Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1909 | ASK_1909_IV_II_vp | ASK_1909_I_III_II_vp | ASK_1909_V_II_vp | HAK_1909_II_vp | Liite_1909_I_XI_II_vp | PTK_1909 | PTK_1909_II_II_vp | PTK_1909_I_II_vp |

1:                      <-   '   ._'.   -   : •• :.   • ••   '
2: 
3: 
4: 
5: 
6: TOISET VALTIOPAIVi\T
7:           1909
8:      AS lAKI RJ AT
9: 
10: 
11:          VIIDES OSA
12: 
13:              I, II
14: 
15: 
16: 
17: 
18:        HELSINGISSÅ 1910
19:                                              Sisällys.
20:                                                         I.                                                   Edusk.
21:                                                                                                           esit. miet.
22:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskun-
23: nassa tehdyn, voirnaHsa olevan metsästysasetuksen eräiden pykä-
24: läin mmtttamista tarkoittrtvan eduskuntaesityksen johdosta . .                                                    1.
25:       Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 2 ja 2 a.
26:       Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päät-
27: tämä alamainen ehdotus.
28: 
29:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jä-
30: tetystä ehdotuksesta laiksi toimenpiteistä metsänhävittämisen
31: ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      2.
32: 
33:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle jä-
34: tetystä ehdotuksesta laiksi ma1·,qariinin Ja mar,rta?·iini;iuuston
35: valmistuksesta ja kaupasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 :l.
36:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 20.
37:       Suomen Eduskunnan päättämä alamainen ehdotus edellä-
38: mainitun eduskuntaesityksen johdosta.
39: 
40:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4 yleisen oppivelvolli-
41: suuden säätämistä j:t sen täytäntöönpanoa koskevain edm;-
42: kuntaesitysten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   4.
43: 
44:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 eduskuntaesityksen
45: johdosta, joka koskee H päivänä elokuuta 1901 annetun, eri-
46: näisiä määräyksiä nnmtoksen hakemisesta alioikeuksien tuomioi-
47: hin ja päätöksiin sisältävän asetuksen 4 §:n 2 momentin ku-
48: moamista ja Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muutta·
49: mista toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   5.
50:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 4.
51:       Suomen Eduskunnan päättämä alamainen ehdotus ase-
52: tukseksi asiasta.
53:                                                                                                                    1\dusk.
54:                                                                                                               esit. miet.
55:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunmtssa teh-
56: tyjen eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten johdosta, jotka
57: koskevat alkoholilainsäädännön uudistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                          6.
58:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 6.
59:       Suomen Eduskunnan erinäisten eduskuntaesitysten joh-
60: dosta päättämä alamainen ehdotus asetukseksi alkoholipitois-
61: ten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta, kul-
62: jetuksesta ja varastossapidosta sekä asetukseksi denaturoitu-
63: jen alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta ja kaupasta.
64:        Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 6 Eduskun-
65: rmssa tehdyn eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdo-
66: tuksen laiksi tilusten m~thoittamisesta kotieläimiä vastaan Ja
67: aitmtsvelvollis1rudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  7.
68:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 12.
69: 
70:         Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 eduskuntaesityksen ja
71: anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat l:nJ·r1uh'!'?1 rfJ'Ih-
72: m ista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa . . . . . . . . . . . . . . . .                                     s.
73:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 10.
74:         Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päät-
75: tämä alamainen ehdotus asetukseksi, jolla 21 p:nä maalisk.
76: 1892 annetun, korvauksen antamista yleisistä varoista todis-
77: tajille rikosasioissa koskevan Keisarillisen asetuksen 1 § muu-
78: tetaan toisin kuuluvaksi.
79: 
80:         Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 eduskuntaesityksen joh-
81: dosta, joka koskee Rikoslain 48 htvwn 5 §:n muuttarnista toi11in
82: lnt1tluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         !J.
83:         Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt N:o 17 ja 17 a.
84:         Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta pättt-
85: tämä alamainen ehdotus asetukseksi Rikoslain Jil luvun :i §:n
86: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
87: 
88:       Laki- ja tnJonsvaliokunnan mietintö N :o (l Eduskun-
89: nassa tehdyn, osttustoimintalain 7 §:n 2 momentin muuttamistr~
90: tarkoittavan eduskuntA.esityksen johdosta........ . . . . . . . . . . . .                                              10.
91:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 14.
92:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o G eduskuntae:;i-
93: tyksen johdosta, joka koskee koiraveron sttorittamisesta joulu-
94: kuun 14 p:nä 1891 annetnn asetuksen 1 §:n muuttamistn . . . . . .                                                      11.
95:       Suuren valiokunnan siitä antarm1 mietintö ::S:o 16.
96:       Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päät-
97: tämä alamainen ehdotus.
98:                                                                                                                 3
99: 
100: 
101: 
102: 
103:                                                        J 1.                                                   Auom.
104:                                                                                                               miet.
105:      Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 1 kolmen Edus-
106: kunnassa tehdyn, sotilaskyyditysrasituksen h1wjentamista koske-
107: van anomusehdotuksen johdosta .................. , . . . . . . . . .                                                1.
108:      Suomen EduRkunnan alamainen anomus.
109: 
110:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 1 anomusehdo-
111: tuksen johdosta, joka tarkoittaa Haminan entisen Ztwtsipiirin
112: ltwtsien palkkattkseen pidätettyjen kalastttssaarten ja luotojen luo-
113: vtttfamista a.sianomrtisiin kuntiin knnlnviPn f'HRriR+olaiRkylien
114: käytettäviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2.
115:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
116: 
117:        Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnassa teh-
118: tyjen, ntltioavun myöntihnistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle
119: tarkoittavain anomusehdotusten johdosta... . . . . . . . . . . . . . . . . .                                        3.
120:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
121: 
122:        'ralousvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnassa tehdyn
123: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee serumtntkimus- ja vol-
124: mistuslaitoksen pentstamista maahan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .                             4.
125:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
126: 
127:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jäte-
128: tyn, k msamkirjastojen arustamista tarkoittavan anomusehdo-
129: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             5.
130:       Suomen Eduskunnan alarrHtinen anomus.
131: 
132:          Sivistysvaliokunnan mietintö N:o B Eduskunnalle jäte-
133: tyn anomusehdotuksen johdosta määrärahan myöntämiseksi
134: kesiisii'l'lolain kannattamista t'arten köyhälistön lapsille........ . .                                            6.
135:          Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
136: 
137:        Rautatievaliokunnan mietintö N·.o 1 Eduskunnalle jäte-
138: tyistä uusia mntateitii koskevista anomusehdotuksista........                                                       7.
139:        Rauta.tiev;~liokunrwn mietintö N:o l a. Eduskunnan pää-
140: töksen johdotlta, joka koskee Lahden-Heinolan, Viipurin--
141: Koivi8ton ja Oulun- Va.alan ratoja.
142:                                                                                                                   Anom.
143:                                                                                                                   miet.
144:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 b niitten kustan-
145: nusten arviosta, jotka johtuvat Eduskunnan päättämistä rauta-
146: tietutkimuksista.
147:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 c valtionrautatei-
148: den rakennushankkeista johtuvien pakkolunastuskustannusten
149: alentamisesta.
150:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
151: 
152:        Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskun-
153: nassa tehdyn, metsästystä koskevan lainsiiiidännön ttudistamista
154: tarkoittavan kolmen anomusehdotuksen johdosta.. . . . . . . . . . .                                                   8.
155:        Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3 a samasta
156: mliasta.
157:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
158: 
159:        Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 pm·imysmaan erikois-
160: luonteen lakkauttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta                                                            9.
161:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
162: 
163:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10 Eduskun-
164: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, koskeva poron-
165: lwitopalishmtain oikeutta 1·ajoittamaan osakastensa. ]J01'0jen luku-
166: määrää sekä poronhoitajien oikeuttamista käyttämään kruu-
167: nun metsämaita laiduntamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                10.
168: 
169:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskun-
170: nassa tehdyn, vaivaishoitoasett~ksen tarkastamista koskevan ano-
171: musehdotuksen johdosta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         u.
172:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 laidunmakst~n
173: lnkkauttamista kruunun metsämailla Oulun läänissä koskevan
174: anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           12.
175: 
176:       Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa
177: tehdyn anomuRehdotuksen johdosta Sipm·iaan karkoitettujen
178: Su&rnen kansalaisten annahtatniscsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            13.
179:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
180: 
181:         Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskun-
182: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, koskeva toimen-
183: piteitii esikaupunkien asttkasten oloissa vallit~evien epäkohtain pois-
184: tamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     14.
185:         Suomen Eduskunnan ahunainen anomus.
186:                                                                                                                     Anom.
187:                                                                                                                     miet.
188:        Laki- ja talousvaliokunmtn mietintö N:o 8 Eduskun-
189: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, koskeva kuntien
190: oikeutta verottamaan krttunun metsämaiden tttlnj!l . . . . . . . . . . . . . .                                        15.
191: 
192: 
193:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jäte-
194: tyn, kansatieteellisen tdlcomuseon perustamista koskevan anomus-
195:  ehdotuksen johdosta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     16.
196:        Suomen Eduskunn»n alarn~inen anomus.
197: 
198:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 6 määrärahan myöntii-
199: mistä kansanlastentarhoille tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
200: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      17.
201:       Suome11 Eduskunnan alamainen anomus.
202: 
203:        Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 6 Eduskunnassa
204: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee mooseksen-
205: uskolaisten oikeutta oleskella Stwmessa sekä täällä saada kansa-
206: laisoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         18.
207:        Suomen Bduskunwm <tlanmiuen o>nowns
208: 
209:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 11 neljän
210: Eduskunnassa tehdyn, sotilas- ja sit•iilivirastojen vit·katalojen
211: käyttämistä koskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . .                                                   19·
212:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
213: 
214:       Sivistysvaliokunnnn mietintö N:o 7 matka.-aptwalwin
215: myöntämistä sanomalehtimiehille tarkoittavain anomusehdotus-
216: ten johdosta........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   20.
217:       Suomen Edurskmumu alamaiuen anvmus.
218: 
219:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 2 valiokuntaan lähe-
220: tettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka koskevat kanm:oi-
221: tnishankkeita, koskenperkauksia, maanteitä y. m. . . . . . . . . . . . . . . . .                                       21.
222:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus maantien ra-
223: kentamisesta Tshnolisjärveltä Norjan rajalle.
224: 
225:           Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 4 anomusehdo-
226:  tuksesta, joka koskee valtion kannattfsavun myöntämistä niille
227:  työväen ammattijärjestöille, jotka tämän syksyn ja ensi talven
228:  a:ja.lla jä1jestäviit työttömiiin avustamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             22.
229:           Snomen Eduskunnan alamainen auomll~.
230:                                                                                                       .hom.
231:                                                                                                        miet.
232:         Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuksen joh-
233: dosta, joka tarkoittaa senlaatuisen lainsiiädäntötoimenpiteen ai-
234: krwnsaamista, että yleisellä lrtstenlaUla valmistettaisiin lapsille oi-
235: kettdellista suoJaa julmuutta, pahoinpitelyä, huonohoitoisuutta
236: ja heidän työvoimansa vahingollista käyttöä vastaan . . . . . . . .                                      23.
237:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
238: 
239:       Talousvaliokunnan mietintö N:o a Eduskunnassa tehty-
240: jen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka koskevat tm·-
241: veyden- ja sairaanhoidon jä·1jestiimistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 24.
242:        Suomen Eduskunnan alamaine11 lU.WlllU,>.
243: 
244:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8 koululääkäritoimin-
245: nan aikaansaamista tarkoittavan anomusehdotuksen johdosbt                                                25.
246:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
247: 
248:         rl'ftlousvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnassa tehty-
249: jen anomusehdotusten johdosta, jotka koskevat e1·inäisiä pai-
250: kallisia lääkäri- ja saimsiupakysymyksiii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        26.
251: 
252:                                                                                                   n. ntiet.
253:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 p!lrustellusta
254: päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja Pykäliin tekemän
255: välikysymyksen johdosta, joka koskee väliaikaisen padon raken-
256: tamista Vuoksenvi1·taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1.
257: 
258: 
259: 
260:       Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan piiiitös, joka tehtiin
261: ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä Helsingissä 18 päivänä mar-
262: raskuuta 1909.
263:       1909. II Vp. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 1-.
264: 
265: 
266: 
267: 
268:                Laki- ja talousvaliokunnan mie-
269:           tintö N: o 2 Eduskunnassa tehdyn, voimassa
270:           olevan metsästysas-etuksen eräiden pykäläin
271:           muuttamista tarkoittavan eduskuntaesityksen
272:           johdosta.
273: 
274: 
275:      Suomen Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä var-
276: ten Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Waa-
277: ralan y. m. allekirjoittaman eduskuntaesityksen N :o 3,
278: joka tarkoittaa lokakuun 20 p :nä 1898 metsästyksestä
279: annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamista (Liitteet
280: 1909 II Vp. V, sivut 139-142).
281: 
282: 
283: 
284:       Puheenalainen eduskuntaesitys tarkoittaa, samoin
285: kuin eräät vuoden 1908 molemmilla valtiopäivillä tehdyt
286: samaa asiaa koskevat, mutta Eduskunnalta silloin lopulli-
287: sesti käsittelemättä jääneet ehdotukset, sellaisten muutos-
288: ten aikaansaamista, että metsästys kruununpuistoissa ja
289: kruunun käyttämättämillä mailla tehtäisiin luvalliseksi
290: maan pohjoisimpain paikkakuntain asukkaille heidän koti-
291: seuduillaan; että se laissa myönnetty oikeus lennon aikana
292: ja kuvilta rauhoitusaikanakin pyytää eräitä vesilintulajeja,
293: joka on voimassa saaristossa, ulotettaisiin myöskin Lapin
294: kihlakuntaan; että eräiden lintujen rauhoitusajoista ja koi-
295: ran käyttämisestä noudatettavia säädöksiä muutettaisiin;
296: että sitä poikkeusaluetta, mille laki on myöntänyt oikeuden
297: 2       1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
298: 
299:  käyttää ansaa ja laukkua metsälintujen pyynnissä, laajen-
300:   nettaisiin, sekä erotus ansojen ja loukkujen käyttämiseen
301:   nähden poistettaisiin; ja että karhun kaatamisesta mak-
302:   settavan palkinnon määrää maan pohjoisimmissa osissa
303:  korotettaisiin. Tämän ehdotuksen mukaan tulisivat metsäs-
304:  tysasetuksen 5, 14, 21, 23 ja 25 § muutettaviksi.
305:        Metsästys kruununpuistoissa ja kruuRun käyttämättö-
306:  mällä metsämaalla on 5 § :n kautta 20 p :nä lokakuuta 1898
307:  metsästyksestä annetussa asetuksessa kielletty, paitsi niiltä,
308:  jotka siihen hankkivat itselleen ,asianomaisen luvan". Tä-
309:  män johdosta on Suomen Senaatti, viimeksi toukokuun
310:  28 p :nä 1907, antanut erinäisiä määräyksiä niistä ehdoista,
311:  joilla metsästys kruunun metsämailla on sallittava. Mai-
312:  nittujen määräysten mukaan saa metsähallitus sallia asian-
313:  omaisten metsänhoitovirkamiesten sekä kruunun metsä-
314:  työnjohtajain ja metsänvartijain pyssyä käyttäen metsästää
315: virka- ja toimipiirinsä alueella omiksi tarpeikseen sekä met-
316:  sänvartijain Lapin, Kemin ja Iin tarkastuspiireissä ja Ka-
317:  jaanin kihlakunnassa Oulun tarkastuspiirissä sen lisäksi
318:  ,omaksi hyödykseen". Sitä paitsi saa metsähallitus mää-
319:  rätä, missä seuduissa ja millä ehdoilla sekä kuinka laajasti
320: on kruununmetsätorppareille ja muille kruununmailla asu-
321: ville annettava lupa metsästää pyssyllä kruununmetsissä,
322: kuitenkin seuraavilla rajoituksilla: peuran ja hirven met-
323: sästys on, paitsi poikkeustapauksissa, kielletty; metsälin-
324: tujen pyynti saa alkaa vasta syyskuun 1 päivänä; lintujen
325: ampuminen kuvilta ja jänisten pyytäminen ansalla on kiel-
326: letty; asianomainen metsänhoitaja saa joko kokonaan tai
327: osaksi rauhoittaa erinäisiä alueita niinkuin soidinpaikkoja
328: y. m. sekä niitä otuksia, jotka vähälukuisuutensa tähden
329: ovat erinäisen rauhoituksen tarpeessa; asianomaisella met-
330: sänhoitajalla on valta, ylimetsänhoitajalle tekemänsä ilmoi-
331: tuksen jälkeen, kieltää metsänhoitopalvelijan tai kruunun-
332: metsätorpparin metsästämästä kruununmetsissä, jos tämä
333: on metsästysoikeuttaan väärinkäyttänyt.
334:       Mitä tulee muiden päästämiseen kruunun metsiin
335:               Muutoksia metsästysasetukseen.                3
336: 
337: otuksen pyyntiä varten, niin on Senaatti yllämainittuna päi-
338: vänä oikeuttanut metsähallituksen, hakemuksesta ja han-
339: kittuaan tarpeellisen selvityksen, ,etupäässä metsästysyh-
340: distyksille ja yksityisille henkilöille, jotka ovat osottaneet
341: harrastavansa metsästyshoidon parantamista ja jotka si-
342: toutuvat asettamaan järjestetyn metsästyksen vartioimi-
343: sen", kruunulle maksettavaa soveliasta vuosimaksua vas-
344: taan metsästysarennille antamaan kruunun metsämaiden
345: osia, missä niiden laajuus, asema ja laatu sen sallivat, seu-
346: raavilla ehdoilla: vuokraajan tulee vuosittain antaa asian-
347: omaiselle metsänhoitajalle kertomus toiminnastaan edelli-
348: senä vuotena, ja on kertomuksessa ilmoitettava tapettujen
349: peto- ja hyödyllisten eläinten luku, laatu ja sukupuoli sekä
350: ne henkilöt, jotka ovat olleet metsästyksessä osallisina, niin
351: myös minä vuodenaikana ja kuinka monena päivänä hyö-
352: dyllisten otusten pyynti on tapahtunut; peuran metsästys
353: on kielletty ja hirven metsästys sallittu ainoastaan erinäi-
354: sillä ehdoilla; metsähallitus saa arentivälikirjassa varata
355: itselleen vallan tarpeen sattuessa rajoittaa erinäisten lintu-
356: ja eläinlajien metsästystä kohtuullista arentimaksun alen-
357: nusta vastaan ; arentia ei saa toiselle yhdistykselle tai hen-
358: kilölle luovuttaa.
359: 
360:       Valiokunta on ollut sitä mieltä, että missä yksityisten 5 §.
361: hallussa olevat maa-alueet ovat vaan vähäinen osa paikka-
362: kunnalla oleviin kruunun metsäalueihin verraten ja olot
363: muutenkin ovat siksi kehittymättömät, että väestön on jos-
364: sakin määrässä elettävä vapaan luonnon antimien varassa,
365: helliteltävät asianhaarat vaativat, että hyödyllisen metsän-
366: riistan pyynti myöskin kruunun metsä-alueilla on näiden
367: paikkakuntain väestölle lain kautta sallittava. Valiokunta
368: on sentähden katsonut voiv<a.nsa kannattaa metsästysase-
369: tuksen 5 § :n uudestaan muodostamista siihen suuntaan,
370: että metsästys kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin
371: kihlakunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjär-
372: ven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihlakun-
373:      4       1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
374:        taa on kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
375:        sallittava, kun he vaan noudattavat metsäpalojen ynnä
376:        muun vahingon välttämiseksi tarvittavia, erittäin annet~
377:        tavia järjestyssääntöjä.
378: 14 §.        Samalla kun V aHokunta on katsonut olevan syytä
379:        kannattaa ehdotusta, että voimassa olevan metsästysase~
380:        tuksen 14 § :ssä meren saariston asukkaille myönnetty
381:       oikeus eräitten vesilintujen kuvilta ampumiseen rauhoitus-
382:        aikana ulotettaisiin Lapin kihlakuntaan, jossa tällä met-
383:       sästyksellä on ilmoitettu olevan merkitystä, on Valiokun-
384:       nassa oltu sitä mieltä, että mainitunlaatuinen metsästys on
385:        sallittava myöskin Salmin kihlakunnan Suojärven pitä-
386:       jässä, jonka kautta vesilintujen muuttotie käypi, varsinkin
387:       kun sellaisen metsästyksen ehkäiseminen siellä, siihen näh-
388:       den että sitä luvallisena harjoitetaan rajan toisella puolella,
389:       kohtaa vaikeuksia. - Sen ohessa V aliakunta on katsonut,
390:       että hyödyllisen metsänriistan rauhoitusajat olisivat maan
391:       pohjois- ja etelä- osissa vallitsevain erilaisten luonnonsuh-
392:       teiden takia säädettävä erilaisiksi eri paikkakunnilla. Va-
393:       liokunta ei kuitenkaan ole pitänyt tarpeellisena tässä yh-
394:       teydessä ottaa harkittavakseen, minkälaiset rauhoitusajat
395:       millekin paikkakunnalle parhaiten soveltuisivat. Sitä vas-
396:       toin saavutettu kokemus antaa jo nyt aihetta siirtää sekä
397:       vesilintujen ja kahlaajien että metsälintujen rauhoitus-
398:       ajan päättymisen kaikkialla entistään myöhäisemmäksi eli
399:       niihin aikoihin asti kuin eduskuntaesityksessä on ehdotettu.
400:              Milloin kesät ovat kylmempiä, ovat niin vesilintujen
401:       kuin metsälintujenkin poikaset rauhoitusajan päättyessä,
402:       joka vesilintuihin nähden on heinäkuun lopussa ja metsä-
403:       lintuihin nähden elokuun puolivälissä, vielä siksi pieniä
404:       ja avuttomia, että ne metsästysajan alussa helposti jou-
405:       tuvat pyytäjän saaliiksi, ja on niiden merkitys ravinto-
406:       aineena silloin vielä vähäinen. Rauhoitusajan pitennys
407:       olisi sentähden tarpeen. Sellaista pitennystä syksyn puo-
408:       lelle tukee sekin tärkeä seikka, että metsästyksen alalla etu-
409:       päässä lintujen pyynnillä on Suomessa varsinaista kansal-
410:              Muutoksia metsästysasetukseen.                 5
411: 
412: listaloudellista merkitystä. Vuosittain viedään maasta noin
413: 30o,ooo kg. metsänriistaa (suurimmaksi osaksi metsälintu-
414: ja), joiden arvo on yhteensä noin4oo,ooomarkkaa. Epäile-
415: mättä voitaisiin vientiä melkoisesti korottaa, jos riista rau-
416: hoitusajan pitentämisen kautta säilyisi metsissä syksyyn,
417: jolloin linnut ovat tulleet täysikasvuisiksi sekä kaadettu
418: riista, ilman käytyä viileämmäksi, pilaantumatta sietää pi-
419: tempää kuljetusta. Ainakin olisi metsälintujen pyynti siir-
420: rettävä mätäkuun jälkeiseksi ajaksi, koska kaadettu riista
421: säilyttämisen vaikeuden tähden sitä ennen kotimaassa myy-
422: dään hinnasta, joka usein on melkoista alempi kuin taval-
423: lisen raa vaanlihan.
424:       Valiokunta ei sentähden ole epäillyt ehdottaa vesilin-
425: tujen rauhoitusaikaa pitennettäväksi elokuun 14 päivän
426: loppuun sekä metson ja koppelon, teeren, pyyn, metsä-
427: kanan ja muiden kanalintulajien elokuun loppuun asti.
428: Siten on saavutettavissa sekin, että hyödyllisten metsälin-
429: tujen sekä jäniksen rauhoitus päättyy samaan aikaan.
430:  Naarasmetson ja naarasteeren rauhoitusajan alun on Va-
431: liokunnan enemmistö kuitenkin katsonut voitavan haitatta
432: siirtää kuukautta myöhäisemmäksi. eli joulukuun 1 päi-
433:  västä tammikuun 1 päivään. Tämän mukaan on Valio-
434:  kunta asetusehdotuksessaan muuttanut voimassa olevan
435: metsästysasetu~sen 14 § :ää.
436:        EhdO'!:us rauhoitusajan pitentämisestä aiheuttaa myös- ZI §.
437:  kin muutoksew siihen metsästysasetuksen 2 I § :n kohtaan,
438:  jossa määrätään, mistä ajasta alkaen koiraa saadaan lin-
439:  nun metsästämiseen käyttää.
440:        Siinä armollisessa esityksessä, joka metsästystä kos- Z3 §.
441:  kevain säännösten muuttamisesta annettiin 1897 vuoden
442:  valtiopäiville, oli poikkeukseksi siitä yleisestä säännöstä,
443:  ettei satimia enää saisi hyödyllisen otuksen pyyntiin käyt-
444:  tää, ehdotettu heti tappavan loukun käyttäminen sallitta-
445:  vaksi loka- ja marraskuun aikana Oulun läänissä, siinä
446:  osassa Iisalmen pitäjää, joka kuuluu Iisalmen pohjoiseen
447:  nimismiehen piiriin, Rutakon rukoushuoneseurakunnassa,
448:      6      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
449: 
450:       Nilsiän pitäjän Syvärinjärven pohjoispuolella olevassa
451:       osassa, Rautavaaran kappelissa sekä Nurmeksen, Pielis-
452:       järven ja Ilomantsin pitäjissä Kuopion lääniä, niin myös
453:       Salmin kihlakunnassa ja Soanlahden pitäjässä Viipurin
454:       lääniä. Sitä paitsi olisi ansan käyttäminen luvallinen La-
455:       pin kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä linnunpyyntiä
456:       varten lokakuun IO päivästä alkaen sekä muissa maini-
457:       tuissa seuduissa marraskuun ajalla, mutta metsäkanan
458:       pyyntiin saisi ansan virittää edelleen aina rauhoitusajan
459:       alkuun asti. V altiosäädyt olivat kuitenkin sita mieltä, että
460:       rajoitukset tähän pyyntitapaan nähden olivat tehtävät pi-
461:       temmälle meneviksi, ja heidän päätöksestään syntyivät voi-
462:       massa olevan metsästysasetuksen 23 § :n säännökset, joi-
463:       den mukaan ainoastaan Lapin kihlakunnassa ja Kuolajär-
464:       ven pitäjässä loukun käyttäminen on luvallinen metsästys-
465:       ajan alusta marraskuun loppuun sekä ansan virittäminen
466:       lokakuun IO päivän alusta joulukuun 1 päivään ja myös
467:       sen jälkeen rauhoitusajan alkuun asti keväällä metsäkanan
468:       pyyntiin. Sitä paitsi tuli jäniksen pyynti ansalla joulu-,
469:       tammi- ja helmikuun aikana kaikkialla maassa luvalli-
470:       seksi.
471:             Valiokunnan enemmistö on ollut samaa mieltä kuin
472:       189;' vuoden Valtiosäädytkin, että sadinpyydysten käyttä-
473:       minen on kiduttava metsästystapa. Valiokunta ei sen täh-
474:       den ole tässä kohden voinut esitysehdotusta kannattaa.
475: 25 §.       Metsästysasetuksen 25 § :ssä säädetty, yleisistä va-
476:       roista suoritettava 25 markan tapporaha karhusta on Va-
477:       liokunnassa katsottu tämän vahinkoeläimen hävittämiseen
478:       riittämättömäksi ei ainoastaan niissä paikkakunnissa, mitkä
479:       ovat esitysehdotuksessa luetellut, vaan koko maassa. V a-
480:       liokunta on sentähden katsonut pi~vänsä ehdottaa puhee-
481:       naolevan tapporahan korotettavaksi 50 markkaan täysi-
482:       kasvuisesta karhusta, jonkalaiseksi tämä palkinto oli koko
483:       maata varten ehdotettu myöskin 1897 vuoden valtiopäi-
484:       ville annetussa armollisessa esityksessä.
485:             Koska 25 § nykyisessä sanamuodossaan ei selvästi
486:              Muutoksia metsästysasetukseen.              7
487: 
488: ilmaise sitä, että sen I momentissa oleva aikamääräys
489: (huhtikuun I päivästä- syyskuun 30 päivään) tarkoittaa
490: ainoastaan kettua eikä muita tässä momentissa mainittuja
491: petoeläimiä, niin on V aliakunta uudestaan muodostanut
492: puheena olevan momentin siten, että sen oikea sisällys käy
493: selvästi näkyviin.
494:      Ehdotuksesta metsästysasetuksen 14 ja 21 § :n muut-
495: tamiseksi seuraa, että saman asetuksen 33 § :n 2 momen-
496: tin lopussa oleva aikamääräys myöskin on muutettava.
497:      Edelläsanotun perustuksella Laki- ja talousvaliokunta 33 §.
498: siis kunnioittaen ehdottaa,
499: 
500:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
501:            Keisarillisen Majesteetin armossa vahvistetta-
502:            vaksi lähettäisi seuraavan asetuksen:
503: 
504: 
505: 
506:                   Armollinen Asetus
507:  lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun
508:      asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta.
509: 
510:     Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
511: annetun asetuksen 5, 14, 21, 25 ja 33 §:ää, säädetään, että
512: mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
513: 
514:                            5 §.
515:      Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättömillä
516: mailla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan mt!t-
517: sästystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon
518: metsästys sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Ka-
519: jaanin kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pu-
520: dasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihla-
521: kuntaa kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
522: 8      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
523: sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä nou-
524: dattaen.
525: 
526:                            14 §.
527:      Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
528: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin
529: luvaton allamainittuina aikoina, nimittäin:
530:      l:ksi. heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
531: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
532: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
533: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
534: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa,
535: kaikki viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun
536: 1 päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka;
537:      2:ksi. koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko-
538: kuun 31 päivän loppuun saakka;
539:      3:ksi. peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
540: 31 päivän loppuun saakka;
541:      4:ksi. naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi-
542: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
543:       5:ksi. koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana
544: ja muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes
545:  maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päi-
546: vän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
547:       6:ksi. jänis maaliskuun l päivän alusta elokuun
548: 31 päivän loppuun saakka; sekä
549:       7:ksi. peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun
550:  31 päivän loppuun saakka.
551:       Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitus-
552:  aikanakin saaristossa, Lapin kihlakunnassa ja Suojärven
553:  pitäjässä Salmin kihlakuntaa ampua telkkiä, kolsoja,
554:  meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja sekä Ah-
555:  venanmaan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
556:              Muutoksia me tsästysasetukseen.              9
557: 
558:                             21 §.
559:      Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 patvaan
560: saakka älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin
561: kuin:
562:      karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä,
563: kun senlainen otus seudulla oleskelee,
564:      ketun ottamiseen pesästä, sekä
565:      linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
566:      Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luo-
567: tettavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
568: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan
569: kauvemmin kun huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa
570: koiraa ketun metsästämiseen.
571: 
572:                            25 §.
573:      Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilvek-
574: sestä ja ahmasta, sekä aikana huhtikuun 1 päivän alusta
575: syyskuun 30 päivän loppuun tapetusta ketusta, saakoon
576: se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista palkintoa
577: kustakin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin:
578:      karhusta viisikymmentä markkaa ja karhunpenikasta
579: kaksikymmentäviisi markkaa;
580:      sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikym-
581: mentä markkaa;
582:      ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi mark-
583: kaa;
584:      ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta
585: kaksikymmentäviisi markkaa; sekä
586:      ketusta viisi markkaa ja ketunpojasta kaksi markkaa.
587:      Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
588: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
589: korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
590: määrin, nimittäin:
591:      kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
592: kaksi markkaa;
593: 10    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
594: 
595:     kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
596: markan;
597:     meriJokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
598: penniä; sekä
599:     korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
600: kymmenen penniä.
601:                             33 §.
602:       Jos koira kuljeskelee vieraalla metsästysmaalla, ol-
603: koon metsästysmaan omistajana tahi haltijalla oikeus ot-
604: taa se kiinni ja ilmoittakoon siitä heti omistajalle, jos
605: tiedetään kuka omistaja on, tahi muussa tapauksessa
606: kuulututtakoon kiinniotosta seuraavana sunnuntaina seu~
607: rakunnan kirkossa ja pankoon ilmoituksen siitä kun-
608: nanhuoneeseen; ja olkoon omistaja velvollinen lu-
609: nastamaan koiran kolmella markalla, siihen lisäten
610: viisikymmentä penniä kultakin päivältä, jolloin koiraa
611: on kiinni pidetty. Jollei koiraa lunasteta seitsemän
612: päivän kuluessa siitä kuin kiinniottaminen on omis-
613: tajalle ilmoitettu tahi viidentoista päivän kuluessa kuu-
614: lutuksen julistamisesta, olkoon koira menetetty sille,
615: joka sen otti kiinni. Kuitenkin olkoon omistajalla oi-
616: keus, niin kauvan kuin koira on kiinniottajan hallussa,
617: lunastaa se nyt mainittujen perusteiden mukaan.
618:       Enintään viidenkymmenen markan sakkoon olkoon
619: se vikapää, jolla on tapana antaa koiransa kuljeksia
620: metsissä ja hakamailla aikana maaliskuun 1 päivän
621: alusta elokuun 31 päivän loppuun tahi sellaisten vesi-
622: jaksojen rannoilla, joissa otuksia oleskelee, ensinmaini-
623: tun päivän alun ja elokuun 14 päivän lopun välisenä
624: aikana.
625:       Mitä ylempänä on sanottu ei sovellu paimenkoi-
626: raan, joka seuraa porokarjaa tahi muuta karjaa.
627:             Muutoksia metsästysasetukseen.               11
628: 
629:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
630: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren sekä jäsenet Boman,
631: Häyrynen, Junnila (osaksi), Kannisto, Koivisto, Lehtinen,
632: Lylykorpi, Malmivaara (osaksi), Mäki, Nix, Pennanen,
633: Pykälä, Stenström ja Tikkanen, niin myös varajäsen
634: Kruus (osaksi).
635: 
636:      Helsingissä, I p :nä lokakuuta 1909.
637: 12                     Vastalause.
638: 
639: 
640: 
641: 
642:                        Vastalause.
643:      Koska V aliakunnan enemmistö on hylännyt voimassa
644: olevan metsästyslain 23 § :ään tehdyt muutosehdotukset,
645: niin koko eduskuntaesitysehdotuksen tekijäin parannukset
646: voimassa olevaan metsästyslakiin jäävät pääosaltaan saa-
647: vuttamatta. V aliakunnan enemmistön päätös perustuu yk-
648: sinomaan inhimillisiin näkökantoihin, että ansalla, loukulla
649: ja sati'mella pyydystäminen on eläinrääkkäystä. Myön-
650: nettäköön, että ansalla pyydystäminen sitä jossakin mää-
651: rin on, vaan loukulla ja satimella pyydystämistä ei voi
652: edes siihen verrata. Joka tuntee loukun ja satimen käyt-
653: töä, tuntee myös, että ne silmänräpäyksessä tappavat alle
654: sattuneen linnun. Samalla kun V aHokunnan enemmistö
655: on ruvennut eläinsuojelijaksi, ei se ole ottanut huomioon
656: että haulipyssyn käyttö metsästykseen on eläinrääkkäystä
657: sen täydellisemmässä merkityksessä.
658:      Joka asuu sellaisien vesistöjen rannoilla, joissa vesi-
659: linnun pyyntiä haulikoilla harjoitetaan, on tilaisuudessa
660: talven tullessa, kun vedet jäätyvät ja siipirikot vesilinnut
661: kokoontuvat viimeksi sulana oleviin kohtiin ja taistelevat
662: elämästä pakkasta vastaan, näkemään siinä eläinrääkkäyk-
663: sen huipun, puhumattakaan niistä kolmella jalalla kulke-
664: vista jäniksistä, jotka ovat neljännen jalkansa saaneet
665: uhrata urheilumetsästäjän harhaan ammutun haulipanok-
666: sen hinnaksi.
667:      Jos metsästyksessä ruvetaan puhumaan eläinrääk-
668: käyksen poistamisesta, on ensinnä haulipyssyn käyttö met-
669:                        Vastalause.                      13
670: 
671: sästyksessä kokonaan kiellettävä, silloin on ehkä suurempi
672: pahe sillä alalla poistettu.
673:       Taloudellinen puoli näkyy kuitenkin eduskuntaesityk-
674: sen tekijöillä olevan määrääjänä, joten asiaa on tältä kan-
675: nalta katseltava. Ei sydänmaan mökin miehellä ole varaa
676: ostaa kalliita pyssy- ja muita ampumatarpeita eikä vielä
677: jokaisella tarpeeksi aikaa pyssyn kanssa kulkea metsällä.
678: V aan köyhä sydänmaan asukas kun virittää pyydyksensä
679: metsään, opettaa jonkun lapsistaan niitä kokemaan sillä
680: aikaa kun itse on muilla työansioilla, joten perheen sel-
681: laiset jäsenet, jotka muulla työllä eivät vielä mitään an-
682: saitse, voivat täten ansaita sievän sivutulon.
683:       Jokaiselle on myös selvää, että satimilla pyydystetyt
684: linnut ovat kauppatavarana paljo arvokkaampia syystä
685: että ne kestävät pitempään pilaantumatta kuin ampumalla
686: tapettu metsänriista.
687:       Tähän katsoen pyydän
688: 
689:                että Eduskunta muuttaisi voimassa olevan
690:            metsästysasetuksen 2 3 § :n näin kuuluvaksi:
691: 
692:                           23 §.
693:       Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
694: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä lauk-
695: kuja, ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia
696: hyvänsä. Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun
697: 1 päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
698:       Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, sekä Kuu-
699: samon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikii-
700: mingin kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun
701: 1 päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanot-
702: tuja pyydyksiä kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen
703: rauhoitusajan alkuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla
704: kunnilla olkoon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllä-
705: mainittujen pyydysten käyttäminen, joko kokonaan tahi
706: osaksi.
707: 14                     Vastalause.
708: 
709:      Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
710: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden
711: pintaan saakka.
712:                                       K. K. Pykälä.
713: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
714:     1909. II Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o L
715: 
716: 
717: 
718: 
719:                Suuren valiokunnan mietintö
720:           N:o 2 voimassa olevan 1netsästysasetuksen
721:           muuttamista tarkoittavan eduskuntaesityksen
722:           johdosta.
723: 
724:       Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa lausua.
725: seuraavaa:
726:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintöön sisältyvän ase-
727: tusehdotuksen 5 §:n mukaan myönnettäisiin vapaa oikeus
728: kaikkeen metsästykseen kruununpuistoissa ja kruunun
729: käyttämättöminä mailla maamme pohjoisimpain seutujen
730: asukkaille. Suuri valiokunta puolestaan ei ole katsonut
731: tarpeelliseksi, että mainittu poikkeus metsästyslain ylei-
732: sistä säännöksistä ulotetaan muiden kuin niiden eläinten
733: pyyntiin, joilla on yleisempää merkitystä asujamiston ta-
734: loudelle, nimittäin lintujen, jänisten ja oravain metsäs-
735: tykseen. Samalla on Suuri valiokunta ollut sitä mieltä,
736: että muutkin OuJun kihlakuntaan kuuluvat kunnat kuin
737: Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksessa mainitut ovat
738: puheenalaisessa suhteessa asetettavat Kuusamon, Taival-
739: kosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntain
740: sekä Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakuntain vertaisiksit
741: semminkin kuin kihlakunnan rajat sopivasti voidaan mää-
742: rätä nyt mainittuja taloudellisista syistä erikoisasemaan
743: asetettuja seutuja rajoittamaan.
744:       Muutoin ei Suuri valiokunta ole havainnut olevan
745: syytä ehdottaa muutoksia Laki- ja talousvaliokunnan eh-
746: dottaman asetuksen sanamuotoon. Mutta sitävastoin V a-
747: liokunta ei ole voinut yhtyä Laki- ja talousvaliokunnan
748: '2   1909. II Vp. - S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
749: 
750: käsitykseen, että eduskuntaesityksen ehdotus voimassa ole~
751: van metsästysasetuksen 23 §:n muuttamisesta olisi jätet~
752:  tävä kokonaan raukeamaan. Erinäisillä Sfmduilla Oulun
753: läänissä ei ole, kohtuuttomasti vaikeuttamatta varsinkin
754: -vähävaraisemman väestön toimeentuloa, mahdollista ko-
755: konaan kieltää käyttämästä metsänriistan pyynnissä n. s.
756: vire- eli itsestään toimivia pyydyksiä. Varsinaiset loukut
757: ja ansat, jotka voivat aiheuttaa eläinten kiduttamista, ovat
758:  tosin Suuren valiokunnan mielestä, 23 §:n 2 momentissa
759: jäniksen pyyntiin nähden mainitulla poikkeuksena, edel-
760: leenkin kiellettävät, jopa sielläkin, missä ne nykyisin ovat
761: sallitut, nimittäin Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven
762: kunnassa. Mutta yleensä varmasti tappavan satimen käyt-
763: täminen näyttää olevan sekä tarpeellinen että mahdollinen
764: .sallia Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä suu-
765: rimmassa osassa Oulun kihlakuntaa. Kuitenkin on pidetty
766: tarpeellisena selvyyden saavuttamiseksi sekä mahdollisten
767: väärinkäytösten estämiseksi nimenomaan määrätä, millai-
768: nen se pyydys on oleva, joka siellä myönnetään lu-
769: valliseksi.
770:        Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta
771: saa kunnioittaen ehdottaa,
772: 
773:                  että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
774:            tusehdotuksen näin kuuluvana:
775: 
776: 
777:                          Asetus
778: lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun
779:      asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta.
780: 
781:      Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
782: annetun asetuksen 5, 14, 21, 23, 25 ja 33 §:ää, säädetään,
783: Bttä mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
784: 
785:                             5 §.
786:      Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättömillä
787: mailla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan met-
788:               Metsästysasetuksen muuttamisesta.             3
789: 
790: sästystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon lin-
791: tujen, jänisten ja oravain metsästys sanotuilla kruunun
792: alueilla Lapin, Kemin, (poist.) Kajaanin ja Oulun kihla-
793: kunnissa kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
794: sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä nou-
795: dattaen.
796: 
797:                              14 §.
798:       Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
799: metsästäroinan tässä pykälässä mainituin poikkeuksin luva-
800: ton allamainittuina aikoina, nimittäin:
801:       1:ksi). heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
802: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi 1
803: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
804: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
805: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki
806: viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päi-
807: vän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka;
808:       2:ksi). koirashaahka:maaliskuun 1 päivän alusta touko-
809: kuun 31 päivän loppuun saakka;
810:       3:ksi). peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
811: 31' päi"\1än loppuun saakka;
812:       4:ksi). naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi-
813: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
814:       5:ksi). koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja.
815: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes
816: maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän
817: alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
818:       6:ksi). jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
819: päivän loppuun saakka; sekä
820:       7:ksi). peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31
821: päivän loppuun saakka.
822:       Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhaitua-
823: aikanakin saaristossa, Lapin kihlakunnassa ja Suojärven
824: pitäjässä Salmin kihlakuntaa ampua telkkiä, kolsoja.-
825: meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja sekä Ahve-
826: nanmaan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
827: 4   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
828: 
829:                             21 §.
830:       Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään
831: saakka älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin
832: kuin:
833:       karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä,
834: kun senlainen otus seudulla oleskelee,
835:       ketun ottamiseen pesästä, sekä
836:       linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
837:       Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri
838: luotettavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoi-
839: tusaikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan
840: kauvemmin kun huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa
841: koiraa ketun metsästämiseen.
842: 
843:                             23 §.
844:        Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
845:  kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä louk-
846:  kuja, ansoja, satimia tahi muita sellaisia pyydyksiä.
847:        Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1
848:  päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
849:        Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä Kuu-
850: samon, Taivalkosken, Pudasjärven, Iin, Kuivaniemen, Kii-
851:  mingin, Ytikiimingin, Haukiputaan, Muhoksen ja Utajärven
852: kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1 päivän
853: ,alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sellaista sadinta,
854: jossa on useampia puita rinnakkain yhteensidottuina, (poistJ
855: kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitusajan
856: ,alkuun metsäkanan pyyntiin.
857:        Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus
858: alueeltaan kieltää tässä pykälässä mainittujen pyydyksien
859: käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
860:        Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
861: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden
862: pintaan saakka.
863:                              25 §.
864:        Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilvek-
865: sestä ja ahmasta, sekä aikana huhtikuun 1 päivän alusta
866:               Metsästysasetuksen muuttamisesta.            5
867: 
868: :Syyskuun 30 päivän loppuun tapetusta ketusta, saakoon
869:  se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista palkintoa
870: kustakin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin:
871:        karhusta viisikymmentä markkaa ja karhunperrikasta
872:  kaksikymmentäviisi markkaa;
873:        sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikym-
874:  mentä markkaa;
875:        ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa;
876:        ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kak-
877: .sikymmentäviisi markkaa; sekä
878:        ketusta viisi markkaa ja ketunpojasta kaksi markkaa.
879:        Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
880:  tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
881:  korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
882:  määrin, nimittäin:
883:        kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
884:  kaksi markkaa;
885:        kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
886:  markan;
887:        merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
888:  penniä; sekä
889:        korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
890:  kymmenen penniä.
891: 
892:                            33 §.
893:       Jos koira kuljeskelee vieraalla metsästysmaalla, ol-
894: koon metsästysmaan omistajalla tahi haltijalla oikeus ot-
895: taa se kiinni ja ilmoit.takoon siitä heti omistajalle, jos
896: tiedetään kuka omistaja on, tahi muussa tapauksessa kuu-
897: lututtakoon kiinniotosta seuraavana sunnuntaina seura-
898: kunnan kirkossa ja pankoon ilmoituksen siitä kunnan-
899: huoneeseen; ja· olkoon omistaja velvollinen Innastamaan
900: koiran kolmella markalla, siihen lisäten viisikymmentä
901: penniä kultakin päivältä, jolloin koiraa on kiinni pidetty.
902: Jollei koiraa lunasteta seitsemän päivän kuluessa siitä
903: kuin kiinniottaminen on omistajalle ilmoitettu tahi viiden-
904: toista päivän kuluessa kuulutuksen juHstamisesta, olkoon
905: 6   1909. II Vp.- S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
906: 
907: koira menetetty sille, joka sen otti kiinni. Kuitenkin ol-
908: koon omistajana oikeus, niinkauvan kuin koira on kiinni-
909: ottajan hallussa, lunastaa se nyt mainittujen perusteiden
910: mukaan.
911:       Enintään viidenkymmenen markan sakkoon olkoon
912: se vikapää, jolla on tapana antaa koiransa kuljeksia.
913: metsissä ja hakamailla aikana maaliskuun 1 päivän alusta
914: elokuun 31 päivän loppuun tahi sellaisten vesijaksojen
915: rannoilla, joissa otuksia oleskelee, ensinmainitun päivän
916: alun ja elokuun 14 päivän lopun välisenä aikana.
917:       Mitä ylempänä on sanottu ei sovellu paimenkoiraan,.
918: joka seuraa porokarjaa tahi muuta karjaa.
919: 
920:      Helsingissä, 11 p:nä lokakuuta 1909.
921:   1909. II Vp. ~ S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
922: 
923: 
924: 
925: 
926:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 2~ voi-
927:            massa olevan metsästysasetuksen muuttamista tarkoit-
928:            tavan eduskuntaesityksen johdosta.
929: 
930:       Siihen sanamuotoon, jonka Suuri valiokunta mietin-
931: nössään N:o 2 on ehdottanut Laki- ja talousvaliokunnan
932: mietinnössä N:o 2 olevalle ehdotukselle asetukseksi loka-
933: kuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen
934: eräiden pykäläin muuttamisesta, on Eduskunta toisessa kä-
935: sittelyssä päättänyt muutoksia, niin että asetusehdotuksen
936: 5 §, 14 §:n 1 momentin 5 kohta ja 23 §:n 3 mom. tu-
937: lisivat kuulumaan:
938:                              5 §.
939:       Kruununpuistoissa ja kruunun käyt.tämättömillä mailla
940: (poist) olkoon (poist) metsästys (poist) kunkin (poist.)
941: paikkakunnan omille asukkaille sallittu, siitä erittäin an-
942: nettavia järjestyssääntöjä noudattaen.
943: 
944:                             14 §.
945:      Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
946: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin lu-
947: vaton allamainittuina aikoina, nimittäin:
948: 
949:      5:ksi. koirasmetso ja koirasteeri, pyy (poist.) ja muut
950: kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes maassa
951: ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän alusta
952: elokuun 31 päivän loppuun saakka sekä Lapin kihlakun-
953: nassa metsäkana huhtikuun 1 päivän alusta elokuun 31 päi-
954: vän loppuun saakka;
955: 2   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
956:                        23 § 3 mom.
957:       (PoistJ Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä Kuu-
958: samon, Taivalkosken, Pudasjärven, Iin, Kuivaniemen, Kii-
959: mingin, Ylikiimingin, Haukiputaan, Muhoksen ja Utajär-
960: ven kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1
961: päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sellaista
962: sadinta, jossa on useampia puita rinnakkain yhteensidot-
963: tuina, kaikkien metsälintujen (poistJ pyyntiin. Lapin
964: kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa
965: olkoon lupa tähän pyyntiin samoin kuin metsäkanan pyyn·
966: tiin sinä aikana, jolloin tämä lintu ei ole rauhoitettu, käyt-
967: täii muitakin sadinpyydyksiä.
968: 
969: 
970:       Koska tuottavan metsästyksen vastaistakin mahdol-
971: lisuutta varten maassamme on tärkeä, että hyödyllinen
972: metsänriista ainakin kruunun metsämailla voidaan suojella
973: hävittävältä pyynniltä, mikäli paikalliset olot eivät toisin
974: vaadi, ei Suuri valiokunta katso mahdolliseksi puoltaa
975: vapaan metsästysoikeuden ulottamista sitä pohjoista aluetta
976: laajemmalle, joka Valiokunnan aikaisemmassa mietinnössä
977: on ehdotettu.
978:       Se muutos, jonka Eduskunta on tehnyt puheenaole-
979: van ehdotuksen 14 §:n 1 momentin 5 kohtaan, tarkoittaa
980: metsäkanan rauhoitusajan lyhentämistä Lapin kihlakun-
981: nassa yhtä kuukautta lyhemmäksi kuin se on ollut tähän
982: saakka. Mikäli Suuri valiokunta on saanut tietää, alkaa
983: metsäkanan valkea höyhenpeite Lapissa jo maaliskuussa
984: väriltään muuttua ja, kun lumi silloin vielä. peittää maan,
985: kävisi metsäkanan metsästyksen mainittuun aikaan luval-
986: liseksi tekeminen tälle linnulle varsin tuhoavaksi. Suuri
987: valiokunta ei ole sentähden katsonut olevan syytä luopua
988: entisestä ehdotuksestaan eikä voi kannattaa edellä kerrot-
989: tua toisessa käsittelyssä tehtyä muutosta, joka on sana-
990: tnuodoltaankin erehdyttävä, sen mukaan kun metsäkana
991: tnuualla kuin Lapin kihlakunnassa jäisi kokonaan rau-
992: hoittamatta.
993:              Metsästysasetuksen muuttamisesta.
994:      Mitä vihdoin tulee siihen muutokseen, jonka Edus-
995: kunta on päättänyt ehdotuksen 23 §:n 3 momenttiin, on
996: Suuri valiokunta katsonut voivansa siihen yhtyä, ja Va-
997: liokunta puoltaa siis asetusehdotuksen sisällystä sen mu-
998: kaan muutettavaksi. Mutta Suuren valiokunnan mielestä
999: on kuitenkin tarpeellista jonkun verran muodon puolesta
1000: muuttaa puheenaolevaa momenttia, minkä ohessa tämän
1001: momentin säännöstä lienee, nyt voimassa olevan asetuk-
1002: sen mukaisesti, selvennettävä lisäyksellä, että satimen,
1003: ollakseen luvallinen, pitää olla heti tappava.
1004:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta
1005:  kunnioittaen ehdottaa,
1006: 
1007:                   että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase·
1008:            tuleseksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
1009:            annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttami-
1010:            sesta sellaisena kuin se on Suuren valiokunnan
1011:            mietinnössä N:o 2, 23 § kuitenkin muutettuna
1012:            näin kuuluvaksi:
1013: 
1014:                            23 §.
1015:       Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
1016: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä lauk-
1017: kuja, ansoja, satimia tahi muita sellaisia pyydyksiä.
1018:       Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1
1019: päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
1020:       Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä Kuu-
1021: samon, Taivalkosken, Pudasjärven, Iin, Kuivaniemen, Kii-
1022: mingin, Ylikiimingin, Haukiputaan, Muhoksen ja Utajär-
1023: ven kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1
1024: päivän alusta joulukuun 1 päivääu asti käyttää sellaista
1025: heti tappavaa sadinta, jossa on useampia puita rinnakkain
1026: yhteensidottuina, kaikkien metsälintujen pyyntiin. Lapin
1027: kihlakunnassa ja Kuolajärven kunnassa Kemin kihlakuntaa
1028: saakoon myöskin kaikkien metsälintujen pyyntiin mainittuna
1029: aikana sekä metsäkanan pyyntiin sen rauhoitusajan alkuun
1030: saakka käyttää muitakin 1 momentissa mainittuja pyydyksiä.
1031: 4   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1032:      Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus
1033: alueeltaan kieltää tässä pykälässä mainittujen pyydyksien
1034: käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
1035:      Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
1036: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden
1037: pintaan saakka.
1038: 
1039: 
1040:      Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1909.
1041: 
1042: 
1043: 
1044: 
1045:      lielsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
1046: 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1047: 
1048: 
1049: 
1050: 
1051:                 S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesityk-
1052:           sen johdosta päättämä a 1a m a i n e n e h d o t u s
1053:           asetukseksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
1054:           annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta.
1055: 
1056: 
1057: 
1058: 
1059:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
1060:              ja Suuriruhtinas T
1061: 
1062: 
1063: 
1064: 
1065:      Eduskunnassa on tehty eduskuntaesitys voimassa ole-
1066: van metsästysasetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta,
1067: ja on Eduskunta sen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
1068:        2 1909. n Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1069: 
1070: 5 §.         Metsästys kruununpuistoissa ja kruunun kä.yttä-
1071:         mättömällä metsämaalla on 5 §:n kautta 20 päivänä loka-
1072:         kuuta 1898 metsästyksestä annetussa asetuksessa kielletty,
1073:         paitsi niiltä, jotka siihen hankkivat itselleen asianomaisen
1074:        luvan. . Tämän johdosta on Keisarillinen Senaatti,
1075:         vii'meksi toukokuun 28 päivänä 1907, antanut erinäisiä
1076:        määräyksiä niistä ehdoista, joilla metsästys kruunun
1077:        metsämailla on sallittava. Näiden määräysten mukaan
1078:        saa metsähallitus sallia asianomaisten metsänhoitovirka-
1079:        miesten sekä kruunun metsätyönjohtajain ja metsänvarti-
1080:        jain pyssyä käyttäen metsästää virka- ja toimipiirinsä
1081:        alueella omiksi tarpeikseen sekä metsänvartijain Lapin,
1082:        Kemin ja Iin tarkastuspiireissä ja Kajaanin kihlakun-
1083:        nassa Oulujärven tarkastuspiirissä sen lisäksi omaksi hyö-
1084:        dykseen. Sitä paitsi saa metsähallitus määrätä, missä
1085:        seuduissa ja millä ehdoilla sekä kuinka laajasti on kruu-
1086:        nunmetsätorppareille ja muille kruununmailla asuville
1087:        annettava lupa metsästää pyssyllä kruununmetsissä,
1088:        kuitenkin erinäisillä rajoituksilla. Mitä tulee muiden
1089:        henkilöiden päästämiseen kruunun metsiin otuksenpyyntiä
1090:        varten, niin on Senaatti yllämainittuna päivänä oikeutta-
1091:        nut metsähallituksen, hakemuksesta ja hankittuaan tar-
1092:        peellisen selvityksen, etupäässä metsästysyhdistyksille ja
1093:        yksityisille henkilöille, jotka ovat osottaneet harrasta-
1094:        vansa metsästyshoidon parantamista ja jotka sitoutuvat
1095:        asettamaan järjestetyn metsästyksen vartioimisen, kruu-
1096:        nulle maksettavaa soveliasta vuosimaksua vastaan ja
1097:        määräten erinäisiä ehtoja metsästysarennille antamaan
1098:        kruunun metsämaiden osia, missä niiden laajuus, asema
1099:        ja laatu sen sallivat.
1100:              Eduskunta on sitä mieltä, että kun maassamme on
1101:        seutuja, missä yksityisten hallussa olevat maa-alueet ovat
1102:        vain vähäinen osa paikkakunnalla oleviin kruunun metsä-
1103:        alueihin verraten, ja kun olot monin paikoin ovat siksi
1104:        kehittymättömät, että väestön on jossakin määrässä elet-
1105:        tävä vapaan luonnon antimien varassa, helliteltävät asian-
1106:        haarat vaativat, että hyödyllisen metsänriistan pyynti
1107:                Muutoksia metsästysasetukseen.
1108: kruunun metsäalueilla on lain kautta sallittava. Edus-
1109: kunta on sentähden katsonut, että puheena olevan ase-
1110: tuksen 5 § on muutettava siihen suuntaan, että oikeus
1111: metsästykseen kruunun alueilla on asianomaisten paik-
1112: kakuntain omille asukkaille myönnettävä, kun he vain
1113: noudattavat metsäpalojen ynnä muun vahingon välttämi-
1114: seksi tarvittavia, erittäin annettavia järjestyssääntöjä.
1115:      Eduskunnan mielestä on ollut syytä ulottaa voi-           14 §.
1116: massa olevan metsästysasetuksen 14 §:ssä myönnetty
1117: oikeus 'saaristossa rauhoitusaikana ampua eräitä vesilin-
1118: tuja lennon aikana ja kuvilta myöskin Lapin kihlakun-
1119: taan, jossa tällä metsästyksellä on merkitystä. Sitä
1120: paitsi on mainitunlaatuinen metsästys sallittava myöskin
1121: Salmin kihlakunnan Suojärven pitäjässä, jonka kautta
1122: vesilintujen muuttotie käypi, varsinkin kun sellaisen
1123: metsästyksen ehkäiseminen siellä, siihen nähden että
1124: sitä luvallisena samaan aikaan harjoitettaneen maan
1125: rajan toisella puolella, kohtaa vaikeuksia.
1126:      Sen ohessa Eduskunta on katsonut, että saavu-
1127: tettu kokemus antaa aihetta siirtää sekä vesilintu-
1128: jen ja kahlaajien että metsälintujen rauhoitusajan
1129: päättymisen Suomessa myöhemmäksi. Milloin kesät
1130: ovat kylmiä, ovat näet niin vesilintujen kuin met-
1131: sälintujenkin poikaset rauhoitusajan päättyessä, joka
1132: vesilintuihin nähden on heinäkuun lopussa ja metsä-
1133: lintuihin nähden elokuun puolivälissä, vielä siksi pieniä
1134: ja avuttomia, että ne metsästysajan alussa helposti jou-
1135: tuvat pyytäjän saaliiksi, ja on niiden merkitys ravinto-
1136: aineena silloin vielä vähäinen. Rauhoitusajan pitennys
1137: on sentähden tarpeellinen. Sellaista pitennystä syksyn
1138: puolelle tukee sekin tärkeä seikka, että metsästyksen
1139: alalla etupäässä lintujen pyynnillä on Suomessa varsi-
1140: naista kansantaloudellista merkitystä. Vuosittain viedään
1141: maasta- noin 300,000 kilogrammaa metsänriistaa (suurim-
1142: maksi osaksi metsälintuja), joiden arvo on yhteensä noin
1143: 4:00,000 markkaa. Epäilemättä voitaisiin vientiä melkoisesti
1144: korottaa, jos riista rauhoitusajan pitentämisen kautta
1145:         4 1909. II Vp. -- Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1146: 
1147:         säilyisi metsissä syksyyn, niin että linnut ehtivät tulla
1148:         täysikasvuisiksi sekä kaadettu riista, ilman käytyä
1149:         viileämmäksi, pilaantumatta sietää pitempää kuljetusta.
1150:         Varsinkin on metsälintujen pyynti siirrettävä mätäkuun
1151:         jälkeiseksi ajaksi, koska kaadettu riista säilyttämisen
1152:         vaikeuden tähden sitä ennen kotimaassa myydään hin-
1153:         nasta, joka usein on melkoista alempi kuin tavallisen
1154:         raa vaanlihan.
1155:              Eduskunta on sentähden puolestaan päättänyt vesi-
1156:         lintujen ja kahlaajain rauhoitusajan pitennettäväksi elo-
1157:         kuun 14 päivän loppuun sekä metson ja koppelon, teeren,
1158:         pyyn, metsäkanan ja muiden kanalintulajien elokuun
1159:         loppuun asti. Siten on saavutettavissa sekin, että hyö-
1160:         dyllisten metsälintujen sekä jäniksen rauhoitus päättyy
1161:         samaan aikaan. Naarasmetson ja naarasteeren rauhoitus-
1162:         ajan alun on Eduskunta kuitenkin katsonut voitavan
1163:         haitatta siirtää kuukautta myöhäisemmäksi eli joulukuun
1164:         1 päivästä tammikuun 1 päivään. Tämän mukaan on
1165:         Eduskunta muuttanut voimassa olevan metsästysase-
1166:         tuksen 14 §:ää.
1167: 21 §.        Rauhoitusajan pitentäminen aiheuttaa myöskin muu-
1168:         toksen siihen asetuksen 21 §:n kohtaan, jossa määrä-
1169:         tään, mistä ajasta alkaen koiraa saadaan linnun met-
1170:         sästämiseen käyttää.
1171: 23 §.        Erinäisillä seuduilla · Oulun läänissä ei ole, kohtuut-
1172:         tomasti vaikeuttamatta varsinkin vähävaraisen väes-
1173:         tön toimeentuloa, mahdollista kokonaan kieltää käyttä-
1174:         mästä metsänriistan pyynnissä niin sanottuja vire- eli itses-
1175:         tään toimivia pyydyksiä. Varmasti ja heti tappavan
1176:         satimen käyttäminen on Eduskunnan mielestä metsälin-
1177:         tujen pyyntiin näyttänyt olevan sekä tarpeellinen että
1178:         mahdollinen sallia Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa
1179:         sekä suurimmassa osassa Oulun kihlakuntaa. Kuitenkin on
1180:         tarpeellista selvyyden saavuttamiseksi sekä mahdollisten
1181:         väärinkäytösten estämiseksi nimenomaan määrätä, millai-
1182:         nen se pyydys on oleva, joka siellä myönnetään luvalliseksi.
1183:         Muullaisten sadinten, loukkujen ja muiden senkaltaisten
1184:         pyydysten käyttämisen samoin kuin ansojen käyttämi-
1185:               Muutoksia metsästysasetukseett.            5
1186: 
1187: sen muuhunkin kuin 23 §:n 2 momentissa mainittuun
1188: tarkoitukseen Eduskunta on katsonut olevan rajoitettavan
1189: siihen alueeseen, jolla metsälintujen pyynti ansalla nytkin
1190: on ollut sallittu, nimittäin Lapin kihlakuntaan sekä Kuo-
1191: lajärven pitäjään Kemin kihlakuntaa. Eduskunta on siis
1192: tämän näkökohdan mukaan muuttanut asetuksen 23 §:n.
1193:      Metsästysasetuksen 25 §:ssä säädetty, yleisistä va- 25 §.
1194: roista suoritettava 25 markan tapporaha karhusta on
1195: tämän vahinkoeläimen hävittämiseen riittämätön. Edus-
1196: kunta on sentähden katsonut puheena olevan tapporahan
1197: olevan korotettavan 50 markkaan täysikasvuisesta kar-
1198: husta, jonka suuruiseksi tämä palkinto oli ehdotettu 1897
1199: vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä.
1200:      Koska 25 § nykyisessä sanamuodossaan ei selvästi
1201: ilmaise sitä, että sen 1 momentissa oleva aikamääräys
1202: (huhtikuun 1 päivästä-syyskuun 30 päivään) tarkoittaa
1203: ainoastaan kettua eikä muita tässä momentissa mainittuja
1204: petoeläimiä, niin on Eduskunta uudestaan muodostanut
1205: puheena olevan momentin siten, että sen oikea sisällys
1206: käy selvästi näkyviin.                        ..
1207:      Metsästysasetuksen 14 ja 21 §:n muuttamisesta seu- 33 §.
1208: raa, että saman asetuksen 33 §:n 2 momentin lopussa
1209: oleva aikamääräys myöskin on muutettava.
1210:      Sanotun nojalla Eduskunta alamaisuudessa ilmoittaa,
1211:               että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
1212:          ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
1213:          sesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
1214:          seuraavan asetusehdotuksen:
1215: 
1216: 
1217:                         Asetus
1218: lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun
1219:     asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta.
1220: 
1221:     Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästykeestä
1222: annetun asetuksen 5, 14, 21, 23, 25 ja 33 §:ää, säädetään,
1223: että mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
1224: l~   1909. II Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o l
1225: 
1226:                                5 §.
1227:      Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättömillä
1228: mailla olkoon metsästys kunkin paikkakunnan omille
1229: asukkaille sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssään-
1230: töjä noudattaen.
1231:                               14 §.
1232:      Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
1233: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin
1234: luvaton allamainittuina aikoina, nimittäin:
1235:      1:ksi heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
1236: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
1237: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
1238: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
1239: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa,
1240: kaikki viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun
1241: 1 päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka;
1242:      2:ksi koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta tou-
1243: kokuun 31 päivän loppuun saakka;
1244:      3:ksi peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
1245: 31 päivän loppuun saakka;
1246:      4:ksi naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammi-
1247: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
1248:      5:ksi koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
1249: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast-
1250: edes maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1
1251: päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
1252:      6:ksi jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
1253: päivän loppuun saakka; sekä
1254:      7:ksi peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31
1255: päivän loppuun saakka.
1256:      Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitus-
1257: aikanakin saaristossa, Lapin kihlakunnaBsa ja Suojärven
1258: pitäjässä Salmin kihlakuntaa ampua telkkiä, kolsoja,
1259: meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja sekä Ah-
1260: venanmaan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
1261:               Muutoksia metsllstysasetukseen.              7
1262: 
1263:                             21 §.
1264:      Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 pa1vaan
1265: saakka älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin
1266: kuin:
1267:      karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä,
1268: kun sellainen otus seudulla oleskelee,
1269:      ketun ottamiseen pesästä, sekä
1270:      linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
1271:      Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luo-
1272: tettavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
1273: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan
1274: kauemmin kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa
1275: koiraa ketun metsästämiseen.
1276: 
1277:                            23 §.
1278:      Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
1279: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä louk-
1280: kuja, ansoja, satimia tahi muita sellaisia pyydyksiä.
1281:      Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1
1282: päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
1283:      Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä Kuu-
1284: samon, Taivalkosken, Pudasjärven, Iin, Kuivaniemen,
1285: Kiimingin, Ylikiimingin, Haukiputaan, Muhoksen ja
1286: Utajärven kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syys-
1287: kuun 1 päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää
1288: sellaista heti tappavaa sadinta, jossa on useampia puita
1289: rinnakkain yhteensidottuina, kaikkien metsälintujen
1290: pyyntiin. Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven kunnassa
1291: Kemin kihlakuntaa saakoon myöskin kaikkien metsä-
1292: lintujen pyyntiin mainittuna aikana sekä metsäkanan
1293: pyyntiin sen rauhoitusajan alkuun saakka käyttää muita-
1294: kin 1 momentissa mainittuja pyydyksiä.
1295:      Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus
1296: alueeltaan kieltää tässä pykälässä mainittujen pyydyksien
1297: käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
1298:      Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
1299: 8 1909. II Vp. - Edusk. asetusehd. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1300: 
1301: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden
1302: pintaan saakka.
1303:                              25 §.
1304:      Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilvek-
1305: sestä ja ahmasta, sekä aikana huhtikuun l päivän alusta
1306: syyskuun 30 päivän loppuun tapetusta ketusta, saakoon
1307: se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista palkintoa
1308: kustakin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin:
1309:      karhusta viisikymmentä markkaa ja karhunpeni-
1310: kastia kaksikymmentäviisi markkaa;
1311:      sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikym-
1312: mentä markkaa;
1313:      ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa;
1314:      ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kak-
1315: sikymmentäviisi markkaa; sekä
1316:      ketusta viisi markkaa ja ketunpojasta kaksi markkaa.
1317:      Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
1318: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
1319: korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
1320: määrin, nimittäin:
1321:      kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
1322: kaksi markkaa;
1323:      kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
1324: markan;
1325:      merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
1326: penniä; sekä
1327:      ~orpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
1328: kymmenen penniä.
1329:                           33 §.
1330:      Jos koira kuljeskelee vieraalla metsästysmaalla, ol-
1331: koon metsästysmaan omistajalla tahi haltijalla oikeus ot-
1332: taa se kiinni ja ilmoittakoon siitä heti omistajalle, jos
1333: tiedetään kuka omistaja on, tahi muussa tapauksessa kuu-
1334: lututtakoon kiinniotosta seuraavana sunnuntaina seura-
1335: kunnan kirkossa ja pankoon ilmoituksen siitä kunnan-
1336: huoneeseen; ja olkoon omistaja velvollinen Junastamaan
1337:               Muutoksia metsästysasetukseen.
1338: 
1339: koiran kolmella markalla, siihen lisäten viisikymmentä
1340: penniä kultakin päivältä, jolloin koiraa on kiinni pidetty.
1341: Jollei koiraa lunasteta seitsemän päivän kuluessa siitä
1342: kuin kiinniottaminen on omistajalle ilmoitettu tahi viiden-
1343: toista päivän kuluessa kuulutuksen julistamisesta, olkoon
1344: koira menetetty sille, joka sen otti kiinni. Kuitenkin ol-
1345: koon omistajalla oikeus, niin kauan kuin koira on kiinni-
1346: ottajan hallussa, lunastaa se nyt mainittujen perusteiden
1347: mukaan.
1348:      Enintään viidenkymmenen markan sakkoon olkoon
1349: se vikapää, jolla on tapana antaa koiransa kuljeksia
1350: metsissä ja hakamailla aikana maaliskuun 1 päivän alusta
1351: elokuun 31 päivän loppuun tahi sellaisten vesijaksojen
1352: rannoilla, joissa otuksia oleskelee, ensinmainitun päivän
1353: alun ja elokuun 14 päivän lopun välisenä aikana.
1354:      Mitä ylempänä on sanottu ei sovellu paimenkoiraan,
1355: joka seuraa porokarjaa tahi muuta karjaa.
1356: 
1357: 
1358: 
1359: 
1360:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
1361: 
1362:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1909.
1363: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
1364:      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                 Maatalousvaliokunnan mietintö
1370:            N:o 2 Eduskunnalle jätetystä ehdotuksesta
1371:            laiksi toimenpiteistä metsänhävittämisen
1372:            ehkäsemiseksi.
1373: 
1374: 
1375:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella 18 päivältä
1376: kesäkuuta 1909 valmistelevaa käsittelyä varten maatalous-
1377: valiokuntaan lähettänyt edustajain Nylanderin y. m. edus-
1378: kuntaesityksen N :o 9, joka sisältää ehdotuksen laiksi toi-
1379: menpiteistä metsänhävittämisen ehkäsemiseksi, ja Tokoin
1380: y. m. eduskuntaesityksen N :o 14, sisältävä ehdotuksen
1381: metsänhoi toasetukseksi.
1382: 
1383: 
1384: 
1385:      Jo vuoden 1894 valtiopäivillä tekivät säädyt anomuk-
1386: sen, että hallitus toimituttaisi tarkan tutkimuksen siitä
1387: missä määrin yhä jatkuvissa valituksissa metsien rajat-
1388: tomasta haaskauksesta on perää ja että toimitetun tutki-
1389: muksen nojalla ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpiteisiin, joi-
1390: hin asianhaarat voivat antaa aihetta. Tarkoitusta varten
1391: asettikin hallitus komitean, joka vuonna 1900 on antanut
1392: m1etmnön asiasta. Tämän mietinnön laskelmista näkyy,
1393: että yksityismetsiämme käytettiin vuotuisesti tuntuvasti
1394: enemmän kuin mikä niiden lisäkasvu oli ja että siis itse
1395: metsäpääomaa arveluttavasti kulutettiin. Myöskin ilmoit-
1396: taa komitea käyneen selville, että maamme tiloista 4 7o :lla
1397: ei enää ollut metsää riittävästi polttopuiksi eikä aitaustar-
1398: 2    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1399: 
1400: peiksi sekä että metsäå puuttui rakennustarpeiksi 13 % :lta.
1401: Yli talon tarpeiden oli metsää ainoastaan 36 % :lla maan
1402: tiloista. Liiallinen metsänkulutus oli komitealle annettu-
1403: jen ilmoitusten mukaan pääasiallisesti johtunut nuoren
1404: metsän myynnistä propsi-, paperi- ja polttopuiksi, tervan-
1405: poltosta ja kaskiviljelyksestä kuin myöskin metsän tuh-
1406: laavasta käytöstä kotitarvetta varten.
1407:       Komitean tutkimusten ja ehdotusten sekä niistä vaa-
1408: dittujen lausuntojen perusteella valmistutti hallitus sittem-
1409: min armollisen esityksen, sisältävä ehdotuksen metsän-
1410: hoitoasetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 päivänä syys-
1411: kuuta r886 annetun metsälain pykälien muuttamisesta toi-
1412: sin kuuluviksi, joka jätettiin Suomen Eduskunnalle vuo-
1413: den 1908 toisilla valtiopäivillä. Silloinen talousvaliokunta
1414: valmisti asiasta mietinnön, joka kuitenkin jäi Eduskun-
1415: nassa loppuun käsittelemättä.
1416: 
1417: 
1418: 
1419:       Katsoen siihen suureen vaikutukseen, mikä metsillä
1420: on maan ilmastoon ja sademäärään sekä vesistöjen veden
1421: korkeuden tasoittamiseen, ei yleinen etu voi myöntää yk-
1422: sityisille, joiden hallussa suurin osa maamme metsiä on,
1423: niin pitkälle menevää vapautta metsiensä käyttämiseen,
1424: että niiden vastainen olemassaolo sen kautta saatetaan uha-
1425: tuksi. Erityisen tärkeä on yksityismetsäin säilyminen kui-
1426: tenkin sen vuoksi, että niistä saatavilla tuotteilla on maam-
1427: me tärkeimpänä vientitavarana, teollisuuden raaka-aineena
1428: ja moninaisena kotitarpeena erinomaisen suuri, sekä
1429: maamme viljelystä että koko taloutta tukeva, jopa pys-
1430: tyssä pitävä merkitys. Näin ollen ja kun toiselta puolen
1431: on yleisesti tunnettu, että poikkeustapauksia lukuunotta-
1432: matta järkiperäinen metsänhoito maassamme on päässyt
1433: vasta verrattain vähäiselle alulle ja että päinvastoin yksi-
1434: tyismetsiä yhä edelleen säälimättömästi kulutetaan, on tar-
1435: peen, että yhteiskunta lainsäädännön kautta tarkemmin
1436:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                 3
1437: 
1438: JarJestaa ja rajoittaa yksityismetsäin käyttöä sekä että
1439: yksityinen metsätalous asetetaan entistä tehokkaamman
1440: julkisen valvonnan alaiseksi.
1441:      Vuoden I 734 laki sisältää varsin pitkälle meneviä,
1442: yksityismetsien käyttöä rajoittavia säädöksiä, joista osa,
1443: joskin suuressa määrin lievennettynä, on säilytetty myö-
1444: hemmässäkin lainsäädännössä. Voimassa oleva, vuoden
1445: r886 metsälaki kieltää metsämaan autioksi hävittämisen
1446: ja määrää, että jos metsä hakataan vähintään kymmenen
1447: tynnyrinalan laajalta tahi saaresta, jonka läheisyydessä
1448: ei metsää kasva, on pidettävä huoli, että maalle jätetään
1449: siemenpuita taikka ryhdytään muuhun toimenpiteeseen
1450: metsänuudistuksen edistämiseksi. Nämät määräykset ovat
1451: kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi, osaksi siitä syystä,
1452: että ne eivät ole kylliksi tarkoituksenmukaisia, jonka täh-
1453: den niitä on ollut varsin helppo kiertää, osaksi sentähden,
1454: että niiden noudattamisen valvonta viranomaisten puolelta
1455: on ollut aivan puutteellinen.
1456: 
1457: 
1458: 
1459:      Valiokunta on työnsä pohjaksi ottanut edustaja Ny-
1460: landerin y. m. esitysehdotuksen, koska on katsottu, että
1461: siinä olevien periaatteiden pohjalle laadittujen määräys-
1462: ten avulla puutteellisuudet lainsäädännössä parhaiten saa-
1463: daan korjatuiksi ja metsien säilyminen riittävästi turva-
1464: tuksi.
1465:      Tärkeimpänä määräyksenä tässä lakiehdotuksessa on
1466: metsänhävittämisen kieltäminen. Metsänhävittämisellä kä-
1467: sitetään siinä ensinnäkin metsän sellainen hakkaaminen
1468: ja metsämaan sillä tavoin käyttäminen, että metsän luon:
1469: nollinen uudistus käy vaikeaksi. Metsää ei siis saa saat-
1470: taa sellaiseen tilaan, ettei siinä itsestään nouse uutta kel-
1471: vollista kasvua eikä siis metsämaan täydellinen paljasta-
1472: minen siemenpuita jättämättä saa ollenkaan tulla kysy-
1473: mykseen. Tämän ohella on metsänhävittämiskäsitteesen
1474: 4    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1475: 
1476: kuuluvaksi luettu tilan metsävarojen niin suuressa määrin
1477: myyminen, ettei metsästä enään pysyväisesti saada tilan
1478: kotitarvepuita sekä myös nuoren kasvuisan havumetsän
1479: myynnin kautta tuhoaminen. Kypsyneen metsän käyttä-
1480: minen voipi siis mennä varsin pitkälle ja tulee sen rajoit-
1481: taminen kysymykseen ainoastaan siinä tapauksessa, että
1482: kuluttamisen seurauksena olisi tilan kotitarvepuiden pysy-
1483: vän saannin mahdottomaksi käyminen. Sitä vastoin on
1484: nuoren havumetsän hävittämiselle,jota maassamme nykyään
1485: varsin yleiseen harjoitetaan propsien y. m. semmoisten
1486: pieneropäin puutavarain myynnin kautta, asetettu suurem-
1487: pia rajoituksia ja kielletty sen myynti silloin kun hakkuu
1488: olisi selvästi katsottava metsän tuhoamiseksi. Hyväksyen
1489: lakiehdotuksen yleisen kannan sekä pääasiallisesti myös
1490: siinä olevat määritelmät metsänhävittämisestä, on valio-
1491: kunta kuitenkin, katsoen että kasvavaa nuorta havumetsää
1492: voidaan kotitarpeeksikin tuhota ja aiheuttaa siten metsän-
1493: hävitystä, pitänyt tarpeellisena koventaa tässä suhteessa
1494: määräyksiä ja sen vuoksi ulotuttanut kiellon kaiken kas-
1495: vuisan nuoren havumetsän tuhoisaan hakkaamiseen, ta-
1496: pahtukoon se joko myyntiä varten tai kotitarpeeksi.
1497:       Metsänhävittämisen kielto sellaisenaan ei luonnolli-
1498: sesti riitä väärinkäytöksiä ehkäisemään, ellei samalla
1499: ole säädetty kyllin tehokkaita seuraamuksia kiellon rikko-
1500: misesta. Lähimpänä seuraamuksena metsänhävittämisestä
1501: määrätään käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa metsän
1502: rauhoitetuksi julistaminen. Rauhoituskäsite on jo voimas-
1503: sa olevassakin metsälaissa tavallaan tunnettu. Siinähän
1504: säädetään, että jos laiminlyödään siemenpuiden jät-
1505: täminen tai muut toimenpiteet uuden kasvun edistämiseksi,
1506: yoi tuomioistuin sakon uhalla kieltää metsänkäyttämisen
1507: muuksi kuin kotitarpeeksi siihen asti kunnes on näytetty
1508: toteen, että uutta metsää hävitetyllä alalla on taimelle
1509: noussut. Nämä, valitettavasti kuolleeksi kirjaimeksi jää-
1510: neet määräykset, on lakiehdotuksessa tahdottu laajentaa
1511: ja selventää, jonka lisäksi on katsottu tarpeelliseksi mää-
1512:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                5
1513: 
1514: rätä, että rauhoituksen ohella on ryhdyttävä erityisiin toi-
1515: menpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaami-
1516: seksi.
1517:       Erityisten suojelusmääräysten alaisiksi ovat lakieh-
1518: dotuksessa asetetut karuluontoiset saaret, metsäiset rannat,
1519: joista osa jo kalastuksenkin takia on metsäisinä pysytet-
1520: tävä, lentohietikot, tunturimaat, suuremmat vuoriperäiset
1521: ylänteet sekä sellaiset jokiäyräät, joilla metsä on suojana
1522: maarepemiä vastaan.
1523:       Rauhoitus- samoinkuin suojelusmääräysten rikkomi-
1524: sesta on rangaistuksena ehdotettu säädettäväksi sakkoa
1525: tahi vankeutta, minkä ohessa hakatut puut ovat taka-
1526: varikon alaiset ja menetetyiksi tuomittavat.
1527:       Mitä lain noudattamisen valvontaan tulee, on ehdo-
1528: tettu, että se pääasiallisesti jää hallituksen toimesta ase-
1529: tettavain metsäntarkastajain huoleksi. Tarpeen mukaan
1530: on metsäntarkastajille apulaisiksi ajateltu palkattavaksi
1531: koulunkäyneitä metsänvartijoita, jonka ohella tavalliset
1532: poliisiviranomaiset olisivat velvoitettavat ottamaan val-
1533: vontatoimeen osaa.
1534:       Lain tarkoitusperän saavuttamiseksi on tärkeätä, että
1535: varsinkin rauhoitus siihen kuuluvine toimenpiteineen tu-
1536: lee viipymättä määrätyksi, jonka takia oikeudenkäynti
1537: on saatava mahdollisimman nopeaksi. Kun kihlakunnan-
1538: oikeus kokoontuu harvoin ja oikeudenkäynti siinä on ver-
1539: rattain hidasta, niin on ensimäiseksi oikeusasteeksi tämän
1540: lain alaisissa asioissa ehdotettu uutta paikallista tuomio-
1541: istuinta, metsälautakuntaa. Tämän tuomiopiirinä tulisi
1542: olemaan metsänhoitoalue, joka yleensä käsittäisi maalais-
1543: kunnan tai osan siitä. Jäseniksi lautakuntaan olisi valit-
1544: tava metsänhoitoon perehtyneitä henkilöitä.
1545: 
1546: 
1547: 
1548:      Yksityiskohtaisesti esitysehdotusta tarkastaessaan on
1549: valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa, paitsi muodol-
1550:     6     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1551: 
1552:       lista laatua olevia korjauksia, erinäisiä asiallisia muu-
1553:       toksia.
1554: 1 §.         Asettuen I § :ään nähden yleensä samalle kannalle
1555:       kuin esitysehdotus, ainoastaan toisin muodostelemalla sen
1556:       1 ja 2 kohtaa, on valiokunta hyväksynyt siinä esiintyvän
1557:       käsitteen ,metsänhävittäminen", pitäen sitä tarkoitustaan
1558:       ja kansan tajuntaa hyvin vastaavana. Sitä vastoin on
1559:       vähemmistö tahtonut vaihtaa tämän käsitteen käsitteeksi
1560:       ,rappiolle saattaminen", koska tämä heidän mielestään on
1561:       laajempi ja vaikutukseltaan tehoisampi.
1562:              Nuoren kasvuisan havumetsän tuhoaminen on myös-
1563:       kin kotitarvepuun ottoa varten valiokunnan mielestä kiel-
1564:       lettävä. Tarpeettomana on valiokunta pitänyt laissa lue-
1565:       tella esimerkkejä metsän eri kulutusmuodoista, kuten prop-
1566:       sien, paperipuiden ja halkojen hakkuu, koska kulutusmuo-
1567:        dot eri aikoina voivat olla varsin vaihtelevia ja niiden
1568:        lisäksi voi tulla uusia vielä tuhoisampia.
1569:  z §.         Kun on luonnollista, että metsänhoitoammattimie-
1570:        hen laatima hoitosuunnitelma ei saa sisältää sellaisia oh-
1571:        jeita, että niiden mukaan toimitettu hakkaus johtaisi met-
1572:        sänhävitykseen yhtä vähän kuin järkiperäinen metsän har-
1573:        ventaminenkaan saa sitä tehdä, on valiokunta poistanut
1574:        2 § :n I kohdan tarpeettomana.
1575:               ,Luvallisen kasken" mainitseminen tämän § :n 2 koh-
1576:        dassa on tarpeeton, koska tämä laki ei tule kumoamaan
1577:        mitä voimassa oleva laki säätää kaskiviljelyksestä.
1578:  3 §.         Kun ei ole katsottava tarkoituksenmukaiseksi, että
1579:        metsänhävityksen tapahduttua rauhoitus aina ulonnetaan
1580:        käsittämään koko tilan metsän, niin on pykälään otettu
1581:        määräys, että rauhoitus voi käsittää myöskin ainoastaan
1582:        osan siitä. - Rauhoitusajan pituus on soveliaimmin
1583:         jätettävä määrättäväksi eri olosuhteiden mukaan, joten
1584:        rajaluvut lyhimmästä ja pisimmästä ajasta ovat poistetut.
1585:         Kun 2 kohdassa rauhoituksen käsite on epäselvästi ja puut-
1586:         teellisesti esitetty, on kohta muutettu toisin kuuluvaksi,
1587:         yleismääritelmäksi.
1588:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                7
1589: 
1590:       Selvyyden vuoksi on 3 § :n 3 kohdasta muodostettu 4 §.
1591: uusi 4 §. Toimenpiteet uuden kasvun aikaansaamiseksi
1592: ovat tässä. kuitenkin edellytetyt ainoastaan sellaisten ta-
1593: pausten varalle, jolloin metsän luonnollinen uudistus käy
1594: vaikeaksi. V aliakunnan vähemmistö on tahtonut ulottaa
1595: § :n määräykset koskemaan myöskin ennen tämän lain voi-
1596: maanastumista tapahtuneesen metsänhävittämiseen.
1597:         Kun esitysehdotuksessa ei ole määräyksiä siitä, ke- 5 §.
1598: nen suoritettavat 4 § :ssä mainituista toimenpiteistä aiheu-
1599: tuvat kustannukset ovat, on valiokunta tätä varten ottanut
1600: lakiin uuden 5 § :n.
1601:       Ehdoksi rauhoituksen peruuttamiselle on valiokunta 6 §.
1602: katsonut riittävän yleisten metsänhoito-ohjeiden noudat-
1603: tamisen eikä sen vuoksi seikkaperäisten metsänhoito-
1604: suunnitelmain laatiminen valiokunnan mielestä tässä ta-
1605: pauksessa olisi tarpeellista. Tällaisten suunnitelmien jär-
1606: jestäminen on nimittäin useilla tiloilla varsin vaikea ja
1607: niiden tekemiseen kykeneviä ammattimiehiä ei ole kylliksi
1608: saatavissa. Sitä vastoin yleisempien metsänhoito-ohjeiden
1609: saaminen on helpompaa, ja kun näidenkin avulla varsinkin
1610: pienemmillä tiloilla voidaan metsänhoito saada järkiperäi-
1611: sesti järjestetyksi, on valiokunta tehnyt pykälään tästä
1612: aiheutuneen muutoksen. Kyseessä olevat ohjeet olisivat
1613: kuitenkin alistettavat metsälautakunnan hyväksyttäviksi,
1614: jotta tämä sen kautta voisi pysyä paremmin asiain tasalla
1615: ja että olisi takeita siitä että ohjeet olisivat käytäntöön ja
1616: paikallisiin oloihin soveltuvia. Vähemmistö on sitä vastoin
1617: pitänyt mainittua hyväksymistä tarpeettomana.
1618:       Pykälässä mainitun sitoumuksen tärkeyteen nähden
1619: olisi se kirjallisesti tehtävä.
1620:       Eri mieliä on valiokunnassa ilmaantunut vankeusran- 8 §.
1621: gaistukseen nähden. On lausuttu, ettei vankeusrangaistusta
1622: olisi ensinkään tarpeen määrätä, koska sakkorangaistus ja
1623: puiden menettaminen ovat pidettävät riittävinä seuraamuk-
1624: sina tämän lain määräyksien rikkomisesta. Toisten mie-
1625: lestä ei vankeutta olisi määrättävä 3 kuukautta pitem-
1626:     8     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1627: 
1628:       mäksi. Koska kyseessä olevat väärinkäytökset voivat olla
1629:       hyvinkin törkeitä, on esitysehdotuksessa oleva määräys
1630:       vankeusrangaistuksesta sellaisenaan hyväksytty.
1631:            Siihen nähden ettei lakiehdotus sisällä mitään seuraa-
1632:       musta sille, joka on käyttänyt metsää vastoin niitä metsän-
1633:       hoito-ohjeita, joita hän 6 § :n mukaan on sitoutunut nou-
1634:       dattamaan, on § :ssä olevat rangaistusmääräykset ehdo-
1635:       tettu sovellettaviksi myöskin mainittua tapausta varten.
1636:            Kun rikkomukset eräissä tapauksissa voivat olla var-
1637:       sin vähäisiä, on tahdottu jättää tuomarin harkittavaksi
1638:       onko silloin rangaistusta tuomittava.
1639: 11 §.      Valiokunta ei ole pitänyt asian luonnon mukai-
1640:       sena asettaa metsäntarkastajia kuvernöörien silmällä-
1641:       pidon alaisiksi, koska toisten mielestä erinäiset ammatti-
1642:       keskusvirastot, kuten maanviljelyshallitus tai metsähalli-
1643:       tus, olisivat siihen soveliaammat ja toisten mielestä vielä
1644:       kuvernööreillä ei voi olettaa olevan riittävää asiantunte-
1645:       musta tällä alalla. Vähemmistö on tahtonut esitysehdo-
1646:       tuksen määräyksen tässä säilytettäväksi.
1647: 13 §.      Kun pykälän määräykset esitysehdotuksen mukaan
1648:       ovat osaksi epäselvät, on valiokunta muodostellut pykälän
1649:       uudestaan.
1650:            Vähemmistö on kuitenkin pitänyt esitysehdotuksen
1651:       määräyksiä selvempinä.
1652: 14 §.      Koska valiokunta on tahtonut omistaa metsälauta-
1653:       kunnalle pääasiallisesti tuomioistuimen tehtäviä, ei lauta-
1654:       kunnan olisi ryhdyttävä kyseessä olevaa hakkuukieltoa an-
1655:       tamaan muutoin kuin valvontaviranomaisten ilmoituksesta.
1656:            Vähemmistö on ollut esitysehdotuksen kannalla.
1657:            Jotta hakkuukielto olisi tehokas, täytyy laissa myös
1658:       olla säädettynä seuraamus kiellon rikkomisesta, ja on py-
1659:       kälään tämän vuoksi otettu tarpeellinen määräys.
1660: 17 §.      Koska metsänvartija on katsottava me~säntarkastajan
1661:       käskynalaiseksi valvontaviranomaiseksi, on valiokunta kat-
1662:       sonut johdonmukaisuuden vaativan, ettei metsälautakunta
1663:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                  9
1664: 
1665: olisi oikeutettu kyseessä olevan hakkuun keskeytyskäskyä
1666: antamaan.
1667:       Kun valiokunta on ollut sitä mieltä, että kunnille pai- 18 §.
1668: kallisia oloja paraiten tuntevina on pidätettävä oikeus itse
1669: harkita ja päättää kunnan jakamisesta metsähoitoalueisiin
1670: tahi eri kuntain yhdistymisestä yhteiseksi metsänhoito-
1671: alueeksi, on pykälä sen mukaan muodosteltu. Vähem-
1672: mistö on p~olustanut pykälää esitysehdotuksen mukaan.
1673:       Valiokunnassa on vähemmistö ollut sitä mieltä, että 20 §.
1674: metsälautakunnan jäsenten vaali olisi toimitettava yleisessä
1675: kuntakokouksessa, jossa jokaisella osanottajalla, olipa hän
1676: metsänomistaja tai ei, on yksi ääni. Esitysehdotuksen
1677: kanta on kuitenkin tullut hyväksytyksi.
1678:       Määräys lautakunnan jäsenten palkasta on otettu
1679: uuteen 27 § :ään, minkä johdosta pykälän viimeinen kohta
1680: on poistettu.
1681:       Muutokset tässä pykälässä ovat aiheutuneet siitä, että 21 §.
1682: valiokunnan mielipiteen mukaan metsälautakunnille olisi
1683: säilytettävä tuomioistuimen luonne ja tehtävät. Vähem-
1684: mistö on tahtonut sen ohessa jättää sille melkoisessa mää-
1685: rässä myöskin lain valvontatehtäviä.
1686:       Koska 5 § :ään on otettu uusia määräyksiä niiden kus- 22 §.
1687: tannusten suorittamisesta, jotka johtuvat toimenpiteistä
1688: uuden kasvun aikaansaamiseksi, on tämä § muodostettu
1689: näitä määräyksiä silmällä pitäen.
1690:       Selvyyden vuoksi on § :ään tehty lisäys että nimis-
1691: miehellä on valta suoraan ulosottaa kustannukset asian-
1692: omaiselta.
1693:       Pykälässä määrätyn haasteajan on valiokunta muut- 25 §.
1694: tanut 6o päiväksi, koska monissa tapauksissa, esim. jos
1695: omistaja asuu muilla paikkakunnilla, 30 päivän aika haas-
1696: teen toimittamiseksi vastapuolelle olisi liian lyhyt. Vähem-
1697: mistö on puolustanut esitysehdotuksen mukaan viimemai-
1698:  nittua haasteaikaa.
1699:       Kun kihlakunnanoikeus ammattimiestä kuulemattakin
1700: voi riittävällä asiantuntemuksella ratkaista useita tämän
1701:      10    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1702: 
1703:       lain alaisia asioita, ei ole katsottu olevan syytä määrätä,
1704:       että kihlakunnanoikeuden on joka tapauksessa asiantun-
1705:       tijaa kuulusteltava, minkä vuoksi asiantuntijan kutsumi-
1706:       nen on jätetty oikeuden harkinnasta riippuvaksi.
1707:             Pykälän 3 kohdaksi on siirretty esityksen 24 § siten
1708:       muutettuna, että tämän lain alainen asia voi tavallisen
1709:       oikeudenkäyntijärjestyksen mukaan tulla myöskin ylim-
1710:       män tuomioistuimen ratkaistavaksi. Vähemmistö on ollut
1711:       esitysehdotuksen kannalla.
1712: Z6 §.       Toiseksi kohdaksi tähän pykälään on siirretty saman
1713:       luontoisia määräyksiä sisältävä viimeinen kohta esitys-
1714:       ehdotuksen 2 1 § :stä.
1715: Z7 §.       Käsittelyn pohjana olevassa esitysehdotuksessa ei ole
1716:       mitään määräyksiä metsäntarkastajien ja metsänvartijain
1717:       palkkauksesta. Kysymyksessä niistä samoinkuin metsä-
1718:       lautakunnan jäsenten palkasta on ilmaantunut osittain eri-
1719:       mielisyyttä. Itsestään selvänä on pidetty, että valtio
1720:       palkkaa metsäntarkastajat, jotka viranomaisina val-
1721:       vovat ehdotettujen lainmääräysten noudattamista. Mitä
1722:       metsänvartijain palkkaukseen tulee, on valiokunta,
1723:       siihen nähden että metsänvartijain tehtävät luonteeltaan
1724:       ovat poliisimiehen tehtäviä ja heitä on ajateltu suorastaan
1725:       metsäntarkastajan alaisiksi virkailijoiksi, katsonut luon-
1726:       nolliseksi, että metsänvartijainkin palkat suoritetaan val-
1727:       tion varoista. Kun taas metsälautakunnan jäsenet ovat
1728:       metsänomistajien valitsemia, on johdonmukaista että palk-
1729:       kauksen suorittavat metsänhoitoalueen metsänomistajat.
1730:       - V erotusperusteiksi metsälautakunnan palkkaukseen
1731:       käytettävien varojen kokoamisessa on ehdotettu metsän-
1732:       omistajain metsämaan laajuutta ja toisten puolelta tilan
1733:       manttaalia. Edellistä verotusperustetta vastaan on pää-
1734:       asiallisesti muistutettu, että se käytännössä voi olla vaikea
1735:       sovelluttaa ja jälkimäisen verotusperusteen on katsottu
1736:       johtavan kohtuuttamuuteen ja olevan sopimattoman senkin
1737:       vuoksi, että manttaalia vailla olevien tilojen omistajat siten
1738:       tulisivat olemaan kokonaan verotuksen ulkopuolella. Tä-
1739:                Metsänhävittämisen ehkäseminen.             11
1740: 
1741: män vuoksi on verotusperusteiden määrääminen jätetty
1742: kunnan metsänomistajille erilaisia paikallisoloja huomioon
1743: ottaen.
1744:      Mitä muuten metsäntarkastajan ja metsänvartijain
1745: tehtäviin tulee, edellyttää valiokunta että niistä hallituksen
1746: toimenpiteestä erityisissä ohjesäännöissä annetaan lähem-
1747: piä, yksityiskohtaisia määräyksiä.
1748: 
1749: 
1750: 
1751:          Edellä esitetyn nojalla ehdottaa valiokunta kunnioit-
1752: ta en,
1753:                     että Eduskunta, puolestaan ku11toamalla
1754:               syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain
1755:               I 4 § :n ja muuttamalla osittain saman lain I 3
1756:               § :ää hyväksyisi ja Hallitsijan vahvistettavaksi
1757:               lähettäisi seuraavan ehdotuksen laiksi toimen-
1758:               piteistä metsänhävittämisen ehkäsemiseksi:
1759: 12   1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1760: 
1761: 
1762: 
1763: 
1764:                             Laki
1765:  toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäsemiseksi.
1766: 
1767:                          I LUKU.
1768: 
1769: Metsänhävittämisestå ja siitä aiheutu-
1770:        v i s t a s eu r a a m u k s i s t a.
1771: 
1772:                              I   §.
1773:      Metsää älköön hävitettäkö.
1774:      M etsänhävittämiseksi on katsottava metsän sellai-
1775: nen hakkaaminen tahi metsämaan sillä tavoin käyttäminen,
1776: että metsän luonollinen uudistus sen kautta käy vaikeaksi.
1777:      M etsänhävittämiseksi on myös katsottava, jos tilan
1778: metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei siitä
1779: enää pysyväisesti voida saada tilan kotitarvepuita, tahi jos
1780: kasvuisaa nuorta havumetsää ilmeisesti tuhotaan.
1781: 
1782:                               2 §.
1783:       (Poist.)
1784:       Metsänhävittämiseksi älköön ( poist.) luettako hak-
1785: kausta, jos hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi,
1786: tahi niityksi ( poist.) taikka käytetään rakennustontiksi tai
1787: teollisuuslaitosta varten tahi muuhun samanlaatuiseen tar-
1788: kotukseen.
1789:                               3 §.
1790:      Jos ( poist.) metsää hävitetään, julistettakoon ( poist.)
1791: tilan metsä tahi osa siitä rauhoitetuksi ( poist.).
1792:              Metsänhävittämisen ehkäseminen.             13
1793: 
1794:      Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
1795: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
1796: tettuna tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään
1797: rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen har-
1798: kitaan vaativan.
1799:      (Poist.)
1800:                            4 §.
1801:      Jos metsänhävittämisen kautta) mikäli se on tapah-
1802: tunut tämän lain voimaan astumisen jälkeen) metsän luon-
1803: nollinen uztdistus on käynyt vaikeaksi) ryhdyttäköön rau-
1804: hoitztksen ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaan saa-
1805: miseksi ja turvaamiseksi.
1806: 
1807:                            5 §.
1808:       Edellisessä § :ssä mainituista toimenpiteistä johtuvat
1809: kustannukset suorittakoon maanomistaja) jos hän itse tai
1810: toinen hänen suostumuksellaan on metsänhävityksen ai-
1811: heuttamd.
1812:      Jos metsänhävityksen on aikaansaattanut joku) jolle
1813: maanom,istaja on luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joku      1
1814: 
1815: joka ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää)
1816: olkoon velvollinen suorittamaan mainitut htstannukset.
1817:       Jos maanomistaja kirjallisesti sitoutuu annettujen
1818: määräysten mukaisesti itse panemaan sanotut toimenpiteet
1819: täytäntöön) voidaan sellainen etu hänelle myöntää; sama
1820: etu voidaan myöskin sallia edellisessä kohdassa mainitulle
1821: syylliselle jos hän kirjallisen sitoumuksen lisäksi jättää
1822:          1
1823: 
1824: pätevän takuun kustannusten suorittamisesta.
1825: 
1826:                         6 §. (4 §).
1827:      Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa ( poist.) niin
1828: pian kuin metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu noudatta-
1829: maan metsäntarkastajan antamia ja metsälmttakunnan hy-
1830: väksymiä metsänhoito-ohjeita. (Poist.)
1831: 14   1909." II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1832: 
1833:                        7 §. (5 §.)
1834:      Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoinen,
1835: sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön hakattako
1836: metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköönkä metsämaata
1837: niin käytettäkö, että metsän pysyväisyys sen kautta joutuu
1838: vaaraan.
1839:       Sama olkoon laki tunturimaista ja suuremmista vuori-
1840: peräisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi muo-
1841: dostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokirannoista,
1842: joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan, sekä ranta-
1843: mista, missä metsä on säilytettävä kalastuksenhoitoa
1844: varten.
1845:       Näitä suojelusmääräyksiä älköön sovellettako silloin,
1846: kun metsämaa käytetään rakennustontiksi, varastopaikaksi
1847: tahi muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen.
1848: 
1849:                        8 §. (6 §.)
1850:      Jos joku käyttää ( poist.) metsää vastoin rauhoitus-
1851: määräystä tahi vastoin 4 § :ssä edellytettyjä metsänhoito-
1852: ohjeita taikka 7 § :n mukaan suojeltua metsää muulla ta-
1853: voin kuin on myönnetty, rangaistakoon sakolla tahi van-
1854: keudella enintään vuodeksi ja olkoon myös sellaisen seu-
1855: raamuksen alainen kuin 4 § :ssä sanotaan. (Poist.) Haka-
1856: tut puut tahi niiden arvo olkoot myös menetetyt ja puut
1857: ( poist.) taka varikon alaiset.
1858:      Jos tässä pyl<älässä mainitun metsänhävittämisen
1859: kautta tapahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkitkoon
1860: oikeus onko rangaistusta tuomittava.
1861: 
1862:                         9 §. (7 §.)
1863:      Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
1864: palla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi. Metsä-
1865: lautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo sitä en-
1866: nen toimitettavaksi, jos on varottava, että puut muuten
1867: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
1868:             Metsänhävittämisen ehkäseminen.                     15
1869: 
1870: kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen toimitsijansa
1871: pyytää puita myytäväksi ennenkuin niiden menettäminen
1872: on päätetty, on myynti heti toimitettava.
1873:       Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi arvio-
1874: lautakunta on puut arvioinut, tahi asettaa siitä vakuuden,
1875: ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Elleivät asian-
1876: omaiset toisin sovi arviolautakunnan kokoonpanosta, va-
1877: litsee kumpikin heistä arviomiehen ja siten valitut kolman-
1878: nen. Jos asianomainen laiminlyö arviomiehen v_alitsemisen
1879: taikka jos asianomaisten valitsemat arviomiehet eivät sovi
1880: kolmannen vaalista, valitsee metsälautakunnan puheenjoh-
1881: taja sen arviomiehen.
1882: 
1883:                           IO §.   (8 §.)
1884:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö me-
1885: nee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
1886: 
1887: 
1888: 
1889:                            II LUKU.
1890: 
1891: T ä m ä n 1 a i 1i n o u d a t t a m i s e n v a 1 v o n n a s t a.
1892: 
1893:                           II   §. (9 §.)
1894:      Tämän lain noudattamista valvovat ( poist.) sitä
1895: varten erittäin asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee kruu-
1896: nunpalvelijain sekä 17 § :ssä edellytettyjen metsänvartijain
1897: olla siinä apuna.
1898: 
1899:                           I2 §. {IO §.)
1900: 
1901:      Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu,
1902: että metsänhävitystä on tapahtunut tahi tapahtuu, toimit-
1903: takoon katselmuksen.
1904:      Katselmukseen kutsuttakaan maanomistaja sekä hak-
1905: kauksen johtaja tahi toimituttaja, jos nämä vaikeudetta
1906: ovat tavattavissa.
1907: 16   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1908: 
1909:                        IJ §. (II§.)
1910:       Jos metsäntarkastaja katselmuksessa harkitsee met-
1911: sänhävitystä tapaht1meeksi, laatikoon kertomuksen1 josta
1912: selvästi käy ilmi, miten metsää on käytetty.
1913:       Sen jälkeen esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
1914: asian metsälautakunnassa ja antakoon silloin kirjallisen
1915: lausunnon rauhoituksen laadusta, ajasta ja alueesta sekä,
1916: jos asianhaarat niin vaativat, seikkaperäisen ehdofttksen
1917: niistä toimenpiteistä, jotka uuden kasvun aikaansaamiseksi
1918: ja sen turvaamiseksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä
1919: toimenpiteistä johtuvien kustannusten arviolaskun.
1920:       Ajasta, milloin asia hdee metsälautakunnassa esille,
1921: tulee metsäntarkastajan ilmoittaa maan- tai hakkuuoikeu-
1922: den omistajalle taikka, jos häntä ei tavata, hänen ovelleen
1923: kiinityttää ilmoitus siitä.
1924: 
1925:                        I4 §. (I2 §.)
1926: 
1927:      Jos hakkuu, jota parastaikaa kestää, johtaa metsän-
1928: hävitykseen, olkoon metsäntarkastajana sekä, nzetsänvar-
1929: tijan tahi kruununpalvelijan ilmoituksesta, metsälautakun-
1930: nalla valta toistaiseksi kieltää sen jatkaminen. Ellei hak-
1931: kuun toimituttaja tahi johtaja ole saapuvilla, pidettäköön
1932: sellaista kieltoa asianomaisesti tiedoksi annettuna, kun se
1933: on pantu julki hakkuupaikalle sekä muulla sopivalla tavalla
1934: yleisön tietoon saatettu.
1935:      Metsäiautakunnan määräämästä hakkuukiellosta on
1936: kohta metsätarkastajalle tieto annettava.
1937:      Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuta jatkaa, olkoon
1938: niiden seuraamusten alainen kuin 8 § :ssä säädetään.
1939: 
1940:                        I5 §. (IJ §.)
1941:      Mitä I2, I3 ja I4 § :ssä säädetään on sovellettava
1942: myöskin milloin 3 § :ssä määrättyä rauhoitus- tahi 7. § :ssä
1943: olevaa suojelusmääräystä tai 6 § :ssä edellytettyjä metsän-
1944: hoito-ohjeita on rikottu.
1945:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.               17
1946:      Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja
1947: myös oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkoon
1948: taikka pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryhty-
1949: mään sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin niin n1yös
1950: ilmoittamaan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
1951: 
1952:                        I6 §. (14 §.)
1953:      Kun sellainen sitoumus, joka 5 § :ssä matmtaan, on
1954: annettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä, että sitou-
1955: mus täytetään, ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä aiheu-
1956: tuviin toimenpiteisiin.
1957: 
1958:                        I7 §. (I5 §.)
1959:       Jos julkinen metsänvartija asetetaan valvomaan tä-
1960: män lain noudattamista, olkoon hänellä niinkuin asian-
1961: omaisella kruununpalvelijatlakin oikeus metsäntarkastajan
1962: ( poist.) määräyksestä lakkauttaa rauhoitetulla tahi suo-
1963: jellulla maalla paraikaa kestävä hakkuu sekä 8 § :n mukai-
1964: sesti panna hakatut puut takavarikkoon.
1965:       Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija tahi
1966: kruununpalvelija omasta alotteestaankin s·ellais.een toimen-
1967: piteeseen, mutta alistakoon sen heti metsäntarkastajan
1968: ( poist.) tutkittavaksi.
1969: 
1970: 
1971: 
1972:                        IIILUKU.
1973: 
1974: Metsälautakunnasta ja oikeudenkäyn-
1975:      nistä tämän lain rikkomista
1976:          k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
1977: 
1978:                        I8 §. (I6 §.)
1979:      Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kui-
1980: tenkin saakoot kaksi tahi useammat kunnat yhdessä muo-
1981:                                                            2
1982: 18   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1983: 
1984: dostaa sellaisen alueen tahi kttnta jakaantua useampiin
1985: metsänhoitoahteisiinJ ja on tästä ilmoitettava läänin ku-
1986: vernöörille.
1987:                        19 §. (17 §.)
1988:      Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälauta-
1989: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta vara-
1990: jäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kumminkin,
1991: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
1992: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
1993:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
1994: meksi kalenterivuodeksi ( poist.). Jos jäsen eroaa ennen
1995: toimi-aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä ole-
1996: vaksi ajaksi.
1997:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsän-
1998: hoitoalueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettäköön
1999: samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
2000: 
2001:                        20 §.   (18 §.)
2002:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee
2003: kuntakokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehty-
2004: neistä henkilöistä sillä tavalla kuin kunnallisista viran-
2005: omaisista on säädetty. Äänivaltaisia ovat tässä vaalissa
2006: ainoastaan metsänomistajat.
2007:      Metsälautakunnan jäsenet, jotka toimivat tuomarin
2008: vastuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan
2009: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
2010:      Vaalista on annettava kuvernöörille tieto.
2011:      (Poist.)
2012:                        21 §. (19 §.)
2013:       M etsälautakunnanJ jonka velvollisuutena on hankkia
2014: mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
2015: olevien yksityismetsien tilasta} tulee käsitellä ja ratkaista
2016: asiat} jotka koskevat rauhoitustaJ uu~en kasvun aikaan-
2017: saamista ja sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä} että tässä
2018:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                19
2019: 
2020: laissa säädetyt määräykset rauhoituksesta, suofeluksesta ja
2021: uuden kasvun aikaansaamisesta saadaan noudatetuiksi.
2022:       Älköön metsälautakunta määrätkö ( poist.) rauhoitus-
2023: aikaa pitemmäksi kuin metsäntarkastaja on ehdottanut,
2024: älköönkä peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta,
2025: ennenkuin metsäntarkastaja siitä on lausuntonsa antanut.
2026: 
2027:                        22 §. (20 §.)
2028:       Jos asianomainen ei suorita 4 § :n mukaan maara-
2029: tyistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, kääntyköön
2030: metsälmttakunta niiden ulosottoa varten paikkaktmnan
2031: kruununnimismiehen puoleen, jolla on valta suorastaan ne
2032: ulosottaa.
2033:       Sama olkoon laki, jos 5 §:n 3 kohdassa mainittzta si-
2034: toumusta ei täytetä.
2035:                        2J§.(2I§.}
2036:       Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimitut-
2037: takoon heti maanomistajalle ja hakkuuoikeuden tunne-
2038: tulle omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja ju-
2039: laiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoituksista on
2040: säädetty.
2041:       Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
2042: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
2043: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa
2044: kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toimittaa
2045: sille, joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka ( poist.),
2046: joka hakkuuoikeuden omistajan puolesta johtaa tahi on
2047: johtanut hakkuuta.
2048:       Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
2049: lautakunnan kokouksen kutsumisen tiedoksiannosta.
2050:        (Poist.)
2051:                          24 §. (22 §.)
2052:     Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
2053: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen,
2054: 20   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2055: 
2056: jos kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä
2057: päätöksestä.
2058:       Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hä-
2059: nen valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouk-
2060: sen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille tulevat
2061: asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimieli-
2062: syys.
2063:                       25 §. (23 §.)
2064:      Jos asianomistaja tahi metsäntarkastaja ei tyydy met-
2065: sälautakunnan päätökseen, saakoon hän hakea siihen muu-
2066: tosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toi-
2067: mitettava vastapuolelle 6o päivän kuluessa päätöksestä
2068: tiedon saatua.
2069:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon kihlakun-
2070: nanoikeus, milloin sen tarpeelliseksi lwtsoo, tietopuolisesti
2071: ja käytännöllisesti metsänhoitoon perehtynyttä henkilöä.
2072:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon sääde-
2073: tyssä järjestyksessä valittaa ( poist.).
2074:      Valituksen estämättä menee metsälautakunnan päätös
2075: kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
2076:      (Poist.)
2077: 
2078:                         IV LUKU.
2079:              Erityisiä määräyksiä.
2080: 
2081:                        26 §. (25 §.)
2082:      Metsäntarkastajan tulee pitää luetteloa kaikista hänen
2083: virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa on rau-
2084: hoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen varassa, kuin
2085: 5 ja 6 § :ssä säädetään.
2086:      Samoin pitäköön metsälmttakunta. lwikista tämän lain
2087: mukaan sen toimintapiirissä annetuista rauhoitus- ynnä
2088: muista metsänhoitoa koskevista määräyksistä sekä 5 ja
2089: 6 §:ssä mainituista sitoumuksista luetteloa, josta jokaisella
2090: on oikeus lunastusta vastaan saada ote.
2091:            Metsänhävittämisen ehkäseminen.                 21
2092: 
2093:      Luettelot pidetään hallituksen vahvistaman kaavan
2094: mukaan.
2095:                           27 §.
2096:      Metsälautakunnan jäsenten palkan suorittaa kunta
2097: varoista, jotka kootaan metsänomistajilla kunnallisvero-
2098: tuksen yhteydessä. V erotusperusteista määrää·vät kunnan
2099: metsänomistajat tarkoitusta varten pidettävässä kunta-
2100: kokoul?Sessa.
2101:      Metsäntarkastajain ja metsänvartijain palkat suorite-
2102: taan valtion ·varoista.
2103:                          28 §. ( 26§.)
2104:       Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin nouda-
2105: tettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin nähden.
2106:       Sitävastoin tätä lakia ei ole sovellettava kruunulle
2107: välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkataloi-
2108: hin, kruunun pää- tahi karjataloihin eikä myöskään sel-
2109: laiseen kirkolliseen virkataloon ( poist.), jonka metsää var-
2110: ten on olemassa vahvistettu hoitosuunnitelma.
2111: 
2112:                         29 §. ( 27 §.)
2113:      Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - -
2114:      Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
2115: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista
2116: varten tarpeellisiin, valmistaviin toimenpiteisiin.
2117:      Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat
2118: toimeensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän tehtä-
2119: vänsä kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalenteri-
2120: vuotta, kuitenkin niin, että arvonncrn mukaan, joka toi-
2121: mitetaan ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden kesä-
2122: kuun loppua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen eroaa jo
2123: sen vuoden ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seuraavan
2124: kalenterivuoden lopussa.
2125: 
2126:      Helsingissä, lokakuun 9 p :nä 1909.
2127: 22   1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2128: 
2129:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
2130: johtaja Brander, varapuheenjohtaja v. Troil sekä jäsenet
2131: Aitamurto, Antila, Eloranta, E., Eronen, Gylling, Heik-
2132: kinen, Hokkanen, Honkajuuri, Huttunen, Kaskinen, Poh-
2133: jola, Pullinen, Siren ja Storbjörk sekä osittain varajäse-
2134: net Hedberg, Lautasalo, Lehtonen, Lohi, Nylander, Peura-
2135: koski ja Seppä-Murto.
2136:                       Vastalause 1.                     23
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141:                       Vastalauseita.
2142: 
2143:                             1.
2144: 
2145:       Kapitalistisen metsätalouden päästyä valtaan maas-
2146: samme on yksityismetsäin käyttö muodostunut keskey-
2147: mättömäksi metsänhävitykseksi. Täydellistä korjausta tä-
2148: hän olotilaan ei tosin voida aikaan saada niin kauan kuin
2149: metsät pysyvät yksityisomaisuutena, mutta metsien tuhoa-
2150: minen voidaan kuitenkin jossain määrin estää asettamalla
2151: metsänkäyttö tehokkaan yhteiskunnallisen valvonnan alai-
2152: seksi. Nyt kysymyksessä olevassa metsälainsäädäntöm-
2153: me uudistuksessa onkin sen vuoksi yhteiskunnan oikeus
2154: järjestää metsänkäyttöä mielestämme ulotettava riittävän
2155: laajalle. Sen kautta, että maatalousvaliokunta, hyljäten
2156: vuoden 1908 toisten valtiopäiväin talousvaliokunnan mie-
2157: tinnössä n :o 3 olevan ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi,
2158: on asettunut kannattamaan Nylanderin y. m. tekemässä
2159: eduskuntaesityksessä esiintyviä periaatteita, on metsälain-
2160: säädännön uudistamiskysymys kuitenkin ottanut melkoi-
2161: sen taka-askeleen.
2162:      Valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus pyrkii
2163: estämään metsänhävittämisen, s. o. sellaisen metsän käy-
2164: tön, että metsän luonnollinen uudistus käy vaikeaksi. Sitä-
2165: paitsi kielletään valiokunnan ehdotuksessa tilan metsäva-
2166: rojen kuluttaminen myynnin kautta siinä määrin, että py-
2167: syväinen kotitarvepuun saanti käy vaaranalaiseksi, samoin-
2168: kuin nuoren kasvuisan havumetsän tuhoaminen. Erikois-
2169: 24   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmlet. N:o 2.
2170: 
2171: määräysten alaisia ovat sen lisäksi sellaiset metsät, jotka
2172: luonnollisen asemansa vuoksi ovat erikoisen suojeluksen
2173: tarpeessa. Näitä poikkeuksia lukuunottamatta sallii valio-
2174: kunnan lakiehdotus sensijaan metsän käyttämisen aivan
2175: vapaasti, kun vaan metsää ei saateta sellaiseen tilaan, ettei
2176: siinä itsestään nouse kelvollista uutta kasvua, s. o. kun
2177: vaan ei maata siemenpuista paljasteta.
2178:      Emme voi sentähden katsoa, että valiokunnan hy-
2179: väksymän kannan mukaan voitaisiin metsää hävittävää
2180: metsänkäyttöä riittävästi ehkäistä.
2181:      Tunnettua on, että varsinkin havumetsiämme myyn-
2182: tiä varten yleisimmin hakataan siten, että kaikki puut mää-
2183: rättyyn alimpaan rajaan saakka kaadetaan ja jonkun ajan
2184: kuluttua, kun metsä on ennättänyt varttua, uudistetaan
2185: hakkuu samalla tavoin. Tällaisen usein uudistetun hak-
2186: kuun kautta otetaan metsästä pois paraimmat puut, mutta
2187: jätetään arvottomammat puut ja puulajit jäljelle. Välttä-
2188: mätön seuraus tällaisesta hakkuutavasta on, että arvok-
2189: kaan metsän sijalle saadaan hylkiöpuita ja huonompia
2190: puulajeja kasvava arvoton ja vanhentunut metsä, josta
2191: useinkin voidaan päästä vain hakkaamalla se kokonaan
2192: pois ja keinollisesti hankkimalla paikalle uusi kunnolli-
2193: nen kasvu. Tällaista metsänkäyttöä, jota yleiseen har-
2194: jotetaan ja joka vie metsän silminnähtävään rappiolle saat-
2195: tamiseen, ei kuitenkaan valiokunnan ehdotuksen mukaan,
2196: joka vain kieltää metsänhävityksen, voida estää.
2197:      Yllämainitunlaista metsänkäyttöä silmällä pitäen oli
2198: vuoden 1908 toisten valtiopäiväin talousvaliokunta ehdot-
2199: tanut havupuun myyntihakkuun erityisesti järjestettäväksi
2200: ja sitä varten lakiehdotuksessaan tehnyt sen riippuvaksi
2201: ennakolta annettavasta luvasta. Ollen yhä edelleen peri-
2202: aatteellisesti tällä kannalla olemme kuitenkin katsoneet,
2203: että sama tarkotusperä paremmin saavutettaisiin, jos lu-
2204: vanpyynnin asemasta määrättäisiin ilmoitusvelvollisuus
2205: kaikkeen myyntiä tarkoittavaanhakkuuseennähden. Ilmoi-
2206: tusvelvollisuuden kautta voisivat metsälautakunta ja met-
2207:                        Vastalause 1.                       25
2208: 
2209: säntarkastaja tarkoin seurata metsän kulutusta ja, asetta-
2210: malla joko yleisempien hakkuuohjeiden tai asianhaarain
2211: mukaan seikkaperäisemmän hakkuusuunnitelman noudat-
2212: tamisen hakkuun jatkamisen ehdoksi, estää kaikenlaisen
2213: metsää rappiolle saattavan hakkuun. Ehdottamamme laki-
2214: ehdotuksen 9 ja 12 § sisältävät tätä asiaa koskevat mää-
2215: räykset.
2216:       Riittävät takeet järkevästä metsänkäytöstä on vasta
2217: silloin olemassa, kun metsää hoidetaan seikkaperäisen,
2218: vaikkapa lyhempiaikaisenkin suunnitelman mukaan. Ilmo-
2219: tusvelvollisuus on tällaisissa tapauksissa tarpeeton, ja siitä
2220: vapauttaminen, kuten olemme ehdottaneet, on epäilemättä
2221: omiaan jouduttaruaan kysymyksessä olevain suunnitelmain
2222: yleisempää käytäntöön ottoa. Kun sitäpaitsi puhtaasti
2223: metsänhoidolliselta kannalta metsämaan paljaaksi hakkaa-
2224: minen voi olla tarpeen vaatima, jos rappiolla olevan
2225: arvoUoman metsän sijalle halutaan saada keinollisesti
2226: kunnollinen uusi kasvu ja arvokkaampia puulajeja, olemme
2227: tahtoneet esitysehdotuksen 2 § :n ensimäisen kohdan eräillä
2228: muutoksilla säilytettäväksi.
2229:       Lain noudattamisen valvonta, jonka puute on ollut
2230: kenties tärkein syy nykyisen metsälain tehottomuuteen, jää
2231: mielestämme edelleenkin aivan riittämättömäksi, jos se
2232: jätetään ainoastaan metsäntarkastajain, kruununpalvelijain
2233: ja laissa edellytettyjen metsänvartijain huoleksi. Sillä met-
2234: säntarkastajat voivat vain nimeksi seurata metsänkäyttöä
2235: laajoilla toiminta-alueillaan, kruununpalvelijoilta taas
2236: puuttuu yleensä metsätaloudellisten asiain tuntemusta ja
2237: kykyä metsänkäytön valvontaan. Kun valiokunnan mie-
2238: tintö ei myöskään edellytä metsänvartijalaitoksen tarpeen-
2239: mukaista kehitystä, olemme, samalla kun metsänvartija-
2240: laitokseen nähden kannatamme v. 1908 toisten valtiopäi-
2241: väin talousvaliokunnan tekemiä ehdotuksia, katsoneet vält-
2242: tämättömäksi, että metsälautakunnalle on annettava eri-
2243: näisiä valvontatehtäviä.
2244: 26   1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2245: 
2246:      Paitsi erinäisiä muutoksia valiokunnan lakiehdotuk-
2247: seen, joista valiokunnan mietinnössä jo on mainittu, olem-
2248: me paremman yhtenäisyyden saavuttamiseksi lakiehdotuk-
2249: sessa ehdottaneet sen pykäläjärjestyksen muutettavaksi.
2250:      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
2251: 
2252:                että Eduskunta hylkäisi valiokunnan mie-
2253:           tinnössä olevan lakiehdotuksen ja sensijaan
2254:           hyväksyisi lakiehdohtksen näin kuuluvana:
2255:                        Vastalause 1.                     27
2256: 
2257: 
2258: 
2259: 
2260:                    Metsänhoito laki.
2261:                         I LUKU.
2262: Metsänhoidosta ja sen valvonnasta sekä
2263:     metsän rappiolle saattamisen
2264:           s e u r a a m u k s i s t a.
2265: 
2266:                         r § (r §).
2267:      Metsää tai metsämaata älhöön saatettako rappiolle;
2268: älköönkä siis metsää siten hakattako, älköönkä maata hak-
2269: kuun jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän luon-
2270: nollinen uudistus sen kautta käy vaikeaksi.
2271:       Metsä.n rappiolle saattamiseksi on myös katsottava,
2272: jos tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan,
2273: ettei siitä enää voi pysyvästi saada tilan kotitarvepuita,
2274: tahi jos hakkutt on ilmeisessä ristiriidassa tilan metsä-
2275: alaan ja metsävaroihin nähden, taikka jos kasvuisaa nuorta
2276: havumetsää ilmeisesti tuhotaan.
2277: 
2278:                         2   § (2 §).
2279:        Metsän rappiolle saattamiseksi älköön katsottaka, jos
2280: hakkuu toimitetaan metsäntarkastajan hyväksymän ja
2281: metsälautakunnan vahvistaman hoitosuunnitelman mulwi-
2282: SPsti.
2283:        Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään luet-
2284: taka hakkuuta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi,
2285: pelloksi tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi,
2286: varastopaikaksi tahi muuhun semmoiseen tarkotukseen.
2287: 28   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2288: 
2289:                        3 § (3 §).
2290:      Jos tilan metsä tai metsä111aa tahi joku osa niistä on
2291: saatettu tahi nähtävästi saatetaan rappiolle, julistettakoon
2292: metsämaa rauhoitetuksi siihen asti kunnes metsää on tyy-
2293: dyttävästi ja täysin tttrvatusti nmennut uudestaan kasva-
2294: maan rappiolle joutuneella alueella.
2295:      Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
2296: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon, joko rajoi-
2297: tettuna tahi rajoituksitta; kullakin kerralla määrätään rau-
2298: hoituksen laajuus sen mukaan kuin olojen harkitaan vaa- ·
2299: tivan.
2300:                           4 § (4 §).
2301:     Jos metsän rappiolle saattamisen kautta metsän
2302: luonnollinen uudistus on käynyt vaikeaksi, ryhdyttäköön
2303: rauhoituksen ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaan-
2304: saamiseksi ja turvaamiseksi.
2305: 
2306:                         5 § (S §).
2307:       Edellisessä pykälässä mainituista toimenpiteistä joh-
2308: tuvat kustannukset suorittakoon maanomistaja, jos hän
2309: itse tai toinen hänen suostumuksellaan on metsän rappiolle
2310: saattamisen aiheuttanut.
2311:       Jos maanomistaja kirjallisesti sitoutuu annettujen
2312: määräysten mukaisesti itse panemaan sanohtt toimenpiteet
2313: täytäntöön, voidaan sellainen etu hänelle myöntää.
2314:       Jos metsän rappiolle saattamiseen on syypää joku,
2315: jolle omistaja oli luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joka
2316: ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää, ryh-
2317: dyttäköön tyydyttävän uuden kasvun aikaansaamiseksi hä-
2318: nen kustannuksellaan ja katselmuksessa arvioitu kustan-
2319: nusmäärä otettakoon viipymättä häneltä.
2320: 
2321:                        6 § (6 §).
2322:     Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
2323: metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu noudattamaan met-
2324:                       Vastalause 1.                     29
2325: 
2326: säntarkastajan hyväksymää ja metsälautakunnan vahvis-
2327: tamaa metsänhoitosuunnitelmaa.
2328: 
2329: 
2330:                        7 § (7 §).
2331:       Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoinen,
2332: sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön hakattako
2333: metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköönkä metsämaata
2334: niin käytettäkö, että metsän pysyväisyys sen kautta joutuu
2335: vaaraan.
2336:       Sama olkoon laki tunturimaista ja suuremmista vuori-
2337: peräisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi muo-
2338: dostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokirannoista,
2339: joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan, sekä ranta-
2340: mista, missä metsä on säilytettävä kalastuksenhoitoa var-
2341: ten.
2342:       Näitä suojelusmääräyksiä älköön sovellettako silloin,
2343: kun metsämaa käytetään rakennustontiksi, varastopaikaksi
2344: tahi muuhun samanlaatuiseen tarkotukseen.
2345: 
2346: 
2347:                        8 § (uusi).
2348:      Jos metsää myytäväksi tai tilalta poiskuljetettavaksi
2349: hakataan, tulee hakkuun toimituttajan hyvissä ajoin en-
2350: nen hakkuun alkamista tehdä siitä metsälautakunnalle
2351: ilmoitus, josta käy selville hakattavan metsän paikka ja
2352: alue, tarkotus jota varten hakkztu toimitetaan sekä met-
2353: sästä otettava puumäärä ja sen laattt. Jos hakkuuoikeus
2354: on toiselle luovutettu, ovat myöskin luovutus- ja hakkuu-
2355: ehdot metsälautakunnalle ilmoitettavat.
2356:      Jos hakattava puumäärä on vähäinen, ·voidaan il1noi-
2357: tus tehdä myöhemminkin, viimeistään kttitenkin kuukau-
2358: den kuluttua hakkuun toimittamisen jälkeen.
2359:      Jos metsää hoidetaan tämän lain 2 § :n säätä-
2360: mässä järjestyksessä vahvistetun hoitosuunnitehnan mu,-
2361: kaan, älköön ilmoitusvelvollisuutta olko.
2362: 30   1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2363: 
2364:                         9 §. (II§).
2365:      Tämän lain noudattamista valvovat sitä varten erit-
2366: täin asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee kruununpal-
2367: velijain sekä 20 § :ssä edellytettyjen metsänvartijain olla
2368: siinä apuna.
2369: 
2370:                        IO   § (I2 §).
2371:      Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu,
2372: että metsän rappiolle saattamista on tapahtunut tahi ta-
2373: pahtuu, toimittakoon katselmuksen.
2374:      Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
2375: kuun johtaja tahi toimituttaja, jos nämä vaikeudetta
2376: ovat tavattavi~sa.
2377:                        II   § (I3 §).
2378:       Metsäntarkastaja laatikoon katselmuksessa sellaisen
2379: l<ertomuksen, että metsän ja mikäli mahdollista maan käyt-
2380: tämisen laatu siitä selvästi käy ilmi, sekä, jos asianhaarat
2381: niin vaativat, seikkaperäisen ehdotuksen niistä toimenpi-
2382: teistä, jotka uuden kasvun aikaansaamiseksi ja sen tur-
2383: vaamiseksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä toimenpi-
2384: teistä johtuvien !?ustannusten arviolas!?un; anta!?oon myös
2385: maanomistajan ottaa tieto toimituksessa laaditusta pöytä-
2386: kirjasta ja allekirjoittaa siihen mer!?ityn sitoumu!?sen eh-
2387: dotettujen toimenpiteiden täyttämisestä. Jos omistaja ei
2388: ole saapuvilla tai!?ka jos hän ei tahdo tällaista sitottnu+sta
2389: antaa, teh!?öön metsäntar!?astaja siitä muistutuksen pöytä-
2390: kirjaan.
2391:       Sen jäl!?een esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
2392: asian metsälautakunnassa, ja antakoon silloin k1:rjallisen
2393: lausuntonsa siitä, onko ja missä määrin rauhoitus mää-
2394: rättävä ja mi!?si ajaksi sekä onko joku muu toimenpide
2395: ja ntillainen asianhaarain vaatima; ja tulee metsäntar-
2396: kastajan ilmoituttaa maanomistajalle tai!?!?a, jos häntä ei
2397: tavata, hänen ovelleen kiinnityttää ilmoitus, minä päivänä
2398: asia tulee metsälautakunnan käsiteltäväksi.
2399:                        Vastalause 1.                       31
2400: 
2401:                        I2   § (14 §).
2402:      Jos alettu hakkuu on ·metsän rappiolle saattamista tai
2403: nähtävästi johtaa siihen, on metsätarkastajana samoin-
2404: kuin metsälautakunnalla valta toistaiseksi kieltää sen jat-
2405: kaminen. Ellei hakkuun toimituttaja tai johtaja ole saa-
2406: puvilla, pidettäköön sellaista kieltoa asianomaisesti tiedoksi
2407: annettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle tahi
2408: muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
2409:      Tällaisen hakkuukiellon saa metsälautakunta antaa
2410: ennen hakkuun alkamistakin, jos se katsoo, että hakkuu,
2411: josta sille 8 § :n mukaan on tehty ilmoitus, tulee johta-
2412: 1naan metsän rappiolle saattamiseen.
2413:      Metsälautakunnan asettamasta hakkuukiellosta on
2414: kohta metsäntarkastaj alle tieto annettava.
2415:      Jos hakkuun toimitttttaja kirjallisesti sitoutuu nou-
2416: dattmnaan metsäntarkastajan hyväksymää ja metsälauta-
2417: kunnan vahvistamaa hakkuusuttnnitelmaa, voidaan hak-
2418: kuukielto peruuttaa, jollei metsän rappiolle saattamista
2419: Jo ole tapahtttnut siinä määrin, että se johtaa 3 § :n mu-
2420: kaiseen metsän rauhoittamiseen.
2421:      Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuseen ryhtyy, tai
2422: edellisessä kohdassa edellytettyä hakkuusuunnitelmaa rik-
2423: koo, olkoon I7 §:ssä mainittujen seuraamusten alainen.
2424: 
2425:                         13 § (rs §).
2426:      Mitä IO, II ja I 2 § :ssä säädetään on sovellettava
2427: myöskin milloin 3 § :ssä määrättyä rauhoitus- tahi 7 § :ssä
2428: olevaa suojelusmääräystä tai 6 § :ssä edellytettyä hoito-
2429: suunnitelmaa taikka I 2 § :ssä edellytettyä hakku.usuunni-
2430: telmaa on rikottu.
2431:      Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja
2432: myös oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkoon
2433: taikka pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryhty-
2434: mään sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin kuin myös
2435: ilmoittamaan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
2436: 32   1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2437: 
2438:                        14 § (16 §).
2439:      Kun sellainen sitoumus, joka 5 § :ssä matmtaan, on
2440: annettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä, että sitoumus
2441: täytetään, ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä aiheutuviin
2442: toimenpiteisiin.
2443:                         15 § (uusi).
2444:      Ellei 5 § :ssä mainittua sitoumusta täytetä, ulosmitat-
2445: takaan täyttämiseert tarvittava kustannus katselmuksessa
2446: laskettuun määrään ilman muuta laiminlyö jältä ja käytet-
2447: täköön määrättyjen toimenpiteiden täytäntöön panemiseen.
2448:                        16 § (22 §).
2449:      Jos tämän lain 4 § :n mukaan on ryhdyttävä syyllisen
2450: kustannuksella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaami-
2451: seksi ja sen turvaamiseksi, olkoon metsälautakunnan huo-
2452: lena, että htstannusmiiärä häneltä ulosotetaan ja että toi-
2453: menpiteet säädetyllä ta·valla huolellisesti suoritetaan ja ol-
2454: koon metsälautakunnalla oikeus varojen ulosottoa varten
2455: lcääntyä paikkakunnan kruununnimismiehen puoleen, jolla
2456: on valta suorastaan ne ulosottaa.
2457: 
2458:                          17 § (8 §).
2459:       Jos joku käyttää metsää vastoin rauhoitusrnääräystä
2460: tahi vastoin 2 tai 6 § :ssä edellytettyä metsänhoitosuun-
2461: nitelmaa taikka 7 § :n mukaan suojeltua metsää muulla
2462: tavoin kuin on myönnetty, rangaistakoon sakolla tahi van-
2463: keudella enintään vuodeksi ja olkoon myös sellaisen seu-
2464: raamuksen alainen kuin 4 § :ssä sanotaan. Hakatut puut
2465: tahi niiden arvo olkoot myös menetetyt ja puut takavari-
2466: kon alaiset.
2467:       Smna olkoon laki, jos joku laimiinlyö 8 §:ssä mää-
2468: rätyn ilmoitusvelvollisuuden tai antaa hakkuusta tahal-
2469: lisesti vääriä tiet()ja.
2470:       Jos tässä pykälässä mainitun riklwmztl~sen kautta ta-
2471: pahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkitkoon oikeus
2472: onko rangaistusta tuomittava.
2473:                       Vastalause 1.                     33
2474: 
2475:                        I8 § (9 §).
2476:      Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
2477: palla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi. Metsä-
2478: lautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo sitä en-
2479: nen toimitettavaksi, jos on varottava, että puut muuten
2480: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
2481: kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen toimitsijansa
2482: pyytää puita myytäväksi ennen kuin niiden menettäminen
2483: on päätetty, on myynti heti toimitettava.
2484:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi arvio-
2485: lautakunta on puut arvioinut, tahi asettaa siitä vakuuden,
2486: ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Elleivät asian-
2487:               (
2488: 
2489: omaiset sovi arviolautakunnan kokoonpanosta, valitsee
2490: kumpikin heistä arviomiehen ja siten valitut kolmannen.
2491: Jos asianomainen laiminlyö arviomiehen valitsemisen taik-
2492: ka jos asianomaisten valitsemat arviomiehet eivät sovi kol-
2493: mannen vaalista, valitsee metsälautakunnan puheenjohtaja
2494: sen arviomiehen.
2495: 
2496:                       19 § (ro §).
2497:      Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö me-
2498: nee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
2499: 
2500: 
2501:                       20   § (17 §).
2502:      Metsäntarkastajan ehdotuksesta asetettakoon tämän
2503: lain noudattamista valvomaan valantehneitä metsän-
2504: vartijoita sellaisiin seutuihin, joissa metsälautakunta sen
2505: tarpeelliseksi katsoo.
2506:      Metsänvartijaksi ottaa metsälautakunta metsäntarkas-
2507: tajan hyväksymän metsänhoitoon perehtyneen henkilön.
2508:      Metsänvartijalla olkoon oikeus metsäntarkastajan
2509: tahi metsälautakunnan määräyksestä lakkauttaa ratthoite-
2510: tulla tahi suojellulla maalla paraikaa kestävän hakkuun
2511: sekä panna hakatut puut takavarikkoon.
2512: 34   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2513: 
2514:       Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija
2515: omasta alotteestaankin sellaiseen toimenpiteeseen, mutta
2516: alistakoon sen heti metsäntarkastajan tahi metsälautakun-
2517: nan tutkittavaksi.
2518: 
2519: 
2520:                         II LUKU.
2521: 
2522: Metsälautakunnasta ja oikeudenkäyn-
2523:      nistä metsänhoitoasioissa.
2524: 
2525:                        21 § (18 §).
2526:      Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kui-
2527: tenkin saakoot kaksi tahi useammat kunnat yhdessä muo-
2528: dostaa sellaisen alueen tahi kunta jakaautua useampiin
2529: metsänhoitoalueisiin, ja on tästä ilmoitettava läänin kuver-
2530: nöörille.
2531:                        22 § (19 §).
2532: 
2533:      Kussakin metsänhoitoalueessa pitää olla metsälauta-
2534: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta vara-
2535: jäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kumminkin,
2536: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
2537: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
2538:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet, jotka toi-
2539: mivat tuomarin vastuttlla, valitaan kolmeksi kalenterivuo-
2540: deksi. Jos jäsen eroaa ennen toimiaikansa loppua, astuu
2541: sijaan varajäsen jälellä olevaksi ajaksi.
2542:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsän-
2543: hoitoalueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettäköön
2544: samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
2545: 
2546:                       23 § (20 §).
2547:      Metsälautakunnan puheenjohtajan ja kaksi jäsentä
2548: sekä kolme varajäsentä valitsee kuntakokous tahi kunnan-
2549: valtuusto sillä tavalla, kuin kunnallisten virkailijain vaar
2550:                        Vastalause 1.                       35
2551: 
2552: lista on säädetty. Vaalissa olkoon kullakin äänioikeute-
2553: tulla yksi ääni, ja on vaalin tuloksesta ilmoitettava läänin
2554: kuvernöörille.
2555:       Kun uusi jäsen on valittava, tulee metsälautaktmnan
2556: ilmoittaa siitä kuntakokouksen tai kunnan valtuuston esi-
2557: miehelle.
2558:                         24 § (21 §).
2559:       Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
2560: mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
2561: olevien yksityismetsien tilasta, tulee sen lisäksi mitä muual-
2562: la tässä laissa erittäin on säädetty, käsitellä ja rat-
2563: kaista asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden kasvun
2564: aikaansaamista ja sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, että
2565: rauhoitus- tahi tässä laissa säädetyt muut suojelt4-smääräyk-
2566: set saadaan noudatetuiksi.
2567:       Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusta lyhem-
2568: mäksi ajaksi, kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, äl-
2569: köönka peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta
2570: tahi helpottaka rauhoitus- tai suojelusmääräystä, ellei met-
2571: säntarkastajan lausunto anna siihen aihetta.
2572: 
2573:                         25 §. (23 §.)
2574:       Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimitut-
2575: takoon heti maanomistajalle ja hakkuuoikeuden tunne-
2576: tulle omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja ju-
2577: laiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoituksista on
2578: säädetty.
2579:       Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
2580: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
2581: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa
2582: kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toimittaa
2583: sille, joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka sille, joka
2584: hakkuuoikeuden omistajan puolesta johtaa tahi on johta-
2585: nut hakkuuta.
2586:       Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
2587: lautakunnan kokouksen kutsumiseri tiedoksiannosta.
2588: 36   1909. II Vp. - .Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2589: 
2590:                        26 § (24 §).
2591:      Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
2592: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen,
2593: jos kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä
2594: päätöksestä.
2595:      Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu
2596: hänen valvonnallaan pöytäkirjaa, johon merkitään ko-
2597: kouksen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille
2598: tulevat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut
2599: erimielisyys.
2600:                        27 § (25 §).
2601:      Jos asianomistaja tai metsäntarkastaja ei tyydy met-
2602: sälautakunnan päätökseen, saakoon hakea siihen muutosta
2603: kihlakunnanoikeudessa kirjallisen haasteen nojalla, joka
2604: on toimitettava vastapuolelle kolmenkymmenen päivän ku-
2605: luessa päätöksen tiedoksi antamisesta.
2606:      Kihlahtnnanoikeus ktiulustelkoon) milloin sen tarpeel-
2607: liseksi katsoo) metsälautakunnan p~theenjohtajaa) jonka
2608: sen varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istuntopaikalla
2609: saapuvilla.
2610:      Valituksen estämättä menee metsälautakunnan päätös
2611: kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
2612: 
2613:                         28 § (uusi).
2614:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakaan sääde-
2615: tyssä järjestyksessä valittaa hovioikeuteen) jonka päätök-
2616: seen älköön muutosta haettako.
2617: 
2618: 
2619:                         IIILUKU.
2620:              E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
2621: 
2622:                       29 § (26 §).
2623:     Metsäntarkastajan on pidettävä luetteloa kaikista hä-
2624: nen virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa on
2625:                         Vastalause 1.                       37
2626: 
2627: rauhoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen varassa
2628: kuin 5 ja I I § :issä säädetään sekä tiloista, joita varten
2629: on vahvistettu metsänhoito- tai hakkuusuunnitelma.
2630:     Jokaisen metsänhoitoalueen metsälautakunnassa pitää
2631: myös olla nähtävissä jäljennös yllämainitusta luettelosta,
2632: mikäli se koskee sitä metsänhoitoaluetta. Sitäpaitsi on
2633: metsälautakttnnan pidettävä luetteloa sille 9 § :n mukaan
2634: tehdyistä hakkuuilmoituksista.
2635:      Luetteloa pidetään hallituksen vahvistaman kaavan
2636: mukaan.
2637: 
2638:                         30 § (27 §).
2639:      Metsälautakunnan jäsenten vuosipalkkion ja metsän-
2640: vartijain palkan suorittaa asiomainen kunta, ja kootaan
2641: sitä varten tarvittavat varat kunnan metsänomistajia ve-
2642: rottamalla heidän omistamansa metsämaan laajuuden mu-
2643: kaan; verotuksessa noudatettakoon muutoin, mitä kunnal-
2644: lisverotuksesta on säädetty.
2645:      Metsälautakunnan jäsenten ja metsänvartijain palk-
2646: kal~kseen antaa valtio avustusta, jonka suuruuden senaatti
2647: määrää.
2648:      Tämän asetuksen nojalla pidetyn katselmuksen kus-
2649: tannukset sekä korvauksen metsälautakunnan jäsenille
2650: matkoista ja toimituksista suorittaa asianosainen taksan
2651: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen tai
2652: kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
2653: vahvistaa.
2654:                         31 § (28 §).
2655:      Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin nouda-
2656: tettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin nähden.
2657:      Sitävastoin tätä lakia ei ole sovellettava kruunulle vä-
2658: littömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkataloihin,
2659: kruunun pää- tahi karjataloihin eikä myöskään sellaiseen
2660: kirkolliseen virkataloon, jonka metsää varten on olemassa
2661: vahvistettu hoitosuunnitelma.
2662: 38   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2663: 
2664:                       32 § (29 §).
2665:      Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - -
2666:      Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
2667: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista
2668: varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
2669:      Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat toi~
2670: meensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän tehtävänsä
2671: kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalenterivuotta,
2672: kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka toimitetaan
2673: ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden kesäkuun lop-
2674: pua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen eroaa jo sen vuoden
2675: ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seuraavan kalenteri-
2676: vuoden lopussa.
2677: 
2678:      Helsingissä, 9 p :nä lokakuuta 1909.
2679: 
2680:      Edvard Gylling.            Evert Eloranta.
2681:      J. K. Pohjola.             P. Huttunen.
2682:      Aatto Siren.               0. Eronen.
2683:                     E. Hokkanen.
2684:                        Vastalause II.                      39
2685: 
2686: 
2687: 
2688: 
2689:                              II.
2690: 
2691:      Kun katsomme, että sakkorangaistus, puiden menet-
2692: täminen ja kustannukset uuden kasvun aikaansaamisesta
2693: ovat riittävät seuraamukset tämän lain määräysten rikko-
2694: misesta ja koska emme pidä vankeusrangaistusta tarkoi-
2695: tuksenmukaisena, kun kysymyksessä on yksityisomaisuu-
2696: den käyttämisen rajoittaminen, niin samme kunnioittaen
2697: Eduskunnalle ehdottaa,
2698:                  että lakiehdotuksen 8 § :stä sanat "tahi van-
2699:             keudella enintään vuodeksi" poistettaisiin.
2700: 
2701:      Helsingissä, 9 päivänä lokakuuta 1909.
2702: 
2703:       J. A. Aitamurto.              J. Kaskinen.
2704:                       J. E. Antila.
2705: 
2706: 
2707:      Tähän yhtyy
2708: 
2709:                                         Erkki Pullinen.
2710: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
2711:        1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2712: 
2713: 
2714: 
2715: 
2716:                 Maatalousvaliokunnan mietintö
2717:            N: o 3 Eduskunnalle jätetystä ehdotuksesta
2718:            laiksi margariinin ja margariinijuuston valmis-
2719:            tuksesta ja kaupasta.
2720: 
2721: 
2722:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella kesäkuun
2723:  18 päivältä 1909 valmistelevaa käsittelyä varten maa-
2724: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Branderin y. m.
2725: eduskuntaesityksen N:o 16, joka sisältää ehdotuksen
2726: laiksi margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta
2727: ja kaupasta.
2728: 
2729: 
2730:       Vaikkakin margariini eli keinotekoinen voi käytän-
2731: nöllisessä elämässä meillä on suurelle yleisölle melkein
2732: kokonaan tuntematon ravintoaine, on kysymys sen val-
2733: mistuksesta, kaupasta ja maahantuonnista ollut Suo-
2734: messa vireillä jo 1880-luvulta saakka. Tämä vointapai-
2735: nen, pääasiallisesti eläin-, mutta osaksi myöskin kasvi-
2736: rasvoista valmistettu tuote, oli keksitty jo v. 1870 ja
2737: sen jälkeen tullut varsin yleiseen ja yhä kasvavaan käy-
2738: täntöön useissa maissa. Kun pelättiin, että margariini,
2739: jos se meidän maassamme saisi jalansijaa, vaikuttaisi haital-
2740: lisesti luonnollisen voin kauppaan yleensä ja erittäinkin
2741: Suomen meijerivoin vientiin, joka niinä aikoina alkoi
2742: ulkomaiden markkinoilla tulla vähitellen huomatummaksi,
2743: määrättiin jo v. 1886 margariinille 4 markan tuontitulli
2744: leiviskältä. Tämä tulli korotettiin v. 1888 47 markaksi
2745: 2     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2746: 
2747: 100 kg:lta Venäjältä tuotaessa ja 94 markaksi muista
2748: maista, mitkä määräykset yhä vieläkin ovat voimassa.
2749: Samaan aikaan annettiin v. 1888 ensimäinen julistus
2750: keinotekoisen voin kaupan silmälläpidosta sekä siitä,
2751: mitä keinotekoista voita maasta vietäessä ja maahan
2752: tuotaessa on noudatettava. Mainittu v. 1888 määrätty,
2753: korkea tulli merkitsi kuitenkin samaa kuin tuonnin-
2754: kielto. Kun tämän lisäksi vielä, senjälkeen .kuin eräs
2755: yhtiö oli anonut oikeutta saada Hankoon perustaa
2756: margariinitehtaan, oli v. 1892 annettu kielto toistai-
2757: seksi valmistaa margariinia Suomessa, niin ei tätä
2758: tärkeätä ravintoainetta ole maassamme voitu käyttää
2759: ei kotimaisena valmisteena eikä tuontitavaranakaan.
2760: Margariinikysymys on kuitenkin sillä välin ollut vireillä
2761: säätyvaltiopäivillä vuosina 1894 ja 1900. Vuonna 1901
2762: asetti hallitus asiaa tutkimaan komitean, jonka mie-
2763: tintö v. 1903 tuli julkisuuteen. Komitean mietinnön
2764: ja siitä annettujen lausuntojen perusteella on hallitus
2765: myöhemmin valmistanut ehdotuksen armolliseksi esi-
2766: tykseksi, joka kuitenkaan ei ole Eduskuntaan asti jou-
2767: tunut. Eduskunnassa on margariiniasiasta alotteita tehty
2768: vuoden 1908 molemmilla valtiopäivillä. Maaliskuussa
2769: 1908 valmistikin silloinen talousvaliokunta asiasta mie-
2770: tinnön, joka Eduskunnan hajotuksen tähden jäi kuiten-
2771: kin loppuun käsittelemättä.
2772: 
2773: 
2774: 
2775: 
2776:       Painavimpana syynä, jonka takia margarnmn val-
2777: mistus on kielletty ja sen tuonti vaikeutettu, on ollut se
2778: olettamus, että maallamme muka olisi vaikeampi voitolli-
2779: sesti kilpailla ulkomaiden suurilla voimarkkinoilla, jos se
2780: margariiniin nähden ei olisi "puhdas" maa. Kokemus
2781: muista maista osottaa kuitenkin aivan selvästi, ettei
2782: tällaiseen pelkoon ole mitään aihetta. Niinpä esim.
2783:             Margariinin valmistus ja kauppa.              3
2784: 
2785: Tanskassa on margariinitehtaita ollut vuodesta 1884
2786: lähtien ja on valmistusmäärä viimeisinä vuosina siellä
2787: kohonnut 27 miljoonaan kg:aan. Vuotuinen kulutus
2788: nousee Tanskassa noin 30 miljoonaan kg:aan eli noin
2789: 12 kg:aan henkilöä kohti. Samaan aikaan on Tanska
2790: meijerivoin laatuun nähden kohonnut maailman ehkä
2791: ensimäiseksi ja on voin viennin määrä noussut rahaarvol-
2792: taan yli 240 miljoonan Suomen markan vuodessa, eli lähes
2793: 8 kertaiseksi Suomeen verraten, lypsylehmäluvun ollessa
2794: suunnilleen saman molemmissa maissa. Todennäköistä
2795: näin ollen onkin, että margariinin valmistuksen kiellosta
2796: ja sen tuonnin vaikeuttamisesta on maallemme ollut
2797: suoranaista tappiota. Kuta enemmän oltaisiin tilaisuu-
2798: dessa oman maan taloudessa käyttämään hinnaltaan
2799: helpompaa margariinia, sitä enemmän voitaisiin maasta
2800: viedä ulos kalliimpaa meijerivoita. Ero hyvän marga-
2801: riinin ja hyvän voin hinnoissa noussee 60 a 70 penniin
2802: kg:lta. Jos maassamme vuosittain kulutettaisiin marga-
2803: riinia vaikkapa edes puolet henkilöä kohti siitä mikä
2804: Tanskassa ja sama määrä enemmän vietäisiin ulosmei-
2805: jerivoita, johtuisi siitä noin 11 a 12 miljoonan markan
2806: vuotuinen säästö. Norjassakin, jonka asukasluku on
2807: noin 3/4 Suomen asukasluvusta, nousee vuotuinen mar-
2808: gariininkulutus jo noin 23 miljoonaan kg:aan.
2809:       Voinkulutuksen kasvaessa on maassamme ruvettu yhä
2810: enemmän käyttämään meijerivoita ja tämä osaltaan, kuten
2811: ylempänä esitetystä selviää, on vaikuttanut sen, ettei voin-
2812: vienti karjatalouden edistymisestä huolimatta ole kohonnut.
2813: Mutta tämän lisäksi on huomattava että myöskin huonom-
2814: pien, ulkomaistenkin voilajien, kuten siperialaisen voin ja
2815: halvempain silava- ja rasvalajien, kuten ameriikkalaisen
2816: silavan, kokos- ja palmuvoin, sulatetun ihran y. m. käy-
2817: täntö on kasvamassa. Takeet näiden ravinto-aineiden
2818: kelvollisuudesta ja puhtaudesta ovat kuitenkin varsin
2819: vähäiset. Siihen sijaan margariinin, joka ravinto-arvoonsa
2820: nähden täysin kykenee kilpailemaan voin kanssa, vai-
2821: 4      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2822: 
2823: mistus todennäköisesti meillä kuten muuallakin tulisi
2824: tapahtumaan tarkan valvonnan alla olevissa tehtaissa ja
2825: olisi niin ollen varsin suuret takeet olemassa siitä, ettei
2826: terveydelle vaarallisia tai muutoin epäpuhtaita tuotteita
2827: tulisi kauppaan.
2828:       Meijeriliikkeen edistyminen meillä on suuresti riip-
2829: puvainen osuusmeijeritoiminnan kehittymisestä. Aivan
2830: varmana voi pitää, että margariinin käytäntöön tultua,
2831: karjanomistajat yhä yleisemmin liittyvät meijeriosuus-
2832: kuntiin, tullen siten tilaisuuteen saamaan karjantuotteistaan
2833: entistä suuremmat tulot, mikä taas vuorostaan on omiaan
2834: edistämään karjataloutta ja siten välillisesti koko maa-
2835: taloutta.
2836:       Valiokunta onkin tullut samaan tulokseen kuin ta-
2837: lousvaliokunta v. 1908 valtiopäivillä, että nimittäin mar-
2838: gariinin valmistus, kauppa ja maahantuonti on tehtävä
2839: meillä mahdolliseksi, mutta samalla lainsäädännön kautta
2840: tarkan valvonnan alaiseksi. Lainsäädäntö on valiokun-
2841: nan mielestä nyt sitäkin tarpeellisempi, kun tiedetään
2842: että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin margariinitullin
2843: alentamiseksi, joten on luultavaa, että margariinia piak-
2844: koin ruvetaan muualta maahan tuomaan.
2845: 
2846: 
2847: 
2848: 
2849:      Margariinijuustolla, josta tässä asetuksessa myöskin
2850: mainitaan, ei ainakaan toistaiseksi tulle maassamme ole-
2851: maan sanottavaa merkitystä. Täydellisyyden vuoksi ovat
2852: sitä koskevat määräykset kuitenkin säilytetyt.
2853: 
2854: 
2855: 
2856: 
2857:      Esillä olevaan eduskuntaesitykseen on valiokunta
2858: tehnyt, paitsi muutamia muodollista laatua olevia kor-
2859: jauksia, eräitä asiallisia muutoksia.
2860:             Margariinin valmistus ja kauppa.             5
2861: 
2862:      2 §:ssä mainittua ilmoitusvelvollisuutta koskeva mää- z §.
2863: räys on valiokunnan mielestä muutettava siten, että ilmoi-
2864: tus tehdään kuten eliokeinosta yleensä.
2865:      3 §:stä on valiokunta tarpeettomana poistanut sanan 3 §.
2866: "oleomargariini".
2867:      Samoin on valiokunta 4 §:stä poistanut tarkastajan 4 §.
2868: pätevyyttä ja toimeen määräämistä koskevan kohdan,
2869: katsoen sen kuuluvan hallinnollista tietä annettaviin mää- ·
2870: räyksiin. Saman §:n viimeisen lauseen on valiokunta
2871: katsonut sopivammaksi muuttaa siten, ettei marganmm
2872: valmistusta yleensä saa alottaa ennenkuin siitä on il-
2873: moitus asianomaiselle tarkastajalle tehty.
2874:      5 §:ssä olevan työväensuojeluslainsäädännön ulot- 5 §.
2875: tamista margariinitehtaisiin koskevan määräyksen on valio-
2876: kunta, poistamalla siitä viittauksen vuoden 1889 lakiin, so-
2877: vittanut siten, että se koskee mainitunlaista lainsäädän-
2878: töä yleensä.
2879:      Esitysehdotus ei sisällä mitään määräystä siitä, mitä 10 §.
2880: margariinia ja margariinijuustoa maahan tuotaessa on
2881: vaarinotettava. Tällainen määräys on valiokunnan mie-
2882: lestä kotimaisen margariinikaupan valvonnan järjestämi-
2883: sen ohella välttämätön, sillä ilman sitä ~ävisi mainittu
2884: valvonta sangen vaikeaksi. Valiokunnan mielestä on
2885: tällainen määräys helposti sovitettavissa asetukseen ilman
2886: että tarvitaan ajatella osittaistakaan tuontikieltoa. Pää-
2887: asia on valiokunnan mielestä että tuonti~asetetaan tar-
2888: kastuksen alaiseksi ja kielletään sellaisen tavaran kau-
2889: paksi pitäminen, jonka kelvollisuudesta ja vaarattomuu-
2890: desta ei voida esittää pätevää todistusta. Hallituksen
2891: asiana olisi määrätä onko margaanin valmistuksen val-
2892: vonta sellaisessa maassa, josta sitä Suomeen tuodaan,
2893: katsottava riittäväksi. Tämän suuntaiset määräykset on
2894: valiokunta sisällyitänyt esitysehdotukseen lisäämäänsä
2895: uuteen 10 §:ään.
2896:      Sakkorangaistuksen ylimmän rajan on valiokunta yksi- 15 §.
2897: mielisesti päättänyt korottaa 2,000 markasta 4,000 mark-
2898:     6      1909 ..11 Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2899: 
2900:       kaan. Tällainen korotus on valiokunnan mielestä tarpeel-
2901:       linen niitten rikosten laatuun nähden, jotka tässä voivat
2902:       tulla kysymykseen.!Niinpä on tämä sakkorangaistus esim.
2903:       Norjan margariinilaissa v:lta 1902 määrätty 5,000 kruu-
2904:       nuksi. Valiokunnan vähemmistö on tahtonut säätää
2905:       myös vankeusrangaistuksen seuraamukseksi tämän ase-
2906:       tuksen rikkomisesta. Siihen nähden että rikkomukset
2907:       voivat toisinaan olla aivan vähäpätöisiä johtuen usein
2908:       huomaamattomuudesta, on valiokunta päättänyt mää-
2909:       rätä alimman sakkorangaistuksen 5 markaksi. Vähem-
2910:       mistö on tahtonut alimman rangaistuksen sitä vastoin
2911:       korotettavaksi 20 markkaan.
2912: 16 §.      Esitysehdotuksen 15 §:n ensimmäisen kohdan loppu-
2913:       sanat on valiokunta tarpeettomina poistanut.
2914:            Valiokunta on katsonut asianmukaiseksi muuttaa
2915:       esitysehdotuksen otsakkeessa käytetyn sanan ,,laki" sa-
2916:       naksi ,asetus".
2917:            Edellä esitetyn nojalla saa valiokunta kunnioittaen
2918:       ehdottaa:
2919:                     että Eduskunta hyväksyisi ja Hallitsijan
2920:                 vahvistettavaksi esittäisi seuraavan asetuseh-
2921:                 dotuksen:
2922:             Margariinin valmistus ja kauppa.                7
2923: 
2924: 
2925: 
2926:                            Asetus
2927: 
2928:    margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
2929:                       kaupasta.
2930: 
2931:                              1 §.
2932:     Margariinilla tarkoitetaan tässä asetuksessa (poist.)
2933: ihmisravinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä
2934: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
2935:     Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, jossa
2936: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
2937: 
2938:                              2 §.
2939:      (Poist.) Joka tahtoo muutoin kuin oman taloutensa
2940: tarpeeksi valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa,
2941: tehköön siitä säädetyn elinkeinoilmoituksen asian omai-
2942: selle viranomaiselle ja täyttäkå"å"n muutoin mitä elin-
2943: keinonharjoittajan noudatettavaksi on säädetty.
2944:      (Poist.)
2945:                              3 §.
2946:      Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistet,..
2947: tako huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan
2948: myytäväksi. Älköön myöskään meijerissä tahi sellai-
2949: sessa huoneustossa, jossa voita uudestaan astioidaan
2950: tahi kootaan vientiä varten, säilyiettäkö margariinia (poist.)
2951: tai margariinin taikka margariinijuuston valmistamiseen
2952: käytettävää rasva-ainetta.
2953: 
2954:                              4 §.
2955:      Margariinin ja margariinijuuston valmistus, josta 2
2956: §:ssä säädetään, on oleva tarkastajan valvonnan alaisena,
2957: jonka tulee erittäin annettavien lähempien määräysten
2958: mukaan huolellisesti pitää silmällä, että ainoastaan
2959: täysikelpoisia ja terveydelle vaarattornia aineksia käyte-
2960: 8        1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2961: 
2962: tään valmistuksessa, sekä että valmistus muutoinkin
2963: toimitetaan sillä tavalla, että tuote ei ole terveydelle va-
2964: hingollinen. Sitä varten olkoon tarkastajalla milloin
2965: tahansa vapaa pääsy valmistusta varten käytettäviin
2966: huoneisiin sekä kaikkiin valmistajan hallussa oleviin
2967: makasiineihin, kellareihin tahi muihin säilytyspaikkoi-
2968: hin.
2969:     Tarkastaja olkoon myöskin oikeutettu tarkastamaan
2970: valmistuksesta pidettyjä kirjoja.
2971:     (PoistJ Alköön valmistusta alotettako, ennenkuin
2972: ilmoitus siitä on tarkastajatie tehty.
2973: 
2974:                              5 §.
2975:      Mitä (poist.) ammattitarkastajan velvollisuudesta pi-
2976: tää salassa teknillisiä seikkoja on säädetty, koskekoon
2977: myöskin margariini- taikka margariinijuustotehtaan tar-
2978: kastajaa.
2979:                            6 §.
2980:      Myytäväksi valmistettuun margariiniin älköön sekoi-
2981: tettako muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
2982:      Margariinia, joka sisältää enemmän kuin 15 paino-
2983: prosenttia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö
2984: tahi maahan tuotako.
2985:                              7 §.
2986:      Joka muutoin kuin omassa taloudessa käytettäväksi
2987: valmistaa margariinia tahi sitä kaupaksi pitää, olkoon
2988: velvollinen säilyttämään sitä muodoltaan tavallisista voi-
2989: dritteleistä eroavissa, erityisesti merkityissä astioissa.
2990: Vähittäismyynnissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tava-
2991: raa kaupaksi kimpaleissa tahi paloissa, ehdolla että ta-
2992: varaan on kiinnitetty selvästi huomattava nimikilpi eli
2993: -lippu, johon selvillä kirjaimilla on merkitty sana ,mar-
2994: gariinia" ja ilmoitus missä maassa se on valmistettu.
2995:        (PoistJ
2996:            Margariinin valmistus ja kauppa.              9
2997: 
2998:                            8 §.
2999:      (Poist.) Joka muutoin kuin omassa taloudessa käy-
3000: tettäväksi valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvolli-
3001: nen sen merkitsemään ja värjäämään niinkuin siitä eri-
3002: tyisesti säädetään.
3003:                            9 §.
3004:     Kun margariinia tahi margariinijuustoa viedään
3005: maasta, olkoon voimassa mitä 7 ja 8 §§:ssä margarii-
3006: nin säilytyksestä, merkitseruisestä ja värjäyksestä sää-
3007: detään.
3008:                            JO§.
3009:      Margariinia tai margariinijuustoa maahan luotaessa
3010: on esitettävä todistus siitä, missä maassa ja missä teh-
3011: taassa tuote on valmistettu. Ellei tällaista todistusta
3012: esitetä tai jos todistuksesta selviää, että tavara on tuotu
3013: maasta, jossa margariinin valmistus ei ole lainsäädän-
3014: nön kautta järjestetyn riittävän valvonnan alainen, äl-
3015: kijön margariinia tai margariinijuustoa kaupaksi pi-
3016: dettäkij ennenkuin se on pätevän tutkimuksen kautta
3017: täysin käyttökelpoikseksi ja terveydelle vaarattomaksi
3018: todistettu.
3019:                         11 § (10 §).
3020:      Kun margariinia myydään, on se annettava kää-
3021: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana ,mar-
3022: gariinia", ellei sitä anneta ostajalle sen muotoisissa ja
3023: siten merkityissä astioissa, kuin edellä on mainittu.
3024:      Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa
3025: kuin kokonaisena juustona, on se annettava ostajaUe
3026: kääreessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana
3027: , margariinijuustoa".
3028:                       12 § (11 §).
3029:      Siellä missä margariinia tahi margariinijuustoa pi-
3030: detään myytävänä, tulee myyjän siitä selvällä ja hel-
3031: posti nähtävällä tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaiselle
3032: 10     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3033: 
3034: sella paikalla sallittakoon sellaisen myynnin tapahtua
3035: ainoastaan kojusta tai myymäpöydältä.
3036: 
3037:                         13 § (12 §).
3038:      Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietä-
3039: köön maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimi-
3040: tyksillään ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan toimi-
3041: nimi, valmistuspaikka sekä yleisessä tavarakaupassa
3042: käytetyt laatunimitykset, joissa niinmuodoin älköön käy-
3043: tettäkö sanoja, jotka voivat antaa aihetta edellämainittu-
3044: jen valmisteiden sekoittamiseen voihin ja juustoon.
3045: 
3046:                         14 § (13 §).
3047:      Valvoakseen, että margariinin ja margariinijuuston
3048: valmistusta ja kauppaa koskevan asetuksen määräyksiä
3049: noudatetaan, olkoon yleisellä syyttäjällä taikka sillä viran-
3050: omaisella, joka paikkakunnalla pitää terveydenhoidosta
3051: huolta, oikeus ottaa tarkastusta varten näytteitä tava-
3052: rasta, jonka epäillään olevan margariinia tai margariini-
3053: juustoa.
3054:                        15 § (14 §).
3055:      Joka rikkoo tämän asetuksen säädöksiä tahi sen
3056: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon, ellei teko
3057: toisen lainkohdan mukaan ole ankaramman rangaistuk-
3058: sen alainen, vähintään viiden markan ja enintään neljän-
3059: tuhannen markan sakolla.
3060:      Joka maahan tuopi tahi maasta vie tai yrittää viedä
3061: margariinia tahi margariinijuustoa muilla kuin näillä
3062: nimityksillä taikka rikkoo 9 tai JO §:n säädöksiä vastaan,
3063: menettäköön sen ohessa tavaran tahi, jollei se enää ole
3064: saatavissa, tavaran arvon.
3065:      Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmis-
3066: tetaan noudattamatta 2, 4 ja 6 §§:n määräyksiä taikka
3067: jota pidetään kaupaksi vaarinottamatta 6, 7 ja 8 §§:n
3068: säädöksiä olkoon menetetty.
3069:            Margariinin valmistus ja kauppa.              11
3070: 
3071:                        16 § (15 §).
3072:     Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen
3073: panemaan rikkomuksia tämän asetuksen säädöksiä vas-
3074: taan. (poist.)
3075:      Kuvernööri olkoon oikeutettu, tarkastajan ilmoitet-
3076: tua että margariinin tahi margariinijuuston valmistus ei
3077: tapahdu säädetyllä tavalla, kieltämään valmistuksen, jos
3078: siihen on syytä, kunnes valmistaja mukautuu valmis-
3079: tuksesta annettuja määräyksiä noudattamaan.
3080: 
3081:                      17 § (16 §).
3082:      Muut margariinin taikka margariinijuuston valmis-
3083: tusta ja kauppaa koskevat, valvontaa varten tarpeelliset
3084: säädökset antaa Keisarillinen Senaatti.
3085: 
3086:     Tämä asetus astuu voimaan -        -   -   -
3087: 
3088:     Helsingissä, lokakuun 16 p:nä 1909.
3089: 
3090:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
3091: johtaja Brander, varapuheenjohtaja v. Troil (osittain)
3092: sekä jäsenet Aitamurto, Antila, Eloranta, E., Eronen,
3093: Gylling, Heikkinen (osittain), Hokkanen (osittain), Honka-
3094: juuri, Huttunen (osittain), Kaskinen, Pohjola, Pullinen
3095: (osittain), Siren ja Storbjörk (osittain), sekä varajäsenet
3096: Lautasalo (osittain), Lehtonen (osittain), Lohi, Nylander ja
3097: Seppä-Murto (osittain).
3098: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
3099:     1909. II Vp. -   S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3100: 
3101: 
3102: 
3103: 
3104:                 Suuren vallokunnnan mietintö N:o 20
3105:            Eduskunnalle jätetystä ehdotuksesta laiksi margariinin
3106:            ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta.
3107: 
3108:       Käsitellessään Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 3
3109: tästä asiasta olevaa ehdotusta asetukseksi margariinin ja
3110: margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta, on Suuri
3111: valiokunta, pitäen ehdotettua lainsäädäntötoimenpidettä
3112: tarpeen vaatimana, päättänyt puoltaa asetusehdotuksen
3113: hyväksymistä pääasiallisesti Maatalousvaliokunnan ehdo-
3114: tuksen mukaisesti. Kuitenkin on Valiokunta katsonut
3115: tarpeelliseksi tehdä asetusehdotukseen eräitä muutoksia.
3116:       Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä asetuksessa ammatti-
3117: entarkastuksesta on ehdotettu säädettäväksi siitä, ettei ammat-
3118: tientarkastaja saa olla osallisena taloudellisissa yrityksissä,
3119: joiden toiminta on hänen tarkastuksensa alainen, on syytä
3120: asettaa ehdotetulle margariini- ja margariinijuustotehtaan
3121: tarkastajalle samansuuntaisia rajoituksia. Tätä koskeva
3122: säännös on sentähden otettu asetusehdotuksen 5 §:ään.
3123:       Ne säännökset, joita Maatalousvaliokunta on ehdotta-
3124: nut asetusehdotuksen 10 §:ssä, ovat luonteeltaan sellaisia,
3125: että ne paremmin soveltuvat hallinnollista tietä annetta-
3126: viksi. Tämän johdosta on Suuri valiokunta päättänyt
3127: ehdottaa 10 §:n asetusehdotuksesta poistettavaksi ja sen
3128: sijaan 16 (17) §:n muodostettavaksi niin, että Senaatilla tulee
3129: olemaan oikeus antaa kaikkia margariinin ja margariini-
3130: juuston valmistuksen ja kaupan valvonnasta sekä sellai-
3131: sen tavaran maahantuonnista tarvittavia määräyksiä, myös-
3132: kin sellaisia kuin Maatalousvaliokunnan asetusehdotuksen
3133: 10 §:ssä olevia.
3134: 2   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3135: 
3136:      Ylläolevan johdosta Suuri valiokunta kunnioittaen
3137: ehdottaa,
3138:                 että Eduskunta hyvliksyisi puheenaolevan ase-
3139:           tus-ehdotuksen näin kuuluvana:
3140: 
3141: 
3142:                           Asetus
3143: margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
3144:                     kaupasta.
3145: 
3146:                             1 §.
3147:      Margariinilla tarkoitetaan tässä asetuksessa ihmisra-
3148: vinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä ainek-
3149: sena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
3150:      Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, missä
3151: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
3152: 
3153:                            2 §.
3154:       Joka tahtoo muutoin kuin oman taloutensa tarpeeksi
3155: valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa, tehköön
3156: siitä säädetyn elinkeinoilmoituksen (poist.) ja täyttäköön
3157: muutoin mitä elinkeinonharjoittajan noudatettavakai on
3158: säädetty.
3159:                            3 §.
3160:       Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistet-
3161: tako huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan
3162: myytäväksi. Älköön myöskään meijerissä tahi sellaisessa
3163: huoneustossa, jossa voita uudestaan astioidaan tahi koo-
3164: taan vientiä varten, säilytettäkö margariinia tai marga-
3165: riinin taikka margariinijuuston valmistamiseen käytettävää
3166: rasva-ainetta.
3167:                              4 §.
3168:       Margariinin ja margariinijuuston valmistusta, josta 2
3169: §:ssä säädetään, valvoo tarkastaja (poist), jonka tulee erittäin
3170: annettavien tarkempain määräysten mukaan huolellisesti
3171:                 Margariinin valmistus ja kauppa.                3
3172: 
3173: pitää silmällä, että ainoastaan täysikelpoisia ja terveydelle
3174: vaarattornia aineksia käytetään }a valmistus muutoinkin
3175: toimitetaan niin, ettei tuote (poistJ ole terveydelle vahin-
3176: gollinen. Sitä varten olkoon tarkastajana (poistJ vapaa
3177: pääsy valmistusta varten käytettäviin huoneisiin sekä
3178: kaikkiin valmistajan hallussa oleviin makasiineihin, kella-
3179: reihin tahi muihin säilytyspaikkoihin.
3180:       Tarkastaja on myöskin oikeutettu tarkastamaan val-
3181: mistuksesta pidettyjä kirjoja.
3182:       Alköön valmistusta alotettako, ennenkuin ilmoitus
3183: siitä on tarkastajalle tehty.
3184: 
3185:                                5 §.
3186:        Margariini- tai margariiniJuustotehtaan tarkastaJa älköön
3187: omistako tai }ohtalco teollisuuslaitosta, }ossa margariinia tai
3188: margariinijuustoa valmistetaan, älköönkä olko osallisena sel-
3189: laista teollisuutta varten perustetussa yhtiössä tai osuuskun-
3190: nassa. Älköön hän myöskään omistako patenttioikeutta sel-
3191: laisissa yrityksissä käytettyihin valmistustapoihin, koneisiin tai
3192: laitteisiin.
3193:       Mitä ammattientarkastajan velvollisuudesta pitää sa-
3194: lassP teknillisiä seikkoja on säädetty, koskekoon myöskin
3195: m8 rgariini- tai margariinijuustotehtaan tarkastajaa.
3196: 
3197: 
3198:                             6 §.
3199:      Myytäväksi aiottuun margariiniin älköön sekoitettako
3200: muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
3201:      Margariinia, joka sisältää enemmän kuin 15 paino-
3202: prosenttia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö tahi
3203: maahan tuotako.
3204: 
3205:                             7 §.
3206:       Joka muutoin kuin omassa talondessaan käytettä-
3207: -väksi valmistaa margariinia taikka sitä kaupaksi pitää,
3208: (poist) säilyttäköön sitä (poistJ tavallisista voidritteleistä
3209: muodoltaan eroavissa, erityisesti merkityissä astioissa. Vä-
3210: hittäismyynnissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tavaraa
3211: 4   1909. II Vp. - S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3212: 
3213: kaupaksi kimpaleissa tahi paloissa sillii ehdolla, että tava.-
3214: raan on kiinnitetty selvästi huc>mattava nimikilpi eli
3215: -lippu, johon selvillä kirjaimilla on merkitty sana >mar-
3216: gariinia, ja ilmoitus, missä maassa se on valmistettu.
3217: 
3218:                              8 §.
3219:      Joka muutoin kuin omassa talondessaan käytettä-
3220: väksi valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvollinen sen
3221: merkitsemään ja värjäämään niinkuin siitä erityisesti sää-
3222: detään.
3223:                             9 §.
3224:       Kun margaruma tahi margariinijuustoa viedään
3225: maasta, olkoon voimassa mitä 7 ja 8 §:ssä margariinin
3226: säilyttämisestä, merkitsemisestä ja värjäyksestä säädetään.
3227: 
3228:                             (10 §).
3229:      (Poist.)
3230:                           10 (11) §.
3231:        Kun margariinia myydään, on se annettava ostajalle
3232: kääreessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana »mar-
3233: gaariinia>, jollei sitä anneta (poist) sen muotoisissa ja
3234: siteif merkityissä astioissa, kuin edellä on mainittu.
3235:        Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa
3236: kuin kokonaisena juustona, on se annettava ostajalle kää-
3237: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana >marga-
3238: riinijuustoa>.
3239:                          11 (12) §.
3240:        Siellä missä margariinia tahi margariinijuustoa pide-
3241: tään myytävänä, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti
3242: nähtävällä tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla
3243: sallittakoon sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan ko-
3244: justa tai myymäpöydältä.
3245: 
3246:                        12 (13) §.
3247:      Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietä-
3248: köön maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimityk-
3249:                Margariinin valmistus ja kauppa.
3250: 
3251: sillään ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan toiminimi,
3252: valmistuspaikka sekä yleisessä tavarakaupassa käytetyt
3253: laatunimitykset; niissä älköön käytettäkö sanoja, jotka
3254: voivat antaa aihetta siihen, että edellämainittuja valmis-
3255: teita pidetään voina tai juustona.
3256: 
3257:                           13 (14) §.
3258:       (Poist.) ViraUisella syyttäjällä tai sillä viranomai-
3259: sella, joka paikkakunnalla pitää terveydenhoidosta huolta,
3260: on oikeus ottaa tarkastusta varten näytteitä tavarasta,
3261: jonka epäillään olevan margariinia tai margariinijuustoa.
3262: 
3263:                           14 (15) §.
3264:       Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä tahi sen
3265: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei kovem-
3266: paa rangaistusta ole muualla laissa säädetty, (poist.) enin-
3267: tään neljäntuhannen markan sakolla.
3268:       Joka (poist.) maasta vie tai yrittää viedä margariinia
3269: tahi margariinijuustoa muilla kuin näillä nimityksillä
3270: taikka rikkoo 9 (poist.) §:n säännöksiä (poist.), menettä-
3271: köön sen ohessa tavaran tahi, jollei se enää ole saatavissa,
3272: tavaran arvon.
3273:       Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmis-
3274: tetaan noudattamatta 2, 4 ja 6 §:n säännöksiä taikka jota
3275: pidetään kaupaksi vaarinottamatta mitä 6, 7 ja H §:ssä
3276: säädetään, olkoon menetetty.
3277: 
3278:                          15 (16) §.
3279:       Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen
3280: panemaan rikkomuksia tätä asetusta (poist.) vastaan.
3281:       Kuvernööri on (poist.), tarkastajan ilmoitettua että
3282: margariinin tahi margariinijuuston valmistus ei tapahdu
3283: säädetyllä tavalla, oikeutettu, (poist.) jos siihen on syytä,
3284: kieltämään valmistuksen, kunnes valmistaja mukautuu val-
3285: mistuksesta annettuja määräyksiä noudattamaan.
3286: 6   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3287:                            16 (17) §.
3288:       ( Poist) Margariinin ja margariinijuuston valmis-
3289: tuksen ja kaupan valvonnasta sekä sellaisen tavaran maahan-
3290: tuonnista tarpeellisia määräyksiä antaa Keisarillinen Se-
3291: naatti.
3292: 
3293:      Tämä asetus astuu voimaan -           -   -   -
3294: 
3295: 
3296:      Helsingissä, 10 p:nä marraskuuta 1909.
3297: 
3298: 
3299: 
3300: 
3301:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
3302:    1909. II Vp. - Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3303: 
3304: 
3305: 
3306: 
3307:                   Suomen Ed uskunnan eduskuntaesityksen joh-
3308:            dosta päättämä a1amai nen ehdotus asetukseksi mar-
3309:            gariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta,
3310: 
3311: 
3312: 
3313: 
3314:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
3315:              ja Suuriruhtinas r
3316: 
3317: 
3318: 
3319: 
3320:       Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys marga-
3321: riinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta, ja
3322: on Ed1lskunta säädetyssä järjestyksessä sen käsitellyt.
3323: 2   1909. 11 Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesltysmiet. N:o 3.
3324: 
3325: 
3326:        Kysymys margariinin eli keinotekoisen voin valmis-
3327:  tuksesta ja kaupasta virisi maassamme jo 1880-luvulla eli
3328:  samaan aikaan kuin tätä valmistetta ensin ruvettiin maa-
3329: han tuomaan. Margariinin valmistuksen kielsi hallitus kui-
3330: tenkin toistaiseksi vuonna 1892, sittenkuin oli pyydetty
3331: lupaa ensimäisen margariinitehtaan perustamiseen. Kun
3332: margariinille jo varemmin oli määrätty niin korkea tuonti-
3333: tulli, että se todellisuudessa merkitsi samaa kuin tuonti-
3334: kielto, ei; tätä tärkeää ravintoainetta näihin saakka siis ole
3335:  voitu meillä hyödyksi käyttää.
3336:        Painavimpana syynä, jonka takia margariinin val-
3337: mistus on kielletty ja sen tuonti vaikeutettu, on ollut olet-
3338: tamus että maallemme muka olisi vaikeampi kilpailla ulko-
3339: maiden suurilla voimarkkinoilla, jos margariinia käytet-
3340: täisiin maassa. Kokemus maista, joissa sekä marga-
3341: riinin valmistus että tuonti ovat luvalliset, osottaa kuiten-
3342: kin aivan selvästi, ettei tällaiseen pelkoon ole mitään to-
3343: dellista aihetta.
3344:        Sitä vastoin on todennäköistä, että margariinin val-
3345: mistuksen kiellosta ja sen tuonnin vaikeuttamisesta on
3346: maallemme ollut suoranaista tappiota. Muiden kelvollisten
3347: rasva·aineiden puutteessa on oman maan taloudessa ru-
3348: vettu yhä enemmän käyttämään ulkomaan markkinoille
3349: kelpaavaa, verrattain kallishintaista meijerivoita, ja tämä
3350: seikka on osaltaan vaikuttanut, ettei voin vienti karjatalou-
3351: den edistymisestä huolimatta ole kohonnut. Niin pian kuin
3352: täällä oltaisiin tilaisuudessa käyttämään hinnaltaan huo-
3353: mattavasti halvempaa, mutta ravintoarvoonsa nähden täy-
3354: sin voin veroista margariinia omassa taloudessa, voitaisiin
3355: suuremmassa määrässä kuin nykyään viedä maasta mei-
3356: jerivoita.
3357:        Tämän ohessa on huomattava, että myöskin huo-
3358: nojen ulkomaalaisten voilajien ja halpojen silava- ja rasva-
3359: lajien, kuten esimerkiksi amerikkalaisen silavan, käytäntö
3360: on kasvamassa. Takeet näiden ravintoaineiden kelvol-
3361: lisuudesta ja puhtaudesta ovat varsin vähäiset. Sen si-
3362: jaan margariinin valmistus meillä kuten muuallakin on
3363:                   Margariinin valmistus ja kauppa.              3
3364: 
3365: ajateltu tapahtuvaksi tarkan valvonnan alla olevissa teh-
3366: taissa, joten olisi varsin suuret takeet olemassa siitä, ettei
3367: terveydelle vaarallisia ja muuten epäpuhtaita tuotteita
3368: tulisi kauppaan.
3369:       Eduskunta on esitetyistä syistä tullut siihen tu-
3370: lokseen, että margariinin valmistus, kauppa ja maahan-
3371: tuonti on tehtävä meillä mahdolliseksi, mutta samalla
3372: lainsäädännön kautta tarkan valvonnan alaiseksi. Lain-
3373: säädäntö on nyt sitäkin tarpeellisempi, kun tiedetään että
3374: hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin margariinille määrätyn
3375: tullin alentamiseksi, joten on luultavaa, että margariinia
3376: piakkoin ruvetaan muualta maahan tuomaan.
3377:       Eduskunta on täydellisyyden vuoksi asettanut myös-
3378: kin margariinijuuston valmistuksen ja kaupan puheena
3379: olevan lainsäädännön alaiseksi, vaikka tällä tuotteella ei
3380: ainakaan toistaiseksi tulle maassamme olemaan sanottavaa
3381: merkitystä.
3382:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
3383: alamaisesti ilmoittaa,
3384:                   että Eduskunta on hyväksynyt ja Teiiliin Kei-
3385:            sarillisen Majesteettinne armollisesti tutkittavaksi ja
3386:            vahvistettavaksi lähettää seuraavan asetusehdotuksen:
3387: 
3388:                            Asetus
3389: margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
3390:                    kaupasta.
3391:                             1 §.
3392:      Margariinilla tarkoitetaan tässä asetuksessa ihmisra·
3393: vinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä ainek·
3394: sena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
3395:      Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, missä
3396: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
3397:                                2 §.
3398:      Joka tahtoo muutoin kuin oman taloutensa tarpeeksi
3399: valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa, tehköön
3400: 4   1909. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3401: 
3402: siitä säädetyn elinkeinoilmoituksen ja täyttäköön muutoin
3403: mitä elinkeinonharjoittajan noudatettavaksi on säädetty.
3404: 
3405:                                 3 §.
3406:      Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistet-
3407: tako huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan
3408: myytäväksi. A1köön myöskään meijerissä tahi sellaisessa
3409: huoneustossa, jossa voita uudestaan astioidaan tahi koo-
3410: taan vientiä varten, säilytettäkö margariinia tai margarii-
3411: nin taikka margariinijuuston valmistamiseen käytettävää
3412: rasva-ainetta.
3413: 
3414:                                  4 §.
3415:       Margariinin ja margariinijuuston valmistusta, josta
3416: 2 §:ssä säädetään, valvoo tarkastaja, jonka tulee erittäin
3417: annettavien tarkempain määräysten mukaan huolellisesti
3418: pitää silmällä, että ainoastaan täysikelpoisia ja terveydelle
3419: vaarattornia aineksia käytetään ja valmistus muutoinkin
3420: toimitetaan niin, ettei tuote ole terveydelle vahingollinen.
3421: Sitä varten olkoon tarkastajana vapaa pääsy valmistusta
3422: varten käytettäviin huoneisiin sekä kaikkiin valmistajan
3423: hallussa oleviin makasiineihin, kellareihin tahi muihin säi-
3424: lytyspaikkoihin.
3425:       Tarkastaja on myöskin oikeutettu tarkastamaan val-
3426: mistuksesta pidettyjä kirjoja.
3427:       A.lköön valmistusta alotettako, ennenkuin ilmoitus
3428: siitä on tarkastajalle tehty.
3429: 
3430:                                  5 §.
3431:       Margariini- tai margariinijuustotehtaan tarkastaja
3432: älköön omistako tai johtako teollisuuslaitosta, jossa mar-
3433: gariinia tai margariinijuustoa valmistetaan, älköönkä olko
3434: osallisena sellaista teollisuutta varten perustetussa yhtiössä
3435: tai osuuskunnassa. A.lköön hän myöskään omistako patentti-
3436: oikeutta sellaisissa yrityksissä käytettyihin valmistustapoi-
3437: hin, koneisiin tai laitteisiin.
3438:                 Margariinin valmistus ja kauppa.           5
3439: 
3440:       Mit.ä ammattientarkastajan velvollisuudesta pitää sa-
3441: lassa teknillisiä seikkoja on säädetty, koskekoon myöskin
3442: margarnm- tai margariinijuustotehtaan tarkastajaa.
3443: 
3444:                            6 §.
3445:      Myytäväksi aiottuun margariiniin älköön sekoitettako
3446: muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
3447:      Margariinia, joka sisältää enemmän kuin 15 paino-
3448: prosenttia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö tahi
3449: maahan tuotako.
3450:                              7 §.
3451:       Joka muutoin kuin omassa talondessaan käytettä-
3452: väksi valmistaa margariinia taikka sitä kaupaksi pitää,
3453: säilyttäköön sitä tavallisista voidritteleistä muodoltaan
3454: eroavissa, erityisesti merkityissä astioissa. Vähittäismyyn-
3455: nissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tavaraa kaupaksi
3456: kimpaleissa tahi pa1oissa sillä ehdolla, että tavaraan on
3457: kiinnitetty selvästi huomattava nimikilpi eli -lippu, johon
3458: selvillä kirjaimilla on merkitty sana »margariinia» ja ilmoi-
3459: tus, missä maassa se on valmistettu.
3460: 
3461:                            8 §.
3462:       Joka muutoin kuin omassa talondessaan käytettä-
3463: väksi valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvollinen sen
3464: merkitsemään ja värjäämään niinkuin siitä erityisesti sää-
3465: detään.
3466:                            9 §.
3467:       Kun margarnma tahi margariinijuustoa viedään
3468: maasta, olkoon voimassa mitä 7 ja 8 §:ssä margariinin
3469: säilyttämisestä, merkitsemisestä ja värjäyksestä säädetään.
3470: 
3471:                             10 §.
3472:       Kun margariinia myydään, on se annettava ostajalle
3473: kääreessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana »mar-
3474: gariinia», jollei sitä anneta sen muotoisissa ja siten mer-
3475: kityissä astioissa, kuin edellä on mainittu.
3476: 6   1909. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3477: 
3478:       Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa
3479: kuin kokonaisena juustona, on se annettava ostajalle kää-
3480: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana >mar-
3481: gariinijuustoa>.
3482:                                11 §.
3483:        Siellä missä margariinia tahi margariinijuustoa pide-
3484: tään myytävänä, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti
3485: nähtävällä tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla
3486: sallittakoon sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan ko-
3487: justa tai myymäpöydältä.
3488: 
3489:                                12 §.
3490:       Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietä-
3491: köön ma.asta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimityk-
3492: sillään ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan toiminimi,
3493: valmistuspaikka sekä yleisessä tavarakaupassa käytetyt
3494: laatunimitykset; niissä älköön käytettäkö sanoja, jotka
3495: voivat antaa aihetta siihen, että edellämainittuja valmis-
3496: teita pidetään voina tai juustona.
3497: 
3498:                                13 §.
3499:      Virallisella syyttäjällä tai ·sillä viranomaisella, joka
3500: paikkakunnalla pitää terveydenhoidosta huolta, on oikeus
3501: ottaa tarkastusta varten näytteitä tavarasta, jonka epäil-
3502: lään olevan margariinia tai margariinijuustoa.
3503: 
3504:                                 14 §.
3505:       Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä tahi sen
3506: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei kovem-
3507: paa rangaistusta ole muualla laissa säädetty, enintään nel-
3508: jäntuhannen markan sakolla.
3509:       Joka maasta vie tai yrittää viedä margariinia tahi
3510: margariinijuustoa muilla kuin näillä nimityksillä taikka
3511: rikkoo 9 §:n säännöksiä, menettäköön sen ohessa tavaran
3512: tahi, jollei se enää ole saatavissa, tavaran arvon.
3513:                 Margariinin valmistus ja kauppa.         7
3514: 
3515:      Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmis-
3516: tetaan noudattamatta 2, 4 ja 6 §:n säännöksiä taikka jota
3517: pidetään kaupaksi vaarinottamatta mitä 6, 7 ja 8 §:ssä
3518: säädetään, olkoon menetetty.
3519: 
3520:                              15 §.
3521:       Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen
3522: panemaan rikkomuksia tätä asetusta vastaan.
3523:       Kuvernööri on, tarkastajan ilmoitettua että marga-
3524: riinin tahi margariinijuuston valmistus ei tapahdu sääde-
3525: tyllä tavalla, oikeutettu, jos siihen on syytä, kieltämään
3526: valmistuksen, kunnes valmistaja mukautuu valmistuksesta
3527: annettuja määräyksiä noudattamaan.
3528: 
3529:                              16 §.
3530:       Margariinin ja margariinijuuston valmistuksen ja
3531: kaupan valvonnasta sekä sellaisen tavaran maahantuon-
3532: nista tarpeellisia määräyksiä antaa Keisarillinen Senaatti.
3533: 
3534:      Tämä asetus astuu voimaan -
3535: 
3536: 
3537:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
3538: 
3539:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
3540: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
3541:       1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o4
3547:            yleisen oppivelvollisuuden säätämistä ja sen
3548:            täytäntöönpanoa koskevain eduskuntaesitysten
3549:            johdosta.
3550: 
3551: 
3552:      Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Sivis-
3553: tysvaliokuntaan lähettänyt edustaja Pärssisen y. m. alle-
3554: kirjoittaman eduskuntaesityksen N :o 7, edustaja Kallion
3555: y. m. eduskuntaesityksen N :o 20, edustaja Pennasen y. m.
3556: eduskuntaesityksen N :o 21 ja edustaja Soinisen y. m.
3557: eduskuntaesitykset N :t 33 ja 34, jotka kaikki sisältävät
3558: ehdotuksia yleisen oppivelvollisuuden säätäruisestä ja sen
3559: täytäntöönpanosta.(Liitteet 1909, II Vp., VI, sivut 3-85.)
3560: 
3561: 
3562: 
3563:      Oppivelvollisuuden säätäruisestä tehtiin 1908 vuoden
3564: sekä ensimäisillä että toisilla valtiopäivillä eduskuntaesi-
3565: tyksiä, ja valmisti jälkimäisten valtiopäiväin sivistysvalio-
3566: kunta asiasta mietinnön, jota Eduskunta kuitenkaan ei eh-
3567: tinyt loppuun käsitellä. Käsitellessänsä Valiokunnalle lä-
3568: hetettyjä eduskuntaesityksiä, on tämä mietintö ollut Va-
3569: liokunnalla käsittelyn pohjana, ja perustuu Valiokunnan
3570: nyt valmistama mietintö suureksi osaksi sanottuun mie-
3571: tintöön.
3572: 
3573:     Yleinen oppivelvollisuus ei Suomessa oikeastaan ole Oppivelvolli·
3574: mitään uutta, vaan on Suomen kansa ollut tällaisen vel-suuden tarve.
3575: 2      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3576: 
3577: vollisuuden alaisena aina vuoden 1686 kirkkolain säätä-
3578: ruisestä saakka. Uudet muuttuneet olot vaativat kuitenkin
3579: tämän velvollisuuden laajentamista ja muodostamista. Ky-
3580: symys oppivelvollisuuden laajentamisesta onkin aina vuo-
3581: desta 1877 jossain muodossa ollut käsittelyn alaisena
3582: useilla säätyvaltiopäivillä, viimeksi v. 1894, saavuttamatta
3583: kuitenkaan sellaista kannatusta, että se olisi johtanut lain-
3584: säädäntötoimenpiteeseen sen toteuttamiseksi. Yleensä on
3585: oppivelvollisuutta vastustettu taloudellisten rasitusten pe-
3586: losta ja siitä syystä, ettei ole luultu sen vastaavan kansassa
3587: vallitsevaa yleistä mielipidettä ja oikeustajuntaa. On pe-
3588: lätty, että se näin ollen voisi herättää vastenmielisyyttä
3589: kansakoulua kohtaan. Toivottiin myöskin päästävän tar-
3590: koitetuille perille vapaaehtoisuuden tietä yhteiskunnan tar-
3591: vitsematta pakkokeinoihin ryhtyä.
3592:       Tälle kannalle asettuen hyväksyivät vuoden 1894 val-
3593: tiopäivät, vaikka niillä yleinen oppivelvollisuus sai osak-
3594: seen varsin suurta huomiota, ainoastaan sen periaatteen,
3595: että kunnat velvoitettaisiin rakentamaan tarpeellinen määrä
3596: kansakouluja. Tämän erityisessä anomuksessa esitetyn
3597: periaatteen johdosta annettiin sitten vuoden 1897 valtio-
3598: päiville armollinen esitys, joka johti nykyisin voimassa
3599: olevan, ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä
3600: Suomen maalaiskunnissa toukokuun 24 p :nä 1898 annetun
3601: asetuksen säätämiseen.
3602:       Ne valtiolliset vaiheet, joita kansamme sen jälkeen
3603: on kokenut, ja se kansamme syvien rivien yhteiskunnalli-
3604: nen ja valtiollinen valveutuminen, jonka valtiollisten oi-
3605: keuksien ulottaminen kaikkiin kansankerroksiin on tuonut
3606: mukanansa, ovat epäilemättä olleet omiaan suuresti muut-
3607: tamaan yleistä mielipidettä oppivelvollisuuden tarpeellisuu-
3608: desta. On selvää, että jokaisen täysivaltaisen kansalaisen
3609: saavuttama mieskohtainen vaikutusvalta yleisiin asioihin
3610: välttämättömästi vaatii käyttäjäitään tietopuolistakin sivis-
3611: tystä sekä asettaa suuria vatimuksia jokaisen kansalaisen
3612: valtiolliselle kypsyydelle. Yleisesti myönnettänee sen
3613:                      Oppivelvollisuus.                     3
3614: 
3615: vuoksi nyt tarpeelliseksi, että jokainen kansalainen omis-
3616: taa ainakin senvertaiset kansalaissivistyksen alkeet, jotka
3617: kansakoulu voipi antaa.
3618:        Yleisen kansalaissivistyksen vaatimukseen johtavat
3619: myöskin nykyajan taloudelliset riennot. Kaikilla talou-
3620: dellisen elämän aloilla riippuu tuotanto ja edistys mitä
3621: suurimmassa määrässä ammattisivistyksestä, ja tämän
3622: välttämättömänä perustuksena on taas joku määrä yleistä
3623: sivistystä. Tieteen osoittamat uudet viljelystavat maan-
3624: viljelyksen alalla, uudet valmistustavat teollisuuden alalla,
3625: monipuolinen kehitys kauppa-alalla edellyttävät kaikki ky-
3626: kyä käyttää hyväksensä ammattikirjallisuutta, ja siihen
3627: vaaditaan enimmäkseen ainakin kansakoulun tarjoama
3628: määrä yleistä sivistystä.
3629:        Yleisen kansalaissivistyksen vähimpänä tietopuolisena
3630: määränä on näin ollen pidettävä ylemmän kansakoulun
3631: oppimäärää. Eikä enään riitä, että kouluikäisille lapsille
3632: yleiseen valmistetaan tilaisuus kansakouluopetukseen -
3633: jolla kannalla nykyinen lainsäädäntömme on - vaan yh-
3634: teiskunnan velvollisuus on pitää huolta siitä, että mainittu
3635: tietomäärä mahdollisuuden mukaan tulee koko nousevan
3636:  sukupolven omaksi.
3637:        Mitä tulee niihin epäilyksiin, joita on lausuttu oppi-
3638: velvollisuutta vastaan oikeudelliselta kannalta, ovat ne-
3639:  kin yhä enemmän väistyneet uudemman katsantotavan
3640:  tieltä. V anhemmillahan ei tunnusteta olevan valtaa kas-
3641:  vattaa lapsiansa täysin oman mielensä mukaan. Isä tai
3642:  äiti ei saa laiminlyödä lapsensa ruumiillista hoitoa joutu-
3643:  matta siitä yhteiskunnalle vastaamaan. Kun tämä on ylei-
3644:  sen oikeustajunnan mukaista, niin vaatii johdonmukaisuus,
3645:  ettei vanhemmille myöskään myönnetä oikeutta laimin-
3646:  lyödä lastensa opetusta ja henkistä kehitystä. Yhteiskun-
3647:  nan tulee katsoa itsensä alaikäisten suojelijaksi ymmärtä-
3648:  mättömiä ja huolimattomia vanhempia vastaan myöskin
3649:  heidän henkisen kehityksensä puolesta. Tämä katsanto-
3650:  tapa on meidän aikana saanut yleispätevyyden miltei kiai-
3651: 4      1909. II Vp. ~ Eduskuotaesitysmiet. N:o 4.
3652: kissa sivistysmaissa eikä kohdanne enää mainittavampaa
3653: periaatteellista vastustusta meilläkään.
3654:      Siitä että yhteiskunta on katsottava oikeutetuksi ja
3655: velvolliseksikin pitämään huolta, että kaikki kansalaiset
3656: tulevat osallisiksi yleisen kansalaissivistyksen aikeista, ja
3657: tämän ta~;koitusperän saavuttamiseksi säätämään yleisen
3658: oppivelvollisuuden, ei kuitenkaan seuraa, että sille olisi
3659: myönnettävä valta määrätä, minä tavalla vanhempien ja
3660: holhoojain on vähin säädetty tietomäärä lapsille hankittava.
3661: Päinvastoin on luonnollista, että kasvattajalle jätetään
3662: mahdollisimman suuri vapaus keinoja valitessaan. Oppi-
3663: velvollisuus siis ei saa käsittää n. s. koulupakkoa eli pakkoa
3664: käyttää yhteiskunnan tarjoamia kouluja, vaan tulee kas-
3665: vattajan saada turvautua myöskin muihin kouluihin tai
3666: kotiopetukseen. Kuitenkin on yhteiskunnalle tässä tapauk-
3667: sessa myönnettävä oikeus valvoa, että lasten vanhemmat
3668: ja holhoojat täyttävät velvollisuutensa lasten kasvatukseen
3669: nähden ja että yksityisissä koul1;1issa annettu opetus vastaa
3670: oppivelvollisuuden täyttämistä varten vaadittavaa tieto-
3671: määrää.
3672: 
3673:      Silmäys kansakoululaitoksen kehitykseen ja lasten
3674: käyttämiseen kansakoulussa viimeisten 30 vuoden kuluessa
3675: osoittaa, niin ilahduttavaa edistystä kuin se näyttääkin,
3676: että yleistä koulunkäyntiä ei kuitenkaan voida ainakaan
3677: pitkiin aikoihin saavuttaa vapaaehtoisuuden tietä.
3678:      Maalaiskuntain kansakoululaitoksen kehitystä sanot-
3679: tuna aikana osoittaa seuraava taulu:
3680:                                          Oppivelvollisuus.                                                                                      5
3681: 
3682:                                                                                              ::>'1'1                                g"-~
3683:           t"
3684:                         l>i               _og
3685:                                                0                   .,.,_!;::.,          d-   -="' ;;:. . .                          t=' '""''
3686: 
3687:           ~
3688:                                                                                                                            0   d-
3689:                      -o
3690:                      ;: s
3691:                      Pf;;:                ~ ..
3692:                                                               ~    s·;.
3693:                                                               pr <:1
3694:                                                                                       PI'S!!~
3695:                                                                                       e.~~PI's
3696:                                                                                           ~- ~ ~                      ~&.~u
3697:                                                                                                                                ~    Pl' t:l
3698: 
3699: 
3700:                                                .,
3701:                                                                          1-'•
3702:                                                                                                                            ~~
3703:                                           F ~-
3704:                                                                                                                          löQ:
3705:           ;;:        ~ ~.
3706:                                                               ~~~
3707:           0
3708:           f!i.             "'t:l               s·                  ... 9                ,... .,_.,.
3709:                                                                                              g. g                      !"      e:.o sg
3710:                                                                                                                       ~. Pl' Pl'
3711: 
3712:                                                                                              ~·     .,                              äi'
3713:  1876-77              319                  331           1,789,431                       5,609                                 5,406
3714:  1881-82              496                  507           1,904,477                       3,839                                 3,756
3715:  1886-87              719                  739           2,033,2.')3                     2,828                                 2,7bl
3716:  1891-92              960                1,005           2,166,941                       2,257                                 2,156
3717:  1896-97            1,403                1,552           2,271,869                       1,619                                 1,463
3718:  1901~02            1,!U8                2,346           2,395,793                       1,199                                 1,021
3719:  1906-07            2,518                2,989           2,518,641                       1,000                                   842
3720:  1907-08            2,663                3,197           2,549,717                         957                                   794
3721: 
3722:      Lasten koulunkäyntiä osoittaa taas seuraava taulu,
3723: jossa 9-13-vuotisten lasten luku on laskettu 8, 7 ~~ :ksi
3724: maalaiskuntien koko väkiluvusta:
3725: 
3726: 
3727:                             9-13-vuotisten                              ~-(0~          l=et-1-tj              o-                    .,_.pr
3728:     t"
3729:     ;;:
3730:                                    -<~.;;:"                             ~1'0           ~~:                   -o                         "'O
3731:                                        >-pr               -R'            ~~~           ot-oooo                                 R"~ ~"='
3732:    i?l·                                               o'O;;:"                                                ;;:"'
3733: 
3734:     0
3735:                   -PI'
3736:                   ~0
3737:                   ;;: §'
3738:                                       ....§'
3739:                                    (l)oot:;
3740:                                    t:l"'oo          S"i§~g
3741:                                                     ~ ~·10'2.~
3742:                                                                          S" ~ a:.
3743:                                                                         '0;;:0.
3744:                                                                         ~-~~
3745:                                                                                        @~~
3746:                                                                                         _, 0
3747:                                                                                        ~~e:
3748:                                                                                                              ,_
3749:                                                                                                              """"'
3750:                                                                                                              ;;: ~·
3751:                                                                                                              "'""' '""'"i·~i
3752:                                                                                                               "~·
3753:                                                                                                                 p.
3754:                                                                                                                                g.~ef~
3755:                                                                                                                                1:"1-d-~~
3756: 
3757:                                     =0
3758:                                    l'r;"=             § ~§'g            00       ~·
3759:                                                                                        ~·f
3760:                                    ;;: 1 1                1    1         ~·?                                       "'t:lt:l
3761: 
3762: 
3763: 
3764: 1876-77          155,700            12,620          143,080                       8      -                     -                    38
3765: 1881-82          165,700            18,32.')        147,375                      11      -                     -                    36
3766: 1886-87
3767: 1891-92
3768:                  176,900
3769:                  188,500
3770:                                     26,772
3771:                                     38,097
3772:                                                     150,128
3773:                                                     150,403
3774:                                                                              15
3775:                                                                              20
3776:                                                                                           -
3777:                                                                                         3,676
3778:                                                                                                                -
3779:                                                                                                               9,94
3780:                                                                                                                                     36
3781:                                                                                                                                     38
3782: 1896-97          197,700            62,847          1:14,853                 32         7,40!>               11 ;78                 40
3783: 1901-02          208,400            88,963          119,437                  42        12,811                14,46                  38
3784: 1906-07          219,100           107,630          111,470                  49        16,328                15,16                  36
3785: 1907-08          221,800           112,362          109,438                     51     17,0.'>3              15,18                  35
3786: 
3787: 
3788:       Näistä tauluista, jotka perustuvat koulutoimen yli-
3789: hallituksen ja tilastollisen päätoimiston julkaisemiin tilas-
3790: tollisiin tietoihin, ilmenee että, vaikka kansakoululaitos
3791: maalaiskunnissa on vuosi vuodelta melkoisesti kasvanut,
3792: kuitenkin kouluikäisten, 9-13-vUotisten, lasten lukumää-
3793: 6     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3794: 
3795: rän lisääntyminen kauan on ollut suurempi kuin kansa-
3796: kouluoppilaitten luvun kasvaminen. Vasta viimeisten 15
3797: vuoden kuluessa on tämä suhde muuttunut ja oppilasten
3798: luku ruvennut kasvamaan suuremmassa määrin kuin väen-
3799: lisäys sanotussa ikäluokassa. Tästä huolimatta on kansa-
3800: koulua käyvien lasten luku vasta lukuvuonna 1907-1908
3801: noussut hiukan yli puolen tämänikäisten lasten koko luku-
3802: määrästä. Melkoinen määrä koulua käyvistä lapsista on
3803: sitä paitsi jättänyt koulunkäyntinsä kesken. Päästätodis-
3804: tuksen sai sanottuna vuonna ainoastaan 15, 18 % koko
3805: oppilasluvusta, kun prosenttiluvun, jos kaikki lapset oli-
3806: sivat käyneet kansakoulun loppuun asti, olisi tullut lähen-
3807: nellä 25 :ttä. Tauluista näkyy myöskin, että paljon suu-
3808: rempi lapsimäärä olisi voinut saada tilaa toimessa olleissa
3809: kansakouluissa, sanottuna vuonna kun kunkin opettajan
3810: opetettavana oli keskimäärin ainoastaan 35 lasta, kor-
3811: keimman sallitun määrän ollessa 50.
3812:       On ollut mahdotonta kansakoulua käyvien lasten lu-
3813: kumäärästä erottaa 9 vuotta nuoremmat ja 13 vuotta van-
3814: hemmat, mutta kun toisaalta osa maalaiskuntain 9-13-
3815: vuotisista lapsista on nauttinut opetusta muissa oppilai-
3816: toksissa, voitanee edellämainittuja tuloksia pitää jotakuin-
3817: kin oikeina.
3818:       Kaupunkikunnat voivat tässä jäädä syrjään, kansa-
3819: kouluopetus kun niissä edullisempain olosuhteiden ja alun-
3820: pitäen ankararuman laisäädännön johdosta on yleisempi,
3821: vaikka niissäkin melkoiset joukot kouluikäisiä lapsia ovat
3822: koulun ulkopuolella.
3823:       Kansakoululaitoksen kehitys niiden yli neljän vuosi-
3824: kymmenen aikana, jotka ovat kuluneet kansakoululaitok-
3825: semme perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei Suo-
3826: messa vapaaehtoisuuden tie, ainakaan pitkiin aikoihin, vie
3827: perille. Laissa säädettyyn pakkoon on lopulta suurien
3828: sivistyskansojenkin ollut turvauduttava. Niinkuin tun-
3829: nettu on yleinen oppivelvollisuus meidän aikanamme toteu-
3830: tettu suurimmassa osassa sivistynyttä maailmaa.
3831:                       Oppivetvoltisuus.                      7
3832: 
3833:      Vaillinaisen koulunkäynnin ohessa haittaa kansakou- Alkuopetuk·
3834: luamme toinenkin puutteellisuus, nimittäin alkuopetuksen sen uudista·
3835: heikkous.                                                     misen tarve.
3836:      Kansakoulu on maaseudulla tähän saakka työsken-
3837: nellyt pääasiallisesti kodin ja kirkollisten pientenlasten-
3838: koulujen antamien alkeistietojen pohjalla. Niin tunnus-
3839: tusta ansaitseva kuin kirkon toiminta tähän opetukseen
3840: nähden onkin ollut, ei se kuitenkaan ole kyennyt antamaan
3841: kansakoulun edellyttämiä alkeistietoja. Tähän on yhtenä
3842: vaikuttavana syynä ollut riittävän aineellisen kannatuksen
3843: puute. Ettei tätä kannatusta, jota kirkolliselta taholta mo-
3844: nasti on anottu, ole myönnetty, on taas johtunut siitä, ettei
3845: ole katsottu suotavaksi kahden rinnakkaisen koululaitoksen,
3846: kirkollisen ja kunnallisen, kehittämistä, kun on pidetty
3847: varmana, että kunnallinen kansakoulu tulisi ulotettavaksi
3848: kansakouluopetukseen kokonaisuudessaan. Se seikka, ettei
3849: ylemmän kansakoulun pääsyvaatimuksia alkuopetuksen
3850: puutteellisuuden tähden ole voitu läheskään aina käytän-
3851: nössä noudattaa, ei ole voinut olla haitallisesti vaiktttta-
3852: matta ylemmän kansakoulun työhön. Sen on täytynyt
3853: opetusaikaansa uhrata suunnitelmaansa kuulumattomien
3854: alkeistietojen jakamiseen ja tasoittamiseen, josta syystä
3855: se ei ole täysin kyennyt oppilaillensa antamaan sitä tieto-
3856: määrää, jota kansakouluopetuksella on tarkoitettu.
3857:      Kansakoululaitoksen kehittämistä harrastavissa pii-
3858: reissä onkin täydellä syyllä pidetty alkuopetuksen uudel-
3859: leen järjestämistä miltei ensimäisenä ja tärkeimpänä teh-
3860: tävänä kansanopetuksen parantamiseksi. On pidetty vält-
3861: tämättömänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka pys-
3862: tyy antamaan riittävät alkeistiedot ylempään kansakou-
3863: luun siirtymistä varten. Tämä tarkoitusperä silmämää-
3864: ränä on oltu sitä mieltä, että alkuopetuksen tulee muodos-
3865: taa osa yhteiseen päämäärään tähtäävää kansanopetusta.
3866: On senvuoksi näyttänyt välttämättömältä, että sanottu ope-
3867: tus järjestetään elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakou-
3868: luopetuksen kanssa ja tehdään sekin kunnalliseksi opetus-
3869:            8      1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3870: 
3871:               toimeksi. Tästä seuraa, että oppivelvollisuus, kun se pan-
3872:               naan toimeen, on välttämättä ulotettava myöskin opetuk-
3873:               sen ensi asteella oleviin lapsiin.
3874: Oppivelvolli·       U seimmis.sa sivistysmaissa, joissa oppivelvollisuus on
3875:  suusaiki pantu toimeen, käsittää oppivelvollisuusaika seitsemän
3876:               vuotta, jopa pitemmänkin ajan. Harkitessaan kuinka pit-
3877:               käksi oppivelvollisuusaika olisi meillä määrättävä, on Va-
3878:               liokunta ollut yksimielinen siitä, että oppivelvollisuusiän
3879:               tulisi alkaa syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna,
3880:               jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, mutta voitaisiin siir-
3881:               tää alkavaksi vuotta myöhemminkin, jos se katsotaan lap-
3882:               selle edulliseksi. Yhtä mieltä on myöskin oltu siitä, että
3883:               oppivelvollisuusiän tulisi kestää ainakin kuusi vuotta eli
3884:               se aika, jonka kuluessa lapsi säännöllisissä oloissa voi
3885:               suorittaa kansakoulun oppijakson. Erimielisyyttä on kui-
3886:               tenkin ilmennyt siitä, onko tähän tyydyttävä vai onko
3887:               ja missä määrin oppivelvollisuusikä vielä ulotettava yli
3888:               tämän ajan. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi kuu-
3889:               den vuoden oppiaika määrättävä yleiseksi säännöksi, kui-
3890:               tenkin niin, että tähän kaupungeissa lisättäisiin yksi vuosi.
3891:               Tämän kuluessa tulisi niiden, jotka ovat kansakoulun läpi-
3892:               käyneet, saada pääasiallisesti käytännölliseen elämään val-
3893:               mistavaa opetusta.
3894:                     Kun lasta, joka on kuusivuotisen kansakoulun läpi-
3895:               käynyt, maalaisoloissa jo voidaan käyttää monenlaisiin toi-
3896:               miin, jotka hänelle hyvin soveltuvat eivätkä tuota liikaa
3897:               rasitusta, ja hänen koulunkäyntinsä tällä iällä niin ollen
3898:               tuottaisi vanhemmille paitsi suoranaisia koulukustannuk-
3899:               sia vielä muitakin taloudellisia vaikeuksia heidän jäädes-
3900:               sään lastensa apua vaille, ei ole katsottu toistaiseksi voi-
3901:               tavan tähän ikään tullutta lasta enää maalaiskunnissa pi-
3902:               dättää koulussa. Myöskään ei Valiokunnan enemmistö
3903:               ole voinut olla kiinnittämättä huomiota niihin käytännöl-
3904:               lisiin vaikeuksiin, joita yhden, saatikka sitten kahden pa-
3905:               kollisen opetusvuoden lisääminen maalaiskansakoulun yh-
3906:               teyteen nykyään tuottaisi.
3907:                      Oppivelvollisuus.                    9
3908: 
3909:       Kaupungeissa ovat olot toiset. Niissä on sukeutu-
3910: nut tuntuva yhteiskunnallinen epäkohta siitä, että lapset,
3911: jotka ovat päättäneet kansakoulunsa eivätkä muulla
3912: tavoin opintojaan jatka, useimmiten joutuvat vuodeksi tai
3913: pariksikin kulkemaan joutilaina. Näin ollen näyttää vält-
3914: tämättömän tarpeen vaatimalta, että jatkuvan koulunkäyn-
3915: nin kautta koetetaan varjella heidät tuosta suorastaan pa-
3916: kollisesta toimettomuudesta ja siitä johtuvista turmiolli-
3917: sista seurauksista. Yksivuotisen opetuksen järjestäminen
3918: kaupungeissa pakolliseksi ei sitä paitsi tuottane voittamat-
3919: tomia vaikeuksia, sitä kun ovat omiansa melkoisesti hel-
3920: pottamaan kaupunkien kehittyneemmät kansakouluolot ja
3921: monin paikoin nyt jo järjestetty vapaaehtoinen jatko-ope-
3922: tus. Sitä vastoin ei Valiokunnan enemmistö ole katsonut
3923: pitempiaikaista pakollista jatko-opetusta mahdolliseksi.
3924: Päämäärä, johon on pyrittävä, on Valiokunnan mielestä
3925: joka tapauksessa jatko-opetuksen saattaminen yleiseksi
3926: koko maassa.
3927:      Vastoin enemmistön mielipidettä on Valiokunnan vä-
3928: hemmistö taas katsonut, että 8-vuotinen oppiaika olis.i sää-
3929: dettävä pakolliseksi kaikkialla, missä täydellinen kansa-
3930: koulu on toimessa. Tätä oppiaikaa on pidetty välttämät-
3931: tömänä varsinkin siitä syystä, että lapset sen kautta sääs-
3932: tyisivät joutumasta kovin varhaisella iällä liian raskaa-
3933: seen ja heidän terveydellensä vahingolliseen työhön, joka
3934: usein voi lasten terveyden kokonaan turmella. Niitä vai-
3935: keuksia, joita voisi olla jonkuntaisen jatko-opetuksen jär-
3936: jestämisestä maataiskuntien kansakouluihin, ei ole katsottu
3937: niin suuriksi, että ne saisivat olla esteenä.
3938:      Iästään huolimatta on lapsi Valiokunnan mielestä joka
3939: tapauksessa katsottava oppivelvollisuutensa täyttäneeksi,
3940: kun hän on kansakoulun oppimäärän tai muun sitä vas-
3941: taavan oppijakson suorittanut sekä, jos hän on kaupun-
3942: gissa asuva, lisäksi saanut opetusta yhden vuoden ajan.
3943: Toiselta puolen on lapsi oppivelvollisuudesta vapaa oppi-
3944:            10     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3945: 
3946:              ennätyksistä huolimatta, niin pian kuin on saavuttanut
3947:              oppivelvollisuusiän ylirajan.
3948:                    Aivan erikoisasemaan lienevät oppivelvollisuuteen
3949:              nähden asetettavat aistivialliset ja tylsämieliset lapset.
3950:              Näille yhteiskunnan kovaasaisille on tarkoituksenmukai-
3951:              nen opetus ja kasvatus vielä suurempiarvoinen kuin muille.
3952:                    Kokemus on osoittanut, että tuloksia tuottava opetus
3953:              yleensä on mahdollinen aistiviallisiin nähden. Sen vuoksi
3954:              katsoo Valiokunta oppivelvollisuuden olevan heihin ulotet-
3955:              tavan. Ja jotta sen k·autta saavutettaisiin tarkoitettu tulos,
3956:              lienee välttämätöntä, että heidän oppivelvollisuutensa kes-
3957:              tää niin kauan kuin heitä varten järjestettyjen oppilaitosten
3958:              oppiaika vaatii. Sitä vastoin tylsämieliset lapset, harvoja
3959:              poikkeuksia lukuunottamatta, ovat verrattain vähän kehi-
3960:              tyskykyisiä, mikäli niissä maissa saavutettu kokemus osoit-
3961:              taa, joissa tylsämielisten hoito on pitemmällekin kehitty-
3962:              nyt. Näin ollen ja kun tylsämielist.en saattaminen oppi-
3963:              velvollisuuden alaisiksi tulisi kysymään hyvin suuria kus-
3964:              tannuksia valtion puolelt-a, ei Valiokunta ole katsonut voi-
3965:              vansa ehdottaa ainakaan vielä oppivelvollisuutta heihin ulo-
3966:              tettavaksi.
3967: Harvaan asu·       Yleinen ja yhtäläinen oppivelvollisuus on se pää-
3968:  tut seudut. määrä, johon on pyrittävä. Maan harva asutus ja va-
3969:               rattomuus asettavat kuitenkin muutamin paikoin oppivel-
3970:              vollisuuden toteuttamiselle miltei voittamattomia esteitä.
3971:               Kaikkein harvimmin asuttuja ja köyhimpiä kuntia ei Va-
3972:              liokunnan mielestä senvuoksi vielä voida velvoittaa pane-
3973:              maan toimeen täydellistä oppivelvollisuutta, tarkoituksen-
3974:              mukaisen kansakoululaitoksen perustaminen kun kysyisi
3975:               asukaslukuun nähden niin suuria varoja, että kustannuk-
3976:               set valtion runsaastakin avustuksesta huolimatta kävisi-
3977:               vät näille kunnille ylen rasittaviksi. Valiokunta on katso-
3978:               nut, että tämmöisten kuntien koulunperustamisvelvollisuu-
3979:               teen nähden on tyydyttävä samoihin määräyksiin, jotka
3980:               toukokuun 24 päivänä 1898 kansakoulujen perustamisen
3981:               edistämisestä Suomen maalaiskunnissa annetun armollisen
3982:                          Oppivelvollisuus.                         11
3983: 
3984: asetuksen mukaisesti nykyisin ovat voimassa. Kansakoulu-
3985: olojen kehitys jää siten näissä kunnissa edelleen riippu-
3986: vaksi siitä, ilmoitetaanko riittävä määrä oppilaita koulun-
3987: käyntiin. Lasten koulunkäyntivelvollisuuteen nähden on
3988: kuitenkin katsottu voitavan ottaa käytäntöön alueellinen
3989: oppivelvollisuus kuntien perustamien koulujen ympäris-
3990: tössä. Tähän poikkeusasemaan on V aliakunnan mielestä
3991: pantava vain ne kunnat, joiden asukasluku ei keskimäärin
3992: nouse kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti, siirtyen
3993: nämäkin yleisen oppivelvollisuuden alaisiksi sikäli kuin vä-
3994: kiluku kasvaa mainittuun vähimpään määrään 1 ).
3995:      Mutta paitsi sitä, että maan harva asutus ja köyhyys
3996: V aliakunnan mielestä vaatii asettamaan osan maan kun-
3997: nista toistaiseksi yleisen oppivelvollisuuslain ulkopuolelle.
3998: pakottaa se myöskin toisella tavoin poikkeamaan kaikkialla
3999: yhtäläisen oppivelvollisuuden vaatimuksesta ja toisin pai-
4000: koin tyytymään vaatimattomampiin koulumuotoihin, joista
4001: Valiokunta pyytää lyhyesti seuraavassa tehdä selkoa.
4002:      Yleistä oppivelvollisuutta toimeenpantaessa on kysy- Piirijako.
4003: mys piirijaosta tärkeimpiä, varsinkin kun oppivelvollisuus
4004: ulotetaan opetuksen ensi asteellakin oleviin lapsiin. Piiri-
4005: jaosta riippuu näet niin hyvin samaa koulua käyvien las-
4006: ten lukumäärä kuin oppilaiden koulumatkat, ja nämä te-
4007: 
4008:        1 ) Tilastollisesta päätoimistosta saatujen tietojen mukaan
4009: 
4010: maataiskuntien väentiheydestä joulukuun 31 p:nä 1906 ei yleisen
4011: oppivelvollisuuden toimeenpaneminen tulisi koskemaan seuraavia
4012: kuntia. Viipurin lääni: Korpiselkä (l,o asukasta km2 kohti), Suojärvi
4013: (1,6). Kuopion lääni: Ilomantsi (2,.), Rautavaara (1,.). Vaasan lääni:
4014: Lestijärvi (1,6). Oulun lääni: Kajaanin maaseurakunta (2,s), Risti-
4015: järvi (2,6), Säräisniemi (2,5), Puolanka (2,•), Kuivaniemi (2,o), Ter-
4016: vola (1,9), Ylitornio (l,s), Kuhmoniemi (1,6), Hyrynsalmi (1,6), Si-
4017: mo (l,s), Kemijärvi (1,s), Turtola (1,4), Suomussalmi (l,s), Pudas-
4018: järvi (1,2), Kuusamo (l,2), Rovaniemi (1,2), Taivalkoski (l,o), Ko-
4019: lari (O,s), Muonionniska (0,•), Kittilä (0,5), Kuolajärvi (0,4), Sodan-
4020: kylä (0,2), Enontekiäinen (O,t), Inari (O,t) ja Utsjoki (0,•). Näiden
4021: kuntien yhteenlaskettu asukasluku oli samana vuonna 129,319
4022: ja 9-13-vuotisten lasten luku noin 17,200.
4023: 12    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4024: 
4025: kijät vuorostaan pääasiallisesti määräävät, mitkä koulu-
4026: muodot ovat meidän oloissa käytäntöön otettaviksi sopi-
4027: vimmat. Edellämainitun, toukokuun 24 p :nä 1898 an-
4028: netun armollisen asetuksen mukaan on piirijakoa kun-
4029: nassa toimitettaessa pidettävä silmämääränä, ettei lasten
4030: matka kodeista kouluun yleensä ole viittä kilometriä pi-
4031: tempi. Kokemus onkin osoittanut, ettei tämä matka ole
4032: tuottanut terveydellisiä haittoja ylemmän kansakoulun op-
4033: pilaille, niinkuin oppivelvollisuuskomitean erinäisiltä kun-
4034: nanlääkäreiltä hankkimat lausunnot todistavat. Tällaisia
4035: matkoja on alkuopetuskomiteassa kuitenkin väitetty liian
4036: pitkiksi alemman kansakoulun lapsille ja sentähden tehty
4037: ehdotuksia nykyisten koulupiirien supistamisesta esim. kol-
4038: men kilometrin piireiksi. Tämän kautta tulisi kuitenkin pii-
4039: rien luku, komitean tekemäin laskujen mukaan, kohoamaan
4040: 6,829 :ään 3,250 :stä, johon ne nykyisin nousevat, ja näin
4041: suunnitellun piirijaon mukainen kansakoululaitos nosta-
4042: maan kustannukset oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta
4043: niin suuriksi, että se kävisi ylen rasittavaksi. Näin
4044: ollen ja kun uuden piirijaon toimeenpaneminen tekisi tyh-
4045: jäksi koko sen työn, mikä juuri on suoritettu nykyisen
4046: piirijaon aikaansaamiseksi, on Valiokunta sitä mieltä, että
4047: oppivelvollisuus on, mikäli mahdollista, pantava toimeen
4048: nykyisen piirijaon pohjalla ja että piirijaon perusteet sai-
4049: sivat pääasiassa jääelä entiselleen. Mutta kun nykyiset
4050: koulupiirit monin paikoin eivät täytä viiden kilometrin
4051: pisimmän koulumatkan vaatimusta, ei nykyisen piirijaon
4052: tarkistusta kuitenkaan voida kaikin paikoin välttää.
4053:       On kyllä myönnettävä, että nuorempien lasten koulu-
4054: matkat tällaisen piirijaon kautta voivat paikottain käyelä
4055: liian pitkiksi, eikä ainoastaan harvaan asutuilla seuduin,
4056: joissa tämä haitta luonnollisesti on tuntuvin, mutta vä-
4057: hemminkin harvaan asutuilla. Sen varalta onkin suun-
4058: niteltu nuorempia lapsia varten tästä johtuvan tarpeen
4059: mukaan sovellettuja koulumuotoja. Myöskin voidaan tur-
4060:                      Oppivelvollisuus.                   13
4061: 
4062: vautua lasten saattamiseen tai majoittamiseen koulun lä-
4063: heisyyteen.
4064:       Ne koulumuodot, jotka Valiokunta on ajatellut oppi- Koulu-
4065: velvollisuuden toimeenpanemista varten tarpeellisiksi, ovat: muodot.
4066: I) ylempi kansako~du ja alkuopetuks,en antamista varten
4067: siihen liittyvä 2) alempi kansakouht sekä 3) kokonaan
4068: uusi koulumuoto, n. s. laajennettu alempi kansakoulu.
4069:       Ylemmän kansakoulun muodosta ei ole tarvis sen
4070: enempää selkoa tehdä, se kun on ajateltu säilyväksi pää-
4071: asiallisesti entisellään. Alempi kansakoulu maalla on sitä
4072: vastoin tavallaan uusi koulumuoto, ainakin semmoisena
4073: kuin se on tässä suunniteltu. Se on ajateltu kaksivuoti-
4074: seksi, omain opettajainsa varassa, mutta ylemmän kansa-
4075: koulun yhteydessä toimivaksi ja siihen valmistavaksi
4076: oppilaitokseksi. Sen säännöllinen oppivuosi olisi vain
4077: hiukan lyhempi ylemmän kansakoulun oppivuotta,
4078: mutta olisi kunniUe vähävaraisuuden ja harvan asu-
4079: tuksen varalle jätettävä oikeus joko lyhentää tämä oppi-
4080: vuosi puoleksi vuodeksi eli 18 viikoksi, niin että sama
4081: opettaja voisi palvella kahta piiriä, tai tehdä koulu kier-
4082: täväksi piirin rajoissa, työskennellen silloin samoin puoli
4083: kouluvuotta eli 18 viikkoa kahdessa paikassa koulupiirin
4084: s1sassa. Alempaa kansakoulua on ajateltu hoitavan opet-
4085: taja, joka läpikäytyään kansakoulun on saanut ammatti-
4086: sivistyksensä kaksiluokkaisessa opettajaseminaarissa. Tämä
4087: koulu voitaisiin, missä asiaa ei toisin järjestetä, sijoittaa
4088: ylemmän kansakoulun huoneustoon, joko veistosaliin tai
4089: luokkahuoneeseen semmoisina aikoina, joina niitä ei muu-
4090: hun tarkoitukseen käytetä. Missä se ei voisi ilman haittaa
4091: tapahtua, olisi aiemmalle kansakoululle sen toimiessa kiin-
4092: teänä rakennettava oma huone mieluimmin ylemmän kan-
4093: sakoulun yhteyteen tai läheisyyteen. Toimiessaan kiertä-
4094: vänä etäämpänä ylemmästä kansakoulusta sopisi se sijoit-
4095: taa vuokrahuoneeseen.
4096:       Tämän alemman kansakoulun järjestelyn rinnalla,
4097: jonka Valiokunnan suuri enemmistö on omaksunut, on
4098: 14    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4099: 
4100: Valiokunnassa esiintuotu toisiakin, eduskuntaesitysten n :ot
4101: 20 ja 21 mukaisia järjestelyehdotuksia, jotka kumpikin
4102: pääasiallisesti nojaavat oppivelvollisuuskomitean enemmis-
4103: tön ehdotukseen. Näiden järjestelyehdotusten pääpiirre
4104: on se, että alemman kansakoulun opetus annettaisiin ylem-
4105: män kansakoulun opettajalle, ja tulisi hänen käyttää
4106: siihen se aika, minkä hän saisi vapaaksi, kun ylemmän
4107: kansakoulun 40 viikkoa ( eduskuntaesitys n :o 20) tai 36
4108: viikkoa ( eduskuntaesitys n :o 21) käsittävä pisin vuotuinen
4109: oppiaika lyhennettäisiin 28 ( eduskuntaesitys n :o 21) tai 26
4110:  ( eduskuntaesitys n :o 20) viikkoon. Alemman kansakoulun
4111: oppilaita opetettaisiin siten kummankin edellämainitun eh-
4112: dotuksen mukaan vähintään 12 viikkoa vuodessa. Edus-
4113: kuntaesityksen n :o 20 mukainen järjestelyehdotus sisältää
4114: vielä sen, että alemman kansakoulun oppilaat samana
4115: vuonna, jona he tulevat ylempään kansakouluun, olisivat
4116: velvolliset ottamaan osaa alemmankin kansakoulun ope-
4117: tukseen 6 viikon aikana, jonka kautta heidän opetusaikansa
4118:  alemmassa kansakoulussa kaikkiaan kestäisi vähintään 30
4119:  viikkoa. Opetus annettaisiin leutona vuodenaikana ja
4120:  aina ylemmän kansakoulun huoneustossa, joka silloin olisi
4121:  vapaa.
4122:        Näitä ehdotuksia vastaan voidaan kuitenkin tehdä
4123:  useampia painavia muistutuksia. Ensinnäkin jäisi alku-
4124:  opetus sangen heikoksi, se kun vapaaehtoista kehitystä
4125:  lukuunottamatta supistuisi vuodessa 12 viikoksi. Sa-
4126:  malla johtaisi järjestely piirin alempaa kansakoulua käy-
4127:  vien lasten opettamiseen samanaikaisesti, tehden koulumat-
4128:  kojen lyhentämisen mahdottomaksi. Eduskuntaesityksen
4129:  n :o 20 mukainen alkuopetus kolmantena lukuvuotena,
4130:  pitentäen 9-10-vuotisten lasten appiajan sanottuna
4131:  vuotena 34 viikoksi, pakottaisi alemman kansa-
4132:  koulun mainitun 6 viikon aikana työskentelemään 3-osas-
4133:  toisena. Myöskin kävisi tämän ehdotuksen mukainen,
4134:   40 viikkoa käsittävä opetusvuosi opettajalle liian rasit-
4135:  tavaksi ja vaikuttaisi epäedullisesti opetuksen laatuun.
4136:                      Oppivelvollisuus.                   15
4137: 
4138: Sitä paitsi olisi todennäköisenä seurauksena opetus-
4139: ajan pitentämisestä opettajain palkkauksen korottami-
4140: nen, jonka kautta kustannukset kansakoululaitoksen yllä-
4141: pitämisestä tulisivat melkoisesti kohoamaan. Edelleen
4142: eduskuntaesityksen n :o 21 mukaisen järjestelmän kautta
4143: ylemmän kansakoulun opetusaika nykyisestään, kuten se
4144: tavallisimmin lienee järjestetty, lyhenisi 36 viikosta ensi
4145: vuotena ja 30 viikosta seuraavina vuosina 26 viikkoon
4146: vuodessa, joten se kaikkiaan menettäisi 22 viikkoa; ja
4147: koko opetusaika pitenisi ainoastaan 2 viikoUa, huolimatta
4148: siitä, että kouluvuosien luku lisättäisiin kuudeksi. Edus-
4149: kuntaesityksen n :o 20 mukaisen järjestelmän kautta me-
4150: nettäisi ylempi kansakoulu I4 viikkoa, mutta 6 vuodeksi
4151: lisätty kouluaika pitentäisi kyllä nykyisen 4-vuotisen kansa-
4152: koulun opetusaikaa IO viikolla, ellei oteta huomioon kol-
4153: mannen vuosiluokan 6 viikolla lisättyä työaikaa, jota Va-
4154: liokunnan enemmistön mielestä ei kasvatusopilliselta kan-
4155:  nalta missään tapauksessa voitaisi hyväksyä. Opetuksen
4156:  jakaminen kuudelle vuodelle tekisi kuitenkin last·en koulun-
4157:  käynnin pitkien lomien vuoksi hajanaiseksi, jota mainittu
4158:  vähäinen, 2 a IO viikkoa pitempi oppiaika ei voisi korvata.
4159:       Valiokunnan enemmistö on katsonut kummankin pu-
4160:  heenalaisista järjestelyehdotuksista heikontavan kansakou-
4161:  luopetusta nykyisestäänkin, mutta erikoisesti olevan klansa-
4162:  koululaitoksen kehityksen kannalta tuntuvasti heikomman
4163:  kuin Valiokunnan enemmistön hyväksymä järjestelyehdo-
4164:  tus. Kun nykyolot vaativat kansansivistyksen voimakasta
4165:  kohottamista, niin on perin tärkeää, ettei kansakoulun jaka-
4166:  maa tietomäärää nykyisestään ainakaan supisteta, mikä
4167:  tuskin on vältettävissä, jos puheenalainen suunnitelma to-
4168:  teutetaan. Valiokunnan ehdotus sitä vastoin tuottaisi
4169:   ylemmän kansakoulun oppiajalle ainakin 14 viikon lisäyk-
4170:   sen nykyisestään sekä pitentäisi kansakoulun oppiaikaa
4171:   kaikkiaan vähintään 50 viikolla.
4172:        Lopuksi on huomattava, että kun alemmilla kansa-
4173:   kouluilla on omat opettajansa, käy mahdolliseksi vastai-
4174:  16     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4175: 
4176:   suudessa ilman suurempia vaikeuksia järjestää tärkeä
4177:   jatko-opetus aivan yleiseksi ja säännölliseksi kansakou-
4178:   luissamme. Kun alemman kansakoulun jokapäiväinen
4179:   oppiaika epäilemättä tulisi ylemmän kansakoulun oppi-
4180:   aikaa lyhemmäksi, niin voitaisiin alemman kansakoulun
4181:   opettajia käyttää sopivien aineiden opettamiseen ylem-
4182:   mässä kansakoulussa, jonka opettaja siten saisi varsinai-
4183:   sesta opetusvelvollisuudestaan aikaa jatko-opetukseen.
4184:   Tämä kansakoululaitoksen kehitysmahdollisuus maalais-
4185:  kunnissa on suuriarvoinen. Sillä kansakoulunsa päättänyt
4186:   13- tai q-vuotinen poika ja tyttö ei vielä ole elämää
4187:   varten kypsynyt, ei luonteensa puolesta eikä tietoihinsa
4188:  nähden. Sitä paitsi vaatii nykyaika semmoisiakin tietoja,
4189:  joita ei menestyksellisesti voitane vielä kansakoulussa opet-
4190:  taa. Näitä tarkoituksia varten on jatko-opetus, joka ko-
4191:  koaa nuorison pari tai kolme kertaa viikossa yhteen, varsin
4192:  tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
4193:        Oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä ilmenee, että
4194:  komitean suunnittelema järjestelmä, johon Valiokunnassa
4195:  esiintuodut vähemmistö-ehdotukset karkessa pääasiassa no-
4196:  jaavat, etupäässä onkin johtunut pyrkimyksestä löytää jär-
4197:  jestelmä, jonka toteuttaminen maan taloudelliseen asemaan
4198:  nähden ei vaatisi liian suuria kustannuksia.
4199:        Verratessaan toisiinsa komitean kustannusarviolas-
4200: kuja ja Valiokunnan järjestelmän kustannusarviota, las-
4201: kemalla molempain menoerät samanlaisten perusteiden
4202: mukaan, on V aHokunta kuitenkin tullut siihen tulokseen,
4203: että ero kustannuksissa ei ole niin suuri, että se saisi
4204: olla ratkaisevana. Mutta mainittu erotus vähenee vielä
4205: enemmän, kun, pienempiä seikkoja mainitsematta, ote-
4206: taan lukuun kustannukset maalaiskansakoulujen jatko-
4207: opetuksesta, johon ylemmän kansakoulun opettajaa, Va-
4208: liokunnan vähemmistön järjestelmää noudatettaessa>,
4209: ei voitaisi velvoittaa enemmän kuin nytkään ilman
4210: eri korvausta. Jatkokursseista, milloin ne ovat oppilaille
4211: edullisimmalla tavalla järjestetyt, maksetaan nykyään 300
4212:                      Oppivelvollisuus.                   17
4213: 
4214: markkaa vuodessa. Kun on laskettu, että täydellisten kan-
4215: sakoulujen luku oppivelvollisuuden täytäntöön panemisen
4216: jälkeen tulisi nousemaan yli 3,300 :n, tekisivät kustan-
4217: nukset jatko-opetuksesta, säännölliseksi järjestettynä, liki
4218: I ,ooo,ooo markkaa.      Myöskään ei voi jättää kokonaan
4219: huomioon ottamatta, että kun alempi kansakoulu oppi-
4220: velvollisuuskomitean järjestelmän mukaan ei voisi toimia
4221: kuin yhdessä paikassa koulupiirin sis~illä, kirkollista pien-
4222: tenlastenkoulua harvemmin asutuilla seuduilla tultaisiin
4223: edelleen melkoisessa määrin käyttämään. Tämän koulun
4224: vaatimat kustannukset, jotka useimmassa tapauksessa ei-
4225: vät tulisi kysymykseen, jos kunnallinen alempi kansakoulu
4226: mainituilla seuduin toimisi kiertävänä, vähentäisivät osal-
4227: taan nekin sanottua erotusta.
4228:        Laajennetun alemman kansakoulun tunnusmerkit
4229: olisivat I) I 8 viikkoon supistettu vähin vuotuinen
4230: oppiaika ja siitä johtuvat rajoitetut oppimäärät sekä
4231:  2) ylemmän ja alemman kansakoulun oppilaiden ope-
4232: tuksen yhdistäminen saman opettajan käsiin. Tämmöinen
4233:  koulumuoto soveltuisi Valiokunnan mielestä kustannusten
4234:  vähemmyyden vuoksi harvaan asutuille piireille, yksi opet-
4235:  taja kun voisi palvella kahta piiriä. Kun lapset kävisivät
4236:  tätä koulua kuusi vuotta, alemman kansakoulun oppilaat
4237:  2 tai 3 tuntia ja ylemmän 4 tai 3 tuntia päivässä, saavut-
4238:  taisivat he tietomäärän, joka veisi hyvän matkaa ohi
4239:  säännöllisen alemman kansakoulun oppimäärästä, saavut-
4240:  tamatta kuitenkaan edes likipitäen ylemmän kansakoulun
4241:  ennätyksiä, - joka viimeksi mainittu seikka estäisi näitä
4242:  kouluja pääsemästä ylemmän kansakoulun sijalle tai ase-
4243:  maan. Tämmöinen koulu muuttuisi itsestään ylemmäksi
4244:  kansakouluksi, niin pian kuin kouluikäsiten lasten luku
4245:   kasvaisi riittävän suureksi.
4246:         Kun V aliakunnan enemmistön mielestä laa j ennetun
4247:   alemman kansakoulun opettajan toimi kysyy opettajalta
4248:   erityistä kykyä ja valmistusta, hänen kun tulee antaa ope-
4249:   tusta sekä alemmille että ylemmille vuosiluokille, ja tämän
4250:                                                               2
4251: 18    1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4252: 
4253: koulumuodon oppimäärä joka tapauksessa on alemman
4254: kansakoulun oppimäärää melkoista laajempi, vastaten oppi-
4255: velvollisuuden täyttämiseen nähden ylempää kansakoulua,
4256: on enemmistö pitänyt luonnollisena, että laajennetun alem-
4257: man kansakoulun opettajalta vaaditaan sama pätevyys kuin
4258: ylemmän kansakoulun opettajalta, ja sentähden asettanut-
4259: kin hänet samaan asemaan palkkaetuihin nähden kuin
4260: ylemmän kansakoulun opettajan. Jos laajennetun alem-
4261: man kansakoulun opettaja saisi tämän aseman, on siitä
4262: samalla se etu, että hän, kun koulu laajennetaan täydelli-
4263: seksi kansakouluksi, voi siirtyä ylemmän kansakoulun
4264: opettajaksi. Melkoinen vähemmistö Valiokunnan jäse-
4265: nistä on sitä vastoin pitänyt suotavana, että laajennetun
4266: alemman kansakoulun opettajalta ei vaadittaisi suurempaa
4267: pätevyyttä toimeensa kuin alemmankaan kansakoulun opet-
4268: tajalta, ja sentähden tahtonut hänen palkkaetunsa mää-
4269: rättäviksi pääasiallisesti samojen perusteiden mukaan kuin
4270: alemman kansakoulun opettajan, kuitenkin jonkun verran
4271: korotettuina. Tähän pätevyyteen voitaisiin vähemmistön
4272: mielestä tyytyä, kun laajennetun alemman kansakoulun
4273: oppimäärien pienemmyyteen nähden opettajan ei ole tar-
4274: vis omistaa läheskään samaa tietomäärää kuin ylemmän
4275: kansakoulun opettajan, ja alemman kansakoulun opettajan
4276: palkkausta paremmat edut saattaisivat etevimmät opettaja-
4277: voimat alempaan kansakouluun valmistavien seminaarien
4278: oppilaista laajennetun alemman kansakoulun palvelukseen.
4279: Sitä vastoin tuottaisi vaatimus ylemmän kansakoulun opet-
4280: tajan pätevyydestä sen vaaran, Lttä laajennetttuihin alem-
4281: piin kansakouluihin saataisiin kaikkein huonoimmat, kel-
4282: poisuudella ylempään kansakouluun varustetut opettajat,
4283: josta koulu tarkoitetun hyödyn sijaan, kärsisi vahinkoa.
4284: Viimeksi mainitulle väitteelle ei Valiokunnan enemmistö
4285: puolestaan o1e voinut myöntää oikeutusta, nämä opettajat
4286: kun tulisivat samaan asemaan kuin ylempi,en kansakoulu-
4287: Jen johtajan asemassa olevat opettajat ja siis nauttimaan
4288: parempaa palkkaa kuin lukuisat kansakoulujen apuopetta-
4289:                       Oppivelvollisuus.                    19
4290: 
4291: jat. Lisäksi on tärkeänä seikkana huomattava se, että nämä
4292: opettajat useimmissa tapauksissa saisivat kunnaitakin tu-
4293: J.evan palkan rahassa, millä seikalla on sitä suurempi mer-
4294: kitys, kun rahalla, on suurempi arvo sellaisilla syrjäseu-
4295: duilla, joilla nämä koulut enimmäkseen tulisivat toimi-
4296: maan.
4297:        Kunnille olisi tietenkin suotava valta ott.aa pientäkin
4298: lapsimäärää varten käytäntöön täydellisempi koulumuoto,
4299: jos kunta osaltaan ottaa siitä johtuvan rasituksen kantaak-
4300:  seen. Mutta siltä varalta, että kunta pyrkisi vetäytymään
4301: kouluja perustamasta tai ilman olosuhteiden pakkoa tyyty-
4302:  mään vaillinaisempaan koulumuotoon, ovat kunnan mieli-
4303:  valtaa rajoittavat määräykset tarpeen.
4304:        Huomioon ottaen erilainen asutus, on koulupiirit
4305:  tässä suhteessa luokitettu eri ryhmiin, kussakin piirissä
4306:  kouluun pantavien lasten lukumäärää silmällä pitäen. Läh-
4307:  tien nykyolojen pohjalta, siitä toukokuun 24 p :nä 1898
4308:  annetun armollisen asetuksen määräyks,estä, että kunta on
4309:  velvollinen piiriin perustamaan kansakoulun vähintään 30
4310:  lasta varten, jonka määräyksen kokemus on osoittanut
4311:   tarkoituksenmukaiseksi ja jonka Valiokunta sentähden on
4312:   pysyttänyt, on Valiokunta ensimäiseen ryhmään asettanut
4313:   ne piirit, joissa ylempään kansakouluun pantavien lasten
4314:   luku nousee sanottuun määrään. Tähän ryhmään kuulu-
4315:   viin piireihin on ehdotettu perustettavaksi ylempi kansa-
4316:   koulu ja siihen liittyvä kiinteä tai (samassa piirissä) kier-
4317:   tävä alempi kansakoulu, ellei alemman kansakoulun iässä
4318:   olevien lasten oppivelvollisuudesta pidetä muulla tavoin
4319:   huolta niin suuressa määrin, että mainittuun kouluun pan-
4320:    tavien lasten luku on alle viiden. Viimeksi mainitussa
4321:    tapauksessa Valiokunnan mielestä olisi kohtuutonta vel-
4322:    voittaa kuntaa näitä lapsia varten perustamaan erityistä
4323:    koulua, vaan olisi lapset sijoitettava naapurikouluihin tai
4324:    ryhdyttävä muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin.
4325:    Valiokunnan vähemmistö on kuitenkin pitänyt välttämät-
4326:    tömänä että kunta velvoitettaisiin ylemmän kansakoulun
4327:           20      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4328: 
4329:            yhteyteen perustamaan alempi kansakoulu, kun vaan on
4330:            jokukin kouluun pantava lapsi.
4331:                 Toisen ryhmän muodostaisivat ne piirit, joissa ylem-
4332:            pään kansakouluun pantavien lasten lukumäärä olisi pie-
4333:            nempi kuin 30, mutta yhdessä alempaan kansakouluun
4334:            pantavien lasten luvun kanssa kuitenkin vähintään 10.
4335:            Näihin piireihin olisi kunnan, Valiokunnan ehdotuksen mu-
4336:            kaan, perustettava laajennettu alempi kansakoulu.
4337:                 Kolmannen ryhmän muodostaisivat lopuksi ne piirit,
4338:            joissa ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien las-
4339:            ten lukumäärä olisi vähempi kuin 10. Tämmöiseen piiriin
4340:            ei kuntaa voitane kohtuudella vaatia perustamaan mitään
4341:            koulua, koskapa sille useimmissa tapauksissa tullee huo-
4342:            keammaksi kouluttaa lapset muun piirin kansakoulussa.
4343:                 Lienee syytä tässä huomauttaa, ettei Valiokunta ole
4344:            tahtonut tehdä kuntain edellämainittua erilaisten koulujen
4345:            perustaruisvelvollisuutta riippuvaksi oppivelvollisten lasten,
4346:            vaan kouluun pantavien eli niiden lasten lukumäärästä,
4347:            joiden oppivelvollisuuden täyttämisestä ei pidetä huolta
4348:            muulla tavoin. Jos nimittäin jonkun piirin asukkaat itse
4349:            huolehtivat lastensa opetuksesta tai käyttävät heitä yksi-
4350:            tyiskouluissa, niin ei ole katsottu voitavan velvoittaa kun-
4351:            taa, vaikkakin piirin oppivelvollisten lasten luku nousee
4352:            edellämainittuihin määriin, ylläpitämään lainkaan koulua
4353:            tai kalliimpaa koulumuotoa kuin kouluun todella pantavien
4354:            lasten määrä aiheuttaa.
4355: 
4356: Kiel-ellinen    Niihin kuntiin nähden, joissa asuu erikielinen väestö,
4357: vähemmistö. on nykyään voimassa määräys, että kunta heitä varten
4358:            on joko pidettävä yhtenä koulupiirinä tai jaettava useam-
4359:            piin piireihin lasten koulumatkan pituuteen katsomatta.
4360:            Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut olevan syytä pysyt-
4361:            tää tätä määräystä, vaan ehdottaa, että sama piirijako on
4362:            pidettävä kumpaakin kieliryhmää varten. Kun tämä kui-
4363:            tenkin voisi johtaa siihen, että toiskielinen väestö kunnissa,
4364:            joissa tämä väestö, vaikkei olisikaan aivan harvalukuinen,
4365:                      Oppivelvollisuus.                  21
4366: 
4367: asuu hajallaan, voisi jäädä kokonaan ilman omakielisiä
4368: kouluja, on Valiokunta katsonut kohtuulliseksi ulottaa
4369: kunnan koulunperustamisvelvollisuuden riippuvaksi myös-
4370: kin siitä, että lapsimäärä kahdessa tai useammassa yhteen-
4371: sattuvassa piirissä on edellämainittujen perusteiden mu-
4372: kaan riittävä. Valiokunta sen lisäksi ehdottaa, että mil-
4373: loin kunnan vähemmis,tönä oleva erikielinen väestö asuu
4374: niin hajallaan, ettei se muutoin saisi yhtään omakielistä
4375: koulua, kunta un pidettävä, samoin kuin nytkin, koulujen
4376: perustamisvelvollisuuteen nähden yhtenä koulupiirinä. Jos
4377: tästä huolimatta vähemmistönä olevaan kieliryhmään kuu-
4378: luvain lasten lukumäärä olisi niin pieni, ettei koulua heitä
4379: varten lainkaan olisi kuntaan perustettava, ei V aliakunnan
4380: mielestä vanhempia voida velvoittaa vasten tahtoansa käyt-
4381: tämään lapsiansa enemmistönä olevaa kieliryhmää varten
4382: perustetuissa kouluissa, joka mielipide kyllä on tuotu esiin
4383: Valiokunnassa, vaan ovat lapset oppivelvollisuudesta va-
4384: pautettavat.
4385:       Mitä kansakoulussa opetettaviin aineisiin ja kansa-Oppiaineet ja
4386: koulussa itsessään annettavaan kasvatukseen tulee, on Va- uskonnon·
4387: liokunnassa oltu yksimielisiä siitä, että tässä yhteydessä opetus.
4388: ei ole ehdotettava mitään erikoisia muutoksia koulun si-
4389: säiseen järjestelyyn. Sen sij·aan on oppivelvollisuuden
4390: säätämisen kanssa erottamattomassa yhteydessä kysymys
4391: siitä, mitkä kansakoulussa opetettavista aineista oppivelvol-
4392: lisuuden tulee käsittää, ja on Valiokunta pitänyt välttämät-
4393: tömänä lakimääräyksessä luetella nämä aineet. Samoin on
4394: Valiokunta pitänyt välttämättömänä nimenomaisen mää-
4395: räyksen siitä, että oppivelvollisuuden täyttämiseksi kansa-
4396:  kouluun pantu lapsi on velvollinen ottamaan osaa vain
4397: näiden aineiden opetukseen. On katsottu mahdottomaksi,
4398:  että kansa voisi alistua oppivelvollisuuden sisältämään pak-
4399:  koon ja sen tuottamiin taloudellisiin rasituksiin, saamatta
4400:  samalla oikeutta päättää, mitkä oppiaineet ovat täysival-
4401:  taiselle kansalaiselle vältämättömät. Sama koskee myös-
4402:  kin opetuskieltä.
4403: 22     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4404: 
4405:       Olisiko uskonto määrättävä kuuluvaksi niihin oppi-
4406: aineisiin, jotka oppivelvollisuuden tulee käsittää, vai ei,
4407: siitä on Valiokunassa ilmennyt jyrkkä erimielisyys.
4408: Valiokunnan enemmistö on ollut sitä mieltä, että oppivel-
4409: vollisuuden tulee käsittää tämä yhtä hyvin kuin muutkin
4410: kansakoulun nykyiset oppiaineet. Tämän kannan perus-
4411: teeksi on Valiokunnan enemmistön puolelta, katsomatta
4412: kunkin persanalliseen käsitykseen uskonnosta, tuotu esiin,
4413: että uskonnon sulkeminen pois oppivelvoliisuuden käsit-
4414: tämistä aineista tekisi sen vapaaehtoiseksi aineeksi kansa-
4415: kouluissa, ja että uskonnonopetuksen aseman muuttami-
4416: nen, kirkkolain 455 § :n mukaisesti, verrattuna saman lain
4417: 447 § :ään, mahdo!lisesti vaatisi kirkolliskokouksen kuule-
4418: mista ja siten tulisi suuresta hidastuttamaan oppivelvolli-
4419: suuden säätämistä.
4420:       Huomattava vähemmistö on sitä vastoin ollut sitä
4421: mieltä, että oppivelvollisuutta ei olisi ulotettava uskon-
4422: toon ja että tämän oppiaineen jättäminen pois oppivelvol-
4423: lisuuteen kuuluvien aineiden joukosta ei vaadi kirkollis-
4424: kokouksen kuulemista, kun kansakoulun uskonnonopetus
4425: sellaisenaan jää sisällykseltään aivan koskemattomaksi,
4426: jota ainoata seikkaa vähemmistön mielestä voidaan tar-
4427:  koittaa kirkkolain 447 § :ssä, ja vallankin kun evankelis-
4428: luterilaisten lasten suhde koulun uskonnonopetuks.een jää,
4429: jos uskontoa ei oteta oppivelvollisuuteen kuuluvien ainei-
4430: den luetteloon, entiselleen, koko kansakoulunkäynti ja siis
4431: myös osanotto kansakoulun antamaan uskonnonopetukseen
4432:  kun tähän asti on ollut vapaaehtoinen.
4433:       Sittenkun oli päätetty, että uskonto oli otettava oppi-
4434:  velvollisuuteen kuuluviin aineisiin, tehtiin V aliakunnassa
4435: ehdotus sellaiseksi väliaikaiseksi såännökseksi, että sen jäl-
4436:  keen kuin yleinen oppivelvollisuus on säädetty ja kunnes
4437:  kysymys vapautuksesta uskonnonopetukseen nähden on
4438:  yhteydessä uskonnonvapauslainsäädännön kanssa saanut
4439:  lopullisen ratkaisunsa, lapsi edusmiehensä pyynnöstä olisi
4440:  vapautettava osanotosta sellaiseen uskonnonopetukseen,
4441:                      Oppivelvollisuus.                    23
4442: 
4443: josta asetuksessa yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään.
4444: Väliaikaista säännöstä ei kuitenkaan olisi suoranaisesti kyt-
4445: kettävä yhteen sanotun asetuksen kanssa, vaan olisi siitä
4446: annettava erillinen asetus. Tämä ehdotus saavutti äänes-
4447: tettäessä toisin· kokoonpannun enemmistön kannatuksen
4448: ja on se perusteluineen tuonnempana esitetty tässä mie-
4449: tinnössä.
4450: 
4451:       Kun lasten opetus tehdään pakolliseksi, johtuu siitä Avustus.
4452: Valiokunnan mielestä luonnollisena seurauksena, että oppi-
4453: velvollisuuden täyttämistä varten yhteiskunnan puolelta
4454: järjestetty opetus on oleva maksuton ja että yhteiskunnan
4455: on avustettava lasten kouluttamista. Avustukseen nähden
4456: on Valiokunnassa päässyt vallalle se käsitys, että oppi-
4457: kirjat ja muut koulutarpeet joka tapauksessa, varallisuus-
4458: suhteisiin katsomatta, ovat maksuttomasti annettavat
4459: omiksi kaikille oppilaille, koska sanottujen tarpeiden anta-
4460: minen oppilaille on näyttäytynyt ainoaksi tehokkaaksi kei-
4461: noksi välttää opetukselle haitallista oppikirjain ja koulu-
4462: tarpeiden puutetta. Samoin on kunnan velvollisuus ottaa
4463: osaa niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat pitkistä koulu-
4464: matkoista, ulotettava kaikkiin lapsiin. Ne ovat katsottavat
4465: aiheutuviksi yhteiskunnan velvollisuudesta hankkia lapsille
4466: tilaisuus koulunkäyntiin ja sen vuoksi suoritettavat varal-
4467: lisuuteen katsomatta.
4468:       Mutta sitä paitsi yhteiskunnan on lasten kouluttami-
4469: sessa tultava avuksi niille vanhemmille, joiden taloudelli-
4470: nen asema on sellainen, etteivät he joko kykene lastaan
4471: kouluttamaan tai että kouluttaminen käy heille ylen ras-
4472: kaaksi, kohdistuen avustus niin ollen sekä varattorniin että
4473: vähävaraisiin koteihin. Yksityiskohtaisten määräysten
4474: säätämistä siitä, missä muodossa ja minkä perusteiden
4475: mukaan yhteiskunnan tulisi avustusta antaa, ei Valiokun-
4476: nan enemmistö ole pitänyt mahdollisena, koska ne liiaksi
4477: sitoisivat kuntain toimintaa ja erilaiset paikkakunnalliset
4478: olot eri seuduilla vaativat eri avustamismuotoja. Valio-
4479:             24       1909. II Vp. -       Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4480: 
4481:              kunta on kuitenkin katsonut, että tämä avustus useim-
4482:              miten tulee koskemaan oppilaiden ravitsemista ja vaatet-
4483:              tamista sekä majoittamistakin. Melkoinen vähemmistö on
4484:              sitä vastoin pitänyt välttämättömänä, ettei tätä v~hävarais­
4485:              ten avustamista jätetä kuntain mielivallasta riippuvaksi,
4486:              vaan että lakisäännösten kautta järjestetään sekä avus-
4487:              tuksen muoto että sen määrä ja että samalla määrätään
4488:              alin varallisuusraja, joka oikeuttaa vanhemmat avustuksen
4489:              saantiin.
4490:                    Myöskin on Valiokunnassa tuotu esiin mielipide, että
4491:               kaiken avustuksen tulisi kohdistua vain varattomiin, ja
4492:              samoin vaatimus, että varallisuussuhteista johtuva avustus
4493:              olisi rajoitettava varattomiin.
4494: 
4495: Oppivelvolli·      Sopivimpana viranomaisena ensi kädessä valvomaan
4496: suuden täyt- oppivelvollisuuden täyttämistä on epäilemättä pidettävä
4497:   tämisen kansakoulunjohtokuntaa, kutakin piirissään. Niiden vei-
4498:   valvonta. vo 11"tsuu d ek st. saataa
4499:                                  .. .. .. .. JO
4500:                                              . ny k ymen
4501:                                                      .   k"m k ansa k ou1uasetus kou-
4502:              lunkäynnin edistämisen koulun ympäristössä. Mutta siltä
4503:              varalta, että kuntiin vastaisuudessa, suojelukasvatuksen
4504:              järjestämisen yhteydessä, muodostettaisiin jonkinlainen
4505:              kasvatusasiainlautakunta tai että kunta katsoisi sopivam-
4506:              maksi uskoa mainitun valvonnan jollekin muulle lautakun-
4507:              nalle tai kunnalliselle viranomaiselle, on Valiokunta tah-
4508:              tonut jättää siihen tilaisuuden ilman uutta lainsäädäntöä.
4509:              Erikoisesti voivat kaupunkien toisenlaiset olot aiheuttaa
4510:              toisenlaista järjestelyä.
4511:                    Oppivelvollisuuden täytäntöönpanoa ja valvontaa
4512:              varten on välttämätöntä, että kunnalliset viranomaiset vuo-
4513:              sittain saavat tarkat tiedot oppivelvollisista lapsista. Nämä
4514:              tiedot ovat ainakin nykyisin paraiten ja luotettavimpina
4515:              saatavissa papiston ja eriuskolais-seurakuntain johtajain
4516:              pitämistä kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista. Yksinker-
4517:              taisimmin olisi Valiokunnan mielestä puheenalaisten tie-
4518:              tojen saanti järjestettävissä siten, että papisto ja seura-
4519:              kuntain johtajat antaisivat sanotut tiedot luettelojen muo-
4520:                      Oppivelvollisuus.                   25
4521: 
4522: elossa, mutta kun evankelis-luterilaisen kirkon papisto eri-
4523: oikeuksiensa 8 kohdan mukaan on vapautettu kaikenlais-
4524: ten luettelojen antamisesta, ei heitä voida siihen sanottuja
4525: erioikeuksia muuttamatta velvoittaa. Valiokunnan on sen-
4526: tähden täytynyt tyytyä yleiseen määräykseen papiston ja
4527: seurakuntain johtajain veivoittamisesta kyseessä olevassa
4528: suhteessa antamaan tarpeelliset tiedot ja jättämään käytän-
4529: nön varaan tietojen antamismuodon. Valiokunta kuiten-
4530: kin luulee voivansa luottaa siihen, ettei papisto tule kiel-
4531: täytymään luetteloja antamasta.
4532:       Näiden luettelojen pitämistä ja niitä varten tarpeel-
4533: listen tietojen antamista koskevat määräykset eivät välit-
4534: tömästi kuulu oppivelvollisuuden säätämisen yhteyteen,
4535: vaan järjestettänee hallinnollista tiedä. Valiokunta on
4536: kuitenkin pitänyt tarpeellisena suunnitella näiden seikkain
4537: järjestämistä. Tämän suunnitelman mukaan olisi kansa-
4538: koulunjohtokunnan valmistettava luettelo piirin oppivel-
4539: vollisiSita lapsista ja ennen heinäkuun 15 päivää saatettava
4540: vanhempain tiedoksi, että lasten on kans-akoulun avaaruis-
4541: päivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoiteta, millä muulla
4542: tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämisestä tullaan
4543: pitämään huolta tai että heidän oppivelvollisuutensa suo-
4544: rittaminen siirretään vuotta myöhemmäksi. Tätä luette-
4545: loa olisi myöhemmin tarpeen mukaan täydennettävä, siihen
4546: merkitsemällä piiriin muuttaneet oppivelvolliset lapset, ja
4547: olisi johtokunnan ryhdyttävä näidenkin lasten oppivelvol-
4548: lisuuden täyttämistä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
4549: Edellämainittua luetteloa varten olisivat asianomainen
4550: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkon-
4551: kirjoista ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää
4552: antamaan maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kau-
4553: pungissa kansakoulun johtokunnalle tarpeelliset tiedot
4554: niistä lapsista, jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai
4555: täyttävät seitsemän vuotta taikka ovat myöhemmässä oppi-
4556: velvollisuusiässä seurakuntaan muuttaneet. Kun oppivel-
4557: vollisuus ensi kerran pannaan toimeen kunnassa tai sen
4558: 26     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4559: 
4560: osassa, olisi papistolla ja seurakuntain johtajilla sama vel-
4561: vollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä oleviin lapsiin näh-
4562: den. Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
4563: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
4564: olisivat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti
4565: antamaan ilmoituksen asianomaisille. Niiden lasten iästä,
4566: jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi jäsenluetteloon merkityt
4567: siinä seurakunnassa, jossa asuvat tahi oleskelevat, heidän
4568: vanhempansa vaadittaessa olisi annettava asianomainen sel-
4569: vitys.
4570:       Vanhempain laiminlyödessä velvollisuutensa lasten
4571: koulunkäyntiin nähden tai siinä tahallisesti niskoitellessa
4572: on Valiokunta siinä tapauksessa, ettei kansakoulunjohto-
4573: kunta kehoitusten kautta saa vanhempia täyttämään velvol-
4574: lisuuttansa, katsonut välttämättömäksi vanhempien ran-
4575: kaisemista sakolla. Rankaisuoikeutta ei Valiokunta lmi-
4576: tenkaan ole katsonut voitavan uskoa kansakoulunjohto-
4577: kunnalle tai muulle kunnalliselle viranomaiselle, pääasial-
4578: lisesti siitä syystä, että tuomarien ja tuomittavien perso-
4579: nalliset välit olisivat liian likeiset ja että edelliset voisivat
4580: joutua käyttämään tuomiovaltaa asioissa, joiden ratkai-
4581: suun heidän edellinen virkatoimintansa esim. avustuksiin
4582: nähden voisi vaikuttaa. Se on senvuoksi ehdottanut tuo-
4583: mioistuimen määrättäviä sakkoja, enintään sata markkaa.
4584: Tätä sakkomäärää ovat jotkut Valiokunnan jäsenet kui-
4585: tenkin pitäneet liian korkeana vanhempia ensi kerran ran-
4586: gaistaessa ja sentähden ehdottaneet korkeintaan 50 markan
4587: sakkomäärää. Kun nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmäm-
4588: me mukaan tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano kui-
4589: tenkin valituksen johdosta voi siirtyä kauaksi eteenpäin,
4590: on Valiokunnan vähemmistö samalla pitänyt tarpeellisena
4591: määräystä, jonka mukaan niskoittelevat vanhemmat voi-
4592: daan tuomita korkeampaan sakkorangaistukseen uusimi-
4593: sesta, vaikkei aikaisempi sakkopäätös olekaan päässyt lain-
4594: voimaiseksi. Valiokunnan enemmistö sitävastoin on kat-
4595: sonut aiheettomaksi puheenalaista rangaistusta varten
4596:                      Oppivelvollisuus.                  27
4597: 
4598: lainsäädäntöömme tuoda periaatteen, jota se toistaiseksi
4599: ei tunne.
4600:      Kaupunkikuntien yleensä kehittyneisiin kansakoulu- Toimeenpa-
4601: oloihin nähden ei oppivelvollisuuden toimeenpaneminen noaika.
4602: tuottane niissä sanottavia vaikeuksia. Kolmen vuoden
4603: aikaa lain voimaan astumisesta on sen vuoksi pidetty riit-
4604: tävänä toimeenpanokautena.
4605:      Sitä vastoin on oppivelvollisuuden toimeenpanemista
4606: varten maalaiskunnissa siitä johtuvien suurten kustannus-
4607: ten vuoksi paljon pitempi aika tarpeen ja on se ulotettu
4608: aina viiteentoista vuoteen lain voimaan astumisesta. Kun-
4609: nat ovat kuitenkin Valiokunnan mielestä oikeutettavat
4610: toimeenpanemaan oppivelvollisuus lyhemmässäkin ajassa
4611: ja toiselta puolen on kunnille varattava mahdollisuus saada
4612: erityisista syistä sen toimeenpanossa lykkäy$tä, jonka mel-
4613: koinen V aliakunnan vähemmistö kuitenkin olisi tahtonut
4614: rajoitettavaksi viiteen vuoteen.
4615:       Kun oppivelvollisuuden täytäntöön saattaminen maa-
4616: laiskunnissa näin ollen tulee vaatimaan verrattain pitkän
4617: ajan, on Valiokunta pitänyt suotavana, että oppivelvolli-
4618: suus, heti kun se on säädetty, maalaiskunnissa pannaan
4619: toimeen alueellisena silloin toimessa olevien kansakoulujen
4620: ympäristössä niin laajalti kuin sen aikuinen kansakoulu-
4621: laitos sallii. Tämä oppivelvollisuus voi tosin kohdistua
4622: ainoastaan ylemmän kansakoulun iässä oleviin lapsiin,
4623: mutta saattaa heti tuhansia näistä osallisiksi kansakoulu-
4624: opetuksesta.
4625: 
4626: 
4627:       Yleisen oppivelvollisuuden säätäminen sekä kunnalli- Kansakoulu·
4628: sen alkuopetuksen järjestäminen vaativat samalla kansa- jen talous.
4629: koulua koskevien taloudellisten olojen järjestämistä vastaa-
4630: valla tavalla. Kun tästä aiheutuvat säännökset ovat mitä
4631: likeisimmässä yhteydessä nykyisin voimassa olevain, kansa-
4632: koululaitoksen taloutta koskevien säännösten kanssa, ja
4633: oppivelvollisuuden säätäminen vaatii näiden säännösten
4634: 28     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4635: 
4636: täydentämistä, käypi tarpeelliseksi yhteen lakiin yhdistää
4637: kaikki kansakoululaitoksen perustamista ja voimassapitä-
4638: mistä koskevat taloudelliset määräykset.
4639:      Kansakoululaitos on sekä kaupungeissa että maalais-
4640: kunnissa alunpitäen suunniteltu kunnalliseksi laitokseksi,
4641: jonka perustaminen ja ylläpitäminen on käsitetty kunkin
4642: yksityisen kunnan velvollisuudeksi. Tämä periaate on lau-
4643: suttu jo toukokuun I I p:nä r866 annetussa, kansakoulu-
4644: toimen järjestämistä koskevassa asetuksessa sekä maalais-
4645: kuntiin nähden toistettu toukokuun 24 p :nä r898 annetussa
4646: asetuksessa ylempien kansakoulujen perustamisen edistä-
4647: misestä Suomen maalaiskunnissa. Jo ensiksimainitussa
4648: asetuksessa vakuutetaan kunnille kuitenkin valtion avus-
4649: tusta kansakoululaitoksen voimassapitämisestä aiheutuviin
4650: vuotuisiin menoihin ja on tämän avustuksen määrää sit-
4651: temmin useampaan kertaan korotettu. Koulutalojen ra-
4652: kennuskustannukset olivat sitä vastoin pitkät ajat kuntain
4653: yksin kannettavat ja poikkeuksia tästä tehtiin yleensä ai-
4654: noastaan köyhimpiin kuntiin nähden. Vuoden r897 valtio-
4655: päivillä tehtiin kyllä anomusehdotuksia sekä valtion avus-
4656: tuksen että valtiolainojen myöntämisestä maalaiskunnille
4657: kansakoulurakennuksia varten, mutta näistä edellinen ano-
4658: musehdotus ei aiheuttanut mitään toimenpidettä. Valtio-
4659: säätyjen mielestä ei ollut syytä ottaa säännöksi, että valtio
4660: suoranaisilla raha-avuilla auttaisi kuntia sellaisten tehtä-
4661: vien täyttämisessä, jotka siihen asti olivat olleet kuntien
4662: velvollisuutena. Sitä vastoin säädyt rakennuslainojen
4663: myöntämisestä tekivät alamaisen anomuksen. Tämä ano-
4664: mus johtikin armollisen julistuksen huhtikuun r I p :ltä
4665: 1899 antamiseen, jossa säädetään, että ,lainoja kansakou-
4666: lurakennuksia varten myönnettäköön valtiovaraston laina-
4667: rahastosta maalaiskunnille enintään kahta kolmannesta ra-
4668: kennusten kustannuksia vastaavaan määrään, takaisin mak-
4669: settaviksi vähintään neljän ja puolen prosentin vuotuis-
4670: maksulla alkuperäisestä lainamäärästä, josta vuotuismak-
4671:                      Oppivelvollisuus.                     29
4672: 
4673: susta ensinnä on luettava kolme prosenttia koroksi ulkona
4674: olevasta pääomasta ja jäännös lainan lyhennykseksi."
4675:      Valtiosäätyj en samoilla valtiopäivillä kansakoulutalo-
4676: jen rakentamista varten hallituksen käytettäväksi asetta-
4677: malla määrärahalla oli tarkoituksena avustaa ainoastaan
4678: köyhimpiä kuntia. Sittenkun tämä suostuntavaroista
4679: myönnetty määräraha, joka aluksi oli ainoastaan so,ooo
4680: ja sittemmin 70,000 markkaa, vuoden 1905 valtiopäivillä
4681: korotettiin 1 so,ooo ja 1907 vuoden valtiopäivillä soo,ooo
4682: markaksi, on apurahoja voitu myöntää muillekin kunnille.
4683:       Yleisen oppivelvollisuuden säätämisen ei V aliakunnan
4684: mielestä tarvitse vaikuttaa kansakoululaitoksen luontee-
4685: seen, vaan on se tietenkin yhä edelleen säilytettävä kun-
4686: nallisena laitoksena. Samalla olisi valtion kuitenkin, pan-
4687: nessaan koulujen perustamisen kunnille pakolliseksi siinä
4688: laajuudessa kuin yleinen oppivelvollisuus vaatii, pidettävä
4689: huoli siitä, ettei tiimä velvollisuus käy niille ylen rasitta-
4690: vaksi. Erikoisesti koskee tämä juuri kuntien kustannuksia
4691: omien kansakoulutalojen hankkimiseksi. Kun tätä avus-
4692: tusta myönnettäessä luonnollis·esti on kiinnitettävä huo-
4693: miota kuntien varallisuussuhteisiin, niiden kansakoululai-
4694: toksen hyväksi ennen tekemiin uhrauksiin ja rakennus-
4695: kustannusten erilaisuuteen eri paikkakunnilla, on valtion
4696: avustus samalla omiansa tasoittamaan kuntien erilaista
4697: rasitusta.
4698:       Kysymys siitä, missä määrin valtion olisi avustettava
4699: maalaiskuntia omien kansakouluhuoneustojen hankinnassa,
4700: koskee kyllä tuntuvasti valtionvaroja, mutta ei Valiokunta
4701:  kuitenkaan ole voinut katsoa sitä pääasiallisesti valtio-
4702:  talouden kannalta, vaan on Valiokunnalle ollut määrää-
4703: vänä se käsityskanta, että oppivelvollisuuden toimeenpane-
4704: minen on välttämättömän tarpeen vaatima. Valiokunnan
4705:  mielestä tämä on tehtävä mahdolliseksi riittävän kannatuk-
4706:  sen kautta yleisistä varoista, ja on Hallituksen ja Edus-
4707:  kunnan siihen osoitettava keinot. Kuntien kannettavaksi
4708:  ei Valiokunnan mielestä voida entisten suurten kunnal-
4709: 30     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4710: 
4711: listen rasitusten, erittäinkin kansakoulurasituksen, lisäksi
4712: enää panna varsin suurta taakkaa saattamatta puheen-
4713: alaista tärkeää uudistusta kokonaan vaaranalaiseksi.
4714: Yhtä tärkeänä kuin tätä taloudellista puolta on V a-
4715: liokunta myöskin pitänyt sitä näkökohtaa, että liika-
4716: nainen kunnallinen rasitus voi kansassa herättää vas-
4717: tenmielisyyttä oppivelvollisuutta kohtaan ja siten suu-
4718: resti vaikeuttaa sen toteuttamista. Valiokunta on sen-
4719: tähden päättänyt ehdottaa, että maalaiskunnat olisivat
4720: oikeutettavat saamaan yleisistä varoista huoneustojen
4721: hankkimiseksi ylempää kansakoulua varten senaatin har-
4722: kinnan mukaan sekä suoranaista avustusta että lainaa yh-
4723: teensä rakennuskustannusten koko määrän V aliakunnan
4724: laatimassa asetusehdotuksessa mainittuihin määriin. Kiin-
4725: teää alempaa kansakoulua varten tulisi kuntain senaatin
4726: harkinnan mukaan niinikään saada sekä avustusta että
4727: lainaa. Vaikkapa kunnat siten tulisivat yleisistä varoista
4728: saamaan melkoisen avustuksen, joka kuitenkin voisi m. m.
4729: valtion rahallisesta tilasta riippuen eri aikoina suurestikin
4730: vaihdella, on kuntien suoranainen osanotto puheenalaisiin
4731: kustannuksiin, vaikkapa se suoritettaisiinkin valtion myön-
4732: tämillä kuoletuslainoilla, siksi tuntuva, ettei kuntia V alia-
4733: kunnan mielestä olisi pakotettava edes osaksikaan turvau-
4734: tumaan yksityisiltä tai rahalaitoksilta usein hyvinkin epä-
4735: edullisilla ehdoilla hankittaviin lainoihin.
4736:       Siitä missä määrin valtiolaitoksen tulisi ottaa osaa
4737: kuntain menoihin opetusvälineiden sekä oppilaille ilmai-
4738: seksi annettavien oppikirjain ja muiden koulutarpeiden
4739: hankkimisesta kuin myöskin lasten saattamisesta ja ma-
4740: joittamisesta ynnä varattomien ja vähävaraisten lasten
4741: koulunkäynnin avustamisesta, ei Valiokunta ehdota ase-
4742: tukseen otettavaksi muuta määräystä kuin yleisen sään-
4743: nöksen valtiolaitoksen velvollisuudesta tässä suhteessa.
4744: Valiokunta on katsonut avustuksen lähemmän määräämi-
4745: sen sopivimmin voivan jäädä Eduskunnan päätettäväksi
4746: samalla kun se vuosittain myöntää varoja kansakoululai-
4747:                       Oppivelvollisuus.                      31
4748: 
4749: toksen ylläpitämiseksi, varsinkin kun avustuksen arvwt-
4750: minen edeltäkäsin ja ilman että se voi perustua saavutet-
4751: tuun kokemukseen on perin vaikea sekä paljoa helpommin
4752: ja varmemmin tehtävissä kutakin seuraavaavuotta varten
4753: edellisten vuosien kokemusten nojalla.
4754:       Opettajiston palkkaetuihin nähden on, paitsi ennem-
4755: min mainittua erimielisyyttä laajennetun alemman kansa-
4756: koulun opettajien palkkaeduista, Valiokunnassa ilmaan-
4757: tunut erimielisyyttä myöskin siitä onko opettajalle, joka
4758: perhesuhteiden nojalla on saanut korotetun palkan, myön-
4759: nettävä oikeus sitä nauttia senkin jälkeen kun hänen
4760: lapsensa ovat tulleet täysi-ikäisiksi tai hän on joutunut
4761: lapsettomaksi. Toinen puoli Valiokunnan jäsenistä on
4762: ollut sitä mieltä ettei opettajalta olisi tätä etua riistettävä,
4763: vaan annettava hänen sitä loput virka-aikaansa nauttia.
4764: Olisi tämän mielipiteen kannattajien mielestä kohtuutonta
4765: riistää opettajalta puheenalainen korotus aikana, jolloin
4766: hän ehkä lastensa opintoihin ja kasvatukseen sitä kipeim-
4767: min kaipaa tai jolloin hän korotuksen avulla voisi ryhtyä
4768: suorittamaan lastensa kasvattamiseksi ehkä tekemiänsä
4769: velkoja. Poikkeuksena voitanee taas pitää sellaista ta-
4770: pausta, että perheellinen opettaja, jolla on lapsia, myö-
4771: hemmin joutuisi aivan lapsettomaksi, usein ehkä vasta
4772: tehtyänsä jo melkoisia uhrauksia lapsiensa kasvattami-
4773: seksi. Sitä paitsi ei mainitun mielipiteen kannattajat
4774: ole katsoneet olevan mitään pätevää syytä poiketa kansa-
4775: koulujen opettajiston peruspalkkoihin ja palkankoro-
4776: tuksiin nähden vuoden 1907 valtiopäivillä hyväksytyistä
4777:  periaatteista. Toinen puoli valiokunnan jäsenistä on taas
4778:  pitänyt periaatteellisesti vääränä, että opettaja senkin jäl-
4779:  keen kun hänen lapsensa ovat täysi-ikäiset eivätkä sään-
4780:  nöllisissä oloissa enää tarvitse vanhempainsa apua, saisi
4781:  pitää hänelle lastensa kasvattamiseksi annetun korotetun
4782:  palkan, ja samoin kohtuuttomana, että opettaja siitä syystä
4783:  että hänellä kerran, ehkäpä vain lyhyen ajan, on ollut lapsi,
4784:  saisi tämän nojalla nauttia korotettua peruspalkkaa, nai-
4785: 32     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4786: 
4787: misissa olevan opettajan, jolla ei ole ollut lasta, nauttiessa
4788: pienempää peruspalkkaa. Arvan kautta tuli edellinen mieli-
4789: pide Valiokunnan päätökseksi.
4790:       Myöskin on ylemmän kansakoulun opettajiston eläk-
4791: keen määrästä ollut erimielisyyttä. V aHokunnan enem-
4792: mistön mielestä ei ole mitään syytä perheolojen perusteella
4793: asettaa opettajia eläke-etuihinsa nähden eri asemaan, kun
4794: ne olot, jotka mahdollisesti oikeuttavat erisuuruisen pal-
4795: kan määräämistä, tavallisesti ovat lakanneet opettajan
4796: joutuessa eläkkeeseen oikeutetuksi. Voisi kyllä joskus
4797: sattua, että opettajalla täysin palvelleena virasta erotes-
4798: sansa olisi alaikäisiä lapsia, mutta sitä täytyy kuitenkin
4799: pitää poikkeuksena eikä se niin ollen voi oikeuttaa eri-
4800: suuruisia eläkkeitä. Vähemmistön mielestä ei taas lain-
4801: kaan voida pitää poikkeuksena sitä, että opettajalla täysin-
4802: palveHeena erotessansa olisi alaikäisiä lapsia, kansakoulun-
4803: opettajan työtä kun on katsottu niin kuluttavaksi, että hä-
4804: nelle jo 30 vuoden palveluksesta on myönnetty täysi eläke
4805: ja hän siten usein jo noin ss-vuotiaana joutuu eläkkeeseen
4806: oikeutetuksi. Sitä paitsi ei vähemmistön katsantokannan
4807: mukaan voida pitää kohtuuttomana, että opettaja, jolle
4808: lasten elättäminen ja kasvatus useimmiten on tehnyt mah-
4809: dottomaksi koota mitään säästöjä, erotessansa saisi jon-
4810: kun verran paremman eläkkeen kuin opettaja, jolla mai-
4811: nittuja esteitä säästöjen tekemiseen palkastansa ei ole
4812: ollut. Opetuksenkaan edun mukaista ei, vähemmistön
4813: mielipiteen mukaan, voi olla asettaa perheolojen nojalla
4814: korkeampia palkkaetuja nauttivan opettajan eläke-etuja
4815: niin alhaisiksi, että hänen olisi pakko pysyä virassaan sen-
4816: kin jälkeen kun hän ei enää kykene opettajatointansa kun-
4817: nollisesti hoitamaan. Valiokunnan enemmistö sen sijaan
4818: on pitänyt kohtuuttomana, että ainakaan eläke-etuja mää-
4819: rättäisiin opettajan lasten kasvatusta silmällä pitäen, joka
4820: tuntuu sitä kohtuuttomammalta kun opettaja on us.ein voi-
4821: nut sada korotetun peruspalkkansa vain sen nojalla, että
4822:                     Oppivelvollisuus.                    33
4823: 
4824: hänellä joskus on ollut lapsi tai lapsia, vaikka ne sittem-
4825: min olisivat kuolleetkin.
4826:       Valiokunnan ehdottarua määräys siitä, että kaupun-
4827: gissa palveleva alemman kansakoulun opettaja, jolla on
4828: ylemmän kansakoulunopettajan pätevyys, on eläkkeeseen
4829: nähden oleva samassa asemassa kuin y)emmän kansakou-
4830: lun opettaja, poikkeaa siitä mitä maataiskuntien alemman
4831: kansakoulun opettajain eläkkeestä on ehdotettu säädettä-
4832: väksi. Kun kuitenkin ylemmän ja alemman kansakoulun
4833: opettajat kaupungeissa nykyisin ovat puheenalaisessa suh-
4834: teessa samassa asemassa, ei Valiokunta ole katsonut ole-
4835: van aihetta ehdottaa muutosta yllämainitulla pätevyydellä
4836: varustettuihin opettajiin nähden.
4837:       Kun kaikki kansakoululaitosta palvelevat opettajat
4838: sekä kaupungissa että maalla oikeastaan suorittavat sa-
4839: man työn yhteiskunnassa ja palvelevat samaa tarkoitus-
4840: perää, olisi Valiokunnan mielestä opettjan virka-aika yh-
4841: dessä kunnassa palkankorotukseen ja eläkkeeseen nähden
4842: kohtuuden vaatimusten mukaan luettava hänen hyväksensä
4843: hänen toiseen kuntaan siirtyessään. Milloin hänen ase-
4844: mansa jonkun kunnan palveluksessa ei oikeuttaisi häntä
4845: palvelusaikaansa vastaaviin palkankorotuksiin, olisi val-
4846: tion korvattava palkanvähemmyys, kunnes asianomainen
4847: kunta olisi velvollinen vastaavan palkankorotuksen suorit-
4848: tamaan.
4849:       Vielä on opettajiston palkka- ja eläke-eduista puhut-
4850: taessa huomautettava, että Valiokunnan enemmistö ei ole
4851: tahtonut palkankorotuksen tai eläkkeen saamisen ehtona
4852: säilyttää vaatimusta ,nuhteettomasta" palveluksesta. On
4853: katsottu, että kun opettaja on tehnyt itsensä syypääksi
4854: ,nuhteelliseen" tekoon, häntä on siitä rangaistava, mutta
4855: ettei tämä rangaistus, ellei opettajan rangaistuksenalainen
4856: teko ole sellainen, että hänet erotetaan virasta joko määrä-
4857: ajaksi tai kokonaan, saa vaikuttaa palkankorotuksen tai
4858: eläkkeen myöntämiseen. Tätä on pidetty sitäkin välttä-
4859: mättömämpänä kun palkan korottamisen siirtyminen tuon-
4860:                                                            a
4861:               34    1909. II Vp. _._ Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4862: 
4863:               nemmaksi samalla vaikuttaa kaikkiin myöhempiin koro-
4864:               tuksiin ja siten tekee rangaistuksen moninkertaiseksi.
4865:               Eläkkeeseen nähden on sitä paitsi pidetty aivan kohtuut-
4866:               tomana että teko, joka muutenkin rangaistaan, voisi, ope-
4867:               tukselle vahingoksi, pakottaa opettajatoimessa ehkäpä ky-
4868:               kenemättömäksi palvelleen opettajan pysymään virassansa
4869:               yli eläkkeen saantia varten säädetyn ajan tullakseen oikeu-
4870:               tetuksi sellaiseen eläkkeeseen, johon hänen virka-aikansa
4871:               hänet muuten oikeuttaisi. Useat enemmistön jäsenet ovat
4872:               sitä paitsi huomauttaneet, että kun opettajalla ei ole oi-
4873:               keutta valittaa kansakoulun johtokunnan tai piiritarkas-
4874:               tajan hänelle antamasta nuhteesta, hänen oikeutensa pal-
4875:               kankorotuksen ja eläkkeen saantiin suuressa määrin voi
4876:               jäädä johtokunnan ja tarkastajan mielivallasta riippu-
4877:               vaksi. Valiokunnan vähemmistö taas on katsonut välttä-
4878:               mättömäksi kansakoulunopettajiin nähden säilyttää pu-
4879:               heenalainen, virkamiehiä yleensä koskeva ,nuhteettomuu-
4880:               den" vaatimus, joka on erikoisesti omiansa pakottamaan
4881:               opettajia huolehtimaan sekä käytöksestänsä että virantoi-
4882:               mituksestaan.
4883: 
4884: 
4885: Kansakoulu·      Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen Jaa-
4886:  laitoksen  jennuksen arvioimista varten on oppivelvollisuuskomitea
4887:  laajennus. kansakoulunopettajilta pyytänyt tietoja kunkin piirin kou-
4888:             luikäisten lasten lukumäärästä lukuvuonna 1905-1906 ja
4889:             heidän koulumatkoistansa. Vastauksia saapui 1,956 pii-
4890:             ristä ( 6o, 2 % kaikista piireistä) jakautuen nämä tiedot eri
4891:             läänien kesken seuraavasti.
4892:                        Oppivelvollisuus.                             35
4893: 
4894:                 Koulu-    Näistä on    Tietoja on saatu koulupiireistä
4895:                 piirien
4896:     Lääni        koko                                          •{o kai-
4897:                  luku- koulu!- koulut- koulu!- koulut- yh-       kista
4898:                 määrä   Iisia   tornia  Iisista tomista teensä    pii-
4899:                                                                 reistä
4900: 
4901: 
4902: Uudenmaan .. 322        281    41    223   11     234 72,7 °/o
4903: Turun ..... 560         386   174    318   75     393 70,o 0 /o
4904: Hämeen ..•. 352         290    62    231   15     246 69,9 °/o
4905: Viipurin •... 534       375   159    243   16     259 48,s 0 /o
4906: Mikkelin .... 203       142    61     87   12      99 48,s 0 /o
4907: Kuopion . . . . 403     284   ll!l   188   33     221 54,s 0 /o
4908: Vaasan ..•.. 508        367   141    276   45     321 63,2 °/o
4909: Oulun ..... 368         195   173    133   50     183 49,v 0 /o
4910:     Koko maa 1 3,250 12,320 1 930 11,699 1 257 11,956 \ 60,2 °/o
4911: 
4912:       Vaikkakin tietoja siten puuttuu 2 / 5 :stä kaikista koulu-
4913: piireistä, niin saatanee likipitäen oikea tulos kokö maasta
4914: olettamalla, että niissä piireissä, joista tietoja ei ole, keski-
4915: määrin sama prosenttimäärä kouluikäisiä lapsia asuu sa-
4916: malla matkalla koulusta kuin niissä, joista tietoja on saatu.
4917:       Näiden tietojen nojalla on nykyinen piirijako aja-
4918: teltu siten tarkistetuksi, että lapsilla yleensä ei olisi viittä
4919: kilometriä pitempi koulumatka. Ainoastaan ne piirit on
4920: jätetty jakamatta, joissa etäämpänä kuin viisi kilometriä
4921: koululta asuvien oppivelvollisuusiässä olevien lasten luku
4922: ei ole noussut kymmeneen. Tarkistuksen kautta saatuihin
4923: piireihin on laajennettu alempi kansakoulu ajateltu sijoi-
4924: tetuksi, kun kaikkien oppivelvollisten lasten yhteenlaskettu
4925: määrä vuonna 1905 oli vähintään 10 ja ylemmän kansa-
4926: koulun iässä olevien lasten luku enintään 29; täydellinen
4927: yksiopettajainen kansakoulu, kun ylemmän kansakoulun
4928:  iässä olevien lasten lukumäärä oli 30-50; kahden opet-
4929:  tajan koulu, kun näiden lasten lukumäärä oli 51-100
4930:  j. n. e. Missä ylempi kansakoulu jo on olemassa, siinä
4931:  on se ajateltu säilytettäväksi lasten luvusta riippumatta.
4932:  Tulokseksi saadaan, että oppivelvollisuuden toteuttaminen
4933:  olojen mukaan 1905 vuoden lopussa olisi, lukuunottamatta
4934: 36     1909. II Vp. -               Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
4935: 
4936: alempia kansakouluja, vaatinut sellaisen kansakoululaitok-
4937: sen kuin seuraava taulu osoittaa.
4938: 
4939:                              Koulujen lukumäärä piirijaon                               Tarvittava
4940:                                  tarkistuksen jälkeen                                  opettajamäärä
4941: 
4942:                               l>f0>'?1 l>f0>'?1 gr'§:><
4943:                     ~'!'.,..~'~                                               e.t'                     !:rt'
4944:       Lääni         "'"'"'
4945:                     ::;<:<·~z
4946:                                     ~  =. . .
4947:                                         ~-'•0           ~
4948:                                                                               '""'               ~
4949:                                                                                        3'>-<ä) 0 i'l't:i,!:,
4950:                                                                                                        """'"ltl
4951:                               ~~·ä              ~;-[
4952:                                                 t:j ~-l'T'                i'l"SE.
4953:                     ~"1 s ~
4954:                                     ~~b·        "'"'"'
4955:                                                 ~'"'47'        ~~ö
4956:                                                                           ot:l"'
4957:                                                                           1'1 ~·::;    =
4958:                                                                                        s:~ s ~§
4959:                                                                                          I:S
4960:                                                                                                        ;.§
4961:                     ~tö'8.'""''
4962:                                     0"'"        g (D.g         Oa>t:l     -"'::;
4963:                                                                           !'II>;"(!)   ~·i'l''C
4964:                                                                                                 s:~s&
4965:                     i:~S,!,;
4966:                     s:;:-g . . .                               e.s~       -·=          ~ g t:::
4967:                                                 -S"~       ~
4968:                                     SSro
4969:                                     ~~g;::                     - '0.,..
4970:                                                                                  e+
4971:                                                                           "'::;"'"
4972:                                                                              ~B.
4973:                                                                                            ,::;  s·.
4974:                                                                                                    '§:~
4975:                     "'      't
4976:                                     ~-;:~        =......== =
4977:                                                          1
4978:                                                                ~-;:':'
4979:                                                                               •"'
4980:                                                                                                        t:l'j"•
4981: 
4982: 
4983: 
4984: 
4985:  Uudenmaan     ..   -                  6       107     210     99    442        50
4986:  Turun . . . . . .    !1              30 1 233         256    227    8.')4     114
4987:  Hämeen . . . . .   10                18       168     168    141    (i02       70
4988:  Viipurin . . . . .   8               31       ~53     268    149    906        75
4989:  Mikkelin   ....    -                  8        87     163    115    31il       58
4990:  Kuopion •....        1               14       127     267    246    567       123
4991:  Vaasan .....         7               26       217     269    200    809       100
4992:  Oulun . . . . . .  10                16       100     224    282    512       141
4993:   Koko maassa:/ 45                 1
4994:                                      149    /1,292 /1,8:&5 /1,459 /5,053    1  731
4995:                                          3,311                           5,784
4996: 
4997:       Kun 9-13-vuotisten lasten luku vuoden 1905 lo-
4998: pussa on laskettu tehneen lähes 217,ooo, niin kunkin opet-
4999: tajan osalle tämän suunnitelman mukaan tuli keskimäärin
5000: ainoastaan 37, 5 lasta. Samoin on huomattava, että joku
5001: osa ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia aina on ulko-
5002: puolella kansakoulun (oppilaita muissa kouluissa, aisti-
5003: viallisia, tylsämielisiä, mielenvikaisia, pahantapaisia ja mi-
5004: hinkään kouluun saapumattomia). Näiden lasten luku-
5005: määrä on Ruotsissa noin 9 7o ja Norjassa yli 5 %· Suo-
5006: messa voitanee vastaava prosenttiluku olettaa vähintään
5007: 10 :ksi, katsoen oppikoulujen suuresti kasvavaan lukuun
5008: sekä ottaen huomioon, että maan harvimmin asutut kunnat
5009: eivät joudu yleisen oppivelvollisuuden alaisiksi.
5010:       Edellämainitulla tavalla suunniteltu kansakoululaitos
5011: riittää näistä syistä tyydyttämään melkoista suurempaa
5012: tarvetta. Laskemalla kunkin ylemmän kansakoulun opet-
5013:                      Oppivelvollisuus.                    37
5014: 
5015: tajan osalle 40 oppilasta ja saman määrän kullekin, kah-
5016: dessa koulussa opettavalle, laajennetun alemman kansa-
5017: koulun opettajalle, riittäisi kansakoululaitos 231,360 ylem-
5018: män kansakoulun iässä olevalle lapselle ja laskemalla opet-
5019: tajaa kohti 42 oppilasta riittäisi se 242,900 lapselle.
5020:        Jos maalaisväestön vuotuinen lisäys oletetaan keski-
5021: määrin 25,000 :ksi, tekee 9-13-vuotisten lasten luku siitä
5022: 8, 7 % :n mukaan 2,175 ja, jos oppivelvollisuus ajatellaan
5023: pantavaksi täytäntöön vuosina 1910-1924, nousisi sanot-
5024: tujen lasten luku toimeenpanokauden lopussa tasaluvuin
5025: 259,000 :en. Kun siitä vähennetään 10 o/o tekee kansakou-
5026: luun pantavien lasten luku noin 233,000. Yllämainitulla
5027: tavalla laajennettu kansakoululaitos vastaisi niin ollen
5028: suunnilleen tarvetta ainakin 1924 vuoden lopussa.
5029:        Kaikki laskelmat niin pitkää ajanjaksoa varten, kuin
5030: oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi on ehdotettu, ovat
5031: vaikeat tehdä ja enemmän tai vähemmän epämääräiset.
5032: Näitäkin laskuja vastaan voidaan kyllä väittää että piirei-
5033: hin, joihin kunta suunnitelman mukaan ei olisi velvollinen
5034: lainkaan koulua perustamaan, koulu toimeenpanokautena
5035: ehkä tulee perustettavaksi ja että samoin osa laajennetuista
5036: aiemmista kansakouluista muuttuu täydellisiksi kansakou-
5037: luiksi, joten suunniteltu kansakoululaitos voisi osoittautua
5038:  riittämättömäksi. Vaikkapa tällä väitteellä näyttäisikin
5039:  olevan jonkun verran perää, niin eivät mainitut seikat kui-
5040:  tenkaan voi lopputulosta aivan suuresti muuttaa.
5041:        Maalaiskansakoulujen lukumäärä oli lukuvuoden
5042:  1908-1909 alussa 2,716. Vuoden 1909 lopussa voitanee
5043:  koulujen nykyisen lisääntymisen nojalla, olettaa niiden lu-
5044:  vun kohonneen ainakin 2,8oo :ksi. Toimeenpanokauden
5045:  lopussa tarvittavien koulujen luku on taas yllä arvioitu
5046:  3,311 :ksi, joten toimeenpanokautena siis yllä esitetyn
5047:  suunnitelman mukaisesti tarvittaisiin tasaluvuin 500 uutta
5048:  ylempää kansakoulua.
5049:         Kun maan 3,250 koulupiiristä lukuvuoden 1906-
5050:  1907 lopussa 939 oli koulutonta, voi ensi silmäyksellä näyt-
5051: 38     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5052: 
5053: tää omituiselta, että tarvittavien uusien ylempien kansa-
5054: koulujen lukumäärä olisi ainoastaan 500. On kuitenkin
5055: huomattava, että nykyisten kouluttomien piirien alueella
5056: suureksi osaksi on perustettava ainoastaan laajennettuja
5057: alempia kansakouluja. Näiden kansakoulujen kanssa, lu-
5058: vultaan 1,460, nousee niiden uusien kansakoulujen luku,
5059: joissa ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia tulisi ope-
5060: tettavaksi, yhteensä 1,960 :een.
5061:       Syyslukukauden alussa 1908 oli maalaiskansakou-
5062: luissa palvelevien varsinaisten opettajien luku 3,352, ja
5063: voitanee se vuoden 1909 lopussa arvioida vähintään
5064: 3,550 :ksi. Kun ylempien kansakoulujen opettajain tarve
5065: yllä on arvioitu tasaluvuin 5,050 :ksi, tarvittaisiin toimeen-
5066: panokautena siis lisäksi 1,500 opettajaa, joista 500 tulisi
5067: toimimaan itsenäise.ssä koulussa ja 1,000 apuopettajina.
5068:       Alemman kansakoulun iässä olevien lasten lukumää-
5069: rän voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä ole-
5070: vien lapsien lukumäärästä. Tätä suhdetta käyttäen ja so-
5071: velluttaen määräystä, ettei enempää kuin 50 lasta saa yh-
5072: dessä opettaa, tarvittaisiin yksiopettajaisen ylemmän kan-
5073: sakoulun piireihin kuhunkin yksi alempi kansakoulu eli
5074: yhteensä r ,825 koulua, kaksiopettajaisen koulun piireihin
5075: samoin yksi alempi kansakoulu eli yhteensä r ,292 koulua,
5076: kolmiopettajaisen koulun piireihin yksi kaksiopettajainen
5077: alempi kansakoulu kuhunkin eli 298 opettajapaikkaa sekä
5078: neli- tai useampi-opettajaisen koulun piireihin yhteensä 104
5079: opettajapaikkaa. Yllämainitulla tavalla suunniteltu kansa-
5080: koululaitos vaatisi siis tasaluvuin 3,520 alemman kansa-
5081: koulun opettajapaikkaa.
5082:       Näitä opettajapaikkoja varten tarvittava opettaja-
5083: määrä riippuu suuresti siitä, miten alemman kansakoulun
5084: toiminta eri piireissä käytännössä järjestetään, ja on sen-
5085: tähden vaikea arvioida. Milloin koulu toimii kiinteänä
5086: koko vuoden tai kiertävänä, tarvitaan yksi opettaja kuta-
5087: kin opettajapaikkaa varten, mutta jos koulu järjestetään
5088: puolivuotisen eli r8-viikkoisen kiinteän koulun kannalle,
5089:                       Oppivelvollisuus.                   39
5090: 
5091:  voi yksi opettaja hoitaa kahta opettajapaikkaa. Voitanee
5092: olettaa, että alempi kansakoulu, milloin se toimii kiinteänä,
5093: ainoastaan tiheimmin asutuissa seuduissa tai sellaisissa pii-
5094:  reissä, joissa on kolmi- tai useampi-opettajainen ylempi
5095: kansakoulu ja joissa lapsilla yleensä on lyhyet koulumat-
5096:  kat, järjestetään koko lukuvuoden toimivaksi kouluksi,
5097: mutta niihin taloudellisiin etuihin nähden, joita puolivuo-
5098: tisista kouluista on, muissa piireissä mikäli mahdollista
5099:  18-viikkoiseksi. Monessa piirissä vaatii harva asutus kui-
5100: tenkin toistaiseksi kiertävää koulumuotoa. Olettaen että
5101: puolivuotinen koulu otetaan käytäntöön vähintään kah-
5102: dessa kolmanneksessa niitä piirejä, joissa on yksi- tai
5103: kaksiopettajainen ylempi kansakoulu, olisi opettajatarve
5104: kokovuotisia kiinteitä kouluja varten 402, puolivuotisia
5105: kiinteitä kouluja varten 1,039 ja kiertäviä kouluja varten
5106: samoin 1,039 eli yhteensä tasaluvuin 2,500. Tätä luku-
5107: määrää on Valiokunta, mikäli se tässä kohdin on voinut
5108: tarvetta arvioida, katsonut riittäväksi.
5109:       Toimeenpanokautena perustettavien uusien ylempien
5110: kansakoulujen luku on edellä laskettu soo :ksi. Tarvitta-
5111: vien kouluhuoneustojen luku on kuitenkin suurempi, kun
5112: toimeenpanokauden alussa vielä osa ennen perustetuista
5113: kouluista on ilman omaa huoneustoa. Tammikuun 1 p :nä
5114: 1907 oli vuokrahuoneissa työskentelevien koulujen luku-
5115: määrä 315, ja voitanee olettaa, että tämä lukumäärä ny-
5116: kyisin on jokseenkin sama. Uusien huoneustojen koko
5117: lukumäärä on kuitenkin mahdollisen lisätarpeen varalta
5118: ja huomioon ottaen että laajennettuja alempia kansakou-
5119: lujakin varten joissakin paikoin oma huoneusto rakenne-
5120: taan, arvioitu I ,ooo :ksi.
5121:       Apuopettajain paikkoja varten tarvittavien lisä-
5122: rakennusten luku on myöskin korotettava näiden opetta-
5123: jain 1,000 :ksi lasketusta lukumäärästä niiden ennen toi-
5124: meenpanokautta      perustettujen    apuopettajanpaikkojen
5125: varalta, joita varten lisärakennuksia ei vielä ole hankittu.
5126: Lisärakennusten lukumäärä on tästä syystä arvioitu enin-
5127: 40     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5128: 
5129: tään 1,soo :ksi. Tämä korotus ei liene liikanainen kun tie-
5130: detään että kunnat yleensä ovat olleet haluttomia laajenta-
5131: maan kansakoulurakennuksiaan, vaikka apuopettajan-
5132: paikkoja on perustettu. Puute on sentähden nykyisin hy-
5133: vinkin tuntuva.
5134:       Laajennettuja aiempia kansakouluja varten ei yleensä
5135: omia huoneustoja hankittane, tämä koulumuoto kun on
5136: väliaikainen ja koulu tavallisimmin toiminee vain puoli
5137: luku vuotta.
5138:       Alempaa kansakoulua varten rakennettavien huoneus-
5139: tojen lukumäärää arvioitaessa voitanee olettaa, että pii-
5140: reissä, joissa alempi kansakoulu on otaksuttu kiertävän
5141: piirin sisässä, koululle omia huoneustoja yleensä ei han-
5142: kita. Kiinteän alemman kansakoulun opetusta varten
5143: useimmassa tapauksessa tullaan kaiketi käyttämään kai-
5144: kissa ylemmissä kansakouluissa olevaa käsityöhuonetta,
5145: jota veiston ja mahdollisesti voimistelun opetukseen ei tar-
5146: vita muuta kuin 4-8 tuntia viikossa, minkä vertaista tar-
5147: vetta varten ei rikkaittenkaan maiden kouluissa ole eri-
5148: koista huonetta. Näin ollen tulisi alempaa kansakoulua
5149: varten ainoastaan poikkeustapauksissa hankittavaksi oma
5150: huoneusto, ja senvuoksi onkin tämä tarve arvioitu enin-
5151: tään 500 :ksi.
5152:       Toimeenpanokautena täytettävän uusien opettajien
5153: tarpeen ylempää ja laajennettua alempaa kansakoulua var-
5154: ten sekä opettajiston vuotuisen kulutuksen kyennevät ny-
5155: kyiset opettajaseminaarit täyttämään. Sitä vastoin on
5156: alempien kansakoulujen opettajatarpeen tyydyttämiseksi
5157: opettajain valmistuslaitosten hankkiminen välttämätön.
5158: Kun nykyisten kirkollisten pientenlastenkoulujen opettaja-
5159: kunnasta otaksuttavasti siirtyy, täydennyskurssin suoritet-
5160: tuaan, alemman kansakoulun palvelukseen melkoinen osa,
5161: tultanee ainakin toistaiseksi toimeen neljällä kaksivuoti-
5162: sella seminaarilla. On kuitenkin ajateltu näiden opettajain
5163: valmistus voitavan järjestää sitenkin, että pari nykyistä
5164: opettajaseminaaria muutettaisiin alemman kansakoulun
5165:                       Oppivelvollisuus.                    41
5166: 
5167: opettajien valmistuslaitoksiksi, jolloin kumpikin vastatst
5168: kahta kaksivuotista seminaaria, ja että niiden sijaan jär-
5169: jestettäisiin erityiset kurssit ylioppilaiden ja jatko-opiston
5170: läpikäyneiden valmistamiseksi ylemmän kansakoulun opet-
5171: tajiksi.
5172:      Aistiviallisten oppivelvollisuuden toimeenpanemista
5173: varten on arveltu tarvittavan yksi oppilaitos lisää
5174: suomenkielisille kuuromykille, mutta toiselta puolen voi-
5175: tavan vähitellen lakkauttaa nykyiset oppilaitokset yli-
5176: ikäisiä kuuromykkiä varten. Sokeain oppivelvollisuuden
5177: toimeenpano kaipaisi ainoastaan perin vähäisen kustan-
5178: nuksen.
5179: 
5180:       Yleiskatsauksen saamiseksi niistä kustannuksista, Yleiskatsaus
5181: joita kansakoululaitos edellä mainitulla tavalla laajennet- kustannuk·
5182: tuna tuottaisi, ovat niitä osoittavat laskelmat yhdistetyt     siin.
5183: liitteinä seuraaviin tauluihin.
5184:       Näistä näkyy, että valtiolaitoksen vuotuiset menot vä-
5185: hitellen, viidentoista vuoden kuluessa, tulisivat noin
5186: 8,ooo,ooo markasta kuluvan vuoden menosäännön mukaan
5187: nousemaan noin 14,ooo,ooo markkaan eli noin 6,ooo,ooo
5188: markalla, nousun viimeisten kymmenen vuoden kuluessa
5189: eli vuodesta 1899, jolloin menot tekivät noin 3,ooo,ooo
5190: markkaa, ollessa noin s,ooo,ooo markkaa. Valtiolaitoksen
5191: vuotuisia lisämenoja kansakoululaitoksesta oppivelvolli-
5192: suuden toimeenpanokautena ei siten voi pitää suurempina
5193: kuin kehitys viime vuosikymmenen kuluessa on vaatinut.
5194: Paitsi näitä vuotuisia menoja tuottaisi oppivelvollisuuden
5195: säätäminen valtiolaitokselle perustamiskustannuksia yh-
5196: teensä 10,20o,ooo markkaan arvioidun määrän eli, jaet-
5197: tuna viidelletoista vuodelle, noin 68o,ooo markkaa vuo-
5198: dessa. Ehdotuksesta, että valtiolaitoksen olisi rakennus-
5199: lainoja myöntämällä avustettava kuntia tarpeellisten kansa-
5200: koulurakennusten hankkimisessa, johtuu vihdoin että val-
5201: tiolaitoksen olisi, kysymyksessä olevain viidentoista vuo-
5202: 42     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5203: 
5204: den aikana tarkoitusta varten annettava kuoletuslainoja
5205: arvion mukaan 17,500,ooo markkaa.
5206:      Maan kunnille taas tulisivat vuotuiset menot kansa-
5207: koululaitoksesta niiden viidentoista vuoden aikana, jotka
5208: oppivelvollisuuden toteuttaminen on ajateltu vaativan, nou-
5209: semaan noin 6,7oo,ooo markasta osapuilleen 12,ooo,ooo
5210: markkaan eli noin 350,000 markalla vuosittain. Kansa-
5211: koululaitoksen perustamiskustannuksien on kuntien osalta
5212: arvioitu nousevan noin 24,500,ooo markkaan, mutta tulisi
5213: näistä kustannuksista ainoastaan pienempi osa toimeen-
5214: panokautena rasittamaan kuntain taloutta, ne kun suurem-
5215: malta osaltaan tulisivat suoritettaviksi valtiolaitoksen
5216: myöntämillä lainoilla. V uotuismaksut näistä lainoista si-
5217: sältyvät yllämainittuihin vuotuisiin menoihin.
5218:      Ne aineelliset uhraukset, joita oppivelvollisuuden to-
5219: teuttaminen tulisi tuottamaan sekä valtiolaitokselle että
5220: kunnille, ovat siis melkoiset, mutta katsoen viime vuosi-
5221: kymmenien nopeaan taloudelliseen kehitykseen Suomessa
5222: ja uudistuksen pitkään toimeenpanokauteen, ei lopullisia
5223: kustannuksia kuitenkaan voine pitää ylen suurina. Kaik-
5224: kiin kansankerroksiin ulottuva korkeampi kansansivistys
5225: tuottaa näitä hyvinkin vastaavan lisän kansan henkisiin,
5226: siveellisiin ja aineellisiin voimiin.
5227: 
5228: 
5229: 
5230:       Vihdoin on Valiokunta pitänyt tarpeellisena koske-
5231: tella niitä perusteita, joiden nojalla Valiokunnan laatimien
5232: asetusehdotusten säännökset ovat katsottavat kuuluvan
5233: eduskuntalainc;äädännön piiriin, s. o. lainsäädäntöön, johon
5234: vaaditaan Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan
5235: yhtäpitävä päätös ja johon Eduskunnallakin, valtiopäivä-
5236: järjestyksen 29 § :n mukaan, on aloteoikeus.
5237:       Hallitusmuodon 43 § :ssä säädetään, että kun uusi
5238: lakikysymys syntyy, ,päätettäköön se samalla tavalla kuin
5239: 42 § ylhäällä siitä säätää", s. o. samassa järjestyksessä,
5240:                       Oppivelvollisuus.                     43
5241: 
5242: jossa yleistä lakia säädetään, eli valtiopäiväin myötä-
5243: vaikutuksella. Tässä edellytettyihin ,uusiin lakikysymyk-
5244: siin" ovat luettavat uudet lainsäädäntöa~iat, joihin lain-
5245: säätäjä ennemmin ei ole määräyksiään ja säännöstelyjään
5246: ulotuttanut ja jotka eivät luonteeltaan ilmeisesti kuulu
5247: n. s. taloudellisen lainsäädännön piiriin.
5248:       Sellainen ,uusi lakikysymys" on epäilemättä yleisen
5249: oppivelvollisuuden toimeenpanemista koskeva lainsäädän-
5250: tötoimenpide. Oppivelvollisuuden säätäminen vaikuttaa
5251: mitä syvimmin kansan koko elämään, tuottaen, samalla
5252: kun se luo uusia edistys- ja sivis.tysmahdollisuuksia, uusia,
5253: kansalaisen toimintavapautta mitä arkctluontoisimmalla
5254: alalla rajoittavia velvoituksia.
5255:       Paitsi sitä, että oppivelvollisuuslainsäädännön on kat-
5256: sottava meidän julkisen oikeutemme yllä esitettyjen peri-
5257: aatteiden mukaan epäilyksettömästi kuuluvan eduskunta-
5258: lainsäädännön alaan, on tämä myöskin lainsäädännös-
5259: sämme tavallaan tunnustettu siten, että toukokuun 24 päi-
5260: vänä 1898 ylempien kansakoulujen perustamisen edistä-
5261: misestä Suomen maalaiskunnissa annettu asetus on syn-
5262: tynyt valtiopäiväin myötävaikutuksella. Kun tämä asetus
5263: määrää kansanopetuksen alalla melkoisia, aikaisemmalle
5264: lainsäädännölle tuntemattomia velvollisuuksia, säätäen
5265: kunnille eräillä ehdoilla kansakoulujen perustamisvelvolli-
5266: suuden, oli näin ollen ja huolimatta siitä että asetus kansa-
5267: koulutoimen prJestämisestä Suomen Suuriruhtinaan-
5268: maassa toukokuun I I päivältä 1866 oli annettu hallin-
5269: nollista tietä, täysin asianmukaista ja yhtäpitävää lain-
5270: säädäntömme periaatteiden kanssa, että mainittuun lain-
5271: säädäntöön vaadittiin kansan edustajain osanottoa.
5272:       Mutta ei ainoastaan itse oppivelvollisuusperiaatteen
5273: noudatettavaksi säätäminen edellytä Eduskunnan suostu-
5274:  musta; vaan sitä vaativat myös ne tarkemmat, oppivel-
5275: vollisuuteen oleellisesti liittyvät säännökset, jotka ovat tar-
5276:  peen sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Ne kuuluvat
5277:  kaikki sen ,uuden lakikysymyksen" yhteyteen, joka tässä
5278: 44    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5279: 
5280: on lainsäätäjän säännösteltävänä, ja siitä tavasta, jolla
5281: uudistus toteutetaan, riippuu melkoisesti itse uudistuksen
5282: laatu ja vaikutukset. Suostuessaan kansan puolesta oppi-
5283: velvollisuuden toimeenpanemiseen on Eduskunnan sentäh-
5284: den samalla, siinä määrin kuin on välttämätöntä, päätet-
5285: tävä uudistuksen toteuttamistavasta.
5286:       Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanon kansalta
5287: vaatimat rahalliset uhraukset ovat myöskin niin tuntuvat,
5288: että ne mitä läheisimmin koskevat kansan verotusoikeutta.
5289: Kun uudistus kysyy entistä suurempia varoja kansakou-
5290: lulaitosta varten, saavat kaikki kansakoululaitoksen ta-
5291: loutta koskevat kysymykset, joista monet nykyisin ovat
5292: hallinnollisella lainsäädännöllä järjestetyt, niin suuren
5293: kantavuuden ja merkityksen, että niiden siirtämistä koko-
5294: naan eduskuntalainsäädännön piiriin on katsottava ei
5295: ainoastaan asianmukaiseksi, vaan aivan välttämättömäk-
5296: sikin.
5297:        Sen johdosta että oppivelvollisuuden toimeenpane-
5298: mista varten kunnallinen kansakoululaitos on ulotettu al-
5299: kuopetukseenkin, huomautettakoon vielä, että alkuopetusta
5300: koskeva lainsäädäntö nykyisin, osana kirkollisesta lain-
5301: säädännöstä, kuuluu kansan lainsäädäntöpiiriin, Vaikka-
5302: kaan alkuopetusta koskevan oppivelvollisuuden toimeen-
5303: paneminen ei suinkaan ole samaa kuin kirkollisen alku-
5304: opetuksen siirtäminen kuunailiseksi opetustoimeksi, ja kir-
5305: kollinen alkuopetus edelleen jossakin määrin jäisi toimi-
5306: maan kunnallisen alkuopetuksen rinnalla, ei kuitenkaan
5307: olisi oikeudenmukaista, ettei samaa vaikutusvaltaa, mikä
5308:  kansalaisilla kirkon jäseninä on ollut alkuopetuksen jär-
5309:  jestämiseen kirkollisen lainsäädännön kautta, sille säily-
5310:  tettäisi senkin alkuopetuksen lainsäädäntöön, joka oppi-
5311:  velvollisuuden voimaanastuttua, laajassa määrässä tulee
5312: kirkollisen alkuopetuksen tilalle.
5313:        Niissä asetusehdotuksissa, jotka Valiokunta nyt alis-
5314: taa Eduskunnan tarkastettaviksi, on Valiokunta rajoitta-
5315:  nut säännöstelyn ainoastaan niihin seikkoihin, jotka ovat
5316:                      Oppivelvollisuus.                    45
5317: 
5318: aivan oleellisessa yhteydessä oppivelvollisuuden ja sen toi-
5319: meenpanon sekä siitä aiheutuvien taloudellisten rasitusten
5320: kanssa.
5321:       On sitä paitsi huomattava, että toukokuun 24 päi-
5322: vänä 1898 ylempien kansakoulujen perustamisen edis-
5323: tämisestä Suomen maalaiskunnissa annetun, valtiqpäiväin
5324: myötävaikutuksella syntyneen asetuksen kautta eduskunta-
5325: lainsäädännön piiriin jo kuuluvat kysymykset kansakou-
5326: lujen opetuskielestä, piirijaosta, kuntien koulunperustamis-
5327: velvollisuudesta ja koulujen hallinnosta. Samoin kuulu-
5328: vat jo nykyään eduskuntalainsäädännön alaan kysymykset
5329: kansakoulun opettajistolle yleisistä varoista suoritettavasta
5330: palkkauksesta, josta nykyisin on voimassa Eduskunnan
5331: myötävaikutuksella tammikuun 24 päivänä 1908 annettu
5332: laki. Suuri määrä Valiokunnan asetusehdotuksiin otet-
5333: tuja määräyksiä sisältävät näiden säännösten toistamista,
5334: muuttamista tai kehittämistä ( oppivelvollisuusasetuksen
5335:  §§ 2, 3 kpl., 6, 8, 10, I 1, 26 ja 27 sekä asetuksen kansa-
5336: lwululaitoksen kustannuksista §§ 1, 2, 7, 8, 9, 11, 12, 13,
5337: sikäli kuin se koskee palkkausta yleisistä varoista, ja 24).
5338:  Monet säännökset taas kohdistuvat sellaisiin seikkoihin,
5339:  joista Eduskunta nykyisin vuosittain päättää yhteydessä
5340:  kansanopetuksen menosäännön järjestelyn kanssa (oppi-
5341:  velvollisuusasetuksen §§ 12, 13, 14 ja 15 sekä asetuksen
5342:  kansakoululaitoksen kustannuksista §§ 4, 5, 18 ja 20).
5343: 
5344: 
5345: 
5346:      Huomauttaen, että V aliakunnan asetusehdotukset
5347: ovat katsottavat yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka Valio-
5348: kunta käytännöllisistä syistä on jakanut asetusehdotuk-
5349: sensa kahteen osaan, ja että ne sentähden ovat niin riip-
5350: puvaisia toisistaan, ettei toista voida hyväksyä ja vahvis.-
5351: taa samalla hyväksymättä ja vahvistamatta toista, saa
5352: Valiokunta, sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, kunnioit-
5353: taen ehdottaa,
5354: 46   1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5355: 
5356:               että Eduskunta puolestansa hyväksyisi ja
5357:         Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
5358:         täisi seuraavat asetusehdotukset oppivelvollisuu-
5359:         desta ja kansakoululaitoksen kustannuksista,
5360:         tehden samalla hyväksymisensä riippuvaksi
5361:         kummankin asetuksen vahvistamisesta samalla
5362:         kertaa.
5363:                      Oppivelvollisuus.                        47
5364: 
5365: 
5366: 
5367: 
5368:               Asetus oppivelvollisuudesta.
5369:                           I LUKU.
5370: 
5371:       0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a y 1 e e n s ä.
5372: 
5373:                               I   §.
5374:      Suomen kansalaisten lapset, joiden äidinkieli on suo-
5375: mi tai ruotsi, ovat oppivelvolliset tämän asetuksen mu-
5376: kaan; ja astuu oppivelvollisuus voimaan alempana sääde-
5377: tyssä järjestyksessä.
5378:      Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
5379:      viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
5380: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku kes-
5381: kimäärin ei nouse kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti;
5382:      lapset, joilla on koulupiirin vähemmistönä olevan
5383: väestön kieli äidinkielenä, IO § :n kolmannessa kappa-
5384: leessa mainitussa tapauksessa; sekä
5385:      tylsämieliset lapset.
5386: 
5387:                               2   §.
5388:      Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
5389: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan us-
5390: konnossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantie-
5391: dossa, historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnon-
5392: tiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitus-
5393: atnetssa.
5394:      V apautuksesta uskonnonopetukseen nähden noudatet-
5395: 48     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysrniet. N:o 4.
5396: 
5397: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sää-
5398: detään.
5399:      Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden
5400: aidinkielellä.
5401:                            3 §.
5402:       Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä
5403: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
5404: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
5405: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
5406: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
5407: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansa-
5408: koulun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka,
5409: 7 § :ssä mainittua jatko-opetusta.
5410:       Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
5411: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
5412: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta m:yöhem-
5413: mäksi.
5414:       Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
5415: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
5416: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
5417: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
5418: opetusta yhden vuoden ajan.
5419: 
5420:                            4 §.
5421:       Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
5422: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lää-
5423: käri on todistanut tarpeelliseksi. Jos lääkärin todistusta
5424: ei voida hankkia ilman suuria vaikeuksia, riippukoon va-
5425: pautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, ei kuiten-
5426: kaan koko koulunkäynnistä yhtä lukukautta pitemmäksi
5427: ajaksi, jonka jälkeen lapsi, jos täydellistä vapautusta tah-
5428: dotaan jatkaa, on kunnan kustannuksella toimitettava lää-
5429: kärin tarkastettavaksi.
5430:       Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
5431: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
5432:                       Oppivelvollisuus.                            49
5433: 
5434: täyttämisestä siinä määrin kuin on välttämätöntä. Missä
5435: kunta on tällaisia lapsia varten 17 § :n mukaan järjestänyt
5436: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
5437: maan osaa.
5438:      Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta
5439: vanhempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvolli-
5440: suudesta enintään kuukaudeksi tai piiritarkastajan luvalla
5441: korkeintaan yhteensä yhdeksi lukukaudeksi.
5442: 
5443:                                5 §.
5444:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän
5445: saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona, pan-
5446: tava kansakouluun, jossa hän on velvollinen ottamaan
5447: osaa 2 § :ssä mainittujen aineiden opetukseen.
5448: 
5449: 
5450: 
5451:                            II LUKU.
5452: 
5453:    0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
5454: 
5455:                                6 §.
5456:       Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
5457: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
5458: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
5459: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
5460: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen
5461: piirijako maalaiskunnissa.
5462:       Kunnassa, jonka asukasluku ei nouse keskimäärin
5463: kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti, jää kansakou-
5464: lujen perustaminen kunnan harkinnasta riippuvaksi, kui-
5465: tenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
5466: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
5467: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
5468: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
5469: asetuksen mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
5470:                                                                     4
5471: 50      1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5472: 
5473:                              7 §.
5474:      Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
5475: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
5476: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun.
5477:      Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen oppiaika on
5478: kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa, kuitenkin niin,
5479: että kahden ylemmän vuosiluokan oppilaat voidaan, jos
5480: kunta niin päättää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään
5481: kahden viikon kuluessa kiireimpänä työaikana.
5482:      Alempi kansakoulu on joko kiinteä tai kiertävä, toi-
5483: mien kiertävänä kahdessa paikassa koulupiirin sisällä. Sen
5484: vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista ja enin-
5485: tään kolmekymmentäneljä viikkoa.
5486:      Koulupiirissä, johon ylempää kansakoulua ei ole pe-
5487: rustettu eikä ole 8 § :n mukaisesti perustettava, toimii
5488: kansakoulu laajennettuna alempana kansakouluna, jossa
5489: myöskin on kuusi vuosiluokkaa ja jonka vuotuinen oppi-
5490: aika on vähintään kahdeksantoista viikkoa.
5491:      Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä
5492: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännölliseen elä-
5493: mään valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
5494: 
5495:                              8 §.
5496:      Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien
5497: lasten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee
5498: olla ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun
5499: pantavien lasten luku nousee vähintään viiteen, siihen liit-
5500: tyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
5501:      Jos ylempään kansakouluun pantavi en lasten luku-
5502: määrä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaa-
5503: ehtoisesti ole piiriin perustanut täydellistä kiinteää tai kiin-
5504: teää ylempää ja kiertävää alempaa kansakoulua, annetta-
5505: koon opetusta laajennetussa alemmassa kansakoulussa.
5506:      Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
5507: lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai alem-
5508: paan kansakouluun pantavien lasten lukumäärä viittä pie-
5509:                     Oppivelvollisuus.                    51
5510: 
5511: nempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kustan-
5512: tamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon heidän
5513: koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa 13
5514: ja 14 §§ :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
5515: 
5516:                              9 §.
5517:      Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
5518: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työ-
5519: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
5520: määrän loppuun suorittanut.
5521:       Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
5522: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
5523: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
5524: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
5525: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
5526:       Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymäänläheisen piirin
5527: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen
5528: oikeus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
5529: sissa sekä muutoinkin milloin lasten koulumatka ei käy
5530: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta-
5531: pauksessa siirtoon vanhempain suostumus.
5532: 
5533:                            IO  §.
5534:      Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielistä väestöä, on
5535: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
5536: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
5537: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perus-
5538: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
5539: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu-
5540: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
5541:       Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin
5542: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma-
5543: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis-
5544: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yh-
5545: tenä koulupiirinä.
5546:       Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni,
5547: 52      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5548: 
5549: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
5550: oppivelvollisuudesta vapaat.
5551:       Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
5552: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
5553: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
5554: 
5555:                            II   §.
5556:      Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
5557: yhdessä opetettako.
5558:      Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee yli
5559: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
5560: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
5561: 
5562:                             §.
5563:                            12
5564:     Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
5565: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet.
5566: 
5567:                            13 §.
5568:       Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
5569: taan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikom-
5570: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen kou-
5571: lun läheisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan osaa .
5572: vanhemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka
5573: lähimpään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee
5574: kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoittamiskustannuk-
5575: siin lapsen ikään katsomatta.
5576: 
5577:                              14 §.
5578:       Paitsi edellisissä pykälissä mainittua avustusta tulee
5579: kunnan muutenkin varattomien ja vähävaraisten lasten
5580: kansakoulunkäyntiä varten antaa sellaista riittävää avus-
5581: tusta, että koulunkäynti käy heille mahdolliseksi.
5582: 
5583:                             15 §.
5584:       Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
5585: siin säädetään erikseen tämän asetuksen yhteydessä tänään
5586: annetussa asetuksessa kansakoululaitoksen kustannuksista.
5587:                      Oppivelvollisuus.                     53
5588: 
5589: 
5590:                          III LUKU.
5591: 
5592:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
5593: 
5594:                              16 §.
5595:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
5596: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
5597: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
5598: köön, ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
5599: kestää.
5600:       Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
5601: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin k~pun­
5602: gissa antaa luettelot koulutoimen ylihallitukselle, joka mää-
5603: rää, mihin oppilaitokseen kukin heistä on toimitettava.
5604: 
5605:                              I7 §.
5606:      Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
5607: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2
5608: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
5609: 
5610: 
5611: 
5612:                          IV LUKU.
5613: 
5614:      Oppivelvollisuuden täyttämisen
5615:               v a 1v o n n a s t a.
5616: 
5617:                              I8 §.
5618:       Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen plln-
5619: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
5620: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
5621: tään tämän asetuksen mukaan.
5622:      Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin
5623: kohdin jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnal-
5624: lisen viranomaisen asiaksi.
5625: 54      1909. H Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5626: 
5627:                             19 §.
5628:      Kansakoulunjohtokunnan on punn oppivelvollisista
5629: lapsista pidettävä luetteloa, jota varten asianomainen pa-
5630: pisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset antamaan
5631: tarpeelliset tiedot.
5632: 
5633:                            20    §.
5634:      Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa saan-
5635: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita
5636: hänelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoit-
5637: taa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, ellei-
5638: vät ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa
5639: heidät syytettäviksi tuomioistuimessa.
5640:      Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel-
5641: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään sadan
5642: markan sakkoon.
5643:                             21   §.
5644:      Jos kunnan viranomainen jättää täyttämättä hänelle
5645: tämän asetuksen 13 ja 14 §§ :n mukaan kuuluvan velvolli-
5646: suuden, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen ja enin-
5647: tään sadan markan sakolla.
5648: 
5649:                             22   §.
5650:      Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
5651: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
5652: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle
5653: ilmoitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttä-
5654: miseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
5655: 
5656:                             23 §.
5657:      Oppivelvollisuuden täyttämiseksi sellaisessa koulussa,
5658: josta ei ole koulutoimen ylihallitukselle tehty edellisessä
5659: pykälässä mainittua ilmoitusta, annetun opetuksen sekä
5660: samoin kotiopetuksen tarkoituksenmukaisuuden valvo-
5661:                     Oppivelvollisuus.                   55
5662: 
5663: mista varten ovat lapsen vanhemmat velvolliset kunkin
5664: lukuvuoden lopussa johtokunnalle toimittamaan pätevän
5665: henkilön antaman todistuksen lapselle annetun opetuksen
5666: laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän todistuksen puut-
5667: teessa on johtokunta velvollinen sitä varten kuulustutta-
5668: maan lasta. Jos johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, on se
5669: oikeutettu toimituttamaan kuulustelun joka lukukauden
5670: lopussa. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja johto-
5671: kunnan määräämän pätevän henkilön läsnä ollessa. Pä-
5672: tevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä ylempään
5673: kansakouluun sekä, jos lapsi on alemman kansakoulun
5674: asteella, myöskin alempaan kansakouluun virkakelpoista
5675: opettajaa.
5676:      Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutukses.ta huoli-
5677: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
5678: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
5679:      Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
5680: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar-
5681: kastajan ratkaistavaksi.
5682: 
5683: 
5684: 
5685: 
5686:                        V LUKU.
5687: 
5688:              Erinäisiä määräyksiä.
5689: 
5690:                           24 §.
5691:       Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
5692: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän ase-
5693: tuksen mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viiden-
5694: toista vuoden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta
5695: lukien.
5696:       Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän asetuk-
5697: sen mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa
5698: asetuksen voimaan astumisesta.
5699: 56      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmict. N:o 4.
5700: 
5701:                             25 §.
5702:      Tämän asetuksen mukainen oppivelvollisuus on maa-
5703: laiskunnissa 24 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toi-
5704: meen asteettain seuraavassa järjestyksessä:
5705:      Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna kuin
5706: asetus astuu voimaan ovat oppivelvollisia ne kunkin
5707: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
5708: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
5709: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
5710: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lä-
5711: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
5712: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
5713: koululaitos järjestyy 26 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
5714: kaisesti.                                           ·
5715:      Viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaan as-
5716: tumisesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraa-
5717: van viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja vii-
5718: meisinä viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansa-
5719: kouluista ja opettajapaikoista.
5720:       Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
5721: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
5722: 
5723:                             26 §.
5724:       Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antamisesta
5725: tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkasta-
5726: jan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen yli-
5727: hallituksen vahvistettavaksi lähettää tämän asetuksen mu-
5728: kainen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä
5729: ajoin täytäntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on
5730: perustettava ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvol-
5731: lisuus saatava voimaan.
5732:       Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
5733: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
5734: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
5735: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
5736:                     Oppivelvollisuus.                    57
5737: koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi maaraajan
5738: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
5739: siihen hakea muutosta Keisarillisen senaatin talous-
5740: osastossa.
5741:       Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta hyväksyä
5742: kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä, valmistakoon,
5743: pysymällä mahdollisimman tarkasti kunnan päätöksessä,
5744: ehdotuksen suunnitelmaksi sekä alistakoon asian Keisa-
5745: rillisen senaatin talousosaston ratkaistavaksi, joka, kuul-
5746: tuaan kuntaa ehdotuksesta, vahvistaa lainmukaisen suun-
5747: nitelman.
5748:                               27 §.
5749:       Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
5750: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
5751: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
5752: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
5753: ynnä oman lausuntonta Keisarillisen senaatin talous-
5754: osaston tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
5755: 
5756:                            28 §.
5757:      Erityisestä hakemuksesta voi Keisarillisen senaatin
5758: talousosasto harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä
5759: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa.
5760: 
5761:                            29 §.
5762:      Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
5763: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
5764: sen vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivel-
5765: vollisuuden toimeenpano aiheuttaa.
5766: 
5767:                            30 §.
5768:      Milloin useampiopettajaisen kansakoulun oppilas-
5769: määrä nousee yli kahdensadan, josta poikaoppilaita on
5770: vähintään sata, on kunnan otettava veiston ja piirustuksen
5771: opettamista varten erityinen opdtaja.
5772: 58     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5773: 
5774:                           31 §.
5775:      Tämän asetuksen määräykset vanhemmista tarkoit-
5776: tavat sitä henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta
5777: lapsen kasvatuksesta.
5778:                            32 §.
5779:     Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
5780: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
5781: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
5782: kansakouluihin nähden.
5783: 
5784:                            33 §.
5785:      Tämä asetus astuu voimaan I päivänä elokuuta 19 .. ,
5786: mutta on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmis-
5787: taviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun asetus on saanut
5788: vahvistuksen.
5789:                            34 §.
5790:      Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
5791: asetukset ja määräykset kumotaan tämän asetuksen kautta,
5792: mikäli ne ovat vastoin sen säännöksiä.
5793:                         Oppivelvollisuus.               59
5794: 
5795: 
5796: 
5797: 
5798:                              Asetus
5799:             kansakoululaitoksen kustannuksista.
5800: 
5801:                             I LUKU.
5802: 
5803:                  Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
5804: 
5805:                                1   §.
5806:      Oppivelvollisuudesta tänä päivänä annetussa asetuk-
5807: sessa säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää
5808: sekä oppivelvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa
5809: kunta kokonaisuudessaan, saaden yleisistä varoista avus-
5810: tusta, kuten alempana määrätään.
5811: 
5812:                                2   §.
5813:         Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
5814: sena.
5815: 
5816:                            II LUKU.
5817:           Maalaiskuntain kansakoulu-
5818:                   ! a i t o k s e s t a.
5819: 
5820: 
5821:     Jokaista ylempää kansakoulua varten on hankittava
5822: oma huoneusto. Alempia ja laajennettuja alempia kansa-
5823: kouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva
5824: huoneusto vuokrattava.
5825: 60     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5826: 
5827:      Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
5828: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
5829: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
5830: saakoon kunta, missä suuremmatta haitatta niin saattaa
5831: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
5832: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen
5833: semmmsena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen
5834: käytetä.
5835: 
5836: 
5837: 
5838:       Maalaiskunta on oikeutettu saamaan yleisistä varoista
5839: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
5840: varten sekä avustusta että lainaa Keisarillisen senaatin
5841: harkinnan mukaan yhteensä rakennuskustannusten koko
5842: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 1s,ooo markkaa yh-
5843: den opettajan koulua varten ja 8,ooo markkaa jokaista
5844: lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
5845:       avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-
5846: 7,000 markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000
5847: -4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
5848: joissa Keisarillinen senaatti voi myöntää suurempiakin
5849: avustuksia, sekä
5850:       kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
5851: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
5852: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
5853:       Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa
5854: kansakoulua varten saakoon kunta yleisistä varoista Kei-
5855: sarillisen senaatin harkinnan mukaan avustusta l,ooo-
5856: 2,000 markkaa sekä lainaa l,ooo-3,000 markkaa.
5857:       Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä
5858: varoilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laa-
5859: jennettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja var-
5860: ten; ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä
5861: Keisarillisen senaatin harkinnasta.
5862:                       Oppivelvollisuus.                    61
5863: 
5864:                             5 §.
5865:       Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
5866: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
5867: johtuviin menoihin saakoon kunta avustusta yleisistä va-
5868: roista.
5869:       Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 13 ja 14
5870: §§ :ssä mainitusta lasten avustamisesta johtuviin menoihin
5871: ottakoon valtio niinikään osaa.
5872: 
5873:                             6 §.
5874:       Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
5875: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
5876: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
5877: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
5878: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
5879: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
5880: viljeltyä maata.
5881:       Ellei asuntoa voida koulun yhteydessä antaa, on opet-
5882: tajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asunnosta
5883: ynnä lämmöstä ja valosta suoritettava vähintään 250
5884: markkaa vuodessa. Viljelysmaasta sekä rehusta ja laitu-
5885: mesta on opettajalle, .ellei niitä voida suuremmitta vai=
5886: keuksitta luonnossa joko täyteen määrään tai lainkaan
5887: hankkia, suoritettava vuotuinen korvaus, joka viljelys-
5888: maasta älköön olko 100 markkaa hehtaarilta eikä yhden
5889: lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa pienempi.
5890: 
5891:                             7 §.
5892:      Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
5893: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korote-
5894: taan tämä yleinen peruspalkka, 1,100 markkaan naimisissa
5895: olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pää-
5896: asiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä
5897: lapsia. Opettaja, jolle on myönnetty korotettu perus-
5898: palkka, saa sitä loput virka-aikaansa nauttia.
5899: 62    1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5900: 
5901:                           8 §.
5902:       Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
5903: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
5904: varoista joka kerran 180 markan suuruisen palkankoro-
5905: tuksen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä säädettyjen pe-
5906: rusteiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan suu-
5907: ruisen, jos peruspalkka on I,IOo markkaa.
5908: 
5909:                             9 §.
5910:       Korkeampi peruspalkka, josta 7 § :ssä mainitaan, las-
5911: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
5912: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
5913: sanottuun etuun, on tehty, ja korotetaan samalla se tai
5914: ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien
5915: johdosta saanut, kuten 8 § :ssä säädetään.
5916: 
5917:                           10   §.
5918:      Alemman kansakoulun opettajalle antakoon kunta vä-
5919: hintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan asun-
5920: non, lämmön ja valon sekä vähintään 25 aaria viljeltyä
5921: maata.
5922:      Ellei asuntoa voida kiinteän koulun yhteydessä antaa,
5923: on opettajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asun-
5924: nosta ynnä lämmöstä ja valosta vuosittain suoritettava
5925: vähintään 150 11;1arkkaa. Viljelysmaasta on kiinteän kou-
5926: lun opettajalle, jolle ei voida maata suuremmitta vaikeuk-
5927: sitta hankkia, suoritettava 50 markan suuruinen vuotui-
5928: nen korvaus.
5929:       Kiertävän alemman kansakoulun opettaja, jolle tar-
5930: jotaan asuntoa vuokrahuoneissa, olkoon vaatimuksestaan
5931: oikeutettu saamaan edellisessä kappaleessa asuntoeduista
5932: ja viljelysmaasta määrätyn rahakorvauksen.
5933: 
5934:                             II §.
5935:      Vuotuista palkka-apua saa alemman kansakoulun
5936: opettaja yleisistä varoista 6oo markkaa.
5937:                      Oppivelvollisuus.                   63
5938: 
5939:                            12   §.
5940:      Alemman kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen
5941: ja viisitoista vuotta palveltuaan yleisistä varoista palkan-
5942: korotusta joka kerran 90 markkaa.
5943: 
5944:                            13 §.
5945:      Laajennetun alemman kansakoulun opettaja nauttii
5946: samat palkkaedut kuin ylemmän kansakoulun opettaja,
5947: joka samalla on koulun johtaja, kuitenkin siten että opet-
5948: taja, jolle tarjotaan asuntoa vuokrahuoneissa, on oikeu-
5949: tettu vaatimuksestaan saamaan asuntoeduista sekä viljelys-
5950: maasta ynnä rehusta ja laitumesta 6 § :n toisessa kappa-
5951: leessa määrätyn rahakorvauksen.
5952: 
5953:                            14 §.
5954:      Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
5955: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan
5956: kustannettava.
5957:                            15 §.
5958:     Alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy virkaan
5959: ylemmässä tai laajennetussa alemmassa kansakoulussa, ol-
5960: koon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa viras-
5961: saan lukemaan hyväksensä sen ajan, "jonka hän sitä ennen
5962: on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan päte-
5963: vyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
5964: 
5965:                            16 §.
5966:      Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
5967: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan jälellä ole-
5968: vaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä yleisistä varoista
5969: seuraavasti:
5970:      ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
5971: taja 1,ooo markkaa, sekä
5972: 64    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5973: 
5974:       alemman kansakoulun opettaja 6oo markkaa.
5975:       Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
5976: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, muu-
5977: ten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin hoi-
5978: tamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkautinen
5979: apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellämainittua
5980: täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle kolmea nel-
5981: jännestä, IO vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta palvel-
5982: leelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
5983:       Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, äl-
5984: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
5985: 
5986:                           I7 §.
5987:      Alemmasta kansakoulusta ylempään tai laajennettuun
5988: alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon oikeu-
5989: tettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä
5990: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä
5991: on alemmassa kansakoulussa palvellut saavutettuaan pä-
5992: tevyyden ylemmän kansakoulun opettajavirkoihin.
5993: 
5994:                           18 §.
5995:      Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on vähin-
5996: tään 200 markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos
5997: ottaa osaa kolmella neljänneksellä, ei kuitenkaan suurem-
5998: malla määrällä kuin ylemmän kansakoulun opettajan palk-
5999: kaamiseksi.
6000:      Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n no-
6001: jalla otettu veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon
6002: samoja palkka- ja eläke-etuja kuin ylemmän kansakoulun
6003: opettaja.
6004:                      Oppivelvollisuus.                    65
6005: 
6006:                         IIILUKU.
6007:       Kaupunkikuntain kansakoulu-
6008:              ! a i t o k s e s t a.
6009: 
6010:                              19 §.
6011:       Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
6012: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
6013: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
6014: misesta.
6015:                             20 §.
6016:       Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
6017: git yleisistä varoista avustusta vähintään 25 prosenttia
6018: siitä määrästä, johon niiden todelliset menot kansakoulu-
6019: laitoksesta nousevat, ja luetaan mainittuihin menoihin: ra-
6020: hassa maksettavat palkat, koulujen omien huoneustojen
6021: vuokra-arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kou-
6022: luhuoneista, joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä
6023: menot lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta,
6024: opetusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikir-
6025: joista ja muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta
6026: opettajiston kirjastoihin ynnä kuuntelu- ja opintomatka-
6027: stipendeistä.
6028:                             21 §.
6029:       Vakinais,ena kaupungissa palveleva opettaja sekä
6030: oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n nojalla
6031: otettu veiston ja piirustuksen opettaja, olkoon oikeutettu
6032: saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muutoin sa-
6033: mojen perusteiden mukaan, joita 16 ja 17 §§ :n mukaisesti
6034: olisi noudatettava, jos hän palvelisi maalaiskunnassa.
6035:       Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
6036: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuiten-
6037: kin oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansa-
6038: koulun opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläk-
6039: keen saamiseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika,
6040:  jonka hän on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
6041:                                                             5
6042: 66     1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6043: 
6044:                             22   §.
6045:      Jokainen kaupunki on velvollinen 21 § :ssä mainittua
6046: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
6047: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
6048: eläkkeestä jokaiselta sen palveluks·essa olevalta vakinai-
6049: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
6050: seen oikeutetuksi.
6051:                             23   §.
6052:       Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
6053: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
6054: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeista
6055: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokont-
6056: toriin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin
6057: niitä ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sano-
6058: tut varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi,
6059: annetaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten
6060: osoitetuista varoista.
6061: 
6062: 
6063:                         IV LUKU.
6064: 
6065:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
6066: 
6067:                             24 §.
6068:      Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
6069: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
6070: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
6071: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
6072: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
6073:      että hän siirtyessään kaupungista maalle ilman muuta
6074: pääsee virkavuosiensa mukaan nauttimaan palkankoro-
6075: tusta;
6076:      että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, saa, siksi
6077: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvolli-
6078: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
6079:                      Oppivelvollisuus.                    67
6080: 
6081: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
6082: sen yli, pitää oikeutensa palkankorotukseen maalais-
6083: opettajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan,
6084: ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sen kaupun-
6085: gin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
6086: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan;
6087:       että opettaja,joka siirtyy kaupungista toiseen,on,siksi
6088: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
6089: mukaan on velvollinen hänelle maksamaan palkankoro-
6090: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
6091: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, oikeutettu saman-
6092: suuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
6093: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännön
6094: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
6095: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
6096:       että alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylem-
6097: pään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kuiten-
6098: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
6099: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
6100: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
6101: opettajanvirkoihin.
6102:                              25 §.
6103:       Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan.
6104: 24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
6105: saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
6106: laskun mukaan, yleisistä varoista kantaa sen rahamäärän,
6107: minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen, mitä kau-
6108: pungin oman palkkaussääntönsä mukaan olisi ollut sa-
6109: malle opettajalle suoritettava.
6110: 
6111:                          26 §.
6112:      Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
6113: laiskansakonluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
6114: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
6115: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
6116: tai maalla palvellut.
6117: 68    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6118: 
6119:                            27 §.
6120:       Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
6121: velvollisuudesta annetun asetuksen voimaan astuessa lak-
6122: kaavat, on kunta velvollinen silloin vakinaisessa virassa
6123: oleville ylemmän maalaiskansakoulun johtajille, niin kauan
6124: kuin he silloisessa toimessaan pysyvät, vuosittain suoritta-
6125: maan s·en määrän, johon johtajan osuus sanottuihin mak-
6126: suihin viiden viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän ase-
6127: tuks·en voimaanastumista on keskimäärin noussut.
6128: 
6129:                            28 §.
6130:     Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä asetuksessa
6131: sekä mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
6132: 
6133:                            29 §.
6134:      Tämä asetus astuu voimaan elokuun I päivänä 19 ..•
6135: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
6136: set ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän asetuksen
6137: säännöksiä.
6138:                      Oppivelvollisuus.                    69
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                Ehdotus väliaikaiseksi säännökseksi, joka
6144:            koskee vapautusta osanotosta uskonnonope-
6145:            tukseen.
6146: 
6147:       Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanemista koskevia
6148: eduskuntaesityksiä käsiteltäessä on Sivistysvaliokunnan
6149: enemmistö, sittenkun 2 § :n I kappaleessa uskonto oli otettu
6150: oppivelvollisuuden käsittävien aineiden joukkoon, hyväk-
6151: synyt saman pykälän 2 k;appaleen näin kuuluvana: , V a-
6152: pautuksesta uskonnonopetukseen nähden noudatettakoon,
6153: mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes säädetään".
6154:       Lukuunottamatta niitä määräyksiä, jotka ovat voi-
6155: massa kreikkalais-katolisen opin tunnustajille, ei Suomen
6156: lainsäädäntö nykyään myönnä mitään muuta vapautusta
6157: osanotosta maamme kouluissa annettavaan uskonnonope-
6158: tukseen kuin sen mikä säädetään marraskuun I I päivänä
6159: 1889 annetussa armollisessa asetuksessa niistä kristityistä
6160: uskontokunnista Suomenmaassa, jotka ovat muuta protes-
6161: tanttista uskonoppia kuin evankelis-lutherilaista, jonka ase-
6162: tuksen 14 § on näin kuuluva: ,Mitä koti- ja kouluope-
6163: tukseen tulee, pitää muun protestanttisen uskonopin kuin
6164: evankelis-lutherilaisen tunnustajain ja heidän lapsensa ole-
6165:  man voimassa-olevain sääntöjen alaisina, ja ovat he kat-
6166: sottavat kuuluviksi siihen koulupiiriin, jossa asuvat. Lapsi,
6167:  joka ei kuulu evankelis-lutherilaiseen oppiin, pitää vapau-
6168:  tettaman sen uskonopin opetuksesta asianomaisen hoito-
6169:  miehen vaatiessa s~ekä kansakoulussa että alkeis-oppilaitok-
6170:  sissa; kuitenkin tulee tarkastelijan ja johtokunnan edelli-
6171:  sessä sekä rehtorin tahi johtajattaren jälkimäisessä val-
6172:  voa, että semmoinen lapsi hoitomiehen toimesta saapi tar-
6173:  peellista uskonnon opetusta. Jos hoitomies, saatuansa muis-
6174: 70     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6175: 
6176: tntuksen, laiminlyö velvollisuutensa siinä kohden, pitää
6177: kouluneuvoston siitä antaa tieto sen seutrtkunnan johta-
6178: jalle, johon lapsi kuuluu. Jos ei ryhdytä mihinkään toi-
6179: meen lapsen uskonnonopetusta varten, tulee lapsen ottaa
6180: osaa siihen opetukseen evankelis-lutherilaisessa opissa, jota
6181: koulussa annetaan."
6182:        Valiokunta on sitä mieltä, että tämä jo nykyään epä-
6183: ajamukainen lainsäädäntö oppivelvollisuutta toimeenpan-
6184: taessa ehdottomasti kaipaa perinpohjaista uudistusta. Ky-
6185: symys vanhempain ja edusmiesten velvollisuudesta hank-
6186: kia lapselle tilaisuutta uskonnonopetuksen saamiseen tulee
6187:  epäilemättä soveliaimmin lopullisesti ratkaistuksi uskon-
6188: nonvapautta koskevan lainsäädännön yhteydessä, jota lain-
6189:  säädäntöä hallitus, niinkuin tunnettu, jo on valmistellut
6190:  ja joka, mikäli saattaa toivoa, voitanee toteuttaa jotenkin
6191:  läheisessä tulevaisuudessa. Valiokunta on s.itä mieltä, että
6192:  sellaisella lainsäädännöllä on myönnettävä Suomen kansa-
6193:  laiselle oikeus erota evankelis-luterilaisen kirkon yhtey-
6194:  destä liittymättä toiseen uskontokuntaan, sekä että samalla
6195:  on säädettävä, että lasta ei voida pakottaa, koulussa tai
6196:  sen ulkopuolella, ottamaan osaa sellaisen uskonopin ope-
6197:  tukseen, johon se ei kuulu. Kun ainakin tämä määrä us-
6198:  konnonvapautta on maamme kansalaisille suotu, käy hel-
6199:  pommaksi myöskin järjestää vapautus uskonnonopetuk-
6200:  sesta ajanmukaiselle kannalle. Sen jälkeen ei näytä todel-
6201: Jisen tarpeen vaatimaita myöntää evankelis-luterilaiseen
6202:  kirkkoon kuuluvine henkilöille oikeutta saada lapsensa
6203:  vapautetuiksi kaikesta uskonnonopetuksesta, ollen kuiten-
6204:  kin silloinkin otettava harkittavaksi olisiko ehkä luterilai-
6205:  sillekin lapsille suotava oikeus hankkia oppivelvollisuuteen
6206:  kuuluvan määrän uskonnonoppia muualla kuin siinä kou-
6207:  lussa, jota he käyvät.
6208:        Olennaisesti toiseksi muuttuu asianlaita, jos yleinen
6209:  oppivelvollisuus säädetään, ennenkuin on saatu aikaan
6210:  niinkin laaja uskonnonvapauslaki kuin edellä viitattiin.
6211:   Niin kauan kuin on vanhempain vapaan harkinnan va-
6212:                       Oppivelvollisuus.'                   71
6213: 
6214: rassa haluavatko he käyttää lapsiaan koulussa vai eikö,
6215: käy ainakin jonkunlaisella oikeutuksella väittäminen, ettei
6216: lasten pakollinen osanotto koulunsa uskonnonopetukseen
6217: rajoita uskonnollista vapautta. Jos sitä vastoin kansa-
6218: koulunkäynti tai vastaavan tietomäärän hankkiminen tulee
6219: lain säätämäksi velvollisuudeksi eikä mitään mahdollisuutta
6220: vapautumiseen uskonnonopetuksesta myönnettäisi, asetet-
6221: taisiin täten maamme asukkaille uusia uskontoa koskevia
6222: velvollisuuksia, joita moni, ollen vieras kirkon opille ja
6223: katsantotavalle, mutta nykyään voimassa olevan lainsää-
6224: dännön vuoksi estetty sen yhteydestä eroamasta, käsittäisi
6225: vaikeaksi omantunnonpakoksi.
6226:       V aliakunta on sentähden päättänyt ehdottaa, että
6227: Eduskunta puolestaan hyväksyisi sen suuntaisen väliaikai-
6228: sen säännöksen että, sittenkun oppivelvollisuus on säädetty
6229: ja siksi kunnes puheenalainen kysymys uskonnonvapaus-
6230: lainsäädännöllä asetusehdotuksen viittaamaan suuntaan
6231: ratkaistaan, vanhemmat ja edusmiehet voisivat pyynnöstä
6232: saada lapsensa vapautetuiksi osanotosta sellaiseen uskon-
6233: nonopetukseen, joka määrätään ehdotetun oppivelvollisuus-
6234: asetuksen 2 § :ssä.
6235:       Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että sellai-
6236: sen säännöksen kautta, kuin tässä on ehdotettu, puheena-
6237: olevalla alalla mahdollisesti tulisi väliaikaisesti sallituksi
6238: suurempi vapaus kuin mikä sittemmin, uskonnonvapaus-
6239: lain voimaan astuttua, olisi laissa myönnettynä. Tämä
6240: väliaikainen säännös soisi nimittäin myöskin evankelis-
6241: luterilaisen kirkon yhteyteen kuuluvalle lapselle mahdolli-
6242: suuden vapautuksen saamiseen uskonnonopetuksesta, jota
6243: vastoin sellaisen vapautuksen myöhemmin ehkä voisi saada
6244:  ainoastaan se, joka ei tähän kirkkoon kuulu. Tämän asian
6245:  lopullinen järjestäminen saattaisi sentähden näyttää jo
6246: myönnetyn suuremman vapauden rajoittamiselta. Jos kui-
6247:  tenkin väliaikainen säännös saa sen laajuuden, joka sille
6248:  on ehdotettu, on se vapaudenrajoitus, minkä asian lopul-
6249: 72     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6250: 
6251: linen järjestäminen ehkä saisi aikaan, todellisuudessa
6252: useimmiten oleva ainoastaan näennäinen.
6253:       Tässä ehdotetun säännöksen väliaikaiseen luonteeseen
6254: nähden ei Valiokunta ole tahtonut sitä erottamattomasti
6255: kytkeä oppivelvollisuusasetukseen, vaan on laatinut sen
6256: erilliseksi asetukseksi.
6257:       Edellä lausutun nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
6258: esittää,
6259:                    että Eduskunta puolestaan hyväksyt"si ja
6260:             Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
6261:              täisi seuraavan asetusehdotuksen:
6262: 
6263: 
6264:                Asetus oikeudesta vapaotokseen osanotos-
6265:            ta uskonnonopetukseen.
6266: 
6267:      Muuttamalla mitä nykyisin on voimassa velvollisuu-
6268: desta ottaa osaa kansakoulun uskonnonopetukseen sääde-
6269: tään täten seuraavaa :
6270:                             I   §.
6271:      Sittenkun yleinen oppivelvollisuus on määrätty voi-
6272: maan pantavaksi ja kunnes säädetään, että Suomen evan-
6273: kelis-luterilaisen kirkon jäsenet saavat kirkosta erota muu-
6274: hun uskontokuntaan liittymättä, sekä että lasta ei saa
6275: velvoittaa ottamaan osaa muun uskonopin opetukseen kuin
6276: sen johon hän itse kuuluu, on lapsi edusmiehen pyynnöstä
6277: vapautettava ottamasta osaa yleisestä oppivelvollisuudesta
6278: annetun asetuksen säätämään uskonnonopetukseen.
6279: 
6280:                             2   §.
6281:      Mitä tässä asetuksessa säädetään, ei koske kreikkalais-
6282: katolisen kirkon jäseniä.
6283:                    Oppivelvollisuus.                73
6284: 
6285:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
6286: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, jäsenet Ala-Kulju,
6287: Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari, W. Jokinen,
6288: Järvinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen, Raunio.
6289: Sundblom, Yrjö-Koskinen ja varajäsen Kaipia sekä osit-
6290: tain varajäsenet Aakula, Haapanen, Krook, Nuora, Pärs-
6291: sinen ja Voipio.
6292: 
6293:     Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
6294: 74    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6295: 
6296: 
6297: 
6298: 
6299:                        Vastalauseita.
6300: 
6301:                              I.
6302: 
6303:       Kansakoululaitoksen kustannuksia koskevan asetus-
6304: ehdotuksen 8 ja 12 §§ :ssä määrää Valiokunta sen perus-
6305: teen, jonka nojalla opettajan tulee saada palkankorotuk-
6306: sensa. Ainoana ehtona on palvelusaika. Ken on niin tai
6307: niin monta vuotta virkaansa hoitanut, on ilman muuta
6308: oikeutettu palkanlisäykseen.
6309:       Tämä ei tunnu oikein harkitulta. Palkankorotuksen
6310: ehtona täytyy olla myöskin nuhteeton palvelus. Sellainen
6311: määräys on olemassa kaikkiin virkamiehiin nähden suoje-
6312: luskeinona velvollisuuksien laiminlyöntiä vastaan. Koulu
6313: tarvitsee nuorison kasvatuslaitoksena kaksin verroin tätä
6314: suojelusta; ei ainoastaan silloin kuin opettaja on ilmei-
6315: sesti huolimaton tehtäviensä täyttämisessä, vaan silloinkin
6316: kun hän, viettämällä huonoa elämää, on pahentavana esi-
6317: merkkinä oppilailleen. Missä tätä jatkuvasti tapahtuu
6318: koulunjohtokunnan ja tarkastajan varoituksista huoli-
6319: matta, seuraa tietysti viimein virasta erottaminen. Mutta
6320: ennenkuin tähän ankarimpaan keinoon ryhdytään, voipi
6321: asian tila monasti korjaautua muullakin rangaistuksella.
6322: Palkankorotuksen menettäminen vuodeksi tai pariksi, saat-
6323: taa siinä kohden olla kylläkin tehokas rankaisumuoto, jon-
6324: katähden se olisi pelkän varoituksen ja virastaerottamisen
6325: väliasteena säilytettävä. Opettaja ei sen kautta joutuisi
6326: turvattomaan, kansakoulujohtokunnan mielivallasta riip-
6327: puvaan asemaan, koska se seikka, seuraako johtokunnan
6328:                        Vastalause 1.                      75
6329: 
6330: varoituksesta palkankorotuksenkin menettäminen, kaikessa
6331: tapauksessa jäisi koulutoimen ylihallituksen ja lopullisesti
6332: senaatin ratkaistavaksi.
6333:      Ehdotamme sentähden ylempänä mainituille § § :lle
6334: seuraavan sananmuodon:
6335: 
6336:                             8 §.
6337:       Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
6338: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta nuhteettomasti palvel-
6339: tuaan yleisistä varoista joka kerran 180 markan suuruisen
6340: palkankorotuksen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä sää-
6341: dettyjen perusteiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220
6342: markan suurUlsen, JOS peruspalkka on 1,100 markkaa.
6343: 
6344:                            12   §.
6345:     Alemman kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen
6346: ja viisitoista vuotta nuhteettmnasti palveltuaan yleisistä
6347: varoista palkankorotusta joka kerran 90 markkaa.
6348: 
6349:      Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
6350: 
6351:      0. A. Hainari.                E. S. Yrjö-Koskinen.
6352:      Juho Malkamäki.               Eveliina Ala-Kulju.
6353: 76    1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6354: 
6355: 
6356: 
6357: 
6358:                              II.
6359: 
6360:      Kun allekirjoittanut on muutamista kohdin käsillä
6361: olevaa oppivelvollisuuslakia eri mieltä kuin V aliakunnan
6362: enemmistö, pyydän saada allaolevassa vastalauseessa esit-
6363: tää käsitykseni.
6364: 
6365:               Oppivelvollisuusasetuksen 10 §.
6366:       8 § :ään otetut määräykset kunnan veivoittamisesta
6367: perustamaan kansakouluja ovat katsottavat täysin tyydyt-
6368: tävän pitkällekin meneviä vaatimuksia vanhempain puo-
6369: lelta mitä tulee tilaisuuden hankkimiseen heidän lapsil-
6370: lensa saada kansakouluopetusta. 10 § :ssä näitä määräyk-
6371: siä sovelletaan sellaisessa koulupiirissä, jossa väestö on
6372: erikielistä, niihin oppivelvollisuuden alaisiin lapsiin, joiden
6373: äidinkielenä on vähemmistön kieli, ja lisätään niihin vielä
6374: määräys että, jos pienempi kieliryhmä asuu niin hajallaan,
6375: ettei se kuitenkaan saa omakielistä koulua, on kuntaa kou-
6376: lujen perustaruisvelvollisuuteen nähden pidettävä yhtenä
6377: punna. Voi kuitenkin sattua että, huolimatta yllämaini-
6378: tuista määräyksistä, muutamille lapsille - joka tapauk-
6379: sessa vain mitättömän harvalukuisille - jotka kuuluvat
6380: kielelliseen vähemmistöön kaksikielisessä kunnassa, ei ole
6381: tarjona kansakouluopetusta heidän äidinkielellään; sellai-
6382: sessa tapauksesa esittää Valiokunta, että nämä lapset va-
6383: pautetaan oppivelvollisuudesta.
6384:       Tosin on sangen tärkeää, että lapset saavat opetuk-
6385: sensa äidinkielellään, mutta vielä tärkeämpää on mieles-
6386: täni, että lapset ylipäänsä saavat tarvittavat tiedot. Kun
6387:                        Vastalause II.                      77
6388: 
6389: V aHokunta syystä kyllä ei ole katsonut voivansa velvoittaa
6390: kuntia rajattorniin saakka perustamaan kouluja muuta-
6391: mille harvalukuisille lapsille, on se pitänyt oikeampana ko-
6392: konaan vapauttaa nämä lapset oppivelvollisuudesta kuin
6393: määrätä, että heidän tulee suorittaa se koulussa, jonka
6394: opetuskielenä on enemmistön kieli. Minä puolestani olen
6395: kuitenkin vakuutettu siitä, että lasten parasta paremmin
6396: valvotaan, jos heille annetaan opetusta kieldlä, joka ei ole
6397: heidän äidinkielensä, kuin jos he jäävät opetusta vallan
6398: vaille. Tässä on vielä huomattava, että sellaiset lapset,
6399: joista nyt on puhe, kaikkein useimmissa tapauksissa hy-
6400: vin osaavat myöskin toista kotimaista kieltä. Sen nojalla
6401: mitä minulla tässä on ollut kunnia esittää, saan ehdottaa,
6402: että IO § :n 3 kappale saisi seuraavan muodon:
6403: 
6404:                  Jos vähemmistön lasten lttkumäärä on niin
6405:            pieni, ettei koulua heitii varten ole perustettava,
6406:            ovat nämä lapset oppivelvolliset väestön enem-
6407:            mistöä varten perustehtssa koulussa ja sen kie-
6408:            lellä, elleivät heidän vanhempansa huolehdi hei-
6409:            dän opetuksestaan muulla tavoin; sekä
6410:                 että 4 kappale poistettaisiin.
6411: 
6412:         Oppivelvollisuusasetuksen 12, I 3 ja 14 § §.
6413:       V aliakunnan ehdotelmissa näiksi pykäliksi noudate-
6414: taan erilaisia periaatteita, kun on kysymys avustuksen
6415: antamisesta kansakoululapsille. Niinpä on sitä avustusta,
6416: josta 14 § mainitsee ja joka pääasiallisesti tarkoittaa ruo-
6417: kaa ja vaatteita, annettava ainoastaan ,varattomille ja
6418: vähävaraisille" lapsille, kun taas 12 § :n mukaan oppi-
6419: kirjoja ja muita koulutarpeita on annettava kaikille oppi-
6420: laille. En ole voinut havaita minkäänlaatuista pätevää
6421: syytä tämmöiseen erilaiseen menettelyyn avustuksen eri
6422: laatuihin nähden. Yhtä selvänä kuin pidän sitä, että varat-
6423: tomat oppilaat ilmaiseksi saavat kunnalta kaikki mitä he
6424: 78    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6425: 
6426: koulunkäyntiänsä varten tarvitsevat, olipa se sitten ruo-
6427: kaa ja vaatteita tahi kirjoja ja koulutarpeita, yhtä tarpee-
6428: tonta, eUen sanoisi väärää, katson olevan että varakkaiden
6429: vanhempain lapset saavat apua kunnalta, olkoonpa minkä
6430: laatuista tahansa. Meidän päivinämme vaaditaan, että
6431: kaikkien vanhempien, mihin yhteiskuntaluokkaan kuu-
6432: lunevatkin, on annettava lastensa oppia alkeistiedot kansa-
6433: koulussa. Kun tämä vaatimus on täysin oikeutettu, on
6434: toivottava, että sitä yhä enemmän ruvetaan noudattamaan.
6435: Mutta niin ollen käy kunnan veivoittaminen toimittamaan
6436: kaikille oppilaille ilmaiseksi oppikirjat ja koulutarpeet
6437: vielä sitäkin kohtuuttomammaksi. Jos Valiokunnassa esi-
6438: tetty väite, että kaikkien oppilaiden varustaminen kirjoilla
6439: ja koulutarpeilla on havaittu ainoaksi tehoavaksi keinoksi
6440: välttää opetukselle haitallista kirjain ja koulutarpeiden
6441: puutetta, todellisuudessa pitäisi paikkansa, niin todistaisi
6442: tämä ainoastaan asianomaisen opettajan puuttuvaa kykyä
6443: ylläpitää vaatimuksiansa hyvään järjestykseen ja kuuliai-
6444: suuteen nähden. Mutta minä puolestani en voi uskoa,
6445: että asianlaita tosiaan on semmoinen kansakouluissamme.
6446: Kasvatusopilliselta kannalta ei muuten voi pitää oikeutet-
6447: tuna tämänkaltaisen keinon käyttämistä järjestyksen yllä-
6448: pitämiseksi. Ne taloudelliset uhraukset, jotka oppivelvol-
6449: lisuuden toimeenpano vaatii kunnilta, ovat joka tapauk-
6450: sessa niin rasittavat, että todellakaan ei ole syytä lisätä
6451: niihin tarpeettomia menoja. Mutta jos joku kunta itse
6452: haluaa järjestää asian Valiokunnan ehdottamalla tavalla,
6453: olkoon se kunnan oma asia.
6454:      Sen nojalla mitä minulla tässä on ollut kunnia esittää,
6455: saan ehdottaa, että 12 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
6456: 
6457:                 Varattomille lwnsakoulun oppilaille annet-
6458:            takoon maksztttomasti omaksi oppikirjat ja
6459:            muut koulutarpeet.
6460:                        Vastalause II.                      79
6461: 
6462:       Kansakoululaitoksen kustannusasetuksen 16 §.
6463: 
6464:       Hyväksyttyään sen periaatteen että opettajan perhe-
6465: olot on pantava suur•emman tai pienemmän peruspalkan
6466: ja palkankorotuksen pohjaksi, ei Valiokunta kuitenkaan
6467: ole soveltanut tätä periaatetta eläkemääriin, vaan on nämä
6468: ylemmän sekä laajennetun alemman kansakoulun opetta-
6469: jille määrätty joka tapauksessa korkeintaan 1,ooo mar-
6470: kaksi. Minun mielestäni on kuitenkin eläkkeen suuruus-
6471: kin määrättävä perheolojen perustuksella siten, että opet-
6472: tajalle, joka virasta erotessaan nauttii perheolojen nojalla
6473: korotettua peruspalkkaa, on myös annettava korotettu
6474: eläke, ja soveliaana eläkkeenkorotuksena sellaiselle opet-
6475: tajalle saanee pitää perheellisen ja perheettämän opettajan
6476: peruspalkan välistä erotusta, 200 markkaa.
6477:       Sen käsityksen tueksi ettei opettajia ole eläke-etuihin
6478: nähden asetettava eri as·emiin, lausuu Valiokunta, ettei
6479: niitä oloja, jotka aiheuttavat määräämään erisuuruisia
6480: palkkoja, tavallisesti ole olemassa opettajan tullessa eläke-
6481: oikeutetuksi, ja on merkitty poikkeustapaukseksi että opet-
6482: tajalla erotessaan virasta täysin palvelleena olisi alaikäisiä
6483: lapsia elätettävänä. Minun mielestäni päinvastoin voi pi-
6484: tää poikkeuksena, että opettajalla erotessaan virast.a 30
6485: vuotta palveltuaan ja tavallisesti 55 vuoden ikäisenä ei
6486: olisi alaikäisiä lapsia, ja on mielestäni muutoin aivan
6487: oikeuden ja kohtuuden mukaista, että opettaja, jolla vi-
6488: rasta erotessaan on perheolojen nojalla korotettu perus-
6489: palkka, saa jonkun verran suuremman eläkkeen kuin opet-
6490: taja, jolla ei ole tai ole ollut lapsia kasvatettavana. Sitä
6491: paitsi on huomattava se mielestäni erittäin tärkeä asian-
6492: haara, että opettajalle ei ole määrättävä niin pientä elä-
6493: kettä, että hänen on pakko pysyä virassaan, vaikkakaan
6494: hän ei enää kykene menestyksellä eikä opetuksen eduksi
6495: hoitamaan tointansa.
6496: 80    1909. 11 Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6497: 
6498:      Edellä esitetyn nojalla saan kunnioitta·en ehdottaa,
6499: että 16 § :n toinen kappale hyyväksyttäisiin näin kuulu-
6500: vana:
6501: 
6502:                ylemmän ja laajennetun alemman kansa-
6503:           koulun opettaja r,ooo markkaa, mutta korote-
6504:           taan tämä eläke r,2oo markkaan opettajalle,
6505:           joka on tai on ollut naimisissa ja erotessaan
6506:           nauttii perheolojen nojalla korotettua perus-
6507:           palkkaa.
6508: 
6509:      Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
6510: 
6511:                                    Julius Sundblom.
6512: 
6513:     Ylläolevaan vastalauseeseen yhdymme sikäli kuin s•e
6514: koskee asetuksen kansakoululaitoksen kustannuksista
6515: 16 § :ää.
6516: 
6517:      Uno Lindelut.                   0. A. Hainari.
6518:                       Vastalause 111.                      81
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523:                              III.
6524: 
6525:        Maamme koululaitos ei nykyisellä kannallaan suin-
6526: kaan vastaa niitä vaatimuksia, joita köyhälistö sille asettaa.
6527: Porvaristo käyttää kaikkia sen vallassa olevia keinoja
6528: luokka-asemansa säilyttämiseksi, eikä ole siinä suhteessa
6529: jättänyt kansakouluakaan poikkeukseksi. Meillä, kuten
6530: muissakin nykyaikaisissa valtioissa, on siitä tehty ylempien
6531: luokkien luokkaetujen palvelija. Kirvelevin sydämin täy-
6532: tyy työläisvanhempien nähdä, miten heidän pienoiset lap-
6533: sensa saavat ostaa koulusta saamansa tiedonmurut vain
6534: sillä kaupalla, että koulu muodostelee heidän ajatuksensa,
6535: tietonsa ja tunteensa aivan toisiksi kuin vanhemmat kotona
6536: haluavat. Uskonto väärennetään kasvattamaan lasta por-
6537: varillisen luokkavallan tahdottomaksi aseeksi; ihmiskun-
6538: nan ja isänmaan historian nimellä saa lapsi oppia rumia
6539: raakalaissotilaallisia ennakkoluuloja ja sanahelinäksi jää-
6540: vää isänmaallisuutta, ja kaikki muukin kouluopetus tähtää
6541: pääasiassa siihen, että lapsesta muodostuisi vaatimatto-
6542: muutensa tunteva nöyrämielinen jäsen yhteiskuntaa yllä-
6543: pitävään työläisarmeijaan. Vanhemmilla kotona on täysi
6544:  työ vapauttaakseen lapset ikävimmistä opetuksen tuotta-
6545: mista ristiriidoista. Ristiriita työläiskodin ja koulun vä-
6546:  lillä tulee sitä jyrkemmäksi, kun vanhemmilla ei ole min-
6547:  käänlaista vaikutusvaltaa koulun järjestelyyn, meidän
6548:  maassamme ei edes eduskunnankaan kautta.
6549:        Ne todellisen tiedon alkeet, joita koulu kaikista epä-
6550:  kohdistaan huolimatta lapsille jakaa, ovat köyhälistön mie-
6551:  lestä kuitenkin niin arvokkaita, että se kansakoulun luokka-
6552:                                                              6
6553: 82     1909. II Vp. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6554: 
6555:  luonteesta huolimatta on valmis asettamaan lapsensa oppi-
6556:  velvollisuuden alaisiksi. Mutta välttämättömänä täyden-
6557:  nyksenä oppivelvollisuuden säätämiselle tulee se pitämään
6558:  koko koululaitoksen pikaista uudistusta ja tulee sen saa-
6559:  vuttamiseksi tekemään voitavansa.
6560:        Mitä itse oppivelvollisuuteen tulee, ei valiokunnan
6561: käsitys oppivelvollisuudesta suinkaan vastaa sitä ajatusta,
6562: mikä sosialidemokratialla on yleisestä kansankasvatuk-
6563:  sesta, josta kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisesti
6564: tulisi päästä osallisiksi. Koulumuodoille ja opettajavoi-
6565: mille on, vallankin mitä maaseutuun tulee, yleensä as·etettu
6566: aivan liian pienet vaatimukset, jopa jää laajoilla alueilla
6567: koulujen petustaminenkin riippumaan kuntien harkin~
6568: nasta. Oppivelvollisuusikä loppuu yleensä jo 13 :nteen
6569: ikävuoteen. Saman opettajan opetettavana tulee olemaan
6570: kovin suuri oppilasmäärä. Puhumattakaan siitä, että vä-
6571: hävaraisten lasten koulunkäynnin turvaamisesta tehok-
6572: kaina avustusmääräyksillä ei ole pidetty huolta.
6573:       Suurimpia näistä aukoista näyttää olevan mahdoton
6574: täyttää, niin kauan kuin eduskunnassa ja hallinnossa valta
6575: on porvarillisella yläluokalla, joka työtätekeviltä alaluokilta
6576: kokoamistansa valtion varoista heittää niille takaisin vain
6577: vaatimattoman almun, silloinkin kun on kysymys niin tär-
6578: keästä asiasta kuin kansanvalistuksesta. Suurimmat valio-
6579: kunnan suunnitteleman oppivelvollisuuden puutteellisuu-
6580: det johtuvat tietysti siitä, että porvarillinen kansantalous
6581: ei tarvitse yleistä kansalaissivistystä sen suuremmassa
6582: määrin eikä kaipaa sitä vallankaan maaseudun syrjäosissa.
6583: Sen tietäen on helppo ymmärtää, että oppivelvollisuus täy-
6584: dellisenä ja yhtäläisenä juuri rahalliselta kannalta on koh-
6585: dannut porvaristossa niin jyrkän vastustuksen, ettemme
6586: ole katsoneet olevan miksikään hyödyksi edes vastalau-
6587: sessa ta votella perinpohjaisia tällaisia korjauksia asetus-
6588: ehdotukseen, yhtä vähän kuin sitä juuri samoista syistä
6589: oli tehty sosialidemokratis.en edustajaryhmän taholta esi-
6590:                      Vasialause 111.
6591: tetyssä eduskuntaesityksessäkään. Yleisen kansankasva-
6592: tuksen järjestäminen jää siten yhä tulevaisuuden asiaksi.
6593:      Mutta kokonaan korjaamatta ei yllämainitunlaisia ja
6594: eräitä muita valiokunnan ehdotuksen kohtia kuitenkaan
6595: yksin porvarilliseltakaan näkökannalta mielestämme mi-
6596: tenkään pitäisi voida nyt jättää, jos mieli tehdä täyttä
6597: totta opivelvollisuudesta ja sen säätäruisestä edes osaksi-
6598: kaan saavuttaa tarkotettua tulosta. Pyydämme saada tässä
6599: alempana pykälittäin esittää tarkottamamme muutokset ja
6600: niitä lähemmin perustella.
6601: 
6602: 
6603:                Asetus oppivelvollisuudesta.
6604: 
6605:       Oppivelvollisuusasetusehdotuksensa 2 § :ssä ehdottaa 2 §.
6606: valiokunta, että cppivelvollisuus määrättäisi koskemaan
6607: myöskin uskontoa. Allekirjottaneet puolestaan eivät voi
6608: valiokunnan kantaa tässä kohdin hyväksyä.
6609:       Laajat kansankerrokset maassamme, niiden joukossa
6610: huomattavia uskonnollisia ryhmäkuntia, ovat asettuneet
6611: sille kannalle, että uskonnonopetus olisi poistettava ylei-
6612: sistä kouluista ja jätettävä kirkollisten koulujen ja van-
6613: hempien asiaksi. Allekirjottaneetkin ovat samalla kan-
6614: nalla. Kun tässä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, vaan
6615: yksinomaan vain niistä oppiaineista, joita oppivelvollisten
6616: lasten on mentävä oppimaan kansakouluun, on meidän
6617: täytynyt tyytyä ehdottamaan, että uskontoa ei asetettaisi
6618: oppivelvollisuuden pii:riin kuuluvien aineiden joukkoon.
6619:       V aliakunnan enemmistö on kumminkin hylännyt tä-
6620: män ehdotuksemme, mutta on meidän myötävaikutuksel-
6621: lamme senjälkeen valiokunnan päätökseksi tullut ehdotus,
6622: että oppivelvollisuusasetuksesta erillään annettaisi väli-
6623: aikainen säännös, jolla määrättäisi, että siksi kunnes .asia
6624: uskonnonvapaus.htilla järjestetään, lapsi on edusmiehensä
6625: pyynnöstä vapautettava ottamasta osaa oppivelvollisuus-
6626: asetuksessa säädettyyn uskonnonopetukseen.
6627: 84     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6628: 
6629:       Mainittu säätmös, jos se hyväksytään, järjestää asian
6630: toistaiseksi aivan samalle kannalle kuin jos uskonto olisi
6631: poistettu oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineiden
6632: luettelosta.
6633:       Säädöksellä on kumminkin varsin heikotkin puolensa.
6634:  Se on ensinnäkin tarkotettu vain väliaikaiseksi, eikä se,
6635: kuten sen sananmuodosta näkyy, ensinkään takaa, että
6636: asia vastaisuudessa järjestettäisi yhtä vapaalle kannalle,
6637: vaan jättää se päinvastoin jo muodollisestikin jälelle mah-
6638: dollisuuden, että lapset vast'edes pakotettaisi oppivelvolli-
6639: suusasetuksessa määrättyjen ankarain rangaistusten uhalla
6640: ottamaan osaa sen uskonopin opetukseen, johon he kuu-
6641: luvat, olkoonpa heidän uskonopissaan koulussa annettu
6642: opetus vanhempien mielestä miten moitittavaa tahansa,
6643: kun he suurten kustannusten vuoksi eivät voisi hankkia
6644: lapselleen mieleistään opetusta kotona. Kun säädös sitä
6645: paitsi on erillään oppivelvollisuusasetuksesta, voidaan se
6646: hylätä, vaikka oppivelvollisuusasetus vahvistetaan. Sel-
6647: laisessa tapauksessa joutuisivat lapset sen tuskaisan oman-
6648: tunnonpakon alaisiksi, minkä uskonto oppivelvollisuuden
6649: piiriin kuuluvana aineena varsin lukuisille vanhemmille.
6650: varmaan tuottaisi. Vanhemmille ei olisi silloin apua siitä-
6651: kään, että heillä olisi näennäinen oikeus hankkia lapsel-
6652: leen kouluopetuksen sijasta kotiopetusta. Kotiopetuksen
6653: vaatimien kalliiden kustannusten vuoksi pakottaisi suuren
6654: sakon ja raskaan vankeusrangaistuksen uhka useimmat
6655: köyhät vanhemmat pitämään lapsensa koulussa. Käsit-
6656: tääkseen tämän pakon raskautta, tarvitsee muistaa vain
6657: muutamia seikkoja.
6658:       Uskonnon alalla ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mah-
6659: doton selvästi käsittää ja omintakeisesti ymmärtää, uskon-
6660: nolliset kysymykset kun ovat vallan liian vaikeita hänen
6661: iälleen. Uskonnon perusseikoista on täysikasvaneidenkin
6662: ihmisten kesken vallalla jyrkästi vastakkaisia mielipiteitä,
6663: kuten lukemattomat tahkokunnat eri kirkkokuntien piirissä
6664: osottavat. Tällaisiin seikkoihin katsoen tehdään monien
6665:                       Vastalause 111.                    85
6666: 
6667: vanhempien mielestä suuri vääryys, jos lapseen koulussa
6668: pyritäån istuttamaan yksityisseikkoihin saakka ulottuva
6669: usko määrättyyn uskonoppiin, ja vääryys tuntuu heistä
6670: sitä katkerammalta, kun uskonnonopetus useimmiten on
6671: opettajan uskonnollisen kehittymättömyyden vuoksi vielä
6672: paljon yksipuolisempaa kuin uskonnon laatu itsessään vaa-
6673: tisikaan. Lapsien herkkään tunne-elämään vetoava opet-
6674: taja voi siten kasvattaa ainakin tunteeliisirumat lapset so-
6675: keiksi uskonnollisiksi kiivaili joiksi, joilta senkautta jo
6676: ennakolta on riistetty kaikki sopusointuisen elämän mah-
6677: dollisuus. Uskonnonopetuksen vuoksi joutuvat lapset sitä
6678: vaikeampaan asemaan, kun opettajan antama uskonnon-
6679: opetus usein on vakavassa ristiriidassa sen kanssa, mitä
6680: sama opettaja lapsille muilla opetustunneilla opettaa. Kun
6681: ristiriitaa mahdollisimman mukaan koetetaan peitellä ja
6682: salata, on se omiaan lapsissa kasvattamaan pintapuoli-
6683: suutta ja ajattelemattomuutta. Köyhien vanhempien kan-
6684: nalta tekee asian vielä vaikeammaksi se seikka, että juuri
6685: uskontoa häikäilemättömämmin kuin mitään muuta oppi-
6686: ainetta käytetään vallassaolevien luokkien luokkavallan
6687: välikappaleena. Opettajat ovat huonon taloudellisen ase-
6688: mansa vuoksi ja säilyttääkseen virkansa pakotettuja pysy-
6689: mään vallassaolevien luokkien suosiossa. Tietoisesti tai
6690: tiedottomasti koettaa opettaja senvuoksi lapsiin istuttaa
6691: tyytyväisyyttä oleviin oloihin selvitellen jumalan ne sel-
6692: laisiksi luoneen, niin että niiden nurjuuksiakin vastaan
6693: taisteleminen siten olisi ,jumalan tahtoa" vastaan taiste-
6694: lemista. Samassa mielessä opetetaan ,pelvolla ja vavis-
6695: tuksella" sokeassa nöyryydessä alistumaan vallitsevien
6696: luokkien herruuteen, joka sekin on muka jumalan sellai-
6697: seksi säätämä.
6698:       Monia muitakin syitä on vakavasti puolustamassa
6699: uskonnon jättämistä pois oppivelvollisuuden piiriin kuu-
6700: luvien aineiden joukosta. Syyt ovat oleellisesti ne samat,
6701: jotka puolustavat sellaista vapauttamista uskonnon ope-
6702: tuksesta, joka ehdotetussa väliaikaisessa säädöksessä on
6703:     86      1909. II Vp. - Eduskuntaesftysmiet. N:o 4.
6704: 
6705:      hyväksytty. Ja jos kerran myönnetään, että asian väli-
6706:      aikaisesti hyvin voi järJestää tarkotetulle vapaalle kannalle,
6707:      on mahdotonta ymmärtää, mikä estäisi järjestämäs.tä asiata
6708:      vakinaisesti siten. Eihän voida vaatia, kuten säännöksen
6709:      ehdottajat tehnevät, että vakaumukseltaan evankelis-lute-
6710:      rilaiset vanhemmat, jotka esimerkiksi opettajan yksipuo-
6711:      lisen uskonnonkäsityksen vuoksi eivät tahdo sallia lap-
6712:      sensa ottavan osaa koulun uskonnonopetukseen, itse yksin-
6713:      omaan sen vuoksi eroaisivat kirkon yhteydestä, johon
6714:      he mahdollisesti ovat aivan tyytyväisiä. Sellaisessakin ta-
6715:      pauksessa olisi luonnollisempaa jättää vanhempien itsensä
6716:      asiaksi lapsensa uskonnonopetuksesta huolehtiminen. Eh-
6717:      dotamme, että lisäehdotuksen säännös ulotetaan vakinai-
6718:      seksi siten, että uskonto poistetaan oppivelvollisuuteen kuu-
6719:      luvien aineiden joukosta.
6720: 3 §.       V aliakunta ehdottaa, että kaupunkilaislapset olisivat
6721:      oppivelvolliset 14 vuoden ikään nauttiakseen viimeisenä
6722:      vuonna käytännöllisiin toimiin valmistavaa jatko-opetusta.
6723:      Meidän mielestämme on tämä jatko-opetus niin tärkeätä,
6724:      että maalaislapsetkin pitäisi saattaa siitä osallisiksi, sitä
6725:      paremmin kun se olisi omiaan sopivasti välittämään lasten
6726:      siirtymistä kouluelämästä yleiseen yhteiskunnalliseen elä-
6727:      maan. Mutta kun toiselta puolen yksivuotinen jatko-
6728:      opetus voisi siinä suhteessa tehdä vasta alun ja toiselta
6729:      puolen lapsen kehitykselle olisi tähdellistä ja suureksi
6730:      eduksi että lapsi vasta 15 vuotta täytettyään joutuisi työssä
6731:      raatamaan, olemme sitä mieltä että oppivelvollisuusiän yli-
6732:      raja olisi asetettava 15 :ksi vuotta edes niissä koulupiireissä,
6733:       joissa on täydellinen kuusiluokkainen kansakoulu. Van-
6734:      hemmillekin olisi pysyvämpää hyötyä siitä, että lapsen ke-
6735:      hitys täten tulisi vankalle alulle, kuin niistä parista vuo-
6736:       desta, jotka lapsen heikkoa työvoimaa muuten voitaisi
6737:       apuna käyttää, puhumattakaan niistä eduista, joita tällai-
6738:       nen jatko-opetus lapselle itselleen tuottaisi. Oppivelvolli-
6739:      suus-aika ei säädöksen kautta tulisi sen pitemmäksi kuin
6740:       se on jossakussa muussakin sivistysmaassa.
6741:                        Vastalau.se UI.                     87
6742:       3 § :n yhteydessä esitetyistä syistä olisi jokaisen täy- 7 §.
6743: dellisen kansakoulun yhteyteen järjestettävä kaksivuoti-
6744: nen jatkoluokka. Siinä annettavan opetuksen tulisi mie-
6745: lestämme pääasiassa tarkottaa oppilaiden valmistamista
6746: siirtymään kouluelämästä yleiseen yhteiskunnalliseen elä-
6747: maan. Opetus käsittäisi siinä tarvittavan tietopuolisen ja
6748: käytännöllisen opin antamista, mutta olisi kurssien jär-
6749: Jestely jätettävä melkoisessa määrin riippumaan paikka-
6750: kunnallisista olosuhteista. Tärkeä osa jatkoluokan ohjel-
6751: massa tulisi olla kätevyyttä ja tarkkuutta kehittävällä työ-
6752: opetuksella, joka luonnollisesti ei kumminkaan käsittäisi
6753: mitään pitemmälle menevää opetusta joillakin erikoisilla
6754: ammattialoilla. Jos tällaista opetusta varten kehitettäisi
6755: erikoisia opettajia, joiden antamalle opetukselle varattaisi
6756: verraten laaja tila myöskin varsinaisen kansakoulun ope-
6757: tusohjelmassa, jäisi varsinaisen kansakoulun opettajalle
6758: aikaa jatko-opetukseen sen ajan lisäksi, mitä hänelle jää
6759: sen kautta, että alemman kansakoulun opettajaa, kuten
6760: valiokuntakin on ajatellut, käytettäisi harjotus- ja mah-
6761: dollisesti joidenkin muidenkin aineiden opetukseen, Huo-
6762: neustaakaan ei tätä varten tarvitsisi erikoisesti hankkia,
6763: kun luokkahuoneita ja koulun käsityösalia asian sopivasti
6764: järjestäen voisi käyttää tähänkin, kun ylemmän ja alem-
6765: man kansakoulun opetus ei tietysti kiinnitä niitä koko
6766: päiväksi. Kysymys olisi siten taloudelliselta puoleltaan
6767: pääasiassa kysymys kansakoulun käsityöopetuksen kehit-
6768: tämisestä laajemmaksi työopetuks.eksi. Ilmeistä on että
6769: tähän vaadittavat menot monin verroin korvaisi tällaisesta
6770: jatko-opetuksesta tuleva moninainen hyöty.
6771:       Tämän pykälän toisessa momentissa ehdottaa valio-
6772: kunta, että kunnalle annettaisi mahdollisuus vapauttaa
6773: kansakoulun kahden ylemmän luokan oppilaat koulun-
6774: käynnistä ,enintään kahden viikon kuluessa kiireimpänä
6775: tyyöaikana". Kun lastensuojeluslaeilla koetetaan hankkia
6776: lapsille kouluaikaa, olisi takaperoista, ellei samalla pidet-
6777: täisi huolta siitä, että he todella käyvät koulua. Puheena
6778:     88     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6779: 
6780:      oleva loma tuntuu sitä arveluttavammalta, kun sillä olisi
6781:      nimenomaisena tarkotuksena saattaa lapset ,kiireimpiin"
6782:      ja samalla raskaimpiin töihin ja kun lyhennys koskee juuri
6783:      lapselle tärkeimpiä ylempiä luokkia. Olemme sitä mieltä,
6784:      että tuollaista lomaa ei olisi ensinkään sallittava.
6785:            Valiokunta ehdottaa ilman erikoisia painavampia
6786:      syitä, että kiinteän alemman kansakoulun vuotuinen oppi-
6787:      aika olisi enintään kolmekymmentäneljä viikkoa. Mainittu
6788:      lukuvuoden pituus olisi mielestämme määrättävä samaksi
6789:      kuin ylemmänkin kansakoulun lukuvuosi.
6790: 8 §.        Valiokunta ·ehdottaa, että ylemmän kansakoulun yh-
6791:      teyteen perustettaisi alempi kansakoulu vain silloin, jos
6792:      siihen pantavia lapsia on ainakin viisi. Sellainen tapaus,
6793:      että koulupiirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavia
6794:      lapsia on ainakin kolmekymmentä, alempaan kansakou-
6795:      luun pantavia lapsia olisi vain viisikin, tulee todennäköi-
6796:      sesti olemaan hyvin harvinainen, vaiistuneet vanhemmat
6797:      kun kunnallisen alemman kansakoulun paremman opetuk-
6798:       sen vuoksi varmastikin tulevat panemaan lapsensa siihen
6799:      eikä huonoon maineeseen tulleisiin kirkollisiin pientenlas-
6800:      tenkouluihin. Jos taas vanhempia, jotka haluavat lapsensa
6801:      kunnalliseen kouluun, jossakin tapauksessa todella olisi vain
6802:      vähän yli viiden, olisi kunnan mahtimiesten helppo pelotella
6803:       heitä sekä suurilla kustannuksilla että muutenkin, ja saada
6804:       aremmat heis.tä tyytymään kirkolliseen kouluun. Tällaisten
6805:      vanhempien oikeuden turvaisi paremmin säädös, että ylem-
6806:       män kansakoulun yhteyteen on aina perustettava alempi
6807:       kansakoulu, kunhan sellaiseen pantavia lapsia vaan on,
6808:       sillä edellyttää voi, että kaikkia koulun vaatijoita useim-
6809:       miten ei sentään pelotuksilla saada vaatimuksestaan luopu-
6810:       maan. Kun alemman koulun opettajasta sitäpaitsi olisi
6811:       tähdellistä ja tarpeellista apua jatko-opetuksen mahdolli-
6812:       seksi tekemisessä, hän kun sopivissa aineissa voi avustaa
6813:       ylemmän kansakoulun opetuksessa, korvaisi ehdottamas-
6814:       tamme säädöksestä koituva suuri hyöty runsaasti kunnan
6815:                       Vastalause 111.                    89
6816: 
6817: kustannukset siinäkin tapauksessa, että kouluun pantavia
6818: lapsia todella olisi vain muutamia.
6819:       Aivan erottamattomassa yhteydessä oppivelvollisuu- 13 ja t• §.
6820: den säätämisen kanssa on huolenpito siitä, että lapset kou-
6821: lussa ovat niin voimissaan, että voivat saada täyden hyö-
6822: dyn opetuksesta. Huonosti ravitun lapsen koulunkäynnin
6823: hyödyttömyys myönnetään niin yleisesti, ettei sitä tarvinne
6824: tässä perustella. Siitä on runsasta kokemusta sekä koti-
6825: että ulkomaalta. Yhtä hyvin myönnetään välttämättö-
6826: mäksi, että lapsia avustetaan kouluun saattamisessa ja
6827: koulun läheisyyteen majottamisessa sekä varattornia lapsia
6828: vaatetuksessa. Valiokunta onkin ottanut asetusehdotuk-
6829: seen tätä tarkattavia määräyksiä, mutta ovat ne aivan
6830: riittämättöminä turvaamaan lapsia puheenaolevassa suh-
6831: teessa, ja ehdotamme me sen vuoksi pykälälle toisen muo-
6832: don, jossa avustus edes hiukan tarkemmin määritellään.
6833: Pitäisimme suorastaan häpeällisenä lasten rääkkäyksenä,
6834: ellei heiUe myönnettäisi vähintään sitä avustusta, mitä
6835: olemme ehdottaneet, ja katsomme siltä kannalta olevan
6836: välttämätöntä, että asiasta on laissa nimenomainen mää-
6837: räys. Ellei tällaista avustusta anneta, menevät oppivelvol-
6838: lisuuteen vuosittain uhratut monet kymmenet miljoonat
6839: vallan varmaan suureksi osaksi hukkaan. Jos niihin sitä
6840: vastoin lisättäisi ne aivan muutamat miljoonat, mitä eh-
6841: dottamamme avustus korkeintaan vaatisi, tuottaisivat itse
6842: oppivelvollisuuteen uhratut varat todellisen ja monin ver-
6843: roin suuremman hyödyn.
6844:       Sen tapauksen varalle, että tuomioistuin havaitsee 20 §.
6845: vanhempien laiminlyöneen velvollisuutensa käyttää las-
6846: tansa koulussa, ehdottaa valiokunta enintään sataan mark-
6847: kaan nousevaa sakkoa. Allekirjottaneet pitävät tätä suu-
6848: rimman sakon määrää, jo ensikertaistakin laiminlyöntiä
6849: koskevana, liian suurena ja väärinkäytöksille tilaa suovana.
6850: Kun lisäksi valitusoikeutta voitaisi väärinkäyttää vain saa-
6851: dakseen tilaisuutta jatkuvaan lainminlyöntiin, olemme me
6852: ehdottaneet, että sakko ensi kerralla olisi 50 markkaa ja
6853:      90     1909. II Vp. -    Eduskuntaesttysmiet. N:o 4.
6854: 
6855:       että rikoksen uusimisesta voitaisi tuomita uuteen korkeam-
6856:       paan rangaistukseen, vaikkei aikaisempi sakkopäätös ole-
6857:       kaan päässyt lainvoimaiseksi.
6858: 26 §.       Valiokunnan ehdottamaa 26 § :n 3 :ta momenttia voisi
6859:       hallitus mahdollisesti käyttää saadakseen koulualalla to-
6860:       teutetuiksi joitakin omia pyyteitään, jotka eivät olisi sopu-
6861:       soinnussa kuntien tahdon kanssa. Momentissa puheena
6862:       oleva lopullinen ratkaisuoikeus olisi senaatille mielestäm-
6863:       me annettava vain siinä tapauksessa, että kunta on rette-
6864:       löimisellä ilmeisesti pyrkinyt tinkimään oppivelvollisuuden
6865:       täytäntöönpanossa.
6866: 28 §.       Valiokunta on ehdottanut jätettäväksi senaatille ra-
6867:       jattoman vallan myöntää ,harvaanasutuiUe" kunnille lyk-
6868:       käystä oppivelvollisuuden täytäntöönpanemisessa. Kun
6869:       oppivelvollisuuden täytäntöönpanoaika on ehdotettu niin
6870:       pitkäksi kuin viideksitoista vuotta, ei senaatille mieles-
6871:       tämme missään tapauksessa voisi myöntää oikeutta antaa
6872:       viittä vuotta pitempää lykkäystä.
6873:             Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme:
6874: 
6875:                       että Eduskunta hyväksyisi oppivelvolli-
6876:                  suusasetuksen 2, 3, 7, 8, IJ, I4, 20, 26 ja 28
6877:                  § :n näin kuuluvina:
6878: 
6879: 
6880: 
6881:                                   2   §.
6882:           I mom. Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto-
6883:      ja taitomäärän saavuttamista, joka kansakoulussa anne-
6884:      taan ( poist.) äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maan-
6885:      tiedossa, historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luon-
6886:      nontiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitus-
6887:      aineissa.
6888:           2 mom. On poistettava.
6889:           3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuks,essa.
6890:                       Vastalause 111.                   91
6891: 
6892: 
6893: 
6894:      r m0m. Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta
6895: sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitse-
6896: män vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä
6897: vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta.
6898: Niissä koulupiireissä, joissa on täydellinen ylempi kansa-
6899: koulu, on lapsi tämän lisäksi oppivelvollinen kahden vuoden
6900: ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansakoulun läpi-
6901: käynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7 § :ssä mai-
6902: nittua jatko-opetusta.
6903:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6904:      3 mom. Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivel-
6905: vollisuutensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt
6906: kansakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppi-
6907: määrän sekä sen lisäksi, jos hän I :sen mmn. mukaan on
6908: jatko-opetukseen velvollinen, saanut opetusta kahden vuo-
6909: den ajan.
6910: 
6911:                            7 §.
6912:       I mom. Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosi-
6913: luokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä
6914: ylempää vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Sen ohella
6915: tulee koulun yhteydessä olla kouluun liittyvä pääasialli-
6916: sesti käytännölliseen elämään valmistava kaksivuotinen
6917: jatkoluokka.
6918:       2 mom. Ylempi kansakoulu on aina kiinteä.     Sen
6919: oppiaika on kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa
6920: ( poist.).
6921:       3 mom. Alempi kansakoulu on joko kiinteä tai kier-
6922: tävä, kiertävänä toimien kahdessa paikassa koulupiirin
6923: sisällä. Sen vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksan-
6924: toista ja enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
6925:       4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6926:       5 mom. On poistettava.
6927: 92       1909. II Vp. _, Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6928: 
6929:                             8 §.
6930:      1 mom. Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pan-
6931: tavien lasten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen,
6932: tulee olla ylempi kansakoulu sekä, jos sellaiseen pantavia
6933: lapsia on, siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansa-
6934: koulu.
6935:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6936:      3 mom. Samoin.
6937:                            13 §.
6938:      1 mom. Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeu-
6939: den katsotaan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja
6940: heikompain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen
6941: koulun läheisyyteen, järjestäköön kunta vähävaraisille
6942: ilmaisen avustuksen tässä suhteessa. Jos matka lähimpään
6943: kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan
6944: antaa tämä avustus lapsen ikään katsomatta.
6945: 
6946:                              14 §.
6947:      1   mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6948:       2 mom. Siinä tarkotuksessa on kunnan toimesta kou-
6949: lulapsille kouluaikana annettava kerran päivässä ateria
6950: lämmintä ruokaa, josta varakkaammat suorittavat lwhtuul-
6951: lisen korvauksen. Vähävaraisille koululapsille tulee kun-
6952: nan toimesta ilmaiseksi tarpeen mukaan antaa lämpimät
6953: siistit vaatteet ja jalkineet.
6954:       3 mom. Kodittomille koululapsille perustettakoon
6955: oppilaskoti koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kun-
6956: nan toimesta muuten täysihoito.
6957:       4 mom. Vähävaraisella lapsella tarkotetaan tässä ja
6958: edellisessä pykälässä lasta} jonka vanhemmat ovat kun-
6959: nallisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa vähem-
6960: mistä kuin vähintään 6oo markan vuosituloista maalais-
6961: kunnissa tai vähemmistä kuin vähintään IJ2oo markan tu-
6962: loista kaupungeissa} riippuen alimman rajan tarkempi mää-
6963: rääminen kunnan harkinnasta.
6964:                       Vastalause 111.                    93
6965: 
6966:                            20   §.
6967:      I  mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6968:       2 mom. Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syy-
6969: päiksi sellaiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään
6970: viidenkymmenen markan sakkoon.
6971:       3 mom. Jos sakko on tuomittu edelleen niskoittelee,
6972: ilmoittakoon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyt-
6973: täjälle, jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei ai-
6974: kaisempi sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuo-
6975: mittakoon ~tuteen, enintään sadan markan sakkoon.
6976: 
6977:                            26 §.
6978:      I  mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
6979:      2  mom. Samoin.
6980:       3 mom. Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta
6981: hyväksyä kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen
6982: vuoksi, että siinä on ilmeisesti pyritty tinkimään oppivel-
6983: ·vollisuuden täytäntöönpanossa, valmistakoon, pysymällä
6984: mahdollisimman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen
6985: suunnitelmaksi sekä alistakoon asian Keisarillisen senaatin
6986: talousosaston ratkaistavaksi, joka, kuultuaan kuntaa eh-
6987: dotuksesta, vahvistaa lainmukaisen suunnitelman.
6988: 
6989:                            28 §.
6990:      Erityisestä hakemuksesta voi Keisarillisen senaatin
6991: talousosasto harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä
6992: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pi-
6993: temmäksi ajaksi kuin viideksi vuotta.
6994: 
6995: 
6996:          Asetus kansakoululaitoksen kustannuksista.
6997: 
6998:      Arvan kautta syntyneen vähemmistön mielipiteinä 7 §.
6999: valiokunnan mietinnön perusteluissa siv. 31 esitetty-
7000: jen syiden vuoksi pidämme kohtuuttomana, että perhe-
7001: 94     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7002: 
7003: olojen perusteella opettajalle myönnettyä korotettua palk-
7004: lma maksettaisi opettajalle senkin jälkeen kun hänen perhe-
7005: olonsa eivät enään ole sellaiset, että ne palkankorotuksen
7006: aiheuttaisivat.
7007:      Ehdotamme:
7008: 
7009:                 että Eduskunta hyväksyisi kansakoululai-
7010:            toksen kustannuksia koskevan asetuksen J §:n
7011:            näin kuuluvana:
7012: 
7013:                             7 §.
7014:      Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
7015: taja palkka-apua goo markkaa vuodessa, mutta korote-
7016: taan tämä yleinen peruspalkka I, 100 markkaan naimisissa
7017: olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasial-
7018: linen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lap-
7019: sia. (Poist.).
7020: 
7021:      Helsingissä, lokakuun 18 p:nä 1909.
7022: 
7023:      Väinö Jokinen.              Anton Huotari.
7024:      Maria Raunio.               0. W. Kaipio.
7025:      Josua Järvinen.             Juho Etelämäki.
7026:                     Oskari Orasmaa.
7027:                      ·vastatn:se IV.
7028: 
7029: 
7030: 
7031: 
7032:                            IV.
7033: 
7034:       Kun emme ole voineet kaikessa yhtyä V aliakunnan
7035: enemmistön mielipitee~n, niin pyydämme esittää siitä
7036: eroavan ajatuksemme.
7037:       Nyt säädettävän oppivelvollisuuden määräksi maa-
7038: seudulla pitäisi mielestämme asettaa nykyisen kansakoulun
7039: oppiennätykset Ne olisivat poikkeuksia lukuunottamatta
7040: määrättävät yleisiksi ja pakollisiksi. Alkuopetuksen jär-
7041: jestämiseksi olisi alempaa kansakoulua pidettävä kahden
7042: nuorimman vuosiluokan kanssa IO-I2 viikkoa ainoastaan
7043: leutoina vuoden aikoina. Yiemmän kansakoulun oppiaika
7044: kestäisi 28--30 viikkoa. Opettajan opetusvelvotlisuus tu-
7045: lisi olemaan vähintään 40 viikkoa vuodessa.
7046:       Valiokunnan enemmistö asettuu mietinnössään sille
7047: kannalle, että oppivelvollisuuden säätämisen yhteydessä on
7048: yiempi ja alempi kansakoulu järjestettävä toisistaan eril-
7049: leen, omilla opettajillaan.
7050:       Myönnettävä on, että tuollaisen järjestelyn kautta,
7051: jos sille samalla varataan tarpeelliset menestymisen edel-
7052: lytykset, voidaan saada kansakoulun opetus nykyistään
7053: laajemmaksi ja tehoisannnaksi. Valiokunnan enemmistön
7054: mielipide, jonka mukaan aiempi kansakoulu useimmiten
7055: olisi sijoitettava joko ylemmän kans-akoulun tahi muihin
7056: vuokrahuoneustoihin, on kuitenkin mielestämme niin i:'>n-
7057:  nistumaton, että toteutettuna se jo yksistään tekee alem-
7058:  man kansakoulun menestykseUisen toiminnan mahdotto-
7059: maksi.
7060:       Maalaiskansakoulujemrne huoneustot, vaikka ne
7061: 96    1909. II Vp. --:- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7062: 
7063: yleensä tyydyttävätkin kohtuullisia vaatimuksia nykyiseen
7064: tarkoitukseensa nähden, ovat riittämättömiä siihen, että
7065: sinne samaksi ajaksi ylemmän kansakoulun kanssa sijoi-
7066: tettaisiin erityinen alempi kansakoulu. Siitä syntyisi sel-
7067: lainen ahtaus ja hankaluus, ettei opetustyö voisi menestyä,
7068: samalla kun lasten terveydelliset olot tulisivat kouluissa
7069: arveluttavan huonolle kannalle. Edellä lausutun mieli-
7070: piteen todistamiseksi emme katso tarpeelliseksi ruveta yksi-
7071: tyiskohtia enemmän luettelemaan, mainitsemme vain, että
7072: opetuksen tavallisissa luokkahuoneissa tekee mahdotto-
7073: maksi siellä toimiva ylempi kansakoulu, ja käsityöhuonei-
7074: den käyttämistä taas vaikeuttaa arveluttavasti, muusta
7075: puhumattakaan, niiden alituinen muuttaminen työpajasta
7076: koulusaliksi ja päinvastoin. Vuokraamalla muualta koulu-
7077: huoneusto päästäisiin kyllä ehkä joskus parempiin tulok-
7078: siin, mutta niinkin järjestettynä voisi se olla ainoastaan
7079: harvoissa tapauksissa ajanpitkään edes tyydyttävä.
7080:       Jos kerran ylempi ja alempi kansakoulu eroitetaan
7081: toisistaan eri opettajille ja järjestetään samoina vuoden
7082: aikoina toimiviksi, niin on mielestämme aivan ilmeistä,
7083: että täytyy tinkimättä ryhtyä laittamaan aiemmalle kou-
7084: lulle omat huoneustot samalla tavalla kuin ylemmällekin
7085: koululle. Omien kouluhuoneustojen tarve alemmallekin
7086: koululle on meistä niin selvä, että, jos sitä emme kykene
7087: jo edeltä päin huomaamaan ja tunnustamaan, täytyy
7088: meillä olla tahallista huomaamattomuutta.
7089:       Omien huoneustojen hankkiminen alemmille kansa-
7090: kouluille tuottaa kuitenkin yhteiskunnalle niin huomatta-
7091: via kustannuksia, että ennen asian päättämistä olisivat
7092: kaikki mahdollisuudet huomioon otettavat.
7093:       Valiokunnan saamien tietojen mukaan on kansakoulu-
7094: piirien luku maassamme 3,250. Mutta erinäisten laskujen
7095: mukaan on Valiokunta havainnut, että oppivelvollisuuden
7096: voimaan tultua tarvittaisiin maassamme tasaluvuin 3,520
7097: alempaa kansakoulua. Näille jokaiselle tietysti täytyisi
7098:  joko ennemmin tai myöhemmin saada omat rakennuk-
7099:                       Vastalause IV.                     97
7100: 
7101: sensa. Siltä varalta, että eräissä poikkeustapauksissa voisi
7102: olla taloudellisesti edullista ja muuten sopivaa pitää alem-
7103: paa kansakoulua jossakin kunnan omistamassa rakennuk-
7104: sessa tai vuokrahuoneustossa, voimme rakennettavien
7105: alemman kansakoulun huoneustojen luvun alentaa arviolta
7106: pyörein luvuin kolmeen fuhanteen. Valiokunta on las-
7107: kenut rakennuskustannukset koulua kohden 5,ooo mark-
7108: kaan,jolloin yleinen kustannus niistä nousisi 15 milj.mark-
7109: kaan. Todennäköisesti on se kuitenkin ihan riittämätön.
7110: Valiokunta on mielestämme kohtuuden mukaisesti laske-
7111: nut yksiopettajaisen ylemmän kansakoulun tulevan maksa-
7112: maan 15,000 markkaa. Jos alemman koulun huoneus-
7113: tosta, tähän verraten, vähennetäänkin pois käsityöhuone
7114: ja toinen opettajan asuntohuoneista, ja vaikka opetus-
7115: salia kohtuuden mukaan pienennettäisiinkin, niin täytyy
7116: rakennuskustannusten sittenkin kaiken todennäköisyyden
7117: mukaan nousta enempään kuin puoleen ylemmän koulun
7118: rakennuskustannuksista. Jos otamme kuitenkin erittäin
7119: varovasti, vain likimain todellisia oloja vastaavan summan,
7120: ei voi mitenkään alemman kansakoulun rakentamisesta
7121: päästä 7,500 markkaa vähemmällä. Ja sen mukaan ko-
7122: hoaisivat 3,000 alemman koulutalon rakennuskustannukset
7123: 22, 5 milj. markkaan. Edellä olevien perustamiskus.tan-
7124: nusten lisäksi on Valiokunta arvioinut tarvittavan jokaista
7125: alempaa koulua kohden kaluston hankintaan 425 markkaa
7126:  ja tontin lunastukseen 300 markkaa. Näistäkin vähäpä-
7127: töisistä luvuista 3,000 koulua kohden karttuu yhteensä
7128:  2,175,000 markan summa, kohottaen tämän luontoiset
7129:  akmman kansakoulun perustamiskustannukset tuohon
7130:  jotakuinkin huomattavaan määrään 24,675,000 markkaan.
7131:  Eikä tässäkään summassa vielä ole sitä V aliakunnan
7132:  laskelmissa löytyvää 70o,ooo markan arviomäärärahaa,
7133:  joka tarvittaisiin alempien seminaarien perustamiseksi ja
7134:  nykyisten kiertokoulunopettajien täydennyskurssien toi-
7135:  meen panemiseksi.
7136:       Edelleen on V aHokunta laskenut oppivelvollisuuden
7137:                                                            7
7138: 98    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7139: 
7140: toimeen saamiseksi ylemmän ja laajennetun alemman kan-
7141: sakoulun perustamiskustannuksiin tarvittavan 29,83o,ooo
7142: markkaa, josta valtion osalle tulisi 8,750,000 markkaa ja
7143: kuntien kannettavaksi 2r,o8o,ooo markkaa. Jos tähän
7144: summaan nyt yhdistetään edellä laskemamme alemman
7145: kansakoulun erilleen perustamiskustannukset 25,375,000
7146: markkaa, nousisivat koko kansakoululaitoksemme perus-
7147: tamiskustannukset viidentoista vuoden aikana 55,205,000
7148: markkaan, eli keskimäärin J,680,J33 73 markkaan vuotta
7149: kohti.     Vaikkapa kansansivistämistarkoituksiin pannut
7150: pääomat epäilemättä tuottavatkin parhaan koron, on mei-
7151: dän käsittääksemme tässä nyt kysymyks·essä kuitenkin niin
7152: pitkä harppaus yhdellä kertaa, ettemme mitenkään luule
7153: sen olevan sopusoinnussa maamme taloudellisen edistyk-
7154: sen kanssa. Ja pahinta tässä on, että nyt sälytettävä rasi-
7155: tus tulisi kaikkein enimmin kohtaamaan juuri niitä maa-
7156: seutukulmia, joissa vähemmin edullisten taloudellisten olo-
7157: suhteiden takia kouluolot jo ennestäänkin ovat kaikkein
7158: huonoimmalla kannalla.
7159:       Mitä sitten tulee vuotuisiin kansakoulun kustannuk-
7160: siin oppivelvollisuuden voimaan pantua, arvioi Valio-
7161: kunta ne 26,or5,JOO markaksi, josta valtion osalle tulisi
7162:  IJ,922,700 markkaa ja kunnille 12,092,600 markkaa.
7163:  Mutta koska nämät laskelmat edeltäpäin tehtyinä ovat
7164: luonnollisesti otaksuttuja menoja, emme senvuoksi katso
7165:  tarpeelliseksi ruveta omia otaksumisiamme niihin vertaa-
7166:  maan. Pyydämme kuitenkin huomauttaa, että tästä arvio-
7167:  laskusta ovat kokonaan ulkopuolella Valiokunnan edel-
7168:  lyttämät menot koululasten kulettamisesta ja varattomain
7169:  ja vähävaraisten oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta,
7170:  joita Valiokunta kokemuksen puutteessa ei ole voinut ottaa
7171:  suuruuden suhteen numeroilla arvioidakseen, vaan jotka
7172:  varmasti tullevat olemaan melkoisen suuret.
7173:       Kun olemme nyt asettuneet sille kannalle, että eri-
7174:  tyistä alemman kansakoulun opettajaa ei olisi erikseen
7175:  palkattava, vaan että alkuopetuksesta kansakoulun ensi-
7176:                       Vastalause IV.                     99
7177: 
7178: mäisellä ja toisella luokalla, eli alemmassa kansakoulussa,
7179: huolehtisi ylemmän kansakoulun opettaja, olemme täten
7180: lisääntyvän työvelvollisuuden takia katsoneet kohtuulli-
7181: seksi ehdottaa ylemmän kansakoulunopettajan pohjapalk-
7182: kaa korotettavaksi 100 markalla. Palkankorotukset, jotka
7183: myönnettäisiin Valiokunnan ehdottamien perusteiden mu-
7184: kaan, tulisivat myöskin olemaan samassa suhteessa V alia-
7185: kunnan ehdottamia korotuksia ylemmät. Täten tulisivat
7186: ylemmän kansakoulun opettajat tästä lähin kunnollisesti
7187: palkatuiksi, jota vastoin V aliakunnan ehdottamat erityiset
7188: alemman kansakoulun opettajat puolta pienemmällä pal-
7189: kalla eivät voisi riittävästi toimeen tulla.
7190:        Esittämäämme kansakoulumuotoa vastaan on Valio-
7191: kunnan enemmistön puolelta huomautettu, että se melkein
7192: alentaa nykyisen kansakoulun oppitasoa. Sitä ei kuiten-
7193: kaan voida pätevästi todistaa, vaikka mekin kernaasti
7194: myönnämme, ettei sen kautta ole mahdollinen sitä huo-
7195: mattavasti entisestään korottaakaan. Mielestämme on lmi-
7196: tenkin tunnustettava, että, jos alemman kansakoulun vuo-
7197: tuinen opetusaika määrätään vähintään kymmeneksi vii-
7198: koksi, niin se entiseen verraten on parannus, jonka avulla
7199: ylempään kansakouluun tulevien oppilaiden alkeistiedot
7200: ovat vähän korkeammat ja varmaankin tasaisemmat.
7201:        Alemman kansakoulun lyhyen toimintakauden tähden
7202: olisi kotien vielä edelleenkin huolehdittava nuorten koulu-
7203:  ikäist,en lasten kasvattamisesta yksinään koulun loma-
7204:  aikoina, koska siihen kansamme on ennestään tottunut.
7205:  Tokkohan kasvatusopilliseltakaan kannalta olisi niin ylen
7206: tärkeää saada nuorten lasten kouluaika järjestetyksi yh-
7207:  dessä käänteessä entistään enemmän kodin ulkopuolelle.
7208:        Kun ylemmän ja alemman kansakoulun yhdistämisestä
7209:  samoille opettajille johtuu myöskin, että opettajien työ-
7210:  aika vuodessa täytyy olla ainakin 40 viikkoa, on tämän
7211:  sanottu menevän yli opettajien voimien. Tuskinpa kui-
7212:  tenkaan tuokaan väite vakavasti harkiten pitää paikkaansa.
7213:  Useissa maissa, joissa koulusivistys ja kouluolot ovat pal-
7214: 100       1909. II Vp. -   Eduskuotaesitysmiet. N:o 4.
7215: 
7216: joa edistyneemmät kuin meillä, näyttää opettajain työaika
7217: oppivelvollisuuskomitean tietojen mukaan olevan yli nel-
7218: jäkymmentä viikkoa. Jos tuommoinen on mahdollista
7219: siellä, jossa kesät ovat melkoista kuumerumat kuin meillä,
7220: niin eiköhän olisi toistaiseksi syytä luottaa, että Suomen-
7221: kin kansakoulunopettaja voisi pienemmän oppilasmäärän
7222: seurassa suoriutua ainakin yhtä kunnollisesti 40-viikkoi-
7223: sesta lukuvuodestaan.
7224:       Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme,
7225: 
7226:                   että Edttskunta hyväksyisi oppivelvolli-
7227:               suusasetuksen 7 ja 8 §:n näin kuuluvina:
7228: 
7229:                               7 §.
7230:       Ikappale. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7231:       2kappale. Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen
7232: oppiaika on vähintään kaksikymmentäkahdeksan ja enin-:-
7233: tään kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa.
7234:      3 kappale. Alempi kansakoulu on niinikään kiintea
7235: ja maaseudulla yhdistettynä ylemmän kansakoulun yhtey-
7236: teen. Sen vuotuinen oppiaika on vähintään kymmenen ja
7237: enintään kolmekymmentäneljä viikkoa.
7238:      4 kappale. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7239:      5 kappale. Samoin.
7240: 
7241:                               8 §.
7242:      Piirissä tulee olla täydellinen kansakoulu, kun siihen
7243: pantavien lasten luku nousee vähintään kolmeenkym-
7244: meneen.
7245:      Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku-
7246: määrä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaa-
7247: ehtoisesti ole piiriin perustanut täydellistä kansakoulua,
7248: annettakoon opetusta laajennetussa alemmassa kansakou-
7249: lussa.
7250:                      Vastalause IV.                    101
7251: 
7252:      Missä kansakouluun pantavien lasten lukumäärä on
7253: kymmentä pienempi, ei kunta ole velvollinen heille kus-
7254: tantamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon hei-
7255: dän koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa
7256: 13 ja 14 §§ :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
7257: 
7258: 
7259:                ja että Eduskunta poistaisi V aliakunnan
7260:           ehdottamasta kansakoulun kustannuksia koske-
7261:           vasta asetuksesta ro-I2,I5 ja I7 §:n sekä hy-
7262:           väksyisi J, 4, 7, 8, I4, r6, 2I ja 24 §§:lle seu-
7263:           raavan sanamuodon:
7264: 
7265: 
7266:                            3 §.
7267:      Jokaista täydellistä, yhdistettyä ylempää ja alempaa,
7268: kansakoulua varten on hankittava oma huoneusto. Laa-
7269: jennettua alempaa kansakoulua varten on joko oma huo-
7270: neusto hankittava tai sopiva huoneusto vuokrattava.
7271:      Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
7272: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa täydellisen kansa-
7273: koulun tarkoituksen mukaiseen vuokrahuoneustoon.
7274: 
7275: 
7276:                            4 §.
7277:      Maalaiskunta on oikeutettu saamaan yleisistä va-
7278: roista omien huoneustojen hankkimiseksi kiinteää kansa-
7279: koulua varten sekä avustusta että lainaa Keisarillisen se-
7280: naatin harkinnan mukaan yhteensä rakennuskustannusten
7281: koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 markkaa
7282: yhden opettajan koulua varten ja 8,ooo markkaa jokaista
7283: lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
7284:      avustusta yhden opettajan koulua varten 3,ooo-7,ooo
7285: markkaaja jokaista. lisäopettajapaikkaa kohti l,ooo-4,000
7286: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
7287: senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
7288: 102   1909. II Vp. -. Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7289: 
7290:      kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
7291: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
7292: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
7293:      Poikkeustapauskissa avustettakoon kuntaa valtio-
7294: varoilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi kier-
7295: täviä laajennettuja alempia kansakouluja varten; ja riip-
7296: pukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä senaatin
7297: harkinnasta.
7298:                            7 §.
7299:      Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun
7300: opettaja palkka-apua 1,000 markkaa vuodessa, mutta koro-
7301: tetaan tämä yleinen peruspalkka, 1,200 markkaan naimi-
7302: sissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä
7303: pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia ala-
7304: ikäisiä lapsia. Opettaja, jolle on myönnetty korotettu
7305: peruspalkka, saa sitä loput virka-aikaansa nauttia.
7306: 
7307:                            8 §.
7308:       Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
7309: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
7310: varoista joka kerran 200 markan suuruisen palkankoro-
7311: tuksen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä säädettyjen pe-
7312: rusteiden mukaisesti on 1,000 markkaa ja 240 markan
7313: suuruisen, jos peruspalkka on 1,200 markkaa.
7314: 
7315:               I4 §. (tulisi olemaan I I §.).
7316:      Kiertävän laajennetun alemman kansakoulun opetta-
7317: jan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan kustan-
7318: nettava.
7319:                       16 §. (12 §.)
7320:       I kappale. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen
7321: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saa-
7322: maan jälellä olevaksi elinajakseen vuotuista eläkettä ylei-
7323: sistä varoista 1,ooo markkaa.
7324:                        Vastalause IV.                       103
7325: 
7326:     2 kappale.    On poistettava.
7327:     3 kappale.    On poistettava.
7328:     4 kappale.    Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7329:     5 kappale.    "Samoin.
7330: 
7331:                        21     §. (16 §.)
7332:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
7333: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja sa-
7334: mojen perusteiden mukaan, kun 12 § :ssä on säädetty.
7335: 
7336:                        24 §. (19 §.)
7337:     1 kappale.    Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7338:     2 kappale.    Samoin.
7339:     3 kappale.    Samoin.
7340:     4 kappale.    Samoin.
7341:     5 kappale.    On poistettava.
7342: 
7343:     Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
7344: 
7345:         August Raatikainen.           Juho Haveri.
7346: 
7347: 
7348:     Tähän yhtyy
7349: 
7350:                                       Eveliina Ala-Kulju.
7351: 104     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7352: 
7353: 
7354: 
7355: 
7356:                              V.
7357: 
7358:       Emme voi katsoa hyvin harkituksi senlaista oppivel-
7359: vollisuus-asetukseen liittyvää erikoislakia jolla, senjälkeen
7360: kun yleinen oppivelvollisuus on astunut voimaan ja kun-
7361: nes vanhempain velvollisuus toimittaa lapsilleen uskonnon-
7362: opetusta on yhteydessä uskonnonvapautta koskevan kysy-
7363: myksen lmnssa järjestetty, vanhemmille suotaisiin vapaus
7364: pidättää lapsensa poissa siitä uskonnon-opetuksesta jota
7365: yleinen kansakoulu antaa. Semmoinen väliaikainen laki
7366: voisi käytännön kautta ehtiä vakaannuHamaan asiantilan
7367: josta sitte, uskonnonvapauskysymystä kenties vasta vuosia
7368: jälkeenpäin ratkaistaessa, ei ehkä enää katsottaisi voitavan
7369: palautua, vaikka sen olisikin huomattu saavan aikaan ar-
7370: veluttavia seurauksia. Väliaikainen järjestely sillä tavoin
7371: itse asiassa tulisi sisältämään lopullisen ratkaisun. Kun
7372: se ratkaisu tässä tapauksessa kävisi suuntaan, jonka puo-
7373: lestamme pitäisimme sekä periaatteellisesti vääränä että
7374: käytännössä kansallemme turmiollisena, liitämme Valio-
7375: kunnan päätökseen vastalauseemme.
7376: 
7377:       Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
7378: 
7379:       E. S. Yrjö-Koskinen.          0. A. Hainari.
7380:       Eveliina Ala-Kulju.           Juho Haveri.
7381:       Edv. Hannula.                 Juho Malkamäki.
7382:                                    Liite~                        105
7383: 
7384:   Oppivelvollisuuden vaatiman kansakoululaitoksen laajennuksen
7385:                     perustamiskustannukset.*)
7386: 
7387: 
7388:                 Valtion menot:
7389: Rakennusapu 1,000 uuteen kouluraken-
7390:    nukseen ylempää kansakoulua var ..
7391:    ten a keskimäärin 5,000 mk. . . . .      5,000,000-
7392: Samoin 1,500 ylemmän kansakoulun
7393:    lisärakennukseen a 2,500 mk. . ..        3,750,000-
7394: Samoin 500 alemman kansakoulun ra-
7395:    kennukseen a 1,500 mk. . . . . . .         750,000-
7396: 4 kaksivuotisen opettajaseminaarin pe-
7397:    rustamiskustannukset a 150,000 mk.         600,000-
7398: Täydennyskurssit pientenlastenkoulu-
7399:    jen opettajia varten . . . . . . . . .     100,000- 10,200,000-
7400:                 Kuntain menot:
7401: 1,000 koulutontin lunastus a 600 mk.          600,000-
7402:  5oo        ,             ,      a 3oo ,      150,000-
7403: 1,000 koulutalon rakennuskustannuk-
7404:   set a 10,000 mk. . . . . . . . . . . . 10,000,000-
7405: 1,500 lisärakennuksen kustannukset a
7406:   5,500 mk . . . . . . . . . . . . . . . . 8,250,000-
7407:  500 koulutalon rakennuskustannuk-
7408:   set a 3,500 mk. . . . . . . . . . . . . 1,750,000-
7409: Koulujen kaluston ja opetusvälineiden
7410:   hankkimiskustannukset:
7411:    1,500 ylemmän kansa-
7412:      koulunopettajan kou-
7413:      luun a l ,000 mk. . . 1,500,000: -
7414:    l ,460 laajennetun alem-
7415:      man kansakoulun o-
7416:      pettajanpaikkaa kohti
7417:      a 500 mk. . . . . . . 730,000: -
7418:   3,520 alemman kansa-
7419:      koulunopettajanpaik-
7420:      kaa kohti a 425 mk. 1,496,000: -      3,726,000- 24 476 000-
7421:                                                              '    '
7422:                                                       1-134,676,0001-
7423:    *) Kustannukset jakautuvat 15 vuodelle. Vertaa mietinnön siv. 41 ja 42·
7424:      106      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7425: 
7426: 
7427:            Kansakoululaitoksen kustannukset vuonna 1909.
7428: 
7429: 
7430:                Valtion menot:
7431:            A. Suostuntarahastosta.
7432: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
7433:   tokselle . . . . . . . . . . . . . . . . .   1,020,000-
7434: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
7435:   sinaisen opettajiston palkkaamiseen          3,420,000-
7436: Apumaksu opettajain palkkaamiseen
7437:   mies- ja naiskäsitöiden opetusta var-
7438:   ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     146,000-
7439: Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-
7440:   jen varsinaiselle opettajistolle .. .         855,000-
7441: Saman opettajiston eläkkeiksi . . . . .         156,000-
7442: Kaupunkien kansakoulujen opettajis-
7443:   ton eläkkeiksi . . . . . . . . . . . . .       43,500-
7444: Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
7445:   tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . .       80,000-
7446: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
7447:   työhuoneiden rakentamiseen . . . .            700,000-
7448: Kirjastoja varten maalaiskuntien kansa-
7449:   koulunopettajille . . . . . . . . . . .        30,000-
7450: Maalaiskansakoulujen        jatkokursseja
7451:   varten . . . . . . . . . . . . . . . . .      100,000-
7452: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
7453:   koja varten . . . . . . . . . . . . . .        22,000-
7454: Havaintovälineiden hankkimiseksi
7455:   maalaiskansakouluihin . . . . . . . .          70,000-
7456: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7457:   panemiseksi kansakoulunopettajille             45,000-
7458: Apumaksu oppikirjojen ostoon maa-
7459:   laiskansakoulujen oppilaille . . . . .        150,000-
7460: 
7461:            B. Valtiorahastosta. *)
7462: Kansakoulunopettajaseminaarien yllä-
7463:   pitoon . . . . . . . . . . . . . . . . .     833,300 -
7464:                                     Siirto 1 7,670,8001-1     1-
7465:     *) Vahvistamattomao menosääntöehdotuksen mukaan.
7466:                                       Liite.                        107
7467: 
7468: 
7469: 
7470:                                         Siirto      7,670,800-
7471:     Piiritarkastajien palkkamiseen ja mat-
7472:       karahoihin . . . . . . . . . . . . . . .       199,000-
7473:     Opettajain ja opettajatarten valmista-
7474:       miseksi pikkulastenkouluja varten                2,000-
7475:     Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
7476:       kansakouluissa . . . . . . . . . . . .          39,000-
7477:     Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
7478:       köyhimmissäja harvimmin asutuissa
7479:       OSISSa • • • • • •                              40,850-
7480:     Erinäisiä menoja . . . . . . . . . . . . .        41,100-    7,992,750-
7481: 
7482:                   Kuntain menot:
7483:   Kaupunkien kansakoulumenot, 75 °/o
7484:      kaikista menoista . . . . . . . . . . .        3,060,000-
7485:   Kaupunkien osuus kansakoulunopet-
7486: l    tajain eläkkeisiin . . . . . . . . . . .         43,500-
7487: 1 2,500 kansakoulun rakennusten yllä-
7488: 
7489:      pito ja lämmitys a 600 mk. . . . .             1,500,000-
7490:   300 kansakouluhuoneuston vuokra ja
7491:      lämmitys a 600 mk. . . . . . . . . .            180,000-
7492: l3,5~~t~n~~~~l~~o.p~t~a~a~ :~l~k.a~d.u~             1,065,000-
7493: !2,000 käsityönopettajan           palkkaus    a
7494: 1
7495: ~
7496:     va1~~~~ha~t~~t~ ~~n~tt~j~n· r~ke~~~s~
7497:       lamoJen korko Ja kuoletus . . . . .
7498:                                                      125,000-
7499:                                                      400,000-
7500: l Maalaiskansakoulujen kaluston ja ope-
7501:    tusvälineiden uudistus . . . . . . . .            350,000 -1 6 723 500 -
7502:                                                    ~~~~~~~~·~~,~~~         -1
7503:                                                             1-1 14,716,2501-
7504:      108     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7505: 
7506: 
7507:  Vuotuiset menot kansakoululaitoksesta sittenkun oppivelvollisuus
7508:                      on pantu täytäntöön."')
7509: 
7510:               Valtion menot:
7511: Apumaksu kaupunkien kansakoululai.
7512:   tokselle (25 °/o) . . . . . . . . . . . . 1,328,000,-
7513: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
7514:  sinaisen opettajiston palkkaamiseen:
7515:   5,780 ylemmän ja laa-
7516:    jennetun      alemman
7517:    kansakoulun opetta-
7518:    jan palkat . . . . . . 5, 780,000: -
7519:   2,500 alemman kansa-
7520:    sak:n opett:n palkat 1,500,000:- 7, 280,000 _
7521: Apumaksuna 1,000 opettajan palkkaa-~
7522:   miseen mies- ja naiskäsitöiden ope-
7523:   tusta varten a 150 mk. . . . . . . .         150,000-
7524: Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-
7525:  jen varsinaiselle Opettajistolie:
7526:   Ylempien ja laajennet-
7527:    tujen alempien kan-
7528:    sakoulujen opettajille
7529:    30 °/o palkoista . . . 1,734,000:-
7530:   Alempain kansakoulu-
7531:    jen opettajille 20 °/o
7532:    palkoista . . . . . . . 300,000: -        2,034,000 _
7533: Saman opettajiston eläkkeiksi:
7534:   Ylempien ja laajennet-
7535:    tujen alempien kansa-
7536:    koulujen opettajille
7537:    5 °/o palkoista koro-
7538:    tuksineen . . . . . . . 375,700:-
7539:   Alempain kansakoulu-
7540:    jen opettajille 3 °/ 0
7541:    palkoista korotuksi-
7542:     neen . . . . . . . . .      54,000: -      429,700
7543:                                     Siirto l11,221,oool-l
7544:     *) Kustannusarvioon ei sisälly menoja lasten saattamisesta, majoitta-
7545: misesta ja avustamisesta.
7546:                                    Liite.                         109
7547: 
7548: 
7549: 
7550: 
7551:                                     Siirto 11,221,000 -
7552: Kaupunkien kansakouluien opettajis-
7553:   ton eläkkeiksi . . . . . . . . . . . . .     66,000-
7554: Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
7555:   tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . .    100,000-
7556: Kirjastoja varten maataiskuntien kan-
7557:   sakoulunopettajille . . . . . . . . . .     100,000-
7558: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
7559:   koja varten . . . . . . . . . . . . . .      50,000-
7560: Havaintovälineiden hankkimiseksi
7561:   maalaiskansakouluihin . . . . . . . .       100,000-
7562: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7563:   panemiseksi kansakoulunopettajille          100,000-
7564: Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
7565:   laiskoulujen oppilaille (50 °fo)            700,000-
7566: Erinäisiä menoja . . . . . . . . . . . .       50,000-
7567: 
7568: Seminaarien ylläpitoon:
7569:   8 ylemmän opettaja-
7570:    seminaarin ylläpitoon 900,000: -
7571:   4 seminaarin ylläpi-
7572:    toon opettajain val-
7573:    mistamiseksi alempia
7574:    kansakouluja varten 120,000: -              1,020,000-
7575: 42 piiritarkastajan palkkauksiin ja
7576:   matkarahoihin a 7,500 mk. . . . . .           315,000-
7577: Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
7578:   kansakouluissa . . . . . . . . . . . .         50,000-
7579: Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
7580:   köyhimmissäja harvimmin asutuissa
7581:   osissa . . . . . . . . . . . . . . . . . .     50,000 -   13 922 700
7582:                                                               '    '
7583:               Kuntain menot:
7584: Kaupunkien kansakoulumenot, 75 °/ 0
7585:   kaikista menoista . . . . . . . . . . . 3,984,000-
7586: Kaupunkien osuus kansakoulunopetta-
7587:   jain eläkkeisiin . . . . . . . . . . . .      66,000J-
7588:                                --------~--~--~~--------~I
7589:                                     Siirto 1 4,050,0001-1 1
7590:         110    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7591: 
7592: 
7593: 
7594: 
7595:                                         Siirto   4,050,000-                   1
7596:   3,500 ylemmän kansakoulun raken-                                       1    1
7597:                                                                               !
7598:      nusten ylläpito ja lämmitys a 600 mk.       2,100,000-                   !
7599:   500 alemman kansakoulun samoin a
7600: 
7601:          k~t~~hu·o~~u~t~~ ~~ok;a·j~ 1ä~~
7602:        0                                          100,000-                    1
7603: 11}6°o
7604:      mitys laajennettua alempaa kansa-
7605:      koulua varten a 350 mk. . . . . . .          511,000-
7606:                                                                               !
7607:   1,000 kouluhuoneuston vuokra ja
7608:      lämmitys alempaa kansakoulua var-
7609:      ten a 300 mk. . . . . . . . . . . . .
7610: 1 Luonnossa suoritettavat palkkaedut tai
7611: 1   niiden korvaus maalaiskansakoulu-
7612:     jen varsinaisille opettajille:
7613:      5,050 ylemmän kansakoulun opetta-
7614:       jalle a 300 mk . . . . . . . . . . . . .   1,515,000-
7615:      730 laajennetun alemman kansak.
7616:       opettajalle samoin a 550 mk . . . .         401,500-
7617:      2,500 alemman kansak. opettajalle
7618:       a 200 mk . . . . . . . . . . . . . . .      500,000-
7619: : 1,000 käsityönopettajan palkkaus a
7620:      50 mk . . . . . . . . . . : . . . . . . .     50,000-
7621:   Koulutarpeiden ostoon maalaiskoulu-
7622:      jen oppilaille, 50 °/ 0 kustannuksista       700,000-
7623:   Kaluston ja opetusvälineiden uudistus
7624:      maalaiskouluissa . . . . . . . . . . .       727,600-
7625:   Toimeenpanokautena saatujen raken-
7626:      nuslainojen korko ja kuoletus
7627:       a41/20/o················                    787,500-
7628:     Ennen 1909 saatujen rakennuslainain
7629:       korko ja kuoletus . . . . . . . . . .       350,000 -    12,092,600 -
7630:                                                          1    l26,o15,3ool-
7631: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
7632:        1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7633: 
7634: 
7635: 
7636: 
7637:                Lakivaliokunnan mietinU N:o 3
7638:            eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee 14 päi-
7639:            vänä elokuuta 1901 annetun, erinäisiä määräyk-
7640:            siä muutoksen hakemisesta alioikeuksien tuo-
7641:            mioihin ja päätöksiin sisältävän asetuksen 4
7642:            §:n 2 momentin kumoamista ja Oikeudenkäy-
7643:            miskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamista toisin
7644:           ·kuuluvaksi.
7645: 
7646: 
7647:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
7648: hettänyt ylempänä mainitun edustajain Annebergin ja
7649: Andersinin tekemän eduskuntaesityksen N:o 28.
7650: 
7651: 
7652: 
7653:      Säännösten mukaan 1734 vuoden lain 0. K:n 26 lu-
7654: vussa oli sen, joka oli kadottanut riita-asiansa molem-
7655: missa alioikeuden asteissa eli kihlakunnan- ja laamannin-
7656: oikeudessa tai kämnerin- ja raastuvanoikeudessa ja tahtoi
7657: hovioikeuteen vedota, puhevaltansa menettämisen uhalla
7658: annettava kuninkaan käskynhaltijan tai luotettavan hen-
7659: kilön haltuun se, mitä oli tuomittu, tai, jos tuomio mää-
7660: räsi maksettavaksi rahaa, ainakin vakuus siitä. Rikos-
7661: asiain käyttelyä varten oli silloin olemassa vain yksi-as-
7662: teinen alioikeus, jonka päätökseen sai hakea muutosta,
7663: ei vetoamalla, vaan valittamalla suorastaan hovioikeuteen,
7664: eikä valitusvallan säilyttämiselle oltu laissa sanotunlaa-
7665: tuisia määräyksiä ehdoksi pantu. Mutta jo puolitoista
7666: 2      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7667: 
7668:  vuosikymmentä myöhemmin katsottiin tarpeellisekti vaa-
7669: tia tuomion täyttämistä siltäkin, joka rikosasiassa oli
7670:  velvoitettu maksamaan rahasakon ja tahtoi siitä valittaa.
7671: Asetuksella 22 päivältä marraskuuta 17 49 annettiin ni-
7672:  mittäin noudatettavaksi ohjeita, mitä sakkopäätöksestä
7673: rikosasioissa valitettaessa sakon tallettamisen suhteen
7674: oli varteen otettava. Viranomaisten puolelta oli - niin
7675: tuossa asetuksessa sanotaan - tehty huomautuksia ja
7676: tultu havaitsemaan, että paljon sekavuutta kruunun ti-
7677: lien pidossa sekä haittaa ja viivytystä hovioikeuksien
7678: toiminnassa aiheutui siitä, että sakotetut valittivat ali-
7679: oikeuden päätöksistä rikosasioissa pelkästään välttääk-
7680: sensä sakkojen ulosottoa. Sellaisen väärinkäytön eh-
7681: käisemistä varten sanottu asetus määräsi, että ken ali-
7682: oikeudessa oli tuomittu rikosjutussa sakkoon ja tahtoi
7683: siitä valittaa, hänen oli valituskirjaansa liitettävä joko
7684: sitoumuskirja, jossa kaksi täysivaraista henkilöä, kum-
7685: pikin omasta ja toisensa puolesta, takaa tuomitusta
7686: sakkomäärästä, taikka viranomaisen antama todistus siitä,
7687: että sakkoraha oli läänin rahastoon talletettu. Jos taas
7688: sakotettu olisi kykenemätön sakkoa maksamaan, saisi
7689: hän kuitenkin, jos hän sellaiseksi alioikeudessa huomat-
7690: taisiin, siitä pyytää todistuksen ja niin valitusta ylioikeu-
7691: dessa ajaa. Valittaja, joka jotain näistä määräyksistä
7692: laiminlöisi, menettäisi puhevaltansa ja alioikeuden sak-
7693: kopäätös olisi täytäntöön menevä. Joka hovioikeuden
7694: päätöksellä olisi sakkoon tuomittu ja tahtoisi siitä valit-
7695: taa kuninkaalle, hänen olisi myöskin talletettava sakko-
7696: raha lääninrahastoon tai, ellei hän sitä voisi tehdä, ase-
7697: tettava edellämainitun laatuinen takaus.
7698:       Nämä yleiset määräykset ovat saaneet tarkemman ja
7699: täsmällisemmän muodon 23 päivänä maaliskuuta 1807
7700: annetussa kuninkaallisessa selityksessä. Sen 38 kohta
7701: sisältää, paitse säännöksiä siitä, mitä muutosta haettaessa
7702: alioikeuden tuomioihin ja päätöksiin rikosasioissa on
7703: vaarinotettava, myös seikkaperäiset määräykset, miten
7704:        Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 § y. m.           3
7705: 
7706: alioikeudessa sakkoon tuomitun on toteensaatettava ta-
7707: kausmiestensä täysivaraisuus, jos hän asettaa sakosta ta-
7708: kauksen, ja miten, jos valittaja on niin köyhä ettei voi
7709: sakkoa tallettaa eikä takausta asettaa, sellainen varatto-
7710: muus on todistettava. Saman kuninkaallisen selityksen
7711: 39 kohdassa taas määrätään että, mitä tulee takauksen
7712: asettamiseen sakosta, johon hovioikeus on tuominnut,
7713: valittajan on noudatettava vastamainittuja 38 kohdassa
7714: olevia säännöksiä.
7715:       Muutamien oikeudenkäymisjärjestystä koskevain lain-
7716: kohtain muuttamisesta 1867 vuoden valtiopäiville anne-
7717: tussa armollisessa esityksessä ehdotettiin otettavaksi 0.
7718: K:n 30 luvun 19 §:ään aikaisempien asetusten määräyk-
7719: set siitä, mitä hovioikeuden rikosasioissa antamista pää-
7720: töksistä valitettaessa oli vaarinotettava. Armollinen esitys
7721: tässä kohden sanotuilla valtiopäivillä sellaisenaan hyväk-
7722: syttiin, ja niin sai mainittu lainpaikka huhtikuun 27 päi-
7723: vänä 1868 annetulla asetuksella nykyisen sisältönsä.
7724:       Samoin on se, mitä yllämainittu kuninkaallinen se-
7725: litys määrää sakon tallettamiseen ja takauksen asettami-
7726: seen nähden sen noudatettavaksi, joka alioikeudessa on
7727: sakkoon tuomittu ja tahtoo sakkopäätöksestä valittaa,
7728: pysytetty voimassa säännöksellä 14 päivänä elokuuta
7729: 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemi-
7730: sesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän
7731: keisarillisen asetuksen 4 §:n 2 momentissa.
7732: 
7733: 
7734: 
7735:      Siihen haittaan kruunun tilien pidossa, josta yllä-
7736: mainitussa 1749 vuoden asetuksessa mainittiin, ei mei-
7737: dän aikanamme enää käyne paneminen mitään huomiota,
7738: varsinkin kun kaikki sakot nykyään menevät kruunulle,
7739: Niinikään ei enää ole syytä eikä soveliastakaan varata
7740: lainsäädännön kautta sakonsaajalle vakuutta siitä, että
7741: sakko tulee rahassa maksetuksi. Ja joskin 1734 vuoden
7742: 4      1909. II Vp. ---' Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7743: 
7744: lain voimaan tultua katsottiin olevan kohtuullista ja oi-
7745: keaa, että sakotetun, joka tahtoi sakkopäätöksestä va-
7746: littaa, piti maksaa sakkoraha tai panna takaus aivan sa-
7747: moin kuin muutoksen hakijan riita-asiassa piti täyttää
7748: tuomio, jos halusi vetoa jatkaa, niin ei sellaista yhden-
7749: mukaisuusperustetta nyt enää ole olemassa senjälkeen
7750: kuin 0. K:n 26 luku keisarillisella asetuksella huhtikuun
7751: 27 päivältä 1868 on tullut kumotuksi. Lisäksi on vielä
7752: käytännössä vallalla sellainen epätasaisuus, että riita-
7753: asiassa sakotettu saa sakkopäätöksestä valittaa ilman
7754: sakon tallettamista tai takauksen asettamista, vaan ei
7755: rikosasiassa sakotettu, mikä epäilemättä on epäkohta.
7756:       Lain määräyksillä sakon tallettamisesta tai takauk-
7757: sen asettamisesta ei nykyaikaan enää voi olla muu tar-
7758: koituksena kuin ehkäistä sitä juttujen lisääntymistä yli-
7759: oikeuksissa, mikä voisi aiheutua siitä, että sakkopäätök-
7760: sistä turhanpäiväisesti valitettaisiin. Valiokunta on kui-
7761: tenkin sitä mieltä, etteivät puheenalaiset säännökset ole
7762: siihen tarkoitukseen soveliaat eivätkä tehoisat. Turhaa
7763: valittamista vastaan tarjoa laki 0. K:n 29 luvun 2 §:ssä
7764: sellaisena kuin se kuuluu äskenmainitussa 1868 vuoden
7765: asetuksessa soveliaamman apuneuvon; ja lienevät muu-
7766: ten muutoksenhausta johtuvat runsaat kustannukset ai-
7767: heettomain valitusten tehokkain este.
7768:       Myöntäen että periaatteelliselta kannalta voidaan
7769: pitää nykyistä järjestelmää sopimattomana, ovat eräät
7770: Valiokunnan jäsenet kuitenkin katsoneet äskenmainitun
7771: käytännöllisen seikan, se kun myös pääasiallisesti aiheutti
7772: 1749 vuoden asetuksen antamisen, sen arvoiseksi että,
7773: jos tahdotaan kumota määräykset sakon tallettamisesta
7774: ja takauksen asettamisesta, olisi samalla jollain tehok-
7775: kaalla keinolla koetettava ehkäistä sitä aiheettomien
7776: juttujen lisääntymistä ylioikeuksissa, joka tästä olisi seu-
7777: rauksena. Pätevä keino siihen olisi muutoksenhaku-
7778: oikeuden supistaminen tuomion faktilliseen puoleen näh-
7779: den. Sellaisella edellytyksellä on myös katsottu voitavan
7780:         Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 § y. m.          5
7781: 
7782:   jättää puheena oleva järjestelmä pois siitä oikeuden-
7783:   käyntiuudistusta koskevasta lakiehdotuksesta, joka vii-
7784:   me vuosina on valmistunut ja jonka laiksi tulemista voi-
7785:   daan toivoa ehkäpä ei niinkään kaukaisessa tulevaisuu-
7786:   dessa.
7787:         Sakon tallettamisella tai takauksen asettamisella on
7788:   käytännössä ollut mukanaan se vaikea varjopuoli, että
7789:   valittaja, joka on asettanut takauksen tai hankkinut va-
7790:   rattomuudentodistuksen, sittenkin saattaa menettää vali-
7791:   tusvaltansa pelkästään sen syyn takia, ettei asianomai-
7792:   sen virkamiehen antama todistus takaajain täysivaraisuu-
7793:   desta tai valittajan varattomuudesta ole sisällöltään
7794:   taikka muodoltaan sen mukainen kuin laissa on mää-
7795:   rätty. Tapaukset, joissa sakotetut näin aivan omatta
7796: . syyttään joutuvat valitusvaltansa menettäneiksi, eivät
7797:   ole harvinaisia, vaan ovat käyneet epäkohdaksi, joka
7798:   ei näy ottavan korjautuaksensa. Huomattava myöskin
7799:   on, niinkuin eduskuntaesityksessäkin lausutaan, että sak-
7800:   kojen tallettamis- tai takauksen asettamisvelvollisuus
7801:   ei ole kaikille sakotetuille yhtä rasittava, vaan vähäva-
7802:   raiselle vaikeampi kuin varakkaalle. Vähävaraisen ei
7803:   nimittäin ole aivan helppo saada varattomuudentodis-
7804:   tusta, jos hänellä on edes jonkun verran omaisuutta.
7805:   Takausta sellainen henkilö ei myöskään voi hankkia.
7806:   Hänen täytyy siis, jos hän haluaa valittaa, tallettaasakko
7807:   lääninrahastoon ja, kun hänellä ei ole käteistä rahaa,
7808:   myydä ehkäpä tarpeellisimmatkin elatusneuvonsa hank-
7809:   kiakseen talletettavan rahamäärän.
7810:         Sakon tallettamista tai takauksen asettamista koske-
7811:   vain säännösten poistamista onkin jo kauvan pidetty
7812:   suotavana. Erittäinkin takauksen asettamisen suhteen
7813:   on periaatteelliselta kannalta muistutettu että, kun sakko
7814:   voi käydä takaajain maksettavaksi ja rangaistus silloin
7815:   ei kohtaa syytettyä vaan takaajaa, joka ei ole rikokseen
7816:   syyllinen, on takaus silloin omiaan tekemään turhaksi
7817:   sakkorangaistuksen tarkoituksen ja johtamaan siihen, että
7818: 6     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7819: 
7820: viaton joutuu sakon kärsimään. Käytännössä on myös
7821: ilmaantunut hankaluuk~a sellaisen takaussitoumuksen
7822: pätevyyden tutkimisessa.
7823:       Näillä ja eduskuntaesityksessä mainituilla perus-
7824: teilla sekä ilmoittaen että Valiokunta on pitänyt tarpeel-
7825: lisena uudestaan muodostella esityksessä olevan lain-
7826: paikan, saa Valiokunta kunnioittaen ehdott~a:
7827: 
7828:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
7829:            sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
7830:            jättäisi seuraavan asetuksen:
7831: 
7832: 
7833:                           Asetus
7834: 14 päivänä elokuuta 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä
7835: muutoksen hakemisesta alioikeuksien tuomioihin ja pää-
7836: töksiin sisältävän armotlisen asetuksen 4 §:n 2 momen•
7837: tin kumoamisesta ja Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19
7838: §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
7839:      Samalla kuin 23 päivänä maaliskuuta 1807 annetun
7840: kuninkaallisen selityksen määräykset siitä, mitä ali- tai
7841: hovioikeudessa sakkoon tuomitun on sakon tallettami-
7842: seen tai takauksen asettamiseen nähden valitusvaltansa
7843: säilyttämiseksi vaarinotettava, ynnä 14 päivänä elokuuta
7844: 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemi-
7845: sesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän
7846: keisarillisen asetuksen 4 §:n 2 momentti kumotaan,
7847: muutetaan Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 § näin
7848: kuuluvaksi:
7849:      Se, joka on tyytymätön hovioikeuden päätökseen
7850: niissä asioissa, jotka mainitaan 1 §:n 2 momentissa, hake-
7851: koon siihen muutosta valituksella, joka päätöksen kanssa
7852: on annettava Keisarilie viimeistään ennen kello kahtatoista
7853: kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona
7854: päätös annettiin, sitä päivää kuitenkaan lukematta. Asian-
7855:        Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 § y. m.          7
7856: 
7857: osainen, joka ei määrätyn ajan kuluessa aja perille va-
7858: litustansa eikä näytä laillista estettä, olkoon puheval-
7859: tansa menettänyt.
7860:      Niissä rikosasioissa, joissa hovioikeuden päätös
7861: asianasaisille erittäin julistetaan tahi jotka ovat olleet
7862: alistettuina hovioikeuden tutkittaviksi, noudatetaan muu-
7863: tosta haettaessa mitä edellä on säädetty, kuitenkin niin,
7864: että muutoksenhakuaika luetaan ensiksi mainituissa
7865: asioissa päätöksen julistamispäivästä ja alistetuissa asi-
7866: oissa siitä päivästä, jona asianosainen on päätöksestä
7867: saanut todisteellisen tiedon.
7868:       Jos vangittu valittaa, toimittakoon valituksensa Kei-
7869: sarin käskynhaltijalle siinä läänissä, jossa häntä pide-
7870: tään vankeudessa, ennen valitusajan loppua ja käskyn-
7871: haltija lähettäköön valituksen sekä hovioikeuden pää-
7872: töksen viipymättä Keisarille. Jos asia on hovioikeudesta
7873: alistettu Keisarin tarkastettavaksi, ei valituk~en oheen
7874: tarvitse liittää hovioikeuden päätöstä.
7875:       Muutoksen hakemisesta niissä asioissa, joista Ulos-
7876: ottolaissa puhutaan, on erittäin säädetty.
7877: 
7878: 
7879: 
7880: 
7881:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
7882: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jä-
7883: senet Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huo-
7884: tari, Hämäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Käkikoski,
7885: Poutiainen, Rajala, Roos, Talas ja Tulikoura sekä vara-
7886: jäsenet af Forselles ja Leinonen.
7887: 
7888:      Helsingissä 6 p:nä lokakuuta 1909.
7889: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
7890:   1909. II Vp. - S. v. M. - EduskuntaesitysiJtiet. N:o 5.
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 
7895:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 4 edus-
7896:           kuntaesityksen johdosta, joka koskee 14 päivänä elo-
7897:           kuuta 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen
7898:           hakemisesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin si-
7899:           sisältävän asetuksen 4 §:n 2 momentin kumoamista
7900:           ja Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamista
7901:           toisin kuuluvaksi.
7902: 
7903:       Käsiteltyään Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 3 ole-
7904: vaa ehdotusta asetukseksi 14 päivänä elokuuta 1901 anne-
7905: tun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemisesta alioike-
7906: uksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän armollisen ase-
7907: tuksen 4 §:n 2 momentin kumoamisesta ja Oikeudenkäy-
7908: ruiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
7909: vaksi, saa Suuri valiokunta, joka on katsonut olevan
7910: aihetta mainitussa asetusehdotuksessa tarkoitetun lain-
7911: muutoksen toimeenpanemiseen, puolestansa kunnioittaen
7912: ehdottaa,
7913: 
7914:                 että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan ase-
7915:           tu,sehdotuksen Lakivaliokunnan ehdotuksen mu-
7916:           kaisesti.
7917: 
7918: 
7919: 
7920:      Jlelsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1909.
7921: Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
7922:   1909.11 Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7923: 
7924: 
7925: 
7926: 
7927:                  S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesityk-
7928:            sen johdosta päättämä alamainen ehdotus asetuk-
7929:            seksi 14 päivänä elokuuta 1901 annetun, erinäisiä mää-
7930:            räyksiä muutoksen hakemisesta alioikeuksien tuomioihin
7931:            ja päätöksiin sisältävän armollisen asetuksen 4 §:n 2
7932:            momentin kumoamisesta, ja Oikeudenkäymiskaaren 30
7933:            luvun 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
7934: 
7935: 
7936: 
7937: 
7938:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
7939:                ja Suuriruhtinas I
7940: 
7941: 
7942: 
7943: 
7944:      Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, jossa
7945: ehdotetaan että 14 päivänä elokuuta 1901 annetun, eri-
7946: näisiä määräyksiä muutoksen hakemisesta alioikeuksien
7947: 2 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet N:o 5.
7948: 
7949:   tuomioihin ja päätöksiin sisältävän asetuksen 4 §:n
7950:   2 momentti kumottaisiin ja Oikeudenkäymiskaaren
7951:   30 luvun 19 § muutettaisiin toisin kuuluvaksi. Tämän
7952:  eduskuntaesityksen on Eduskunta säädetyssä järjestyk-
7953:  sessä käsitellyt.
7954:        Säännösten mukaan 1734 vuoden lain 0. K:n 26 lu-
7955:   vussa oli sen, joka oli kadottanut riita-asiansa molem-
7956:   missa alioikeuden asteissa eli kihlakunnan- ja laamannin-
7957:   oikeudessa tai kämnerin- ja raastuvanoikeudessa ja tahtoi
7958: . hovioikeuteen vedota, puhevaltansa menettämisen uhalla
7959:   annettava kuninkaan käskynhaltijan tai luotettavan hen-
7960:   kilön haltuun se, mitä oli tuomittu, tai jos tuomio mää-
7961:   räsi rahaa maksettavaksi, ainakin vakuus siitä. Rikos-
7962:   asiain käyttelyä varten oli silloin olemassa vain yksias-
7963:   teinen alioikeus, jonka päätökseen sai hakea muutosta,
7964:   valittamalla suorastaan hovioikeuteen, eikä valitusvallan
7965:   säilyttämiselle oltu laissa sanotunlaatuisia määräyksiä
7966:   ehdoksi pantu. Mutta jo puolitoista vuosikymmentä
7967:   myöhemmin katsottiin tarpeelliseksi vaatia tuomion täyt-
7968:   tämistä siltäkin, joka rikosasiassa oli velvoitettu maksa-
7969:   maan rahasakon ja tahtoi siitä valittaa. Asetuksella 22
7970:   päivältä marraskuuta 17 49 annettiin nimittäin nouda-
7971:   tettavaksi ohjeita siitä, mitä sakkopäätöksestä rikos-
7972:   asioissa valitettaessa sakon tallettamiseen nähden oli vaa-
7973:   rinotettava. Viranomaisten puolelta oli tehty huomau-
7974:   tuksia ja tultu havaitsemaan, että paljon sekavuutta
7975:   kruunun tilien pidossa sekä haittaa ja viivytystä hovi-
7976:   oikeuksien toiminnassa aiheutui siitä, että sakotetut va-
7977:   littivat alioikeuden päätöksistä rikosasioissa pelkästään
7978:   välttääksensä sakkojen ulosottoa. Sellaisen väärinkäy-
7979:   tön ehkäisemiseksi sanotun asetuksen kautta määrättiin,
7980:   että ken alioikeudessa oli tuomittu rikosjutussa sakkoon
7981:   ja tahtoi siitä valittaa, hänen oli valituskirjaansa liitettävä
7982:   joko sitoumuskirja, jossa kaksi täysivaraista henkilöä,
7983:   kumpikin omasta ja toisensa puolesta, takaa tuomitusta
7984:   sakkomäärästä, taikka viranomaisen antama todistus
7985:   siitä, että sakkoraha oli lääninrahastoon talletettu. Jos
7986:   Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta y. m. 3
7987: 
7988: kuitenkin sakotettu olisi kykenemätön sakkoa maksamaan,
7989: saisi hän, jos sellaiseksi alioikeudessa huomattaisiin, siitä
7990: pyytää todistuksen ja sen nojalla valitusta ylioikeudessa
7991: ajaa. Valittaja, joka jotain näistä määräyksistä laiminlöi,
7992: menetti puhevaltansa ja alioikeuden sakkopäätös oli
7993: täytäntöön menevä. Joka hovioikeuden päätöksellä oli
7994: sakkoon tuomittu ja tahtoi siitä valittaa kuninkaalle,
7995: hänen oli myöskin talletettava sakkoraha lääninrahastoon
7996: tai, ellei hän sitä voinut tehdä, asetettava edellämainitun
7997: laatuinen takaus.
7998:      Nämä yleiset määräykset ovat saaneet tarkemman ja
7999: täsmällisemmän muodon 23 päivänä maaliskuuta 1807
8000: annetussa kuninkaallisessa selityksessä. Sen 38 kohta
8001: sisältää, paitsi säännöksiä siitä, mitä muutosta haettaessa
8002: alioikeuden tuomioihin ja päätöksiin rikosasioissa on
8003: vaarinotettava, myös seikkaperäiset määräykset siitä,
8004: mitenkä alioikeudessa sakkoon tuomitun on toteensaa-
8005: tettava takausmiestensä täysivaraisuus, jos hän asettaa
8006: sakosta takauksen, ja millä tavoin, jos valittaja on niin
8007: köyhä ettei voi sakkoa tallettaa eikä takausta asettaa,
8008: sellainen varattomuus on todistettava. Saman kunin-
8009: kaallisen selityksen 39 kohdassa taasen määrätään, että
8010: mitä tulee takauksen asettamiseen sakosta, johon hovi-
8011: oikeus on tuominnut, valittajan on noudatettava vasta-
8012: mainittuja, selityksen 38 kohdassa olevia säännöksiä.
8013:       Muutamien oikeudenkäymisjärjestystä koskevain
8014: lainkohtain muuttamisesta 1867 vuoden valtiopäiville an-
8015: netussa armollisessa esityksessä ehdotettiin otettavaksi
8016: 0. K:n 30 luvun 19 §:ään aikaisempien asetusten mää-
8017: räykset siitä, mitä hovioikeuden rikosasioissa antamista
8018: päätöksistä valitettaessa oli vaarinotettava. Armollinen
8019: esitys tässä kohden sanotuilla valtiopäivillä sellaisenaan
8020: hyväksyttiin, ja niin sai mainittu lainpaikka huhtikuun
8021:  27 päivänä 1868 annetulla asetuksella nykyisen sisältönsä.
8022:       Samoin on se, mitä yllämainittu kuninkaallinen se-
8023: litys määrää sakon tallettamiseen ja takauksen asettami-
8024:  seen nähden sen noudatettavaksi, joka alioikeudessa on
8025: 4 1909.11 Vp.- Edusk.asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet N:o5.
8026: 
8027: sakkoon tuomittu ja tahtoo sakkopäätöksestä valittaa,
8028: pysytetty voimassa säännöksellä 14 päivänä elokuuta
8029: 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hake~i­
8030: sesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän
8031: keisarillisen asetuksen 4 §:n 2 momentissa.
8032: 
8033:      Siihen haittaan kruunun tilien pidossa, josta yllä-
8034: sanotussa 17 49 vuoden asetuksessa mainittiin, ei nyky-
8035: aikana enää käyne paneminen huomiota, varsinkaan
8036: kun kaikki sakot nyttemmin menevät kruunulle. Niin-
8037: ikään ei enää ole syytä eikä soveliastakaan lainsäädän-
8038: nön kautta varata sakonsaajalle vakuutta siitä, että
8039: sakko tulee rahassa maksetuksi. Joskin l 734 vuoden
8040: lain voimaan tultua katsottiin olevan kohtuullista ja oi-
8041: keaa, että sakotetun, joka tahtoi sakkopäätöksestä va-
8042: littaa, oli maksettava sakkoraha tai pantava takaus ai-
8043: van samoin kuin muutoksen hakijan riita-asiassa piti
8044: täyttää tuomio, jos halusi vetoa jatkaa, ei sellaista yh-
8045: denmukaisuusperustetta nyt enää ole olemassa, sitten-
8046: kuin 0. K:n 26 luku keisarillisella asetuksella huhtikuun
8047: 27 päivältä 1868 on tullut kumotuksi. Lisäksi on vielä
8048: käytännössä vallalla se epätasaisuus, että riita-asiassa
8049: sakotettu saa sakkopäätöksestä valittaa sakkoa talletta-
8050: matta tai takausta asettamatta, mutta ei rikosasiassa
8051: sakotettu, mikä epäilemättä on epäkohta.
8052:      Lain määräyksillä sakon tallettamisesta tai takauk-
8053: sen asettamisesta ei nykyaikana enää saata olla m.uuta tar-
8054: koitusta kuin ehkäistä sitä juttujen lisääntymistä yli-
8055: oikeuksissa, mikä voisi aiheutua siitä, että sakkopäätök-
8056: sistä aiheettomasti valitettaisiin. Eduskunta on. kuiten-
8057: kin sitä mieltä, etteivät puheenalaiset säännökset ole
8058: siihen soveliaat eivätkä tehoisat. Turhaa valittamista
8059: vastaan sisältää laki 0. K:n 29 luvun 2 §:ssä, sellaisena
8060: kuin tämä kuuluu äskenmainitussa 1868 vuoden asetuk-
8061: sessa, soveliaamman apuneuvon; ja lienevät muuten
8062: muutoksenhausta johtuvat runsaat kustannukset aiheet-
8063: tomain valitusten tehokkain este.
8064:   Olkeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta y. m. 5
8065: 
8066:       Sakon tallettamisella tai takauksen asettamisella on
8067: käytännössä ollut se vaikea varjopuoli, että va-
8068: littaja, joka on asettanut takauksen tai hankkinut va-
8069: rattomuudentodistuksen, sittenkin saattaa menettää vali-
8070: tusvaltansa pelkästään sen syyn takia, ettei asianomaisen
8071: virkamiehen antama todistus takaajain täysivaraisuu-
8072: desta tai valittajan varattomuudesta ole asiallisesti tai
8073: muodollisesti sellainen kuin laissa on määrätty. Tapauk-
8074: set, joissa sakotetut näin ilman omaa syytään ovat vali-
8075: tusvaltansa menettäneet, eivät ole harvinaisia. Ne ovat
8076: käyneet epäkohdaksi, joka ei näy ottavan korjautuak-
8077: sensa. Huomattava myöskin on, että sakkojen talletta-
8078: mis- tai takauksen asettamiavelvollisuus ei ole kaikille
8079: sakotetuille yhtä rasittava, vaan vähävaraiselle vai-
8080: keampi kuin varakkaalle. Vähävaraisen ei nimittäin aina
8081: ole helppoa saada varattomuudentodistusta, jos hänellä
8082: vain on jonkun verran omaisuutta. Kun sellainen hen-
8083: kilö ei myöskään voi hankkia takausta, täytyy hänen siis,
8084: jos haluaa valittaa, tallettaa sakko lääninrahastoon ja
8085: sitä varten ehkä muuttaa rahaksi tarpeellisimmatkin
8086: elatusneuvonsa hankkiakseen talletettavan määrän.
8087:      Takauksen asettamista vastaan on periaatteelliselta
8088: kannalta muistutettu, että kun sakko voi joutua takaa-
8089: jain maksettavaksi ja rangaistus silloin ei kohtaa syy-
8090: tettyä vaan takaajaa, joka ei ole rikokseen syyllinen,
8091: takaus silloin on omansa tekemään turhaksi sakkoran-
8092: gaistuksen tarkoituksen ja johtamaan siihen, että viaton
8093: joutuu sakon kärsimään. Käytännössä on myös ilmaan-
8094: tunut hankaluuksia sellaisen takaussitoumuksen päte-
8095: vyyden tutkimisessa.
8096:       Sanotun perustuksella ja kun sakon tallettamista tai
8097: takauksen asettamista sen maksamisesta koskevain lain-
8098: säännösten poistamista onJo kauan pidetty suotavana,
8099: 
8100:                on Eduskunta puolestaan hyväksynyt ja
8101:          Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti
8102:          tutkittavaksi, ja vahvistettavaksi lähettää seuraa-
8103:          van asetusehdotuksen:
8104: 6 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet N:o5.
8105: 
8106:                             Asetus
8107: 14 päivänä elokuuta 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen
8108: hakemisesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän ar-
8109: mollisen asetuksen 4 §:n 2 momentin kumoamisesta, ja Oikeuden-
8110: käyruiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
8111: 
8112:      Samalla kuin 23 päivänä maaliskuuta 1807 annetun
8113: Kuninkaallisen selityksen määräykset siitä, mitä ali- tai
8114: hovioikeudessa sakkoon tuomitun on sakon tallettami-
8115: seen tai takauksen asettamiseen nähden valitusvaltansa
8116: säilyttämiseksi vaarinotettava, ynnä 14: päivänä elokuuta
8117: 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemi-
8118: sesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän
8119: Keisarillisen asetuksen 4 §:n 2 momentti kumotaan, muu-
8120: tetaan Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 § näin kuu-
8121: luvaksi:
8122:      Se, joka on tyytymätön hovioikeuden päätökseen
8123: niissä asioissa, jotka mainitaan 1 §:n 2 momentissa, hake-
8124: koon siihen muutosta valituksella, joka päätöksen kanssa
8125: on annettava Keisarille viimeistään ennen kello kahta-
8126: toista kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen,
8127: jona päätös annettiin, sitä päivää kuitenkaan lukematta.
8128: Asianosainen, joka ei määrätyn ajan kuluessa aja perille
8129: valitustansa eikä näytä laillista estettä, olkoon puheval-
8130: tansa menettänyt.
8131:      Niissä rikosasioissa, joissa hovioikeuden päätös asian-
8132: osaisille erittäin julistetaan tahi jotka ovat olleet alis-
8133: tettuina hovioikeuden tutkittaviksi, noudatetaan muu-
8134: tosta haettaessa mitä edellä on säädetty, kuitenkin niin,
8135: että muutoksenhakuaika luetaan ensiksi mainituissa
8136: asiOissa päätöksen julistamispäivästä ja alistetuissa
8137: asioissa siitä päivästä, jona asianosainen on päätöksestä
8138: saanut todisteellisen tiedon.
8139:      Jos vangittu valittaa, toimittakoon valituksensa
8140: Keisarin käskynhaltijalle siinä läänissä, jossa häntä pide-
8141: tään vankeudessa, ennen valitusajan loppua ja käskyn-
8142:   Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta y. m. 7
8143: 
8144: haltija lähettäköön valituksen sekä hovioikeuden pää-
8145: töksen viipymättä Keisarille. Jos asia on hovioikeudesta
8146: alistettu Keisarin tarkastettavaksi, ei valituksen oheen
8147: tarvitse liittää hovioikeuden päätöstä.
8148:      Muutoksen hakemisesta niissä asioissa, joista Ulos-
8149: ottolaissa puhutaan, on erittäin sääd,etty.
8150: 
8151: 
8152: 
8153:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8154: 
8155:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta       1909.
8156: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, l;JlO.
8157:       1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 
8162:               Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
8163:           Eduskunnassa tehtyjen eduskuntaesitysten ja
8164:           anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat al-
8165:           koholilainsäädännön uudistamista.
8166: 
8167: 
8168:      Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten lähet-
8169: tänyt Talousvaliokuntaan pöytäkirjan otteella 18 päivältä
8170: kesäkuuta 1909 edustaja Kaarneen y. m. allekirjoittaman
8171: eduskuntaesityksen N:o 1, joka sisältää ehdotuksen laiksi
8172: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
8173: nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta, sekä
8174: edustaja Sillanpään y. m. allekirjoittaman eduskuntaesi-
8175: tyksen N:o 15 samasta asiasta; pöytäkirjan otteella 22
8176: päivältä kesäkuuta 1909 edustaja Soinisen y. m. allekir-
8177: joittaman eduskuntaesityksen N:o 31 myöskin samasta
8178: asiasta, edustaja Soinisen y. m. allekirjoittaman edus-
8179: kuntaesityksen N:o 32, joka sisältää ehdotuksen laiksi
8180: denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden maahantuon-
8181: nista ja myynnistä, ja edustaja Viljakaisen y. m. alle-
8182: kirjoittaman anomusehdotuksen N :o 17 4 kieltolakiesi-
8183: tyksen antamisesta eduskunnalle; sekä vihdoin pöytä-
8184: kirjan otteella 17 päivältä syyskuuta 1909 edustaja von
8185: Troilin allekirjoittaman eduskuntaesityksen N:o 38, joka
8186: sisältää a) ehdotuksen paloviinan ja muiden poltettujen
8187: tai tislattujen väkijuomain myymisestä, kuljetuksesta ja
8188: varastossapidosta 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun
8189: asetuksen erinäisten pykälien muuttamisesta toisin kuu-
8190: luviksi, b) ehdotuksen asetukseksi, joka koskee viinien
8191: 
8192: 
8193: 
8194:                                                •
8195: 2     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8196: 
8197: ja muiden miedompain väkijuomain myyntiä ja annis-
8198: kelua, ja c) ehdotuksen asetukseksi väkeväin mallasjuo-
8199: main myymisestä ja anniskelusta.
8200:       Valiokunnalla on ollut nähtävänä senaatilta saadut
8201: asiakirjat, jotka koskevat 1907 vuoden valtiopäiväin hy-
8202: väksymää ehdotusta laiksi alkoholipitoisten aineiden
8203: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuk-
8204: sesta ja varastossapidosta.
8205:       Valiokunta on pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lau-
8206: suntoa siitä, onko edustaja Kaarneen y. m. eduskunta-
8207: esityksessä ehdotettu säännös korvauksen kieltämisestä
8208: juovutusjuomaliikkeen harjoittajilta sen johdosta, että
8209: heidän valmistus- ja kauppaoikeutensa tulisivat kielto-
8210: lain voimaan astuttua loppumaan, katsottava kuuluvaksi
8211: niihin asioihin, jotka mainitaan V.J:n 29 §:n 2 momen-
8212: tissa ja 60 §:ssä, ja on Perustuslakivaliokunnan lausunto
8213: liitetty tähän mietintöön.
8214: 
8215: 
8216: 
8217:      Aina siitä lähtien, kun kotitarpeenviinanpoltto ase-
8218: tuksella 2 päivältä maaliskuuta 1865 lakkautettiin, on
8219: maamme alkoholilainsäädännön johtavana periaatteena
8220: ollut juovutusjuomaliikkeen säännöittelyn ohella sen jär-
8221: jestelmällinen supistaminen ja ehkäiseminen. Toiselta
8222: puolen r.te vauriot, mitä juovutusjuomat ovat meidänkin
8223: kansamme keskuudessa aikaansaaneet, toiselta puolen
8224: pian kolmannesvuosisadan vaikuttaneen raittiusliikkeen
8225: yhä laajemmalle levittämä käsitys alkoholijuomain tar-
8226: peettomuudesta ja vahingollisuudesta ovat jo verrattain
8227: aikaiseen saaneet kansan suuren enemmistön, varsin-
8228: kin maalaisväestömme, tietoiseksi siitä, että alkoholi-
8229: lainsäädännön päämääränä saattaa olla ainoastaan ylei-
8230: nen kieltolaki. Se lakiehdotus alkoholipitoisten ainei-
8231: den valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje-
8232: tuksesta ja varastossapidosta, jonka eduskunta 31 päi-
8233: 
8234: 
8235: 
8236:          •
8237:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              3
8238: 
8239: vana lokakuuta 1907 valtavalla enemmistöllä hyväksyi
8240: ja jonka tarkoituksena oli supistaa enemmän kuin kaksi
8241: tilavuusprosenttia etylialkoholia sisältävien aineiden val-
8242: mistus, maahantuonti ja myynti ainoastaan lääkinnölli-
8243: siin, teknillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin, oli siis sään-
8244: nöllisen historiallisen kehityksen johdonmukainen tulos.
8245:       Harva lainsäädäntötoimenpide maassamme on he-
8246: rättänyt niin syvälle kansan alimpiin kerroksiin ulottu-
8247: vaa tyydytystä kuin mainittu yleisen kieltolain säätämistä
8248:  koskeva eduskunnan päätös. Erityisellä painolla laski-
8249:  kin puhemies 1907 vuoden valtiopäivien päättäjäisissä
8250:  valtaistuinsalissa kieltolain toteuttamisen hallitsijan sydä-
8251:  melle.
8252:        Tästä eduskunnan hyväksymästä lakiehdotuksesta
8253:  kehotettiin Suomen valtiosihteerinviraston kirjelmässä
8254:  16/29 päivältä tammikuuta 1908 senaattia antamaan lau-
8255:  suntonsa. Kuukautta myöhemmin sai senaatti tietoonsa
8256:  myöskin keisarikunnan asianomaisten ministerien lausun-
8257:  not senaatin aikaisemmasta, kunnallisen kielto-oikeuden
8258:  pohjalle laaditusta ehdotuksesta juovutusjuomain valmis-
8259:  tusta ja kauppaa koskevaksi armolliseksi esitykseksi, jotka
8260:  lausunnot osoittivat, että Venäjän ja ulkovaltain välisiä
8261:  kauppasopimuksia ei voinut pitää esteenä kieltolain säätä-
8262:  miselle. Senaatti asetti 13 päivänä helmikuuta 1908 kes-
8263:  kuudestaan valiokunnan asiata käsittelemään, mutta usei-
8264:  den senaattorien eron takia tämä valiokunta jäi lopulta
8265:  niin vähälukuiseksi, että se keskeytti toimintansa. Valio-
8266:  kunnan varsinaiset toimenpiteet lienevät rajoittuneet sii-
8267:  hen, että se vaati teollisuushallitukselta lausunnon hii-
8268:   van saannin mahdollisuudesta, jos eduskunnan hyväk-
8269:   symä kieltolakiehdotus tulisi vahvistetuksi.
8270:        Mainittu valiokunta täydennettiin 7 päivänä elokuuta
8271:   1908. Sen ohessa senaatti 9 päivänä seuraavaa syyskuuta
8272:   asetti komitean laatimaan ehdotusta siitä, miten voitai-
8273:   siin valtion yksinoikeutena panna toimeen sellainen al-
8274:   koholipitoisten aineiden valmistus ja maahantuonti, jota
8275: 4      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8276: 
8277:  eduskunnan 31 päivänä lokakuuta 1907 hyväksymä kiel-
8278:  tolakiehdotus edellytti; tämän. s. alkoholimonopolikomitea
8279: jätti marraskuussa mietintönsä ja lakiehdotuksensa se-
8280:  naatille. Kauppa- ja teollisuustoimituskunta oli sitä en-
8281:  nen 14 päivänä syyskuuta 1908 kääntynyt teollisuushal-
8282:  lituksen puoleen kehottaen sitä pyytämään panimoiden,
8283:  polttimoiden ja tislauslaitosten omistajilta tietoja, kuinka
8284:  suureksi he arvioivat laitoksiensa raha-arvon, sekä laa-
8285:  timaan ehdotuksen alkoholin nykyistä tehokkaammasta
8286:  denaturoimisesta. Samoihin aikoihin annettiin tullihalli-
8287: tuksen toimeksi seikkaperäisen ehdotuksen valmistami-
8288: nen tullivartioimisen uudestaan järjestämiseksi maan ra-
8289: joilla siltä varalta, että kieltolaki astuisi voimaan. Myö-
8290: hemmin, 18 päivänä tammikuuta 1909, pyysi kauppa-
8291: ja teollisuustoimituskunta muutamilta lakimiehiltä lau-
8292: suntoa alkoholijuomatehtaitten omistajain mahdollisesta
8293: oikeudesta korvauksen saantiin valtiolta, jos puheenalai-
8294: nen lakiehdotus tulisi vahvistetuksi.
8295:       Senaatti antoi 28 päivänä tammikuuta 1909 eduskun-
8296: nan kieltolakiehdotuksesta lausuntonsa, jossa se yksi-
8297: mielisesti ehdotti tämän lakiehdotuksen hylättäväksi.
8298: Enemmistö tämän ohella anoi armollista valtuutusta
8299: uuden eduskunnalle jätettävän lakiehdotuksen laatimi-
8300: seen alkoholipitoisten juomain valmistuksesta, maahan-
8301: tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta,
8302: jonka ehdotuksen tulisi mahdollisimmassa määrin lähen-
8303: nellä eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta, sekä ehdo-
8304: tusten valmistamiseen niiksi asetuksiksi, jotka tästä alko-
8305: holilainsäädännön uusimisesta johtuisivat. Vähemmistö
8306: sitä vastoin oli laatinut oman ehdotuksensa yleiseksi,
8307: joskin eduskunnan liian jyrkäksi katsotusta lakiehdo-
8308: tuksesta tärkeissä kohdin poikkeavaksi kieltolaiksi sekä
8309: ehdotuksen vuonna 1910 kannettavasta ylimääräisestä
8310: suostuotaverosta sen tulojen vähennyksen korvaami-
8311: seksi, jonka kieltolain säätäminen Suomen valtiolle tuot-
8312: taisi, ollen sitä mieltä, että senaatin olisi tullut lykätä
8313:             Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             5
8314: 
8315: epaavan lausuntonsa antaminen hallitsijalle eduskunnan
8316: lakiehdotuksesta, siksi kuin sen oma ehdotus alkoholi-
8317: juomien valmistusta, maahantuontia ja myyntiä koske-
8318: vaksi armolliseksi esitykseksi olisi voinut seurata lau-
8319: sunnon mukana.
8320:      Kun eduskunnan hyväksymä kieltolakiehdotus ei
8321: joutunut hallitsijan tutkittavaksi ennen 1 päivää heinä-
8322: kuuta 1909, jolloin sen oli määrä osittaisesti astua voi-
8323: maan, on se katsottava lopullisesti rauenneeksi, ja on
8324: alkoholilainsäädäntö täten jäänyt entiselleen. Ehdottaes-
8325: saan eduskunnan lakiehdotuksen hylättäväksi oli senaat-
8326: tikin puolestaan lausunut olevansa yhtä mieltä eduskun-
8327: nan kanssa siinä, ettei tämä lainsäädäntö enää vastaa tar-
8328: koitustaan, vaan on perinpohjaisen ja pikaisen uudistuksen
8329: tarpeessa. Siitä huolimatta ei mitään uutta alotetta asiassa
8330: ole senaatin taholta aikaansaatu. Alkoholilainsäädäntömme
8331: kipeästi kaivattu perinpohjainen ja pikainen uudistus on
8332: täten jäänyt Eduskunnassa tehtyjen alötteiden varaan.
8333: 
8334: 
8335: 
8336:      Niinkuin edellisestä näkyy, on tässä asiassa edus-
8337: kuntaesitysten ohella tehty myöskin anomusehdotus,
8338: jossa pyydetään Eduskuntaa anomaan, että Keisari ja
8339: Suuriruhtinas suvaitsisi valmistuttaa ja mitä pikaisimmin
8340: eduskunnalle jättää esityksen laiksi, jossa alkoholijuo-
8341: mien maahantuonti, valmistaminen ja myynti muussa
8342: kuin teknillisessä, tieteellisessä ja lääkinnöllisessä tarkoi-
8343: tuksessa olisi kiellettävä, sekä esitykset niiksi asetuksiksi,
8344: jotka sen yhteydessä havaitaan tarpeellisiksi, ja että
8345: tämän ohessa hallitus viipymättä ryhtyisi niihin valmis-
8346: taviin toimenpiteihin, joita kieltolain säätäminen edel-
8347: lyttää.
8348:      Niin suuria vaikeuksia kuin alkoholilainsäädännön
8349:  uustmmen eduskuntaesityksen tietä voikin tuottaa, on
8350: Valiokunta kuitenkin tullut siihen päätökseen, että asia
8351: 6      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8352: 
8353: lykkäytyisi liian epämääräiseen tulevaisuuteen, jos se
8354: jätettäisiin anomuksen varaan. Valiokunnan mielestä
8355: on, jos Eduskunta, ryhtymättä lakiehdotuksen valmis-
8356: tamiseen, tyytyisi anomuksen tekoon, syytä pelätä ku-
8357: luvan liiaksi aikaa, ennenkuin Eduskunnan anomus,
8358: eri asteilla ja eri tahoilla tarkastettuna, esitettäisiin hal-
8359: litsijalle, jonka jälkeen vasta senaatti voisi käydä lopulli-
8360: sesti muodostelemaan uutta lakiehdotusta. Valmistut-
8361: tuaan joutuisi tämä taasen vuoroonsa matkalle ja samoja
8362: tuntemattomia kohtaloja kohti. Näin ollen täytyy Va-
8363: liokunnan ehdottaa edustaja Viljakaisen y. m. anomus-
8364: ehdotus hylättäväksi.
8365:       Mitä sitten tulee Valiokunnan käsiteltäviksi lähetet-
8366: tyihin eduskuntaesityksiin, on edustaja von Troilin kun-
8367: nallisen kielto-oikeuden pohjalle laadittu eduskuntaesi-
8368: tys Valiokunnassa saanut varsin vähäistä kannatusta.
8369: Se kyllä jättäisi kaupungin asukkaille vallan yleisellä ja
8370: yhtäJäisellä äänioikeudella päättää alkoholijuomain kau-
8371: pan sallimisesta tai kieltämisestä, ja aikaansaisi toden-
8372: näköisesti, vaikkakin voimassa olevan järjestelmän muut-
8373: tamiseen vaadittaisiin kaksi kqlmatta-osaa kaikista anne-
8374: tuista äänistä, tämän kaupan lakkauttamisen monessa
8375: kaupunkikunnassa. Mutta juovntusjuomakaupan loppu-
8376: misesta koko maassa tämän kielto-oikeuden kautta
8377: tuskin olisi mitään toivoa varsinkin siihen nähden, että
8378: puheenalainen liike tuottaisi tuntuvaa voittoa niille kau-
8379: pungeille, jotka sitä eteenkinpäin sallisivat, sitä enem-
8380: män mitä laajemmalti ympäristössä juovutusjuoma-
8381: kauppa olisi kielletty. Viimeksimainittu seikka taasen
8382: voisi niissä kaupungeissa, joissa kieltoon muutoin oltai-
8383: siin taipuvaisia, herättää pelkoa yleisen liikkeen siirty-
8384: misestä sinne, missä juovutusjuomia vielä on saatavissa.
8385: Kun edelleen juovutusjuomain tuonti ulkomaalta edus-
8386: taja von T roilin lakiehdotuksen mukaan jäisi esteettö-
8387: mäksi, on Valiokunta ollut sitä mieltä, ettei tämän edus-
8388: kuntaesityksen pohjalle rakennettu asetus riittävässä
8389:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.                 7
8390: 
8391: määrässä ehkäisisi juovutusjuomain käyttöä maassa,
8392: jonka ohessa se olisi omiaan lisäämään ulkomaisten
8393: juovutusjuomatavarain kulutusta kotimaisten asemasta.
8394: Vakuutettuna siitä, ettei tällainen järjestelmä tyydyttäisi
8395: kansan enemmistön vaatimusta päästä vapaaksi juo-
8396: vutusjuomaliikkeen haitoista, Valiokunta sen vuoksi eh-
8397: dottaa edustaja von Troilin eduskuntaesityksen hylättä-
8398: väksi.
8399:      On tosin Valiokunnassa tehty ehdotus, että se tästä
8400: eduskuntaesityksestä antaisi Eduskunnalle eri mietinnön,
8401: jossa väliaikaisena toimenpiteenä kieltolain vahvistamista
8402: ja voimaanastumista odotettaessa ehdotettaisiin erinäisiä
8403: pykäliä nykyisissä juovutusjuoma-asetuksissa muutetta-
8404: viksi näiden juomain käyttämistä supistavaan suuntaan.
8405: Valiokunta on kuitenkin katsonut tällaisen väliaikaisen
8406: lainsäädännön muodollisesti hankalaksi ja kieltolain vah-
8407: vistustakin mahdollisesti jossain määrin vaikeuttavaksi.
8408:      Jäljellä olevista eduskuntaesityksistä, jotka kaikki
8409: tarkoittavat yleisen kieltolain aikaansaamista ja ovat pää-
8410: kohdissaan yhtäläiset, on Valiokunta käsittelynsä poh-
8411: jaksi pannut edustaja Sillanpään y. m. jättämän laki-
8412: ehdotuksen, se kun on lähinnä eduskunnan vuonna 1907
8413: hyväksymää kieltolakia, poiketen siitä ainoastaan ehdo-
8414: tetun lain voimaanastumis-aikaan nähden.
8415: 
8416: 
8417:       Kun alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maa-
8418: hantuonnin ja myynnin sallimista ainoastaan lääkinnölli-
8419: siin, teknillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin tarkoittavan ylei-
8420: sen kieltolain periaatteet on pääkohdissaan tuotu esiin
8421: 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa, niin Valiokunta,
8422: viitaten näihin asiakirjoihin, on pitänyt tarpeettomana
8423: niitä uudestaan esittää. Sen sijaan se on ottanut erityi-
8424: sen harkinnan alaisiksi ne kieltolain säätämisen yhtey-
8425: dessä olevat asianhaarat, joiden johdosta on tehty muis-
8426: tutuksia eduskunnan aikaisemmin hyväksymää lakiehdo-
8427: 8      1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8428: 
8429: tusta vastaan ja joiden punnitsemiseen nytkin käsiteltä-
8430: vinä olevat eduskuntaesitykset antavat aihetta. Useissa
8431: kohdin on Valiokunta nähnyt olevan syytä, huomioon
8432: ottamalla tehdyt muistutukset, tarkistaa käsittelyn poh-
8433: jana olevan eduskuntaesityksen lakitekstiä. Kuitenkaan
8434: ei Valiokunta ole katsonut voivansa yleensä poiketa 1907
8435: vuoden valtiopäivien kannasta.
8436:      Siihen nähden, että denaturoituja alkoholipitoisia
8437: aineita, varsinkin hajuveden nimellä käypää alkoholi-
8438: ainetta ja pulituuria, nyt jo on paikoittain huomattavasti
8439: käytetty juovutusjuomana, ja kun mainittujen aineiden
8440: juovutustarkoitukseen käyttäminen, jos se saisi vapaasti
8441: kehittyä muiden juovutusaineiden ollessa kiellettyinä,
8442: epäilemättä lisääntyisi ja tulisi sen kautta myöskin vai-
8443: keuttamaan kieltolain täytäntöönpanoa ja valvontaa, on
8444: Valiokunta katsonut niidenkin valmistuksen, maahan-
8445: tuonnin ja kaupan olevan ainakin jossain määrin rajoi-
8446: tettavan. Kuitenkin on Valiokunta tahtonut käytännölli-
8447: sistä syistä erottaa näitä aineita koskevat määräykset
8448: erityiseksi lakiehdotukseksi, jota laadittaessa on poh-
8449: jana käytetty edustaja Soinisen y. m. asiasta tekemää
8450: esitysehdotusta.
8451:      Valiokunnan lakiehdotuksen kautta tulee kumotuksi
8452: sekin vähäinen rajoitus, minkä nykyinen paloviinan myyn-
8453: tiä koskeva asetus asettaa eetterin kaupalle. Tämän ai-
8454: neen myynti ei tietysti voikaan olla sellaisen lain määräys-
8455: ten alainen, joka koskee ainoastaan alkoholipitoisia ai-
8456: neita. Kun eetterin käyttämisestä juovutustarkoitukseen
8457: kuitenkin voi koitua hyvinkin suuri vaara kieltolain
8458: aikana, tahtoo Valiokunta tässä yhteydessä huomauttaa
8459: tämän aineen valmistusta, maahantuontia ja myyntiä
8460: koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta.
8461:      Valiokunnassa on esiintynyt erimielisyyttä siitä, oli-
8462: siko alkoholin valmistus ja alkoholipitoisten aineiden
8463: maahantuonti pidettävä semmoisena valtion yksinoikeu-
8464: tena, jota se ei saa muille luovuttaa, vai olisiko tällai-
8465:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             9
8466: 
8467: nen luovutusoikeus sallittava. Ottaen huomioon, että
8468: on jo olemassa alkoholimonopolikomitean toimittama
8469: selvitys siitä, kuinka ensiksimainittu monopolijärjestelmä
8470: voitaisiin toteuttaa, ovat toi~et Valiokunnan jäsenet
8471: katsoneet asianmukaiseksi, ettei luovutusta olisi sal-
8472: littava. Se hankaluus, jota valtion oman alkoholi-
8473: liikkeen perustaminen mahdollisesti tuottaisi, ei hei-
8474: dän mielestään merkitse niin paljon kuin se hyöty,
8475: mikä tällaisesta järjestelmästä olisi lain valvontaan
8476: nähden, sen kautta kun päästäisiin kokonaan vapaaksi
8477: yksityisistä alkoholiliikkeen harjoittajista, joilla, vaikka-
8478: kaan eivät näennäisesti saa harjoittaa liikettä omaksi
8479: edukseen, aina on suurempi houkutus kieltolain kiertä-
8480: miseen kuin valtiolla itsellään. Valiokunnan lakiehdo·
8481: tuksen mukaan jäisi valtiolle myöskin riittävästi aikaa
8482: oman alkoholiliikkeen perustamiseen. Toiset Valio-
8483: kunnan jäsenet, joiden mielipide arvan kautta on
8484: tullut Valiokunnan kannaksi, eivät ole katsoneet mo-
8485: nopolioikeuden luovuttamisen yhtiölle tuottavan lain
8486: valvontaan nähden voittamattomia vaikeuksia. Sitä
8487: vastoin saattaisi heidän mielestään kieltolain toimeen-
8488: panemista hidastuttaa se, että valtion olisi pakko jär-
8489: jestää sille tähän asti aivan vieraita teollisuuslaitoksia
8490: ja uusi mutkikas virkakoneisto, kun taas valtion voi-
8491: dessa jättää asian yksityisen yritteliäisyyden varaan ei
8492: minkäänlainen lain toimeenpanon viivyttely tästä syystä
8493: tulisi kysymykseen. Tämän vuoksi ja kun kieltolain en-
8494: simäinen toimeenpano niin monessa muussa suhteessa
8495: vaatii valtion viranomaisten puolelta välittömiä toimen-
8496: piteitä, he ovat tahtoneet säilyttää mahdollisuuden jär-
8497: jestää asian niin, että alkoholipitoisten aineiden han-
8498: kinta luvallisiin tarkoituksiin voisi tapahtua, ainakin
8499: aluksi, sellaisen yhtiön välityksellä, joka antaisi voittonsa
8500: suostuntarahastoon.
8501:       Arkatuontoiseksi on osoittautunut kysymys erinäi-
8502: sistä toimenpiteistä, joita on katsottu välttämättämiksi
8503: 10    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8504: 
8505: kieltolain valvontaa varten. Enimmän epäilystä on tässä
8506: kohden herättänyt ehdotus viranomaisille myönnettä-
8507: västä oikeudesta tutkimuksen pitämiseen yksityisen hen-
8508: kilön luona, jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään
8509: Iuvattarnasta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
8510: varastossapidosta tai myynnistä. Valiokunnan käsityk-
8511: sen mukaan tässä ei kuitenkaan ole puhe mistään uudesta,
8512: lainsäädännöllemme oudosta periaatteesta, vaan ainoas-
8513: taan paloviinalainsäädännössämme jo kauan voimassa
8514: olleiden säännösten soveltamisesta uusiin oloihin. Rikos-
8515: lain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889
8516: annetun asetuksen 14 §:ssä säädetään nimenomaan:
8517: ,Asioissa, jotka koskevat väkeväin juomain luvatonta
8518: valmistusta, kuljetusta, varastossa pitoa tahi myymistä,
8519: sekä tulliasioissa pidettäköön myöskin kotoetsintöä,
8520: niin kuin siitä on erikseen säädetty". Paloviinan val-
8521: mistamisesta ja tislaamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1892
8522: annetun asetuksen 65 §:n 1 momentissa taas sanotaan:
8523:  , Tutkimusta saa toimittaa kaikkina vuorokauden aikoina
8524:  polttimossa, keittiössä, juomanpano- ja Ieivintuvassa,
8525:  kuin myös muussa huoneessa tahi rakennuksessa, jota
8526:  voidaan paloviinan valmistamiseen tahi tislaamiseen
8527:  käyttää." Saman asetuksen 58 §:stä käy niinikään sel-
8528:  ville, että tutkimusta voidaan pitää ,jonkun luona yksi-
8529:  tyisessä asuinhuoneessa", jos siihen on pätevätä syytä.
8530:  Myöskin tullilainsäädäntöömme on otettu kysymyk-
8531:  sessäoleva periaate tutkimuksen toimeenpanemista. Jou-
8532:  lukuun 30 päivänä 1887 annetun tullisäännön 149 §:ssä
8533:  nimenomaan viitataan tällaisen tutkimuksen välttämät-
8534:  tömyyteen silloin, kun viranomainen keksii ja kuljetet-
8535:  taessa ajaa takaa luvattomasti tuotua tavaraa ja tämä
8536:  kätketään huoneukseen tahi taloon. Yhtä tarpeelliselta
8537:  kuin tämmöisessä tapauksessa näyttää Valiokunnasta
8538:  tutkimuksen pitäminen esim. silloin, kun keksityn sala-
8539:   polton harjoittaja on saanut tavaransa viedyksi huoneuk-
8540:  seen. Näin ollen ei Valiokunta ole katsonut mahdol-
8541:           Alkoholilainsäädännön uudistaminen.          11
8542: 
8543: liseksi ehdottaa kiellettäväksi tutkimuksen pitämistä yk-
8544: sityisen luona, kun häntä pätevillä perusteilla epäillään
8545: luvattomasti valmistettujen tai maahan tuotujen alkoholi-
8546: pitoisten aineiden kätkemisestä, koska sellaisen kiellon
8547: kautta arveluttavasti vaikeutettaisiin ehdotetun asetuksen
8548: noudattamisen valvontaa. On kyllä totta, että asia saa
8549: entisestä käytännöstä poikkeavan luonteen, kun kysymys
8550: ei ole ainoastaan paloviinan valmistuksesta ja myynnistä,
8551: vaan myöskin sen ja vieläpä muidenkin alkoholipitoisten
8552: aineiden varastossapidosta. Tästä syystä onkin Valio-
8553: kunta ehdottanut, että apteekista hankittujen ja denatu-
8554: roitujen alkoholipitoisten aineiden, siis yksityisen hal-
8555: lussa luvallisesti olevain tavarain, säilyttämistä ei kat-
8556: sottaisi varastossapidoksi ja että laittomasta tutkimuk-
8557: sen pidosta määrättäisiin ankara rangaistus.
8558:       Suuren merkityksen puheenaolevan lain valvontaan
8559: nähden panee Valiokunta myöskin siihen, että kansa
8560: itse saa ottaa tähän osaa kunnallisia kieltolain valvojia
8561: asettamalla. Juuri sentapaiset järjestyksenpitäjäthän pai-
8562: koittain mitä tehokkaimmin ehkäisivät lainrikkomuksia
8563: kotipolton lakkauttamisen jälkeen. Varsinkin harvaan-
8564: asutuilla paikkakunnilla ja rajaseuduilla, missä kruunun-
8565:  palvelijoita on vähän, on kunnallisilla kieltolain valvo-
8566: jilla tärkeä tehtävä. jotta tämä valvonta tulisi vieläkin
8567: tehokkaammaksi, on Valiokunnan enemmistö katsonut
8568: välttämättömäksi ulottaa heillekin oikeuden ylempänä
8569: mainitun tutkimuksen pitoon.
8570:       Tällä tavoin järjestetty kunnallinen kieltolain val-
8571: vonta ei tietenkään tee tarpeettomiksi niitä toimen-
8572: piteitä, joita tullihallitus on ehdottanut tehokkaamman
8573: rajavartioimisen aikaansaamiseksi ja jotka Valiokunnan
8574:  mielestä ansaitsevat täyttä kannatusta.
8575:       Kysymys, olisiko ja missä määrin hallitukselle
8576:  varattava valta erikoisissa tapauksissa myöntää laajem-
8577:  paa alkoholitavarain käyttö-oikeutta, kuin minkä laki
8578:  säännöksi määrää, on senaatin taholta tehtyjen muis-
8579: 12     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8580: 
8581: tutustenjohdosta Valiokunnassa ollut vakavan harkinnan
8582: alaisena. Valiokunnan vähemmistö on ehdottanut, että
8583: laissa jätettäisiin hallitukselle oikeus myöntää erityisiä
8584: poikkeuksia rajaseuduilla oleviin huvila-alueisiin nähden.
8585: Valiokunnan enemmistö on kuitenkin ollut sitä mieltä,
8586: että tämmöisen vallan myöntämisen kautta alkoholiliik-
8587: keen järjestäminen helposti jäisi liian paljon hallin-
8588: nollisen mielivallan varaan, mikä ei suinkaan saata olla
8589: tarkoituksenmukaista. On myöskin katsottu oikeuden
8590: ja kohtuuden vaativan, että laki kohtaa kaikkia yhtä-
8591: läisesti, asemaan ja olosuhteisiin katsomatta. Jos kui-
8592: tenkin huomattaisiin, että näitä seikkoja koskevien
8593: poikkeusmääräysten puuttuminen laista uhkaisi tuottaa
8594: voittamattomia vaikeuksia sen vahvistamiselle tahi toi-
8595: meenpanolle, niin on Valiokunnan mielestä eduskun-
8596: nalla mahdollisuus myöhemmin järjestää tämä asia,
8597: samoin kuin nykyäänkin on voimassa erityinen alko-
8598: holijuomien myyntiä koskevista asetuksista riippumaton,
8599: hallituksen alotteesta säädetty asetus 9 päivältä kesä-
8600: kuuta 1892 luvan antamisesta eräissä poikkeustiloissa
8601: pitää maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia.
8602: 
8603: 
8604:       On varottu, että sellaisen kieltolain säätäminen, joka
8605: ei sallisi edes viinien maahantuontia, kohtaisi ulkomaiden,
8606: etenkin Ranskan puolelta vastustusta ja olisi omiaosa
8607: sen kautta tuottamaan maalle taloudellisia vaikeuksia.
8608: Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan voida lainsäädäntöä
8609: tehdä riippuvaksi siksi epämääräisistä esteistä, kuin
8610: ulkomaiden taholta pelätty vastustus toistaiseksi on.
8611: Ne uhkaukset, joita Ranskan taholta lausuttiin Suomen
8612: väkijuomatullin korottamisen johdosta vuonna 1906,
8613: eivät johtaneet enempiin toimenpiteisiin, sen jälkeen
8614: kun Venäjän kauppaministeri oli Ranskan lähetti-
8615: läälle huomauttanut, ettei asiassa ollut tapahtunut mi-
8616: tään kauppaliittokirjan rikkomista. Tosin on sittem-
8617:            Alkobolilainsäädänniin uudistaminen.          13
8618: 
8619: min kieltolakiehdotuksemme johdosta pantu esteitä Suo-
8620: men valtiolainan hankkimiselle Ranskasta, mutta tämä
8621: toimenpide ei ole tehnyt valtiolle enemmän kuin yksi-
8622: tyisille rahalaitoksille mahdottomaksi hankkia ulko-
8623: maista pääomaa maahan. Mainitsemista ansainnee myös-
8624: kin, että, mikäli Valiokunta on tietoonsa saanut, Islan-
8625: nin vasta säädetty kieltolaki on saavuttanut halli-
8626: tuksen vahvistuksen Ranskan tahtomatta tai voimatta
8627: sitä estää. Jos kuitenkin vastaisuudessa lainsäädäntö-
8628: toimenpiteemme raittiuden hyväksi olisivat omiansa
8629: tuottamaan suurempia vaikeuksia ulkomaiden puolelta,
8630: niin ei liene mitään varmuutta siitä, että ne voitaisiin
8631: välttää tekemällä kieltolakiin poikkeus viinien tuon-
8632: tiin nähden, tuskinpa edes rajoittamalla lainsäädäntö-
8633: toimenpiteet sellaisen kunnallisen kielto-oikeuden hy-
8634: v.äksymiseen, joka ei suoranaisesti koskisi alkoholipitois-
8635: ten aineiden maahantuontia; ovathan juuri kunnalliset
8636: toimenpiteet alkoholikaupan ehkäisemiseksi Ruotsissa ja
8637: Norjassa herättäneet Ranskan hallituksen mielipahaa.
8638:       On kyllä viitattu siihen, että Ruotsin ja Norjan edus-
8639: kunnat ovat hiljakkoin katsoneet olevansa Ranskan
8640: hallituksen vaatimuksesta pakotetut erinäisiin myönnytyk-
8641: siin ranskalaisten viinien maahantuonnin edistämiseksi.
8642: Suurempi tai pienempi viinitulli on kuitenkin näiden mai-
8643: den raittiusriennoille verraten vähäinen asia, niinkauan
8644: kuin kotimainenkin tuotanto on -ehkäisemättä; mainitusta
8645: seikasta senvuoksi ei voida tehdä sitä johtopäätöstä,
8646: että Ranskan vastustus olisi näissä maissa tunnus-
8647: tettu voittamattomaksi esteeksi kieltolain aikaansaami-
8648: selle, milloin kansan suuri enemmistö niin pitkälle me-
8649: nevää lainsäädäntötoimenpidettä vaatii.
8650:       Valiokunta ei kiellä, että ulkomainen vastustus, jos
8651: se tulevaisuudessa panisi voittamattomia esteitä pää-
8652: omaio hankinnalle maahan tai Suomen tavaran vien-
8653: nille, saattaisi tuottaa tuntuvaa hankaluutta maan ta-
8654: loudelliselle edistymiselle ja että näiden hankaluuksien
8655: 14     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8656: 
8657: poistamisen keinot silloin olisi otettava harkinnan alai-
8658: siksi. Sellaisten vaikeuksien vastapainona on kuitenkin
8659: Valiokunnan mielestä aina otettava lukuun se yleisemmän
8660: aineellisen hyvinvoinnin este, minkä juovutusjuomain
8661: käyttö muodostaa, se kun niiden useampien kymme-
8662: nien miljonien markkojen ohella, mitä se vaatii enimmäk-
8663: seen köyhimmän kansan aineksen varoja, hävittää työaikaa
8664: ja työvoimaa epäilemättä vielä suuremmasta raha-ar-
8665: vosta.
8666:      Jos alkoholipitoisien viinien tuontia maahan sallittaisiin
8667: poikkeuksena kieltolaista, ei Valiokunnan käsityksen mu-
8668: kaan mikään voisi ehkäistä ulkomaisen alkoholitavaran run-
8669: sasta kulutusta maassa eikä viinin nimellä kulkevain
8670: halpainkaan alkoholisekotusten tulvaa tänne, joka seikka
8671: tekisi kieltolain;vaikutuksen ainakin monin paikoin jotenkin
8672: vähäiseksi. Sitä vastoin olisi Valiokunnan mielestä syytä
8673: kaikin tavoin edistää alkoholittomien viinien samoin
8674: kuin etelämaisten hedelmäinkin tuontia maahan, joita
8675: tavaroita epäilemättä uusissa oloissa ruvettaisiin yhä run-
8676: saammin käyttämään. Tullinalennus näille tavaroille
8677: voisi ehkä jossain määrin tuottaa kauppatuttavillemme
8678:  ulkomailla korvausta alkoholiviinien tuonnin lakkaami-
8679: sesta.
8680: 
8681: 
8682:      Mitä tulee Suomen kauppasuhteisiin keisarikun-
8683: taan, on ilmeistä, että Valiokunnan lakiehdotus te-
8684: kee näistä suhteista 29 päivänä toukokuuta 1897 annet-
8685: tuun asetukseen sisältyvän sopimuksen muuttamisen tar-
8686: peelliseksi. Tästä muutoksesta ei kuitenkaan johdu mi-
8687: tään lukuunotettavaa haittaa keisarikunnalle, sillä dena-
8688: turoimattomien alkoholipitoisien aineiden tuonnin arvo
8689: Venäjältä Suomeen supistuu noin 20,000-30,000 mark-
8690: kaan vuodessa. Myöskään sillä mainitun asetuksen
8691: määräyksellä, että Venäjän kautta saadaan tuoda Suo-
8692: meen ulkomaisiakin tavaroita, ei liene mitään suurempaa
8693:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             15
8694: 
8695: käytännöllistä merkitystä puheenalaisessa suhteessa, kun
8696: asetuksessa on säädetty, että tällaisista tavaroista on
8697: suoritettava ensin tulli Venäjälle tuotaessa ja toisen ker-
8698: ran Suomen tullirajalla.
8699: 
8700: 
8701:       Kieltolakia säädettäessä on myöskin pantava huo-
8702: miota siihen tulojen vähennykseen, joka tällaisen lain
8703: voimaanastumisen kautta näyttää valtiolle syntyvän.
8704:       Tasaisin luvuin olivat vuonna 1908 kulkulaitosrahas-
8705: ton nettotulot paloviinan valmistuksesta ja myynnistä
8706: 7,600,000 markkaa, suostuotarahaston tulot mallasjuo-
8707: main valmistuksesta 1,600,000 markkaa sekä valtio-
8708: rahaston tulot ulkomailta tuoduista alkoholijuomista
8709: 3,600,000 markkaa, siis yhteensä lähes 13 miljonaa mark-
8710: kaa. Lausunnossaan eduskunnan päättämästä kielto-
8711: laista katsoi senaatti otaksuttavaksi, että alkoholijuomain
8712: käytön väheneminen aiheuttaisi siinä määrässä muiden
8713: kulutustavarain käyttämisen lisääntymistä, että valtion
8714: kieltolain johdosta kärsimän tullitulojen verraten pienen
8715: vähennyksen ei tarvitsisi vaikuttaa asian ratkaisuun.
8716:  Sitä vastoin arveli senaatti paloviina-ja mallasjuomasuos-
8717:  tuntain lakkaamisen aikaansaavan suuria vaikeuksia valtion
8718:  tulo- ja menoarvion tasapainon ylläpitämiselle, ellei ai-
8719:  nakin suurinta osaa näin syntyneestä vajauksesta kor-
8720:  vattaisi uusilla tulolähteillä.
8721:        Valiokunta ei ole tässä kohden voinut jättää huo-
8722:  mioon ottamatta, että kieltolaki, samalla kun se vähen-
8723:  tää valtion tähänastisia tuloja, myöskin kaiken todennä-
8724:  köisyyden mukaan on ennen pitkää vähentäväsen tähänasti-
8725:   sia menoja. Päättäen oloista niissä maissa, joissa kieltolaki
8726:   vaikkakin vaillinaisena on voimassa, tulevat poliisivoiman ja
8727:   vankeinhoidon samoin kuin sairasten ja mielenvikaisten
8728:   hoidon kustannukset juovutusjuomain saannin lakattua
8729:   tuntuvasti supistumaan. Mitä tämä valtion menoissa
8730:   merkitsee, osoittaa jo se seikka, että meillä yksistään hou-
8731: 16     1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8732: 
8733: ruinhoidon asettamiseen ajanmukaiselle kannalle on las-
8734: kett~ tarvittavan lähimmässä tulevaisuudessa parikym-
8735: mentä miljonaa markkaa. Ja mitä tässä on sanottu valtion
8736: menoista, pitää samassa määrin paikkansa myöskin kun-
8737: tien vaivaishoitokustannuksiin nähden.
8738:       Toiselta puolen voipi pitää varmana, että kieltolaki
8739: on antava kansan aineelliselle vaurastumiselle ja siitä
8740: johtuvalle verokykyisyydelle mitä suuriarvoiSimman
8741: tuen. Kokemus on osoittanut, kuinka alkoholiliikkeen
8742: jyrkästä supistamisesta johtuvasta säästäväisyydestä on
8743: ollut koko yhteiskunnalle hyötyä. Pääoma, joka näin on
8744: säästynyt, on joutunut liikkeeseen maalle hyödyllisten
8745: elinkeinojen hyväksi; korkokanta on alennut pääoma-
8746: varojen lisääntymisen takia, ja tästä on ollut seurauk-
8747: sena vilkkaampi tuotanto, suurempi työnkysyntä, palk-
8748: kain kohoaminen ja suurempi hyödyllisten tavarain ku-
8749: lutus, joiden lisääntyneessä tuotannossa ennen juovutus-
8750: juomaliikkeen palveluksessa olleet henkilöt voivat an-
8751: saita leipänsä. Kuvaavan esimerkin tässä kohden tar-
8752: joaa amerikalaisen kieltolakivaltion Mainen taloudellinen
8753: kehitys sen puolen vuosisadan kuluessa, minkä kieltolaki
8754: siellä on vallinnut. Virallisen tilaston mukaan oli Mai-
8755: nessä vuonna 1905 joka kolmannella asukkaalla, lap-
8756: set mukaan luettuina, oma säästöpankkitilinsä, ja jo-
8757: kaista tallettajaa kohden nouseva säästö oli yksinään
8758: säästöpankeissa keskimäärin 367 dollaria 77 senttiä, eli
8759: lähemmäs kaksi tuhatta Suomen markkaa. Sen ohessa
8760: oli kaikista taloista, joiden omistussuhteet olivat tun-
8761: netut, Mainessä vuonna 1900 noin 65 °/o perheiden omia
8762: (Yhdysvalloissa yleensä 46 °/o; Pohj. Atlantin piirissä, jo-
8763: hon Maine kuuluu, 38 °/o). Maatiloista oli 94 °/o viljelijäin
8764: omia (Yhdysvalloissa yleensä 64 °/o; Pohj. Atlantin pii-
8765: rissä 78 °/o). Näistä omista taloista tai maatiloista oli noin
8766: 73 °f0 kaikesta velkarasituksesta vapaita. Tämä on sitä huo-
8767: mattavampaa, kun on tunnettua, että Mainen valtio, joka
8768: ennen kieltolakia oli kaikkein köyhimpiä koko Yhdysval-
8769:            AlkobelilainsäädänuUn uudistamioeQ..             17
8770: loissa, ei ole varustettu erityisemmillä luonnonrikkauksilla
8771: ja että sen kehitykseen ei ole sanottavasti vaikuttanut
8772: yleinen kauppa- ja siirtolaisliike, joka on mennyt tämän
8773: valtateistä syrjässä olevan valtion ohitse.
8774:       Valiokunta on kyllä ollut selvillä siitä, että kieltolain
8775: taloudellisessa suhteessa edulliset vaikutukset eivät tule
8776: kohta näkyviin, vaan että väliaikainen kieltolain kautta me-
8777: netettyjen valtiotulojen korvaaminen voi käydä tarpeelli-
8778: seksi. Valiokunta kuitenkin on katsonut voitavan jättää
8779: hallituksen varaan aiotteen teon sen vajauksen korvaami-
8780: sesta, joka mahdollisesti kieltolain voimaanastumisen joh-
8781: dosta tulee suostuotarahastoon syntymään. Tähän on Va-
8782: liokunnan mielestä ollut sitä enemmän syytä, kun laki on
8783: ehdotettu voimaan astuvaksi vasta kaksi vuotta vahvista-
8784: misen jälkeen. Eduskunnan lienee mahdotonta näin kauan
8785: edeltäkäsin arvata, minkälainen silloin on valtiovarain
8786: tila, samoin kuin lienee nykyään vaikea päättää, mikä
8787: veromuoto silloisissa oloissa on oleva sopivin. Valio-
8788: kunta siis edellyttää, että eduskunta aikanaan saa halli-
8789: tukselta vastaanottaa esityksen tämän lain aikaansaaman
8790: vajauksen peittämisestä, jos valtiovarain silloinen tila
8791: tätä vaatii.
8792:       Valiokunnan vähemmistö ei puolestaan ole katso-
8793: nut olevan hyvin harkittua jättää nyt säädettävää kielto-
8794: lakia alttiiksi sille viivyttelylle, mikä saattaa koitua
8795: vaikeudesta säilyttää valtion tulo- ja menoarvion tasa-
8796: paino kieltolain aiheuttaman paloviina- ja mallas-
8797: juomasuostuntain lakkaamisen jälkeen. Ilman suu-
8798: rempia vaikeuksia olisi Valiokunta vähemmistön mie-
8799: lestä voinut asian auttaa ehdottamalla säädettäväksi kielto-
8800: lain yhteydessä erityisen verolain, jossa Eduskunta päät-
8801: täisi maksettavaksi tuloveron pohjalle asetettua väliai-
8802:  kaista ja määräaikaista veroa, asettaen veron niin suos-
8803:  tuotaveron luonnetta lähenteleväksi kuin mahdollista.
8804: 
8805: 
8806:                                                               2
8807: 18     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8808: 
8809:       Kun yksityisten ja yhtiöiden tätä nykyä harjoittama
8810:  alkoholipitoisten aineiden valmistus ja kauppa suureksi
8811: osaksi lakkautettaisiin semmoisen lainsäädännön kautta,
8812: jota useimmat Valiokunnan käsiteltäviksi lähetetyt esitys-
8813: ehdotukset tarkoittavat, on Valiokunta ottanut harkitta-
8814: vakseen kysymyksen, missä määrin tämmöinen lakkaut-
8815: taminen tuottaisi valtiolle velvollisuutta korvata näiden
8816: liikkeiden harjoittajille heidän sen kautta kärsimänsä ta-
8817: loudelliset vahingot.
8818:       Tätä kysymystä arvosteltaessa on V aliakunta katso-
8819: nut tärkeäksi ottaa huomioon, mitä menettelytapaa aikai-
8820: semmin on valtion puolelta samanlaisissa tapauksissa nou-
8821: datettu.
8822:       Aina vuoteen 1866 maassamme vallalla ollut ko~i­
8823: poltto-oikeus perustui vuoden 18oo valtiopäivillä molem-
8824: pien valtiomahtien välillä tehtyyn sopimukseen, jonka
8825: kautta kruunun poltto-oikeus annettiin vuokralle epämää-
8826: räiseksi ajaksi maanomistajille ja kaupunki,en porvareille
8827: erityistä vuokramaksua vastaan. Asiasta julkaistiin 15 päi-
8828: vänä kesäkuuta 18oo asetus, ja seuraavana vuonna ilmes-
8829: tyneessä viinanpolton valvomista koskevassa asetuksessa
8830: määrättiin nimenomaan, että 18oo vuoden sopimus oli
8831: pysyvä järkähtämättä voimassa, kunnes hallitus säätyjen
8832: kanssa toisin sopisi.
8833:       Siitä huolimatta tuli, jo ennenkuin uusi sopimus
8834: 1865 saatiin hallituksen ja säätyjen välillä aikaan,
8835: esille kysymys erinäisten viinapolttimojen lakkauttami-
8836: sesta. Asetuksella 16 päivältä heinäkuuta 1841 hallitus
8837: koetti vähentää polttimojen lukua määräämällä, että pohto-
8838: oikeuden haltijat luopumalla tästä oikeudestaan saisivat
8839: vapautuksen viinaveron eli arennin maksamisesta. Luo-
8840: vutetut oikeudet tarjottiin sitten huutokaupalla suurem-
8841: missa erissä yksityisiUe henkilöille, jotka näin pää-
8842: sivät tilaisuuteen harjoittamaan laajempaa tehdasmaista
8843: viinanpolttoa. Tarkoitus oli muuttaa kotipohto tehdas-
8844: poltoksi, jota katsottiin helpommaksi valvoa. Tätä tarkoi-
8845:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              19
8846: 
8847: tusta ei kuitenkaan saavutettu, vaan kotipohto rehoitti
8848: edelleen kilpaillen näin aikaansaadun tehdasteollisuuden
8849: kanssa, ja koko yrityksestä oli luovuttava. Esityksessä
8850: 19 päivältä huhtikuuta 1858 lausuu tästä senaatti, koske-
8851: teilen samalla korvauskysymystä, seuraavasti : ,Kun koti-
8852: pohto toistaiseksi on jätettävä voimaansa, ei senaatin mie-
8853: lestä juoppouden ehkäisemiseksi jää jäljelle muuta keinoa,
8854: kuin että kaikki maalle perustetut suuret polttimot hävite-
8855:  tään. Senaatilta ei ole suinkaan jäänyt tässä suhteessa
8856:  huomioon ottamatta se mahdollinen vastaväite, että ny-
8857:  kyisten suurten polHimojen omistajilta siten riistetään tu-
8858:  levaisuudessa odotettu voitto heidän liikkeestään ja osalle
8859:  heistä ehkä tuotetaan jotakin tappiota sen kautta, että
8860:  heidän täytyy hävittää polttokojeensa. Mutta maan hy-
8861:  vinvoinnin laimiinlyömistä sen vuoksi, että estettäisiin
8862:  muutamille yskityisille henkilöille tulemasta tappiota, voi
8863:  senaatti sitäkin vähemmän käsittää, kun kysymyksessä ole-
8864:   vien polttimojen omistajille on selvästi ilmoitettu, että hei-
8865:   dän oikeutensa, jotka he ovat vuokran kautta saaneet, lak-
8866:   kaavat viimeistään v.I859.--Suurten polttimojen perus-
8867:   tamis- ja kaluston hankkimiskustannusten täytyy myöskin
8868:   epäilemättä, missä niiden korvaaminen liikkeen kautta on
8869:   mahdollinen, jo aikaa ennen tätä olla yltäkyllin korvatut."
8870:          Tästä lausunnosta ilmenee selvästi, että silloinen se-
8871:   naatti ei katsonut valtiolla olevan mitään velvollisuutta
8872:   maksaa korvausta tehtaista ja koneista, joita kiellettiin
8873:   niiden varsinaiseen tarkoitukseen käyttämästä; valmistus-
8874:   oikeuksien korvaaminen ei voinut silloin tulla kysymyksen-
8875:    alaiseksi siitäkään syystä, että ne olivat määräaikaisia ja
8876:    lakkasivat itsestään. Tämän senaatin esityksen mukaan
8877:    meneteltiinkin, ja niin lakkautettiin asetuksella 30 päivältä
8878:    toukokuuta 1859 ei vähemmän kuin 91 suurempaa ja pie-
8879:    nempää polttimoa maalla, niistä useampia höyryllä käy-
8880:    piä, ilman mitään korvausta.
8881:          Kysymys korvauksen maksamisesta viinanpolton har-
8882:     joittajille tuli uudestaan esille 1863--64 vuosien valtio-
8883: 20     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. ·N:o 6.
8884: 
8885: päivillä, ja sitä ennen n. s. Tammikuun valiokunnassa.
8886:        Tammikuun valiokunnassa oli se mielipide vallalla,
8887: että kotitarpeen poltosta lupuvilla talollisilla ja porvareilla
8888: ei ollut mitään oikeutta korvaukseen. Valtiopäivillä aset-
8889: tuivat säädyt, paitsi aluksi talonpoikaissääty, samalle kan-
8890: nalle, joten mitään korvausta ei kotipoltto-oikeuden enti-
8891: sille haitijoille myönnetty. Tosin Iunasti kruunu viina-
8892: pannut kuparin arvosta, mutta tämä tapahtui siinä tar-
8893: koituksessa, ettei pannuja vastaisuudessa käytettäisi luvat-
8894: tomaan viinanpolttoon. Armollisessa esityhessä oli ehdo-
8895: tettu 1 markan 20 pennin hinta naulalta maksettavaksi siitä
8896: kuparista, josta viinapannut oli tehty. Säädyt korottivat
8897: tämän hinnan 1 markaksi 6o penniksi, ja perusteluissaan
8898: lausui yhdistetty talous- ja suostuntavaliokunta ehdotta-
8899: vansa tämän korotuksen siinä tarkoituksessa ,että sellais-
8900: ten kalujen vastainen käyttäminen luvattomaan polttoon
8901: niistä tarjotun korkeamman lunastushinnan kautta mahdol-
8902: lisimmassa määrässä ehkäistäisiin." Yhtä vähän voidaan
8903: varsinaisena korvauksena pitää sitä osuutta viinaverosta,
8904:  joka määrättiin jaettavaksi maalaiskuntain ja kaupunkien
8905:  kesken, tämä hyvitys kun ei tullut persanallisesti entisten
8906:  kotipoltto-oikeuden omistajain, vaan kuntain osaksi.
8907:        Sitä katsantotapaa, joka määräsi säätyjen kannan
8908:  tässä kysymyksessä, voitanee katsoa edustavan seuraavat
8909:  hovioikeudensihteeri G. G. Aminoffin Tammikuun valio-
8910:  kunnassa Iausumat sanat: ,On tosi, että maanvilje-
8911:  lijällä monessa paikoin, missä tilaisuutta toisiin sivu-
8912:  elinkeinoihin on puuttunut, on viinanteon kautta ollut
8913:  hyvä rahantulo. Tämä ei kuitenkaan todista mi-
8914:  tään ensinkään hänen oikeuttansa saada pitää viinan-
8915:  polttaa entisellään. Moni puhuja on näyttänyt kuinka
8916:  kototarpeen viinanpoltto kartuttaa pahoja tapoja ja
8917:  rikoksia ja estää kansakunnan edistymistä sekä hen-
8918:  gellisessä että maallisessa suhteessa. Asian näin ollessa,
8919:  on se valtion sekä oikeus että velvollisuus hävittää koto-
8920:  tarpeen-polttaa. Toiselta puolen ei voi eikä saa olla muu-
8921:            Alkoholilainsäädälinön uudistaminen.           21
8922: 
8923: tamain kansakunnan jäsenten etuoikeutena toimittaa jota-
8924: kuta elatuskeinoa, joka järjestettynä toiselle kannalle
8925: voisi tuottaa koko kansalle suuremman hyödyn. Ja lopuksi
8926: katsoakseni asiaa erityiseltä lakitieteelliseltä kannalta, ei
8927: tullut vinnanpoltto-oikeus, sovinnolla 18oo vuoden valtio-
8928: päivillä, olemaan maanviljelijän orriaisuutena. Se annet-
8929: tiin hänelle, kuten myös sen veron nimi, jonka hän siitä
8930: maksaa, antaa tietää, ainoastaan vuokralle eli arennille.
8931: Jos arenti nyt epuutetaan ja oikeus vaaditaan nakaisin, niin
8932: ei siinä ole suur·empaa vääryyttä kuin siinäkään että maan-
8933: omistaja, laillisen eroajan annettuansa, vaatii maan vou-
8934: raajalta maansa takaisin. Kumpaiseltakin kannalta kat-
8935: soen, on siten kototarpeen viinanpolton hävittäminen pidet-
8936: tävä laillisena ja kohtuullisena vaatimuksena; ja tästä
8937: minun mielestäni seuraa, että se on maanviljelijän velvol-
8938: lisuus luopua tästä oikeudesta ilman muutta korvauksetta
8939: eli palkinnotta, kuin vapauttaminen viina-arennin vastai-
8940: sesta maksamisesta''.
8941:        Sekä 1858 että 1863-64 perusteltiin silloisten viinan-
8942:  polttajain velvollisuus luopua ilman korvausta oikeudes-
8943: taan pääasiallisesti silJä, että tämä oikeus oli hallituksen
8944:  oma (regale) ja 3inoas.taan vuokralle annettu sen käyttä-
8945:  jille; kun vuokra-aika asianomaisella tavalla päättyi, oli
8946:  heidän siitä yksinkertaisesti luovuttava. Samalla tuli esiin
8947: myöskin se katsantotapa, että liikkeen harjoittaminen aikaa
8948: myöten korvaa ne kustannukset, jotka on tehtaiden perus-
8949:  tamiseen pantu, joten ei kohtuussyidenkään katsottu ai-
8950:  heuttavan korvausvelvollituutta.
8951:        Asianlaita ei muuttunut asetuksen kautta 2 päivältä
8952:  maaliskuuta 1865. ,Viina-arennin" sijaan tuli valtion-
8953:  ral1aston saada korvaukseksi vuosittain 66o,ooo markkaa
8954:  paloviinan valmistuksesta maksettavasta suostuntaverosta,
8955:  joten hallituksen viinanpohto-oikeus edelleen tunnustettiin.
8956:  Sen ohessa säädettiin viinatehtailijain kanssa tehtävä sopi-
8957:  mus määräaikaiseksi, vuosittain uusittavaksi. Myöskin
8958: 22     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8959: 
8960: valtion korvausvelvollisuus siinä tapaukses..::a, että viinan
8961: valmistus määräajan kuluttua asetettaisiin toiselle kannalle,
8962: oli tässä yhteydessä puheena ja vaikuttikin nimenomaan
8963: asetuksen voimass•aoloajan pituuteen. Tästä sanottiin halli-
8964: tuksen 17 päivänä elokuuta r863 antamassa esityksessä
8965: paloviinan valmistusta ja kauppaa koskevaksi asetukseksi :
8966: ,Se perinpohjainen muutos maan paloviina-lakilaa-
8967: timuksessa, jota kotitarvepolton hyljäys tarkoittaa, tekee
8968: välttämättömäksi että aluksi ainoasti rajoitettu aika
8969: määrätään tämän uuden asetuksen kelpaavaisuudeksi,
8970: että Hallitus ja Säädyt tulisivat tilaisuuteen, ennen-
8971: kuin se aika on loppunut, tunteissaan kysymyksessä
8972: olevan lakilaatimuksen vaikutukset, ryhtymään säätöksiin
8973: joita asian laita vaatinee, ja kuin isomman prännin ra-
8974: kennus ei ota enempää kustannuksia kuin että se neljällä-
8975: kymmenellä tuhannella markalla toimeen saadaan, eikä sen
8976: harjoituskaan tarvitse aivan suurta pääomaa liikkeesen,
8977: näkyy että viiden vuoden aikakausi olisi ulottuvainen val-
8978:  mistajalle kohtuullisella voitolla takasin saadaksensa sii-
8979:  hen paneman pääoman ja valtiomahdeille kokemuksen saa-
8980:  miseksi mihin määrään asetus vastaa tarkoitustansa."
8981:       Ja hallituksen toisessa vaihtoehtoisessa ehdotuksessa,
8982:  joka oli rakennettu sille periaatteelle, että määrättäisiin
8983:  ylin raja, jota korkeammalle vuotuinen viinan val-
8984:  mistusmäärä ei saisi nousta, lausuttiin: ,Mutta kun
8985:  kokemuksen todistusta vaaditaan josko sanottu palo-
8986:  viinan maara, joka nykyisten olojen kannalta ai-
8987:  noasti likimmäiseksi tulevaisuudeksi taidetaan säätää,
8988:  on täyttänyt maan totisen tarpeen, ja se melkoinen
8989:  kustannus, noin neljäkymmentätuhatta markkaa, joka
8990:  menee isomman prännin rakentamiseen ja sisustamiseen
8991:  sekä valmistuskatujen ja astiain hankkimiseen, tuskin ke-
8992:  neltäkään pantaisiin alttiiksi, ellei hänelle suotaisi oikeutta
8993:  määrättyin vuotten kuluessa nauttia niitä etuja, jotka
8994:  vehkeestä seuraavat, ja niin muodoin hankkia itselleen
8995:  neuvoja saamaan mainitusta kustannuksesta korvausta
8996:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.            23
8997: 
8998: sekä sen yli odotettua voittoa, näkyy sen ohessa tarpeel-
8999: lista olevan että viiden vuoden aikakausi määrätään sen
9000: asetuksen voimassa pysymiseksi, joka asiassa tulisi annet-
9001: tavaksi, että Hallitus ja maan Säädyt, ennen kuin se aika
9002: on loppuun kulunut, saisivat tilaisuutta, tunteissaan ase-
9003: tuksen vaikutukset, ryhtyä niihin toimiin, joita asianhaarat
9004: vaatinevat."
9005:       Säädyt asettuivat periaatteessa hallituksen kannalle,
9006: mutta katsoivat pitemmän lain voimassaoloajan tarpeel-
9007: liseksi. Alamaisessa vastauksessaan ne lausuivat mieli-
9008: piteenään, että ,siihen nähden että pääoma, jota tarvitaan
9009: suuremman polttimon perustamiseen, tuskin viidessä vuo-
9010: dessa voidaan kuolettaa, olisi 2 § :ssä määrättyä tämän ase-
9011: tuksen voimassaoloaikaa pidennettävä kymmeneksi vuo-
9012: deksi". Lainsäätäjän tarkoitus oli selvä: jotta väkijuoma-
9013: liike voitaisiin parhaalla tavalla järjestää yleistä hyvää
9014: silmällä pitäen, tahdottiin siirtyminen toisiin olosuhteihin
9015: tehdä niin helpoksi kuin mahdollista ja sen vuoksi edeltä-
9016: käsin estää korvausvaatimusten syntymistä.
9017:       Samalla tavalla kuin 1865 vuoden asetus, ovat sitä
9018: seuraavatkin olleet määräaikaisia aina 1892 vuoden ase-
9019: tuksen ilmestymiseen saakka, ja on syynä määräajan sää-
9020: tämiseen epäilemättä ollut sama huolenpito siitä, että siir-
9021: tymistä uusiin oloihin ei vaikeutettaisi. Tämän ajan kat-
9022: santotapaa kuvaavana huomattakoon vielä, että asetuk-
9023: sessa 9 päivältä kesäkuuta 1873 tehtiin erotus polttimon
9024: perustamisen ja siihen kuuluvien koneiden omistamisen
9025: oikeuden välillä toiselta puolen ja valmistus- eli pohto-
9026: oikeuden toiselta. Se, joka omisti polttimon ja koneet,
9027: ei ehdottomasti cllut oikeutettu saamaan poltto-oikeutta,
9028: joten hänen yritykseen panemansa kustannukset voivat
9029: jäädä alusta pitäen tai myöhemmin milloin tahansa koko-
9030: naan korvaamatta, jos hänen ei huutokaupassa onnistunut
9031: saada pohto-oikeutta. Lääninhallitukset olivat näet velvol-
9032: liset pitämään silmällä, ettei polttimoita perusteHaisi liian
9033: tiheään.
9034: 24     1909. 11· Vp~- _;_ Edoskuutaesitysmiet. N:o 6.
9035: 
9036:       Kun 1892 vuoden vielä voimassa oleva asetus palo-
9037: viinan valmistuksesta y. m. hyväksyttiin epämääräiseksi
9038: ajaksi, on siitä tehty se johtopäätös, että poltto-oikeus olisi
9039: muuttunut niille, jotka sen silloin omistivat tai myöhemmin
9040: ovat sen itselleen hankkineet, pysyväksi oikeudeksi, jota
9041: ei ilman erityistä korvausta voitaisi lakkauttaa. Tätä
9042: käsitystä vastustaa kuitenkin se seikka, että poltto-
9043: oikeus yhä vielä on riippuva erityisestä, kutakin_ poltto-
9044: aikaa varten tehtävästä sopimuksesta eli kontrahdista kruu-
9045: nun kanssa eikä ulotu muuhun kuin kontrahdis.sa kulloin-
9046: kin sovittuun valmistusmäärään. Niin oUen on vielä voi-
9047: massa erotus toiselta puolen poltto-oikeuden sekä toiselta
9048: polttimon ja siihen kuuluvien koneiden omistusoikeu-
9049: den välillä. Ettei lainsäätäjän tarkoitus saattanut olla
9050: tehdä muutosta viinanvalmistajain oikeuksiin nähden,
9051: ilmenee siitäkin, että aikamäärän poisjättäminen r891 vuo-
9052: den valtiopäivillä perusteltiin sillä, että näin vältettäisiin
9053: perustuslaillisten ristiriitojen syntymistä siinä tapauksessa,
9054: ettei uutta asetusta saataisi toimeen ennen määräajan lop-
9055: pua; usealta taholta huomautettiin keskustelussa; että val-
9056: tiopäivillä voidaan milloin tahansa ottaa viinalainsää-
9057: däntö uuden tarkastuksen alaiseksi.
9058:       Mutta vielä sdvemmin ja Valiokunnan mielestä rat-
9059: kaisevasti osoittaa tämän eräs säätyjen nimenomainen
9060: päätös puheenalaisilla valtiopäivillä. Armollisessa esityk-
9061: sessä asetukseksi paloviinan valmistuksesta y. m. oli silloin
9062: voimassa olevan asetuksen 20 § :ään lisätty neljäs näin
9063: kuuluva momentti: ,Määräykset I :ssä ja 2 :ssa koh-
9064: dassa eivät ole sovellutettavia tätä ennen laillis,essa jär-
9065: jestyksessä ilmestyneihin tislauslaitoksiin, jotka siis sa<i.-
9066: daan, niillä ehdoilla ja määräelmillä muutoin, jotka tämä
9067: asetus sisältää, yhä edelleen pitää toiminnassa."
9068:       Tämän johdosta lausui talousvaliokunta: ,Koska
9069: tämä armolliseen esitykseen otettu kohta, jota ei löydy
9070: voimassa olevassa asetuksessa, helposti voisi antaa aihetta
9071: siihen väärään käsitykseen, että tislauslaitoksen käyttämi-
9072:            Alkoholil{liusäädiioniio uudistatnil1eo.         26
9073: 
9074: sen oikeus vast' edes enemmän kuin tähän saakka muka
9075: olisi katsottava sellaiseksi saavutetuksi oikeudeksi, jota
9076: lainsäädännön muuttuessa ei voitaisi rajoittaa taikka lak-
9077: kauttaa ilman valtion puolesta annettavaa korvausta, on
9078: enemmistö valiokunnan jäsenistä katsonut kohdan olevan
9079: pois jätettävän, semminkin kun he päinvastoin ovat olleet
9080: sitä mielipidettä, että polttimon tai tislauslaitoksen perus-
9081: tamiseen saatu lupa perustaa oikeuden, jonka olemassa-olo
9082: ei ulotu etemmäksi sen viinalainsäädännön voimassa oloa,
9083: jonka aikana lupa on saatu, vaikka he, sittenkuin lakiehdo-
9084: tukseen on otettu kielto, ettei polttimosta eikä tislauslaitok-
9085: sesta saa myydä muille kuin jälleenmyyjille, eivät ole kat-
9086: soneet asialla nyt enää olevan niin suurta käytännöllistä
9087: merkitystä, että nimenomainen määräys päinvastaiseen
9088: suuntaan, kuin nyt poistettu, olisi ollut tarpeen. Vähem-
9089: mistö on taas ollut sitä mieltä, että puheenalaisessa koh-
9090: dassa oleva tarkempi selitys, koska ennen perustettujen
9091: tislauslaitosten oikeutta edelleenkin olla olemassa ei voi-
9092: tane pitää epäilyksen alaisena, on sitä vähemmän tarpeen
9093: vaatima, kun sanotun selityksen säilyttäminen voisi antaa
9094: aihetta siihen väärään käsitykseen, että tarkoitetaan päin-
9095: vastaista polttimaihin nähden, joista ei ole samanlaista
9096: määräystä 2 :ssa § :ssä."
9097:       Valiokunnan mietinnön hyväksyi - niinkuin valio-
9098: kunnan yhteensovitusehdotuksessa nimenomaan mainitaan
9099: - kolme säätyä, aatelis-, pappis- ja talonpoikaissääty,
9100: vähemmistön perustelun taas porvarissääty, joten sääty~
9101: päätös tuli toimeen, mikä sisälsi, että sekä polttimon että
9102: tislauslaitoksen oikeudet valmistaa ja tislata paloviinaa
9103: lakkaavat samalla kun voimassa oleva asetus kumotaan
9104: eivätkä siis ole mitään saavutettuja oikeuksia, joiden lak-
9105: kauttaminen ei voisi tapahtua ilman korvausta.
9106:       Säätyjen vastauskirjelmässä perustellaan tämän koh-
9107: dan poisjättämistä seuraavalla itse päätöstä vähemmän
9108: tark·asti vastaavalla tavalla: · , Tämän pykälän 4 momentti
9109: on, siihen nähden, että se on katsottu sisältävän lain seli-
9110: 26     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9111: 
9112: tystä, joka ei olisi tässä yhteydessä otettava käsiteltäväksi,
9113: ja kun ei mitään sitä vastaavaa säännöstä myöskään ole
9114: otettu 2 § :ään, jätetty pois". Se seikka, että säätyjen vas-
9115: tauskirjelmään ei otettu tätä päätöstä semmoisenaan, ei
9116: kuitenkaan tee itse päätöstä olemattomaksi.
9117:       Tässä säätyjen hyväksymässä selityksessä tosin suo-
9118: ranaisesti puhutaan vain oikeudesta, minkä polttimon ja
9119: tislauslaitoksen perustamiseen saatu lupa tuottaa. Mutta
9120: selvää on, että lakia säädettäessä annettu selvitys oikeu-
9121: den lakkaaruisajasta tarkoitti juuri sitä, että kaikki liik-
9122: keet, joihin sen nojalla ryhdyttäisiin, olivat järjestettävät
9123: niin, että ne ennen tätä aikaa korvaisivat niihin sijoitetun
9124: pääoman. Mitään vaatimusta ei lain muuttumisen jäl-
9125: keen siis voida valtiolle tehdä tehtaittenkaan lunas-
9126: tamisesta.
9127:       Mitä tislauslaitoksiin erittäin tulee, .niin ei Valiokun-
9128: nalta ole jäänyt huomioon ottamatta, että muutamat niistä
9129: on aikaisemmin perustettu erityisten n. s. tehdasprivilegio-
9130: kirjain nojalla. Mutta tämä seikka Valiokunnan käsityk-
9131: sen mukaan ei muuta asiaa, sillä valtiopäiväin edellämai-
9132: nittu päätös vuodelta 1891 koski kaikkia tislauslaitoksia
9133: erotuksetta. Että lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut antaa
9134: tislauslaitoksille mitään erityisempiä oikeuksia, näkyy
9135: muuten siitäkin, että ne kaikki ovat sekä asetuksen että
9136: lupakirjojensa mukaan sidotut käyttämään valmisteihinsa
9137: yksinomaan kotimaista paloviinaa; jos paloviinan valmis-
9138: tus kotimaassa muihin kuin teknillisiin, lääkinnöllisiin ja
9139: tieteellisiin tarkoituksiin lakkaa, on siis myöskin puhdis-
9140: taminen muihin kuin mainittuihin tarkoituksiin tislauslai-
9141: toksissa 1akkaava.
9142:       Mitä taas tulee itse puheenalaisiin privilegiokirjoihin,
9143: on huomattava, että ne eivät myönnä oikeuksia, jotka teki-
9144: sivät liikkeen riippumattomaksi kulloinkin voimassa ole-
9145: vasta paloviinalainsäädännöstä; niinpä on siinä privilegio·
9146: kirjassa, jolla Keisarillinen Senaatti 8 päivänä syyskuuta
9147: 1870 antoi kamarijunkkari Konstantin Linderille oikeu-
9148:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              27
9149: 
9150: den perustaa ,Nas spritfabrik" -nimisen tehtaan Helsingin
9151: kaupunkiin, nimenomaan sanottu, että se ,saa nauttia
9152: tämmöisille laitoksille yleensä asetuksissa myönnettyjä oi-
9153: keuksia ja etuja''. Samalla lausuttiin, että ,myönnettyä
9154: oikeutta - - ei saa toiselle siirtää ja ettei omistajan
9155: takausmiehet taikka hänen perillisensä saa sitä käyttää,
9156: jollei erityisestä hakemuksesta armollista lupaa tähän
9157: myönnetä". Jos tämmöisellä privilegiolla olisi tarkoitettu
9158: laajempia oikeuksia kuin mitä ,yleensä" myönnettiin, niin
9159: ei privilegion antamista myöhemmin kaiketi olisi yksin-
9160: kertaisesti vaihdettu lääninhallituksen antamaan lupakir-
9161: jaan. Valiokunnasta tuntuu yleensäkin väkinäiseltä sel-
9162: lainen käsitys, että elinkeinon harjoittamiseen annettu vi-
9163: ranomaisten suostumus, joka oli tarpeellinen liikkeen val-
9164: vomisen helpottamiseksi ja siitä johtuvain haittojen eh-
9165: käisemiseksi, selitettäisiin tälle liikkeelle tuottavaksi aivan
9166: erinomaisia etuuksia, joita vapailla ja yhteiskunnan hyvin-
9167: voitia vähemmän uhkaavilla liikkeillä ei ollut.
9168:       Äsken mainitussa säätyjen korvaus-asiaa koskevassa
9169: päätöksessä 1891 vuoden valtiopäivillä ei nimenomaan
9170: mainita puserrushiivatehtaita, yhtä vähän kuin itse ase-
9171: tuksessakaan. Siinä vain annetaan muutamia määräyksiä
9172: paloviinan valmistusajasta ja -määrästä poittimoissa, mil-
9173: loin tämä valmistus tapahtuu hiivanvalmistuksen yhtey-
9174: dessä. Tästä käypi Valiokunnan mielestä selville, että
9175: lainsäätäjä asetti hiivatehtaan samaan asemaan kuin polt-
9176: timon.
9177: 
9178:      Mallas juomateollisuuden harjoittajien oikeudesta kor-
9179: vaukseen heidän elinkeinonsa lakatessa ei lainsäätäjällä
9180: ole tähän asti ollut aihetta lausua yhtä selvästi käsitys-
9181: tään kuin polttimaiden omistajain vastaavasta oikeudesta.
9182: Mitään suoranaisesti tätä oikeutta kieltävää lainpaikkaa
9183: tai lainsäätäjän lausuntoa ei voitane esittää, mutta yhtä
9184: vähän mitään, joka sen myöntäisi. Tätä kysymystä har-
9185: kittaessa on siis tarpeellista ottaa huomioon, mitä lain-
9186: 28     1909. II Vp. - Ecluskuntaesitysmiet. N:o 6.
9187: säädäntömme yleensä sisältää elinkeino-oikeuden korvaa-
9188: misesta, jos se lakkautetaan tai sitä rajoitetaan.
9189:       On tähän nähden vedottu erityisesti 1772 vuoden Hal-
9190: litusmuodon 39 § :ään, joka suojelee ,jokaisen rehellisesti
9191: saamia erioikeuksia". Jotta tätä perustuslain paikkaa voi-
9192: taisiin puheenalaiseen asiaan soveltaa, on kuitenkin ensin
9193: todistettava, että mallasjuomain valmistajien oikeudet
9194: ovat siinä tarkoitettuja erioikeuksia.
9195:       Mitään selitystä siitä, mitä nämä erioikeudet eli n. s.
9196: ,saavutetut oikeudet" tässä merkityksessä ovat, ei mei-
9197: dän lainsäädännössämme tavattane. Eikä siitä näytä ole-
9198: van oikeustieteessäkään vakiintunutta käsitystä. Sill'aikaa
9199: kuin toiset pitävät tehdasprivilegio- ja vieläpä kon-
9200: sessioni- eli lupakirjaa mainitun oikeuden tunnusmerk-
9201: kinä, selittävät toiset, että ne elinkeino-oikeudet, jotka
9202: ovat yksityisoikeudellista luonnetta, s. o. ovat annetut
9203: yksityisille heidän itsensä tähden, heidän omaksi edukseen,
9204: ovat aivan erikoisessa merkityksessä saavut·ettuja oikeuk-
9205: sia, vieläpä ilman erikoista privilegio- tai lupakirjaakin.
9206: Vaikka tämä käsitys yleensä lienee voittanut alaa, näyttää
9207: kuitenkin raja ,saavutettujen" ja muiden elinkeino-oikeuk-
9208: sien välillä tämän viimeisen määritelmän mukaan olevan
9209: epämääräinen, koska ei mistään oikeudesta voitane sanoa,
9210: että se on annettu yksityiselle yksinomaan hänen omaksi
9211: edukseen, yhtä vähän kuin mitään oikeuksia on jaettu
9212: yksinomaan yhteistä etua silmällä pitäen. Määrittely
9213: antaa Valiokunnan mielestä liiaksi tilaa mielivaltaiselle
9214: soveltamiselle voidaksensa tarjota lainsäädäntötyössä var-
9215: maa ohjausta.
9216:       Mutta vaikka tämä määrittely hyväksyttäisiinkin, niin
9217: jää yhä todistamatta, että mallasjuomain valmistusoikeus
9218: on niitä, jotka ovat sallittuja pääasiallisesti elinkeinon har-
9219: joittajain omaa eikä yhteiskunnan etua silmällä pitäen.
9220: Ainakin on mallasjuomalainsäädäntö ilmeisesti syntynyt
9221: silmällä pitäen yhteiskunnan suojelemista väkevien mal-
9222: lasjuomain tuottamilta vaurioilta.
9223:            AlkoholilainsäädännUn uudistamineu.              29
9224: 
9225:       Valiokunnan mielestä näin ollen puuttuu riittävää sel-
9226: vitystä siitä, että mallasjuomateollisuuden harjoittaminen
9227: olisi Hallitusmuodon 39 § :n suojelema saavutettu oikeus.
9228: Semmoisena ei sitä näytä pitäneen senaattikaan, kun se
9229: vuonna 1907 teki esitysehdotuksen laiksi alkoholijuomista.
9230: Tässä ehdotuksessa perustellaan nimittäin mallasjuoma-
9231: tehtaiden lunastamista ainoastaan kohtuuden syillä, sa-
9232: malla kun itse lakiehdotuksessa nimenomaan lausutaan,
9233: että liikkeen harjoittamisen oikeuta ei olisi lunastettava.
9234:       Valiokunnan mielestä on mallasjuomatehtailijoille
9235: sitä vähemmän tunnustettava laillinen oikeus korvauksen
9236: saamiseen, jos Valiokunnan ehdottarua laki hyväksytään,
9237: koska tämä laki ei suinkaan sisällä sitä, että tehtaiden ra-
9238: kennukset ja kon'eet riistettäisiin niiden omistajilta. Kysy-
9239: mystä ei ole edes siitäkään, että näitä rakennuksia ja ko-
9240: neita kieUettäisiin käyttämästä alkuperäiseen tarkoituk-
9241: seensa, mallasjuomain valmistukseen, vaan ainoastaan
9242: siitä, että niiden valmisteet vastedes eivät saa sisältää
9243: enemmän kuin 2 % alkoholia. Puheena on siis korkein-
9244: taan kysymys, saapika valtio ilman korvausta rajoittaa
9245: elinkeinon harjoittamista ja omaisuuden käyttöä tavalla,
9246: joka enemmän tai vähemmän saattaa muuttaa tämän elin-
9247: keinon kannattavaisuutta ja siihen pannun pääoman arvoa.
9248: Mitään nimenomaista lakimääräystä ei tässäkään li·ene ole-
9249: massa, vaan on asia arvosteltava ennakkotapausten va-
9250:  lossa.
9251:        Semmoisia enna:kkotapauksia on meidänkin lainsää-
9252:  dännössä useampia, toiset niistä aivan läheisesti nyt pu-
9253:  heenaolevaan verrattavia. Ei ole tarvis vedota valtion
9254:  välillisiin toimenpiteisiin, joilla usein on asiallisesti täy-
9255:  sin sama vaikutus kuin suoranaisella omaisuuden käytön
9256:  kiellolla, semmoisiin kuin raaka-aineiden tullin korotuk-
9257:  seen tai valmiiden tuotteiden tullin alennukseen, joihin
9258:  valtiolla on eittämätön oikeus ilman korvausvelvollisuutta
9259:  ja jotka voivat kukistaa kokonaisia teollisuushaaroja; tai
9260:  rautatien rakennukseen, joka johtaa liikkeen uusille urille
9261: 30     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9262: 
9263: ja siten laajoissa osissa maata entisten valtateiden varsilla
9264: alentaa suuresti omaisuuden arvoa. Ei ole edes tarvis
9265: vedota niihin lakeihin, jotka aikanaan ovat rajoittaneet
9266: esimerkiksi kaskenpolton ja kiinteimistönhankinnan oikeut-
9267: ta, vaikka ne kylläkin voivat tuottaa asianomaiselle talou-
9268: dellisia vaikeuksia. Voidaan näet vedota vielä läheisem-
9269: min tässä puheenalaiseen kysymykseen verrattavaan ta-
9270: paukseen. Kun julistuksella 13 päivältä marraskuuta 1872
9271: kiellettiin tulitikkujen valmistus valkeasta fosforista sekä
9272: nätten tikkujen myynti, ei niitä valmistaville tehtaille mak-
9273: settu mitään korvausta enemmän elinkeinon rajoittami-
9274: sesta kuin rakennusten ja koneiden arvon vähennykses-
9275: täkään, vaikka niillä oli tehdasprivilegioita, jotka olivat
9276: sekä perinnöllisiä että toisille siirrettäviä. Tämä viimeksi
9277: mainittu tapaus on V aliakunnan mielestä erittäin huomat-
9278: tava, syystä että nämä tehtaat ja olutpanimot ovat hyvin
9279: läheisesti samassa asemassa. Tehtaita voitiin ehkä kyllä
9280: edelleen käyttää vaarattomien tulitikkujen valmistukseen,
9281: mutta myöskin mallasjuomatehtaita voidaan, niinkuin jo
9282: on viitattu, edel1een käyttää vaarattomien, s. o. enintään
9283: 2 % alkoholia sisältävien mallasjuomien valmistamis·een.
9284:       Vaikka siis asianlaita olisikin semmoinen, että väke-
9285: väin mallasjuomain valmistajain liikkeiden ja omaisuuden
9286: arvo jossain määrin kieltolain kautta muuttuisi, ei Valio-
9287: kunta voisi katsoa aikaisemman käytännön tässä maassa
9288:  johtavan siihen päätökseen, että nämä liikkeenharjoittajat
9289: olisivat oikeutetut korvauksen saamiseen. Se selvitys,
9290: minkä Valiokunta on tässä kohden hankkinut asiantunti-
9291:  jain kautta, joiden joukossa sekä väkevämpäin että mie-
9292: dompain mallasjuomain valmistajain ammatti on ollut
9293: edustettuna, on kuitenkin Valiokunnan mielestä osoittanut,
9294: että puheenalaisten arvojen tuntuvampi väheneminen ei
9295: suinkaan ole varma. Asiantuntijat ovat yksimielisesti ilmoit-
9296: taneet, että ajanmukaiset väkeväin mallasjuomain tehtaat
9297: voidaan käyttää mietojen juomien valmistukseen entisen
9298:  koneiston jäämättä miltään osaltaan kelpaamattomaksi tai
9299:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              31
9300: 
9301: tarpeettomaksi. Jos tahdotaan valmistaa ekstraktipitoi-
9302: sempia, kruunuoluen tapaisia mietoja juomia, on tosin
9303: lisäksi tarpeen semmoinen erityinen käsittely, joka lopettaa
9304: käymisen, mutta sitä varten tarpeellisen n. s. pasteurise-
9305: rauslatoksen hinta nousee vain noin 5   ro  :iin tehtaan perus-
9306: tamiskustannuksista. Sen lisäksi tulee höyrypannu pie-
9307: nissäkin panimoissa, missä semmoista ei ennestään ole,
9308: mutta sen kustannus tuollaisia panimoja varten nousee
9309: vain muutamaan sataan markkaan. Mitä liikkeen kannatta-
9310: vaisuuteen ,tulee, jos yleisesti siirryttäisiin miedompain
9311: mallasjuomain valmistukseen, on asiantuntijain kesken
9312: ollut erilaisia arveluja. Toiselta puolen on pelätty, että
9313: kilpailu tulisi niin suureks,i, etteivät kaikki nykyiset olut-
9314: tehtaat pysyisi pystyssä. Toiselta puolen on kyllä myön-
9315: netty tämä todennäköiseksi, niin kauan kuin alkoholipi-
9316: toista juomaa muuten on saatavissa, mutta arveltu asian-
9317: laidan käyvän toiseksi kieltolain aikana. Miedompain mal-
9318: lasjuomain menekki kun on nopeasti kasvamassa, niin että
9319:  jo nykyään joku määrä oluttehtaita on siirtynyt niiden
9320: valmistukseen ja sen jälkeen käynyt paremmin kannatta-
9321: vaksi, on pidetty todennäköisenä, että miedot kruunuoluen
9322:  tapaiset juomat uusissa oloissa tulisivat yleisesti käytän-
9323:  töön. Jos kuitenkin liikCl!tuotanto näissä oloissa syntyisi,
9324:  niin on katsottu maan monilukuisten, mutta pienten ja
9325:  heikosti varustettujen kaljatehtaiden tulevan siitä ensi si-
9326:  jassa ja enimmän kärsimään.
9327:       Valiokunnan mielestä on tämä viimeksi mainittu käsi-
9328:  tys näyttänyt otaksuttavammalta siihenkin nähden, että
9329:  Tanskassa verovapaa olut, mikäli Valiokunnan tietoon on
9330:  tullut, viime aikoina on suuresti voittanut alaa, vieläpä
9331:  siinä määrin, että sen valmistusmäärä on nykyisin suu-
9332:  rempi kuin väkeväin mallasjuomain. Kaiken todennäköi-
9333:  syyden mukaan mallasjuomain alkoholipitoisuuden alenta-
9334:  minen kahteen prosenttiin ei siis tule vaikuttamaan olut-
9335:  tehtaiden liikesuhteisiin enemmän kuin liike-elämässä usein
9336:  sattuvat olosuhteiden muutokset yleensä. Näin ollen ei
9337: 32     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9338: 
9339:  oluttehtaiden korvausvaatimusta voitane pätevästi pe-
9340:  rustaa edes kohtuussyihin. Onhan sitä pa1ts1 huo-
9341:  mattava, että erilaiset lainsäädäntötoimenpiteet jo tätä
9342:  ennen ovat tuntuvasti koskeneet olutpanimojen talou-
9343: teen mitään korvausvaatimuksia herättämättä. Sem-
9344: moisina toimenpiteinä mainittakoon oluen myynnin kielto
9345: majataloissa maalla ja panimojoen pullokaupan kiel-
9346: täminen. Muistettava on myös, että vielä vuonna 1907
9347: senaatti, niinkuin edellä on mainittu, esitysehdotuksessaan
9348:  laiksi juovutusjuomista ehdotti, ettei mitään korvausta
9349: maksettaisi liikeoikeudesta niille tehtaille, jotka lain no-
9350:  jalla lakkautettaisiin.
9351:       Mikäli V aliakunta on saanut tietoonsa, on ulkomailla
9352: noudatettu samanlaista menettelytapaa, kun on ollut ylei-
9353: sesti vahingolliseksi katsotun teollisuuden lakkauttamisesta
9354: kysymys. Niin on Ranskassa vuonna 1902 kielletty ilman
9355: mitään korvausta sakariinin valmistus ravintotarpeisiin.
9356: Samoin on Saksassa vuonna 1902 kielletty erinäisten ma-
9357: keisten valmistaminen tunnustamaita teollisuuden harjoit-
9358: tajille oikeutta korvauksen saamiseen, vaikka sitä annet-
9359: tiin kohtuussyistä. Niinikään on vuonna 1903 Saksassa
9360: lakkautettu, niinkuin aikaisemmin meillä, fosforitulitik-
9361: teollisuus maksamaaita mitään vahingonkorvausta sen har-
9362: joittajille. Ja Yhdysvalloissa on ylimmän oikeuden pää-
9363: töksellä 5 päivältä joulukuuta 1887 korvaus kielletty kerta
9364: kaikkiaan juovutusjuomaliikkeiden harjeittajilta, milloin
9365: kieltolaki jossakin valtiossa säädetään.
9366:       Korvausta on kyllä vaadittu muutamissa yllä maini-
9367: tuissa tapauksissa. Niinpä sitä vaadittiin fosforikieltolain
9368: johdosta Saksassa. V altakunnanpäivillä lausui tästä asiasta
9369: asianomainen ministeri k1:1eivi von Posadowsky-Wehner:
9370: ,On vaadittu, että, kun työmiesten terveyden vuoksi sääde-
9371: tään toisenlainen menettely tulitikkuja valmistaessa, sen
9372: johdosta on maksettava korvausta ei ainoastaan tehtaili-
9373: joille, vaan myöskin heidän työmiehilleen. Hyvät herrat,
9374: mitä se merkitsee, siitä olen minä tänään saanut esimakua.
9375:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             33
9376: 
9377: Tänään oli tehtailijain kanssa neuvottelu, ja silloin jo mai-
9378: nittiin summa, jota mahdollisesti tultaisiin vaartimaan kor-
9379: vauksena, nimittäin 10 miljonaa Saksan markkaa, eikä sii-
9380: hen vielä sisälly korvaus työmiehille. Hyvät herrat, jos
9381: te lähdette kulkemaan sitä tietä, jota edustaja Miiller on
9382: ehdottanut, että nimittäin joka kerta tehtailijoille mak-
9383: setaan korvausta, kun kielletään joku menettelytapa, joka
9384: on työmiesten terveydelle vaarallinen ja aiheuttaa tapa-
9385: turmia, silloin, pelkään, saatatte pysähtymään koko sosiali-
9386: poliittisen lainsäädännön, silloin teette te aivan mahdot-
9387: tomaksi jokaisen säännöksen, joka tarkoittaa työmiesten
9388: terveyden ja hengen turvaamista tehtaitten epäterveelii-
9389: siltä menettelytavoilta, sillä mikä tänään on tulitikkuteh-
9390: tailijoita kohtaan oikein, se on huomenna muita tehtaili-
9391: joita kohtaan kohtuullista. Se olisi semmoinen taakka
9392: sosialiselle edistykselle, jota emme kykene kantamaan."
9393:       Hyvin yleisesti lienee se käsitys vallalla, että korvaus
9394: katsotaan oikeutetuksi ainoastaan silloin, kun oikeus teot-
9395: lisuuren harjoittamiseen siirretään valtiolle ja valtio sitä
9396: omaksi hyödykseen käyttää, mutta ei silloin, kun se yhteis-
9397: kunnalle vahingollisena lakkautetaan. Tämän periaatteen
9398: mukaan Saksassa maks·ettiin - päinvastoin kuin juuri
9399: mainituissa tapauksissa - korvausta yksityisten postilai-
9400: tosten omistajille, kun nämä laitokset vuonna 1899 otettiin
9401: valtion postimonopolin haltuun. Saman periaatteen mu-
9402: kaan korvattiin myöskin Sveitsissä se arvon vähennys,
9403: jonka poLttimaiden omistajain tehtaat ja koneet kärsivät,
9404: silloin kun yksityinen poltto-oikeus tässä maassa asetuk-
9405: sella 23 päivältä joulukuuta 1886 lakkautettiin valtion
9406: viinamonopolin hyväksi. Myöskin Bismarckin vuonna
9407:  1886 Saksan valtakuntaa vart<en ehdottaman paloviina-
9408: monopolin suunnittelussa oli tehtaiden korvaaminen otettu
9409: lukuun.
9410:       Se, mitä Valiokunta näin on esiintuonut alkoholi-
9411: juomateollisuuden oikeudesta korvaukseen, pitää täysin
9412: yhtä sen lausunnon kanssa, minkä samasta asiasta antoi
9413:                                                              3
9414: 84     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9415: 
9416: v. 1904 väkijuomalainsäädäntöä tarkastamaan asetettu ko-
9417: mitea. Se näet lausui: ,Komitea ei suinkaan katso, että
9418: tähän (juomatehtaitten) lunastukseen olisi mitään ju-
9419: ridista pakkoa. Juovutusjuomatehtaiden omistajat ovat
9420: liikkeeseensä ryhtyneet siinä tiedossa, että laki voi mil-
9421: loin tahansa lakkauttaa heidän liikkeensä joko välittömästi
9422: tai kieltämällä heidän tuotteittensa kaupan. Lainsäädän-
9423: tömme ei tunne mitään tapauksia, joissa liikkeenharjoit-
9424: tajille olisi pakko yleisillä varoilla korvata sitä tappiota,
9425: minkä elinkeinolain muuttuminen tai valtion toimenpiteistä
9426: johtuneet, muuttuneet taloudelliset olot ovat aikaansaa-
9427: neet." Ainoastaan sovittelusyistä komitea sillä hetkellä
9428: puolusti korvausta.
9429: 
9430:      Mitä alkoholipitoisten aineiden myyntioikeuksiin tu-
9431: lee, ovat ne enimmäkseen, kuten tunnettu, määräaikaisia,
9432: josta syystä korvaus niiden lakkauttamisesta yleensä ei voi
9433: tulla kysymykseen. Epämääräiseksi ajaksi annettuja ovat
9434: ainoastaan ne itsenäiset paljottaismyyntioikeudet, jotka on
9435: hankittu voimassa olevan paloviinan myyntiä y. m. kos-
9436: kevan asetuksen 3 § :n mukaan. Mutta kun tämä oikeus
9437: koskee yksinomaan paloviinan kauppaa, on se tietysti si-
9438: dottu kotimaisen paloviinan saantiin, ja lakkaa itsestään
9439: samalla kertaa kun paloviinan valmistus. Kun oikeuksia
9440: paljottaismyyntiin ei ole voitu muulla edellytyksellä myön-
9441: tää, raukeavat siis tässäkin kohden korvausvaatimukset.
9442: Mitään privilegionluontoista ei näissä oikeuksissa ole edes
9443: nimeenkään nähden, ne kun on myöntänyt lääninhallitus
9444: kunnan suostumuksella.
9445:      Tavaravarastoja saattaa asetuksen vahvistamisen ai-
9446: kana olla jäljellä alkoholipitoisten aineiden niinhyvin val-
9447: mistajilla kuin myyjillä. Valiokunnan ehdotuksen mu-
9448: kaan jäisi kuitenkin melkoinen aika asetuksen vahvista-
9449: misen jälkeen näiden varastojen rahaksi muuttamiseen,
9450: koska asetuksen voimaanastuminen siirtyisi kaksi vuotta
9451: eteenpäin vahvistamista seuraavan kesäkuun I päivästä.
9452:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.            3ö
9453: 
9454: Näin ollen Valiokunta ei katso erityistä toimenpidettä tar-
9455: peelliseksi rahaksimuuton helpottamiseksi.
9456: 
9457:       Kaiken sen nojalla, mitä tässä on esiintuotu, on Valio~
9458: kunta tullut siihen päätökseen, että polttimoiden, tislaus-
9459: laitosten ja panimaiden omistajat eivät, enempää kuin juo-
9460: vutusjuomain myyjätkään, voi esittää mitään lainpaikkaa,
9461: joka korvausvaatimusta tukisi, eikä Valiokunta voi myön~
9462: tää, että heille olisi kohtuussyistä:kä.än korvausta suori-
9463: tettava.
9464: 
9465: 
9466:      Sen lisäksi, mitä asiasta on edellä lausuttu, saa
9467: Valiokunta esittää seuraavat yksityiskohtaiset perustelut
9468: ehdotukseensa asetukseksi alkoholipitoisten aineiden val·
9469: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
9470: ja varastossapidosta.
9471:                                1 §.
9472:      Vuoden 1907 valtiopäivillä säädettiin se alkoholi-
9473: pitoisuuden raja, joka saattaa etylialkoholia sisältävät ai-
9474: neet kieltolain alaiseksi, kahdeksi tilavuusprosentiksi. Tätä
9475: rajaa on pidetty liian alhaisena, koska sen kautta varsinkin
9476: kotitekoisen kaljan valmistukseen nähden voisi syntyä
9477: vaikeutta. Sen mukaan kuin Valiokunta on saanut
9478: tietoonsa, valmistavat Ruotsin ja Tanskan panimot vero-
9479: vapaan mallasjuoman enimmäkseen vähemmän kuin
9480: kaksi tilavuusprosenttia alkoholia sisältäväksi, huolimatta
9481: siitä että laki siellä sallisi alkoholirajan nostamista ylem-
9482: mäksikin. Myöskään meillä kansan arkioloissa käyttä-
9483: mä kalja ei lähene kahden tilavuusprosentin alkoholi-
9484: rajaa; jos juhlatilaisuuksiin valmistetaan väkevämpää
9485: mallasjuomaa, niin se yleensä tapahtuu tahallisesti ja
9486: valmistus vaatii erityisen suuren mallaspanoksen. Se
9487: lain rikkomisen vaara, mikä tällaisissa tapauksissa voi
9488: syntyä, kun maalaisoloissa ei tähän asti ole totuttu koti-
9489: 36     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9490: 
9491: juomain alkoholipitoisuutta tarkemmin mittaamaan, ei
9492: kuitenkaan tulisi mainittavassa määrässä torjutuksi sillä,
9493: että alkoholiraja korotettaisiin neljännellä tai viidennellä
9494: osalla prosenttia. Jos taas alkoholiraja vieläkin enem-
9495: män korotettaisiin, kävisi kieltolaki tehottomaksi, koska
9496: lain sallimaa juomaa silloin voitaisiin käyttää juo-
9497: vutustarkoitukseen. Maassamme onkin jo jotenkin ylei-
9498: sesti totuttu pitämään juovutusjuomana sellaista juomaa,
9499: joka sisältää enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia
9500: alkoholia, ja sama käsitys on omaksuttu laissa mallasjuo-
9501: main tehdasmaisesta valmistamisesta 28 päivältä joulu-
9502: kuuta 1907. Näistä syistä on Valiokunta asettuen 1907
9503: vuoden valtiopäiväin kannalle ehdottanut, että se alko-
9504: holipitoisuuden raja, jonka yläpuolella olevat aineet oli-
9505: sivat kieltolain alaiset, olisi määrättävä kahdeksi tila-
9506: vuusprosentiksi aineen ollessa     + 15 astetta Celsiuksen
9507: mukaan.
9508:                             2 §.
9509:      Valiokunta on jättänyt pois käsittelyn pohjana ol-
9510: leen ehdotuksen määräykset alkoholipitoisten aineiden
9511: etupäässä lääkkeitä tarkoittaneesta ,säilytyksestä", ero-
9512: tettuaan yksityisen säilyttämät alkoholipitoiset lääkkeet
9513: varastossapitoa koskevasta säännöittelystä ( 10 §:n 2
9514: momentti).
9515:      Kun puheenalaisen lain tarkoituksena ei ole estää
9516: alkoholipitoisten aineiden kauttakuljetusta, on tästä sel-
9517: vyyden vuoksi erittäin mainittu. Mitään yksityiskohtai-
9518: sia määräyksiä tämmöisestä kauttakuljetuksesta, tapah-
9519: tukoon se rautateitse tai laivalla, ei Valiakunta ole tahto-
9520: nut ehdottaa, koska sellainen lainsäädäntö on hallin-
9521: nollista laatua.
9522:                            3 §.
9523:      Käsittelyn pohjana olevan lakiehdotuksen tar-
9524: koitus on selvästi, että valtion yksinoikeus koskisi
9525: ainoastaan sellaisten aineiden valmistusta, joihin käymi-
9526:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.                37
9527: 
9528: sen ja siihen mahdollisesti liittyvän tislaamisen kautta
9529: on syntynyt enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia
9530: etylialkoholia. Sitä vastoin se jättää yksityisten oikeudeksi
9531: lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin tar-
9532: vittavien tuot!eiden valmistuksen, jos se tapahtuu niin,
9533: että ennestään jo alkoholia sisältävään nesteeseen jotakin
9534: muuta ainetta sekoittamalla siitä tehdään uutta teknil-
9535: listä valmistetta tai lääkettä. Kun ehdotuksen sanamuo-
9536: toa tässä kohden kuitenkin on pidetty vähemmän täs-
9537: mällisenä, on Valiokunta katsonut olevan syytä lakiteks-
9538: tissä erottaa alkoholinvalmistuksen alkoholipitoisten ai-
9539: neiden valmistuksesta sekä lisätä selittävän määräyksen
9540: siitä, mitä alkoholin valmistuksella tarkoitetaan.
9541: 
9542:                            4 ja 5 §.
9543:      Kuten jo yleisessä perustetussa on mainittu, on Va-
9544: liokunta ehdottanut, että senaatille myönnettäisiin oi-
9545: keus järjestää alkoholiliike joko siten, että valtio itse pe-
9546: rustaa tehtaat alkoholin valmistusta varten sekä tuottaa
9547: maahan sellaiset alkoholipitoiset aineet, joita ei täällä
9548: valmisteta, tai ainakin välittää alkoholipitoisten aineiden
9549: tuontia, taikka siten, että valtio määräajaksi luovuHaisi tä-
9550: män oikeuden erityisen järjestyssäännön ja tarkastuksen
9551: alaiselle yhtiölle, jonka voitto menee suostuntarahastoon.
9552: Myöskin voitaisiin ajatella välimuotoja, esimerkiksi että
9553: valtio omissa tehtaissaan valmistuttaisi ainoastaan muu-
9554: tamia lajeja alkoholipitoisia aineita, jättäen toisten la-
9555: jien valmistuksen ja maahantuonnin puheenalaiselle
9556: yhtiölle.
9557:      Jos alkoholipitoisten aineiden valmistaminen ja
9558: maahantuominen luovutetaan yhtiölle, olisi Valiokunnan
9559: mielestä hallituksen julistettava määräajan kuluessa tä-
9560: mä oikeus mahdollisesti kilpailevien yhtiöiden haetta-
9561: vaksi. Oikeuden saaneen yhtiön tulisi sitoutua pysymään
9562: hallituksen määräämissä hintarajoissa, jotta eivät välttä-
9563: mättömät alkoholipitoiset aineet liiaksi kallistuisi. Tämän
9564: 38     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9565: 
9566: seikan samoin kuin yhtiön kirjanpidon ja tilien tarkas-
9567: tuksen hallituksen puolelta, joka vuosivoiton selville saa-
9568: miseksi on välttämätöntä, sekä lähemmät määräykset yh-
9569: tiön liikkeen valvonnasta on Valiokunta katsonut voita-
9570: van jättää hallituksen yhtiölle laadittava~?- ohjesäännön
9571: varaan.
9572: 
9573:                             6 §.
9574:       Opetuslaitosten ja yksityisten tieteenharjoittajien oi-
9575: keutta alkoholipitoisten aineiden saantiin opetusta ja tie-
9576: teellistä työtä varten ei Valiokunta ole katsonut voitavan
9577: kieltää. Väärinkäytästen ehkäisemiseksi olisi senaatin,
9578: ennenkuin myöntää yksityiselle henkilölle puheenalaisen
9579: luvan, tietenkin vaadittava hakijalta, jollei hän itse ole
9580: tunnettu tieteenharjoittaja, jonkun tiedemiehen antama
9581: todistus siitä, että alkoholipitoista ainetta tarvitaan dena-
9582: turoimattomana mainittuun tarkoitukseen.
9583:       6 §:n 3 kohdassa ei ole pidetty tarpeellisena mai-
9584: nita yksityisiä teollisuudenharjoittajia, koska yksityinen
9585: työpajakin on katsottava teollisuuslaitokseksi.
9586:       Senaatin lupa olisi Valiokunnan mielestä yksityisille
9587: laitoksille ja henkilöille annettava määrävuosiksi ja eh-
9588: dolla, että se väärinkäytöstä esiintyessä on peruutettavissa.
9589: 
9590:                              7 §.
9591:      Jotta kotimaisillakin alkohoiipitoisten lääkkeiden, he-
9592: delmäesanssien y. m. s. valmistajilla olisi tilaisuus myydä
9593: valmisteitaan apteekeille, sairaaloille, limonaadi-, makeis-
9594: y. m. tehtaille, on lakiehdotukseen otettu 7 §:n määräys.
9595: 
9596:                               8 §.
9597:      Vaikka Valiokunta onkin ollut sitä mieltä, että lää-
9598: kinnöllisiin tarkoituksiin ei yleensä saisi apteekista myydä
9599: alkolipitoisia aineita ilman lääkärin joka kerta erikseen
9600: antamaa, apteekkiin jääpää lääkemääräystä, niin se
9601: ei kuitenkaan ole katsonut voitavan kokonaan es-
9602:            Alkoholilainsäädänniin uudistaminen.           39
9603: 
9604: tää vielä yleisessä käytännössä olevain kansanomaisten
9605: alkoholipitoisten lääkkeiden, varsinkin tinktuurien, myyn-
9606: tiä ilman lääkemääräystäkin, lääkintöhallituksen luvalla
9607: ja lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla. Lääkintöhalli-
9608: tuksen asiaksi jäisi harkita, mitkä lääkkeet täten olisivat
9609: käsikaupassa sallittavat, ja antaa niistä aika ajoin tarkis-
9610: tettu luettelo. Kuitenkin on lakiehdotuksessa säilytetty ny-
9611: kyisen lain määräys, ettei niitä saa ilman lääkärin mää-
9612: räystä antaa 50 grammaa enempää kerrallaan kutakin
9613: eri lajia samalle ostajalle. Tämä ei VaHokunnan mielestä
9614: estäisi, kuten kansan keskuudessa on tapa, asiamiestä
9615: ostamasta lääkkeitä useammallekin henkilölle, kun nä-
9616: mät ovat (kirjallisesti, teleloonitse tai muulla tavalla) lä-
9617: hettäneet tilauksen apteekkiin.
9618:      Ainakin yleisemmän väärinkäytöksen ehkäisemiseksi
9619: on lakiehdotukseen otettu määräys, että apteekista ei
9620: saa antaa alkoholipitoista lääkettä, jos myyjällä on ai-
9621: hetta luulla, että sitä halutaan juovutustarkoitukseen.
9622: 
9623:                          9 ja 10 §.
9624:      Hankaluuksien ehkäisemiseksi on enintään 50 gram-
9625: maan nousevan alkolipitoisen aineen kuljetus sekä ap-
9626: teekista hankittujen alkoholipitoisten aineid~n säilytys,
9627: määrään katsomatta, jätetty vapaaksi. Mutta jos yhdellä
9628: henkilöllä on useampia 50 gramman vetoisia astioita, joissa
9629: on alkoholipitoista ainetta, tulisi niitä tietenkin seurata
9630: sellaisen kuljetustodistuksen, josta 9 § 2 momentissa mai-
9631: nitaan.
9632:                          12-18 §§.
9633:      Rangaistusmääräykset ovat yleensä ehdotetut sa-
9634: moiksi, kuin ne ovat käsittelyn pohjana olleessa lakieh-
9635: dotuksessa. Valiokunnan mielestä ne antavat riittävän ta-
9636: keen siitä, että niiden avulla voidaan puheenalaista kielto-
9637: lakia ylläpitää, mikäli sitä yleensä rangaistusmääräyksillä
9638: saatetaan tehdä, samalla kun ne jättävät tarpeellista tilaa
9639: 40     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9640: 
9641: tuomarin harkinnalle, kuinka rikoksellisessa tarkoituk-
9642: sessa lain määräyksiä kulloinkin on loukattu.
9643:       14 §:ään otetuilla määräyksillä on tahdottu estää
9644: alkoholipitoisen aineen välillinen myynti vaihtokaupan,
9645: panttia vastaan antamisen y. m. s. muodossa. Myöskin
9646: olisi muiden alkoholipitoisten aineiden kuin lääkkeiden
9647: lahjoitus ja Valiokunnan enemmistön mielestä tarjoilukin
9648: kiellettävä, koska se voisi antaa aihetta monenlaiseen lain
9649: kiertämiseen.
9650:                             19 §.
9651:      Pykälän tarpeellisuus on selvitetty jo yleisessä pe-
9652: rustetussa.
9653:                           20 §.
9654:      Takavarikkoon ottamisen oikeus on tahdottu varata
9655: ei ainoastaan kaikille poliisimiehille, vaan myöskin kun-
9656: nallisille kieltolain valvojille, koska tavatun luvattoman
9657: varaston pelkkä ilmoittaminen poliisille siitä syntyvään
9658: viivytykseen nähden ei olisi tarkoituksenmukainen.
9659: 
9660:                            21 §.
9661:       Valiokunta on tahtonut pidättää oikeuden velan mak-
9662: suksi ulosmitatun alkoholipitoisen aineen kaupaksi tarjoo-
9663: miseen myöskin 6 §:ssä mainituille laitoksille, koska esi-
9664: merkiksi apteekkivarastojen rahaksi muuttamisessa muu-
9665: ten täytyisi erottaa alkoholipitoiset aineet muiden ap-
9666: teekkitavarain myynnistä. Alkoholipitoisten aineitten
9667: kaupaksi tarjoominen valtiolle tai 4 §:ssä mainitulle yh-
9668: tiölle ei tietysti mitenkään edellytä sitä, että valtio tai
9669: mainittu yhtiö olisi velvollinen ostamaan tarjottua ta-
9670: varaa.
9671:       Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi, että vai·
9672: tio siinäkin tapauksessa, että se ei itse harjota alkoholi-
9673: liikettä, pitää varaston, johon pannaan menetetyksi tuo-
9674: mitut alkoholipitoiset aineet, kunnes ne saadaan luval-
9675: lisiin tarkoituksiin myydyiksi.
9676:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.            41
9677: 
9678:                             24 §.
9679:      jotta kuntien toimenpiteet puheenalaisen asetuksen
9680: valvomiseksi voisivat muodostua yhdenmukaisiksi ja
9681: tarkoitustaan vastaaviksi, on Valiokunta ehdottanut, että
9682: senaatin tulisi antaa kaikille kunnille yhteiset ohjeet,
9683: joiden nojalla näitten olisi helpompi valmistaa kunnalli-
9684: sille kieltolain valvojille johtosääntö. Tämä ei tietysti
9685: estäisi kuntia senaatin antamien neuvojen ja ohjeiden
9686: rajoissa laatimasta johtosääntöjään sellaisiksi, kuin kun-
9687: kin paikkakunnan erikoiset olosuhteet vaativat.
9688:                             25 §.
9689:       Samoin kuin jo 1907 vuoden valtiopäivät! on Va-
9690: liokunta pitänyt välttämättömänä, että ne, jotka nykyään
9691: voimassa olevan lain nojalla ovat hankkineet itselleen
9692: alkoholipitoisten aineitten varastoja, saavat ne omistaa
9693: tässä ehdotetun asetuksen voimaanastuttuakin. jotta
9694: olisi aina todistettavissa, että tavara kuuluu tällaisiin va-
9695: rastoihin, on Valiokunta ehdottanut, että se on ilmoitet-
9696: tava senaatin määräämille viranomaisille, joitten tulee toi-
9697: mittaa se valtion kustannuksella merkityksi sillä tavoin,
9698: kuin asiasta hallinnollista tietä säädetään.
9699:       jotta eivät ulkomaalaiset laivat saisi nauttia erikois-
9700: etuja kilpailussa suomalaisten taivain kanssa ja kun ase-
9701: tusta joka tapauksessa olisi aavalla merellä vaikea val-
9702: voa, on tähän otettu momentin 2 kohdassa oleva poik-
9703: keussäännös.
9704:       Saman momentin 3 kohdan johdosta tahtoo Valiokunta
9705: viitata Venäjän sotaministeriön senaatin edellämainitusta
9706: kunnallisen kielto-oikeuden pohjalle laaditusta lakiehdo-
9707: tuksesta 30 päivänä tammikuuta 1908 antamaan lausun-
9708: toon, jossa, samalla kun huomautetaan, että Suomen
9709: alkoholilainsäädännön ei pitäisi koskea alkoholijuomien
9710: hankintaa sotaväen tarpeeksi eikä niiden myyntiä upsee-
9711: rien taloudeHisen seuran myymälässä Helsingissä, upseeri-
9712: klubeissa sekä upseeri- ja sotilasmyymälöissä eri sota-
9713: 42     1909. II Vp. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9714: väenosastoissa, myöskin lausutaan, että tässä kohden voi-
9715: daan asettaa se ehto, että sellaista myyntiä ei saa tapah-
9716: tua sivullisille siviilihenkilöille.
9717:                             26 §.
9718:      Syyt korvauksen kieltämiseen juovutusjuomaliikkeen
9719: harjoittajilta on esitetty yleisessä perustelussa.
9720: 
9721:                           27 §.
9722:      Jottei lakiehdotuksen edellyttämiin valmistaviin toi-
9723: menpiteisiin tarvittavan ajan riittämättömyys voisi tällä
9724: kertaa olla esteenä asetuksen vahvistamiselle, ja otta-
9725: malla huomioon, että voimassa olevan lain mukaan vä-
9726: hittäismyynti- ja anniskeluoikeudet myönnetään kahdeksi
9727: vuodeksi kerrallaan, ehdottaa Valiokunta, että asetus
9728: määrättäisiin voimaan astuvaksi kahden vuoden kuluttua
9729: vahvistusta seuraavan kesäkuun 1 p:stä lukien, kuiten-
9730: kin niin, ettei uusia juovutusjuomain valmistus-, myynti-
9731: ja anniskeluoikeuksia myönnettäisi sen jälkeen, kun ase-
9732: tusehdotus on saanut armollisen vahvistuksen.
9733: 
9734: 
9735: 
9736: 
9737:      Valiokunnan ehdotus asetukseksi denaturoitujen
9738: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
9739: nista ja myynnistä liittyy niin läheisesti varsinaiseen
9740: kieltolakiehdotukseen, ettei se kaivanne enempiä pe-
9741: ruste1uja. Yleensä on Valiokunta asettunut sille kan-
9742: nalle, että denaturoitujen alkolipitoisten aineiden saanti
9743: on tehtävä niin mukavaksi ja käytännöllisen elämän tar-
9744: peita vastaavaksi, kuin suinkin voidaan ottamalla
9745: samalla huomioon, että useita tällaisiakin aineita voi-
9746: daan käyttää juovutustarkoitukseen. Tästä syystä on Va-
9747: liokunta jättänyt denaturoitujen alkoholipitoisten ainei-
9748: den kuljetuksen ja varastossapidon asetusehdotuksensa
9749: määräysten ulkopuolelle sekä, poiketen 1907 vuoden
9750:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.          43
9751: 
9752: valtiopäiväin kannasta, tahtonut sallia poltto-, valaistus-
9753: ja puhdistusaineeksi denaturoidun alkoholipitoisen ai-
9754: neen kaupan tavallisesta avoimesta myymälästä, kun
9755: kunta on tähän antanut luvan.
9756: 
9757: 
9758: 
9759:     Edellä esitetyn    nojalla   saa Valiokunta kunnioit-
9760: taen ehdottaa,
9761: 
9762:                 ettei edustaja Wiljakaisen y. m. anomus-
9763:            ehdotus N:o 174 enemmän kuin edustaja von
9764:            Troilin eduskuntaesitys N:o 38 antaisi Edus-
9765:            kunnalle aihetta mihinkään toimenpitee-
9766:            seen; ja
9767:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
9768:            Majesteetin armollisesti tutkittavaksi ja vah-
9769:            vistettavaksi lähettäisi seuraavat asetusehdo-
9770:           ·tukset:
9771: 44     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9772: 
9773: 
9774: 
9775: 
9776:                            Asetus
9777:            alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
9778:            maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
9779:            ja varastossapidosta.
9780: 
9781: 
9782:                               I   §.
9783:      Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä asetuk-
9784: sessa kaikkia aineita, jotka, ollessaan  +  15 astetta Celsiuk-
9785: sen mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuuspro-
9786: senttia etylialkoholia eivätkä ole denaturoituja. Mallas-
9787: juomaa, joka on valmistettu enemmän kuin viiden pro-
9788: sentin vierrevoimalla BalEngin asteikon mukaan, pidetään
9789: aina alkoholipitoisena aineena, jollei juoma ole ollut sel-
9790: laisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei voi saavuttaa
9791: korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
9792:      Denaturoitujen alkoholipitoisien aineiden valmistuk-
9793: sesta, maahantuonnista ja myynnistä on erikseen säädetty.
9794: 
9795:                               2   §.
9796:       Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
9797: myynti, kuljetus ja varastossapito olkoon sallittu ainoas-
9798: taan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteellisiin tarpeisiin,
9799: sillä tavalla kuin tässä asetuksessa säädetään.
9800:       Kauttakulkutavarana sekä suomalaisessa satamassa
9801: poikkeavan laivan lastina kuljetettaessa alkoholipitoisia ai-
9802: neita noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
9803:           Alkoholilainsäädännön uudistaminen.            45
9804: 
9805:                            3 §.
9806:       Alkoholin valmistus ja alkoholipitoisten aineiden maa-
9807: hantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena.
9808:       Alkoholin valmistuksella tarkoitetaan tässä asetuk-
9809: sessa sellaista menettelyä, jonka kautta saadaan etylialko-
9810: holia johonkin aineeseen syntymään enemmän kuin kaksi
9811: tila vu usprosenttia.
9812: 
9813:                             4 §.
9814:      Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi luo-
9815: vuttaa oikeuden alkoholin valmistukseen ja alkoholipitois-
9816: ten aineiden maahantuontiin erityisen järjestyssäännön
9817: ja tarkastuksen alaisdle yhtiölle.
9818:      Yhtiöön ei saa kuulua henkilö, joka virkansa tai hä-
9819: nelle uskotun toimen johdosta tulee ottamaan osaa tämän
9820: asetuksen määräysten toimeenpanoon tahi sen valvontaan.
9821:      Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
9822: nimeltä mainituille henkilöille, joista on vuosittain annet-
9823: tava luettelo senaatin määräämille viranomaisille.
9824:      Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle,
9825: ennenkuin senaatti on antanut siihen luvan.
9826: 
9827: 
9828:                             5 §.
9829:      Jos valtio harjoittaa alkoholin ja alkoholipitoisien
9830: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
9831: on siitä tuleva vuosivoitto jätettävä suostuntarahastoon.
9832:      Jos 4 § :ssä mainittu oikeus on luovutettu yhtiölle, ol-
9833: koon laki sama, mitä tulee siihen osaan yhtiön vuosivoi-
9834: tosta, joka jää, kun siitä on otettu pois enintään kuuden
9835: prosentin korko yhtiöön maksetusta pääomasta.
9836:       Senaatin tulee antaa vuosittain eduskunnalle yksityis-
9837: kohtainen kertomus maassa harjoitetun alkoholiliikkeen
9838: hoidosta.
9839: 46     1909. II Vp. -    Eduskuotaesitysmiet. N:o 6.
9840: 
9841:                              6 §.
9842:       Valtion sekä 4 § :ssä mainitun yhtiön varastoista myy-
9843: täköön alkoholipitoisia aineita ainoastaan:
9844:       I) apteekeille;
9845:       2) sairaaloille, tieteellisille ja opetus-laitoksille sekä
9846: yksityisille tieteenharjoittajille, mikäli nämät laitokset ja
9847: henkilöt ovat saaneet senaatilta luvan sellaisten aineiden
9848: hankkimiseen näistä varastoista ;
9849:       3) teknillisille laitoksille, mikäli ovat saaneet senaa-
9850: tilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholipitoisia aineita.
9851: 
9852:                              7 §.
9853:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään valmis-
9854: tamiaan alkoholipitoisia aineita 6 § :ssä mainituille lai-
9855: toksille.
9856:                               8 §.
9857:       Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
9858: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määräyksestä
9859: sekä ilman lääkärin määräystä toisille apteekeiUe ynnä 6
9860: § :ssä mainitun luvan saaneille laitoksille ja henkilöille.
9861:       Ilman lääkärin määräystäkin saatakoon lääkintöase-
9862: tusten säätämillä ehdoilla myydä sellaisia alkoholipitoisia
9863: lääkkeitä, joiden myyntiin ilman tällaista määräystä lää-
9864: kintöhallitus on antanut luvan, ei kuitenkaan 50 grammaa
9865: enempää kutakin eri lajia kerrallaan samalle ostajalle.
9866:       Alkoholia sisältäviä lääkkeitä älköön myytäkö, jos on
9867: aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutus-
9868: tarkoituksiin.
9869:                              9 §.
9870:      Alkoholipitoista ainetta kuljetettaessa pitää tavaran
9871: mukana olla asianomaisen viranomaisen tai myyjän an-
9872: tama todistus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaan-
9873: ottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineen laatu
9874: ja määrä, pa~kka, mihin tavara on vietävä, sekä matkan
9875: mukaan sovitettu aika, jona todistus on voimassa.
9876:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             4t,
9877: 
9878:      Apteekista kuljetettaessa alkoholipitoista ainetta seu-
9879: ratkoon sitä astiaan kiinnitetty, myyjän antama todistus,
9880: jossa on mainittu myyjän ja ostajan nimi, aineen laatu
9881: ja määrä sekä myyntipäivä.
9882:      Milloin tavaraa ei ole enemmän kuin 50 grammaa,
9883: olkoon kuljetus ilman todistusta sallittu.
9884:                             10   §.
9885:      Valtiota ja 4 § :ssä mainittua yhtiötä lukuunotta-
9886: matta, älkööt muut kuin 6 § :ssä mainitut laitokset ja hen-
9887: kilöt pitäkö varastossa alkoholipitoisia aineita.
9888:      Apteekista hankittujen alkoholipitoisten aineiden säi-
9889: lyttämistä älköön katsottaka varastossapidoksi.
9890: 
9891:                             11   §.
9892:       Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeu-
9893: tetut, paitsi alkoholin valmistajaa, senaatin määräämillä
9894: ehdoilla 6 § :ssä mainitut laitokset ja henkilöt.
9895: 
9896:                             12   §.
9897:      Joka luvattomasti valmistaa tahi valmistuttaa, tislaa
9898: tahi tislauttaa alkoholipitoista ainetta tai sitä yrittää, ran-
9899: gaistakoon ensi kerralla vähintään sadan markan sakolla
9900: ja rikkomuksen uusiutuessa vankeudella vähintään kol-
9901: meksi kuukaudeksi.
9902:      Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitoisen
9903: aineen valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen tar-
9904: koitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen val-
9905: mistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi kerralla
9906: vähintään sadan ja rikkomuks,en uusiutuesssa vähintään
9907: viidensadan markan sakolla.
9908:      Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski
9909: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
9910: 
9911:                               13 §.
9912:      Joka luvattomasti maahan tuo tai tuottaa alkoholi-
9913: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla
9914: 48    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9915: 
9916: vähintään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähin-
9917: tään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi
9918: sekä rikkomuksen uusiutuessa vankeudella vähintään nel-
9919: jäksi kuukaudeksi.
9920:      Tavara astiaineen olkoon menetetty, samoin juhta,
9921: kuljetusneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana
9922: tai lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on
9923: tehnyt joku muu kuin juhdan, kuljetusneuvojen tai aluk-
9924: sen omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osallinen,
9925: älköön tämä menettäkö omaisuuttaan, vaan suorittakoon
9926: rikollinen juhdan, kuljetusneuvojen tai aluksen arvon.
9927: 
9928:                             14 §.
9929:      Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alkoholi-
9930: pitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
9931: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
9932: markan sakolla ja rikkomuksen uusiutuessa vankeudella
9933: vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
9934:      Tavara astiaineen olkoon menetetty.
9935:      Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus ja tarjoilu, lääk-
9936: keitä lukuunottamatta,_ pidetään myynnin veroisena.
9937: 
9938:                            15 §.
9939:      Joka rikkoo tämän asetuksen määräyksiä alkoholi-
9940: pitoisen aineen kuljetuksesta tai varastossapidosta, ran-
9941: gaistakoon vähintään sadart markan sakolla ja rikkomuk-
9942: sen uusiutuessa vähintään kahdensadan markan sakolla
9943: tai vankeudella.
9944:      Tavara astiaineen olkoon menetetty. Jos selville käy,
9945: että kuljetettu tavara on luvattomasti maahantuotua tahi
9946: vastoin tämän asetuksen määräyksiä valmistettua, olkoon
9947: juhdan, kuljetusneuvojen ja aluksen menettämiseen näh-
9948: den voimassa, mitä 13 § :n 2 momentissa säädetään.
9949:                            16 §.
9950:      Joka ottaa alkoholipitoisen aineen luvattoman valmis-
9951: tuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi tar-
9952:           Alkoholilainsäädänniin uudistaminen.             49
9953: 
9954: joomisen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen, ran-
9955: gaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi,
9956: ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa, mitä 12
9957: § :n 3 momentissa sekä 13 § :n 2 momentissa, 14 § :n 2
9958: momentissa ja 15 § :n 2 momentissa on säädetty.
9959: 
9960:                           17 §.
9961:      Joka rikkoo tämän asetuksen 8 § :n 3 momentin mää-
9962: räystä vastaan, sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja
9963: enintään viisisataa markkaa.
9964:                          18 §.
9965:     Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan tä-
9966: män asetuksen rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikoksen,
9967: rangaistakoon niinkuin tässä asetuksessa on sanottu ja
9968: menettäköön rikkomuksen uusiutuessa sen ohessa virkansa.
9969: 
9970:                              19 §.
9971:      Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruunun-
9972: palvelijalla tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän val-
9973: vontapiirissään oleviin, 10 § :n 1 momentissa mainittuihin
9974: varastoihin pitääkseen silmällä, että ainoastaan laillisesti
9975: Suomessa valmistettuja tahi asianmukaisesti maahan tuo-
9976: tuja alkoholipitoisia aineita on varastoon pantu; ja näyt-
9977: täköön heille jokainen sellaisen varaston haltija vaadit-
9978: taessa todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran alku-
9979: perästä.
9980:       Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään Iuvattarnasta
9981: alkoholipitoisten aineitten valmistuksesta, varastossa-
9982: pidosta tahi myynnistä, pidettäköön hänen luonaan tutki-
9983: mus, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi.
9984: Tällaisen tutkimuksen toimittakoot kahden todistajan läs-
9985: näollessa kruununnimismies maalla, maistraatin jäsen tai
9986:  kaupunginviskaali kaupungissa sekä 24 § :n 2 momentissa
9987:  mainitut kuntain tämän asetuksen noudattamista valvo-
9988: maan asettamat henkilöt. Tutkimuksessa pidettäköön pöy-
9989:  täkirjaa.
9990:                                                                 4
9991: 60    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9992: 
9993:     Jos virkamies tai kunnan asettama tämän asetuksen
9994: valvoja pitää tutkimusta ilman laillista syytä, rangaista-
9995: koon niinkuin rikoslaissa on säädetty.
9996: 
9997:                           20   §.
9998:     Takavarikkoonottamisen oikeus on 19 § :n 1 ja 2 mo-
9999: mentissa mainituilla valtion ja kunnan viranomaisilla.
10000: Takavarikko on tehtävä kahden todistajan läsnäollessa.
10001: 
10002:                           21   §.
10003:       Velan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta
10004: älköön tarjottako kaupaksi muille kuin valtiolle, 4 § :ssä
10005: mainitulle yhtiölle tai 6 § :ssä mainituille laitoksille.
10006:       Jos alkoholipitoinen aine on menetetyksi tuomittu ja
10007: sen määrä on niin pi,eni, ettei katsota sen arvon vastaavan
10008: valtion varastoon kuljetuksen kustannusta, on aine todis-
10009: teellisesti kaadettava maahan.
10010: 
10011:                           22   §.
10012:      Kaikissa niissä tapauksissa, joissa syyte tehdään lu-
10013: vattomasta alkoholipitoisen aineen myynnistä, voidaan os-
10014: taja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi, kutsua
10015: todistajaksi ja semmoisena valalla kuulustaa.
10016: 
10017:                           23 §.
10018:       Rikkomukset tätä asetusta vastaan tutkikoen asian-
10019: omainen oikeus viipymättä. Missään tapauksessa älköön
10020: asian käsittelyä lykättäkö kahta kuukautta kauemmaksi
10021: siitä päivästä, jona se tuomarille ilmoitettiin.
10022:       Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita kos-
10023: kevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
10024:       Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän
10025: asetuksen säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haaste-
10026: miehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä
10027: kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja todistajalle heille
10028: asiassa aiheutuneet kulungit.
10029:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              51
10030: 
10031:                               24 §.
10032:       Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset
10033: ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sallitun alko-
10034: holiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä varten sekä
10035: tämän asetuksen rikkomusten ehkäisemiseksi katsotaan
10036: tarvittavan.
10037:       Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä näitä
10038: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus aset-
10039: taa tämän asetuksen noudattamista valvomaan erityisiä
10040: henkilöitä ja valmistaa heille senaatin antamain ohjeiden
10041: mukaan johtosääntö, jolle on hankittava kuvernöörin vah-
10042: vistus.
10043:                               25 §.
10044:       Tämä as·etus ei koske :
10045:        I) aikaisemman lainsäädännön nojalla hankittujen
10046: alkoholipitoisten aineiden omistusoikeutta, kun sellaisten
10047: aineiden varastot ovat aikanaan senaatin määräämiUe vi-
10048: ranomaisille ilmoitetut ja asianomaisesti merkillä varus-
10049: tetut;
10050:       2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan satamain vä-
10051: lillä liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita asetuksen
10052: mukaisesti saa kulj-ettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut
10053: päällikkö, näiden laivojen kulkiessa aavalla merellä;
10054:        3) alkoholipitoisten aineiden maahantuontia ja han-
10055: kintaa Suomeen sijoitettua venäläistä sotaväkeä varten;
10056:        4) kirkkoviinin hankintaa kreikkalaiskatoliselle kir-
10057:  kolle.
10058:        Aikaisemman lainsäädännön nojalla paloviinan, vii-
10059:  nien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
10060:  mallasjuomain valmistukseen oikeutetut tehtaat saakoot
10061:  edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa sillä ehdolla,
10062:  ettei niitä käyt•etä tässä asetuksessa kielletyllä tavalla.
10063: 
10064:                            26 §.
10065:      Paloviinan valmistajille ja tislaajille, viinien ja muit-
10066: ten miedompain väkijuomain sekä väkeväin mallasjuomain
10067: 52     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10068: 
10069: valmistajille älköön, enempää kuin väkiviinatavarain, vii-
10070: nien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
10071: mallasjuomain myyjillekään, tämän asetuksen johdosta
10072: mitään korvausta suoritettako.
10073: 
10074: 
10075:                            27 §.
10076:       Tämä asetus, jonka kautta asetus paloviinan valmis-
10077: tamisesta ja tislaamis,esta 9 päivältä kesäkuuta 1892, ase-
10078:  tus samalta päivältä paloviinan ja muiden poltettujen tahi
10079: tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja
10080:  varastossa pitämisestä, asetus myöskin samalta päivältä
10081: luvan saamisesta eräissä poikkeustiloissa pitää maalla kau-
10082: paksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia, asetus eräistä
10083: viinien ja muitten miedompien väkijuomien kaupan rajoi-
10084: tuksista 2 päivältä toukokuuta 1895, asetus mallasjuomain
10085: myymisestä ja anniskelemisesta 2 päivältä huhtikuuta
10086:  1883, muutoksineen 9 päivältä kesäkuuta 1892, 10 päi-
10087: vältä huhtikuuta 1895 ja 24 päivältä tammikuuta 1902,
10088: laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta 28 päi-
10089: vältä joulukuuta 1907, mikäli se koskee väkeväin mallas-
10090: juomain valmistusta, sekä kaikki muut tämän asetuksen
10091: kanssa ristiriitaiset määräykset kumotaan, astuu voimaan
10092: kahden vuoden päästä asetuksen vahvistusta seuraavan
10093: kesäkuun 1 päivästä lukien; älköön kuitenkaan mitään
10094: valmistus-, myynti- tai anniskeluoikeuksia edellä mainit-
10095: tujen asetusten nojalla myönnettäkö sen jälkeen, kun tämä
10096: asetus on vahvistettu.
10097:            Alkoholilainsäädännön uudistaminen.            53
10098: 
10099: 
10100: 
10101: 
10102:                           Asetus
10103:            denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden
10104:            valmistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
10105:            nistä.
10106: 
10107:                             I   §.
10108:      Denaturoitujen alkoholipitoisten aineitten valmistusta
10109: harjoitettakoon ainoastaan senaatin myöntämällä luvalla
10110: ja sen määräämillä ehdoilla.
10111:      Alkoholia eri tarkoituksiin denaturoitaeS<sa noudatet-
10112: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty.
10113: 
10114:                             2   §.
10115:      Denaturoitua alkoholipitoista ainetta tuokoon maahan
10116: ainoastaan se, jolla on oikeus denaturoimattoman alkoholi-
10117: pitoisen aineen maahantuontiin.
10118: 
10119:                               3 §.
10120:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita myyköön se,
10121: jolla on oikeus alkoholin valmistukseen sekä alkoholi-
10122: pitoisten aineiden maahantuontiin, ainoastaan senaatin
10123: määräämissä erissä.
10124:                               4 §.
10125:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään denatu-
10126: roituja alkoholipitoisia valmisteitaan ainoastaan 5 ja 6
10127: § :ssä mainituille jälleenmyyjille sekä niille, joilla on lupa
10128: myydä 7 § :ssä mainittuja lääkkeitä.
10129: 54    1909. II Vp. - Eduskuotaesitysmiet. N:o 6.
10130: 
10131:                             5 §.
10132:     Tarkoituksenmukaisesti denaturoidusta alkoholista
10133: valmistettua hammas-, hius-, iho- ja hajuvettä saatakoon
10134: myydä sellaisista apteekeista ja rohdoskaupoista, jotka
10135: ovat hankkineet tähän myyntiin kunn~n luvan.
10136: 
10137:                             6 §.
10138:      Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
10139: alkoholia sekä lakkavernissaa ja pulituuria saakoot kunnan
10140: antamalla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, jotka
10141: harjoittavat kauppaliikettä sellaisessa myymälässä.
10142: 
10143:                             7 §.
10144:     Ulkonaisesti käytettävien, denaturoidusta alkoholista
10145: valmist,ettujen lääkkeiden myyntiin nähden noudatetta-
10146: koon, mitä lääkintöasetukset määräävät.
10147: 
10148:                             8 §.
10149:      5 ja 6 § :ssä mainitun luvan antaa asianomaisten hake-
10150: muksesta enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan kaupungin
10151: tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä ei ole, raastuvan-
10152: tahi kuntakokous.
10153:                             9 §.
10154:      Älköön 5 ja 6 § :ssä mainittuja aineita ostajille an-
10155: nettako, jos on aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttä-
10156: mään juovutustarkoitukseen.
10157: 
10158:                             IO   §.
10159:      Joka luvattomasti valmistaa tai myy denaturoitua
10160: alkoholipitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon enin-
10161: tään kahdensadan ja rikkomuksen uusiutuessa vähintään
10162: viidensadan markan sakolla.
10163:            Alkoholilainsäädänn6n uudistaminen.             55
10164: 
10165:                             II   §.
10166:      Joka luvattomasti maahantuo denaturoitua alkoholi-,
10167: pitoista ainetta tahi sitä yrittää, rangaistakoon yleisen lain
10168: mukaan.
10169:                              12 §.
10170: 
10171:      Joka rikkoo tämän lain 9 § :ää vastaan, sakotettakoon
10172: enintään kaksisataa markkaa. Jos rikos uusiutuu, menet-
10173: täköön sen lisäksi oikeuden myydä 5 ja 6 § :ssä mainittuja
10174: aineita.
10175:                             13 §.
10176:      Jos valtio harjoittaa denaturoitujen alkoholipitoisten
10177: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
10178: on liikkeestä tuleva vuosivoitto jätettävä suostunta-
10179: rahastoon.
10180:      Jos tämä oikeus on luovutettu yhtiölle, jolla on lupa
10181: alkoholin valmistukseen ja alkoholipitoisten aineiden maa-
10182: hantuontiin, olkoon laki sama, mitä tulee siihen osaan yh-
10183: tiön vuosivoitosta, joka jää, kun siitä on otettu pois enin-
10184: tään kuuden prosentin korko yhtiöön maksetusta pää-
10185: omasta.
10186:                             14 §.
10187:       Tämä asetus, jonka kautta kaikki sen kanssa risti-
10188: riitaiset määräykset kumotaan, astuu voimaan k-ahden
10189: vuoden päästä asetuksen vahvistusta seuraavan kesäkuun
10190: 1 päivästä lukien.
10191: 
10192: 
10193:      Helsingissä, 19 päivänä lokakuuta 1909.
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
10199: Soininen, varapuheenjohtaja Riihelä, jäsenet Andersin
10200: (osittain), Aromaa, Colliander (osittain), Kares ( osit-
10201: tain), Komu, Lehtonen, Mynttinen, Rantanen, Sinkko,
10202: 56    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10203: 
10204: Sohlberg, Tokoi, Tuomi, Tuunainen (osittain), Typpö ja
10205: Wuorimaa sekä varajäsenet Inborr (osittain), Kaarne
10206: (osittain), Kruus (osittain), Pesonen (osittain), M. Tu-
10207: runen (osittain) ja Vihantola (osittain).
10208:                          Vastalause 1.                         57
10209: 
10210: 
10211: 
10212: 
10213:                          Vastalauseita.
10214: 
10215:                                 1.
10216: 
10217:       Väkijuomain kieltolain toimeenpanemisen samoinkuin
10218: sen tehokkaan valvomisen välttämättömänä edellytyksenä
10219: on yleisesti pidetty sitä, että niiden alkoholipitoisten ainei-
10220: den valmistus ja maahantuonti, joita kieltolain voimassa
10221: ollessa tarvitaan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin
10222: tarkoituksiin, jätetään valtion yksinomaiseksi oikeudeksi.
10223: Niinpä on V aliakuntakin ollut yksimielinen siitä, että täl-
10224: lainen oikeus olisi vain valtiolle myönnettävä, mutta on
10225: kuitenkin jättänyt valtiolle vapauden luovuttaa yksinoikeu-
10226: tensa yksityiselle yhtiöUekin. Koska on syytä luulla, että
10227: hallitus kieltolain voimaanastuttua tulisi käyttämään
10228: tätä luovutusoik·euttaan, minkä seuraukset jo edeltä-
10229:  päin saattaa arvata kieltolain valvomiselle turmiollisiksi,
10230:  ja kun sen lisäksi kokemuksesta tiedetään, miten suuria
10231:  vaikeuksia tämänlaatuisten oikeuksien valtiolle palautta-
10232:  minen tuottaa, niin olisi mielestämme heti alussa paras
10233:  asettua sille selvälle kannalle, ett'ei valtio saisi tätä oikeut-
10234:  taan muille luovuttaa.
10235:        Määritellessään niitä laitoksia, joilla väkijuomain kiel-
10236:  tolain voimaan astuttua on oikeus tarpeisiinsa hankkia ja
10237:  varastossapitää alkoholipitoisia aineita, on valiokunta
10238:  myöntänyt tämän oikeuden yksityisille tieteenharjoittajil-
10239: lekin. Tieteellisiä ja opetuslaitoksia on kuitenkin jo ny-
10240:  kyään maassamme siksi taajassa ja niissä siksi runsaasti
10241:  tieteellisiin tarkoituksiin tarvittavia välineitä, että kun niille
10242:  myönnetään oikeus tarpeisiinsa hankkia ja varastossapitää
10243:   alkoholipitoisia aineita niin voidaan olla varmoja siitä,
10244:   että tieteenharjoittajilta ei ole suljettu mahdollisuutta
10245: 58     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10246: 
10247: tehdä tieteellistä työtänsä. Sitäpaitsi on sangen luulta-
10248: vaa, että jos yksityisille täten varataan tilaisuus alkoholi-
10249: pitoisien aineiden hankintaan ja varastossapitoon, meillä
10250: ennen pitkää syntyy ehkäpä suurikin tiedekunta, jonka
10251: pääasiallisena tehtävänä tulisi olemaan alkoholin väärin-
10252: käyttäminen. - Näitten syitten perusteella näyttää siis
10253: johdonmukaiselta, että yksityisille tieteenharjoittajille ei
10254: olisi myönnettävä alkoholipitoisien aineitten hankkimis- ja
10255: varastossapitämisoikeutta.
10256:       Valiokunta määritellessään niitä poikkeuksia, joihin
10257: tämä asetus ei koske, on ensimäiseksi tämän lain ulko-
10258: puolelle jättänyt niiden alkoholipitoisien aineiden omistus-
10259: oikeuden, jotka ovat aikaisemman lainsäädännön no-
10260: jalla hankittuja, kunhan ne asianomaisella merkillä
10261: varustetaan, josta syystä asetus tulisi epäselväksi ja
10262: voisi aiheuttaa väärintulkintaa. Koska kuitenkin tä-
10263: män asetuksen tarkoituksena on säätää väki j uomain
10264: kielto aivan yleiseksi, ja kun tämä asetus on ehdo-
10265: tettu voimaan astumaan vasta kaksi vuotta vahvistamisen
10266: jälkeen, jolla ajalla kaikki vanhat varastot tulisivat hyvin-
10267: kin tarkoin loppuun myydyksi, vaan jos jollakin vielä sil-
10268: loin löytyisi varastossa ennenhankittuja alkoholipitoisia
10269: aineita, niin on se käsitettävä siten että sellainen on tah-
10270: tonut varata niitä ainoastaan itseään eikä muita varten,
10271: josta syystä se myöskin olisi asetuksessa siten säädettävä.
10272:       On luonnollista ettei tämän asetuksen tarkoitus voi-
10273: kaan olla kenenkään laillisesti saamaa omaisuutta ottaa
10274: häneltä pois; mutta säätää ettei sitä saa käyttää tavalla joka
10275: olisi ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
10276:       Yllämainittujen syiden perusteella saamme kunnioit-
10277: taen esittää,
10278: 
10279:                 että Edttskunta hyväksyisi kysymyksessä
10280:            olevan asetuksen näin kuuluvana:
10281:                        Vastalause 1.                     59
10282: 
10283: 
10284: 
10285: 
10286:                           Asetus
10287:            alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
10288:            maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
10289:            ja varastossapidosta.
10290: 
10291:                            I   §.
10292:     Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10293:                            2   §.
10294:     Samoin.
10295:                            3 §.
10296:     Alkoholin valmistus ja alkoholipitoisten aineiden maa-
10297: hantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota äl-
10298: köön muille luovutettako.
10299:     2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10300: 
10301:                            4 §.
10302:      (Poist.)
10303:                         4 §. (5 §.)
10304:       Hallituksen esityksestä osoittaa Eduskunta jokaisilla
10305: varsinaisilla valtiopäivillä valtion harjoittamaan alkoholi-
10306: liikkeeseen seuraavana vuotena tarvittavat varat sekä mää-
10307: rää samalla, miten siitä edellisenä vuotena kertynyt tulo
10308: on käytettävä ja ehkä syntynyt vajaus täytettävä. Sitä
10309: varten tulee Senaatin antaa Eduskunnalle erityinen tili
10310: tähän liikkeeseen edellisenä vuotena käytetyistä varoista
10311: sekä siitä kertyneistä tuloista.
10312:                         5 §. (6 §.)
10313:      Valtion ( poist.) varastoista myytäköön alkoholipitoi-
10314: sia aineita ainoastaan:
10315: 60     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10316: 
10317:       1 ) apteekeille ;
10318:       2) sairaaloille, tieteellisille ja opetus-laitoksille,
10319: ( poist.) mikäli nämät laitokset ( poist.) ovat saaneet senaa-
10320: tilta luvan sellaisten aineiden hankkimiseen näistä va-
10321: rastoista;
10322:       3) teknillisille laitoksille, mikäli ovat saaneet senaa-
10323: tilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholipitoisia aineita.
10324: 
10325:                          6 §. (7 §.)
10326:      Teknilliset laitokset ov,at oikeutetut myymään valmis-
10327: tamiaan alkoholipitoisia aineita 5 § :ssä mainituille lai-
10328: toksille.
10329:                          7 §. (8 §.)
10330:       Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
10331: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määräyksestä
10332: sekä ilman lääkärin määräystä toisille apteeJ:<;eille ynnä 5
10333: § :ssä mainitun luvan saaneille laitoksille ( poist.).
10334:       2 mom.   Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10335:       3 mom. Samoin.
10336:                      8 §. (9 §.)
10337:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10338: 
10339:                         9 §. (10 §.)
10340:      Valtiota ( poist.) lukuunottamatta, älkööt muut kuin
10341: 5 § :ssä mainitut laitokset ( poist.) pitäkö varastossa alko-
10342: holipitoisia aineita.
10343:      Apteekista hankittujen alkoholipitoisten aineiden säi-
10344: lyttämistä älköön katsottaka varastossapidoksi.
10345:                         IO§.(II§.)
10346:       Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoon oikeu-
10347: tetut, paitsi alkoholin valmistajaa, senaatin määräämillä
10348: ehdoilla 5 § :ssä mainitut laitokset ( poist.).
10349:                         II   §. (12 §.)
10350:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10351:                        Vastalause 1.                     61
10352: 
10353:                        I2 §.   (13 §.)
10354:      Samoin.
10355:                        IJ §.   (14 §.)
10356:      Samoin.
10357:                          I4 §. (15 §.)
10358:      1  mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10359:       2 mom.     Tavara astiaineen olkoon menetetty. Jos
10360: selville käy, että kuljetettu tavara on luvattomasti maahan-
10361: tuotua tahi vastoin tämän asduksen määräyksiä valmis-
10362: tettua, olkoon juhdan, kuljetusneuvojen ja aluksen menet-
10363: tämiseen nähden voimassa, mitä I 2 § :n 2 momentissa sää-
10364: detään.
10365:                           15 §. (16 §.)
10366:      Joka ottaa alkoholipitoisen aineen luvattoman valmis-
10367: tuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi tar-
10368: joamisen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen, ran-
10369: gaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi,
10370: ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa, mitä II
10371: § :n 3 momentissa sekä I 2 § :n 2 momentissa, I 3 § :n 2
10372: momentissa ja I4 § :n 2 momentissa on säädetty.
10373:                        I6 §. (17 §.)
10374:      Joka rikkoo tämän asetuksen 7 § :n 3 momentin mää-
10375: räystä vastaan, sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja
10376: enintään viisisataa markkaa.
10377:                        I7 §. (18 §.)
10378:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10379:                        I8 §. (19 §.)
10380:      KaupunginviskaaliUa, poliisivirkamiehellä ja kruu-
10381: nunpalvelijana tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän
10382: valvontapiirissään oleviin, 9 § :n I momentissa mainittuihin
10383: varastoihin pitääkseen silmällä, että ainoastaan laillisesti
10384: Suomessa valmistettuja tahi asianmukaisesti maahan tuo-
10385: tuja alkoholipitoisia aineita on varastoon pantu; ja näyt-
10386: 62     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10387: 
10388: täköön heille jokainen sellaisen varaston haltija vaadit-
10389: taessa todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran alku-
10390: perästä.
10391:      Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvattomasta
10392: alkoholipitoisten aineitten valmistuksesta, varastossapidos-
10393: ta tahi myynnistä, pidettäköön hänen luonaan tutkimus,
10394: jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Täl-
10395: laisen tutkimuksen toimittakoot kahden todistajan läsnä-
10396: ollessa kruununnimismies maalla, maistraatin jäsen tai
10397: kaupunginviskaali kaupungissa sekä 2 3 § :n 2 momentissa
10398: mainitut kuntain tämän asetuksen noudattamista valvo-
10399: maan asettamat henkilöt. Tutkimuks,essa pidettäköön pöy-
10400: täkirjaa.
10401:      3 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10402: 
10403:                         I9 §. (20 §.)
10404:     Takavarikkoonottamisen oikeus on r8 § :n r ja 2 mo-
10405: mentissa mainituilla valtion ja kruunun viranomaisilla.
10406: Takavarikko on tehtävä kahden todistajan läsnäollessa.
10407: 
10408:                         20 §. (21   §.)
10409:       Velan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta
10410: älköön tarjottako kaupaksi muille kuin valtiolle, ( poist.)
10411: tai 5 § :ssä mainituille laitoksille.
10412:       Jos alkoholipitoinen aine on menetetyksi tuomittu ja
10413: sen määrä on niin pieni, ettei katsota sen arvon vastaavan
10414: valtion varastoon kuljetuksen kustannusta, on aine todis-
10415: teellisesti kaadettava maahan.
10416: 
10417:                         2I §. (22   §.)
10418:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10419: 
10420:                         22 §.   (23 §.)
10421:      Samoin.
10422:                         23 §. (24 §.)
10423:      Samoin.
10424:                         Vastalause 1.                      63
10425: 
10426:                        24 §. (uusi).
10427:       Ne, jotka aikaisemman lainsäädännön nojalla ovat
10428: itselleen hankkineet alkoholipitoisia aineita, saakoot tä-
10429: män lain voimaan astuttua pitää ne hallussaan. Nämä va-
10430: rastot ovat aikanaan senaatin määräämille viranomaisille
10431: ilmoitettavat ja asianomaisella merkillä varustettavat.
10432:                              25 §.
10433:       Tämä asetus e1 koske :
10434:        (Poist.)
10435:        I) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan satamain vä-
10436: lillä liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita asetuksen
10437: mukaisesti saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut
10438: päällikkö, näiden laivojen kulkiessa aavalla merellä;
10439:       2) alkoholipitoisten aineiden maahantuontia ja han-
10440: kintaa Suomeen sijoitettua venäläistä sotaväkeä varten;
10441:       3) kirkkoviinin hankintaa kreikkalaiskatoliselle kir-
10442: kolle.
10443:       Aikaisemman lainsäädännön nojalla paloviinan, vii-
10444: nien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
10445: mallasjuomain valmistuks,een oikeutetut tehtaat saakoot
10446: edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa sillä ehdolla,
10447: ettei niitä käytetä tässä asetuksessa kielletyllä tavalla.
10448: 
10449:                         26 §.
10450:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10451: 
10452:                             27 §.
10453:      Samoin.
10454: 
10455: 
10456:      ·Ehdottaessamme että alkoholipitoisten aineiden val-
10457: mistaminen ja maahantuonti pidettäisiin valtion yksin-
10458: oikeutena, ilman että sitä saa muille luovuttaa, edellyttäisi
10459: se että sama säännös tulisi myös säilymään siinä asetuk-
10460: sessa, joka koskee denaturoituja alkoholipitoisia aineita,
10461: joten saamme kunnioittaen ehdottaa,
10462: 64    1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10463: 
10464:                että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä
10465:           olevan asetuksen näin kuuluvana:
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                          Asetus
10470: 
10471:           denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden
10472:           valmistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
10473:           nistä.
10474: 
10475:                           I    §.
10476:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10477:                           2    s.
10478:      Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden maahan-
10479: tuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota älköön
10480: muille luovutettako.
10481:                             3 §.
10482:      Valtion varastoista myytäköön denaturoituja alkoholi-
10483: pitoisia aineita Senaatin määräämissä erissä.
10484:                         4 §.
10485:      Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10486: 
10487:                               5 §.
10488:      Samoin.
10489:                               6 §.
10490:      Samoin.
10491:                               7 §.
10492:      Samoin.
10493:                               8 §.
10494:      Samoin.
10495:                               9 §.
10496:      Samoin.
10497:                               IO    §.
10498:      Samoin.
10499:                        Vastalause 1.                    65
10500: 
10501:                            II   §.
10502:      Samoin.
10503:                            12   §.
10504:     Samoin.
10505:                            13   §.
10506:      Hallituksen esityksestä osoittaa Eduskunta jokaisilla
10507: varsinaisilla valtiopäivillä valtion harjoittamaan denatu-
10508: roitujen alkoholipitoisten aineiden liikkeeseen seuraavana
10509: vuotena tarvittavat varat sekä määrää samalla, miten siitä
10510: edellisenä vuotena kertynyt tulo on käytettävä ja ehkä
10511: syntyn:yt vajaus täytettävä. Sitä varten tulee Senaatin
10512: antaa Eduskunnalle erityinen tili tähän liikkeeseen edelli-
10513: senä vuotena käytetyistä varoista sekä siitä kertyneistä
10514: tuloista.
10515:                             14 §.
10516:     Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
10517: 
10518: 
10519: 
10520: 
10521:      Helsingissä, 19 p :nä lokakuuta 1909.
10522: 
10523:     Oskari Tokoi.                       Onni Tuomi.
10524:     E. Aromaa.                          Taneli Typpö.
10525:     J. A. Komu.                         Fr. Lehtonen.
10526:                     Lauri Tuunainen.
10527: 
10528: 
10529:       Vastalauseeseen yhtyy, mikäli se koskee 3 § :ää ase-
10530: tusehdotuksessa alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta
10531: j. n. e. sekä siitä aiheutuvia muutoksia,
10532: 
10533:                                        Antti Kaarne.
10534: 
10535: 
10536:                                                           5
10537: 66       1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10538: 
10539: 
10540: 
10541: 
10542:                               II.
10543: 
10544:      Haluten estää alkoholipitoisten aineiden myyntikiel~
10545: lon kiertämistä on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi aset~
10546: taa muiden tämänlaisten aineiden, paitsi lääkkeiden, lah~
10547: jotuksen ja tarjoilun myynnin veroiseksi. Epäilemättä
10548: onkin pelättävissä, että kieltolain voimassa ollessa voitai-
10549: siin alkoholipitoisten aineiden lahjotusta ruveta käyttä-
10550: mään peitettynä myyntinä, ja siten lain valvominen paljon
10551: vaikeutuisi. Liian pitkälLe katsovat allekirjoittaneet Va-
10552: liokunnan kuitenkin menevän, kun se ulottaa kiellon myös
10553: seurustelussa tapahtuvaan tarjoiluun. Varsinkin niin
10554: kauan kuin lain sallimia yksityisvarastoja vielä on ole-
10555: massa, jäisi tämmöinen määräys pakostakin kuolleeksi kir-
10556: jaimeksi sekä antaisi helposti aihetta ikäviin selkkauksiin,
10557: vieläpä sekä hallinnollisen että kunnallisen poliisin tarpeet-
10558: tomaan sekaantumiseen kansalaisten yksityis- ja kotielä-
10559: mään. Kieltolain valvomiselle ei tämmöinen määräys suin-
10560: kaan tuottaisi etua, ehkä pikemmin päin vastoin. Saamme
10561: sentähden kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta antaisi
10562: asiaa koskevalle 14 § :lle seuraavan muodon.
10563: 
10564:                              14 §.
10565:      1mom. samom kuin ehdotuksessa.
10566:      2mom. samoin kuin ehdotuksessa.
10567:     Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus ( poist.), lääkkeitä
10568: lukuunottamatta, on pidettävä myynnin veroisena.
10569: 
10570: 
10571:    Lakiehdotuksensa 19 § :n 2 momentissa on Valiokunta
10572: myöntäessään kieltolain valvomiselle välttämättömän, yk~
10573:                        Vastalause II.                      67
10574: 
10575: s.ityisen luona tapahtuvan tutkimuksen, luetellut ne viran-
10576: omaiset, joilla on oikeus kysymyksessä olevan tutkimuk-
10577: sentoimeenpanemiseen. Tästä kohden on V aliakunta mie-
10578: lestämme kuitenkin astunut liian koettdemattomalle alalle,
10579: myöntäessään tämän oikeuden myös kuntain tämän ase-
10580: tuksen noudattamista valvomaan asettamille henkilöille.
10581: Etsiruistutkimuksen toimeenpanemista yksityisen kodissa
10582: on aina pidetty arkaluontoisena asiana, johon lainsäädäntö
10583: on luvan antanut ainoastaan välttämättömimmissä tapauk-
10584: sissa ja jonka toimeenpanemiseen oikeutettujen lukumää-
10585: rää on koetettu rajoittaa niin pieneksi, kuin mahdollista.
10586: Nyt tulisi tämmöinen oikeus joka kunnassa mahdollisesti
10587: useille kymmenille, joilla ei kaikilla voi odottaa olevan
10588: sitä lainymmärtämistä, jota täydellä syyllä voi odottaa niin
10589: arkaluontoisen tehtävän toimittajalta. Sen ohessa on huo-
10590: mattava, etteivät kunnalliset kieltolainvalvojat ole sem-
10591: moisen ylemmän viranomaisen valvonnan alaisia, kuin tut-
10592: kimuksen toimeenpanijain asemalta voi vaatia. Uskal-
10593: lamme siis kunnioittaen esittää että Eduskunta mainitun
10594: kohdan lakiehdotuksessa hyväksyisi seuraavan muotoisena:
10595:                             19 §.
10596:      1 mom.   samoin kuin lakiehdotuksessa.
10597:      Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään Iuvattarnasta
10598: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varastossapidosta
10599: tai myynnistä, pitäik5ön hänen luonaan tutkimuksen, jos
10600: se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi, kruunun-
10601: vouti tahi nimismies maalla taikka maistraatin jäsen, kau-
10602: punginviskaali tahi poliisimies kaupungissa.
10603: 
10604:      Helsingissä, 19 p :nä lokakuuta 1909.
10605:                                           K. R.. Kares.
10606:      Tähän vastalauseeseen yhtyvät:
10607:       Mikael Soininen.                  E. Sinkko.
10608:       Hedvig Sohlberg.                  J. Mynttinen.
10609: 68     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10610: 
10611: 
10612: 
10613: 
10614:                               III.
10615: 
10616:       Erityisten poikkeusten alaisina ovat maassamme
10617: useammassa suhteessa ne seudut, jotka sijaitsevat Suomen
10618: rautatien varrella lähellä Venäjän rajaa. Sikäläisissä hu-
10619: vilakaupungeissa asuu kesäisin runsaslukuinen määrä ih-
10620: misiä, joista enin osa ei ole Suomen kansalaisia. Niin
10621: Terijoella esim. asuu noin 6o,ooo henkeä. Kun suurin
10622: osa näitä vieraita asuu täällä vain kesäisin, on luonnol-
10623: lista, että he toivovat saada dää samalla tavalla kuin
10624: he kodissaan muina vuoden aikoina ovat tottuneet. Jos
10625: heiltä ehdottomasti kiellettäisiin oikeus rajan yli kesäko-
10626: tiinsa tuoda omaa tarvistaan varten väkijuomia, olisivat
10627: seuraukset siitä sangen vakavia. Osa heistä, pääasiassa
10628: ne, jotka eivät omista omantakeista huvilaa, jäisivät tu-
10629: lematta ja hakisivat kesäasuntojaan muualla, suureksi ta-
10630: loudelliseksi tappioksi niille tuhatlukuisille suomalaisille
10631: huvilanomistajille, jotka ovat rakentaneet kartanoita vuok-
10632: raamista varten pietarilaisille aikana, jolloin ei ollut kielto-
10633: lakia. Näitä seuraamuksia vielä voitaisiin kestää esim.
10634: maksamalla valtionvaroista korvausta ilman omaa syy-
10635: tänsä taloudellista tappioa kärsineille.
10636:       Vakava111malta näyttää toinen asia. Osa asukkaista,
10637: nimittäin ne, jotka itse omistavat huviloita, toisivat sit-
10638: tenkin mukanaan omaa tarvistaan varten väkijuomia yli
10639: rajan, josta syntyisi loppumattomia rettelöitä ja yhteen-
10640: törmäyksiä näitten ja Suomen tulliviranomaisten välillä
10641: ja otaksuttavasti sangen vakavia politillisiakin seuraamuk-
10642: sia, joka ei suinkaan liene kieltolain tarkoitus. Ehdotin
10643: sentähden Valiokunnassa, että tehtäisiin alueellinen poik-
10644: keus kieltolaista näitten seutujen omituisten olojen tähden.
10645: Valiokunta sen kuitenkin hylkäsi, 12 äänellä 4 vastaan,
10646:                         Vastalause 111.                       69
10647: 
10648: voimatta muulla perustaa päätöstään kuin että se on poik-
10649: keus kieltolain periaatteesta. Vaikka tämä kyllä on myön-
10650: netävä, niin en kuitenkaan näe mitään vaaraa Suomen
10651: yleiselle kieltolaille siitä, että suhteellisesti pienellä alalla
10652: sallitaan poikkeus kieltolaista pääasiallisesti asukkaille,
10653: jotka eivät itse ole kieltolain alaisia, joka poikkeus oikeu-
10654: den mukaisesti kuitenkin on yletytettävä koskemaan alueel-
10655: la asuvia oman maan kansalaisiakin.
10656:       Todellinen vaara kieltolaille koko maassa syntyy mie-
10657: lestäni siitä että, ellei poikkeusta hyväksytä, kieltolain mää-
10658: räyksiä ei kuitenkaan voitaisi niillä voimilla ja edellytyk-
10659: sillä kuin meillä on, kauankaan ylläpitää kysymyksessä
10660: olevalla alueella. Silloin rajaseudulla syntyisi viranomais-
10661: ten silmäin edessä julkinen ja puolivirallinen lainrikkomi-
10662: nen, joka yletyttäisi turmiollisen vaikutuksensa koko maa-
10663: han. Tämä kaikki saadaan vältetyksi poikkeusmääräyk-
10664: sellä, joka ei kiellä, vaan rajoittaa väkijuomail) tuonnin
10665: yksityistapauksiin määrätyllä alueella. Se ala, johon tämä
10666: poikkeus olisi rajasta yletytettävä, on selvästi määrättä-
10667: vissä nykyisen huvila-asutuksen varsinaiselle läntiselle ra-
10668: jalle Uudenkirkon asemalla.
10669:       Kun sentähden olen sitä mieltä, että kieltolain kan-
10670: nalta tehdään erehdys, ellei kyseessä olevia seutuja aseteta
10671: poikkeustilaan, rohkenen ehdottaa että Eduskunta 25 § :n
10672: 4 :nnen kohdan jälkeen päättäisi lisätä näin kuuluvan mo-
10673: mentin:
10674:       , Uudenkirkon-Valkeasaaren rautatien varrella asu-
10675: villa huvila-asukkailla olkoon oikeus Senaatilta siitä luvan
10676: saatuansa omaksi tarpeekseen tuoda alkoholipitoisia juo-
10677: mia maahan, ei kuitenkaan ulommaksi mainittua aluetta."
10678:      Helsingissä, 19 p :nä lokakuuta 1909.
10679:                                        A. 0. Wuorimaa.
10680:      Vastalauseen panteen yhtyvät
10681:       K. R. Kares.                  Tahvo Kruus.
10682:                        Mikael Soininen.
10683: 70     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10684: 
10685: 
10686: 
10687: 
10688:                              IV.
10689: 
10690:       V aliakunnan enemmistö on muodostanut 8 § :n toi-
10691: sen momentin senlaatuiseksi että se samassa momentissa
10692: toisella määräyksellä kieltää sen, minkä se edellisdlä sal-
10693: lii. Kun se ensin tahtoo säilyttää yksityisen vanhaa oi-
10694: keutta saada käsikaupassa lääkintäasetuksen mukaan sal-
10695: littuja kansan lääkkeitä, kuten esim. ruusuntippoja, mix-
10696: tura simplex, Tilemannin- ja Snellmannin-tippoja y. m.
10697: samankaltaisia, korkeintaan 50 g.ramman erissä, niin se
10698: momentin lopussa rajoittaa tämän saannin lääkintähalli-
10699: tuksen antaman luvan varaan. Ei lääkintäasetukset, vaan
10700: lääkintähallitus tulee tämän mukaan oikeutetuksi määrää-
10701: mään mitä alkoholipitoisia lääkkeitä saa ilman lääkäri-
10702: reseptiä ostaa, mitä ei.
10703:       Tämän määräyksen kautta on Valiokunta mielestäni
10704: antanut yksityisdie virastolle sen pätevyyden, mikä oikeas-
10705: taan kuuluu hallinnolliselle lainsäädännölle, ja asettanut
10706: yhteiskunnan yksityisen viraston holhouksen alaiseksi.
10707: Tässä ei piile ainoastaan se vaara, että yksityinen virasto
10708: oikeutetaan panemaan viattomimmatkin lääkkeet, jotka ap-
10709: teekkimonopoliseerauksen kautta muutenkin ovat maas-
10710: samme noin 50 o/o kalliimmat kuin missään muualla paitsi
10711: Ruotsissa, jokakertaisesta lääkärin määräyksestä riippu-
10712: viksi ja senkautta keskimäärin 200--400 7o kalliimmiksi
10713: kuin mitä ne muuten ovat, vaan lääkintähallituksen mieli-
10714: valtaan jätetään lisäksi teknillisiä lääkkeitä valmistavat lai-
10715: tokset ja niitten laitteiden menekki. Lääkintähallitus voi
10716: julistaa yhden laitok~n lääkkeet käsikaupassa myyntiin
10717:                        Vastalause IV.                      71
10718: 
10719: oikeutetuiksi, mutta kieltää toisen, siten suosien toista lii-
10720: kettä ja nääntäen toista. Mielestäni ei pitäisi virastoa jo
10721: sen arvonkin tähden asettaa yleisen vaikka vaan hallin-
10722: nollisenkin lain asemaan ja sen kautta supistaa hallituks.en
10723: lainsäädäntövaltaa.
10724:       Raittiudelle ei siitä suinkaan koitune mitään etuja,
10725: sillä lääkintähallitus kyllä voi antaa lupaa käsikaupassa
10726: myydä väkeviäkin alkoholipitoisia aineita, koska luvan
10727: anto tulee riippumaan niittenyksityisten henkilöitten mieli-
10728: pit·eistä, jotka kulloinkin sattuvat olemaan lääkintähalli-
10729: tuksessa, mutta seikka, että laajain ja vähävaraisten kan-
10730: sankerrosten täytyy, saadakseen tunnetuita ja käyttämiään
10731: lääkkeitä, joista luulevat terveyden saavansa, hankkia lää-
10732: käriresepti ja maksaa sen lunastus, voipi päinvastoin syn-
10733: nyttää syvälti yiettyvää nurjamielisyyttä koko kieltolakia
10734: vastaan, koska semmoinen lainmääräys helposti käsitetään
10735: kiusanteoksi, mutta ei raittiusaatteelle tarpeelliseksi.
10736:       Harvoille lääkäreillekään lienee mieluista istua kir-
10737: joittamassa ruusuntippa- y. m. reseptiä sitä pyytäville.
10738:       Tähän katsoen pyydän että Eduskunta hyväksyisi
10739: 8 § :n 2 :sen momentin sensuuntaisena kuin se oli 1907
10740: vuoden kidtolaissa ja kaikissa asiata koskevissa Eduskun-
10741: nalle näille valtiopäiville jätetyissä esitysehdotuksissa tai
10742: näin kuuluvaksi:
10743:       ,Ilman lääkärin määräystäkin saatakaan lääkintä-
10744: asetust·en määräämillä ehdoilla myydä alkoholipitoisia lääk-
10745: keitä, ei kuitenkaan 50 grammaa enemmän kutakin lajia
10746: kerrallaan samalle ostajalle."
10747: 
10748:      Helsingissä, 19 p :nä lokakuuta 1909.
10749: 
10750:                                      A. 0.· Wuorimaa.
10751: 72    1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10752: 
10753: 
10754: 
10755: 
10756:                              V.
10757: 
10758:       Vaikea on käsittää miksi Valiokunta on asetukseen
10759: koskeva denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmis-
10760: tusta, maahantuomista ja myymistä 2 :seen § :ään ottanut
10761: määräyksen että ,semmoisia aineita tuokoon maahan vaan
10762: se, jolla on oikeus denaturoimattoman alkoholipitoisen ai-
10763: neen maahan tuontiin".
10764:       Kun 4, 5 ja 6 § :ien mukaan kaikki teknilliset laitok-
10765: set ja tehtaat, rohdoskaupat ja apteekit ja vihdoin kaikki
10766: maakauppiaat, jotka ovat hankkineet kunnan luvan, saa-
10767: vat esteettömästi kulettaa ja kaupata denaturoituja alko-
10768: holipitoisia aineita, niin täytyyy kysyä mikä vaara siitä
10769: olisi raittiudelle että he saisivat niitä myös kulettaa ulko-
10770: maita myöten Suomeen?
10771:       Valiokunta on antanut yksinoikeuden tuontiin val-
10772: tiolle tai sen hyväksymälle monopoliyhtiölle. Seuraus siitä
10773: on, että kun esim. Terijoen maalariosuuskunta tarvitsee
10774: lakkaa, polituuria tai muita denaturoituja alkoholipitoisia
10775: valmisteita, on sen tilattava niitä Helsingissä olevalta mo-
10776: nopolivirastolta tai monopoliyhtiöitä, joka niitä on tuot-
10777: tanut tai tuottaa ehkä Pietarista. Samoin saa oululainen
10778: jälleenmyyjä Helsingistä tilata denaturoituja valmisteita,
10779: joita ehkä on tuotu Haaparannasta. Paitsi ajan viivy-
10780: tystä, syntyy tästä järjestelmästä monenlaisia kustannuk-
10781: sia ja vaikeuksia. Monen käden ja rahdin kautta kul-
10782: keva tavara tulee sitä kalliimmaksi mitä us,eamman asteen
10783: kautta sen täytyy kulkea ja sentähden pyrkiikin yhteis-
10784:                        Vastalause V.                      73
10785: kunta nykyään päästä niin vähillä väliasteilla kuin mah-
10786: dollista. Valiokunta näyttää pyrkivän päinvastaiseen suun-
10787: taan.
10788:       Toiseksi voipi yksityinen jälleenmyyjä ja kuluttaja
10789: hankkia parempaa tavaraa ja huokeammalla kuin valtio
10790: tai monopoliseerattu yhtiö, jotka tekevät kauppasitoumuk-
10791: sensa tarvitsematta välittää onko tavara kallista vai huo-
10792: keaa, hyvää vai huonoa.
10793:       Valiokunta nähdäkseni lainsäädännöllään suotta vai-
10794: keuttaa tarpeellisten tavarain saantia ja kallistuttaa ne ku-
10795: luttajille. Valiokunnan lainsäädäntö tässä kohden menee
10796: mielestäni jo ulkopuolelle alkoholikieltolain säädännön ra-
10797: jojen ja tarkoitusten ja tunkeutuu alalle, johon se ei ole
10798: oikeutettu. Sillä niin vieras kuin kyseessä oleva määräys
10799: on kieltolakinäkökannalle, niin läheisessä yht.eydessä se
10800: on verotusjärjestelmän kanssa. V aliakunta tässä säätää
10801: 1 :ksi uuden pysyvän verotuslain, jota hallitus voi käyttää
10802: miten laajasti tahansa ja 2 :ksi määrää lisätyn suojan koti-
10803: maisille teknillisille tehtaille kuluttajain kustannuksella,
10804: jota vastoin määräys ei vähimmässäkään määrässä vah-
10805: vista kieltolain periaatetta.
10806:       Näistä syistä pyydän ehdottaa, että Eduskunta päät-
10807: täisi antaa pykälälle seuraavan muodon:
10808: 
10809:                           2 §.
10810:     Denaturoituja alkoholipitoisia aineita tuokoon maa-
10811: han se, jolla on oikeus myydä näitä aineita.
10812: 
10813:      Helsingissä, 19 p :nä lokakuuta 1909.
10814: 
10815:                                      A. 0. Wuorimaa.
10816: 74     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10817: 
10818: 
10819: 
10820: 
10821:                              VI.
10822: 
10823:       Kun allekirjoittaneen mielestä tämän lakiehdotuksen
10824: pohjana on periaate, joka sisältää mahdottomuuden, nimit-
10825: täin kansan raitistuttamisen pakkokeinoin, en voi missään
10826: kohdassa kannattaa ehdotusta. Saman asian ollessa kä-
10827: siteltävänä 1907 vuoden valtiopäivillä esitettiin kielto-
10828: aatetta ja lakiehdotusta vastaan mitä sitovimpia syitä, ja
10829: pidän minä niiden kertaamista tarpeettomana. Paitsi että
10830: tämä lakiehdotus tietää väkivaltaista ryhtymistä henkilöl-
10831: liseen vapauteen, vie se seurauksiin, joita kansamme talou-
10832: dellinen tila ei kykene kestämään, ja sisältää säännöksiä,
10833: jotka loukkaavat kansalaisille perustuslaissa vakuutettuja
10834: oikeuksia, jonka tähden pyydän kunnioittaen ehdottaa,
10835: 
10836:                että Eduskunta hylkäisi esillä olevan laki-
10837:            ehdotuksen.
10838: 
10839:      Niin ollen periaatteessa pitäen lakiehdotusta mahdot-
10840: tomana hyväksyttäväksi voin olla tämän yhteydessä kajoa-
10841: matta niihin epäsoveliaisiin kohtiin, joita lakiehdotuksessa
10842: on viljalta. Yksi näistä on kuitenkin sitä laatua, ettei
10843: sitä käy kokonaan sivuuttaminen, nimittäin 26 §, jossa
10844: säädetään:
10845:      ,Paloviinan valmistajille ja tislaajille, viinien ja muit-
10846: ten miedompain väkijuomin sekä väkeväin mallasjuomain
10847: valmistajille älköön, enempää kuin väkiviinatavarain, vii-
10848: nien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
10849: mallasjuomain myyjillekään, tämän asetuksen johdosta
10850: mitään korvausta suoritettako."
10851:                        Vastalause VI.                     75
10852: 
10853:       Tätä säännöstä on koetettu perustella sillä, että niin
10854: hallituksen kuin eduskunnankin monessa eri tilaisuudessa
10855: ilmoittama kanta on ollut, ettei puheena olevain elinkeino-
10856: jen harjoittajilla ole lakiin perustuvaa oikeutta korvauksen
10857: vaatimiseen sen johdosta että kieltolaki tekee heidän elin-
10858: keinonsa mahdottomaksi.
10859:       Ne perustelmat, jotka vievät tähän valiokunnan enem-
10860: mistön kannattamaan tulokseen, eivät kestä tasapuolista
10861: tarkastusta. Loppupuolella 1700-lukua käytettiin viinan
10862: valmistusoikeutta kruunun etuutena eli yksinoikeutena,
10863: mutta täydellinen muutos tapahtui, kun Norrköpingin val-
10864: tiopäivillä vuonna 18oo hallituksen ja valtakunnan sääty-
10865: jen välillä tehtiin sellainen sopimus, että paloviinan pohto-
10866: ja myyntioikeus oli kuuluva manttaaliin pannun maan hai-
10867: tijoille sekä kaupunkien asukkaille kruunulle suoritettavaa
10868: veroa vastaan, joka oli maksettava siihen katsomatta käyt-
10869: tikä veronmaksaja tätä oikeuttaan vai eikö. Tämä sopi-
10870: mus, joka teki paloviinaelinkeinon säätylaista riippuvaksi
10871: luvalliseksi elinkeinoksi, oli, niinkuin valtiopäiväpäätök-
10872: sessä sanotaan, ,pysyvä järkkymättömänä voimassa, kun-
10873: nes kuninkaallinen majesteetti ja valtakunnansäädyt siitä
10874: toisin sopivat".
10875:       Tämä käsitys puheena olevan elinkeinon luonteesta
10876: ilmenee myös n. s. tammikuun-valiokunnalle esitetystä se-
10877: naatin pöytäkirjasta. Siinä sanotaan:
10878:       ,Vuoden 18oo valtiopäivillä tehtiin Hallituksen ja"
10879: Valtiosäätyjen välillä sopimus siitä, että viinan poltto- ja
10880: myyntioikeutta, joka sitä ennen oli ollut Kruunun etuu-
10881: tena, saisi vast'edes harjoittaa maalla jokainen talon taikka
10882: talonosan haltija, kaupungeissa niiden asukkaat joko yksi-
10883: tyisesti tai yhdistetyissä polttimoissa, jota vastaan Kruu-
10884: nulle oli suoritettava vuotuista veroa viina-arennin nimi-
10885: senä ... Näiden epäkohtien ehkäisemiseksi on tuon tuos-
10886: takin annettu erinäisiä määräyksiä, viimeksi yleisessä ase-
10887: tuksessa 30 päivältä toukokuuta 1859. Mutta kun Halli-
10888: tus ei ole katsonut Valtiosäätyjä kuulematta siinä voivansa
10889:   76     1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10890: 
10891:    luopua niistä perusmääräyksistä, joita ennenmainittu 18oo
10892:    vuoden sääntö sisältää, ei sanottuja toimenpiteitä ole voitu
10893:    ulottaa niin pitkälle, että ne olennaisessa määrässä veisivät
10894:    tarkoitettuun päämäärään."
10895:          Sama käsitys julkilausutaan niinikään 1863-64 vuo-
10896:    sien valtiopäiville annetussa Arm. esityksessä.
10897:          Että todellisuudessa eräänlainen korvaus myönnettiin
10898:    kotitarvepolton lakatessa, näkyy siitä, ettei kruunu ainoas-
10899:    taan ostanut viinanpolttoneuvoja, vaan myös viinanpohto-
10900:    maksu lakkautettiin ja uuden viinanpohtomaksun tuloista
10901:    annettiin määräraha kuntain kesken jaettavaksi. Tässä
10902:    on lisäksi huomattava, ettei kotitarvepolton lakkauttami-
10903:    nen tarkoittanut sitä mihin kieltolaki tähtää: elinkeinon
10904:    mahdottomaksi tekemistä, vaan viinanpohto-oikeuden
10905:    laajentamista.
10906:          Vuoden 1865 asetuksen kautta ,teollisuuselinkeinon
10907:    luontoiseksi" muunnettu viinanpohto-oikeus hyväksyttiin
10908:    määräajaksi, 10 vuodeksi, mutta tämä rajoitus, joka antoi
10909:    tälle lainsäädännölle jonkuntaisen kokeilun luonteen, ku-
10910:    mottiin 1891 vuoden valtiopäivillä, jolloin paloviina-asetus
10911:    hyväksyttiin ajanrajoituksetta, ja määräys että ,valmistus-
10912:    veron suuruutta koskevan säännöksen tuli olla voimassa
10913:    ainoastaan sama aika kuin muiden näillä valtiopäivillä hy-
10914:    väksyttyjen suostuntain" osottaa että entistä ,viinanpoltto-
10915:    arentia" pidettiin suostunnan tuontoisena verona.
10916:          Edellä santotusta käy selville, että viinanpoltto katsot-
10917:    tiin elinkeinoksi, jota ei käy asettaminen toiseen ryhmään
10918:    kuin muita lain nojalla harjoitettuja elinkeinoja. Kun
10919:    H. M :n 39 §, joka tässä suhteessa on verrattava 2 § :n
10920:    kanssa, säätää että jokaisen kansalaisen pitää saada naut-
10921: .. tia ,laillisia oikeuksiansa ja rehellisesti saamiansa etu-
10922:    oikeuksia", on ilmeistä, että tämän lain 26 § :n säännös
10923:    kuuluu niihin asioihin, joista V. J :n 29 § :n 2 momentissa
10924:    ja 6o § :ssä puhutaan.
10925:          Mitä taas väkevämpäin mallasjuomain valmistukseen
10926:    tulee, niin on sitä lainsäädännössä pidetty elinkeinona,
10927:                      . Vastalause VI.                    77
10928: jota jokaisen on lupa harjoittaa. Tosin on mallasjuomain
10929: valmistus viime aikoina pantu valtiovallan puolelta tarkas-
10930: tuksen alaiseksi, mutta tämä tarkastus ei ole ollut sitä
10931: laatua, että panimoelinkeino sen kautta olisi saanut sellai-
10932: sen elinkeinon luonteen, joka on erotettu vapaan elinkeino-
10933: toiminnan alasta. Panimonhaltijoilla olevaa oikeutta liik-
10934: keensä harjoittamiseen ei siis käy heiltä ottaminen muu-
10935: toin kuin korvausta vastaan, joten tässäkin kohden pitää
10936: paikkansa mitä polttimoihin nähden olen lausunut.
10937: 
10938:      Helsingissä, 19 p:nä lokakuuta 1909·
10939: 
10940:                                     Rafael Colliander.
10941: 78     1909. II Vp. __.. ,. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10942: 
10943:   SUOMEN EDUSKUNNAN
10944: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA                                    Liite.
10945:         Helsinki
10946:  13 p:nä lokakuuta 1909.
10947:          N:o 12.
10948: 
10949: 
10950: 
10951: 
10952:               T a 1 o u s v a 1 i o k u n n a 11 e.
10953: 
10954: 
10955: 
10956:       Kirjelmässä viimekuluneen kesäkuun 26 p :ltä on Ta-
10957: lousvaliokunta pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausun-
10958: toa siitä, onko edustajain Antti Kaarneen y. m. Edus-
10959: kunnassa tekemä eduskuntaesitys N :o I, joka sisältää eh-
10960: dotuksen laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
10961: maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa-
10962: pidosta, katsottava kuuluvaksi niihin asioihin, jotka mai-
10963: nitaan V. J :n 29 § :n 2 momentissa ja 6o § :ssä.
10964:       Puheena olevan ehdotuksen mukaan tulisi aiotun lain
10965: kautta, joka astuisi voimaan kahden vuoden kuluttua lukien
10966: kesäkuun 1 päivästä sen jälkeen kuin laki on vahvistettu,
10967: ylipäätään kaikki nykyisin olemassa olevat yksityiset oi-
10968: keudet alkoholipitoisten juomien, väkevät mallasjuomat
10969: niihin luettuina, valmistukseen, tislaukseen ja myyntiin
10970: poistetuiksi ja kiellettäisiin vahingonkorvauksen suoritta-
10971: minen niille liikkeenharjoittajille, jotka tästä joutuisivat
10972: kärsimään taloudellista vahinkoa (30 §). On siis vastat-
10973: tava kysymykseen onko lakiehdotus, joka sisältää tällaisen
10974: säännöksen, katsottava kuuluvaksi yllämainituissa lain-
10975: paikoissa tarkoitettuihin asioihin.
10976:       V. J :n 29 § :n 2 mom. säätää, mikäli tässä voi tulla
10977: kysymykseen, ettei eduskuntaesitystä saa tehdä perustus-
10978: laista. 6o § taasen sisältää määräyksiä siitä erityisestä
10979:                             Liite.                          79
10980: 
10981: järjestyksestä, jota eduskunnan on noudatettava hyväk-
10982: syessään perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä
10983: tai kumoamista tarkoittavia ehdotuksia. On ilmeistä, ettei
10984: sellainen lakiehdotus kuin puheena oleva, joka tarkoittaa
10985: uudistusta väkijuomalainsäädännön alalla, suorastaan ole
10986: edellämainittujen lainpaikkain määräysten alainen, kun
10987: nimittäin se lainsäädäntö, jota ehdotus tulisi muuttamaan
10988: tai kumoamaan, ei ole perustuslakia. Jos kuitenkin pu-
10989: heenalaisen eduskuntaesityksen 30 § :ssä oleva säännös,
10990: joka kieltää korvauksen suorittamisen alkoholiliikkeen har-
10991: joittajille, vaikka se ei muuta perustuslakia, tietäisi poik-
10992: keamista siitä periaatteesta, joka perustuslaeissa on lau-
10993: suttu yksityisten oikeuksien loukkaamattomuudesta, olisi
10994: tämä eduskuntaesitys asianmukaisesti ja eduskunnan nou-
10995: dattamaan käytäntöön nähden käsiteltävä samalla tavalla
10996: kuin jos se sisältäisi muutoksen perustuslakiin.
10997:       Ylläesitetyn johdosta käy tarpeelliseksi selvittää, mi-
10998: ten käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen 30 § suhtau-
10999: tuu mainittuun perustuslain periaatteeseen. Tässä on huo-
11000: mioon otettava 1772 vuoden Hallitusmuodon 2 ja 39 §,
11001:  jotka perustuslain kohdat terottavat hallitsijan velvolli-
11002: suutta pitää arvossa alamaisten oikeuksia ( 2 §) sekä tur-
11003:  vaavat jokaiselle hänen laillisten oikeuksiensa ja rehelli-
11004: sesti saamiensa erioikeuksien järkähtämättömän nautinnan
11005:  (39 §). Näillä säännöksillä ja eritoten jälkimäisellä kat-
11006:  sotaan lainsäätäjän tahtoneen suoda perustuslain suojan
11007:  niin sanotuille saavutetuille oikeuksille. Sitä vastoin ei ole
11008:  selvää, mitä kussakin tapauksessa on pidettävä saavutet-
11009: tuna oikeutena. Aikaisemmin on ollut huomattavissa taipu-
11010:  musta rajoittaa tämä käsite n. s. yksityisoikeuksiin, mutta
11011:  on se vähitellen saavuttanut yhä enemmän sijaa myöskin
11012:  julkisen oikeuden alalla. Eritoten elinkeinoelämään näh-
11013:  den on tämän kehittyessä se käsitys voittanut alaa, että
11014:  yksityisen oikeus jonkun elinkeinon harjoittamiseen an-
11015:  saitsee oikeusjärjestyksen puolelta suojaa miltei yhtä suu-
11016: 80     1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11017: ressa määrässä kuin hänelle yksityisoikeudellisella perus-
11018: tuksella kuuluvat varallisuusoikeudet.
11019:        Edellisessä tarkoitetaan lähinnä n. s. vapaita elinkei-
11020: noja. Mitä taas niihin ammatteihin tulee, joita valtiovalta
11021: on yhteiskunnan edun vuoksi syystä tai toisesta ryhtynyt
11022: säännöittelemään ja tarkastamaan tai jotka veropoliittisista
11023: syistä ovat erotetut vapaan elinkeinotoiminnan alasta, on
11024: asianlaita olennaisesti toinen. Yksityisten hallussa tälfä
11025: alalla olevia elinkeino-oikeuksia ei läheskään aina voi pi-
11026: tää omina saavutettuina oikeuksina. Tässä tarkoitettuihin
11027: säännöiteltyihin elinkeinoihin kuuluu meillä muiden
11028: muassa myös alkoholiliike. Kuten tunnettua myöntävät
11029: asetukset oikeuden juovutusjuomain vähittäiskauppaan
11030:  ja anniskeluun vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
11031: Itsenäistä oikeutta jatkaa liikettänsä sallitun määräajan
11032:  ohi ei liikkeenharjoittajalla ole. Jos muutetun lainsää.,.
11033:  dännön johdosta 1upaa liikkeen jatkamiseen ei myönnetä,
11034: niin ei hänellä siis ole oikeutta vaatia valtiolta korvausta.
11035:        Mitä taas paloviinan valmistukseen tulee, oli tämä;
11036: joka vuodesta 1775 oli ollut valtion yksinoikeutena, ennen
11037:  Suomen erottamista Ruotsista valtiosäätyjen myötävaiku~
11038: tuksella syntyneellä säännökseliä kesäkuun I 5 päivältä 1 8oo
11039: järjestetty siten, että valmistusta saivat harjoittaa tilalliset
11040: maalla ja kaupunkien porvaristo, jotka tästä suorittivat
11041: määrätyn maksun valtiolle. Sanotusta järjestyksestä ha-
11042:  vaittiin kuitenkin pian koituvan arveluttavaa vaaraa ylei-
11043: selle siveellisyydelle, jonka tähden jo varhain pääsikin val-
11044: lalle se käsitys että paloviinalainsäädännön perinpohjainen
11045: uudistus oli yhteiskunnan edun kannalta välttämätön.
11046:  Tämä · käsityskanta aiheutti useita paloviinan val-
11047: mistusoikeutta rajoittavia määräyksiä ja vei vihdoin
11048: kotitarvepolton poistamiseen maaliskuun 2 patvanan
11049: 
11050: 
11051: 
11052:  1865 annetulla asetuksella, 'jonka kautta paloviinan
11053:  valmistus saatettiin ·· suurteollisuudeksi. Tällä uudis-
11054: tuksella oli kiistämättä tarkoituksena, kumöamalla yksi-
11055:  tyisille lain mukaan kuuluvan oikeuden valmistaa palo-
11056:                                Liite.                        81
11057: 
11058:     viinaa kotiteollisuutena, pidättää valtiovallalle vapaus
11059:     järjestää paloviinanvalmistus sillä tavoin kuin yhteis-
11060:     hyvän kannalta saatettiin katsoa tarpeelliseksi. Näyttää
11061:     sentähden varmalta, ettei lainsäätäjä tahtonut yksityisten
11062:     paloviinanpohto-oikeuksien sijaan, jotka olivat olleet tuol-
11063:     laisen uudistuksen tiellä ja sentähden olivat poistetut,
11064:     luoda toisia loukkaamattomia oikeuksia sellaisen liik-
11065:     keen harjoittamiseen. Että näin oli laita käy aivan sel-
11066:     västi näkyviin siitäkin, että asiasta annetun lainsäädännön
11067:     voimassa olo rajoitettiin määrättyyn aikaan, jonka mää-
11068:     räämisessä otettiin huomioon että polttimonhaltijat ehti-
11069:     sivät sen kuluessa saada korvauksen liikkeeseen panemas-
11070:     taan pääomasta. Sitä paitsi ansaitsee huomauttamista ettei
11071:     polttimon omistaminen tuottanut oikeutta paloviinan val-
11072:     mistamiseen, vaan oli haltijan erityisesti hankittava itsel-
11073:     leen sellainen oikeus huutamalla se vuotuisesti läänittäin
11074:     toimitettavissa huutokaupoissa, jonka ohella mahdollisuus
11075:     sellaisen hankkimiseen oli rajoitettu sen kautta, että
11076:     oli säädetty suurin määrä mikä maassa saatiin val-
11077:     mistaa. Näin ollen on Valiokunnan mielestä aivan epäi-
11078:     lemätöntä, ettei paloviinaliike tuottanut harjoittajil-
11079:     leen omaa saavutettua qikeutta. Se kehitys, jot:ka
11080:     alaisena puheena oleva lainsäädäntö sittemmin on ollut ja
11081:     joka on pyrkinyt siveellisyyden edistämiseksi yhä enem-
11082:     män rajoittamaan paloviinan valmistusta ja käyttämistä,
11083:     ei myöskään aikaansaanut muutosta siinä suhteessa kuin
11084:     nyt on puheena. Tätä vastaan ei käy esiintuominen sitä
11085:     seikkaa että paloviinalainsäädäntö 1892 vuoden asetuksen
11086:     kautta kadotti väliaikaisen luonteensa. Tämä asianlaita
11087: i
11088:     ei nimittäin, niinkuin r8gr vuoden valtiopäiväin keskus-
11089:     teluista näkyy, aiheutunut siitä, että olisi tahdottu muut-
11090:     taa paloviinan valmistajain oikeudellista asemaa, eikä se
11091:     ollut omansa poistamaan asetukselta sitä edellämainittua
11092:     luontoa että se oli lainsäädäntö, joka olennaisesti tar-
11093:     koitti yleisen edun varteenottamista sellaiseen ammattiin
11094:     nähden, josta lainsäätäjä oli katsonut koituvan vaaraa yh-
11095:                                                                6
11096: 82     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11097: 
11098: teiskunnalle. Oikeutta paloviinan valmistamiseen ynnä
11099: siihen liittyvää oikeutusta valmistetun tavaran myymiseen
11100: ei siis Valiokunnan mielestä ole pidettävä omana saavutet-
11101: tuna oikeutena, jonka lakkauttaminen oikeudellisesti pe-
11102: rustaisi vaatimuksen saada valtiolta vahingonkorvausta.
11103:       Keisarillisen Senaatin toimesta sen Kauppa- ja Teol-
11104: lisuustoimituskunnalle annetussa lausunnossa valtion vel-
11105: vollisuudesta antaa korvausta väkijuomaliikkeen har-
11106:  joittajille siinä tapauksessa että kieltolaki säädetään on
11107:  esitetty se mielipide että, vaikkei polttimojen haltijoilla
11108:  ole saavutettua oikeutta liikkeen harjoittamiseen, heillä
11109:  kuitenkin olisi oikeus korvauksen saamiseen siitä arvon-
11110:  vähennyksestä, jonka polttimot laitoksineen ja tarvekalui-
11111:  neen kärsivät sen johdosta, ettei niitä enää voisi käyttää
11112:  alkuperäiseen tarkoitukseensa. Ei ole kuitenkaan ajatel-
11113:  tavissa, että pääoman sijoittaminen sellaisen liikkeen har-
11114:  joittamiseen, joka itse ei perusta mitään saavutettua elin-
11115:  keino-oikeutta, voisi tuottaa elinkeinonharjoittajalle oikeu-
11116:  den vaatia korvausta koko pääomasta taikka sen osasta.
11117:        Samaa luonnetta kuin paloviinan valmistusoikeus on
11118:  tietysti myös paloviinan valmistuksen yhteydessä harjoi-
11119:  tettu paloviinan tislaus. Sellaista liikettä harjoitetaan
11120:  kuitenkin myös itsenäisenä ammattina, mikä ennen vuotta
11121:   1886 oli erityisen, Senaatin antaman myönnytyksen ja sen
11122:  jälkeen heinäkuun I6 p :nä samaa vuotta annetun asetuk-
11123:  sen mukaan kuvernöörin luvan varassa. On lausuttu se
11124:  mielipide, että tislausliikkeen harjoittamisoikeutta olisi
11125:  pidettävä saavutettuna oikeutena. Kuitenkin näyttää
11126:  tässä olevan huomioonotettava, että taloudellisesti tär-
11127:  keää sellaisen elinkeinon harjoittajalle on oikeus myydä
11128:  tislauslaitoksessa valmistettuja väkijuomia; ja tämä oi-
11129:  keus on aina ollut samallaisten määräysten ja rajoitusten
11130:  alainen kuin polttimonomistajain oikeus tavaransa myy-
11131:  miseen. Näyttää sentähden mahdottomalta lukea näitä
11132:  molempia elinkeinoja eri ryhmiin, kun on puhe korvauks~n
11133:  saaruisoikeudesta siinä tapauksessa että kieltolaki otettai-
11134:                             Liite.                        83,
11135: 
11136: siin käytäntöön, koska sama lainsäädäntö on voimassa
11137: kummankin liikkeen tuottaman taloudellisen edun nautti-
11138: misoikeudesta. Ei mikään osotakaan, että valtiovalta olisi
11139: tarkoittanut sellaista perin olennaista erotusta puheena ole-
11140: vien elinkeinojen välillä. Tähän kaikkeen nähden ei Va-
11141: liokunnan mielestä voida katsoa että tislauslaitoksen omis-
11142: tajalla olisi saavutettu oikeus liikkeen harjoittamiseen.
11143:       Vastoin sitä mitä edellä on lausuttu on kaksi Valio-
11144: kunnan jäsentä ollut sitä mieltä että oikeus paloviinan
11145: valmistamiseen ja tislaamiseen on puheena olevassa suh-
11146: teessa pidettävä ylipäätään elinkeino-oikeuden veroisena
11147: ja niinmuodoin katsottava omaksi saavutetuksi oikeudeksi.
11148: 
11149:       Väkeväin mallasjuomain valmistamiseen nähden on
11150: V aliakunnassa vähemmistö huomauttanut, että lainsäädän-
11151: tö ja erityisesti voimassa oleva elinkeinoasetus pitävät näi-
11152: den juomain valmistusta elinkeinona, jonka harjoittaminen
11153: on itsekullekin vapaa. Tosin on mallasjuomain valmistuskin
11154: viime aikoina pantu valtiovallan puolelta jonkuntaisen tar-
11155: kastuksen alaiseksi, jota paitsi on annettu erinäisiä sen
11156: tuotteiden menekin rajoittamista tarkoittavia määräyksiä.
11157: Mutta tämä asiaan ryhtyminen valtiovallan puolelta ei ole
11158: ollut sitä laatua, että panimoelinkeino sen kautta olisi saa-
11159: nut sellaisen elinkeinon luonteen, joka on erotettu vapaan
11160: elinkeinotoiminnan alasta ja jonka harjoittamiseen nähden
11161: valtiovalta olisi pidättänyt itselleen oikeuden määrätä yk-
11162: sinomaan yleisen edun kannalta. Panimonomistajilla olisi
11163:  sentähden katsottava olevan sellainen itsenäinen oikeus
11164:  liikkeensä Mrjoittamiseen, jota ei voitaisi heiltä riistää
11165:  muuten kuin korvausta vastaan. Sanottu vähemmistö on
11166:  siis ollut sitä mieltä että, jos nyt puheena oleva lainsää-
11167:  däntö tietää panimoelinkeinon harjoittamisen kieltämistä
11168:  tai siihen verrattavaa tämän elinkeinon harjoittajain ta-
11169:  louteen ryhtymistä, jota kysymystä V aliakunnalla ei ole
11170:  ollut syytä käydä arvostelemaan, sisältää käsiteltävänä ole-
11171:  van eduskuntaesityksen 30 §, missä sellainen korvaus evä-
11172: 84     1909. II Vp. -      Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11173: 
11174: tään puheena olevilta elinkeinonharjoittajiltJa, poikkeamista
11175: perustuslaista.
11176:       Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut hyväksyä täl-
11177: laista käsitystä. Alussa tosin ei panimoelinkeinon sään-
11178: nöittelyä pidetty tarpe€llisena, mutta mikäli väkeväin mal-
11179: lasjuomain tehdasmainen valmistus tuli yleiseksi, vakau-
11180: tui myös käsitys niiden vahingollisista vaikutuksista ja
11181: aiheutti mallasjuomalainsäädäntöön ottamaan määräyksiä,
11182: jotka antoivat sille sellaisen luonteen, että valtiovalta yh-
11183: teiskunnan edun kannalta järjestää tämänkin elinkeinon
11184: harjoitusta. Tässä kohden viittaa Valiokunta siihen, että
11185: panimon perustaminen, ensin maalla ja sittemmin kaupun-
11186: geissa, on pantu kunnan suostumuksen varaan. Lisäksi
11187: on maalaiskunnille myönnetty oikeus kieltää väkeväin mal-
11188: lasjuomain vähittäiskauppa, jonka ohella kaupunkikunnille
11189: on varattu mahdollisuus sangen tuntuvasti rajoittaa sel-
11190: laista kauppaa. Määräys että asianomaisella viranomai-
11191: sella on valta markkinain aikana ja muissa tilaisuuksissa,
11192: kun suurempia väenkokouksia on odotettavana, kieltää
11193: mallasjuomain vähittäismyynti ja suuressa määrin myös
11194: niiden myynti panimoista, suo hallintoviranomaisille mah-
11195: dollisuuden ryhtyä sangen tuntuvalla tavalla ehkäisemään
11196: panimoelinkeinoa. Samallainen vaikutus on valtiovallan
11197: käyttämällä mallasjuomain valmistuksen verotuksella, jota
11198: määräämässä eivät ole ainoastaan rahapoliittiset näkökoh-
11199: dat, vaan joka myös on tarkoitettu vaikeuttamaan mallas-
11200: juomain menekkiä.
11201:       Mallasjuomain valmistusoikeuden taloudellinen arvo
11202: ilmeisestikin riippuu siitä, käykö niitä ylen r,;sittavitta ra-
11203: joituksitta myyminen. Tällaista mahdollisuutta ei kuiten-
11204: kaan ole panimonomistajille taattu, koska, niinkuin edellä
11205: on osotettu, mallasjuomain menekki jo on pantu taval-
11206: lista lainsäädäntötietä aikaansaatujen sangen tuntuvien ra-
11207: joitusten alaiseksi ja näitä epäilemättä käy samassa jär-
11208: jestyksessä yhäkin koventaminen, ilman että tähän nähden
11209: on osotettavissa mitään äärimäistä rajaa. Huomioon ot-
11210:                            Liite.                         8&
11211: 
11212: taen sen varsin vähän turvatun aseman, mikä panimon-
11213: omistajilla niinmuodoin on elinkeinonsa taloudelliseen tuo-
11214: tantoon katsoen, näyttää Valiokunnasta ilmeiseltä, että oi-
11215: keutta sen harjoittamiseen ei käy katsominen perustuslain
11216: turvaamaksi saavutetuksi oikeudeksi.
11217:      Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Perustuslaki-
11218: valiokunta mielipiteenään lausua,
11219: 
11220:                  että edustajain Kaarneen y. m. puheena
11221:            olevan eduskuntaesityksen e$ ole ~atsottava
11222:            kuuluvan V. J :n 29 § :n 2 momentissa ja 6o
11223:            § :ssä mainittuihin asioihin.
11224: 
11225:             Perustuslakivaliokunnan puolesta:
11226: 
11227:                       Yrjö E. Sirola.
11228: 
11229: 
11230:                                         Filip GPönvall.
11231: 86    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11232: 
11233: 
11234: 
11235: 
11236:                        Vastalauseita.
11237: 
11238:                              I.
11239: 
11240:      Kun_ en ole voinut yhtyä siihen lausuntoon, jonka
11241: Perustuslakivaliokunnan enemmistö on päättänyt antaa
11242: Talousvaliokunnan tiedustelun johdosta, joka koskee edus-
11243: tajain Kaarneen ja Vihantolan eduskuntaesityksen 30 § :n
11244: säännöstä, joka eduskuntaesitys sisältää ehdotuksen laiksi
11245: alkoholipitoisten juomain valmistamisesta y. m., olen kat-
11246: sonut tarpeelliseksi vastalauseessa esittää eriävän kantani.
11247:      Ratkaiseva merkitys Talousvaliokunnan kysymykseen
11248: vastatessa on annettava sille kehitykselle, mikä maamme
11249: väkijuoma- ja eritoten paloviinaelinkeinoa koskevaUa lain'-
11250: säädännöllä on ollut. Siinä kohden on väitetty meidän
11251: nykyään voimassa olevan paloviinalainsäädäntömme yhä-
11252: kin olevan sillä kannalla että paloviinan valmistusoikeutta
11253: edelleen olisi pidettävä Kruunun etuutena eli siis valtion
11254: yksinoikeutena, niinkuin oli laita I 700-luvun lopulla. Tästä
11255: on tehty se johtopäätös että oikeus mainitun elinkeinon
11256: harjoittamiseen ei kuuluisi kansalaisille sillä tavoin, että
11257: se perustaisi n. s. saavutetun oikeuden, jota ei siis voitaisi
11258: heiltä ottaa korvausta antamatta.
11259:      Tämän johdosta näyttää olevan esitettävä seuraavia
11260: viinanpohtolainsäädännön kehityksen yleispiirteitä.
11261:      Vuonna 1775 oli 14 p:nä syyskuuta annetulla Ku-
11262: nink. J ulistuksella paloviinanelinkeino Kruunulle varattu.
11263: Vuonna 1787 luovutettiin 20 p :nä joulukuuta annetun
11264: Kunink. Julistuksen kautta viinanpoltto vuokralle määrä-
11265: vuosiksi tilallisille talon ja poltossa käytetyn pannun suu-
11266: ruuden mukaan laskettua maksua vastaan. Valmistus pe-
11267:                             Liite.                        87
11268: 
11269: rustui siis kuninkaalliseen julistuks~en, ja votpt siis sa-
11270: noa, että Kruunu vielä pysytti hallussaan yksinoikeuden
11271: valmistukseen siinä mielessä, että oli yksinomaan halli-
11272: tuksen vallassa muuttaa tämä lainsäädäntö ja siis myös
11273: palata entiseen valmistusmuotoon.
11274:       Tämä vuonna r 787 tapahtunut valmistuksen vaikkapa
11275: rajoitettukin vapaaksi tekeminen ja määräajaksi vuokralle
11276: antaminen pysytettiin, kun vuonna r 797 vuokrakautta vielä
11277: jatkettiin ro vuodella.
11278:       Mutta vuonna r8oo joutui paloviinanvalmistus ja
11279: myynti säätylainsäädännön esineeksi. N orrköpingin val-
11280: tiopäivillä tehtiin nimittäin hallituksen ja valtiosäätyjen
11281: välillä sellainen sopimus, että paloviinan poltto- ja myynti-
11282: oikeus oli tuleva kuulumaan manttaaliin pannun maan hai-
11283: tijoille sekä kaupunkien asukkaille Kruunulle menevää
11284: veroa vastaan, joka oli maksettava siitä huolimatta, käyt-
11285: tivätkö veronmaksajat hyväkseen tätä oikeutta vai eivät.
11286: V ero maksettiin maalla manttaalin, kaupungissa hengille
11287: pantujen asukasten luvun mukaan. Veron suuruus oli
11288: siis määrätty eikä hallituksen määrättävissä. Aikamäärää
11289: tämän lainsäädännön voimassaolalle eli siis. elinkeino-
11290: oikeuden käyttämiselle ei pantu. Ja r8oo vuoden valtio-
11291: päiväpäätöksessä samoinkuin itse säännönkin johdannossa
11292:  ja vuonna r8or annetus.s.a, tarkempia määräyksiä sisäl-
11293: tävässä asetuksessa sanotaan, että uusi sääntö ,olisi oleva
11294:  järkyttämättömänä voimassa, kunnes Kunink. Majesteetti
11295:  ja valtakunnan säädyt näkevät hyväksi siitä muulla tavoin
11296:  sopia".
11297:        Näin oli paloviinanpoltto ja myynti lakannut olemasta
11298:  yksinään Kruunulle pidätettynä elinkeinona; sen entinen
11299:  valtion yksinoikeuden taikka kruunun etuuden luontoisuus
11300:  ei ollut palautettavissa valtiosäätyjen myötävaikutuksetta.
11301:  Kruunulle menevä maksu, vaikka sillä sittemmin oli ni-
11302:  menä , viinanpolttoarenti", oli todellisuudessa vero, jo-
11303:  hon oli suostuttu epämääräiseksi ajaksi ja jota suoritet-
11304:  tiin laissa säädettyjen perusteiden mukaan. Nimi viit-
11305: 88     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11306: 
11307: tasi tosioloisesti siihen, että Kruunu oli luopunut vuokras-
11308: taan (yksinoikeudestaan) veroa vastaan. Paloviinaelin-
11309: keino oli siis siitä lähtien säätylakiin perustuva luvallinen
11310: elinkeino, kuitenkin sillä tavoin erioikeutettu, että sitä sai-
11311: vat harjoittaa vaan määrätyt henkilöt tai luokat. Maalla
11312: se liittyi manttaaliin pannun maan omistamiseen.
11313:       Tämä as.iaintila, joka perustui I8oo vuoden valtio-
11314: päiväpäätökseen, jäi sellaisekseen aina vuoteen 1865. Että
11315: paloviinaelinkeinoa tänä aikana katsottiin lain nojalla lu-
11316: valliseksi ja yleisen lain nojalla harjoitettujen elinNeinojen
11317: verralliseksi elinkeinoksi - paitsi mitä sen harjoittami-
11318: sesta annettuihin määräyksiin tuli, - sitä todistaa m. m.
11319: se muodostelu, jonka tähän kuuluville määräyksille antoi
11320: maamme voimassa olevan oikeuden yhdistelemistä varten
11321: asetettu Lakikomisioni vuonna 1856 julkaisemassaan 1734
11322: vuoden lain ynnä siihen kuuluvien selittäväin asetusten ja
11323: lisäysten laitoksessa.
11324:       Kauppakaaren 6 Luvun 2 § :n kohdalle on komitea
11325: ottanut paloviinanvalmistusta, myyntiä ja kuljetusta kos-
11326: kevat säännökset ja antanut niille - niiltä osilta, joilla
11327: tässä voi olla merkitystä - seuraavan sanamuodon:
11328:       ,Maalla seuratkoon paloviinan valmistusoikeus maa-
11329: ta . . . "
11330:       ,Jokaisella, jolla on oikeus valmistaa paloviinaa, ol-
11331: koon lupa sitä myydäkin, mitä hän valmistaa yli oman
11332: tarpeen ... "
11333:       Että hallituksella oli se käsitys, että entinen Kruu-
11334: nulle kuuluvaksi myönnetty paloviinaetuus oli 18oo vuo-
11335: den valtiopäiväpäätöksen johdosta lakannut sekä että viina-
11336: arentimaksu oli määrätty vuotuinen vero, näkyy siitä sana-
11337: muodosta, johon kotitarvepolton lakkauttamista koskeva
11338: kysymys laadittiin, kun se esitettiin n. s. Tammikuun-
11339: valiokunnalle. (Katso valiok :n pöytäk. siv. 46 ja seur.)
11340: Hallitus myönsi samalla, ettei se yksin voinut ryhtyä sel-
11341: laiseen toimenpiteeseen, vaan että siihen tarvittiin Valtio-'
11342: säätyjen myötävaikutus. Toukokuun 4 päivänä tehdyssä
11343:                            Liite.                         89
11344: 
11345: Senaatin pöytäkirjassa, joka esitettiin valiokunnalle, sa-
11346: notaan: ,Vuoden 18oo valtiopäivillä tehtiin Hallituksen
11347: ja Valtiosäätyjen välillä sopimus siitä, etta viinan poltto-
11348: ja myyntioikeutta, joka sitä ennen oli ollut Kruunun etuu-
11349: tena, saisi vast'edes harjoittaa maalla jokainen talon taikka
11350: talonosan haltija, kaupungeissa niiden asukkaat joko yk-
11351: sityisesti tai yhdistetyissä polttimoissa, jota vastaan Kruu-
11352: nulle oli suoritettava vuotuista veroa viina-arennin nimi-
11353: senä . . . . . . Näiden epäkohtien ehkäisemiseksi on tuon
11354: tuostakin annettu erinäisiä määräyksiä, viimeksi yleisessä
11355: asetuksessa 30 p :Itä toukokuuta 1859· Mutta kun Hal-
11356: litus ei ole katsonut Valtiosäätyjä kuulematta siinä voi-
11357: vansa luopua niistä perusmääräyksistä, joita ennenmai-
11358: nittu I8oo vuoden sääntö sisältää, ei sanottuja toimen-
11359: piteitä ole voitu ulottaa niin pitkälle, että ne olennaisessa
11360: määrässä veisivät tarkoitettuun päämäärään."
11361:       Vuosien 1863-64 valtiopäiville annetussa Armolli-
11362: sessa Esityksessä niinikään ilmenee tämä katsantotapa,
11363: jonka taas Valtiosäädyt puolestaan omaksuivat esitykseen
11364: antamassaan vastauksessa. Niinpä lausutaan perusteltaessa
11365: Esityksessä olevaa ehdotusta ,Laiksi paloviinan y. m.
11366: myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta", että Kei-
11367: sarillinen Majesteetti oli huomauttanut, ettei sen perus-
11368: teen muuttaminen, johon tätä asiaa koskeva nykyään voi-
11369: massa oleva lainsäädäntö perustui, saanut tapahtua Val-
11370: tiosäätyjen myönnytyksettä.
11371:       Esityksessä lausutaan edelleen, että K. M. oli I 772
11372:  H. M :n 42 § :n johdosta tahtonut Valtiosäädyille ehdot-
11373: taa, että Valtiosäädyt, kumoten 15 päivänä kesäkuuta I8oo
11374: annetun säännön koko laajuudessaan, maan ja kaupunkien
11375:  puolesta luopuisivat mainitun säännön kautta niille an-
11376:  netusta viinan poltto- ja myyntioikeudesta sekä siitä palo-
11377:  viinan valmistuksesta, mitä sen jälkeen tulisi maassa toi-
11378:  mitettavaksi, nykyään maksetun viina-arentimaksun sijasta
11379:  myöntäisivät jonkun muun veron.
11380:       Ja yhdistetyn Talous- ja Suostuntavaliokunnan mie-
11381: 90     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11382: 
11383: tinnössä puollettiin Annollisen Esityksen mukaisesti sitä,
11384: että maatiloille ja eräille kaupungeille myönnetty oikeus
11385: ...... tulisi vast'edes lakkaamaan siitä ,paloviina-arenti-
11386: maksun" nimellä siihen saakka maksetun veron ohella.
11387:       Vastakkaisella mielipiteellä eli että viinanpoltto-oikeus
11388:  I8oo vuoden säännöstä huolimatta oli pysynyt Kruunun
11389: etuutena, jommoisena se oli ollut I 700-luvun lopulla, oli
11390: edustajia, vaikka jotensakin harvalukuisia, sekä Tammi-
11391: kuun-valiokunnassa että 1863-64 vuosien valtiopäivillä-
11392: kin.
11393:       Niinpä Tammikuun-valiokunnassa (Pöytäk. siv. 272)
11394: huomautettiin, että 18oo vuoden valtiopäivillä tehdyn so-
11395: pimuksen johdosta viinanpohto ei tullut maanomistajain
11396: omaisuudeksi, vaan ainoastaan annettiin, niinkuin siitä
11397: suoritettavan veron nimitys osottaa, vuokralle eli aren-
11398: nille sopimuksessa tarkoitetuille henkilöille.
11399:       Ritaristossa ja Aatelissa annettiin näillä valtiopäi-
11400:  villä samaten sen suuntaisia lausuntoja, että paloviinan
11401:  valmistusoikeutta oli pidettävä Kruunun etuutena, sitten-
11402:  kun valtiopäivät olivat myötävaikuttaneet 18oo vuoden
11403: säännön kumoamisen. (R. jaA :n pöytäk. V osa, siv. 752
11404:  754.) Niinpä lausui eräs puhuja että, kun 18oo vuoden
11405:  sääntö nyt on kumottu, ,pääsee Kruunu entiseen oikeu-
11406:  teensa, ja hallitus voi samoilla perusteilla kuin tullilain-
11407: säädännössä on vallalla, valtiosäätyjen myötävaikutuksetta
11408:  järjestää paloviinanvalmistuksen".
11409:        Tuollainen johtopäätös oli, niinkuin ylläesitetystä il-
11410: menee, kokonaan soveltumaton sekä oikeaan käsitykseen
11411:  18oo vuoden asetuks,esta että siihen kantaan, joUe Arm.
11412:  Esitys oli asettunut.
11413:       V astakerrotulle mielipiteelle aivan vastakkaista käsi-
11414:  tystä puolustettiin Ritarist. ja Aatelissa Pöytäk. V osa, siv.
11415:  721) väittämällä, että I8oo vuoden valtiopäiväpäätöksen
11416:  jälkeen paloviinaelinkeino ei enää ollut muunnettavissa
11417:  Kruunun etuudeksi, yhtä vähän kuin mikään muu elin-
11418:  keino saattoi olla sellaisena, koskapa ,kaikki yksinomai-
11419:                            Liite.                         91
11420: 
11421: set erioikeudet, yksinoikeudet ja vuokralleannot" sellai-
11422: seen elinkeinoon nähden, jota voidaan yleisesti harjoittaa,
11423: olivat valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille 23 p :nä
11424: helmikuuta 1789 annetun Armollisen Vakuutuksen 2 § :n
11425: mukaan kumotut.
11426:      Sekä Ritaristossa ja Aatelissa että erityisesti Talon-
11427: poikaissäädyssä usea kuitenkin kannatti sitä käsitystä, että
11428: paloviinaelinkeino siinä muodossa, kuin se siihen saakka
11429: r8oo vuoden säännön kautta oli ollut maanviljelijälle
11430: myönnetty, oli oikeus, jota häneltä ei käynyt riistäminen,
11431: vaan joka oli maanviljelijältä takaisin ostettava. Tältä
11432: kannalta vaadittiin, että maata rasittavat verot taikka ra-
11433: situkset oli lakkautettava korvaukseksi kotitarvepoltto-
11434: oikeuden lakkauttamisesta.
11435:      Tämä mielipide, että r8oo vuoden valtiopäiväpäätök-
11436: sen johdosta niille yhteiskuntaluokille, jotka olivat saaneet
11437: tämän oikeuden, oli muodostunut erioikeus paloviinaelin-
11438: keinoihin, ei enempää kuin sekään käsitys, että Kruunun
11439: etuus yhä oli olemassa taikka oli syntynyt sen kautta että
11440: r8oo vuoden sääntö kumottiin, saavuttanut yleisempää
11441: kannatusta valtiopäivillä eikä myöskään vaikuttanut V al-
11442: tiosäätyjen päätökseen.
11443:      Vuosien r8oo ja r863 välisenä aikana koetti hallitus
11444: saada syntymään paloviinan tehdasmaista valmistusta t-e-
11445: kemällä 16 päivänä heinäkuuta 1841 annetun asetuksen
11446: määräysten mukaan kotitarvepohto-oikeuden haltijain
11447: kanssa sopimuksia tämän oikeuden luovuttamisesta määrä-
11448: vuosiksi veronhelpotusta vastaan, jonka jälkeen siten käy-
11449: tettäviksi tuHeet oikeudet annettiin vuokralle. Kun nämä
11450: siten syntyneet polttimot, joiden valmistusoikeus niinmuo-
11451: doin perustui Kruunun kanssa tehtyyn välipuheeseen sekä
11452: oli voimassa ainoastaan määräajan, sittemmin lakkasivat,
11453: ei hallitus liene katsonut velvollisuudekseen antaa niiden
11454: haitijoille korvausta. Tällä asianhaarana ei kuitenkaan
11455: ole mitään yhteyttä niiden oikeuden kanssa, jotka har-
11456: joittivat paloviinaelinkeinoa r8oo vuoden säännön nojalla,
11457: 92     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11458: 
11459: eikä se myöskään osota mikä käsitys hallituksella oli näi-
11460: den korvauksen saantioikeudesta.
11461:       Korvauksena poltto-oikeuden lakkauttamisesta oli
11462: Arm. Esitys v. 1863 ehdottanut viinanpolttomaksun pois-
11463: tettavaksi, ja sillä tavoin valtiopäivätkin tämän käsittivät.
11464: Tämä on tärkeätä siinä suhteessa, että tätä veroa oli suo-
11465: ritettu siihen katsomatta oliko polttaa harjoitettu vai ei.
11466: Mitä uudesta viinanpohtomaksusta oli määrätty jaetta-
11467: vaksi kuntien kesken, pidettiin myöskin korvauksena maan-
11468: omistajille heiltä otetusta pohto-oikeudesta. Tälle kan-
11469: nalle oli Tammikuun-valiokuntakin asdtunut.
11470:       Kysymys maanomistajain ja kaupunkien kotitarve-
11471: poltto-oikeuden korvaamisesta ei tietystikään voinut esiin-
11472: tyä I 863-64 vuosien valtiopäivillä samassa muodossa
11473: kuin jos olisi ollut tarkoitus lakkauttaa itse elinkeino. Sillä
11474: tässä oli päinvastoin kysymys sellaisen oikeuden ulotta-
11475: misesta, jota sitä ennen olivat saaneet käyttää vain mää-
11476: rätyt henkilöt, kansalaisiin ylimalkaan. Paloviinan poltto-
11477: oikeutta ei otettu pois sen entisiltä haltijoilta, joille se
11478: vastedeskin oli kuuluva. Ainoastaan yksinomaisoik,eus
11479: otettiin heiltä pois, eikä sen myönnetty kuuluneen heiile
11480: erioikeutena.
11481:       Vuoden 1865 asetuksen kautta ulotettiin sääntönä pa-
11482: loviinan poltto-oikeus kansalaisiin ylimalkaan ja tälle elin-
11483: keinolle annettiin, niinkuin säätyjen vastauksessa sano-
11484: taan, ,teollisuuselinkeinon luonne".
11485:       Samaten oli Tammikuun-valiokunnalle esitetyssä Se-
11486: naatin pöytäkirjassa ,elinkeinon keskittäminen suurem-
11487: piin tehtaisiin ja sen suurempi verotus" ilmoitettu uudis-
11488: tuksen tarkoitukseksi.
11489:       Että ensimäinen paloviina-asetus, joka kotipolton lak-
11490: kautettua annettiin valtiosäätyjen suostumuksella, hyväk-
11491: syttiin määräajaksi, kymmeneksi vuodeksi, johtui siitä että
11492: oltiin epätietoisia saataisiinko yksityisiä henkilöitä pane-
11493: maan pääomaa uuteen tehdaselinkeinoon, ellei taattu mää-
11494: rättyä aikaa, minkä tämä uusi ja tuloksiltaan tuntematon
11495:                             Liite.                         93
11496: 
11497: laki pysyisi muuttumattomana. Tämä aika oli esityksessä
11498: ehdotettu viideksi vuodeksi, mutta valtiosäädyt korottivat
11499: sen kymmeneksi.
11500:       Kysymys, olisiko korvausta annettava siinä tapauk-
11501: sessa että lainsäädäntö tämän ajanjakson päättyessä tulisi
11502: perinpohjin muuttumaan, ei näytä olleen tarkemman huo-
11503: mion taikka harkinnan esineenä. Sen verran kuitenkin
11504: näyttää voivan päätellä että, kun hallitus ehdotti viittä
11505: vuotta uuden asetuksen voimassaolo-ajaksi ja syyksi mai-
11506: nitsi, ettei pääomaa luultavastikaan sijoitettaisi paloviinan-
11507: valmistukseen, ellei ollut vakuutta siitä että liikkeen jat-
11508: kuessa määrätyt vuodet saataisiin korvaus siihen men-
11509: neistä kulungeista, sekä kohtuullinen voitto; mahdollisesti
11510: tässä ajateltiin sitäkin, että lainsäädäntöä voitaisiin muut-
11511: taa myönnettyjen oikeuksien estämättä, kun joku aika-
11512: raja oli määrätty. Tätä lainsäädäntöä pidettiin ilmeisesti
11513: koelainsäädäntönä, ja arveltiin siirtymisen kokonaan toi-
11514: seen järjestelmään ehkä voivan käydä tarpeelliseksi.
11515:       Kun sittemmin uudistus havaittiin vakiintuneeksi eikä
11516: mitään ehtoa asetuksen voimassaoloaikaan nähden enää
11517: ollut tarpeen, tuli asetuksen määräyksiin perustuva elin-
11518: keino ehtoihinsa ja jatkumiseensa nähden samoihin oloi-
11519: hin kuin muutkin lakiin perustuvat elinkeinot
11520:       Tämä tapahtui 1891 vuoden valtiopäivillä. Ja hal-
11521: lituksen ehdotuksesta hyväksyessään paloviina-asetuksen
11522: noudatettavaksi ilman aikarajaa Valtiosäädyt eivät lau-
11523: suneet mitään muuta kuin että olivat ,katsoneet tarpeel-
11524: liseksi määrätä, että valmistusveron suuruutta koskevan
11525: säännöksen tuli olla voimassa ainoastaan sama aika kuin
11526: muiden näillä valtiopäivillä hyväksyttyjen suostuntain".
11527: Viinanpoltosta maksettavaa veroa on senkin jälkeen kiel-
11528: tämättömästi pidetty suostunnan luontoisena.
11529:       Kun Valiokunnassa on mainittu, että 1891 vuoden
11530: V altiosäädyt poistaessaan 20 § :n 4 momentin esityksen
11531: ehdotuksesta asetukseksi paloviinan valmistuksesta ja tis-
11532: laukses.ta olisivat yhtyneet silloisen talousvaliokunnan
11533: 94     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11534: 
11535: enemmistön mietinnössään esittämään lausuntoon että vii-
11536: nan poltto- ja tislausoikeus ei ole saavutettu oikeus, lie-
11537: nee huomautettava, ettei tähän käsitykseen ole tukea sa-
11538: nottujen valtiopäiväin pöytäkirjoissa eikä säätyjen vas-
11539: tauskir j elmässä.
11540:       Toinenkin tärkeänlainen paloviinanvalmistuksen ra-
11541: joitus poistui lainsäädännön kehittyessä, nimittäin koko
11542: maan vuotuisen valmistusmäärän ylärajan määrääminen.
11543:       Huomiota ansaitseva on eräs lausunto, joka tästä
11544: asiasta oli jo 1863 vuoden valtiopäiville annetussa Arm.
11545: Esityksessä ja jolla perusteltiin sitä ettei maamme vuo-
11546: tuisen viinanvalmistusmäärän yläraja määrättäisi. Sitten-
11547: kun ensin on huomautettu, ettei olisi pyrittävä aikaan-
11548: saamaan erityistä viinanpoltonvuokraajain luokkaa, sano-
11549: taan esityksessä: , Harvalukuisia poikkeuksia lukuunot-
11550: tamatta on jokainen, joka tähän asti on ollut oikeutettu
11551: paloviinaa valmistamaan, tässä oikeudessaan pysytettävä,
11552: mutta erioikeutettua vuokraajaluokkaa ei pitäisi saada syn-
11553: tyä---
11554:        Se turva, minkä laki ja yhteiskunta antavat jokai-
11555:  selle luvalliselle elinkeinolle, on myös tuleva paloviinan-
11556: valmistajain hyväksi."
11557:        Kun Valtiosäädyt hyväksyivät hallituksen esityksessä
11558: tehdyn suurinta vuotuistuotantoa koskevan vaihtopuolisen
11559:  ehdotuksen, johtui tämä siitä että yhteinen kansa varoi
11560:  liikatuotantoa syntyvän.
11561:        Suurinta valmistusmäärää koskeva säännös poistettiin
11562:  1885 vuoden valtiopäivillä.
11563:        Siitä mitä edellä on esitetty täytyy päättää, että vii-
11564:  nanpoltto jo vuonna 18oo sai säätylainsäädännöstä riip-
11565:  puvan, luvallisen, mutta säännöitellyn elinkeinon luonteen,
11566:  sekä että sama luonne säilyi silloinkin kun kotitarvepohto
11567:  1865 vuoden asetuksella kumottiin ja elinkeino muuttui
11568:  tehdaselinkeinoksi Samalla perustuksella on lainsäädäntö
11569:  sen jälkeenkin jatkunut.
11570:        Tätä käsitystä vastaan ei käy esittäminen sitä seik-
11571:                             Liite.                         95
11572: 
11573: kaa, että valtio 1865 vuoden jälkeenkin on kantanut valmis-
11574: tuksesta kertyneistä varoista korvausta valtiorahastoon en-
11575: tisestä viina -arentimaksusta. Sillä niinkuin edellä on os.o-
11576: tettu, oli se jo vuodesta r8oo alkaen veroa eikä vuokraa, ja
11577: vuodesta 1865 alkaen toimeenpantu järjestys tarkoitti ai-
11578: noastaan valtiorahaston hyvittämistä sen menettämästä
11579: voitosta, sitä paremmalla syyllä kun paloviinasuostunnan
11580: muut tulot käytetään erinäisiin Valtiosäätyjen määrättä-
11581: vissä oleviin tarkoituksiin. Nimitys , viina-arentimaksu"
11582:  tarkoittaa tosioloisesti sitä, että vero tuli aikaisemmin
11583:  kannetun ,viina-arennin" sijalle, joka taas astui Kruunun
11584:  paloviinamonopolin vuokralleantamisesta saadun tulon si-
11585:  jaan. Vuodesta 1894 lähtien on valtio luopunut tästä
11586:  maksusta.
11587:        Sille seikalle että hallitus vuosina r8oo--r865 toi-
11588:  sinaan ryhtyi toimenpiteisiin tai antoi säännöksiä, jotka
11589:  koskivat paloviinaelinkeinoa sellaisena kuin se r8oo vuo-
11590:  den säännön nojalla oli olemassa, ei käy, kun tunnetaan
11591:  näiden aikojen hallitustapa, antaminen sanottavaa peri-
11592:  aatteellista merkitystä eikä todistusvoimaa sen käsityksen
11593:  puolesta, että hallitus olisi yhä vielä käsittänyt tämän
11594:  elinkeinon Kruunun etuudeksi. Mitä erityisesti tulee ko-
11595:  vien katojen aikoina annettuihin tilapäisiin paloviinan val-
11596:  mistuskieltoihin eräissä osissa maatamme, ei siihen tar-
11597:  vitse hakea selitystä niin kaukaa, vaan aiheutui se siitä
11598:  poikkeusvallasta, jonka hallitus kaikkina aikoina on kat-
11599:   sonut itsellään olevan erinomaisten syitten ilmetessä (V rt.
11600:   Keis. As. 30 p :Itä toukok. 1859, 14 §. ,Kun Keis.. Ma-
11601:   jesteetti erinomaisten syiden takia katsoo tarpeelliseksi
11602:   joksikin vuodeksi supistaa tahi kokonaan kieltää palovii-
11603:   nanpolton, tulee siitä joka kerta erikseen hyvissä ajoin
11604:   kuulutettavaksi.")
11605:        Jos siis itse lainsäädännön historiallisessa kehityk-
11606:   sessä ei ole mitään, joka oikeuttaisi asettamaan paloviina-
11607:   elinkeinon elinkeinona eri ryhmään kuin muut lain no-
11608:   jalla harjoitetut elinkeinot, niin on ajateltavissa että itse
11609: 96     1909 II. Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11610: 
11611: sitä järjestävissä lakisäännöksissä olisi aihetta siihen kä-
11612: sitykseen, että tämä elinkeino on olennaisesti poikkeavain
11613: oikeusperiaatteiden alainen.
11614:        Kun tosialaisesti paloviinanvalmistus on melkoisten
11615: rajoitusten alainen, on siis vielä tarkastettava, missä mää-
11616:  rin nämä rajoitukset vaikuttavat sen oikeuden laatuun,
11617:  jota käytetään tätä elinkeinoa koskevain määräysten mu-
11618: kaan.
11619:        Polttimoelinkeinon harjoittaminen on voimassa ole-
11620:  van lakisäännöksen mukaan ( As. 9 p :Itä kesäk. I 892)
11621: .Iupatodistuksen varassa .. Mutta tämän tarkoituksena on
11622:  kuitenkin ainoastaan olla takeena siitä, että asetuksen mää-
11623:  räämät ehdot ja edellytykset ovat olemassa. Sitä vastoin
11624:  ei lupatodistusta voida evätä, jos sitä pyytävät henkilöt,
11625:  jotka lain mukaan ovat oikeutetut paloviinan pohto-
11626:  oikeutta harjoittamaan. ( 3 §.)
11627:        Itse valmistukseen nähden on vielä olemassa ehto,
11628:  nimittäin että ennen sen alkua on tehtävä valmistusta kos-
11629:  keva välikirja valmistajan ja asianomaisen viranomaisen
11630:  välillä. Tämä sopimus tarkoittaa kuitenkin ainoastaan
11631:  itse valmistuksen lähempiä seikkoja sekä sen tarkastusta
11632:  kuin myös välikirjan täyttämisestä asetettavaa takausta.
11633:  Milloin asianomainen viranomainen katsoo, ettei asetus
11634:  ole esteenä liikkeen harjoittamiseen, on välikirja tehtävä
11635:  valmistajan kanssa. Tämä välikirja on valmistajan vaa-
11636:  timuksesta uudistettava. ( 6 §.)
11637:        Itse valmistusoikeus ei siis ole lupatodistuksen eikä
11638:  välikirjan varassa, vaan sitä käytetään kokonaan laissa
11639:  myönnetyn oikeuden perustuksella. ( r §.) Tämän oikeu-
11640:  den käyttäminen ei myöskään ole ajan puolesta rajoitettu,
11641:  sittenkuin asetus ei enää ol<e ainoastaan määräajaksi hy-
11642:  väksytty. Ei ole myöskään voimassa olevassa lainsäädän-
11643:  nössä mitään, josta näkyisi lainsäätäjän aikoneen mää-
11644:  rättynä ajankohtana kokonaan lakkauttaa paloviinan
11645:  poltto-oikeuden.
11646:        Vielä toisena rajoituksena on että maalaiskunta voi
11647:                              Liite.                         97
11648: 
11649: kieltää viinapolttimon perustamisen piiriinsä. Tämä mel-
11650: koinen rajoitus ei kuitenkaan ole sitä laatua, että s.e koskisi
11651: jo olemassa olevan paloviinatehtaan haltijan oikeutta.
11652:       Ei myöskään ole olemassa laissa säädettyä korkeinta
11653: määrää suurimpana luvallisena valmistusmääränä koko
11654: maassa jonkun ajan kuluessa, jonka johdosta henkilöt,
11655: jotka tahtovat perustaa polttimon, voitaisiin siitä estää.
11656: Ne perustelmat, jotka aiheuttivat ylärajan poistamisen,
11657: eivät valaise tässä käsiteltävää kysymystä.
11658:      Varustettuna näillä ja useilla rajoituksilla ei palo-
11659: viinan valmistusoikeus kuitenkaan ole toisenlainen eikä
11660: toisen luontoinen kuin muu elinkeinon harjoittamisoikeus,
11661: joka on annettu kansalaisille hallitsijan ja eduskunnan yh-
11662: teisesti säätämällä lailla.
11663:      On lausuttu se käsitys ettei laki, salliessaan väkiviina-
11664: ja alkoholipitoisten juomain valmistusta, ,ensinkään ole
11665: tahtonut myöntää mitään oikeutta tuollaisen elinkeinon
11666: harjoittamiseen" vaan ainoastaan ,antanut siihen luvan".
11667: Tämä erottelu tuntuu kuitenkin aivan mielivaltaiselta ja
11668: ainoastaan näennäiseltä. Mikä lain mukaan on luvallista,
11669: sitä on oikeus lain mukaan tehdä.
11670:       Paloviinanpohto-oikeutta koskeva lainsäädäntö ei
11671: myöskään näy osattavan oikeaksi sitä eroa, mikä on ar-
11672: veltu olevan toiselta puolen tämän oikeuden ja toiselta puo-
11673: len elinkeino-oikeuksien välillä yleensä siinä nimittäin, että
11674: ensinmainittu olisi harjoittajalleen annettu yksinomaan
11675: yleisen edun, jälkimäiset taas yksityisen edun vuoksi.
11676: Päin vastoin näyttää ainoastaan paloviinaelinkeinon sään-
11677: nöittely aiheutuneen yleisen edun valvomisesta.
11678:       Jos niinmuodoin oikeus viinanpolton harjoittamiseen
11679: elinkeinona nyttemmin, eritoten sittenkun maan vuotuisen
11680: valmistusmäärän sekä asetuksen voimassaolaajan rajoitus
11681: on lakannut, ei esiinny toisen laatuisena eikä toisen luon-
11682: toisena kuin muut yksityisille kansalaisille kuuluvat elin-
11683: keino-oikeudet, vaikkakin se on säännöittelemällä monessa
11684: suhteessa rajoitettu, kysytään nyt, perustaako voimassa
11685:                                                               7
11686: 98     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11687: 
11688: olevan perustuslain mukaan oikeus sellaisen elinkeinon har-
11689: joittamiseen, jota lain mukaa nsaa harjoittaa, saavutetun
11690: oikeuden siinä kohden että tätä oikeutta ei käy kumoa-
11691: minen korvausta myöntämättä.
11692:       Tähän kysymykseen annettava vastaus on niinikään
11693: ratkais·eva mitä tulee väkeväin mallasjuomain valmistus-
11694: oikeuteen, koska tämä elinkeino myöskin säännöittelyyn
11695: nähden vähemmän kuin paloviinan valmistus poikkee
11696: muista luvallisista elinkeinoista.          '
11697:       Hallituksen asettama alkoholilainsäädäntökomitea on
11698: vuonna 1904 antamassaan mietinnössä katsonut voivansa
11699: (siv. 47) lausua, että ,lainsäädäntömme ei tunne mitään
11700: tapauksia, joissa liikkeenharjoittajille täytyisi yleisistä va-
11701: roista korvata se tappio, minkä elinkeinolain muuttamisesta
11702: tai valtion toimenpiteistä johtuneet, muuttuneet taloudel-
11703: liset olot ovat aikaansaaneet."
11704:       Tämä lausuma, joka kokonaan kaipaa lähempää pe-
11705: rusteina, on epäselvä siinä kohden, ettei siitä näy, tarkoi-
11706: tetaanko tässä että voimassa oleva laki ei sisällä mitään
11707: erityistä säännöstä mainitussa suhteessa, vai tietääkö se
11708: sitäkin, että meidän lainsäädäntömme ja oikeusjärjestyk-
11709: semme perusteet eivät vaadi korvauksen suorittamista pu-
11710: heena olevassa tapauksessa.
11711:       Tässä lausumassa ilmenevään väärään kysymyksen-
11712: asettamiseen nähden mainittakoon vaan, että tässä ei ole
11713: puhe alkoholiliikkeen taloudellisten olosuhteiden muuttu-
11714: misesta, vaan lainsäädännön muuttamisesta tuollaisen elin-
11715: keino-oikeuden lakkauttamista tarkoittavaan suuntaan.
11716:       Tosioloisesti on esitetty selvityksiä siitä, että yleisen
11717: lainopillisen tieteisopin mukaan, joka yhä enemmän saa
11718: kannattajia, yksityisten lain nojalla olevat elinkeino-oikeu-
11719: det ovat luettavat n. s. ,saavuttettuihin oikeuksiin", joiden
11720: kumoamista lainsäädäntötietä vastaavatta korvauksetta
11721: ,olemassa olevan oikeuden kunnioituksen ja oikeusturvan
11722: vaatimusten huomioonottamisen" yleensä on katsottu kiel-
11723: tävän. (Vrt. J. Grotenfeltin kirjoitusta Suomen tupakka-
11724:                              Uite.                            99
11725: 
11726: tehtailijain oikeudellisesta suhtautumisesta tupakkamono-
11727: polijärjestelmään perustuvaan verolainsäädäntöön, siv. 1
11728: seur.).
11729:       ,Yleisenä periaatteena", niin on lausuttu, ,on Suomen
11730: lainsäädännössä voimassa, että yksityisomaisuus on tur-
11731: vattu loukkaukselta ja poisottamiselta, jotka eivät perustu
11732: lailliseen tutkimukseen ja tuomioon, sekä samaten että
11733: itsekunkin tulee saada loukkaamatta nauttia ,laillisia oi-
11734: keuksiansa ja rehellisesti saamiansa etuoikeuksia". (H. M.
11735: 2 ja 39 §.)
11736:       Erityisesti H. M :n 39 § :ään otetuilla ,laillisten oikeuk-
11737: sien" suojaamista koskevilla säännöksillä oli tarkoitus pe-
11738: rustuslainturvaan sulkea n. s. saavutetut oikeudet, jotka
11739: vapaudenaikana Ruotsissa ja Suomessa jotensakin usein
11740: olivat saaneet osakseen liian vähän kunnioitusta. (V rt. R.
11741: Hermanson, Jurid. Fören:s Tidskrift 1888 siv. 199 seur.)
11742:       Yhtenä niistä syistä, joiden tähden paloviinaliikkeen
11743: harjoittajille ei pitäisi myöntää mitään korvausta siinä
11744: tapauksessa että lainsäätäjä tämän elinkeinon kieltäisi, on
11745: mainittu että tätä elinkeinoa nyttemmin katsotaan yhteis-
11746: kunnalle turmiolliseksi. Tähän huomautettakoon kuitenkin,
11747: että vaikkakin lainsäätäjä on muuttanut ajatustapaansa
11748: aikaisemman lainsäädännön suhteen, niin siitä ei suinkaan
11749: seuraa, että hän saisi vetäytyä suorittamasta korvausta
11750: sellaisen elinkeinon lakkauttamisesta, joka sitä ennen voi-
11751: massa olleen lain mukaan on syntynyt ja jota sen mukaan
11752: on harjoitettu.
11753:        On myöskin huomautettu, että lainsäätäjä kieltämättä
11754: olisi oikeutettu eräissä olosuhteissa ryhtymään pitkällekin
11755: meneviin rajoituksiin ja säännöittelyihin elinkeinojen suh-
11756: teen ja että asianlaita on ollut tällainen myöskin väki-
11757:  juomaliikkeeseen nähden. Vaikka tämä oikeus on tunnus-
11758: tettava, on sen perusteena kuitenkin tarkoitus yhteiskun-
11759:  nan hyvin ymmärrettävän edun vuoksi järjestää puheen-
11760:  alaisen elinkeinon harjoittaminen, ja on se siis periaat-
11761: teellisesti erotettava sen harjoittamisen kiellosta. Mah-
11762: 100    1909. II Vp. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11763: 
11764: dotonta ei myöskään ole että, kun ryhdytään erinomaisen
11765: perinpohjaiseen säännöittelyyn, korvaus olisi oikeuden-
11766: mukaisuuden vaatima.
11767:      :'uht·n nähden mitä edellä on lausuttu ja kun sen
11768: luontoisten perustuslainsäännösten, kuin tässä on puheena,
11769: pitää, jos niiden tarkoituksen ja ajatuksen huomataan sel-
11770: västi käyvän ilmi, katsoa olevan voimassa, ellei erikoista
11771: aihetta poikkeemiseen niiden soveltamisesta ilmeisesti ole
11772: olemassa, täytyy minun olla sitä mieltä, että edustajain
11773: Kaarneen y. m. eduskuntaesityksen 30 § :n säännös siitä
11774: että korvausta ei saisi antaa m. m. polttimo- ja panimo-
11775: elinkeinon harjoittajille, tietää perustuslain muuttamista.
11776: 
11777:       Helsingissä, lokakuun 13 p:nä 1909.
11778: 
11779:                                    Ernst Estlander.
11780:                            Liite.                       101
11781: 
11782: 
11783: 
11784: 
11785:                             II.
11786: 
11787:    Allekirjoittanut on sikäli eri mieltä Valiokunnan kanssa,
11788: että mielestäni Valiokunnan kirjelmässä siv. 83, kappa-
11789: leessa joka alkaa ,Väkeväin mallasjuomain valmistami-
11790: seen nähden on" j. n. e. esitettyyn käsitykseen on enem-
11791: män syytä, kuin siihen, minkä Valiokunnan enemmistö on
11792: samassa asiassa omaksunut.
11793: 
11794:      Helsingissä, lokakuun 13 p:nä 1909.
11795: 
11796:                                       Lauri Ingman.
11797: 102   1909. II Vp. -    Edu.skuntaesitysmiet. N:o 6.
11798: 
11799: 
11800: 
11801: 
11802:                              III.
11803: 
11804:       Allekirjoittanut on pääasiassa yhtä mieltä valiokunnan
11805: kanssa siinä, että viinanpohto-oikeus ja tislausliikkeen har-
11806: joittamisoikeus samoinkuin viinanmyyntioikeuskin eivät
11807: kuulu sellaisiin omiin itsenäisiin oikeuksiin, jotka niiden
11808: periaatteiden mukaan, joihin meidän oikeusjärjestyksem-
11809: me nojaa, ainoastaan yleisistä varoista maksettavaa kor-
11810: vausta vastaan voidaan ottaa pois yksityiseltä. Olen niin-
11811: ikään yhtä mieltä valiokunnan kanssa siinä, että polttimon-
11812: haltijat eivät voi oikeudellisesti vaatia korvausta siitä ar-
11813: vonvähennyksestä, minkä polttimot laitoksineen ja tarpei-
11814: neen kärsisivät sen johdosta ettei niitä enää voida käyttää
11815: alkuperäiseen tarkoitukseensa. Sitä vastoin on panimo-
11816: elinkeinon harjoittamisoikeuden laita mielestäni olennai-
11817: sesti toinen. Tämä elinkeino ei ole niinkuin paloviina-
11818: elinkeino ollut sen luontoinen ammatti, joka on olennai-
11819: sesti pysytetty vapaan elinkeinotoiminnan ulkopuolella. Se
11820: säännöittely, joka eritoten viime aikoina on valtion taholta
11821: tullut panimoelinkeinon osaksi, ei mielestäni voi tehdä ole-
11822: mattomaksi sen ja paloviinaelinkeinon välistä olennaista
11823: eroa, joka selvästi tulee näkyviin kumpaisenkin koko lain-
11824: säädännön historiasta.
11825:       Joli ei siis ole osotettavissa, että ehdotettu alkoholi-
11826: pitoisuuden vähentäminen ei ole tuottava tuntuvampaa ta-
11827: loudellista tappiota olutpanimojen haltijoille, täytyy mi-
11828: nun siis olla sitä mieltä, että he voivat vaatia sitä turvaa,
11829: minkä perustuslakimme tahtovat suoda yksityisen omai-
11830: suudelle ja hyvinvoinnille.
11831:                           Liite.                       103
11832: 
11833:       Esittämistäni syistä täytyy minun olla sitä mieltä,
11834: että lakiehdotus, joka sisältää määräyksen semmoisen kuin
11835: herrain Kaarneen y. m. eduskuntaesityksen 30 §, joka
11836: epää kaiken korvauksen, on katsottava kuuluvaksi niihin
11837: asioihin, jotka mainitaan V. J :n 29 § :n 2 mom :ssa ja
11838: 6o § :ssä.
11839: 
11840:     Helsingissä lokakuun 13 p :nä 1909.
11841: 
11842:                                    G. G. Rosenqvist.
11843: 104    1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11844: 
11845: 
11846: 
11847: 
11848:                              IV.
11849: 
11850:       Koska V. J :n mukaan Perustuslakivaliokunnan tulee
11851: käsitellä ainoastaan eduskunnasta valiokuntaan lähetetyitä
11852: asioita, eikä valtiopäivillä syntynyt väärä käytäntö voi
11853: muuttaa perustuslakia, olen vastustanut tämän asian käsit-
11854: telemistä V aliakunnassa enkä voi V aliakunnan aiheetto-
11855: masti antamalle lausunnolle myöntää mitään ratkaisevaa
11856: merkitystä tai suurempaa arvoa kuin muulle tilapäiselle
11857: polemiselle kirjallisuudelle. Kun vähemmistöön joutu-
11858: neena kuitenkin olen ollut pakotettu ottamaan osaa asian
11859: käsittelyyn ja lausunnon antamiseen, katson velvollisuu-
11860: dekseni tässä lyhyesti ilmoittaa eriävän mielipiteeni.
11861:       Mitä tulee siihen kysymykseen, onko paloviinan ja
11862: mallasjuomain valmistajain oikeus elinkeinonsa harjoitta-
11863: miseen katsottava semmoiseksi saavutetuksi oikeudeksi,
11864: jota on tarkoitettu H. M :n 39 § :ssä, katson minä, ettei
11865: mainitun perustuslainpaikan sanamuoto eikä myöskään se,
11866: minkä tunnen sen ajan yleisestä oikeuskäsityksestä tällä
11867: alalla, näy tukevan tämän lainpaikan niin laajaa tulkintaa,
11868: että siinä mainittuihin saavutettuihin oikeuksiin voitaisiin
11869: lukea mitään muita oikeuksia elinkeinon harjoittamiseen
11870: kuin niitä, jotka perustuvat yleisiin säätyerioikeuksiin tai
11871: yksityisille henkilöille, yhdyskunnille tai luokille annettui-
11872: hin nimenomaisiin, yksityisiin erioikeuksiin.
11873:       Sitä vastoin katson minä, että H. M :n 2 § :n vakuu-
11874: tus, että valtakuntaa tuiee hallita ,kenenkään onnea tur-
11875: melematta", niinkuin myöskin Y. ja V. K :n 2 § :ssä löy-
11876: tyvä vastaava vakuutus, ettei ke~ään saa ,omaisuutensa
11877: puolesta turmella" ynnä muutamat säätyerioikeuksien lau-
11878:                             Liite.                        105
11879: 
11880: setavat, varsinkin verrattuina erinäisiin yleisen lain ja lain
11881: veroisten oikeuslähteiden lausuntoihin, selvästi osottavat
11882: perustuslakien tarkoituksen olevan, ettei elinkeinolainsää-
11883: dännönkään alalla saa toimeenpanna muutoksia semmoi-
11884: sella tavalla, joka tuottaa kansalaisille hyvin suurta ja
11885: kohtuutonta omaisuuden tappiota. Tämän nojalla katson
11886: varmaksi, että ehdoton kielto suorittaa korvauksia edes
11887: niissäkään tapauksissa, joissa ehdotettu uusi lainsäädäntö
11888: johtaisi tuommoiseen suureen ja kohtuuttamaan tappioon,
11889: sisältäisi semmoisen poikkeuksen perustuslaista, että sitä
11890: ei voida säätää muussa kuin V. J :n 6o § :n osottamassa
11891: järjestyksessä.
11892:       Samaan lopputulokseen tulen muutamilla muillakin
11893: perusteilla.
11894:       Jos perustuslait sallivat yleisen lainsäädännön kautta
11895: korvauksetta kieltää paloviinan ja mallasjuomain valmis-
11896: tuksen, on ·ehdotettu uusi säännös tarpeeton. Sen tar-
11897: koitus ei näin ollen voi olla muu kuin se, että suoranai-
11898: sella lainsäädöksellä tehtäisiin mahdottomaksi tulkita pe-
11899: rustuslakia siten, että paloviinan ja mallasjuomain valmis-
11900: tajille sen nojalla voitaisiin tuomita korvausta heidän elin-
11901: keinonsa hävittämisestä. Säännös tulisi siis sisältämään
11902: perustuslain selityksen, joka lähenteleisi perustuslain muu-
11903: tosta siten, että se rajoittaisi perustuslain vapaata tulkin-
11904: taa määrätyllä alalla Ja kun perustuslain selitystä ei
11905: voida antaa muussa kuin V. J :n 6o § :n osottamassa jär-
11906: jestyksessä, ei tätäkään säännöstä siis voida muussa jär-
11907: jestyksessä lakiin panna.
11908:       Lopuksi en voi olla lausumatta sitä käsitystäni, että
11909: vaikean korvauskysymyksen ratkaiseminen tuommoisen
11910: naamioidun perustuslainselityksen kautta ei olisi lainsää-
11911: täjän arvon mukaista.
11912: 
11913:      Helsingissä, lokakuun 13 p:nä 1909.
11914: 
11915:                                            A. Lagerlöf.
11916:      1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11917: 
11918: 
11919: 
11920: 
11921:                    Suuren valiokunnan mietintö N:o 6 Edus-
11922:               kunnassa tehtyjen eduskuntaesttysten johdosta, jotka
11923:               koskevat alkoholilainsäädännön uudistamista.
11924: 
11925:       Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta on kaikilta
11926: tärkeämmiltä kohdilta katsonut votvansa kannattaa
11927: Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 2 tästä asiasta olevia
11928: asetusehdotuksia. Kuitenkin on Valiokunta pitänyt tar-
11929: peellisena ehdottaa niihin muutamia muutoksia.
11930:       A l k o h o l i p i t o i s t en a i n e i d e n v a 1 m i s t u s t a,
11931: m a a h a n t u on t i a, myyntiä, k u 1 j etu s ta j a v a r a s-
11932: tossapitoa koskevan asetusehdotuksen 14
11933: §:n 3 momentissa on Talousvaliokunta ehdottanut säädet-
11934: täväksi, että alkoholipitoisten aineiden lahjoituksen ohella,
11935: siinä mainitulla rajoituksella, myöskin niiden ilmaiseksi
11936: tarjoilu olisi pidettävä myynnin veroisena ja olisi siis
11937: samallaisten toimenpiteiden ja rangaistusmääräysten alai-
11938: nen kuin sekin. Tähän nähden Suuri valiokunta, ottaen
11939: huomioon, että varsinkin kieltolain voimassa olemisen alku-
11940: aikoina yksityisillä henkilöillä voi olla hallussaan luvalli-
11941: sella tavalla hankittuja alkoholipitoisia aineita, on pitänyt
11942: arveluttavana ulottaa puheenaolevan asetuksen määräyksiä
11943: tarjoiluun. Sillä sellainen kodin piiriin ulottuva rajoitus,
11944: jonka vaivontakin kävisi vaikeaksi, ei näytä olevan tar-
11945: peen tämän lainsäädäntötoimenpiteen tarkoituksen saavut-
11946: tamista varten.
11947:       Asetusehdotuksen 19 §:ssä säädetään kotietsinnön
11948: pitämisestä alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, va-
11949: rastossapidosta tahi myynnistä epäiltyjen henkilöiden
11950: luona. Tämä säännös on Suuren valiokunnan mielestä
11951: ollut muutettava sanamuodoltaan enemmän Rikoslain voi-
11952: 2   1909. II Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11953: 
11954: maanpanemista koskevan asetuksen 14 §:n mukaiseksi.
11955: Mitä sitten niihin viranomaisiin tulee, joiden asiana koti-
11956: etsinnön pitäminen olisi, on Suuri valiokunta katso-
11957: nut maistraatin jäsenen asemaan soveltumattomaksi sel-
11958: laisen etsinnön toimeenpanemisen, samminkin kun maist-
11959: raatin jäsen monessa kaupungissa myöskin raastuvan•
11960: oikeuden jäsenenä tulee olemaan tuomarina kieltolain
11961: rikkomista koskevissa jutuissa. Valiokunta sentähden
11962: ehdottaa, että säännös maistraatin jäsenen velvollisuudesta
11963: kotietsinnön toimittarillseen 19 §:n 2 momentista poistet-
11964: taisiin.
11965:        Talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä I vastalau-
11966: seessa esitetyistä syistä on Suuri valiokunta pitänyt asian-
11967: mukaisempana, että puheenaolevan asetusehdotuksen 25
11968: §:ssä oleva säännös nykyisen lainsäädannön aikana han-
11969: kittujen alkoholipitoisten juomain hallussa pitämisestä
11970: erotetaan erityiseksi pykäläksi. Tämän johdosta on seu-
11971: raavain pykäläin järjestysnumerot muutettu. Asetusehdo-
11972: tuksen 26 §:ään jäävistä säännöksistä on kirkkoviinin
11973: hankintaa koskeva poikkeusmääräys Suuren valiokunnan
11974: mielestä ulotettava kaikkiin kirkkokuntiin.
11975:        Suuressa valiokunnassa on tätä asiaa käsiteltäessä
11976: muistutettu, että alkoholipitoisten aineiden valmistusta,
11977: maahantuontia, myyntiä, kuljetusta ja varastossapitoa kos-
11978: kevan asetusehdotuksen 6, 15 ja 26 §:n säännökset kai-
11979: paisivat eräissä kohdin selventämistä. Mutta Suuri valio-
11980: kunta e{ kuitenkaan ole katsonut niiden muuttarillsta tar-
11981: peen vaatimaksi. Kun asetusehdotuksessa puhutaan tek-
11982: nillisistä laitoksista, niin niillä tarkoitetaan yleensä sellai-
11983: sia teknillisiä ja teollisuuslaitoksia, joissa alkoholipitois-
11984: ten aineiden käytt.äminen voi tulla kysymykseen. Asetus-
11985: ehdotuksen 15 §:n 2 momentissa oleva säännös kuljetus-
11986: neuvojen, juhdan tai aluksen menettämisestä on, niinkuin
11987: viittauksesta 13 §:n 2 momenttiin näkyy, ymmärrettävä
11988: niin, että ne ovat menetetyt ainoastaan jos pääasialli-
11989: sena kuormana tai lastina on alkoholipitoista ainetta.
11990: Mainitun asetusehdotuksen 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa
11991:             ,Alkobolilainsäädännön uudistaminen.           s
11992: mainituissa laivoissa olevat alkoholipitoisten aineiden va-
11993: rastot tulevat taas 2 § 2 momentin johdosta, samaten kuin
11994: nykyisinkin, olemaan tulliasetusten määräyksien alaisina.
11995: 
11996: 
11997:       Denatnroituj en alkoholipitoisten aineiden
11998: valmistusta, maahantuontia ja myyntiä koskevan
11999: asetus ehdotuksen säännöksiin Suuri valiokunta on pi-
12000: tänyt tarpeellisena ehdottaa ainoastaan sen asiallisen muu-
12001: toksen, että kaikkia 5 (ent. 5 ja 6) §:ssä mainittuja aineita
12002: saa myydä sekä apteekeista ja rohdoskaupoista että avoi-
12003: mista myymälöistä, kuitenkin sillä edellytyksellä, että
12004: niillä on myyntiin kunnan lupa. Suuren valiokunnan
12005: mielestä voidaan nimittäin, tarvitsematta pelätä väärin-
12006: käytöksiä, sen verran helpottaa näiden aineiden saantia,
12007: varsinkin kun lupa niiden myymiseen on annettava ver-
12008: rattain lyhyeksi ajaksi.
12009:       Yllämainittujen muutosehdotusten lisäksi Suuri va-
12010: liokunta on ehdottanut asetusehdotusten sanamuotoon
12011: eräitä muodollisia muutoksia.
12012:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta
12013: kunnioittaen ehdottaa,
12014: 
12015:                 että Eduskunta hyväksyisi Talousvaliokun-
12016:            nan mietinnös8ä No 2 olevat asetusehdotukset näin
12017:            kuuluvina:
12018: 4   1909. II Vp. - S. V. M. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12019: 
12020: 
12021:                          Asetus
12022: alkoholipitoisten åineiden valmistukselita, maahan-
12023:       tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
12024:                   varastossapidosta.
12025: 
12026:                              1 §.
12027:       Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä asetuk-
12028: sessa kaikkia aineita, jotka, ollessaan  + 15 astetta Celsiuk-
12029: sen mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuuspro-
12030: senttia etylialkoholia eivätkä ole denaturoituja. Mallas-
12031: juomaa, joka on valmistettu enemmän kuin viiden pro-
12032: sentin vierrevoimalla Ballingin asteikon mukaan, pidetään
12033: aina alkoholipitoisena aineena, jollei juoma ole ollut sel-
12034: laisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei voi saavuttaa
12035: korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
12036:       Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
12037: sesta, maahantuonnista ja myynnistä on erikseen säädetty.
12038: 
12039:                               2 §.
12040:       Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
12041: myynti, kuljetus ja varastossapito olkoon sallittu ainoas-
12042: taan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteellisiin tarpeisiin,
12043: sillä tavalla kuin tässä asetuksessa säädetään.
12044:       SeUaisia aineita kuljetettaessa kauttakulkutavarana tai
12045: suomalaiseen satamaan poikkeavan laivan lastina (poist.)
12046: noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
12047: 
12048:                             3 §.
12049:       Alkoholin valmistus ja alkoholipitoisten aineiden maa-
12050: hantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena.
12051:       Alkoholin valmistuksella tarkoitetaan tässä asetuk-
12052: sessa sellaista menettelyä, jonka kautta saadaan etylialko·
12053: holia johonkin aineeseen syntymään enemmän kuin kaksi
12054: tilavuusprosen ttia.
12055:               Alkoholilainsäädännön uudistaminen.              5
12056: 
12057:                              4 §.
12058:       Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi luo-
12059: vuttaa oikeuden alkoholin valmistukseen ja alkoholipitois-
12060: ten aineiden maahantuontiin erityisen järjestyssäännön ja
12061: tarkafltuksen alaiselle yhtiölle.
12062:       Yhtiöön ei saa kuulua henkilö, joka virkansa tai hä-
12063: nelle uskotun toimen johdosta tulee ottamaan osaa tämän
12064: asetuksen määräysten toimeenpanoon tahi sen valvontaan.
12065:       Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
12066: nimeltä mainituille henkilöille, joista on vuosittain annet-
12067: tava luettelo Keisarillisen Senaatin määräämille viran-
12068: omaisille.
12069:       Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle, .
12070: ennenkuin Keisarillinen Senaatti on antanut siihen luvan.
12071: 
12072:                                  5 §.
12073:        Jos valtio harjoittaa alkoholin ja alkoholipitoisten
12074: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
12075: on siitä tuleva vuosivoitto jätettävä suostuntarahastoon.
12076:        Jos 4 §:ssä mainittu oikeus on luovutettu yhtiölle,
12077: olkoon laki sama mitä tulee siihen osaan yhtiön vuosi-
12078: voitosta, joka jää, kun siitä on otettu pois enintään kuu-
12079: den prosentin korko yhtiöön maksetusta pääomasta.
12080:        Keisarillisen Senaatin tulee antaa vuosittain eduskun-
12081: nalle (poist.) kertomus maassa harjoitetun alkoholiliikkeen
12082: hoidosta.
12083:                                  6 §.
12084:        Valtion sekä 4 §:ssä mainitun yhtiön varastoista myy-
12085: täköön alkoholipitoisia aineita ainoastaan:
12086:        1) apteekeille;
12087:        2) sairaaloille, tietee1lisille ja opetus-laitoksille sekä
12088: yksityisille tieteenharjoittajille, mikäli nämä laitokset ja
12089: henkilöt ovat saaneet Keisarilliselta Senaatilta luvan sel-
12090: laisten aineiden hankkimiseen sanotuista varastoista;
12091:        3) teknillisille laitoksille, mikäli ne ovat saaneet Kei-
12092: sarilliselta Senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholi-
12093: pitoisia aineita,
12094: 6   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12095: 
12096:                               7 §.
12097:        Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään val-
12098:  mistamiaan alkoholipitoisia aineita 6 §:ssä mainituille lai-
12099:  toksille.
12100:                               8 §.
12101:        Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
12102:  neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määräyksestä
12103:  sekä ilman lääkärin määräystä toisille apteekeille ynnä 6
12104:  §:ssä mainitun luvan saaneille laitoksille ja henkilöille.
12105:        Ilman lääkärin määräystäkin saatakoon lääkintöase-
12106:  tuksissa säädetyillä ehdoilla myydä (poist.) alkoholipitoisia
12107:  lääkkeitä, sikäli kuin lääkintöhallitus on antanut siihen lu-
12108: ·van, ei kuitenkaan 50 grammaa enempää kutakin eri lajia
12109:  kerrallaan samalle ostajalle.
12110:         Alkoholia sisältäviä lääkkeitä älköön myytäkö, jos on
12111:  aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutus-
12112:  tarkoituksiin.
12113:                                9 §.
12114:         Alkoholipitoista ainetta kuljetettaessal pitää tavaran
12115:  mukana olla asianomaisen viranomaisen tai myyjän an-
12116:  tama todistus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaan-
12117:   ottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineen laatu
12118:   ja määrä, paikka, mihin tavara on vietävä, sekä matkan
12119:   mukaan sovitettu aika, jona todistus on voimassa.
12120:         Apteekista kuljetettaessa alkoholipitoista ainetta seu-
12121:   ratkoon sitä astiaan tai päällykseen kiinnitetty, myyjän
12122:   antama todistus, jossa on mainittu myyjän ja ostajan nimi,
12123:   aineen laatu ja määrä sekä myyntipäivä.
12124:         Milloin tavaraa ei ole enemmän kuin 50 grammaa,
12125:   olkoon kuljetus ilman todistusta sallittu.
12126: 
12127:                              10 §.
12128:      Valtiota ja 4 §:ssä mainittua yhtiötä lukuunottamatta,
12129: älkööt muut kuin 6 §:ssä mainitut laitokset ja henkilöt
12130: pitäkö varastossa alkoholipitoisia aineita.
12131:      Varastona ei pidetä 50 gramman snnmista tai sitä vä-
12132: hempää tavaramäärää eikä yleensä
12133:                           .
12134:                                  apteeki8ta hankittua
12135:                                      ~        .
12136:                                                       ainetta;
12137:                                                       '
12138:               Alkobolilainsaädännön uudistaminen.            7
12139: 
12140:                              11 §.
12141:      Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeute-
12142: tut, paitsi alkoholin valmistajaa, Keisarillisen Senaatin
12143: määräämillä ehdoilla 6 §:ssä mainitut laitokset ja henkilöt:
12144: 
12145:                              12 §.
12146:      Joka luvattomasti valmistaa tahi valmistuttaa, tislaa
12147: tahi tislauttaa alkoholipitoista ainetta tai sitä yrittää, ran-
12148: gaistakoen ensi kerralla vähintään sadan markan sakolla ja
12149: rikkomuksen uusiutuessa vankaudella vähintään kolmeksi
12150: kuukaudeksi.
12151:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitoisen
12152: aineen valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen tar-
12153: koitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen val-
12154: mistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi kerralla
12155: vähintään sadan ja rikkomuksen uusiutuessa vähintään
12156: viidensadan markan sakolla.
12157:      Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski
12158: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
12159: 
12160:                             13 §.
12161:       Joka luvattomasti maahan tuo tai tuottaa alkoholi-
12162: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla
12163: vähintään sadan markan sakolla tahi vankaudella vähin-
12164: tään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi
12165: sekä rikkomuksen uusiutuessa vankaudella vähintään n~l­
12166: jäksi kuukaudeksi.
12167:       Tavara astioineen olkoon menetetty, samoin (poist.)
12168: kuljetusneuvot ja juhta tai alus, joiden pääasiallisena kuor-
12169: mana tai lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen
12170: on tehnyt joku muu kuin (poist.) kuljetusneuvojen ja juhdan
12171: tai aluksen omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osal-
12172: linen, älköön tämä menettäkö omaisuuttaan, vaan suorit-
12173: takoon rikollinen (poist.) kuljetusneuvojen ja juhdan ta:i
12174: ~l~sen arvo:q~
12175: 8   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12176: 
12177:                             14 §.
12178:       Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alkoholi-
12179: pitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
12180: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
12181: markan sakolla ja rikkomuksen uusiutuessa vankaudella
12182: vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
12183:       Tavara astioineen olkoon menetetty.
12184:       Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus (poist.), lääkkeitä
12185: lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
12186: 
12187:                             15 §.
12188:       Joka rikkoo tämän asetuksen määräyksiä alkoholi-
12189: pitoisen aineen kuljetuksesta tai varastossapidosta, ran-
12190: gaistakoon vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuk-
12191: sen uusiutuessa vähintään kahdensadan markan sakolla
12192: tai vankeudella.
12193:       Tavara astioineen olkoon menetetty. Jos (poist.) kul-
12194: jetettu tavara on luvattomasti maahantuotua tahi vastoin
12195: tämän asetuksen määräyksiä valmistettua, olkoon (poist.)
12196: kuljetusneuvojen ja juhdan tai aluksen menettämiseen näh-
12197: den voimassa, mitä 13 § 2 momentissa säädetään.
12198: 
12199:                             16 §.
12200:       Joka ottaa alkoholipitoisen aineen luvattoman val-
12201: mistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi
12202: tarjoamisen t8hi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen,
12203: rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukau-
12204: deksi, ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa, mitä
12205: 12 §:n 3 momentissa sekä 13 §:n 2 momentissa, 14 §:n 2
12206: :p1omentissa j11 15 §:n 2 mo:p1entissa on säädetty.
12207: 
12208:                             17 §.
12209:         Joka rikkoo tämän asetuksen 8 §:n 3 momentin mää..
12210: räystä vastaan, sakotettakoon vähi:Jltään viisikymmentä jq.
12211: f'lnintää:p,. viisis11t11a markk~t!'l<:         '       -
12212:               AlkoholilainsiUldllnnön uudistaminen.           9
12213: 
12214:                           18 §.
12215:      Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan tä-
12216: män asetuksen rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikoksen,
12217: rangaistakoon niinkuin tässä asetuksessa on sanottu ja me-
12218: nettäköön rikkomuksen uusiutuessa sen ohessa virkansa.
12219: 
12220:                               19 §.
12221:        Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja krunun-
12222: palvelijalla tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän val-
12223: vontapiirissään oleviin, 10 §:n 1 momentissa mainittuihin
12224: varastoihin pitääkseen silmällä, että ainoastaan laillisesti
12225: Suomessa valmistettuja tahi luvallisesti maahan tuotuja
12226: alkoholipitoisia aineita on varastoon pantu; ja näyttäköön
12227: heille jokainen sellaisen varaston haltija vaadittaessa todis-
12228: tuksen hänen huostassaan olevan tavaran alkuperästä.
12229:        Jos jotakuta todennäkäisillä perusteilla epäillään Juvat-
12230: tomasta alkoholipitoisten aineitten valmistuksesta, varas-
12231: tossapidosta tahi myynnistä, pidettäköön hänen luonaan
12232: kotietsintä, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelli-
12233: seksi. Tällaisen kotietsinnän toimittakoot kahden todista-
12234: jan läsnäollessa kruununnimismies maalla, (poistJ kaupun-
12235: ginviskaali kaupungissa sekä 24 §:n 2 momentissa maini-
12236: tut kuntain tämän asetuksen noudattamista valvomaan
12237: asettamat henkilöt. Toimituksessa pidettäköön pöytäkirjaa.
12238:       Jos virkamies tai kunnan asettama tämän asetuksen
12239: valvoja pitää kotietsintää ilman laillista syytä, rangaistakoon
12240: niinkuin rikoslaissa on säädetty.
12241: 
12242:                           20 §.
12243:      Takavarikkoonottamisen oikeus on 19 §:n 1 ja 2 mo-
12244: mentissa mainituilla valtion ja kunnan viranomaisilla.
12245: Takavarikko on tehtävä kahden todistajan läsnäollessa
12246: 
12247:                                  21 §.
12248:       Velan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta
12249: älköön tarjottako kaupaksi muille kuin valtiolle, 4 §:ssä
12250: W!l>initulle ;rhtiölle tt},i 6 ~;ssä ~airtituille laitoksi~le:
12251: 10 1909. II Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12252: 
12253:       Jos alkoholipitoinen aine on menetetykai tuomittu ja
12254: (poist) sen arvon ei katsota vastaavan valtion varastoon
12255: kuljetuksen kustannusta, on aine todisteellisesti kaadettava
12256: maahan.
12257:                              22 §.
12258:       Kun syyte tehdään luvattomasta alkoholipitoisen aineen
12259: myynnistä, voidaan ostaja, jos hän muuten havaitaan es-
12260: teettömäksi, kutsua todistajaksi ja häntä (poist.) valalla
12261: kuulustaa.
12262:                             23 §.
12263:       Rikkomukset tätä asetusta vastaan ovat alioikeudessa
12264: viipymättä tutkittavat. Missään tapauksessa älköön asian
12265: käsittelyä lykättäkö kahta kuukautta kauemmaksi siitä
12266: päivästä, jona se tuomarille ilmoitettiin.
12267:        Ylioikeuksissa ovat näitä asioita koskevat valitukset
12268: käsiteltävät kiireellisinä.
12269:       Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän.
12270: asetuksen säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haaste-
12271: miehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä
12272: kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja todistajalle (poist) asiassa
12273: aiheutuneet kulungit.
12274:                             24 §.
12275:       Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat
12276: määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa
12277: sallitun alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä
12278: varten sekä tämän asetuksen rikkomusten ehkäisemiseksi
12279: katsotaan tarvittavan.
12280:       Kaupungin- tai kunnanvaltuustolla tahi, missä näitä
12281: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus aset-
12282: taa tämän asetuksen noudattamista valvomaan erityisiä
12283: henkilöitä ja valmistaa heille Keisarillisen Senaatin anta-
12284: main ohjeiden mukaan johtosääntö, jolle on hankittava
12285: kuvernöörin vahvistus.
12286: 
12287:                               25 §.
12288:       Ne, jotka aikaisemman lainsäädännön nojalla ovat itsel-
12289: leen ha,.nkkir~:etJt alkoholipitoisja qineital saakoot tämän: laitt
12290:              Alkoholilainsäädännön uudistaminen.           11
12291: 
12292: voimaan astuttua ne pitiiä. Nämä varastot ovat aikanaan
12293: Keisarillisen Senaatin määräämiUe viranomaisille ilmoitettavat
12294: ja asianomaisella merkillä varustettavat.
12295: 
12296:                        26 (25) §.
12297:       Tämä asetus ei koske:
12298:       1) kirkkoviinin hankintaa (poistJ j
12299:       2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan satamain välillä
12300: liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita asetuksen mu-
12301: kaisesti saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut pääl-
12302: likkö, näiden laivojen kulkiessa aavalla merellä;
12303:       3) alkoholipitoisten aineiden maahantuontia ja han-
12304: kintaa Suomeen sijoitettua venäläistä sotaväkeä varten.
12305:       4) (poistJ
12306:       Joka aikaisemman lainsäädännön nojalla on oikentettu
12307: paloviinan, viinien ja muitten miedompain väkijuomain
12308: sekä väkeväin mallasjuomain valmistukseen (poist.), saakoon
12309: edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa, mutta älköön
12310: niitä käytettäkö tässä asetuksessa kielletyllä tavalla.
12311: 
12312:                          27 (26) §.
12313:      Paloviinan valmistajille ja tislaajille, viinien ja muit-
12314: ten miedompain väkijuomain sekä väkeväin mallasjuomain
12315: valmistajille älköön, enempää kuin väkiviinatavarain, vii-
12316: nien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
12317: mallasjuomain myyjillekään, tämän asetuksen johdosta
12318: mitään korvausta suoritettako.
12319: 
12320:                           28 (27) §.
12321:        Tämä asetus astttu voimaan kahden vuoden päästä ase-
12322:  tuksen vahvistusta seuraavan kesäkunn 1 päivästä lukien.
12323:  Samalla lakkaavat voimassa olemasta asetus paloviinan
12324:  valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivältä kesäkuuta
12325:  1892, asetus samalta päivältä paloviinan ja muiden
12326:  poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä,
12327:  kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä, asetus myöskin
12328:  samalta päivältä luvan saamisesta eräissä poikk~:m~-
12329: 12 1909. II Vp.- S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12330: 
12331: tiloissa pitää maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallas-
12332: juomia, asetus eräistä viinien ja muitten miedompien
12333: väkijuomien kaupan rajoituksista 2 päivältä toukokuuta
12334: 1895, asetus mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta
12335: 2 päivältä huhtikuuta 1883, muutoksineen 9 päivältä kesä-
12336: kuuta 1892, 10 päivältä huhtikuuta 1895 ja 24 päivältä
12337: tammikuuta 1902, laki mallasjuomain tehdasmaisesta val-
12338: mistuksesta 28 päiväHä joulukuuta 1907, mikäli se koskee
12339: väkeväin mallasjuomain valmistusta, · sekä kaikki muut
12340: tämän asetuksen kanssa ristiriitaiset määräykset (poist.).
12341: Alköön (poist) mitään valmistus-, myynti- tai anniskelu-
12342: oikeuksia edellä mainittujen asetusten nojalla myönnettäkö
12343: sen jälkeen, kuin tämä asetus on vahvistettu.
12344: 
12345: 
12346: 
12347:                        Asetus
12348:   denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmis-
12349:       tuksesta, maahantuonnista ja myynnistä.
12350: 
12351:                             1 §.
12352:      Denaturoitujen alkoholipitoisten aineitten valmistusta
12353: harjoitettakoon ainoastaan Keisarillisen Senaatin myöntä-
12354: mällä luvalla ja (poist.) määräämillä ehdoilla.
12355:      Alkoholia eri tarkoituksiin denaturoitaessa noudatet-
12356: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty.
12357: 
12358:                            2 §.
12359:       Denaturoitua alkoholipitoista ainetta saa maahan tuoda
12360: ainoastaan se, jolla on oikeus denaturoimattoman alkoholi-
12361: pitoisen aineen maahantuontiin.
12362: 
12363:                             3 §.
12364:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita myyköön se,
12365: jolla on oikeus alkoholin valmistukseen sekä alkoholipi-
12366: toisten aineiden maahantuontiin, ainoastaan Keisarillisen
12367: Senaatin mäji,räämissä erissä:
12368:              Alkoholilainsäädännön uudistaminen.             13
12369: 
12370:                               4 §.
12371:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään dena·
12372: turoituja alkoholipitoisia valmisteitaan ainoastaan 5 (poist.)
12373: §:ssä mainituille jälleenmyyjille sekä niille, joilla on lupa
12374: myydä 6 §:ssä mainittuja lääkkeitä.
12375: 
12376:                       5 (ent. 5 ja 6) §.
12377:        Tarkoituksenmukaisesti denaturoidusta alkoholista val·
12378: mistettua hammas-, hius-, iho- ja hajuvettä samoin kuin poltto-,
12379: valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua alkoholia sekä lak-
12380: kavernissaa ja pulituuria saa my,l}dä sellaisista apteekeista,
12381: rohdoskaupoista Ja muista avoimista myymälöistä, joilla on
12382: siihen kunnan lupa.
12383:                             6 (7) §.
12384:      Ulkonaisesti käytettävien, denaturoidusta alkoholista
12385: valmistettujen lääkkeiden myyntiin nähden noudatett.akoon,
12386: mitä lääkintöasetukset määräävät.
12387: 
12388:                            7 (8) §.
12389:       Edellä 5 (poist.) §:ssä mainitun luvan antaa asian-
12390: omaisten hakemuksesta enintään kahdeksi vuodeksi ker-
12391: rallaan kaupungin- tahi kunnanvaltuusto taikka, missä näitä
12392: ei ole, raastuvan- tahi kuntakokous.
12393: 
12394:                            8 (9) §.
12395:      Älköön 5 (poist.) §:ssä mainittuja aineita ostajille an-
12396: nettako, jos on aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttä-
12397: mään juovutustarkoitukseen.
12398: 
12399:                            9 (10) §.
12400:      Joka luvattomasti valmistaa tai myy denaturoitua
12401: alkoholipitoista ainetta (poist.), rangaistakoon enintään kah-
12402: densadan ja rikkomuksen uusiutuessa vähintään viidensa-
12403: dan markan sakolla.
12404: 14 1909. II Vp. -   s. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12405:                           10 (11) §.
12406:       Joka luvattomasti maahantuo denaroitua alkoholi-
12407: pitoista ainetta tahi sitä yrittää, rangaistakoon yleisen lain
12408: mukaan.
12409:                           11 (12) §.
12410:       Joka rikkoo tämän asetuksen 8 §:ää vastaan, sakotet-
12411: takoon enintään kaksisataa markkaa. Jos· rikos uusiutuu,
12412: menettäköön sen lisäksi oikeuden myydä 5 (poist) §:ssä
12413: mainittuja aineita.
12414:                           12 (13) §.
12415:       Kun valtio harjoittaa denaroitujen alkoholipitoisten
12416: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
12417: on liikkeestä tuleva vuosivoitto jätettävä suostuntarahastoon.
12418:       Jos tämä oikeus on luovutettu yhtiölle, jolla on lupa
12419: alkoholin valmistukseen ja alkoholipitoisten aineiden maa-
12420: hantuontiin, olkoon laki sama, mitä tulee siihen osaan yh-
12421: tiön vuosivoitosta, joka jää, kun siitä on otettu pois enin-
12422: tään kuuden prosentin korko yhtiöön maksetusta pääomasta.
12423: 
12424:                         13 (14) §.
12425:       Tämä asetus, jonka kautta kaikki sen kanssa ristirii-
12426: taiset määräykset kumotaan, astuu voimaan kahden vuoden
12427: päästä asetuksen vahvistusta seuraavan kesäkuun 1 päi-
12428: västä lukien.
12429: 
12430: 
12431:       Helsingissä, 3 p:nä marraskuuta 1909.
12432: 
12433: 
12434: 
12435: 
12436:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
12437:     1909. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12438: 
12439: 
12440: 
12441: 
12442:                   Suomen Ed u sk unna n erinäisten eduskunta-
12443:            esitysten johdosta päättämä a 1a m a i n e n e h d o t u s
12444:            asetukseksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta ja
12445:            kaupasta sekä asetukseksi denaturoitujen alkoholipitois-
12446:            ien aineiden valmistuksesta ja kaupasta.
12447: 
12448: 
12449: 
12450: 
12451:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
12452:               ja Suuriruhtinas T
12453: 
12454: 
12455: 
12456: 
12457:      Aina siitä lähtien, kun kotitarveviinanpoltto asetuk-
12458: sella 2 päivältä maaliskuuta 1865 lakkautettiin, on maam-
12459: me alkoholilainsäädännön johtavana periaatteena ollut
12460: 2   1909. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12461: 
12462: juovutusjuomaliikkeen säännöittelyn ohella sen järjes-
12463: telmällinen supistaminen ja ehkäiseminen. Toiselta puo-
12464: len ne vauriot, joita juovutusjuomat ovat meidänkin
12465: kansamme keskuudessa aikaansaaneet, ja toiselta puolen
12466: pian kolmannesvuosisadan vaikuttaneen raittiusliikkeen
12467: yhä laajemmalle levittämä käsitys alkoholijuomain tar-
12468: peettomuudesta ja vahingollisuudesta ovat saaneet kan-
12469: san suuren enemmistön vakuutetuksi siitä, että alko-
12470: holilainsäädännön päämääränä saattaa olla ainoastaan
12471: yleinen kieltolaki.
12472:      Alkoholin vaikutus ihmisen ruumiilliseen sekä henki-
12473: seen toimintaan, joka vaikutus ei rajoitu yksinomaan al-
12474: koholin käyttäjään, vaan ulottuu hänen jälkeläisiinsäkin,
12475: on niin yleinen ja turmiollinen, että etevien lääkärien lau-
12476: sunnon mukaan ainoastaan tuberkulosia ja kuppa-
12477: tautia, joille alkoholismi sitä paitsi valmistaa maaperää,
12478: voidaan siihen verrata. Sen lisäksi alkoholin käyttö
12479: tuottaa suurta kansantaloudellista tappiota ei ainoastaan
12480: suoranaisen rahamenekin muodossa, vaan vielä enemmän
12481: ajanhukan ja työvoimain kuluttamisen kautta, sekä saat-
12482: taa monilukuisissa tapauksissa nauttijan siveellisesti rap-
12483: piolle, huolestuttavassa määrässä rikollisuutta lisäten.
12484: Ja yhteiskunnankin on sen johdosta suoritettava lisättyjä
12485: menoja vankein, köyhäin, mielenvikaisten ja sairaiden
12486: hoitoa varten.
12487:      Vakaumukseen vetoava työ, niin tärkeä kuin se
12488: on ollut ja yhä edelleen on oleva, ei yksin kykene
12489: tekemään loppua alkoholin hävityksistä, vaan on
12490: siihen tarpeen alkoholiliikkeen ehkäiseminen lainsää-
12491: dännön kautta. Tämän tarkoituksen toteuttamiseen
12492: ei riitä kunnallinen kielto-oikeus, koska ne kunnat,
12493: jotka eivät tätä kielto-oikeuttaan käyttäisi, tulisivat,
12494: vaikkapa niitä olisi harvemmassakin, olemaan yleisen
12495: pahennuksen lähteinä.
12496:      Näin ollen se lakiehdotus alkoholipitoisten aineiden
12497: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuk-
12498: sesta ja varastossapidosta, jonka Eduskunta 31 päivänä
12499:                  Alkoholilainsäädännön uudistaminen.           3
12500: 
12501: lokakuuta 1907 hyväksyi ja jonka tarkoituksena oli su-
12502: pistaa enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etylialko-
12503: holia sisältävien aineiden käyttö ainoastaan lääkinnölli-
12504: siin, teknillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin, oli pitkäaikaisen
12505: kehityksen tulos. Harva lainsäädäntötoimenpide onkaan
12506: maassamme herättänyt niin syvälle kansan alimpiin
12507: kerroksiin ulottuvaa tyydytystä kuin tämä yleisen kiel-
12508: tolain säätämistä koskeva eduskunnanpäätös.
12509:       Tästä lakiehdotuksesta alamaisesti antamassaan lau-
12510: sunnossa Keisarillinen Senaatti tosin erityisistä esiintuo-
12511: mistaan syistä ei katsonut voivansa sitä vahvistetta-
12512: vaksi puoltaa, mutta ilmoitti olevansa Eduskunnan
12513: kanssa yhtä mieltä siinä, että voimassa oleva alkoholi-
12514: lainsäädäntö ei enää vastannut tarkoitustaan, vaan oli
12515: perinpohjaisen ja pikaisen uudistuksen tarpeessa. Se-
12516: naatti senvuoksi anoi armollista valtuutusta uuden edus-
12517: kunnalle jätettävän lakiehdotuksen laatimiseen alkoholi-
12518: pitoisten juomain valmistuksesta, maahantuonnista, myyn-
12519: nistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta, jonka ehdotuk-
12520: sen tulisi mahdollisimmassa määrin lähennellä Eduskun-
12521: nan hyväksymää lakiehdotusta, sekä ehdotusten valmis-
12522: tamiseen niiksi asetuksiksi, jotka tästä alkoholilainsää-
12523: dännön uusimisesta johtuisivat.
12524:       Kun Eduskunnan päättämä lakiehdotus ei joutu-
12525: nut Teidän Keisarillisen Majesteettinne tutkittavaksi
12526: ennen 1 päivää heinäkuuta 1909, jolloin lakiehdo-
12527: tuksen oli määrä osittaisesti astua voimaan, on se
12528: katsottava rauenneeksi. Koska Eduskunta ei myöskään
12529: ole saanut vastaanottaa armollista esitystä alkoholilain-
12530: säädäntömme uudistuksesta, niin Eduskunta on, pitäen
12531: tärkeänä asian jouduttamista, valmistanut uuden ehdo-
12532: tuksen.
12533: 
12534: 
12535: 
12536:      Eduskunnan nyt päättämä asetusehdotus alkoholi-
12537: pitoisten aineiden valmistamisesta ja kaupasta on raken-
12538: 4   1909. II Vp. -- Ednsk. asetnsehd. -   Ednsknntaesitysmiet. N:o 6.
12539: 
12540: nettu samoille periaatteille kuin 1907 vuoden valtiopäi-
12541: villä päätetty. Kuitenkin on erinäisissä kohdin otettu
12542: huomioon ne muistutukset, jotka viimemainittua ehdo-
12543: tusta vastaan on tehty.                          · ···   · -
12544:       Siihen nähden että denaturoituja alkoholipitoisia
12545: aineita, varsinkin hajuveden nimellä käypää alkoholi-
12546: ainetta ja pulituuria, nyt jo on paikoittain huomattavasti
12547: käytetty juovutusjuomana, ja kun mainittujen aineiden
12548: juovutustarkoitukseen käyttäminen, jos se saisi vapaasti
12549: kehittyä muiden juovutusaineiden ollessa kiellettyinä,
12550: epäilemättä lisääntyisi, on Eduskunta katsonut denatu-
12551: roitujen alkoholipoisten aineiden valmistuksen, maahan-
12552: tuonnin ja myynnin olevan, ainakin jossain määrin,
12553: rajoitettavan. Kuitenkin on Eduskunta poikkeamaHa
12554: vuoden 1907 Eduskunnan menettelystä tahtonut käy-
12555: tännöllisistä syistä erottaa näitä aineita koskevat
12556: määräykset erityiseksi asetusehdotukseksi.
12557:      Kun eetteriä ei voida lukea puheena oleviin alkoholi-
12558: pitoisiin aineisiin, mutta sitä kuitenkin voidaan käyttää
12559: juovutustarkoitukseen, niin Eduskunta on katsonut ole-
12560: van syytä tässä huomauttaa sanotun aineen valmistusta,
12561: maahantuontia ja myyntiä koskevan lainsäädännön tar-
12562: peellisuudesta.
12563:      Vuoden 1907 valtiopäivillä päätetty lakiehdotus
12564: sisälsi määräyksen, että alkoholipitoisten aineiden val-
12565: mistus ja maahantuonti oli oleva sellainen valtion yksin-
12566: oikeus, jota valtio ei saanut muille luovuttaa. Eduskunta
12567: on kuitenkin näillä valtiopäivillä ollut sitä mieltä, että kiel-
12568: tolain toimeenpano mahdollisesti tulisi hidastumaan, jos
12569: valtion olisi pakko hankkia tätä varten tarpeelliset teol-
12570: lisuuslaitokset ja järjestää uusi virkakoneisto, kun taas val-
12571: tion voidessa jättää asian yksityisen yritteliäisyyden va-
12572: raan ei minkäänlainen lain toimeenpanon viivyttely
12573: tästä syystä tulisi kysymykseen. Tämän vuoksi ja kun
12574: kieltolain ensimäinen toimeenpano ~monessa 'muussa suh-
12575: teessa vaatii valtion" viranomaisten puolelta" välittömiä
12576:  toimenpiteitä, Eduskunta on säilyttänyt mahdollisuuden
12577:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.        5
12578: 
12579: järjestää asian niin, että alkoholipitoisten aineiden han-
12580: kinta luvallisiin tarkoituksiin voisi tapahtua, ainakin
12581: aluksi, yhtiön välityksellä, joka antaisi voittonsa suos-
12582: tuntarahastoon.
12583:       Epäilyksiä on lausuttu siitä, voitaisiinko viranomai-
12584: sille myöntää niin laaja oikeus, kuin vuoden l907lakiehdo-
12585: tus edellytti, kotietsinnön pitämiseen yksityisen henki-
12586: lön luona, jos häntä todennäköisillä perusteilla epäillään
12587: luvattomasta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
12588: varastossapidosta tai myynnistä. Tässä ei kuitenkaan
12589: ole puhe mistään uudesta, lainsäädännönemme oudosta
12590: periaatteesta, vaan ainoastaan palovi.inalainsäädännös-
12591: sämme jo kauan voimassa olleiden säännösten sovelta-
12592: misesta uusiin oloihin. Koska kuitenkaan ei ole kysymys
12593: ainoastaan paloviinan valmistuksesta, maahantuonnista
12594: ja myynnistä, vaan myöskin sen ja vieläpä muidenkin
12595: alkoholipitoisten aineiden varastossapidosta ja asia sen-
12596: kautta käypi arkaluontoisemmaksi, on Eduskunta päät-
12597: tänyt, että 50 gramman suuruisten ja sitä pienempien
12598: määrien samoin kuin kaikkien apteekista hankittujen ja
12599: denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden säilyttämistä
12600: ei katsota varastossapidoksi, jonka ohessa laittomasta
12601: kotietsinnöstä on ankara rangaistus.
12602:       Eduskunnalta ei ole jäänyt huomaamatta se vaara,
12603: että juovutusjuomain lainvastainen valmistus sekä myynti
12604: voivat saada yllytystä laillisen valmistuksen ja kaupan
12605: ehkäisemisestä. Mutta kokemus, joka tässä maassa on
12606: saatu kotitarvepolton lakkauttamisesta ja nykyisten
12607: kieltomääräysten noudattamisesta maalaiskunnissa, tukee
12608: sitä käsitystä, että vaikeudet eivät tule olemaan voitta-
12609:  mattomia. Sitä varten pitää kuitenkin Eduskunta tär-
12610:  keänä, että kunnat asettavat erityisiä kieltolain valvojia.
12611:  Juuri sentapaiset järjestyksenpitäjät paikoittain mitä te-
12612:  hokkaimmin ehkäisivät lainrikkomuksia kotipolton lak-
12613:  kauttamisen jälkeen. Varsinkin harvaan asutuilla paikka-
12614:  kunnilla ja rajaseuduilla, missä· kruununpalvelijoita on
12615:  vähän, on kunnallisilla kieltolain valvojilla oleva tärkeä
12616: 6   1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmlet. N:o 6.
12617: 
12618: tehtävä. Jotta tämä valvonta tulisi vieläkin tehokkaam-
12619: maksi, on Eduskunta katsonut välttämättömäksi, että
12620: heilläkin on oikeus ylempänä mainittuun kotietsintöön.
12621:      Tällä tavoin järjestetty kieltolain valvonta ei tieten-
12622: kään tee tarpeettomiksi niitä toimenpiteitä, joita tulli-
12623: hallitus on Keisarilliselle Senaatille antamassaan lausun-
12624: nossa ehdottanut tehokkaamman rajavartioimisen aikaan-
12625: saamiseksi.
12626:      Keisarillisen Senaatin muistutusten johdosta on
12627: virinnyt kysymys, olisiko ja missä määrin hallitukselle
12628: annettava valta poikkeustapauksissa myöntää laajempaa
12629: alkoholitavarain käyttöoikeutta, kuin minkä asetus sään-
12630: nöksi määrää. Eduskunnan mielestä oikeus ja kohtuus
12631: vaatii, että laki kohtaa kaikkia yhtäläisesti, asemaan
12632: ja olosuhteisiin katsomatta. Jos kuitenkin vastaisuu-
12633: dessa huomattaisiin, että poikkeusmääräyksiä tarvitaan,
12634: niin on Eduskunnan mielestä asia silloin järjestettävissä,
12635: samoin kuin riippumatta alkoholijuomain myyntiä kos-
12636: kevista asetuksista valtiopäiväin myötävaikutukseUa sää-
12637: detyn asetuksen kautta 9 päivältä kesäkuuta 1892 erityi-
12638: nen lupa on myönnetty eräissä poikkeustiloissa pitää
12639: maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia.
12640:      Sen johdosta että Keisarikunnan sotaministeri lausun-
12641: nossaan Keisarillisen Senaatin aikaisemmasta, kunnallisen
12642: kielto-oikeuden pohjalle laaditusta ehdotuksesta juovu-
12643: tusjuomain valmistusta ja kauppaa koskevaksi armoUi-
12644: seksi esitykseksi vuodelta 1907 on huomauttanut, että
12645: Suomen alkoholilainsäädännön ei pitäisi koskea alkoholi-
12646: juomain hankintaa sotaväen tarpeeksi eikä niiden myyntiä
12647: upseerien taloudellisen seuran myymälässä Helsingissä,
12648: upseeriklubeissa sekä upseeri- ja sotilasmyymälöissä eri
12649: sotaväenosastoissa, on Eduskunta ottanut asetusehdotuk-
12650: seensa määräyksen, että tämä asetus ei koske alkoholipi-
12651: toisten aineiden maahantuontia ja hankintaa Suomeen
12652: sijoitettua venäläistä sotaväkeä varten, nimenomaan huo-
12653: mioonsa ottaen, että sotaministerin sanotun lausunnon
12654: mukaan voidaan tässä kohden asettaa se ehto, että sel-
12655:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.        7
12656: 
12657: laista myyntiä ei saa tapahtua sivullisille siviilihenki-
12658: löille.
12659:       Ulkomaalaista liikettä välittäviin suomalaisiin mat-
12660: kustajalaivoihin nähden on asetusehdotukseen myöskin
12661: otettu poikkeusmääräys, koska ulkomaalaiset laivat muu-
12662: toin saisivat nauttia erikoisetuja kilpailussa suomalaisten
12663: laivain kanssa ja koska puheena olevain määräysten nou-
12664: dattamisen valvonta aavalla merellä joka tapauksessa
12665: olisi vaikea.
12666: 
12667: 
12668:      On varottu, että sellaisen kieltolain säätäminen,
12669: joka ei sallisi edes viinien maahantuontia, kohtaisi ulko-
12670: maiden, etenkin Ranskan, puolelta vastustusta ja voisi
12671: sen kautta tuottaa maalle taloudellisia vaikeuksia. Edus-
12672: kunnan mielestä ei kuitenkaan voida lainsäädäntöä tehdä
12673: riippuvaksi siksi epämääräisistä esteistä, kuin ulkomaiden
12674: taholta pelätyt toimenpiteet toistaiseksi ovat, varsinkin
12675: kun on pätevästi osotettu, että kauppasopimukset eivät
12676: ole esteenä tällaiselle lainsäädännölle.
12677:      Sellaisten vaikeuksien vastapainona, jos niitä tule-
12678: vaisuudessa ilmestyisi huomiota ansaitsevassa määrässä,
12679: on Eduskunnan mielestä otettava lukuun se yleisen ai-
12680: neellisen hyvinvoinnin kohoaminen, mikä aiheutuisi siitä,
12681: että juovutusjuomain käyttö lakkaisi.
12682:      Jos alkoholipitoisten viinien tuontia maahan sallit-
12683: taisiin poikkeuksena kieltolaista, lisääntyisi epäilemättä
12684: näiden kulutus suuressa määrässä, eikä sitä paitsi kävisi
12685: mahdolliseksi estää viinin nimellä kulkevain halpain alko-
12686: holisekotusten tulvaa tänne, joten kieltolain vaikutus
12687: monin paikoin kävisi varsin vähäiseksi. Sitä vastoin olisi
12688: Eduskunnan mielestä syytä edistää alkoholittomien viinien
12689: samoin kuin etelämaisten hedelmäin maahan tuontia muun
12690: muassa myöntämällä tullialennusta näille tavaroille.
12691:       Mitä tulee Suomen ja Keisarikunnan välisiin kauppa-
12692: suhteisiin, niin asetusehdotus tekee tarpeelliseksi näistä
12693:  suhteista 29 päivänä toukokuuta 1897 annettuun asetuk-
12694: 8   1909. II Vp. -   Edusk. asetusebd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12695: 
12696: seen sisältyvän sopimuksen muuttamisen. Tällä muu-
12697: toksella ei kuitenkaan olisi lukuunotettavaa merkitystä,
12698: sillä denaturoimattomien alkoholipitoisten aineiden tuon-
12699: nin arvo Venäjältä Suomeen supistuu noin 20,000-30,000
12700: markkaan vuodessa. Ei myöskään sillä mainitun ase-
12701: tuksen määräyksellä, että Venäjän kautta saadaan tuoda
12702: Suomeen ulkomaisiakin tavaroita, saata olla suurempaa
12703: käytännöllistä merkitystä puheenalaisessa suhteessa, koska
12704: asetuksessa on säädetty, että tällaisista tavaroista on
12705: suoritettava tulli ensin Venäjälle tuotaessa ja toisen
12706: kerran Suomen tullirajalla.
12707: 
12708: 
12709: 
12710:      Kieltolakia säädettäessä on pantava huomiota sii-
12711: hen tulojen vähennykseen, joka tällaisesta laista näyttää
12712: valtiolle johtuvan.
12713:      Vuonna 1908 olivat valtionjJ tulot juovutusjuo-
12714: main valmistuksesta ja myynnistä yhteensä lähes 13
12715: miljoonaa markkaa. Lausunnossaan Eduskunnan vuonna
12716: 1907 päättämästä kieltolakiehdotuksesta Keisarillinen
12717: Senaatti katsoi otaksuttavaksi, että alkoholijuomain käy-
12718: tön väheneminen aiheuttaisi siinä määrässä muiden tul-
12719: linalaisten kulutustavarain käyttämisen lisääntymistä, että
12720: alkoholipitoisista aineista kertyvien tullitulojen vähen-
12721: nyksen ei tarvitsisi vaikuttaa asian ratkaisuun. Sitä
12722: vastoin Senaatin mielestä paloviinaveron ja mallasjuoma-
12723: suostunnan lakkaaminen aikaansaisi suuria vaikeuksia
12724: valtion tulo- ja menoarvion tasapainon ylläpitämiselle,
12725: ellei ainakin suurinta osaa näin syntyneestä vajauksesta
12726: korvattaisi uusilla tulolähteillä.
12727:      Eduskunta ei ole tässä kohden voinut jättää huo-
12728: mioon ottamatta, että kieltolaki, samalla kuin se vähen-
12729: tää valtion tähänastisia tuloja, myöskin kaiken toden-
12730: näköisyyden mukaan on ennen pitkää vaikuttava eräiden
12731: valtion menojen vähennystä. Epäilemättä tulevat poliisi-
12732: voiman ja vankeinhoidon samoin kuin sairasten- ja mie-
12733:                   Alkobolilainsäädånnön uudistaminen.      9
12734: 
12735: lenvikaisten- sekä köyhäinhoidon kustannukset juovutus-
12736: juomain saannin lakattua tuntuvasti supistumaan. Toi-
12737: selta puolen on selvää, että kieltolaki kohottamalla kan-
12738: san taloudellista hyvinvointia samalla on lisäävä sen veron-
12739: maksukykyisyyttä .
12740:     .. Eduskunta on kyllä ottanut huomioon, että kieltolain
12741: taloudellisessa suhteessa edulliset vaikutukset eivät tule
12742: kohta näkyviin, vaan että kieltolain kautta menetetty-
12743: jen valtiotulojen korvaaminen väliaikaisesti voi käydä tar-
12744: peelliseksi. On kuitenkin katsottu voitavan jättää hal-
12745: lituksen varaan aiotteen tekeminen sen vajauksen korvaa-
12746: misesta, joka mahdollisesti kieltolain voimaanastumisen
12747: johdosta tulee suostuntavaroissa syntymään.           Tähän
12748: on ollut sitä enemmän syytä, kun asetuksen voimaan-
12749: astumisen aikaa ei ole ehdotuksessa muulla tavoin mää-
12750: rätty, kuin että se tapahtuu kahden vuoden ku-
12751: luttua sen vahvistusta seuraavan kesäkuun l päivästä.
12752: Sitä paitsi on Eduskunnan ollut mahdotonta vuosi-
12753: kausia.. edeltäkäsin arvostella, minkälainen silloin on
12754: oleva ,"va.ltiovarain tila, samoin kuin nykyään on vaikea
12755:      ~<-.:t-.1!
12756: 
12757: päättää, mikä veromuoto silloisissa oloissa on oleva
12758: sopivin. Eduskunta ;..siis edellyttää, että valtiopäiville
12759: aikanaan annetaan armollinen esitys tämän asetuksen
12760: aikaansaaman vajauksen peittämisestä, jos valtiovarain
12761: tila sitä vaatii.
12762: 
12763: 
12764:      Kun yksityisten ja yhtiöiden tätä nykyä harjoittama
12765: alkoholipitoisten aineiden valmistus ja kauppa suureksi
12766: osaksi lakkautettaisiin semmoisen lainsäädännön kautta,
12767: jota Eduskunnan asetusehdotus tarkoittaa, on Eduskunta
12768: katsonut tarpeelliseksi selvittää, johtuuko tästä valtiolle
12769: lakiin perustuva velvollisuus suorittaa korvausta mainit-
12770: tujen liikkeiden omistajille.
12771:      Tätä kysymystä arvosteltaessa on huomioon otettava
12772:  1772 vuoden hallitusmuodon 2 ja 39 §, jotka perustuslain
12773: kohdat terottavat hallitsijan velvollisuutta pitää arvossa
12774: 10 1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12775: 
12776: alamaisten oikeuksia (2 §) sekä turvaavat jokaiselle hä-
12777: nen laillisten oikeuksiensa ja rehellisesti saamiensa eri-
12778: oikeuksien järkähtämättömän nautinnan (39 §). Näillä
12779: säännöksillä ja eritoten jälkimäisellä katsotaan lainsäätä-
12780: jän tahtoneen suoda perustuslain suojan niin sanotuilla
12781: saavutetuille oikeuksille.
12782:       Mitä paloviinan valmistukseen tulee, oli tämä, joka
12783: vuodesta 1775 oli ollut valtion yksinoikeutena, ennen
12784: Suomen erottamista Ruotsista valtiosäätyjen myötävai-
12785: kutuksella syntyneellä säännöksellä kesäkuun 15 päivältä
12786: 1800 järjestetty siten, että valmistusta saivat harjoittaa
12787: tilalliset maalla ja kaupunkien porvaristo, jotka tästä
12788: suorittivat määrätyn maksun valtiolle. Sanottu järjestys
12789: muutettiin maaliskuun 2 päivänä 1865 annetulla asetuk-
12790: sella, jonka kautta kotitarvepoltto poistettiin ja palo-
12791: viinan valmistus saatettiin suurteollisuudeksi. Tällä
12792: uudistuksella oli kiistämättä tarkoituksena, kumoamaHa
12793: yksityisille lain mukaan kuuluva oikeus valmistaa
12794: paloviinaa kotiteollisuutena, pidättää valtiovallalle va-
12795: paus järjestää paloviinanvalmistus sillä tavoin,kuin yhteis-
12796: hyvän kannalta saatettiin katsoa tarpeelliseksi. Näyttää
12797: sentähden varmalta, ettei lainsäätäjä tahtonut yksityisten
12798: paloviinanpoltto-oikeuksien sijaan, jotka olivat olleet tuol-
12799: laisen uudistuksen tiellä ja sentähden olivat poistetut,
12800: luoda toisia loukkaamattomia oikeuksia sellaisen liik-
12801: keen harjoittamiseen. Että näin oli laita, käy aivan sel-
12802: västi näkyviin siitäkin, että asiasta annetun lainsäädän-
12803: nön voimassaolo rajoitettiin määrättyyn aikaan, jonka
12804: määräämisessä otettiin huomioon, että po_lttimonhaltijat
12805: ehtisivät sen kuluessa saada korvauksen liikkeeseen pane-
12806: maataan pääomasta. Sitä paitsi ansaitsee huomauttamista,
12807: ettei polttimon omistaminen tuottanut oikeutta palovii-
12808: nan valmistamiseen, vaan oli haltijan erityisesti hankittava
12809: itselleen sellainen oikeus huutamalla se vuotuisesti lää-
12810: nittäin toimitattavissa huutokaupoissa, jonka ohessa
12811: mahdollisuus sellaisen hankkimiseen oli rajoitettu sen
12812: kautta, että oli sääJetty suurin määrä, mikä maassa saa-
12813:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       11
12814: 
12815: tiin valmistaa. Näin ollen on Eduskunnan mielestä aivan
12816: epäilemätöntä, ettei paloviinaliike tuottanut harjoitta-
12817: jilleen omaa saavutettua oikeutta. Se kehitys, jonka
12818: alaisena puheena oleva lainsäädäntö sittemmin on ollut
12819: ja joka on pyrkinyt siveellisyyden edistämiseksi yhä
12820: enemmän rajoittamaan paloviinan valmistusta ja käyt-
12821: tämistä, ei myöskään aikaansaanut muutosta nyt pu-
12822: heena olevassa suhteessa. Tätä vastaan ei käy esiin-
12823: tuominen sitä seikkaa, että paloviinalainsäädäntö 1892
12824: vuoden asetuksen kautta kadotti väliaikaisen luonteensa.
12825: Tämä asianlaita ei nimittäin, niinkuin asian käsittelystä
12826: 1891 vuoden valtiopäivillä näkyy, aiheutunut siitä, että
12827: olisi tahdottu muuttaa paloviinan valmistajain oikeudel-
12828: lista asemaa, eikä se ollut omansa poistamaan asetukselta
12829: sitä luontoa, että se oli lainsäädäntö, joka olennaisesti
12830: tarkoitti yleisen edun varteenottamista sellaiseen am-
12831: mattiin nähden, josta lainsäätäjä oli katsonut koituvan
12832: vaaraa yhteiskunnalle. Oikeutta paloviinan valmista-
12833: miseen ynnä siihen liittyvää oikeutusta valmistetun
12834: tavaran myymiseen ei siis Eduskunnan mielestä ole
12835: pidettävä omana saavutettuna oikeutena, jonka lakkaut-
12836: taminen oikeudellisesti perustaisi vaatimuksen saada
12837: valtiolta vahingonkorvausta.
12838:       Yhtä vähän on katsottava polttimojen haltijoilla
12839: olevan oikeutta korvauksen saamiseen siitä arvonvähen-
12840: nyksestä, jonka polttimot laitoksineen ja tarvekaluineen
12841: kärsivät sen johdosta, ettei niitä enää voisi käyttää alku-
12842: peräiseen tarkoitukseensa. Ei ole näet ajateltavissa, että
12843: pääoman sijoittaminen sellaisen liikkeen harjoittamiseen,
12844: joka itse ei perusta mitään saavutettua elinkeino-oikeutta,
12845: voisi tuottaa elinkeinonharjoittajalle oikeuden vaatia
12846: korvausta koko pääomasta taikka sen osasta.
12847:       Samaa luonnetta kuin paloviinan valmistusoikeus
12848: on tietysti oikeus valmistuksen yhteydessä harjoittaa
12849: paloviinan tislausta.       Sellaista liikettä harjoitetaan
12850: kuitenkin myös itsenäisenä ammattina, ja on lausuttu
12851: se mielipide, että tällaisen tislausliikkeen harjoitta-
12852: 12 1909. II Vp. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12853: 
12854: misoikeutta olisi pidettävä omana saavutettuna oikeutena.
12855: Kuitenkin näyttää tässä olevan huomioonotettava, että
12856: taloudellisesti tärkeää sellaisen elinkeinon harjoittajalle
12857: on oikeus myydä tislauslaitoksessa valmistettuja väki-
12858: juomia; ja tämä oikeus on aina ollut samanlaisten mää-
12859: räysten ja rajoitusten alainen kuin polttimonomistajain
12860: oikeus tavaransa myymiseen. ,~_Huomioon on otettava
12861: myöskin se seikka, että kaikki tislauslaitokset ovat sekä
12862: asetuksen että lupakirjojensa kautta sidotut käyttä-
12863: mään valmisteihinsa yksinomaan kotimaista paloviinaa;
12864: jos paloviinan valmistus kotimaassa muihin kuin teknilli-
12865: siin, lääkinnöllisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin lakkaa,
12866: on siis myöskin puhdistaminen muihin kuin mainittuihin
12867: tarkoituksiin tislauslaitoksissa lakkaava. Näyttää sen-
12868: tähden mahdottomalta lukea näitä molempia elinkeinoja
12869: eri ryhmiin, kun on puhe korvauksen saamisoikeudesta,
12870: siinä tapauksessa että kieltolaki otettaisiin käytäntöön,
12871: koska sama lainsäädäntö on voimassa kummankin liik-
12872: keen tuottaman taloudellisen edun nauttimisoikeudesta
12873: ja toinen on toisen olemassaolosta riippuva. Ei mikään
12874: osotakaan, että valtiovalta olisi tarkoittanut sellaista
12875: perin olennaista erotusta puheena olevien elinkeinojen
12876: välillä. Tähän kaikkeen nähden Eduskunta ei voi katsoa,
12877: että tislauslaitoksenkaan omistajalla olisi saavutettu oi-
12878: keus liikkeen harjoittamiseen.                             :,
12879:      Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole tehty ero-
12880: tusta puserrushiivatehtaan ja polttimon välillä. Siinä
12881: vain annetaan erityisiä määräyksiä paloviinan valmistus-
12882: ajasta ja -määrästä polttimoissa, milloin tämä valmistus
12883: tapahtuu hiivanvalmistuksen yhteydessä. Tästä käypi
12884: selville, että hiivatehdas korvaukseen nähden on asetet-
12885: tava samaan asemaan kuin polttimo.
12886:      Väkeväin mallasjuomain valmistukseen nähden on
12887: tuotu esille se käsitys, että tällä elinkeinolla ei olisi sellai-
12888: sen elinkeinon luonnetta, joka on erotettu vapaan elinkei-
12889: notoiminnan alasta ja jonka harjoittamiseen nähden val-
12890: tiovalta olisi pidättänyt itselleen oikeuden määrätä yksin-
12891:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       13
12892: 
12893: omaan yleisen edun kannalta, niinkuin on paloviinan-
12894: valmistuksen laita. On sentähden väitetty, että, jos nyt
12895: puheena oleva lainsäädäntö tietää panimoelinkeinon
12896: harjoittamisen kieltämistä tai siihen verrattavaa tämän
12897: elinkeinon harjoittajain talouteen ryhtymistä, korvauk-
12898: sen epääminen puheena olevilta elinkeinonharjoittajilta
12899: sisältäisi poikkeamista perustuslaista..
12900:       Eduskunta ei kuitenkaan ole voinut hyväksyä täl-
12901: laista käsitystä. Lainsäädännössämme on ennakkota-
12902: pauksia, joissa on korvausta suorittamatta varsin tuntu-
12903: vasti ryhdytty elinkeinonharjoittajien talouteen. Ni~npä
12904: julistuksella 13 päivältä marraskuuta 1872 kiellettiin
12905: tulitikkujen valmistus valkeasta fosforista sekä näitten
12906: tulitikkujen myynti, ilman että suoritettiin niitä valmis-
12907: tavien tehtaiden omistajille mitään korvausta elin-
12908: keinon rajoittamisesta taikka tehtaiden arvon vähen-
12909: nyksestä.
12910:      Mitä panimoelinkeinon vapaan elinkeinon luontee-
12911: seen tulee, niin sen säännöittelyä tosin alussa ei pidetty
12912: tarpeellisena, mutta mikäli väkeväin mallasjuomain teh-
12913: dasmainen valmistus tuli yleiseksi, vakautui myös käsi-
12914: tys niiden vahingollisista vaikutuksista ja otettiin mal-
12915: lasjuomalainsäädäntöön määräyksiä, jotka antoivat sille
12916: sellaisen luonteen, että valtiovalta yhteiskunnan edun kan-
12917: nalta järjestää tämänkin elinkeinon harjoitusta. Niinpä
12918: on panimon perustaminen, ensin maalla ja sittemmin kau-
12919: pungeissa, pantu kunnan suostumuksen varaan. Lisäksi
12920: on maalaiskunnille myönnetty oikeus kieltää väkeväin
12921: mallasjuomain vähittäiskauppa, jonka ohella kaupunki-
12922: kunnille on varattu mahdollisuus sangen tuntuvasti ra-
12923: joittaa sellaista kauppaa. Määräys että asianomaisella
12924: viranomaisella on valta markkinain aikana ja muissa ti-
12925: laisuuksissa, kun suurempia väenkokouksia on odotetta-
12926: vana, kieltää mallasjuomain vähittäismyynti ja suuressa
12927: määrin myös niiden myynti panimoista, suo hallintoviran-
12928: omaisille mahdollisuuden ryhtyä sangen tuntuvalla tavalla
12929: ehkäisemään panimoelinkeinoa. Samanlainen vaikutus
12930: 14 1909. II Vp. ·- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12931: 
12932: on valtiovallan käyttämällä mallasjuomain valmistuksen
12933: verotuksella, jota määräämässä eivät ole ainoastaan raha-
12934: poliittiset näkökohdat, vaan joka myös on tarkoitettu
12935: vaikeuttamaan mallasjuomain menekkiä.
12936:      Mallasjuomain valmistusoikeuden taloudellinen arvo
12937: ilmeisestikin riippuu siitä, käykö niitä ylen rasittavitta
12938: rajoituksitta myyminen. Tällaista mahdollisuutta ei kui-
12939: tenkaan ole panimonomistajille taattu, koska, niinkuin
12940: edellä on osotettu, mallasjuomain menekki jo on pantu
12941: tavallista lainsäädäntötietä aikaansaatujen sangen tun-
12942: tuvien rajoitusten alaiseksi ja näitä epäilemättä käy sa-
12943: massa järjestyksessä yhäkin koventaminen, ilman että
12944: tähän nähden on osotettavissa mitään äärimäistä rajaa.
12945: Huomioon ottaen sen varsin vähän turvatun aseman, mikä
12946: panimonomistajilla niinmuodoin on elinkeinonsa taloudel-
12947: liseen tuottavaisuuteen katsoen, on Eduskunta pitänyt il-
12948: meisenä, että oikeutta sen harjoittamiseen ei käy katso-
12949: minen perustuslain turvaamaksi saavutetuksi oikeudeksi.
12950:      Korvauksen suorittamiseen panimoteollisuuden har-
12951: joittajille katsoo Eduskunta olevan sitä vähemmän ai-
12952: hetta, koska puheena oleva asetusehdotus ei tiedä tä-
12953: män teollisuuden kieltämistä, vaan mietojen mallas-
12954: juomain valmistus, }ohon nykyiset panimot miltei sellai-
12955: sinaan soveltuvat, on oleva yhä edelleen sallittu.
12956:      Mitä alkoholipitoisten aineiden myyntioikeuksiin tu-
12957: lee, ovat ne enimmäkseen määräaikaisia, josta syystä
12958: korvaus niiden lakkauttamisesta yleensä ei voi tulla
12959: kysymykseen. Epämääräiseksi ajaksi annettuja ovat
12960: ainoastaan ne itsenäiset paljottaismyyntioikeudet, jotka
12961: on hankittu voimassa olevan paloviinan myyntiä
12962: y. m. koskevan asetuksen 3 §:n mukaan. Mutta kun tämä
12963: oikeus koskee paloviinan kauppaa, on se tietysti sidottu
12964: paloviinan saantiin ja lakkaa itsestään samalla kertaa
12965: kuin paloviinan valmistus.
12966:      Tavaravarastoja saattaa asetuksen vahvistamisen ai-
12967: kana olla jäljellä alkoholipitoisten aineiden niinhyvin val-
12968: mistajilla kuin myyjillä. Eduskunnan ehdotuksen mu-
12969:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       15
12970: 
12971: kaan jäisi kuitenkin melkoinen aika asetuksen vahvista-
12972: misen jälkeen näiden varastojen rahaksi muuttamiseen.
12973: Näin ollen Eduskunta ei katso erityistä toimenpidettä
12974: tarpeelliseksi rahaksimuuton helpottamiseksi.
12975:      Sen nojalla, mitä tässä on esiintuotu, on Edus-
12976: kunta tullut siihen päätökseen, että polttimoiden, tislaus-
12977: laitosten ja panimaiden omistajilla ei, enempää kuin
12978: juovutusjuomain myyjilläkään, ole lakiin perustuvaa oi-
12979: keutta korvauksen saantiin, eikä Eduskunta voi myön-
12980: tää, että heille olisi kohtuussyistäkään korvausta suori-
12981: tettava.
12982: 
12983: 
12984:       Sen lisäksi, mitä asiasta on edellä lausuttu, saa Edus-
12985: kunta seuraavassa esittää muutamia perusteluja ehdo-
12986: tuksensa tärkeimpiin yksityiskohtaisiin määräyksiin.
12987:       Vuoden 1907 valtiopäivillä säädettiin se alkoholipi- 1 §.
12988: toisuuden raja, joka saattaa etylialkoholia sisältävät ai-
12989: neet kieltolain alaiseksi, kahdeksi tilavuusprosentiksi.
12990: Tätä rajaa on väitetty liian alhaiseksi, koska sen
12991: kautta arvellaan kotitekoisen kaljan valmistuksessa voi-
12992: van syntyä vaikeutta. Sen mukaan kuin Eduskunta
12993: on saanut tietoonsa, valmistavat Ruotsin ja Tanskan
12994: panimot verovapaan mallasjuoman enimmäkseen vähem-
12995: män kuin kaksi tilavuusprosenttia alkoholia sisältäväksi,
12996: huolimatta siitä että laki siellä sallisi alkoholirajan nosta-
12997: misen ylemmäksikin. Meilläkään ei kansan arkioloissa
12998: käyttämä kalja lähene kahden tilavuusprosentin alkoholi-
12999: rajaa; jos juhlatilaisuuksiin halutaan väkevämpää mallas-
13000: juomaa, valmistetaan sitä erityisesti suuremmalla mallas-
13001: panoksella. Se lain rikkomisen vaara, mikä tällaisissa ta-
13002: pauksissa voi syntyä, kun maalaisoloissa ei tähän asti ole
13003: totuttu kotijuomain alkoholipitoisuutta mittaamaan, ei
13004: tulisi mainittavassa määrässä torjutuksi sillä, että alko-
13005: holiraja korotettaisiin neljännellä tai viidennellä osalla
13006: prosenttia.     Jos taas alkoholirajaa vieläkin enemmän
13007: korotettaisiin, kävisi kieltolaki tehottomaksi, koska lain
13008:     16 1909. II Vp. -   Ednsk. asetnsehd. -   Ednskuntaesitysmiet. N:o 6.
13009: 
13010:      sallimaa juomaa silloin voitaisiin käyttää juovutustar-
13011:      koitukseen. Maassamme onkin jo jotenkin yleisesti to-
13012:      tuttu pitämään juovutusjuomana sellaista juomaa, joka
13013:      sisältää enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia alkoholia,
13014:      ja sama käsitys on omaksuttu laissa mallasjuomain
13015:      tehdasmaisesta valmistamisesta 28 päivältä joulukuuta
13016:      1907. Näistä syistä on Eduskunta asetusehdotuksen
13017:      1 §:ssä hyväksynyt siksi alkoholipitoisuuden rajaksi, jonka
13018:      yläpuolella olevat aineet olisivat kieltolain alaiset, kaksi
13019:      tilavuusprosenttia aineen ollessa + 15 astetta Celsiuksen
13020:      mukaan.
13021: 2 §.      Kun tarkoituksena ei ole estää alkoholipitoisten
13022:      aineiden kauttakuljetusta enempää kuin niiden kuljetusta
13023:      suomalaiseen satamaan poikkeavan laivan lastinakaan,
13024:      on tästä selvyyden vuoksi asetusehdotuksen 2 §:ssä erittäin
13025:      mainittu. Mitään yksityiskohtaisia määräyksiä tämmöi-
13026:      sestä kuljetuksesta, tapahtukoon se rautateitse tai laivalla,
13027:      ei Eduskunta ole tahtonut asetusehdotukseen ottaa, koska
13028:      sellaiset määräykset voidaan antaa hallinnollista tietä.
13029: 3 §.      Asetusehdotuksen tarkoitus on, että valtion yksin-
13030:      oikeus koskisi ainoastaan sellaista alkoholiaineen valmis-
13031:      tusta, jossa käymisen ja siihen mahdollisesti liittyvän
13032:      tislauksen kautta syntyy enemmän kuin kaksi tilavuuspro-
13033:      senttia etylialkoholia. Sitä vastoin se jättää senaatin mää-
13034:      rättävillä ehdoilla erinäisten laitosten ja henkilöiden oi-
13035:      keudeksi lääkinnöllisiin, teknillisiin j11 tieteellisiin tarkoi-
13036:      tuksiin tarvittavien tuotteiden valmistuksen enemmän
13037:      kuin kaksi prosenttia alkoholia sisältävästä aineesta
13038:      (6 ja 11 §). Jotta tämä kävisi selväksi, on Eduskunta
13039:      katsonut olevan syytä 3 §:ssä määrätä, että valtion
13040:      yksinoikeus käsittää .paitsCalkoholin valmistusta ainoas-
13041:      taan alkoholipitoisten aineiden maahantuonnin, sekä ot-
13042:      tanut selittävän määräyksen siitä, mitä alkoholin val-
13043:      mistuksella tarkoitetaan. '
13044: 4 §.      Jos alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahan-
13045:      tuonti 4 §:ssä mainitullatavalla luovutetaan yhtiölle, olisi
13046:      Eduskunnan mielestä hallituksen julistettava tämä oikeus
13047:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       17
13048: 
13049: määräajan kuluessa haettavaksi. Oikeuden saaneen yhtiön
13050: tulisi sitoutua pysymään hallituksen määräämissä hinta-
13051: rajoissa, jotta eivät välttämättömät alkoholipitoiset aineet
13052: liiaksi kallistuisi. Määräykset tästä samoin kuin yhtiön
13053: kirjanpidosta ja tilien tarkastuksesta hallituksen puolelta
13054: sekä liikkeen valvonnasta on Eduskunta katsonut olevan
13055: annettava hallinnollista tietä.
13056:       Väärinkäytösten ehkäisemiseksi olisi Keisarillisen 6 §.
13057: Senaatin, ennenkuin myöntää yksityiselle henkilölle
13058: 6 §:ssä mainitun luvan, Eduskunnan mielestä vaadittava
13059: hakijalta, jollei hän ole tunnettu tieteenharjoittaja, jon-
13060: kun tiedemiehen antama todistus. Keisarillisen Senaatin
13061: lupa olisi yksityisille laitoksille ja henkilöille annettava
13062: määrävuosiksi ja ehdolla, että se väärinkäytöksen esiin-
13063: tyessä on peruutettavissa.
13064:       Kun tässä ja seuraavissa pykälissä puhutaan teknil-
13065: lisistä laitoksista, tarkoitetaan yleensä sellaisia teknillisiä
13066: ja teollisuuslaitoksia, joissa alkoholipitoisten aineiden
13067: käyttäminen voi tulla kysymykseen.
13068:       Pykälän 3 kohdassa ei ole pidetty tarpeellisena mai-
13069: nita yksityisiä teollisuuden harjoittajia, koska jo yksityi-
13070: nen työpajakin on katsottava teollisuuslaitokseksi.
13071:       Jotta kotimaisillakin alkoholipitoisten lääkkeiden, 7 §.
13072: hedelmäesanssien ynnä muiden sellaisten aineiden valmis-
13073: tajilla olisi tilaisuus myydä valmisteitaan apteekeille, sai-
13074: raaloille, limonaadi-, makeis- ynnä muille tehtaille, on
13075: asetusehdotuksen 7 §:ään otettu siitä määräys.
13076:       Eduskunta ei ole katsonut voitavan kokonaan estää 8 §.
13077: yleisessä käytännössä olevain kansanomaisten alkoholi-
13078: pitoisten lääkkeiden, varsinkin tinktuurien myyntiä il-
13079: man lääkemääräystäkin, lääkintöhallituksen luvalla ja
13080: lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla. Sen vuoksi on
13081: 8 §:n mukaan lääkintöhallituksen määrättävä, mitkä
13082: lääkkeet täten ovat käsikaupassa sallittavat, ja annettava
13083: niistä aika ajoin tarkistettu luettelo. Kuitenkin on ase-
13084: tusehdotuksessa säilytetty nykyisen paloviinan myyntiä
13085: koskevan asetuksen määräys, ettei niitä saa ilman lääkärin
13086:                                                      2
13087:          18 1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13088: 
13089:            määräystä antaa 50 grammaa enempää kerrallaan kuta-
13090:            kin eri lajia samalle ostajalle. Tämä ei Eduskunnan
13091:            mielestä estä asiamiestä ostamasta, kuten kansan keskuu-
13092:            dessa on tapana, lääkkeitä useammallekin henkilölle, kun
13093:            nämä ovat tilanneet niitä apteekista.
13094: g ja 10 §.      Hankaluuksien. ehkäisemiseksi on 9 ja 10 §:ssä mää-
13095:            rätty, että enintään 50 grammaan nousevan alkoholipitoi-
13096:            sen aineen kuljetus ja säilytys sekä, määrään katsomatta,
13097:            apteekista hankittujen alkoholipitoisten aineiden säily-
13098:            tysonoleva vapaa. Mutta jos yhdellä henkilöllä on kulje-
13099:            tettavana enemmän kuin 50 grammaa alkoholipitoista
13100:            ainetta vaikkapa useissa__ . astioissa, tulee sitä seurata
13101:            sellainen kuljetustodistus, josta 9 §:n 2 momentissa mai-
13102:            nitaan.                                   _
13103:   _
13104: 12 18  §.       Rangaistusmääräykset    asetusehdotil.ksen  12-18 §:ssä
13105:            ovat yleensä samat kuin vuoden 1907 valtiopäi-
13106:            villä päätetyssä lakiehdotuksessa. Eduskunnan mie-
13107:            lestä ne antavat riittävän takeen siitä, että voidaan kielto-
13108:            lakia ylläpitää, mikäli sitä yleensä rangaistusmääräyk-
13109:            sillä saatetaan tehdä, samalla kuin ne jättävät tarpeel-
13110:            lisen tilan tuomarin harkinnalle.
13111:      21 §.      Eduskunta on katsonut velan maksuksi ulosmitattua
13112:            alkoholipitoista ainetta voitavan kaupaksi tarjota, paitsi
13113:            valtiolle ja 4 §:ssä mainitulle yhtiölle, myöskin 6 §:ssä
13114:            mainituille laitoksille, koska esimerkiksi apteekkivaras-
13115:            tojen, rahaksi muuttamisessa muuten täytyisi erottaa
13116:            alkoholipitoiset aineet muista apteekkitavaroista, ja on
13117:            siitä ottanut määräyksen 21 §:ään.
13118:                  Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että valtio sii-
13119:            näkin tapauksessa, ettei se itse harjoita alkoholiliikettä,
13120:            pitää varaston, johon pannaan menetetyksi tuomitut
13121:            alkoholipitoiset aineet, kunnes ne saadaan luvallisiin tar-
13122:            koituksiin myydyiksi.
13123:      25 §.       On pidetty välttämättömänä, että ne, jotka nykyään
13124:            voimassa olevan lain nojalla ovat hankkineet itselleen
13125:            alkoholipituisten aineitten varastoja, saavat pitää nämä
13126:            varastonsa tässä ehdotetun asetuksen voimaan astuttua-
13127:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.      19
13128: 
13129: kin. Jotta olisi todistettavissa, että tavara kuuluu täl-
13130: laisiin varastoihin, on Eduskunta 25 §:ssä määrännyt, että
13131: nämä varastot ovat ilmoitettavat Keisarillisen Senaatin
13132: määräämille viranomaisille, joitten tulee toimittaa ne
13133: valtion kustannuksella merkityiksi, sillä tavoin kuin
13134: asiasta hallinnollista tietä säädetään.
13135:       Asetusehdotuksen 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa mai- 26 §.
13136: nituissa laivoissa olevat alkoholipitoisten aineiden varastot
13137: tulevat 2 §:n 2 momentin johdosta, samaten kuin nykyi-
13138: sinkin, olemaan tulliasetusten määräysten alaisia.
13139:       Jottei asetusehdotuksen edellyttämiin valmistaviin 28 §.
13140: toimenpiteisiin tarvittavan ajan riittämättömyys voisi olla
13141: esteenä asetuksen vahvistamiselle, ja ottamalla huomioon,
13142: että voimassa olevan lain mukaan vähittäismyynti- ja
13143: anniskeluoikeudet myönnetään kahdeksi vuodeksi ker-
13144: rallaan, on Eduskunta 28 §:ssä määrännyt asetuksen voi-
13145: maan astuvaksi kahden vuoden kuluttua vahvistusta
13146: seuraavan kesäkuun 1 päivästä lukien, kuitenkin niin,
13147: ettei juovutusjuomain valmistus-, myynti- ja anniskelu-
13148: oikeuksia ole myönnettävä sen jälkeen, kuin asetusehdo-
13149: tus on saanut armollisen vahvistuksen.
13150: 
13151: 
13152: 
13153:      Mitä tulee ehdotukseen asetukseksi denaturoitujen al-
13154: koholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista
13155: ja myynnistä, on Eduskunta yleensä asettunut sille kan-
13156: nalle, että näiden aineiden saanti on tehtävä mukavaksi
13157: ja käytännöllisen elämän tarpeita vastaavaksi, mutta on
13158: samalla otettava huomioon, että useita tällaisiakin ai-
13159: neita käytetään juovutustarkoitukseen, jonka tähden nii-
13160: den kauppaa on varovaisesti käytettävä. Eduskunta
13161: on senvuoksi jättänyt denaturoitujen alkoholipitoisten
13162: aineiden kuljetuksen ja varastossapidon asetusehdotuk-
13163: sen määräysten ulkopuolelle sekä sallinut kaikkia 5 §:ssä
13164: mainittuja aineita myytäväksi sekä apteekeista ja rohdos-
13165: kaupoista että avoimista myymälöistä, jos kunta on tähän
13166: antanut luvan.
13167: 20   1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13168: 
13169:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
13170: alamaisesti ilmoittaa,
13171: 
13172:                 että Eduskunta puolestaan on· hyväksynyt
13173:            ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
13174:            sesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
13175:            seuraavat kaksi asetusehdotusta:
13176: 
13177: 
13178: 
13179:                              Asetus
13180: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
13181:       tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
13182:                   varastossapidosta.
13183: 
13184:                                     1 §.
13185:      Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä asetuk-
13186: sessa kaikkia aineita, jotka, ollessaan + 15 astetta Celsiuk-
13187: sen mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuuspro-
13188: senttia etylialkoholia eivätkä ole denaturoituja. Mallas-
13189: juomaa, joka on valmistettu enemmän kuin viiden pro-
13190: sentin vierrevoimalla Ballingin asteikon mukaan, pidetään
13191: aina alkoholipitoisena aineena, jollei juoma ole ollut sel-
13192: laisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei voi saavuttaa
13193: korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
13194:      Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
13195: sesta, maahantuonnista ja myynnistä on erikseen säädetty.
13196: 
13197:                                     2 §.
13198:      Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
13199: myynti, kuljetus ja varastossapito olkoon sallittu ainoas-
13200: taan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteellisiin tarpeisiin,
13201: sillä tavalla kuin tässä asetuksessa säädetään.
13202:       Sellaisia aineita kuljetettaessa kauttakulkutavarana
13203: tai suomalaiseen satamaan poikkeavan laivan lastina
13204: noudatettakoon tulliasetusten määräyksiä.
13205:                 Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       21
13206: 
13207:                                3 §.
13208:      Alkoholin valmistus ja alkoholipitoisten aineiden
13209: maahantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena.
13210:      Alkoholin valmistuksella tarkoitetaan tässä asetuk-
13211: sessa sellaista menettelyä, jonka kautta saadaan etyli-
13212: alkoholia johonkin aineeseen syntymään enemmän kuin
13213: kaksi tilavuusprosenttia.
13214: 
13215:                                4 §.
13216:      Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi luo-
13217: vuttaa oikeuden alkoholin valmistukseen ja alkoholi-
13218: pitoisten aineiden maahantuontiin erityisen järjestyssään-
13219: nön ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
13220: [U~~ Yhtiöön ei saa kuulua henkilö, joka virkansa tai hä-
13221: nelle uskotun toimen johdosta tulee ottamaan osaa tämän
13222: asetuksen määräysten toimeenpanoon tahi sen valvon-
13223: taan.
13224:      Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
13225: nimeltä mainituille henkilöille, joista on vuosittain annet-
13226: tava luettelo Keisarillisen Senaatin määräämille viran-
13227: omaisille.
13228:      Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle,
13229: ennenkuin Keisarillinen Senaatti on antanut siihen luvan.
13230: 
13231:                                5 §.
13232:      Jos valtio harjoittaa alkoholin ja alkoholipitoisten
13233: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
13234: on siitä tuleva vuosivoitto jätettävä suostuntarahastoon.
13235:      Jos 4 §:ssä mainittu oikeus on luovutettu yhtiölle,
13236: olkoon laki sama, mitä tulee siihen osaan yhtiön vuosi-
13237: voitosta, joka jää, kun siitä on otettu pois enintään kuu-
13238: den prosentin korko yhtiöön maksetusta ·pääomasta.'-
13239:      Keisarillisen Senaatin.tulee antaa vuosittain eduskun-
13240: nalle kertomus maassa harjoitetun alkoholiliikkeen hoi-
13241: dosta.
13242: 22 1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13243: 
13244:                                  6 §.
13245:       Valtion sekä 4 §:ssä mainitun yhtiön varastoista myy-
13246: täköön alkoholipitoisia"~ aineita ainoastaan:
13247:       l) apteekeille;
13248:       2) sairaaloille, tieteellisille ja opetuslaitoksille sekä
13249: yksityisille tieteenharjoittajille, mikäli nämä laitokset ja
13250: henkilöt ovat saaneet Keisarilliselta Senaatilta luvan sel-
13251: laisten aineiden hankkimiseen sanotuista varastoista;
13252:      3) teknillisille laitoksille, mikäli ne ovat saaneet Kei-
13253: sarilliselta Senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alko-
13254: holipitoisia aineita.          ~
13255:                                  7 §.
13256:      Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään val-
13257: mistamiaan alkoholipitoisia aineita 6 §:ssä mainituille lai-
13258: toksille.
13259:                                  ~§.
13260:      Apteekeistafolkoon~lupa myydä alkoholipitoisia ai-
13261: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määräyksestä
13262: sekä ilman lääkärin määräystä toisille apteekeille ynnä 6
13263: §:ssä mainitun luvan saaneille laitoksille ja henkilöille.
13264:      Ilman lääkärin""määräystäkin saatakoon lääkintöase-
13265: tuksissa säädetyillä ehdoilla myydä alkoholipitoisia lääk-
13266: keitä, sikäli kuin lääkintöhallitus on antanut siihen lu-
13267: van, eCkuitenkaan 50 grammaav'enempää kutakin eri
13268: lajia~kerrallaan samalle""ostajalle.         .
13269:      Alkoholia---sisältäviä lääkkeitä"'älköön". myytäkö, jos
13270: on aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovu-
13271: tustarkoituksiin.
13272:                                 9 §.
13273:      Alkoholipitoista ainetta kuljetettaessa pitää tavaran
13274: mukana olla asianomaisenn viranomaisen tai myyjän an-
13275: tama todistus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaan-
13276: ottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineen laatu
13277: ja~ määrä,;r paikka, mihin""tavara,... on"'vietävä, sekä matkan
13278: mukaan sovitettu aika, jona todistus on"'voimassa.
13279:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.          23
13280: 
13281:     Apteekista kuljetettaessa alkoholipitoista ainetta seu-
13282: ratkoon sitä astiaan tai päällykseen kiinnitetty, myyjän
13283: antama todistus, jossa on mainittu myyjän ja ostajan
13284: nimi, aineen laatu ja määrä sekä myyntipäivä.
13285:     Milloin tavaraa ei ole enemmän kuin 50 grammaa,
13286: olkoon kuljetus~ilman todistusta sallittu.
13287: 
13288:                              10 §.
13289:     Valtiota ja 4 §:ssä mainittua yhtiötä lukuunotta-
13290: matta, älkööt muut kuin 6 §:ssä mainitut laitokset ja
13291: henkilöt pitäkö varastossa alkoholipitoisia aineita.
13292:     Varastona ei pidetä 50 gramman suuruista tai sitä
13293: vähempää tavaramäärää eikä yleensä-'apteekista hankit-
13294: tua ainetta.
13295:                               11 §.
13296:      Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeute-
13297: tut, paitsi alkoholin valmistajaa, Keisarillisen Senaatin
13298: määräämillä ehdoilla 6 §:ssä mainitut laitokset ja henkilöt.
13299: 
13300:                               12 §.
13301:        Joka luvattomasti valmistaa tahi valmistuttaa, tislaa
13302: tahi tislauttaa alkoholipitoista ainetta tai sitä yrittää,
13303: rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan markan sa-
13304: kolla ja rikkomuksen uusiutuessa ~vankeudella vähintään
13305: kolmeksi kuukaudeksi.
13306:   --, Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitoisen
13307: aineen valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen
13308: tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen
13309: valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi
13310: kerralla vähintään sadan ja rikkomuksen uusiutuessa
13311: vähintään viidensadan markan sakolla.
13312: F: ;:- Luvattomasti   valmistettu alkoholipitoinen aine,
13313: mäski sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
13314: 
13315:                               13 §.
13316:      Joka luvattomasti maahan tuo tai tuottaa alkoholi-
13317: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon: ensi kerralla
13318:  2,1 1909. II Vp. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13319: 
13320: vähintään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähin-
13321: tään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi
13322: sekä rikkomuksen uusiutuessa vankeudella vähintään nel-
13323: jäksi kuukaudeksi.
13324:      Tavara astioineen olkoon menetetty, samoin kulje-
13325: tusneuvot ja juhta tai alus, joiden pääasiallisena kuor-
13326: mana tai lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen
13327: on tehnyt joku muu kuin kuljetusneuvojen ja juhdan
13328: tai aluksen omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen
13329: osallinen, älköön tämä menettäkö omaisuuttaan, vaan
13330: suorittakoon rikollinen kuljetusneuvojen ja juhdan tai
13331: aluksen arvon.
13332: 
13333:                                  14 §.
13334:      Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alkoholi-
13335: pitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
13336: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
13337: markan sakolla ja rikkomuksen uusiutuessa vankeudella
13338: vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
13339:      Tavara astioineen olkoon menetetty.
13340:      Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus, lääkkeitä lu-
13341: kuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
13342: 
13343:                                 15 §.
13344:      Joka rikkoo tämän asetuksen määräyksiä alkoholi-
13345: pitoisen aineen kuljetuksesta tai varastossapidosta, ran-
13346: gaistakoon vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuk-
13347: sen uusiutuessa vähintään kahdensadan markan sakolla
13348: tai vankeudella.
13349:      Tavara astioineen olkoon menetetty. Jos kulje-
13350: tettu tavara on luvattomasti maahantuotua tahi vastoin
13351: tämän asetuksen määräyksiä valmistettua, olkoon kul-
13352: jetusneuvojen ja juhdan tai aluksen menettämiseen näh-
13353: den voimassa, mitä 13 §:n 2 momentissa säädetään.:
13354: 
13355:                                 16 §.
13356:     Joka ottaa alkoholipitoisen aineen luvattoman val-
13357: mistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi
13358:                 Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       25
13359: 
13360:  tarjoamisen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen,
13361:  rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukau-
13362:  deksi, ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa,
13363:  mitä 12 §:n 3 momentissa sekä 13 §:n 2 momentissa, 14
13364:  §:n 2 momentissa ja 15 §:n 2 momentissa on säädetty.
13365: 
13366:                                17 §.
13367:       Joka rikkoo tämän asetuksen 8 §:n 3 momentin mää-
13368:  räystä vastaan, sakotettakoon vähintään viisikymmentä
13369:  ja enintään viisisataa markkaa.
13370: 
13371:                               18 §.
13372:     Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan tä-
13373: män asetuksen rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikoksen,
13374: rangaistakoon niinkuin tässä asetuksessa on sanottu ja
13375: menettäköön rikkomuksen uusiutuessa sen ohessa vir-
13376: kansa.
13377:                               19 §.
13378:       Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruunun-
13379: palvelijana tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän val-
13380: vontapiirissään oleviin, 10 §:n 1 momentissa mainittuihin
13381: varastoihin pitääkseen silmällä, että ainoastaan laillisesti
13382: Suomessa valmistettuja tahi luvallisesti maahan tuotuja
13383: alkoholipitoisia aineita on varastoon pantu; ja näyttäköön
13384: heille jokainen sellaisen varaston haltija vaadittaessa
13385: todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran alku-
13386: perästä.
13387: :. . r
13388:      Jos jotakuta todennäköisillä perusteilla epäillään lu-
13389: ~attomasta alkoholipitoisten aineitten valmistuksesta,
13390: varastossapidosta tahi myynnistä, pidettäköön hänen
13391: luonaan kotietsintö, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan
13392: tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsinnön toimittakoot kah-
13393: den'- todistajan läsnäollessa kruununnimismies:fmaalla,
13394: kaupunginviskaali kaupungissa sekä 24 §:n 2 momentissa
13395: mainitut kuntain tämän asetuksen noudattamista val-
13396: 26   1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13397: 
13398: vomaan asettamat henkilöt. Toimituksessa pidettäköön
13399: pöytäkirjaa.
13400:  ·· : . Jos virkamies tai kunnan asettama tämän asetuksen
13401: valvoja pitää kotietsintää ilman laillista syytä, rangaista-
13402: koon niinkuin rikoslaissa on säädetty.
13403: 
13404:                                    20 §.
13405:     Takavarikkoonottamisen oikeus on 19 §:n 1 ja 2 mo-
13406: mentissa mainituilla valtion ja kunnan viranomaisilla.
13407: Takavarikko on tehtävä. kahden todistajan läsnäollessa.
13408: 
13409:                                    21 §.
13410:      Velan maksuksi ulosmitattua alkoholipitoista ainetta
13411: älköön tarjottako kaupaksi muille kuin valtiolle, 4 §:ssä
13412: mainitulle yhtiölle tai 6 §:ssä mainituille laitoksille.
13413:      Jos alkoholipitoinen aine on menetetyksi tuomittu ja
13414: sen arvon ei katsota vastaavan valtion varastoon kul-
13415: jetuksen kustannusta, on aine todisteellisesti kaadettava
13416: maahan.
13417:                             22 §.
13418:      Kun syyte tehdään luvattomasta alkoholipitoisen
13419: aineen myynnistä, voidaan ostaja, jos hän muuten ha-
13420: vaitaan esteettömäksi, kutsua todistajaksi ja häntä valalla
13421: kuulustaa.                        .
13422:                             23 §.
13423:      Rikkomukset tätä asetusta vastaan ovat alioikeudessa
13424: viipymättä tutkittavat. Missään tapauksessa älköön asian
13425: käsittelyä lykättäkö kahta kuukautta kauemmaksi siitä
13426: päivästä, jona se tuomarille ilmoitettiin.
13427:      Ylioikeuksissa ovat näitä asioita koskevat valitukset
13428: käsiteltävät kiireellisinä.
13429:      Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän
13430: asetuksen säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haas-
13431: temiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä
13432: kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja todistajalle asiassa
13433: aiheutunee( kulungit.
13434:                 Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       27
13435: 
13436:                            24 §.
13437:      Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat
13438: määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa
13439: sallitun alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitä-
13440: mistä varten sekä tämän asetuksen rikkomusten ehkäi-
13441: semiseksi katsotaan tarvittavan.
13442:      Kaupungin- tai kunnanvaltuustolla tahi, missä näitä
13443: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus
13444: asettaa tämän asetuksen noudattamista valvomaan eri-
13445: tyisiä henkilöitä ja valmistaa heille Keisarillisen Senaatin
13446: antamain ohjeiden mukaan johtosääntö, jolle on han-
13447: kittäva kuvernöörin vahvistus.
13448: 
13449:                               25 §.':
13450: t~_l  Ne, jotka''aikaisemmar{lainsäädännön nojalla ovat
13451: itselleen hankkineet alkoholipitoisia aineita, saakoot
13452: tämän asetuksen voimaan astuttua ne pitää. Nämä va-
13453: rastot ovat aikanaan Keisarillisen Senaatin määräämille
13454: viranomaisille ilmoitettavat ja asianomaisella· merkillä
13455: varustettavat.
13456:                               26~;§.
13457:       Tämä asetus"' ei koske: .
13458:       1) kirkkoviinin hankintaa;
13459:       2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan·~satamain vä-
13460: lillä liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita asetuk-
13461: sen mukaisesti saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon suo-
13462: rittanut päällikkö, näiden. laivojen kulkiessa aavalla
13463: merellä;
13464:       3) alkoholipitoisten aineiden maahantuontia ja han-
13465: kintaa Suomeen sijoitettua venäläistä sotaväkeä varten.
13466:       Joka aikaisemman lainsäädännön nojalla on oikeu-
13467: tettu paloviinan, viinien ja muitten miedompain väki-
13468: juomain sekä väkeväin mallasjuomain valmistukseen,
13469: saakoon edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa,
13470: mutta älköön niitä käytettäkö tässä asetuksessa kielle-
13471: tyllä tavalla.
13472: 28           1909. II Vp. -   Edusk. asetusebd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13473: 
13474:                                            27 §.
13475:      Paloviinan valmistajille ja tislaajille, viinien ja muit-
13476: ten miedompain väkijuomain sekä väkeväin mallasjuo-
13477: main valmistajille älköön, enempää kuin väkiviinatava-
13478: rain, viinien ja muitten miedompain väkijuomain sekä
13479: väkeväin mallasjuomain myyjillekään, tämän asetuksen
13480: johdosta mitään korvausta suoritettako.
13481: 
13482:                                           28 §.
13483:           Tämä asetus astuu voimaan kahden vuoden päästä
13484:  asetuksen vahvistusta seuraavan kesäkuun 1 päivästä
13485:  lukien. Samalla lakkaavat voimassa olemasta asetus palo-
13486:  viinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivältä kesä-
13487:  kuuta 1892, asetus samalta päivältä paloviinan ja mui-
13488:  den poltettujen tahi tislattujen ~äkiviinajuomain myy-
13489: misestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä, asetus
13490:  myöskin samalta päivältä luvan saamisesta eräissä
13491: poikkeustiloissa pitää maalla kaupaksi väkiviinatavaroita
13492: ja mallasjuomia, asetus eräistä viinien ja muitten miedom-
13493: pien väkijuomien kaupan rajoituksista 2 päivältä touko-
13494: kuuta 1895, asetus mallasjuomain myymisestä ja annis-
13495: kelemisesta 2 päivältä huhtikuuta 1883 muutoksineen
13496: 9 päivältä kesäkuuta 1892, 10 päivältä huhtikuuta 1895
13497: ja 24 päivältä tammikuuta 1902, laki mallasjuomain
13498: tehdasmaisesta valmistuksesta 28 päivältä joulukuuta
13499: 1907, mikäli se koskee väkeväin mallasjuomain val-
13500: mistusta, sekä kaikki muut tämän asetuksen kanssa
13501: ristiriitaiset määräykset. Älköön mitään valmistus-,
13502: myynti- tai anniskeluoikeuksia edellä mainittujen ase-
13503: tusten nojalla myönnettäkö ,.. sen jälkeen, kuin tämä
13504: asetus~on vahvistettu.           ~T··~      ~"'~'TFr·r~[i
13505:    ! :.~l --,
13506:  ...... :J
13507:                 Alkoholilainsäädännön uudistaminen.       29
13508: 
13509: 
13510: 
13511:                         Asetus
13512:   denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmis-
13513:       tuksesta, maahantuonnista ja myynnistä.
13514: 
13515:                               1" §.
13516:      Denaturoitujen alkoholipitoisten aineitten valmis-
13517: tusta harjoitettakoon ainoastaan Keisarillisen Senaatin
13518: myöntämällä luvalla ja määräämillä ehdoilla.
13519:      Alkoholia eri tarkoituksiin denaturoitaessa noudatet-
13520: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty.
13521: 
13522:                               2 §.
13523:     Denaturoitua alkoholipitoista ainetta saa maahan
13524: tuoda ainoastaan se, jolla on oikeus denaturoimattoman
13525: alkoholipitoisen aineen maahantuontiin.
13526: 
13527:                               3 §.
13528:      Denaturoituja alkoholipitoisia aineita myyköön se,
13529: jolla on oikeus alkoholin valmistukseen sekä alkoholipi-
13530: toisten aineiden maahantuontiin, ainoastaan Keisarillisen
13531: Senaatin määräämissä erissä.
13532: 
13533:                               4 §.
13534:     Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään dena-
13535: turoituja alkoholipitoisia valmisteitaan ainoastaan 5 §:ssä.
13536: mainituille jälleenmyyjille sekä niille, joilla on lupa
13537: myydä 6 §:ssä mainittuja lääkkeitä.
13538: 
13539:                               5 §.
13540:     Tarkoituksenmukaisesti denaturoidusta alkoholista
13541: valmistettua hammas-, hius-, iho- ja hajuvettä samoin
13542: kuin poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
13543: alkoholia sekä lakkavernissaa ja pulituuria saa myydä
13544: 30   1909. II Vp. -   Edusk. asetusebd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
13545: 
13546: sellaisista apteekeista, rohdoskaupoista ja muista avOI-
13547: mista myymälöistä, joilla on siihen. kunnan lupa.
13548: 
13549:                                     6 §.
13550:     Ulkonaisesti käytettävien, denaturoidusta alkoholista
13551: valmistettujen lääkkeiden myyntiin nähden noudatetta-
13552: koon, mitä.d<}ääkintöasetukset~"määräävät ..:
13553: 
13554:                                    7J.
13555: i~.[ Edellä 5 §:ssä mainitun luvan~ antaa asianomaisten
13556: h~kemuks~;ta enintään kahdeksi -"vuodeks~ kerrallaan
13557: kaupungin- tahi kunnanvaltuusto taikka, missä näitä ei
13558: ole, raastuvan- tahi kuntakokous.
13559: 
13560:                             !S §.
13561:       Älköön 5 §:ssä mainittuja aineita ostajille annettako,
13562: jos on aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään
13563: juovutustarkoitukseen.
13564:                             9 §.jj
13565:       Joka luvattomasti valmistaa tai myy denaturoitua
13566: alkoholipitoista ainetta, rangaistakoon enintään kah-
13567: densadan ja rikkomuksen uusiutuessa vähintään viiden-
13568: sadan markan sakolla.
13569:                            10 §.
13570:      Joka luvattomasti maahantuo denaturoitua alkoholi-
13571: pitoista ainetta tahi sitä yrittää, rangaistakoon yleisen
13572: lain mukaan.
13573:                            l l §.
13574:      •Joka rikkoo tämän asetuksen 8 §:ää vastaan, sako-
13575: tettakoon enintään kaksisataa markkaa. Jos rikos
13576: uusiutuu, menettäköön sen lisäksi oikeuden myydä 5j:ssä
13577: mainittuja aineita.
13578: 
13579:                                   12 §.
13580:     Kun valtio harjoittaa denaturoitujen alkoholipitois-
13581: ten aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan las-
13582:                Alkoholilainsäädännön uudistaminen.      31
13583: 
13584: kuunsa, on liikkeestä tuleva vuosivoitto jätettävä suos-
13585: tuntarahastoon.
13586:   ~EJos tämä oikeus on luovutettu:'yhtiölle, jolla on lupa
13587: alkoholin valmistukseen ja alkoholipitoisten aineiden maa-
13588: hantuontiin, olkoon laki sama, mitä tulee siihen osaan
13589: yhtiön vuosivoitosta, joka jää, kun siitä on otettu pois
13590: r,nintään kuuden prosentin korko yhtiöön maksetusta
13591: pääomasta.
13592:                            13 §.
13593:   ~Tämä asetus, jonka kautta kaikki sen kanssa ristirii-
13594: taiset määräykset kumotaan, astuu voimaan kahden vuo-
13595: den päästä asetuksen vahvistusta seuraavan kesäkuun 1
13596: päivästä lukien.
13597: 
13598:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13599: 
13600:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1909.
13601: Helsingissä, 1910.   Keisarillisen Senaatin kirjapainossa.
13602:       1909. II Vp. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
13603: 
13604: 
13605: 
13606: 
13607:                Laki- ja talousvaliokunnan mie-
13608:            tintö N: o 6 Eduskunnassa tehdyn edus-
13609:            kuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdo•
13610:            tuksen laiksi tilusten rauhoittamisesta koti..
13611:            eläimiä vastaan ja aitausvelvollisuudesta.
13612: 
13613: 
13614:       Suomen Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä var-
13615: ten Laki- ja talousvaliokuntaan läh~ttänyt edustaja Tuli-
13616: kouran y. m. allekirjoittaman eduskuntaesityksen N :o 8,
13617: sisältävä ehdotuksen laiksi tilusten rauhoittamisesta koti-
13618: eläimiä vastaan ja aitausvelvollisuudesta (Liitteet 1909,
13619: II Vp., V sivut 155-162).
13620: 
13621: 
13622: 
13623:       Puheenalainen eduskuntaesitys tarkoittaa paaasiassa
13624: palauttaa aitausvelvollisuus Suomessa sille kannalle, kuin
13625: se ennen joulukuun 19 päivänä 1864 tilusten rauhoittami-
13626: sesta kotieläinten tuottamilta vahingoilta annetun asetuk-
13627: sen voimaanastumista oli j är j estettynä 1 734 vuoden lain
13628: ja helmikuun 9 päivänä 1802 annetun kunink. asetuksen
13629: kautta. Esitysehdotuksen mukaan olisivat nim. maan-
13630: omistajat ja -haltijat velvolliset aidalla suojaamaan tiluk-
13631: sensa kotieläimiä vastaan. Joka sen laiminlöisi, menet-
13632: täisi oikeuden saada korvausta kotieläimen hänen tiluk-
13633: sillaan aiheuttamasta vahingosta.
13634:       Asettuen päinvastaiselle periaatteelliselle kannalle
13635: kuin puheena oleva eduskuntaesitys, on Eduskunta syys-
13636: 2    1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
13637: 
13638: kuun 11 päivänä 1908 kysymyksessä tilusten rauhoitus-
13639: lainsäädännön uudistamisesta tehnyt Keisarilliselle Majes-
13640: teetille seuraavan alamaisen anomuksen:
13641: 
13642:        , Vastoin aikaisemmin voimassa olleita, 1734 vuoden
13643: lain Rakennuskaaressa ja kunink. asetuksessa helmikuun
13644: 9 päivältä 1802 annettuja säännöksiä, joiden mukaan
13645: maanomistajan oli aitauksella suojeltava viljelyksensä koti-
13646: eläimiltä, velvoittaa nykyinen tilusten rauhoittamista kos-
13647: keva asetus joulukuun 19 päivältä 1864 jokaisen, joka
13648: kotieläintä pitää, sitä aitauksella, paimentamisella tai
13649: muulla hoidolla niin varjelemaan, ettei eläin toisen tiluk-
13650: sille pääse.
13651:        Kokemus osottaakin, että ne epäkohdat, jotka aiheut-
13652: tivat täten tapahtuneen katsantokannan muutoksen, kuten
13653: ehtimiseen tapahtuneiksi valitetut aitojen särkemiset ja
13654: veräjäin aukomiset elukkain päästämiseksi toisen tiluksille
13655: sekä vaikeus saada korvausta syöttövahingoista, koska
13656: eläimen pääsystä viljelykseen aina oli helppo syyttää puut-
13657: teellista aitausta tai huonosti suljettua veräjää, asetuksen
13658: voimassaoloaikana yleensä ovat korjaantuneet. Yllämai-
13659: nittua 1864 vuoden asetuksen johtavaa periaatetta on siis
13660: edelleenkin pidettävä oikeana ja säilyttämisen arvoisena.
13661:      . Sitä vastoin tämä asetus näyttää erinäisissä osissaan,
13662: erittäinkin mikäli koskee siinä olevia säännöksiä, joiden
13663: tarkoituksena on saattaa tilusten rauhoittamistoimenpiteet
13664: järjestetyiksi paikallisten sopimusten kautta kotieläinten
13665: haltijain kesken, olevan kylläkin suuresti uudistuksen tar-
13666: peessa.
13667:        Puheena olevan asetuksen 1 1 § :ssä säädetään, että
13668: ,jos rajanaapurit, eläintensä hoidon keventämiseksi, yh-
13669: teisesti tahtovat rakentaa ja voimassa pitää aitaa tilustensa
13670: välillä, yhdistykööt he siitä ja täyttäköön kukin mitä
13671: sovittu on". Ja 23 § :ssä on tilallisille varattu mahdollisuus
13672: kihlakunnittain, käräjäkunnittain tai kirkkokunnittain
13673: tehdä keskenään sopimuksia tilusten rauhoittamisesta ja
13674: aitauksesta sekä niissä määrätä ,tarpeellisia vaariin otetta-
13675: via tilusrauhan turvaamiseksi, aitain luontoa ja laatua,
13676: taajan ja harvan aidan keskinäistä suhtaa, uhkasakkojen
13677: kautta korotettua edesvastausta laiminlyödystä aitaus-
13678: velvollisuudesta, erinäisen toimiston asettamisesta tilus-
13679: rauhan voimassapitämiseksi sekä muita tilusrauhan ja
13680:             Tilusten rauhoituslainsäädäntö.                3
13681: 
13682: aitauskysymyksen kanssa yhteen kuuluvia asioita". Koska
13683: olot puheena olevalla alalla ovat melkoisesti erilaiset eri
13684: osissa maata, ovat kullekin paikkakunnalle soveliaat jär-
13685: jestelyt nähtävästi ainoastaan tällaisten sopimusten kautta
13686: aikaansaatavissa.
13687:       Säännökset 1864 vuoden asetuksessa asettavat kuiten-
13688: kin niin suuria vaikeuksia sellaisten sopimusten aikaansaa-
13689: miselle ja ovat muuten niin puutteelliset, että yritykset so-
13690: pimusten tekemiseen ovat useastikin rauenneet. Suurem-
13691: missa kunnissa on miltei mahdoton saada kokoukseen niin
13692: suurta tilallisten lukumäärää kuin asetuksen 23 § :ssä sää-
13693: detään, jotenka sopimus jää tekemättä. Mitä taas tulee
13694: säännöksiin rajanaapurien kesken tehtävistä aitaussopimuk-
13695: sista, ovat ne siksi kehittämättömät ja epäselvät, että väli-
13696: puheiden aikaansaaminen niiden nojalla ei ole helppoa.
13697: Puuttuu nimittäin määräyksiä sopimuksen tekemistä tar-
13698: koittavan menettelyn alotteesta sekä siitä, velvoittaako
13699: aitaussopimus kestäruisaikansa loppuun asti niitäkin, jotka
13700: tuon ajan kuluessa oston tai muun luovutuksen kautta
13701: tulevat sopimuksen tekijäin tilojen omistajiksi. Käytäntö
13702: lieneekin muodostunut sellaiseksi, että tilan uusi haltija
13703: ei pidä edeltäjänsä tekemää aitaussopimusta itseänsä vel-
13704: voittavana, vaan katsoo olevansa oikeutettu sen rikko-
13705: maan. Yleensä valitetaan sitä, että erittäinkin ne tilojen
13706: omistajat, jotka järjestävät taloutensa tilalla metsävilje-
13707: lykselle, sanovat irti aitausvelvollisuutensa ja sitten saat-
13708: tavat naapurinsa siitä vastaamaan, kun nämä eivät voi
13709: estää kotieläimiään käymästä metsätilan tiluksilla. Voi-
13710: massa olevain lainsäännösten uudestaan laatiminen siihen
13711: suuntaan, että nyt kosketellut puutteet tulevat korjatuiksi,
13712: on siis kylläkin tarpeen vaatima.
13713:       Sen mukaan kuin aitaustarpeiksi käytettävät metsä-
13714: tuotteet kallistuvat ja työn hinta myöskin kohoaa, käy
13715: tietysti aitojen pitäminen maassamme kalliimmaksi. Olisi
13716: sen vuoksi suotavaa, että maataloudessa voitaisiin tulla
13717: vähemmillä aitauksilla toimeen. Tähän voidaan epäile-
13718: mättä päästä, jos kotieläinten haltijat kylä- tai jakokun-
13719:  nittain taikka ylimalkaan pienemmissä ryhmissä helposti
13720: voisivat keskenään tehdä sopimuksia oloihin soveltuvista
13721: aitausjärjestelmistä, joita noudattamaan niskoittelevat
13722:  voidaan tarpeeksi tehokkailla keinoilla pakottaa. Etu-
13723:  päässä tähän seikkaan olisikin tilusten rauhoittamista kos-
13724:  kevain säännösten uudistamisessa huomio kiinnitettävä.
13725: 4    1909. II Vp. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
13726: 
13727: Siihen kehoittaa sekin, että paikalliset olot myöskin saman
13728: kunnan eri pohjakulmilla usein ovat siksi erilaiset, että
13729: kunnittain tehtävä sopimus tilusten rauhoittamisesta ei so-
13730: vellu kaikkiin kunnan osiin. Täten tehtäväin aitausjär-
13731: jestelmäin kautta voitaisiin nähtävästi myöskin aikaan-
13732: saada sellainen tilusten rauhoitus, ettei aidoilla tarpeet-
13733: tomasti suljeta pääsyä yleisille metsälaitumille ja että paik-
13734: kakunnan vähävaraisten tarve saada laidunta kotieläimil-
13735: leen, ilman että siitä maanomistajille on erityistä haittaa,
13736: tulee tyydytetyksi.
13737:      Sanotun perustuksella ja kun nykyinen asetus tilusten
13738: rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä ai-
13739: neen järjestelyyn nähden että muutenkin muodollisesti on
13740: puutteellinen, saa Eduskunta Teidän Keisarilliselta Ma-
13741: jesteetiltanne alamaisesti anoa:
13742: 
13743:                  että voimassa olevat, tilusten rauhoittamis-
13744:            ta kotieläinten tekemättä vahingolta koskevat
13745:            lainsäännökset Perinpohjin tarkastettaisiin ja
13746:            uudestaan laadittaisiin siihen su~tntaat't, että,
13747:            säil)rttäen näiden- säännösten johtava periaate,
13748:            tilusten rauhoittamista koskevain sopimusten
13749:            aikaansaaminen, erittäinkin kotieläinten halti-
13750:            jain pienempäin ryhmäin keskuudessa, kävisi
13751:            helpommaksi ja sellaisten sopimusten pätevyys
13752:            tehokkaammaksi; sekä
13753:                  että tästä annettaisiin Edusktmnalle armol-
13754:            linen esitys."
13755: 
13756:      Koska Eduskunnan siten pyytämää hallituksen esi-
13757: tystä ei vielä olisi ehdittykään valmistaa, niin Valiokunta
13758: kunnioittaen ehdottaa,
13759: 
13760:                että Eduskunta antaisi puheenaolevan edus-
13761:            kuntaesityksen raueta.
13762: 
13763:      Helsingissä, 12 p :nä lokakuuta 1909.
13764:            Tilusten rauhoituslainsäädäntö.             5
13765: 
13766:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
13767: heenjohtaja Lista, jäsenet Boman, Häyrynen, Junnila,
13768: Kannisto, Koivisto, Lehtinen, Lylykorpi, Malmivaara,
13769: Mäki, Nix, Pennanen, Pykälä, Stenström ja Tikkanen
13770: sekä varajäsenet Fränti, Savolainen (osaksi) ja Strömberg
13771: (osaksi).
13772: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
13773:   1909. II Vp. -   S. V. M. -- Eduskuntaesitysmiet.       N:o 7.
13774: 
13775: 
13776: 
13777: 
13778:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 12 Edus-
13779:            sunnassa tehdyn eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
13780:            sältää ehdotuksen laiksi tilusten rauhoittamisesta koti-
13781:            eläimiä vastaan ja aitausvelvollisuudesta.
13782: 
13783:       Edustaja Tulikouran y. m. allekirjoittamaa eduskunta-
13784: esitystä N:o 8 käsiteltyänsä Suuri valiokunta, yhtyen Laki-
13785: ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 6 tästä asiasta ole-
13786: vaan ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa,
13787: 
13788:                 että Eduskunta antaisi pUheenaolevan edus-
13789:            kuntaesityksen raueta.
13790: 
13791: 
13792:      Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
13793: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
13794:       1909. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
13795: 
13796: 
13797: 
13798: 
13799:               Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 edus-
13800:           kuntaesityksen ja anomusehdotuksen johdosta,
13801:           jotka koskevat korvauksen antamista yleisistä
13802:           varoista todistajille rikosasioissa.
13803: 
13804:       Edellämainitut edustaja Söderholmin tekemän edus-
13805: kuntaesityksen N:o 27 ja edustaja Ahmavaaran tekemän
13806: anomusehdotuksen N:o 46 on Eduskunta valmistelevaa
13807: käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
13808: 
13809: 
13810:       Jo 1863 vuoden valtiopäivillä tehtiin ehdotus sellai-
13811: sen määräyksen ottamisesta lakiin, että yleisistä varoista
13812: oli maksettava korvaus todistajille rikosasioissa, ja tätä
13813: kysymystä käsiteltiin sitten useilla seuraavilla valtiopäi-
13814: villä, kunnes 21 p:nä .maaliskuuta 1892 annetulla asetuk-
13815: sella aikaansaatiin asiata koskeva lainsäädäntötoimenpide.
13816: Sanottu asetus säätää, että jutuissa, joissa virallinen syyt-
13817: täjä viran puolesta on syyttänyt jotakuta henkilöa rikok-
13818: sesta, josta voi olla seuraamuksena kuolemanrangaistus
13819: tahi elinkautinen kuritushuone tahi kuritushuonetta kor-
13820: keintaan kuusi vuotta tai enemmän, taikka varkaudesta
13821: tai osallisuudesta sellaisiin rikoksiin, on se, jonka syyttäjä
13822: on todistajaksi kutsunut tahi oikeus kutsuttavaksi määrän-
13823: nyt ja joka todistuksen antamista varten on oikeuteen
13824: saapunut, oikeutettu, pyynnöstänsä ja tuomarin harkittua
13825: sen kohtuulliseksi, korvaukseksi saamaan yleisistä varoista
13826: korkeintaan yhden markan viisikymmentä penniä elatuk-
13827: seksi kultakin päivältä, joka hänen matkaansa ja oloonsa
13828: 2      1909. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
13829: 
13830: oikeuspaikassa kuluu. Jos matka, jonka todistaja on pa-
13831: kotettu tekemään oikeuteen saapuaksensa, on viidentoista
13832: tai useamman kilometrin pituinen, myönnetään todista-
13833: jalle sitäpaitsi matkarahoja oikeuden harkinnan mukaan,
13834: ei kuitenkaan korkeampaan määrään kain mikä vastaa
13835: yhden hevosen kyytirahaa edestakaisin taikka, jos rauta-
13836: tietä tahi höyrylaivaa saattaa matkalla käyttää, maksua
13837: halvimmasta sijasta junassa tai höyrylaivalla. Päätös vaati-
13838: muksesta saada yleisistä varoista suoritettavaa korvausta
13839: on heti annettava ja täytäntöönpantava. Syyttäjäin käy-
13840: tettäväksi annetaan nimittäin yleisiä varoja, joista nämä
13841: todistajanpalkkiot etukäteen maksetaan. Lopullisessa pää-
13842: töksessään oikeus sitten harkitsee, ovatko nämä edeltä-
13843: maksut joko virallisen syyttäjän taikka yksityisen asian-
13844: osaisen maksettavat takaisin valtiovarasto on. Elleivät he
13845: voi suorittaa näitä kulunkeja, jäävät ne kruunun rasituk-
13846: seksi.
13847:        Vaikka niillä valtiopäivillä, joilla kysymys korvauk-
13848: sen suorittamisesta todistajille rikosasioissa on ollut käsi-
13849: teltävänä, on tyydytty siihen, että korvausta on yleisistä
13850: varoista maksettava ainoastaan törkeissä rikosjutuissa, pu-
13851: huvat kuitenkin tärkeät syyt sen puolesta, että valtion
13852: korvausvelvollisuus olisi ulotettava kaikkiin virallisen syyt-
13853: teen alaisiin ja syyttäjän viran puolesta ajamiin rikosjut-
13854: tuihin. Todistuksen antaminen on tosin itsessään yhteis-
13855: kunnallinen velvollisuus, mutta kun laki velvoittaa kansa-
13856: laisia valtion syyteoikeutta edustavan syyttäjän kutsumuk-
13857: sesta, milloin tahansa ja kaukaisistakin paikoista, saapu-
13858: roaan oikeuteen todistajina kuultaviksi, on kohtuullista
13859: että valtio myös vakuuttaa todistajiksi kutsutuille henki-
13860: löille korvauksen ainakin heidän matka- ja elatuskustan-
13861: nuksistaan. Sillä joskin syytetty tuomitaan syypääksi ja
13862: niin ollen veivoitetaan suorittamaan korvausta asiassa kuu-
13863: lustetuille todistajille, puuttuu häneltä usein varoja siihen,
13864: ja joka tapauksessa todistajan on hankalaa saada perityksi
13865: mitä hänelle on tuomittu. Todistajaksi kutsuttu ei myös-
13866: kään voi päästä kutsumusta noudattamasta. Jos hän estee-
13867:          Korvauksesta todistajille rikosasioissa.           3
13868: 
13869: tönnä jää saapumatta, tuomitaan hänet siitä sakkoon ja tuo-
13870: daan lopulta tuomioistuimen määräyksestä pakollisesti oikeu-
13871: teen. Valtion oikeudenhoidon kannalta on mitä tärkeintä,
13872: että henkilöt, jotka tehdystä rikoksesta jotakin tietävät, sen
13873: ilmaisevat. Mutta kun siihen vaivannäköön, joka aina liittyy
13874: oikeuteen saapumiseen todistajana kuultavaksi, vielä tulee
13875: lisäksi mahdollisuus jäädä kokonaan korvauksetta siitä ta-
13876: loudellisesta tappiosta, joka todistajavelvollisuuden täyttä-
13877: misestä johtuu, joutuvat ihmiset helposti kiusaukseen salata,
13878: mitä he jostakin rikoksesta ehkä tietävät, ja tekevät siten
13879: syyttäjistölle vaikeaksi rikoksen ilmisaamisen ja syytteeseen
13880: panon. Tältä näkökannalta on siis vaitionkin edun mu-
13881: kaista että niille, jotka on kutsuttu rikosasioissa todista-
13882: maan, suoritetaan siitä vaikkapa vähäinenkin korvaus.
13883:       Syy siihen, että se lainsäädäntötoimi, josta oli seu-
13884: rauksena yllämainittu asetus vuodelta 1892, rajoittui
13885: korvauksen myöntämiseen ainoastaan tärkeissä rikosju-
13886: tuissa, on epäilemättä, kuten Valtiosäädyt 1888 vuoden
13887: valtiopäivillä nimenomaan lausuivatkin, etsittävä niiden
13888: kustannusten pelosta, joita valtiolle koituisi, jos valtion
13889: korvausvelvollisuus ulotettaisiin pitemmälle. Niiden tau-
13890: lujen mukaan, jotka ovat seuranneet hallituksen Edus-
13891: kunnalle antamia kertomuksia valtiovarain tilasta vuosilta
13892: 1895-1907, verrattuina vuosilta 1895-1900 Revisioni-
13893: konttorista saatuihin, kruunun takaisinsaamia etukäteen
13894: maksettuja todistajanpalkkioita koskeviin tietoihin, olivat
13895: nämä rahamäärät.:
13896: 
13897:                   Etukäteen maksetut     Takaisin saadut
13898:                    todistajanpalkkiot.    edeltämaksut.
13899:      1895.         Smk. 35,386: 25       Smk. 8, 798: 91
13900:      1896.              40,151:69         » 12,207:66
13901:      1897.              30,228:69             9,830:44
13902:      1898.              29,607:19         » 11,474:41
13903:      1899.              29,174:24             7,980:47
13904:      1900.              31,574:-          » 10,532:85
13905:      1901.              20,241:05             3,207:98
13906: 4     1909. II Vp.- Eduskuntaesltysmiet. N:o 8.
13907: 
13908:      1902 . . . . . Smk. 23,789:47       Smk. 2, 709: 91
13909:      1903 . . . . .      18,766: 45           1,016:99
13910:      1904 . .        ) 18,548: 08             1,414:74
13911:      1905 . . .      »   25,654: 99       >   1,103:80
13912:      1906 .              25,850: 78           1,534:02
13913:      1907 . . .      »   45,509: 02       >   2,566:25
13914: 
13915:       Kun jätetään huomioonottamatta vuosi 1907, JOna
13916: todistajanpalkkioista valtiolle koitunut nettomeno osotti
13917: äkillistä kohoamista, mikä kuitenkin johtui tilapäisistä
13918: syistä, on valtiolle korvaamatta jääneiden edeltämak-
13919: sujen keskimäärä tasaluvuin 21,500 markkaa vuodessa.
13920: On itsestään selvää, että yllämainittu määrä melkoisesti
13921: kohoaa, jos valtion velvollisuus edeltäkäsin maksaa todis-
13922: tajanpalkkiot ulotetaan kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat
13923: virallisen syytteen alaiset ja joita virallinen syyttäjä ajaa.
13924: Kuinka suuri se meno tulisi olemaan, joka valtiolle siten
13925: koituisi, siitä Valiokunnalla ei ole esitettävänään arvio-
13926: laskelmia. Ne tilastolliset alkutiedot, jotka alioikeuksista
13927: annetaan nnssa käsitellyistä asioista, ovat nimittäin
13928: muuta tarkoitusta varten laadittuina senlaatuiset, ettei
13929: niistä saa riittävää perustusta puheenalaisen menon
13930: määräämiseen. Siihen nähden että todistajain lukumäärä
13931: vähäisissä rikosjutuissa tavallisesti on melkoista pienempi
13932: kuin suurissa sekä eräistä muistakin syistä, joita jälempänä
13933: tullaan koskettelemaan, luulee Valiokunta kuitenkin voita-
13934: van olettaa, ettei se lisämeno, jonka valtion korvausvel-
13935: vollisuuden ulottaminen kaikkiin virallisen syytteen alaisiin
13936: juttuihin tulisi valtiovarastolle tuottamaan, ole niin suuri,
13937: että sillä olisi sanottavampaa vaikutusta maamme tulo- ja
13938: menoarvioon ja että uudistuksen toimeenpaneminen sen
13939: vuoksi olisi jätettävä siksensä. Jos sitä vastoin, niinkuin
13940: anomusehdotuksessa on ehdotettu, asianomistajarikoksiakin
13941: koskevissa jutuissa todistajille myönnettäisiin korvausta
13942: yleisistä varoista, enentyisivät valtion kustannukset hy-
13943: vinkin suuressa määrässä, eikä se jo siitäkään syystä voi
13944:          Korvauksesta todistajille rikosasioissa.            5
13945: 
13946: tulla kysymykseen. Siihen ei sitä paitsi ole periaatteellis~
13947: takaan syytä. Sillä niinkuin käy ilmi siitä seikasta, että
13948: syytteen tekeminen asianomistajarikoksesta riippuu louka-
13949: tusta, ei syyllisen rankaisemista pidetä yhteiskunnan edun
13950: kannalta välttämättömänä, ja tästä johtuu, ettei sellaisia
13951: rikoksia koskevissa jutuissa myöskään ole aihetta todista-
13952: janpalkkioiden maksamiseen yleisistä varoista.
13953:       Se määrä, johon 1892 vuoden asetuksen mukaan
13954: kruunun maksettava korvaus elatuskustannuksista kor-
13955: keintaan voi nousta, ei nykyään enää aina riitä edes
13956: todistajalle elatukseksikaan, puhumattakaan siitä ettei se
13957: läheskään vastaa sitä tuloa, jota todistaja menetetyn työ-
13958: päivän johdosta jää vaille. Tähän nähden on Valio-
13959: kunta yhtä mieltä eduskuntaesityksen tekijän kanssa siitä,
13960: että korkeinta päivärahaa olisi korotettava, kuin myös
13961: siitäkin että se soveliaimmin olisi määrättävä kolmeksi
13962: markaksi. Osa Valiokunnan jäsenistä on samalla tahtonut
13963: säädettäväksi, että tämä kolmen markan päiväraha olisi ero-
13964: tuksetta maksettava kaikille todistajille paitsi laissa erityi-
13965: sesti määrättävissä tapauksissa, niinkuin jos joku on samana
13966: päivänä ollut todistamassa kahdessa jutussa ja muissa sel-
13967: laisissa. Tällainen järjestely olisi välttämätön sen vuoksi
13968: että, jos päivärahan suuruus jätetään tuomioistuimen har-
13969: kintaan, siitä voisi olla seurauksena että vähävaraisiin kan-
13970: sanluokkiin kuuluvat todistajat saisivat pienemmän palk-
13971: kion kuin varakkaista luokista olevat todistajat. V aliakunta
13972: on kuitenkin jo päivärahan vähäiseen määräänkin nähden
13973: pitänyt tätä vähemmistön lausumaa pelkoa aiheettomana
13974: ja katsonut, että yhtäsuuren, kerran kaikkiaan määrätyn
13975: päivärahan suorittaminen kaikille todistajille juuri olisi
13976: omiansa johtamaan kohtuuttomuuteen. Päivärahaa määrä-
13977:  tessään tuomioistuimen ei ole pantava huomiota todista-
13978:  jain erilaiseen yhteiskunnalliseen asemaan, vaan sellaisiin
13979:  seikkoihin kuin esim. ylempänä mainittu että henkilö on
13980:  ollut todistamassa kahdessa jutussa tai asianosaisena toi-
13981:  sessa jutussa taikka että todistaja pääsee jo aikaisin lähte-
13982:  mään oikeuspaikasta pois tarvitsematta siellä kuluttaa koko
13983: 6     1909. ll Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
13984: 
13985: päivää, onko todistaja täysin työkuntoinen henkilö vaiko
13986: vielä alaikäinen poika tai tyttö ja muihin semmoisiin
13987: asiallisiin kohtiin. Kun ottaa huomioon että käytäntöön
13988: päässeen tavan mukaan korkein päiväraha, yksi markka
13989: viisikymmentä penniä, melkein poikkeuksetta määrätään
13990: kaikille todistajille, mutta ettei sellainen, sen jälkeen kuin
13991: päiväraha korotetaan kolmeksi markaksi, enää saisi tulla
13992: kysymykseen, vaan päiväraha silloin olisi sovitettava asian-
13993: haarain mukaan, ei Valiokunnan mielestä ole luultavaa,
13994: että päivärahan ehdotetusta korotuksesta johtuva lisämeno
13995: tulisi olemaan aivan suuri.
13996:       Kysymys, josta Valiokunnaassa niinikään on ollut
13997: erimielisyyttä, on se, keille todistajille on myönnettävä
13998: korvausta matkakustannuksista. Eduskuntaesityksessä on
13999: tässä kohden pysytetty 1892 vuoden asetuksen määräys,
14000: että sellaista korvausta on annettava ainoastaan, jos se
14001: matka, jonka todistaja on pakotettu tekemään, on viiden-
14002: toista tai useamman kilometrin pituinen. Tätä määräystä
14003: on Valiokunnassakin melkoinen vähemmistö puoltanut.
14004: Jos se matka, jolta korvausta voidaan saada, määrättäisiin
14005: lyhemmäksi, esim. kymmeneksi kilometriksi, olisi siitä
14006: vähemmistön mielestä seurauksena, että valtion kustan-
14007: nukset melkoisesti nousisivat, koska on luonnollista, että
14008: kuta lyhemmäksi se matka määrätään, jolta korvausta on
14009: annettava, sitä useammin tullaan tuollaista korvausta suorit-
14010: tamaan, jota paitsi olisi huomattava että, kuu oikeuspai-
14011: kat tavallisesti sijaitsevat käräjäkuntain tiheimmin asu-
14012: tuissa seuduissa, korvaukseen oikeutettujen todistajain
14013: lukumäärä ei ainoastaan yleensä enentyisi vaan vieläpä
14014: suhteellisesti siihen kuin matka lyhenee. Ja kun päivä-
14015: palkka on ehdotettu kOl·otettavaksi kolmeen markkaan,
14016: olisi tuomioistuimella mahdollisuus antaa niille todistajille,
14017: jotka ovat saapuneet lähes viidentoista kilometrin päästä,
14018: suhteellisesti suurempi päiväraha ja siten osalta korvata
14019: heidän matkakustannuksensakin.
14020:        Vaikkei raha-asiallisista syistä voitane myöntää kai-
14021: kille todistajille korvausta matkakustannuksista, on Valio-
14022:          Korvauksesta todistajille rikosasioissa.             7
14023: 
14024: kunnan enimmistön mielestä kuitenkin kohtuuden vaati-
14025: maa, että ainakin ne todistajat, joilla on oikeuspaikkaan
14026: matkaa vähintään kymmenen kilometriä, saavat sellaisen
14027: korvauksen. Lyhemmän matkan voi todistajaksi kutsuttu
14028: henkilö ehkä suorittaa jalkasin tai voi hän ainakin koro-
14029: tetusta päivärahasta saada jonkinlaisen korvauksen matka-
14030: kustannuksistaankin. Mutta jos matkaa on kymmenenkin
14031: kilometriä, on asianlaita useimmiten toinen. Todistajan
14032: täytyy silloin jo käyttää hevosta tai, jos siihen on tilai-
14033: suutta, rautatietä tai höyrylaivaa, eikä päiväraha enää riitä
14034: korvaamaan matkasta aiheutuvia kustannuksia. Selvää tie-
14035: tysti on, että tuomioistuin voi päivä- ja matkarahoja mää-
14036: rätessään ottaa huomioon myöskin matkan pituuden ja
14037: mitä kustannuksia todistajaksi kutsutulla henkilöllä mat-
14038: kasta todella on ollut, niin että lyhempimatkaiselle todis-
14039: tajalle maksettava korvaus jää suhteellisesti pienemmäksi
14040: ja ettei matkarahoja korkeimpaan määrään myönnetä muille
14041: kuin niille, joilla on ollut vastaavat kustannukset. Tähän
14042: nähden ei Valiokunnan mielestä olekaan todennäköistä,
14043: että valtion menot kovinkaan suuresti lisääntyisivät, joskin
14044: lyhin matka, jolta korvausta voidaan saada, määrättäisiin
14045: kymmeneksi kilometriksi.
14046:       Eduskuntaesityksen mukaan, joka siinä kohden on
14047: yhtäpitävä 1892 vuoden asetuksen kanssa, on todistajaksi
14048: kutsuttu henkilö oikeutettu saamaan~ korvausta matka-
14049: ja elatuskustannuksista ainoastaan jos tuomari harkitsee
14050: sen kohtuulliseksi. Tästä johtuu, ettei sellaisille henkilöille,
14051: jotka, kuten esim. oikeuden palvelijat, toimensa puolesta
14052: ovat oikeuspaikassa saapuvilla, yleensä ole myönnettävä
14053: valtion varoista etukäteen maksettavaa todistajanpalkkiota.
14054: Osa Valiokunnan jäsenistä onkin katsonut, että tämänkaltai-
14055: sesta yleisestä säännöksestä on riittävästi perustusta niiden
14056: eri tapausten arvostelemiseen, joissa korvausta yleisistä
14057: varoista ei pitäisi tuomita. Valiokunnan mielestä ovat kui-
14058: tenkin erikoiset määräykset tarpeen mitä tulee kysymyk-
14059: seen poliisipalvelijoiden ja -viranomaisten oikeudesta sel-
14060: laisen korvauksen saamiseen. Kun poliisipalvelijat Oikeu-
14061: 8     1909. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14062: 
14063: denkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n mukaan saavat todistaa
14064: siitäkin mitä heille toimituksissaan tapahtuu ja mitä ovat
14065: toimittaneet, ei näytä olevan soveliasta, että heille mää-
14066: rätään palkkiota kruunulta. Mutta ei ainoastaan sellaisissa
14067: tapauksissa vaan muutenkin, milloin poliisipalvelija tai
14068: -viranomainen on ollut todistamassa virallisen syytteen
14069: alaisessa rikosjutussa, ei sellaista palkkiota ole hänelle
14070: myönnettävä. Poliisin virkatehtäviinhän juuri kuuluu toi-
14071: mia rikosten ilmisaamiseksi ja voidaan poliisi sen vuoksi
14072: pitää velvollisena ilman eri korvausta myöskin oikeudessa
14073: todistamaan mitä hän rikoksesta tietää. Huomattava
14074: myöskin on, että poliisiviranomaiset nauttivat vuosipalkkaa
14075: eivätkä siis kärsi tulojen vähennystä saapuessaan oikeu-
14076: teen todistamaan. Näistä syistä V aliakunta katsoo, ettei
14077: poliiseille yleensä olisi myönnettävä kruunun maksettavaa
14078: korvausta. Tätä eivät vaadi edes kohtuussyytkään. Mitä
14079: kaupunkeihin tulee on asia kylläkin selvä. Maaseudulla
14080: taas on poliisipalvelijain vuoroansa oltava oikeuspaikassa
14081: läsnä toimiakseen oikeuden käskyläisinä, ja voidaan hei-
14082: dän vuoronsa järjestää siten, että kunkin vuoro sattuu sil-
14083: loin, kun hänen on oltava todistamassa.
14084:       Edelläsanottu koskee kuitenkin ainoastaan niitä ta-
14085: pauksia, jolloin poliisi on kutsuttu todistamaan siihen
14086: alioikeuteen, jonka tuomiopiirissä hänen toimipaikkansa on.
14087: Asianlaita on toinen, jos _Poliisiviranomainen on kutsuttu
14088: todistajaksi muuhun oikeuteen. Siinä tapauksessa tulee
14089: hänen Valiokunnan yksimielisen käsityksen mukaan saada
14090: korvaus matkakustannuksistaan. Toiset Valiokunnan jäse-
14091: net ovat sen ohessa katsoneet, että poliisille silloin myös
14092: olisi annettava korvaus elatuskustannuksista, koska poliisia
14093: ei ole syytä asettaa eri asemaan kuin muita vuosipalkkaa
14094: nauttivia henkilöjä. Kun kumminkin poliisiviranomainen,
14095: joka on kutsuttu oikeuteen todistajaksi, ei sen johdosta
14096: tule kärsimään tulojen vähennystä eikä siis ole niin
14097: elatuskustannusten korvaamisen tarpeessa kuin useimmat
14098: muut todistajiksi kutsutut henkilöt, ja ne yleiset syyt,
14099: mitkä edellä on esitetty todistajanpalkkion myöntämistä
14100:          Korvauksesta todista,jille rikosasioissa.         9
14101: 
14102: vastaan poliiseille rikosasioissa, epäilemättä tällaisessakin
14103: tapauksessa ovat huomioon otettavat, katsoo Valiokunta
14104: ettei korvausta elatuskustannuksista ole poliisille myön-
14105: nettävä silloinkaan, kun hänet on kutsuttu todistajaksi
14106: toiseen kuin hänen toimipaikkansa oikeuteen.
14107:       Jos poliisien oikeus korvauksen saamiseen yleisistä
14108: varoista rajoitetaan edellä ehdotetulla tavalla, on ilmeistä,
14109: että valtiolle nyt kysymyksessä olevasta uudistuksesta
14110: aiheutuvat kustannukset eivät tule nousemaan siihen
14111: määrään kuin ll}uuten. On nimittäin huomattava, että
14112: useimmissa virallisen syytteen alaisissa rikosjutuissa po-
14113: liisipalvelijoita on todistamassa. Niin on laita varsinkin
14114: kaupungeissa ja etenkin suuremmissa kaupungeissa, joissa
14115: n. k. poliisijutut eli juopumusta y. m. pienempiä rikko-
14116: muksia koskevat asiat, missä miltei poikkeuksetta ainoas-
14117: taan poliiseja on todistajina, ovat lnkuisimmat virallisen
14118: syytteen alaisista jutuista. Jo tästäkin syystä on V alia-
14119: kunnan mielestä tarpeellista, ettei kysymystä poliisin oi-
14120: keudesta korvauksen saamiseen yleisistä varoista jätetä
14121: kokonaan tuomioistuimen harkinnnan varaan, vaan että
14122: se nimenomaisella ja sisällykseltään sentapaisella lainmää-
14123: räyksellä kuin ylempänä on esitetty järjestetään; ja on
14124: Valiokunta sen vuoksi pannut käsiteltävänä olevaan pykä-
14125: lään sitä tarkoittavan lisämomentin.
14126:       Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa V aHokunta
14127: kunnioittaen ehdottaa:
14128: 
14129:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
14130:            Majesteetin armoUisesti vahvistettavaksi jättäisi
14131:            seuraavan asetuksen:
14132: 10     1909. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14133: 
14134: 
14135: 
14136:                            Asetus,
14137: jolla 21 patvana maaliskuuta 1892 annetun, korvauksen anta-
14138: mista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa koskevan Kei-
14139:      sarillisen asetuksen 1 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
14140: 
14141:       Täten säädetään että 1 § asetuksessa 21 p:ltä maa-
14142: liskuuta 1892 korvauksen antamisesta yleisistä varoista
14143: todistajille rikosasioissa on muutettava näin kuuluvaksi:
14144: 
14145:                                  1 §.
14146:        Virallisen syytteen alaisissa jutuissa olkoon se, jonka
14147: virallinen syyttäjä on todistajaksi kutsunut ja joka todis-
14148: tuksen antamista varten on oikeuteen saapunut, oikeutettu,
14149: pyynnöstänsä j~ tuomarin harkittua sen kohtuulliseksi,
14150: korvaukseksi saapumisestansa oikeuteen saamaan yleisistä
14151: varoista korkeintaan kolme markkaa elatukseksi kultakin
14152: päivältä, joka hänen matkaansa ja oloonsa oikeuspaikassa
14153: kuluu. Jos matka, jonka todistaja on pakotettu tekemään
14154: oikeuteen saapuaksensa, on kymmenen tai useamman kilo-
14155: metrin pituinen, myönnettäköön todistajalle sitä paitsi
14156: matkarahoja oikeuden harkinnan mukaan, ei kuitenkaan
14157: korkeampaan määrään kuin mikä vastaa yhden hevosen
14158: kyytirahaa edestakaisin, taikka, jos rautatietä tahi höyry-
14159: laivaa saattaa matkalla käyttää, maksua halvimmasta sijasta
14160: junassa tai höyrylaivalla.
14161:        Mainittua laatua olevissa jutuissa olkoon samallainen
14162: oikeus korvaukseen todistajalla, joka on kutsuttu oikeuden
14163: määräyksestä, niin myös sillä, joka syyttäjän kutsumana
14164: tai oikeuden määräyksestä on saapunut tietojen antamista
14165: varten kuulusteltavaksi.
14166:        Edellii säädettyä korvausta älköön kuitenkaan tuomittako
14167: poliisipalvelijalle tal1i -viranomaiselle silloin, kun hän on ollut
14168: todistajana tahi kuulusteltavana siinä alioikeudessa, jonka tuo-
14169: miopiirissä on hänen toimipaikkansa, vaan jos hän sitä varten
14170:          Korvauksesta todistajille rikosasioissa.           11
14171: 
14172: on saapunut muuhun oikeuteen, saakoon 1 momentissa säädet-
14173: tyjen perusteiden mukaisen korvauksen ma,tka- mutta ei elatus-
14174: lcustannuksistaan.
14175:       Jos vaaditaan korvausta matkakustannuksista ja ra-
14176: vinnosta korkeampaan määrään, kuin mitä yleisistä varoista
14177: saadaan todistajalle antaa, ja jos vaatimus harkitaan koh-
14178: tuulliseksi, niin on, siinä tapauksessa että korvauksen
14179: suorittaminen asiaa lopullisesti ratkaistaessa katsotaan
14180: tämän asetuksen 3 §:n mukaan jonkun muun kuin kruu-
14181: nun velvollisuudeksi, sanottu korvaus, ylempänä olevien
14182: säännösten sitä estämättä, 0. K:n 17 luvun 5 §:n mukaan,
14183: tuomittava todistajalle maksettavaksi.
14184: 
14185: 
14186:       Viitaten siihen, mitä Valiokunta ylempänä on ehdot-
14187: tanut, saa VaEokunta vielä kunnioittaen esittää,
14188: 
14189:                   ettei asiasta tehty anomusehdotus antaisi ai-
14190:            hetta mihinkään toimenpiteeseen Eduskttnnan puo-
14191:            lelta.
14192: 
14193: 
14194:        Tämän asian käsittelyssä ov~t olleet osallisina puheen-
14195:  ohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
14196: Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huotari, Hä-
14197: mäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Käkikoski, Poutiainen,
14198: Rajala, Roos, Talas ja Tulikoura sekä varajäsenet af For·
14199: selles, Leinonen, Seppä-Murto ja Vainio.
14200: 
14201:      Helsingissä, 14 p:nä lokakuuta 1909.
14202: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
14203:   1909.   II Vp. -   S. V. M. ---. Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14204: 
14205: 
14206: 
14207: 
14208:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 13 edus-
14209:            kuntaesityksen johdosta, joka koskee korvauksen anta-
14210:            mista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa.
14211: 
14212:      :::5uuri valiokunta, joka on pitänyt Lakivaliokunnan
14213: mietinnössä N:o 5 tästä asiasta ehdotettua lainsäädäntö-
14214: toimenpidettä tarpeen vaatimana, saa, asiaa käsiteltyänsä,
14215: kunnioittaen ehdottaa,
14216:                   että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase-
14217:            tukseksi, jolla 21 päivänä maaliskuuta 1892 an-
14218:            netu.n, korvauksen antamista yleisistä varoista.
14219:            todistajille rikosasioissa koskevan Keisarillisen ase-
14220:            tulesen 1 § mmdetaan toisin kuuluvaksi, Laki-
14221:            valiokunnan mietinnössä N:o 5 olevan ehdotuksen
14222:            mukaan.
14223: 
14224: 
14225:      Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
14226: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
14227:  1909. II Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14228: 
14229: 
14230: 
14231: 
14232:                  S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesityksen
14233:           johdosta päättämä a 1a m a i n e n e h d o t u s asetuk-
14234:           seksi, jolla 21 päivänä maaliskuuta 1892 annetun, kor-
14235:           vauksen antamista yleisistä varoista todistajille rikos-
14236:           asioissa koskevan Keisarillisen asetuksen 1 § muute-
14237:           taan toisin kuuluvaksi.
14238: 
14239: 
14240: 
14241: 
14242:       Suurivaitaisin, ·Armonisin Keisari
14243:               ja Suuriruhtinas I
14244: 
14245: 
14246: 
14247: 
14248:      Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys,
14249: jossa ehdotetaan 21 päivänä maaliskuuta)892 annetun,
14250: korvauks(;ln antamista yleisistä varoista todistajille rikos-
14251: 2 1909.1l Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14252: 
14253: asioissa koskevan Keisarillisen asetuksen l §:n muutta-
14254: mista sellaiseksi, että mainitun asetuksen valtiolle sää-
14255: tämä korvausvelvollisuus ulotettaisiin kaikkiin virallisen
14256: syytteen alaisiin rikosasioihin, joita syyttäjä virkansa
14257: puolesta ajaa, ja korvausta määrältään lisättäisiin. Tä-
14258: män eduskuntaesityksen on Eduskunta säädetyssä jär-
14259: jestyksessä käsitellyt.
14260:      Todistuksen antaminen oikeudessa on tosin yhteis-
14261: kunnallinen velvollisuus, mutta kun laki velvoittaa
14262: kansalaisen, valtion syyteoikeutta edustavan syyttäjän
14263: kutsumuksesta, milloin tahansa ja kaukaisistakin pai-
14264: koista saapumaan oikeuteen todistajana kuultavaksi,
14265: on kohtuullista, että valtio myös vakuuttaa todistajaksi
14266: kutsutulle ainakin matka- ja elatuskustannusten kor-
14267: vauksen. Sillä joskin syytetty tuomitaan syypääksi ja
14268: niin ollen veivoitetaan suorittamaan korvausta asiassa
14269: kuulustelluille todistajille, puuttuu häneltä usein varoja
14270: siihen, ja joka tapauksessa todistajain on hankala saada
14271: perityksi, mitä heille on tuomittu. Todistajaksi kutsuttu
14272: ei myöskään saa olla kutsumusta noudattamatta. Jos
14273: hän esteetönnä jää saapumatta, tuomitaan hänet siitä
14274: sakkoon, vieläpä hänet voidaan tuomioistuimen mää-
14275: räyksestä tuoda pakollisesti oikeuteen. Valtion oikeuden-
14276: hoidon kannalta on mitä tärkeintä, että henkilöt, jotka
14277: tehdystä rikoksesta jotakin tietävät, sen ilmaisevat.
14278: Mutta kun oikeuteen saapumisesta aiheutuvan vaivan-
14279: näön lisäksi vielä tulee mahdollisuus jäädä ilman kor-
14280: vausta siitä taloudellisesta tappiosta, joka todistajavel-
14281: vollisuuden täyttämisestä johtuu, niin kiusaus sen salaa-
14282: miseen, mitä joku ehkä jostakin rikoksesta tietää, on
14283: suuri, ja rikoksen ilmisaaminen ja syytteeseenpano käy
14284: sen johdosta syyttäjistölle vaikeaksi. Tähän nähden on
14285: vaitionkin edun mukaista, että niille, jotka on kutsuttu
14286: rikosasioissa todistamaan, suoritetaan siitä vaikkapa
14287: vähäinenkin korvaus.
14288:      Valtion velvollisuus suorittaa todistajapalkkioita
14289: rikosasioissa onkin jo voimassaolevassa lainsäädännössä
14290:             Korvauksesta todistajille rikosasioissa.        3
14291: 
14292: tunnustettu. Mutta kun siinä säädetyt 1·ajoitukset eivät
14293: salli puheenalaisen korvauksen myöntämistä kaikissa
14294: niissä tapauksissa, joissa siihen syytä olisi, eivätkä myös-
14295: kään aina sen määräämistä riittävän suureksi, niin Edus-
14296: kunta on katsonut lain muuttamisen eduskuntaesityk-
14297: sessä ehdotettuun suuntaan tarpeen vaatimaksi.
14298:      Edellä mainitut yleiset syyt, jotka vaativat korvauksen
14299: antamista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa, eivät
14300: koske ainoastaan törkeitä rikoksia, joihin mainittu kor-
14301: vaus nyt on rajoitettu, vaan pitävät paikkansa kaikissa
14302: virallisen syytteen alaisissa rikosasioissa, joita syyttäjä
14303: virkansa puolesta ajaa.
14304:      Se määrä taas, johon voimassaolevan asetuksen mu-
14305: kaan kruunun maksettava korvaus elatuskustannuksista
14306: korkeintaan voi nousta, l markka 50 penniä päivältä, ei
14307: nykyään enää aina riitä todistajalle elatukseksikaan,
14308: vielä vähemmin se vastaa sitä tuloa, jota vaille todis-
14309: taja jää työpäivän menettämisen takia. Sentähden ja
14310: jotta tuomioistuimella olisi kyllin mahdollisuutta sovittaa.
14311: korvaus asianhaarain mukaan, jolloin ei ole otettava
14312: huomioon todistajain erilaista yhteiskunnallista asemaa,
14313: vaan semmoisia asiallisia seikkoja, kuin onko todistajalla
14314: muutakin toimitettavaa oikeudessa, meneekö häneltä
14315: koko työpäivä hukkaan ynnä muuta sellaista, on päivä-
14316: rahan korkeinta määrää korotettava, ja Eduskunta on
14317: harkinnut, että se soveliaimmin voidaan määrätä kolmeksi
14318: markaksi.
14319:      Voimassaolevan asetuksen määräys, että korvausta
14320: on annettava ainoastaan, jos se matka, jonka todis-
14321: taja on pakotettu tekemään, on viidentoista tai useam~
14322: man kilometrin pituinen, on niinikään Eduskunnan
14323: mielestä kohtuuden mukaisesti siten muutettava,
14324: että korvauksen saavat ne todistajat, joilla on
14325: oikeuspaikkaan matkaa kymmenen kilometriä tai
14326: enemmän. Lyhemmän matkan voi todistajaksi kut-
14327: suttu ehkä suorittaa jalkasin tai hän voi korotetusta
14328: päivärahasta saada jonkinlaisen korvauksen matkakus-
14329: 4 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
14330: 
14331: tannuksistaankin, mutta jos matkaa on kymmenenkin
14332: kilometriä, täytyy tod.istajan useimmiten käyttää hevosta
14333: tai/ jos siihen on tilaisuutta, rautatietä tai höyrylaivaa,
14334: eiki:,päivärah~)nää riitä korvaamaan matkasta aiheutu-
14335: via!~, kustannuksia.
14336:    l,j;:i,(
14337: 
14338:     LTodistajaksi kutsuttu on nykyisten säännösten mu-
14339: kaan saapa korvausta matka- ja elatuskustannuk-
14340: sista ainoastaan jos tuomari harkitsee sen kohtuulliseksi.
14341: Tästä johtuu, ettei valtion varoista yleensä ole myön-
14342: nettävä todistajapalkkiota niille, jotka toimensa puolesta
14343: ovat oikeuspaikassa saapuvilla, eikä siis myöskään siellä
14344:  järjestyksen ylläpitämistä varten ja oikeuden apuna
14345:  oleville poliisipalvelijoille. Mutta Eduskunnan mielestä ei
14346: poliisiviranomaisten ja poliisipalvelijoiden yleensäkään
14347:  tulisi saada tällaista korvausta. Kun poliisimiehet Oi-
14348:  keudenkäymiskaaren 17 luvun ll §:n mukaan saavat to-
14349:  distaa siitäkin, mitä heille toimituksissaan tapahtuu ja
14350:  mitä ovat toimittaneet, ei näytä olevan soveliasta, että
14351:  heille silloin määrätään erityistä palkkiota kruunulta.
14352:  Eikä siihen ole riittävää syytä muissakaan tapauksissa,
14353:  koska toimiminen rikosten ilmisaamiseksi kuuluu poliisin
14354:  virkatehtäviin, joista poliisiviranomaiset ja poliisipalveli-
14355:  jat nauttivat vuosipalkkaa. Tämä koskee kuitenkin
14356:  matkakustannuksia ainoastaan milloin poliisi on kut-
14357:  suttu todistamaan siihen alioikeuteen, jonka tuomio-
14358:  pnnssa hänellä on toimensa.              Kun poliisimies on
14359:  kutsuttu todistajaksi muuhun oikeuteen, tulee hänen
14360:  saada korvaus matkakustannuksistaan, mutta edellä
14361:  mainituista syistä ei silloinkaan erityistä elatuskustan-
14362:  nusten korvausta.
14363:         Eräiden puheena olleiden muutosten kautta tulevat
14364:  valtion menot todistajapalkkioihin epäilemättä entistä
14365:   suuremmiksi. Syynä siihen, että lainsäädäntötoimi ai-
14366:  kaisemmin, kun kysymys korvauksen suorittamisesta to-
14367:   d.istajil1e rikosasioissa on ollut käsiteltävänä, on rajoitettu
14368:   korvauksen myöntämiseen ainoastaan törkeissä rikos-
14369:   asioissa, onkin, niinkuin Valtiosäädyt 1888 vuoden vai-
14370:             Korvauksesta rodistajille rikosasioissa.        5
14371: 
14372: tiopäivill'ä nimenomaan lausuivat, ollut niiden kustan-
14373: nusten pelko, joita valtiolle koituisi, jos valtion kor-
14374: vausvelvollisuus]ulotettaisiin pitemmälle. Tähän tarkoi-
14375: tukseen menneiden valtiolle korvaamatta jääneiden edel-
14376: tämaksujen keskimäärä on vuosina 1895--1906 ollut tasa-
14377: luvuin 21,500 markkaa vuodessa. Käytettävänä olevan
14378: tilaston nojalla ei voida laskea, miten suuriksi näiden
14379: maksujen määrä kohoaa, jos valtion velvollisuus edeltä-
14380: käsin maksaa todistajapalkkiot ulotetaan kaikkiin niihin
14381: virallisen syytteen alaisiin asioihin, joita virallinen syyt-
14382: täjä ajaa. Mutta siihen nähden, että todistajain luku vähäi-
14383: sissä rikosjutuissa tavallisesti on melkoista pienempi kuin
14384: suurissa, ei puheeha olevaa lisämenoa voida olettaa niin
14385: suureksi, että sillä olisi sanottavaa vaikutusta valtion
14386: menoarvioon.
14387:      Päivärahan korkeimman määrän korotuksesta ja kor-
14388: vattavan matkan lyhennyksestä johtuvat lisämenot eivät
14389: luultavasti myöskään tule olemaan varsin suuret. Käy-
14390: täntöön päässeen tavan mukaan korkein päiväraha mää-
14391: rätään melkein poikkeuksetta kaikille todistajille, mutta
14392: päivärahan korottaminen on omansa aikaansaamaan, että
14393: päiväraha sovitetaan säädetyissä rajoissa asianhaarain mu-
14394: kaan. Niinikään voidaan matkan pituus ottaa huomioon
14395: korvausta määrättäessä, niin ettei lyhytmatkaiselle todis-
14396: tajalle myönnetä korkeinta määrää.
14397:       Myöskin sen kautta, että poliisien oikeus korvauksen
14398: saamiseen yleisistä varoista rajoitetaan edellä maini-
14399: tulla tavalla, ehkäistään puheena olevasta uudistuksesta
14400: valtiolle aiheutuvain kustannusten nousemista. Virallisen
14401: syytteen alaisissa rikosjutuissa on useimmiten poliisipal-
14402: velijoita todistamassa, ja lukuisimmat näistä jutuista
14403: ovat, varsinkin suuremmissa kaupungeissa, niin sanotut
14404: poliisijutut eli juopumusta ynnä muita pienempiä rikko-
14405: muksia koskevat asiat, joissa melkein poikkeuksetta ei
14406:  olekaan muita todistajia. Siten varsin suuri osa rikosasioita
14407:  edelleenkin tulee käytännössä jäämään valtion korvaus-
14408: velvollisuuden ulkopuolelle.
14409: 6 1909.11 Vp.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o S.
14410: 
14411:      Puheena olleista asetuksen muutoksista johtuvalla val-
14412: tiomenojen lisäyksellä ei siis kaikkiaan ole niin suurta raha-
14413: asiallista merkitystä, että tarpeellisen uudistuksen toimeen-
14414: paneminen sen vuoksi olisi jätettävä siksensä.
14415:      Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Edus-
14416: kunta alamaisesti ilmoittaa,
14417:                että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
14418:           ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
14419:           sestii_tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää
14420:           seuraavan asetusehdotuksen:
14421: 
14422:                           Asetus,
14423: jolla 21 päivänä maaliskuuta 1812 annetun, korvauksen anta-
14424: mista yleisistä varoista todistajille rikosasioissa koskevan Kei-
14425:      sarillisen asetuksen 1 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
14426:      Täten säädetään että 1 § asetuksessa 21 p:ltä maa-
14427: liskuuta 1892 korvauksen antamisesta yleisistä. varoista
14428: todistajille rikosasioissa on muutettava näin kuuluvaksi:
14429:                             1 §.
14430:      Virallisen syytteen alaisissa jutuissa olkoon se, jonka
14431: virallinen syyttäjä on todistajaksi kutsunut ja joka todis-
14432: tuksen antamista varten on oikeuteen saapunut, oikeu-
14433: tettu, pyynnöstänsä ja tuomarin harkittua sen kohtuul-
14434: liseksi, korvaukseksi saapumisestansa oikeuteen saamaan
14435: yleisistä varoista korkeintaan kolme markkaa elatukseksi
14436: kultakin päivältä, joka hänen matkaansa ja oloonsa oi-
14437: keuspaikassa kuluu. Jos matka, jonka todistaja on pako-
14438: tettu tekemään oikeuteen saapuaksensa, on kymmenen
14439: tai useamman kilometrin pituinen, myönnettäköön to-
14440: distajalle sitä paitsi matkarahoja oikeuden harkinnan
14441: mukaan, ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin mikä
14442: vastaa yhden hevosen kyytirahaa edestakaisin, taikka,
14443: jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa matkalla käyttää,
14444: maksua halv'immasta sijasta junassa tai höyrylaivalla.
14445:              Korvauksesta todistajille rikosasioissa.        7
14446: 
14447:      Mainittua laatua olevissa jutuissa olkoon samatiainen
14448: oikeus korvaukseen todistajalla, joka on kutsuttu oikeuden
14449: määräyksestä, niin myös sillä, joka syyttäjän kutsumana
14450: tai oikeuden määräyksestä on saapunut tietojen antamista
14451: varten kuulusteltavaksi.
14452:      Edellä säädettyä korvausta älköön kuitenkaan tuo-
14453: mittako poliisipalvelijalle tahi -viranomaiselle silloin, kun
14454: hän on ollut todista jana tahi kuulustelta vana siinä alioikeu-
14455: dessa, jonka tuomiopiirissä on hänen toimipaikkansa, vaan
14456: jos hän sitä varten on saapunut muuhun oikeuteen, saa-
14457: koon 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisen kor-
14458: vauksen matka- mutta ei elatuskustannuksistaan.
14459:      Jos vaaditaan korvausta matkakustannuksista ja ra-
14460: vinnosta korkeampaan määrään, kuin mitä yleisistä va-
14461: roista saadaan todistajalle antaa, ja jos vaatimus harkitaan
14462: kohtuulliseksi, niin on, siinä tapauksessa että korvauksen
14463: suorittaminen asiaa lopullisesti ratkaistaessa katsotaan
14464: tämän asetuksen 3 §:n mukaan jonkun muun kuin kruu-
14465: nun velvollisuudeksi, sanottu korvaus, ylempänä olevien
14466: säännösten sitä estämättä, 0. K:n 17 luvun 5 §:n mukaan,
14467: tuomittava todistajalle maksettavaksi.
14468: 
14469: 
14470: 
14471:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. c.
14472: 
14473:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
14474: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910 .
14475: 
14476: 
14477: 
14478: 
14479:                                   .
14480:      1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14481: 
14482: 
14483: 
14484: 
14485:                  lakivaliokunnan mietintö N:o 6 eduskunta-
14486:           esityksen johdosta, joka koskee Rikoslain 43 luvun
14487:           5 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi.
14488: 
14489:       Edellämainitun, edustaja Hultinin y. m. tekemän
14490: eduskuntaesityksen N:o 12 on Eduskunta valmistelevaa
14491: käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
14492: 
14493: 
14494:       Kysymyksessä olevassa lainpaikassa käsitelty rikos,
14495: eläinrääkkäys, tietää niiden velvollisuuksien syrjäyttä-
14496: mistä, joita ihmisellä on kaikkia olentoja kohtaan, ja on
14497: siis yleisen siveellisyystunnon loukkaamista. Eduskunta-
14498: esityksessä ehdotetun lainsäädäntötoimenpiteen tarpeel-
14499: lisuus on niinmuodoin ensi, sijassa tältä kannalta arvos-
14500: teltava. Siinä määrin kuin kansojen yleinen valistus on
14501: edistynyt, onkin lainsäädännössä alettu ankarammin ar-
14502: vostella niitä raa'an mielenlaadun ilmauksia, jotka esiinty-
14503: vät sellaisten olentojen kiduttamisessa, joilla useimmiten
14504: ei itsellään ole kykyä suojella itseään niiltä. Niin ei ole
14505: laita ainoastaan suurissa sivistysmaissa: vaan on myöskin
14506: esim. Ruotsissa lainmuutoksella vuodelta 1907 sekä Norjan
14507: uudessa rikoslaissa vuodelta 1903 korotettu rangaistuksia
14508: eläinrääkkäyksestä ja jälkimäisessä sen ohessa itse käsi-
14509: tettäkin oleellisesti laajennettu.
14510:       Rikoslain 43 luvun 5 §:n mukaan rangaistaan se,
14511: joka omaa tahi toisen eläintä kohdeHessaan on osottanut
14512:  ilmeistä julmuutta, enintään viidensadan markan sakolla
14513: t,aikka vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
14514: Tätä säännöstä vastaan ovat eduskuntaesityksen tekijät
14515: 2     1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14516: 
14517: sekä useat Valiokunnankin jäsenet muistuttaneet, että sen
14518: mukaan vain kotieläimet ovat rääkkäykseltä suojattuja,
14519: mutta eivät luonnollisessa vapaudessa elävät eläimet, jom-
14520: moisen erotuksen tekemiseen ei olisi periaatteellista eikä
14521: käytännöllistäkään syytä; että kun ainoastaan ilmeinen
14522: julmuus on rangaistava, se rääkkäys, joka on johtunut
14523: vaikkapa törkeästäkin huolimattomuudesta, niinmuodoin
14524: voi jäädä rankaisematta; sekä että lainpaikan rangaistus-
14525: määräykset, joita ei yleensäkään voi pitää suurina, vaan
14526: pikemminkin lievinä, ovat törkeimpäin tapausten varalle
14527: aivan riittämättömät.
14528:       Valiokunnassa on kuitenkin esitetty myös se mie-
14529: lipide, ettei kysymyksessä olevan lainpaikan korjaaminen
14530: olisi tarpeen vaatima. Tämän kannan edustajat ovat kä-
14531: sityksenään esiintuoneet, että senlaatuisia rikoksia kuin
14532: eläinrääkkäykset, johtukootpa ne Hsensähillitsemisen puut-
14533: teesta, ilkeämielisyydestä taikka varattomuuden tai mui-
14534: den olosuhteiden pakotuksesta, ei voida ainakaan suurem-
14535: massa määrässä ehkäistä säätämällä niistä ankaria rangais-
14536: tuksia. Tehoisa valistus- ja kasvatustyö, jonka onnistumisen
14537: edellytyksenä on muun ohella köyhimpien kansankerros-
14538: ten aineellisen toimeentulon parantaminen, olisi ainoa
14539: keino, millä voitaisiin varsinaista parannusta aikaansaada.
14540: Myönnettävä kyllä olisi, ettei voida olla kokonaan ilman
14541: rangaistusmääräyksiä ja että edelläesitetyt muistutukset
14542: jossain määrin ovat oikeutetut. Mutta kun Rikoslain 43
14543: luvun 5 §:n säännökset ovat käytännölliseen tarpeeseen
14544: riittävät, jos niitä vain lainkäytössä oikein sovelletaan,
14545: ja se hyöty, joka lainpaikan korjaamisesta ehkä voitaisiin
14546: saada, niinmuodoin ja edelläesitettyyn asian periaatteel-
14547: liseen puoleen nähden olisi sangen vähäinen, eivät sa-
14548: notut jäsenet ole katsoneet olevan aihetta ryhtyä lainsää-
14549: däntötoimenpiteeseen asiassa, vaan ovat tahtoneet ehdot-
14550: taa eduskuntaesityksen hylättäväksi.
14551:       V aliakunnan enemmistökin on kyllä sitä mieltä, että
14552: valistuksen levitessä ja vähävaraisten kansanluokkain talou-
14553: dellisesti vaurastuessa ihmisyystunteita loukkaava rikol-
14554:        Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttaminen.              3
14555: 
14556: lisuus todennäköisesti tulee vähenemään. Mutta koska
14557: rangaistusten käyttämistä oikeusjärjestyksen ylläpitämi-
14558: seksi ei kuitenkaan voida välttää, on myöskin selvää,
14559: että rikoslainsäädännön tulee olla ajan vaatimuksia vas-
14560: taava, jotta s~ voisi täyttää tehtävänsä. Ja kun Valio-
14561: kunta ei saata pitää niitä muistutuksia, jotka voidaan
14562: tehdä voimassa olevaa, eläinrääkkäystä käsittävää lainkoh-
14563: taa vastaan, vähäarvoisina, on Valiokunnan mielestä sen
14564: uusiminen niinmuodoin tarpeellinen.
14565:        Eduskuntaesitykseen sisältyvää lakiehdotusta ei Va-
14566: liokunta kuitenkaan voi katsoa siihen tarkoitukseen sove-
14567: liaaksi. Sanotussa lakiehdotuksessa olevat rangaistusmää-
14568: räykset ovat Valiokunnan mielestä liian korkeat ja suh-
14569: teettomatkin, verrattuina esim. juuri puheenalaisessa, hyviä
14570: tapoja koskevain määräysten rikkomista käsittävässä 43
14571: luvussa yleensä käytettyihin rangaistusmääräyksiin ja
14572: muihinkin Rikoslaissa samanvertaisista teoista säädettyihin
14573: rangaistuksiin. Varsinkin näyttää kuritushuonerangais-
14574: tuksen käyttäminen tässä aiheettomalta. Rikoslain ran-
14575:  gaistusjärjestelmään soveltumatonta on myöskin, että
14576:  eläinrääkkäysrikoksen uusimisesta olisi eri rangaistus-
14577:  asteikko. Rikoslaissa on tätä nykyä määrätty suurempi
14578: rangaistus ainoastaan eräiden omaisuusrikosten uusimi-
14579:  sesta. Epäjohdonmukaista sen vuoksi olisi tehdä tässä
14580:  kohden poikkeus juuri eläinrääkkäykseen nähden, joka
14581:  siveellisyysrikoksista ei ole törkeimpiä. Toinen asia
14582:  on, että eläinrääkkäyksenkin uus1mmen useimmissa
14583:  tapauksissa on pidettävä raskauttavana asianhaarana
14584:  ja rangaistusta määrättäessä sellaisena otettava huo-
14585:  mioon. Arveluttavinta lakiehdotuksessa kuitenkin on,
14586:  että yleensä jokainen, joka hoidon laiminlyömisen tahi
14587:  huolimattomuuden kautta tuottaa kotieläimelle kärsimystä,
14588:  olisi rangaistava eläinrääkkäyksestä. Tosin maassamme
14589:  kotieläimille tuotetaan paljo kärsimystä juuri hoidon lai-
14590:  minlyömisen ja huolimattomuuden kautta. Tämä eläinten
14591:  kohtelu johtuu kuitenkin, Valiokunnan enemmistön mieli-
14592:  piteen mukaan, monasti ymmärtämättömyydestä ja, kun
14593: 4     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14594: 
14595: on kysymyksessä hoidon laiminlyöminen, useimmissa ta-
14596: pauksissa siitä, että eläimen omistaja itsekin puutetta
14597: kärsivänä ei kykene antamaan' eläimelleen parempaa hoi-
14598: toa. Jos tällainen eläimenomistaja saatettaisiin rangais-
14599: tukseen eläinrääkkäyksestä, tapahtuisi sen kautta ehkä
14600: suurempi vaaryys ja olisi SE: enemmän oikeuden-
14601: tuntoa loukkaavaa kuin se, että hän huonon hoidon kautta
14602: tuottaa eläimelleen kärsimystä.
14603:       Ylläesitettyjä näkökohtia huomioon ottaen on Valio-
14604: kunta uudestaan muodostellut kysymyksenalaisen lain-
14605: paikan ja syistä, jotka jo edellä on mainittu, katsonut voi-
14606: vansa kannattaa sitä eduskuntaesityksessä tehtyä ehdo-
14607: tusta, että lain suojelus olisi ulotettava muihinkin kuin
14608: kotieläimiin sekä että eläintä kohtaan osotettu julmuus,
14609: riippumatta siitä voidaanko sitä pitää ilmeisenä vai ei,
14610: olisi rangaistava. Ja kun myönnettävä on, että sangen
14611: suurta rääkkäystä voidaan harjoittaa sellaisenkin teon
14612: kautta, jolla tosin ei suorastaan tarkoiteta eläimen kidut-
14613: tamista, mutta joka selvästi siihen johtaa ja siis, kun teki-
14614: jänkin ehdottomasti olisi pitänyt se huomata, käsittää tör-
14615: keätä tuottamusta eläimelle aiheutettuun kärsimykseen,
14616: pitää Valiokunta oikeana, että tuommoinenkin teko on oleva
14617: rangaistuksenalainen. Niinhyvin tällöin kuin milloin teko on
14618: tahallinen, on kuitenkin tarpeellista erottaa lain ulkopuolelle
14619: ne tapaukset, joissa olosuhteiden voidaan katsoa pakottaneen
14620: eläimen kovaan kohteluun, esim. kun kotieläimelle saate-
14621: taan kärsimystä eläimen omistajan varattomuudesta johtu-
14622: van hoidon puutteen kautta. Edellämainituista periaatteista,
14623: nimittäin että tuottamuksellinenkin teko on rangais-
14624: tava, mutta että sen samoinkuin tahallisen teon rangais-
14625: tavaisuus riippuu siitä, että. se on tehty olosuhteiden sii-
14626: hen pakottamatta, voidaan ainakin jälkimäisen kyllä katsoa
14627: sisältyvän käsiteltävänä olevaan lainpaikkaan sen nykyi-
14628: sessäkin muodossa. Epätietoisuuden poistamiseksi on Valio-
14629: kunta kuitenkin pitänyt tarpeellisena, että ne nimenomaan
14630: lausutaan laissa. Samalla käynee myöskin selväksi että,
14631: mikäli metsästyksessä ja kalastuksessa ehkä saatetaan
14632:         Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttaminen.                5
14633: 
14634: eläimille kärsimyksiä, sitä ei voida pitää rangaistavana
14635: tekona, jos on käytetty luvallista pyyntitapaa. Riidan-
14636: alaiseen kysymykseen n. s. vivisektsionista eli siitä,
14637: onko sallittava eläinten käyttämistä kärsimystä tuottaviin
14638: tieteellisiin kokeiluihin, ei Valiokunta taas ole tahtonut
14639: tässä puuttua, koska siitä on tehty Eduskunnassa eri alote.
14640:       Nykyisiä rangaistuksia eläinrääkäyksestä on Va-
14641: liokunnan mielestä korotettava. Tämä on siitäkin syystä
14642: tarpeellista että, jos rangaistusasteikon yläraja niinkuin
14643: nykyään on suhteellisesti alhainen, vaikeanlaatuisetkin
14644: eläinrääkkäykset tulevat sovitettaviksi jotenkin vähä-
14645: pätöisillä rangaistuksilla. Vankeusrangaistuksen ylin määrä
14646: on tästä syystä korotettu kolmesta kuukaudesta kuuteen
14647: kuukauteen. Valiokunnan mielestä on sen ohessa eräiden
14648: tapausten varalle vielä paljoa suurempikin kovennus tar-
14649: peen. Niinkuin tunnettua tapahtuu useasti, että eläimiä
14650: vahingonteon tarkoituksessa silvotaan. Tällaisen teon
14651: voidaan katsoa käsittävän kaksi rikosta, eläinrääkkäyk-
14652: sen Ja Rikoslain 35 luvun 3 §:ssä mainitun toisen
14653: omaisuuden vahingoittamisen. Joskin rangaistus siitä
14654: niinmuodoin saatetaan määrätä suuremmaksi kuin jos toinen
14655: tai toinen sanotuista rikoksista yksin olisi kysymyksessä, ei
14656: sitä kuitenkaan rangaistusasteikon vieläkin verrattain vähäi-
14657: seen laajuuteen nähden ole mahdollista joka tapauksessa
14658: saada teon tärkeyttä läheskään vastaavaksi. Valiokunnan
14659: mielestä on sen vuoksi tarpeellista muodostaa kysymyk-
14660: sessä oleva lainpaikka siten, että eri momentissa määrä-
14661: tään suurempi rangaistus sellaisista teoista, jotka ovat
14662: tapahtuneet toisen vahingoittamisen tarkoituksessa. Jos
14663: niin menetellään, on selvää, ettei se seikka, että samalla
14664: on saatettu vahinkoa toiselle, enää tule raskauttavana
14665: asianhaarana huomioon.
14666:        Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
14667: ehdottaa:
14668:                    että Eduslmnta hyväksyisi ja Keisarillisen
14669:              Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jättäisi
14670:              seuraavan asetuksen:
14671: 6     1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14672: 
14673: 
14674:                         Asetus
14675:     Rikoslain 43 luvun 5 § muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14676:       Täten säädetään että Rikoslain 43 luvun 5 § on
14677: muutettava näin kuuluvaksi:
14678:       Joka olosuhteiden siihen pakottamatta on eläintä koh-
14679: taan osottanut julmuutta, olkoonpa rikos tahallinen taikka
14680: törkeästä tuottamnksesta aiheutunut, rangaistakoon enintään
14681: viidensadan markan sakolla tahi vankeudella korkeintaan kuu-
14682: deksi kuukaudeksi.
14683:       Jos se tehdään toisen vahingoittamisen tarkoituksessa
14684: taikka jos asianhaarat muuten ovat raslcauttavat; olkoon ran-
14685: gaistus sakkoa vähintå:än viisikymmentä markkaa taikka van-
14686: keutta korkeintaan kaksi vuotta.
14687: 
14688: 
14689: 
14690: 
14691:        Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
14692: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäse-
14693: net Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huotari,
14694: Hämäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Käkikoski, Poutiainen,
14695: Rajala, Roos, 'ralas ja Tulikoura sekä varajäsenet af For-
14696: selles, Hultin, Leinonen ja Pipatti.
14697: 
14698:      Helsingissä, 26 p:nä lokakuuta 1909.
14699:                       Vastalause 1.                         7
14700: 
14701: 
14702: 
14703: 
14704:                    Vastalauseita.
14705: 
14706:                              1.
14707: 
14708:      Lakivaliokunnan mietinnössä esitetään ne syyt, jotka
14709: puoltavat V aHokunnan Rikoslain 43 luvun 5 §:n 2 mo-
14710: menttiin ottamaa määräystä, joka koskee eläimen rääk-
14711: käämistä vahingoittamisen aikomuksessa. Mutta yhtäläinen
14712: korkeampi rangaistusasteikko on ehdotettu myös muiden
14713: sellaisten tapausten varalle, jolloin puheena oleva rikos on
14714: tapahtunut raskauttavain asianhaarain vallitessa. V alia-
14715: kunnassa oli pidetty tämänkin ehdotuksen kohdan perus-
14716: telemista tarpeellisena. Tätä tarkoittavan vaatimuksen
14717: V aliakunta kuitenkin hylkäsi. Kun me kuitenkin olemme
14718: sitä mieltä, että V aliakunnan ehdotus puheena olevassa
14719: kohden kaipaa sitä tarkempaa valaistusta, jota vaadittu
14720: lisäys tarkoitti, on meidän ollut pakko puheena olevaa
14721: päätöstä vastaan panna vastalauseemme sekä Eduskun-
14722: nalle kunnioittaen ehdottaa:
14723: 
14724:                 että mietintö palautettaisiin Lakivaliokuntaan
14725:           siinä tarkoituksessa, että sivulla 5 olevan toisen
14726:           kappaleen loppuun lisättäisiin seuraavat lauseet:
14727:                 ,Ehdotetussa toisessa momentissa säädetty
14728:           suurempi rangaisttts tulisi tietysti kysymykseen,
14729:           paitsi niissä tapauksissa kuin edellä on sanottu,
14730:           muutenkin milloin asianhaarat ovat raskauttavat,
14731:           niinkuin jos joku tekee itsensä syypääksi erinomai-
14732:           sen törkeään eläimen kiduttamiseen tai rääkkäyk-
14733:           sen uusimiseen taikka harjoittaa rääkkäystä pitem-
14734: 8   1909. II Vp. -    Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14735: 
14736:          män ajan kuluessa ja muissa senkaltaisissa tapauk-
14737:          sissa. Kun kumminkin tuottamuksellinenkin teko saat-
14738:          taa joutua rangaistavaksi toisen momentin mukaan,
14739:          ei Valiokunnan mielestä alinta rangaistusta voida
14740:          siinä määrätä varsin korkeaksi; ja on Valiokunta
14741:          näistä syistä katsonut, että sanotun momentin mu-
14742:          kaan tuomittava rangaistus olisi oleva vähintään
14743:          viisikymmentä markkaa sakkoa ja enintään kaksi
14744:          vuotta vankeutta.»
14745: 
14746:     Helsingissä, lokakuun 26 päivänä 1909.
14747: 
14748:        Karl Söderholm.              Jenny af Forselles.
14749:        S. Heiskanen.                Onni Talas.
14750:                      S. Wilh. Roos.
14751:                       Vastalause II.                       9
14752: 
14753: 
14754: 
14755: 
14756:                              II.
14757: 
14758:      V aliakunta on mietinnössään vielä kaventanut eläin-
14759: rääkkäyksestä nykyään voimassa olevia, kyllin ankaroita
14760: rangaistusmääräyksiä, sekä ulotuttanut nämät rangaistuk-
14761: set sellaisiinkin tapauksiin, joissa eläinrääkkäys saattaa
14762: tapahtua välttämättömien asianhaarojen pakottamana. Tästä
14763: tulee olemaan seurauksena, että yhä useampia ihmisiä ja
14764: pitemmiksi ajoiksi kuin tähän asti, tulee joutumaan sakko-
14765: ja vankeusrangaistusten alaisiksi.
14766:      Etupäässä tulisivat nämät rangaistukset koskemaan
14767: henkilöihin työtätekevästä kansanluokasta, sillä hehän
14768: poikkeuksetta joutuvat hoitamaan kotieläimiä ja työsken-
14769: telemään niiden kanssa yhdessä, joten rääkkäyksiä, joko
14770: vaaditun työmäärän valmiiksi saamiseksi tai kiihtyneen
14771: mielialan aikaansaamana, hyvinkin helposti saattaa tapah-
14772: tua. Tunnetaanhan miten esim. työnantajat asettavat ajo-
14773: töissä määrätyn summan työtä hevosen ja miehen päi-
14774: vässä valmiiksi saatavaksi ja miten nämät samat työn-
14775: antajat laskevat kuinka monta ja suurta kuormaa heidän
14776: töitään tekevien työläisten hevosineen on siirrettävä saa-
14777: dakseen sellaisen päiväpalkan, jolla työläinen perheineen
14778: voisi elää. Usein sentään sattuu niin, että työmäärä on
14779: asetettu niin suureksi, ettei sitä eläintä rääkkäämättä saata
14780: suorittaa, tai jolloin työn ajoissa valmiiksi saannille on
14781: tullut sellaisia viivytyksiä, joiden takia eläintä täytyy pa-
14782: kottaa suurempiin ponnistuksiin.
14783:      Emme tahdo kieltää, etteikö jotkut henkilöt aivan
14784: aiheettomastikin rääkkäisi eläimiä, mutta sellaiset henki-
14785: 10    1909. II Vp. -      Eduskuntaesitysmiet. n:o 9.
14786: 
14787: löt ovat joko tietämättömiä tai luonteeltaan julmia, eikä
14788: ollenkaan ole uskottava että nämät tietämättömät henki-
14789: löt vankiloissa vaiistuisivat tai julmuuteen taipuvaisten
14790: henkilöitten luonne niissä muuttuisi paremmaksi, vaan
14791: ennemmin on uskottava, että Suomen vankiloissa, joissa
14792: harjotetaan ainoastaan kostoa tehdystä rikoksesta eikä nii-
14793: hin teljettyjen henkilöiden valistamiselle ja muuten uudes-
14794: taan kasvattamiselle anneta mitään huomiota, luonne vaan
14795: raaistuu ja tulee entistä enemmän rikollisuuteen taipuvai-
14796: seksi. Kun asiain oikea laita on näin, niin tuntuu kum-
14797: malliselta, että valiokunta tahtoo saattaa yhä suuremmat
14798: joukot ihmisiä tämän turmiollisen vankilajärjestelmän tu-
14799: hottavaksi.
14800:      Edellä oleviin viitaten ehdotamme
14801: 
14802:                 että Eduskunta hylkäisi puheena olevan Lalci-
14803:            valiokunnan mietinnön.
14804: 
14805:      Helsingissä 26 p:nä lokakuuta 1909.
14806: 
14807:         F. Koskinen.                       Nestor Aronen.
14808:                         Alma Jokinen.
14809: 
14810:     Edellä olevaan panteen yhdyn.            Helsingissä 26 p:nä
14811: lokakuuta 1909.
14812:                                            Matti Poutiainen.
14813: 
14814: 
14815: 
14816: 
14817:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
14818:     1909. II Vp.- S.'V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
14819: 
14820: 
14821: 
14822: 
14823:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 17 edus-
14824:            kuntaesityksen johdosta, joka koskee Rikoslain 43 lu-
14825:            vun 5 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi.
14826: 
14827:       Lakivaliokunnan valmisteltavana ollutta eduskunta-
14828: esitystä N:o 12 käsitellessänsä on Suuri valiokunta päättä-
14829: nyt puoltaa Rikoslain muutosta Lakivaliokunnan mietin-
14830: nössä N:o 6 ehdotettuun suuntaan. Mutta valiokunta on
14831: kuitenkin ollut sitä mieltä, että eläinsuojelusta tarpeettomasti
14832: vaikeutettaisiin, jos puheenaolevan Rikoslain pykälän en-
14833: simäiseen momenttiin otettaisiin se määräys, että julmuu-
14834: den osottamisesta eläintä kohtaan on tuomittava rangais-
14835: tukseen ainoastaan jos se on tapahtunut olosuhteiden siihen
14836: pakottamatta; ja kun toiselta puolen ilman sellaista mää-
14837: räystäkin on selvä, että se, joka syyttömästi on ollut pa-
14838: kotettu tuottamaan eläimelle kärsimystä, ei voi joutua
14839: julmuudesta rangaistavaksi, niin Valiokunta on katsonut,
14840: että mainittu määräys olisi ehdotuksesta poistettava.
14841:       Tämän ohessa on Valiokunta, Lakivaliokunnan edellä
14842: mainittuun mietintöön liitetyssä I vastalauseessa esitetty-
14843: jen syiden nojalla, päättänyt ehdottaa, että Lakivaliokunnan
14844: mietinnön perusteluihin liitettäisiin seuraava lausunto:
14845:       Ehdotetussa toisessa momentissa säädetty suurempi
14846: rangaistus tulisi tietysti kysymykseen, paitsi niissä tapauk-
14847: sissa kuin edellä on sanottu, muutenkin milloin asianhaarat
14848: ovat raskauttavat, niinkuin jos joku tekee itsensä syypääksi
14849: erinomaisen törkeään eläimen kiduttamiseen tai rääkkäyk-
14850: sen uusimiseen taikka harjoittaa rääkkäystä pitemmän ajan
14851: kuluessa ja muissa senkaltaisissa tapauksissa. Kun kum-
14852: minkin tuottamuksellinenkin teko saattaa joutua rangais-
14853: 2   1909. II Vp. -- S. V. M. - Eduskuntaesitysrniet. N:o 9.
14854: 
14855: tavaksi toisen momentin mukaan, ei Valiokunnan mielestä
14856: alinta rangaistusta voida siinä määrätä varsin korkeaksi;
14857: ja on Valiokunta näistä syistä katsonut, että sanotun mo-
14858: mentin mukaan tuomittava rangaistus olisi oleva vähintään
14859: viisikymmentä markkaa sakkoa ja enintään kaksi vuotta
14860: vankeutta.
14861:       Ylläesitettyyn nähden Suuri valiokunta kunnioittaen
14862: ehdottaa,
14863:                  että Eduskunta hyväksyisi Likivaliokunnan
14864:            mietinnössä olevan asetusehdotuksen näin kuuluvana:
14865: 
14866: 
14867:                           Asetus
14868:     Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14869:      Täten säädetään että Rikoslain 43 luvun 5 § on
14870: muutettava näin kuuluvaksi:
14871:      Joka (poist) on eläintä kohtaan osottanut julmuutta,
14872: olkoonpa rikos tahallinen taikka törkeästä tuottamuksesta
14873: aiheutunut, rangaistakoon enintään viidensadan markan
14874: sakolla tahi vankaudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi.
14875:      Jos se tehdään toisen vahingoittamisen tarkoituksessa
14876: taikka jos asianhaarat muuten ovat raskauttava.t; olkoon
14877: rangaistus sakkoa vähintään viisikymmentä markkaa taikka
14878: vankeutta korkeintaan kaksi vuotta.
14879: 
14880: 
14881:      Helsingissä, 9 p:nä marraskuuta 1909.
14882: 
14883: 
14884: 
14885: 
14886:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapain~sa, 1909.
14887:     1909. II Vp.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
14888: 
14889: 
14890: 
14891: 
14892:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 17a edus-
14893:            kuntaesityksen johdosta, joka koskee Rikoslain 43 luv1,1n
14894:            5 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi.
14895: 
14896:      Toisessa käsittelyssä on Eduskunta päättänyt Suuren
14897: valiokunnan tästä asiasta antaman mietinnön N:o 17 siinä
14898: olevine ehdotuksineen hylättäväksi.
14899:       Tämän johdosta Suureen valiokuntaan palautettua
14900: asiaa toistamiseen käsitellessään ei V aliakunta ole katsonut
14901: voivansa puoltaa Eduskunnan mainittua päätöstä eikä luo-
14902: pua mietinnössä N:o 17 tekemästään tätä asiaa koskevasta
14903: ehdotuksesta.
14904:       Suuri valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
14905: 
14906:                 että ehdotus asetukseksi Rikoslain 43 luvun
14907:            5 §:n m~{uttamisesta toisin kuuluvaksi perustelui-
14908:            neen hyväksyttäisiin Suuren valiokunnan yllämai-
14909:            nitun mietinnön mukaisesti.
14910: 
14911: 
14912:      Helsingissä, 13 p:nä marraskuuta 1909.
14913: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
14914: 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
14915: 
14916: 
14917: 
14918: 
14919:                Suomen Ed uskunnan eduskuntaesityksen joh-
14920:           dosta päättämä a1amai ne n ehdotus asetukseksi Ri-
14921:           koslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14922: 
14923: 
14924: 
14925: 
14926:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
14927:                ja Suuriruhtinas I
14928: 
14929: 
14930: 
14931: 
14932:      Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys Rikos-
14933: lain: 43 luvun 5 §:n muuttamisesta, ja on Eduskunta sen
14934: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
14935: 2 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesltysmiet. N:o 9.
14936: 
14937:       Siinä määrin kuin kansojen yleinen valistus on edis-
14938: tynyt, on lainsäädännössä pyritty yhä ankarammin ran-
14939: kaisemaan niitä raa'an mielenlaadun ilmauksia, jotka esiin-
14940: tyvät eläinten kiduttamisessa. Erotuksen tekemiseen koti-
14941: eläinten ja luonnollisessa vapaudessa elävien eläinten vä-
14942: lillä, kun on kysymys niiden suojaamisesta julmalta koh-
14943: telulta, ei ole periaatteellista eikä käytännöllistäkään
14944: syytä, ja niinikään on muukin kuin ilmeisenä pidettävä
14945: julmuus rangaistava. Sangen suurta rääkkäystä voidaan
14946: harjoittaa sellaisenkin teon kautta, jolla tosin ei suoras-
14947: taan tarkoiteta eläimen kiduttamista, mutta joka selvästi
14948: siihen johtaa ja siis, kun tekijänkin ehdottomasti olisi pi-
14949: tänyt se huomata, käsittää törkeätä tuottamusta eläimelle
14950: aiheutettnun kärsimykseen. Sitä vastoin se, joka syyttö-
14951: mästi on ollut pakotettu tuottamaan eläimelle kärsimystä,
14952: ei voijoutua eläinrääkkäy ksestä rangaistavaksi. T örk eim päin
14953: tapausten varalle ja varsinkin milloin eläinrääkkäys on ta-
14954: hallista ovat Rikoslain 43 luvun 5 §:n nykyiset rangais-
14955: tusmääräykset riittämättömät. Eduskunnan mielestä on
14956: siis tämän lainkohdan muuttaminen useassa suhteessa tar-
14957: peellinen.
14958:       Kun rangaistusasteikon yläraja on suhteellisesti alhai-
14959: nen, tulevat vaikeanlaatuiset eläinrääkkäykset sovitetta-
14960: viksi liian vähäpätöisillä rangaistuksilla. Tämän välttä-
14961: miseksi on vankeusrangaistuksen ylin määrä korotettava
14962: kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Sen ohessa
14963: on eräiden tapausten varalle vielä suurempikin koven-
14964: nus tarpeen. Useasti tapahtuu, että eläimiä vahingon-
14965: teon tarkoituksessa silvotaan. Sellaisen teon voidaan kat-
14966: soa käsittävän kaksi rikosta, eläinrääkkäyksen ja Rikos-
14967: lain 35 luvun 3 §:ssä mainitun toisen omaisuuden vahin-
14968: goittamisen. Joskin rangaistus siitä niin ollen saate-
14969: taan määrätä suuremmaksi, kuin jos ainoastaan toinen
14970: sanotuista rikoksista olisi kysymyksessä, ei sitä kui-
14971: tenkaan rangaistusasteikon verrattain vähäisen laajuuden
14972: tähden ole mahdollista joka tapauksessa saada teon tör-
14973: keyt.tä vastaavaksi. Sen vuoksi on tarpeellista muodostaa
14974:            Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamjnen.                3
14975: 
14976: puheena oleva lainkohta siten, että eri momentissa maa-
14977: rätään suurempi rangaistus sellaisista teoista, jotka ovat
14978: tapahtuneet toisen vahingoittamisen tarkoituksessa. Silloin
14979: ei enää se seikka, että samalla on saatettu vahinkoa toi-
14980: selle, tule raskauttavana asianhaarana huomioon.
14981:       Ehdotetun uuden momentin suurempi rangaistus olisi
14982: sovellettava, paitsi niissä tapauksissa, joista edellä on ollut
14983: puhe, muutenkin milloin asianhaarat ovat raskauttavat,
14984: niinkuin jos joku on syypää erittäin törkeään eläimen
14985: kiduttamiseen tai rääkkäyksen uusimiseen taikka har-
14986: joittaa rääkkäystä pitemmän ajan kuluessa. Kun kum-
14987: minkin tuottamuksellinenkin teko saattaa joutua rangais-
14988: tavaksi tämän momentin mukaan, ei alinta rangaistusta
14989: voida siinä määrätä varsin korkeaksi. Näistä syistä Edus-
14990: kunta on katsonut, että sanotun momentin mukaan tuo-
14991: mittava rangaistus on oleva vähintään viisikymmentä
14992: markkaa sakkoa taikka enintään kaksi vuotta vankeutta.
14993:       Tämän nojalla Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
14994: 
14995:                  että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt ja
14996:            Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti
14997:            tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
14998:            asetusehdotuksen:
14999: 
15000: 
15001: 
15002:                          Asetus
15003:     Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
15004:      'räten säädetään että Rikoslain 43 luvun 5 § on muu-
15005: tettava näin kuuluvaksi:
15006:      Joka on eläintä kohtaan osottanut julmuutta, olkoonpa
15007: rikos tahallinen taikka törkeästä tuottamuksesta aiheutu-
15008: nut, rangaistakoon enintään viidensadan markan sakolla.
15009: tahi vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi .
15010:      .T os se tehdään toisen vahingoittamisen tarkoituksessa
15011: taikka jos asianhaarat muuten ovat raskauttavat; olkoon
15012: 4 1909. II Vp.- Edusk. asetusehd. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
15013: rangaistus sakkoa vähintään viisikymmentä markkaa taikka
15014: vankeutta korkeintaan kaksi vuotta.
15015: 
15016: 
15017:      Suomen Eduskunta pysyy alat] j. n. e.
15018: 
15019:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
15020: 
15021: 
15022: 
15023: 
15024:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
15025:          1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
15026: 
15027: 
15028: 
15029: 
15030:                 Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 9
15031:           Eduskunnassa tehdyn, osuustoimintalain 7 §:n 2 mo-
15032:           mentin muuttamista tarkoittavan eduskuntaesityksen
15033:           johdosta.
15034: 
15035:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus-
15036: kunta Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt ed. Kai-
15037: ramon y. m. eduskuntaesityksen N:o 19, joka tarkoit-
15038: taa heinäkuun 10 p:nä 1901 annetun osuustoimintalain
15039: 7 §:n 2 momentin muuttamista toisin kuuluvaksi. (Liitteet
15040: 1909 II Vp, V, sivut 163---168).
15041: 
15042: 
15043:       Osuustoimintalain 7 §:n 2 momentin mukaan ovat
15044: osuuskunnat, joiden tarkoituksena on velaksianto, sen ra-
15045: joituksen alaiset, ettei niiden lainausliikettä saa ulottaa
15046: muille kuin osuuskunnan omille jäsenille. Tämä säännös
15047: tosin ei estä, niinkuin 1901 vuoden valtiopäivien laki- ja
15048: talousvaliokunnan asiaa koskevassa mietinnössä mainitaan,
15049: luotto-osuuskuntia ottamasta varoja lainaksi muiltakin kuin
15050: omilta jäseniltään, eikä myöskään sijoittamasta liikeneviä
15051: varojaan esim. pankkilaitokseen, mutta varsinaisena liik-
15052: keenä ne eivät saa yleisöltä lainata varoja ottamalla tal-
15053: letuksia tahi antamalla obligatsioneja eikä siis harjoittaa
15054: sellaista yleistä, jäsentensä piiriä ulommaksi ulottuvaa
15055: pankki- tai säästöpankkiliikettä, kuin 10 p:nä toukokuuta
15056: 1886 yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä ja 19 p:nä
15057: kesäkuuta 1895 säästöpankeista annetuissa asetuksissa tar-
15058: koitetaan. Puheenalaista, luotto-osuuskuntain toimialaa
15059: rajoittavaa säännöstä puolusti laki- ja talousvaliokunta
15060: 2        1909. li Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o tö.
15061: 
15062: sillä, että säästöpankkeja jo oli olemassa suuressa osassa
15063: maamme kuntia ja osuuskuntain toiminta tätä tarkoitusta
15064: varten ei sen vuoksi ollut tarpeen vaatima. Sitä paitsi oli
15065: vaikeata järjestää talletusliikettä harjoittaville osuuskun~
15066: nille tarpeeksi tehokasta tarkastusta, jonka tähden arve-
15067: luttavia seurauksia voisi johtua siitä, että joku luotto·
15068: osuuskunta kykenemättömän tai huolimattoman hoidon
15069: tähden joutuisi taloudelliseen ahdinkotilaan. Katsottiin
15070: siis varovaisuuden vaativan, että lainausliikettä harjoitta-
15071: vain osuuskuntain tulisi >ainakin ensi aluksi> rajoittaa,
15072: paitsi velaksiantonsa, myöskin säästökassaliikkeensä yksin-
15073: omaan omiin jäseniinsä.
15074:        Puheenaolevan eduskuntaesityksen tekijät ovat lau-
15075: suneet, että osuustoimintalain mainittu säännös on käy-
15076: tännössä osottautunut luotto-osuuskuntien toimintaa ja
15077: kehitystä ehkäiseväksi; ja anovat esityksen tekijät sen-
15078: tähden, esiintuomillaan perusteilla sekä viitaten ulko-
15079: mailla, etenkin Saksassa saatuihin edullisiin tuloksiin,
15080: sellaista muutosta sanottuun lainkohtaan, että lainaus-
15081: liikettä harjoittavat osuuskunnat saisivat oikeuden laajen-
15082: taa säästökassaliikkeensä muillekin kuin omille jäsenilleen.
15083:        Valiokunnassa on kyllä oltu sitä mieltä, että edus-
15084: kuntaesityksessä ajateltu lainmuutos olisi tarpeen vaa-
15085: tima. Luotto-osuuskuntien tulisi, voidakseen riittävästi
15086: tyydyttää jäsentensä luotontarvetta, lisätä käytettävinään
15087: olevain varojen määrää ottamalla talletuksia ympäristös-
15088: tään niilt.äkin, jotka eivät ole osuuskunnan jäseniä. Tällä
15089: tavoin voisivat nämät osuuskunnat myöskin vähentää ny-
15090: kyistä riippuvaisuuttaan osuustoiminnan hyväksi myönne-
15091:  tyistä valtiolainoista. Luotto-osuuskunnat ja säästöpankit
15092:  voisivat kyllä toimia rinnan, koska molempain tarkoituk-
15093:  sena siten tulisi olemaan säästäväisyyden edistäminen.
15094: Ja nähtävästi voisi hallitus osuustoimintalain 8 §:n nojalla
15095:  järjestää talletusliikettä harjoittavia luotto-osuuskuntia var-
15096:  ten asianymmärtävän ja säännöllisen tarkastuksen.
15097:        Valiokunnassa on esiintynyt semmoinenkin mielipide,
15098:  että eduskuntaesityksen tarkoittama muutos osuustoiminta-
15099:        Osuustoimintalain 7 §:n 2 mom. muuttaminen.        3
15100: 
15101: lakiin olisi ulotettava myös osto- ja myyntiosuuskuntien
15102: eli osuuskauppojen säästökassaliikettä koskevaksi. Tämä
15103: säästökassaliike on muissa maissa ja osittain omassakin
15104: maassamme osottautunut erinomaiseksi säästäväisyyden
15105: edistäjäksi ja kaipaa sekin suurempaa liikkumisvapautta,
15106: joka olisi saavutettavissa, jos sitä harjottavat osuuskunnat
15107: oikeutettaisiin ulottamaan lainausliikkeensä oman jäsen-
15108: purmsä ulkopuolelle. Hallituksen tarkastus voitaisiin
15109: verrattain helposti järjestää tämänkin talletusliikkeen
15110: suhteen.
15111:        Valiokunnan enemmistön keskuudessa on kuiten-
15112: kin ehdotetun lainmuutoksen tarkoituksenmukaisuudesta
15113: syntynyt epäilyksiä. On huomautettu, että osa ny-
15114: kyään Suomessa vaikuttavien luotto-osuuskuntain hal-
15115: lituksista ja kirjanpitäjistä vielä on rahaliikkeeseen,
15116: kirjanpitoon ja täsmällisyyteen siksi vähän tottunut,
15117: että osuuskunnan jäsenten oman pnrm ulkopuolelle
15118: ulottuvaa talletusliikettä 81 voitane niiden hoidetta-
15119: vaksi jättää. Niin kauvan kuin sellaiset toimihenki-
15120: löt olisivat luotto-osuuskuntain keskuslainarahaston val-
15121: vonnan Ja johdon alaisina, saattaisi talletusliikkeen
15122: käyttäminen heidän kauttansa menestyä. Mutta sel-
15123: laiseen johtoon ei tietysti voida osuuskuntia lain kantta
15124: pakoittaa; eikä puheenaoleva lainmuutos estäisi perus-
15125: tamasta sellaisia vakavaraisuutta vailla olevia luotto-
15126:  osuuskuntia, jotka ilman mitään sanottavaa osuuspää-
15127:  omaa tai vararahastoa taikkapa edes vakuuttakaan jäsen-
15128:  tensä yksityisessä omaisuudessa perustaisivat toimin-
15129:  tansa miltei kokonaan niihin talletuksiin, joita saatai-
15130:  siin osuuskunnan jäsenyyteen kuulumattomilta kerätyiksi.
15131:        Yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä on säädettynä,
15132:  että sillä pitää olla määrätty, sisäänmaksettu peruspää-
15133:  oma, että yhtiöpankin vuosivoitosta vähintään 10 % on
15134:  erotettava vararahastoon, kunnes se on nousut 25 °/0
15135:  peruspääomasta, että pankki on Senaatin määräämän vi-
15136:  rallisen valvonnan alaisena, sekä että se on asetettava
15137:  sl}oritustilaan jos sen varat, sittenkun velat ovat niistä
15138: 4       1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
15139: 
15140: poisluetut, eivät vastaa 90 % yhtiön peruapääomasta
15141: eivätkä yhtiömiehet suostu maksamaan yhtiöön mitä siten
15142: pääomasta puuttuu. Yhtiöpankin toiminta on sitä paitsi
15143: julkinen. Sen kuukausbilanssit sekä tilinpäätökset ovat
15144: nim. maan virallisissa sanomalehdissä julkaistavat. --
15145: Säästöpankeista taasen on noudatettavana, että sellaisella
15146: laitoksella pitää olla vähintään 1,000 markan kantara-
15147: hasto, että säästöpankin voitto on pantava vararahastoon,
15148: sekä että sen varoista on semmoinen määrä, joka vastaa
15149: vähintään 10 Ofo siitä, mitä säästöönpanijoilla viime tilin-
15150: päätöksen mukaan on säästöpankilta saatavana, sijoitettava
15151: sellaisiin arvopapereihin, jotka voidaan helposti rahaksi
15152: muuttaa. Kun säästöpankin kantarahasto ja vararahasto on
15153: tappioiden kautta menetetty, on, ellei uutta kantarahastoa
15154: kerätä ja säästöönpanijain saamisissa ehkä olevaa vajausta
15155: täytetä, säästöpankki asetettava suoritustilaan. Myöskin
15156: säästöpankit ovat valtion asettaman asianymmärtävän
15157: valvonnan alaisina.
15158:        Osuuskunnissa on kantapääoman suuruus vaihteleva
15159: osallisten lukumäärän lisääntymisen tai vähenemisen mu-
15160: kaan, voiton siirtäminen vararahastoon on riippuva ai-
15161: noastaan määräyksestä osuuskunnan säännöissä, osuus-
15162: kunnan vapaaehtoinen asettaminen suoritustilaan riippuu
15163: toimihenkilöjen arvostelusta siitä, nousevatko velat yli
15164: varojen, ja osallisten lisämaksuvelvollisuus on täytettävä
15165: ainoastaan jos sitä osuuskunnan suoritustilassa tarvitaan.
15166: Näin järjestettynä ei osuuskunta semmoisenaan omista
15167: sitä liikkumiskykyä, kuin laajemman talletusliikkeen
15168: käyttelemiseen tarvitaan. Jos luotto-osuuskunnan lii-
15169: kettä ei tarpeellisella valppaudella ja varovaisuudella
15170: hoidettaisi, voisi siitä tallettajille piankin syntyä hait-
15171: toja. Ja kun osuustoimintalain 8 § velvoittaa kuver-
15172: nöörin antamaan vahvistuksensa myöskin luotto-osuus-
15173: kunnan säännöille, jos ne vain ovat lainmukaiset ja
15174: osuuskunnan aijottu toiminta on sellainen, että sitä lail-
15175: lisesti saadaan harjoittaa, niin kuvernööriilo samassa py-
15176: kälässä annettu valta vahvistuspäätökseensä ottaa sel-
15177:        Osuustoimintalain 7 §:n 2 mom. muuttaminen.       5
15178: 
15179: laisia erityisiä määräyksiä, kuin liikkeen laveuteen ja
15180: laatuun nähden tarpeelliseksi harkitaan, ei saattane käy-
15181: tännössä ulottua sanottavasti pitemmälle kuin moniai-
15182: dan tarkastusmääräysten antamiseen. Tiettävästi kuver-
15183: nöörit eivät tähän asti luotto-osuuskuntien sääntöjä vah-
15184: vistaessaan olekaan mainittua valtaansa käyttäneet.. Osaksi
15185: se kuitenkin riippunee siitä, että mainitut säännöt yleensä
15186: ovat tehdyt niiden asiantuntemuksella valmistettujen kaa-
15187: vain mukaan, joita Pellervo-seura osuuskuntain tarvetta
15188: varten pitää saatavilla.
15189:       Valiokunnan enemmistöstä on siis näyttänyt, että
15190: osuustoimintalaki, niin muutettuna kuin puheenaolevassa
15191: eduskuntaesityksessä on tarkoitettu, ei tulisi sisältämään
15192: määräyksiä, jotka olisivat omansa mikäli mahdollista var-
15193: mentamaan luotto-osuuskuntain laajempaa talletusliikettä.
15194: Näyttää siltä, että sellaisen liikkeen käyttämiseen olisi
15195: kuvernööriitä haettava erityinen lupa, joka olisi annettava
15196: ainoastaan osallisten rajattomalle lisämaksuvelvollisuu-
15197: delle perustetulle osuuskunnalle, sittenkun sen hallitus
15198: olisi näyttänyt, että joku laissa määrätty pienin osuuspää-
15199: oma on sisäänmaksettu, että osuuskunta sääntöjensä mu-
15200: kaan on velvollinen hankkimaan itselleen vankan vara-
15201: rahaston ja tappioiden sattuessa antautumaan hyvissä
15202: ajoissa suoritustilaan, sekä että määrättyä osaa osuuskun-
15203: nan saamista talletuksista vastaava summa on pidettävä
15204: sijoitettuna helposti rahaksi muutettaviin arvopapereihin.
15205: Sitä paitsi olisi ehkä kuvernöörin tutkittavaksi jätettävä,
15206: ovatko osuuskunnan jäsenet ja toimihenkilöt sellaisia, että
15207: laajempi talletusliike voidaan heille uskoa, minkä lisäksi
15208: kuvernööri saisi, jos virallisen tarkastajan ilmoituksen
15209: siitä saatuaan näkisi sen tarpeelliseksi, velvoittaa osuus-
15210: kunnan lakkauttamaan talletusliikkeensä tai tuomioistui-
15211: messa vaatia sitä konkurssiin.
15212:       Kun kuitenkin mainittuja seikkoja koskevain sään-
15213: nösten sijoittaminen osuustoimintalakiin aiheuttaisi siihen
15214: erinäisiä muutoksia, jotka tuskin mahtunevat puheenole-
15215: van eduskuntaesityksen piiriin, niin Valiokunta, joka on
15216: 6        1909. II Vp. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 10~
15217: 
15218: havainnut eduskuntaesityksessä olevan asetusehdotuksen
15219: sikäli puutteelliseksi, että siinä ei ole johdantoa, ei ole kat-
15220: sonut voivansa ruveta eduskuntaesityksen puitteissa osuus-
15221: toimintalakia täydentämään edelläsanottujen näkökohtain
15222: mukaan. Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
15223: 
15224:                  että Eduskunta antaisi puheenaolevan edus-
15225:             kuntaesityksen raueta.
15226: 
15227:       Helsingissä, 26 päivänä lokakuuta 1909.
15228: 
15229: 
15230:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
15231: taja Listo, varapuheenjohtaja A. Castn3n (osaksi), jäsenet
15232: Boman, Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Lehtinen,
15233: Lylykorpi, .Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen, Pykälä,
15234: Stenström ja Tikkanen sekä varajäsen Fränti (osaksi).
15235: 
15236: 
15237: 
15238: 
15239:                    - - - - - - ·---------------·-----·
15240:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapninossa 1 1909,
15241:   1909. IIVp. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
15242: 
15243: 
15244: 
15245: 
15246:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 14
15247:           Eduskunnassa tehdyn, osuustoimintalain 7 §:n 2 mo-
15248:           mentin muuttamista tarkoittavan eduskuntaesityksen
15249:           johdosta.
15250: 
15251:       Sittenkuin Suuri valiokunta on käsitellyt Laki- ja
15252: talousvaliokunnan valmisteltavana ollutta ed. Kairamon
15253: y. m. eduskuntaesitystä N:o 19, joka tarkoittaa 10 p:nä
15254: heinäkuuta 1901 annetun osuustoimintalain 7 §:n 2 mo-
15255: mentin muuttamista toisin kuuluvaksi, saa Valiokunta,
15256: yhtyen Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 9 teh-
15257: tyyn ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa,
15258: 
15259:                että Edu,skunta antaisi pu,heenaolevan edus-
15260:           kuntaesityksen raueta.
15261: 
15262: 
15263:      Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
15264: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, 1909.
15265:         1909. II Vp. -- Eduskuntaesitysmiet. N:9 H.
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6
15271:            eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee koiraveron
15272:            suorittamisesta joulukuun 14 p:nä 1894 annetun ase-
15273:            tuksen 1 §:n muuttamista.
15274: 
15275:      Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi on Edus-
15276: kunta lähettänyt edustajain Oskar Nixin y. m. tekemän edus-
15277: kuntaesityksen n:o 22 (Liitteet ll, siv. 19), joka tarkoittaa
15278: koiraveron suorittamisesta joulukuun 14 p:nä 1894 annetun
15279: asetuksen 1 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi. Asiaa
15280: käsiteltyään Valiokunta kunnioittaen esittää seuraavaa.
15281: 
15282: 
15283:       Kun Valtiosäätyjen suostumuksella toukokuun 20 p:nä
15284: 1878 annetulla asetuksella säädettiin koiravero maassamme
15285: toimeenpantavaksi, tapahtui se etupäässä terveyshoidolli-
15286: sista syistä. Tahdottiin saada koirain luku vähenemään
15287: koska vesikauhu oli ruvennut arveluttavassa määrässä le-
15288: viämään. Sen ohella pidettiin myös silmällä taloudellisia
15289: näkökohtia, kun lukuisat irrallaan juoksentelevat koirat
15290: tekivät tuntuvaa vahinkoa hyödylliselle metsänriistalle ja
15291: kotieläimillekin. Marraskuun 20 p:nä 1882 Valtiosäätyjen
15292: suostumuksella annetulla julistuksella kuitenkin lakkau-
15293: tettiin edellämainitun asetuksen käyttäminen maaseudulla
15294: toistaiseksi, siksi kuin Keisarillinen Majesteetti katsoisi
15295: kohtuulliseksi määrätä, milloin se mainittuun kohtaan näh-
15296: den oli uudestaan voimaan astuva. Tämä lakkauttaminen
15297: johtui siitä, että Lounais-Suomessa oli sattunut U.seita ta-
15298: pauksia, jolloin sudet olivat repineet lapsia, ja luultiin
15299: näiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi olevan hyödyllistä,
15300: 2        1909. II Vp. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15301: 
15302: että koirien pitämistä helpotettiin. Kun vuosina 1889, 1890
15303: ja varsinkin 1892 jälleen oli ilmaantunut vesikauhua huo-
15304: lestuttavassa määrässä, annettiin 1894 vuoden valtiopäivillä
15305: V altiosäädyille armollinen esitys koiraveroa koskevien mää-
15306: räyksien muuttamisesta, ehdott.aen veroa jälleen otettavaksi
15307: käytäntöön maaseudullakin, minkä ohessa myös koiraveron
15308: maksamista kaupungeissa koskevien säädösten katsottiin
15309: tarvitsevan muutoksia. Samoilla valtiopäivillä tehtiin myös
15310: erinäisiä koiraveroa koskevia anomusehdotuksia. Valtio-
15311: säätyjen päätöksen mukaisesti sitten joulukuun 14 p:nä
15312: 1894 annettiin nykyään voimassa oleva asetus koiraveron
15313: suorittamisesta.
15314:        Tärkein vastamainitussa asetuksessa entieeen koira-
15315: veroon tehty muutos oli se, että kun aikaisemmin vero oli
15316: kerta kaikkiaan määrätty samaksi kaikilla eri paikkakun-
15317: nilla, 2 markaksi maalla ja 6 markaksi kaupungeissa ja
15318: kauppaloissa, jätettiin uudessa asetuksessa veron suuruus
15319: kuntien päätettäväksi, kuitenkin asetuksen säätämissä ra-
15320: JOissa. Koiravero on siten nykyään vähintänsä 1 markka
15321: ja enintään 3 markkaa maalla ja vähintään 5 ja enintään
15322: 20 markkaa kaupungissa tai kauppalassa, ja kannetaan se
15323: muiden kunnallisverojen yhteydessä kunnan hyväksi.
15324:        Se periaate veron suuruuden määräämiseen nähden,
15325: joka täten omaksuttiin, on kieltämättä oikea ja edelleenkin
15326: voimassa pysytettävä. Eri paikkakunnilla saattavat koiran
15327: pitämiseen ja sen tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat olla
15328: siksi erilaiset, että veron määräämisessä on sallittava riit-
15329:  tävä liikuntavapaus, kun taas toisaalta on yleiseen lain-
15330: säädäntöön otettava sellainen varsinkin ylin raja, joka
15331: estää sivutarkoituksista johtuvan mielivallan veron suu-
15332: ruuden määräämisessä. Kysymykseen voidaan kuitenkin
15333: panna, eivätkö olosuhteet ainakin erinäisillä paikkakunnilla
15334: ole jo siinä määrin muuttuneet, että veron nykyiset rajat
15335: eivät enää vastaa tarkoitustaan.
15336:        Parhaan keinon sen seikan arvostelemiseen, kaipaa-
15337: vatko ne rajat, jotka koiraveron suuruuteen nähden ny-
15338: kyään ovat voimassa, muutosta, tarjoisivat epäilemättä
15339:               Koiraveroasetuksen muuttaminen.                 3
15340: 
15341: tiedot siitä, mitkä veromäärät tätä nykyä eri paikkakun-
15342: nilla ovat käytännössä. Täydellistä selvitystä siitä ei kui-
15343: tenkaan ole saatavissa. Erinäisillä paikkakunnilla maalla,
15344: missä olosuhteet ovat kehittyneet sellaisiksi, ettei koiran
15345: pitämiseen ole erityistä tarvetta, mutta missä koirat esi-
15346: tyksen tekijäin kuvaamalla tavalla tekevät vahinkoa koti-
15347: eläimille, on ilmaantunut halua määrätä vero suuremmaksi
15348: nykyään sallittua korkeinta määrää, mikä nykyoloissa
15349: onkin siksi vähäinen, että se vain harvoissa tapauksissa
15350: voi ehkäisevästi vaikuttaa koiran pitämiseen. Toisaalta
15351: on, sen mukaan mitä V aHokunnassa on ilmoitettu, useita
15352: maalaiskuntia, joissa koiravero yhä on pysytetty alimpana
15353: asetuksen sallimana määränä. Näin ollen näyttää siltä
15354: kuin olisi niille kunnille, jotka sen katsovat tarpeelliseksi,
15355: annettava tilaisuus määrätä suurempikin, aina esityksen
15356: tekijäin ehdottamaan 10 markan määrään nouseva vero
15357: koirasta, mutta kumminkin pidettävä veron alin raja muut-
15358: tamatta nykyisessä määrässään, koska se vastaa tarvetta
15359: toisilla paikkakunnilla.
15360: 
15361: 
15362:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty V altiovarainvalio-
15363: kunta kunnioittaen ehdottaa,
15364: 
15365:                  että EduBkunta hyväksyisi ja Keisarillisen
15366:            Majesteetin vahvistettavaksi y"ättäisi seuraavan ase-
15367:            tusehdotuksen:
15368: 
15369: 
15370:                         Asetus
15371: koiraveron suorittamisesta joulukuun 14 p:nä 1894
15372:      annetun armollisen asetuksen 1 §:n muut-
15373:            tamisesta toisin kuuluvaksi.
15374: 
15375:       Täten säädetään, että 1 § joulukuun 14 p:nä 1894
15376: koiraveron suorittamisesta annetussa armollisessa asetuk-
15377: sessa muutetaan näin kuuluvaksi.
15378: 4        1909. II Vp.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15379: 
15380:                            1 §.
15381:      Koirasta pitää omistajan vuotuisesti maksaa kunnalle
15382: veroa, maalla vähintään markka ja enintään kymmenen
15383: markkaa sekä kaupungissa tai kauppalassa vähintään viisi
15384: ja enintään kaksikymmentä markkaa; ollen kuntien asiana
15385: vastamainittujen rajojen sisällä määrätä veron suuruus.
15386:      Porolappalaiset sekä muut porokarjain omistajat va-
15387: pautetaan kuitenkin puheenalaista veroa paimenkoirastaan
15388: maksamasta.
15389:      Helsingissä lokakuun 28 p:nä 1909.
15390: 
15391: 
15392:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: vara-
15393: puheenjohtaja Rapola, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck,
15394: Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanerva, Kellosalmi, Laine,
15395: Neovius, Partanen, Saaristo, Sainio, Tanner sekä varajäsenet
15396: Holmberg, Aura Kiiskinen (osittain), Repo (osittain), Törmä,
15397: ja Åkesson.
15398: 
15399: 
15400: 
15401: 
15402:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
15403:   1909. II Vp. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15404: 
15405: 
15406: 
15407: 
15408:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 16 edus-
15409:           kuntaesityksen johdosta, joka koskee koiraveron suo-
15410:           rittamisesta joulukuun 14 p:nä 1894 annetun asetuksen
15411:           1 §:n muuttamista.
15412: 
15413:       Käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä
15414: N:o 6 olevaa ehdotusta asetukseksi koiraveron suoritta-
15415: misesta joulukuun 14 p:nä 1894 annetun armollisen ase-
15416: tuksen 1 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi, on Suuri
15417: valiokunta katsonut olevan syytä puoltaa sen hyväksy-
15418: mistä. Jotta kuitenkin vältettäisiin epäselvyyttä siitä,
15419: minkä perustuksen mukaan maalaiskunnissa saadaan mää-
15420: rätä koiravero suoritettavaksi siltä vuodelta, jona ehdo-
15421: tettu asetus tulee julkaistavaksi, jos se tapahtuu keskellä
15422: vuotta, on Suuri valiokunta päättänyt ehdottaa asetus-
15423: ehdotukseen lisättäväksi säännöksen, että siinä tarkoitettu
15424: muutos on astuva voimaan 1 päivänä tammikuuta sinä
15425: vuonna, jonka hallitus asetusta vahvistaessaan on mää-
15426: räävä.
15427:       Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, Suuri valiokunta
15428: kunnioittaen ehdottaa,
15429:                 että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan
15430:           asetusehdotuksen näin kuuluvana:
15431: 
15432:                        Asetus
15433: koiraveron suorittamiseata joulukuun 14 p:nä 1894
15434:      annetun armollisen asetuksen 1 §:n muut-
15435:            tamisesta toisin kuuluvaksi.
15436:      Täten säädetään, että 1 § joulukuun 14 p:nä 1894
15437: koiraveron suorittamisesta annetussa armollisessa asetuk-
15438: eesaa muutetaan näin· kuuluvaksi.
15439: 2   1909. II Vp. - S. V. M. ---: Eduskuntaesitysmiet. N:o II.
15440: 
15441:                             1 §.
15442:      Koirasta pitää omistajan vuotuisesti maksaa kunnalle
15443: veroa, maalla vähintään 'markka ja enintään kymmenen
15444: markkaa sekä kaupungissa tai kauppalassa vähintään viisi
15445: ja enintään kaksikymmentä markkaa; ollen kuntien asiana
15446: vastamainittujen rajojen sisällä määrätä veron suuruus.
15447:      Porolappalaiset sekä muut porokarjain omistajat va-
15448: pautetaan kuitenkin puheenalaista veroa paimenkoirastaan
15449: maksamasta.
15450: 
15451:      Tämä asetus on noudatettava 1 päivästä tammikuuta
15452: 19_ _ .
15453: 
15454: 
15455:      Helsingissä, 9 p:nä marraskuuta 1909.
15456: 
15457: 
15458: 
15459: 
15460:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
15461:   1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15462: 
15463: 
15464: 
15465: 
15466:                   S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesityksen
15467:            johdosta päättämä a 1a m a i n e n e h d o t u s asetuk-
15468:            seksi koiraveron suorittamisesta joulukuun 14 päivänä
15469:            1894 annetun armollisen asetuksen 1 §:n muuttamisesta
15470:            toisin kuuluvaksi.
15471: 
15472: 
15473: 
15474: 
15475:        Suurlvaltaisln, lrmollisln Keisari
15476:                ja Suuriruhtinas I
15477: 
15478: 
15479: 
15480: 
15481:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys 14 päi-
15482: vänä joulukuuta 1894 koiraveron suorittamisesta annetun
15483: asetuksen 1 §:n muuttamisesta, ja on Eduskunta tämän esi-
15484: 2   1909. II Vp. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15485: 
15486: tykseu säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
15487:      Koiraveron suuruuden määrää voimassa olevan ase-
15488: tuksen mukaan kunta, kuitenkin asetuksen säätämissä ra-
15489: JOissa.    Maalla on vähin koiravero 1 markka, suurin 3
15490: markkaa.
15491:      Eduskunnan mielestä koiraveron suuruus edelleenkin
15492: on jätettävä kuntien päätettäväksi. Sitä vastoin Edus-
15493: kunta on ollut sitä mieltä, että koiraveron nykyiset rajat
15494: eivät maalla kaikkialla vastaa tarkoitustaan. Olot erinäi-
15495: sillä paikkakunnilla maalla ovat näet kehittyneet sellai-
15496: siksi, ettei koiran pitämiseen ole erityistä tarvetta. Kun
15497: koirat usein tekevät vahinkoa kotieläimille, on tällaisilla
15498: paikkakunnilla ilmaantunut halua määrätä vero suurem-
15499: maksi nykyään sallittua korkeinta määrää, joka on siksi
15500: vähäinen, että se nykyoloissa vain harvoissa tapauksissa
15501: voi ehkäisevästi vaikuttaa koiran pitämiseen. Toisaalta
15502: taasen on useita maalaiskuntia, joissa koiravero yhä on
15503: pysytetty asetuksen sallimassa alimmassa määrässä. Näin
15504: ollen on Eduskunnan mielestä niille kunnille, jotka sen
15505: katsovat tarpeelliseksi, annettava tilaisuus määrätä suu-
15506: rempi, aina 10 markan määrään nouseva vero koirasta,
15507: mutta veron alin raja on kumminkin pidettävä muuttamatta
15508: nykyisessä määrässään, koska se vastaa tarvetta toisilla
15509: paikkakunnilla.
15510:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta ala-
15511: maisesti ilmoittaa,
15512: 
15513:                    että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt Ja
15514:             Teidiin Keisarillisen MaJesteettinne armollisesti
15515:             tutkittavaksi Ja vahvistettavaksi liihettää seuraavan
15516:             asetusehdotuksen:
15517:                  Koiraveroasetuksen muuttaminen.           3
15518: 
15519: 
15520: 
15521:                           Asetus
15522: koiraveron suorittamisesta joulukuun 14 päivänä 1894 annetun
15523:           armottisen asetuksen 1 §:n .muuttamisesta
15524:                       toisin kuuluvaksi.
15525:      Täten säädetään, että 1 § joulukmm 14 päivänä 1894
15526: koiraveron suorittamisesta annetussa armollisessa asetuk-
15527: sessa muutetaan näin kuuluvaksi:
15528: 
15529:                             1 §.
15530:      Koirasta pitää omistajan vuotuisesti maksaa kunnalle
15531: veroa, maalla vähintään markka ja enintään kymmenen
15532: markkaa sekä kaupungissa tai kauppa.lassa vähintään viisi
15533: ja enintään kaksikymmentä markkaa; ollen kuntien asiana
15534: vastamainittujen rajojen sisällä määrätä veron suuruus.
15535:      Porolappalaiset sekä muut porokarjain omistajat va-
15536: pautetaan kuitenkin puheenalaista veroa paimenkoirastaan
15537: maksamasta.
15538: 
15539:     Tämä asetus      on noudatettava 1 päivästä tammi-
15540: kuuta 19_
15541: 
15542: 
15543:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15544: 
15545:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
15546: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
15547: II.
15548:          1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 1.
15549: 
15550: 
15551: 
15552: 
15553:                 Laki-ja talousvalio kunnan mie-
15554:            tintö N:o 1 kolmen Eduskunnassa tehdyn,
15555:            sotilaskyyditysrasituksen huojentamista kos-
15556:            kevan anomusehdotuksen johdosta.
15557: 
15558: 
15559:       Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera kulu-
15560: van kesäkuun 15 päivältä valmistavaa käsittelyä varten
15561: laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Nuoran
15562: y. m. anomusehdotuksen N :o 31, edustaja Pykälän ano-
15563: musehdotuksen N :o 32 sekä edustaja Kruusin y. m. ano-
15564: musehdotuksen N :o 54· Näissä alotteissa ehdottavat, esi-
15565: tetyillä perusteilla: ed. Nuora y. m., että Eduskunta tekisi
15566: anomuksen, että sotaväen ja sotaväenkalustojen kulje-
15567: tuksesta voimassa olevat säännökset uudistettaisiin siihen
15568: suuntaan, että sellaiseen kuljetukseen velvollisille tulisi va-
15569: kuutetuksi riittävä ja ilman viivytystä suoritettava kor-
15570: vaus tämän velvollisuuden täyttämisestä; ed. Pykälä, että
15571: Eduskunta määräisi yleisistä varoista maksettavaksi riit-
15572: tävän korvauksen sotilaskyytiin komennetuille ei ainoas-
15573: taan työ- vaan matka- ja odotuspäivihäkin; sekä ed. Kruus
15574: y. m., että hallitus ryhtymällä sopivien kulkuneuvojen
15575: hankkimiseen tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimen-
15576: piteillä poistaisi yksityisten kuntien hartioilta sen rasituk-
15577: sen, jonka vuotuinen, säännöllisesti uudistuva sotilaskuor-
15578: mastojen kuljetus leiripaikoille ja takaisin näille tuottaa,
15579: sekä että sotilaskyyditystä koskevat asetukset otettaisiin
15580: tarkastettaviksi ja armollinen esitys niiden muuttamisesta
15581: aikoinaan Eduskunnalle annettaisiin.
15582: 2       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 1.
15583: 
15584:      Sotilaskyyditysrasituksen poistamista tai huojenta-
15585: mista koskevia anomusehdotuksia on aikaisemmilla valtio-
15586: päivillä eri kertoja esitetty. Erään sellaisen johdosta an-
15587: toi laki- ja talousvaliokunta 1908 vuoden toisilla valtio-
15588: päivillä mietinnön, jota Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt
15589: loppuun käsitellä. Tässä mietinnössä on valiokunta, paitsi
15590: muuta, lausunut:
15591: 
15592:       ,Sotaväen ja sen kuormaston y. m. tarvekalujen kul-
15593: jetukseen tarvittavain hevosten ja ajokalujen hankkiminen
15594: on vanhuudesta katsottu niiden paikkakuntain asukasten
15595: velvollisuudeksi, joiden kautta kuljetus tapahtuu. Kunink.
15596: resolutsionissa ja selityksessä 24 p :Itä joulukuuta 1627
15597: määrättiin, että kun oli toimitettava suuria läpikulkuja,
15598: valtaherrain matkoja tai muita suuria ajoja, niinkuin
15599: kruunun kuparin, ampumatarpeiden, rahain tai muun
15600: kruunun tavaran kuljetuksia, silloin kaikki olivat kulje-
15601: tukseen velvolliset. Tämä, kuten muukin kyyditysvelvol-
15602: lisuus, on sitten ollut maatilain kannettavana rasituksena.
15603: Aatelisto kuitenkin erioikeuksiensa kautta sai tilansa siitä
15604: vapautetuiksi ja eri aikoina vapautettiin erinäisistä syistä
15605: siitä monia muitakin tiloja. Paitsi kaupunkeja niihin
15606: kuuluvine ja niiden alle pantuine tiloinensa, päästettiin
15607: sotilaskuljetuksesta vapaiksi rälssisäterit, karjatalot sekä
15608: raja- ja pyykkitalot; kuninkaankartanot sekä siviili-, soti-
15609: las- ja kirkollisvirastojen virkatalot ynnä palkkatalot;
15610: ratsuvelvolliset säterit, luotsi- ja postitalot, ne perintö- ja
15611: kruununtilalliset, jotka tiluksillansa löysivät eräitä metal-
15612: leja; kihlakunnanlautamiehet niiltä tiloiltaan, joilla he
15613: asuivat; vanginkuljettajat ja kihlakunnanpostin kuljetta-
15614:  jat, kestikievaritalot ja reservikyyditystä suorittamaan
15615:  määrätyt talot; sekä rälssitalot, paitsi milloin kulku ja ja
15616:  suurempia ,marsseja", s. o. vähintään 300 miehen suu-
15617:  ruisten sotaväenosastojen kulkuja tapahtuu tahi ruoka-
15618:  aineita, ampumavaroja ja vaatetuksia viedään sotaväelle,
15619:  linnoituksiin ja makasiineihin, jolloin kuitenkin kaksi
15620:  rälssitaloa oli luettava yhden perintö- tai kruununtalon
15621:  vertaiseksi.
15622:        Mainitut vapautukset osaltaan aikaansaivat sen, että
15623:  kuljetusrasitus niille, joiden kannettavaksi se jäi, kävi en-
15624:  tistään raskaammaksi ja että sen suorittaminen tuntui epä-
15625:  oikeutetulta. Kun tätä rasitusta ei käynyt jakaminen maan
15626:        Sotilaskyyditysrasituksen huojentaminen.             3
15627: 
15628: eri paikkakuntien kesken, vaan se yhä uudistuvana painoi
15629: eräitä yleisten kulkuteiden varsilla olevia paikkakuntia,
15630: toisten ollessa siitä kokonaan tai suurimmaksi osaksi va-
15631: paina, tuli niinä aikoina, jolloin rautateitä ja laivaliikettä
15632: maassa ei vielä ollut, tuon tuostakin julkisuuteen valituk-
15633: sia tämän, samoin kuin sen kanssa läheisessä yhteydessä
15634: olevan majoitusrasituksen johdosta. Sen vuoksi hallitus,
15635: samalla kuin se valmisti siihen asti voimassa olleen, 1 5
15636: päivänä syyskuuta 1791 annetun ja erinäisiltä kohdiltaan
15637: vanhentuneen kulkujärjestyksen sijaan uuden ohjesäännön
15638: majoituksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenkalujen kul-
15639: jetuksesta Suomessa, antoi 1867 vuoden valtiopäiville ma-
15640: joitus- ja kuormastojen kyyditsemisvelvollisuuden suorit-
15641: tamisen perusteista armollisen esityksen, josta näkyy, että
15642: sanotut rasitukset oli aijottu ulotettaviksi useihin sitä en-
15643: nen erioikeuksien ja muiden säännösten perustuksella
15644: niistä vapautusta nauttiviin tiloihin ja henkilöihin. Kun
15645: kuitenkaan lainmukaista säätypäätöstä ei asiassa saatu
15646: toimeen, jäivät puheenalaisen rasituksen suorittamisen
15647: perustukset ennalleen, ja ohjesäännössä, joka sitten annet-
15648: tiin 19 päivänä kesäkuuta 1868 ja jolla m. m. 1791 vuo-
15649: den mainittu kulkujärjestys kumottiin sikäli kuin se koski
15650: sotaväen ja kyyditsijäin molemminpuolisia oikeuksia ja
15651: velvollisuuksia, säädettiin, että sotaväen kuormakyytiä
15652: tekevät maan kyytivelvolliset asujamet niiden perustusten
15653: mukaan, jotka tätä ennen ovat määrätyt. Tämä säännös
15654:  niinkuin sekin määräys, että kyyditsijän tulee tehdystä
15655:  kuormakyydistä saada sama palkka hevoselta ja ajoneu-
15656: voilta, kuin kestikievarikyydistä, on sisällykseltään muut-
15657:  tumattomana säilytetty myös nykyään voimassa olevassa,
15658:  majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkalujen kuljetuk-
15659:  sesta 19 päivänä tammikuuta 1876 annetussa ohjesään-
15660:  nössä.
15661:       Kun mainituissa ohjesäännöissä on säädetty, että so-
15662:  taväestöjä ja niiden tarvekaluja kuljetetaan joko kuorma-
15663:  kyydillä taikka vesitse tai myös rautatiellä, ja kuljetus
15664:  rautateitse yleensä on sopivampi kuin kuormakyyditys, on
15665:  myöhempinä aikoina rautatieverkon ulottamisen kautta
15666:  useimpiin niihin paikkoihin, missä sotaväkeä on sijoitettu-
15667:  na, puheena olevan kyyditysrasituksen merkitys vähenty-
15668:  nyt siinä määrin, että sen suorittamista nykyään vaaditaan
15669:  siihen velvollisilta ainoastaan harvalukuisissa paikoissa,
15670:  etupäässä sotaväen kesäharjoituksia varten varattujen lei-
15671: 4        1909. II Vp. -        Anomusmietintö N:o 1.
15672: 
15673: ripaikkain läheisyydessä tai aika ajoin toimeenpantavain
15674: manööverien takia."
15675:      ,Puheena olevan rasituksen määrästä niissä lääneissä,
15676: joissa sotilaskuormastojen kuljetusta on viime aikoina toi-
15677: mitettu, on valiokunta asianomaisten kuvernöörien väli-
15678: tyksellä hankkinut seuraavat tiedot:
15679:                      Viipurin läänissä:
15680:         Sotaväen kuormastojen kuljetuksen Perkjärven asemalta Kauk-
15681: järven leiripaikalle, joka matka on 12 kilometriä, ovat tavallisesti
15682: touko- ja elokuussa suorittaneet Muolan pitäjän tilalliset, ja on
15683: siihen tarvittu hevosia toukokuussa noin 300-400, joskus enemmän-
15684: kin, sekä elokuussa 20-30, sen mukaan kuinka suuria joukkoja on
15685: leirille koottu. Kyyditsijöille, joista monien on ollut saavuttava
15686: 30-40 kilometrin matkan päästä ja joilta siten on kuljetukseen kulu-
15687: nut jopa kolmekin päivää kiireellistä työaikaa, on yleisistä varoista
15688: maksettu· kullekin I markka 68 penniä eli allamainittuina vuosina
15689: yhteensä
15690:                vuonna 1901     493 markkaa 92 penniä.
15691:                  ,. 1902       406         56
15692:                       1903     438    "    48   "
15693:                  " 1904        427    "    71   "
15694:                  " 1905        383    "    04   "
15695:                  " 1906        317    "    52   "
15696:                  " 1907        539    "    28   "
15697:                  " 1908        564    "    48   "
15698:                  "                      "           "
15699:       Kuormastojen kuljetuksen leiripaikalta asemalle tai, kuten kol-
15700: mena vuotena myös on vaadittu, 20 kilometrin matkan Kuolemajärven
15701: pitäjän Huumolan kylään ovat suorittaneet viimeksimainitun ja
15702: Uudenkirkon pitäjän tilalliset.
15703:       Kymin ja Pyhtään pitäjissä on toimitettu kuormastokyyditystä,
15704: johon kutakin kuormaa kohti on kulutettu yksi hevospäivätyö, ja on
15705: niistä maksettu seuraavat määrät:
15706: 
15707:         vuonna 1898          105 kuormasta 235 mk. 20 p:iä.
15708:                1899           64           150     92
15709:            " 1901            120    "      240 "        "
15710:            " 1902             65    ,"     130 "        "
15711:            " 1903            103           206 "        "
15712:            " 1904            137     "     276 ," 50 "
15713:            • 1905            117    "      234         "
15714:            " 1906            149    "      298 "       ,"
15715:            "                        "           "
15716:         Sotilaskyyditysrasituksen huojentaminen.                      5
15717: 
15718:        Näistä kyydeistä suurin osa on toimitettu ja maksettu asian-
15719: omaisen merimittauspäällikön toimesta.
15720:      Viipurin pitäjän ja Nuijamaan seurakunnan asujamet ovat
15721: venäläisen sotaväen kuormastojen kuljetukseen eri leiripaikoille Vii-
15722: purin kaupungin lähiseuduilla tai manöövereillä käyttäneet v. 1go6
15723: kesän aikana 38 ja kesällä v. 1907 36 sekä kuluvana vuonna (1908) 51
15724: hevospäivätyötä, jota vastoin aikaisemmista kuljetusmääristä ei asian-
15725: omaisten luettelojen hukkaantumisen takia ole voitu saada tarkempaa
15726: selvitystä kuin että silloin vuosittain oli sotilaskyyditykseen käytetty
15727: noin 3o-6o hevospäivätyötä.
15728:        Tilapäisempää laatua on kyyditys ollut:
15729:        Koiviston ja Johanneksen pitäjissä, missä sitä viimeksi kulu-
15730: neina kymmenenä vuotena on tarvittu suorittaa ainoastaan v. 1901,
15731: jolloin kummastakin kunnasta yhteensä 6o hevosta ja yhtä monta
15732: miestä on ollut kuormakyytiä tekemässä 2 päivää 40 kilometrin
15733: matkalla;
15734:        Sippolan pitäjässä, jossa käytettiin v. 1899 kesällä ja syksyllä
15735: 177 hevospäivätyötä 477 markan 40 pennin korvausta vastaan ja viime
15736: kesänä 152 hevospäivätyötä, joista maksettiin 342 markkaa 58 penniä;
15737:        Vehkalahden pitäjässä, jossa kyydityspalkkio v. 1899 on ollut
15738: 8og markkaa 68 penniä ja kuluvana vuonna (1908), jolloin 5 kuormaa
15739: kuljetettiin 27 kilometrin matkan, yhteensä 18 markkaa 90 penniä;
15740:        Säkkijärven pitäjässä, jossa v. 1907 kuljetukseen on käytetty
15741: 90 hevospäivätyötä ja suoritettu niistä 179 markkaa 50 penniä ja
15742: v. 1908 32 hevospäivätyötä 86 markan 40 pennin korvausta vastaan;
15743: sekä
15744:        Lappeen kihlakunnassa, jossa kuljetusta on vaadittu ainoastaan
15745: toissa ja viime kesänä toimeenpantuja manöövereitä varten, v. 1907
15746: matkoilla, jotka vaihtelivat 15-6o kilometrin välillä ja joihin käy-
15747: tettiin 8o hevospäivätyötä, sekä kuluvana vuonna ( 19o8) 2-32 kilo-
15748: metrin matkoilla, joihin kaikkiaan käytettiin 376 hevospäivätyötä.
15749:        Viipurin kaupungin puolesta on vuosina 1899, 1900, 19or, 1902,
15750: 1903, 1907 ja 19o8 kuljetettu 364 sotilaskuormaa yhteensä II,393
15751: kilometriä; ja on siihen käytetyistä 364 hevospäivätyöstä suoritettu
15752: korvausta kaikkiaan 3,870 markkaa 74 penniä, mistä kruunu on
15753: korvannut 2,050 markkaa 74 penniä, joten kaupungin rasitukseksi
15754: on jäänyt 1,820 markkaa.
15755:        Myöskin Haminan ja Lappeenrannan kaupungeilta on vaadittu
15756: sotilaskuormastojen kuljetusta. Ensiksi mainitussa kaupungissa sellais-
15757: ta on kuluvana vuonna ( 19o8) tapahtunut kahdesti; ja on ensimäisellä
15758: kerralla vaadittu kuutta hevosta kuormarattaineen kyyditykseen sano-
15759: tusta kaupungista Vehkalahden pitäjän Pyhällön kylään sekä toisella
15760: kerralla kahta hevosta, joita kaupungin ajurit kuitenkin kieltäytyivät
15761: 6         1909. II Vp. -      Anomusmietintö N:o 1.
15762:  kyyditykseen antamasta, koska kaupungit heidän mielestään eivät
15763: ·ole velvolliset sotilaskuormastojen kuljetusta toimittamaan. - Lap-
15764:  peenrannan kaupungista on kuljetettu sotilaskuormastoja syyskuun
15765:  aikana v. 1901 12 kuormaa, joista oli suoritettu kuljetuspalkaksi 5
15766:  markkaa 36 penniä kuormasta, sekä elokuussa v. 1907, jolloin oli
15767:  kuljetettu 13 kuormaa 21 kilometrin, 16 kuormaa 8 kilometrin ja
15768:  1 kuorma 19 kilometrin matka ja joista oli ehdotettu suoritettavaksi
15769:  yleisistä varoista kuljetuspalkkaa 18 penniä kilometriltä.
15770: 
15771: 
15772: 
15773:                 Uudenmaan läänissä:
15774:        Puheenalaista laatua oleva kuormakyyditys on viimeksi kulu-
15775:  neina kymmenenä vuotena enimmäkseen rajoittunut erinäisten tykis-
15776:  töpatterien ja tarkk'ampujaosastojen kuormastojen kuljetukseen 7,,
15777:  kilometrin matkan Keravan rautatieasemalta Tuusulan pitäjän Hyry-
15778:  län kylään sekä päinvastoin ynnä eräiden kasakkasotniain kuormas-
15779:  tojen kuljetukseen 18-36 kilometrin matkalla niiden kulkiessa Hel-
15780:  singistä Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen ja sieltä palatessa.
15781:  Näistä kyydityksistä on kyyditsijöille suoritettu:
15782: 
15783:        vuonna 1899    168 hevospäivätyöstä 168 mk. - p:iä.
15784:               1900    200                  200
15785:           "   1901    180        "         200 " 02 ,"
15786:           "   1902    160        "         160 "
15787:           " 1903      198         "        270 " 28 "
15788:           " 1904      226        "         226 "       "
15789:           " 1905      166        "         182 " 16 "
15790:           " 1906      140        "         140 "       "
15791:           " 1907      164         "        444 "       "
15792:           " 1908      162         "        162 "       "
15793:           "                         "               "       "
15794: 
15795:               Turun ja Porin läänissä:
15796: 
15797:         Mainitun ajan kuluessa ei sotilaskuormastojen kyyditystä lää-
15798:  nissä ole tarvittu muulloin kuin vuosina 1901, 1903, 1904 ja 1905,
15799:  jolloin kasakkaosasto on alkukesällä kulkenut kuormastoineen Turun
15800:  kaupungista Parolan leirille Hämeenlinnan kaupungin läheisyyteen
15801:  ja loppupuolella kesää sieltä palannut; ja on silloin kyyditykseen
15802:  vuosittain tarvittu 4 hevosta ja niistä joka kerralta suoritettu noin
15803:  90 markkaa kyytirahaa.
15804:         Sotilaskyyditysrasituksen huojentaminen.                      7
15805: 
15806:                     Hämeen läänissä:
15807:       Parolan leirialueelle kesäharjoituksiin saapuneiden kasakka-
15808: sotniain kuormastojen kuljetusta varten Uudenmaan sekä Turun
15809: ja Porin läänin rajalta leiripaikalle ja päinvastoin niiden palatessa
15810: Helsinkiin ja Turkuun on läänissä suoritettu vuosina I90I ja 1903
15811: noin 55 ja 75 kilometrin pituisilla matkoilla kumpaisenakin vuonna
15812: 20 hevospäivätyötä, joista kyyditsijöille on maksettu IO penniä kilo-
15813: metriltä eli noin 142 markkaa kumpanakin vuonna; v. 1904 8 hevos-
15814: päivätyötä 75 kilometrin matkalla, josta on maksettu 6o markkaa;
15815: v. 1905 24 hevospäivätyötä samoin 55 ja 75 kilometrin matkoilla,
15816: joista maksu on ollut 164 markkaa; ja v. 1907 tarvittiin manööve-
15817: reihin Parolasta Hyvinkäälie 230 hevosta, joista maksettiin korvausta
15818: 359 markkaa 30 penniä. Kuluvana vuonna (I9Q8) kuormaston kul-
15819: jetukseen käyttämistään 8 hevoskyydistä olivat sotaväenosastot itse
15820: suorittaneet kyytirahan.
15821: 
15822: 
15823:                   Mikkelin läänissä:
15824:       Heinolan pitäjässä sijaitsevan Vierumäen leiripaikan ja Uuden-
15825: kylän rautatieaseman välisellä 28 kilometrin pituisella taipaleella ovat
15826: Heinolan ja Sysmän pitäjäin kyytivelvolliset asukkaat toimittaneet
15827: sotilaskuormastojen kuljetusta alempana mainittavina neljänä vuo-
15828: tena ja on heiltä, kun matkan pituus kyyditsijän kotoa kuljetuspaikalle
15829: on vaihdellut 5-70 kilometrin välillä, siihen mennyt, Heinolan pitäjän
15830: asukkailta jopa kolme ja Sysmän pitäjäläisiltä viisikin päivää. Kor-
15831: vaukseksi tästä ovat he saaneet kyytipalkkaa 3 markkaa 92 penniä
15832: hevoselta. Kyydityksestä on maksettu yhteensä :
15833: 
15834:       vuonna 1898 426 hevospäivätyöstä 556 mk. 64 p:iä.
15835:           ,     1899   504          "          658"56"
15836:                 1900   700          "          784 ,    "
15837:           "     1901   750                     744 " 80 "
15838:           "
15839: 
15840:      Edellä esitetyt tiedot, jotka tosin kaipaavat täyden-
15841: nystä, osottavat, että sotilaskuormastojen kuljetusta on
15842: tarvittu eri paikkakunnilla, vaikka enimmäkseen tilapäi-
15843: sesti ja verrattain vähässä määrässä, sekä että sotilas-
15844: kyydityksen tarve sielläkin, missä sitä vuosi toisensa jäl-
15845: keen on ollut olemassa, on olosuhteiden vaihdellessa voi-
15846: nut lakata. Niin ollen ei varsinkaan nykyisissä oloissa
15847: 8       1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 1.
15848: 
15849: käy edeltäkäsin luotettavasti arvioiminen, onko puheen-
15850: alainen kuljetus niissäkään paikkakunnissa, joissa se on
15851: osottautunut säännöllisemmin uudistuvaksi, siinä määrin
15852: pysyväistä,. että erityisten kulkuneuvojen rakentaminen
15853: sotilaskuormastojen kuljetusta varten voisi tulla kysymyk-
15854: seen. Sellaisesta rakennuksesta johtuisi sitä paitsi valtio-
15855: varastolle nähtävästi suurempia vuotuisia kustannuksia,
15856: kuin ne verrattain vähäiset rahamenot, mitä kuormakyy-
15857: distä on maksettu tai mitä olisi maksettava siinäkin ta-
15858: pauksessa, että kuljetukseen käytetty aika ja työ täysin
15859: määrin korvattaisiin.
15860:       Koska sotaväenosastot ja kuormastot ovat viivytte-
15861: lemättä toimitettavat määräpaikkoihinsa, mutta ei ole
15862: mahdollista edeltäpäin määrätä eri aikoina ja eri paikoissa
15863: tarvittavain hevosten lukumäärää niin ajoissa, että aina
15864: olisi mahdollista vapaaehtoisuuden tietä hankkia kulje-
15865: tukseen tarpeellinen määrä hevosia ja ajoneuvoja, ei nii-
15866: den saanti ilman nimenomaista kyyditysvelvollisuutta olisi
15867: kylliksi taattu. Tilallisten kyyditysvelvollisuuden lakkaut-
15868: taminen ja kuljetuksen suorittaminen valtion toimesta,
15869: joko kulloinkin erikseen tai määräajoiksi palkattuin var-
15870: sinaisten kuormastonkuljettajain kautta, ei sen vuoksi ole
15871: valiokunnasta näyttänyt mahdolliselta, vaan täytynee sota-
15872: väen ja sen kuormastojen kuljetus edelleenkin säilyttää
15873: tilallisten velvollisuutena.
15874:       Sitä vastoin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden
15875: kautta mainittu velvollisuus saataisiin vähemmän rasitta-
15876: vaksi. Olisi sen vuoksi maksettava puheena olevasta kul-
15877: jetuksesta sellainen korvaus, mikä riittävästi palkitseisi
15878: hevosen ja kyyditsijän siihen kuluttaman ajan ja työn
15879: arvon.
15880:       Kyytilaitoksesta tehtävästä kyydityksestä suoritettava
15881: maksu, 14 penniä kilometriltä, tunnustetaan jo yleisesti
15882: riittämättömäksi palkitsemaan kyyditykseen käytetyn työn
15883: arvoa sellaisenkaan kyytilaitoksen pitäjälle, josta tehdään
15884: useampia kyytejä vuorokaudessa kautta koko vuoden, ja
15885: onkin sen vuoksi matkustajain kyyditsemisestä suoritet-
15886: tava kyytiraha ehdotettu korotettavaksi. Vieläkin vähem-
15887: min on 14 pennin kyytiraha riittävä nyt puheenalaista
15888: laatua olevasta, useinkin raskaammasta kyydityksestä,
15889: joka on toimitettava käskettäessä ja tavallisesti juuri maa-
15890: talouden kiireellisimpänä työaikana. Siltä matkalta, joka
15891: kyyditsijän hevosineen on ollut kuljettava kotoaan kyy-
15892:       Sotilaskyyditysrasituksen huojentaminen.              9
15893: 
15894: dityksen lähtöpaikkaan ja sieltä missä se on päättynyt
15895: kotiinsa, sitä paitsi ei makseta mitään hyvitystä. Edellä
15896: esitetyistä tiedoista käy sen lisäksi selville, ettei kaikin
15897: paikoin ole kuormaston kuljetuksesta maksettu kyytira-
15898: haksi edes 14, vaan ainoastaan IO penniä kilometriltä,
15899: samoin kuin sekin, että on ulotettu sotilaskuormastojen
15900: kuljetusvelvollisuutta kaupunkilaisiin, jotka lain mukaan
15901: ovat siitä vapaat. Nämä ovat epäkohtia, jotka valiokun-
15902: nan mielestä ovat poistettavat.
15903:       V aliakunnassa on sitä paitsi huomautettu, että sekin
15904: riittämätön maksu, jonka kyyditsijä sotilaskuljetuksesta
15905: saa, useinkin suoritetaan hänelle vasta pitemmän ajan
15906: kuluttua sen perästä kuin kuljetus on toimitettu, jotenka
15907: kyyditsiiälle tämän maksun perimistä varten tulee uusi
15908: ajanhukka. Kun sotilaskyydit säännön mukaan tilataan
15909: kuvernöörin kautta, on valiokunnasta näyttänyt, ettei lää-
15910: ninhallituksille pitäisi tuottaa hankaluutta varustaa käs-
15911: kynsä alaiset paikallisviranomaiset kyytimaksujen suorit-
15912: tamiseen tarpeellisilla varoilla, niin että kuljetusmaksu voi-
15913: taisiin näiden viranomaisten kautta suorittaa heti kun kul-
15914: jetus on toimitettu, ellei matkaavan sotaväenosaston pääl-
15915: likkö ole tätä maksua rahassa suorittanut.
15916:       Majoituksesta sekä sotaväen ja sotaväenkatujen kul-
15917: jetuksesta 19 p :nä tammikuuta 1876 annetun ohjesään-
15918: nön määräykset ovat sikäli kuin ne koskevat majoituksia
15919: jätetyt uudistusta varten pohdittaviksi komitealle, joka
15920: asiasta on antanut 22 p :nä joulukuuta 1894 päivätyn mie-
15921: tinnön. Kuten siitä mitä edellä on esitetty käy selville,
15922: ovat myöskin ne mainitun ohjesäännön määräykset, jotka
15923: koskevat puheeksi tullutta kuljetusta, valiokunnan mielestä
15924: tarkastamisen ja uudistuksen tarpeessa. Jos se ehdotus
15925: kyytilaiksi, joka nykyään ( 1908) on Eduskunnan käsi-
15926: teltävänä, tulee laiksi, annetaan kuvernöörien tehtäväksi
15927: kyytilaitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudel-
15928: leen järjestettäessä samalla myös vahvistaa kyytiraha kun-
15929: kin paikkakunnan oloja ja hintasuhteita vastaavaksi. Tä-
15930: hän nähden käy tarpeelliseksi ottaa tutkittavaksi, onko
15931: ja missä määrin myöskin sotaväen ja sotaväenkatujen kul-
15932: jetuksesta maksettava kyytiraha määrättävä eritaiseksi eri
15933: paikkakunnilla. Samalla olisi otettava harkittavaksi, eikö
15934: puheenalaisen rasituksen helpottamiseksi olisi määrättävä
15935:  kysymyksessä olevasta kyydistä siihen veivallisille koh-
15936: tuullinen korvaus ei ainoastaan itse kyydistä vaan myös
15937: 10       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 1.
15938: 
15939: siltä matkalta, joka kyyditsijän on kuljettava kotoaan sii-
15940: hen paikkaan, mistä kyydits.eminen on alkava, ja hänen
15941: kotimatkastaan."
15942:       Sen nojalla mitä valiokunta siten oli esittänyt, valio-
15943: kunta ehdotti, että Eduskunta anoisi, ,että sotaväen ja
15944: sotaväenkalujen kuljetuksesta voimassa olevat säännökset
15945: uudistettaisiin siihen suuntaan, että sellaiseen kuljetukseen
15946: velvollisille tulisi vakuutett;f;ksi riittävä ja ilman viivytystä
15947: suoritettava korvaus tämän velvollisuuden täyttämisestä."
15948: 
15949:      Koska yllämair:itussa valiokuntamietinnössä esitetyt
15950: perustelut ovat näyttäneet täysin soveltuvan nyt puheena
15951: oleviin anomusehdotuksiin nähden, niin valiokunta, uudis-
15952: taen siinä olevan ehdotuksen, saa kunnioittaen Eduskun-
15953: nalle ehdottaa,
15954: 
15955:                   että Eduskunta tekisi alamaisen anomuk-
15956:             sen sotaväen ja sotaväenkalttjen kuljetuksesta
15957:             voimassa olevain säännösten uudistamisesta lä-
15958:             himmässä tulevaisuudessa siihen suuntaan, että
15959:             sellaisesta kuljetuksesta tulisi sen suorittajille
15960:             vakuutetuksi riittävä ja ilman viivytystä mak-
15961:             settava korvaus.
15962: 
15963:      Helsingissä, kesäkuun 26 p :nä 1909.
15964: 
15965: 
15966: 
15967:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
15968: Lista, varapuheenjohtaja Castren, A. sekä jäsenet Boman,
15969: Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Lehtinen, Lyly-
15970: korpi, Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen, Pykälä, Sten-
15971: ström ja Tikkanen.
15972: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
15973:    1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1.
15974: 
15975: 
15976: 
15977: 
15978:               Suomen Eduskunnan alamainen
15979:           a no m u s sotilaskyyditysrasituksen huojen-
15980:           tamisesta.
15981: 
15982: 
15983: 
15984: 
15985:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
15986:            ja Suuriruhtinasl
15987: 
15988: 
15989: 
15990: 
15991:      Eduskunnassa on tehty erinäisiä sotilaskyyditysrasi-
15992: tuksen huojentamista tarkoittavia anomusehdotuksia,
15993: jotka Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
15994: 2   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 1.
15995: 
15996:       Sotaväen ja sen kuormaston ynnä muiden tarvekatu-
15997: jen kuljetukseen tarvittavain hevosten ja ajoneuvojen
15998: hankkiminen on Suomessa vanhastaan ollut niiden paikka-
15999: kuntain asukasten velvollisuutena, joiden kautta kuljetus
16000: tapahtuu. Kuninkaallisessa resolutsionissa ja selityksessä
16001: 24 päivältä joulukuuta 1627 määrättiin, että kun oli toimi-
16002: tettava suuria läpikulkuja, valtaherrain matkoja tai muita
16003: suuria ajaja, niinkuin kruunun kuparin, ampumatar-
16004: peiden, rahain tai muun tavaran kuljetuksia, silloin oli-
16005: vat kaikki kuljetukseen velvolliset. Tämä on sen jälkeen
16006: tullut maatilain kannettavaksi rasitukseksi. Aateliston
16007: erioikeuksien ja muidenkin säännösten kautta vapautettiin
16008: tuosta rasituksesta kuitenkin aikojen kuluessa joukko
16009: tiloja. Paitsi kaupunkeja niihin kuuluvine tiloinensa
16010: päästettiin sotilaskuljetuksesta vapaiksi rälssisäterit, karja-
16011: talot sekä raja- ja pyykkitalot, kuninkaankartanot sekä
16012: sivili-, sotilas- ja kirkollisvirastojen virkatalot ynnä
16013: palkkatalot, ratsuvelvolliset säterit, luotsi- ja postitalot,
16014: ne perintö- ja kruununtilalliset, jotka tiluksillansa löysivät
16015: eräitä malmi- ja mineraalisuonia, kihlakunnanlautamiehet
16016: niiltä tiloiltaan, joilla asuivat, vanginkuljettajat ja kihla-
16017: kunnanpostin kuljettajat, kestiki,evaritalot ja reservikyy-
16018: ditystä suorittamaan määrätyt talot, niin myös rälssitalot,
16019: paitsi milloin kulkuja ja suurempia ,marsseja", se on
16020: vähintään 300 miehen suuruisten sotaväenosastojen kul-
16021:  kuja tapahtui, tai ruoka-aineita, ampumavaroja ja vaa-
16022: tetuksia vietiin sotaväelle, linnoituksiin ja makasiineihin,
16023:  jolloin kuitenkin kaksi rälssitaloa oli luettava yhden pe-
16024:  rintö- tai kruununtalon vertaiseksi.
16025:       Mainitut vapaudet osaltaan aikaansaivat valituksia
16026: niiden puolelta, joiden kannettavaksi kuljetusrasitus jäi ja
16027:  joita se yhä uudistuvana painoi varsinkin eräissä yleisten
16028: kulkuteiden varsilla olevissa paikkakunnissa. Tämän joh-
16029: dosta annettiin r867 vuoden valtiopäiville sotaväen majoi-
16030: tus- ja kuljetusvelvollisuuden suorittamisen perusteista
16031: armollinen esitys, jonka mukaan sanottu rasitus olisi ulo-
16032:        Sotilaskyyditysrasituksen huojentamtnen.           3
16033: 
16034: tettava useihin siitä vapautusta nauttiviin tiloihin ja hen-
16035: kilöihin. Kun lainmukaista säätypäätöstä ei kuitenkaan
16036: asiassa saatu toimeen, jäivät puheenalaisen rasituksen suo-
16037: rittamisperusteet ennalleen. Ohjesäännössä, joka sitten
16038: annettiin 19 päivänä kesäkuuta 1868, säädettiin muun
16039: ohessa, että kyyditsijän tulee tehdystä kuormakyydistä
16040: saada sama palkka hevoselta ja ajoneuvoilta kuin kesti-
16041: kievarikyydistä, ja sama määräys on otettu nykyään voi-
16042: massa olevaan, majoituksesta sekä sotaväen ja sotilas-
16043: katujen kuljetuksesta 19 päivänä tammikuuta 1876 annet-
16044: tuun ohjesääntöön.
16045:       Sotilaskyyditysrasitus on viime aikana, kun rautatie-
16046: verkko on Suomessa saatu ulotetuksi useimpiin niihin
16047: paikkoihin, missä sotaväkeä on sijoitettuna, siinä määrin
16048: vähentynyt, että sen suorittamista nykyään vaaditaan sii-
16049: hen velvollisilta ainoastaan verrattain harvalukuisissa pai-
16050: koissa, etupäässä sotaväen kesäharjoituksia varten varat-
16051: tujen leiripaikkain läheisyydessä tai aika ajoin toimeen-
16052: paniavain manöverien takia. Viime vuosina on sellaista
16053: kyyditystä enimmän toimitettu Viipurin läänissä ja har-
16054: vemmissa tapauksissa Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä·
16055: meen ja Mikkelin lääneissä. Kyyditys on enimmäkseen
16056: ollut tilapäistä laatua.
16057:       Koska sotaväenosastot ja sotilaskuormastot ovat vii-
16058: pymättä määräpaikkoihinsa toimitettavat, mutta ei ole
16059: mahdollista edeltäpäin määrätä eri aikoina ja eri paikoissa
16060: tarvittavain hevosten lukumäärää niin ajoissa, että aina
16061: kävisi mahdolliseksi vapaaehtoisuuden tietä hankkia kulje-
16062: tukseen tarpeellista määrää hevosia ja ajoneuvoja, ei nii-
16063: den saanti ilman nimenomaista kyyditysvelvollisuutta olisi
16064: kylliksi taattu. Tilallisten kyyditysvelvollisuuden lakkaut·
16065: taminen ja kuljetuksen suorittaminen joko kussakin eri
16066: tapauksessa hankittujen tai määräajoiksi palkattujen kuor-
16067: mastonkuljettajain kautta ei sen tähden ole Eduskunnasta
16068:  näyttänyt mahdolliselta, vaan täytynee sotaväen ja sen
16069: kuormastojen kuljetus edelleenkin pysyttää tilallisten vel-
16070: 4   1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 1.
16071: 
16072: vollisuutena. Sitä vastoin on syytä ryhtyä toimenpiteisiin,
16073: joiden kautta puheena oleva velvollisuus saataisiin vähem-
16074: män rasittavaksi. Kuljetuksesta olisi maksettava sellainen
16075: korvaus, että se riittää palkitsemaan kyyditykseen käytetyn
16076: ajan ja työn arvon.
16077:       Kyytilaitoksesta maalla tehtävästä kyydityksestä
16078: yleensä suoritettava maksu, 14 penniä kilometriltä, tunnus-
16079: tetaan nykyään riittämättömäksi kyyditykseen käytettyä
16080: työtä ~orvaamaan sellaisenkaan kyytilaitoksen pitäjälle,
16081: josta tehdään useampia kyytejä vuorokaudessa kautta vuo-
16082: den, ja onkin sen tähden matkustajain kyyditsemisestä
16083: suoritettava kyytiraha ehdotettu korotettavaksi. Vielä
16084: vähemmin on 14 pennin kyytiraha riittävä useinkin ras-
16085: kaammasta sotilaskyydityksestä, joka on toimitettava käs-
16086: kettäessä ja tavallisesti juuri maatalouden kiireellisimpänä
16087: työaikana. Siltä matkalta, joka kyyditsijän hevosineen on
16088: kuljettava kotoaan kyydityksen lähtöpaikkaan, ja sieltä,
16089: mihin se on päättynyt, takaisin kotiinsa, sitä paitsi ei mak-
16090: seta mitään korvausta. Sen lisäksi on tapahtunut, ettei
16091: kaikin paikoin ole sotilaskuljetuksesta maksettu kyyti-
16092: rahaa edes 14, vaan ainoastaan 10 penniä kilometriltä;
16093: ja on kuljetusvelvollisuutta ulotettu myöskin kaupunki-
16094: laisiin, jotka lain mukaan ovat siitä vapaat. Nämät ovat
16095: epäkohtia, jotka Eduskunnan mielestä ovat poistettavat.
16096:       Sitä paitsi on huomattava, että sekin riittämätön
16097: maksu, jonka kyyditsijä sotilaskuljetuksesta saa, usein
16098: suor!tetaan hänelle vasta jonkun pitemmän ajan kuluttua
16099: siitä kuin kuljetus on toimitettu, jotenka kyyditsijälle
16100: tämän maksun perimisestä asianomaiselta maksajalta
16101: syntyy uusi ajanhukka. Kun sotilaskyydit ohjesään-
16102: nön mukaan tilataan kuvernöörien kautta, on Eduskun-
16103: nasta näyttänyt, ettei lääninhallituksille tuottaisi hanka-
16104: luutta varustaa käskynsä alaiset paikallisviranomaiset
16105: kyytimaksujen suorittamiseen tarpeellisilla varoilla, niin
16106: että kuljetuspalkka voitaisiin näiden viranomaisten kautta
16107:        Sotilaskyyditysrasituksen huojentaminen.            5
16108: 
16109: maksaa heti kun kuljetus on toimitettu, ellei kuljetettavan
16110: sotaväenosaston päällikkö tätä maksua rahassa suorita.
16111:      Jos eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
16112: puolestaan hyväksymä ehdotus kyytiasetuks.eksi saavuttaa
16113: Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisen vahvistuk-
16114: sen, tulee kuvernöörin tehtäväksi, kyytilaitoksia määrä-
16115: aikain kuluttua uudestaan järjestettäessä, samalla myös
16116: vahvistaa kyytirahan suuruus kunkin paikkakunnan oloja
16117: ja hintasuhteita vastaavaksi. Eduskunnan mielestä on tar-
16118: peen ottaa harkittavaksi, onko ja missä määrin myöskin
16119: sotilaskyydityksestä maksettava kyytiraha määrättävä eri-
16120: laiseksi eri paikkakunnilla ja eikö rasituksen helpottami-
16121: seksi olisi annettava puheenalaisesta kyydityksestä sen
16122: suorittajille kohtuullinen korvaus ei ainoastaan itse kul-
16123: jetuksesta vaan myöskin siitä matkasta, joka kyyditsijän
16124: on kuljettava kotoaan kyydityspaikkaan ja jälleen kotiinsa.
16125:       Sanotun nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
16126: 
16127:                  että sotaväen ja sotaväenkatujen kuljetuk-
16128:            sesta voimassa olevat säännökset lähimmässä
16129:            tulevaisuudessa uudistettaisiin siihen su~tntaan_,
16130:            että sellaisesta kuljetuksesta tulisi sen suorit-
16131:            tajille vakuutetuksi riittävä ja ilman viivytystä
16132:            maksettava korvaus.
16133: 
16134:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16135: 
16136:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1909.
16137:         1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 2.
16138: 
16139: 
16140: 
16141: 
16142:                   V a l t i o v a r a i n valio kunnan m i e-
16143:            t i n t ö N: o 1 anomusehdotuksen johdosta,
16144:            joka tarkoittaa Haminan entisen luotsipiirin
16145:            luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastus-
16146:            saarten ja luotojen luovuttamista asian-
16147:            omaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
16148:            käytettäviksi.
16149: 
16150: 
16151:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera lähettänyt Val-
16152: tiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi edustaja Juhani
16153: Arajärven y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen n :o
16154: 21 (Liitteet II, siv. 30), joka koskee tutkimuksen toi-
16155: mittamista siitä, eikö määräystä, jolla Kymin, Vehkalah-
16156: den ja Virolahden pitäjissä sijaitsevain 21 ulkosaaren vie-
16157: reinen kalastusoikeus sekä itse saarten käyttöoikeus on
16158: palkkaetuna annettu eräille Haminan entisen luotsipiirin
16159: luotseille, voitaisi peruuttaa, sekä mainittujen saarten
16160: käyttämisen järjestämistä.
16161:      Samaa asiaa koskevasta anomusehdotuksesta antoi
16162: Valtiovarainvaliokunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
16163: mietinnön (N :o 1 1), mutta Eduskunta ei ennättänyt
16164: asiaa lopullisesti käsitellä. Sanotussa mietinnössä esitetystä
16165: selvityksestä ilmenee, että kysymyksessä olevat 21 ulko-
16166: saarta, nimittäin: Klubbis, Bredskär, Kolmselkäpetur,
16167: Kuusenkari, Aspskär, Koides, Voikari, Kilpsaari ja Etelä-
16168: Kari Kymin pitäjässä, Koivuluoto, Finni, Korkialuoto,
16169: Utstamö, Vellingskär, Kirvu, Landskär ja Kalliosaari Veh-
16170: kalahden pitäjässä sekä Mustamaa, Pisi, Pitkäluoto ja
16171: 2       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 2.
16172: 
16173: Huovaksi Virolahden pitäjässä, viimeisissä ruotsinaikai-
16174: sissa maakirjoissa ovat merkityt ,kruunun ulkosaariksi,
16175: joita ainoastaan kalanpyynnin aikana jotkut käyttävät
16176: kalastukseen, kruunulle tulevaa osuutta vastaan". Mutta
16177: toukokuun 28 päivänä 1 79 r annetulla Keisarillisella ukaa-
16178: silla määrättiin mainitut saaret sekä nähtävästi myös Haa-
16179: pasaari eli Aspö kaikiksi ajoiksi kalastusoikeuksineen an-
16180: nettaviksi Haapasaaren luots.eille silloisessa Haminan
16181: luotsipiirissä, minkä jälkeen Kameraalihovin päätöksellä
16182: elokuun IO päivältä 1792 luotsi en tästä hallintaoikeudesta
16183: kruunulle maksettava vero vahvistettiin 33 ruplaksi 65 3;.4
16184: kapeekaksi vuodessa. Nykyään voimassa olevaan maakir-
16185: jaan on sanottu vero kuitenkin merkitty vain 1 1 ruplaksi
16186: 21 % kopeekaksi, paitsi 1 ruplan 44 kopeekan veroa Haa-
16187: pasaaresta, mitä ei kuitenkaan välittömästi kanneta, koska
16188: se maakirjan mukaan on käytetty.
16189:        Kruunu on niinmuodoin luopunut välittömästä oikeu-
16190:  destaan kysymyksessä oleviin ulkosaariin, jotka edelleen
16191:  ovat Haapasaarella asuvien luotsien hallussa. Nämät
16192: saaret ovat, Mustaamaata lukuunottamatta, yhä vielä asu-
16193:  maUomia ja niitä käytetään siten, että luotsit perheineen
16194:  osin itse harjoittavat niiden vesissä kalastusta, osin vuok-
16195:  raavat kalastuksen vuosimaksua vastaan viereisten kylä-
16196:  ja luotsiyhdyskuntain kalastuskunnille. Mustanmaan saa-
16197:  rella on vakinainen kalastaja-asutus, jonka jäsenet kuver-
16198:  nöörin päätöksellä kesäkuun 12 päivältä 1857, minkä Se-
16199:  naatti on vahvistanut kesäkuun 12 päivänä 1858, näyttävät
16200:  hankkineen itselleen jonkuntaisen asukasoikeuden Mustan-
16201:  maan saareen, ollen kuitenkin velvolliset edelleenkin mak-
16202:  samaan kalastusveroa luotseille samalla tavalla kuin sii-
16203:  henkin asti, kunnes sanotusta saaresta ja siihen kuuluvasta
16204:  kalastusoikeudesta toisin määrätään.· Joukko pieniä luo-
16205:  toja ja kareja on tullut lisää ja luetaan ilman muuta luot-
16206:  seille luovutettuun saariryhmään.
16207:        Yleistä tyytymättömyyttä oloihin näyttää jo varhain,
16208:  kohta I 791 vuoden ukaasin ilmestyttyä, vallinneen paikka-
16209:           Eräiden luotsien kalastusoikeudet.                3
16210: 
16211: kunnalla; osaksi syystä että seudun kalastajaväestön, joka
16212: aikaisemmin oli voinut välittömästi kruunun kanssa sopia
16213: lueteltujen saarien viereisen kalaveden vuotuisesta käyt-
16214: tämisestä sekä samalla tavalla vieläkin voi käyttää hy-
16215: väkseen muiden likellä olevien saarien viereistä kalastusta,
16216: nyt täytyy sopia siitä luotsien kanssa, jotka siitä kantavat
16217: suuremmat maksut; osaksi senkin takia, että Haapasaaren
16218: luotsien on katsottu saaneen ansaitsemattoman edun vie-
16219: reisen Kuorsalon rälssiulkosaaren luotsiyhdyskunnan edel-
16220: lä, jolle ei ollut annettu mitään osaa mainittuihin kalastus-
16221: oikeuksiin. Eivätpä vihdoin ne ehdotkaan, millä saaret
16222: oli luovutettu, näy aina olleen viranomaisille tunnettuja,
16223: eivätkä nämä aina ole niitä ottaneet varteen, kuten muun
16224: muassa edellä mainituista Mustanmaan asutusta koske-
16225: vista tiedoista näkyy.
16226:       On tosin ilmeistä, ettei nautintaoikeutta puheena ole-
16227: viin saariin eikä kalastusoikeutta niiden viereisiin vesiin
16228: käy ottaminen Haapasaaren luotsinvirkain n y k y i s i 1 t ä
16229: pitäjiltä täyttä vastiketta antamatta. Mutta kun tämä nau-
16230: tintaoikeus toiselta puolen näyttää estävän järkiperäisesti
16231:  käyttämästä laajan saariston kalavesiä kohtuullista ja yk-
16232: sityisten haltijain mielivallasta riippumatonta maksua vas-
16233: taan, ja taas toiselta puolen viimeksi mainittujen luotsaus-
16234:  paikkain luotseille siten annetut oikeudet eivät näy vas-
16235:  taavan nykyaikaisia palkkaustapoja, niin olisi toimitettava
16236:  asian perinpohjainen tutkimus, laajaperäisempi kuin min-
16237:  kä Valiokunta on voinut suorittaa, jonka jälkeen, ja jos
16238:  sittemmin soveliaaksi havaitaan, saariryhmän kalastus- ja
16239:  nautintaoikeus olisi saatettava kruunun välittömästi käy-
16240:  tettäväksi antamalla vastike nykyisille luotseille. Kalastus-
16241:  oikeus näyttää sitten olevan pitemmäksi tai lyhyemmäksi
16242:  ajaksi annettava vuokralle samoinkuin oli laita ennen
16243:  vuotta 1791; Valiokunta on saanut tietää, että siten edel-
16244:  leen on laita esim. Virolahden pitäjässä sijaitsevan, r 5
16245:  luotoaja karia käsittävän Martinsaaren saariryhmän, joka
16246:  vuokrataan erinäisille kalastuskunnille osin epämääräiseksi
16247: 4       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 2.
16248: 
16249: ajaksi, osin kuudeksi ja viideksi vuodeksi, erinäisten maa-
16250: kirjoihin merkittyjen senaatinpäätösten ja läänin kuver-
16251: nöörin määräysten mukaan.
16252:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
16253: dottaa, että Eduskunta, anomusehdotuksen hyväksyen,
16254: päättäisi anoa,
16255: 
16256:                  että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö tou-
16257:            kokuun 28 päivänä 1791 annetun Keisarillisen
16258:            ukaasin määräystä, jolla edellä lueteltujen Ky-
16259:            min, Vehkalahden ja Virolahden pitäjissä si-
16260:            jaitsevain 2 I ulkosaaren viereinen kalastus-
16261:            oikeus sekä itse saarten käyttöoikeus on palk-
16262:            kaetuna annettu eräille Haminan entisen luotsi-
16263:            piirin luotseille, voitaisi peruuttaa ja mainituille
16264:            luotseille tämän vastikkeeksi antaa rahapalkkio-
16265:            ta,· sekä että mainittujen saarten ynnä niiden
16266:            viereisen kalastuksen vuokraaminen tai muu
16267:            käyttäminen kalastajaväestölle sopivalla tavalla
16268:            järjestettäisiin.
16269: 
16270: 
16271: 
16272:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
16273: Wuolijoki, jäsenet Ahmavaara, Arajärvi, Bäck, Hirvi-
16274: kanta, Hultin (osittain), Hörhammer, Kairamo, Kallio,
16275: Kanervo, Kellosalmi, Kirves, Laine (osittain), N eovius,
16276: Partanen, Rapola, Saaristo, Sainio, Stenbäck, Tanner sekä
16277: varajäsenet Repo (osittain) ja Åkesson (osittain).
16278: 
16279:      Helsingissä, lokakuun 5 päivänä 1909.
16280: 
16281: 
16282: 
16283: 
16284:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
16285:  1909. II Vp.- Edusk. anom.- A.nomusmiet. N:o 2.
16286: 
16287: 
16288: 
16289: 
16290:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus,
16291:          joka tarkoittaa Haminan entisen luotsauspiirin eräiden
16292:          luotsien palkkaukseen pidätettyjen ulkosaarten viereisen
16293:          kalastusoikeuden sekä itse saarten käyttöoikeuden jär-
16294:          jestämistä.
16295: 
16296: 
16297: 
16298: 
16299:       Suurivaltaisin, lrJOOIIiain Keisari
16300:               ja Suuriruhtinas T
16301: 
16302: 
16303: 
16304: 
16305:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee
16306: niin hyvin tutkimuksen toimittamista siitä, eikö mää-
16307: räystä, jolla Kymin, Vehkalahden ja Virolahden pitäjissä
16308: 2 1909. II Vp • ...;... Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 2.
16309: 
16310: sijaitsevain 21 ulkosaaren viereinen kalastusoikeus sekä
16311:  itse saarten käyttöoikeus on palkkaetuna annettu eräille
16312: Haminan entisen luotsauspiirin luotseille, voitaisi1 peruut-
16313:                       .                             '
16314: taa, kuin' myöskin puheenalaisten saarten käyttämisen
16315:  järjestämistä. Tämän anomusehdotuksen on Eduskunta
16316: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
16317:       Kysymyksessä olevat ulkosaaret, nimittäin: Klub-
16318:  bis, Bredskär, Kolmselkäpetur, Kuusenkari, Aspskär,
16319:  Koides, Voikari, Kilpsaari ja Etelä-Kari Kymin pitäjässä,
16320: Koivuluoto, Finni, Korkialuoto, Utstamö, Vellingskär,
16321: Kirvu, Landskär ja Kalliosaari Vehkalahden pitäjässä
16322: sekä Mustamaa, Pisi, Pitkäluoto ja Huovaksi Virolahden
16323: pitäjässä, ovat viimeisissä ruotsinaikaisissa maakirjoissa
16324: merkityt •>kruunun ulkosaariksi, joita ainoastaan kalan-
16325: pyynnin aikana jotkut käyttävät kalastukseen, kruu-
16326: nulle tulevaa osuutta vastaam. Mutta toukokuun 28
16327: päivänä 1791 annetulla Keisarillisella ukaasilla määrät-
16328: tiin mainitut saaret sekä nähtävästi myös Haapasaari
16329: eli Aspö kaikiksi ajoiksi kalastusoikeuksineen annetta-
16330: viksi Haapasaaren luotseille silloisessa Haminan luotsaus-
16331: piirissä, minkä jälkeen Kameraalihovin päätöksellä elo-.
16332: kuun 10 päivältä 1792 luotsien tästä hallintaoikeudesta
16333: kruunulle maksettava vero vahvistettiin 33 ruplaksi 65 Y4
16334: kopeekaksi vuodessa. Nykyään voimassa olevaan maa-
16335: kirjaan on sanottu vero kuitenkin merkitty vain 11 rup-
16336: laksi 21 % kopeekaksi, paitsi 1 ruplan 44 kopeekan veroa
16337: Haapasaaresta, mitä ei kuitenkaan välittömästi kanneta,
16338: koska se maakirjan mukaan on käytetty.
16339:       Kruunu on niinmuodoin luopunut välittömästä oi-
16340: keudestaan kysymyksessä oleviin ulkosaariin, jotka edel-
16341: leen ovat Haapasaarella asuvien luotsien hallussa. Saa-
16342: ret ovat, Mustamaata lukuunottamatta, yhä vielä asu-
16343: mattomia ja niitä käytetään siten, että luotsit perheineen
16344: osin itse harjoittavat niiden vesissä kalastusta, osin vuok-
16345: raavat kalastuksen vuosimaksua vastaan viereisten kylä- ja
16346: luotsiyhdyskuntain kalastuskunnille. Mustamaan saa-
16347: rella on vakinainen kalastaja-asutus, jonka jäsenet ku-
16348:            Eräiden luotsien kalastusoikeudet.             3
16349: 
16350:  vernöörin päätöksellä kesäkuun 12 päivältä 1857, minkä
16351: Keisarillinen Senaatti on vahvistanut kesäkuun 12päivänä
16352:  1858, näyttävät hankkineen itselleen jonkunlaisen asu-
16353: kasoikeuden Mustamaan saareen, ollen kuitenkin vel-
16354:  volliset edelleenkin maksamaan kalastusveroa luotseille
16355: samalla tavalla kuin siihenkin asti, kunnes sanotusta
16356: saaresta ja siihen kuuluvasta kalastusoikeudesta toisin
16357: määrätään. Joukko pieniä luotoja ja kareja on sit-
16358: temmin myöskin luettu luotseille luov-utettuun saari-
16359: ryhmään.
16360:       Yleistä tyytymättömyyttä oloihin näyttää kohta
16361:  1791 vuoden ukaasin ilmestyttyä vallinneen paikka-
16362: kunnalla; osaksi syystä että seudun kalastajaväestön,
16363: joka aikaisemmin oli voinut välittömästi kruunun kanssa
16364: sopia lueteltujen saarien viereisen kalaveden vuotuisesta
16365: käyttämisestä sekä samalla tavalla vieläkin voi käyttää
16366: hyväkseen muiden likellä olevien saarien viereistä kalas-
16367: tusta, nyt täytyi sopia siitä luotsien kanssa, jotka siitä
16368: kantoivat suuremmat maksut; osaksi senkin takia, että
16369: Haapasaaren luotsiaseman luotsien katsottiin saaneen an-
16370: saitsemattoman edun viereisen Kuorsalon rälssiulkosaaren
16371: luotsiyhdyskunnan edellä, jolle ei ollut annettu mitään
16372: osaa mainittuihin kalastusoikeuksiin. Eivät myöskään ne
16373: ehdot, millä saaret oli luovutettu, näy aina olleen viran-
16374: omaisille tunnettuja, eivätkä nämä aina ole niitä ottaneet
16375: varteen, kuten muun muassa edellä mainituista Musta-
16376: maan asutusta koskevista tiedoista näkyy.
16377:       On tosin ilmeistä, ettei nautintaoikeutta puheena
16378: oleviin saariin eikä kalastusoikeutta niiden viereisiin ve-
16379: siin käy ottaminen Haapasaaren luotsinvirkain nykyisiltä
16380: pitäjiltä täyttä vastiketta antamatta. Mutta kun toi-
16381: selta puolen tämä nautintaoikeus näyttää estävän järkipe-
16382: räisesti käyttämästä laajan~saariston kalavesiä kohtuul-
16383: lista ja yksityisten haltijain mielivallasta riippumatonta
16384: maksua vastaan, ja taas toiselta puolen viimeksi mainittu-
16385: jen luotsauspaikkain luotseille siten annetut oikeudet eivät
16386: näy vastaavan nykyaikaisia palkkaustapoja, niin olisi
16387: 4 1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2.
16388: 
16389: toimitettava asian perinpohjainen tutkimus, jonka jäl-
16390: keen, ja jos sittemmin soveliaaksi havaitaan, saariryh-
16391: män kalastus- ja nautintaoikeus olisi saatettava kruu-
16392: nun välittömästi käytettäväksi antamalla vastike nykyi-
16393: sille luotseille. Kalastusoikeus näyttää sitten olevan pi-
16394: temmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi annettava vuokralle
16395: samoin kuin oli laita ennen vuotta 1791.               nr·
16396:       Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta Teidän Keisa-
16397: rilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
16398: 
16399:                että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö touko-
16400:          kuun 28 päivänä 1791 annetun Keisarillisen
16401:          ukaasin määräystä, jolla edellä lueteltujen Kymin,
16402:           V ehkalahden ja Virolahden pitäjissä sijaitsevain
16403:          .Z 1 ulkosaaren viereinen kalastusoikeus sekä itse
16404:          saarten käyttöoikeus on palkkaetuna annettu eräille
16405:          Haminan: entisen luotsauspiirin luotseille, voitaisi
16406:          peruuttaa ja mainituille luotseille tämän vastik-
16407:          keeksi antaa rahapalkkiota; sekä että mainittujen
16408:          saarten ynnä niiden viereisen kalastuksen vuok-
16409:          raaminen tai muu käyttäminen kalastajaväestölle
16410:          sopivalla tavalla järjestettäisiin.      . __ .
16411: 
16412:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e .
16413:                     .,-.-   . :n
16414:                              ~~    .   ~:.,   ;- )   ~-:   -y_·:·"''".
16415: 
16416:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1909.' ·
16417: 
16418: 
16419: 
16420: 
16421:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
16422:         1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 3.
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427:                 Sivistysvaliokunnan mietinti}
16428:            N: o 1 Eduskunnalle tehtyjen, valtioavun
16429:            myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteis-:
16430:            koululle tarkoittavain anomusehdotusten
16431:            johdosta.
16432: 
16433: 
16434:      Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
16435: hettänyt edustajain Käkikosken y. m. anomusehdotuksen
16436: N :o 35 ja edustajain Valavaaran y. m. anomusehdotuksen
16437: N :o 105, jotka molemmat koskevat valtioavun myöntä-
16438: mistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle. Näiden joh-
16439: dosta pyytää V aliakunta kunnioittavasti esittää seuraavaa.
16440: 
16441:      Kolmasti on tätä ennen Eduskunnalle esitetty anomus.
16442: valtioavun myöntämisestä mainitulle koululle, nim. vuo-
16443: den 1907 ja molemmilla vuoden 1908 valtiopäivillä (Val-
16444: tiopäivät 1907, Liitteet VI, ss. 108 seur., I Valtiop. 1908,
16445: Liitteet VI, s. 108 ja II V altiop. 1908, Liitteet VI ss. 49
16446: seur.). Ensikerralla puolsi Anomusvaliokunta valtioapua,
16447: mutta Eduskunta ei tätä katsonut voivansa myöntää, koska
16448: määräraha ei olisi voinut joutua 1908 vuoden valtiomeno-
16449: sääntöön. Toisella kerralla ei V aliakunta ehtinyt anomus-
16450: ehdotusta käsitella. Kolmannella kerralla Sivistysvalio-
16451: kunta puolsi valtioapua, mutta Eduskunta ei joutanut
16452: asiaa käsittelemään.
16453:      Koulun vaiheista, oppilastilastosta, taloudesta, hallin-
16454: nosta y. m. mainittakoon vuoden 1907 valtiopäiville jäte-
16455: tyn anomusehdotuksen ja Valiokunnan hankkimain tie-
16456: tojen mukaan seuraavaa.
16457: 2       1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 3.
16458: 
16459:       Laajemman koulusivistyksen hankkimiseksi suomen-
16460: kielellä anoi v. 1904 Pietarin suomalaisen seurakunnan
16461: kirkkoneuvosto Venäjän kansanvalistusministeriön suostu-
16462: musta saada perustaa venäläisten valtiokoulujen oikeuksia
16463: nauttivan, Suomen oppikoulujen opetussuunnitelmaa lähei-
16464: sesti noudattavan 8-luokkaisen yhteiskoulun. Suostumusta
16465: ei saatu, ei sittenkään, kun aijotun koulun opetussuunni-
16466: telma oli muutettu samanmukaiseksi kuin Venäjän valtio-
16467: koulujen ohjelma. Niinikään raukesi tyhjiin myöhempi
16468: yritys luvan saannista sellaisen, venäläisen valtiokoulun
16469: oikeuksia vailla olevan yksityiskoulun perustamiseksi,
16470: jonka ohjelma olisi muuten Suomen yhteiskoulujen ohjel-
16471: man kaltainen, paitsi että opetus venäjänkielessä, Venäjän
16472: historiassa ja Venäjän maantieteessä tapahtuisi venäjäksi.
16473: Esteenä yritysten onnistumiseen oli mahdottomuus antaa
16474: vaadittuja takeita koulun aineellisesta toimeentulosta,
16475: koska Suomen senaatti ei katsonut voivansa koululle avus-
16476: tusta myöntää, m. m. siitä syystä, ettei Suomen viran-
16477: omaisilla tulisi olemaan mitään valvontaoikeutta tai sanan-
16478: valtaa kouluun nähden, ja koska muulta taholta ei ollut
16479: riittävää avustusta saatavissa. Kuitenkin saatiin yksityi-
16480: sen yhteiskoulun hanke syksyllä 1905 alkuunpannuksi si-
16481: ten, että suomalaisen ylemmän kirkkokoulun kahden alim-
16482: man luokan ohjelma järjestettiin Suomen yhteiskoulujen,
16483: lähinnä Viipurin suomalaisen yhteiskoulun ohjelman mu-
16484: kaiseksi, yllämainitulla poikkeuksena opetuskieleen nähden
16485: kolmessa aineessa. Samallainen järjestely pantiin seuraa-
16486: vana vuonna toimeen kolmannella luokalla, ja sittemmin
16487: on koulua laajennettu vuosittain yhdellä luokalla, joten
16488: se ensi syksynä aikoo alkaa toimintansa 6-luokkaisena.
16489:       Viime lukuvuonna, 1908-09, on koulussa ollut viisi
16490: luokkaa, niistä ensimäinen kahdessa osastossa. Oppilaita
16491: on ollut 260, niistä 235 Suomen kansalaisten, 25 inkeri-
16492: läisten lapsia. Edellisten yhteiskunnallista asemaa osottaa
16493: :seuraava luettelo:
16494:            Pietarin suomalainen yhteiskoulu.                3
16495: 
16496: Käsityöläisten ja tehtaalaisten lapsia . . . . . . .      179
16497: Suomen rautateiden palvelijakuntaan kuuluvain lapsia       44
16498: Kauppiasten lapsia                                          5
16499: Papin           "                                           2
16500: Lukkarin                                                    z
16501: Opettajain                                                  2
16502: Virkamiehen ""                                              1
16503:                                                  Yhteensä 235
16504: 
16505:      Koulun taloudellista tilaa 1908-09 osottaa alempana
16506: oleva taulu :
16507:                            Tulot:                      Rupl.
16508: Koulumaksuja . . . .                                  9,848:88
16509: Hyväntekeväisyysseuran toimeenpanemasta basaarista
16510:     y. m. lahjoituksia .                           2,680: 1()
16511: Juhlasalin vuokraamisesta                          1,708: 25
16512: Suomen Passivirastolta                             1,000:-
16513: Kirkolta . . . . . . .                             7,509:17
16514:                                         Yhteensä 22,746: 40
16515:                            Menot:                     Rupl.
16516: Palkat . . . . . .                                . 15,472: 13
16517: Vuokra, puut ja valo                                 5,255:14
16518: Koulutarpeet .                                         878:30
16519: Kunnossapito                                         1,140:83
16520:                                            Yhteensä 22,746:40
16521: 
16522:      Tulopuolella on koulumaksuihin luettu 320 ruplaa
16523: kannatusyhdistyksen avustusta sekä 3,120 ruplaa muulta
16524: taholta hankittua avustusta. Kirkolta saadussa tuloerässä
16525: on suurimpana osana rahaksi arvioitu kouluhuoneuston
16526: vuokra, ilmoituksen mukaan 4,000 ruplaa; jälellä oleva
16527: osa on ollut tasan niin. suuri kuin kaikkien menojen peit-
16528: tämiseen on tarvittu.
16529:       Koulun johdon on seurakunta 4 p. marrask. 1908
16530: luovuttanut uudelle kouluneuvostolle, jonka jäsenistä mää-
16531: rää 3 kirkkoneuvosto, 2 kannattajayhdistys ja 1 oppilasten
16532: vanhemmat. Kuluneena lukuvuonna on johto kuitenkin
16533: ollut entisen, seurakunnan määräämän kouluneuvoston kä-
16534: 4      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 3.
16535: 
16536: sissä, ja uusi neuvosto on vasta äskettäin alottanut toi-
16537: mintansa.
16538:       Mainittu kannattajayhdistys on saanut säännöilleen
16539: vahvistuksen 2 p. lokak. 1907. Siihen on ensi toimi-
16540: vuonna kuulunut 142 jäsentä, ja on se samalla ajalla ke-
16541: rännyt jäsenmaksuina, arpajaisten kautta ja listoilla yh-
16542: teensä 4,051: 6o ruplaa. Tästä summasta on yhteiskoulu
16543: saanut vasta vain 320 ruplaa, mutta sama yleisö, josta
16544: yhdistyksellä on kannattavat jäsenensä, on Hyvänteke-
16545: väisyysseurana tukenut koulun toimintaa viime lukuvuon-
16546: na 2,610: 720 ruplalla. Kannatusyhdistyksen nykyisistä
16547: varoista, noin 3,400 ruplasta, on koulua tulevana vuonna
16548: päätetty kannattaa 2,400 ruplalla.
16549: 
16550:       Koulun nykyinen oppilasmäärä on ilmeisenä todis-
16551: teena koulun tärkeästä sivistystehtävästä Pietarin suoma-
16552: laisen, parinkymmentuhantisen väestön keskuudessa. Lä-
16553: hes kaikki oppilaat ovat Suomen kansalaisten lapsia, joten
16554: Suomen valtiovarain käyttäminen koulun avustukseen on
16555: Valiokunnasta täysin oikeutettua. Koulun johdon ja
16556: opettajavoimain vakiinnuttaminen ynnä muiden opetuksen
16557: menestykseen vaikuttavain edellytysten täyttäminen on
16558: tietenkin siitä riippuva, että koulun taloudellinen asema
16559: on turvattu ja vakava. Kun näin ei kuitenkaan ole, eikä
16560: vastakaan voi olla laita, syystä että seurakunta yksinään
16561: ei pysty koulua kannattamaan, ja että yksityinenkin avus-
16562: tus helposti ehtyy, koska suurin osa Pietarin suomalai-
16563: sista kuuluu vähäväkisiin kansanluokkiin, on V aliakunnan
16564: mielestä valtioavun myöntäminen koulun menestyksellisen
16565: toiminnan perusehto.
16566:       Syystä kyllä saattaa vakavastikin epäillä Suomen val-
16567: tiovarain käyttämistä koulun hyväksi, johon Suomen vi-
16568: ranomaisten valvontaoikeus ei ulotu, ja jossa opetus ei
16569: kokonaan tapahdu kotimaisella kielellä. Mutta poikkeuk-
16570: sen teko puheena olevassa tapauksessa näyttää olojen pa-
16571: kosta välttämättömältä, jos on mieli tositeossa avustaa
16572:            Pietarin suomalainen yhteiskoulu.               5
16573: 
16574: suomalaisen sivistyksen edistämistä Pietarin suomalaisen
16575: väestön keskuudessa. Vastaavaan poikkeukseen ovat ol-
16576: leet pakoitetut myös Venäjällä toimivat saksalaiset kou-
16577: lut. Kuitenkin on tärkeäksi katsottava, että Suomen vi-
16578: ranomaiset saavat osallisuutta ainakin puheenaolevan
16579: koulun johtoon, määräämällä jonkun jäsenen kouluneu-
16580: vostoon.
16581:       Kun V aliakunta siten puoltaa Pietarin suomalaisen
16582: yhteiskoulun kannattamista Suomen valtiovaroilla, tahtoo
16583: se siihen kuitenkin asettaa muutamia ehtoja, enimmäkseen
16584: samoja, kuin vuoden 1908 II Valtiopäiväin Sivistysvalio-
16585: kuntakin on asettanut.
16586:       Ensiksi tulisi opetuksen tapahtua suomenkielellä, lu_,_
16587: kuunottamatta edellämainittuja, kansanvalistusministeriön
16588: vaatimia poikkeuksia sekä kasvatusopillisten periaatteiden
16589: mukaista menettelyä yleensä kielten opetuksessa. Toi-
16590: seksi tulisi koulun opetusohjelman, mainittuja poikkeuk-
16591: sia lukuunottamatta, olla yhtäpitävä Suomen nykyisten
16592: yhteiskoulujen ohjelman kanssa. Kolmanneksi olisi kou-
16593: lun opettajistolta vaadittava sama pätevyys toimeensa
16594: kuin Eduskunta vuoden 1908 II Valtiopäivillä yksityis-
16595: koulujen edistämistä koskevan anomuksensa perusteluissa
16596: on ehdottanut vaadittavaksi maassamme toimivien yksi-
16597: tyiskoulujen opettajilta, nimittäin, että koululla pää-
16598: aineissa olisi opettajat, jotka ovat hakukelpoisia vastaa-
16599: vien aineiden opettajavirkoihin Suomen valtion oppilai-
16600: toksissa, ja muutenkin, paitsi lyhytaikaisempaa opetus-
16601: tointa varten, opettajia, jotka olisivat pätevät viransijai-
16602: suutta näissä kouluissa hoitamaan. Neljänneksi olisi va-
16603: paaoppilaspaikkoja varattava vain varattomuuden perus-
16604: teella ja samassa määrässä kuin Suomen valtion kouluissa.
16605: Viidenneksi olisi koululla oleva vakinainen johtaja ja
16606: johtajatar, jotka eivät muita virallisia toimia saisi pitää,
16607: paitsi erityisissä tapauksissa, kouluneuvoston suostu-
16608: muksensa antaessa. Vihdoin olisi kouluneuvosto muo-
16609: dostettava siten, että siinä ovat samalla jäsenmäärällä
16610: 6       1909 II Vp. -     Anomusmietintö N:o 3.
16611: 
16612: edustettuina Pietarin suomalainen seurakunta ja yhteis-
16613: koulun kannattajayhdistys sekä sitäpaitsi ainakin yhdellä
16614: jäsenellä oppilaiden vanhemmat ja lisäksi yhdellä jäse-
16615: nellä Suomen viranomaiset. Kaikkien kouluneuvoston
16616: jäsenten tulisi olla syntyperäisiä suomalaisia. - Näillä eh-
16617: doilla ja tekemällä vuotuisen valtioavun saannin vielä riip-
16618: puvaksi siitä, että koulu osottaa sanotut ehdot täyttävänsä,
16619: on V aliakunnan mielestä kylliksi takeita siitä, että valtio-
16620: apu tulee käytetyksi oikeaan ja hyvään, Suomen kansa-
16621: laisille tosihyödyksi olevaan tarkoitukseen.
16622:       V aitioapua olisi koululle V aliakunnan mielestä an-
16623: nettava samoihin määriin kuin Eduskunta vuoden 1908
16624: II Valtiopäivillä on anonut myönnettäväksi Suomessa toi-
16625: miville yksityisille oppilaitoksille, eli koulun nykyiseen
16626: oppilasmäärään ja Pietarin kalliisiin elantokusannuk-
16627: siin katsoen, aina viisituhatta markkaa kutakin toimin-
16628: nassa olevaa varsinaista ja kolmetuhatta viisisataa mark-
16629: kaa kutakin rinnakkaisluokkaa kohti. Mainittu Eduskun-
16630: nan anomus ei kuitenkaan vielä ole vahvistetuksi tullut,
16631: eikä V aliakunta ole katsonut olevan syytä Pietarin suo-
16632: malaiselle yhteiskoululle erityisesti puoltaa heti myönnet-
16633: täväksi näitä korkeimpia avustussummia. Puheenaolevan
16634: koulun valtioapu on s.iis V aliakunnan mielestä parasta
16635: suuruudeltaan määrätä yleensä samaksi kuin Suomessa
16636: toimivain yksityisten oppilaitosten valtioapu.
16637:        Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
16638: dottaa anottavaksi,
16639:                 että perusteluissa mainituilla ehdoilla Pie-
16640:            tarin suomalaiselle yhteiskoululle toistaiseksi
16641:            Suomen valtiovaroista myönnettäisiin kanna-
16642:            tusapua samoihin määriin kuin Suomessakin
16643:            toimiville yksityisille oppilaitoksille.
16644:      Helsingissä, 25 p :nä kesäkuuta 1909.
16645:           Pietarin suomalainen yhteiskoulu.          7
16646: 
16647:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
16648: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset jäsenet
16649: Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari,
16650: W. Jokinen, Järvinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen,
16651: Raunio, Sundblom ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
16652: Kaipia ja osittain Haapanen, Krook ja Nuora.
16653: 
16654: 
16655: 
16656:                                     ...:·:'
16657: Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
16658:    1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:                Suomen Eduskunnan alamainen
16664:            anomus valtioavun myöntämisestä Pieta-
16665:            rin suomalaiselle yhteiskoululle.
16666: 
16667: 
16668: 
16669: 
16670:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
16671:            ja Suuriruhtinasl
16672: 
16673: 
16674: 
16675: 
16676:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia valtioavun
16677: myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle, ja on
16678: Eduskunta ne asianmukaisessa järjestyksessä käsitellyt.
16679: 2   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
16680: 
16681:       Laajemman suomenkielisen koulusivistyksen hankki-
16682: miseksi Pietarissa olevien lukuisain suomalaisten lapsille
16683: järjestettiin syksyllä 1905 sikäläisen suomalaisen seura-
16684: kunnan ylemmän kirkkokoulun kahden alimman luokan
16685: ohjelma Suomen yhteiskoulujen, lähinnä Viipurin suo-
16686: malaisen yhteiskoulun ohjelman mukaiseksi, sillä poik-
16687: keuksena opetuskieleen nähden, että opetus venäjänkie-
16688: lessä, Venäjän historiassa ja Venäjän maantiedossa oli
16689: annettava venäjäksi. Samanlainen järjestely pantiin seu-
16690: raavana vuonna toimeen kolmannella luokalla, ja sittem-
16691: min on koulua laajennettu vuosittain yhdellä luokalla,
16692: joten se ensi syksynä alkaa toimintansa kuusiluokkaisena.
16693:       Lukuvuonna 190~9, jolloin koulussa on ollut
16694: viisi luokkaa, ensimäinen niistä kaksiosastoinen, on kou-
16695: lussa ollut 260 oppilasta, joista 235 oli Suomen kan-
16696: salaisten ja 25 inkeriläisten lapsia. Useimmat oppilaista
16697: olivat vähävaraisista kodeista, ja heidän suorittamansa
16698: lukukausimaksut eivät mainittuna vuonna puoleksikaan
16699: peittäneet koulun ylläpitämisestä johtuvia menoja.
16700:       Koulun johdon on seurakunta luovuttanut kouluneu-
16701: vostolle, jonka jäsenistä kirkkoneuvosto määrää kolme,
16702: koulun ylläpitämistä varten perustettu kannattajayhdistys
16703: kaksi ja oppilasten vanhemmat yhden. Tämä kouluneu-
16704: vosto on äskettäin alottanut toimintansa.
16705:       Pietarin suomalaisen yhteiskoulun nykyinen oppilas-
16706: määrä on ilmeisenä todisteena koulun tärkeästä sivistys-
16707: tehtävästä Pietarin suomalaisen, parinkymmentuhantisen
16708: väestön keskuudessa. Kun lähes kaikki oppilaat ovat
16709: Suomen kansalaisten lapsia, on Suomen valtiovarain käyt-
16710: täminen koulun avustukseen Eduskunnasta täysin oikeu-
16711: tettua. Koulun johdon ja opettajavoimain vakiinnutta-
16712: minen ynnä muiden opetuksen menestykseen vaikuttavain
16713: edellytysten täyttäminen on tietenkin siitä riippuva, että
16714: koulun taloudellinen asema täysin turvataan. Tämä ei
16715: kuitenkaan voi tapahtua ilman valtionavustusta syystä että
16716:            Pietarin suomalainen yhteiskoulu.              3
16717: 
16718: seurakunta yksinään ei pysty koulua ylläpitämään ja että
16719: koulun tähän asti nauttima yksityinen avustus helposti
16720: ehtyy.
16721:       Eduskunta on näin ollen katsonut suotavaksi, että
16722: Pietarin suomalaista yhteiskoulua kannatetaan Suomen
16723: valtiovaroilla, kuitenkin seuraavilla ehdoilla.
16724:       Ensiksi tulisi opetuksen tapahtua suomenkielellä,
16725: kuitenkin edellämainituilla sekä kielten opetuksessa ope-
16726: tusopillisten periaatteiden mukaisesta menettelystä johtu-
16727: villa poikkeuksina. Toiseksi tulisi koulun opetusohjelman,
16728: mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta, olla yhtäpitävä
16729: Suomen nykyisten yhteiskoulujen ohjelman kanssa. Kol-
16730: manneksi olisi koulun opettajistolta vaadittava sama päte-
16731: vyys toimeensa kuin eduskunta vuoden 1908 toisilla 4'altio-
16732: päivillä yksityiskoulujen edistämistä koskevan anomuk-
16733: sensa perusteluissa on ehdottanut vaadittavaksi maassamme
16734: toimivien yksityiskoulujen opettajilta, nimittäin että kou-
16735: lulla pääaineissa olisi opettajat, jotka ovat hakukelpoisia
16736: vastaavien aineiden opettajavirkoihin Suomen valtion oppi-
16737: laitoksissa, ja muutenkin, paitsi lyhytaikaisempaa opetus-
16738: tointa varten, opettajia, jotka olisivat pätevät viransijai-
16739: suutta näissä kouluissa hoitamaan. Neljänneksi olisi va-
16740: paaoppilaspaikkoja annettava vain varattomuuden perus-
16741: teella ja samassa määrässä kuin Suomen valtion kouluissa.
16742: Viidenneksi olisi koululla oleva vakinainen johtaja ja
16743: johtajatar, jotka eivät muita virallisia toimia saisi pitää
16744: paitsi erityisissä tapauksissa, kouluneuvoston suostu-
16745: muksensa antaessa. Vihdoin olisi kouluneuvosto muo-
16746: dostettava siten, että siinä ovat samalla jäsenmäärällä
16747: edustettuina Pietarin suomalainen seurakunta ja yhteis-
16748: koulun kannattajayhdistys sekä sitäpaitsi ainakin yhdellä
16749: jäsenellä oppilaiden vanhemmat ja lisäksi yhdellä jäse-
16750: nellä Suomen viranomaiset. Kaikkien kouluneuvoston
16751: jäsenten tulisi olla syntyperäisiä suomalaisia. -Tekemällä
16752: vuotuisen valtioavun, saannin riippuvaksi siitä, että koulu
16753: osottaa nämä ehdot täyttävänsä, on Eduskunnan mielestä
16754: 4   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
16755: 
16756: kylliksi takeita siitä, että valtioapu tulee käytetyksi Suo-
16757: men kansalaisille hyödyksi olevaan tarkoitukseen.
16758:       V aitioapua olisi koululle annettava samoihin määriin
16759: kuin eduskunta vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä on anonut
16760: myönnettäväksi Suomessa toimiville yksityisille oppilai-
16761: toksille, eli koulun nykyiseen oppilasmäärään ja Pietarin
16762: kalliisiin elantokustannuksiin katsoen, aina viisituhatta
16763: markkaa kutakin toiminnassa olevaa varsinaista ja kolme-
16764: tuhatta viisisataa markkaa kutakin rinnakkaisluokkaa
16765: kohti. Kun mainittu eduskunnan anomus ei kuitenkaan
16766: vielä ole saavuttanut Teidän Keisarillisen Majesteettinne
16767: armollista hyväksymistä, ei Eduskunta ole katsonut olevan
16768: syytä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle erityisesti anoa
16769: heti myönnettäväksi näitä korkeimpia avustussummia.
16770: Puheena olevan koulun valtioapu on siis Eduskunnan mie-
16771: lestä suuruudeltaan määrättävä yleensä samaksi kuin Suo-
16772: messa toimivain yksityisten oppilaitosten valtioapu.
16773:       Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
16774: 
16775:                 että edellä mainituilla ehdoilla Pietarin
16776:            suomalaiselle yhteiskoululle toistaiseksi Suomen
16777:            valtiovaroista myönnettäisiin kannatusapua sa-
16778:            moihin määriin kuin Suomessakin toimiville
16779:            yksityisille oppilaitoksille.
16780: 
16781:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16782: 
16783:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1909.
16784: 
16785: 
16786: 
16787: 
16788:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
16789:         1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 4.
16790: 
16791: 
16792: 
16793: 
16794:                Talousvaliokunnan mietintö N:o 1
16795:            Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen
16796:            johdosta, joka koskee serumtutkimus- ja
16797:            -valmistuslaitoksen perustamista maahan.
16798: 
16799: 
16800:      Eduskunta on pöytäkirjanotteella kesäkuun 15 päivältä
16801: 1909 Talousvaliokuntaan lähettänyt valmistelevaa käsitte,.
16802: lyä varten edustaja Vuorimaan y. m. allekirjoittaman ano-
16803: musehdotuksen N :o II, joka koskee serumtutkimus- ja
16804: -valmistuslaitoksen perustamista maahan.
16805: 
16806: 
16807: 
16808:      Lääkintöhallitukselle helmikuun II päivänä 1907lähet-
16809: tämässään kirjelmässä ehdotti Duodecim-seura serumtutki-
16810: mus- ja -valmistuslaitoksen perustamista maahan. Lää-
16811: kintöhallitus alisti, ennenkuin ryhtyi asiaa käsittelemään,
16812: maaliskuun 2 päivänä 1907 Keisarillisen Majesteetin har-
16813: kittavaksi, eikö olisi vaadittava yliopiston lääketieteellisen
16814: tiedekunnan lausuntoa siitä, missä määrin se katsoi serum-
16815: laitosta tarpeelliseksi. Seuraavan syyskuun 26 päivänä
16816: senaatti kehottikin yliopiston konsistoriota toimittamaan
16817: oman ja lääkeopillisen tiedekunnan lausunnon asiasta.
16818: Lääkeopillisen tiedekunnan enemmistö, vaikka ei kieltänyt
16819: kotimaisen serumtutkimuksen suurta merkitystä, ei kat-
16820: sonut erityisen serumlaitoksen perustamista maahamme
16821: vielä välttämättömäksi, varsinkin kun serumien käytän-
16822: nöllinen tarve saataisiin tyydytetyksi ulkomaalta niitä
16823: 2       1909. II Vp. -      Anomusmietintö N:o 4.
16824: 
16825: tilaamalla sekä niiden tuontia ja kauppaa asianomaisesti
16826: järjestämällä ja tarkastamalla. Tiedekunnan vähemmistö
16827: sitä vastoin lämpimästi kannatti tehtyä ehdotusta serum-
16828: laitoksen perustamisesta erittäinkin tällaisen laitoksen tie-
16829: teelliseen merkitykseen, mutta myöskin sen käytännölliseen
16830: hyötyyn nähden. Konsistorio, lähettäessään joulukuun 20
16831: päivänä 1907 lääkeopillisen tiedekunnan lausunnon senaa-
16832: tille, lausui omasta puolestaan, viitaten pääasiassa mai-
16833: nitun tiedekunnan enemmistön esittämiin seikkoihin, että
16834: koska serumlaitos ei näyttänyt olevan välttämättömän tar-
16835: peen vaatima ja kysymys muuten ei ollut riittävästi val-
16836: misteltu, konsistorio ei sillä kertaa katsonut voivansa puol-
16837: taa kysymyksessä olevaa ehdotusta. Saatuaan tiedon näistä
16838: lausunnoista käsitteli lääkintöhallitus asiata ja ehdotti,
16839: asettuen lääkeopillisen tiedekunnan vähemmistön kannalle,
16840: syyskuun 22 päivänä 1908 alamaisesti Keisarilliselle Ma-
16841: jesteetille, että niin pian kuin valtion varat siihen riittävät,
16842: serumlaitos perustettaisiin Suomeen sekä että lääkintöhal-
16843: lituksen toimeksi jätettäisiin asiantuntevain avulla ja yk-
16844: sissä neuvoin yleisten rakennusten ylihallituksen kanssa
16845: laatia piirustukset j·a kustannusarvio laitosta varten. Se-
16846: naatissa ei ole asiaa vielä loppuun käsitelty.
16847:       Valiokunta on kuulustanut asiantuntijoina professori
16848: Taav. Laitista ja lääkintöneuvos G. R. Idmania, jotka ovat
16849: olleet yksimieliset siitä, että serumtutkimus on nykyisen
16850: lääketieteen kaikkein tärkeimpiä haaroja ja että siis se-
16851: rumtutkimuslaitoksen perustaminen omaan maahan olisi
16852: tieteellisen tutkimuksen sekä lääkärien ammatillisen kehi-
16853: tyksen edistämiseksi mitä suotavinta. Mitä laitoksen käy-
16854: tännölliseen tarpeellisuuteen tulee, on asiantuntijoista edel-
16855: linen lausunut, että täysin kelvollisten mutta samalla tar-
16856: peeksi huokeiden serumien yhä lisääntyvän tarpeen tyy-
16857: dyttämiseksi olisi oma serumlaitos välttämätön, jota vas-
16858: toin viimeksimainittu on katsonut sitä tapaa, millä Lää-
16859: kintöhallitus nykyään on järj-estänyt ulkomaalta tuotetta-
16860: vien serumien hankinnan, toistaiseksi tyydyttäväksi.
16861:           Serumtutkimus- ja -valmistuslaitos.              3
16862: 
16863:       Kysymyksen taloudelliseen puoleen nähden on Valio-
16864: kunta asiaa käsitellessään ottanut huomioon, että maas-
16865: samme käytetään serumeja ja muita s,enkaltaisia aineita
16866: jo varsin huomattava maara. Valtion rokotusaine-
16867: varaston menot olivat vuonna 1907 14,337 markkaa ja
16868: käytetyn tuberkulinin arvo oli samana vuonna 10,303
16869: markkaa. Bovovaksiini-nimistä nautarokotusainetta käy-
16870: tettiin vuonna 1907 921 markan arvosta. Kunnille val-
16871: tion puolesta ilmaiseksi hankittuun Tanskasta tuotuun
16872: difteria- eli kurkkumätäserumiin on mennyt vuosittain
16873: noin 3-4,000 markkaa. Mutta tämä on vain osa sen
16874: difteriaserumin arvosta, jota maassa käytetään. Asian-
16875: tuntijan professori Laitisen laskelman mukaan tarvittai-
16876: siin maassamme difteriaserumia, jos sitä käytettäi-
16877: siin niin usein kuin s.itä pitäisi käyttää, vuosittain noin
16878: 4-s,ooo annosta a 3,000 tai 4,000 immuniseraus-
16879: yksikköä, joiden raha-arvo nykyisten hintain mukaan
16880: nousisi yhteensä 32-40,000 markkaan. Vesikauhun tartut-
16881: tamat on, kun ei ole serumlaitosta omassa maassa, pakko
16882: lähettää Pietarin serumlaitokseen, josta myös on joku
16883: määrä kuluja. Serumeja on sitä paitsi viimeisinä vuosina
16884: alettu hyvällä menestyksellä käyttää epäiltävissä tapauk-
16885: sissa tautien, varsinkin kuppataudin, tuberkuloosin y. m. s.,
16886: selville saamiseksi, jotenka tämänkin lääketieteen haaran
16887: alalla tullaan vastaisuudessa tarvitsemaan yhä enemmän
16888: serumvalmisteita.
16889:       Rokotusainetta valmistetaan nyt jo edullisesti koti-
16890: maassa Helsingin rokotusainelaitoksessa. Muitakin seru-
16891: meja voitaisiin valmistaa omassa serumlaitoksessa aina-
16892: kin yhtä edullisesti, kuin niitä nykyään ulkomaalta tuote-
16893: taan. Kun yksinkertaisesti rakennetun, mutta tarkoitus-
16894: taan täysin vastaavan serumlaitoksen on arvioitu Duo-
16895: decim-seuran hankkimain piirustusten ja laskelmain mu-
16896: kaan vaativan perustaruiskustannuksia noin 300,000 mark-
16897: kaa ja vuotuisia ylläpitokustannuksia kaikkiaan noin
16898: 37-40,000 markkaa, ei puheenalainen laitos näytä talou-
16899: dellisessakaan suhteessa olevan epäedullinen.
16900: 4       1909. II Vp. -      Anomusmietintö N:o 4.
16901: 
16902:       Mutta vaikkapa laitoksen ylläpito vaatisikin jonkun
16903: verran taloudellisia uhrauksia, ei Valiokunta oie pitänyt
16904: tällaisia uhrauksia hyödyttöminä katsoen oman serumlai-
16905: toksen tuottamiin suuriin euihin. Näistä eduista asettaa
16906: Valiokunta ensi sijaan sen hyödyn, mikä siitä olisi maam-
16907: me lääketieteelliselle tutkimukselle ja lääkärien ammatti-
16908: kehitykselle. Edelleen on huomattava se käytännöllisessä
16909: suhteessa tärkeä seikka, että omasta serumlaitoksesta var-
16910: mimmin saataisiin kelvollisia, alituisen tarkastuksen alai-
16911: sina valmistettuja ja virheettömiä serumeja, joita käytet-
16912: täessä sivuvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet, ja
16913: että näitä aineita, varsinkin difteriaserumia, voitaisiin val-
16914: mistaa nykyistä huokeammasta hinnasta ja antaa varatto-
16915: mille aivan ilmaiseksi.
16916:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Valiokunta
16917: tullut siihen käsitykseen, että eri serumlajien ja muiden
16918: tämän tapaisten aineiden merkitykseen nähden tautien sel-
16919: ville saamisessa, ehkäisemisessä ja parantamisessa olisi
16920: maahamme perustettava oma serumtutkimus- ja -valmis-
16921: tuslaitos.
16922:       Näin ollen Valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
16923:                 että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
16924:            anoisi, että serumtutkimus- ja -valmistuslaitos
16925:            mahdollisimman pian perustettaisiin maahan.
16926:      Helsingissä, 24 p :nä syyskuuta 1909.
16927: 
16928: 
16929:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
16930: taja Soininen, varapuheenjohtaja Riihelä sekä jasenet
16931: Andersin (osittain), Aromaa, Colliander (osittain), Gyl-
16932: ling (osittain), Kares (osittain), Komu, Lehtonen, Mynt-
16933: tinen, Rantanen, Sinkko, Sohlberg, Tokoi (osittain),
16934: Tuomi, Tuunainen, Typpö, Wuorimaa ja varajäsenet
16935: Inborr (osittain) ja Turunen (osittain).
16936:            Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
16937:     1909. II Yp. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N:o 4.
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                 Suomen Eduskunnan alamainen
16943:           a n o m u s serumtutkimus- ja -valmistuslaitoksen perus-
16944:           tamisesta.
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 
16949:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
16950:               ja~;, Suuriruhtinas!
16951: 
16952: 
16953: 
16954: 
16955:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus serumtutki-
16956: mus- ja -valmistuslaitoksen perustamisesta, ja on Eduskunta
16957: anomusehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
16958: 2   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 4.
16959: 
16960:      Serumtutkimus on viime vuosina kaikkialla kiinnit-
16961: tänyt puoleensa yhä suurempaa huomiota, samalla kuin
16962: erilaisten serumien käytäntö tautien selville saamiseksi,
16963: vastustamiseksi ja parantamiseksi on lisääntynyt. Meillä-
16964: kin on asiantuntevilla tahoilla oivallettu serumtutkimuksen
16965: merkitys ja hyöty. Kotimaisen serumtutkimuksen edisty-
16966: mistä haittaa kuitenkin se seikka, että omassa maassa ei
16967: ole laitosta, jossa tätä tutkimusta voitaisiin erityisesti har-
16968: joittaa ja jossa lääkäreillä olisi tilaisuus puheenalaiseen
16969: tieteenhaaraan perehtyä. Vaikeuksia kohtaa niinikään täy-
16970: sin kelvollisten, mutta samalla tarpeeksi huokeiden seru-
16971: mien hankinta, kun kaikki tarvittavat serumit nykyään
16972: ovat tuotettavat ulkomailta eikä niiden virheettömyydestä
16973: aina ole olemassa riittäviä takeita. Sitä vastoin omasta
16974: serumlaitoksesta varmimmin saataisiin kelvollisia, alituisen
16975: tarkastuksen alaisina valmistettuja ja virheettömiä seru-
16976: meja, joita käytettäessä sivuvaikutukset olisivat mahdolli-
16977: simman pienet. Nämä seikat ovat meillä virittäneet kysy-
16978: myksen serumtutkimus- ja -valmistuslaitoksen perustami-
16979: sesta.
16980:      Asian taloudelliseen puoleen nähden on otettava huo-
16981: mioon, että serumeja ja muita senkaltaisia aineita käyte-
16982: tään maassamme jo melkoinen määrä. Niinpä vuonna
16983: 1907 nousivat käytettyjen rokotusaineiden, tuberkuliinin
16984: ja bovovaksiini-nimisen nautarokotusaineen raha-arvo yh-
16985: teensä tasaluvuin 25,500 markkaan. Valtion puolesta kun-
16986: nille ilmaiseksi hankittuun difteria- eli kurkkumätäseru-
16987: miin on mennyt vuosittain noin 3,000-4,000 markkaa,
16988: mutta tämä on vain osa sen difteriaserumin arvosta,
16989: jota maassa käytetään. Jonkin verran kuluja on vuosit-
16990: tain ollut myöskin siitä, että vesikauhun tartuttamia ei
16991: serumlaitoksen puutteessa ole voitu parantaa omassa maassa.
16992: Tämän lisäksi on huomattava, että serumien käytäntö
16993: lääketieteen eri aloilla meillä kuten muuallakin yhä kasvaa.
16994:      Rokotusainetta valmistetaan nyt, jo edullisesti koti-
16995: maassa olevassa rokotusainelaitoksessa. Myöskin nykyään
16996: ulkomailta tuotettavia serumeja voitaisiin nähtävästi val-
16997:               Serumtutkimus- ja -valmistuslaitos.            3
16998: 
16999: mistaa edullisesti serumlaitoksessa omassa maassa. Kun
17000: yksinkertaisesti rakennetun, mutta tarkoitustaan täysin
17001: vastaavan serumlaitoksen on asiantuntijain laskelmain mu-
17002: kaan arvioitu vaativan perustamiskustannuksia noin 300,000
17003: markkaa ja vuotuisia ylläpitokustannuksia kaikkiaan noin
17004: 37-40,000 markkaa, ei puheenalainen laitos näytä talou-
17005: dellisessa suhteessa olevan epäedullinen. Valmistuksen ta-
17006: pahtuessa kotimaassa voitaisiin näitä aineita, varsinkin dif-
17007: teriaserumia, antaa Varattomille ilmaiseksi.
17008:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty; saa Eduskunta
17009: Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
17010: 
17011:              että sernmtutkimus- ja -valmistuslaitos mahdolli-
17012:            simman pian perustettaisiin maahan.
17013: 
17014:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17015: 
17016:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1909.
17017: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
17018:           1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 5.
17019: 
17020: 
17021: 
17022: 
17023:                  Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2
17024:             Eduskunnalle jätetyn, kansankirjastojen avus·
17025:             tamista tarkoittavan ·anomusehdotuksen joh-
17026:             dosta.
17027: 
17028: 
17029:       Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi jät-
17030: tänyt edustajain Z. Castrenin y. m. anomusehdotuk-
17031: sen N :o 169. joka koskee määrärahan myöntämistä
17032: v :ksi 1910 kansankirjastojen hyväksi, valtiopäiväin asia-
17033: kirjain jakamista kaupunkien kansankirjastoille ynnä ti-
17034: laisuuden hankkimista näille ilmaiseksi saada yleisillä va-
17035: roilla julkaistua muuta virallista kirjallisuutta.
17036: 
17037:       Anomusehdotusta käsiteltyään pyytää V aliakunta
17038:  esittää seuraavaa.
17039:       Vuoden 1908 II valtiopäivillä on Eduskunta (ks.
17040:  Asiakirjat 5: 2), katsoen kansankirjastojen avustamisen
17041:  valtionvaroilla kaikin puolin olevan paikallaan, puolestaan
17042:  myöntänyt so,ooo markkaa kuluvana vuonna käytettäväksi
17043:  maalaiskirjastojen hyväksi ja osaltaan suostunut ilmai-
17044:  seksi jakamaan valtiopäiväin asiakirjoja ja keskustelu-
17045:  pöytäkirjoja etupäässä kanta- mutta myös piirikirjastoille
17046: }sekä lisäksi anonut hallitusta julkaisemaan ehdot, joilla
17047:  kuntien kantakirjastot voisivat ilmaiseksi saada muuta
17048:  yleisillä varoilla julkaistua virallista kirjallisuutta. Edus-
17049:  kunnan mielestä olisi valtioavun jakamista vastakin jat-
17050:  kettava ja paria lähinnä seuraavaa vuotta pidettävä ko-
17051:  keiluaikana, jonka tuloksiin nojautuen Eduskunta sitten
17052: 2        1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 5.
17053: 
17054: saattaisi lähemmin määritellä valtioavun käyttöä ja avus-
17055: tustoimen järjestelyä varten määrättävät perusteet. Mää-
17056: rärahan hoito olisi kokeiluajan kuluessa oleva Kansan-
17057: valistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner yhdistyk-
17058: sen hallussa, joiden olisi puheenaolevassa avustustoimessa
17059: toistaiseksi noudatettava näitä yleisiä Eduskunnan ano-
17060: muksessa mainittuja näkökohtia:
17061:       ,Seuraavat kolme kirjastomuotoa olisi koevuosien
17062: aikana tapahtuvassa avustamisessa huomioon otettava,
17063: edellyttäen että kirjastot ovat lainausta varten avoinna
17064: kaikille kuntalaisille tai seutulaisille. Kansakoulujen las-
17065: tenkirjastoille olisi annettava 10--25 markan avustuksia
17066: sillä ehdolla, että kirjaston omistaja tai muu kannattaja
17067: puolestaan on käyttänyt sen lisäämiseen yhtä paljon va-
17068: roja. Kuntien tai yksityisten yhdistysten omistamia piiri-
17069: kirjastoja olisi avustettava 20--50 markan määrärahalla,
17070: edellyttäen tässäkin tapauksessa yhtä suurta kannatusta
17071: kirjaston omistajain tai kannattajain puolelta; jos kirjasto
17072: ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua kunnan haltuun, mil-
17073: loin kirjaston omistava yhdistys hajoaa. Kuntien kanta-
17074: kirjastoille olisi annettava avustus, joka olisi samansuu-'
17075: ruinen kuin kunnan itsensä sen hyväksi käyttämä määrä-.
17076: raha, kuitenkin niin, että tämä avustus ei nousisi yli
17077: 500 markan, ja että avustuksesta tulisivat osallisiksi ai-
17078: noastaan ne kunnat, joiden tähän tarkoitukseen antama
17079: oma kannatus nousee vähintään 3 penniin kutakin kunnan
17080: asukasta kohti. Kaikki valtioavustus koskisi ainoastaan
17081: maalaiskirjastoja. Avustus olisi annettava kirjojen muo-
17082: dossa ja ainoastaan siinä tapauksessa rahassa, ettei kir-
17083: jastojen pyytämiä kirjoja ole edellämainittujen seurojen
17084: luetteloissa eivätkä seurat ota niitä hankkiaksensa. · Avus-
17085: tuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kirjo-
17086: jen veroisina."
17087:       ,Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat poh-
17088: jois- ja itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville•
17089: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa
17090: ilman kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kanna-
17091: tusta."
17092:       ,Mitään raJoittavia määräyksiä kirjojen valintaan
17093: nähden ei Eduskunta ole pitänyt tarpeellisina, kun on
17094: katsottu voitavan luottaa kirjastojen hoitajain ja johto-
17095:               Kansankirjastojen avustaminen.                 3
17096: 
17097: kuntien arvostelukykyyn tässä suhteessa. Hyvänä apuna
17098: tässä valinnassa ovat heille Kansanvalistusseuran ja
17099: Svenska Folkskolans Vänner seuran erikoisesti kansan-
17100: kirjastojen tarvetta ja kehittämistä silmällä pitäen julkai-
17101: semat kirjallisuusluettelot."
17102:      ,Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa
17103: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot-
17104: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita,
17105: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät, sekä
17106: seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia tietoja."
17107:       Kirjastotoiminta maassa näyttää siitä pitäen, kun
17108: Eduskunnan päätös on tunnetuksi tullut, olleen entistä
17109: vilkkaampaa, mikä ilmenee Kansanvalistusseuralle jäte-
17110: tyiss.ä lukuisissa anomuksissa avustuksen saannista tämän
17111: vuotisesta määrärahasta. Valiokunnan mielestä on Edus-
17112: kunnalla siten täysi syy edelleenkin myöntää valtionvaroja
17113: kirjastoliikkeen kannattamiseksi. Myönnettävien varain
17114: hoito on myös entiseen tapaan säilytettävä Kansanvalistus-
17115: seuran ja Svenska Folkskolans Vänner yhdistyksen hal-
17116: lussa, sekä avustuksen jakamisessa noudatettava yllävii-
17117: tattuja näkökohtia, näihin kuitenkin tekemällä yhden tär-
17118: keän muutoksen.
17119:       Anomusehdotuksen tekijät ovat nimittäin ehdotta-
17120: neet, että valtioavusta osattomiksi jääneet kaupunkien
17121:  kansankirjastot tällä kerralla olisivat asetettavat sa-
17122: maan asemaan kuin maalaiskuntien kantakirjastot. Täl-
17123: lainen muutos on Valiokunnan mielestä sangen suotava,
17124: ei vain kirjastoliikkeen yhtenäisyyden kannalta, vaan myös
17125:  sen vuoksi, että kaupunkien kirjastoilla aina on vaiku-
17126:  tusta paitsi niiden omaan piiriin lisäksi vielä ympäris-
17127:  töjenkin kirjasto-oloihin. - Siten olisivat kaupunkien
17128:  kansankirjastot myös valtiopäiväin asiakirjain ja keskus-
17129:  telupöytäkirjain sekä valtion muiden virallisten julkaisu-
17130:  jen saantiin nähden tästä lähtien otettavat samoin huo-
17131:  mioon kuin maalaiskuntien kantakirjastot, milloin ne
17132:  tätä pyytävät, ja sikäli kuin varastoa, painoksia lisää-
17133:  mättä, riittää. Vastedes olisi valtiopäiväin asiakirjoja ha-
17134: 4        1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:n 5.
17135: 
17136: luavain kaupunkilaiskirjastojenkin ennen valtioP.äiväin al-
17137: kua tehtävä pyyntö asiasta Eduskunnan kirjastonhoita-
17138: jalle. - Anomusehdotuksen tekijäin toivomus mainittu-
17139: jen asiakirjain y. m. toimittamisesta kirjastoille sidot-
17140: tuina tullee Eduskunnan puolelta ilman muuta täytetyksi,
17141: eikä Valiokunta ole katsonut syytä olevan, että Eduskunta
17142: toivomuksen suhteen erityistä määräystä esittäisi.
17143:       Tosin on anomuksessa avustusehtoihin lisäksi ehdo-
17144: tettu sellaista muutosta, että piirikirjastoja koskeva mää-
17145: räys: jos k-irjasto ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua
17146: kunnan haltuun, milloin kirjaston omistava yhdistys ha-
17147: joaa, tulisi näin kuuluvaksi: jos kirjasto ei ole kunnan tai
17148: koko maan käsittävään järjestöön kuuluvan yhdistyksen
17149: oma, tulisi sen joutua kunnan haltuun, milloin kirjaston
17150: omistava yhdistys hajoaa. Tätä muutosehdotusta ei Va-
17151: liokunnan enemmistö kuitenkaan voi puoltaa, koska sen
17152: mielestä on kohtuullista, että kunnan avustama kirjasto
17153: aina, asianomaisen kirjastoa omistavan yhdistyksen ha-
17154: jotessa, jää edelleen samaan kuntaan.
17155:       Anomuksen tekijät ovat myös esittäneet huomioon-
17156: otettavaksi ajatuksen valtionvaroilla perustettavan ja yllä-
17157: pidettävän kansan-keskuskirjaston suunnittelemisesta. Täl-
17158: laisen laitoksen tulisi heidän mielestään välittää harvinai-
17159: semman kirjallisuuden lähettämistä maan kansankirjas-
17160: toissa käytettäväksi sekä huolehtia kirjastoliikkeen ja -tek-
17161: niikan kehittämisestä yleensä. Sen yhteyteen voitaisiin
17162: myös järjestää kirjastokoulu kirjastonhoitajain valmista-
17163: miseksi ja yleinen lukusali kansalaisia varten. - Mainittu
17164: ajatus on aivan uusi ja siksi valmistamaton, että se Valio-
17165: kunnan mielestä kaipaa lähempää kehittämistä, m. m.
17166: edempänä mainittavan stipendiaatin tulevain, ulkomaisia
17167: oloja koskevain tutkimustulosten nojalla, ennenkuin mit-
17168: kään toimenpiteet sen toteuttamiseksi kannattavat tulla
17169: harkinnan alaisiksi.
17170:       Silmälläpitäen sekä ajatusta kansan-keskuskirjastosta
17171: että maan kirjasto-olojen kehitystä yleensä, ovat anomus-
17172:               Kansankirjastojen avustaminen.                5
17173: 
17174: ehdotuksen tekijät katsoneet hyödylliseksi matkarahain
17175: myöntämisen kolmelle henkilölle, jotta nämät pääsisivät
17176: ulkomaille, etupäässä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin,
17177: perehtymään siellä kansankirjastoalalla saavutettuihin ko-
17178: kemuksiin ja tuloksiin. -Valiokunta on kirjastoliikkeen
17179: edistämiselle yleensä pitänyt tärkeänä tehdä meillä tun-
17180: netuksi etenkin juuri Yhdysvalloissa korkealle kehitty-
17181: nyttä, erikoiseksi tieteenalaksi tullutta kirjastonhoitotek-
17182: niikkaa. Tämä on kieltämättä helpoimmin voitettavissa
17183: kirjastostipendiaatin kautta, joka työskennellen ulkomai-
17184: den paraimmissa kansankirjastoissa, osaaottaen kirjaston-
17185: hoitokursseihin y. m. on tilaisuudessa syventymään
17186: alaansa, ja joka sitte on velvollinen antamaan opintojensa
17187: tuloksista perinpohjaisen selonteon. Kun stipendiaatin
17188: tehtäviin lisäksi m. m. kuuluisi edelläesitetyn kansan-
17189: keskuskirjastoajatuksen selvittely, puoltaa Valiokunta
17190: määrärahan myöntämistä puheenaolevaan tarkoitukseen.
17191: Kuitenkin näyttää riittäväitä yhdenkin henkilön matkalle
17192: lähettäminen, edellyttämällä, että tälle suodaan tilaisuutta
17193: pitempiaikaiseen oleskeluun ulkomailla, ja että matkan
17194: tulokset joutuvat maan kaikkien kirjastojen hyväksi.
17195: Matkaraha olisi jätettävä Kansanvalistusseuran annetta-
17196: vaksi hakemusten perustalla, ja selonteko stipendiaatin
17197: matkasta olisi mainitun seuran painatettava maan kum-
17198: mallakin kielellä.
17199:      Kuluvaksi vuodeksi Eduskunnan puolesta myönne-
17200: tystä määrärahasta on Kansanvalistusseura, jonka osalle
17201: on tuleva 43,000 mk., aikonut anomusten perustalla jakaa
17202: enintään 34,000 mk :aa. Loput 9,000 mk. jäisivät käytettä-
17203: viksi kirjastoasiain järjestely- ja hoitokuluihin, s. o. palk-
17204: kaukseen, kirjallisuusluetteloiden, mallisääntöjen, vuosi-
17205: kertomuskaavakkeiden, kirjastolehden y. m. s. painatuk-
17206: seen j. n. e.; vastamainittuun summaan sisältyy muuten
17207: ilmoituksen mukaan pariin kolmeen tuhanteen markkaan
17208: nousevia, vastedes poisjääviä alkuunpanomenoja. Näin
17209: ollen näyttää nykyinen määräraha kylläkin riittävältä.
17210: 6        1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 5.
17211: 
17212: Mutta kun avustusanomusten määrä tulevana vuonna ole-
17213: tettavasti kohoaa, ja kun kaupunkien kirjastojen avustus-
17214: tarve on lisäksi arvioitu noin Io,ooo markaksi, on Valio-
17215: kunnan mielestä kirjastojen valtioapu vuodeksi I9IO ko-
17216: hotettava anomusehdotuksen tekijäin ehdottamaan sum-
17217: maan, 6o,ooo mk :aan. Tästä määrästä olisi jätettävä
17218: SI,ooo mk. Kansanvalistusseuran käytettäväksi suomen-
17219: kielisten ja 9,000 mk. Svenska Folkskolans Vänner yhdis-
17220: tyksen käytettäväksi ruotsinkielisten kirjastojen hyväksi.
17221: - Mainitut seurat oikeutettaisiin entiseen tapaan käyttä-
17222: mään osaa saamastaan määrärahasta avustustoiminnasta
17223: aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jota paitsi niillä
17224: olisi oikeus käyttää määrärahaa myöskin kirjasto-olojen
17225: kehittämistä yleensä tarkoittavien pyrintöjen edistämi-
17226: seksi.
17227:       Puheenaolevaksi matkarahaksi ehdottaa V aliakunta
17228: enintään s,ooo mk :n suuruista summaa, riippuen sen ha-
17229: kijain matkasuunnitelman laajuudesta, oleskeluajan pituu-
17230: desta ja tehtäväin määrittelystä.
17231:       Esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta siten kun-
17232:  nioittavasti,
17233:                   että Eduskunta vuodeksi I9IO myöntäisi
17234:              maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen hy-
17235:              väksi rajattomana siirtomäärärahana yhteensä
17236:              65,000 markkaa, josta summasta SIPOO mark-
17237:              kaa jätettäisiin Kansanvalistusseuran käytettä-
17238:              väksi edellämainitulla tavalla suomenkielisten
17239:              kansankirjastojen hyväksi, 9,000 markkaa
17240:              Svenska Folkskolans Vänner yhdistykselle sa-
17241:              moin käytettäväksi ruotsinkielisten kirjastojen
17242:              hyväksi, ja enintään s,ooo markkaa Kansan-
17243:              valistusseuran jaettavaksi hakemusten perus-
17244:              talla yhdelle henkilölle kansankirjastoasioihin
17245:              perehtymistä varten ulkomailla, etupäässä Poh-
17246:              jois-Amerikan Yhdysvalloissa;
17247:                   että Eduskunta päättäisi ilmaiseksi jakaa
17248:             Kansankirjastojen avustaminen.                7
17249: 
17250:           valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkir-
17251:           jat edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä myös kau-
17252:           pttnkien kansankirjastoille, sikäli kuin varastaa
17253:           painoksia lisäämättä riittää, sekä vastaisuudessa
17254:           kaikille niille kattpunkien kansankirjastoille,
17255:           jotka ennen valtiopäiväin alkua niitä Eduskun-
17256:           nan kirjastonhaitajalta anovat; ja
17257:                 että Eduskunta anoisi, että Hallitus jul-
17258:           kaisisi ehdot, joilla myös kaupunkien kansan-
17259:           kirjastot voisivat ilmaiseksi saada yleisillä va-
17260:           roilla julkaistua muuta virallista kirjallisuutta.
17261: 
17262:     Helsingissä, kesäkuun 29 p :nä r909.
17263: 
17264: 
17265: 
17266:      Tämän asian käsitelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
17267: johtaja Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset
17268: jäsenet Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton
17269: Huotari, Vv. Jokinen, Järvinen, Malkamäki, Orasmaa,
17270: Raatikainen, Raunio, Sundblom ja Yrjö-Koskinen sekä
17271: varajäsenet Kaipio, ja osittain Haapanen, Krook ynnä
17272: Voipio.
17273: 8        1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 5.
17274: 
17275: 
17276: 
17277:                         Vastalause.
17278: 
17279:      V aliakunnassa on ilmennyt erimielisyyttä siitä, miten
17280: on meneteltävä, jos jokin kirjastoavustusta nauttinut yh-
17281: distys hajoo. Vastoin anomusehdotuksen tekijäin esitystä,
17282: on Valiokunnan enemmistö asettunut sille kannalle, että
17283: avustusta saaneen kirjaston tulisi sellaisessa tapauksessa
17284: joutua kunnalle. Meidänkin mielestämme on tällainen
17285: periaate kyllä oikea paikallisiin yhdistyksiin nähden,
17286: vallankin jos ne valtioavustuksen lisäksi ovat saaneet apua
17287: kunnalta. Mutta toinen on asianlaita, jos tuollainen ha-
17288: jonnut yhdistys on kuulunut koko maan käsittävään jär-
17289: jestöön. Väärin ei kyllä ole, että kunta sellaisenkin yh-
17290: distyksen kirjastoa avustaessaan puolestaan asettaa ehdon,
17291: että kunnan avustuksella kirjastoon hankitut kirjat tai
17292: kirjastotarpeet yhdistyksen hajotessa eivät joudu kunnasta
17293: pois. Mutta kirjaston muu osa tulee mielestämme epäile-
17294: mättä paremmin yleiseksi hyödyksi käytettyä, jos se jää
17295: tuon koko maan käsittäneen järjestön sijotettavaksi ja
17296: hoidettavaksi, se kun silloin pysyy henkilöpiirissä, joka
17297: juuri sellaisesta kirjastosta on omiaan parasta huolta pitä-
17298: mään.
17299:      Ylläsanotun nojalla ehdotamme kunnioittaen,
17300:                 että Eduskunta asettaisi kirjaston joutu-
17301:            misen kunnan omaksi vain sen tapauksen va-
17302:            ralle valtioavun ehdoksi, että jokin kirjasto-
17303:            avustusta saanut yhdistys, joka ei kuulu koko
17304:            maan käsittävään järjestöön, hajoa.
17305:      Helsingissä, kesäkuun 29 p :nä 1909.
17306:      Wäinö Jokinen.                Oskari Orasmaa.
17307:      Maria Raunio.                 Juho Etelämäki.
17308:      0. W. Kaipio.                 Anton Huotari.
17309:                       Josua Järvinen.
17310:    1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
17311: 
17312: 
17313: 
17314: 
17315:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
17316:           maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen avustamisesta.
17317: 
17318: 
17319: 
17320: 
17321:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
17322:              ja Suuriruhtinas T
17323: 
17324: 
17325: 
17326: 
17327:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
17328: myöntämisestä vuodeksi 1910 kansankirjastojen kannattami-
17329: seksi sekä tilaisuuden valmistamisesta kaupunkien kansan-
17330: 2   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
17331: 
17332: kirjastoille ilmaiseksi saada erinäistä yleisillä varoilla jul-
17333: kaistua kirjallisuutta. Tämän anomusehdotuksen on Edus-
17334: kunta säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
17335:        Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä on Eduskunta, kat-
17336: soen kansankil'jastojen avustamisen valtiovaroilla kaikin
17337: puolin olevan paikallaan, puolestaan myöntänyt 50,000
17338: markkaa kuluvana vuonna käytettäväksi maalaiskirjasto-
17339: jen hyväksi ja osaltaan suostunut ilmaiseksi jakamaan val-
17340: tiopäiväin asiakirjoja ja keskustelupöyt,äkirjoja etupäässä
17341: kanta- mutta myös piirikirjastoille sekä lisäksi pyytänyt
17342: hallitusta julkaisemaan ehdot, joilla kuntien kantakirjastot
17343: voisivat ilmaiseksi saada muuta yleisillä varoilla julkaistua
17344: virallista kirjallisuutta. Eduskunta katsoi samalla, että
17345: vaHioapua olisi tarkoitukseen vastakin myönnettävä ja paria
17346: lähinnä seuraavaa vuotta pidettävä kokeiluaikana, jonka
17347: tuloksiin nojautuen sitten voitaisiin lähemmin määritellä
17348: valtioavun käyttöä ja avustustoimen järjestelyä varten
17349: määrättävät perusteet. Määrärahan hoito olisi kokeiluajan
17350: kuluessa oleva Kansanvalistusseuran ja Svenska Folksko-
17351: lans Vänner yhdistyksen hallussa, joiden olisi puheena
17352: olevassa avustustoimessa toistaiseksi noudatettava alem-
17353: pana mainittuja yleisiä näkökohtia.
17354:        Seuraavat kolme kirjastomuotoa olisi koevuosien ai-
17355: kana tapahtuvassa avustamisessa huomioon otettava, edel-
17356: lyttäen että kirjastot ovat lainausta varten avoinna kai-
17357: kille kuntalaisille tai sentulaisille. Kansakoulujen lasten-
17358: ki?jastoille olisi annettava 10-25 markan avustuksia sillä
17359: ehdolla, että kirjaston omistaja tai mun kannattaja puo-
17360: lestaan on käyttänyt sen lisäämiseen yhtä paljon varoja.
17361: Kuntien tai yksityisten yhdistysten omistamia piirikirjas-
17362: toja olisi avustettava 20-50 markan määrärahalla, edel-
17363: lyttäen tässäkin tapauksessa yhtä suurta kannatusta kir-
17364: jaston omistajain tai kannattajain puolelta; jos kirjasto ei
17365: ole kunnan oma, tulisi sen joutua kunnan haltuun, milloin
17366: kirjaston omistava yhdistys hajoaa. Kuntien kantakirjas·
17367: toille olisi annettava avustus, joka olisi samansuuruinen
17368: k;uin kunnan itsensä sen hyväksi käyttämä määräraha1
17369:                Kansankirjastojen avustaminen.               3
17370: 
17371: kuitenkin niin, että tämä avustus ei nousi::<i yli 500 mar-
17372: kan, ja että avustuksesta tulisivat osallisiksi ainoastaan
17373: ne kunnat, joiden tähän tarkoitukseen antama oma kan-
17374: natus nousee vähintään 3 penniin kutakin kunnan asu-
17375: kasta kohti. Kaikki valtioavustus koskisi ainoastaan maa-
17376: Jaiskirjastoja. Avustus olisi annettava kirjojen muodossa
17377: ja ainoastaan siinä tapauksessa rahassa, ettei kirjastojen
17378: pyytämiä kirjoja ole edellä mainittujen seurojen luetteloissa
17379: eivätkä seurat ota niitä hankkiaksensa. Avustuksen jaka-
17380: misessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää kirjojen veroisina.
17381:       Poikkeusasemaan olisivat kuitenkin asetettavat Poh-
17382: jois- ja Itä-Suomen köyhimmät kunnat, joissa toimiville
17383: tai perustettaville kirjastoille voitaisiin avustusta antaa
17384: ilm:m kirjaston omistajan tai ylläpitäjän omaa kannatusta.
17385:       Mitään rajoittavia määräyksiä kirjojen valintaan näh-
17386: den ei olisi tarpeellista antaa, vaan voitaisiin luottaa kir-
17387: jastojen hoitajain ja johtokuntien arvostelukykyyn tässä
17388: suhteessa. Hyvänä apuna tässä valinnassa olisivat
17389: Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner
17390: yhdistyksen erikoisesti kansankirjastojen tarvetta ja ke-
17391: hittämistä silmällä pitäen julkaisemat kirjallisuusluettelot.
17392:       Avustusta nauttivien kirjastojen tulisi noudattaa
17393: kaikkia kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidot-
17394: tamista y. m. kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita,
17395: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät., sekä
17396: seuroille antaa niiden vaatimia kirjastotilastollisia tietoja.
17397: 
17398: 
17399:       Kirjastotoiminta maassa näyttää siitä pitäen, kuin
17400: mainituilla valtiopäivillä tehty päätös on tunnetuksi tullut,
17401: olleen entistä vilkkaampaa, mikä ilmenee Kansanvalistus-
17402: seuralle jätetyissä lukuisissa anomuksissa avustuksen saa-
17403: miseksi tämän vuotisesta määrärahasta. Eduskunnalla on
17404: siten täysi syy edelleenkin myöntää va}tjovaroja kirjasto-
17405: liikkeen kannattamiseksi. Myönnettävien varojen hoito olisi
17406: Eduskunnan mielestä annettava Kansanvalistusseuran ja
17407: Sve:uska, Folkskolans Vänner yhdistyksen haltuun, sekä
17408: 4   1909. II Vp. - Edusk. anorn. - Anornusrniet. N:o 5.
17409: 
17410: avustuksen jakamisessa noudatettava edellä mainittuja
17411: näkökohtia, joihin kuitenkin on tehtävä yksi tärkeä
17412: muutos.
17413:        Eduskunnan mielestä olisivat nimittäin kaupunkien
17414: kansankirjastot asetettavat samaan asemaan kuin maalais-
17415: kuntien kantakirjastot. Tällainen muutos on tarpeelli-
17416: nen, ei ainoastaan kirjastoliikkeen yhtenäisyyden kan-
17417: nalta, vaan myös sen vuoksi, että kaupunkien kirjastoilla
17418: aina on vaikutusta, paitsi niiden omaan piiriin, ympä-
17419: ristöjenkin kirjasto-oloihin. - Siten olisivat kaupunkien
17420: kansankirjastot myös valtiopäiväin asiakirjain ja keskus-
17421: telupöytäkirjain sekä valtion muiden virallisten julkaisu-
17422: jen saantiin nähden tästä lähtien otettavat samoin huo-
17423: mioon kuin maalaiskuntien kantakirjastot, milloin ne tätä
17424: pyytävät, ja sikäli kuin varastoa, painoksia lisäämättä,
17425: riittää. Vastedes olisi valtiopäiväin asiakirjoja haluavain
17426: kaupunkilaiskirjastojenkin ennen valtiopäiväin alkua teh-
17427: tävä pyyntö asiasta eduskunnan kirjastonhoitajalle.
17428:        Kirjastoliikkeen edistämiselle yleensä on Eduskunta
17429: pitänyt tärkeänä, että maassamme tehtäisiin tunnetuksi
17430: etenkin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa korkealle kehit-
17431: tynyttä, erikoiseksi tieteenalaksi tullutta kirjastonhoito-
17432: tekniikkaa. Myöskin on näyttänyt toivottavalta saada
17433: ulkomaisia oloja koskevain tutkimusten nojalla selvite-
17434: tyksi kysymys valtiovaroilla perustettavan ja ylläpidet-
17435: tävän kansan-keskuskirjaston aikaansaamisesta maahamme.
17436: Sanotut tarkoitusperät ovat helpoimmin saavutettavissa
17437: kirjastostipendiaatin kautta, joka pitemmän aikaa työs-
17438: kennellen ulkomaiden paraimmissa kansankirjastoissa, osaa-
17439:  ottaen kirjastonhoitokursseihin ynnä muulla tavoin voi
17440:  syventyä alaansa, ja joka sitten on velvollinen antamaan
17441:  opintojensa tuloksista perinpohjaisen selonteon. Tästäsyystä
17442: Eduskunta on katsonut suotavaksi, että yleisistä va-
17443:  roista annettaisiin matkaraha mainittua tarkoitusta varten.
17444:  Eduskunta on tällöin edellyttänyt, että matkan tulokset
17445: joutuvat maan kaikkien kirjastojen hyväksi. Matkaraha
17446: olisi uskottava Kansanvalistusseuran annettavaksi hake-
17447:                Kansankirjastojen avustaminen.              5
17448: 
17449: muksen perustaJia, ja selonteko stipendiaatin matkasta
17450: olisi mainitun seuran painettava maan kummallakin
17451: kielellä.
17452:       Mitä määrärahan suuruuteen tulee, on Eduskunta
17453: katsonut samansuuruisen määrärahan, kuin minkä Edus-
17454: kunta myönsi kuluvaksi vuodeksi maalaiskansankirjastojen
17455: avustamiseksi, riittävän näitä kirjastoja varten myöskin
17456: ensi vuonna. Lisäksi on huomioonotettava kaupunkien
17457: kirjastojen avnstustarve, joka on arvioitu 10,000 markaksi.
17458: Näin ollen on Eduskunnan mielestä puheenalaisille kir-
17459: jastoille vuodeksi 1910 myönnettävä valtioavustusta 60,000
17460: markkaa. Tästä määrästä olisi annettava 51,000 markkaa
17461: Kansanvalistusseurar. käytettäväksi suomenkielisten ja
17462: 9,000 markkaa Svenska Folkskolans Vänner yhdistyksen
17463: käytettäväksi ruotsinkielisten kirjastojen hyväksi.
17464:       Mainitut seurat oikeutettaisiin saamastaan määrä-
17465: rahasta käyttämään osa avustustoiminnasta aiheutuvien
17466: kustannusten korvaamiseen, sekä kirjasto-olojen kehittä-
17467: mistä yleensä tarkoittavien pyrintöjen edistämiseksi.
17468:       Kirjastostipendiaatin matkarahaksi on myönnettävä
17469: enintään 5,000 markan suuruinen summa, riippuen matka-
17470: suunnitelman laajuudesta, oleskeluajan pituudesta ja tehtä-
17471: väin määrittelystä.
17472:       Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty, saa Eduskunta
17473: Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoit-
17474: taa päättäneensä
17475: 
17476:                 vuodeksi 1910 myöntää maalais- ja kaupunki-
17477:           laiskansankirjastojen hyväksi rajattomana siirto-
17478:           määrärahana yhteensä 65,000 markkaa, josta sum-
17479:           masta 51,000 markkaa jätettäisiin Kansanvalistus-
17480:           seuran käytettäväksi edellä mainitulla tavalla suo-
17481:           menkielisten kansankirjastojen hyväksi, 9,000 mark-
17482:           kaa Svenska Folkskolans Vänner yhdistykselle sa-
17483:           moin käytettäväksi ruotsinkielisten kirjastojen hy-
17484:           väksi, ja enintään 5,000 markkaa Kansanvalistus-
17485:           seuran jaettavaksi hakemusten perustalla yhdelle
17486: 6   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
17487: 
17488:            henkilölle kansankirjastoasioihin perehtyrnistii t:arten
17489:            ulkomailla, etupäässä Pohjois-Amerikan Yhdys-
17490:            valloissa; sekä
17491:                   että valtiopäiväin asiakirjat ja keskustelupöy-
17492:            täkirja.t edellisiltä ja näiltä valtiopäiviltä il!mai-
17493:            seksi jaetaan myös kaupunkien kansankirjastoille,
17494:            sikäli kuin varastaa painoksia lisäiJmättti riittää,
17495:            sekä vastaisuudessa kaikille niille kaupunkien kansan-
17496:            kirjastoille, jotka ennen valtiopiiivr'iin alkua niitti
17497:             eduskunnan kir._jadonhoitajalta anowt.
17498: 
17499:       Tämän tekemänsä päätöksen johdosta on Ednskunta
17500: alamaisessa vastauksessaan armoUiseen esitykseen varojen
17501: osottamisesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoi-
17502: tuksia varten ottanut huomioon vastaavan 65,000 markan
17503: määrärahan maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen avus-
17504: tamiseksi. Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
17505: 
17506:                   että Teidän .Keisarillinen 1l1aJ'esteettinne su-
17507:            vaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä rnai-
17508:            nitun päätöksen; sekä
17509:                   että hallitus julkaisisi ehdot, joilla myös kau-
17510:            punkien J.cansankil"jastot voisivat ilmaiseksi saada
17511:            yleisillä raroilla julkaistua mu.uta rirallista kir-
17512:            jallisu.utta.
17513: 
17514:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17515: 
17516:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 
17521:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
17522:         1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 6.
17523: 
17524: 
17525: 
17526: 
17527:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
17528:            N:o 3 Eduskunnalle jätetyn anomusehdo-
17529:            tuksen johdosta määrärahan myöntämiseksi
17530:            kesäsiirtolain kannattamista varten köyhä-
17531:            listön lapsille.
17532: 
17533: 
17534:      Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
17535: hettänyt edustajain Kaarneen ja Vihantolan anomusehdo-
17536: tuksen N :o 4 määrärahan myöntämiseksi kesäsiirtolain
17537: kannattamista varten köyhälistön lapsille. Ehdotuksen
17538: johdosta, joka jo kerran ennen on jätetty Eduskunnalle
17539: (toiset valtiopäivät 1908, Liitteet VI, ss 125-127), mutta
17540: ei silloin ole joutunut käsittelyn alaiseksi, pyytää Valio-
17541: kunta kunnioittaen esittää seuraavaa.
17542: 
17543:      Puheenaoleva kysymys ansaitsee kaikin puolin osal-
17544: leen lämmintä myötätuntoa ja aulista kannatusta. Kesän-
17545: vietto maaseudulla on kasvuikäisille kaupunkilaislapsille
17546: etenkin terveydenhoidon kannalta niin ilmeisen hyödylli-
17547: nen, ettei sitä erityisesti tarvitsisi perustella. Varsinkin
17548: on sitä suositeltava sekä sairaille, esim. keuhko- ja risa-
17549: tautisille, että myös sellaisille heikoille ja vähäverisille,
17550: huonosta ravinnosta ynnä puutteellisista asunto-oloista
17551: kärsiville kansakoululapsille, joiden ruumiin- ja hengen-
17552: voimia lukuvuoden kestänyt koulutyö on huomattavasti
17553: rasittanut. Selvää nimittäin on, että hyvin järjestetty
17554: kesäoleskelu maaseudun raittiissa ilmassa, siihen liittyvä
17555: voimakas ravinto, sopiva työnteko, leikit, urheilu, uinti
17556: 2       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 6.
17557: 
17558: j. n. e. ovat omiaan usein kokonaan pelastamaan meneh-
17559: tymäisillään olevan terveyden ja vielä useammin entisel-
17560: leen saattamaan heikontuneet ruumiinvoimat sekä kohot-
17561: tamaan ruumiin vastustuskykyä useita tauteja vastaan.
17562: Erittäinkin on mielessä pidettävä köyhälistöluokan tyttö-
17563: lasten etua, syystä että tytöt loma-aikoinaan yleensä saa-
17564: vat enemmän kuin pojat ponnistella erilaisissa kotitöissä,
17565: kuten lastenhoidossa, talousaskareissa y. m.
17566:       Viitatun tapaisella kesänvietolla on kieltämättä myös
17567: siveellinen merkityksensä, suoranaisesti siinä, että työn-
17568: teko y. m. toiminta järjestetään kasvatusperiaatteiden mu-
17569: kaisesti, ja välillisesti sen kautta, että täten tulevat lapset,
17570: eritoten pojat, varjelluiksi joutilaisuuden ja katuelämän
17571: aiheuttamilta haitallisilta seurauksilta. Niinikään on kesän-
17572:  vietto vieraissa seuduissa omiaan älyllisesti kehittämään
17573:  lapsia, laajentamaan näiden näköpiiriä, rikastuttamaan
17574: mielikuvitusta ja syventämään tunne-elämää. Lisäksi on
17575:  kaupunkilaislapsilla luonnollisesti käytännöllistäkin hyötyä
17576:  elämässään siitä, että ne varhain pääsevät perehtymään
17577:  maaseudun oloihin, elintapoihin ja tehtäviin.
17578:        Kun lukuisten työläisten varattomuuden takia on
17579:  mahdotonta hankkia lapsilleen minkäänmoista tilaisuutta
17580:  kesänviettoon maalla, on tässä ei ainoastaan yksityisten
17581:  vaan myös yhteiskunnan riennettävä antamaan avustus-
17582:  taan, sitä suuremmalla syyllä, kun oikeudentunto vaatii,
17583:  ettei nouseva polvi, koulunkäynnin kautta kansalaissivis-
17584:  tystä hankkiessaan, joudu kärsimään sen elinvoimaa vä-
17585:  hentäviä terveydellisiä haittoja.
17586:        Ulkomailla on kesävirkistystä kansakoululapsille toi-
17587:  mitettu parin kolmen vuosikymmenen kuluessa pääasialli-
17588:  sesti kolmessa eri muodossa. S a k s a s s a ovat sairaat,
17589:  risa- y. m. tauteja potevat lapset toimitetut aurinko- ja
17590:  merikylpyjä saamaan lastenparantoloihin, joita v. 1904 on
17591:  ollut 40, ja joissa siihen asti on hoidettu kaikkiaan 74,705
17592:  lasta. Heikot ja riittämättömästi ravitut lapset ovat sijoi-
17593:  tetut kesäkaudeksi n. s. ,täyssiirtoloihin", joissa ne,
17594:                Valtioapua kesäsiirtolollle.               8
17595: kotioloihin verraten paremmissa elinoloissa, ovat olleet
17596: tilaisuudessa vahvistumaan ja karaistumaan. Vähemmän
17597: heikkoja lapsia varten on ollut järjestettynä n. s. ,puoli"-
17598: eli ,kaupunkisiirtoloita" eli ,maitoasemia". Tämä siir-
17599: toJamuoto on sellainen, että siihen osallisiksi valikoidut
17600: lapset kesäloman kuluessa arkiaamuisin joukossa ja van-
17601: hemman henkilön johdolla lähtevät kaupungista johonkin
17602: läheiseen metsään tahi muualle. Perillä ovat ohjelmassa
17603: leikit, urheilut, uinti y. m., vieläpä usein myös vapaat har-
17604: joitukset piirtämisessä, maalauksessa, veistossa, kevyis.sä
17605: ulkotöissä j. n. e. Ravintoa, et·enkin maitoa ja voileipiä,
17606: on runsaasti tarjolla. Tavallisesti palaavat ,siirtolaiset"
17607:  päivällisajaksi kotiinsa. - Muutamin paikoin on lapsia
17608:  lisäksi sijoitettu maalle yksityiskoteihin, osaksi ,lasten-
17609:  vaihdon" kautta maalais- ja kaupunkilaisperheiden välillä.
17610:  - Kaikkiaan on erilaisia kesäsiirtoJoita Saksassa v. 1899
17611:  ollut järjestettynä II2 kaupunkia varten 171 yhdistyksen
17612:  toimesta, ja niissä olleiden lasten lukumäärä samana
17613:  vuonna on noussut 32, I 24 :een. Useat kaupunkikunnat
17614:  antavat nykyisin avustusta näille, yksityisten toimesta syn-
17615:  tyneille laitoksille, mutta yleensä ovat ne osittain lasten
17616:  vanhempain kannatettavia, joten kaikkein köyhimmät lap-
17617:  set eivät niihin pääse osallisiksi. - T a n s k a s s a on
17618:  Köpenhaminan kansakoulujen johtokunta toimittanut tu-
17619:  hansille lapsille kesänviettoa maaseudun perheissä yksityis-
17620:  ten avustuksella ja hankkimalla lapsille vapaat matkat val-
17621:   tion ja yksityisillä rautateillä ynnä höyrylaivayhtiöiden
17622:   laivoilla. - R u o t s i s s a ynnä useimmissa muissa Eu-
17623:   ropan sivistysmaissa sekä Amerikassa ovat etusijassa kesä-
17624:   siirtolat saaneet vuosi vuodelta yhä suurempaa kannatusta.
17625:         Suomessa on nykyisin ylläpidetty koululasten
17626:   kesäsiirtoJoita sangen useissa k~aupungeissa.
17627:         Helsingissä on kesällä 1908 ollut järjestettynä kym-
17628:   menen siirtolaa, joissa on ollut 302 köyhimmäksi katsot-
17629:   tua, koululääkärin heikoimmaksi havaitsemaa lasta, kukin
17630:    kuusi viikkoa, sekä yhdestoista, johon on koko kesäksi
17631: 4       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 6.
17632: 
17633: otettu 23 keuhkotautista lasta. Lisäksi on 14 risatautiselle
17634: lapselle ollut hankittuna paikka kolmeksi kuukaudeksi
17635: Högsandin parantolassa ja 2 lapselle täyshoito maalais-
17636: perheissä, sekä 200 lasta on saanut vapaat matkat valtion-
17637: rautateillä, voidakseen oleskella maalla sukulaistensa luona.
17638: Yhteensä on siten kaupungin 9,094 :stä kansakoululapsesta
17639: 541 :lle hankittu tilaisuus kesänviettoon maalla. Kulut
17640: ovat nousseet 17,121: 50 markkaan, ja niiden suorit-
17641: tamiseksi on kaupunginvaltuusto myöntänyt anniskelu-
17642: yhtiön voittovaroista 24,000 markkaa ja lisäksi eri
17643: lahjoitusrahastoista 548 markkaa. Siirtolain järjest~mi­
17644: sestä on huolehtinut Helsingin kansakoulujen opettaja-
17645: ja opettajataryhdistys.
17646:      Tampereella on kesällä 1907 ollut toiminnassa neljä
17647: kesäsiirtolaa, joissa on ollut kaupungin 4,642 oppilaasta
17648: 175 tyttöä ja 102 poikaa, kukin kuukauden ajan. Kus-
17649: tannukset ovat tehneet 5,069: 85 markkaa eli keskimäärin
17650: kultakin lapselta neljästä viikosta 18: 30 markkaa, päi-
17651: vältä 61 penniä. Niitä varten on ollut käytettävissä annis-
17652: keluvaroista myönnetyt 5,000 markkaa ja kerättyjä varoja
17653: 400 markkaa. Puuhan etunenässä on ollut N aisyhdistys,
17654: joka v :sta 1891 alkaen on järjestänyt kesäsiirtoJoita paik-
17655: kakunnallaan.
17656:       Turussa on kesäsiirtoJoita ollut olemassa v :sta 1889
17657: alkaen. Kesällä 1908 on näihin ollut lähetettynä kau-
17658: pungin 4,404 kansakouluoppilaasta 207, 40 päiväksi kukin.
17659: Menot ovat tehneet 6,919: 63 markkaa eli 32: 44 markkaa
17660: lasta kohti, ja ovat ne suoritetut pääasiassa eri lahjoitus-
17661: rahastoista ja Turun säästöpankilta saaduilla varoilla.
17662: Sitä paitsi on 5 lasta samana vuonna. ollut sijoitettuna per-
17663: heisiin maalle. Siirtolain hoito on ollut erityisen, valtuus-
17664: ton asettaman johtokunnan huolena.
17665:       Viipurissa on sikäläisen Naisyhdistyksen toimesta
17666: kesällä 1908 ollut lähetettynä kesäsiirtolaan kaupungin
17667:  1,654 kansakoululapsesta 39, 6 viikon ajaksi kukin. Me-
17668:                Valtioapua kesäsiirtoloille.                5
17669: 
17670: not ovat nousseet 1,674: 90 markkaan ja tuloja on m. m.
17671: ollut valtuuston myöntämät 1,ooo markkaa.
17672:      Vaasassa on kansakoulujen johtokunta kesällä 1907
17673: puuhannut 4 kesäsiirtolaa, joissa on oleskellut kaupungin
17674: 1,664 :sta kansakoululapsesta wo, 36-40 päivää kukin.
17675: Kustannukset ovat tehneet 4,009 :34 markkaa eli 40: 09
17676: markkaa lasta kohti, ja niiden suorittamiseksi on valtuusto
17677: anniskeluvaroista myöntänyt 4,000 markkaa. Sitä paitsi
17678: on risatautisille ollut järjestettynä eri siirtolansa.
17679:       Oulussa on kansakoulujen johtokunta kesällä 1907
17680: järjestänyt siirtolaoleskelun kaupungin 1,567 kansa-
17681: kouluoppilaasta 20 tytölle noin 6 viikoksi ja 19 pojalle
17682: noin 5 viikoksi. Tarkoitukseen on valtuusto anniskelu-
17683: varoista myöntänyt 1,500 markkaa.
17684:      Jyväskylässä on Naisyhdistys kesällä 1908 toimittanut
17685: 34 lasta 6 viikoksi kesäsiirtolaan, saaden tätä varten val-
17686: tuustolta 1,200 markkaa. Kulut ovat tehneet 1,320: 95
17687: markkaa.
17688:       Myöskin Kuopiossa ja Pietarsaaressa on kesäsiirto-
17689: laita ollut järjestettynä.
17690:       Ylläolevain tietojen mukaan on sairaita koululapsia
17691: siten toimitettu hoitoon vain Helsingissä ja Vaasassa, yh-
17692: teensä arviolta 50 vaiheine. Heikoille oppilaille on suu-
17693: rimmissa kaupungeissa_- Helsingissä, Tampereella, Tu-
17694: russa, Viipurissa ja Vaasassa - hankittu kesävirkistystä
17695: kaikkiaan lähes 1,ooo :lle eli runsaasti 4 prosentille näiden
17696: kaupunkien koko oppilasmäärästä, tavallisesti 4-6 vii-
17697: koksi kullekin (sen lisäksi on 200 :lle Helsingin kansakou-
17698: luoppilaalle hankittu vapaat rautatiematkat maalle pääsyä
17699: varten). Suhteellisesti suurin määrä kesävirkistykseen
17700: osallisia on ollut Vaasas·sa, Tampereella ja Turussa eli
17701: 5-6 % (Helsingis~ä on niitä ollut, lukuunottamatta mai-
17702: nittuja kahtasataa, lähes 4 %) , pienin Viipurissa ja Ou-
17703: lussa, eli noin 2 0 %. Oppilasten lukumäärään nähden
17704: ovat tarkoitukseen eniten uhranneet Vaasan, Helsingin ja
17705: Turun kaupungit. Kaikkiaan on tarkoitukseen käytetty
17706: 6       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 6.
17707: 
17708: vuosina 1907 ja 1908 arviolta lähes 40,000 markkaa vuo-
17709: sittain.-Useiden kesäsiirtolain johtokunnat ovat erityisesti
17710: huomauttaneet asianomaisten kaupunkien valtuustoja siitä
17711: perin vähäisestä oppilasmäärästä, jo~a lukuisain kesävir-
17712: kistystä todella tarvitsevain joukosta on voinut tulla siitä
17713: osaiiisiksi. Toiset ovat lisäksi huomauttaneet, kuinka tär-
17714: keätä olisi pidentää ainakin enimmän tarvitsevain lasten
17715: siirtolaoleskelua koko loma-ajaksi.
17716:       Useissa kaupungeissa toimitettu lääkärintarkastus en-
17717: nen lasten kesäsiirtoJoihin menoa ja niiden palaamisen jäl-
17718: keen on yleensä osottanut siirtolaoleskelun suurta merki-
17719: tystä ruumiinrakenteen vaurastumiseen, painon lisäytymi-
17720: seen, verenpuutteen poistamiseen, ravintotilan kohottami-
17721: seen y. m. nähden.
17722:       Kuten edellisestä selonteosta ilmenee, ovat sairaat
17723: koululapset maassamme vain vähässä määrässä saaneet
17724: osakseen kesäistä parantola- tai siirtolahoitoa. Runsaampi
17725: avustus näille näyttää niin ollen erityisen suotavalta, ja
17726: valtion osanotto avustuskuluihin tuiki tarpeelliselta.
17727:       Kesävirkistyksen hankkimiseksi kaupunkiemme hei~
17728: koille koululapsille on tavallisimmaksi muodoksi käytän-
17729: nön kautta kehittymässä kesäsiirtolalaitos. Tätä on Valio-
17730: kuntakin katsonut sopivimmaksi ja täydellä syyllä valtion~
17731: avustusta ansaitsevaksi muodoksi. Ryhtymättä laatimaan
17732: lähempiä määräyksiä tällaisen siirto1alaitoksen toivatta-
17733: vasta luonteesta, työtavasta, sisäisestä ja käytännöllisestä
17734: järjestelystä, terottaa Valiokunta nimenomaan niin tervey-
17735: dellisten kuin kasvatusopillisten näkökohtain soveltamista
17736: laitoksen toimintaan, joka vast'edes sietää tulla saman
17737: virallisen tarkastuksen alaiseksi kuin kansakoululaitoskin.
17738: Varsin huomattava merkitys on laitokseen luonnostaan
17739: liittyvällä työopetuksella, etupäässä sellaisissa toimissa,
17740: jotka eivät lapsille käy rasittaviksi, kuten kasvitarhan hoi-
17741: dossa, käsitöissä y. m., vaan jotka heille tarjoavat virkis-
17742: tystä ja vaihtelua. Viitattujen töiden tulokset joutukoot
17743: samoin kuin kansakoulussa tehdyt käsityöt mahdollisuuden
17744:                 Valtioapua kesäsiirtoloffie.                7
17745: 
17746: mukaan lasten omaksi hyödyksi. - Välttämätön edellytys
17747: siirtolalaitoksen tarkoituksen toteuttamiseksi on siten siir-
17748: tolain johdon jättäminen kasvatusopilliselta kannalta toi-
17749: meel!l kykeneväin henkilöiden käsiin.
17750:       Kuitenkin on V aHokunnan mielestä edellä mainittu
17751: saksalainen puolisiirtola-muoto myöskin huomiota ansait-
17752: seva ja valtioavun arvoinen, jos se jossakin käytäntöön
17753: tulee. Niinikään voitaisiin avustusta myöntää siinäkin ta-
17754: pauksessa, että lapsia sijoitetaan yksityisiin perheisiin maa-
17755: seudulle, joko omaisiin tai vieraisiin, missä niillä on tar-
17756: koituksenmukaista hoitoa saatavana. Erityisesti on toi-
17757: vottavaa, että valtio lasten sijoitusta ja siirtolamatkoja
17758: avustaa myöntämällä vapaat matkat rautateillä.
17759:       Valtion kannatusta on myönnettävä ainoastaan k u n-
17760: n i II e, joiden velvollisuudeksi puheena olevan toiminnan
17761: järjestelyä on katsottava, ja joiden valvonnan alaiseksi
17762: myönnettyjen valtionvarain käyttäminen siten joutuisi.
17763: Pääasialliseksi ehdoksi valtion kannatuksen saannille on
17764: asetettava, että kunta joko itse toimittaa piirinsä koulu-
17765: lapsille kesävirkistystä siirtoiain kautta tai muussa muo-
17766: dossa taikka ainakin avustaa tai valvoo sellaisen hankki-
17767: mista. Lisäksi on valtioavun myöntämiseen asetettava se
17768: ehto, että osallisuus kesävirkistykseen on kaikille lapsille
17769: maksuton. Kuntain valtioapu on Valiokunnan mielestä
17770: määrättävä yhtä suureksi kuin se summa, joka kunnalla
17771: itsellään on tarkoitusta varten käytettävissä, siis 50 prosen-
17772: tiksi kaikista kuluista, kuitenkin edellyttämällä, että kunnan
17773: piiristä saatu avustus pysyy vähintään samana kuin ennen
17774: valtioavun saantia. Valiokunta on näin suurta avustusta
17775: pitänyt suotavana, katsoen vallitsevaan kipeään tarpeeseen
17776: ja kysymyksessä olevan toiminnan suureen merkitykseen.
17777: Kun tätenkin vain rajoitettu määrä lapsista voi tulla kesä-
17778: virkistyksestä osalliseksi, on määrättävä, että lasten valin-
17779: nan tähän osallisuuteen tulee kulloinkin tapahtua asian-
17780: omaisten koulunopettajain lausunnon ja lääkärintarkastuk-
17781: sen nojalla.
17782: 8       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 6.
17783: 
17784:       Paitsi kaupunkikumaille on valtioapua myönnettävä
17785: myöskin sellaisille maalaiskunnille, joiden piirissä, esim.
17786: tehdaspaikoissa ja esikaupungeissa, tiheäväkinen asutus
17787: tekee toivattavaksi erityisten kesävirkistyspaikkain hank-
17788: kimisen lapsille.
17789:       Kun kunnan hallinto nykyisin niin kaupungeissa kuin
17790: maaliakin antaa kuntain viranomaisille runsaasti huolta
17791: ja tehtäviä, ei ole luultavaa, että monikaan kunta
17792: suoranaisesti ryhtyisi järjestelemään kysymyksenalaista
17793: kesävirkistystoimintaa. Näille tulee Valiokunnan· enem-
17794: mistön mielestä suoda tilaisuus jättää tämä, kaikissa ta-
17795: pauksissa kunnan valvonnan alaisena pysytettävä tehtävä,
17796: joko erityisen toimikunnan, kansakoulujen johtokuntain
17797: tai yksityisten yhdistysten haltuun. Suuri vähemmistö
17798: Valiokunnan jäsenistä on kuitenkin katsonut puheenaole-
17799: van tehtävän jättämisestä yksityisten yhdistysten huostaan
17800: voivan johtua asialle vahinkoa, koska koko toimintaa täl-
17801: löin voitaisiin helposti käyttää sille vieraisiin tarkoituksiin.
17802:       Kysymys kesäsiirtolain avustamisesta valtionvaroilla
17803: on hallituksenkin puolelta saanut huomiota osalleen, niin-
17804: kuin Valiokunta asiata käsitellessään on tietää saanut. Sii-
17805: hen on hallitusta johtanut se työtilastollinen tutkimus,
17806: jonka Teollisuushallitus on toimeenpannut kansakoululas-
17807: ten työstä ulkopuolella koulua Helsingin, Turun, Tam-
17808: pereen ja Viipurin kaupungeissa, ja joka Teollisuushal-
17809: litusta on aiheuttanut esittämään Senaatille m. m. valtion
17810: kannatuksen myöntämistä kuntain järjestämille kesäsiir-
17811: toloille, jotta täten osaksi lievennettäisiin varattoman kan-
17812:  sanluokan lasten keskuudessa havaittuja epäkohtia. Se-
17813: naatti on, asiasta kuulusteltuaan Kouluylihallituksen mieli-
17814:  pidettä, 12 p :nä toukok. kuluvana vuonna kehottanut
17815:  Kouluylihallitusta vuoden 1911 menoarvioehdotukseen ot-
17816:  tamaan tarkoitukseen tarpeellisen määrän ja samalla anta-
17817:  maan lausuntonsa myönnettävän avustuksen laajuudesta
17818:  ja sen perusteista.
17819:       Mainituista toimenpiteistä huolimatta on V aliakunta
17820:                Valtioapua kesäsiirtolollle.               9
17821: 
17822: katsonut tehtäviinsä kuuluvan antaa asiasta mietintönsä
17823: Eduskunnalle. Se ei ole sitä paitsi pitänyt perusteltuna
17824: lykätä valtioavun myöntämistä puheenaolevaan tarkoituk-
17825: seen vuottakaan eteenpäin, koska asialle on luonnollisesti
17826: edullisinta jo ensi vuoden menoarvioon ottaa määrätty
17827: summa, edellä esitettyjen näkökohtain mukaan tarkoituk-
17828: seen jaettavaksi.
17829:       Avustussumman suuruuteen nähden on tosin luulta-
17830: vaa, ettei se so,ooo markan vuotuinen määräraha, jota
17831: anomusehdotuksen tekijät ovat ehdottaneet, läheisessä tu-
17832: levaisuudessa, yleisen harrastuksen tällä alalla elpyessä
17833: ehkä hyvinkin vilkkaaksi, ole läheskään riittävä, jos sen,
17834: V a1iokunnan ehdotuksen mukaisesti, tulee vastata niitä
17835:  rahamääriä, joita kunnilla on tarkoitukseen käytettävissä.
17836: Jo vuosina 1907 ja 1908 on nimittäin, kuten edellä on mai-
17837: nittu, kuntain ja yksityisten puolesta tarkoitusta varten
17838:  käytetty vuosittain likimäärin 40,000 markkaa, ja vastai-
17839:  suudessa tämä summa varmaankin yhä kohoaa. Ensi vuo-
17840:  deksi kuitenkin on ehdotettua valtioavun määrää, joka
17841:  jo tekee mahdolliseksi puheenaolevan toiminnan laajen-
17842:  tamisen runsaasti toisen verran suuremmaksi, riittäväksi
17843:  katsottava.
17844:       Ylläesitetyn nojalla ehdottaa Valiokunta siten kun-
17845:  nioittaen,
17846: 
17847:                  että Eduskunta vuodeksi I9IO puolestaan
17848:            myöntäisi so,ooo markkaa rajattomana siirto-
17849:            määrärahana jaettavaksi perusteluissa mainit-
17850:            tujen näkökohtain mukaan kunnille avustuksena
17851:            kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin kesä-
17852:            siirtolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja
17853:            heikoille kansakoululapsille.
17854: 10     1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 6.
17855: 
17856:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
17857: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset jäsenet
17858: Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari,
17859: W. Jokinen, Järvinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen,
17860: Raunio, Sundblom ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
17861: Kaipio ja osittain Krook.
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 
17866:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
17867:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N:o 6.
17868: 
17869: 
17870: 
17871: 
17872:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
17873:          määrärahan myöntämisestä kesävirkistyksen toimitta-
17874:          miseksi varsinkin kesäsiirioloissa varattomille, etupäässä
17875:          sairaille ja heikoille kansakoululapsille.
17876: 
17877: 
17878: 
17879: 
17880:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
17881:               ja Suuriruhtinas l
17882: 
17883: 
17884: 
17885: 
17886:       Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
17887: myöntämisestä kesäsiirtolain kannattamista varten köy-
17888: hälistön lapsille, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen
17889: 2    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 6.
17890: 
17891: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
17892:        Yleisesti tunnettu tosiasia on, että kesänvietto maa-
17893: seudulla on kasvuikäisille kaupunkilapsille etenkin ter-
17894: veydenhoidon kannalta hyödyllinen. Varsinkin on sitä
17895: suositeltava sairaille, kuten keuhko- ja risatautisille, sekä
17896: sellaisille heikoille ja vähäverisille, huonosta ravinnosta
17897: ynnä puutteellisista asunto-oloista kärsiville kansakoululap-
17898: sille, joiden ruumiin- ja hengenvoimia lukuvuoden koulu-
17899: työ on huomattavasti rasittanut. Kesänvietolla maaseu-
17900: dulla on sitäpaitsi siveellinenkin merkityksensä, sillä sen
17901: kautta tulevat lapset varjelluiksi joutilaisuuden ja katu-
17902: elämän aiheuttamilta haitallisilta seurauksilta. Lisäksi on
17903: kaupunkilapsilla käytännöllistäkin hyötyä elämässään siitä,
17904: että varhain pääsevät perehtymään maaseudun oloihin.
17905:        Kun kuitenkin lukuisten työläisten on varattomuu-
17906: den takia mahdotonta hankkia lapsilleen minkäänmoista
17907: tilaisuutta kesänviettoon maalla, on tässä yhteiskunnankin
17908: ryhdyttävä antamaan avustustaan, sitä suuremmalla syyllä,
17909: kun oikeudentuntokin vaatii, ettei nouseva polvi, koulun-
17910: käynnin kautta kansalaissivistystä hankkiessaan, joudu
17911: kärsimään elinvoimaa vähentäviä terveydellisiä haittoja.
17912:        Ulkomailla on kesävirkistystä kansakoululapsille toi-
17913: mitettu jo parin kolmen vuosikymmenen kuluessa, ja myös
17914: Suomessa on useissa kaupungeissa ryhdytty ylläpitämään
17915: koululasten kesäsiirtoloita.
17916:        Eduskunta onkin ollut sitä mieltä, että kesäsiirtolat,
17917: joihin heikot ja riittämättömästi ravitut lapset ovat sijoi-
17918: tetut kesäkaudeksi, saaden kotioloihin verraten paremmat
17919: elinolot, ovat sopivin muoto kesävirkistyksen hankkimiseksi
17920: kaupunkiemme heikoille ja varattomille koululapsille sekä
17921: että ne siis täydellä syyllä ansaitsevat valtioavustusta.
17922: Ryhtymättä laatimaan lähempiä määräyksiä tällaisen
17923: siirtoJalaitoksen luonteesta, työtavasta, sisäisestä ja käytän-
17924: nöllisestä järjestelystä, pitää Eduskunta kuitenkin tärkeänä
17925: huomauttaa niin terveydellisten kuin kasvatusopillisten
17926: näkökohtain soveltamisesta laitoksen toimintaan, joka vast-
17927: edes olisi asetettava saman virallisen tarkastuksen alaiseksi
17928:                    Valtioapua kesäsiirtoloille.                3
17929: 
17930: kuin kansakoululaitoskin. Varsin huomattava merkitys on
17931: laitokseen luonnostaan liittyvällä työopetuksella, etupäässä
17932: sellaisissa toimissa, jotka eivät lapsille käy rasittaviksi,
17933: vaan jotka heille, kuten kasvitarhan hoito, käsityöt y. m.,
17934: tarjoavat virkistystä ja vaihtelua. Siirtolaissa valmistet-
17935: tujen töiden tulokset joutukoot, samoin kuin kansakoulussa
17936: tehdyt käsi työt, mahdollisuuden mukaan lasten omaksi hyö-
17937: dyksi. - Välttämätön edellytys siirtoJalaitoksen tarkoituk-
17938: sen toteuttamiseksi on siirtolain johdon antaminen kasva-
17939: tusopillisesti kykeneväin henkilöiden käsiin.
17940:        Kuitenkin on Eduskunnan mielestä myöskin niin
17941: sanottu puolisiirtolamuoto, jolla tarkoitetaan sitä että lapset
17942: kesäloman kuluessa arkiaamuisin vanhemman henkilön
17943: johdolla lähtevät kaupungista johonkin läheiseen metsään
17944: tai muualle virkistymään, huomiota ansaitseva ja valtioavun
17945: arvoinen. Niinikään voitaisiin avustusta myöntää siinäkin
17946: tapauksessa, että lapsia sijoitetaan yksityisiin perheisiin
17947: maaseudulle, missä niillä on tarkoituksenmukaista hoitoa.
17948: Erityisesti on toivottava, että valtio lasten sijoitusta ja siir-
17949: toJamatkoja avustaa myöntämällä vapaat matkat rautatiellä.
17950:        Valtion kannatusta on myönnettävä ainoastaan kun-
17951: nille, joiden velvollisuudeksi puheena olevan toiminnan
17952: järjestely on katsottava, ja joiden valvonnan alaiseksi
17953: myönnettyjen valtiovarain käyttäminen siten joutuisi.
17954: Pääasialliseksi ehdoksi valtion kannatuksen saannille on
17955: asetettava, että kunta joko itse toimittaa piirinsä koulu-
17956: lapsille kesävirkistystä siirtolain kautta tai muussa muo-
17957: dossa taikka ainakin avustaa tai valvoo sellaisen hankki-
17958:  mista. Lisäksi on valtioavun myöntämiseen asetettava se
17959: ehto, että osallisuus kesävirkistykseen on kaikille lapsille
17960: maksuton. Kuntain valtioapu on Eduskunnan mielestä
17961: määrättävä yhtä suureksi kuin se summa, joka kunnalla
17962: itsellään on tarkoitusta varten käytettävissä; kuitenkin
17963: edellyttämällä, että kunnan piiristä saatu avustus pysyy
17964: vähintään samana kuin ennen valtioavun saantia. Edus-
17965:  kunta on näin suurta avustusta pitänyt suotavana, katsoen
17966:  vallitsevaan kipeään tarpeeseen ja kysymyksessä olevan
17967: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6.
17968: 
17969: toiminnan suureen merkitykseen. Kun tätenkin vain ra-
17970: joitettu määrä lapsista voi tulla kesävirkistyksestä osalli-
17971: seksi, on määrättävä, että lasten valinnan tulee kulloinkin
17972: tapahtua asianomaisten koulunopettajain lausunnon ja
17973: lääkärintarkastuksen nojalla.
17974:       Paitsi kaupunkikunnille on valtioapua myönnettävä
17975: myöskin sellaisille maalaiskunnille, joiden piirissä, esimer-
17976: kiksi tehdaspaikoissa ja esikaupungeissa, taajaväkinen asu-
17977: tus tekee toivattavaksi erityisten kesävirkistyspaikkain
17978: hankkimisen lapsille.
17979:       Kun kunnan hallinto niin kaupungeissa kuin maal-
17980: Iakin antaa kuntain viranomaisille runsaasti huolta ja
17981: tehtäviä, ei ole luultavaa, että monikaan kunta suoranai-
17982: sesti ryhtyisi järjestelemään kysymyksenalaista kesävir-
17983: kistystoimintaa. Niin ollen tulee Eduskunnan mielestä suoda
17984: kunnille tilaisuus antaa tämä, kaikissa tapauksissa kunnan
17985: valvonnan alaisena pysytettävä tehtävä, joko erityisen toi-
17986: mikunnan, kansakoulujen johtokuntain tai yksityisten yh-
17987: distysten haltuun.
17988:       Avustussumman suuruuteen nähden on tosin luulta-
17989: vaa, ettei se 50,000 markan vuotuinen määräraha, jonka
17990: Eduskunta on katsonut olevan tähän tarkoitukseen myön-
17991: nettävän, läheisessä tulevaisuudessa, yleisen harrastuksen
17992: tällä alalla elpyessä ehkä hyvinkin vilkkaaksi, ole lähes-
17993: kään riittävä, jos sen tulee vastata niitä rahamääriä, joita
17994: kunnilla on tarkoitukseen käytettävissä. Jo vuosina 1907
17995: ja 1908 on nimittäin kuntain ja yksityisten puolesta tar-
17996: koitusta varten käytetty vuosittain likimäärin 40,000
17997: markkaa, ja vastaisuudessa tämä summa varmaankin yhä
17998: suurenee. Ensi vuodeksi on kuitenkin mainittu valtioavun
17999: määrä, joka jo tekee mahdolliseksi puheena olevan toi-
18000: minnan laajentamisen runsaasti toisen verran suuremmaksi,.
18001: katsottu riittäväksi.
18002:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
18003: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
18004:            Valtioapua kesäsiirtoloille.               5
18005: 
18006:            että vuodeksi 1910 myönnettäisiin 50,000
18007:     markkaa rajattomana siirtomäärärahana jaettavaksi
18008:     edellä mainittujen näkökohtain mukaan kunnille
18009:     avustuksena kesävirkistyksen toimittamiseksi var-
18010:     sinkin kesäsiirtolaissa varattomille, etupäässä sai-
18011:     raille ja heikoille kansakoululapsille.
18012: 
18013: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
18014: 
18015: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
18016: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
18017:         1909• · II Vp. ·........ Anomusmiet:lttta: N:o 7.
18018: 
18019: 
18020: 
18021: 
18022:                 Rautatievaliokunnan mietintö
18023:            n:o t Eduskunnalle jätetyistä uusia rauta-
18024:            teitä koskevista anomusehdotuksista.
18025: 
18026:      Eduskunta on Rautatievaliokunnan valmisteltavaksi
18027: lähettänyt useita uusia rautateitä koskevia ·anomusehdo-
18028: tuksia, jotka kaikki ovat painetut asiakirjain Liitteisiin
18029: VII sivuille 5-108. Käsitellessään niitä on Valiokun-
18030: nalla ollut käytettävänään eri ratoja koskevia tutkimus-
18031: aineksia, tilastoja ja tiedonantoja osaksi virallisia, osaksi
18032: yksityisten hankkimia ja V aliakunnalle lähettämiä.
18033:      Rata-anomukset on Valiokunta jakanut kolmeen pää-
18034: ryhmään, nimittäin yhdysratoihin, pääradantapaisiin- ja
18035: paikallisratoihin ja on Valiokunta työnsä suorittanut tätä
18036: järjestystä noudattaen.
18037: 
18038: 
18039: 
18040: 
18041:                      A. Yhdysradat.
18042:       Tähän ryhmään on V aHokunta harkinnan mukaan
18043: lukenut seuraavat anomusehdotukset:
18044:       Kares, K. R., y. m., anom. ehd. n :o 147: Rautatien
18045: rakentamisesta Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväsky-
18046: lään.
18047:       Peurakoski, J. Oskari, y. m., anom. ehd. n :o 124:
18048: Rautatien rakentamisesta Savonlinnasta Pieksämäen ase-
18049: malle ja siitä edelleen Jyväskylään, haararadalla Joroisista
18050: Varkauden ja Lehtoniemen tehtaille.
18051: 2       1909. II Vp. -    Anomusmietiutö N:o 7.
18052: 
18053:       Pesonen, Otto, ja Nylander, Hannes, anom. ehd. n:o
18054: 51: Normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Suolahden
18055: asemalta Suonnejoen asemalle Savon radalla sekä varain
18056: osoittamisesta radan rakentamiseksi.
18057:       Tuomi, Otto, y. m. anom. ehd. n :o 82 : Rautatien
18058: rakentamisesta Suonnejoen asemalta Savon radalla Suo-
18059: lahden asemalle Haapamäen-Jyväskylän-Suolahden ra-
18060: dalla.
18061:       Myllylä, K., anom. ehd. n :o 6o: Teknillisen ja talou-
18062: dellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Sie-
18063: vin asemalta Oulun radalla Suonnejoen asemalle Savon
18064: radalla.
18065:       Kallio, Kyösti, y. m. anom. ehd. n :o 162: Ylivieskan
18066: -Haapajärven radan rakentamisesta sekä koneellisen tut-
18067: kimuksen toimittamisesta Haapajärveltä Iisalmeen sekä
18068: Suolahteen.
18069:       Snellman, Juho, anom. ehd. n :o 155: Koneellisen
18070: ja taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta Ylivieskan
18071: asemalta Haapajärven, Pihtiputaan ja Karttulan kautta
18072: Kurkimäen asemalle Savon radalla.
18073:       Etelämäki, Juho, anom. ehd. n :o 182: Rautatien
18074: rakentamisesta Suonnejoen asemalta Savon radalla Yli-
18075: vieskan asemalle Oulun radalla.
18076:       Malmivaara, Wilh., y. m., anom. ehd. n :o 97: Rauta-
18077: tien rakentamisesta Ylivieskasta Iisalmelle sekä töiden
18078: alottamisesta rataosalla Ylivieska-Haapajärvi.
18079:       Nylander, Hannes ja Heiskanen, S., anom. ehd. n :o
18080: 107: Rautatielinjan tutkimisesta Ylivieskan asemalta
18081: Haapajärven kautta Iisalmeen ja Alapitkän asemalta Joen-
18082: suuhun sekä Arm. esityksen antamisesta näiden ratojen
18083: rakentamiseksi.
18084:       Pesonen, Otto, anom. ehd. n :o 52 : Taloudellisen ja
18085: koneellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten
18086: Suonnejoki-Joensuu.
18087:       Snellman, Juho, anom. ehd. n :o I 54: Yhdysradan
18088: tutkimisesta Savon ja Karjalan ratojen välille lähtien
18089:                     Uusia rautateitä.                    3
18090: 
18091: sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen radalla ja päättyen
18092: Joensuun kaupunkiin.
18093:      Lagerlöf, A., ja Haapanen, Santeri, anom. ehd. n :o
18094: 167: Rautatielinjan tutkimisesta Lapin asemalta Oulun
18095: radalla Kajaanin radalle.
18096:      Karhi, Otto, ja Heikkinen, J. A., anom. ehd. n :o 49:
18097: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemi-
18098: sesta rautatietä varten Vaalan satamapaikasta Kajaanin
18099: kautta Nurmekseen.
18100: 
18101:       Mitä tulee kysymykseen tavasta, miten pääradat par-
18102: haiten ovat yhdistettävät, katsoo Valiokunta, siihen nähden
18103: että etelästä pohjoiseen käyvät pääradat ovat jatkuneet
18104: siksi pitkälle, ettei ainoastaan yksi poikkirata, mistä se
18105: sitten rakennettaneenkin, kylliksi voi poikkiradalla tarkoi-
18106: tettua hyötyä tuottaa eikä ennen kaikkea poistaa niitä epä-
18107: kohtia ja hankaluuksia, jotka aiheutuvat siitä, että maan
18108: länsi- ja itäosat ovat verrattain vaikeassa liikeyhteydessä
18109: keskenään, tarpeelliseksi suunnitella kahta poikkirataa,
18110: jotka sopivalla tavalla jakaisivat maan idästä länteen kul-
18111: keviin vyöhykkeisiin, ja olisivat siksi etäällä toisistaan,
18112: etteivät ne tulisi toistensa tarkoituksia haittaamaan. Sen-
18113: tapaisina ratoina on Valiokunnan vakaumuksen mukaan
18114: huomio kiinnitettävä, Pohjamaan ja Savon ratojen yhdis-
18115: täjänä, Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta lisalmelle
18116:  sekä, Savon ja Karjalan ratojen yhdistäjänä, Savonlin-
18117:  nasta Pieksämäen kautta Jyväskylään johtavaan rataan.
18118:        Ryhtyessään käsittelemään edellä lueteltuja rata-ano-
18119:  muksia oli Valiokunta yksimielinen siitä, että poikkiradat,
18120:  jotka yhdistäisivät Pohjanmaan, Savon ja Karjalan radat
18121:  toisiinsa, tekisivät mahdolliseksi rautateitten liikkuvan
18122:  kaluston edullisemman käyttämisen, vaikkapa viime Rauta-
18123:  tiekomitea tähän kysymykseen onkin kiinnittänyt vain vä-
18124:  hän huomiota. Va.liokunta pitää puutteellisuutena, ettei
18125:  komitea ole tehtäväänsä tässä osassa perusteellisemmin
18126:  suorittanut.
18127: 4       1909. II Vp. -    Anpmu.imietintö N:o 7.
18128: 
18129:       Tämän yleiskatsauksen jälkeen Valiokunta ryhtyi
18130: anottuja yhdysratoja seikkaperäisesti tarkastamaan ja on
18131: ensi sijassa niistä harkittaviksi otettu anomusehdotukset,
18132: joilla tarkoitetaan aikaansaada:
18133: 
18134:     1. Savon radan yhdistäminen Oulun rataan.
18135: 
18136:       Ne monet linjat, joita tässä suhteessa on ehdotettu
18137:  ja jotka paikoittain aivan vähän poikkeavat toisistaan, voi-
18138:  daan jakaa kolmeen eri ryhmään. Ensimäiseen ryhmään
18139:  kuuluvat ne linjat, joiden itäisenä pääpisteenä on Suolahti
18140:  ja joiden edellytyksenä on, että Jyväskylän-Suolahden
18141:  rata tulee yhdistetyksi Savon rataan.
18142:       Suolahdelta kulkevat tähän ryhmään kuuluvat ehdo-
18143:  tetut linjat yhtenä Saarijärven kautta Karstulan kirkolle,
18144:  jossa ne eroavat, kulkien ensimäinen Kyyjärven etelä-
18145: puolitse ja Lappajärven pohjoispuolitse Pännäisiin ja toi-
18146: nen Kyyjärven pohjoispuolitse Perhon kautta Kokkolaan.
18147:       Toiseen ryhmään voidaan lukea ne linjat, jotka kul-
18148:  kevat kaksi Viitasaaren ja kolmas Pielaveden ja Keite-
18149:  leen kautta Pihtiputaalle, jossa ne, Kurkimäeltä ja Suo-
18150: lahdelta lähdettyään, yhtyvät jatkuen Haapajärven kautta
18151: Ylivieskaan.
18152:       Kolmanteen ryhmään kuuluu se linja, joka lähtee
18153:  Iisalmesta Kiuruveden kautta Pyhäjärvelle ja sieltä Haa-
18154: pajärven kautta Ylivieskaan.
18155:       Ne kunnat, jotka pääasiallisesti tulisivat kannatta-
18156: maan liikettä ensimäisen ryhmän radoilla, ovat Laukaa,
18157:  Saarijärvi, Karstula, Perho, Vimpeli, Veteli, Evijärvi,
18158:  Kaustinen, Teerijärvi, Alaveteli, Ähtävä ja Purmo. Jos
18159: rata suunnataan Pännäisiin, käyttävät sitä näiden lisäksi
18160: .Lappajärvi, Pietarsaaren maalaiskunta ja Pietarsaari; jos
18161: se johdetaan Kokkolaan, Halsua, Kokkolan maalaiskunta
18162: ja Kokkola.
18163:       Toiseen ryhmään kuuluvia ratoja tulisi kannattamaan
18164: Kuopion maalaiskunta, Karttula, Pielavesi, Keitele, Ve-
18165:                                            :uusia 11u1tateitä.                                                           5
18166: 
18167: santo, Vi~tasaari, Pihtipudas, Haapajärvi, Nivala ja Yli-
18168: vieska, vaihtoehtoisesti Suonnejoki, Rautalampi, Vesanto,
18169: Viitasaari, Pihtipudas, Haapajärvi, Nivala ja Ylivieska.
18170:      Kolmannen ryhmän radan tukena olisivat , Iisalmi
18171: maalaiskuntineen, Kiuruvesi, Pyhäjärvi sekä Haapajärvi,
18172: Nivala ja Ylivieska.
18173: 
18174:      Väkilukusuhteet kysymyksessä olevissa kunnissa käy-
18175: vät pääpiirteissään selville seuraavista tauluista:
18176: 
18177:                                                                                                       Väki!.    Väki!.
18178:                                                                                                     1/1 1906. 0 km:llä
18179:      Laukaa     ••     0   ••          0       0  I 1,641
18180:                                                    0   •••         0   ••••            0   0   ••
18181:                                                                                                                   13
18182:      Saarijärvi        0.          0   0   •••    11,039   0   0   0   0.      0   ••      0   ••                 II
18183:      Karstula      •••             0   ••
18184:                                                    8,543
18185:                                                    0   ••••••••••••
18186:                                                                                                                    7
18187:      Perho    •••      0   •••••••••                2,I67              0   •••••••
18188:                                                                                                                    3
18189:      Vimpeli    0.     0       0   ••          0
18190:                                                     3,203
18191:                                                    ••••            0   •••         0.      0   ••
18192:                                                                                                                   I4
18193:      Veteli   .......                  0   ••••
18194:                                                     3,883      0.      0.      0   •••••
18195:                                                                                                                   15
18196:      Evijärvi      •••             0   0   0        4,68I
18197:                                                    •••••               0   ••      0   0   ••   0                 I4
18198:      Kaustinen . . . • . . . . . . . . . . . . 0. 3.493                                                           I3
18199:      Teerijärvi        •••••••••
18200:                                                    3.432           0   •••         0   ••••
18201:                                                                                                                   17
18202:      Alaveteli     0.      0       0   ••          2,279
18203:                                                    0   0.      0.      0   0   0   •••         0.                 I4
18204:      Ähtävä     ••••••••••••                        2,662              0.      0   0.      0   ••                 12
18205:      Purmo    ••   0   0       0   ••      0        2,83I
18206:                                                    •••••••••••••
18207:                                                                                                                   13
18208:      Kronoby       ••••••                          3,5I6
18209:                                                    0   ••      0.      0   ....        0   •••                    II
18210:      Alajärvi      •••••                   0
18211:                                                    6,507
18212:                                                    •••         0   •••••••••
18213:                                                                                                                    9
18214:      Lappajärvi            •       0   ••••••••••• 5,786                               0   ••   0
18215:                                                                                                                   IJ
18216:      Pietarsaaren maal.                            6,662   ••••••                  0   0   •••                    16
18217:      Halsua     ••••               0   •••
18218:                                                     I,437
18219:                                                        0.      0   •••         0   0   ••      0.
18220:                                                                                                                    5
18221:      Kokkolan maal.                                5,504
18222:                                                    ••      0   0   0   •••         0   ••••                       -8
18223:      Kivijärvi     0   0   ••••••
18224:                                                    s,66s   0   0   ••      0   0   •••••
18225:                                                                                                                    4
18226:      Lestijärvi        ••••                0        I,06I
18227:                                                    •••••               0   •••••               0.                  2
18228:     ·Ullava ( & Kälviä)                             5,099  0   0.      0   0   ••••••
18229:                                                                                                                    7
18230:      Taholampi             •       0.      0       4,020
18231:                                                    ••      0   ..........                       0
18232:                                                                                                                    7
18233:      Kannus     •••••                  0   ••      4,229
18234:                                                        0   0   0   •••••••••                                      10
18235:      Kuopion maal.                         ••     I6,833
18236:                                                        0   •••         0   ••      0   0   •••
18237:                                                                                                                   14
18238: 6       1909. II Vp. -    •nomusmitrt;intö N:o 7.
18239:                                          Väkil.    Väkil.
18240:                                        1/1 1906. O km:llä
18241:     Karttula .................. . 9,300              12
18242:     Suonnejoki ................ . 7,080              II
18243:     Rautalampi ................ . 11,749             10
18244:     Keitele ................... . 4,013               9
18245:     Pielavesi .................. . 11,509            10
18246:     Vesanto .................. . 3,916               12
18247:     Viitasaaari ................ . 9.948              8
18248:     Pihtipudas ................ . 4.953               5
18249:     Reisjärvi .................. . 3.544              8
18250:     Sievi ..................... . 4,730               6
18251:     Haapajärvi ................ . 5,918               8
18252:     Nivala .................... . 8,176              16
18253:     Ylivieska .................. . 6,765             12
18254:     Iisalmen maal. ............. . 22,614             8
18255:     Kiuruvesi ................. . 10,342              8
18256:     Pyhäjärvi ................. . 5.974               4
18257:     Nivala .................... . 8,176              16
18258:     Ylivieska .................. . 6,765             12
18259:     Kärsämäki ................ . 2,831                4
18260:     Haapavesi ................. . 6,345               6
18261:     Oulainen .................. . 5,094               9
18262: 
18263:      Kuten tauluista näkyy, täytyy väentiheyteen nähden
18264: ehdottomasti asettaa ensimäisen ryhmän linjat etusijalle.
18265:      Samaten käy selville, että kunnat Pietarsaareen vie-
18266: vän linjan varrella ovat tiheärumin asutut kuin Karstulan
18267: -Kokkolan linjan kunnat.
18268:      Jäljellä olevista rataryhmistä on se, joka käsittää Vii-
18269: tasaaren kautta viedyt linjat, väkiluvun puolesta asetettava
18270: kolmannen edelle. Pihtiputaalle haaraannuttuaan kulkee
18271: toisen ryhmän, pohjoisempi, Ylivieskaan viepä linja
18272: tiheärumin astuttujen kuntien kautta kuin Pihtiputaan-
18273: Sievin linja, ja Savon radalta lähtiessä on väen tiheys
18274:                     Uusia nutateitä.                     7
18275: 
18276: suurempi sen linjan varrella, joka lähtee Kurkimäeltä,
18277: kuin Suonnejoelta lähtevän.
18278:      Vuonna 1897 asetettu rautatiekomitea tuli toiseen
18279: tulokseen, asettaen kolmannen ryhmän linjan etusijaan
18280: myöskin asukaslukuun nähden. Syynä tähän tulokseen on
18281: ollut se, että viimeksi mainittu komitea tutki asukasluku-
18282: suhteet 20 km. vyöhykkeissä linjojen varsilla, jota vastoin
18283: 1907 vuoden komitea tutki oloja niissä kunnissa, joidenka
18284: läpi linjat kul~evat.
18285:       Maanviljelyksen ja karjanhoidon suhteen on luon-
18286: nollisesti alueeseen kuuluvien lukuisten kuntien välillä
18287: eroavaisuuksia olemassa. Nämä eivät kuitenkaan yleensä
18288: ole varsin suuria, riippuen siitä, että maanviljelysolot
18289: näissä kunnissa vielä ovat jotenkin kehittymättömät. V ar-
18290: sinainen vuoroviljelys on näet tavallinen ainoastaan muuta-
18291: massa kunnassa, niinkuin Saarijärvellä, Nivalassa, Evi-
18292: järvellä ja Kaustisissa, sekä verrattain tavallinen Haapa-
18293: järvellä ja Halsualla, jota vastoin muissa kunnissa vanha
18294: kolmijakoinen taikka sitä vähän kehittyneempi n. s. vapaa
18295: vuoroviljelys on vallitsevana.
18296:       Missä määrin viljellään viljaa ja elätetään karjaa
18297: asukaslukuun nähden kyseessä olevissa kunnissa, sekä
18298: miten paljon niistä viedään voita käy selville seuraavasta,
18299: vuotta 1906 käsittävästä taulusta:
18300: 8       1909. II Vp, ~ ·AnOftlUSillietintö N:o 7.
18301: 
18302:                      Ruisarvo henkilöä Nautakarja-
18303:                            kohti        yksikköä Voita viety
18304:                                                    kunnasta
18305:                       Kylvö      Sato   henkilöä      kg
18306:                         hl        hl      kohti
18307:                               1
18308: 
18309: Laukaa ..              O,s,        4,,8    O,u      39,272
18310: Saarijärvi             1,29       lO,os    1,,9    224,155
18311: Karstula .             0,93        8,73    0,91     69,692
18312: Perho                  0,51        2,92    1,o1     28,034.
18313: Vimpeli      .         0,91        6,111   O,s7     22,329
18314: Veteli     .           0,57        3,o9    O,s5     84,310
18315: Evijärvi .             0,77        4,54    0,90    115,625
18316: Kaustinen              0,69        4,68    1,os    113,474
18317: Teerijärvi             0,57        3,st    1,06     43,160
18318: Alaveteli.             0,57        3,os    0,91     73,143
18319: Ähtävä ..              0,77        3,s5    0,94      9,000
18320: Purmo ..               0,93        7,77    1,s6     82,630
18321: Kronoby .              O,u         4,74    1,o9     50,000
18322: Lappajärvi .           O,s5        4,s5    O,ss     61,695
18323: P:saaren maal.         0,73        4,90    O,s5     85,000
18324: Halsua . . . . .       O,st        3,79    1,28     89,040
18325: Kokkolan maal.         O,s7         1,75   0,68     97,114
18326: Kivijärvi . . . .      0,67        3,os    0,77      5,500
18327: Lestijärvi . .  .      0,57        2,411   O,s1      4,200
18328: Ullava (ja Kälviä)     0,6s        3,64    0,95    147,950
18329: Toholampi . . .        0,71        4,o3    O,ss    125,371
18330: Kannus ....            0,77        4,48    0,75     20,000
18331: Kuopion maal.          1,o7        5,13    0,96    253,500
18332: Karttula ..            0,92        5,99.   1,ol    160,335
18333: Suonnejoki .           O,s1        4,46    0,73     70,000
18334: Rautalampi             1,12        7,s1    1,os    322,555
18335: Vesanto ..             0,91        6,26    O,s6     78,171
18336: Viitasaari             O,a         4,s1    O,s7     76,542
18337: Pihtipudas .           0,6s        4,48    O,s4     50,181
18338: Reisjärvi.             1,o4        7,65    1,16     40,000
18339: Sievi . . . .          0,70        4,43    O,s5     48,800
18340:                        Uutia rautateitä..                    9
18341: 
18342:                      Ruisarvo henkilöä Nautakarja-
18343:                            kohti        yksikköä Voita viety
18344:                                                    kunnasta
18345:                       Kylvö      Sato   henkilöä      kg
18346:                         hl        hl      kohti
18347:                                1
18348: 
18349:  Haapajärvi .          O,u         4,so     0,98   143,226
18350:  Nivala . . .          1,o2        6,15     1,21   291,815
18351:  Ylivieska ..          0,54        3,87     O,so      -
18352:  Iisalmen maal.        0,55        3,ss     0,82   291,710
18353:  Kiuruvesi             0,119       5,86     0,97   151,398
18354:  Pyhäjärvi             O,s1        S,os     1,u    155,728
18355:  Kärsämäki.            0,49        2,44     1,o1    43,040
18356:  Haapavesi .           0,62        1,93     0,8o    63,000
18357:  Oulainen ..    :1     O,so    1
18358:                                    S,o2     O,sG    25,500 1
18359: 
18360:       Kuten yllä olevista numeroista näkyy, on saman lin-
18361: jan kuntien välillä eroavaisuuksia, jotka ovat yhtä suuret
18362: ja suuremmatkin kuin eroavaisuudet eri linjojen kuntien
18363: välillä, ja on sentähden erittäin vaikeata päättää, mille
18364: linjalle maanviljelykseen ja karjanhoitoon nähden etusija
18365: olisi annettava. Kuitenkin näyttää siltä, että ensimäinen
18366: sija on annettava kolmannelle ryhmälle, toinen sija ensi-
18367: mäisen ryhmän linjoille ja kolmas toisen ryhmän linjoille.
18368:       Mitä muuten vaihtoehtoisiin Iinjoihin tulee, on maan-
18369: viljelyksen ja karjanhoidon puolesta edullisempaa, että:
18370: rataa johdetaan Suonnejoelta kuin Kurkimä.eltä, niin
18371: myös, että sitä jatketaan Kalajoen eikä Sievinjoen laak-
18372: soa pitkin.
18373:       Suolahdesta luoteeseen päin johdetun linjan luotei-
18374: sesta osasta on vaikeata päättää. Kuitenkin täytynee
18375: maanviljelykseen nähden Pännäisiin menevä linja asettaa
18376: etusijalle.
18377:       Metsät puheenaolevalla laajalla alueella ovat, mitä
18378: Pohjanmaan rannikkokuntiin tulee, jotakuinkin kulutetut,
18379: jotavastoin Keski-Suomen kunnat ovat kuuluneet ja osit-
18380: tain vieläkin kuulunevat maamme metsärikkaimpiin. Met-
18381: 10      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
18382: 
18383:  särikkauden puolesta siis kunnat Iisalmen-Ylivieskan ra-
18384:  dalla, jotka maanviljelyksen suhteen tarjoavat suurimmat
18385:  edellytykset, ovat heikoimmat.
18386:       Suurempia sahoja ei käsiteltävänä olevalla alueella ole
18387:  muuta kuin jo valmiin rautatien läheisyydessä. Rautatie
18388:  aikaansaisi epäilemättä sahojen rakentamisen seutuihin,
18389:  joissa kulkuneuvojen puute nykyään on hyvin tuntuva,
18390:  ja tämän kautta tulisi sekä kruunun että yksityisten met-
18391:  säin arvo melkoisesti nousemaan.
18392:       Jos Laukaan ja Jyväskylän kunnissa jo rauta-
18393:  tien läheisyydessä olevia koskia ei oteta lukuun, tava-
18394:  taan huomattavimmat kosket Saarijärvellä ja Viita-
18395:  saarella sekä jälkimäisen kunnan ja Kivijärven rajalla,
18396: 'jossa Hilmonkoski on mahtavin, ollen siinä matalankin ve-
18397:  den aikana2,718 hyödyllistä hevosvoimaa. Viitasaaren kos-
18398:  kista ovat voimakkaimmat Huopanankoski, jossa on 769
18399:  hyödyllistä hevosvoimaa, ja Kärnäkoski, jossa on 855 hyö-
18400:  dyllistä hevosvoimaa. Saarijärven koskista ovat huomat-
18401:  tavimmat Hietamankoski, jossa on 1,528 ja Parantalan
18402:  koski, jossa on 319 hyödyllistä hevosvoimaa.
18403:        Sahoja ja jo rakennettujen ratojen läheisyydessä ole-
18404:  via tehtaita lukuunottamatta ovat tehtaat puheenalaisella
18405:  alueella harvassa ja mainittakoon niistä Syväniemen rulla-
18406:  tehdas, jonka vuotuinen vienti nousee lähes puolen mil joo-
18407:  nan arvoiseksi, ja Sourun rautatehdas Karttulassa, jossa
18408:  vuosittain valmistetaan.noin 2,000 tonnia takkirautaa, sekä
18409:  Iisalmen maalaiskunnassa Salahmin rautatehdas, jonka
18410:  vuotuinen tuotanto on noin 1,500 tonnia. Sitä paitsi mai-
18411:  nittakoon Karstulassa Kiimingin rautatehdas, joka kui-
18412:  tenkin tätä nykyä seisoo.
18413:       Nyt puheenaolevien ratojen pituudet ja likimääräiset
18414:  rakennuskustannukset, laskettuina viimeisten kokemusten
18415:  nojalla ja otaksumalla ratakiskon paino 25 kg. metriltä
18416:  näkyy seuraavasta taulusta:
18417:                      Uusia rautateitä.                     11
18418: 
18419: 
18420:                                                  Rakennus-
18421:                   Rata                    Pituus kustannus
18422:                                            km arvioitaan
18423:                                                    Smk
18424: 
18425: Sievi-Suonnej oki                .         231    24,255,000
18426: Ylivieska-Iisalmi                          155    14,730,000
18427: Ylivieska-Kurkimäki                        241    24,260,000
18428: Ylivieska-Suonnejoki .    .                241    24,260,000
18429:                                                                1
18430: 
18431: 
18432:       Edelläolevasta käynee selville, että anottujen linjo-
18433: jen taloudelliset edellytykset eivät siinä määrin eroa toi-
18434: sistaan, että niiden nojalla voisi ratkaista käsilläolevan
18435: kysymyksen. Valiokunnan mielestä onkin senvuoksi pää-
18436: paino asetettava sille ratasuunnalle, joka lyhimmällä mat-
18437: kalla ja vähemmillä kustannuksilla saattaisi sisämaan
18438: yhteyteen meren kanssa ja myöskin puheenaolevat radat
18439: yhdistetyiksi toisiinsa. Tätä näkökohtaa silmälläpitäen
18440: on Valiokunta puheenalaisista ratasuunnista yhtynyt kan-
18441: nattamaan Ylivieskan-Iisalmen rataa, joka tulisi olemaan
18442: lyhin ja jolla paikallis- ja kauttakulkuliikkeeseen sekä
18443: rautateitten liikkuvan kaluston käyttämiseen nähden tulee
18444: oiemaan suuri merkitys. Tämän radan puolesta puhuu
18445: vielä sekin seikka, että radan kautta osa Kajaanin
18446: suurta kihlakuntaa ja koko pohjoinen Savo pääsisi pa-
18447: rempaan yhteyteen Pohjoispohjanmaan sekä meren kanssa,
18448: sillä lyhenisihän tällä radalla nykyinen Kajaanin ja Oulun
18449: välinen rautatiematka 884 kilometrillä, jolla asianhaarana
18450: epäilemättä olisi sangen suuri merkitys kysymyksessäole-
18451: ville maakunnille. Samaa mieltä ovat olleet myöskin mo-
18452: lemmat viime rautatiekomiteat.
18453:       Edellisen nojalla saa V.aliokunta kunnioittaen eh-
18454: dottaa,
18455:                  että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
18456:             siin Ylivieskan asemalta Oulun radalla Haapa-
18457:             järven kautta Iisalmelle Savon radalla; sekä
18458: il2       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
18459: 
18460:                    että niuita ylempänä mainittuja ratasuuntia
18461:              koskevat, Pohjanmaan ja Savon ratoja yhdis-
18462:              tä·vän yhdysradan aikaansaamista tarkoittavat
18463:              anomusehdotukset, joita enemmän tai vähem-
18464:              miin on kann.atettu, eiviit tällä kertaa aiheut-
18465:              taisi mitään toimenpidettä.
18466: 
18467:       2. Karjalan radan yhdistäminen Savon rataan.
18468:      Ehdotetusta Savon ja Karjalan ratojen yhdyslinjoista
18469: tahtoo Valiokunta ensiksi vertailla Savonlinnan-Pieksä-
18470: mäen sekä Savonlinnan-Mikkelin ratoja toisiinsa. Sa-
18471: vonlinnan-Mikkelin rataa tulisi etupäässä käyttämään
18472: Savonlinnan kaupunki, Säämingin, Rantasalmen, Sulka-
18473: van, Juvan ja Mikkelin kunnat sekä Mikkelin kaupunki,
18474: ja näistä erittäinkin Juva; Savonlinnan-Pieksämäen ra-
18475: taa taas Savonlinna, Sääminki, Rantasalmi, Joroinen, Lep-
18476: pävirta tehtaineen, Kangaslampi, Virtasalmi, Jäppilä
18477: ja Pieksämäki. Koska molemmilla linjoilla Savonlinnan
18478: kaupunki sekä Sääruingin ja Rantasalmen kunnat ovat
18479: yhteiset, voidaan ne vertailusta jättää pois, joskin kohta
18480: Pieksämäen rata enemmän hyödyttää Rantasalmen kun-
18481: taa, kuin Savonlinnan-Mikkelin rata.
18482:      Kysymyksessä olevien kuntien väkilukusuhteet käy-
18483: vät pääpiirteissään selville seuraavista numeroista:
18484:                                           Väki!.    Väki!.
18485:                                          l/1 1906 0 km:llä
18486:         Sääminki .................. . 9.540           10
18487:         Rantasalmi ................ . 8,689           12
18488:         Sulkava ................... . 6,o6o           10
18489:         Juva ...................... . 12,009          10
18490:         Mikkelin maal. ............. . 13,587         13
18491:         J oroinen .......... , ........ . 8,051       12
18492:         Leppävirta ................ . 15·569          14
18493:         Kangaslampi .............. . 2,001            10
18494:       · Japptla ................... . 2,266           15
18495:        ~~:~::7i     }.............. .    12,659       10
18496:                      Uuaia rautateitä.                          13
18497: 
18498:       Kuten ylläolevasta taulusta näkyy, ovat Savonlinnan
18499: -Pieksämäen linjan varrella olevat kunnat yleensä ti-
18500: heämmin asutut, kuin ne kunnat, joiden kautta Savon-
18501: linnan-Mikkelin linja kulkisi. Mutta eroavaisuudet
18502: ovat niin pienet, etteivät väkilukusuhteet voi vaikuttaa kä-
18503: sillä olevan kysymyksen ratkaisuun. Totta on kyllä, että
18504: Savonlinnan-Mikkelin linja johtaa Mikkelin kaupunkiin,
18505: jossa on 4,022 asukasta, mutta toiselta puolen vie Savon-
18506: linnan-Pieksämäen radalle tul,eva poikkirata Varkauteen,
18507: jossa asukasluku kirkonkirjojen mukaan on I,ISS, mutta
18508: jossa todellisesti asuu noin 3,000 henkeä, vaikka useim-
18509: mat heistä ovat naapurikuntien kirjoissa.
18510:       Kysymyksessä olevissa kunnissa ovat maanviljelys
18511: ja karjanhoito edistymässä. Varsinaista vuoroviljelystä
18512: ei tosin vielä yleisemmin ole olemassa, mutta nelijakoinen
18513: viljelystapa on jo päässyt leviämään ja kauran ja heinän
18514: viljelys voittaa yhä alaa, niinikään näistä riippuva meijeri-
18515: talous. Missä määrin viljaa viljellään ja karjaa elätetään
18516: asukaslukuun verraten sekä voita asianomaisista kunnista
18517: viedään, käy selville seuraavasta taulusta:
18518: 
18519:                       Ruisarvo         Nautakarja- Voita viety
18520:                     henkilöä kohti      yksikköä
18521:                                         henkilöä    kunnasta
18522:                     K~rö        Sato
18523:                                  hl
18524:                                           kohti        kg
18525:                             1
18526:                                                   1
18527: 
18528: 
18529: 
18530:  Sääminki            1,os   1
18531:                                 6,u        0,91   1
18532:                                                   1
18533:                                                        18,000
18534:  Rantasalmi.         1,o9       7,s1       1,1s       126,308
18535:  Sulkava.            O,ss       5,5s       O,s2        81,700
18536:  Juva.               l,•s       9,61       1,28       154,220
18537:  Mikkelin maal.      1,n        6,n        1,24       141,400
18538:                                                   1
18539:  Joroinen            0,94   1
18540:                                 5,ss       1,os       123,000
18541:                                                   1
18542:  Leppävirta.         0,69       4,s4       O,s1       208,500
18543:  Kangaslampi .       -          -          -            -
18544:  Jäppilä             O,s9       6,29       O,s1        18,120
18545:  Pieksämäki }        1,40       8,s4       1,19       187,017
18546:  Virtasalmi                                            40,306
18547: 14      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
18548: 
18549:        Kuten ylläolevasta taulusta selviää, ovat kylvö ja sato
18550: henkilöä kohti yleensä suuremmat Savonlinnan-Mikke-
18551: lin linjan varrella kuin Savonlinnan-Pieksämäen linjaa
18552: kannattavissa kunnissa, mutta jälkimäisissä kunnissa on
18553: karjanhoito korkeammalla kannalla. Näistä kunnista on
18554: myös voinvienti suurempi. Maanviljelyksen ja karjan-
18555: hoidon suhteen tulisi paikallisliike luultavasti suuremmaksi
18556: Savon1innan~Pieksämäen radalla, koska olettaa voi, että
18557: sen varrella oleviin kuntiin suuremmassa määrässä tuo-
18558: taisiin viljaa ja että niistä vietäisiin enemmän meijerituot-
18559:  teita, kuin mitä Savonlinnan-Mikkelin linjan kuntiin
18560: nähden voi odottaa.
18561:        Kunnat kummankin kysymyksessä olevan linjan var-
18562:  rella ovat vähemmän metsärikkaita, joten sanottavaa puu-
18563:  tavaraliikettä ei voine otaksua tulevan kummallekaan ra-
18564: dalle eikä myöskään sahoista ole suurempaa liikettä odo-
18565:  tettavissa, syystä että sahat ovat joko jo rakennetun radan
18566:  taikka hyvien vesireittien varrella.
18567:        Vesivoiman puolesta on Savonlinnan-Pieksämäen
18568:  linja ehdottomasti asetettava Savonlinnan-Mikkelin lin-
18569:  jan edelle. Ensinmainittu linja tulisi, kuten tunnettu, sivu-
18570:  radalla yhdistetyksi Varkauteen, jossa Kämäräkosken ja
18571:  Ämmänkosken yhteinen vesivoima ilmoitetaan olevan8,ooo
18572:  -9,000 hevosvoimaa.        Näistä käytetään nyt ainoastaan
18573:  50~700 hevosvoimaa, joka epäilemättä johtuu huonoista
18574:  talvikulkuneuvoista.
18575:        Savonlinnan-Mikkelin linjan varrella on koskia ai-
18576:   noastaan Juvan kunnassa. Nämä ovat kuitenkin vähä-
18577:  pätöisiä ja vieläkin heikompia kuin ne, joita toisen linjan
18578:   varrella Joroisissa on.
18579:        Teollisuudenkaan puolesta ei Savonlinnan-Mikkelin
18580:   linjan kuntia voi verrata Savonlinnan-Pieksämäen linjan
18581:   varrella oleviin kuntiin. Edellisissä on näet, jos sahoja
18582:   ei oteta lukuun, ainoastaan myllyjä, jälkimäisen linjan
18583:   liikealueella sitä vastoin Varkauden ja Lehtoniemen teh-
18584:                     Uusia rautateitä..                   15
18585: 
18586: taat, jota paitsi Sorsakosken hienotaetehdaskin on lähis-
18587: tössä.
18588:        Huomattavin mainituista tehtaista on Varkaus, koko
18589: Savon suurin tehdas. Viime vuosikymmenellä on sinne
18590: tuotu keskimäärin 3,051,683 kg. sekalaisia tavaroita
18591: vuodessa ja sieltä viety keskimäärin 868,810 kg. vuodessa.
18592: Samana ajanjaksona on sieltä viety sahattuja puutava-
18593: roita vuotuisin keskimäärin 8,263 standerttia sekä kaik-
18594: kiaan 134 uutta höyrylaivaa. Rautatie-, laiva- ja hevos-
18595: rahtina on 10 vuoden ajalla maksettu keskimäärin 182,065
18596: markkaa vuodessa. Työmiesten keskimääräinen luku
18597: on kysymyksessä olevana aikakautena ollut 694, ja on
18598: niille palkkoina maksettu keskim. 435,376 mk. vuodessa,
18599: lukuunottamatta tukkiliikkeen metsä- ja uittotyössä olleita
18600: työmiehiä ja niille maksettuja palkkoja. Vuotuinen val-
18601: mistusarvo on keskimäärin ollut 1,891,481 mk.
18602:        V. 1906 on Pieksämäen asemalta Varkauden ja Leh-
18603: toniemen tehtaille sekä Varkaudessa asuville kauppiaille
18604: tuotu 353 tonnia tavaroita, ja näiden vienti samalta ase-
18605: malta ollut 199 tonnia.
18606:        Verrattuina Varkauden tehtaisiin ja niiden aiheutta-
18607: maan liikkeeseen ovat muut tehtaat vähäpätöiset. Lehto-
18608:  niemen tehtaaseen on vuonna 1906 tuotu 525,400 kg.
18609:  raaka-aineita, ja sieltä samana aikana viety 195,550 kg.
18610: tehtaantuotteita, jota paitsi Taipaleen sahalta on lähetetty
18611: 593 standerttia puutavaroita.
18612:        Sorsakosken tehtaan tuonti ja vienti on nykyään noin
18613: 900,000 kg. vuodessa.
18614:        Yllä oleva esitys osottaa, että kunnat Savonlinnan-
18615:  Pieksämäen linjan varrella erinäisissä kohdin ovat kehit-
18616:  tyneemmät, kuin Savonlinnan-Mikkelin linjan liike-
18617:  alueeseen kuuluvat kunnat. Erittäin on asian laita tällai-
18618:  nen teollisuuteen nähden. Valiokunta onkin sentähden tai-
18619:  puvainen antamaan etusijan Savonlinnan-Pieksämäen ra-
18620:  dalle. Vastaisessa tapauksessa eli jos yhdysrata johdet-
18621:  taisiin Savonlinnasta Mikkeliin, jäisi Varkauden suuri
18622: 16      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
18623: 
18624: tehdasseurakunta sekä Lehtoniemen ja Sorsakosken teh-
18625: taat kokonaan rautatiettä tahi, jos nuo tehtaat siinä
18626: tapauksessa liitettäisiin rautatien yhteyteen, tulisi ra-
18627: kennettavien rautateiden pituus 28 kilometriä suurem-
18628: maksi, kuin Savonlinnan-Pieksämäen radan rakentami-
18629: sen kautta. Rautatie Savonlinna-Pieksämäki ynnä Var-
18630: kauden haararata ovat nimittäin 123 kilometriä pitkä ja
18631: Savonlinnasta Mikkeliin haararatoineen Varkauteen 1 51
18632: kilometriä. Edellinen rata tulisi, 1908 vuoden rautatie-
18633: komitean arvion mukaan, maksamaan tz,ooo,ooo mark-
18634: kaa ja Savonlinnan-Mikkelin rata haararatoineen Var-
18635: kauteen 15,917;000 markkaa.
18636:       Mikkeliin suunnattuna rata ei vastaisi yhdysdalla toi-
18637: vottua tarkoitusta, josta seikasta kaksi viimeksi asetettua
18638: rautatiekomit·eaakin ovat olleet yksimiel~set samalla kuin
18639: ovat asettaneet Savonlinnan-Pieksämäen radan Mikkelin
18640:  radan edelle. Jos rata johdettaisiin Mikkeliin, niin olisi,
18641: Jyväskylän radan yhdistämiseksi Savon ja Karjalan ra-
18642: toihin, se jatkettava Jyväskylään, mutta tästä Mikkelin-
18643: Jyväskylän radasta ovat yllämainitut komiteat juuri näyt-
18644:  täneet, ettei se vedä vertoja Suonnejoen-Suolahden eikä
18645:  Pieksämäen-Jyväskylän radoille, vaan että jälkimäiset
18646:  rataosat ovat ehdottomasti asetettavat sen edelle. Koska
18647:  Savon ja Jyväskylän radat niin ollen tulevat todennäköi-
18648:  sesti yhdistetyiksi jompaakumpaa jo mainittua pohjoisem-
18649:  paa tietä, niin on Valiokunnan mielestä välttämätöntä että
18650:  Savonlinnasta Savon radalle johdettava rata päättyy mah-
18651:  dollisimman lähelle sanottujen ratojen lähtöpisteitä.
18652:        Sen lisäksi mitä edellä on selitetty, saa V aHokunta
18653:  huomauttaa tämän yhdysradan tärkeydestä siinäkin suh-
18654:  teessa, että se antaa Elisenvaaran-Savonlinnan radalle
18655:  vasta sen merkityksen, jota sillä on tarkotettu rautatie-
18656:  talouteen ja liikenteen välitykseen nähden.
18657:        Edellisen nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
18658:   dottaa, .
18659:                     Uusia :rautateitä.                   17
18660: 
18661:                 että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
18662:            siin Pieksämäen asemalta Savon radalla Savon-
18663:            linnan kaupunkiin haararatoineen Varkauteen,
18664:            sekä
18665:                 että muut anomukset, jotka tarkoittavat·
18666:            Karjalan ja Sa'von ratojen välisien yhdysrato-
18667:            jen rakentamista, tällä kertaa saisivat rat.teta.
18668: 
18669:   Savonlinnasta Pieksämäelle ehdotetun yhdysradan
18670:            jatkaminen Jyväskylän radalle.
18671: 
18672:       Aikaisemmin tässä mietinnössä Valiokunta Suunnitel-
18673: lessaanKarjalan ja Savon ratoja yhdistävää rataa on yh-
18674: tynyt ehdottamaan, että se suunnattaisiin Savonlinnan kau-
18675: pungista Pieksämäen asemalle Savon radalla. Valiokunnalta
18676: ei oie kuitenkaan jäänyt huomaamatta, että radalla tarkoi-
18677: tettu hyöty jäisi puolinaiseksi, ellei rataa saataisi jatku-
18678: maan Jyväskylän radalle, jonka kautta siis Laatokkaa ja
18679: Pohjanlahtea yhdistäisi jotakuinkin suora rautatielinja.
18680: Savon radan yhdistämisestä Jyväskylän rataan onkin ol-e-
18681: massa kaksi ehdotusta, joista toinen johtaa radanjatkon
18682: Pieksämäeltä Jyväskylään, toisen mukaan se tulisi kulke-
18683: maan Suonnejoelta Suolahteen.
18684:       Vuosien rgos-rgo6 valtiopäiväin päätöksen joh-
18685: dosta asetettu rautatiekomitea on mietinnössään osottanut,
18686: että nämä radat ovat jotensakin samanvertaiset, vaikkakin
18687: komitean enemmistö lopulta antaa etusijan Pieksämäen-
18688: Jyväskylän radalle. Valiokuntakin on näiden ratojen suh-
18689: teen sangen epäilevällä kannalla, eikä sen vuoksi tahdo-
18690: kaan valintaa ratojen välillä tehdä, semminkin kun radan
18691: jatkamisen päättäminen tällä kertaa ei liene tarpeellinen,
18692: koska eivät valtion varat ensi vuosina sen rakentamiseen
18693: kuitenkaan riitä, vaan saa tähän nähden kunnioittaen eh-
18694: dottaa,
18695:                  että Eduskunta pyytäisi Hallitusta toimi-
18696:             Iuttamaan uuden tarkcmman tutkimuksen pu-
18697:                                                            2
18698: 18      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
18699: 
18700:           heena ole·vien ratojen taloudellisista edellytyk-
18701:           sistä, ja
18702:                 että tutkimuksen päätyttyä Armollinen esi-
18703:           tys annettaisiin hyödyllisemmäksi huomatun ra-
18704:           dan rakentamisesta.
18705: 
18706: 
18707:     Paitsi ylläkäsiteltyjä yhdysratoja on tehty muutamia
18708: anomuksia yhdysratojen tutkimisen aikaansaamista varten,
18709: nimittäin:
18710: 
18711:      1. Savon radan yhdistäminen Oulun rataan.
18712: 
18713:       Tähän nähden on tutkimusta anottu rautatietä var-
18714: ten Lapin asemalta Oulun radalla Kajaanin radalle haara-
18715: ratoineen Pukkilasta Vaalaan.
18716:       Rata oli vuoden 1907 valtiopäivillä esillä vähän toi-
18717: sessa muodossa. Silloin anottiin taloudellista tutkimusta
18718: radan rakentamiseksi Lapin asemalta Kestiiän kautta
18719: Vaalaan. Rautatievaliokunta 1907 yksimielisesti hylkäsi
18720: tämän anomuksen, pitäen luonnottomana, että Oulun jär-
18721: veltä saapuva liikenne johdettaisiin pois sen ikivanhalta
18722: reitiltä Oulujoelta ja Oulusta. Sitä paitsi tulisi tie Vaa-
18723: lasta Lappiin koko lailla pitemmäksi kuin Vaalasta Ou-
18724: luun. Nämä syyt ovat vieläkin olemassa.
18725:       Tie Lapin asemalta Kajaanin radalle kyllä korvaisi
18726: kipeästi kaivatun poikkiradan tarpeen ja kulkisi enimmäk-
18727: seen viljeltyjä seutuja. Mutta tällöin kuitenkin poikkirata
18728: menettäisi suuresti merkitystään juuri poikkiratana, jona
18729: paremmilla syillä voi Oulun-Vaalan rata olla, kun sitä
18730: jatketaan Vaalasta Kajaaniin.
18731:       V aliakunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
18732: 
18733:                ettei anomus rautatien tutkimtt!?sesta Lapin
18734:           asemalta Kajaanin radalle haararatoineen V aa-
18735:           laan antaisi aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
18736:                      Uusia rautateitä.                   19
18737: 
18738:    2. Karjalan radan yhdistäminen Savon rataan.
18739: 
18740:       Tätä tarkoitusta varten on tutkimuksia anottu Joen-
18741: suusta sopivaan paikkaan Savon radalla sekä Nurmeksesta
18742: Kajaaniin.
18743:       Mitä ensin tulee niihin tutkimuksiin, jotka kos-
18744: kevat yhdysratoja Joensuusta Savon radalle, katsoo
18745: Valiokunta olevan itsestään selvää, ettei yksi ainoa rata
18746: riitä täyttämään rautatien tarvetta Karjalan ja Savon
18747: ratojen välillä. Senpätähden onkin Valiokunta tässä mie-
18748: tinnössä ehdottamansa Savonlinnan-Pieksämäen yhdys-
18749: radan lisäksi ottanut tutkiaksensa, mikä nyt puheenalaisista
18750: tutkimusehdotuksista olisi edullisempi, eikä valinta näit-
18751: ten välillä Valiokunnan kannalta katsoen olekaan ylen vai-
18752: keata. Kun Valiokunta näet kerran on yhtynyt Savon-
18753: linnan-Pieksämäen rataa kannattamaan, niin ei Valio-
18754: kunta voi antaa kannatusta Suonnejoelta Joensuuhun
18755: aijotun radan tutkimukselle, mikä rata suureksi osaksi
18756: tulisi kulkemaan kovin lähellä Savonlinnan-Pieksämäen
18757: rataa, ja sen kautta haittaamaan sen tarkoitusta.
18758:       Mitä pohjoisempaan ehdotetuista linjoista tulee, ar-
18759: velee Valiokunta, että se tulisi tuottamaan suurta hyötyä,
18760: se kun kulkisi pohjois-Savon ja Karjalan halki ja sivuut-
18761: taisi Juvankosken suuren tehtaan, minkä ohessa, jos rauta-
18762: tie Iisalmelta Ylivieskan asemalle syntyy, nyt puheenalai-
18763: sen linjan kautta saataisiin jotakuinkin suora kautta koko
18764: maan kulkeva rautatielinja Laatokasta Pohjanlahteen
18765: saakka, joka tekisi mahdolliseksi Venäjän viljan kul-
18766: jetuksen Laatokan yli pohjois-Suomeen. 1908 vuoden
18767: rautatiekomitea kyllä lausuu ,että kysymyksellä mah-
18768: dollisesti syntyvästä viljankuljetuksesta Laatokalla ei voi
18769: rautatietä suunniteltaessa olla ratkaisevaa merkitystä",
18770: mutta Valiokunta on kumminkin sitä mieltä, että vaikka-
18771: kin viljan tuonti Venäjältä Laatokan yli viime aikoina
18772: on ollut taantumassa, voivat parannetut kulkuneuvot ai-
18773: kaansaada muutoksen tässä suhteessa.
18774: 20      1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 7.
18775: 
18776:      Valiokunta saa sentähden ehdottaa,
18777: 
18778:                  että yhdysrata Savon ja Karjalan ratojen
18779:            välillä annettaisiin taloudellisesti ja, jos tarve
18780:            vaatii, paikoittain koneellisesti ttttkia lähteväksi
18781:            sopivalta paikalta Kuopion--Iisalmen radalta
18782:            ja johdettavaksi Juvantehtaan lähitse Tuusnie-
18783:            men pitäjän kautta Ohtains(thnen poikki Tai-
18784:            paleen kirkonk)•lään ja sieltä .Toensuun kauptm-
18785:            kiin, ja että Armollinen esitys sanotun radan
18786:            rakentamisesta annettaisiin ensi tilassa Edtts-
18787:            kunnalle; sekä
18788:                  että ylläkosketeltu toinen anomus saisi
18789:            raueta.
18790: 
18791:                      Vaala-Nurmes.
18792: 
18793:       Vaalasta N urmekseen anottu taloudellinen ja koneel-
18794: linen tutkimus rautatien rakentamista varten on toimen-
18795: pide, jonka täytäntöönpano on tulevaisuudessa tapahtuva.
18796: V :n 1891 valtiopäivillä oli jo kysymyksessä ratasuunnan
18797: tutkiminen Joensuusta Nurmeksen ja sieltä Sotkamon
18798: kautta Vaalaan, saaden silloisen rautatievaliokunnan puo-
18799: lelleen. Sitten 1894 valtiopäivillä taas oli kyseenalaisena
18800: Savon radan johtaminen Kajaanin ja Oulun järven poh-
18801: joispuolitse Vaalaan.
18802:       Tämän radan tarpeellisuus on jo siis tällä tavalla tul-
18803: lut aikoja sitten tunnustetuksi. Ja merkitystä sillä näyttää
18804: olevankin.
18805:       Mutta jos Vaalan rata lähimmässä tulevaisuudessa
18806: rakennettaisiin, niin tulisivat täten Oulun järven pohjois-
18807: puoliset seudut niinkin saamaan melkoisen parannuksen
18808: kulkuneuvoihinsa. Ja koska kuitenkin Vaalan-N urmek-
18809: sen radan edelle astuu monia muita ratasuuntia, niin voi
18810: sen tutkiruistakin pitää tällä kertaa tarpeettomana.
18811:       Näihin seikkoihin nähden Valiokunta ehdottaa,
18812:                      Uusia rautateitä.                     21
18813: 
18814:                 että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
18815:            tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin lin-
18816:            jalla Vaala-Kajaani, mutta
18817:                 että anomus muuten tällä kertaa saisi
18818:            raueta.
18819: 
18820: 
18821:             B. Pääradan tapaiset radat.
18822:       Tähän ryhmään on Valiokunta ottanut seuraavat ano-
18823: musehdotukset :
18824:       Soininen, Mikael, y. m., anom. ehd. n :o 134: Rauta-
18825: tien rakentamisesta Lahden asemalta Heinolan kautta Jy-
18826: väskylään.
18827:       Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. n:o 26:
18828: Rautatielinjan tutkimisesta Lahdesta tai Riihimäen-Lah-
18829: den rataosalta Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään.
18830:       Heikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. n:o 94: Täy-
18831: dellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Ka-
18832: jaanista Kuusamon kirkolle sekä tämän radan erään osan
18833: rakentamista koskevan Arm. esityksen antamisesta Edus-
18834: kunnalle.
18835:       Waamla, J., y. m., anom. ehd. n :o ro: Taloudellisen
18836: ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta Oulun-Pudas-
18837: järven-Taivalkosken-Kuusamon rataa varten sekä Arm.
18838: esityksen antamisesta radan rakentamiseen.
18839:       Fränti, A., anom. ehd. n :o 86: Taloudellisen ja silmä-
18840: määräisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatien ra-
18841: kentamista varten Rovaniemen kirkonkylästä joko Kit-
18842: tilän tai Sodankylän kirkolle.
18843: 
18844: 
18845:                     Lahti-Jyväskylä.
18846: 
18847:       Rautatien aikaansaamisesta mainittujen kaupunkien
18848: välille ovat anomuksia tehneet edustaja Soininen y. m.
18849: sekä edustaja, vapaaherra E. S. Yrjö-Koskinen y. m.
18850: 22      1909. II Vp. -     Anomusmiepntö N:o 7.
18851: 
18852:      Edellisen anomusehdotuksen tekijät ehdottavat rauta-
18853: tien rakentamista Lahdesta Päijänteen itäpuolitse Heino-
18854: lan kautta Jyväskylään. Tämä kysymys nostettiin jo 1S8o
18855: luvulla ja on sen jälkeen monituiset kerrat ollut Valtio-
18856: päivien pohdittavana; ja ovat Valtiopäivien Rautatievalio-
18857: kunnat olleet yksimielisiä siitä, että rata suurimmaksi osaksi
18858: kulkisi viljavien ja hyvin asuttujen seutujen läpi, jotka
18859: takaavat hyvänlaista paikallisliikettä. Antaen täyden tun-
18860: nustuksen näille mielipiteille, tahtoo V aliakunta erityisesti
18861: suosittaa Lahden-Heinolan rataa, jonka rakentaminen
18862: läheisessä tulevaisuudessa olisi suotava. V aliakunta on
18863: kuitenkin epäilevällä kannalla siitä, olisiko puheenalainen
18864: seutu kokonaisuudessaan niin kipeästi rautatien tarpeessa,
18865: kuin monelta taholta on luuloteltu. Sillä kyllähän Päijän-
18866: teen laaja vesireitti, joka 7 kuukautta vuodessa on käy-
18867: tettävänä, on omiaan jossakin määrin rautatien puutetta
18868: korvaamaan. Sen ohessa on mainittava, että valtio on
18869: uhrannut melkoiset määrät näitten seutujen kulkuneuvojen
18870: hyväksi. Niinpä Vesijärven ja Päijänteen välisellä Vääk-
18871: syn kanavalla paraikaa tehdään suureromoisia uudistus-
18872: töitä kanavan sekä syventämiseks.i että laajentamiseksi
18873: kuin myöskin uudella sulkukamarilla ja kuivatelakalla va-
18874: rustamiseksi, jonka uudistamistyön kustannusarvio nousee
18875: aina 471,000 markkaan.
18876:       Mitä toiseen yllämainittuun anomusehdotukseen tu-
18877: lee, niin anotaan siinä linjan tutkimista Päijänteen länsi-
18878: puolitse, ja saa Valiokunta siihen nähden viitata äsken
18879: itäisestä linjasta mainittuihin seikkoihin.
18880:       Ylläolevaan nähden ja koska rakennettaviksi ehdo-
18881: tetut yhdysradat, jotka etusijassa täytynevät tulla kysy-
18882: mykseen, vaativat valtiolta suuria rahallisia uhrauksia,
18883: saa V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
18884: 
18885:                 etteivät kyseenalaiset anomusehdotukset
18886:            antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
18887:                     Uusia rautateitä.                    23
18888: 
18889: 
18890:       Oulun lääniin ehdotettuja, tähän ryhmään
18891:                    kuuluvia ratoja.
18892: 
18893:       Pohjois-Suomi, laajaan alaansa nähden, on, verrat-
18894: tuna maamme useampiin etelä-osiin, jäänyt lapsipuolen
18895: asemaan rautateiden tuottamaan hyötyyn katsoen. Se
18896: maa-alue, jota kyseenalaiset rautatieanomukset koskevat,
18897: on 158,549 km. 2 , kun koko maan suuruus on 333,131
18898: km 2 • Kyseessäoleva alue on siis noin puoli koko Suo-
18899: mea. Sen piirissä on valtion rautatietä 429,02 km. jota
18900: vastoin valtion kaikkien rautateiden pituus on nykyään
18901: 3,246,75 km.
18902:       Pohjois-Suomen laajuudelle saatetaan vastapainoksi
18903: huomauttaa sen seudun asutuksen harvuudesta. Mutta
18904: onhan luonnollista, että siellä, missä eivät ajan kehitty-
18905: neimmät kulkuneuvot ole päässeet taloudellista edistystä
18906: kannattamaan, täytyy, kaikista luonnollisista edellytyksistä
18907: huolimatta, asutuksen pysyä kehkeymättömässä tilassa. Ih-
18908: miset jokaisella paikalla menestyäkseen tarvitsevat ulkoa-
18909: päin tulevia avustuksia, jollaisia juuri rautatiet ovat.
18910:       Valiokunnan mielestä on Pohjois-Suomen ratojen kan-
18911: nattavaisuus valtiolle ainakin aluksi ensi sijassa oleva
18912: välillistä laatua. Valtion arvokkaiden, suurien metsämai-
18913: den tuotanto, joka nykyään yleensä vaillinaisten ja monin
18914: paikoin kokonaan puuttuvien kulkuneuvojen takia on ar-
18915: voonsa ja antamiskykyynsä nähden useimmin kovin al-
18916: hainen, nousisi tehtyjen laskelmien mukaan arvaamatto-
18917: man paljon.
18918:       Todennäköiseltä näyttää sekin, että rautatiet vastai-
18919: suudessa Pohjois-Suomessa tulevat kannattaviksi omalla
18920: liiketuotannollaan. Onhan meillä varsin edullisia tilastol-
18921: lisia tietoja niistä mahtavista vesivoimamääristä, jotka
18922: rautateiden rakennettua varmaan tultaisiin asettamaan
18923: teollisuuden palvelukseen, semminkin koska teollisuudelle
18924: välttämätöntä raaka-ainetta siellä on runsaasti saatavissa.
18925: 24      1909. II Vp~ -    Anomusmietintö N:o 7.
18926: 
18927: Tämä, elpyvän karjatalouden ja maanviljelyksen kera, ta-
18928: kaisi riittävän liikenteen Pohjois-Suomen radoille.
18929:      Edellä mainitut seikat ovat yhteisiä kaikille Pohjois-
18930: Suomen rautateille. Mutta Valiokunnan mielestä on täällä-
18931: kin kuitenkin yksityisten ratasuuntien välillä siksi suuria
18932: niin paikallisia kuin myöskin yleisiä eroavaisuuksia, että
18933: vertailu niiden välillä on tarpeen, joten V aliakunta on
18934: katsonut välttämättömäksi käsitellä jokaisen Pohjois-Suo-
18935: mea koskevan rautatieanomuksen erikseen.
18936: 
18937: 
18938:                      Oulu-Kuusamo.
18939: 
18940:       Tätä rataa on muodossa tai toisessa anottu kaikilla
18941: varsinaisilla valtiopäivillä vuodesta 1897 alkaen, kuitenkin
18942: tuloksetta. Tosin v. 1907 Eduskunnan rautatievaliokunta
18943: puolsi taloudellista ja silmämääräistä tutkimusta tälle ra-
18944: dalle, mutta ehdotus jäi Eduskunnassa käsittelemättä. Vuo-
18945: den 1907 Eduskunnalle jätetty anomus Kuusamon rauta-
18946: tiestä on voimakkaasti pannut painoa sille seikalle, miten
18947: tämä rakennettuna tulisi ympäristöstään poistamaan sen
18948: yhä uusiutuvan hädän, joka hallavuosia välittömästi siellä
18949: seuraa, pakottaen valtion, kuten kokemus osottaa, tuon
18950: tuostakin varoillaan pahinta nälänhätää poistamaan. An-
18951: taen äsken mainitulle seikalle huomiota, on saman vuoden
18952: Rautatievaliokunta mietinnössään pannut painoa myöskin
18953: valtion metsien arvon kohoamiselle kyseenalaisilla seu-
18954: duilla.
18955:       Metsähallituksen tilasto v. 1907 osottaa, että Iin tar-
18956: kastuspiirin niistä hoitoalueista, joita Kuusamon rata
18957: hyödyttäisi, nimittäin Iin, Pudasjärven, Taivalkosken,
18958: Kuusamon, Kitkan, Ranuan ja Ylisimon hoitoalueista, oli
18959: valtion tulot sanottuna vuotena 81 s,zz6 mk. 6 p :niä.
18960:       Koko Iin tarkastuspiirin alue, jonka huomattavim-
18961: piin metsäseutuihin puheena oleva rata koskisi, on vesi-
18962:                      Uusia rautateitä.                     25
18963: 
18964: alueineen 1,893,643 ha, josta kuivaa metsämaata on
18965: 962,454 ha, sisältäen 6,714,145 sahapuuta ja hirrenainetta.
18966:       Kun osa näitä metsiä on sen vesistön varrella, joka
18967: laskee Vienan mereen, eivät puuliikkeet siitä johtuvia han-
18968: kaluuksia peljäten, ole halukkaita sitä käyttämään. Epä-
18969: edullinen tukkien uitolle on Iijokikin, joten ainoastaan
18970: rautatie voisi saattaa metsät oikeaaan arvoonsa.
18971:       Metsähallitus onkin katsonut metsätalouden kannalta
18972: välttämättömäksi, että rautatie Pohjanlahden rannalta ra-
18973: kennetaan Kuusamoon, niinkuin sen kertomus vuodelta
18974: 1907 osottaa.
18975:       Monet Iijoen ja sen syrjäjokien vesirunsaat kosket
18976: lupaavat, rautatien tultua, synnyttää näille seuduille, missä
18977: raaka-ainetta on viljalti, laajan teollisuuden, jonka tuot-
18978: teet maailman markkinoille kulkiessaan lisäisivät liiken-
18979: nettä Kuusamon radalla.
18980:       Vuoden 1907 Eduskunnan rautatievaliokunnalle an-
18981: nettu tilasto osottaa, että tämän radan varrelle vuotui-
18982: nen tuonti on noin 15,ooo,ooo kg., joka todennäköisesti
18983: nousisi senkin kautta, että entistä enemmän rauta-
18984: tien tultua luovuttaisiin viljan viljelemisestä, tuottaen sitä
18985: muualta ja turvauduttaisiin tätä kannattavampaan karjan-
18986: hoitoon. Niiden kuntien, nimittäin Kiimingin, Ylikiimin-
18987: gin, Pudasjärven., Taivalkosken ja Kuusamon, joiden
18988: asukkaat poikkeuksetta tulisivat käyttämään Kuusamon
18989: rataa, väkiluku oli v. 1907 noin 26,ooo henkeä, joka ei ole,
18990: ottaen vielä lukuun sen tuhansiin nousevan liikkuvan väes-
18991: tön, joka täällä on ansiotöissä, niinkään pieni määrä yllä-
18992: pitämään henkilöliikettä rautatiellä.
18993:       Lyhyellä huomautuksella vain sivuutettakoon se seik-
18994: ka, että Kuusamon radan varrella olevat laajat viljelys-
18995: kelpoiset maat ja erittäinkin suot tulisivat lisäämään asu-
18996: tusta ja uudisviljelystä sekä auttamaan väestöä vakava-
18997:  raiseen taloudelliseen asemaan.
18998:       V aHokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18999: 26      1909'. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
19000: 
19001:                että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
19002:           tainen kotteellinen tutkimus toimitettaisiin rata-
19003:           suunnalle Oulu-Ku1tsamo.
19004: 
19005: 
19006:                    Kajaani-Kuusamo.
19007: 
19008:      Tästä radasta on ensi kerran jätetty anomus v. 1908
19009: ensimäisille valtiopäiville. Ratasuunnalla Kajaanista Suo-
19010: mussalmelle, jolle osalle nyt esitystä sen rakentamisesta
19011: anotaan, on jo Keisarillisen Senaatin käskystä Tie- ja
19012: Vesirakennusten ylihallitus tutkimuksen toimituttanut v.
19013: 1908. Suunniteltu rata kulkee niitä seutuja, jotka kan-
19014: tavat ,nälkämaan" nimeä ja olisi siis kylläkin tarpeen
19015: kohottamaan näiden seutujen taloutta. Täällä ovat Emä-
19016: joen kosket, joiden ,Suomen kartaston" mukaan on las-
19017: kettu sisältävän yli 8o,ooo hevosvoimaa, joita voitaisiin
19018: ruvda teollisuuden palvelukseen käyttämään.
19019:      Mutta. koska on luonnollista, jos rautatietä Kajaa-
19020: nista pohjoseen jatketaan, että se heti ulotetaan Kuusa-
19021: mon kirkolle, ja koska rataosa Suomussalmelta Kuusa-
19022: moon on vielä kokonaan tutkimatta, eikä siitä syystä ole
19023: ratkaistu, mihin rautatie Kuusamosta olisi suunnattava,
19024: niin saanee radan rakentaminen Kajaanista Suomussal-
19025: melle vielä tällä kertaa raueta.
19026:      Mutta kun vasta tutkimuksen toimitettua voidaan
19027: ratkaista, onko Kuusamo rautateitse saatettava Pohjan-
19028: lahden satamain vaiko Kajaanin yhteyteen, niin saa Valio-
19029: kunta ehdottaa.
19030: 
19031:                että talottdellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
19032:           tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin Suo-
19033:           mt,ssalmelta Kuusamon kirkolle, ja
19034:                että ehdotus radan rakentamisesta Kajaa-
19035:           nista Suomussalmelle sai raueta.
19036:                      Uusia rautateitä.                    27
19037: 
19038:                   Rovaniemi-Lappi.
19039: 
19040:       Tätä rataa anottiin vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäi-
19041: villä ja tämän jälkeen on siitä anomus jokaiselle Eduskun-
19042: nalle jätetty. Asiaa oli ennen sen Eduskuntaan tuloa käsi-
19043: tellyt valtion asettama Lapin Neuvottelukomitea v. 1907,ja
19044: on se pitänyt Rovaniemeltä suoraan Lappiin jatkuvaa tietä
19045: erittäin tärkeänä. Tämä komitea on tutkinut, että vuo-
19046: tuinen tuonti sillä alueella, jota Lapin rautatie tulisi kos-
19047: kettamaan, on 6,62o,ooo kg. ja saman seudun vienti
19048: 875,000 kg. Niinikään on komitea pannut suurta painoa
19049: Lapin vuorten malmirikkauksiin. Ja viime vuosina onkin
19050: Kittilän ja Sodankylän kuntain rajamailla tavattu laajoja
19051: malmiseutuja, joiden malmipitoisuus ainakin maanpinnalla
19052: on huomattu jotenkin suureksi. Nykyään tehdään siellä
19053: tutkimuksia ja saadaan hyviä tuloksia syvemmissä vuori-
19054: kerroksissa.
19055:       Valtion metsien arvon on mainittu komitea laskenut
19056: rautatien kautta kohoavan ainakin markalla jokaista
19057: myytäväksi kelpaavaa puuta kohti. Mitä tämä kohotus
19058: tekisi valtiolle, sen huomaa helposti, kun ottaa lukuun, että
19059: Lapin rautatien alueeseen kuuluvat valtion metsät Metsä-
19060: hallituksen v. 1907 tilaston mukaan sisälsivät noin
19061: 34,ooo,ooo tukkia ja hirttä. Ja että tämän komitean las-
19062: kelma ei suinkaan ole liian korkea, sitä tukee se vertailu,
19063: joka on, perustuen Metsähallituksen tilastoihin v. 1907, nyt
19064: jätetyssä anomuksessa, josta selviää, että 1 m 3 puuta on
19065: Lapissa täytynyt myydä 4 mk. 45 p :niä halvemmalla kuin
19066: 1 m 3 puuta Turun-Hämeen läänien tarkastuspiirissä,
19067: jossa kulkuneuvot Lappiin nähden ovat verrattomasti pa-
19068: remmat.
19069:       Valtion metsätulot olivat 1907 Metsähallitukst>n ker-
19070: tomuksen mukaan Lapin tarkastuspiiristä ja Meltauksen,
19071: Turtolan ja Kolarin hoitoalueista Kemin tarkastuspiiriä
19072: yhteensä noin 1,647,480 markkaa 41 penniä ja koko
19073: maasta noin 9,2oo,ooo markkaa. Kuivaa metsämaata on
19074: 28      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19075: 
19076: valtiolla täällä yhteensä noin 2,ooo,ooo ha. Valtiolla olisi
19077: siis kylläkin syytä saattaa tämän Lapin laaja metsätalous
19078: mahdollisimman tuottavaksi.
19079:       Rautatietä Lappiin puoltavat vielä Ounasjoen vesi-
19080: rikkaat ja teollisuuden palvelukseen soveliaat kosket sekä
19081: uudisvil j etyksen levenemismahdollisuus.
19082:       Se ala, joka Lapin rautatiestä tulisi hyötymään, on
19083: noin 67,000 km 2 ja sillä asuu 19,000 vakinaista sekä 2,000
19084: liikkuvaa asukasta. Tähän huomautettakoon, että rauta-
19085: tien käyttöhyöty on siellä laskettava paljon laveammalle
19086: kuin 20 km. päähän kummallekin puolen rataa, kuten
19087: muualla lasketaan.
19088:       Tutkimus Rovaniemeltä Lappiin ulottuvalle radalle
19089: olisi toimitettava Rovaniemeltä Ounasjoen länsipuolitse
19090: noin 8o km. Siitä olisi tutkittava linja Kittilän kirkolle
19091: ja Sodankylän kirkolle, jotta saataisiin selville, kumpiko
19092: linjoista olisi edullisempi.
19093:       Edellä esitettyjen seikkojen nojalla katsoo Valiokunta
19094: sekä paikkakunnan että vaitionkin etujen vaativan, että
19095: kyseessä oleva rautatiesuunta tutkitaan, ja ehdottaa Valio-
19096: kunta siis,
19097:                  että taloudellinen ja, jos tarve vaatii,
19098:            osittainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin
19099:            Rovaniemeltä Lappiin ulottuvalle ratasuunnalle,
19100:            jonka lopp~wsa tutkittaisiin toinen Kittilän, toi-
19101:            nen Sodankylän kirkolle lopullisen suunnan
19102:            määräämise ksi.
19103: 
19104: 
19105:                    C. Paikallisradat.
19106:       Tähän ryhmään on Valiokunta lukenut seuraavat ano-
19107: musehdotukset :
19108:       Hallst<~n, Onni, y. m., anom. ehd. n :o 179: V aitio-
19109: avun myöntämisestä hankkeissa olevaa kapearaiteista rau-
19110: tatietä varten Helsingistä Pusulaan.
19111:                     Uusia rautateitä.                    29
19112: 
19113:        Hedberg, John, y. m., anom. ehd. n:o 16: Taloudel-
19114: lisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta nor-
19115: maaliraiteista haararataa varten Perniön aseman läheisyy-
19116: destä Kemiön saarimaalle ja tämän saarimaan läpi Taalin-
19117: tehtaalle.
19118:        Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. n :o 9 : Normaali-
19119: raiteisen rautatien rakentamisesta Turun ja Uudenkau-
19120: pungin välille ja varojen määräämisestä sitä varten.
19121:        Seppä-Murto, Juho, y. m., anom. ehd. n :o 146: Ta-
19122: loudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
19123: rautatietä varten Risteen asemalta Porin radalla Loimaan
19124: asemalle Turun-Toijalan radalla, sekä Arm. esityksen
19125: antamisesta radan rakentamiseksi.
19126:        Rapola, F. 0., y. m., anom. ehd. n :o 135: Rautatien
19127: rakentamisesta Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle.
19128:        Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. n :o 185: Talou-
19129: dellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
19130: rautatietä varten Epilän-Kuloveden pysäkin väliltä Porin
19131: radalla Mietoon tai Koskenkorvan asemalle Seinäjoen-
19132: Kristiinan radalla sekä Arm. esityksen antamisesta radan
19133: rakentamiseksi.
19134:        Sinkko, E., ja Riihelä, T., anom. ehd. n :o 102: Rau-
19135: tatielinjan tutkimisesta Simolan asemalta Vilajoen tai Tor-
19136: moon satamaan Suomenlahden rannalla.
19137:        Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. n :o 56: Rautatien
19138: rakentamisesta Viipurin asemalta Koiviston satamaan.
19139:        Pykälä, K. K., anom. ehd. n :o 57: Rataosan Terijoki
19140: -Käkisalmi rakentamisesta sekä koneellisen tutkimuksen
19141: toimittamisesta linjalla Käkisalmi-Koljola.
19142:        Pullinen, Erkki, anom. ehd. n :o 55: Rautatielinjan
19143: tutkimisesta Koljolan asemalta Karjalan radalla Käkisal-
19144: meen sekä Arm. esityksen antamisesta radan rakentami-
19145:  seen.
19146:        Kaasalainen, Antti, anom. ehd. n :o 165: Rautatien
19147: rakentamisesta joko Ojajärven tai Sairalan asemalta Käki-
19148: salmeen.
19149: 30      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19150: 
19151:       Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. n :o 113: Talou-
19152: dellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta rauta-
19153: tietä varten Karjalan rata-Impilahti-Koirinoja-Suo-
19154: järven itäranta.
19155:       Tichanoff, W., anom. ehd. n :o 168: Rautatielinjan
19156: tutkimisesta Karjalan radalta Sortavalan tienoilta Impi-
19157: lahden, Salmin, Suojärven ja Korpiselän pitäjäin kautta
19158: Koitajoen lähitse Nurmeksen radalle.
19159:       Talas, Onni, anom. ehd. n :o 95: Rautatien raken-
19160: tamisesta Värtsilästä Hiiskoskelle.
19161:       Wuorimaa, A. 0., ja Tulikoura, Juho, anom. ehd.
19162: n :o 153: Rautatien rakentamisesta Mikkelin-Otavan
19163: väliseltä rataosalta Ristiinan-Suomenniemen ja Savitai-
19164: paleen kautta Lappeenrannan kaupunkiin.
19165:       Haveri, Juho, y. m., anom. ehd. n :o 69: Normaali-
19166: raiteisen rautatien rakentamisesta Suolahden asemalta
19167: Pännäisten asemalle Oulun radalla.
19168:       von Troil, Eric, y. m., anom. ehd. n :o 103: Rautatien
19169: rakentamisesta Iin j alle Suolahti-Vintala-Pännäinen.
19170:       Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. n :o 111: Rautatien
19171: rakentamisesta Kokkolan luota Oulun radalla Jyväskylän
19172: -Suolahden radalle.
19173:       Karhi, Otto, y. m., anom. ehd. n :o 68: Normaali-
19174: raiteisen rautatien rakentamisesta Oulusta Vaalaan sekä
19175: varojen myöntämisestä radan rakentamiseksi.
19176:       Ahma vaara, P., anom. ehd. n :o 37: Taloudellisen
19177: ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
19178: varten Rovaniemestä Kemijärven kirkonkylään ja sellaista
19179: tutkimusta varten tarvittavain varain osottamisesta.
19180:       Hoikka, Iisakki, anom. ehd. n :o 15 : Taloudellisen
19181: ja silmämääräisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
19182: tietä varten Rovaniemen kirkonkylästä Kemijärven kir-
19183: kolle.
19184:                      Uusia rautateitä.                    31
19185: 
19186:                     Helsinki-Pusula.
19187: 
19188:      Anomusehdotuksessa n :o 179 ovat edustaja Onni
19189: Hallsten y. m. ehdottaneet, että Eduskunta alamaisessa ano-
19190: muksessa pyytäisi, että, jos muodostuu osakeyhtiö, joka
19191: ottaa rakentaakseen kapearaiteisen rautatien Helsingin
19192: kaupungista Helsingin ja Vihdin pitäjien kautta Pusulan
19193: Hyönölän kylään, valtio merkitsisi tässä osakeyhtiössä
19194: osakkeita soo,ooo markalla sekä myöntäisi yhtiölle
19195: I,ooo,ooo markan valtioavun.
19196:      Tätä asiaa harkitessaan on Rautatievaliokunta kyllä
19197: huomannut, että aijotulla radalla olisi suuri merkityksensä
19198: elanto-ja rakennustarpeiden, halkojen y. m. tuonnin välit-
19199: täjänä pääkaupunkiimme, mutta koska Valiokunta toiselta
19200: puolen katsoo, ettei mikään avustus valtion puolelta hank-
19201: keen toteuttamiseksi voi tulla kysymykseen, ennen kuin
19202: voidaan näyttää, onko ja missä määrin pääkaupunki, jolla
19203: radasta tulisi olemaan suurin hyöty, taipuvainen raha-
19204: avulla yritystä kannattamaan, saa Rautatievaliokunta eh-
19205: dottaa,
19206:                   ettei puheenaoleva anomus antaisi aihetta
19207:            ,mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puo-
19208:            lelta.
19209: 
19210:                   Perniö-Taalintehdas.
19211: 
19212:      Rautatievaliokunnalle lähetetyssä anomusehdotuk-
19213: sessa n :o 16 ovat edustaja John Redberg y. m. anoneet,
19214: että valtion kustannuksella toimitettaisiin taloudellinen ja
19215: koneellinen tutkimus normaaliraiteista rautatietä varten,
19216: joka Perniön aseman läheisyydestä johtaisi Kemiön saari-
19217: maalla olevalle Taalintehtaalle, ja että armollinen esitys
19218: tämän radan rakentamisesta annettaisiin Eduskunnalle.
19219:      Valiokunta ei tahdo kieltää aijotun radan merkitystä;
19220: mutta kun rata on yksinomaan paikallista luonnetta, on
19221: Valiokunta katsonut itsellään olleen syytä vaatia, että pu-
19222: 32      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19223: 
19224: heenaolevan varakkaan seudun kunnat ja suuremmoiset
19225: teollisuuslaitokset olisivat V aliakunnalle toimittaneet edes
19226: jonkinlaisen selvityksen odotettavissa olevasta liikenteestä
19227: radalle ja kustannuksista, jotka aiheutuvat radan johta-
19228: misesta puheenaolevaan saarimaahan ja muista erityisiä
19229: kustannuksia vaativista töistä sekä siitä, ovatko ja missä
19230: määrin kunnat ynnä muut taipuvaiset ottamaan osaa radan
19231: rakentamiseen; ja saa Valiokunta sentähden kunnioittaen
19232: ehdottaa,
19233:                     ettei anomusehdotus tällä kertaa antaisi
19234:             aihetta mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan
19235:             puolelta.
19236: 
19237:                   Turku-Uusikaupunki.
19238: 
19239:       Vuodesta 1891 alkain on Uuteenkaupunkiin rauta-
19240: tietä anottu, ensin Porin radalle päin ja sitten Turkuun;
19241: ja Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun kaupunkien kus-
19242: tannuksella on varoja ja työtä uhraamalla kaksi eri ko-
19243: neellista tutkimusta toimitettu sopivimman ratasuunnan
19244: selville saamista varten Uudestakaupungista Turkuun ja
19245: täydellisiä ehdotuksia tehty sekä leveä- että kapearaiteista
19246: rautatietä varten. Rautatievaliokunnassa käsillä olleessa
19247: kustannusarviossa, joka on laadittu kymmenen vuotta sit-
19248: ten, lasketaan kustannukset 4,889,000 markaksi, mutta
19249: V aliakunta on kustannusarviota tarkastaessaan havainnut,
19250: että radan rakentamiskustannukset itse teossa ovat koko
19251: joukon tuota määrää suuremmat. Vuonna 1907 asetettu
19252: rautatiekomitea on nimittäin vuonna 1908 ilmestyneessä
19253: mietinnössään osoittanut, että eri rautateitten rakennus-
19254: kustannusten erilaisuus on suurimmaksi osaksi riippuv~
19255: pengerrys- ja taidetöistä, jos edellisiin lukee vuorenlouhi-
19256: miset ja maatyöt, lukuunottamatta sorastamista ja tasoi-
19257: tuksia asemilla, sekä jälkimäisiin sillat ja rummut. Pen-
19258: gerrykset ja taidetyöt nousevat meillä tavallisesti noin
19259: 30 a 40 % :iin rautatien kaikista kustannuksista. Kaikki
19260:                       Uusia rautateitä.                      33
19261: 
19262: muut kustannukset ovat jotenkin samanlaiset kaikilla rau-
19263: tateillä, riippuen mahdolliset eroavaisuudet ratakiskojen
19264: painosta, asemien luvusta, päällyssoran saannista y. m.
19265: sekä raudan hinnasta. Viimemainitut kustannukset nou-
19266: sevat tätä nykyä noin 68,ooo markkaan kilometriä kohti
19267: t·adalla, joka kulkee tiheästi asuttujen seutujen läpi. Kun
19268: aijotun 67 kilometrin pituisen radan rakentamista varten
19269: laaditussa ylläkosketellussa kustannusarviossa muut kus-
19270: tannukset arvioidaan I,709,000 markaksi ja tämän määrän
19271: lisäksi tulevat 68,ooo markkaa kilometriltä tai 4,556,ooo
19272: markkaa, nousevat radan rakentamiskustannukset kaik-
19273: kiaan 6,265,000 markkaan, eli noin 94,000 markkaan kilo-
19274: metriä kohti.
19275:       Vaikkakin tämän radan rakennuskulut nousevat jon-
19276: kun verran korkeammalle, kuin mitä aikaisemmin on las-
19277: kettu, on V aliakunta kuitenkin, radan tärkeyteen nähden
19278: ja katsoen siihenkin, että radan hyväksi on yksityiseltä
19279: taholta suuremmoista avustusta luvattu, aijottua rataa tah-
19280: tonut erityisesti puoltaa.
19281:        Se maaseutu, jonka kautta rata tulisi käymään, on
19282:  Suomen vanhinta ja tiheintä asutusta. Asukasluku 20
19283:  kilometrin vyöhykkeellä on laskettu 763 hengeksi ilman
19284:  Uudenkaupungin ja Turun väestöä ja 1,319 hengeksi, jos
19285:  mainitut kaupungit otetaan lukuun. Ja koko se väestö,
19286:  jolle radasta tulisi välitöntä hyötyä, nousisi maalaiskun-
19287:  nissa n. 45,000 ja kaupungeissa 50,000 henkeen.
19288:        Seudun vanhaa ja kehittynyttä viljelystä haittaa so-
19289:  pivien kulkuneuvojen puute, sillä vesitie lähimpiin kau-
19290:  punkeihin ei sanottavasti hyödytä kyseessä olevia seutuja
19291:  eikä tyydytä maanviljelijäin tarpeita. Rautatie sitä vastoin
19292:  yhdistäisi sekä kaupungit että maaseudun Turun kanssa,
19293:  jonka sopivaisuudesta säännöllisen ja täysin luotettavan
19294:  talviliikkeen lähtökohdaksi epäilyksiä ei enää ole olemassa,
19295:  mikä käy selville siitäkin, että talviliike Turun kautta vähäi-
19296:  sestä alusta on kehittynyt niin korkealle, että ensi syksystä
19297:  Turun-Tukholman liiketielle tulee järjestettäväksi kuusi
19298:                                                                3
19299: 34       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 7.
19300: 
19301: viikkovuoroa kumpaankin suuntaan. Aijotun radan kautta
19302: pääsisi siis laaja maakunta sekä Uusikaupunki ja Naantali
19303: likeiseen yhteyteen talvisataman kanssa. Sen ohessa tulisi
19304: tämä rata olemaan luonnollisena jatkona niille radoille,
19305: jotka nyt päättyvät Turkuun, ja jatkettuna pohjois.een,
19306: jompaankumpaan siellä kohtaavista rautateistä, ei se var-
19307: maankaan tulisi olemaan maamme rautateistä vähemmin
19308: kannattava.
19309:       Aikaisemmilla valtiopäivillä on se näkökohta yhä
19310: enemmän voittanut alaa, että niiden seutujen, joilla on
19311: suoranaista hyötyä radasta, pitäisi valtiota rasittavan kuor-
19312: man huojentamiseksi antaa avustusta sen kustannuksien
19313: korvaamiseksi, ja erittäin on rautatievaliokunta vuoden
19314:  1905 valtiopäivillä hyvin perustelluilla syillä esittänyt, että
19315: tällainen periaate olisi vastaisuudeksi määrättävä. Nyt
19316: tarjoutuu itsestään aihe askeleen ottamiseksi mainittuun
19317: suuntaan, sillä ei mitään rautatiehanketta maassamme vielä
19318: ole niin runsaasti avustettu yksityiseltä taholta, kuin mitä
19319: Turun-Uudenkaupungin rata tulisi saamaan. Niinpä on
19320: Turun kaupunki sitoutunut maksamaan Soo,ooo mk., Uusi-
19321: kaupunki 400,000 mk., Naantali 75,000 mk., Naantalin
19322: maalaiskunta 5,000 mk., Vehmaan kunta noin ro,ooo mk.,
19323:  Mynämäen kunta 15,000 mk. j. n. e. yhteensä noin I,5
19324: milj. markkaa. Sitä paitsi ovat kaupungit ja maalaiskun-
19325:  nat luvanneet rautatielle tarvittavan maan osittain ilmai-
19326:  seksi, os.ittain varsin alhaisesta hinnasta, niin että luvatun
19327: avustuksen koko arvo on I, 7 milj. markkaa, - tämä kui-
19328: tenkin sillä edellytyksellä, että maan edustajat jollakin
19329: vuosien 1907-1909 valtiopäivistä tekevät päätöksen radan
19330:  rakentamisesta sekä ettei työtä ilman päteviä syitä viivy-
19331: tdä.
19332:       Valiokunta saa edellisess.ä mainitun johdosta kun-
19333: nioittaen ehdottaa,
19334: 
19335:                  että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
19336:             sttn Turusta Uuteenkaupunkiin ja että sen ra-
19337:                     Uusia rautateitä.                     35
19338: 
19339:            kentamiseen ryhdyttä1:siin sen jälkeen ja sitä
19340:            myöten kuin työvoimat jo rakennetta'uiksi ehdo-
19341:            tetuilta poikkiradoilla sopivasti tulevat va-
19342:            paiksi.
19343: 
19344: 
19345:                       Riste-Loimaa.
19346: 
19347:       Rautatieverkkomme luonnollinen kehitys vaatii vält-
19348: tämättä, että pääratojen muodostamat isot silmukkeet jae-
19349: taan sivuradoilla pienemmiksi. Varsinkin näyttävät useat
19350: paikkakunnat nyt puheena olevalla alueella, niinkuin esim.
19351: seudut Loimaanjoen viljavilla ja tiheään asutuilla var-
19352: silla, olevan semmoisia, että niitten halki rakennettu rauta-
19353: tie tulisi hyvin kannattamaan, etenkin jos se rakennettai-
19354: siin kapearaiteis·eksi jonkun yksinkertaisen ja huokeahin-
19355: taisen järjestelmän mukaan, ja jos liikettä ylläpidettäisiin
19356: vaatimattomalla tavalla ja todellisen tarpeen mukai-
19357: sesti. Paikkakunnan vaurastumiselle olisi semmoinen rau-
19358: tatie erinomaisen tehokas välikappale. Mutta kun tällä
19359: radalla tulisi olemaan suuremmaksi osaksi paikallinen
19360: merkitys ja koska taloudellisessa suhteessa valaisevia ti-
19361: lastollisia tietoja, joidenka hankkiminen paikallisratojen
19362: suhteen V aliakunnan mielestä kuuluu niille kunnille,
19363:  joilla radasta on suoranaista hyötyä, tätä nykyä
19364:  puuttuu, sekä sen ohessa Loimaanjoella oleva laiva-
19365: liikekin jossain määrin tyydyttää puheena olevan seudun
19366:  kipeintä kulkuneuvojen tarvetta ja kun siihen vielä tulee,
19367:  että tämä seutu melkein kokonaan kuuluu Turun ja Porin
19368:  ratojen liikevyöhykkeeseen, saa V aliakunta kunnioittaen
19369:  ehdottaa,
19370: 
19371:                että Eduskunta antaisi tätä suuntaa kos-
19372:            kevan rautatiekysymyksen toistaiseksi raueta.
19373: 36      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19374: 
19375:                    Pori-Kankaanpää.
19376: 
19377:       Kaikilla 1897 vuoden jälkeisillä valtiopäivillä on rau-
19378: tatievaliokunta, milloin sellainen on ollut asetettuna, anta-
19379: nttt tästä rautatie-ehdotuksesta sangen myötätuntoisen lau-
19380: sunnon ja on tämäkin Valiokunta sitä mieltä, että se epäile-
19381: mättä saisi suuren yleisen merkityksen.
19382:       Tukemassa tätä mielipidettä on tavallaan sekin seikka,
19383: että kunnat ja yksityiset ovat rahallista ynnä muuta kan-
19384: natusta radalle luvanneet. Niinpä luovuttaa Porin kau-
19385: punki ilmaiseksi sen alueella rataa varten tarvittavan
19386: maan, Porin maalaiskunta sekä Ulvilan ja Kankaan-
19387: pään kunnat kukin rajainsa sisällä rataa varten tar-
19388: vittavan maan lunastuksen, Normarkun ja Pomarkun
19389: kunnat maksavat kumpikin rapmsa sisällä olevan
19390: rataa varten lunastettavan metsä- ja joutomaan hin-
19391: nan, toiminimi A. Ahlström luovuttaa kaiken rauta-
19392: tiehen tarvittavan metsä- ja joutomaan toiminimelle kuu-
19393: luvilla alueilla. Täten tulisi valtio saamaan ilmaiseksi
19394: koko sen maa-alueen, jonka kautta kysymyksenalainen
19395: rata tulisi kulkemaan, lukuunottamatta sitä verrattain vä-
19396: häistä kustannusta, minkä tuottaisi Nonnarkun ja Po-
19397: markun kunnissa rautatietä varten tarvittavan peltomaan
19398: lunastaminen. Edellä sanotun lisäksi ovat mainitut kun-
19399: nat ja toiminimi A. Ahlström sitoutuneet radan hyväksi
19400: seuraaviin raha-avustuksiin: Ulvilan kunta suorittaa val-
19401: tiolle heti, kun radan rakennustyöt aletaan, 1,000 mk.,
19402: Normarkun kunta 7,000 mk., Pomarkun kunta maksaa
19403: 10 vuoden kuluessa I,ooo mk. vuosittain eli yhteensä
19404: 10,000 mk., Kankaanpään kunta samoin 10 vuoden ku-
19405: luessa 1,500 mk. vuosittain eli yhteensä 15,000 mk., Ahl-
19406: strömin toiminimi kerta kaikkiaan 20,000 mk., Porin kau-
19407: punki 30o,ooo mk. sekä Kokemäenjoen poikki johtavan
19408: rautatiesillan ylläpitämiseksi vuosittain 2,000 mk. 50 vuo-
19409: den aikana eli yhteensä 400,000 mk., jos silta tehdään
19410: yhdistetyksi rautatie- ja ajosillaksi ja rata rakennetaan
19411:                      Uusia rautateitä.                      37
19412: 
19413: normaaliraiteiseksi. Rataa varten luvatun rahallisen avus-
19414: tuksen määrä on siis kaikkiaan 453,000 mk. ja kun siihen
19415: lisätään ilmaiseksi saatavan maan arvo, vähintäänkin
19416: 26o,ooo mk., tekee luvatun avustuksen raha-arvo ainakin
19417: 713,000 mk. Kaikki yllämainitut avustukset ovat luvatut
19418: sillä ehdolla, että rautatien rakennustöihin ryhdytään en-
19419: nen vuoden 1915 loppua.
19420:       Tunnustaen kyseessä olevan radan tärkeyden, jonka
19421: sille luvatut melkoiset avustuksetkin todistavat, katsoo V a-
19422: liokunta kuitenkin, että muutamia muita ratoja on ennen
19423: tätä aikaansaatava ja pyytää sentähden ehdottaa,
19424: 
19425:                 että anomusehdotus siitä tällä kertaa saisi
19426:            raueta.
19427: 
19428: 
19429:     Rata Epilän-Kuloveden pysäkin väliltä Porin
19430:      radalla Mietoon tai Koskenkorvan asemalle
19431:             Seinäjoen-Kristiinan radalla.
19432: 
19433:       Eduskunnalle jättämässään anomusehdotuksessa n :o
19434: 185 ovat edustajat Taave Junnila y. m. pyytäneet Edus-
19435: kunnan vaikuttamaan siihen, että Hallituksen toimesta
19436: koneellisesti ja taloudellisesti tutkittaisiin ratasuunta, joka
19437: ylempänä mainituissa kohdin yhdistäisi Porin radan ja
19438: Seinäjoen-Kristiinan radan toisiinsa, sekä että mainitun
19439: radan rakentamista varten annettaisiin Armollinen esitys
19440: Eduskunnalle.
19441:       Mitä ensin tulee siihen osaan puheena olevaa rataa,
19442: joka ulottuu Ikaalisten kauppalaan, niin tulisi sen liike-
19443: piiriin kuulumaan Tampereen kaupunki ja sanottu kaup-
19444: pala sekä niin vauraat kunnat kuin Mouhijärvi, Hämeen-
19445: kyrö ja Ikaalisten maalaiskunta, minkätähden ja kun se
19446: kulkisi Kyröskosken paperitehtaan ohi, jolla olisi mitä
19447: suurin hyöty radasta, arvelee Valiokunta, että rata hyvin-
19448: kin tulisi kannattamaan.
19449: 38      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19450: 
19451:       Muuten pyytää Valiokunta saada huomauttaa, että
19452: joskin kysymykseen tullut seutu on ollut rautatietä vailla
19453: ja saanut kärsiä siitä aiheutuvia hankaluuksia, niin on
19454: kumminkin sen muita kulkuneuvoja valtion puolelta koe-
19455: tettu mahdollisuuden mukaan parantaa, määräämällä mel-
19456: koiset summat parempien kulkuväylien aikaansaamiseksi
19457: seudun vesistöihin.
19458:       Mitä taas tulee siihen osaan aijottua rataa, joka joh-
19459: taisi Ikaalisten kauppalasta pohjoiseen päin, niin tulisi se
19460: kulkemaan suureksi osaksi harvaanasuitujen seutujen
19461: kautta, joskin niissä on ilmoitettu olevan hyviä metsiä ja
19462: käyttövoitnaisia koskia sekä viljelyskelpoisia maita. Mutta
19463: koska aikaisempi rautatiekomitea asetti tämän radan kol-
19464: manteen luokkaan ja ehdotti sen rakentamista vasta Sei-
19465: näjoen -Kristiinan radan valmistuttua, ei Valiokunta-
19466: kaan ole sitä kovin kiireellisenä pitänyt ja saa sentähden
19467: kunnioittaen ehdottaa,
19468: 
19469:                 ettei puheena oleva anomusehdotus nyt
19470:            antaisi aihetta mihinkään toimiin Eduskunnan
19471:            puolelta.
19472: 
19473:              Simola-Suomenlahden ranta.
19474: 
19475:       Käsitellessään tätä rataehdotusta on Valiokunta etu-
19476: päässä pitänyt silmällä sen tarkotusta yhdistää Saimaan ve-
19477: sistö rautatiellä Suomenlahden satamaan. Tunnustaen
19478: asian tärkeyden, täytyy Valiokunnan kuitenkin huomaut-
19479: taa, että löytyy nyt jo kaksikin tietä, jotka palvelevat sa-
19480: maa tarkotusta, nimittäin Lappeenranta-Viipuri ja Vuok-
19481: senniska-Antrea-Viipuri.
19482:       Tämän lisäksi on vielä huomautettava, että sahaa-
19483: mattomien puiden siirtämiseksi Saimaan vesistöstä Päijän-
19484: teen vesistöön on ryhdytty toisaalla toimiin. Ei myöskään
19485: voida olettaa, että anottu rata paikallisliikenteenkään vä-
19486: littäjänä tulisi kannattavaksi.
19487:                     Uusia rautateitä.                   39
19488: 
19489:     V aliakunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
19490:                 ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään toi-
19491:            miin anomusehdotuksen takia.
19492: 
19493:                     Viipuri-Koivisto.
19494: 
19495:       Jo vanhoista ajoista asti on Viipuri ollut Itä-Suomen
19496: tärkein satamakaupunki. Saimaan kanavan kautta suunat-
19497: tiin sekin liike, joka ennen oli Savosta käynyt Pohjanmaan
19498: rannikkokaupunkeihin, etelään päin ja rupesi enimmäk-
19499: seen kulkemaan Viipurin kautta. Savon rata on kyllä sit-
19500: temmin välittänyt osan tätä liikettä, mutta nyt yhdistää
19501: kaksikin rautatietä, nimittäin Lappeenrannan ja Imatran
19502: radat, Saimaan vesistön Viipurin satamaan. Kun sitten
19503: Karjalan rautatie rakennettiin, tuli Viipuri sen luonnol-
19504: lis·eksi päätekohdaksi ja sinne siirtyi myös osa Karjalan
19505: sekä tuonti- että vientiliikettä. Vasta valmistunut Savon-
19506: linnan rata ja tekeillä oleva Joensuun-Nurmeksen rata
19507: tulevat myös laajentamaan sitä jo ennestäänkin suurta
19508: kauppa-aluetta, jonka liike käy Viipurin sataman kautta.
19509:       Koiviston satama on kyllä hyvä; reitti sinne on selvä
19510: ja suora. Satama itsessään on saarten suojaama ja syvä
19511: ja sen pitkä äkkisyvä ranta, jossa jo aivan lähellä on 30
19512: jalan vesi, helpottaa laiturin rakentamista. Talvisatama-
19513: nakio on se edullinen, sillä se pysyy kauan sulana, on
19514: vapaa ahtojäistä ja sen suorassa, tilavassa ja syvässä väy-
19515: lässä voi jäänmurtaja hyvin työskennellä.
19516:       Koska kumminkin puheenaoleva rata tulisi hyödyttä-
19517: mään ainoastaan osaa Karjalaa, syystä että Karjalassa
19518: löytyy vanhastaan käytettyjä hyviä vesiteitä, sekä kun ra-
19519: dan rakentamisesta aiheutuvat satamatyöt, tavaravajat
19520: y. m. vaativat suuria kustannuksia eikä kaikinpuolisia tut-
19521: kimuksia tässä suhteessa ole olemassa, saaValiokunta kun-
19522: nioittaen ehdottaa,
19523:                 että tämä anomus tällä kertaa saisi raueta.
19524: 40      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19525: 
19526:                    Terijoki-Käki salmi.
19527: 
19528:       Tämä rata kokonaisenaan olisi tosin jonkunlainen
19529: oikotie Pietarin radalta Karjalan radalle ja yhdistäisi Kä-
19530: kisalmen Pietarin kanssa. Se näkyy kuitenkin vahingotta
19531: voivan jäädä vastaiseksi odottamaan vuoroaan, sillä
19532: radalla ei tultaisi kuljettamaan sanottavasti mitään Pie-
19533: tariin, ja Pietarin tavarat taas tulisivat Käkisalmeen kul-
19534: kemaan edelleenkin vesitse, joka tie tulee huokeammaksi.
19535: Paikallisena liikevälineenä tulisi tällä radalla ehkä olemaan
19536: kylläkin merkitystä, mutta kun seudun liiketarvetta jossa-
19537: kin määrin helpottaa Vuoksen laivaliike, voidaan muita
19538: ratoja pitää kiireellisempinä.
19539:       Tähän nähden saa V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
19540: 
19541:                   ettei tämä anomusehdotus antaisi aihetta
19542:            mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puo-
19543:            lelta.
19544: 
19545: 
19546:                 Käkisalmi-Karjalan rata.
19547: 
19548:      Näillä valtiopäivillä on tehty kolme anomusta, joilla
19549: tahdotaan aikaansaada ratoja Käkisalmen kaupungista
19550: Karjalan radalle, nimittäin Koljolan, Ojajärven ja Saira-
19551: lan asemille.
19552:      Varsin luonnollista onkin, että Laatokan laaja vesistö
19553: saatetaan toisessakin kohden - ei ainoastaan Sortavalassa
19554: - yhteyteen Karjalan radan kanssa. Sillä onhan Käki-
19555: salmi vanha kauppakeskus, joka ainoastaan kulkuneuvojen
19556: puutteessa ei ole päässyt nopeammin vauras.tumaan. Kun
19557: kaupunki on ryhtynyt satamaolojaankin parantamaan,
19558: niin että isotkin kauppalaivat voivat sinne poiketa, olisi
19559: Käkisalmen ja sen ympäristön rautatien tarvettakin aika
19560: ryhtyä tyydyttämään. Mutta kun vielä suurta erimieli-
19561: syyttä ja epäselvyyttä on olemassa siitä, mihin Käkisalmen
19562:                      Uusia rautateitä.                      41
19563: 
19564: rata Karjalan radalle olisi suunnattava, saa Valiokunta
19565: täten kunnioittaen ehdottaa,
19566: 
19567:                 että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
19568:            tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin osoit-
19569:            tamaan, mistä tämä rata parhaiten voitaisiin ra-
19570:            kentaa.
19571: 
19572: 
19573: Sortavala-Impilahti-Koirinoja-Suojärvi. Sortavala
19574:     - Impilahti-Salmi -Suojärvi-Korpiselkä-
19575:       Nurmeksen rata. Värtsilä-Hiiskoski.
19576: 
19577:        Valiokunta on ollut 1907 valtiopäiväin Rautatievalio-
19578: kunnan kanssa yksimielinen siitä, että itäinen Raja-Karjala
19579: on kulkuneuvoihin nähden joutunut lapsipuolen asemaan
19580: muuhun Suomeen verraten. Rautateitä ei siellä ole, vesi-
19581: teitä ei myöskään ja maanteitäkin hyvin harvassa. Va-
19582: hinkoa kärsimättä ei mikään seutu meidän päivinämme
19583: jää kulkuneuvoista syrjälle, sillä liikeyhteyden eristymistä
19584: seuraa henkinenkin eristyminen, alallaan pysyminen, jopa
19585: taantuminenkin. Tätä kohtaloa ei ole Raja-Karjalakaan
19586: välttänyt eikä ole siitä pelastuva, ennenkuin se nykyaikai-
19587: sillä liikeneuvoilla yhdistetään muuhun Suomeen.
19588:        Eikä lienekään eri mieliä siitä, että Raja-Karjalan
19589: tulevaisuus on osaltaan rautatien avulla pelastettavissa.
19590:      · Tällaisessa tapauksessa ei enää ole yksinomaan kysy-
19591: mys valtion taloudellisista eduista, vaan enemmän sen vel-
19592: vollisuuksista. Kuitenkin lienee paikallaan yleisin piirtein
19593: arvioida niitä taloudellisiakin edellytyksiä, joita kysymyk-
19594: sessä olevalla radallakin on.
19595:        Se olisi epäilemättä kulttuurirata ja sellaisia pidetään
19596: tavallisesti taloudellisesti kannattamattomina. Mutta on-
19597: han ennenkin jo nähty, että hyvin asuttuun seutuun raken-
19598: netun radan kannattavaisuus on jäänyt heikoksi, samalla
19599: kun syrjäseudussa, missä vielä käyttämättömiä luonnon-
19600: 42      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19601: 
19602: rikkauksia on ollut tarjolla, kulttuurirata on tuottanut hy-
19603: viäkin tuloksia. Esimerkiksi kelpaa juuri Karjalan rata,
19604: jonka menestymistä suuresti epäiltiin, mutta joka heti
19605: alusta pitäen osottautui kannattavaksi ja joka nyt jo kauan
19606: on ollut rautatieverkkomme tuottavimpia osia. Kuten ano-
19607: musehdotuksessakin mainitaan, löytyy kysymyksessä ole-
19608: van ratasuunnan varrella Jänisjoessa voimakkaita putouk-
19609: ~ in ja niissä jo Hämekosken, Leppäkosken ja Läskelän
19610: tehtaat. Etempänä on Välimäen rautakaivos ja Pitkän-
19611: rannan teollisuuslaitokset, jotka nyt tosin ovat pysähdyk-
19612: sissä, mutta joiden käyntiinpano on kyseessä. Suojärvellä
19613: on Annan ruukki avaroine metsämaineen. V esiputouksia
19614: on useita, ja laajat metsämaat sekä seudun malmipitoinen
19615: vuoriperä tarjoavat ehtymättömän raaka-ainevaraston el-
19616: pyvälle teollisuudelle. Laajat tukkimetsät, joiden arvo nyt
19617: on vähäinen ja joita on pakotettu myymään vieläkin vä-
19618: hemmästä hinnasta, kohoisivat suuresti arvossa. Kruu-
19619: nullakin on tähän nähden etuja Raja-Karjalassa valvot-
19620: tavanaan, sillä se omistaa myös jonkun verran metsiä
19621: siellä.
19622:       Kauppaliikkeeseen nähden ei kysymyksessä oleva
19623: seutu myöskään ole aivan arvoton. Koirinojan kylä on
19624: Laatokan parhaimpia satamapaikkoja ja kulkee sen kautta
19625: melkoinen liike sisämaihin. Paikan merkitystä kuvaa se-
19626: kin seikka, että kylä paraillaan pyrkinee kauppalaksi. Eri-
19627: tyisen huomion ansaitsee sitäpaitsi laajan rajantakaisen
19628: Aunuksen liike, jonka 25 :stä pitäjästä olisi Suojärven
19629: radalle lyhin matka. Täällä pidetään tammikuussa Sun-
19630: gun markkinat, jotka ovat suurimpia koko Pohjois-Venä-
19631: jällä ja joista pääasiassa kaloja ja lintuja suuret määrät
19632: arvatenkin tulisi kulkemaan Suojärven kautta Pietariin.
19633:       V aliakunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
19634: 
19635:                  että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
19636:            tainen koneellinen httkimus toimitettaisiin rau-
19637:            tatietä varten, joka paraiten tyydyttäisi Laato-
19638:                     Uusia rautateitä.                    43
19639: 
19640:            kan pohjoispuolella olevan Itä-Karjalan liike-
19641:            tarpeita.
19642: 
19643: 
19644:                  Mikkeli-Lappeenranta.
19645: 
19646:      Tätä linjaa tutkiessaan Valiokunta on huomannut,
19647: että se tulisi kulkemaan Saimaan järven itä- ja eteläran-
19648: nikkoa, eli siis seudussa, joka on aavan vesireitin ääressä,
19649: minkä ohessa ne kunnat, joilla radasta tulisi olemaan hyö-
19650: tyä, ovat niin lähellä Mikkelin-Kouvolan sekä Pietarin
19651: ratoja, että uusi rata tulisi kulkemaan noitten ratojen lii-
19652: kennepiirin kautta, johon nähden Valiokunta kunnioittaen
19653: ehdottaa,
19654:                  ettei tämä anomtis antaisi aihetta mihin-
19655:             kään toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
19656: 
19657: 
19658:        Suolahti-Pännäinen. Kokkola-Suolahti.
19659: 
19660:       Vaikkakin Valiokunta on lukenut nämä radat pai-
19661: kallisratojen joukkoon, ei niiltä kuitenkaan voida jonkin-
19662: laista yhdysradan luonnetta kieltää, johon nähden Valio-
19663: kunta onkin ne käsitellyt aikaisemmin tässä mietinnössä
19664: Pohjanmaan-Savon yhdysratojen yhteydessä siv. 4-12,
19665: johon V aliakunta pyytää viitata.
19666: 
19667: 
19668:                        Oulu-Vaala.
19669: 
19670:       Vuoden 1870 jälkeen asetettiin Oulun kaupungin toi-
19671: mesta komitea, joka sai tehtäväkseen pitää vireillä Oulun
19672: -Vaalan rautatieasiaa. Tämän komitean keräämillä yksi-
19673: tyisvaroilla tehtiin koneellinen tutkimus sekä laskelmat ra-
19674: dan kannattavaisuudesta ja julaistiin ne erityisenä kirjana
19675: v. 1875· Näihin esitöihin perustuen jätettiin valtiopäi-
19676: ville 1877-78 porvaris- ja talonpoikaissäädyssä anomuk-
19677: 44      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19678: 
19679: set Oulun-Vaalan radan rakentamisesta valtion varoilla
19680: tai sen avustuksella yksityisten kautta. Tämän jälkeen
19681: on se, kuten valtiopäiväasiakirjat osottavat, ollut kysy-
19682: myksen alaisena aina tähän hetkeen asti, saaden viime
19683: aikoina yhä suurempaa huomiota osakseen. Niinpä ovat
19684: asianomaiset valiokunnat valtiopäivillä 1877-78, 1882,
19685: 1891, 1894, 1897, 1900, 1904-05 puolutaneet sitä ra-
19686: kennettavaksi. Valtiopäivät r89r anoivat jo Oulun_:_
19687: Vaalan radalle Armollista esitystä sen rakentamisesta, kui-
19688: tenkin tuloksetta. V. 1894 näytti vihdoinkin tämän radan
19689: vuoro tulleen, sillä sen hyväksi tehtiin paljon työtä.
19690: Valtiopäivilie jätettiin 7 sitä koskevaa anomusta, joista
19691: 5 talonpoikais-, 1 porvaris- ja r pappissäädylle. Näistä tu-
19692: loksena olikin, että säädyt taas pyysivät Vaalan radan
19693: rakentamisesta Armollista esitystä, joka annettiinkin 1897
19694: vuoden valtiopäiville. Mutta tämän jälkeen lykkäytyi asia
19695: erityisen komitean käsiteltäväksi ja tämä kohteli Vaalan
19696: rataa kylmästi. Poikkeuksena on mainittava vuoden 1907
19697: rautatievaliokunnan päätös, joka Vaalan radalle oli vas-
19698: tainen. Tämä ei kuitenkaan aiheutunut siitä, että olisi
19699: katsottu Oulun-Vaalan rata tarpeettomaksi, vaan siitä,
19700: että radan anojat olivat suunnitelleet sen yksityisradaksi,
19701: jota valtio avustaisi :ui kustannuksista, mitä tapaa ei va-
19702: liokunta voinut hyväksyä; valiokunnan päätökseen vai-
19703: kutti nähtävästi myöskin se tieto, ettei valtion varat sillä
19704: erää riittäneet uusien ratojen rakentamiseen.
19705:       Oulun-Vaalan radan kannattavaisuus valtiotalou-
19706: delle on ensinkin siinä, että tilastojen mukaan on Oulu-
19707: järven tarkkastupiirissä ro,467,956 tukkia ja hirttä.
19708: Tämä alue tulisi kosketuksiin Vaalaan radan kanssa.
19709: Metsähallitus onkin kertomuksessaan vuodelta 1907
19710: huomauttanut, mitenkä tarpeellista olisi, että rautatie ulo-
19711: tettaisiin Oulujärvelle asti. Samasta lausunnosta käy myös
19712: selville, että Oulujärven tarkastuspiirin metsäntuotteet ny-
19713: kyisin täytyy myydä 58 % halvemmalla kuin esim. Vaasan
19714: läänin tarkastuspiirin tuotteet.
19715:                     Uusia rautateitä.                   45
19716: 
19717:       Että puheenaolevan radan varrelle voi varmasti
19718: syntyä suuria teollisuuslaitoksia jalostamaan Oulu-
19719: prven ympärillä olevien metsien antamaa raaka-ainetta,
19720: siitä on takeena s·e, että Oulujoen, jonka pohjoispuolitse
19721: Vaalan rata tulisi kulkemaan, koskien yhteinen vesivoima
19722: on laskettu satoihin tuhansiin hevosvoimiin, jonka suu-
19723: ruus helposti huomattaneen, kun tiedetään, että koko maas-
19724: sa käytettyjen höyrykoneiden yhteinen hevosvoimamäärä
19725: v. 1906 oli 60,138. Radan rakentamisen puolesta puhuu
19726: myöskin se taajanlainen asutus, joka Oulujoen varsilla on,
19727: ja maanlaadun hyvyys viittaa elpyvään karja- ja meijeri-
19728: talouteen sekä manviljelykseen. Tätä todistaaksemme
19729: mainittakoon, että Oulun maalaiskunnan, Muhoksen, Uta-
19730: järven ja Puolangan asukasmäärä on v. 1907 ollut noin
19731: 18,ooo henkeä ja tämän seudun pinta-ala on 5,267, 6 km2 •
19732: Mainitut kunnat tulisivat poikkeuksetta käyttämään juuri
19733: Vaalan rataa, joten paikallista liikennettäkään ei tulisi
19734: puuttumaan.
19735:       Aikanaan tehty kustannusarvio osoittaa, että tämän
19736: radan rakennuskulut nousisivat 4,5IO,ooo markkaan,
19737: mutta tämä arvio ei pidä paikkaansa. Vuonna 1907
19738: asetettu rautatiekomitea on nimittäin huomannut, että
19739: radan rakentaminen senkaltaisissa oloissa, joista nyt on
19740: kysymys, vaikkakin ne ovat suotuisina pidettävät, nousee
19741: vähintään 90 tuhanteen markkaan kilometriltä, joten 90
19742: kilometrin pituisen radan rakentaminen tulisi maksamaan
19743: yli 8 miljoonaa markkaa.
19744:       Kustannukset kävisivät siis jotakuinkin korkeiksi, ja
19745: on tämä seikka herättänyt Valiokunnassa epäilyksiä siitä,
19746: vastaisiko radan tuottama hyöty näin suuria kuluja, eten-
19747: kin kun vanhastaan on olemassa Oulujoen laskuväylä
19748: tukkipuiden, tervan ynnä muun kuljettamiseksi, joita tus-
19749: kin tultaisi rautateitse kuljettamaan. Sen ohessa on jo
19750: olemassa Kajaanin-Iisalmen rata, joka jo jossain mää-
19751: rin tyydyttää Kajaanin kihlakunnan rautatietarvetta.
19752: Vielä on huomautettava, että valtio viime vuosina on
19753: 46      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19754: 
19755: rautatirakennuksillaan koettanut hyödyttää pääasiallisesti
19756: tätä maamme osaa, ja että Valiokunta sen lisäksi jo on
19757: ehdottanut tänne rakennettavaksi melkoisia kustannuksia
19758: kysyvän Iisalmen-Ylivieskan radan.
19759:      V aliakunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
19760: 
19761:                 ettei tämä anonzus tällä kertaa antaisi az-
19762:            hetta mihinkään toi,menpiteeseen Eduskunnan
19763:            puolelta.
19764: 
19765: 
19766:                  Rovaniemi-Kemijärvi.
19767: 
19768:      On luonnollista, ettei Rovaniemeä voi pitää mmaan
19769: aina pysyväisenä maamme rautatieverkon pohjoisimpana
19770: päätöskohtana. Jo se seikka, että Eduskunnalle on jä-
19771: tetty anomuksia, joissa pyydetään rautatien jatkaruistoi-
19772: menpiteitä Rovaniemeltä kahteenkin eri suuntaan, osottaa,
19773: että rautatieverkkoamme halutaan yhä ulotuttaa ylem-
19774: mäksi pohjoiseen.
19775:      Jo 1907 vuoden Rautatievaliokunta huomautti, että
19776: tämän seudun suuri puutavaraliike jakautuu uittoreittien
19777: mukaan kahteen osaan, joista ehdottomasti suurin on Ke-
19778: mijoen päähaaraa ympäröivä. Tämän laajan alueen luon-
19779: nollisena liikekeskuksena on Kemijärvi, johon uittoväylät
19780: eri suunnilta yhtyvät, tavateilen pohjoisessa ~appia ja
19781: idässä Venäjän rajaa. Kuten tunnettua kuuluvat melkein
19782: kaikki maat täällä kruunun metsämaihin, ja kuta pitem-
19783: mälle metsän arvioiminen edistyy, sitä suuremmiksi ja
19784: kypsemmiksi osottautuvat niiden puuvarastot On jo mo-
19785: nesti näytetty toteen, että metsien järkiperäinen hoito on
19786: läheisesti riippuvainen seudun taloudellisista ja erittäinkin
19787: liikenneoloista, ja että ne tällä kysymyksessä olevalla
19788: alueella ovat erittäin kalliit, on yleiseen tunnettua.
19789:       Kysymyksessä oleva seutu kasvattaa ainoastaan pie-
19790: nen osan käyttämästään viljasta, ja on sentähden suurin
19791:                      Uusia rautateitä.                      47
19792: 
19793: osa siitä, samoinkuin muustakin seudun asukasten ja
19794: tukkityöväestön melkoisista tarpeista, tuotava muualta,
19795: osittain Rovaniemen kautta, osittain Vienanmeren puo-
19796: lelta.
19797:        Seudun koko liike-elämä saa voimansa puutavaraliik-
19798: keestä ja niistä monia satojatuhansia puita käsittävistä
19799: metsänhakkuutöistä, joita vuosittain suoritetaan Kemi-
19800: järveen laskevien monien uittoreittien varsilla ja joiden
19801: keskipisteenä mainittu paikkakunta siten on. Sieltä vä-
19802: littävät laivat - nykyään niitä lienee jo viisi - liikettä
19803: Kemijärven eri lahdelmiin, joista koskiset jokimatkat
19804: alkavat.
19805:        Viljelysmahdollisuuksia tarjoovat seudun luonnolliset
19806: niittymaat, niin pian kuin liikeneuvot tekevät ajanmukai-
19807: semman karjanhoidon mahdolliseksi.
19808:        Tähän nähden saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
19809: 
19810:                 että taloudellinen ja, jos tarve ·vaatii, osit-
19811:            tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin rau-
19812:            tatien aikaansaamista varten Rovaniemeltä Ke-
19813:            mijärvelle.
19814: 
19815: 
19816:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
19817: heenjohtaja Juselius, varapuheenjohtaja M. Hoikka,
19818: jäsenet Annala (osittain), Redberg (osittain), Herrala,
19819: Kirjarinta, Leino (osittain), Pakkala (osittain), Peura-
19820: koski (osittain), Salo, Sipilä (osittain), Snellman ( osit-
19821: tain), Turunen (osittain), Waarala, Wainio (osittain)
19822: ja Wiljakainen sekä varajäsenet Eloranta, Fränti, Kares,
19823: Laitinen, Pipatti, Pullinen ja Sundblom, kukin osittain.
19824: 
19825:      Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
19826: 48     1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19827: 
19828: 
19829: 
19830: 
19831:                     Vastalauseita.
19832:                             I.
19833: 
19834:                   Kokkola-Suolahti.
19835: 
19836:      Valiokunta, käsittellessään edustaja Juho Torpan y.
19837: m. anom. ehdotusta rautatien rakentamisesta Kokkolan
19838: luota Oulun radalla Jyväskylän-Suolahden radalle, on
19839: liian ylimalkaisesti kosketellut niitä etuisuuksia jotka
19840: puhuvat tämän ratasuunnan puolesta.
19841:      Tosin perusteluissaan valiokunta on tehnyt selkoa
19842: tästä radasta, eri poikkirata-anomuksia käsiteltäessä,
19843: jotka yhdistäisivät Pohjanmaan ja Savon radat toisiinsa.
19844: Mietinnössä siv. 4-8, on valiokunta tunnustanut, että
19845: "täytyy väen tiheyteen nähden ehdottomasti asettaa en-
19846: simäisen ryhmän linjat, johon kuuluu Kokkolan-Suo-
19847: lahden rata-anomus, molempien toisten edelle" jota-
19848: vastoin "kolmannen ryhmän linja, Ylivieska-Iisalmi on
19849: väkiluvun puolesta heikoin". Metsistä mainitessaan tu-
19850: lee valiokunta siihen päätökseen että "Keski-Suomen
19851: kunnat, jotka ovat anotun Kokkolan-Suolahden radan
19852: alueella ovat kuuluneet ja kuuluvat vieläkin maamme
19853: metsärikkaimpiin"; jotavastoin "metsärikkauden puolesta
19854: siis kunnat Iisalmen- Ylivieskan radalla ... ovat hei-
19855: koimmat."
19856:      Niistä koskista joista mietinnön 7 sivulla mainitaan,
19857: suurin osa kuuluu Kokkolan-Suolahden radan alueelle.
19858:                       Vastalause 1.                        49
19859: 
19860:       Tässä ovatkin lyhimmittäin kerrottuna ne taloudelliset
19861: edut joista valiokunta mietinnössään mainitsee puheena
19862: olevalla poikkirata-alueella.
19863:       Nämät ratojen kannattavaisuusedellytykset toistensa
19864: rinnalla, on valiokunta kokonaan syrjäyttänyt ja kiinnit-
19865: tänyt huomionsa yksistään siihen, miten yhdysratasuun-
19866: nitelma vähimmällä kustannuksella saataisiin tyydyte-
19867: tyksi.
19868:       Sen lisäksi mitä valiokunnan mietinnössä on Kok-
19869: kolan-Suolahden radan eduksi esitetty, pyydän vielä
19870: mainita että tämä, jo vuonna 190 l hallituksen toimesta
19871: taloudellisesti ja koneellisesti tutkittu ratasuunta tarjoaa
19872: lupaavia edellytyksiä vastaiseen kehitysmahdollisuuteen,
19873: varsinkin maatalouteen nähden; sillä tämän linjan alueella
19874: on runsaasti viljelyskelpoista maata ja laajoja savipoh-
19875: jaisia soita, joiden raivaaminen viljelykselle riippuu pa-
19876: rannetuista kulkuneuvoista.
19877:       Metsät myöskin tällä alueella tarjoavat runsaan tulo-
19878: lähteen, jotka ovat maamme parhaimpia sekä kruunun
19879: että yksityisten mailla.
19880:       Sen lisäksi mitä valiokunta mainitsee koskista, jotka
19881: suurimmaksi osaksi kuuluvat Kokkolan-Suolahden ra-
19882: dan alueelle, löytyy tällä ratasuunnalla niiden lisäksi
19883: vesiputouksia, joiden hyödyllinen hevosvoima, tutkimuk-
19884: sien perusteella, yhteenlaskettuna on noin 9,000.
19885:       Vielä on mainittava että radan rakentamiseen ovat
19886: sitoutuneet ottamaan osaa: Kokkolan kaupunki puolella
19887:  miljoonalla markalla, samoin radan varrella ja läheisyy-
19888: dessä olevat kunnat tuotuvassa määrässä, joten avustus
19889: yhteen laskettuna tekee noin l ,000,000 markkaa; paitsi
19890: tätä avustusta, on suurimmalle osalle rata-aluetta myön-
19891:  netty tarvittava maa-ala ilmaiseksi, kuten viimeisten
19892: säätyvaltiopäivien rautatievaliokunnalle jätetyt kunta-
19893:  kokousten pöytäkirjat osoittavat.
19894:       Tunnustaen että poikkiradat, jotka valiokunta ehdot-
19895: taa rakennettaviksi, ovat yhdysliikenteelle tärkeät, joten
19896:                                                        4
19897: 50      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
19898: 
19899: en tahdo niiden rakentamista vastustaa, vaan katson,
19900: että sen jälkeen tämä ehdottamani Kokkolan-Suolah-
19901: den rata olisi pantava työnalaiseksi.
19902: 
19903:      Edellä esitetyn nojalla pyydän kunnioitta ehdottaa,
19904: 
19905:                 että eduskunta päättäisi normaaliraitei-
19906:           sen rautatien rakennettavaksi Oulun radalta
19907:           Kokkolan luota Jyväskylän-Suolahden ra-
19908:            dalle, rakennettavaksi ehdotettu/en Ylivieskan
19909:           -Iisalmen j'a Savonlinnan-Pieksämäen rato-
19910:           j'en valmistuttua j'a osoittaisi sitä varten tar-
19911:           vittavat varat.
19912: 
19913:      Helsingissä Lokakuun 18 p:nä 1909.
19914: 
19915:                                       J. H. Pakkala.
19916:                       Vastalause II.                    51
19917: 
19918: 
19919: 
19920: 
19921:                             II.
19922: 
19923:                   Savonlinna-Mikkeli.
19924: 
19925:      Voimatta yhtyä Rautatievaliokunnan Karjalan ja Sa-
19926: von ratoJen yhdistämistä koskevaan päätöbeen, että tämä
19927: yhdysrrata olisi suunnattava Savonlinnasta Pieksämäelle,
19928: saa allekirjoittanut esittää seuraavaa.
19929:      Suuren merkityksen antaa Rautatievaliokunta niin-
19930: kuin luonnollista onkin sille, miten suuria ja väkirikkaita
19931: kuntia tulisi kuulumaan kysymyksessä olevien ratojen var-
19932: sinaiseen alueeseen. Mutta saadakseen suosimansa rata-
19933: suunnan mitä edullisempaan valoon ei valiokunta sen pa-
19934: remmin kuin tammikuun I 7 p :nä I 907 asetettu rautatie-
19935: komiteakaan ole malttanut välttää ilmeisiä erehdyksiä.
19936: Pieksämäen ratasuunnan alueeseen on valiokunta lukenut
19937: m. m. koko Leppävirran ja Kangaslamg1en. Pikaisin sil-
19938: mäys kartalle osottaa kuitenkin ilman pitempiä todisteluja,
19939: että ainakaan toista puolta Leppävirran suuresta pitäjästä
19940: ei millään syyllä voida lukea valiokunnan ehdottaman ra-
19941: dan liikepiiriin. Pohjoinen ja läntinen Leppävirta tulevat
19942: Pieksämä·en radan mahdollisen rakentamisenkin jälkeen
19943: käyttämään liiketienään Savon rataa, niinkuin tähänkin
19944: asti. Kangaslammen pitäjän pääosa taas on vesien
19945: erottama ehdotetusta radasta, joten ei sitäkään vallan hel-
19946: posti voitane tämän radan alueeseen lukea. Sitävastoin
19947: on valiokunta aivan tuntuvasti supistanut Mikkeliin vie-
19948: tävän radan aluetta. Ainakin paremmalla syyllä, kuin
19949: koko Leppävirta ja Kangaslampi luetaan ehdotetun mdan
19950: 52      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
19951: 
19952: alueeseen, voidaan Mikkelin ratasuunnan piiriin valiokun-
19953: nan mainitsemien pitäjien lisäksi lukea koko Anttola, osa
19954: Ristiinan, Puumalan ja Joroisten pitäjiä. Viimemainitun
19955: pitäjän eteläisten kylien puolesta kannatettiinkin esim.
19956: Mikkelin rautatiekokouksessa tammikuun 30 p :nä 1906
19957: mieluummin ratasuuntaa Savonlinna-Juva-Mikkeli, jo-
19958: ka onkin luonnollista, koska tämä rata tulisi kulkemaan
19959: lähempänä Joroisten eteläosaa, kuin Pieksämäelle menevä
19960: yhdysrata. Kun tämä ratojen alueita koskeva ilmeinen
19961: erehdys valiokunnan mietinnössä oikaistaan, niin tulee ra-
19962: tasuunta Savonlinna-Mikkeli jo alueensa laajuuteen näh-
19963: den olemaan edullisemmassa asemassa kuin valiokunnan
19964: ehdottarua poikkirata.
19965:      Aiheeton on myös valiokunnan huomautus, että muka
19966: ,Pieksämäen rata enemmän hyödyttää Rantasalmen kun-
19967: taa, kuin Savonlinnan-Mikkelin rata". Empimättä voi
19968: sanoa, että Rantasalmen kunnan etu on yleensä yhtä hy-
19969: vin ja muutamissa tapauksissa paremminkin tyydytetty
19970: Mikkelin kuin Pieksämäen radalla, Mikkelin rata kun niin
19971: sopivalla kohdalla leikkaa Rantasalmen kuntaa, että pisin
19972: matka rautatielle jostakin Haukiveden lounaispuolella ole-
19973: vasta Rantasalmen osasta tulee olemaan noin 20 km. Ran-
19974: tasalmen päätuotetta, voita, käy paljon edullisemmin lä-
19975: hettäminen Mikkeliin kuin Pieksämäelle, koska Hiltulan
19976: tulevalta asemalta on 74 km. lyhempi matka Hankoon
19977: Mikkelin kuin Pieksämäen kautta. Sitäpaitsi on huomat-
19978: tava, että ehdotettu Pieksämäen rata Rantasalmella tulisi
19979: koskettelemaan etukädessä sellaisia seutuja, jotka ovat
19980: verrattain lähellä laivareittiä, jota myöten suurin osa näi-
19981: den seutujen liikkeestä kulkisi radan valmistuttuakin.
19982:      Näin tavoin erehdyttävästi esitettyään kumman-
19983: kin kilpailevan radan alueet, käy valiokunta esittä-
19984: mään kummankin rata-alueen tuotantomahdollisuuksia.
19985: Niin vähän kuin valiokunta tässä kohden onkin voinut
19986: sanoa Pieksämäen radan eduksi Mikkelin rataan verra-
19987: ten, niin on se voinut senkin ainoastaan jättämällä huo-
19988:                        Vastalause II.                      53
19989: 
19990: mioon ottamatta erään sangen tärkeän seikan. Maan-
19991: viljelys- ja karjanhoitotuotteisiin nähden tulevat vertai-
19992: lussa kysymykseen erityisesti Joroisten kunta Pieksämäen
19993: radan alueella ja Juvan kunta Mikkeliin ajatelluu radan
19994: piirissä. Kun näiden kahden kunnan tuotantoa toisiinsa
19995: verrataan on huomattava, että se osa Joroisten pitäjää,
19996: jonka lävitse ehdotettu rata tulisi kulkemaan, on epäile-
19997: mättä siellä olevien herraskartanoiden y. m. seikkojen vai-
19998: kutuksesta päässyt maanviljelyksen ja karjanhoidon ke-
19999: hityksessä niin pitkälle, että se siitä ei juuri voine edistyä
20000: ilman tuntuvia ponnistuksia. Sitä vastoin Juva on vasta
20001: varsinaisen kehityksensä alussa oleva pitäjä, jonka soissa
20002: ja pelloissa lepää runsaita, vielä käyttämättöminä olevia
20003: mahdollisuuksia. Vaikka näin aivan ilmeisesti on asian-
20004: laita, voittaa Juva sittenkin esim. kotieläinten luvussa Jo-
20005: roisten pitäjän. Viimeisen rautatiekomitean tilaston mu-
20006: kaan vuodelta 1906 oli, näet, Juvalla 1, 23 nautakarja-
20007: yksikköä henkeä kohti, jota vastoin vastaava luku Joroi-
20008: sissa oli vaan 1,05 • Joroisten viljelyksen ylempänä mai-
20009: nittua kehittyneisyyttä osottaa kuitenkin se, että väkirehua
20010: Joroisiin tuotiin siitä huolimatta 2,66o kg. enemmän kuin
20011: Juvalle. Kylvöön ja satoon nähden täytyy valiokunnan-
20012: kin asettaa Juva Joroisten edelle. Kun näin tavoin Juvan
20013: vasta kehityksensa alussa oleva ja suuria kehitysmahdolli-
20014: suuksia omaava viljelys nyt jo tuotantoon nähden vetää
20015: vertoja Joroisten kehityksensä miltei huipulla olevalle vil-
20016: jelykselle, niin ei käyne kieltäminen että radan saantiin
20017: vaikuttavat edut tässäkin ovat Mikkeliin vedettävän rata-
20018: suunnan puolella.
20019:       Päätekijänä, joka valiokunnan mielestä vaatii radan
20020: suuntaamista Savonlinnasta Pieksämelle, esiintyy mietin-
20021: nössä se, että tällä ratasuunnalla muka on suuria teolli-
20022: suuslaitoksia, jotka antavat radalle liikettä ja siten teke-
20023: vät sen taloudellisesti kannattavammaksi, kuin Savonlin-
20024: nan-Mikkelin ratasuunta. Mitä uusien teollisuuslaitosten
20025: syntymisen mahdollisuuteen tulee, niin ei valiokunta ole
20026: 54      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20027: 
20028: voinut asettaa ehdottamaansa ratasuuntaa Savonlinnan---
20029: Mikkelin ratasuuntaan verraten edullisempaan asemaan.
20030: Koskia, joiden vesivoima nykyisin on käyttämätön tai ai-
20031: noastaan pienemmässä märäin käytetty, on viimemainitun
20032: radan liikepiirissä ainakin yhtä runsaasti, kuin Pieksämäen
20033: radan alueella. Valiokunta onkin tässä katsannossa pannut
20034: pääpainon Savonlinnan-Pieksämäen ratasuunnan liikepii-
20035: riin joutuviin Varkauden ja Lehtoniemen tehtaisiin ja san-
20036: gen laajasti, mutta myös jotenkin tarpeettomasti esittää va-
20037: liokunta miten paljon tavaraa raaka-aineena y. m. on Var-
20038: kauteen tuotu ikäänkuin kaikki nämät tavarat tulisivat kul-
20039: kemaan ehdotetulla radalla. Valiokunta on jättänyt ko-
20040: konaan huomioon ottamatta, että sekä Varkauden että
20041: Lehtoniemen tehtaat ovat hyvien laivardttien varsilla eikä
20042: ole vähääkään syytä luulla, että nämät tehtaat rautatien
20043: saatuaan lakkaisivat käyttämästä heille monin verroin
20044: edullisempaa vesitietä, varsinkin kun molempien tehtaiden
20045: pääasiallisena työalana on laivanrakennus. V aliakunnan
20046: onkin täytynyt tunnustaa, että Varkauden ja Lehtoniemen
20047: tehtaille ja sikäläisille kauppiaille on rautateitse esim.
20048: vuonna 1906 tuotu yhteensä vain 353 tonnia tavaroita
20049: ja viety ainoastaan 199 tonnia. Ainakaan missään tun-
20050: tuvaromassa määrässä eivät kysymyksessä olevat tehtaat
20051: vastedeskään vasten omaa etuaan rupea rautatietä käyttä-
20052: mään. Ja nykyään näihin tehtaisiin maitse kulkeva liike
20053: antaa työtä rautatiellä korkeintaan kolmelle normaalisesti
20054: kuormitetulle tavarajunalle vuodessa. Ei tosiaankaan kan-
20055: nata näin vähäisen seikan antaa vaikuttaa radan viemistä
20056: kokonaiselle maakunnalle epäedulliseen suuntaan.
20057:       Sen lisäksi on näiden tehtaiden liikkeen vastapainona
20058: huomattava, että Mikkeliin vietynä saisi rata paljon enem-
20059: män kauppiaiden tavaraa kuletettavakseen. Vuonna 1906
20060: tuotiin Juvalle, joka Mikkelin radan alueella etupäässä on
20061: huomioonotettava, 29 kauppiaalle kunnan ulkopuolelta ta-
20062: varoita 2,799,600 kg. Sitä vastoin tuotiin Pieksämäen
20063: radan pääpitäjään Joroisiin 13 kauppiaalle mainittuna
20064:                       Vastalause II.                      55
20065: 
20066: vuonna kunnan ulkopuolelta tavaraa ainoastaan 1,146,440
20067: kg. Jo tämän kautta tulisi Savonlinnan-Mikkelin ra-
20068: dalle vuosittain kuletettavaa tavaraa 1,653 tonnia enem-
20069: män, kuin ehdotetulle Pieksämäen radalle. Siis jo yksis-
20070: tään Juvan tuonnin suuremmuus Joroisten tuontiin verra-
20071: ten on lähes viisi kertaa suurempi, kuin koko Varkauden
20072: ja Lehtoniemen tehdasten tähänastinen rautatietuonti,
20073: jonka kuitenkin Valiokunta on asettanut päämäärääjäksi
20074: radan vetämiselle Pieksämäelle. Mutta asia muuttuu Mik-
20075: kelin radalle vieläkin edullisemmaksi, kun lukuun otetaan
20076: että suurin osa Joroisten kauppiaiden tavaroita tuod~an
20077: nykyään ja luonnollisesti vastakin laivateitse, jota vas-
20078: toin Juvan liikkeen on pakko miltei kokonaan käyttää
20079: maantietä ja luonnollisesti rautatietä, jos s·e Savonlinnasta
20080: Mikkeliin saadaan.
20081:       Ylempänä esitetystä näkyy, että Valiokunnan pe-
20082: rustelut Savonlinnan-Pieksämäen radan etuisuuksista
20083: paikallisliikkeen välittäjänä ovat suuressa määrin etsit-
20084: tyjä ja perusteettomia. On kuitenkin vielä tarkem-
20085: min huomautettava eräästä seikasta, jonka valiokunta
20086: luonnollisesti jättää kokonaan mainitsematta. Valio-
20087: kunnan ehdottarua Pieksämäen rata tulisi suurimmalta
20088: osaltaan olemaan rannikkorata, joka tulee kannat-
20089: tamaan yhtä vähän kuin rannikkoradat yleensä. Tämän
20090: radan pääpitäjä Joroinen on varsin hyvän laivareitin var-
20091: rella, jonne pitäjän kirkolta on hyvää valtatietä vain noin
20092: 8 km. Samoin ovat niinkuin jo ylempänä mainittiin Var-
20093: kaus ja Lehtoniemi aivan laivareitin syrjässä. Tavaraliike
20094: epäiiemättä kulkisi radasta huolimatta halvempaa vesireit-
20095: tiä. Sitä vastoin Mikkeliin vedettävä rata halkaisten mil-
20096: tei kahtia Saimaan ja Haukiveden ympäröimän niemimaan
20097: tulisi pääosaltaan olemaan sisämaan rata, jota liikkeen
20098: täytyisi käyttää väylänään. Tämän radan pääpitäjän Ju-
20099: van kirkolta esim. on lähimpään käytettävänä olevaan lai-
20100: varantaan noin 25 km. osittain huonoa kyläntietä. Tämä
20101: seikka lienee omiaan jo oloja tuntemattomassakin herät-
20102: 56      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20103: 
20104: tämään arveluita V aHokunnan ehdottaman ratasuunnan
20105: sopivaisuudesta.
20106:       Paikallisliikkeen kannalta näin ollen täytyy jokaisen
20107: puolueettoman arvostelijan myöntää etusija ratasuunnalle
20108: Savonlinna-Mikkeli. Jos rata valiokunnan ehdotuksen
20109: mukaan vedetään PieksämäeUe, jää tämän Mikkelin läänin
20110: osan ratatarpeet ainaisiksi epätyydyttävälle kannalle, kos-
20111: kapa seudun suurin kunta jää kokonaan ulkopuolelle ra-
20112: dan, jota vastoin niille, joilla jo ennestään on hyvä liike-
20113: tie vesitse, annetaan toinen pitkin rantaa kulkevaksi. Jos
20114: tahdotaan tämän Savon seudun ratatarv·e täydellisesti tyy-
20115: dyttää on nykyään kysymyksessä oleva rata suunnattava
20116: Savonlinnasta Mikkeliin ja tähän rataan aikaa myöten
20117: yhdistettävä haararata Varkaus-Juva. Tosin tämän
20118: kautta ratasuunnitelma, tämä tuleva haararata lukuun-
20119: ot·ettuna, tulisi noin 30 km. pitempi kuin nyt ehdotettu
20120:  Pieksämäen-Savonlinnan rata haararadalla Varkaus-
20121: Joroinen, mutta tällä vähäisellä lisäuhrauksella saataisiin-
20122: kin sitten tämän maamme osan tarpeet tyydytetyiksi, niin
20123: ettei mikään seutu jäisi radasta osattomaksi.
20124:       Kysymyksessä olevia ratoja arvosteltaessa on myös
20125: huomioon otettava, että Savonlinnan ja Savon radan vä-
20126:  lisen radan on oltava luonnollisena osana siitä yhdys-.
20127:  radasta, joka lähimmässä tulevaisuudessa on tarpeellinen
20128:  rakentaa Pohjanmaan ja itäisten ratojen välille.
20129:       Luoteissuunnalta katsoen on Keski-Suomen ja Sa-
20130: vonradan yhdysradan lähtökohta jokseenkin selvä. Jyväs-
20131:  kylän kaupunki on siellä päin liikekeskustana. Siellä yh-
20132:  tyy Päijänteen vesistö rautatiehen. Sinne johtaa Etelä-
20133:  Pohjanmaan liikettä Vaasan radalta erkautuva Haapa-
20134: mäen-Jyväskylän rataosa myötäsukaisesti läpikulkuliik-
20135:  keen suuntaan ja sinne vielä todennäköisesti suunnataan
20136:  rautatie luoteiselta Pohjanmaalta, Kokkolan seuduilta. Tä-
20137: män vuoksi on Jyväskylän kaupunki yhdysradan luonnol-
20138: lisena lähtökohtana luoteessa.
20139:       Kaakkoissuunnalta ei ole myöskään vaikea nähdä vas-
20140:                       Vastalause II.                    57
20141: taavaa kohtaa Savonradalta. Sillä taholla on jo valmiina
20142: läpikulkuliikk·een oivallisena jatkona Saimaan laivareitti,
20143: joka on Saimaan kanavan kautta yhteydessä meren kanssa.
20144: Suur·elta Saimaalta nousevat laivat pisimmälle luoteisran-
20145: nikolle Mikkelin lahteen. Siinä on rautatien yhteydessä
20146: oleva satama, johon pääsevät kaikki ne alukset, jotka voi-
20147: vat Saimaan kanavasta kulkea.
20148:      Kun yhdysradan jatkoksi tarjoutuu tällainen laivatie,
20149: joka johtaa välittömästi mereen ja sen lisäksi kulkee suo-
20150: rastaan läpikulkuliikkeen luonnolliseen suuntaan, niin ei
20151: mitenkään voida tätä mitä vaikuttavinta puolta jättää syr-
20152: jään yhdysradan suuntaa määrättäessä, sillä sitä edulli-
20153: sempi on sen suunta kaiken raskaamman tavaran kulje-
20154: tukselle, mitä pikemmin se vie Saimaan laivat·eiden yhtey-
20155: teen ja mereen. Mikkelin satamaan on yhdysrata suun-
20156: nattava. Siinä on sen oikea päätekohta Savon radalla.
20157:      Tätä vastaan on huomautettu, että jos yhdysrata ve-
20158: detään Mikkeliin, syntyy ratasuuntaan jotenkin tuntuva
20159: mutka ja pitenee välimatka Jyväskylästä Savonlinnaan jon-
20160: kun verran. Tätä ei käy kieltäminen, mutta pikaisinkin
20161: silmäys karttaan osottaa, ettei täten syntyvä mutka suin-
20162: kaan ole haitaksi. Kaartuminenhan tapahtuu etdäänpäin.
20163: Se lähentää sangen tuntuvasti sisämaan s·eutujen mereen,
20164: satamiin ja suurempiin liikekeskustoihin. Tällainen kaar-
20165: tuminen on epäilemättä yhdysradalle ainaiseksi eduksi. Pe-
20166: rin luonnottomalta tuntuu, että sekä Jyväskylän että Sa-
20167: vonlinnan seutulaisten saadakseen tuotteensa liikepaikoille
20168: meren rantaan pitäisi tehdä pitkä tarpeeton mutka Pieksä-
20169: mäen kautta. Sen ohessa on huomioon otettava, että kau-
20170: pungit ovat maakunnan uusia haaroja saavan viljelystuo-
20171: tannon lähimmät luonnolliset kulutuspaikat Niiden kautta
20172: saa maakunta taas tyydytetyksi monistuvat tarpeensa.
20173: Rautatie ei saa syrjäyttää kaupunkia, kun se sen kautta
20174: voi kulkea niin luonnollisesti, kuin kysymyksessä oleva
20175: poikkirata Mikkelin kautta.
20176:      Jos yhdysrata valiokunnan nyt ehdottaman suunnan
20177: 58         1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
20178: 
20179: mukaisesti viedään Pieksämäen kautta, kävisivät muut tä-
20180: män seudun yhdysratasuunnitelmat mahdottomiksi toteut-
20181: taa. Tässä kysymykseen tuleva maanosa on kuitenkin niin
20182: suuri, etteivät sen rautatietarpeet milloinkaan voi tulla
20183: yhdellä yhdysradalla tyydytetyiksi, ja välttämätöntä on
20184: näin ollen alusta alkaen Savon radasta länteen olevalle
20185: alueelle suunnitella kaksi yhdysrataa luonn<?llisesti eri ai-
20186: koina rakennettaviksi ja siten täydellisemmin tyydyttää
20187: maanosan rautatietarpeita kuin yhdellä radalla ja puut-
20188: teellisesti. Pieksämäeltä länttä kohti suuntautuva yhdys-
20189: rata, ollen itse auttamattomasti kannattamaton erämaa-
20190: rata, tekisi tämän suunnitelman mahdottomaksi. Näin
20191: ollen on tämäkin rataosa kerran vedettävä Jyväskylästä
20192: Mikkeliin ja sen luonnollisena jatkona on rataosa Savon-
20193: linna-Mikkeli.
20194:       Edellisen nojalla saan kunnioittaen ehdottaa,
20195: 
20196:                  että normaaliraiteinen rautatie rakennet-
20197:            taisiin Savonlinnasta Mikkeliin, mutta että
20198:            muut anomukset, jotka tarkattavat Karjalan ja
20199:            Savon ratojen välisien yhdysratojen rakenta-
20200:            mista, tällä kertaa rauk.eisivat; ja
20201:                  että mietintö palautettaisiin Rautatievalio-
20202:            kuntaan tätä kohtaa koskevain perustelujen
20203:            muuttamiseksi ylempänä mainittuun suuntaan.
20204: 
20205:      Helsingissä, lokakuun 18 p :nä 1909.
20206: 
20207:                                           K. R. Kares.
20208:                      Vastalause 111.                     59
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213:                             III.
20214: 
20215:                  Turku-Uusikaupunki.
20216: 
20217:      Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että Edus-
20218: kunnan olisi tällä istuntokaudella rakennettavaksi hy-
20219: väksyttävä mahdollisimman usea ehdotetuista uusista rata-
20220: suunnista, en voi yhtyä valiokunnan enemmistöön Turun~
20221: Uudenkaupungin radan rakentamista koskevassa päätök-
20222: sessä etupäässä seuraavista syistä:
20223:      Pidän perin vääränä sen, valtiopäivillä näihin asti
20224: vallinneen ja käytännössä toteutetun, käsityskannan, että
20225: muita taloudellisia etuja nauttiva maamme eteläisin osa
20226: ja varsinkin merenrannikko olisivat etupäässä otettava
20227: huomioon rautatieverkkoa laajentaessa, huolimatta siitä,
20228: että maan yhteinen etu ja kansan taloudellinen tarve ja
20229: suurempi kehityksen kaipuu vaativat laajat sisämaat ja
20230: maan pohjoiset osat yhteyteen liike- ja kulttuurimaail-
20231: man kanssa.
20232:      Merenrantoja pitkin kulkevat radat ovat yleensä vä-
20233: hemmän kannattavia kuin sisämaan köyhempienkin
20234: seutujen kautta kulkevat radat, jotka tosin eivät keräile
20235: voittoja omalle liikenteelleen, mutta· hyödyttävät rautatie-
20236: verkon muita osia. Niinpä esim. Jyväskylän rautatie, ollen
20237: täydellinen sisämaan rata, pituudeltaan 119,s kilometriä, ja
20238: joka maksoi valtiolle 69,500 mk. kmtriä kohti eli yh-
20239: teensä 8,327,000 mk., tuotti tappiota viisivuotiskaudelta
20240: 1900-04 0,39 °/ 0 eli 44,950 mk., hyödytti samaan aikaan
20241: muita ratoja keskimäärin vuotta kohti 459,354,36 mar-
20242: 60       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 7.
20243: 
20244: kan tuloilla ja 70,618, 75 mkan puhtaalla voitolla. Sen-
20245: sijaan Helsingin-Turun rata, joka kulkee läpi rannikko-
20246: seutujen ja rakennettaessa maksoi Helsingin-Karjan
20247: rataosalla 130,000 mk. sekä Karjan-Turun rataosalla
20248: 108,700 mk. kilometriä kohti, siis yhteensä kokonaista
20249: 22,996,000 mk., ollen pituudeltaan 194,6 kilometriä, tuotti
20250: tappiota mainitulta viisivuodiskaudelta 0,3s 0 / 0 eli 51,583 mk,
20251: kun muille radoille tämän radan tautta koituva tulo
20252: nousi keskimäärin vuosittain vuoteen 1905 vaan 159,949,43
20253: mkaan ja puhdas voitto 22,483 mk. Siis tämä rata,
20254: jolle suoranaisena jatkona tulisi olemaan anottu ja va-
20255: liokunnan enemmistön rakennettavaksi hyväksymä Tur-
20256: un-Uudenkaupungin rautatie, vähensi koko rautateistön
20257: liikevoittoa vuoteen 1905, 29,100 mklla vuotta kohti, kun sen
20258: sijaan Jyväskylän rata, jota tavallisesti pidetään maan eri-
20259: radoista vähimmän kannattavana, lisäsi rautateisttin voit-
20260: toa 25,668 mkn vuotuisella summalla.
20261:       On täysi syy epäillä, että Helsingin-Turun radan
20262: luonnollinen jatko tulee vieläkin tuntuvammalla vuotui-
20263: sella summalla vähentämään rautateistön vuotuista liike-
20264: voittoa jo sitäkin suuremmalla syyllä kun kauttakulku-
20265: ja kuletus luonnollisista syistä tulevat tällä osalla ole-
20266: maan paljon pienemmät, ei edes paikallisen liikenteen
20267: korvattavissa.
20268:       Maamme taloudellinen etu ja yhteiskunnallinen hy-
20269: vinvointi kostuu tämän radan tällä kerralla rakentami-
20270: sesta, kipeimpien tarpeiden vaatiessa rautateitä siitä
20271: osattomiksi jääneille seuduille, varsin vähän. Ei edes
20272: paikkakunnallista tarvetta ole voitu todistaa siksi suu-
20273: reksi että se pakoittaisi siirtämään Keski-Suomen ja
20274: Pohjanmaan radan rakentamistoiveita toiselle tilalle. Si-
20275: täpaitsi puuttuu tämän ratasuunnan vaikutuspiiriitä teol-
20276: lisen kehityksen tärkeimmät ehdot. Ainoastaan Uuden-
20277: kaupungin tienoilla on kiviteollisuus joltinenkin. Miltei
20278: koko aijotun radan alue on noin 9 kuukautta vuodessa
20279: tilaisuudessa käyttämään vesitietä hyväkseen, jotapaitsi
20280:                       Vastalause III.                   61
20281: 
20282: yhdistää verrattain hyvä maantie tämän radan aiotut pää-
20283: tepisteet Ainoa mille rata voisi tuoda suurempia muka-
20284: vuuksia olisi paikallinen maalaiskapitalismi.
20285:      Mielestäni ei ole mitään pätevää syytä, rahalliset
20286: houkutuksetkin huomioon ottaen, mennä hyväksymään
20287: Turun-Uudenkaupunginrataa rakennettavien joukkoon,
20288: koska se missään tapauksessa ei käy päinsä polkemata laa-
20289: jan Keski- ja Pohjois-Suomen oikeutta olla ensi tilalla nyt
20290: uusia ratasuuntia määrättäissä ja rakennettavaksi hyväk-
20291: syttäessä, joten uskallan Eduskunnalle ehdottaa,
20292: 
20293:                 että anomusehdotus Turun-Uudenkau-
20294:            pungin radan rakentamisesta ei Eduskunnan
20295:            puolelta anna aihetta mihinkään toimenpi-
20296:            teeseen.
20297: 
20298:      Helsingissä lokak. 18 p. 1909.
20299: 
20300:                                     Jalm. Kirjarinta.
20301: 
20302:      Tähän yhtyvät:
20303: 
20304:      J. Waarala.                    Hilda Herrala.
20305:      :M. V. Hoikka.                 0. W. Turunen.
20306: 62      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20307: 
20308: 
20309: 
20310: 
20311:                            IV.
20312: 
20313:               Lahti-Heinola -Jyväskylä.
20314: 
20315:       Kun en ole voinut yhtyä valiokunnan päätökseen,
20316: mikäli ehdotettua Lahden-Heinolan-Jyväskylän rataa
20317: koskee, pyydän täten vastalauseessa esittää eriävän mieli-
20318: piteeni.
20319:       Savon, Pietarin, Tampereen ja Vaasan ratain pii-
20320: rittämä laaja alue on vanhastaan kukoistava maakunta,
20321: joka jo liian kauan on ollut vailla rautatietä. Ne kehi-
20322: tysmahdollisuudet, joita Jyväskylän lähitienoilla ja siitä
20323: etelään olevilla seuduilla on tarjona vesivoimaan ja met-
20324: sävaroihin nähden, eivät voi viedä hyviin tuloksiin, jol-
20325: lei aikaansaada suoranaista yhteyttä maamme eteläosissa
20326: sijaitsevain vientisatamain kanssa. Puuvanukkeen ja pa-
20327: perin valmistus, jota on pidettävä tälle maamme osalle
20328: edullisena teollisuudenhaarana, ei voi täysin kehittyä,
20329: ellei sille hankita halpaa, vuoden umpeen käytettävää
20330: kuljetustietä. Voin enempää kuin muidenkaan tavarain
20331: vienti verraten taajaan asutuilta seuduilta ja samaten
20332: tuonti tänne ei ole läheskään tyydytetty kesänaikaisella
20333: höyrylaivaliikenteellä.
20334:       Tähän katsoen ei näiden seutujen kulkulaitosten
20335: parantamista näy enää käyvän toistaiseksi lykkääminen.
20336: Tämän alueen halki kulkevan rautatien eli oikeammin
20337: rautateiden soveliaimmasta suunnasta ovat kuitenkin
20338: mielipiteet alusta alkaen olleet ja ovat edelleenkin san-
20339: gen eriäviä. Vuodesta 1897 lähtien ovatkin rautatie-
20340:                      Vastalause IV.                     63
20341: 
20342: valiokunnat, valtiopäivät ja rautatiekomiteat pohtineet
20343: tätä kysymystä ja niinikään kaikki myöntäneet näiden
20344: seutujen kulkulaitosten parantamisen. tarpeelliseksi.
20345:       Nykyisilläkin valtiopäivillä on tässä asiassa tehty
20346: anomusehdotuksia, jotka tarkoittavat, voimme sanoa, 4
20347: eri suuntaa, jotka kaikki lähtevät Jyväskylästä. Kah-
20348: della näistä on toinen päätekohtansa Lahdessa ja nämä
20349: suunnat käyvät alueen halki Päijänteen länsi- ja itäpuo-
20350: litse, kolmas yhdistää Jyväskylän Mikkeliin ja neljäs Jy-
20351: väskylän Pieksämäkeen. Molemmat viimeksi mai-
20352: nitut ovat sen ohella luonteeltaan yhdysratoja, ja valio-
20353: kunta onkin niitä käsitellyt muiden ehdotettujen, Savon,
20354: Jyväskylän ja Oulun ratoja yhdistäväin rautatiesuuntain
20355: yhteydessä.
20356:       Siitä mitä minulla on ollut kunnia tässä esittää, käy
20357: täysin selville, että Lahden-Heinolan-Jyväskylän ra-
20358: dan rakennuskysymystä ei ole käsiteltävä yksinään, vaan
20359: että se välttämättä riippuu siitä, mikä pohjoisempaan
20360: ehdotetuista yhdysradoista tulee rakennettavaksi. Jos
20361: yhdysrata rakennetaan niin kauas pohjoiseen kuin Suo-
20362: lahden ja Suonnejoen välille, ei tässä tarkoitetun seu-
20363: dun liikennetarve tule siten tyydytetyksi, vaan täytyy
20364: välttämättä lisäksi rakentaa eteläisempi rata, esim. Jy-
20365: väskylä-Heinola-Lahti. Jos taas yhdysrata sijoitetaan
20366: niin eteläisen seudun kuin Mikkelin kautta kulkevaksi,
20367: näyttää kysymyksen vieläkin yhden rautatien rakenta-
20368: misesta puheena olevalle alueelle pitävän ainakin tois-
20369: taiseksi raueta. Joka tapauksessa on siis kysymys tämän
20370: radan rakentamisesta ratkaistava maamme keskiosaan
20371: rakennettavaa yhdysrataa koskevan päätöksen yhtey-
20372: dessä. Kun valiokunta nyt on ehdottanut perinpohjai-
20373: sen taloudellisen tutkimuksen toimittamista yhdysradan
20374: soveliaimman suunnan selville saamiseksi, on mieles-
20375: täni myös Lahden-Heinolan-Jyväskylän ratasuunta jäl-
20376: leen tutkittava tämän yhteydessä.
20377: 64      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20378: 
20379:      Edellä esitetyillä perusteilla saan sentähden kun-
20380: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
20381: 
20382:                että Lahden-Heinolan-Jyväskylän ra-
20383:           dan soveliainta suuntaa koskeva taloudellinen
20384:           tutkimus toimitetaan Savon ja Jyväskylän ra-
20385:           lain väliseen yhdysrataan nähden ehdotetun
20386:           tutkimuksen yhteydessä.
20387: 
20388:      Helsingissä, lokakuun 18 päivänä 1909.
20389: 
20390:                                     Axel Juselius.
20391:      Tähän yhtyy:
20392:                                    John Hedberg.
20393:                      Vastalause V.                        65
20394: 
20395: 
20396: 
20397: 
20398:                              V.
20399:                     Lahti -Jyväskylä.
20400: 
20401:       Kun en voi pitää niitä perusteita, joilla Valiokunta
20402: hylkää anomuksen linjan tutkimisesta Lahdesta Jyväs-
20403: kylään länsipuolitse Päijännettä, täysin pätevinä, esitän
20404: tässä lyhyesti eriävän mielipiteeni.
20405:       Valiokunta perustelee hylkäämistään pääasiallisesti
20406: sillä, että Päijänteen vesireitti, jonka parantamisesta
20407: valtio on pitänyt tunnustettavaa huolta, jossakin määrin
20408: tyydyttäisi tämän paikkakunnan Hiketarvetta. On kyllä
20409: totta, että laivaliike menestyksellä kilpailee rautatie-
20410: liikkeen kanssa Savon ja Karjalan radalla sisämaassa,
20411: mutta Saimaan vesistö onkin suoranaisessa yhtydessä
20412: meren kanssa. Toisin sitävastoin on muiden sisävesien
20413: laivaliikkeen. jos Korpilahdella, jämsässä ja Kuhmoi-
20414: sissa olisi rautatie, ei puutavaroita kannattaisi lastata
20415: ensin aluksiin kuljetettaviksi Lahteen, jossa ne kuitenkin
20416: tulisivat vaunuihin siirrettäviksi. Vielä vähemmän tulisi
20417: tämä siirteleminen kysymykseen sellaisesta teollisuus-
20418: paikasta, joka, niinkuin Jämsän jokivarsi, ei edes ole
20419: laivareitin varrella.
20420:       Anomuksessa on jo huomautettu siitä, ettei meijeri-
20421: liikkeen eikä teollisuuslaitosten tarve ole sillä tyydytetty,
20422: että ne jonkun osan vuotta saavat tuotteensa vesitsi
20423: lähetetyksi, vaan tarvitsevat ne liikeneuvoja ympäri
20424: vuotta.
20425:       Vielä hatarampi on Valiokunnan toinen syy, ettei
20426:  muka valtion, jolla on niin suuria menoja yhdysradoista,
20427:                                                            !>
20428: 66      1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 7.
20429: 
20430: kannattaisi tehdä tutkimukseen tarvittavaa uhrausta. Ta-
20431: loudellinen tutkimus ei alueella, jossa tilastolliset ainek-
20432: set osapuilleen jo kuntain toimesta ovat kootut, kysy
20433: valtion varoja monin tuhansin, kun otetaan huomioon,
20434: että komitea toisten linjain tutkimusta varten kuitenkin
20435: ehdotetaan asetettavaksi.
20436:      Ainoastaan siten, että eduskunta hankkii täyden sel-
20437: vityksen niiden seutujen oloista, joille rautateitä ano-
20438: taan, voidaan tehdä oikeita ja tasapuolisia päätöksiä
20439: uusien rautateiden rakentamisesta.
20440:      Tämän nojalla esitän, että eduskunta, hyljäten Va-
20441: liokunnan ponnen, suostuisi anomukseen,
20442: 
20443:                että taloudellinen ja, missä tarve vaatii,
20444:            koneellinen tutkimus toimitetaan linjalla Jy-
20445:            väskylä-Lahti länsipuoli/se Päijännnettä.
20446: 
20447:      Helsingissä 18 p. lokakuuta 1909.
20448: 
20449:                                        K. Viljakainen.
20450:                      Vastalause VI.                     67
20451: 
20452: 
20453: 
20454: 
20455:                            VI.
20456: 
20457:                     Viipuri-Koivisto.
20458: 
20459:       Vaitokunta esittää mietinnössään, että suurin osa
20460: Itä-Suomen liikettä kulkee Viipurin kaupungin ja sen
20461: sataman kautta sekä myöntää, että Koiviston satama
20462: olisi mitä parhain ei ainoastaan kesä- vaan myös talvi-
20463: satamaksi. Huolimatta tästä sekä ollenkaan vastaan
20464: väittämättä, että Viipurin satama ahtautensa vuoksi ei
20465: voi läheskään tyydyttävästi palvella sen läpikulkevaa
20466: runsasta liikettä, valiokunta kuitenkin ehdottaa, että ano-
20467: mus Koiviston radan rakentamisesta saisi raueta. Tämän
20468: hylkäävän ehdotuksensa perustaa valiokunta pariin ylimal-
20469: kaiseen huomautukseen, nimittäin että Karjalassa löytyy
20470: vesiteitä ja että Koiviston satamaa ei ole kaikinpuolin
20471: tutkittu. Nämä perusteet ovat mielestäni kuitenkin var-
20472: sin löyhät, sillä aijottu rata ei suinkaan tulisi kilpaile-
20473: maan Karjalan vesiteiden kanssa, vaan päinvastoin tulisi
20474: se helpoittamaan ja varmentamaan yhtähyvin vesi- kuin
20475: rautatieliikennettä. Väite tutkimuksien riittämättömyy-
20476: destä on myös aiheeton ja lisäksi ristiriidassa sen
20477: arvostelun kanssa, minkä valiokunta mietinnössään an-
20478: taa Koiviston satamasta; sillä kun valiokunta kerran kat-
20479: soo voivansa mitä parhaiten kehua tätä satamaa, niin
20480: tuskinpa se lienee tapahtunut ilman tutkimuksiin perus-
20481: tuvaa harkintaa. Kustannukset satamatöistä, tavarava-
20482: joista y. m. ovat kyllä otetut niihin arviolaskuihin, jotka
20483: 68      1909. II Vp. ---,- Anomusmietintö N:o 7.
20484: 
20485: kysymyksessä olevaa rataa tutkittaessa ovat tehdyt ja
20486: ottamalla huomioon ne suuret edut, joita luonto Koi-
20487: viston salmessa sataman rakentamiselle tarjoaa, ei näitä
20488: laskelmia voitane pitää alhaisina.
20489:       Niiden tosiasiain rinnalla, jotka puhuvat Koiviston
20490: radan rakentamisen puolesta, jäävät valiokunnan esittä-
20491: mät hylkääruisperusteet kaikissa tapauksissa varjoon.
20492:       Viipurin satama on epämukava ja ahdas. Kulku-
20493: väylä Uuraan saimesta Viipuriin on mutkikas ja niin
20494: matala, että suuremmat laivat eivät voi sitä kulkea.
20495: Laituri kaupungin rannassa on niin lyhyt, että laivojen
20496: täytyy usein odottaa päästäkseen täyttämään tahi tyh-
20497: jentämään lastia ja laiturin sekä satama-alueen laajenta-
20498: mista vaikeuttavat luonnonesteet sekä venäläiset linnoi~
20499: noitukset. Kaikki nämä hankaluudet saataisiin poiste-
20500: tuiksi, jos Viipurin kaupunki yhdistettäisiin rautatiellä
20501: Koiviston salmeen. Karjalan rataa pitkin kulkevat suu-
20502: ret määrät puutavaraa pääsisivät suoraan rautateitse me-
20503: renrantaan ja vilja- y. m. tuontitavarat tulisivat epäile-
20504: mättä suurimmaksi osaksi käyttämään samaa tietä.
20505:       Ottamalla huomioon s~.n seikan, että Koiviston salmi
20506: jäätyy syksyllä vähintään kuukautta myöhemmin kuin
20507: Viipurin satama ja vapautuu keväällä aikasemmin jäistä,
20508: tulisi aijotulla radalla Itä-Suomen liikenteeseen olemaan
20509: erityinen merkitys, jota vielä voisi lisätä laittarualla Koi-
20510: visto talvisatamaksi, johon sillä on varsin suuret edel-
20511: lytykset.
20512:       Viipurin satamaratana ja suuren tuonti- sekä vienti-
20513: liikkeen välittäjänä tulisi aijottu rata epäilemättä tuottavaksi
20514: ja tulisi sen kannattavaisuutta suuresti lisäämään var-
20515: masti odotettavissa oleva runsas paikallisliikenne. Rata
20516: tulisi nimittäin kulkemaan tiheästiasuitujen ja viljeltyjen
20517: seutujen läpi ja tulisi niin ollen saamaan runsaasti hen-
20518: kilö- sekä paikallista tavaraliikettä. Varsinkin tultaisiin
20519: merenrannalta lähettämään Viipuriin sekä Pietariin pal-
20520: jon kaloja, joiden kuletus nykyään on va sin hankala.
20521:                     Vastalause VI.                     69
20522: 
20523:      Ylläolevaan nojaten sekä viittaamalla v. 1907 val-
20524: tiopäiväin rautatievaliokunnan mietintöön saan kun-
20525: nioitaen ehdottaa,
20526: 
20527:                että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
20528:           rautatien rakennettavaksi Viipurin kaupun-
20529:           gista Koiviston satamaan.
20530: 
20531:     Helsingissä, 18 p. lokakuuta 1909.
20532: 
20533:                                      Erkki Pullinen.
20534:     Tähän yhtyy:
20535:                                      0. V. Turunen.
20536: 70      1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20537: 
20538: 
20539: 
20540: 
20541:                           VII.
20542:                      Oulu-Vaala.
20543: 
20544:     Viittaamalla valiokunnan mietinnön Oulun- Vaalan
20545: rakentamista koskevan perustelun niihin kohtiin, jotka
20546: puhuvat radan rakentamisen puolesta, ehdotamme,
20547: 
20548:                että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
20549:            rautatien rakennettavaksi Oulusta Vaalaan.
20550: 
20551:      Helsingissä, lokakuun 18 p:nä 1909.
20552: 
20553:      M. V. Hoikka.               Jalm. Kirjarinta.
20554:      J. Vaarala.                 Hilda Herrala.
20555: Helsinki I909· Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
20556:         1909 II Vp. - Anomusmietintö N:o 7.
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 
20561:                Rautatievaliokunnan mietintö n:o la
20562:           Eduskunnan päätöksen johdosta, joka koskee Lahden-
20563:           Heinolan, Viipurin-Koiviston ja Oulun-Vaalan ratoja.
20564: 
20565:    Sittenkun Valiokunta Eduskuntaan lähettämässään mie-
20566: tinnössä n:o 1 oli ehdottanut, että Eduskunnalle jätetyt
20567: a.nomusehdotukset, joilla tarkoitetaan aikaansaada rauta-
20568: teitä Lahdesta Heinolaan, Viipurista Koivistolle ja Oulusta
20569: Vaalaan, eivät antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen
20570: Eduskunnan puolelta, on Eduskunta päättänyt nuo radat
20571: rakennettaviksi ja samalla antanut Valiokunnalle toimeksi
20572: laatia mainitusta päätöksestä aiheutuvat uudet perustelut
20573: ratojen suhteen, ja saa Valiokunta, tätä määräystä
20574: noudattaen, kunnioittaen ehdottaa mainittuja ratoja koske-
20575: vat perustelut näin kuuluviksi:
20576: 
20577: 
20578:                      Lahti-Heinola.
20579: 
20580:     Tämä kysymys nostettiin jo 1880 luvulla ja on sen jäl-
20581: keen monituiset kerrat ollut Valtiopäiväien pohdittavana.
20582: Rautatievaliokunnat ovat olleet yksimielisiä siitä, että
20583: rata, kulkien suurimmaksi osaksi viljavien ja hyvin asut-
20584: tujen seutujen läpi, tulisi saamaan hyvänlaisen paikallis-
20585: liikkeen, sekä että radan merkitys valmiina olevan J yväs-
20586: kylän-Suolahden rautatien jatkona vaatisi, että mainittu
20587: rata piakkoin tulisi kokonaisuudessaan rakennetuksi niin
20588: hyvin tarpeelliseksi tulleen suoranaisen liikeyhteyden ta-
20589: kia merisataman kanssa, kuin myös senkin vuoksi, että
20590: tämä rata tulisi helpottamaan Tampereen-Riihimäen vä-
20591: Fsen ruatatieliujan läpikulkevaa liikettä. R;uitenkaan Eli
20592: 2       1909 II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20593: 
20594: voitane rataehdotusta kokonaisuudessaan puoltaa, koska
20595: siten muut tarpeellisemmat rautatiehankkeet joutuisivat
20596: syrjään, vaan on tällä kertaa tyydyttävä Lahden-Heino-
20597: lan rataan, joka jo sellaisenaan tarjoo hyviä edellytyksiä
20598: kannattavalle liikkeelle. Asukasluku 20 kilometrin vyö-
20599: hykkeessä kummallakin puolen rataa on 494 henkilöä rata-
20600: kilometrillä. Heinolan kaupunki tosin ei ole suuri - sen
20601: vuotuinen kauppa on laskettu nousevan noin 2 miljoonaan
20602: markkaan- mutta ympärillä olevien maalaiskuntien liike-
20603: keskuksena sekä koulukaupunkina ja kylpypaikkana se
20604: kuitenkin tulee aijotulla radalla liikettä lisäämään.
20605:     Lahden-Heinolan rautatielinjan pituus on 36 km. Ja
20606: sen rakentamiskulut on arvattu 4,464,000 markaksi.
20607: 
20608: 
20609:                      Viipuri-Koivisto.
20610: 
20611:     Jo vanhoista ajoista asti on Viipuri ollut Itä-Suomen
20612: tärkein satamakaupunki. Saimaan kanavan kautta suun-
20613: nattiin sekin liike, joka ennen oli Savosta käynyt Pohjan-
20614: maan rannikkokaupunkeihin, etelään päin ja rupesi enim-
20615: mäkseen kulkemaan Viipurin kautta. Savon rata on kyllä
20616: sittemmin välittänyt osan tätä liikettä, mutta nyt yhdistää
20617: kaksikin rautatietä, nimittäin Lappeenrannan ja Imatran
20618: radat, Saimaan vesistön Viipurin satamaan. Kun näitten
20619: lisäksi vielä Karjalan rautatie rakennettiin, tuli Viipuri
20620: sen luonnolliseksi päätekohdaksi ja sinne siirtyi suuri osa
20621: Karjalan sekä tuonti- että vientiliikettä. Vasta valmistu-
20622: nut Savonlinnan rata ja tekeillä oleva Joensuun-Nurmek-
20623: sen rata tulevat myös laajentamaan sitä jo ennestäänkin
20624: suurta kauppa-aluetta, jonka liike käy Viipurin sataman
20625: kautta. Tämän takia onkin liike Viipurin satamassa kas-
20626: vamistaan kasvanut.
20627:     Kun kuitenkin Viipurin satama on ahdas ja epämu-
20628: kava, niin se ei voi yhä kasvavaa liikettä tyydyttää, mihin
20629: nähden Karjalan liikkeelle on uusi, tilava vientisatama
20630: rakennettava. Tähän tarkoitukseen on erittäin sovelias.
20631:                     Uusia rautateitä.                     3
20632: 
20633: Koiviston satama, johon reitti on selvä ja suora. Satama
20634: itsessään on saarten suojaama ja syvä ja sen pitkä äkki-
20635: syvä ranta, jossa jo aivan lähellä on 30 jalan vesi, helpot-
20636: taa laiturin rakentamista. Talvisatamanakin on se edulli-
20637: nen, sillä se pysyy kauan sulana, on vapaa ahtojäistä ja
20638: sen suorassa, tilavassa ja syvässä väylässä voi jäänmurtaja
20639: hyvin työskennellä.
20640:     Viipurin-Koiviston rautatielinjan pituus on noin 44
20641: km. ja sen rakentamiskulut ovat lasketut 4,000,000 mar-
20642: kaksi.
20643: 
20644: 
20645:                        Oulu-Vaala.
20646: 
20647:     Vuoden 1870 jälkeen asetettiin Oulun kaupungin toi-
20648: mesta komitea, joka sai tehtäväkseen pitää vireillä Oulun
20649: -Vaalan rautatieasiaa. Tämän komitean keräämillä yksi-
20650: tyisvaroilla tehtiin koneellinen tutkimus sekä laskelmat
20651: radHn kannattavaisuudesta ja julaistiin ne erityisenä kir-
20652: jana v. 1875. Näihin esitöihin perustuen jätettiin valtio-
20653: päiville 1877-78 porvaris- ja talonpoikaissäädyssä ano-
20654: mukset Oulun-Vaalan radan rakentamisesta valtion va-
20655: roilla tai sen avustuksella yksityisten kautta. Tämän jäl-
20656: keen on se, kuten valtiopäiväasiakirjat osottavat, ollut
20657: kysymyksen alaisena aina tähän hetkeen asti, saaden viime
20658: aikoina yhä suurempaa huomiota osakseen. Niinpä ovat
20659: asianomaiset valiokunnat valtiopäivillä 1877-78, 1882,
20660: 1891, 1894, 1897, 1900, 1904-05 puolustaneet sitä raken-
20661: nettavaksi. Valtiopäivät 1891 anoivat jo Oulun-Vaalan
20662: radalle Armollista esitystä sen rakentamisesta, kuitenkin
20663: tuloksetta. V. 1894 näytti vihdoinkin tämän radan vuoro
20664: tulleen, sillä sen hyväksi tehtiin paljon työtä. Valtiopäi-
20665: vilie jätettiin 7 sitä koskevaa anomusta, joista 5 talonpoi-
20666: kais-, 1 porvaris- ja 1 pappissäädylle. Näistä olikin tulok-
20667: sena, että säädyt taas pyysivät Vaalan radan rakentami-
20668: sesta Armollista esitystä, ja se annettiinkin 1897
20669: v~oden valtiopäiville. Mutta tämän jälkeen lykkäytyi
20670: 4       1909 II Vp. -     Anomusmietintö N:o 7.
20671: 
20672: asia erityisen komitean käsiteltäväksi, joka kohteli
20673: Vaalan rataa kylmästi.           Samoin oli vuoden 1907
20674: rautatievaliokunnan päätös Vaalan radalle vastai-
20675: nen. Tämä ei kuitenkaan aiheutunut siitä, että olisi
20676: katsottu Oulun-Vaalan rata tarpeettomaksi, vaan siitä,
20677: että radan anojat olivat suunnitelleet sen yksityisradaksi,
20678: jota valtio avustaisi 3/4 kustannuksista, mitä tapaa ei valio-
20679: kunta voinut hyväksyä; valiokunnan päätökseen vaikutti
20680: nähtävästi myöskin se tieto, etteivät valtion varat sillä erää
20681: riittäneet uusien ratojen rakentamiseen.
20682:     Oulun-Vaalan radan kannattavaisuus valtiotaloudelle
20683: on ensinkin siinä, että tilastojen mukaan on Oulujärven
20684: tarkastuspiirissä noin 10,000,000tukkia ja hirttä. Tämäalue
20685: tulisi kosketuksiin Vaalan radan kanssa. Metsähallitus
20686: onkin kertomuksessaan vuodelta 1907 huomauttanut, mi-
20687: tenkä tarpeellista olisi, että rautatie ulotettaisiin Oulujär-
20688: velle asti. Samasta lausunnosta käy myös selville, että
20689: Oulujärven tarkastuspiirin metsäntuotteet nykyisin täytyy
20690: myydä 58 % halvemmalla kuin esim. Vaasan läänin tar-
20691: kastuspiirin tuotteet.
20692:     Että puheenaolevan radan varrelle voi varmasti syntyä
20693: suuria teollisuuslaitoksia jalostamaan Oulujärven ympä-
20694: rillä olevien metsien antamaa raaka-ainetta, siitä on ta-
20695: keena se, että Oulujoen, jonka pohjoispuolitse Vaalan rata
20696: tulisi kulkemaan, koskien yhteinen vesivoima on laskettu
20697: satoihin tuhansiin hevosvoimiin, jonka suuruus helposti
20698: huomattaneen, kun tiedetään, että koko maassa käytetty-
20699: jen höyrykoneiden yhteinen hevosvoimamääärä v. 1906 oli
20700: 60,138. Radan rakentamisen puolesta puhuu myöskin se
20701: taajanlainen asutus, joka Oulujoen varsilla on, ja maan-
20702: laadun hyvyys viittaa elpyvään karja- ja meijeritalouteen
20703: sekä maanviljelykseen. Tätä todistaaksemme mainitta-
20704: koon, että Oulun maalaiskunnan, Muhoksen, Utajärven ja
20705: Puolangan asukasmäärä on v. 1907 ollut noin 18,000 hen-
20706: keä ja tämän seudun pinta-ala on 5,267,a km2 • Mainitut
20707: kunnat tulisivat poikkeuksetta käyttämään juuri Vaalan
20708:                     Uusia rautateitä.
20709: 
20710: rataa, joten paikallista liikennettäkään ei tulisi puuttu-
20711: maan.
20712:     Aikanaan tehty kustannusarvio osoittaa, että tämän
20713: radan rakennuskulut nousisivat 4,510,000 markkaan, mutta
20714: tämä arvio ei pidä paikkaansa. Vuonna 1907 asetettu rau-
20715: tatiekomitea on nimittäin huomannut, että radan rakenta-
20716: minen senkaltaisissa oloissa, joista nyt on kysymys, vaik-
20717: kakin ne ovat suotuisina pidettävät, nousee vähintään
20718: UO,OOO markkaan kilometriltä, joten 90 kilometrin pituisen
20719: radan rakentaminen tulisi maksamaan noin 8,000,000
20720: markkaa.
20721: 
20722: 
20723: 
20724:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
20725: johtaja .Tuselius, varapuheenjohtaja M. Hoikka, jäsenet
20726: Annala, Hedberg, Kirjarinta, Leino, Pakkala, Peurakoski,
20727: Salo, Sipilä, Snellman, Waarala ja Wiljakainen sekä vara-
20728: jäsen Fränti.
20729: 
20730:    Helsingissä, marraskuun 8 p:nä 1909.
20731: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
20732:        1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 7.
20733: 
20734: 
20735: 
20736: 
20737:                  Rautatievaliokunnan mietintö n:olb
20738:           niitten kustannusten arviosta, jotka johtuvat Eduskunnan
20739:           päättämistä rautatietutkimuksista.
20740: 
20741:       Käsitellessään Rautatievaliokunnan mietintöä n:o 1
20742: Eduskunnalle jätetyistä uusia rautateitä koskevista ano-
20743: musehdotuksista, on Eduskunta antanut V aliakunnalle
20744: toimeksi ehdottaa arviota niistä kustannuksista, jotka joh-
20745: tuvat Eduskunnan näillä valtiopäivillä päättämistä rauta-
20746: tietutkimuksista.
20747:       Ne tutkimukset, jotka Eduskunta on päättänyt toi-
20748: mitettaviksi, ovat seuraavat:
20749: 
20750:     Savon ja Jyväskylän ratojen yhdysrata;
20751:     Kuopio-Iisalmen rata-Juvan tehdas-Ohtainsalmi-
20752: Taipale-J oensuu;
20753:     Nurmes-Kajaani-Vaalan rata;
20754:     Oulu--Kuusamon rata;
20755:     Suomussalmi-Kuusamon rata;
20756:     Rovaniemi-Kittilän ja Sodankylän rata;
20757:     Käkisalmi-Karjalan rata;
20758:     Itä-Karjalan rata; ja
20759:     Rovaniemi-Kemijärven rata.
20760: 
20761:        Mitä rautatietutkimuksiin yleensä tulee, on Valio-
20762: kunta ollut viime rautatiekomitean kanssa yhtä mieltä
20763: siitä, että konevaraiset, valmistelevat tutkimukset yleensä
20764: 2       1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 7.
20765: 
20766: ovat tarpeettomat ja vastaisuudessa lakkautettavat. Yhtä
20767: suurella varmuudella voidaan näet ilman eri tutkimuksiakin
20768: arvioida uusien rautatierakennusten kustannukset, kun-
20769: han vaan otetaan huomioon sen seudun muoto) jonka
20770: .kautta rautatie kulkee. Poikkeustapauksissa, jos on kysy-
20771:  mys isompien salmien tai jokien ylimenosta, olisi ylimeno-
20772: paikan konevarainen erikoistutkimus tarpeen. Tähän näh-
20773: ·den rautatietutkimukset eivät enää kysy kovin suuria
20774: .kustannuksia.
20775:        Vaan joskaan koneelliset tutkimukset siten eivät enää
20776: :tulee kysymykseen ja rautatietutkimukset siinä osassa ovat
20777:  käyneet yksinkertaisemmiksi, niin on tutkimusten taloudel-
20778: ]iseen puoleen Valiokunnan mielestä huomio sitä enem-
20779: män kiinnitettävä.
20780:        Meillä työskennelleet rautatiekomiteat ovat kyllä koon-
20781:  neet ja kokoonpanneet joukon tilastollisia tietoja väkiluvusta
20782:  ja sen lisäyksestä, maanviljelys-, metsä- ja teollisuusoloista,
20783:  tavarain tuonnista ja viennistä y. m., joita tietoja on saatu
20784:  tilastollisista käsikirjoista ja virallisesta tilastosta, lisät-
20785:  tyiDä itse paikkakunnilla kootuilla tiedonannoilla. Mutta
20786:  tällainen aineisto on ollut jotakuinkin riittämätön, joten
20787:  tuloksetkaan eivät ole voineet olla täysin luotettavia, sem-
20788:  minkin kun niitä ei ole täysin valaisevasti esitetty.
20789:        V aliakunta on tähän nähden sitä mieltä, että vastainen
20790:  rautatiekomitea on siten kokoonpantava, että siihen tulee,
20791:  paitsi teknillistä, myöskin riittävästi tilastollista ja kansan-
20792:  taloudellista ammattitietoa, niin ettei ylläkosketelleet puut-
20793:  teellisuudet tulisi uusiutumaan, sekä että komitealle anne-
20794:  taan tarpeeksi aikaa tärkeän tehtävänsä suorittamiseen.
20795:  Komiteaan kuuluisi viisi jäsentä, joista yksi toimisi sih-
20796:  teerinä, minkä ohessa Komitea eri rataehdotuksia tutkies-
20797:  saan vahvistettaisiin kahdella, myöskin Hallituksen kutsu-
20798:  malla, paikkakunnan oloja perinpohjaisesti tuntevalla
20799:  henkilöllä.
20800:         Näillä valtiopäivillä päätetyt tutkimukset ovat
20801:   jotakuinkin lukuisat ja monet niistä ovat toimitettavat
20802:   paikkakunnilla, joilta tilastollisia tietoja ei ole olemassa,
20803:                   Uusia rautateitä.                         3
20804: 
20805: joten ne ovat itse paikalta hankittavat. Myöskin ovat
20806: linjat monessa paikoin koneellisesti tutkittavat. Valio-
20807: kunta on sentähden arvioinut kustannusten nousevan
20808: 80,000 markkaan vuodelta; ja kun varmana voitaneen pitää,
20809: ettei työtä voida puoltakolmatta vuotta lyhyemmässä ajassa
20810: suorittaa, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
20811: 
20812:                että yllämainitut tutkimukset Hallituksen aset-
20813:           taman komitean kautta suoritettaisiin ja tulokset
20814:           annettaisiin 1913 vuoden ValtiopäiviUe; sekä
20815:                 että Eduskunnan nyt päättämien rautatie-
20816:           tutkimusten suorittamista varten myönnettäisiin
20817:           yhteensä 200,000 markkaa.
20818: 
20819: 
20820: 
20821:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
20822: heenjohtaja Jus6lius, varapuheenjohtaja M. Hoikka, sekä
20823: jäsenet Annala, Hedberg, Kirjarinta, Leino, Pakkala,
20824: Peurakoski, Salo, Sipilä, Snellman, Waarala ja Wiljakai-
20825: nen sekä varajäsen Fränti.
20826: 
20827:      Helsingissä, marraskuun 8 p:nä 1909.
20828: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
20829:            1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 7.
20830: 
20831: 
20832: 
20833: 
20834:                   Rautatievaliokunnan mietintö n:o 1 c val-
20835:            tiorautateiden rakennushankkeista johtuvien pakkolunas-
20836:            tuskustannusten alentamisesta.
20837: 
20838:       Käsitellessään Rautatievaliokunnan mietintöä n:o 1
20839: Eduskunnalle jätetyistä uusia rautateitä koskevista anomus-
20840: ehdotuksista on Eduskunta palauttanut mietinnön V alia-
20841: kuntaan, jotta se antaisi lausuntonsa Eduskunnan täysi-
20842: istunnossa kuluvan marraskuun 4 päivänä tehdyistä kah-
20843: desta näin kuuluvasta ehdotuksesta:
20844:       a) >että Hallitus tutkituttaisi kysymystä valtionrauta-
20845: teiden rakennushankkeista johtuvien pakkolunastuskustan-
20846: nusten alentamisesta sekä selvityttäisi, voitaisiinko ja
20847: missä määrin näitä kustannuksia määrätä niiden kuntien
20848: tai yksityisten henkilöiden suoritettaviksi, jotka lähinnä
20849: tulevat rautatiestä hyötymään, ja
20850:       että asiasta aikanaan annettaisiin Eduskunnalle armol-
20851: linen esitys>; sekä
20852:       b) »että töiden alottamisen ehdoksi nyt päätetyillä
20853: radoilla määrätään, että asianomaiset kunnat tahi yksityiset
20854: henkilöt edelt.äpäin sitoutuvat vastaamaan siitä rahamää-
20855: rästä, jolla maanlunastus ja rautatien aikaansaamien hait-
20856: tojen korvaus saattaa nousta yli sen määrän, minkä hallitus
20857: erityisen arvion mukaan kohtuulliseksi katsoo).
20858:       Tämä kysymys on ollut harkittavana sekä vuoden
20859: 1897 rautatiekomiteassa, että vuosien 1900 ja 1905-06
20860: valtiopäivillä, ja on oltu yksimielisiä siitä, että keinoihin
20861: on ryhdyttävä, jotta saataisiin valtiorautateiden rakennus-
20862: hankkeista johtuvat pakkolunastuskustannukset alentu-
20863: maan. Nämä sekä muut niihin :kuuluvat menot ovat näet
20864: 2           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 7.
20865: 
20866: viimmsma vuosikymmeninä maamme valtionrautateitä ra-
20867: kennettaessa olleet suuresti ja melkein yhtämittaa kohoa-
20868: massa, ja tämä asianlaita siinä määrin kohottaa rautateiden
20869: rakentamiskuluja, että katsotaan niitten tätä nykyä edustavan
20870: kymmenennen osan rakennustyön vaatimaa summaa. Tähän
20871: kyllä on osaksi syynä, kuten Eduskunnassakin huomautettiin,
20872: se; että yksityiset henkilöt, niin pian kuin rautatie johonkin
20873: seutuun on päätetty, koettavat siitä hankkia itselleen koh-
20874: tuuttomia etuja. Tiettyä on, että rautatie jo itsestään on
20875: omiaan suuresti lisäämään sitä ympäröivän seudun kiintei-
20876: mistöjen arvoa, eikä asiain näin ollen ole syytä rautatiestä
20877: johtuvia etuja vieläkin lisätä. Valiokunnan mielestä sen-
20878: tähden tuntuukin kohtuuden mukaiselta siirtää kuntien ja
20879: yksityisten suoritettavaksi rautatietä rakennettaessa tarvit-
20880: tavan maan lunastus y. m. s. kustannukset.
20881:       Kaikesta tästä näkyy, että asia on perin tärkeä ja että
20882: parannuksia tällä alalla on toimeenpantava. Mutta kun
20883: Valiokunnan tietoon on tullut, että 1905--1906 valtiopäi-
20884: vien päätöksen johdosta Hallitus tammikuussa 1907 on
20885: asettanut komitean tätä asiaa tutkimaan, ja se jo huhti-
20886: kuussa 1908 siitä lausuntonsa antanut, niin saa V aliakunta
20887: ainoastaan kunnioittaen ehdottaa,
20888:                 että Eduskunta. kehottaisi Hallitusta toimi-
20889:            maan niin, ettei tässä asiassa tarpeellinen lainsää-
20890:            däntö kauemmin viipyisi.
20891: 
20892:       Mitä sitten b) kirjaimella merkittyyn, ylläolevaan eh-
20893: dotukseen tulee, niin vaaditaan siinä, että töiden alottami-
20894: sen ehdoksi nyt päätetyillä radoilla määrätään, että asian-
20895: omaiset vastaavat siitä rahamäärästä, jolla maan lunastus
20896: y. m. nousee yli Hallituksen vahvistaman määrän.
20897:       Tällaisia ehtoja on jo aikaisemmillakin Valtiopäivillä
20898: asetettu ja kun syytä ei ole nyt päätettyjen ratojen suh-
20899: teen toisin menetellä, s~a V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
20900:                   että töiden alottamisen ehdoksi kysymyksessä
20901:            plevilla radoilla määrätå'än, että asianomaiset kun-
20902:                       Uusia rautateitä.                    3
20903: 
20904:           nat tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat
20905:           vastaamaan siitä rahamäiirästä, jolla maan lunastus
20906:           ja rautatien aikaansaamien haittojen korvaus saat-
20907:           taa nousta yli sen mäiirän, minkä Hallitus eri-
20908:           tyisen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee.
20909: 
20910: 
20911:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
20912: heenjohtaja Juselius, varapuheenjohtaja M. Hoikka, jäsenet
20913: Annala, Leino, Pakkala, Peurakoski, Salo, Sipilä, Snell-
20914: man, Waarala, Wainio ja Wiljakainen sekä varajäsenet Elo-
20915: ranta ja Sundblom.
20916: 
20917:      Helsingissä, marraskuun 9 p:nä 1909.
20918: Hfllsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 190!l.
20919:    l90!J.II Yp.- Edusl\. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
20920: 
20921: 
20922: 
20923: 
20924:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
20925:          uusien rautateiden rakentamisesta ja uusien rautatie-
20926:          linjojen tutkimisesta.
20927: 
20928: 
20929: 
20930: 
20931:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
20932:               ja Suuriruhtinas!
20933: 
20934: 
20935: 
20936: 
20937:      Eduskunnassa on tehty erinäisiä anomusehdotuksia,
20938: joista osa koskee uusien rautateiden rakentamista, osa
20939: uusien rautatielinjojen tutkimista, ja on Eduskunta ne
20940: 2   1909. II Vp. - Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 7.
20941: 
20942: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
20943: 
20944: 
20945: 
20946:              A.   Uusia rautatierakennuksia.
20947:                        1.   Yhdysratoja.
20948:      Etelästä pohjoiseen maassamme käyvät pääradat
20949: ovat jatkuneet siksi pitkälle, ettei yksi poikkirata, mistä
20950: se sitten rakennettaneenkin, voi poistaa niitä epäkohtia ja
20951: hankaluuksia, jotka aiheutuvat siitä, että maan länsi- ja
20952: itäosat ovat puutteellisessa liikeyhteydessä keskenään.
20953: Eduskunta on sentähden, sekä ottaen huomioon että
20954: poikkiratojen kautta, jotka yhdistäisivät Pohjan-
20955: maan, Savon ja Karjalan radat toisiinsa, kävisi mah-
20956: dolliseksi käyttää rautateitten liikkuvaa kalustoa edulli-
20957: semmin kuin nykyään, katsonut tarpeelliseksi suunnitella
20958: useita poikkiratoja, jotka olisivat siksi etäällä toisistaan,
20959: etteivät ne tulisi toistensa tarkoituksia haittaamaan,
20960: sekä tällä kertaa tehnyt päätöksen kahden yhdysradan
20961: rakentamisesta, joista toinen on yhdistävä Pohjanmaan
20962: ja Savon radat, toinen Savon ja Karjalan radat.
20963: 
20964: 
20965:      a) Pohjanmaan ja Savon ratojen yhdistäminen.
20966: 
20967:      Ratasuuntaehdotukset Pohjanmaan ja Savon ratojen
20968: yhdistämiseksi voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. En-
20969: simäisen muodostavat linjat, jotka lähtevät Bennäs'in
20970: tai Kokkolan asemalta ja päättyvät Suolahteen, jonka
20971: viimeksi mainitun aseman edellytetään tulevan yhdiste-
20972: tyksi Savon rataan. Toiseen voidaan lukea linjat Yli-
20973: vieskasta Haapajärven ja Pihtiputaan kautta Kurki-
20974: mäelle taikka, äsken mainitulla edellytyksellä, Suolah-
20975: delle. Eri ryhmään on luettava linja, joka lähtee Yli-
20976: vieskasta Haapajärven, Pyhäjärven ja Kiuruveden kautta
20977: Iisalmelle.
20978:                      Uusia rautateitä.                    3
20979: 
20980:       Verratessaan toisiinsa niitä kuntia, jotka pääasialli-
20981: sesti tulisivat kannattamaan liikennettä edellä mainituilla
20982: linjoilla, Eduskunta on havainnut, että väentiheyteen
20983: nähden ensimäisen ryhmän linjat ehdottomasti ovat
20984: asetettavat etusijalle. Kuitenkin on mainittava, että
20985: vuonna 1897 asetettu rautatiekomitea tuli toiseen tulok-
20986: seen, asettaen kolmannen ryhmän linjan etusijaan asu"'
20987: kaslukuun nähden. Syynä tähän tulokseen oli se, että
20988: mainittu komitea tutki asukaslukusuhteet 20 kilo-
20989: metrin vyöhykkeissä linjojen varsilla, jota vastoin 1907
20990: vuoden komitea, jonka tutkimuksiin Eduskunta on
20991: nojannut, tutki oloja niissä kunnissa, joidenka läpi lin-
20992: jat kulkevat.
20993:      Maanviljelyksen ja karjanhoidon suhteen on luonnol-
20994: lisesti alueeseen kuuluvien lukuisten kuntien välillä eroa-
20995: vaisuuksia olemassa. Nämä eivät kuitenkaan yleensä
20996: ole varsin suuria, riippuen siitä, että maanviljelysolot
20997: näissä kunnissa vielä ovat jotenkin kehittymättömät.
20998: Kuitenkin näyttää Eduskunnan käytettävinä olleista ti-
20999: lastollisista tiedoista voitavan päättää, että etusija asiaa
21000: tältä kannalta arvosteltaessa on annettava ratasuun-
21001: nalle Ylivieska-Iisalmi.
21002:      Metsät puheena olevalla laajalla alueella ovat, mitä
21003: Pohjanmaan rannikkokuntiin tulee, jotakuinkin kulute-
21004: tut, jota vastoin Keski-Suomen kunnat ovat kuuluneet
21005: ja osittain vieläkin kuulunevat maamme metsärikkaim-
21006: piin. Metsärikkauden puolesta siis kunnat Iisaimen-Yli-
21007: vieskan radalla, jotka maanviljelyksen suhteen tarjoa-
21008: vat suurimmat edellytykset, ovat heikoimmat.
21009:      Suurempia sahoja ei kysymyksessä olevalla alueella
21010: ole muuta kuin jo valmiin rautatien läheisyydessä. Rau-
21011: tatie aikaansaisi epäilemättä sahojen rakentamisen seu-
21012: tuihin, joissa kulkuneuvojen puute nykyään on hyvin
21013: tuntuva, ja tämän kautta tulisi sekä kruunun että yksi-
21014: tyisten metsäin arvo melkoisesti nousemaan.
21015:      Edellä olevasta käy Eduskunnan mielestä selville,
21016: että anottujen linjojen taloudelliset edellytykset eivät
21017: 4   1909. II V p. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 7.
21018: 
21019: siinä määrin eroa toisistaan, että niiden nojalla voisi rat-
21020: kaista puheena olevan kysymyksen. Etusija on senvuoksi
21021: ollut annettava sille ratasuunnalle, joka lyhimmällä
21022: matkalla ja vähimmillä kustannuksilla yhdistää puheena
21023: olevat pääradat toisiinsa ja saattaa sisämaan yhteyteen
21024: meren kanssa. Tätä näkökohtaa silmälläpitäen on Edus-
21025: kunta päättänyt ehdottaa rakennettavaksi Ylivieskan-
21026: Iisalmen radan, joka on muita ehdotettuja ratoja mel-
21027: koisesti lyhempi ja jolla paikallis- ja kauttakulkuliikkee-
21028: seen sekä rautateitten liikkuvan kaluston käyttämiseen
21029: nähden tulee olemaan suuri merkitys. Tämän radan
21030: puolesta puhuu sekin seikka, että radan kautta osa
21031: Kajaanin suurta kihlakuntaa ja koko pohjoinen Savo
21032: pääsisi parempaan yhteyteen Pohjois-Pohjanmaan sekä
21033: meren kanssa. Radan kautta lyhenisi nimittäin nykyi-
21034: nen Kajaanin-Oulun välinen rautatiematka 884 kilo-
21035: metriä, jolla asianhaarana epäilemättä olisi sangen
21036: suuri merkitys kysymyksessä oleville maakunnille. Pu-
21037: heena olevan radan pituus tulisi olemaan 155 kilometriä,
21038: ja on Eduskunta arvioinut sen rakentamisesta johtuvat
21039: kustannukset 14,730,000 markaksi.
21040:      Edellä esitetyn perustuksella saa Eduskunta ala-
21041: maisesti anoa,
21042:               että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21043:          siin Ylivieskan asemalta Oul1,m radalla Haapa-
21044:          järven kautta Iisalmelle Savon radalla 14,730,000
21045:          markkaan arvioiduilla kusta~nuksilla, ja että
21046:          sen rakentamiseen ryhdyttäisiin sitä myöten kuin
21047:          aikaisemmilla valtiopäivillä päätetyiltä radoilta
21048:          työvoimia vapautuu.
21049: 
21050: 
21051:         b) Karjalan ja Savon ratojen yhdistäminen.
21052: 
21053:      Tässä ehdotetuista yhdyslinjoista ovat etupäässä
21054: olleet toisiinsa verrattavat Savonlinnan-Pieksämäen ja
21055: Savonlinnan-Mikkelin ratasuunnat.
21056:                      Uusia rautateitä.
21057: 
21058:      Mitä ensinnäkin niiden kuntien väkilukuun tulee,
21059: jotka pääasiallisesti tulisivat käyttämään toista tahi toista
21060: näistä radoista, ovat Savonlinnan-Pieksämäen linjan
21061: varrella olevat kunnat yleensä tiheämmin asutut, kuin
21062: ne kunnat, joiden kautta Savonlinnan-Mikkelin linja
21063: kulkisi. Mutta eroavaisuudet ovat niin pienet, etteivät
21064: väkilukusuhteet voi vaikuttaa käsillä olevan kysymyk-
21065: sen ratkaisuun. Totta on kyllä, että Savonlinnan-Mik-
21066: kelin linja johtaa Mikkelin kaupunkiin, jossa on noin 4,000
21067: asukasta, mutta toiselta puolen on Savonlinnan-Pieksä-
21068: mäen radan yhteydessä rakennettavaksi suunniteltu
21069: haararata Varkauteen, jossa nykyään asuu noin 3,000
21070: henkeä.
21071:      Kysymyksessä olevissa kunnissa ovat maanviljelys
21072: ja}:,karjanhoito edistymässä. Varsinaista vuoroviljelystä
21073: ei tosin vielä yleisemmin ole olemassa, mutta nelijakoi-
21074: nen viljelystapa on jo päässyt leviämään ja kauran ja
21075: heinän viljelys voittaa yhä alaa samoin kuin näistä
21076: riippuva meijeritalous. Kylvö ja sato henkilöä kohti
21077: ovat, esitettyjen tilastotietojen mukaan, yleensä suu-
21078: remmat kunnissa Savonlinnan-Mikkelin linjan var-
21079: rella kuin Savonlinnan-Pieksämäen linjaa kannatta-
21080: vissa kunnissa, mutta jälkimäisissä kunnissa on kar-
21081: janhoito korkeammalla kannalla. Näistä kunnista on
21082: myös voinvienti suurempi. Maanviljelyksen ja kar-
21083: janhoidon suhteen tulisi paikallisliike luultavasti suu-
21084: remmaksi      Savonlinnan-Pieksämäen radalla,          koska
21085: olettaa voi, että sen varrella oleviin kuntiin suuremmassa
21086: määrässä tuotaisiin viljaa ja että niistä vietäisiin
21087: enemmän meijerituotteita, kuin Savonlinnan-Mikkelin
21088: linjan kuntiin nähden voi odottaa.
21089:      Kunnat kummankaan kysymyksessä olevan linjan
21090: varrella eivät ole metsärikkaita eikä sanottavaa puuta-
21091: varaliikettä siis voi otaksua tulevan kummallekaan ra-
21092: dalle.
21093:      Vesivoiman puolesta on Savonlinnan-Pieksämäen
21094: linja ehdottomasti asetettava Savonlinnan-Mikkelin Iin-
21095: 6   1909. II Y v. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 7.
21096: 
21097: jan edelle, erittäinkin kun otetaan huomioon, että ensin-
21098: mainittu linja tulee haararadalla yhdistetyksi Varkauteen,
21099: jossa Kämäräkosken ja Ämmäkosken yhteinen vesivoi-
21100: ma on arvioitu olevan 8,000-9,000 hevosvoimaa. Näistä
21101: käytetään nyt ainoastaan 500-700 hevosvoimaa, joka
21102: epäilemättä johtuu huonoista talvikulkuneuvoista.
21103:      Teollisuudenkaan puolesta ei Savonlinnan-Mikkelin
21104: linjan kuntia voi verrata Savonlinnan-Pieksämäen lin-
21105: jan varrella oleviin kuntiin. Edellisissä on näet, jos sahoja
21106: ei oteta lukuun, ainoastaan myllyjä, jälkimäisen linjan
21107: liikealueella sitä vastoin Varkauden ja Lehtoniemen teh-
21108: taat, jota paitsi Sorsakosken hienotaetehdaskin on
21109: lähistössä. Huomattavin niistä on Varkaus, koko Savon
21110: suurin tehdas. Viime vuosikymmenellä on sinne tuotu
21111: keskimäärin 3,051,683 kilogrammaa sekalaisia tavaroita
21112: ja sieltä viety keskimäärin 868,810 kilogrammaa vuo-
21113: dessa. Samana ajanjaksona on sieltä viety sahattuja
21114: puutavaroita vuosittain keskimäärin 8,263 standerttia
21115: sekä kaikkiaan 134 uutta höyrylaivaa. Rautatie-, laiva-
21116: ja hevosrahtina on 10 vuoden ajalla maksettu keskimää-
21117: rin 182,065 markkaa vuodessa. Vuotuinen valmistusarvo
21118: on keskimäärin ollut 1,891,481 markkaa. Muut mainitut
21119: tehtaat ovat Varkauteen verraten vähäpätöisiä.
21120:       Vuonna 1906 on Pieksämäen asemalta Varkauden
21121: ja Lehtoniemen tehtaille sekä Varkaudessa asuville kaup-
21122: piaille tuotu 353 tonnia tavaroita, ja vienti samalta
21123: asemalta ollut 199 tonnia.
21124:      Jos yhdysrata rakennetaan Savonlinnasta Mikkeliin,
21125: jäävät mainitut tehtaat rautatiettä tai ovat haararadalla
21126: yhdistettävät mainittuun yhdysrataan. Jälkimäisessä
21127: tapauksessa tulee kuitenkin rakennettavien rautateiden
21128: pituus 28 kilometriä suuremmaksi, kuin jos yhdysrata
21129: rakennetaan Savonlinnasta Pieksämäelle ja siitä johde-
21130: taan haararata Varkauteen. Rautatie Savonlinna-Piek-
21131: sämäki ynnä Varkauden haararata on nimittäin 123 kilo-
21132: metriä pitkä ja Savonlinnasta Mikkeliin haararatoineen
21133: Varkauteen 151 kilometriä. Edellinen rata tulisi, 1907
21134:                      Uusia rautateitä.                    7
21135: 
21136: vuoden rautatiekomitean arvion mukaan, maksamaan
21137: 12,000,000 markkaa ja Savonlinnan-Mikkelin rata haara-
21138: ratoineen Varkauteen 15,917,000 markkaa.
21139:      Mikkeliin suunnattuna rata ei myöskään vastaisi
21140: yhdysradalla toivottua tarkoitusta. Siitä ovat kaksi
21141: viimeksi asetettua rautatiekomiteaakin olleet yksimieli-
21142: set ja ovat asettaneet Savonlinnan-Pieksämäen radan
21143: Savonlinnan-Mikkelin radan edelle. Jos rata johdettai-
21144: siin Mikkeliin, niin olisi, Jyväskylän radan yhdistämi-
21145: seksi Savon ja Karjalan ratoihin, se jatkettava Jyväsky-
21146: lään. Mutta tästä Mikkelin-Jyväskylän radasta ovat
21147: yllämainitut komiteat juuri näyttäneet, ettei se vedä
21148: vertoja Suonnejoen-Suolahden eikä Pieksämäen-Jy-
21149: väskylän radoille, vaan että jälkimäiset ratasuunnat ovat
21150: ehdottomasti asetettavat sen edelle. Koska Savon ja
21151: Jyväskylän radat niin ollen tulevat todennäköisesti yh-
21152: distetyiksi jompaakumpaa jo mainittua pohjoisempaa
21153: tietä, niin on Eduskunnan mielestä välttämätöntä, että
21154: Savonlinnasta Savon radalle johdettava rata päättyy
21155: mahdollisimman lähelle sanottujen ratojen lähtöpisteitä.
21156:      Sen lisäksi mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
21157: huomauttaa tämän yhdysradan tärkeyttä siinäkin suh-
21158: teessa, että vasta se antaa Elisenvaaran-Savonlinnan
21159: radalle sen merkityksen, jota tällä on tarkotettu rauta-
21160: tietalouteen ja liikenteen välittämiseen nähden.
21161:      Eduskunta on edellä esitetyn nojalla antanut.Savon-
21162: linnan:-Pieksämäen ratasuunnalle etusijan Savonlinnan-
21163:  Mikkelin ratasuuntaan verraten ja saa alamaisesti anoa,
21164: 
21165:               että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21166:          siin Pieksämäen asemalta Savon radalla Savon-
21167:          linnan kaupunkiin haararatoineen Varkauteen
21168:          12,000,000 markaksi arvioiduilla kustannuksilla,
21169:          ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin sikäli kuin
21170:          aikaisemmilla valtiopäivillä päätetyiltä radoilta
21171:          työvoimia vapautuu.
21172: 8   1909.II Vtl.- Edusk. anom. -- Anomusmiet. N:o 7.
21173: 
21174:                       2.   Paikallisratoja.
21175: 
21176:                    a) Lahti-Heinola.
21177: 
21178:       Kysymys rautatien rakentamisesta Lahdesta Jyväs-
21179: kylään Päijänteen itäpuolitse herätettiin jo 1880 luvulla
21180:  ja on sen jälkeen monituiset kerrat ollut val~iopäivillä
21181: pohdittavana. Rautatievaliokunnat ovat olleet yksimie-
21182: lisiä siitä, että rata, kulkien suurimmaksi osaksi viljavien
21183:  ja hyvin asuttujen seutujen läpi, tulisi saamaan hyvän-
21184: laisen paikallisliikkeen, sekä että radan merkitys valmiina
21185: olevan Jyväskylän-Suolahden rautatien jatkona vaatisi
21186: että mainittu rata piakkoin tulisi kokonaisuudessaan
21187: rakennetuksi niin hyvin tarpeelliseksi tulleen suoranaisen
21188: liikeyhteyden takia merisataman kanssa, kuin myös sen-
21189: kin vuoksi, että tämä rata tulisi helpottamaan Tampe-
21190: reen-Riihimäen välisen rautatielinjan läpikulkevaa lii-
21191: kettä. Kuitenkaan ei voitane rataehdotusta kokonaisuu-
21192: dessaan puoltaa, koska siten muut tarpeellisemmat rauta-
21193: tiehankkeet joutuisivat syrjään, vaan on tällä kertaa
21194: tyydyttävä Lahden-Heinolan rataan, joka jo sellaise-
21195: naan tarjoo hyviä edellytyksiä kannattavalle liikkeelle.
21196: Asukasluku 20 kilometrin vyöhykkeessä kummallakin
21197: puolen rataa on 494 henkilöä ratakilometrillä. Heinolan
21198: kaupunki tosin ei ole suuri - sen vuotuinen kauppa on
21199: laskettu nousevan noin 2 miljoonaan markkaan - mutta
21200: ympärillä olevien maalaiskuntien liikekeskuksena sekä
21201: koulukaupunkina ja kylpypaikkana se kuitenkin tulee
21202: aiotulle radalle melkoista liikettä antamaan.
21203:      Lahden-Heinolan rautatielinjan pituus on 36 kilo-
21204: metriä, ja sen rakentamiskustannukset on arvattu
21205: 4,464,000 markaksi.
21206:        Eduskunta saa sentähden alamaisesti anoa,
21207: 
21208:              että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21209:          siin Lahden kaupungista Heinolan kaupunkiin
21210:          4,464,000 markaksi lasketuilla kustannuksilla.
21211:                      Uusia rautateitä.
21212: 
21213: 
21214:                b)   Turku-Uusikaupunki.
21215: 
21216:      Se alue, jonka kautta rata Turusta Uuteenkaupun-
21217: kiin tulisi kulkemaan, on Suomen vanhinta ja tiheintä
21218: asutusta. Asukasluku 20 kilometrin vyöhykkeellä on las-
21219: kettu 763 hengeksi ratakilomet~illä ilman Uudenkau-
21220: pungin ja Turun väestöä ja 1,319 hengeksi, jos mai-
21221: nitut kaupungit otetaan lukuun. Koko se väestö, jolle
21222: radasta tulisi välitöntä hyötyä, nousisi maalaiskunnissa
21223: noin 45,000 ja kaupungeissa 50,000 henkeen.
21224:      Seudun vanhaa ja kehittynyttä viljelystä haittaa
21225: sopivien kulkuneuvojen puute, sillä vesitie lähimpiin
21226: kaupunkeihin ei sanottavasti hyödytä näitä seutuja
21227: eikä tyydytä maanviljelijäin tarpeita. Rautatie sitä vas-
21228: toin yhdistäisi sekä kaupungit että maaseudun Turun
21229: kanssa, jonka sopivaisuudesta säännöllisen ja täysin
21230: luotettavan talvi1aivaliikkeen lähtökohdaksi epäilyksiä ei
21231: enää ole olemassa. Sen ohessa tulisi tämä rata olemaan
21232: luonnollisena jatkona niille radoille, jotka päättyvät
21233: Turkuun, ja voitaisiin sitä vastaisuudessa jatkaa pohjoi-
21234: seen siellä kohtaavaan rautatiehen.
21235:      Aikaisemmilla valtiopäivillä on se mielipide yhä
21236: enemmän voittanut alaa, että niiden seutujen, joilla on
21237: suoranaista hyötyä radasta, pitäisi antaa avustusta sen
21238: kustannuksien korvaamiseksi. Niin ollen ansaitsee huo-
21239: miota se seikka, ettei mikään rautatiehanke maassamme
21240: vielä ole saanut niin runsasta avustusta kuntain ja
21241: yksityisten taholta, kuin Turun-Uudenkaupungin rata
21242: tulisi saamaan. Niinpä on Turun kaupunki sitoutu-
21243: nut maksamaan 800,000 mk., Uusikaupunki 400,000
21244: mk., Naantali 75,000 mk., Naantalin maalaiskunta 5,000
21245: mk., Vehmaan kunta noin 10,000 mk., Mynämäen kunta
21246: 15,000 mk., ja niin edespäin, yhteensä noin 1,5 milj.
21247: markkaa. Sitä paitsi ovat kaupungit ja maalaiskunnat
21248: luvanneet rautatielle tarvittavan maan osittain ilmai-
21249: seksi, osittain varsin alhaisesta hinnasta, niin että luva-
21250: 10 1909. II Yp.- Edus.k. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
21251: 
21252: tun avustuksen koko arvo on 1, 7 miljoonaa markkaa,-
21253: tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että eduskunta jolla-
21254: kin vuosien 1907-1909 valtiopäivistä tekevät päätök-
21255: sen radan rakentamisesta sekä ettei työtä ilman päteviä
21256: syitä viivytetä.
21257:      Kustannukset puheena olevasta 67 kilometrin pi-
21258: tuisesta radasta on Eduskunta laskenut kaikkiaan Q
21259: 6,265,000 markaksi.
21260:      Eduskunta saa edellisen johdosta alamaisesti anoa,
21261: 
21262:                että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21263:          siin Turusta Uuteenkaupunkiin ja että sen ra-
21264:          kentamiseen ryhdyttäisiin sen jälkeen ja sitä
21265:          myöten kuin työvoimat jo rakennettaviksi ehdo-
21266:          tetuilta poikkiradoilta sopivasti tulevat vapaiksi.
21267: 
21268:                   c) Viipuri-Koivisto.
21269: 
21270:      Jo vanhoista ajoista asti on Viipuri ollut Itä-Suomen
21271: tärkein satamakaupunki. Saimaan kanavan kautta suun-
21272: nattiin sekin liike, joka ennen oli Savosta käynyt Pohjan-
21273: maan rannikkokaupunkeihin, etelään päin ja rupesi enim-
21274: mäkseen kulkemaan Viipurin kautta. Savon rata on kyllä
21275: sittemmin välittänyt osan tätä liikettä, mutta nyt yh-
21276: distää kaksikin rautatietä, nimittäin Lappeenrannan ja
21277: Imatran radat, Saimaan vesistön Viipurin satamaan.
21278: Kun Karjalan rautatie rakennettiin, tuli Viipuri sen
21279: luonnolliseksi päätekohdaksi ja sinne siirtyi suuri osa
21280: Karjalan sekä tuonti- että vientiliikettä. Vasta valmis-
21281: tunut Savonlinnan rata ja tekeillä oleva Joensuun-Nur-
21282: meksen rata tulevat myös laajentamaan sitä jo ennes-
21283: täänkin suurta kauppa-aluetta, jonka liike käy Viipurin
21284: sataman kautta. Tämän takia onkin liike Viipurin sata-
21285: massa kasvamistaan kasvanut.
21286:      Kun kuitenkin Viipurin satama on ahdas ja epämu-
21287: kava, ei se voi yhä kasvavaa liikettä tyydyttää, minkä
21288: vuoksi Karjalan liikkeelle on uusi, tilava vientisatama
21289:                     Uusia rautateitä.                   11
21290: 
21291: rakennettava. Tähän tarkoitukseen on erittäin sovelias
21292: Koiviston satama, johon reitti on selvä ja suora. Satama
21293: itsessään on saarten suojaama ja syvä ja sen pitkä äkki-
21294: syvä ranta, jossa jo aivan lähellä on 30 jalan vesi, hel-
21295: pottaa laiturin rakentamista. Talvisatamanakin on se
21296: edullinen, sillä se pysyy kauan sulana, on vapaa ahto-
21297: jäistä ja sen suorassa, tilavassa ja syvässä väylässä voi
21298: jäänmurtaja hyvin työskennellä.
21299:      Viipurin-Koiviston rautatielinjan pituus on noin 4:4:
21300: kilometriä ja sen rakentamiskustannukset ovat lasketut
21301: 4:,000,000 markaksi.
21302:      Tämän perustuksella Eduskunta saa alamaisesti anoa,
21303: 
21304:               että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21305:          aiin Viipurin kaupungista Koiviston satamaan
21306:          4,000,000 markaksi arvioiduilla kustannuksilla,
21307:          ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin ensimäi-
21308:          senä sikäli kuin työvoimia sopivasti vapautuu
21309:          jo rakennettavaksi päätetyiltä yhdysradoilta; sekä
21310:               että viipymättä ryhdyttäisiin maa- ja vesi-
21311:          alueen pakkolunastukseen riittävän laajan kauppa-
21312:          sataman aikaansaamiseksi Koivistolla.
21313: 
21314:      Sen ohessa Eduskunta on päättänyt osottaa mainitun
21315: sataman pakkolunastusta ja tutkimusta varten tar-
21316: peellisen määrärahan, ja tämän johdosta, niinkuin nä-
21317: kyy Eduskunnan vastauksesta armolliseen esitykseen
21318: kulkulaitosrahastosta, on Eduskunta, ottaen erityisesti
21319: huomioon puheenalaiset pakkolunastuskustannukset, kul-
21320: kulaitosrahaston menoarvioon vuodeksi 1910 nykyisillä
21321: valtiopäivillä päätettyjä rautatierakennuksia varten ot-
21322: tanut 500,000 markan määrärahan.
21323:                      d) Oulu- Vaala.
21324:     Sittenkuin Oulun kaupungin asettama komitea oli
21325: toimittanut koneellisen tutkimuksen sekä valmistanut
21326: kannattavaisuuslaskelman, tehtiin valtiopäivillä 1877-78
21327: 12 1909. II Vp. -- Edusk. anom.- Anonmsmiet. N:o 7.
21328: 
21329: anomusehdotuksia Oulun-Vaalan rautatien rakentami-
21330: sesta valtionvaroilla tai valtioavun antamisesta tämän
21331: radan rakentamiseen, jos se saataisiin yksityisten kautta
21332: toimeen. Tämän jälkeen on asia ollut useita kertoja
21333: eduskunnan käsiteltävänä, ja anoi eduskunta jo vuosien
21334: 1891 ja 1894 valtiopäivillä siitä armoHista esitystä. Val-
21335: tiopäiville vuonna 1897 annettiinkin armollinen esitys;
21336: mutta vaikka puheena olevan rautatien tarpeellisuus
21337: kyllä tunnustettiin, ei eduskunnan päätöstä sen rakenta-
21338: misesta kuitenkaan saatu aikaan.
21339:      Oulun-Vaalan radan kannattavaisuus valtiotalou-
21340: delle on ensinkin siinä, että tilastojen mukaan on Oulu-
21341: järven tarkastuspiirin kruununmetsissä noin 10,000,000
21342: tukkia ja hirttä. Tämä alue tulisi kosketuksiin Vaalan ra-
21343: dan kanssa. Metsähallitus onkin kertomuksessaan vuo-
21344: delta 1907 huomauttanut, mitenkä tarpeellista olisi, että
21345: rautatie ulotettaisiin Oulujärvelle asti. Samasta lausun-
21346: nosta käy myös selville, että Oulujärven tarkastuspiirin
21347: metsäntuotteet nykyisin täytyy myydä 58 % halvem-
21348: malla kuin esimerkiksi Vaasan läänin tarkastuspiirin
21349: tuotteet.
21350:      Että puheena olevan radan varrelle voi varmasti syn-
21351: tyä suuria teollisuuslaitoksia jalostamaan Oulujärven
21352: ympärillä olevien metsien antamaa raaka-ainetta, siitä
21353: on takeena se, että Oulujoen, jonka pohjoispuolitse V aa-
21354: lan rata tulisi kulkemaan, koskien yhteinen vesivoima
21355: on laskettu satoihin tuhansiin hevosvoimiin, minkä sei-
21356: kan merkitys helposti huomattaneen, kun tiedetään,
21357: että koko maassa käytettyjen höyrykoneiden yhteinen
21358: hevosvoimamäärä vuonna 1906 oli 60,138. Radan raken-
21359: tamisen puolesta puhuu myöskin se taajanlainen asutus,
21360: joka Oulujoen varsilla on, ja maanlaadun hyvyys viittaa
21361: elpyvään karja-, ja meijeritalouteen sekä maanviljelyk-
21362: seen. Tämän todistamiseksi mainittakoon, että Oulun
21363: maalaiskunnan, Muhoksen, Utajärven ja Puolangan asu-
21364: kasmäärä on vuonna 1907 ollut noin 18,000 henkeä ja tä-
21365: män seudun pinta-ala on 5,267,6 neliökilometriä. Mai-
21366:                      Uusia rautateitä.                  13
21367: 
21368: nitut kunnat tulisivat käyttämään Vaalan rataa, joten
21369: paikallista liikennettäkään ei tulisi puuttumaan.
21370:     Vuonna 1907 asetettu rautatiekomitea on laskenut,
21371: että kysymyksessä olevan radan rakentaminen vaatii vä-
21372: hintään 90,000 markkaa kilometriltä, joten tämän 90
21373: kilometrin pituisen rautatien rakentaminen siis tulisi mak-
21374: samaan noin 8,000,000 markkaa.
21375:      Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa alamai-
21376: sesti anoa,
21377:               että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
21378:          siin Oulusta Vaalaan 8,000,000 markaksi arvioi-
21379:          duilla kustannuksilla.
21380: 
21381: 
21382: 
21383:       Kun jo aikaisemmillakin valtiopäivillä on uusien rau-
21384: tatierakennustöiden alottamisen ehdoksi asetettu, että
21385: asianomaiset kunnat tai yksityiset antavat valtiolle
21386: riittävät takeet siitä, etteivät maanlunastus ja rautatien
21387: aikaansaamien haittojen korvaus tuota valtiolle suurem-
21388: pia kustannuksia, kuin mitä hallitus erityisen arvion
21389: mukaan kohtuulliseksi katsoo, on Eduskunta puolestaan
21390: päättänyt
21391:               töiden alottamisen ehdoksi nyt päätetyillä
21392:          radoilla määrätä, että asianomaiset kunnat tahi
21393:          yksityiset henkilöt edeltäpäin sitouf1wat vastaa-
21394:          maan siitä rahamäärästä, jolla maan lunastus
21395:          ja rautatien aikaansaamien haittojen korvaus
21396:          saattaa nousta yli sen määrän, minkä hallitus
21397:          erityisen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee.
21398: 
21399:     Eduskunta on tässä yhteydessä ottanut harkittavak-
21400: seen myöskin kysymyksen valtionrautateiden rakennus-
21401: hankkeista johtovien pakkolunastuskustannusten alen-
21402: tamisesta sekä siitä, voitaisiinko ja missä määrin näitä
21403: kustannuksia määrätä niiden kuntien tai yksityisten hen-
21404: 14 1909. II V p. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 7.
21405: 
21406: kilöiden suoritettavaksi, jotka lähinnä tulevat rautatiestä
21407: hyötymään.
21408:      Tämä kysymys on ollut harkittavana sekä vuoden
21409: 1897 rautatiekomiteassa että vuosien 1900 ja 1905-06
21410: valtiopäivillä, ja on oltu yksimielisiä siitä, että keinoihin
21411: on ryhdyttävä, jotta saataisiin valtionrautateiden raken-
21412: nushankkeista johtuvat pakkolunastuskustannukset alen-
21413: tumaan. Nämä sekä muut niihin kuuluvat menot ovat
21414: näet viimeisinä vuosikymmeninä maamme valtionrauta-
21415: teitä rakennettaessa olleet suuresti ja melkein yhtämittaa
21416: kohoamassa, ja katsotaan niitten tätä nykyä edustavan
21417: kymmenettä osaa rakennustyön vaatimasta summasta.
21418: Tähän kyllä on osaksi syynä se, että yksityiset henkilöt
21419: niin pian kuin rautatie johonkin seutuun on päätetty,
21420: koettavat siitä hankkia itselleen kohtuuttomia etuja.
21421: Tiettyä on, että rautatie jo itsestään on omiaan
21422: suuresti lisäämään sitä ympäröivän seudun kiinteistöjen
21423: arvoa, eikä näin ollen ole syytä ra,utatiestä johtuvia etuja
21424: vieläkin lisätä. Eduskunnan mielestä on sentähden
21425: kohtuuden mukaista siirtää kuntien ja yksityisten
21426: suoritettavaksi rautatietä rakennettaessa tarvittavan
21427: maan lunastus ynnä muut sellaiset kustannukset.
21428:      Kaikesta tästä näkyy, että asia on perin tärkeä ja
21429: että parannuksia tällä alalla on toimeenpantava. Mutta
21430: kun Eduskunnan tietoon on tullut, että hallitus tam-
21431: mikuussa 1907 on asettanut komitean tätä asiaa tutki-
21432: maan, ja tämä komitea jo huhtikuussa 1908 on siitä
21433: lausuntonsa antanut, on Eduskunta päättänyt
21434: 
21435:               kehottaa hallitusta toimimaan niin, ettei
21436:          tässä asiassa tarpeellinen lainsäädäntö kauemmin
21437:          viipyisi.
21438:                       Uusia rautateitä.                   15
21439: 
21440: 
21441:                  B.   Rautatietutkimuksia.
21442:   l.   Savonlinnasta Pieksämäelle ehdotetun yhdysradan
21443:               jatkaminen Jyväskylän radalle.
21444: 
21445:     Nyt päätetyllä Savonlinnan-Pieksämäen radalla tar-
21446: koitettu hyöty jää puolinaiseksi, ellei rataa jatketa Jy-
21447: väskylän radalle, niin että Laatokkaa ja Pohjanlahtea
21448: yhdistää jotakuinkin suora rautatielinja. Savon radan
21449: yhdistämisestä Jyväskylän rataan onkin olemassa kaksi
21450: ehdotusta, joista toinen johtaa radan jatkon Pieksämäeltä
21451: Jyväskylään, toinen Suonnejoelta Suolahteen.
21452:     Vuoden 1907 rautatiekomitea on mietinnössään osot-
21453: tanut, että nämä radat ovat jotensakin samanvertaiset,
21454: vaikkakin komitean enemmistö lopulta antaa etusijan
21455: Pieksämäen-Jyväskylän radalle. Eduskunta ei ole tah-
21456: tonut valintaa näiden ratojen välillä tehdä, semminkin
21457: kun Savonlinnan-Pieksämäen radan jatkamisen päättä-
21458: minen tällä kertaa ei ole ollut tarpeellinen, vaan on
21459: päättänyt alamaisesti anoa,
21460: 
21461:                että hallitus toimituttaisi uuden tarkemman
21462:           tutkimuksen puheena olevien ratojen taloudellisista
21463:           edellytyksistä, ja
21464:                että tutkimuksen päätyttyä armollinen esitys
21465:           hyödyllisemmäksi huomatun radan rakentami-
21466:           sesta annettaisiin eduskunnalle niin hyvissä ajoin,
21467:           että tämän radan rakentamiseen voidaan ryhtyä
21468:           Savonlinnan-Pieksämäen radan rakennustöiden
21469:           yhteydessä.
21470: 
21471:        2. Karjalan radan yhdistäminen Savon rataan.
21472:      Eduskunnan mielestä on selvää, ettei yksi ainoa poik-
21473: kirata riitä täyttämään rautatien tarvetta Karjalan ja
21474: Savon ratojen välillä. Sentähden on Eduskunta, samalla
21475: lG 1B09. II VIl.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
21476: 
21477: kuin se on päättänyt anoa Savonlinnan-Pieksämäen
21478: rataa rakennettavaksi, ottanut harkittavakseen kysy-
21479: myksen pohjoisemmasta yhdyslinjasta mainittujen rato-
21480: jen välillä. Eduskunta on tällöin ollut sitä mieltä, että
21481: rautatie, joka lähtien sopivasta paikasta Kuopion-
21482: Iisalmen radalla kulkisi Pohjois-Savon ja Karjalan halki
21483: Juantehtaan lähitse Joensuuhun, tulisi tuottamaansuurta
21484: hyötyä. Sen kautta saataisiin jotenkin suora, kautta
21485: koko maan kulkeva rautatielinja Laatokasta Pohjanlah-
21486: teen saakka, joka tekisi mahdolliseksi Venäjän viljan
21487: kuljetuksen Laatokan yli Pohjois-Suomeen. Vuoden 1907
21488: rautatiekomitea kyllä lausuu, että kysymyksellä mah-
21489: dollisesti syntyvästä viljankuljetuksesta Laatokalla ei
21490: voi rautatietä suunniteltaessa olla ratkaisevaa merki-
21491: tystä, mutta Eduskunta on sitä mieltä, että vaikkakin
21492: viljantuonti Venäjältä Laatokan yli viime aikoina on
21493: ollut taantumassa, voivat parannetut kulkuneuvot ai-
21494: kaansaada muutoksen tässä suhteessa.
21495:      Eduskunta saa sentähden alamaisesti ··anoa,
21496: 
21497:               että yhdysrata Savon ja Karjalan ratojen
21498:         välillä annettaisiin taloudellisesti ja, jos tarve
21499:         vaatii, paikoittain koneellisesti tutkia lähteväksi
21500:         sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen radalta
21501:         ja johdettavaksi Juantehtaan lähitse Tuusnie-
21502:         men pitäjän kautta Ohtainsalmen poikki Tai-
21503:         paleen kirkonkylään ja sieltä Joensuun kaupun-
21504:         kiin, ja että armollinen esitys sanotun radan
21505:         rakentamisesta annettaisiin ensi tilassa edus-
21506:         knnnalle.
21507: 
21508: 
21509:               3. Vaala-Kajaani-Nurme-·.
21510:     Vuoden 1891 valtiopäivillä oli jo kysymyksessä rata-
21511: suunnan tutkiminen Joensuusta Nurmekseen ja sieltä
21512: Sotkamon kautta Vaalaan, saaden silloisen Rautatievalio-
21513:                      Uusia rautateitä.                   17
21514: 
21515: kunnan puolelleen. Sitten 1894 valtiopäivillä taas oli
21516: kysymyksenalaisena Savon radan johtaminen Kajaanin
21517: ja Oulun järven pohjoispuolitse Vaalaan.
21518: ~ Tämän radan tarpeellisuus on jo aikoja sitten tullut
21519: tunnustetuksi. Eduskunta niin ollen alamaisesti anoo,
21520: 
21521:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21522:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin lin-
21523:          jalla Vaala--Kajaani-Nurmes.
21524: 
21525: 
21526:                    4. Oulu-Kuusamo.
21527: 
21528:       Iin metsätarkastuspiiri, jonka huomattavimpiin
21529: metsäseutuihin rata Oulusta Kuusamoon koskisi, on
21530: vesialueineen 1,893,643 hehtaaria, josta kuivaa metsä-
21531: maata on 962,454 hehtaaria, sisältäen 6,714,145 saha-
21532: puuta ja hirrenainetta. Metsähallituksen tilasto vuo-
21533: delta 1907 osottaa, että niistä tämän tarkastuspiirin
21534: hoitoalueista, joita Kuusamon rata hyödyttäisi, valtion
21535: tulot sanottuna vuonna olivat 815,226 markkaa 6 penniä.
21536:       Kun osa puheena olevia metsiä on sen vesistön var-
21537: rella, joka laskee Vienan mereen, eivät puuliikkeet
21538: hankaluuksia peljäten ole halukkaita sitä käyttämään.
21539: Iijoki taas on epäedullinen tukkien uitolle, joten aino-
21540: astaan rautatie voisi saattaa metsät oikeaan arvoonsa.-
21541:       Metsähallitus onkin niinkuin sen kertomus vuo-
21542: delta 1907 osottaa, katsonut metsätalouden kannalta
21543: välttämättömäksi, että rautatie Pohjanlahden rannalta
21544: rakennetaan Kuusamoon.
21545:       Monet Iijoen ja sen syrjäjokien vesirunsaat kosket
21546: lupaavat, rautatien tultua, synnyttää näille seuduille,
21547: missä raaka-ainetta on viljalti, laajan teollisuuden, jonka
21548: tuotteet lisäisivät liikennettä Kuusamon radalla.
21549:       Vuoden 1907 Eduskunnan Rautatievaliokunnalle an-
21550: nettu tilasto osottaa, että tämän radan varrelle vuotui-
21551: nen tuonti on noin 15,000,000 kilogrammaa, joka to-
21552:                                                      2
21553:  18 1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
21554: 
21555: dennäköisesti nousisi sen kautta, että entistä enemmän,
21556: rautatien tultua, luovuttaisiin viljan viljelemisestä ja
21557: turvauduttaisiin tätä kannattavampaan karjanhoitoon.
21558: Väkiluku niissä kunnissa, joiden asukkaat tulisivat
21559: käyttämään Kuusamon rataa, oli vuonna 1907 noin
21560:  26,000 henkeä, jota paitsi tuhansiin nouseva liikkuva
21561: väestö on siellä ansiotyössä. Selvää on että radan
21562: tultua rakennetuksi asutus ja uutisviljelys sen var-
21563: rella olevilla laajoilla viljelyskelpoisilla mailla, erit-
21564: täinkin soilla, kasvaisi, joten rata tulisi auttamaan
21565: väestöä vakavampaan taloudelliseen asemaan sekä siten
21566: osaltaan poistamaan sen yhä uusiutuvan hädän, joka
21567: hallavuosista välittömästi siellä johtuu, pakottaen valtion
21568: tuon tuostakin ryhtymään avustustoimenpiteisiin pa-
21569: himman nälänhädän poistamiseksi.
21570:      Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa alamai-
21571: sesti anoa,
21572:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21573:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin rata-
21574:          suunnalla Oulu-Kuusamo.
21575: 
21576:                 5.   Suomussalmi-Kuusamo.
21577:      On luonnollista, ett( jos rautatietä Kajaanista jatke-
21578: taan pohjoiseen, se ~lotetaan Kuusamon kirkolle.
21579: Kajaanin-Suomussalmen välisellä osalla tätä ratasuun-
21580: taa on Keisarillisen Senaatin käskystä tie- ja vesiraken-
21581: nusten ylihallitus toimituttanut tutkimuksen vuonna
21582: 1908. Sitä vastoin rataosa Suomussalmelta Kuusamoon
21583: on vielä kokonaan tutkimatta.
21584:     Puheena oleva rata tulisi kulkemaan niitä seutuja,
21585: jotka kantavat >>nälkämaan» nimeä, ja olisi kyllä tarpeen
21586: kohottamaan näiden seutujen taloutta. Siellä ovat Emä-
21587: joen kosket, joiden vesivoima on laskettu yli 80,000
21588: hevosvoiman.
21589:     Kun vasta tutkimuksen toimitettua voidaan ratkaista,
21590: onko Kuusamo rautateitse saatettava Pohjanlahden sata-
21591:                         Uusia rautateitä.                 19
21592: 
21593: main vaiko Kajaanin yhteyteen, on Eduskunta päättä-
21594: nyt alamaisesti anoa,
21595: 
21596:                että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21597:           tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin Suo-
21598:           mussalmelta Kuusamon kirkulle.
21599: 
21600:                    6.   Rovaniemi-Lappi.
21601:       Valtion asettama Lapin Neuvottelukomitea on pitä-
21602:  nyt Rovaniemeltä suoraan Lappiin jatkuvaa rauta-
21603:  tietä erittäin tärkeänä.      Komitea on laskenut, että
21604:  vuotuinen tuonti sillä alueella, jota Lapin rautatie tulisi
21605:  hyödyttämään, on 6,620,000 kilogrammaa ja saman seu-
21606:  dun vienti 875,000 kilogrammaa. Niinikään on komitea
21607:  pannut suurta painoa Lapin vuorten malmirikkauksiin.
21608:  Viime vuosina on Kittilän ja Sodankylän kuntain raja-
21609:  mailla tavattu laajoja malmiseutuja, joiden malmipitoi-
21610: suus ainakin maanpinnalla on huomattu jotenkin suureksi.
21611:  Nykyään tehdään siellä tutkimuksia ja saadaan hyviä
21612: tuloksia syvemmissä vuorikerroksissa.
21613:       Valtion metsien arvon on mainittu komitea laskenut
21614: rautatien kautta kohoavan ainakin markalla jokaista
21615: myytäväksi kelpaavaa puuta kohti. Mitä tämä ylenemi-
21616: nen merkitsisi valtiolle, sen huomaa helposti, kun ottaa
21617: lukuun, että Lapin rautatien alueeseen kuuluvat valtion
21618: metsät metsähallituksen vuoden 1907 tilaston mukaan si-
21619: sälsivät noin 34,000,000 tukkia ja hirttä. Ja että komitean
21620: laskelma ei suinkaan ole liian korkea, sitä tukee se ver-
21621: tailu, että puuta vuonna 1907 on Lapissa täytynyt myydä
21622: 4 markkaa 45 penniä ~kuutiometriltä halvemmalla kuin
21623: Turun-Hämeen läänie~ tarkastuspiirissä.
21624:       Valtion metsätulot olivat vuonna 1907, metsähallituk-
21625: sen kertomuksen mukaan, Lapin tarkastuspiiristä ja Mel-
21626: tauksen, Turtolan ja Kolarin hoitoalueista Kemin tarkas-
21627: tuspiiriä yhteensä 1,647,480 markkaa 41 penniä, ja koko
21628: maasta noin 9,200,000 markkaa. Kuivaa metsämaata on
21629: 20 1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 7.
21630: 
21631: valtiolla täällä yhteensä noin 2,000,000 hehtaaria. Val-
21632: tiolla olisi siis kylläkin syytä saattaa tämä Lapin laaja
21633: metsätalous mahdollisimman tuottavaksi.
21634:       Rautatietä Lappiin puoltavat vielä Ounasjoen vesi-
21635: rikkaat ja teollisuuden palvelukseen soveliaat kosket sekä
21636: uu tisviljelyksen levenemismahdollisuus.
21637:       Se ala, joka Lapin rautatiestä tulisi hyötymään, on
21638: noin 67,000 neliökilometriä, ja sillä asuu 19,000 vakinaista
21639: sekä 2,000 tilapäistä asukasta.
21640:       Tutkimus Rovaniemeltä Lappiin ulottuvalle radalle
21641: olisi toimitettava Rovaniemeltä Ounasjoen länsipuolitse
21642: noin 80 kilometriä. Siitä olisi tutkittava vaihtoehtoiset
21643: linjat Kittilän kirkolle ja Sodankylän kirkolle, jotta saa-
21644: taisiin selville, kumpiko linjoista olisi edullisempi.
21645:       Edellä esitettyjen seikkojen nojalla saa Eduskunta
21646: alamaisesti anoa,
21647: 
21648:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21649:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin Rova-
21650:          niemeltä Lappiin ulottuvalla ratasuunnalla, jonka
21651:          loppuosa tutkittaisiin toinen Kittilän, toinen So-
21652:          dankylän kirkolle lopullisen suunnan määräämi-
21653:          seksi.
21654: 
21655: 
21656:                7.   Käkisalmi-Karjalan rata.
21657: 
21658:      Käkisalmi on vanha kauppakeskus, joka ainoastaan
21659: kulkuneuvojen puutteessa ei ole päässyt nopeammin vau-
21660: rastumaan. Kun kaupunki on ryhtynyt satamaolojaan
21661: parantamaan, niin että isotkin kauppalaivat voivat
21662: sinne poiketa, ja kun on luonnollista, että Laatokan
21663: laaja vesistö saatetaan toisessakin kohden kuin Sorta-
21664: valassa yhteyteen Karjalan radan kanssa, olisi Käki-
21665: salmen rautatien tarvetta aika ryhtyä tyydyttämään.
21666: Kun vielä suurta erimielisyyttä ja epäselvyyttä on ole-
21667:                         Uusia rautateitä.                21
21668: 
21669: massa siitä, mille kohdalle Karjalan rataa Käkisalmen
21670: rata olisi suunnattava, saa Eduskunta alamaisesti anoa,
21671: 
21672:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21673:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin osotta-
21674:          maan, mistä tämä rata parhaiten voitaisiin ra-
21675:          kentaa.
21676: 
21677:                    8.    Itä-Kmjalan rata.
21678: 
21679:       Itäinen Raja-Karjala on kulkuneuvoihin nähden
21680: jäänyt lapsipuolen asemaan muuhun Suomeen verraten.
21681: Rautateitä ei siellä ole, vesiteitä ei myöskään ja maantei-
21682: täkin hyvin harvassa.
21683:       Rata Laatokan pohjoispuolella olevan Itä-Karjalan
21684: halki olisi epäilemättä kultuurirata, ja sellaisia pidetään
21685: tavallisesti taloudellisesti kannattamattomina. Mutta on-
21686: han ennenkin jo nähty, että hyvin asuttuun seutuun ra-
21687: kennetun radan kannattavaisuus on jäänyt heikoksi,
21688: samalla kun syrjäseudussa, missä vielä käyttämättömiä
21689: luonnonrikkauksia on ollut tarjolla, kultuurirata on
21690: tuottanut hyviäkin tuloksia. Kysymyksessä olevan rata-
21691: suunnan varrella on Jänisjoessa voimakkaita putouk-
21692: sia, joiden vesivoimaa jo käyttävät hyväkseen Häme-
21693: kosken, Leppäkosken ja Läskelän tehtaat. Etempänä
21694: on Välimäen rautakaivos ja Pitkärannan teollisuuslai-
21695: tokset, jotka nyt tosin ovat pysähdyksissä, mutta joi-
21696: den käyntiinpano on kyseessä. Suojärvellä on Annan
21697: ruukki- avaroine metsämaineen. Vesiputouksia on useita,
21698: ja laajat metsämaat sekä seudun malmipitoinen vuori-
21699: perä tarjoavat ehtymättömän raaka-ainevaraston elpyvälle
21700: teollisuudelle. Laajat tukkimetsät, joita nyt on pakko
21701: myydä polkuhinnasta, kohoaisivat suuresti arvossa. Vai-
21702: tiollakin on tähän nähden etuja Raja-Karjalassa valvot-
21703: tavanaan, sillä siellä on laajoja kruunun metsiä.
21704:       Kauppaliikkeeseen nähden ei kysymyksessä oleva
21705: seutu myöskään ole arvoton. Koirinojan kylä on
21706: 22 1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
21707: 
21708: Laatokan parhaimpia satamapaikkoja, ja kulkee sen
21709: kautta melkoinen liike sisämaahan. Erityisen huomion
21710: ansaitsee sitä paitsi laajan rajantakaisen Aunuksen liike.
21711: Täällä pidetään tammikuussa Sungun markkinat, jotka
21712: ovat suurimpia koko Pohjois-Venäjällä ja joilta pääasiassa
21713: kaloja ja lintuja suuret määrät arvatenkin tulisi Itä-Kar-
21714: jalan rataa myöten kuljetettavaksi Pietariin.
21715:      Eduskunta saa tämän johdosta alamaisesti anoa,
21716: 
21717:                että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21718:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin rau-
21719:          tatietä varten, joka paraiten tyydyttäisi Laatokan
21720:           pohjoispuolella olevan Itä-Karjalan liiketarpeita.
21721: 
21722:                 9.   Rovaniemi-Kemijärvi.
21723:       Rovaniemen pohjoispuolella olevan seudun suuri
21724: puutavaraliike jakautuu uittoreittien mukaan kahteen
21725: osaan, joista suurempi on Kemijoen päähaaraa
21726: ympäröivä. Tämän laajan alueen luonnollisena liikekes-
21727: kuksena on Kemijärvi, johon uittoväylät eri suunnilta
21728: yhtyvät, tavotellen pohjoisessa Lappia ja idässä Venäjän
21729: rajaa. Melkein kaikki metsämaat täällä ovat kruunun
21730: ja kuta pitemmälle metsän arvioiminen edistyy, sitä
21731: suuremmik-si osottautuvat niiden puuvarastot.
21732:       Kysymyksessä oleva seutu kasvattaa ainoastaan
21733: pienen osan käyttämästään viljasta, ja on sentähden suu-
21734: rin osa siitä, samoinkuin muistakin seudun asukasten ja
21735: tukkityöväestön tarpeista, tuotava muualta, osittain
21736: Rovaniemen kautta, osittain Vienanmeren puolelta.
21737:       Seudun koko liike-elämä. saa voimansa puutavaraliik-
21738: keestä ja niistä monia satojatuhansia puita käsittävistä
21739: metsänhakkuutöistä, joita vuosittain suoritetaan Kemi-
21740: järveen laskevien monien uittoreittien varsilla.
21741:       Viljelysmahdollisuuksia tarjoovat seudun luonnol-
21742: liset niittymaat, niin pian kuin liikeneuvot tekevät ajan-
21743: mukaisemman karjanhoidon mahdolliseksi.
21744:                       Uusia rautateitä.
21745: 
21746:     Tähän nähden saa Eduskunta alamaisesti anoa,
21747: 
21748:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osit-
21749:          tainen koneellinen tutkimus toimitettaisiin rauta-
21750:          tien aikaansaamista varten Rovaniemeltä :-Kemi-
21751:                                                       .!:..'-
21752: 
21753:          järvelle.
21754: 
21755: 
21756:       Mitä rautatietutkimuksiin yleensä tulee, on Edus--
21757: kunta ollut viime rautatiekomitean kanssa yhtä mieltä
21758: siitä, että koneelliset, valmistelevat tutkimukset yleensä
21759: ovat tarpeettomat ja vastaisuudessa lakkautettavat. Yhtä
21760: suurella varmuudella voidaan näet ilman eri tutkimuk-
21761: siakin arvioida uusien raut::J,tierakennusten kustannukset,
21762: kunhan vain otetaan huomioon sen seudun muoto, jonka
21763: kautta rautatie kulkee. Ainoastaan poikkeustapauksissa,
21764: jos on kysymys isompien salmien tai jokien ylimenosta,
21765: on ylimenopaikan koneellinen erikoistutkimus tarpeen.
21766: Tähän nähden rautatietutkimukset eivät enää kysy kovin
21767: suuria kustannuksia.                            1
21768:       Mutta joskaan koneelliset tutkimukset siten eivät
21769: enää tule kysymykseen ja rautatietutkimukset siinä osassa
21770: ovat käyneet yksinkertaisemmiksi, niin on sitä enemmän
21771: huomio kiinnitettävä tutkimusten taloudelliseen puoleen.
21772:       Meillä työskennelleet rautatiekomiteat ovat kyllä
21773: koonneet ja kokoonpanneet joukon tilastollisia tietoja
21774: väkiluvusta ja sen lisäyksestä, maanviljelys-, metsä- ja
21775: teollisuusoloista, tavarain tuonnista ja viennistä ynnä
21776: muusta, joita tietoja on sa,atu tilastollisista käsikirjoista
21777: ja virallisesta tilastosta sekä lisätty itse paikkakunnilla
21778: kootuilla tiedonannoilla. Mutta tällainen aineisto on
21779: ollut riittämätön, niin että tulokset eivät ole voineet
21780: olla täysin luotettavia, jota paitsi niitä ei ole tarpeeksi
21781: valaisevasti esitetty.
21782:       Eduskunta on tähän nähden sitä mieltä, että vastai-
21783: nen rautatiekomitea on siten kokoonpantava, että siihen
21784: tulee, paitsi teknillistä, myöskin riittävästi tilastollista ja
21785: 24 1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7.
21786: 
21787: kansantaloudellista ammattitietoa, niin ettei yllä koske-
21788: tellut puutteellisuudet tulisi uusiutumaan, sekä että
21789: komitealle annetaan tarpeeksi aikaa tärkeän tehtävänsä
21790: suorittamiseen. Komiteaan tulisi kuulua viisi jäsentä,
21791: joista yksi toimisi sihteerinä, minkä ohessa komiteaa, eri
21792: rataehdotuksia tutkiessaan, olisi vahvistettava kahdella,
21793: myöskin hallituksen kutsumalla, paikkakunnan oloja
21794: perinpohjaisesti tuntevalla henkilöllä.
21795:      Näillä valtiopäivillä päätetyt tutkimukset ovat lukui-
21796: sat ja monet niistä ovat toimitettavat paikkakunnilla,
21797: joilta tilastollisia tietoja ei ole olemassa, joten ne ovat
21798: itse paikalta hankittavat. Myöskin on monessa pai-
21799: koin toimitettava koneellisia tutkimuksia. Eduskunta
21800: on sentähden arvioinut kustannusten nousevan 80,000
21801: markkaan vuodelta sekä sen johdosta näillä valtiopäi-
21802: villä päättämiensä rautatietutkimusten suorittamista
21803: varten, niinkuin lähemmin näkyy Eduskunnan alamai-
21804: sesta vastauksesta armolliseen esitykseen kulkulaitos-
21805: rahastosta, vuodeksi 1910 osottanut 80,000 markan suu-
21806: ruisen määrärahan. Kun varmana voitaneen pitää, ettei
21807: työtä voida puoltakolmatta vuotta lyhyemmässä ajassa
21808: suorittaa, saa Eduskunta alamaisesti anoa,~           . ~~
21809: 
21810:              että yllämainitut tutkimukset hallituksen aset-
21811:          taman komitean kautta suoritettaisiin ja tulokset
21812:          annettaisiin 1913 vuoden valtiopäiville.
21813: 
21814:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21815: 
21816:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1909.
21817:          1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 8.
21818: 
21819: 
21820: 
21821: 
21822:                  Laki-ja talousvaliokunnan mie-
21823:             tin t ö N: o 3 Eduskunnassa tehdyn, metsäs-
21824:             tystä koskevan lainsäädännön uudistamista
21825:             tarkoittavan kolmen anomusehdotuksenjoh-
21826:             dosta.
21827: 
21828: 
21829:       Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus-
21830: kunta Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Kaar-
21831: neen y. m. anomusehdotuksen N :o 1, edustaja Mäen y. m.
21832: anomusehdotuksen N :o 64 sekä edustaja Heikkisen y. m.
21833: anomusehdotuksen N :o 175 (Liitteet 1909 II Vp., V, sivut
21834: 143-146); ja on Valiokunta, koska ne kaikki tarkoitta-
21835: vat metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista,
21836: niitä yhtaikaa käsitellyt.
21837: 
21838: 
21839: 
21840:       Perustuslainluontosessa asetuksessa helmikuun 21
21841: päivältä 1789 kruununtalojen myymisestä perinnöksi sekä
21842: niistä eduista ja ehdoista, joilla perintötaloja on hallittava,
21843: on säädettynä, että kaikilla perintötalollisilla, olkoonpa
21844: heillä tiloja, joita kuninkaalta ja kruunulta jo oli myyty
21845: tai siitälähin tuli myytäväksi, taikkapa ikivanhoja perintö-
21846: taloja, oli perintötaloon ja sen laillisen mittauksen ja ra-
21847: joituksen kautta vahvistettuun maahan sekä rinta- ja ulko-
21848: tilusten että metsän ja maan ynnä niillä olevan kalastuk-
21849: sen, metsästyksen ja eläintenpyynnin suhteen kaikessa yhtä
21850: järkähtämätön omistus- ja yhtä vapaa hallintaoikeus, kuin
21851: 2        1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 8.
21852: 
21853: aatelisella vapaataloon, erioikeuksien, lain ja asetuksien
21854: mukaan. Niissä erioikeuksissa, jotka 16 päivänä loka-
21855: kuuta 1723 vahvistettiin Ruotsin valtakunnan ritaristolle
21856: ja aatelille, säädettiin, että ritaristolla ja aatelilla oli oleva
21857: vapaus ampua lintuja ja otuksia omilta tilailtansa ja mail-
21858: tansa, paitse laissa kiellettynä aikana, niinkuin myös sieltä,
21859: missä heillä on osaa, taikka maakunnan tahi kihlakunnan
21860: yhteismetsistä, paitse kruunun yksityisistä puistoista ja
21861: metsästyspaikoilta, eikä keHenkään, olkoonpa kuninkaan
21862: käskynhaltija ja virkamies tai muu, ollut luvallista ilman
21863: maanomistaJan luvatta, suostumuksetta ja, wyöntymisettä
21864: metsästää ja ampua aatelin yksityisillä tiluksilla tahi hei-
21865: dän kalavesissänsä kalastaa ja kulkea. Täten lujaksi tehty
21866: metsästysoikeuden yhdistäminen maanomistukseen on jul-
21867: kilausuttu myöskin voimassa olevassa 1898 vuoden ase-
21868: tuksessa metsästyksestä, jossa säädetään, että metsästys-
21869: oikeus maatilan tiluksilla on eräillä poikkeuksina ja rajoi-
21870: tuksilla ti1anomistajan, joksi metsästykseen nähden lue-
21871: taan myös yleinen laitos sillä maalla, joka sen alle kuuluu,
21872: kaupunki siihen yhdistetyllä alueella, kruununtalon asukas
21873: ja muu henkilö, jolla on vakinainen hallintaoikeus maahan,
21874: sekä kuninkaankartanon, virkatalon ja muun siihen verrat-
21875: tavan tilan haltija. Asetuksessa maanvuokrasta maalla 12
21876: p :Itä maaliskuuta 1909 säädetään poikkeuksena tästä, että
21877: vuokramiehellä, jota asetuksessa tarkoitetaan, on vuokraa-
21878: maliansa alueella metsästysoikeus, ellei vuokrasopimuk-
21879: sessa ole toisin määrätty.
21880:        Yllämainituissa anomusehdotuksissa on pyydetty
21881: metsästysoikeuden laajentamista siten, että se tulisi maan-
21882: omistuksesta riippumattomaksi tai että metsästysoikeus
21883: tehtäisiin mahdollisimman yleiseksi kaikille Suomen kan-
21884: salaisille. Sitä paitsi on pyydetty toimenpiteitä metsän-
21885: riistan tehokkaaksi rauhoittamiseksi hävitykseltä, erittäin-
21886: kin paikallisen itsehallinnon määräysten perustuksella, sekä
21887: metsästyksen järjestämistä siten, että se tulisi maanvilje-
21888: lijöille mahdollisimman vaarattomaksi ja varmentaisi h-:::le
21889:             Metsästyslainsäädännön uudistus.                3
21890: 
21891: korvauksen saamisen metsästyksen tuottamista vahin-
21892: goista.
21893: 
21894:       Puheena olevissa anomusehdotuksissa vaadittua peri-
21895: aatteellista muutosta on kannattanut Laki- ja ta-
21896: lousvaliokunnan enemm1sto, joka on katsonut, että
21897: Valiokunnan mietinnössä N :o 2 kosketellut osittaiset
21898: muutokset nykyiseen metsästysasdukseen olisivat vain
21899: väliaikaisina pidettävät. Valiokunnan käsityksen mu-
21900: kaan vapaana paikasta toiseen liikkuva kesytön metsän-
21901: riista ei ole kenenkään omaisuutta, vaan kuuluu sille, joka
21902: sen saa huostaansa otetuksi. Metsästystä koskeva lain-
21903: laadinta on siis tälle oikealle periaatteelle rakennettava.
21904: Metsästysoikeuden järjestämisestä sille laajalle pohjalle,
21905: jonka sanottu periaate sisältää, tulisi olemaan myöskin se
21906: käytöllinen etu, että laajat kansankerrokset, joilla olisi
21907: metsästyksestä hyötyä, tulisivat oman etunsa kannalta pi-
21908: tämään hyvää huolta siitä, että hyödyllinen metsänriista
21909: tehokkaalla rauhoituksella ja muilla tarkoituksenmukai-
21910: silla toimenpiteillä, esim. tehokkaammalla vahinkoeläinten
21911: pyytämisellä kuin tähän asti, suojeltaisiin hävitykseltä, jopa
21912: edistettäisiin sen lisääntymistä. Sitä paitsi on huomattava,
21913: että niin kauvan kuin metsästysoikeus on jonkun erityisen
21914: kansanluokan omaisuutena, hyvään valtiotalouteen ei saata
21915: kuulua suorittaa yleisistä varoista suurempia kustannuksia
21916: metsästyksen parantamiseksi, jota vastoin tämä tehtävä
21917: metsästysoikeuden yleistettyä kaikille kansalaisille välit-
21918: tömästi on luettava yhteiskunnan velvollisuudeksi, erit-
21919: täinkin kun metsästysoikeuden laajentamisesta tulisi hyö-
21920: tyä vähävaraiselle väestölle, joka otuksen pyynnistä, minkä
21921: useinkin alaikäiset tässä väestössä toimittavat, saisi tar-
21922: peellisen ja terveellisen apulisän ravintoansa tai tuloa pyy-
21923: tämänsä metsänriistan myymisestä.
21924:       V aliakunnan vähemmistö puolestaan on epäillyt sa-
21925: notun periaatteen pätevyyttä. Hyödyllinen metsänriista
21926: saa elatuksensa niistä luonnontuotteista, joita maanhalti-
21927: 4        1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 8.
21928: 
21929:  jain tiluksilla kasvaa ja jotka tuotteet viljelyksen laaje-
21930: tessa suureksi osaksi, niinkuin viljelyskasvit, ovat ihmis-
21931:  työn tuloksia. Näin ollen näyttää oikealta, että ainakin
21932: milloin yhteiskunnan puolesta ei maanhaitijoille vakuuteta
21933: korvausta kcsyttömän metsänriistan heille tuottamasta va-
21934: hingosta, niille on pidätettävä oikeus hankkia itselleen tämä
21935: korvaus siten, että he muiden edellä saavat metsänriistaa
21936: alueiltansa pyytää.
21937:       Käytännössä on metsästyksen yleistäminen osot-
21938: tanut metsänriistan säilyttämiseen nähden epäedullisia tu-
21939: loksia. Niinpä on Italiassa, jonka alueella on oikeutettu
21940: metsästämään jokainen, joka on lunastanut siihen itselleen
21941: lupatodistuksen, metsänriista miltei sukupuuttoon hävi-
21942: tetty, kun sitä vastoin Ranska, jossa metsästysoikeus on
21943: maanomistukseen yhdistetty, edelleen on siksi riistarikas
21944: maa, että sinne muualta tuodaan kaadettua metsänriistaa
21945: ainoastaan verrattain vähässä määrässä. Sama hävitys
21946: kuin Italiassa on tapahtunut myöskin Pohjois-Amerikan
21947: Yhdysvalloissa, joiden alue aikanaan oli ehkä maailman
21948: riistarikkain maa ja jossa metsästys on ollut järjestettynä
21949: pääasiassa samalla tavalla kuin Italiassa. Viime aikana
21950: ovatkin sen tähden eräät Yhdysvaltain valtiot, luopumalla
21951: periaatteesta metsästysoikeuden yleistämisestä, käyneet
21952: metsästysjärjestelmäänsä uudestaan muodostamaan lä-
21953: hinnä Saksassa ja Itävallassa vallitsevan periaatteen mu-
21954: kaiseksi, joka perustuu siihen, että ainoastaan suurempain
21955: maa-alueiden (vähintään 75-170 ha) omistajat saavat
21956: alueillaan itse harjoittaa metsästystä, kun sitä vastoin vä-
21957: hemmät alueet yhdistetään kuntain metsästyspiireiksi,
21958: mistä kunnat antavat vuokralle sopivia isompia metsästys-
21959: alueita.
21960:       Ehdotetusta metsästysjärjestelmän muuttamisesta ei
21961: valiokunnan vähemmistön käsityksen mukaan voisi tulla
21962: mitään suoranaista hyötyä maan vähävaraiselle väestölle.
21963: Vaikka suurin osa maanomistajista Suomessa, pitämättä
21964: kiinni oikeuclestaan, sallii metsästystä maillaan ilmaiseksi
21965:            Metsästyslainsäädännön uudistus.                5
21966: 
21967: harjoitettavan, jota vapautta erittäinkin tilallisten omat
21968: alustalaiset saavat hyväkseen käyttää, on kokemus miltei
21969: kaikkialla Suomessa osottanut, että metsästys antaa har-
21970: joittajallet_n niukan ansion eikä siis ole omansa köyhä-
21971: listön toimeentuloon edistävästi vaikuttamaan. Kun met-
21972: sästysoikeuden laajentamisesta nähtävästi olisi seurauk-
21973: sena se, että metsänriista maassa vähenisi, niin kävisi met-
21974: sästys tulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin epäedullisem-
21975: maksi. Sitä paitsi on huomattava, että salametsästyksen
21976: estämiseksi ja järjestyksenpitoon metsästyksen alalla tar-
21977: vittaisiin toimenpiteitä, joista syntyvät kustannukset jär-
21978: kiperäisesti olisivat metsästyksen tuottamilla tuloilla pei-
21979: tettävät. Täten olisi metsästysoikeuden nauttimiseen esim.
21980: yhdistettävä metsästäjäin ilmoitusvelvollisuus jollekin vi-
21981: ranomaiselle, joka mainittuin menojen peittämiseksi olisi
21982: oikeutettu ilmoittajalta kantamaan sopivan maksun, mikä
21983: taasen vaikuttaisi sen, että metsästyksen harjoittaminen
21984: todellisuudessa joutuisi pääasiallisesti varallisemmille kan-
21985: sanluokille, kun vähävaraisemmat eivät kykenisi tuollaista
21986: maksua suorittamaan.
21987:       Ylläesitettyihin syihin perustuen ja kun mitään yleistä
21988: mielipidettä ei maassa vielä ole vaatimassa, että olisi luo-
21989: vuttava nykyisestä metsästysjärjestelmästä ja käytäntöön
21990: otettava jokin uusi, esim. edellämainittu Saksassa ja Itä-
21991: vallassa omistettu, tyydyttäviin tuloksiin vienyt järjes-
21992: telmä, on Valiokunnan vähemmistö, vaikkakin sen käsi-
21993: tyksen mukaan nykyinen metsästysjärjestelmä Suomessa
21994: ei ole osottanut voivansa aikaansaada sellaista metsästyk-
21995: senhoitoa, että metsänriistan karttumisen kautta metsästys
21996: tuottaisi sitä kansantaloudellista hyötyä, kuin maamme
21997: luonnollisiin oloihin nähden olisi mahdollista, ehdottanut
21998: kaikki puheena olevat anomusehdotukset hyljättäviksi.
21999:       Kun V aliakunnassa sitten oli keskusteltavana, minkä
22000: järjestelmän mukaisiksi metsästysolot maassa olisivat, met-
22001: sästyksen yleistäruisperiaatetta soveltaen, vastedes muodos-
22002: tettavat, on toinen puoli Valiokunnan jäsenistä ollut sitä
22003: 6       1909. II Vp. -     Anomusmietintö Nto 8.
22004: 
22005: mieltä, että kun on kysymys perustuslain muutosta tar-
22006: koittavasta uudistuksesta, Eduskunnan tulee anoessaan
22007: hallituksen alotetta siihen selvästi viitata, mihinkä suun-
22008: taan Eduskunta toivoo tämän aiotteen laadittavaksi. Tä-
22009: hän nähden olisi Eduskunnan nyt jo päätettävä ja hallit-
22010: sijalle esitettävä, kenelle sen mielestä oikeus metsästyk-
22011: seen olisi periaatteessa siirrettävä silloin kuin tämä oikeus
22012: vierotetaan maanhallinnasta erilleen. Ja metsästysoikeu-
22013: den vastaisiksi omistajiksi on tämä Valiokunnan osa aja-
22014: tellut kuntia, ne kun ovat pidettävät kykenevinä valvo-
22015: maan hyvän järjestyksen ja rauhoituksen voimassapitoa
22016: metsästyksen alalla sekä suorittamaan tarpeelliset valvonta-
22017: y. m. metsästyksen hoidosta johtuvat kustannukset. Sitä
22018: paitsi on huomattava, että kunnat tehtäväinsä täyttämiseksi
22019: hyvinkin tarvitsevat tuloja sen lisäksi mitä kunnan jäseniä
22020: kohtuullisesti verottamalla voidaan saada, jonka tähden
22021: tulot metsästysalueiden vuokralle antamisesta ja lunastuk-
22022: set lupatodistuksista metsästämiseen voisivat olla tuntu-
22023: vana lisänä kuntien talouden tulopuolella. Siirtämällä
22024: metsästys kuntien oikeudeksi voitaisiin myöskin kunnal-
22025: lisen itsehallinnon kautta paikalliset olosuhteet tällä alalla
22026: saada tarpeelliseen huomioon otetuiksi.
22027:       Sitä vastoin on Valiokunnan toinen puoli, jonka kanta
22028: arvan kautta on päässyt voitolle, katsonut että maan hal-
22029: litukselle, jonka alotteeseen puheena oleva uudistuskysy-
22030: mys perustuslain säännösten muutosta tarkoittavana kuu-
22031: luu, on jätettävä valittavaksi, minkä suunnitelman se kat-
22032: soo parhaaksi uudistuksen toteuttamista varten Eduskun-
22033: nalle esittää.
22034:       Edelläsanotun perustuksella Laki -ja talousvaliokunta
22035: sus kunnioittaen ehdottaa,
22036: 
22037:                  että Keisarillinen asetus metsästyksestä lo-
22038:            kakuun 20 päivältä I898 perinpohjin tarkas-
22039:            teltaisiin ja vuoden I9IO ist'untokaudella Edus-
22040:            !?unnalle annettaisiin uusi metsästyslakiesitys
22041:            Metsästyslainsäädännön uudistus.                7
22042: 
22043:            sisältävä määräyksen siitä, että kaikenlainen
22044:            metsästys tulisi maanomistuksesta riippumatto-
22045:            maksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi niillä
22046:            rajoituksilla, mitkä katsotaan tarpeellisiksi met-
22047:            sänriistan rauhoittamiseksi ja lisääntymisen tttr-
22048:            vaamiseksi.
22049: 
22050:     Helsingissä, 4 p:nä lokakuuta 1909.
22051: 
22052: 
22053: 
22054:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
22055: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren sekä jäsenet Boman,
22056: Häyrynen, Junnila (osaksi), Kannisto, Koivisto, Lehtinen,
22057: Lylykorpi (osaksi), Malmivaara (osaksi), Mäki, Nix,
22058: Pennanen, Pykälä, Stenström ja Tikkanen, niin myös
22059: varajäsenet Fränti, Kruus, Leinonen ja Savolainen (kaikki
22060: osaksi).
22061: 8                      Vastalause.
22062: 
22063: 
22064: 
22065: 
22066:                        Vastalause.
22067: 
22068:       Maassamme ei valmisteta tilastoa siitä, minkä verran
22069: hyödyllistä metsänriistaa täällä vuosittain kaadetaan. Jos
22070: kuitenkin otaksutaan, , että maasta ulosviety riista, noin
22071: 300,000 kg vuodessa, vastaa 1 / 7 siitä, mitä kotona kulu-
22072: tetaan, niin voidaan hyödyllisen metsänriistan saalis meillä
22073: vuodessa arvioida noin 2 _% miljonaksi kilogrammaksi,
22074: jonka kauppa-arvo tekee noin 2,5oo,ooo markkaa. Tähän
22075: on lisättävä vahinkoeläinten, etupäässä turkiseläinten pyy-
22076: tämisestä saatava tulo, joka tehnee korkeintaan 300,000
22077: markkaa vuodessa. Lukemalla siihen lisäksi jänis-, ora-
22078: van- ja mäyrännahat, yhteensä noin IOo,ooo markkaa,
22079: sekä tulot hylkeenpyynnistä, nekin noin Ioo,ooo mark-
22080: kaa, saadaan Suomessa pyyelettyjen otusten koko ar-
22081: voksi 3 miljonaa markkaa vuodelta. Maamme metsä-
22082: ja vesirikkauteen nähden tämä on varsin vähän. Syynä
22083: siihen, että otuksenpyynti meillä tuottaa näin niukan tulok-
22084: sen, on käsitykseni mukaan lähinnä se, että metsästyksen
22085: omistajat meillä, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta,
22086: eivät puolestaan tee mitään hyödyllisen metsänriistan var-
22087: jelemiseksi ja kartuttamiseksi, jopa jättävät metsästys-
22088: oikeutensa muiden vapaasti käytettäväksi. Kun tuota asian-
22089: tilaa on arvosteltava kansantalouden kannalta, niin herää
22090: kysymys, eikö meilläkin olisi metsästysoikeus periaatteessa
22091: maanhallinnasta erotettava ja tämä oikeus. siirrettävä
22092: toisiin käsiin, jotka siitä kykenisivät suurempia tuloja te-
22093: kemään. Tätä kysymystä punnitessa kiintyy huomio lä-
22094: hinnä metsästykseen Itävallassa ja Saksassa, joissa maissa
22095:                         Vastalause.                        9
22096: 
22097: metsästys on säilytetty ainoastaan suurempain maa-alojen
22098: omistajille, milloin ne tahtovat tätä oikeutta käyttää, jota
22099: vastoin kaikki pienemmät metsästysalueet yhdistetään kun-
22100: nan mesästysalueeksi, mistä sopivia alueita annetaan mää-
22101: räaikaiselle vuokralle. Itävallassa näistä vuokrista mak-
22102: setaan maanomistajille korvaus siitä, että heidän on kun-
22103: nalle luovutettava metsästys maillaan; Saksassa sitä vas-
22104: toin koko vuokratulo, niinkuin myös lunastukset persa-
22105: nallisista lupatodistuksista metsästyksen harjoittamiseen,
22106: menevät kunnille.
22107:       Tulos tästä järjestelmästä on osottautunut hyväksi.
22108: Itävallassa lisääntyi vuodessa kaadetun metsänriistan luku-
22109: määrä vuodesta 1874 vuoteen 1898 enemmän kuin 100 o/o
22110: ja vastasi v. 1901 noin 12 ,0 miljonan Suomen markan
22111: arvoa. Saksassa taasen on vuosittain kaadetun metsän-
22112: riistan arvo viime aikoina arvosteltu noin 27 ,0 miljonaksi
22113: Suomen markaksi. Sitä vastoin tuottavat Saksan valta-
22114: kunnassa metsästysvuokrat vuosittain noin 33 ,0 miljo-
22115: naa sekä metsästyksen harjoittamiseen tarvittavain lupa-
22116: todistusten lunastukset 3 ,0 miljonaa markkaa. Näistä
22117: viimeksi mainituista luvuista näkyy, että metsästys Sak-
22118: sassa kysyy melkoisesti suurempia yleisiä kustannuksia
22119: kuin mitä se tuottaa, ja että se näin ollen on siellä käynyt
22120: kaikessa pääasiassa varallisten urheiluksi. Mutta kunnat
22121: saavat siitä tuntuvan lisän vuosituloihinsa, varsinkin kun
22122: on huomattava, että metsästyksen vuokraaja suorittaa kor-
22123: vaukset metsänriistan hänen vuokraamaliaan metsästys-
22124: alueella maataloudelle aiheuttamasta vahingosta.
22125:       Joskaan emme saata toivoa, että metsästysvuokrat
22126: Suomessa tuottaisivai suhteellisesti niin hyvää tulosta kuin
22127: Saksassa, jonka kansa nykyään lienee Europan rikkain,
22128: on kuitenkin luultavaa, että ulkomaalaisetkin tulisivat ennen
22129: pitkää Suomessa vuokraamaan riistarikkaimpia metsästys-
22130: alueita ja niistä suorittamaan melkoise~ vuokrat samalla
22131: kuin he järjestäisivät näille alueille hyvän metsästyksen-
22132: hoidon, käyttäen meidän ammattimetsästäjiämme metsäs-
22133: 10                       Vastalause.
22134: 
22135: tysvartijoina ja vahinkoeläinten hävittäjinä palvelukses-
22136: saan paremmilla palkoilla, kuin mitä he omaan lukuunsa
22137: metsästäessään kykenevät ansaitsemaan. Tässä avautuisi
22138: siis kunnillemme tulolähde, joka huolellisesti hoidettuna
22139: voisi erinäisissä paikkakunnissa ajanpitkään kehittyä kyl-
22140: läkin tuottavaksi. Painavat syyt puhuvat siis sen puolesta,
22141: että metsästysolot maassamme olisivat pääasiassa saksa-
22142: laisten esimerkin mukaisiksi järjestettävät.
22143:       Mutta kun ei ole mitään toiveita siitä, että lähim-
22144: mässä tulevaisuudessa Suomen Eduskunnassa voitaisiin
22145: tälle kapitalistiselle ajatukselle saada niin voimallista kan-
22146: natusta, kuin tarvitaan semmoiseen perustuslain muutok-
22147: seen, jonka metsästystä koskevain säännösten muuttami-
22148: nen puheena olevaan suuntaan meillä sisältäisi, ja kun
22149: metsästysoikeuden poisottaminen maanhaitijoilta ehkä toisi
22150: päiväjärjestykseen kysymyksen valtion velvollisuudesta
22151: korvata niiUe siten syntyvä vahinko, mikä korvauskysy-
22152: mys helpoimmin ehkä voisi saada ratkaisunsa yhdistettynä
22153: kysymykseen maaverojen poistamisesta, niin katson vel-
22154: vollisuudekseni nöyrimmästi ehdottaa,
22155: 
22156:                 että Eduskunta hylkäisi V aliohtnnan eh-
22157:            dotuksen sekä samalla jättäisi ed. Kaarneen
22158:            y. m., ed. Mäen y. m. ja ed. Heikkisen y. m.
22159:            mietinnössä mainitut anomusehdotukset huo-
22160:            mioon ottamatta.
22161:      Helsingissä, 4 p :nä lokakuuta 1909.
22162:                                      A. Listo.
22163:      Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyvät:
22164:      Fredr. Stenström.               Oskar Nix.
22165:      Vastalauseen ponteen yhtyvät:
22166:      A. Koivisto.                    Taave Junnila.
22167:      Arthur Castren.                 Pekka Pennanen.
22168:            Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
22169:             1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 8.
22170: 
22171: 
22172: 
22173: 
22174:               Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 3~.
22175:            Eduskunnassa tehtyjen, metsästystä koskevan lainsää-
22176:            dännön uudistamista tarkoittavain anomusehdotuste11
22177:            johdosta.
22178: 
22179:        Sittenkun Laki- ja talousvaliokunta oli Eduskunnalle-
22180: lähettänyt mietintönsä ed. Kaarneen y. m., ed. Mäen y. m..
22181: sekä ed. Heikkisen y. m. metsästystä koskevan lainsäädän,.
22182: nön uudistamista tarkoittavain anomusehdotusten N:ot 1,.
22183: 64 ja 175 johdosta ja esittämillään perusteilla siinä ehdot-
22184: tanut, että Keisarillinen asetus metsästyksestä lokakuuTh
22185: 20 päivältä 1898 perinpohjin tarkastettaisiin ja vuoden 1910
22186: istuntokaudella Eduskunnalle annettaisiin uusi metsästys-
22187: lakiesitys, sisältävä määräyksen siitä, että kaikenlainen
22188: metsästys tulisi maanomistuksesta riippumattomaksi, kaik,.
22189: kien kansalaisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä kat-
22190: sotaan tarpeellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi ja li-
22191: sääntymisen turvaamiseksi, on Eduskunta 8 päivänä tätä.
22192: lokakuuta palauttanut asian Laki- ja talousvaliokuntaan,.
22193: »jotta Valiokunta laatisi mietintönsä sellaiseksi, ettfu
22194: Keisarillinen asetus metsästyksestä lokakuun 20 päi-
22195: vältä 1898 perinpohjin tarkastettaisiin ja niin pian
22196: kuin mahdollista annettaisiin uusi metsästyslakiesitys pai-
22197: kallisia oloja silmällä pitäen ja mikäli mahdollista sii-
22198: hen suuntaan, että metsästys tehtäisiin kaikkien kansalais-
22199: ten oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä katsotaan tarpeel-·
22200: lisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi ja lisääntymisen tur-
22201: vaamiseksi sekä silmällä pitäen, ettei metsästys tee haittaa.
22202: maanviljelykselle eikä karjanhoidolle». Samalla on Valio-
22203: 2            1909. II Vp. -    JUt&ltlusm~ntö N;o 8.
22204: 
22205: 
22206: kunnalle lähetetty ote asiasta Eduskunnassa tapahtuneesta
22207: keskustelusta laaditusta pöytäkirjasta.
22208:       Tämän johdosta Valiokunta, joka on katsonut tarpeel-
22209: liseksi ehdottaa Eduskunnan puheena olevalle päätökselle
22210: jonkun verran muutettua muotoa, on luullut pitävänsä val-
22211: mistaa sanotulle päätökselle seuraavan johdannon.
22212: 
22213:       Perustuslainluontosessa a.setuk:sessa helmikuun 21 päi-
22214: .mtä 1789 kruununtalojen myymisestä perinnöksi sekä niistä
22215:  eduista ja ehdoista, joilla perintötaloja on hallittava, on
22216:  säädettynä, että kaikilla perintötalollisilla, olkoonpa heillä
22217:  tiloja, joita kuninkaalta ja kruunulta jo oli myyty tai siitä-
22218:  lähin tuli myytäväksi, taikkapa ikivanhoja perintötaloja~
22219: ·Oli perintötaloon ja sen laillisen mittauksen ja rajoituksen
22220: !kautta vahvistettuun maahan sekä rinta- ja ulkotilusten
22221: .että metsän ja maan ynnä niillä olevan ka:la;stuksen., met-
22222: .sästyksen ja ei:aintenpyynnin snhteen kaikessa yhtiä ;i'ärkäih-
22223:  tämätön omistus- ja yhtä vapaa hallintaoikeus, kl!lin aate-
22224:  liselta vapaataloon, erioikeu:ksien, lain j>a asetuksien mu-
22225:  kaan. Niissä eri-oikeuksissa, jotka 16 päivänä lokakuuta
22226:  1723 vahvistettiin Ruotsin valtakunnan ritaristoHe ja: l'liate•
22227: Iill~e, säädettiin, että ritaristolla ja ·~telina oli oleva vape;u.s
22228: :ampua lintuja ja otuksia om:i:J.ta titoiltansa ja mail'tan"Sa,
22229:  _paitse laissa kiellettynä aikana, niinkuin myö& siel·tä, missä
22230: heillä on osaa, taikka maakunnan tahikihlaknnnan yhteis'-
22231: metsistä, paitse hnnnun yksityisistä poistoista j·ru metsöis<-
22232: tyspai'koi'l:ta, eikä kellerrk:ään, olkoonpa kun·inkaan käiskyn-
22233:  hal'tija ja virkamies tai muu, oHut luvallista ilman maJ®-
22234:  othiistajan luvatta, suostnmuksettla ja myöntymisettä m:et-
22235: cstts'tiää ja ampua aatelin yksityisillä tiluksilla tahi heidän
22236: k!ilavesissänsä kalastaa ja kulkea. Täten luj:a.ksi tehty met-
22237: .sllstysoikeuden yhdistäminen mcaanomistukseen on j'lilliilatu-
22238: .suttu myöskin voimassa e~levassa 1898 vuoden asetuksessa
22239:  metlsästyksestä, jossa sää'tietää'n, että metsästysoikeus m~­
22240: tilan tiluksilla on eräillä poikkeuksilla ja rajoituksilla tilan-
22241:  omistajan, joksi metsästykseen nähden luetaan myös ylei-
22242: nen laitos sillä maalla, joka sen alle kuuluu, kaupunki
22243:                Metsästyslaiasiädinnön uu4istus.
22244: 
22245: siihen yhdistetyllä alueella, kruununtalon asukas ~~ W,l,l,U.
22246: henkilö, jolla on vakinainel). hallint~;toikeu.s maahan, se~
22247: kuninkaankartanon, virkatalon ja muun siihen verr~;t,ttavw,.t
22248: tilan haltija. Asetuksessa ma.,anvuokrlloSta maalla 12 p,ij.i-:
22249: vältä maaliskuuta 1909 säädetään po~euksena t~ että.
22250: vuokramiehellä, jota asetuksessa tarkoitetaa.A, on VllOkraa-
22251: mallansa alueella metsästysoikeus, ellei vuokrfl.a<>pim~.,
22252: sessa ole toisin määrätty.
22253:         V apaa:aa paikasta toiseen liikk;uv~ ~esytön metsij..n-
22254: riista ei kuitenkaan ole kenenkään omaisuutta, vaan kuu-
22255: luu sille, joka sen saa huostaa.nsa otetuksi. MetsäStystä
22256: koskeva lainlaadinta on siis tälle oikealle periaatteelle ra,..,
22257: kannettava, ja tulisi metsästysoikeuden järjestämisestä sille
22258: laajalle pohjalle, jonka sanottu periaate sisältää, olem~
22259: myöskin se käytännöllinen etu, ettii, laajat kansankerr~.,.
22260: set, joilla olisi metsästyksestä hyötyä, . tulisivat omau
22261: etunsa kannalta pitämään hyvää huolta siitä, että hyödyl-
22262: linen metsänriista tehokkaalla rauhoituksella ja muilla.
22263: tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä, esim. tehokkaam-
22264: malla vahinkoeläinten pyytämisellä kuin tähän asti, suo-
22265: jelt;,isiin hävitykseltä, jopa edistettäisiin sen lisääntymistä.
22266: Sitä paitsi on huomattava, että niin kauan kuin metsästys-
22267: oikeus on jonkun erityisen kansanluokan omaisuutena, hy-
22268: vään valtiotalouteen ei saata kuulua suorittaa yleisistä
22269: varoista suurempia kustannuksia metsästyksen paranta-
22270: miseksi, jota vastoin tämä tehtävä metsästysoikeuden yleis-
22271: tettyä kaikille kansalaisille välittömästi on luettava yhteis-
22272: kunnan velvollisuudeksi, erittäinkin kun metsästysoikeuden
22273: laajentamisesta tulisi hyötyij, vähävaraiselle väestölle, joka
22274: otuksen pyynnistä, minkä useinkin alaikäiset tässä väes-
22275: tössä toimittavat, saisi tarpeellisen ja terveellisen apulisän
22276: ravintoonsa tai tuloa pyytämänsä metsänriistan myymi-
22277: se.stä.
22278:         Metsästyksen yleiitämisen kawta. tulisi metsästä.jie~
22279: luku arvattavasti lisääntymään. Tämä vaatii tehok)raam-
22280: paa ja paikallisoloihin mukautuvaa hyödyllisen mettilå.l;lxiis..
22281: tan rauhoitusta sekä soveliaita toimenpiteitä sen kartuir-
22282: 4          1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 8.
22283: 
22284: tamiseksi. Ja toiselta puolen on pidettävä huoli siitä,
22285: että saadaan estetyiksi ne vauriot, jotka vapaa metsästys
22286: on omansa tuottamaan viljelyksille ja karjankäytölle
22287: metsästysmailla, sekä metsänriistan maan- ja puutarha-
22288: viljelykselle tuottamat vahingot kohtuullisesti korvatuiksi.
22289:       Kun alote puheenaolevaan lainsäätämistyöhön eräiden
22290: perustuslainsäännösten muutosta tarkoittavana kuuluu hal-
22291: litukselle, ei näy olevan aihetta Eduskunnan puolelta jo
22292: nyt ryhtyä tarkemmin suunnittelemaan, millä tavoin oikeus
22293: metsästykseen olisi sanottua yleistämisperiaatetta soveltaen
22294: järjestettävä, vaan olisi Eduskunnan siitä odotettava halli-
22295: tuksen ehdotusta.
22296:       Edellä sanotun perustuksella Laki- ja talousvalio-
22297: kunta siis kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamai-
22298: sesti anoisi Keisarillisen Majesteetin armollista toimenpi-
22299: dettä siihen,
22300:                   että metsästyksestä voimassa olevat sään-
22301:            nökset uudistettaisiin siten, että metsästys Suo-
22302:            messa tulisi mikäli mahdollista kaikkien kansa-
22303:            laisten oikeudeksi, kuitenkin niillä, paikallisia olqja
22304:            silmälläpitäen tehtävillä rajoituksilla, jotka tarvitaan
22305:            hyöd:yllisen metsänriistan muhoittamiseksi ja lisää?t-
22306:            tymisen turvaamiseksi sekä metsästyksen ,järjestä-
22307:            miseksi niin, ettei se tuottaisi maanviljelykselle eikä
22308:            kar,janhoidolle haittaa; sekä
22309:                  että siitä lähimmässä tulevaisuudessa annet-
22310:            taisiin .Eduskttnnalle armollinen esitys.
22311:      Helsingissä, 14 päivänä lokakuuta 1909.
22312: 
22313: 
22314:       Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
22315: Listo, jäsenet Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto,
22316: Lehtinen, Lylykorpi, Malmivaara, Mäki, Pennanen, Pykälä,
22317: Stenström ja Tikkanen sekä varajäsenet Fränti, Strömberg
22318: ja Tichanow.
22319:                Metsästyslainsäädännön uudistus.              5
22320: 
22321: 
22322: 
22323: 
22324:                           Vastalause.
22325:         Laki- ja talousvaliokunnan toimittaessa Eduskunnan
22326: 'sille antamaa tehtävää ovat allekirjoittaneet olleet velvolli-
22327:  -set myötävaikuttamaan edellä olevan mietinnön valmista-
22328:  misessa. Pyydämme kuitenkin tämän kautta lausua, ett-
22329:  -emme yhdessäkään kohdassa saata hyväksyä niitä perusteita,
22330: jotka Eduskunnan päättämän metsästyslainsäädännön uudis-
22331:  tushankkeen tueksi on mietintöön otettu.
22332:         Helsingissä 14 p:nä lokakuuta 1909.
22333: 
22334:                             A. Listo.
22335:       Fredr. Stenström.                 Johan Strömberg.
22336:       Pekka Pennanen.                   A. Fränti.
22337:       Taave Junnila.                    A. Koivisto.
22338: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
22339:    1909.   II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 8.
22340: 
22341: 
22342: 
22343: 
22344:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
22345:            metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamisesta
22346: 
22347: 
22348: 
22349: 
22350:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
22351:               ,ja Suuriruhtinas l
22352: 
22353: 
22354: 
22355: 
22356:     Eduskunnassa on tehty erinäisiä anomusehdotuksia,
22357: jotka tarkoittavat metsästystä Suomessa koskevan lain-
22358: säädännön uudistamista, ja on Eduskunta nämä anomus-
22359: 2   1909. II Vp. -    Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 8.
22360: 
22361: ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
22362: t .. Perustuslainluontoisessa asetuksessa 21 päivältä hel-
22363: ~lkuuta 1789 kruununtalojen myymisestä perinnöksi sekä
22364: niistä eduista ja ehdoista, joilla perintötaloja on hallittava,
22365: on säädettynä, että kaikilla perintötalollisilla, olkoonpa
22366: heillä tiloja, joita kuninkaalta ja kruunulta jo oli myyty
22367: tai siitälähin tuli myytäväksi, taikkapa ikivanhoja pe-
22368: rintötaloja, on perintötaloon ja sen laillisen mittauksen ja
22369: rajoituksen kautta vahvistettuun maahan sekä rinta- ja
22370: ulkotilusten että metsän ja maan ynnä niillä olevan ka-
22371: lastuksen, metsästyksen ja eläintenpyynnin suhteen kai-
22372: kessa yhtä järkähtämätön omistus- ja yhtä vapaa hallinta-
22373: oikeus, kuin aatelisella vapaataloon, erioikeuksien, lain
22374: jaasetuksien mukaan. Niissä erioikeuksissa, jotka 16 päi-
22375: vänä lokakuuta 1723 vahvistettiin Ruotsin valtakunnan
22376: ritaristolle ja aatelille, säädettiin, että ritaristolla ja aate-
22377: lilla oli oleva vapaus ampua lintuja ja otuksia omilta
22378: tiloiltansa ja mailtansa, paitsi laissa kiellettynä aikana,
22379: niinkuin myös sieltä, missä heillä on osaa, taikka maa-
22380: kunnan tahi kihlakunnan yhteismetsistä, paitsi kruunun
22381: yksityisistä puistoista ja metsästyspaikoilta, eikä keHen-
22382: kään, olkoonpa kuninkaan käskynhaltija ja virkamies
22383: tai muu, ole luvallista maanomistajan luvatta, suos-
22384: tumuksetta ja myöntymisettä metsästää ja ampua
22385: aatelin yksityisillä tiluksilla tahi heidän kalavesissänsä
22386: kalastaa ja kulkea. Täten lujaksi tehty metsästysoikeu-
22387: den yhdistäminen maanomistukseen on julkilausuttu
22388: myöskin voimassa olevassa, 20 päivänä lokakuuta 1898
22389: annetussa asetuksessa metsästyksestä, jossa säädetään,
22390: että metsästysoikeus maatilan tiluksilla on eräillä poik-
22391: keuksilla ja rajoituksilla tilanomistajan, joksi metsästyk-
22392: seen nähden luetaan myös yleinen laitos sillä maalla, joka
22393: sen alle kuuluu, kaupunki siihen yhdistetyllä alueella,
22394: kruununtalon asukas ja muu henkilö, jolla on vakinainen
22395: hallintaoikeus maahan, sekä kuninkaankartanon, virka-
22396: talon ja muun siihen verrattavan tilan haltija. Asetuk-
22397: sessa maanvuokrasta maalla 12 päivältä maaliskuuta 1909
22398:                Metsästyslainsäädännön uudistus.             3
22399: 
22400: säädetään poikkeuksena tästä, että vuokramiehellä, jota
22401: asetuksessa tarkoitetaan, on vuokraamaliansa alueella
22402: metsästysoikeus, ellei vuokrasopimuksessa ole toisin..,mää-
22403: rätty.
22404: 
22405:       Eduskunta ei voi katsoa tätä nykyisessä metsästys-
22406: lainsäädännössä vallitsevaa periaatetta oikeaksi. Vapaana
22407: paikasta toiseen liikkuva kesytön metsänriista ei ole
22408: pidettävä ~.kenenkfi:än _omaisuutena, vaan sille kuulu-
22409: vana, joka sen saa huostaansa otetuksi. Metsästystä
22410: koskeva lainlaadinta on siis tälle periaatteelle raken-
22411: nettava, ja tulisi metsästysoikeuden järjestämisestä
22412: sille laajalle pohjalle, jonka sanottu periaate sisältää, ole-
22413: maan myöskin se käytännöllinen etu, että laajat kansan-
22414: kerrokset, joilla olisi metsästyksestä hyötyä, tulisivat
22415: oman etunsa kannalta pitämään hyvää huolta siitä; että
22416: hyödyllinen metsänriista tehokkaalla . "i-auhoituksella ja
22417: muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä, esimerkiksi
22418: tehokkaammalla vahinkoeläinten pyytämisellä kuin tähän
22419: asti, suojeltaisiin hävitykseltä, jopa edistettäisiin sen
22420: lisääntymistä. Sitä paitsi'"on huomattava, että niin kauan
22421: kuin metsästysoikeus on jonkun erityisen kansanluokan
22422: omaisuutena, hyvään .valtiotalouteen ei saata kuulua suo-
22423: rittaa , yleisistä varoista suuria kustannuksia metsäs-
22424: tyksen..parantamiseksi, jota vastoin tämä tehtävä metsäs-
22425: tysoikeuden yleistettyä kaikille kansalaisille välittömästi
22426: on luettava) yhteiskunnan velvollisuudeksi, erittäinkin
22427: kun . metsästysoikeuden·~.laajentamisesta . tulisi hyötyä
22428: vähävaraiselle_;väestölle,-'foka otuksen pyynnistä, minkä
22429: useinkin alaikäiset tässä väestössä toimittavat, saisi
22430: tarpeellise-n ja terveellisen apulisän ravintoonsa tai tuloa
22431: pyytämänsä metsänriistan myymisestä.
22432:       Metsästyksen yleistämisen kautta.tulisi metsästäjien
22433: luku)rvattavasti lisääntymään.·; Tämä vaatii tehokkaam-
22434: paa ja paikallisoloihin"mukautuvaa hyödyllisen metsän-
22435: riistan rauhoitusta sekä soveliaita toimenpiteitä riistan
22436: kartuttamiseksi. Ja toiselta puolen on pidettävä huoli
22437: 4   1909. II Vp. -     Edusk. anom. -     Anomusmiet. N:o 8.
22438: 
22439: siitä, että saadaan estetyiksi ne vauriot, jotka vapaa met-
22440: sästys on omansa tuottamaan viljelyksille ja karjankäy-
22441: tölle metsästysmailla, sekä metsänriistan maan- ja puu-
22442: tarhaviljelykselle tuottamat vahingot kohtuullisesti kor-
22443: vatuiksi.
22444:       Kun alote puheena olevaan lainsäätämistyöhön, eräi-
22445: den perustuslainsäännösten muutosta tarkoittavana, kuu-
22446: luu hallitukselle, ei Eduskunnalla ole ollut aihetta ryhtyä
22447: tarkemmin suunnittelemaan, millä tavoin oikeus metsä~­
22448: tykseen olisi sanottua yleistämisperiaatetta soveltaen
22449: järjestettävä, vaan odottaa Eduskunta siitä hallituk-
22450: sen ehdotusta.
22451:      Edellä sanotun perustuksella Eduskunta saa alamai-
22452: sesti 'anoa Teidän Keisarillisen MaJ· esteettinne armollista
22453:     ~                               ~
22454: 
22455: toimenpidettä siihen,
22456: 
22457:                että metsästyksestä voimassa olevat säännökset
22458:          uudistettaisiin siten, että metsästys Suomessa tulisi
22459:          mikäli mahdollista kaikkien kansalaisten oikeu-
22460:          deksi, kuitenkin niillä, paikallisia oloja silmällä-
22461:          pitäen tehtävillä rajoituksilla, jotka tarvitaan
22462:          hyödyllisen . metsänriistan rauhoittamiseksi ja
22463:          lisääntymisen turvaamiseksi sekä metsästyksen
22464:          järjestämiseksi niin, ettei se tuottaisi maanvil-
22465:          jelykselle eikä karjanhoidolle haittaa; sekä
22466:               että siitä lähimmässä tulevaisuudessa annet-
22467:          taisiin Eduskunnalle armollinen esitys.
22468: 
22469:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
22470: 
22471:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1909.
22472: 
22473: 
22474: 
22475: 
22476:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
22477:         1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 9.
22478: 
22479: 
22480: 
22481: 
22482:                Lakivaliokunnan mietintö N:o 4
22483:            perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista
22484:            koskevan anomusehdotuksen johdosta.
22485: 
22486: 
22487:      Edellämainitun, edustaja Tulikouran y. m. tekemän
22488: anomusehdotuksen N :o 13 on Eduskunta valmistelevaa
22489: käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
22490: 
22491: 
22492: 
22493:      Perimysmaaksi kutsutaan maalla olevaa kiinteistöä,
22494: joka on omistajallensa joutunut perinnön kautta tai jonka
22495: hän on itselleen hankkinut sen perityn maaiaiskiinteistön
22496: sijaan, }osta hän on joHakin tavalla luopunut. Perimys-
22497: maan Juontoisena pidetään sen ohessa määrätyissä, alem-
22498: pana tarkemmin mainittavissa tapauksissa muukin maa-
22499: biskiinteistö kuin myöskin se kaupunkikiinteistö ja irtain
22500: tavara, joka on pantu perimysmaan sijaan. Perimysmaan
22501: vastakohtana on ansiomaa, jolla siis käsitetään sellaista
22502: kiinteätä omaisuutta, johon on hankittu omistusoikeus
22503: muulla kuin yllämainitulla tavalla. Perimysmaan ja ansio-
22504: maan välinen oikeudellinen eroavaisuus on siinä, että peri-
22505: mysmaa on, mikäli muun muassa koskee sen myymistä,
22506: vaihettamista, lahjoittamista ja testamenttaamista, erinäis-
22507:  ten rajoittavien säännösten alainen, mitkä säännökset ei-
22508:  vät koske ansiomaata.
22509:       Jos m y y d ä ä n perimysmaata, on eräillä myyjän
22510:  sukulaisilla oikeus sukuun lunastaa myyty maa, s. o. mak-
22511: 2       1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 9.
22512: 
22513: samalla kauppahinnan pääsee sukulunastaja ostajan sijaan
22514: myydyn kiinteistön omis.tajaksi. Maakaaren 6 luvun mu-
22515: kaan olivat alkuaan laillisia sukulunastajia sivusukulai-
22516: setkin serkkuja myöten taikka ne, jotka polviluvussa oli-
22517: vat heidän tasallaan, mutta on asetuksella 27 päivältä kesä-
22518: kuuta 1878 sukulunastusoikeus rajoitettu myyjän lapsiin
22519: ja vanhempiin. Sen, joka tahtoo käyttää sukulunastus-
22520: oikeuttaan, tulee siitä nostaa oikeudessa vaatimus vii-
22521: meistäänkin niissä käräjissä, joissa kolmas lainhuuto
22522: ostajalle annetaan, sekä panna oikeuteen täysi kauppa-
22523: hinta. Perimysmaan Juontoisena on sukulunastus-
22524: oikeuteen nähden pidettävä myöskin sellainen maalais-
22525: kiinteistö, jonka omistaja on itse sukuun lunastanut taikka
22526: ostanut tahi lahjaksi tai testamentilla saanut suku-
22527: lunastuspolvessa olevalta sukulaiselta, jonka kädessä se oli
22528: perimysmaata. Perimysmaata saa Maakaaren 3 luvun
22529: mukaan vaihetta a toiseen maahan maalla ja on vai-
22530: hettamaila saatu maa sen sijassa pidettävä perimysmaana.
22531: Sitä vastoin perimysmaata ei saa vaihettaa kaupunkikiin-
22532: teistöön; ja jos se vaihetetaan maalaiskiinteistöön ynnä ra-
22533: haan ja rahaa on yhtä paljon tai enempi kuin maata, on
22534: se sukulunastuksen alainen. Perimysmaalla käsitettänee
22535: vaihettamiseen nähden kaikkea sellaista maata kuin edellä
22536: on myymiseen nähden määritelty. Maakaaren 8 luvussa
22537: on perimysmaata kielletty 1ahjo i t ta m a s ta ja myön-
22538: netty, jos se kuitenkin tehdään, perilliselle oikeus peräyttää
22539: se takaisin lahjoittajan kuoltua. Perimysmaaksi luetaan
22540: tässä tapauksessa peritty ja sukuunostettu maalaiskiin-
22541: teistö sekä se ansiomaa, irtain tavara ja kaupunkikiinteistö,
22542:  joka perinnönjaossa on pantu perimysmaan sijaan, niin-
22543:  kauan kuin tämänkaltainen omaisuus on sen kädessä, joka
22544:  tuossa perinnönjaossa on saanut sen osalleen. Perimys-
22545: maata ei myöskään Perintökaaren I 7 luvun mukaan saa
22546:  t e s t a m e n t a t a. Saman kiellon alainen on se irtain
22547:  tavara ja kaupunkikiinteistö, mikä on perinnönjaossa
22548:  otettu perimysmaan sijaan. Siinä tapauksessa sekä jos
22549:    Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.             3
22550: 
22551: joku muuten on luovuttanut toiselle perimysmaansa, on
22552: hänen ku0lemansa jälkeen pantava perimysmaan sijaan
22553: muuta omaisuutta, kiinteätä tai irtainta, ja se omaisuus
22554: on sen kädessä, joka sen perii, pidettävä perismysmaan
22555: luontoisena, mutta peritään sen jälkeen, mikäli se ei ole
22556: maalaiskiinteistöä, niinkuin muusta omaisuudesta on mää-
22557: rätty. Vihdoin säädetään että, jos joku testamentilla an-
22558: taa pois sukuun ostamansa maan, perillisillä on valta osto-
22559: hinnalla lunastaa se takaisin. Näiden säännösten alaisia
22560: eivät ole palstatilat sikäli ettei niihin ole sukulunastus-
22561: oikeutta.
22562:       Edellä selostetut perimysmaan vapaata omistusta ra-
22563: joittavat säännökset ovat jäännöstä vanhemmilta ajoilta.
22564: Aikana, jolloin julkinen valta ei vielä ollut kyllin vakaan-
22565: tunut ja voimakas voidakseen tehokkaalla tavalla ylläpitää
22566: oikeusjärjestystä, täytyi yksityisen kansalaisen, joka tie-
22567: tenkin oli liian heikko itse suojellakseen oikeuttansa, etsiä
22568: turvaa yhteenliittymisessä toisten yksilöitten kanssa. Luon-
22569: nollisen pohjan tällaiselle yhteenliittymiselle muodosti su-
22570: ku, ja onkin suvuilla kaikkialla ollut siinä kohden tärkeä
22571: tehtävänsä. Selvää on, että kuta voimakkaampi jokin suku
22572: oli, sitä turvatumpi oli sen yksityisten jäsenten asema. Ja
22573: kun maaomaisuus siihen aikaan oli miltei ainoa varallisuu-
22574:  den muoto ja maanomistaminen siis tuotti voimaa ja vai-
22575: kutusvaltaa, tuli ymmärrettävästi sukujen pääpyrinnöksi ei
22576:  ainoastaan suurien maaomaisuuksien hankkiminen vaan
22577:  myöskin niiden säilyttäminen suvun tai oikeammin sen
22578:  mi,espuolis.ten jäsenten hallussa. Seurauksena tästä oli,
22579:  että lainsäädännönkin avulla koetettiin edistää mainittua
22580:  tarkoitusperää. Siten syntyivät säännökset sukulunastus-
22581:  oikeudesta ja muut edelläluetellut perimysmaan vapaata
22582:  omistusta rajoittavat määräykset. Näihin on vielä luet-
22583:  tava myöskin se avioliittolainsäädännön alaan kuuluva
22584:  määräys, että puolisoilla ei ole naimaosaa toistensa peri-
22585:  mysmaahan.
22586: 4       1909. II Vp. -      Anomusmietintö N:o 9.
22587: 
22588:        V aliakunnassa on esiintuotu että, kun se yhteiskunta-
22589: tila, joka aiheutti sellaisen lainsäädännön syntymisen kuin
22590: edellä on mainittu, jo aikoja sitten on lakannut olemasta
22591: ja suvulla ei muutenkaan enää ole samaa yhteiskunnal-
22592: lista merkitystä kuin ennen, puuttuisi siis nykyisin kysy-
22593: myksenalaiselta lainsäädännöltä varsinainen perustus. Su-
22594: kulunastusoikeuden puolustukseksi voidaan kuitenkin esiin-
22595: tuoda, että sen perustuksena on se rakkaus esi-isiltä perit-
22596: tyyn maahan, joka vallitsee maataviljelevässä väestössä.
22597: Testamenttaus- ja lahjoittamiskiellon oikea merkitys olisi
22598: taas nyttemmin siinä, että sen kautta estetään sellaisia
22599: henkilöitä, joista perinnönjättäjä olisi ollut velvollinen pi-
22600: tämään huolta, joutumasta hänen jäämistöstään osatta-
22601: miksi ja yhteiskunnan elätettäviksi.
22602:        Mutta joskin sukulunastusoikeuden käyttäminen usein
22603: aiheutuu kiintymyksestä sukumaahan, ovat sen mukaan
22604: kuin kokemus on osottanut, lukuisissa tapauksissa siihen
22605: muut seikat aiheena, toisinaan epäoikeutettu voitonhimokin.
22606:  Kun taas sukulurrastusriidat luonteeltaan ovat sekavat ja
22607: pitkälliset, on siitä omistuksen epävarmuuden vuoksi seu-
22608:  rauksena, että viljelys sellaisilla tiloilla, joista on olemassa ·
22609:  riita, saattaa rappeutua. Edelleen on huomautettu että,
22610:  kun perheen lapset tietävät, ettei tilasta riitä heille kaikille
22611:  toimeentuloa, lähtevät he toinen toisensa jälkeen muualle
22612:  työnansioon, ja siten jäävät vanhemmat vanhuuden päi-
22613:  viksi ilman apua maanviljelyksessään. Ja jos joku lap-
22614:  sista jääkin kotiin siinä aikeessa, että hän vastaisuudessa
22615:  lunastaa talon kanssaperillisiltään, lamautuu hänen työ-
22616:  intonsa tiedosta, että hän saa maksaa sitä suuremman lu-
22617:  nastuksen kuta enemmän työtä hän taloon uhraa. Tämän
22618:  johdosta onkin käynyt varsin yleiseksi, että vanhemmat
22619:  jo eläessään myyvät talon jollekin perillisistään. Mutta
22620:  heidän näin suunnittelemansa itsessään oikeutetun järjes-
22621:  telyn, josta kuitenkin voi olla se haitta että vielä täysin
22622:  työkykyiset vanhemmat siirtyvät eläkkeelle ja siten jou-
22623:    Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.               5
22624: 
22625: tuvat talolle rasitukseksi, saattaa sukulunastus kokonaan
22626: tuhota.
22627:        Sukulunastusoikeudesta siinä laveudessa kuin se vielä
22628: on voimassa on niinmuodoinValiokunnan mielestä enemmän
22629: haittaa kuin hyötyä. On kuitenkin tapauksia, jolloin suku-
22630: lunastuksella saattaa olla tärkeäkin merkitys. Kun maata-
22631: viljelevään väestöön kuuluvilla maaomaisuus on heidän ta-
22632: loudellisen elämänsä ja toimeentulonsa pohjana, niin saat-
22633: taa sattua ja usein sattuukin, että myyjä, joka talonsa on
22634: perinyt eikä ole selvillä sen oikeasta arvosta, tulee kärsimään
22635: taloudellisen häviön ja ostaja taas saavuttaa aivan koh-
22636: tuuttoman edun. Niissä osissa maata, joissa kansa on
22637: vähemmän kehittynyttä ja siis helposti joutuu keinotte-
22638: lijain viekoteltavaksi, on sukulunastusoikeuden käyttämi-
22639:  nen ainoa tapa millä esim. keinottelevain metsänostajain
22640: useinkin polkuhinnasta itselleen hankkimat tilat voi-
22641:  daan voittaa myyjän perheelle takaisin ja myyjä siten pe-
22642:  lastuu ajattelemattoman tekonsa seurauksista. Että suku-
22643:  lunastusoikeuden käyttämistä tällaisissa tapauskissa täy-
22644:  tyy katsoa oikeutetuksi, johtuu tietysti siitä että myyjä
22645:  on taloudellisesti ja henkisesti edistyneempää ostajaa hei-
22646:  kommassa asemassa. Näitä näkökohtia silmälläpitäen ei
22647:  V aliakunnan enemmistön mielestä olekaan syytä kokonaan
22648:  lakkauttaa sukulunastussäännöstöä vaan muodostella sitä
22649:  edelläselitettyä tarkotusta vastaavaksi ja samalla poistaa
22650: sitä haittaavat epäkohdat. Siten olisi perimysmaan käsite,
22651:  joka nyt monissa kohdin on tulkinnan varassa, tarkoin
22652:  määriteltävä. Eikä sukulunastusoikeutta tulisi saada käyt-
22653:  tää, jos maa on myyty sukulunastuspolvessa olevalle hen-
22654:  kilölle. Näin tavoin rajoitettuna ei sukulunastuksesta olisi
22655:  niitä haittoja, jotka nyt ovat siinä eniten huomattavat.
22656:  - Osa Valiokunnan jäsenistä on kuitenkin katsonut, ettei
22657:  sukulunastussäännöstöä edelläsuunnitellussakaan muodos-
22658:  sa olisi syytä enää säilyttää. Heidän mielestään ei suku-
22659:  lunastus kelpaa toteuttamaan sitä tarkoitusta, johon
22660:  sen säilyttämisellä tahdotaan pyrkiä. Sen ohessa näyttäisi
22661: 6       1909. II Vp. -    Anomusn;lietintö N:o 9.
22662: 
22663: sukulunastuksen käyttäminen kerrottuun tarkoitukseen
22664: jossain määrin muodottomalta.
22665:       Mutta· vaikkakin Valiokunnassa on ollut erimieli-
22666: syyttä siitä, olisiko sukulunastusoikeus kokonaan poistet,.
22667: tava, ovat kaikki Valiokunnan jäsenet olleet yksimieliset
22668: siitä, että perimysmaan vaihettamista, testamenttaamista
22669: ja lahjoittamista koskevat säännökset ovat nykyoiloihin
22670: soveltumattomat. Mitä erittäin testamenttaamiskieltoon
22671: tulee, on selvää että, jos se poistettaisiin, vanhemmat voi-
22672: sivat jakaa omaisuutensa lastensa kesken oikeuden-
22673: mukaisemmin kuin nyt eli sen mukaan kuinka lm-
22674: kin lapsista on tehnyt työtä kodin hyväksi. Luon-
22675: notontahan myös on, että perimysmaa on jääpä eh-
22676: käpä tuntemattomiHekin sukulaisille, kun sitä e1
22677: voida testamentata jälkeen elävälle aviopuolisolle tai
22678: muulle omistajaa läheiselle henkilölle. Valiokunnassa
22679: on vielä huomautettu siitäkin tosiasiasta, että, kun testa-
22680: menttaamiskielto ulottuu perimysmaan vastikkeeseenkin,
22681: saattaa tapahtua ja todellisuudessa onkin tapahtunut, että
22682: henkilö, joka on aikonut testamentata myydystä perimys-
22683: maasta saadut varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin, on ai-
22684: keestaan luopunut pelätessään että hänen kuolemansa jäl-
22685: keen hänen perillisensä, jotka saattavat olla varsin kau-
22686: kaisia ja muuten hyvin toimeentulevia, tulevat riitautta-
22687: maan testamentin. Kun kysymyksenalaiset säännökset
22688: Valiokunnan mielestä siis ovat lakkautettavat, on tarpeel-
22689: lista samalla rajoittaa testamenttausvapautta siinä tarkoi-
22690: tuksessa, etteivät ne henkilöt, joista testamenttaaja on vel-
22691: vollinen pitämään huolta, joudu kohtuuttomain testamentti-
22692: säädösten kautta puutteenalaiseen tilaan.
22693:       Kaupunkilaisoikeuden mukaan on nykyisin voi-
22694: massa että, jos on rintaperillisiä, ei saa antaa tes-
22695: tamentilla enempää kuin kuudennen osan omatsuu-
22696: destansa, mutta jos rintaperillisiä ei ole, vaan muita
22697: kotimaisia perillisiä, saa testamentata kaiken muun
22698: omaisuutensa paitsi puolet peritystä kiinteistös.tä. Maa-
22699:    Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.              7
22700: laisoikeuden mukaan on testamenttausvapautta supistettu
22701: sellaiseen omaisuuteen nähden, joka ei muuten ole rajoi-
22702: tusten alainen, siten että, jos on vajavaltaisia lapsia, joilla
22703: ei ole mitään elatukseks.ensa ja kasvatukseksensa, heille on
22704: jätettävä heidän säätynsä ja arvonsa mukaan niin paljon
22705: kuin tuomari katsoo kohtuulliseksi, kunnes he voivat
22706: itsensä elättää. Edellä esitettyjä säännöksiä kehittäen olisi
22707: Valiokunnan mielestä, samalla kuin erotus maalais- ja
22708: kaupunkilaisoikeuden sekä kiinteistön ja irtaimiston välillä
22709: nykyisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen valli-
22710: tessa tarpeettomana poistettaisiin, säädettävä että, jos on
22711: lapsia tai muita rintaperillisiä taikka vanhempia elossa,
22712: testamentilla ei saa antaa pois enempää kuin että jälellä
22713: oleva osa kohtuullisen harkinnan mukaan riittää vajaval-
22714: taisten rintaperillisten elatukseen ja kasvattamiseen, kun-
22715: nes he voivat itsensä elättää, sekä sellaisten rintaperillisten
22716: ja vanhempien elatukseen ja hoitoon, jotka kivulloisuuden
22717: vuoksi tai muusta syystä eivät voi itse hankkia toimeen-
22718: tuloaan. Laajemmalti ja varsinkaan muiden kuin rinta-
22719: perillisten ja vanhempain hyväksi ei näytä olevan syytä
22720: testamenttausvapautta rajoittaa, koska testamenttaajalla
22721: ei muihin nähden ole samaa välitöntä velvollisuutta huo-
22722: lehtia heidän toimeentulostaan. Jos edelläoleva myönne-
22723: tään oikeaksi, on siitä johdonmukaisena seurauksena, että
22724: myöskin lahjoittamisoikeudesta on tarpeen samaan suun-
22725: taan käyviä säännöksiä. Sen tapaisia rajoittavia määräyk-
22726: siä on voimassa myöskin Ruotsissa, missä perimysmaan
22727: erikoisluonne pääasiallisilta osiltaan ja muun muassa suku-
22728: lunastusoikeuteen nähden jo vuosikymmeniä sitten on lak-
22729: kautettu.
22730:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valiokunta·
22731: kunnioittaen ehdottaa,
22732: 
22733:                 että Eduskunta alamaisessa anomuksessa
22734:            pyytäisi, että Keisarillinen Majesteetti valmis-
22735:            tuttaisi ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi
22736: 8       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 9.
22737: 
22738:           ehdotuksen laiksi, jolla perimysmaan erikois-
22739:           luonnetta koskevat säännökset kumotaan, paitsi
22740:           mitä sukulunastusoikeuden säilyttämiseen näh-
22741:           den tässä on esitetty, sekä testamenttia ja lahjaa
22742:           koskevat määräykset uudistetaan siihen suun-
22743:           taan kuin edellä on mainittu.
22744: 
22745: 
22746: 
22747:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
22748: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
22749: Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huotari, Hä-
22750: mäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Poutiainen, Rajala,
22751: Roos, Talas ja Tulikoura sekä varajäsenet af Forselles,
22752: Seppä-Murto ja Vainio.
22753: 
22754:     Helsingissä, 7 p:nä lokakuuta 1909.
22755: 
22756: 
22757:                          --~
22758: 
22759: 
22760: 
22761: 
22762:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
22763:    1909. II Vp. - Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 9.
22764: 
22765: 
22766: 
22767: 
22768:               Suomen Eduskunnan alamainen anomus
22769:          perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamisesta.
22770: 
22771: 
22772: 
22773: 
22774:        SuuriYaltaisin, Armonisin Keisari
22775:               ja Suuriruhtinas!
22776: 
22777: 
22778: 
22779: 
22780:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus perimysmaan
22781: erikoisluonteen lakkauttamisesta, ja on Eduskunta tämän
22782: ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
22783: 2   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 9.
22784: 
22785:      Se oikeudellinen eroavaisuus perimysmaan ja ansio-
22786: maan välillä, joka ilmenee muun muassa siinä, että
22787: perimysmaan myyminen, vaihettaminen, lahjoittaminen ja
22788: testamenttaaminen on erinäisten, luovuttajan sukulaisten
22789: eduksi säädettyjen rajoitusten alainen, on Jaannös
22790: ajalta, jolloin julkinen valta ei vielä ollut kyllin voi-
22791: makas tehokkaalla tavalla ylläpitämään oikeusjärjes-
22792: tystä. Kun suvulla senvuoksi oli tärkeä tehtävä jäsen-
22793: tensä oikeuksien suojelijana, koetettiin saada maaomaisuus,
22794: joka siihen aikaan oli miltei ainoa varallisuuden muoto,
22795: säilytetyksi saman suvun jäsenten hallussa. Tässä tarkoi-
22796: tuksessa saivat alkunsa säännökset sukulunastusoikeudesta
22797: ja muut perimysmaan luovuttamisen rajoitukset, jotka yh-
22798: teensä muodostavat perimysmaan erikoisluonteen ja joihin
22799: myöskin se avioliittolainsäädännön alaan kuuluva mää-
22800: räys, ettei puolisoilla ole naimaosaa toistensa perimys-
22801: maahan, on luettava.
22802:      Jos myydään perimysmaata, se on maalla oleva
22803: kiinteistö, joka on omistajallensa joutunut perinnön
22804: kautta tai jonka hän on itselleen hankkinut perityn, mutta
22805: jollakin tavalla luovuttamansa maalaiskiinteistön sijaan,
22806: niin on voimassa olevan lain mukaan myyjän sukulai-
22807: silla oikeus sukuun lunastaa myyty maa. Laillisia
22808: sukulunastajia olivat alkuaan sivusukulaisetkin serkkuja
22809: myöten taikka ne, jotka polviluvussa olivat heidän
22810: tasallaan, mutta asetuksella 27 päivältä kesäkuuta 1878
22811: on sukulunastusoikeus rajoitettu myyjän lapsiin ja van-
22812: hempiin. Perimysmaan luontoisena sukulunastusoikeu-
22813: teen nähden on pidettävä myöskin sellainen maalaiskiin-
22814: teistö, jonka omistaja on itse sukuun lunastanut taikka
22815: ostanut tahi lahjaksi tai testament.illa saanut sukulunastus-
22816: polvessa olevalta sukulaiselta, jolla se oli perimysmaata.
22817: Vaihettaa saa perimysmaata toiseen maahan maalla, ja
22818: on vaihettamaila saatu maa sen sijassa pidettävä perimys-
22819: maana. Sitä vastoin perimysmaata ei saa vaihettaa kau-
22820: punkikiinteistöön; ja jos se vaihetetaan maalaiskiinteistöön
22821: ynnä rahaan ja rahaa on yhtä paljon tai enempi kuin
22822:         Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.          3
22823: 
22824: maata, on se sukulunastuksen alainen. Perimysmaalla kä-
22825: sitettäneen vaihettamiseen nähden kaikkea sellaista maata
22826: kuin edellä on myymiseen nähden määritelty. Perimys-
22827: maata on kielletty lahjoittamasta, mutta jos se kui-
22828: tenkin tehdään, on perillisellä oikeus peräyttää se takaisin
22829: lahjoittajan kuoltua. Perimysmaaksi tässä tapauksessa
22830: luetaan peritty ja sukuun ostettu maalaiskiinteistö sekä se
22831: ansiomaa, irtain tavara ja kaupunkikiinteistö, joka perin-
22832: nönjaossa on pantu perimysmaan sijaan, niinkauan kuin
22833: tämänkaltainen omaisuus on sen kädessä, joka tuossa pe-
22834: rinnönjaossa on saanut sen osalleen. Perimysmaata ei
22835: myöskään saa te s ta me n ta ta. Saman kiellon alainen
22836: on se irtain tavara ja kaupunkikiinteistö, mikä on perin-
22837: nönjaossa otettu perimysmaan sijaan. Siinä tapauksessa
22838: sekä jos joku muuten on luovuttanut toiselle perimys-
22839: maansa, on hänen kuolemansa jälkeen pantava perimys-
22840: maan sijaan muuta omaisuutta, kiinteätä tai irtainta, ja se
22841: omaisuus on sen kädessä, joka sen perii, pidettävä peri-
22842: mysmaan luontoisena, mutta peritään sen jälkeen, mikäli
22843: se ei ole maalaiskiinteistöä, niinkuin muusta omaisuudesta
22844: on määrätty. Vihdoin säädetään että, jos joku testamen-
22845: tilla antaa pois sukuun ostamansa maan, perillisillä on
22846: valta ostohinnalla lunastaa se takaisin. Näiden säännös-
22847: ten alaisia eivät ole palstatilat sikäli ettei niihin ole suku-
22848: lunastusoikeutta.
22849:      Sukulunastusriidat, joita edellä selostettujen säännös-
22850: ten nojalla toisinaan epäoikeutetuistakin syistä vireelle
22851: pannaan, ovat luonteeltaan sekavat ja pitkälliset, ja on
22852: niistä seurauksena, että omistuksen epävarmuuden vuoksi
22853: viljelys niillä tiloilla, joista sellainen riita on käymässä,
22854: on vaarassa joutua rappeutumaan. Ei ole maanviljelyk-
22855: sen edun mukaista sekään, että vanhemmat jäävät van-
22856: huuden päivikseen ilman apua maanviljelyksessään sen
22857: takia, että lapset, kun tietävät ettei tilasta, siinä tapauk-
22858: sessa että heidän kunkin on saatava siitä osansa, riitä toi-
22859: meentuloa kaikille, toinen toisensa jälkeen lähtevät työ-
22860: ansioon muualle. Ja jos joku lapsista jääkin kotiin siinä
22861: 4    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 9.
22862: 
22863:  aikeessa, että hän vastaisuudessa lunastaa talon kanssa-
22864: perillisiltään, lamauttaa hänen työintoansa tieto, että hän
22865: saa maksaa sitä suuremman lunastuksen, kuta enemmän
22866: työtä hän taloon uhraa. Tämän johdosta onkin käynyt
22867: varsin yleiseksi, että vanhemmat jo eläessään myyvät ta-
22868: lon jollekin perillisistään. Mutta heidän näin suunnittele-
22869: mansa itsessään oikeutetun järjestelyn, josta kuitenkin voi
22870: olla se haitta, että vielä täysin työkykyiset vanhemmat
22871: siirtyvät eläkkeelle ja siten joutuvat talolle rasitukseksi,
22872: saattaa sukulunastus kokonaan tuhota.
22873:      Toiselta puolen se rakkaus esi-isiltä perittyyn maa-
22874: han, joka on maataviljelevälle väestölle ominainen, on pe-
22875: ruste, joka näyttää puoltavan sukulunastusoikeuden säi-
22876: lyttämistä nykyisenäkin aikana, vaikkei suvulla enää ole-
22877: kaan samaa yhteiskunnallista merkitystä kuin ennen; ja
22878: on tapauksia, jolloin sukulunastuksella saattaa olla
22879: tärkeäkin merkitys. Kun maatavHjelevään väestöön
22880: kuuluvilla maaomaisuus on heidän taloudellisen elämänsä
22881: ja toimeentulonsa pohjana, niin saattaa sattua ja usein
22882: sattuukin, että myyjä, joka talonsa on perinyt eikä ole
22883: selvillä sen oikeasta arvosta, tulee kärsimään taloudelli-
22884: sen häviön ja ostaja taas saavuttaa aivan kohtuuttoman
22885: edun. Niissä osissa maata, joissa kansa on kehitty-
22886: mätöntä ja siis helposti joutuu keinottelijain vieko-
22887: teltavaksi, on sukulunastusoikeuden käyttäminen ainoa
22888: tapa, millä esimerkiksi keinottelevain metsänomistajain
22889: useinkin polkuhinnasta itselleen hankkimat tilat voidaan
22890: voittaa myyjän perheelle takaisin ja pelastaa myyjä ajat-
22891: telemattoman tekonsa seurauksista. Että sukulunastusoi-
22892: keuden käyttämistä tällaisissa tapauksissa täytyy katsoa
22893: oikeutetuksi, johtuu siitä, että myyjä on taloudellisesti ja
22894: henkisesti edistyneempää ostajaa heikommassa asemassa.
22895:      Edellä esitettyjä näkökohtia silmälläpitäen Eduskunta
22896: on tullut siihen käsitykseen, että sukulunastusoikeudesta
22897: siinä laveudessa, kuin se nyt on voimassa, on enemmän
22898: haittaa kuin hyötyä. Sukulunastusoikeuden täydelliseen
22899: lakkauttamiseen Eduskunnan mielestä ei kuitenkaan ole
22900:          Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttaminen.           5
22901: 
22902: syytä. Muodosteltuna viimeksi selitettyä tarkoitusta vas-
22903: taavaksi olisi se säilytettävä, ja jos perimysmaan kä-
22904: site, joka nyt monissa kohdin on tulkinnan varassa, tar-
22905: koin määritellään ja sukulunastusoikeutta rajoitetaan niin,
22906: ettei sitä voida käyttää milloin maa myydään sukulunas-
22907: tuspolvessa olevalle henkilölle, voidaan ne haitat, jotka
22908: nyt ovat eniten huomattavat, saada poistetuiksi.
22909:      Perimysmaan vaihettamista, lahjoittamista ja testa-
22910: menttaamista koskevat säännökset sitä vastoin ovat nyky-
22911: oloihin kokonaan soveltumattomat. Mitä erittäin testa-
22912: menttaamiskieltoon tulee, seuraisi sen poistamisesta, että
22913: vanhemmat voisivat jakaa omaisuutensa lastensa kanssa
22914: oikeudenmukaisemmin kuin nyt eli sen mukaan kuinka
22915: kukin lapsista on tehnyt työtä kodin hyväksi. Luonno-
22916: tontaharr myös on, että perimysmaa jopa sen vastikekin
22917: on jääpä ehkäpä tuntemattomiliekin sukulaisille, kun sitä
22918: ei voida testamentata eloon jäävälle aviopuolisolle tai
22919: muulle omistajaa läheiselle henkilölle taikka, kuten myös-
22920: kin voisi olla suotavaa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
22921: Mutta samalla kuin lakkautetaan puheenalaiset säännök-
22922: set, joista lahjoittamis- ja testamenttaamiskielto on ollut
22923: omansa jossain määrin estämään sellaisia henkilöitä, joi-
22924: den toimeentulosta perinnönjättäjän on huolehdittava, jou-
22925: tumasta hänen jäämistöstään osattomiksi, on tarpeellista
22926: rajoittaa testamenttausvapautta siinä tarkoituksessa, ettei-
22927: vät mainitut henkilöt kohtuuttomain testamenttimääräys-
22928: ten kautta joudu puutteenalaiseen tilaan ja yhteiskunnan
22929: elätettäviksi.
22930:      Kaupunkilaisoikeuden mukaan on nykyisin voimassa,
22931: että se, jolla on rintaperillisiä, ei saa antaa testamentilla
22932: enempää kuin kuudennen osan omaisuudestansa, mutta jolla
22933: rintaperillisiä ei ole, vaan muita kotimaisia perillisiä, hän saa
22934: testamentata kaiken muun omaisuutensa, paitsi puolet pe-
22935: ritystä kiinteistöstä. Maalaisoikeuden mukaan on testa-
22936: menttausvapautta supistettu sellaiseen omaisuuteen näh-
22937: den, joka ei muuten ole rajoitusten alainen, siten että,
22938: jos on vajavaltaisia lapsia, joilla ei ole mitään elatuksek-
22939: 6   1909. II Vp. -     Edusk. anom. -      Anomusmiet. N:o 9.
22940: 
22941: sensa ja kasvatukseksensa, heille on jätettävä heidän sää-
22942: tynsä ja arvonsa mukaan niin paljon, kuin tuomari katsoo
22943: kohtuulliseksi, kunnes he voivat itsensä elättää. Edellä
22944: esitettyjä säännöksiä kehittäen olisi, samalla kuin erotus
22945: maalais- ja kaupunkilaisoikeuden sekä kiinteistön ja irtai-
22946: miston välillä nykyisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten
22947: olojen vallitessa tarpeettomana poistettaisiin, säädeUävä
22948: että, jos on lapsia tai muita rintaperillisiä taikka van-
22949: hempia elossa, testamentilla ei saa antaa pois enempää,
22950: kuin että jäljellä oleva osa kohtuullisen harkinnan mukaan
22951: riittää vajavaltaisten rintaperillisten elatukseen ja kasvat-
22952: tamiseen, kunnes he voivat itsensä elättää, sekä sellaisten
22953: rintaperillisten ja vanhempien elatukseen ja hoitoon, jotka
22954: kivnlloisuuden vuoksi tai muusta syystä eivät voi itse
22955: hankkia toimeentuloaan. Laajemmalti ja varsinkaan mui-
22956: den kuin rintaperillisten ja vanhempain hyväksi ei näytä
22957: olevan syytä testamenttausvapautta rajoittaa, koska testa-
22958: menttaajalla ei muihin nähden ole samaa välitöntä velvol-
22959: lisuutta huolehtia heidän toimeentulostaan. Edelläolevasta
22960: on johdonmukaisena seurauksena, että myöskin lahjoitta-
22961: misoikeudesta tarvitaan samaan suuntaan käyviä sään-
22962: nöksiä.
22963:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
22964: alamaisesti anoa,
22965: 
22966:                  että Teidän Keisarillinen Majesteettinne val-
22967:            mistuitaisi ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi
22968:            ehdotuksen laiksi, jolla perimysmaan erikoisluon-
22969:            netta koskevat säännökset kumotaan, paitsi mitä
22970:            sukulunastusoikeuden säilyttämiseen nähden tässä
22971:            on esitetty, sekä testamenttia ja lahjaa koskevat
22972:            määräykset uudistetaan siihen suuntaan kuin
22973:            edellä on mainittu.
22974: 
22975:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
22976: 
22977:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1909.
22978: 
22979: 
22980:       Helsingissä, Keisarillisen Senrtatin kirjapainossa, 1910.
22981:           1909. II Vp. -- Anomasmietintö N:o 10.
22982: 
22983: 
22984: 
22985: 
22986:                 Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 10
22987:           Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, kos-
22988:           keva poronhoitopaliskuntain oikeutta rajoittamaan osa-
22989:           kastensa porojen lukumäärää sekä poronhoitajien
22990:           oikeuttamista käyttämään kruunun metsämaita lai-
22991:           duntamiseen.
22992: 
22993:       Suomen Eduskunta on Laki- ja talousvaliokuntaan
22994: lähettänyt alustavaa käsittelyä varten edustaja I. Hoikan
22995: allekirjoittaman anomusehdotuksen N:o 40, koskeva poron-
22996: hoitopaliskuntain oikeutta rajoittamaan osakastensa poro-:-
22997: lukua sekä poronhoitajien oikeuttamista käyttämään kruu-
22998: nun metsämaita laiduntamiseen. (Liitteet 1909 II Vp., V.
22999: sivut 184-186).
23000: 
23001: 
23002:       Puheena olevassa anomusehdotuksessa mainitaan,
23003: että poronhoito niissä seuduin maamme pohjoisimmassa
23004: osassa, joissa jo on olemassa huomattavampi maanvilje-.
23005: lys, käy tälle haitaksi. Siellä olisi siis koetettava saada
23006: porojen lukumäärää vähenemään, ja sielläkin, missä po-
23007: ronhoito on väestön toimeentulolle. tärkeä, on se saatava
23008: niin järjestetyksi, että poroille, joiden tulee saada liikkua
23009: laajoilla alueilla, riittää laidunta. Anomusehdotuksessa
23010: siis kehoitetaan Eduskuntaa hallitukselta pyytämään toi-
23011: menpiteitä siihen suuntaan, »että poronhoitopaliskunnille
23012: Kemijärven, Kuolajärven, Kuusamon, Taivalkosken, Pu-
23013: dasjärven, Hyrynsalmen, Iin, Kuivaniemen, Simon, Kemin,
23014: Tervolan, Rovaniemen, Karungin, Ylitornion, Kolarin,
23015: 2          1909. II Vp. '---- Anomusmietintö N:o 10.
23016: 
23017: Sodankylän ja Turtolan kunnissa myönnettäisiin oikeus
23018: paliskunnan vuosikokouksessa päättää korkeimmasta poro-
23019: luvusta, mitä kellään osakkaana asianomaisessa paliskun-
23020: nassa saa olla poroja, sekä että porojen laiduntamis-
23021: oikeus kruununmetsämailla pidettäisiin vapaana kaikissa
23022: edellä mainituissa kunnissa>.
23023:       Tammikuun 17 päivänä 1901 asetti Senaatti komi-
23024: tean tutkimaan väestön taloudellista tilaa, viljelysoioja
23025: sekä karjan- ja poronhoitoa Lapin kihlakunnassa, niin
23026: myös poronhoitoa niissä kunnissa Kemin j~t Oulun kihla-
23027: kuntia, missä sellaista harjoitetaan, ja käskettiin komitea
23028: tekemään sellaisia ehdotuksia, joihin tutkimuksen tulok-
23029: set ja muut asianhaarat voivat aihetta antaa. Komitean
23030: 6 p. huhtikuuta 1904 päivätyssä laajassa mietinnössä teh-
23031: dään seikkaperäisesti selkoa poronhoidosta Oulun läänissä
23032: ja ilmoitetaan siinä, että poroja pidetään seuraavissa 22
23033: kunnassa, nimittäin: Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Muo-
23034: nion, Kittilän, Sodankylän, Kuolajärven, Kemijärven, Ro-
23035: vaniemen, Tervolan, Kemin, Simon, Kolarin, Turtolan,
23036: Ylitornion, Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Ylikii-
23037: mingin, Kiimingin, Iin ja Suomussalmen kunnissa. Sitäpaitsi
23038: pidetään pieni määrä poroja myöskin Utajärven, Haukipu-
23039: taan, Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa, mutta tällä ei
23040: poronhoitoon nähden ole mitään merkitystä. Komitealle
23041: annettujen tietojen mukaan oli porojen lukumäärä v.1900
23042: yhteensä 128,534, mutta komitea ei pidä saamiaan lukuja
23043: aivan varmoina, koska kaikkia poroja ei yhtenäkään
23044: vuonna voida saada tarkalleen luetuiksi. Suurin määrä
23045: poroja yhdessä kunnassa oli Inarissa, nim. 34,612. Väki-
23046: lukuun nähden oli koko poronhoitoalueena väestön hen-
23047: keä kohti 1,5 poroa, jakautuen eri kihlakuntiin nähden
23048: siten, että Lapin kihlakunnassa oli henkeä kohti 7,3 poroa
23049: sekä poronhoitoa harjoittavissa kunnissa Kemin kihlakun-
23050: taa O,s, Oulun kihlakuntaa 0,5 ja Kajaanin kihlakuntaa
23051: 0,1 poroa. Poronhoitoalueen kaikkien tilallisten joukosta
23052: oli 76,9 prosenttia, ja Lapin kihlakunnan tilattomien jou-
23053: kosta 48,1 prosenttia poronomistajia.
23054:                   Poronhoidon järjestäminen.               3
23055: 
23056:       Kaikissa niissä kunnissa, joissa poronhoitoa harjoite-
23057: taan, ovat poronomistajat jakautuneet poronhoitokuntiin
23058: eli «palisktmtiim, jotka tavallisesti käsittävät jonkun maan-
23059: tieteellisesti määrätyn alueen, joskus koko kunnan. Senaa-
23060: tin 22 päivänä maaliskuuta 18H8 tekemän päätöksen mu-
23061: kaan on tällaisten paliskuntain muodostaminen vaadittava
23062: syöttöluvan ja naavapuiden hakkuuluvan saamista varten
23063: kruunun mailla.
23064:       Samaan kuntaan kuuluvain paliskuntain yhdyssiteenä
23065: on n. s. poronhoitoyhtiö, jonka jäseninä ovat mainittujen
23066: paliskuntain poronomistajat. Poronhoitoyhtiöllä on tavalli-
23067: sesti kuvernöörin vahvistama ohjesääntö, joka järjestää
23068: sekä yhtiön että sen alaisten paliskuntain toimintaa. Sel-
23069: laisia vahvistettujen ohjesääntöjen mukaan toimivia poron-
23070: hoitoyhtiöitä oli v. 1904 Inarin, Utsjoen, Enontekiön, :Muo-
23071: nion, Kittilän, Sodankylän, Kuolajärven, Kemijärven,
23072: Rovaniemen, Kolarin, Turtolan, Ylitornion, Kuusamon,
23073: Taivalkosken, Pudasjärven ja Suomussalmen kunnissa eli
23074: siis niissä kunnissa, joissa poronhoidolla yleensä on suu-
23075: rempi merkitys.
23076:       Laitumekseen tarvitsee poro laajempia aloja kuin ta-
23077: valliset kotieläimet. Kun niissä kunnissa, joissa poron-
23078: hoito on tärkeä, yksityisten maat kruununmaihin verrat-
23079: tuina ovat mitättömän vähäiset, on porojen laitumella
23080: käyttäminen vanhimmista ajoista asti pääasiallisesti tapah-
23081: tunut kruununmailla, ja on Kuusamon, Kemijärven ja
23082: Kuolajärven kuntain asukkaille siihen myönnettykin oikeus
23083: julistuksen kautta 5 päivältä huhtikuuta 1879. Muissa
23084: kunnissa on aika-ajoin, mutta vain määräajaksi, myönnetty
23085: lupa ilmaiseksi laiduntaa poroja kruunun metsissä. Senaa-
23086: tin siihen viimeksi myöntämä lupa kestää 1909 vuoden
23087: loppuun. :Milloin lumipeite, erittäinkin kevättalvella, käy
23088: vahvaksi, ei poro kykene kuopimaan jäkälää lumen alta,
23089: vaan tarvitsee se ravinnokseen naavaa, jota sille tavalli-
23090: sesti hankitaan kaatamalla kuusi-, mänty- tai koivupuita.
23091: Kaataminen tapahtuu melkein yksinomaan kruununmet-
23092: sissä. Nykyään, kun puiden hinta on kohonnut, on naava-
23093: 4          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 10.
23094: 
23095: puiden käyttäminen porojen ruokintaan tullut koko jou-
23096: kon vähemmäksi. Lupa naavapuiden kaatamiseen kruunun-
23097: mailla on myönnetty Senaatin 22 päivänä maaliskuuta 1898
23098: tek9män päätöksen kautta, joka sittemmin on uudistettu
23099: ja kestää sekin kuluvan vuoden loppuun. Tässä päätök-
23100: sessä määrätään, että poronomistajille Lapin kihlakunnassa
23101: sekä Kuolajärven, Kuusamon ja Kemijärven kunnissa Kemin
23102: kihlakuntaa on sallittu tositarpeessa maksutta kaataa vesi-
23103: peräisillä mailla kasvavia vaivai~kuusia ja huonoja män-
23104: tyjä, ehdolla kuitenkin, että se tapahtuu asianomaisen
23105: metsänhoitajan luvalla ja metsänvartijan valvonnan alla,
23106: mikä poronomistajien on kustannettava, niin myös että
23107: puita ei saa kaataa polkujen tai ojien poikki. -- Muussa
23108: osassa poroaluetta saavat poronomistajat, noudattamalla
23109: sanottua menettelyä, porojen hätärehuksi kaataa mainitun-
23110: laisia puita, kuitenkin vain paikkakunnalla käyvästä hin-
23111: nasta puuta kohti. Sen lisäksi on koko poroalueella nou-
23112: datettavaksi määrätty, että kaadetut puut, hakkuuoikeuden
23113: menettämisen uhalla, ovat karsittavat. Kunkin poropalis-
23114: kunnan esimies on VAivoitettu vastaamaan mainittujen
23115: määräysten noudattamisesta.
23116:       Asutuksen läheisyydessä olevien laidunmaiden säilyt-
23117: tämistä varten matkustajain ja talollisten omille poroille
23118: ja talojen karjoille ovat talojen ja kylien ympäristöt useissa
23119: Lapin kunnissa porokarjailta rauhoitetut.
23120:       Edellämainitun komitean mielestä ei poronhoidon ny-
23121: kyinen järjestely Suomessa ole tyydyttävä. Asia olisi lain-
23122: säädännön kautta järjestettävä, niinkuin jo on tapahtunut
23123: Ruotsissa ja Norjassa. Tätä varten onkin komitea valmis-
23124: tanut kaksi asetusehdotusta, joista toinen koskee poron-
23125: hoidon järjestämistä ja toinen porojen korviin leikattuja
23126: omistusmerkkejä. Komitean ehdotuksen mukaan saataisiin
23127: poronhoitoa harjoittaa Lapin ja Kemin kihlakunnissa sekä
23128: Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Iin kunnissa Ou-
23129: lun kihlakuntaa, niin myös Suomussalmen kunnassa Kajaa-
23130: nin kihlakuntaa. Erityisestä hakemuksesta voisi kuvernööri
23131:                   Poronhoidon järjestäminen.               5
23132: 
23133: antaa luvan poronhoitoon myöskin muissa Oulun ja Ka-
23134: jaanin kihlakuntain osissa.
23135:       Kunkin poronomistajan tulee kuulua poronhoitoyh-
23136: distykseen ja sen määräämään paliskuntaan. Poronhoito-
23137: yhdistys käsittää kokonaisen kunnan poronomistajat. Sillä
23138: pitää olla kuvernöörin vahvistama ohjesääntö. Viideksi
23139: vuodeksi kerrallaan on yhdistyksen tehtävä ehdotus kor-
23140: keimmasta sallitusta poromäärästä kussakin paliskunnassa
23141: sekä siitä, miten tämän määrän yli ehkä nousevaa poro-
23142: lukua on vähennettävä. Saman ehdotuksen tulee myöskin
23143: sisältää määräyksen siitä korkeimmasta porolukumäärästä,
23144: minkä yksi perhekunta tai yksinäinen henkilö saa omistaa,
23145: sekä alimmasta määrästä, jota ehdotettu poroluvun vähen-
23146: nys ei tule kohtaamaan. Sellaisen ehdotuksen käsittelee
23147: kuntakokous, joka lähettää sen kuvernöörin vahvistetta-
23148: vaksi seuraaviksi viideksi poronhoitovuodeksi.
23149:       Jokaisessa paliskunnassa tulee oUa poroisäntä, vara-
23150: isäntä, rahastonhoitaja ja kirjuri sekä porovahinkojen arvio-
23151: miehiä, piirimiehiä ja, jos tarvitaan, »raitio> (poropaimen),
23152: jotka kaikki valitaan paliskunnan kokouksessa kolmeksi
23153: vuodeksi kerrallaan. Poroisännän ja raition on kihlakun-
23154: nanoikeudessa vannottava virkavala. Kenenkään ei ole
23155: sallittu poroisännän luvatta lähteä paliskunnan laidunmaille
23156: omia tai toisen poroja etsimään, lukemaan, vasottamaan,
23157: paimentamaan, ampumaan tai kiinni ottamaan taikka ryh-
23158: tymään muihin poronhoitotoimiin. Poronhoitoyhdistyksen
23159: ohjesääntöön on otettava määräyksiä siitä: kuinka leveä
23160: ala molemmin puolin yleistä poroilla ajettavaa tietä on
23161: porojen syönnösmaaksi varattava, sekä tarpeen mukaan
23162: myös siitä, kuinka laajat alat talojen, torppien, kirkon,
23163: käräjätalon ja markkinapaikkain ympärillä ovat porokar-
23164: jailta rauhoitettavat ja talojen omistajain tai matkusta-
23165: vaisten poroja varten säästettävät.
23166:       Komitean asetusehdotuksen mukaan tulisi myöskin
23167: määrättäväksi, että poronhaitaalueella saadaan käyttää
23168: kruununmaita porojon laiduntamiseen, sekä millä tavoin
23169: kruununmaiden metsävaroja saataisiin käyttää ja jäkälää
23170: 6          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 10.
23171: 
23172: sieltä koota poronhoidon tarpeeseen, ja on komitea ehdot-
23173: tanut, että jokaisesta porosta ja porovarsasta on kruunulle
23174: suoritettava 5 penniä laidanvuokraa vuodessa, että jäkälän
23175: kokoamisesta kruununmailta on maksettava metsähallituk-
23176: sen määräämä hinta muualla, paitsi Utsjoen, Inarin ja
23177: Enontekiön kunnissa, joissa näiden kuntien asukkaat sai-
23178: sivat ilmaiseksi ottaa jäkälää, sekä että naavapuista on
23179: kruunulle maksettava paikkakunnalla käypä hinta.
23180:       Mainittua komitean mietintöä tarkastamaan ja lau-
23181: suntonsa siitä antamaan asetti Senaatti 2 päivänä marras-
23182: kuuta 1906 neuvottelukomitean, johon kutsuttiin yksi kun-
23183: nan valitsema maanviljelijä ja yksi samalla tavalla mää-
23184: rätty poronomistaja kustakin Lapin kihlakunnan kunnasta
23185: ja sen lähikunnista. Tämä neuvottelukomitea on tehnyt
23186: erinäisiä muutosehdotuksia komitean asetusehdotuksiin,
23187: muun ohessa mikäli koskee kruununmaiden porolaitumena
23188: käyttämistä sekä naavapuiden kaatamista ja jäkälien ko-
23189: koamista sieltä, jonka kaikki neuvottelukomitea vaatii sal-
23190: littavaksi ilman maksua. Komitean mietintö on valmistunut
23191: painosta vuonna 1908, ja on asiasta sen jälkeen hankittu
23192: asianomaisten viranomaisten lausunnot.
23193:       Valiokunta on sitä mieltä, että poronhoitoa on kan-
23194: natettava ja tuettava siihen asti, kuin sillä on elinkeinol-
23195: lista merkitystä, kuitenkin niin ettei se haitallisesti vaikuta
23196: maanviljelykseen tahi muihin elinkeinoihin. Suotava on
23197: myös, että porojen laiduntaminen kruunun metsämailla
23198: kohtuullisilla ehdoilla edelleenkin sallittaisiin. Mutta koska
23199: asia jo on ollnt hallituksen huolenpidon ja harkinnan alai-
23200: sena sekä siitä arvatenkin läheisessä tulevaisuudessa Edus-
23201: kunnalle valmistetaan armollinen esitys, sellainen uudistus-
23202: hanke kun yksityisten omistusoikeuteen syvältä koskevana
23203: on ratkaistava Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävällä pää-
23204: töksellä, ei V aliakunnan mielestä Eduskunnalla nyt ole syytä
23205: puheenaolevan aiotteen johdosta ryhtyä enempiin toimen-
23206: piteisiin.
23207:                  Poronhoidon järjestäminen.                7
23208: 
23209:      Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saa Laki- ja
23210: talousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa:
23211:                 että pnheenaoleva anomusehdotus saisi raueta.
23212: 
23213:      Helsingissä, 5 päivänä marraskuuta 1909.
23214: 
23215: 
23216:       Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
23217: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren (osaksi), jäsenet Bo-
23218: man (osaksi), Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto (osaksi),
23219: Lehtinen, Lylykorpi; Malmivaara, Mäki, Nix (osaksi), Pen-
23220: nanen, Pykälä, Stenström (osaksi) ja Tikkanen sekä vara-
23221: jäsenet Fränti, Repo, Strömberg ja Tichanow (kolme vii-
23222: meksi mainittua osaksi).
23223: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
23224:          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o II.
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:                   La k i- j a ta l o usva 1i o kun n a n mi e=
23230:            t i n t ö N: o 5 Eduskunnassa tehdyn, vaivaiss
23231:            hoitoasetuksen tarkastamista koskevan anomus-
23232:            ehdotuksen johdosta.
23233: 
23234: 
23235:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus-
23236: kunta Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja
23237: Holmbergin allekirjoittaman anomusehdotuksen N :o 6,
23238: joka tarkoittaa voimassa olevan vaivaishoitoasetuksen tar-
23239: kastamista. (Liitteet 1909, II Vp., V sivut 169-17I.)
23240: 
23241: 
23242: 
23243:      Anomusehdotuksen tekijä on huomauttanut, että ny-
23244: kyään voimassa oleva vaivaishoitoasetus on vanhentunut ja
23245: korjauksen tarpeessa, että henkilöitä, jotka ovat langen-
23246: neet juoppouteen ja muihin paheisiin, ei vaivaishoitolaitok-
23247: sissa olisi pidettävä niinkuin nykyään yhdessä muiden
23248: kanssa, ettei vaivaishoidon alaisia aviopuolisoja olisi vas-
23249: ten tahtoaan erotettava toisistaan, että avunsaajien oikeu-
23250: dellista asemaa olisi parannettava, että vaivaisapua olisi
23251: annettava kaikille sen tarpeessa oleville sairaille, lapsille
23252: ja vanhuksille, sekä että alaikäisyysraja vaivaisapuun näh-
23253: den olisi korotettava 15 ikävuodesta 18 vuoteen; ja on
23254: anomusehdotuksen tekijä pyytänyt Eduskunnan kanna-
23255: tusta anomukselle, että nykyinen vaivaishoitoasetus tulisi
23256: perinpohjin tarkastetuksi.
23257:      Vaivaishoitoa koskevain säännösten uudistamista tar-
23258: koittava anomusehdotus annettiin myöskin 1908 vuoden
23259: 2        1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 11.
23260: 
23261: toisille valtiopäiville ja on silloinen laki- ja talousvalio-
23262: kunta sen johdosta antanut mietinnön, jonka Eduskunta hy-
23263: väksyi. Tässä mietinnössä valiokunta, paitsi muuta, lausui:
23264:       ,Kunink. julistuksessa 5 p :Itä joulukuuta 1788 tava-
23265: taan lainsäädännössämme ensimmäiset säännökset, joilla
23266: vaivaishoito tunnustettiin yhteiskunnalliseksi velvollisuu-
23267: deksi. Tämän julistuksen mukaan saivat vaivaishoitoyh-
23268: dyskunnat, joina silloin olivat seurakunnat, kieltäytyä vas-
23269: taanottamasta jäsenikseen muualta muuttavia henkilöitä,
23270: jotka todennäköisesti ennen pitkää joutuisivat vaivaisavun
23271: tarpeeseen. Tarkempia määräyksiä samasta asiasta sisäl-
23272: tävät Keis. julistukset 9 p:ltä syyskuuta 1817 ja 1 p:ltä
23273: huhtikuuta 1822; ja säädettiin edellisessä näistä myöskin
23274: ne perustukset, joiden mukaan vaivaismaksua oli kannet-
23275: tava. Muita säännöksiä ei pakollisesta vaivaishoidosta
23276: ollut olemassa ennenkuin ensimmäinen yhtenäinen vaivais-
23277: hoitoasetus hallinnollista tietä annettiin 22 p. maaliskuuta
23278: 1852. Tämän asetuksen säännökset, etupäässä ne laajat
23279: oikeudet, joita siinä vaivaisavun saamiseen myönnettiin,
23280: herättivät yleistä tyytymättömyyttä, ja vihdoin saatiin
23281: Valtiosäätyjen myötävaikutuksella aikaan nykyään voi-
23282: massa oleva asetus yleisestä vaivaishoidosta 17 p :Itä maa-
23283: liskuuta 1879.
23284:       Vaikka onkin todennäköistä, että se edistys, mikä
23285: vaivaishoito-oloissa on tämän asetuksen voimaan astut-
23286: tua ollut huomattavissa, suureksi osaksi johtuu, paitsi
23287: karttuneesta varallisuudesta, köyhien tilaa säälivämmästä
23288: katsantotavasta sekä aikain kuluessa saavutetusta koke-
23289: muksesta ynnä siitä tarkastustoimesta, joka v. 1888 ase-
23290: tettiin vaivaishoidon silmälläpitoa varten, on nykyisellä
23291: vaivaishoitoasetuksellakin siinä edistyksessä osansa. Kui-
23292: tenkin on kokemus osottanut, että sen 19-22 § :ssä olevat
23293: säännökset kotipaikkaoikeudesta maan väestön lisääntyessä
23294: ja yhdysliikkeen viikastuessa käyvät yhä sopimattomam-
23295: miksi, saaden aikaan lukuisia riitoja eri vaivaishoitoyhdys-
23296: kuntien kesken. Näiden säännösten mukaan on jokaisella
23297: kotipaikkaoikeus siinä vaivaishoitoyhdyskunnassa, missä
23298: hän on henkikirjoihin merkitty, mutta jos hän on jättäy-
23299: nyt pois henkikirjoituksesta, s. o. merkitty suojelukset-
23300: tomaksi kuluvana tai sen edellisenä vuotena, on hänen koti-
23301: paikkanansa oleva se piiri, jossa hän on viimeksi ollut
23302: hengille pantuna. Ellei hän sielläkään ole ollut hengillä
23303:            Vaivaishoitoasetuksen uudistamisesta.            3
23304: 
23305:  kahta vuotta perätysten, määrää asetuksen 22 § hänen
23306:  kotipaikakseen sen yhdyskunnan, jossa hän on viimeksi
23307:  kahtena vuotena tahi kauvemmin ollut henkikirjoissa.
23308:  Näiden säännösten epätäydellisyys aiheuttaa selkkauksia
23309: vaivaishoitoon turvautuvien kotipaikkaa selville saadessa,
23310:  erittäinkin sellaisena aikana kuin nykyinen, jolloin maa-
23311: seuduilta paljon väkeä siirtyy kaupunkeihin, olematta kui-
23312: tenkaan läheskään aina kirjoissa siellä, missä työnansiota
23313: varten asustavat. Näitä selkkauksia ei suinkaan vähennä
23314: eikä niiden selvittelyä helpota se 19 § :n 3 momentissa oleva
23315: säännös, että kotipaikkavelvollisuus on laskettava sen kun-
23316: nan niskoille, jonka kunnallisviranomainen tahi joku jäsen
23317: on laiminlyönyt myöhemmin vaivaishoitoon turvautuvan
23318: henkilön ilmoittamisen hengille pantavaksi, vaikka asetus-
23319: ten mukaisesti olisi ollut siihen velkapää. Kun tämän
23320: lisäksi 20 ja 21 § :t säätävät, että kukin on saapa vaivais-
23321: apua sieltä, missä oli hengille pantuna täyttäessään 50
23322: vuotta, että vaimolla on sama kotipaikkaoikeus ijästä huo-
23323: limatta kuin miehellä, ja että lapsilla on vanhempiensa
23324: kotipaikkaoikeus taikka, jos ne ovat kuolleet, se kotipaikka-
23325: oikeus, mikä viimeksi kuolleella heistä o~;, on ilmeistä, että
23326: nämät säännökset tekevät eri tulkitsemistavat useassa ta-
23327: pauksessa mahdollisiksi. Näistä syistä on tyytymättömyys
23328: nykyiseen vaivaishoitoasetukseen yhä kasvanut ja vaati-
23329: muksia sen uudistamisesta kuulunut. Tähän nähden on
23330: puheenalainen anomusehdotus V aliakunnasta näyttänyt an-
23331: saitsevan huomiota. V aliakunta pyytää kuitenkin tähän
23332: liittää seuraavat huomautukset.
23333:       Vuoden 1900 valtiopäivillä jätettiin ritaristolle ja
23334: aatelille sekä pappis- ja porvarissäädyille erinäisiä anomus-
23335: ja esitysehdotuksia, jotka tarkoittivat muutosta eräisiin
23336: vaivaishoitoasetuksen säännöksiin. Muutosehdotukset kos-
23337: kivat sitä ikärajaa, johon saakka kunnat katsotaan veivoi-
23338: lisiksi pitämään huolta orvoiksi jääneistä varattomista
23339: lapsista, sekä säännöksiä kuntien pakollisesta vaivaishoi-
23340: dosta ynnä ehdoista kotipaikkaoikeuden saavuttamiseksi.
23341: Nämä anomus- ja esitysehdotukset käsitteli silloineri laki-
23342: ja talousvaliokunta, joka Valtiosäätyjen sittemmin yksi-
23343: mielisesti hyväksymässä mietinnössä ehdotti, että ne vai-
23344: vaishoitoasetuksen säännökset, jotka koskevat sitä ikä-
23345: rajaa, mihinkä asti kunnat ovat velvolliset ottamaan huo-
23346: lekseen varattomat, orvoksi jääneet lapset, sekä ehtoja
23347: kotipaikkaoikeuden saavuttamiseksi, asetettaisiin harkin-
23348: 4        1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o II.
23349: 
23350: nan alaisiksi ja että Valtiosäädyille sen jälkeen annettaisiin
23351: armollinen esitys niistä muutoksista sanottuun asetukseen,
23352: mitkä ehkä havaittaisiin tarpeellisiksi. Tämän johdosta
23353: asetettiin 14 p':nä marraskuuta 1904 komitea, joka sai
23354: tehtäväkseen tarkemmin selvitellä kysymyksenalaista asiaa
23355: sekä valmistaa siitä ehdotus ja samalla ottaa harkinnan
23356: alaiseksi, vaatisiko vaivaishoitoasetus muissakin kohdin
23357: muutoksia. Komitea on nyttemmin saanut tehtävänsä niin
23358: pitkälle suoritetuksi, että sen valmistaman mietinnön ruot-
23359: sinkielistä laitosta muutamia painoarkkia jo on valmiiksi
23360: painettuna. On siis aihetta toivoon, että puheenaoleva
23361: asia lähimmässä tulevaisuudessa joutuu lopullisten valmis'-
23362: telutöiden alaiseksi."
23363:      Edellä olevan esityksensä nojalla valiokunta ehdotti,
23364: ,että Eduskunta, edellyttäen että töitä voimassa olevan
23365: vaivaishoitoasetuksen tarpeellista uudistamista varten jou-
23366: dutetaan, antaisi anomusehdotuksen raueta''.
23367:      Koska yllämainitun komitean mietintö on keväällä
23368: tänä vuonna painosta valmistunut ja kuntien lausuntoja
23369: mietinnön johdosta on Senaattiin vaadittu, jotenka vai-
23370: vaistoitoa koskevain säännösten uudistustyö siis on par-
23371: haillaan käymässä, niin Valiokunta saa kunnioittaen eh-
23372: dottaa,
23373:                eUä Eduskunta antaisi puheena ole'van ano-
23374:            musehdotuksen raueta.
23375:      Helsingissä, 9 p :nä lokakuuta 1909.
23376: 
23377: 
23378: 
23379:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
23380: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren, jäsenet Boman,
23381: Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Lehtinen, Lyly-
23382: korpi, Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen ja Tikkanen
23383: sekä varajäsenet Fränti, Leinonen, Savolainen (osaksi) ja
23384: Strömberg.
23385: 
23386:           Helsinki 1909. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
23387:        1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 12.
23388: 
23389: 
23390: 
23391: 
23392:                Laki-ja talousvaliokunnan mie-
23393:            tintö N: o 4 laidunmaksun lakkauttamista
23394:            kruunun metsämailla Oulun läänissä koske-
23395:            van anomusehdotuksen johdosta.
23396: 
23397: 
23398:     Suomen Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten
23399: Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Iisakki
23400: Hoikan anomusehdotuksen N :o 41 laidunmaksun lakkaut-
23401: tamisesta kruunun metsämailla Oulun läänissä. (Liitteet
23402: 1909, II Vp., V sivut 181-183.)
23403: 
23404: 
23405: 
23406:      Syötästä kruunun metsämailla määrätyn laidunmak-
23407: sun lakkauttamista koskevia anomusehdotuksia on aikai-
23408: semmilla valtiopäivillä eri kertoja esitetty, ja on laki- ja
23409: talousvaliokunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä eräi-
23410: den sellaisten aiotteiden johdosta antanut mietinnön, jota
23411: Eduskunta kuitenkaan ei ehtinyt loppuun käsitellä. Tässä
23412: mietinnössä on Valiokunta lausunut seuraavaa:
23413:      ,Keisarillisen senaatin 3 päivänä toukokuuta 1877
23414: tekemän päätöksen kautta myönnettiin karjanomistajille
23415: oikeus käyttää eläimiään syötällä kruununmailla erityistä
23416: maksua eli n. k. laidunveroa ·vastaan. Sanottu oikeus on
23417: pysytetty voimassa sittemmin aika-ajoin annettujen mää-
23418: räysten kautta. Viimeksi on siitä, 21 p. tammikuuta tänä
23419: vuonna ( 1908) metsähallitukselle lähetetyn senaatin ka-
23420: maritoimituskunnan kirjelmän mukaan, määrätty, että he-
23421: voset, nautaeläimet ja lampaat saavat toistaiseksi ja kun-
23422: 2       1909. II Vp. ~ Anomusmietintö N:o 12.
23423: 
23424: nes toisin määrätään käydä laitumella niin hyvin kruunun-
23425: mailla kuin kruununpuistoissa seuraavilla ehdoilla:
23426:      jos asianomainen hoitoalueen metsänhoitaja ylimet-
23427: sänhoitajan suostumuksella katsoo tarpeelliseksi jostain
23428: syystä laiduntamiselta rauhoittaa hoitoalueensa kokonai-
23429: suudessaan tahi jonkun osan siitä, on hänen annettava
23430: tieto yleisölle kuluvana vuotena rauhoitettavista alueista,
23431: niiden nimistä ja suunnittaisista rajoituskista aina huhti-
23432: kuun kuluessa kahdesti julistettavan kuulutuksen kautta;
23433: samana aikana ja samalla tavalla on myös ilmoitettava,
23434: mitä katsotaan tarpeelliseksi laiduntamisoikeudesta kruu-
23435: nunmaalla yleisön tiedoksi saattaa; ja ovat asianomaiset
23436: karjanomistajat velvolliset pitämään karjansa rauhoitus-
23437: alueilta poissa, laissa määrätyn seuraamuksen uhalla luvat-
23438: tomasta laiduntamisesta toisen tiluksilla;
23439:      vuotuinen laidunmaksu on hevosista ja nautaeläimistä
23440: 40 penniä elukasta ja lampaista 1 markka kappaleelta,
23441: paitsi Oulun läänissä, missä tämä maksu on hevosista ja
23442: nautaeläimistä 10 penniä elukasta ja lampaista 50 penniä
23443: kappaleelta;
23444:      elukkain omistajain tulee vuosittain viimeistään kesä-
23445: kuun kuluessa ilmoittaa metsänhoitajalle, metsätyönjohta-
23446: jalle tahi asianomaiselle metsävartijalle ne elukat, joita
23447: varten laidunoikeutta halutaan, sekä suorittaa niistä laidun-
23448: maksu ensimäisessä kohdassa mainitun seuraamuksen
23449: uhalla;
23450:       jos eläimet ainoastaan kulkevat poikki kruununmaan
23451: päästäkseen omille laidunmaille, ovat ne laidunmaksusta
23452: vapaat;
23453:       jos kruununmetsien asukkaiden elukat kulkevat laitu-
23454: mella semmoisten yksityisten mailla, joiden elukat kulke-
23455: vat laitumella kruununmailla, tulee tämmöisen maanomis-
23456: tajan, jos katsoo syytä siihen olevan, jättää kartoittamat-
23457: toman, tarkastuspiirin ylimetsänhoitajalle osotetun kirjal-
23458: lisen anomuksen viimeistään huhtikuussa asianomaiselle
23459: metsänhoitajalle pyynnöllä saada maksuttomasti käyttää
23460: karjansa eli jonkun osan siitä laitumella kruununmaalla;
23461:  ja antaa ylimetsänhoitaja, asianomaisen metsänhoitajan
23462: mielipidettä kuultuaan, päätöksen asiassa viimeistään tou-
23463: kokuun kuluessa;
23464:       aikaisemmin myönnetyt vapautukset laidunmaksuista
23465: jäävät voimaan ylläolevain säädösten voimaan astut-
23466: tuakin;
23467:    Laidunmaksun lakkauttamisesta Oulun läänissä.         3
23468: 
23469:     Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa, joissa iso-
23470: jakoa vielä ei ole alotettu, on toistaiseksi laidunoikeus
23471: vapaa."
23472: 
23473:       ,Kuten ylempänä mainituista määräyksistä havaitaan,
23474: ovat ne ehdot, joilla senaatti on sallinut karjankäyttöä
23475: kruunun metsämailla, sellaiset, ettei niitä vuosimaksujen
23476: suuruuteen nähden tai muutoinkaan ylipäänsä voida pitää
23477: kohtuuttomina. Niistä käy selville, ettei puheenalaisen
23478: laidunmaksun varsinaisena tarkoituksena ole pidetty sanot-
23479: tavan valtiotulon hankkimista, tämä tulo kun on tuottanut
23480: kruunulle vuodelta 1907, jolloin laidunmaksut olivat kor-
23481: keammat kuin nykyään (1908), ainoastaan s,s16 markkaa
23482: 75 penniä. Joskaan hevoset ja nautaeläimet eivät tee
23483: suurta vahinkoa metsälle, lukuunottamatta nuorennusaloja,
23484: joiden suojelemiseksi metsänhoitoviranomaisille onkin
23485: pidätetty oikeus rauhoittaa erityisiä alueita missä syytä
23486: siihen saattaa olla, ovat laidunmaksut kutakin elukkaa koh-
23487: den nykyään siksi alhaiset, että ne nähtävästi eivät tuota
23488: riittävää korvausta näiden elukkain metsälle aikaansaamas-
23489: ta vahingosta. Ainoastaan poikkeustapauksissa yksityiset
23490: maanomistajat katsonevat taloudellisesti kannattavaksi luo-
23491: vuttaa laidunta, jolla heidän omat karjansa eivät käy,
23492: niin huokeasta maksusta toisten käytettäväksi. Mitä taas
23493: lampaiden syötästä määrättyyn korkeampaan maksuun tu-
23494: lee, niin sekään ei vastanne sitä suurempaa vahinkoa, min-
23495: kä lampaat metsälle tekevät, ne kun syövät havupuiden
23496: latvakasvuja ja siten vahingoittavat nousevaa metsää.
23497:  Niinikään on eri paikkakuntain olosuhteita otettu huo-
23498: mioon ei ainoastaan sen kautta, että laidunmaksut Oulun
23499: läänissä, joka maamme muuhun osaan verraten on epä-
23500: edullisemmassa asemassa, on asetettu alhaisemmiksi, vaan
23501: senkin kautta, että metsänhoitoviranomaisille on myönnetty
23502: valta anomuksesta vapauttaa laidunverosta sellainen maan-
23503: omistaja muissakin kunnissa, jonka maalla kruununmet-
23504: sien asukkaiden elukat kulkevat laitumella. Näiden syiden
23505: nojalla ja kun kruunulla maihinsa on yhtä hyvä oikeus
23506: kuin yksityisilläkin omiinsa, sekä semminkin kun puheen-
23507: alainen maksu sanotun oikeuden selväksi tekemisen vuoksi
23508: on varsin paikallaan, on osa Valiokunnan jäseniä ollut
23509:  sitä mieltä, etteivät puheenalaiset anomusehdotukset an-
23510: saitse huomiota, jonka tähden ne olisivat hyljättävät.
23511:        Toiset Valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, että jos-
23512: 4       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 12.
23513: 
23514: kin puheenalainen laidunmaksu periaatteessa on pidettävä
23515: oikeutettuna, se seikka, että sen poistamista kerta toisensa
23516: perään on pitemmän ajan kuluessa valtiopäivillä vaadittu
23517: ja asiaa tuntevissa piireissä kannatettu, on omansa synnyt-
23518: tämään arvelua, että laidunmaksun kantaminen eräissä ta-
23519: pauksissa osottautuu våäryydeksi. Missä kruunun metsä-
23520: maiden rajanaapureilla itsellään on riittävästi laidunmaita
23521: ja heidän karjainsa käynti kruunun mailla sellaisissa
23522: oloissa aiheutuu ainoastaan kruunun ja yksityisten omis-
23523: tamain tilusten epämukavasta sijoituksesta, sekä semmin-
23524: kin siellä, missä maanomistajain kesken on aikaansaatu
23525: aitaussopimuksia, joiden mukaan aitaamattomat alueet
23526: ovat jätetyt yhteiselle karjankäytölle alttiiksi, ei kruunun
23527: olisi vaadittava maksua metsämaidensa laitumena käyttä-
23528: misestä. Ainakin viimeksimainituilla paikkakunnilla näyt-
23529: tää johdonmukaisuus vaativan, että kruunun, ellei se tahdo
23530: aidalla alueitaan rauhoittaa, olisi myönnettävä niille vapaa
23531: laiduntaminen. Yleensä näyttää olevan syytä uskottuin
23532: miesten tai, jos kunnallisia metsälautakuntia vastedes tulee
23533: asetettavaksi, näiden kautta aika-ajoin toimittaa tutkimus
23534: siitä, missä paikoin olosuhteet ovat sellaisia, että kruunun-
23535: maiden läheisyydessä asuvain eläintenomistajien on suori-
23536: tettava maksuja laitumen käyttämisestä näillä mailla, missä
23537: taasen olosuhteet antanevat aihetta vapauttaa heidät lai-
23538: dunmaksuista. On myöskin näyttänyt suotavalta, että
23539: missä kruunun metsämaan rajanaapureille käy välttämät-
23540: tömäksi aidalla estää elukoitaan kruunun maalle mene-
23541: mästä, heille kruunun metsästä annettaisiin aita-aineita,
23542: ainakin milloin kruunulla metsänsä jälleenkasvamisen var-
23543: jelemiseksi katsotaan olevan siitä etua. Koska hallitus
23544: ilmankin Eduskunnan siitä tekemää anomusta lienee ha-
23545: vaitseva nyt esitetyn menettelyn tarpeellisuuden, jotta pu-
23546: heena oleva laidunmaksuasia saataisiin eri paikkakuntain
23547: olojen mukaisesti tyydyttävällä tavalla järjestetyiksi, ovat
23548: nämätkin Valiokunnan jäsenet katsoneet voivansa e~dot­
23549: taa, että anomusehdotukset saisivat raueta."
23550:       Edellisen nojalla Valiokunta ehdotti, ,että anomus-
23551: ehdotulcset eivät antaisi aihetta mihinkään Eduskunnan
23552: toimenpiteeseen".
23553: 
23554:      Metsähallituksen antamasta, tähän mietintöön liite-
23555: tystä yleiskatsauksesta näkyy, että Oulun läänissä on
23556:    Laidunmaksun lakkauttamisesta Oulun läänissä.          5
23557: 
23558: vuonna 1907 kruununmetsissä käytetty yhteensä 7,340
23559: kotieläintä, joista on laidunmaksua suoritettu 835 markkaa
23560: 85 penniä. Koska Valiokunnan mielestä nyt puheena ole-
23561: vaan anomuse~dotukseen täysin soveltuvat 1908 vuoden
23562: toisten valtiopäiväin laki- ja talousvaliokunnan mietin-
23563: nössä esitetyt ylläolevat huomautukset, niin Valiokunta
23564: kunnioittaen ehdottaa,
23565: 
23566:                 että Eduskunta antaisi puheenaolevan ano-
23567:            mttsehdotuksen raueta.
23568: 
23569:     Helsingissä, 9 p :nä lokakuuta 1909.
23570: 
23571: 
23572: 
23573:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
23574: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren, jäsenet Boman,
23575: Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Lehtinen, Lyly-
23576: korpi, Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen ja Tikkanen
23577: sekä varajäsenet Fränti, Leinonen, Savolainen (osaksi) ja
23578: Strömberg.
23579:       Liite.
23580: 
23581: 
23582:           Luettelo syötöstä kruununmetsissä suoritetuista
23583:                      maksuista vuodelta 1907.
23584: 
23585:     Tarkastuspiiri ja      1Elukka ILaidun-,
23586:                                     maksut          Tarkastuspiiri ja               Laidun·
23587:                                                                           1Elukka 1 maksut
23588:        hoitoalue            luku      mk. 1 p.         hoitoalue              luku    mk.TP
23589: 
23590: Turun-Hämeen lääni:                              Vaasan lääni:
23591: Loppi                          36       18 - Pyhäjärvi                            7     4-
23592: Yläne                          49       24 50 Saarijärvi                        570   279 6(
23593: Kankaanpää                   1374      596 90 Multia                            141    71 -
23594: Karvia                        355      178 50 Virrat                            131    66 -
23595: Parkano                       650      313 30 Jalasjärvi                        685   339 2(
23596: Aure                          496      236 50 Alajärvi                         1200   582 5(
23597: Orivesi                       103       48 75 Salamajärvi                       289   140 3(
23598: Jämsä                         277      140.60 Viitasaari                         -     - -
23599:                Yhteensä      3340 1557 05 Lesti                           1     568 195 7(
23600: Evo- Vesijako:                  19       950                   Yhteensä        3591 1678 3(
23601: 
23602: Viipurin-Mikkelin lääni:                 Oulujärvi:
23603: Pällilä                       104 310 50 Siikajoki                             1256 131 6(
23604: Rajajoki                     1166 617 - Pyhäjoki                                594 63 9(
23605: Laatokka                       27 13 50 Kalajoki                                334 33 -
23606: Uomaa                         139 66 90 Haapajärvi                              434 46 7(
23607: LoimaJa                       199 111 60 Paltamo                                135 17 2l
23608:                                                                           1
23609:  Korpiselkä                    55 75 50 Sotkamo                                 161 187(
23610: Mikkeli                       104 5450 Kuhmo                                     -   - -
23611: Miehikkälä                    305 14sl8o Lentiira                                -     - -
23612:                                          Hyrynsalmi                              -     - -
23613:                Yhteensä      2o99 139830 Suomussalmi                             -     -   -
23614: Kuopion lääni:                           Piispajärvi                             -     --
23615: Ilomantsi                     119
23616:                                          Puolanka
23617:                                         30 25                             1      -     --
23618: Suomusjärvi                     -       - 1-                   Yhteensä        29141 31111
23619: Jongunjoki                      -       -1- Ii:
23620: Kuohatti
23621: Halmejärvi
23622:                                 -
23623:                                 -
23624:                                         - -
23625:                                         - -
23626:                                              Utajärvi
23627:                                              Ii
23628:                                                                                  -1 --
23629:                                                                                  -     --
23630: Palojärvi                       -       - -
23631:                                               Pudasjärvi                         -
23632: Iisalmi                         26       7 50 Puhos                              -     -~-
23633:                                                                                        - -
23634:             Yhteensä [         145[     37[75 Taivalkoski                 1
23635:                                                                           1      -
23636:    Tarkastuspiiri ja                Laidun-~
23637:                          1Elukka 1 maksut              Tarkastuspiiri ja               Laidun
23638:                                                                              1Elukka 1 maksut
23639:       hoitoalue              luku   mk. 1 p.              hoitoalue           luku     mk.~~
23640: 
23641: Kuusamo                         -
23642:                                       _1_ Sodankylä                              254    37 05
23643: Kitka                           -     - -          Kitinen                       275    37 801
23644: Ranua                           -     - -          Alakittilä                    571    64 15       1
23645: 
23646: 
23647: Kuivaniemi                      -     - -          Ylikittilä                    129    22 60
23648: Simo
23649: Ylisimo                  1
23650:                                 -
23651:                                 -1 -,-
23652:                                       -
23653:                                            !
23654:                                                -   Muonio
23655:                                                    Enontekiö
23656:                                                                                   -1
23657:                                                                                   -,
23658:               Yhteensä          -     -        -   Inari
23659:                                                    Utsjoki                        =1
23660:                                                                                         =r=
23661:                                                                                         --
23662:                                                                                         -~-
23663: 
23664: Kemi:                                                             Yhteensä     13461 181 90
23665: Kemi                          152 31 30
23666: Muurola                       568 72 70 Yhteenveto tarkastus-
23667: Ylitornio                     494 51 30   piirittäin:
23668: Turtola                      1223 111 20 Turun-Hämeen läänin                   3340 1557 05
23669: Kolari                         -      - -Evon-Vesijaon                           19    9 50
23670: Meltaus                       533  62 90 Viipurin-Mikkelin lään.               2099 1398 30
23671: Rovaniemi                1    110 13 40 Kuopion läänin                          145 37 75
23672: Etelä-Kemijärvi                -   - -- Vaasan läänin                          3591 1678 30
23673: Pohjois-Kemijärvi              -   - -   Oulujärven                            2914 311 15
23674: Salla                          -   - - Iin                                        -     -       -
23675: Tuntsa                         -   - -   Kemin                                 3080 342 80
23676:               Yhteensä       3080 342 80 Lapin                                 1346 181 90
23677:                                                                   Yhteensä    16534 5516175
23678: Lappi:
23679: Yläkemi                        33         5 90
23680: Luiro                          84     14 40                                                 1
23681:                                                                                             1
23682: Helsinki 1909· Vihtori Kosonen Osakeyhtiö.
23683:             1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 13.
23684: 
23685: 
23686: 
23687: 
23688:                  Perustuslakivaliokunnan mietintö
23689:               N:o 5 Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen joh-
23690:               dosta Siperiaan karkoitettujen Suomen kansalaisten
23691:               armahtamisesta.
23692: 
23693:    Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi on Eduskun-
23694: ta pöytäkirjanotteen ohella lähettänyt edustaja Lagerlöfin
23695: anomusehdotuksen armahduksen myöntämisestä Siperiaan
23696: lähetetyille Suomen kansalaisille sekä tilaisuuden valmis-
23697: tamisesta heille valtion kustannuksella palata kotimaahan.
23698:     Kysymys rikoksentekijäin lähettämisestä Suomesta Si-
23699:  periaan herätettiin Porvoon valtiopäivillä, jolloin Pappis-
23700:  säädyssä tehtiin sitä tarkoittava anomusehdotus. Siinä
23701: huomautetaan, että Iinnoihin pannut elinkautisvangit
23702:  puutteellisen vartioimisen vuoksi usein pääsevät karkaa-
23703: maan sekä että tämä epäkohta silloisen vankeinhoitojärjes-
23704:  telmän kannalta ei ollut korjattavissa, jonka tähden kävi
23705: välttämättömäksi ryhtyä harkitsemaan keinoja, jotta täl-
23706: lainen rikoksentekijä, jonka parantumisesta ei enää ollut
23707: toiveita, saataisiin entiselle ympäristölleen vaarattomaksi.
23708: Tässä suhteessa tarkoituksenmukaiseksi toimenpiteeksi
23709: ehdotettiin Siperiaan lähettämistä, sieltä kun ei enää ollut
23710: karkaamisen mahdollisuutta, ja vastamainittu keino sitä
23711: paitsi oli omiaan sekä tekemään rikoksellisen itsensä, hän
23712: kun joutuisi uusiin oloihin, parannukselle alttiiksi että
23713: myös samalla olemaan muille pelottavana varoituksena.
23714: Näillä syillä ehdotettiin että V al tiosäädyt Halli tsij alta
23715: anoisivat, että kaikissa niissä tapauksissa, jolloin varas oli
23716: tuomittava elinajaksi työhön kruunun linnaan, hän sen
23717: sijasta karkoitettaisiin Siperiaan.
23718:   2        1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 13.
23719: 
23720:     Tämän anomusehdotuksen, joka tekijän käsityksen mu-
23721: kaan ei tarkoittanut aikaansaada muutosta maan lakeihin,
23722: vaan ainoastaan käsitti politiatoimenpiteen, jota var-
23723: ten ei siis armollista esitystä tarvittu, hyväksyi Pap-
23724: pissääty. Ritaristossa ja Aatelissa sitä vastoin huomau-
23725: tettiin että, kun yleinen laki nimenomaisesti säätää, että
23726: vapautensa karlottaneeksi julistettu varas on pidettävä van-
23727: keudessa kruunun linnassa, ja Keisarillinen Majesteetti oli
23728: vakuuttanut Suomen asukkaille heidän entiset lakinsa ja
23729: asetuksensa, ei Pappissäädyssä vireille pantua ehdotusta,
23730: joka tiesi maan lakien muuttamista, ensinkään voitu har-
23731: kinnanalaiseksi ottaa; ja tähän Säädyn käsitykseen yhtyi
23732: Talonpoikaissäätykin, kun taas Porvarissäädyssä anomus-
23733: ehdotus ei näy tulleen käsittelyn alaiseksi.
23734:     Asia sai niin ollen sillä kertaa raueta. Se pantiin kui-
23735: tenkin hallituksen taholta joku vuosi sen jälkeen uudel-
23736: leen vireille. Kysymyksen aiheutti silloin vaikeus löytää
23737: keinoja niiden epäkohtain ja kustannusten poistamiseksi,
23738: joita luvultaan yhä lisääntyneiden elinkautisten vankien
23739: pitäminen ja vartioiminen linnoituksissa tuotti. Mutta
23740: kun tämän uuden rangaistuslajin käytäntöön ottamista
23741: vastaan oli oikeudelliselta kannalta tehty muistu-
23742: tuksia, vaati maan silloinen Kenraalikuvernööri Hallitus-
23743: konseljin Prokuraattorin lausuntoa siitä, olisiko, siinä ta-
23744: pauksessa että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi määrätä,
23745: että elinkautiseen yleiseen työhön tuomitut vangit tulisi-
23746: vat, sen sijasta että kärsisivät linnarangaistuksen, lähetet-
23747: täviksi pakkotyöhön Siperiaan, välttämätöntä että täl-
23748: lainen maarays ennen sen täytäntöönpanoa jätettäi-
23749: siin Valtiosäätyjen harkittavaksi ja hyväksyttäväksi.
23750: Lausunnossaan 2 päivältä elokuuta 1814 huomautti Pro-
23751: kuraattori, ettei tällaista itse asiassa tarkoituksenmu-
23752: kaista turvallisuustoimenpidettä vastaan, joka ei sisäl-
23753: tänyt mitään lakia loukkaavaa, oikeudelliselta kannalta
23754: voitu muistutusta esittää ja että maan Säätyjen mielipi-
23755: teen kuuleminen ei senvuoksi myöskään ollut tarpeelli-
23756: nen. 'rämän käsityksen omaksui Senaatin enemmistökin,
23757: ollen kuitenkin sitä mieltä, ettei kosketelluu toimeniJiteen
23758:            Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.        3
23759: 
23760: tulisi kohdistua naispuolisiin vankeihin, joiden Siperiaan
23761: lähettäminen ei Senaatih mielestii ollnt ~'leisen turvalli-
23762: suuden vaatima. Vähemmistö sitä vastoin katsoi että,
23763: kc.ska kysymys puheenaolevasta karkoitusrangaistuksm,ta
23764: oli ollut esillä Porvoon valtiopäivillä, mutta Säädyt eivät
23765: olleet tätä rangaistusta hyväksyneet, sen käytäntöönpane-
23766: minen olisi jätettävä sikseen, kunnes Suomen Säädyt sai-
23767: sivat tilaisuuden asiaa harkita ja siitä lausuntonsa antaa.
23768: Sitten kuin yleisölle Hallitsijan nimenomaisesta käskystä
23769: oli myönnetty oikeus Prokuraattorin edelläkerrotun lau-
23770: sunnon johdosta ilmaista mielensä ja erinäisiä kirjoituksia
23771: siitä oli tuotu kuuluville, tuli kysymys esille Suomen
23772: asiain komiteassa Pietarissa, joka alamaisessa lausunnos-
23773: saan esitti, että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi jättää
23774: lopullisen toimenpiteen asiassa toistaiseksi ja sitä ennen
23775: vastaisilla valtiopäivillä vaatia siitä V aitiosää tyj en la u-
23776: sunnon. -      Kysymystä lopullisesti esiteltäessä määräsi
23777: Keisari-Suuriruhtinas Aleksanteri I, että enempiin toimen-
23778: piteisiin ei tullut ryhtyä ennenkuin maan Säädyt olivat
23779: alamaisen mielipiteensä siitä lausuneet.
23780:     Keisari Nikolai I:n valtaistuimelle noustua otettiin
23781: kysymys rikoksentekijäin karkoittamisesta Siperiaan
23782: uudelleen puheeksi, mutta nyttemmin siinä muodossa, että
23783: tämä toimenpide, joka aikaisemmin oli ollut tarkoitettu
23784: kohdistumaan elinkautisiin vankeihin yleensä, raJOI-
23785: tettiin sellaisiin rikoksentekijöihin, jotka oli tuomittu
23786: kuolemaan, mutta joiden rangaistus oli armoitustietä
23787: muunnettu elinkautiseksi pakkotyöksi. Armollisessa käs-
23788: kykirjeessä maan Kenraalikuvernöörilie 24 p:ltä helmi-
23789: kuuta 1826 ilmoitti Hallitsija, ettei hän enään tulisi vah-
23790: vistamaan mitään kuolemantuomiota, paitsi erinäisistä
23791: raskaista valtiollisista rikoksista, sekä käski samalla
23792: Senaatin lausumaan mielensä siitä, eikö törkeistä rikok-
23793: sista kuolemanrangaistukseen tuomituita, mutta armoituk-
23794: sen nojalla elinkautiseen pakkotyöhön määrätyitä vankeja
23795: voitaisi väliaikaisesti, kunnes tähän kohdistuva maan Sää-
23796: tyjen lausunnosta riippuva kysymys koko laajuudessaan
23797: oli säädetyssä järjestyksessä lopullisesti tullut ratkais-
23798:   4         1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 13.
23799: 
23800:  tuksi, lähettää Uralin-takaisiin kuvernementteihin. Senaa-
23801: tin puollettua ehdotettua toimenpidettä alamaisessa lau-
23802: sunnossa 20 p :ltä maaliskuuta 1826 annettiin asiasta ar-
23803: mollinen julistus 21 p:nä huhtikuuta samana vuonna.
23804: Siinä lausuttiin, että ,koska aika ja olosuhteet nykyisin
23805: eivät salli maan Säätyjen käsiteltäväksi lykätä kysymystä
23806: yleisen lain muuttamisesta siinä suhteessa", Hallitsija oli
23807: käskenyt että, kun joku Suomen lakien mukaan kuoleman-
23808: rangaistukseen syyllinen miespuolinen rikoksellinen oli
23809: Hänen Majesteetiltaan saanut hengenarmahduksen, mutta
23810: rikoksen laatuun ja muihin asiassa ilmenneisiin seikkoihin
23811: nähden ei ollut ansainnut sellaista lievennystä, että hänen
23812: olisi sallittu loppuikänsä aikana maassa suorittaa sen ylei-
23813: sen työn rangaistuksen, mihin hänet ruumiinrangaistuksen
23814: ohella tuomittaisiin, oli sellainen pahantekijä ruumiinran-
23815: gaistuksen kärsittyään viipymättä lähetettävä Siperian
23816: etäisempiin kuvernementteihin, siellä kaivoksissa käytettä-
23817: väksi yleiseen työhön. Sitä paitsi määrättiin julistuk-
23818: sessa, että ne rikoksentekijät, jotka tulivat karkoitetta-
23819: viksi, samalla olivat loppuijäkseen erotetut siitä yhteiskun-
23820: nasta, johon he ennen olivat kuuluneet, sekä sen johdosta
23821: myös isänmaassaan menettivät kaikki kansalaisoikeutensa
23822: avioliittositoumuksiin, perintöön ja kaikkeen muuhunkin
23823: nähden.
23824:     Armollisella julistuksella 24 p:ltä helmikuuta 1848
23825: määrättiin sittemmin, että mitä edelläkerrotulla armolli-
23826: sella julistuksella oli säädetty kuolemanrangaistuksesta
23827: vapa utettuj en miespuolisten rikoksentekijäin lähettämisestä
23828: Siperiaan oli myöskin sovellettava sellaisiin naispuolisiin
23829: elinkaut.isiin vankeihin, jotka olivat kuolemaan tuomitut,
23830: mutta armossa siitä vapautetut, kuitenkin sillä rajoituk-
23831: sella, että viimemainituita ei tultaisi lähettämään kaivok-
23832: siin, vaan käyttämään pakkotyöhön kruunun Siperiassa
23833: olevissa tehtaissa.
23834:     Puheena oleva karkoitusrangaistus lakkautettiin v.
23835: ] 888. Valtiosihteerinviraston kirjelmän mukaan 9 p :ltä
23836: kesäkuuta (28 p:ltä toukokuuta) mainittua vuotta oli
23837: P-imittäin Keis11rillip.en Majesteetti käsken~t, että edt;lll!:i-
23838:               Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.    5
23839: 
23840: mainituita vuosien 1826 ja 1848 armollisia julistuksia oli
23841: sen jälkeen siten sovellettava, että niissä tarkoitettuja
23842: rikoksentekijöitä ei enään lähetettäisi yleiseen työhön Si-
23843: perian kaivoksiin ja tehtaisiin, vaan että heidät tuli loppu-
23844: ikänsä pitää pakkotyön alaisina Suomen kuritushuoneissa.
23845:     Paitsi ylempänä mainituille pakkotoimin karkoitetuille
23846: rikoksentekijöille tarkoittaa esillä oleva anomusehdotus
23847: armoituksen aikaansaamista ja kotimaahan palaaruismah-
23848: dollisuuden valmistamista sellaisillekin Suomen kansalai-
23849: sille, jotka ennen heille täällä tuomitun rangaistusajan
23850: loppuunkulumista olivat omasta pyynnöstään uutisasuk-
23851: kaina Siperiaan lähetetyt. Tämä n. s. siirtoasutuskarkoi-
23852: tus, joka vuosien kuluessa on meillä tullut käytäntöön laa-
23853: jemmassa määrässä kuin edelläkosketeltu pakkokarkoitus,
23854: sai alkunsa siten, että useat osaksi tekemistään rikoksista,
23855: osaksi laillisen suojeluksen puutteesta (irtolaisuudesta)
23856: elinajaksi tai määrävuosiksi vapausrangaistukseen tai ylei-
23857: seen työhön tuomitut naishenkilöt v. 1848 anoivat, että
23858: heidät armossa vapautettaisiin tuomitusta vapausrangais-
23859: tuksesta ja sen sijasta lähetettäisiin uutisasukkaiksi Sipe-
23860: riaan. Jonkun aikaa tämän jälkeen teki joukko elinkauti-
23861: seen pakkotyöhön Viaporin linnoitukseen tuomituita mies-
23862: puolisia vankeja samanlaisen anomuksen. Tällaiset ano-
23863: mukset tulivat ajan oloon verrattain tavallisiksi. Muuta-
23864: miin niistä suostuttiin, toiset taas, etupäässä raskaammista
23865: rikoksista tuomittujen ja sellaisten vankien tekemät, joiden
23866: ei katsottu voivan karkoitusmatkan vaivoja kestää, jätet-
23867: tiin huomioon ottamatta. Päinvastoin kuin mitä pakolli-
23868: sesti karkoitettuihin nähden käytännön nojalla oli voi-
23869: massa, sallittiin oman pyyntönsä perusteella Siperiaan
23870: lähetettyjen useassa tapauksessa erityisestä anomuksesta
23871: mukanaan viedä vaimonsa ja lapsensa .
23872:     •Jo ennenkuin pakollinen karkoitus Siperiaan aikaisem"
23873: min mainitun armollisen käskyn kautta lopetettiin, kesc
23874: keytyi vapaaehtoinen siirtoasutuskarkoitus. Valtiosihtee"
23875: rinviraston kirjelmässä 23 (11) p:ltä maaliskuuta 1886 tieo
23876: doksiannettiin
23877: '      .  ~
23878:                  armollinen
23879:                     . .
23880:                                määräys,
23881:                                   -   -   että Senaatin,
23882:                                                  -
23883:                                                          joka
23884:                                                          '   .
23885:   6        1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 13.
23886: 
23887: vuodesta 1856 alkaen oli ensi kädessä harkinnut sitä tar-
23888: koittavia alamaisia anomuksia, ei enää tulisi Keisarilliselle
23889: Majesteetille alistaa maan rangaistus- ja työvankiloissa
23890: säilytettävien vankien hakemuksia vapaaehtoisesta Sipe-
23891: riaan lähettämisestä.
23892:     ,Suomen vankeinhoitomiesten yhdistyksen muistoonpa-
23893: noissa" v:lta 1893 esitettyjen tietojen mukaan on koko sinä
23894: aikana, jolloin puheeksi tullut rangaistuslaji on maassa
23895: ollut käytännössä, kaikkiaan 798 mies- ja 82 naispuolista
23896: hengenrangaistuksesta armahdettua elinkautista vankia
23897: karkoitettu Siperiaan pakkotyöhön, kun taas omasta ano-
23898: muksestaan sinue on uutisasukkaina lähetetty osaksi
23899: rikoksista osaksi irtolaisuudesta tuomituita yhteensä 1,987
23900: miestä ja 369 naista.
23901: 
23902:     Ne Suomen kansalaiset, jotka pakollisesti lähetettiin
23903: Siperiaan, joutuivat siten hallituksen edellämainitun me-
23904: nettelyn kautta maansa oikeushoidon ulkopuolelle, vieläpä
23905: 1826 v:n asetuksen nojalla karkoitetut menettivät nekin
23906: kansalaisoikeudet, jotka laki myöntää elinkautisvangeille-
23907: hn. Kun he karkoituksensa jälkeen eivät enää olleet
23908: maansa lakien eikä niiden suojeluksen alaisina, lakkasi
23909: samalla myöskin kotimaan viranomaisten huolenpito
23910: heistä. Senpä vuoksi ovatkin heidän yleisestä olotilastaan
23911: Siperiassa, heidän siellä kärsimänsä rangaistuksen laadusta
23912: ;y. m. heihin pakkotyön aikana kohdistuvista seikoista saa-
23913: tavissa olevat luotettavat tiedot siksi puutteellisia, ettei
23914: Valiokunta niiden perusteella ole puheenaolev&,ssa suh-
23915: teessa voinut esittää lähempää selontekoa. Se kuitenkin
23916: lienee varma, että ne pakkotyöhön tuomitut, jotka ran-
23917: gaistusta kärsiessään kruunun kaivoksissa tai tehtaissa
23918: olivat nuhteettomasti käyttäytyneet, määrävuosien kulut-
23919: tua saivat rangaistukseensa lievennyksen, vieläpä pääsivät
23920: osittaiseen vapauteenkin.
23921:     Mitä taas tulee niihin, jotka oman pyyntönsä
23922: perusteella saivat Suomessa jo osaksi kärsimänsä
23923: vapausrangaistuksen tai yleisen työn vaihdetuksi siir-
23924:            Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.     7
23925: 
23926: toasutukseen Siperiassa, muodostui heidän olonsa siellä
23927: alusta pitäen toisenlaiseksi kuin pakkotyöhön karkoitettu-
23928: jen elinkautisten vankien. Vaikkakaan ensinmainitut ylei-
23929: siin oikeuksiin nähden eivät olleet samanveroisia kuin va-
23930: paaehtoisesti Siperiaan muuttaneet varsinaiset uutisasuk-
23931: kaat, saivat he kuitenkin, mikäli on tunnettua, oikeuden
23932: vapaasti valita ammattinsa ja oleskella sitä varten
23933: osoitetuilla alueilla.      Siten muodostuneissa erityi-
23934: sissä siirtoloissa, joihin useimmiten koottiin valtakunnan
23935: muistakin osista lähetettyjä luterilaista oppia tunnustavia
23936: vankeja, annettiin heille Venäjän valtion puolesta maata
23937: viljeltäväksi. Tällaisia siirtoloita muodostui ensin Tobol-
23938:  skin kuvernementissä olevaan Rishkovan kylään ja myö-
23939: hemmin Verhnje-Sujetukiin J enisein kuvernementissa.
23940:     Vuodesta 1863 alkaen on Siperiaan karkoitettujen lute-
23941:  rinuskoisten sielunhoitoa ja uskonnonopetusta varten ollut
23942: Suomen valtion varoilla palkattuna erityinen pappi ja kate-
23943: keetta.
23944: 
23945:     Niinkuin edellä on huomautettu on pakollisen Siperiaan
23946: siirtämisen laillisuutta vastaan esitetty painavia muistu-
23947: tuksia, jotka myös aiheuttivat että aikaisin asiasta
23948: annettu asetus sai väliaikaisen luonteen. Armoitus-
23949: oikeus tosin käsittää vallan ei ainoastaan rangaistuksen
23950: anteeksi antamiseen, vaan myös lievemmän rangaistuksen
23951: määräämiseen kovemman sijaan. Lievempää rangaistusta
23952: ei kuitenkaan saa määrätä senlaatuiseksi, jommoista
23953: maamme rangaistusjärjestelmässä ei tunnusteta. Maanpa-
23954: kolaisuus tosin on vielä 1734 vuoden laissa mainittujen ran-
23955: gaistusten joukossa, mutta siirtovankeuteen tuomitseminen
23956: on tälle laille kokonaan vieras. Ei sentähden ollut lain mu-
23957: kaista että elinkautinen rangaistustyö tai kuolemanran-
23958: gaistus edellä mainitulla tavalla muunnettiin karkoituk-
23959: seksi Siperiaan. Hiukan toisin on edellä mainitun siirto-
23960: karkoituksen laita, koska sitä saattaa johonkin määrin
23961: katsoa vapaaehtoiseksi maasta siirtymiseksi, joka on rikok-
23962:  sentekijän armoituksen edellytyksenä. Oikeudelliselta
23963:   8       1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 13.
23964: 
23965: kannalta ei käynekään mitään väittäminen siihen,
23966: että hallitsija panee rikoksellisen armoituksen jon-
23967: kun ehdon varaan. Mutta syystä saattaa panna kysee-
23968:  seen, onko sellainen ehto, joka sisältää, että armoitettu
23969: :pakoitetaan koko elinaikansa pysymään poissa kotimaas-
23970:  taan, oikeusjärjestyksen periaatteiden mukainen, vaikka-
23971: kin oletettaisiin rikoksellisen suostumuksen tähän olleen
23972:  aivan vapaaehtoisen. Kansalaisen oikeus asua ja oleskella
23973: isänmaassaan kuuluu nimittäin, samoinkuin esimerkiksi
23974: hänen henkilöllinen vapautensakin, niihin oikeuksiin,
23975: joista hän ei voi ainiaaksi luopua. Velvoitus asettua elin-
23976: ajaksi asumaan oman maan rajojen ulkopuolelle ei sentäh-
23977: den ole oikeudellisesti sitova. Siirtokarkoitusta ei sentäh-
23978: den käy pitäminen oikeusjärjestyksen mukaisena siinäkään
23979: tapauksessa että sitä ei katsottaisi rangaistuksen lieventä-
23980: miseksi vaan armoituksen ehdoksi, johon armoitettu on va-
23981: paaehtoisesti suostunut.
23982:     Vaikkakaan puheena olevan, Suomen lainsäädännölle
23983: vieraan, vieläpä oikeusjärjestyksestämme poikkeavana
23984: tavalla syntyneen karkoitusrangaistuksen seuraukset eivät
23985: enaa ole kokonaan poistettavissa ja vaikkakin on
23986: oletettava, että verraten harvat Siperiaan viedyt suo-
23987: malaiset palaisivat kotimaahan, ovat vastakosketellut
23988: periaatteelliset näkökohdat kuitenkin niin tärkeitä että
23989: tulisi valmistaa heille siihen tilaisuus. Tämän tueksi mai-
23990: nittakoon vielä että rikoslainsäädännön uudistuksen kautta
23991: Suomessa voimaan saatetut määräykset ehdollisesta va-
23992: paaksi pääsemisestä eivät ole tulleet Siperiaan karkoitettu-
23993: jen rikoksentekijäin hyväksi sekä että he ovat jääneet
23994: vaille sitä huolenpitoa, jota meillä on yhteiskunnan puo-
23995: lelta yhä enemmän ilmennyt ehdolliseen tai lopulliseen
23996: vapauteen päästettyjen rikoksentekijäin henkisen ja aineel-
23997: lisen tilan parantamiseksi.
23998:     Edellä lausutun nojalla ja kun helposti käsitettävistä
23999: käytännöllisistäkin syistä on tarpeellista, että karkoitetut
24000: rangaistusvangit armoitetaan samalla kuin heille myönne-
24001: tään oikeus palata Suomeen, saa Valiokunta kunnioittaen
24002:           Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.            9
24003: 
24004: ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta ala-
24005: maisesti anoisi,
24006: 
24007:                  että Keisarillinen Majesteetti, hallitsijalle pe-
24008:           rustttslaissa tunnustetun oikeuden nojalla, tahtoisi
24009:           myöntää lopullisen armoituksen Suomessa tehdyistä
24010:           rikoksista niin niille Suomen kansalaisille, jotka
24011:           kuolemanrangaistuksesta armoitettuina ovat pakol-
24012:           lisesti Siperiaan karkoitetut, kuin niillekin, jotka
24013:           ennen Suomessa heille rikoksista tuomitun vapaus-
24014:           rangaistusajan loppuunkulumista ovat omasta pyyn-
24015:           nöstään Siperiaan lähetetyt, sekä että näille henki-
24016:           löille samoinkuin Suomesta Siperiaan karkoitetuille
24017:           irtolaisillekin valmistettaisiin tilaisuus, sikäli kuin
24018:           he itse sitä haluavat, perheineen valtion kustan-
24019:           nuksella palata kotimaahan; sekä
24020:                  että Senaatille annettaisiin toimeksi ottaa
24021:           harkittavaksi mitä valtion puolelta voitaisiin tehdä
24022:           palaavien tulevaisuuden turvaamiseksi täällä.
24023: 
24024:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapuheenjoh-
24025: taja Sirola ynnä jäsenet Aalle, Alkio, Estlander, Ingman,
24026: Koponen, Lagerlöf, Leivo, Mikkola, Y. Mäkelin, Rosen-
24027: qvist, Torppa, Valavaara (ositt.) ja S. Wuolijoki sekä
24028: varajäsenet A. Castr€m ja Myllylä (ositt.).
24029:     Helsinki, 18 p:nä lokakuuta 1909.
24030: Helsingissä, K. Senaatin Kirjapaino, 1909.
24031:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 13.
24032: 
24033: 
24034: 
24035: 
24036:                  Suomen Eduskunnan alamainen anomus
24037:           Siperiaan karkoitettujen Suomen kansalaisten armah-
24038:           tamisesta.
24039: 
24040: 
24041: 
24042: 
24043:        Suurivaltaisin, Arm1lllisin Keisari
24044:                ja Suuriruhtinas!
24045: 
24046: 
24047: 
24048: 
24049:       Eduskunnassa on tehty anomusehdotus armahduksen
24050: myöntämisestä Siperiaan lähetetyille Suomen kansalai-
24051: sille sekä tilaisuuden valmistamisesta heille valtion kus-
24052: 2   1909. H Vp. -    Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 13.
24053: 
24054: tannuksella palata kotimaahan, ja on Eduskunta~tämän
24055: anomusehdotuksen käsitellyt säädetyssä järjestyksessä.
24056:      Kysymys rikoksentekijäin lähettämisestä Suomesta
24057: Siperiaan, joka oli herätetty jo Porvoon valtiopäivillä,
24058: mutta siellä ei ollut johtanut päätökseen, pantiin vireille
24059: hallituksen taholta joku vuosi mainittujen valtiopäivien
24060: jälkeen. Aiheen tähän antoivat ne epäkohdat ja kustan-
24061: nukset, jotka luvultaan yhä lisääntyvien elinkautisten
24062: vankien pitäminen ja vartioiminen linnoituksissa tuotti.
24063: Tämän uuden rangaistuslajin käytäntöön ottamista vas-
24064: taan ilman Valtiosäätyjen myötävaikutusta .tehtiin kui-
24065: tenkin muistutuksia sekä Sena,atin vähemmistön että
24066: Pietarissa olevan Suomen asiain komitean puolelta, ja
24067: asiaa esiteltäessä määräsi Keisari-Suuriruhtinas Aleksan-
24068: teri I, että enempiin toimenpiteisiin asiassa ei tullut
24069: ryhtyä ennenkuin maan Säädyt olivat alamaisen mieli-
24070: piteensä siitä lausuneet.
24071:      Keisari Nikolai I:n valtaistuimelle noustua otettiin
24072: kysymys rikoksentekijäin karkoittamisesta Siperiaan
24073: uudelleen puheeksi, nyttemmin siinä muodossa, että tämä
24074: toimenpide, joka aikaisemmin oli ollut tarkoitettu koh-
24075: distumaan elinkautisiin vankeihin yleensä, rajoitettiin
24076: sellaisiin rikoksentekijöihin, jotka oli tuomittu kuole-
24077: maan, mutta joiden rangaistus oli armoitustietä muun-
24078: nettu elinkautiseksi pakkotyöksi. Asiasta annettiin 21
24079: päivänä huhtikuuta 1826 armollinen julistuskirja, jossa
24080: lausuttiin, että >>koska aika ja olosuhteet nykyisin eivät
24081: salli maan Säätyjen käsiteltäväksi lykätä kysymystä
24082: yleisen lain muuttamisesta siinä suhteessa>>, Hallitsija oli
24083: käskenyt että, kun joku Suomen lakien mukaan kuoleman-
24084: rangaistukseen syyllinen miespuolinen rikoksellinen oli
24085: Hänen Majesteetiltaan saanut hengenarmahduksen, mutta
24086: rikoksen laatuun ja muihin asiassa ilmenneisiin seikkoi-
24087: hin nähden ei ollut ansainnut sellaista lievennystä, että
24088: hänen olisi sallittu loppuikänsä aikana maassa suorit-
24089: taa se yleisen työn rangaistus, mihin hänet ruumiin-
24090: rangaistuksen ohella tuomittaisiin, oli sellainen pahan-
24091: tekijä ruumiinrangaistuksen kärsittyään viipymättä lä-
24092:            Siperiaan karkoitettujen armabtamisesta.          3
24093: 
24094: hetettävä Siperian etäisempiin kuvernementteihin, siellä
24095: kaivoksissa käytettäväksi yleiseen työhön. Sitä paitsi
24096: määrättiin julistuksessa, että ne rikoksentekijät, jotka
24097: tulivat karkoitettaviksi, samalla olivat loppuiäkseen
24098: erotetut siitä yhteiskunnasta, johon he ennen olivat kuu-
24099: luneet, sekä sen johdosta isänmaassaan menettivät kaikki
24100: kansalaisoikeutensa avioliittositoumuksiin, perintöön ja
24101: kaikkeen muuhunkin nähden.
24102:      Armollisella julistuksella 24 päivältä helmikuuta 1848
24103: määrättiin sittemmin, että mitä edelläkerrotulla armolli-
24104: sella julistuksella oli säädetty kuolemanrangaistuksesta
24105: vapautettujen miespuolisten rikoksentekijäin lähettämi-
24106: sestä Siperiaan oli myöskin sovellettava sellaisiin nais-
24107: puolisiin rikoksentekijöihin, jotka olivat kuolemaan tuo-
24108: mitut, mutta armossa siitä vapautetut, kuitenkin sillä
24109: rajoituksella, että viimemainituita ei tultaisi lähettä-
24110: mään kaivoksiin, vaan käyttämään pakkotyöhön kruunun
24111: Siperiassa olevissa tehtaissa.
24112:      Puheena oleva karkoitusrangaistus lakkautettiin
24113: vuonna 1888. Valtiosihteerinviraston kirjelmän mukaan
24114:  9 päivältä kesäkuuta (28 päivältä toukokuuta) mainit-
24115: tua vuotta oli nimittäin·· Hallitsija käskenyt, että
24116: edellä mainituita vuosien 1826 ja 1848 armollisia julis-
24117: tuksia oli sen jälkeen siten sovellettava, että niissä tar-
24118: koitettuja rikoksentekijöitä ei enää lähetettäisi yleiseen
24119: työhön Siperian kaivoksiin ja tehtaisiin, vaan että heidät
24120: tuli loppuikänsä pitää pakkotyön alaisina Suomen kuri-
24121: tushuoneissa.
24122:      Laajemmassa määrässä kuin edellä mainittu rikok-
24123: sentekijäin pakkotoimin karkoittaminen on · Suomessa
24124: ollut käytännössä niin sanottu siirtoasutuskarkoitus.
24125: Tämä sai alkunsa siten, että useat osaksi tekemistään
24126: rikoksista, osaksi laillisen suojeluksen puutteesta elin-
24127: ajaksi tai määrävuosiksi vapausrangaistukseen tai ylei-
24128: seen työhön tuomitut naishenkilöt vuonna 1~48 anoivat,
24129: että heidät armossa vapautettaisiin tuomitusta vapausran-
24130:  gaistuksesta ja sen sijasta lähetettäisiin uutisasukkaiksi Si-
24131: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 13.
24132: 
24133: periaan. Jonkun aikaa tämän jälkeen teki joukko elin-
24134: kautiseen pakkotyöhön tuomituita miespuolisia vankeja
24135: samanlaisen anomuksen. Tällaiset anomukset tulivat
24136: ajan oloon verrattain tavallisiksi. Muutamiin niistä
24137: suostuttiin, toiset taas, etupäässä raskaammista rikoksista
24138: tuomittujen ja sellaisten vankien tekemät, joiden ei kat-
24139: sottu voivan karkoitusmatkan vaivoja kestää, jätettiin
24140: huomioon ottamatta.· Päinvastoin kuin mitä pakolli-
24141: sesti karkoitettuihin nähden käytännön nojalla oli voi-
24142: massa, sallittiin oman pyyntönsä perustuksella Siperiaan
24143: lähetettyjen useassa tapauksessa erityisestä anomuksesta
24144: mukanaan viedä vaimonsa ja lapsensa.
24145:      Jo ennenkuin pakollinen karkoitus Siperiaan aikai-
24146: semmin mainitun armollisen käskyn kautta lopetettiin,
24147: keskeytyi vapaaehtoinen siirtoasutuskarkoitus. Valtio-
24148: sihteerinviraston kirjelmässä 23 (11) päivältä maalis-
24149: kuuta 1886 tiedoksiannettiin armollinen määräys, että
24150: senaatin, joka vuodesta 1856 alkaen oli ensi kädessä har-
24151: kinnut sitä tarkoittavia alamaisia anomuksia, ei enää
24152: tulisi Keisarilliselle Majesteetille alistaa maan rangais-
24153: tus- ja työvankiloissa säilytettävien vankien hakemuksia
24154: vapaaehtoisesta Siperiaan lähettämisestä.
24155:      Käytettävinä olleiden tietojen mukaan on koko sinä
24156: aikana, jolloin puheeksi tullut rangaistuslaji on ollut
24157: maassa käytännössä, kaikkiaan 798 mies- ja 82 naispuolista
24158: hengenrangaistuksesta armahdettua elinkautista vankia
24159: karkoitettu Siperiaan pakkotyöhön, kun tae,s omasta ano-
24160: muksestaan sinne on uutisasukkaina lähetetty osaksi ri-
24161: koksista osaksi irtolaisuudesta tuomituita yhteensä 1,987
24162: miestä ja 3u9 naista.
24163: 
24164:      Ne Suomen kansalaiset, jotka pakollisesti lähetettiin
24165: Siperiaan, joutuivat siten hallituksen edellämainitun me-
24166: nettelyn kautta maansa oikeushoidon ulkopuolelle, vie-
24167: läpä 1826 vuoden asetuksen nojalla karkoitetut menetti-
24168: vät nekin kansalaisoikeudet, jotka laki myöntää elin-
24169: kautisvangeillekin. Kun he karkoituksensa jälkeen eivät
24170:            Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.       5
24171: 
24172:  enää olleet maansa lakien eikä niiden suojeluksen alaisina,
24173:  lakkasi samalla myöskin kotimaan viranomaisten huolen-
24174:  pito heistä. Senpä vuoksi ovatkin heidän yleisestä olo-
24175:  tilastaan Siperiassa, heidän siellä kärsimänsä rangais-
24176:  tuksen laadusta ynnä muista heihin pakkotyön aikana
24177:  kohdistuvista seikoista saatavissa olevat luotettavat tie-
24178: dot puutteellisia. Kuitenkin lienee varma, että ne pakko-
24179:  työhön tuomitut, jotka rangaistusta kärsiessään kruunun
24180: kaivoksissa tai tehtaissa olivat nuhteettomasti käyttäyty-
24181:  neet, määrävuosien kuluttua saivat rangaistukseensa lie-
24182: vennyksen, vieläpä pääsivät osittaiseen vapauteenkin.
24183:       Mitä taas tulee niihin, jotka omasta pyynnöstään
24184: saivat Suomessa jo osaksi kärsimänsä vapausran-
24185: gaistuksen tai yleisen työn vaihdetuksi siirtoasutuk-
24186: seen Siperiassa, muodostui heidän olonsa siellä alusta
24187: pitäen toisenlaiseksi kuin pakkotyöhön karkoitettujen
24188: elinkautisten vankien. Vaikkakaan ensinmainitut ylei-
24189: siin oikeuksiin nähden eivät olleet samanveroisia kuin va-
24190: paaehtoisesti Siperiaan muuttaneet varsinaiset uutis-
24191: asukkaat, saivat he kuitenkin, mikäli on tunnettua, oi-
24192: keuden vapaasti valita ammattinsa ja oleskella sitä var-
24193: ten osoitetuilla alueilla. Siten muodostuneissa erityisissä
24194: siirtoloissa, joihin useimmiten koottiin valtakunnan muis-
24195: takin osista lähetettyjä luterilaista oppia tunnustavia
24196: vankeja, annettiin heille Venäjän valtion puolesta maata
24197: viljeltäväksi. Tällaisia siirtoJoita muodostui ensin To-
24198: bolskin kuvernementissä olevaan Rishkovan kylään ja
24199: myöhemmin Verhnje-Sujetukiin Jenisein kuvernementissa.
24200:       Vuodesta 1863 alkaen on Siperiaan karkoitettujen
24201: luterinuskoisten sielunhoitoa ja uskonnonopetusta varten
24202: ollut Suomen valtion varoilla palkattuna erityinen pappi
24203: ja katekeetta.
24204: 
24205:     Niinkuin edellä on huomautettu, on pakollisen Si-
24206: periaan siirtämisen laillisuutta vastaan esitetty muistu-
24207: tuksia, jotka myös aiheuttivat, että asiasta ensiksi
24208: annettu asetus sai väliaikaisen luonteen. Armoitusoi-
24209: 6   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 13.
24210: 
24211: keus tosin käsittää vallan ei ainoastaan rangaistuksen
24212: anteeksi antamiseen, vaan myös lievemmän rangaistukf:!en
24213: määräämiseen kovemman sijaan. Lievempää rangais-
24214: tusta ei kuitenkaan saa määrätä senlaatuiseksi, jom-
24215: moista maamme rangaistusjärjestelmässä ei tunnusteta.
24216: Maanpakolaisuus tosin on vielä 1734 vuoden laissa mai-
24217: nittujen rangaistusten joukossa, mutta siirtovankeuteen
24218: tuomitseminen on tälle laille kokonaan vieras. Ei sentäh-
24219: den ollut lain mukaista, että elinkautinen rangaistustyö
24220: tai kuolemanrangaistus edellä mainitulla tavalla muun-
24221: nettiin karkoitukseksi Siperiaan. Hiukan toisin on edellä
24222: mainitun siirtoasutuskarkoituksen laita, koska sitä saattaa
24223: johonkin määrin katsoa vapaaehtoiseksi maasta siirtymi-
24224: seksi, joka oli rikoksentekijäin armoituksen edellytyksenä.
24225: Oikeudelliselta kannalta ei käynekään mitään väittämi-
24226: nen siihen, että hallitsija panee rikoksentekijän armoituk-
24227: sen jonkun ehdon varaan. Mutta syystä saattaa panna ky-
24228: seeseen, onko sellainen ehto, joka sisältää, että armoitettu
24229: pakoitetaan koko elinaikansa pysymään poissa kotimaas-
24230: taan, oikeusjärjestyksen periaatteiden mukainen, vaikka-
24231: kin oletettaisiin rikoksentekijän suostumuksen tähän olleen
24232: aivan vapaaehtoisen. Kansalaisen oikeus asua ja oles-
24233: kella isänmaassaan kuuluu nimittäin, samoin kuin esimer-
24234: kiksi hänen henkilöllinen vapautensakin, niihin oikeuksiin,
24235: joista hän ei voi ainiaaksi luopua. Velvoitus asettua elin-
24236: ajaksi asumaan oman maan rajojen ulkopuolelle ei sen-
24237: tähden ole oikeudellisesti sitova. Siirtoasutuskarkoitusta
24238: ei siis käy pitäminen oikeusjärjestyksen mukaisena
24239: siinäkään tapauksessa, että sitä ei katsottaisi rangaistuk-
24240: sen lieventämiseksi vaan armoituksen ehdoksi, johon
24241: armoitettu on vapaaehtoisesti suostunut.
24242:      Vaikkakaan puheena olevan, Suomen lainsäädän-
24243: nölle.....,vieraan, vieläpä oikeusjärjestyksestämme poikkea-
24244: vana, tavalla syntyneen karkoitusrangaistuksen seurauk-
24245: set eivät enää ole kokonaan poistettavissa ja vaikkakin
24246: on oletettava, että verraten harvat -Siperiaan viedyt suo-
24247: malaiset palaisivat kotimaahan, ovat vastakosketellut
24248: periaatteelliset näkökohdat kuitenkin niin tärkeitä, että
24249:           Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.            7
24250: 
24251: tulisi valmistaa heille siihen tilaisuus. Tämän tueksi mai-
24252: nittakoon vielä, että rikoslainsäädännön uudistuksen
24253: kautta Suomessa voimaan saatetut määräykset ehdolli-
24254: sesta vapaaksi pääseruisestä eivät ole tulleet Siperiaan
24255: karkoitettujen rikoksentekijäin hyväksi sekä että he ovat
24256: jääneet vaille sitä huolenpitoa, jota meillä on yhteiskun-
24257: nan puolelta yhä enemmän ilmennyt ehdolliseen tai lo-
24258: pulliseen vapauteen päästettyjen rikoksentekijäin hen-
24259: kisen ja aineellisen tilan parantamiseksi.
24260:      Edellä lausutun nojalla ja kun helposti käsitettävistä
24261: käytännöllisistäkin syistä on tarpeellista, että karkoitetut
24262: rangaistusvangit armoitetaan samalla kuin heille myön-
24263: netään oikeus palata Suomeen, saa Eduskunta alamai-
24264: sesti anoa,
24265:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne, hal-
24266:          litsijalle perustuslaissa tunnustetun oikeuden no-
24267:          jalla, tahtoisi myöntää lopullisen armoituksen
24268:          Suomessa tehdyistä rikoksista niin niille Suomen
24269:          kansalaisille, jotka kuolemanrangaistuksesta ar-
24270:          moitettuina ovat pakollisesti Siperiaan karkoite-
24271:          tut, kuin niillekin, jotka ennen Suomessa heille
24272:          ·rikoksista tuomitun vapausrangaistusajan lop-
24273:          puunkulumista ovat omasta pyynnöstään Sipe-
24274:          riaan lähetetyt, sekä että näille henkilöille samoin
24275:          kuin Suomesta Siperiaan karkoitetuille irtolai-
24276:          sillekin valmistettaisiin tilaisuus, sikäli kuin he
24277:          itse sitä haluavat, perheineen valtion kustannuk-
24278:          3ella palata kotimaahan; ja
24279:                että Keisarilliselle Senaatille annettaisiin toi-
24280:          meksi ottaa harkittavaksi mitä.: valtion puolelta
24281:          voitaisiin tehdä palaavien tnlevais1tuden turvaa-
24282:          miseksi täällä.
24283: 
24284:     1::-;uomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24285: 
24286:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1909.
24287: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
24288: ~~~---··~----~-···~····-··-··
24289:       1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24290: 
24291: 
24292: 
24293: 
24294:                   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7
24295:           Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, kos-
24296:           keva toimenpiteitä esikaupunkien asukasten oloissa
24297:           vallitsevien epäkohtain poistamiseksi.
24298: 
24299:      Suomen Eduskunta on Valmistelevaa käsittelyä varten
24300: Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Kirveen
24301: ;y·. m. anomusehdotuksen N :o 65 toimenpiteistä esikaupun-
24302: kioloissa vallitsevien epäkohtain poistamiseksi. (Liitteet
24303: 1909, II. Yp. V, sivu 178.)
24304: 
24305: 
24306: 
24307:     Kysymys esikaupunkien olojen järjestämisestä erinäis-
24308: ten lainsäännösten kautta on ensi kerran ollut esillä 1894
24309: vuoden valtiopäivillä. Sekä Pappis- että Porvarissäädyssä
24310: tehtiin anomusehdotuksia, jotka tarkoittivat niiden epä-
24311: kohtain poistamista, joita oli syntynyt esikaupungeissa ja
24312: niihin verrattavissa taajaan asutuissa yhdyskunnissa maa-
24313: seudulla. Säätyjen tämän johdosta tekemästä anomuk-
24314: sesta asetti hallitus komitean asiaa valmistamaan. Sen-
24315: jälkeen kun tämän komitean tekemä ehdotus oli ollut Se-
24316: naatissa käsiteltävänä, annettiin 1897 vuoden valtiopäi-
24317: ville esitys puheenalaisten yhdyskuntain olojen järjestä-
24318: misestä. Säätyjen silloin tekemän päätöksen mukaisesti
24319: on 15 p:nä kesäkuuta 1898 annettu asetus taajaväkisten
24320: maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa.
24321: Sittemmin on 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä Eduskun-
24322: nalle jätetty esikaupunkiolojen järjestämistä tarkoittava
24323: anomusehdotus, minkä johdosta silloinen kunnallisvalio-
24324: 2     1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24325: 
24326: kunta on antanut Eduskunnalle mietinnön, joka kuitenkin
24327: jäi lopullisesti käsittelemättä. Tässä mietinnössä on mai-
24328: nittu Valiokunta, paitsi muuta, lausunut seuraavaa:
24329: 
24330:     ,Luonnollisena seurauksena suurten kaupunkien asu-
24331: kasluvun kasvamisesta ja vuokrain kohoamisesta syntyy
24332: pyrkimys hakea halvempia asuntoja kaupunkipiirin ulko-
24333: puolella. Kaupungin ympäristössä olevalla maaseudulla
24334: tarjoutuu tilaisuus saada tonttimaata vuokraa vastaan,
24335: jota mahdollisuutta ei tavallisesti ole kaupungissa. Ra-
24336: kentamista eivät siellä sido kaupungin ankarat raken-
24337: nusjärjestykset. Rakennusaineina saatetaan käyttää huo-
24338: keahintaisempaa tavaraa kuin itse kaupungissa. Moni
24339: kaupungissa jo kelpaamattomaksi käynyt rakennus sitä-
24340: paitsi siirtyy kaupungin ulkopuolelle. Näin syntyy kau-
24341: pungin kasvaessa vähitellen sen ympärille yhä laajentuva
24342: asutus.
24343:     Oman asunnon rakentamista kaupungissa ei vähävä-
24344: kinen voi ajatellakaan. Mutta kaupungin ulkopuolella on
24345: tämmöiseen tilaisuus, ja moni työläinen on esikaupun-
24346: geissa itselleen hankkinut oman palstankin ja pystyttänyt
24347: sille oman kodin. Edut tämmöisistä omista kodeista ovat
24348: monenkertaiset. Terveydellisessä suhteessa ovat nämä
24349: asunnot, milloin liika-asutusta voidaan välttää, paljoa ar-
24350: vokkaammat kuin ahtaat kaupunkihuoneistot, kivijalka-
24351: asuntoja mainitsemattakaan. Maalaisasunnon tanhualla ja
24352: sitä ympäröivässä metsässä vietetyt päivät perustavat var-
24353: mastikin, ennen kaikkea lapsiin nähden, vastaiselle työn-
24354: teolle ruumiinterveyden, jolle kivikaduilla ja ahtaalla
24355: asfalttipihalla hankittu virkistys ei saata vertoja vetää.
24356: Huolenpito pienestä kasvitarhasta on omansa antamaan
24357: tyydyttävää toimiskelua nuorisolle, jonka vastaiselle kehi-
24358: tykselle tämänkaltainen työskentely kasvatuksellisessa
24359: suhteessa on kaupunkilaiseen ajanviettoon verraten suuri-
24360: arvoinen. Raittiin ilman nauttiminen kotoisen rauhalli-
24361:  suuden ohessa oman katon alla on epäilemättä tervetullut
24362: virkistys työntekijälle itselleenkin.
24363:      ~Iainittujen valokohtien ohella eivät esikaupunkiolot
24364:  sentään ole varjopuoliakaan vailla. Mitä taajaväkisem-
24365: mäksi tämmöinen yhdyskunta tulee, sitä tuntuvammiksi
24366: käyvät epäkohdat. Suurten kaupunkien liike-elämän ke-
24367: hittyminen kysyy yhä enemmän työvoimia, varsinkin eräi-
24368:  nä vuodenaikoina. Vuosittain saapuu taajat joukot työn-
24369:  hakijoita, joiden toimeentulo, ainakin alussa, ennenkuin
24370:            Esikaupunkiolojen järjestäminen.                    3
24371: 
24372: ovat saaneet pysyväistä työtä, on hankalaa. Kaupungissa
24373: ovat vuokrat niin korkeat, ettei sinne kannata asettua asu-
24374: maan, vaan täytyy vähävaraisen pyrkiä esikaupunkiin,
24375: jossa vuokrat ovat halvempia. Sitäpaitsi kaupungin vuok-
24376: rakasarmeissa, varsinkin sellaisissa, jotka ovat työväelle
24377: aijottuja, ei suvaita lapsirikkaita perheitä. Monen sellai-
24378: sen työläisperheen, joka aikaisemmin on asunut kaupun-
24379: gissa, on lapsijoukon kasvaessa pakko siirtyä esikaupun-
24380: kiin, saadakseen asunnon. Esikaupunkialueelle ilmestyy
24381: näin yhä enemmän asukkaita. Rakennusten luku lisään-
24382: tyy vuosi vuodelta ja vihdoin kadottaa yhdyskunta koko-
24383: naan maaseutuluonteensa sekä samalla maalaiselämän edut.
24384: Yleinen liike käy suuremmaksi ja se tuo mukanaan vie-
24385: rasta väkeä, joka saattaa aikaan häiriötä. Asuntojen ra-
24386: kentamista varten ei ole järjestäviä säännöksiä, jonka
24387: vuoksi rakennustapa ja asuntojen sijoitus piankin antaa
24388: aihetta tyytymättömyyteen, varsinkin sellaisissa tapauk-
24389: sissa, milloin rakennukset ovat tehdyt, kuten tavallista,
24390: pääasiallisesti vuokralle tarjo.ttaviksi. Syntyy vähitellen
24391: tiheä, järjestämätön, kaikkea muuta kuin terveellinen asu-
24392: tus, ilman tarpeellisia kaatopaikkoja ja siivouden ylläpi-
24393: tämistä tarkoittavia laitteita. Varokeinoja tulipalon estä-
24394: miseksi saatetaan tämmöisissä oloissa helposti laiminlyödä,
24395:  ja riittäväin vedensaantipaikkojen puutteessa on tulipalon
24396:  sattuessa sammutustyö vaikeata sielläkin, missä palosam-
24397:  mutuskuntia on.
24398:      Tuntuva haitta näissä esikaupungeissa on tarpeellisten
24399:  teiden puute. On kyllä sellaisiakin taa.iaväkisiä yhdys-
24400:  kuntia, jotka ovat syntyneet siten, että yhtiöt tai yksityi-
24401:  set henkilöt ovat ostaneet maat ja ennakolta jo järjestä-
24402:  neet palstat ja sovitelleet palstoille huviloihin johtavat tiet,
24403:  vieläpä toisin paikoin nämä rakentaneet ja ylläpitäneet.
24404:  On taas toisia, joissa ei edeltäpäin ole valmisteltu asutuk-
24405:  sen edistymistä eikä palstoja suunniteltu, näitä kun on
24406:  annettu rakennettaviksi miten mikin vuokramies on ha-
24407:  lunnut. Ajan oloon on näin syntynyt taaja asutus raken-
24408:  nuksineen sikin sokin. Asnntopalsta, jolla aikaisemmin
24409:  on ollut tiensä, joutuu toisen asunnon taakse ja jää näin
24410:  ilman tietä, varsinkin kun maa usein vuokrataan niin tar-
24411:  koin ettei jätetä edes tien paikkaa. Teiden kunnossapi-
24412:  tokaan ei ole helposti järjestettävissä. Tilanomistajat täyt-
24413:  tävät tientekovelvollisuutensa ainoastaan mikäli yleisiin
24414:  teihin tulee, vaan niidenkin kunnossapito rajoittuu, hel-
24415:  posti ymmärrettävistä syistä, mahdollisen vähimpään.
24416:  Muiden teiden kunnossapito on kokonaan jätetty yksityis-
24417: 4      1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24418: 
24419: ten talonomistajain huoleksi, milloin se ei tapahdu tietä
24420: käyttäväin yhteisestä sopimuksesta, joka käypikin hyvin
24421: päinsä, jos tarpeellinen yksimielisyys aikaansaadaan. Jou-
24422: kossa on kuitenkin semmoisia, joiden varallisuus ei salli,
24423: ja toisia, jotka eivät tahdo ottaa osaa yhteisiin kustannuk-
24424: siin, vaan vetäytyvät pois velvollisuuksien täyttämisestä.
24425: Sitäpaitsi on asialla vielä toinen hankaluus. Esikaupunki-
24426: alueet kuuluvat useimmissa tapauksissa yksityisille maan-
24427: omistajille, joten kaikki se työ, jonka esikaupunkilaiset
24428: tekevät vuokraamillaan alueilla, jää vuokrakauden loput-
24429: tua maanomistajan hyödyksi, kun häneltä ei voi saada kor-
24430: vausta tehdyistä parannuksista. V oipa käydä niinkin, että
24431: maa-alueet kuntoon laitettuina joutuvat myytäviksi, ja
24432: uusi omistaja kiirehtii, elleivät ennen tehdyt sopimukset
24433: häntä sido, joko sanomaan irti vuokrasopimuksen tai korot-
24434: tamaan vuokran kohtuuttoman korkealle, kuten muuta-
24435: missa esikaupungeissa jo on tapahtunut. - Samat vaikeu-
24436: det, jotka kohtaavat teiden ylläpitoa, ovat esteenä niiden
24437: valaistuksenkin aikaansaamiselle.
24438:     Milloin esikaupunki on meren tai muun sellaisen vesis-
24439: tön rannalla, jossa on vilkas laivaliike, saa se järjestämät-
24440: tömien satamaolojen takia usein kärsiä suuria haittoja.
24441: Kaupungin liikkeenharjoittajat perustavat vuokraamilleen
24442: ranta-alueille mielinmäärin kaikenlaatuisia varastopaik-
24443: koja, varsinkin sellaisia tavaroita varten, joille ei kaupun-
24444: gin satamassa ole tilaa tai joita ei siellä muuten suvaita.
24445: Esikaupungin satama-alueelle sijoitetaan näin ollen useim-
24446: miten esim. öljy-, terva-, hiili- ja puutavaravarastot, jotka
24447: ovat tulenvaarallisia tai omansa aikaansaamaan veden pi-
24448: laantumista ja muita terveydellisiä haittoja.
24449:     Kun tällainen maalaiskunnan alueella oleva yhdys-
24450: kunta näin on asutuksen puolesta saanut kehittyä kaupun-
24451: gin luontoiseksi, osoittautuvat ne lainsäännökset .ia hal-
24452: lintotoimenpiteet, jotka vastaavat maalaisolojen tarpeita,
24453: täällä varsin pian riittämättömiksi, ja tästä joutuu kärsi-
24454: mään niin esikaupunki kuin välillisesti koko se maalais-
24455: kuntakin, jonka alueelle tällainen luonnoton kasvannainen
24456: on muodostunut.
24457:     Terveydenhoito vaatisi joukon sellaisia toimenpiteitä,
24458: jotka eivät maalaisoloissa ole välttämättömiä. Tarpeelli-
24459: sen siivouden ylläpitämiseksi olisi rakennettava likavie-
24460: märeitä, ja kunnollisen juomaveden saamiseksi vesijohto.
24461: Kulkutautien levenemisen estämiseksi kaivattaisiin tarkas-
24462: tusasemia ynnä erityisiä terveydenhoidon valvojia, ja mo-
24463: nenlaisiin muihinkin melkoisia kustannuksia kysyviin toi-
24464:            Esikaupunkiolojen järjestäminen.                 5
24465: 
24466: menpiteisiin olisi ryhdyttävä. Tähän ei esikaupungilla,
24467: jonka väestö suurimmaksi osaksi kuuluu köyhälistöön,
24468: kumminkaan ole varoja, eikä tämän tapaisia kustannuksia
24469: myöskään voida kohtuuden mukaan siirtää koko maalais-
24470: kunnan taakaksi. Näin jää terveydenhoito huonolle kan-
24471: nalle ja kulkutaudit saavat yhdyskunnassa helposti jalan-
24472: sijaa, jääden sinne usein pysyväisiksi vieraiksi ja muuttuen
24473: näin alituiseksi vaaraksi läheiselle kaupungillekin.
24474:     Kuten jo huomautettiin, pyrkii kaupungissa töissä
24475: oleva työkansa olojen pakosta esikaupunkeihin. Niin
24476: kauan kun työtä on saatavana, tulee se kutakuinkin toi-
24477: meen, mutta kun työvoimain kysyntä kaupungissa syystä
24478: tai toisesta vähenee, uhkaa sitä heti puute. Kaupungissa
24479: mahdollisesti toimeenpantaviin hätäaputöihin otetaan ta-
24480: vallisesti ainoastaan kaupungissa asuvia työläisiä. Esi-
24481: kaupungeissa olevat saavat jäädä oman onnensa nojaan ja
24482: joutuvat näin maalaiskunnan köyhäinhoidon rasitukseksi.
24483: Käypä usein niinkin, että maalaiskunnan on pakko toi-
24484: meenpanna hätäaputöitä näitä kaupungin työntekijöitä
24485: varten. Näin kohtaa maalaiskuntaa raskas ja kohtuuton
24486: rasitus, samalla kun kaupunkikunta vapautuu luonnolli-
24487: sista velvollisuuksistaan.
24488:     Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen
24489: esikaupungeissa edellyttää myöskin toisellaisia toimenpi-
24490: teitä kuin maalaiskunnissa yleensä. Kun suurissakaan esi-
24491: kaupungeissa usein ei ole katuvalaistusta tai ainoastaan
24492: hyvin vaillinainen, on siellä rikoksentekijäin ja kaikenlai-
24493: sen ilkivallan harjoittajain helppo ja turvallinen elostella.
24494: ,lärjestyksen pito käy pimeän tullen, varsinkin satamaesi-
24495: kaupungeissa, joihin meriväkeä ja satunnaisista satama-
24496: töistä eläjiä joukottain kokoontuu, suorastaan mahdotto-
24497: maksi. Kokemus on osoittanut, ettei esikaupungeissa
24498: yleensä ole maalaispoliisien avulla voitu tyydyttävää tur-
24499: vallisuutta aikaansaada, vaan ovat nämä yhdyskunnat
24500: muodostuneet rikollisten varsinaisiksi pesäpaikoiksi. Kun
24501: juovutusjuomia on helposti saatavissa vieressä olevasta
24502: kaupungista ja useissa tapauksissa myöskin esikaupunkien
24503: alueelle sijoitetuista oluttehtaista, lisää juopottelu yleistä
24504: häiriötilaa. Lukuisat tärkeät rikokset aiheuttavat alitui-
24505: seen välikäräjiä, tuottaen asianomaisille kihlakunnanoi-
24506: keuksille monasti yhtä paljon työtä kuin koko muu tuo-
24507: miokunta, puhumattakaan siitä, että kunnan suoritettavat
24508: oikeus- ja poliisimenot näin nousevat tavattoman korkeiksi.
24509:     Kunnalliseen verotukseen nähden on kyseenalaisissa
24510: yhdyskunnissa myös syntynyt epäkohtia, jotka ovat joh-
24511: 6      1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24512: 
24513: tuneet osaksi voimassa olevain asetusten epävarmasta tul-
24514: kitsemisesta, osaksi siitä, että näitä asetuksia ei ole tar-
24515: koin noudatettu eikä niiden täyttämistä valvottu. Valituk-
24516: sia on kuulunut siitä, että esikaupungeissa asuvia kansa-
24517: laisia on vaadittu suorittamaan kunnallisveronsa siihen
24518: kaupunkikuntaan,jonka ulkopuolellayhdyskunta on ja jossa
24519: yhdyskuntalaiset suurimmaksi osaksi työnsä suorittavat,
24520: samalla kun heitä on taksoitettu tuloista myöskin siihen
24521: maalaiskuntaan, jonka alueella asuvat. Toisistaan eriäviä
24522: päätöksiä lienee tämmöisissä valitusasioissa eri kuvernöö-
24523: rinvirastoista, jopa senaatistakin annettu. Kaupunkilaiset
24524: taksoituslautakunnat, etupäässä pääkaupungin, ovat tätä
24525: epävarmuutta edistäneet, taksoittamalla järjestään esikau-
24526: pungeissa asuvia henkilöitä, joilla tiettävästi on toimi tahi
24527: virka kaupungissa. Voimassa olevan kunnallisasetuksen
24528: mukaan on henkilö palkkatuloistaan verotettava siinä kun-
24529: nassa, missä hän asetuksen mukaisesti on hengille pantu-
24530: na, se on, missä hänellä on asunto ja kotipaikka. Maalais-
24531: kunnan alueella sijaitsevan esikaupungin asukasta, jonka
24532: on oltava kirjoitettuna hengille maalaiskunnassa, on siis
24533: verotettava työstä ja virasta saaduista tuloista maalaiskun-
24534: taan. 'rehdyn valituksen johdosta on senaatti äskettäin
24535: autamailaan päätöksellä oikeaksi vahvistanut tämän tul-
24536: kinnan. Siitä huolimatta on esikaupunkilainen kunnallis-
24537: veron maksuun nähden kaikessa tapauksessa vieläkin epä-
24538: varmassa asemassa, josta aiheutuu vuotuisia rettelöimisiä,
24539: uloshakuja ja valituksia.
24540:      Kirkolliseltakin kannalta katsottuna on luonnotonta,
24541:  että väkirikkaita esikaupunkeja kuuluu maaseurakuntiin.
24542: Löytyy joukko henkilöitä, jotka asuvat milloin kaupun-
24543: gissa milloin taas esikaupunkialueella, joten kirkonkirjain
24544:  pito heihin nähden käy sangen hankalaksi. Varsinaiseen
24545:  uskonnolliseen ja siveelliseen hoitoonkaan nähden eivät
24546:  olot näissä yhdyskunnissa ole tyydyttävällä kannalla. Esi-
24547:  kaupunke.ia varten on tosin nyttemmin valtiovaroilla pal-
24548:  kattu erityisiä pappeja, mutta tällä toimenpiteellä ei aina-
24549:  kaan vielä ole tarkoitettua tulosta saavutettu.
24550:      Kansakoulujen ylläpito käy maalaiskunnalle suhteelli-
24551:  sesti paljoa kalliimmaksi esikaupungeissa kuin muualla
24552:  kunnassa, ja seurauksena tästä on, että maalaiskunnat
24553:  eivät kykene järjestämään esikaupunkien kouluoloja tyy-
24554:  dyttävälle kannalle. Asianomaisen koulupiirin jäsenet tä-
24555:  ten usein tulevat suorittamaan kunnalta saadun avustuksen
24556:  lisäksi enemmän kuin heiltä kohtuuden mukaan voidaan
24557:  vaatia. Kun kouluijässä olevain lasten kotiolot esikau-
24558:            Esikaupunkiolojen järjestäminen.                7
24559: 
24560: :pungeissa sitäpaitsi useissa tapauksissa ovat perin kurjat,
24561: ja kunnollisen koulukasvatuksen aikaansaaminen näin
24562: ollen vaatisi asianomaisten puolelta sitä suurempaa huolta,
24563: on helposti käsitettävissä, että tässäkin kohden olisi paran-
24564: nuksia tarpeen.
24565:      Väitettänee, että esikaupunkien monilukuiselta väes-
24566: töitä kannettavat verot korvaavat ne kustannukset, joita
24567: maalaiskunnilla näiden yhdyskuntain takia on. Mutta kun
24568: otetaan huomioon, että suuri osa esikaupunkien väestöä
24569: on kaikkein varattominta köyhälistöä, joka ei ole veron-
24570: maksukykyistä, niin on ilmeistä, ettei tämä pidä paik-
24571: kaansa. Mainittakoon tässä muutamia numeroita osoituk-
24572: seksi miten rasittaviksi esikaupungit, huolimatta siitä,
24573: ettei niiden oloja maalaiskuntain yhteydessä ole voitu
24574: sanottavasti parantaa, sittenkin ovat näille kunnille käy-
24575: neet.
24576:      Köyhäinhoitotilasto vuodelta 1904 osoittaa, että sil-
24577: loin Viipurin kaupungissa ainoastaan 1,54 % väestöstä
24578: nautti vaivaisapua, jota vastoin Viipurin maalaiskunnan
24579: väestöstä 3,58 % oli avunsaajia. Samana vuonna olivat
24580: köyhäinhoitokustannukset kutakin henkilöä kohti Viipurin
24581: kaupungissa 2 markkaa 44 penniä, Viipurin maalaiskun-
24582: nassa taasen 3 markkaa 35 penniä. Ensi silmäyksellä
24583: tämä ero ei tosin näytä erittäin suurelta, mutta kun ote-
24584: taan huomioon, että köyhäinhoitokustannukset Viipurin
24585:  läänin maalaiskunnissa yleensä samana vuonna olivat kes-
24586:  kimäärin ainoastaan 1 markka 26 penniä henkilöä kohti
24587:  eivätkä yhdessäkään näistä kunnista nousseet niin kor-
24588:  kealle kuin Viipurin maalaiskunnassa, on epäsuhde ilmei-
24589:  nen; ja se esiintyy vieläkin räikeämpänä kun samasta
24590:  tilastosta havaitaan, että köyhäinhoitokustannus henkilöä
24591:  kohti mainittuna vuonna oli Viipurin kaupungissa pie-
24592:  nempi kuin muissa saman läänin kaupungeissa, Lappeen-
24593:  rantaa lukuunottamatta, ja että sanotut kustannukset pu-
24594:  heenaolevana vuonna yleensä koko maassa nousivat kau-
24595:  pungeissa keskimäärin 3 markkaan 53 penniin ja maalla
24596:  ainoastaan 1 markkaan 84 penniin asukasta kohti. Suo-
24597:  men maalaiskuntain, 1890 luvun alussa vallitseviin oloihin
24598:  perustuva finanssitilasto puolestaan osoittaa että, samalla
24599:  lmn koko Suomen maalaiskunnissa terveys- ja sairashoito-
24600:  menoja tuli sataa henkeä kohti 15 markkaa, nousi niiden
24601:  määrä Viipurin maalaiskunnassa 43 markkaan ja Kaari-
24602:  nassa ('rurun esikaupungit) 62 markkaan sataa asukasta
24603:  kohti. Saman tilaston mukaan oli Suomen maalaiskun-
24604:  nilla oikeus- ja poliisilaitosmenoja keskimäärin 8 markkaa
24605: 8      1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24606: 
24607: sataa asukasta kohti, mutta Viipurin maalaiskunnassa nou-
24608: sivat nämä kustannukset 49 markkaan samaa henkilömää-
24609: rää kohti.
24610:     Edellämainitut tilastolliset laskelmat siis osaltaan tu-
24611: kevat sitä tosiseikkaa, että kaupungit, joilla omain rajain-
24612: sa ulkopuolella, maalaiskuntain alueilla, on isonpuoleisia
24613: esikaupunkeja, nauttivat melkoisia etuja näiden maalais-
24614: kuntain kustannuksella. Tästä maalaiskunnille koituva
24615: lisärasitus on sitä sietämättömämpi, kun maaseudun väes-
24616: tö muutenkin maksaa suhteellisesti monin verroin rasit-
24617: tavampia veroja kuin kaupunkien väestö. Mutta ennen
24618: kaikkea kaipaavat esikaupunkien sisäiset olot, niiden asu-
24619: kasten tila, parannusta. Jos kehitys saa nykyistä menoaan
24620: jatkua, tulevat niissä esiintyvät epäkohdat yhä räikeäm-
24621: miksi ja vaikeammiksi korjata."
24622:     ,Täytynee myöntää, että tällä lainsäätämistyöllä on
24623: osattu yleensä oikeaan mikäli koskee etäämpänä kaupun-
24624: gista olevia yhdyskuntia. Mutta esikaupunkeihin ei pu-
24625: heena olevaa asetusta ole voitu menestyksellä sovelluttaa.
24626: Niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet tä-
24627: män lain säätämisestä, ovat olot sitäpaitsi melkoisessa
24628: määrin muuttuneet. Kyseenalaiset taajaväkiset yhdys-
24629: kunnat maassamme ovat suunnattomasti kasvaneet ja epä-
24630: kohdatkin samalla lisääntyneet. Uusi tarkoituksenmukai-
24631: nen lainsäädäntö esikaupunkiolojen järjestämistä varten
24632: olisi näin ollen tarpeen vaatima.
24633:     Anomusehdotuksen tekijät väittävät saavutetun koke-
24634: muksen osoittavan, että ainoa mahdollinen keino todellis-
24635: ten parannusten aikaansaamiseksi esikaupunkioloissa olisi
24636: esikaupunkien alueiden lunastaminen kaupungeille. Epäi-
24637: lemättä voitaisiinkin täten melkoisia parannuksia saada
24638: aikaan, mutta yksin tämän kautta ei pysyväisiä tuloksia
24639: voitaisi saavuttaa, sillä vaikka kaupunkikunnat esikau-
24640: punkeja itseensä liittämällä voivatkin saada niissä järjes-
24641: tyneet olot muodostumaan, niin syntyy pian jälleen uusia
24642: esikaupunkeja kaupunkiin liitettyjen ulkopuolelle, ja sa-
24643: mat epäkohdat ovat taaskin edessä. Jotta tällainen alitui-
24644: nen siirtyminen kaupungin alueen ulkopuolelle saataisiin
24645: estetyksi, tulisi kaupungeilla aina olla hallussaan sen verta
24646: asumatonta aluetta, että kaupungin luonnollinen kasvami-
24647: nen voisi tapahtua sen omassa piirissä ja sen järjestävän
24648: valvonnan alaisena. Lunastamalla ympäristöitään hyvissä
24649: ajoin kyllin laajoja maaseutualueita ja järjestämällä ne
24650: vuokratonteiksi tulevaa asutusta varten, erittäin silmällä
24651: pitäen sitä, että vähävaraisillakin aina olisi sopivia asuma-
24652:            Esikaupunkiolojen järjestäminen.                      9
24653: 
24654: paikkoja edullisilla ehdoilla tarjoua, voitaisiin järjestä-
24655: mättömien köyhälistöesikaupunkien syntyminen kaupun-
24656: kien ulkopuolelle estää ja esikaupunkiölot kaupungin
24657: omalla alueella järjestää tyydyttävälle kannalle. Myöskin
24658: voisivat kaupungit vaikuttaa ehkäisevästi tässä puheena-
24659: olleiden järjestämättömien esikaupunkien syntymiseen si-
24660: ten, että ne ryhtyisivät puolestaan rakentamaan työväelle
24661: sopivia vuokra-asuntoja suorastaan kaupungin välityk-
24662: sellä vuokrattaviksi halullisille.
24663:     Esikaupunkioloihimme nähden saavutettu kokemus to-
24664: distaa, että niihin muutamissa kaupungeissa on kaupunki-
24665: kuntain vapaaehtoisen toimimian kautta saatu melkoisia
24666: parannuksia. Mutta toiselta puolen taasen on esimerk-
24667: kejä siitä, että kaupungit eivät ole olleet taipuvaisia tun-
24668: nustamaan mitään velvollisuuksia niiden ulkopuolelle syn-
24669: tyneitä esikaupunkeja kohtaan, joten olot niissä vuosi vuo-
24670: delta ovat vain huonontuneet. Valiokunta on sen vuoksi
24671: sitä mieltä, että kaupungit olisivat velvoitettavat Innasta-
24672: maan tällaiset esikaupunkialueet ja liittämään ne omaan
24673: hallintoonsa, sekä että valtion tulisi siihen myöntää tar-
24674: vittaessa kaupungeille avustusta.
24675:     Valiokunnassa on myöskin lausuttu sellainen mieli-
24676: pide, että esikaupungille, senkin jälkeen kun se on kau-
24677: punkiin yhdistetty, olisi jätettävä joku määrä itsehallinto-
24678: oikeutta".                                                 .
24679:     Tämän esityksensä nojalla Kunnallisvaliokunta ehdotti,
24680: että Eduskunta alamaisesti anoisi,
24681: 
24682:                  ,, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi aset-
24683:           taa eri kansanryhmiin kuuluvista henkilöistä ko-
24684:           koonpannun komitean, joka saisi toimekseen tutkia
24685:           ja harkita, mitenkä järjestämättömien esikaupun-
24686:           kien syntyminen olisi vältettävissä ja missä määrin
24687:           kaupunkikuntia voitaisiin velvoittaa omaan piiriinsä
24688:           yhdistämään jo syntyneitä esikaupunkeja, sekä että
24689:           valtiopäiville annettaisiin armollinen esitys asiasta."
24690: 
24691: 
24692:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa tarkoitet-
24693: tuja esikaupunkeja on muodostunut kaikkien suurempien
24694: kaupunkiemme läheisyyteen. Vuonna 1900 joulukuussa
24695: toimitetun väenlaskun mukaan oli Helsingin todellinen vä-
24696: kiluku 93,217. Kaupungin rajain ulkopuolella olevissa
24697: 10     1909. II Vp. -      Anomusmietintö n:o 14.
24698: 
24699: esikaupungeissa asui näistä 5,504. (Pasilan eli Fredriks-
24700: hergin jo silloin väkirikasta esikaupunkia ei otettu väenlas-
24701: kussa mukaan). Turun 41,920 asukkaasta asui kaupungin
24702: rajain ulkopuolella 9,398. Tampereen 38,778 asukkaasta
24703: oli kaupungin ulkopuolella asuvia 3,467 ja Viipurin 36,808
24704: asukkaasta 15,835. Huomattava on kumminkin, että Hel-
24705: singin kaupunkiin oli ennen väenlaskua yhdistetty melkoi-
24706: sia esikaupunkialoja. Vertaamalla toisiinsa viimemainit-
24707: tua ja vuonna 1890 toimitettua väenlaskua Turun ja Vii-
24708: purin kaupungeissa, joissa väenlasku kummallakin ker-
24709: ralla käsitti esikaupunkialueetkin, nähdään, että väkiluku
24710: näissä kaupungeissa vuosina 1890-1900 kaikkiaan lisään-
24711: tyi Turussa 10,249 hengellä ja Viipurissa 16,460 hengellä.
24712: Tästä lisäyksestä tuli Turussa kaupungin alueen osalle
24713: 5,336 ja kaupungin rajain ulkopuolella olevain esikaupun-
24714: kien osalle 4,913 sekä Viipurin kaupungin alueen osalle
24715: ainoastaan 3,687 ja esikaupunkien osalle 12,773 henkilöä.
24716: Varsinaiseen väenlaskuun perustuvia tietoja ei myöhem-
24717: miltä vuosilta ole; mutta kun olot, jotka vaikuttavat väen-
24718: lisäykseen esikaupungeissa, eivät ole muuttuneet, voi pitää
24719: varmana, että esikaupunkien asukasluku yhä on nouse-
24720: massa. Niinpä esimerkiksi Viipurin esikaupunkien väki-
24721: luvun lasketaan kohonneen ainakin 20,000 henkeen.
24722:      Maassamme löytyvistä esikaupungeista ovat tähän asti
24723: kuitenkin ainoastaan harvat järjestetyt taajaväkisten maa-
24724: laisyhdyskuntain järjestämisestä annetun asetuksen mukai-
24725: sesti. Keisarillisesta Senaatista hankittujen tietojen mu-
24726: kaan on Senaatti 8 p:nä toukokuuta 1905 määrännyt, että
24727: Turun kaupungin läheisyydessä oleville Räntämäen (Maa-
24728:  rian) ja Kaarinan kunnissa sijaitseville yhdyskunnille oli
24729:  laadittava ja vahvistettava erinäiset poliisi-, rakennus-, pa-
24730:  lo- ja terveydenhoitosäännöt. Samoin on Senaatti Helsin-
24731:  gin maalaiskunnan anomuksesta 9 p:nä lokakuuta 1906
24732:  määrännyt Fredriksbergin, Hagan ja Oulunkylän huvila-
24733:  yhdyskuntia varten laadittavaksi ja vahvistettavaksi ter-
24734:  veydenhoitosäännön ja 4 p:nä marraskuuta 1908 järjestys-,
24735:  palo- ja rakennussäännöt sekä samana päivänä järjestys-,
24736:           Esikaupunkiolojen järjestäminen.               11
24737: 
24738: terveydenhoito-, rakennus- ja palosäännöt Baggböle-nimi-
24739: selle ja rakennussäännön Staffansby-, bockcnback.-=t·,
24740: Brändö-, Malmby- ja Dickursby-nimisille huvilayhdyskun-
24741: nille. Mustasaaren kunnan anomuksesta on Senaatti 12p:nä
24742: maaliskuuta 1907 määrännyt, että Nikolainkaupungin lä-
24743: heisyydessä olevia Dragnäsbäck- ja Roparnäsbacken-nimi-
24744: siä yhdyskuntia varten on laadittava ja vahvistettava jär-
24745: jestys-, palo-, rakennus-, terveydenhoito- ja satamasään-
24746: nöt, ja 22 p:nä joulukuuta 1908 on Senaatti niinikään anta-
24747: nut Ulvilan kunnalle luvan rakennus-, palo-, terveyden-
24748: hoito- ja järjestyssääntöjen laatimiseen ja vahvistamiseen
24749: Taejoen ja Uusikoiviston taajaväkisiä, Porin kaupungin lä-
24750: heisyydessä olevia yhdyskuntia varten. Vihdoin on Se-
24751: naatti 22 p:nä syyskuuta kuluvana vuonna määrännyt, että
24752: Lappeen pitäjässä sijaitsevaa Lappeenrannan Reijola-
24753:  nimistä esikaupunkia varten oli laadittava ja vahvistet-
24754:  tava järjestyssääntö. Mitä muihin taajaväkisiin yhdys-
24755: kuntiin tulee on toistaiseksi ainoastaan yhdelle etäämpänä
24756: kaupungista sijaitsevalle yhdyskunnalle, nimittäin Lapuan
24757:  kirkonkylälle ympäristöineen, määrätty laadittavaksi ja
24758:  vahvistettavaksi poliisi-, rakennus-, palo- ja terveyden-
24759:  hoi tosäännöt.
24760: 
24761:    Anomusehdotusta käsiteltäessä on Valiokunnassa oltu
24762: yksimielisiä siitä, että olot yleensä maamme esikaupun-
24763: geissa ovat, niinkuin edelläoleva esityskin osoittaa, vähem-
24764: män tyydyttävällä kannalla ja kipeässä parannuksen tar-
24765: peessa. Mitä näissä oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
24766: mista tarkoittaviin toimenpiteisiin tulee, ovat mielipiteet
24767: Valiokunnassa kuitenkin jakaantuneet kahtia. Toinen
24768: puoli Valiokuntaa on mielipiteenään esiintuonut, että yllä-
24769: mainittu 1898 vuoden asetus nimenomaan tarkoittaa myös-
24770: kin esikaupunkiolojen järjestämistä, vaan että sen tarkoi-
24771: tuksenmukaisuudesta ja soveltuvaisuudesta näihin oloihin
24772: ei vielä ole saatu riittävää kokemusta, kun asetusta vasta
24773: viime aikoina on ruvettu käyttämään. Näiden V aliakunnan
24774: jäsenten käsityksen mukaan ovat esikaupunkiolot järjes-
24775: 12     1909. II Vp. -     Anomusmietintö n:o 14.
24776: 
24777: tettävissä ja niissä esiintyvät epäkohdat vältettävissä voi-
24778: massa olevan asetuksen ja erittäinkin sen 3 ja 8 §:n osoitta-
24779: milla toimilla, kun ne vaan tarmolla ja taidolla toteute-
24780: taan. Asetus antaa nim. kunnille, lääninhallituksille ja Se-
24781: naatille vallan ryhtyä alotteeseen taajaväkisen yhdyskun-
24782: nan järjestämiseksi jo niin pian kuin voidaan edellyttää,
24783: että johonkin paikkakuntaan piakkoin on asettuva lukuisa
24784: väestö ahtaalle alalle. Sellaisen tuloksen saavuttamiseksi
24785: on kuitenkin sekä viranomaisten että asianomaisten kun-
24786: tien, joiden piirissä tällaisia yhdyskuntia on syntynyt tahi
24787: otaksutaan syntyvän, alituisesti omistettava puheenaole-
24788: ville asumusoloille tarkkaa huomiota ja hyvissä ajoissa
24789: ryhdyttävä sopiviin ja asianhaarain aiheuttamiin toimen-
24790: piteisiin. Sitä paitsi eivät nämät Valiokunnan jäsenet ole
24791: tulleet vakuutetuiksi siitä, että esikaupunkiolojen paran-
24792: tamiseksi edellä esitetyt toimenpiteet niinkuin kaupungin
24793: velvottaminen Innastamaan esikaupunkialueensa ja liittä-
24794: mään ne omaan hallintoonsa, olisivat tarkoituksenmukai-
24795: sia ja veisivät tyydyttäviin tuloksiin tahi olisivat
24796: aina edes mahdollisia toteuttaa, kun sitä vastoin mainittu
24797: asetus velvoittaa naapurikunnankin, - niinkuin kaupun-
24798: gin, minkä läheisyydessä on maalaiskuntaan kuuluva esi-
24799: kaupunki, - jolla on taajaväkisen yhdyskunnan asuk-
24800: kaista etua, käymään osalliseksi niiden velvollisuuksien
24801: täyttämiseen, joita yhdyskunnan järjestäminen saattaa
24802: synnyttää. Tätä asetuksen määräystä käyttäen voidaan
24803: esikaupunkien järjestystoimenpiteistä johtuvat kustannuk-
24804: set saada oikeuden ja kohtuuden mukaisesti jaoitetuiksi
24805: niiden kannettaviksi, joiden tulee ne kantaa. Mainittu osa
24806: Valiokunnan jäsenistä on sentähden ollut sitä mieltä, että
24807: anomusehdotus saisi raueta.
24808:     Sitä vastoin toinen puoli Valiokuntaa, jonka mielipide
24809: arvan kautta on tullut Valiokunnan päätökseksi, on
24810: lähinnä asettuen edellä kerrotussa mietinnössä esi-
24811: tetylle käsityskannalle katsonut, että 1898 vuoden ase-
24812: tus ei sisällä kyllin riittäviä keinoja estämään järjestä-
24813: mättömien esikaupunkien syntymistä ja parantamaan
24814:           Esikaupunkiolojen järjestäminen.              13
24815: 
24816: oloja jo muodostuneissa esikaupungeissa. Uusia esikau-
24817: pungjn tapaisia yhdyskuntia, joissa kaikkinaiset esikau-
24818: punkiasutuksia ennenkin seuranneet epäkohdat ovat pääs-
24819: seet vallitsemaan, on nimittäin sanotun asetuksen voimaan
24820: a.stuttuakin syntynyt ja vanhemmissa esikaupungeissa
24821: ovat olot asutuksen kasvaessa käyneet yhä räikeämmiksi
24822: ja kiusallisemmiksi. Siellä, missä asetusta on yritetty so-
24823: veltaa, ovat edellä mainitut mielipiteet sen tehottomuu-
24824: desta toteutuneet, joskin tällaiset pyrkimykset toisin pai-
24825: koin ovat rauenneet liian rasittaviksi käyvien kustannus-
24826: ten pelosta. Tämän vuoksi ja kun esikaupunkiolot usein-
24827: kin suuresti eroavat etäämpänä kaupungeista olevien taa-
24828: javäkisten yhdyskuntain oloista, joiden viimemainittujen
24829: järjestämiseksi mainittu asetus ehkä sisältää tehok-
24830: kaita keinoja, on tämä osa Valiokunnan jäsenistä pitänyt
24831: tarpeellisena täysin tarkoituksenmukaisen lainsäädännön
24832: aikaansaamiseksi tässä suhteessa, että esikaupunkiolot jou-
24833: tuvat perinpohjaisen tutkimuksen alaisiksi ja että hallitus
24834: tämän tutkimuksen nojalla antaa valtiopäiville asiaa kos-
24835: kevan armollisen esityksen. Sellaisetkin taajat asutuk-
24836: set, jotka jo ovat käyttäneet asetuksen heille suomaa
24837: oikeutta muodostua tällaiseksi yhdyskunnaksi, ovat koh-
24838: danneet voittamattomia esteitä sen vuoksi, että yhdys-
24839: kunta on muodostunut jonkun yksilön omistamalle maa-
24840: alueelle, jolloin maanomistajalle yksinään jää oikeus jär-
24841: jestää maansa hänelle tuottavammaksi, lainkaan välittä-
24842: mättä yhdyskunnan yhteisestä hyvästä järjestyksestä,
24843: asetuksen 8 § kun jättää hänelle sellaiseen menettelyyn
24844: täydet oikeudet. Siinä nim. m. m. sanotaan ,jolleivät pää-
24845: tökset loukkaa yksityisen oikeutta taikka muuten sisällä
24846: mitään lain vastaista, tulee kuvernöörin ne vahvistaa" j.
24847: n. e. Yhdyskunnille tosin jää oikeus pakkolunastuksella
24848: hankkia tarvitsemansa maa haltuunsa, mutta senkin avulla
24849: hankittu maa-ala useissa tapauksissa nousisi kohtuuttoman
24850: korkeaan hintaan senvuoksi, että taaja asutus jo sitä en-
24851: nen on korkeanlaisten vuokrain muodossa kohottanut
24852: maan arvon keinotekoisesti liian korkealle. Ja vaikka tar-
24853: 14     1909. II Vp. -       Anomusmietintö n:o 14.
24854: 
24855: vittava alue satuttaisiinkin saamaan kohtuullisella hin-
24856: nalla yhdyskunnan omaksi, niin asukasten vähävaraisuus
24857: tekee sen kuitenkin useimmassa tapauksessa melkein mah-
24858: dottomaksi. Esimerkkinä siitä, minkälaisista olosuhteista
24859: esikau:punkeihin asukkaat pääasiassa siirtyvät, tuotakoon
24860: tässä muutamia numeroita asutusolojen tutkimusten :pe-
24861: rusteella.
24862:     Tutkimus työväen asunto-oloista Viipurissa osoitti, että
24863: yksihuoneisia asuntoja oli 90,38 % enemmän tahi vähem-
24864: män liiaksi asuttuja, 1 huone ja ke'tttiö 67,70% ja 2 huo-
24865: netta ja keittiö 55,71 Ofo.
24866:     Helsingissä: joilla oli ainoastaan keittiö, oli liiaksi asut-
24867: tuja 76,2 °/0 ; 1 huone liiaksi asuttuja 73,2 %, 1 huone ja
24868: keittiö 61,1 % ja 2 huonetta 52,2 Ofo.
24869:     Turussa: joilla oli ainoastaan keittiö, oli liiaksi asuttuja
24870: 71,2%; 1 huone 57,5 Ofo, 1 huone ja keittiö 53,8% ja 2
24871: huonetta ja keittiö 52 Ofo.
24872:     Tampereella: joilla oli ainoastaan keittiö, oli liiaksi asut-
24873: tuja 56%; 1 huone 44,3 %, 1 huone ja keittiö 48 Ofo, 1
24874:  huone ja osa keittiöön 63%, 2 huonetta 36,6% ja 2 hno·
24875: netta ja osa keittiöön 61,1 Ofo.
24876: 
24877:    Edelläsanotun perustuksella saa V aliakunta kunnioittaen
24878: ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi,
24879: 
24880:                   että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi asef;..
24881:             taa eri kansanryhmiin kuuluvista henkilöistä ko-
24882:             mitean, joka saisi toimekseen tutkia ja harkita,
24883:             mitenkä järjestämättömien esikaupunkien syntymi-
24884:             nen olisi vältettävissä ja mitenkä olot jo synty-
24885:             neissä esikaupungeissa olisivat järjestettävät, sekä
24886:             että ValtiopäiviUe annettaisiin armollinen esitys
24887:             asiasta.
24888: 
24889:      Helsingissä, lokakuun 22 :päivänä 1909.
24890:           Esikaupunkiolojen järjestäminen.              15
24891: 
24892:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
24893: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren, jäsenet Boman, Häy-
24894: rynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Lehtinen, Lylykorpi,
24895: Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen, Pykälä, Stenström ja
24896: Tikkanen sekä varajäsen Leinonen (osaksi).
24897: Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1909.
24898:     1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
24899: 
24900: 
24901: 
24902: 
24903:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
24904:           toimenpiteistä esikaupungeissa vallitsevien epäkohtien
24905:           poistamiseksi.
24906: 
24907: 
24908: 
24909: 
24910:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
24911:               ja Suuriruhtinas T
24912: 
24913: 
24914: 
24915: 
24916:      Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt
24917: erään anomusehdotuksen toimenpiteistä esikaupungeissa
24918: vallitsevien epäkohtien poistamiseksi.
24919: 2   1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
24920: 
24921:      Seurauksena kaupunkien asukasluvun kasvamisesta
24922:  ja vuokrain ylenemisestä syntyy pyrkimys saada hal-
24923: vempia asuntoja kaupunkipiirin ulkopuolella. s Kaupun-
24924: gin ympäristössä olevalla maaseudulla tarjoutuu tilaisuus
24925: saada asuntopalstoja vuokraa vastaan, johonka ei
24926: kaupungissa ole mahdollisuutta. Rakentamista näille
24927: alueille eivät myöskään ehkäise kaupungin rakennus-
24928: määräykset. Kaupungin kasvaessa syntyy näillä edelly-
24929: tyksillä vähitellen sen läheisyyteen yhä laajeneva asu-
24930: tus. Kaupungin ulkopuolella on vähäväkisilläkin tilaisuus
24931: rakentaa omia asuntoja, ja edut tämmöisistä omista ko-
24932: deista ovat ilmeiset. Milloin asutus ei ole liian tiheä,
24933: ovat nämä asunnot terveellisemmät kuin ahtaat kau-
24934: punkihuoneistot, kivijalkakerroksia mainitsemattakaan.
24935: Oleskelu maalaisasunnon pihamaalla ja sitä ympäröi-
24936: vässä metsässä perustaa varsinkin lapsiin vastaista
24937: työkykyä varten ruumiinterveyttä paremmin kuin se
24938: virkistys, joka on saatavana kaupungin kivikaduilla ja
24939: ahtaissa talonpihoissa. Kasvitarhan hoito on myöskin
24940: omansa esikaupungissa antamaan tyydyttävää tointa
24941: nuorisolle, jonka kehitykselle sellainen työskentely on
24942: suuriarvoinen.
24943:      Mutta esikaupunkioloihin liittyy myöskin epäkohtia.
24944: Liiketoiminnan suureneminen kaupungissa kysyy lisään-
24945: tyviä työvoimia, varsinkin eräinä vuodenaikoina. Vuo-
24946: sittain saapuu kaupunkiin uusia työnhakijoita, joiden
24947: toimeentulo erittäinkin alussa on vaikea. Säästäväisyys-
24948: syistä täytyy heidän etsiä asuntoa itselleen esikaupun-
24949: gista, jossa vuokrat ovat halvempia. Kaupungin vuokra-
24950: asuntoihin ei myöskään kernaasti oteta lapsirikkaita
24951: vähävaraisia perheitä, vaan on näidenkin pakko siirtyä
24952: esikaupunkiin asumaan. Kun tällaisen väenlisäyksen
24953: johdosta rakennusten lukumäärä esikaupungissa kart-
24954: tuu, kadottaa sellainen asutuspaikka maalaisluon-
24955: teensa ja samalla maaelämän edut. Huoneistojen
24956: rakentamista varten ei siellä kuitenkaan ole järjestys-
24957: määräyksiä noudatettavana, ja rakennustapa ynnä ra-
24958:                Esikaupunkiolojen järjestäminen.            3
24959: 
24960: kennusten sijoitus antaa sen takia ennen pitkää aihetta
24961: tyytymättömyyteen. Syntyy tiheä, järjestämätön, epäter-
24962: veeilinen asutus, jota varten ei ole varattuna tarpeellisia
24963: kaatopaikkoja eikä muitakaan puhtaanapitoon tarvittavia
24964: järjestelyjä. Varokeinoja tulipalon ehkäisemiseksi sel-
24965: laisissa oloissa helposti laiminlyödään, ja riittäväin ve-
24966: densaantipaikkojen puutteessa on tulipalon sattuessa
24967: sammutustyö vaikeata sielläkin, missä palosammutus-
24968: kuntia on.
24969:       Tuntuvana haittana useissa esikaupungeissa on tar-
24970: peellisten teiden puute. Missä asutuksen lisääntymisen
24971: varalta ei ole järjestelysuunnitteluja edeltäpäin tehty,
24972: syntyy ajan mittaan taaja asutus, jossa rakennukset ovat
24973: sekaisin. Asuntopalsta saattaa silloin jäädä ilman sinne
24974: johtavaa tietä. Yhteisten teiden tekeminen ja kunnossa-
24975: pito ei myöskään ole esikaupungissa helposti järjestettä-
24976: vissä. Sopimuksia siitä on vaikea vapaaehtoisesti saada
24977: toimeen, kun asianomaisten joukossa tavallisesti on niitä-
24978: kin, joiden varallisuus ei salli tai jotka eivät halua käydä
24979: osallisiksi yhteisiin kustannuksiin.       Samat vaikeudet
24980: ovat esteenä myöskin tarpeellisen tievalaistuksen aikaan-
24981: saamiselle.
24982:       Milloin esikaupunki on meren tai muun sellaisen ve-
24983: sistön rannalla, jossa on vilkas laivaliike, saa se järjestä-
24984:  mättömien satamaolojen takia usein kärsiä haittoja.
24985:  Kaupungin liikkeenharjoittajat perustavat vuokraamilleen
24986:  ranta-alueille kaikenlaatuisia varastopaikkoja, varsinkih
24987:  sellaisia tavaroita varten, joille ei kaupungin satamassa
24988:  ole tilaa tai joita ei siellä suvaita. Esikaupungin satama-
24989:  alueelle sijoitetaan näin ollen useimmiten esimerkiksi
24990:  öljy-, terva-, hiili- ja puutavaravarastot, jotka ovat tu-
24991:  lenarkoja tai omansa aikaansaamaan veden pilaantu-
24992:  mista ja muita terveydellisiä haittoja.
24993:       Kun tällainen maalaiskunnan alueella oleva yhdys-
24994:  kunta on asutuksen puolesta saanut kehittyä esikaupun-
24995:  gin luontoiseksi, osottautuvat ne lainsäännökset ja hal-
24996:  lintotoimenpiteet, jotka vastaavat maalaisolojen tarpeita,
24997: 4   1909. II Vp. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
24998: 
24999: täällä riittämättömiksi, ja tästä joutuu kärsimään niin
25000: esikaupunki kuin välillisesti se maalaiskuntakin, jonka
25001: alueelle sellainen taajaväkinen asutus on muodostunut.
25002:      Terveydenhoito vaatisi toimenpiteitä, jotka ei-
25003: vät inaalaisoloissa ole välttämättömiä. Olisi rakennettava
25004: likaviemäreitä ja kunnollisen juomaveden saamiseksi vesi-
25005: johto. Kulkutautien levenemisen estämiseksi tarvitaan
25006: tarkastusasemia ynnä erityisiä terveydenhoidon valvojia,
25007: ja erilaisiin muihinkin, melkoisia kustannuksia kysyviin
25008: toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Tähän ei esikaupungilla,
25009: jonka väestp suurimmaksi osaksi on vähävaraista, kui-
25010: tenkaan ole varoja, eikä tämäntapaisia kustannuksia
25011: myöskään voida kohtuuden mukaan siirtää maalaiskun-
25012: nan yhteiseksi rasitukseksi. Terveydenhoito jää siis huo-
25013: nolle kannalle ja kulkutaudit saavat esikaupungissa
25014: helposti jalansijaa, jääden sinne usein pysyväisesti,
25015: alituiseksi vaaraksi läheiselle kaupungillekin.
25016:       Kun työväen tarve kaupungissa vähenee, uhkaa esi-
25017: kaupungissa asuvaa työväestöä heti puute. Kaupungin
25018: järjestämiin hätäaputöihinkin otetaan tavallisesti ainoas-
25019: taan kaupungissa asuvaa työväkeä, mutta esikaupun-
25020: geissa asuva työväki joutuu silloin pian sen maalais-
25021: kunnan vaivaishoidon rasitukseksi, jossa esikaupunki
25022: sijaitsee. Näin kohtaa maalaiskuntaa kohtuuton rasitus,
25023: joka oikeastaan olisi kaupunkikunnan kannettava.
25024:       Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen
25025: esikaupungeissa edellyttää myöskin toisellaisia toimenpi-
25026: teitä kuin maalaiskunnissa yleensä. Kun suurissakaan
25027: esikaupungeissa usein ei ole katuvalaistusta tai se on
25028: hyvin vaillinainen, on siellä rikoksentekijäin ja
25029: ilkivallan harjoittajain sopiva elostella. Järjestyk-
25030: senpito käy pimeän tullen, varsinkin satamaesikaupun-
25031: geissa, joihin meriväkeä ja satunnaisista satamatöistä
25032: eläjiä kokoontuu, mahdottomaksi. Kokemus on osotta-
25033: nut, ettei esikaupungeissa yleensä ole maalaispoliisien
25034:  avulla voitu tyydyttävää turvallisuutta aikaansaada,
25035:  vaan ovat nämä yhdyskunnat muodostuneet rikollisten
25036:               Esikaupunkiolojen järjestämineu.           D
25037: 
25038: 
25039: pesäpaikoiksi. Kun päihdyttäviäjuomia on helposti saata-
25040: vissa vieressä olevasta kaupungista ja useissa tapauksissa
25041: myöskin esikaupunkien alueelle sijoitetuista olutteh-
25042: taista, lisää juopottelu yleistä häiriötilaa. Törkeät ri-
25043: kokset aiheuttavat alituiseen välikäräjiä, tuottaen asian-
25044: omaisille kihlakunnanoikeuksille paljon työtä, puhu-
25045: mattakaan siitä, että kunnan suoritettavat oikeudenhoito-
25046: ja poliisimenot näin nousevat erittäin korkeiksi.
25047: t~ Kunnalliseen verotukseen nähden on esikaupungeissa
25048: myös syntynyt epäkohtia, jotka ovat johtuneet osaksi
25049: voimassa olevain lainsäännösten erilaisesta tulkitsemi-
25050: sesta, osaksi siitä, että näitä säännöksiä ei ole tarkoin
25051: noudatettu eikä niiden täyttämistä valvottu. Valituksia
25052: on kuulunut, että esikaupungeissa asuvia on vaa-
25053: dittu suorittamaan kunnallisveronsa siihen kaupunki-
25054: kuntaan, jonka ulkopuolella esik~tupunki on, v~tan jossa
25055: esikaupunkilaiset suurimmaksi osaksi työnsä suorittavat,
25056: samalla kuin heitä on taksoitettu tuloista myöskin siihen
25057: maalaiskuntaan, jonka alueella asuvat. Toisistaan eriäviä
25058: päätöksiä lienee tämmöisissä asioissa virastoista annettu.
25059:       Kirkolliseltakin kannalta on luonnotonta, että
25060: väkirikkaita , esikaupunkeja        kuuluu maaseurakun-
25061: tiin.    On henkilöitä, jotka asuvat milloin kau-
25062: pungissa milloin taas esikaupunkialueella, joten kir-
25063: konkirjainpito heihin nähden käy hankalaksi. Varsin-ai-
25064: seen uskonnolliseen ja siveelliseen hoitoonkaan nähden
25065: eivät olot esikaupungeissa ole tyydyttävällä kannalla.
25066: Esikaupunkeja varten on tosin nyttemmin valtiovaroilla
25067: palkattu erityisiä pappeja, mutta tällä toimenpiteellä ei
25068: ainakaan vielä ole tarkoitettua tulosta saavutettu.
25069:       Kansakoulujen ylläpito käy maalaiskunnalle suh-
25070: teellisesti paljoa kalliimmaksi esikaupungeissa kuin muual-
25071: la kunnassa, ja seurauksena tästä on, että maalaiskunnat
25072: eivät kykene järjestämään esikaupunkien kouluoloja tyy-
25073: dyttävälle kannalle. Asianomaisen koulupiirin\jäsenet
25074: täten usein tulevat suorittamaan kunnalta saadlin avus-
25075: tuksen lisäksi enemmän kuin heiltä kohtuuden mukaan
25076: (j   1909. II Vp. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
25077: 
25078: voidaan vaatia. Kun kouluiässä olevain lasten kotiolot
25079: esikaupungeissa sitä paitsi useissa tapauksissa ovat kurjat
25080: ja kunnollisen koulukasvatuksen aikaansaaminen näin
25081: ollen vaatisi asianomaisten puolelta sitä suurempaa
25082: huolta, oli sitässäkin kohden parannuksia tarpeen.
25083:       Melkoinen osa esikaupunkien väestöstä ei elä niissä
25084: varallisuusoloissa, että se kykenisi kunnalle suorittamaan
25085: mitään veroa. Esikaupungeista saatavat kunnalliset
25086: verot eivät siis tavallisesti riitä korvaamaan niitä kustan-
25087: nuksia, joita maalaiskunnilla on alueillaan olevain esi-
25088: kaupunkien takia. Kokemus osottaakin, että vaivaishoito-,
25089: oikeudenhoito- ja poliisimenot eräissä maalaiskunnissa,
25090: joiden alueella on esikaupunkeja, ovat varsin rasittavia.
25091:       Armollinen asetus 15 päivältä kesäkuuta 1898 taaja-
25092: väkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä ta-
25093: pauksissa tarkoitti myöskin parannuksien aikaansaa-
25094: mista esikaupunkien oloissa. Tätä asetusta ei kuitenkaan
25095: näy menestyksellä voitavan esikaupunkeihin soveltaa;
25096: vasta vuodesta 1905 alkaen on eräille esikaupungeille
25097: sen nojalla vahvistettu järjestys-, terveydenhoito-, ra-
25098: kennus- ja palosääntöjä. Mutta sanotun asetuksen voi-
25099: massaoloaikanakin on syntynyt uusia esikaupunkeja,
25100: joissa sellaista asutusta seuraavat tavalliset epäkohdat
25101: ovat päässeet kotiutumaan, ja samaan aikaan ovat olot
25102: vanhemmissakin esikaupungeissa asutuksen siellä kas-
25103: vaessa käyneet yhä kiusallisemmiksi. - Perinpohjaisia
25104: parannushankkeita esikaupungeissa ehkäisee useinkin
25105: se, että esikaupunki on muodostunut yksityisen hen-
25106: kilön omistamalle maa-alueelle, johon esikaupungilla
25107: ei ole määräämisvaltaa. Taajaväkisellä yhdyskunnalla
25108:  olisi tosin mahdollisuus pakkolunastuksella hankkia it-
25109: selleen tarpeellinen maa-ala, mutta siten hankittu alue
25110:  nousisi siinä jo olevan asutuksen tähden niin korkeaan ·
25111:  hintaan, että sen suorittaminen tuottaisi yhdyskunnalle
25112:  varsin suuria vaikeuksia. Tähän nähden ja kun eräät
25113: esikaupungit Suomessa ovat viime aikoina nopeasti kas-
25114:  vaneet, sisältäen jo useita tuhansia henkilöitä, näyttää
25115:                Esikaupunkiolojen järjestäminen.           7
25116: 
25117: uusi tarkoituksenmukainen lainsäädäntö esikaupunki-
25118:  olojen järjestämistä varten olevan tarpeen vaatima.
25119:       Lunastamalla esikaupunkialueet voisivat kaupungit
25120: epäilemättä saada aikaan melkoisia parannuksia. Mutta
25121: yksin tämän kautta ei pysyväisiä tuloksia voida saa-
25122: vuttaa, sillä vaikka kaupunkikumiat esikaupunkeja
25123: itseensä liittämällä voivatkin saada olot niissä järjesty-
25124: mään, ei kuitenkaan voida estää syntymästä kaupun-
25125: kiin liitetyn asutuksen ulkopuolelle uusia järjestämät-
25126: tömiä esikaupunkeja. Jotta tällainen alituinen uuden
25127: asutuksen syntyminen kaupunkien lähelle, mutta niiden
25128: määräämisvallan ulkopuolelle saataisiin estetyksi, tulisi
25129: kaupungeilla aina olla hallussaan siksi laaja asumaton
25130: maa-alue, että kaupungin luonnollinen kasvaminen voisi
25131: tapahtua sen omalla alueella ja niin ollen sen järjestävän
25132: valvonnan alaisena. Luovuttamalla näitä vapaita aluei-
25133: taan asutusta varten vuokratonteiksi, erittäin silmällä-
25134: pitäen, että vähävaraisillekin aina olisi sopivia asuma-
25135: paikkoja edullisilla ehdoilla tarjona, voitaisiin järjestä-
25136: mättömien köyhälistöesikaupunkien syntymistä nähtä-
25137: västi estää ja esikaupunkiolot kaupungin omalla alueella
25138: järjestää tyydyttävälle kannalle. Järjestämättömien esi-
25139: kaupunkien syntymiseen voisi ehkäisevästi vaikuttaa
25140: sekin, että kaupungit ryhtyisivät piirissään rakennutta-
25141: maan työväelle sopivia vuokra-asuntoja välittömästi vähä-
25142: varaisille kaupunkilaisille vuokrattaviksi.
25143:      Esikaupunkioloista Suomessa saavutettu kokemus
25144: todistaa, että muutamissa paikoin on kaupunkikuntain
25145: vapaaehtoisen toiminnan kautta saatu noihin oloihin
25146: melkoisia parannuksia aikaan. Mutta esimerkkejä on
25147: olemassa siitäkin, että kaupungit eivät ole halunneet
25148: tunnustaa itsellään olevan velvollisuuksia niiden ulko-
25149: puolella syntyneitä esikaupunkeja kohtaan, ja ovat olot
25150: näissä esikaupungeissa niin muodoin saaneet aikaa myöten
25151: huonontua. Kaupunkikunnat olisivat- sen tähden ehkä
25152: velvoitettavat Innastamaan esikaupunkialueet itselleen
25153: 8   1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
25154: 
25155: sekä liittämään ne omaan hallintoonsa, ja tulisi valtion
25156: siihen tarvittaessa antaa kaupungille avustusta.
25157:      Kuitenkin on tarpeen, ennenkuin puheena olevain
25158: epäkohtain korjaamiseen voidaan ryhtyä, asettaa esi-
25159: kaupunkiolot Suomessa perinpohjaisen tutkimuksen ja
25160: harkinnan alaiseksi. Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
25161: 
25162:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
25163:           vaitsisi asettaa eri kansanryhmiin kuuluvista hen-
25164:           kilöistä kokoonpannun komitean, joka saisi toi-
25165:           mekseen tutkia ja harkita, mitenkä järjestämättö-
25166:           mien esikaupunkien syntyminen olisi vältettävissä
25167:           ja missä määrin kaupunkikuntia voitaisiin vel-
25168:           voittaa omaan piiriinsä yhdistämään jo synty-
25169:           neitä esikaupunkeja, sekä että valtiopäiville an-
25170:           nettaisiin armollinen esitys asiasta.
25171: 
25172: 
25173:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25174: 
25175:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1909.
25176: 
25177: 
25178: 
25179: 
25180:       ---------     ----
25181: 
25182:      Jlelsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1910.
25183:           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 15.
25184: 
25185: 
25186: 
25187: 
25188:                   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 8
25189:           Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, kos-
25190:           keva kuntien oikeutta verotlamaan kruunun metsämaiden
25191:           tuloja.
25192: 
25193:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Eduskunta
25194: Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Laitisen
25195: y. m. anomusehdotuksen N:o 29, koskeva kuntien oikeut-
25196: tamista verottaruaan kruunun metsämaiden tuloja. (Liit-
25197: teet 1909 IT Vp. V, sivut 179 ja 180).
25198: 
25199: 
25200:       Anomusehdotuksen tekijät ovat huomauttaneet, että
25201: asutus Perä-Pohjolassa ja Pohjois-Suomen itäosissa olevilla
25202: kruunun liikamailla viime aikoina on tuntuvasti kasvanut,
25203: niin että, useassa kunnassa on asukkaita kruununmetsissä
25204: lähes yhtä paljon, kuin itsenäisiä tilallisia. Kun nämä
25205: kruunun mailla asuvat perhekunnat yleensä elävät perin
25206: ahtaissa oloissa, kohoavat kuntien vaivaishoitokustannuk-
25207: set juuri noiden köyhien metsätorpparien kautta ja jäävät
25208: pääasiassa harvalukuisen tilallisen väestön kannettaviksi.
25209: Koska metsät näillä seuduin ovat ainoana luonnonrikkau-
25210: tena ja paikkakunnan tilallistenkin pääasiallisempana tulo-
25211: lähteenä joko metsänmyynnin kautta taikka välillisesti
25212: tukkityöansioiden muodossa sekä siten verotettavana tu-
25213: lona, niin olisi luonnollista, että myöskin kruunulle kun-
25214: tien rajojen sisällä olevien metsien myynnistä karttuva
25215: tulo joutuisi kunnallisverotuksen alaiseksi. Näiden tulojen
25216: verottamisen kautta saisivat kunnat melkoisen avun eli
25217: korvauksen siitä liiasta vaivaishoitokustannuksesta, minkä
25218: niille tuottavat kruununmetsäin asukkaat, jonka vuoksi
25219:   2       1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 15.
25220: 
25221: anomusehdotuksen tekijät pyytävät, että Eduskunta anoisi
25222: armollista esitystä laiksi, joka oikeuttaisi kunnat verotta-
25223: maan kruunua sen metsänmyynnin kautta saamistaan tu-
25224: loista.
25225:        Ne tulot, jotka kruunu saa omistamiltaan metsämailta
25226: myydyistä metsäntuotteista, ovat kunnallisverotuksesta va-
25227: paat, kosk~ ne tulev!l-t käytetyiksi yhteisiin tarpeisiin.
25228: Tämän vuoksi eivät myöskään näihin saakka kunnallis-
25229: hallinnosta annetut asetukset helmikuun 6 päivältä 1865
25230: ja kesäkuun 15 päivältä 1898, yhtävähän kuin vuoden 1908
25231: toisilla valtiopäivillä hyväksytty maalaiskuntien kunnallis-
25232: asetus sisällä viittaustakaan siihen suuntaan, että puheen-
25233: alaiset tulot olisivat kunnallisverotuksen alaiset. Vasta
25234: viim~ aikoina on alkanut esiintyä vaatimuksia, että lain-
25235: säädäntö niiden syiden nojalla, joita anomusehdotuksen
25236: tekijätkin esittävät, olisi täydennettävä siten, että kunnille
25237: suotaisiin oikeus puheena olevain valtiotulojen verottami-
25238: seen kunnallisia tarpeita varten. Ovatpa erinäiset kunnat
25239: katsoneet nykyään voimassa olevan asetuksen nojalla ole-
25240: vansa oikeutetut verottaruaan kruunua tuloista, joita on
25241: saatu metsänmyynnin kautta kunnissa sijaitsevista kruu-
25242: nunpuistoista. Mutta kuvernöörit ovat metsähallituksen
25243: tekemien valitusten johdosta, kumoten tällaiset verotus-
25244: toimenpiteet, vapauttaneet kruunun sille pantuja veroja
25245: maksamasta. Kuntien näistä asioista tekemät valitukset
25246: on myöskin Keisarillinen Senaatti jättänyt huomioon ot-
25247: tamatta ja vahvistanut kuvernöörien päätökset.
25248:        Kieltämätöntä kuitenkin on, että semmoiset kunnat,
25249: joiden alueella on laajemmat alat kruunun metsämaita,
25250: eräissä tapauksissa joutuvat kärsimään siitä, että kruunun
25251: metsämaille saapuu joko työnansiolle tahi vakinaisesti sinne
25252: asettuakseen henkilöitä eri osista maata. Nämä ovat
25253: useimmissa tapauksissa varattomia, eikä harvinaista ole
25254: että he asuttuaan jonkun ajan kunnassa joutuvat per-
25255: heineen kunnan elätettäviksi. Kun tämmöiset kuntaan
25256: muuttaneet perheet, vaikkapa voisivatkin itse hankkia
25257: toimeentulonsa, useimmiten elävät niukoissa varmssa,
25258:             Kruunun metsämaiden verottaminen.          3
25259: 
25260: pääsevät he tavallisesti vapaiksi kunnallisveroista, jot-
25261: ka tämän vuoksi jäävät pääasiallisesti harvojen tilallis-
25262: ten rasitukseksi. Tähän nähden ja kun kunnat paitsi vai-
25263: vaishoitoa ovat velvolliset kustantamaan kruunun metsä-
25264: maiden asukkaiden lapsille kouluopetusta ja taloudelliset
25265: olot yleensä ovat hyvinkin huonot niillä paikkakunnilla,
25266: joissa on enin kruunun metsämaita, on Valiokunnassa
25267: esiintynyt mielipide, joka on puoltanut anomusehdotuksen
25268: kannattamista.
25269:       Toiselta puolen on sitä vastaan huomautettu, ettei-
25270: vät olot kruunun metsämailla ole niinkään huonot, kuin
25271: anomusehdotuksen tekijät ovat luulleet. Metsähallituksen
25272: viimeksi ilmestynyt vuosikertomus päinvastoin osottaa,
25273: että kruunun metsätorpparit, joita nykyään on maamme
25274: eri tarkastuspiireissä 3,901, yleensä elävät tyydyttävissä,
25275: jopa usein hyvissäkin taloudellisissa oloissa. Kruunun
25276: metsätorppari nauttii, paitsi viljelys- ja käyttöoikeutta
25277: määrättyihin tiluksiin, myöskin oikeutta vapaaseen laidun-
25278: tamiseen kruunun metsissä. Hän on vapautettu yleisistä
25279: rasituksista, kuten maanteiden ylläpidosta ja muusta sem-
25280: moisesta, sekä saa kotitarvepuunsa maksutta kruunulta.
25281: Kun torpparien hallintaoikeus torppiinsa myöskin on tur-
25282: vattu, on heidän toimeentulonsa useimmissa tapauksissa
25283: verrattava paikkakunnan itsenäisten tilallisten elämäneh-
25284: toihin. Näin ollen tapahtuu harvemmin, että joku kruu-
25285: nun metsätorppari tai hänen perheensä joutuisi kunnalli-
25286: sen vaivaishoidon turviin. Ja huomattava on, että joskin
25287: kunnat erinäisissä tapauksissa näennäisesti tulevat huo-
25288: nompaan asemaan sen kautta, että niiden piirissä on kruu-
25289: nun metsämaita, ne toiselta puolen saavat siitä hyvitystä
25290: siten, että kruunu myöntää niille yleisiin tarpeisiin suu-
25291: rempaa valtioavustusta, kuten vapaita rakennusaineita
25292: kansakoulu- ynnä muihin yleisiin rakennuksiin, apurahoja
25293: teiden, veneväylien ja muiden kulkuyhteyslaitosten tekoon
25294: sekä runsaita apurahoja katovuosina y. m.
25295:       Nykyään tekisi anomusehdotuksessa p;yydettyyn toi-
25296: menpiteeseen ryhtymisen pulmalliseksi sekin, että tällainen
25297:   4        1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 15.
25298: 
25299: toimenpide tarkoittaisi muutosta asetukseen IDaalaiskun-
25300: tien hallinnosta. Sellaista muutosta ei voitane pyytää
25301: tehtäväksi kunnallisasetukseen kesäkuun 15 päivältä 1898,
25302: koska Eduskunta jo on puolestaan hyväksynyt tämän
25303: asetuksen sijalle uuden kunnallisasetuksen; ja vielii vä-
25304: hemmin voitanee muutosta ehdottaa Eduskunnan hyväk·
25305: symään uuteen kunnallisasetukseen, se kun vielä odottaa
25306: Hallitsijan vahvistusta. Näistä syistä on Valiokunnan
25307: enemmistö katsonut, että esillä oleva anomusehdotus olisi
25308: jätettävä huomioon ottamatta.
25309:       V aliakunta saa siis Eduskunnalle kunnioittaen eh-
25310: dottaa,
25311: 
25312:                   että puheenaoleva anomusehdotus saisi raueta.
25313: 
25314:       Helsingissä 22 p:nä lokakuuta 1909.
25315: 
25316: 
25317:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
25318: heenjohtaja Listo, varapuheenjohtaja Castren (osaksi), jä-
25319: senet Boman, Häyrynen, Junnila, Kannisto, Koivisto, Leh-
25320: tinen, Lylykorpi, Malmivaara, Mäki, Nix, Pennanen, Py-
25321: kälä, Stenström (osaksi) ja Tikkanen sekä varajäsenet
25322: Leinonen ja Strömberg (kumpikin osaksi).
25323: 
25324: 
25325: 
25326: 
25327:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
25328:           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 16.
25329: 
25330: 
25331: 
25332: 
25333:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 Edus-
25334:           kunnalle jätetyn, kansatieteellisen ulkomuseon perusta-
25335:           mista koskevan anomusehdotuksen johdosta.
25336: 
25337:       Alote Suomen kansatieteellisen ulkomuseon perusta-
25338: miseksi on tehty Valtiosäätyjen v. 1905 Antellin kokoel-
25339: main hoitoa varten asettamassa valtuuskunnassa. Mai-
25340: nittu valtuuskunta on, katsoen tällaisen laitoksen kansal-
25341: liseen ja sivistävään merkitykseen, ryhtynyt alustaviin
25342: toimiin laitoksen perustamiseksi. Aijotun ulkomuseon
25343: paikaksi on saatu Helsingin läheinen Seurasaari, jonka
25344: käyttöön tätä tarkoitusta varten sekä saaren vuokraaja,
25345: Helsingin anniskeluosakeyhtiö, että saaren omistaja, Hel-
25346: singin kaupunki, ovat suostuneet. Sama valtuuskunta on
25347: lisäksi laitosta varten hankkinut, osittain oston, osittain
25348: lahjoitusten kautta, muutamia sopiviksi katsottuja raken-
25349: nuksia ja rakennusryhmiä, nimittäin erään karjatalon
25350: Maalahdelta, Niemelä nimisen torpan useimmat raken-
25351: nukset Konginkankaalta ja erään aitan Keuruulta.
25352:       Kun valtuuskunta sitten syksyllä 1907 educ:kunnalle
25353: jättämässään toimintakertomuksessa (Vaitiopäivät v. 1907,
25354: Asiakirjat, IV osa) oli tehnyt selkoa m. m. toimenpiteistään
25355: ulkomuseon perustamiseksi, nousi eduskunnassa kysymys
25356: varain myöntämisestä tarkoitusta varten. Katsoen itse
25357: aikeen periaatteessa huomiota ansaitsevaksi, piti edus-
25358: kunta kuitenkin asian perinpohjaisempaa valmistamista
25359: tarpeellisena, ennenkuin se voisi käsitellä kysymystä va-
25360: rain myöntämisestä, ja lausui toivomuksenaan, että samoilla
25361: valtiopäivillä asetettu uusi valtuuskunta antaisi asiasta
25362: lausuntonsa (Valtiopäivät v. 1907, Pöytäkirjat, TII osa, s.
25363: 2           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 16.
25364: 
25365: 1631-33 ja 1838-44). Vastamainittu valtuuskunta onkin
25366: kaksille seuraaville valtiopäiville (I V aitiopäivät v. 1908,
25367: Asiakirjat, II osa, ja II Valtiopäivät 1908, Asiakirjat, IV osa)
25368: jättänyt lausuntonsa, esittäen siinä yleispiirteisen suunni-
25369: telman, sekä huomauttaen ulkomuseon järjestelyä ja hoi-
25370: toa koskevista näkökohdista. Lausuntoon liittyvässä vas-
25371: talauseessa esitetään sitäpaitsi likimääräinen kustannus-
25372: arvio tällaiselle laitokselle. Asia ei kuitenkaan kumpai-
25373: sillakaan valtiopäivillä tullut käsittelyn alaiseksi.
25374:       Tällä välin on Antellin valtuuskunta, odotellen asian
25375: ratkaisua eduskunnan ja hallituksen puolelta, rajoittanut
25376: ulkomuseota koskevat tehtävänsä edellisen valtuuskunnan
25377: hankkimain rakennusten hoitoon. Mainitun Niemelän tor-
25378: pan rakennukset, jotka niiden lahjoittaja oli vaatinut
25379: kesällä 1908 alueeltaansiirrettäviksi, päätti valtuuskunta pur-
25380: kauttaa ja vastaisuuden varalle säilyttää. Kun tällöin
25381: yksityistaholta tarjottiin 5,000 markan lahjoitus torpan
25382: rakennuksien siirtämiseksi Seurasaarelle, katsoi valtuus-
25383: kunta asialle edulliseksi ottaa vastaan lahjoituksen ja
25384: siirrättää puheenaolevat rakennukset suorastaan Seura-
25385: saarelle. Nykyään on torppa saarelle uudestaan raken-
25386: nettu, ja näin ollen on ulkomuseo osaksi jo olemassa,
25387: kuuluen Eduskunnan valvonnan alaisiin Antellin kokoel-
25388: mun.
25389:       Asiasta, joka Eduskuntaan on tullut edustaja Erkon
25390: anomusehdotuksena N:o 181, ja jonka Eduskunta on Si-
25391: vistysvaliokunnan valmistettavaksi jättänyt, pyytää Valio-
25392: kunta esittää seuraavaa.
25393:       Puheenalainen ulkomuseohanke on aiheutunut, mui-
25394: den pohjoismaiden esimerkkien mukaan, halusta säilyt-
25395: tää tuleville polville todenmukainen, elävä kokonaiskuva
25396: menneiden aikain oloista ja \'aiheista, sikäli kuin ne ku-
25397: vastuvat kansanrakennuksissa y. m. Tällainen laitos
25398: on omiaan samalla nykypolvellekin näyttämään kuvaa-
25399: via kansallisia piirteitä maalaisväestön arkielämän eri aloilta,
25400: etupäässä asunnoista ynnä elin- ja työtavoista. Sen kautta
25401: voidaan suurin piirtein osottaa kehityksen kulkua aineelli-
25402:                  Ulkornuseon perustamisesta.              3
25403: 
25404: sen kultuurin alalla alkuperäisimmistä oloista nykyaikaan
25405: asti paljon paremmin kuin etupäässä tutkimuksen tarvetta
25406: varten perustetuissa tavallisissa museoissa yksityiskoh-
25407: tiin menevine järjestelmineen. Tämmöisenä, ei vain
25408: entisiä muistoja säilyttävänä, vaan nimenomaan opettavana
25409: ja kasvattavana laitoksena on ulkomuseolla epäilemättä oma
25410: sivistystehtävänsä, tarjotessaan museossa käyville kaupun-
25411: kilaisille ja maalaisille, varsinkin koulunuorisolle ja kan-
25412: san syville riveille, tilaisuutta oman havainnon kautta
25413: oppimaan kansansa kultuurikehityksen vaiheita. Ansain-
25414: nee myös huomauttaa, et.tä Helsingissä käyville ulkomaa-
25415: laisillekin ulkomuseon kautta tarjoutuu hyvä tilaisuus saada
25416: käsitystä maalaisoloistamme eri aikain kuluessa.
25417:        Kun ulkomuseo täten olisi tärkeä täydennys tulevan
25418: kansallismuseon kansatieteelliselle osastolle, ja kun se tu-
25419: lisi sijoitetuksi kansanpuistoon, joka kesäaikoina on run-
25420: saasti käytetty, on Valiokunta pitänyt, samoinkuin jo aijem-
25421: min eduskuntakin, yritystä kannatuksen arvoisena.
25422:        Ulkomuseon suunnitelmaan nähden viittaa Valio-
25423: kunta Antellin valtuuskunnan lausuntoon, joka on laa-
25424: dittu silmälläpitäen kultuurikehityksen näyttämistä museon
25425: avulla sekä ottaen myös huomioon Suomen eri maa-
25426: kuntain ja kehitysalueiden edustusta ulkomuseossa tar-
25427: peen ja mahdollisuuden mukaan. Antellin valtuuskunta
25428: on katsonut ulkomuseon ohjelmaan soveltuvan myöskin
25429: näytteiden liittämisen Suomen ulkopuolella asuvain suo-
25430: mensukuisten heimojen asunnoista y. m., valaistakseen
25431: näidenkin kansain alkuperäisiä elämänmuoto ja. V aHokunta
25432: katsoo tosin asianmukaiseksi, ettei museon suunnitelrnaa
25433: ennakolta rajoiteta liian ahtaisiin puitteisiin, mutta sen
25434: mielestä on kuitenkin myös varottava suunnitelman
25435: hajanaisuutta ja liian suuria kuluja. Tämän takia olisi
25436: sukukansain rakennuksia laitokseen yleensä liitettävä vain
25437: siinä määrässä, kun niitä katsotaan edullisiksi kokonais-
25438: kuvan antamista varten kultuurikehityksen pääjaksoista
25439: Suomessa.
25440: 4         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 16.
25441: 
25442:       Aijotun ulkomuseon hallinto ja hoito tulee Valiokun-
25443: nan mielestä paraiten järjesteliyksi siten, että laitoksesta
25444: tehdään eri osasto tulevan kansallismuseon yhteyteen, niin-
25445: kun Antellin valtuuskunta on lausunnossaan ehdottanut.
25446: Mainitusta valtuuskunnasta ei suinkaan ole tehtävä hal-
25447: linnollista virastoa, jonka huostaan ulkomuseo jäisi, eikä
25448: Antellin kokoelmain varsinaista hoitoa myöskään ajan pit-
25449: kään sovi, testamentin tekijän määräyksiä rikkomatta, luo-
25450: vuttaa minkään yksityisen seuran käsiin. Ulkomuseo jou-
25451: tuisi lisäksi, liittyessään kansallismuseoon, samain, An-
25452: tellin lahjoitusrahaston korkovarain käyttöä koskevain mää-
25453: räysten alaiseksi, kuin muutkin kansallismuseon osastot.
25454: Toisin asetettuna täytyisi sen siihen sijaan jäädä koko-
25455: naan osattomaksi näistä korkovaroista. - Siksi kun tule-
25456: van kansallismuseon hallinto on järjestelty, jäisi halli-
25457: tuksen asiaksi paraimmalla t,avalla huolehtia ulkomuseon
25458:  perustavista toimista ja sen väliaikaisesta hoidosta, joko
25459: erityisen, ~siantuntevista henkilöistä kootun toimikunnan
25460: tai nykyisen museoviraston, Muinaistieteellisen toimikun-
25461:  nan kautta.
25462:        Tarkkoja kustannusarvioita ulkomuseon aikaansaami-
25463:  seksi on, vaikka silmällä pidettäisiin jotakin nimenomaista
25464:  ohjelmaa, mahdotonta laatia, kun kokemukseen nojautuvia,
25465:  arviolaskujen pohjaksi pantavia perusteita puuttuu. Kus-
25466: tannusten kokonaismäärä on Antellin valtuuskunnan lau-
25467:  sunnon vastalauseessa summittain arvioitu, muuatta aja-
25468: teltavaa museo-ohjelmaa noudatettaessa, nousevan noin
25469:  115,000 markkaan. Vaikka tämä arviolaskelma tuntuukin
25470: alhaiselta, ei Valiokunta sittekään tahtoisi puoltaa edes
25471: näin suuren summan käyttämistä valtionvaroista museon
25472: perustamiskuluihin, vaan pitäisi se kohtuullisen ··suu-
25473: ruisena jo 100,000 markan summaa, jonka muuten saat-
25474:  taisi hyvästi jakaa kymmenen vuoden osalle. Kantansa
25475:  tueksi mainitsee Valiokunta, että museon suunnitelmaa
25476:  saattaa kyllä sovelluttaa tämänkin määrärahan mukaan, ja
25477:  että syytä on toivoa laitokselle saatavan lisäkannatusta
25478: muualtakin. Osaksi voitanee Antellin lahjoitusvaroja joissa-
25479:                  Ulkomuseon perustamisesta.                     5
25480: 
25481: kin määrin käyttää museon hyväksi, mutta varsinkin on tä-
25482: mäntapaisella laitoksella aihetta vedota yksityisiin asianhar-
25483: rastajiin, joiden avustus melkoisesti saattaa edistää ja talou-
25484: dellisesti helpottaa museon aikaansaantia, kuten ulkomaiset
25485: ja jo kotimaisetkin esimerkit osottavat. Lisäksi olisi valtion
25486: kannatusta suotava siten, että ulkomuseo saisi vapauden
25487: rahtimaksuista valtionrautateillä.
25488:       Muuten pitää Valiokunta välttämättömänä, museoiden
25489: sivistävän tehtävän kannalta yleensä asiaa katsoen, että
25490: aijottu museo pidetään maksutta avoinna ainakin sunnun-
25491: taisin.
25492:       Ylläolevaan esitykseensä viitaten Valiokunta kunnioit-
25493: taen ehdottaa Eduskunnan alamaisesti anottavaksi,
25494: 
25495:                  että Hallitus ryhtyisi toimiin tulevan kansal-
25496:            lismuseon yhteyteen liitettävän kansatieteellisen ulko-
25497:            museon aikaansaamiseksi, Ja että tätä tarkoitusta
25498:            varten myönnettäisiin kymmeneksi vuodeksi, v:sta
25499:            1910 alkaen, 10,000 marlcan suuminen vuotuinen
25500:            rajaton siirtomääräraha.
25501: 
25502: 
25503:      Helsingissä, 20 p:nä lokak. 1909.
25504: 
25505: 
25506:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
25507: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset jäsenet
25508: Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari,
25509: V. Jokinen, Järvinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen,
25510: Raunio, Sundblom ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
25511: Kaipio ja osittain Aakula, Haapanen, Krook ynnä Nuora.
25512:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
25513: 
25514: 
25515: 
25516: 
25517: •
25518:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -- Anomusmiet. N:o 1&.
25519: 
25520: 
25521: 
25522: 
25523:                 Suomen Eduskunnan atamaiR'en anamus
25524:           kansatieteellisen ulkomuseon aikaansaamisesta.
25525: 
25526: 
25527: 
25528: 
25529:       Snurivaltaisin, lrmollisin Keisari
25530:               ja Suuriruhtinas I
25531: 
25532: 
25533: 
25534: 
25535:       Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kansatieteel-
25536: lisen ulkomuseon perustamisesta, ja on Eduskunta sen
25537: :Säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
25538: 2   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -- Anomusmiet. N:o t:6.
25539: 
25540:       Niihin kokoelmiin, jotka H. ]'. Antell vainaja on!
25541: Suomen kansalle lahjoittanut ja joiden hoidon hän on
25542: eduskunnalle uskonut, on äskettäin liitetty eräs alkuperäisiä
25543: kultuurioloja kuvaava rakennusryhmä Keski-Suomesta,
25544: ja on eduskunnan asettama valtuuskunta mainittujen ko-
25545: koelmain hoitoa varten Helsingin kaupungin suostumuk-
25546: sella siirrättänyt nämä rakennukset kau-pungin omistamalle,
25547: tarkoitukseen erittäin sopivalle Seurasaarelle: luodtln täten
25548: alun suomalaiselle kansatieteelliselle ulkomuseolle.
25549:       Puheenalainen ulkomuseohanke on meillä, samoin kuin
25550: muissa pohjoismaissa, aiheutunut. halusta säilyttää tuleville
25551: polville todenmukainen, elävä kokonaiskuva menneiden·
25552: aikain oloista ja vaiheista, sikäli kuin ne kuvastuvat kan-
25553: sanrakennuksissa ynnä muussa sellaisessa. Tällainen laitos
25554: on omansa samalla nykypolvenekin näyttämään kuvaavia
25555: kansallisia piirteitä maalaisväestön arkielämän eri aloilta,
25556: etupäässä asunnoista ynnä elin- ja työtavoista. Sen kautta
25557: voidaan _suurin piirtein osottaa kehityksen kulkua aineelli-
25558: sen kultuurin alalla alkupAräisimmistä oloista nykyaikaan
25559: asti paljon paremmin kuin etupäässä tutkimuksen tarvetta
25560: varten perustetuissa tavallisissa museoissa yksityiskohtiin
25561: menevine järjestelmineen. Tämmöisenä, ei vain entisiä
25562: muistoja säilyttävänä, vaan nimenomaan opettavana ja
25563: kasvattavana laitoksena on ulkomuseolla epäilemättä oma
25564: sivistystehtävänsä, tarjotessaan museossa käyville kaupun--
25565: kilaisille ja maalaisille, varsinkin koulunuorisolle ja kan-
25566: san syville riveille, tilaisuutta oman havainnon kautta
25567: oppimaan kansansa kultuurikehityksen vaiheita.
25568:       Kun ulkomuseo täten olisi tärkeä täydennys tulevan
25569: kansallismuseon kansatieteelliselle osastolle, katsoo Edus-
25570: kunta suotavaksi, että valtio ottaisi edelleen kehittääkseen
25571: alkuunpantua yritystä.
25572:       Ulkomuseolle laaditun yleispiirteisen suunnitelman
25573: mukaan tulisi museon silmälläpitää etupäässä kultuuri-
25574: kehityksen näyttämistä ja samalla ottaa huomioon Suomen
25575: eri maakuntain edustusta. Lisäksi voitaisiin museoon liit-
25576: tää näytteitä Suomen ulkopuolella asuvain suomensukuis--
25577:                  UJkomuseon perustamisesta.                  3
25578: 
25579: ten heimojen asunnoista y1mä muusta, kuitenkin vain siinä.
25580: määrässä, kuin niitä katsotaan sopiviksi kokonaiskuvan
25581: antamista varten kultuurikehityksen pääjaksoista Suomessa.
25582:        Aiotun ulkomuseon hallinto ja hoito tulee Eduskun-
25583: nan mielestä paraiten järjesteliyksi siten, että laitoksesta
25584: tehdään eri osasto tulevan kansallismuseon yhteyteen.
25585: IDkomuseo joutuisi täten, liittyessään kansallismuseoon,
25586: samain Antellin lahjoitusrahaston korkovarain käyttöä
25587: koskevain määräysten alaiseksi kuin muutkin~ kansallis-
25588: museon osastot. Toisin asetettuna täytyisi sen sitä vas-
25589: toin jäädä kokonaan osattomaksi näistä korkovaroista. -
25590: Siksi kuin tulevan kansallismuseon hallinto on järjesteltyr
25591: jäisi hallituksen asiaksi paraimmalla tavalla huolehtia
25592: ulkomuseon perustavista toimista ja sen väliaikaisesta hoi-
25593: dosta, joko erityisen, asiantuntevista henkilöistä kootun
25594: toimikunnan tai nykyisen museoviraston, Muinaistieteelli-
25595: sen toimikunnan kautta.
25596:        Tarkkoja kustannusarvioita ulkomuseon aikaansaami-
25597: seksi on, vaikka silmällä pidettäisiin jotakin nimenomaista
25598: ohjelmaa, mahdoton laatia, kun kokemukseen nojautuviat
25599: arviolaskujen pohjaksi pantavia perusteita puuttuu. Museon
25600: perustamiskuluihin Eduskunta on päättänyt ehdottaa myön-
25601: nettäväksi valtiovaroista 100,000 markan määrärahan, mikä.
25602: summa olisi jaettava kymmenelle vuodelle, jota paitsi mu-
25603: seolle olisi annettava vapaus rahtimaksuista valtionrauta-
25604: teillä. Lisäksi voitanee Antellin lahjoitusyaroja
25605:                                        -~    ..
25606:                                               ~"'""'
25607:                                                      joissakin
25608: määrin käyttää museon hyväksi, mutta varsinkin on tämän-
25609: tapaisella laitoksella aihetta vedota yksityisiin asianharras-
25610: tajiin, joiden avustus melkoisesti saattaa edistää ja talou-
25611:  dellisesti helpottaa museon aikaansaantia, 1~uten ulkomaiset
25612: ja jo kotimaisetkin esimerkit osottavat.                      ·
25613:        Mnuten pitää Eduskunta välttämättömänä,l museoiden
25614:  sivistävän tehtävän kannalta asiaa: katsoen, että aiottu
25615:  museo pidetään maksutta avoinna ainakin sunnuntaisin.
25616: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -- Anomusmiet. N:o 16.
25617: 
25618:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
25619: alamaisesti anoa,
25620: 
25621:                  että haUitus ryhtyisi toimiin tulevan kansal-
25622:            lismuseon yhteyteen liitettävän kansatieteellisen ulko-
25623:            museon aikaansaamiseksi, ja että tätä tarkoitusta
25624:            varten myönnettäisiin kymmeneksi vuodeksi, vuo-
25625:            desta 1910 alkaen, 10,000 markan suu1'Uinen vua-
25626:            tuinen rajaton siirtomääräraha.
25627: 
25628:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25629: 
25630:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta. 1909.
25631: 
25632: 
25633: 
25634: 
25635:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, l!l09.
25636:            t909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 11.
25637: 
25638: 
25639: 
25640: 
25641:                  S i v i s t ys v a 1i o k un na n mi e t i nt ö N:o 6
25642:            määrärahan myöntämistä kansanlastentarhoille tarkoit-
25643:            tavan anomusehdotuksen johdosta.
25644: 
25645:       Valiokunta, jonka valmistettavaksi Eduskunta on jät-
25646: tänyt edustaja Hultinin tekemän, määrärahan myöntämistä
25647: kansanlastentarhoille tarkoittavan anomusehdotuksen N:o
25648: 173, pyytää ehdotuksen johdosta esittää seuraavaa.
25649:       Lastentarhain tarkoituksena on, saksalaisen kasvatus-
25650: tieteilijän Fr. Fröbelin aatetta noudattaen, luonnonmu-
25651: kaisesti ja kaikin puolin sopusuhtaisesti kehittää pienten,
25652: alle kouluijän olevain lasten kykyjä etupäässä moninaisten
25653: liike- ja ajatusleikkien kautta, joista lapset vähitellen saa-
25654: vat siirtyä erilaisiin vakavampiin askareihin. Leikin ohella
25655: kuuluvat ohjelmaan lausumis-, keskustelu- ja lauluharjoi-
25656: tukset.
25657:        Sitte vuoden 1837, jolloin ensimäinen lastentarha pe-
25658: rustettiin Saksassa, on tämä aate useain eteväin kasvatus-
25659: tieteilijäin kehittämänä ja käytäntöä varten sovelluttamana
25660: voittanut yhä enemmän kannattajia ja toteuttajia. Var-
25661: sinkin Saksassa on lastentarhain lukumäärä karttunut mel-
25662: koisesti, ja samalla on siellä myös syntynyt lukuisia semi-
25663: naareja lastentarhain hoitajatarten valmistamiseksi. Itä-
25664: vallan hallitus on v. 1872 erityisesti kehottanut perusta-
25665: maan lastentarhoja ja lastentarhaseminaareja sekä samalla
25666: antanut säännöksiä molempain toiminnalle. Perin vilkas
25667: harrastus lastentarhoihin on herännyt Englannissa, Poh-
25668: jois-Amerikan Yhdysvalloissa ja Japanissa.
25669:        Suomessa on lukuvuonna 1908-09 ollut toimessa,
25670: enimmäkseen saksalaisen mallin mukaan järjestettyjä las-
25671: 2          1909. II Vp. ~ Anomusmietintö N:o 17.
25672: 
25673: lastentarhoja yli neljänkymmenen, niistä Helsingissä 15,
25674: Turussa ja Vaasassa 5 kummassakin, Viipurissa 3, Porissa
25675: 2 tai 3, Oulussa, Pietarsaaressa, Tampereella, Hämeenlin·
25676: nassa, Hangossa, Porvoossa, Kotkassa, Kuopiossa, Lappeen•
25677: rannassa, Mikkelissä, Forssassa ja Reposaarella 1 kussakin.
25678:        Anomuksentekijän keräämäin tietojen mukaan, jotka
25679: tosin koskevat vain 37 lastentarhaa, on niissä lukuvuoden
25680: kuluessa käynyt yhteensä 3,411 lasta. Eri lastentarhoissa
25681: on lasten lukumäärä vaihdellut 12-230:een, mutta useim-
25682: missa paikoissa on pyrkijöitä ollut paljon enemmän kuin
25683: on voitu vastaanottaa. Keskimäärin lienee noin 80 °/0
25684: pyrkijöistä saanut sijaa laitoksissa. Enimmät lastentarhat
25685: ovat olleet yksityisten henkilöiden, loput yhdistysten toi-
25686: meenpanemia. Paria kolmea on ylläpidetty yksityisillä
25687: lahjoitus- tai muilla varoilla, muut ovat saaneet kanna-
25688: tusta kuntain anniskelu-voittovaroista. Yhteensä tekevät
25689: puheenaolevain laitosten saarnat kannatuserät noin 200,000
25690: markkaa, josta summasta Helsingin osalle tulee 130,000,
25691: Turun 20,567, Vaasan 11,050, Porin 8,000 ja Viipurin
25692: osalle noin 6,500 markkaa sekä muiden osalle vähemmät
25693: määrät (Tampereella toimiva lastentarha, jonka kustan-
25694: nukset ovat tehneet 8,372: 50 penniä, on kunnalta saa-
25695: nut vain 4,315 markkaa; vajaus on korvattu arpajais-
25696: ten kautta). Useimmat lastentarhat ovat nykyään yksikie-
25697: lisiä, vain jonkun on taloudellisista syistä täytynyt toimia
25698: kaksikielisenä. Kuhunkin laitokseen on tavallisesti kuu-
25699: lunut johtajatar, hoitajatar pienimpiä lapsia varten sekä
25700: keittäjätär, toisiin lisäksi johtajattaren apulainen tai pari-
25701: kin. Johtajattaret ja näiden apulaiset ovat tyttökoulun,
25702: edelliset yleensä myös Helsingin lastentarhaseminaarin läpi-
25703: käyneitä. Lapset suorittavat useimmissa laitoksissa mar-
25704: kan lukukaudelta, varattomat eivät maksa mitään. Päi-
25705: vällisateriasta, joka laitoksissa tavallisesti on lasten saata-
25706: vissa, on maksua 5 penniä kerralta tai 25 penniä viikolta,
25707: mutta köyhimmät ovat vapautetut siitäkin.
25708:        Mainittava on, että edelläolevassa selonteossa ei ole
25709: lukuunotettu Rautatiehallituksen ylläpitämiä lastentarhoja.
25710:                Määräraha kansanlastentarhoille.              3
25711: 
25712: Niitä on 6 paikassa, nim. Fredriksbergissä, Riihimäellä,
25713: Tampereella, Kouvolassa, Viipurissa ja Pietarissa, ja niiden
25714: määrärahat tekevät yhteensä 33,940 markkaa.
25715:        Eri kannoilta katsoen ansaitsee lastentarhalaitos
25716: täydellä syyllä valtion huomiota. Kasvatusopin kan-
25717: nalta on sen perusajatus, hennoimmassa iässään olevain
25718: lasten henkisten kykyjen herättäminen ja kehittäminen
25719: taidokkaasti lasten ikäkauteen sovelletun havainto-opetuk-
25720: sen kautta vaikutuksiltaan epäilemättä sangen terveellinen,
25721: samoinkuin myös lasten toimintakyvyn vaurastuttaminan
25722: erilaisten leikkien ja askareiden kautta. Saavathan lapset
25723: täten niin henkisesti kuin ruumiillisesti oivallisen esival-
25724: mistuksen varsinaiseen koulunkäyntiin. Yhteiskunnalli-
25725: selta kannalta nähden ovat varattomain kansanluokkain
25726: lapsia varten laitetut lastentarhat lisäksi yhtenä apukei-
25727: nona näiden luokkain elämäntaistelun lieventämisessä
25728: ja kasvatushuolten helpottamisessa.
25729:        Nykyisessä tilassaan toimiviita lastentarhoiltamme ei
25730: kuitenkaan yleensä sovi aivan suuria vaatia, sillä siksi
25731: vajanaiset ovat enimmäkseen niiden aineelliset edellytyk-
25732: set. Hoitajain lukuun verraten tavallisesti liian suuri
25733: lapsimäärä, puutteelliset huoneustot ja havaintovälineet,
25734: huonot leikkitantereet ja lukuisain lasten ravinnon niuk-
25735: kuus ynnä kehno vaatevarustus ovat useimpain lastentar-
25736: hain menestyksellisen toiminnan esteinä. Ennen kaikkea
25737: ovat nykyiset lastentarhat lähes kullakin paikkakunnalla
25738: lapsimäärään ja pyrkijöiden lukuun verrattuina riittämät-
25739: tömiä ja sangen harvassahan niitä muutenkin on. Kai-
25740:  kessa kaipaa siten lastentarhalaitos kehittyäkseen entistä
25741:  tehokkaampaa tointa yhteiskunnan puolelta.
25742:        V aliakunnan mielestä on tätä kehitystä suunnattava
25743:  siten, että lastentarhoista, jotka nykyisinkin enimmäkseen
25744:  ovat kuntain myöntämillä apurahoilla ylläpidettyjä, muo-
25745:  dostuisi varsinaisia kunnallisia laitoksia. Täten tulisi las-
25746:  tentarhain järjestely lujemmaksi ja niiden asema vakaam-
25747:  maksi, ja tällöin· saattaisi niille turvallisesti myöntää val-
25748:  tioapua samain perusteiden nojalla kuin muillekin kun-
25749: 4         1909. · II Vp. - Anomusmietintö N:o 17.
25750: 
25751: nallisille sivistyslaitoksille, niinkuin kansakouluille, kesä-
25752: siirtoloille y. m. Näin ollen tulisi samalla valtion asiaksi
25753: pitää huolta asianmukaisen tarkastuksen järjestämisestä, las-
25754: tentarhain hoitajain valmistamisesta y. m. s. seikoista. Suuri
25755: vähemmistö Valiokunnan jäseniä onkin ollut si~ä mieltä,
25756: ettei lastentarhain valtioavun pitäisi tulla kysymykseen-
25757: kään muussa tapauksessa kuin että lastentarhat ovat suo-
25758: rastaan kunnan laitoksia. Enemmistö on sensijaan katso-
25759: nut voittamattomain käytännöllisten vaikeuksien kohtaa-
25760: van aijetta hetimiten muuttaa olevia lastentarhoja kuu-
25761: nailisiksi laitoksiksi. Se on samalla joka tapauksessa pi-
25762: tänyt lastentarhain lähimmälle kehitykselle välttämättö-
25763: mänä pikaista valtioapua, jota ainakin aluksi voitaisiin
25764: jakaa paitsi kunnan lastentarhoille myöskin niille yhdis-
25765: tyksille ja yksityisille, jotka kunnan valvonnan alaisina
25766: ylläpitävät lastentarhoja.
25767:        Kun Valiokunta siten puoltaa lastentarhoille ehdote-
25768: tun määrärahan myöntämistä, ehdottaa se tätä määrärahaa
25769: jaettavaksi niin kaupunki- kuin maalaiskuntain kautta,
25770: näiden anomusten johdosta, edellämainitulla lailla. Eh-
25771: doiksi valtioavun saantiin olisi asetettava, että lastentar-
25772: hain toimintaohjelma jätettäisiin valtion kouluviranomaisten
25773: harkittavaksi, että lastentarhat alistuvat siihen tarkastuk-
25774: seen, jonka hallitus tarkoituksenmukaiseksi katsoo, että
25775: ne ovat maksuttomat, ja että vähävaraiset lapset niissä
25776: saavat ilmaiseksi ruokaa ja kaikkein vähävaraisimmat
25777: myös vaatetusapua. Valtioavun suuruus olisi määrättävä
25778: kolmanneksi osaksi kaikista lastentarhain kuluista, ja val-
25779: tioapua jaettaessa tulisi hallituksen katsoa, että tämä
25780: avustus todella tulee lastentarhan kehityksen hyväksi
25781: eikä kunnille aiheeksi vähentämään lastentarhoille en-
25782: nen osottamaansa kannatusta.
25783:       Ehdotetun jakoperasteen mukainen ensi vuoden val-
25784: tioavun tarve on arvioitava noin 100,000 markaksi, nojau-
25785: tuen siihen, että viime lukuvuotiset lastentarhakulut te-
25786: kevät suunnilleen kaksi sen vertaa, ja olettaen kuntain
25787:              Määräraha kansanlastentarhoille.          5
25788: 
25789: ynnä yksityisten kannatuseräin ensi vuonna pysyvän jo-
25790: tenkin ennallaan.
25791:      Esitykseensä viitaten V aliakunta siten kunnioittaen
25792: ehdottaa Eduskunnan alamaisesti anottavaksi,
25793: 
25794:                 että vuodeksi 1910 myönnettäisiin kansan-
25795:            lastentarhain kannattamiseksi 100,000 markan
25796:            suuminen rajaton siirtomääräraha.
25797: 
25798:      Helsingissä 29 p:nä lokak. 1909.
25799: 
25800: 
25801: 
25802:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet: puheenjohtaja
25803: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset jäsenet
25804: Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari,
25805: W. Jokinen, Järvinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen,
25806: Raunio, Sundblom ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
25807: Kaipio ynnä osittain Aak~la ja Krook.
25808: 6          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 17.
25809: 
25810: 
25811: 
25812: 
25813:                       Vastalauseita.
25814:                               I.
25815: 
25816:        Allekirjoittaneiden mielestä ei valtiovarain käyttö las-
25817: tentarhatoiminnan todelliseksi hyödyksi olisi taattu, jos
25818: Valiokunnan ehdotuksen mukaan valtioapua annettaisiin
25819: yksityisten perustamille lastentarhoille. Olemme sitä mieltä,
25820: että ehdotettua valtioapua olisi annettava vain kunnille.
25821: Valiokuntakin on myöntänyt, että kehitys olisi ohjattava
25822: siihen suuntaan, että lastentarhat tulisivat kuunailisiksi
25823: laitoksiksi ja että ne silloin olisivat lujemmalla ja vaka-
25824: vammalla pohjalla. Vain käytännöllisiä vaikeuksia peläten
25825: on Valiokunta lähimpään tulevaisuuteen nähden asettunut
25826: puolustamaan valtioavustuksen antamista yksityisillekin.
25827: Meistä nähden on kumminkin kunnilla nykyisin niin va-
25828: kava velvollisuus tehdä voitavansa kansamme elintarmon
25829: ylläpitämiseksi, että täytyy voida vaatia niitä, mahdolli-
25830: sista alkuvaikeuksista huolimatta, tarmolla ryhtymään toi-
25831: mintaan puheenaolevassakin suhteessa. On väitetty, että
25832: 100,000 markan määrääminen tarkoitukseen meidän esittä-
25833: millämme ehdoilla olisi ensi vuotta varten mahdoton, koska
25834: kunnallisia lastentarhoja ei ehdittäisi niin pian järjestää.
25835: Tämä väite ei mielestämme pidä ollenkaan paikkaansa,
25836: sillä jo nykyisin ovat lastentarhat suurimmaksi osaksi kun-
25837: tien ylläpitämiä ja kun valtioavun saannille asetettaisiin
25838: esittämämme ehto, olisi se omansa edistämään entisten las-
25839: tentarhain muodostumista täydellisesti kunnallisiksi laitok-
25840: siksi. V aitioapua olisi annettava kaupunkikunnalle yhtä
25841: suuri summa kuin mitä se itse tähän tarkoitukseen käyttää,
25842: mutta maalaiskunnille enemmänkin, riippuen valtioapua
25843: anovan kunnan paikallisista olosuhteista.
25844:                     Vastalause 1.                         7
25845: 
25846: Ylläolevan nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa,
25847: 
25848:             että Eduskunta palauttaisi mietinnön takaisin
25849:      Valiokuntaan muutettavaksi perusteluiltaan sellai~
25850:      seksi, että valtioapua esitettäisi annettavaksi ainoas-
25851:      taan kunnallisille lastentarhoille.
25852: 
25853: Helsingissä 29 p:nä lokakuuta 1909.
25854: 
25855: 
25856: Wäinö Jokinen.                       Anton Huotari.
25857: 0. V. Kaipio.                        Juho Etelämäki.
25858: Maria Raunio.                        Josua Järvinen.
25859:                      P. Aakula.
25860: 8          1909. II Vp. - Aacmmsmietintö N:o 17.
25861: 
25862: 
25863: 
25864: 
25865:                               II.
25866: 
25867:       Valiokunta lausuu mietinnössään siv. 3-4: >kehitystä
25868: on suunnattava siten, että lastentarhoista, jotka nykyisinkin
25869: enimmäkseen ovat kuntain myöntämillä apurahoilla yllä-
25870: pidettyjä, muodostuisi varsinaisia kunnallisia laitoksia>.-
25871: Kun tällä lauseella nähtävästi (niinkuin heti jälkeen seu-
25872: raavasta, vähemmistön ja enemmistön eri katsantokantain
25873: selostuksesta ilmenee) tarkoitetaan sellaista järjestelyä, että
25874: puheen-alaiset kasvatustaimistot ainoastaan kunnallisina lai-
25875: toksina voisivat saada valtioapua, pyydän kunnioittavim-
25876: min tuoda kuuluville eriävän mielipiteeni.
25877:       Minusta näyttää siltä, että pyrkimyksestä joka Valio-
25878: kunnan katsantokannassa astuu esiin, ja joka tarkoittaa lähes
25879: kaiken inhimillisen toiminnan alistamista valtiovallan tai
25880: kunnallisen itsehallinnon aloitteesta ja jatkuvasta talutta-
25881: misesta riippuvaiseksi, ei koidu yhteiskunnanemme hyötyä.
25882: Tarmokkuus jota aloite ja omintakeinen ponnistus kysyy,
25883: on meidän kansassa vanhastaan heikko. On jollakin syyllä
25884: sanottu, että pienimpäänkin toimeen täällä tarvitaan valtion
25885: tai kunnan myötävaikutusta. Vaan sekin vähäinen aloitekyky
25886: ja toimitarmo jota löytyy, tietysti vähenee, jos ruvetaan
25887: valtioapua antamaan ainoastaan kunnille. Eikä se ole tästä
25888: ainoa haitta. Eipä kokemus muutenkaan ole osoittanut, että
25889: valtion tai kunnan viran-omaisten johto aina vaikuttaisi
25890: ehdottoman terveellisesti. Jos se useassa tapauksessa on-
25891: kin hyödyksi, henkisen kuin taloudellisenkin toiminnan
25892: alalla, pyrkii se toisissa tapauksissa synnyttämään velt-
25893: toutta ja kaavamaisuutta. Mutta aivan harhaan mennään,
25894: milloin siitä alalla tai toisella tahdotaan tehdä ainoa toi-
25895: minnan muoto.
25896:       Mitä erityisesti kasvatustyöhön tulee, ei saata olla
25897: vaikuttamatta nuuduttavasti, jos kaikkea yksityis-aloitetta
25898:                        Vastalause II.                       9
25899: 
25900: ja itsenäistä toimintaa sillä alalla tahdotaan painaa alas.
25901: Tätä kuitenkin itse teossa tietäisi, jos Valiokunnan puolta-
25902: maila järjestelyllä tehtäisiin mahdottomaksi valtioavun-
25903: ja samalla ymmärrettävästi kunnallisen kannatuksen -
25904: saanti yksityisten perustamille lastentarhoille.
25905:       Valiokunnan sosiaali-demokratiset jäsenet odottavat
25906: lastentarhain muuttamisesta kuunailisiksi laitoksiksi sel-
25907: laista virkeyttä tämän kasvatushaaran alalla, että ehdoit-
25908: tavat jo ensi vuodeksi 100,000 markan avustuksen laitok-
25909: sille joita ei vielä ole olemassa. Tahtomatta häiritä näitä
25910: näköaloja, huomautan vain, ett'en suinkaan katsoisi las-
25911: tentarhatyön kasvattavia tarkoitusperiä edistettävän, jos
25912: ne yksityiset laitokset jotka nykyään useissa kaupungeissa
25913: tällä alalla toimivat, äkkiä joko häviäisivät tai muuttui-
25914: sivat kuunailisiksi laitoksiksi. Sen lisäksi mitä minulla
25915: jo on ollut kunnia tuoda esiin, mainitsen erään näkökoh-
25916: dan joka mielestäni myöskin on laskettava vaakaan asiaa
25917: punnittaessa. Pelätään, että lastentarhoissa nykyisinään
25918: harjoitettaisiin uskonnollista ja yhteiskunnallista agitat-
25919: sioonia. Mutta olisikohan tuohon pelkoon sen vähemmän
25920: syytä, jos kunnat ottaisivat ne kokonaan huostaansa? Tus-
25921: kin kyllä. Jos nuo laitokset kerran ovat niin vaarallisia
25922: uskonnollisten ja valtiollisten vakaumusten taimilavoja
25923: kuin pelätään, niin kaiketi niiden toiminta kuntain puo-
25924: lelta tehtäisiin yksityiskohtaisiin menevän sääntelyn alai-
25925: seksi, jonka sisällys taas vaihtelisi aina sitä myöten mitkä
25926: puoluesuhteet kulloinkin kunnassa olisivat voitolla. Ett'ei
25927: sillä tavoin kunnollista kasvatustyötä tehdä, on selvää.
25928:       Yllä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdoitan,
25929:                että Eduskunta, samalla kun hyväksyy Valio-
25930:           kunnan ponnen, liihettäisi mietinnön takaisin valio-
25931:           kuntaan perustelu}en, uudesta-muodosteltta varten
25932:           puheen-alaiseen kohtaan nähden.
25933:      Helsingissä Lokak. 29 p:nä 1909.
25934: 
25935:                                     E. S. Yrjö-Koskinen,
25936: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
25937:     1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 17.
25938: 
25939: 
25940: 
25941: 
25942:                   Suomen Eduskunnan alamainen anomus
25943:            valtioavun myöntämisestä kansanlastentarhoille.
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 
25948:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
25949:                ja Suuriruhtinas I
25950: 
25951: 
25952: 
25953: 
25954:       Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
25955: valtiopäivillä tehdyn, valtioavun myöntämistä kansanlasten-
25956: tarhoille tarkoittavan anomusehdotuksen.
25957: 2   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -- Anomusmiet. N:o 17.
25958: 
25959:       Lastentarhain tarkoituksena on, Fröbelin aatteen poh-
25960: jalla, luonnonmukaisesti ja kaikin puolin sopusuhtaisesti
25961: kehittää pienten, alle kouluiän olevain lasten kykyjä etu-
25962: päässä moninaisten liike- ja ajatusleikkien kautta, joista
25963: lapset vähitellen saavat siirtyä erilaisiin vakavampiin aska-
25964: reihin. Leikin ohella kuuluvat ohjelmaan lausumis-, kes-
25965: kustelu- ja lauluharjoitukset.
25966:       Suomessa on lukuvuonna 1908-09 lastentarhoja ollut
25967: toimessa useilla eri paikkakunnilla, enimmäkseen kaupun-
25968: geissa, yhteensä yli neljänkymmenen. Enimmät lasten-
25969: tarhat ovat olleet yksityisten henkilöiden, loput yhdistys-
25970: ten toimeenpanemia. Joitakin harvoja niistä on ylläpi-
25971: detty yksityisillä lahjoitus- tai muilla varoilla, muut ovat
25972: saaneet kannatusta kuntain anniskelu-voittovaroista. Yh-
25973: teensä tekevät puheena olevain laitosten saarnat kanna-
25974: tuserät noin 200p00 markkaa. Kussakin laitoksessa on
25975: tavallisesti ollut johtajatar, hoitajatar pienempiä lapsia
25976: varten sekä keittäjätär, toisissa lisäksi johtajattaren apulai-
25977: nen tai parikin. Johtajattaret ja heidän apulaisensa ovat
25978: tyttökoulun, edelliset yleensä myös Helsingin lastentarha-
25979: seminaarin läpikäyneitä. Lapset suorittavat useimmissa
25980: laitoksissa markan luknkaudelta, varattomat eivät maksa
25981: mitään. Päivällisateriasta, joka laitoksissa tavallisesti on
25982: lasten saatavissa, on maksua 5 penniä kerralta tai 25
25983: penniä viikolta, mutta köyhimmät ovat vapautetut tästäkin
25984: maksusta.
25985:       Eri kannoilta katsoen ansaitsee lastentarhalaitos täy-
25986: dellä syyllä valtion huomiota. Kasvatusopin kannalta on
25987: sen vaikutus epäilemättä hyödyllinen. Saavathan lapset
25988: täten niin henkisesti kuin ruumiillisesti sopivan esival-
25989: mistuksen varsinaiseen koulunkäyntiin. Yhteiskunnalli-
25990: selta kannalta ovat varattomain kansanluokkain lapsia var-
25991: ten järjestetyt lastentarhat lisäksi yhtenä apukeinona näi-
25992: den luokkain elämäntaistelun lieventämisessä ja kasva-
25993: tushuolten helpottamisessa.
25994:       Nykyisessä tilassaan toimivat lastentarhamme eivät
25995: kuitenkaan yleensä voi täysin vastata tarkoitustaan, sillä
25996:                 Määräraha kansanlastentarhoille.              3
25997: 
25998: siksi vajanaiset ovat enimmäkseen niiden aineelliset edelly-
25999: tykset. Hoitajain lukuun verraten tavallisesti liian suuri
26000: lapsimäärä, puutteelliset huoneistot ja havaintovälineet,
26001: huonot leikkitantereet ja lukuisain lasten ravinnon niuk-
26002: kuus ynnä kehno vaatevarustus ovat useimpain lastentar-
26003: hain menestyksellisen toiminnan esteinä. Etenkin ovat
26004: nykyiset lastentarhat yleensä lapsimäärään ja pyrkijöiden
26005: lukuun katsoen riittämättömiä. Niinmuodoin lastentarha-
26006:  laitos kaipaa kehittyäkseen entistä tehokkaampaa tointa
26007: yhteiskunnan puolelta.
26008:        Eduskunnan miAlestä on tätä kehitystä suunnattava
26009: siten, että lastentarhat, jotka nykyisinkin enimmäkseen
26010:  ovat kuntain myöntämillä apurahoilla ylläpidettyjä, muo-
26011: dostuisivat varsinaisiksi kunnallisiksi laitoksiksi. Täten
26012: lastentarhain järjestely tulisi lujemmaksi ja niiden asema
26013: vakaantuisi, ja tällöin saattaisi niille myöntää valtioapua
26014: samain perusteiden mukaan kuin muillekin kunnallisille
26015:  sivistyslaitoksille. Eduskunta on kuitenkin sitä mieltä,
26016: että pikainen avustus joka tapauksessa on lastentarhojen
26017: kehitykselle välttämätön, ja olisi sentähden valtioapua
26018: annettava, ainakin aluksi, paitsi kunnan lastentarhoille
26019: myöskin niille yhdistyksille ja yksityisille, jotka kunnan
26020:  valvonnan alaisina ylläpitävät lastentarhoja. Määräraha
26021:  olisi annettava jaettavaksi sekä kaupunki- että maalais-
26022: kunnille.
26023:        Ehdoiksi valtioavun saantiin olisi asetettava, että
26024:  lastentarhain toimintaohjelma annettaisiin valtion koulu-
26025:  viranomaisten harkittavaksi, että lastentarhat alistuvat
26026:  siihen tarkastukseen, jonka hallitus tarkoituksenmukaiseksi
26027:  katsoo, että ne ovat maksuttomat, ja että vähävaraiset
26028:  lapset niissä saavat ilmaiseksi ruokaa ja kaikkein vähä-
26029:  varaisimmat myös vaatetusapua. Valtioavun suuruus olisi
26030:  määrättävä kolmam1eksi osaksi kaikista lastentarhain ku-
26031:  luista, ja valtiopua jaettaessa tulisi hallituksen katsoa, että
26032:  avustus todella tulee lastentarhan kehityksen hyväksi eikä
26033:  kunnille aiheeksi vähentämään lastentarhoille ennen osotta-
26034:  rnaansa kannatusta.
26035: 4   1909. II Vp. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N:o 17.
26036: 
26037:       Kun viime lukuvuoden lastentarhakulut tekivät suun--
26038: nilleen 200,000 markkaa, ja kun voidaan olettaa, että kun-
26039: tain ynnä yksityisten kannatuserät ensi vuonna pysyvät
26040: jotenkin ennallaan, on Eduskunta, mainitun perusteen mu--
26041: kaan, arvioinut ensi vuonna tarvittavan valtioavun määrän
26042: lUO,OOO markaksi.
26043:       Ed<~llä Psitetyn nojalla Eduskunta saa alamaisesti anoa,
26044: 
26045: 
26046:                  että vuodeksi 1910 myönnettäisiin kansan-
26047:            lastentarhain kannattamiseksi 100,000 markan
26048:            suuruinen mjaton siirtomääräraha.
26049: 
26050:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26051: 
26052:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
26053: 
26054: 
26055: 
26056: 
26057:      Helsingissä, Keisarit Iisen Senaatin kirjapainossa, 190~1.
26058:            1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 18.
26059: 
26060: 
26061: 
26062: 
26063:                  Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 6
26064:            Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka
26065:            koskee mooseksenuskolaisten oikeutta oleskella Suo-
26066:            messa sekä täällä saada kansalaisoikeus.
26067: 
26068:       Eduskunnalle esitetyssä anomusehdotuksessa ovat
26069: Bdustajat af Forselles y. m., viitaten siihen että Lain-
26070: valmistelukunta on Senaatin määräyksestä valmistanut
26071: mooseksenuskolaisia koskevan asetusehdotuksen, joka on
26072: tarkoitettu pantavaksi asiasta annettavan armollisen esi-
26073: tyksen pohjaksi, ehdottaneet että Eduskunta Hallitsijalta
26074: anoisi että ehdotuksen laatimista tarpeelliseksi lainsäädän-
26075: nöksi mooseksenuskolaisten oikeudesta asua maassamme ja
26076: päästä Suomen kansalaisiksi joudutettaisiin, niin että ar-
26077: mollinen esitys voitaisiin antaa nykyisille tai ainakin ensi-
26078: tuleville valtiopäiville. Tämän anomusehdotuksen on Edus-
26079: kunta pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen kesäkuun 18
26080: päivältä lähettänyt Perustuslakivaliokuntaan valmistelta-
26081: vaksi.
26082: 
26083:       Hallitusmuodon 1 §:ssä julkilausutaan se periaate että
26084: valtakunnan kaikkien alamaisten tulee olla luterilaisen opin
26085: tunnustajia. Tämä säännös on sittemmin säätypäätöksellä
26086: tammikuun 26 päivältä 1779 ja uskonnonvapausasetuksella
26087: tammikuun 24 päivältä 1781 ynnä myöhemmillä asetuk-
26088: silla muutettu mitä tulee kristityn uskonopin tunnustajiin,
26089: mutta estää edelleen ei-kristittyjä pääsemästä Suomen
26090: kansalaisiksi. Mooseksenuskolainen ei niinmuodoin voi saada,
26091: Suomen kansalaisoikeutta, vaan pidetään häntä ulkomaa-
26092: laisena, olipa hän oleskellut täällä kuinka kauan tahansa.
26093:  2          1909. II Vp. -- Anomusmietintö N:o 18.
26094: 
26095:         Mooseksenuskolaisten eli juutalaisten oikeudelliseen
26096:   asemaan nähden Suomessa tehdään voimassa olevissa
26097:   määräyksissä ero toiselta puolen niiden juutalaisten välillä,
26098:   jotka ovat saaneet erityisen luvan oleskella täällä, ja toi-
26099:   selta puolen vieraitten juutalaisten välillä, joiden oleskelu
26100:   maassamme venäläisen tai ulkomaisen viranomaisen anta-
26101:   man passin nojalla on tilapäisempää laatua. Keisarillisen
26102:   Senaatin kiertokirjelmässä kaikille kuvernööreille maalis-
26103:   kuun 29 päivältä 1889 määrätään nimittäin, että joukko
26104:   kirjelmässä lueteltu ja juutalaisia saa jäädä maahamme, mutta
26105:  ainoastaan toistaiseks: ja sillä ehdolla että he kohta ja
26106:   sitten aina kuuden kuukauden kuluttua asianomaiselta ku-
26107:  vernööriltä lunastavat niin sanotun ololipun. Hankittu
26108:  ololippu tuottaa näiden juutalaisten lapsillekin oikeuden
26109:  oleskella Suomessa, kuitenkin ainoastaan niin kauan kuin:
26110:  he pysyvät vanhempainsa kodissa tahi kunnes menevät
26111:  avioliittoon tahi kutsutaan sotapalvelukseen. Puheena
26112:  olevat juutalaiset saavat yleensä oleskella ainoastaan niissä.
26113:  kaupungeissa, jotka ovat heille osotetut asuinpaikaksi. Hei-
26114:  dän elinkeinonharjoittamisoikeudestaan määrätään, että h~
26115:  tehtyään ilmoituksen asianomaiselle maistraatille, saavat
26116:  siinä kaupungissa, missä asuvat, elatuksekseen myydä
26117:  valmistamiaan käsityöläisteoksia ja muita käsityötuotteitar
26118: kaupitella leipää ja muita leipomotuotteita, marjoja ja he-
26119:  delmiä, sikareja, paperosseja, tulitikkuja, käytettyjä vaatteita
26120:  ja jalkineita sekä kaikenlaatuisia parseleja, käydä kauppaa
26121: yksinkertaisemmilla liina- ja pitovaatteilla, huiveilla, la-
26122:  keilla, hatuilla, jalkineilla ja muulla pienellä rihkamalla
26123: sekä muutoin harjoittaa sitä elinkeinoa, johon he aikai-
26124: semmin ovat asianmukaisessa järjestyksessä saaneet luvan;..
26125: ja tulee juutalaisten tästä suorittaa ne verot, mitkä taksoi-
26126: tuksen perustuksella pannaan heidän maksettavakseen_
26127: Sitä vastoin on juutalaisia kielletty käymästä markkinoilla.
26128: paitsi siinä paikkakunnassa, missä asuvat, sekä kiertele-
26129: mästä maaseudulla ja harjoittamasta kauppaa tai käsiam--
26130: mattia. Jos juutalainen rikkoo näitä kiertokirjelmän mää-
26131: räyksiä tai jos hänet tavataan kerjäämästä, irstaudesta ja.
26132:           Mooseksenuskolaisten oikeudellinen asema.          3
26133: 
26134: -epäsiveellisestä elämästä tai muista rikoksista taikka JOS
26135: aiheutettua moitetta hänen käytöstään vastaan muutoin
26136: ilmaantuu, voidaan hänet poliisin toimesta lähettää
26137: kotipaikalleen. Viranomaiset veivoitetaan sen ohella val-
26138: vomaan ettei muita kuin kiertokirjelmässä tarkoitettuja
26139: juutalaisia saa asettua maahamme; ja uudistetaan täten eri-
26140: näisiin aikaisempiin asetuksiin sekä viimeksi kesäkuun 27
26141: p:nä 1888 annettuun passiasetukseen otettu kielto juuta-
26142: laisten asettumista vastaan Suomeen.
26143:       Vieraitten juutalaisten, jotka ovat asianmukaisesti
26144: passitettuina saapuneet Suomeen, sallitaan edellä mainitun
26145: 1888 vuoden asetuksen mukaan määrätty aika, kulloinkin
26146: asianomaisen kuvernöörin harkinnasta riippuen, matkustella
26147: ja oleskella maassamme, ollen heidän siinä noudatet-
26148: tava mitä heihin nähden mahdollisesti erittäin määrä-
26149: tään. Lukuunottamatta että heidän oikeutensa oleskella
26150: täällä on epävarma ovat he samassa asemassa kuin muut
26151: passin nojalla maassamme oleskelevat ulkomaalaiset.
26152: 
26153:        Kun V aliakunta on käynyt käsittelemään esillä ole-
26154: vaa anomusehdotusta, ei Valiokunta ole voinut päästä yksi-
26155: mielisyyteen. V aliakunnan enemmistö on asiassa omaksu-
26156: nut seuraavat mielipiteet.
26157:        Suomessa asuvien juutalaisten asema on, niinkuin
26158: edellä esitetystä käy selville, erittäin epäedullinen. He eivät
26159: voi saada kansalaisoikeutta eikä heille ole edes vakuutettu
26160: turvattua oikeutta oleskella maassamme, vaikka suurella
26161: osalla heistä tuskin saattaa katsoa olevan muuta isän-
26162: maata. Niin pian kuin juutalaisten lapset menevät avio-
26163: liittoon tai muusta syystä jättävät vanhempainsa kodin,
26164: ovat he pakotetut muuttamaan maasta. Juutalaisten elin-
26165: keino-oikeuskin on voimassa olevain säännösten mukaan
26166: sangen kohtuuttomasti rajoitettu, samalla kuin ololippu-
26167: järjestelmä tuottaa heille tuntuvia kustannuksia.
26168:       Ne uskonnolliset arvelut, jotka aikaisemmin ovat
26169: estäneet myöntämästä kansalaisoikeutta juutalaisille, ovat
26170: aikoja sitten väistyneet. Mainitun toimenpiteen vastusta-
26171: minen, sikäli kuin sitä ilmenee maassamme, johtuukin pää-
26172: 4          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 18.
26173: 
26174: asiassa vähemmän uskonnollisista kuin taloudellisista ja
26175: kansallisista arveluista. Niin vähälukuinen kansanaines kuin
26176: täällä asuvat juutalaiset tuskin kuitenkaan voi olla kan-
26177: sallisessa tai taloudellisessa suhteessa vaarallinen kansalle,
26178: joka on saavuttanut sen sivistysasteen ja taloudellisen ke-
26179: hityksen, mikä Suomen kansalla on. Pikemmin olisi juu-
26180: talaisten asettaminen maamme muiden kansalaisten ve-
26181: roisiksi, sen mukaisesti mitä kehitys muissa maissa on osot-
26182: tanut, epäilemättä oleva omansa täyttämään juutalaisten
26183: ja viimeksi mainittujen välistä juopaa sekä tekemään hei-
26184: dän harrastuksensa yhteisiksi. Tässä samoinkuin aina on
26185: osottautuva, että uskollinen pysyminen oikeuden ja ihmi-
26186: syyden periaatteissa on aikaa voittaen myös oleva käytän-
26187: nöllisintä ja viisainta. Niinmuodoin olisi lainsäädäntöön
26188: tehtävä sellainen muutos, että Suomessa asuvat juutalai-
26189: set voivat, jos he pitemmän aikaa oleskelemalla maas-
26190: samme ovat osottaneet vakavaa aikomusta asettua tänne
26191: eivätkä sinä aikana ole antaneet oikeutettua aihetta muis-
26192: tutuksiin, saada Suomen kansalaisoikeuden, jonka ohella
26193: erittäin juutalaisiin nähden voimassa olevat elinkeino-
26194: oikeuden rajoitukset olisi poistettava.
26195:       Kysymys mihin suuntaan lainsäädännön meillä pi-
26196: täisi käydä vieraisiin juutalaisiin nähden, jotka mahdolli-
26197: sesti haluavat asettua maahamme, on, kun sen yhteydessä
26198: on otettava huomioon juutalaisten asema muissa maissa,
26199: eritoten keisarikup.nassa, ja koska se on Jaajakantoisempi
26200: kuin edellä kosketeltu kysymys täällä jo asuvien juuta-
26201: laisten oikeudellisen aseman järjestämisestä, vaikeampi
26202: ratkaista, mutta vaatii sekin epäilemättä osakseen lain-
26203: säätäjän huomiota. Valiokunnassa on lausuttu arvelu että,
26204: jos juutalaisten maahanasettumiskielto kumottaisiin, juu-
26205: talaisainesten joukkovaellus maahamme voisi alkaa. Va-
26206: liokunta ei kuitenkaan ole voinut panna tähän väittee-
26207: seen niin ratkaisevaa merkitystä, että vastedes tänne siir-
26208: tyvät juutalaiset olisi ainoastaan sillä perustuksella koko-
26209: naan asetettava poikkeusasemaan mitäkansalaisoikeuden saa-
26210: vuttamismahdollisuuteen tulee. Valiokunnan mielestä olisi
26211:          Mooseksenuskolaisten oikeudellinen asema.             5
26212: 
26213: nimittäin juutalaisten haitallinen maahanmuutto estettä-
26214: vissä siten, että soveliaita säännöksiä niistä ehdoista, joilla
26215: juutalaiset saavat oleskella Suomessa, otetaan aijottuun juu-
26216: talaisten oikeudellista asemaa koskevaan lainsäädäntöön;
26217: ja olisi puheena oleva asia sentähden lainsäädännössä kä-
26218: siteltävä juutalaisten kansalaisoikeutta koskevan kysymyk-
26219: sen yhteydessä sekä järjestettävä samalla lainsäädäntötoi-
26220: mella.
26221:        Viitaten siihen mitä edellä on esitetty saa Perustus-
26222: lakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Kei-
26223: sarilliselta Majesteetilta anoisi,
26224: 
26225:                  että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
26226:            lista annettaisiin esitys, joka sisältäisi ehdotuk-
26227:            sen lainsäädännöksi sekä niistä edellytyksistä, joilla
26228:            mooseksenuskoa tunnustavat henkilöt saisivat oles-
26229:            kella Suomessa ja täällä harjoittaa elinkeinoa, että
26230:            niistä ehdoista, joilla mooseksenuslcolaiset voisivat
26231:            päästti Suomen kansalaisiksi.
26232: 
26233:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
26234: J. CastrE'm ynnä jäsenet Sirola, Aalle, Alkio, Estlander,
26235: Ingman, Koponen, Lagerlöt Leivo, Mikkola (ositt.), Y. Mä-
26236: kelin, Nevanlinna, Rosenqvist, Torppa, Walavaara ja S.
26237: Wuolijoki sekä varajäsenet A. Castren ja Mömmö (ositt.).
26238: 
26239:      Helsinki, 4 p:nä marraskuuta 1909.
26240: 6          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 18.
26241: 
26242: 
26243: 
26244: 
26245:                       Vastalauseita.
26246:                                I.
26247: 
26248:        Kosken ole voinut yhtyä V aliakunnan enemmistön
26249: mielipiteeseen, pyydän vastalauseen muodossa lyhyesti saada
26250: tuoda esille eriävän käsitykseni.
26251:        Mitä ensiksikin koskee Suomessa olevia juutalaisia,
26252: olen sitä mieltä että sellaisille juutalaisille7jotka ovat Suo-
26253: messa syntyneet ja kasvaneet taikka pitemmän aikaa oles-
26254: kelleet, olisi lainsäädännön kautta ja siinä tarkoin määrä-
26255: tyillä ehdoilla varattava mahdollisuus kansalaisoikeuden
26256: saavuttamiseen, kuitenkin sillä rajoituksella7 ettei tällai-
26257: sillekaan juutalaisille olisi myönnettävä oikeutta päästä
26258: Suomen valtiovirkoihin.
26259:        Mitä vieraisiin juutalaisiin tulee pidän varsin luulta-
26260: vana että 7 jos juutalaisten maahanasettumiskielto kumot-
26261: taisiin7 vähemmin suotavien juutalaisainesten joukkovaellus
26262: maahamme voisi alkaa. Tähän katsoen en tahdo puoltaa
26263: sellaista toimenpidettä tarkoittavaa anomusta enkä muu-
26264: tenkaan pidä lainsäädännön muuttamista näihin juutalai-
26265: siin nähden tarpeellisena.
26266:        Saan siis kunnioittaen ehdottaa,
26267:                   että Eduskunta anoisi armollista esitystä, joka
26268:            sisältäisi ehdotuksen lainsäädännöksi niistä ehdoista,
26269:            joilla Suomessa syntyneet ja kasvaneet taikka kauem-
26270:            man aikaa oleskelleet juutalaiset voisivat päästä Suo-
26271:            men kansalaisiksi.
26272:      Helsingissä, 4 p:nä marraskuuta 1909.
26273: 
26274:                                             Jonas Castren.
26275:                          Vastalause II.                            7
26276: 
26277: 
26278: 
26279: 
26280:                                II.
26281: 
26282:       Suomessa syntyneitten ja asuvain sekä pitemmän.
26283: aikaa oleskelleitten juutalaisten oikeudellisen aseman pa-
26284: rantamista koskevia toimenpiteitä ei ole mi0lestäni syytä
26285: niin elimellisesti kytkeä yhteen maahamme vieraista maista
26286: muuttavain juutalaisten oikeudellista asemaa koskevain
26287: uudistustoimenpiteitten kanssa, kuin V aliakunta on tehnyt.
26288: Tämän kysymyksen tärkein puoli on epäilemättä saada
26289: Suomessa syntyneiden ja pitemmän aikaa täällä oleskellei-
26290: den juutalaisten, joille Suomi on tullut kot:imaaks:i, oikeu-
26291: dellinen asema turvatuksi.
26292:       Tämän perusteella pyydän saada kunnioittaen ehdot-
26293: taa Eduskunnan anottavaksi:
26294: 
26295:                  että juutalaisten oikeudellinen asema Suomessa
26296:           niin pian kuin mahdollista lainsäädännön kautta
26297:           järjestettäisiin, sekä
26298:                  että j~t~dalaisille, jotka ovat syntyneet ja täysi-
26299:           ikäisyyteensä asti asuneet maassa tai jotka asian-
26300:           omaisella lw:alla ovat a~jotun lain voimaan astuessa
26301:           oleskelleet täällä pitemmän ajan, siinä turwttaisiin
26302:           oleskelu maassa .ja oikeus täällä harjoittaa elinkei-
26303:           noa sekä valmistettaisiin mahdollisuus päästä Suo-
26304:           men kansalaisiksi ja että sitä tarkoittava esitys
26305:           annettaisiin eduskunnalle.
26306: 
26307:      Helsingissä 4 p. Marraskuuta 1909.
26308: 
26309:                                                   Santeri Alkio.
26310: 8         1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 18.
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                             111.
26316: 
26317:       Olemme samaa mieltä Valiokunnan kanssa siitä, että
26318: juutalaisten asema Su"omessa on erittäin epävarma ja että
26319: heille sentähden olisi lainsäädännön kautta valmistettava
26320: turvallisempi asema mitä tulee oikeuteen oleskella maas-
26321: semme ja harjoittaa elinkeinoa täällä. Kuitenkaan emme
26322: katso voivamme yhtyä siihen, että täkäläiset juutalaiset,
26323: varaamaHa heille mahdollisuuden kansalaisoikeuden saa-
26324: vuttamiseen, asetettaisiin samaan asemaan kuin maan muut
26325: kansalaiset. Puheenaolevan lainsäädännön tärkeyteen ja laa-
26326: jakantoisuuteen nähden pidämme myöskin toivottavana
26327: että se olisi aikaansaatava eduskunnan myötävaikutuksella.
26328:       Rohkenemme senvuoksi kunnioittavimmin ehdottaa,
26329: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
26330: 
26331:                 ettii juutalaisten oikeudeUinen asema Suomessa
26332:           niin pian kuin mahdollista lainsääddnnön kautta
26333:           jä1jestettiiisiin.
26334: 
26335:      Helsingissä, 4 p:nä marraskuuta 1909.
26336: 
26337: 
26338:      Arthur Castren.                       Juho Torppa.
26339:                         Vastalause !V.                      9
26340: 
26341: 
26342: 
26343: 
26344:                              IV.
26345: 
26346:        Juutalaiskysymys on kaikkialla osottautunut erittäin
26347: vaikeaksi ratkaista. Tämä johtuu etupäässä siitä, että juuta-
26348: laiset, oli heitä enemmän tai vähemmän ja oli heidän ase-
26349: mansa parempi tai huonompi, yleensä säilyttävät oman
26350: kansallisuutensa omine erikoisine ominaisuuksineen ja har-
26351: rastuksineen, osottaen harvinaista kykyä käyttää omaksi
26352: vaurastuttamisekseen niiden kansojen heikkoja puolia, joi-
26353: den keskuudessa he elävät. Kuta heikommin kehittyneet
26354: jonkin kansan kansanistunto ja kansallinen sivistys ovat,
26355: kuta vaillinaisempi sen taloudellisen elämän kehitys, sitä
26356: vaarallisempaa sille on antautua siihen taisteluun, jota
26357: juutalaisaineksen suurempi vahvistaminen Ben keskuudessa
26358: sille tietää.
26359:        Kun ottaa huomioon tämän, ei voi olla antamatta
26360: tunnustusta sille huolelle ja varovaisuudelle, millä sekä
26361: kotimainen hallituksemme että säätyeduskunta ovat niiden
26362: harkittavaksi useita kertoja joutunutta juuta]aiskysymystä
26363: käsitelleet. Seuraus tästä varovaisuudesta onkin ollut,
26364: että mitään juutalaiskysymystä sanan laajemmassa roerki-
26365: tyksessa ei tähän asti ole maassamme syntynyt.
26366:        Sitä suurempaa levottomuutta on omansa herättämään
26367: se tapa, millä Perustuslakivaliokunnan enemmistö yllä-
26368: olevassa mietinnössä on puheena olevaa asiaa käsitellyt.
26369: Näyttää siltä kuin sanotulla, enemmistöllä tuskin olisi
26370: täyttä käsitystä edellä olevan kysymyksen kansallisesta
26371: ja taloudellisesta merkityksestä kansalle, joka on alkanut
26372: saavuttaa omintakeista sivistystä vasta jokunen vuosikym-
26373: men sitten ja joka elää niin ahtaissa ja alkuperäisiRsä
26374: taloudellisissa oloissa kuin Suomen kansa. Perustuslaki-
26375: 10         1909. H Vp. -- Anomusmietintö N:o 18.
26376: 
26377: valiokunta vain katsoo asiakseen julistaa, millainen tämän
26378: erinomaisen arkaluontoisen ja kauvaksi kantavan asian rat-
26379: kaisu muka tietää uskollista pysymistä oikeuden ja ihmi-
26380: syyden periaatteissa. Osattaisi mielestämme erittäin arvel-
26381: luttavaa poikkeamista siitä huolellisesta varovaisuudesta,
26382: millä puheenaolevaa asiaa aikaisemmin maassamme on
26383: käsitelty, jos Eduskunta sellaisilla perusteilla kuin, Valio-
26384: kunta esittää, kävisi tekemään siinä niin perin kauvas kan-
26385: tavan päätöksen, kuin Valiokunnan ponnessa on ehdotettu.
26386:        Omasta puolestamme pyydämme suositella mietin-
26387: nössä käsiteltyä Edustaja af Forselleksen y. m. anomusehdo-
26388: tustaj hyljättäväksi. Teemme sen seuraavilla perusteilla.
26389:        Määräykset ulkomaan juutalaisten oikeudesta oles-
26390: kella maassamme tavataan hallinnollista tietä kesäkuun
26391: 27 p. 1888 annetun passiasetuksen 11 §:ssä, jossa sää-
26392: detään: ) kun juutalaiset, asianmukaisesti passitettuina,
26393: Suomeen tulevat, sallittakoon heidän vapaasti maan kautta
26394: kulkea ja jonakin määrättynä, asianomaisen kuvernöörin
26395: harkinnasta riippuvana aikana täällä oleskella, noudattaen
26396: mitä tästä erittäin saattaa tulla säädetyksi. Tätä ennen
26397: annettu kielto juutalaisten asettumista vastaan maahan
26398: tulee kuitenkin yhä edelleen voimassa pysymääm. Kun
26399: ulkomaan juutalaisten siirtyminen maahamme monesta
26400: syystä ei ole suotava, vastaa tämä säännös mielestämme
26401: nykyistä tarvetta, ja olisi vain suotava että sen määräys-
26402: ten noudattamista viranomaisten puolelta tarkoin valvot-
26403: taisiin ja vaadittaisiin.
26404:        Mitä taasen Suomessa syntyneisiin ja kasvaneisiin
26405: sekä täällä jo pitemmän aikaa asuneisiin juutalaisiin tulee,
26406: olemme kyllä sitä mieltä, että heidän oikeutensa asua
26407: Suomessa olisi tehtävä vakavammaksi ja että heidän elin-
26408: keino-oikeutensa olisi kohtuudenmukaisesti turvattava ja
26409: laajennettava. Sitä vastoin meistä ei näytä olevan syytä
26410: lainsäädännössä yhdellä kertaa ottaa niin pitkälle menevää
26411: askelta, että heille jo nyt ennenkuin on saavutettu min-
26412: käänlaista kokemusta siitä, mitä seurauksia heille myön-
26413: netty vakaampi asema ja laajennettu elinkeino-oikeus voi-
26414:                       Vastalause IV.                      11
26415: 
26416: vat tuottaa, olisi myönnettävä myöskin Suomen kansa-
26417: laisoikeus. Kun säännökset näiden juutalaisten oikeudesta
26418: asua täällä samoin kuin heidän elinkeino-oikeuttaan kos-
26419: kevat määräyksetkin ovat hallinnollista laatua, ja hallitus
26420: niinkuin mietinnöstä näkyy, on kiinnittänyt huomionsa
26421: tätä väestöä koskevan lainsäädännön uudistamiseen, ei
26422: Eduskunnalla mielestämme ole syytä tehdä sen suhteen
26423: mitään esitystä.
26424:       Katsoen siis siihen,: ettei Valiokunta ehdotuksensa
26425: tueksi ole voinut tuoda esille: mitään todellista tarvetta;
26426: kun sensisältöinen lainsäädäntöj kuin Valiokunnan ehdot-
26427: tarua päin vastoin vakaumuksemme mukaan olisi kansallem-
26428: me erittäin vaarallinen ja vahingollinen, ja kun ne toimen-
26429: piteet, jotka ovat tarpeen Suomen juutalaisten aseman va-
26430: kaannuttamiseksi, mielestämme eivät vaadi Eduskunnan
26431: tointa, saamme kunnioittaen ehdottaa,
26432: 
26433:                  että Eduskunta hyllcäisi mietinnön ja päät-
26434:           täisi, ettei puheena oleva anomusehdotus anna ai-
26435:           hetta toimenpiteisiin.
26436: 
26437:      Helsingissä 4 p:nä marraskuuta 1909.
26438: 
26439: 
26440:      Lauri Ingman.                         A. Lagerlöf.
26441:                       E. Nevanlinna.
26442: 12          1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 18.
26443: 
26444: 
26445: 
26446: 
26447:                                 V.
26448: 
26449:      Koska Perustuslakivaliokunta ei ole mietintöön otta-
26450: nut niitä perusteita, joiden nojalla allekirjoittaneet ovat
26451: voineet mietinnön pontta kannattaa, pyydämme esiintuoda
26452: seuraavaa:
26453: 
26454:       Olemme periaatteessa sitä mieltä, että juutalaiset olisi-
26455: vat kansalaisoikeuden saamiseen nähden samoinkuin muu-
26456: toinkin asetettavat ulkomaalaisten veroisiksi ylipäätään ja
26457: että heitä koskevan poikkeuslainsäädännön sentähden tulisi
26458: kokonaan lakata, mutta kuitenkin, jouduttaaksemme käy-
26459: tännöllisessä suhteessa hyväksyttävää juutalaiskysymyksen
26460: ratkaisua, olemme yhtyneet ylläolevaan valiokunnan ponsi-
26461: ehdotukseen.
26462:       Helsingissä 4 p:nä marrask. 1909.
26463: 
26464: 
26465:      Sulo Wuolijoki.                            Yrjö E. Sirola.
26466:      Nestori Walavaara.                         Oskar Leivo.
26467:      lida Aalle.                                Alb. Koponen.
26468: 
26469: 
26470: 
26471: 
26472:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
26473:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 18.
26474: 
26475: 
26476: 
26477: 
26478:                Suomen Eduskunnan alamainen anomus,
26479:           joka koskee mooseksenuskolaisten oikeutta oleskella
26480:           Suomessa sekä täälläjsaada kansalaisoikeus.
26481: 
26482: 
26483: 
26484: 
26485:       Suurivaltaisin, .Armollisiu Keisari
26486:                  ja Suuriruhtinas!
26487: 
26488: 
26489: 
26490: 
26491:     Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus moo-
26492: seksenuskolaisten Suomesf'la oleskelemista sekä täällä
26493: kansalaisoikeuden saamista koskevan lainsäädännön jou-
26494: :2   1909. II Vp. -   Edusk. anorn. -   Anornusrniet. N:o 18.
26495: 
26496: duttamisesta, ja on Eduskunta sanotun ehdotuksen sää-
26497: detyssä järjestyksessä käsitellyt.
26498: 
26499:       Hallitusmuodon 1 §:ssä julkilausutaan se periaate,
26500: että valtakunnan kaikkien alamaisten tulee olla luterilai-
26501: sen opin tunnustajia. Tämä säännös on sittemmin sääty-
26502: päätöksellä tammikuun 26 päivältä 1779 ja uskonnon-
26503: vapausasetuksella tammikuun 24 päivältä 1781 ynnä
26504: myöhemmillä asetuksilla muutettu mitä tulee kristityn
26505: uskonopin tunnustajiin, mutta estää edelleen ei-kristittyjä
26506: pääsemästä Suomen kansalaisiksi. Mooseksenuskolainen
26507: ei niin muodoin voi saada Suomen kansalaisoikeutta, vaan
26508: pidetään häntä ulkomaalaisena, olipa hän oleskellut
26509: täällä kuinka kauan tahansa.
26510:       Mooseksenuskolaisten eli juutalaisten oikeudelliseen
26511: asemaan nähden Suomessa tehdään voimassa olevissa
26512: määräyksissä ero toiselta puolen niiden juutalaisten vä-
26513: lillä, jotka ovat saaneet erityisen luvan oleskella täällä,
26514: ja toiselta puolen vieraitten juutalaisten välillä, joiden
26515: oleskelu maassamme venäläisen tai ulkomaisen viranomai-
26516: sen antaman passin nojalla on tilapäisempää laatua. Keisa-
26517: rillisen Senaatin kiertokirjelmässä kaikille kuvernöö-
26518: reille maaliskuun 29 päivältä 1889 määrätään nimittiiin,
26519: että joukko kirjelmässä lueteltuja juutalaisia saa jäädä
26520: maahamme, mutta ainoastaan toistaiseksi ja sillä ehdolla,
26521: että he kohta ja sitten aina kuuden kuukauden kuluttua
26522: asianomaiselta kuvernööriitä lunastavat niin sanotun olo-
26523: lipun. Puheena olevat juutalaiset saavat yleensä oles-
26524: kella ainoastaan niissä kaupungeissa, jotka ovat heille
26525: osotetut asuinpaikaksi, ja siellä elatuksekseen harjoittaa
26526: vain muutamia elinkeinoja. Nimenomaan on heitä
26527: kielletty käymästä markkinoilla, paitsi siinä paikkakun-
26528: nassa, missä asuvat, sekä kiertelemästä maaseudulla ja
26529: harjoittamasta kauppaa tai käsiammattia. Jos juutalai-
26530: nen rikkoo näitä kiertokirjelmän määräyksiä taikka jos
26531: aiheutettua moitetta hänen käytöstään vastaan muutoin
26532: ilmaantuu, voidaan hänet poliisin toimesta lähettää
26533:          Mooseksenuskolaisten oikeudellinen asema.            3
26534: 
26535: maasta pois. Viranomaiset veivoitetaan sen ohella val-
26536: vomaan, ettei muita kuin kiertokirjelmässä tarkoitettuja
26537: juutalaisia saa asettua maahamme; ja uudistetaan tä-
26538: ten erinäisiin aikaisempiin asetuksiin sekä viimeksi kesä-
26539: kuun 27 päivänä 1888 annettuun passiasetukseen otettu
26540: kielto juutalaisille asettumasta Suomeen asumaan.
26541:      Vieraitten juutalaisten, jotka ovat asianmukaisesti
26542: passilla varustettuina saapuneet Suomeen, sallitaan vii-
26543: meksi mainitun asetuksen mukaan matkustella ja oleskella
26544: maassamme määrätty aika, kulloinkin asianomaisen
26545: kuvernöörin harkinnasta riippuen, ja on heidän tällöin
26546: noudatettava mitä heihin nähden mahdollisesti erittäin
26547: määrätään. Lukuun ottamatta että heidän oikeutensa
26548: oleskella täällä on epävarma, ovat he samassa asemassa
26549: kuin muut passin nojalla maassamme oleskelevat ulko-
26550: maalaiset.
26551: 
26552:       Suomessa asuvien juutalaisten asema on, niinkuin
26553: edellisestä käy selville, erittäin epäedullinen. He eivät
26554: voi saada kansalaisoikeutta eikä heille ole edes vakuu-
26555: tettu turvattua oikeutta oleskella maassamme, vaikka
26556: suurella osalla heistä htuskin saattaa katsoa olevan muuta
26557: isänmaata. Niin pian kuin juutalaisten lapset menevät
26558: avioliittoon tai muusta syystä jättävät vanhempainsa
26559: kodin, ovat he pakotetut muuttamaan maasta. Juutalais-
26560: ten elinkeino-oikeuskin on voimassa olevain säännösten
26561: mukaan sangen kohtuuttomasti rajoitettu, samalla kuin
26562: ololippujärjestelmä tuottaa heille tuntuvia kustannuksia.
26563:       Ne uskonnolliset arvelut, jotka aikaisemmin ovat
26564: estäneet myöntämästä kansalaisoikeutta juutalaisille, ovat
26565: aikoja sitten väistyneet. Mainitun toimenpiteen vastusta-
26566: minen, sikäli kuin sitä ilmenee maassamme, johtuukin
26567: pääasiassa vähemmän uskonnollisista kuin taloudellisista
26568: ja kansallisista arveluista. Niin vähälukuinen kansan-
26569: aines kuin täällä asuvat juutalaiset tuskin kuitenkaan voi
26570: olla. ka.nsallisessa. ta.i taloudellisessa suhteessa vaarallinen
26571: kansalle, joka on saavuttanut sen sivistysasteen ja talou-
26572: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 18.
26573: 
26574: dellisen kehityksen, mikä Suomen kansalla on. Pikem-
26575: min on juutalaisten asettaminen maamme muiden kansa-
26576: laisten veroisiksi, sen mukaisesti mitä kehitys muissa
26577: maissa on osottanut, oleva omansa täyttämään juuta-
26578: laisten ja viimeksi mainittujen välistä juopaa sekä
26579: tekemään heidän harrastuksensa yhteisiksi. Tässäkin
26580: on osottautuva, että uskollinen pysyminen oikeuden
26581: ja ihmisyyden periaatteissa on aikaa voittaen myös
26582: oleva käytännöllisintä ja viisainta. Niin muodoin on
26583: Eduskunnan mielestä lainsäädäntöön tehtävä sellainen
26584: muutos, että Suomessa asuvat juutalaiset voivat, jos he
26585: pitemmän aikaa oleskelemalla maassamme ovat osotta-
26586: neet vakavaa aikomusta asettua tänne eivätkä sinä aikana
26587: ole antaneet oikeutettua aihetta muistutuksiin, saada Suo-
26588: men kansalaisoikeuden, jonka ohella erittäin juutalaisiin
26589: nähden voimassa olevat elinkeino-oikeuden rajoitukset
26590: ovat poistettavat.
26591:       Kysymys mihin suuntaan lainsäädännön meillä pitäisi
26592: käydä vieraisiin juutalaisiin nähden, jotka mahdolli-
26593: sesti haluavat asettua maahamme, on, kun sen yhteydessä
26594: on otettava huomioon juutalaisten asema muissa maissa,
26595: eritoten Keisarikunnassa, ja koska se on laajakantoisempi
26596: kuin edellä kosketeltu kysymys täällä jo asuvien juuta-
26597: laisten oikeudellisen aseman järjestämisestä, vaikeampi
26598: ratkaista, mutta vaatii sekin epäilemättä osakseen lain-
26599: säätäjän huomiota. On tosin lausuttu arvelu että, jos
26600: juutalaisten maahanasettumiskielto kumottaisiin, juuta-
26601: laisainesten joukkovaellus maahamme voisi alkaa. Edus-
26602: kunta ei kuitenkaan ole voinut panna tähän väitteeseen
26603: niin ratkaisevaa merkitystä, että vastedes tänne siirtyvät
26604:  juutalaiset olisi ainoastaan sillä perustuksella kokonaan
26605: asetettava poikkeusasemaan kansalaisoikeuden saavutta-
26606: mismahdollisuuteen nähden. Eduskunnan mielestä olisi
26607: nimittäin juutalaisten haitallinen maahanmuutto estettä-
26608:  vissä siten, että soveliaita säännöksiä niistä ehdoista, joilla
26609:  juutalaiset saavat oleskella Suomessa, otetaan aiottuun
26610:  juutalaisten oikeudellista asemaa koskevaan lainsäädän-
26611:         Mooseksenuskotaisien oikeudellinen asema.            5
26612: 
26613: tööri; ja olisi puheena oleva asia sentähden lainsäädän-
26614: nössä käsiteltävä juutalaisten kansalaisoikeutta koskevan
26615: kysymyksen yhteydessä sekä järje'Stettävä samalla lain-
26616: säädäntötoimella.
26617:       Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisa-
26618: rilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
26619: 
26620:               että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
26621:          lista annettaisiin esitys, joka sisältäisi ehdotuk-
26622:          sen lainsäädännöksi sekä niistä edellytyksistä, joilla
26623:          mooseksenuskoa tunnustavat henkilöt saisivat oles-
26624:          kella Suomessa ja täällä harjoittaa elinkeinoa, että
26625:          niistä ehdoista, joilla mooseksenuskolaiset voisivat
26626:          päästä Suomen kansalaisiksi.
26627: 
26628:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26629: 
26630:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1909.
26631: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, HllO.
26632:            l909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 19.
26633: 
26634: 
26635: 
26636: 
26637:                   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 11
26638:            neljän Eduskunnassa tehdyn, sotilas- ja siviilivirastojen
26639:            virkatalojen käyttämistä koskevan anomusehdotuksen
26640:            johdosta.
26641: 
26642:        Valmistelevaa käsittelyä varten on Suomen Edus-
26643: kunta Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt ed. Torpan
26644: y. m. anomusehdotuksen N:o 138, ed. E. Elorannan y. m.
26645: anomusehdotuksen N:o 157, ed. Kaarneen y. m. anomus-
26646: ehdotuksen N:o 72 sekä ed. Rosenqvistin y. m. anomus-
26647: ehdotuksen N:o 118, jotka kaikki tarkoittavat sotilas- ja
26648: siviilivirastojen virkatalojen nykyisen käyttöjärjestelmän
26649: muuttamista, lähinnä tilattoman väestön maantarpeen tyy-
26650: dyttämiseksi. (Liitteet 1909 TI Vp. V, sivut 131-136).
26651: 
26652: 
26653:       Mainituissa anomusehdotuksissa pyydetään kruunun
26654: virkatalojen käyttöjärjestelmän muutosta siihen suuntaan,
26655: että tilattoman väestön maantarpeen tyydyttämiseksi nämät
26656: virkatalot joko kokonaisina myytäisiin kunnille tai osi-
26657: tettuina yksityisille taikka pitkäaikaisilla vuokravälipu-
26658: heilla annettaisiin kuntain tai sopivasti ositettuina yksi-
26659: tyisten, etupäässä virkatalojen nykyisten torpparien ja
26660: muiden alustalaisten hallittaviksi suorastaan kruunulle suo-
26661: ritettavaa maanvuokraa vastaan. Sitä paitsi on E. Elo-
26662: rannan y. m. anomusehdotuksessa pyydetty toimenpidettä
26663: siihen, että sanottujen virkatalojen alustalaiset tulisivat
26664: nauttimaan vasta säädettävän, kaikkia virkatalojen ja kruu-
26665: nun metsätorppia y. m. sellaisia koskevan vuokralain etuja,
26666: ja että kaikki tulot virkatalojen metsistä, sittenkun näi-
26667: den tilojen maalla asuva väestö on niistä saanut kotitar-
26668: 2            1909. II Vp. -· Anomusmietintö N:o 19.
26669: 
26670: peensa, tulisi valtiolle, sekä Torpan y. m. anomusehdo-
26671: tuksessa, että virkatalojen metsämaista liikenevät osat
26672: erotettaisiin kruunulle varsinaisiksi valtionpuistoiksi.
26673:       Sotilas- ja siviilivirastojen virkatalot ovat syntyneet
26674: 1600-luvun jälkipuolella siten, että kruunun omistamia
26675: tiloja palkkaetuina annettiin valtion palveluksessa olevain
26676: viranomaisten hallittaviksi. Etupäässä määrättiin Suo-
26677: messa virkataloja sotilaslaitokselle, vähempi määrä niitä
26678: annettiin Suomen laamannin, Pohjanmaan ja Ahvenanmaan
26679: kihlakunnantuomarien sekä eräiden kuvernöörien ja lää-
26680: ninhallitusten omien ynnä niiden alaisten virkamiesten
26681: käytettäviksi. Kruunun virkataloja, jotka nauttivat eräitä
26682: helpotuksia maaverojen ja yleisten rasitusten suorituksesta,
26683: ei nykyään enää, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta,
26684: käytetä sotilaspäällystön eikä siviiliviranomaisten palkka-
26685: tiloina, vaan ovat useimmat niistä annetut vuokralle, joka
26686: sotilasvirkataloista menee sotaväen ylläpitoon käytl'lttävään
26687: valtiovaraston sotilasrahastoon.
26688:       Sotilasvirkataloja oli v. 1904 yhteensä 809 ja siviili-
26689: kunnan tiloja 88. Niitä on kaikissa lääneissä; enin osa
26690: on kuitenkin Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen
26691: lääneissä 1). Näiden tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on
26692: 265,111 hehtaria ja arvo, virkatalontarkastajain v. 1907
26693: tekemän arvioimisen mukaan, yhteensä tasaluvuin44,200,000
26694: markkaa. Vuonna Hl02 on puheena olevain tilojen pelto-
26695: ja niittyala arvioitu yhteensä 54,279 ha ja viljelyskelpoisen
26696: maan pinta-ala sotilasvirkataloissa yhteensä tasaluyuin
26697: 16,900 ha.
26698:       Puheena olevilla tiloilla oli »maa- ja jyvätorppareita,
26699: sekä »mäkitupalaisia> v. 1902 yhteensä 4,233, jotka suorit-
26700: tivat vuokraa tilojen arentilaisille.
26701: 
26702: 
26703:         1 ) Muita valtiolaitoksen tiloja, joita nykyään käytettänee pää-
26704: 
26705: asiassa samalla tavoin kuin virkatalojakin, oli 1907 vuoden valtion-
26706: inventaarion mukaan: >>päätaloja>> (kuninkaankartanoita) 5, »karja-
26707: taloja>> 2, >>hospitaalitaloja>> 11, »koulutaloja>> 2 ja >>hovitiloja>> 6.
26708:             Kruunun virkatalojen käyttöjärjestelmä.           3
26709: 
26710:      Valtion tulot virkataloista olivat v. 1907 tasaluvuin
26711: 1/2miljoonaa markkaa; valvontakustannukset taasen 139,000
26712: markkaa.
26713:       Jos vertaa valtion vuosituloa virkataloista näiden
26714: tilojen pääoma-arvoon, on se kylläkin niukka, vaikka iisäksi
26715: otettaisiin lukuun sekin vuositulo, joka valtiolle tulee siitä
26716: yhteensä 14,875 ha käsittävästä metsäalueesta, mikä vuo-
26717: sina 1883-1902 on krmmun virkatalopuistoiksi erinäisten
26718: virkatalojen maista irtilohkaistu.
26719:       Kruunun virkatalot muodostavat erityisen maanluon-
26720: non. Niihin nähden on noudatettavana Yhdistys- ja Vakuus-
26721: kirjan 3 §:n säännös, että >maa älköön muuttaka ikivan-
26722: haa luontoansa ja erotustansa säterin, vapaamaan, perin-
26723: tömaan ja kruununmaan välillä>. Sotilas- ja siviilivirastojen
26724: virkatalojen luovuttaminen omistusoikeudella joko kunnille
26725: tai yksityisille sisältäisi muutoksen näiden tilojen maan-
26726: luonnossa ja vaatisi sellaisen hankkeen toimeenpaneminen
26727: siis perustuslain muuttamista. Siihen nähden, että syvälle
26728: käypiä uudistushankkeita maatalouden alalla Suomessa
26729: nykyään suunnitellaan, ja kun valtion, voidakseen vast-
26730: edes tehokkaasti myötävaikuttaa niiden maatalousjärjestel-
26731: mäin toteuttamiseen, jotka hyviksi havaitaan, ei pitäisi
26732:  vähentää omistamainsa tilojen aluetta, on Valiokunnan enem-
26733: mistö ollut sitä mieltä, ettei anomusehdotuksissa ehdo-
26734: tettua kruunun virkatalojen omistusoikeutta olisi kunnille
26735: tai yksityisille luovutettava. Sitä vastoin olisi näiden tilo-
26736: jen käyttämisessä vuokrajärjestelmä edelleen säilytettävä.
26737:       Kruunun virkatalojen nykyinen talousjärjestelmä on
26738:  määrätty noudatettavaksi hallinnollisella asetuksella 26 p:ltä
26739: huhtikuuta 1871. Siinä on säädettynä, että kaikki kunin-
26740: kaankartanot sekä sotilas- ja siviilivirastojen virkatalot,
26741:  jotka jo ovat tai vastedes tulevat olemaan kruunun välit-
26742: tömässä käytäntövallassa, annetaan 50 vuoden arennille
26743:  huutokaupalla; ja tulee arentimiehen vuokrasumman lisäksi
26744:  vastata kaikista tilalta menevistä ulosteoista ja rasituksista.
26745:  Asetuksella 16 p:ltä lokakuuta 1894 on mainittu vuokra-
26746:  aika lyhennetty 25 vuodeksi.
26747: 4          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 19.
26748: 
26749:       Vuokraajan velvollisuuksiin kuuluu pitää virkatalo
26750: rakennusten, viljelysten ja metsän puolesta kunnossa sekä
26751: peltoa ja niittyä, missä siihen tilaisuutta on, vähitellen
26752: lisätä. Metsä on hoidettava Senaatin vahvistaman suun-
26753: nitehnan mukaan, ja saa vuokraaja myytäväksikin käyttää
26754: hänelle myönnettyä vuosihakkausoikeutta, josta vuokraajat
26755: erinäisissä virkataloissa ovat, mikäli Valiokunnassa on il-
26756: moitettu, saaneet melkoisia tuloja.
26757:        Vuokraajan tulee hyvästi hoitaa virkatalon torpat, ja
26758: saa hän, »milloin se tilan hyödyksi voipi olla», virka-
26759: talontarkastajan luvalla tehdä uusia torppia ja vanhoja
26760: poissiirtää tahi hävittää. Säilyttämällä tämän määräyksen
26761: loppuosa voimassa mikäli tulee niihin torppiin, joista tehdyt
26762: vuokravälipuheet päättyvät, säädettiin julistuksella 26 p:ltä
26763: tammikuuta 1892, että sitä myöten kuin kruunun pää- ja
26764: karjataloja sekä sotilas- ja siviilivirastojen virkataloja siitä
26765: lähtien vuokralle annetaan, sopimukset näiden tilain alais-
26766: ten torppien arenneista ovat tehtävät 20 vuotta kestäviksi
26767: ja torpparille, joka on torpan hyvin hoitanut, on vuokra-
26768: kontrahti yhtä pitkäksi ajaksi vuokrakauden päättyessä
26769: uudistettava tai, jos hän joutuu muuttamaan pois torpasta,
26770: maksettava korvaus niistä yli kontrahdin torpassa tehdyistä
26771: parannuksista, joista hän ei toimitettavassa lähtökatsel-
26772: muksessa ole katsottu vuokrakauden aikana nauttimansa
26773: tulon tai muun hyödyn kautta saaneen hyvitystä.
26774:        Torpista menevä vuokra on etupäässä päivätöinä suo-
26775: ritettava.
26776:        Virkataloista nykyään voimassaolevista vuokraväli-
26777: puheista ensimmäiset päättyvät vuonna 1916 ja seuraavina
26778: vuosina toisia sitten vuosittain. Mitään perinpohjaista vir-
26779: katalojen käyttöjärjestelmän muutosta ei ole hallituksessa
26780: nykyään hankkeissa. Eräitä suurempia virkataloja on jaettu,
26781: ja ehdotuksia lienee olemassa muutamien muidenkin virka-
26782: talojen jakamisesta pienempiin osiin.
26783:        Kun Valiokunta on käynyt harkitsemaan, olisiko
26784: syytä nykyisten vuokravälipuheiden päätyttyä muuttaa
26785: kruunun virkatalojen talousjärjestelmää ja mihinkä suun-
26786:             Kruunun virkatalojen käyttöjärjestelmä.          5
26787: 
26788: taan tämän muutoksen tulisi käydä, on V aliakunnassa siitä
26789: esitetty eri mielipiteitä. Osa Valiokunnan jäsenistä on pi-
26790: tänyt sotilas~ ja siviiliviraston virkatalojen nykyisiä, noin
26791:    2 miljoonaan markkaan nousevia, kruunulle tulevia vuo-
26792: 1/
26793: 
26794: tuisia tuloja liian pieninä, joka tehnee keskimäärin Smk.
26795: 1: 90 hehtaarilta, varsinkin kun ottaa huomioon, että virka-
26796: talojen vuokraajat saavat tuloja vuosipalstailta myydystä
26797: metsästä sekä veron 4,233 torpparilta ja mäkitapalaiselta
26798: tämän kruunulle menevän veron lyhennykseksi. Näin ollen
26799: jää virkatalo useissa tapauksissa vuokraajalle ilmaiseksi
26800: hoidettavaksi kruunun ja torpparien kustannuksella. Onpa
26801: käynyt, ilmi seikkoja, että virkatalon vuokraaja on saanut
26802: suoranaista voittoakin yli 200 markkaa siitä, minkä on
26803: ollut velvollinen suorittamaan kruunulle ja kunnalle. Saa-
26804: dakseen sotilas- ja siviilivirkatalot paremmin tuottaviksi,
26805: ja muutkin nykyisen järjestelmän tuottamat epäkohdat
26806: poistetuiksi, on tämä osa Valiokunnan jäsenistä katsonut,
26807: että voitaisiin järjestää olot virkataloissa siten, ett~ virka-
26808: talot ositettaisiin palsta- ja pientiloiksi ja semmoisina vuok-
26809: rattaisiin tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille, etu-
26810: päässä niille, jotka virkatalojen mailla nykyään torppareina
26811: tai mäkitupalaisina asuvat, 50 vuoden vuokra-ajalla ja vel-
26812: vollisuudella suorittaa vuokra suorastaan kruunulle, kuiten-
26813: kin siten, että virkatalojen metsistä soveliaat osat järjestet-
26814: täisiin yhteismetsiksi tai eroitettaisiin kruununpuistoiksi;
26815: ja ovat nämät Valiokunnan jäsenet pitäneet suotavana, että
26816: nyt jo ryhdyttäisiin virkatalojen osittamiseen, jotta mainit-
26817: tua järjestelmää voitaisiin käydä toteuttamaan sikäli kuin
26818: virkataloista tehdyt vuokravälipuheet päättyvät, koskanämä
26819: Valiokunnan jäsenet pitävät vuokrajärjestelmää tulevaisuu-
26820: dessakin kruunun virkatalojen ainoana ja parhaana asut-
26821: tamismuotona.
26822:       Toiset V aliakunnan jäsenet taasen ovat katsoneet,
26823: että kun vielä ei ole saatu ratkaistuksi kysymystä, minkä
26824: järjestelmän mukaan kruunun omistamain tilusten luovut-
26825: taminen asuttaviksi ja viljeltäviksi olisi tapahtuva, kruunun
26826: virkatalojen nykyisen talousjärjestelmän muuttaminen lä-
26827: 6          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 19.
26828: 
26829: hinnä tilattoman väestön maantarpeen tyydyttämiseksi olisi
26830: toimitettava siten, että se saisi väliaikaisen luonteen eikä
26831: semmoisena asettuisi pysyväiseksi esteeksi virkatalojen
26832: vastaista käytäntöä koskevaTie lopulliselle suunnittelulle,
26833: joka Eduskunnan myötävaikutuksella olisi aikaansaatava
26834: samalla kuin tulee ratkaistavaksi kysymys tilattoman
26835: väestön kiinnittämisestä maanviljelykseen. Eduskunnan
26836: olisi siis nyt pyydettävä hallituksen toimenpidettä siihen,
26837: että kruunun virkatalojen viljelyskelpoiset maat, kunnes
26838: tilattoman väestön asuttamiskysymys erityisellä eduskun-
26839: nallisella lainsäädännöllä järjestetään ja sikäli kuin ny-
26840: kyisten vuokraajain vuokra-aika loppuu, sopivalla tavalla
26841: ositettuina palsta- ja pikkuviljelystiloiksi, välittömästi vuok-
26842: rattaisiin tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille määrä-
26843: aikaisella vuokralla.
26844:        V aliakunnan enemmistö on ollut sitä mieltä, että olisi
26845: syytä, mikäli olosuhteet sen sallivat, käyttää kruunun virka-
26846: talojen yiljeltyjä ja viljelyskelpoisia maita tilattoman väes-
26847: tön maantarpeen tyydyttämiseksi. Kun kuitenkaan ei ole
26848: olemassa mitään yleistä suunnitelmaa, jonka mukaan se
26849:  olisi toimitettava, olisi kussakin eri virkatalossa toimitet-
26850: tava tutkimus siitä, missä määrin ja minkälaista järjestel-
26851: mää noudattaen tuo tarkoitusperä olisi siellä saavutettava.
26852: Erinäisissä tapauksissa kävisi ehkä mahdolliseksi osittaa
26853: virkat:>Jo pikkuviljelystiloina tai viljelys- ja mäkitupapals-
26854: toina vuokrattavaksi pitkäaikaisella (joko määräaikaisella
26855: tai perinnöllisellä) vuokralla sekä virkatalojen nykyisille
26856: alustalaisille että muillekin tilattomille, mutta toisilla
26857: tiloilla, joissa päätaloon on tilan suuruuden mukaan raken-
26858: nettu suuret ja kallisarvoset rakennukset, kuuluisi kaiketi
26859: järkiperäiseen talouteen se, että päätaio säilytetään enti-
26860: sellään ja semmoisena annetaan määräaikaiselle vuokralle,
26861: mutta virkatalon liikamaa jaoitetaan äskenmainitulla tavalla
26862: tai erotetaan erityiseksi metsämaaksi. Sellainen menettely-
26863: tapa voisi erittäinkin soveltua siellä, missä virkatalon
26864: tilukset ovat useammassa, erillään toisistaan olevassa kap-
26865:  paleessa. Myöskin olisi syytä tutkia, eikö sitä varten sopi-
26866:            Kruunun virkatalojen käyttöjärjestelmä.          7
26867: 
26868: villa paikoilla olevain virkatalojen mailla voisi järjestää
26869: palstatilaryhmiä, joiden haltijain kotitarvetta varten virka-
26870: talon metsämaasta osa muodostettaisiin yhteismetsäksi.
26871: Koska virkataloista tehdyistä vuokravälipuheista vanhim-
26872: mat päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua, niin näyttää
26873: olevan syytä viipymättä ryhtyä tutkimuksia uusien suun-
26874: nitelmain toteuttamista varten näissä virkataloissa toimit-
26875: tamaan. Ja kun eräisiin virkataloihin kuuluu koskia, kivi-
26876: louhoksiksi soveliaita kallioita, turvesoita, tiilisavea ja
26877: -hietaa y. m. teollisuustarkoituksiin sopivia aineksia, joiden
26878: käyttäminen erillään virkatalon maataloudesta voisi lisätä
26879: valtion tuloja näistä tiloista, niin olisi samalla tutkittava,
26880: eikö niitä voitaisi erottaa teollisen yritteliäisyyden palve-
26881: lukseen käytettäviksi.
26882:       V aliakunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että suu-
26883: remman asukasmäärän sijoittaminen kruunun virkatalojen
26884: maille asumaan ja niitä viljelemään vaatisi tarkempaa
26885: virkatalojen talouden valvontaa ja siitä johtuvia lisäänty-
26886: neitä vuosimenoja. Voitanee kuitenkin edellyttää, että tulot
26887: virkataloista niiden käyttöjärjestelmän uudistamisen kautta
26888: tulisivat vastaavassa määrässä lisääntymään.
26889:       Lopuksi on Valiokunnan lausuttava suotavaksi, että
26890: missä virkatalon vuokraajan vuositulo metsän hakkauksesta
26891: tai muusta edusta, niinkuin tuottavasta kalastuksesta, huo-
26892: neustojen vuokrauksesta, puutarhasta y. m. nousevat mel-
26893: koisempiin määriin, virkatalon emätilaa vastedes vuokralle
26894:  annettaessa määrättäisiin asianymmärtävän arvauksen mu-
26895:  kaan se alin vuotuinen vuokra, jota vähemmästä tilaa ei
26896:  ole vuokralle annettava.
26897: 
26898: 
26899:       Niinkuin ylempänä mainittiin, on ed. E. Elorannan
26900: y. m. anomusehdotuksessa myöskin pyydetty toimenpidettä
26901: siihen, että kruunun virkatalojen alustalaiset tulisivat naut-
26902: timaan vasta säädettävän, kaikkia virkatalojen ja kruunun
26903: metsätorppia y. m. sellaisia koskevan vuokralain etuja.
26904: Tämä kysymys on jo aikaisemmin ollut Eduskunnan huo-
26905: 8          1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 19.
26906: 
26907: mion alaisena. Lokakuun 27 p:nä 1908 antamassaan ala-
26908: maisessa vastauksessa Eduskunnalle annettuun armolliseen
26909: esitykseen, joka koski asetusta maanvuokrasta maalla, on
26910: Eduskunta muun ohessa anonut, että hallitus ottaisi har-
26911: kittavaksi, olisiko torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
26912: vuokrausta koskevassa asetuksessa olevia säännöksiä sovel-
26913: tuvilta kohdin ulotettava myöskin kruununtalojen, kunin-
26914: kaankartanoiden, sotilas-: siviili- ja kirkollisvirkakunnan
26915: virkatalojen sekä näihin tiloihin kuuluvain torppain ja
26916: mäkitupa-alueiden vuokraukseen. Kun näin on tapahtunut,
26917: ei anomusehdotus, mikäli se puheena olevaa kysymystä
26918: koskee, nyt voine antaa aihetta mihinkään Eduskunnan
26919: toimenpiteeseen.
26920: 
26921:      Edelläsanotun perustuksella V aliakunta siis kunnioit-
26922: taen ehdottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi,
26923:                    että hallitus ottaisi tutkittavaksi, eikö sotilas-
26924:            J·a siviilivirastoJen virkataloJen talousJärjestelmää
26925:             olisi ryhdyttävä muuttamaan siten, että virkataloista
26926:             tehtyjen nykyisten vuokravälipuheiden päättyessä
26927:             näiden tilojen mailla voitaisiin, sikäli kuin asian-
26928:            haarat sen sallivat, valmistaa tilattomaan väestöön
26929:             kuuluville henkilöille tilaisuutta saada pitkäaika,isilla,
26930:            välittömästi kmunun kanssa tehtävillä vuokraväli-
26931:            puheilla viijeltyjä ja viijelyskelpoisia tiluksia hallit-
26932:             tavakseen.
26933:      Helsingissä, 29 p:nä lokakuuta 1909.
26934: 
26935: 
26936:       Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
26937: Listo, varapuheenjohtajaA. Castren (osaksi), jäsenet Boman
26938: (osaksi), Häyrynen, Junnila, Kannisto (osaksi), Koivisto, Leh-
26939: tinen, Lylykorpi, Malmivaara, Mäki, Nix (osaksi), Pennanen,
26940: Pykälä, Stenström (osaksi) ja Tikkanen sekä varajäsenet
26941: Fränti, Kruus, Strömberg ja Tichanoff (kaikki osaksi).
26942:                          Vastalause.                        9
26943: 
26944: 
26945: 
26946: 
26947:                        Vastalause.
26948:       V aliakunta on ollut lähes yksimielinen siitä, että
26949: kruunun sotilas- ja siviiliviraston virkataloissa on vuokra-
26950: järjestelmä edelleen säilytettävä. Mutta kun oli valittava
26951: sopiva, vuokrajärjestelmään perustuva virkatalojen käyttö-
26952: järjestelmä, niin siinä on Valiokunnassa mielipiteet jakautu-
26953: neet kannattamaan eri järjestelymuotoja. Koska meidän
26954: edustamamme mielipide on joutunut äänestyksessä vähem-
26955: mistöön, niin olemme pakotetut tuomaan tässä eriävän
26956: kantamme esille.
26957:       Valiokunnan enemmistön ponsiehdotus ei meitä tyy-
26958: dytä, koska se asettaa vaan toivomuksia hallitukselle virka-
26959: talojen käyttöjärjestelmän muuttamisessa. Meidän mieles-
26960: tämme olisi Eduskunnan tässä asiassa tuotava kantansa
26961: hallituksen tietoon sitovammassa muodossa, vaikka asia
26962: kuuluukin hallinnollista tietä ratkaistavien asiain joukkoon.
26963: Niinikään emme katso ponnessa tarvittavan sellaisia lau-
26964: seita, kuten >sikäli kuin asianhaarat sallivat>, koska tämä
26965: mielivaltaiselle tulkinnalle tilaa antava lause vaan on omansa
26966: lisäämään hallituksen vitkastelua asian ratkaisussa. Kun
26967: me pidämme vuokrajärjestelmää tulevaisuudessakin ainoana
26968: paraana kruununtilain asuttamismuotona, olisi ponnessa
26969: lausuttava riittävän selvästi, että vastainen vuokra-aika on
26970: vähintään 50 vuotta. Sillä väliaikaiset, 50 vuotta lyhenpää
26971: vuokra-aikaa tarkattavat järjestelmät, eivät ole valtiotalou-
26972: den kannaltakaan katsottuna suotavia, koska järjestelmästä
26973: toiseen siirtyminen pienen Eo,jan sisällä tuottaa paljon maan
26974:  ositus y. m. kuluja.
26975:       10         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 19.
26976: 
26977:              Emme voi myöskään hyväksyä V aliakunnan enemmis-
26978:       tön menettelyä siinä, ettei se ole suostunut mainitsemaan
26979:       mietinnön perusteluissa mitään niistä nykyään kruunun-
26980:       tiloilla vallitsevista räikeistä ja hu6noa valtiotalouden hoi-
26981:       toa osottavista esimerkeistä. Tässä kohdin viittaamme mie-
26982:       tinnön perusteluihin sivulla 5, josta lyhyessa muodossa käy
26983:       selville, että korjauksia todellakin kruunun tilain käyttö-
26984:       järjestelmässä kaivataan.
26985:              Ylläesitetyn perusteella ehdotamme, että Eduskunta,
26986:       hyljäten Valiokunnan enemmistön ponsiehdotuksen, hyväk-
26987:       syisi sen näin kuuluvaksi:
26988: 
26989:                         että hallitus toimisi siten, jotta kruunun sotilas-
26990:                  ja siviiliviraston virkatalot sekä niihin kuuluvat
26991:                  torpat ja mäkitupa-alueet, sikäli kuin nykyisten
26992:                  vuokraajain vuokra-aika loppuu, sopivalla tavalla
26993:                  ositettuina välittömästi vuokrattaisiin tilattomaan
26994:                  väestöön kuuluville henkilöille, etupäässä tilojen
26995:                  entisille asujille, vähintään 50 vuoden vuokra-
26996:                  ajalla,· sekä
26997:                         että virkatalojen metsistä järjestettäisiin sopi-
26998:                  valla tavalla yhteismetsiä ja hakamaita vuokraajain
26999:                  käytettäväksi, mikäli se koskee rakennus- ja polttopuun
27000:                   sekä laiduntarpeen tyydyttämistä.
27001: 
27002: . '
27003:            Helsingissä, 29 p:nä lokakuuta 1909.
27004: 
27005:             Oskari Lylykorpi.                        H. Häyrynen.
27006:             Sandra Lehtinen.                         J. Mäki.
27007:             W. Tichanoff.                            P. Tikkanen.
27008: 
27009: 
27010: 
27011: 
27012:             Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
27013:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N:o 19.
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 
27018:                  Suomen Eduskunnan alamainen anomus
27019:           sotilas- ja sivilivirastojen virkatalojen talousjärjestel-
27020:           män muuttamisesta.
27021: 
27022: 
27023: 
27024: 
27025:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
27026:               ja Suuriruhtinas!
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 
27031:      Eduskunnassa on tehty erinäisiä anomusehdotuksia,
27032: jotka tarkoittavat sotilas- ja sivilivirastojen virka-
27033: talojen nykyisen talousjärjestelmän muuttamista, lähinnä
27034: 2   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 19.
27035: 
27036: tilattoman väestön maantarpeen tyydyttämiseksi, ja on
27037: Eduskunta ne säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
27038:       Sotilas- ja sivilivirastojen virkatalot ovat syntyneet
27039: siten, että kruunun omistamia tiloja· on aikanaan palkka-
27040: etuina annettu valtion palveluksessa olevien henkilöiden
27041: hallittaviksi. Vuonna 1904 oli sotilasvirkataloja Suomessa
27042: yhteensä 809 ja siviliviraston virkataloja 88. Niiden yhteen-
27043: laskettu pinta-ala on 265,111 hehtaria ja arvo, 1907 toimi-
27044: tetun arvioimisen mukaan, tasaluvuin 44,200,000markkaa.
27045: Mainittuja tiloja, jotka nauttivat eräitä helpotuksia maa-
27046: verojen ja yleisten rasitusten suorituksesta, ei nykyään
27047: enää, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, käytetä
27048: palkkatiloina, vaan ovat useimmat niistä annetut vuok-
27049: ralle. Valtion vuokratulot virkataloista olivat vuonna
27050: 1907 tasaluvuin puoli miljoonaa markkaa; valvontakus-
27051: tannukset taasen 139,000 markkaa.
27052:       Puheena olevain virkatalojen nykyinen talousjär-
27053: jestelmä on määrätty noudatettavaksi armollisella ase-
27054: tuksella 26 päivältä huhtikuuta 1871. Siinä oleva määräys,
27055: että virkatalot ovat annettavat viidenkymmenen vuoden
27056: arennille, on kuitenkin muutettu asetuksella 16 päivältä
27057: lokakuuta 1894 siten, että nämä tilat nyttemmin anne-
27058: taan vuokralle ainoastaan kahdenkymmenen viiden vuo-
27059: den ajaksi.
27060:       Vuonna 1902 on ilmoitettu sotilas- ja sivilivirastojen
27061: virkataloilla maa- ja jyvätorppareita sekä mäkitupa-
27062: laisia olleen yhteensä 4,233, jotka hallittavistaan tiluk-
27063: sista ovat virkatalojen arentilaisi1le suorittaneet vuokraa,
27064: etupäässä päivätöinä. Armollisella julistuksella 26 päi-
27065: vältä tammikuuta 1892 on määrätty, että sitä myöten
27066: kuin kruunun virkataloja siitä lähtien vuokralle anne-
27067: taan, sopimukset näiden tilain alaisten torppien vuok-
27068: rasta ovat tehtävät kaksikymmentä vuotta kestäviksi ja
27069: torpparille, joka on torpan hyvin hoitanut, on vuokra-
27070: kontrahti vuokrakauden päättyessä yhtä pitkäksi ajaksi
27071: uudistettava tai, jos hän joutuu muuttamaan pois tor-
27072: pasta, maksettava korvaus niistä torpassa yli kontrahdin
27073:             Kruunun virkatalojen käyttöjärjestelmä.             3
27074: 
27075: tehdyistä parannuksista, joista hänen ei katsota vuokra-
27076: kauden aikana nauttimansa tulon tai muun hyödyn kautta
27077: saaneen hyvitystä.
27078:       Kruunun virkatalot muodostavat erityisen maan-
27079: luonnon. Niihin nähden on noudatettavana Yhdistys- ja
27080: Vakuuskirjan 3 kohdan säännös, että ~maa älköön muuttako
27081: ikivanhaa luontoansa ja erotustansa säterin, vapaamaan,
27082: perintömaan ja kruununmaan välillä>>. Sotilas- ja sivili-
27083: virastojen virkatalojen poisluovuttaminen kruunun omis-
27084: tuksesta sisältäisi muutoksen näiden tilojen maanluontoon
27085: nähden ja vaatisi sellaisen hankkeen toimeenpaneminen
27086: siis perustuslain muuttamista. Siihen nähden, että sy-
27087: välle käypiä uudistushankkeita maatalouden alalla Suo-
27088: messa nykyään suunnitellaan, ja kun valtion, voidakseen
27089: vastedes tehokkaasti edistää niiden maatalousjärjes-
27090: telmäin toteuttamista, jotka hyviksi havaitaan, ei
27091: pitäisi vähentää omistamainsa tilojen aluetta, on Edus-
27092: kunta sitä mieltä, ettei kruunun virkatalojen omistus-
27093: oikeutta olisi kunnille tai yksityisille luovutettava, vaan
27094: olisi näiden tilojen käyttämisessä vuokrajärjestelmä edel-
27095: leen säilytettävä.
27096:       Mutta kun sotilas- ja sivilivirastojen virkataloista
27097:  nykyään voimassa0levista vuokravälipuheista eräät päät-
27098:  tyvät vuonna 1916 ja seuraavina vuosina sitten toisia
27099:  vuosittain, on Eduskunnasta näyttänyt olevv,n syytä jo
27100:  nyt ottaa harkittavaksi, eikö näiden virkatalojen viljel-
27101:  tyjä ja viljelyskelpoisia maita voitaisi käyttää tilattoman
27102:  väestön maantarpeen tyydyttämiseksi. Kun kuitenkaan ei
27103:  ole olemassa mitään yleistä suunnitelmaa, jonka mukaan
27104:  se olisi toimeenpantava, lienee tarpeen kussakin eri virka-
27105:  talossa toimittaa tutkimus siitä, missä määrin ja minkä-
27106:  laista järjestelmää noudattaen tuo tarkoitusperä olisi
27107:  siellä saavutettavissa. Erinäisissä tapauksissa kävisi
27108:  ehkä mahdolliseksi osittaa virkatalo pikkuviljelystiloina
27109:  tai viljelys- ja mäkitupapalstoina vuokrattavaksfrpitkä-
27110:  aikaisella (joko"''määräaikaisella tai perinnöllisellä)!vuok-
27111:  ralla sekä virkat'alojen nykyisille alustalaisille että i'rmille-
27112: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 19.
27113: 
27114: kin tilattomille, mutta toisilla tiloilla, joissa päätaloon
27115: on rakennettu tilan kokoa vast,aavat suuret ja kallis-
27116: arvoiset rakennukset, kuulunee järkiperäiseen talouteen
27117: se, että päätaio säilytetään entisellään ja semmoisena
27118: annetaan määräaikaiselle vuokralle, mutta virkatalon
27119: liikamaa jaoitetaan äskenmainitulla tavalla tai erotetaan
27120: erityiseksi metsämaaksi. Sellainen menettelytapa voinee
27121: soveltua siellä, missä virkatalon tilukset ovat useammassa,
27122: erillään toisistaan olevassa kappaleessa. Myöskin olisi
27123: syytä tutkia, eikö sitä varten sopivilla paikoilla olevain
27124: virkatalojen mailla voisi järjestää palstatilaryhmiä, joiden
27125: haltijain kotitarvetta varten virkatalon metsämaasta osa
27126: muodostettaisiin yhteismetsäksi. Ja kun eräisiin virka-
27127: taloihin kuuluu koskia, kivilouhoksiksi soveliaita kallioita,
27128: turvesoita, tiilisavea ja- hietaa ynnä muita teollisuustarkoi-
27129: tuksiin sopivia aineksia, jonkalaisten etujen käyttäminen
27130: erillään virkatalon maataloudesta voisi lisätä valtion
27131: tuloja näistä tiloista, olisi samalla tutkittava, eikö niitä
27132:  voitaisi erottaa teollisen yritteliäisyyden palvelukseen
27133: käytettäviksi.
27134:       Eduskunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että suu-
27135: remman asukasmäärän sijoittaminen kruunun virkatalojen
27136: maille asumaan ja niitä viljelemään vaatisi myöskin tar-
27137: kempaa virkatalojen valvontaa ja siitä johtuvia lisämenoja.
27138: Voitaneen kuitenkin edellyttää, että tulot virkataloista
27139: niiden käyttöjärjestelmän uudistamisen kautta tulisivat
27140: vastaavassa määrässä lisääntymään.
27141:       Lopuksi lausuu Eduskunta suotavaksi, että missä
27142: virkatalon vuokraajan vuositulo metsän hakkauksesta
27143: tai muusta edusta, niinkuin tuottavasta kalastuksesta,
27144: huoneistojen vuokrauksesta, puutarhasta ynnä muusta
27145: nousevat melkoisiin määriin, virkatalon emätilaa vastedes
27146:  vuokralle annettaessa määrättäisiin asianymmärtävän
27147: arvioimisen mukaan se alin vuotuinen vuokra, ·jota~:; vä-
27148:  hemmästä tilaa ei ole vuokralle annettava.
27149:    ~; Sanotun perustuksella Eduskunta saa Teidän K('i-
27150:  sarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
27151:      1\nnmun virkatalojen käyttöjärjestelmä.            5
27152: 
27153: 
27154:           että hallitus ottaisi tutkittavaksi, eikö soti-
27155:     las- ja sivilivirastojen virkatalojen talousjärjestel-
27156:     mää olisi ryhdyttävä muuttamaan siten, että virkata-
27157:     loista tehtyjen nykyisten vuokravälipuheiden päät-
27158:     tyessä näiden tilojen mailla voitaisiin, sikäli kuin
27159:     asianhaarat sen sallivat, valmistaa tilattomaan
27160:     väestöön kuuluville henkilöille tilaisuutta saada
27161:     pitkäaikaisilla, välittömästi kruunun kanssa teh-
27162:     tävillä vuokravälipuheilla viljeltyjä ja viljelys-
27163:     kelpoisia tiluksia hallittavakseen.
27164: 
27165: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
27166: 
27167: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1909.
27168: Helsing-issä, Keisarillisen Rennatin kirjnprtinoc:sa. l!J!O.
27169:           1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 20.
27170: 
27171: 
27172: 
27173: 
27174:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7 matka-
27175:           apurahain myöntämistä sanomalehtimiehille tarkoittavain
27176:           anomusehdotusten johdosta.
27177: 
27178:      Edustajain Hedbergin y. m. ja Erkon y. m. tekemäin
27179: anomusehdotusten N:o 106 a ja 106 b johdosta pyytää
27180: Valiokunta, jonka valmisteltavaksi Eduskunta nämät eh-
27181: dotukset on jättänyt, esittää seuraavaa.
27182: 
27183:       Niin huomattava yhteiskunnallinen merkitys kuin
27184: sanomalehdistöllämme onkin sekä aineellisen että henki-
27185: sen kehityksen yhtenä edistäjänä, on sanomalehtimiesten
27186: asema siinä suhteessa vaikea, ettei se yleensä tarjoa mel-
27187: koisten ammatin vaatimusten edellyttämiä tilaisuuksia
27188: ennakkovalmistukseen eikä myöhempäänkään erikoiskehi-
27189: tykseen. Syyt tähän ovat oloissa. Kun sanomalehtiala
27190: eritoten meidän maassamme tavallisesti on voinut tarjota
27191: perin epävarman toimeentulon, ei se suinkaan ole ollut
27192: omiaan kehottamaan ketään sille vartavasten valmistautu-
27193: maan. Suuri, ehkäpä suurin osa sanomalehtimiehistämille
27194: lienee sellaisia, joiden on nimenomaan ollut täytymys va-
27195: lita tämä ala, syystä että heiltä on puuttunut taloudellisia
27196: mahdollisuuksia muiden tulevaisuuden suunnitelmain to-
27197: teuttamiseen. Kun vielä sanomalehtityö enimmäkseen vaa-
27198: tii miehensä aivan kokonaan, sallii se vain aniharvassa
27199: tapauksessa tilaisuutta siihen antautuneille enään jälkeen-
27200: päin kartuttamaan sanomalehtimiesedellytyksiään.
27201:        Sanomalehdistömme toimittamisessa työskenteleväin
27202: henkilöiden kokonaismäärä on jo sangen suuri. Aikakauti-
27203:  sia julkaisuja on tämän vuoden alussa ollut paitsi viralli-
27204: 2         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 20.
27205: 
27206: sia sanomia yhteensä 323, niist,ä vähintään kahdesti vii-
27207: kossa ilmestyviä varsinaisia sanomalehtiä tasan 100. Yk-
27208: sin viimemainittujen palveluksessa olevain vakinaisten
27209: toimittajain lukumäärä noussee noin 400:aan, muiden ehkä
27210: samoille vaiheille. Sanomalehtimiesten taloudellisen ase-
27211: man valaisemiseksi mainittakoon, että varsinaisten sano-
27212: malehtien toimittajain keskimääräiset palkkaedut tehnevät,
27213: päätoimittajain palkkoja lukuunottamatta, maaseudulla
27214: enintään 200, pääkaupungissa enintään noin 350 markkaa
27215: kuussa.
27216:       Anomusehdotusten tekijät ovat esittäneet yleisistä
27217: varoista myönnettäväksi sanomalehtimiehille apurahoja
27218: ulkomaille tehtäviä opintomatkoja varten, muun ohella
27219: huomauttaen, miten suhteellisen paljon valtio samanaiseen
27220: tarkoitukseen jakaa esimerkiksi taiteilijoille ja opettajille,
27221: ja miten ne matkaraha-anomukset, joita jotkut sanoma-
27222: lehtimiehet ovat tehneet, ovat hyljätyt.
27223:       Tehty ehdotus on V aliakunnan mielestä omiaan jois-
27224: sakin määrin kohottamaan sanomalehtimiesten ammatti-
27225: kykyä. Avartaahan matkustelu kehittyneemmissä sivis-
27226: tysmaissa näköaloja ja tarjoaahan se helpoimmat tilaisuu-
27227: det yleissivistykseen kuuluviin opintoihin. Mutta erit-
27228: täinkin on sanomalehtimiehillä siellä paras tilaisuus pe-
27229: rehtymään omalla alallaan saavutettuihin kokemuksiin ja
27230: oppimaan korkealle kehitettyä sanomalehtitekniikkaa.
27231:       Ahtaan taloudellisen aseman takia ei sanomalehti-
27232: miehillämme kuitenkaan ole mahdollisuuksia omin neuvoin
27233: lähtemään tällaisille opintomatkoille. Eikä heillä yksi-
27234: tyistaholtakaan ole tähän tarkoitukseen odotettavissa kan-
27235: natusta paitsi harvoissa poikkeustapauksissa. Valiokunnan
27236: mielestä on siten paikallaan, että valtio meillä, samoin-
27237: kuin esim. Norjassa, valmistaa tilaisuutta edes muutamille
27238: sanomalehtimiehille ulkomaisiin opintomatkoihin. Ne pa-
27239: rannukset, joita täten saataisiin aikaan sanomistomme toi-
27240: mitustyön alalla, olisivat epäilemättä riittävät tehtyjen
27241: uhrausten korvaukseksi,
27242:              Sanomalehtimiesten matka-apurahat.            3
27243: 
27244:        Kolmeksi seuraavaksi vuodeksi anottu 6,000 markan
27245: vuotuinen määräraha on edellä esitettyyn smrreen tarpee-
27246: seen katsoen siksi vaatimaton, että Valiokunta yksimieli-
27247: sesti sitä puoltaa myönnettäväksi, asettaen kuitenkin
27248: myöntämiselle seuraavat ehdot.
27249:        Matka-apurahoja olisi, jotta yleinen hyöty niistä
27250: tulisi mahdollisimman suureksi, jaettava lahjakkaille, etu-
27251: päässä nuorille sanomalehtimiehille hakemusten ja matka-
27252: suunnitelmain perusteella. Kun apurahain jakoa eivät mis-
27253: sään tapauksessa määräisi hakijain virka-ansiot eivätkä
27254: näkyvät julkaisut, vaan sensijaan pääasiassa sellaiset per-
27255: soonalliset ominaisuudet kuin lahjakkuus ja työkunto, kyke-
27256: nevät eri hakijain edellytyksiä epäilemättä paraiten arvoste-
27257: lemaan lähimmät ammattipiirit. Anomusten tekijät ovat-
27258: kin ajatelleet ehdotuksenteon matka-apurahain suuruu-
27259: desta ja jakamisesta jätettäväksi yhteiselle valtuuskun-
27260: nalle, jonka asettaisivat maan sanomalehtimiesyhdistykset.
27261: V aliakunta on puolestaan katsonut tarkoituksenmukaisem-
27262: maksi, että apurahain jakaminen jätettäisiin itsenäisesti
27263: ratkaistavaksi maan sanomalehtimiesliitoille, joita ny-
27264: kyään on neljä, nim. Nuorsuomalainen sanomalehti-
27265: miesliitto, Suomalainen sanomalehtimiesliitto, Suomen
27266: sosiaalidemokraattinen sanomalehtimiesliitto ja Svenska
27267: publicistförbundet. Tämän vuoksi olisi myönnettävä
27268: määräraha jätettävä yhtä suurissa osissa, siis 1,500
27269: markan suuruisina erinä, kullekin vastamainitulle liitolle
27270: tarkoitukseen käytettäväksi.
27271:        Tosin tulisivat Valiokunnan ehdotuksen mukaan matka-
27272: apurahain jaossa huomioonotetuiksi vain sanomalehtimies-
27273: liittojen edustamain lehtien toimittajat, mutta nämät liitot
27274: käsittävätkin noin 93 % kaikista varsinaisista sanoma-
27275: lehdistä. Juuri viimemainittujen lehtien toimittajain etua
27276: olisi määrärahan myöntämisellä lähinnä silmälläpidettävä,
27277: syystä että muiden aikakaut,isten julkaisujen toimit-
27278: taminen suureksi osaksi on sivutyötä, useinkin pai-
27279: kallisen erikoisalan ohella. Jos kuitenkin kaikkien aika-
27280: kautisten julkaisujen toimittajille tahdottaisiin valmistaa
27281: 4         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 20.
27282: 
27283: mahdollisuutta matka-apurahain saantiin, olisi tarkoitukseen
27284: välttämättä anottava melkoista suurempi summa.
27285:       Esitykseensä viitaten ehdottaa Valiokunta siten kun-
27286: nioittaen Eduskunnan anottavaksi,
27287:                 että perusteluissa mainituilla ehdoilla vuo-
27288:           siksi 1910, 1911 ja 1912 myönnettäisiin 6,000
27289:           markan vuotuinen määräraha matka-apurahoina
27290:           lahjakkaille, etupäässä nuorille sanomalehtimiehille
27291:           jaettavaksi.
27292: 
27293: 
27294:      Helsingissä, 29 p:nä lokak. 1909.
27295: 
27296: 
27297:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjoht.aja
27298: Lindelöf, vakinaiset jäsenet Etelämäki, Hannula, Haveri,
27299: Anton Huotari, W. J okirten, Järvinen, Malkamäki, Oras-
27300: maa, Raatikainen, Raunio, Sundblom ja E. S. Yrjö-Kos-
27301: kinen sekä varajäsenet Kaipio ynnä osittain Aakula,
27302: Haapanen ja Nuora.
27303: 
27304: 
27305: 
27306: 
27307:          Heloin&issä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
27308:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 20.
27309: 
27310: 
27311: 
27312: 
27313:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
27314:            matka-apurahain myöntämisestä sanomalehtimlehille.
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:       Suurlvaltalsin, Armonisin Keisari
27320:               ,ja Suuriruhtinas!
27321: 
27322: 
27323: 
27324: 
27325:        .
27326:      Eduskunnassa on teht.y anomusehdotuksia matka-apu-
27327:                                                        .
27328: rahain myöntämisestä sanomalehtimiehille, ja on Eduskunta
27329: 13äädetyssä järjestyksessä käsitellyt nämä ehdotukset.
27330: 2   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 20.
27331: 
27332:       Niin huomattava yhteiskunnallinen merkitys kuin Suo-
27333: men sanomalehdistöllä onkin sekä aineellisen että henki-
27334: sen kehityksen yhtenä edistäjänä, on sanomalehtimiesten
27335: asema siinä suhteessa vaikea, ettei se yleensä tarjoa mel-
27336: koisten ammatin vaatimusten edellyttämiä tilaisuuksia
27337: ennakkovalmistukseen eikä myöhempäänkään erikoiskehi-
27338: tykseen. Kun nimittäin sanomalehtiala eritoten meidän
27339: maassamme tavallisesti on voinut tarjota perin epävarman
27340: toimeentulon, ei se suinkaan ole ollut omansa kehottamaan
27341: ketään sille vartavasten valmistautumaan. Suuri, ehkäpä
27342: suurin osa sanomalehtimiehistämme lienee sellaisia, joideu
27343: on nimenomaan ollut täytymys valita tämä ala, syystä
27344: että heiltä on puuttunut taloudellisia mahdollisuuksia
27345: muiden tulevaisuuden suunnitelmain toteuttamiseen. Kun
27346: vielä sanomalehtityö enimmäkseen vaatii miehensä aivan
27347: kokonaan, sallii se vain aniharvasaa tapauksessa tilaisuutta
27348: siihen antautuneille enään jälkeenpäin tietojanfia kartutta-
27349: maan.
27350:       Sanomalehdistömme toimittamisessa työskenteleväin
27351: henkilöiden lukumäärä on jo sangen suuri. Aikakauti-
27352: sia julkaisuja on tämän vuoden alussa ollut paitsi viralli-
27353: sia sanomia yhteensä 323, niistä vähintään kahdesti vii-
27354: kossa ilmestyviä varsinaisia sanomalehtiä tasan 100. Yk-
27355: sin viimemainittujen palveluksessa olevain vakinaisten
27356: toimittajain luku nousee noin 400:aan, muiden aikakautis-
27357: ten julkaisujen toimittajain ehkä samoille vaiheille. Sano-
27358: malehtimiesten taloudellisen aseman valaisemiseksi mainit-
27359: takoon, että varsinaisten sanomalehtien toirnittajain keski-
27360: määräiset palkkaedut tehnevät, päätoimittajain palkkoja
27361: lukuunottamatta, maaseudulla enintään 200, pääkaupun-
27362: gissa enintään noin 350 markkaa kuussa.
27363:       Tarkoituksenmukainen keino sanomalehtimiesten am-
27364: mattikyvyn kohottamiseksi olisi epäilemättä apurahain
27365: myöntäminen ulkomaille tehtäviä opintomatkoja varten.
27366: Matkustelu kehittyneemmissä sivistysmaissa avartaa näkö-
27367: aloja ja tarjoaa helpoirnmat tilaisuudet yleissivistykseen
27368: kuuluviin opintoihin, Mutta erittäinkin on sanomalehti-
27369:              Sanomalehtimiesten matka-apurahat.              "
27370:                                                              V
27371: 
27372: 
27373: 
27374: miehillä siellä paras tilaisuus perehtyä omalla alalla saa-
27375: vutettuihin kokemuksiin ja oppia korkealle kehitettyä
27376: sanomalehtitekniikkaa.
27377:       Ahtaan taloudellisen aseman takia ei sanomalehti-
27378: miehillämme kuitenkaan yleensä ole mahdollisuuksia omin
27379: neuvoin lähtemään tällaisille opintomatkoille. Eikä heillä
27380: yksityistaholtakaan ole tähän tarkoitukseen odotettavissa
27381: kannatusta paitsi harvoissa poikkeustapauksissa. Edus-
27382: kunnan mielestä on siten paikallaan, että valtio valmis-
27383: taa tilaisuutta edes muutamille sanomalehtimiehille ulko-
27384: maislrn opintomatkoihin. Tällaisten apurahain myön-
27385: tämistä puoltaa sekin seikka, että valtio samantapaisia
27386: opintoja varten vuosittain jakaa melkoiset summat esi-
27387: merkiksi taiteilijoille ja opettajille.
27388:       Eduskunta on puolestaan katsonut, että tarkoituk-
27389: seen olisi myönnettävä 6,()(X) markan vuotuinen määräraha
27390: kolmeksi seuraavaksi vuode~si, seuraavien perusteiden mu-
27391: kaan jaettavaksi.
27392:       Matka-apurahoja olisi, jotta yleinen hyöty niistä tulisi
27393: mahdolUsimman suureksi, jaettava lahjakkaille, ~c~tupäässä
27394: nuorille sanomalehtimiehille hakemusten ja matkasuunni-
27395: telmain perustuksella. Ktm apurahain jakoa eivät missään
27396: tapauksessa määräisi hakijain virka-ansiot eivätkä näky-
27397: vät julkaisut, vaan sen sijaan pääasiassa sellaiset persoo-
27398: nalliset ominaisuudet kuin lahjakkuus ja t.yökunto, kyke-
27399: nevät eri hakijain edellytyksiä epäilemättä paraiten arvos-
27400: telemaan lähimmät ammattipiirit. Eduskunnan mielestä
27401: on sen vuoksi tarkoituksenmukaisinta, että apurahain ja-
27402: kaminen jätettäisiin itsenäisesti ratkaistavaksi maan sano-
27403: malehtimiesliitoille, joita nykyään on neljä, nimittäin Nuor-
27404: suomalainen sanomalehtimiesliitto, Suomalainen sanoma-
27405: lehtimiesliitto, Suomen sosialidemokratinen sanomalehti-
27406: miesliitto ja Svenska publicistförbundet. Määräraha olisi
27407: yhtä suurissa osissa, siis 1,500 markan erinä, jätettävä kulh'-
27408: kin vastamainitulle liitolle tarkoitukseen käytettäväksi.
27409: 4   1909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 20.
27410: 
27411:      Esitetyn nojalla saa Eduskunta alamaisesti anoa,
27412: 
27413:                 ettii edellämainituilla ehdoilla vuosiksi 1910,
27414:            1911 ja 1912 myönnettäisiin 6,000 markan vuo-
27415:            tuinen määräraha matka-apurahoina lahjakkaille,
27416:            etupäässä nuorille sanomalehtimiehille jaettavaksi.
27417: 
27418:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
27419: 
27420:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
27421: 
27422: 
27423: 
27424: 
27425:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909,
27426:            1909. II Vp. -     Anomusmietintö N:o 21.
27427: 
27428: 
27429: 
27430: 
27431:                   Ra uta t i e va 1i o k u n na n mi e t i nt ö n:o 2'
27432:            valiokuntaan lähetettyjen anomusehdotusten johdosta"
27433:            jotka koskevat kanavoimishankkeita, koskenperkauksiar
27434:            maanteitä y. m.
27435: 
27436:      Eduskunnalta on Rautatievaliokunta saanut valmis-
27437: tettavakseen alempana mainitut, kauavoimishankkeita, kos-
27438: kenperkauksia, maanteitä y. m. koskevat anomusehdo-
27439: tukset, jotka ovat painetut Liitteiden VII sivuilla 97 -108r
27440: ja on Valiokunta saanut käytettäväkseen näitä asioita kos-
27441: kevia asiakirjoja ja tutkimustuloksia.
27442: 
27443: 
27444:                  Kostian virran kanavoiminen.
27445: 
27446:      V aliakuntaan lähetetyssä anomusehdotuksessa n:o 23
27447: ovat edustaja E. S. Yrjö-Koskinen y. m. anoneet, että Päl-
27448: käneen pitäjässä olevan Kostian virran perkaus- ja kana-
27449: voimishankkeen toteuttamista ei enää viivytettäisi sillä-
27450: vaatimuksella, että niiden kuntain, jotka siitä tulisivat
27451: nauttimaan aineellista hyötyä, pitäisi omalla kustannuksel-
27452: laan rakennuttaa virran yli viepä maantiesilta; vaan oli-
27453: sivat alustavat työt viipymättä pantavat käyntiin, ja ku-
27454: lunkien vähentämiseksi olisi joko vaadittava ainoastaan
27455: niiden maksusitoumusten täyttämistä, joihin yksityiset
27456: kuntien jäsenet ennen ovat menneet, tahi, jos ei niitä kat-
27457: sota riittäviksi, uusi sitoumuskirjoitus toimitettava.
27458:      Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksessa säilytetyistär
27459: tätä asiaa koskevista asiakirjoista, jotka ovat olleet Valio-
27460: kunnan nähtävinä, käy selville, että tämä' kanavoi-
27461: mishanke on ollut vireillä parikymmentä vuotta, ja että.
27462: sen vihdoin, sittenkuin viranomaiset ovat siitä lausuntonsa.
27463: 2           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 21.
27464: 
27465:  antaneet, on ratkaissut Keisarillinen Senaatti helmikuun~
27466:  päivänä 1905, eikä Keisarillinen Senaatti ole katsonut
27467:  syytä olevan sillä haavaa anomukseen suostua, mutta oli
27468: Keisarillinen Senaatti kuitenkin antanut toiveita siitä,
27469:  että, jos asianomaiset rakennus-velvolliset sitoutuivat sa-
27470: maan aikaan rakentamaan kivisillan Kostianjoen yli sitä.
27471: varten tehdyn piirustuksen ja 56,000 markkaan nousevan
27472: kustannusarvion mukaan, valtio oli ottava toimittaakseen
27473: Kostianjoen kanavaimisen kustantamana työn.
27474:       Kyseenalaisessa anomusehdotuksessa pyydetään nyt,
27475: ettei asiaa viivytettäisi Keisarillisen Senaatin asettamalla1
27476: yllämainitulla vaatimuksena. Valiokunnan mielestä on tämä
27477:  vaatimus kuitenkin edelleen voimassa pidettävä, sillä maan-
27478: tietekovelvolliset muualla ovat usein saaneet kestää suurem-
27479: piakin siltarakennuksista aiheutuvia kuluja, kuin mistä
27480: nyt on kysymys, eikä näytä syytä olevan vastakkaisella
27481: menettelyllä kehottaa maamme tientekovelvollisia tällai-
27482: sissa asioissa kääntymään Eduskunnan puoleen.
27483:        Mitä muuten Kostianvirran kanavoimishankkeen.
27484: kautta saavutettavissa olevaan hyötyyn tulee, niin saatai-
27485: siin sen kautta aikaan ainoastaan noin 25 kilometrin pi-
27486: tuinen höyrylaivareitti, jota ei vastaisuudessakaan voisi
27487: pitentää, ja kuitenkin nousee kustannusarvio ilman ylem-
27488: pänä mainitun sillan rakennusta 257,000 markkaan. Tähän
27489: nähden ja koska tämä asia jo aikaisemmin on Keisarilli-
27490: sessa Senaatissa päätetty, saa Valiokunta kunnioittaen eh"'-
27491: dottaa,
27492:                  ettei tämä anomus antaisi aihetta mihinkään
27493:            toimiin Eduskunnan puolelta.
27494: 
27495: 
27496:                 Kemrjoen koskien perkaus.
27497: 
27498:       Kemijoen koskien perkaamisesta on näillä valtiopäi--
27499: villä tehty kaksi erityistä anomusehdotusta, Tämä kysy"'"
27500: mys oli myöskin 1907 v. valtiopäiväin rautatievaliokunnaa
27501: käsiteltävänä, ja selviää sen mietinnöstä, että 1899 vuo~
27502:    Kanavoimishankkeita, koskenperkauksia, maanteitä y. m.   3
27503: 
27504: den suuri tulva tuotti Kemijärvellä vahinkoa noin
27505: 57,000 markan arvosta, jotavastoin vahinko tavallisten tul-
27506: vain kautta on paljon pienempi ja muutamina vuosina sitä
27507: ei synny lainkaan. Rovaniemen seuduilla on vuotuinen
27508: tulvan tuottama vahinko arvosteltu 6,400 markaksi.
27509:       Järjestelytyöt niin runsasvetisissä joissa, kuin Kemi-
27510: joki ja sen sivuhaarat ovat, tulevat yleensä hyvin kal-
27511: liiksi ja ovat ne tässäkin tapauksessa eri ehdotusten mu-
27512: kaan lasketut maksavan 2,o tai 2,5 milj. markkaa.
27513:       Kruunulla on Kemijoen ja sen haarajokien ympärillä
27514: laajoja metsiimaita, joilta tukkien uitto, varsinkin pitem-
27515: pien matkojen takaa, käy varsin kalliiksi. Ja voisi ehkä olla
27516: mahdollista, että parantamalla uittoteitä näiden metsien
27517: arvoa voitaisiin jonkun verran kohottaa. Nyt on tiedettä-
27518: västi tukkien uitto Kemijärven alapuolella verrattain hy-
27519: vin järjestetty, eikä kärsine paljon mainittujen tulvien takia
27520: vaan enemmänkin niistä rajoittavista määräyksistä, joita1
27521: lohikalastuksen hyväksi on tehty. Suurimpana syynä
27522: uiton kallenteen lienevät kuitenkin seudulla vallitsevat
27523: korkeat elantokustannukset ja myöskin vaikeat ja pitkät
27524: uittotiet jokien latvoilla.
27525:       Yllämainittujen seikkojen perusteella on Valiokun ta
27526: katsonut, ett'ei perkaustyöstä koituva hyöty vastaa siihen
27527: vaadittavia, ylläkosketeltuja kustannuksia, jotka muuten
27528: lienevät ennen arvatuista melkoisasti kohonneetkin työ-
27529: palkkain y. m. kallistumisen kautta, eivätkä tulvat yleensä
27530: ole niin turmiollisia, että niiden ehkäisemiseen siitä huoli-
27531: matta olisi ryhdyttävä, ja saa Valiokunta sentähden kuu-
27532: man ehdottaa,
27533:                   ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään toimiin
27534:             tämän anomusehdotuksen johdosta.
27535: 
27536: 
27537:             Maantie Tschuolisjärveltä Norjan rajalle.
27538: 
27539:      Maantien rakentamisesta Tschuolisjärven pohjoisran-
27540: nalta Norjan rajalle on jo kymmenien vuosien kuluessa
27541: 4          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 21.
27542: 
27543: tehty ehdotuksia, ja 1904-1905 vuosien valtiopäivien
27544: yleinen anomusvaliokunta on siitä lausunut pääasiallisesti
27545: seuraavasti, johon Valiokunta kaikin puolin yhtyy:
27546:      Sen maantien tarkoituksena, jota tässä anomusehdo-
27547: tuksessa pyydetään, olisi avata Inarinjärven laajoille seu-
27548: duille vuoden umpeen kuljettava tie .Jäämeren rannalle.
27549: Tästä kulkee jo nykyänsä varsin huomattava liike, mutta
27550: kelvollisen tien puutteen takia se usein kohtaa kovin suu-
27551: ria vaikeuksia. Valiokunta on tullut siihen vakaumukseen,
27552: että tällaisen kulkutien avaaminen suuresti edistäisimaamme
27553: pohjoisimpien seutujen taloudellista vaurastusta.
27554:      Ensi sijassa tarvitsevat tätä tietä Inarin seutujen
27555: asukkaat, suomalaiset niinkuin lappalaisetkin. Inarin pi-
27556: täjässä, jonka laajuus on 13,()(X) neliökilometriä, asukas-
27557: luku 1,500 hei~keä, niistä 850 lappalaista, viljellään luon-
27558: non olojen pakosta hyvin vähän viljaa. Sentähden kaikki
27559: asujamet Inarin vesistön alueella ovat pakotut kuljetta-
27560: maan monenlaatuisia elatusvaroja merisatamasta. Näiden
27561: hankinta kääntyy luonnollisesti kokonaan Norjan puolelle,
27562: koska Inarin vesistön koillisesta päästä, Tschuolisjärveltä,
27563: on ainoastaan 45 kilometriä Näätämövuonolle, joka on
27564: V arankivuonosta etelään päin tunkeutuva lahti ja kuuluu
27565: Norjalle; lähimpään suomalaiseen merisatamaan, Kemiin,
27566: on sitä vastoin Inarin vesistön eteläosista matkaa 450:n
27567: kilometrin paikoilla. Inarinjärven ja siihen laskeutuvien
27568: jokien rannoilla asujat pääsevät verrattain mukavasti
27569: tuon noin 9 peuinkulmaa pitkän järven poikki, kesä-
27570: aikaan tietysti veneellä, talvella jäitä pitkin. Inarin-
27571: järven pohjoisimman lahden, Tschuolisvuonon, paa--
27572: hän on, Talonpoikaissäädyn v. 1885 tekemän anomuksen
27573: johdosta, v. 1890 valtion toimesta rakennettu rullasilta,
27574: jonka avulla veneet vedetään kapean kannaksen poikki
27575: Tshuolisjärveen, jota myöten vielä päästään lähes penin-
27576: kulman verta pohjoiseen. Mutta tästä alkaa tuo tietön
27577: taival. Jos kesällä on tarvis kuljettaa elatusvaroja, esim.
27578: jauhoja tai suolaa, meren rannalta, niin ne ovat tuotavat
27579: kantamalla tuo neljän ja puolen peninkulman matka. Luon-
27580:   Kanavoimisbankkeita, koskenperkauksia, maanteitä y. m.   5
27581: 
27582: nollista on, että kantopalkka tällaisesta kuljetuksesta; saa
27583: tavarain hinnan kohoamaan Inarissa aivan kohtuuttomasti.
27584: V. 1885 ilmoitettiin, että tämä seikka yksin jo kohottaa
27585: jauholeiviskän hinnan kahdella ja puolella markalla.
27586:       Mikäli mahdollista koetetaan tietysti tavaroita kul-
27587: jettaa talvikelillä, mutta se ei ole aina mahdollista, var-
27588: sinkaan köyhemmälle väestölle. Itse asiassa Inarin varak-
27589: kain väestö, porolappalaiset, eivät niin suuresti kaipaakaan
27590: tä1laista ympäri vuoden kuljettavaa tietä. Sillä he käyvät
27591: Norjassa talvella, vieden sinne myytäYäksi porolaumojensa
27592: runsaita tuotteita, lihoja ja taljoja, sekä ostavat ja tuovat
27593: kotiinsa koko vuositarpeensa jauhoja, suoloja, kahvia, so-
27594: kuria y. m. Sitä vastoin tätä tietä kaipaa kipeästi Inarin
27595: köyhempi väestö, kalastajalappalaiset sekä suomalaiset.
27596: Kalastajalappalaisilla, jotka asuvat Inarinjärven ja sen
27597: yhteydessä olevien järvien rantamailla, on myöskin jon-
27598: kun verran poroja, mutta paljoa vähemmän kuin poro-
27599: lappalaisilla; he eivät voi viedä Jäämeren talvimarkki-
27600: noille niin paljoa karjan ja luonnon antimia, että voisivat
27601: yhdellä kertaa ostaa vuositarpeensa jauhoja, suoloja y. m.
27602: Sentähden heidän täytyy ostaa niitä kesälläkin, enimmäk-
27603: seen kauppiailta kalliista hinnasta, sen sijaan että he, jos
27604: maantie olisi olemassa, voisivat sitä myöten, palatessaan
27605: kesän alkupuolella Jäämereltä kalastuksesta, kuljettaa suu-
27606: remmissakin kuormissa kotiinsa elatustarpeita. Inarin
27607: pitäjän suomalaiset taas, joita asuu varsinkin Ivalojoen
27608: alajuoksun varrella Kyrön suuressa kylässä, voisivat sitä
27609: tietä myöten pitkin kesää kuljettaa Jäämerelle karjalau-
27610:  mojensa tuotteita, voita ja lihoja, ja tuoda sieltä takaisin
27611: leipäaineita, jotka 6 viikkoa kestävien vapaamarkkinain
27612:  aikana kesällä siellä ovat huoke~~,t.
27613:        Erehdystä on kerrassaan se luulo, että Lapissa voisi
27614:  suurimman osan vuotta liikkua poroilla. Syksyllä sataa
27615:  lunta hyvin usein sulaan maahan ja nuo avarat suot
27616:  ovat sitten kauvan aikaa mahdottomat kulkea. Ke-
27617:  väällä taas aurinko pian pehmentää lumen, niin ettei
27618:  hanki kannata poroa, joten silloinkin on pitkä kelirikon
27619: 6           1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 21.
27620: 
27621: aika~.  Sentähden on täysin hyvä talvikeli keskimäärin
27622: ainoastaan noin 5 kuukautta vuodessa.
27623:       Paitsi varsinaisille Lapin asujamille on tämmöinen
27624: kulkutie tarpeen myös etelämpänä asuville. Monesta
27625: pohjois-Suomen seudusta vaeltaa joka vuosi kevättalvella
27626: paljon ihmisiä Jäämeren rannalle kalastukseen tahi muu-
27627: hun työansioon, johon sikäläinen meriliike antaa tilaisuu-
27628: den. Kesän alussa he palaavat Suomeen, usein tuoden
27629: huomattavia säästöjä mukanaan. Heidän lukunsa kasvaa
27630: hyvin suureksi varsinkin niinä vuosina, jolloin sattuu kato
27631: maamme pohjoisille seuduille. Tien puute, joka veisi Jää-
27632: mereltä Inarinjärvelle, tuottaa näille Norjassa kävijöille
27633: suurta hankaluutta; se viivyttää ja vaikeuttaa tuntuvasti
27634: heidän matkaansa sekä tekee siten koko heidän toimensa
27635: vähemmän tuottavaksi kuin se muuten voisi olla.
27636:       Viime aikoihin asti Suomen Lappi on ollut melkein
27637: kokonaan teiden puutteessa. Olot siellä eroavat tässä kat-
27638: sannossa hyvin suuresti Norjan Lapista, missä on run-
27639: saasti hyviä teitä ja missä taloudelliset ja yhteiskunnalliset
27640: olot sentähden ovat paljoa kehittyneemmät kuin Suomen
27641: puolella. Viime aikoina on kuitenkin Suomessakin tehty
27642: hyvä alku maanteiden rakentamiseen eteläisessä Lapissa;
27643: olisi jo vuoro rakentaa edes joku tie pohjoiseenkin:
27644:       Niinkuin edelläolevasta esityksestä selviää, olisi ky-
27645: symyksessä oleva tie johdettava Tschuolisjärven pohjoisesta
27646: päästä Jäämeren rannalle, -joko Näätämövuonolle, jonne
27647: on matkaa noin 45 kilometriä, taikka toista peninkulmaa
27648: pohjoisempana olevalle Reisvuonolle (Bugfjord), joka niin-
27649: ikään on Varankivuonosta haaraantuva lahdelma. Se osa
27650: tietä, joka on Suomen rajojen sisäpuolella, on kuitenkin
27651: kummassakin tapauksessa aivan sama, noin 25:n kilomet-
27652: rin pituinen. Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksesta saa-
27653: tujen tietojen mukaan maksavat maantiet Lapissa ylimal-
27654: kaan noin 5,300 markkaa kilometriltä. Katsoen kuitenkin
27655: siihen, että työpalkat puheenaolevalla paikkakunnalla ovat
27656: erittäin korkeat ja kun tarveainetten kuljetus työpaikalle
27657: käy sangen kalliiksi, on Valiokunta arvioinut puheenalai-
27658:   Kanavoimishankkeita, koskenperkanksia, maanteitä y. m.   7
27659: 
27660: sen tien rakentamiskulut noin 8,000 markaksi kilometriltär
27661: tai yhteensä koko tieltä 200,000 markaksi.
27662:       N. s. Lapin komitea on mietinnössään tunnustanut
27663: kysymyksessä olevan maantien tärkeyden ja puoltanut sen
27664: rakentamista. Mutta koska komitea sen rinnalla ehdottaa
27665: paljon muita teitä rakennettaviksi, joista useat ovat pal-
27666: joa pitemmät, niin että varmaan tulee viipymään kauan,
27667: ennenkuin komitean ehdotukset läheskään täydellisesti
27668: ovat toteutetut, niin näyttää olevan kylläkin syytä, että
27669: myöskin Eduskunta huomauttaa tästä lyhyestä, mutta
27670: erittäin tärkeästä tienrakennuksesta.
27671:       Arveluttava seikka tässä hankkeessa on se, että toi-
27672: nen puoli rakennettavaa tietä on Norjan kuningas-
27673: kunnassa. Suotavaa tietysti olisi, että saataisiin aikaan
27674: sopimus Norjan kuningaskunnan kanssa tien jatkamisesta
27675: mereen asti, koska siitä olisi verrattain vähän hyötyä, jos
27676: se päättyisi rajalle. Kaikista saatavissa olevista tiedon-
27677: annoista päättäen, ei voine olla epäilystä siitä, että Norjan
27678: viranomaiset ovat taipuvaiset rakentamaan osansa, jos
27679: vain Suomen puolelta asiaan ryhdytään. Niinpä kaikissa
27680: niissä esityksissä, joita Lapin olojen tuntijat täällä Suo-
27681: messa ovat asiasta tehneet, vakuutetaan, vetoamalla etu-
27682: päässä norjalaisten paikallisten viranomaisten selityksiinr
27683: että Norjan hallitus on valmis hankkeeseen, jos Suomen
27684: puolelta alku tehdään.      Ja etenkin sen johdosta, että
27685: Norjan Lapissa on jo ennen rakennettu niin paljon maan-
27686: teitä meren rannalta sisämaahan, Valiokunta olettaa var-
27687: maksi, ettei Norjan puolella asiata este ole kohtaava.
27688: Joka tapauksessa alote olisi Suomen puolelta tehtävär
27689: koska rakennettava maantie olisi Suomen kansalaisille
27690: suuremmaksi hyödyksi kuin Norjan.
27691:       Kysymyksessä oleva maantie on sitä laatua, ett'ei
27692: Inarin pitäjän asukkaita voida velvoittaa sitä kustantamaan.
27693: Sen tarkoitus on tyydyttää sekä yleistä, että paikka-
27694: kunnallista tarvetta. Siihen tulee lisäksi, että, niinkuin
27695: ylempänä on esitetty, Inarin pitäjän varakkaimmat asuk-
27696: kaat, s. o. porolappalaiset, jotka parhaiten kykenisivät
27697: 8          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 21.
27698: 
27699: ottamaan osaa kustannuksiin, eivät niin suuresti tarvitse
27700: tätä tietä, eivätkä sentähden voisi käsittää oikeutetuksi
27701: sensuuntaista vaatimusta, - varsinkin kun he tähän ast:i
27702: ovat saaneet olla kokonaan vapaat sentapaisista velvolli-
27703: suuksista, eivätkä itse ole tottuneet koskaan käyttämään
27704: maantietä. Ne Inarin asukkaat taas, jotka kipeimmin tietä
27705: kaipaavat, eivät suuren köyhyytensä takia jaksa kustan-
27706: nuksiin osaaottaa. Tie olisi sentähden valtion varoilla
27707: rakennettava ja toistaiseksi kunnossapidettävä.
27708:      Edellä esitetyn nojalla sat1 Valiokunta kunnioittaen
27709: ehdottaa,
27710: 
27711:                 että maantie, niin pian kuin mahdollista, val-
27712:            tion var·oilla rakennettaisiin Tschuolisjärven poh-
27713:           joispäästä Norjan 1·ajalle 200,000 markkaan nou-
27714:           sevan kustannusarvion mukaan; sekä
27715:                 että Norjan hallitukselle tehtäisiin ilmotus
27716:           siitä, mihin toimiin tien rakentamiseen nähden
27717:           Suomen puolella ryhdytään.
27718: 
27719: 
27720: 
27721:                 Yöjunat Pohjanmaan radoilla.
27722: 
27723:       Valiokuntaan lähetetyssä anomusehdotuksessa n:o 141
27724: ovat edustaja Vilh. Malmivaara y. m. ehdottaneet, että
27725: Eduskunta pyytäisi Hallitusta määräämään ensi syksystä
27726: alkaen yöjunat järjestettäviksi Pohjanmaan radoille sekä
27727: Vaasan radalla kulkeva yöjuna varustettavaksi kolmannen
27728: luokan matkustajia varten makuuvaunulla.
27729:       Epäkohtana voitaneen Valiokunnan mielestä pitää
27730: anomuksen tekijäinkin huomaut~ama seikka, ettei yö-
27731: junassa, joka välittää matkustajaliikettä Vaasan-Tampe-
27732: reen radalla, lainkaan ole kolmannen luokan matkustajille
27733: makuuvaunua varattu.
27734:      Mutta kun tämänlaiset asiat varsinaisesti ovat hal-
27735: linnollista laatua, eikä sen vuoksi liene tarpeellista, että
27736:    Kanavoimishankkeita, koskenperkauksia, maanteitä y. m.   9
27737: 
27738: niitä V aitiopäivillä käsitellään, saa Valiokunta kunnioit-
27739: taen ehdottaa,
27740: 
27741:                 ettei anomus antaisi aihetta mihinkään toi-
27742:            menpiteeseen Eduskunnan puolesta.
27743: 
27744: 
27745: 
27746: 
27747:      Näiden asiain käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
27748: heenjohtaja Juselius, varapuheenjohtaja M. Hoikka, sekä
27749: jäsenet Annala, Hedberg, Herrala, Kirjarinta, Leino,
27750: Pakkala, Peurakoski, Salo, Sipilä, Snellman, Turunen,
27751: Vaarala, Wainio ja Viljakainen.
27752: 
27753:      Helsingissä, marraskuun 4 p:nä 1909.
27754: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
27755:   1909. II V11. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o ~ 1.
27756: 
27757: 
27758: 
27759: 
27760:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
27761:           mu s maantien rakentamisesta Tshuolisjärveltä Nor-
27762:           jan rajalle.
27763: 
27764: 
27765: 
27766: 
27767:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
27768:                     ja Suuriruhtinas r
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus maantien ra-
27774: kentamisesta Tshuolisjärveltä Norjan rajalle.
27775:      Mainitun maantien tarkoituksena olisi avata Inarin··
27776: :! 1909. II Vp.- Edusk. auom.- Anomusmiet. N:o 21.
27777: 
27778: järven laajoille seuduille vuoden umpeen kuljettava tie
27779: Jäämeren rannalle. Siitä, mihin tämä tie on suunniteltu
27780: rakennettavaksi, kulkee jo nykyänsä varsin huomattava
27781: liike, mutta kelvollisen tien puutteen takia se usein koh-
27782: taa kovin suuria vaikeuksia. Ensi sijassa tarvitsevat tätä
27783: tietä Inarin seutujen asukkaat. Inarin pitäjässä, jonka
27784: laajuus on 13,000 neliökilometriä ja asukasluku 1,500 hen-
27785: keä, viljellään luonnonolojen pakosta hyvin vähän vil-
27786: jaa. Sentähden kaikki asujamet Inarin vesistön alueella
27787: ovat pakotetut kuljettamaan monenlaatuisia elatusvaroja
27788: merisatamasta. · Näiden hankinta tapahtuu luonnollisesti
27789: kokonaan Norjan puolelta, koska Inarin vesistön koilli-
27790: sesta päästä, Tshuolisjärveltä, on ainoastaan 45 kilomet-
27791: riä Näätämövuonolle, joka on Varankivuonosta etelään
27792: päin tunkeutuva lahti ja kuuluu Norjalle. Lähimpään suo-
27793: malaiseen merisatamaan, Kemiin, on sitä vastoin Inarin
27794: vesistön eteläosista matkaa 450 kilometrin paikoilla. Ina-
27795: rinjärven ja siihen laskevien jokien rannoilla, asujat
27796: pääsevät verrattain mukavasti tuon noin yhdeksän penin-
27797: kulmaa pitkän järven poikki, kesäaikaan veneellä, talvella
27798:  jäitä pitkin. Inarinjärven pohjoisimman lahden, Tshuolis-
27799: vuonon, päähän on vuonna 1890 valtion toimesta rakennettu
27800: rullasilta, jonka avulla veneet vedetään kapean kannaksen
27801:  poikki 'rshuolisjärveen, jota myöten vielä päästään lähes
27802:  peninkulman verta pohjoiseen. Mutta tästä alkaa tietön
27803:  taival. Jos kesällä on tarvis kuljettaa elatusvaroja, esi-
27804:  merkiksi jauhoja tai suolaa, meren rannalta, niin ne ovat
27805: tuotavat kantamalla neljän ja puolen peninkulman matka.
27806:  Luonnollista on, että kantopalkka tällaisesta kuljetuksesta
27807:  saa tavarain hinnan kohoamaan Inarissa aivan kohtuutto-
27808:  masti.
27809:        Tavaroita koetetaan tietysti kuljettaa talvikelillä,
27810:  mutta se ei ole aina mahdollista, varsinkaan köyhemmälle
27811:  väestöllfl. Inarin varakkain väestö, porolappalaiset, eivät
27812:  niin suuresti kaipaa tällaista ympäri vuoden kuljettavaa
27813:  tietä. Sillä he käyvät Norjassa talvella, vieden sinne myy-
27814:  täväksi porolaumojensa tuotteita, lihoja ja taljoja, sekä
27815:         ~[aantie Tshuolisjärveltä NorJan rajalle.           3
27816: 
27817: ostavat ja tuovat kotiinsa vuositarpeensa jauhoja, suoloja,
27818: kahvia, sokuria ynnä muuta. Sitä vastoin tätä tietä kaipaa
27819: kipeästi Inarin köyhempi väestö, kalastajalappalaiset sekä
27820: suomalaiset. Kalastajalappalaiset, jotka asuvat Inarinjärven
27821: ja sen yhteydessä olevien järvien rantamailla, eivät voi viedä
27822: Jäämeren talvimarkkinoille niin paljon karjan ja luonnon
27823: antimia, että voisivat yhdellä kertaa ostaa vuositarpeensa.
27824: Sentähden heidän täytyy ostaa niitä kesälläkin, enim-
27825: mäkseen maakauppiailta kalliista hinnasta, sen sijaan että
27826: he, jos maantie olisi olemassa, voisivat palatessaan kesän
27827: alkupuolella Jäämereltä kalastuksesta, kuljettaa suurem-
27828: missakin kuormissa kotiinsa elatustarpeita. Inarin pitäjän
27829: suomalaiset taas, joita asuu varsinkin Ivalojoen alajuok-
27830: sun varrella Kyrön suuressa kylässä, voisivat sitä. tietä
27831: myöten pitkin kesää kuljettaa Jäämerelle karjantuotteita,
27832: voita ja lihaa, ja tuoda sieltä takaisin leipäaineita, jotka
27833: kuusi viikkoa kestävien vapaamarkkinain aikana kesällä
27834: siellä ovat huokeat.
27835:         Erehdystä on luulo, että Lapissa voisi suurimman
27836: osan vuotta liikkua poroilla. Syksyllä sataa lunta hyvin
27837: usein sulaan maahan, ja avarat suot ovat silloin kauan
27838:  aikaa mahdottomat kulkea. Keväällä taas aurinko pian
27839: pehmentää lumen, niin ettei hanki kannata poroa, joten
27840: silloinkin on pitkä kelirikon aika. Täysin hyvä talvikeli
27841:  on keskimäärin ainoastaan noin viisi kuukautta vuodessa.
27842:         Paitsi varsinaisille Lapin asujamille on tämmöinen
27843: kulkutie tarpeen myös etelämpänä asuville. Monesta
27844: Pohjois-Suomen seudusta vaeltaa joka vuosi kevättalvella
27845:  paljon ihmisiä Jäämeren rannalle kalastukseen tahi muu-
27846:  hun työansioon. Kesän alussa he palaavat Suomeen, usein
27847:  tuoden huomattavia säästöjä mukanaan. Heidän lukunsa
27848:  kasvaa hyvin suureksi varsinkin niinä vuosina, jolloin sat-
27849:  tuu kato maamme pohjoisille seuduille. Jäämereltä Inarin-
27850:  järvelle vievän tien puute tuottaa näille Norjassa kävi-
27851:  jöille, suurta hankaluutta; se viivyttää ja vaikeuttaa tuntu-
27852:  vasti heidän matkaansa ja tekee siten koko heidän toi-
27853:  mensa vähemmän tuottavaksi kuin se muuten voisi olla.
27854: 4 1909. II Vp.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 21.
27855: 
27856:       Viime aikoihin asti Suomen Lappi on ollut melkein
27857: kokonaan teiden puutteessa. Olot siellä eroavat tässä suh-
27858: teessa hyvin suuresti Norjan Lapista. Viime aikoina on
27859: kuitenkin Suomessakin tehty hyvä alku maanteiden raken-
27860: tamiseen eteläisessä Lapissa; olisi jo aika rakentaa joku
27861: tie pohjoiseenkin. Puheena olevan tien tärkeyden on niin
27862: sanottu Lapin komitea mietinnössään tunnustanut sekä
27863: puoltanut sen rakentamista.
27864:       Niinkuin edellä olevasta esityksestä selviää, olisi ky-
27865: symyksessä oleva tie johdettava Tshuolisjärven pohjoi-
27866: sesta päästä Jäämeren rannalle, joko Näätämövuonolle,
27867: jonne on matkaa noin 45 kilometriä, taikka toista penin-
27868: kulmaa pohjoisempana olevalle Reisvuonolle (Bugfjord),
27869: joka niinikään on Varankivuonosta haaraantuva lahdelma.
27870: Se osa tietä~ joka on Suomen rajojen sisäpuolella, on
27871: kummassakin tapauksessa aivan sama, noin 25 kilo-
27872: metrin pituinen. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksesta
27873: saatujen tietojen mukaan maksavat maantiet Lapissa ylimal-
27874: kaan noin 5,300 markkaa kilometriltä. Katsoen siihen,
27875: että työpalkat puheena olevalla paikkakunnalla ovat erit-
27876: täin korkeat ja kun tarveaineitten kuljetus työpaikalle käy
27877: sangen kalliiksi, on Eduskunta kuitenkin arvioinut pu-
27878: heenalaisen tien rakentamiskulut noin 8,000 markaksi kilo-
27879: metriltä, tai yhteensä 200,000 markaksi.
27880:       Kun toinen puoli rakennettavaa tietä on Norjan ku-
27881: ningaskunnassa, olisi suotavaa, että saataisiin aikaan sopi-
27882: mus Norjan hallituksen kanssa tien jatkamisesta mereen
27883: asti, koska siitä olisi verrattain vähän hyötyä, jos se päät-
27884: tyisi rajalle. Kaikista saatavissa olevista tiedonannoista
27885: päättäen ei voine olla epäilystä siitä, että Norja olisi tai-
27886: puvainen rakentamaan osansa, jos vain Suomen puolelta
27887: asiaan ryhdytään. Alote on kuitenkin Suomen puolelta
27888: tehtävä, koska rakennettava maantie on ensi sijassa Suo-
27889: men kansalaisille hyödyksi.
27890:       Kysymyksessä oleva maantie on sitä laatua, ettei
27891: Inarin pitäjän asukkaita voida velvoittaa sitä kustanta-
27892: maan. Sen tarkoitus on tyydyttää sekä yleistä että paikka-
27893:         Maantie 'fshuolisjärveltlt Norjan rajalle.           5
27894: 
27895: kunnallista tarvetta. Lisäksi tulee että, niinkuin ylempänä
27896: on esitetty, Inarin pitäjän varakkaimmat asukkaat, poro-
27897: lappalaiset, jotka parhaiten kykenisivät ottamaan osaa
27898: kustannuksiin, eivät suuresti tarvitse tätä tietä eivätkä
27899: sentähden voisi käsittää oikeutetuksi sensuuntaista vaati-
27900: musta, varsinkin kun he tähän asti ovat saaneet olla
27901: kokonaan vapaat sentapaisista velvollisuuksista, eivätkä
27902: itse ole tottuneet käyttämään maantietä. Ne Inarin asuk-
27903: kaat taas, jotka kipeimmin tietä kaipaavat, eivät köy-
27904: hyytensä takia jaksa kustannuksiin ottaa osaa. Tie olisi
27905: sentähden valtion varoilla rakennettava ja toistaiseksi kun-
27906: nossapidettävä.
27907:       Kun Eduskunta siis on ollut sitä mieltä, että pu-
27908: heena olevan tien rakentaminen suuresti edistäisi maamme
27909: pohjoisimpien seutujen taloudellista vaurastumista, saa
27910: Eduskunta alamaisesti anoa,
27911: 
27912:                  että maantie, niin pian kuin mahdollista, val-
27913:            tion varoilla rakennettaisiin Tshuolisjärven poh-
27914:            joispäästä Norjan rajalle 200,000 markkaan nou-
27915:            sevan kustannusarvion mukaan; sekä
27916: 
27917:                  että NorJan hallitukselle tehtäisiin ilmoitus
27918:            siitä, mihin toimiin tien rakentamiseen nähden
27919:            Suomen puolella ryhdytään.
27920: 
27921:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
27922: 
27923:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1909.
27924: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
27925:            i909. il Vp. - Anomusmietintö N:o 22.
27926: 
27927: 
27928: 
27929: 
27930:                  Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 4
27931:            anomusehdotuksesta, joka koskee valtion kannatusavun
27932:            myöntämistä niille työväen ammattijärJestöille, jotka tä-
27933:            män syksyn ja ensi talven ajalla järjestävät työttömäin
27934:            avustamista.
27935: 
27936:       Suomen Eduskunta on 22 päivänä kesäkuuta 1909
27937: pöytäkirjanotteen mukana lähettänyt 'i'yöväenasiainvalio-
27938: kunnan valmisteltavaksi edustaja M. Paasivuoren y. m. ano-
27939: musehdotuksen n:o 129 valtion kannatusavun myöntämi-
27940: sestä niille työväen ammattijärjestöille, jotka tämän syksyn
27941: ja ensi talven ajalla järjestävät työttömäin avustamista.
27942: 
27943: 
27944:       Anomusehdotuksessa esitetään että 1910 vuoden val-
27945: tion menosääntöön otettaisiin 250,000 markan suuruinen
27946: arviomääräraha, josta myönnettäisiin »riittävää kannatusta»
27947: niille työväen ammattijäejestöille, jotka tämän syksyn ja
27948: ensi talven ajalla järjestävät työttömäin avustamista. Ano-
27949: musehdotus on kuitenkin siinä suhteessa epämääräinen,
27950: ettei siinä sanota, ovatko sen laatijat tarkoittaneet että
27951: ammattijärjestöjen jaettava avustus rajoitettaisiin niiden
27952: omiin jäseniin vaiko että sen antaminen voisi ulottua nii-
27953: den ulkopuolellakin oleviin työttömiin, jossa tapauksessa
27954: työväen ammattijärjestöt toimisivat ainoastaan valtion
27955: myöntämän työttömyysavustuksen välittäjinä. Avunsaannin
27956: oikeutta varten ei anomusehdotuksessa myöskään ole suun-
27957: niteltu mitään yleisiä ehtoja, jotka kohdistuisivat, työttömän
27958: perheoloihin, työttömyyden syyhyn tahi siihen, kuinka
27959: kauan työttömyys jo on kestänyt ja kuinka kauan apua
27960: annettaisiin samalle henkilölle.
27961: 2         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 22.
27962: 
27963:       Valiokunnassa ovat anomusehdotuksen laatijain kanssa
27964: samaa mieltä olevat jäsenet kantansa perustelemiseksi vii-
27965: tanneet siihen, että muutamissa Euroopan maissa työttö-
27966: myysvakuutusta varten perustetut työttömyyskassat saavat
27967: avustusta valtion varoista. Sitä paitsi ovat samat Valio-
27968: kunnan jäsenet selittäneet anomusehdotuksen laatijain tar-
27969: koituksena olleen, että valtion avustusta nauttivat ammatti-
27970: järjestöt jakaisivat työttömyysavustusta sekä jäsenilleen
27971: että järjestöjen ulkopuolella oleville työttömille. Nämä
27972: työväenjärjestöt ovat mainittujen jäsenten ilmoituksen mu-
27973: kaan viime aikoina ilman ulkoapäin saatua kannatustakin
27974: huomattavasti avustaneet työttömiä; ja ovat sellaiset jär-
27975: jestöt heidän mielestään erityisesti soveliaat toimimaan
27976: työttömyysavustuksen jakajina siitä syystä, että ne avun-
27977: tarvitsijoita lähellä olevina parhaiten tuntevat, missä ja
27978: minkälaista avustusta milloinkin kaivataan.
27979: 
27980:       Edellisessä on jo viitattu siihen että muutamissa
27981: maissa annetaan valtion varoista avustusta niin sanotun
27982: työttömyysvakuutuksen kannattamiseksi. Muun muassa
27983: Tanskassa ja Norjassa on työttömyysvakuutuksen järjes-
27984: tämistä varten perustettu työttömyyskassoja, jotka voi-
27985: vat saada apua valtion varoista. Tanskassa ei sellai-
27986: sella työttömyyskassalla saa olla muuta tarkoitusta kuin
27987: työttömyysavustuksen antaminen, ja tulee siinä olla
27988: vähintään 50 jäsentä, mutta pienempikin kassa voi eri-
27989: tyisissä tapauksissa saada tällaista avustusta. Kullekin
27990: työttömyyskassalle, joka avustuksia myöntäessään täyttää
27991: muutamat. laissa määrätyt ehdot: annetaan valtion va-
27992: roista kolmas osa sme suoritetuista vakuutusmaksuista.
27993: Huhtikuun 1 päivän 1907 ja seuraavan vuoden maaliskuun
27994: 31 päivän välisenä aikana maksoivat puheena olevat kassat
27995: avustuksia noin 300,000 mk ja saivat valtion varoista apu-
27996: rahoja noin 210,000 mk. Norjassa annetaan työttömyys-
27997: kassalle, joka täyttää lain asettamat ehdot, valtion varoista
27998: kolmas osa siitä avustuksesta, minkä kassa antaa Norjan
27999: alamaiselle tai maassa viisi vuotta asuneelle kassan jäse-
28000:                   Työttömäin avustaminen.                  3
28001: 
28002: nelle. Ehdoista, jotka Norjan laki tässä suhteessa sisältää,
28003: mainittakoon että kassan tulee saada ainakin toinen puoli
28004: tuloistaan jäsenten suoritt(1mista maksuista; kassalla tulee
28005: aina olla erityinen kirjanpito työttömyysavustuksista; ja
28006: jos kassa on perustettu työväenjärjestön yhteyteen, ovat sen
28007: varat tarkoin erotettavat järjestön muista varoista. Kaksi
28008: kolmasosaa valtion myöntämästä avustuksesta perii valtio
28009: kuitenkin takaisin siltä kunnalta, jossa apua saanut hen-
28010: kilö viiden viimekuluneen vuoden aikana on viimeksi asu-
28011: nut kuusi kuukautta perätysten, joten valtion varoista
28012: yleensä suoritetaan 1 / 9 kassan maksamasta työttömyys-
28013: avusta. On laskettu että Norjassa valtion varoja tulisi
28014: vuodessa tähän käytettäväksi noin 8,500 mk.
28015:      '-Mainituissa maissa annetaan siis valtion avustusta
28016: työttömyyskassalle ainoastaan sillä ehdolla, että avunsaaja
28017: suorittamalla jonkun aikaa jäsenmaksuja kassaan itse on
28018: ottanut osaa sen työttömyysavun hankkimiseen, joka hä-
28019: nelle kassasta annetaan.
28020:        Syyskuun 9 päivänä 1908 asetti hallitus komitean
28021: tutkimaan, voitaisiinko meillä ja missä muodossa valtion
28022: ja kunnan avustuksella aikaansaada työttömyysvakuutusta.
28023: Tämä komitea ei ole tosin vielä laatinut asiasta mietin-
28024: töään, mutta on, kuten Valiokunta on saanut tietää, aset-
28025: tunut periaatteellisesti kannattamaan suunnitelmaa, joka
28026: pääkohdissaan vastaisi edellä mainituissa maissa nouda-
28027: tettua. Siihen nähden on V aliakunnassa esiintuotu se
28028: mielipide, että voisi olla syytä väliaikaisesti myöntää val-
28029: tion varoista yhdeksi vuodeksi joku pienempi määräraha,
28030: josta ne työväen järjestöt, jotka jäsenruaksuillaan kootuista
28031: varoista antavat omille jäsenilleen työttömyysapua, voisivat
28032: saada takaisin jonkun määrätyn osan, esim. puolet, maini-
28033: tusta työttömyysavusta. Tämä apurahan saanti olisi silloin
28034:  kuitenkin pantava riippuvaksi muutamista ehdoista, jotka
28035:  koskisivat myönnetyn päivärahan suuruutta, sitä aikaa,
28036:  jonka kuluessa työttömyysapua saadaan nauttia, ja sitä,
28037:  kuinka kauan avunsaaja on maksanut jäsenmaksuja kas-
28038:  saan. Sitä paitsi pitäisi avun saannin ehtona olla ettei sen
28039: 4          1909. H Vp. -- Anomusmietintö N:o 22.
28040: 
28041: saajan työttömyys ole suoranaisesti työlakon tahi työsulun
28042: aiheuttama. Valiokunta on kuitenkin havainnut ettei täl-
28043: lainen järjestely sisälly anomusehdotuksen tarkoitukseen
28044: eikä sen vuoksi ole katsonut mahdolliseksi anomusehdo-
28045: tuksen johdosta ehdottaa siihen suuntaan menevän ano-
28046: muksen tekemistä.
28047: 
28048:       Se käsitys, jota anomusehdotuksen tekijät ovat
28049: asiassa puoltaneet, esiintyy jo vuoden 1908 toisilla valtio-
28050: päivillä eduskmmalle annetussa anomusohdotuksessa, joka
28051: koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemista, työt-
28052: tömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheuttamia
28053: toimenpiteitä. Mutta tämän anomusehdotuksen johdosta
28054: antamassaan mietinnössä on silloinen työväenasiainvaJio-
28055: kunta lausunut, ettei se olo voinut yhtyä kannattamaan
28056: sellaista vaatimusta, että hallituksen tulisi, milloin se ei
28057: voi toimittaa työttömille työtä, työväenjärjestöjen välityk-
28058: sellä jakaa puutteessa oleville riittävää raha-avustusta.
28059:  >Suoranaisen raha-avustuksen antaminen», huomauttaa
28060: valiokunta samassa mietinnössä, »ei ole tarkoituksen-
28061: mukainen työttömäin auttamiskeino. ,Jos tämä joskus kä-
28062: visikin välttämättömäksi, olisi se jätettävä ensi kädessä
28063: kuntain asiaksi; ja milloin poikkeustapauksissa olisi pakko
28064: käyttää siihen valtion varojakin, pitäisi sen )capahtua knn-
28065: tain välityksellä, jotka sitten voisivat kääntyä myöskin
28066: työväenjärjestöjen puoleen. Mutta mikäli mahdollista olisi
28067: avustus aina annettava työn muodossa.» Eduskunta hy-
28068: väksyi valiokunnan omaksuman katsantokannan ja päätti
28069: hallitukselta anottavaksi, että milloin kunta suuremmassa
28070: määrin toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman hädän
28071: lieventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestettyjä aputöitä,
28072: niihin valtion varoista myönnettäisiin tarvittavaa avustusta.
28073:  Tätä anomusta ei ole kuitenkaan vielä Keisarilliselle Ma-
28074:  jesteetille esitetty.
28075:        V aliakunta on myöskin puolestaan omaksunut sen
28076: katsantokannan, joka ilmeneo edellä mainitussa eduskunnan
28077:  tekemässä anomuksessa, eikä niin ollen ole voinut hyväksyä
28078: käsillä olevassa anomusehdotuksessa esitettyä kantaa.
28079:                    Työttömäin avustaminen.                   5
28080: 
28081:       Kuitenkaan Valiokunta ei ole katsonut suotavaksi
28082: että anomusehdotus jäisi kokonaan huomioon ottamatta.
28083: Kuten anomusehdotuksen tekijät ovat osoittaneet, on työt-
28084: tömyys viime vuoden aikana ollut melkoinen, ja niiden
28085: tietojen mukaan, jotka kuluvalta vuodelta jo ovat saata-
28086: villa, on työttömäin lukumäärä ollut tänä vuonna suun-
28087: nilleen yhtä korkea kuin edellisenäkin. Näin ollen ja
28088: kun liikeolot yleensä nykyään ovat epävarmat, on toden-
28089: näköistä, että työttömyyttä tulee ensi talvena olemaan
28090: hyvinkin suuressa määrin varsinkin isommissa kaupun-
28091: geissa. Olisi sen vuoksi suotava että sekä valtion että
28092: asianomaisten kuntien puolelta ryhdyttäisiin ponteviin ja
28093: asianmukaisiin toimenpiteisiin työttömyydestä johtuvan hä-
28094: dän lieventämiseksi .•Ja koska hallitus tämän johdosta ehkä
28095: harkitsee välttämättömäksi käyttää 1910 vuoden aikana
28096: varoja äsken mainittuun tarkoitukseen, on Valiokunta, joka
28097: ei ole voinut kannattaa anomusehdotuksessa esitettyä va-
28098: rojen käyttämistapaa, kuitenkin edellä lausutuista syistä
28099: katsonut voivansa ehdottaa että Eduskunta puolestaan
28100: päättäisi,
28101:                  että 1.910 Vltoden 1'altion kulunlciarvioehdo-
28102:            tukseen on otettava 100,000 markan määräraha
28103:            Hallituksen kiiytettä'uäksi, harkinnctn mukaan, toi-
28104:            menpiteisiin työttömyyden vähentämiseksi ja työt-
28105:            tömyydestä aiheutuvan hädCin lieventCimiseksi.
28106: 
28107: 
28108:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
28109: Hallsten, varapuheenjohtaja Erkko sekä jäsenet Björksten,
28110: Castren, Z., Helle, Hjelt, Jalava, Karhi (osittain), Kivioja,
28111: Kuusinen, Lundström. Nyström, Paasivuori, Pärssinen,
28112: Rannikko ja Sillanpää.
28113: 
28114:      Helsingissä 4 päivänä n1arraskuuta 1909.
28115: 6         1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 22.
28116: 
28117: 
28118: 
28119: 
28120:                       Vastalause.
28121:       Valiokunnan enemmistön ehdotusta emme voi pitää
28122: minään muuna kuin koko anomusehdotuksen tappamis-
28123: yrityksenä. Tosin tämä yritys esiintyy peitetyssä muo-
28124: dossa, kun Valiokunnan enemmistö näet ehdottaa ensi
28125: vuoden kulunkiarvioon otettavaksi jonkin määrärahan
28126: työttömyysavustusta varten. Mutta tuon määrärahan
28127: käyttämisen tahtoo Valiokunnan enemmistö heittää koko-
28128: naan nykyisen senaatin mielivaltaan, ja silloin on mieles-
28129: tämme selvää, että työttömyyttä kärsivillä ei tulisi ole-
28130: maan juuri mitään avustuksen toivoa valtion puolelta.
28131:       Tuo Valiokunnan enemmistön menettely on sitä
28132: tunnottomampaa, kun mainittu enemmistökin on ollut
28133: pakotettu myöntämään, että kaikista merkeistä päättäen
28134: taas enlili talvena on maassamme odotettavissa hirveä
28135: työttömyysaika. Valiokunnan porvarilliset jäsenet eivät
28136: myöskään ole voineet osottaa, että ensi talvena olisi työt-
28137: tömillä toivossa saada työn muodossa yhtään sen enempää
28138: apua valtion tai kuntain puolelta kuin viimekään talvena,
28139: jonka kärsimykset luulisi vielä kaikkien muistavan. Niin
28140: ollen on suoranainen raha-avustus ainoa tehokas ja eri
28141: aloille soveltuva apu, millä nyt Eduskunnan toimesta
28142: voitaisiin uhkaavan työttömyyden kärsimyksiä lieventää.
28143: Eivätkä Valiokunnan porvarilliset jäsenet ole myöskään
28144: voineet esittää mitään asiallista vastaväitettä sitä anomus-
28145: ehdotuksen käsitystä vastaan, että työväen ammattijär-
28146: jestöt ovat kaikkein sopivimmat välittämään valtion puo-
28147: lesta työttömille myönnettävää avustust.a. Nehän ovat
28148: itse jo monien vuosien kuluessa jakaneet työttömyys-
28149:                         Vastalause.
28150: 
28151: avustusta, ovatpa meidän maassamme tähän astifolleet
28152: miltei ainoat tällaisen avustuksen jakajat. Ne tuntevat
28153: aina parhaiten työläisten olot ja puutteet, ja voivat myös
28154: parhaiten valvoa, ettei avustusta väärinkäytetä. Eräissä
28155: tapauksissa voisi ehkä sentään olla käytännöllisempää1
28156: että avustuksen niille työttömille, jotka eivät kuulu mi-
28157: hinkään ammattijärjestöön, välittäisivät erityiset avustus-
28158: komiteat, joiden valitseminen olisi mielestämme jätettävä
28159: ammattijärjestöjen asiaksi.
28160:       Avustusta jakavain järjestöjen ja komiteain toimin-
28161: nan valvominen jäisi luonnollisesti senaatin määrättäväksi,
28162: eikä ole epäilyksenalaista, ettei senaatti siinä suhteessa
28163: löytäisi kyllin tarkoituksenmukaista ja luotettavaa tapaa.
28164: Kenties olisi sitä varten nimitettävä erityinen työttömyys-
28165: rahaston hoito- ja tarkastuskomitea, jonka jäsenistä esim.
28166: puolet olisivat Suomen Ammattijärjestön toimikunnan eh-
28167: dottamia. Sellainen komitea voisi luonnollisesti tarpeen
28168: vaatiessa käyttää myös kuntain virkailijain apua. Kaikki
28169: avustusrahaston hoito- ja tarkastuskustannukset olisi tie-
28170: tysti valtion suoritettava.
28171:       Myönnettäväin avustuseräin suuruuden katsomme
28172: kohtuulliseksi, jos ammattijärjestöille annetaan 2/ 3 niiden
28173: sääntöjensä mukaan omille jäsenilleen suorittamasta avus-
28174: tuksesta ja jos sellaisiin järjestöihin kuulumattomille työt-
28175: tömille annetaan täydellisen työttömyyden tapauksessa vä-
28176: hintään puolet tavallisesta ammatti-päiväpalkasta ja osit-
28177: taisen työttömyyden tapauksessa niin paljon, että palkka
28178: ja avustus yhteensä tekevät vähintään 2/ 3 tavallisesta päi-
28179: väpalkasta. Avustusta ei tietenkään olisi annettava ennen
28180: kuin on koetettu toimittaa avunhakijalle työtä, joko kun-
28181: nan työnvälitystoimiston kautta tahi, missä sellaista ei
28182: ole, avustusta välittävän järjestön tai komitean toi-
28183: mesta.
28184:       Arviomääräraha on, jos kerran todellista avustusta
28185: tahdotaan antaa, päätettävä edes niin suureksi, ettei se
28186:  heti alussa lopu kesken. Vähin määrä on meidän mie-
28187:  lestämme 250,000 mk.
28188: 8           1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 22.
28189:       Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta, hyläten
28190: Valiokunnan ehdotuksen perusteluineen, päättäisi puo-
28191: lestaan,
28192:                  että työttömien työläisten avustamiseksi tämän
28193:           vuoden joulukuun 1 päirän ja ensivuoden kesäkuun
28194:           1 päivän välisenä aikana valtion varoista annetaan
28195:           t·aha-avustusta
28196:                  1:ksi niille työväen ammatt~jciljestöille, jotka
28197:           omille jäsenilleen suorittavat työttörnyysavustusta,
28198:           kaksi kolmatta osaa siitä rnäär·ästä, minkä ne osat-
28199:           tavat kunakin kuukautena yllämainittuna aikana
28200:           tuollaista avustusta suorittaneensa, ja
28201:                  2:ksi niille työviien ammatt-ijä1;jestöille tahi
28202:           sellaisten järjestöjen mZitsernille avustuskomiteoille,
28203:           jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat järjestciäk-
28204:           seen ammattijärjestöihin kuulumattomien työttö-
28205:           myysavun tarvitsijain avustamisen,jaettavaksi näille
28206:           työttömille siten, että täydellistä työttömyyttä kär-
28207:           sivä avunhakija, jolle ei voida toimittaa mitään so-
28208:           pivaa työtä, saa päivää kohti avustusta vähintään
28209:           puolet paikkakunnalla tavallisesta ammattinsa päivä-
28210:           palkasta ja osittaista työttömyyttä kärsivä saa niin
28211:           paljon, että palkka ja avustus yhteensä tekevät vä-
28212:           hintään kaksi kolmatta osaa tavallisesta päiväpal-
28213:           kasta; sekä
28214:                  ettei 1910 vuoden valtion kulunkiarvioehdo-
28215:           tulcseen otetaan 250,000 markan määräraha halli-
28216:           tuksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mukaan yllä-
28217:           mainittuun tarkotukseen.
28218: 
28219:      Helsingissä 4 p:nä marraskuuta 1909.
28220: 
28221:      Miina Sillanpää.                        M. Paasivuori.
28222:      w. Lundström.                           0. Jalava.
28223:      E. Helle.                               0. W. Kuusinen.
28224:                           Hilja Pärssinen.
28225:       HAlsingissä, Keisarillisen Sena[Ltin kirjapainossa, 190H.
28226:    t 909. II Vp. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 22.
28227: 
28228: 
28229: 
28230: 
28231:                  Suomen Eduskunnan alamainen anomus
28232:           määrärahan myöntämisestä työttömyyden vähentämi-
28233:           seksi ja työttömyydestä aiheutuvan hädän !leventämi-
28234:           seksi.
28235: 
28236: 
28237: 
28238: 
28239:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
28240:               ja Suuriruhtinasi
28241: 
28242: 
28243: 
28244: 
28245:       Eduskunta on ottanut säädetyssä järjestyksessä käsi-
28246: teltäväksensä valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka
28247: koskee valtion kannatusavun myöntämistä työttömäin
28248: 2 1909. II Vp. -    Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 22.
28249: 
28250: avustamiseksi ensi talven ajalla.
28251:       Eduskunta on 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
28252: tehnyt Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne anomuksen
28253: eräistä työttömyyden aiheuttamista toimenpiteistä, sekä
28254: mainitussa anomuksessa laajemmin esiintuonut syyt, jotka
28255: Suomessa työttömyyttä synnyttävät. Työttömyys viime
28256: vuoden aikana on ollut jälleen melkoinen, ja niiden tie-
28257: tojen mukaan, jotka kuluvalta vuodelta jo ovat saata-
28258: vina, on työttömäin lukumäärä ollut tänä vuonna suun-
28259: nilleen yhtä suuri kuin edellisenäkin. Näin ollen ja kun
28260: liikeolot yleensä nykyään ovat epävarmat,, on todennäköistä,
28261: että työttömyyttä tulee ensi talvena olemaan hyvinkin
28262: suuressa määrin, varsinkin isommissa kaupungeissa. On
28263: senvuoksi suotava, että sekä valtion että asianomaisten
28264: kuntien puolelta ryhdytään ponteviin ja asianmukaisiin
28265: toimenpiteisiin työttömyydestä johtuvan hädän lieventä-
28266: miseksi. Koska hallitukselle tämän johdosta käynee vält-
28267: tämättömäksi käyttää 1910 vuoden aikana varoja äsken
28268: mainittuun tarkoitukseen, on Eduskunta puolestaan päät-
28269: tänyt
28270:                   1910 vuoden valtion kulunkiarvioehdotukseen
28271:             ottaa 200,000 markan määrärahan hallitnksen
28272:             kuntien välityksellä käytettäväksi, harkinnan mu-
28273:             kaan, toimenpiteisiin työttömyyden vähentämiseksi
28274:             ia työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi.
28275: 
28276:      Tämän tekemänsä päätöksen johdosta on Eduskunta
28277: alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen
28278: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
28279: tulot eivät riitä, ottanut huomioon vastaavan 200,000
28280: markan määrärahan. Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
28281: 
28282:                  että Teidän Keisarillinen Maiesteettinne su-
28283:            vaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä mai-
28284:            nitun päätöksen.
28285:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
28286:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1909.
28287:            1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 23.
28288: 
28289: 
28290: 
28291: 
28292:                    Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 anomus-
28293:            ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa senlaatuisen lain-
28294:            sändäntötoimenpiteen aikaansaamista että yleisellä las-
28295:            tenlailla valmistettaisiin lapsille oikeudellista suojaa
28296:            julmuutta, pahoinpitelyä, huonoboitoisuutta ja heidän
28297:            työvoimansa vahingollista käyttöä vastaan.
28298: 
28299:       Kysymyksessä olevan, edustaja a:f Forselleksen y. m.
28300: -tekemän anomusehdotuksen N:o 156 on Eduskunta val-
28301: :mistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokunta.an.
28302: 
28303: 
28304:        Yhä selvemmäksi on alkanut käydä tietoisuus siitä,
28305: -että yhteiskunnaN tärkeimpiä tehtäviä on huolenpito kas-
28306:  vavasta sukupolvesta. Yleensä tunnustetaan jo että, mil-
28307: loin lasten vanhemmissa tai muissa kasvattajissa tässä
28308: kohden on havaittavissa leväperäisyyttä tai pahentavai-
28309: suutta taikka milloin siihen muuten on aihetta, yhteiskunta
28310: .on oikeutettu ja velvollinen puuttumaan asiaanlasten suoje-
28311:  lemiseksi ja kelvollisen kasvatuksen hankkimiseksi heille.
28312:  Useimmissa sivistysmaissa onkin jo ryhdytty sitä tarkoitt.a-
28313:  viin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Välittömän aiheen on
28314:  siihen antanut se huolta herättävä ilmiö, että enenevästä
28315: .sivistyksestä huolimatta pahautapaisuus ja rikoksellisuus
28316:  nuorison keskuudessa näyttää olevan lisääntymässä. Eng-
28317:  lannissa, jossa. sanottu ilmiö aikaisimmin kiinnitti lain-
28318:  säätäjän huomiota, on :auocisoa tarkoittava suojeluslainsää-
28319:  däntö ehkä pisimm~lie kehittynyt, ja siellä saatu kokemus
28320: 1>n osottauut, että sitä tietä voidaan saavuttaa varsin huo-
28321: _mattavia tuloksia. Anomusehdotuksen tekijät ehdottavat
28322: 2           1909. II Vp. -- Anomusmietintö N:o 23.
28323: 
28324:  meilläkin ryhdyttäväksi lainsäädäntötoimenpiteisiin kerro-
28325:  tussa tarkoituksessa.
28326:         Se, mitä maassamme on tähän asti tehty hoidon ja
28327:  kasvatuksen puutteessa olevien lasten suojelemiseksi, su-
28328:  pistuu sangen vähään. Voimassa olevan vaivaishoito-
28329:   asetuksen mukaan on kunta velvollinen antamaan hoi-
28330:  don ja tarpeenmukaisen elatuksen niille lapsille, jotka
28331:  ovat toisen holhousta vailla. Mutta nämäkin lapset joutu-
28332:  vat, täytettyään viisitoista vuotta ja siis iässä, jossa luon-
28333:  ne vielä on sangen altis vaikutuksille, oman onnensa no-
28334:  jaan. Mitä taas tulee niihin lapsiin, joilla tosin on nimel-
28335:  lisesti koti, mutta joilta puuttuu kotikasvatus, riittävä.
28336:  hoito ja ohjaus, niin kunnalla ei ole valtaa, erinäisiä poik-
28337:  keustapauksia lukuunottamatta, ryhtyä toimenpiteisiin hei-
28338:  dän suhteensa. Holhouslaki tosin tarjoo jonkunlaisen tilai-
28339:  suuden tähän, se kun tekee holhouslautakunnalle mahdolli-
28340:  seksi saada tuomioistuimen välityksellä lapsen erotetuksi sen
28341:  vanhemmista. Mutta paitsi sitä että tuollaista menettelyä
28342:  haittaavat sen julkisuus ja hitaus, on holhouslain kysymyk-
28343:  senalaista määräystä käytännössä katsottu voitavan käyttää
28344:  vain erikoisesti törkeissä tapauksissa. Huomattava sen ohessa.
28345:  on, että holhouslautakunnan tehtävänä on pidetty ensi sijassa
28346:  holhottavien taloudellisten asiain hoitaminen, joten var-
28347:  sinainen kasvatuspuoli jää sivuasiaksi. Tästä on kuvaa-~
28348:  vana esimerkkinä sekin tosiasia, että varattomille orpo--
28349:  lapsille ei juuri milloinkaan määrätä holhoojaa. Holhous-
28350:  lautakunnat eivät sitä paitsi jäsentensä vähälukuisuuden•
28351:  takia ja siihenkin nähden, että ne nykyisin asetetaan pää-
28352:  asiallisesti silmälläpitäen holhoustoimen taloudellista
28353: puolta, ole soveliaatkaan tehokkaasti valvomaan kasvatuk-
28354: cSen hankkimista sitä kaipaaville lapsille. Voimassa oleva
28355: rikoslaki vihdoin säätää, että lapsi, joka on tehnyt
28356: -sellaisen teon, mikä muuten on rangaistava, voidaan, jos-
28357: hän on yli seitsemän mutta alle viidentoista vuoden ikäi-
28358: nen, määrätä joko kuritettavaksi tai pantavaksi kasvatus-
28359:  laitokseen, jota vastoin ne paljoa useammat lapset, jotka.
28360: kylläkin ovat pahantapaisuuteen vajonneita, mutta joita
28361:          Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.         3
28362: 
28363: <ei ole julistettu syypäiksi rangaistavaan tekoon, jäävät
28364: :ilman tarpeellista ojennusta.
28365:         Niinkuin kokemuksestakin tiedetään ja vuoden 1897
28366:  valtiopäivillä tehdyn anomuksen johdosta asetetun n. k.
28367:  suojeluskasvatuskomitean antamassa mietinnössä todenne-
28368: taan, on maassamme suuri, tuhansiin nouseva lukumäärä
28369:  lapsia, jotka hoidon puutteen takia ovat vaarassa joutua
28370:  harhaan ja joitten suojelemiseksi edellä kerrotut tähän-
28371: :astiset toimenpiteet eivät ole kyllin tehoisia. Syynä
28372: lasten huonohoitoisuuteen ja pahantapaisuuteen ovat pä~
28373:  asiallisesti lasten kotiolot. Vanhemmat ovat enimmän
28374: :aikaa kodista poissa työansion vuoksi, joten lapset
28375: jäävät omin päin olemaan, tai ovat vanhemmat juoppou-
28376:  teen tai muuhun paheellisuuteen vajonneita taikka muu-
28377:  ten kasvattajiksi kykenemättömiä. Luonnollista on että
28378:  hoidon puute ja pahantapaisuus on tavallista yleisempi
28379:  orpo- ja elättilasten keskuudessa. Ryhtymättä tarkemmin
28380:  selostamaan mitä keinoja suojeluskasvatuskomitea on mietin-
28381:  nössään ehdottanut huonohoitoisen ja pahantapaisen nuori-
28382: son kasvattamiseksi, tahtoo V aliakunta kuitenkin mainita,
28383: .että ehdotuksen mukaan kussakin kunnassa tulisi olla kas-
28384: vatus]autakunta, joka olisi velvollinen pitämään huolta sen
28385: vaikutusalueella olevista elättilapsia ta ja niistä lapsista, joiden
28386:  siveellinen kasvatus on siihen määrin laiminlyöty tai jotka
28387: <Jvat ruumillisesti niin huonosti hoidettuja tai niin pahoin-
28388:  pideltyjä, että erityisiä toimenpiteitä katsotaan tarpeellisiksi
28389:  suojelemaan heitä joutumasta paheisiin tai muuhun turme-
28390:  lukseen, sekä vielä niistä lapsista, jotka ovat niin pahanta-
28391:  paisia, että kodin ja koulun kasvatuskeinot havaitaan riittä-
28392:  mättömiksi heidän ojentamisekseen. Se, joka ottaa kor-
28393:  vausta vastaan elättääkseen toisen lasta, olisi siitä velvolli-
28394:  nen ilmoittamaan kasvatuslautakunnalle. Jos sellainen
28395: kasvattaja havaitaan sopimattomaksi, voitaisiin lapsi ottaa
28396:  häneltä pois ja sijoittaa toisen luo. Kasvatuslautakunnan
28397:  tulisi jäsentensä ja alaistensa piirimiesten kautta koettaa
28398:  tukea kotikasvatusta muun muassa neuvonta työllä. Jos
28399:  huomataan että lasta hoidetaan huonosti tai pahoinpidel-
28400: 4          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
28401: 
28402: lään. tai että lapsi tulee pahantapaiseksi, olisi kasvatus-·
28403: lautakunnan tarkoin seurattava lapsen elinsuhteita sekä.
28404: ensin koetettava poistaa epäkohta neuvomaila ja avusta-
28405: .l):lalla lapsen vanhempia tai kasvattajaa. Ellei siitä olisi
28406: apua, annettaisiin kasvattajalle vakava kehotus ja, jos-
28407: havaittaisiin tarkoituksenmukaiseksi, pantaisiin lapsi kou-
28408: luun tai semmoiseen laitokseen, jossa hoidokkaat oleskele-
28409: vat ainoastaan päivällä. Jos tästäkään ei olisi apua, olisi
28410: lapsi erotettava kasvattajastaan. Huonohoitoinen lapsi
28411: olisi mikäli mahdollista sijoitettava toiseen yksityiseen
28412: kotiin tai, ellei sellaista olisi saatavissa, lastenkotiin. Pa-
28413: hantapainen lapsi taas olisi siirrettävä joko koulusiirtolaan 1
28414: jolloin lapsi asuisi yksityisessä kodissa, mutta kävisi eri-
28415: koista, siirtolaa varten perust.ettua koulua, tai turvako-
28416: tiin, joka jo olisi asumalaitoskin, taikka, milloin lapsi on
28417: suuressa määrin pahantapainen, kasvatuslaitokseen.
28418:          Valiokunta, joka ei katso voivansa käydä tässä lä-
28419: hemmin arvostelemaan edellä lyhyesti esitettyä järjestelmää,.
28420:  on sekin puolestaan sitä mieltä, että jokaiseen kuntaan olisi
28421:  asetettava kunnallinen laitos tai viranomainen huolehtimaan
28422: huonohoitoisten ja pahantapaisten lasten kasvatuksesta ja
28423:  suojelemisesta. Tarpeellista tietysti myöskin olisi säät~
28424:  ilmoitusvelvollisuus niille, jotka pitävät elättilapsia. Erit-
28425:  täin tärkeätä olisi, että kaikille orpolapsille määrät-
28426:  täisiin holhooja, huolimatta siitä onko heillä varoja.
28427:  vai ei. Täten köyhänkin orpolapsen hyväksi tulisi S&
28428: läheinen persoonallinen huolenpito ja ohjaus, jota lapsi
28429:  ennen kaikkea tarvitsee, jotta hyvät harrastukset hänessä-
28430:  pääsisivät heräämään ja kehittymään. Kasvatusviranomaisen
28431:  toiminta olisi etupäässä suunnattava kotikasvatuksen tuke-
28432:  miseen kaikilla soveliailla keinoilla. Jos kuitenkin sitä tar-
28433:  koittavat toimenpiteet ilmeisesti olisivat hyödyttömät tai
28434:  eivät olisi aikaansaaneet odotettua vaikutusta, pitäisi olla
28435:  sallittua erottaa lapsi vanhemmistaan tai muusta kasvatta-
28436:  jaetaan ja olisi sellainen lapsi sijoitettava ympäristöön, joka
28437:  sille takaa paremman kasvatuksen. Kun maassamme ei
28438:  kuitenkaan vielä liene saatu riittävää kokemusta siitä, mi-
28439:        Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.     5
28440: 
28441: tenkä kasvattajistaan erotettujen lasten suhteen on mene-
28442: teltävä, ovatko ne mikäli mahdollista sijoitettavat yksi-
28443: tyisiin koteihin vaiko yleisiin laitoksiin ja mitenkä tällais-
28444: ten laitosten tulee olla järjestettyjä, kaipaa se kysymys
28445: Valiokunnan mielestä vielä lisäselvitystä, ennenkuin siitä
28446: voidaan varmaa mielipidettä lausua. Lopuksi V aliakunta
28447: katsoo olevan tarpeellista, että syyttäjävallalle varataan
28448: nykyistä tuntuvasti laajempi oikeus niiden vanhempien ja
28449: kasvattajien syytteeseen saattamiseen, jotka pahoinpitele-
28450: vät kasvatettaviaan lapsia taikka jotka olosuhteiden, esim.
28451: köyhyyden, siihen pakottamatta laiminlyövät lasten hoidon.
28452: 
28453: 
28454:       Se puoli lasten suojelusasiaa, josta edellä on ollut
28455: kysymys, käsittää ne tapaukset, jolloin lapsen kasvattaja
28456: laiminlyö velvollisuutensa lapsen hoitoon ja kasvatukseen
28457: nähden. Seuraavassa tulee Valiokunta lyhyesti koskette-
28458: lemaan sitä suojelusta, jota lapsi tarvitsee työvoimansa
28459: vahingollista käyttöä vastaan sekä viettelyksiltä rikolli-
28460: suuteen.
28461:       Voimassa olevat määräykset lasten työvoiman käyttä-
28462: misestä teollisuusammateissa tavataan sellaisissa amma-
28463: teissa olevain työntekijäin suojelemisesta 15 päivänä huhti-
28464: kuuta 1889 annetussa asetuksessa. Sen mukaan ei kahta-
28465: toista vuotta nuorempaa lasta saa pitää teollisuustyössä,
28466: jota paitsi siinä on määräyksiä lasten ja nuorten henki-
28467: löiden työpäivän pituudesta, työajasta ja lepohetkistä sekä
28468: töistä, joiden tekeminen heiltä on joko kielletty tai voidaan
28469: kieltää. Elinkeinoasetuksessa taas on määräys käsityöam-
28470: mateissa käytettävien lasten työpäivän pituudesta ja työ-
28471: ajasta. Näillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ar-
28472: mollisessa esityksessä, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
28473: teollisuusammattityöstä, on lasten ja nuorten henkilöiden
28474: suojelusta ulotettu pitemmälle. Mutta kun sanottu laki-
28475: ehdotus koskee tarkoin määrättyjä ammattiliikkeitä ja yri-
28476: tyksiä, on tästä seurauksena että yhä vieläkin jäisi suuri
28477: määrä toisen työssä olevia taikka katonansa työskenteleviä
28478: 6          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 23.
28479: 
28480: lapsia lain suojaa vaille. Tähän nähden ja kun erikois-
28481: laissa on mahdoton luetella kaikki tapaukset, joissa lasten
28482: liikarasitus voi tu1la kysymykseen, katsoo V aliakunta ole-
28483: van suotavaa, että annetaan yleisiä, lasten suojaamista
28484: liikarasitukselta tarkoittavia määräyksiä, jotka tulisivat so-
28485: vellettaviksi milloin erikoislaissa ei olisi säännöstä jonkin
28486: tapauksen varalle. Huomioon ottaen että lasten liikara-
28487: situs on, sen mukaan kuin tiedetään, sangen yleinen myös-
28488: kin maamme kouluissa, varsinkin oppikouluissa, ja se liika-
28489: rasitus on lapselle ehkä turmiollisempi kuin yksipuolisesti
28490: ruumiillinen nääntymys, on Valiokunnan enemmistö sen
28491: ohessa pitänyt tarpeellisena että kouluolotkin alistetaan
28492: edellä ehdotettujen määräysten alaisiksi.
28493:       Rikoslain 43 luvun 7 §:ssä säädetään rangaistus sille,
28494: joka viettelee kahdeksaatoista vuotta nuoremman nautti-
28495: maan päihdyttävää juomaa, niin että tämä siitä juopuu.
28496: Saman luvun 8 §:n sekä paloviinan myymisestä 9 päivänä
28497: kesäkuuta 1892 annetun asetuksen mukaan on anniskelu-
28498: paikan isäntä tai hoitaja rangaistuksenalainen, jos hän
28499: antaa päihdyttävää juomaa sille, joka ei ole täyttänyt
28500: viittätoista vuotta. Rikoslain 20 luvun 10 ja 11 §:ssä mää-
28501: rätään se rangaistavaksi, joka viettelee naisen, siis myös lap-
28502: seniässä olevan naisen, haureellisuuteen taikka viettelee tai
28503: taivuttaa tyttärensä tai tytön, jonka kasvatus tai opetus
28504: on hänelle uskottu, sekaannukseen toisen kanssa, minkä
28505: ohessa sanotun luvun 7 §:ssä on rangaistusmääräyksiä hau-
28506: reuden harjoittamisesta alaikäisen tytön kanssa, mitkä
28507: määräykset Eduskunta on toisilla valtiopäivillä vuonna
28508: 1908 tekemässään anomuksessa ehdottanut korotettaviksi.
28509: Edelleen säädetään 25 luvussa rangaistus lapsen heit-
28510: teille panemisesta sekä viittätoista vuotta nuoremman
28511: lapsen luvattomasta poisviemisestä tai erottamisesta van-
28512: hemmistaan tai siitä, jonka hoidon ja käskyn alainen se on.
28513: Nämä määräykset eivät Valiokunnan mielestä ole riittäviä
28514: turvaamaan lasta varsinkaan viettelyksiltä epäsiveellisiin
28515: tekoihin. Valiokunta on senvuoksi sitä mieltä, että Rikos-
28516: lain määräyksiä olisi tässä kohden täydennettävä. Kun
28517:         Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.     7
28518: 
28519: kaikkia niitä muotoja, joissa lapsen vietteleminen paheel-
28520: lisuuteen saattaa tapahtua, ei kuitenkaan voida luetella,
28521: olisi nähtävästi sen varalle ennen muuta yleinen rangais-
28522: tusmääräys tarpeellinen.
28523: 
28524: 
28525:        Kysymys, joka lastensuojeluslainsäädännössä vaatii
28526: erikoista huomiota osakseen, on se, minkälaisen käyttelyn
28527: alaisiksi alaikäiset lainrikkojat ovat asetettavat. Niinkuin
28528: jo ylempänä on mainittu, voidaan Rikoslain mukaan lapsi,
28529: joka on tehnyt sellaisen teon, mikä muuten on rangais-
28530: tava, määrätä joko kuritettavaksi tai kasvatuslaitokseen
28531: pantavaksi, mutta varsinaista rangaistusta hänelle ei tuo-
28532: mita. Kun Rikoslaissa on jätetty sanomatta, kenen alot-
28533: teesta tällaiseen toimenpiteeseen on ryhdyttävä, on se tapa
28534: tullut käytäntöön, että virallinen syyttäjä oikeudessa siitä
28535: tekee vaatimuksen, ja käsitellään asia muutenkin samalla
28536: tavoin kuin tavallista rikosjuttua. Kaikkialla missä suo-
28537: jeluskasvatus on ollut toimeenpantava, on oltu yksimielisiä
28538: siitä, etteivät tavalliset rangaistukset sovellu lapsiin, jotka
28539: ovat syypäät lain rikkomiseen. Niin myöskin meillä usein-
28540: mainittu suojeluskasvatuskomitea on, kun raja pahantapai-
28541: sten ja rikollisten lasten välillä on vaikea tarkasti määrätä
28542: ja usein sattumasta riippuva, ehdottanut, että rikollisetkin
28543: lapset saatettaisiin kokonaan suojeluskasvatus- eikä rikos-
28544: lain alaisiksi. Tämä tietäisi myöskin sitä, ettei tehtyä
28545: rikosta tutkittaisi oikeudessa, ja onkin ehdotuksen mu-
28546: kaan kasvatuslautakunnan asiana ryhtyä toimeen alaikäi-
28547: soon lainrikkojaankin nähden. Rangaistavan teon tehneelle
28548: lapselle olisi annettava vakava varotus ja, jos hyödylliseksi
28549: katsotaan, vanhempain tai kasvatuslautakunnan valitseman
28550: henkilön toimesta kuritusta. Jos sellainen toimenpide
28551: katsottaisiin hyödyttömäksi tai siitä ei olisi apua, olisi
28552:  lapsi pantava kasvatuslaitokseen. Monissa paikoin ulko-
28553:  maillakaan eivät yleiset tuomioistuimet käsittele asioita,
28554: jotka koskevat lasten rikollisia tekoja, vaan on se erikoisten
28555: laitosten tehtävä. Valiokuntakin pitää selvänä, ettei ala-
28556: 8          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 23.
28557: 
28558: ikäisiin lainrikkojiin nähden, joita ei voida pitää sanan
28559: varsinaisessa merkityksessä syyntakeisina, ole käytettävä
28560: tavallisia rangaistuslajeja, vaan että heidät on saatettava
28561: kasvatuksellisen käyttelyn alaisiksi. Niinikään katsoo Va-
28562: lioklmta, etteivät meidän yleiset tuomioistuimemme ole
28563: soveliaat käsittelemään näitä asioita. Niihin nähden tulisi
28564: sekä lapsen itsensä että hänen alaikäisten toveriensa tähden
28565: ennen kaikkea välttää sitä julkista huomiota, jota oikeudelli-
28566: nen menettely aina matkaansaa. Miten se laitos olisi järjes-
28567: tettävä, jolle kysymyksenalaisten rikosasiain käsittely olisi
28568: uskottava ja onko ehkä suojeluskasvatuskomitean siitä
28569: tekemä ehdotus tyydyttävä, siitä samoin kuin siitäkään,
28570: tarvittaisiinko erikoisia määräyksiä sellaisten juttujen käsit-
28571: telyyn nähden, jotka koskevat lapsia vastaan tehtyjä rikoksia,
28572: Valiokunta ei katso olevan syytä tässä lausua mielipidettä·
28573: 
28574: 
28575:       Anomusehdotuksessa on ehdotettu, että ne määräyk-
28576: set, jotka ovat tarpeelliset lasten suojelemiseksi ja joista
28577: edellä on tehty lyhyesti selkoa, olisivat sijoitettavat yh-
28578: teen yhtenäiseen lakiin, yleiseen lastenlakiin. V aliokun-
28579: nankin mielestä olisi yhtenäisen lain aikaansaaminen suo-
28580: tava. Se tietysti ei estä, että eri laeissa, niinkuin rikos-
28581: laissa, holhouslaissa ja työväensuojelusta koskevassa lain-
28582: säädännössä, myöskin on lasten suojelusta tarkoittavia mää-
28583: räyksiä. Lastenlakiin olisi sellaisissa tapauksissa pantava
28584: ainoastaan yleisiä täydentäviä säännöksiä. Täten saataisiin
28585: lastensuojelusta tarkoittava lainsäädäntö yhtenäisen järjes-
28586: telmän mukaan rakennetuksi ja asiata koskevat säännök-
28587: set olisivat myöskin, koottuina mikäli mahdollista yhteen
28588: lakiin, helpommin löydettävissä ja käytännössä sovelletta-
28589: vissa kuin jos ne olisivat hajallaan lainsäädännön eri osissa.
28590:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta
28591: kunnioittaen ehdottaa
28592: 
28593:                   että Eduskunta alamaisessa anomnksessa pyy•
28594:            täisi, että Keisarillinen Majesteetti valmistnttaisi ja
28595:        Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.     9
28596: 
28597:           Eduskunnan hyväksyttäväksijättäisi esityksen yleistä
28598:           lasten suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi.
28599: 
28600: 
28601:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
28602: heenjohtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäse-
28603: net Airola, Anneberg, Aronen, Heiskanen, Anni Huotari,
28604: Hämäläinen, A. Jokinen, Koskinen, Käkikoski, Poutiainen,
28605: Rajala, Roos, Talas ja Tulikoura sekä varajäsenet a:f For-
28606: selles, Leinonen ja Pipatti.
28607: 
28608:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1909.
28609: 10         1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 2a.
28610: 
28611: 
28612: 
28613: 
28614:                         Vastalause.
28615: 
28616:       Lakivaliokunta on mietintönsä 6 sivulla esittänyt
28617: vaatimuksen että kouluolotkin alistettaisiin lastenlain mää-
28618: räysten alaisiksi, perustellen tätä sillä, että liikarasitus on
28619: sangen yleinen varsinkin oppikouluissa. Tahtomatta yrittää
28620: selvittää onko tällainen epäkohta olemassa, pyydämme
28621: ainoastaan mielipiteenämme lausua, että tällainen epäkohta
28622: ei kuitenkaan ole poistettavissa lastenlain määräysten
28623: kautta. Voimassa oleva koulujärjestys ja rikoslaki suojaa-
28624: vat, käsittääksemme, oppilaita kaikenlaatuisia opflttajain
28625: puolelta tapahtuvia väärinkäytöksiä vastaan, jos vain lap-
28626: sen edusmies tahtoo valvoa hänen oikeuttaan ja parastaan.
28627: Sitä paitsi on jokaisessa koulussa jo kunnallinen luotta-
28628: musneuvosto, nimittäin kouluneuvosto tahi kansakoulun
28629: johtokunta, jonka tehtävänä on katsoa, että koulu täyttää
28630: velvollisuutensa. Vielä toisenkin kunnallisen viranomaisen,
28631: nimittäin kasvatuslautakunnan, asettaminen tämän rinnalle
28632: ei ainoastaan näytä tarkoituksettomalta, vaan on sitä paitsi
28633: omansa ylenmäärin rasittamaan kasvatuslautakuntaa saat-
28634: tamalla sen toimeksi myöskin osan kouluneuvoston ja
28635: kansakoulun johtokunnan tehtäviä sekä koulun ja lasten
28636: vahingoksi suuressa määrässä rajoittamaan ja lamautta-
28637: maan näiden toimintaa. Tämän johdosta täytyy meidän
28638: Eduskunnalta kunnioittaen anoa,
28639: 
28640:                   että Eduskunta poistaisi mietinnöstä sen 6
28641:            sivulla olevan lauseen, joka alkaa sanoiUa: >Huo-
28642:            mioon ottaen että lasten liikarasitus -- - ->
28643:                             Vastalause.                       11
28644: 
28645:           ja loppuu sanoilla: )alistetaan edellä ehdotettujen
28646:           määräysten alaisiksi».
28647: 
28648:      Helsingissä, 8 p:nä marraskuuta 1909.
28649: 
28650: 
28651:      Jenny af Forselles.                   Karl Söderholm.
28652:      Onni Talas.                           Hilda Käkikoski.
28653:                            S. Heiskanen.
28654: 
28655: 
28656:      Yhdyn tämän vastalauseen ponteen. En myöskään
28657: katso voivani kannattaa sitä Valiokunnan enemmistön toi-
28658: vomusta, että kaikki lasten suojelusta tarkoittavat sään-
28659: nökset olisivat koottavat yhtenäiseen lastenlakiin, koskapa
28660: ne mielestäni voisivat saada sijansa yleisessä laissamme,
28661: kukin sillä kohdalla, mihin se luonnostaan kuuluu.
28662: 
28663: 
28664:                                            B. Anneberg.
28665: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
28666:    1909.   II Vp. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 23.
28667: 
28668: 
28669: 
28670: 
28671:                   Suomen Eduskunnan alamainen anomus
28672:            yleistä lasten suojelusta tarkoittavien lakisäännöksien
28673:            aikaansaamisesta.
28674: 
28675: 
28676: 
28677: 
28678:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
28679:               ja Suuriruhtinas T
28680: 
28681: 
28682: 
28683: 
28684:      EduskunnasRa on tehty anomusehdotus, joka tar-
28685: koittaa senlaatuisen lainsäädäntötoimenpiteen aikaan-
28686: saamist~, että yleisellä lastenlailla valmistettaisiin lap-
28687: 2   1909.   II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 23.
28688: 
28689: sille oikeudellista suojaa julmuutta, pahoinpitelyä, huono-
28690: hoitoisuutta ja heidän työvoimansa vahingollista käyttöä
28691: vastaan, ja on Eduskunta tämän anomusehdotuksen
28692: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
28693:       Yhä selvemmäksi on alkanut käydä tietoisuus siitä,
28694: että yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on huolenpito
28695: kasvavasta sukupolvesta. Yleensä tunnustetaan että,
28696: milloin lasten vanhemmissa tai muissa kasvattajissa tässä
28697: kohden on havaittavissa leväperäisyyttä tai pahenta-
28698: vaa vaikutusta taikka milloin muuten on aihetta, yhteis-
28699: kunta on oikeutettu ja velvollinen puuttumaan asiaan
28700: lasten suojelemiseksi ja kelvollisen kasvatuksen hankki-
28701: miseksi heille. Useimmissa sivistysmaissa onkin jo ryh-
28702: dytty sitä tarkoittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Vä-
28703: littömän aiheen on siihen antanut se huolta herättävä
28704: ilmiö, että enenevästä sivistyksestä huolimatta pahanta-
28705: paisuus ja rikoksellisuus nuorison keskuudessa näyttää
28706: olevan lisääntymässä.
28707:       Maassamme on tähän asti tehty sangen vähän hoi-
28708: don ja kasvatuksen puutteessa olevien lasten suojelemi-
28709: seksi. Voimassa olevan vaivaishoitoasetuksen mukaan
28710: on kunta velvollinen antamaan hoidon ja tarpeenmukai-
28711: sen elatuksen niille lapsille, jotka ovat toisen holhousta
28712: vailla.    Mutta nämäkin lapset joutuvat, täytettyään
28713: viisitoista vuotta ja siis iässä, jossa luonne vielä on san-
28714: gen altis vaikutuksille, oman onnensa nojaan. Mitä taas
28715: tulee niihin lapsiin, joilla tosin on nimellisesti koti, mutta
28716:  joilta puuttuu kotikasvatus, riittävä hoito ja ohjaus,
28717: niin kunnalla ei ole valtaa, erinäisiä poikkeustapauksia
28718: lukuunottamatta, ryhtyä toimenpiteisiin heidän suh-
28719: teensa. Holhouslaki kyllä tarjoo jonkunlaisen tilaisuu-
28720: den tähän, se kun tekee holhouslautakunnalle mahdolli-
28721: seksi saada tuomioistuimen välityksellä lapsen erotetuksi
28722: sen vanhemmista. Mutta'· ''paitsi sitä että tuollaista
28723: menettelyä ~haittaavat sen julkisuus'fja hitaus, on
28724: holhouslain,~': kysymyksenalaista       määräystä katsottu
28725: voitavan käyttää vain erikoisesti törkeissä tapauksissa.
28726:        Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.
28727: 
28728: Huomattava sen ohessa on, että holhouslautakunnan
28729: tehtävänä on pidetty ensi sijassa holhottavien taloudel-
28730: listen asiain hoitaminen, joten varsinainen kasvatuspuoli
28731: jää sivuasiaksi. Holhouslautakunnat eivät sitä paitsi jäsen-
28732: tensä vähälukuisuuden takia ja siihenkin nähden, että
28733: ne asetetaan pääasiallisesti silmälläpitäen holhoustoimen
28734: taloudellista puolta, ole soveliaatkaau tehokkaasti valvo-
28735: maan kasvatuksen hankkimista sitä kaipaaville lapsille.
28736: Voimassa oleva rikoslaki vihdoin säätää, että lapsi, joka
28737: on tehnyt sellaisen teon, mikä muuten on rangaistava,
28738: voidaan, jos hän on yli seitsemän mutta alle viidentoista
28739: vuoden ikäinen, määrätä joko kuritettavaksi tai panta-
28740: tavaksi kasvatuslaitokseen, jota vastoin ne paljoa useam-
28741: mat lapset, jotka kylläkin ovat pahantapaisia, mutta
28742: joita ei ole julistettu syypäiksi rangaistavaan tekoon,
28743: jäävät ilman tarpeellista ojennusta.
28744:       Niinkuin kokemuksestakin tiedetään ja vuoden 1897
28745: valtiopäivien tekemän anomuksen johdosta asetetun
28746: suojelukasvatuskomitean antamassa mietinnössä tode-
28747: taan, on maassamme tuhansia lapsia, jotka hoidon
28748: puutteen takia ovat vaarassa joutua harhaan ja joitten
28749: suojelemiseksi edellä kerrotut tähänastiset toimenpiteet
28750: eivät ole kyllin tehoisia. Syynä lasten huonohoitoisuu-
28751: teen ja pahantapaisuuteen ovat pääasiallisestilasten koti-
28752: olot. Vanhemmat ovat enimmän aikaa kodista poissa
28753: työansiolla, joten lapset jäävät olemaan omin päin,
28754: tai ovat vanhemmat juoppouteen tai muuhun paheelli-
28755: suuteen vajonneita taikka muuten kasvattajiksi kykene-
28756: mättömiä. Luonnollista on, että hoidon puute ja pahan-
28757: tapaisuus on tavallista yleisempi orpo- ja elättilasten
28758: keskuudessa.
28759:       Harkitessaan, mitä keinoja olisi käytettävä huono-
28760: hoitoisten ja pahantapaisten lasten kasvattamiseksi ja
28761: suojelemiseksi, on Eduskunta pitänyt tarkoituksenmu-
28762: kaisena, että jokaiseen kuntaan olisi asetettava kunnalli-
28763: nen laitos tai viranomainen heistä huolta pitämään.
28764: 'l'arpeellista myöskin olisi, että se, joka ottaa korvausta
28765: ,+   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 23.
28766: 
28767: vastaan elättääkseen toisen lasta, olisi velvollinen siitä
28768: ilmoittamaan kunnan kasvatusviranomaiselle. Erittäin
28769: tärkeätä olisi, että kaikille orpolapsille määrättäisiin hol-
28770: hooja, huolimatta siitä onko lapsella varoja vai eikö. Täten
28771: käyhänkin orpolapsen hyväksi tulisi se läheinen persoonal-
28772: linen huolenpito ja ohjaus, jota lapsi tarvitsee. Kasvatus-
28773: viranomaisen toiminta olisi etupäässä suunnattava koti-
28774: kasvatuksen tukemiseen kaikilla soveliailla keinoilla. Jos
28775: kuitenkin sitä tarkoittavat toimenpiteet ilmeisesti olisivat
28776: hyödyttömät tai eivät olisi aikaansaaneet odotettua vaiku-
28777: tusta, pitäisi olla sallittua erottaa lapsi vanhemmistaan tai
28778: muusta kasvattajastaan ja olisi sellainen lapsi sijoitettava
28779: ympäristöön, joka sille takaa paremman kasvatuksen.
28780: Kun maassamme ei kuitenkaan vielä ole saatu riittävää
28781: kokemusta siitä, mitenkä kasvattajistaan erotettujen
28782: lasten suhteen on meneteltävä, ovatko ne mikäli mah-
28783: dollista sijoitettavat yksityisiin koteihin vaiko yleisiin
28784: laitoksiin ja mitenkä tällaisten laitosten tulee olla järjes-
28785: tettyjä, ei Eduskunta tästä asiasta ole voinut lausua
28786: varmaa mielipidettä. Lopuksi Eduskunnan mielestä on
28787: syyttäjävallalle varattava nykyistä tuntuvasti laajempi
28788: oikeus niiden vanhempien ja kasvattajien syytteeseen
28789: saattamiseen, jotka pahoinpitelevät kasvatettaviaan
28790: lapsia taikka jotka olosuhteiden siihen pakottamatta
28791: laiminlyövät lasten hoidon.
28792: 
28793:      Lainsäädäntötoimenpiteitä tarvitaan Eduskunnan
28794: mielestä myöskin lasten suojelemiseksi. heidän työvoi-
28795: mansa vahingollista käyttöä vastaan sekä viettelyksiltä
28796: rikollisuuteen.
28797:      Voimassa olevat määräykset lasten työvoiman käyt-
28798: tämisestä teollisuusammateissa tavataan sellaisissa am-
28799: mateissa olevain työntekijäin suojelemisesta 15 päivänä
28800: huhtikuuta 1889 annetussa asetuksessa. Sen mukaan ei
28801: kahtatoista vuotta nuorempaa lasta saa pitää teollisuus-
28802: työssä, jota paitsi siinä on määräyksiä lasten ja nuorten
28803: henkilöiden työpäivän pituudesta, työajasta ja lepohet-
28804:         Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.   o
28805: 
28806: kistä sekä töistä, joiden tekeminen heiltä on joko kielletty
28807: tai voidaan kieltää. Elinkeinoasetuksessa taas on mää-
28808: räys käsityöammateissa käytettävien lasten työpäivän
28809: pituudesta ja työajasta. Eduskunnan näillä valtiopäi-
28810: villä päättämässä asetusehdotuksessa työstä teolli-
28811: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa on lasten ja nuor-
28812: ten henkilöiden suojelusta ulotettu pitemmälle. .Mutta
28813: kun sanottu asetusehdotus koskee määrättyjä ammatti-
28814: liikkeitä ja yrityksiä, on tästä seurauksena, että yhä
28815: vieläkin jäisi suuri määrä toisen työssä olevia taikka ko-
28816: tonansa työskenteleviä lapsia lain suojaa vaille. Tähän
28817: nähden ja kun erikoislaissa on mahdoton luetella kaikkia
28818: tapauksia, joissa lasten liikarasitus voi. tulla kysymyk-
28819: seen, katsoo Eduskunta olevan suotavaa, että annetaan
28820: yleisiä, lasten suojaamista liikarasitukselta tarkoitta-
28821: via määräyksiä, jotka tulisivat sovellettaviksi milloin
28822: erikoislaissa ei olisi säännöstä jonkin tapauksen varalle.
28823:  · Rikoslain 43 luvun 7 §:ssä säädetään rangaistus sille,
28824: joka viettelee kahdeksaatoista vuotta nuoremman naut-
28825: timaan päihdyttävää juomaa, niin että tämä siitä juopuu.
28826: Saman luvun 8 §:n sekä paloviinan y. m. myymisestä 9 päi-
28827: vänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen mukaan on annis-
28828: kelupaikan isäntä tai hoitaja rangaistuksen alainen, jos
28829: hän antaa päihdyttävää juomaa sille, joka ei ole täyttä-
28830: nyt viittätoista vuotta. Rikoslain 20 luvun 10 ja 11 §:ssä
28831: määrätään se rangaistavaksi, joka viettelee naisen, siis
28832: myös lapseniässä olevan naisen, haureellisuuteen taikka
28833: viettelee tai taivuttaa tyttärensä tai tytön, jonka kasva-
28834: tus tai opetus on hänelle uskottu, sekaannukseen toisen
28835: kanssa, minkä ohessa sanotun luvun 7 §:ssä on rangaistus-
28836: määräyksiä haureuden harjoittamisesta alaikäisen tytön
28837: kanssa, jotka määräykset Eduskunta on toisilla valtio-
28838: päivillä vuonna 1908 tekemässään anomuksessa ehdotta-
28839: nut kovennettaviksi. Edelleen säädetään 25 l~vussa ran-
28840: gaistus lapsen heitteille panemisesta sekä viittätoista
28841: vuotta nuoremman lapsen luvattomasta poisviemisestä
28842: tai erottamisesta vanhemmistaan tai siitä, jonka hoidon ja
28843: ()   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 23.
28844: 
28845: käskyn alainen lapsi on. Nämä määräykset eivät Edus-
28846: kunnan mielestä ole riittäviä turvaamaan lasta varsinkaan
28847: viettelyksiltä epäsiveellisiin tekoihin. Eduskunta on sen-
28848: vuoksi sitä mieltä, että Rikoslain määräyksiä olisi tässä
28849: kohden täydennettävä. Kun kaikkia niitä muotoja, joissa
28850: lapsen vietteleminen paheellisuuteen saattaa tapahtua,
28851: ei kuitenkaan voida luetella, olisi yleinen rangaistus-
28852: määräys tarpeellinen.
28853: 
28854:      Kysymys, joka lastensuojeluslainsäädännössä vaatii
28855: erikoista huomiota osakseen, on se, minkälaisen käyttelyn
28856: alaisiksi alaikäiset lainrikkojat ovat asetettavat. Niinkuin
28857: jo ylempänä on mainittu, voidaan Rikoslain mukaan
28858: lapsi, joka on tehnyt sellaisen' teon, mikä muuten on ran-
28859: gaistava, määrätä joko kuritettavaksi tai kasvatuslai-
28860: tokseen pantavaksi, mutta varsinaista rangaistusta hä-
28861: nelle ei tuomita. Kun Rikoslaissa on jätetty sanomatta 2
28862: kenen alotteesta tällaiseen toimenpiteeseen on ryhdyttävä,
28863: on se tapa tullut käytäntöön, että virallinen syyttäjä oi-
28864: keudessa siitä tekee vaatimuksen, ja käsitellään asiaa muu-
28865: tenkin samalla tavoin kuin tavallista rikosjuttua. Kaik-
28866: kialla, missä suojeluskasvatus on ollut toimeenpantava,
28867: on oltu yksimielisiä siitä, etteivät tavalliset rangaistukset
28868: sovellu lapsiin, jotka ovat syypäät lain rikkomiseen.
28869: Monissa paikoin ulkomailla eivät yleiset tuomio-
28870: istuimet käsittelekään asioita, jotka koskevat lasten ri-
28871: kollisia tekoja, vaan on se erikoisten laitosten tehtävä.
28872: Eduskunta pitää selvänä, ettei alaikäisiin lainrikko-
28873: jiin nähden, joita ei voida pitää sanan varsinaisessa mer-
28874: kityksessä syynta,keisina, ole käytettävä tavallisia ran-
28875: gaistuslajeja, vaan että heidät on saatettava kasvatuk-
28876: sellisen käyttelyn alaisiksi. Niinikään katsoo Eduskunta,
28877: etteivät meidän yleiset tuomioistuimemme ole soveliaat
28878: käsittelemään näitä asioita. Niihin nähden tulisi sekä
28879: lapsen itsensä että hänen alaikäisten toveriensa tähden
28880: välttää sitä julkista huomiota, jota oikeudellinen
28881: menettely aina matkaansaa.
28882:        Lainsäädäntötoimenpiteitä lasten suojelemiseksi.   7
28883: 
28884:       Eduskunnan mielestä olisi suotavaa, että ne maa-
28885: räykset, jotka ovat tarpeelliset lasten suojelemiseksi ja
28886: joista edellä on tehty lyhyesti selkoa, sijoitettaisiin yh-
28887: teen yhtenäiseen lakiin, yleiseen lastenlakiin. Se ei estä,
28888: että eri laeissa, niinkuin rikoslaissa, holhouslaissa ja
28889: työväensuojelusta koskevassa lainsäädännössä, myös-
28890: kin on lasten suojelusta tarkoittavia määräyksiä. Lasten-
28891: lakiin olisi sellaisissa tapauksissa pantava ainoastaan
28892: yleisiä täydentäviä säännöksiä. Täten saataisiin lasten-
28893: suojelusta tarkoittava lainsäädäntö yhtenäisen järjes-
28894: telmän mukaan rakennetuksi ja asiata koskevat sään-
28895: nökset olisivat myöskin helpommin löydettävissä ja
28896: käytännössä sovellettavissa kuin jos ne olisivat hajallaan
28897: lainsäädännön eri osissa.
28898:    i[ Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
28899: alamaisesti anoa,
28900: 
28901:               että Teidän Keisarillinen Maje8teettinne val-
28902:          mistuttaisi ja Edu8kunnan hyväksyttäväksi jät-
28903:          täisi esityksen yleistä lMten suojelusta tarkoitta-
28904:          viksi laki8äännöksiksi.
28905: 
28906:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
28907: 
28908:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1909.
28909: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
28910:            1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 24.
28911: 
28912: 
28913: 
28914: 
28915:                   Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Edus-
28916:            kunnassa tehtyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta,
28917:            jotka koskevat terveyden- ja sairaanhoidon järjestä-
28918:            mistä.
28919: 
28920:       Eduskunta on Valmistelevaa käsittelyä varten lähet-
28921: tänyt Talousvaliokuntaan pöytäkirjan otteella 15 päivältä
28922: kesäkuuta 1909 edustaja Pykälän y. m. allekirjoittaman
28923: anomusehdotuksen N:o 33 piirilääkärinvirkojen lakkautta-
28924: misesta ja kunnanlääkärijärjestelmän kehittämisestä sekä
28925: pöytäkirjanotteella saman kuun 18 päivältä edustaja Kruu-
28926: sin y. m. anomusehdotuksen N:o 25 terveys- ja sairashoito-
28927: olojen yhtenäisestä järjestämisestä ja edustaja Hjeltin y. m.
28928: allekirjoittaman anomusehdotuksen N:o 128 terveydenhoito-
28929: asetuksen täydentämisestä siihen suuntaan, että naispuolisia
28930: terveydenhoidontarkastajia valittaisiin terveydenhoitolau-
28931: takuntiin.
28932:       V aliakunta on asiata käsitellessään kuulustanut asian-
28933: tuntijoina tohtori Akseli Koskimiestä, professori Taav.
28934: Laitista ja läkintöneuvos Konr. ReijoWaaraa.
28935: 
28936: 
28937:       Yhä vielä voimassa olevassa piirilääkärien johtosään-
28938: nössä 17 päivältä tammikuuta 1832 säädettiin piirilääkä-
28939: rin päätehtäväksi yleinen terveydenhoito, jota varten hä-
28940: nen tulee koettaa saada selville, mitkä seikat eri seuduissa,
28941: eri vuodenaikoina ja eri ammateissa tuottavat terveydelle
28942: vahingollisia seurauksia, sekä työskennellä näiden epäkoh-
28943: tain ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi samoinkuin kulku-
28944: tautienkin vastustamiseksi. Sitävastoin on piirilääkäri
28945: 2          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
28946: 
28947: velvollinen ottamaan osaa yksityiseen sairaanhoitoon ai-
28948: noastaan sikäli, kuin hänen muut virkavelvollisuutensa
28949: sen kautta eivät tule laiminlyödyiksi. Olevien olojen
28950: pakosta piirilääkärin aika kuitenkin vastoin piirilääkä-
28951: rijohtosäännön tarkoitusta monin paikoin meni etupäässä
28952: yksityiseen sairaanhoitoon siihenkään riittämättä, jonka takia
28953: lääkärinhoidon puutteellisuus alkoi yhä kipeämmin tun-
28954: tua. Samalla kun tämä epäkohta sai osakseen huomiota
28955: lääkärikokouksissa, antoi se myöskin aihetta erinäisiin
28956: anomuksiin valtiopäivillä. Muun muassa jätettiin talon•
28957: poikaissäädylle jo 1877--78 vuosien valtiopäivillä kaksikin
28958: anomusta, joista toinen tarkoitti piirilääkärinpiirien lisää-
28959: mistä, niin että kuhunkin kuuluisi ainoastaan 15--20,000
28960: asukasta, ja toisessa anottiin piirilääkärien veivoittamista
28961: asumaan piirinsä keskellä ja määräaikoina entistä useam-
28962: min matkustelemaan sen eri osissa. Nämät anomukset
28963: eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin, mutta oli hallituksen
28964: puolelta kuitenkin jo sitä ennen ryhdytty alustaviin toi-
28965: menpiteisiin lääkärin puutteen poistamiseksi yksityisen
28966: sairaanhoidon alalla.
28967:       Keisarillinen kirje lääkintöhallitukselle 23 päivältä
28968: maaliskuuta 1863 määrää nimittäin, että lääkärit, jotka
28969: ovat vakituisesti otetut yksityisten, tehtaan tai kunnan
28970: palvelukseen, voivat, jos sitä senaatilta anotaan, saada
28971: oikeuden muun muassa lukea virkavuosia, joten siis maa-
28972: laiskunnille tässä annettiin viittaus ja tarjoutui tilaisuus sai-
28973: raan- ja terveydenhoitonsa järjestämiseen samalla tavalla,
28974: kuin se on järjestetty kaupunkikunnissa. Vuonna 1882 hank-
28975: kikin Viitasaaren kunta itselleen kunnanlääkärin, ja Juvan
28976: kunta seurasi vuonna 1884 esimerkkiä. Täten syntyi sittemmin
28977: niin elinvoimaiseksi osoittautunut ja kansan suosiota saa-
28978: vuttanut k11nnanlääkärijärjestelmä, joka alkoi nopeasti ke-
28979: hittyä varsinkin sen jälkeen, kun 1885 vuoden valtiopäi-
28980: vät olivat pappis-, porvaris- ja talonpoikaissäädyille jätet-
28981: tyjen yhdentoista eri anomusehdotuksen johdosta yhtyneet
28982: anomaan, että korkeintaan 2,000 markan valtioapu, eikä mis-
28983: sään tapauksessa suurempaa kuin kunnan oma tarkoituk-
28984:                   Terveyden- ja sairaanhoito.                3
28985: 
28986: seen maksettava palkkaosa, myönnettäisiin niille maalaiskun-
28987: nille, jotka haluavat omaksi tarpeekseen saada lääkärin,
28988: ja myös, että tällainen lääkäri saisi hyväkseen lukea virka-
28989: vuosia samalla tapaa kuin kaupunginlääkärien suhteen on
28990: säädetty; että valtioapua suotaisiin myös sairashuoneiden
28991: eli n. s. sairastupien perustamiseen ja ylläpitoon niissä
28992: maalaiskunnissa, jotka näyttävät haluavan rakentaa ja
28993: kannattaa sellaisia; että tarpellisiin toimenpiteisiin ryhdyt-
28994: täisiin maamme laajimpain lääkäripiirien uudestaan järjes-
28995: tämiseksi; sekä että, missä niin käy päinsä, piirilääkäri-
28996: en asema sijoitettaisiin sellaiseen paikkakuntaan, johon
28997: kaikki piirikunnan asukkaat helpoimmin pääsevät. Tämän
28998: säätyjen anomuksen johdosta onkin hallitus vuodesta 1886
28999: alkaen myöntänyt joko yksityisille tai tätä tarkoitusta
29000: varten yhtyneille kunnille valtioapua kunnanlääkärien
29001: palkkaamiseksi. Valtioapu on yleensä ollut yhtä suuri
29002: kuin kunnan maksama rahapalkka, ja on se, harvoja poikke-
29003: ustapauksia lukuunottamatta, myönnetty määrävuosiksi.
29004:       Saman säätyjen anomuksen johdosta antoi senaatti
29005: 9 päivänä maaliskuuta 1886 lääkintöhallitukselle toimeksi
29006: valmistaa ehdotuksen maaseudun sairaanhoitoa koskevaksi
29007: yhtenäiseksi järjestelmäksi sekä piirilääkärien johtosään-
29008: nön uusimiseksi. Lääkintöhalllitus jätti 30 päivänä tam-
29009: mikuuta 1889 ehdotuksensa senaatille, ehdottaen samalla,
29010: että kysymyksessä olevat lakiehdotukset jätettäisiin eri-
29011: tyisen, hallituksen toimesta asetettavan komitean käsitel-
29012: täviksi. Senaatti asettikin 13 päivänä toukokuuta 1890
29013: komitean laatimaan perusteltua ehdotusta maaseudun sai-
29014: raanhoidon parantamiseksi. Tämä komitea antoi 24 päi-
29015: vänä toukokuuta 1892 senaatille mietinnön, joka sisälsi
29016: ehdotukset: 1:ksi asetukseksi koskeva piirilääkäreitä Suo-
29017: messa; 2:ksi johtosäännöksi Suomen piirilääkäreille; 3:ksi
29018: asetukseksi kunnallisesta terveys- ja sairashoidosta maalla;
29019: 4:ksi kuulutukseksi kunnanlääkäreistä ja kunnansairasta-
29020: loista maalla, sekä 5:ksi piirilääkäri-piirien Suomessa uu-
29021: destaan järjestämiseksi. Komitea asettui pääasiallisesti aikai-
29022: semmin tehdyissä ehdotuksissa esitetylle kannalle, että ylei-
29023: 4          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
29024: 
29025: nen terveydenhoito ja muut valtiolääkeopilliset tehtävät kuu-
29026: luisivat piirilääkärille, kunnallinen ja yksityinen sairaanhoito
29027: kunnanlääkärille. Komitean mietinnöstä antoivat sekä
29028: Suomen Lääkäriseuran yleinen kokous että senaatin siviili-
29029: toimituskunnan silloinen esittelijäsihteeri T. J. Aminoff
29030: arvostelevan lausuntonsa. Mutta mihinkään varsinaisiin
29031: toimenpiteisiin sairaan- ja terveydenhoidon parantamiseksi
29032: eivät nämät ehdotukset johtaneet.
29033:       Yhtä vähän oli tuloksia vuonna 1894 asetetun komi-
29034: tean työstä, joka huhtikuussa 1896 jätti senaattiin ehdo-
29035: tuksensa 22 päivänä joulukuuta 1879 annetun terveyden-
29036: hoitoasetuksen uusimiseksi sekä asetukseksi kulkutaudeista.
29037:       Kun pitkän väliajan kuluttua asianomaisten huomio
29038: uudelleen kääntyi yhä kipeämmiksi käyneisiin epäkohtiin
29039: varsinkin yleisen terveydenhoidon alalla, antoi lääkintö-
29040: hallituksen silloinen päätirehtööri C. F. Wahlberg vuonna
29041: 1902 asiasta mietinnön, jossa ehdotettiin useita uudistuk-
29042: sia. Jokaiseen lääninhallitukseen olisi tämän ehdotuksen
29043: mukaan asetettava ylilääkäri, jonka tehtävänä olisi joh-
29044: taa ja valvoa terveyden- ja sairaanhoitoa läänissä. Tä-
29045: män ylilääkärin tulisi olla asiantuntijana kuvernöörin
29046: apuna ammattia koskevissa kysymyksissä, jotka hänen
29047: tulisi suullisesti esittää kuvernöörille, mutta kirjalli-
29048: sesti lääkintöhallitukselle. Ylilääkärin asiana olisi sa-
29049: malla kaikkien läänin terveyden- ja sairaanhoitolaitok-
29050: sien tarkastaminen, ja olisi näihin kuuluva henkilö-
29051: kunta välittömästi hänen käskyjensä alainen. Kunnanlää-
29052: käreille olisi laadittava yhtenäinen johtosääntö, joka mää-
29053: räisi heidän velvollisuudekseen ensi kädessä terveyden- ja
29054: sairaanhoidon johdon piirissään, jota paitsi heidän tehtä-
29055: viinsä kuuluisivat kaikki ne toimet, mitkä tähän saakka
29056: ovat olleet piiriläkäreille uskottuina. Piirilääkärinvirat
29057: olisivat niiden nykyisten haltijain erotessa lakkautettavat,
29058: mikäli heidän piirinsä olisivat tulleet kunnanlääkäreille jae-
29059: tuiksi. Tämä ehdotus ei sellaisenaan saavuttanut lääkäri-
29060: piireissä yleisempää kannatusta. Vuosien 1904-05 val-
29061: tiopäivillä jätettiin talonpoikaissäädylle pääkohdissa saman-
29062:                  Terveyden- ja sairaanhoito.                5
29063: 
29064: suuntainen anomusehdotus; asia ei kuitenkaan ennättänyt
29065: säädyissä päätöksen alaiseksi.
29066:        Kun edelläesitetyt ehdotukset terveyden- ja sairaan-
29067: hoidon saamiseksi ajanmukaiselle kannalle yhä olivat jää-
29068: neet lopullista käsittelyä vaille, asetti senaatti vuonna 1906
29069: taasen uuden komitean, joka sai toimekseen, ottaen huo-
29070: mioon edellisten komiteain ehdotuksia vastaan tehdyt muis-
29071: tutukset ja myöhemmin saavutetun kokemuksen, tarkastaa
29072: yllämainitut ehdotukset ja niihin tehdä mahdollisesti tar-
29073: peellisiksi havaittuja muutoksia sekä niinikään ottaa har-
29074: kitaksensa kysymyksen kunnanlääkärien asemasta ja teh-
29075: tävistä kokonaisuudessaan kuin myöskin toimittaa lopul-
29076: liset ehdotukset kaikissa näissä asioissa senaattiin. Komi-
29077: tea jätti 22 päivänä kesäkuuta 1908 senaatille laajan mie-
29078: tintönsä, joka sisältää ehdotukset: 1:ksi asetukseksi Suomen
29079: piirilääkäreistä; 2:ksi Suomen piirilääkärien johtosäännöksi;
29080: 3:ksi asetukseksi kunnanlääkäreistä ja maaseudun sairaa-
29081: loista; 4:ksi julistukseksi kunnanlääkäreistä ja maaseudun
29082: sairaaloista; 5:ksi asetukseksi aluelääkärinvirkojen perusta-
29083: misesta erinäisiä Oulun läänin kuntia varten; 6:ksi Oulun
29084: läänin aluelääkärien johtosäännöksi; 7:ksi maan jakamisesta
29085: piirilääkärinpiireihin, sekä 8:ksi asetukseksi yleisestä ter-
29086: veydenhoidosta Suomessa.
29087:       Yleensä on mainittu komitea ollut sillä kannalla,
29088: että kunnanlääkärijärjestelmän kehittämiseen ja kunnan-
29089: lääkärien aseman varmentamiseen on pantava mitä suurin
29090: huomio, muun muassa asettamalla heidän virkansa vaki-
29091: naisiksi ja myöntämällä heille riittävät eläkkeet valtion-
29092: varoista. Piirilääkärinvirkoja ei silti olisi komitean mie-
29093: lestä lakkautettava. Kun kuitenkin osa piirilääkärien teh-
29094: tävistä voidaan siirtää kunnanlääkäreille ja edelliset, kun-
29095: nanlääkärijärjestelmän kehityttyä, vapautuvat yksityisestä
29096: sairaanhoidosta, ehdottaa komitea piirilääkärinpiirien luvun
29097: vähentämistä viidestäkymmenestäkolmesta neljäänkymme-
29098: neen; pitemmälle ei komitea katso voitavan tällä kertaa
29099: mennä puheenalaisessa suhteessa, niin kauan kuin vielä noin
29100: puolet maalaiskunnistamme ovat ilman omaa lääkäriä. Komi-
29101: 6          1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
29102: 
29103: tea on kyllä ollut sitä mieltä, että mikäli kunnanlääkärien
29104: lukumäärä lisääntyy, piirilääkäreitä voidaan vastaavassa
29105: määrässä vähentää, mahdollisesti vastaisuudessa niinkin
29106: vähiin, että kussakin läänissä olisi ainoastaan kaksi tai
29107: kolme piirilääkäriä johtamassa ja valvomassa sairaan- ja
29108: terveydenhoitoa. Piirilääkärinvirkain kokonaan poistamista
29109: ei komitea ole pitänyt mahdollisena siinäkään tapauksessa,
29110: että joka kunnalla olisi oma lääkärinsä, koska komitean
29111: käsityksen mukaan yleisen terveydenhoidon kannalta täy-
29112: tyy pitää välttämättömänä, että on olemassa erityisiä val-
29113: tion palvelukseensa ottamia yleisen terveydenhoidon edus-
29114: tajia, joiden tulee johtaa, edistää ja pitää silmällä sanottua
29115: terveydenhoitoa ja valvoa kunnallisten viranomaisten toi-
29116: mintaa sekä sitä, että piirissä toimivat lääkärit ja muut
29117: sairaan- ja terveydenhoidon palveluksessa olevat henkilöt
29118: täyttävät tehtävänsä, ja joiden sen lisäksi tulee neuvoil-
29119: Iaan ja ohjauksillaan avustaa näitä, siten ollen yhdysren-
29120: kaana näiden virkailijoiden ja lääkintöhallituksen välillä.
29121: Edelleen on komitea ehdottanut, että piirilääkäri, jonka
29122: asemapaikkana on läänin pääkaupunki, velvoitettaisiin
29123: asiantuntijana olemaan lääninhallituksessa kuvernöörin
29124: apuna läänin terveydenhoitoasioita käsiteltäessä. Siihen
29125: nähden, että Oulun läänin kunnat yleensä ovat liian köy-
29126: hiä kunnanlääkärejä kustantaakseen, ehdottaa komitea, että
29127: siellä nykyään olevain valtion palkkaamain aluelääkärien
29128: toimet muutettaisiin vakinaisiksi ja että näiden vakinaisten
29129: aluelääkärien piirejä tulisi vastedes olemaan kahdeksan (Tur-
29130: tolan, Ylitornion ja Kolarin kunnat yhteisesti; Kuusamon
29131: kunta; Inarin ja Utsjoen kunnat yhteisesti; Hyrynsalmen,
29132: Suomussalmen, Puolangan ja Ristijärven kunnat yhteisesti;
29133: Muonionniskan ja Enontekiäisten kunnat yhteisesti; Kuola-
29134: järven kunta; Sodankylän kunta, sekä vasta perustettavana
29135: uutena piirinä Kuhmoniemen kunta). Kaiken edellisen
29136: ohella on komitea ehdottanut erinäisiä ajan vaatimia muu-
29137: toksia kätilöitä koskevaan 6 päivänä toukokuuta 1879
29138: annettuun ohjesääntöön ja 28 päivänä toukokuuta 1894
29139: annettuun, tarkempia määräyksiä toimenpiteistä kuppatau-
29140:                 Terveyden- ja sairaanhoito.                7
29141: 
29142: teja vastaan sisältävään julistukseen. Painoa on vielä
29143: pantu 22 päivänä joulukuuta 1879 annetun terveyden-
29144: hoitoasetuksen ja varsinkin kulkutautien vastustamista
29145: tarkoittavain määräysten uusimiseen ja asianmukaiselle
29146: kannalle saattamiseen sekä yksityisille ja kunnille siitä
29147: johtuvain rasitusten huojentamiseen.
29148:       Vielä on komitea esittänyt, että olisi otettava tutkit-
29149: tavaksi, eikö uusi terveydenhoitoasetus olisi aikaansaatava
29150: eduskunnan myötävaikutuksella. Tämän ehdotuksensa perus-
29151: taa komitea siihen, että terveydenhoitolautakunnan asetta-
29152: minen maalaiskuntiin on ehdotettu pakolliseksi, jonka
29153: lisäksi komitea on pannut ehdotukseensa sen määräyksen,
29154: että nai.nenkin voidaan sekä kaupungissa että maalla valita
29155: jäseneksi terveydenhoitolautakuntaan, vieläpä ilman että
29156: hänen myöntymystään siihen tarvitaan; sekä että komi-
29157: tean ehdotus sisältää" koko joukon tarpeelliseksi havait-
29158: tuja yksityisen henkilön toimintavapautta rajoittavia ja
29159: omistusoikeuteen koskevia määräyksiä. Yllämainittuja
29160: seikkoja koskevat säännökset näyttävät joka tapauksessa
29161: vaativan eduskunnan myötävaikutusta. Mutta ne taasen
29162: ovat niin likeisessä yhteydessä ehdotetun terveydenhoito-
29163: asetuksen useampain muiden säännösten kanssa, että nii-
29164: den erottaminen erityiseksi asetukseksi olisi omansa se-
29165: kaannuttamaan terveydenhoitolainsäädännön yleispiirteistä
29166: selvyyttä, jotenka olisi komitean· mielestä suotavinta, että
29167: koko asetuksesta annettaisiin armollinen esitys edus-
29168: kunnalle.
29169:       Vielä on mainittava, että eduskunnassa tehtiin vuo-
29170:  sina 1907 ja 1908 erinäisiä anomuksia terveyden- ja sai-
29171:  raanhoidon yhtenäisestä järjestämisestä ja piirilääkärinvir-
29172:  kain lakkauttamisesta, jotka anomukset eivät kuitenkaan
29173:  joutuneet eduskunnan lopullisesti käsiteltäviksi.
29174: 
29175: 
29176:       Valiokunta on harkitessaan keinoja niiden puutteiden
29177: ja epäkohtien korjaamiseksi, joita maamme terveyden- ja
29178: sairaanhoidossa on olemassa, yleensä asettunut samalle kan-
29179: nalle kuin asiata viimeksi käsitel1yt hallituksen komitea.
29180: 8          1909. II Vp. -    Anomusmietintö N:o 24.
29181: 
29182:       Yksityinen sairaanhoito maaseudulla tulisi Valiokun-
29183: nan mielestä paraiten tyydytetyksinykyisen kunnanlääkäri-
29184: järjestelmän kautta, kun sen tarkoituksenmukaisesta kehi-
29185: tyksestä myöskin valtion puolelta riittävällä avustuksella
29186: pidetään huolta.
29187:       Mitä tulee yleisen terveydenhoidon saamiseen ajan-
29188: mukaiselle kannalle, on Valiokunnassa, kuten käsiteltävinä
29189: olevissa asiata koskevissa anomusehdotuksissakin, esiintynyt
29190: se näkökanta, että puheenaolevalla alalla vallitsevia epä-
29191: kohtia ei voitaisi enää saada korjatuiksi vanhentuneen piiri-
29192: lääkärijärjestelmän avulla, vaan että koko tästä järjestelmästä
29193: olisi tykkänään luovuttava, sitä myöten kuin piirilääkärin-
29194: virat joutuvat avonaisiksi, ja siirrettävä piirilääkärien tehtä-
29195: vät osittain kunnanlääkäreille, osittain läänien pääkaupun-
29196: keihin perustettaville kollegiaalisesti järjestetyille läänintoi-
29197: mistoille, joihin myöskin kuntien edustajat saisivat valita
29198: ainakin jonkun jäsenen. Jos tällaisia toimistoja aikaan-
29199: saataisiin, pitäisi Valiokunnan vähemmistön ehdotuksen
29200: mukaan niiden tehtävien käsittää yleinen terveydenhoito
29201: sekä terveyden- ja sairaanhoidon valvonta läänissä koko
29202: laajuudessaan; niiden johdon, valvonnan ja hoidon alaisina
29203: tulisivat siten olemaan kunnanlääkärilaitos lääkeoikeudel-
29204: lisine ja tilastollisine toimituksineen, yksityiset lääkärit,
29205: yleiset, kunnalliset ja yksityiset sairaalat, parantolat ja
29206: hoitolaitokset, kätilöt, rokottajat, sairaanhoitajat ja diako-
29207: nissat, rohdoskaupat ja apteekit sekä eläinlääkärilaitos
29208: ja terveydenhoitolautakunnat.
29209:       Valiokunnan enemmistö sitä vastoin on ollut sitä
29210: mieltä, että piirilääkärinvirat ovat vastaiseksi säilytettävät
29211: valtion puolelta harjoitettavaa terveydenhoidon edistämistä
29212: ja johtamista sekä kunnanlääkärien ja muiden sairaan- ja
29213: terveydenhoidon palveluksessa olevien henkilöiden toimin-
29214: nan valvontaaja neuvontaa varten. Kuitenkin on Valiokunta
29215: sitä mieltä, että piirilääkärinpiirit olisivat, sitä myötenkuin se
29216: mukavasti voi tapahtua, laajennettavat ja että päämääränä
29217: olisi pidettävä sitä, että kuhunkin lääniin jäisi ainoastaan
29218: kaksi tai kolme piirilääkäriä. Vasta kun kehityksessä on
29219:                   Terveyden- ja sairaanhoito.                   9
29220: 
29221: päästy pitemmälle,         kunnanlääkärilaitoksen riittävästi
29222: edistyttyä ja asian tultua enemmän valmistetuksi ja harki-
29223: tuksi, voi Valiokunnan mielestä mahdollisesti herätä ky-
29224: symys koko piirilääkärilaitoksen korvaamisesta niin sano-
29225: tuilla läänintoimistoilla, joissa lääketieteen eri haarat olisivat
29226: edustettuina ja jotka silloin muodostaisivat yhdyssiteen
29227: kunnanlääkärien ja lääkintöhallituksen välillä, jopa suorit-
29228: taisivat läänissään osan niistäkin tehtävistä, millä nyt lää-
29229: kintöhallitusta rasitetaan.
29230:        V aliakunnassa ei ole vallinnut mitään erimielisyyttä
29231: siitä, että ennen kaikkea on kunnanlääkärilaitoksemme
29232: kehittämiseen pantava huomiota. Maassamme oli tämän
29233: vuoden alussa noin kahdensadan kunnan palveluksessa 131
29234: kunnanlääkäriä, niistä monet useamman kunnan yhteisinä
29235: lääkäreinä toimivia. Mitä toivottavinta tietenkin olisi, että
29236: mahdollisimman pian saataisiin kuhunkin kuntaan tahi, jos
29237: kunnat ovat pieniä, ainakin useampaan yhteisesti oma kun-
29238: nanlääkäri. Kun kuntia ei kuitenkaan voitane pakottaa itsel-
29239: leen lääkäriä hankkimaan, tulisi valtion edistää kehitystä
29240: myöntämällä köyhemmille kunnille entistä suurempaa valtio-
29241: apua kunnanlääkärin palkkaamiseen, esimerkiksi kaksi kol-
29242: mattaosaa lääkärin palkasta. Missä kunnat ovat niin köyhiä,
29243: että niiden olisi sittenkin mahdotonta saada oma lääkäri, tu-
29244: lisi valtion asettaa aluelääkäreitä, kuten osassa Oulun lääniä
29245: jo on tehtykin.
29246:        Kunnanlääkärin tulisi alueellaan ei ainoastaan antaa
29247: yleisölle sairaanapua, vaan myöskin toimia kunnallisen
29248: terveyden- ja sairaanhoidon edistämiseksi. Sen ohella
29249: voitaisiin Valiokunnan mielestä ainakin jotkut piirilääkä-
29250: rien nykyisistä tehtävistä ilman haittaa siirtää kunnan-
29251: lääkäreille, koska näyttää aivan luonnolliselta, että heidän
29252: tulisi omalla alueellaan lähinnä ryhtyä kunnan viranomais-
29253: ten kanssa toimenpiteisiin tarttuvien tautien vastustami-
29254: seksi, pitää silmällä veneerisiä tauteja, koettaen estää nii-
29255: den levenemistä, sekä valvoa mielenvikaisten hoitoa, käti-
29256: löiden tointa j. n. e. Hänet pitäisi vielä erityisissä ta-
29257: pauksissa voida määrätä toimittamaan oikeuslääkeopillisia
29258: 10          1909.   II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
29259: 
29260: tutkimuksia piirilääkärin asemasta ja, niinkuin jo ennem-
29261: min on ehdotettu, kokoamaan sekä alustavasti käsittele-
29262: mään erinäisiä lääkintötilastollisia alkutietoja. Kun kunnan-
29263: lääkäreille täten tulisi siirrettäväksi joukko velvollisuuksia,
29264: jotka johtuvat yleisistä valtion eduista, olisi samalla, jotta
29265: he vapaasti ja sivuvaikutteista huolimatta yksinomaan
29266: pitäen silmällä yleisen edun vaatimuksia voisivat tehtävänsä
29267: suorittaa, heidän asemansa saatava entistä vakavammalle
29268: kannalle sekä heidän virkaanottamiseensa että nauttimiinsa
29269: etuihin nähden. Valiokunta ei ole kuitenkaan voinut yhtyä
29270: hallituksen viimflisen komitean mielipiteeseen siinä, että
29271: sellaiset kunnanlääkärinvirat, joiden ylläpitämiseen kunta
29272: saa valtioapua, olisivat asetettavat siinä määrässä vakinai-
29273: siksi, ettei kunnilla olisi mahdollisuutta lääkäristään pääse-
29274: miseen silloinkaan, kun tämä laiminlöisi tehtäviään. Tässä
29275: kohden on Valiokunta asettunut komitean mietintöön lii-
29276: tetyn vastalauseen kannalle, joten kunnan, joka nauttii
29277: valtioapua lääkärin paikkaamista varten, tulisi ottaa kun-
29278: nanlääkäri joko vakinaiseksi tahi määräajaksi, ei kuiten-
29279: kaan lyhemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi kerraHaan.
29280: Kunnanlääkärin vaali olisi Valiokunnan mielestä toimitet-
29281: tava lisätyssä kunnanvaltuustossa, missä sellainen on, taikka
29282: kuntakokonksessa.
29283:        Kunnallisen terveydenhoidon tulisi Valiokunnan mie-
29284: lestä yleensä kuulua erityisille terveydenhoitolautakunnille,
29285: joissa kunnanlääkärin pitäisi olla itseoikeutettu jäsen. Näitä
29286: terveydenhoitolautakuntia olisi asetettava myöskin jokai-
29287: seen malaiskuntaan; kuitenkin voitaisiin sallia, missä erityiset
29288: olosuhteet sitä vaativat, kunnallislautakunnan hoitaa tervey-
29289: denhoitolautakunnan tehtäviä, jos kuvernööri katsoo sen
29290: saattavan käydä päinsä yleisen terveydenhoidon siitä kärsi-
29291: mättä. Kun terveydenhoitolautakunnalla on hyvin moni-
29292: puolinen työala ja paljon sellaistakin tehtävää, jonka ym-
29293: märtämiseen naisella voi olla suuremmat edellytykset, olisi
29294: suotavaa, kuten viimeksimainittu komiteakin on ehdottanut,
29295: että siihen sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa voitaisiin
29296: valita myöskin naisia: Valiokunta onkin yhtynyt edustaja
29297:                   Terveyden- ja sairaanhoito.               11
29298: 
29299: Hjeltin y. m. anomusehdotukseen, että ainakin yhden jä-
29300: senen tulisi olla nainen.
29301:        Sairaanhoitoa helpottaisi suuressa määrin, jos maa-
29302: laiskunnissakin olisi vaikkapa vaatimaton sairashuone eli
29303: sairastupa, jonka lääkärinä tietenkin kunnanlääkäri toi-
29304: miSI. Sellaisia sairashuoneita on maaseudulla tätä nykyä
29305: ainoastaan kolmenkymmenen vaiheilla, yksityisillä varoilla
29306: perustettuja keuhkotautiparantoloita y. m. s. lukuunotta-
29307: matta. Valtion puolelta on edistetty kunnallisten sairas-
29308: huoneitten syntymistä myöntämällä suoranaista valtioapua
29309: viime aikoina 150 markkaan asti sairasvuodetta kohti perus-
29310: taruiskustannuksiin ja saman verran vuodetta kohti sairas-
29311: huoneen vuotuiseen ylläpitoon, jota paitsi useat tällaiset sai-
29312: rashuoneet ovat saaneet hyvin edullisia valtiolainoja. Valio-
29313: kunta on sitä mieltä, että puheenalaiseen tarkoitukseen
29314: myönnetty valtioapu on hyvin käytettyä pääomaa, jonka-
29315: tähden, ja jotta puheenaolevia sairashuoneita voitaisiin
29316: yleisemmin perustaa, V aliakunta katsoo suo tavaksi, että
29317: perustaruiskustannuksiin annettava avustusmäärä korotet-
29318: taisiin 200 markkaan sairasvuodetta kohti ja vuotuisflen
29319: ylläpitoonkin myönnettäisiin entistä runsaampaa avustusta.
29320:        Sairaanhoitajien ja -hoitajattarien merkityksen ei
29321: ainoastaan yksityisessä sairaanhoidossa, vaan yleisen ter-
29322: veydenhoidonkin edistämisessä ja varsinkin tarttuvien
29323: tautien leviämisen vastustamisessa on Valiokunta kat-
29324: sonut niin suureksi, että sellaisten ottamista kuntien sekä
29325:  sairaiden auttamista tarkoittavien laitosten ja seurain pal-
29326: velukseen olisi valtion puolelta entistä runsaammin avus-
29327:  tettava. V aliakunnan mielestä olisi tässä kohden nouda-
29328:  tettava samaa periaatetta, kuin se on edellä ehdottanut
29329:  kunnanlääkärien palkkaukseen nähden, että nimittäin val-
29330:  tion tulisi myöntää köyhemmille kunnille, ainakin poik-
29331:  keustapauksissa, kaksi kolmattaosaa sairaanhoitajalle mene-
29332:  västä suoranaisesta palkasta, ennen myönnetyn puolen
29333:  palkan asemasta.
29334:        Kun puheenaoleva asia, yhä uudelleen toimitetuista
29335:  alustavista töistä huolimatta, on aivan liian kauvan jää-
29336: 12           1909. II Vp. -- Anomusmietintö N:o 24.
29337: 
29338: nyt lopullista käsittelyä vaille ja epäkohdat sen vuoksi
29339: ovat kasvamistaan kasvaneet, olisi hallituksen Valiokun-
29340: nan mielestä nyt viipymättä ryhdyttävä yleistä terveyden-
29341: ja sairaanhoitoa maassamme koskevain kysymysten ratkai-
29342: suun, toimittaen eduskunnalle tilaisuutta asian käsittelyyn
29343: niissä osissa, joissa katsotaan siihen syytä olevan.
29344:       Edellisen nojalla Valiokunta saa kunnioittaen eh-
29345: dottaa,
29346:                   että Ednskwnta Keisarilliselta JYiaJesteetilta
29347:             anoisi, että mahdollisimman pian 1·yhdyttäisiin tar-
29348:            peellisiin toimenpiteisiin ajanmukaisten uudistusten
29349:            aikaansaamiseksi terveyden- Ja sairaanhoitolain-
29350:            siiädännön alalla perusteluissa viitattuun suuntaan,
29351:             sekä
29352:                   että esitys niistä tämän asian kohdista, jotka
29353:            vaativat eduskunnan myötävaikutusta, ensi tilassa
29354:             eduskunnalle annettaisiin.
29355: 
29356:      Helsingissä, 6 päivänä marraskuuta 1909.
29357: 
29358: 
29359: 
29360: 
29361:       Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
29362: taja Soininen, varapuheenjohtaja Riihe1ä, jäsenet Aromaa
29363: (osittain), Colliander (osittain), Kares (osittain), Komu,
29364: Lehtonen, Mynttinen, Rantanen, Sinkko (osittain), Sohl-
29365: berg, Tokoi, Tuomi, Tuunainen, Typpö ja Vuorimaa (osit-
29366: tain) sekä varajäsenet Inborr (osittain), Kruus (osittain),
29367: Pesonen (osittain) ja M. Turunen (osittain).
29368:                           Vastalause.                       13
29369: 
29370: 
29371: 
29372: 
29373:                         Vastalause.
29374:        Kun V aliakunta 8 äänellä 7 vastaan on tullut siihen
29375:  päätökseen, että piirilääkärijärjestelmä edelleenkin on
29376: säilytettävä emmekä puolestamme voi tätä päätöstä hyväk-
29377: syä, pyydämme saada Eduskunnalle esiintuoda eriävän
29378: mielipiteemme.
29379:        Kun harkitaan niitä puutteita ja epäkohtia, joita
29380: terveys- ja sairashoito-oloissamme on olemassa ja mieti-
29381: tään keinoja niitten korjaamiseksi, kiintyy huomio ensin
29382: vanhanaikuiseen piirilääkärijärjestelmäämme sekä senjakun-
29383: nanlääkärijärjestelmän keskinäiseen suhteeseen. Vielä voi-
29384: massa olevan 1832 vuoden piirilääkärijohtosäännön mukaan
29385: on piirilääkärin ensimäisenä velvollisuutena huolenpito
29386: yleisestä terveyshoidosta piirissään. Mutta sen ohessa tulee
29387: hänen pyydettäessä antaa neuvoja ja toimittaa sairashoi-
29388: toa sitä tarvitseville. Tämä viimemainittu on vaikuttanut,
29389: että terveyshoito sekä terveys- ja sairashoidon tarpeellinen
29390: valvonta ovat jääneet piirilääkärin sivutehtäviksi ja niin
29391: ollen tulleet kärsimään. Epäilemättä olot jäisivät ennal-
29392: leen elleivät ne entisestään pahentuisikin, jos piirilääkä-
29393: rien tehtäviin edelleenkin tulisi kuulumaan myöskin yksi-
29394: tyinen sairashoito.
29395:        Yksistään näistä syistä olisi jo piirilääkärijärjestelmä
29396: hylättävä. Mutta puhumatta piirilääkärien virkatoiminnan
29397: vaillinaisesta valvonnasta, joka on saanut virkavaltaisuu-
29398: den aikana syntyneen johtosäännön nojassa kehittyä, sekä
29399: siitä, tarpeellisen silmälläpidon puutteesta johtuneesta ta-
29400: vasta, jolla piirilääkärit yleensä mainittuja pääasiallisia
29401: tehtäviään hoitavat ja josta on viittauksia käsiteltävinä
29402: 14         1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
29403: 
29404: olevissa anomusehdotuksissa, on tässä vielä huomioon otet-
29405: tava eräs, ehkä tärkein näkökohta. Yleinen terveyshoito
29406: yksistäänkin on nimittäin niin monipuolinen tehtävä, että
29407: se edellyttää muutakin kuin vaan lääkärin ammattitietoja.
29408: Se vaatii perehtymistä yhteiskuntaelämän eri aloihin, talou-
29409: delliseen toimintaan, kunnallis-elämään sekä myös henki-
29410: siin pyrintöihin. Sentähden tämä tehtävä käykin yli
29411: yksilövirkamiehen voimien, olkoon hän ammatissaan kuinka
29412: etevä tahansa. Pitkä kokemus onkin osottanut, ettei piiri-
29413: lääkärin kyky tässä laajaperäisessä ja arkaluontoisessa
29414: toiminnassa vastaa tarkoitustaan edes pienemmissä pii-
29415: reissa. Ei myöskään voitane käsittää, mikseivät kunnan-
29416: lääkärit voisi piirissään hoitaa lääkeoikeudellisia toimituk-
29417: sia sekä rokotuksen ja apteekkien tarkastusta. Näin ollen
29418: täytyy olla sitä mieltä, että piirilääkärivirat olisivat
29419: lakkautettavat.
29420:       Kun ammattipiireissä nykyään annetaan tauteja eh-
29421: käisevälle hygieeniselle toiminnalle niin suurta merkitystä,
29422: että varsinaista sairashoitoa ilman sitä pidetään toisarvoi-
29423: sena asiana, näyttää välttämättömältä saada piirilääkäri-
29424: virkain lakkauttamisen kautta syntyneen aukon täytetyksi
29425: sekä terveyshoidon järjestetyksi ajan vaatimuksia vastaa-
29426: valle kannalle ja tuntuu siltä, että sama pääasiallinen syy,
29427: joka vastustaa sen jättämistä piirilääkärin huoleksi, puol-
29428: taa kollegialisuusperiaatteen sovelluttamista tässä kohden.
29429:  Olemme siis sitä mieltä, että huolenpito yleisestä terveys-
29430: hoidosta niinhyvin maalla kuin kaupungeissa olisi jätet-
29431: tävä kollegialisesti järjestettyjen toimistojen asiaksi, joissa
29432: toimistoissa sekä ammattitietojen että yhteiskunnan eri
29433:  alain tuntemukset pitäisi olla sopusointuisesti edustettuina.
29434:  Tämmöisiä toimistoja ei arvatenkaan tarvittane useampia
29435: kuin yksi joka läänin pääkaupungissa, jossa tapauksessa
29436: ne tuskin tulisivat paljonkaan kalliimmiksi kuin nykyinen
29437: piirilääkärijärjestelmä. Niitten kokoonpanoa ei yksityis-
29438:  kohdissa kuitenkaan liene tarpeellista seikkaperäisemmin
29439:  ryhtyä selvittämään, mutta ainakin niillä pitäisi olla yksi
29440:                            Vastalause.                        15
29441: 
29442: päälääkäri hygieniassa, yksi lääkäri-kemisti ja yksi eläin-
29443: lääkäri sekä kunnalliseen elämään perehtynyt henkilö.
29444:        Jos tällaisia toimistoja aikaansaataisiin, pitäisi niitten
29445: tehtävien käsittää yleisen terveyshoidon sekä terveys- ja
29446: sairashoidon valvonnan läänissä koko laajuudessaan. Niinpä
29447: sen johdon, valvonnan ja hoidon alaisina olisivat kunnan-
29448: lääkärilaitos, yksityiset lääkärit, yleiset, kunnalliset ja
29449: yksityiset sairaalat, parantolat ja hoitolaitokset, kätilöt,
29450: rokottajat, sairaanhoitajat ja diakonissat, rohdoskaupat ja
29451: apteekit, lääkeoikeudelliset ja tilastolliset toimitukset sekä
29452: eläinlääkärilaitos ja terveyslautakunnat.
29453:        Niin kokoonpantuina kuin edellä on viitattu voisivat
29454: toimistot laboratorissaan tehdä läänjssä tarvittavat oikeu-
29455: delliset ja terveyshoidolliset tutkimukset ja siten suuresti
29456: jouduttaa jutut rikosten selville saamiseksi ja toimeenpiteet
29457: kulkutautien estämiseksi, puhumattakaan yksityislaatui-
29458: sista kemiallisista ja bakteriluontoisista tutkimuksista.
29459:        Välttämätön edellytys sellaisten toimistojen menes-
29460: tymiselle olisi) että kuntien edustajat kussakin läänissä
29461:  saisivat määräajaksi valita ainakin osan toimiston jäsenistä
29462: ja siten vaikuttaa yleisen terveys- ja sairashoidon val-
29463: vontaan.
29464:        Mitä sitten tulee kunnalliseen terveyshoitoon, olemme
29465: sitä mieltä, että se edelleenkin kuuluu terveyshoitolauta-
29466: kunnille, joissa kuten tähänkin asti kaupungin- tai kun-
29467: nanlääkäri olisi itseoikeutettu jäsen ja johon nainenkin
29468:  olisi valittava.
29469:        Yksityisen sairashoidon olemme ajatelleet järjestettä-
29470: väksi siihen suuntaan, johon kehitys jo viittaa. Siitä ni-
29471:  mittäin tulisivat pitämään huolta yksityiset ja kunnanlää-
29472:  kärit. Heidän rinnallaan toimisivat läänin ja muitten yleis-
29473:  ten sairashuoneitten sekä yksityisten sairaalain ja laitosten
29474:  lääkärit. Edellä puheenaolleen toimiston alaisina tulisi
29475:  näiden kunkin määrätyllä alallaan toimittaa heille kuulu-
29476:  via tai määrättyjä tehtäviä, kuten lääkeoikeudellisia toimi-
29477:  tuksia ja luentojen pitoa.
29478: 16         1909. II Vp. -   Anomusmietintö N:o 24.
29479: 
29480:       Mitä erittäin maaseudun sairashoitoon tulee, näyttää
29481: välttämättömältä, että jokaiseen kuntaan tai, jos kunnat
29482: ovat pieniä, useampaan yhteisesti asetetaan kunnanlääkäri.
29483:       Että kunnanlääkärin asema tulisi turvatuksi, joka
29484: järjestelmän menestymiselle· on suuresta merkityksestä,
29485: kuitenkin siten, ettei kunta sen kautta menetä itsemää-
29486: räämisoikeuttaan virka.iliainsa suhteen, olisi noudatettava
29487: virkaan asettamisessa sitä menettelytapaa, että kunnan-
29488: lääkäri valittaisiin kahdeksi koetusvuodeksi, jonka kuluttua
29489: olisi annettava vakinainen valtakirja tai kiellettävä se.
29490: Tämmöinen menettelytapa ehkä parhaiten vastaisi kum-
29491: mankin puolen etuja. Että kunnanlääkärit saisivat kuten
29492: kaupungin- ja piirilääkärit nykyään eläkettä valtion va-
29493: roista, pidämme luonnollisena ja sairashoidon menestymiselle
29494: välttämättömänä. Toisin puolin olisi köyhempiä kuntia
29495: autettava runsaammalla valtion avustuksella myöntämällä
29496: heille valtion varoista 2 / 3 heidän maksamastansa kunnan-
29497: lääkärin palkasta ja missä ovat kovin harvaanasuttuja ja
29498: vähävaraisia kuten esin:i. Lapissa suuremmallakin valtion
29499: avustuksella.
29500:       Tarpeellista olisi myöskin saada jokaisen kunnan-
29501: lääkärin käytettäväksi vaikkapa vaatimattomampikin sai-
29502: rashuone. Varmaan paljon aikaa ja varoja säästyisi, jos
29503: jokainen pieneropäin vammain sattuessa saisi heti hoitoa
29504: oman kuntansa sairashuoneessa. Ja sitä epäilemättä san-
29505: gen usein tultaisiin käyttämään sellaisissakin tapauksissa,
29506: joissa sairas joko varojen puutteessa tai muusta syystä ei
29507: tulisi säännöllistä sairashuonehoitoa kauempaa etsineeksi.
29508: Olemme vakuutetut siitä, että puheenalaiseen tarkoituk-
29509: seen myönnetty runsaampi valtioapu kuin nykyään on hy-
29510: vin käytetty pääoma.
29511:       Lisäksi on vielä huomautettava, että kiertävien sai-
29512: rashoit.ajien- ja hoitajattarien sekä diakonissain on havaittu
29513: olevan suureksi hyödyksi ei ainoast.ann sairas-, vaan myös-
29514: kin terveyshoidolle. Käyden yksityisten kodeissa ovat he
29515: onnistuneet kansassa herättämään käsitystä puhtauden ja
29516: yleensä hygienian suuresta merkityksestä. Varsinkin taiste-
29517: lussa tuberkulosia vastaan on heidän merkityksensä suuri.
29518:                          Vastalause.                       17
29519: 
29520: Sentähden olisi suotavaa, että sellaistenkin toimihenkilöi-
29521: den ottamista kuntain ja laitosten palvelukseen valtioapua
29522: entistä runsaammin myöntämällä kannatettaisiin.
29523:       Ylin valvonta koko lääkintölaitoksen yli olisi luon-
29524: nollisesti edelleenkin jätettävä koko maata käsittävälle
29525: lääkintöhallitukselle, johon lääkintölaitoksen toiminta
29526: yleensä keskittyisi ja joka ylläpitäisi yhtenäisyyttä sen
29527: eri organien välillä. Samalla kun sen alallaan tulisi olla
29528: kansan kehityksen ohjaajana, tarvitsee sen myöskin alitui-
29529: seen vastaanottaa virtauksia kansan elämästä. Siksipä
29530: senkin kokoonpanotapa olisi muutettava niin, että sen
29531: neuvotteluihin ja päätöksiin hallituksen nimittämien jäse-
29532: nien kera saisivat ottaa osaa jotkut määräajaksi valitut
29533: lisätyt jäsenet siihen tapaan kuin lisätyssä rautatiehalli-
29534: tuksessa ja aikaisemmin lisätyssä maanvilj elyshallituksessa.
29535: Vaalin saattaisivat toimittaa läänin toimistojen valitut jä-
29536: senet.
29537:       Siirtyminen uuteen järjestelmään näyttäisi helpoim-
29538: min tapahtuvan siten, että piirilääkäriviran jouduttua
29539: avoimeksi sitä ei enään vakinaisesti täytettäisi, vaan hoi-
29540: dettaisiin väliaikaisesti, kunnes läänin kaikki vakinaiset
29541: piirilääkärit ovat poistuneet virastaan, jolloin läänin toi-
29542: misto voi alkaa toimensa. Tämän kautta aiheutettaisiin
29543: myös ne kunnat, jotka eivät nykyään aseta kunnanlääkäriä
29544: syystä, että pitävät kunnassaan asuvan piirilääkärin yksi-
29545: tyisenä sairaslääkärinänsä, ennen pitkään hankkimaan it-
29546: sellensä kunnanlääkärin.
29547:       Mitä siihen väitteesen tulee, jota Valiokunnan enem-
29548: mistön puolelta on esiintuotu, ettei löytyisi läheisessä tule-
29549: vaisuudessa kylliksi lukuisasti lääkärivoimia täyttämään
29550: avonaisia kunnanlääkärivirkoja, niin on nostettava kysy-
29551: mys, eikö tavallisen ammattilääkärin ammattivalmistus
29552: yliopistossamme ole aivan liian muodollinen ja pitkäaikai-
29553: nen. Asiantuntia professori Laitinen lausui V aliakunnassa
29554: sen ajatuksen, että koko joukko luku-aineita tarpeetto-
29555: mina tavallisen ammattilääkärin varsinaiselle ammattitai-
29556:  dolle voisi jättää pois ja sen kautta tuntuvasti lyhentää
29557: valmistus aikaa.
29558: 18        1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 24.
29559: 
29560:       Kun tavallisen sairaslääkärin ammattivalmistus esim~
29561: Englannissa kestää keskimäärin neljä vuotta, mutta Suo-
29562: messa kymmenen vuotta, niin näyttää ero vähän liika-
29563: naiselta, varsinkin kun otetaan lukuun, ettei Englannin
29564: lääkäri ammattitaitoisuudessa seiso suomalaista virkavel-
29565: jeänsä alempana,- päinvastoin. Luonnottoman pitkä teo-
29566: reettinen valmistusaika, joka voipi olla tarpeen vaan kor-
29567: keampaa tieteellisyyttä ja spesialisti-alaa tavoitteleville-
29568: lääkäreille, estää vähävaraisemman laisinkaan ryhtymästä
29569: lääkärialalle ja syövyttää useammat niin suuriin velkoihin,
29570: että se ainaiseksi lamauttaa monen ammattikyvynkin ja
29571: tarmon. Olisi mielestämme siis syytä asianomaisella ta-
29572: holla kiinnittää huomio siihen, miten epäkohdat lääkärin
29573: ammattivalmistuksessa yliopistossa voitaisiin poistaa ja sen
29574: kautta myös siitä osaksi aiheutuva lääkäripuute. Tämän
29575: yhteydessä olisi käännettävä huomio virkaylennysasiaan.
29576: Olisi punnittava, eikö johtoasemiin, kuten läänin toimistoi-
29577: hin, sairashuone-johtajavirkoihin ja semmoisiin nimitys
29578: olisi tapahtuva yksinomaan tieteellisen saavutuksen ja
29579: kyvyn, vaan ei virkavuosien mukaan, kuten nykyään piiri-
29580: lääkärivirkoja asetettaessa.
29581:       Koska vihdoin terveys- ja sairashoitoasiain järjestely
29582: ei enään siedä viivytystä ja koska kaikki siihen kuuluvat
29583: seikat lähes kolmisenkymmentä vuotta ovat erityisten va-
29584: liokuntain ja virastojen tutkimusten ja ehdotusten kautta
29585: olleet seikkaperäisen harkinnan ja valaistuksen alaisinar
29586: ovat ne ehkä joutuneet siihen kohtaan, että ne olisivat
29587: lähimmässä tulevaisuudessa lopullisesti ratkaistavat. Mutta
29588: koska tätä koskeva lainsäädäntö on senlaatuista, että se-
29589: osaksi on hallinnollista tietä ja osaksi eduskunnan myö-
29590: tävaikutuksella ratkaistava, rohkenemme viitaten peruste-
29591: luihin Eduskunnalle ehdottaa, että se hyväksyisi mietin-
29592: nön ponnet näin kuuluviksi:      ·
29593:                 että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
29594:           lista annettaisiin armollinen esitys terveys- ja sai-
29595:           rashoidon järjestämiseksi maassa perusteluissa vii-
29596:           tattuun suuntaan;
29597:                     Vastalause.                        19
29598: 
29599:             että niin pian kuin mahdollista säädettäisiin
29600:      samO'jen periaatteitten mukaan tarvittavia hallin-
29601:      nollisia asetuksia ja säännöksiä ja ryhdyttäisiin
29602:      niitten edellyttämiin toimenpiteisiin;
29603:             että valtion varoja runsaammin kuin tähän asti
29604:      myönnettäisiin kunnille sairastupien ylläpitämiseksi
29605:      ja sairaanhoitajien sekä kunnanlääkärien palkkaa-
29606:      miseksi.
29607: Helsingissä, Marraskuun 6 p:nä 1909.
29608: 
29609: 
29610: A. o. Wuorimaa.                   Lauri Tuunainen.
29611: HelsingiRsii"' :Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
29612:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 24.
29613: 
29614: 
29615: 
29616: 
29617:                 Suomen Eduskunnan alamainen anomus
29618:           terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan lainsäädännön
29619:           uudistamisesta.
29620: 
29621: 
29622: 
29623: 
29624:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
29625:                ja Suuriruhtinas I
29626: 
29627: 
29628: 
29629: 
29630:      Eduskunnassa on tehty erinäisiä anomusehdotuksia
29631: terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisestä, ja on Edus-
29632: kunta nämä ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
29633: 2   1909. H Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 24.
29634: 
29635:      Voimassa olevan piirilääkärien johtosäännön mukaan
29636: 17 päivältä tammikuuta 1832 on piirilääkärin päätehtävänä
29637: yleinen terveydenhoito, ja on piirilääkäri velvollinen otta-
29638: maan osaa yksityiseen sairaanhoitoon ainoastaan sikäli
29639: kuinrhänen muut virkatehtävänsä eivät sen kautta tule
29640: laiminlyödyiksi. Valtion onkin välttämätöntä palveluk-
29641: sessaan pitää yleisen terveydenhoidon edustajia, jotka sitä
29642: valtion puolesta johtavat ja valvovat sekä neuvoillansa
29643: avustavat kunnanlääkärien ynnä muiden sairaan- ja ter-
29644: veydenhoidon työssä olevien henkilöiden toimintaa, ollen
29645: siten yhdysrenkaana paikallisten virkailijain ja lääkintö-
29646: hallituksen välillä. Kun kuitenkin osa piirilääkärien teh-
29647: tävistä voidaan siirtää kunnanlääkäreille ja edelliset kun-
29648: nanlääkärijärjestelmän kehittyessä vapautuvat yksityi-
29649: sestä sairaanhoidosta,, johon piirilääkärin aika vastoin
29650: johtosäännön tarkoitu~ta monin paikoin on olojen pakosta
29651: etupäässä mennyt, on Eduskunta katsonut suotavaksi,
29652: että piirilääkärinpiirien lukua vähennetään, sitä myöten
29653: kuin se voi ilman vaikeutta tapahtua, pitämällä päämää-
29654: ränä, että kuhunkin lääniin tulee ainoastaan kaksi tai
29655: kolme piirilääkärinpiiriä.
29656:      Piirilääkärijärjestelmän muodostuessa sanottuun
29657: suuntaan jääpi paikallinen terveyden- ja sairaanhoito ensi
29658: sijassa kunnanlääkärijärjestelmän varaan, jonka vuoksi sitä
29659: on voimakkaasti kehitettävä. Tähän saakka on valtio
29660: edistänyt kunnanlääkärien asettamista myöntämällä kun-
29661: nalle lääkärin palkkaamiseksi avustuksen, joka yleensä on
29662: ollut yhtäsuuri kuin kunnan itsensä maksama rahapalkka.
29663: Maassamme oli vuoden 1909 alussa noin kahdensadan
29664: kunnan palveluksessa 131 kunnanlääkäriä, niistä monet
29665: useamman kunnan yhteisenä lääkärinä toimivia. Kun
29666: ei voitane pakottaa kuntia itselleen lääkäriä hankkimaan,
29667: tulee valtion Eduskunnan mielestä edistää kunnan-
29668: lääkärilaitoksen kehitystä myöntämällä köyhemmille kun-
29669: nille lääkärin palkkaamiseksi entistä suurempi valtioapu,
29670: esimerkiksi kaksikolmasosaa lääkärin palkasta. Missä
29671: kunnat ovat niin köyhiä, että niiden olisi sittenkin
29672:                  Terveyden- ja sairaanhoito.
29673: 
29674: mahdotonta saada oma lääkäri, tulisi valtion asettaa
29675: aluelääkäreitä, niinkuin osassa Oulun lääniä jo on tehty.
29676: Kunnanlääkärin tulisi alueellaan ei ainoastaan antaa
29677: yleisölle sairaanapua, vaan myöskin toimia kunnallisen
29678: terveyden- ja sairaanhoidon edistämiseksi. Hänen tulisi
29679: omalla alueellaan lähinnä ryhtyä kunnan viranomaisten
29680: kanssa toimenpiteisiin tarttuvien tautien vastustamiseksi,
29681: pitää silmällä erityisesti veneerisiä tauteja, koettaen estää
29682: niiden levenemistä, sekä valvoa mielenvikaisten hoitoa,
29683: kätilöiden tointa ja muuta sellaista. Hänet pitäisi vielä
29684: erityisissä tapauksissa voida määrätä toimittamaan
29685: oikeuslääkeopillisia tutkimuksia piirilääkärin asemesta ja
29686: kokoamaan sekä alustavasti käsittelemään erinäisiä
29687: lääkintötilastollisia alkutietoja.~                      ~;
29688:      Koska kunnanlääkäreille näin tulisi siirrettäväksi
29689: joukko velvollisuuksia, jotka johtuvat yleisistä val-
29690: tion eduista, olisi samalla, jotta he vapaasti ja
29691: yksinomaan pitäen silmällä yleisen edun vaatimuk-
29692: sia voisivat tehtävänsä suorittaa, heidän asemansa
29693: saatava entistä vakavammalle kannalle sekä heidän
29694: virkaanottamiseensa että nauttimiinsa etuihin nähden.
29695: Erityisesti saa Eduskunta huomauttaa, että kunnan,
29696: joka nauttii valtioapua lääkärin paikkaamista varten,
29697: tulisi ottaa kunnanlääkäri joko vakinaiseksi tahi määrä-
29698: ajaksi, ei kuitenkaan lyhemmäksi aikaa kuin viideksi
29699: vuodeksi kerrallaan. Kunnanlääkärin vaali olisi toimi-
29700: tettava lisätyssä kunnanvaltuustossa, missä sellainen
29701: on, taikka kuntakokouksessa.
29702:      Kunnallisen terveydenhoidon tulee Eduskunnan mie-
29703: lestä kuulua erityisille terveydenhoitolautakunnille,
29704: joissa kunnanlääkäri on oleva itseoikeutettu jäsen.
29705: Näitä terveydenhoitolautakuntia on asetettava jo-
29706: kaiseen maalaiskuntaan, kuitenkin niin, että missä
29707: erityiset olosuhteet sitä vaativat, kunnallislautakunna,n
29708: sallitaan hoitaa terveydenhoitolautakunnan tehtäviä, jos
29709: kuvernööri katsoo sen saattavan käydä päinsä yleisen
29710: terveydenhoidon siitä kärsimättä. Kun terveydenhoito-
29711: 4   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 24.
29712: 
29713: lautakunnalla on hyvin monipuolinen työala ja paljon
29714: sellaistakin tehtävää, jonka ymmärtämiseen naisella voi
29715: olla erityisiä edellytyksiä, on suotavaa, että siihen
29716: sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa voitaisiin valita
29717: myöskin naisia; ja katsoo Eduskunta, että siinä tulisi olla
29718: ainakin yksi naispuolinen jäsen.
29719:      Sairaanhoitoa helpotettaisiin paljon, jos maalais-
29720: kunnissakin olisi vaikkapa vaatimaton sairashuone eli
29721: sairastupa, jonka lääkärinä kunnanlääkäri toimisi. Sellai-
29722: sia sairashuoneita on maaseudulla tätä nykyä ainoastaan
29723: kolmenkymmenen vaiheilla, yksityisillä varoilla perustet-
29724: tuja keuhkotautiparantoloita ynnä muita sellaisia lukuun-
29725: ottamatta. Valtio on edistänyt kunnallisten sairashuo-
29726: neitten syntymistä myöntämällä suoranaista valtioapua
29727: viime aikoina 150 markkaan asti sairasvuodetta kohti pe-
29728: rustamiskustannuksiin ja saman verran vuodetta kohti
29729: sairashuoneen vuotuiseen ylläpitoon, jota paitsi useat
29730: tällaiset sairashuoneet ovat saaneet edullisia valtiolai-
29731: noja. Jotta puheena olevia sairashuoneita voitaisiin ylei-
29732: semmin perustaa,, Eduskunta katsoo suotavaksi, että
29733: perustamiskustan;nuksiin annettava avustusmäärä koro-
29734: tettaisiin 200 markkaan sairasvuodetta kohti ja vuotui-
29735: seen ylläpitoonkin myönnettäisiin entistä runsaampaa
29736: avustusta.
29737:      Sairaanhoitajien ja -hoitajattarien merkityksen ei
29738: ainoastaan yksityisessä sairaanhoidossa, vaan yleisen ter-
29739: veydenhoidonkin edistämisessä ja varsinkin tarttuvien
29740: tautien leviämisen vastustamisessa on Eduskunta katso-
29741: nut niin suureksi, että sellaisten ottamista kuntien sekä
29742: sairaiden auttamista tarkoittavien laitosten ja seura,in
29743: palvelukseen olisi valtion puolelta entistä runsaammin
29744: avustettava. Eduskunta ehdottaa tässä kohden nouda-
29745: tettavaksi samaa periaatetta kuin kunnanlääkärien paik-
29746: kaamisessa, että nimittäin valtion tulisi myöntää köy-
29747: hemmille kunnille, ainakin poikkeustapauksissa, kaksi
29748: kolmattaosaa sairaanhoitajalle menevästä suoranaisesta
29749: palkasta, ennen myönnetyn puolen palkan asemesta.
29750:                  Terveyden- ja sairaanhoito.
29751: 
29752:      Kun puheena oleva asia, toimitetuista alustavista
29753: töistä huolimatta, on kauan jäänyt lopullista käsittelyä
29754: vaille ja epäkohdat sen vuoksi ovat kasvamistaan
29755: kasvaneet, olisi~ Eduskunnan mielestä viipymättä ryh-
29756: dyttävä yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa maassamme
29757: koskevain kysymysten ratkaisuun ja annettava edus-
29758: kunnalle tilaisuutta asian käsittelyyn niissä osissa, jotka
29759: vaativat eduskunnan myötävaikutusta.
29760:      Edellisen nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
29761: selta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
29762: 
29763:               että mahdollisimman pian ryhdyttäisiin tar-
29764:          peellisiin toimenpiteisiin ajanmukaisten uudis-
29765:          tusten aikaansaamiseksi terveyden- ja sairaanhoito-
29766:          lainsäädännön alalla ylempänä viitattuttn suun-
29767:          taan; sekä
29768:               että esitys niistä tämän asian kohdista, jotka
29769:          vaativat eduskunnan myötävaikutusta, ensi ti-
29770:          lassa Eduskunnalle annettaisiin.
29771: 
29772: 
29773:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
29774: 
29775:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1909.
29776: Helsingissä, Keisarillisen Renaatin kirjapainossa, 1910.
29777:          1909. II V p . ....:__ Anomusmietintö N :o 25.
29778: 
29779: 
29780: 
29781: 
29782:                  Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8 koulu-
29783:           lääkäritoiminnan aikaansaamista tarkoittavan anomus-
29784:           ehdotuksen johdosta.
29785: 
29786:      Puheenaolevan, toisen kerran eduskunnalle jätetyn,
29787: edustajain Etelämäen y. m. allekirjoittaman anomusehdo-
29788: tuksen N:o 80 johdosta (Toiset valtiopäivät 1908, liitteet
29789: VI, 23, s. 191-193) pyytää Valiokunta esittää seuraavaa
29790: 
29791:      Koululääkäritoiminnasta nuorison kasvatukselle joh-
29792: tuva hyöty on yhtä ilmeinen kuin se tosiasia, että ruu-
29793: miinterveys on henkisen kehityksen edellytys. Jo koulu-
29794: talojen paikan valinnassa ja piirustusten teossa voi lää-
29795: käri antaa neuvoja seikoista, jotka muilta jäävät huomaa-
29796: matta. Niinikään on lääkäreiltä saatavissa pätevimpiä oh-
29797: jeita valaistukseen, kutakin oppilasta kohti tarpeelliseen
29798: ilmamäärään, ilmanvaihtoon, puhtaanapitoon, tarkoituksen-
29799: mukaisten pulpettien hankkimiseen, liikarasituksen vält-
29800: tämiseen, ulkonaoleskeluun ja ruoka- ynnä välihetkien pi-
29801: tuuteen. Paljon voi lääkäri vaikuttaa sellaisten koulutau-
29802:  tien kuin kieroselkäisyyden, tavantakaa toistuvan pään-
29803: kivistyksen ja likinäköisyyden ehkäisemiseksi sekä näiden
29804: aiheuttamain haittain lieventämiseksi. Lääkärin on liki-
29805: näköisyyden torjumiseksi osotettava oppilasten näkökyvyn
29806: mukainen istumajärjestys, ja milloin tämä vika on suo-
29807: rastaan haitallinen, määrättävä silmälasien käyttö. Huono-
29808: kuuloisuus on lapsissa hyvin yleinen, ajoittain vaihteleva
29809: ja oppikykyä erityisesti vähentavä aistinvika, joka myös
29810: on istuiDajärjestystä määrättäessä huomioonotettava. Kun
29811: 2        1909. II V p, -   Anomusmietintö N :o 25.
29812: 
29813: tämä vika yksin lasten vanhemmilta helposti jää huomaa-·
29814: matta, ja kun sen syyt voivat olla poistettavissa aika-
29815: naan saadun hoidon kautta, on koululääkärin merkitys
29816: sen todentamiseksi niin koululle kuin lapsille päivän-
29817: selvä asia.
29818:       Edelleen saattaa ainoastaan lääkärintutkimus havaita
29819: vasta-alkavissa koulunkävijöissä sellaisia terveydenhäiriöitä,
29820: joihin ei suinkaan koulunkäynti ole syynä, kuten keuhko-
29821: ja sydänvikoja, yleistä heikkoutta, verenvähyyttä, risatan--
29822: tia y. m. Tällaiset häiriöt ovat sangen tavallisia - eräissä
29823: Saksan kouluissa on tutkimust,en mukaan ollut noin 40-60
29824: jopa poikkeuksena lähes 80 °/0 vastatulleista lapsista sel-
29825: laisia, jotka eivät ole olleet täysin terveitä. Usein ovat
29826: ne samalla pakollisina syinä lasten koulunkäynnin kes-
29827: keyttämiseen joksikin ajaksi vastaavan hoidon saantia
29828: varten. Erityisen tarkkaa lääkärinvalvontaa vaativat useat
29829: tarttuvaiset taudit, keuhkotauti, trakoomi ja eri kulku-
29830: taudit, tullakseen ajoissa parannuksen alaisiksi ja leviä-
29831: mästä ehkäistyiksi.
29832:       Sanottu ei koske yksistään kansakouluja vaan myös
29833: oppikouluja. Tosin ovat viimemainitut siinä suhteessa
29834: paremmassa asemassa, että niissä on runsaammin va-
29835: rakkaista kodeista lähteneitä ja huolellisempaa tervey-
29836: denhoitoa nauttineita oppilaita. Arvaamaton merkitys
29837: on kuitenkin oppikoulujenkin vastatulleiden oppilaiden
29838: terveydentilan tarkastuksella sekä myöhemmällä säännöl-
29839: lisellä lääkärin - tyttökouluissa paraiten naislääkärin -
29840: toimittamalla valvonnalla. Oppiaikahanon pitkä ja terveys--
29841: oloihin tehokkaasti vaikuttava,j a sen kuluessatapahtuu kään-
29842: teentekevä poikuus- ja tyttöyskehitys, joka usein, ja yhä
29843: useammin yläluokilla, on aiheena hermohäiriöihin. Varsin
29844: hyödyllinen olisi myös koululääkärin valvonta epäiltäväin
29845: poissaolojen, hurjailun ja liiallisen urheiluinnon suhteen.,
29846:       Viime vuosisadan loppupuolelta alkaen on koulu-
29847: lääkärilaitosta enimmiss~ maissa kehitetty verrattain pit-
29848: källe joko kuntain ja yksityisten alotteesta tai valtion.
29849: toimesta. Järjestelmä vaihtelee melkoisesti, ja saavutetut
29850:                     Koululääkärikysymys.
29851: 
29852: tulokset ovat eri maissa sangen erilaiset. Muutamat tiedot
29853: koululääkärilaitoksen kehitysvaiheista W. Reinin Kasvatus-
29854: opillisen käsikirjan toisen, v. 1908 ilmestyneen painoksen
29855: mukaan Eenevät tässä paikallaan.
29856:       Ensimäisenä Europassa on Belgian pääkaupunki
29857: Briissel pannut toimeen kansakouluissaan säännöllisen
29858: lääkärinvalvonnan, joka siellä onkin hyvällä kannalla_
29859: Nykyään on kaupungilla 10 koululääkäriä ynnä lisäksi
29860: erityinen hammas- ja samoin silmälääkäri. Paitsi sään-
29861: nöllisiä lääkärintarkastuksia toimitetaan ajoittain tarkkoja.
29862: ilma-analyysejä, ilmanvaihdontutkimuksia j. n. e. Koulu-
29863: lääkärit, joilta yksityisen lääkärintoimen harjoitus on kiel-
29864: letty, ovat velvolliset kerran 10 päivän kuluessa käymään
29865: koulussa oppilaiden terveyssuhteita, luokkahuoneiden puh-
29866: tautta, lämmitystä ja tuuletusta, käymälöitä, vaate- ja voi-·
29867: mistelusuojia y. m. tarkastamassa. Kerran kuussa tulee
29868: heidän ylemmillä luokilla noin 10 minuutin kestäessä.
29869: antaa terveydenhoito-opetusta. Briisselin esimerkkiä ovat
29870: noudattaneet useat muut Belgian kaupungit.
29871:       Ranskassa on Pariisi järjestänyt koululääkäritoimin.-
29872: nan jotenkin samoin kuin Briissel. Tärkeä ero on siinät
29873: että Pariisissa suuri joukko varsinaisia lääkäreitä toi-
29874: mii samalla koululääkäreinä pienestä palkkiosta. Rans-
29875: kassa on myös, toisin kuin Belgiassa, lainsäädännön kautta.
29876: koetettu ulotuttaa kansakoululääkäritoimintaa koko val-
29877: tioon, mikä ei kuitenkaan ole onnistunut, syystä ettei
29878:  samalla ole myönnetty rahallista kannatusta valtion.
29879:  puolelt.a.
29880:       Englannin oloista on mainittava, että sielläkin on lain,
29881:  kautta hiljattain velvotettu paikallisia kouluviranomaisia
29882:  lääkärillä tarkastuttamaan vasta-alkavat koulunkävijät ynna
29883:  tarpeen tullen muutkin. Lain merkitys on jäänyt melkein
29884:  mitättömäksi samasta syystä kuin Ranskassakin. Useissa.
29885:  kaupungeissa on koululääkäritoiminta jo varhemmin ollut;
29886:  järjestettynä. Lontoon koululääkärilaitokseen kuuluu, paitsi
29887:  suurta joukkoa tavallisia ja silmä- ynnä hammaslääkä-
29888: reitä, 22 hoitajatarta, joiden kunkin osalle tulee noin 86.
29889: 4        1909. II Vp.- Anomusmietintö N:o 25.
29890: 
29891: koulua, ja jotka käyvät näissä ynnä lasten kodeissa neu-
29892: voja antamassa etenkin puhtaudenpidosta.
29893:      Itävallassa on v. 1873 asetettu erityinen terveyden-
29894: b.oito-toimikunta kuhunkin piiri-kouluneuvostoon. Kaik-
29895: kien koulutalojen uutis- ja korjausrakennukset ovat tarkan
29896: valvonnan alaisina. Muuten on koululääkäritoiminta Itä-
29897: vallan eri maissa hyvin eri lailla, yleensä vitkalleen kehit-
29898: tynyt. Erityistä huolta on mainitussa valtiossa pidetty
29899: terveydenhoito-opetuksen järjestämisestä. Tätä varten on
29900: Dpettaja- ja opettajatarseminaareissa oppiaineina anatomia,
29901: iysiologia, yleinen ja kouluhygienia. Opetus, jota antavat
29902: lääkärit, on sovellettu eri alueiden kansakouluja varten jul-
29903: kaistuihin terveydenhoitomääräyksiin.         Yliopistoissa on
29904: luentoja kouluhygieniasta oppikoulujen opettajiksi aikovia
29905: varten.
29906:      Unkarissa on valtion puolelta koetettu järjestää koulu-
29907: lääkäritoimintaa ja lääkärien antamaa terveydenhoito-ope-
29908: tusta oppikouluihin. Muutamia vuosia sitte ei kuitenkaan
29909: terveydenhoito-opetusta vielä ollut muuta kuin noin puo-
29910: lissa kaikista täysiluokkaisista oppikonluista. Koululääkä-
29911: rien valmistamista varten ovat lääketieteelliset tiedekunnat
29912: toimittaneet       kolmikuukautisia käytännöllis-teoreettisia
29913: kursseja, joihin kunluu paitsi yleistä ja kouluhygieniaa
29914:  myös joku määrä kasvatusoppia.
29915:       Venäjällä on sitte vuoden 1871 kaikilla kansanvalistus-
29916: ministeriön alaisilla oppikouluilla koululääkäri, jonka teh-
29917: täviin kuulun oppilaiden, jopa näiden kotienkin tervey-
29918: dellinen tutkiminen. Pyhän synoodin alaisilla noin 5,000
29919: koululla on vain niillä, joissa on internaattilaitos (tätä ei
29920: Dle edes 1 / 20:1lä) omat lääkärinsä, joiden vaikutus kuitenkin
29921: supistuu vähiin. Kaupungeista ovat muutamat palkanneet
29922: konlnlääkäreitä. Näitä oli v. 1904 Pietarissa 35, joista
29923:  kukin sai 900 ruplan palkkion noin 800:sta osalleen tule-
29924: vasta oppilaasta.
29925:      Saksassa on koululääkärilaitos viime aikoina alkanut
29926: huomattavassa määrässä kehittyä, ja siellä toimii nykyään
29927: noin 1,000 koululääkäriä runsaasti 200 kaupungissa ja Ii-
29928:                    Konlulääkärikysymys.                   5
29929: 
29930: säksi lukuisia maaseudulla. Kaupungeista on Magdebur-
29931: gissa yksi koululääkäri noin 10,000 asukasta kohti, Leip-
29932: zigissä noin 23,000:tta kohti. Maaseudulla on tiheim-
29933: mässä koululääkäreitä Sachsen-.Meiningenissä eli yksi noin
29934: 7,000 asukasta kohti, harvimmassa taas Wiirttembergissä eli
29935: yksi runsaasti 100 kertaa suurempaa asukasmäärää kohti. -
29936: Erityisesti on mainittava Wiesbadenin kylpykaupungin
29937: toimeenpaneroa järjestelmä, joka on sekä Saksassa että
29938: useissa muissa maissa, m. m. meillä esikuvaksi tullut,. Sen
29939: kautta on Saksassa ensinnä käytäntöön otettu kunkin eri
29940: oppilaan terveydentilan perinpohjainen ja tarkoituksenmu-
29941: kainen tutkimus. Järjestelmän mukaan on koululääkärin
29942: toimi sivutyönä varsinaisen lääkärinammatin ohella. Ter-
29943: veydenvalvonta, josta sairaustapausten käsittely on ero-
29944: tettu muille lääkäreille ja poliklinikoille, tapahtuu opet-
29945: tajain avustuksella heti koulunkäynnin alussa ja 3:nnella,
29946: 5:nnellä ynnä S:nnella • kouluvuodella toimitettavan
29947: lääkärintarkastuksen kautta; sairaalloisiksi havaitut lapset
29948: ovat alituisen silmälläpidon alaisina. Viimeisen tarkas-
29949: tuksen tuloksista ilmoitetaan tarpeen vaatiessa lasten van-
29950: hemmille ja samalla kehotetaan kysymään lääkärinneuvoa
29951: lasten tulevan ammatin valinnassa. Lääkärien on myös
29952: tarkastettava luokkahuoneet lämmityksen, tuuletuksen y.
29953: m. puolesta, niinikään lasten istuma-asento, ~ekä pidettävä
29954: erityistä koulun terveydenhoitokirjaa. Valitukset opetta-
29955: jia kohtaan lääkärin määräysten täyttämättä-jättämisestä
29956: osotetaan koulun terveydenhoito-toimikunnalle. Koulu-
29957: lääkärin palkkiot vaihtelevat suuresti, enimmäkseen noin
29958: 15-30 markkaan luokkaa kohti. Kansakoulun koko meno-
29959: arviosta ovat ne esim. Niirnbergissä, Wiesbadenin ohjel-
29960: maa vastaten, lähes 1j 4 °/,.
29961:      Useat kaupungit käyttävät myös erikoislääkäreitä kou-
29962: lujensa hyväksi. Esikuvaksi on monessa kymmenessä Sak-
29963: san ja ulkomaiden kaupungissa tullut Strassburgin pe-
29964: rustama koulu-hammasklinikka, missä kaikki koululapset
29965: maksutta saavat hammastenhoitoa. Neljän vuoden ku-
29966: luessa on siinä käynyt noin 22,000 lasta hampaiden pois-
29967: 13       1909. II V p. -   Anomusmietintö N :o 25.
29968: 
29969: vetämistä, täyttämistä y. m. varten. Mitä tärkein työ nuo-
29970: rison kehityksen ja kansanterveyden kohottamiseksi on
29971: tämän kautta alullepantu.
29972:      Nykyaikana on Saksassa tullut tavalliseksi uusi Jar-
29973: jestelmä, jonka mukaan koululääkärin toimi on hoitajansa
29974: pääammattina. Valtion puolelta toimeenpannun järjestel-
29975: mänsä vuoksi on mainittava Sachsen-Meiningen. Kutakin
29976: lääkäriä kohti, joiksi on etupäässä valittu luotettuja pai-
29977: kallislääkäreitä, ja joiden on kahdesti vuodessa käytävä
29978: kouluissaan, tulee keskimäärin 1,200-1,500 lasta. Järjes-
29979: telmä käsittää myös oppikoulujen terveydenvalvonnan.
29980:      Pohjoismaista on Tanskassa Wiesbadenin ohjelman
29981: mukaan toimivia koululääkäreitä Köpenhaminassa (yksi
29982: noin 1,900 lasta kohti) ja 14 muussa kaupungissa sekä
29983: oppi- että kansakouluja varten. Norjassa on ministeris-
29984: tön kehotuksesta 9 kaupunkia hankkinut kansakoululää-
29985: kärinsä, jonka tulee yleisen ohjesäännön mukaan lukuvuo-
29986: den alussa tutkia kaikki uudet oppilaat sekä käydä luo-
29987: killa etenkin kirjoitus-, käsityö- ja voimistelutunneilla.
29988:  Oppikoulujen lääkäreille, joiden paikkaamista valtio
29989:  avustaa, on myös laadittu yleinen ohjesääntö. Ruot-
29990: sissa on oppikouluilla lääkäri oppilaiden ja koulura-
29991: kennuksen ynnä sen laitosten terveydellistä valvontaa
29992: sekä lukujärjestyksen hyväksymistä varten hygieniseltä
29993: kannalta. Tukholman koululääkärilaitosta on kiittämällä
29994: mainittu.
29995:      Europan ulkopuolella on koululääkäritoiminta järjes-
29996: tetty m. m. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, missä sen
29997: tarkoituksena kuitenkin on ensi sijassa tarttuvain tautien
29998: vastustaminen, sekä Japanissa. Viimemainitussa maassa
29999: on opetusministeriöön liitetty kouluhygieeninen kollegio,
30000: ja koululääkäreitä tulee olla kaikilla paikkakunnilla, joi-
30001: den asukasmäärä on suurempi kuin 5,000. Vuonna 1901
30002: -02 oli 7,094 koululla (niistä oli 6,701 kansakoulua) yh-
30003: teensä 3,758 koululääkäriä, joiden palkkiot tekivät 1;'2 mil-
30004: joonaa Suomen markkaa. Edellisestä vuodesta oli koulu-
30005: lääkäreitä tullut lisää 852, mutta lääkärien puutteessa
30006: olivat vieläkin lukuisat koulut.
30007:                      Koululääkärik.ysymys.                          7
30008: 
30009:         Takapajulla kaikista yllämainituista ja useista muista
30010: illl.aista on puheenaolevassa asiassa Suomi. Tosin ovat muu-
30011:  tamat kaupunkikunnat, kuten Helsinki, Tampere, Turku
30012: ja Viipuri palkanneet kansakoululääkärin, Tampere myöskin
30013:  oppikoululääkärin, ja onpa kansakoululapsia varten vielä
30014: itoimitettu hammastenhoitoa Helsingissä ja Tampereella.
30015:  Mutta koululääkärin toimintapiiri on kaikissa paikoissa
30016:  liian laaja, sillä esim. pääkaupungissa on koululääkärin
30017: nartioilla lähes 10,000 lapsen terveydenvalvonta. Valtion
30018: _puolesta ei ole mitään tehty koulujen terveydellisen valvon-
30019:  nan toimeenpanemiseksi. Monen kymmenen vuodenkuluessa
30020: julkaistut kansakouluasetukset eivät sisällä ainoatakaan
30021:  sanaa asiasta. Sitä ilahuttavampi ilmiö on, että lääkäriseura
30022:   >Duodecim, on kansakoulun lääkärikysymykseen kiinnit-
30023: ;tänyt huomiotaan asettamalla sitä varten v. 1906 valmis-
30024:  teluvaliokunnan, jonka lausunnon ponnet tässä ansaitsevat
30025: ,tulla esitetyiksi. Näissä ponsissa ehdotetaan
30026: 
30027:             l. että toimenpiteisiin ryhdytään kaupunkien ja kaup-
30028:       palain kansakoulujen terveysolojen asettamiseksi koululääkä-
30029:       rien valvonnan alaiseksi;
30030:             II. että saman tarkoitusperän saavuttamiseksi maa-
30031:      laiskunnissa yleisistä varoista toistaiseksi myönnetään kansa-
30032:       koululääkärin palkkaamiseksi 50 markkaa vuosittain kutakin
30033:      _yhden opettajan opettamaa oppilasmäärää kohti niille maalais-
30034:       kunnille, jotka ovat tällaisen lääkärin asettamiseen päättäneet
30035:       ryhtyä, saatuansa toimen vastaanottamisesta suostumuksen
30036:      ,kuntansa lääkäriltä tai, jos kunnassa ei ole omaa kunnanlää-
30037:      käriä, joltakin muulta lääkäriltä;
30038:             UI. että edellisessä kohdassa mainittu valtioapu myön-
30039:       netään m. m. ehdolla, että kuntain kansakoulujen lääkärit
30040:      ,toimivat Lääkintöhallituksen noudatettavaksi määräämän yh-
30041:      ~teisen ohjesäännön mukaisesti;
30042:             IV. Että ohjesäännössä maalaiskuntain kansakoululää-
30043:       kärejä varten määrätään, että kansakoululääkärien, joiden
30044:       tehtävänä on kansakoulujen terveysolojen valvonta, tulee:
30045:                    1. olla kuntain terveysopillisena neuvonantajana ja
30046:             tarpeen vaatiessa antaa lausuntonsa kaikissa kansakoulu-
30047:             huoneustojen sijoittamista, rakentamista ja korjaamista
30048:             y. m. yleistä kouluhygieniaa koskevissa kysymyksissä;
30049: 8   1909. II Vp.- Anomusmietintö N:o 25.
30050:            2. kun äkillisiä tarttuvia tauteja koululapsiin il--
30051:      mestyy, ryhtyä toimenpiteisiin koululasten suojelemi-
30052:      seksi tartunnalta ja tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi
30053:      koulujen kautta;
30054:            3. auttaa opettajistoa tiedoilla ja neuvoilla sekä
30055:      koulun yleiseen että oppilasten yksilökohtaiseen tervey-
30056:      denhoitoon nähden, sikäli kuin tämä saattaa koulun"
30057:      tehtäviin kuulua;
30058:            4. kerta vuodessa käydä jokaisella hänen toi-
30059:      mintapiiriinsä kuuluvan kansakoulun luokalla ja silloin
30060:                     a) pitää silmällä. että terveydenhoidon vaa-
30061:            timuksia noudatetaan kouluhuoneuston ilman--
30062:            vaihtoon, lämmitykseen, valaistukseen, puhtaana-
30063:             pitoon, juomaveteen y. m. s. nähden ja, huoma-
30064:            tessaan näissä suhteissa epäkohtia, toimia niitten_
30065:            poistamiseksi;
30066:                     h) kiinnittää erityistä huomiota kroonillisiin.
30067:            tarttuviin tauteihin, kuten keuhko- ja rauhastu-
30068:            herkulosiin, trakomiin y. m., sekä näihin nähden
30069:            tarttumavaaran torjumiseksi antaa oppilaille ylei--
30070:            t:!iä ja yksilökohtaisia neuvoja ja ohjeita;
30071:                     c) syyslukukauden kuluessa tutkia kaikki;
30072:             ylemmän kansakoulun ensimäisen luokan oppi-
30073:             laat sekä tutkimuksistaan ja havainnoistaan,
30074:             tehdä muistiinpanoja, mitkä ovat merkittävät ku-
30075:             takin oppilasta varten varattuun »terveyslippuun»;
30076:            ja niinikään tutkia kaikki neljännen luokan oppi-
30077:            laat sekä silloin myös tarpeen vaatiessa avustaa
30078:             näitä neuvoilla ammatin ja elämänuran valintaan:
30079:            nähden.
30080:                     Muistutus 1. Sairaanhoito ei kuulu koulu-
30081:            lääkärin virkatehtäviin.
30082:                     Muistutus 2. Niin kohta kuin alempi kansa-
30083:             koulu tulee järjestetyksi samalle kannalle, jolla
30084:             ylempi kansakoulu nyt on, syyslukukauden ku-
30085:            luessa tutkia edellämainitussa tarkoituksessa
30086:            myöskin alemman kansakoulun ensimäisen luokan·
30087:             oppilaat, joten siis kansakoululapset täydellisen,_
30088:             sekä alemman että ylemmän kansakoulun käsit-
30089:             tävän, kuusivuotisen opinajan kuluessa tulisivat
30090:            säännöllisesti tutkituiksi kolme eri kertaa, nimit-
30091:             täin ensimäisellä, kolmannella ja kuudennella.
30092:            kouluvuodellaan, jonka ohessa muilla luokilla ai--
30093:                     Koululääkärikysymys.
30094: 
30095:                   noastaan enemmän silmiinpistävät sairaalloisuudet
30096:                   ja muut epäkohdat joutuisivat koululääkärin huo-
30097:                   lenpidon alaiseksi.
30098:                   5. vuosittain Lääkintöhallituksen määräämällä .
30099:            ajalla ja tavalla antaa kertomus toiminnastaan Lää-
30100:            kintöhallitukselle.
30101: 
30102:             Lisäksi saa valiokunta kansakoulujen terveysolojen pa-
30103:      rantamiseksi esittää, että seura tässä yhteydessä samoin toi-
30104:      vomuksenaan lausuisi:
30105:             että vahvistusta haettaessa niin hyvin kansakoulun
30106:      rakennuspaikalle kuin sekä rakennuksen että lisärakennusten .
30107:      piirustuksille hakemuksiin on liitettävä kunnan koululääkä-
30108:      rin tai, ellei sellaista ole, asianomaisen piirilääkärin lausunto ·
30109:      paikan ja rakennusten hygienisistä suhteista; ja on asianomai-
30110:      sen viraston, ennenkuin se vahvistuksensa antaa, hankittava,.
30111:      jos lääkärin lausunto on epäävä tai sisältää muutosehdotuk-
30112:      sia, Lääkintöhallituksen lausunto asiassa.
30113: 
30114: 
30115:      Sivistysvaliokunta on koululääkärijärjestelmän aikaan--
30116: saamista maahamme katsonut välttämättömäksi tehtäväksi
30117: niiden päämääräin edistämistä varten, joihin koulujen kas-
30118: vatustyö pyrkii. Onhan yhteiskunnan puolestaan valvo-
30119: minen, ettei koulukasvatus vahingoita ruumiinterveyttä,
30120: ja että nouseva polvi saa nauttia kaikkia järjestelmällisen
30121: terveydenhoidon tarjoamia etuja. Totta kyllä, että useat.
30122: sekä nähtävät että salaiset vammat, joita sekä kansa- että
30123: oppikoulujen oppilaat potevat, johtuvat ensi sijassa köy-
30124: histä kotioloista, riittämättömästä ravinnosta tai asuntojen
30125: kehnoudesta, eikä noita oloja paranneta lääkärintarkas-
30126: tuksella. Mutta jo yksistään tämäkin kääntää huomion
30127: epäkohtiin, mikä taas voi aikanaan johtaa parannuksiin.
30128: Sitäpaitsi on paljon terveydellisiä seikkoja, jotka eivät
30129: riipu kodeista ja joiden ..suhteen ajoissa saatu lääkärin-·
30130: neuvo merkitsee paljon koko elinijäksi.
30131:      Koululääkärin tehtävät ovat sangen monet ja moni-
30132: naiset, kuten katsaus edellä esitettyihin ulkomaiden oloihin
30133: kylläkin osottaa. Ne kohdistuvat 1) koulutalojen aseman
30134: valintaan, niiden perustan, pohjaveden ja tämän mahdolli--
30135:  10       1909. II Vp.- Anomusmietintö N:o 25 .
30136: 
30137:  . sen kuivatuksen tutkimiseen, opetussuojain hygieeniseen
30138:    järjestelyyn, ylimmän oppilasluvun määräämiseen kutakin
30139:    luokkahuonetta kohti, lattiain, välikattojen ja seinäin laa-
30140:   .dun ja värin osottamiseen, akkunain ja verhojen asetteluun,
30141:    valaistuksen, lämmityksen ja ilmanvaihdon tarkasteluun, so-
30142:    pivain pulpettien hankkimiseen~ kouluhuoneiden, käymäläin
30143:    y. m. puhtauden valvontaan; 2) oppilaiden sijoitteluun luo-
30144:    kalle ruumiinkoon, näkö- ja kuulokyvyn mukaan, tervey-
30145:    delliseen tutkimukseen, s. o. pituuden, painon ja rinta-
30146:    kehän mittaamiseen, silmälasien määräämiseen, erilaisten
30147:    terveydellisten häiriöiden todentamiseen, alituista val-
30148:    vontaa tarvitsevain erottamiseen, tarttuvain tautien tark-
30149:    kaamiseen, helpotuksen ja vapautuksen myöntämiseen
30150:    voimistelusta, laulusta jopa koko opetuksesta, apukouluihin
30151:  · osotettavain oppilasten valintaan; 3) opettajain terveydel-
30152:    lisen tilan tutkimiseen, mikäli se voi, esim. keuhkotau-
30153:    din ilmetessä, olla vaarallinen oppilaille, taikka, hermo-
30154:    häiriöiden esiytyessä, haitallinen opetukselle; 4) lukujär-
30155: . jestyksen arvosteluun ja sovitteluun terveydenhoidon vaa-
30156:    timusten mukaisesti, erinäisten oppituntien pituuden mää-
30157:    räämiseen eri ikävuosille ja sukupuolille; 5) erilaisiin teh-
30158:    täviin, kuten terveydenhoito-opetukseen sekä neuvojen
30159: . antamiseen vanhemmille lasten ammatin valinnassa ja
30160:   .terveydenhoitoa koskevissa seikoissa.
30161:          Kaikkien näiden tehtäväin lähempään määrittelyyn ei
30162:    Valiokunta katso itsellään olevan syytä eikä asiantunte-
30163:    musta, vaan on se jätettävä ammattimiesten erikoishar-
30164:    kinrlan alaiseksi. Tärkeätä tietenkin on yleisen ohjesään-
30165:    nön laatiminen valtion puolelta eri koululajeja varten ase-
30166:    tettaville koululääkäreille. Valiokunta on tahtonut kui-
30167:  . tenkin viitata koululääkärin runsaisiin tehtäviin, samalla
30168:    ilmaistakseen käsityksenään, ettei tarkoitusta täysin vas-
30169:    taavan lääkärinvalvonnan järjestäminen kasvatustyön
30170: . alalle suinkaan ole helppo tehtävä. Aluksi tuottaa var-
30171:    maankin melkoisia vaikeuksia henkilökysymys, sillä ensi-
30172:   .mäiseksi vaatimukseksi koululääkäreille on luonnollisesti
30173: . asetettava, että nämät ovat toimeensa perehtyneitä ja täyt-
30174:                    Koululääkärikysymys.                     11
30175: 
30176: iävät määrätyt, valtion puolelta asetettavat pätevyysehdot.
30177: Dn tosin myönnettävä, että tavallinenkin lääkäri on kou-
30178:  lulle arvaamattomaksi hyödyksi, sillä jäähän lasten ruumiin-
30179:  tutkimus kaikissa tapauksissa koululääkärin päätehtäväksi,
30180: kun sensijaan koulun aineelliset edellytykset (valaistus, tuu-
30181:  letus, puhtaudenpito j. n. e.) voivat muutenkin tulla hyvinkin
30182:  valvotuiksi, varsinkin jos opettajistolla on hygieenistä kou-
30183: lutusta. Päämääräksi on sittenkin Valiokunnan mielestä
30184: .asetettava erikoiskoululääkärien saanti, jotka olisivat paitsi
30185: täydellisen lääkärikurssin suorittaneita myöskin rakennus-
30186:  teknilliseen alaan sekä varsinkin henkistä koulutyötä koske-
30187: vaan kirjallisuuteen ja kouluhygieniaan perehtyneitä. Vain
30188:  tällaisista lääkäreistä voi olla hyötyä opetushygieenisessä
30189: .suhteessa, kuten esim. lukujärjestyksen teossa. Kaikin
30190:  puolin päteväin koululääkärien valmistamiseen yliopistos-
30191:  samme olisi senvuoksi ennen muuta ryhdyttävä.
30192:     . Erikoisten koululääkärien ei olisi sallittava, kasvatus-
30193:  työn edun kannalta asiaa punnittaessa, laajemmassa
30194:  mitassa harjoittaa yksityislääkärin ammattia. Mitä tulee
30195: koululääkärien virka-asemaan, ei niiden tulisi olla aina-
30196: kaan yksinomaan lääkintäylihallituksen alaisia, koskei
30197:  koululääkärien tehtäviin tällöin tulisi riittävässä määrässä
30198: .sovelletuksi kasvatusopillisia vaatimuksia, vaan olisi nii-
30199:  den alistuminen myös kouluylihallituksen määräyksiin.
30200:  Toimintaohjeet olisivat joka tapauksessa molempain
30201:  hallitusten laadittavat. Toimintakertomus olisi paraiten
30202: jätettävä kouluylihallitukselle. Koulussa tulisi koululääkä-
30203:  rin olla alaansa koskettavissa asioissa johtokunnan ääni-
30204:  valtaisena jäsenenä, ja hänet olisi kutsuttava tarkastus-,
30205:  arvostelu- ja opettajainkokouksiin edustamaan kouluhy-
30206:  gieenisiä näkökohtia.
30207:       Koululääkäritoiminnan käytännöllinen järjestely mei-
30208:  dän oloihimme kaipaa lisäksi, taloudelliselta ja nykyisten
30209:  lääkäriolojen kannalta katsoen, siksi paljon ennakkosel-
30210:  vittelyä, etteiValiokunta katso voivansa sen johdosta mitään
30211:  yksityiskohtaista ehdotusta tehdä. Kuitenkin luulee Valio-
30212:  kunta tekevänsä asialle palveluksen viittaamalla niihin
30213: I2       1909. II Vp. -   Anomusmietintö N :o :!5.
30214: 
30215: kohtiin, jotka hanketta toteutettaessa astuvat ensi sijalle,.
30216: ja joiden käsittelyssä se on asiantuntijana käyttänyt Hel-
30217: singin kaupungin koululääkäriä, tri Max Oker-Blomia.
30218:       Lääkärien kiinnittäminen koulun kasvatustyöhön olisi
30219: verrattain helposti toimeenpantavana kaupungeissa ja kaup-
30220: paloissa, ja tulisi koululääkärin toimen ainakin suuremmissa
30221: kaupungeissa olla pääammattina. Valtion olisi koululää-
30222: kärin palkkaukseen otettava osaa samassa suhteessa kuin
30223: muihinkin kaupunkien kansakonlumenoihin. Hankalampi
30224: on asian toimeenpano maalaiskunnissa. Periaatteessa on Va-
30225: liokunta sitä mieltä, että koululääkärinviran näissäkin tulisi
30226: olla toimen hoitajan pääalana. Tämän periaatteen sovel-
30227: luttaminen käytäntöön tyydyttävällä tavalla ja ilman var-
30228: sin kalliita kustannuksia näyttää kuitenkin kohtaavan eri-
30229: naisia vaikeuksia. Osa Valiokunnan jäsenistä on ajatellut
30230: maan jaettavaksi piireihin, ja kuhunkin piiriin asetetta-
30231: vaksi erityisen, valtion palkkaaman koululääkärin. 'l'ätä
30232: ajatusta vastaan on huomautettu, että lääkärien puute
30233: vielä nykyisin on sikl::li suuri, ettei lähimmässä tulevai-
30234: suudessa tällaista piirijärjestelmää voitaisi toteuttaa. Kou-
30235: lulääkäripiirit eivät myöskään saisi lasten lukumääräitä
30236: eikä alueen laajuudelta olla niin suuria, t~ttei koululääkäri
30237: ehtisi hänelle asetettavia tehtäviä kunnolla suorittamaan.
30238: Tämä vaatimus edellyttäisi siten sangen lukuisia piirejä
30239: ja kohottaisi kustannuksia melko määriin. Lisäksi on vielä
30240: huomautettu, ettei tällainen piirijärjestelmä maaseudulla
30241: eikä enimmissä kaupungeissakaan vastaisi tarkoitustaan,
30242: ellei toimeen saataisi vartavasten kehitettyjä koululääkä-
30243: reitä, mitä taas ei ainakaan aivan pian voi odottaa.
30244:       Osa Valiolmnnan jäseniä on puolestaan katsonut nyky-
30245: oloihimme paraiten soveltuvaksi maaseudulla p::mna toi-
30246: meen Wiesbadenin ohjelman mukaisen koululääkärijärjes-
30247: telmän, kunnan- y. m. lääkäreitä tarkoitukseen kiinnittä-
30248: mällä. Tämä järjestelmä olisi toteutettava jotenkin sillä
30249: tavalla kuin yllä esitetyssä »Duodecim»-seuran II:ssa
30250: ponnessa ehdotetaan, siis vapaaehtoisuuden tietä ja valtion
30251: kustannuksella. Aijetta vastaan on mnistutettu, että tä-
30252:                    Koululääkärikysymys.                     13
30253: 
30254: män kautta jäisi toistaiseksi, ehkä hyvinkin pitkäksi ajaksi,
30255:  suuri osa maalaiskunnista kokonaan vaille koululääkäreitä.
30256: Niinikään saattaisi itse kunnanlääkäritoiminta useissa
30257:  paikoissa joutua kärsimään, eikä koulu sittekään tulisi
30258: riittävästi hyötymään järjestelmästä, kun koululääkärin
30259: toimi ei edellyttäisi erityistä ammattikehitystä, ja kun
30260:  useat lääkärit siihen varmaankin ryhtyisivät vain lisä-
30261:  tulon takia.
30262:        Onpa vielä ajateltavissa ainakin osittain sellainenkin
30263:  muoto puheenaolevalle toiminnalle, että piirijärjestelmää
30264:  toteutettaisiin vapaaehtoisuuden tietä, jättämällä piiri-
30265: muodostelu kulloinkin muutaruaio naapurikuntain haltuun,
30266: jotka sitte valtiolta anoisivat kustannukset koulu-piirilää-
30267:  kärinsä palkkaamiseksi.
30268:        Terveydenvalvontaan läheisesti liittyvä tärkeä so-
30269:  siaalipoliittinen erikoiskysymys on lääkärinhoidon toimit-
30270:  taminen koulun puolesta saimille koululapsille, sillä edel-
30271:  lisen merkityshän on suureksi osaksi jälkimäisen täyttä-
30272: misessä. Yleensä on tarkoituksenmukaista erottaa koulu-
30273: lääkärin tehtävistä sairasten käsittely. Kaupungeissa on
30274:  tällainen erottaminen helposti järjestettävissä kaupungin-
30275:  lääkärien ja poliklinikkain avulla, ja kävisihän se joinkin
30276:  päinsä niissä maalaiskunnissakin, joissa on kunnan tai
30277: joku muu lääkäri, edellyttämällä nimittäin, että kou-
30278:  luilla on erikoislääkärinsä. Vanhempien velvollisuu-
30279:  tena tällöin on toimittaa lapsensa asianomaisen lääkä-
30280:  rin luokse koululääkärin määräysten täyttämistä var-
30281:  ten, vaikkei tätä läheskään kaikissa tapauksissa voi-
30282:  kaan välinpitämättömyyden tai muiden sellaisten syi-
30283: ·den takia odottaa, kuten esim. Saksassa saadut koke-
30284:  mukset osottavat. Yhteiskunnan ryhtyminen pakkokei-
30285:  noin asianlaitaa korjaamaan on silloin pahimmissa ta-
30286:  pauksissa välttämättömäksi katsottava. Varattomuuden
30287:  ollessa esteenä lapsille sairaanhoidon hankkimiseen on
30288:  yhteiskunnan annettava avustustaan. Niissä seuduissa,
30289: joissa ei lääkäreitä ensinkään ole lähettyvillä, jopa muual-
30290:  lakin voisivat mahdollisesti asetettavain koulu-piirilääkärien
30291: J±       1909. II Vp. -     Anomusmietintö S :o :!5.
30292: 
30293: määräyksien toimeenpanosta osittain huolehtia koulun
30294: sairaanhoitajattaret, joita Amerikassa ja Englannissa on
30295: menestyksellä tarkoitukseen käytetty. Sairasten käsit-
30296: telyn alalla isoimmille kaupungeille lämpimästi suosi-
30297: teltava esimerkki on koulu-hammasklinikka, jota kiertä-
30298: vänä laitoksena voi ajatella muillakin seuduilla toteutet-
30299: tavaksi. - Koko tämä viimeksi puheenaoleva kysymy~
30300: on Valiokunnan mielestä otettava huomioon niiden uudis-
30301: tussuunnitelmain yhteydessä, joita ollaan aikeissa toteut-
30302: taa yleisen terveyden- ja sairaanhoidon alalla.
30303:      Koululääkärikysymyksen valmistelu kaikessa laajuu-
30304: dessaan tulisi Valiokunnan käsityksen mukaan varmaan-
30305: kin perinpohjaisimmin ja monipuolisimmin suoritetuksi
30306: hallituksen ryhtyessä asiaan ja jättäessä sen joko valtion-
30307:  viranomaisten, Koulu- ja Lääkintäylihallitusten, tai eri-
30308: tyisten asiantuntijain tehtäväksi. Kipeimmin kaipaisi pu-
30309: heenaolevan kysymyksen käytännöllistä järjestelyä kansa-
30310: koululaitoksemme, joka sen vuoksi olisi tässä suhteessa
30311: ennen oppikouluja huomioonotettava.
30312:       Valiokunta pyytää siten kunnioittaen ehdottaa Edus-
30313: kunnan anottavaksi,
30314:                  että Hallitus ryhtyisi toimiin saveliaan kou--
30315:            lulääkärijärjestelmän suunnittelemiseksi ja että se
30316:            ensi tilassa toimiitaisi esityksen Eduskunnalle kan--
30317:            sakmtlulaitokseen liittyvän kmtlulääkäritoiminnan
30318:            aikaansaamista varten.
30319:      Helsingissä, marrask. 9 p:nä 1909.
30320: 
30321: 
30322:     Asian kä&ittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
30323: Lindelöf, varapuheenjohtaja Hainari, vakinaiset jäsenet
30324: Ala-Kulju, Etelämäki, Hannula, Haveri, Anton Huotari,_
30325: W. Jokinen, Malkamäki, Orasmaa, Raatikainen, Raunio,
30326: Sundblom ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Kaipi(},
30327: ynnä osittain Aakula, Haapanen, Krook ja Nuora.
30328: 
30329: 
30330:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
30331:    1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 25.
30332: 
30333: 
30334: 
30335: 
30336:                Suomen Eduskunnan alamainen anomus
30337:           koululääkäritoiminnan aikaansaamisesta.
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
30343:               ja Suuriruhtinas T
30344: 
30345: 
30346: 
30347: 
30348:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus koululääkäri-
30349: toiminnan aikaansaamisesta, ja on Eduskunta säädetyssä
30350: järjestyksessä käsitellyt tämän ehdotuksen.
30351: ~   1909. II Vp. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 25.
30352: 
30353:      Koululääkärijärjestelmän aikaansaamista maahamme
30354: katsoo Eduskunta välttämättömäksi niiden päämääräin edis-
30355: tämistä varten, joihin koulujen kasvatustyö pyrkii. Jo
30356: koulutalojen paikan valinnassa ja piirustusten teossa voi
30357: lääkäri antaa neuvoja seikoista, jotka muilta jäävät huo-
30358: maamaUa. Niinikään on lääkäreiltä saatavissa pätevimmät
30359: ohjeet koulutalojen sisustamiseen ja hoitoon sekä koulutyön
30360: järjestämiseen terveydelliseltä kannalta. Paljon voi lää-
30361: käri myöskin vaikuttaa sellaisten koulutautien kuin kiero-
30362: selkäisyyden, tavantakaa toistuvan päänkivistyksen ja liki-
30363: näköisyyden ynnä huonokuuloisuuden ehkäisemiseksi sekä
30364: näiden aiheuttamain haittain lieventämiseksi. Edelleen saat-
30365: taa lääkärintutkimus havaita koulunkävijäissä sellaisia ter-
30366: veydenhäiriöitä, kuin keuhko- ja sydänvikoja, yleistä heik-
30367: koutta~ verenvähyyttä ja risatautia, joihin ei koulunkäynti
30368: ole syynä, mutta jotka kuitenkin aiheuttavat erityistä huo-
30369: lenpitoa koulun puolelta. Erityisen tarkkaa lääkärinvalvon-
30370: taa vaativat tarttuvaisot taudit, keuhkotauti, trakoomi ja
30371: eri kullmtaudit, tullakseen ajoissa hoidon alaisiksi ja
30372: leviämästä ehkäistyiksi.
30373:      Koululääkärin tehtäväin tarkempaan määrittelyyn ei
30374: l<~tluskunta katso itsellään olevan syytä, vaan on se jätet-
30375: tävä ammattimiesten erikoisharkinnan alaiseksi. Koulu-
30376: lääkäritoiminnan käytännöllinen järjestely meidän olois-
30377: samme kaipaa lisäksi, taloudelliselta ja nykyisten lääkäri-
30378: olojen kannalta katsoen, siksi paljon ennakkoselvittelyä,
30379: ettei Eduskunta katso voivansa sen johdosta yksityiskoh-
30380: taista ehdotusta tehdä. Koululääkärikysymyksen valmis-
30381: telu kaikessa laajuudessaan olisi sen vuoksi Eduskunnan
30382: mielestä jätett,ävä joko asianomaisten valtion viranomaisten,
30383: 1wulutoirnen ylihallituksen ja lääkintöhallituksen, tai eri-
30384: tyisten asiantuntijain tehtäväksi.
30385:      Kuitenkin pyytää Eduskunta viitata muutamiin koh-
30386: tiin, jotka hanketta toteutettaessa astuvat ensi sijalle.
30387:      Koululääkärin virkojen saamista varten olisi niin pian
30388: kuin mahdollista valtion puolelta asetettava määrätyt eri-
30389: koisehdot. Koululääkäl'ien tulisi olla paitsi lääkäritutkin-
30390:                     Koululääkärikysymys.                   "
30391:                                                            0
30392: 
30393: 
30394: 
30395: non suorittaneita myöskin rakennusteknilliseen alaan sekä
30396: koulutyötä koskevaan kirjallisuuteen ja kouluhygieniaan
30397: perehtyneitä. Kaikin puolin päteväin koululääkärien val-
30398: mistamiseen yliopistossamme olisi sen vuoksi viipymättä
30399: ryhdyttävä.
30400:       Lääkärien kiinnittäminen koulun kasvatustyöhön olisi
30401: verrattain helposti toimeenpantavissa kaupungeissa ja kaup-
30402: paloissa, ja tulisi koululääkärin toimen ainakin suuremmissa
30403: kaupungeissa olla viranhaltijan pääammattina. Valtion olisi
30404: koululääkärin palkkaukseen otettava osaa samassa suhteessa
30405: kuin muihinkin kaupunkien kansakoulumenoihin. Hanka-
30406: lampi on asian toimeenpano maalaiskunnissa. Periaatteessa
30407: on Eduskunta sitä mieltä, että koululääkärinviran näissä-
30408: kin tulisi, mikäli olosuhteet sallivat, olla toimen hoitaian
30409: pääalana. --· Yleensä on tarkoituksenmukaisena pidettävä,
30410: että sairaitten oppilaitten varsinainen hoito erotettaisiin
30411: koululääkärin tehtävistä. Tämä kysymys lääkärinhoidon
30412: toimittamisesta sairaille koululapsille sekä siitä avustuk-
30413: sesta, joka tässä suhteessa yhteiskunnan puolelta olisi
30414: tuleva varattomain osaksi, on Eduskunnan mielestä ot,et-
30415: tava huomioon niiden uudistussuunnitelmain yhteydessä,
30416: joita aiotaan toteuttaa yleisen terveyden- ja sairaanhoidon
30417: alalla.
30418:        Mitä tulee koululääkärien virka-asemaan, ei heidän
30419: tulisi olla ainakaan yksinomaan lääkintöhallituksen alai-
30420: sia, koskeivät kasvatusopilliset vaatimukset tällöin tulisi
30421: riittävässä määrässä sovelletuksi koululääkärien tehtäviin,
30422: vaan olisi heidän alistuminen myös koulutoimen ylihallituk-
30423: sen määräyksiin. Toimintaohjeet olisivat joka tapauksessa
30424: molempain hallitusten laadittavat. Kertomus koululääkärin
30425: toiminnasta olisi paraiten jätettävä koulutoimen ylihallituk-
30426: selle. Koulussa tulisi koululääkärin olla hänen alaansa
30427: koskevissa asioissa johtokunnan äänivaltaisena jäsenenä, ja
30428: hänet olisi kutsuttava tarkastustilaisuuksiin ja opettajain-
30429: kokouksiin edustamaan kouluhygienisiä näkökohtia.
30430:        Kipeimmin kaipaa koululääkärikysymyksen käytän-
30431: nöllistä järjestelyä kansakoululaitoksemme, ja on se tässä
30432: 4   1909. II Vp. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N:o 25.
30433: 
30434: suhteessa ennen oppikouluja huomioonotettava, koska vii-
30435: memainituissa on runsaammin varakkaiden kotien huolel-
30436: lisempaa terveydenhoitoa nauttivia lapsia. Suuri merkitys
30437: on kuitenkin oppikoulujenkin vastatulleiden oppilaiden ter-
30438: veydentilan tarkastuksella sekä säännöllisellä lääkärin -
30439: tyttökouluissa paraiten naislääkärin -- toimitettavalla val-
30440: vonnalla.
30441:         Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
30442: '.l'eidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alarnaisesti anoa,
30443: 
30444:                   että hallitus ryhtyisi toi,miin SO'IHiliaan lwu-
30445:            luläiikärijär,jestelmän sw,tnnittelemiseksi ja ensz
30446:            tilassa toimittaisi esityksen ·Eclnskunnalle kan-
30447:            sakoululaitokseen liittyvän lwululääkäritoiminnan
30448:            aikaansaamista varten.
30449: 
30450:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
30451: 
30452:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1909.
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457:       Helsingissä, Keisarillisen Senr1atin kirjapainossa, 1910.
30458:           1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26.
30459: 
30460: 
30461: 
30462: 
30463:                  Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 Edus-
30464:            kunnassa tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka
30465:            koskevat erinäisiä paikallisia lääkäri- ja sairastupa-
30466:            kysymyksiä.
30467: 
30468:      Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten lähet-
30469: tänyt Talousvaliokuntaan pöytäkirjan otteella 18 päivältä
30470: kesäkuuta 1909 edustaja Laitisen y. m. allekirjoittaman
30471: anomusehdotuksen N:o 28 lääkärin paikkaamisesta Kuhmo-
30472: niemen ja Sotkamon kuntia varten ja edustaja Haapasen
30473: y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen N:o 17 asunnon
30474: hankkimisesta Hyrynsalmen aluelääkärille ja sairaetuvan
30475: perustamisesta sen yhteyteen sekä pöytäkirjan otteella
30476: saman kuun 25 päivältä edustaja Fräntin allekirjoittaman
30477: anomusehdotuksen N:o 143 sairastuvan perustamisesta
30478: Sodankylän kirkonkylään.
30479: 
30480: 
30481:       Mietinnössään N:o 3 Eduskunnassa tehtyjen erinäisten
30482: anomusehdotusten johdosta, jotka koskevat terveyden- ja sai-
30483: raanhoidon järjestämistä, on Valiokunta, samalla kun
30484: se on puoltanut entistä runsaamman valtioavun myöntä-
30485: mistä kunnanlääkärien palkkaamiseksi, pitänyt toivottavana,
30486: että siellä, missä kunnat ovat niin köyhiä, että niiden olisi
30487: sittenkin mahdotonta saada oma lääkäri, valtion tulisi
30488: asettaa aluelääkäreitä, perusteluissa mainiten muun muassa,
30489: että viimeinen asiata käsitellyt hallituksen komitea on jo
30490: ehdottanutkin uuden aluelääkärin asettamista Kuhmonie-
30491: men kuntaan. Niinikään on V a.liokunta katsonut suo ta-
30492: vaksi, että sairastupien perustamista maaseudulla olisi edis-
30493: tettävä siten, että valtion varoista annettaisiin entistä suu-
30494: rempaa avustusta niiden perustamia- ja ylläpitokustan-
30495: nuksiin.
30496: 2          1909. II Vp. - Anomusmietintö N:o 26.
30497: 
30498:       Valiokunta siis periaatteessa kannattaa käsiteltävinä
30499: olevien anomusehdotusten tarkoitusta. Mutta kun tällaisten
30500: puhtaasti paikallisten asiain käsittely mukavimmin voi
30501: tapahtua hallinnollista tietä, on Valiokunta sitä mieltä,
30502: että Eduskunnan ei olisi ryhdyttävä mihinkään toimen-
30503: piteeseen käsiteltävinä olevien anomusehdotusten johdosta.
30504:       Näin ollen saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
30505: 
30506:                 että Eduskunta antaisi puheenaolevain ano-
30507:            musehdotusten raueta.
30508: 
30509:      Helsingissä, 9 päivänä marraskuuta 1909.
30510: 
30511: 
30512:       Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
30513: taja Soininen, varapuheenjohtaja Riihelä, jäsenet Colliander, ·
30514: Kares, Komu, Lehtonen, Mynttinen 1 Rantanen, Sinkko 1
30515: Sohlberg, Tokoi, Tuomi, Tuunainen1 Typpö ja Vuorimaa
30516: sekä varajäsen Kaarne.
30517: 
30518: 
30519: 
30520: 
30521:       Helsingissä, Keisarillisen SenaRtin kirjapainossa, 1909.
30522:          1909. II Vp. - Välikysymysmietintö N:o 1.
30523: 
30524: 
30525: 
30526: 
30527:                   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12'
30528:            :perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja
30529:            Pykälän tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee
30530:            väliaikaisen padon rakentamista Vuoksenvirtaan.
30531:       Suomen Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera viime
30532: kesäkuun 30 päivältä perustellun päiväjärjestykseen siirty-
30533: misen ehdottamista varten Laki- ja talousvaliokuntaan
30534: lähettänyt seuraavan ed. Pykälän tekemän välikysymyksen:
30535:        >Suomen Eduskunnalle.
30536:       Valtiopäiväjärjestyksen ö2 §:n mukaisesti rohkenen
30537: pyytää Eduskunnan suostumustaseuraavan välikysymyksen
30538: tekemiseen.
30539:        Jokaisella on vielä tuoreessa muistissa suuret tulva-
30540: vuodet 1899-1901, jolloin maamme suuremmat vesijaksot
30541: talvehtivat niin, ..että alavat viljelysmaat vesistöjen ran-
30542: noilla olivat kokonaan veden alla, vieläpä ihmisasuntoja-
30543: kin jäi veden valtaan.
30544:        Tällaisen vaaran uusiutumisen varalta antoi hallitus
30545: käskyn tie- ja vesilaitoksen ylihallitukselle toimittaa tut-
30546: kimuksia, mitkä syyt ovat tulvan aiheuttaneet, sekä ehdot-
30547: tamaan toimenpiteitä niiden poistamiseksi.
30548:        Tutkimus on nyt jo toimitettu ainakin Kymin vesis-
30549: tön alaosalla, ja ehdotetaan yli puolitoista miljoonaa mark-
30550: kaa koskien perkaukseen.
30551:        Jo mainittuina vuosina kohosi Vuoksen vedenpinta
30552: toista metriä tavallista ylemmäksi laskein allensa Vuoksen
30553: alavilla lietteillä äärettömät alat niittyjä ja viljelysmaita,
30554:  niin että kokonaisia kyläkuntia joutui aivan taloudellisen
30555: perikadon partaalle. Miljooniin nousevat ne vahingot,
30556: mitä maanviljelijät kärsivät laajassa Vuoksen laaksossa.
30557:        Kotimainen hallitus ei yrittänytkään tehdä mitään
30558:  tämän vaaran torjumiseksi.
30559:        Nyt kun vesi on laskenut normaalipintaansa, vieläpä
30560: sen allekin, juuri kuin luonto-· itse ryhtyisi korvaamaan
30561:  tuottamiaan vahingoita, ryhtyy kotimainen hallitus sitä
30562: ehkäisemään.
30563: 2        1909. II Vp. -- Välikysymysmietintö N:o 1.
30564: 
30565:       Viime talvena jättivät toiminimet A. Ahlström, Pa--
30566: rista, Hackman ja kumpp., Viipurista, sekä Viipurin höyry-
30567: veneosakeyhtiö senaattiin anomuksen, että valtion kus-
30568: tannuksella laitettaisiin pato Kiviniemen kosken yläpuo-
30569: lelle ja kohotettaisiin veden pintaa Vuoksessa.
30570:       Yksistään tämä anomus synnytti levottomuutta Vuok-
30571: sen laakson maanviljelijöissä, koska sellainen toimenpide
30572: on suorastaan oikeudenloukkaus Vuoksen laskuyhtiötä
30573: kohtaan, joka niin suurilla sururuma on aikanaan kustan-
30574: tanut veden laskun Suvannon järven kautta Laatokkaan,
30575: sekä samalla asettaa kaiken viljelyskehityksen niin vaa-
30576: ranalaiseen ja uhattuun asemaan, ettei kukaan Vuoksen
30577: lietteillä uskaltaisi suurempiin uudisviljelyksiin ryhtyä.
30578:       Nyt on julkisuudessa näkynyt, että senaatti on päät-
30579: tänyt anotun padon rakennettavaksi ja osoittanut sitä
30580: varten rahat.
30581:       Pyydän siis kunnioittavimmin saada esittää senaatin,
30582: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30583:                  Mikä on kotimaisen hallitttksen tarkoituksena
30584:            ollut ryhtyessään veden kttlkua Vuoksessa estämään?'
30585:      Helsingissä 19 p:nä kesäkuuta 1909.
30586:                                      K:. K. Pykälä>.
30587:       Heti sen jälkeen kuin Suvannon järvi, josta vesi
30588: aikaisemmin oli Vuokseen laskenut, vuonna 1818 uursi
30589: itselleen uoman Laatokkaan, syntyi Vuoksen ympäris-
30590: tön asukkaissa ajatus johtaa Vuoksen vesi Suvantoon.
30591: ja sieltä edelleen Laatokkaan puhkaisemalla Sakkolan pitä-
30592: jässä oleva Kiviniemen kannas. Erinäiset vastukset voi--
30593: tettuaan ja sittenkun ne tilalliset, jotka laskuyrityksestä
30594: tulisivat hyötymään, olivat suostuneet ottamaan osaa las-
30595: kemiskustannnksiin, saavutti laskemishanke vihdoin sen
30596: ratkaisun, että maaliskuun 23 päivänä 1856 annettiin ar-
30597: mollinen käsky panna työ alulle Vuoksenvirran vederr
30598: laskemiseksi Suvannon järveen ja siitä edelleen Laatok-
30599: kaan. Samalla asetettiin erityinen toimikunta, jonka tuli
30600: periä asianomaisilta tilallisilta laskemiseen tarvittavia va-
30601: roja, määrätä yrityksen johdosta aiheutuvat korvaukset
30602: sekä työn tultua suoritetuksi toimittaa lopullinen työkus-
30603: tannuksien jako ja päättää, missä määrin kruunulle oli
30604:               Vuoksen väliaikainen patoaminen.                3
30605: 
30606: korvattava työn suorittamiseksi annetut etumaksut, samoin
30607: kuin tehdä ehdotus virtaan todennäköisesti syntyvien ka-
30608: lastuspaikkojen omistamisesta. Marraskuun 28 päivänä
30609: 1856 pitämässään kokouksessa päätti tämä toimikunta
30610: mainitun vedenlaskutyön suorittamiseen nähden asian-
30611: omaisille ehdottaa, paitsi muuta, seuraavaa:
30612:       1) Kaikki ne tilalliset, joille Vuoksenvirran ja sen
30613: yhteydessä olevain vesistöjen laskemisesta koituu jotakin
30614: hyötyä siinä suhteessa, että vanhat tilukset tulevat rau-
30615: hoitetuiksi liikavedeltä taikka että vesijättöjä syntyy, liitty-
30616: vät yhtiöksi, joka, pidättäen itselleen oikeuden saada naut-
30617: tia hyväkseen kaiken yrityksestä tulevan välittömän hyö-
30618: dyn, myös sitoutuu korvaamaan kaikki yrityksen tuotta-
30619: mat vahingot ja kustannukset.
30620:       2) Yrityksestä syntyneeksi suoranaiseksi voitoksi
30621: on katsottava tilukset, jotka sen kautt.a vapautuvat liika-
30622: vedestä ja siihen asti niitä kohdanneista vahingollisista tul-
30623: vista; uudet siitä syntyvät viljelyskelpoiset vesijätöt; uudet
30624: kosket ja vesiputoukset, jotka syntyvät itse Vuokseen ja
30625: muihin sen yhteydessä oleviin vesistöihin; uudet kalastus-
30626: paikat, joita syntynee joko nykyiseen Taipaleen jokeen,
30627: Kiviniemeen tahi vastaisuudessa Antreaan tahi Jääskeen
30628: muodostuvaan isonlaiseen koskeen; Vuoksen suulla Käki-
30629: salmessa ja Kärnässä olevat kalastamot, jotka silloin
30630: kuuluivat Venäläisille luostareille; sekä vihdoin kaikki,
30631: minkä yhtiö vastaisella selvityksellä voi näyttää suora-
30632: naisesti saavutetun vesistön laskemisella.
30633: 
30634:       5) Vastedes syntyväin koskien arvon määräämisen
30635: samoin kuin niiden käytön ja hallinnan, siihen asti kuin
30636: lopullinen maksunsuoritus on tapahtunut, luovuttaa yhti~
30637: Toimikunnalle, samoin kuin syntyvien kalastuspaikkainkin
30638: hallinnan. Kuitenkin ovat ne kosket, jotka tie- ja vesi-
30639: rakennusten johtokunnan määräyksen mukaan käyvät tar-
30640: peellisiksi vanhempain vesistössä olevain laillisesti synty-
30641: neiden vesilaitosten sinne muuttoa varten, kokonaan luo-
30642: vutettavat mainittuun tarkoitukseen; niinikään on niiden
30643: vierelle syntyneistä vesijätöistä luovutettava niin suuri osa
30644: kuin tarvitaan joko vesilaitoksen sijoittamiseen itse. vesi-
30645: jätölle taikka myös muun vanhemman maan lunastam1seen 1,
30646: jos sitä on tarpeen tonttipaikaksi taikka myös vesilaitok..:
30647: seen vievän tien tekemistä varten.
30648: 4        1909. II Vp. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
30649: 
30650:        Toimikunnan näin tekemän ehdotuksen hyväksyivät
30651: Muolan, Valkjärven, Sakkolan, Räisälän, Antrean, Jääsken
30652: j:a Käkisalmen pitäjien sekä Heinjoen ja Kaukolan kappe-
30653: lien asianomaiset tilalliset erinäisissä kokouksissa, minkä
30654: jälkeen Viipurin läänin kuvernööri, heidän anomuksestaan,
30655: yhdeksässä päätöksessä maaliskuun 11 päivänä 1857 vah-
30656: visti täten syntyneet sopimukset Vuoksenvirran laskutyön
30657: perusteista ja ehdoista, kuitenkin ainoastaan mikäli laki
30658: sen sallii eikä kolmannen oikeutta sen kautta voida kat-
30659: .soa loukatuksi. Kuvernöörin antamat vahvistuspäätökset
30660: voittivat, sittemmin lainvoiman.
30661:        Vuoksen rantamille muodostui veden laskettua suu-
30662: ret alat vesijättömaita, ja vähitellen ryhdyttiin näitä vil-
30663: jelemään. Vuonna 1899 kohosi Vuoksen vesi noin puoli-
30664:  toista metriä, tuottaen rannan omistajille melkoisia va-
30665: llinkoja.
30666:        Sikäli kuin olot Vuoksen varsilla sijaitsevissa seu-
30667: duissa ovat kehittyneet, on myöskin ryhdytty toimiin lii-
30668: kenteen edistämiseksi tässä vesijaksossa. Tätä silmällä-
30669: pitäen määrättiin armollisilla kirjeillä lokakuun 2 päivältä
30670: 1891 ja heinäkuun 11 päivältä 1894, että Vuoksenvirta
30671: Jääsken kirkonkylästä alkaen oli kanavoitava sitä varten
30672:  tehdyn ehdotuksen mukaan 2 metrin 7 sentimetrin eli 7
30673: jalan syvyiseksi veden ollessa matalimmillaan sekä siten,
30674: että Paakkolan koskeen oli rakennettava kanavasulku,
30675: jonka porttien kynnykset siltä varalta, että väylää vastai-
30676: suudessa vieläkin syvennettäisiin, oli asetettava 2 metrin
30677: u7 sm. syvyydelle. Kanavoiruistyö suoritettiin sitten vuo-
30678: sina 1892-1895, ja on laivaliike Vuoksella sen perästä
30679: vuosi vuodelta kasvanut. Nykyään välittää siellä liiken-
30680: nettä 9 höyryalusta ynnä suurempi määrä tavaran kulje-
30681: -tukseen käypiä, hinattavia aluksia. Vuonna 1907 kulki
30682: .Paakkolan kanavan läpi 2,852 alusta ja niissä yhteensä
30683:  noin 2 1/ 2 miljoonaa kilogrammaa sekalaisia tavaroita, etu-
30684: päässä viljaa ja muita elantotarpeita, sekä 121,896 kuutio-
30685: metriä puutavaroita. Kanavatulojen summa mainitulta
30686:               Vuoksen väliaikainen patoaminen.            5
30687: 
30688: purjehduskaudelta oli 9, 720 markkaa 95 penniä sekä me-
30689: not kanavasta 3,962 markkaa 64 penniä.
30690:       Veden korkeus Paakkolan kanavasulassa on suuresti
30691: vaihdellut eri vuosina, ja oli se korkeimmillaan vuonna
30692: 1899, jolloin siellä oli vettä 4 metriä 70 sm. Vuonna 1902
30693: huhtikuussa oli vettä mainitussa sulussa ainoastaan 2 met-
30694: riä 25 sm., vastaten 1 metriä 65 sm. kulkuväylässä. Elo-
30695: kuussa vuonna 1908 alkoi vedenpinta säännöllisesti laskea
30696: ja oli huhtikuun lopulla tänä vuonna Paakkolan sulun
30697: kohdalla ainoastaan 1 metri 86 sm. korkealla, jotenka kul-
30698: kuväylässä tällöin oli vettä ainoastaan 1 metri 26 sm.
30699:       Kun laivaWke Vuoksella näin ollen näytti käyvän
30700: varsin vastukselliseksi, anoivat toiminimet Hackman ja
30701: kumpp., A. Ahlström ja Viborgs Angsågsaktiebolag, joilla
30702: siellä on aluksia, syksyllä 1908 Senaatin toimenpidettä
30703: siihen, että vedenkorkeus virrassa Antrean rautatienase-
30704: man sekä Kiviniemen kosken ja Tiurinkosken välimat-
30705: koilla saataisiin ylenemään vesiliikkeelle tarpeelliseen mää-
30706: rään. Toukokuun 7 päivänä 190~ käski Senaatti tie- ia ·
30707: vesirakennusten ylihallituksen tutkituttaruaan mainitun
30708: kulkuväylän sekä valmistamaan ehdotuksen ja kustannus-
30709: arvion sen syventämiseksi. Sillä välin olivat kuitenkin
30710: Hackman ja kumpp. sekä A. Ahlström tehneet uuden ano-
30711: muksen, jossa pyydettiin laivakulun varmentamista varten
30712: tämän vuoden purjehduskautena väliaikaista toimenpidettä
30713: veden kohottamiseksi kulkuväylässä; ja on Senaatti tie-
30714: ja vesirakennusten ylihallituksen ehdotuksesta, että Kivi-
30715: niemen kosken niskaan rakennettaisiin väliaikainen pato,
30716: jonka kautta vesi kulkuväylässä nostettaisiin samaan kor-
30717: keuteen kuin missä se oli alimmillaan v. 1902 eli 1 metriin
30718: 65 sm., kesäkuun 10 päivänä tänä vuonna antanut siihen
30719: suostumuksensa sekä osottanut hankkeen toteuttamista
30720: varten mainitun ylihallituksen käytettäväksi 8,500 markan
30721: määrärahan, kuitenkin edellytyksellä, ettei vesi väylässä.
30722: luonnollisella tavalla lisääntyisi.
30723:       Anotusta patoamisesta oli antanut lausuntonsa asian-
30724: omainen piiri-insinööri, ja oli tämä, valmistaen piirustuk-
30725: 6        1909. II Vp. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
30726: 
30727: sen ja kustannusarvion väliaikaista neulapatoa varten Ki-
30728: viniemen koskeen, ehdottanut, että vesi kulkuväylässä sen
30729: avulla nostettaisiin siihen korkeuteen, kuin se Vuoksen
30730: kanavoimisessa arvosteltiin olevan alaveden aikana, eli 2
30731: metriä 7 sm. syväksi. Sellaisen vedennostamisen kautta
30732: >ei kenellekään voi tulla vahinkoa>, lausuu piiri-insinöri.
30733: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus oli kuitenkin sitä mieltä,
30734: että vesi olisi väliaikaisella padolla ylennettävä ainoastaan
30735: 1 metrin 65 sm. korkeuteen, ja katsoi ylihallitus mahdolli-
30736: seksi tällaisen pienemmän patoamisen kautta saada kulku-
30737: väylä välttävästi käytettäväksi. Viime kesän aikana vesi
30738: kuitenkin väylässä luonnon vaikutuksesta kohosi, ollen
30739: syyskuulla 2 metriä 40 sm., jonka tähden patoamishan-
30740: ketta ei tarvinnut panna täytäntöön.
30741: 
30742: 
30743:       Niiden toimenpiteiden johdosta, jotka ovat tarkoit-
30744: taneet Vuoksen vedenpinnan ylentämistä Kiviniemen kos-
30745: keen rakennettavan padon avulla, on viime elokuun 18 päi-
30746: vänä Muolan pitäjän Vuosalmen kylässä pidetty yhteinen
30747: kuntakokous, jossa ovat olleet saapavilla Antrean, Hein-
30748: joen, Muolan, Valkjärven ja Räisälän kuntain valitse-
30749: mat edustajat. Kokouksessa läsnäolleet, ottaen huo-
30750: mioon sen vaaran, minkä Kiviniemen kosken patoaminen
30751: voisi Vuoksen varsilla asuville maanviljelijöille tuottaa,
30752: valitsivat toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin vastus-
30753: taa Kiviniemen kosken patoamista ja samalla ryhtyä toi-
30754: meen saadakseen Vuoksen vedenpintaa sanotun kosken
30755: perkaamisella alennetuksi.
30756: 
30757: 
30758:      Asiaa Valiokunnassa käsiteltäessä on sen johdosta
30759: lausuttu eriäviä mielipiteitä. - Eräs Valiokunnan jäsen
30760: on katsonut, että asianomaisten tilallisten tekemien sopi-
30761: musten mukaan, jotka ovat Viipurin läänin kuvernöörin
30762: lainvoiman voittaneilla päätöksillä vahvistetut, on Vuok-
30763: sen laskuyhtiölle vakuutettu käyttö- ja omistusoikeus ei
30764:                Vuoksen väliaikainen patoaminen.             7
30765: 
30766: :ainoastaan niihin vanhoihin tiluksiin, jotka laskutyön
30767: kautta tulevat rauhoitetuiksi liikavedeltä, vaan myöskin
30768:  uusiin vesijättöihin ja kaikkeen siihen, minkä yhtiö vas-
30769:  taisella selvityksellä voi näyttää suoranaisesti saavutetuksi
30770:  vesistön laskemisella. Mitä alemmaksi vedenpinta Vuok-
30771: .sessa laskee, sitä laajemmiksi käyvät ne alat, jotka yllä-
30772:  mainittujen sopimuksien mukaan laskuyhtiölle tulevat.
30773:  Jos taas vedenpintaa laskuyhtiön suostumuksetta ryhdy-
30774:  tään korottamaan, merkitsee se laajojen vesijättömaiden
30775: kelpaamattomiksi tekemistä ja samalla yhtiön oikeuksien
30776:  polkemista. Kun useinmainitut sopimukset ovat tehdyt
30777:  ennen nykyisen vesioikeuslain voimaan astumista vuonna
30778:  1903 ja siis saman lain 1 luvun 8 §:n nojalla katsottavat
30779:  edelleen päteviksi, on tämä V aliakunnan jäsen pitänyt
30780:  epäiltävänä, voidaanko vesioikeuslain 1 luvun 17 §:n sään-
30781:  nöksiä niihin nähden soYeltaa ja onko siis hallitus ollut
30782:  oikeutettu ryhtymään minkäänlaisiin toimenpiteisiin Kivi-
30783:  niemen kosken patoamiseksi. - Osa Valiokunnan jäsenistä
30784:  on ollut sitä mieltä, ettei olisi ryhdyttävä selvittelemään
30785: .asian oikeudellista puolta eli sitä, onko hallituksella ollut
30786: ·oikeus kysymyksessä olevan padon rakentamiseen, ja on
30787:  tämä osa V aHokunnan jäsenistä yhtynyt edellämainitun
30788: jäsenen käsitykseen siinä, että vielä on selvittämättä, ovatko
30789:  nämät toimenpiteet olleet tositarpeen vaatimat ja onko
30790:  hallitus myöntäessään väliaikaisen padon rakentamiseen
30791:  tarvittavat varat ottanut huomioon kaikki ne haitat ja
30792:  vahingot, mitkä patoamisen kautta voisivat Vuoksen las-
30793:  kuyhtiölle ja maanviljelykselle Vuoksen rantamilla koitua
30794: ja jotka vahingot tulisivat valtion korvattaviksi. Mitään
30795:  erityistä määräystä ei löydy siitä, kuinka korkealla veden-
30796:  pinta Vuoksessa saadaan pysyttää, ja on siis normaalipin-
30797:  tana pidettävä se, minä vedenpinta luonnollisessa tilas-
30798:  saan kulloinkin on. Joskin vesi ajoittain alenisi niinkin
30799: ;alhaiseksi, etteivät syvällä käyvät alukset haitatta pääsisi
30800:  kaikin paikoin kulkemaan, olisi tämmöinen asiaintila luon-
30801:  nollisimmin siten korjattava, että kulkuväylää matalim-
30802:  milta kohdin syvennettäisiin. Kun ottaa huomioon, että
30803: tl        1909. II Vp. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
30804: veden kohotessa vaikkapa vaan muutamia senttimetreja.
30805: suuret alat vesijättömaita joutuu veden alle, voivat ne va-
30806: hingot, mitkä patoamisen kautta tulisivat tilalli8ille koi-
30807: tumaan, olla paljon isommat kuin Vuoksen laivaliiken-
30808: teestä saavutettava hyöty. Näin ollen olisi hallituksen
30809: etupäässä ollut huolehdittava, että laivaliike Vuoksella,.
30810: turvattaisiin toimenpiteillä, jotka eivät loukkaisi Vuoksen
30811: laskuyhtiön oikeuksia eivätkä aiheuttaisi valtiolle semmoi-
30812: sia, korvauksien muodossa maksettavia menoja, jotka eivät
30813: olisi missään suhteessa siihen hyötyyn, mikä niiden kautta
30814: mahdollisesti olisi saavutettavissa.
30815:       Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen on tämä-
30816: osa Valiokunnasta tahtonut ehdotettavaksi, että Eduskunta
30817: hyväksyisi seuraavan sananmuodon perusteltua päiväjärjes-
30818: tykseen siirtymistä varten: Eduskunta katsoo, ettei haUituk-
30819: sen toimenpide ryhtyä veden vapaata kulkua Vuoksessa estä-
30820: mään ole ollut tositarpeen vaatima eikä niihin suuriin kor-
30821: vauksiin nähden, jotka valtio tämän toimenpiteen johdosta olisi
30822: voinut joutua suorittamaan, tarpeeksi harkittu, sekä siirtyy'
30823: päiväjärjestykseen.
30824: 
30825:       Valiokunnan toinen puoli, jonka mielipide on arvan
30826: kautta joutunut voitolle, on katsonut, ettei ole syytä tässä
30827: ryhtyä tutkimaan, missä määrin Vuoksen vedenlaskuyhtiön.
30828: oikeudet saattavat asettua ristiriitaan voimassa olevan
30829: vesioikeuslain säännösten kanssa, koska siitä mahdollisesti
30830: johtuvat riitaisuudet ovat tuomioistuimen ratkaistavat ..
30831: Valiokunnan mielestä on siis puheenaolevan välikysymyk-·
30832: sen johdosta kiinnitettävä huomio ainoastaan siihen, onko.
30833: Senaatin puheenaoleva määräys yleisen edun kannalta ol-·
30834: lut tarpeellinen ja hyvin harkittu.
30835:       Kun Senaatin määräämä patoamishanke on veden
30836: luonnollisen kohoamisen takia rauennut, ei tietysti voida
30837: tuohon kysymykseen saada kokemukseen perustuvaac
30838: vastausta. Mutta jos otetaan lukuun se suuri vesiliike,
30839: joka Vuoksella tapahtuu ja joka laivakulun häiriytymisen
30840: kautta joutuisi tuntuvain vaikeuksien alaiseksi, niin Valio-
30841:               Vuoksen väliaikainen patoaminen.                9
30842: 
30843: kunnan enemmistön mielestä sen turvaamista tarkoittavilla
30844: toimenpiteillä valvotaan laajan paikkakunnan tärkeitä liike-·
30845: tarpeita, joiden tyydyttämiseksi voidaan yleisen edun kan-
30846: nalta katsoen suorittaa joitakin vedenjärjestelykustannuk- ·
30847: sia ynnä korvauksia niistä vahingoista ja haitoista, mitkä
30848: väliaikainen vedennostaminen ehkä saattaisi erinäisille oi- ·
30849: keuksien omistajille Vuoksen vesijaksossa tuottaa. Tähän
30850: nähden ja kun edelläkerrotuista asiakirjoista sitä paitsi
30851: näkyy, että asianomaisen piiri-insinöörin arvostelun mu-·
30852: kaan väliaikaisella padolla olisi voitu, ilman että mitään
30853: vahinkoa olisi siitä tullut, kohottaa vettä Vuoksen kulku-
30854: väylässä 42 senttimetriä ylemmäksi, kuin mihin t.ie- ja,
30855: vesirakennusten ylihallitus oli Senaatille ehdottanut vettä
30856: nostettavaksi, on tämä osa Valiokunnasta katsonut, että.
30857: ed. Pykälällä ei ole ollut riittäviä asiallisia syitä välikysy-
30858: myksensä tekemiseen.
30859:       Sen johdosta, että tämä välikysymys kuitenkin on
30860: lähetetty Laki- ja talousvaliokuntaan, jotta Valiokunta val-
30861: mistaisi ehdotuksen perustelluksi siirtymiseksi päiväjärjes- ·
30862: tykseen, saa Valiokunta, edelläsanottuun viitaten, kunnioit- ·
30863: taen ehdottaa, että Eduskunta tekisi seuraavan päätöksen:
30864: 
30865:                  kuultuaan annetun selityksen Ja havaittuaan,
30866:            ettii Senaatin 10 päivänä kesäkuuta tänä vuonna
30867:            määräämä vedenkorkeuden väliaikainen ylentämi-
30868:            nen Vuoksenvit·ran kulkuväyliissä on tarkoittanut
30869:            tiiUä väylällä tapahtuvan melkoisen vesiliikkeen tur-
30870:            vaamista, Eduskunta siirtyy päiviijätjestykseen.
30871: 
30872: 
30873: 
30874:      Helsingissä, 9 päivänä marraskuuta 1909.
30875: 
30876: 
30877: 
30878:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohta}a.
30879: Listo, varapuheenjohtaja A. Castren (osaksi), jäsenet Bo-
30880: man, Häyrynen, Junnila (osaksi), Kannisto, Koivisto, Leh-
30881: 10        1909. II Vp. -- Välikysymysmietintö N:o 1.'
30882: 
30883:   tinen, Lylykorpi (osaksi!, Malmivaara, Mäki, Nix, Penna-
30884:   nen, Pykälä, Stenström ja Tikkanen sekä varajäsenet Fränti,
30885:   Kraus, Leinonen, Repo, Strömberg ja Tichanoff (kaikki
30886: . osaksi).
30887:                          Vastalause 1.                      11
30888: 
30889: 
30890: 
30891: 
30892:                       Vastalauseita.
30893:                               L
30894: 
30895:         Laki- ja talousvaliokunta on perusteluissaan kuvan-
30896: ,nut Vuoksen laivaliikkeen suurta merkitystä paikkakun-
30897: nalle, se kun on välittänyt kaksi ja puoli miljoonaa kiloa
30898:  (lrilaisia kauppa- ja elintarpeita.
30899:         Maakunnalle ei laivaliike tuota suurtakaan etua ta-
30900:  varan kuljetuksessa, koska Viipurin ja Pietarin välinen rau-
30901:  tatie kulkee yhdensuuntaisesti Vuoksen kanssa keskimää-
30902:  rin noin 40 kilometriä lounaisessa, joten tavaran kuljetus
30903:  rautatiellä ja hevosrahdilla tulee yhtä halvaksi, vieläpä
30904: halvemmaksikin kuin laivalla. Onpa hevosrahdista vielä
30905:  sekin etu, että tavaran kuljetus tapahtuu nopeammin.
30906: Ainoastaan ne kauppiaat, jotka asuvat Vuoksen rannoilla
30907:  ja saavat tavaransa puretuiksi laivasta suoraan makasii-
30908:  neihin käyttävät vesitietä. Kuten Paakkolan kanavatilas-
30909:  tokin näyttää kuljetetaan laivoissa pääasiassa jauhoa ja
30910: suolaa y. m. painavampaa ja halpahintaista tavaraa, jonka
30911:  välitys Antrean asemalta laivalle ei tule niin kalliiksi kuin
30912: kappaletavaran.
30913:         Matkustajakululle ei laivaliike myöskään huonosti jär-
30914:  jestettyine kulkuvuoroineen ole tähän asti suuria palveluksia
30915: tehnyt, sillä vasta tänä kesänä pakotti kilpailun pelko
30916: laivayhtiön järjestämään kulkuvuorot paremmin.
30917:         Puutavaran liikkeelle on Vuoksen virta jostakin mer-
30918: kityksestä, vaan mikään vaara ei tätäkään liikkeenhaaraa
30919: uhkaa jos liikkeen harjoittajat vaan ottavat olevat vesisuh-
30920: teet huomioon aluksiaan rakentaessa, kuten aikaansa seu-
30921: ranneet liikemiehet ovat tehneetkin. V uoksessa kulkee
30922: 12       1909. II Vp. -     Välikysymysmietintö N:o 1.
30923: 
30924: niin paljon vettä, että se jo tarpeeksi syventää kulkuväy-
30925: län. Samaa käsitystä näkyy asianomainen piiri-insinööri-
30926: kin olevan, koska hän lausuu, että laivaliike olisi jo en-
30927: nemmin kärsinyt veden mataluudesta, jos ei uoma vir-
30928: ran voimasta olisi syöpynyt ylä- ja alapäässä Paakkolan
30929: kanavaa.
30930:       Mietinnössä mainittu Vuoksen laakson yhteisen kun-
30931: takokouksen yksimielinen päätös veden pinnan alentami-
30932: sesta osoittaa myöskin, minkä arvon paikkakuntalaiset an-
30933: tavat liike-eduille niihin vaurioihin nähden, minkä veden
30934: kohottaminen maanviljelykselle tuottaisi. Toinen puoli
30935: valiokunnan jäseniä kumminkin näyttää tuntevan Vuok-
30936: sen laakson liiketarpeet paremmin kun asianomaiset itse.
30937:       Viitaten valiokunnan vähemmistön perusteluihin eh-
30938: dotan, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan sanamuodon
30939: päiväjärjestykseen siirtymistä varten:
30940: 
30941:                 Eduskunta katsoo, ettei hallituksen toimen-
30942:           pide ryhtyä veden vapaata kulkua Vuokse..~sa estä-
30943:           mään ole ollut tositarpeen vaatima eikä niihin suu-
30944:           riin korvauksiin nähden, ,joita valtio tämän toi-
30945:           menpiteen johdosta olisi voinut joutua suoritta-
30946:           maan, tarpeeksi harkittu, sekä siirtyy päiväjärjes-
30947:           tykseen.
30948: 
30949:      Helsingissä, marraskuun 9 päivänä 1909.
30950: 
30951:                                           K. K. Pykälä.
30952: 
30953:      Edellä olevaan ponteen yhdymme:
30954: 
30955:      Vilho Boman.                         A. Kannisto.
30956:      P. Tikkanen.                         Oskari Lylykorpi.
30957:      H. Häyrynen.                         J. Mäki.
30958:                           V. Tichanoff.
30959:                         Vastalause II.                   13
30960: 
30961: 
30962: 
30963: 
30964:                              II.
30965: 
30966:       Eduskunnalle esittämässään välikysymyksessä on ed.
30967: Pykälä väittänyt, että Senaatin 10 p:nä kesäkuuta tänä
30968: vuonna sallima Vuoksenvirran väliaikainen patoaminen
30969: virralla tapahtuvan vesiliikkeen turvaamiseksi oli toimen-
30970: pide, joka sisälsi »Suorastaan oikeudenloukkauksen Vuok-
30971: sen laskuyhtiötä kohtaan» ja oli omansa asettamaan >kai-
30972: ken viljelyskehityksen niin vaaranalaiseen ja uhattuun
30973: asemaan, ettei kukaan Vuoksen lietteillä uskaltaisi suu-
30974: rempiin uudisviljelyksiin ryhtyä». Ja Laki- ja talousvalio-
30975: kunnan edelläolevassa mietinnössä (siv. 7) saman edustajan
30976: kannasta esitetään, että jos Vuoksen vedenpintaa lasku-
30977: yhtiön suostumuksetta ryhdytään korottamaan, >merkitsee
30978: se laajojen vesijättömaiden kelpaamattomiksi tekemistä ja
30979: samalla yhtiön oikeuksien polkemista>, sekä että mietin-
30980: nössä mainitut sopimukset Vuoksen laskemisessa osallis-
30981: ten kesken ovat, ennen nykyisen vesioikeuslain voimaan-
30982: astumista syntyneinä, edelleen siksi pätevät, että on epäil-
30983: tävää, voiko valtio vesioikeuslain 1 luvun 17 §:n nojalla
30984: käydä Vuoksen vedenkorkeutta järjestämään kulkuväylän
30985: tarvetta varten, koska sellainen toimenpide joutuisi risti-
30986: riitaan niiden oikeuksien kanssa, joita sanotulla laskuyh-
30987: tiöllä Vuoksen vesijaksossa mainittujen sopimusten perus-
30988: tuksella on.
30989:       Kun Senaatin toimenpiteen laillisuus siten on kyseen-
30990: alaiseksi pantu, niin ja vaikka olenkin Valiokunnan enem-
30991: mistön kanssa yhtä mieltä siitä, että kysymys laskuyhtiön
30992: -oikeuksien pätevyydestä Vuoksen vedenkorkeuden järjes-
30993: telytoimiin nähden on riidan sattuessa tuomioistuimen pää-
30994: 14        1909. II Vp. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
30995: 
30996: töksellä kussakin erityisessä tapauksessa ratkaistava, olisi
30997: Valiokunnan käsitykseni mukaan kuitenkin pitänyt ottaa
30998: harkitakseen, oliko Senaatin puheenaoleva toimenpide la-
30999: kiin perustuva. Tätä selvitystä varten Valiokunta pyysikin
31000: Senaattori Julian Serlachiuselta, Suomen vesioikeutta tar-
31001: kemmin tuntevana, lausuntoa siitä, onko vesioikeuslain 1
31002: luvun 17 § sovellettava myöskin niihin Wuoksen osiin,
31003: joihin sanotun laskuyhtiön oikeudet ulottuvat. Tämän
31004: johdosta lausuu Serlachius seuraavaa:
31005: 
31006:        (Suomennos.)
31007:        ~ Vesioikeuslaki asettuu sille kannalle, että vesi vesijak-
31008: soissa etupäässä on jotakin hyötyä tuottavaa. Sentähden laki
31009: ei annakaan yksityisille mitään ehdotonta oikeutta saad!l.
31010: vesijaksoa alentaa, vaan koettaa laki päinvastoin asettamalla
31011: muodollisia ja aineellisia vaatimuksia vesijakson alenta-
31012: misen ehdoksi saada toimeen tarpeellista vakuutta siitä,
31013: että veden alentaminen tapahtuisi ainoastaan kun se tyy-
31014: dyttää niin tärkeätä todellista yleisetua, että muiden etu-
31015: jen, jotka siitä tulevat kärsimään, täytyy sen edestä väis-
31016: tyä syrjään.
31017:        Yhtä vähän hyväksyy vesioikeuslaki ehdotonta vaati-
31018: musta siitä, että milloin vedenkorkeuden jossakin vesijak-
31019: sossa voidaan arvata aikojen kuluessa itsestään alenevan,
31020: tämän alenemisen pitäisi saada esteettömästi tapahtua.
31021: Päinvastoin laki erityisesti säätää, että yhteiskunnalla on
31022: oikeus kulkuväylän voimassa pitämiseksi laittaa pato, joka
31023: estää vedenkorkeutta siten asteittain alenemasta.
31024:        Tässä suhteessa ei ole mitään erotusta alkuperäisessä
31025: muodossaan olevan vesijakson ja sellaisen vesijakson vä-
31026: lillä, jossa vedenpinta jo on laskemalla alennettu. Vesi-
31027: oikeuslaki julkilausuu nim. sen yleisen säännön, että
31028: missä vesijakson luonnollinen muoto asianomaisella luvalla
31029: syntyneen toimenpiteen kautta on muuttunut, tämän muu-
31030: toksen kautta aikaansaatu uusi vesijakson muoto astuu
31031: luonnollisen sijalle, niin että vesijakso uudessa muodossaan
31032: on katsottava semmoiseksi kuin jos luonto olisi sen siksi
31033: muodostanut. Niin pian kuin vedenlaskuhankkeesta odo-
31034: tetut (tai edeltäpäin arvaamatta syntyneet) vaikutukset ovat
31035: sillä tavoin astuneet näkyviin, että verrattain pysyväinen
31036: uusi muoto tai uudesta luotu vesijakso on olemassa, on
31037: tämä katsottava samaksi kuin luonnon alunpitäen luoma,
31038:                         Vastalause II.                    15
31039: 
31040: vesi jakso. Ei sentähden voida tunnustaa oikeaksi vaati-·
31041: musta, että VAdenkorkeuden pitäisi siellä saada senkin
31042: jälkeen esteettömästi asteittain alentua.
31043:        Mitä sitten tulee kirjelmässä viitattuun päätökseen.
31044: 11 päivältä maaliskuuta 1857, niin näyttää minusta, että
31045: jos toisiinsa vertaa laskutoimikunnan pöytäkirjan 1 ja 2
31046: §:ää toiselta puolen sekä 3, 4, 5 ja 6 §:ää toiselta puolen,
31047: siitä epäilemättömästi käy selväksi, että se »hankkeesta
31048: syntyvä suoranainen voitto>, johonka Wuoksen laskun
31049: osallisille vakuutettiin oikeus ja joksi oli luettava m. m.
31050:  >>yrityksestä syntyvät viljelyskelpoiset vesijätöt> sekä
31051:  >kaikki se, minkä laskuyhtiö vastaisen selvityksen kautta
31052: voi näyttää suoraan saaduksi vesijakson alentamisen
31053: kautta», tarkoitti ainoastaan niitä vesijättöjä ja muita
31054: taloudellisia etuja, mitkä olisivat olemassa sinä ajankoh-·
31055: tana, jolloin vesistön laskeminen on loppuun saatettu ja
31056: vesijakson uusi muoto sen johdosta on syntynyt, vaan
31057: että vedenlaskun osallisille ei oltu ,annettu eikä edes tar-
31058: koitettu antaa mitään rajoittamattomaan tulevaisuuteen
31059: voimassa olevaa oikeutta sellaisiin vesijättöihin ja muihin.
31060: taloudellisiin etuihin, joita mainitun ajankohdan jälkeen
31061: ehkä olisi syntyvä, vaikkapa toimitetun vedenlaskun voi-
31062: taisiin katsoa välil1isesti siihen vaikuttaneen. Mutta jospa
31063: tahdottaisiinkin sanottua päätöstä tulkita toisella tavalla,
31064: s. o. asettua sille kannalle, että vedenlaskussa osallisten
31065: pitäisi saada nauttia hyväkseen myöskin viimeksi mainit-
31066: tuja etuja, niin ei ole mitään epäilystä siitä, että tuo osal-
31067: lisille vakuutettu oikeus ulottuu ainoastaan todellisuudessa"
31068: syntyviin etuihin, vaan ei suinkaan siihen, että vedenlasku
31069: olisi katsottava edelleen yhtämittaa jatkuvaksi ja että siis
31070: ei saataisi ryhtyä toimenpiteisiin, joista voi seurata, että.
31071: se vedenkorkeuden alentaminen, jota ilman näitä toimen-
31072: piteitä ehkä on voitu odottaa, seisahtuisi.
31073:        Minun ajatukseni mukaan on siis ilmeistä, että yllä-
31074: mainittua päätöstä ynnä sen antamaa oikeutta ei voida
31075: esittää seikkana, joka estäisi tai vähentäisi vesioikeuslain
31076: 1 luvun 17 §:n soveltamista Vuoksen kyseessä oleviin.
31077: OSlln.>
31078: 
31079: 
31080:       Allekirjoittaneen käsitys käy samaan suuntaan kuin
31081: Serlachiusen ylläesittämä. Se vesioikeuslain periaate, joka
31082: hänen lausunnossaan niin selväpiirteisesti tulee esite--·
31083: tyksi, ei vesioikeudessamme ole mitään ennen tuntema-
31084:  lö        1909. II Vp. - Välikysymysmietintö N:o 1.
31085: 
31086:  -tonta. Päinvastoin jo vanhat Ruotsin lait pidättivät ylei-
31087: ' sölle oikeuden käyttää vesistöjä kulkureitteinä, ja oli sää-
31088:    dettynä, että osa vedestä oli kulkuväylää varten pidet-
31089:  .tävä avonaisena eli esteettömästi yleisön käytettävänä.
31090:  'Tuota osaa vedestä kutsuttiin »valtaväyläksi>. Laissa
31091:  ,,määrättiin, että virrat, joet ja salmet olivat yleisen kulku-
31092:    yhteyden käytettävinä ja siinä suhteessa yksityisten ve-
31093: . denomistajain määräysvallan ulkopuolella. Tämä vanha
31094:    periaate on nykyisen vesioikeuslain 1 luvun 1 §:ssä
31095: julkilausuttu seuraavin sanoin: >kymissä, virrassa ja
31096:    joessa sekä väyläsalmessa on valtaväylä jätettävä auki
31097:    veden vapaata juoksua, laiva- ja veneliikettä, lauttausta
31098: . ja kalan kulkua varten>. Kun lainsäätäjä saman lain 1
31099:    luvun 17 §:ään on ottanut säännöksen, että >kruunulla on
31100:    valta, vahingon ja haitan korvausta vastaan, tehdä vesis-
31101:  . töön pato, missä se veden pysyttämiseksi riittävän kor-
31102:    kealla valtaväylässä harkitaan tarpeelliseksi, sekä vesis-
31103:  . töön tai sen viereen laittaa tai laventaa kulkuväylä», niin
31104:  ·ei tämä ollut muuta kuin puheena olevan vanhan periaat-
31105:    teen kehittämistä yleisen edun tarvetta silmällä pitäen .
31106:  . Se että Wuoksen laskuyhtiölle on aikanaan vakuutettu
31107:    eräitä oikeuksia niihin etuihin, joita virran laskemi-
31108: . sesta oli suoranaisesti tuleva, ei siis voi sanotun
31109: .. yleisen, niiden yli käyvän oikeuden vaikutusta vähen-
31110:    tää tai muuksi muuttaa. Jos toisin olisi, niin olisi
31111:    sama vaikuttavaisuus tunnustettava myöskin jokaiselle
31112:    muullekin yksityisoikeudelle, joka on ollut olemassa ennen
31113:    viimeksimainitun säännöksen voimaanastumista. Mutta
31114:  . siihen ei vesioikeuslaki anna mitään tukea. Laki vakuut-
31115:  .taa ainoastaan vahingon- ja haitankorvauksen annetta-
31116:    vaksi sille, jonka yksityisoikeuden täytyy väistyä yleisen
31117:    kulkuyhteyden hyväksi toimitetun veden korottamisen
31118:    takia. Ei niin ollen saata syntyä· epäilystä siitä, että
31119:    myöskin Vuoksen vedenlaskun alaisiin osiin nähden on,
31120:    laskuyhtiön oikeuksista huolimatta, täydessä voimassaan
31121:   .vesioikeuslain 1 luvun 17 §:n sisällys. Kun Senaatti mää-
31122: . räsi, että puheena oleva väliaikainen pato oli vesiliikkeen
31123:                         Vastalause II.                    17
31124: 
31125: turvaamiseksi Vuoksella tehtävä, on Senaatti siis toiminut
31126: siinä täysin laillisella pohjalla.
31127:       Vesiliike Wuoksella on, niinkuin Valiokunnan mie-
31128: _tinnössä olevista tiedoista näkyy, huomattavan suuri. Kun
31129: Paakkolan kanavasulku lienee laivakululle käytettävänä
31130: noin 7 kuukautta vuodessa, on siinä v. 1907 käynyt keski-
31131: määrin 14 alusta vuorokaudessa. Tämän suuren luku-
31132: määrän aiheuttanee se, että Wuoksella kulkuväylän ma-
31133: taluuden tähden voidaan käyttää ainoastaan verrattain
31134: pieniä aluksia, joiden täytyy olla ahkerasti liikkeessä kye-
31135: täkseen säännöllisesti perille saattamaan sitä suurta ta-
31136: varamäärää, mikä Wuoksella kuljetetaan. Myöskin lienee
31137: ihmisliike tällä vesireitillä melkoinen; ja on Valiokun-
31138: nassa ilmoitettu, että vesiliike Wuoksella on vielä v. 1907
31139: jälkeenkin lisääntynyt. Minusta näyttää, että tämä lii-'
31140: kenne on katsottava siksi tärkeäksi tekijäksi Wuoksen
31141: ympäriseutujen asukasten taloudellisessa elämässä, että
31142: sen vaikeuttaminen syystä tai toisesta olisi omansa syn-
31143: nyttämään tuntuvaa haittaa. Senaatti on siis menetel-
31144: lyt niinkuin kansan parasta valvovan hallituksen tulee
31145: ryhtyessään käyttämään lain valtiolle varaamaa keinoa
31146: mainitun vesiliikkeen väliaikaiseksi turvaamiseksi. Ja Se-
31147: naatti on voinut siihen ryhtyä sitäkin kernaammin, kun
31148: asianomaisten viranomaisten lausunnoista käy ilmi, että
31149: mitään vahinkoja yksityisoikeuksien omistajille - ja vielä
31150: vähemmin välikysymyksessä kuviteltua >viljelyskehityksen
31151: vaaranalaiseen ja uhattuun asemaan» saattamista - ei
31152: väliaikaisen vedennostamisen kautta mietinnössä mainit-
31153: tuun korkeuteen ollut odotettavissa.
31154:       Välikysymyksessä kosketeltua asiata tyynesti harki-
31155: tessa tullaan siis käsitykseni mukaan siihen, että Edus-
31156: kunnan olisi, päiväjärjestykseen siirtyessään, lausuttava
31157: tunnustuksensa Senaatille siitä, että se on puheena ole-
31158: van     väliaikaisen patoamisen määrännyt toimitetta-
31159: vaksi. Kun en kuitenkaan tähän suuntaan käyvälle
31160: ehdotukselle      perusteltuun     päiväjärjestykseen siirty-
31161: mistä varten ole nykyisissä oloissa saattanut odottaa
31162:                                                       2
31163: 18       1909. II Vp. -     Välikysymysmietintö N:o 1.
31164: 
31165: riittävää kannatusta Laki- ja talousvaliokunnassa enkä
31166: myöskään Eduskunnassa, olen hajaannuksen välttämiseksi
31167: katsonut pitäväni yhtyä siihen ponsilauseeseen, joka Va-
31168: liokunnan enemmistön kannattamana on mietintöön otettu.
31169: Edellä esitetyn eriävän mielipiteeni olen kuitenkin katso-
31170: nut velvollisuudekseni täten vastalauseen muodossa saattaa
31171: Eduskunnan tietoon.
31172:       Helsingissä, 10 p:nä marraskuuta 1909.
31173: 
31174:                                               A. Listo.
31175: 
31176:      Tähän yhtyvät
31177: 
31178:      Wilh. Malmivaara.                        Taave Junnila.
31179:                            A. Koivisto.
31180: 
31181: 
31182: 
31183: 
31184:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
31185:               1909. II Vp. - Valtiopäiväpäätös.
31186: 
31187: 
31188: 
31189: 
31190: Suomen Suurirubtinaanmaan Eduskunnan
31191:                        päätös,
31192:   joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
31193:                       Helsingissä
31194:               18 päivänä marraskuuta 1909.
31195: 
31196: 
31197:       Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
31198: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
31199: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
31200: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen
31201: Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari
31202: ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m.,
31203: y. m., y. m., Meidän Armonisin Hallitsijamme, ?n armossa
31204: katsonut hyväksi Valtiopäiväjärjestyksen 3 ja 18 §:n mu-
31205: kaisesti avonaisella kirjeellä ja käskyllä 21 päivältä helmi-
31206: kuuta tänä vuonna määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja
31207: kutsua Meidät 1 päivänä seuraavaa kesäkuuta tulemaan
31208: kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne Hel-
31209: sinkiin saapuneet.
31210:       Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen
31211: Kaikkivaltiaalta siunausta työ1lemme, ja sittenkuin Me
31212: 2            1909. II Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
31213: 
31214: valtaistuinsalissa 3 päivänä viimemainittua kuuta ynnä
31215: myöhemmin valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tie-
31216: doksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka
31217: Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme
31218: Me, keskusteltuamme näistä sekä käyttäen Suomen Perus-
31219: tuslakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, teh-
31220: neet seuraavat päätökset:
31221: 
31222:                          1 §.
31223:      Saatuamme Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
31224: tyksen sonnien laitumelle laskemisesta, olemme Me sen
31225: hyväksyneet sillä tavoin muutettuna ja lisättynä, kuin
31226: alamainen kirjelmämme 24 päivältä viimekulunutta syys-
31227: kuuta sisältää.
31228:                             2 §.
31229:       Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen erityi-
31230: sistä muutoksista Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle
31231: 6 päivänä joulukuuta 1869 annettuun Kirkkolakiin olemme
31232: Me hyväksyneet sekä alamaisessa kirjelmässä viime loka-
31233: kuun 19 päivältä tämän ilmoittaneet.
31234: 
31235:                               3 §.
31236:        Meille annetun armollisen esityksen johdosta yksi-
31237: tyispankin, säästöpankin, palovakuutusyhtiön ja paloapu-
31238: yhdistyksen suoritettavasta suostunnasta olemme alamai-
31239: sessa kirjelmässämme kuluvan marraskuun 8 päivältä Kei-
31240: sarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että Me, esiintuomil-
31241: lamme perusteilla, emme ole voineet hyväksyä armollista
31242: esitystä.
31243:                             4 §.
31244:       Keisarillisen Majesteetin annollisen esityksen, joka
31245: sisältää ehdotuksen asetukseksi ammatinvaaralta suoje-
31246: lemisesta, olemme Me, tehtyämme siihen eräitä muutok-
31247: sia, 15 päivänä kuluvaa marraskuuta hyväksyneet, niin-
31248: kuin Meidän alamainen kirjelmämme mainitulta päiv~iltä
31249: osottaa.
31250:            . 1909. II Vp.      Valtiopäiväpäätös.           3
31251: 
31252:                              5 §.
31253:       Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille anta-
31254: nut armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen 1) ase-
31255: tukseksi teollisuusammattityöstä sekä 2) asetukseksi am-
31256: mattientarkastuksesta, olemme Me, niinkuin kirjelmästämme
31257: tämän marraskuun 15 päivältä näkyy, eräin muutaksin
31258: hyväksyneet edellisen asetusehdotuksen sekä sen yhtey-
31259: dessä, mainitussa vastauksessamme esitetyillä syillä, ala-
31260: maisuudessa anoneet, että Keisarillinen Majesteetti su-
31261: vaitsisi tutkituttaa, mitenkä metsänhakkuussa, puutava-
31262: ran ajossa ja uitossa, maanviljelyksessä, kauppa- ja konttori-
31263: liikkeissä, ravintola- ja tarjoiluliikkeissä, sukellus- ja pe-
31264: lastusammateissa ynnä yleistä liikennettä ylläpitävissä liik-
31265: keissä ja ammateissa työväensuojelus ja sen valvonta olisi
31266: sopivimmalla tavalla järjestettävä, sekä, jos tarpeelliseksi
31267: havaitaan, antaa asiasta armollisen esityksen, sekä että
31268: Keisarillinen Majesteetti tutkituttaisi, mitä voitaisiin lain-
31269: säädäntötietä tehdä niiden tukalain taloudellisten olojen
31270: huojentamiseksi, jotka lapsen syntymisestä aiheutuvat am-
31271: mattityössä olevalle naiselle, ja aikanaan antaisi Edus-
31272: kunnalle asiasta armollisen esityksen; ja sittemmin olemme
31273: kirjelmässä saman kuun 16 päivältä alamaisuudessa ilmoit-
31274: taneet hyväksyneemme asetuksen ammattientarkastuksesta
31275: niin kuuluvana, kuin mainittu kirjelmämille sisältää.
31276: 
31277:                             6 §.
31278:       Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen
31279: johdosta Me olemme, niinkuin alamaisessa kirjelmässä ku-
31280: luvan marraskuun 15 päivältä olemme Keisarilliselle Ma-
31281: jesteetille ilmoittaneet, hyväksyneet mainitulle rahastolle
31282: vuodeksi 1910 tulo- ja menoarvion; ja olemme Me sitä
31283: tehdessämme laskeneet rahaston tulot, sittenkuin Me tulo-
31284: arvioon vuodeksi 1910 olemme merkinneet siirtona valtio-
31285: rahastosta korvaukseksi postin kuljettamisesta 1,000,000
31286: markkaa, yhteensä 64,803,900 markaksi 16 penniksi sekä
31287: samaksi vuodeksi osottaneet, paitsi muita kirjelmässämme
31288: mainittuja määrärahoja, uutisrakennustöihin valmiilla ra-
31289: 4             1909. II Vp. -    Valtiopäiväpäätös . .
31290: 
31291: doilla ja liikkuvan kaluston lisäämiseen 5,618,100 mark-
31292: kaa, Iisalmen-Kajaanin radan valmiiksi saattamiseen
31293: 50,000 markkaa, ennen päätettyjen ratojen rakentami-
31294: seen sekä näillä valtiopäivillä päätettyihin uusiin rauta-
31295: tierakennuksiin 10,000,000 markkaa, rautatietutkimuk-
31296: siin 80,000 markkaa ja valtioavuksi Hyvinkään-Pyhäjär-
31297: ven rautatietä varten 150,000 markkaa. Samassa kirjel-
31298: mässä esitettyjen syiden nojalla Me sen ohessa olemme
31299: alamaisesti anoneet, että Hallitus ottaisi harkittavaksi, millä
31300: tavoin uusiin rautatierakennuksiin käytettävien varojen
31301: määrää lähinnä tulevina vuosina voitaisiin tuntuvasti lisätä,
31302: sekä antaisi siitä Eduskunnalle mmollisen esityksen; että
31303: armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1911
31304: tuloarvioon otettaisiin siirtona valtiorahastosta 6,000,000
31305: markan etumaksumäärä; sekä että Hallitus ryhtyisi toimen-
31306: piteisiin luokkajärjestelmän poistamiseksi Suomen valtion-
31307: rautateiltä. Myöskin olemme Me katsoneet velvollisuudek-
31308: semme alamaisesti lausua, että Suomen rautatiehallintoa ja
31309: rautatierakennuksia ei voida voimassa olevaa perustuslakia
31310: loukkaamatta asettaa Keisarikunnan viranomaisen eikä sel-
31311: laisen viranomaisen määräämäin tarkastajain valvonnan
31312: alaisiksi sekä että sellainen järjestely ei sovellu kulkulai-
31313: tosrahaston etuihin.
31314:                              7 §.
31315:       Sittenkuin Me olemme saaneet Keisarillisen Majes-
31316: teetin armollisen esityksen Suomen valtiovaraston suori-
31317: tettavista maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seu-
31318: raavilta vuosilta, olemme Me alamaisessa kirjelmässämme
31319: nyt kuluvan marraskuun 16 päivältä esitetyillä perusteilla
31320: sekä lausuen, ettei Suomen kansalaisten asevelvollisuutta
31321: koskevaa lainsäädäntöä eikä muitakaan Suomen lain-
31322: säädännön alaan kuuluvia asioita voida siitä erottaa
31323: muutoin kuin Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävällä pää-
31324: töksellä, joka tehdään Suomen perustuslain muuttamiselle
31325: säädetyssä järjestyksessä, sekä että lokakuun 7 päivänä
31326: 1909 annetulla armollisella julistuskirjalla ei ole Jaillisesti
31327: velvoittavaa voimaa, kuin myös ettei aiottu varain suori-
31328:                1909. II Vp. - Valtiopäiväpäätös.
31329: 
31330: tus vuosilta 1908 ja 1909 voi laillis8sti tapahtua, alamai-
31331: sesti ilmoittaneet, ettemme ole voineet hyväksyä armollista
31332: esitystä. Samassa kirjelmässä Me olemme alamaisesti ano-
31333: neet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käskeä ryh-
31334: dyttäväksi tarpeelliseen toimenpiteeseen sotilaskysymyksen
31335: lopulliseksi ratkaisemiseksi perustuslaillisessa järjestyksessä.
31336: 
31337:                             8 §.
31338:        Armollisen esitykson johdosta, joka koskee varain
31339: osottamista valtiopäiväkustannusten ~:morittamiseen vuonna
31340: 1910, olemme Me, niinkuin näkyy alamaisesta kirjelmäs-
31341: tämme tämän kuun16 päivältä, osottaneet Valtiopäiväjärjes-
31342: tyksen 79 §:ssä mainittujen yleisten menojen suorittami-
31343: seen 1910 vuoden valtiopäivistä sekä huoneiston vuokraami-
31344: seen Eduskunnan istuntoja varten ynnä Säätytalon, arkis-
31345: ton ja kirjaston hoitoa varten mainituksi vuodeksi kaik-
31346: kiaan 700,CXlO markan suuruisen arviomäärärahan.
31347:                             9 §.
31348:        Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen
31349: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
31350:  tarkoituksia varten vuodeksi 1910, olemme Me, niinkuin
31351:  16 päivänä kuluvaa marraskuuta antamamme alamainen
31352:  kirjelmä näyttää, niihin tarpeisiin, jotka kirjelmässä tar-
31353:  kemmin luetellaan, myöntäneet yhteensä 8,620,CXlO markkaa.
31354: 
31355:                             10 §.
31356:       Meille armollisesti annetun leimasnostuntaa koskevan
31357: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme
31358: leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1910 sekä siinä tar-
31359: koituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen leima-
31360: suostunnasta, kuin alamaisessa kirjelmässämme marras-
31361: kuun 16 päivältä tänä vuonna olemme Keisarilliselle Ma-
31362: jesteetille ilmoittaneet.
31363:                               11 §.
31364:       Keisarilliselta Majesteetilt.a saatuamme vastaanottaa
31365:  annollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallas-
31366: 6            1909. II Vp. --- ·valtiopäiväpäätös.
31367: 
31368: j uomain valmistamisesta, olemme Me asiasta hyväksyneet
31369: niin kuuluvan asetuksen, kuin Meidän vastaukseksi mai-
31370: nittuun esitykseen tämän marraskuun 16 päivänä anta-
31371: mamme alamainen kirjelmä osottaa.
31372: 
31373:                            12 §.
31374:       Keisarillisen Majesteetin armossa Meille antaman
31375: esityksen, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista vuonna
31376: 1910, olemme Me hyväksyneet, kuten alamaisessa kirjel-
31377: mässämme 16 päivältä nyt kuluvaa marraskuuta olemme
31378: ilmoittaneet.
31379: 
31380:                             13 §.
31381:        Siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
31382: messa on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä,
31383: olemme Me, armollisesti Meille annetun esityksen joh-
31384: dosta, hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin Keisa-
31385: rilliselle Majesteetille kuluvan marraskuun 16 päivänä an-
31386: tamamme alamainen kirjelmä sisältää, jonka ohessa Me,
31387: samassa kirjelmässä esiintuoduilla perusteilla, olemme ala-
31388: maisuudessa anoneet, että Hallitus ryhtyisi toimiin väki-
31389: juomia koskevan tullilainsäädännön järjestämiseksi siten,
31390: että kotimaisista väkijuomista maksettava valmistusvero
31391: vastaisuudessa voidaan riittävästi korottaa.
31392: 
31393:                             14 §.
31394:       Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varo-
31395: jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
31396: tion tulot eivät riitä, olemme Me alamaisessa kirjelmässä
31397: 16 päivältä tätä kuuta ilmoittaneet, että Me, Valtiopäivä-
31398: järjestyksen 43 §:n 2 momentin säännösten nojalla ja niillä
31399: perusteilla, jotka mainittu kirjelmämme sisältää, olemme,
31400: hyväksyen Meidän V altiovarainvaliokuntamme tekemän
31401: laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi 1910,
31402: päättäneet, että vuodeksi 1910 Eduskunnan erikseen päät-
31403: tämiin menoihin: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen,
31404:               1909. II Vp. - Valtiopäiväpäätös.             7
31405: 
31406: kansakoululaitoksen kustannuksiin ynnä muihin sivistys-
31407: tarkoituksiin sekä H. F. Antell'in testamenttaamien kokoel-
31408: main hoitoon osotetaan 7,886,800 markkaan saakka käy-
31409: tettäväksi: suostuntarahastossa vuoden 1909 päättyessä
31410: oleva säästö sekä leimasuostunnasta, mallasjuomasuostun-
31411: nasta ja pelikorttisuostunnasta vuodelta 1910 kertyvät tu-
31412: lot, sittenkuin nii.stä on suoritettu veronkanto- ja valvonta-
31413: kustannukset sanotuista suostunnoista.
31414: 
31415:                             15 §.
31416:       Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen teiden
31417: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla olemme Me valmis-
31418: televaa käsittelyä varten lähettäneet asettamaamme Laki-
31419: ja talousvaliokuntaan, mutta emme, niinkuin alamaisessa
31420: kirjelmässä tältä päivältä olemme ilmoittaneet, ole Valio-
31421: kunnalta saaneet vastaanottaa mietintöä asiasta.
31422: 
31423:                           16 §.
31424:       Sittenkuin voimassa olevien säännösten mukaisesti
31425: olimme saaneet vastaanottaa Keisarillisen Senaatin Prokn-
31426: raattorin kertomuksen lainkäytöstä ja lakien voimassa pi-
31427: tämisestä maassa vuonna 1907 sekä Meidän Lakivaliokun-
31428: t.amme oli sen johdosta antanut mietinnön, olemme Me,
31429: alamaisen kirjelmän kera viime lokakuun 30 päivältä, lä-
31430: hettäneet tämän mietinnön Keisarilliselle Majesteetille pyy-
31431: täen, että mietintö annettaisiin Prokuraattorille.
31432: 
31433:                             17 §.
31434:       Valtiopäiväjärjestyksen 44 §:n mukaisesti on Meidän
31435: Pankkivaliokuntamme tutkinut Suomen Pankin hallinnon
31436: ja tilan vuonna 1908 ja siitä antanut lausunnon; ja olem-
31437: me Me tämän lausunnon hyväksyneet sekä kirjelmän kera
31438: viimeksi kuluneen lokakuun 26 päivältä lähettäneet Pank-
31439: kivftltuusmiehillemme.
31440:                         18 §.
31441:     Alamaisella kirjelmällä marraskuun 4 päivältä tänä
31442: vuonna Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoitta-
31443: 8            1909. II Vp. -- Valtiopäiväpäätös.
31444: 
31445: i10et, ketkä henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamille ja Va-
31446: litsijamiehemme ovat valinneet paukkivaltuusmiehik-
31447: semme eroavien valtuusmiesten sijaan ja Suomen Pankin
31448: tilintarkastajiksi sekä pankkivaltuusmiesten ja tilintarkas-
31449: tajain varamiehiksi, minkä ohessa tämä on pöytäkirjan-
31450: otteella Pankkivaltuusmiehille tiedoksi annettu.
31451: 
31452:                             19 §.
31453:      Meidän Pankkivaltuusmiestemme tekemää ehdotusta
31454: uudeksi Suomen Pankin ohje- ja vuosirahasäännöksi emme
31455: ole hyväksyneet, vaan Me olemme päättäneet, kehoittaa
31456: Pankkivaltausmiehiä ottamaan uudestaan harkittavakseen
31457: muutosten tarpeellisuutta Suomen Pankin ohje- ja vuosi-
31458: rahasäännössä ja aikanaan antamaan Eduskunnalle ehdo-
31459: tuksen asiassa, minkä kirjelmällä 16 päivältä marraskuuta
31460: 1909 olemme Pankkivaltuusmiehille ilmoittaneet.
31461: 
31462:                             ~0 §.
31463: 
31464:       Pankkivaltuusmiestemme ehdotuksesta olemme päät-
31465: täneet siirtää Suomen Pankin käyttämättömät voittovarat,
31466: 7,679,691 markkaa 62 penniä, pankin vararahastoon, ja
31467: tästä kirjelmässä tämän kuun 16 päivältä toimittaneet
31468: Pankkivaltuusmiehille tiedon.
31469: 
31470:                             21 §.
31471:       Sittenkuin Meille Valtiopäiväjärjnstyksen 27 §:u mu-
31472: lmisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Valtio-
31473: Vttraintoimituskunnan laatima kertomus valtiovarain tilasta
31474: vuonna H)07, on Meidän Valtiovarainvalioknntamme, jolla
31475: myös on ollut tilaisuus ottaa selkoa valtiovaraston tileistä
31476: ja asiakirjoista, Meille siitä antanut mietinnön, joka sisäl-
31477: tää erinäisiä huomautuksia ja ehdotuksia valtiovarain hoi-
31478: dosta sekä sen yhteydessä olevista kysymyksistä ja halli-
31479: tuksen toimenpiteistä; ja olemme lVIe alamaisessa kirjelmässä
31480: eilispäivältä Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet maini-
31481: tun mietinnön sellaisena, kuin lVIe sen olemme hyväksyneet,
31482:              1909. II Vp. -- Valtiopäiväpäätös ..
31483: 
31484: pyynnöllä että kirjelmämme annettaisiin Senaatille niihin
31485: toimenpitesiin ryhtymistä varten, joita siinä tehdyt huo-
31486: mautukset ja ehdotukset aiheuttavat.
31487: 
31488:                              22 §.
31489:        Sittenkuin Me, 24 palVana toukokuuta 1886 annetun
31490: armollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet kerto-
31491: muksen Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1907
31492: sekä Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kerto-
31493: muksen valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, on
31494: antanut asiasta mietinnön, jonka Me olemme hyväksyneet,
31495: olemme Me alamaisen kirjelmän kera eilispäivältä Keisa-
31496: rilliselle Majesteetille lähettäneet puheena olevan mietin-
31497: nön pyytäen, että se annettaisiin Hänen Keisarillisen Ma-
31498: jesteettinsa Suomen Senaatille.
31499: 
31500:                            23 §.
31501:      Niillä perueteilla, jotka Meidän alamainen kirjel-
31502: rnämme viimeksikuluneen lokakuun 22 päivältä sisältää,
31503: olemme Me tehdyn eduskuntaesityksen johdosta hyväk-
31504: syneet ja Keisarillisen Majesteetin armossa tutkittavaksi
31505: ja vahvistettavaksi lähettäneet asetuksen lokakuun 20 päi-
31506: vänä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden py-
31507: käläin muuttamisesta.
31508: 
31509:                            24 §.
31510:       Niinkuin alamaisesta kirjelmästämme viime lokakuun
31511: 22 päivältä havaitaan, olemmw Me tehdyn eduskuntaesi-
31512: tyksen johdosta mainittuna päivänä hyväksyneet sekä
31513: Keisarillisen Majesteetin armollisesti tutkittavaksi ja vah-
31514: vistettavaksi lähettäneet asetuksen 14 päivänä elokuuta
31515: 1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemi-
31516: sesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin sisältävän ar-
31517: mollisen asetuksen 4 §:n 2 momentin kumoamisesta, ja
31518: Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta toi-
31519: sin kuuluvaksi.
31520: 10           1909. II Vp. ~ Valtiopäiväpäätös.
31521: 
31522:                               25 §.
31523:       Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme
31524: hyväksyneet asetuksen alkoholipitoisten aineiden valmis-
31525: tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, knljetuksesta ja
31526: varastossapidosta sekä asetuksen denaturoitujen alkoholi-
31527: pitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja
31528: myynnistä; ja olemme Me alamaisessa kirjelmässä tämän
31529: marraskuun 15 päivältä lähettäneet ne Keisarillisen Ma-
31530: jesteetin arrnollisesti tutkittaviksi ja vahvistettaviksi.
31531: 
31532: 
31533:                             26 §.
31534:       Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hy-
31535: väksyneet ja Keisarillisen Majesteetin armolJisesti tutkit-
31536: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettäneet asetuksen koirave-
31537: ron suorittamisesta joulukuun 14 päivänä 1894 annetun
31538: arrnollisen asetuksen 1 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi,
31539: niinkuin alamainen kirjelmämme 16 päivältä lmluvaa mar-
31540: raskuuta osottaa.
31541: 
31542:                            27 §.
31543:       Alamaisella kirjelmällä kuluvan marraskuun 16 pal-
31544: vältä: Me olemme Keisarilliselle Majesteetille armoilisesti
31545: tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettäneet tehdyn edus-
31546: kuntaesityksen johdosta samana päivänä hyväksymämrne
31547: asetuksen, jolla 21 päivänä maaliskuuta 1892 annetun, kor-
31548: vauksen antamista yleisistä varoista todistajille rikos-
31549: asioissa koskevan Keisarillisen asetuksen 1 § muutetaan
31550: toisin kuuluvaksi.
31551: 
31552:                              28 §.
31553:       Hyväksyttyämme tehdyn eduskuntaesityksPn johdosta
31554: ja niillä perusteilla, jotka alamainen kirjelmämme tämän
31555: marraskuun 16 päivältä sisältää, asetuksen Rikoslain 43
31556: luvun 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi, olemme Me
31557: sen Keisarillisen M;ajesteetin armollisesti tutkittavaksi ja
31558: vahvistettavakBi lähet,täneet.
31559:                1909. II Vp. -   Valtiopäiväpäätös.         11
31560: 
31561:                            29 §.
31562:       Eduskuntaesityksen johdosta olemme Me lö päivänä
31563: kuluvaa marraskuuta hyväksyneet ja alamaisella kirjel-
31564: mällä samalta päivältä Keisarillisen Majesteetin armolli-
31565: sesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettäneet asetuk-
31566: sen margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
31567: kaupasta.
31568:                            30 §.
31569:       Erinäisten ehdotuksien johdosta, jotka koskevat
31570: Eduskunnan adressin lähettämistä Keisarilliselle Ma-
31571: jesteetille Suomen asiain valmistelun ja esittelyn järjt~s­
31572: tyksestä sekä Suomelle vakuutetun oikeuden suojelemi-
31573: sesta, olemme Me viime kesäkuun 30 päivänä asiassa teke-
31574: mämme päätöksen mukaisesti Keisarilliselle Majesteetille
31575: lähettäneet alamaisen adressin.
31576: 
31577:                               31 §.
31578:       Alamaisessa kirjelmässä kesäkuun 29 päivältä 1909
31579: olemme Me sen johdosta, että armollista esitystä varojen
31580: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
31581: lot eivät riitä, joka Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mukaan on
31582: varsinaisten valtiopäiväin alussa Eduskunnalle annettava, ei
31583: oltu Meille annettu, vaikka kolmas osa Eduskunnan työ-
31584: kaudesta oli kulunut, anoneet, että Keisarillinen Majes-
31585: teetti suvaitsisi armossa käskeä heti ryhdyttäväksi toi-
31586: menpiteisiin Valtiopäiväjärjestyksen kysymykst~ssä olevan
31587: määräyksen täyttämiseksi.
31588:                            32 §.
31589:      Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme
31590: alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
31591: 
31592:       1) että sotaväen ja sotaväenkatujen kuljetuksesta voi-
31593: massa olevat säännökset lähimmässä tulevaisuudessa uudis-
31594: tettaisiin siihen suuntaan, että sellaisesta kuljetuksesta tu-
31595: lisi sen suorittajille vakuutetuksi riittävä ja ilman viivy-
31596: tystä maksettava korvaus;
31597: 12             1909. II Vp. -   Valtiopäiväpäätös.
31598: 
31599:       ~) että erinäisillä asiasta antamassamme alamaisessa
31600: kirjelmässä mainituilla ehdoilla Pietarin suomalaiselle yh-
31601: teiskoululle toistaiseksi Suomen valtiovaroista myönnettäi-
31602: siin kannatusapua samoihin määriin kuin Suomessakin
31603: toimiville yksityisille oppilaitnksille;
31604:       3) että serumtutkimus- ja -valmistuslaitos mahdolli-
31605: simman pian perustettaisiin maahan;
31606:       4) että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö toukokuun
31607: 28 päivänä 1791 annetun Keisarillisen ukaasin määräystä,
31608: jolla alamaisessa kirjelmässämme lueteltujen Kymin,
31609: Vehkalahden ja Virolahden pitäjissä sijaitsevain 21 ulko-
31610: saaren viereinen kalastusoikeus sekä itse saarten käyttö-
31611: oikeus on palkkaetuna annettu eräille Haminan entisen
31612: luotsauspiirin luotseille, voitaisi peruuttaa ja mainituille
31613: luotseille tämän vastikkeeksi antaa rahapalkkiota; sekä
31614: että mainittujen saarten ynnä niiden viereisen kalastuksen
31615: vuokraaminen tai muu käyttäminen kalastajaväestölle so-
31616: pivalla tavalla järjestettäisiin;
31617:       5) että metsästyksestä voimassa olevat säännökset
31618: uudistettaisiin siten, että metsästys Suomessa tulisi
31619: mikäli mahdollista kaikkien kansalaisten oikeudeksi, kui-
31620: tenkin niillä, paikallisia oloja silmälläpitäen tehtävillä ra-
31621: joituksilla, jotka tarvitaan hyödyllisen metsänriistan rau-
31622: hoittamiseksi ja lisääntymisen turvaamiseksi sekä metsäs-
31623: tyksen järjestämiseksi niin, ettei se tuottaisi maanviljelyk-
31624: selle eikä karjanhoidolle haittaa; sekä että siitä lähim-
31625: mässä tulevaisuudessa annettaisiin Eduskunnalle armolli-
31626: nen esitys;
31627:       6) että Keisarillinen Majesteetti valmistuttaisi ja Edus-
31628: kunnan hyväksyttäväksi jättiiisi ehdotuksen laiksi, jolla
31629: perimysmaan erikoisluonm,tta koskevat säännökset kumo-
31630: taan, paitsi mitä sukulunastusoikeuden säilyttämiseen näh-
31631: den alamaisessa kirjelmässämme on esitetty, sekä testament-
31632: tia ja lahjaa koskevat määräykset uudistetaan siihen suun-
31633: taan kuin samassa kirjelmässä on mainittu;
31634:       7) että Keisarillinen Majesteetti, Hallitsijalle perustus-
31635: laissa tunnustetun oikeuden nojalla, tahtoisi myöntää Jo-
31636:               1909. II Vp. -   Valtiopäiväpäätös.         13
31637: 
31638: pullisen armoituksen Suomessa tehdyistä rikoksista niin
31639: niille Suomen kansalaisille, jotka kuolemanrangaistuksesta
31640: armoitettuina ovat pakollisesti Siperiaan karkoitetut, kuin
31641: niillekin, jotka ennen Suomessa heille rikoksista tuomitun
31642: vapausrangaistusajan loppuunkulumista ovat omasta pyyn-
31643: nöstään Siperiaan lähetetyt, sekä että näille henkilöille
31644: samoin kuin Suomesta Siperiaan karkoitetuille irtolaisille-
31645: kin valmistettaisiin tilaisuus, sikäli kuin he itse sitä ha-
31646: luavat, perheineen valtion kustannuksella palata koti-
31647: maahan; ja et,tä Keisarilliselle Senaatille annettaisiin
31648: toimeksi ottaa harkittavaksi mitä valtion puolelta voitai-
31649: siin tehdä palaavien tulevaisuuden turvaamiseksi täällä;
31650:       8) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi asettaa
31651: eri kansanryhmiin kuuluvista henkilöistä kokoonpannun
31652: komitean, joka saisi toimekseen tutkia ja harkita, mitenkä
31653: järjestämättömien esikaupunkien syntyminen olisi vältet-
31654: tävissä ja missä määrin kaupunkikuntia voitaisiin velvoit-
31655: taa omaan piiriinsä yhdistämään jo syntyneitä esikaupun-
31656: keja, sekä että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys
31657: asiasta;
31658:       9) a) että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin
31659: Ylivieskan asemalta Oulun radalla Haapajärven kautta
31660: Iisalmelle Savon radalla 14,730,000 markkaan arvioiduilla
31661: kustannuksilla, ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin
31662: sitä myöten kuin aikaisemmilla valtiopäivillä päätetyiltä
31663: radoilta työvoimia vapautuu;
31664:       että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Pieksä-
31665: mäen asemalta Savon radalla Savonlinnan kaupunkiin
31666: haararatoineen Varkauteen 12,000,000 markaksi arvioiduilla
31667: kustannuksilla, ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin
31668: sikäli kuin aikaisemmilla valtiopäivillä päätetyiltä radoilta
31669: työvoimia vapautuu;
31670:       että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Lahden
31671: kaupungista Heinolan kaupunkiin 4,464,000 markaksi
31672: lasketuilla kustannuksilla;
31673:       että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Turusta
31674: Uuteenkaupunkiin ja että sen rakentamiseen ryhdyttäisiin
31675: 14              1909. II Vp. -· Valtiopäiväpäätös.
31676: 
31677: sen jälkeen ja sitä myöten kuin työvoimat jo rakennetta-
31678: viksi ehdotetuilta poikkiradoilta sopivasti tulevat vapaiksi;
31679:        että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Viipu-
31680: rin kaupungista Koiviston satamaan 4,000,000 markaksi
31681: arvioiduilla kustannuksilla, ja että sen rakentamiseen ryh-
31682: dyttäisiin ensimäisenä sikäli kuin työvoimia sopivasti
31683: vapautuu jo rakennettavaksi päätetyiltä yhdysradoilta; ja
31684: että viipymättä ryhdyttäisiin maa- ja vesialueen pakko-
31685: lunastukseen riittävän laajan kauppasataman aikaan-
31686: saamiseksi Koivistolla;
31687:        että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Ou-
31688: lusta Vaalaan 8,000,000 markaksi arvioiduilla kustan-
31689: nuksilla;
31690:        ja olemme Me töiden alottamisen ehdoksi sanotuilla
31691: radoilla päättäneet määrätä, että asianomaiset kunnat
31692: tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vastaamaan
31693: siitä rahamäärästä, jolla maan lunastus ja rautatien ai-
31694: kaansaamien haittojen korvaus saattaa nousta yli sen mää-
31695: rän, minkä Hallitus erityisen arvion mukaan kohtuulli-
31696: seksi näkee; sekä
31697:        samassa yhteydessä otettuarnme harkittavaksemme
31698: myöskin kysymyksen valtionrautateiden rakennushank-
31699: keista johtuvien pakkolunastuskustannusten alentamisesta
31700: sekä siitä, voitaisiinko ja missä määrin näitä kustannuk-
31701: sia määrätä niiden kuntien tai yksityisten henkilöiden
31702: suoritettavaksi, jotka lähinnä tulevat rautatiestä hyö-
31703: tymään, päättäneet kehottaa Hallitusta toimimaan niin,
31704: eUei tässä asiassa tarpeellinen lainsäädäntö kauemmin vii-
31705: pylSl;
31706:        b) että Hallitus toimituttaisi uuden tarkemman tut-
31707: kimuksen Pieksämäeltä Jyväskylään ja Suonnejoelta Suo-
31708: lahteen suunniteltujen ratojen taloudellisista edellytyksistä,
31709: ja et,tä tutkimuksen päätyttyä armollinen esitys hyödylli-
31710: semmäksi huomatun radan rakentamisesta annettaisiin
31711: Eduskunnalle niin hyvissä ajoin, että tämän radan raken-
31712: tamiseen voidaan ryhtyä Savonlinnan--Pieksämäen radan
31713: rakennustöiden yhteydessä;
31714:              1909. II Vp. -- Valtiopäiväpäätös.            15
31715: 
31716:        että yhdysrata Savon ja Karjalan ratojen välillä an-
31717: nettaisiin taloudellisesti ja, jos tarve vaatii, paikoittain
31718: koneellisesti tutkia lähteväksi sopivalta paikalta Kuopion-
31719: Iisalmen radalta ja jobdettavaksi Juantehtaan lähitse
31720: Tuusniemen pitäjän kautta Ohtainsalmen poikki Taipa-
31721: leen kirkonkylään ja sieltä Joensuun kaupunkiin, ja että
31722: armollinen esitys sanotun radan rakentamisesta annettai-
31723: siin ensi tilassa Eduskunnalle;
31724:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31725: neellinen tutkimus toimitettaisiin linjalla Vaala-Kajaani-
31726: Nurmes;
31727:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31728: neellinen tutkimus toimitettaisiin ratasuunnalla Oulu--
31729: Kuusamo;
31730:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31731: neellinen tutkimus toimitettaisiin Suomussalmelta Kuusa-
31732: mon kirkolle;
31733:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31734: neellinen tutkimus toimitettaisiin Rovaniemeltä Lappiin
31735: ulottuvalla ratasuunnalla, jonka loppuosa tutkittaisiin toi-
31736: nen Kittilän, toinen Sodankylän kirkolle lopullisen suun-
31737: nan määräämiseksi;
31738:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31739: neellinen tutkimus toimitettaisiin osottamaan, mistä rata
31740: Käkisalmen kaupungista Karjalan radalle parhaiten voi-
31741:  taisiin rakentaa;
31742:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31743: neellinen tutkimus toimitettaisiin rautatietä varten, joka
31744: paraiten tyydyttäisi Laatokan pohjoispuolella olevan Itä-
31745: Karjalan liiketarpeita;
31746:        että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, osittainen ko-
31747: neellinen tutkimus toimitettaisiin rautatien aikaansaamista
31748:  varten Rovaniemeltä Kemijärvelle; sekä
31749:        että yllämainitut tutkimukset Hallituksen asettaman
31750: komitean kautta suoritettaisiin ja tuloksPt annettaisiin
31751: 1913 vuoden valtiopäiville;
31752:        10) että vuodeksi 1910 myönnettäisiin 5(\000 mark-
31753: kaa rajattomana siirtomäärärahana jaettavaksi alamaisessa
31754: 16              1909. II Vp. -   Valtiopäiväpäätös.
31755: 
31756: kirjelmässämme mainittujen näkökohtain mukaan kunnille
31757: avustuksena kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin
31758: kesäsiirtoJoissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
31759: kansakoululapsille;
31760:        11) että Hallitus ryhtyisi toimiin tulevan kansallis-
31761:  museon yhteyteen liitettävän kansatieteellisen ulkomuseon
31762: aikaansaamiseksi, ja että tätä tarkoitusta varten myönnet-
31763: täisiin kymmeneksi vuodeksi, vuodesta 1910 alkaen, 10,000
31764:  markan suuruinen vuotuinen rajaton siirtomääräraha;
31765:        12) että vuodeksi 1910 myönnettäisiin kansanlasten-
31766:  tarhain kannattamiseksi 100,000 markan suuruinen rajaton
31767:  siirtomääräraha;
31768:        13) että vuosiksi 1910, 1911 ja 1912 myönnettäisiin
31769: alamaisessa kirj elmässämme mainituilla ehdoilla 6,000
31770: markan vuotuinen määräraha jaettavaksi matka-apurahoina
31771: lahjakkaille, etupäässä nuorille sanomalehtimiehille;
31772:        14) a) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa
31773: vahvistaa Meidän päätöksemme myöntää vuodeksi 1910
31774: maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen hyväksi rajatto-
31775:  mana siirtomäärärahana yhteensä 65,000 markkaa, josta
31776: summasta 51,000 markkaa jätettäisiin Kansanvalistusseuran
31777: käytettäväksi alamaisessa kirjelmässämme mainitulla tavalla
31778: suomenkielisten kansankirjastojen hyväksi, 9,000 markkaa
31779: Svenska Folkskolans Vänner yhdistykselle samoin käytet-
31780: täväksi ruotsinkielisten kirjastojen hyväksi, ja enintään
31781: 5,000 markkaa Kan,;anvalistusseuran jaettavaksi hakemus-
31782: ten perustalla yhdelle henkilölle kansankirjastoasioihin
31783: perehtymistä varten ulkomailla, etupäässä Pohjois-Amerikan
31784: Yhdysvalloissa, kuin myös päätöksemme, että valtiopäi-
31785: väin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat edellisiltä ja näiltä
31786: valtiopäiviltä ilmaiseksi jaetaan myös kaupunkien kansan-
31787: kirjastoille, sikäli kuin varastoa painoksia lisäämättä riit-
31788: tää, sekä vastaisuudessa kaikille niille kaupunkien kansan-
31789: kirjastoille, jotka ennen valtiopäiväin alkua niitä Edus-
31790: kunnan kirjastonhaitajalta anovat; sekä
31791:        b) että Hallitus .i ulkaisisi ehdot, joilla myös kau-
31792:               1909. II Vp. -   Valtiopäiväpäätös.            17
31793: 
31794:  punkien kansankirjastot voisivat ilmaiseksi saada yleisillä
31795: varoilla julkaistua muuta virallista kirjallisuutta;
31796:        15) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvis-
31797:  taisi Meidän päätöksemme 1910 vuoden valtion ku-
31798: lunkiarvioehdotukseen ottaa 200,CX}() markan määrärahan
31799: Hallituksen kuntien välityksellä käytettäväksi, harkinnan
31800:  mukaan, toimenpiteisiin työttömyyden vähentämiseksi ja
31801:  työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi;
31802:        16) että Eduskunnalle niin pian kuin mahdollista
31803:  annettaisiin esitys, joka sisältäisi ehdotuksen lainsäädän-
31804:  nöksi sekä niistä edellytyksistä, joilla mooseksenuskoa
31805: tunnustavat henkilöt saisivat oleskella Suomessa ja täällä
31806:  harjoit,taa elinkeinoa, että niistä ehdoista, joilla mooseksen-
31807:  uskolaiset voisivat päästä Suomen kansalaisiksi;
31808:        17) että Keisarillinen Majesteetti valmistuttaisi ja
31809:  Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi esityksen yleistä las-
31810: ten suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi;
31811:        18) että Hallitus ryhtyisi toimiin soveliaan koulu-
31812:  lääkärijärjestelmän suunnittelemisek"i ja ensi tilassa toimit-
31813: taisi esityksen Eduskunnalle kansakoululaitokseen liitty-
31814: vän koululääkäritoiminnan aikaansaamista varten;
31815:        19) että maantie, niin pian kuin mahdollista, valtion
31816: ·varoilla rakennettaisiin Tshuolisjärven pohjoispäästä Norjan
31817:  rajalle 200,()(X) markkaan nousevan kustannusarvion mu-
31818: kaan; ja että Norjan Hallitukselle tehtäisiin ilmoitus siitä,
31819: mihin toimiin tien rakentamiseen nähden Suomen puolella
31820: ryhdytään;
31821:        20) että Hallitus ottaisi tutkittavaksi, eikö sotilas- ja
31822:  sivilivirastojen virkatalojen talousjärjestelmää olisi ryh-
31823: dyttävä muuttamaan ~>iten, että virkataloista tehtyjen ny-
31824: kyisten vuokravälipuheiden päättyessä näiden tilojen
31825: mailla voitaisiin, sikäli kuin asianhaarat sen sallivat, val-
31826: mistaa tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille tilai-
31827:  suutta saada pitkäaikaisilla, välittömästi kruunun kanssa
31828: tehtävillä vuokravälipuheilla viljeltyjä ja vilje1yskelpoir;;ia
31829: tiluksia hallittavakseen;
31830: 
31831:                                                          2
31832: 18              1909. II Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
31833: 
31834:      21) että mahdollisimman pian ryhdyttäisiin tarpeelli-
31835: siin toimenpiteisiin ajanmukaisten uudistusten aikaansaa-
31836: miseksi terveyden- ja sairaanhoitolainsäädännön alalla tätä
31837: asiaa koskevassa alamaisessa kirjelmässämme viitattuun
31838: suuntaan; ja että esitys niistä tämän asian kohdista, jotka
31839: vaativat Eduskunnan myötävaikutusta, ensi tilassa Edus-
31840: kunnalle annettaisiin.
31841: 
31842:      Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme maa-
31843: ränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen
31844: kansan Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet;
31845: joka tapahtui Helsingin kaupungissa kahdeksantenatoista
31846: päivänä marraskuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen
31847: Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja
31848: yhdeksän.
31849: 
31850: 
31851:                          P. E. Svinhufvud.
31852:                               Puhemies.
31853: 
31854: 
31855:        Yrjö E. Sirola.                          A. Listo.
31856:          Varapuhemies.                        Varapuhemies.
31857: 
31858: 
31859: 
31860:          Werner Aro.                       K. E. Björksten.
31861: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.           Nylands läns valkrets.
31862: 
31863:          Eero Erkko.                         Onni Hallsten.
31864: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
31865: 
31866:          Edv. Helle.                          Vera Hjelt.
31867: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.           Nylands läns valkrets.
31868: 
31869:         M. Holmberg.                      E. vV. Hänninen.
31870:      Nylands läns valkrets.          Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
31871: 
31872:        I. Hörhammer.                         Axel Juselius.
31873:      Nylands läns valkrets.               Nylunds läns valkrets.
31874:                  1909. II Vp.        Valtiopäiväpäätös.               19
31875: 
31876:      0. W. Kuusinen.                         Hilda Käkikoski.
31877: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.        Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
31878: 
31879:         Oskari Laine.                           U. Lindelöf.
31880: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Nylands läns valkrets.
31881: 
31882:        W. Lundström.                         Oskari Lylykorpi.
31883:     Nylands läns valkrets.             Uudenma.an läänin vaalipiiristä.
31884: 
31885:         J. Mynttinen.                        G. G. Rosenqvist.
31886: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Nylands läns valkrets.
31887: 
31888:       Miina Sillanpää.                          Aatto Siren.
31889: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.         Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
31890: 
31891:      Hedvig Sohlberg.                        Johan Strömberg.
31892:     Nylands läns valkret.R.                 Nylands läns valkrets.
31893: 
31894:       Karl Söderholm.                             Ida Aalle.
31895:     Nylands läns valkrets.              'Turun läänin eteläisestä vaali-
31896:                                                     piiristä.
31897: 
31898:       J. A. Aitamurto.                            V. Annala.
31899: 'l'urun läänin eteläisestä vaali-       Turun läänin eteläisestä vaali-
31900:             piiristä.                              piiristä.
31901: 
31902:      Rafael Colliander.                        Evert Eloranta.
31903:    Aho läns södra valkrets.             Turun läänin eteläisestä vaali-
31904:                                                    piiristä.
31905: 
31906:        John Hedberg.                         Valde Hirvikanta.
31907:    "\bo läns södra valkrets.            Turun läänin eteläisestä vaali-
31908:                                                    piiristä.
31909: 
31910:          J. Kaskinen ..                     Iida Yrjö-Koskinen.
31911: 'l'urun läänin eteläiHestä vaali-       'l'urun läänin eteläisestä vaali-
31912:              piiristä.                               piiristä.
31913: 
31914:        Antti Mikkola.                            S. Nuorteva.
31915: Turun läänin eteläi;;estä vartli-       'Turun läänin eteläisestä vaali-
31916:            piiristä.                                piiristä.
31917: 
31918:       Juho Rannikko.                           S. Wilh. Roos.
31919: 'l'urun läänin eteläisest;l vaali-         Åbo läns södra valkrets.
31920:              piiristä.
31921: 20               1909. II Vp.        Valtiopäiväpäätös.
31922: 
31923:          Fr. vV. Sipilä.                      Fredr. Stenström .
31924: Turun läänin eteläisestä vaali-            .\ ho liins söd I'H, valkrets.
31925:            piuistä.
31926: 
31927:        Julius Sundblom.                       Wäinö Wuolijoki.
31928:      lbo läns södra valkrets.           'l'urun hänin eteläisestä va;di-
31929:                                                     piiristä.
31930: 
31931:           E. Aromaa.                            Nestor Aronen.
31932: 'l'urun läänin pohjoisesta vaali-       'J'urun läänin pohjoisest:t vaali-
31933:              piiristä.                               piiristä.
31934: 
31935:          Zach. Castren.                         Edvard Gylling.
31936: Turun läänin pohjoisesta vaali-         Turun läänin pohjoisesta vaali-
31937:            piiristä.                               piiristä.
31938: 
31939:        Edvard Hannula.                          Lauri Ingman.
31940: 'l'urun läänin pohjoisesta vaali-       'l'nrun läänin pohjoisesta vaali-
31941:              piiristä.                               piiristä.
31942: 
31943:         Taave Junnila.                           Antti Kaarne.
31944: 'l'urun läänin pohjoisesta vMii-        Turun   läänin pohjoisestn va,ali-
31945:              piiristä.                               piiristä.
31946: 
31947:        :Mimmi Kanervo.                           F. Koskinen.
31948: 'l'nrun läänin pohjoisesta vaali-       'l'urun läänin pohjoisesta. vaali-
31949:              piiristä.                               piiristä.
31950: 
31951:        Juho Lautasalo.                           J. 0. Leivo.
31952: 'l'nrun Hiltnin pohjoisesta vaali-      Turun läänin pohjoisesta vaali-
31953:               piiristä.                            piiristä.
31954: 
31955:         Väinö Nyström.                           F. 0. Rapola.
31956: 'l'urun hiänin pohjoisesta vanli-       'l'uJ·un HUillin pohjoisestn. vaali-
31957:              piiristä.                                 piiristä.
31958: 
31959:           Eetu Salin.                           J. Seppä-Murto.
31960: 'l'urun läänin pohjoisesta vaali-       'l'urun läänin pohjoisesta vaali-
31961:              piiristä.                               piiristä.
31962: 
31963:         Väinö Tanner.                    J. R. Danielson-Kalrnari.
31964: Turun läänin pohjoisesta vaali-           Hämeen läänin eteläisestä
31965:            piiristä.                           vaalipiiristä.
31966:                 1909. II Vp.        Valtiopäiväpäätös.               21
31967: 
31968:         V. Eloranta.                        Evert Hokkanen.
31969:   Hämeen läänin eteläisestii             Hämeen läänin eteläisestä
31970:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
31971: 
31972:        Oskari Jalava.                         Alma Jokinen.
31973:   Hämeen läänin eteläisestä              Hämeen läänin eteläisestä
31974:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
31975: 
31976:       Wäinö Jokinen.                        A. Osv. Kairamo.
31977:   Hi1meen läänin eteläisestä             Hämeen läänin eteläisestä
31978:         vaalipiiristä.                        vaalipiiristä.
31979: 
31980:      H. G. Paloheimo.                         J. I. Saaristo.
31981:   Hämeen läänin eteläisestä              Hämeen läänin eteläisestä
31982:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
31983: 
31984:       K. J. Ståhlberg.                       Sulo Wuolijoki.
31985:   Hämeen läänin eteläisestä              Hämeen läänin eteläisestä
31986:         vaalipiiristä.                        vaalipiiristä.
31987: 
31988:       Anton Huotari.                           H. Häyrynen.
31989:  Hämeen läänin pohjoisesta               Hämeen läänin pohjoisesta.
31990:       vaali piiristä.                         vaalipiiristä.
31991: 
31992:      Sandra Lehtinen.                          K. I. Lumio.
31993:   Hämeen läänin pohjoisesta              Hämeen läänin pohjoisesta
31994:        vaalipiiristä..                        vaalipiiristä.
31995: 
31996:        E. Nevanlinna.                         J. K. Pohjola.
31997:   Hämeen läänin pohjoisesta              Hämeen läänin pohjoisesta
31998:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
31999: 
32000:        N. A. Telkkä.                         K. Wiljakainen.
32001:   Hämeen läänin pohjoisesta              Hämeen läänin pohjoisesta
32002:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
32003: 
32004:         Toini Voipio.                     E. S. Yrjö-Koskinen.
32005:   Hämeen läänin pohjoisesta              Hämeen läänin pohjoisesta
32006:        vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
32007: 
32008:         M. A. Airola.                        Juhani Arajärvi.
32009: Viipurin läänin läntisestä vaali-      Viipurin läänin läntisestä vaali-
32010:             piiristä.                              piiristä.
32011: 22               1909. II Vp.         Valtiopäi väpäätös.
32012: 
32013:        Jonas Cast.ren.                           'l'ekla Hult.in.
32014: Viipurin läänin läntisestä vaali-        Viipurin läänin läntisestä vaali-
32015:             piiristä.                                piiristä.
32016: 
32017:       F. E. Kellosalmi.                           Juho Kirves.
32018: Viipurin läänin läntisestä vaali-        Viipurin läänin läntisestä vaali-
32019:             piiristä.                                piiristä.
32020: 
32021:       Matt.i Paasivuori.                          H. Pärssinen.
32022: Viipurin läänin läntisestä vaali-        Viipurin läänin läntisestä vaali-
32023:             piiristä.                                piiristä.
32024: 
32025:           T. Riihelä.                              E. Sinkko.
32026: Viipurin läänin läntisestä vaali-         Viipurin läänin läntisestä vaali-
32027:             piiristä.                                 piiristä.
32028: 
32029:       Juho Tuliko ura.                           Taneli Typpö.
32030: Viipurin lli:inin läntisestä vaali-      Viipurin läänin läntisestä vaali-
32031:               piiristä.                              piiristä.
32032: 
32033:       A. 0. Vuorimaa.                            0. A. Hainari.
32034: Viipurin läänin läntisestä vaali-        Viipurin läänin itäisestä vaali-
32035:             piiristä.                                piiristä.
32036: 
32037:         Anni Huot.ari.                        Antti Kaasalainen.
32038: Viipurin läänin itäisestä vaali-         Viipurin läänin itäisestä vaali-
32039:             piiristä.                                piiristä.
32040: 
32041:          J. KeHanen.                             •rah vo Kruus.
32042: Viipurin läänin itäisestä vaali-         Viipurin läänin itäisestä vaali-
32043:             piiristä.                                 piiristä.
32044: 
32045:       Mikko Leinonen.                             Aapo Nuora.
32046: Viipurin läänin itäisestä vaali-         Viipurin läänin itäisestä vaali-
32047:             piiristä.                                piiristä.
32048: 
32049:          Simo Pipatti.                         Mat.ti Poutiainen.
32050: Viipurin läänin itäisestä vaali-         Viipurin läänin itäisestä vaali-
32051:             piiristä.                                piiristä.
32052: 
32053:        Erkki Pullinen.                           K. K. Pykälä.
32054: Viipurin läänin itäisestä vaali-         Viipurin -läänin itäisestä vaali-
32055:             piiristä.                                 piiristä.
32056:                  1909. II Vp.       Valtiopäiväpäätös.                23
32057: 
32058:            H. Repo.                           W. Tichanoff.
32059: Viipudn läänin itäisestä vaali-        Viipurin läänin itäisestä vaali-
32060:            piiristä.                               piiristä.
32061: 
32062:        0. V. Turunen.                       Lauri Tuunainen.
32063: Viipurin läänin itäisestä vaali-       Viipurin läänin itäisestä vaali-
32064:             piiristä.                              piiristä.
32065: 
32066:      Nestori Walavaara.                        B. Anneberg.
32067: Viipurin läänin itäisestä vaali-        Mikkelin läänin vaalipiiristä.
32068:             piiristä.
32069: 
32070:           0. Eronen.                           P. Huttunen .
32071:  .hfikkelin läänin vaalipiiristä.       .Mikkelin läänin vaalipiiristä .
32072: 
32073:       J osua Järvinen.                         A. Kannisto.
32074:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.         Mikkelin läänin vaalipiiristä.
32075: 
32076:         K. R. Kares.                          Olli Kiiskinen.
32077:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.         Mikkelin läänin vaalipiiristä.
32078: 
32079:       Oskari Orasmaa.                         Otto Pesonen.
32080:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.         Mikkelin läänin vaalipiiristä.
32081: 
32082:    J. Oskari Peurakoski.                     Anni Savolainen.
32083:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.         Mikkelin läänin vaalipiiristä.
32084: 
32085:       Mikael Soininen.                       Albin Waljakka.
32086:  .Mikkelin läänin vaalipiiristä.        Mikkelin läänin vaalipiiristä .
32087: 
32088:        E. G. Åkesson.                            P. Aakula.
32089:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.        Kuopion läänin läntisestä vaali-
32090:                                                   piiristä.
32091: 
32092:        Wilho Boman.                           S. Heiskanen.
32093: Kuopion läänin läntisestä vaali-       Kuopion läänin läntisestä vaali-
32094:            piiristä.                              piiristä.
32095: 
32096:       Theodor Homen.                       Kalle Hämäläinen.
32097: Kuopion läänin läntisestä vaali-       Kuopion läänin läntisestä vaali-
32098:            piiristä.                              piiristä.
32099: 
32100:       Aura Kiiskinen.                         P. J. Mömmö.
32101: Kuopion läänin läntisestä vaali-      ,Kuopion läänin läntisestä vaali·
32102:            piiristä.                              pihistä,
32103: 24              1909. II Vp.       Valtiopäiväpäätös.
32104: 
32105:       Hannes Nylander.                       A. J. Partanen.
32106: Ktwpion läänin läntisestä vaali-      Kuopion läänin läntisestä vaali-
32107:            piiristä.                             piiristä.
32108: 
32109:      August Raatikainen.                         A. Salo.
32110: Kuopion läänin läntisestä vaali-      Kuopion läänin läntisestä vaali-
32111:            piiristä.                             piiristä.
32112: 
32113:        Juho Snellman.                          W. Wainio.
32114: Kuopion läänin läntisestä vaali-      Kuopion läänin läntisestä vaali-
32115:            piiristä.                             piiristä.
32116: 
32117:      Pekka Saarelainen.                        U. Brander.
32118: Kuopion läänin itäisesti\ vaali-      Kuopion läänin itäisestä vaali-
32119:            piiristä.                             piiristä.
32120: 
32121:        Albin Koponen.                       Anton KotoneiL
32122: Kuopion läänin itäisestä vaali-       Kuopion läänin itäisestä vaali-
32123:            piiristä.                             piiristä.
32124: 
32125:        Efr. Kronqvist.                       M, Lonkainen.
32126: Kuopion läänin itäisestä vaali-       Kuopion läänin itäisestä vaali-
32127:            piiristä.                             piiristä.
32128: 
32129:       Pekka Pennanen.                         J. W. Sainio.
32130: Kuopion läänin itäisestä vaali-       Kuopion läänin itäisestä vaali-
32131:            piiristä.                             piiristä.
32132: 
32133:          Onni Talas.                          P. Tikkanen.
32134: Kuopion läänin itäisestä vaali-       Kuopion läänin itäisestä vaali-
32135:            piiristä.                             piiristä.
32136: 
32137:       Mimmi Turunen.                          E. Ala-Kulju.
32138: Kuopion läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
32139:            piiristä.                             piiristä.
32140: 
32141:       Juho Etelämäki.                         Juho Haveri.
32142: Vaasan läänin itäisestä vauJi-         Vaasan läänin itäisestä vaali-
32143:           piiristä.                              piiristä.
32144: 
32145:         0. W. Kaipio.                       J alm. Kirjarinta.
32146: Yaasan läänin itäisestä vaali-         Vaasan läänin itäisestä vaali-
32147:           piiristä.                              piiristä.
32148:                 1909. II Vp.       Valtiopäiväpälitös.               25
32149: 
32150:         A. Koivisto.                           M. Latvala.
32151: Vaasan läänin itäisestä vaali-         Vaasan läänin itäisestä vaali-
32152:           piiristä.                              piiristä.
32153: 
32154:         S. Rantanen.                          Maria Raunio.
32155: Vaasan läänin itäisestä vaali-         Vaasan läänin itäisestä vaali-
32156:           piiristä.                              piiristä.
32157: 
32158:         Onni Tuomi.                           Santeri Alkio.
32159: Vaasau läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin eteläisestä vaali-
32160:           piiristä.                              piiristä.
32161: 
32162:         J. E. Antila.                       Ernst Estlander.
32163: Vaasan läänin eteläisestä vaali-         Vasa läns södra valkrets.
32164:            piiristä.
32165: 
32166:     Jenny af Forselles.                    Mauri Honkajuuri.
32167:   Vasa läns södra valkrets.           Vaasan läänin eteläisestä vaali-
32168:                                                   piiristä.
32169: 
32170:         Liisi Kivioja.                        Jaakko Mäki.
32171: Vaasan läänin eteläisestä vaali-      Vaasan läänin eteläisestä vaali-
32172:            piiristä.                             piiristä.
32173: 
32174:        Arvid Neovius.                           Oskar Nix.
32175:    Vasa läns södra valkrets.             Vasa läns södra valkrets.
32176: 
32177:       K. I. Nordlund.                         S. N. Rajala.
32178:    Vasa läns södra valkrets.          Vaasan läänin eteläisestä vaali-
32179:                                                  piiristä.
32180: 
32181:       Gösta Stenbäck.                          A. J. Bäck.
32182:    Vasa läns södra valkrets.             Vasa läns norra valkrets.
32183: 
32184:           J. Inborr.                         Augusta Krook.
32185:    Vasa läns norra valkrets.             Vasa läns norra valkrets.
32186: 
32187:       Juho Malkamäki.                      Wilh. Malmivaara.
32188:    Vaasan läänin pohjoisesta             Vaasan läänin pohjoisesta
32189:          vaalipiiristä.                        vaalipiiristä.
32190: 
32191:        J. H. Pakkala.                          J. Storbjörk.
32192:    Vaal:lan läänin pohjoisesta           Vasa läns norra valkrets.
32193:            vaalipiiristä.
32194: 26                1909. II Vp.          Valtiopäiväplltös.
32195: 
32196:           Oskar Tokoi.                               Juho Torppa.
32197:      Vaasan läänin pohjoisesta                 Vaasan läänin pohjoisesta
32198:            vaalipiiristä.                            vaalipiiristä. ·
32199: 
32200:          Eric von Troil.                            Arthur Castn3n.
32201:      Vasa läns norra valkrets.              Oulun läänin eteläisestä vaali-
32202:                                                        piiristä.
32203: 
32204:        Santeri Haapanen.                           J. A. Heikkinen.
32205: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32206:            piiristä.                                   piiristä.
32207: 
32208:          M. V. Hoikka.                               Kyösti Kallio.
32209: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32210:            piiristä.                                   piiristä.
32211: 
32212:           Otto Karhi.                                 J. A. Komu.
32213: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32214:            piiristä.                                   piiristä.
32215: 
32216:           A. Lagerlöf.                             Artturi Laitinen.
32217: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32218:            piiristä.                                   piiristä.
32219: 
32220:             A. Leino.                                  K. Myllylä.
32221: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32222:            piiristä.                                   piiristä.
32223: 
32224:          Yrjö Mäkelin.                                  H. Törmä.
32225: Oulun läänin eteläisestä vaali-             Oulun läänin eteläisestä vaali-
32226:            piiristä.                                   piiristä.
32227: 
32228:          P. Ahmavaara.                               Hilda Herrala.
32229: Oulun läänin pohjoisesta vaali-             Oulun läänin pohjoisesta vaali-
32230:            piiristä.                                   piiristä.
32231: 
32232:         Iisakki Hoikka.                            Frans Lehtonen.
32233: Oulun läänin pohjoisesta vaali-             Oulun läänin pohjoisesta vaali-
32234:            piiristä.                                   piiristä.
32235: 
32236:           K. A. Lohi.                               Juho Waarala.
32237: Oulun läänin pohjoisesta vaali-             Oulun läänin pohjoisesta vaali-
32238:            piiristä.                                  . piiristä.
32239:                                  A. Fränti.
32240:                              Lapin vaalipiiristä.
32241: 
32242:             Helsingissä, Keisarillisen Sena.atin kirjapainossa, 1910.
32243: