkimisesta on 13
17360: § :ssä oleva määräys noudatettavana.
17361: 
17362:                             23 §.
17363:     Tienkiorjauks.een älköön yleensä käskettäkö sellai-
17364: sina ailooina, jolloin seudulla yleisesti kevät- tai syys-
17365: toukoa tehdään tai ·eloa korjataan, älköönkä muulloin-
17366: ~~ kesäajalla, paitsi kun veden: uurtamris·en tahi muun
17367: satunnaisen vahin~001 takia tien kuntoonpaneminen heti
17368: saattaa olla tarpe,en vaatima.
17369: 
17370:                            24 §.
17371:      Jos maantie kruununnimismiehen pitämässä katsel-
17372: muks·essa on huomattu olevan epäkunnossa,, velvoitta-
17373: kioon nimismies urakoitsijan määräajan kuluessa korjaa-
17374: maan viat sekä antakoon samalla tästä tiedon. tiehalli-
17375: tu.kiseUe. Jollei vikoja määlrätyn ajan kuluessa ole asian-
17376: mukais'esti korjattu, olkoon kruununnimismiehellä valta
17377: ~aJ-s\la, v~~ teettää työ ja suorast~ ott;:ta se:q.
17378:                              {      (            -
17379:   26                       N:o 11
17380: 
17381: kustannukset :niskloitt<e1eva.lta., jollei tämä, neljän pal-
17382: vän kuluekS:Sa., tJot,eennäytettä.västi käskyn saatuaan, ole
17383: niitä Jro:rvannut,. Jos kn.lstaJn.nuksia. ei voida urakoitsi-
17384: ja.lta. saada, va.st~tk:OCIU tientekolahko niistä, ollen oi-
17385: keutettu hakiemaa,n. loo!I"Vausta uralroit,sijalta ja tämän
17386: ta.k~usmiehiltä.
17387: 
17388:                            25 §.
17389:     Jos silta p:t.laa tahi vesitulva sen viepi, taikka jos
17390: muu tapaturma tahi väkivallantekijät sen hävit.tävät,
17391: olkoon tient,ekolahko v;elvollinen siinä paikassa pitämään
17392: 1ossia tahi lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään ra-
17393: kentaa.
17394:                            26 §.
17395:     Jos joku tahtoo johtaa. uuden ojan maanUern alitse,
17396: tulee hänen hankkia lupa !siihen tiehallitukselta ja,
17397: missä oja on k;aåvet:tu, sen yli rakentaa sellainen silta
17398: tahi rumpu, joka maantietn.kats,elmuksessa voidaan hy-
17399: väksyä, sekä pitää :sitä kunnossa sen ajan Loppuun asti,
17400: joksi tientekolah:on maant,eid:en kunnossapito viimeksi
17401: on urakalle annettu.
17402:                            27 §.
17403:     Ma:antieUe älköön pantaklo muita amevaras'ooja kuin
17404: sellaisia, j~oita tien kunnDssapitoOIIl välttämättömästi
17405: tarvitaan; älköönkä niitäkään niin asetettako, että
17406: kulkuyhteys senvuoksi ha,itta:a kärsii.
17407: 
17408:                            28 §.
17409:     Jos m.a.antie siirretään tq.hi tehdään uudestaan, on
17410: se, kunnes uusi urakkahuutokauppa toimitetaan, niiden
17411: kunnossapide~tävä, jotka; vanhaa tietä ennen olivat
17412: kunnos,sapitäne:et. Jos jotakuta tätetn rasitetaan en-
17413: tistä kalliimmalla tienkunnossapidolla, saakoon tie~
17414: raha,stosta vastaavaa lrorvaust~L.
17415:                                       N:o 11
17416: 
17417:                               29 §.
17418:      Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi le-
17419: veämmäksi, kuin ennetn. on ollut säädetty, saakoon s·e,
17420: jo:nk,a ti.enkUll.IIlossapito tät~en vaikeutetaan, kohtuul-
17421: lista. kiorvausta tierahastosta.
17422:      Sam.a olk!oo:n laki, missä maanvie:remä, v·edentulva
17423: tai muu niihin verratitava tapahtuma on maantielle
17424: saatta:nut sellaisen via.n, että sen korjaaminen vaat,ii
17425: kustannusta, jota eri ole voitu edeltä· arvata ja jota ei
17426: sovi tientekijän suoritettavaksi pa.nna.
17427: 
17428:                            30 §.
17429:     Jos asi~o:zna;iset eivät voi sop,ia 28 ja 29 § :ssä.
17430: ma.init'usta klorvauksesta, jätetään asia kolmen usko-
17431: t:un miehen ratkp,istavaksi, joista paikkakunnan tuo-
17432: mari valit,s·ee yhden, tiehallitus toisen ja asianomai-
17433: nen tient,ekiovelvollinen kolmannen.
17434:     Jos asi.a.nosainen ei ole valinnut uskottua :miestä
17435: neljäntoista päivän kuluessa toteensaatavan kehotuksen
17436: saatuansa, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita us-
17437: kottu mies valvomaan niskoitt,eleva:n oikeutta.
17438:     Usk!ottuje:n: miesten päätökseen älköön muutosta
17439: haettako.
17440:     UskJotut :miehet saavat toimituks·esta kohtuullisen
17441: palkkion, ja on heidän pääasian yMeydessä määrät-
17442: tävä, kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyy-
17443: tymätön, jätettäköön palkk~ota koskeva asia oikeuden
17444: ratkaistavaksi.
17445:                            31 §.
17446:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki
17447: lumire1ellä ja luomisella.
17448:     Lumireien suuruudesta ja sen laadusta antaa Ku-
17449: vernööri, tientieklolahon ehdotubesta, tarpeellisia, paik-
17450: kakunnan liiketn.neolojen mukaan soviteltuja määräyksiä.
17451:     Missä liikenne on vähäinen tahi paikkakunnan olo-
17452: suhte,et muuten antavat: siihen aihetta, saattaa. Kuver-
17453: ,_   '   .   -   •   '   --   ~   '    ~   '   j      '   ~
17454:   28                      N:o 11
17455: 
17456: nööri, hakemuksen johdosta;, sallia että lumireenvetoa
17457: maantiellä ei tarvitse toimittaa.
17458: 
17459:                            32 §.
17460:      Missä maa:n.tielle kiokoontuu pialjon lutnta, niin että
17461: tietä ainoa.staa:n. vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
17462: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruu-
17463: nunnimismiehetn harkinnan mukaan, sellaisen paikan
17464: sivu, jos se m.ruk:avasti ja. maanomistajalle haittaa tuot-
17465: tamatta käy päinsä, tahi jos' maanomistaja, vaikka sivu-
17466: tiestä syntyy hänelle haittaa, on siihe!Il suostunut.
17467: Sellaista sivutietä vart~en \t,ulee kruununtnimismiehen
17468: osottaa; sopivin suunta;, ja on asianomaist:en sittemmin
17469: sanottua tietä pidettävä auki samalla tavalla kuin
17470: päätietä.
17471:      Se, joka fulvis:a.ikana lumireellä kunnossapitää maan-
17472: tietä, saakioon, sittenkuin pysyvä talvi on tullut, pur-
17473: kaa sellais,en tien varrelle tehdyt aitaukset, ollen vel-
17474: vollinen aikaisin keväällä pail1emaan ne jälleen entiseen
17475: kuntoonsa. Jos vastamainittu määräys laiminlyödään,
17476: olkOon laiminlyönyt velvollinen palkits:emaan maanomis-
17477: tajalle sen vahin~on, mikä hänelle siitä syntyy.
17478: 
17479:                            33 §.
17480:     Kuvernöörin vallassa on, tientekovelvollisia kuulus-
17481: teltuaan ja sittenkuin paikkakunnan kihlakunnanoikeu-
17482: dessa on asiaa tutkittu, harkita ja päättää, missä eri-
17483: tyistä talvitietä yleisen kulkuyhteyden mukavuudeksi
17484: tarvitaan ja se on käytettäväksi annettava, tekä millä
17485: paikoin ja millä itavoin talvitie on johdettava vesis-
17486: tössä olevan yleisen kulkuväylän poikki.
17487: 
17488:                            34 §.
17489:     Kun erityinen talviti'e on yleis,tä tarvetta varten
17490: tehty, on se pidettävä k:ulkukelpoisessa kunnossa 13ekä,
17491: pqss~ ll.iifl tM"Vi~, sopivas~i vi~toltett.a;v<:\>~
17492:                            N:o 11                       29
17493: 
17494:     Jos 1Serll~isen rt~lvitien vuoksi ma.an.tie on pitem-
17495: mäksi itahi lyhemmäksi ajaksi käynyt tarpeettomaksi,
17496: älköön sen aukipitämistä sanottuna aikana vaadittaka;
17497: kuitenkin on tientekolahon hyvissä .ajoin keväällä pan-
17498: tava maantie kuljettavaan kuntoon.
17499: 
17500:                             35 §.
17501:     Yleistä tarv·etta vart·en tehty talvitie on, niin usein
17502: kuin olosuhteet va;a.tivat, muutet,tava sekä, missä tie
17503: m.enee jään yli, ne pai!mt merkittävät, joissa on avan-
17504: toja tahi railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka
17505: silta pantava niiden poikki. Jos joku tekee avannon
17506: sellaisen taJ.vitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopi-
17507: valla tavalla merkits,emään.
17508: 
17509:                                 36 §.
17510:        Jos talvitie, josta 33 § :ssä mainitaan, menee poikki
17511: vesistön, jota höyryla:ivat säännöllisesti käyttävät tal-
17512: vikulkuväylänä, olkoon tientekolahko velvollinen niihin
17513: paiklroihin, mis,sä höyryla;ivaväylä katkaisee tien, toi-
17514: mittamaan sellaisen sillan, lautan tahi muun laitoksen,
17515: kuin Kuvernööri liikenteen laatuun ja vilkkauteen näh-
17516: den harkitsee tarpeelliseksi. Ne kustannukset, jotka
17517: sellaisen laitoksen ja siihen kuuluvain kalujen hankki-
17518: misesta sekä ·ehkä ~a;rvittavan vahtituvan rakentamisesta
17519: kioituvat tie:n.telmlaholle, niin myös vahtipalvelijain
17520: paJ.kkarunisesta ja ylimenopaikan valaisemisesta aiheu-
17521: tuvat menot ovat suoritettavat eduskunnan sen tuloläh-
17522: teistä valtion varaston käytettäviksi myöntämistä va-
17523: roista. Laitoksen ja vahtituvan muun hoito ja kunnossa-
17524: pito sekä kustannukset kaluston uusimisesta kuulu tien-
17525: tekoiahon velvollisuuksiin.
17526:        J·os talvihöyrylaiva sattumalta murtaa auki tällai-
17527: sen, vetojuhtia ja; ajoneuvoja kannattavalla jäällä ole-
17528: van tien, ion ti·eh~tusr V·elvollinen viipymättä pitämään
17529: huolta sci.itä, että väliaikainen, liikenteen tarvetta vas-
17530: ta.a,'Va la~'tio.9 t:ehP,ää,n vesiväylän poi~ki sopivalla ta-
17531:                             N:o 11
17532: 
17533: valla. m.ea:kittävään ~kkaan; ja on tiehallitus myöskin
17534: velvollinen, m;illoin s·ellaisia satunnaisia liikenteen kes-
17535: keytyksiä 'on pelättävissä, ryhtymään kaikkiin näi-
17536: den pikai8€sti poistamiseksi tarpeellisiin valmistaviin
17537: toimiin. Tästä johtuvat kusta.nnukset suoritetaan tie-
17538: rahastosta ja voidaan eduskunnan sen tulolähteistä
17539: valtionvaraston käytettäviksi myöntämistä varoista koko-
17540: naan tai joksikin osaksi, harkinnan mukaan kussakin eri
17541: tapauksessa, korvata.
17542:      1 momeilltissa mainittujen määrärahain hakemukseen
17543: on liitettävä piirustrus ja erikohtainen kustannusarvio
17544: sekä 2 momentissa tark!oitetun ku.stannuksen korvaus-
17545: hakem.uks·een erilmhta,inen, asianomaisen kruununnimis-
17546: miehen tahi muun uskiottavan ja tunnetun henkilön oi-
17547: keaksi tod;is.tama kustannuslasku. Kummassakin tapauk-
17548: sessa on hakemus jätettävä Kuvernööril1e, joka lähet-
17549: tää asiakirjat ynnä oman lausuntonsa Keisarillisen Se-
17550: naatin Talousosastoon.
17551:                             37 §.
17552:     J,ollei ura.kk:am;ies toimita hänen velvollisuutena
17553: olevaa lumireenvetoa tahi lumenluomista, taikka jollei
17554: yleistä talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, olkoon
17555: kruununnimismiehellä valta teettää työ ja maksu sit-
17556: ten la.iminlyöneeltä periä, kuten 24 § :ssä sanotaan.
17557: 
17558: 
17559:                          IV LUKU.
17560: 
17561:    Maantien tekemisestä ja kunnossapidosta jebtuvain kustan·
17562:                     nusten suorittamisesta.
17563: 
17564:                                38 ~.
17565:       Kustannuksiin ma:an.tien tekemisestä ja kunnossa-
17566: pitämisestä ovat os.allisina alempana säädettyjen perus-
17567: tdd.te,D. m,uk;a,a;n. seuraavat vel'IOtiUS•esineet:
17568:                           N:o 11
17569: 
17570:     a) kaikki ma.nttaaliin pantu maa, lukuun.ottamat.ta
17571: kuitenkaan. uudri.s,ta1oja ja muita vapaavuosia nautti-
17572: via maatiloja, kunnes' niistä. on suoritettava täysi vero;
17573:     b) verotetut torpat ja. ulkopalstat, joita omistus-
17574: oikeudella tai vakaa.lla asukasoikeudella hallitaan;
17575:     c) kruun.un~is~ot ja muut kruunuruna;at, joita ei ole
17576: m:antta;ili.in BMltu;
17577:     d) kunna1J.:is,vero~en alaisefit teollisuusyritykset;
17578: sekä
17579:     e) muu kunnallisve;votuks·en alainen tulo, joka nou-
17580: see vällintäin 800 ~~ vuodessa.
17581:                            89 §.
17582:      Kaikista 38 § :ssä; mainituista verotiusesineistä suo-
17583: ritetaan tieve11oa., jol>:.aj jllletaan tieä.yrien mukaan ja
17584: maksetaan tienteklolahon tiekassaan.
17585:      S~otun pyk;äl~ a.), b), c) ja d) kohdis,sa lue-
17586: telluille ve110tusesineille pannaan yksi tieäyri niiden
17587: koklo vuositulon jokaisest~ täydestä sadasta markasta;
17588: e) kloh4assa m~ituUe 800 markan tai sen yli nouse-
17589: valle tulolle pa.nna.an. yksi t,ieäyri jokaisesta soo. täy-
17590: desta kahdesta sa.Wtsta ma.rkasta, kuit1mkin niin että:
17591: 800 markan tuLoota kolme tieäyriä on veronva~ ja
17592: yklsi maksava., 1;000 !markan tulosta kolme veronvapaata
17593: ja kaksi maksavaa, _1,200 markan tulosta kaksi veron-
17594: vapaata ja neljä maksavaa, 1,400 markan. tulosta kaksi
17595: veronvaw.ata ja viisi maksavaa, 1,600 markan tulosta
17596: yksi ve11onvapa;a ja seitrs·e:ruän. maksavaa sekä 1,800 mar-
17597: kan tu1osta yksi veronvapaa ja kahdeksan maksavaa.,
17598: jota vastoin tulost:a;,. joka nousee 2,000 markkaan tahi
17599: sen yli, ve110a m~sefuan. kaikilta tieäyveiltä.
17600:      Vuosituloksi sama.n pykälän. c) kohd.assa 'mainituista
17601: vemtusesineistä lueta.M k,lolm~ prosenttia niiden arvioi-
17602: dusta pääom,a-a.rvosta.
17603:                               40 §.
17604:      'rieäyrinpano toi:m;it,etaan kunnallisverotuksen yh-
17605: teydessä, sov·eltaen mitä voimassa oleva as·etus maalais-
17606: kuntain kunnallishallinnosta säätää taksoituksesta.
17607:   82                       N:o 11
17608: 
17609:                            41 §.
17610:      39 § :n 3 DiiOrnentissa. mainittua kru.ununpuistojen.
17611: jä muun k;ruununma.run arv~oimista varten tulee, maa-
17612: iaisk.unta.in kunnallishallin.nosta voimassa olevan ase-
17613: tuksen mukaä.n, ktih.l.iilki.n kuntaan asetetun taksoitus-
17614: läutak.Ullilall. laatia ehdiö•tUJs ja sitten jättää se kunta-
17615: klokouk.sen tarkast1ettavaksi. Sellaisen arvioimisen joh-
17616: d~i on Mertsä.hallituksen, asianomaisen Kuvernöörin
17617: kautttl)., toimit;etta.va taksoituslautakunnalle tarpeelliset
17618: tiedot.
17619:      Mitä kuntak!oJrous on asiasta päättänyt, on jätettävä
17620: Kuvernöörin butkittavaksi, ja Kuvernöörin päätös on
17621: alistettavaKeisarillisen Senaatin Talousosaston tutkittavaksi
17622: ja vahvistettavaksi. Siten vahvistettu arvioiminen on voi-
17623: massa k:ymmen·en vuotta, jonka jälkeen se on uudis-
17624: tettava, ja IQll uThSri. tak;soitus tehtävä sen edellisenä
17625: vuonna, jona kymmenvuotiskausi loppuu.
17626: 
17627:                            42 §.
17628:      Joka vuosi, sitt:enkuin 18 ja 20 § :ssä mainittu huu-
17629: tokauppa on toimitettu, tulee tiehallituksen laatia täy-
17630: dellinen men10- ja tuloarvio seuraavaksi kalenterivuo-
17631: deksi. Siihen otetaa;n. menot ti·enkunnossapidosta ja
17632: muista teetettävistä töistä, joko hxväksyttyjen urakka-
17633: tarjoust•en taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laa-
17634: ditun k.ustannusarvi0111 mukaan, niin myös tiehallituksen
17635: palkkaus sekä muut kustan.nuks·et. Edeltäkäsin las-
17636: k!ettavissa olevain menoj·en lisäksi on .ehdotukseen myös-
17637: kin pantava looh.tuullinelll. rahamäärä arvaamattomien
17638: menojen varalle.
17639:      Menoarvioon voida.an myöskin ottaa rahamäärä,
17640: korkeintaan. kymmenen pros.enttia kaikista muista vuo-
17641: den menoista, pantavaksi •erityiseen vararahastoon,
17642: josta, kokonaan tahi osaksi, on suoritettava kustannuk-
17643: se•t uusien teiden telremisestä taikka suurempain siltain
17644: uudesta,a,n rakentamisesta tai kalliimmasta korjauksesta.
17645:                            N:o 11                        33
17646: 
17647:     Jos edeltäkäsin huomataan, että paitsi edellä ole-
17648: vassa momentissa mainitun vararahaston jäännöstä, ka-
17649: luvan vuoden lopulla jää tierahas·toon säästöä, on se
17650: merkittävä ehdotuks,en tulopuolelle ja niinikään muut-
17651: kin tulot, joita ehkä on odotettavissa, kuten korot, silta-
17652: rahat y. m. Jos jokin vuoden kuluessa tehtävä työ
17653: on aijottu sraoritettavaksi vararahastosta, on sitäkin
17654: vastaava rahamäärä pantava tulopuolelle siirtona mai-
17655: nitusta rahastosta. Se määrä, minkä menojen summa
17656: on kaikkia näitä tuloeriä suurempi, kut.sutaan tierahas-
17657: ton puhtaakisi menoksi siltä vuodelta.
17658:                             43 §.
17659:     Sittenkuin tientekolahko on vahvistanut edellä olo-
17660: vain määräysten mukaan laad:itun meno- ja tuloarvion,
17661: kuten 50 § :ssä sanotaan, lähettää tiehallitus sen tam-
17662: mikuun kuluessa asianomaisen kruununvoudin kautta
17663: läänin Kuvernöörille.
17664:                            44 §.
17665:     Teiden kunnossa.pitokustannusten helpottamiseksi
17666: ja tasaan;dseksi antaa valtio, sen lis.äksi että se 39 § :n
17667: mukaisesti kruununpuistojen ja muun kruununmaan puo.,.
17668: lesta on osallisena sanottuun rasitukseen, eduskunnan sen
17669: tulolähteistä valtionvaraston käytettäviksi myöntämistä.
17670: varoista enintään 10 prosenttia yhte!:)nlasketuista puhtaista.
17671: teiden kunnossapitomenoista koko maassa.
17672:                              45 §.
17673:      Sittenkuin 39 ja 40 § :ssä säädetty tieäyrinpaillo on
17674: toimitettu, lähettää ti·ehal1itus asianomaiselle kruunun-:-
17675: voudille, hänen edel1een Kuvernöörilie toimitettavaksi,.
17676: ilmoituksen tientekolahpn yhfeenlasmetusta tieäyrien
17677: luvusta. Kuvernöörin tulee sitten Keisarillisen Senaatin
17678: Talousosastoon lähettä,ä, ~lliji. OOQoista laadittu yhdistelmä.
17679: ynnä 42 § :ssä mainittujen ,m~flo- ja tuloarvioiden perus-
17680: teella tehty yhteenasetelma kuhqnkin läänjip kuuluvan
17681: tie,~t~!~n, ptlll,~~ta. ti~~moitsta.              .      .
17682:                                                          3
17683:  34                       N:o 11
17684: 
17685:      Keisarillisen Senaatin on maan tientekolahkojen kesken
17686: jaettava 44 §:ssä mainittu eduskunnan sen tulolähteistä
17687: valtionvaraston käytettäviksi myöntämistä varoista an-
17688: nettava apu. Jako toimitetaan siten että, edellämainittu-
17689: jen tietojen johdolla, lasketaan koko maan puhtaat tieme-
17690: not, jonka jälkeen lyhennetään sanottu apu, kymmenen
17691: prosenttia. Jäännös jaetaan tasan maan yhteenlasketulle
17692: tieäyrienluvulle, jonka jälkeen kullekin tientekolaholle
17693: lasketaan se määrä, mikä, tämän keskikustannuksen mu-
17694: kaan tieäyriltä, tulisi tientekolahon vastattavaksi. Apu
17695: eduskunnan sen tulolähteistä valtionvaraston käytettä-
17696: viksi myöntämistä varoista annetaan sitten niille tien-
17697: tekolahoille, joiden puhtaat menot ovat niin tavoin
17698: laskettuja menoja isommat, sekä jaetaan tienteko-
17699: lahkojen kesken suhteellisesti sen mukaan, minkä ver-
17700: ran puhtaat menot ovat laskettuja isommat, kuiten-
17701: kin niin että €D>e:mpää kuin klolme ueljänn€.stä näiden
17702: menojen eros,ta älköön tient,ekolaill.olle annettako.
17703:      Tientekolaholle täten jaPtut avut eduskunnan sen tulo-
17704: lähteistä valtionvaraston käytettäviksi myöntämistä va-
17705: roista saatetaan yleisesti tiedoksi ja maksetaan asianomai-
17706: sen Kuvernöörin kautta tientekolahoille.
17707: 
17708:                            46 §.
17709:      Sittenkuin tientekolaholle tuleva apu eduskunnan sen
17710: tulolähteistä valtionvaraston käytettäviksi myöntämistä
17711: varoista siten on määrätty, tulee tiehallituksen lyhentää
17712: se meno- ja tuloarviossa lasketosta puhtaasta menosta
17713: sekä kannettavaksi jakaa jäännös tientekovelvollisten kes-
17714: ken kunkin tieäyrien mukaan.
17715:                         V LUKU,
17716:                        Tiehallituksesta.
17717:                            47 §.
17718:     Kuhunkin tientelrolahkoon aaetetaan. tiehallitus,
17719: jossa on puheenjohtaja ,varapuheenjohtaja ja <vähintäin
17720:                           N:o.ll                       35
17721: 
17722: kolme jäsentä ynnä varajäsenet. Tiehallitus valitaan
17723: tientekiov·elv·olli,siista, joilla on äänivalta kuntakokouk-
17724: sessa sekä asunuonsa ja kotipaikkansa tientekolahon
17725: piiris•sä, ja on rossä vart.een ot.ettava mitä on säädetty
17726: kunnanislam takunnan vaalista.
17727:      Tieha.llituks•en puheenjohtajalle, varapuheenjohta-
17728: jalle ja jä.senille tulevan palkkion määrää tienteko-
17729: lahko.
17730: 
17731:                            48 §.
17732:      Tiehallituksen velvollisuutena on tierohaston hoi-
17733: taminen, asianomaisten tieasioista antamain päät.östen
17734: toimeenpaneminen sekä muiden tämän asetuksen mukaisesti
17735: tiehallituks.elle kuuluvain tehtäväin täytäntöön saatta-
17736: minen. Tierahastosta teettää t.iehallitus täydelliset ti-
17737: lit, jotka päätetään ka1ent·erivuod,elta.
17738:      Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemis·essä on tie-
17739: hallituksen noudatettavana mitä kunnallislautakunnasta.
17740: niissä k!ohdin on säädetty.
17741: 
17742: 
17743:                            49 §.
17744:      42 § :n mukaan laadittu meno- ja tuloarvio on
17745: tieh.allituks.en ennen lokakuun loppua jätettävä asian-
17746: omaiselle kunnallislautakunnalle. Arvion mukana pitää
17747: silloin olla pöytäkirjat 18 ja 20 § :ssä mainituista urakka-
17748: huutokaupoista sekä tientekolahon 21 § :n 6 momentin
17749: mukaan tekemistä päätöksistä.
17750: 
17751: 
17752:                            50 §.
17753:      Meno- ja tuloarvion vahvistamisesta, tientekovelvol-
17754: listen 46 § :n mukaan suoritettavan tieveron maksun-
17755: panosta ja kannasta sekä tilin tekemisestä ja sen tar-
17756: kastamisesta on soveltuvilta kohdin noudat.ettava mitä
17757: maalaiskuntain kunnallishallinnosta on säädetty.
17758:                             N:o 11
17759:   36
17760:                              51 §.
17761:     Tierahastoon kertyvät varat, joita ei heti tarvita
17762: käyttää, tulee tiehallituksen saattaa korkoa kasvaviksi
17763: tallettamalla ne varmaan pankkilaitokseen.
17764: 
17765: 
17766: 
17767:                          VI LUKU.
17768: 
17769:     Kylätien ja polkutien tekemisestä ja kunnossapitämisestä.
17770: 
17771:                              52 §.
17772:      Kylätien tekemiseen ja kunnossapitoon ovat velYol-
17773: liset ne 38 § :n a), b), c) ja d) kohdissa mainitut
17774: tilat, maat ja teollisuuslaitokset, jotka tietä tarvitsevat
17775: tahi siitä hyötyvät; ja on niille sitä varten pantava
17776: tieyksiköt suuruutensa ja laajuutensa sekä kullekin
17777: tiestä olevan hyödyn mukaan.
17778:      Sanottu teiden osallisuus sekä asianomaisille tuleva
17779: tieyksikköjen luku mää.rätään sillä tavOii.n, kuin 3 § :ssä
17780: kylätien tek:Jem:iJstä koskevan asian käsittelystä sääde-
17781: tään; ja on Kuvernöörin asiasta antama päätös, sikäli
17782: kuin sillä on kruununmaata velvoitettu ottamaan osaa
17783: sellaiseen tiehen, alistettava Keisarillisen Senaatin Talous-
17784: osaston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. .Jos niihin oloihin,
17785: jotka ovat olleet vaikutt.avina tieyksikköjä määrättäessä, on
17786: tullut muutos, niin haettakoon samalla tavoin tasausta.
17787: 
17788:                              53 §.
17789:       Kaikkien 52 § :s,sä mainittujen tientekovelvollisten
17790: aisria on, siinä osotetun perusteen mukaan, luonnossa
17791: toimittaa kylätien t,elm ja kunnossapito, elleivät he
17792: päätä sitä muulla ta"\noin toimitettavaksi, jolloin kuiten-
17793: kin pätevän päätöksen tekemiseen vaaditaan että sii-
17794: hen yhtyy ainakin kaksi kolmannesta, pääluvun mukaan.
17795:                           N:o 11                      37
17796: 
17797:                           54 §.
17798:      Kylätie, jonka kunnossapidon tientekovelvolliset
17799: itse luonnossa suorittavat, on heidän keskensä sitä var-
17800:  ten tieyksikköjen mukaan jaettava.
17801:      Kylätien j:wn. toimittaa maanmittari säädetyssä jär-
17802: jestyksessä; ja on. ennen jakoa toimitettavassa jyvityk-
17803:  sessä otetta.va huomioon .kaikki tien kunnossapitokustan-
17804: nuksiin vaikuttavat seikat.
17805: 
17806:                            55 §.
17807:      Jos teollisuuslaitos seisaut:etaan. käynnistä tai lai-
17808: tos ainaiseksi lakkautetaan, olkoon sen haltija seuraa-
17809: vasta vuodesta lähtien vapaa kylätien tekemisestä ja
17810: kunnossapidosta, edellisessä tapauksessa kuit.enkin vain
17811: sik.si kunnes laitos taas pannaan käyntiin. Jos tie on
17812: jaettu, on. laitok;s.elle määrätty t.ieosa toisten tienosa-
17813: kasten yhteisesti kunThossa pidettävä sillä aikaa, kuin
17814: käynti on seisauksissa, taikka, kun laitos on lakkautettu,
17815: a.ina siihen saakka kunnes uusi tienjako muusta syystä
17816: tehdään. Jos perustetaan teollisuuslaitos, jolle on hyö-
17817: tyä jo kunnossa pidettäväksi jaetusta kylätiestä, ja
17818: laitoksen osallisuus tiehen sekä sille kuuluvain tieyk-
17819: sikköjen luku ovat sääd.etyssä järjestyksessä määrätyt,
17820: pitää sanotun laitoksen, niin kauan kuin tienjako muu-
17821: toin on voimassa, tien kunnossapitoa varten suorittaa
17822: vuotuinen rahamaksu, jonka Kuvernööri tien kunnossa-
17823: pitovelvollist·en ehdotuksesta. määrää.
17824: 
17825:                           56 §.
17826:      Mitä 22-30 § :ssä säädetään maantiestä, olkoon so-
17827: veltuvilta kohdin voimassa myöskin kylätiestä, kuiten-
17828: kin niin että tiehallituksen velvollisuudet kuuluvat
17829: kylätienosa.kkaille taikka heidän valitsemilleen usko-
17830: tuille miehille s-ekä ·että, ellei tierahastoa ole, se kor-
17831:  vaus, joka on mainittu 28 ja 29 § :ssä, on osakasten
17832: .suoritettava. tieyksikköjen mukaan.
17833:   38                       N:o 11
17834: 
17835:                            57 §.
17836:      Sellais.et kylätien tekemistä ja kunnossapitämistä.
17837: koskevat asiat, joista tässä asetuksessa ei ole erittäin sää-
17838: detty, päättävät tienosakkaat sit,en kuin he sopivim-
17839: maksi katsovat. Jos siitä ilmenee eri mieliä, ratkais-
17840: taaill kysymys äänesty ksellä, joissa äänet lasketaan.
17841: tieyksikköjen mukaan, kuit.enkin sellaisella ääniluku-
17842: jen rajoituksella, kain maalaiskuntain kunnallishallin-·
17843: nosta voimassa olevassa asetuksessa säädetään.
17844: 
17845:                            58 §.
17846:     Kuntain kesk:en keskausliikettä välittävän polku-
17847: tien tekemis- ja kunnossapitovelvollisuus on tienteko-
17848: lahon asiana. Muut polkutiet tehdään ja kunnossapide-
17849: tään kyläteistä voimassa olevain perusteiden mukaan.
17850: Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa pilkkomisella
17851: taikka muulla sopivalla tavalla merkittävä.
17852:     Ellei polkutieltä asianmukaisesti voimassa pidetä
17853: taikka merkitä, tulee asianomaisen kruununnimismiehen
17854: niin menet,ellä, kuin maanteistä 24 § :ssä on määrätty.
17855: 
17856: 
17857:                         VII LUKU.
17858: 
17859:         Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
17860: 
17861:                            59 §.
17862:     Urakoitsija tahi tientekijä, joka jättää tien asian-
17863: mukaisesti kunnossapitämät.tä maan ollessa paljaana,,
17864: taikka täyttämättä, mitä hänellä maantien lumireen-
17865: vetämis·e·en ja lumenluomiseen nähden on velvollisuute-
17866: na, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä erityi-·
17867: sen, yleistä kulkuyht·eyttä varten tehdyn talvitien~
17868: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
17869: koon enintään sadan markan sakolla.
17870:                            N:o 11                       39
17871: 
17872:      JIOIS silta, t~etnrumRU 1 lossi tahi lautta on puutteel-
17873: linen, vaaraa tuobtamatta, salrotettakoon sitä, joka
17874: kunnossapidon on laiminlyönyt, enintään seitsemänkym-
17875: mentä viisi markkaa.
17876:      Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
17877: enintään sata markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
17878: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli,
17879: jonka hän on johtlaln.ut maantien tahi kylätien alit&e.
17880:      7, 8, 9, 10 ja 27 § :ssä olevien määräyst,en rikko-
17881: misesta sa.klotettalroon syyllistä enintään viisikymmentä
17882: markkaa..
17883:      Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
17884: silta- tahi lossirahan. kantoa, ilman syytä on viivyt-
17885: tänyt matk:us.tavai:sta, taikka häneltä vaatinut enem-
17886: män kuin määrätyn makisun., taikka jos lassimies jättää
17887: matkustavaisen kuljettamatta, rangaistakoon enintään
17888: viidelllkymmenen markan sakolla.
17889:      Matkustava.inen, joka, vaikka on saanut muistutuk-
17890: sen että silta- tahi :Lossiraha on maksettava, sen lai-
17891:  minlyö ja jatlkaa matkaansa, rangaistalrooo. enintään
17892:  viidelllkymmenen markan sakolla.
17893:       Muutoin olkoon voimassa mitä tämänlaatuisista rik-
17894: lromukisista Rilmslaissa on säädetty.
17895: 
17896:                             60 §.
17897:    Riklromube:n., joka 59 § :n 1, 2, 3 ja 4 momentin
17898: mukaan on rangaisrtruksen alainen, olkoon jokainen. oi-
17899: keutettu ilmoittamaan g,yytt,eeseen pantavaksi.
17900: 
17901:                        VIII LUKU.
17902: 
17903:                      Erinäisiä säännöksiä.
17904: 
17905:                             61 §.
17906:    Kuvernöörin päätökseen asioista, jotka tässä asetuksessa
17907: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä,
17908:   40                       N:o 11
17909: 
17910: kuin valitukJs,en t1ek~1p.isestä kunnallisissa asioissa on
17911: m.äärätt.y.
17912:                            62 §.
17913:      Tämä asetus astuu v01maan        päivänä
17914: kuuta 19         .Sitä ennen on kuitenkin viipymä~tä
17915: tämän asetuksen mukaan ryhdyttävä sen sovel1uttarnista var-
17916: ten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin; ja Ku-
17917: vernöörin tulee, noudattaen 14 § :n määräyksiä ja asian-
17918: omaisia kuntia kuulusteltuaan, päätöksellä määrätä se
17919: alue, mikä minkin läänissä olevan tientekolahon tulee
17920: sisältää, sekä myöskin pitää tointa tient.ekolahon ko-
17921: koonkutsumisesta ensi kerran tiehallituksen valitse-
17922: mista varten.
17923:                           63 §.
17924:      Tämän asetuksen kautta kumotaan Rak. K:n 26 luku,
17925: mikäli se koskee tientelmrasitusta maal~a, 15 p:nä tam-
17926: mikuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain teke-
17927: misestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
17928: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut mää-
17929: räykset, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
17930: Sen vuoden alkuun asti, jolle tierahaston ~eno- ja
17931: tuloarvio ensi kerran on tehty, on kuitenkin tähän
17932: saakka voimassa olleita määräyksiä tientekorasituksen
17933: suorittamisesta maalla edelleenkin noudatettava.
17934: 
17935:                Armossa J:lyyäksytty Pi13t~:rl:J.ovj~sa :• ;pP.i-
17936:           vänä :lok~ut~
17937:                 yys uu a
17938:                          1909.
17939: 
17940:                   Ministeri Val~j9s~hteeri A. Langhoff.
17941:                            N:o 11                          41
17942: 
17943:                                                   Liite.
17944: 
17945: 
17946: 
17947: 
17948:                  Ehdotus Armolliseksi Asetnkseksi, joka
17949:            sisältää täydentäviä määräyksiä Armolliseen
17950:            Asetukseen teiden tekemisestä ja kunnossa-
17951:            pidosta maalla.
17952:                            1 §.
17953:     Kuvernöörin asiana on valvoa teid,en asianmukaista
17954: kunnos.sapitoa ja ryhtyä sitä varten tarpe·ellisii:n toi 7
17955: miin sekä kat.soal ettei tifmtelmvelvollisia ylenmäärin
17956: rasiteta.
17957:     Lä,hinnä Kuvernööriä pitää kruununvout.i kruunun-
17958: nimismiestien ja näiden alaisten poliisikonstaapelien
17959: avulla tieoloja silmällä, jolloin asiasta voimassa olevia
17960: asetuksia ja asianm1ukaisesti annet.tuja määräyksiä on
17961: noud,a.tettava.
17962:                            2 §.
17963:      Kuhunkin tJietntemolahkJoon, missä kruunulla on maa-
17964: ta, joka,    p:inä             kuuta 190 teiden tekemi-
17965: sestä ja kunnossapidosta maalla annetun asetuksen 38 §:n c)
17966: kiohdan mukaan on velkap~ ottamaan osaa tähän rasi-
17967: tukiseen, tulee Kuvernöörin pittemmäksi ta;i lyhemmäksi
17968: ajaksii määrätä joku sopiva henkilö kuntakokouksissa
17969: jw muissa tilaisuuksissa, jolloin tientekolahkoa koskevia
17970: asioita otetaan k:äsitt1elyn alaiseksi, asiamiehenä val-
17971: vomaan. kruunun niistä riippuvaa oikeutta ja etua.
17972: 
17973:                            3 §.
17974:     'l'ienk!orjaus· on keväällä toimitettava, en~nenlmin tie
17975: on. ennättän.yt k:uivwa; ja pitää sitä vart.en soveliasta
17976:   42                       N:o 11
17977: 
17978: täyt.e.a:i;n;etta, jol1ei semtrnoista ole lähellä t.ietä saata-
17979: vana, edellisenä talv·ena tielle hankittaman. Syksyllä
17980: on teiden korjaam~nen toimitettava niin aikaisin, että
17981: tiet ,siinä kat•selmuksessa, joka tämän asetuksen 4 § :n
17982: mukaan silLoin on pidettävä, nähdään asianmukaiseen
17983: kunt~oon panllluikisi.
17984:       Sillan korjaus., johon t:arvitaan enemmän aikaa, on,
17985: mikäli mahdiollista, toimitettava talvella.
17986: 
17987: 
17988:                              4 §.
17989:      Kruununnimismiehen tulee kahden lautamiehen
17990: avulla pitää tienlmtselmus keväällä ja syksyllä siihen
17991: aikaan, jonka Kuvernööri joko on määrännyt tahi, eri-
17992: laisiin paikallisoloihin nähden, määrää koko lääniä tahi
17993: sen osia varten.
17994:      Tienkatselmuks·esta on ilmoitettava t;iec1oksipanolla
17995: kunnantuva,s:sa vähintäin neljäätoista päivää ennen kat-
17996: selmustoimitusta ja ~.t.ena sunnuntaina peräkkäin
17997: julkaistavalla kuulutuksella; ja on siinä määrättävä
17998: sekä päivä ja tunti, jolloin kats·elmus kussakin paikassa
17999: al,oteta;an, että kuinka suuri osa tietä kunakin päivänä
18000: tulee tark2.1stettavaksi. Katselmustoimituks.esta laadi-
18001: taan pöytäkirja. JoUei is1e, jonka pitää tietä kat.selmoid,a,
18002: määrätyllä ja kuulutetuna ajalla tule saapuville, vas-
18003: tatkioon, niinkuin virkavirhees·tä, rikoslain mukaan.
18004:      Tieto kat,selmuksessa huomatuista vioista annetaan
18005: tiehallitukselle virkakirjelmässä sekä asianomaisille ura-
18006: koitsijoille tah.i tient·ekovelvollisille kuulutuksella.,
18007: joka on julk~luettava viimei.stään toisena sunnuntaina
18008: katselmustoimituksen päättymisestä sekä sen jälkeen
18009: oleva saatavilla kunnantuvassa. Kuulutuksessa tulee
18010: myöskin olla määräys, että asianomaisten urakoitsijain
18011: tahi tientekov·elvollisten pitää katselmusmiehen määrät-
18012: tävän sopivan ajan, korkeintaan kahdeksan päivän,
18013: kuluessa saada k!elpaamaton tie kuntoon sekä kaikki
18014: siltojen ja 1ossien viat asianmuk:ais·est,i korjatuiksi, sillä
18015:                             N:o 11                        43
18016: 
18017: uhalla et.tä, jos tämä laiminlyödään, niin syyllistä sa-
18018: ~ote,taan  lain mukaan, ja hän joutuu s1itä paitsi sen
18019: seuraamuk:setn alaiseksi, josta teiden tekemisestä ja
18020: kunnossapidosta maalla annetun asetuksen 24 §:ssä säädetään.
18021: 
18022:                              5   §.
18023:       Maantielle älköön muualle, kuin mi.s·sä rautatie tahi
18024: kanava katkais1e,e ,sanotunlaise:n ti·en, tehtäkö veräjää,
18025: ellei asiano!nainen Kuvernööri, hankit,tuaan. selvit.yksen
18026: liikenteen vilkkaudesta; ja muista asiaan vaikuttavista
18027: seikoista, a:nna siihen suostumust,aan.
18028:       Vuoituisissa l:ienka,tselmuksissa pitää toimitusmie-
18029: hen tutkia., v;oid;aa:nk:o, maanomi,stajalle suurta haittaa
18030: saa1ttam;atta, poistaa maantiellä oleva veräjä, jota ei
18031: ole otettu ,semmoisessa aitauksenjaossa lukuun, joka
18032: on toimitettu e:nnen~uin tammikuun 14 p :nä 1897 an-
18033: nettu arm.rollinen juhstus oikeudesta veräjän pitämi-
18034: seen maa:nt~ellä tuli :noruda,tettav.aksi. Semmoisen tapa-
18035: uk:;se.n varalt:a ron toim;itusmiehen lähetettävä Kuvernöö-
18036: rilie ehdot.us, jossa selitetään veräjän asema sekä asian
18037: arv'ostelemiseen va;ik:;ut.tavat s~eikat.. Sittenkuin asian-
18038: omaisia on k:;uulust:eltitU ja, jos tarpe.elliseksi nähdään,
18039: lisätie'boja hahkittu, tulee Kuvernöörin, maanomistajan
18040: oikeutta harkittuaan ja asiata muunkin puolesta tut-
18041: kittuansa, joko määrätä että veräjä on jonkin sopivan
18042: ajan kulues,sa ot,et,t.av:a pois, sillä uhalla et,tä se muutoin
18043: poistetaan v:er~jäDJom.:istajan kustannuksella kruununpal-
18044: velijan toimesta ~orvausta vastaan, taikka myöntää,
18045: että veräjä saaJ edeHeenkin jäädä paikalleen.
18046:       Muutoin on Kuvernöörin asiana, eri paikkakuntain
18047: erilaisiin oloihin nähden, määrätä, minä vuoden aikana
18048: ne maantien poikki olevat veräjät, jotka saavat jäädä
18049: e:nnaHeen, ovat avoinna pidettävät, ja sen määräyksen
18050: ruoudattamatta jättämisestä määrätä uhkasakko, vähin-
18051: tään viisi ja enintään kolmekymmentä markkaa.
18052:       Kuvernöörin näi,stä asioista antamaan päätökseen
18053:   44                          N:o 11
18054: 
18055: tyytymätön htl,k:ekoon siihern. muutosta valituksella,
18056: joka kuudenkym:mm1en palVan kulues1sa tiedon saami-
18057: sesta, tiedpnantopäivää kuiten~ lukuunottamat,ta,
18058: on Keisarillisen Senaatin Talousosastoon annettava.
18059: 
18060:                                6 §.
18061:      Missä maant,ietä uudesta iiehtäessä kalliimmanlaa-
18062: tuista tekotapaa on käytettävä, niin myös milloin uusi
18063: silta on rakennettava tahi varn.ha havaitaan niin rappeu-
18064: tuneeksi, ~että sitä on t,arvis enimmäksi osaksi uud,es-
18065: taan rake!rrtaa, ja lsilta lon aiottu tehtäväksi semmoisesta
18066: rak:ennusaineesta tahi senlaatuiseksi, että asianymmär-
18067: tävän miehen apru k,äy tarpeelliseksi, voivat sellaisen
18068: maantien tahi sillan osakkaat maksutta saada sekä pii-
18069: rustukis~en ja kustannusarvion että myös johtor;, työn
18070: torimittamisessa. Tätä k:oslmva hakemus ynnä saata-
18071: vis,sa oleva selvitys \a,siasta jätetään Kuvernöörille, joka,
18072: kuulustettuansa siitä asianomaisia kruununpalvelijoita,
18073: lähettää asiakirjat oman lausuntonsa kanssa Keisarillisen
18074: Senaatin Talousosastoon tutkittavaksi ja sen määräyksen
18075: antamista varten, johon asianhaarat saattavat aihetta antaa.
18076: 
18077:                                7 §.
18078:     Tämä a,setus astuu voimaan       päivänä
18079: kuuta 19 , jonka jälkeen julistukset 15 p:ltä tammi-
18080: kuuta 1883, sisältävä erinäisiä määräyksiä tien- ja sil-
18081: lanteon suhteen maalla, ja 14 p :ltä tammikuuta 1897
18082: oik:eude,sta veräjän pitämiseen maantiellä, lakkaavat
18083: voimassa olema,sta.
18084: 
18085: 
18086: 
18087: 
18088:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1909.
18089:        1909. II Vp. -    Edusk. vast. -    Esitys N:o II.
18090: 
18091: 
18092: 
18093: 
18094:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
18095:            Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen teiden
18096:            tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
18097: 
18098: 
18099: 
18100: 
18101:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
18102:                ia Suuriruhtinas 1
18103:                   f,
18104: 
18105: 
18106: 
18107: 
18108:       Annollisessa esityksessä on 'l'eidän Keisarillinen lVIa-
18109: jesteettinne antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdo-
18110: tuksen asetuks<~ksi t8iden tekemisestä ja kunnossapidosta
18111:        1909. 11 Vp. -    Edusk. vast. -      Esitys N:o II.
18112: 
18113: maalla. Tämän armollisen esityksen on Eduskunta val-
18114: mistelevaa käsittelyä varten lähettänyt asettamaansa Laki-
18115: ja talousvaliokuntaan, mutta ei ole ennen valtiopäiväin
18116: tänään tapahtunutta hajoittamista saanut Valiokunnalta
18117: vastaanottaa mietintöä asiasta.
18118:       Tämän Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Majes-
18119: teetinenne alamaisesti ilmoittaa.
18120: 
18121:      Suomen Eduskunta pysyy alati J· n. e.
18122: 
18123:      Helsingissä 18 päivänä marrasknnt~t HlO~l.
18124: 
18125: 
18126: 
18127: 
18128:       Helsingissä, Keis1trillisen Senaatin kirjapainos;;a, 1910.
18129: 111.
18130:           1909. Toiset valtiopäivät. N:o 12.
18131: 
18132: 
18133: 
18134: 
18135:                  Keisartllisen Majesteetin Annolli·
18136:            nen esitys Suomen Eduskunalle varojen hank-
18137:            kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
18138:            valtion tulot eivät riitä.
18139: 
18140:       Heinäkuun 20 p:nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
18141: tyksen 26 §:n mukaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa
18142: Eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta niihin
18143: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on
18144: selvitykseksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion
18145: vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoito-
18146: vuodeksi.
18147:       Tämän johdosta on Senaatin eri toimituskunnista saa-
18148: tujen tietojen perusteella laadittu tähän liitetty laskelma
18149: valtion tuloista ja menoista vuonna 1910, johon ei kuiten-
18150: kaan ole otettu kulkulaitosrahastoa, koska se muodostaa
18151: eri kokonaisuuden ja erityinen tätä rahastoa koskeva Ar-
18152: mollinen esitys tulee Eduskunnalle annettavaksi. Niinikään
18153: on puheena olevasta laskelmasta jätetty pois paloviina-
18154: vero sekä siitä erityisten määräysten mukaan suoritettavat
18155: menot, jotka ovat riippumattomia siitä, miten valtiotalous
18156: muuten muodostuu.
18157:       Edellämainitun laskelman mukaan on vakinaiset menot
18158: vuodelta 1910 laskettu tekevän           Smk. 80,350,800: -
18159:  johon tulee siirtoja:
18160:     sotilasrahastosta valtiorahastoon ja
18161:  viimemainitusta rahastosta tilattoman
18162:                            N:o 12
18163: 
18164: väestön lainarahastoon, rahastoihin
18165: työhön aivan kykenemättömäin henki-
18166: löiden sekä turvattomain lasten hoitoa
18167: varten ynnä kulkulaitosrahastoon . . Smk.        1,516,000: ~
18168: joten vakinaisten menojen summa olisi Smk. 81,866,800:-
18169: Ylimääräiset menot on arvioitu te·
18170:     kevän. . . . . . . . . . .         >    1,726,500:--
18171:                         Summa menoja     Smk. 83,593,300: -
18172: 
18173:       Nämä menot jakaantuvat eri rahastoja kohti seuraa-
18174: valla tavalla, jolloin suostuntarahastoon on luettu valtio-
18175: päiväkustannukset, menoja kansakoululaitoksesta ja erinäi-
18176: sistä sivistystarkotuksista sekä H. F . .Antellin lahjoittamain
18177: kokoelmain hoidosta:
18178: V aitiorahasto . . .                     Smk. 73,699,500:-
18179: Sotilasrahasto . . .                             476,500:-
18180: Sotilashuonerahasto .                            674,100:-
18181: Suostuntarahasto . .                           8,743,200:-
18182:                                Summa Smk. 831593,300: -
18183:      Tulot taas on laskettu seuraavalla tavalla:
18184: Vakinaisia tuloja sekä suostunta-
18185:     varoja . . . . . . . . . . Smk. 85,671,800: -
18186: Siirtoja .valtiorahastoon lainausrahas-
18187:     tosta, sotilasrahastosta ja kulku-
18188:     laitosrahastosta yhteensä           308,000:-
18189: Ylimääräisiä tuloja .                   100,000: -
18190:                         ------------------------~----
18191:                          Summa tuloja Smk. 86,079,800: -
18192: 
18193:      Nämä tulot, joista suostuntarahaston tulot on pantu
18194: niiden laskelmien mukaisiksi, jotka ovat leimasuostuntaa,
18195: pankkien ja palovakuutusyhtiöitten suostuntaveroa, jää-
18196:                           N:o 12                        3
18197: 
18198: mistöveroa, suostuntaa mallasjuomain valmistamisesta sekä
18199: pelikorttisuostuntaa koskevissn, Armollisissa esityksissä,
18200: jakaantuvat eri rahastoja kohti näin:
18201: 
18202: 
18203: V aitiorahasto                          Smk. 76,710,400:-
18204: Sotilasrahasto .                         ,.   2,404,100:-
18205: Sotilashuonerahasto .                    ,.     360,100:-
18206: Suostuntarahasto .                            6,605,200: -
18207:                               Summa Smk. 86,079,800: -
18208: 
18209:      Edellisestä näkyy, että tehdyn laskelman mukaan
18210: tuloja tulisi olemaan enemmän kuin menoja ainoastaan
18211: 
18212: 
18213: valtiorahastossa .                       Smk. 3,010,900: -
18214: S()tilasrahastossa                            1,927,600:-
18215: 
18216:      kun sitä vastoin menoJa olisi enemmän kuin tuloja
18217: 
18218: sotilashuonerahastossa                   Smk.     314,000: -
18219: suostuntarahastossa .                           2,138,000:-
18220: 
18221: 
18222:       Sotilasrahaston ylijäämä on varattava niihin erityisiin
18223: menoihin, joita varten tämä rahasto on olemassa.
18224:       Sotilashuonerahaston vajaus on katsottu voitavan
18225: täyttää lisämaksulla rahaston pääomasäästöstä.
18226:       Vaitiorahaston vuodeksi 1910 lasketut tulot riittävät
18227: mainitun rahaston vakinaisten menojen suorittamiseen,
18228: minkä ohessa rahaston tuloista jää ylimääräisiä menoja
18229: varten 4,737,400 markan suuruinen ylijäämä, josta on
18230: laskettu vuonna 1910 tarvittavan 1, 726,500 markkaa jo
18231: aikaisemmin myönnettyjen ylimääräisten menojen suoritta-
18232: miseksi.
18233:   4                        N:o 12
18234: 
18235:       Mitä sitten tulee niiden menojen suorittamiseen, jotka
18236: on pantu suostuntarahaston osalle ja jotka on laskettu
18237: yhteensä 8,743,200 markaksi, niin, koska, kuten edellä esi-
18238: tetystä käy ilmi, vakinaiset valtion tulot eivät niihin riitä,
18239: eikä valtiorahaston säästövaroista suuremman määrän käyt-
18240: tämistä kuin mitä yllä on mainittu voi pitää hyvin har-
18241: kittuna, tulee Eduskunnan Valtiopäiväjärjestyksen 26 ja
18242: 43 §:n mukaisesti niitä varten hankkia varoja. Näiden
18243: menojen suorittamiseen osottanee Eduskunta kokonaistulot
18244: seuraavista suostuntaveroista, joiden kantamisesta Armol-
18245: liset esitykset Eduskunnalle annetaan, nimittäin leimasuos-
18246: tunnasta, pankkien ja palovakuutusyhtiöitten suoritetta-
18247: vasta suostuntaverosta, jäämistöverosta, suostunnasta mal-
18248: lasjuomain valmistamisesta sekä pelikorttisuostunnasta.
18249:       Kun tulot näistä suostuntaveroista on laskettu 6,525,000
18250: markaksi ja sen lisäksi 80,000 markan määrä lasketaan
18251: karttuvaksi suostuntarahaston säästön koroista sekä 200
18252: markkaa sekalaisista tuloista, tarvitaan rahaston menojen
18253: suorittamiseen vielä 2,138,000 markkaa, joka määrä voidaan
18254: saada rahaston pääomasäästöstä, mikä 1908 vuoden Edus-
18255: kunnan tekemän laskun mukaan nousee 1909 vuoden lo-
18256: pussa 3,021,000 markkaan.
18257:       Ylläesitettyjen laskentojen mukaisesti on laadittu
18258: seuraava ehdotus suostuntarahaston budjetiksi vuodelle
18259: 1910, ja annetaan se Eduskunnalle hyväksyttäväksi sano-
18260: tun rahaston meno- ja tuloarviona noudatettavaksi, ni-
18261: mittäin:
18262: 
18263:                         Menoja:
18264: V eronkan to- ja tarkastuskustannukset:
18265:     leima- ja pelikorttisuostun-
18266:       noista (siihen luettuna kus-
18267:                          N:o 12
18268: 
18269:     tannukset 5,()(() markkaa
18270:     ehkä tarvittavan uuden
18271:     lävistyskoneen hankkimi-
18272:     seksi Leimakonttoriin).       142,000:-
18273:    mallasjuomasuostunnasta         75,000:- 217,000:-
18274: Jäämistöveron kustannukset ynnä kuntien
18275:    osuus tästä verosta         . . . . . .   105,000:-
18276: Kustannukset 1910 vuoden valtiopäivistä
18277:    sekä säätytalon, arkiston ja kirjaston
18278:    hoidosta. . . . . . . . .                691,000:-
18279: Määräraha kansakoululaitosta sekä erinäisiä
18280:    sivistystarkoituksia varten . . . . . . 7,710,000:-
18281: Antellin kokoelmain hoitoa varten (siihen
18282:    luettuna vuonna 1908 suoritettu etumaksu
18283:    Smk. 7,758: 21) tasaluvuin .               20,000:-
18284: Sekalaisia menoja . . . . . .                   200:-
18285:                                     Summa 8, 743,200: --
18286: 
18287: 
18288:                         T u 1oja:
18289: Kokonaistulot seuraavista suostuntaveroista:
18290:    leimasuostunnasta . . . . . . . . .         2,800,000: -
18291:    pankkien ja palovakuutusyhtiöitten suo-
18292:       ritettavasta suostuntaverosta              760,000:-
18293:    jäämistöverosta . . . .                     1,250,000: -
18294:    mallasjuomasuostunnasta                     1,665,000: -
18295:    pelikorttisuostunnasta .                       50,000:-
18296: Korkoja . . . . . . . .                           80,000:-
18297: Sekalaisia tuloja . . . . .                          200:-
18298: Lisäystä suostuntarahaston pääomasäästöstä,
18299:    arviolta . . . . . . . . . . . . .          2,138,000:-
18300:                                     Summa      81743 1200; ~
18301:   6                        N:o 12
18302: 
18303:     Sen nojalla, mitä ylempänä on esiintuotu, Keisarilli-
18304: nen Majesteetti on tahtonut Årmossa ehdottaa:
18305: 
18306:                 että Eduskunta hyväksyen ylläolevan ehdo-
18307:           tuksen suosiuntarahaston meno ja tulosäännöksi
18308:           päättäisi siihen otettujen menojen suorittamiseen
18309:           käytettäväksi sekä tulot edelliimainituista suostunta-
18310:           veroista, nimittäin leimasuostunnasta, pankkien ja
18311:           palovakuutusyhtiöitten suoritettavasta suostuntave-
18312:           rosta, jäämistöverosta, mallasjuomasuostunnasta ja
18313:           pelikorttisuostunnasta että snostuntarahaston sääs-
18314:           töstä tarvittavan määrän, joka on ar'IJ'iolta laskettu
18315:           2,138,000 markaksi.
18316: 
18317: 
18318:                Armossa hyväksytty Livadiassa 16 (29)
18319:           p:nä syyskuuta 1909~
18320: 
18321:                    Ministeri-V aitiosihteeri A. Langhoff.
18322:               Laskelma
18323: valtiovaraston tuloista ja menoista vuosina
18324: 1909-1910, mikäli ne kohdistuvat valtiora-
18325:   hastoon, sotilasrahastoon, sotilashuone-
18326:      rahastoon ja suostuntarahastoon.
18327:                                            N:o 12
18328: 
18329: 
18330: 
18331: 
18332:                                   Laskelma
18333: valtiovaraston tuloista ja menoista vuosina 1909-1910,
18334: mikäli ne kohdistuvat valtiorahastoon, sotilasrahastoon,
18335:        sotilashuonerahastoon ja suostuntarahastoon.
18336: 
18337: 
18338:                                                      1909 vuoden
18339:                                                                       Laskettu
18340:                                                     bndjettiehdo-
18341:                                                                      määrä vuo-
18342:                                                      tnksen mn-
18343:                                                                      deksi 1910.
18344:                                                         kaan.
18345: 
18346: 
18347:                     V a 1t i o t u 1o t.               CAnf.   l,w     CAnf.   11"4
18348:  Tuloja mltiotiluksista ja muusta valtion
18349:               omaisuudesta.
18350: Tuloja. kruunun maatiloista (Valtior.).               985,000 -      1,005,000 -
18351:    •       "             "    (Sotilasr.)             440,000 -        450,000 -
18352:    »            ~kalastuksista (Valtior.) .            85,000 -         78,000 -
18353:    "       »     metsistä (Valtior.)                 7,000,000 -     8,700,000 -
18354:    ~            ~      »   (Sotilasr.) .               100,000 -       100,000 -
18355:    »            ~kanavista (Valtior.).                 850,000 -       875,000 --
18356: Korkoja (Valtior.)                                   1,000,000 -     1,000,000 - '
18357:    "     (Suostuntar.)                                  75,000 -        80,000 -
18358:    »     (Sotilasr.) .                                 20,000 -         80,000 -
18359:    • (Sotilashuoner.) .                               360,000 -        360,000 -
18360:            10,915,000:- -       12,728,000:-
18361: 
18362: 
18363:                     Välittömiä veroja.
18364: Maaveroja (Valtior.) .                               1,926,000 -     1,984,000 -
18365:        .   (Sotilasr.).                              1,535,000 -     1,553,000 -
18366: Elinkeinoveroja (Valtior.)                            500,000 -       500,000 -
18367: Henkiveroja (Valtior.) .                             2,200,000 -     2,212,000 -
18368:            6,161,000: -     -   6,249,000: -
18369:                                   N:o 12                                   9
18370: 
18371:                                                 1909 vuoden
18372:                                                                   Laskettu
18373:                                                budjettiehdo-
18374:                                                                  määrä vuo-
18375:                                                 tuksen mu-
18376:                                                                  deksi 1910.
18377:                                                    kaan.
18378: 
18379:                                                   :lmf.   I)W      :lmf.   I)W
18380: 
18381: 
18382:              Välillisiä veroja.
18383: Tullituloja (Valtior.) .                       46,000,000 -     46,500,000 -
18384: Aksiisoja (Suostuntar.) .                       1,635,000 -      1,715,000 -
18385:     »     (Valtior.).                              24,000 -         20,000 -
18386:       47,ll59,000:- - 48,235,000:-
18387: 
18388:           Sekaluontoisia veroja.
18389: Leimasuostunta (Suostuntar.)                    3,000,000 -      2,800,000 -
18390: Pankkien ja palovakuutusyhtiöitten suos-
18391:    tuntavero (Suostuntar.) .                       -      -       760,000 -
18392: Jäämistövero (Suostuntar.) .                       -      -      1,250,000 -
18393: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.) .                  80,000 -         -          -
18394: Senttonaalia (Sotilasr.) .                       150,000 -        155,000 -
18395: Virkaylennys- ja toimitusmaks. (V altior .)      450,000 -        465,000 -
18396:        »       >         >       (Sotilasr.)      60,000 -          65,000 -
18397: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.)            118,000 -       140,000 -
18398:        3,858,000: -   - 5,635,000: -
18399: 
18400:      Maksuja m·inäisten valtiolaitosten
18401:               käyttämisestä.
18402:              (Valtiorahasto.)
18403: Postimaksuja                                    6,800,000 -      7,400,000 -
18404: Majakkamaksuja.                                 1,200,000 -      1,200,000 -
18405: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa          720,000 -        740,000 -
18406: Oppilasmaksuja koululaitoksissa                  414,000 -        420,000 -
18407: Sekalaisia vähempiä maksuja.                        2,000 -          2,000 -
18408:        9,136,000:- - 9,762,000:-
18409: 
18410:             Sekalaisia tuloja.
18411: Kruununsakkorahoja (Valtior.) .                   240,000 -       260,000 -
18412: Perinnöksiostomaksuia (V altior.) .                10,000 -         10,000 -
18413:  10                               N:o 12
18414: 
18415: 
18416:                                                 1909 vuoden
18417:                                                                  Laskettn
18418:                                                budjettiehdo-
18419:                                                                 määrä VUO•
18420:                                                 tuksen mu-
18421:                                                                 deksi 1910.
18422:                                                    kaan.
18423: 
18424: 
18425: 
18426: 
18427: Lunastettujan maatHain kauppahinnan-
18428:     maksua (Valtior.) .                          245,000 -        270,000 -
18429: Korvausta kruunun ennakoltamaksamista
18430:     kustannuksista (Valtior.)                    616,000 -        646,000 -
18431: Viralliset sanomalehdet (Valtior.).               70,000 -         70,000 -
18432: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)     353,000 -        353,000 -
18433: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
18434:    laitoksissa (V altior.)                       640,000 -        660,000 -
18435: Apumaksuja kunnilta (Valtior.) .                 590,400 -        590,400 -
18436: Muita sekal. satunn. tuloja (Valtior.).          192,000 -        202,000 -
18437:   )       »      »         ~ (Suostuntar.) .         200 -            200 -
18438:   >      ~       »        »   (Sotilasr.)          1,100 -          1,100 -
18439:   )       >      »        • (Sotilashuoner.)         100 -            100 -
18440:        2,957,800:- -      3,062,800:-
18441: 
18442:              Summa valtiotuloja:
18443:       80,686,800: -   -   85,671,800: -
18444: 
18445: 
18446:                    Siirtoja.
18447:               Valtiorahastoon:
18448: Lainausrahastosta, korkoa tähän rahas-
18449:    toon siirretyistä varoista .                   88,000 -         88,000-
18450: Sotilasrahastosta, korvausta sotilasvirka-
18451:    talojen hoidosta                              115,000 -       115,000 -
18452: Kulkulaitosrahastosta, korkoa                    105,000 -       105,000 -
18453:         308,000: -    -   308,000: -
18454:                   Summa vakinaisia tuloja 80,994,800 -         85,979,800 -
18455: 
18456: Ylimääräisiä tuloja                              100,000 -       100,000-
18457:                                        Summa !s1,094,SOO!-Is6,079,800!-
18458:                                N:o 12                               11
18459: 
18460:                                              1909 vuoden
18461:                                                               Laskettu
18462:                                             budj ettiehdo-
18463:                                                              määrä vuo-
18464:                                              tuksen mu-
18465:                                                  kaan.       deksi 1910.
18466: 
18467:       Vakinaiset valtiomenot.                  ~       i?W     ~
18468:                                                                       ,,..
18469:  Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
18470:  Hänen Majesteettinsa välittömästi käy-
18471:    tettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
18472: Keisarillisen M~tjesteetin käyttövarat
18473:    (Valtior.) .                                294,000 -      294,000 -
18474: Sam. Sam. (Sotilasr.).                          56,000 -       56,000 -
18475: Rakennusten ja laitosten kunnossapito
18476:    (Valtior.) .                                 25,900 -        26,000 -
18477:          375,900:- - 376,000:-
18478: 
18479:          Valtiopäiväkustannuksia.
18480:            (Suostuntarahasto.)
18481: Yleiset kustannukset                           629,000 -      629,000 -
18482: Eduskuntahuoneistot            "'•              62,000 -       62,000 -
18483:         691,000:- - 691,000:-
18484: 
18485:              Hallituslaitokset.
18486:              (V altiorahasto.)
18487: Kenraalikuvernöörinvirka                       253,000 -       253,000 -
18488: Keisarillinen Senaatti                       1,677,800 -     1,690,000 -
18489: Valtiosihteerinvirasto                         377,100 -       378,000 -
18490: Kenraalikuvernöörinkanslia                     307,800 -       308,000 -
18491:       2,615,700:- - 2,629,000:-
18492: 
18493:  Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan
18494:        kohdistuvat hallinnonhaarat.
18495:              (V altiorahasto.)
18496: Hovioikeudet                                  977,700 - 1,017,000 -
18497: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet.            484,443 20  485,000 --
18498: Viipurin läänin maanjako-oikeus .               15,760 -   16,000 -
18499: Lainvalmistelukunta .                          55,700 -    56,000 -
18500: Vankeinhoitohallitus .                          48,900 -   56,000 -
18501: KW'itushuoneet ja työvankilat .              1,412,500- 1,449,000 -
18502:  12                               N:o 12
18503: 
18504: 
18505:                                            1909 vuoden
18506:                                                               Laskettu
18507:                                            budj ettiehdo-
18508:                                                              määrä. vuo-
18509:                                             tukeen mu-
18510:                                                              deksi 1910.
18511:                                                kaan.
18512: 
18513:                                               .%tt    !1"4     :-Anj:    !J'Illl
18514: 
18515: 
18516: Läänin- ja kihlakunnan vankilat .             951,200 -      1,027,000 -
18517: Alaikäisten kasvatuslaitokset.                296,300 -        313,000 -
18518: Muita vankeinhoidon menoja..                  218,000 --       248,000 -
18519: Erinäisiä määrärahoja                         177,400 -        178,000 -
18520:         4,637,903: 20 -   4,845,000: -
18521: 
18522: 
18523:       Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
18524:                 hallinnonhaarat.
18525:               (Valtiorahasto.)
18526: Lääninhallitukset                           1,156,525 -      1,247,000
18527:                                                                           _1
18528: Kihlakuntain hallinto                       2,335,700 -- 2,586,000 -
18529: Muita läänien hallinnon menoja                101,295 -        102,000 --
18530: Kaupunkien poliisilaitokset                 3,497,320 -      3,448,000 -
18531: Lääkintöhallitus .                            156,600 -        160,000 ·-
18532: Lääkärinhoito maalla                          577,100 -        600,000 -
18533: Helsingin yleinen sairashuone .               749,800 -        935,000 -
18534: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairas-
18535:    huoneet                                    902,000 --     1,146,000 -
18536: Mielenvikaisten hoitolaitokset                836,100 ·- 1,100,000 -
18537: Lapsenpäästölaitokset                         100,000 -        100,000 -
18538: Rokotus.                                       93,300 -         94,000 -
18539: Tarttuvien tautien ehkäiseminen .             294,000 -       289,000 -
18540: Muita lääkintölaitoksen menoja                460,075 -        500,000 --
18541: Yleisten rakennusten ylihallitus              129,020 -       130,000 -
18542: Lääninrakennuskonttorit .                      46,910 -         47,000 -
18543: Muita rakennusvirkakunnan menoja               38,470 -         39,000 -
18544: Tilastollinen päätoimisto.                     55,200 -         56,000 -
18545: Painoasiain ylihallitus .                      43,079 -         43,000 -
18546: Vaivaishoidon tarkastn.s     .      .          48,500--         51,000 -]
18547:                                 N:o 12                                       18
18548: 
18549:                                                1900 vuoden
18550:                                                                     Laskettu
18551:                                               budjettiehdo-
18552:                                                                    määrä vuo-
18553:                                                tuksen mu•
18554:                                                                    deksi 1910.
18555:                                                   kaan.
18556: 
18557:                                                  Elmf:      [il"     $nf.      [7"&
18558: 
18559: 
18560: Vaivaishoidon ylläpitämiseksi                    118,365 43          119,000 -
18561: Suomen passitoimisto Pietarissa .                121,470 -          122,000       ~
18562: 
18563: 
18564: 
18565: 
18566: Erinäisiä määrärahoja                            157,652 21          158,000      ~
18567: 
18568: 
18569: 
18570: 
18571:      12,018,481: 64 -   13,072,000: -
18572: 
18573:  Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
18574:              hallinnonhaarat.
18575: Valtiokonttori (Valtior.)                        133,700 -           134,000 -
18576: Tullihallitus (Valtior.)                         244,500 -           246,000 -
18577: Tullikamarit ja tullitoimistot (Valtior.) .    1,473,200 -         1,475,000 -
18578: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret
18579:   (Valtior.)                                     375,600 -           385,000 -
18580: Muita tullilaitoksen menoja (Valtior.)           847,900 -           888,000 -
18581: Rahapaja (Valtior.)                               49,400 -            52,000 -
18582: Kruununjyvästöt (Valtior.) .                      60,500 -            61,000 -
18583: Leimakonttori (Suostuntar.)                      137,000 -           142,000 -
18584: Jäämistöveron kustannukset ynnä kun-
18585:   tien osuus tästä verosta (Suostuntar.)          -          -      105,000 -
18586: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
18587:   tarkastus (Valtior.)                            20,900 -            21,000 -
18588: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)                  46,974 80           47,000 -
18589:        3,389,674:80- 3,556,000:-
18590: 
18591:    Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
18592:             hallinnonhaarat.
18593: Yleinen revisionioikeus (Valtior.)                34,600 --           35,000 -
18594: Revisionikonttori (Valtior.)                      76,600 -            77,000 -
18595:                    (Suostuntar.).                        200 -           200 --
18596:         "          (Sotilasr.)                           500 -           500 -
18597:         "          (Sotilashuoner.)                  100 -                  100 -
18598:         "
18599: Metsähallitus (Valtior.)                         160,100 -           172,000 -
18600:  14                            N:o 12
18601: 
18602: 
18603:                                                1909 vuoden
18604:                                                                 Laskeutu
18605:                                               budjettiehdo-
18606:                                                                määrä vuo-
18607:                                                tuksen mu-
18608:                                                                deksi 1910.
18609:                                                   kasn.
18610: 
18611:                                                  3ly.   171&     :-Anf.    11'1"
18612: 
18613: 
18614: Hoitoalueiden hallinto (Valtior.) .             839,400 -      1,044,000 -
18615: Evon lakkautettu metsänhoito-opisto
18616:   (Valtior.)                                      8,400 -           9,000 -
18617: Metsän vartijakoulut (Valtior.)                 119,700 -       liU,OOO -
18618: Muita metsänhoitolait. menoja (V altior.)      1,731,100 -     2,517,000 -
18619: Sotilas- ja siviilivirkakuntain virkatalo-
18620:   jen hoito (Valtior.)                          170,400 -        176,000   -
18621: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)                235,400 -       236,000    -
18622:        3,376,500:- -    4,397,800: -
18623: 
18624: 
18625:               Sotilasmenoja.
18626: Ylisotaoikeus (Sotilasr.)                         18,700 1-       19,000 -
18627: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)                   6,000 -         6,000   -
18628:     ,,                  (Sotilasr.)              170,832 90     171,000    -
18629: Menoja Suomeen" sijoitetusta venäläisestä.
18630:   sotaväestä (Sotilasr.) .                        99,251 72     100,000    -
18631:         294,784: 62 -   296,000: -
18632: 
18633: 
18634: Kit·kollisasiaintoimituRkuntaan kohdistuvat
18635:                hallinnonhaarat.
18636: Tuomiokapitulit (Valtior.)                      194,730 -       197,000 -
18637: Luterilainen papisto (Valtior.) .               188,071 60      190,000 -
18638: Kirkkojen ylläpitoa varten (Valtior.) .          50,600 -         51,000 -
18639: Muita kirkollisia yhdyskuntia (Valtior.)        132,021 20      133,000 -
18640: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto
18641:   (Valtior.)                                   1,674,820 -     1,800,000 -
18642: Koulutoimen ylihallitus (Valtior.)               225,100 -      250,000 -
18643: N ormaalilyseot (Valtior.)                      392,900  - 408,000 -
18644: Klassilliset lyseot (Valtior.)                 1,203,400- 1,220,000-
18645:                                 :N:o 12                                iö
18646: 
18647:                                                 1909 vuoden
18648:                                                                  Laskettu
18649:                                                budj ettiehdo-
18650:                                                                 määrä vuo-
18651:                                                tuksen mu-
18652:                                                                 deksi 1910.
18653:                                                    kaan.
18654: 
18655: 
18656: 
18657: 
18658: Realilyseot (Valtior.)                           868,200-   890,000-
18659: Alkeiskoulut (Valtior.).                         309,200-    320,000-
18660: Tyttökoulut (V altior.)                          916,800-   960,000-
18661: Valtioapua yksityisille kouluille (Valtior.)    1,453,600- 1,900,000-
18662: Muita alkeisoppilaitost. menoja (Valtior.)       141,800-   155,000-
18663: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
18664:   naarit (Valtior.)                              833,300-   842,000-
18665: Kansakoulujen piiritarkastajat (V altior.)        199,000-  201,000-
18666: Kansakoulujen valtioavust. (Suostuntar.)        5,441,000- 5,930,000-
18667: Erinäisiäkansakoululait. menoja (V altior.)      425,550-   135,000-
18668:      ,             ,        , (Suostuntar.)     1,322,000- 1,227,000-
18669: Kuuromykkäin opetuslaitokset (Valtior.)          481,300-   485,000-
18670: Sokeain                 ,         (Valtior.)     125,500-   127,000-
18671: Tylsämielisten          ,         (Valtior.)       76,220-    77,000-
18672: Muitamenoja aistiviallisopetuks.(Valtior.)          8,400-     9,000-
18673: Yhteiskunnallista valistustyötä varten
18674:   (Valtior.)                                      100,000-        100,000-
18675: Yhteiskunnallista valistustyötä varten
18676:   (Suostuntar.) .                                 575,000-        245,000-
18677: Muinaistieteellinen toimikunta (Valtior.)         126,000-        140,000-
18678: Meteorologineo keskuslaitos (Valtior.)             64,200-         66,000-
18679: Tieteen ja taiteen kannattamia. (Valtior.)        530,000-        540,000-
18680:     ,      ,     ,         , (Suostuntar.)         12,000-         20,000-
18681: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)                  222,600-        285,000-
18682:        18,293,312: 80 - 18,853,000: -
18683: 
18684:  Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
18685:              hallinnonhaarat.
18686:              (V altiorahasto.)
18687: Maanmittauksen ylihallitus                        112,200-        125,000-
18688: Vakauslaitos                                       11,300-         12,000-
18689:  16                             N:o 12
18690: 
18691: 
18692:                                    .           19011 vuoden
18693:                                               budjettiehdo-
18694:                                                tuksen mu-
18695:                                                                 Laskettu
18696:                                                                määrä vuo-
18697:                                                                deksi 1910.
18698:                                                    kaan.
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703: Läänien maanmittarikunta .                      284,340 -       441,000 -
18704: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja            34,000 -         33,000 -
18705: Maanmittaus-ja verollepanokustannuksia         1,296,600 -     1,300,000 -
18706: Maanviljelyshallitus                             107,900 -       111,000 -
18707: Maataloudelliset oppilaitoks. ja koulutilat    1,889,550 -     2,034,000
18708: Maanviljelystaloudellinen koelaitos               44,900         45,000 ~1
18709: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-                   -               ~
18710: 
18711: 
18712: 
18713: 
18714:   ratoriot                                        46,700 -       55,000    ~
18715: 
18716: 
18717: 
18718: 
18719: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .           214,200 -      225,000 -
18720: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit          59,900 -        60,000       '
18721: 
18722: Hevoshoito                                       170,500 -      200,000 -
18723: Eläinlääkintölaitos                              467,000 -      467,000 -
18724: Kalastus                                         285,125 -      287,000 -
18725: Maataloudelliset seurat                        1,323,300 -     1,324,000 -
18726: Erinäisiä määrärahoja                           580,000 -        580,000 -·
18727:        6,927,515:- -   7,299,000:-
18728: 
18729: 
18730: 
18731: 
18732:  Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
18733:              hallinnonhaarat.
18734: 
18735:              (Valtiorahasto.)
18736: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus .            137,500 -      145,000 -
18737:  , ,            ,        insinöörikunta .       266,500 -       280,000 -
18738: Muita tie- ja vesirakennusten menoja            974,500 -       980,000 -
18739: Kanavat                                         673,700 -       795,000 -
18740: Postihallitus .                                 235,000 -       259,000 -
18741: Postipiirit .                                     -        -      33,000 -
18742: Postikonttorit .                               1,541,600 -     1,679,000 -
18743: Rautatiepostitoimistot .                        563,000-         572,000-1
18744:                                  N:o 12                                 17
18745: 
18746:                                                 1909 vuoden
18747:                                                                   Laskettu
18748:                                                budjettiehdo-
18749:                                                                  mäii,rä vuo-
18750:                                                 tuksen mu-
18751:                                                                  deksi 1910.
18752:                                                    kasn.
18753: 
18754:                                                   ~      ii'Wl     ~        1]114
18755: 
18756: 
18757: 
18758: 
18759: Postikonttori osastot, postitoimistot, -ase-
18760:   mat ja -pysäkit                                754,400 -        850,000 -
18761: Muita postilaitoksen menoja .                   2,713,200 -      2,565,000 -
18762: Postisäästöpankin hallitus .                        5,307 64         6,000 -
18763: Erinäisiä määrärahoja                            419,157 -         545,000 -
18764:        8,283,864: 64 -   8, 709,000: -
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 
18769:   Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
18770:       kohdistuvat hallinnonhaarat.
18771: 
18772: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus
18773:   (Valtior.)                                     184,800 -         199,000 -
18774: Luotsauspiirit (Valtior.)                        550,200 -         576,000 -
18775: Majakkalaitokset (Valtior.) .                    490,600 -         516,000 -
18776: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja
18777:   (Valtior.)                                     982,769 -         983,000 -
18778: Merenmittauskustannuksia (Valtior.)              170,005 -         188,000 -
18779: Teollisuushallitus (V altior.)                   137,000 -         137,000 -
18780: Ammattientarkastajat (Valtior.).                   46,600 -         69,000 -
18781: Teknillinen korkeakoulu (Valtior.)               439,200 -         443,000 -
18782: Teollisuuskoulut (Valtior.) •                    334,650 -         393,000 -
18783: Käsityöläis- ja ammattikoulut (Valtior.)         175,000 -         175,000 -
18784: Kauppaopetus (V altior.)                         360,000 -         420,000 -
18785: Merikoulut (Valtior.)                            167,100 -         168,000 -
18786: Merenkuluntarkastaja (Valtior.)                   13,500 -          14,000 -
18787: Geologinen toimisto (Valtior.) .                   67,700 -         68,000 -
18788: Vakuutuksentarkastaja (Valtior.)                    7,500 -          8,000 -
18789: Suomen kauppa-asiamiehet (Valtior.) .              15,68320         16,000-
18790: 
18791: 
18792: 
18793:                                                                         2
18794:   18                             N:o 12
18795: 
18796: 
18797:                                            1909 vuoden
18798:                                                            Laskettu
18799:                                           budjettiehdo-
18800:                                                           määrä vuo-
18801:                                            tuksen mu-
18802:                                                           deksi 1910.
18803:                                               kaan.
18804: 
18805: 
18806: 
18807: 
18808: Mallasjuomain valmistuksen tarkastus
18809:   (Suostuntar.)                              75,000-        75,000-
18810: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)            525,080-       600,000-
18811:       4,742,387: 20 - 5,048,000: -
18812: 
18813: 
18814:     Talousosaston kansliaan kohdistuvat
18815:              hallinnonhaarat.
18816:               (Valtiorahasto.)
18817: Suomen valtioarkisto                         56,100 -       57,000 -·1
18818:                                                             91,000 !
18819: Suomen viralliset sanomalehdet
18820: Keisarillisen Senaatin kirjapaino .
18821:                                              90,300 -
18822:                                             300,000 -      300,000
18823:                                                                    -1
18824: Erinäisiä määrärahoja                         5,500 -        6,000
18825:                                                                    =r
18826:         451,900: - - 454,000:-
18827:                                                                         1
18828: 
18829: 
18830:           Sekalaisia yleisiä menoja.
18831: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
18832:   varat (Valtior.)                           244,000 -    244,000
18833: Matkakustannuksia (Valtior.).                 35,000 -     55,000   ]
18834: Korjauskustannuksia (Valtior.) .           1,000,000 -  1,000,000   _l
18835: Uudisrakennuksia (Valtior)                 1,500,000 -  1,500,000   _f
18836: Komiteakustannuksia (Valtior.)               250,000 -    350,000 _j
18837: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)           1,305,800 40 1,306,000 -
18838:                       (Sotilasr.)             15,000 -     15,000 -
18839:     " 4,349,800:40
18840:                "
18841:                    - 4,470,000:-
18842: 
18843: 
18844:        Eläkkeitä ja yleisiä apttrahoja.
18845: Siviilivirkakunta (Valtior.)
18846:                                                           2,~:~::=1
18847:                                            2,820,000 -
18848: 'rullivirkakunta (Valtior.)                  122,000 -
18849: Postilaitos (Valtior.) .                      22,000--      22,000-
18850:                                    N:o 12                                   19
18851: 
18852: 
18853:                                                 1909 vuoden
18854:                                                                    Laskettu
18855:                                                budjettiebdo-                      1
18856:                                                                   määrä vuo-
18857:                                                 tukeen mu-
18858:                                                                   deksi 1910.
18859:                                                    kaan.
18860:                                                                                   1
18861:                                                   :1mf.   [1"'!     :1mf.     [1"41
18862: 
18863:                                                                                   1
18864: 
18865:     Sotilaseläkkeitä (Sotilashuoner.)            674,000 -         674,000 -!'
18866:                         (Valtior.)               450,000 -         450,000
18867:            "
18868:     Eläkkeitä Suostuntarahastosta .              156,000 -         181,000    =1
18869:     Mieskoht määrä- ja apurahoja (Valtior.)       21,250 -          22,000 _1
18870:     Erinäisiä määrärahoja (Valtior.)             456,700 -         457,000 -
18871:                                (Suostuntar.)     123,500 -         127,000 -
18872:         " 4,84;),450: "- - 4-,905,000: -
18873: 
18874: 
18875:       Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen
18876:             suorittamiseen. (Valtior.)                             750,000 -
18877:              Summa valtiomenoja:
18878:          75,294,174: 30 - 80,350,800:--
18879: 1
18880: 
18881: 
18882:                     Siirtoja.
18883:                 Sotilasrahastosta:
18884:       valtiorahastoon, korvausta sotilasvir-
18885: 1
18886:         katalojen hoidosta .                     115,000 -         115,000
18887:                                                                               -1
18888:                Valtiorahastosta:
18889:       tilattoman väestön lainarahastoon          150,000 -         300,000 -
18890:       rahastoon maan hankkimista varten
18891:          tilattomalle väestölle                  150,000 -          -         -
18892:       rahastoon työhön aivan kykenemättö-
18893:          mien henkilöiden hoitoa varten           70,000 -           70,000 -
18894:       turvattomain lasten hoitorahastoon.         31,000 --         31,000-1
18895:       kulkulaitosrahastoon, korvausta postin
18896:          kuljetuksesta valtionrautateillä .
18897:             1,016,000: - - 1,516,000: -
18898:                                                  500,000 -
18899:                                                                   1,000,000   -1
18900:                   Summa vakinaisia menoja 76 310174 130181866 800-
18901: 20                           N:o 12
18902: 
18903: 
18904: 
18905: 
18906:   Ylimääräiset valtiomenot vuonna 1910.
18907:           Myönnettyjä määrärahoja:
18908:   Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
18909: 
18910: Lisärakennusta varten Turun kuritushuoneeseen .         140,000-
18911:                       140,000:-
18912: 
18913: 
18914: 
18915: 
18916:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
18917: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin .        350,000-
18918: Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitoksen uudes-
18919:     taan rakentamiseksi . . . .                         103,000-
18920:                       453,000:--
18921: 
18922: 
18923: 
18924: 
18925:   Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
18926:                         haarat.
18927: Kuuden konevoimalla varustetun vartiopurren hank-
18928:    kimiseksi . . .                                      150,000-
18929:                    150,000:-
18930: 
18931: 
18932: 
18933: 
18934:  Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
18935: Metsämaiden ostoa varten valtiolle                      300,000-
18936:                    300,000:-
18937:                               N:o 12                          21
18938: 
18939: 
18940: 
18941: 
18942:  Kirkollilfasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
18943:                           haarat.
18944: Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston fysikalista lai-
18945:     tosta varten .                                        375,000-
18946:                      375,000:-
18947: 
18948: 
18949: 
18950: 
18951:   Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
18952:                        haamt.
18953: Vuonna 1910 toimitettavaa kymmenvuotista maan-
18954:    viljelystilastollista tutkimusta varten.                67,000-
18955:                        67,000:-
18956: 
18957: 
18958: 
18959: 
18960: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
18961: Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista varten          171,000-
18962: Apuraha Porvoon kaupungille sanotun kaupungin ja
18963:     sen ulkosataman välisen kulkuväylän perkaa-
18964:     mista varten                                           60,000-
18965:                       231,000: -
18966: 
18967: 
18968: 
18969: 
18970:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
18971:                   hallinnonhaarat.
18972: Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän
18973:    aikakauskirjan julkaisemista varten                     10,500-
18974:                      10,500: -
18975: 
18976:                                                 Summa 1 1,726,5001-
18977:   22                        N:o 12
18978: 
18979:       Koska muutamat tulo- ja menoluokat edelläolevassa
18980: 1910 vuoden laskelmassa eroavat 1909 vuoden budjetti-
18981: ehdotuksesta, tehdään suuremmista näistä eroavaisuoksista
18982: seuraavassa tarkemmin selkva. Mitä erittäin tulee lasket-
18983: tuihin lisämenoihin, on huomautettava, että vaikka ne
18984: kaikki vielä eivät ole olleet hallituksen lopullisen harkin-
18985: nan alaisina, on tällaisistakin menoista tehdyt ehdotukset,
18986: mikäli menojen suorittaminen on havaittu todennäköisesti
18987: tulevan kysymykseen, katsottu olevan laskelmassa otettava
18988: huomioon. Senaattiin on, muun muassa, osaksi jo kauvan
18989: aikaa sitten tullut esityksiä erinäisten virka- ja palvelusmies-
18990: ten palkkausten parantamisesta. Kaikkien näiden tarpeelli-
18991: suutta ei kuitenkaan vielä ole harkittu. Tästä syystä on
18992: Senaatti tällä kertaa jättänyt laskelman ulkopuolelle useat
18993: puheenaolevista esityksistä. Muutamien virkakuntien (maan-
18994: mittauslaitoksen, vankeinhoitolaitoksen, sairaalain hoito-
18995: henkilöklmnan, tie- ja vesirakennusten insinöörikuntaan
18996: kuuluvain rakennusmestarien, kanavahenkilökunnan, posti-
18997: laitoksen sekä Yliopiston vakinaisten professorien ynnä
18998: kruununvoutien, mikäli koskee heidän kansliamenojansa)
18999: nykyiset palkkaussäännöt ovat kuitenkin niin vanhentu-
19000: neet, ettei niiden uudistamista voitane lykätä epämääräi-
19001: seen tulevaisuuteen. Näistä on Senaatti senvuoksi käsitel-
19002: lyt kysymyksen maanmittausvirkakunnan palkkaussäännön
19003: uudistamisesta, niinkuin Maanviljelystoimituskunnan alaisen
19004: hallinnonhaaran menojtnl yhteydessä lähemmin tehdään sel-
19005: koa; muiden yllämainittujen palkkaussääntöjen uudistamista
19006: koskevat kysymykset tulevat Senaatissa lähimmässä tulevai-
19007: suudessa käsittelyn alaisiksi, minkä vuoksi niitä varten on
19008: laskelmaan otettu tarvittavia lisämäärärahoja. Mahdollista
19009: myös on, että sitä paitsi jossakin kohdin väliaikainen palk-
19010: kauksen järjestely käy välttämättömäksi (sairaalain lääkä-
19011:                           N:o 12                      23
19012: 
19013: rit, eräiden oppikoulujen opettajat). Tätä varten ei kui-
19014: tenkaan ole tarpeen ottaa laskelmaan lisättyjä määrärahoja,
19015: koska siihen joka tapauksessa on vuoden kuluessa sattuvia
19016: lisämenoja varten otettu yhteensä 750,000 markan suurui-
19017: nen määräraha.
19018: 
19019: 
19020: 
19021:                Vakinaiset valtiotulot
19022: Tulot valtiontiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
19023: 
19024:      Tulot kmununmetsistä ovat olleet:
19025: vuonna 1905.                             4,695,000 markkaa.
19026:        1906.                             6,888,000    >
19027: 
19028:        1907.                             9,658,000
19029: 
19030:       Vuodelta 1908 nämä tulot nousnevat noin 9,100,000
19031: markkaan, mutta viime valtiopäivillä Eduskunta laski mai-
19032: nitut tulot vuodeksi 1909 ainoastaan 7,000,000 markkaan.
19033: Niistä tarjouksista, joita tehtiin puutavaroista 1908 vuo-
19034: den huutokaupoissa, hyväksyttiin puita myytäviksi noin
19035: 4,267,200 markan arvosta. Kun vallitsevien huonojen puu-
19036: tavaramarkkinoiden tähden voidaan otaksua että ostajat, mi-
19037: käli mahdollista, supistavat puuhakkuitaan talvella vuonna
19038: 1909, jäänee vuoden 1910 osalle puita hakattavaksi noin
19039: 2,500,000 markan arvosta. Vuosina 1906 ja 1907 huuto-
19040: kaupalla myydyistä tukkipuista on ostajilla metsistä otta-
19041: matta noin 5,500,000 markan arvoa vastaava puumäärä, ja
19042: vaikkapa siitä suurin osa tulleekin hakatuksi vuonna 1909,
19043: voi kumminkin 1910 vuoden osalle jäädä noin 1,000,000
19044: markan arvoa vastaava määrä. Siihen nähden että 1908
19045: vuoden yleisissä huutokaupoissa jäi myymättä noin 1,700,000
19046: kapp. tukkipuuta, tulevat 1909 vuoden hakkausehdotukset
19047:   24                          N:o 12
19048: 
19049: varmasti käsittämään tuntuvasti suurempia puumääriä kuin
19050: vuonna 1908, joten niiden puiden raha-arvo, jotka myytäväksi
19051: hyväksytään vuonna 1909 pidettävissä huutokaupoissa,
19052: helposti voi kohota 8,(X)(),(X)() markkaan, josta rahamää-
19053:           ...
19054: rästä eh~ä hiukan vähemmän kuin puolet eli noin 3, 700,(X)()
19055: markkaa voitanee laskea 1910 vuoden osalle. Nämä seikat
19056: huomioonottaen ja otaksuen että tulot paikallishuutokau-
19057: poilla ja vähittäin myydyistä metsäntuotteista, vuokramak-
19058: suista y. m. nousevat noin 1,500,(X)() markkaan, voitanee tulot
19059: kruununmetsistä vuonna 1910 arvioida nousevan 8,700,(X)()
19060: markkaan.
19061: 
19062: 
19063:                          Välilliset verot.
19064: 
19065:        Tullitulot.   Tulot tuontitullista nousivat:
19066: vuonna 1905 .                                36, 720,(X)() markkaan.
19067:        1906.                                 44,834,000
19068:    >   1907.                                 47,887,000        ))
19069: 
19070:       Tuontitulli riippuu melkoisessa määrässä vuoden tu-
19071: losta ja muista semmoisista seikoista, joiden vaikutusta ei
19072: käy edeltäpäin arvosteleminen. Kun tuontitulli 1908 vuo-
19073: den jälkimmäisellä puoliskolla on osottanut taipumusta ale-
19074: nemaan, ei tätä tuloa, joka vuodeksi 1909 on arvioitu
19075: 44,300,(X)() markaksi, ole voitu laskea vuodeksi 1910 kor-
19076: keampaan määrään kuin 44,800,000 markkaan. Vientitulli
19077: on laskettu 900,000 markaksi, sahausmaksu 370,000 mar-
19078: kaksi ja toimitusmaksut 420,000 markaksi sekä erinäiset
19079: pienemmät tulot 10,000 markaksi, joten kaikki tullitulot
19080: nousisivat yhteensä 46,500,000 markkaan.
19081:                            N:o 12                        25
19082: 
19083: 
19084:     Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
19085: 
19086:      Postimaksut ovat tuottaneet:
19087: vuonna 1905 .                            4, 730,000 markkaa.
19088:        1906.                             5,343,000
19089:        1907.                             5,897,000
19090: 
19091:       Vuonna 1908 otaksutaan postimaksujen nousevan noin
19092: 6,300,000 markkaan ja on Eduskunta viime valtiopäivillä
19093: arvioinut ne vuodeksi 1909 6,800,000 markaksi. Siihen näh-
19094: den miten tämä tulo viime vuosina on lisääntynyt, on se
19095: vuodelta 1910 katsottu voitavan laskea 7,400,000 markaksi.
19096: 
19097: 
19098: 
19099:                 Vakinaiset valtiomenot
19100: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
19101:                   hallinnonhaarat.
19102: 
19103:      Hovioikeudet.   Maan hovioikeuksien kokoonpanoa ja
19104: toimintaa koskevan asetusehdotuksen mukaan, jonka Se-
19105: naatti 4 p:nä kesäkuuta 1908 on alistanut Keisarillisen Ma-
19106: jesteetin Armollisesti vahvistettavaksi, tulisi hovioikeuksiin
19107: perustettavaksi:
19108: 1 asessorinvirka Viipurin Hovioikeuteen .         8,400:-
19109: 1 kanslistinvirka                                 3,200:-
19110: 4 viskaalinvirkaa Turun ja yhtä monta Viipu-
19111:      rin Hovioikeuteen, sekä 3 viskaalinvirkaa
19112:      Vaasan Hovioikeuteen nykyisten vara-
19113:      kanneviskaalien ja ylimääräisten viskaalien
19114:      asemesta, lisämenoa                         27,200:-
19115: aiheuttaen siis yhteensä 38,800 markan suuruisen lisäyksen.
19116:   26                      N:o 12
19117: 
19118:        Vankeinhoito. Vankeinhoitohallitukselle sekä vanki-
19119: loille ja kasvatuslaitoksille vahvistetut menosäännöt ovat
19120: vanhentuneet eivätkä enää vastaa nykyajan vaatimuksia.
19121: Vankeinhoitohallitus on sentähden ehdottanut uudet meno-
19122: säännöt vahvistettaviksi, joidenka mukaan menot lisääntyi-
19123: sivät noin 85,00Cl markalla. Tähän nähden ja kun sitäpaitsi
19124: mainittujen virastojen ja laitosten erinäisiä määrärahoja
19125: muuttuneihin oloihin nähden täytynee lisätä, on laskelmaan
19126: kaikkia näitä tarkoituksia varten otettu yhteensä 134,000
19127: markkaa. Vankienkuljetusten kasvamisen tähden on määrä-
19128: raha vanginkuljetuskustannuksia varten riittämätön, johon
19129: nähden ja kun tähän määrärahaan on lisättävä ei ainoastaan
19130: muutamille vankienkuljetusasemille varustettavien sellien
19131: raken tamiskustannukset, vaan myöskin vanginmuon an korot-
19132: tamisesta 28 pennistä 50 penniin päivältä aiheutuvat me-
19133: not, saadaan tämän kautta 30,000 markan suuruinen lisäys.
19134: 
19135: 
19136:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19137: 
19138:       Lääninhallitukset. Koska 1ääninhallituksissa kertyvät
19139: työt ovat osoittautuneet yhä lisääntyvän, on ylimääräisten
19140: apulaisten palkkaamiseksi laskettu vuodeksi 1910 tarvitta-
19141: van 316,100 markasta 330,000 markkaan korotettu määrä-
19142: raha. Samoin ovat lääninhallitusten rahasääntöihin kuver-
19143: nöörien käyttövaroiksi, tarverahoiksi ja läänien virkakun-
19144: tain matkakustannuksia varten otetut määrärahat jo kauan
19145: osoittautuneet riittämättömiksi, minkätähden sanottujen
19146: määrärahojen korottamista varten on varattu yhteensä
19147: 75,000 markkaa. Lääninhallitusten määrärahat noiisevat
19148: tämän johdosta 1,247,000 markkaan.
19149:       Kihlalcuntain hallinto. Maan kruununvoudit ovat ala-
19150: maisissa hakemuksissa lisääntyneihin virkatehtäviin ja
19151:                                                                 •
19152:                            N:o 12                       27
19153: 
19154: elantokustannuksiin nähden pyytäneet palkkaetujensa pa-
19155: rantamista sekä Oulun läänin kruununvoudit sitä paitsi
19156: kihlakuntain laajuuden tähden erityistä palkkiota heidän
19157: matkakustannuksiensa korvaamiseksi. Tämän johdosta ja
19158: koska olisi kohtuullista, että kruununvoudit valtiovaroista
19159: saisivat korvauksen kansliakuluistaan, jotka enentyneen
19160: kirjevaihdon ja sen tähden tarpeelliseksi käyneen kanslia-
19161: apulaisen palkkaamisen tähden heille tuottavat tuntuvan
19162: menon, on kruununvoudeille sanottua tarkoitusta varten
19163: laskettu 500-800 markan suuruiset lisäpalkkiot kullekin,
19164: riippuen siitä mihin määrään kosketellut kulut niistä han-
19165: kitun selvityksen mukaan nousevat; ja ovat määrärahat näi-
19166: den virkamiesten palkkaamiseksi kerrotusta syystä korote-
19167: tut 38,000 markalla. - On näyttäytynyt välttämättömäksi
19168: sallia kuvernöörien asettaa nimismiespiireihin, etenkin kau-
19169: punkien läheisyydessä ja rautatien varrella, uusia vakinai-
19170: sia sekä usealla paikkakunnalla ylimääräisiä poliisimiehiä,
19171: ja täytynee poliisimiehistöä maaseudulla vastedeskin jos-
19172: sain määrin lisätä. Kun menot 5 P. L. I: 11 kohdalla tä-
19173: män kautta lisääntyvät ja kun otaksuttava on, että kallis-
19174: tuneiden elantokustannuksien ja rasittavaruman virkatoi-
19175: minnan tähden käypi tarpeelliseksi korottaa nykyisten maa-
19176: laispoliisikonstaapelien palkkauksia ja vielä huomioonottaen
19177: että anomuksia on tehty Koiviston, Korpiselän, Lemin ja
19178: Rautavaaran nimismiespiirien jakamisesta kahteen eri pii-
19179: riin kunkin, joka tuottaisi nimismiesten palkkauksissa 12,000
19180: markan lisäyksen, on kaikkia näitä tarpeita varten vuo-
19181: deksi 1910 varattu arviolta 212,000 markkaa.
19182:       Kanpunkien poliisilaitokset. Kun tätä nykyä vielä on
19183: mahdotonta päättää, missä määrin olosuhteet maassa voi-
19184: vat sallia kaupungeissa nykyään ylläpidetyn poliisivoiman
19185: vähentämistä vuodeksi 1910, ei ole katsottu voitavan kau-
19186:       28                       N:o 12
19187: 
19188:     punkien poliisilaitosten ylimääräistä rahasääntöä vähentää
19189:     suuremmalla määrällä kuin 50,000 markalla, minkä vuoksi
19190:     tätä tarkoitusta varten sanotuksi vuodeksi on varattu, paitsi
19191:     kaupunkien poliisilaitosten rahasäännöissä luetellut vakinai-
19192:     set määrärahat, 1,600,000 markkaa; ja on edelleen pyrittävä
19193:     siihen, että tätä määrärahaa voidaan yhä enemmän alentaa.
19194:           Läiikintölaitos. Jo pitemmän aikaa on kysymys Hel-
19195:     singin yleisen sairaalan, läänin- ja muiden yleisten sairaa-
19196:     lain sekä mielenvikaisten hoitolaitosten vanhentuneiden
19197:     menosääntöjen uusimisesta ollut vireillä. Useita vuosia pe-
19198:     rätysten ovat elintarpeet sekä kaikki tarvisaineet tavatto-
19199:     masti kallistuneet, ja myöskin sideaineiden sekä sairaa-
19200:     loissa tarvittavien koneiden ja työkalujen hinnat ovat suu-
19201:     resti nousseet. Elintarpeiden hintain kohotessa ovat työ-
19202:     palkatkin kallistuneet. Myöskin yleisön vaatimukset sai-
19203:     raalahoitoon nähden ovat kasvaneet, samalla kun itse lääke-
19204:     tieteen kehitys vaatii parannettujen ja uusien hoitotapojen
19205:     käytäntöön ottamista. Tämän johdosta ja kun siis sairaa-
19206:     lain kunnossapito ja niiden kalustus sekä tarvekalujen han-
19207:     kinta sairaaloita varten vaativat entistä enemmän varoja,
19208:     on Senaatti joulukuun 22 p:nä 1908 lähettänyt Keisarilli-
19209:     sen Majesteetin hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi ehdo-
19210:     tuksen Armolliseksi asetukseksi Suomen sairaanhoitolaitos-
19211:     ten uusista menosäännöistä. Sen varalta, että tämä ehdo-
19212:     tus tulee Armossa vahvistetuksi on näitä laitoksia koskevia
19213:     määrärahoja vastaavaisesti korotettu, mikäkorotus on ainoas-
19214:     taan näennäinen siihen nähden, että sairaalain määrärahoi-
19215:     hin jo useita vuosia on täytynyt myöntää tarpeellisia lisäyk-
19216:     siä. - Vuoden 1909 kuluessa valmistuvat useiden l'iänin- ja
19217:     muiden yleisten sairaalain sekä mielisairaalain rakenteilla
19218:     olevat korjaustyöt ja lisärakennukset. Tämän kautta käy
19219:     mahdolliseksi lisätä niissä hoidettavien potilasten määrää,
19220: 
19221: 
19222: •
19223:                            N:o 12                       29
19224: 
19225: josta taas aiheutuu vuotuisia lisäkustannuksia, jotka voi-
19226: daan arvioida läänin- ja muille yleisille sairaaloille 80,000
19227: markaksi ja mielenvikaisten hoitolaitoksille 120,000 mar-
19228: kaksi.- Senaatin yllämainitun ehdotuksen mukaan jäävät
19229: sairaanhoitolaitosten hoitohenkilöiden palkat pääasiallisesti
19230: entiselleen. Kysymys näidenkin palkkain parantamisesta,
19231: mielisairaalain hoitohenkilökunnan palkkauksia lukuunotta-
19232: matta, on kuitenkin jo pantu vireille eikä voine kauan
19233: odottaa ratkaisuaan, joita tarkoituksia varten laskelmaan
19234: on otettu yhteensä 42,700 markkaa.
19235:       Kun yllämainittuun ehdotukseen sairaanhoitolaitosten
19236: uusiksi rahasäännöiksi sisältyy myöskin ehdotus Oriveden
19237: leprasairaalan rahasäännöksi, ei 5 P. L. III: 36 kohdalle
19238: otettua 34,000 markan suuruista määrärahaa tämän raha-
19239: säännön vahvistettua enää siihen tarkoitukseen tarvita. Mutta
19240: kun kulku- ja veneristen tautien vastustaminen vaatii yhä
19241: enemmän varoja, niinkuin viime vuosien kokemus osottaa,
19242: on määräraha tarttuvien tautien ehkäisemiseksi pysytetty jo-
19243: tenkin entisellään.- Kehityksen kulkiessa nousevat myöskin
19244: lääkintölaitoksen menot ylimalkaan. Niinpä ovat vuosittain
19245: lisääntyviä menoja kysyneet kuntain ja erinäisten yhdis-
19246: tysten ja laitosten y. m. avustamiset lääkärien palkkaami-
19247: seksi, sairaalain rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, yhdis-
19248: tysten toiminnan edistämiseksi j. n. e. Tässä suhteessa saa-
19249: vutetun kokemuksen nojalla on määrärahoja laskelmassa
19250: korotettu. Korotus lääkintölaitoksessa on tämän johdosta
19251: yhteensä noin 755,000 markkaa.
19252: 
19253:         Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
19254:                       hallinnonhaarat.
19255:      Tullilaitos. Neljän uuden konekäyttövoimalla varus-
19256: tetun vartiopurren koneenkäyttäjäin palkkaamiseksi tarvi-
19257:   30                       N:o 12
19258: 
19259: taan, 1,200 markan jälkeen kullekin, 4,800 markan suurui-
19260: nen määräraha. - Koska on osottautunut mahdottomaksi
19261: sillä vuosipalkalla, jonka ylimääräiset tullivartijat vartio-
19262: pursissa nykyään nauttivat, eli 700 markalla, saada päteviä
19263: henkilöitä tullilaitoksen moottoripursien moottoreita sellai-
19264: sella huolella hoitamaan, ett'eivät ne jo vähän ajan kuluttua
19265: menisi pilalle, pitäisi tullilaitoksella vuonna 1910 olevien
19266: 13 moottorivartiopursien palvelusmiesten palkkoja korottaa
19267: 300 markalla kullekin. Kun tämä tarve vaatii 3,900 mar-
19268: kan määrärahan, on rantavartijahöyrylaivain ja purtten
19269: menosääntöä korotettu kaikkiaan 8,700 markalla.
19270:       Tullitoimistoissa palvelevain ylimääräisten kasöörien
19271: palkkaus, tekevä 100-150 markkaa kuukaudelta, on huo-
19272: mattu liian alhaiseksi näitten viranomaisten työhön ja vas-
19273: tuunalaisuuteen katsoen. Sitä paitsi on tarpeellista asettaa
19274: ylimääräisiä kasöörejä muutamiin tnllitoimistoihin, joissa
19275: tällaisia virkamiehiä ei vielä ole, kuten esim. Iisalmen tulli-
19276: kamariin ja Terijoen tullitoimitukseen. Samoin on havaittu
19277: välttämättömäksi korottaa määräraha puhtaaksikirjotus-
19278: apulaisten palkkaamiseksi sekä lisätä palveluskuntaa eri-
19279: näisissä tullitoimistoissa. Kaikkiin näihin tarkoituksiin on
19280: vuodeksi 1910 varattu yhteensä 40,000 markan suuruinen
19281: määrä.
19282:       Puheenalaisen pääluokan loppusumma tulisi yllämai-
19283: nittujen korotusten kautta lisääntymään 48,700 markalla.
19284: 
19285: 
19286:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19287: 
19288:       Metsähallitus. Metsähallituksen menosääntöön on li-
19289: sätty palkkio 7,000 markkaa erästä ehdotettua ylimää-
19290: räistä virkamiestä varten, jonka päätehtäväksi jäisi johtaa
19291: niitä yhä kasvavia hakkuu-, uitto- ja jalostustöitä, joita
19292:                             N:o 12                        31
19293: 
19294: valtionrautateille tarvittavan puutavaran hankkiminen vaa-
19295: tii. Jouduttaakseen Metsähallituksen karttatöitä on pii-
19296: rustustöitä varten varattu menoerä lisätty 1,500 markalla.
19297: Tarverahat polttopuita, valaistusta y. m. varten ovat koro-
19298: tetut 1,000 markalla sekä puhtaaksikirjoitusmääräraha 2,{)(X)
19299: markalla. Korotukset Metsähallituksen menosäännössä te-
19300: kevät siis yhteensä 11,500 markkaa.
19301:       Hoitoaineiden hallinto. Korotus tässä ryhmässä johtuu
19302: pääasiallisesti siitä, että Senaatti 23 p:nä marraskuuta 1908
19303: on ehdottanut sen metsänvartijoiden palkkauksen uudista-
19304: misen, joka vuonna 1907 toimeenpantiin Oulun läänissä,
19305: loppuunsaatettavakai myös muissa osissa maata. Mainitun
19306: ehdotuksen mukaan tulisivat metsänvartijain tähänastiset
19307: jyväpalkat muutettaviksi rahapalkoiksi, joita nyt vallitse-
19308: viin oloihin nähden myöskin on jonkun verran korotettu,
19309: minkä ohessa metsänvartijat tulevat saamaan palkankoro-
19310: tusta 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta, 50 markkaa ker-
19311: ralla, sekä ne metsänvartijat, joilla ei ole virkatorppaa, vuo-
19312: tuisia vuokrarahoja 100 markkaa kukin. Tämä uusi palk-
19313: kausjärjestelmä ynnä metsänvartijoille ja työnjohtajille vuo-
19314: den kuluessa tuleva.t palkankorotukset sekä muutamat muut
19315: pienemmät muutokset aiheuttavat 204,{)(X) markan lisäyksen.
19316: Tähän asti on metsänvartijoille erityisenä palkkiona suo-
19317: ritettu latvan karsimisesta 5 p:niä rungolta, eli yhteensä vuo-
19318: sittain 75-SO,{)(X) markkaa, jonka määrän kruunu on metsän-
19319: ostajilta kantanut. Nämät karsimismaksut poistetaan ko-
19320: konaan, jonka kautta kruunu paremmalla puiden hinnalla
19321: tullee saamaan hyväkseen vastaavan määrän, mikä siis kor-
19322: vaisi melkoisen osan niitä menoja, jotka uusi palkkausjär-
19323: jestelmä tulee aiheuttamaan. Menot tässä ryhmässä nou-
19324: sevat siis kaikkiaan 17044,000 markkaan.
19325:   32                      N:o 12
19326: 
19327:       Metsänvartijakoulut. Evon metsänvartijakoulun meno-
19328: sääntöön on lisätty yhden työnjohtajan ja yhden palvelijan
19329: palkat, samoin kuin ruokarahoja ja vaatetusapua 20 sisä-
19330: oppilaalle. Kun sitä paitsi mainitun koulun tarve- ja pal-
19331: kintorahat sekä polttopuiden hankintarahat riittämättöminä
19332: ovat korotettavat, nousee koulun menosääntö täten kaik-
19333: kiaan 11,150 markalla, joten menot tässä ryhmässä ovat
19334: merkityt 131,()(0 markaksi.
19335:       Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Mitä metsänhoito-
19336: laitoksen muihin menoihin tulee, on arviomääräraha eri-
19337: näisiä metsähallinnon menoja varten korotettu 800,()(0 mar-
19338: kasta 1,200,()(0 markkaan, jotta kruununmetsät saataisiin
19339: yhä voimaperäisemmän käytön alaisiksi ja sen kautta myös-
19340: kin tuloa tuottavammiksi. Lisääntyvän henkilökunnan ja
19341: siitä johtuvien suurempien matkakustannusten takia on
19342: määräraha viimemainittuja kustannuksia varten korotettu
19343: 20,CJCO markalla. Kruunulle jaettujen tieosuuksien kunnossa-
19344: pito on arvattu vaativan 15,()(0 markkaa enemmän kuin
19345: edellisenä vuonna ja määräraha veron maksamiseen kruu-
19346: nulle ostetuista metsämaista 500 markkaa. Jotta valtion-
19347: rautateiden puutarpeet voitaisiin suuremmassa määrässä
19348: kuin tähän saakka saada täytetyiksi valtion metsistä han-
19349: kittavalla puutavaralla, on 1909 vuoden menosääntöön tätä
19350: tarkoitusta varten merkitty 750,()(0 markan suuruinen
19351: määräraha korotettu 1,100,000 markkaan.
19352:       Tähän ei ole otettu mitään määrärahoja niiden orgaa-
19353: nien asettamiseksi, joita maan hankinta tilattomille tulee
19354: aiheuttamaan, ja josta asianmukaiset ehdotukset ovat Se-
19355: naatissa valmistelun alaisina.
19356:                             N:o 12                            33
19357: 
19358:         Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
19359:                        hallinnon haarat.
19360: 
19361:       Yliopisto. Tämän menoryhmän määräraha on koroi-
19362: tettu pääasiallisesti siitä syystä, että kysymys vakinaisten
19363: professorien palkkaetujen korottamisesta 2,000 markalla
19364: jokaista vakinaista professoria kohti paitsi niitä, joilla on
19365: vapaa asunto ja joiden palkkionkorotus on ehdotettu 1,000
19366: markaksi, on Senaatissa käsittelyn alaisena. Tämä korotus
19367: aiheuttaisi noin 105,000 markan lisäyksen, minkä ohessa
19368: järjestelyn alainen metsänhoito-opetus vaatii lisättyjä määrä-
19369: rahoja.
19370:       Koulutoimen ylihallittts. Korotus aiheutuu ehdotettu-
19371: jen u'usien virkojen perustamisesta, jota varten on varattu
19372: noin 18,000 markkaa, sekä niinikään ehdotetun koulumu-
19373: seon perustamisesta ja ylläpitämisestä, joka aiheuttaa noin
19374: 7,000 markan lisäyksen.
19375:       Normaalilyseot. Ehdotetun uuden yliopettajanviran pe-
19376: rustaminen kumpaankin normaalilyseoon tuottaa yhteensä
19377: 13,000 markan korotuksen tällä kohdalla.
19378:       Tyttökoulut. Melkoiset korotukset aiheuttaa Helsingin
19379: uuden tyttökoulun ja Tampereen tyttökoulun laajentami-
19380: nen, jota paitsi rinnakkaisluokkia perustettanee muutamiin
19381: kouluihin.
19382:        Valtioapua yksityisille koulu~?le. Eduskunnan alamai-
19383: nen anomus, joka muun muassa tarkoittaa niiden perustei-
19384: den muuttamista, joiden mukaan yksityisille oppilaitoksille
19385: on suotu valtioapua, on, vaikka se ei vielä ole ollut halli-
19386: tuksen harkinnan alaisena, huomioon otettu laskelmassa.
19387:       Mttita alkeisopp~?aitosten menoja. Edellämainituilla tyttö-
19388: kouluille tarpeellisten lisähuoneitten vuokraaroinan aiheut-
19389: taa melkoisen korotuksen tähän määrärahaan, joskin se vä-
19390:                                                           3
19391:   34                       N:o 12
19392: 
19393: henee sen kautta, että muutamat koulut saavat omat ra-
19394: kennukset.
19395:       Seminaarit. Kun määrärahoja ruuanpitoon on koro-
19396: tettava, syntyy tässä ryhmässä noin 8,000 markan meno-
19397: jen lisäys.
19398:       Muinaistieteellinen toimikunta. Lisäys aiheutuu museon
19399: vuonna 1910 tapahtuvan muuttamisen johdosta uuteen ra-
19400: kennukseen.
19401: 
19402:          Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
19403:                       hallinnonhaarat.
19404:        Maanmittauslaitos. Maanmittauksen ylihallituksen ko-
19405: koonpanosta ja toiminnasta sekä maanmittarikuntaan muu-
19406:  ten kuuluvista virkamiehistä on vielä voimassa pääasialli-
19407: sesti toukokuun 15 p:nä 1848 annetun Armollisen asetuk-
19408: sen määräykset. Koska nämä määräykset sekä virkamies-
19409: ten toimintaan että palkkaetuihin nähden jo ovat vanhen-
19410: tuneet eivätkä enää vastaa nykyisiä oloja, on ehdotus tehty
19411: ylihallituksen ja maanmittarikuntaan kuuluvien virkamies-
19412: ten ohje- ja rahasääntöjen muuttamisesta, joka ehdotus on
19413: ollut Senaatissa käsittelyn alaisena ja on alamaisen alis-
19414: tuksen varassa. Esityksen mukaan Maanmittauksen yli-
19415: hallitus tulisi muuttumaan osittain kollegiseksi virastoksi,
19416: johon kuuluisi ylitirehtööri puheenjohtajana sekä kaksi ases-
19417: soria ja yksi ylitarkastaja jäseninä. Kussakin lääninhallitus-
19418: kaupungissa olisi, niinkuin tähänkin asti, maanmittauskont-
19419: tori, jonka hoito ja maanmittaustoimitusten lähin silmällä-
19420: pito läänissä kuuluisi lääninmaanmittarille. Maanmittaus-
19421: töiden silmälläpitoa varten niissä lääneissä, joissa läänin-
19422: maanmittari toimitusten paljouden ja laajuuden tähden yksi-
19423: nään ei ennättäisi toimittaa semmoista silmälläpitoa, ase-
19424: tettaisiin kaikkiaan neljä tarkastajaa tarpeen muka\ill nii·
19425:                             N:o 12                        35
19426: 
19427:  hin lääneihin, jotka Senaatti siinä suhteessa määräisi. Lää-
19428:  neissä toimivia maanmittareita olisi vakinaisella palkka-
19429:  kannalla 40 vanhempaa, kukin 3,000 markan (nykyään
19430:  2,400 markan) palkalla, ja 60 nuorempaa, jokainen 2,000
19431:  markan (nykyään sama) palkalla, minkä ohessa 1,000 mar-
19432:  kan palkkiota nauttivien varamaanmittarien luku korotet-
19433: taisiin 24:stä 50:neen. Kustannukset tästä uudesta järjes-
19434:  telmästä nousisivat Maanmittauksen ylihallitusta varten
19435:  112,200 markasta 124,700 markkaan sekä maanmittauskont-
19436:  toreja ja toimeenpanevaa henkilökuntaa varten, vanhem-
19437:  pien ja nuorempien maanmittarien lisäämisen ja osittaisen
19438:  palkankorotuksen sekä palkkiota nauttivien varamttanmit-
19439: tarien lukumäärän nousemisen johdosta, 269,340 markasta
19440: 425,100 markkaan, joten lisäys vuoteen 1909 verraten on
19441: yhteensä 168,260 markkaa, mikä määrä todellisuudessa kui-
19442: tenkin on vielä vähennettävä 2,000 markalla sen johdosta,
19443: että määräraha stipendejä ja lahjapalkkioita varten 10 P. L.
19444: 1: 12 kohdalta häviäisi uuden järjestelmän voimaan astuttua.
19445:        Maataloudelliset oppilaitokset Ja koulutilat. Koska näi-
19446: den oppilaitosten tätä nykyä tapahtuvan uudestaanjärjes-
19447: tämisen johdosta on tehty lukuisia anomuksia muun muassa
19448: yksitalvisten maamieskoulujen perustamisesta eri seuduilla,
19449: on laskelmaan otettu 24,000 markan suuruinen ~ääräraha
19450: kahta uutta maamieskoulua varten. - Maataloudellisen ope-
19451: tuksen avustamiseksi eli agronomisen sivistyksen saaneen
19452: opettajan palkkauksen avuksi eräissä kansanopistoissa, mikä
19453: opetusmuoto näkyy saavuttaneen yleistä suosiota, on kat-
19454: sottu tarpeelliseksi ottaa laskelmaan yhteensä 8,000 mark-
19455: kaa. - 1910 vuoden alusta pitäisi, sikäli kuiu tähän saakka
19456: on karjanhoito- ja meijeriharjoittelulaitoksia varten apu-
19457: rahoja myönnetty, saada alkamaan yksi tietopuolinen kar-
19458: janhoitokoulu ja yksi meijerikoulu. Tämä aiheuttaa 25,000
19459:   36                      N:o 12
19460: 
19461: markan suuruisen menojen lisäyksen.- Pian tapahtuvan puu-
19462: tarhaopetuksen uudestaanjärjestämisen johdosta, minkä mu-
19463: kaan muun muassa Lepaan kartanoon tulisi sijoitettavaksi
19464: korkeampi puutarhakoulu, tarvitaan 30,000 markan suurui-
19465: nen määräraha tätä koulua varten ja 8,000 markan lisäys
19466: alempia puutarhakouluja varten. - Syyskuun 25 p:nä 1908
19467: on Senaatti alistanut, että määräraha hevoskengityskouluja
19468: varten 1910 vuoden alusta korotettaisiin 10,000 markalla
19469: ja Armollisen käskykirjeen mukaan 14 (1) p:ltä toukokuuta
19470: 1908 on kannatusapu maanviljelyslyseota varten vuonna
19471: 1910 35,000 markkaa eli 11,000 markkaa enemmän kuin
19472: 1909 vuotta kohti.- Naisten talous-ja puutarhakoulujen kan-
19473: nattamiseksi on Senaatti alistanut myönnettäväksi 30,000
19474: markan suuruisen määrärahan, mutta koska sittemmin saa-
19475: tujen tietojen mukaan menot tätä tarkoitusta varten ovat
19476: lasketut nousevan 50,000 markkaan, on laskelmaan vuo-
19477: deksi 1910 otettu 20,000 markan suuruinen lisämääräraha. -
19478: Kun tämän luvun kohdalle vielä lisäksi on merkitty 8,500
19479: markan määräraha maanviljelysharjoittelulaitoksen ylläpitä-
19480: miseen, nousevat nämä kaikki lisäykset yhteensä 144,500
19481: markkaan, jonka tähden menot maataloudellisia oppilai-
19482: toksia ja koulutiloja varten ovat lasketut tasaluvuin
19483: 2,034,000 ·markkaan.
19484:       Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot. Yhden
19485: uuden laboratorion perustaminen aiheuttaa 7,500 markan
19486: lisäyksen.
19487:       Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit. Tarvittavien apu-
19488: laisinsinöörien palkkaamiseksi on tälle kohdalle merkitty
19489: 10,000 markkaa.
19490:       Hevoshoito. Koska menot hevoshoidon edistämiseksi
19491: on laskettu nousevan vuonna 1910 200,000 markkaan, on
19492: tämän otsakkeen kohdalle merkitty 29,500 markan lisäys.
19493:                            N:o 12                       37
19494: 
19495: 
19496: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19497: 
19498:       Tie- ja vesirakennusten ylihaUitus. - Menoja tässä
19499: ryhmässä on korotettu yhteensä 7,500 markalla, josta 1,500
19500: markkaa on varattu vuoden kuluessa myönnettäviä ase-
19501: tusten mukaisia palkankorotuksia varten, 4,000 markkaa
19502: on otettu uuden registraattoritoimen perustamiseksi sekä
19503: 2,000 markkaa arvaamattomiin menoihin.
19504:       Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta. - Tie- ja vesi-
19505: rakennusten insinöörikuntaan kuuluvat rakennusmestarit
19506: ovat anoneet palkkauksen parannusta, ja on määrärahoja
19507: tällä kohdalla korotettu 8,500 markalla siltä varalta, että
19508: anomus mahdollisesti tulee myönnetyksi, minkä ohessa
19509: tähän on otettu 5,000 markan määräraha asetuksenmukaisia
19510: palkan- ja palkkionkorotuksia varten.
19511:       Muita tie- ja vesirakennusten menoja. - Koska määrä-
19512: raha matkakustannuksia varten ehkä on korotettava, on
19513: tämän varalle laskelmaan otettu 5,500 markan lisä.
19514:       Kanavat. - Määrärahat kanavia varten on korotettu
19515: sen vuoksi, että työt kanavilla, pääasiallisesti Pielisjärven
19516: kanavalla, nykyään veden matalalla ollessa ovat vuonna
19517: 1909 alotettavat niin laajasti kuin mahdollista, joita töitä
19518: sitten vuonna 1910 on jatkettava samalla tavalla ja lope-
19519: tettava, aiheuttaen arviolta 105,000 markan korotuksen, ja
19520: että uusi palkkaussääntö mahdollisesti jo silloin on voi-
19521: massa, josta johtuu noin 16,300 markan lisäys.
19522:       Postilaitos. - Otaksumalla että postilaitosta varten jo
19523: ehdotettu uusi palkkaussääntö on astunut voimaan vuonna
19524: 1910, on postilaitosta koskevia määrärahoja tämän nojalla
19525: korotettu noin 130,000 markalla.
19526:       Erinäisiä määrärahoja. - Senaatti on syyskuun 25 p:nä
19527:  1908 tehnyt alamaisen esityksen satamahallituksen perus-
19528:   38                      N:o 12
19529: 
19530: tamisesta Hangon kaupunkiin Hangon sataman hallintoa
19531: varten. Kustannukset tämän hallituksen ylläpitämisestä
19532: on arvioitu nousevan noin 100,000 markkaan, josta käytet-
19533: täisiin palkkauksiin noin 20,000 markkaa, voi-makasiinin
19534: hoitoon ja ylläpitoon noin 30,000 markkaa, korjauksiin ja
19535: uudisrakennuksiin noin 30,(X)() markkaa sekä puhtaana-
19536: pitoon, lumenluontiin ynnä muihin satunnaisiin menoihin
19537: noin 20,(X)() markkaa. Sen varalta että tämä esitys Armossa
19538: hyväksytään ja kun määrärahaa teiden tekemiseksi Lapissa
19539: on ehdotettu lisättäväksi 25,000 markalla, on laskelmaan
19540: tällä kohdalla merkitty yhteensä 125,000 markan suurui-
19541: nen lisäys.
19542: 
19543: 
19544: 
19545:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
19546:                     hallinnonhaarat.
19547: 
19548:       Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus. - Senaatti on
19549: tammikuun 16 p:nä 1909 alistanut, että kolme uutta upseerin-
19550: virkaa perustettaisiin Ylihallitukseen, erittäinkin meren-
19551: mittauksia varten. Tämän johdosta on laskelmaan mer-
19552: kitty 13,300 markan suuruinen lisämääräraha. Sitä paitsi
19553: on määrärahaan puhtaaksikirjoitusta ja kartanpiirustusta
19554: varten, joka määräraha on osoittautunut riittämättömäksi,
19555: otettu 1,000 markan lisäys.
19556:       Luotsanspiirit. -- Koska luotseille varattuja vuokra-
19557: rahoja ja luotsivanhemmille tulevia 5 prosentin palkkioita
19558: luotsipaikkain kassojen hoidosta ei enää lasketa luotsaus-
19559: tuloihin määrättäessä niitä palkkauslisäyksiä, jotka he
19560: Armollisen asetuksen mukaan elokuun 7 p:ltä 1906 ovat
19561: oikeutetut saamaan, on määräraha 10 P. L. I : 8 kohdalla
19562: korotettu 25,000 markalla.
19563:                           N:o 12
19564: 
19565:        MaJakkalaitokset. - Sen varalta, että rakennettavaksi
19566: ehdotettu uusi majakkalaiva Oulun kaupunkiin johtavalle
19567: kulkuväylälle saadaan vuodeksi 1910 toimeen, on tämän
19568: otsakkeen kohdalle merkitty 25,000 markan lisäys.
19569:        Merenmittausku.stannuksia. - Koska merenmittaustyöt
19570: Oulun järvessä lopetetaan vuonna 1909, mutta mittaustyötä
19571: on tarkotus jatkaa Sotkamon vesistöihin saakka, ovat
19572: tällaiseen merenmittaukseen tarvittavat varat, noin 18,000
19573: markkaa, laskelmaan merkityt.
19574:        Ammattientarkasta}at. - Tähän lukuun kuuluvia meno-
19575: eriä on lisätty 21,700 markalla kahden miehisen ja yhden
19576: naispuolisen ammattientarkastajan asettamista varten, josta
19577: alamainen alistus on tehty.
19578:        Teknillinen korkeakmtln.- Virkavuosien perustuksella
19579: korkeakoulun opettajille vuonna 1910 tulevat palkkauksen
19580: lisäykset on arvioitu nousevan 3,000 markkaan.
19581:        Teollisnnskoulut.- Näiden koulujen uudestaan järjes-
19582: tämisen toimeenpanemista varten sekä teknillisen keski-
19583: koulun perustamiseen syksyllä 1910 on varattu 60,000
19584: markkaa, jota vastoin Porin yksityisen teollisuuskoulun
19585: apuraha, joka nykyään on 7,500 markkaa, on vähennetty
19586: koulun supistamisen tähden 5,400 markaksi.
19587:        Kauppaopetus. - Tämän otsakkeen kohdalle on mer-
19588: kitty apurahaksi Helsinkiin perustettavalle ruotsinkie-
19589: liselle kauppaopistolle 25,000 markkaa, suomenkieliselle
19590: kauppakorkeakoululle niinikään 25,000 markkaa ja apu-
19591: rahoiksi kauppakoulujen uusille rinnakkaisluokille 10,000
19592: markkaa.
19593:        Erinäisiä määrärahoja. - Kotiteollisuustaidon edistä-
19594: mistä tarkoittavain toimenpiteiden uudestaan järjestämistä.
19595: varten on varattu 20,000 markkaa, minkä ohessa laskelmaan
19596:  on merkitty 54,000 markkaa, jolla määrällä Suomen Meri-
19597:   40                        N:o 12
19598: 
19599: mieseläkelaitoksen valtioapua olisi korotettava, jotta laitos
19600: voisi täyttää sitoumuksensa.
19601: 
19602: 
19603: 
19604:                  Sekalaisia yleisiä menoja.
19605: 
19606:        Matkakustannuksia sen lisäksi mitä eri virastoitle ja hen-
19607: kilöille on määrätty. - Höyrykattilain tarkastuksen uudes-
19608: taan järjestämisestä, joka voinee tulla toimeen 1910 vuoden
19609: alusta, on laskettu johtuvan lisämenoja katsastusmiesten
19610: matkakustannuksiin 20,000 markkaa.
19611:         Uudisrakennuksia.- Mitä tulee uudisrakennuskustan-
19612: nuksiin, on Eduskunta viime valtiopäivillä lausunut toivo-
19613: muksen, että vastedes aina esitettäisiin suunnitelma niistä
19614: uudisrakennuksista, joihin varat ovat aiotut käytettäviksi.
19615: Tämän toivomuksen toteuttamiseksi on virastoilta vaa-
19616: dittu tietoja niistä välttämättömistä uudisrakennuksista,
19617: jotka vuonna 1910 olisivat rakennettavat tämän luvun koh-
19618: dalle merkityllä määrärahalla. Siihen nähden että puheen-
19619: alaiset uudisrakennustyöt usein ovat satunnaista laatua, ei
19620: niiden tarkalleen määrääminen näin kauan edeltäkäsin ole
19621: mahdollinen. Muutamat virastot ovatkin sen tähden ilmoit-
19622: taneet ainoastaan arviolta mitä tässä suhteessa vuonna 1910
19623: tarvittaisiin, koska yksityiskohtaisia tietoja kaikkialla ei
19624: ole voitu hankkia. Tämän mukaan jakautuisi vuodeksi 1910
19625: otettu määräraha seuraavalla tavalla:
19626: 
19627: 
19628:   Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19629: 
19630: Vankeinhoitohallituksen alaisten laitosten
19631:     uudisrakennuksiin ja täydentämistöihin          100,000: -
19632:                        100,000:
19633:                          N:o 12                     41
19634: 
19635: 
19636: 
19637:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19638: 
19639: Vesijohdon hankkimista varten Hangon po-
19640:      liisikamaritaloon . . . . . . . .          1,000:-
19641: Mahdollisesti tarvittavia töitä varten Ken-
19642:      raalikuvernöörin ja Kenraalikuvernöö-
19643:      rinapulaisen asunnoissa sekä Bjälbon
19644:      huvilassa . . . . . . . . . . .           20,000:-
19645: Viemärijohtojen y. m. rakentamista varten
19646:      Turun kaupungissa olevaan entiseen
19647:       akatemiataloon . . . . . . . . .         15,000:
19648: Vesi- ja viemärijohtojen rakentamista varten
19649:       Hämeen läänin lääninhallituksen taloon    5,000:-
19650: Uuden asunnon rakentamista varten palve-
19651:      lijoille Lappeenrannan keisarintalossa    10,400:-
19652: Uutta arkistorakennusta varten Mikkelin lää-
19653:       nin lääninhallitukselle . . . . . .      50,000: -
19654: Uuden asunnon rakentamista varten Kuo-
19655:       pion läänin lääninhallituksen vahti-
19656:       mestarille . • . . . . . . . . .         21,300: --
19657: Uusien poliisivartiokonttorien rakentami-
19658:       seksi Uudenmaan läänissä Malmin tahi
19659:       Tikkurilan ja Grankullan rautatiease-
19660:       mien läheisyyteen sekä Viipurin lää-
19661:       nissä Kurkijoen kauppakylään Kurki-
19662:       joen pitäjässä, Vammelsuun kylään
19663:       Uudenkirkon pitäjässä ynnä Elisen-
19664:       vaaran ja Sairalan rautatieasemien lä-
19665:       heisyyteen . . . . . . . . . . .         70,000:-
19666: Muilla paikkakunnilla rakennettavia poliisi-
19667:       vartiokonttoreja varten . . . . . .      30,000:-
19668:   42                      N:o 12
19669: 
19670: Pienempiij. lääkintölaitoksen rakennustöitä
19671:      varten                                     50,000: -
19672:                         272,700: -.
19673: 
19674: 
19675: 
19676: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19677: 
19678: Tullilaitokselle kuuluvien Röytön saarella
19679:       Tornion kaupungin läheisyydessä sijait-
19680:       sevien rakennusten siirtämistä varten
19681:       toiselle paikalle . . . . . . . . .       15,000:-
19682: Rakennuksia varten Taipaleen tullivartiolla
19683:       Laatokan järven rannalla sinne sijoi-
19684:       tettua vartiomiehistöä varten . . . .     30,000:-
19685: Kaasu- tai mahdollisesti osittain sähköjoh-
19686:       tojen asettamiseksi Rahapajaan lämmi-
19687:       tys- ja valaistustarpeita varten           2,000:-
19688:                         47,000: -·
19689: 
19690: 
19691: 
19692:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19693: 
19694: Kahden uuden metsänhoitajavirkatalon ra-
19695:     kentamiseksi, toinen Taivalkosken kir-
19696:     konkylään ja toinen Sieppijärven ky-
19697:     lään Kolarin kappelissa sekä uuden
19698:     työpajan rakentamiseksi Evon metsän-
19699:     vartijakoulua varten . . . . . . .          50,000:
19700: Matkailijamajalan rakentamiseksi Kolin vuo-
19701:     relle Pielisjärven pitäjässä .              20,000:-
19702:                         70,000:
19703:                           N:o 12                       43
19704: 
19705: 
19706: 
19707:        Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
19708:                       hallinnonhaarat.
19709: 
19710: Uuden voimistelurakennuksen rakentamista
19711:     varten Porin suomalaiselle klassilliselle
19712:     lyseolle . . . . . . . . . . . .             65,000:-
19713: Muihin pienempiin uudisrakennuksiin koulu-
19714:     taloissa y. m. kiinteimistöillä .            95,000:-
19715:                         160,000:
19716: 
19717: 
19718: 
19719:         Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
19720:                     hallinnonhaarat.
19721: 
19722: Uuden rakennuksen rakentamista varten
19723:      Vaasan läänin lääninmaanmittauskont~
19724:      torille . . . . . . . . . . . .             96,000:-
19725: Lepaan kartanoon perustettavaa puutarha-
19726:      opistoa varten ja sen johdosta Lepaan
19727:      talousrakennnusten muuttamisesta toi-
19728:      seen paikkaan aiheutuvien kustannus-
19729:      ten suorittamiseksi . . . . . . . .        175,000:
19730: Mustialan paikalleen jäävien torppain uudis-
19731:      rakennuksiin y. m.. . . .                   50,000:
19732: Uutisrakennuksiin:
19733:      Mustialan maamiesopistolle                  15,000:-
19734:      Korsholman maanviljelyskoululle             12,000:
19735:      Otavan maanviljelyskoululle .                5,CX:D: --
19736:                         353,000:
19737:   44                       N:o 12
19738: 
19739: 
19740: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19741: 
19742: Aallonmurtajan rakentamiseen Sortanlahden
19743:       satamaan . . . . . . . . .                 132,000:-
19744: Postilaitoksen uudisrakennuksia varten            75,000:-
19745:                         207,000: -.
19746: 
19747: 
19748: 
19749:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
19750:                     hallinnonhaarat.
19751: 
19752: Viittätoista uutta johtoloistoa varten ja kol-
19753:       men vanhan loiston uudestaan raken-
19754:       tamiseen ynnä sumusireenin hankkimi-
19755:      seksi Gråhaaran majakalle. . . . .          110,000: -
19756: Lisärakennukseen teknillisen korkeakoulun
19757:      auditorirakennukseen kemiallista ope-
19758:      tusta varten . . . . . . .                   20,000: -
19759: Muutostöihin teknilliselle korkeakoululle os-
19760:      tettaviksi ehdotettujen talojen raken-
19761:      nuksissa                                     30,000: -
19762:                         160,000:
19763: 
19764: Satunnaisia menoja varten.     .                 130,300:
19765:                                       Summa 1,500,000:
19766: 
19767:      Komiteakustannuksia. - Tämän otsakkeen alla olevat
19768: menot ovat viimeisten vuosien kuluessa yhä lisääntyneet.
19769: Tähän nähden on määrärahaa vuodeksi 1910 korotettu
19770: 100,000 markalla.
19771:                              N:o 12                         45
19772: 
19773:                             Siirtoja.
19774: 
19775:        Valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon korvausta postin kul-
19776: jetuksesta valtionrautateillä. - Tämä korvaus on vahvistettu
19777: maksettavaksi vuosina 1907-1909 500,000 markalla vuo-
19778: dessa. Kun mainittu määrä ei vastaa todellisia kustannuksia
19779: postin kuljetuksesta valtionrautateillä, lienee se vastaisuu-
19780: dessa korotettava todelliseen määrään, joka vuodeksi 1910
19781: on arvioitu nousevan 1,000,000 markkaan, mikä sns on
19782: sanotun vuoden laskelmaan merkitty.
19783: 
19784: 
19785: 
19786:               Ylimääräiset valtiomenot
19787: 
19788:      Ylimääräisiin valtiomenoihin on merkitty allamanitut
19789: määrärahat, jotka jo ovat myönnetyt eri tarkoituksiin ja
19790: jotka yhteensä nousevat 1,726,500 markkaan.
19791: 
19792: 
19793:   Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19794: 
19795:      Koppiosaston rakentamista varten Turun kuritushuo-
19796: neeseen on Keisarillinen Majesteetti huhtikuun 19 p:nä 1908
19797: myöntänyt 420,000 markkaa, josta vuodeksi 1910 on las-
19798: kettu menevän 140,000 markkaa.-
19799: 
19800: 
19801:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19802: 
19803:      Tähän on ensinnäkin otettu jo myönnetyt määrärahat
19804: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin 350,000
19805: markkaa ja Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitoksen
19806: uudestaan rakentamiseksi 103,000 markkaa eli yhteensä
19807: 453,000 markkaa. -
19808:   46                       N:o 12
19809: 
19810: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19811: 
19812:       Sen jo vahvistetun ohjelman toteuttamiseksi, jonka
19813: mukaan vanhojen purjevartioveneiden sijaan on hankit-
19814: tava höyryvoimalla tahi muunlaisilla moottoreilla varus-
19815: tettuja vartiopursia on 150,000 markan määräraha katsottu
19816: tarvittavan vielä vuonna 1910.
19817: 
19818: 
19819:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
19820: 
19821:       Siitä 1,000,000 markan suuruisesta määrärahasta, joka
19822: aikaisemmin on myönnetty metsämaiden ostamista varten
19823: valtiolle, on vuodeksi 1910 otettu 300p00 markkaa.
19824: 
19825: 
19826:        Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
19827:                      hallinnon haarat.
19828: 
19829:      Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston fysikaalisen lai-
19830: toksen rakentamista ja sisustamista varten 'on myönnetty
19831: 7307000 markkaa, josta tähän on otet.tu 375,000 markkaa.-
19832: 
19833: 
19834:         MaanviUelystoimituskuntaan kohdistuvat
19835:                    hallinnonhaarat.
19836: 
19837:       Tälle kohdalle on merkitty 67,000 markkaa vuonna
19838: 1910 toimitettavaa, jo vahvistettua kymmenvuotista maan-
19839: viljelystilastollista tutkimusta varten.
19840: 
19841: 
19842: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19843: 
19844:      Tähän on otettu jo myönnetyt 171,000 markkaa Vesi-
19845: järven kanavan uudesta&n rakentamiseksi ja 60,000 mark-
19846:                           N:o 12                      47
19847: 
19848: kaa apurahan maksamiseksi Porvoon kaupungille sai:10tun
19849: kaupungin ja sen ulkosataman välisen kulkuväylän per-
19850: kaamista varten.
19851: 
19852: 
19853:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
19854:                     hallinnonhaarat.
19855: 
19856:       Tälle kohdalle on merkitty jo myönnetty määräraha
19857: 10,500 markkaa työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsit-
19858: televän aikakauskirjan julkaisemista varten. -
19859:     Valtiorahaston
19860: tila 1907 vuoden päättyessäF
19861: 
19862: 
19863: 
19864: 
19865:                                4-
19866:  50                                                N:o 12
19867: 
19868: 
19869:                                                                                Valtiorahaston tila
19870: 
19871: 
19872:                                                                                                                  1~
19873:                      "Vara•t:
19874: 
19875: Pano- ja ottotili Suomen Pankissa . . . . 25,915,36416
19876: Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä ....      135,318 05               1
19877: 
19878: 
19879: Kassa ................................ 3,525,691 37                   1
19880: 
19881: 
19882: Obligatsioneja ........................ f 25,561!,014 74 55,139,388 32
19883: 1Varastot:                                                         1
19884: 
19885:   Jyviä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,026,432 98
19886:   Rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa                                 421,99245
19887:   Sekalaisia varastoj11. ................ ' 642,685 79                  2,091,111 22
19888: Tulorästejä ......................... .                                 4,586,584 05
19889: Lähetteiden tili .................... ..                                  231,02349
19890: Talletettu Maanviljelyspankkiin ..... .                      149,902 08
19891: Pitkäaikaisia lainoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,482,608 25
19892: Jyvälainoja ......................... .                      145,98318
19893: Saatava kulkulaitosrahastolta ......... . 3,500,000-
19894: Saatava hätäapurahastolta ........... . 1,000,000-
19895: Saatava Postisäästöpankilta ......... .                       50,000- 20,328,493 51
19896: Etumaksu kulkulaitosrahastolle ..... . 6,000,000-
19897: Erinäisiä ennakkomaksuja ........... . 5,639,250 34
19898: Talletettuja arvopapereita ........... .                     868,326 72
19899: Erinäisiä velallisia ...· ....... _._.._._._._._.·-·-l==1;;;;,1=3=5';;;3=5:i5~6"'!9~13::.;,~64;:::2:::!,.:::93;::2~7~5l
19900:                                                         Summa 1                -         1-1 96,019,533134
19901:                               N:o 12
19902: 
19903: 
19904: 1907 vuoden päättyessä.
19905: 
19906:                                               9inf
19907:                                                      1~1      9inf
19908:                                                                      1~
19909:              "Ve1a"t:
19910: 
19911:  !tahaston pääoma ....................                     85,100,048 51
19912:  Menorästejä ...........................                    1,806,911 21
19913:  Varatuita määrärahoia ................                     5,543,774 87
19914:  Suomen Pankin saatava !tahapaialta ..        11,700 32
19915:  Erinäisiä talletuksia ..................   1,354,619,05
19916:  Erinäisiä velkoiia ....................    1,919,846,17
19917:  Eläkekassat ..........................       282,633 21    3,568,798 76
19918: 
19919: 
19920: 
19921: 
19922:                                                      1
19923:                                  Summa!       -      1-1 96,019,533134
19924:     Valtiorahaston
19925: tila 1908 vuoden päättyessä.
19926: 
19927:         - (Arviolasku.)
19928:   54                           N:o 12
19929: 
19930: 
19931:                                                Valtiorahaston tila
19932: 
19933:                                                                    (Arvio-
19934: 
19935: 
19936:                                               .%nf.   "fli6.     .%nf.   1~
19937:               'Va.ra."t:
19938:  Pano- ja ottotili Suomen Pankissa .... 9,000,000 -
19939:  Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä .... 2,300,000 -
19940:  Kassa ................................ 3,600,000 -
19941:  Obligatsioneja ........................ 26,450,000 -          41,350,000 --
19942:  Varastot:
19943:   Jyviä ..............................      1,100,000 -
19944:   Rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa          70,000 -
19945:   Sekalaisia varastoja ................       700,000 -         1,870,000 -
19946:   Tulorästejä ..........................                 4,500,000 -
19947:   Lähetteiden tili ......................                  250,000 --
19948:   Talletettu Maanviljelyspankkiin ......      150,000 -
19949:   Pitkäaikaisia lainoja .................. 17,150,000 -
19950:   Jyvälainoja ..........................      200,000 -
19951: 1
19952:   Saatava kulkulaitosrahastolta ........ 3,500,000 ·-                 1
19953: 
19954: 
19955:   Saatava hätäapurahastolta ............ 1,000,000 -
19956:   Saatava Postisäästöpankilta ..........       50,000 - 22,050,000 -
19957:   Etumaksu kulkulaitosrahastolle ...... 6,000,000 -
19958:   Erinäisiä ennakkomaksuja ............ 8,800,000 -
19959:   Talletettuja arvopapereita ............     900,000 -
19960:   Erinäisiä velallisia .................... 1,300,000 - 17,000,000 -
19961:                                   Summa\       ·-     1-1 87,02o,ooo1-
19962:                               N:o 12                              55
19963: 
19964: 
19965: 1908 vuoden päättyessä.
19966: lasku.)
19967: 
19968: 
19969:                                              ~        ~     ~       1~
19970:              V" e   ~ a•t:
19971: 
19972:  Rahaston pääoma ....................                     77,500,000 -
19973:  Menorästejä ..........................                    1,500,000 -
19974:  Varatuita määrärahoja ................                    5,000,000 -
19975:  Saatava Rahapajalta ..................       20,000 -
19976:  Erinäisiä talletuksia ..................   1,200,000 -
19977:  Erinäisiä velkojia ....................    1,500,000 -
19978:  Eläkekassat ..........................       300,000 -    3,020,000 -
19979: 
19980: 
19981: 
19982: 
19983:                                                                          1
19984: 
19985: 
19986: 
19987: 
19988:                                  Summal        -     1-1 87,020,0001-
19989:     j
19990: 
19991: j
19992: 
19993: j
19994:           i909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
19995: 
19996: 
19997: 
19998: 
19999:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12
20000:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen
20001:            hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
20002:            tulot eivät riitä.
20003: 
20004:       Viimekuluneen lokakuun 12 p:nä on Eduskunta kes-
20005: kustelupöytäkirjan kera Valtiovarainvaliokunnalle lähettä-
20006: nyt armollisen esityksen n:o 12 varojen hankkimisesta
20007: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
20008: Niinikään on Valiokunta Keisarillisesta Senaatista saanut
20009: tätä armollista esitystä valmisteltaessa syntyneet asia-
20010: kirjat.
20011:       Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mukaan on kysymyk-
20012: sessä oleva esitys annettava Eduskunnalle valtiopäiväin
20013: alussa, mutta on siitä huolimatta jätetty Eduskunnalle
20014: vasta työkauden loppupuolella. Tämä viivytys, josta Va-
20015: liokunta kirjelmässä Eduskunnalle viime kesäkuun 28 p:ltä
20016: on huomauttanut, on haitallisesti vaikuttanut V aliakunnan
20017: tehtävien suorittamiseen. Tämän lisäksi tulee että kuluvan
20018: vuoden tulo- Ja menoarviota ei vieläkään ole lopullisesti
20019: vahvistettu.
20020: 
20021: 
20022:       Kun Valtiovarainvaliokunnan nyt tulee ehdottaa, mi-
20023: ten tässä yhteydessä kysymykseen tulevien valtiomenojen
20024: suorittamiseen tarvittavia varoja on hankittava, on Valio-
20025: kunnan Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan ensiksi tul-
20026: lut arvioida valtion menot vuonna 1910 ja sitten ottaa
20027: harkittavakseen missä määrin vakinaisia valtiovaroja on
20028: näiden menoJen suorittamiseen käytettävissä sekä lopuksi
20029: tehdä ehdotus tarpeellisten lisävarain hankkimisesta.
20030:   2          1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20031: 
20032:         Menoja arvioidessaan on Valiokunta huomioonottanut
20033:   esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä Eduskunnan
20034:   määräraha-asioista tekemät päätökset kuin myöskin ne
20035:   lisätiedot, joita on saatu asianomaisten virkaknntain ensi
20036:   vuoden menoarviota varten tekemistä ehdotuksista. Alem-
20037:   pana olevassa selonteossa on Valiokunta kajoava yksi-
20038:   tyisiin menoeriin ainoastaan milloin on katsottu tarpeelli-
20039:   seksi ehdottaa muutoksia armolliseen esitykseen.
20040: 
20041: 
20042: 
20043:                          Vakinaiset menot.
20044:          Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
20045:   välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus. - Tämän
20046:   pääluokan menojen loppusummaksi merkitään armollisen
20047:   esityksen mukaisesti 376,000 markkaa.
20048: 
20049:        Valtiopäiväkustannukset Eduskunnan päätöksen mukaan
20050:   on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1910 laskettu kaik-
20051:   kiaan 700,000 markaksi.
20052: 
20053:         Hallituslaitokset - Tähän pääluokkaan kuuluvat me-
20054: • not ovat, samoinkuin armollisessa esityksessä, otetut
20055:   2,62.9,000 markan määrään.
20056: 
20057:          Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
20058:   nonhaarat - Kuritushuoneet ja työvankilat. Siihen nähden
20059:   että Helsingin kuritushuoneeseen on valmistettu uusi lisä-
20060:   rakennus, johon voidaan sijoittaa 140 vankia, ja kun
20061:   ensi vuoden menosääntöön on ehdotettu otettavaksi 86,000
20062:   markan lisämääräraha tämän uuden osa.ston ylläpitämiseksi,
20063:   on korotettu tämän ryhmän menot 1,535,000 markaksi.-
20064:   Läänin ja kihlakunnan vankilat. Vankien lukumäärän kasva-
20065:   minen ja siitä johtuvat lisäkustannukset ovat aiheuttaneet tä-
20066:   hän hallinnonhaaraan kuuluvien menojen korottamisen
20067:   1,137,000 markkaan.- Alaikäisten lcasvatuslaitokset. Paitsi
20068:   niitä lisäkustannuksia, jotka ovat aiheutuneet kasvatuslaitok-
20069:                     Menoarvion järjestely.                       3
20070: 
20071: sien määrärahojen korottamisesta on Valiokunta tähän ryh-
20072: mään kuuluvia menoja laskiessaan ottanut huomioon myöskin
20073: ne 68,000 markkaan nousevat menot, jotka aiheutuvat Sip-
20074: polan pitäjään vasta perustetusta kasvatuslaitoksesta ala-
20075: ikäisiä pahantekijöitä varten, joten tämän menoryhmän
20076: loppusummaksi on arvioitu 390,<Xl0 markkaa. -- Muut
20077: puheena olevaan pääluokkaan kuuluvat menot otetaan
20078: esityksen arvion mukaan 2,056,000 markan määrään, ollen
20079: sns pääluokan kokonaissumma 5,118,000 markkaa.
20080: 
20081:         Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Kihla-
20082: kuntain hallinto. Koska kruununvontien palkkaetujen pa-
20083: rantamiseksi armollisessa esityksessä ehdotettu lisämäärä-
20084: raha 38,000 markkaa ei V aliakunnan mielestä ole tarpeen
20085: vaatima, on tähän ryhmään kuuluvat menot alennettu
20086: 2,548,000 markkaan. Tähän viimeksi mainittuun summaan
20087: sisältyy myöskin 212,000 markkaan nouseva menoerä uusien
20088: vakinaisten ja ylimääräisten poliisimiesten palkkaamiseksi
20089: sekä nykyisten maalaispoliisikonstaapelien palkkojen ko-
20090: rottamiseen kuin myös eräiden nimismiespiirien jakamisesta
20091: johtuvien kustannusten suorittamiseksi. Koska Valiokunta
20092: ei voi arvostella onko joihinkin nimismiespiireihin tai rau-
20093: tatienasemille ehkä välttämättömästi asetettava uusia po-
20094: liisimiehiä, eikä myöskään määritellä onko eräiden nimis-
20095: miespiirien jakaminen todellisen tarpeen vaatima, ei Valio-
20096: kunta ole tahtonut poistaa eikä myös alentaa kyseenalaista
20097: määrärahaa. Valiokunta on kuitenkin katsonut asiakseen
20098: huomauttaa, että uusia poliisimiehiä asetettaisiin vastaisuu-
20099: dessa ainoastaan asianomaisten kuntien anomnksien johdosta
20100: eikä kuten tähän saakka kruununpalvelijoiden alotteesta.
20101: Niinikään on V aliakunta tahtonut huomauttaa, ettei ny-
20102: kyisten maalaispoliisikonstaapelien palkkaetujen yleistä ko-
20103: rottamista ole pidettävä välttämättömänä. - Kaupunkien
20104: poliisilaitol-cset. Samalla kun V aliakunta on tahtonut huo-
20105: mauttaa, että vaikkakin kaupunkien poliisilaitosten yli-
20106: määräistä määrärahaa, joka sisältyy tähän ryhmään kuu-
20107: luviin menoihin, on armollisessa esityksessä 1,650,000
20108:  4         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20109: 
20110: markasta vähennetty 1,600,(X)() markkaan, on kuitenkin
20111: sekä vuonna 1908 että vuonna 1909 ensinmainittukin
20112: määrä ylitetty, Valiokunta katsoo, että siitä saakka kun
20113: tämä ylimääräinen määräraha alkujaan myönnettiin olot
20114: maassamme ovat siinä määrin rauhoittuneet ja uudelleen
20115: järjestäytyneet, että sanottua määrärahaa haitatta voidaan
20116: vähitellen alentaa, minkä vuoksi V aliakunta on siitä tällä
20117: kertaa vähentänyt 500,000 markkaa, joten ryhmän loppu-
20118: summa on siis 2,948,000 markkaa. - Muut pääluokan
20119: menot otetaan esityksen arvion mukaan 7,038,000 markan
20120: määrään ja on pääluokan loppusumma siis 12,534,000
20121: markkaa. - Tämän yhteydessä lienee huomautettava, ettei
20122: Valiokunta ole saanut tarkempia tietoja lääninhallituksien
20123: tarpeista tulevaksi vuodeksi, kuin mitä armollisesta esi-
20124: tyksestä ilmenee, syystä ettei Senaattiin ole vielä lähetet-
20125: ty asianmukaisia tarve-ehdotuksia.
20126: 
20127:        Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
20128: Jäämistäveron kustannukset ynnii kuntien osuus tästä verosta.
20129: Koska armollista esitystä jäämistäverosta ei ole Edus-
20130: kunnalle annettu, on V aliakunta poistanut laskelmasta
20131: arvioidun erän 105,000 markkaa. - Muut pääluokkaan kuu-
20132: luvat menot otetaan laskelmaan armollisen esityksen mukai-
20133: sesti, joten pääluokan loppusummaksi jää 3,451,000markkaa.
20134: 
20135:        Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Metsä-
20136: hallitus. Tähän kuuluvia määrärahoja on ensi vuodeksi
20137: korotettava, syystä että lisämenoja aiheutuu Metsähalli-
20138: tukseen tarvittavien apurien pa1kkaamisesta sekä tarve-
20139: rahojen ja palkkauksien korottamisesta. Tähän nähden
20140: on ryhmän loppusummaksi merkitty 180,000 markkaa.
20141:      Hoitoalueiden lwllinto. Siihen nähden että entiset
20142: metsänpäällysmiesten toimet sekä kahden metsänhoitajan-
20143: apulaisen virat ovat lakkautetut sekä huomioonottaen eri-
20144: näisiä muita hoitoalueiden hallinnossa tapahtuneita muu-
20145: toksia, on Valiokunta alentanut tämän ryhmän menot
20146: 972,(X)() markkaan. - Evan lakkautettu metsänhoito-opisto.
20147:                     lUenoarvion järjestely.                     5
20148: 
20149: Koska metsähallitus on tehnyt esityksen, että tämä mii.ärä-
20150: raha lakkautettaisiin, on Valiokunta poistanut tähän kuu-
20151: luvat mPnot. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Valtion-
20152: rautateiden puutarpeiden tyydyttämiseksi on esitykseen
20153: otettu 350,000 markan lisämääräraha, vaan todellisuudessa
20154: on Valiokunna,n saamien tietojen mukaan tähän tarkoituk-
20155: seen tarvittava lisä, 450,000 markan suuruinen, joten näitä
20156: menoja on korotettu 100,000 markalla. On kuitenkin huo-
20157: mattava että kruunulle jaettujen teiden kunnossa pitoon
20158: on esityksessä edellytetty tarvittavan 15,000 markan lisä-
20159: määräraha, vaan ilmoituksen mukaan tarvitaan tähän tar-
20160: koitukseen ainoastaan 5,000 markkaa. Näin ollen on tä-
20161: hän ryhmään kuuluvat menot merkitty 2,607,000 markaksi.
20162:  - Muut pääluokan menot otetaan laskelmaan armollisen
20163: esityksen arvion mukaan yhteensä 655,800 markan määrään,
20164: tehden pääluokan kokonaissumma siis 4,414,800 markkaa.
20165: 
20166:      Sotilasmenoja.   Erinäisiä määrärahoja (Sotilasr.).
20167: Koska tähän kuuluvissa ruenoissa on viime vuosina syn-
20168: tynyt huomattavia säästöjä, on tämän luvun menot alen-
20169: nettu 134,000 markkaan. Muut kyseenalaiseen pääluok-
20170: kaan kohdistuvat menot otetaan esityksen mukaisesti yh-
20171: teensä 125,000 markan määrään, joten loppusummaksi jää
20172: 259,000 markkaa.
20173: 
20174:       Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
20175: Klassilliset lyseot. Koska V aliakunnan tietoon on tullut,
20176: ettei eräitä lehtorin virkoja latinan ja kreikankieliä var-
20177: ten enää vakinaisesti täytetä, on katsottu asianmukaisesti
20178: alentaa tämän ryhmän menot 1,200,000 markkaan. --
20179: Valtioapua yksityisille kouluille. Koska Eduskunnan 1908
20180: vuoden toisilla valtiopäivillä tekemä anomus asiasta ei vielä
20181: ole ratkaistu, ja tähän kuuluvat erikoiskysymykset vielä
20182: komitean harkittavina, ei ole todennäköistä, että uudet
20183: perusteet yksityisten oppilaitosten nauttimaa valtionavus-
20184: tusta varten vielä ensi vuoden kuluessa voidaan ottaa käy-
20185: täntöön. Tämän ryhmän menot on sen vuoksi alennettu
20186: 6         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20187: 
20188: 1, 700,000 markkaan. - Kansakoulujen valtioavustus. Tähän
20189: on otettu seuraavat Eduskunnan päättämät määrärahat:
20190: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
20191:     tokselle . .                      Smk. 1,200,000: -
20192: Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
20193:     naisen opettajiston palkkaamiseen  »   3,550,000: --
20194: Apumaksu opettajain ja opettajatarten
20195:     palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
20196:     töiden opetusta varten . .         ))    160,000:-
20197: Määräraha palkankorotuksiin maalais-
20198:     kansakoulujen varsinaiselle opet-
20199:     tajistolle .                             930,000:-
20200:     eli yhteensä                      Smk. 5,840,000: -
20201: 
20202:      Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän ryhmään
20203: kuuluvat seuraavat Eduskunnan päättämät määrärahat:
20204: Kansakoulutalojen ja käsityöhuoneus-
20205:      tojen rakentamiseen                 Smk. 1,000,000: --
20206: Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
20207:      sekä pikku- ja kiertokoulujen opet-
20208:      tajille ja opettajattarille .               30,000: -
20209: Maalaiskansakoulujen jatkokursseja var-
20210:      ten                                        110,000: -
20211: Stipendeiksi kuuntelua !Jja opintomat-
20212:      koja varten                 . . . .         27,000: --
20213: Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
20214:      laiskansakonluihin ja kansanopis-
20215:      toihin .                                   160,000: -
20216: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
20217:      paneiDiseksi kansakoulunopetta-
20218:      jille ja opettajattarille                   60,000:-
20219: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
20220:      koulujen oppilaille .                      200,000:-
20221: Köyhien kansakouluoppilaiden ravitse-
20222:      ruissen ja vaatettamiseen                  100,000:-
20223: I{ansan lastentarhain kannattamiseksi           100,000: -    .,
20224:                                      ----------~-----
20225:     •                                                     ,.,
20226:                   Menoarvion järjestely.                  1
20227: 
20228: 
20229: 
20230: 
20231: Sen lisäksi on armollisen esityksen laskelmassa siv. 15
20232: valtiorahaston menoksi merkitty 135,000 markkaa. Meno-
20233: ryhmän loppusumma on näin ollen 1,922,000 markkaa.
20234:       Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tä-
20235: hän ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan osottamat
20236: määrärahat:
20237: 
20238: Kansanopistojen avustamiseksi ja apura-
20239:      rahoiksi näiden opistojen vähävarai-
20240:       sille oppilaille                    Smk. 320,000: -
20241: Kansanopistojen rakennusavuksi.                100,000:-
20242: Raittiustyön kannattamiseksi . .                70,000:-
20243: Luentokurssien kannattamiseksi .                50,000:-
20244: Maalais- ja kaupunkilaiskirjastojen avus-
20245:      tamiseksi          . . . .                 65,000:-
20246: Työväenopistojen avustamiseksi.                 30,000:-
20247:                                           Smk. 635,000:--
20248: 
20249:       Kun tähän lisätään armollisen esityksen siv. 15 val-
20250: tiorahaston menoksi merkityt Smk. 100,000: -, mikä erä
20251: on kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kan-
20252: natusapurahaa, saadaan ryhmän loppusummaksi 735,000
20253: markkaa_ - Meteorologinen Keskuslaitos. Fredriksbergiin
20254: vastaperustetun leija-aseman perustamiskustannukset ynnä
20255: lisämenot poHtopuista y. m. aiheuttavat tämän ryhmän
20256: menojen korottamisen. Valiokunta on niin ollen arvioinut
20257: tähän kuuluvat menot 70,000 markkaan. - Tieteen ja tai-
20258: teen kannattamiseen kuuluvia menoja arvioidessaan on
20259: Valiokunta ottanut huomioon Eduskunnan päätöksen kan-
20260: satieteellisen ulkomuseon perustamisesta, ja sen johdosta
20261: korottanut armollisen esityksen siv. 15 olevan 540,000
20262: markan määrärahan 550,000 markkaan. Niinikään on
20263: Valiokunta kiinnittänyt huomionsa H. F. Antellin ko-
20264: koe]main hoitamista varten asetetun valtuuskunnan Edus-
20265: kunnalle osotetun kirjelmän, jossa valtuuskunta, ilmoittaen
20266: että K. Senaatti on valtuuskunnalle etumaksuina valtio-
20267: rahastosta myöntänyt bksi määrärahaa, yhteensä 7,758
20268:                                                         •
20269: ~         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20270: 
20271: markkaa 21 p:iä erään Eduskunnan vaatiman lausunnon
20272: tuottamain kustannusten korvaamiseksi ja rahakokoelman
20273: luettelon keskeymätöntä julkaisemista varten, on pyytänyt
20274: Eduskuntaa ryhtymään niihin toimiin. joihin asia aihetta.
20275: antaa. Mutta koska armollisen esityksen siv. 15 olevaan
20276: menoerään 20,000 markkaan Valiokunnan saamain tieto-
20277: en mukaan jo sisältyy edellämainittujen etumaksujen
20278: korvaamiseksi varatut rahat, ei mainittua menoerää ole
20279: korotettu.    Erinäisiä määrärahoja. Tämän ryhmän me-
20280: noihin on lisäksi otettu Eduskunnan osottama 6,000 mar-
20281: kan määräraha matka-apurahoiksi sanomalehtimiehille,
20282: joten ryhmän loppusummaksi on merkitty 241,000 mark-
20283: kaa. - Muut tämän hallinnonhaara,n menot ovat armollisen
20284: esityksen mukaan yhteensä 7,255,000 markkaa ja on pää-
20285: luokan loppusumma siis 19,513,000 markkaa.
20286: 
20287:       Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
20288: Läänien maanmittarikunta. Koska lääneissä toimivien, va-
20289: kinaisella palkkakannalla olevien vanhempien maanmitta-
20290: rien nykyiset palkkaedut ovat Valiokunnan mielestä kyllin
20291: riittävät, ovat näiden virkamiesten palkkojen korottami-
20292: seksi ehdotettu menoerä 24,000 markkaa laskelmasta pois-
20293: tettu, joten ryhmän loppusummaksi on merkittu 417,000
20294: markkaa. - Maanmittaus-ja verollepanokustannulrsia. Helpot-
20295: taakseen maanhankintaa tilattomilleovat eräät maanmittaus-
20296: kustannukset tilojen palstoittamisesta nyttemmin suoritetta-
20297: yatkruunun varoista, joten tästä aiheutuva lisämeno on tässä
20298: huomattava. Ryhmän menot on näin ollen arvioitu 1,330,000
20299: markkaan. - Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat. Sii-
20300: hen nähden että Tarvaalan maanviljelyskoulu on lakkau-
20301: tettu ja Koivikon maanviljelyskoulu oppilaiden puutteen
20302: takia suljettu sekä Kurkijoen ylempi maauviljely13koulu
20303: on toisin järjestetty, kuin myöskin huomioonottaen eri-
20304: näisiä muita muutoksia on tämän luvun menot alennettu
20305: 1,915,000 markkaan. -- Maanviljelys- ja kauppakemialliset
20306: laboratoriot. Koska yhden ehdotetun uuden laboratorion
20307: perustaminep l:)i Qle tQteutunut1 on loppusumma ~:tlen:pe1;t-q
20308:                      Menoarvion järjestely.                       9
20309: 
20310: 47,000 markaksi. - Hevoshoito. Tehty esitys 29,500 markan
20311: määrärahan myöntämisestä on hyljätty; ottaen kuitenkin
20312: huomioon että uusi hevoshoidon neuvojan avustajantoimi
20313: vaatii 4,500 markan lisämenon, on tämän ryhmän summaksi
20314: merkitty 175,000 markkaa. -         Erinäisiä määrärahoJa.
20315: Koska määrärahassa hirvien tuottamien vahinkojen kor-
20316: vaamiseksi on vuotuisesti huomattavissa tuntuvia säästöjä,
20317: on tämän takia sanottua määrärahaa alennettu 20,000 mar-
20318: kalla, joten ryhmän kokonaissummaksi on merkitty 560,000
20319: markkaa. - Muut puheena olevan pääluokan menot ote-
20320: taan armollisen esityksen arvion mukaan yhteensä 2,689,000
20321: markan määrään, ollen siis pääluokan loppusumma 7,133,000
20322: markkaa.
20323: 
20324:        Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tie-
20325: Ja vesirakennusten insinöörikunta. Koska edellytetyt pal-
20326: kankorotukset rakennusmestareille eivät ole toteutuneet, on
20327: ryhmän loppusummaksi merkitty 272,000 markkaa. - Muita
20328: tie- Ja vesirakennusten menoja. Syystä, ettei määrärahaa mat-
20329: kakustannusten korvaamiseksi ole, Valiokunnan saamien
20330: tietojen mukaan, tarvittu korottaa, on ryhmän menojen
20331: summa alennettu 975,000 markkaan. - Kanavia. Saimaan
20332: kanavan välttämättömien korjauksien toimeenpaneminen
20333: vaatii ensi vuonna 107,000 markan lisäerän, jota paitsi
20334: erinäiset muut pienet menot aiheuttavat 14,000 markan
20335: korotuksen; siten ryhmän loppusummaksi on laskettu
20336: 916,000 markkaa. - Postihallitus. Koska uusi palkkaussääntö
20337: ei ole toteutunut, on Valiokunta katsonut voivansa alentaa
20338: tämän ryhmän menot 242,000 markaksi. - Postipiirit. Siihen
20339: nähden että ehdotetut uudistukset postilaitoksessa eivät
20340: ole toteutuneet, on tähän ryhmään kuuluvat menot pois~
20341: tettu, - Postikonttorit ja Postikonttoriosastot, postitoimistot,
20342: -asemat Ja -pysäkit. Edellä sanotusta syystä on näihin ryh-
20343: miin kuuluvat menot alennettu siten, että postikonttorien
20344: osalle on laskettu 1,626,000 markkaa ja muihin mainit-
20345: tuihin tarkoituksiin 820,()(X) markkaa. - Rautatiepostitoi-
20346: mistot Tähän r1hmään klJ.uluvien pienempien lisämeno~en_
20347: 10        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20348: 
20349: takia, on ryhmän loppusummaksi merkitty 577,000 mark-
20350: kaa. - Muita postilaitoksen menoJa. Kasvavien postinkul-
20351: jetusmaksujen, apulaisten palkkojen y. m. suorituksien
20352: takia, ovat tähän ryhmään k,J.luluvat menot arvioidut
20353: 3,051,000 markkaan. - Muut pääluokan menot on Valio-
20354: kunta katsonut olevan otettava laskelmaan armollisen esi-
20355: tyksen arvion mukaan 696,000 markan määrään, ollen siis
20356: pääluokan loppusumma 9,175,000 markkaa.
20357: 
20358:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
20359: nonhaarat - Luotsauspiirit. Kahden uuden luotsitoimen
20360: perustamisesta ja eräistä muista pienemmistä menoista
20361: aiheutuu 3,000 markan lisäys, joten nämät menot on mer-
20362: kitty kaikkiaan 579,000 markaksi. - MaJakkalaitokset. Koska
20363: rakennettavaksi ehdotettua majakkalaivaa ei vielä saada
20364: toimeen, on tämän ryhmän menot otettu 491,000 markan
20365: määrään. - Muita luotsi- Ja majakkalaitoksen menoja. Siihen
20366: nähden että Luotsihallituksen käyttövarat ovat korotetut
20367: 14,000 markalla ja sumutorven kunnossapito Kobbaklintar
20368: nimisellä luodolla vaatii 2,000 markan lisämenon, on tä-
20369: män ryhmän menot merkitty 999,000 markaksi. --- Meren-
20370: mittanskustannuksia. Koska yksi insinöörintoimi on lakkau-
20371: tettu ja kun alotetut trallaukset Suomenlahden rannikoilla
20372: ovat vuotuisesti 10,000 markkaa huokeammat kuin nyttem-
20373: min lopetetut mittaustyöt Oulujärvessä, on tämän ryhmän
20374: menot alennettu 174,000 markkaan. - Teollisuushallitus.
20375: Teollisuushallituksen tarverahojen korottamisesta, palkan-
20376: lisäyksistä ja muista lisämenoista aiheut,uu tämän ryhmän
20377: loppusumman korottaminen 142,000 markkaan. - Teolli-
20378: sztuskoulut. Näiden koulujen uudestaan järjestäminen ei ole
20379: toteutunut, joten tähän kuuluvat menot on alennettu 333,000
20380: markkaan. - Käsityöliiis- ja ammattikoulut. Näitä kouluja
20381: varten myönnetyt avustukset aiheuttavat loppusumman ko-
20382: rottamisen 200,000 markkaan. - Merikoulut. Uuden meri-
20383: mieskoulun perustamisesta johtuvien lisäkustannusten takia
20384: on tämän ryhmän menoiksi laskettu 179,000 markkaa. -
20385: Erinäisiä määrärahoja. Siihen nähden että V aliakunta on
20386:                   Menoarvion järjestely.                    11
20387: 
20388: ylimääräisistä menoista tähän siirtänyt työtilastoa ja yhteis-
20389: kuntapolitiikkaa käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista
20390: varten ehdotetun, armollisen esityksen siv. 21 mainitun
20391: määrärahan, 10,500 markkaa, on ryhmän loppusumma ko-
20392: rotettu 610,000 markan määrään. -- Muut tähän pääluok-
20393: kaan kuuluvat menot ovat armollisen esityksen arvion mu-
20394: kaisina 1,312,000 ja pääluokan loppusumma 5,019_.000
20395: markkaa.
20396: 
20397:       Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat Tähän
20398: pääluokkaan kuuluvat. menot otetaan laskelmaan armollisen
20399: esityksen mukaisesti 454,000 markan määrään.
20400: 
20401:     Sekalaisia yleisiä menoja. Pääluokkaan kuuluvat menot
20402: on Valiokunta merkinnyt laskelmaan armollisen esityksen
20403: mukaisesti 4,470,000 markak$i.
20404: 
20405:       Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Maalaiskansakoulunopetta-
20406: Jain eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskunnan päätöksen pe-
20407: rusteella samaan määrään kuin armollisessa esityksessä eli
20408: siis 181,000 markaksi. - Erinäisiä määrärahoJa. Eduskun-
20409: nan päätöksen mukaisesti merkitään tähän seuraavat määrä-
20410: rahat, nimittäin: kaupunkien kansakoulujen opettajiston
20411: eläkkeiksi 47,000 markkaa, sairaitten kansakoulunopetta-
20412: jain- ja opettajatarten avustamiseen 80,000 markkaa ja kesä-
20413: virkistyksen toimittamiseksi varattomille, etupäässä sai-
20414: mille ja heikoille kansakoululapsille 50,000 markkaa, ollen
20415: siis kyseenalaiset menot yhteensä 177,000 markkaa.
20416:        Sotilashuonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 674,000
20417:  markkaa sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat, joista
20418: valtiorahasto vastaa, otetaan laskelmaan esityksen mukai-
20419:  sesti 3,923,000 markan maaraan. Pääluokan menot on
20420: Valiokunta niinmuodoin merkinnyt 4,955,000 markaksi.
20421: 
20422: 
20423: 
20424:       Arm. esitykseen siv. 19 on otettu 750,000 markan
20425: 1fiääräraha vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suorit~
20426: 12          1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20427: 
20428: tamiseen. Koska V aliakunnan mielestä pitäisi olla mah-
20429: dollista saada virastojen tarve-ehdotukset yksivuotista va-
20430: rainhoitokautta varten siksi tarkoiksi ettei tällaista meno-
20431: säännön kaikkien pääluokkien ulkopuolella olevaa ja arvio-
20432: laskuja häiritsevää määrärahaa tarvita, ja kun sitä paitsi
20433: vakinaiseen menoarvioon on otettu useita, osittain ison-
20434: puoleisia määrärahoja, joiden käyttäminen ei ole tarkasti
20435: sidottu määrättyyn tarkoitukseen, on Valiokunta katsonut
20436: voivansa 500,000 markkaan alentaa kyseessä olevan meno-
20437: erän, jonka esiintyminen valtion menoarviossa on pidettävä
20438: jäännöksenä monivuotiseen varainhoitokauteen kuuluvista
20439: ilmiöistä.
20440:       Täten arvioitujen menojen lisäksi, jotka yhteensä
20441: tekevät..                             . Smk. 80,700,800:--
20442:       - edellisen vuoden vastaavan määrän
20443: ollessa Smk. 80,350,800: -, tulee ottaa huo-
20444: mioon seuraavat siirrot:*)
20445: 
20446: Tilattoman väestön laina-
20447:    rahastoon .                Smk. 300,000: -
20448: Rahastoon työhön aivan ky-
20449:       kenemättömien henki-
20450:       löilöiden hoitoa varten        70,000: -
20451: Turvattomain lasten hoito-
20452:       rahastoon.                     31,000:--
20453: Kulkulaitosrahastoon kor-
20454:       vaukseksi postinkulje-
20455:       tuksesta valtionrauta-
20456:       teillä                    » 1,000,000: -- 1,401,000: -
20457: joten vakinaisen menoctrvion loppus~tmma
20458:       on                              . Smk. 82,101,800: -
20459: 
20460:          *) Mitä tulee armolliseu esityksen siv. 19 olevaan 115,000 mar-
20461: kan siirtoon sotilasrahastosta valtiorahastoon, otetaan se huomioon
20462: )!:~:~n on kysymys menoien suorittamisesta eri rahastojen varoilla.
20463:                     Menoarvion järjestely.                    13
20464: 
20465: 
20466:                      Ylimääräiset menot.
20467:       Armollisessa esityksessä ehdotetaan ylimääräisiä
20468: menoja varten ainoastaan 1,726,500 markkaa, lähinnä edelli-
20469: sen vuoden vastaavan määrän ollessa 5,500,000 markkaa.
20470: Valiokunnan tietoon on kuitenkin tullut että vuonna
20471: 1910 on välttämättömästi suoritettava muitakin ylimääräi-
20472: siä töitä kuin ne, mitkä ovat mainitut esityksessä. Tähän
20473: nähden on Valiokunta ottanut harkittavaksen, mitkä näistä
20474: töistä ovat sellaiset, ettei niitä voida jättää suorittamatta
20475: ilman että siitä koituu tuntuvaa vahinkoa yhteiskunnalle
20476: ja valtiolle tai muutoin ovat siitä laatua ettei niiden suo-
20477: rittamista enää voida haitatta siirtää tulevaisuuden varaan.
20478: Tämän lisäksi on Valiokunta saanut tietää, että eräät
20479: niistä menoista, jotka Valiokunta on havainut välttämättä-
20480: miksi, jo ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin hy-
20481: väksymisen. Näin ollen on V aliakunnan mielestä sitä
20482: enemmän syytä ehdottaa että tulevaksi vuodeksi ylimää-
20483: räisiin menoihin otettaisiin kaikki alempana mainittavat
20484: määrärahat, jotka hallinnonhaaroittain esitettyinä ovat seu-
20485: raavat.
20486: 
20487:       Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat --- Tähän
20488: on otettu armollisessa esityksessä mainittu määräraha lisä-
20489: rakennusta varten Turun kuritushuoneeseen 140,000 mark-
20490: kaa. - Tämän lisäksi on Valiokunta ottanut laskelmaan
20491: 100,000 markan määrärahan tarpeellisten rakennus- ja kor-
20492: jaustöiden kustantamiseksi Koivulan kasvatuslaitoksessa,
20493: joiden töiden suorittamista varten Keisarillinen Majesteetti
20494: huhtikuun 23 p:nä kuluvaa vuotta on valtuuttanut Senaa-
20495: tin käyttämään kaikkiaan 290,000 markkaa. Tämän hal-
20496: linnonhaaran ylimääräiset menot olisivat siten yhteensä
20497: 240,000 markkaa.
20498: 
20499:       Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tämän
20500: hallinnonhaaran ylimääräisiin menoihin on ensinnäkin
20501: 14        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20502: 
20503: otettu armollisessa esityksessä mainitut määrärahat Viipu-
20504: rin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin 350,000 mark-
20505: kaa ja Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitoksen uudes-
20506: taan rakentamiseksi 103,000 markkaa. ---· Siihen nähden
20507: että Keisarillinen Majesteetti on armollisella käskykirjeellä
20508: viime kuluneen tammikuun 28 p:ltä myöntänyt 500,000
20509: markkaa käytettäväksi vuonna 1909 Tampereen kaupun-
20510: kiin aiotun uuden sairaalan rakennustöihin, on Valiokunta,
20511: koska näiden töiden jatkamiseksi 1910 vuoden kuluessa
20512: välttämättömästi tarvitaan lisävaroja, tätä tarkoitusta var-
20513: ten ottanut laskelmaan 300,000 markan määrärahan. Tämän
20514: lisäksi on Valiokunta, huomioonottaen Eduskunnan vuonna
20515: 1907 tekemät anomukset keuhkotautisten kansanparanto-
20516: lain perustamisesta ja keskuslaitoksen perustamisesta mieli-
20517: sairaita varten Oulun lääniin, katsonut olevan varattava
20518: Etelä-Pohjanmaalle perustettavaa kansanparantolaa varten
20519: 300,000 markkaa ja mainittuun lääniin rakennettavaa
20520: uutta mielivikaisten keskuslaitosta varten 700,000 mark-
20521: kaa. Niinikään on Valiokunta katsonut välttämättö-
20522: mäksi, että jo ensi vuonna ryhdytään rakentamaan Hel-
20523: singin yleistä sairaalaa, jota varten on varattu 500,000
20524: markkaa. ·- Koska Turun kaupungissa sijaitsevan entisen
20525:  akatemiatalon perustuksen korjaamiseen ryhtymistä ei
20526: voida vaaratta jättää tulevaisuuden varaan, on Valiokunta
20527: tätä tarkoitusta varten merkinnyt 200,000 markkaa. Niin-
20528: ikään on Valiokunta tähän ottanut vuonna 1910 suoritet-
20529:  tavaksi tulevan menomäärän, 100,000 markkaa, yleisen
20530:  väenlaskun toimittamista varten, josta Eduskunnassa on
20531:  tehty erityinen anomusehdotus ja jota ei voitane lykätä
20532:  toiseen aikaan. Hallinnonhaaran ylimääräisten menoJen
20533:  loppusumma olisi näin ollen 2,553,000 markkaa.
20534: 
20535:      Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tä-
20536: hän otetaan armollisessa esityksessä mainittu meno 150,000
20537: markkaa kuuden konevoimalla varustetun tullivartiopurren
20538: hankkimiseksi.
20539:                     Menoarvion järjestely.                    15
20540: 
20541:       Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. - Metsä~
20542: maiden ostoa varten valtiolle merkitään tähän armollisen
20543: esityksen mukaisesti 300,000 markkaa.
20544:       Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
20545: Tähän kuuluvana ylimääräisenä menona on laskelmaan
20546: esityksen mukaisesti otettu 375,000 markan määräraha
20547: Aleksanterin Yliopiston fysikaalista laitosta varten.- Koska
20548: Keisarillinen Majesteetti tämän vuoden toukokuun 28 p:nä
20549: on määrännyt, että Suomen valtiovaroista on 1910 vuoden
20550: menoarvioon otettava 225,000 markan suuruinen määräraha
20551: Aleksanterin Yliopiston kemiallisen laitoksen laajentami-
20552: seksi sekä 300,000 markkaa luentosaleja sisältävän uudis-
20553: rakennuksen teettämistä varten Yliopistoon, jos valtiova-
20554: raston tila sen sallii, on tähän varattu mainitut summat.-
20555: Koska Keisarillinen Majesteetti viime kuluneen toukokuun
20556: 14 p:nä on oikeuttanut Senaatin Sortavalan suomalaiselle
20557: tyttökoululle oman talon rakentamista varten käyttämään
20558: 242,000 markkaa ehdolla että kysymyksessä olevat työt
20559: suoritetaan silloin, kuin se katsotaan mahdolliseksi valtio-
20560: varain tilaan nähden, on V aliakunta ottanut laskelmaan
20561: näiden alulle pantujen rakennustöiden välttämätöntä
20562: jatkamista varten 60,000 markan määrärahan. - Niin-
20563: ikään on V aliakunta uudisrakennuksia varten Joensuun
20564: tyttökoululle, johon tarkoitukseen kuluvan vuoden
20565: menosääntöehdotukseen on otettu 200,000 markan mää-
20566: räraha, varannut 51,000 markkaa. - Kansallismuseon
20567: rakennusta varten myönnetyn määrärahan lisäykseksi ja
20568: museon sisustamiseksi on Valiokunta, siihen nähden että
20569: tämän jo kauvan työn alaisena olleen museon rakennus-
20570: ja sisustaruistyöt ovat välttämättömästi ennen pitkää lop-
20571: puun suoritettavat, katsonut asiakseen tarkoitusta varten
20572: ottaa 320,000 markan suuruisen määrärahan. - Tämän
20573: hallinnonhaaran ylimääräiset menot olisivat siten yhteensä
20574:  1,331,000 markkaa.
20575:     Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. -
20576: Vuonna 1910 toimitettavaa kymmenvuotista maanviljelys-
20577: 16        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20578: 
20579: tilastollista tutkimusta varten merkitään tähän armollisen
20580: esityksen mukaisesti 67,000 markkaa. Tämän yhteydessä
20581: on V aliakunta tahtonut huomauttaa eikö kyseenalaista
20582: tilastollista tutkimusta voitaisi toimittaa yleisen väenlas-
20583: kun yhteydessä.
20584: 
20585:       Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
20586: Tähän kuuluvina ylimääräisinä menoina onlaskelmaanotettu
20587: ensinnäkin armollisen esityksen mukaiset määrärahat Vesi-
20588: järven kanavan uudestaan rakentamista varten 171,000
20589: markkaa ja apurahaksi Porvoon kaupungille kulkuväylän
20590: perkaamista varten 60,000 markkaa. - Parannettujen kulku-
20591: neuvojen puute Lapissa on vuosi vuodelt::t tullut yhä tun-
20592: tuvammaksi, johon nähden ja_kun eritoten Sodankylän-
20593: Inarin maantien rakentaminen on välttämättömästi suori-
20594: tettava, V aliakunta on tähän tarkoitukseen sekä Rovanie-
20595: men kirkolta Antinniemen tiloille rakennettavaa maan-
20596: tietä varten ottanut yhteensä 200,000 markkaa. - Koska
20597: Saimaan kanavan alkuperäinen läpileikkaus on näyttäyty-
20598: nyt liian kapeaksi ja seurauksena siitä on ollut että luis-
20599: kat ovat vahingoittuneet ja vierineet, joten kanava on ma-
20600: taloitunut, on Valiokunta näiden liikenteelle haitallisten
20601: epäkohtien poistamiseksi ja huomioonottaen ettei näitä
20602: töitä kanavaliikkeen turvallisuuteen nähden ole katsottu
20603: voitavan jättää tulevaisuuden varaan, katsonut tarpeelli-
20604: seksi varata puheenalaiseen tarkoitukseen 300,000 mark-
20605: kaa.-- Siihen nähden että Kaavijärven-Rikkaveden-.Tuo-
20606: järven-Suvasveden vesistöjen kanavoiminen, jonka kautta
20607: 6 eri pitäjää joutuisi laivaliikkeen yhteyteen, tulisi toteu-
20608: tettuna tuottamaan suurta hyötyä vesireitin ympäristöllä
20609: oleville seuduille, ja huomioonottaen Eduskunnalle tästä
20610: kanavahankkeesta viime lokakuun 12 p:nä jätetyt anomus-
20611: ehdotukset, jotka on Valtiovarainvaliokuntaan lähetetty,
20612: on Valiokunta katsonut asiakseen ottaa laskelmaan tar-
20613: koitusta varten 200,000 markkaa. - Ylimääräiset menot
20614: tässä hallinnonhaarassa olisivat niinmuodoin yhteensä
20615: 931,000 markkaa.
20616:                     Menoal'Vion järjestely.                    17
20617: 
20618:       Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
20619: haarat. -- Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittele-
20620: vän aikakauskirjan julkaisemista varten esitetty 10,500
20621: markan määräraha on katsottu luonteeltaan kuuluvan va-
20622: kinaiseen menoarvioon, johon se sen vuoksi on siirretty.
20623:       Täten lueteltujen ylimääräisten menojen loppusumma
20624: olisi niin ollen .                         Smk. 5,572,000:
20625: 
20626: 
20627:       Tulos edellä mainitusta valtion tarpeiden arvioimi-
20628: sesta on siis seuraava:
20629:      Vakinaisia menoja Smk        82,101,800:
20630:      Ylimääräisiä                  5,572,000:
20631:                      Yhteensä Smk 87,673,800:
20632: 
20633: mihin summaan ei sisälly kulkulaitosrahaston eikä palo-
20634: viinavaroihin kuuluvia menoja.
20635: 
20636: 
20637:      Valiokunnan tulee nyt siirtyä Valtiopäiväjärjestyksen
20638: 43 §:ssä olevan säännöksen mukaisesti tarkastamaan, missä
20639: määrin vakinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen
20640: suorittamiseen.
20641: 
20642: 
20643: 
20644:                     Valtiorahaston tulot.
20645:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. -
20646: T1doja lcruununmetsistä. Niistä puumäärista, jotka kruu-
20647: nunmetsistä myytiin yleisillä puutavarahuutokaupoilla
20648: vuosina 1906, 1907 ja 1908 on, Valiokunnan saamien tie-
20649: tojen mukaan, ostajilla metsistä vielä ulosottamatta puita
20650: noin 5,100,000 markan arvosta, ja tulevat ne todennä-
20651: köisesti suureksi osaksi ensi talven kuluessa hakattaviksi
20652: ja vastaava hinta, arviolta 4,400,000 markkaa ensitule-
20653: vana syksynä maksettavaksi. Kuluvana vuonna yleisillä
20654:                                                            2
20655: 18         1909. II Vp.- V. M.- Eeit. N:o 12.
20656: 
20657: puutavarahuutokaupoilla tarjotuista 3,395,042 sahapuusta
20658: ja 20,000 kuutiometristä hiomopuita on hyväksytty
20659: tarjoukset 2,149,756 tukkipuusta, joiden hinta on noin
20660: 7,605,000 markkaa. Siihen nähden että näiden puiden
20661: hakkuuaika on kaksi vuotta, mikä aika vielä voidaan
20662: hakemuksesta pidentää, täytynee otaksua että ainoastaan
20663: jonkun verran enemmän kuin kolmas osa tänä vuonna
20664: myydystä puumäärästä eli siis noin 2,750,000 markan ar-
20665: vosta tulee ensi talvena hakattavaksi ja vuonna 1910 mak-
20666: setuksi. Näin ollen ja huomioonottaen että paikallis-
20667: huutokaupoilla, välikirjain nojalla, vähittäin myydyistä
20668: metsäntuotteista, valtion rautateille luovutetuista puista,
20669: vuokramaksuista y. m. karttunee noin 2,000,000 markkaa
20670: on tulot kruununmetsistä ensi vuonna arvioitu nousevan
20671: tasaluvussa 9,000,000 markkaan. - TuloJa kanavista. Huo-
20672: mioonottaen kanavamaksujen vuotuista lisääntymistä on
20673: nämät tulot ensi vuonna arvioitu nousevan 900,000 mark-
20674: kaan. Muut tähän osastoon kuuluvat valtiorahaston tulot
20675: on otettu armollisen esityksen mukaan yhteensä 2,083,000
20676: markaksi, joten osaston tulosumma on 11,.983,000 markkaa.
20677: 
20678:       Välittömiä veroja.- Valiokunta on laskenut ensi vuonna
20679: karttuvan elinkeinoveroja 520,000 markkaa ja henkiveroja
20680: 2,220,000 markkaa. Vaitiorahastoon kertyvät maaverot
20681: otetaan esityksen mukaisesti 1,984,000;~markan määrään,
20682: ollen siis osaston tulojen yhteenlaskettu määrä 4,724,000
20683: markkaa.
20684: 
20685:       Välillisiä veroja. Tullitulot ovat armollisessa esityksessä
20686: lasketut 46,500,000 markaksi, mutta ovat Valiokunnan
20687: mielestä arvioitavat melkoista suuremmiksi. Vuonna 1908,
20688: jolloin tullitulot olivat lasketut 43,410,000 markaksi, ne
20689: todellisuudessa nousivat 48,333,000 markkaan, jota tulosta
20690: kuitenkin poikkeuksellisen suuret lyhennykset ja peruu-
20691: tukset olivat vähentäneet enemmän kuin tavallisina vuosina.
20692: Kuluvana vuotena tullitulot nähtävästi myös nousevat arvioi-
20693: tua määrää 46 miljoonaa suuremmiksi. Kun tämän vuoden
20694:                     Menoarvion järjestely.                    19
20695: 
20696: ensimäisinä yhdeksänä kuukautena tulos on 35,222,000 mark-
20697: kaa, lähinnä edellisen vuoden vastaavan määrän ollessa
20698: 35,099,000 markkaa, ja kun puheenalaiset tulot viime kuu-
20699: kausina jälleen ovat kääntyneet kasvamaan, täytyy otaksua
20700: tuloksen koko tältä vuodelta nousevan ainakin samaan mää-
20701: rään kuin viime vuonna. Vaikka taloudellisen elämän
20702: elpymisen johdosta nykyään alkanut tullitulojen lisäänty-
20703: minen kaikesta päättäen on jatkuva ensi vuonnakin, lienee
20704: kuitenkin varovaisinta olla arvioimatta tulevan vuoden
20705: tulosta suuremmaksi kuin 48,500,000 markaksi. - Aksii-
20706: seJa. Pelikorteista suoritettava leimamaksu on laskettu
20707: 20,000 markaksi. Osasto päättyy niinmuodoin 48,520,000
20708: markkaan.
20709: 
20710:       Sekaluontoisia veroja. - Kuolinpesäprosentin on arvioitu
20711: tuottavan 75,000 markkaa, virkaylermys- Ja toimitusmaksut
20712: 475,000 markan määrän. Muita sekaluontoisia veroja on
20713: laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti otettu 140,000
20714: markkaa, joten tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yh-
20715: teensä 690,000 markkaa.
20716: 
20717:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. Postimak-
20718: suJ·a karttui vuonna 1906 Smk. 5,343,201: 51, vuonna 1907
20719: Smk. 5,897,466: 74 ja vuonna 1908 Smk. 6,240,099: 34.
20720: Kuluvana vuonna on niiden nousu kuitenkin tuntuvasti
20721: vähentynyt, niin että postilaitoksen tulot Valiokunnan
20722: hankkimien tiotojen mukaan täytyy laskea jäävän melkoi-
20723: sesti alle niiden arvioitua määrää 6,800,000 markkaa.
20724: Valiokunta on sen vuoksi ne vuodeksi 1910 arvioinut
20725: 7,000,000 markaksi. - MaJakkamalcsuJa. Huomioonottaen
20726: näiden tulojen keskiarvon viideltä viimeiseltä vuodelta, on
20727: Valiokunta ne arvioinut 1,230,000 markaksi. - Sairas-
20728: maksut yleisissä sairashuoneissa ovat viime vuosien tulosten
20729: perusteella arvioidut 760,000 markkaan. Muut tämän osaston
20730: tulot ovat armollisen esityksen mukaan lasketut 422,000
20731: mark;:!,ksi 1 ja on loppusumlilt1 siis 9,412,000 markkaa.
20732: 20         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20733: 
20734:       Sekalaisia tuloja. - Kruununsakkorahat ovat vuotui-
20735: sesti kohonneet, joten Valiokunta on ne vuodeksi 1910
20736: arvioinut 300,000 markkaan. -· Lunastettujen maatilain
20737: kauppahinnan maksut on Valiokun ta laskenut 310,()(X) mar-
20738: kaksi, tulot virallisista sanomalehdistä 80,000 markaksi,
20739: Keisarillisen Senaatin kirjapainosta 400,000 markaksi, työ-
20740: toi,minnasta erinäisissä valtionlaitoksissa 750,000 markaksi
20741: sekä sekalaiset satunnaiset tulot valtionrahastoon 225,000
20742: markaksi. Muut tähän osastoon kuuluvat tulot ovat tä-
20743: hän otetut armollisen esityksen mukaisesti 1,246,400 mar-
20744: kan määrään, joten osaston yhteenlaskettu summa on
20745: 3,311,400 markkaa.
20746: 
20747:      Ylimääräisinä tuloina on rahastolla ylimääräistä osa-
20748: maksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastushinnasta
20749: arviolta 100,000 markkaa.
20750: 
20751:       Siirtoina on huomattava lainausrahastosta korkovaroja
20752: 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa
20753: eli yhteensä 193,000 markkaa.
20754: 
20755:      Valtiorahaston tulot vuonna 1910 olisivat tämän mu-
20756: kaan kaikkiaan 78,933,400 markkaa.
20757: 
20758: 
20759: 
20760:                     Sotilasrahaston tulot.
20761: 
20762:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. Nä-
20763: mät on Valiokunta merkinnyt armollisen esityksen mu-
20764: kaisesti 630,000 markaksi.
20765:      Välittömiä veroja. Lasketaan niinikään armollisen esi-
20766: tyksen mukaan 1,553,000 markaksi.
20767: 
20768:      Sekaluontoisia veroja. Sotilashuonerahastoon kertyvät
20769: varat otetaan tähän armollisen esityksen mukaan kaik-
20770: kiaan 2201000 markan mä~rään,
20771:                   Menoarvion järjestely.                  21
20772:      Sekalaisia tuloja. Tähän kuuluvat varat on V aliakun-
20773: nassa arvioitu 10,000 markkaan.
20774: 
20775:      Sotilasrahaston tulot vuonna 1910 olisivåt mm muo-
20776: doin kaikkiaan 2,413,400 markkaa.
20777: 
20778: 
20779: 
20780:                Sotilashuonerahaston tulot.
20781:      Tämän rahaston tulot ovat armollisen esityksen mu-
20782: kaisesti otettu 36'0,100 markkaa.
20783: 
20784: 
20785:        Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuodelta
20786: 1910, on Valiokunta kiinnittänyt huomionsa esityksessä
20787: olevaan selontekoon tarvittavien lisävarojen hankkimi-
20788: sesta.
20789:        Valtion menot ovat armollisessa esityksessä lasketut
20790: 83,593,300 markkaan. Armollisessa esityksessä ilmoitetaan
20791: siv. 4 että vakinaiset valtion tulot eivät riitä niiden meno-
20792: jen suorittamiseen, jotka on pantu suostuntarahaston osalle,
20793: sekä että valtiorahaston säästövaroista suuremman määrän
20794: käyttämistä kuin mitä yllä on mainittu ei voida pitää hyvin
20795: harkittuna.
20796:        Todellisuudessa ei kuitenkaan arm. esityksessä näiden
20797: menojen suorittamif!eksi esitetä käytettäväksi edes kaikkia
20798: valtiorahaston tulojakaan vuodelta 1910 sitä vähemmin
20799: ehdotetaan osa menoista suoritettavaksi, paitsi sotilas- ja
20800: sotilashuonerahastojen varoilla, valtiorahaston säästö va-
20801: roista.
20802:        Kun valtiorahaston tulot on arm. esityksessä mer-
20803: kitty 76,710,400 markaksi, mutta menoja siitä ei olisi enem-
20804: män kuin 73,699,500 markkaa, syntyisi siis sanottuna vuo-
20805: tena valtiorahastoon säästö, joka arm. esityksen perustei-
20806: den mukaan laskettuna olisi 3,010,900 markkaa.
20807:        Koska suostun ta varoja kuitenkin perustuslain mukaan
20808: on osotettava ainoastaan mikäli valtion vakinaiset tulot
20809: 22        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20810: 
20811: eivät riitä menojen suorittamiseen, on suostuntarahastosta
20812: tarvittava lisä määrättävä huomioon ottaen valtiorahaston
20813: kaikki tulot v. 1910, ja tästä seuraa, että mainittuna vuotena
20814: tarvittava määrä suostuntavaroja on arm. esityksen omien
20815: laskelmien mukaan 5,732,300 markkaa, eikä 8,743,200
20816: markkaa kuten arm. esityksessä ilmoitetaan.
20817:        Arm. esityksen perustelu siv. 4 on siis ilmeisessä
20818: ristiriidassa sen perustelun kanssa, joka annetaan samassa
20819: esityksessä siv. 2 ja 3.
20820:        Tämä ristiriita saanee selityksensä siitä että K. Se-
20821: naatti ehdotuksessaan asiaa koskevaksi arm. esitykseksi
20822: oli esittänyt ylimääräisiä menoja tavallista suuremman
20823: määrän, nimittäin 8,494,000 markkaan, sekä menoarvion
20824: järjestelyyn vuodeksi 1910 valtiorahaston säästövaroista
20825: käytettäväksi 3,756,600 markkaa.
20826:        Edellä mainittu virheellinen laskehua arm. esityk-
20827: sessä lienee syntynyt siinä valmistelussa, joka tätäkin asiaa
20828: varten on pidetty tarpeellisena nykyään noudatetun Suo-
20829: men asiain esittelyjärjestyksen johdosta. Ei ole huomattu,
20830: että niin perinpohjainen muutos Senaatin tekemään ehdo-
20831: tukseen, kuin mitä Venäjän Ministerineuvoston toimenpide
20832: tietää, olisi vaatinut vastaavan muutoksen perusteluihinkin.
20833:        Koska usein mainittu virheellisyys saattaa kaikkein
20834: tärkeimmän kohdan Hallituksen laskelmassa väärään va-
20835: loon, ei Valiokunta voi olla huomauttamatta siitä tavasta,
20836: millä puheenalainen työ on suoritettu.
20837: 
20838: 
20839: 
20840:     Tässä yhteydessä kysymykseen tulevien valtiomenojen
20841: tyydyttämiseen ja tarvittavien lisävarojen hankkimiseen
20842: nähden on ensinnäkin huomautettava, että kuten ylempänä
20843: on esitetty, valtiorahaston tulot, jotka etupäässä ovat aiotut
20844: juoksevien valtiomenojen suorittamiseen, ovat kokonaisuu-
20845: dessaan tähän laskelmaan otettavat.
20846:      Sitävastoin ovat sotilasrahaston tulot käytettävät nii-
20847: hin erityisiin tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on
20848:                   Menoarvion järjestely.                  23
20849: 
20850: perustettu, joten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä huo-
20851: mioonotettavat ainoastaan siihen määrään, johon rahas-
20852: tosta suoritettavat menot nousevat äsken esitetyssä meno-
20853: arviossa. Nämä sotilasrahastosta suoritettavat menot ovat
20854: kaikkiaan 439,500 markkaa, siihen luettuna 115,000 mar-
20855: kan suuruinen vastike sotilasrahaston osuudesta sotilas-
20856: virkatalojen hoitokustannuksiin, joka summa siis on huo-
20857: mioonotettava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Ra-
20858: haston tulojen ylijäämä 1,B73,500 markkaa on niin muodoin
20859: varattava rahaston tarkoituksiin vastedes käytettäväksi.
20860:       Mitä vihdoin tulee sotilashuonerabastoon, niin ovat
20861: rahaston menot vuonna 1910 lasketut 674,100 markan mää-
20862: rään ja tulot ainoastaan 360,100 markkaan, joten näiden
20863: tulojen lisäksi rahastosta ensi vuonna suoritettavien me-
20864: nojen korvaamiseksi tarvitaan 314,000 markkaa. Tämä
20865: viimeksi mainittu summa voidaan kuitenkin ottaa rahas-
20866: ton pääomasäästöstä, jonka kuluvan vuoden päättyessä on
20867: laskettu nousevan 8,600,000 markkaan.
20868:       V aitiorahaston säästyneet varat lienevät kuluvan vuo~
20869: den päättyessä noin 86,900,000 markkaa, josta kuitenkin on
20870: vähennettävä velkoja noin 7,900,000 markkaa, joten pääoman
20871: suuruus lienee noin 79,000,000 markkaa. Rahaston va-
20872: roista on melkoinen osa kiinni varastoissa, tulorästeinä,
20873: pitkäaikaisina lainoina, jyvälainoina, muille valtion rahas-
20874: toille annettuina lainoina, ennakkomaksuina y. m. Rahas-
20875: ton obligatsionit, virastojen kassat ja rahaston vapaat varat
20876: nousevat puheena olevana ajankohtana yhteensä noin
20877: 41,500,000 markkaan. Tähän summaan sisältyy kuitenkin
20878: 24,000,000 markkaa obligatsioneja, joita suuremmassa mää-
20879: rässä ei käy tappiotta rahaksi muuttaminen.
20880:       Edellä esitetyn nojalla olisi siis kysymykseen tullei-
20881: den valtiomenojen suorittamiseen käytettävissä seuraavat
20882: varat:
20883: Valtiorahaston tuloja                  Srnk. 78,933,400: ~
20884: Sotilasrahaston                          ''     439,500:-
20885: Sotilashuonerahaston tuloja .                   360,100:-
20886:                       säästövaroja              314,000: -
20887:                                  ~--------------~----
20888:                                        Smk. 80,047,000:-
20889: 24       1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
20890: 
20891:       Kuten aikaisemmin on mainittu nousevat valtion-
20892: menot 87,673,800 markkaan, joten valtion vakinaiset tulot
20893: eivät riitä menojen suorittamiseen. Näin ollen tarvitaan
20894: 7,626,800 markan suuruinen lisäerä.
20895:       Tämän vajauksen täyttämiseksi on Valiokunnan mie-
20896: lestä ensi sijassa käytettävä suostuntarahastossa tämän
20897: vuoden päättyessä oleva säästö 4,300,000 markkaa, sekä
20898: sen lisäksi tulot suostuntaveroista. Mitä näiden suos-
20899: tuntaverojen suuruuteen tulee on Valiokunta mietinnös-
20900: sään n:o 3, arvioinut nettotulon ensi vuonna mallasjuoma-
20901: suostunnasta 2,000,000 markkaan. Tässä laskelmassa
20902: on kuitenkin tähän tuloerään lisättävä valvontakustan-
20903: nukset 75,000 markkaa, joten mallasjuomasuostunnan ko-
20904: konaistulo on 2,075,000 markkaa. Pelikortti- ja leima-
20905: suostunnoist,a kertyvät varat on Valiokunta mietinnöissään
20906: n:o 2 ja 5, arvioinut edellisestä 50,000 markaksi ja jäl-
20907: kimäisestä 3,000,000 markaksi. Sitä paitsi on laskuun
20908: otettava myöskin suostuntarahaston korkovarat ja seka-
20909: laiset tulot yhteensä 83,000 markkaa. Näin ollen olisi
20910: suostuntavaroja käytettävissä seuraavat määrät:
20911: 
20912: suostuntarahaston säästö . . . . . Smk. 4,300,000:
20913: kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta      2,075,000:
20914:               pelikorttisuostunnasta         50,000:
20915:               leimasuostunnasta           3,000,000:
20916: korkoja.                                     80,000:
20917: sekalaisia tuloja                             3,000:
20918:                                      Smk. 9,508,000:
20919: 
20920:       Kun laskettu vajaus tekee 7,626,800 markkaa, niin
20921: riittävät yllämainitut suostuntavarat sen täyttämiseen, jota
20922: paitsi vuoteen 1911 siirtyisi ylijäämää 1,881,200 markkaa.
20923:       Valiokunta on edellyttänyt, laatiessaan ylempänä
20924: olevan laskelman, että Hallitus vakinaisten valtiovarain
20925: käyttämiseen nähden noudattaa edellä olevaa sen omien
20926: ilmoitusten mukaisesti valmistettua suunnittelua. Huo-
20927: mioonottaen sitä paitsi että lasketut menot lienevät pi-
20928:                   Menoanion järjestely.                 25
20929: kemmin runsaasti kuin niukasti arvioidut eivätkä siis osot-
20930: tautune todellisia pienemmiksi, jota vastoin tulojen voita-
20931: nee otaksua todellisuudessa nousevan laskettuja jossakin
20932: määrin suuremmiksi, on Valiokunta tullut siihen käsityk-
20933: seen, ettei ylempänä mainittua 7,626,800 markan suuruista
20934: määrää suostuntavaroja todennäköisesti tarvittane koko-
20935: naisuudessaan käyttää.
20936:       Tähän katsoen ja kun perustuslain tarkoitus on, että
20937: suostuntoja ainoastaan sikäli on osotettava kuin vakinai-
20938: set valtiovarat eivät tarpeisiin riitä, odottaa Valiokunta,
20939: että jos valtiorahaston tulojen ja menojen suhde osottan-
20940: tuu edullisemmaksi kuin mitä edelläolevissa laskelmissa
20941: on edellytetty, snostnntavaroja käytetään vastaavassa mää-
20942: rässä vähemmän.
20943: 26          1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 12.
20944: 
20945:     Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulisivat siis
20946: kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
20947: vuonna 1910 olemaan seuraavat:
20948: 
20949: 
20950:                           Valtiotulot
20951:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
20952:                                                         Srnk.
20953: Tuloja kruunun maatiloista (Vaitiorahasto)        1,005,000:
20954:                                (Sotilasr.)          450,000:-
20955:                  kalastuksista (Valtior.) .          78,000:-
20956:                  metsistä (Valtior.)              9,000,000: --·
20957:                           (Sotilasr.)               100,000:-
20958:                  kanavista (Valtior.)               900,000:-
20959: Korkoja (Valtior.) . .                            1,000,000: -
20960:         (Suostuntar.)                                80,000:-
20961:         (Sotilasr.)                                  80,000:-
20962:         (Sotilashuoner.)                            360,000:-
20963:                        13,053,000:
20964: 
20965: 
20966:                        Välittömiä veroja.
20967: 
20968: Maaveroja (Valtior.) . . .                        1,984,000: -
20969:           (Sotilasr.) . .                         1,553,000: -
20970: Elinkeinoveroja (Valtior.) .                        520,000:-
20971: Henkiveroja (V altior.)                           2,220,000: -
20972:                         6,277,000: -
20973: 
20974: 
20975:                         Välillisiä verqja.
20976: 
20977: Tullitulot (Valtior.)                           48,500,000: -
20978: Aksiiseja (Suostuntar.) . . . .                  2,125,000: -
20979:           (Valtior.) . . . . .                      20,000:-
20980:                        50,645,000:
20981:                     Menoarvion Järjestely.                    27
20982:                      Sekaluontoisia veroja.
20983: Leimasuostunta (Suostuntar.)                      3,000,000: -
20984: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.) .                    75,000:-
20985: Senttonaalia (Sotilasr.) .                          155,000:-
20986: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)         475,000:-
20987:                            »        (Sotilasr.)      65,000:-
20988: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.)              140,000: --
20989:                          3,910,000: -
20990: 
20991: 
20992:        Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
20993:                       (Vaitiorahasto ).
20994:                                                      Smk.
20995: Postimaksuja         . . . . . . .                7,000,000: -
20996: Majakkamaksuja . . . . . . . .                    1,230,000: -
20997: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa.            760,000:-
20998: Oppilasmaksuja koululaitoksissa                     420,000:-
20999: Sekalaisia vähempiä maksuja .                         2,000:-
21000:                        9,412,000:
21001: 
21002: 
21003:                        Sekalaisia tuloja.
21004: 
21005: Kruununsakkorahoja (Valtior.) . . .                300,000: ~-
21006: Perinnöksiostomaksuja (Valtior.) . .                10,000:
21007: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-
21008:       maksua (V altior.) . . . . . . . .           310,000:
21009: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
21010:       kustannuksista (Valtior.) . . .              646,000:
21011: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) . . . .          80,000:
21012: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)       400,000:-
21013: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
21014:      laitoksissa (Valtior.) . . . . . . .          750,000:-
21015: Apumaksua kunnilta (Valtior.) . . . . .            590,400:-
21016: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
21017:       tior.). . . . . . . . . . . . .              225,000:-
21018: 28       1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21019: 
21020: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja            Smk.
21021:      (Suostuntar.) . . . . . . . . . .             3,000:
21022: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
21023:      tilasr.) . . . . . . . . . . . .             10,000:-
21024: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
21025:      tilashuoner.) . . . . . .                       100:-
21026:                        3,324,500: -
21027: 
21028: 
21029:                   1limääräistä valtiotuloa.
21030: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
21031:     hinnasta . . . . . . . .                     100,000:-
21032:                      100,000: -
21033: 
21034:                      Summa valtiotuloja:
21035:                        86,721,500: -
21036: 
21037: 
21038: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
21039:       Suostuntarahastosta . . .         4,300,000:
21040:       Sotilashuonerahastosta . . . . . .  314,000:
21041: Siirtoa: Lainausrahastosta Valtiorahastoon 88,000:
21042:          Kulkulaitosrahastosta     >      105,000: --
21043:                         --------------------~~----
21044:                            Summa Smk. 91,528,500: -
21045: 
21046: 
21047: 
21048:                         Valtiomenot
21049:                       Vakinaiset menot.
21050: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
21051:      välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuu.s.
21052: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat            350,000:-
21053: Rakennusten ja laitosten kunnossapito.            26,000: -
21054:                          376,000: -
21055:                    Menoarvion järjestely.                 29
21056: 
21057:                    Valtiopäivälr:ustannuksia.
21058:                                                    Smk.
21059: Yleiset kustannukset                             628,000:-
21060: Eduskuntahuoneistot                               72,000: ---
21061:                          700,000:-
21062: 
21063:                        Hallituslaitokset.
21064: 
21065: Kenraalikuvernöörinvirka .                        253,000:-
21066: Keisarillinen Senaatti .                        1,690,000:
21067: V aitiosihteerin virasto . .                      378,000:
21068: Kenraalikuvernöörinkanslia                        308,000:
21069:                          2,629,000:
21070: 
21071: 
21072:     Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
21073:                      hallinnonhaarat.
21074: 
21075: Hovioikeudet . .                                1,017,000: -
21076: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet                 485,000:-
21077: Viipurin läänin maanjako-oikeus                    16,000:-
21078: Lainvalmistelukunta . . . .                        56,000:-
21079: Vankeinhoitohallitus . . . .                       56,000:-
21080: Kuritushuoneet ja työvankilat .                 1,535,000: -
21081: Läänin- ja kihlakunnanvankilat                  1,137,000: -
21082: Alaikäisten kasvatuslaitokset                     390,000:-
21083: Muita vankeinhoidon menoja .                      248,000:-
21084: Erinäisiä määrärahoja . . . .                     178,000:-
21085:                        5,118,000:
21086: 
21087: 
21088: 
21089:      Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat haUinnonhaarat.
21090: 
21091: Lääninhallitukset . .                           1,247,000:
21092: Kihlakuntain hallinto                           2,548,000:
21093: Muit& läänien hallinnon menoja                    102,000:-
21094: 30        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21095: 
21096:                                                    Smk.
21097: Kaupunkien poliisilaitokset                     2,948,000:
21098: Lääkintöhallitus . . . .                          160,000:
21099: Lääkärinhoito maalla . .                          600,000:
21100: Helsingin yleinen sairashuone                     935,0lJO:
21101: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairas-
21102:       huoneet . . . . . .                       1,146,000:
21103: Mielenvikaisten hoitolaitokset                  1,100,000:
21104: Lapsenpäästölaitokset . . .                       100,000:
21105: Rokotus . . . . . . . .                            94,000:
21106: Tarttuvien tautien ehkäiseminen                   289,000:-
21107: Muita lääkintölaitoksen menoja                    500,000: --
21108: Yleisten rakennusten ylihallitus                  130,000: -
21109: Lääninrakennuskonttori                             47,000: --
21110: Muita rakennusvirkakunnan menoja .                 39,000:
21111: Tilastollinen päätoimisto                          56,000: -
21112: Painoasiain ylihallitus . . .                      43,000:-
21113: V aivaishoidon tarkastus . .                       51,000: -
21114: Vaivaishoidon ylläpitämiseksi                     119,000: --
21115: Suomen passitoimisto Pietarissa                   122,000: -
21116: Erinäisiä määrärahoja . . . .                     158,000:-
21117:                        12,534,000:
21118: 
21119:   Valtiovaraintoimituskttntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21120: V aitiokonttori . . .                             134,000:-
21121: Tullihallitus                                     246,000:-
21122: Tullikamarit ja tullitoimistot                  1,475,000: -
21123: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret            385,000:-
21124: Muita tullilaitoksen menoja .                     888,000:-
21125: Rahapaja . . .                                     52,000:
21126: Kruununjyvästöt .                                  61,000:
21127: Leimakonttori .                                   142,000:
21128: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
21129:       tarkastus . .                                21,000: --
21130: Erinäisiä määrärahoja . . . .                      47,000;-
21131:                         3,451,000:
21132:                    Menoarvion järjestely.                    31
21133: 
21134:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21135:                                                      Smk.
21136: Yleinen revisionioikeus                            35,000:
21137: Revisionikonttori . .                              77,800:-
21138: Metsähallitus                                     180,000:-
21139: Hoitoalueiden hallinto                            972,000:-
21140: Metsänvartijakoulut .                             131,000: -
21141: Muita metsänhoitolaitoksen menoja               2,607,000: -
21142: Virkatalojen hoito      . . . . .                 176,000:
21143: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                   236,000:-
21144:                        4,414,800: -
21145: 
21146:                         SotilasmenoJa.
21147: Ylisotaoikeus .                                    19,000:-
21148: Erinäisiä määrärahoja . . . . . .                 140,000:
21149: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
21150:      sotaväestä       . . . . .                   100,000:
21151:                        259,000:-
21152: 
21153:           Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
21154:                         hallinnonhaarat.
21155: Tuomiokapitulit . . . .                            197,000:-
21156: Luterilainen papisto .                             190,000:-
21157: Kirkkojen ylläpitoa varten                          51,000:-
21158: Muita kirkollisia yhdyskuntia                      133,000:-
21159: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto             1,800,000:-
21160: Koulutoimen ylihallitus                            250,000: ·-
21161: Normaalilyseot . . . . .                           408,000:-
21162: Klassilliset lyseot . . . .                      1,200,000: -
21163: Realilyseot ja realikoulut.                        890,000:-
21164: Alkeiskoulut . . . . .                             320,000:-
21165: Tyttökoulut . . . . . .                            960,000:-
21166: V aitioapua yksityisille kouluille               1,700,000: -
21167: Muita alkeisoppilaitosten menoja                   155,000:-
21168: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
21169:      naarit . . . . . . . . . . . .                842,000:-
21170: 32        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21171: 
21172:                                                    Smk.
21173: Kansakoulujen piiritarkastajat . . .             201,000:-
21174: Kansakoulujen valtioavustus                    5,840,000: -
21175: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja           1,922,000: -
21176: Kuuromykkäin opetuslaitokset .                   485,000:-
21177: Sokeain opetuslaitokset                          127,000:-
21178: Tylsämielisten opetuslaitokset .                  77,000:-
21179: Muita menoja aistiviallisopetuksesta .             9,000:--
21180: Määräraha yhteiskunnallista valistustyötä
21181:     varten . . . . . . . .                       735,000:-
21182: Muinaistieteellinen toimikunta . .               140,000:-
21183: Meteorologinen keskuslaitos . . .                 70,000:-
21184: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi               570,000:-
21185: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                  241,000:-
21186:                        19,513,000: -
21187: 
21188: 
21189:   Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21190: Maanmittauksen ylihallitus                       125,000:-
21191: V akauslaitos      . . . .                        12,000:-
21192: Läänien maanmittarikunta                         417,000:-
21193: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja             33,000:-
21194: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia        1,330,000: -
21195: Maanviljelyshallitus . . . . . . . .             111,000: --
21196: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat   1,915,000: -
21197: Maanviljelystaloudellinen koelaitos . . .         45,000:-
21198: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-
21199:     ratoriot . . . . . . . . . . .                47,000:-
21200: Maanviljelysinsinöörit, ja agronoomit .          225,000:--
21201: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit          60,000:-
21202: Hevoshoito . . .                                 175,000:-
21203: Eläinlääkintölaitos . .                          467,000:-
21204: Kalastus . . . . . .                             287,000: --
21205: MaataloudtJlliset seurat.                      1,324,000: -
21206: Erinäisiä määrärahoja                            560,000;-
21207:                        7,133,000; -
21208:                   Menoarvion järjestely.                     33
21209:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21210:                                                     Smk.
21211: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus . .           145,000:-
21212:  >    »         »        insinöörikunta.          272,000:-
21213: Muita tie- ja vesirakennusten menoja              975,000:-
21214: Kanavat . .                                       916,000:-
21215: Postihallitus         •                           242,CXX):-
21216: Postikonttorit                                  1,626,000: -
21217: Rautatiepostitoimistot                            577,0(():-
21218: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase-
21219:     mat ja -pysäkit. . . .                        820,000:--
21220: Muita postilaitoksen menoja                     3,051,000: -
21221: Postisäästöpankin hallitus                          6,0JO: --
21222: Erinäisiä määrärahoja                             545,000:-
21223:                         9,175,000: --
21224: 
21225:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
21226:                      hallinnonhaarat.
21227: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus.         199,000:-
21228: Luotsauspiirit . . . . . . . . . .               579,000: --
21229: Majakkalaitokset . . . . . . . . .               491,000:-
21230: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja         999,000:-
21231: Merenmittauskustannuksia                         174,000:-
21232: Teollisuushallitus . . .                         142,000:-
21233: Ammattientarkastajat .                            69,000: -
21234: Teknillinen korkeakoulu                          443,000:-
21235: Teollisuuskoulut                                 333,000:-
21236: Käsityökoulut                                    200,000:-
21237: Kauppakoulut .                                   420,000:-
21238: Merikoulut . .                                   179,000:-
21239: Merenkuluntarkastaja                              14,000:-
21240: Geologinen toimisto                               68,000:-
21241: Vakuutuksentarkastaja.                             8,000:-
21242: Suomen kauppa-asiamiehet                          16,000:-
21243: Mallasjuomain valmistuksen tarkastus              75,000:-
21244: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                  610,000:-
21245:                        5,019,000: --
21246:                                                          3
21247: 34        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21248: 
21249:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21250:                                                      Smk.
21251: Suomen Valtioarkisto . .                            57,000: --"-
21252: Suomen viralliset sanomalehdet .                    91,000:-
21253: Keisarillisen Senaatin kirjapaino .                300,000: --
21254: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                      6,()()):-
21255:                         454,000:-
21256: 
21257:                  Sekalaisia yleisiä menqja.
21258: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
21259:     varat. . . . .                                 244,000:-
21260: Matkakustannuksia .                                 55,000:-
21261: Korjauskustannuksia                              1,000,000: -
21262: U udisrakennuksia . .                            1,500,000: -
21263: Komiteakustannuksia                                350,000: --
21264: Erinäisiä määrärahoja                            1,321,()()): -
21265:                        4,470,000:
21266: 
21267:                Eläkkeitä ja yleisiä apurahqja.
21268: Sivilivirkakunta                                 2,850,000: -
21269: Tullivirkakunta                                    122,000: -
21270: Postilaitos        . . . . . . . . .                22,000:-
21271: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta)          674,000: -
21272: Samoin (Valtiorahastosta) . . . . . .              450,000:-
21273: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä.            181,000: -
21274: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja                   22,000:-
21275: Erinäisiä määrärahoja . . .                        457,000:
21276: S~moin kansakoululaitoksessa .                     177,000: -
21277:                         4,955,000:
21278: 
21279: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suo-
21280:     rittamiseen                                   500,000:-
21281: 
21282:                           Summa:
21283:                        80,700,800: -
21284:                    Menoarvion järjestely.                     35
21285: 
21286:                            Siirto:ja.
21287:                                                       Smk.
21288: Kulkulaitosrahastoon                             1,000,000:
21289: Tilattoman väestön lainarahastoon                  300,000:
21290: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
21291:       henkilöiden hoitoa varten.                    70,000:
21292: Turvattomain lasten hoitorahastoon                  31,000:
21293:                        1,401,000: -
21294: 
21295:                Summa vakinaisia valtiomenoja.
21296:                        82,101,800: -
21297: 
21298: 
21299:                      Ylimääräiset menot.
21300:      Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21301: Lisärakennusta varten Turun kuritushuo-
21302:      neeseen                                      140,000: -
21303: Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-,
21304:      laajentamis- ja täydentämistöiden kus-
21305:      tantamiseksi.                                100,000:
21306:                          240,000:-
21307: 
21308: 
21309:      Si'viilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21310: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennus-
21311:      töihin .                                     350,000:
21312: Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitok-
21313:      sen rakentamiseksi . . .                     103,000: -
21314: Yleisen sairaalan rakentamiseksi Tampe-
21315:      reen kaupunkiin . . . .                      300,000:-
21316: Etelä Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua
21317:      keuhkotautisten kansanparantolaa var-
21318:      ten . . .          . . · · · ·               300,000:
21319: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mieli-
21320:      vikaisten keskuslaitosta varten . .          700,000: -
21321: 36          1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21322: 
21323:                                                      Smk.
21324: Helsingin yleisen sairaalan rakentamiseksi         500,000:
21325: Turun kaupungissa sijaitsevan entisen aka-
21326:      temiatalon perustuksen korjaamiseen           200,COO:
21327: Yleisen väenlaskun toimeenpanemista var-
21328:      ten . .                                       100,000:
21329:                        2,553,000: -
21330: 
21331: 
21332:      Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21333: Kuuden konevoimalla varustetun vartiopur-
21334:     ren hankkimiseksi                              150,000: -
21335:                       150,000:-
21336: 
21337: 
21338:        Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21339: Metsämaiden ostoa varten valtiolle                 300,000:
21340:                       300,000:-
21341: 
21342: 
21343:  Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21344: Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston fysi-
21345:      kaalista laitosta varten . .                  375,000: -
21346: Uudisrakennusta varten Sortavalan tyttö-
21347:      koululle .                                     60,000:
21348: Uudisrakennusta varten Joensuun tyttö-
21349:      koululle .                                     51,000:
21350: Kansallismuseon rakennusta varten myön-
21351:      netyn määrärahan lisäykseksi ja mu-
21352:      seon sisustamiseksi .                         320,000:
21353: Yliopiston kemiallisen laitoksen rakennuk-
21354:      sen laajentamiseksi . .                       225,000:
21355: Luentosaleja sisältävän uudisrakennuksen
21356:      rakentamista varten Yliopistoon               300,000:
21357:                         1,331,000: -
21358:                   Menoarvion järjestely.                    37
21359: 
21360:   Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21361:                                                     Smk.
21362: Vuonna 1910 toimitettavaa kymmenvuotis-
21363:     ta maanviljelystilastollista tutkimusta
21364:     varten . . . . . . . . .                        67,000:-
21365:                         67,000: -
21366: 
21367: 
21368:   Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
21369: Vesijärven kanavan uudestaan rakentamis-
21370:      ta varten. . . . . . . . . . .                171,000: -
21371: Apuraha Porvoon kaupungille sanotun kau-
21372:      pungin ja sen ulkosataman välisen
21373:      kulkuväylän perkaamista varten . .             60,000:-
21374: Maantien rakentamiseen Rovaniemen pitä-
21375:      jän kirkon läheltä Autinniemen tilo-
21376:      jen luo sekä Sodankylän-Inarin
21377:      maantierakennukseen, yhteensä                 200,000:-
21378: Saimaan kanavan laajentamiseen ja oikai-
21379:      semiseen . . . . . . . . . . .                300,000:-
21380: Kaavijärven-Rikkaveden-Juojärven-Su-
21381:      vasveden vesistön kanavoimiseen .             200,000: -
21382:                        931,000: -
21383: 
21384:               Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
21385:                        5,572,000: -
21386: 
21387:                    Summa menoja Smk. 87,673,800: -
21388: 
21389: 
21390:                      Laskettu ylijäämä:
21391: Sotilasrahastossa .                               1,973,500: -
21392: Suostuntarahastossa . . .                         1,881,200: -
21393:                             Summa Smk.           91,528,500: -
21394: 38        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21395: 
21396:       Viitaten erityisesti siihen mitä tämän mietinnön siv.
21397: 24-25 on esitetty ja nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n
21398: 2 momentin määräyksiin saa Valiokunta ehdottaa, että
21399: Eduskunta hyväksyisi edellä olevan laskelman valtion tu-
21400: loista ja menoista vuodeksi 1910 ja päättäisi,
21401: 
21402:                  että vuodeksi 1910 Eduskunnan erikseen
21403:           päättämiin menoihin: valtiopäiväkustannusten suo-
21404:           rittamiseen, kansakoztlulaitoksen kustannuksiin y.
21405:           m. sivistystarkoituksiin sekä H. F. Antell'in testa-
21406:           menttaamien kokoelmain hoitoon osotetaan 7,6.26,800
21407:           markkaan saakka käytettäväksi: suostuntarahas-
21408:           tossa vuoden 1909 päättyessä oleva säästö sekä
21409:           leimasuostunnasta, mallasjuomasuostumnasta ja peli-
21410:           korttisuostunnasta vuodelta 1910 kertyvät tulot,
21411:           sittenkun niistä on suoritettu saman vuoden veron-
21412:           kanto- ja valvontakustannukset sanotuista suostun-
21413:           noista.
21414: 
21415: 
21416:        Kun Valiokunta tämän mietinnön siv. 14 on ottanut
21417: huomioon edustajain Edvard Gyllingin ja 0. W. Kuusisen
21418: tekemän anomusehdotuksen n:o 180, yleisen väenlaskun
21419: toimittamisesta sekä siv. 16 edustajain Kalle Hämäläisen
21420: y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen n:o 198 määrärahan
21421: myöntämisestä Juojärven vesistön kanavaimiseksi ynnä
21422: edustajain Juho Snellmanuin y. m. anomusehdotuksen
21423: n:o 199 määrärahan myöntämisestä Kaavinjärven-Rikka-
21424: veden-Juojärven-Suvasveden vesistöjen kanavatöiden
21425: alottamista varten, jotka anomusehdotukset Eduskunta on
21426: Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt, Valiokunta kunnioit-
21427: taen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
21428: 
21429:                että puheenalaiset anomusehdotukset eivät
21430:           anna aihetta enempään toimenpiteeseen.
21431:                  Menoarvion järjestely.                39
21432: 
21433:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
21434: Vuolijoki, jäsenet Rapola, Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
21435: Hirvikanta, Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanervo,
21436: Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius, Partanen, Saaristo,
21437: Sainio, Stenbäck ja Tanner sekä osittain varajäsenet Repo,
21438: Törmä ja Åkesson.
21439: 
21440: 
21441:      Helsingissä 12 p:nä Marrask. 1909.
21442: 40        1909. II Vp.- V. ,M. -       Esit. N:o 12.
21443: 
21444: 
21445: 
21446: 
21447:                       Vastalauseita.
21448:                                I.
21449: 
21450:        Valiokunta on vähentänyt kaupunkien poliisilaitosten
21451: ylimääräistä määrärahaa 500,000 markkaa sillä perusteella
21452: että olot maassamme nyttemmin ovat siinä määrin rauhoit-
21453: tuneet, että sanottua määrärahaa haitatta voidaan vähi-
21454: tellen alentaa. Asian käsittely valiokunnassa on mieles-
21455: täni ollut siksi lyhyt ja hatara, että se ei ole antanut
21456: tarpeellista, asiallista pohjaa niin jyrkille muutoksille, kuin
21457: mitä valiokunnan ehdotus tietää. - Vielä vähemmin se
21458: on osottanut, millä tavalla nämät muutokset voitaisiin hai-
21459: tatta panna toimeen v. 1910 kuluessa. Toiselta puolen on
21460: Uudenmaan läänin kuvernööri Senaatille 16 p. heinäk. 1909
21461: antamassaan lausunnossa asiasta katsonut suuremman po-
21462: liisivoiman ylläpitämistä edelleen eittämättömän tarpeelli-
21463: seksi sekä samalla ehdottanut, että kaikki Helsingin kau-
21464: pungin poliisilaitokseen kuuluvat ylimääräiset virkailijat
21465: saisivat vielä tammikuun 1:stä päivästä v. 1910 olla yhä
21466: edelleen toimissaan. Koska en myöskään ole vakuutettu
21467: siitä, että se otaksuminen, jonka Valiokunta on hyväksy-
21468: nyt päätöksensä perusteeksi, on paikkansa pitävä, en ole
21469: voinut yhtyä Valiokunnan mielipiteesen, vaan pyydän
21470: kunnioittaen ehdottaa,
21471:                 että Eduskunta arvioisi kustannukset kau-
21472:            punkien poliisilaitoksista arm. esityksessä laskettuun
21473:            määrään.
21474: 
21475:      Helsingissä marrask. 12 p. 1909.
21476: 
21477:                                         A. Osw. Kairamo.
21478:                        Vastalause II.                     41
21479: 
21480: 
21481: 
21482: 
21483:                              II.
21484: 
21485:       V altiovaraill.valiokunnan mietintöön n:o 10 liitetyssä
21486: vastalauseessamille olemme esittäneet seikkaperäisesti pe-
21487: rusteltuna mielipiteenämme, että poliisitarkotuksiin käy-
21488: tettäviä menoja olisi tuntuvasti vähennettävä. Tämä mieli-
21489: piteemme ei silloin saavuttanut kannatusta Valiokunnan
21490: enemmistön taholta.
21491:       Ajatus poliisimenojen vähentämisen välttämättömyy-
21492: destä on jälkeenpäin kuitenkin saanut voiton V aliokun-
21493: nassa. Kuten esilläolevasta mietinnöstä näkyy, ehdottaa
21494: Valiokunta nimittäin kaupunkien poliisilaitoksen ylläpitä-
21495: miseksi myönnetyn ylimääräisen määrärahan alentamista
21496: 500,000 markalla.
21497:       Vaikka mielihyvällä paneromekin merkille sen ilmeisen
21498: mielipiteiden raitistumisen, jota tämä Valiokunnan joiden-
21499: kuiden porvarillisten jäsenten kannanmuutos tässä asiassa
21500: tietää, emme kuitenkaan voi pitää ehdotettua vähennystä
21501: riittävänä. Poliisimenojen alentamisen pitää mielestämme
21502: tapahtua paljon ripeämmässä tahdissa, ja kohtuullisena
21503: vähennyksenä ensi vuotta varten pidämme koko ylimääräi-
21504: sen määrärahan lakkauttamista. Sen tapahtuessa vähe-
21505: nisi kaupunkien poliisilaitosten ylläpitoon myönnettävä
21506: määräraha 1,100,000 markalla Valiokunnan ehdottamasta
21507: määrästä, tehden vifllä tämänkin vähennyksen jälkeen yh-
21508: teensä 1,848,000 markkaa.
21509: 42        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21510: 
21511:     Ylläolevan ja aikasemmin esittämiemme perusteiden
21512: nojalla ehdotamme,
21513: 
21514:                 että kaupunkien poliisilaitosten ylläpitämiseksi
21515:           vuonna 1910 myönnettävä määräraha vähennettäi-
21516:           siin 1,848,0UO markaksi.
21517: 
21518: 
21519: 
21520:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1909.
21521: 
21522: 
21523:      1. Hörhammer.                          Mimmi Kanervo.
21524:      F. E. Kellosalmi.                      Juho Kirves.
21525:      A. J. Partanen.                        J. H. Saaristo.
21526:      J. W. Sainio.                          Väinö Tanner.
21527:                          Wäinö Wuolijoki.
21528:                       Vastalause III.                    43
21529: 
21530: 
21531: 
21532: 
21533:                              III.
21534: 
21535:       Ollen toista mieltä kuin Valiokunnan enemmistö me-
21536: noarviojärjestelyn menettelytavasta vuodelle 1910 saa
21537: allekirjoittanut täten esittää eriävän mielipiteensä.
21538:       Valtiorahaston tila kuluvan vuoden päättyessä ei
21539: ole vielä tarkoin määrättävissä. Mutta Valtiokonttorin
21540: ilmoittaman laskelman mukaan voidaan rahaston pääoma
21541: mainittuna aikana arvioida 79,o miljoonaksi markaksi ja
21542: varat kaikkiaan 86,9 miljoonaksi, josta määrästä 11 mil-
21543: joonaa on pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa, 3 miljoo-
21544: naa kassassa, 3,5 miljoonaa ulkomaisilla asiamiehillä ja
21545: noin 24 miljoonaa obligatsioneissa, joista 4 miljoonan vai-
21546: heilla on kotimaisia. Näistä varoista voidaan tulo- ja meno-
21547: arvion järjestelyyn käytettävissä oleviksi katsoa 3-5 mil-
21548: joonaa pano- ja ottotilillä olevasta määrästä, noin 2 mil-
21549: joonaa ulkomaisten asiamiesten hallussa olevista varoista
21550: sekä osa ulkomaisista obligatsioneista, koska niiden
21551: käyttäminen tulo- ja menoarvion järjestelyssä soveliaa-
21552: seen määrään ei tekisi tarpeelliseksi mainittavaa tappiota
21553: tuottavaa äkillistä rahaksimuuttoa, vaan voitaisiin toimit-
21554: taa vuoden mittaan tarpeen mukaan vähitellen myymällä
21555: niitä. Vaikkakin otetaan huomioon että valtiotaloudessa
21556: pitää olla verraten runsaasti varoja heti käytettävissä, ei
21557: niinmuodoin valtiorahaston varojen käyttäminen 1910
21558: vuoden tulo- ja menoarvion järjestelyyn kohtaisi sanotta-
21559: via vaikeuksia, jota paitsi voitaisiin tehdä siirtoja kulku-
21560: laitosrahastoon. Suostuntoja siis ei tarvittaisi kysymyk-
21561: sessä olevaa tulo- ja menoarviota järjestettäessä.
21562:      Mutta paitsi tätä raha-asiallista syytä suostuntojakoske-
21563: vain esitysten epäämiseen on nykyhetkellä lisäksi olemassa
21564: pakottavia valtiollisia syitä. Viime aikoina maamme asiain
21565: 44        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 12.
21566: 
21567: käsittelyssä ja ratkaisussa ilmaantunut voimassa olevan
21568: lain syrjäyttäminen, jonka johdosta Eduskunta on viimeksi
21569: alamaisessa adressissaan kesäkuun 29 päivältä 1909 teh-
21570: nyt vakavia huomautuksia, on edelleen hallituksen yleisen
21571: sunnnan tunnusmerkkinä. Erinäiset adressin antamisen
21572: jälkeisenä aikana esiintyneet tapaukset ovat osottaneet
21573: tämän suunnan vain kehittyneen maamme valtiosääntöön
21574: ja Suomen kansan hyötyyn ja parhaaseen yhä soveltu-
21575: mattomammassa hengessä. Maamme hallituksen hiljattain
21576: tapahtunut kokoonpano ja tämän hallituksen jo osottama
21577: aulius lainvastaisten määräysten täytäntöönpanoon todis-
21578: tavat, ettei nykyään ole olemassa mitään varmuutta siitä,
21579: että maamme asioita hoidetaan ja sen varoja käytetään
21580: asiantuntemuksella ja voimassa olevan lain mukaan. Mel-
21581: koisten suostuntavaramääräin uskominen tämänlisäksinäissä
21582: oloissa hallituksen hoitoon ei näytä hyvin soveltuvan Edus-
21583: kunnan verosuostuntaoikeuden oikeaan käyttämiseen.
21584:       Tässä esitettyjen syiden nojalla rohkenen ehdottaa,
21585: että Eduskunta päättäisi
21586:                   evätä esitykset suostuntain suorittamisesta
21587:            vuonna 1910 sekii
21588:                   ilmoittaa Keisarilliselle MaJesteetille, että
21589:            Eduskunnan arvion mukaan valtiovaraston vaki-
21590:            naiset tulot riittävät kaikkiin ensintulevan vuoden
21591:            valtiotarpeisiin, niihin luettuina Eduskunnan erit-
21592:            täin päättämät määrärahat.
21593: 
21594:      Helsinki 12 p:nä Marraskuuta 1909.
21595: 
21596:                                              Arvid Neovius.
21597:      Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyy.
21598: 
21599:                                                  A. J. Bäck.
21600: 
21601: 
21602:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
21603:     SUOMEN EDUSKUNNAN
21604:  VALTIOVARAINVALIOKUNTA
21605: 
21606: 
21607:            HELSINGISSÄ
21608: 
21609:        Marraskuun 16 p:nä 1909
21610: 
21611:                N:o 40.
21612: 
21613: 
21614: 
21615:                   Suomen Eduskunnalle.
21616: 
21617:       Sittenkun Eduskunta on päättänyt:
21618:       täysi-istunnossa kuluvan marraskuun 15 palVana,
21619: käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 12
21620: armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen hankki-
21621: mista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiontulot eivät
21622: riitä, hyväksyä mainitun mietinnön muutoin paitsi että
21623: mietinnön sivulla 33 oleva erä Teollisuuskoulut 333,000
21624: markkaa korotetaan 393,000 markaksi, ja että tämän mie-
21625: tinnön hyväksyminen on oleva ehdollinen sikäli kuin Edus-
21626: kunnassa vielä päättämättä olevat asiat voivat vaatia sii-
21627: hen tehtäväksi muutoksia; sekä
21628:       täysi-istunnossa tänä päivänä, käsitellessään loppuun
21629: työväenasiainvaliokunnan mietinnön n:o 4 anomusehdotuk-
21630: sesta, joka koskee valtion kannatusavun myöntämistä niille
21631: työväenammattijärjestöille, jotka tämän syksyn ja ensi
21632: talven ajalla järjestävät työttömäin avustamista, että 1910
21633: vuoden valtion kulunkiarvioehdotukseen on otettava 200,000
21634: markan määrärah& Hallituksen kuntien välityksellä käy-
21635: tettäväksi, harkinnan mukaan, toimenpiteisiin työttömyy-
21636: den vähentämiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan hädän
21637: lieventämiseksi,
21638:        on Valtiovarainvaliokunnan edellämainitussa mietin-
21639: nössä oleva laskelma valtiomenoista vuonna 1910 muutet-
21640: tava siten, että Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvien
21641:  hallinnonhaarain vakinaisiin menoihin otetaan määräraha
21642: työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi, 200,000
21643:   2
21644: 
21645: markkaa, joten puheenalaisten hallinnonhaarain vakinais-
21646: ten ~menojen summa nousee 3)651,000 markkaan, ja että
21647: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvien hallin-
21648: nonhaarain vakinaisten menojen summa merkitään 5,079,000
21649: markaksi. Siten nousevat vakinaiset valtiomenot vuonna
21650: 1910 yhteensä 82,361,800 markkaan ja valtiomenot kaikki-
21651: aan 87,933,800 markkaan ynnä se lisäerä, mikä valtion
21652: vakinaisten tulojen lisäksi tarvitaan valtiomenojen suo-
21653: rittamiseen, 7,886,800 markkaan.
21654:       Sen johdosta, mitä edellä on sanottu, Valtiovarain-
21655: valiokunta kunnioittaen ehdottaaEduskunnan päätettäväksi,
21656: 
21657:                   että vuodeksi 1910 Eduskunnan erikseen
21658:             päättämiin menoihin: valtiopäiväkustannusten suo-
21659:             rittamiseen, kansakoululaitoksen kustannuksiin y.
21660:             m. sivistystarkoituksiin sekä H. F. Antellin testa-
21661:             menttaamien kokoelmain hoitoon osotetaan 7,886,800
21662:           . markkaan~saakka käytettät·äksi: suostun tarahastossa
21663:             vuoden 1909 päättyessä o!eva säästö sekä leima-
21664:             suostunnasta, mallasjuomasuostunnasta .fa pelikortti-
21665:             suostunnasta vuodelta 1910 kertyvät tztlot, sitten-
21666:             kun niistä on suoritettu saman vuoden veronkanto-
21667:             ja valvontakustannukset sanotuista suostunnoista.
21668: 
21669: 
21670:           Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
21671: 
21672:                          Wäinö Wuolijoki.
21673: 
21674: 
21675: 
21676: 
21677:                                               Samuli Sario.
21678: 
21679: 
21680: 
21681: 
21682:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
21683:        1909. II Vp. -   Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
21684: 
21685: 
21686: 
21687: 
21688:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
21689:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen
21690:           hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
21691:           tulot eivät riitä.
21692: 
21693: 
21694: 
21695: 
21696:      Suurivaltaisin, lrmolUsin Keisari
21697:              ja Suuriruhtinas I
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 
21702:      V aitiopäiväjärjestyksen 26 §:n mukaan on varsinais-
21703: ten valtiopäiväin alussa Eduskunnalle annettava esitys
21704: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
21705: 2       1909. II Vp. - Ednsk. vast. -       Esitys N:o 12.
21706: 
21707: valtion tulot eivät riitä, ja on selvitykseksi siitä esityk-
21708: seen liitettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja
21709: tarpeista ensitulevaksi varainhoitovuodeksi. Kysymyksessä
21710: oleva esitys on siitä huolimatta jätetty Eduskunnalle vasta
21711: istuntokauden loppupuolella. Tämä viivytys, josta Eduskunta
21712: kirjelmässä viime kesäkuun 29 päivältä on Teidän Keisa-
21713: rilliselle Majesteetillenne alamaisesti huomauttanut, on hai-
21714: tallisesti vaikuttanut Eduskunnan tehtävien suorittamiseen.
21715: Lisäksi tulee, että kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota ei
21716: vieläkään ole vahvistettu.
21717:        Kun Eduskunnan on tullut osottaa, miten tässä yh-
21718: teydessä kysymykseen tulevien valtiomenojen suorittami-
21719: seen tarvittavat varat on hankittava, on Eduskunnan, Val-
21720: tiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan, ensiksi tullut arvioida
21721: valtion menot vuonna 1910 ja sitten ottaa harkittavakseen,
21722: missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden menojen
21723: suorittamiseen käytettävissä, sekä lopuksi osottaa tarpeelli-
21724: set lisävarat.
21725:        ~Menoja arvioidessaan on Eduskunta ottanut huomioon
21726: esityksen laskelmat, ja tiedonannot sekä määräraha-asioista
21727: erikseen tekemänsä päätökset kuin myöskin ne lisä-
21728: tiedot, joita on saatu asianomaisten virkakuntain ensi vuo-
21729: den menoarviota varten tekemistä ehdotuksista. Seuraa-
21730: vassa kosketeliaan yksityisiin menoeriin ainoastaan milloin
21731: on katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia armolliseen esi-
21732: tykseen.
21733: 
21734:                        Vakinaiset menot.
21735:        Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
21736: välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus. - Tämän
21737: pääluokan menojen loppusummaksi on armollisen esityk-
21738: sen mukaisesti merkitty 376,000 markkaa.
21739: 
21740:       Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunta on, asiaa erikseen
21741: käsitellessään, laskenut valtiopäiväkustannukset vuodelle
21742: 1910 kaikkiaan 700,000 markaksi.
21743:                  Tulo- ja menoarvion järjestely.               3
21744: 
21745:      Hallituslaitokset --- Tähän pääluokkaan kuuluvat me-,
21746: not ovat, samoin kuin ~rmollisessa esityksessä, otetut
21747: 2,629,000 markan määrään.
21748: 
21749:       Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
21750: nonhaarat - Kuritushuoneet ja työvankilat. Siihen nähden
21751: että Helsingin kuritushuoneeseen on valmistettu uusi lisä-
21752: rakennus, johon voidaan sijoittaa 140 vankia, ja kun
21753: ensi vuoden menosääntöön on ehdotettu otettavaksi 86,000
21754: markan lisämääräraha tämän uuden osaston ylläpitämiseksi,
21755: on tämän ryhmän menot korotettu 1,535,000 markaksi. -
21756: Läänin .fa kihlakunnan vankilat. Vankien lukumäärän kasva-
21757: minen ja siitä johtuvat lisäkustannukset ovat aiheuttaneet
21758: tähän hallinnonhaaraan kuuluvien menojen korottamisen
21759: 1,137,000 markkaan. -- Alaikäisten kasvatuslaitokset. Paitsi
21760: niitä lisäkustannuksia, jotka ovat aiheutuneet kasvatuslaitok-
21761: sien määrärahojen korottamisesta, on Eduskunta, tähän ryh-
21762: mään kuuluvia menoja laskiessaan, ottanut huomioon myös-
21763: kin ne 68,000 markkaan nousevat menot, jotka aiheutuvat
21764: Sippolan pitäjään vasta perustetusta kasvatuslaitoksesta
21765: alaikäisiä pahantekijöitä varten, joten tämän menoryhmän
21766: loppusummaksi on arvioitu 390,000 markkaa. - Muut
21767: puheena olevaan pääluokkaan kuuluvat menot otetaan esi-
21768: tyksen arvion mukaan 2,056,(X)() markan määrään, joten
21769: siis pääluokan menojen kokonaissumma on 5,118,000 markkaa.
21770: 
21771:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Kihla-
21772: kuntain hallinto.·· Koska kruununvontien palkkaetujen pa-
21773: rantamiseksi armollisessa esityksessä ehdotettu lisämäärä-
21774: raha 38,000 markkaa ei Eduskunnan mielestä ole tarpeen
21775: vaatima, on tähän ryhmään kuuluvat menot alennettu
21776: 2,548,000 markkaan. Tähän viimeksi mainittuun summaan
21777: sisältyy myöskin 212,000 markkaan nouseva menoerä uusien
21778: vakinaisten ja ylimääräisten poliisimiesten palkkaamiseksi
21779: sekä nykyisten maalaispoliisikonstaapelien palkkojen ko-
21780: rottamiseksi kuin myös eräiden nimismiespiirien jakamisesta
21781: johtuvien kustannusten suorittamiseksi. Koska Eduskunta ei
21782: 4       1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
21783: 
21784: ole voinut arvostella, onko joihinkin nimismiespiireihin tai
21785: joillekin rautatienasemille ehkä vä1ttämättömästi asetettava
21786: uusia poliisimiehiä, eikä myöskään määritellä, onko eräiden
21787: nimismiespiirien jakaminen todellisen tarpeen vaatima, ei
21788: Eduskunta ole tahtonut poistaa eikä myös alentaa puheen-
21789: alaista määrärahaa. Eduskunta on kuitenkin katsonut olevan
21790: syytä huomauttaa, että uusia poliisimiehiä asetettaisiin vas-
21791: taisuudessa ainoastaan asianomaisten kuntien anomuksien
21792: johdosta eikä, kuten tähän saakka, kruununpalvelijoiden alot-
21793: teesta. Niinikään on Eduskunta tahtonut huomauttaa, ettei
21794: nykyisten maalaispoli.isikonstaapelien palkkaetujen yleistä
21795: korottamista ole pidettävä välttämättömänä. - Kaupunkien
21796: poliisilaitokset. Koska olot maassamme siitä kuin ylimää-
21797: räinen määräraha kaupunkien poliisilaitoksen ylläpitämi-
21798: seksi alkuaan myönnettiin ovat siinä määrin rauhoittuneet
21799: ja uudelleen järjestäytyneet, että sanottua määrärahaa hai-
21800: tatta voidaan vähitellen alentaa, on Edusklmta siitä tällä
21801: kertaa vähentänyt 500,000 markkaa, joten ryhmän loppu-
21802: summa on 2,948,000 markkaa. - Muut pääluokan menot
21803: otetaan esityksen arvion mukaan 7,038,000 markan mää-
21804: rään ja on pääluokan loppusumma siis 12,534,000 maTk-
21805: kaa. - Tämän yhteydessä katsoo Eduskunta olevan syytä
21806: huomauttaa, ettei Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta ole
21807: saanut tarkempia tietoja Jääninhallituksien tarpeista t,ule-
21808: vaksi vuodeksi, kuin mitä armollisesta esityksestä ilme-
21809: nee, koska Keisarilliseen Senaattiin ei vielä ole lähetetty
21810: asianmukaisia tarve-ehdotuksia.
21811: 
21812:       Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
21813: JäämistöveTon kustannukset ynnä kuntien osuus teistä verosta.
21814: Koska armollista esitystä jäämistäverosta ei ole Eduskun-
21815: nalle annettu, on Eduskunta poistanut laskelmasta arvi-
21816: oidun erän 105,000 markkaa. - Eduskunnan erikseen te-
21817: kemän päätöksen mukaisesti on tähän pääluokkaan otettu
21818: määräraha työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämi-
21819: seksi, 200,000 markkaa, kuten Eduskunnan tästä asiasta
21820: tekemässä alamaisessa anomuksessa tarkemmin selvitetään.
21821:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.
21822: 
21823:    Muut pääluokkaan kuuluvat menot ovat otetut laske1-
21824: maan armollisen esityksen mukaisesti, joten pääluokan
21825: loppusummaksi tulee 3,651,000 markkaa.
21826: 
21827:       Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -- Metsä-
21828: hallitus. Tähän kuuluvia määrärahoja on ensi vuodeksi
21829: korotettava, koska lisämenoja aiheutuu metsähallituk-
21830: seen tarvittavien apulaisten paikkaamisesta sekä tarve-
21831: rahojen ja palkkauksien korottamisesta. Tähän nähden
21832: on ryhmän loppusummaksi merkitty 180,000 markkaa.
21833: - Hoitoalueiden hallinto. Siihen nähden, että entiset
21834: metsänpäällysmiesten toimet ja kahden metsänhoitajan-
21835: apulaisen virat ovat lakkautetut, sekä huomioonottaen eri-
21836: näisiä muita hoitoalueiden hallinnossa tapahtuneita muu-
21837: toksia, on Eduskunta alentanut tämän ryhmän menot
21838: 972,000 markkaan. - Evon lakkautettu metsänhoito-opisto.
21839: Koska metsähallitus on tehnyt esityksen, että tämä määrä-
21840: raha lakkautettaisiin, on Eduskunta poistanut tähän kuu-
21841:  luvat menot. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Valtion-
21842: rautateiden puutarpeiden tyydyttämiseksi on esitykseen
21843:  otettu 350,000 markan lisämääräraha, mutta todellisuu-
21844:  dessa O!:!- Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan saamien
21845:  tietojen mukaan tähän tarkoitukseen tarvittava lisä
21846:  450,000 markan suuruinen, joten näitä menoja on koro-
21847:  tettu 100,000 markalla. On kuitenkin huomattava, että
21848:  kruunulle jaettujen teiden kunnossapitoon on esityksessä
21849:  edellytetty tarvittavan 15,000 markan lisämääräraha, mutta
21850:  tähän tarkoitukseen tarvitaan ainoastaan 5,000 markkaa.
21851:  Näin ollen on tähän ryhmään kuuluvat menot merkitty
21852:   2,607,000 markaksi. - Muut pääluokan menot ovat las-
21853:   kelmaan otetut armollisen esityksen arvion mukaan yh-
21854:   teensä 655,800 markan määrään, tehden pääluokan koko-
21855:   naissumma siis 4,414,800 markkaa.
21856: 
21857:       Sotilasmenoja. --- Erinäisiä määrärahoja (Sotilasrahasto ).
21858:  Koska tähän kuuluvat menot ovat viime vuosina huo-
21859:  mattavasti vähentyneet, on tämän luvun menot mer-
21860: :6      1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
21861: 
21862: kitty 134,000 markaksi. - Muut puheenalaiseen pääluok-
21863: kaan kohdistuvat menot otetaan esityksen mukaisesti yh-
21864: teensä 125,000 markan määrään, joten loppusummaksi jäa
21865: 259,000 markkaa.
21866: 
21867:       Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat --
21868: Klassilliset lyseot. Kun eräitä latinan ja kreikan kielten
21869: lehtorinvirkoja ei enää vakinaisesti täytetä, on katsottu
21870: asianmukaiseksi alentaa tämän ryhmän menot 1,200,000
21871: markkaan. - Valtioapua yksityisille kouluille. Koska Edus-
21872: kunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemä ano-
21873: mus asiasta ei ole ratkaistu, ja tähän kuuluvat erikois-
21874: kysymykset vielä ovat komitean harkittavina, ei ole to-
21875: dennäköistä, että uudet perustukset yksityisten oppilaitosten
21876: nauttimaa valtionavustusta varten vielä ensi vuoden ku-
21877: luessa voidaan ottaa käytäntöön. Tämän ryhmän menot
21878: on sen vuoksi alennettu 1, 700,000 markkaan. - Kansakoulu-
21879: jen valtioavustus. Niiden päätösten mukaisesti, jotka Edus-
21880: kunta on ilmoittanut alamaisessa vastauksessaan armolli-
21881: seen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta
21882: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910, on
21883: tähän otettu yhteensä 5,840,000 markan suuruinen määräraha.
21884:  - Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja varten on Edus-
21885: kunta, niinkuin lähemmin näkyy edellämainitusta alamai-
21886: sesta vastauksesta, osottanut 1,787,000 markkaa, sekä sen
21887: lisäksi ottanut huomioon armollisen esityksen laskel-
21888: massa valtiorahaston menoksi merkityt 135,000 markkaa,
21889: joten menoryhmän loppusumma on 1,922,000 markkaa. --
21890: Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Niin-
21891: kuin samasta Eduskunnan alamaisesta vastauksesta
21892: lähemmin näkyy, on Eduskunta tähän tarkoitukseen
21893: osottanut 635,000 markkaa, jonka lisäksi armollisen
21894: esityksen mukaisesti valtiorahaston menoksi on mer-
21895: kitty 100,000 markkaa, mikä erä on kansanopistojen sekä
21896: isäntä ja emäntäkoulujen kannatusapurahaa, ja tulee
21897: siis   ryhmän loppusummaksi 735,000 markkaa. --
21898:                Tulo- ja menoarvion järjestely.              7
21899: 
21900:  MeteO'rbloginen keskuslaitos. Fredriksbergiin vastaperus-
21901:  tetun leija-aseman perustamiskustannukset sekä lisämenot
21902: ·polttopuista ynnä muusta aiheuttavat tämän ryhmän
21903:  menojen korottamisen. Eduskunta on arvioinut tähän
21904: kuuluvat menot 70,()(X) markkaan. -- Tieteen ja taiteen
21905: kannattamiseen kuuluvia menoja arvioidessaan on Edus-
21906: kunta ottanut huomioon erikseen tekemänsä päätöksen
21907: 'määrärahan myöntämisestä kansatieteellisen ulkomuseon
21908:  perustamiseen ja sen johdosta korottanut armollisessa esi-
21909:  tyksessä olevan 540,()(X) markan määrärahan 550,()(X)
21910:  markkaan. Niinikään on Eduskunta kiinnittänyt huo-
21911:  mionsa H. F. Antellin kokoelmain hoitamista varten asete-
21912:  tun valtuuskunnan Eduskunnalle lähettämään kirjelmään,
21913:  jossa valtuuskunta, ilmoittaen että Keisarillinen Senaatti
21914:  on valtuuskunnalle etumaksuina valtiorahastosta myön-
21915:  tänyt kaksi määrärahaa, yhteensä 7,758 markkaa 21 pen-
21916:  niä, erään Eduskunnan vaatiman lausunnon tuottamain
21917: kustannusten korvaamiseksi ja rahakokoelman luettelon
21918:  keskeymätöntä julkaisemista varten, on pyytänyt Edus-
21919:  kuntaa ryhtymään niihin toimiin, joihin asia aihetta
21920:  antaa. Mutta koska armollisessa esityksessä olevaan 20,000
21921:  markan menoerään, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan
21922:  saamain tietojen mukaan jo sisältyy edellä mainittujen etu-
21923:  maksujen korvaamiseksi varatut rahat, ei mainittua meno-
21924:  erää ole korotettu. - Erinå'isiä määrärahoja. Tämän ryhmän
21925:  menoihin on lisäksi otettu, Eduskunnan erikseen tekemän
21926:  päätöksen mukaisesti, 6,000 markan määräraha matka-apu-
21927:  rahoiksi sanomalehtimiehille, joten ryhmän loppusummaksi
21928:  on merkitty 241,000 markkaa. -- Muut tämän hallinnon-
21929:  haaran menot ovat armollisen esityksen mukaan yhteensä
21930:  7,255,000 markkaa, ja on pääluokan loppusumma Hiis
21931:  19,513,000 markkaa.
21932: 
21933:      Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
21934: Läänien maanmittat·ikunta. Koska lääneissä toimivien, va-
21935: kinaisella palkkakannalla olevien vanhempien maanmitta-
21936: rien nykyiset palkkaedut ovat Eduskunnan mielestä kyllin
21937: 8       1909. II Vp. - Edusk. vast. -     Esitys N:o 12.
21938: 
21939: riittävät, on näiden virkamiesten palkkojen korottamiseen
21940: ehdotettu menoerä, 24,000 markkaa, laskelmasta poistettu,
21941: joten ryhmän loppusummaksi on merkitty 417,000 mark-
21942: kaa. - Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia. Maanhan-
21943: kinnan helpottamiseksi tilattomille ovat eräät maanmit-
21944: tauskustannukset tilojen palstoittamisesta nyttemmin suo-
21945: ritettavat kruunun varoista, joten tästä aiheutuva lisä-
21946: meno on otettava huomioon. Ryhmän menot on näin
21947: ollen arviotu 1,330,000 markkaan. -- Maataloudelliset oppi-
21948: laitokset ja koulutilat. Siihen nähden että Tarvaalan
21949: maanviljelyskoulu on lakkautettu ja Koivikon maamies-
21950: koulu oppilaiden puutteen takia suljettu, sekä Kurki-
21951: joen ylempi maanviljelyskoulu on toisin järjestetty, kuin
21952: myöskin huomioonottaen erinäisiä muita muutoksia on
21953: tämän luvun menot alennettu 1,915,000 markkaan. --
21954:  Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot. Koska yh-
21955:  den ehdotetun uuden laboratorion perustaminen ei ole to-
21956:  teutunut, on loppusumma alennettu 47,000 markaksi. -
21957:  Hevoshoito. Tehty esitys 29,500 markan määrärahan
21958:  myöntämisestä on hylätty; ottaen kuitenkin huo-
21959:  mioon, että uusi hevoshoidon neuvojan apulaisentoimi
21960:  vaatii 4,500 markan lisämenon, on tämän ryhmän sum-
21961:  maksi merkitty 175,000 markkaa. - Erinäisiä määrära-
21962:  hoja. Koska määrärahassa hirvien tuottamil:'n vahinkojen
21963:  korvaamiseksi on vuotuisesti huomattavissa tuntuvia
21964:  säästöjä, on sanottua määrärahaa alennettu 20,000 mark-
21965:  kaa, joten ryhmän kokonaissummaksi on merkitty 560,000
21966:  markkaa. - Muu,t puheena olevan pääluokan menot ovat
21967:  otetut armollisen esityksen arvion mukaan yhteensä
21968:  2,689,000 markan määrään, joten siis pääluokan loppu-
21969:   summa on 7,133,000 markkaa.
21970: 
21971:       Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tie-
21972: ja vesirakennusten insinöörikunta. Koska armollisessa esityk-
21973: sessä edellytetyt palkankorotukset rakennnsmestareille eivät
21974: ole toteutuneet, on ryhmän loppusummaksi merkitty 272,000
21975:  markkaa. - Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Syystä ettei
21976:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.              9
21977: 
21978: määrärahaa matkakustannusten korvaamiseksi ole, Edus-
21979: kunnan saamien tietojen mukaan, tarvittu korottaa, on
21980: ryhmän menojen summa alennettu 975,000 markkaan. --
21981: Kanavat. Saimaan kanavan välttämättömien korjauksien
21982: toimeenpaneminen vaatii ensi vuonna 107,000 markan lisä-
21983: erän, jota paitsi erinäisetmuut pienetmenot aiheuttavat 14,000
21984: markan korotuksen. Ryhmän loppusummaksi on siten las-
21985: kettu 916,000 markkaa.- Postihallitus. Koska uusi palkkaus-
21986: sääntö ei ole toteutunut, on Eduskunta katsonut voivansa
21987: alentaa tämän ryhmän menot 242,000 markaksi.- Postipiirit.
21988: Siihen nähden että ehdotetut uudistukset postilaitoksessa ei-
21989: vät ole toteutuneet, on tähän ryhmään kuuluvat menot pois-
21990: tettu. - Postikonttm·it ja postikonttoriosastot, postitoimistot,
21991: -asemat ja -pysäkit. Edellä sanotusta syystä on näihin ryh-
21992:  miin kuuluvat menot alennettu siten, että postikonttorien
21993:  osalle on laskettu 1,626,000 markkaa ja muihin mainit-
21994:  tuihin tarkoituksiin 820,000 markkaa. - Rautatiepostitoi-
21995:  mistot. Tähän ryhmään kuuluvien pienien lisämenojen
21996:  takia on ryhmän loppusummaksi merkitty 577,000 mark-
21997:  kaa. - Muita postilaitoksen menoja. Kasvavien postinkul-
21998:  jetusmaksujen, apulaisten palkkojen ynnä muiden suorituk-
21999:  sien takia ovat tähän ryhmään kuuluvat menot arvioidut
22000:  3,051,000 markkaan. - Muut pääluokan menot on Edus-
22001:  kunta katsonut olevan otettava laskelmaan armollisen esi-
22002:  tyksen arvion mukaan 696,000 markan määrään, joten siis
22003:  pääluokan loppusumma on 9,175,000 markkaa.
22004: 
22005:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
22006: nonhaarat - Luotsauspiirit. Kahden uuden luotsintoimen
22007: perustamisesta ja eräistä muista pienemmistä menoista
22008: aiheutuu 3,000 markan lisäys, joten nämä menot on mer-
22009: kitty kaikkiaan 579,000 markaksi. - MaJakkalaitokset. Koska
22010: rakennettavaksi ehdotettua majakkalaivaa ei vielä saada
22011: toimeen, on tämän ryhmän menot otettu 491,000 markan
22012: määrään. - Muita luotsi- ja ma;jakkalaitoksen menoja. Siihen
22013: nähden että luotsihallituksen käyttövarat ovat korotetut
22014: 14,000 markalla ja sumutorven kunnossapito Kobbaklintar
22015: 10      1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
22016: 
22017: ·nimisellä luodolla vaatii 2,000 markan lisämenon, on t,ä-
22018: män ·ryhmän menot merkitty 999,000 markaksi. - Meren-
22019:  mittauskustannuksia. Koska yksi insinöörintoimi on lakkau-
22020: tettu ja kun alotetut trallaukset Suomenlahden rannikoilla
22021: ovat vuotuisesti 10,000 markkaa huokeammat kuin nyttem-
22022: min lopetetut mittaustyöt Oulujärvellä, on tämän ryhmän
22023:  menot alennettu 174,000 markkaan. - Teollisuushallitus.
22024:  Teollisuushallituksen tarverahojen korottamisesta, palkan-
22025: lisäyksistä ja muista lisämenoista aiheutuu tämän ryhmän
22026: loppusumman korottaminen 142,000 markkaan. - Kasi-
22027:  työlais- Ja ammattikoulut. Näitä kouluja varten myönne-
22028: tyt avustukset aiheuttavat loppusumman korottamisen
22029:  200,000 markkaan. - lvlerikoulut. Uuden merimieskoulun
22030: perustamisesta johtuvien lisäkustannusten takia on tämän
22031: ryhmän menoiksi laskettu 179,000 markkaa. ---- Erinäisiä
22032: määrärahoJa. Siihen nähden että Eduskunta on ylimää-
22033: räisistä menoista tähän siirtänyt armollisessa esityksessä
22034: mainitun määrärahan työtilastoa ja yhteiskuntapolitiik-
22035: kaa käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista varten,
22036:  10,500 markkaa, on ryhmän loppusumma korotettu 610,000
22037: markan määrään. -- Mtmt tähän pääluokkaan kunluvat
22038: menot ovat armollisen esityksen arvion mukaisina 1,705,000
22039: markkaa ja pääluokan loppusumma 5,079,000 markkaa.
22040: 
22041:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat Tähän
22042: pääluokkaan kuuluvat menot ovat otetut laskelmaan ar-
22043: mollisen esityksen mukaisesti 454,000 markan määrään.
22044: 
22045:      Sekalaisia yleisiä menoja. Tähän pääluokkaan kuuluvat
22046: menot on Eduskunta merkinnyt laskelmaan armollisen
22047: esityksen mukaisesti 4,470,000 markaksi.
22048: 
22049:       Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Maalaiskansakoulunopetta-
22050: Jam eläkkeet ovat Eduskunnan erikseen tekemän päätöksen
22051:  perustuksella otetut laskelmaan samaan määrään kuin ar-
22052: mollisessa esityksessä eli siis 181,000 markaksi. --- Eri-
22053: näisiä määrärah(då. Eduskunnan erikseen tekemän pää-
22054:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.            11
22055: 
22056: töksen mukaisesti merkitään tähän seuraavat määrärahat:
22057: kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi 47,000
22058: markkaa, sairaittAn kansakoulunopettajain ja -opettajatar-
22059: ten avustamiseen 80,000 markkaa ja ~esävirkistyksen toi-
22060: mittamiseksi varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
22061: kansakoululapsille 50,000 markkaa, joten siis puheenalaiset
22062: menot ovat yhteensä 177,000 markkaa.
22063:       Sotilashuonerahastosta menevät sotilaseläkkeet, 67 4,000
22064: markkaa, sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat,
22065: joista valtiorahasto vastaa, 3,923,000 markkaa, ovat otetut
22066: laskelmaan esityksen mukaisesti. Pääluokan menot on
22067: Eduskunta niinmuodoin merkinnyt 4,955,000 markaksi.
22068: 
22069:        Armolliseen esitykseen on otettu 750,000 markan
22070:  määräraha vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suo-
22071:  rittamiseen. Koska Eduskunnan mielestä pitäisi olla mah-
22072:  dollista saada virastojen tarve-ehdotukset yksivuotista
22073:  varainhoitokautta varten siksi tarkoiksi, ettei tällaista
22074:  menosäännön kaikkien pääluokkien ulkopuolella olevaa
22075:  ja arviolaskuja häiritsevää määrärahaa tarvita, ja kun sitä
22076:  paitsi vakinaiseen menoarvioon on otettu useita, osittain
22077:  isonpuoleisia määrärahoja, joiden käyttäminen ei ole tar-
22078: .kasti sidottu määrättyyn tarkoitukseen, on Eduskunta kat-
22079:  sonut voivansa 500,000 markkaan alentaa sanotun menoerän,
22080:  jonka esiintyminen valtion menoarviossa on pidettävä
22081:  jäännöksenä monivuotiseen varainhoitokauteen kuuluvista
22082:  ilmiöistä.
22083:        Täten arvioitujen menojen lisäksi, jotka yhteensä
22084:  tekevät                                Smk. 80,960,800: -
22085:  (edellisen vuoden vastaavan määrän ollessa
22086:  Smk. 80,350,800: -) tulee ottaa huomioon
22087:  seuraavat siirrot:
22088: Tilattoman väestön laina-
22089:       rahastoon .      . Smk. 30:\000:--
22090: Rahastoon työhön aivan ky-
22091:       kenemättömienhenki-
22092:       löiden hoitoa varten > 70,000:-
22093: 12     1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
22094: 
22095: Turvattomain lasten hoito-
22096:      rahastoon . .          Smk. 31,000:-
22097: Kulkulaitosrahastoon kor-
22098:      vaukseksi postin kul-
22099:      jetuksesta valtionrau-
22100:      tateillä.               } i,OOO,OOO:- Smk.1,401,000:-
22101: joten vakinaisen menoa;rvion loppusumma
22102:      on                               . Smk. 82,/361,800: -
22103: 
22104: 
22105:                     Ylimääräiset menot.
22106:       Armollisessa esityksessä on ylimääräisiä menoja var-
22107: ten varattu ainoastaan 1,726,500 markkaa, lähinnä edelli-
22108: sen vuoden vastaavan määrän ollessa 5,500,000 markkaa.
22109: Eduskunnan tietoon on kuitenkin tullut, että vuonna
22110: 1910 on välttämättömästi suoritettava muitakin ylimääräi-
22111: siä töitä kuin ne, mitkä ovat mainitut esityksessä. Tähän
22112: nähden on Eduskunta ottanut harkittavakseen, mitkä näistä
22113: töistä ovat sellaiset, ettei niitä voida jättää suorittamatta
22114: ilman että siitä koituu tuntuvaa vahinkoa yhteiskun-
22115: nalle, tai muutoin ovat sitä laatua e,ttei niiden suoritta-
22116: mista enää voida haitatta siirtää tulevaisuuden varaan.
22117: Tämän lisäksi on Eduskunta saanut tietää, että eräät
22118:  niistä menoista, jotka Eduskunta on havainnut välttämät-
22119: tömiksi, jo ovat saavuttaneet Teidän Keisarillisen Majes-
22120: teettinne hyväksymisen. Näin ollen on Eduskunnan mie-
22121: lestä sitä enemmän syytä tulevaksi vuodeksi ylimääräisiin
22122: menoihin ottaa kaikki alempana mainittavat määrärahat,
22123: jotka hallinnonhaarottain esitet,tyinä ovat seuraavat.
22124: 
22125:        Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tähän
22126:  on otettu armollisessa esityksessä mainittu määräraha lisä-
22127:  rakennusta varten Turun kuritushuoneeseen, 140,000 mark-
22128:  kaa. - Sen lisäksi on Eduskunta ottanut laskelmaan
22129:  100,000 markan määrärahan tarpeellisten rakennus- ja kor-
22130:  jaustöiden kustantamiseksi Koivulan kasvatuslaitoksessa,
22131:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.             13
22132: 
22133: joiden töiden suorittamista varten Teidän Keisarillinen
22134: Majesteettinne huhtikuun 23 päivänä kuluvaa vuotta on
22135: valtuuttanut Keisarillisen Senaatin käyttämään kaikkiaan
22136: 290,000 markkaa. Tämän hallinnonhaaran ylimääräiset
22137: menot ovat siten yhteensä 240,000 markkaa.
22138: 
22139:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Tämän
22140: hallinnonhaaran ylimääräisiin menoihin on ensinnäkin
22141: otettu armollisessa esityksessä mainitut määrärahat Viipu-
22142: rin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin, 350,000 mark-
22143: kaa, ja Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitoksen uudes-
22144: taan rakentamiseksi, 103,000 markkaa. - Siihen nähden
22145: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisella
22146: käskykirjeellä viime kuluneen tammikuun 28 päivältä
22147: myöntänyt 500,000 markkaa käytettäväksi vuonna 190!:)
22148: Tampereen kaupunkiin aiotun uuden sairaalan rakennus-
22149: töihin, on Eduskunta, koska näiden töiden jatkamiseksi
22150: 1910 vuoden kuluessa välttämättömästi tarvitaan lisävaroja,
22151: tätä tarkoitusta varten ottanut laskelmaan 300,000 markan
22152: määrärahan. Tämän lisäksi on Eduskunta, huomioonot-
22153: taen Eduskunnan vuonna 1907 tekemät anomukset keuhko-
22154: tautisten kansanparantolain perustamisesta ja keskuslai-
22155: toksen aikaansaamisesta mielisairaita varten Oulun lääniin,
22156: katsonut olevan varattava Etelä-Pohjanmaalle perustetta-
22157: vaa kansanparantolaa varten 300,000 markkaa ja mainit-
22158: tuun lääniin rakennettavaa uutta mielenvikaisten keskus-
22159: laitosta varten 700,000 markkaa. Niinikään on Edus-
22160: kunta katsonut välttämättömäksi, että jo ensi vuonna
22161: ryhdytään rakentamaan Helsingin yleistä sairaalaa, jota
22162: varten on varattu 500,000 markkaa. -- Koska Turun kau-
22163: pungissa sijaitsevan entisen akatemiatalon pemstuksen
22164: korjaamista ei voida vaaratta jättää tulevaisuuden varaan,
22165: on Eduskunta tätä tarkoitusta varten merkinnyt 200,000
22166: markkaa. Niinikään on Eduskunta, sille tekdyn ano-
22167: musehdotuksen johdosta, tähän ottanut vuonna 1910
22168: suoritettavaksi tulevan menomäärän, 100,000 markkaa,
22169: yleisen väenlaskun toimittamista varten: jota ei voitane
22170: 14       1909. II Vp. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
22171: 
22172: lykätä toiseen aikaan. Puheenalaisen hallinnonhaaran yli-
22173: määräisten menojen loppusumma on näin ollen 2,553,000
22174: markkaa.
22175: 
22176:       Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat- Tä-
22177: hän on otettu armollisessa esityksessä mainittu meno 1
22178: 150,000 markkaa, kuuden konevoimalla varustetun tulli-
22179: vartiopurren hankkimiseksi.
22180: 
22181:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat - Metsä-
22182: maiden ostoa varten valtiolle on tähän, armollisen esityk-
22183: sen mukaisesti: merkitty 300,000 markkaa.
22184: 
22185:        Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
22186:  Tähän kuuluvana ylimääräisenä menona on laskelmaan
22187:  esityksen mukaisesti otettu 375,000 markan määräraha
22188: yliopiston fysikaalista laitosta varten. - Koska Teidän
22189: Keisarillinen Majesteettinne tämän vuoden toukokuun
22190: 28 päivänä on määrännyt, että Suomen valtiovaroista
22191:  on 1910 vuoden menoarvioon otettava 225,000 markan
22192:  suuruinen määräraha yliopiston kemiallisen laitoksen laa-
22193: jentamiseksi sekä 300,()(X) markkaa luentosaleja sisältävän
22194: uutisrakennuksen teettämistä varten yliopistoon, jos val-
22195: tiovaraston tila sen sallii, on tähän varattu mainitut
22196: summat. - Teidän Keisarillinen Majesteettinne on viime
22197: kuluneen toukokuun 14 päivänä oikeuttanut Keisarilli-
22198: sen Senaatin käyttämään Sortavalan suomalaiselle tyttökou-
22199: lulle oman talon rakentamista varten 242,000markkaa ehdolla,
22200: että kysymyksessä olevat työt suoritetaan silloin, kuin se
22201: katsotaan mahdolliseksi valtiovarain tilaan nähden, ja on
22202: Eduskunta sentähden ottanut laskelmaan näiden alulle pan-
22203: tujen rakennustöiden välttämätöntä jatkamista varten 60,000
22204: markan määrärahan. - Niinikään on Eduskunta uutisra-
22205: kennuksia varten Joensuun tyttökoululle, johon tarkoituk-
22206: seen on kuluvan vuoden menoarvioon otettu 200,000
22207: markan määräraha, varannut 51,000 markkaa. - Kansal-
22208: lismuseon rakennusta varten myönnetyn määrärahan li-
22209:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.              15
22210: 
22211: säykseksi ja museon sisustamiseksi on Eduskunta, siihen
22212: nähden että tämän jo kauvan työn alaisena olleen mu-
22213: seon rakennus- ja sisustaruistyöt ovat välttämättömästi
22214: ennen pitkää loppuun suoritettavat, katsonut tarpeelliseksi
22215: ottaa tarkoitusta varten 320,000 markan suuruisen määrä-
22216: rahan.- Tämän hallinnonhaaran ylimääräiset menot ovat
22217: siten yhteensä 1,331p00 markkaa.
22218: 
22219:        Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat -
22220: Vuonna 1910 toimitettavaa kymmenvuotista maanviljelys-
22221: tilastollista tutkimusta varten on tähän armollisen esi-
22222: tyksen mukaisesti merkitty 67,000 markkaa. Samalla on
22223: Eduskunta tahtonut huomauttaa, että puheenalainen tilas-
22224: tollinen tutkimus voitaisiin ehkä toimittaa yleisen väen-
22225: laskun yhteydessä.
22226: 
22227:       Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. -
22228: Tähäri kuuluvina ylimääräisinä ruenoina on ensinnäkin
22229: armollisen esityksen mukaisesti laskelmaan otettu määrä·
22230: raha Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista varten 1
22231: 171,000 markkaa, ja apuraha Porvoon kaupungille kula
22232: kuväylän perkaamista varten 60,000 markkaa. --- Paran-
22233: nettujen kulkuneuvojen tarve Lapissa on vuosi vuodelta
22234: tullut yhä tuntuvammaksi, johon nähden ja kun eritoten
22235: Sodankylän-Inarin maantien rakentaminen on välttämät-
22236: tömästi suoritettava, Eduskunta on tähän tarkoitukseen
22237: sekä Rovaniemen kirkolta Antinniemen tiloille rakennet-
22238: tavaa maantietä varten ottanut yhteensä 200,000 mark-
22239: kaa.- Koska Saimaan kanavan alkuperäinen läpileikkaus
22240: on näyttäytynyt liian kapeaksi ja seurauksena siitä on
22241: ollut, että luiskat ovat vahingoittuneet ja vierineet, joten
22242: kanava on mataloitunut, on Eduskunta näiden liiken-
22243: teelle haitallisten epäkohtien poistamiseksi ja huomioon-
22244: ottaen, ettei näitä töitä kanavaliikkeen turvallisuuteen näh-
22245: den ole katsottu voitavan jättää tulevaisuuden varaan,
22246: katsonut tarpeelliseksi varata puheenalaiseen tarkoitukseen
22247: 300,000 markkaa. - Siihen nähden että Kaaviiärven-
22248: 16      1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
22249: 
22250: Rikkaveden--Juojärven-Suvasveden vesistöjen kanavoi-
22251: minen, jonka kautta kuusi eri pitäjää joutuisi laivaliikkeen
22252: yhteyteen, tulisi toteutettuna tuottamaan suurta hyötyä
22253: vesireitin ympäristöllä oleville seuduille, on Eduskunta, sille
22254: tehtyjen anomusehdotusten johdosta, ottanut laskelmaan
22255: tarkoitusta varten 200,000 markkaa. -- Ylimääräiset menot
22256: tässä hallinnonhaarassa ovat niinmuodoin yhteensä 931,000
22257: markkaa.
22258:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
22259: haarat. - Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittele-
22260: vän aikakauskirjan julkaisemista varten esitetty 10,500
22261: markan määräraha on katsottu luonteeltaan kuuluvan va-
22262: kinaiseen menoarvioon, johon se sen vuoksi on siirretty.
22263:       Täten lueteltujen ylimääräisten menojen loppusumma
22264: on niin ollen .                             Smk. 5,572,000: -
22265: 
22266: 
22267:       Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden arviOimi-
22268: sesta on siis seuraava:
22269:      Vakinaisia menoja Smk.      . 82,361,800: --
22270:      Ylimääräisiä »                  5,572,000: -
22271:                     ----------------~--~----
22272:                       Yhteensä Smk. 87,933,800:-
22273: 
22274: mihin summaan ei sisälly kulkulaitosrahastoon eikä palo-
22275: viinavaroihin kuuluvia menoja.
22276: 
22277: 
22278:      Eduskunta siirtyy nyt Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:ssä
22279: olevan säännöksen mukaan tarkastamaan, missä määrin
22280: vakinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen suoritta-
22281: miseen.
22282: 
22283:                     Valtiorahaston tulot.
22284:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. -
22285: Tuloja kruununmetsistii. Niistä puumääristä, jotka kruunun-
22286: metsistä myytiin yleisillä puutavarahuutokaupoilla vuosina
22287:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.                17
22288: 
22289: 1906, 1907 ja 1908, on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan
22290: saamien tietojen mukaan ostajilla metsistä vielä ulosotta-
22291: matta puita noin 5,100,000 markan arvosta, ja tulevat ne
22292: todennäköisesti suureksi osaksi ensi talven kuluessa hakatta-
22293: viksi ja vastaava hinta, arviolta 4,400,000 markkaa, ensi-
22294: tulevana syksynä maksettavaksi. Kuluvana vuonna yleisillä
22295: puutavarahuutokaupoilla tarjotuista 3,395,042 sahapuusta
22296: ja 20,000 kuutiometristä hiomopuita on hyväksytty
22297: tarjoukset 2,14\3,756 tukkipuusta, joiden hinta on noin
22298: 7,605,000 markkaa. Siihen nähden että näiden puiden
22299: hakkuuaika on kaksi vuotta, mikä aika vielä voidaan
22300: hakemuksesta pidentää, täytynee otaksua että ainoastaan
22301: jonkun verran enemmän kuin kolmas osa tänä vuonna
22302: myydystä puumäärästä eli siis noin 2, 750,000 markan ar-
22303: vosta tulee ensi talvena hakattavaksi ja vuonna 1910 mak-
22304: setuksi. Näin ollen ja huomioonottaen, että paikallishuuto-
22305: kaupoilla, välikirjain nojalla tahi vähittäin myydyistä met-
22306: säntuotteista, valtionrautateille luovutetuista puista, vuokra-
22307: maksuista ynnä muusta karttunee noin 2,000,000 markkaa,
22308: on tulot kruununmetsistä ensi vuonna arvioitu nousevan
22309: tasaluvuin 9,000,000 markkaan. - Tuloja kanavista. Huo-
22310: mioonottaen kanavamaksujen vuotuisen lisääntymisen on
22311: Eduskunta arvioinut nämä tulot ensi vuonna 900,000 mar-
22312: kaksi. - Mttut tähän osastoon kuuluvat valtiorahaston tulot
22313: on otettu armollisen esityksen mukaan yhteensä 2,083,000
22314: markaksi, joten osaston tulosumma on 11,983,000 markkaa.
22315: 
22316:       Välittömiä veroja. - Eduskunta on laskenut ensi vuonna
22317: karttuvan elinkeinoveroja 520,000 markkaa ja henkiveroja
22318: 2,220,000 markkaa. Valtiorahastoon kertyvät maaverot
22319: ovat esityksen mukaisesti otetut 1,984,000 markan määrään,
22320: joten siis osaston tulojen yhteenlaskettu määrä on 4,724,000
22321: markkaa.
22322: 
22323:       Välillisiä veroja.- Tullitulot ovat armollisessa esityksessä
22324: lasketut 46,500,000 markaksi, mutta ovat Eduskunnan
22325: mielestä arvioitavat suuremmiksi. Vuonna 1908, jolloin
22326:                                                            2
22327: 18     1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
22328: 
22329: tullitulot olivat lasketut 43,410,000 markaksi, ne todellisuu-
22330: dessa nousivat 48,333,000 markkaan, vaikka poikkeuksellisen
22331: suuria lyhennyksiä ja peruutuksia oli tapahtunut. Kuluvana
22332: vuonna tullitulot nähtävästi myös nousevat arvioitua määrää,
22333: 46 miljonaa markkaa, suuremmiksi. Kun tämän vuoden
22334: ensimäisinä yhdeksänä kuukautena tulos on 35,222,000mark-
22335: kaa, lähinnä edellisen vuoden vastaavan määrän ollessa
22336: 35,099,000 markkaa, ja kun puheenalaiset tulot viime kuu-
22337: kausina jälleen ovat käyneet kasvamaan, täytyy otaksua
22338:  tuloksen koko tältä vuodelta nousevan ainakin samaan mää-
22339: rään kuin viime vuonna. Vaikka taloudellisen elämän
22340: elpymisen johdosta nykyään alkanut tullitulojen lisäänty-
22341: minen kaikesta päättäen on jatkuva ensi vuonnakin, lienee
22342: kuitenkin varovaisinta olla arvioimatta tulevan vuoden
22343: tulosta suuremmaksi kuin 48,500,000 markaksi. - A.ksii-
22344:  seja. Pelikorteista suoritettava leimamaksu on laskettu
22345:  20,000 markaksi. Osasto päättyy niinmuodoin 48,520,000
22346:  markkaan.
22347: 
22348:       Sekaluontoisia veroja. - Kuolinpesäprosentin on arvioitu
22349: tuottavan 75,000 markkaa, virkaylennys- ja toimitusmaksujen
22350: 475,000 markan määrän. - Muita sekaluontoisia veroja on
22351: laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti otettu 140,000
22352: markkaa, joten tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yh-
22353: teensä 690,000 markkaa.
22354: 
22355:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. - Postimak-
22356: suja on vuonna 1906 karttunut 5,343,201 markkaa 51 penniä,
22357: vuonna 1907 ne tekivät 5,897,466 markkaa 74 penniä ja
22358: vuonna 1908 6,240,099 markkaa 34 penniä. Kuluvana
22359: vuonna on niiden nousu kuitenkin tuntuvasti vähentynyt,
22360: niin että Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan hankkimien
22361: tietojen mukaan postilaitoksen tulojen täytyy laskea jäävän
22362: melkoisesti alle niiden arvioitua määrää, 6,800,000 mark-
22363: kaa. Eduskunta on sentähden vuodeksi 1910 arvioinut
22364: nämä tulot 7,000,000 markaksi. - Majakkamaksuja. Huo-
22365: mioonottaen näiden tulojen keskiarvon viideltä viime vuo-
22366:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.              19
22367: 
22368: delta on Eduskunta ne arvioinut 1,230,000 markaksi. - Sai-
22369: rasmalu;ut yleisissä sairashuoneissa ovat viime vuosien tulosten
22370: perustuksella arvioidut 760,000 markkaan. - Muut tämän
22371: osaston tulot ovat armollisen esityksen mukaan lasketut
22372: 422,000 markaksi, ja on loppusumma siis 9,412,000 markkaa.
22373: 
22374:       Sekalaisia tuloja. - Kruununsakkorahat ovat vuotui-
22375: sesti kohonneet, joten Eduskunta on ne vuodeksi 1910
22376: arvioinut 300,000 markkaan. - Lunastettujen maatilain
22377: kauppahinnan maksut on Eduskunta laskenut 310,000 mar-
22378: kaksi; tulot virallisista sanomalehdistä 80,000 markaksi.
22379: Keisarillisen Senaatin kirjapainosta 400,000 markaksi; työ-'
22380: toiminnasta erinäisissä valtiolaitoksissa 750,000 markaksi;
22381: sekä sekalaiset satunnaiset tulot valtiorahastoon 225,000
22382: markaksi. - Muut tähän osastoon kuuluvat tulot ovat
22383: otetut armollisen esityksen mukaisesti 1,246,400 markan
22384: määrään, joten osaston yhteenlaskettu summa on /3,311,400
22385: markkaa.
22386: 
22387:      Ylimääräisinä tuloina on rahastolla ylimääräistä osa-
22388: maksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastushinnasta
22389: arviolta 100,000 markkaa.
22390: 
22391:       Siirtoina on huomattava korkovaroja lainausrahastosta
22392: 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa
22393: eli yhteensä 193,000 markkaa.
22394: 
22395:      Valtiorahaston tulot vuonna 1910 ovat tämän mukaan
22396: kaikkiaan 78,933,400 markkaa.
22397: 
22398: 
22399: 
22400:                     Sotilasrahaston tulot.
22401:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. Nä-
22402: mät on Eduskunta merkinnyt armollisen esityksen mu-
22403: kaisesti 6/30,000 markaksi.
22404: 20     1909. II Vp. -      Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
22405: 
22406:      Välittömiä veroja. Lasketaan niinikään armollisen esi-
22407: tyksen mukaan 1,553,000 markaksi.
22408: 
22409:      S.ekaluontoisia y.eroja. Sotilasrahastoon kertyvät varat
22410: ovat armollisen esityksen mukaan otetut kaikkiaan 220,000
22411: markan määrään.
22412: 
22413:      Sekalai$ia tt~loja.   Tähän kuuluvat varat on Eduskunta
22414: ~vioinut 10,000 markkaan.
22415: 
22416: 
22417:      Sotilasrahaston tulot vuonna 1910 ovat niinmuodoin
22418: kaikkiaan 2,413,000 markkaa.
22419: 
22420: 
22421: 
22422:                  Sotilashuonerahaston tulot.
22423:      Tämän rahaston tulot ovat armollisen esityksen mu-
22424: kaisesti arvioidut 360,100 markaksi.
22425: 
22426: 
22427: 
22428:        Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuodelta
22429: 1910 on Eduskunta kiinnittänyt huomionsa esityksessä
22430: olevaan selvitykseen tarvittavien lisävarojen hankkimi-
22431: sesta.
22432:        Armollisessa esityksessä ilmoitetaan siv. 4, että vaki-
22433: naiset valtion tulot eivät riitä niiden menojen suorittami-
22434: seen, jotka on pantu suostuntarahaston osalle, sekä että
22435: suuremman määrän käyttämistä valtiorahaston säästöva-
22436: roista kuin mitä armollisessa esityksessä »yllä on mainittu>>
22437: ei voitaisi pitää hyvin harkittuna.
22438:        Todellisuudessa ei kuitenkaan armollisessa esityksessä
22439: näiden menojen suorittamiseksi esitetä käytettäväksi kaikkia
22440: valtiorahaston tulojakaan vuodelta 1910, sitä vähemmin
22441: osaa menoista suoritettavaksi valtiorahaston säästövaroista.
22442:                Tulo- ja menoarvion järjestely.           21
22443: 
22444:       Kun valtiorahaston tulot on armollisessa esityksessä
22445: merkitty 76,710,400 markaksi, mutta menoja siitä ei olisi
22446: enemmän kuin 73,699,500 markkaa, syntyisi siis sanottuna
22447: vuonna valtiorahastoon säästö, joka armollisen esityksen
22448: perusteiden mukaan laskettuna olisi 3,010,900 markkaa.
22449:       Koska suostuntavaroja kuitenkin perustuslain mukaan
22450: on osotettava ainoastaan mikäli valtion vakinaiset tulot
22451: eivät riitä menojen suorittamiseen, on suostuntarahastosta
22452: tarvittava lisä määrättävä huomioonottaen valtiorahaston
22453: kaikki tulot vuonna 1910, ja tästä seuraa, että mainittuna
22454: vuonna tarvittava määrä suostuntavaroja on armollisen
22455: esityksen omien laskelmien mukaan 5,732,300 markkaa,
22456: eikä 8,743,200 markkaa, niinkuin armollisessa esityksessä
22457: ilmoitetaan.
22458:       Armollisen esityksen perustelu siv. 4 on siis ilmei-
22459: sessä ristiriidassa sen perustelun kanssa, joka annetaan
22460: samassa esityksessä siv. 2 ja 3.
22461:       Tämä ristiriita saanee selityksensä siitä, että Keisa-
22462: rillinen Senaatti ehdotuksessaan asiaa koskevaksi armol-
22463: liseksi esitykseksi oli esittänyt ylimääräisiä menoja taval-
22464: lista suuremman määrän, nimittäin 8,494,000 markkaa, sekä
22465: menoarvion järjestelyyn vuodeksi 1910 valtiorahaston sääs-
22466: tövaroista käytettäväksi 3,756,600 markkaa.
22467:       Edellä mainittu virheellinen laskelma armollisessa
22468: esityksessä lienee syntynyt siinä erityisessä valmistelussa,
22469: joka tätäkin asiaa varten on pidetty tarpeellisena nykyään
22470: noudatetun Suomen asiain esittelyjärjestyksen johdosta.
22471: Ei ole huomattu, että niin perinpohjainen muutos Senaatin
22472: tekemään ehdotukseen, kuin mitä Ministerineuvoston toi-
22473: menpide tietää, olisi vaatinut vastaavan muutoksen perus-
22474: teluihinkin.
22475:       Koska mainittu virheellisyys tuottaa sekavuutta kaik-
22476: kein tärkeimpään kohtaan armollisen esityksen laskelmassa
22477: ei Eduskunta voi olla huomauttamatta siitä tavasta, millä
22478: puheenalainen työ on suoritettu.
22479: 22      1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
22480: 
22481:       Tässä yhteydessä kysymykseen tulevien valtiomeno-
22482: jen suorittamiseen ja tarvittavien lisävarojen hankkimiseen
22483: nähden on ensinnäkin huomattava, että, kuten ylempänä
22484: on esitetty, valtiorahaston tulot: jotka etupäässä ovat aiotut
22485: juokseviin valtiomenoihin, ovat kokonaisuudessaan tähän
22486: laskelmaan otettavat.
22487:       Sitävastoin ovat sotilasrahaston tulot käytettävät nii-
22488: hin erityisiin tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on
22489: perustettu, joten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä huo-
22490: mioonotettavat ainoastaan siihen määrään, johon rahas-
22491: tosta suoritettavat menot nousevat äsken esitetyssä meno-
22492: arviossa. Nämät sotilasrahastosta suoritettavat menot ovat
22493: kaikkiaan 439,500 markkaa, siihen luettuna 115,000 mar-
22494: kan suuruinen vastike sotilasrahaston osuudesta sotilas-
22495: virkatalojen hoitokustannuksiin, joka summa on huo-
22496: mioonotettava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Ra-
22497: haston tulojen ylijäämä, 1,973,500 markkaa, on niinmuo-
22498: doin varattava rahaston t&.rkoituksiin vastedes käytettä-
22499: väksi.
22500:       Mitä vihdoin tulee sotilashuonerahastoon, niin ovat
22501: rahaston menot vuonna 1910 lasketut 674,100 markan mää-
22502: rään ja tulot ainoastaan 360,100 markkaan, joten näiden
22503: tulojen lisäksi rahastosta ensi vuonna suoritettavien me-
22504: nojen korvaamiseksi tarvitaan 314,000 markkaa. Tämä
22505: viimeksi mainittu summa voidaan kuitenkin ottaa rahaston
22506: pääomasäästöstä, jonka kuluvan vuoden päättyessä on las-
22507: kettu nousevan 8,600,000 markkaan.
22508:       V aitiorahaston säästyneet varat lienevät kuluvan vuo-
22509: den päättyessä noin 86,900,000 markkaa, mistä kuitenkin
22510: on vähennettävä velkoja noin 7,900,000 markkaa, joten
22511: pääoman suuruus lienee noin 79,000,000 markkaa. Rahas-
22512: ton varoista on melkoinen osa kiinni varastoissa, tuloräs-
22513: teinä, pitkäaikaisina lainoina, jyvälainoina, muille valtion
22514: rahastoille annettuina lainoina, ennakkomaksuina y. m.
22515: Rahaston obligatsionit, virastojen kassat ja rahaston va-
22516: paat varat nousevat puheena olevana ajankohtana yhteensä
22517: noin 41,500,000 markkaan. Tähän summaan sisältyy kui-
22518:                Tulo- ja menoarvion järjestely.            23
22519: 
22520: tenkin 24,000,000 markkaa obligatsioneja, joita suurem-
22521: massa määrässä ei käy tappiotta rahaksi muuttaminen.
22522:       Edellä esitetyn nojalla on kysymykseen tulevien
22523: valtiomenojEin suorittamiseen käytettävissä seuraavat varat:
22524: Valtiorahaston tuloja .               Smk. 78,933,400:-
22525: Sotilasrahaston                                439,500: -
22526: Sotilashuonerahaston tuloja .            "     360,100:-
22527:                      säästövaroja              314,000:-
22528:                                  ~------------~~-----
22529:                                        Smk. 80,047,000:--
22530: 
22531:       Kuten aikaisemmin on mainittu, nousevat valtion
22532: menot 87,933,800 markkaan, joten valtion vakinaiset tulot
22533: eivät riitä menojen suorittamiseen, vaan tarvitaan 7,886,800
22534: markan suuruinen lisäerä.
22535:       Tämän vajauksen täyttämiseksi on ensi sijassa käy-
22536: tettävä suostuntarahastossa tämän vuoden päättyessä oleva
22537: säästö, 4,300,000 markkaa, sekä sen lisäksi tulot suostunta-
22538: veroista. Mitä näiden suostuntaverojen määrään tulee,
22539: on Eduskunta, asiaa erikseen käsitellessään, arvioinut netto-
22540: tulon ensi vuonna mallasjuomasuostunnasta 2,000,000 mark-
22541: kaan. Tässä laskelmassa on kuitenkin tähän tuloerään
22542: lisättävä valvontakustannukset, 75,000 markkaa, joten mal-
22543: lasjuomasuostunnan kokonaistulo on 2,075,000 markkaa.
22544: Pelikortti- ja leimasuostunnoista kertyvät varat on Edus-
22545: kunta arvioinut, edellisestä 50,000 markaksi ja jälkimäi-
22546: sestä 3,000,000 markaksi. Sitä paitsi on laskuun otett,ava
22547: myöskin suostuntarahaston korkovarat ja sekalaiset tulot,
22548: yhteensä 83,000 markkaa. Näin ollen on suostuntavaroja
22549: käytettävissä seuraavat määrät:
22550: Suostuntarahaston säästö . .          Smk. 4,300,000: ---
22551: Kokonaistulo mallasj uomasuostunnasta      2,075,000: --
22552:               pelikorttisuostunnasta          50,000:-
22553:               leimasuostunnasta .          3,000,000: -
22554: Korkoja                                       80,000:--
22555: Sekalaisia tuloja                              3,000:-
22556:                                       Smk. 9,508,000: -
22557: 24       1909. II Vp. -- Edusk. vast. -- Esitys N:o 12.
22558: 
22559:       Kun laskettu vajaus tekee 7,886,800 markkaa, riittä-
22560: vät yllämainitut suostuntavarat sen täyttämiseen, jota
22561: paitsi vuoteen 1911 siirtyy ylijäämää 1,621,200 markkaa.
22562:       Eduskunta on edellyttänyt, Jaatiessaan ylempänä
22563: olevan laskelman, että vakinaisten valtiovarain käyttämi-
22564: seen nähden noudatetaan edellä olevaa, armollisen esityk-
22565: sen ilmoitusten mukaisesti valmistettua suunnittelua. Huo-
22566: mioonottaen sitä paitsi, että lasketut menot lienevät pi-
22567: kemmin runsaasti kuin niukasti arvioidut, eivätkä siis osot-
22568: tautune todellisia pienemmiksi, jota vastoin tulojen voita-
22569: neen otaksua todellisuudessa nousevan laskettuja jossakin
22570: määrin suuremmiksi, on Eduskunta tullut siihen käsityk-
22571: seen, ettei ylempänä mainittua 7,&:l6,800 markan suuruista
22572: määrää suostuntavaroja todennäköisesti tarvittane koko-
22573: naisuudessaan käyttää.
22574:       Tähän katsoen ja kun perustuslain tarkoitus on, että
22575: suostuntoja ainoastaan sikäli on osotettava kuin vakinaiset
22576: valtiovarat eivät tarpeisiin riitä, odottaa Eduskunta, että
22577: jos valtiorahaston tulojen ja menojen suhde osottautuu
22578: edullisemmaksi kuin mitä edellä olevissa laskelmissa on edel-
22579: lytetty, suostuntavaroja käytetään vastaavassa määrässä
22580: vähemmän.
22581: 
22582:      Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulevat siis
22583: kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
22584: vuonna 1910 olemaan seuraavat:
22585: 
22586: 
22587:                           Valtiotulot
22588:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
22589:                                                      Smk.
22590: Tuloja kruunun maatiloista (Valtior.)             1,005,000:
22591:                            (Sotilasr.)              450,000:
22592:                kalastuksista (Valtior.1 .            78,000:
22593:   »            metsistä (Valtior.)                9,000,000:
22594:                    »    (Sotilasr.)                 100,000:
22595:                kanavista (Valtior.)                 900,000:
22596:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.                 25
22597: 
22598:                                                       Smk.
22599: Korkoja (Valtior.) . .                             1,000,000:
22600:         (Suostuntar.'                                 80,000:
22601:         (Sotilasr.)                                   80,000:
22602:         (Sotilashuoner.)                             360,000:
22603:                        13,053,000: -
22604: 
22605: 
22606: 
22607:                        Välittömiä ve'roja.
22608: 
22609: Maaveroja (Valtior.)                              1,984,000: --
22610:           (Sotilasr.) . .                         1,553,000: -
22611: Elinkeinoveroja (Valtior. '>                        520,000:
22612: Henkiveroja (Valtior.)                            2,220,000: -·
22613:                         6,277,000:
22614: 
22615: 
22616: 
22617:                         ViiliUisiä veroja.
22618: 
22619: Tullitulot (Valtior.)                             48,500,000: -
22620: Aksiiseja (Suostuntar.) . . . .                    2,125,000: -
22621:           (Valtior.) . . . . .                        20,000:-
22622:                        50,645,000:
22623: 
22624: 
22625: 
22626:                      Sekaluontoisia veroja.
22627: 
22628: Leimasuostunta (Suostuntar.)                      3,000,000: -
22629: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.) . . . .              75,000: ·-
22630: Senttonaalia (Sotilasr.~ . . . . . . .              155,000:-
22631: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)         475,000: ·-
22632:                           ,        (Sotilasr.)       65,000:
22633: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.)              140,000: ---
22634:                         3,910,000: -
22635: 26     1909. II Vp. -- Edusk. vast. -       Esitys N:o 12.
22636: 
22637: 
22638:        Maks1~ja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
22639:                        (Valtiorahasto.)
22640:                                                        Smk.
22641: Postimaksuja                                        7' ()()(), 000:
22642: Majakkamaksuja                                      1,230,000: -
22643: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa.               760,000:-
22644: Oppilasmaksuja koululaitoksissa                        420,000:-
22645: Sekalaisia vähempiä maksuja .                              2,000:-
22646:                        9,412,000:
22647: 
22648: 
22649: 
22650: 
22651:                        Sekalaisia tuloja.
22652: 
22653: Kruununsakkorahoja (Valtior.) . . .                   300,000:-
22654: Perinnöksiostomaksuja (Valtior.) . .                   10,000:
22655: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-
22656:      maksua (Valtior.) . . . . . . . .                310,000:
22657: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
22658:       kustannuksista (Valtior.) . . . . .             646,000:
22659: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) . . . .             80,000:
22660: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)          400,000:
22661: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtio-
22662:      laitoksissa (Valtior.) . . . . . . .             750,000:
22663: Apumaksua kunnilta (Valtior.) . . . . .               590,400:
22664: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
22665:      tior.~·             . . . . .                    225,000:
22666: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
22667:      (Suostuntar.) .                                    3,000: -
22668: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
22669:       tilasr.) . . . . . . . . . . . .                 10,000:-
22670: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
22671:      tilashuoner.) .                                         100:
22672:                         3,324,500: -
22673:                Tulo- ja menoarvion järjestely.              27
22674: 
22675:                   Ylimääräistä valtiotuloa.
22676: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden             Smk.
22677:     hinnasta .                                   100,000:
22678:                       100,000:-
22679: 
22680: 
22681:                      Summa valtiotuloja:
22682:                         86,721,500: --
22683: 
22684: 
22685: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
22686:       Suostuntarahastosta . . .           4,300,000: -
22687:       Sotilashuonerahastosta . . .          314,000: -
22688: Siirtoa: Lainausrahastosta Valtiorahastoon   88,000: --
22689:          Kulkulaitosrahastosta              105,0Cl0:
22690:                          --------------------~------
22691:                             Summa Smk. 91,528,500: - -
22692: 
22693: 
22694:                         Valtiomenot
22695:                        Vakinaiset menot.
22696: Keisarillisen MaJesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
22697:       välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
22698: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat            350,000:
22699: Rakennusten ja laitosten kunnossapito .           26,000:
22700:                          376,000: -
22701: 
22702: 
22703:                    llaltiopäiväkustannukset.
22704: 
22705: Yleiset kustannukset                             628,000:-
22706: Eduskuntahuoneistot                               72,000:-
22707:                          700,000: ·-
22708: 28      1909. II Vp. -     Edusk. vast. -      Esitys N:o 12.
22709: 
22710: 
22711:                           Hallituslaitokset.
22712:                                                             Smk.
22713: Kenraalikuvernöörin virka                                253,000:-
22714: Keisarillinen Senaatti . .                             1,690,000: -
22715: Valtiosihteerinvirasto . .                               378,000:-
22716: Kenraalikuvernöörinkanslia .                             308,000: -
22717:                         2,629,000: -
22718: 
22719: 
22720:      Tuomioist~timet ja    Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
22721:                           hallinnonhaarat.
22722: Hovioikeudet . . .                                     1,017,000: -
22723: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet..                      485,000:-
22724: Viipurin läänin maanjako-oikeus                           16,000:-
22725: Lainvalmistelukunta .                                     56,000:--
22726: V ankeinhoHohallitus .                                    56,000: --
22727: Kuritushuoneet ja työvankilat                          1,535,000: -
22728: Läänin- ja kihlakunnanvankilat                         1,137,000: -
22729: Alaikäisten kasvatuslaitokset                            390,000:-
22730: Muita vankeinhoidon menoja . .                           248,000:-
22731: Erinäisiä määrärahoja.                                   178,000:-
22732:                        5,118,000: --
22733: 
22734: 
22735:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22736: Lääninhallitukset                             1,247,000: -
22737: Kihlakuntain hallinto.                        2,548,000: -
22738: Muita läänien hallinnon menoja .                102,000:-
22739: Kaupunkien poliisilaitokset                   2,948,000:-
22740: Lääkintöhallitus . .                            160,000:--
22741: Lääkärinhoito maalla .                          600,000:-
22742: Helsingin yleinen sairashuone                   935,000:-
22743: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuoneet 1,146,000: -
22744: Mielenvikaisten hoitolaitokset .              1,100,000: -
22745: Lapsenpäästölaitokset. . . . . . .              100,000: --
22746:                          Tulo- ja menoarvion järjestely.                     29
22747: 
22748:                                                                       Smk.
22749: Rokotus    0                                                         94,000:-
22750: Tarttuvien tautien ehkäiseminen                                 o   289,000: --
22751: Muita lääkintölaitoksen menoja                                  0   500,000:-
22752: Yleisten rakennusten ylihallitus                                o   130,000: --
22753: Lääninrakennuskonttorit                 o       0                    47,000:-
22754: Muita rakennusvirkakunnan menoja                                     39,000:-
22755: Tilastollinen päätoimisto                                            56,000:-
22756: Painoasiain ylihallitus                                              43,000: --
22757: V aivaishoidon tarkastus                0                            51,000:-
22758: Vaivaishoidon ylläpitämiseksi                           0           119,000:-
22759: Suomen passitoimisto Pietarissa                             0       122,000:-
22760: Erinäisiä määrärahoja           o   •       0                       158,000:-
22761:                         12,534,000: -
22762: 
22763:  0
22764:      Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22765: Valtiokonttori                                  134,000: --
22766: Tullihallitus        0                          246,000:-
22767: Tullikamarit ja tullitoimistot .              1,475,000: -
22768: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret          385,000:-
22769: Muita tullilaitoksen menoja                     888,000: -·
22770: Rahapaja                                         52,000:-
22771: Kruununjyvästöt                                  61,000:-
22772: Leimakonttori                                   142,000: ---
22773: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tar-
22774:      kastus                                      21,000:-
22775: Määräraha työttömyydestä aiheutuvan hädän
22776:      lieventämiseksi . . .                      200,000:-
22777: Erinäisiä määrärahoja           0   •       •    47,000:-
22778:                                                     •       •
22779: 
22780: 
22781: 
22782: 
22783:                         3,651,000: ·-
22784: 
22785: 
22786:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarato
22787: Yleinen revisionioikeus                          35,000: -
22788: Revisionikonttori                                77,800: -
22789: Metsähallitus    o                             180,000:-
22790: 30     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
22791: 
22792:                                                       Smk.
22793: Hoitoalueiden hallinto                        972,000:-
22794: Metsänvartijakoulut                           131,000:-
22795: Muita metsänhoitolaitoksen menoJa           2,607,000: --
22796: Sotilas- ja sivilivirkakuntain virkatalojen
22797:       hoito . . . . .                         176,000:-
22798: Erinäisiä määrärahoja                         236,000:-
22799:                        4,414,8UU: -
22800: 
22801:                         Sotilasmenoja.
22802: Ylisotaoikeus .                                     19,000:-
22803: Erinäisiä määrärahoja                              140,000:-
22804: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
22805:      sotaväestä . . .                               100,000: --
22806:                       259,00U:-
22807: 
22808:  KirkoUisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22809: Tuomioka.pitulit . .                                197,000:-
22810: Luterilainen papisto                                190,000:-
22811: Kirkkojen ylläpitoa varten .                         51,000:-
22812: Muita kirkollisia yhdyskuntia                       133,000:-
22813: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto              1,800,000: -
22814: Koulutoimen ylihallitus                             250,000:-
22815: Normaalilyseot .                                    408,000:-
22816: Klassilliset lyseot                               1,200,000:-
22817: Realilyseot .                                       890,000:-
22818: Alkeiskoulut .                                      320,000:-
22819: Tyttökoulut                                         960,000:-
22820: Valtioapua yksityisille kouluille .               1,700,000:-
22821: Muita alkeisoppilaitosten menoja                    155,000:-
22822: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
22823:      naarit. .                                      842,000:-
22824: Kansakoulujen pi1ritarkastajat                      201,000: --
22825: Kansakoulujen valtioavustus .                     5,840,000: -
22826: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja.             1,922,000: -
22827: Knuromykkäin opetuslaitokset                        485,000:-
22828:                Tulo- ja menoarvion järjestely.              31
22829: 
22830:                                                      Smk.
22831: Sokeain opetuslaitokset . . .                     127,000:-
22832: Tylsämielisten opetuslaitokset                     77,000:-
22833: Muita menoja aistiviallisopetuksesta                9,000:-
22834: Määräraha yhteiskunnallista valistustyötä
22835:      varten         . . . . .                     735,000:--
22836: Muinaistieteellinen toimikunta                    140,000:-
22837: Meteorologinen keskuslaitos                        70,000:-
22838: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi .              570,000:-
22839: Erinäisiä määrärahoja                             241,000:-
22840:                        19,513,000: --
22841: 
22842:   Maanvi?jelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22843: Maanmittauksen ylihallitus .                    125,000:-
22844: Vakauslaitos .                                   12,000:-
22845: Läänien maanmittarikunta .                      417,000:-
22846: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja            33,000:-
22847: Maanmittaus- ja verol1epanokustannuksia       1,330,000: -
22848: Maanviljelyshallitus                            111,000: --
22849: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat. 1,915,000: -
22850: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .            45,000: -·
22851: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
22852:      toriot. . . . . . . .                       47,000:-
22853: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit . .        225,000:-
22854: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .       60,000:-
22855: Hevoshoito . .                                  175,000:-
22856: Eläinlääkintölaitos .                           467,000:-
22857: Kalastus. . .                                   287,000:-
22858: Maataloudelliset seurat                       1,324,000: -
22859: Erinäisiä määrärahoja .                         560,000: -
22860:                         7,133,000: -
22861: 
22862:    Kulkulaitostoimituskltntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22863: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus . .           145,000:-
22864:                >>       insinöörikunta .          272p00:-
22865: 32     1909. II Vp.- Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
22866: 
22867:                                                      Smk.
22868: M~ita tie-  ja vesirakennusten menoja .         975,000:-
22869: Kanavat . .                                     916,000:-
22870: Postihallitus                                   242,000: -
22871: Postikonttorit.                               1,626,000: --
22872: Rautatiepostitoimistot                          577,000:-
22873: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat
22874:       ja -pysäkit . . . . .                     820,000:-
22875: Mllita postilaitoksen menoja                  3,051,000: --
22876: Postisäästöpankin hallitus .                      6,000: --
22877: Erinäisiä määrärahoja                           545,000: ·-
22878:                         9,175,000: --
22879: 
22880: 
22881: 
22882:       Kauppa- Ja teollisuustoimitt~skuntaan kohdistuvat
22883:                       hallinnonhaarat.
22884: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus          199,000:
22885: Luotsauspiirit                . . . .            579,000:-
22886: Maj akkalaitokset                                491,000: --
22887: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja         999,000: -
22888: Merenmittauskustannuksia                         174,000:-
22889: Teollisuushallitus                               142,000: --
22890: Ammattientarkastajat . .                          69,000:-
22891: Teknillinen korkeakoulu .                        443,000:-
22892: Teollisuuskoulut . .                             393,000:-
22893: Käsityöläis- ja ammattikoulut                    200,000:--
22894: Kauppaopetus                                     420,000:-
22895: Merikoulut . .                                   179,000: --
22896: Merenkuluntarkastaja .                            14,000:-
22897: Geologinen toimisto .                             68,000:-
22898: Vakuutuksentarkastaja                              8,000:-
22899: Suomen kauppa-asiamiehet .                        16,000:-
22900: Mallasjuomain valmistuksen tarkastus              75,000:-
22901: Erinäisiä määrärahoja. . .                       610,000:-
22902:                        5,U79,0UO:-
22903:                Tulo- ja menoarvion järjestely.              33
22904: 
22905:     Talousosastan kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22906:                                                      Smk.
22907: Suomen valtioarkisto . . . . .                      57,000:-
22908: Suomen viralliset sanomalehdet .                    91,000:-
22909: Keisarillisen Senaatin kirjapaino                  300,000:-
22910: Erinäisiä määrärahoja. . . . .                       6,000:-
22911:                         454,000:-
22912: 
22913: 
22914:                   Selcaln,isia yleisiä menoja.
22915: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttövarat   244,000: --
22916: Matkakustannuksia .                            55,000:-
22917: Korjauskustannuksia .                       1,000,000: -
22918: Uutisrakennuksia                            1,500,000: -
22919: Komiteakustannuksia .                         350,000:-
22920: Erinäisiä määrärahoja.                      1,321,000: -
22921:                        4,470,000: -
22922: 
22923:                Eläkkeitä ja yleisiä apurahoJa.
22924: Sivilivirkakunta .                                2,850,000: -
22925: Tullivirkakunta . . . . . . . . . .                 122,000:-
22926: Postilaitos . . . . . . . . . . . .                  22,000:-
22927: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) .         674,000:-
22928: Samoin (Valtiorahastosta) . . . . .                 450,000:-
22929: Maalaiska.nsakoulnnopettajain eläkkeitä             181,000:-
22930: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja                    22,000:-
22931: Erinäisiä määrärahoja. . . . . .                    457,000:-
22932: Samom kansakoululaitoksessa                         177,000:-
22933:                         4,955,000: -
22934: 
22935: Vuoden ktduessa sattuvien lisämenojen S'ltorit-
22936:     tåmiseen . .         . . . . .                 500,000:-
22937:                         500,000:-
22938: 
22939:                            Summa:
22940:                         80,960,800:-
22941: 34     1909. II Vp. -     Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
22942: 
22943:                              Siirtoja.
22944:                                                     Smk.
22945: Kulkulaitosrahastoon .                    1,@,000: -
22946: Tilattoman väestön lainarahastoon . . . .   300,000:-
22947: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
22948:       henkilöiden hoitoa varten . .          70,(X)():-
22949: Turvattomain lasten hoitorahastoon           31,000:-
22950:                        1,401,000: -
22951: 
22952:                Summa vakinaisia valtiomenoja:
22953:                           82,361,800: --
22954: 
22955: 
22956:                         Ylimääräiset menot.
22957:      Oikeustoimituskuntaan kohdi::;tuvat hallinnonhaarat.
22958: Lisärakennusta varten Turun kuritushuo-
22959:      neeseen . . . . . . . . . . . .               140,000:-
22960: Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laa-
22961:      jentamis- ja täydentämistöiden kustan-
22962:      tamiseksi           . . . . .                 100,000:-
22963:                        240,000:-
22964: 
22965: 
22966:       Sivilitoimituskuntaan kohdistttvat hallinnonhaarat.
22967: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennus-
22968:      töihin . . . . . .        . . . . . .         350,000:-
22969: "Viipurin mielisairaiden vastaanottolaitoksen
22970:      uudestaanrakentamiseksi . . . . . .           103,000: ·-
22971: Uuden yleisen sairaalan rakentamiseksi Tam-
22972:      pereen kaupunkiin . . . . . . . .             300,000: -
22973: Etelä-Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua
22974:      keuhkotautisten kansanparantolaa var-
22975:      ten . . . . . . . . . . . . . .               300,(X)(): -
22976: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mielen-
22977:      vikaistan keskuslaitosta varten . . .         700,000:-
22978:                Tulo- ja menoarvion järjestely.                35
22979: 
22980:                                                    Smk.
22981: Helsingin yleisen sairaalan rakentamiseksi       500,000:
22982: Turun kaupungissa sijaitsevan entisen aka-
22983:      temiatalon perustuksen korjaamiseen         200,000:
22984: Yleisen väenlaskun toimeenpanemista var-
22985:      ten . . .          . ...                    100,(X)(}.
22986:                        2,553,000: -
22987: 
22988: 
22989:   Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22990: Kuuden konevoimalla varustetun vartiopur-
22991:     ren hankkimiseksi . . . .                    150,(X)(}. -
22992:                       150,000: --
22993: 
22994: 
22995:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
22996: Metsämaiden ostoa varten valtiolle               300,000:
22997:                       300,000:-
22998: 
22999: 
23000:  K irkoUisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
23001: Yliopiston :fysikaalista laitosta varten . .     375,000:-
23002: Uutisrakennusta varten Sortavalan tyttö-
23003:      koululle .              . . . .              60,000:-
23004: Uutisrakennusta varten .Joensuun tyttö-
23005:      koululle .             . . . .               51,000: -
23006: Kansallismuseon rakennusta varten myön-
23007:      netyn määrärahan lisäykseksi ja mu-
23008:      seon sisustaiDiseksi . . . . . . .          320,000:-
23009: Yliopiston kemiallisen laitoksen rakennuk-
23010:      sen laajentamiseksi . . . . . . .           225,000:-
23011: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen
23012:      rakentamista varten yliopistoon             300,000:-
23013:                          1,331,000: -
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                                                                 ..
23018: 36        1909. II Vp. -    Edusk. vast. -      Esitys N:o 12.
23019: 
23020:      Maatlviljelystoimitusl.7mtaan kohdistuvat hallin1wnhaa;·at.
23021:                                                              Smk.
23022: Vuonna 1910 toimitettavaa kymmenvuotis-
23023:     ta maanviljelystilastollista tutkimusta
23024:     varten . . .                                           67,000:-
23025:                         67,000:
23026: 
23027: 
23028:      Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaamt.
23029: 
23030: Vesijärven kanavan uudestaan rakentamis-
23031:      ta varten .         . . . . . . .                    171,000: --
23032: Apuraha Porvoon kaupungille sanotun
23033:      kaupungin ja sen ulkosataman väli-
23034:      sen kulkuväylän perkaamista varten                    60,000:
23035: Maantien rakentamiseen Ro\'aniemen pitä-
23036:      jän kirkon läheltä Antinniemen tilo-
23037:      jen luo sekä Sodankylän-Inarin
23038:      maantierakennukseen, yhteensä                        200,000: -
23039: :Saimaan kanavan laajentamiseen ja oikai-
23040:      semiseen . . . . . . .                               300,000:-
23041: Kaavijärven-Rikkaveden -Juojärven -Su-
23042:      vasveden vesistön kanavoimiseen                      200,000:-
23043:                        931,000: .. -
23044: 
23045: 
23046:                  Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
23047:                              5,572,000: -
23048: 
23049:                        Summa menoja Smk. 87,933,8CX): -
23050: 
23051: 
23052:                            Laskettu ylijäämä:
23053: ·Sotilasrahastossa .                                    1,973,500:
23054: .Suostuntarahastossa                                    1,621,200:
23055:                                   Summa Smk.           91,528,500:
23056:                  Tulo- ja menoarvion järjestely.              37
23057: 
23058:        Viitaten erityisesti siihen mitä tässä edellä, erittäinkin
23059: ·sivuilla 22-24, on esitetty ja nojautuen Valtiopäiväjärjes-
23060:  tyksen 43 §:n 2 momentin määräyksiin saa Eduskunta
23061: .alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta, hyväksyen edellä
23062: ·Olevan laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi
23063:  1910, on päättänyt,
23064: 
23065:                    että vuodeksi 1910 Eduskunnan erikseen päät-
23066:             tämiin menoihin: vaUiopäiväkustannusten suoritta-
23067:             miseen, kansakoululaitoksen kustannuksiin ynnä mui-
23068:             hin sivistystarkoituksiin sekä H. F. AnteU'in testa-
23069:             menttaamien kokoelmain hoitoon osotetaan 7,886,800
23070:             markkaan saakka käytettäväksi: suostuntarahas-
23071:             tossa vuoden 1909 päättyessä oleva säästö sekä
23072:             leimasuostunnasta, maUasjuomasuostunnasta ja peli-
23073:             korttisuostunnasta vuodelta 1910 kertyvät tulot,
23074:             sittenkuin niistä on suoritettu saman vuoden veron-
23075:             kotnto- ja valvontokustamukset sanotuista suostun-
23076:             noista.
23077: 
23078:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
23079: 
23080:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
23081: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
23082:                     1909. Toiset valtiopäivät. N:o 13.
23083: 
23084: 
23085: 
23086:                           Keisarillisen Majesteetin Armollinen
23087:                     esitys Sllomen Eduskllnnalle kulkulaitosrahas-
23088:                     tosta vuodeksi 1910.
23089:      Kulkulaitosrahaston asema 1908 vuoden lopussa nä-
23090: kyy alempana olevasta Suomen V aitiokonttorin antamasta
23091: bilanssista:
23092: 
23093:                          Vastattavaa:
23094: Valtiovaraston pano- ja ottotili ........ .                                     49,770 92
23095: Rautatiehallituksen sam............... .                                     1,381,400-
23096: Ulkomaiset asiamiehet, juokseva tili ... .                                   1,441,530 34
23097:           Sam.                          talletuksia ..... .                  3,851,750-
23098: Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1,145,241 98 7,869,693 24
23099:  Varastot rautatienrakennuksissa........     591,431104
23100:  Valtionrautateiden ainesvarastot........ 11,294,565 41 11,885,996 45
23101: Tulorästejä, paloviinaverovaroja. . . . . . . .                              2,002,813150
23102:    Sam.      sekalaista . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    460,568 02 2,463,381 52
23103: 
23104: 
23105: ~::~:i.s~~. ~~~~~~~~.j~. ~~. ~~~~-~~-·~-~a-·:_:_:_::_:+----+~-+-2-3: .; .:~.;. ~. .:.: _:;_:+~;. . 0
23106:                                                             Summa               -     1-128,353,554145
23107:                                                                             1-------~~~~~--
23108:                           Vastaavata:
23109: Menorästejä, paloviinaverovaroja ...... .                                     126,719 56
23110:    Sam.      sekalaista ................ .                                     77,785 46     204,505 02
23111:  Varattuja määrärahoja ................. .                                                 13,657,324 78
23112:  Etumaksuja valtiorahastosta ........... .                                   6,000,000-
23113:  Velkaa valtiorahastoon ................ .                                   3,500,000-
23114:   Sam. laamanninkäräjäjyvärahastoon . . .                                    3,854,000 -   13,354,000 -
23115:  Sekalaisia velkojia......................                                                  1,094,203 40
23116:  Sotilaslaitoksessa palvelevien henkilöi-
23117:     den leskien- ja orpoinkassa.........                                                       43,52125
23118:                                                       ------~r------7-r--~--r-1
23119:                                                             Summa 1             -     1-128,353,554145
23120:   2                         N:o 13
23121: 
23122:       Edellä olevan bilanssin mukaan on rahastossa 1909
23123: vuoden alussa ollut 3,860,889 markan 84 pennin siirtyvä
23124: vajaus eli siis 1,907,970 markkaa 16 penniä vähemmän
23125: kuin mitä 1909 vuoden tulo- ja menoarviossa oli edellytetty.
23126:       Sittenkuin Keisarillisen Majesteetin Armollisen pää-
23127: töksen mukaan 28/15 p:ltä joulukuuta 1908 rautatietarkoi-
23128: tuksia varten otettavaksi päätetty 4 1/ 2 Ofo:n kuoletuslaina,
23129: nimellismäärältään 1,800,000 Puntaa Sterlingiä nyttemmin
23130: on saatu, muuttuvat 1909 vuoden tulo- ja menoarviossa
23131: lasketut menot ja tulot seuraavalla tavalla:
23132:       Menoerä: >Valtiolainojen vuotuismaksut, provisionit
23133: ja kulut> lisääntyy kaikkiaan 31,000 markkaa ja tekee siis
23134: 6,279,700 markkaa, jota vastoin menoerä: >Uuden obligat-
23135: sionilainan korkoa ja kuoletusta, vähenee 250,000 markkaa
23136: ja tekee niinmuodoin 2,000,000 markkaa.
23137:       Tulopuoleen taas on lisättävä vuoden kuluessa rahas-
23138: toon kertyvät korot, lasketut 750,000 markaksi.
23139:       Ylempänä lueteltujen seikkain johdosta 1909 vuoden
23140: tulo- ja menoarviossa laskettu vajaus vähenisi 2,876,970
23141: markkaa 16 penniä ja tekisi siten 31,217,749 markkaa 84
23142: penniä, joka määrä siis vuonna 1909 tarvittaisiin saadusta
23143: lainasta. Kun mainittu laina on tuottanut kulkulaitos-
23144: rahastolle 40,516,650 markan pääomalisän, tekisi rahaston
23145: säästö 1909 vuoden lopussa 9,298,900 markkaa 16 penniä.
23146: 
23147: 
23148:             Kulkulaitosrahaston menot vuodelta 1910.
23149: 
23150:      I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. 1909 vuo-
23151: den menoarviossa on tämä menoerä laskettu 39,000,000
23152: markaksi. Koska tämä erä vuosiarvioissa, laatuunsa näh-
23153: den, on ollut vaikea laskea, mutta se kuitenkin useam-
23154: pina vuosina tilinpäätöksissä on osottanut noin yhden
23155:                           N:o 13                       3
23156: 
23157: miljoonan markan säästön, saattaisi todennäköisesti otak-
23158: sua että 1909 vuodenkin tilinpäätös on ilmaiseva sellaisen
23159: säästön. Varovaisinta lienee kuitenkin 1910 vuoden meno-
23160: jen laskuperusteeksi tähän erään nähden panna 1909 vuo-
23161: den menoarvioon otettu määrä vähentämättä.
23162:       Rautatiehallituksen tekemän likimääräisen laskun mu-
23163: kaan sekä noudattamalla Eduskunnan alamaisessa vastauk-
23164: sessa Armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta vuodelta
23165: 1909 lausumaa pyyntöä, että vakinaisen menosäännön ko-
23166: roituksia vältettäisiin tahi rajoitettaisiin mahdollisimman
23167: pieneen määrään, tekisivät vuodeksi 1910 siihen tarvittavat
23168: lisämäärärahat:
23169:       a) toimisto-osastolle ynnä keskushallinnolle: asetuk-
23170: senmukaisia palkan- ja palkkionkorotuksia 14,720 markkaa,
23171: painatuskustannuksia 5,000 markkaa, rautatielääkärinpiirien
23172: uudestaanjärjestäminen 15,000 markkaa, sairaanhoitokus-
23173: tannuksia 20,000 markkaa, sekä rautatiehallinnon uudes-
23174: taanjärjestämisen johdosta, väliaikaisen toimiston perusta-
23175: miseksi aikataulu- ja vaunujenjakoasioita varten 16,920
23176: markkaa, väliaikainen toimisto tariffiasioita varten ynnä
23177: matemaattinen apulainen 18,160 markkaa, vaunuston tar-
23178: koin käyttämisen valvomiseen 5,000 markkaa ja apulais-
23179: asiamiehen asettamiseen 5,200 markkaa sekä kolmen uuden
23180: piirihallituksen perustamiseen sen desentralisatsionin toi-
23181: meen panemista varten, jota työnpaljous rautatiehallituk-
23182: sessa vaatii, 165,000 markkaa, jota vastoin sekalaisten
23183: menojen määrärahasta, josta aina on tullut ylijäämää ja
23184: joka 1909 vuoden menoarvioon on merkitty 511,800 mar-
23185: kaksi, voidaan vähentää 51,800 markkaa. Koko lisäys
23186: toimisto-osastoa varten tekee siis 213,200 markkaa;
23187:       b) liikenneosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja
23188: palkkionkorotuksia, siihen luettuna siirto korkeampaan
23189:   4                       N:o 13
23190: 
23191: palkkausluokkaan, 196,000 markkaa ja vakinaisen palvelus-
23192: henkilökunnan lisäystä 46,000 markkaa, jota vastoin määrä-
23193: rahasta ylimääräistä henkilökuntaa varten voidaan vähen-
23194: tää sama määrä; valaistuksen aikaansaamiseen asemille
23195: tahi sen parantamiseen 50,000 markkaa sekä liikennekului-
23196: hin Kemin-Rovaniemen radalla 136,000 markkaa, eli yh-
23197: teensä 382,000 markkaa;
23198:       c) rataosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja palk-
23199: kionkorotuksia sekä henkilökunnan lisäystä, erittäin Kemin
23200: -Rovaniemen rataa varten, 103,000 markkaa, maa- ja
23201: taidetöitä 18,750 markkaa, huonerakennuksia 71,800 mark-
23202: kaa, lumenluontia 40,000 markkaa, sähkölennätin- ja tele-
23203: foonijohtoja sekä kaluston kulutusta ja kunnossapitoa 8, 750
23204: markkaa, jota vastoin sekalaisten menojen määrärahasta
23205: voidaan vähentää 9,500 markkaa, jotenka koko lisäys tekee
23206: 232,800 markkaa; sekä
23207:       d) koneosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja palk-
23208: kionkorotuksia 38,500 markkaa, veturien ja tenderien kor-
23209: jausta 50,000 markkaa sekä kalustonkatsastuskuluja 10,000
23210: markkaa, eli yhteensä 98,500 markkaa. Sitä vastoin voi-
23211: daan, sen johdosta että tänä vuonna on edullisilla ehdoilla
23212: ostettu paljon polttoaineita, määrärahasta tätä varten ensi
23213: vuodeksi vähentää 400,000 markkaa, jota paitsi määrä-
23214: rahasta kalustorahaston täydentämistä varten niinikään on
23215: katsottu voitavan vähentää 33,200 markkaa.
23216:       Kaikkia osastoja varten yhteensä tekisi menojen lisäys
23217: siten noin 493,300 markkaa ja vakinainen menosääntö vuo-
23218: deksi 1910 voitanee siis arvata tasaluvuin 39,500,000
23219: markaksi.
23220:       II. Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja. Menot puheen-
23221: alaista tarkoitusta varten voitanee suorittaa samansuurui-
23222: sella määrärahalla kuin tänä vuonna eli 500,000 markalla.
23223:                            N:o 13                         ö
23224: 
23225:       III. Korkoy"a ja lainojen vähennysmaksuja. Vuonna
23226: 1909 otetun uuden kuoletuslainan korko tekee 2,028,700
23227: markkaa, kuoletus 197,700 markkaa ja provisioni 2,782
23228: markkaa 90 penniä. Aikaisemmin otetut lainat vaativat
23229: yhteensä 6,513,860 markkaa. Kokonaissummaksi saadaan
23230: siis 8,743,042 markkaa 90 penniä, eli tasaluvuin 8,743,160
23231: markkaa.
23232:       IV. A. Uudisrakennustöitä val;;niilla radoilla. Kulku-
23233: laitosrahaston bilanssi 1908 vuoden lopussa näyttää että
23234: sanotusta vuodesta on vuoteen 1909 varattu määrärahoja
23235: yhteenlaskettuna noin 13,600,000 markkaa. Tässä sum-
23236: massa on varattuja varoja tekeillä olevia uusia rautateitä
23237: varten noin 3,000,000 markkaa sekä uuden liikkuvan ka-
23238: luston hankkimiseen noin 3,000,())() markkaa. Jäännök-
23239: sestä 7,600,000 markasta menee noin 2,300,000 markkaa
23240: oikeudenkäynnistä tahi muista erityisistä asianhaaroista
23241: riippuviin, vielä maksamatta oleviin maanlunastuksiin,
23242: joista noin 1,800,000 markkaa Pietaria varten, jota paitsi
23243: yhteensä noin 200,000 markkaa on ylijäämää tahi asian-
23244: omaisiin tarkoituksiin tarpeettomia määrärahoja, jotka rahas-
23245: toon peräytetään. Varsinaisiin uudisrakennuksiin valmiilla
23246: radoilla on siis täksi vuodeksi 1909 varattu kaikkiaan noin
23247: 5,100,000 markkaa, joista suurin osa, noin 4,000,000 markkaa,
23248: menee käymässä oleviin laajaperäisiin uudisrakennustöihin
23249: Pietarin asemalla (noin 2,350,000 markkaa), Helsingin ase-
23250: maHa (noin 970,000 markkaa) ja Viipurin asemalla (noin
23251: 680,000 markkaa), sekä ainoastaan noin 1,100,000 markkaa
23252: on jaettu useammille pienemmille töille eri paikkakunnilla.
23253: Näitä uudisrakennustöitä varten varattuja määrärahoja on
23254: jo vuoden kuluessa osaksi käytetty ja kuluvat ne suurim-
23255: maksi osaksi tänä vuonna.
23256:       Rautatiehallituksen alkuperäinen ehdotus valmiilla
23257: radoilla tehtäviksi uudisrakennuksiksi v. 1910 tarkoitti, että
23258:   6                        N:o 13
23259: 
23260: näihin saataisiin käyttää 6,878,500 markkaa sekä sen lisäksi,
23261: koska mainittu ehdotus oli tehty ennenkuin 1909 vuoden
23262: tulo- ja menoarvio oli vahvistettu, vieläkin ne määräraha-
23263: summat, jotka viimemainittua vuotta varten pyydetyn
23264: määrärahan vähentämisen johdosta täytyi 1909 vuoden
23265: tulo- ja menoarviosta poistaa eli 1,436,800 markkaa. Ta-
23266: loudellisista syistä täytyy noudattaa suurinta varovaisuutta
23267: rautateiden sellaisia pääomakustannuksia lisättäessä, jotka
23268: eivät suoraan tuota vastaavaa rautatieverkon nettovoiton
23269: lisäystä, jotenka jo olevia laitoksia on mahdollisimman
23270: suuressa määrässä tarkoin käytettävä. Toiselta puolen ei
23271: kuitenkaan myöskään voi kieltää, että liikenteelle ja tur-
23272: vallisuudelle välttämättömän tarpeelliset työt ovat, vaik-
23273: kakin järkiperäistä säästäväisyyttä noudattaen, viipymättä
23274: toimeen pantavat sekä alotetut työt, joihin aikaisemmin
23275: pannut kustannukset menisivät hukkaan, ellei työtä suo-
23276: ritettaisi, jatkettavat tahi loppuun saatettavat. Edellä mai-
23277: nittuja näkökohtia huomioon ottaen ja koska kulkulaitos-
23278: rahaston varat eivät salli niin suuria puheenalaista lajia
23279: olevia menoja vuodeksi 1910 kuin Rautatiehallituksen
23280: edellämainittu ehdotus on tarkoittanut, on tehty uusi,
23281: melkoista halvempi menoehdotus, joka liitteenä seuraa tätä
23282: esitystä ja jonka loppusumma nousee 3,634,600 markkaan.
23283:        Sanotussa liitteessä tehdään tarkemmin selkoa niistä
23284: eri uudisrakennustöistä, jotka vastamainitun supistetun eh-
23285: dotuksen mukaan vuonna 1910 tulisivat valmiilla rauta-
23286: teillä suoritettaviksi. Suurin osa siihen ehdotetuista mää-
23287: rärahoista, nimittäin 2,215,000 markkaa, tulisi vuonna 1910
23288: käytettäväksi töiden jatkamiseen Viipurin ja Pietarin ase-
23289: milla. Mainitussa liitteessä tehdään selvää näistä suurista
23290: uudisrakennusyrityksistä ynnä lisäksi Helsingin (sekä Fred-
23291: riksbergin) aseman uudestaanrakentamisesta, joiden töiden
23292:                                     N:o 13                                 7
23293: 
23294: loppuun saattaminen on välttämätön. Siihen nähden, että
23295: uusien rautateiden rakentamista myös on yhä edelleen her-
23296: keämättä jatkettava, on kuitenkin syytä jakaa äskenmainitut
23297: paljon varoja vaativat asemien uudestarakennustyöt niin pit-
23298: källe ajanjaksolle kuin on mahdollista saattamatta rakennus-
23299: töiden suorittamista taloudellisesti epäedulliseksi. Tähän
23300: nähden on katsottu töitä Viipurin ja Pietarin asemilla olevan
23301: vuonna 1910 jatkettava, jota vastoin Helsingin asematalon
23302: uudestarakentamistöiden jatkaminen voidaan lykätä vuoteen
23303: 1911. Puheenalaisten uudisrakennustöiden loppuun saatta-
23304: minen voisi siten tapahtua 1910-1916 vuosien kuluessa
23305: käyttämällä niihin vuosittain ehdotteeksi seuraavat mää-
23306: rät varoja:
23307: 
23308:         Vuonna                      Fredriks-1 Viipuri       Pietari ,.Yhteensä
23309:                        1 Helsinki     berg
23310: 1                                                        1
23311: 
23312: 
23313:     1910 ....•......        -          -        1,215,000 1,000,000 2,215,000
23314:     1911 ...........      600,000      -        1,000,000 1,000,000 2,600,000
23315:     1912 ...........    1,000,000      -         520,000 2,000,000 3,520,000
23316:     1913 ...........    1,000,000      -           -     2,010,000 3,010,000
23317:     1914 ...........    1,400,000    750,000       -         -     2,150,000
23318:     1915 ...........      382,000 1,000,000        --          -      1,382,000
23319:     1916 ...........        -       1,096,000      -           -      1,096,000
23320:             Summa 1 4,382,0001 2,846,oool 2,735,0001 6,010,000I15,973,ooo
23321: 
23322:      1910 vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen on äsken-
23323: mainitun supistetun, valmiilla rautateillä tehtävien uudis-
23324: rakennusten ehdotuksen mukaan pantu 3,634,600 markkaa.
23325:      IV. B. Liikku,van kaluston lisääminen. Rautatiehalli-
23326: tus oli ensimmäiseen tätä lisäämistä koskevaan ehdotuk-
23327: seensa merkinnyt 25 veturia ja 732 erilajista vaunua, jotka
23328: vaativat 5,256,000 markan määrärahan. Tämän tarpeen
23329: laskenta peru::>tui erääseen liikkuvan kaluston ja liikenteen
23330:   8                        N:o 13
23331: 
23332: odotetun lisääntymisen suhteeseen. Sen ohessa huomautti
23333: Rautatiehallitus ehdotuksensa tueksi, muun muassa, että,
23334: asian selvittämiseksi asetetun komitean annettua lausun-
23335: tonsa, kävi tarpeelliseksi saattaa vanhat veturit yksi
23336: toisensa jälkeen pois käytännöstä, koska niiden pysyttä-
23337: minen käytännössä olisi suuressa määrässä huonoa säästä-
23338: väisyyttä. Paitsi että sanotut veturit vaativat kohtuutto-
23339: man kalliita korjauksia, oli komitean tutkimuksesta käynyt
23340: ilmi, et.t.ä ne, uudenaikaisiin vetureihin verrattuina, enem-
23341: män polttoainetta kuluttarualla tuottivat valtionrautateille
23342: keskimäärin noin 5,(X)() markkaa enemmän kustannuksia
23343: vuotta ja veturia kohti. Näistä vanhoista vetureista, lu-
23344: vultaan kolmekymmentäkaksi, jotka Rautatiehallitus on
23345: pyytänyt saada heti myydä, on määrätty että ne ovat
23346: saatettavat pois vakinaisesta käytännöstä, mutta eivät kui-
23347: tenkaan toistaiseksi myytävät, vaan pysytettävät varave-
23348: tureina vain pakottavassa tarpeessa käytettäviksi sekä ettei
23349: mitään kalliita korjauksia niihin tehdä.
23350:       Liikkuvan kaluston lisäämistä varten ei 1909 vuoden
23351: tulo- ja menoarvioon ole mitään määrärahaa otettu. Vuo-
23352: desta 1908 siihen tarkoitukseen varattu noin 3,(X)(),000
23353: markan määräraha tulee vuonna 1909 kokonaan käytettä-
23354: väksi. Kun uusia radanrakennuksia varten tilatut veturit
23355: myöskin valmistunevat ainakin suurimmalta osalta vuonna
23356: 1909, on myös tärkeää ettei synny keskeytystä vetu-
23357: rien valmistamisessa Tampereella, jota teollisuutta valtio
23358: on melkoisilla summilla avustanut. Koska kuitenkin Rau-
23359: tatiehallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin saadaksensa ole-
23360: massa olevaa liikkuvaa kalustoa tarkemmin käytetyksi, ei
23361: sen niin suurta lisäystä, kuin ylempänä olevalla ehdotuk-
23362: sella on tarkoitettu, ole katsottu tarpeen vaatimaksi. Liik-
23363: kuvan kaluston tilauksen vuonna 1910 voipi, asian rahal-
23364:                            N:o 13                         9
23365: 
23366: lisen puolen kohtuulliseen huomioon ottaen, Rautatiehalli-
23367: tuksen uudelleen laatiman ehdotuksen mukaan, joka on
23368: tämän esityksen liitteessä, rajoittaa 5 veturiin ja 376 eri-
23369: lajiseen vaunuun, joiden joukossa kaksi vartavasten pitem-
23370: piä matkoja varten sisustettua tarkastusvaunua, jotka tar-
23371: koittavat rataverkolla käymässä olevien korjaus- ja uudis-
23372: rakennustöiden tarkastamista sekä tutkimista, onko enem-
23373: män sellaisia töitä tarpeen, ja ehdotuksen tekemistä niitä
23374: varten. Näihin matkoihin käytetään nykyään tavallisia
23375: boggie-vaunuja, jotka eivät kuitenkaan ole täysin sopivia
23376: siihen tarkoitukseen ja jonka kautta liikenteeltä riistetään
23377: erittäin tarpeellista liikkuvaa kalustoa, jolla sitä paitsi on
23378: kahta vertaa suurempi valmistusarvo kuin molemmilla
23379: ehdotetuilla tarkastusvaunuilla. Yhteenlaskettu liikkuvan
23380: kaluston hankkimiskustannus vuonna 1910 nousee uudel-
23381: leen laaditun ehdotuksen mukaan 2,227,000 markkaan,
23382: joka määrä on pantu tulo- ja menoarvion ehdotukseen.
23383:        V. Lisäys Iisalmen-Kajaanin radan valmiiksi saatta-
23384: mista varten. Sittenkuin rata 16 p:nä lokakuuta 1904 oli
23385: avattu yleiselle liikenteelle ja annettu Rautatiehallituksen
23386: hoitoon, huomattiin eräitä täydennystöitä vielä tarvittavan,
23387: jonkatähden Rautatiehallitus sai tehtäväkseen niiden toi-
23388:  mituttamisen. Koska tämän rautatien rakentamiseen myön-
23389: netystä määrärahasta 5,935,000 markasta, ei ole jälellä
23390:  mainittujen täydennystöiden kustannusten suorittamiseen
23391: riittävää määrää, lähes 100,000 markkaa, niin on tie- ja
23392: vesirakennusten Ylihallitus ilmoittanut tarkoitukseen vielä
23393:  tarvittavan 50,000 markan lisän. Tämän johdosta on sa-
23394:  nottu määrä, 50,000 markkaa, merkitty 1910 vuoden meno-
23395:  arvioehdotukseen.
23396:        VI. Määrärahat mutatierakenmtksiin ja rautatietutki-
23397:  muksiin. Koska ei ole hyvän talouden mukaista että,
23398:   10                      N:o 13
23399: 
23400: ennenkuin nyt tekeillä olevat laajat rautatierakennukset
23401: ovat valmistumassa, uusiin radanrakennuksiin ryhdytään,
23402: on Keisarillinen Majesteetti katsonut ettei mitään uusia
23403: rautateitä koskevaa esitystä ole nyt Eduskunnalle annet-
23404: tava. Kysymys määrärahoista jo tekeillä olevia ratoja var-
23405: ten näyttää siis sopivimmin olevan otettava tähän, kulku-
23406: laitosrahastoa koskevaan esitykseen.
23407:       Edellyttäen että työt Joensuun-Nurmeksen radan
23408: eteläosassa suoritetaan Lieksaan asti ja Kemin-Rovanie-
23409: men radalla kokonaan loppuun 1909 vuoden ajalla ja että
23410: Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten rata otetaan
23411: työn alaiseksi heti Kemin--Rovaniemen radan valmistuttua,
23412: on alempana mainittu työohjelma tehty ja siitä aiheutu-
23413: vat määrärahat laskettu.
23414:       Joensuun-Nurmeksen radanrakennusta, jossa työt al-
23415: koivat tammikuussa vuonna 1907, on siitä lähtien keskey-
23416: tymättä jatkunut, niin että radan eteläinen osa Joensuusta
23417: Lieksaan voitanee syksyllä 1909 avata väliaikaiselle lii-
23418: kenteelle sekä 1910 vuoden kuluessa rakentaa täysin val-
23419: miiksi. Lieksan-Nurmeksen rataosalla, joka on 56 kilo-
23420: metriä pitkä ja jossa työt alotetaan tänä vuonna 1909,
23421: olisi radanrakennusta vuonna 1910 toimitettava niin laa-
23422: jalta kuin suinkin, jotta sen vuoden ajalla ehdittäisiin toi-
23423: mittaa kaikki maanavaus- ja kivenporaustyöt, rummut ja
23424: sillat pohjata ja muurata sekä osa huonerakennuksia sal-
23425: vaa. Jotta kiskojen laskemista voitaisiin jatkaa Lieksasta
23426: pohjoiseen päin aikaiseen keväällä 1911, sekä koko rata
23427: rakentaa valmiiksi sinä vuonna, olisi ainakin osa vielä
23428: tarvittavia ratakiskoja ostettava vuonna 1910.
23429:        SeinäJoen- Kristiinankaupungin-Kaskisten rautatie.
23430: Tätä radanrakennusta varten on kulumassa olevan vuoden
23431: menosääntöön merkitty l,OOOpOO markan määrä ja työt siellä
23432:                            N:o 13                       11
23433: 
23434: alotetaan heti kuin Kemin-Rovaniemen radanrakennus
23435: on edistynyt niin pitkälle, että sieltä voidaan siirtää työ-
23436: voimia nyt puheenalaiselle rautatienrakennukselle, joka
23437: voinee tapahtua elokuun kuluessa tänä vuonna 1909.
23438: Vuonna 1910 jatkettaisiin töitä niin laajasti, että ainakin
23439: Seinäjoen-Perälän rataosa tasoitetaan valmiiksi sekä rum-
23440: mut, viemärit ja sillat pohjataan ja muurataan ynnä osa
23441: huonerakennuksia salvetaan. Liikenteen helpottamiseksi
23442: Seinäjoen haarautumisasemalla pitäisi suunniteltu raide-
23443: kentän, asemasiHain y. m. uudis- ja lisärakennus myöskin
23444: vuonna 1910 tulla toimitettavaksi.
23445:         Nämä molemmat rautatienrakennuksiin tarvittavat
23446: määrärahat on kulkulaitosrahaston tilan mukaan merkitty
23447: menoarvioehdotukseen 5,500,000 markaksi.
23448:         Rautatietutkimukset käyvät myöskin vuonna 1910 tar-
23449: peellisiksi teknillisen selvityksen hankkimiseksi sellaisista
23450: radan suunnista, joiden katsotaan täytyvän tulla Hallituk-
23451: sen ja Eduskunnan harkittaviksi. Sellaisten rautatietutki-
23452: musten kustannusten suorittamiseksi määrättänee vuo-
23453: deksi 1910 yhtä suuri määrä kuin tiiksikin vuodeksi eli
23454: 30,000 markkaa.
23455:         VII. Valtioapu Hyvinkään-Pyhäjärven yksityistä muta-
23456: tiefii, vm·ten. Kun toinen puoli sitä 300,000 markan suu-
23457: ruista valtioapua, joka on myönnetty rautatien rakenta-
23458: miseen Hyvinkään asemalta Kytäjärven kartanon kautta
23459: Nurmijärven pitäjässä sekä Lopen pitäjän kautta Pyhä-
23460: järven pitäjässä olevalle Korkeakosken ruukille, on mer-
23461: kitty kulkulaitosrahaston 1909 vuoden menoarvioon, niin
23462: on 1910 vuoden menoarvioehdotukseen merkitty sanotun
23463: valtioavun toinen puoli 150,000 markkaa.
23464:         I-VII osastossa mainittujen 190.9 vuoden menojen
23465: summa tekee 60,334,760 markkaa.
23466:   12                        N:o 13
23467: 
23468: 
23469:             Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1910.
23470: 
23471:       I. Valtionmutateiden kokonaistulo. Tämä tulo on
23472: noussut, tasaluvuin, vuonna 1905 31,700,000 markkaan,
23473: vuonna 1906 35,865,000 markkaan, vuonna 1907 39,595,000
23474: markkaan sekä vuonna 1908 40,445,000 markkaan. Edus-
23475: kunnan vuodeksi 1909 laskema ja sen vuoden tulo-
23476: arvioon merkitty tulomäärä on 41,000,000 markkaa. Tu-
23477: lojen lisäys on siis keskimäärin 2,325,000 markkaa. Tässä
23478: on huomattava että vasta aikaansaataviita Kemin-Rova-
23479: niemen ja Joensuun-Lieksan rataosilta ei ole otettu lu-
23480: kuun mitään tuloa yllämainituilta vuosilta. Koska ne
23481: yleiset taloudelliset vaikuttimet, jotka ovat olleet ehkäise-
23482: mässä tulolisäystä lähimpinä edellisinä vuosina, vielä ovat
23483: olemassa ja on epätietoista, tokko ne vuonna 1910 ovat
23484: vaikutukseltaan lakanneet, niin lienee varovaisinta ettei
23485: edes vastamainittua keskimäärää oteta 1910 vuoden koko-
23486: naistulon laskemisen perusteeksi, jonkatähden se tulo mai-
23487: nitun vuoden tuloarvioehdotuksessa on arviolta määrätty
23488: 43,000,000 markaksi.
23489:       II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
23490: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinaverorahoista on
23491: laskettu yhteensä 7,870,000 markaksi syistä, jotka esiin-
23492: tuodaan Armollisessa esityksessä Suomen Eduskunnalle
23493: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suori-
23494: tettava, sekä sanotun veron käyttämisestä.
23495:       III. Kulkulaitosrahaston korot on vuodelta 1910 las-
23496: kettu nousevan noin 300,000 mm·kkaan.
23497:       Kulkulaitosrahaston kaikki tulot vuonna 1910 nousi-
23498: sivat siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 51,170,000
23499: markkaan. Jos tähän lisäksi pannaan 1909 vuoden lop-
23500: puun kertyväksi laskettu säästö 9,298,900 markkaa 16
23501:                             N:o 13                            13
23502: 
23503: penma, mm kaikki rahaston varat vuonna 1910 tekisivät
23504: 60,468,900 markkaa 16 penniä.
23505:      Kun tämän odotetun 60,468,900 markan 16 pennin
23506: tulosumman rinnalle asetetaan 60,334,760 markaksi las-
23507: kettujen menojen summa, tulee siis kulkulaitosrahastossa
23508: olemaan 134,140 markan 16 pennin suuruinen ylijäämä.
23509:       Tässä edellä esiintuotujen laskelmien ja menoarvioi-
23510: den perusteella on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
23511:                 Eduskunnan hyväksyttäväksi }ättää seuraa-
23512:            van ehdotuksen kulkulaitosrahaston tulo- ja meno-
23513:            arvioksi vuodeksi 1910.
23514: 
23515:       Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuodeksi 1910.
23516:                              Varat:
23517: Säästö vuodelta 1909 . . . . . . Smk 9,298,900:16
23518: V al tienrautateiden ko-
23519:       konaistulo . . . Smk 43,000,000: -
23520: Osuus anniskelu- ja
23521:       vähittäismyynti-
23522:       yhtiöiden voitto-
23523:       varoista sekä palo-
23524:       viinaverorahoista     7,870,000:-
23525: Korot .                       300,000: - » 51170 000·
23526:                                                      '    '    .
23527:                                           Smk 60,468,900: 16
23528:                             Menot:
23529: Valtionrautateiden vakinainen meno-
23530:       sääntö . . . . - . . .          . Smk R9,500,000: -
23531: Eläkkeet ja erityiset määrärahat               500,000:-
23532: V altiolainain vuotuis-
23533:       maksut sekä pro-
23534:       visionit ja kulut Smk 8,484,000:-
23535:   14                       N:o 13
23536: 
23537: Korko laamanninkäräjä-
23538:     jyvärahastolle. .  >      154,160:-
23539: Korko valtiorahastolle        105,000:- Smk 8,743,160:
23540:      Määrärahat:
23541: Uudisrakennustöihin
23542:      valmiilla radoil-
23543:      la, arviolta . . Smk 3,634,600: -
23544: Liikkuvan kai uston Ii-
23545:      säämiseen arv.       2,227,000:-           5,861,600: -
23546: Lisämääräraha Iisalmen-Kajaanin ra-
23547:      dan valmiiksi saattamiseen . . .              50,000:-
23548: Joensuun-Nurmeksen ja Seinäjoen-
23549:      Kristiinan-Kaskisten radanraken-
23550:        ~
23551: 
23552: 
23553: 
23554:      nukset . . . . . . . . . . .          ))   5,500,000: -
23555: Rautatietutkimuksiin . . . . . . . .       )}      BO,OOO:-
23556: Valtioapua Hyvinkään-Pyhäjärven rau-
23557:      tatietä varten                              150,000:--
23558: Ylijäämä . . . . . . .                     ))    134,140:16
23559:                                        Smk 60,468,900: 16
23560: 
23561:                Armossa hyväksytty Livadiassa 16/29 p:nä
23562:            syyskuuta 1909.
23563: 
23564:                  Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
23565:                           N:o 13                              15
23566: 
23567: 
23568: 
23569: 
23570:                           Liite.
23571: 
23572: Ehdotus uudisrakennuksista ja uuden liikkuvan kaluston
23573:    hankkimisesta valmiille rautateille vuonna 1910.
23574: 
23575:                       Uudisrakennuksia:
23576: 
23577:                                               &mf.         &mf.
23578:                                                      1
23579: 
23580: 
23581: 
23582: 
23583:   1     Maan ,ja vesialueiden lunastus.
23584: 
23585:        Maan lunastus toista raidetta
23586:          varten Fredriksbergin ja Kirk-
23587:          konummen välillä .              90,000
23588:        Riihimäen maanlunastus            83,000
23589:        Tonttien    lunastus   Viipurin
23590:          tulevan asematalon luota .     125,000            298,000
23591: 
23592:    2    Uusien sivuraidetten pano tahi
23593:             raidejär,jestelmäin Jatko
23594:                     asemilla.
23595:        Uusikylä                                6,000
23596:        Humppila.                              15,000
23597:        Messukylä                               2,500        23,500
23598:                                    Siirto 1    -       1   321,500
23599: 16                      N:o 13
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:                                  Siirto            321,500
23605: 
23606: 
23607:  3    Asematalojen uusimisia ja lisä-
23608:                rakennuksia.
23609:      Solbergin asematalon lisäraken-
23610:        nus (75 m 2)                        6,000
23611:      Karjan ravintolahuoneiston laa-
23612:        Jennus                              7,000
23613:      Joensuun asematalon lisäraken-
23614:        nus (134 m2) .                     15,000    28,000
23615: 
23616:  4    Asuinrakennuksia ja ulkohuo-
23617:           neita henkilökunnalle.
23618:      Ratavartijan asunto 84 kilomet-
23619:        rille Ryttylän-Leppäkosken
23620:        välille (53 m 2, ulkohuoneet
23621:        34m2)                           5,500
23622:      Haapakylän veräjänvartijan tupa
23623:        (40 m2  +  ulkohuoneet).        3,500
23624:      Tobyn kaksoisvahtituvan lisä-
23625:        rakennus (41 m2)                1,500
23626:      Ylistaron kaksoisvahtituvan lisä-
23627:        rakennus (41 m2)                1,500
23628:      Sydämmaan kaksoisvahtituvan
23629:        lisärakennus (41 m2) .          1,500
23630:      Lapin vaihdemiehen asunto (53
23631:        m 2, ulkohuoneet 34 m-'2)_ _-+__5.._,500_+----
23632:                                  Siirto 1 19,0001 349,5001
23633:                          N:o 13                           17
23634: 
23635: ~--~--------------------------~----~-------
23636:                                            ~1
23637:                                   Siirto   19,000   349,500
23638: 
23639:       Heimolan ratavartijan asunto (53
23640:         m2, ulkohuoneet 34 m 2)             5,500
23641:       lnkilän asemamiehen asunto (53
23642:         m2, ulkohuoneet 34 m 2)             5,500
23643:       Rannilan viereisen huvilan osta-
23644:         mmen                               17,000
23645:       Hiitolan asemamiehen asunto
23646:         (53 m2 7 ulkohuoneet 34m2)          5,500
23647:       Turengin asemamiehen asunto
23648:         (53 m2  +   ulkohuoneet) .          4,000    56,500
23649: 
23650: 
23651:   5      Erilaisia pienehkqjä töitä.
23652:       Åggelbyn sauna (31 m 2)               2,400
23653:       Helsinki, makasiini Katajano-
23654:         kalle. .                            3,200
23655:       Fredriksbergin vaja rautatava-
23656:         roita varten                       8,650
23657:       Toijalan asemasillan pitentä-
23658:         mmen                                 500
23659:       Kuurilan asemasillan pitentä-
23660:         mmen                                 600
23661:       Kauvatsan asemasillan pitentä-
23662:         minen                                600
23663:       Pitkälahden asemasillan piten-
23664:         täminen                              500
23665:                                   Siirto \ 16,450\ 406,0001
23666:                                                       2
23667: 18                       N:o 13
23668: 
23669: 
23670: 
23671: 
23672:                                   Siirto   16,450   406,000
23673: 
23674:      Toivolan asemasillan pitentä~
23675:        tninen                          .     600
23676:      Kajaanin asemasillan pitentä·
23677:        tninen                                 600
23678:      Juurikorven odotussuoja (39m2)         1,800
23679:      Haukkavaaran        >      (35 m 2)    1,500
23680:      Monrepoon Ja Hiekan odotus-
23681:        suojat a (39 m 2) 2,000 mkaa         4,000
23682:      Honkaniemen odotussuoja (56
23683:        m2) Ja       seisaussiltavahdin
23684:        asunto (53 m2, ulkohuoneet
23685:        34m2)                                9,000
23686:      Seisaussilta Ja sivuraide 362
23687:        kilometrille Antrean ja Jääs-
23688:        ken asemien välille                 16,500
23689:      Kauhavan vedenottolaitos.             22,000
23690:      Schuvalovon putkikaivo                 5,000
23691:      Tammisuon kaivo                        1,000
23692:      Talin kaivo ja putkijohto.             3,000
23693:      Oserkin öljykellari                      800
23694:      Peipohjan öljykellari                    700
23695:      Viipurin     järjestelyratapihalle
23696:        uudesta lastausmakasiini (800
23697:        m2)                                 15,000
23698:      Tyrisevän makasiini (41 m2).           2,000
23699:           >      makki      (15 m2).        1,000
23700:                                   Siirto j100,950I 406,000
23701:                         N:o 13                       19
23702: 
23703: 
23704: 
23705: 
23706:                                  Siirto 100,950   406,000
23707: 
23708: 
23709:      Viipurin tavararatapihan vesi-
23710:        viskuri .                         9,000
23711:      Perkjärven koulutalon laudoitus     5,000
23712:           >    pUinppuhuoneen >            800
23713:      Raivolan postikonttorin      >      1,500
23714:      Kouvolan kaasukello (14 m 2)        4,950
23715:      Turun tiensalvat Raisioon vievän
23716:        tien ylikäytävän kohdalle .       7,000
23717:      Ollilan halkovaja .                __ 800_ 130,000
23718:                                        1       1
23719: 6    Lisämääräraha Viipurin uutta
23720:        asemataloa Ja pikatavaratoi-
23721:        mistoa varten                             1,100,000
23722:  7   Uusien raidetten ja vaihdetten
23723:        rakentaminen Viipurissa                      75,000
23724: 8    Viipurin      järjestelyratapihan
23725:        konttorirakennus (303 m 2).                  40,000
23726: 9    Lisämääräraha Pietarin uutta
23727:        tavara- Ja järjestelyratapihaa
23728:        varten                                    1,000,000
23729: 10   Määräraha Pohjan lahden yli
23730:        vievän rautatiesillan uudes-
23731:        taan rakentamista varten                    260,000
23732: 11   Lisämääräraha Rajajoen asemaa
23733:        varten           .                          260,000
23734: 12   Tammisaaren satamaraiteen ra-
23735:        kentamista varten.                          120,000
23736:                                  Siirto 1      13,391,000
23737: 20                       N:o 13
23738: 
23739: 
23740:                                               ::lmf:       ::lmf:
23741: 
23742: 
23743: 
23744:                                   Siirto      -         3,391,000
23745: 
23746: 13   Lisämääräraha toista pääraidetta
23747:        varten Hyvinkään Ja Riihi-
23748:        mäen välille .                         -           127,000
23749: 14   Lisämääräraha Tienhaaran ase-
23750:        maa varten                             -            50,000
23751: 15   Määräraha uutta siltaa varten
23752:        Vantaanjoen yli Åggelbyn ja
23753:        Malmin asemien välillä .               -            66,600
23754:                                Summa!         -        13,634,600
23755: 
23756: 
23757:                 Uutta liikkuvaa kalustoa:
23758: 
23759: 
23760:                                              ::lmf:       ::6nf.
23761: 
23762: 
23763:   5 kpl. vetureita .              a'         85,000      425,000
23764:   2      tarkastusvaunuja
23765:          )                         a'        20,000       40,000
23766:   3 » n luokan matkustajavau-
23767:            nuja, 2-akselisia      a'         17,000       51,000
23768:   6  )   III luokan matkustajavau-
23769:            nuja, 2-akselisia      a          13,000       78,000
23770:   5  )   konduktöörinvaunuja      a           8,600       43,000
23771:  10 " lämmitys- ja jäähdytysvau-
23772:            nuJa                  a'           7,500       75,000
23773: 100  )   umpinaisia tavaravaunuja,
23774:            2-akselisia           a           4,400       440,000
23775:                                   Siirto 1    -        \1,152,000
23776:                             N:o 13                               21
23777: 
23778: ·t                                            ::1m{:         ::1m{:
23779:  i                                                     1
23780: 
23781: 
23782:  1
23783:                                      Siirto    -           1,152,000
23784:  1
23785: 
23786:      100 kpl. avonaisia tavaravaunuja, 2-
23787:                 akselisia .             a.    3,800         380,000
23788:      100  )   soravaunuJa               a     2,200         220,000
23789:  1
23790:       50 » avonaisia tavaravaunuja tru-
23791:                 killa                   a.    9,500         475,000
23792:                                   Summa 1     -        12,227,000
23793: 
23794: 
23795:       Lähemmin valaistaakseen eri kohtiin merkittyjä mää-
23796: rärahoja uudisrakennuksia varten on Rautatiehallitus esiin
23797: tuonut seuraavaa:
23798:        1. Lukuisten huvilayhteiskuntien runodostuttua Fred-
23799: riksbergin-Kirkkonummen välisen rataosan varsille ja
23800: sen johdosta vuosi vuodelta kasvaneen paikallisliikenteen
23801: ta:kia käy vastaisuudessa välttämättömäksi toisen päärai-
23802: teen rakentaminen samalle matkalle. Jotta ajoissa voitai-
23803: siin hankkia sitä varten tarpeellinen maa-alue jotakuinkin
23804: kohtuullisesta hinnasta on siihen tarkoitukseen merkitty
23805: 90,000 markan määräraha. Maan pakkoluovutukseksi Riihi-
23806: mäen aseman vierestä asemanpihan uudestaanjärjestämistä
23807: varten merkitään Keisarillisen Senaatin 13 p:nä toukokuuta
23808: 1909 tekemän päätöksen nojalla 83,000 markan suuruinen
23809: määrä. Koska parhaillaan ollaan keskustelussa Viipurin
23810: aseman rakentamista varten tarpeellisen maa-alueen osta-
23811: misesta, on siihen tarvittava määräraha merkitty 125,000
23812: markan suuruiseksi.
23813:       2. Tähän kohtaan on merkitty tarvittava määräraha
23814: Uudenkylän aseman raiteitten sekä Humppilan asema:q
23815:   22                      N:o 13
23816: 
23817: kahden sivutaiteen pitentämistä sekä Messukylän seisaus-
23818: sillan luona olevan pätkäraiteen muutamista varten ohi-
23819: kulkuraiteeksi. Näitä töitä vaativat kasvanut liikenne sekä
23820: sen johdosta, että raskaampia ja lujempia vetureita on
23821: ruvettu käyttämään, lisääntyneet junanpituudet.
23822:       3. Alkuperäiset Helsingin-Turun rannikkoradan V
23823: luokan asematalot ovat osottautuneet liian pieniksi, jonka
23824: vuoksi useimmat niistä ovat jo tulleet laajennetuiksi. Suu-
23825: remman tilan hankkimiseksi sekä liikenteelle että Solber-
23826: gin asemapäällikölle, olisi sikäläinen asematalo laajennet-
23827: tava. Karjan rautatienaseman keittiöosaston laajentami-
23828: seksi on merkitty 7,000 markkaa, koska sanottu keittiö
23829: ruokakammioineen ja tarjoiluhuoneineen ovat sikäläisen
23830: suuren liikkeen takia kerrassaan liian pienet ja tervey-
23831: delliseltä kannalta katsottuina ne eivät ole läheskään
23832: niinkuin pitäisi olla. Joensuun-Nurmeksen rataosan
23833: valmistuttua käy tarpeelliseksi järjestää Joensuun asemalle
23834: pienehkö aamiais- ja illallisasema. Asematalon laajenta-
23835: miseksi sitä varten tarpeellisilla huoneilla on merkitty
23836: 15,000 markkaa.
23837:       4. Koska Ryttylän-Leppäkosken välisen ratalinjan
23838: varrella ei ole asuntoja vuokrattavissa, on välttämätöntä
23839: rakennuttaa radanvartija-asunto tällä taipaleelle olevalla
23840: 84 kilometrille. Rakennuskustannukset sekä ulkohuone-
23841: rivi, sisältävä halkovajan, ruoka-aitan, navetan y. m. on
23842: laskettu 5,500 markaksi sekä telefoonin että Hangon radan
23843: Haapakylän hiekkavaihteen luona 115 kilometrillä olevan
23844: tienylikäytävän hoitamista varten on veräjänvartijatupa
23845: sikäläisille vartijalle tarpeen. Koska Vaasan radan van-
23846: hojen kaksoisvahtitupien tilat ovat ylen ahtaat, ehdo-
23847: tetaan nämä tuvat jatkettaviksi Tobyn, Ylistaron ja Sy-
23848: dänmaan asemillfj, kl:lkin 1,500 mark&n kustannu4sella.
23849:                           N:o 13                      23
23850: 
23851: Koska on ylen vaikea saada vuokrata asuntoa otollisen
23852: matkan päästä Lapin asemalta, ehdotetaan sinne raken-
23853: nettavaksi vaihdemiehelle yksinkertainen vahtitupa ulko-
23854: huoneineen. Heimolan luona oleva ratavahdin asunto on
23855: luovutettu sikäläiselle vaihdemiehelle ja, kun muuta asun-
23856: toa ei ole vuokrattavissa lähempänä kuin kilometrin päässä
23857: radalta, ehdotetaan uusi asunto ulkohuoneineen rakennetta-
23858: vaksi puheenaolevalle ratavahdille. Samasta syystä ehdo-
23859: tetaan vahtituvat laajennettaviksi yhdellä huoneella ja
23860: keittiöllä ulkohuoneineen yhtä asemamiestä varten Inkilän,
23861: Hiitolan ja Turengin asemilla. Rannilan asema-alueen
23862: luona omalla maalla olevan huvilan ostamiseksi on mer-
23863: kitty 17,()(X) markkaa; kaikki rakennukset ovat sangen
23864: uudet ja hyvässä kunnossa ja niihin voidaan laittaa asunto
23865: asemapäällikölle ja jollekin palveluskuntaan kuuluvalle.
23866:       5. Åggelbyn aseman henkilökunnan tarpeeksi ehdo-
23867: tetaan yhdistetty sauna-, leipoma- ja pesutuparakennus
23868: teetettäväksi. Helsingin satamaradalla Katajanokalla on
23869: katsottu yhdistetyn kalustosuojan ja työväenparakin raken-
23870: taminen tarpeelliseksi, ja on sen kustannukset laskettu
23871: 3,200 markaksi. Fredriksbergin työpajalle tarvitaan rauta-
23872: tavarain säilytysvaja, jonka kustannukset on laskettu 8,650
23873: markaksi. Pitkien junien takia on nähty tarpeelliseksi
23874: pitentää Toijalan, Kuurilan, Kauvatsan, Pitkälahden, Toi-
23875: volan ja Kajaanin asemien asemasiltoja. Juurikorven,
23876: Haukkavaaran, Monrepoon ja Hiekan seisahdussilloille on
23877: ehdotettu rakennettavaksi odotussuoja katoksen hankkimi-
23878: seksi yleisölle sateen ja pahan sääu varalta. Niinikään
23879: Honkaniemen seisahdussillalle, jossa myöskin asunto ulko-
23880: huoneineen seisahdussillanvartijalle on tarpeen. Paikka-
23881: kunnan väestön hakemuksesta on ehdotukseen merkitty
23882: määräraha seisahdussillan ja sivuraidetten laittamista var-
23883: ten 362 }rilometrille Antrean ja Jääsken asemien vi:ilille
23884:                                                            1
23885:   24                        N:o 13
23886: 
23887: joiden väliä on 16,2 km. Määräraha uuden vedenottolai-
23888: toksen perustamista varten Kauhavan asemalle on merkitty
23889: Keisarillisen Senaatin 8 p:nä toukokuuta 1909 tekemän
23890: päätöksen perusteella. Koskei kelvollista vettä talouden
23891: tarpeeksi eikä juotavaksi ole saatavissa Schuvalovon, Tam-
23892: misuon ja Talin asemilla, on noilla asemilla toimitettavia
23893: kaivonporauksia ja -kaivamisia varten merkitty tarpeelliset
23894: määrärahat. Tulenarkojen öljyjen säilyttämistä varten on
23895: ehdotettu öljykellareja rakennettaviksi Oserkin ja Peipoh-
23896: jan asemille. Siitä syystä että Viipuri on haarautumis-
23897: asema, jossa on vilkas tavaraliikenne, on siellä usein lastat-
23898: tava tavaroita toisesta tavarajunasta toiseen. Tämän työn
23899: helpottamiseksi vaatii sikäläinen liikennepäällystö sinne
23900: teetettäväksi n. s. uudestalastausmakasiinin, jona olisi kahden
23901: yhdensuuntaisen raiteen väliin tehdyt korkeat kivikorokkeet
23902: niiden päälle rakennettuine makasiinineen, ja on sen kustan-
23903: nus, joka on laskettu 15,000 markaksi, ehdotukseen mer-
23904: kitty. Tyrisevän seisahdussillan ääreen ehdotetaan raken-
23905: nettavaksi liikenteen vaatima pienehkö makasiini sekä
23906: makki. Viipurin tavararatapihalle järjestysvetureita varten
23907: on vesiviskuri tarpeellinen ja on siihen tarkoitukseen samoin
23908: kuin myös Perkjärven koulutalon ja pumppuhuoneen sekä
23909: RaivoJan postikonttorirakennuksen laudoittamista varten
23910: kuin myös uuden 14 m 3:n kaasukellon laittamista varten
23911: Kouvolan kaasulaitokseen tarvittavat määrärahat meno-
23912: ehdotukseen merkitty. Liikenteen turvaamiseksi sillä koh-
23913: dalla, missä Raisioon vievä maatttie kulkee Toijalan-Turun
23914: ja Karjan-Turun ratojen pääraidetten yli Turun aseman
23915: luona, on uudenaikaisten, mekaanisten pitkähkön matkan
23916: päästä hallittavien tiensalpojen asettaminen sinne nyttem-
23917: min välttämätön ja on myöskin määräraha sitä varten
23918: merkitty. Ollilan aseman halkovaja kaipaa laajentamista,
23919: ~ota varten onkill merkitty 800 marl~an määf!ir~hll-!
23920:                           N:o 13                            25
23921: 
23922:       Ehdotuksen 6-9 kohtaan on pantu määrärahoja Wii-
23923: purin ja Pietarin asemien uudestaan rakentamista varten.
23924: Vaikka vuodeksi 1910 ei ole pantu mitään määrärahaa
23925: Helsingin ja Fredriksbergin asemain uudestarakentamiseen,
23926: on katsottu hyödylliseksi tähän ottaa selonteko viimemai-
23927: nittujen asemien uudestarakennustöistä, jotka lähinnä edel-
23928: lisinä vuosina ovat vaatineet ja lähinnä seuraavina vuosina
23929: ehkä vaativat melkoisia määrärahoja.
23930: 
23931: 
23932:     Helsingin ja Fredriksbergin asemien uudestaan-
23933:                      rakentaminen.
23934: 
23935:      Helsingin ja Fredriksbergin asemien uudestarakenta-
23936: mista varten insinööri C. 0. Gleim teki vuonna 1903 luon-
23937: noksen, jonka Keisarillinen Senaatti sitt.emmin hyväksyi
23938: noudatettavaksi. Tämän suoritettavien uudestarakennus-
23939: töiden luonnoksen perusteella tehtyyn kustannusarvioon
23940: marraskuulta 1903 on merkitty alempana olevat kustan-
23941: nukset:
23942: 
23943: 
23944: 1                                     Helsingin
23945:                                        asema
23946:                                                        Fredriks- 1
23947:                                                         bergin
23948:                                                         asema    1
23949: 
23950: 
23951: 
23952: 1
23953: 
23954: 1
23955:   Yleisiä kustannuksia.                32,400      30,600        1
23956: 
23957: 
23958: 1 Pakkoluovutus . . . . .               3,000      53,325 i
23959: 1 Maantasoitus ja salaojitus          345,400   1,301,500        1
23960:                                                           1
23961: [ Taidetyöt . . . . . .                59,400     505,620
23962: 1 Päällysrakennus                     316,922 40 315,309
23963:   Radan ainekset                       67,750 -
23964:   Aitaukset.                            9,000     -18,000
23965:                            Siirto 1
23966:  26                             N:o 13
23967: 
23968: 
23969:                                             Helsingin         Fredriks-
23970:                                                                bergin
23971:                                              asema             asema
23972: 
23973: 
23974:                                  Siirto     833,872 40 2,214,254
23975: 
23976: Asematalo sekä hallintorakennus
23977:   ja pikatavaratoimisto.          3,047,300 -                  150,000
23978: Veturitalli ja tavaramakasiini      504,000 -                  143,000
23979: Lastausasemasillat, kadut ja tiet   231,380 --                   --
23980: Valaistuslaitokset .                400,000 -·                  40,000
23981: Keskusvaihdelaitos                   70,000 -                   50,000
23982: Väliaikaisia laitoksia               95,847 60                  50,246
23983:                         Summa Smk. 5,182,400
23984:                                           '-
23985:                                                       1-1 2,647,600
23986:                                                         -v-
23987:            Summa Summarum Smk.                    7,830,000
23988:      Helsingin aseman uudestarakentamista on vuoden
23989: 1908 loppuun asti myönnetty seuraavat määrärahat, ni-
23990: mittäin:
23991: 1898 -- Talo N:o 9 Kaivokadun varrella               Smk.       100,000
23992: 1901 - Helsingin hallintorakennus                               300,000
23993: 1903 - Talo N:o 9 Kaivokadun varrella                           140,000
23994: 1904 - Helsingin hallintorakennus                               300,000
23995: 1905 - Helsingin raiteet . . . .                                100,000
23996:                   järjestelyraiteet .                           230,000
23997:                   hallintorakennus                              200,000
23998:                   ratapihan uudestajär-
23999:                   jestäminen. . .                               377,000
24000: 1907        »     hallintorakennus                       »      800,000
24001:                   järjestysraiteet .                            100,000
24002:         Helsingin toinen postitalo 1)                    »      660,000
24003:       1
24004:        )   Tämäp. kustannu]rset suorit13taan valtiorahaston varoista.
24005:                             N:o 13                        27
24006: 
24007: 1908 - Helsingin hallintorakennus              Smk     205,752
24008:      -- keskuslämpöjohto                        ,       70,000
24009:         veturitalli .                                  165,000
24010:      - valaistus . . .                                 130,000
24011:                                      Summa    Smk. 3,877,752
24012: 
24013: 
24014:      Nämä summat kohdistuvat seuraaviin päätöihin:
24015: 
24016: Talo N:o 9 Kaivokadun varrella. . . . Smk. '240,000
24017: Helsingin ratapihan raiteet ja järjestely-
24018:    raiteet . . . . . . . . . . . .           430,000
24019: Raiteet Fredriksbergiin (Helsingin rata-
24020:    pihan uudestajärjestäminen) . . . .       377,000
24021: Veturi talli . . . . . . .       . . . .     165,000
24022: Helsingin hallintorakennus Ja postitalo
24023:    sekä keskuslämpöjohto                   2,535,752
24024: Helsingin valaistus . . .                    130,000
24025:                                      Summa Smk. 3,877, 752
24026: 
24027:       Näistä määrärahoista oli 1 p:nä tammikuuta 1909 jäl-
24028: jellä seuraavat määrät, nimittäin:
24029: 
24030: Helsingin raiteisiin . . . . . .             Smk.    97,670: 31
24031:           rat~pihan uudestajärjestämi-
24032:           seen                                 »    327,132:88
24033:           keskuslämpöjohtoon                          1,137: 91
24034:           hallintorakennus .                        107,168: 05
24035:           veturitalli                               157,593: 11
24036:           valaistus . . . .                          94,109: 06
24037:                                ------------------~----
24038:                                   Summa Smk. 784,811: 32
24039: 
24040:       Että nnn suun osa kontosta >Helsingin raiteet> on
24041: siirtynyt aina vuoteen 1909 riippuu siitä1 että tuolla mäiir!i-
24042:   28                       N:o 13
24043: 
24044: rahalla Helsingin asemalla tehtäviksi aiottuja raidetöitä ei
24045: ole käynyt suorittaminen ennenkuin uusi veturitalli ra-
24046: kennetaan ja vanha puretaan sekä ennenkuin tarpeellinen
24047: maa- ja vesialue Töölön lahden viereltä on hankittu.
24048: Helsingin kaupungin kanssa on hierottu sopimusta näistä
24049: alueista vuodesta 1905 alkaen, mutta vielä ei ole päästy
24050: mihinkään tulokseen.
24051:        Niinikään riippuu tuo suuri konttoon >Helsingin rata-
24052: pihan uudestajärjestäminen» kohdistuva varaaminen siitä,
24053: että Fredriksbergiin asti pantavia uusia raiteita varten
24054: tarvittavan maan pakkoluovutus ei ole vielä loppuun suo-
24055: ritettu eikä sopimusta radan rakentamiseksi vanhojen ja
24056: uusien katujen poikki tarpeellisista silloista ole vielä voitu
24057: saada aikaan Helsingin kaupungin kanssa.
24058:        Konttoon :.Helsingin veturitalli> kohdistuva varaami-
24059: nen riippuu siitä, että Keisarillinen Senaatti on vasta 'tänä
24060: vuonna hyväksynyt uuden veturitallin paikan ja suuruuden.
24061:        Muista kontoista jäljellä olevat varat on jo suurim-
24062: maksi osaksi kulutettu. »Helsingin hallintorakennusta>
24063: varten on sitä paitsi 267,600 markan suuruista lisämäärä-
24064: rahaa pyydetty ja on se jo myönnettykin.
24065:        Näiden suurten uudestarakennustöiden yllämainittu
24066: kustannusarvio tehtiin vuonna 1903, ennenkuin erikoispii-
24067: rustuksia vielä oli tehty, sekä laadittiin siinä mielessä että
24068: tultaisiin toimeen niin vähillä menoilla kuin mahdollista,
24069: silloiset käyvät aines- ja työhinnat perustuksena. Sen ajan
24070: kuluessa, joka siitä on kulunut, on näkynyt olevan vält-
24071: tämätöntä lisätä muutamia tähän kustannusarvioon mer-
24072: kittyjä työmääriä, jonka lisäksi, niinkuin on tunnettu,
24073: aines- ja työhinnat sittemmin ovat hyvin paljon nousseet.
24074: Erityiskohtaisen kustannusarvion teki arkkitehti E. Saari-
24075: nen tammikuussa 1905 alempana mainittuja rakennus-
24076: tQitii v~trten;
24077:                              N:o 13                          29
24078: 
24079: Hallintorakennus                                   Smk. 1,585,000
24080: Postitalo                                                 660,000
24081: Keisarillinen paviljonki                                  220,000
24082:                                         Summa Smk. 2,465,000
24083: 
24084:       Nämä kustannusarviot tulivat sittemmin vahviste-
24085: tuiksi. Samaan aikaan teki arkkitehti Saarinen myös ase-
24086: matalon likimääräisen kustannusarvion, joka päättyi Sm:kaan
24087: ~,698,000. Vuonna 1908 teki hän asematalon ja pikatavara-
24088: toimiston erityiskohtaisen kustannusarvion, joka päättyi
24089: Sm:kaan 3,920,000 ja jonka kustannusarvion Rautatiehallitus
24090: sitä tarkastaessaan on alentanut Sm:kaan 3,490,000.
24091:       Silloisten tosiasiain perusteella laadittiin helmikuussa
24092: 1909 niiden töiden kustannusarvio, jotka 1 p:nä tammi-
24093: kuuta 1909 vielä olivat suorittamatta ja Joita varten määrä·
24094: rahoJa aikaisemmin ei ole myönnetty. Tähän kustannusar-
24095: vioon on merkitty alempana olevat kustannukset:
24096: 
24097:                                        Helsingin    Fredriksbergin
24098:                                         asema           asema
24099: 
24100: 
24101:                                                                1
24102: Yleisiä kustannuksia.                    37,800 · -  57,600 -
24103: Pakkoluovutus .                          64,256 50 235,431 25
24104: Maan tasoitus ja salaojitus.            189,950 - 1,889,900 -
24105: Taidetyöt.                              134,000 -   535,120 -
24106: Päällysrakennus                       1)406,567 80  384,740 50
24107: Radan ainekset                           41,750 -     -      -
24108: Aitaukset.                               13,500 -      8,000 -
24109:                            Siirto J    887,824j3oj3,110,791 j75
24110:       1
24111:        ) Tähän summaan sisältyy kontossa »Helsingin raiteet• vuo-
24112: 
24113: teen 1909 siirtyvä summa Smk. 97,670: 31.
24114:  30                      N:o 13
24115: 
24116: 
24117:                                   Helsingin   Fredriksberghi
24118:                                    asema          asema
24119: 
24120: 
24121:                        Siirto     887,824 30 3,110,791 75
24122: Asematalo junasiltakattoineen
24123:   pikatavaramakasiinineen ja
24124:   asemasiltoineen .            3,490,000 -      150,000 -
24125: Veturitalli ja tavaramakasiini   210,250 -      143,000 -
24126: Lastausasemasilta, kadut Ja
24127:   tiet                           233,180 -        -       -
24128: Valaistuslaitokset .              45,000 -       90,000 -
24129: Keskusvaihdelaitos                80,000 -       50,000 -
24130: Väliaikaisia laitoksia            53,745 70      56,208 25
24131:                 Summa Smk. 5,000,000
24132:                            '-
24133:                                           1-1 3,600,000 1-
24134:        Kaikki yhteensä Smk.              8,600,000
24135:       Tämän kustannusarvion perusteella tulevat kaikkien
24136: töiden yhteenlasketut kustanniukset noin 4,550,000 mar-
24137: kalla ylittämään vuonna 1903 likimäärin lasketut. Pää-
24138: asialiisirumat lisäykset johtuvat:
24139: Kallistuneista, esitettyjen vaatimusten pe-
24140:    rusteella nyt lasketuista pakkoluovu-
24141:    tuskustannuksista . . . . . . . . Smk. 244,000
24142: Määränpäällisistä kustannuksista asemata-
24143:    losta, hallintorakennuksesta ja pika-
24144:    tavaramakasiinista, jotka ovat lasketut
24145:    likimääräisen kustannusarvion laatimi-
24146:    sen perästä tehtyjen ja vahvistettujen
24147:    piirusten perusteella . . . . . . .      3,246,000
24148: Kaivokadun talosta N:o 9, joka ei ole mer-
24149:    kitty alkuperäiseen kustannusarvioon,
24150:    mutta on mainittua taloa varten myön-
24151:                           N:o 13                       31
24152: 
24153:   netty määräraha edellä merkitty ole-
24154:    maan.                                     Smk    240,000
24155: Työnjohdosta pitentyneen rakennusajan
24156:    perusteella.                                      32,400
24157: Useammista siltakaarista Töölön lahdella             59,400
24158:                                 ------------------~--
24159:                                    Summa Smk. 3,821,800
24160: 
24161:      Muut määränpäälliset kustannukset, yhteensä noin
24162: 728,000 markkaa, ovat aiheutuneet kallistuneista aines·
24163: hinnoista ja erittäinkin kallistuneista työkustannuksista.
24164:      Jos Helsingin asemaa varten merkitystä 5,000,000:n
24165: summasta vähennetään >Helsingin raiteet> nimisessä kon-
24166: tossa vielä käytettävinä olevat Smk. 97,670:31, jotka sisäl-
24167: tyvät sanottuun summaan, saadaan Helsingin aseman uu-
24168: destarakentamista varten vielä tarvittava määräraha
24169:                     Srnk. 4,902,329: 69.
24170: 
24171:       Tässä on kuitenkin huomattava, että Keisarillinen
24172: Senaatti 22 p:nä maaliskuuta 1909 on käskenyt Rautatie·
24173: hallituksen teettää uuden kustannusarvion asematalo-
24174: rakennusta varten, jolloin on katsottava, muun muassa,
24175: että kustannukset, mikäli mahdollista, supistetaan. Edellä-
24176: mainittu tuohon tarkoitukseen vielä tarvittava summa tulee
24177: sentähden jonkunverran laskeutumaan.
24178:       Fredriksbergin-Karjan radan rakennuksen päätyttyä
24179: annettiin Valtionrautateille sanotun ratarakennuksen va-
24180: roista eräs summa tuon uuden radan johdosta Fredriks-
24181: bergin asemalla tarpeellisten raidetten ja muiden laitosten
24182: teettämistä varten. Tästä summasta on jälellä >Helsin-
24183: gin-Karjan radan yhdyntäkohta> nimisessä kontossa
24184: Smk. 754,443: 63, jotka on aiottu käyttää Fred1·iksbergin
24185: asernan uudestaan rakentamista varten. Jos tämä summa
24186: vähennetään edellä olevaan kustannusarvioon sisältyvästä
24187:   82                         N:o 13
24188: 
24189: 3,600,()(X):n summasta saadaan sen määrärahan suuruus,
24190: joka vielä on tarpeen tämän aseman uudestaan rakenta-
24191: mista varten, eli
24192:                     Smk. 2,845,556:37.
24193:      Vuodesta 1909 alkaen vielä tarvittavat määrärahat
24194: ehdottaa Rautatiehallitus jaettavaksi seuraavalla tavalla:
24195:      Helsingin asemaa varten:
24196:           1909                  Smk. ·520,350
24197:           1910 . .                    l,()(X),()(X)
24198:           1911 . .                    2,()(X),()(X)
24199:           1912 noin                   1,382,()(X)
24200:                      --------------~--~-
24201:                        Summa Smk. 4,902,350
24202:        Fredt-iksbergin asemaa varten:
24203:              1911                  Smk. 250,()(X)
24204:              1912 . .                    500,()(X)
24205:              1913 . .                  1'()(X),()(X)
24206:              1914 noin                 1,096,()(X)
24207:                           Summa Smk. 2,846,000
24208:      Siihen nähden, että läheisinä vuosina melkoisia mää-
24209: riä varoja on käytettävä Wiipurin ja Pietarin asemien
24210: uudestajärjestelyyn, on kuitenkin katsottu Helsingin ja
24211: Fredriksbergin asemarakennustöiden voivan jonkun verran
24212: odottaa, siten että työt Helsingin asemarakennuksella, joita
24213: varten vuoden 1909 menoarvioon on merkitty 520,350 mar-
24214: kan määräraha, alkaisivat uudelleen vasta vuonna 1911
24215: ja Fredriksbergin asemalla vuonna 1914, sekä että niihin
24216: vuodesta 1911 käytettäisiin seuraavat määrät varoja:
24217:        Helsingin asemalla:
24218:          vuonna 1911 .                Smk.600,000
24219:                   1912 .               1,()()(),000
24220:                   1913 .               1,()(X),()(X)
24221:                   1914 .           »   1,400,()(X)
24222:                   1915 .                  382,()(X)
24223:                        --------------------~--
24224:                           Summa Smk. 4,382,()(X)
24225:                            N:o 13                          33
24226: 
24227:                   Frebriksbergin asemalla:
24228:         vuonna 1914.                Srnk.      750,000
24229:                1915.                  ))     1,000,000
24230:                1916.                         1,096,000
24231:                           Summa Smk.         2,846,000
24232: 
24233: 
24234:      Viipurin aseman uudestaan rakentaminen.
24235: 
24236:       Jotta voitaisiin hoitaa varsinkin Karjalan radan val-
24237: mistuttua suuresti lisääntynyttä liikennettä Viipurin ase-
24238: malla, katsottiin välttämättömäksi rakentaa se uudestaan.
24239: Matkustaja- ja tavara-ratapihat olisivat silloin kokonaan
24240: toisistaan eroitettavat. Vuonna 1902 antoi Insinööri 0. 0.
24241: Gleim täydellisen ehdotuksen tätä uudestaan rakentamista
24242: varten, jonka sittemmin Keisarillinen Senaatti hyväksyi
24243:       Marraskuussa 1903 tehdyn likimääräisen kustannus-
24244: arvion mukaan laskettiin työn kustannukset silloin näin:
24245: 
24246:      Ma~nlunastus                   Smk        483,188:-
24247:      Väliaikainen ratapiha                    230,000:
24248:      Tavararatapiha .                       2,300,160:
24249:      Matkustajaratapiha                     1,866,700:
24250:      Sähkökeskusasema                         402,000:
24251:      Tavaramakasiinit.                        272,623:
24252:      Asematalo                              1,999,300:
24253:                           Summa Srnk 7,553,971:
24254: 
24255:       Jo ennenkuin Insinööri Gleimin lopullinen ehdotus
24256: oli olemassa, eli vuonna 1899, alotettiin järjestelyratapihan
24257: salaojittarnista ja tasoittamista, tavaramakasiinien rakenta-
24258: mista kivestä y. rn., jotka työt sittemmin oli otettu lo-
24259: pulliseen ehdotukseen.
24260:                                                            3
24261:   34                        N:o 13
24262: 
24263:      Kaikkiin uudisrakennustöihin Viipurissa on 1908
24264: vuoden loppuun asti myönnetty seuraavat määrärahat,
24265: nimittäin:
24266: 
24267:        1899 Viipurin tavararatapiha .      55,000:-
24268:                      tavaramakasiini      276,240: -
24269:        1900    »     tavararatapiha.       50,000:-
24270:        1901          maanlunastus   .     532,151:  50
24271:                      tavararatapiha .     400,000:
24272:        1902                               300,000:
24273:                      väliaikainen rata-
24274:                         piha              300,000:-
24275:                      matkustajaratapiha 200,000:-
24276:                      sähkökeskusasema     100,000:-
24277:        1903                               297,000: -
24278:          ))          asematalo. . . .     265,000:-
24279:        1904          asema . . . . .      350,000:
24280:                      sähkökeskusasema      56,000:-
24281:                      veturitalli          102,300: -
24282:        1905          aseman uudesta-
24283:                         järjestely      1,04:1,300: -
24284:                      veturitalli           61,670: -
24285:        1906          maasillat.           450,000:-
24286:                      veturitalli          164,000: -
24287:        1907                               106,000:-
24288:        1908          asematalo            400,000:-
24289:                            Summa Smk 5,506,661: 50
24290: 
24291:       Päätöitä varten on siten seuraavat määrärahat saatu
24292: :nimittäin:
24293: 
24294:        Maanlunastus.                      532,151: 50
24295:        Väliaikainen ratapiha.             300,000:-
24296:                            N:o 13                        35
24297: 
24298:      Tavararatapiha .                      2,280,270:
24299:      Matkustajaratapiha.                 . 1,000,000:
24300:      Sähkökeskusasema .                      453,000:
24301:      Tavaramakasiinit                        276,240:
24302:      Asematalo                               665,000:
24303:                            Summa Smk 5,506,661: 50
24304: 
24305:      Tammikuun 1 päivänä 1909 oli tästä jälellä seuraa-
24306: vat summat, nimittäin:
24307:      Viipurin maanlunastus                  42,986: 98
24308:               aseman uudestajärjestely     226,34~: 59
24309:               veturitalli                    3,507: 06
24310:               asematalo                    415,756: 81
24311:                             Summa Smk      688,593: 44
24312: 
24313:       Nämä säästöt aiheutuvat siitä että, mitä tulee >Vii-
24314: purin maanlunastukseen», asema-alueen pohjoinen raja
24315: Papulassa ei vielä ole järjestetty ja että kysymyksessä
24316: oleva summa on varattava alueen lunastuksen loppuun
24317: saattamiseksi siellä.
24318:       Jos »Viipurin aseman uudestajärjestelyn» säästöstä
24319: vähennetään Smk 124,856: 27, joka on loppusuoritus 32·
24320: kpl:sta rautasillankaaria, jää jälelle Smk 101,486: 32, jotka
24321: käytetään edellämainittujen siltojen päällysrakennukseen
24322: ja Papulan katusillan nousuteiden täyttämiseen ja tasoit-
24323: tamiseen, joita töitä ei aikaisemmin ole voitu suorittaa.
24324:       Mitä taas »Viipurin asemataloon» tulee, niin on sen
24325: pohjaustyöt voitu aloittaa vasta syksyllä 1908, sittenkuin
24326: saman vuoden lisämääräraha on saatu, työpiirustukset eh-
24327: ditty tehdä ja väliaikaiset raidejärjestelyt liikenteen joh-
24328: tamiseksi rakennuspaikan ohi ehditty loppuun saattaa.
24329:   36                        N:o 13
24330: 
24331:       Töiden jatkuessa vuodesta 1903 asti on näyttäytynyt
24332: että sanottuna vuonna, tehty kustannusarvio oli liian al-
24333: haiseksi laskettu, riippuen siitä että oli tullut lisään töitä,
24334: joita ei silloin voitu arvata ja että niin ainesten kuin työn
24335: hinnat sen jälkeen ovat melkoisesti nousseet.
24336:       Vuonna 1909 on sentähden tehty uusi kustannus-
24337: arvio niistä töistä, jotka tammikuun 1 päivästä 1909 vielä
24338: ovat suoritettavat
24339: 
24340: 
24341:                     Ratapihanrakennuksessa,
24342: asemarakennuksia siihen lukematta.
24343:      Tässä kustannusarviossa on seuraavat summat:
24344: 
24345: Raiteet ynnä kääntölavat matkustajarata-
24346:       pihalla .                                    276,620: 75
24347: Keskusvaihdelaitokset                              242,700:
24348: Ratapihan valaistuslaitokset                         3,000:-
24349: Kadut ja tori asematalolla.                         70,511: 50
24350: Kadut ja nousutiet Papulan sillalle                100,171: 80
24351: Maasiltojen maalaus, niihin johtavat ja niissä
24352:       olevat raiteet y. m.                         111,674:
24353: Järjestelyratapihan raiteet .                      269,027:
24354:                       käymäsilta                    69,150:
24355:                      kon ttorirakennus,    ki-
24356:                         vestä .                     60,000:-
24357: Asemasillat, vaununvaaka, vesiviskuri               43,340:-
24358: Pakkoluovutukset .                                 245,336: 05
24359: Väliaikaiset vaihteet rakennusaikana .              10,000: --
24360:                                  Summa Srnk      1,501,531: 10
24361: 
24362:      Jos tästä summasta vähennetään se määrä, joka 1
24363: p:nä tammikuuta 1909 oli käytettävissä näihin töihin eli
24364:                            N:o 13                          37
24365: 
24366:       Viipurin maanlunastus .               42,986: 98
24367:          »     aseman uudestajärjestely.   101,486: 32
24368:          veturitalli                         3,507: 06
24369:                              Summa Smk     147,~80:   36
24370: -saadaan näiden töiden loppuun saattamiseen vielä vhodesta
24371: 1909 alkaen tarvittava määräraha Smk 1,353:550: 74.
24372:        Tämä määrä voitaisiin sopivimmin jakaa seuraavalla
24373:  tavalla:
24374:         vuodelle 1909                 Smk 400,000
24375:            ))    1910                     115,000
24376:                  1911                     500,000
24377:                  1912 noin                340,000
24378:                                 noin Smk 1,355,000
24379: 
24380:                     Asematalorakennukset
24381:        Heinäkuussa 1905 tehty erikoiskustannusarvio näitä
24382: -rakennuksia varten tekee Smk 2,3107000.
24383:        Keisarillisen Senaatin kesäkuussa 1908 asettama ra-
24384: -kennuskomitea näiden töiden suorittamista varten sai oi-
24385:  keuden rakennettaessa tehdä pienempiä poikkeuksia vah-
24386:  vistetuista piirustuksista. Tämä on näyttäytynyt välttämät-
24387: tömältä ja käynee kai rakennustyön jatkuessakin tarpeelli-
24388: .seksi. Huono pohja sekä liikenteen johtamiseksi raken-
24389: nuspaikan ohi tarpeelliset raiteen muuttotyöt ovat aiheut-
24390:  taneet arvaamattomia lisämenoja.
24391:        Ylempänä ilmoitettuun kustannukseen Smk 2,310,000,
24392: -tarvittaneen sen vuoksi lisää vastedes.
24393:        Nykyään arvioidaan ne määränpäälliset kustannukset,
24394: joilla ylempänä mainittu laskettu kustannus on lisättävä,
24395: ·200,000 markaksi ja tekisivät. niin muodoin kokonaiskustan-
24396:  nukset Smk 2,510,000.
24397:   38                        N:o 13
24398: 
24399:       Vuonna 1903 myönnetystä määrärahasta, Smk 265,000'
24400: »Viipurin asemataloa> varten, käytettiin vuosina 1903,_
24401: 1904 ja 1905 Smk 135,989: 55 tuleva'a asemataloa ympä-
24402: röivän paikan täyttämiseen ja muihin valmisteleviin töi~
24403: hin. Kun ostokset y. m. alotettiin 1906 varsinaisia huone-
24404: rakennustöitä varten, oli siis jälellä Smk L99,010: 45, joka
24405: on katsottava todelliseksi määrärahaksi vuodesta 1903 sii-
24406: hen tarkoitukseen.
24407:       1908 vuoden loppuun on siis näitä töitä varten saatu
24408: yhteensä Smk 529,010: 45. Jos tämä vähennetään laske-
24409: t.usta kustannuksesta, saadaan vielä tarvittava määräraha-
24410: Smk 1,980,989: 55.
24411:       Tämä summa on katsottu voitavan jakaa seuraaviin
24412: ernn:
24413:         vuonna 1909                          200,000
24414:                 1910                       1,100,000
24415:                 1911                         500,000
24416:                 1911 noin                    180,000
24417:                                nmn Smk      1,980,000
24418: 
24419:                           Yhdistelmä.
24420:      Laskettu lisäkustannus tammikuun 1 päivästä 1909-
24421: töiden loppuun saattamiseksi:
24422:        ratapihalaitoksesta .               1,353~550: 74
24423:        asematalorakennuksista              1,980,989: 55
24424:           1 1909 asti käytetty määrä       5,506,661: 50
24425:        1/
24426: 
24427: 
24428:        Koko kustannus             Smk      8,841,201: 79
24429:        1903 vuoden kustannusarvio          7,553,971:
24430:        Kustannusten enemmyys         Smk   1,287,230: 79
24431: 
24432:     Tästä kustannusten enemmyydestä menee Smk 510,700
24433: asematalorakennuksiin, joiden kustannusarvio vuonna 1903
24434:                                  N:o 13                      39
24435: 
24436:     tehtiin ennenkuin lopulliset piirustukset olivat valmiit.
24437:     Loput aiheutuvat tontinostosta, jota ei voitu edeltäpäin
24438:     arvata kustannusarviota tehtäessä, täydellisempien keskus-
24439:     vaihdelaitosten tekemisestä, 3-kerroksisen varastohuoneis-
24440:     ton rakentamisesta lisään uusien veturitallien luo sekä
24441:     arvaamattomista torin- ja kaduntasoituksista asematalon
24442:     edustalla.
24443: 
24444:             Töiden jatkamiseksi Viipurin asematalonrakennuk-
24445:     :Silla, jossa muuraustyö on tarkoitettu toimitettavaksi vuonna
24446:      1910, tarvitaan sinä vuonna 1,100,000 markkaa, jotka on
24447:      merkitty ehdotuksen 6 kohtaan. Muutamain raiteiden las-
24448:      kemiseen sikäläisellä järjestelyratapihalla tarvitaan maini-
24449:      tuksi vuodeksi 75,000 markkaa, jotka on merkitty 7 koh-
24450:     taan. Yhdessä 1909 vuoden menoarvioon rilerkityn sinne
24451:      tulevia raiteita varten tarkoitetun määrärahan, 400,000
24452:      markan kanssa nämä määrät riittäisivät sanotun järjestely-
24453:      pihan saamiseen niin valmiiksi, että sitä voitaisiin käyt-
24454:      tää. Liikkeen hoitamiseksi hankkeissa olevalla tavaran-
24455:      järjestelyratapihalla tarvitaan kuitenkin eri henkilökunta,
24456:     jolle tarpeelliset virkahuoneist.ot on sinne rakennettava,
24457:     jonkatähden 8 kohtaan on merkitty 40,000 markan määrä-
24458:     raha konttorihuoneiston rakentamista varten.
24459: 
24460:           Pietarin aseman uudestaan rakentaminen.
24461: 
24462:                  1.   Aseman väliaikainen uudismuutos.
24463:           Sopivampain raidejärjestelyjen ja asemasiltain aikaan-
24464:     saamiseksi sekä sellaisia toimenpiteitä varten, joiden avulla
24465:     voidaan tyydyttävästi hoitaa yhä enemmän kasvavaa lii-
24466: c   kennettä, erittäinkin matkustajaliikkeeseen nähden, saatiin
24467:     vuonna 1904 379,400 markan määräraha. Tarvittavat työt
24468:     suoritettiin pääasiallisesti loppuun jo samana vuonna.
24469:    40                            N:o 13
24470: 
24471:          11.   Aseman ja ratapihan uudestaan rakentaminen.
24472:       Tällä tarkoitettiin tavararatapihan siirtämistä Kuli-
24473: kovan kentälle ja matkustaja-aseman täydellistä uudestaan
24474: rakentamista. Edellinen katsottiin olevan rakennettava,
24475: valmiiksi viimeistäänkin siksi kuin Venäjän rataverkkoon
24476: vievä yhdistysrata valmistuisi, jota vastoin matkustaja rata-
24477: pihan uudestaan rakentaminen katsottiin voitavan jättää.
24478: vieläkin joksikin aikaa sikseen, koska väliaikainen uudis-
24479: muutos oli näyttänyt toistaiseksi vastaavan liikenteen vaa-
24480: timuksia.
24481:      Kaikki nämä työt ovat aiotnt toimitettaviksi insinööri
24482: C. 0. Gleimin laatimain ja Keisarillisen Senaatin sekä.,
24483: Venäjän Kulkulaitosministeriön vahvistamain suunnitel-
24484: main mukaan.
24485:      Elokuussa vuonna 1903 tehdyn kustannusarvion mu-
24486: kaan laskettiin näihin töihin menevät kustannukset seu-
24487: raaviksi määriksi, nimittäin:
24488:         Yleiset kustannukset                Smk.      228,500
24489:         Pakkol uovutus                        »     4,847,600
24490:         Maantasoitus                                  448,810
24491:         Taidetyöt                                   1,057,835
24492:         Päällysrakennus                             2,177,924
24493:         Tarpeet rataan                                422,400
24494:         Aidat, tiet ja kentät                 ))
24495:                                                       834,520
24496:         Huonerakennukset .                    ))   11,272,100 1)
24497:         Sähkölennätin ja telefooni                      8,000
24498:         Sairaanhoito                                   20,000
24499:         Sekalaista                            ))       82,311
24500:                                    Summa Smk. 21,400,000
24501:         Huonerakennusten summaan on myös luettu 720,000 mark-
24502:         1)
24503: 
24504: 
24505: kaa isohkoa henkilökunnan asuinrakennusta varten tavararatapihalle ..
24506:                                                                  N:o 13                                                                 41
24507: 
24508:       'l'ätä kustannusarviota laadittaessa on edellytetty,
24509: että rautatien nykyinen halkoratapiha (Golden tontti)
24510: vaihdetaan samankokoiseen alueeseen Kulikovan kentästä.
24511: Jos vaihtoa ei tulisi ja jos otaksutaan että Golden tonttia
24512: ei muullakaan tavoin saada myydyksi, niin lisääntyvät
24513: pakkoluovutuskustannukset 1,504,600 markkaa ja loppu-
24514: summa siinä tapauksessa tekee Smk. 22,854,600. Silloin
24515: on sitä paitsi otaksuttu että, kun nykyiset rakennukset
24516: hajoitetaan, siitä saadaan aineita 50,000 markan arvosta.
24517:       VaRtamainitut kustannukset jakautuvat matkustaja-
24518: Ja tavara-asemaa kohti seuraavalla tavalla:
24519: 
24520: 
24521:                                                                                         Matkustaja-                         Tava,ra-
24522:                                                                                           asema                              asema
24523: 
24524: 
24525: 
24526:  Yleiset kustannukset . . . . . . . . . . . . . . . .                                           128,500                       100,000
24527:  Maantasoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                 -i48,810
24528:  'raidetyöt. . . . . .. . .. . .. .. .. . .. . . .. . . ..                                                                  1,057,835
24529:  Päällysrakennus........... . . . . . . . . . .                                                 585,56~.                    1,592,360
24530:  'l'arpeet rataan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  184,000                        238,400
24531:  Aidat, tiet ja kentät.. . . . . . . . . . . . . . . .                                         134,120                        700,400 1
24532:  Huonerakennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                        6,263,600                      4,288,500 1)1
24533:  Sähkölennätin ja telefooni . . . . . . . . . .                                                  4,000                           4,000
24534:  Sairaanhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                   10,000                          10,000 1
24535:  Sekalaista ......... ·...:·..;.·.;,.·:...··...:·..;.·.;,.·:...··..;.·.;,.·:...··...:·...;.·..;.·+-.......;'1:...2..:;,3:...1_1-1,___4_0.:..,o_o_o_
24536:                                          Summa Smk.                                                        7,352,095               8,480,305
24537: 
24538: 
24539:  Pakkoluovutuskustannukset, yhteiset
24540:     molemmille asemille ............ .                                                     4,847,600 ehdoll. 6,352,200
24541: 
24542: 
24543:        1 ) Tähän huonefakennusten kustannussummaan ei ole luettu
24544: 
24545: niitä asuinrakennukseen määrättyjä 720,000 markkaa, mitkä on mer-
24546: kitty tässä edellä olevaan kustannusarvioon.
24547:   42                      N:o 13
24548: 
24549:       Kustannusarvioon on merkitty tavaramakasiineja,
24550: joiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi 28,600 m2 • Kuitenkin
24551: on katsottu riittävän, kun aluksi rakennetaan niitä maka-
24552: siineja niin paljo että yhteenlaskettu lattia-ala on vain
24553: 16,600 m2 , jolla tavoin on laskettu saatavan aikaan noin
24554: 968,000 markan säästö.
24555:       Laajennukseen tarpeellisen maan pakkoluovutukseen
24556: on aikaisemmin myönnetty:
24557: 
24558:        vuonna 1903                 Smk 2,921,417: 60
24559:               1904                  »  3,000,000: -
24560:                         Yhteensä   Smk 5,921,417: 60
24561: 
24562:      Näistä määrärahoista oli jälellä 1 p:nä tammikuuta
24563: 1909 Smk 1,794,655:07, joka riippuu siitä että pakkoluo-
24564: vutusta ei ole vielä loppuu saatettu.
24565:      Uuden tavararatapihan töihin on aikaisemmin myön-
24566: netty seuraavat määrärahat:
24567: 
24568:        vuonna 1905 .      . . . . Smk      500,000: ---
24569:               1908.       . . . . ))       900,000:-
24570:                           Yhteensä Smk 1,400,000: -
24571: 
24572:      Näistä oli 1 p:nä tammikuuta 1909 jälellä Smk
24573: 472,318:59.
24574:      Että niin suuri määrä on jäänyt tähteeksi vuoteen
24575: 1909 riippuu siitä, että vuonna 1908 liikkuneen koleran
24576: aikana mullankuljettaminen Kulikovan kentältä kiellettiin,
24577: jonka takia aiotut maanavaus- ja kanavoiruistyöt täytyi
24578: lakkauttaa.
24579:      Loput tavararatapihan töiden loppuun saattamiseen
24580: meneväksi lasketut varat on ajateltu jaettavaksi niin, että
24581:                            N:o 13                       43
24582: 
24583: 1,000,000 markkaa tulisi kutakin vuotta 1909, 1910 ja 1911
24584: kohti sekä 4,010,561 markkaa jaettaviksi vuosille 1912 ja1913.
24585:       Sen vuoksi kun, Keisarillisen Senaatin päätöksen
24586: mukaan, eräitä maa-alueita tulee lunastettavaksi Uuden-
24587: kaupungin ja Baburin katujen järjestämistä varten ja näitä
24588: pakkoluovutuksia ei ole voitu arvata silloin kuin kustan-
24589: nusarvio laadittiin, on, siinä tapauksessa että Pietarin
24590: kaupunki ei lunasta n. s. Golden tonttia, tähän tar-
24591: peellinen summa, noin 898,256 markkaa huomattava lop-
24592: puja määrärahoja myönnettäessä. Tämä määrä on jo
24593: laskettu edellämainittuun summaan, 4,010,561 markkaan,
24594: joka on tarkoitettu jaettavaksi vuosia 1912 ja 1913 kohti.
24595:       Vuodeksi 1910 on siis 1,000,000 markkaa merkitty
24596: raiteiden laskemista sekä tavaramakasiinien ja asemasiHain
24597: rakentamista varten Pietarin uuteen tavararatapihaan.
24598:       10. Keisarillisen Senaatin 30 p:nä kesäkuuta 1908
24599: vahvistamassa Pohjanlahden poikki Tammisaaren kaupun-
24600: gin vieressä vievän rautatiensillan uudestaan rakentamisen
24601: suunnitelmassa ja kustannusarv iossa mainitaan kokonais-
24602: kustannukseksi 714,000 markkaa, joista tähän asti on myön-
24603: netty 145,000 markkaa. Jotta voitaisiin saattaa loppuun
24604: kaikki pohjaus- ja muuraustyöt vuonna 1910, niin että
24605: ainoastaan itse rautakaaret jäävät hankittaviksi, on sinä
24606: vuonna 260,000 markan määräraha tarpeen.
24607:       11. Keisarillisen Senaatin 28 p:nä huhtikuuta 1908
24608: vahvistamassa kustannusarviossa uuden aseman rakenta-
24609: miseksi Rajajoelle ilmoitetaan koko työn kustannukset
24610: 880,000 markaksi. Tästä määrästä on tähän asti myön-
24611: netty 475,000 markkaa ja on töiden jatkamiseksi vuonna
24612: 1910 merkitty 260,000 markan määräraha.
24613:       12. Keisarillinen Senaatti on 30 p:nä kesäkuuta 1908
24614:  määrännyt että Tammisaareen on laskettava satamaraide
24615:   44                          N:o 13
24616: 
24617: vultionrautateiden kustannuksella ja että siihen meneväksi
24618: lasketuista kustannuksista, 262,000 markasta, 120,000 mark-
24619: kaa oli merkittävä 1910 vuoden menoarvioehdotukseen.
24620:       13. Liikenteelle erittäin tärkeä toinen Hyvinkään ja
24621: Riihimäen asemain välinen pääraide ynnä siitä aiheutuva
24622: raiteiden järjestely viimemainitulla asemalla on laskettu
24623: 434,100 markkaa maksavaksi. 1909 vuoden menoarvioon
24624: on siitä merkitty 229,880 markkaa 50 penniä Töiden
24625: yhtä mittaa jatkamiseksi vuonna 1910 on 127,000 markan
24626: määräraha tarpeen.
24627:       14. Koko kustannussumma Tienhaaran seisaussillan
24628: muuttamisesta 5:nen luokan asemaksi, jonka Keisarillinen
24629: Senaatti on 5 p:nä huhtikuuta 1908 vahvistanut, nousee
24630: 101,000 markkaan, joista 51,000 markkaa on saatu vuonna
24631: 1908. Koska vuodeksi 1909 ei ole tähän tarpeeseen pyy-
24632: detty määrärahaa, otetåan 1910 vuoden ehdotukseen
24633: 50,000 markkaa töiden jatkamiseksi siellä.
24634:       15. Koska Vantaan joen poikki Åggelbyyn ja Mal-
24635: min asemain välillä johtava rautatiensilta nyttemmin on
24636: sangen epäluotettava, on tarvis niin pian kuin suinkin
24637: rakentaa se uudestaan. Keisarillisen Senaatin 13 p:nä
24638:  toukokuuta 1909 tekemän päätöksen perusteella merkitään
24639:  uudestaan rakentamistyöhön meneväksi lasketut kustan-
24640:  nukset, 66,600 markkaa, 1910 vuoden uudisrakennusehdo-
24641:  tukseen.
24642: 
24643: 
24644: 
24645: 
24646:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1909.
24647:           1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
24648: 
24649: 
24650: 
24651: 
24652:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11 armollisen
24653:           esityksen johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa
24654:           vuodeksi 1910.
24655: 
24656:     Eduskunta on armollisen esityksen n:o 13, kulkulaitos-
24657: rahastosta vuodeksi 1910, viime lokakuun 12 p:nä lähettä-
24658: nyt Valtiovarainvaliokuntaan, joka samalla on saanut tie-
24659: dokseen tästä asiasta lähetekeskustelussa annetut lausun-
24660: not. Valiokunta on sittemmin Keisarillisesta Senaatista
24661: saanut tätä esitystä siellä valmisteltaessa syntyneet asia-
24662: kirjat, jota paitsi Valiokunnan käytettävänä on ollut eri-
24663: näisiä kolmen uuden valtionrautateiden piirihallituksen
24664: perustamista koskevia asiakirjoja.
24665: 
24666: 
24667:     Siinä ennakkoarviossa, minkä Eduskunta hyväksyi kul-
24668: kulaitosrahastolle vuodeksi 1909 ja mikä viime syyskuun
24669: 29 p:nä annetulla asetuksella on vahvistettu, oli kulkulai-
24670: tosrahastossa otaksuttu olevan 1909 vuoden alussa
24671: 5,768,860 markan suuruinen vajaus. Kumminkin näkyy
24672: armollisen esityksen alussa olevasta taulukosta, joka osot-
24673: taa rahaston todellisen tiliaseman 1908 vuoden lopussa.
24674: että sanottu vajaus itse asiassa oli vain Smk. 3,860,889: 84
24675: eli siis Smk. 1,907,970: 16 pienempi kuin mitä oli edelly-
24676: tetty. Riippuen siitä, että armollisen päätöksen mukaan
24677: joulukuun 28 p:ltä 1908 otettavaksi päätetystä uudesta
24678: obligatsionilainasta saatiin nostaa tammikuun 15 p:nä tänä
24679: vuonna 30,180,000 markkaa ja sitä seuranneen helmikuun 1~
24680: p:nä 10,336,650 markkaa, on, kuten esityksessä huomaute-
24681: taan, mainitussa ennakkoarviossa 6,248, 700 markaksi las-
24682: kettu menoerä ,Valtiolainain vuotuismaksu, provisionit ja..
24683:                ,_,-,~-   ·-~   ·t·..   ,r   4     ,.:-:,,   -~   A
24684: 
24685: 2             1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
24686: 
24687:  kulut" todellisesti tullut 31,000 markkaa suuremmaksi,
24688:  8amalla kuin menoerä ,Uuden obligatsionilainan korkoa ja
24689: },uoletusta", joka oli laskettu 2,250,000 markaksi, on vä-
24690:  hentynyt 250,000 markalla, joten ennakkoarvioon otetut
24691:  menot todellisesti vähenevät 219,000 markalla. Kun sen
24692:  obes.sa enna:kkoatvio_ujulo:rmolelle on lisättävä 1909 vuoden
24693:  kuluessa kertyvät 750,000 markkaan nousevat korot, joita
24694: ennakkoarviossa ei ollut otettu huomioon, hiiri 1909 vuoden
24695:  ennakkoarviossa edellytetty 34,094,720 markan suuruinen,
24696: lainalla täytettävä vajaus' vähenee kaikkiaan 2;876;970
24697: mätkalla 16 pennillä, joten ainoastaan 31,217,749 markan
24698:  M pennin suuruinen määrä tämän vajauksen peittämiseksi
24699:  tarvitsee ottaa vuonna 1909 saadusta. uudesta lainasta.'
24700:  Koska mainittu la:ina,joka niroellismäärältään on 1,800,000
24701: puritaa stedingiä, on klllkillaitosrahåstoile tuottanut
24702:  4(1;516,6'50 niarkka!i, 'lasketaan esitykse~sä;· etta rah~stoss~
24703: tulee' 1909 vuoden lopussa oi~maan säästöä 9,298',900
24704: markkaa 16 penniä.
24705:      Valtiovarainvaliokunta kuitenkin katsoo, että vuoteen
24706:  1910 siirtyvä säästö todennäköisesti tulee olemaan jonkun
24707:  verran 'suU:rempi ..
24708:      KUikulaitosra:h~~ton enniikkciarvio'ssa vuodeksi· 1009.
24709: ()n valtioh:r/iuta'teiaen koJionaistulo VUOnna 1909 , las-
24710:  k~i;tu: 41,100~000 markak~i. Mutta.· valtionråiitateid~n·
24711:  tiia'stokonttÖrl'~ii saatujen ti~tojen mlik'aati 'void.~an, siiheh.
24712:  nälid.en ··että våHionrautateid.eD.·'bruttotu'io kuluv'an vU:o~i'~h
24713:                                                                                 1
24714: 
24715: 
24716: tanhn:l:._sy~sktiuu · aikana. ortoiiut skk. 32?oö~,76s:' 2a,
24717: johi:rrt~isi:lUiikin varmb.Vd.eila laskea,· että> brutto.tulo va~-
24718:                                                                               1
24719: 
24720: 
24721:  hoi~ta radoista tähä vuonn'a; 'ttile~ olema~n . ainakin 'noi~ :;
24722:                                                                               1
24723: 
24724: 
24725:  41\362:ooo mittkkaa ell'siis'ta~aisin' lu~tiih :260,000 mark-''    1
24726: 
24727: 
24728: kå.ä' .enehniUH:l:kU:iti: mitä'en':ri\l.kkÖI1tVio~;s~- 1 bn~) edeliyt~i'i~ .-
24729: Tälilih 'ori "v!elä' 11isHiä~ä. tuib' 'ke'rriiri:.:::._"RÖv~Iii~ni~ti"ra\it~~~'
24730:  ti~hä;"joka viim~''lokakuu~:16 p:nä avå:ttiin 'ylei~elle"iii-'
24731: kenteelle.·. Saapuneiden 'vilkkoilinoitdsten p~rtistekha 1 voi~·
24732:  daah tulot 'tältä uu·d~ita radårta: arvioida noin '50,000 mal'-
24733: .kaksi kuukaudelta :eli siis vuod~lta: 1909 yhteensä 125,000
24734: markaksi; ja kun Kemin-Rovaniemen radanliikennemenot
24735:                          '   ..              ..   ~
24736: 
24737: 
24738: 
24739: 
24740:                        KuUmlaitosrahasto.                           3
24741:                                   --                  ...
24742: voidaan vuodelta. 1909 su01it;taa ti].rvitf]em!'J._~ta valtionrau,ta:-
24743: teiden vakinaista menosää.ntöä _ylittä~, niin, mainittu
24744:  125,000 markan määrä kokonaan jää lisäykseksi tuloon.
24745:       Kulkulaitosrahastolle tuleva osuus .vähittäif]myynti:-
24746: ja anniskeluyhtiöiden voittovaroista sekä paloviinarahoif]ta
24747: on 1909 vuoden tuloarvioon m~rkitty .8,060,000 markaksi,
24748: mutta tulee todellisuudessa nähtävästi olemaan suurempi.
24749: K;un paloviinan valmistamisesta, maksettavaa veroa, jota
24750: tänä vuonna kaikkiaan on laskettu )rertyvän 7,!j20,000
24751: markka\)>, tammi-syyskuussa jo on kertynyt tasaluvuin
24752: 7,230,000 markkaa, voitanee otaksua tulon koko, vuodelta
24753: tekevän ainakin 8,520,000 markkaa eli 600,000 markkaa
24754:  enemmän kuin tuloarvioon on otettu.
24755:        Siihen määrään, mikä armollisessa esityksessä on
24756: laskettu kulkulaitosrahaston säästöksi 1909 vuoden lopussa,
24757:  on, sen· johdosta mitä· edellä on sanottu, lisättävä yhteensä
24758:  985,000 markkaa; joten vuoteen 1910 siirtyvä säästö tulee
24759:  olemaan 10,283,900 markkaa 16 penniä.
24760: 
24761: 
24762:          Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1910.
24763: 
24764:     Valiokunta siirtyy nyt, esityksessä noudatetun järjes-
24765: tyksen mukaisesti, ·tarkastamaan kulkulaitosrahaston meno-
24766: arviota vuodelcsi 1910;
24767:      L Valtionrautateiden vakinainen menosääntö on 1909
24768: vuoden ennakkoarviossa - laskettu 39,000,000 markaksi.
24769: Vaikka ·näyttääkin luultavalta, että tästä rahamäärästä
24770: nyt kulumassa olevana vuonna jää jotakin säästöä, joten
24771: sitä ehkä voitaisiin ensi vuodeksi vähentää, Valiokunta
24772: kuitenkin, samaten kuin esityksessäkin on tehty, katsoo
24773:  tarpeeHisen varovaisuuden vaativan, että mainittu raha-
24774: määrä, joka 1908 vuoden toisten valtiopäiväin V altiovarain-
24775: valiok1mnassa oli seikkaperäisien laskelmien ja asian-
24776: {)maisten ·virastojen kanssa pidettyj'en neuvottelujen tulok-
24777: sena,· edelleen otetaan lähtökohdaksi menoarviota vuodeksi
24778: 1910 laadittaessa.
24779: 4         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
24780: 
24781:     Niiden lisämäärärahojen joukossa, jotka esityksessli
24782: katsotaan vuodeksi 1910 tarvittavan, ovat kolmen uuden
24783: piirihallituksen perustamisesta johtuvat kustannukset
24784: etupäässä kiinnittäneet Valiokunnan huomiota.            Suo-
24785: men valtionrautateiden hallintoa koskeva, toukokuun
24786: 7 p:nä 1903 annettu asetus edellyttää, että valtion-
24787: rautatiet voidaan linjahallintoon nähden jakaa piireihin,
24788: joiden luvun ja laajuuden määrää Keisarillinen Senaatti.
24789: Toistaiseksi on valtionrautateillä olemassa ainoastaan yksi
24790: piiri, joka käsittää Pietarin-Valkeasaaren rataosan. Rau-
24791: tatieverkon laajetessa on vaikeus, jonka hallinnon keskit-
24792: tyminen Rautatiehallitukseen tuottaa, käynyt yhä tuntu-
24793: vammaksi ja hallinnon desentralisationi yhä välttä-
24794: mättömämmäksi. Komitea, joka oli asetettu tutki-
24795: maan valtionrautateiden taloutta, on rautateiden hallintoa.
24796: koskevassa, huhtikuun 2 p:nä 1908 päivätyssä mietinnös-
24797: sään (Mietinnöt, II. siv. 65 seur.) m. m. esittänyt sen mie-
24798: lipiteen, että yhtenä keinona niiden haittojen poistami-
24799: seksi, jotka liittyvät rautateiden nykyiseen hallintojärjes-
24800: telmään, olisi se, että asioita keskushallinnosta siirretään
24801: linjaviranomaisille. Mutta samalla komitea huomauttaa,.
24802: että linjahallinnosta puuttuu tarpeellista yhteistyötä eri
24803: osastojen kesken ja että täytyy tehdä vakavia muistutuksia.
24804: eri rataosien :Uoiilo:1 sahteen, niitä kun ei yhtenäisesti,
24805: suunnitelman mnlcais1'f.~i eikä paikkakunnallisten tarpei-
24806: den mukaan hoideta. Syynä tähän on komitean mielestä
24807: pidettävä, lukuun ottamatta ylempien viranomaisten puut-
24808: teellista tarkastusta, se itsenäisyyttä ja vastuuta vailla
24809:  oleva asema, jossa linjaviranomaiset yleensä ovat, mikä
24810: osaltaan vaikuttaa ehkäisevästi heidän toimintaansa. Sii-
24811: hen puolestaan vaikuttaa sekin seikka, ettei ole mitään
24812: yhtenäistä työjärjestystä järjestelmällisen yhteistyön
24813: aikaansaamiseksi linjahallinnon eri elinten kesken. Linja-
24814: hallinnon vaillinaisesta järjestelystä näyttää, komitean
24815: mielestä, myöskin olevan seurauksena, että yleisöllä on
24816: siihen perin vähän luottamusta, joten se vähäpätöisemmissäkin.
24817: asioissa kääntyy suoraan Rautatiehallituksen puoleen
24818:                      Kulkulaitosrahasto.                      5
24819: 
24820: ~ivuuttamalla      linjaviranomaiset. Tämän vuoksi komitea
24821:  katsoo, että piirihallituksia koskevat määräykset olisivat
24822:  viipymättä pantavat toimeen.
24823:       Rautatiehallituksen asiata varten asettama komitea on
24824:  sittemmin laatinut ehdotuksen,johon pääasiallisesti yhtyen
24825: Rautatiehallitus viime syyskuun 10 p:nä päivätyssä Senaa-
24826: tin Kulkulaitostoimituskunnalle lähettämässään kirjel-
24827: mässä on esittänyt, että valtionrautatiet jaettaisiin neljään
24828:  piiriin, jotka käsittäisivät: 1:nen piiri rataosan Pietari-
24829: Valkeasaari; 2:nen piiri rataosan Valkeasaari-Kymin-
24830:  joki, Karjalan radan, SavonliuPan radan, Lappeenrannan
24831:  radan, Savon radan ja tul~van Nurmeksen radan; 3:mas
24832: :Piiri rataosat Kyminjoki-Helsinki, Riihimäki-Toijala,
24833:  Hyvinkää-Hanko, Fredriksberg-Karis-Turku ja Turku
24834:  --Toijala-'rampere-Mäntyluoto; sekä 4:jäs piiri rataosat
24835: "Tampere-Nikolainkaupunki-Suolahti-Tornioynnä uudet
24836:  Rovaniemen ja Kristiinankaupungin radat. Näin muodos-
24837:  'tettujen kolmen uuden piirin hallitukset olisivat sijoitetta-
24838:  vat Viipuriin, Helsinkiin ja Vaasaan. Kustannukset
24839:  uusista piirihallituksista tulisivat ehdotetun menosäännön
24840:  mukaan olemaan seuraavat:
24841:       lisäpalkkiota sille piirihallituksen jäsenelle, joka sa-
24842:  malla on piiripäällikkönä, 1,000 markan mukaan, yhteensä
24843: 'Smk 3,000: - ;
24844:       3:lle liikennetirehtöörinapulaiselle palkkaa 5,000 mark-
24845: 1caa, palkkiota 2,500 markkaa ja matkarahoja 800 mark-
24846: 1caa kullekin, eli yhteensä Smk 24,900: - ;
24847:       3:lle ratatirehtöörinapulaiselle niinikään yhteensä Smk.
24848:   24,900: - ;
24849:       3 :lle konetirehtöörinapulaiselle muuten samoin kuin
24850:  edellisille paitsi matkarahoja 600 markkaa kullekin,
24851:  :yhteensä siis Smk. 24,300: - ;
24852:       toimisto-osastoja varten, joissa olisi kussakin notario ja
24853:  konttoriapulainen, yhteensä Smk. 22,920: --;
24854:       reviisorikonttoreita varten, joissa olisi kussakin revii-
24855:  ;sori, 2 kirjanpitäjää ja konttoriapulainen, yhteensä Smk.
24856:  -4-0,920: - ;
24857: (i        1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
24858: 
24859:        kassakonttoreita varten, joissa olisi kussakin piirikas-
24860: sööri, ;yhteensä Smk. 18,000: - ;
24861:   . •· liike'mieosastoja varten, kussakin toinen kirjuri,.
24862: yhteensä Smk. 8,460: - ; sekä
24863:        vahtimestarien ja käskyläisten palkkaamiseen, tarve-
24864: rahoja, vuokria y. m. sekä kontto:dhuoneustojen kalustami-
24865: seen yhteensä Sirlk. 45;800: _:_::__, ·
24866:        Täten tulisivat kustannukset vuonna 1910 nousemaan
24867: kaikkiaan 213,200 markkaan. Koska kumminkin sen
24868: kautta, että meriosäännössä j6 olevat 3 linjakassöoriä, 3 re-
24869: viisoria, 4 kirjanpitäjää ja 3 konttoriapulaista voidaan
24870: siirtää piirihallitriksiin, edellä lasketut kustannukset vähe-
24871: nisivät 50,320 markkaa, niin tarvittava lisäys tekisi
24872: 162,880- markkaa. Rautatiehallitus ehdottaa, että piiri-
24873: jako toimeenpantais~in 1910 vuoden alusta ja että tämän
24874: jaon vaatimat uudet virat täytettäisiin ainoastaan tois-
24875: taiseksi, kunnes on saatu tarpeellinen kokemus ehdotetun
24876: jaon soveliaisuudesta. ' Seri ohessa Rautatiehallitus huo-
24877: mauttaa olevan hyvin luultavaa, että kustannusten vähen-
24878: nys voidaan saada vieläkin suuremmaksi lakkauttamaila
24879: erinäisiä virkoja ja siirtämällä useampia virkamiehiä Rau-
24880: tatiehallituksesta piirihallituksiin, jota paitsi tulevat sääs-
24881: tymään ne menot, mitkä nykyään johtuvat linjakassöörien
24882: käyttämistä ylimääräisistä junista ja joiden on laskettu
24883: nousevan noin 70,000 markkaan vuodessa.
24884:         Armollisessa esityksessä on puheenaolevain kolmen
24885: uuden piirihallituksen perustamiseen ehdotettu 165,00()'.
24886: markan suuruinen· ·lisämääräraha. V aliakunnan mielestä
24887: ei voitane kieltää niiden syiden pätevyyttä, joilla sanottu-
24888: jen uusien virastojen perustamista on puolustettu, eikä
24889: Valiokunta katso asiakseen yksityiskohtaisesti tarkastella
24890: niitä varten laadittua menosääntöä, jossa, mitä p~lkkauk­
24891: siin tulee, yleensä on noudatettu samoja perusteita, jotka
24892: nykyisessä palkkaussäännössä ovat voimassa samanlaisiin
24893: virkoihin nähden.
24894:        Se ilmeinen epäsuhta, mikä tätä nykyä on olemassa
24895: valtionrautateiden tulojen ja menojen välillä ja joka joh-
24896:                                            Kulkulaitosrahasto.
24897:                                              •            '.       ··.l        .\
24898:                                                                                                                                          7
24899: 
24900:   tuu siitä, että menot jo kauvan aikaa ovat liian nopeasti
24901:   enentyneet tuloihin verraten: antaa kuit~nkin Vali~1b:iit­
24902:   naHe riit.tävästi aihetta uudelleen h~omauttaa, mitä. jo
24903:  edellisilläkiri valtiopäivillä inönasti on muistut'ettu, että. hi-
24904:   mittäin uusiin menoihin substuttaessa Y.iipäätääri on 'mitä
24905:   ankarinta säästäväisyyttä n~u'datettava ja että ennest!iän
24906:   olevia menoja on koetettava ~ahdollisiili.ma:ri m~kaan vä-
24907:   hentää Ja johdonmukaisestisupist~a:·                             ··'' ... · ·
24908:        · V altiovarainvaliokun ta laski 1905-06 vuosien väli-
24909:   aik~isilla valtiopäivillä, että vuonna 1904 oli brutt~tul'osta
24910:      i
24911:  s5o Pl mutta VUOhna 1905 jo päälle .~6o /u ~ennyt Val~ionrauta­
24912:   teiden säännöllisten menoJei;. suorittamis~en. Jos 'ta~kas-
24913: . tetäa'n tilaa seri' jä.lkeen seu~aavilta' vuosilta ja. otaksut!).'~n,
24914:   että 190~· vuÖden'bruttQ~ulottulevat olemaa:h; kuten edellä
24915:   on laskettu,
24916:  ; {!.    • ,  ,,
24917:               1,
24918:                    :4i,4,85;ooo
24919:                    • ~   ,  1 •
24920:                              ·,
24921:                                  !llar'kk~a
24922:                                  ·•
24923:                                   ·   ..
24924:                                                    ja ,.menot
24925:                                      .-., ., • ;_ , .    •.
24926:                                                                      ennakkoarvios~'a
24927:                                                                                    r ')                  J      •1          . ~     i
24928: 
24929:   edellytetty määrä 39,000,000 markkaa, sekä esityksen mu-
24930:   kaise~ti lasketaan 19io vuoderi."tulÖt           • t :    ;
24931:                                                              43,0ÖO,Ocio
24932:                                                         ~' z • ~.. .
24933:                                                                    • •    ~;
24934:                                                                               markaksi   1 .. '   • •.           . •   •l         ·'•'
24935: 
24936:   ja menot 39,500,000 markaksi, m~n saadaan s ;uraava me-
24937: !ri.ojen'suhdettä i~ioi:hih osattava tan1uk~ö:'                            .. . .      .
24938:   ,.,,.,., ..... :            '"                               ·;·
24939: 
24940: 
24941: 
24942: 
24943:                                                                                                                Menot
24944:                                            ~ ruttotulo                     .Me?qt
24945:          Vuonna.                                                                                             prosenttia
24946:                                                  Smk.                       Smk.                              tulosta.
24947: 
24948: 
24949: 
24950:           1906                             35,865,000                     29,660,000                                   82,7
24951:           1907                             39,59n,OOO                     33,4f;i9,000                                 84,5
24952:           1908                             40,838,000                     35,67.7,000                                  87,3
24953:           1909                             41,485,000                     3.9,000,000                        (noin) 94
24954:           1910                             43,00Q,QOO                     39,500,000                         (noin) 92
24955: 
24956:     ,Tässä taulqkossa esiintyvät numerot ovat todellakin
24957: omiaan kehottamaan mitä suurimpaan varovaisuuteen.
24958: Niistä käy selville, ~ttä menot, jotka vuonna 1906 olivat
24959: 8~,1 .% ja vuonna ;1907 84,s ,% bmttot:u,losta, olivat vuQnp.a
24960: 1908 jo kohonneet.87,3 Ofo:iin bruttotulosta sekä .toden;n,ä-
24961: köisesti.tulevat vuonna .190~ olemaan noin 94 %ja v:uonna
24962: 8         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
24963: 
24964: 1910 noin 92 % otaksutuista tuloista. ~fiten taloudelli-
24965: sesti mahdoton tällainen asiaintila ajan pitkään on, käy
24966: vieläkin selvemmäksi, jos lisäksi otetaan lukuun valtion-
24967:  rautateillä suoritettavat eläkkeet sekä lainojen vuotuis-
24968:  maksut ja korot tahi ainakin korot, jotka nekin olisivat
24969: rautateiden tuloilla maksettavat.
24970:      Mitä muihin vakinaiseen menosääntöön vuodeksi 1910
24971: -ehdotettuihin lisämäärärahoihin tulee,eivät ne anna aihetta
24972:  erityisiin huomautuksiin Valiokunnan puolelta. Niistä
24973: ovat asetuksenmukaisia palkan- ja palkkionkorotuksia:
24974: .a) toimisto-osastolla 14,720 markkaa, b) liikenneosastolla
24975:  196,000 markkaa, c) rataosastolla yhdessä henkilökunnan
24976: lisäyksen kanssa Kemin-Rovaniemen rataa varten 103,000
24977:  markkaa ja d) koneosastolla 38,500 markkaa. Liikenne-
24978:  kuluihin Kemin-Rovaniemen radalla tarvitaan 136,000
24979:  markkaa sekä valaistuksen aikaansaamiseen asemille tahi
24980:  sen parantamiseen 50,000 markkaa.
24981:      Toiselta puolen ehdotetaan vähennettäväksi seuraavat
24982:  määrät, nimittäin: sekalaisten menojen määrärahasta,
24983:  koska siitä aina on syntynyt ylijäämää, toimisto-osastolla
24984:  51,800 markkaa ja rataosastolla 9,500 markkaa, sekä kone-
24985:  osastolla polttoaineiden määrärahasta 400,000 markkaa,
24986:  syystä että polttoaineita on voitu kuluvana vuonna suu-
24987:  ressa määrin ostaa edullisilla ehdoilla, ja määrärahasta
24988:  kalustovaraston täydentämistä varten 33,200 markkaa.
24989:      Vaikka Valiokunta arveleekin, että vakinaiseen meno-
24990:  sääntöön sisältyvistä eri määrärahoista tulee vuonna 1910
24991:  syntymään ylijäämää, Valiokunta kuitenkin edellä esittä-
24992:  millään perusteilla katsoo, että vakinaiseen menosääntöön
24993:  olisi vuodeksi 1910 esityksen mukaisesti otettava
24994: 39,500,000 markkaa.
24995:       II. Eläkkeiden ja erinäisten määrärahojen summa on
24996: pysytetty entisellään eli 500,000 markan suuruisena.
24997:       III. Korkojen ja lainojen vähennysmalcsujen kokonais-
24998: summaksi on esityksessä tasaluvuin laskettu 8,743,160
24999: markkaa, johon ei ole mitään huomautettavaa.
25000:       IV. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla ovat edelli-
25001: sinä vuosina nielleet suuria rahamääriä ja tulevat sellaisia
25002:                    Kulkulaitosrahasto.                   9
25003: 
25004: vaatimaan vieläkin pitkäksi ajaksi eteenpäin. Siitä selon-
25005: teosta, mikä on esitykseen liitettynä, saadaan nyt jom-
25006:  moinenkin käsitys siitä, mitä ne suurenlaiset uudestaan-
25007: xakentamis- ja järjestämistyöt, jotka paraikaa ovat käy-
25008:  mässä Helsingin, Fredriksbergin, Viipurin ja Pietarin
25009:  asema-alueilla, kerran loppuunsaatettuina tulevat vähin-
25010:  täänkin maksamaan siinä tapauksessa, että viimeksi laa-
25011: .ditut kustannusarviot jotakuinkin pitävät paikkansa .
25012: .Siitä näkyy, että Helsingin aseman uudestaanrakentami-
25013: nen tulee kaikkiaan maksamaan runsaasti 9 miljonaa
25014: markkaa, Fredriksbergin asema vaatii noin3,600,000 mark-
25015: kaa, Viipurin asema noin 8,840,000 markkaa sekä Pietarin
25016: asema ainakin 21,400,000 markkaa tahi, siinä tapauksessa
25017: ettei sikäläistä nykyistä halkoratapihaa voida saada
25018: .edullisesti myydyksi, noin 22,850,000 markkaa. Samalla
25019: kuin Valiokunta ei voi olla valittamatta sitä seikkaa,
25020: että tällaisiin suuriin uudistustöihin vanhoilla radoilla
25021: aikoinaan on ryhdytty, ennenkun on ollut olemassa
25022: kylläksi seikkaperäisiä ja tarkkoja suunnitelmia näitä
25023: varten, Valiokunta lausuu sen toivomuksen, että vieläkin
25024:  otettaisiin tarkan tutkimuksen alaiseksi, eikö Fredriks-
25025:  hergin ja Viipurin asemilla tehtäviksi aiottuja töitä voi-
25026:  taisi jossakin määrin supistaa.
25027:      Muuten esityksessä ilmoitetaan, että uudisrakennustöi-
25028:  den loppuun saattaminen vielä vaatii seuraavat rahamää-
25029:  rät: Helsingin asemaa varten 4,382,000 markkaa, Fredriks-
25030:  bergin asemaa varten 2,846,000 markkaa ja Viipurin ase-
25031:  maa varten 2,735,000 markkaa sekä että Pietarin aseman
25032: tavararatapihan töiden loppuunsaattamiseen vielä tarvitaan
25033:  6,010,000 markkaa. Näin tarvittavat määrät, yhteensä
25034:  15,973,000 markkaa, esityksessä ehdotetaan jaettaviksi
25035: :~eitsemälle vuodelle siten, että myönnettäisiin vuodeksi
25036:  1910 Smk. 2,215,000: -,vuodeksi 1911 Smk. 2,600,000 :-,
25037:  -vuodeksi 1912 Smk. 3,520,000: - , vuodeksi 1913 Smk
25038:  3,010,000: - , vuod~ksi 1914 Smk. 2,150,000: -,vuodeksi
25039:  1915 Smk. 1,382,000: - ja vuodeksi 1916 Smk. 1,096,000:
25040: - . Mitä taas tulee Pietarin matkustaja-aseman uudesti-
25041: 10             1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
25042: 
25043: rakentamiseen, otaksutaan esityksessä tämän työn suorit-
25044: ta:nlineh voitav~n'Viehi jättää joksikin aikåå eteen'pain. ''.
25045:       Esrtyksessä"esitetyillä syillä Valiokunta on sit'ii mieltä,
25046: että vlioäeksi I910"'olisi myönnettävä Viipurin uuttä"ase-
25047: :trlataloa·ja pikatavaratoimistoa varten 1,100,000 markan
25048: s'uuri.lfnen lisämä~~äran~·.·· uusien raiteiden j~ vaihteii:1i:m
25049: I'ake'nta'miseen Viipurissa 75,ooo· markk'äå', Viipiirin jarjes-
25050: telyrabkpihan kcinttorrråkerii:i.ustå varten 40,Doo ma~kkaa
25051: sekä Pietarin uutta tavara-· J'a järjestelyratapihaa varten
25052:  l',DOO,oo"o markkaa eri 'siis yhteensä e~ityksen ·In.ukai~~sli
25053: 2,215,000 'In.å:d,käa. ·             ' ' ·. ·   · ' '' ··        · ·. ·
25054:    : Mitä mhihin'"U:udisrakennnstöihin tulee, on Valiokunta
25055: pannut ±ll~rkille; iettä t~litäviksi ehdobettujen tÖ{den 'tar-
25056: peelli~mitta tällä kertaa, Eduslfunnan 1900 vuoden tois1lla
25057: ,;a:ltiopäivillä 1arlsuriil:i.n·· toivoniuksen 'muk'aisesti, on 'eM-
25058: tystä· ~seuraavassa liitteessä yksityiskohtaisesti perusteltu,
25059: ja ödottaa Valiokunta että samaa menettelytapaa vastais'uu-
25060: dessakin noudatetaan. ·                       ·          ·· '' ·   ··
25061:       Ehdotettuja uudisrakennustöitä vastaan Valiokunta
25062: yleensä· ei ole huomannut olevan syytä muistutuksiin. Kum-
25063:  n1inkaan Valiokunta ei katso Liitteen 3 kohdassa Solbergin
25064:  asematalon lisärakei:mukseen ehdotettua · 6,000 · ma'ikan
25065: määräraha riittävästi perustelluksi. Myös.kin oil. V aliakunta
25066: sitä mieltä, että kaikki Liittee:n 4 . kohdassa mainitut
25067: työt, jotk~ ta~koittavat asuinr.ake~nusten .ji{"iilkohuoneiden
25068:  rakentamista herikiiBkurinaUe". ja jolta· ~artell. ehdotetaan
25069:  yhteensä. 56,500 ma~kan suur~ista määräraha~, samoin
25070:  kuin kaikki Liitteen 5 kohdass~ main'itU.t"eriiåiSet pie'rieh-
25071:  köf työt; joita varten "ehdotetut '~ä.ärä~aba.'f nousevat
25072:  yhteensä 130,000 markkaan, ovat sitä ;laatua; etfä niitä
25073:  varten erityisiä määrä~ahoj a ei ole tarpeen: .'Vali~kunn'an
25074:  mi~Iesiä. tällaisiå. pienempiä t:öiiä, jos nec~huom~täari ~ält­
25075:  fäfuätt"omiksi, voidaan 'soveliaasti toimittaa niillit ··eri:ii.äi-
25076:  s"illä iu'ää~ärahoiHa, jotka ovat' valdnai~~'en :iri~nÖsäänt~5ön
25077:  6tettu1na Senaatin sekä Kulkillaitostoimiiu'~k~iiiiåh ·"3a
25078: Rauta tiehallituksen käyteäävik~i 'arvaamattöiniH1.. t~rpei­
25079: sii.ri .ia' 5otk~ nousevat Y.Me'eiisä 'S35:ooo 'Iit~fik:~a~: :x1ten
25080:            .   •     -·   1   ,   ',   ~   ,   '   .J ,·c:   \.·CJ.c) ~   J
25081:                         Kulk:ulaitosrahasto.                         11
25082: 
25083: näky3r Rautatiehallituksen kertomuksesta vuodelta 1907
25084: (Liite I siv. 14-16), on 'näitä käyttövaroja aikaisemminkin
25085: f:uureksi osaksi käytetty juuri samantapaisiin tarkoituk-
25086: siin. Samalla kuin Valiokunta muuten katsoo voivansa
25087: hyväksyä esityksessä. olevat määrärahat uudisrakennus-
25088: fö'itä varten, Valiokunta· siis ehdottaa niistä vähenne'ttä-
25089: vä'ksi yllämainitut, 'yhteensä 192,5'00 markkaan nousevat
25090: ~rät.
25091:       · Tämän johdosta Valiokunta ehdottaa, että puheena-
25092:  olevaan tarkoitukseen myönnettäisiin '3,44'2;i 00' markkaa.
25093:         IV. B. Liikkz'tvan kaluston lisäämiseen on arinollisessa esi-
25094:  tyksessä ehdotettu 2,227;000 markkaa. Esityksessä ilmoite-
25095:  taan (jttä Rautatiehallitus oli alkuperäisessä ehdotuksessaan
25096:   katsonutolevan tarpeen hankkia 25uutta veturia ja 732eri-
25097:   lajista vaunua, jotka olisivat tulleet maksamaan yhteensä
25098:   5,256,000 markkaa. Uudestaan 1aaditussa ehdotuksessa,
25099:   jÖka ön esityks~n liitteeseen otettuna, luetell~~n 5 veturia
25100:   ja 376 erilajista vaunua, joista 360 on tavaravaunuja. Kun
25101:   Eduskunta 1909 vuoden menoarviosta kokonaan poisti liik-
25102:   ktivan kaluston lisäämiseen pyydetyt määrärahat ja kun
25103:   nyt esityksessä mainitaan, että sanottuuri tarkoitukseen
25104:   ennen osotetut määrärahat tulevat 1909 vuoden kuluessa
25105:   kokonaan käytetyiksi, Valiokunta katsoo voivansa ehdot-
25106:   taa että puheenaolevaa tarkoitusta varten esityksen mu-
25107:   ki:l:isesti otettaisiin merloarviöon 2,227,000 markkaa.
25108: <<:),' V. Lisämäiirärahanå Iisalmen"'-'-Kajaanin·· rdäan val-
25109:   miiksi saattamista vttfien tarvitaan 50;t)OO markkaa.               :
25110: ' ..\ · ' VI. ··' Määrärahat ·mutatierakennuksiin ja rautatietutki-
25111:   rnuksiin. Mikäli· Valiokunta; •on saanut tietää, oli Hallit-
25112:   si'jåri vahiristettavaksi: !ilisietU:ssa' ehdotuksessa armolli-
25113:   seksi esitykSeksi kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1910 las-
25114:   kettu töidei'l jatkam'ist\:i:vaTti:m Joeristiun___:_N'u'rmeksen rau-
25115:   tat:i'erakenriuksella' 4,'500;000' markkaa sekä Seinäjoen'-
25116: .Kristiinan1t'aupu:iigih~Ka.'skisten · rautatietakenhustå var-
25117:   ten 3,500,000 markkaa ~lHdis yhteen'sä 8,000;000 'niatkkaa,
25118:  'niiutta a'rrhöllises~a' esityk§essa 'bti'ptthee:tlaol~viiri' ta~tittie­
25119:   rakennuksiin merkitty'' yhteensä• vain 5,500,000 mafkan
25120:   suutuineri määräraha;
25121: 12         1909. II Vp.- V. M.- .Esit. N:o 13.
25122: 
25123:      Ensinmainittu rautatierakennus, jossa työt ovat edisty-
25124:  neet niin pitkälle, että Joensuun-Lieksan rataosa kuluvan
25125:  kuukauden 8 p:nä saatettiin luovuttaa väliaikaiselle liiken-
25126:  teelle, on tarkoitettu valmistuvaksi Nurmekseen asti 1911
25127:  vuoden kuluessa, jota vastoin jälkimäisellä rautatieraken-
25128:  nuksella työt vasta nyt ovat alotetut,joten se, siinä tapauk-
25129:  sessa että tarkoitusta varten vuosiksi 1911 ja 1912 myön-
25130:  netään tarvittavat määrärahat, aikaisintaan vuonna 1912
25131:  saattaa valmistua.
25132:      Nurmeksen rautatierakennukseen alkujaan tarkoitetun
25133:  ;yllämainitun 4,500,000 markan määrärahan vähentäminen,
25134:  luopumatta vuodeksi 1910 laaditusta rakennussuunnitel-
25135:  masta, voitaisiin ajatella aikaansaatavaksi siten, että kiskot
25136:  ja kiskotustarpeet, jotka oikeastaan tarvitaan keväällä
25137:  vuonna 1911, ostettaisiin vasta sanottuna vuotena, joten noin
25138:  700,000 markan menoerä lykkäytyisi seuraavaan vuoteen,
25139:  sekä että noin 600,000 markkaa maksavien kahdek-
25140:  san veturin tilaus myöskin lykättäisiin vuoteen 1911.
25141:  Täten saatettaisiin vähentää Nurmeksen rautatiera-
25142:  hennuksen 1910 vuoden menosääntö 3,200,000 mark-
25143:  kaan. Siitä voisi kumminkin olla seurauksena, mitä
25144:  kiskoihin ja kiskotustarpeisiin tulee, että niiden hinta
25145: .siten kävisi kalliimmaksi kuin myöskin, etteivät ne, myö-
25146:  hään tilattuina, ehtisi ajoissa valmistua. Toinen tästä joh-
25147: tuva haitallinen seikka olisi se, että veturien valmistus
25148:  Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus-Osakeyhtiön teh-
25149: taassa keskeytyisi, ja että tehtaan mahdollisesti työn
25150:  puutteessa olisi pakko erottaa osa tähän työhön erikoisesti
25151: harjaantunutta työmiehistöään, mikä jo veturinvalmistuksen
25152: menestyksellisen jatkumisen kannalta ei ole suotava.
25153:      Valiokunnan tekemäin tiedustelujen johdosta on Tam-
25154:  pereen Pellava- ja Rautateollisuus-Osakeyhtiön puolelta
25155:  ilmoitettu, että valtion ennen vuotta 1909 tilaamista vetu-
25156:  reista viimeiset ovat äskenkuluneella lokakuulla valmistu-
25157:  neet ja luovutetut valtion huostaan. Keväällä vuonna 1909
25158: ilatuist.a kymmenestä veturista kaksi tai kolme ehtii val-
25159:  mistua ennen tämän vuoden loppua, ja 1909 vuoden tilauk-
25160:                     Kullmlaitosrahasto.                  13'
25161: 
25162:  sesta jälellä olevat kahdeksan tahi seitsemän veturia val-
25163: mistuvat kaikki 1910 vuoden ensimäisten neljän kuu-
25164: kauden kuluessa, joten koko tilaus on valmiiksi suori-
25165: tettu huhtikuun lopulla 1910. Ne viisi veturia taas, jotka
25166: edellä on ehdotettu hankittaviksi liikkuvan kaluston lisää-
25167:  mistä varten vanhoilla radoilla, eivät riitä antamaan teh-
25168: taan veturinvalmistukselle työtä 1910 vuoden loppuajaksi.
25169:       Mitä Joensuun-Nurmeksen radan· rakennukseen muu-
25170: ten tulee, on V aliakunta saanut tietoonsa, että rakennus-
25171: suunnitelmaa tällä radalla vuodeksi 1910 tarkoituksen-
25172: mukaisesti voidaan laventaa niin, että suurempikin määrä-
25173: raha, kuin edellämainittu aikaisemmin suunniteltu 4,500,000,
25174: markan suuruinen, edullisesti voidaan käyttää.
25175:       Seinäjoen-Kristiinankaupungin- Kaskisten rautatie-
25176: rakennuksella ovat työt, niinkuin jo edellä viitattiinr
25177: vasta kuluvan vuoden loppupuoliskolla pannut alulle, jo-·
25178: ten suurin osa sellaisia maa- y. m. töitä, joissa tarkoi-
25179: tuksenmukaisesti voidaan käyttää suurempaakin työvoimaa,
25180: jää vielä tänä vuonna suorittamatta. Valiokunnan mie-
25181: lestä on sen vuoksi, koska kulkulaitosrahaston varat näyt-
25182: tävät sen sallivan, ja kun suotavaa on, että rautatieraken-
25183: nustöitä ei ensi vuonnakaan mitenkään supisteta, myöskin
25184: puheenalaisen radan rakennukseen vuonna 1910 käytettä-
25185: vä suurempi määrä kuin armollisessa esityksessä on eh-
25186: dotettu.
25187:      Harkittuaan edellä esitettyjä seikkoja ja ottaen huo-
25188: mioon, mitä varoja kulkulaitosrahaston käytettävänä vuonna
25189: 1910 tulee olemaan, Valiokunta ehdottaa, että meno-
25190: arvioon otettaisiin Joensuun- Nurmeksen radan rakennusta·
25191: varten 5,500,000 markkaa ja Seinäjoen-Kristiinwdcaupun--
25192: gin-Kaslcisten radan rakennusta varten 4,000,000 markkaa.
25193:       Vastamainittujen määrien lisäksi on Valiokunnan
25194: mielestä syytä varata määräraha myös Eduskunnan näillä
25195: valtiopäivillä päättämäin uusien rautatierakennusten alulle
25196: panemista varten. Erittäin näyttää tässä suhteessa olevan
25197: kiinnitettävä huomio niihin pakkolunastuskustannuksiin,
25198: jotka käyvät tarpeellisiksi Viipurin-Koiviston radan yh-
25199: 14               1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
25200: 
25201: teyq~:~ssä päätettyä. k~p.pp~s~t.a111an rak~nnusta .varten. V~r
25202: liokuJ?.ta s,iis ehdottaa, vuodeksi 1910 vara.tt~V:J,ksi näillä
25203: valtiopäivillä päät-ettyihin rautatierakennuksiin 5 00,000
25204: markkaa.
25205:        Uusiin rautatiera.ke:nnuksdn tulisi . täten vuodeksi
25206: 1910 ~s'ltetuksi ka.ikkiaan 10,000,000 markkaa.
25207:      . R,autatietutkimuksiin ehdotetaan armollisessa esityk-
25208: sess~. varatt1;1vaksi 30,(X)O markkaa. Valiqk;,mta kui:-
25209:  tenkin puolestaan ehdottaa, että tätä tarkoitusta va.rte11
25210: Dsotetaan se määräraha) joka vastaisi rautatietutkir
25211:  muksia varten 1aaditun suunnitelman mukaan on laskettu
25212:  siihen vuonna 1910 tarvittavan, eli 80,000 markkaa.
25213:        VII.    Valtioapua Hyvinkään- Pyhä;järven yTcsityistä
25214: rautatietä varten on esityksen mukaisesti otettava vielä
25215:  snorittamaton puoli luvatusta avustuksesta eli 150,000
25216: markkaa.
25217:      I -VIIosastossa mainittujen 1910 vuoden menojen summa
25218:  tekisi Valiokunnan edellä esitettyjen ehdotusten mukaan
25219:  64,692,.960 markkaa.
25220: 
25221:             Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1910.
25222:                    ',                 ;   _,                      ;-;
25223:   .. I.      V.altirrp.t;autateirJ,en kokonaistulo on, kuten osaksi jo
25224: edellä     on: esitetty, ollut
25225:          vuonna 1905          31,700,000 markkaa
25226:             »   1905          35,865,000    »
25227:                 1907          39,595,000    »
25228:             >   1908          40,838,000 1) »    ja tulee arviolta
25229: Dlem.:tan       1909          41,485,000 markkaa
25230: 
25231:      Kun siis tulon nousu on viimeksi kuluneina vuosina
25232:  ollut suhteellisesti vähäinen, Valiokunta ei katso voitavan
25233: ·olettaa 1910 vuoden tuloa sun!'emmaksi kuin armollisessa
25234: esityksessä on otaksuttu eli 43,000,000 markaksi.
25235: 
25236:      1).   Arm. esityksessä ilmoitettu määrä 40,44J) 1000 markkaa. ei ole
25237: oikea.
25238:                                           ~<~   ,,   '   •   ••
25239: 
25240: 
25241: 
25242: 
25243:                                      Kulkulaitosrahasto.          15
25244: 
25245:    ,_ II. ,Ij~lkulaitos_rq,_h,afdon osuus . anni~lfelu- ja vähittäis-
25246:  myyntiyh.tiöiden nettovoitosta sekä paloviinarahoista , yoi-
25247:  daan, kun vero paloviinan valmist!],misesta )910 vuoden
25248: .alusta, ~orotetaa:q 2, markkaan litralta sä,ännöllisväkevää
25249:  paloviinaa, vuodena 1910 arvioida 10,220,000 markaksi.
25250:        ill Kulkulaitosrahaston korot noussevat vuodelta 1910
25251:  arm,olli~essa e~ityksessa. arvioituun. määrään, 300,000
25252:  markkaan.
25253:       IV. Siirto valtiorahastosta korvaukseksi postin kuljettamuesta.
25254:  Armollisen määräyksen mukaan kesäkuun 18 p:ltä 1907 on
25255:  korvauksena postin kuljettamisesta valtionrautateillä kunakin
25256:  vuonna 1907-1909 siirretty valtiorahastosta kulkulaitos-
25257:  rahastoon 500,000 markkaa. Mainittu määrä on ilmei-
25258:  sesti ollut liian alhainen, sillä se komitea, joka oli asetettu
25259:  tutkimaan valtionrautateiden taloutta, on joulukuulla 1906
25260:  antamassaan lausunnossa (Mietinnöt I, siv. 59-60) huo-
25261:  mauttanut, että korvauksena postin kuljetuksesta olisi sil-
25262:  loin oliut maksettava noin 900,000markkaa vuodessa, ja
25263:  Rautatiehallituksessa toimitettujen laskelmien mukaan
25264:  nousivat rautateiden todelliset kulungit postin kuljetuk-
25265:  sesta vuonna 1907 lähes 1,015,000 markkaan (Valtiovarain-
25266:  valiokunnan mietintö 1908. II. Vp. N:o 9, siv. 20). Mutta
25267: ;armollisessa esityksessä ei kulkulaitosrahaston tuloarvioon
25268:  vuodeks~ l910 ole merkitty mitään vastaavaa tuloerää.
25269:         Ylläol~villa syillä ja ottaen huomioon, että Eduskun-
25270:  nalle annetussa armollisessa esitykr:;essä yarojen hankkimi-
25271:   sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
25272:  riitä, on korvaukseksi postin kuljetuksesta valtiqnrauta-
25273:  teillä siirtona valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon mer-
25274:  kitty 1,000,000 markkaa, Valiokunta pyytää ehdottaa,
25275: 
25276:                      että kulkulaitosrahaston tuloarvioo~ vuodiksi
25277:                 1910 merkittäisiin ·siirtona valtiorahastps(;a ko;-
25278:                 vaukseksi postin kulJettamisesta 1,000,000 mark-
25279:                 kaa.
25280:            ~·   --- . ·-
25281:                    ·~      ,,_..   ....
25282:        Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1910 nousisivat
25283: ::siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 54,520,000
25284: 16         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
25285: 
25286: markkaan. Kun tähän lisätään 1909 vuoden loppuun ker-
25287: tyväksi laskettu säästö 10~283,900 markkaa 16 penniä, niin
25288: kaikki kulh:ulaitosrahaston varat vuonna 1910 tekisivät
25289: 64,803,900 markkaa 16 penniä.
25290:     Kun tämän odotetun 64,803,900 markan 16 pennin suu-
25291: ruisen tulosumman rinnalle asetetaan 64,692,260 markaksi
25292:  laskettujen menojen summa, syntyy vuonna 1910 kulkJ.I-
25293: laitosrahastossa 111,640 markan 16 pennin suuruinen yli-
25294: jäämä.
25295: 
25296: 
25297: 
25298: 
25299:    Sen perusteella, mitä edellä on esiin tuotu, Valtiovarain-
25300: valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
25301: 
25302:                että Eduskunta päättäisi hyväksyä kulkulaitos-
25303:            rahastolle vuodeksi 1910 seuraavan tulo- ja meno-
25304:            armon:
25305: 
25306: 
25307:      Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuodeksi 1910.
25308:                             Tulot:
25309: Säästö vuodelta· 1909                       Smk. 10,283,900: 16
25310: Valtionrautateiden
25311:   kokonaistulo ...... Smk 43,000,000: -
25312: Osuus anniskelu- ja
25313:    vähittäismyyntiy h-
25314:   tiöiden        voittova.:
25315:   roista sekä palo-
25316:   viinarahoista . . . . . . » 10,220,000: -
25317: Korot. . . . . . . . . . . . . . 300,000:-
25318: Siirto valtiorahastos-
25319:   ta korvaukseksi pos-
25320:   tin kuljettamisesta > 1,000,000: -          ) 54,520,000: -
25321:                                           Smk 64,803,900: 16
25322:                          Kulkulaitosrabasto.                             17
25323: 
25324:                                   Menot:
25325: Valtionrautateiden vakinainen meno-
25326:   sääntö . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. Smk 39,500,000: -
25327: Eläkkeet ja erityiset määrärahat                         »     500,000:-
25328: V altiolainain vuotuis-
25329:   maksut sekä pro-
25330:   visionit ja kulut .. _Smk 8,484,000:-
25331: Korko laamanninkä-
25332:   räjäjyvärahastolle                ,  154,160: -
25333: Korko valtiorahas-
25334:   tolle . . . . . . . . . . . .        105,000: -            8,743,160:-
25335:       Määrärahat:
25336: Uudisrakennustöihin
25337:   valmiilla radoilla,
25338:    arviolta .......... Smk 3,442,100: -
25339: Liikkuvan kaluston
25340:   lisäämiseen, arviolta > 2,227,000: -                       5,669,100:-
25341: Lisämääräraha Iisalmen-Kajaanin ra-
25342:    dan valmiiksi saattamiseen . . . . . . . . »                 50,000:-
25343: Joensuun-Nurmek-
25344:    sen radan raken-
25345:    nukseen . . . . . . . . Smk 5,500,000: -
25346: Seinäjoen-Kristiinan-
25347:    kaupungin-Kaskis-
25348:   ten radan raken-
25349:    nukseen .......... .               4,000,000: -
25350: V. 1909 valtiopäivillä
25351:    päätettyihin uusiin
25352:    rautatierakennuk-
25353:    siin . . . . . . . . . . . . . .     500,000: -          10,000,000: -
25354: Rautatietutkimuksiin ............... .                          80,000:-
25355: Valtioapua             Hyvinkään-Pyhäjärven
25356:    rautatietä varten. . . . . . . . . . . . . . . . . .        150,000: -
25357: Ylijäämä ........................._._ _ _ _                    11_1..:..,640
25358:                                                                       __: 1_6
25359:                                                         Smk 64,803,900: 16
25360: 18         1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
25361: 
25362:       Mitä uusiin rautatierakennuksiin käytettävien varojen
25363: määrään tulee, katsoo Valiokunta olevan syytä lausua,
25364: että tähän tärkeään ja hyödylliseen tarkoitukseen vastedes
25365: olisi käytettävä enemmän varoja kuin nykyänsä. Uusiin
25366: rautatierakennuksiin on kulkulaitosrahaston tulo- ja meno-
25367: arvioissa osotettu:
25368:        vuodeksi 1905                   3,835,000 markkaa
25369:                   1906              .1)5,900,500
25370:                   1907              • )5,900,500
25371:                                      1
25372: 
25373:              >    1908              . 10,730,000
25374:             )     1909              . 9,248,000    }
25375:       Vuoden 1910 arvioon Valiokunta edellä on ehdotta-
25376: nut otettavaksi 10,000,000 markkaa.
25377:      Se entistä laveampi rautatierakennussuunnitelma, jonka
25378: Eduskunta näillä valtiopäivillä on hyväksynyt, päättäessään
25379: rakennettaviksi radat Ylivieskan asemalta Oulun radalla
25380: Haapajärven kautta Iisalmelle Savon radalla, Pieksämäen
25381: asemalta Savon radalla Savonlinnan kaupunkiin haara-
25382: ratoineen Varkauteen, Viipurin kaupungista Koiviston
25383: satamaan, Turun kaupungista Uuteenkaupunkiin, Lahden
25384: kaupungista Heinolan kaupunkiin sekä Oulun kaupungista
25385: Vaalaan, kuitenkin vaatii tuntuvasti suurempia varoja
25386: vuosittain käytettäväksi, jotta sen toteuttamiseen ei kuluisi
25387: kovin pitkä aika. Tämä rakennussuunnitelman laventa-
25388: minen on siis otettava huomioon kulkulaitosrahaston tulo-
25389: ja menoarvion järjestelyssä lähinnä tulevia vuosia varten.
25390: Valiokunta on sen vuoksi katsonut asiaksensa ehdottaa, että
25391: Eduskunta päättäisi anoa,
25392:                  että Hallitus ottaisi harkittavaksi, millä tavoin
25393:            uusiin rautatierakennuksiin käytettävien varojen
25394:            määt·ää lähinnä tulevina vuosina voitaisiin tuntu-
25395:            vasti lisätä, sekä antaisi siitä Eduskunnalle ar-
25396:            mollisen esityksen.
25397: 
25398:        1
25399:          ) Vuosiksi 1906---07 vahvistettuun kulkulaitosrahaston me-
25400: noarvioon oli n,usia rautatierakennuksia varten otettu yhte(;:l:p.Sij,
25401: ~l,~oi,ooo markkaa.
25402:                    Kulkulaitosrahasto.                       19
25403:      Suomen Valtiosäädyille annetussa armollisessa esityk-
25404: sessä kulkulaitosrahastosta vuosiksi 1906 ja 1907 oli Kei~
25405: sarillinen Majesteetti, siltä varalta että sanotussa esityk-
25406: sessä ehdotetun lainan ottamiselle suotuisa aika ei tulisi
25407: niin pian, että kulkulaitosrahasto siitä hyvissä ajoin olisi
25408: saanut tarpeelliset lisävarat, ilmoittanut suostuvansa siihen,
25409: että valtiorahaston käytettävissä olevista varoista saataisiin
25410: kulkulaitosrahastoon siirtää tarvittavat määrät etumaksuina,
25411: ja tahtoi Hänen Majesteettinsa, lainavarain saatua, ottaa tut-
25412: kittavaksensa, olisiko mainittu etumaksu ynnä aikaisem-
25413: min kulkulaitosrahastolle etukäteen annettu 3,500,000
25414: markan määrä kokonaan valtiorahastoon takaisin makset-
25415: tava vai voitaisiinko jokin osa siitä, valtiorahastosta tä~·­
25416: tettäviä tarpeita haittaamatta, tästä rahastosta siirtää kul-
25417: kulaitosrahastoon sen vahvistamiseksi.
25418:     Niinkuin käsiteltävänä olevan armollisen esityksen
25419: alkuun otetusta tiliasemaa osattavasta taulukosta näkyy,
25420: on ennen tänä vuonna saadun lainan ottamista 6,000,000
25421: markan etumaksu valtiorahaston varoista ollut tar]Jeen.
25422: Edellä oleva kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuo-
25423: deksi 1910 osottaa, että kulkulaitosrahastossa voidaan las-
25424: kea 1910 vuoden lopussa olevan ainoastaan 111,640 mar-
25425: kan 16 pennin suuruinen säästö. Kun paraikaa rakemnt-
25426: tavina olevilla radoilla ei käy töitä keskeyttäminen, ja kun
25427: Eduskunta näiden lisäksi on päättänyt useita uusia ranta-
25428: teitä rakennettaviksi, olisi suotavaa, että edellämainittu
25429: kulkulaitosrahastoon siirretty 6,000,000 markan etumaksu-
25430: määrä valtiorahastosta kokonaan siirrettäisiin kulkulaitos-
25431: rahastoon sen vahvis<lamiseksi. Täten osa valtiorahaston
25432: runsaasta säästyneestä pääomasta tulisi, rahapolitiikassa
25433: oikeaksi tunnustetun periaatteen mukaisesti, käytetyksi
25434: tuloa tuottavaan valtion yritykseen.
25435:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
25436: taa Eduskunnan alamaisesti anottavaksi,
25437:                että armolliseen esitykseen knlkulaitosrahastosta
25438:            vuodeksi 1911 tuloarvioon otettaisiin siirtona val-
25439: 20       1909. TI Vp. - V. M.- Eslt. N:o 13.
25440:          tiorahast9sta edellämainitun 6,000,000 markan etu-
25441:          maksun suuruinen määrä.
25442: 
25443:      Helsingissä marraskuun 12 p:nä 1909.
25444: 
25445: 
25446: 
25447:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
25448: johtaja Wäinö Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi,
25449: Bäck, Hirvikanta, Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio,
25450: Kanervo, Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius, Partanen,
25451: Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck ja Tanner sekä vara-
25452: jäsenet Lumio (osittain) ja Repo (osittain).
25453:                       Vastalause 1.                          21
25454: 
25455: 
25456: 
25457: 
25458:                     Vastalauseita.
25459:                               1.
25460: 
25461:      Armollisessa esityksessä on ehdotettu liikkuvan kalus-
25462: ton lisäämiseksi m. m. hankittavakai kaksi uutta tarkastus-
25463: vaunua, ja tämän tarkoituksen on valiokunnan enemmistö
25464: hyväksynyt. Tällaista satunnaista tarvetta varten varat-
25465: tujen vaunujen tarpeellisuutta ei kumminkaan ole mieles-
25466: täni kyllin perusteltu. Sentähden luulisin tähän tarkoi-
25467: tukseen osotettujen määrärahojen tulevan paremmin ja
25468: tuottavammin käytetyiksi, jos niillä hankittaisiin uusia kol~
25469: mannen luokan makuuvaunuja, joista rautateillämme on
25470: ~ suuri puute, ettei m. m. Pohjanmaalle kulkevien yö-
25471: junien mukana ole niitä laisinkaan.
25472:      Edellä olevan perustuksella ehdotan, että Eduskunta
25473: päättäisi liikkuvaa kalustoa koskeviin mietinnön peruste-
25474: luihin tehdä sellaisen muutoksen,
25475: 
25476:                 että kahden uuden tarkastusvaunun hankki~
25477:            miseen osotettu määräraha käytettäisiin uusien kol-
25478:            mannen luokan makuuvaunujen hankkimiseen.
25479: 
25480:     Helsingissä, 12 p:nä marraskuuta 1909.
25481: 
25482:                                             Kyösti Kallio.
25483: 22         1909. II Vp. - V. M. - Esit. N:o 13.
25484: 
25485: 
25486: 
25487: 
25488:                                II.
25489:      Kulkulaitosrahaston menoarviOon vuodeksi 1910 on
25490: Valiokunta hyväksynyt muun muassa 51,000 markan suu-
25491: ruisen määrärahan toisen luokan vaunujen hankkimista
25492: varten. Mainittuun päätökseen emme ole voineet yhtyä
25493: pääasiallisesti seuraavista syistä.
25494:      Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä päätti Eduskunta,
25495: että ensimäinen luokka valtionrautateiltä on poistettava
25496: ja toinen luokka tehtävä itsensä kannattavaksi. Samassa
25497: yhteydessä ehdotettiin, että luokkajärjestelmä valtionrau-
25498: tateiltä kokonaan poistettaisiin, mikä ehdotus ainoastaan
25499: yhden äänen enemmistöllä hylättiin.
25500:       Olemme edelleenkin sitä mieltä, että luokkajärjes-
25501: telmä valtionrautateiltä on kokonaan poistettava. Pyy-
25502: detyn määrärahan myöntäminen merkitsisi luokkajärjes-
25503: telmän hyväksymistä. Ehdotamme sen vuoksi,
25504:                  että Eduskunta, kieltämällä toisen luokan
25505:            vaunuja varten tarkoitetun 61,000 markan suu-
25506:            ruisen menoerän, hyväksyisi liikkuvan kaluston
25507:            lisäämiseen arvioidttn määrärahan 2,176,000 mar-
25508:            kaksi, sekä
25509:                  että Hallitusta kehotettaisiin ryhtymään toi-
25510:            menpiteisiin luokkaJärJestelmän poistamiseksi Suo-
25511:            men valtionrautateiltä.
25512:      Helsingissä, 12 p:nä marraskuuta 1909.
25513: 
25514:      Mimmi Kanervo.                        F. E. Kellosalmi.
25515:      J. W. Sainio.                         J. Kirves.
25516:                         Wäinö Wuolijoki.
25517: 
25518:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1909.
25519:              1909. II Vp. --·V. M.- Esit. N:o 13.
25520: 
25521: 
25522: 
25523: 
25524:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11 a
25525:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee kulkulaitos-
25526:            rahastoa vuodeksi 1910.
25527: 
25528:      Sittenkun Valtiovarainvaliokunta, ajan voittamiseksi,
25529: kuluvan kuukauden 12 päivänä on Eduskunnalle antanut
25530: mietintönsä n:o 11 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
25531: kee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1910, pyytää Valiokunta
25532: mainittuun mietintöön täten liittää seuraavan lisäyksen:
25533: 
25534:        Mikäli V aliakunnan tietoon on tullut, on Kenraali-
25535: kuvernööri äsken kuluneen lokakuun lopulla Keisarilliselle
25536: Senaatille lähettänyt venäläisen viranomaisen laatimat
25537: säännökset Suomen valtionrautateiden asettamisesta venä-
25538: läisen tarkastuksen ja määräämisvallan alaisiksi ja samalla
25539: kehoittanut Senaattia julkaisemaan ne noudatettaviksi.
25540: Puheenaolevat säännökset ovat kulkulaitosrahastonkin edun
25541: kannalta niin huolestuttavaa laatua, että V aliakunta on
25542: katsonut velvollisuudekseen niitä tässä yhteydessä koske-
25543: tella, vaikka niitä ei vielä olekaan virallisessa muodossaan
25544: saatettu julkisuuteen.
25545:        Näiden säännösten tarkoituksena on asettaa maamme
25546: rautateiden hallinto ja vastaiset rautatierakennukset venäläi-
25547: sen viranomaisen vaikutusvallan alaisiksi. Suomalaisen hal-
25548: linnonhaaran asettaminen toisen maan viranomaisen alaiseksi
25549: ei kuitenkaan ole Suomen valtio-oikeudellisen aseman mu-
25550: kaista, vaan tietäisi, jos se tapahtuisi Suomen Eduskunnan
25551: myönnytyksettä ja suostumuksetta, voimassa olevan pe-
25552: rustuslain loukkaamista. Hallitusmuodon 10 §:n sekä Yh-
25553: distys- ja Vakuuskirjan 1 kohdan mukaan on nimittäin
25554: voimassa, että maamme hallitusta ja hallintoa on hoidet-
25555: 2           1909. II Vp.- V. M. - Esit. N:o 13.
25556: 
25557: tava Suomen miesten avulla sekä että ainoastaan Suomen
25558: kansalaisia käy nimittäminen valtionvirkoihin maassamme.
25559: Ja tästä seuraa myöskin, että virallista toimivaltaa Suo-
25560: messa eivät voi laillisesti käyttää henkilöt eivätkä viras-
25561: tot, jotka Keisarikunnan valtiohallinnon eliminä ovat Ve-
25562: näjän eivätkä Suomen lain alaisia.
25563:         Mutta ehdotetut säännökset koskisivat suoranaisesti-
25564: km kulkulaitosrahastoa sekä Eduskunnan määräämisoike-
25565: utta tämän rahaston suhteen. Kulkulaitosrahastoon tulevat
25566: Suomen valtionrautateiden tulot, samoinkuin niiden me-
25567: not ja valtion rautatierakennusten kustannukset ovat suo-
25568: ritettavat tästä rahastosta. Niinikään suoritetaan kulku-
25569: laitosrahastosta kaikkien Eduskunnan takaamain valtio-
25570: lainain vuotuismaksut.
25571:         On selvää, että kulkulaitosrahaston edut voivat
25572: joutua vaaraan, jos rautatielaitoksen ja rautateiden raken-
25573: nustoiminnan johdossa tapahtuu muutoksia, joissa täytyy
25574: varoa !ilmaantuvan maamme menestykselle vieraita val-
25575: 'tiollisia pyrkimyksiä ja tarkoituksia teknillisten ja rahal-
25576: listen näkökohtain kustannuksella.
25577:        Näiden lyhyesti esitettyjen syiden nojalla Valtiova-
25578: rainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päät-
25579: täisi lausua,
25580: 
25581:                   että Suomen rautatiehallintoa ja mutatiera~
25582:            kennuksia ei voida voimassa olevaa perustuslakia louk-
25583:            kaamatta asettaa Keisarikunnan viranomaisen eikä
25584:            sellaisen viranomaisen määräämäin tarkastajain val-
25585:            vonnan alaisiksi, sekä
25586:                   että sellainen järfestely ei sovellu kulkulaitbs-
25587:            rdhaston etuihin.
25588: 
25589:      Helsingissä, marraskuun 13 päivänä 1909.
25590:                      Kulkulaitosrahasto.                3
25591: 
25592:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
25593: Wäinö Wuolijoki ja jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
25594: Hirvikanta, Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanerva,
25595: Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius, Partanen, Rapola, Saa-
25596: risto, Sainio, Stenbäck ja Tanner.
25597: 4           1909. II Vp. - V. M. -        Esit. N:o 13.
25598: 
25599: 
25600: 
25601: 
25602:                          Vastalause.
25603:       Valiokunta on tässä mietintönsä lisäyksessä ottanut
25604: käsittelyn alaiseksi >Valiokunnan tietoon tulleen» hallin-
25605: nollisen toimenpiteen, jonka tarkoituksena on saattaa Suo-
25606: men valtionrautatiet >venäläisen tarkastuksen ja määrää-
25607: ruisvallan alaisiksi>. Kun Valiokunta virallisten asiakirjain
25608: puutteessa perustaa lausuntonsa pelkän sanomalehtiuutisen
25609: varaan, ja kun koko kysymys on V aliakunnassa viritetty
25610: vasta valtiopäiväkauden viimeisinä päivinä, valtiopäivätyön
25611: ollessa kiireimmillään, niin että Valiokunnalla ei ole ollut
25612: tilaisuutta harkita asiaa sen tärkeyttä vastaavalla perus-
25613: teellisuudella, saamme kunnioittaen ehdottaa,
25614: 
25615:                   että Edusknnta, tarpeellisen selvityksen puut-
25616:            teessa, Jättäisi Valiokunnan tässä tekemän ehdo-
25617:            tuksen hnomioon ottamatta.
25618: 
25619:      Helsingissä, 13 p. marraskuuta 1909.
25620: 
25621: 
25622:      F. 0. Rapola.                         Valde Hirvikanta.
25623:      Juhani Arajärvi.                      A. Osw. Kairamo.
25624:                           Oskari Laine.
25625: 
25626: 
25627: 
25628: 
25629:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
25630:              1909. II Vp. - V. M. - Esit. N:o 13.
25631: 
25632: 
25633: 
25634: 
25635:                    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o \l 'b
25636:             armollisen esityksen johdosta, joka koskee kulkuhiitos-
25637:             rahastoa vuodeksi 1910.
25638: 
25639:         Kuluvan marraskuun 13 päivänä on Eduskunta, hy-
25640:  väksyen Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 11, armol-
25641: 1isen esityksen johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa
25642:  vuodeksi 1910, muuttamattomana muilta kohdin, paitsi
25643:  mietinnön 11 sivulla olevalta IV B kohdalta, jossa kohdin
25644:  mietintöön liitetty toinen vastalause on hyväksytty, päät-
25645:  tänyt palauttaa mietinnön Valtiovarainvaliokuntaan, jotta
25646:  Valiokunta muadostaisi kulkulaitosrahaston tulo- ja meno-
25647:  arvion vuodeksi 1910 Eduskunnan tekemän päätöksen
25648:  mukaiseksi.
25649:        Kun Eduskunta siten on hyväksynyt ylläviitatussa
25650:  IV B kohdassa olevan määrärahan liikkuvan kaluston
25651:  lisäämiseen 2,176,000 markan suuruisena eli 51,000 mark-
25652:  kaa pienempänä kuin Valtiovarainvaliokunnan asiaa kos-
25653:  kevassa mietinnössä oli ehdotettu mutta muut kulkulaitos-
25654:  rahaston menot Valtiovarainvaliokunnan ehdottamiin mää-
25655:  riin, nousevat kulkulaitosrahaston menot vuonna 1910
25656:  kaikkiaan 64,641,260 markkaan. Kun rahaston lasketut
25657:  tulot, joihin nähden Eduskunta on hyväksynyt Valtiovarain-
25658:  valiokunnan mietinnön, samana vuonna tekevät 64,803,900
25659:  markkaa 16 penniä, syntyy 162,640 markan 16 pennin yli-
25660: jäämä.
25661:        Valtiovarainvaliokunta sen vuoksi kunnioittaen eh-
25662: ,dottaa,
25663:                   että Eduskunta päättäisi hyväksyä kulkulaitos-
25664:              rahastolle vuodeksi 1910 seuraavan tulo- Ja meno-
25665:              arvion:
25666: 2            1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 13.
25667: 
25668: 
25669:     Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuodeksi 1910.
25670: 
25671:                              Tulot:
25672: Säästö vuodelta 1909                          Smk. 10,283,900: 16;
25673: Valtionrautateiden
25674:   kokonaistulo ...... Smk. 43,000,000: -
25675: Osuus anniskelu- ja
25676:    vähittäismyyntiy h-
25677:   tiöiden        voittova-
25678:   roista sekä palo-
25679:   viinarahoista . . . . . . » 10,220,000:-
25680: Korot. . . . . . . . . . . . . .   300,000: -
25681: Siirto valtiorahastos-
25682:   takorvaukseksi pos-
25683:   tin kuljettamisesta >          1,000,000: -   ) 54,520,000: -
25684:                                               Smk. 64,803,900: 16,
25685: 
25686:                              Menot:
25687: Valtionrautateiden vakinainen meno-
25688:   sääntö. . . . . . . . . .             Smk. 39,500,000: --
25689: Eläkkeet ja erityiset määrärahat.               500,000:-
25690: Valtiolainain vuotuis-
25691:   maksut sekä pro-
25692:   visionit ja kulut . Smk. 8,484,000:-
25693: Korko laamanninkä-
25694:   räjäjyvärahastolle        154,160:-
25695: Korko valtiorahas-
25696:   tolle . . . . .            105,000: -       8,743,160:-
25697:       Määrärahat:
25698: Uudisrakennustöihin
25699:   valmiilla · radoilla,
25700:   arviolta . . . . Smk. 3,442,100: -
25701: Liikkuvan kaluston
25702:   lisäämiseen, arviolta , 2,176,000: -             5,618,10(1!-
25703:                      Kulkulaitosrahasto.                   3
25704: 
25705: Lisämääräraha Iisalmen- Kajaanin ra-
25706:   dan valmiiksi saattamiseen             Smk.     50,000:-
25707: Joensuun-Nurmek-
25708:    sen radan raken-
25709:   nukseen .       . . Smk. 5,500,000: -
25710: Seinäjoen-Kristiinan-
25711:   kaupungin-Kaskis-
25712:   ten radan raken-
25713:   nukseen                  4,000,000: -
25714: V. 1909 valtiopäivillä
25715:   päätettyihin uusiin
25716:   rautatierakennuk-
25717:   sun .                                       10,000,000: -
25718: Rautatietutkimuksiin                       ))
25719:                                                   80,000:-
25720: V aitioapua    Hyvinkään-Pyhäjärven
25721:   rautatietä varten .                            150,000:-
25722: Ylijäämä.                                        162,640: 16·
25723:                                         Smk. 64,803,900: 1&
25724: 
25725:      Helsingissä marraskuun 15 p:nä 1909.
25726: 
25727: 
25728:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
25729: johtaja Wäinö Wuolijoki, jäsenet Bäck, Hirvikanta, Hul-
25730: tin, Kairamo, Kallio, Kanerva, Kellosalmi, Kirves, N eovius,
25731: Partanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck ja Tanner sekä.
25732: varajäsenet Kronqvist ja Åkesson.
25733: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
25734:       1909. II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
25735: 
25736: 
25737: 
25738: 
25739:                 Suomen Eduskunnan alamainen
25740:           v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esi-
25741:           tykseen kulkulaitosrahastosta.
25742: 
25743: 
25744: 
25745: 
25746:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
25747:               ja Suuriruhtinas I
25748: 
25749: 
25750: 
25751: 
25752:      Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Ma-
25753: jesteettinne Eduskunnalle antanut ehdotuksen kulkulai-
25754: tosrahaston tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1910.
25755: 2     1909.11 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
25756: 
25757:       Esityksessä edellytetään, että kulkulaitosrahastossa
25758: 1909 vuoden päättyessä tulee olemaan säästöä 9,298,900
25759: markkaa 16 penniä. Todennäköisesti vuoteen 1910 siir-
25760: tyvä säästö kuitenkin tulee olemaan jonkun verran suu-
25761: rempi.
25762:       Saatujen tietojen mukaan voidaan laskea, että brutto-
25763: tulo vanhoista radoista tänä vuonna tulee olemaan tasaisin
25764: luvuin 260,())() markkaa suurempi kuin miksi se ennakko-
25765: arviossa on edellytetty. Tähän on lisättävä tulo Ke-
25766: min-Rovaniemen rautatiestä, joka viime lokakuun 16
25767:  päivänä avattiin yleiselle liikenteelle. Tulot tältä uudelta
25768: radalta voidaan arvioida noin 50,000 markaksi kuukaudelta
25769:  eli vuodelta 1909 yhteensä 125,000 markaksi, ja kun Ke-
25770:  min-Rovaniemen radan liikennemenot voidaan vuodelta
25771: 1909 suorittaa tarvitsematta valtionrautateiden vakinaista
25772:  menosääntöä sivuuttaa, niin jää mainittu 125,000 markan
25773:  määrä kokonaan lisäykseksi tuloon.
25774:       Kulkulaitosrahastolle tuleva osuus vähittäismyynti-
25775: ja anniskeluyhtiöiden voittovaroista sekä paloviinarahoista
25776:  on 1909 vuoden tuloarvioon merkitty 8,060,000 markaksi,
25777:  mutta tulee todellisuudessa nähtävästi olemaan suurempi.
25778:  Kun paloviinan valmistamisesta maksettavaa veroa, jota
25779:  tänä vuonna on laskettu kertyvän 7,920,000 markkaa,
25780:  tammi-syyskuussa jo on kertynyt tasaluvuin 7,230,000
25781:  markkaa, voitanee otaksua tulon koko vuodelta tekevän
25782: ainakin 8,520,000 markkaa eli 600,000 markkaa enemmän
25783:  kuin tuloarvioon on otettu.
25784:       Siihen määrään, miksi armollisessa esityksessä kulku-
25785: laitosrahaston säästö 1909 vuoden päättyessä on laskettu,
25786: <m, sen johdosta mitä edellä on sanottu, lisättävä yhteensä
25787:  985,000 markkaa, joten vuoteen 1910 siirtyvä säästö tulee
25788: .Qlemaan 10,283,.900 markkaa 16 penniä.
25789:                      Kulkulaitosrahasto.                    3
25790: 
25791:         Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1910.
25792: 
25793:      I. Valtionmutateiden vakinainen menosäiintö on 1909
25794: vuoden ennakkoarviosaa laskettu 39,000,000 markaksi.
25795: Vaikka näyttääkin luultavalta, että tästä rahamäärästä
25796: nyt kulumassa olevana vuonna jää jotakin säästöä, niin
25797: Eduskunta kuitenkin katsoo tarpeellisen varovaisuuden
25798: vaativan, että mainittu rahamäärä armollisen esityksen
25799: mukaisesti otetaan lähtökohdaksi menoarviota vuodelle
25800: 1910 laadittaessa.
25801:      Niiden lisämäärärahojen joukossa, jotka armollisessa
25802: esityksessä katsotaan vuodeksi 1910 tarvittavan, ovat kol-
25803: men uuden piirihallituksen perustamisesta johtuvat kus-
25804: tannukset etupäässä kiinnittäneet Eduskunnan huomiota.
25805: Suomen valtionrautateiden hallintoa koskeva, toukokuun 7
25806: päivänä 1903 annettu asetus edellyttää, että valtionrautatiet
25807: voidaan linjahallintoon nähden jakaa piireihin, joiden luvun
25808: ja laajuuden määrää Keisarillinen Senaatti. Toistaiseksi
25809: on kuitenkin sellainen erityinen piirihallinto järjestetty ai-
25810: noastaan Pietarin-Valkeasaaren rataosaa varten. Rautatie-
25811: verkon laajetessa on kuitenkin vaikeus, jonka hallinnon kes-
25812: kittyminen raut,atiehallitukseen tuottaa, käynyt yhä tuntu-
25813: vammakai ja hallinnon desent.ralisatsioni yhä välttämättö-
25814: mämmäksi. Komitea, joka oli asetettu tutkimaan valtionrau-
25815: tateiden taloutta, on rautateiden hallintoa koskevassa, huhti-
25816: kuun 2 päivänä 1900 annetussa mietinnössään muun muassa
25817: esittänyt sen mielipiteen, että yhtenä keinona niiden hait-
25818: tojen poistamiseksi, jotka liittyvät rautateiden nykyiseen
25819: hallintojärjestelmään, olisi se, että asioita keskushallinnosta
25820: siirretään linjaviranomaisille; ja esittämiensä syiden no-
25821: jalla komitea katsoi~ että piirihallituksia koskevat määräyk-
25822: set olisivat viipymättä pantavat toimeen.
25823:      Erään asettamansa komitean ehdotukseen pääasiallisesti
25824: yhtyen on rautatiehallitus sittemmin viime syyskuun 10 päi- ·
25825: vänä päivätyssä senaatin kulkulaitostoimituskunnalle lähet-
25826: tämässään kirjelmässä esittänyt, että valtionrautatiet jaettai-
25827: siin neljään piiriin, jotka käsittäisivät: 1:nen piiri rataosan
25828: 4:    1909. II Vp.- Edusk. vast.·..:....._ Esitys N:o 13.
25829: 
25830:  Pietari-Valkeasaari; 2:nen piiri rataosan Valkeasaari--Ky-
25831:  minjoki, Karjalan radan, Savonlinnan radan, Lappeenrannan
25832: radan, Savon radan ja tulevan Nurmeksen radan; 3:as piiri
25833: rataosat Kyminjoki-Helsinki, Riihimäki-Toijala, Hyvin-
25834: kää-Hanko, Fredriksberg-Karis-Turku ja Turku---Toi-
25835: jala--Tampere-Mäntyluoto; sekä 4:s piiri rataosat Tam-
25836:  pere-Nikolainkaupunki-Suolahti-Tornio ynnä uudet
25837: Rovaniemen ja Kristiinankaupungin radat. Näin muodos-
25838: tettujen kolmen uuden piirin hallitukset olisivat sijoitet--
25839: tavat Viipuriin, Helsinkiin ja Nikolainkaupunkiin.
25840:       Armollisessa esityksessä on puheena olevain kolmen
25841:  uuden piirihallituksen perustamiseen ehdotettu 165,000<
25842:  markan suuruinen lisämääräraha. Eduskunnan- mielestä
25843:  ei voi kieltää niiden syiden pätevyyttä, joilla sanottujen
25844:  uusien virastojen perustamista on puolustettu, eikä Edus-
25845:  kunta ole katsonut asiakseen yksityiskohtaisesti tarkastaa
25846: niitä varten laadittua menosääntöä, jossa, mitä palkkauk-
25847: seen tulee, yleensä on noudatettu samoja perusteita, jotka
25848: nykyisessä palkkaussäännössä ovat voimassa samanlaisiin.
25849: virkoihin nähden.
25850:       Se ilmeinen epäsuhde, mikä tätä nykyä on olemassa
25851: valtionrautateiden tulojen ja menojen välillä ja joka johtuu
25852: siitä, että menot jo kauan ovat liian nopeasti enen-
25853:  tyneet tuloihin verraten, antaa kuitenkin Eduskunnalle
25854: riittävästi aihetta uudelleen huomauttaa, mitä jo edelli-
25855: silläkin valtiopäivillä monasti on muistutettu, eli että
25856: uusia menoja päätettäessä on mitä ankarinta säästäväi-
25857: syyttä noudatettava sekä että entisiä menoja on koetet-
25858: tava johdonmukaisesti vähentää.
25859:       Valtionrautateiden liikennemenot, jotka vuonna 1906:
25860: olivat 82,7 % ja vuonna 1907 84,5 Ujo bruttotulosta, olivat
25861: vuonna 1908 jo kohonneet 87,3 Ofo:iin bruttotulosta ja tu-
25862: levat todennäköisesti vuonna 1909 olemaan noin 94 Ofo,
25863: sekä vuonna 1910 noin 92% otaksutuista tuloista. Miten ta-
25864: loudellisesti mahdoton tällainen asiaintila ajan pitkään on,_
25865: käy vieläkin selvemmäksi, jos lisäksi otetaan lukuun val--
25866:                     Kulkulaitosrahasto.                    5
25867: 
25868: tionrautateillä suoritettavat eläkkeet sekä lainojen vuotuis-
25869: maksut tai ainakin korot, jotka nekin olisivat rautateiden
25870: tuloilla maksettavat.
25871:      · Mitä muihin vakinaiseen menosääntöön vuodeksi 1910
25872: .ehdotettuihin lisämäärärahoihin samoin kuin ehdotettuihin
25873: vähennyksiin tulee, eivät ne ole antaneet Eduskunnalle
25874: .aihetta erityisiin huomautuksiin.
25875:        Edellä esittämillään perusteilla Eduskunta, vaikkakin
25876:  pitäen luultavana, että vakinaiseen menosääntöön sisälty-
25877:  vistä eri määrärahoista vuonna 1910 tulee syntymään yli-
25878: jäämä, katsoo, että valtionrautateiden vakinainen meno-
25879: .sääntö on vuodeksi 1910 armollisen esityksen mukaisesti
25880: vahvistettava 39,500,000 markaksi.
25881:        ll. Eläkkeiden Ja erinäisten määrärahoJen summa on
25882:  pysytetty entisellään eli 500,000 markan suuruisena.
25883:        Ill. KorkoJen ja lainojen vähennysmaksujen kokonais-
25884: ~ummaksi on armollisessa esityksessä laskettu 8?43,160
25885: m.aJ·kkaa, johon Eduskunnalla ei ole mitään huomautettavaa.
25886:        IV. A. Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla ovat edel-
25887: lisinä vuosina nielleet suuria rahamääriä ja tulevat vaati-
25888: maan vieläkin pitkäksi ajaksi eteenpäin niitä. Siitä selon-
25889: teosta, mikä on armolliseen esitykseen liitettynä, saadaan
25890: nyt käsitys siitä, mitä ne suuret uudestaanrakentamis- ja
25891: järjestämistyöt, jotka paraikaa ovat käymässä Helsingin,
25892: Fredriksbergin, Viipurin ja Pietarin asema-alueilla, kerran
25893: loppuunsaatettuina tulevat vähintäänkin maksamaan siinä
25894: tapauksessa, että viimeksi laaditut kustannusarviot jota-
25895: kuinkin pitävät paikkansa. Samalla kuin Eduskunta ei
25896: voi olla valittamatta, että tällaisiin suuriin uudistustöihin
25897: vanhoilla radoilla aikoinaan on ryhdytty, ennenkuin on
25898: {)llut olemassa kylläksi seikkaperäisiä ja tarkkoja suunni-
25899: telmia näitä varten, Eduskunta lausuu sen toivomuksen,
25900: .että vieläkin otettaisiin tarkan tutkimuksen alaiseksi, eikö
25901: Fredriksbergin ja Viipurin asemilla tehtäviksi aiottuja
25902:  töitä voitaisi jossakin määrin supistaa.
25903:        Armollisessa esityksessä esitetyillä syillä Eduskunta
25904: .on ollut sitä mieltä, että vuodeksi 1910 on myönnettävä
25905: 6     1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
25906: 
25907:  Viipurin uutta asemataloa ja pikatavaratoimistoa varten
25908:  1,100,000 markan suuruinen lisämääräraha, uusien raitei-
25909: den ja vaihteiden rakentamiseen Viipurissa 75,000 mark-
25910: kaa,! Viipurin järjestelyratapihan konttorirakennusta var-
25911: ten 40,000 markkaa sekä Pietarin uutta tavara- ja järjes-
25912:  telyratapihaa varten 1,000,000 markkaa eli siis yhteensä
25913: esityksen mukaisesti 2,215,000 markkaa.
25914:       Mitä muihin uutisrakennustöihin tulee, on Eduskunta
25915: ,pannut merkille, että tehtäviksi ehdotettujen töiden tar-
25916: peellisuutta tällä kertaa, Eduskunnan 1908 vuoden toisilla
25917:  valtiopäivillä lausuman toivomuksen mukaisesti, on esi-
25918: tystä seuraavassa liitteessä yksityiskohtaisesti perusteltu,
25919: ja odottaa Eduskunta että samaa menettelytapaa vastai-
25920: suudessakin noudatetaan.
25921:       Ehdotettuja uutisrakennustöitä vastaan Eduskunta
25922:  yleensä ei ole huomannut olevan syytä muistutuksiin.
25923:  Kumminkaan Eduskunta ei ole katsonut Liitteen 3 koh-
25924:  dassa Solbergin asematalon lisärakennukseen ehdotettua
25925:  6,000 markan määrärahaa riittävästi perustelluksi. Myös-
25926:  kin on Eduskunta ollut sitä mieltä, että kaikki Liitteen
25927:  4 kohdassa mainitut työt, jotka tarkoittavat asuinraken-
25928:  nusten ja ulkohuoneiden rakentamista henkilökunnalle ja
25929:  joita varten ehdotetaan yhteensä 56,500 markan suuruista
25930:  määrärahaa, samoin kuin kaikki Liitteen 5 kohdassa mai-
25931:  nitut erilaiset pienehköt työt, joita varten ehdotetut määrä-
25932:  rahat nousevat yhteensä 130,000 markkaan, ovat sitä laa-
25933:  tua, että niitä varten erityisiä määrärahoja ei ole tarpeen.
25934:  Eduskunnan mielestä tällaisia pienempiä töitä, jos ne huo-
25935:  mataan välttämättömiksi, voidaan soveliaasti toimittaa
25936:  niillä erinäisillä määrärahoilla, jotka ovat vakinaiseen
25937:  menosääntöön otettuina Keisarillisen Senaatin sekä kulku-
25938:  laitostoimituskunnan ja rautatiehallituksen käytettäviksi
25939:  arvaamattomiin tarpeisiin, ja jotka nousevat yhteensä
25940:  535,000 markkaan. Näitä käyttövaroja on aikaisemminkin
25941:  suureksi osaksi käytetty juuri samantapaisiin tarkoituk-
25942:  siin. Samalla kuin Eduskunta muuten on katsonut voi-
25943: -vansa hyväksyä esityksessä olevat määrärahat uutisraken-
25944:                     Kulkulaitosrahasto.                   7
25945: 
25946: nustöitä varten, Eduskunta siis on niistä vähentänyt yllä-
25947: mainitut erät, yhteensä 192,500 markkaa.
25948:      Tämän johdosta Eduskunta on päättänyt, että puheena
25949: olevaan tarkoitukseen on menosääntöön otettava~3,442,100
25950: markkaa.
25951:      IV. B. Liikkuvan kaluston lisäämisetm on armollisessa
25952: esityksessä ehdotettu 2,227,000 markkaa. Esityksen liit-
25953: teessä luetellaan 5 veturia ja 376 erilajista vaunua, niistä
25954: 360 tavaravaunua, mitkä olisivat valtionrautateille hankit-
25955: tavat. Kun Eduskunta 1909 vuoden menoarviosta kokonaan
25956: poisti liikkuvan kaluston lisäämiseen pyydetyt määrärahat
25957: ja kun nyt armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että sanot-
25958: tuun tarkoitukseen ennen osotetut määrärahat tulevat 1909
25959: vuoden kuluessa kokonaan käytetyiksi, on Eduskunta kat-
25960: sonut voivansa myöntää muut puheena olevaa tarkoitusta
25961: yarten esityksessä pyydetyt määrärahat, paitsi sitä 51,000
25962: markan suuruista rahamäärää, mikä olisi käytettävä toisen
25963: luokan matkustajavaunujen hankkimiseen. Liikkuvan ka-
25964: luston lisäämistä varten on Eduskunta täten päättänyt
25965: osottaa kaikkiaan 2,176,000 markkaa.
25966:      V. Lisämäärärahana Iisalmen-Kajaanin radan val-
25967: miiksi saattamista 'l:arten otetaan armollisen esityksen mu-
25968: kaisesti menosääntöön 50,000 markkaa.
25969:      VI. Määrärahat rautatierakennuksiin ja rautatietutki-
25970: muksiin. Mikäli Eduskunta on saanut tietää, oli Teidän
25971: Keisarillisen Majesteettinne vahvistettavakai alistetussa
25972: ehdotuksessa armolliseksi esitykseksi kulkulaitosrahastosta
25973: vuodeksi 1910 töiden jatkamista varten Joensuun-Nur-
25974: meksen rautatierakennuksella ehdotettu 4,500,000 markkaa
25975: sekä Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rauta-
25976: tierakennusta varten 3,500,000 markkaa eli yhteensä
25977: 8,000,000 markkaa. Armollisessa esityksessä on 1 puheena
25978: oleviin rautatierakennuksiin kuitenkin merkitty:yhteensä
25979: ainoastaan 5,500,000 markan suuruinen määräraha.          ·-
25980:      Ensinmainittu rautatierakennus, jossa työt ovat edis-
25981: tyneet niin pitkälle, että Joensuun-Lieksan rataosa ku-
25982: luvan marraskuun 8 päivänä voitiin luovuttaa väliaikaiselle
25983: 8      1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 13.
25984: 
25985: liikenteelle, on tarkoitettu valmistuvaksi Nurmekseen asti
25986:  1911 vuoden kuluessa, jota vastoin jälkimäisellä rautatie-
25987: rakennuksella työt vasta nyt on alotettu, joten se, siinä
25988: tapauksessa että tarkoitusta varten vuosiksi 1911 ja 1912
25989: myönnetään tarvittavat määrärahat, saattaa valmistua ai.-
25990: kaisintaan vuonna 1912.
25991:       Nurmeksen rautatierakennukseen alkuaan tarkoite-
25992: tun 4,500,000 markan määrärahan vähentäminen voi-
25993: taisiin, luopumatta vuodeksi 1910 laaditusta raken-
25994: nussuunnitelmasta, ajatella aikaansaatavaksi siten, että kis-
25995: kot ja kiskotustarpeet, jotka oikeastaan tarvitaan ke-
25996: väällä vuonna 1911, ostettaisiin vasta sanottuna vuonna, joten
25997: noin 700,000 markan menoerä lykkäytyisi seuraavaan vuo-
25998: teen, sekä että noin 600,000 markkaa maksavien kahdek-
25999: san veturin tilaus myöskin lykättäisiin vuoteen 1911. Tä-
26000: ten voitaisiin Nurmeksen rauratierakennuksen 1910 vuo-
26001: den menosääntö alentaa 3,200,000 markkaan. Siitä voisi
26002: kuitenkin olla seurauksena, että kiskojen ja kiskotustar-
26003: peiden hinta siten kävisi kalliimmaksi, kuin myöskin ettei-
26004: vät ne myöhään tilattuina ehtisi ajoissa valmistua. Toinen
26005: tästä johtuva haitallinen seikka olisi se, että veturien valmis-
26006: tus Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus-Osakeyhtiön
26007: tehtaassa keskeytyisi, ja että tehtaan mahdollisesti työn
26008: puutteessa olisi pakko erottaa osa tähän työhön erikoisesti
26009: harjaautuuutta työmiehistöään, mikä jo veturinvalmistuk-
26010: sen menestyksellisen jatkumisen kannalta ei ole suotava.
26011:      Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan tekemäin tiedus-
26012: telujen johdosta on Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus-
26013: Osakeyhtiön puolelta ilmoitettu, että valtion ennen 'vuotta
26014: 1909 tilaamista vetureista viimeiset ovat äskenkuluneella lo-
26015: kakuulla valmistuneet ja luovutetut valtion huostaan. Ke-
26016: väällä vuonna 1909 tilatuista kymmenestä veturista kaksi
26017: tai kolme ehtii valmistua ennen tämän vuoden loppua ja
26018: jälellä olevat valmistuvat kaikki 1910 vuoden ensimäis-
26019: ten neljän kuukauden kuluessa, joten koko tilaus on val-
26020: miiksi suoritettu huhtikuun lopulla 1910. Ne viisi veturia
26021: taas, jotka edellä on ehdotettu hankittaviksi liikkuvan
26022:                      Kulkulaitosrahasto.                     9
26023: 
26024: kaluston lisäämistä varten vanhoilla radoilla, eivät riitä
26025: antamaan tehtaan veturinvalmistukselle työtä 1910 vuoden
26026: loppuajaksi.
26027:      Mitä Joensuun-Nurmeksen radan rakennukseen muu-
26028: ten tulee, on Eduskunta saanut tietoonsa, että rakennus-
26029: suunnitelmaa tällä radalla vuodeksi 1910 tarkoituksen-
26030: mukaisesti voidaan laventaa niin, että suurempikin määrä-
26031: raha, kuin edellämainittu aikaisemmin suunniteltu 4,500,000
26032: markan suuruinen, edullisesti voidaan käyttää.
26033:      Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rautatie-
26034: rakennuksella on työt, niinkuin jo edellä viitattiin, vasta
26035: kuluvan vuoden loppupuoliskolla pantu alulle, joten suu-
26036: rin osa sellaisia maa- y. m. töitä, joissa tarkoituksen-
26037: mukaisesti voidaan käyttää suurempaakin työvoimaa, jää
26038: vielä tänä vuonna suorittamatta. Eduskunnan mielestä
26039: on sen vuoksi, koska kulkulaitosrahaston varat näyttävät
26040: sen sallivan, ja kun suotavaa on, että rautatierakennus-
26041: töitä ei ensi vuonnakaan mitenkään supisteta, puheenalaisen-
26042: kin radan rakennukseen vuonna 1910 käytettävä suurempi
26043: rahamäärä kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu.
26044:      Harkittuaan edellä esitettyjä seikkoja ja ottaen huo-
26045: mioon mitä varoja kulkulaitosrahaston käytettävänä vuonna
26046: 1910 tulee olemaan, on Eduskunta päättänyt, että meno-
26047: arvioon on otettava Joensuun-NurmiksYn radan rakennusta
26048: varten 5,500,000 markkaa ja SeinäJoYn-Kristiinankaupum-
26049: gin- Kaskisten radan rakennusta varten 4,000,000 markkaa-
26050:      Vastamainittujen määrien lisäksi on Eduskunnan mie-
26051: lestä ollut syytä varata määräraha myös Eduskunnan näillä
26052: valtiopäivillä päättämäin uusien rautatierakennusten alulle
26053: panemista varten. Erittäin on tässä suhteessa näyttänyt
26054: olevan kiinnitettävä huomiota niihin pakkolunastuskustan-
26055: nuksiin, jotka käyvät tarpeellisiksi Viipurin-Koiviston
26056: radan yhteydessä päätettyä kauppasataman rakentamista
26057: varten. Eduskunta on päättänyt vuodeksi 1910 varatta-
26058: vaksi näillä valtiopäit.f-Uä päätettyihin rau,tatierakYnnuksiin
26059: 500,000 markkaa.
26060: 10    1909. II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
26061: 
26062:       Uusiin rautatierakennuksiin on täten vuodeksi 1910
26063: osotettu kaikkiaan 10,000,000 markkaa.
26064:       Rautatietutkimuksiin ehdotetaan armollisessa esityk-
26065: sessä varattavaksi 30,()(X) markkaa. Eduskunta on kui-
26066: tenkin puolestaan tätä tarkoitusta varten osottanut sen
26067: rahamäärän, joka vastaisia rautatietutkimuksia varten laa-
26068: ditun suunnitelman mukaan on laskettu siihen vuonna
26069: 1910 tarvittavan eli 80,000 markkaa.
26070:       VII. Valtioapua Hyvinkään-Pyhäjärvrm yksityi8tli
26071: 'rautatietä vartrm on armolliseu esityksen mukaisesti me-
26072: noarvioon otettava vielä suorittamaton puoli luvatusta
26073: avustuksesta eli 160,000 markkaa.
26074:       I -VII osastossa mainittujen 1910 vuoden menojen
26075: summa tekee edellä esitettyjen päätösten mukaan 64,641,260
26076: markkaa.
26077: 
26078: 
26079: 
26080:         Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1910.
26081: 
26082:       I. Valtionrautateiden kolconaistulo. Kun tulon nousu
26083: viimeksi kuluneina vuosina on ollut suhteellisesti vähäi-
26084: nen, ei Eduskunta ole katsonut voitavan arvioida 1910
26085: vuoden tuloa suuremmaksi kuin armollisessa esityksessä
26086: on otaksuttu eli 43,000,000 markaksi.
26087:       II. Kulkulaitosrahaston osuudrm anniskelu- ja vähittäis-
26088: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinarahoista on Edus-
26089: kunta armolliseen esitykseen n:o 7 antamassaan ala-
26090: maisessa vastauksessa esittämillään perusteilla laskenut
26091: 10,220,000 markaksi.
26092:       III. Kulkulaitosrahaston korot noussevat vuodelta
26093: 1910 armollisessa esityksessä arvioituun määrään, 300,000
26094:  markkaan.
26095:       IV. Siirto valtiorahastosta korvaukseksi postin kuljet-
26096: jettamisesta. Armollisen määräyksen mukaan kesäkuun
26097: 18 päivältä 1907 on korvauksena postin kuljettamisesta val-
26098: tionrautateillä kunakin vuonna 1907--1909 valtiorahastosta
26099:                    Kulkulaitosrahasto.                   11
26100: 
26101: kulkulaitosrahastoon siirretty OOJ,()(X) markkaa. Mainittu
26102: määrä on ilmeisesti ollut liian alhainen, sillä se komitea 1
26103: joka oli asetettu tutkimaan valtionrautateiden taloutta, on
26104: joulukuussa 1906 antamassaan lausunnossa huomauttanut 1
26105: että korvauksena postin kuljetuksesta olisi silloin ollut
26106: maksettava noin 900,()(X) markkaa vuodessa, ja rautatie-
26107: hallituksessa toimitettujen laskelmien mukaan nousivat
26108: rautateiden todelliset kulungit postin kuljetuksesta vuonna
26109: 1907 lähes 1,015,()(X) markkaan. Armollisessa esityksessä ei
26110: kulkulaitosrahaston tuloarvioon vuodeksi 1910 ole mer-
26111: ldtty mitään vastaavaa tuloerää.
26112:       Ylläolevilla syillä ja ottaen huomioon, että Edus-
26113: kunnalle annetussa armollisessa esityksessä varojen hank-
26114: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
26115: eivät riitä, on korvaukseksi postin kuljetuksesta valtion-
26116: rantateillä siirtona valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
26117: merkitty 1,000,()(X) markkaa, Eduskunta
26118: 
26119:                  on kulktdaitosrahaston tuloarvroon vuodeksi
26120:            1910 merkinnyt siirtona valtiorahastosta korvauk-
26121:            seksi postin kuljettamisesta 1,000,000 marldcaa.
26122: 
26123: 
26124: 
26125: 
26126:       Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1910 nousevat
26127: ylempänä esitettyjen päätösten ja laskelmien mukaan
26128: 54,520,000 markkaan. Kun tähän lisätään 1909 vuoden
26129: loppuun kertyväksi laskettu säästö 10,283,900 markkaa
26130: 16 penniä, niin kaikki kulkulaitosrahaston varat vuonna
26131: 1910 tekevät 64,803,900 markkaa 16 penniä.
26132:       Kun tämän odotetun 64,803,900 markan 16 pennin
26133: suuruisen tulosumman rinnalle asetetaan 64,641,260 mar-
26134: kaksi laskettujen menojen summa, syntyy vuonna 1910
26135: kulkulaitosrahastossa 162,640 markan 16 pennin suuruinen
26136: ylijäämä.
26137: 12     1909. II Yp.- Etlusk. vast.- Esitys N:o 13.
26138: 
26139:      Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta
26140: saa alamaisesti ilmoittaa,
26141:                   että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitos-
26142:             rahastolle vuodeksi 1910 seuraavan tulo- ja meno-
26143:             arvion:
26144: 
26145:      Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuodelle 1910.
26146:                             Tulot:
26147: Säästö vuodelta 1909                     Smk. 10,283,900: 16
26148: Valtionrautateiden
26149:    kokonaistulo .... Smk. 43,000,000: -
26150: Osuus anniskelu- ja
26151:   vähittäismyyntiyh-
26152:   tiöiden    voittova-
26153:    roista sekä palo-
26154:   viinarahoista . . . . . . 10,220,000: -
26155: Korkoja ........... .          300,000:-
26156: Siirto valtiorahastos-
26157:   ta korvaukseksi pos-
26158:   tin kuljettamisesta »      1,000,000: - » 54,520,000: -
26159:                                          Smk. 64,803,900: 16
26160: 
26161:                             Menot:
26162: Valtionrautateiden vakinainen meno-
26163:   sääntö .......................... Smk. 39,500,000:-
26164: Eläkkeet ja erityiset määrärahat.. . .              500,000:-
26165: Valtiolainain vuotuis-
26166:   maksut sekä pro-
26167:   visionit ja kulut. . Smk. 8,484,000: ·-
26168: Korkoa laamanninkä-
26169:   räjäjyvärahastoon              154,160: ·-
26170: Korkoa valtiorahas-
26171:   toon . . . . . . . . . . . . , 105,000:-         8,743,160:-
26172:                                       Siirto Smk. 48,743,160:-
26173:                            Kulkulaitosrahasto.                               13
26174: 
26175:                                                    Siirto Smk. 48,743,160:-
26176:       Määrärahat:
26177: U utisrakennustöihin
26178:    valmiilla radoilla,
26179:    arviolta ........ Smk. 3,442,100: . . . :.
26180: Liikkuvan kaluston
26181:   lisäämiseen, arviolta ) 2,176,000: -                             5,618,100: -
26182: Lisämääräraha Iisalmen-Kajaanin ra-
26183:    dan valmiiksi saattamiseen . . . . . . . . »                       50,000: -·-
26184: Joensuun-Nurmek-
26185:    sen radan raken-
26186:   nukseen . . . . . . . . Smk. 5,500,000: -·
26187: Seinäjoen-Kristiinan-
26188:   kaupungin-Kaskis-
26189:   ten radan raken-
26190:   nukseen ......... .                  4,000,000: -
26191: V. 1909 valtiopäivillä
26192:   päätettyihin uusiin
26193:   rautatierakennuk-
26194:   snn.............. »                     500,000:-               10,000,000: -
26195: Rautatietutkimuksiin ............... .                                80,000:-
26196: Valtioapua Hyvinkään-Pyhäjärven
26197:   rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . .                  150,000: -
26198: Ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         162,640: 16
26199:                                        --------------------~----
26200:                                                              Smk. 64,803,900: 16
26201: 
26202: 
26203:      Mitä uusiin rautatierakennuksiin käytettävien varojen
26204: määrään tulee, katsoo Eduskunta, että tähän tärkeään ja
26205: hyödylliseen tarkoitukseen vastedes olisi käytettävä enem-
26206: män varoja kuin nykyänsä.
26207:      Se entistä laveampi rautatierakennussuunnitelma, jonka
26208: Eduskunta näillä valtiopäivillä on hyväksynyt, vaatii tun-
26209: tuvasti suurempia varoja vuosittain käytettäväksi rauta-
26210: tierakennuksiin kuin tähän saakka, jotta sanotun suunni-
26211: telman toteuttamiseen ei kuluisi kovin pitkää aikaa. Tämä
26212: rakennussuunnitelman laventaminen on siis otettava huo-
26213: 14    1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 13.
26214: 
26215: mioon kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvion järjestelyssä
26216: lähinnä tulevia vuosia varten. li:duskunta on sen vuoksi
26217: päättänyt alamaisesti anoa,
26218: 
26219:                 että hallitus ottaisi harkittavaksi, millii tavoin
26220:            uusiin rautatierakennuksiin käytetfiivien varqjen
26221:            määrää lähinnä tulevina vuosina voitaisiin tuntu-
26222:            vasti lisäfii, sekä että siitä Eduskunnalle annettai-
26223:            siin armoUinen esitys.
26224: 
26225: 
26226: 
26227:      Suomen V altiosäädyille annetussa armollisessa esityk-
26228: sessä kulkulaitosrahastosta vuosiksi 1906 ja 1907 oli Tei-
26229: dän Keisarillinen Majesteettinne, siltä varalta että sanotussa
26230: ~sityksessä ehdotetun lainan ottamiselle suotuisa aika ei
26231: tulisi niin pian, että kulkulaitosrahasto siitä hyvissä ajoin
26232: saisi tarpeelliset lisävarat, ilmoittanut suostuvansa siihen,
26233: että valtiorahaston käytettävissä olevista varoista saataisiin
26234: kulkulaitosrahastoon siirtää tarvittavat määrät etumaksuina,
26235: ja tahtoi Teidän Keisarillinen Majesteettinne, sittenkuin
26236: lainavarat oli saatu, ottaa tutkittavaksensa, olisiko mai-
26237: nittu etumaksu ynnä aikaisemmin kulkulaitosrahastolle
26238: etukäteen annettu 3,500,())() markan määrä kokonaan val-
26239: tiorahastoon takaisin maksettava, vai voitaisiinko jokin osa
26240: siitä, valtiorahastosta täytettäviä tarpeita haittaamatta,
26241: tästä rahastosta siirtää kulkulaitosrahastoon sen vahvis-
26242: tamiseksi.
26243:       Niinkuin käsiteltävänä olevan armollisen esityksen
26244: alkuun otetusta tiliasemaa osattavasta taulukosta näkyy,
26245: on ennen tänä vuonna saadun lainan ottamista 6,(X)(),l0)
26246: markan etumaksu valtiorahaston varoista ollut tarpeen.
26247: Edellä oleva kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio vuo-
26248: deksi 1910 osottaa, että kulkulaitosrahastossa voidaan las-
26249: kea 1910 vuoden lopussa olevan ainoastaan 162,640 mar-
26250: kan 16 pennin suuruinen säästö. Kun paraikaa rakennet-
26251: tavina olevilla radoilla ei käy töitä keskeyttäminen, ja kun
26252:                      Kulk.ulaitosrahasto.                     15
26253: Eduskunta näiden lisäksi on päättänyt useita uusia rauta-
26254: teitä rakennettaviksi, olisi suotavaa, että edellä mainittu
26255: kulkulaitosrahastoon siirretty 6,000,(X)() markan etumaksu-
26256: määrä valtiorahastosta kokonaan siirrettäisiin kulkulaitos-
26257: rahastoon sen vahvistamiseksi. Täten osa valtiorahaston
26258: 1·unsaasta säästyneestä pääomasta tulisi, oikeaksi tunnus-
26259: tetun periaatteen mukaisesti, käytetyksi tuloa tuottavaan
26260: valtion yritykseen.
26261:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
26262: 
26263:                 että armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta
26264:            vuodeksi 1.911 tuloarvioon otettaisiin siirtona val-
26265:            tiorahastosta edellä mainitun 6,000,000 mm·kan etu-
26266:            maksun suuruinen määrä.
26267: 
26268: 
26269:       Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä päätti Eduskunta,
26270: f!ttä ensimäinen luokka valtionrautateiltä olisi poistettava
26271: ja toinen luokka tehtävä itsensä kannattavaksi.
26272:       Eduskunta on näillä valtiopäivillä ottanut asian uudes-
26273: taan harkittavaksi ja tullut siihen päätökseen, että luokka·
26274: järjestelmä valtionrautateiltä olisi kokonaan poistettava.
26275: Eduskunta saa sentähden alamaisesti anoa~
26276: 
26277:                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin luokka-
26278:            järjestelmän poistamiseksi Suomen valtionrauta-
26279:            teiltä.
26280: 
26281: 
26282:       Eduskunnan tietoon on tullut, että Suomenmaan
26283: Kenraalikuvernööri äsken kuluneen lokakuun lopulla on
26284: Keisarilliselle Senaatille lähettänyt venäläisen viranomai-
26285: sen laatimat säännökset Suomen valtionrautateiden asetta-
26286: misesta venäläisen tarkastuksen ja määräämisvallan alai-
26287: siksi ja samalla kehoittanut Senaattia julkaisemaan ne
26288: noudatettaviksi. Plilieena olevat säännökset ovat kulku-
26289: laitosrahastonkin edun kannalta niin huolestuttavaa laatua,
26290: 16     1909. JI Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
26291: 
26292: että Eduskunta on katsonut velvollisuudekseen niitä tässä
26293: yhteydessä kosketella, vaikka niitä ei vielä ole virallisessa
26294: muodossa saatettu julkisuuteen.
26295:        Näiden säännösten tarkoituksena on asettaa Suomen
26296: rautateiden hallinto ja vastaiset rautatierakennukset venä-
26297: läisen viranomaisen vaikutusvallan alaisiksi. Suomalaisen
26298: hallinnonhaaran asettaminen muun kuin suomalaisen vi-
26299: ranomaisen alaiseksi ei kuitenkaan ole Suomen valtio-
26300: oikeudellisen aseman mukaista, vaan tietäisi, jos se tapah-
26301: tuisi Suomen Eduskunnan suostumuksetta, voimassa olevan
26302: perustuslain loukkaamista. Hallitusmuodon 10 §:n sekä
26303: Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 kohdan mukaan on nimittäin
26304: voimassa, että Suomen hallitusta ja hallintoa on hoidet-
26305: tava Suomen miesten avulla sekä että ainoastaan Suomfln
26306: kansalaisia käy nimittäminen valtionvirkoihin Suomessa.
26307: Tästä seuraa myöskin, että virallista toimivaltaa Suomessa
26308: eivät voi laillisesti käyttää henkilöt eivätkä virastot, jotka
26309: Keisarikunnan valtiohallinnon eliminä ovat Venäjän eivätkä
26310: Suomen lain alaisia.
26311:        Ehdotetut säännökset koskisivat suoranaisestikin kul-
26312: kulaitosrahastoa sekä eduskunnan määräämisoikeutta tämän
26313: rahaston suhteen. Kulkulaitosrahastoon menevät Suomen
26314: valtionrautateiden tulot, samoin kuin niiden menot ja valtion
26315: rautatierakennusten kustannukset ovat suoritettavat tästä
26316: rahastosta. Niinikään suoritetaan kulkulaitosrahastosta kaik-
26317: kien eduskunnan takaamain valtiolainain vuotuismaksut.
26318:        On selvää että kulkulaitosrahaston edut voivat
26319: joutua vaaraan, jos rautatielaitoksen ja rautateiden raken-
26320: nustoiminnan johdossa tapahtuu muutoksia, joissa täytyy
26321: varoa ilmaantuvan maamme menestykselle vieraita val-
26322: tiollisia pyrkimyksiä ja tarkoituksia teknillisten ja rahal-
26323: listen näkökohtain kustannuksella.
26324:        Tämän johdosta Eduskunta on katsonut velvollisuu-
26325: dekseen alamaisesti lausua,
26326: 
26327:                 etfii Suomen mutatiehallintoa ja rautatieraken-
26328:            nuksia ei roida voimassa ole1xm pemstuslakia louk-
26329:                Kulkulaitosrahasto.                       17
26330: 
26331:      kaamatta asettaa Keisarikunnan viranomaisen eikä
26332:      seUaisen viranomaisen mäib·äämäin tarkastajain val-
26333:      vonnan alaisiksi, sekä
26334:            että sellainen järjestely ei sovellu kulkulaitos-
26335:      rahaston etuihin.
26336: 
26337: ~-suomen Eduskunta pysyy alati j. n.      e.
26338: 
26339: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1909.
26340: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
26341:               1909. Toiset valtiopäivät. N:o 14.
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 
26346:                     Keisarillisen Majesteetin Ar-
26347:               mollinen esitys Suomen Edusknnnalle varojen
26348:               osottanaisesta kansakoululaitosta ynnä erinäi-
26349:               siå sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910.
26350: 
26351:       Eduskunnalle jätetään täten päätettäväksi seuraa-
26352: vista mf.\ärärahoista kansakoululaitosta ynnä erinäisiä si-
26353: vistystarkoituksia varten vuodeksi 1910.
26354: 
26355: 
26356:          1.    Apu~ksu kaupunkien kans~koululaitokselle.
26357: 
26358:        Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä koossa ollut Suo-
26359: men Eduskunta on apumaksuksi kaupunkien kansakoulu-
26360: laitokselle vuodeksi 1909 myöntänyt 1,020,000 markkaa,
26361: mikä määräraha on 14:5,000 markkaa suurempi kuin vas-
26362: taava määräraha vuoden 1908 menosäännössä.
26363:        Vastakuluneen vuoden loppuun saakka kaupunki-
26364: kunnille myönnettyjen kansakouluapurahojen summa on
26365: 8V1,925 markkaa, ja kun jokunen hakemus vielä on
26366: vireillä, niin on todennäköistä, että kaupunkien kansa-
26367: koululaitoksen avustamiseksi viime vuoden menosäännössä
26368: oleva määräraha 875,000 markkaa on osottautuva jonkun
26369: verran vuoden todellisia menoja pienemmäksi. Näin oJien
26370: ja kun on huomattava, että vuosittain joku määrä koro-
26371: tettuja apurahoja myönnetään maksettavaksi samaa vuotta
26372: aikaisemmalta ajalta, voidaan otaksua, että vuodeksi 1909
26373: _puheena olevaan tarkoitukseen myönnetty 1,020,000 mar-
26374:   2                         N:o 14.
26375: 
26376: kan määräraha ei ole todellista tarvetta suurempi. Ja
26377: koska se pyrkimys kaupunkien kansakoululaitoksen kehit-
26378: tämiseen, mikä tätä nykyä on huomattavissa, todenmukai-
26379: sesti tulee edelleen jatkumaan, ja huomioon myöskin on
26380: otettava useissa maan suuremmissa kaupungeissa päätetyt
26381: opettajiston palkkojen korotukset, niin voinee, Koulutoi-
26382: men Ylihallituksen lausunnon mukaan, otaksua että se
26383: korotus tämän vuoden vastaavaan määrärahaan, joka
26384: vuonna 1910 tulee tarvittavaksi, on oleva noin 180,000
26385: markkaa, joten kaupunkien kansakoululaitoksen kannatta-
26386: miseen vuonna 1910 olisi osotettava kaikkiaan
26387:         1,020,000  + 180,000 = 1,200,000 markkaa.
26388: 
26389: 
26390: 
26391: 
26392:    2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen varsma1sen opettajiston
26393:                         palkkaamiseen.
26394: 
26395:       Vuodeksi 1908 oli maalaiskansakoulujen varsinaisen
26396: opettajiston palkkaamiseen osotettu 3,405,000 markkaa.
26397: Kun mainitun vuoden tilejä ei vielä ole ehditty päättää 1
26398: on mahdoton täydellä tarkkuudella sanoa kuinka suuret
26399: vuoden todelliset menot puheena olevaan tarkoitukseen
26400: ovat olleet. Koska kuitenkin menot vuoden kolmella ansi
26401: neljänneksellä ovat nousseet tasaluvuin 2,305,000 markkaan1
26402: niin, ja vaikkakin huomioon otetaan että menot viimeisellä
26403: neljänneksellä ovat suhteellisesti melkoista suuremmat kum
26404: kolmella ensi neljänneksellä, voidaan jommoisellakin var•
26405: muudella päättää että koko vuoden menot eivät tule nou-
26406: semaan yli 3,150,000 markan. Näin ollen olisi Eduskunnan
26407: osottamasta määrärahasta vuoden lopussa käyttämättä
26408: 255,000 markkaa.
26409:       Vuodeksi 1909 on Eduskunta puheena olevaan tar-
26410: koitukseen myöntänyt 3,420,000 markkaa. Tämä lasku
26411: perustui muun muassa siihen otaksumaan, että opettajiston
26412: lukumäärä mainittuna vuonna tulisi lisääntymään 243:lla.
26413:                                  N:o 14.                    3
26414: 
26415: Silmällä pitäen kansakoululaitoksen virkeää kehitystä lie-
26416: nee vuoden 1910 opettajatarve arvioitava jonkun verran
26417: suuremmaksi viimemainittua lukua, ehkä 275:ksi.
26418:       Niiden opettajistoon kuuluvien henkilöiden luku-
26419: määrä, jotka perheolojen perustuksella ovat päässeet naut-
26420: timaan 1,100 markan pohjapalkkaa, on käytännössä osot-
26421: tautunut likipitäin sellaiseksi kuin viimeksi koossa olleelle
26422: Eduskunnalle annetussa Armollisessa esityksessä oli edel-
26423: lytetty, nimittäin kolmanneksi osaksi opettajien koko luku-
26424: määrästä. Tämä suhde on siis nytkin pantu laskujen
26425: pohjaksi.
26426:       Opettajanvirkojen todellinen lukumäärä lukuvuonna
26427: 1907-1908 oli 3,187. Koulutoimen Ylihallituksen kautta
26428: hankittujen tietojen mukaan oli lukuvuoden 1908-1909
26429: alussa perustettujen uutten opettajanvirkojen luku 186; ja
26430: jos, kut.en kokemus osottaa, lukuvuoden kuluessa eräitä
26431: uusia virkoja vielä perustetaan, ei ole luultavaa, että se
26432: sittenkään nousee yli 200:n. Tämän mukaisesti olisi opet-
26433: tajanvirkoja lukuvuonna 1909-1910 yhteensä
26434:                3,187    200  +     +
26435:                                  243 = 3,630.
26436: 
26437:       Huomioon ottamalla se, mitä edellä on lausuttu, tar-
26438: vittaisiin näiden opettajien palkkaamiseen:
26439:    1/
26440:       3 X 3,630 eli 1,210 X 1,100 = 1,331,000 markkaa
26441:    2/   X 3,630 > 2,420 X 900 = 2,178,000        )
26442:       3
26443: eli siis yhteensä 3,509,000 markkaa.
26444: 
26445:      Vuonna 1910 perustettavia uusia opettajanvirkoja
26446: varten tarvittaisiin, jos ne olisivat olemassa koko sen
26447: vuoden:
26448:           1/
26449:                3   X 275 eli 91 X 1,100 = 100,100 markkaa
26450:           2fa X 275       > 184 X   900 = 165,600
26451: siis yhteensä 265,700 markkaa. - Koska kuitenkin uudet
26452: opettajanvirat, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, täyte-
26453: tään lukuvuoden alusta lukien, tarvitaan tästä lisäysmää-
26454: rästä vuonna 1910 ainoastaan 5/ 12 tahi korkeintaan 6/ 12 eli
26455:      4                            N:o 14.
26456: 
26457: siis 132,850 markkaa. Näinmuodoin tulisi puheena olevaan
26458: tarkoitukseen vuonna 1910 tarvittava määräraha olemaan:
26459:                3,509,000   + 132,850 = 3,641,850 markkaa
26460: eli tasaluvuin 3,640,000 markkaa.
26461: 
26462: 
26463: 
26464: 3.       Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja
26465:                     nalsldisitöiden opetusta varten.
26466:        Tähän tarkoitukseen vuodeksi 1908 osotettu määrä~
26467: raha on 132,000 markkaa, josta sanotun vuoden ensimäi-
26468: sellii puoliskolla on käytetty liki 60,000 markkaa. Näin
26469: ol1en, ja vaikkakin meno vuoden jälkipuoliskolla on suh-
26470: teellisesti suurempi, ei ole syytä otaksua että kokonais-
26471: meno vuonna 1908 olisi suurempi kuin 125,000 markkaa.
26472: Ja kun sanotun vuoden tarpeen nojalla voinee pitää
26473: varmana että Eduskunnan vuodeksi 1909 samaan tatkoi'-
26474: tukseen myöntämä määräraha 14-6,000 markkaa on osot'-
26475: tautuva sangen runsaasti lasketl'lksi, eikä ole syytä luulla,
26476: että mies- ja naiskäsitöiden opettajain lukumäärä vuonna
26477: 1910 tulisi kasvamaan sanottavasti suuremmassa määrässä
26478: kuin lähinnä edellisinä vuosina, olisi niinmuodoin vuodeksi
26479: 1910 ehdotettava
26480:            146,000         +
26481:                       14,000 = 160,000 markkaa.
26482: 
26483: 
26484: 
26485:           4.    Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
26486:                          varsinaiselle opettajistolle.
26487:      Palkånkorotusta nauttivia opettajia oli vuoden 1908
26488: lopussa seuraavat määrät:
26489:           20 vuotta palvelleita            411
26490:           15                               291
26491:           10                               389
26492:                                            913
26493:                                                     2,004
26494:                           N:o 14.                           5
26495: 
26496:      Koska kuitenkin vuoden 1910 rahantarvetta tarkoit-
26497: tavassa laskelmassa on otettava huomioon myöskin ne
26498: opettajat, jotka vuosina 1904 ja 1905 palvelukseen astu-
26499: neina taikka ikälisäyksiä saaneina tulevat vaikuttamaan
26500: tähän rahantarpeeseen, tulee edellisten lisäksi
26501: 
26502: v. 1909 oikeutetuiksi 5 vuoden korotukseen 99 opettajaa
26503: )  1910                5     ))           128          ))
26504: 
26505: 
26506: 
26507: )  1909              10      /)     »      131         ))
26508: 
26509: 
26510: 
26511: > 1910                10               ))
26512:                                           121
26513: )  1909              15                     61
26514: » 1910               15                     50
26515: )  1909              20                     39
26516: » 1910               20                     43         ))
26517: 
26518: 
26519: 
26520:                                           672
26521: 
26522:     Vuonna 1910 olisi sus opettajia, jotka nauttivat pal-
26523: kankorotusta
26524: 
26525:            20 vuoden palveluksesta            493
26526:            15                                 320
26527:            10                                 530
26528:             5                ))               888
26529:                                             2,231
26530: 
26531:       Varmana sopii kuitenkin pitää, etteivät kaikki nämä
26532: henkilöt enään vuonna 1910 ole kansakoulun palveluk-
26533: sessa. Varsinkin on todennäköistä, että ~0 vuoden pal-
26534: kankorotusta nauttivien luku, näiden henkilöiden korkean
26535: iän takia, tulee jossakin määrässä vähenemään, jota paitsi
26536: joku määrä opettajia joka vuosi kuolee taikka sairauden
26537: johdosta tai muista syistä eroaa. Mutta kun toiselta puo-
26538: len opettajat, usein täysinpalvelleiksikin tultuaan, jatkavat
26539: palvelustaan, eikä siten ole saatavissa mitään varmaa pe-
26540: rustetta eroavien opettajain lukumäärän laskemiseksi, niin
26541:   6                       N:o 14.
26542: 
26543: lienee oletettava että kaikki puheena olevat henkilöt ovat
26544: virassa vielä vuonna 1910.
26545:       Vuoden 1908 toisten valtiopäiväin valtiovarain-valio-
26546: kunta on laskenut, että määrävuosien palveluksesta pal-
26547: kankorotusta nauttivista opettajista kuuluu
26548: 
26549:                                     ylempään      alempaan
26550:                                     palkkaus-     palkkaus-
26551:                                     luokkaan:     luokkaan:
26552: 20 vuoden korotusta nauttivista      56%            44 o·,o
26553: 15                                   49 »           51 )
26554: 10                                   38 »           62 )
26555:  5                                   33 »           67 »
26556: 
26557:      Edellyttämällä, että tämä laskuperuste pitää paik-
26558: kansa vielä vuonna 1910, saadaan puheena olevaan rahan-
26559: tarpeesen nähden seuraava laskelma:
26560: 
26561:              ,                     {276 X 880 = 242,880
26562: Korotukset 20 vuoden palveluksesta
26563:                                     217
26564:                                         X 720 = 156,240
26565:              15                    {157 X 660 = 103,620
26566:                                     163 X 540 = 88,020
26567:        »
26568:              10    ,               {201 X 440 = 88,440
26569:                                     329 X 360 = 118,440
26570:        ,                           {293 X 220 = 64,460
26571:                5
26572:                                     595 X 180 = 107,100
26573: eli siis yhteensä 969,200.
26574: 
26575:       Tässä on kuitenkin huomattava, että vastamainittuun
26576: tulokseen vaikuttamassa ovat, koko vuodep 1910 palkan-
26577: korotusta nauttiviksi laskettuina, kaikki ne henkilöt, jotka
26578: vuonna 1905 olivat astuneet kansakoulun palvelukseen
26579: taikka silloin saaneet palkankorotuksia määrävuosien pal-
26580: veluksesta. Näitä henkilöitä oli, sen mukaan kuin edel-
26581: lisestä käy selville, 342. Koska kuitenkin virkaan astu-
26582: minen enimmäkseen tapahtuu lukuvuoden alussa, tulevat
26583: nämä henkilöt saamaan korotuksensa useimmissa tapauk-
26584: sissa vasta vuoden 1910 jälkipuoliskolla, ja on siis yllä-
26585:                               N:o 14.                             7
26586: 
26587: olevasta rahamäärästä, 969,200 markasta, vähennettävä
26588: arviolta puolet viimemainittujen henkilöiden vuonna 1910
26589: saatavista korotuksista. Lisäkorotus kullekin heistä on
26590: ylemmässä palkkausluokassa 220 ja alemmassa 180 mark-
26591: kaa koko vuodelta; 3a kun kaikista palkankorotusta naut-
26592: tivista opettajista noin 42 °/0 kuuluu ylempään ja 58 °/r;
26593: alempaan palkkausluokkaan, saadaan seuraava laskelma:
26594:        0,42 X 342 eli 144 X 220 = 31,680 markkaa
26595:        0,58 X 342 eli 198 X 180 = 35,640
26596: eli siis yhteensä 67,320 markkaa, josta puolet on 33,660
26597: markkaa.
26598:      Näin .saadaan vuoden 1910 rahantarpeeksi 969,200 -
26599: 33,660 = 935,540 eli tasalu vuin, ja kun vielä otetaan
26600: huomioon mahdollisesti tapahtuvat virasta eroarniset,
26601:                     930,<Xl0 markkaa.
26602: 
26603: 
26604: 
26605:    5.   Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
26606:                            eläkkeiksi.
26607:       Se määräraha, jonka Eduskunta on vuodeksi 1909
26608:  osottanut puheena olevaan tarkoitukseen, tekee 156,COO
26609: markkaa.
26610:       Niistä opettajista ja opettajattarista, jotka nauttivat
26611: palkankorotusta 20 vuoden palveluksesta, luettuna vuodesta
26612: 1900, ja jotka siis vuonna 1910 tulevat oikeutetuiksi täy-
26613: teen eläkkeeseen, on vielä palveluksessa 9 opettajaa ja
26614: 8 opettajatarta. Heille varattava eläkemäärä on 15,000
26615: markkaa. Mutta koska tietysti myöskin vuonna 1910 joku
26616: määrä opettajia ja opettajattaria tulee saamaan eläkkeen
26617: - täyden tai osittaisen - parantumattoman taudin takia,
26618: lienee vuodeksi 1909 arvioitu 25,000 markan lisäys säily-
26619: tettävä myöskin vuodeksi 1910. Näin ollen olisi vuoden
26620: 1910 menosäännössä puheena olevaa tarkoitusta varten
26621: osotettava
26622:           156,000   + 25,000 = 181,000 markkaa.
26623:      8                            N:o 14.
26624: 
26625:  6.       Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi.
26626:       Vuodeksi 1909 on Eduskunta puheena olevaan tar-
26627: koitukseen osottanut 43,500 markan apumaksun. Jos otak-
26628: sutaan että kaupunkikansakoulujen opettajahenkilöiden
26629: lukumäärä kuluvana vuonna tulee lisääntymään 20 opet-
26630: tajalla ja 60 opettajattan>lla, niin tulisi, koska voimassa
26631: <>levan asetuksen mukaan kysymyksessä olevaan eläke-
26632: rahastoon suostuntavaroista maksetaan 5 °j 0 vuosittain
26633: opettajain ja opettajatarten eläkkeestä, lisäys vuoden 1909
26634: määrärahaan olemaan mainituilta opettajilta 20 X 50 =
26635: 1,000 ja opettajattarilta 60 X 37: 50 = 2,250 eli yhteensä
26636: 3,250 taikka tasaluvuin 3,500 markkaa.
26637:       Tämän mukaan tarvittaisiin siis vuodeksi 1910
26638:            43,500         +
26639:                        3,500 = 47,000 markkaa.
26640: 
26641: 
26642: 7.       Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja -opettajatarten
26643:                               avustamiseen.
26644:      Koulutoimen Ylihallitus, jolle tämän määrärahan
26645: käyttäminen on uskottu, on ilmoittanut, että sairasapujen
26646: jakelussa tarkkuutta noudattaen vuodeksi 1908 osotettu
26647: määräraha, 70,000 markkaa, on ollut tarkoitukseensa riit-
26648: tävä. Kun viimeksi koolla ollut Eduskunta on vuodeksi
26649: 1909 korottanut tämän määrärahan 10,000 markalla, voi-
26650: tanee se vielä vuonna HHO pysyttää senkokoisena. Olisi
26651: siis viimemainituksi vuodeksi mainittua tarvetta varten
26652: menosääptöön edelleen otettava
26653:                     80,000 markkaa.
26654: 
26655: 
26656:           ll,. åp11ma,ksu kansako!llut~lojen ja käsityöhuonelistojen
26657:                                 rakentamiseen.
26658:      Eduskunta on vuodeksi 1909 mainittuun tarkoituk-
26659: seen myöntänyt 500,000 markasta 700,000 markkaan ko-
26660: rotetun apumaksun. Tämä määräraha lienee vuodeksi
26661: 1910 säilytettävä entisessä määrässään
26662:                     700,000 markkaa.
26663:                                   N:o 14.                            9
26664: 
26665:                9.   Määt·äraha kansanopistojen rakennusavuksi.
26666: 
26667:      Eduskunnan vuodeksi 1909 tähän tarpeesen osot-
26668: tama määräraha 100,000 markkaa riittänee myöskin vuonna
26669: 1910, joten siis puheena olevaan tarkoitukseen lienee vas-
26670: tamainituksi vuodeksi ehdotettava
26671:                      100,000 markkaa.
26672: 
26673: 
26674: 
26675: 10;    Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille
26676:                          ja opettajattarille.
26677: 
26678:      Tämäkään määräraha ei anna aihetta mihinkään muu-
26679: tokseen, joten edellämainittuun t,arkoitukseen vuodeksi
26680: 1910 voitanee ehdottaa nykyisen suuruinen määräraha eli
26681:                     30;000 markkaa.
26682: 
26683: 
26684: 
26685:       11.     Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten.
26686: 
26687:       Armollisen esityksen mukaan on Eduskunta vuodeksi
26688: 1909 korottanut tämän määrärahan 90,000 markasta
26689: 100,000 markkaan, ja päättäen siitä, minkä verran jatko-
26690: kursseja tähän asti on toimeenpantu, näyttää viimemai-
26691: nittu summa riittävänkin, joten määräraha vuodeksi 1910
26692: voitanee säilyttää entisessä määrässään
26693:                      100,000 markkaa.
26694: 
26695: 
26696: 
26697:  12.        Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten.
26698: 
26699:       Tämä määräraha lienee vuodeksi 1910 säilytettävä
26700: entisessä määrässään
26701:                      22,000 markkaa.
26702:   10                           N:o 14.
26703: 
26704: 13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakou-
26705:                  luihin ja kansanopistoihin.
26706: 
26707:       Tähän tarkoitukseen lienee vuodeksi 1910 osoitettava
26708: entisen suuruinen määräraha eli
26709:                      80,000 markkaa.
26710: 
26711: 
26712: 
26713: 
26714:  14.     Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
26715:                kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
26716: 
26717:       Tämä määräraha lienee vuodeksi 1910 säilytettävä
26718: entisessä määrässään
26719:                      45,000 markkaa.
26720: 
26721: 
26722: 
26723: 
26724:        15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen
26725:                              oppilaille.
26726: 
26727:      Puheena olevaan tarkoitukseen lienee vuodeksi 1910
26728: osoitettava entisen suuruinen määräraha eli
26729:                      150,000 markkaa.
26730: 
26731: 
26732: 
26733: 
26734:   16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi
26735:           näiden opistojen vähävaraisille oppilaille.
26736: 
26737:       Tämä määräraha lienee vuodeksi 1910 säilytettävä
26738: entisessä määrässään
26739:                      200,000 markkaa.
26740:                               N:o 14.                       11
26741: 
26742:           17.    Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
26743: 
26744:       Tähän tarkoitukseen lienee vuodeksi 1910 osoitettava
26745: entisen suuruinen määräraha eli
26746:                      20,000 markkaa.
26747: 
26748: 
26749: 
26750:         18.     Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
26751: 
26752:       Tämä määräraha lienee vuodeksi 1910 säilytettävä
26753: entisessä määrässään
26754:                      25,000 markkaa.
26755: 
26756: 
26757: 
26758:      Kansakoululaitosta varten sekä erma1snn sivistys-
26759: tarkoituksiin vuonna 1910 suoritettavat määrärahat, joihin
26760: suostuntavaroja on tarpeen, tulisivat siis edelläolevan las-
26761: kelman mukaan olemaan seuraavat:
26762: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
26763:    laitokselle (arviomääräraha)             1,200,000 mk:aa
26764: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
26765:    smaisen opettajiston palkkaamiseen
26766:    (arviomääräraha)                         3,640,000
26767: 3. Apumaksu opettajain Ja opettajatar-
26768:    ten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
26769:    töiden opetusta varten (arviomäärä-
26770:    raha) .                                    160,000
26771: 4. Määräraha palkankorotuksiin maalais-
26772:    kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
26773:    tolle (arviomääräraha)                     930,000
26774: 5. Määräraha saman opettajiston eläk-
26775:    keiksi (arvio määräraha)                   181,000
26776: 6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
26777:    opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha)   47,000
26778: 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopet-
26779:    tajain ja -opettajatarten avustamiseen     80,000   ))
26780:      12                          N:o 14.
26781: 
26782: 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
26783:     työhuoneustojen rakentamiseen             700,000 mk:aa
26784: 9. Määräraha kansanopistojen rakennus-
26785:     avuksi                                    100,000
26786: 10. Määräraha kirjastoja varten maalais-
26787:      kansakoulujen opettajille ja -opetta-
26788:      jattarille (rajaton siirtomääräraha)      30,000
26789: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
26790:      kokursseja varten                        100,000
26791: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
26792:      opintomatkoja varten                      22,000   »
26793: 
26794: 13. Määräraha havaintovälineiden hankki-
26795:      miseksimaalaiskansakouluihin ja kan-
26796:      sanopistoihin (rajaton siirtomääräraha)   80,000   »
26797: 14. Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
26798:      sien toimeenpanemiseksi kansakou-
26799:      lunopettajille ja -opettajattarille .     45,000   »
26800: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon
26801:      maalaiskansakoulujen oppilaille (ar-
26802:      viomääräraha) .                  ,       150,000
26803: 16. Määräraha kansanopistojen avustami-
26804:      seksi ja apurahoiksi näiden opistojen
26805:      vähävaraisille oppilaille (rajaton siir-
26806:      tomääräraha) . .                         200,000
26807: 17. Määräraha raittiustyön kannattami-
26808:      seksi (rajaton siirtomääräraha) . .       20,000
26809: 18. Määräraha luentokurssien kannatta-
26810:       miseksi (rajaton siirtomääräraha).       25,000
26811:                                    Yhteensä 7,710,000 mk:aa
26812: 
26813:                    Armossa hyväksytty Livadiassa 16/29 p:nä
26814:                Syyskuuta 1909.
26815: 
26816:                      Ministeri V aitiosihteeri A. langhoff.
26817: 
26818: 
26819:           Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
26820:            1909 II Vp. -    V. M. -     Esit. N:o 14.
26821: 
26822: 
26823: 
26824: 
26825:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 ar-
26826:           mollisen esit)ksen johdosta,. joka koskee varojen osotta-
26827:           mista kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
26828:           tuksia varten vuodeksi 1910.
26829: 
26830:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
26831: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n:o 14 varojen osot-
26832: tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
26833: tuksia varten vuodeksi 1910.
26834:     Tässä yhteydessä on Valiokunta myös käsitellyt edus-
26835: taja E. S. Yrjö-Koskisen y. m. tekemän anomusehdo-
26836: tuksen kannatusavun myöntämisestä työväenopistoille,
26837: jonka anomusehdotuksen Eduskunta on Valiokunnan val-
26838: misteltavaksi lähettänyt. Niinikään on Valiokunta otta-
26839: nut huomioon ne päätökset, jotka Eduskunta on tehnyt
26840: seuraavien Sivistysvaliokunnan mietintöjen johdosta, ni-
26841: mittäin:
26842:     n:o 2, joka koskee kansankirjastojen avustamista;
26843:     n:o 3, joka koskee määrärahan myöntämistä kesäsiirto-
26844: lain kannattamista varten köyhälistön lapsille; sekä
26845:     n:o 6, joka koskee määrärahan myöntämistä kansan-
26846: lastentarhoille.
26847: 
26848: 
26849:     1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitosta varten
26850: Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä myönsi Eduskunta vuo-
26851: deksi 1909 apumaksuksi kaupunkien kansakoululaitosta
26852: varten 1,020,000 markkaa. Koska puheenaolevaan tarkoi-
26853: 2          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
26854: 
26855: tukseen tämän vuoden kolmena ensi neljänneksenä on käy-
26856: tetty tasaluvuin 681,000 markkaa, ja kun vuoden viimei-
26857: senä neljänneksenä säännöllisesti käytetään enemmän kuin
26858: edellisinä, ei tämän vuoden tarve näytä jäävän ainakaan
26859: mainittavasti alle edellämainitun 1,020,000 markan mää-
26860: rän. Jos vuonna 1910 tarvittava vuotuislisäys otaksutaan
26861: armollisessa esityksessä arvioiduksi 180,000 markan mää-
26862: räksi, tarvi~aan siis puheenaolevaan tarkoitukseen ensi
26863: vuonna kaikkiaan 1,200,000 markkaa eli armollisessa esi-
26864: tyksessä ehdotettu määrä. Valiokunta sen tähden kun-
26865: nioittaen ehdottaa,
26866:               että Eduskunta apumaksttn kaupunkien kansa-
26867:            koululaitosta varten vuodeksi 1910 myöntäisi ar-
26868:            mollisen esityksen mukaisesti.
26869: 
26870: 
26871:     2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
26872: tajiston palkkaamiseen. Apumaksuksi maalaiskansakou-
26873: lujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen vuodeksi
26874: 1909 myönsi Eduskunta 3,420,000 markkaa. Kun vuoden
26875: kolmena ensi neljänneksenä on puheenalaiseen tarkoituk-
26876: seen käytetty tasaluvuin 2,412,000 markkaa, eivät koko
26877: tämän vuoden menot, vaikka vuoden viimeisenä neljännek-
26878: senä menot ovatkin suhteellisesti vähän suuremmat kuin
26879: edellisinä, kuitenkaan nousse päälle 3,250,000 markan.
26880:     Opettajiston lukumäärä lukuvuonna 1908-09 oli 3,352,
26881: jolloin lisäännys edellisestä vuodesta oli 165. Jos lisään-
26882: nys lukuvuotena 1909-10, jolta ei vielä ole täydellisiä tie-
26883: toja, otaksutaan 200:ksi, saadaan opettajanvirkojen luku
26884: kuluvana lukuvuotena 3,552 :ksi. Edellyttäen niiden opet-
26885: tajistoon kuuluvien henkilöiden luku, jotka perheolojen
26886: perusteella pääsevät nauttimaan 1,100 markan pohjapalk-
26887: kaa, kolmannekseksi opettajain koko luvusta, saadaan apu-
26888: maksun määrä lukuvuotena 1909-10 toimessa olevien
26889: opettajien palkkaamiseen seuraavaksi:
26890:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat           3
26891: 
26892:           1,184 X 1,100 = 1,302,400 markkaa
26893:           2,368 X 900 = 2,131,200       ,
26894:                  eli yhteensä 3,433,600
26895:                                               "
26896:     Vuonna 1910 perustettavien uusien opettajanvirkojen
26897: luku voitanee otaksua enintään 240:ksi. Jos nämät virat
26898: olisivat olemassa koko vuoden, nousisi apumaksu niiden
26899: haltijain palkkaamiseen
26900: 
26901:             80 X 1,100         88,000 markkaan
26902:            160 X 900          144,000    "
26903:                 eli yhteensä 232,000
26904: 
26905:     Koska kuitenkin nämät uudet opettajanvirat, harvoja
26906: poikkeuksia lukuun ottamatta, täytetään vasta lukuvuoden
26907: 1910-11 alusta lukien, tarvitaan niitä varten apumaksua
26908: enintänsä 6/12 X 232,000 eli 116,000 markkaa. Maalais-
26909: kansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen tar-
26910: vittava apumaksu voitanee siis vuodeksi 1910 arvioida
26911: 3,433,600 +  116,000 = 3,549,600 eli tasaluvuin 3,550,000
26912: markaksi. Valiokunta sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
26913: 
26914:               että Eduskunta apumaksuksi maalaiskansakou-
26915:           luJen varsinaisen opettaJiston palkkaamiseen vuo-
26916:           deksi 1910 myöntäisi 3,550,000 markkaa.
26917: 
26918: 
26919:     3. Apumaksu opettaJain Ja opettaJatarten palkkaami-
26920: seen mies- Ja naiskäsitöiden opetusta varten. Valiokun-
26921: nassa on tosin lausuttu se mielipide, että palkat, jotka
26922: maalaiskansakouluissa nykyään maksetaan käsityönopet-
26923: tajille ja joita valtion tähän tarkoitukseen suorittama apu-
26924: maksu edellyttää, ovat riittämättömät täysin kykenevien
26925: käsityönopettajien kiinnittämiseksi kansakoulun palveluk-
26926: seen. Mutta kun kansakoulujen käsityönopetuksen järjes-
26927: tely tekeillä olevan kans~tkoulujen taloutta koskevan lain
26928: 4           1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
26929: 
26930: kautta läheisessä tulevaisuudessa saadaan tarkoituksen-
26931: mukaiseksi, ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä täll!i
26932: kertaa ottaa asiaa tarkemmin harkittavaksi, vaan on kat-
26933: sonut puheenaolevan apumaksun suorittamisen perusteet
26934: olevan toistaiseksi pysytettävät semmoisinaan. Näin ollen
26935: Valiokunta, joka ei ole havainnut olevan aihetta muuttaa
26936: armollisessa esityksessä olevaa arviota, jonka mukaan pu-
26937: heenaolevaan tarkoitukseen vuodeksi 1910 on varattava
26938: 160,000 markkaa, kunnioittaen ehdottaa,
26939: 
26940:                että Eduskunta hyväksyisi apurnalcsun opetta-
26941:            jain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja nais-
26942:            käsitöiden opetusta varten armollisen esityksen mu-
26943:            kaisesti.
26944: 
26945: 
26946:     4. Määrtiraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen var-
26947: sinaiselle opettajistolle, joka armollisessa esityksessä on vuo-
26948: deksi 1910 laskettu 930,000 markaksi;
26949:     5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajis-
26950: ton eläkkeiksi, joka on arvioitu 181,000 markaksi;
26951:     6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläk-
26952: keiksi, laskettu 47,000 markaksi; sekä
26953:     7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja -opet-
26954: tajatarten avustamiseen, joka on ehdotettu pysytettäväksi
26955: samana määränä kuin täksi vuodeksi myönnetty eli 80,000
26956: markkana,
26957:     vastaavat V aHokunnan harkinnan mukaan näitä tar-
26958: peita, minkä vuoksi V aHokunta kunnioittaen ehdottaa,
26959: 
26960:                että Eduskunta mainitut määTärahat hyväk-
26961:            syisi armollisen esityksen mnkaisesti.
26962: 
26963: 
26964:      8. Apumaksua kansakoulutalojen ja käsityöhuoneus-
26965: tojen rakentamiseen on armollisessa esityksessä ehdotettu
26966:  vuodeksi 1910 myönnettäväksi sama määrä kuin, on myön-
26967:  netty täksi vuodeksi eli 700,000 markkaa. Ne syyt, jotka
26968:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            5
26969: 
26970: aiheuttivat, että puheenaoleva määräraha, joka vuonna 1908
26971: oli 500,000 markkaa, täksi vuodeksi Hallituksen esityksestä
26972: myönnettiin 700,000 markan suuruisena - toiselta puolen
26973: pakottava tarve saada kansakoulusivistys laajenemaan yhä
26974: o:yvempiin kansankerroksiin ja toiselta kuntain vähävarai-
26975: suus ja siitä johtuva kykenemättömyys ilman tehokasta
26976: rakennusapua järjestämään kansakoululaitoksensa ajan
26977: vaatimuksia vastaavalle kannalle - nämät syyt ovat edel-
26978: leenkin vaikuttamassa. Jos otaksutaan, että vuonna 1910
26979: rakennetaan 150 uutta koulutaloa, joita varten myönne-
26980: tään keskimäärin 5,000 markan eli noin kolmatta osaa
26981: rakennuskustannuksista vastaava valtioapu kutakin kohti,
26982: ja että sitä paitsi vanhojen koulutalojen laajentamiseen
26983: sekä säälittävissä tapauksissa rakennuslainojen lyhentämi-
26984: seen käytetään 250,000 markkaa, olisi näihin tarkoituksiin
26985: 1,000,000 markan määräraha tarpeen. Tähän katsoen ja
26986: ottaen huomioon kuinka vaikeata on harvaan asutuissa ja
26987: köyhissä seuduissa, joihin kouluja näihin aikoihin enim-
26988: mäkseen perustetaan, saada alkuvuosiksi vuokrahuoneita,
26989: jotka tyydyttäisivät edes pienimpiä vaatimuksia, ja kuinka
26990: tukalaksi käy koulujen toiminta ahtaissa ja useimmiten
26991: kylmissä vuokrahuoneustoissa, Valiokunta kunnioittaen
26992: ehdottaa,
26993:               että Eduskunta apumaksuksi kansakoulutalojen
26994:           ja käsityöhuoneustojen rakentamiseen vuodeksi 1910
26995:           myöntäisi 1,000,000 markkaa.
26996: 
26997:    9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi on vuo-
26998: deksi 1910 esitetty samaksi kuin se on myönnetty kulu-
26999: vaksikin vuodeksi eli 100,000 markaksi, ja ehdottaa V alia-
27000: kunta,
27001:               että Eduskunta puheenalaisen määrärahan hy-
27002:            väksyisi a1 mollisen esityksen mukaisesti.
27003: 
27004:     10. Mää,räraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
27005: opettajille ja opettajattarille. Vaikka valiokunta on huo-
27006: 6           1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27007: 
27008: mannut, että näiden kirjastojen käyttäminen opettajiston
27009: keskuudessa ei ole niin vilkas kuin voitaisiin odottaa, ja
27010: niistä koituva hyöty siis näyttää olevan vähäisempi kuin
27011: suotavaa olisi, on puheenaoleva määräraha Valiokunnan
27012: mielestä edelleenkin myönnettävä. Suuremman hyödyn
27013: saavuttamiseksi olisi oikeus näiden kirjastojen käyttämi-
27014: seen Valiokunnan mielestä myönnettävä myös pikku- ja
27015: kiertokoulujen opettajille, jotka ovat ilmaisseet sitä toivo-
27016: vansa ja joiden tarpeiden tyydyttäminen kysymyksessä
27017: olevalla alalla anasaitsee ja haitatta sopii tulla huomioon
27018: otetuksi. Valiokunta sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
27019:                että Ednskunta vuodeksi 1910 kirjastoja varten
27020:            maalaiskansakoulujen sekä pikku- .Ja kiertokoulujen
27021:            opettajille myöntäisi 30,000 markkaa.
27022: 
27023: 
27024:    11. Määräraha maalaiskansakoulu.Jen jatkokursseja varten
27025: on viitenä viime vuotena ollut myönnettynä seuraaviin
27026: määriin:
27027:               vuonna 1904 40,000 markkaa
27028:                      1905 50,000
27029:                 "    1906 70,000
27030:                                    "
27031:                 "    1907 80,000
27032:                                    "
27033:                 "    1908 90,000
27034:                                    "
27035:                  "                        "
27036:     U seimpina näinä vuosina, varsinkin viimeksi kuluneina,
27037: on koko määräraha käytetty, eikä se aina ole riittänytkään.
27038: Kuluvaksi vuodeksi myönsi Eduskunta samaan tarkoituk-
27039: seen 100,000 markkaa, mikä määrä Valiokunnan saamien
27040: tietojen mukaan lienee riittävä. Sama määrä ehdotetaan
27041: armollisessa esityksessä myönnettäväksi myös vuodeksi
27042: 1910. Koska kuitenkin on luultavaa, että jatkokurssien
27043: lukumäärä, samoin kuin kansakouluuopettajistonkin, vuosi
27044: vuodeHa edelleenkin on lisääntyvä, lienee ensi vuodeksikin
27045: tätä tarkoitusta varten varattava korotettu määräraha,
27046:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat               7
27047: 
27048: arviolta 110,000 markkaa.       Valiokunta sen vuoksi kun-
27049: nioittaen ehdottaa,
27050:                että Eduskunta maalaiskansakoulujen jatkokurs-
27051:            seja varten vuodeksi 1910 myöntäisi 110,000 mar-
27052:            kan määrärahan.
27053: 
27054:      12. Määrärahan stipendeiksi kuwntelua ja opintomat-
27055: koja varten Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä,
27056: armollisen esityksen mukaisesti, vuodeksi 1909 myönsi 22.CX)()
27057: markan suuruisena, josta 20,000 markkaa oli käytettävä
27058: kuuntelustipendeiksi ja matka-apurahoiksi maalaiskansa-
27059: koulujen opettajille sekä 2,000 markkaa matkastipendeiksi
27060: kansanopistojen opettajille. Sama määrä ehdotetaan armol-
27061: lisessa esityksessä myönnettäväksi puheenaolevaan tarkoi-
27062: tukseen vuodeksi 1909. Mutta kun kasvatustyölle epäile-
27063: mättä olisi suureksi hyödyksi, että vähävaraisille maalais-
27064: opettajille entistä enemmän helpotettaisiin mahdollisuus
27065: pääsemään semmoisiin kesäaikana pidettäviin kursseihin,
27066: joiden yksinomaisena tarkoituksena on koulutoiminnan ri-
27067: kastuttaminen ja täydentäminen, niinkuin puutarha-, pii-
27068: rustus-, leikki- ja voimistelukursseihin, niin ja koska jo
27069: opettajaluvun vuotuinen lisääntyminen luonnollisesti
27070: aiheuttaa puheenalaisten apurahojen yhä vilkkaampaa ky-
27071: syntää, on kysymyksenalainen määräraha Valiokunnan
27072: mielestä korotettava. Jotta kansakoulunopettajille voi-
27073: daan antaa ulkomaanmatkoja varten edes 5,000 markkaa,
27074: sekä kuuntelua ja erilaisiin kursseihin osanottoa varten
27075: 20,000 markkaa, samalla kuin kansanopistojen opettajien
27076: kesken edelleen samoin kuin tähänkin saakka, jaettaisiin
27077: :?-,000 markkaa, on puheenaoleviin tarkoituksiin vuodeksi
27078: 1910 osotettava yhteensä 27,000 markkaa. Valiokunta sen
27079: vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
27080:                että Eduskunta vuodeksi 1910 myöntäisi sti-
27081:            pendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten maa-
27082:            laiskansakoulujen ja kansanopistojen opettajille yh-
27083:            teensä 27,000 markan määrärahan.
27084: 8          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27085: 
27086:     13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
27087: laiskansakouluihin Ja kansanopistoihin. Kulu vaksi vuo-
27088: deksi myönsi Eduskunta havaintovälineiden hankkimi-
27089: seksi,paitsi 10,000 markkaa kansanopistojen osalle, 100,000
27090: markkaa kansakoulujen tarvetta varten, jotta näin korote-
27091: tuna määrällä voitaisiin suorittaa ei ainoastaan vuonna
27092: 1909 havaintovälineiden ostoihin tarvittavat valtioavut,
27093: vaan myös ne apurahan anomukset vuoden 1908 helmi-
27094: kuusta asti, joiden käsittely käytettävien varojen puut-
27095: teessa oli lykätty tähän vuoteen. Keisarillisen Majestee-
27096: tin päätöksen mukaan viime syyskuun 29 päivältä on kui-
27097: tenkin puheenaoleva määräraha kuluvan vuoden menoar-
27098: vioon otettu vain 80,000 markan suuruisena, ja sama määrä
27099: ehdotetaan myönnettäväksi tulevaksikin vuodeksi. Valio-
27100: kunnan saamien tietojen mukaan voidaan tämän vuoden
27101: menoarvioon otetulla määrällä saada tyydytetyksi kysy-
27102: myksessä olevien apurahain tarve kansakouluja varten
27103: ehkä kuluvan vuoden maaliskuun loppuun. Sen lisäksi
27104: tarvitaan tätä vuotta varten vielä yhdeksän kuu-
27105: kauden osalle arviolta 50,000 markkaa.             Jos ensi
27106: vuoden tarve lasketaan samojen perusteiden mukaan,
27107: sopiva vuotuislisäys huomioon ottaen, on se arvioi-
27108: tava noin 70,000 markaksi kansakouluja varten, mihin
27109: lisäksi tulee 10,{)(X) markkaa kansanopistoja varten. Mutta
27110: kun opetustoimen menestymiselle epäilemättä olisj
27111: hyödyllistä, että valtioapua myönnettäisiin kaikista maa-
27112: laiskausakouluihin hankituista opetusvälineistä, ei ainoas-
27113: taan niistä, jotka luetaan ,suotavien" välineiden joukkoon,
27114: vaan niin lmtsutuista välttämättömistäkin, olisi puheena-
27115: olevan määrärahan kansakouluja varten varattu osuus sitä
27116: varten riittävässä määrässä korotettava. Tarvittavan ko-
27117: rotuksen määrää ei kokemuksen puutteessa voida tarkal-
27118: leen laskea, mutta voitanee se arvioida noin ~0,000 mar-
27119: kaksi. Kun siis puheenaolevaan tarkoitukseen tarvittai-
27120: siin kansakouluja varten 50,000  +   70,000 +  30,000 mark-
27121: kaa ja kansanopistoja varten 10,000 markkaa, saa Valio-
27122: kunta kunnioittaen ehdottaa,
27123:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat             9
27124: 
27125:                että Eduskunta havaintovälineiden hankkimi-
27126:            seksi maalaiskansakouluihin ja kansanopi:;toihin
27127:            vuodeksi 1910 myöntäisi kaikkiansa 160,000 mark-
27128:            kaa.
27129: 
27130: 
27131: 
27132:     14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
27133: panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille. Vuo-
27134: deksi 1909 Eduskunta tässä mainittuun tarkoitukseen
27135: myönsi 60,000 markkaan korotetun määrärahan, jotta ky-
27136: symyksessä olevat kurssit voitaisiin järjestää koko luku-
27137: vuoden kestäviksi, mutta kuluvan vuoden menoarvioon on
27138: tämä määräraha, Keisarillisen Majesteetin päätöksen mu-
27139: kaan, otettu vain 45,000 markan suuruisena. Sama määrä
27140: ehdotetaan myönnettäväksi vuodeksi 1910. Mainitulla
27141: määrällä ei kuitenkaan voida puheenaolevia kursseja
27142: siten laajentaa kuin Eduskunnan edellämainittu päätös
27143: edellyttää. V aliakunnan mielestä on kuitenkin kurssien
27144: laajentaminen siksi tärkeä, että sitä varten riittävä
27145: määräraha on vuodeksi 1910 myönnettävä. Niinikään
27146: on osallisuus jatkokursseihin osanottoa varten annet-
27147: taviin apurahoihin Eduskunnan aikaisemmin hyväksy-
27148: mällä tavalla myönnettävä seminaarin harjoituskoulu-
27149: lujen opettajille sekä niille kansanopistojen opettajille,
27150: jotka ovat pätevät kansakoulunopettajan virkaan. Sama
27151: oikeus apurahain osallisuuteen tulisi Valiokunnan mie-
27152: lestä olla myös valtion kasvatuslaitoksissa alaikäisiä
27153: rikoksentekijöitä varten palvelevilla sekä, tilaisuuden mu-
27154: kaan,. muillakin kansanopetuksen alalla toimivilla kansa-
27155: koulunopettajan virkaan pätevillä henkilöillä. Kun kurs-
27156: sit pidetään lukuvuosittain, näyttää niiden talouden jär-
27157: jestämiseen nähden suotavalta, että puheenaolevaan tar-
27158: koitukseen käytettävät varat osotetaan rajattomana siir:
27159: tomäärärahana. Valiokunta näin ollen kunnioittaen ehdot-
27160: taa,
27161: 10         1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27162: 
27163:                  että Eduskunta yliopistollisten jatkokurssien
27164:           toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opet-
27165:           tajattarille vuodeksi 1910 myöntäisi 60,000 mar-
27166:           kan suuruisen rajattoman siirtomäärärahan.
27167: 
27168: 
27169:     15. Apumaksuksi koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
27170: koulujen oppilaille Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi
27171: 200,000 markkaan korotetun määrärahan. Tämän vuorlen
27172: menoarvioon on puheenaoleva määräraha, Keisarillisen Ma-
27173: jesteetin päätöksen mukaan, kuitenkin otettu vain 150,000
27174: markan suuruisena ja sama määrä ehdotetaan myönnettä-
27175: väksi myös vuodeksi 1910. Eduskunnan 1908 vuoden toi-
27176: silla valtiopäivillä tekemä päätös, että kunnille on suori-
27177: tettava 75 % niiden koulujensa oppilaille ostamien oppikir-
27178: jain ja muiden koulutarpeiden hinnasta, jota päätöstä
27179: Valiokunnan mielestä ei ole aihetta muuttaa, on kuitenkin
27180: todennäköisesti jo lähimmässä tulevaisuudessa tuntuvasti
27181: lisäävä tarjona olevan avustuksen käyttämistä. Sentähden
27182: lienee, huomioon ottaen myös koulujen ja niiden oppilas-
27183: luvun lisääntymisen, puheenaolevaan tarkoitukseen vuo-
27184: deksi 1910 varattava arviolta 200,000 markkaan korotettu
27185: määräraha. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
27186:                 että Eduskunta apumaksuksi koulutarpeiden
27187:           ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi
27188:           1910 myöntäisi 200,000 ma1·kkaa.
27189: 
27190: 
27191:    16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
27192: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppilaille. Tähän
27193: tarkoitukseen Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi 275,000
27194: markkaan korotetun määrärahan. Tämän vuoden meno-
27195: arvioon on puheenaoleva määräraha, Keisarillisen Majes-
27196: teetin päätöksen mukaan, otettu vain 200,000 markan suu-
27197: ruisena ja ehdotetaan sama määrä myönnettäväksi myös
27198: vuodeksi 1910. Mainittu määrä ei kuitenkaan voi riittää
27199: apurahojen antamiseen kansanopistoille niiden perusteiden
27200:               Kansakoulu- ja syvistysmäärärahat.              11
27201: 
27202: mukaan, jotka Eduskunta päätti 1908 vuoden toisilla val-
27203: tiopäivillä, eli siten, että vähemmän kuin kaksi vuotta toi-
27204: mineet opistot saavat 3,000 markkaa sekä kaksi vuotta toi-
27205: mineista opistoista ne, joissa oppilaita on vähemmän kuin
27206: 40, 6,000 markkaa, ne joissa oppilaita on vähintänsä 40,
27207: 7,000 markkaa sekä ne, joissa oppilaita on vähintänsä 70,
27208: ~,000 markkaa, jota paitsi opistojen tulee saada 1,500-
27209: 2,000 markan määrä käytettäväksi vähävaraisten oppi-
27210: lasten avustamiseen.         Katsoen puheenaolevien opis-
27211: tojen tärkeyteen yleisen kansalaiskasvatuksen edis-
27212: täjinä on vastamainittu apurahojen korotus niiden
27213: toiminnan tukemiseksi Valiokunnan mielestä myön-
27214: nettävä.     Kun enemmän kuin kaksi vuotta toimi-
27215: neita kansanopistoja, opistojen nykyisen luvun mukaan
27216: päättäen, voidaan otaksua vuonna 1910 olevan 31, joista
27217: arviolta 10:ssä olisi oppilaita vähintänsä 40 mutta ei 70, ja
27218: lO:ssä vähintänsä 70, tarvitaan näiden opistojen kannatta-
27219: miseen arviolta 216,000 markkaa. Sen lisäksi tarvitaan
27220: IO:lle opistolle, jotka eivät ole oll!=let toimessa kahta vuotta,
27221: lmllekin 3,000 markkaa eli yhteensä 30,000 markkaa.
27222: \' ähävaraisille oppilaille annettavia apurahoja varten lie-
27223: nee varattava vähintänsä 70,000 markkaa. Kaikkiaan tar-
27224: vitaan siten ensi vuotta varten tasaluvuin 320,000 mark-
27225: kaa. Valiokunta sen tähden kunnioittaen ehdottaa,
27226:                  että Eduskunta kansanopistojen kannattami-
27227:            seksi ja apurahoiksi näiden opistojen vähävarai-
27228:            sille oppilaille vuodeksi 1910 myöntäisi 320,000
27229:            markkaa.
27230: 
27231:    17. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Vuoden
27232: 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi raittiustyön
27233: kannaHaroiseksi vuonna 1909 kaikkiaan 70,000 markan
27234: määrärahan jaettavaksi siten, että ,Raittiuden Ystävät"
27235: saisivat 50,000, ,Finlands Svenska Nykterhetsförbund"
27236: 15,000 ja ,Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto"
27237: 5,000 markkaa, minkä päätöksen Eduskunta teki edellyt-
27238: 12         1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27239: 
27240: täen, ettei muuta kannatusta yleisistä varoista kuluvana
27241: vuonna näille seuroille anneta. Niinkuin useat muutkin
27242: Eduskunnan kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoi-
27243: tuksia varten kuluvaksi vuodeksi myöntämät määrärahat,
27244: on puheenaolevakio määrätty tämän vuoden menoarvioon
27245: otettavaksi alennettuun 20,000 markan määrään. Sen
27246: lisäksi on kuitenkin menoarvioehdotukseen (12 P. L.
27247: XVI 19) otettu valtioapua raittiusyhdistyksille 35,000
27248: markkaa.       Se rahamäärä, joka täten yleisistä va-
27249: roista kuluvana vuotena käytetään puheenaolevan hyö-
27250: dyllisen ja yhteiskunnan menestykselle tarpeellisen valis-
27251: tustyön kannattamiseen, on melkoista pienempi kuin Va-
27252: liolmnnan mielestä valtion tähän tarkoitukseen on uhrat-
27253: tava ja kuin raittiusjärjestöt toimintaansa suunnitelles-
27254: saan ovat edellyttäneet saavansa käytettäväkseen jo kulu-
27255: vana vuotena. Vuodeksi 1910 on Valiokunnan mielestä
27256:  apurahoiksi raittiusjärjestöille varattava yhtä suuret mää-
27257: rät kuin Eduskunta oli tähän tarkoitukseen osottanut kulu-
27258:  val; si vuodeksi, nimittäin Raittiuden Ystäville 50,000
27259:  markkaa, Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimiselle
27260:  Pemalle 15,000 markkaa ja Suomen Opiskelevan Nuorison
27261: Raittiusliiton keskustoimikunnalle 5,000 markkaa, edel-
27262:  lyttäen että nämät järjestöt eivät saa muuta avustusta
27263:  ;yleisistä varoista. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
27264:                 että Eduskunta raittiustyön kannattamiseksi
27265:            vuodeksi 1910 myöntäisi 70,000 markan suurui-
27266:            sen määrärahan.
27267: 
27268:     18. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi. Tähän
27269: tarkoitukseen Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi 50,000
27270: markkaan korotetun määrärahan, joka kuitenkin, Keisa-
27271: rillisen Majesteetin päätöksen mukaan, on kuluvan vuoden
27272: menoarvioon otettu vain 25,000 markan suuruisena,
27273: mikä määrä armollisessa esityksessä myös ehdote-
27274: taan myönnettäväksi vuodeksi 1910. Saavutetun koke-
27275: muksen mukaan on vastamainittu määrä kuitenkin riittä-
27276:             Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat              13
27277: 
27278: mätön tyydyttämään kokonaisen vuoden tarvetta helppo-
27279: tajuisten, yleishyödyllisten luentokurssien avustamisessa,
27280: minkä vuoksi se V aliakunnan mielestä on korotettava
27281: 50,000 markkaan, jonka määrän Eduskunta, niinkuin
27282: mainittu, jo 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä katsoi ole-
27283: van puheenaolevaan tarkoitukseen myönnettävän. Valio-
27284: kunnassa tosin on tuotu esiin se käsitys, että puheen-
27285: alaisten luentokurssien järjestely ei takaa 11iidcn }JUO-
27286: lueettomuutta erilaisiin valtiollisiin ajatussuuntiin näh-
27287: den. Mutta kun Valiokunnan mielestä jo se seikka, eitä
27288: kaikilla valistustarkoituksia ajavilla järjestöillä, niiden
27289: jäsenten valtiollisiin mielipiteisiin katsomatta, on tilai-
27290: suus yhtäläisesti saada avustusta luentokurssien toimeen-
27291: panemiseen,. estää puolueellisuuden puheenaolevien varo-
27292: jen käyttämisessä, ei Valiokunta ole voinut katsoa edellä-
27293: mainittua huomautusta päteväksi. Mikäli luentokurssien
27294: järjestämisessä mahdollisesti on puutteellisuuksia ilmaan-
27295: tunut, on syytä odottaa niiden poistuvan, sitä myöten kuin
27296: tällä toiminta-alalla ennätetään saada pitempiaikaista ko-
27297: kemusta. Valiokunta näin ollen kunnioittaen ehdottaa,
27298:                  että Eduskunta vuodeksi 1910 myöntäisi
27299:            50,000 markkaa Kansanvalistusseuran ja Svenska
27300:            Folkskolans Vänner-nimisen yhdistyksen yhteisesti
27301:            asettaman toimikunnan käytettäväksi sellaisten
27302:            helppotajuisien luentokurssien kannattamiseen, joi-
27303:            den katsotaan sitä ansaitsevan.
27304: 
27305:     Edellä kosketeltujen määrärahain lisäksi, joista Edus-
27306: kunnalle annettu armollinen esitys sisältää ehdotuksia, on
27307: kansakoulu- ja sivistysmäärärahain joukkoon otettava seu-
27308: raavat, joista Eduskunta näillä valtiopäivillä jo on erikseen
27309: päättänyt.
27310:     Maalais- ja kaupunkilaiskirjastojen avustamiseksi on
27311: Eduskunta viime kesäkuun 30 päivänä, hyväksyessään
27312: Sivistysvaliokunnan mietinnnön n:o 2, päättänyt vuodeksi
27313: ] 910 myöntää 65,000 markan suuruisen rajattoman
27314: 14          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27315: 
27316: siirtomäärärahan. - Mainitun päätöksen tehdessään Edus-
27317: kunta edellytti, ettäkysymyksessä oleva kirjastojen avustami-
27318: nen olisi voitu panna alulle jo kuluvana vuonna, Eduskun-
27319: nan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä maalaiskirjastojen
27320: avustamiseen täksi vuodeksi myöntämällä 50,000 markan
27321: suuruisella määrärahalla. Keisarillisen Majesteetin }'ääiök-
27322: sen mukaan viime syyskuun 29 päivältä on sanottu määrä-
27323: raha kuitenkin jätetty kuluvan vuoden menoarvioon
27324: ottamatta. Näin ollen tulee se suunnitelma, jonka mu-
27325: kaan Eduskunnan viime kesäkuun 30 päivänä päättämä
27326: 65,000 markan määräraha tulisi käytettäväksi, muuttu-
27327: maan sikäli, että kirjastojen avustamista tarkoittavan toi-
27328: minnan alkuunpanokustannukset ovat otettavat ensi vuo-
27329: den määrärahasta. Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan
27330: ole syytä määrärahaa Eduskunnan jo päättämästä mää-
27331: rästä korottaa, koska sopii otaksua, että kirjastojen avus-
27332: tusanomukset eivät ensimäisenä vuotena, jolloin avustusta
27333: on saatavana, nouse siihen määrään kuin-Eduskunta oletti,
27334: edellyttäen avustuksen vuonna 1910 olevan käytännössä jo
27335: toista vuotta.
27336:     Kesävi1·kistyksen toimittamiseksi varsinkin kesäsiirto-
27337: loissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kan-
27338: sakoululapsille on Eduskunta, käsitellessään Sivistys-
27339: valiokunnan mietinnön n:o 3, viime lokakuun 1 päivänä
27340: päättänyt vuodeksi 1910 myöntää 50,000 markan suuruisen
27341: rajattoman siirtomäärärahan.
27342:      Kansanlastentarhain kannattamiseksi on Eduskunta
27343: kuluvan marraskuun 2 päivänä, käsitellessään Sivistys-
27344: valiokunnan mietinnön n:o 6, päättänyt vuodeksi 1910
27345: myöntää 100,000 markan suuruisen rajattoman siirtomää-
27346: rärahan.
27347: 
27348: 
27349:     Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi on Edus-
27350: kunta lähettänyt edustaja E. S. Yrjö-Koskisen y. m. teke-
27351: män anomusehdotuksen n:o 197 kannatusavun myön-
27352: tämisestä työväenopistoille, johon tarkoitukseen Edus-
27353: kunta jo kuluvaksi vuodeksi myönsi 30,000 markan
27354:             Kansakoulu- Ja sivistysmäärärahat             15
27355: 
27356: suuruisen määrärahan, mikä kuitenkin, Keisarillisen Ma-
27357: jesteetin päätöksen mukaan, on jätetty tämän vuoden me-
27358: noarvioon ottamatta.
27359:     Työväenopistojen toiminta, jonka tarkoituksena on
27360: levittää vapaaseen tutkimukseen perustuvaa yleistä
27361: valistusta työväen keskuuteen sekä herättää harra::;-
27362: tusta yhteiskunnallista edistystä ja taloudellista vau-
27363: rastumista koskeviin kysymyksiin, samalla kuin opetus
27364: pysyttelee erillään päivän valtiollisista ja uskonnollisista
27365: riidoista, on kuitenkin sen laatuinen, että se ansaitsee kan-
27366: natusta yleisistä varoista. Näiden opistojen kannattami-
27367: <'en voidaan tosin katsoa ensi sijassa pitävän olla kuntain
27368: asiana, mutta kun opistojen täysin tarkoituksenmukaiseen
27369: kuntoon saattaminen yksinomaan kuntain taikka mah-
27370: dollisesti tarjona olevain yksityisten varain avulla epäile-
27371: mättä käy vaikeaksi, on niille Valiokunnan mielestä annet-
27372: tava avustusta vaitionkin puolelta. Se ehto on tällaiselle
27373: avustukselle kuitenkin asetettava, että opistoa ylläpitävä
27374: kunta taikka kannatusyhdistys itse tuntuvassa määrässä
27375: käyttää varoja sen voimassapitämiseen. Niinikään tulee opis-
27376: ton järjestelyn antaa takeet siitä, että opetusta siinä anne-
27377: taan tieteellisen tutkimuksen perusteella, opetuksen va-
27378: pautta millään tavoin rajoittamatta tai häiritsemättä, ja
27379: että sen talouden hoito on asetettu vakavalle kannalle .
27380: •Joku soveliaaksi katsottu vähin oppilasmäärä lienee myös
27381: asetettava avustuksen saamisen ehdoksi. Valtion varoista
27382: annettavat apurahat, joiden, niinkuin Eduskunta jo 1908
27383: vuoden toisilla valtiopäivillä päätti, pitäisi olla 2,000-
27384: &,000 markan suuruisia, ei kuitenkaan missään tapauk-
27385: sessa suurempia kuin mitä opiston kannattajain puolelta
27386: sen voimassapitämiseen uhrataan, olisivat, niinkuin ano-
27387: muksentekijät ehdottavat, käytettävät etupäässä kelvollis-
27388: ten esitelmänpitäjien palkkaamiseen, joka menoerä opis-
27389: ton menestymiseen nähden on pidettävä tärkeimpänä. Sen
27390: määrärahan suuruus, joka tähän tarkoitukseen vuodeksi
27391: 1910 tarvitaan, voidaan Valiokunnan mielestä arvioida
27392: 30,000 markaksi.
27393: 16         1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27394: 
27395:      Siihen nähden, mitä edellä on sanottu, Valiokunta kun-
27396: nioittaen ehdottaa,
27397:                että Eduskunta työväenopistojen avustami-
27398:           seen vuodeksi 1910 myöntäisi 30,000 markkaa.
27399: 
27400:     Valiokunnan mielestä on vuodeksi 1910 myös myön-
27401: nettävä määräraha köyhien kansakouluoppilaiden ravitse-
27402: miseen ja vaatettamiseen, johon tarkoitukseen Eduskunta
27403: 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä osotti 100,000 markkaa,
27404: mutta jota määrärahaa, Keisarillisen Majesteetin päätök-
27405: sen mukaan, ei ole otettu kuluvan vuoden menoarvioon.
27406:     Niinkuin Eduskunnan viime valtiopäivillä hyväksy-
27407: mässä tätä asiaa koskevassa anomuksessa tarkemmin esi-
27408: tetään, vaikuttaa sellainen ravintojärjestys, jot.a kan-
27409: sakoulua käyvät lapset ovat pakotetut noudattamaan,
27410: ateriain väliajan ollessa pitkän ja lasten useimmiten vain
27411: kerran päivässä saadessa lämmintä ruokaa, haitallisesti
27412: lasten sekä ruumiilliseen että henkiseen terveyteen ja ke-
27413: hittymiseen, vieläpä suorastaan opetuksen menestymiseen.
27414: On luonnollista, että varsinkin varattomien kotien lapsille,
27415: mikäli heitä ollenkaan voidaan kouluun evästää, muodos-
27416: tuu asia hankalaksi sen kautta, että heidän koulueväänsä
27417: usein ovat kovin heikot. Tätä epäkohtaa on jo meidänkin
27418: maassamme ryhdytty poistamaan järjestämällä niin sanot-
27419: tuja koulukeittoja kansakouluihin, pääasiallisesti yksityis-
27420: ten toimesta, mutta osittain myös kuntain avustuksella.
27421: Kysymyksessä olevaa tärkeätä ja melkoisia kustannuksia
27422: kysyvää tehtävää ei kuitenkaan voida jättää ainoastaan
27423: yksityisten huolenpidon varaan, eikä myöskään voida
27424: odottaa, että kunnat, joita suuret kansakoulumenot muu-
27425: tenkin rasittavat, riittävässä määrässä ryhtyvät koulu-
27426: keittoja järjestämään ilman valtion myöntämää avustusta.
27427: Jotta toiminta tällä meillä vielä verrattain vähän tunne-
27428: tulla alalla voitaisiin saada tarkoituksenmukaisesti järjes-
27429: tetyksi, olisi sen johto asetettava yhteiskunnan kouluoloja
27430: johtavain viranomaisten lähimmän huolenpidon alaiseksi,
27431:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            17
27432: 
27433: vaikka nämät viranomaiset varsinkin alussa voisivat käyt-
27434: tää yksityisten yhdistystenkin a:vua. Myöskin maalais-
27435: kansakoulujen varattomien o:v:vilaiden vaatetusta tarkoit-
27436: tavaan avustukseen olisi V aliakunnan mielestä valtion
27437: otettava osaa yhtä suurella syyllä kuin heidän ravitsemi-
27438: seensakin.
27439:    Siihen nähden mitä edellä on sanottu Valiokunta kun-
27440: nioittaen ehdottaa,
27441: 
27442:                 ettt'i Eduskunta köyhien kansakouluoppilaiden
27443:           ravitsemiseen ja vaatettamiseen vuodeksi 1910
27444:           rajattomana siirtomäärämhana käytettäväksi myön-
27445:           täisi 100,000 markkaa.
27446: 
27447: 
27448:        Niinkuin edellä eri määrärahoista puheen ollessa jo-
27449: on mainittu, ei Hallitsija ole semmoisinaan hyväksynyt
27450: kaikkia niitä päätöksiä, mitkä Eduskunta 1908 vuoden
27451: toisilla valtiopäivillä teki armollisen esityksen johdostat
27452: joka koski varojen osottamista kansakoululaitosta ja eri-
27453: näisiä sivistystarkoituksia varten. Keisarillisen Majestee-
27454: tin viime syyskuun 29 p:nä antaman määräyksen mukaan
27455: ovat eräät määrärahat kuluvan vuoden menoarvioon otetut
27456: pienempinä kuin Eduskunta myönsi, ja ne määrärahat,
27457: mitkä Eduskunta myönsi sellaisiin tarkoituksiin, joita en-
27458: nen ei ole valtion varoilla kannatettu ja joiden avustami-
27459: sesta Eduskunta samoilla valtiopäivillä päätti tehdä myös
27460: erityiset anomukset, ovat kokonaan jätetyt menoarvioon
27461: ottamatta.
27462:       Valtiosihteerinviraston kirjelmässä Kenraalikuvernöö-
27463: rille viime lokakuun 2 p:ltä ilmoitetaan, Senaatin tietoon
27464: saatettavaksi, että Keisarillinen Majesteetti syyskuun 29
27465: p:nä tänä vuonna tapahtuneessa esittelyssä on vahvis-
27466: tanut noudatettaviksi muut Suomen 1908 vuoden toisten
27467: varsinaisten valtiopäivien päätökset määrärahoista kansa-
27468: koululaitosta ynnä erinäisiä muita sivistystarkoituksia
27469: varten, otettaviksi huomioon Suomen Suuriruhtinaanmaan
27470:                                                      2
27471: 18          1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27472: 
27473:  tulo- Ja menosääntöä vuodeksi 1909 laadittaessa, paitsi
27474:  seuraavat:.
27475:        1) havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansa-
27476:  kouluihin ja kansanopistoihin esitetyn määrärahan korot-
27477: tamisesta 30,000 markalla;
27478:        2) jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa
27479:  Aleksanterin Yliopistossa kansakoulunopettajille ja -opet-
27480:  tajattarille esitetyn määrärahan korottamisesta 15,000
27481:  .tnarkalla;
27482:        3) koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppi-
27483:  laille esitetyn apumaksun korottamisesta 50,000 markalla;
27484:        4) kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näi-
27485: den opistojen vähävaraisille oppilaille esitetyn määrärahan
27486: korottamisesta 75,000 markalla;
27487:        5) raittiustyön kannattamiseksi esitetyn määrärahan
27488:  korottamisesta 50,000 markalla;
27489:        6) luentokurssien kannattamiseksi esitetyn määrä-
27490:  rahan korottamisesta 25,000 markalla;
27491:        7) seuraavien määrärahojen ottamisesta tulo- ja meno-
27492:  sääntöön: a) 50,000 markkaa maalaiskirjastojen avustami-
27493:  seksi, b) 100,000 markkaa köyhien kansakouluoppilaiden
27494:  ravitsemiseen ja vaatettamiseen ja c) 30,000 markkaa työ-
27495:  väenopistojen avustamiseen; sekä
27496:        8) 300,000 markan suuruisen arviomäärärahan, ylei-
27497: sistä valtiovaroista, ottamisesta 1909 vuoden menoarvioon
27498:  apurahoiksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen ra-
27499: kentamiseen.
27500:         Valiokunta katsoo tarpeelliseksi tämän johdosta huo-
27501: mauttaa, että Eduskunnan 1-6) kohdissa mainittuihin
27502: määrärahoihin nähden tekemät päätökset eivät anna ai-
27503: hetta sellaiseen näiden päätösten jakamiseen kahteen eri
27504: -osaan - joista toinen kohdistuisi määrärahan myöntämi-
27505: .seen armollisessa esityksessä ehdotettuun määrään, toinen
27506:  korotuksen myöntämiseen - kuin ylläesitetystä asiakir-
27507: jasta ilmenee. Mainitut päätökset muodostavat, kuhunkin eri
27508:  määrärahaan nähden, sekä muodon että sisällyksen puolesta
27509: .Yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä asianlaita on sitä sel-
27510:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat           19
27511: 
27512: vempi, kun erinäisten määrärahain käyttäminen niiden
27513: perusteiden mukaan, jotka Eduskunta määrärahat myön-
27514: täessään on hyväksynyt ja jotka siis oleellisesti kuuluvat
27515: Eduskunnan päätöksen sisällykseen, ei ole toteutettavissa
27516: määrärahan ollessa pienemmän kuin Eduskunta on päät-
27517: tänyt. Valiokunnan mielestä olisivat puheenalaiset määrä-
27518: rahat sentähden olleet menoarvioon otettavat Eduskunnan
27519: päättämiin määriin.
27520:       Mitä tulee siihen, että Valiokunta on ehdottanut eri-
27521: näiset määrärahat vuodeksi 1910 myönnettäviksi entisestä
27522: korotettuihin määriin sekä ehdottanut määrärahoja myös
27523: sellaisiin tarkoituksiin, joita ennen ei ole valtion avustuk-
27524: sella kannatettu, pyytää Valiokunta huomauttaa kokemuk-
27525: sen osottavan, että kuntain ja yhdistysten kansan-
27526: sivistyksen edistämistä tarkoittavat toimenpiteet yhä laa-
27527: jenevat ja että ne menestyäkseen kaipaavat valtion teho-
27528: kasta kannatusta. Koska kansansivistyksen kohottaminen
27529: on valtion tärkeimpiä tehtäviä, katsoo Valiokunta, että
27530: edellä ehdotetut määrärahat ovat tähän tarkoitukseen eh-
27531: dottomasti tarpeelliset.
27532: 
27533: 
27534: 
27535:     Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
27536: varten suoritettavat määrärahat olisivat sen mukaan, mitä
27537: Valiokunta edellä on ehdottanutEduskunnan päätettäväksi
27538: taikka Eduskunta jo ennemmin on päättänyt, vuonna 1910
27539: seuraavat:
27540:  1.   Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
27541:       laitokselle (arviomääräraha) .       Smk. 1,200,000
27542:  2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
27543:       sinaisen opettajiston palkkaamiseen
27544:       (arviomääräraha) .                        3,550,()(()
27545:  3.   Apumaksu opettajain ja opettajatar-
27546:       ten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
27547:       töiden opetusta varten (arviomäärä-
27548:       raha)                                       160,()()(}
27549: 20           1909 II Vp. -   V. ll1. -   Esit. N:o 14.
27550: 
27551:  4:   Määräraha palkankorotuksiin maalais-
27552:       kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
27553:       tolle (arviomääräraha) .             . Smk.         930,000
27554:  5.   Määräraha saman opettajiston eläk-
27555:       keiksi (arviomääräraha).                            181,000
27556:  6.   Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
27557:       opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
27558:       rn~                                                  M,OOO
27559:  7.   Määräraha sairaittenkansakoulunopet-
27560:       tajain ja -opettajatarten avustamiseen               80,000
27561:  8.   Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
27562:       työhuoneustojen rakentamiseen.                     1,000,000
27563:  9.   Määräraha kansanopistojen rakennus-
27564:       avuksi .                                            100,000
27565: 10.   Määräraha kirjastoja varten maalais-
27566:       kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
27567:       koulujen opettajille ja -opettajattarille
27568:       (rajaton siirtomääräraha) .                          30,000
27569: 11.   Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
27570:       kokursseja varten                                   110,000
27571: 12.   Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
27572:       opintomatkoja varten                          »      27,000
27573: 13.   Määräraha havaintovälineiden hankki-
27574:       miseksi maalaiskansakouJuihin ja kan-
27575:       sanopistoihin (rajaton siirtomääräraha)       »     160,000
27576: 14.   Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
27577:       sien toimeenpanemiseksi kansakou-
27578:       lunopettajille ja -opettajattarille (ra-
27579:       jaton siirtomääräraha) .                      »      60,000
27580: 15.   Apumaksu koulutarpeiden ostoon
27581:       maalaiskansakoulujen oppilaille (ar-
27582:       viomääräraha) .                                     200,000
27583: 16.   Määräraha kansanopistojen avustami-
27584:       seksi ja apurahoiksi näiden opistojen
27585:       vähävaraisille oppilaille (rajaton snr-
27586:       tomääräraha)                                        320,000
27587:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            21
27588: 
27589: 17. Määräraha raittiustyön kannattami-
27590:       seksi (rajaton siirtomääräraha) .         Smk.  70,000
27591: 18. Määräraha luentokurssien kannatta-
27592:       IDiseksi (rajaton siirtomääräraha) .            50,000
27593: 19. (Uusi). Määräraha maalais- ja kaupun-
27594:       kilaiskirjastojen avustamiseksi (rajaton
27595:       siirtomääräraha)                                65,000
27596: 20. (Uusi). Määräraha kesävirkistyksen toi-
27597:     . mittallliseksi varsinkin kesäsiirtolaissa
27598:       varattomille, etupäässä sairaille ja
27599:       heikoille kansakoululapsille (rajaton
27600:       siirtomääräraha)                                50,000
27601: 21. (Uusi). Määräraha kansanlastentar-
27602:       hain kannattamiseksi (rajaton siirto-
27603:       määräraha)                                  ))
27604:                                                      100,000
27605: 22. (Uusi) Määräraha työväenopistojen
27606:       avustamiseen                . .            »    30,0()0
27607: 23. (Uusi). Määräraha köyhien kansakoulu-
27608:       oppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta-
27609:       miseen (rajaton siirtomääräraha) .             100,000
27610:                               --------~------------~--
27611:                                     Yhteensä Smk. 8,620,000
27612: 
27613:    Helsingissä marraskuun 6 p :nä 1909.
27614: 
27615: 
27616:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheen-
27617: johtaja Wäinö Wuolijoki (osittain), varapuheenjohtaja
27618: Rapola, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi,J Bäck, Hirvikanta
27619: (osittain), Hultin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanervo,
27620: Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius, Partanen, Saaristo,
27621: Sainio, Stenbäck (osittain), Tanner, varajäsenet Holmberg
27622: (osittain), Aura Kiiskinen (osittain), Repo, Törmä (osittain).
27623: 22         1909 II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
27624: 
27625: 
27626: 
27627: 
27628:                      Vastalause.
27629:      Kun valtiovaroista, olipa ne suostunta- tai muita va-
27630: roja, annetaan avustusta joihinkin tarkoituksiin, tarkoitti-
27631: vatpa ne kansan aineellisen tai henkisen tilan paranta-
27632: mista, seuraa siitä, että tarkoitukseen myönnetyistä valtio-
27633: varoista annettava avustus on jaettava kaikkien, sekä
27634: valtiollisten että taloudellisten olosuhteiden perusteella
27635: muodostuneiden eri järjestöjen kesken niiden: suhteelli-
27636: suuden mukaan käytettäväksi.
27637:      Kun näistä määrärahoista, mitä eritoten luentokurs-
27638: sien kannatusapurahoihin tulee, ei ole näihin asti luovu-
27639: tettu sanottavasti mitään niiden luentokurssien kannatta-
27640: miseksi, joita ovat toimeenpanneet varsinaiset työväenjär-
27641: jestöt työväestön aineellisen ja henkisen tilan kohottami-
27642: seksi, on semmoinen menettely herättänyt tyytymättö-
27643: myyttä työväestön keskuudessa. Tätä tyytymättömyyttä
27644: valtiovarainvaliokunta ei ole, sille tehdystä huomautuk-
27645: sesta huolimatta, ryhtynyt poistamaan, ehdottamalla osan
27646: apurahoista annettavaksi työväenjärjestöjen käytettäväksi
27647: kyseessä olevaan tarkoitukseen; vaan yhä edelleenkin eh-
27648: dottaa määrärahan myönnettäväksi yksinomaan Kansan-
27649: valistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner nimisen yh-
27650: distyksen yhteisesti valitseman toimikunnan käytettä-
27651: väksi.
27652:      Kun mielestäni ei ole mitään takeita siitä, että mai-
27653: nittu toimikunta luovuttaisi näitä varoja vähimmässäkään
27654: määrässä, saatikka sitte suhteellisen osan, työväenjärjes-
27655: töjen käytettäväksi, ja kun Eduskunnan 200:sta jäsenestä
27656:                         Vastalause.                      23
27657: 
27658: ~/ 5 osaa edustaa työväkeä ja niitå järjestöjä, jotka ovat
27659: näistä apurahoista osattomiksi jääneet niin ehdotan
27660: 
27661:                 että Eduskunta vuodeksi 1910 myöntäisi
27662:            50,000 markkaa helppotajuisien luentokurssien
27663:            kannattamiseksi, josta summasta 30,000 markkaa
27664:            Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans Vän-
27665:           ner nimisen ykdistyksen yhteisen toimikunnan
27666:           käytettäväksi ja 20,000 markkaa Suomen ammatti-
27667:           iärjestölle.
27668: 
27669:     Helsingissä, 6 p:nä marraskuuta 1909.
27670: 
27671: 
27672:                                           Juho Kirves.
27673: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
27674:        1909. II Vp. -   Edusk. vast. -     Esitys N:o 14.
27675: 
27676: 
27677: 
27678: 
27679:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
27680:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen
27681:           osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
27682:           tarkoituksi()arten vuodeksi 1910.
27683: 
27684: 
27685: 
27686: 
27687:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
27688:              ja Suuriruhtinas T
27689: 
27690: 
27691: 
27692: 
27693:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
27694: esityksessä jättänyt Eduskunnan päätettäväksi määrära-
27695: hoista kansakoululaitoksen ylläpitämiseksi ynnä erinäisiä
27696: 2      1909. II Vp. -- Edusk. vast. -- Esitys N:o 14.
27697: 
27698: sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910, ja on Eduskunta
27699: tätä esitystä käsitellessään ottanut harkittavakseen muu-
27700: tamia muitakin yhteiskunnallisen valistustyön edistämistä
27701: tarkoittavia menoja.
27702:       1. Apnmaksuksi kaupunkien kansakoululaitokselle ehdo-
27703: tetaan armollisessa esityksessä vuodeksi 1910 osotettavaksi
27704: kaikkiaan 1,200,000 markkaa, ja saa Eduskunta alamai-
27705: sesti ilmoittaa,
27706: 
27707:                että Eduskunta on myöntänyt apumaksun
27708:           kaupunkien kansakoululaitosta varten vuodeksi 1910
27709:           armollisen esityksen mukaisesti.
27710: 
27711:        2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opetta-
27712: jiston palkkaamiseen. Maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
27713: tajiston lukumäärä lukuvuonna 1908-09 oli 3,352; lisään-
27714: nys edellisestä lukuvuodesta oli 165. Jos lisäännys luku-
27715: vuonna 1909-10, jolta ei vielä ole täydellisiä tietoja,
27716: otaksutaan 200:ksi, saadaan opettajanvirkojen luku kulu-
27717: vana lukuvuonna 3,552:ksi. Jos edellytetään, että niiden
27718: opettajistoon kuuluvien henkilöiden luku, jotka perheolojen
27719: perustuksella pääsevät nauttimaan 1,100 markan pohjapalk-
27720: kaa, on kolmannes opettajain koko luvusta, tarvitaan apu-
27721: maksuksi lukuvuonna 1909-10 toimessa olevien opetta-
27722: jien palkkaamiseen:
27723:           1,184 X 1,100 = 1,302,400 markkaa
27724:           2,368 X 900 = 2,131,200
27725:                 eli yhteensä 3,433,600 markkaa.
27726: 
27727:         Vuonna 1910 perustettavien uusien opettajanvirkojen
27728: luku voitanee otaksua enintään 240:ksi. Jos nämät virat
27729: olisivat olemassa koko vuoden, nousisi apumaksu niiden
27730: hal tij ain palkkaamiseen
27731: 
27732:              80 X 1,100       88,000 markkaan
27733:             160 X 900 = 144,000          >
27734:                 eli yhteensä 232,000 markkaan.
27735:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat             3
27736: 
27737:       Koska kuitenkin nämät uudet opettajanvirat, harvoja
27738: poikkeuksia lukuun ottamatta, täytetään vasta lukuvuoden
27739: 1910-11 alusta lukien, tarvitaan niitä varten apumaksua
27740: enintään 6/ 12 X 232,000 eli 116,000 markkaa. Maalais-
27741: kansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen tar-
27742: vittava apumaksu voitanee siis vuodeksi 1910 arvioida
27743: 3,433,600 +   116,000 = 3,549,600 eli tasaluvuin 3,550,000
27744: markaksi. Eduskunta on sen vuoksi päättänyt
27745: 
27746:                 apumaksuksi maalaiskansakoulujen varsinai-
27747:            sen opettajiston palkkaamiseen vuodeksi 1910 myön-
27748:            tää 3,550,000 markkaa.
27749: 
27750:      3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen
27751: mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. Eduskunta ei ole
27752: havainnut olevan aihetta muuttaa armollisessa esityksessä
27753: olevaa arviota, jonka mukaan puheena olevaan tarkoituk-
27754: seen vuodeksi 1910 tarvitaan 160,000 markkaa, ja saa niin
27755: ollen alamaisesti ilmoittaa,
27756: 
27757:                  että Eduskunta on hyväksynyt apumaksun
27758:            opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja
27759:            naiskäsitöiden opetusta varten armollisen esityksen
27760:            m~tkaisesti.
27761: 
27762: 
27763:       4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
27764: varsinaiselle opettajistolle, joka armollisessa esityksessä on
27765: vuodeksi 1910 laskettu 930,000 markaksi;
27766:       5. Määräraha maalaiskansakonlujen varsinaisen opetta-
27767: piston eläkkeiksi, joka on arvioitu 181,000 markaksi;
27768:       6. Apumaksn kaupunkien kansakoulujen opettajiston
27769: eläkkeiksi, laskettu 47,000 markaksi; sekä
27770:       7. Määräraha sairaitten kansakamunopettajain ja -opet-
27771: tajatarten avustamiseen, joka on ehdotettu pysytettäväksi
27772: samana määränä kuin täksi vuodeksi myönnetty eli 80,000
27773: markkana,
27774: 4      1909. II Vp. -- Edusk.· vast. -   Esitys N:o 14.
27775: 
27776:       vastaavat Eduskunnan harkinnan mukaan näitä tar-
27777: peita, minkä vuoksi Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
27778: 
27779:                että Eduskunta on hyväksynyt mainitut mää-
27780:           rärahat armollisen esityksen mukaisesti.
27781: 
27782:       8. Apumaksua kansakonlntalojen ja käsityöhuoneistojen
27783: rakentamiseen on armollisessa esityksessä ehdotettu vuo-
27784: deksi 1910 myönnettäväksi sama määrä kuin on myönnetty
27785: kuluvaksi vuodeksi eli 700,000 markkaa. Ne syyt, jotka
27786: aiheuttivat, että puheena oleva määräraha, joka vuonna 1908
27787: oli 500,000 markkaa, täksi vuodeksi hallituksen esityksestä
27788: myönnettiin 700,000 markan suuruisena - toiselta puolen
27789: pakottava tarve saada kansakoulusivistys yhä enemmän
27790: leviämään ja toiselta kuntain vähävaraisuus ja siitä joh-
27791: tuva kykenemättömyys ilman tehokasta rakennusapua
27792: järjestämään kansakoululaitoksensa ajan vaatimuksia vas-
27793: taavalle kannalle -      ovat edelleenkin vaikuttamassa.
27794: Jos otaksutaan, että vuonna 1910 rakennetaan 150 uutta
27795: koulutaloa, joita varten myönnetään keskimäärin 5,000
27796: markan eli noin kolmatta osaa rakennuskustannuk-
27797: sista vastaava valtioapu kutakin kohti, ja että sitä paitsi
27798: vanhojen koulutalojen laajentamiseen sekä rakennuslaino-
27799: jen lyhentämiseen säälittävissä tapauksissa käytetään
27800: 250,000 markkaa, olisi näihin tarkoituksiin 1,000,000 mar-
27801: kan määräraha tarpeen. Huomioon on myöskin otettava
27802: kuinka vaikeata on harvaan asutuissa ja köyhissä seu-
27803: duissa, joihin kouluja näihin aikoihin enimmäkseen perus-
27804: tetaan, saada alkuvuosiksi vuokrahuoneita, jotka tyydyt-
27805: täisivät edes pienimpiä vaatimuksia, ja kuinka tukalaksi
27806: käy koulujen toiminta ahtaissa ja useimmiten kylmissä
27807: vuokrahuoneistoissa. Eduskunta on niin ollen päättänyt
27808: 
27809:                 apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuo-
27810:           neistojen rakentamiseen vuodeksi 1910 myöntää
27811:           1,000,000 markkaa.
27812:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat              5
27813: 
27814:      9. Määräraha kansanopistoJ·en rakennusavuksi on vuo-
27815: deksi 1910 esitetty samaksi kuin se on myönnetty kulu-
27816: vaksikin vuodeksi eli 100,000 markaksi, ja saa Eduskunta
27817: alamaisuudessa ilmoittaa,
27818: 
27819:                 että Eduskunta on hyväksynyt puheenalaisen
27820:            määrärahan armollisen esityksen mukaisesti.
27821: 
27822:       10. Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulu,ien
27823: opettajille ja opettajattarille. Vaikka Eduskunta on huo-
27824: mannut, että näiden kirjastojen käyttäminen opettajiston
27825: puolelta ei ole niin vilkas kuin voitaisiin odottaa, ja niistä
27826: koituva hyöty siis näyttää olevan vähäisempi kuin suota-
27827: vaa olisi, on armollisessa esityksessä ehdotettu määräraha
27828: puheena olevaan tarkoitukseen Eduskunnan mielestä edel-
27829: leenkin myönnettävä. Suuremman hyödyn saavuttamiseksi
27830: olisi oikeus näiden kirjastojen käyttämiseen myönnettävä
27831: myös pikku- ja kiertokoulujen opettajille, jotka ovat ilmais-
27832: seet sitä toivovansa ja joiden tarpeiden tyydyttäminen
27833: kysymyksessä olevalla alalla ansaitsee ja haitattasopii tulla
27834: huomioon otetuksi. Eduskunta sen vuoksi alamaisesti
27835: ilmoittaa,
27836: 
27837:                 että Ednskunta vuodeksi 1910 kirjastoja var-
27838:            ten maalaiskansakoulujen sekä pikku- ja kiertokou-
27839:            lujen opettajille ja opettajattarille on myöntänyt
27840:            30,000 markkaa.
27841: 
27842:      11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja var-
27843: ten. Kuluvaksi vuodeksi myönnettiin tähän tarkoitukseen
27844: 100,000 markkaa, mikä määrä Eduskunnan saamien tie-
27845: tojen mukaan lienee riittävä, ja sama määrä ehdotetaan
27846: armollisessa esityksessä myönnettäväksi myös vuodeksi
27847: 1910. Koska kuitenkin on luultavaa, että jatkokurssien
27848: samoin kuin kansakoulunopettajainkin lukumäärä vuosi
27849: vuodelta edelleenkin lisääntyy, lienee ensi vuodeksi tätä
27850: tarkoitusta varten varattava korotettu määräraha, ar-
27851: 6      1909. II Vp. - Edusk. vast. -    Esitys N:o 14.
27852: 
27853: violta 110,000 markkaa. Eduskunta sen vuoksi alamai-
27854: sesti ilmoittaa,
27855:                 että Eduskunta maalaiskansakoulujen jatko-
27856:           kursseja varten vu,odeksi 1910 on myöntänyt
27857:           110,000 markan määrärahan.
27858: 
27859:       12. Määrärahan stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
27860: koja varten Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä,
27861: armollisen esityksen mukaisesti, vuodeksi 1909 myönsi 22,000
27862: markan suuruisena, ja sama määrä ehdotetaan armollisessa
27863: esityksessä myönnettäväksi puheena olevaan tarkoitukseen
27864: vuodeksi 1910. Mutta kun kasvatustyölle epäilemättä olisi
27865: suureksi hyödyksi, että vähävaraisille maalaisopettajille
27866: entistä enemmän helpotettaisiin pääsy semmoisiin kesä-
27867: aikana pidettäviin kursseihin, joiden yksinomaisena tar-
27868: koituksena on koulutoiminnan rikastuttaminen ja täyden-
27869: täminen, niinkuin maatalous-, puutarha-, piirustus-, leikki-
27870: ja voimistelukursseihin, ja koska jo opettajaluvun vuo-
27871: tuinen lisääntyminen luonnollisesti aiheuttaa puheen-
27872: alaisten apurahojen yhä vilkkaampaa kysyntää, on tämä
27873: määräraha Eduskunnan mielestä korotettava. Jotta kansa-
27874: koulunopettajille voitaisiin antaa ulkomaanmatkoja varten
27875: edes 5,000 markkaa, sekä kuunteluaja erilaisiin kursseihin
27876: osanottoa varten 20,000 markkaa, samalla kuin kansan-
27877: opistojen opettajien kesken kuten tähänkin saakka jaet-
27878: taisiin 2,000 markkaa, on puheena oleviin tarkoituksiin
27879: vuodeksi 1910 osotettava yhteensä 27,000 markkaa. Edus-
27880: kunta niin ollen alamaisuudessa ilmoittaa,
27881: 
27882:                 että Eduskztnta vuodeksi 1910 on myöntänyt
27883:           stipendeiksi kuunteluaja opintomatkoja varten maa-
27884:           laiskansakoulujen ja kansanopistojen opettajille yh-
27885:           teensä 27,000 markan määrärahan.
27886: 
27887:       13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
27888: laiskansakouluihin ja kansanopistoihin. Kuluvaksi vuodeksi
27889: myönsi Eduskunta havaintovälineiden hankkimiseksi, paitsi
27890:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            7
27891: 
27892: 10,000 markkaa kansanopistojen osalle, 100,000 markkaa
27893: kansakoulujen tarvetta varten, jotta voitaisiin suorittaa ei
27894: ainoastaan vuonna 1909 havaintovälineiden ostoihin tarvit-
27895: tavat valtioavut, vaan myös ne apurahan anomukset vuoden
27896: 1908 helmikuusta asti, joiden käsittely käytettävien varojen
27897: puutteessa oli lykätty tähän vuoteen. Teidän Keisarillisen
27898: Majesteettinne päätöksen mukaan viime syyskuun 29 päi-
27899: vältä on kuitenkin puheena oleva määräraha kuluvan vuoden
27900: menosääntöön otettu vain SO,OOOmarkan suuruisena, ja sama
27901: määrä ehdotetaan myönnettäväksi tulevaksikin vuodeksi.
27902: Eduskunnan saamien tietojen mukaan voidaan tämän
27903: vuoden menosääntöön otetulla määrällä saada tyydytetyksi
27904: kysymyksessä olevien apurahain tarve kansakouluja varten
27905: ehkä kuluvan vuoden maaliskuun loppuun. Sen lisäksi
27906: tarvitaan tätä vuotta varten vielä yhdeksän kuukauden
27907: osalle arviolta 50,000 markkaa. Jos ensi vuoden tarve
27908: lasketaan samojen perusteiden mukaan, sopiva vuotuis-
27909: lisäys huomioon ottaen, on se arvioitava noin 70,000
27910: markaksi kansakouluja varten, mihin lisäksi tulee 10,000
27911: markkaa kansanopistoja varten. Mutta kun opetustoimen
27912: menestymiselle epäilemättä olisi hyödyllistä, että valtio-
27913: apua myönnettäisiin maalaiskansakoulujen kaikkien ope-
27914: tusvälineiden, ei ainoastaan niiden, jotka luetaan suota-
27915: vien välineiden joukkoon, vaan niin sanottujen välttämät-
27916: tömienkin hankkimista varten, olisi puheena olevan määrä-
27917: rahan kansakouluja varten varattu osuus sitä varten riit-
27918: tävässä määrässä korotettava. Tarvittavan korotuksen mää-
27919: rää ei kokemuksen puutteessa voida tarkalleen laskea, mutta
27920: voitanee se arvioida noin 30,000 markaksi. Kun siis
27921: puheena olevaan tarkoitukseen tarvitaan kansakouluja var-
27922: ten 50,000 +    70,000+  30,000 markkaa ja kansanopistoja
27923: varten 10,000 markkaa, saa Eduskunta alamaisuudessa
27924: ilmoittaa,
27925:                  että Eduskunta havaintovåUneiden hankkimi-
27926:            seksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin
27927:            mwdeksi 1910 on myöntänyt lcaikkiansa 160,000
27928:            markkaa.
27929: 8       1909. II Vp. - Edusk. vast. -    Esitys N:o 14.
27930: 
27931:        14. Määräraha yliopistollisten jatkolatrssien toimeen-
27932: panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille. Vuo-
27933: deksi 1909 Eduskunta tässä mainittuun tarkoitukseen
27934: myönsi 60,000 markkaan korotetun määrärahan, jotta ky-
27935: symyksessä olevat kurssit voitaisiin järjestää koko luku-
27936: vuoden kestäviksi, mutta kuluvan vuoden menosääntöön on
27937: tämä määräraha, Teidän Keisarillisen Majesteettinne pää-
27938: töksen mukaan, otettu vain 45,000 markan suuruisena.
27939: Armollisessa esityksessä ehdotetaan sama määrä myönnet-
27940: täväksi vuodeksi 1910. Mainitulla määrällä ei kuitenkaan
27941: voida kursseja siten laajentaa kuin Eduskunnan edellämai-
27942: nittu päätös edellyttää. Eduskunnan mielestä on kuitenkin
27943: kurssien laajentaminen siksi tärkeä, että sitä varten riittävä
27944: määräraha on vuodeksi 1910 myönnettävä. Niinikään on osal-
27945: lisuus näihin apurahoihin Eduskunnan aikaisemmin hyväk-
27946: symällä tavalla myönnettävä seminaarien harjoituskoulujen
27947: opettajille sekä niille kansanopistojen opettajille, jotka ovat
27948: pätevät kansakoulunopettajan virkaan. Sama oikeus apu-
27949: rahain osallisuuteen tulisi olla myös valtion kasvatuslai-
27950: toksissa alaikäisiä rikoksentekijöitä varten palvelevilla sekä,
27951: tilaisuuden mukaan, muillakin kansanopetuksen alalla toi-
27952: mivilla kansakoulunopettajan virkaan pätevillä henki-
27953: löillä. Kun kurssit pidetään lukuvuosittain, näyttää niiden
27954: talouden järjestämiseen nähden suotavalta, että puheena
27955: olevaan tarkoitukseen käytettävät varat osotetaan rajatto-
27956: mana siirtomäärärahana. Eduskunta näin ollen alamaisesti
27957: ilmoittaa,
27958:                   että Eduskunta yliopistollisten jatkokurssien
27959:            toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opet-
27960:            tajattarille vuodeksi 1910 on myöntänyt 60,000
27961:            markan suuruisen rajattoman siirtomäärärahan.
27962: 
27963:       15. Apumaksuksi koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
27964: kouluJen oppilaille Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi
27965: 200,000 markkaan korotetun määrärahan. Tämän vuoden
27966: menosääntöön on puheena oleva määräraha, Teidän Keisa-
27967:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat             9
27968: 
27969: rillisen Majesteettinne päätöksen mukaan, kuitenkin otettu
27970: vain 150,000 markan suuruisena ja sama määrä ehdotetaan
27971: myönnettäväksi vuodeksi 1910. Eduskunnan 1908 vuoden
27972: toisilla valtiopäivillä tekemä päätös, että kunnille on suori-
27973: tettava 75 Ofo omien koulujensa oppilaillE> ostamien oppikir-
27974: jain ja muiden koulutarpeiden hinnasta, jota päätöstä ei
27975: ole aihetta muuttaa, on kuitenkin todennäköisesti jo lä-
27976: himmässä tulevaisuudessa tuntuvasti lisäävä tarjona ole-
27977: van avustuksen käyttämistä. Sentähden lienee, huomioon
27978: ottaen myös koulujen ja niiden oppilasluvun lisääntymi-
27979: nen, tähän tarkoitukseen vuodeksi 1910 varattava arviolta
27980: 200,000 markan määräraha. Eduskunta on niin ollen päät-
27981: tänyt
27982: 
27983:                 apumaksuksi koulutarpeiden ostoon maalais-
27984:            kansakoulujen oppilaille vuodeksi 1910 myöntää
27985:            200,000 markkaa.
27986: 
27987:        16. Määräraha kansanopistojen- kannattamiseksi ja apu-
27988: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppilaille. Tähän
27989: tarkoitukseen Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi 275,000
27990: markkaan korotetun määrärahan. Kuluvan vuoden meno-
27991: sääntöön on puheena oleva määräraha, Teidän Keisarillisen
27992: Majesteettinne päätöksen mukaan, otettu vain 200,000
27993: markan suuruisena, ja ehdotetaan sama määrä myönnettä-
27994: väksi vuodeksi 1910. Mainittu määrä ei kuitenkaan voi
27995: riittää apurahojen antamiseen kansanopistoille niiden pe-
27996: rusteid~n mukaan, jotka Eduskunta päätti 1908 vuoden
27997: toisilla valtiopäivillä, eli siten, että vähemmän kuin kaksi
27998: vuotta toimineet opistot saavat 3,000 markkaa sekä kaksi
27999: vuotta toimineista opistoista ne, joissa on vähemmän kuin
28000: 40 oppilasta, 6,000 markkaa, ne joissa on vähintään 40
28001: oppilasta, 7,000 markkaa sekä ne, joissa on vähintään 70
28002: oppilasta, 8,000 markkaa, jota paitsi opistojen tulee saada
28003: 1,500 --2,000 markan määrä käytettäväksi vähävarais-
28004: ten oppilasten avustamiseen. Katsoen puheena olevien
28005: opistojen tärkeyteen yleisen kansalaiskasvatuksen edistä-
28006: 10     1909. II Vp. -- Edusk. vast. -   Esitys N:o 14.
28007: 
28008: jinä on vastamainittu apurahojen korotus niiden toimin-
28009: nan tukemiseksi myönnettävä. Kun enemmän kuin kaksi
28010: vuotta toimineita kansanopistoja, opistojen nykyisestä luvus-
28011: ta päättäen, voidaan otaksua vuonna 1910 olevan 31,
28012: joista arviolta 10:ssä olisi oppilaita vähintään 40 mutta
28013: ei 70, ja lO:ssä vähintään 70, tarvitaan näiden opistojen
28014: kannattamiseen arviolta 216,000 markkaa. Sen lisäksi tar-
28015: vitaan 10:lle opistolle, jotka eivät ole olleet toimessa
28016: kahta vuotta, kullekin 3,000 markkaa eli yhteensä 30,000
28017: markkaa. Vähävaraisille oppilaille annettavia apurahoja
28018: varten on Eduskunta katsonut olevan varattava 70,000
28019: markkaa. Kaikkiaan tarvitaan siten ensi vuotta varten
28020: tasaluvuin 320,000 markkaa. Eduskunta sentähden ala-
28021: maisuudessa ilmoittaa,
28022: 
28023:                  että Eduskunta kansanopistojen kannattami-
28024:            seksi ja apurahoiksi näiden opistojen vähävarai-
28025:            sille oppilaille vuodeksi 1910 on myöntänyt
28026:            320,000 markkaa.
28027: 
28028:        17. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Vuoden
28029: 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi raittiustyön
28030: kannattamiseksi vuonna 1909 kaikkiaan 70,000 markan
28031: määrärahan, minkä päätöksen Eduskunta teki edellyt-
28032: täen, ettei muuta kannatusta yleisistä varoista kuluvana
28033: vuonna raittiusjärjestöille anneta. Puheena oleva määrä-
28034: raha on kuitenkin määrätty otettavaksi tämän vuoden
28035: menosääntöön alennettuun 20,000 markan määrään. Sen
28036: lisäksi on kuitenkin menosääntöön (12 P. L. XVI 19)
28037: otettu valtioapua raittiusyhdistyksille 35,000 mark-
28038: kaa. Se rahamäärä, joka täten yleisistä varoista kulu-
28039: vana vuonna käytetään puheena olevan hyödyllisen ja
28040: yhteiskunnan menestykselle tarpeemsen valistustyön kan-
28041: nattamiseen, on melkoista pienempi kuin Eduskunnan
28042: mielestä valtion tähän tarkoitukseen on uhrattava ja kuin
28043: raittiusjärjestöt toimintaansa suunnitellessaan ovat edellyt-
28044: täneet saavansa käytettäväkseen jo kuluvana vuonna. Vuo-
28045:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            11
28046: 
28047: deksi 1910 on Eduskunnan mielestä apurahoiksi raittius-
28048: järjestöille varattava yhtä suuret määrät kuin Eduskunta
28049: oli tähän tarkoitukseen osottanut kuluvaksi vuodeksi, ni-
28050: mittäin Raittiuden Ystäville 50,000 markkaa, Finlands
28051: Svenska Nykterhetsförbund nimiselle seuralle 15,000 mark-
28052: kaa ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskus-
28053: toimikunnalle 5,000 markkaa, edellyttäen että nämät jär-
28054: jestöt eivät saa muuta avustusta yleisistä varoista. Edus-
28055: kunta niin ollen saa alamaisesti ib:p.oittaa päättäneensä
28056: 
28057:               raittiustyön kannattamiseksi vuodeksi 1910
28058:           myöntää 70,000 markan suuruisen määrärahan.
28059: 
28060:       18. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi. rrähän
28061: tarkoitukseen Eduskunta vuodeksi 1909 myönsi 50,000
28062: markkaan korotetun määrärahan, joka kuitenkin, Teidän
28063: Keisarillisen Majesteettinne päätöksen mukaan, on kuluvan
28064: vuoden menosääntöön otettu vain 25,000 markan suuruisena,
28065: mikä määrä armollisessa esityksessä myös ehdotetaan
28066: myönnettäväksi vuodeksi 1910. Saavutetun kokemuksen
28067: mukaan on vastamainittu määrä kuitenkin riittämätön
28068: tyydyttämään kokonaisen vuoden tarvetta helppotajuisten,
28069: yleishyödyllisten luentokurssien avustamisessa, minkä
28070: vuoksi se Eduskunnan mielestä on korotettava 50,000
28071: markkaan. Eduskunta näin ollen alamaisesti ilmoittaa,
28072: 
28073:                 että Eduskunta vuodeksi 1910 on myöntänyt
28074:           50,000 markkaa Kansanvalistusseuran ja Svenska
28075:           Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen yhteisesti
28076:           asettaman toimikunnan käytettäväksi sellaisten
28077:           helppotajuisten luentokurssien kannattamiseen, joi-
28078:           den katsotaan sitä ansaitsevan.
28079: 
28080: 
28081: 
28082:     Edellä kosketeltujen määrärahain lisäksi, joista Edus-
28083: kunnalle annettu armollinen esitys sisältää ehdotuksia, on
28084: 12      1909. II Vp. -- Edusk. vast. - Esitys N:o 14.
28085: 
28086: Eduskunta kansakoulu- ja sivistysmäärärahain joukkoon
28087: niillä syillä, jotka näkyvät Eduskunnan tekemistä erityi-
28088: sistä alamaisista anomuksista, ottanut seuraavat:
28089:        Maalais- ja kaupunkilaiskirjastojen avustamiseksi 65,000
28090: ma1·kan stturuisen rajattoman siirtomäärärahan;
28091:        Kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin kesäsiirto-
28092: laissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kansakoulu-
28093: lapsille 50,000 markan suuruisen rajattoman siirtomäärä-
28094: rahan; sekä
28095:        Kansanlastentarhain kannattamiseksi 100,000 markan
28096: suuruisen rajattoman siirtomäärärahan.
28097: 
28098: 
28099: 
28100:       Eduskunta on tässä yhteydessä myöskin ottanut har-
28101: kittavakseen Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen kan-
28102: natusavun myöntämisestä työväenopistoille, johon tarkoituk-
28103: seen Eduskunta vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä kulu-
28104: vaksi vuodeksi myönsi 30,000 markan suuruisen määrä-
28105: rahan, mikä kuitenkin, Teidän Keisarillisen Majesteettinne
28106: päätöksen mukaan, on jätetty tämän vuoden menosääntöön
28107: ottamatta.
28108:       Työväenopistojen tarkoituksena on levittää vapaaseen
28109: tutkimukseen perustuvaa yleistä valistusta työväen kes-
28110: kuuteen sekä herättää harrastusta yhteiskunnallista edistystä
28111: ja taloudellista vaurastumista koskeviin kysymyksiin, sa-
28112: malla kuin opetus pysyttelee erillään päiYän valtiollisista
28113: ja uskonnollisista riidoista, ja on tämä toiminta Eduskun-
28114: nan mielestä sen laatuinen, että se ansaitsee kannatusta
28115: yleisistä varoista. Näiden opistojen kannattaminen voidaan
28116: tosin katsoa ensi sijassa kuntain asiaksi, mutta kun opistojen
28117: täysin tarkoituksenmukaiseen kuntoon saattaminen yksino-
28118: maan kuntain taikka mahdollisesti tarjona olevain yksityisten
28119: varain avulla epäilemättä käy vaikeaksi, on niille annettava
28120: avustusta vaitionkin puolelta. Se ehto on tällaiselle avus-
28121: tukselle kuitenkin asetettava, että opistoa ylläpitävä kunta
28122: taikka kannatusyhdistys itse tuntuvassa määrässä käyttää
28123:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat            13
28124: 
28125: varoja sen voimassapitämiseen. Niinikään tulee opiston
28126: järjestelyn antaa takeet siitä, että opetusta siinä annetaan
28127: tieteellisen tutkimuksen perustuksella, opetuksen vapautta
28128: millään tavoin rajoittamatta tai häiritsemättä, ja että sen
28129: taloudenhoito on asetettu vakavalle kannalle. Joku sove-
28130: liaaksi katsottu vähin oppilasmäärä lienee myös asetettava
28131: avustuksen saamisen ehdoksi. Valtion varoista annettavat
28132: apurahat, joiden, niinkuin Eduskunta 1908 vuoden toi-
28133: silla valtiopäivillä päätti, pitäisi olla 2,000--5,000 markan
28134: suuruisia, ei kuitenkaan missään tapauksessa suurempia
28135: kuin mitä opiston kannattajain puolelta sen voimassapitä-
28136: miseen uhrataan, olisivat käytettävät etupäässä kelvollis-
28137: ten esitelmänpitäjien palkkaamiseen. Sen määrärahan suu-
28138: ruus, joka tähän tarkoitukseen vuodeksi 1910 tarvitaan,
28139: on arvioitu 30,000 markaksi.
28140:       Siihen nähden mitä edellä on sanottu, Eduskunta
28141: on päättänyt
28142: 
28143:                 työväenopistojen avustamiseen vuodeksi 1910
28144:            myöntää 30,000 markkaa.
28145: 
28146: 
28147: 
28148:       Eduskunnan mielestä on vuodeksi 1910 myös ollut
28149: myönnettävä määräraha köyhien kansakouluoppilaiden ravit-
28150: semiseen ja vaatettamiseen, johon tarkoitukseen Eduskunta
28151: 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä osotti 100,000 markkaa,
28152: mutta jota määrärahaa, Teidän Keisarillisen Majesteettinne
28153: päätöksen mukaan, ei ole otettu kuluvan vuoden meno-
28154: sääntöön.
28155:       Niinkuin Eduskunnan mainituilla valtiopäivillä teke-
28156: mässä tätä asiaa koskevassa anomuksessa tarkemmin esi-
28157: tetään, vaikuttaa sellainen ravintojärjestys, jota kansakou-
28158: lua käyvät lapset ovat pakotetut noudattamaan, ateriain
28159: väliajan ollessa pitkän ja lasten useimmiten vain kerran
28160: päivässä saadessa lämmintä ruokaa, haitallisesti lasten
28161: sekä ruumiilliseen että henkiseen terveyteen ja kehitty-
28162: 14      1909. II Vp. - Edusk. vast. -- Esitys N:o 14.
28163: 
28164: miseen, vieläpä suorastaan opetuksen menestymiseen.
28165: Varattomien kotien lapsille, missä nämä kodit ollen-
28166: kaan kykenevät evästämään lapsiaan kouluun, muodostuu
28167: asia vielä hankalammaksi sen kautta, että heidän koulu-
28168: eväänsä usein ovat kovin heikot. Tätä epäkohtaa on jo
28169: meidänkin maassamme ryhdytty poistamaan järjestämällä
28170: niin sanottuja koulukeittoja kansakouluihin, pääasiallisesti
28171: yksityisten toimesta, mutta osittain myös kuntain avus-
28172: tuksella. Kysymyksessä olevaa tärkeätä ja melkoisia kus-
28173: tannuksia vaativaa tehtävää ei kuitenkaan voida jättää
28174: ainoastaan yksityisten huolenpidon varaan, eikä myöskään
28175: voida odottaa, että kunnat, joita suuret kansakoulumenot
28176: muutenkin rasittavat, riittävässä määrässä ryhtyvät koulu-
28177: keittoja järjestämään ilman valtion myöntämää avustusta.
28178: Jotta toiminta tällä meillä vielä verrattain vähän tunne-
28179: tulla alalla voitaisiin saada tarkoituksenmukaisesti järjes-
28180: tetyksi, olisi sen johto asetettava kouluoloja johtavain vi-
28181: ranomaisten lähimmän huolenpidon alaiseksi, vaikka nämät
28182: viranomaiset varsinkin alussa voisivat käyttää yksityisten
28183: yhdistystenkin apua. Myöskin maalaiskansakoulujen va-
28184: rattomien oppilaiden vaatetusta tarkoittavaan avustukseen
28185: olisi Eduskunnan mielestä valtion otettava osaa yhtä suu-
28186: rella syyllä kuin heidän ravitsemiseensakin.
28187:       Siihen nähden mitä edellä on sanottu, Eduskunta
28188: alamaisesti ilmoittaa,
28189: 
28190:                  että Ednsknnta köyhien kansakou,lu,oppilaiden
28191:            ravitsemiseen ,ja vaatettamiseen vuodeksi 1910 ra-
28192:           ,jattomana siirtomäärärahana käytettäväksi on myön-
28193:            tänyt 100,000 markkaa.
28194: 
28195: 
28196: 
28197: 
28198:     Niinkuin edellä eri määrärahoista puheen ollessa jo
28199: on mainittu, ei Teidän Keisarillinen Majesteettinne ole
28200: semmoisenaan hyväksynyt kaikkia niitä päätöksiä, mitkä
28201: Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä teki armol-
28202:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.         15
28203: 
28204: lisen esityksen johdosta, joka koski varojen osottamista
28205: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten.
28206: Teidän Keisarillisen Majesteettinne viime syyskuun 29 päi-
28207: vänä antaman määräyksen mukaan ovat eräät määrärahat
28208: kuluvan vuoden menosääntöön otetut pienempinä kuin
28209: Eduskunta myönsi, ja ne määrärahat, mitkä Eduskunta
28210: myönsi sellaisiin tarkoituksiin, joita ennen ei ole valtion
28211: varoilla kannatettu ja joiden avustamisesta Eduskunta
28212: samoilla valtiopäivillä päätti tehdä myös erityiset ano-
28213: mukset, ovat kokonaan jätetyt menosääntöön ottamatta.
28214:       Valtiosihteerinviraston kirjelmässä Kenraalikuvernöö-
28215: rilie viime lokakuun 2 päivältä ilmoitetaan, Senaatin tie-
28216: toon saatettavaksi, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
28217: syyskuun 29 päivänä tänä vuonna tapahtuneessa esittelyssä
28218: on vahvistanut noudatettaviksi muut Suomen 1908 vuoden
28219: toisten varsinaisten valtiopäivien päätökset määrärahoista
28220: kansakoululaitosta ynnä erinäisiä muita sivistystarkoituk-
28221: sia varten, otettaviksi huomioon Suomen Suuriruhtinaan-
28222: maan tulo- ja menosääntöä vuodeksi 1909 laadittaessa,
28223: paitsi seuraavat:
28224:       1) havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansa-
28225: kouluihin ja kansanopistoihin esitetyn määrärahan korot-
28226: tamisesta 30,000 markalla;
28227:       2) jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa
28228: Aleksanterin Yliopistossa kansakoulunopettajille ja -opet-
28229: tajattarille esitetyn määrärahan korottamisesta 15,000
28230: markalla;
28231:       3) koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppi-
28232: laille esitetyn apumaksun korottamisesta 50,000 markalla;
28233:       4) kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näi-
28234: den opistojen vähävaraisille oppilaille esitetyn määrärahan
28235: korottamisesta 75,000 markalla;
28236:       5) raittiustyön kannattamiseksi esitetyn määrärahan
28237: korottamisesta 50,000 markalla;
28238:       6) luentokurssien kannattamiseksi esitetyn määrä-
28239: rahan korottamisesta 25,000 markalla;
28240: 16     1909. II Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 14.
28241: 
28242:        7) seuraavien määrärahojen ottamisesta tulo- ja meno-
28243:  sääntöön: a) 50,000 markkaa maalaiskirjastojen avustami-
28244:  seksi, b) 100,000 markkaa köyhien kansakouluoppilaiden
28245: ravitsemiseen ja vaatettamiseen, ja c) 30,000 markkaa työ-
28246: väenopistojen av .1stamiseen; sekä
28247:                  1
28248: 
28249: 
28250:        8) 300,000 markan suuruisen arviomäärärahan, ylei-
28251: sistä valtiovaroista, ottamisesta 1909 vuoden menosääntöön
28252: apurahoiksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen ra-
28253: kentamiseen.
28254:        Eduskunta katsoo tarpeelliseksi tämän johdosta huo-
28255: mauttaa, että Eduskunnan 1-6 kohdissa mainittuihin
28256: määrärahoihin nähden tekemät päätökset eivät anna ai-
28257: hetta sellaiseen näiden päätösten jakamiseen kahteen eri
28258: osaan, joista toinen kohdistuisi määrärahan myöntämi-
28259: seen armollisessa esityksessä ehdotettuun määrään, toinen
28260: korotuksen myöntämiseen, kuin ylläesitetystä asiakirjasta
28261: ilmenee. Mainitut päätökset muodostavat, kuhunkin eri
28262: määrärahaan nähden, sekä muodon että sisällyksen puolesta
28263: yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä asianlaita on sitä sel-
28264: vempi, kun erinäisten määrärahain käyttäminen niiden
28265: perusteiden mukaan, jotka Eduskunta määrärahat myön-
28266: täessään on hyväksynyt ja jotka siis oleellisesti kuuluvat
28267: Eduskunnan päätöksen sisällykseen, ei ole toteutettavissa
28268: määrärahan ollessa pienemmän kuin Eduskunta on päät-
28269: tänyt. Eduskunnan mielestä olisivat puheenalaiset määrä-
28270: rahat sentähden olleet menosääntöön otettavat Eduskunnan
28271: pää ttämiin määriin.
28272:        Mitä tulee siihen, että Eduskunta on myöntänyt eri-
28273: näiset määrärahat vuodeksi 1910 entisestä korotettuihin
28274: määriin sekä osottanut määrärahoja myös sellaisiin tar-
28275: koituksiin, joita ennen ei ole valtion avustuksella kanna-
28276: tettu, pyytää Eduskunta huomauttaa kokemuksen osotta-
28277: van, että kuntain ja yhdistysten kansansivistyksen edistä-
28278: mistä tarkoittavat toimenpiteet yhä laajenevat ja että ne
28279: menestyäkseen kaipaavat valtion tehokasta kannatusta.
28280: Koska kansansivistyksen kohottaminen on valtion tär-
28281:               Kansakoulu- ja ·sivistysmäärärahat           17
28282: 
28283: keimpiä tehtäviä, katsoo Eduskunta, että edellä ehdotetut
28284: määrärahat ovat tähän tarkoitukseen ehdottomasti tarpeel-
28285: liset.
28286: 
28287: 
28288: 
28289:      Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
28290: varten suoritettavat määrärahat ovat sen mukaan, mitä
28291: Eduskunta on päättänyt, vuonna 1910 seuraavat:
28292: 
28293:  1.   Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
28294:       laitokselle (arviomääräraha)             Smk. 1,200,000
28295:  2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
28296:       sinaisen opettajiston palkkaamiseen
28297:       (arviomääräraha)                              3,550,000
28298:  3.   Apumaksu opettajain ja opettajatar-
28299:       ten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
28300:       töiden opetusta varten (arviomäärä-
28301:       raha)                                           160,000
28302:  4.   Määräraha palkankorotuksiin maalais-
28303:       kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
28304:       tolle (arviomääräraha)                          930,000
28305:  5.   Määräraha saman opettajiston eläk-
28306:       keiksi (arviomääräraha).                        181,000
28307:  6.   Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
28308:       opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
28309:       raha)                                            47,000
28310:  7.   Määräraha sairaittenkansakoulunopet-
28311:       tajain ja -opettajatarten avustamiseen »         80,000
28312:  8.   Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
28313:       työhuoneistojen rakentamiseen .               1,000,000
28314:  9.   Määräraha kansanopistojen rakennus-
28315:       avuksi .                                        100,000
28316: 10.   Määräraha kirjastoja varten maalais-
28317:       kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
28318:       koulujen opettajille ja opettajattarille
28319:                                                        2
28320: 18      1909. II Vp. - Edusk. vast.      Esitys N:o 14.
28321: 
28322:       (rajaton siirtomääräraha)                Smk.       30,000
28323: 11.   Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
28324:       kokursseja varten.                              110,000
28325: 12.   Määräraha stipendeiksi kuuntelna ja
28326:       opintomatkoja varten                                2'1,000
28327: 13.   Määräraha havaintovälineidenhankki-
28328:       miseksi maalaiskansakouluihin ja kan-
28329:       sanopistoihin (rajaton siirtomääräraha)         160,000
28330: 14.   Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
28331:       Sien toimeenpanemiseksi kansakou-
28332:       lunopettajille Ja -opettajattarille (ra-
28333:       jaton siirtomääräraha)                              60,000
28334: 15.   Apumaksu koulutarpeiden ostoon
28335:       maalaiskansakoulujen oppilaille (ar-
28336:       viomääräraha)                                   200,000
28337: 16.   Määräraha kansanopistojen kannatta-
28338:       IDiseksi ja apurahoiksi näiden opisto-
28339:       Jen vähävaraisille oppilaille (rajaton
28340:       siirtomääräraha)                                320,000
28341: 17.   Määräraha raittiustyön kannattami-
28342:       seksi (rajaton siirtomääräraha)                     70,000
28343: 18.    Määräraha luentokurssien kannattami-
28344:       seksi (rajaton siirtomääräraha) .                   50,000
28345: 19.   Määräraha maalais- ja kaupunkilais-
28346:       kirjastojen avustamiseksi (rajaton siir-
28347:       tomääräraha)                                        65,000
28348: 20.   Määräraha kesävirkistyksen toimitta-
28349:       miseksi varsinkin kesäsiirtolaissa va-
28350:       rattomille, etupäässä saimille Ja
28351:       heikoille kansakoululapsille (rajaton
28352:       siirtomääräraha)                                    50,000
28353: 21.   Määräraha kansanlastentarhain kan-
28354:       nattamiseksi (rajaton siirtomäärä-
28355:       raha)                                           100,000
28356:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat         19
28357: 
28358: 22.   Määräraha työväenopistojen avusta-
28359:       miseen                                 Smk.   30,000
28360: 23.   Määräraha köyhien kansakouluoppi-
28361:       laiden ravitsemiseen ja vaatettamiseen
28362:       (rajaton siirtomääräraha) . . . . .          100,000
28363:                                    Yhteensä Smk. 8,620,000
28364: 
28365:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
28366: 
28367:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
28368: Helsingissä, Keisarillisen Senaatia kirjapainossa, 1909.
28369:           1909. Toiset Valtiopäivät. N:o 15.
28370: 
28371: 
28372: 
28373: 
28374:                                           ,F
28375: 
28376:                 Hänen Majesteettinsa Keisarin
28377:            Armollinen esitys Suomenmaan Kansanedus-
28378:            kunnalle Suomen valtiovaraston suoritettavista
28379:            maksuista sotilastarpeisin vuodelta 1908 ja
28380:            seuraavilta vuosilta.
28381:       1. Tänä päivänä annetulla Armollisella Julistus-
28382: kirjalla varmaksi vahvistettuamme, että kysymys Suomen
28383: asujamiston suoritettavasta asevelvollisuudesta on lopulli-
28384: sesti ratkaistava yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjes-
28385: tyksessä, on Hänen Majesteettinsa Keisari nähnyt hyväksi
28386: toistaiseksi, ja kunnes mainittu ratkaisu tulee tapahtumaan,
28387: olla Suomen Suuriruhtinaanmaan asukkaita mieskohtaiseen
28388: asevelvollisuuden suorittamiseen vaatimatta ja sen sijaan
28389: velvoittaa Suomen valtiovaraston edelleenkin maksamaan
28390: valtakunnanrahastoon, aikaisemmin 1 6/ 29 päivänä maalis-
28391: kuuta vuonna 1905 annetun Armollisen Julistuskirjan
28392: mukaan tehtyjen suoritusten mukaisia vuotuisia maksuja
28393: sotilastarpeisin. Hänen Majesteettinsa vahvistaa näiden
28394: maksujen määrät: vuosilta 1908 ja 1909 10 miljoonaksi,
28395: vuodelta 1910 11 miljoonaksi, vuodelta 1911 12 miljoo-
28396: naksi, vuodelta 1912 13 miljoonaksi, vuodelta 1913 14 mil-
28397: joonaksi, vuodelta 1914 15 miljoonaksi, vuodelta 1915 16
28398: miljoonaksi, vuodelta 1916 17 miljoonaksi, vuodelta 1917
28399: 18 miljoonaksi, vuodelta 1918 19 miljoonaksi ja vuodelta
28400: 1919 ja seuraavilta vuosilta 20 miljoonaksi markaksi kul-
28401: takin vuodelta.
28402:   2                           N:o 15
28403: 
28404:       2. Vuosilta 1908 ·ja 1909 suoritettavat maksut on
28405: Hänen Majesteettinsa Keisari suvainnut määrätä sotilas-
28406: rahaston tuloista maksettaviksi, täydennettyinä tätä varten
28407: valtiorahaston säästöillä.
28408:       3. Kun seuraavien vuoden 1909 jälkeen tapahtuvien
28409: suoritusten maksamisesta valtiorahastosta saattaisi olla seu-
28410: rauksena vaikeuksia muiden välttämättömien menojen suo-
28411: rittamisessa, jotka ovat tästä rahastosta tapahtuvat, Hänen
28412: Majesteettinsa, käskettyään, että \'uodelta 1910 ja seuraa-
28413: vilta vuosilta tehtävät maksut ovat tapahtuvat sotilas-
28414: rahaston tuloista, esittää Suomen Kansaneduskunnalle että
28415: se sanottua tarkoitusta varten osottaa mainittujen tulojen
28416: täydennykseksi vuonna 1910 tarpeellisen rahamäärän Kan-
28417: saneduskunnan varoista; sotilasrahaston tulojen täydentä-
28418: miseksi taas vuonna 1911 ja seuraavina vuosina Hänen
28419: Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsee käskeä vuoden 1910
28420: varsinaisille Valtiopäiville annettavaksi Armollisen esityk-
28421: sen erityisen veron säätämisestä.
28422:       4. Jos kumminkin mieskohtainen asevelvollisuus tu-
28423: lisi Suomen Suuriruhtinaanmaan asukkaihin ulotetuksi
28424: ennen viitattuja aikamääriä, ovat Suomen valtiovaraston
28425: valtakunnanrahastolle suoritettavat maksut sotilastarpeisin
28426: samanaikaisesti lakkaavat.
28427:       Armossa hyväksytty.
28428:       L' d'      24 p:nä syyskuuta
28429:        lVa Iassa 7 p:nä lokakuut" 1909 ·
28430: 
28431: 
28432:                      Ministeri V aitiosihteeri A. langhoff.
28433: 
28434: 
28435: 
28436: 
28437:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
28438:            1909. II Vp. - V. M. -      Esit. N:o 15,
28439: 
28440: 
28441: 
28442: 
28443:                  Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 7
28444:            arm~llisen esityksen johdQsta, joka koskee Suomen
28445:            valtiovaraston suoritettavia maksuja sotilastarpeisiin
28446:            vuodelta 1908 ja seuraavilta vuosilta.
28447: 
28448:      Pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen lokakuun 29
28449: päivältä on Eduskunta lähettänyt armollisen esityksen
28450: N:o 15 >Suomen valtiovaraston suoritettavista maksuista
28451: sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seuraavilta vuosilta> sekä
28452: Perustuslakivaliokuntaan että Valtiovarainvaliokuntaan,
28453: ja on Perustuslakivaliokunta myös saanut tiedokseen
28454: asiaa lähetettäessä tapahtuneen keskustelun.
28455: 
28456: 
28457:      Suomen Valtiosäätyjen 31 p:n;1 Joulukuuta 1904 teke-
28458: män anomuksen johdosta, joka koski laillisen järjestyksen
28459: palauttamista maahamme, annettiin maaliskuun 29 päi-
28460: vänä 1905 armollinen julistuskirja, jossa ilmoitettiin, että
28461: Hallitsija, suostuen Suomen V altiosäätyjen alamaiseen
28462: esitykseen Suuriruhtinaanmaan sotilaslaitoksen järjestä-
28463: misestä ja ottaen huo111ioon, että mainittua esitystä ei voitu
28464: lopullisesti ratkaista, ennenkuin, kutenjulistuskirjassa sano-
28465: taan, yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lainsää-
28466: dännön alain toisistaan rajoitt11mista varten erityisesti ase-
28467: tettu komitea oli suorittanut tehtävänsä, oli nähnyt hyväksi
28468: toistaiseksi käytännöstä lakkauttaa kesäkuun 29 (heinäkuun
28469: 12) päivänä 1901 annetun asevelvollisuusasetuksen niiden
28470: perusteiden mukaan, jotka oli osotettu samana päivänä
28471: Valtiosäädyille annetussa .arrnoUisessa esityksessä. Maini-
28472: tussa esityksessä sanottiin, että Suomen valtiovaroista oli
28473: 2           1909. II Vp. -   V. M. -. Esit. N:o 15.
28474: 
28475: vuosina 1905, 1906 ja 1907. valtakunnanrahastoon suoritet-
28476: tava vuotuinen rahamaksu sotilastarpeisiin. Maamme va-
28477: roihin nähden oli katsottu kohtuulliseksi määrätä tämä
28478: maksu 10 miljoonaksi markaksi; ja oli siihen käytettävä
28479: sotilasrahaston käytettävissä olevat tulot, noin 1,200,000
28480: markkaa, joiden lisäksi sanottuun rahastoon tätä tarkoi-
28481: tusta varten oli vuosittain siirrettävä 7,000,000 mark-
28482: kaa valtiorahastosta. Mitä sen lisäksi tarvittiin, eli
28483: 1,800,000 markkaa vuodessa, ehdotettiin esityksessä Valtio-
28484: säätyjen osotettavaksi Suomen Pankin voittovaroista.
28485:       Puheena olevan julistuskirjan ja armollisen esityksen
28486: johdosta Valtiosäädyt vastauksessaan viimeksi mainittuun
28487: lausuivat, muun muassa, että julistuskirjan sisällystä, mi-
28488: käli tässä asiassa tarpeelliseen uuteen lainsäädäntöön tuli,
28489: ei voitu käsittää muuksi kuin myönnytykseksi että Val-
28490: tiosäädyillä oli oikeus ottaa tähän lainsäädäntöön osaa,
28491: vaikka se ajankohta, jolloin lakiehdotus Valtiopäivilie an-
28492: nettaisiin, vielä riippui eräästä julistuskirjassa mainitusta
28493: erityisestä asianhaarasta. ,Jos sotilaslaitoksen alalla vuonna
28494: 1901 alkanut lainvastainen hallintosuunta edelleen olisijatku-
28495: nut, mutta rahallista apua sotilaallisiin tarkoituksiin kuiten-
28496: kin olisi vaadittu, olisi ollut päteviä oikeudellisia syitä kiel-
28497: täytyä semmoista apumaksua suorittamasta eikä sen kautta
28498: millään tavoin olisi syrjäytetty Suomen velvollisuuksia
28499: puolustuslaitokseen nähden, jotka velvollisuudet, edellyttäen
28500: tähän kuuluvien kysymysten laillista järjestämistä, Valtio-
28501:  säädyt aina olivat tunnustaneet. Mutta kun laillisuuden
28502: tielle tässä suhteessa taas oli astuttu, oli asianlaita sellainen,
28503:  että edellä mainitut velvoitukset voitiin ja piti ottaa var-
28504:  teen ehdotusta harkittaessa. Armollisen esityksen sisäl-
28505: lystä ja sanamuotoa tarkastaessaan katsoivat Valtiosäädyt
28506:  velvollisuudekseen huomauttaa että, kun Suuriruhtinaan-
28507:  maan valtiovara-asiat ovat erikseen eheä kokonaisuus sekä
28508:  Suomen valtiovarat, kuten Valtiopäiväjärjestyksen 27
28509:  §:stäkin, joka vastaa 1772 vuoden Hallitusmuodon 50
28510:  §:ää, käypi selville, on käytettävä Suomen hyödyksi ja
28511: parhaaksi, tästä seurasi, ettei apumaksuja Venäjän valta-
28512:          Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.        3
28513: 
28514: kunnanrahastoon käynyt oikeudenmukaisesti paneminen
28515: Suomenmaan menoarvioon, elleivät Valtiosäädytkin, me-
28516: non tarkoitusta ja määrää tutkittuaan, olleet havainneet
28517: semmoisen maksun olevan Suomenmaan hyödyksi taikka
28518: johtuvan sen velvoituksista keisarikuntaa kohtaan. Sa-
28519: malla lausuivat Valtiosäädyt, ettei sotilasrahaston tuloja,
28520: ne kun perustuvat ruotujakolaitokseen, jota Hallitusmuo-
28521: don 18 §:n mukaisesti ei voida Valtiosäätyjen suostumuk-
28522: setta muuttaa, saanut hallinnollista tietä tehdyn päätök-
28523: sen kautta käyttää mihinkään sanotulle rahastolle vieraa-
28524: seen tarkoitukseen. V altiosäätyjen mielestä oli erittäin
28525: tärkeätä, että rahallinen vastike puolustusvoiman ylläpitä-
28526: misestä suoritettiin ainoastaan lyhyeltä, määrätyltä ajalta
28527: ja että sotajoukkojen asettamista siinä tarkoituksessa an-
28528: netun, perustuslainmukaisessa järjestyksessä säädetyn lain
28529: perusteella ei viivytettäisi yli tarpeellisen ajan. Siihen
28530: nähden, että ehdotettu maksunsuoritus Suomen valtiova-
28531: roista oli väliaikainen toimenpide, joka oli aiheutunut Kei-
28532: sarillisen Majesteetin armollisesta suostumuksesta Valtio-
28533: säätyjen esitykseen 1901 vuoden asevelvollisuusasetuksen
28534: käyttämisen lakkauttamisesta, katsoivat V altiosäädyt, että
28535: maksunsuoritus voitiin hyväksyä, mutta ainoastaan yh-
28536: deltä vuodelta, koska valtiopäiväin äkillisen päättämisen
28537: johdosta sekä sen vuoksi että valtiovaroja koskevat esi-
28538: tykset myöhäänoliannettu Valtiosäädyille, ei täydellistä tulo-
28539: ja menoarvion järjestelyä ollut voitu laatia ja kysymyksessä
28540: oli Suomen valtion menoarviossa siksi tuntuva määrä. Esit-
28541: tämiensä syiden nojalla Valtiosäädyt päättivät suostua
28542: siihen että vuodelta 1905, sittenkuin yleisestä valtiorahas-
28543: tosta 7,000,000 markkaa oli siirretty sotilasrahastoon, vii-
28544: meksi mainitun rahaston käytettävissä olevat varat suori-
28545: tettaisiin valtakunnanrahastoon sekä että se määrä, mikä
28546: tarvittiin tämän lisäksi jotta vastamainittu maksumäärä
28547: nousisi 10,000,000 ·markkaan, osotettaisiin suostuntarahas-
28548: ton varoista, ei kuitenkaan enempää kuin 1,800,000 mark-
28549: kaa. Yhtäpitävästi Valtiosäätyjen päätöksen kanssa annet-
28550: 4           1909. II Vp. -   V. M... . ;.;. fsit. N:o 15.
28551: 
28552: tiin heinäkuun 19 päivänä 1905 armollinen asetus Suomen
28553:  valtiovaroista valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiiR vuonna
28554:  190& suoritettavasta apumaksusta.
28555:       Sen johdosta että maksu sotilastarpeisiin oli myön-
28556: netty ainoastaan yhdeltä vuodelta, annettiin 1907 vuoden
28557: valtiopäiville tmsi armollinG"n esitys semmoisen maksun
28558: suorittamisesta myöskin vuosilta 1906 ja 1907. Esityksen joh-
28559:  dannossa lausuttiin että KeisarillinenMajesteetti oli julistus-
28560: kirjalla maaliskuun 29 päivältä 1905 toistaiseksi lakkaut-
28561:  tanut vuonna 1901 annetun asevelvollisuusasetuksen käy-
28562: tännön »sitä vastaan että Suomen valtiovaroista vuoden
28563: 1905 tammikuun 1 päivästä 1907 vuoden loppuun suori-
28564: tettaisiin valtakunnanrahastoon kymmenen miljoonan mar-
28565: kan vuotuinen apumaksu sotilastarpeisiin.> Kysymys näh-
28566: tävästi käsitettiin Valtiosäädyille 1904--1905 vuosien val-
28567: tiopäivillä esitetyn asian jatkoksi. Esitys sisälsi pää-
28568: asiassa että Keisarillinen Majesteetti oli tahtonut edus-
28569: kunnalle antaa ehdotuksen samallaisen rahamaksun suo-
28570: rittamisesta vuosilta 1906 ja 1907 kuin jo oli suoritettu
28571: vuodelta 1905, Mainittu meno oli etusijassa suoritettava
28572: sotilasrahaston käytettävinä olevista, 3',853,000 markkaan
28573: nousevista varoista, joiden lisäksi oli otettava 12,547,000
28574: markkaa valtiorahaston säästyneitä varoja. Mitä tähän
28575: tarkoitukseen lisäksi tarvittiin eli korkeintaan 3,600,000
28576: markkaa kahdelta vuodelta, ehdotettiin Eduskunnan oso-
28577:  tettavaksi sen käytettävinä olevista varoista.
28578:       Eduskunnan vastauksessa viimeksi mainittuun armol-
28579: liseen esitykseen lausuttiin muun muassa että esityk-
28580: sessä ilmenevä käsitys, jonka mukaan hallitsija olisi oikeu-
28581: tettu määräämään valtiovaroista suoritettavaksi rahavastik-
28582: keen niiltä vuosilta, joina Suomi sen aseman johdosta,
28583: joka syntyi vuonna 1905, ei ole pitänyt yllä sotaväkeä; ei
28584: ollut sopusoinnussa Suomen valtio-oikeudellisen aseman
28585: kanssa.
28586:       Mitään velvoitusta rahavastikkeen suorittamiseen ei
28587: johtunut siitä, että Suomi ei pitänyt yllä sotaväkeä,
28588:         Sotilasmaksut Wenäjän vattakunnanrahastoon.          5
28589: 
28590: sillä tähän ei ollut syy Suomen kansan, joka puoles-
28591: taan oli ollut valmis täyttämään lainmukaisen vel,-
28592: vollisuutensa. Vuonna 1878 annetun asevelvollisuuslain
28593: syrjäytys oli tapahtunut perustuslain säätämästä järjestyk-
28594: sestä poikkeavana tavalla eikä Suomen valtiosääntö myönnä
28595: hallitsijalle oikeutta poistaa laissa määrätty velvollisuus
28596: ja sen sijaan vaatia rahavastiketta.
28597:       Jos olisi kysymys rahaveron asettamisesta perustuslain:-
28598: mukaisesti järjestetyn puolustuslaitoksen sijaan, ei se olisi
28599: mahdollista ilman perustuslain muutosta.
28600:       Kysymys ei kuitenkaan ollut Suomen sotilaslai.,.
28601: toksen järjestämisestä uudella tavalla, joka poikkeaisi maan
28602: valtio-oikeudellisesta asemasta, eikä kyseessä olevaa raha-
28603: maksua ollut myöskään käsitettävä rahavastikkeeksi siitä,
28604: ettei laillista asevelvollisuuslakia sovellettu. Kysymys oli
28605: ainoastaan väliaikaisesta määrärahasta, joka oli aiheutunut
28606: aivan erikoisista asianhaaroista. Puheenalaisen määrärahan
28607: esittäminen oli johtunut niistä toimenpiteistä, joihin Valtio-
28608: säädyt 1904-05 vuosien valtiopäivillä ryhtyivät saadak.,.
28609: seen sovitetuksi ristiriidan Suomen kansan ja sen hallit·
28610: sijan välillä. Silloin Valtiosäädyt anoivat laillisen järjes-
28611: tyksen palauttamista kaikilla aloilla, myöskin sotilasalalla,
28612: sekä pyysivät sentähden 1901 vuoden asevelvollisuusase:-
28613: tuksen kumoamista ja sotilaskysymyksen ratkaisua perus-
28614: tuslainmukaisessa järjestyksessä, samalla myöntäen, että
28615: väliaikaisia toimenpiteitä saattoi olla tarpeen siihen asti,
28616: kuin sotilaskysymys saataisiin laillisesti ratkaistuksi. Näistä
28617: sovittelutoimenpiteistä johtui, että Valtiosäädyt vuonna
28618: 1905 olivat katsoneet voivansa myöntää 10,000,000 markan
28619: määrärahan suoritettavaksi Venäjän valtakunnanrahastoon
28620: mainitulta vuodelta. Samallaisesta väliaikaisesta, määrä-
28621: vuosiksi tarkoitetusta määrärahasta oli tälläkin kertaa ky·
28622: symys, ja katsoi eduskunta, etteivät Suomen perustuslait
28623: estäneet tämmöisen määrärahan suorittamista, jos sen ha.,.
28624: vaitt.iin olevan maan hyödyksi ja parhaaksi. Niin ollen edus-
28625: kunta oli sitä mieltä, että jälellä oleva osa 1904-05 vuosien
28626: valtiopäiville annetussa esityksessä edellytettyä apumaksua
28627: 6          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 15.
28628: 
28629: oli suoritettava. Samalla kun eduskunta vastauksessaan
28630: arm. esitykseen ilmoitti päättäneensä että kaksikymmentä
28631:  miljoonaa markkaa Suomen valtiovaroista suoritetaan val-
28632: takunnanrahastoon, anoi eduskunta, että sotilasasia ilman
28633: viivytystä järjestettäisiin perustuslainmukaisella tavalla,
28634: sekä lausui sen ohella, että asiassa 1904-05 vuosien
28635: valtiopäivillä tapahtunut järjestely oli katsottava loppuun
28636: saatetuksi, kun päätetty määräraha oli suoritettu.
28637:      Tammikuun 30 päivänä 1908 tapahtuneessa eduskun-
28638: nan vastauskirjelmän esittelyssä näki Keisarillinen Majes-
28639: teetti hyväksi siihen merkitä seuraavan lausuman: »Niiden
28640: perust.elmain johdosta, jotka Eduskunta on esittänyt ala-
28641: maisessa vastauksessaan Minun esitykseeni sotilastarpei-
28642: siin suoritettavasta apumaksusta, kiinnitän Minä Edus-
28643: kunnan huomiota siihen, että valtio- ja sotilasrahastojen
28644: varojen käyttäminen kuuluu yksinomaan Minun välittö-
28645: mään tutkintooni. Sentähden ja kun Minä en katso Edus-
28646: kunnan lausumia mielipiteitä voimassa olevan lain mu-
28647: kaisiksi, käsken Minä~ että valtakunnanrahaston käytettä-
28648: väksi on siirrettävä 20,000,000 markkaa, ollen siitä määrästä
28649: 16,400,000 markkaa suoritettava valtio- ja sotilasrahastoista,
28650: sekä 3,600,000 markkaa Eduskunnan myöntämistä suos-
28651: tuntavaroista».
28652:      Tämän jälkeen otettiin 1908 vuoden ylimääräiseen tulo-
28653: ja menoarvioon puheena olevaa tarkoitusta varten yh-
28654: teensä 20,000,000 markkaa, josta määrästä 10,619,681
28655: markkaa 46 penniä pantiin valtiorahaston, 5,780,318
28656: markkaa 54 penniä sotilasrahaston ja 3~600,000 markkaa
28657: suostun tarahaston menoksi.
28658:      Sittemmin on Senaatti, sen mukaan kuin on tullut
28659: tunnetuksi, eri kertoja tehnyt alamaisia alistuksia sotilas-
28660: asiasta. Eduskunnan anomuksen johdosta että sotilas-
28661: kysymys lopullisesti ratkaistaisiin esitti Senaatti ala-
28662: maisessa alistuksessa toukokuun 9 päivältä 1908, että
28663: Keisarillinen Majesteetti ryhtyisi sellaiseen alottee-
28664: seen, että kysymys Suomen sotaväen asettamisesta tulisi
28665: ratkaistuksi perustuslainmukaisella tavalla sekä valmistuk-
28666:         Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.         7
28667: 
28668: sena tähän armossa valtuuttaisi Senaatin laatimaan sitä tar-
28669: koittavan ehdotuksen. Tämän Senaatin alistuksen Hallitsija
28670: epäsi, mikäli Senaatille on ilmoitettu valtiosihteerinviraston
28671: kirjelmässä marraskuun 11 päivältä 1908. Tämän joh-
28672: dosta teki Senaatti maaliskuun 2 päivänä 1909 uuden
28673: alamaisen alistuksen, jossa Senaatti, huomauttaen kuinka
28674: ei ollut asianmukaista ettei Suomi omaa sotaväkeä yllä-
28675: pitämällä ota osaa puolustustoimeen, lausui käsityksenään
28676: että suomalaisten sotaväenosastojen asettaminen ainoastaan
28677: saattoi olla ajankysymys. Kun kuitenkin niin hyvin siihen
28678: ratkaisuun nähden, minkä Senaatin edellinen alamainen alis-
28679: tus oli saanut, kuin muutoinkin asiaintilaan katsoen täytyi
28680: olettaa, ettei Keisarillisen Majesteetin mielestä vielä ollut
28681: aika ratkaista sotilaskysymystä lopullisesti, näytti Senaa-
28682: tista tämän asian väliaikainen järjestäminen tuskin mah-
28683: dolliselta muutoin kuin rahavastikkeen kautta; ja voitiin
28684: Senaatin mielestä sellainen väliaikainen järjestys vahvis-
28685: taa olemaan voimassa määrätty aika, esimerkiksi kuusi
28686: vuotta, jossa tapauksessa vastikkeen vuotuinen määrä
28687: tältä ajalta olisi vahvistettava. Suoritettavan rahamaksun
28688: suuruuden ei pitäisi, siihen nähden että Suomi sivistyk-
28689: sellisessä ja yhteiskuntataloudellisessa suhteessa oli mel-
28690: koisia rahallisia uhrauksia vaativassa uudistusvaiheessa,
28691: nousta yli kymmenen miljoonan markan vuodelta.
28692:       Puheena olevan vaatimuksen täyttäminen ei ollut
28693: ajateltavissa suostunnatta. Muutoin olisivat valtion käy-
28694: tettävissä olevat varat pian loppuun kulutetut. Eivät
28695: myöskään vakinaiset tulot riittäisi puheena olevan menon
28696: suorittamiseen. Eduskunnan puoleen kääntymään vaati
28697: myös ehdottomasti kysymyksen oikeudellinen puoli. Kan-
28698: saneduskunnan oikeus hallitsijan kanssa neuvotella ja
28699: päättää sotapalveluksen suorittamisvelvollisuutta koske-
28700:  vista asioista kävi selville niiden perustuslakien sään-
28701: nöksistä, jotka olivat Suomessa voimassa jo ennen maamme
28702: yhdistämistä keisarikuntaan, ja ne ohjeet, joiden mukaan
28703:  maamme asukkaat ovat velvolliset antamaan apuaan valta-
28704:  kunnan puolustukseen, olivat määrättyinä hallitsijan ja
28705: 8          1909. II Vp. - V. M........ Esit. N:o 15.
28706: 
28707: valtiosäätyjen yhtäpitävä1la päätöksellä syntyneessä laissa.
28708: Niinmuodoin vaadittiin kansaneduskunnan myötävaiku-
28709: tusta myös siinä tapauksessa että mieskohtainen asevel-
28710: vollisuus oli, vaikka väliaikaisestikin, korvattava raha-
28711: vastikkeella. Näin oli laita siihen katsomatta mistä rahas-
28712: toista varat maksettaisiin. Edellyttäen Keisarillisen Ma-
28713: jesteetin, siihen nähden ettei asevelvollisuuslaitosta vielä
28714: ollut katsottu voitavan Suomessa jälleen saattaa käytän-
28715: töön, havaitsevan sellaisen väliaikaisen toimenpiteen tar-
28716: peelliseksi, että Suomen tuli jonkun aikaa suorittaa tahal-
28717: linen apumaksu valtakunnanpuolustukseen, anoi Senaatti
28718: sentähden valtuutusta valmistaakseen ja arniolliseen tut-
28719: kintaan alistaakseen ehdotuksen eduskunnalle annetta-
28720: vaksi armolliseksi esitykseksi vuotuisen rahamaksun väli·
28721: aikaisesta suorittamisesta sotilastarpeisiin Suomen valtio-
28722: varoista.
28723:      Senaatti ei liene saanut vastausta viimeksi mainittuun
28724: alistukseensa. Sen sijaan käskettiin Senaatin kenraali-
28725: kuvernöörin kirjelmässä viimeksi kuluneen syyskuun 23 (10)
28726: päivältä antaa lausunto kirjelmään liitetystä ehdotuksesta
28727: armolliseksi esitykseksi Suomen valtiovaroista suoritetta-
28728: vista maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seuraa-
28729: vilta vuosilta, joka ehdotus oli armollisen käskyn mukai-
28730: sesti valmistettu erityisessä konferenssissa, jossa olivat ol-
28731: leet osallisina keisarikunnan ministerineuvoston puheen-
28732: johtaja, raha-asiainministeri, Suomen kenraalikuvernööri ja
28733: Suomen ministerivaltiosihteeri.
28734:      Vaaditun lausunnon Senaatti antoi alamaisessa kir-
28735: jelmässä viimeksi kulurreen syyskuun 25 päivänä. Siinä
28736: lausuttiin m. m. että, kun esitysehdotus sisälsi, että kysy-
28737: mys mainitun vastikkeen suorittamisesta ratkaistaisiin hal-
28738: linnollista tietä ja eduskuntaa ainoastaan kehoitettaisiin
28739: vttodeksi 1910 ja seuraaviksi vuosiksi hankkimaan ne varat,
28740: mitkä tarvittiin sotilasrahaston tulojen lisäämiseksi pu-
28741: heenaolevaa tarkoitusta varten, ei siinä edellytetty menet-
28742: tely asian ratkaisemiseksi ollut tätä asiaa koskevain Suo-
28743: men lakien mukainen. Tämän ohella Senaatti huomautti
28744:          Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.       9
28745: 
28746: että, jos sotilasasia laillisessa järjestyksessä jätettäisiin
28747: eduskunnan käsiteltäväksi, niin eduskunta, tietoisena Suo-
28748: men kansan velvollisuudesta valtakuntaa kohtaan, Senaatin
28749: vakaumuksen mukaan, olisi valmis suostumaan suuriinkin
28750: taloudellisiin uhrauksiin sen täyttämiseksi sekä puolestaan
28751: olemaan avullisena siihen että sotilaslainsäädäntö saa lo-
28752: pullisen tyydyttävän ratkaisun.
28753: 
28754:      Lokakuun 7 päivänä 1909 annettu julistuskirja ja kä-
28755: siteltävänä oleva armollinen esitys osottavat, että niiden
28756: tarkoituksena on antaa Suomen sotilasasiasta periaatt~el­
28757: linen ratkaisu sekä sen lisäksi määrätä tälle asialle väli...
28758: aikainen järjestely. Mainitut asiakirjat sisältävät:
28759:      että kysymys Suomen asujamiston suoritettavasta ase-
28760: velvollisuudesta, n. s. yleisvaltakunnallisiin kysymyksiin
28761: kuuluvana, on lopullisesti ratkaistava yleisvaltakunnalli-
28762: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä;
28763:      että Suomen asukkaat toistaiseksi vapautetaan suorit-
28764: tamasta mieskohtaista asevelvollisuutta, ja että sen sijaan
28765: Suomen valtiovarasto veivoitetaan Ve~äjän valtakunnan-
28766: rahastoon suorittamaan vuotuisia rahamaksuja sotilastar-
28767: peisiin;
28768:      että näiden maksujen suuruus määrätään kummal-
28769: takin vuodelta 1908 ja 1909 kymmeneksi miljoonaksi mar-
28770: kaksi sekä sitä seura~valta ajalta vuosittain miljoonalla
28771: markalla lisääntyväksi, kunnes maksu on noussut kahteen-
28772: kymmeneen miljoonaan markkaan, jossa määrässä seuraa-
28773: vilta vuosilta suoritettavat maksut tulisivat pysymään;
28774:      että puheena olevat maksut ovat suoritettavat vuosilta
28775: 1908 ja 1909 sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä tätä
28776: varten valtiorahaston säästöillä; vuodelta 1910 sotilasra-
28777: haston tuloista, täydennettyinä eduskunnan osottamilla
28778: varoilla; sekä seuraavilta vuosilta viimeksi mainitun ra-
28779: haston tuloista, täydennettyinä erityisen veron tuottamilla
28780: varoilla, jonka veron säätäruisestä armollinen esitys tulee
28781:  annettavaksi 1910 vuoden varsinaisille valtiopäiville;
28782: 10         1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 15.
28783: 
28784:      että maksut sotilastarkoituksiin on suoritettava vii-
28785: meistään jokaisen vuoden viimeisen neljänneksen kuluessa
28786: ja että niiden suoritusajan muutoin määrää keisarikunnan
28787: raha-asiainministeri yksissä neuvoin Suomen kenraalikuver-
28788: nöörin kanssa;
28789:      että jos mieskohtaisen asevelvollisuuden suorittaminen
28790: vastedes ulotetaan Suomen Suuriruhtinaanmaan asukkaisiin,
28791: Suomen valtiovaraston velvollisuus edelleen suorittaa pu-
28792: heena olevia maksuja on samalla lakkaava.
28793:      Armollisessa esityksessä ehdotetaan että Eduskunta
28794: so~ilasrahaston tulojen täydennykseksi vuodelta 1910 osot-
28795: taisi tarpeellisen rahamäärän >Kansaneduskunnan varois-
28796: ta>, joilla arvattavasti tarkoitetaan suostunta- ja niiden
28797: luontoisia varoja. Eduskunnan myötävaikutusta kysytään
28798: siis nyt ainoastaan mikäli koskee maksua vastamainitulta
28799: vuodelta; ja jätetään eduskunnan tehtäväksi ainoastaan nii-
28800: den varain osottaminen, mitkä sotilasrahaston varojen
28801: lisäksi ovat tarpeen maksun saattamiseksi vahvistettuun
28802: maaraan. Sen kysymyksen, onko sellainen maksu suo-
28803: ritettava, ilmoitetaan Hallitsijan jo ratkaisseen hallinnol-
28804: lista tietä. Niinikään on maksun suuruus samassa jär-
28805: jestyksessä edeltäpäin määrätty.
28806: 
28807:      Julistuskirjan ja armollisen esityksen suhteesta Suo-
28808: men oikeusjärjestykseen on huomioon otettava seuraavaa:
28809:      Edellä mainitussa julistuskirjan periaatteellisessa mää-
28810: räyksessä, joka koskee asevelvollisuuden suorittamista Suo-
28811: messa käsittelevää lainsäädäntöä, viitataan paikalliseen
28812: lainsäädäntöön yleisvaltakunnallisen lainsäädännön vasta-
28813: kohtana sekä lausutaan periaate ettei ensinmainitun kautta
28814: voida lopullisesti ratkaista sellaisia kysymyksiä, jotka
28815: katsotaan yleisvaltakunnallisiksi, eikä niinmuodoin myös-
28816: kään Suomen asujamiston asevelvollisuuden suorittamista
28817: koskevaa kysymystä, jonka Hallitsija on lukenut tähän
28818: ryhmään.
28819:          Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.        11
28820: 
28821:       Suomen Suuriruhtinaanmaa on kuitenkin sille vakuu-
28822: tetun valtiosäännön nojalla erityinen, itsenäinen lainsää-
28823: däntöalue, sillä lain, joka on oleva voimassa Suomessa,
28824: pitää olla säädetty maan perustuslakien mukaisessa järjes-
28825: tyksessä. Tämä oikeudellinen tila, joka on ollut olemassa
28826: siitä lähtien kun Suomi yhdistt~ttiin keisarikunnan kanssa,
28827: .ei ole missään kohdin muuttunut, koska laillisessa järjes-
28828: tyksessä hyväksyttyä yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä
28829: .ei ole olemassa. Sellainen lainsäädäntö, niinkuin edus-
28830: kunta on tätä ennen erinäisissä tilaisuuksissa huomaut-
28831: tanut, ei myöskään voi syntyä muutoin kuin muutta-
28832: malla maamme perustuslakeja siinä järjestyksessä kuin
28833: ne itse määräävät, s. o. hallitsijan ja eduskunnan yhtä-
28834: pitävällä päätöksellä, noudattamalla mitä heinäkuun 20
28835:  päivänä 1906 armollisesti vahvistetussa Suomen Suuriruhti-
28836: naanmaan V altiopäiväj ärj estyksessä säädetään. Julistuskirja
28837: 15 p:ltä helmikuuta 1899 tarkoitti tosin tämän Suomen
28838: <>ikeusjärjestykselle erinomaisen tärkeän asiantilan järkyt-
28839:  tämistä, se kun tahtoi alistaa Suomen lainsäädännön yleis-
28840: våltakunnallisen lainsäädännön alaiseksi. Mutta, kuten
28841:  Valtiosäädyt ovat 1899 vuoden ylimääräisillä valtiopäi-
28842:  villä alamaisessa kirjelmässään toukokuun 27 päivältä sa-
28843:  nottua vuotta osottaneet, ei sanotulla julistuskirjalla voi-
28844:  nut Suomessa olla lain pyhyyttä.
28845:       Mitä erikseen tulee Suomen sotalaitokseen on sen
28846: järjestäminen riippuva erinäisistä perustuslain määräyk-
28847:  sistä, muun muassa Hallitusmuodon 18 §:stä. Kun ky-
28848: symys syntyi yleisen asevelvollisuuden aikaansaamisesta
28849: Suomessa jätettiinkin armollinen esitys 1877-78 vuoden
28850:  valtiopäiville ja Valtiosäätyjen hyväksymä lakiehdotus vah-
28851:  vistettiin Valtiosäätyjen päätöksen mukaisesti. VaHiosää-
28852:  tyjen ehdotuksesta julistettiin erinäiset tämän lain pykälät,
28853:  joilla oli suurempi merkitys ja jotka osaksimyöskin sisälsivät
28854: perustuslain muutosta, perustuslain luontoisiksi. Erinäisiä
28855: kertoja tehtiin siihen Keisari Aleksanteri III:n hallitusai-
28856:  kana muutoksia, mutta joka kerta ainoastaan Valtiosäätyjen
28857:  suostumuksella. Uutta asevelvollisuuslakia ei niinmuodoin
28858: 12          1909. II Vp. -    V. M. ,.,... Esit. N:o 15.
28859: 
28860: käy säätäminen muutoin kuin Suomen hallitsijan ja edus-
28861: kunnan yhtäpitävällä päätöksellä. Niinikään voidaan Suo-
28862: men asevelvollisuuslainsäädäntö suuremmalta tai vähem-
28863: mältä osalta ainoastaan tällaisen päätöksen kautta erottaa
28864: Suomen lainsäädännöstä. Hallinnollisella määräyksellä,
28865: joka tarkoittaa tällaista erottamista, ei siis voi olla vel-
28866: voittavaa voimaa. Siinäkään tapauksessa, että sellainen
28867: määräys annettaisiin, edellyttäen yleisvaltakunnallisen lain-
28868: säädännön vastedes tulevan laillisesti toimeen, ei sillä
28869: voi olla oikeudellista pätevyyttä, koska samalla kun
28870: yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö luodaan, myöskin sen
28871: valtaraja on laillisessa järjestyksessä määriteltävä eikä niin
28872: ollen hallitsija yksin voi tätä valtarajaa määrätä yksityisiin
28873: lainsäädäntöasioihin nähden.
28874: 
28875:      Edellä sanotun nojalla Perustuslakivaliokunta ehdottaa
28876: että Eduskunta päättäisi lausua,
28877:                 ettei Suomen kansalaisten asevelvollisuu.tta kos-
28878:            kevaa lainsäädäntöä eikä muitakaan Suomen lain-
28879:            säädännön alaan kuuluvia asioita voida siitä erot-
28880:            taa mu.ntoin kuin hallitsijan ja eduskunnan yhtä-
28881:            pitävällä päätöksellä, joka tehdään Suomen perus-
28882:            tuslain mttnttamiselle säädetyssä järjestyksessä:'
28883:            sekä
28884:                 että lokakuun 7 päivänä 1909 annetulla ar-
28885:            mollisella julistuskitjalla ei ole laillisesti velvoitta-
28886:            vaa voimaa.
28887: 
28888:      Julistuskirjan ja armollisen esityksen perustuksena
28889: oleva käsitys että hallitsija olisi oikeutettu lakkautta-
28890: maan Suomen alamaisten velvollisuuden suorittaa ase-
28891: velvollisuutensa ja tämän vastikkeeksi panemaan Suo-
28892: men valtiovaraston suoritettavaksi rahakorvauksen Ve-
28893: näjän valtakunnanrahastoon, ei ole Suomen oikeusjär-
28894: jestyksen eikä valtio-oikeudellisen aseman mukainen.
28895: Suomi on tosin, valtakunnan osana, velvollinen ole-
28896: maan avullisena sen puolustamisessa, mutta tämä
28897:           Sotilasmaksut Venäjän valtakunaantahast~on.          13
28898: 
28899: velvollisuus on, kuten edellä on osotettu, järjestettyvoimassa
28900: olevan perustuslain, erittäin Hallitusmuodon 18 §:n, sekä
28901: 1878 vuoden asevelvollisuuslain erinäisten pykäläin kautta.
28902: Puheena olevaa velvollisuutta ei siis hallitsija yksin voi
28903: toiseksi määrätä eikä niin ollen myöskään s.en sijaan
28904: panna Suomen valtiovarois.ta valtakunnan s.otilastarpeis.iin
28905: suoritettavaa rahamaksua, riippumatta siitä ruillais.is.ta
28906: valtiovarois.ta s.e tulis.i suoritettavaks.i. Ei myös.kään ole
28907: hallits.ijalla Suomen lain mukaan oikeutta, niinkuin täss.ä
28908: on tapahtunut, antaa väliaikais.ta määräys.tä as.iasta, joka
28909: kuuluu s.iihen lains.äädäntöön, josta hallits.ija ja eduskunta
28910: yhteisesti päättävät.
28911:       Lokakuun 7 päivänä annetus.s.a julis.tuskirjas.s.a ja käs.i-
28912: teltävänä olevas.s.a armollises.s.a es.ityks.es.sä tarkoitettuun
28913: sotilas.kys.ymyksen järjes.telyyn kuuluu myös vuos.ilta
28914: 1908 ja 1909 s.uoritettavia maks.uja kos.keva määräys. Vaikka
28915: armollinen es.itys ilmoitetaan kos.kevaksi näitäkin maks.uja,
28916: on kuitenkin ryhdytty toimiin niiden maks.amiseks.i jo
28917: ennen armollis.en esityks.en antamis.ta Eduskunnalle. Julis-
28918: tuskirjaa ja esitystä viimeksi kuluneen lokakuun 21 päivänä
28919: Senaatiss.a esiteltäess.ä päätti Senaatti, että mainitut mak-
28920: s.ut ovat suoritettavat. Kun ei kuitenkaan tällaisten
28921: maksujen määrääminen hallinnollista tietä ole Suo-
28922: men oikeus.järjestyksen mukainen, ehdottaa Valiokunta, että
28923: Eduskunt,a vastauksess.aan armolliseen esitykseen lausuisi 7
28924:                ettei aijotttt varain suoritus vuosilta 1908 ja
28925:            1909 voi laillisesti tapahtua.
28926:      Sen kysymyksen yhteydessä, joka koskee mieskohtai-
28927: sen ;:>sevelvollisuuden vaihtamista valtiovaroista suoritetta-
28928: vaan rahamaksuun, viitataan julis.tuskirjassa ·ja:armollisessa
28929: esityksess.ä edellä mainittuun maaliskuun 29 päivänä
28930: 1905 annettuun julistuskirjaan sinä asiakirjana, jonka
28931: mukaan aikaisemmat apumaksut keisarikunnan sotilas-
28932: menoihin olisivat tapahtuneet. Tämän johdosta on huo-
28933: mautettava että, kuten edellä on esitetty, eduskunta oli
28934: päättänyt sanotut maksut vuosilta 1905-1907 suoritetta-
28935: viksi.
28936: 14         1909. II Vp. ...:... V. M. -   Esit. N:o 15.
28937: 
28938:      Valiokunta ei voi olla julkilausumatta sitä ajatusta,
28939: että armollinen esitys on voinut saada sellaisen sisällyk-
28940: sen, kuin edellä on osotettu, ainoastaan sen johdosta että
28941: sen laatimisessa on ollut ratkaiseva vaikutusvalta toimi-
28942: henkilöillä, joiden virkatointa ei määrää velvoitus neu-
28943: voissa ja toimissa noudattaa Suomen lakia.
28944: 
28945:      Suomen eduskunta on aina tunnustanut ne velvoituk-
28946: set puolustustoimeen nähden, mitkä maamme aseman pe-
28947: rustuksella valtakunnassa sille kuuluvat, ja on aina osot-
28948: tautunut auliiksi täyttämään keisarikunnan taholta siinä
28949: kohdin esitetyt vaatimukset, mikäli ne ovat soveltuneet huo-
28950: lenpitoon maamme oikeusjärjestyksen voimassa pitämisestä
28951: ja kansamme kykyyn kantaa sotilasrasitusta. Tämän osot-
28952: tivat Valtiosäädyt 1899 vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä
28953: !lmoittaessaan olevansa valmiit asettamaan maamme kan-
28954: nettavaksi siihenastista tuntuvasti raskaamman sotilas-
28955: taakan, pannen ainoastaan sen ehdon, että asian ratkai-
28956: sussa otetaan varteen V altiosäätyjen perustuslainmukainen
28957: oikeus olla siinä osallisina. Niinikään tunnusti eduskunta
28958: 1904--05 ja 1907 vuosien valtiopäivillä Suomen velvolli-
28959: suuden puolustuslaitokseen nähden, samalla kun se pyrki
28960: edistämään 1901 vuoden hallinnollisen asevelvollisuusase-
28961: tuksen antamisen kautta syntyneiden olojen lopullista lain-
28962: mukaista järjestämistä. Perustuslakivaliokunnan vakau-
28963: muksen mukaan on Eduskunnalla nytkin tämä aulius.
28964:      Eduskunnan pyrinnöillä saada sotilaskysymys ratkais-
28965: tuksi perustuslain mukaisella tavalla ei kuitenkaan ole ollut
28966: menestystä. Edellä oleva selonteko julistuskirjan ja armol-
28967: lisen esityksen sisällyksestä osottaa että näiden asiakirjain
28968: kautta syrjäytetään Suomen kansan tärkeimpiä valtiollisia
28969: oikeuksia, sen lainsäädäntöoikeutta ja sen itseveroitus-
28970: oikeutta. Tähän nähden ei Perustuslakivaliokunnan mielestä
28971: Eduskunta, jonka tärkeimpänä velvollisuutena on maamme
28972: isiltäperityn oikeusjärjestyksen suojeleminen, saata hyväk-
28973:         Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.           15
28974: 
28975: syä armollista esitystä ja siten antaa tunnustustaan siinä
28976: julkilausutuille periaatteille.
28977: 
28978:       Viitaten siihen mitä edellä on esitetty saa Perustuslaki-
28979: valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisa-
28980: rilliselle Maj esteetille alamaisesti ilmoittaisi,
28981: 
28982:                  ettei Eduskunta ole voinut hyväksyä armol-
28983:            lista esitystä.
28984: 
28985:       Kun on erittäin tärkeätä, ettei Suomen sotilaslaitosta
28986: ja kansalaisten asevelvollisuutta koskeva kysymys kauaksi
28987: jäisi nykyiseen tilaansa, katsoo Valiokunta sen ohella
28988: asiakseen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi,
28989: 
28990:                   että Keisar·illinen Majesteetti suvaitsisi käs-
28991:            keä ryhdyttäväksi tarpeelliseen toimenpiteeseen soti-
28992:            laskysymyksen lopulliseksi ratkaisemiseksi perustus-
28993:            laillisessa järjestyksessä.
28994: 
28995: 
28996:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
28997: .J. Castren ynnä jäsenet Sirola, Aalle, Alkio, Estlander,
28998: Ingman, Koponen, Lagerlöf, Leivo, Mikkola, Y. Mäkelin 7
28999: Nevanlinna, Rosenqvist, Walavaara ja S. Wuolijoki sekä
29000: varajäsen Myllylä.
29001: 
29002:      Helsingissä, 12 p:nä marraskuuta 1909.
29003: 16         1909~ U Vp ........ V. M. -   Esit. N:o 15.
29004: 
29005: 
29006: 
29007: 
29008:                     Vastalauseita.
29009:                                1.
29010:      Allekirjoittanut on yhtä mieltä Perustuslakivaliokun-
29011: nan kanssa siitä, ettei armollista esitystä, se kun on risti-
29012: riidassa Suomen kansan perustuslakeihin perustuvan oi-
29013: keuden kanssa, voida panna pohjaksi päätökselle varojen
29014: niyöntämiseen esityksessä mainittuun tarkotukseen. Olen
29015: myös samaten kuin V aliakuntakin vakuutettu sen seikan tär-
29016: keydestä, että sotilaskysymyksemme tulisi mahdollisimman
29017: pian lopullisesti järjestetyksi. Mutta kun tämä käytän-
29018: nöllisistäkään syistä ei voi heti tapahtua, saan minä, vii-
29019: taten Valiokunnan (siv. 14) esittämään kansaneduskunnan
29020: alttiuteen tunnustaa ne velvollisuudet puolustustoimeen
29021: nähden, jotka maamme aseman perustuksella valtakun-
29022: nassa sille kuuluvat, ehdottaa:
29023:                 että Eduskunta, ilmoittaen ettei se ole kat-
29024:            sonut mahdolliseksi esillä olevan armollisen esityk-
29025:            sen pohjalla päättää varoja myönnettäoäksi kysy-
29026:            myksessä olevaan tarkotukseen, alamaisuudessa
29027:            anoisi:
29028:                 että sotilaskysymyksen väliaikaisesta järje8te-
29029:            lystä määrätyksi lyhyeksi ajaksi annettaisiin uusi
29030:            armollinen esitys, joka on rakennettu Suomen
29031:            oikeusjärjestyksenmukaisille pentstuksille, sekä
29032:                 että sen ohessa niinpian kuin mahdollista
29033:            ryhdyttäisiin toimiin sotilaskysymyksen lopulliseksi
29034:            ratkaisemiseksi pemstuslaillisessa järjestyksessä.
29035:      Helsingissä, marraskuun 12 p:nä 1909.
29036: 
29037:                                            0. 0. Rosenqvist.
29038:                           Vastalause 1.                     17
29039: 
29040:       Koska allekirj oittaneetkin ovat sitä mieltä että V alia-
29041: kunnan mietinnön perustelmien, jotka me hyväksymme,
29042: <>lisi pitänyt johtaa siihen lopputulokseen, minkä yllä
29043: ·olevan vastalauseen ponnet sisältävät, yhdymme niihin.
29044: 
29045: 
29046:          Jonas Castren.                   Antti Mikkola.
29047: 18           1909. II Vp. - V. M. -· Esit. N:o 15.
29048: 
29049: 
29050: 
29051: 
29052:                              II.
29053: 
29054:       Voimme pääasiallisesti yhtyä siihen käsitykseen, joka
29055: mietinnössä esitetään käsiteltävänä olevan armollisen esi-
29056:  tyksen ja siihen liittyvän arm. julistuskirjan suhteesta
29057:  Suomen perustuslakiin ja olemme, samoin kuin Perustus-
29058: lakivaliokunnan enemmistö, sitä mieltä, ettei Eduskunta
29059:  voi hyväksyä arm. esitystä semmoisenaan. Tämä tulos ei
29060:  kuitenkaan mielestämme ole vapauttanut V aHokuntaa
29061: velvollisuudesta ottaa harkittavakseen lähetekeskustelussa-
29062: kin miltei kaikissa lausunnoissa kosketeltua kysymystä siitä,
29063:  eikö kuitenkin armollisen esityksen perusteella sensuun-
29064: tainen sotilasasian väliaikainen järjestely, kuin mikä ta-
29065: pahtui valtiopäivillä 1904-05 ja 1907, nytkin tämän
29066: armollisen esityksen johdosta olisi mahdollinen ja suo-
29067: tava. Kun Valiokunta on tämän käsityksemme hylännyt,
29068: olemme pakoitetut vastalauseessa esittämään eriävän mieli-
29069: piteemme.
29070:      Ristiriita hallitsijan katsantokannan ja Suomen perus-
29071: tuslakien säädösten välillä sotilasasiasta on jo aikaisem-
29072: min erinäisiä kertoja johtanut siihen, että eduskunta on
29073: saanut vastaanottaa tätä asiaa koskevia arm. esityksiä,
29074: jotka samoin kuin esillä olevakin ovat olleet rakennetut
29075: perustuslainvastaisille edellytyksille. Niinpä annettiin arm.
29076: esitys uudeksi asevelvollisuuslaiksi Valtiosäädyille 1899 v.
29077: ylimääräisillä valtiopäivillä ainoastaan lausunnon antamista
29078: varten siitä, cmissä määrin asevelvollisuuslakiin ehdotetut
29079: uudet järjestelyt, maan oloihin nähden, käytäimöllisesti so-
29080: veltuvat elantotapoihin Suomessa,., vaikka perustuslain
29081:                         Vastalause II.                       19
29082: 
29083: mukaan eduskunnan suostumus sotalaitosta koskevassa
29084: lainsäädännössä on tarpeen. Vuosien 1904-1905 ja 1907
29085: valtiopäiville annetut arm. esitykset samasta asiasta ovat
29086: lähteneet siitä perustuslainvastaisesta edellytyksestä, että
29087: hallitsija voisi eduskunnan suostumuksetta järjestää soti-
29088: lasasian väliaikaisesti, ja että hän tällaiseen järjestelyyn
29089: niinikään eduskunnan suostumuksetta voisi käyttää Suomen
29090: sotilasrahaston ja yleisen valtiorahaston varoia; ja arm. ju-
29091: listuskirjassa maaliskuun 29 p:ltä 1905 samoin kuin arm. esi-
29092: tyksessä samalta päivältä edellytetään mahdolliseksir
29093: että Suomen sotilasasian lopullinen ratkaisu tulisi tapah-
29094: tumaan n. s. yleisen valtakunnanlainsäädännön kautta.
29095:       Huolimatta edellämainituista valtiopäivi11e sotilas-
29096: asiasta annetuissa arm. esityksissä esiintyneistä perustus-
29097: lainvastaisuuksista, ovat kuitenkin 1899 vuoden samoin-
29098: kuin 1904-1905 ja 1907 vuosien valtiopäivät havainneet
29099: mahdolliseksi, vieläkin vaikeampien ristiriitojen välttämi-
29100:  seksi, esitysten johdost,a tehdä päätöksiä niiden asiallisten
29101: tarkoitusten toteuttamiseksi. Vuoden 1899 valtiopäivillä
29102: Valdosäädyt suostuivat siihenastiseen verraten runsaasti
29103: kaksinkertaiseen sotilasrasitukseen. Keväällä 1905 ja
29104: vuonna 1907 valtiopäivät taas myötävaikuttivat sotilas-
29105: asian väliaikaiseen järjestelyyn valtakunnanrahastoon suo-
29106: ritettavien rahamaksujen perusteella.
29107:       Emme voi havaita muuta, kuin että ainoastaan mitä.
29108: painavimmat syyt voisivat oikeuttaa Eduskuntaa tällä ker-
29109: taa, luopumalla kokonaan siitä menettelystä, jota aikai•
29110: semmat valtiopäivät puheenaolevassa asiassa ovat noudat-
29111: taneet, ·olemaan tekemättä mitään päätöstä sotilasasian
29112: väliaikaiseksi järjestämiseksi. Pätevän syyn tällaiseen
29113:  muutettuun menettelyyn voisi katsoa olevan olemassa,.
29114:  jos olisi osotettu, että perustuslaki nyt estää sotilas~
29115: asian väliaikaisen järjestelyn valtakunnanrahastoon suori-
29116: tettavien rahamaksujen perusteella.        Tätä ei kuiten-
29117: kaan Perustuslakivaliokunta ole koettanutkaan todistaa_
29118: Itse asiassa lieneekin tuskin muu mielipide mahdollinen,.
29119:  kuin että jatkuva väliaikainen sotilasasian järjestely mää,....
29120: 20          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 15.
29121: 
29122: rävuosiksi tällaisen rahamaksun perusteella perustuslain kan-
29123: nalta on yhtä mahdollinen nyt kuin valtiopäivillä 1904-
29124: 1905 ja 190•1. Ryhtymättä uudistamaan, mitä viimemai-
29125: nittujen valtiopäivien perustuslakivaliokunta tästä lausui,
29126: saamme vain, viitaten sanotun valiokunnan silloin esittä-
29127: mään laajaan selvitykseen, mielipiteenämme lausua, että
29128: perustuslaki ei estä Eduskuntaa myöntämästä nyt kysees-
29129: säolevia rahamaksuja, mutta että Eduskunnalla perustus-
29130: lain mukaan on oikeus päättää koko tästä asiasta ja si-
29131: .ten myös puheenaolevien maksujen koko määrästä.
29132:        Kun Perustuslakivaliokunta siis ei ole osottanut että
29133: perustuslaki pakottaisi Eduskunnan rajoittumaan siihen
29134: pelkästään kielteiseen päätökseen, jota Valiokunta ehdottaa,
29135: ·olisi V aHokunnan mielestämme, käytyään kerran asiaa
29136: kokonaisuudessaan käsittelemään, tullut vakavasti vastak-
29137: kain punnita toiselta puolen ne oikeudelliset ja valtiolli-
29138: set syyt, jotka voidaan esittää Valiokunnan ehdottaman
29139: päätöksen tueksi, toiselta puolen ne, jotka puhuvat sen
29140: menettelyn puolesta, jota me olemme Valiokunnassa eh-
29141: <lottaneet, semminkin kun tämä menettely kaikkeen pää-
29142: asialliseen nähden on sama kuin se, mitä V altiosäädyt
29143: 1904-1905 vuosien valtiopäivillä katsoivat maan edun
29144:  tässä asiassa vaativan. Tätä ei Valiokunta kuitenkaan
29145: .ole tehnyt. Näin ollen on meidän esittäminen käsityk-
29146: .serome tästä tärkeästä kysymyksestä.
29147:        Puheenaolevan kielteisen kannan tueksi ei nähdäk-
29148: ·semme vedota varsinaisesti oikeudellisiin vaan valtiollisiin
29149:  syihin. Tämä katsantokanta näyttää meistä olevan pää-
29150: -asiallisesti seuraava. V aitiopäivillä keväällä 1905 oli syytä
29151: <Olettaa että se toimenpide, jota hallitsija ehdotti sotilas-
29152:  kysymyksen väliaikaiseksi järjestämiseksi, todella tarkoitti
29153:  väliaikaista järjestelyä, jota seuraisi tämän asian lopulli-
29154: nen, perustuslainmukainen ratkaisu. V altiosäädyt voivat
29155: .s.iis täydellä syyllä luottaa siihen, että V altiosäätyj en
29156: .suostuminen hallitsijan ehdotukseen veisi sen tarkoituksen
29157:  toteutumiseen, johon Valtiosäädyt laillisuuden vaatimuk.:
29158: ;gia tyydyttääkseen pyrkivät. Vuonna 1907 oli tosin kiel-
29159:                         Vastalause II.                      21
29160: 
29161: tämättä aihetta epäilykseen vastamainitussa kohden, mutta
29162: silloin vaati vuosilta 1906 ja 1907 pyydettyjen apumaksu-
29163: jen suorittamista se, että 1905 tapahtunut järjestely oli
29164: saanut näihinkin vuosiin ulottuvan sopimuksen luonteen.
29165: Ne tarkoitusperät, joihin lokak. 7 p:nä 1909 annettu ju-
29166: listuskirja ja käsiteltävänä oleva arm. esitys pyrkivät, to-
29167: sin myöskin m. m. sisältävät sotilaskysymyksen väliaikai-
29168: sen järjestelyn, joka kuitenkin pysyisi voimassa epä-
29169: määräisen ajan. Mutta tämä väliaikainen asiantila ei
29170: ole aijottu vastedes suomaan sijaa Suomen kansalais-
29171: ten asevelvollisuutta koskevan kysymyksen Suomen
29172: oikeusjärjestyksen mukaiselle ratkaisulle. Päin vastoin
29173: käy sanotuista asiakirjoista ilmi, että tarkoituksena on
29174: aivan vastakkainen menettely, jonka tähden Eduskunnalla
29175: ei olisi syytä edistää esityksen tarkoituksen toteutumista.
29176:       Tätä käsitystä vastaan voidaan kuitenkin mieles-
29177: tämme tehdä painavia muistutuksia.
29178:       Huomautamme lähinnä siitä, että ne vastaväitteet,
29179: mitkä tehdään arm. esityksen asiallisen tarkoituksen hy-
29180: väksymistä vastaan, kohdistuvat myöskin 1899 vuoden
29181: ylimääräisten valtiopäiväin menettelyyn asevelvollisuus-
29182: asiassa. Kellekään näillä valtiopäivillä ei ollut epätie-
29183: toista, että silloin annettu n. s. helmikuun manifesti lähinnä
29184: tarkoitti sotilaslainsäädännön saattamista yleisvaltakun-
29185: nallisen lainsäädännön alaiseksi. Arm. esitys asevelvol-
29186: lisuusasiasta oli annettu V altiosäädyille ainoastaan lau-
29187: sunnon antamista varten määrätyssä suhteessa. Sellainen
29188: katsantokanta, kuin edellä esitetty, olisi johtanut siihen,
29189: että Valtiosäätyjen vastaus asevelvollisuusasiassa olisi jäär
29190: nyt yksinomaan kielteiseksi. Niin ei kuitenkaan käynyt,
29191: ja kansamme on antanut täyden tunnustuksen sille val-
29192: tiolliselle älylle ja vallitsevien olojen ymmärtämiselle, mikä.
29193: Valtiosäätyjen · menettelyssä ilmaantui.
29194:       Mutta riippumatta edellisten valtiopäivien menette-
29195: lystä, ovat mielestämme nyt vallitsevat olot sellaiset, että
29196: ne velvoittavat Eduskunnan tekemään kaiken voitavansa
29197: välittömän järjestelyn aikaansaamiseksi sotilasasiassa.
29198: 22          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 15.
29199: 
29200:       Tässä on ensinnäkin huomioon otettava ne seuraukset,
29201: jotka Eduskunnan asettuminen pelkästään kielteiselle
29202: kannalle arm. esitykseen nähden saattaa maallemme
29203: tuottaa. Selvää lienee, että jos Eduskunta hylkää arm.
29204: esityksen ryhtymättä toimenpiteisiin väliaikaisen järjeste-
29205: lyn aikaansaamiseksi sotilasasiassa, tästä syntyy avonai-
29206: nen, mitä vaikeinta laatua oleva ristiriita toiselta puolen
29207: Hallitsijan ja Keisarikunnan, toiselta puolen Eduskunnan
29208: ja meidän maamme välillä. Tämä ristiriita on varmaankin
29209: muodostuva meidän maallemme erittäin tuhoisaksi. Ne
29210: kireät suhteet, jotka valitettavasti jo kauan ovat vallin-
29211: neet Keisarikunnan hallituksen ja Suomen välillä, tulevat
29212: edelleen kiristymään. Mieliala niissä vaikutusvaltaisissa
29213: venäläisissä piireissä, joissa ei olla suopeita Suomen sisäl-
29214: listä itsenäsyyttä kohtaan, on edelleen kiihtyvä ja tekevä
29215: tilaa kenties yhä uusille ja entistä kiivaammille vaati-
29216: muksille, jotka tarkoittavat tämän itsenäisyyden supista-
29217: mista. Tätä täytyy sitäkin enemmän peljätä kun se
29218: seikka, ettei Suomi kanna mitään sotilasrasitusta, on
29219: ,oleva helppo käyttää todistuksena väitteelle, että maamme
29220: nykyinen asema valtakunnassa muka tietää kohtuuttomia
29221: etuoikeuksia, kun sitä vastoin muistutus, ettei Suomi tä-
29222: hän vapauteen sotilasrasituksesta ole itse syypää, samoin
29223: kuin että maamme on valmis tyydyttämään kaikki koh-
29224: tuulliset vaatimukset myöskin mitä tulee sotilastaakan
29225: kantamiseen, kun vain sen oikeusjä:tjestystä ei loukata,
29226: varmaankin Keisarikunnassa tulee saamaan vain vähän
29227: huomiota ja ymmärrysta osakseen.
29228:       Myöskin maamme sisällisiin oloihin tulee sellainen
29229: ristiriita, joka syntyy, jos Eduskunta hyväksyy Perustus-
29230: lakivaliokunnan ehdottaman pelkästään kielteisen kannan
29231: vaikuttamaan mitä turmiollisimmin. Ristiriita Hallitsijan
29232: ja Eduskunnan välillä on suuresti vaikeuttava kaikkea
29233: työtä maan edistykseksi. Laillinen menettely hallinnon
29234: alalla joutuu vaaranalaiseksi ja ne häiriöt, ristiriidat ja
29235: vaikeudet, jotka sellaisesta asiaintilasta johtuvat, tulevat
29236: uudestaan raskaasti kohtaamaan maatamme. Ja niitä lu-
29237: kuisia kansalaisia, jotka joutuvat tästä kärsimään, tulee
29238:                         Vastalause II.                     23
29239: 
29240: J.annistamaan tieto siitä, että Eduskunnan vallassa olisi
29241: .ollut estää tämän tuhoisan tilan syntyminen, mutta että
29242:  Eduskunta ei ole sitä tehnyt. Selvää mielestämme on,
29243: kuinka vaikeaksi maamme tila ja oikeuksien puolustami-
29244:  nenkin tällöin on käyvä.
29245:       Tämän lisäksi ansaitsee meistä huomiota vielä eräs
29246: näkökohta, joka puhuu sitä katsantokantaa vastaan, että
29247:  Eduskunnan arm. esityksen johdosta ei tulisi ryhtyä
29248: mihinkään toimeen sotilasasian väliaikaiseksi järjestämi-
29249: seksi.
29250:       Meistä näyttää siltä kuin sotilasasiamme vastainen
29251:  saaminen lailliseen ratkaisuun tuntuvasti vaikeutuisi, jollei
29252: ;nyt tämän asian väliaikaisen järjestämisen kautta saada
29253:  vältetyksi ilmeisen ristiriidan puhkeaminen tässä asiassa
29254:  Keisarikunnan ja meidän maamme välille. Se mahdolli-
29255: .suus on olemassa, että jos n)'t vaikeutetaan sotilasasiamme
29256:  väliaikaista järjestelyä, sen lopullista ratkaisua sen
29257: kautta joudutetaan. Mutta jos niin käy, niin toiveet tämän
29258: .asian saamisesta lailliselle tielle luullaksemme ovat erit-
29259: iäin vähäiset. Katsoen esillä olevassa arm. esityksessä
29260: sekä siihen läheisesti liittyvässä julistuskirjassa olevaan
29261: hallitsijan lausuntoon, että »kysymys Suomen asujamiston
29262: suoritettavasta asevelvollisuudesta on lopullisesti ratkais-
29263: tava yleisvaltakunnallisessa lainsäädän töj ärj estyksessä;,
29264: katsoen edelleen siihen yleiseen suuntaan, jota keisarikun-
29265: nan nykyinen hallitus noudattaa politiikassaan Suomea
29266: kohtaan, ja katsoen vihdoin siihen kantaan, minkä tiede-
29267:  tään Suomea koskevissa kysymyksissä vallitsevan Venäjän
29268: nykyisessä valtakunnanduumassa, ei mielestämme voida
29269: ;toivoa, että sotilasasiamme lopullinen ratkaisu, jos
29270: se tapahtuu lähimmässä tulevaisuudessa, tulisi oikeudelli-
29271: sesti enempää kuin asiallisestikaan vastaamaan Suomen
29272: <Oikeutettuja vaatimuksia. Sitä vastoin emme voi pitää
29273: mahdottomana, että jos lopullinen ratkaisu viivästyisi,
29274: :väliajalla oikeampi käsitys kuin nykyinen maamme oikeus-
29275: järjestyksestä ja tarpeista voipi saada laajempaa jalansijaa
29276: .sekä Keisarikunnan hallituksessa että sen eduskunnassa, ja
29277: 24          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit. N:o 15.
29278: 
29279: että siten oikeudenmukainen ja maamme etua vastaava rat--
29280: kaisu tässä asiassa myöhemmin olisi saavutettavissa.
29281:       Kun siis meidän nähdäksemme perustuslaki ei estä
29282: samantapaista sotilasasian väliaikaista järjestelyä, kuin
29283: mikä tapahtui valtiopäivillä 1904-1905 ja 1907;
29284:      kun seuraukset Eduskunnan kieltäymisestä myötä-
29285: vaikuttaa tällaiseen järjestelyyn muodostuisivat maallemme
29286: turmiollisiksi;
29287:      kun sotilasasiamme väliaikainen järjestely on omansa
29288: lisäämään mahdollisuutta, että mainittu asia tulee lopul-
29289: lisesti ratkaistuksi maamme perustuslakien mukaisessa
29290: järjestyksessä ja maamme etua vastaavalla tavalla, mutta.
29291: sellainen menettely kuin Valiokunnan ehdottama voisi
29292: vaikeuttaa sotilasasian saattamista lailliseen päätökseen;:
29293:      kun sen ohessa on tärkeätä, että Eduskunta selvästi
29294: osottaa pyrkivänsä välttämään ristiriitojen syntymistä kan-
29295: samme ja sen Hallitsijan ja Keisarikunnan välille; ja
29296:      kun Eduskunta sen kautta että se, huolimatta arm.
29297: esityksen perustuslainvastaisuuksista, myötävaikuttaisi siinä
29298: tarkoitetun väliaikaisen järjestelyn aikaansaamiseksi, antaisi
29299: selvän ja arvokkaan todistuksen siitä, että kansamme on
29300: tietoinen velvollisuuksistaan valtakunnan puolustuslaitok-
29301: seen nähden ja valmis ne epäsuotuisissakin oloissa täyttä--
29302: mään,
29303:      katsomme erittäin tärkeäksi että Eduskunta arm. esi-
29304: tyksen johdosta tekee päätöksen sotilasasian väliaikaiseksi
29305: järjestämiseksi määrävuosiksi valtakunnanrahastoon suori-
29306: tettavien rahamaksujen perusteella.
29307:      Koska mielestämme olisi kaikinpuolin suotavaa että
29308: väliaikainen järjestely nyt saataisiin aikaan pitemmäksi
29309: ajaksi kuin vuosina 1905 ja 1907, ehdotamme sen ulotet-
29310: tavaksi aina vuoden 1919 loppuun asti.
29311: 
29312:      Tultuamme tähän käsitykseen on meidän ollut ar-
29313: vosteltava arm. esityksessä esitettyjen valtakunnanrahas-
29314: toon suoritettavien maksujen suuruutta.
29315:                             Vastalause II.                   25,
29316: 
29317:      Arm. esitys edellyttää että maksu vuosilta 1908 ja
29318: 1909 olisi sama kuin se oli vuosilta 1905-1907 eli 10
29319: miljoonaa markkaa vuodelta, mutta että se senjälkeen
29320: kohoaisi 1 miljoonalla markalla vuodessa, kunnes se vuonna
29321: 1919 olisi 20 miljoonaa, jossa määrässä maksu sen jälkeen
29322: pysyisi.
29323:      Asian valaisemiseksi pyydämme esittää muutamia.
29324: numeroja siitä, minkä verran varoja eräissä muissa
29325: maissa käytetään sotalaitoksen ylläpitoon, huomauttaen
29326: että tiedot ovat osaksi vuodelta 1906, osaksi vuodelta
29327: 1907. Seuraavissa maissa suoritettiin sanottuun tarkoi-
29328: tukseen kaikkiaan, Suomen rahassa laskettuna,
29329: 
29330:                                 asukasluku       sotilasmenot
29331: Sveitsissä.. . . . . . . . . . . 3,5 milj.      41,9 milj. mk
29332: Ruotsissa. . . . . . . . . . . . 5,38 >        117,9    ,.
29333: Norjassa . . . . . . . . . . . . 2,33           33,9         ,.
29334: Tanskassa . . . . . . . . . . 2,5     »         30,2~   :>   )
29335: 
29336: Venäjällä ...... noin 150                    1,516           )
29337: 
29338:       Selvää on, ettei yllä esitetyistä num erojsta voida.
29339: tehdä mitään suoranajsta johtopäätöstä siihen nähden,.
29340: mitä Suomen kohtuuden mukaan pitäisi uhrata sotilas-
29341: menoihin. Arvostellessa mainittua kysymystä on otettava.
29342: huomioon maamme useimpiin edellä mainittuihin maihin
29343: verraten vähäinen varallisuus ja muutenkin epäedullinen
29344: taloudellinen asema. Kysymystä siitä, mitä Suomen on
29345: uhrattava puolustuslaitoksen hyväksi on arvosteltava Suo-
29346: men omia omituisia oloja silmällä pitäen. Tällöin on
29347: muistettava että 10 vuotta sitten, vuonna 1899, kustan-
29348: nukset oman sotaväkemme ylläpidosta nousivat noin.
29349: 7 miljoonaan markkaan. Vakinaisessa palveluksessa ole-
29350: vien asevelvollisten lukumäärä oli silloin vahvistettu 5,600
29351: mieheksi. V. 1899 ylimääräiset valtiopäivät suostuivat
29352: korottamaan rauhan aikana asetettavan vakinaisen väen mää--
29353: rän 12,()(X) mieheksi. Selvää on, että rahalliset menot tällai--
29354: sen sotavoiman ylläpidosta jo kymmenen vuotta sitten oli--
29355: 26.          1909. II Vp. -   V. M. -    Esit. N:o 15.
29356: 
29357:   sivat nousseet yli sen määrän, mikä nyt vaaditaan vuo-
29358: .silta 1908 ja 1909. Kun on arvosteltava mahdollisuus
29359:   suorittaa nyt vaadittuja vuosittain korotettavia maksuja
29360: .ei liioin saa jättää huomioon ottamatta, että kansamme
29361:   varallisuuden kasvaessa valtion tulotkin ovat osottaneet
29362:  ·huomattavaa nousua. V aitiotaloutemme kannalta ei niin
29363:   ollen vaaditun rahamäärän suorituksen pitäisi tuottaa voit-
29364:   tamattomia vaikeuksia, jos viime vuosikymmenien taloudel-
29365:   lisen elämän ripeä kehitys jatkuu.
29366:         Ottaessamme huomioon edellä esitetyt seikat täytyy
29367:   meidän siis pitää arm. esityksessä mainittuja vuotuisia
29368:   maksuja suuruudeltaan sellaisina, että Eduskunnan olisi
29369:   niihin suostuttava.
29370:         Sen perusteella mitä tässä olemme esittäneet saamme
29371:   kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti ilmoit-
29372:   taisi, ettei Eduskunta ole voinut semmoisenaan hyväksyä
29373:   armollista esitystä, sekä päättäisi,
29374: 
29375:                   että sotilasasian väliaikaiseksi järjestämiseksi
29376:             Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon suo-
29377:             ritetaan: vuosilta 1908 ja 1909 10 miljoonaa
29378:             markkaa kumpaiseltakin, vuodelta 1910 11 miljoo-
29379:             naa markkaa, vuodelta 191112 miljoonaa markkaa,
29380:             vuodelta 1912 13 miljoonaa markkaa, vuodelta 1913
29381:             14 miljoonaa markkaa, vuodelta 1914 15 miljoonaa
29382:             markkaa, vuodelta 1915 16 miljoonaa markkaa
29383:             vuodelta 1916 17 miljoonaa markkaa, vuodelta 1917
29384:             18 miljoonaa markkaa, vuodelta 1918 19 milJoonaa
29385:             markkaa ja vuodelta 1919 20 miljoonaa markkaa.
29386: 
29387:       Helsingissä 12 p. marraskuuta 19(Xi.
29388: 
29389:       Lauri Ingman.                          K. Myllylä.
29390:       A. Lagerlöf.                           E. Nevanlinna.
29391:                        Vastalause 111.                      27
29392: 
29393: 
29394: 
29395: 
29396:                              m.
29397:       Perustuslakivaliokunta on, selostettuaan miten Val-
29398: tiosäädyt 1899 vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä olivat
29399:  valmiit asettamaan maamme kannettavaksi siihenastista
29400: tuntuvasti raskaamman sotilastaakan sekä viitaten siihen,
29401: miten Säädyt 1904-05 vuosien valtiopäivillä kuin myös
29402: yksikamarinen eduskunta vuonna 1907 auliisti työnsivät
29403: Venäjän virkavaltaiselle hallitukselle sotilasmiljoonia, lisän-
29404: nyt: »Perustuslakivaliokunnan vakaumuksen mukaan on
29405: Eduskunnalla nytkin tämä aulius».
29406:       Emme ole voineet yhtyä tähän lausuntoon. Mieles-
29407: tämme 1899 vuoden ylimääräisten valtiopäivien aulis myötä-
29408: mielisyys ei ollut hyväksyttävä, kuten maamme työväestö-
29409: kin silloin useissa tilaisuuksissa lausui, ja vielä vähemmän
29410: voi sitä olla myöhempien eduskuntain >väliaikaisen> raha-
29411: vastikkeen myöntäminen. Kun V aliakunnan yllämainittua
29412: lausetta katselee selostetun historiikin valossa ja eten-
29413: kin huomioonottaen vuosien 1904-05 ja 1907 eduskuntain
29414: miljoonamyönnytykset, ei voi tulla muuhun päätökseen
29415: kuin että Valiokunta tahtoo nimenomaan taata, että >Edus-
29416: kunnalla on nytkin tämä aulius», mikäli keisarikunnan ta-
29417: holta siinä kohdin esitetyt vaatimukset eivät ole ristirii-
29418: ·dassa maamme oikeusjärjestyksen kanssa sekä soveltuvat
29419: kansamme kykyyn kantaa sotilasrasitusta. Katsoen sekä
29420: Yiimemainittuun seikkaan että etenkin siihen tarkoitukseen,
29421: mihin kansaltamme vaadittu rahavastike on aiottu, ei
29422: 28          1909. II Vp. -   V. M. -   Esit N:o 15.
29423: 
29424: Valiokunnalla ole mielestämme ollut pienintäkään syytä;.
29425: käydä antamaan tällaisia vakuutuksia. Ehdotamme siis,
29426: 
29427:                  että Eduskunta päättäisi mietinnön peruste-·
29428:            luista poistaa yllämainitun lauseen.
29429: 
29430:       Perustuslakivaliokunta on toisessa ponnessaan mietin--
29431: nön sivulla 15 ehdottanut anottavaksi toimenpidettä sotilas-·
29432: kysymyksen perustuslainmukaiseksi ratkaisemiseksi, tarkem-
29433: min kuitenkaan mainitsematta mihin suuntaan ratkaisu olisi
29434: tapahtuva. Olemme kyllä sitä mieltä, että, koska nykyinen
29435: asiaintila on syntynyt vastoin Suomen valtiosääntöä, olisi
29436: tässä suhteessa viipymättä palattava perustuslainmukai-
29437: selle kannalle. Emme kuitenkaan katsoisi maalle onneksi
29438: 1878 vuoden asev_elvollisuuslain kannalle palaamistar
29439: sillä seisovan sotaväen ylläpito tulisi köyhälle kansallemme
29440: ylen rasittavaksi. Vakinainen armeija houkuttelee sitä-
29441: paitsi vallanpitäjiä väärinkäytöksiin ja kansan pohjaker-
29442: rosten oikeutettujen taloudellisen aseman parantamispyrin-
29443: töjen väkivaltaiseen ehkäisemiseen. Sensijaan yleinen kan-
29444: sanpuolustuslaitos täysin tyydyttää vaatimukset maan puo-
29445: lustuksen suhteen ja on vapaa näistä ja monista muista
29446: epäkohdista, jotka vakinaisen sotaväen tekevät kansalle
29447: vastenmieliseksi.
29448:       Edelläesitetyn nojalla ehdotamme että Eduskunta yh-
29449: tyisi anomaan,
29450:                että Eduskunnalle annettaisiin esitys 1878
29451:           vuoden asevelvollisuuslain kumoamisesta ja yleisen
29452:           kansanpuolustuksen järjestämisestä.
29453: 
29454:      Helsingissä 12 p. marraskuuta 1909.
29455: 
29456: 
29457:      Sulo Wuolijoki.                        Yrjö Mllkelin.
29458:      lida Aalle.                            Yrjö E. Sirola.
29459:      Oskar Leivo.                           Albin Koponen.
29460:                        Nestori Walavaara.
29461:                         Vastalause IV.                       29
29462: 
29463: 
29464: 
29465: 
29466:                               IV.
29467: 
29468:        Lokakuun 7 päivänä 1909 annetussa julistuskirjassa
29469: ja käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä lausutaan,
29470:  >että kysymys Suomen asujamiston suoritettavasta asevel-
29471:  vollisuudesta on lopullisesti ratkaistava yleisvaltakunnalli-
29472: ,sessa lainsäädäntöjärjestyksessä> sekä että >kunnes mai-
29473:  nittu ratkaisu tulee tapahtumaan>, Suomen valtiovarasto
29474:  »velvoitetaan» esitetyillä perusteilla >maksamaan valta-
29475: kunnanrahastoon, aikaisemmin 29 päivänä maaliskuuta 1905
29476: .annetun armollisen julistuskirjan mukaan tehtyjen suori-
29477:  tusten mukaisia vuotuisia maksuja sotilastarpeisiin».
29478:        Niinkuin Perustuslakivaliokunnan mietinnössä on oso-
29479:  tettu, perustuvat niinmuodoin sekä mainittu julistuskirja
29480:  että armollinen esitys edellytyksiin, jotka ovat soveltumat-
29481:  tomat Suomen perustuslakeihin sekä maamme asemaan
29482:  keisarikunnassa.
29483:        Ja tämä soveltumattomuus voimassa olevaan oikeus-
29484: järjestykseen ilmenee mielestäni erittäinkin siitä, että soti-
29485:  laskysymyksen lopulliselle ratkaisulle osotetaan lainsää-
29486: ·däntöjärjestys, jota Suomen oikeus ei tunne.
29487:        Paitsi että täten melkoinen osa asevelvollisuuslain-
29488:  säädäntöä julistetaan erotetuksi Eduskunnan toimival-
29489:  lasta, on siihenkin asian osaan nähden, mikä armol-
29490: Jisella esityksellä on jätetty Eduskunnan käsiteltäväksi,
29491:  pantu rajoituksia, jotka tuskin voivat sopia yhteen Edus-
29492:  kunnalle perustuslainmukaisesti kuuluvan oikeuden kanssa.
29493:        Näin ollen ja kun siis varmuutta ei ole siitä, onko
29494:  Eduskunnan myötävaikutusta pyydetty asian perustuslain-
29495:  mukaiseen käsittelyyn ja kun sekä armollisessa esityksessä
29496:  että julistuskirjassa, johon esityksessä viitataan, on sotilas-
29497: kysymystä koskevaa lainsäädäntöä varten nimenomaan
29498: 30         1909. II Vp. -    V. M. -    Esit. N:o 15.
29499: 
29500: edellytetty järjestys, joka on vastoin Suomen perustus--
29501: lakeja, rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
29502: Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaisi
29503: 
29504:                että Eduskunta ei ole katsonut voivansa ryh-
29505:           tyä asiallisesti harkitsemaan armollista esitystä.
29506: 
29507:       Mietinnön viimeisen ponnen, jossa Eduskunta, nojau-
29508: tuen oikeuteensa ottaa Hallitsijan kera osaa Suomen kansa-
29509: laisen asevelvollisuutta koskevaan lainsäädäntöön, huomaut-
29510: taa välttämätöntä olevan; että se epätyydyttävä tila, missä
29511: Suomen sotilaskysymys edelleen on, mitä pikemmin lak-
29512: kautetaan, haluaisin lisäksi perustella seuraavalla lausun-
29513: nolla: että mainitun väliaikaisen tilan jatkuminen voisi
29514: tulla kysymykseen ainoastaan mikäli on välttämätöntä
29515: asian ratkaisun valmistelemiseksi koko laajuudessaan sekä-
29516: että Eduskunta voi sen hyväksyä ainoastaan jos Edus--
29517: kunnalle samalla turvataan perustuslainmukainen myötä-
29518: vaikutus tuollaiseen lopulliseen ratkaisuun.
29519: 
29520:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1909.
29521: 
29522:                                             Ernst Estlander.
29523: 
29524: 
29525: 
29526: 
29527:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1903.
29528:             1909. II Vp.- V. M.- Esit. N:o 15.
29529: 
29530: 
29531: 
29532: 
29533:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 13
29534:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee Suomen val-
29535:            tiovaraston suoritettavia maksuja sotilastarpeisiin vuo-
29536:            delta 1908 ja seuraavilta vuosilta.
29537: 
29538:       Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime lokakuun 29
29539: päivältä lähettänyt armollisen esityksen n:o 15, Suomen
29540: valtiovaraston suoritettavista maksuista sotilastarpeisiin
29541: vuodelta 1908 ja seuraavilta vuosilta, sekä Perustuslaki-
29542: valiokuntaan että V altiovarainvaliokuntaan, ja on Valtio-
29543: varainvaliokunta myös saanut tiedokseen asiaa lähetettäessi:t
29544: tapahtuneen keskustelun.
29545: 
29546:       Puheenalaista armollista esitystä käsitellessään on:
29547: Valtiovarainvaliokunta ollut sitä mieltä, että ne oikeudel--
29548: liset näkökohdat, jotka ovat otettavat huomioon harkit-
29549: taessa kysymystä armollisessa esityksessä tarkoitettujen
29550: maksujen suorittamisesta, ovat oleellisessa yhteydessä asian·
29551: niiden puolien kanssa, jotka lähinnä kohdistuvat Valtio-
29552: varainvaliokunnan toimialaan. Valtiovarainvaliokunta on
29553: sen vuoksi katsonut tarpeelliseksi saada tiedon Perustus-
29554: lakivaliokunnan käsityksestä asiassa ja on sitä varten saa-
29555: nut Perustuslakivaliokunnan kysymyksessä olevan armol-
29556: lisen esityksen johdosta antaman mietinnön.
29557:       Perustuslakivaliokunta lausuu, että armollisen esityk--
29558: sen sekä siinä viitatun, viime lokakuun 7 p:nä annetun
29559: julistuskirjan kautta syrjäytetään Suomen kansan tär-
29560: keimpiä valtiollisia oikeuksia, sen lainsäädäntöoikeutta ja.
29561: itseverotusoikeutta, johon nähden Eduskunta, Perustuslaki-
29562: valiokunnan mielestä, ei saata hyväksyä armollista esi-
29563: 2            1909. II Vp. --V. M.- Esit. N:o 15.
29564: 
29565: tystä ja siten antaa tunnustustaan siinä lausutuille periaat-
29566: teille. Tähän Perustuslakivaliokunnan käsitykseen Valtio-
29567: varainvaliokunta puolestaan on yhtynyt eikä niin ollen ole
29568: voinut katsoa olevan syytä ryhtyä selvittämään armolli-
29569: sessa esityksessä tarkoitettujen maksujen suorittamiseen
29570: kohdistuvia raha-asiallisia seikkoja.
29571:        Valtiovarainvaliokunta siis kunnioittaen ehdottaa, että
29572: Eduskunta päättäisi alamaisessa vastauksessaan Keisarilli-
29573: selle Majesteetille ilmoittaa,
29574: 
29575:                   ettei Eduskunta ole voinut hyväksyä armol-
29576:             lista esitystä.
29577: 
29578:      Helsingissä, marraskuun 15 p:nä 1909.
29579: 
29580: 
29581:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
29582: Wäinö Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara (osittain), Ara.järvi,
29583: Bäck, Hirvikanta, Hultin, Hörhammer (osittain), Kallio,
29584: Kairamo, Kanervo, Kellosalmi, Kirves, Laine, Neovius,
29585: Partanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck ja Tanner
29586: .sekä varajäsenet Kronqvist (osittain) ja Åkesson (osittain) .
29587: 
29588: 
29589: 
29590: 
29591:         •
29592:                           Vastalause.                        3
29593: 
29594: 
29595: 
29596: 
29597:                         Vastalause.
29598:        Viitaten siihen edustaja Ingmanin y. m. allekirjoitta-
29599:  maan vastalauseeseen, joka on liitetty Perustuslakivalio-
29600:  kunnan nyt käsiteltyä armollista esitystä koskevaan mie-
29601:  tint~ön n:o 7, perusteluineen ponsineen, joihin me kaikin
29602:  puolin yhdymme, saamme, vastustaen Valiokunnan yllä
29603: -esitettyä kielteistä kantaa, asian raha-asiallisen järjestelyn
29604: :~uhteen lausua seuraavaa.
29605:        Armollisen esityksen mukaan ovat määrärahat pu-
29606:  heena olevaan tarkoitukseen vuosilta 1908 ja 1909 määrätyt
29607: ·suoritettaviksi sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä tätä
29608:  varten valtiorahaston säästöillä, eikä Eduskunnalla, päät-
29609:  täessään puheena olevat maksut suoritettaviksi, liene syytä
29610:  tässä kohdin tehdä mitään muutosta. Puheena olevan
29611:  maksun suorittamiseen nähden vuodelta 1910 esitetään
29612:  armollisessa esityksessä, että Eduskunta sanottua tarkoi-
29613:  tusta varten osottaisi tarpeellisen määrärahan Eduskunnan
29614:  varoista. Kun sotilasrahaston tulot vuodelta 1910 nousevat,
29615:  menot poisluettuina, 1,973,500 markkaan, olisi Eduskunnan
29616:  armollisen esityksen mukaan puheena olevaan tarkoituk-
29617:  seen osoitettava 9,026,500 markkaa.
29618:        Kun Eduskunnan kuitenkin, katsoen siihenkin että
29619: ·esillä oleva. armollinen esitys on annettu Eduskunnalle
29620:  vasta valtiopäivien lopussa, on mahdotonta käytettävinään
29621:  olevista varoista osottaa niin suurta määrää kuin armolli-
29622:  sessa esityksessä edellytetään, ehdotamme Eduskunnan
29623:  päätettäväksi, että vuonna 1910 on sanotun maksun suo-
29624:  rittamiseen käytettävä: sotilasrahaston tulot Smk.1,973,500,
29625: yleisen valtiorahaston säästövaroja Smk. 6,526,500 sekä
29626: Suomen Pankin voittovaroista Smk. 2,500,000.
29627: 4           1909. II Vp.- V. M. - Esit. N:o 15.
29628: 
29629:      Sen perusteella, mitä edellä olemme esittäneet, saamme·
29630: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
29631: 
29632:                  että maksut vuodelta 1908 ja 1909 suorite-
29633:           taan sotilasrahaston tuloista täydennettyinä tätä
29634:           varten 1Jaltiorahaston säästöillä, ja
29635:                  että sanotun maksun suorittamiseen vuodelta
29636:           1.910 on käytettävä: sotilasrahaston tulot sanotulta
29637:           vuodelta Smk. 1,973,5 00; valtiorahaston säästyneitii
29638:           varoja Smk. 6,526,500, jonka ohessa Eduskunta·
29639:           tähiin tarkoitukseen Suomen Pankin voittovaroista.'
29640:           osoittaa Smk. 2,500,000.
29641: 
29642:      Helsingi1:1sä marraskuun 15 p:nä 1909.
29643: 
29644: 
29645:      A. Osw. Kairamo.                     Valde Hirvikanta.
29646:      Juhani Arajärvi.                     Oskari Laine.
29647:                          F. 0. Rapola.
29648: 
29649: 
29650: 
29651: 
29652:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
29653:       1!)09. II Vp. -   EdU!~k. vast. -    Esitys N:o 15.
29654: 
29655: 
29656: 
29657: 
29658:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
29659:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen Suomen
29660:           valtiovaraston suoritettavista maksuista sotilastarpeisiin
29661:           vuodelta 1908 ja seuraavilta vuosilta.
29662: 
29663: 
29664: 
29665: 
29666:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
29667:               ja Suuriruhtinas T
29668: 
29669: 
29670: 
29671: 
29672:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on nyt koossa
29673: olevalle Eduskunnalle antanut armollisen esityksen Suo-
29674: men valtiovaraston suoritettavista maksuista sotilastar-
29675: 2     1909. II Vp. - Ednsk. vast. - Esitys N:o 15.
29676: 
29677: peisiin vuodelta 1908 ja seuraavilta vuosilta. Samalla on
29678: Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelmassa julaistu
29679: armollinen julistuskirja viime lokakuun 7 päivältä (syys~
29680: kuun 24 päivältä), joka koskee asevelvollisuuden muun~
29681: tamista Suomessa rahavastikkeeseen. Nämä asiakirjat
29682: sisältävät:
29683:      että kysymys Suomen asujamiston suoritettavasta
29684: a.sevelvollisuudesta, niin sanottuihin yleisvaltakunnalli~
29685: siin kysymyksiin kuuluvana, on lopullisesti ratkaistava
29686: yleisvaltakunnallisessa lainsäädä.ntöjärjestyksessä;
29687:      että Suomen asukkaat toistaiseksi vapautetaan suo~
29688: rittamasta mieskohtaista asevelvollisuutta, ja että sen
29689: sijaan Suomen valtiovarasto veivoitetaan Venäjän valta~
29690: kunnanrahastoon suorittamaan vuotuisia rahamaksuja
29691: sotilastarpeisiin;
29692:      että näiden maksujen suuruus määrätään kummal-
29693: takin vuodelta l908 ja 1909 kymmeneksi miljoonaksi mar-
29694: kaksi sekä sitä seuraavalta ajalta vuosittain miljoonalla
29695: markalla lisääntyv'äksi, kunnes maksu on noussut kah-
29696: teen kymmeneen miljoonaan markkaan, jossa määrässä
29697: seuraavilta vuosilta suoritettavat maksut tulisivat pysy-
29698: mään;
29699:      että puheena olevat maksut ovat suoritettavat
29700: vuosilta 1908 ja 1909 sotilasrahaston tuloista, täyden-
29701: nettyinä. tätä varten valtiorahaston säästöillä; vuodelta
29702: 1910 sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä eduskun-
29703: nan osottamilla varoilla; sekä seuraavilta vuosilta vii-
29704: meksi mainitun rahaston tuloista, täydennettyinä. eri-
29705: tyisen veron tuottamilla varoilla, jonka veron säätämi-
29706: sestä armollinen esitys tulee annettavakai 1910 vuoden
29707: varsinaisille va.ltiopä.iville;
29708:      että maksut sotilastarkoituksiin on suoritettava vii-
29709: meistään jokaisen vuoden V'iimeisen neljänneksen ku-
29710: luessa ja että niiden suoritusajan muutoin määrää Kei-
29711: sarikunnan raha-asiainministeri yksissä neuvoin Suo~
29712: men kenraalikuvernöörin kanssa;
29713:        Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.       3
29714: 
29715:      että jos mieskohtaisen asevelvollisuuden suorittami~
29716: nen vastedes ulotetaan Suomen Suuriruhtinaanmaan
29717: asukkaisiin, Suomen valtiovaraston velvollisuus edelleen
29718: suorittaa puheena olevia maksuja on samalla lakkaava.
29719:      Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta
29720: sotilasrahaston tulojen täydennykseksi vuodelta 1910
29721: osottaisi tarpeellisen rahamäärän •>kansaneduskunnan va-
29722: roista~. Sen kysymyksen, onko sellainen maksu suoritet-
29723: tava, ilmoitetaan Hallitsijan jo ratkaisseen. Niinikään
29724: on maksun suuruus samassa järjestyksessä. edeltäpäin
29725: määrätty.
29726: 
29727:       Lokakuun 7 päivänä annetun julistuskirjan ja armol-
29728:  lisen esityksen suhteesta Suomen oikeusjärjestykseen on
29729:  Eduskunnan buomautettava seuraavaa:
29730:       Edellä mainitussa julistuskirjan periaatteellisessa
29731: määräyksessä, joka koskee asevelvollisuuden suoritta-
29732: mista Suomessa käsittelevää lainsäädäntöä, viitataan
29733: paikalliseen lainsäädäntöön yleisvaltakunnallisen lain-
29734: säädännön vastakohtana sekä lausutaan periaate, ettei
29735: ensinmainitun kautta voida lopullisesti ratkaista sellaisia
29736: kysymyksiä, jotka katsotaan yleisvaltakunnallisiksi, eikä
29737: niinmuodoin myöskään Suomen asujamiston asevelvolli-
29738: suuden suorittamista koskevaa kysymystä, joka julis-
29739: tuskirjassa on luettu tähän ryhmään.
29740:       Suomen Suuriruhtinaanmaa on kuitenkin sille va-
29741: kuutetun valtiosäännön nojalla erityinen, itsenäinen lain-
29742: säädäntöalue, sillä lain, joka on oleva voimassa Suomessa,
29743: pitää olla säädetty maan perustuslakien mukaisessa jär-
29744: jestyksessä. Tämä oikeudellinen tila, joka on ollut ole-
29745: massa siitä lähtien kuin Suomi yhdistettiin Keisarikunnan
29746: kanssa, ei ole missään kohdin muuttunut, koska lailli-
29747: sessa järjestyksessä hyväksyttyä yleisvaltakunnalUsta
29748: lainsäädäntöä ei ole olemassa. Sellainen lainsäädäntö,
29749: niinkuin eduskunta on tätä ennen erinäisissä tilaisuuk-
29750: sissa huomauttanut, ei myöskään voi syntyä muutoin
29751: kuin muuttamalla maamme perustuslakeja siinä järjes·
29752:  4     1909. II Vp. - Ed11sk. vast. - Esitys N:o 16.
29753: 
29754:  tyksessä kuin ne it.se määräävät, s. o. hallitsijan ja edus-
29755:  kunnan yhtäpitävällä päätöksellä, noudattamalla mitä
29756:  heinäkuun 20 päivänä 1906 armollisesti vahvistetussa
29757:  Suomen Suuriruhtinaanmaan VaJtiopäiväjärjestyksessä
29758:  säädetään. Julistuskirja 15 päivältä helmikuuta 1899
29759:  tarkoitti tosin tämän Suomen oikeusjärjestykselle erin-
29760: omaisen tärkeän asiantilan järkyttämistä, se kun tahtoi
29761:  alistaa Suomen lainsäädännön yleisvaltakunnallisen lain-
29762:  säädännön alaiseksi. Mutta, kuten Valtiosäädyt ovat
29763:  1899 vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä alamaisessa
29764: kirjelmässään toukokuun 27 päivältä sanottua vuotta
29765: osottaneet, ei mainitulla julistuskirjalla voinut olla Suo-
29766: messa lain pyhyyttä.
29767:       Mitä erikseen tulee Suomen sotalaitokseen on sen
29768: järjestäminen riippuva erinäisistä perustuslain määräyk-
29769: sistä, muun muassa Hallitusmuodon 18 §:stä. Kun ky-
29770: symys syntyi yleisen asevelvollisuuden aikaansaamisesta
29771: Suomessa, jätettiinkin armollinen esitys 1877-78 vuoden
29772: valtiopäiville, ja Valtiosäätyjen hyväksymä lakiehdotus
29773: vahvistettiin Valtiosäätyjen päätöksen mukaisesti. Val-
29774: tiosäätyjen ehdotuksesta julistettiin erinäiset tämän
29775: lain pykälät, joilla oli suurempi merkitys ja jotka osaksi
29776: myöskin sisälsivät perustuslain muutosta, perustuslain
29777: luontoisiksi. Erinäisiä kertoja tehtiin siihen Keisari
29778: Aleksanteri III:n hallitusaikana muutoksia, mutta joka
29779: kerta ainoastaan Valtiosäätyjen suostumuksella. Uutta
29780: asevelvollisuuslakia ei niinmuodoin käy säätäminen muu-
29781: toin kuin Suomen hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitä-
29782: vällä päätöksellä. Niinikään voidaan Suomen asevelvolli-
29783: suuslainsäädäntö suuremmalta tai vähemmältä osalta
29784: ainoastaan tällaisen päätöksen kautta erottaa Suomen
29785: lainsäädännöstä. Hallinnollisella määräyksellä, joka tar-
29786: koittaa tällaista erottamista, ei siis voi olla velvoittavaa
29787: voimaa. Siinäkään tapauksessa, että sellainen määräys
29788: annettaisiin, edellyttäen yleisvaltakunnallisen lainsää-
29789: dännön vastedes tulevan laillisesti toimeen, ei sillä voi olla
29790: oikeudellista pätevyyttä, koska samalla kuin yleisvalt~-
29791:        Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.        5
29792: 
29793: kunnallinen lainsäädäntö luodaan, myöskin sen valta-
29794: raja on laillisessa järjestyksessä määriteltävä eikä niin
29795: ollen hallitsija yksin voi tätä valtarajaa ennakolta mää-
29796: rätä yksityisiin lainsäädäntöasioihin nähden. Tämän joh-
29797: dosta Eduskunta katsoo velvolJisuudtJkseen lausua,
29798: 
29799:                ettei Suomen kansalaisten asevelvollisuutta
29800:          koskevaa lainsäädäntöä eikä muitakaan Suomen
29801:          lainsäädännön alaan kuuluvia asioita voida siitä
29802:          erottaa muutoin kuin hallitsijan ja eduskunnan
29803:          yhtäpitävällä päätöksellä, joka tehdään Suomen
29804:          perustuslain muuttamiselle säädetyssä järjestyk-
29805:          sessä,· sekä
29806:                että lokakuun 7 päivänä 1909 annetulla ar-
29807:          mollisella julistuskirjalla ei ole laillisesti vel-
29808:          voittavaa voimaa.
29809: 
29810:      Ju1istuskirjan ja armollisen esityksen perustuksena
29811: oleva käsitys, että hallitsija olisi oikeutettu lakkautta-
29812: maan Suomen alamaisten velvoHisuuden suorittaa ase-
29813: velvollisuutensa ja tämän vastikkeeksi panemaan Suomen
29814: valtiovaraston suoritettavaksi rahakorvauksen Venäjän
29815: valtakunnanrahastoon, ei ole Suomen oikeusjärjestyk-
29816: sen eikä valtio-oikeudellisen aseman mukainen. Suomi
29817: on tosin, valtakunnan osana, velvollinen olemaan avulli-
29818: sena sen puolustamisessa, mutta tämä velvollisuus on,
29819: kuten edellä on osotettu, järjestetty voimassa olevan pe-
29820: rustuslain, erittäin Hallitusmuodon 18 §:n, sekä 1878
29821: vuoden asevelvollisuuslain erinäisten pykäläin kautta.
29822: Puheena olevaa velvollisuutta ei siis hallitsija yksin voi
29823: toiseksi määrätä eikä niin ollen myöskään sen sijaan
29824: panna Suomen valtiovaroista valtakunnan sotilastarpei-
29825: siin suoritettavaa rahamaksua, riippumatta siitä millai-
29826: sista valtiovaroista se tulisi suoritettavaksi. Ei myös-
29827: kään ole hallitsijalla Suomen lain mukaan oikeutta, niin-
29828: kuin tässä on tapahtunut, antaa v~liaikaista m&ärä;yst~
29829:  6     1909. II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o lo.
29830: 
29831: asiasta, joka. kuuluu siihen lainsäädäntöön, josta hallit-
29832:  sija ja eduskunta yhteisesti päättävät.
29833:       Lokakuun 7 päivänä annetussa julistuskirjassa sekä
29834: armollisessa esityksessä tarkoitettuun sotilaskysymyksen
29835: järjestelyyn kuuluu myös vuosilta 1908 ja 1909 suori-
29836: tettavia maksuja koskeva määräys. Vaikka armollinen
29837: esitys ilmoitetaan koskevaksi näitäkin maksuja, on kui-
29838: tenkin ryhdytty toimiin niiden maksamiseksi jo ennen
29839: armollisen esityksen antamista Eduskunnalle. Kun ei
29840: kuitenkaan tällaisten maksujen määrääroinan hallinnol-
29841: lista tietä ole Suomen oikeusjärjestyksen mukainen,
29842: Eduskunta pitää asianaan lausua,
29843: 
29844:              ettei aioUu varain suoritus vuosilta 19fJ8 ja
29845:          1909 voi laillisesti tapahtua.
29846: 
29847:      Eduskunta ei voi olla julkilausumatta sitä ajatusta,
29848: että armollinen esitys on voinut saada sellaisen sisä.llyk-
29849: sen, kuin edellä on osotettu, ainoastaan sen johdosta että
29850: sen laatimisessa on ollut ratkaiseva vaikutusvalta toimi-
29851: henkilöillä, joiden virkatointa ei määrää velvoitus neu-
29852: voisaa ja toimissa noudattaa Suomen lakia.
29853: 
29854:      Suomen eduskunta on aina tunnustanut ne velvoi-
29855: tukset puolustustoimeen nähden, mitkä maamme ase-
29856: man perustuksella valtakunnassa sille kuuluvat, ja on
29857: aina osottautunut auliiksi täyttämään Keisarikunnan
29858: taholta siinä kohdin esitetyt vaatimukset, mikäli ne ovat
29859: soveltuneet huolenpitoon maamme oikeusjärjestyksen
29860: voimassa pitämisestä ja kansamme kykyyn kantaa soti-
29861: lasrasitusta. Tämän osottivat Valtiosäädyt 1899 vuoden
29862: ylimääräisillä valtiopäivillä ilmoittaessaan olevansa val-
29863: miit asettamaan maamme kannettavaksi siihenastista
29864: tuntuva,sti raskaamman sotilastaakan, pannen ainoastaan
29865: sen ehdon, että asian ratkaisussa otetaan varteen Valtio-
29866: säätyjen perustuslainmukainen oikeus olla siinä osalli-
29867: sina. Niinikään tun,nusti Eduskunta 1904-05 ja 1907
29868:       Sotilasmaksut Venäjän valtakunnanrahastoon.      7
29869: 
29870: vuosien valtiopäivillä Suomen velvollisuuden puolustus-
29871: laitokseen nähden, samalla kuin pyrki edistämään 1901
29872: vuoden hallinnollisen asevelvollisuusasetuksen antami-
29873: sen kautta syntyneiden olojen lopullista lainmukaista
29874: järjestämistä. Eduskunnalla on nytkin tämä aulius.
29875:      Eduskunnan pyrinnöillä saada sotilaskysymys rat-
29876: kaistuksi perustuslain mukaisella tavalla ei kuitenkaan
29877: ole ollut menestystä. Lokakuun 7 päivänä annetun julis-
29878: tuskirjan ja armollisen esityksen kautta syrjäytetään
29879: Suomen kansan tärkeimpiä valtiollisia oikeuksia, sen
29880: lainsäädäntöoikeutta ja sen itseveroitusoikeutta. Tähän
29881: nähden Eduskunta, jonka tärkeimpänä velvollisuutena
29882: on maamme isiltäperityn oikeusjärjestyksen suojelemi~
29883: nen, ei saata hyväksyä armollista esitystä ja siten antaa
29884: tunnustuetaan siinä julkilausutuille periaatteille. Edus-
29885: kunta saa siis Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne
29886: alamaisesti ilmoittaa,
29887: 
29888:              ettei Eduskunta ole voinut hyväk&yä a/rmol~
29889:         lista esitystä.
29890: 
29891:      Kun on erittäin tärkeätä, ettei Suomen sotilaslai-
29892: tosta ja kansalaisten asevelvollisuutta koskeva kysymys
29893: kauaksi jäisi nykyiseen tilaansa, katsoo Eduskunta sen
29894: ohella velvollisuudekseen alamaisesti anoa,
29895: 
29896:              että Teidän Keisarillinen Majesteettinne &u-
29897:         vaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeellisetn toi-
29898:         menpiteeseen sotilaskysymyksen lopulliseksi rat-
29899:         kaisemiseksi perustuslaillisessa järjestyksessä.
29900: 
29901:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
29902: 
29903:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
29904: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
29905: